NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 5863 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..167ba86
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #62445 (https://www.gutenberg.org/ebooks/62445)
diff --git a/old/62445-8.txt b/old/62445-8.txt
deleted file mode 100644
index 1b7f747..0000000
--- a/old/62445-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,5863 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Muistelmia Kiinasta, by Vilhelmiina Arpiainen
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Muistelmia Kiinasta
-
-
-Author: Vilhelmiina Arpiainen
-
-
-
-Release Date: June 21, 2020  [eBook #62445]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTELMIA KIINASTA***
-
-
-E-text prepared by Tapio Riikonen
-
-
-
-MUISTELMIA KIINASTA
-
-Kirj.
-
-WILHELMIINA ARPIAINEN
-
-
-
-
-
-Mikkelissä,
-O. B. Blomfelt,
-1903.
-
-
-
-
-SISÄLTÖ:
-
-Hajanaisia muistelmia ensi vuosilta Kiinassa:
-
-  I:nen Luku
-
-    Ensimmäinen viikko Kiinassa
-    China Inland Mission
-    Meistäkin tehtiin Kiinalaisia
-    Ensikerran Kiinalaisten keskuudessa
-    Kiinalaista päivällistä
-    Tulo Tshenkiangiin
-    Nuotiovalkeista
-    Kymmenen päivää
-    Ensimäinen venematkamme
-    Jangtsheo
-    Jaakopin lähteeksi
-
-  II:nen Luku
-
-    Kuinka Kiinan kieltä opittiin
-    Ensimäinen kesä
-    Älä neuvoa ylönkatso
-    Lasten koti
-    Eräs pieni karkulainen
-    Meteli
-    Ah, sinä varas!
-    Eräs sairas raukka
-    K'ongin emäntä
-
-  III:mas Luku
-
-    Muutos oloissamme
-    Tshenkiang
-    Kotimme
-    Kova työmaa
-    Käynti Maovuorella
-    Me olemme puhtaat
-    Siunattu hetki tiellä
-    Rauhaa etsivä sielu
-
-Muutamia piirteitä yhteiskuntaelämän valo- ja varjopuolista:
-
-  I:nen Luku
-
-    Kiinalainen kylä
-    Koulu
-    Tongseng
-
-  II:nen Luku
-
-    Kiinan suuret opettajat
-    Opettaja Kong
-    Mong eli Meng
-    Erääseen köyhään perheeseen
-    Häiden aika tullut
-
-  III:mas Luku
-
-    Tyttölasten murhaaminen
-    Tyttöisten myyminen
-    Kihlaus
-    Avioliitto
-    Naista ei suojele laki
-    Monivaimoisuus
-    Kuolleet vihitään
-    Neljän seinän sisälle
-    Lukutaito
-    Nainen ei ole miehen arvoinen
-
-  IV:jäs Luku
-
-    Äitinä
-
-  V:des Luku
-
-    Lapset
-    Lasten nimet
-    Lasten puvut
-    Ei heitä haudata
-    Veljeksien velvollisuuksista
-    Jalkain puristaminen
-
-  VI:des Luku
-
-    Kiinalaisen luonnetta
-
-  VII:mäs Luku
-
-    Ooppiumi
-    Ensimäinen ooppiumisota
-    Toinen ooppiumisota
-
-Piirteitä uskonnoista, historiasta ja lähetystyöstä:
-
-  I:nen Luku
-
-    Uskonnollinen kansa
-    He etsivät sielua
-    Sielun vaeltavan
-    Onni karkasi
-
-  II:nen Luku
-
-    Uudenvuoden edellä
-    Keittiöpuusaan
-    Huoneiden puhdistus
-    Uusivuosi on tullut
-    Tsing ming
-    Ennustajista
-
-  III:mas Luku
-
-    Tsin
-    T'ai Tsong
-    Kublai Khan
-    Markko Polo
-    Ming suku
-    Maantsheolaiset eli keisarin kotiväki
-    Kang Hsii
-    Jong Tsheng
-    Kien Long
-    Lord Macartneyn matka Pehkingiin
-    Reh hoo
-    Vastaanottopäivä
-    Pehkingistä lähteminen
-    T'ai p'ing kapinaksi
-    Kuang Hsyy
-    Boksariliike
-    Ensimäiset tuttavuuden päivät
-    Miaot ja Loolot
-
-  IV:jäs Luku
-
-    Protestanttisen lähetyksen alku
-    Wlliam Masely
-    Robert Morrison
-    James Hudson Taylor
-    Kova taistelu
-    Jumalan tiet ovat ihmeelliset
-
-  V:des Luku
-
-    Kiinan Sisämaan Lähetyksen synty
-    Lyhyt silmäys K.S.L:n työalan laajenemiseen
-    Merkillinen vuosi
-    Nälkävuosi Shaansiissa
-    Anokaa niin teille annetaan
-
-  VI:des Luku
-
-    Sananen meidän pienestä lähetyksestämme
-    Huunaan maakunta
-    Hsiongkuan shir
-    Oma lähetysasema
-    Ensimmäinen kastejuhla Jongsinissa
-    Yht'äkkiä muuttui kaikki
-
-
-
-
-
-
-HAJANAISIA MUISTELMIA ENSI VUOSILTA KIINASSA
-
-
-
-
-I:nen Luku.
-
-
-
-Ensimäinen viikko Kiinassa.
-
-
-Unohtua ei voi se päivä, jolloin ensikerran astuimme maalle Kiinan
-rannikolla. Ääretön pienuuden, voimattomuuden tunne valtasi sydämen.
-Istuen rikshoissa, joita miehet vetivät, katselimme kaduilla kulkevia
-Kiinalaisia. Olimmeko todellakin Kiinassa? Voisimmekohan täällä mitään
-vaikuttaa? -- Niin, kukas voisi kuvata niitä tunteita, jotka täyttivät
-sydämemme ja luetella ne ajatukset, jotka mielessämme risteilivät?
-Edessämme oli ikäänkuin ylitsepääsemättömät vuoret. K.S.L--sen johtaja,
-herra Taylor sanoi meille Lontoossa ollessamme:
-
-"Kun tulette Kiinaan, tulee eteenne suuria vastuksia. Ne kohoavat
-jyrkkinä, kuin kaupunkien muurit. Jos nousette muureille, katsotte
-sieltä alas, on jyrkkyys kadonnut. Niin on vaikeuksienkin laita. Niitä
-on katsottava ylhäältä, Jumalan näkökannalta. Jumalalle ei ole mikään
-mahdotonta, eikä sille, joka Häneen luottaa." -- Hän oli kokenut sen.
-Sydän rauhottui muistaessa ettei Jeesus ollut meitä lähettänyt
-sentähden viinimäkeensä, että jotakin olimme, eikä siksi, että meillä
-oli jotain voimaa tai viisautta, ei, vaan sentähden kun Hänelle oli
-annettu kaikki voima ja valta taivaassa ja maassa. Tällä valtakirjalla
-varustettuina olimme tulleet kaukaisista maista ja merten ylitse Kiinan
-miljoonien keskuuteen. -- --
-
--- -- -- Miehet veivät meitä K.S.L--n päämajaa kohden. Leveillä,
-jokseenkin siisteillä kaduilla oli,kylmästä ilmasta huolimatta, paljon
-ihmisiä liikkeellä, mutta ainoastaan pitkätukkaisia Kiinalaisia.
-Rakennukset olivat ulkomaalaisia, kaksikerroksisia ja monet lähellä
-hajaantumistilaa. Noin lähes puolen tunnin kuluttua tulimme erään ison
-rakennuksen portille. Rakennuksen ulkoseinällä olivat sanat
-
-    China Inland mission.
-
-Sydämemme sykähti ilosta, sillä siinähän nyt oli K.S.L--n koti! Lämmin,
-kotinen tunne valtasi meidät. Ilomme yhä lisääntyi kuin avoimin sylin
-tulimme vastaanotetuksi tässä vieraassa maassa. Kodissa oli siihen
-aikaan 70 lähetyssaarnaajaa. He olivat isossa salissa, parhaallaan teen
-juonnissa, kun me astuimme sisälle. Sekin hetki jäi ijäksi päiväksi
-mielehen.
-
-Siinä oli miehiä ja naisia, nuoria ja vanhoja. Muutamat olivat jo
-vuosikymmeniä olleet maassa, toiset olivat vastatulleita. He olivat
-kiinalaisessa puvussa. He olivat tulleet eri maista ja kuuluivat eri
-kansoihin ulkonaisesti, mutta sisällisesti olivat he yksi kansa,
-Jumalan kansa, yksi perhe, Jumalan perhe. Heidän yhteiskunnallinen
-asemansa oli ollut hyvin erilainen. Muutamat olivat osallisia
-korkeimmasta maallisesta sivistyksestä. He olivat olleet tilaisuudessa
-jalostuttamaan henkeänsä kaiken sen kautta, mitä hyvä koti, kasvatus,
-koulu, tiede ja taide taritsee. Toiset olivat osattomat niistä eduista.
-Näistä erilaisuuksista huolimatta olivat he olleet "kuolleet synneissä"
-ja "vieraat Jumalalle", mutta "Jumala oli herättänyt" heidät ja
-"siirtänyt heidät pimeyden vallasta rakkaan poikansa valtakuntaan." Nyt
-he olivat "Kristuksen sotilaita" ja tänne lähetetyt pystyttämään
-"lippua", joka heille oli annettu ja johon nojaten he taisivat kohota
-ja nousta ylös synnistä. -- Katsellessani heitä, he ikäänkuin sanoivat:
-
-    Oi! "lippu" kallis, verraton,
-    Se Jeesus nimi meille on!
-    Kun siihen vaan mä katsahdan,
-    Niin uutta voimaa ammennan!
-
-    Kun taistelussa tämän maan
-    Sieluni rupee horjumaan,
-    Niin siitä silloin voimaa saan
-    Taas taistelua jatkamaan.
-
-    Oi! tämä "lippu" taivainen
-    Voi muuttaa mielen maallisen,
-    Sen katoovista irroittaa,
-    Ja ijäisihin istuttaa.
-
-    Ja vaikka myrsky pauhaisi
-    Niin että vuoret järkkyisi,
-    Ei tämä "lippu" kuitenkaan
-    Liikahda koskaan paikaltaan.
-
-    Tää "lippu" tuottaa elämän,
-    Ja rauhan, ilon pysyvän.
-    Se taivahan on tikapuu.
-    Ei sitä voita mikään muu.
-
-    Tää "lippu" Jeesus rakas on!
-    Hän meille ompi verraton!
-    Sen kohotamme korkeelle
-    Niin, että näkyis' kaikille!
-
-Ulkonaisesti he kuuluivat eri kirkkokuntiin, mutta sisällisesti yhteen.
-He tekivät työtä kootakseen ihmisiä Jumalan valtakuntaan, eikä vaan
-omaan pieneen kirkkokuntaansa, sillä se kirkkokunta, johon kuuluivat,
-oli vaan eri osasto yhteisestä suuresta lammashuoneesta, jonka ovena on
-Herra Jeesus. Kunhan ihmiset vaan "ovesta" sisälle tulivat, iloitsivat
-he siitä, menivätpä sitten mihin osastoon tahansa! Eihän Noan
-arkissakaan ollut useampaa kuin yksi ovi, mutta osastoja eli olinsijoja
-oli monta! Oikealle perustukselle rakentaminen on pääasia!
-
-    Ken Jeesuksehen uskoo vaan,
-    Hän kuolemaa ei näekään.
-    Ken Häneen luottaa lujasti,
-    Hän pysyvä on ijäti.
-
-
-
-Meistäkin tehtiin Kiinalaisia.
-
-
-Kodin johtajatar vei meidät katselemaan vaatevarastojaan. Isossa
-arkussa oli paljon valmiita pukuja, mutta kun ei niitä kaikille
-riittänyt, päätimme odottaa siksi, kunnes räätäli oli ommellut lisää.
-
-Viiden päivän kuluttua oli pieni seurueemme räätälin avulla muuttunut
-kiinalaiseksi. Olimmehan niin Kiinalaisten näköisiä, kuin suinkin oli
-mahdollista ulkonaisesti olla Kiinalainen! Saimme leveälahkeiset,
-pitkät housut, lyhyen kaksijakoisen hameen, polven alapuolelle
-ulottuvan leveähihaisen, väljän nutun. Päähän pantiin musta,
-vuoritettu, ainoastaan otsaa peittävä, korvihin asti ulottuva päähine.
-Jalkineet olivat puuvillakankaiset, matalat ja kannattomat.
-
-Tähän pukuun pukeutuminen oli muutamille tovereistani ihan taistelun
-alainen asia. Toisille se oli siunattu, pyhähetki. Silloin ymmärsimme
-Hebr. 2:14-16 syvemmin kuin ennen. Herra Jeesus tuli ihmiseksi meidän
-tähtemme. Hän oli kaikessa kiusattu niinkuin mekin. Me tunnemme Hänessä
-ihmisen ihmisenä, kiusausten, ahdistusten alaisena, ihmisen, joka
-rakasti, iloitsi ja murehti. Meidän tähtemme Hän pukeutui meidän
-pukuumme. Mekin pukeuduimme Kiinalaisten tähden heidän pukuunsa. Sitten
-vuosien kuluessa tulimme huomaamaan kuinka tarpeellista oli olla niin
-Kiinalaisten kaltainen, kuin voi olla. Kansa ylipäänsä pelkää
-ulkomaalaisia ja jos näkevät meidät omassa puvussamme, pelkäävät
-vieläkin enemmän. Mutta nähtyään meidät heikäläisten vaatetuksessa,
-sanovat: "te olette muuten meidän näköisiä, mutta, silmänne, hivuksenne
-eivät ole!" On sen käyttämisestä aineellinenkin hyöty. Se tulee meille
-monin kerroin huokeammaksi. Sikäläisissä oloissa on se meidän pukuamme
-käytännöllisempi. Kiinalainen pukuni puhui minulle voimallisesti
-ulkokultaisuudesta ja nimi kristillisyydestä. Enhän ollut todellinen
-Kiinalainen! En ollut sisällisesti Kiinalainen. Ollakseni todellinen,
-oli minun synnyttävä Kiinalaisista! Niin ihmisenkin täytyy syntyä
-Jumalasta, ollakseen Jumalan valtakuntalainen, ollakseen kristitty.
-"Ellei joku uudestaan synny, ei hän taida Jumalan valtakuntaa nähdä",
-sanoo Herra Jeesus. Lapsiksi synnytään. Ei ulkonainen hurskas elämä ja
-puhetapa meitä tee Jumalan lapsiksi. "Totuuden sanalla" Jumala
-synnyttää meitä uudestaan (Jak. 1:18) ja Hänen "suurten ja kallisten
-lupaustensa kautta tulemme Jumalan luonnosta osallisiksi."
-(2 Piet. 1:4).
-
-Nyt olimme jo puvun saaneet. Vielä hankittiin meille kiinalainen vuode.
-Siihen kuului laaja, pehmoinen peitto ja ruohomatto, jonka sisään se
-käärittiin matkalle lähtiessä! Kiinalainen eväskorikin hankittiin!
-
-Valkeni sitten Tammik. 13 p. Laitoimme päivän kuluessa itsemme
-matkakuntoon. Pimiän tultua seisoi portilla toistakymmentä
-rikshamiestä. Uh, miten kylmä oli! Matalat jalkineemme eivät suurta
-suojaa antaneet ja siksi jalkojamme ihan paleli. Shanghai ei ollutkaan
-matkamme päämääränä, vaan Jangtsheo niminen kaupunki, suuren kanavan
-varrella, Jangtsir virran pohjoispuolella. Siellä oli K.S.L--llä koti,
-jossa maahan tulleet naislähetyssaarnaajat saivat opiskella maan
-kieltä. Sinne mekin olimme menossa. Shanghaissa liittyi meihin toisia
-tovereita. Laivalle tultuamme olimme nyt
-
-
-
-Ensikerran Kiinalaisten keskuudessa.
-
-
-Sydämen syvyydestä kiitimme Jeesusta armosta, jota olimme tähän asti
-saaneet osaksemme. Rukoilimme Hänen meitä auttamaan kielen oppimisessa
-niin, että pian voisimme puhua ihmisille Hänestä. Muutenhan olimme
-osaksi Kiinalaisia, mutta -- kieli puuttui!
-
-Tuntui herttaiselta kun vihdoinkin olimme Kiinalaisten joukossa.
-Olimmehan heitä jo nähneet kauvempaa, mutta nyt tulimme likeisiin
-tekemisiin heidän kanssaan. Heitä loikoi kaikkialla. Ahtaassa
-käytävässäkin makasi miehiä polttaen "ooppiumia." Ytelä, paha
-"ooppiumin" haju täytti joka paikan.
-
-Seuraavana aamuna herättyämme, olimme mahtavalla Jangtsir virralla.
-Eräs laivamies tuli kysymään jos halusimme
-
-
-
-
-Kiinalaista päivällistä.
-
-
-Tottahan toki halusimme sitä! Muutaman tunnin kuluttua hän palasi
-tuoden kullekin kupillisen vedessä keitettyjä riisiryyniä, ja laski
-kunkin kupin viereen parin puisia, särmäisiä, huonostipestyjä,
-maalaamattomia, tasapäisiä noin 24 cm pitkiä puikkoja. Toipa vielä
-kupillisen maustimia, ja kolmannessa toi kalaa. Laski vielä kunkin
-kupin vierelle pienen astian, jossa oli jotain öljyä. Maistelimme,
-maistelimme, mutta ei ruoka oikein maistunut! Jos olisi maistunutkin,
-niin eihän niillä puikoilla äkkinäinen saanut suuhunsa toisistaan
-erillään olevia ryynejä! Ei auttanut muu, kuin eväskoriin
-turvautuminen, jonka lähetyskodin johtajatar oli antanut runsaasti
-varustaa leivällä, voilla, lihalla ja munilla. Kiitolliset olimme
-niistä.
-
-
-
-Tulo Tsbenkiangiin.
-
-
-Kulettuamme vuorokauden Jangtsir virtaa ylöspäin, saavuimme puoli-yön
-aikana sen etelärannalla olevaan Tshenkiang nimiseen kaupunkiin. Pimiä,
-kolkko ja kylmä yö se oli. Kaksi lähetyssaarnaajaa odotti meitä
-laivarannassa. Lyhdynvalossa kulimme ihmisistä tyhjää, leveää
-rantakatua pitkin. Virran vihastuneet, vaahtopäiset aallot ärjyen
-hyrskyivät kivitettyä äyrästä vastaan. Vinha pohjatuuli lennätteli
-vasten kasvojamme sakeasti alas tulevaa lunta. Päätämme ei palellut,
-sillä juuri lähtiessämme saimme omituisen päähineen ja vasta vuoden
-kuluttua selveni meille -- suureksi kauhuksemme -- se tosiasia, ettei
-se ollutkaan naisten -- vaan miesten päähine! Tuiskussa ja lumessa
-taariessamme iloitsimme kadulla olevista
-
-
-
-Nuotiovalkeista.
-
-
-Huolimatta vihaisesta, vinkuvasta tuulesta, sakeasti alaslaskeutuvasta
-lumesta, kohosivat liekit ylös kohti harmaata taivasta, levittäen valoa
-ja lämpöä ympärilleen. Joukko ryysyisiä miehiä ja poikia oli
-kokoontunut nuotiotulien ympärille. Siinä lämmitellen ja jutellen
-kuluttivat öisiä hetkiä. Lipokasten peittämiä jalkojamme paleli ja nuo
-ystävällisen näköiset valot houkuttelivat meitäkin luokseen. Oppaamme,
-astuen kiireesti ohitse, johtivat meidät yhä edelleen -- mutta nuo
-nuotiovalkeat jäivät ijäksi päiväksi mieleen. Jumalakin on tähän
-kylmään, synnin sumun peittämään maailmaan sytyttänyt tulen. Jeesus on
-tullut "maailman valkeudeksi." Hänen luokseen saa jokainen tulla. Hänen
-rakkautensa valaisee ja lämmittää. Häneen uskovat sielut ovat myöskin
-nuotiovalkeita tässä pimiässä maailmassa.
-
-Lähetystalolle tultuamme pudistimme lumen makuuvaatteistamme ja
-kupsahdimme nukkumaan. Kylmät olivat nuo uunittomat huoneet. Vilu
-karkoitti unen toverieni silmistä pitkäksi ajaksi. Aamulla
-juoksentelimme, hyppelimme, voimistelimme lämmitäksemme edes sen
-verran, että kykenimme peseytymään vedellä, joka oli yöllä jäätynyt,
-vaikka oli makuuhuoneessamme.
-
-Seuraavana aamuna ai'oimme jatkaa matkaa pohjoiseen päin, mutta kanava
-olikin jäätynyt yöllä. Saimme odottaa
-
-
-
-Kymmenen päivää.
-
-
-Ne olivat pitkiä päiviä! Se oli ensimäinen tunti koulussa, jossa
-kärsivällisyyttä opetetaan. Siihen Kiinassa joutuu vasten tahtoaan.
-Aina aamusin heräsimme toivossa siinä, että "ehkä tänään päästään
-lähtemään", mutta aina uudelleen petyimme. Ei jää meitä niin kauvan
-pidättänyt, mutta venemiesten kiskomishalu, se sen teki. Jo ensipäivinä
-olisivat he lähteneet suurta maksua vastaan, mutta kun emme maksaneet,
-niin he ajattelivat voivansa pakottaa meidät siihen kieltäytymällä.
-Mutta eihän meillä hengenhätä ollut. Olimme levollisia. Miehet nähtyään
-ettemme hätäilleet, tulivat tarjoomaan veneitään kohtuullisesta
-hinnasta ja niin me lähdimme Tshenkiangista. Se oli
-
-
-
-
-Ensimmäinen venematkamme.
-
-
-Ja hauska se olikin. Hyvällä purjetuulella menimme virran poikki kohti
-suuren kanavan suuta, joka oli täpösen täynnä veneitä. Meistä näytti
-mahdottomalta läpipääsö, mutta sinne, toisten veneiden väliin työnsivät
-miehet venheemme ja kun aika joutui, olimme selvällä reitillä.
-Päästyämme tungoksesta, kimittivät miehet veneen mastoon nuoran. Nuoran
-toisesta päästä kiinipitämällä vetivät he venhettä, kulkien kanavan
-varrella olevaa polkua pitkin. Kanavalla oli vilkas liike. Vastaan tuli
-matkustaja ja tavaraveneitä, kaiken kokosia mutta miltei samannäköisiä.
-Erään kylän kohdalle tultuamme, ostimme kiehuvaa vettä teekannuun.
-Vesikauppoja onkin liiketeiden varsilla ja isommissa kaupungeissa.
-
-Muutaman tunnin kuluttua näimme korkean, kuusikulmaisen,
-monikerroksisen, mutta kapean tiilirakennuksen, joita muukalaiset
-kutsuvat "pagodiksi", mutta Kiinalaiset antavat niille nimeksi
-"paotah." Jälkeenpäin näin niitä kaikkialla kaupungeissa tahi niiden
-läheisyydessä. Ne ovat muinaisajoilta ja nykyään rappiotilassa.
-
-Kulettuamme pagodan ohitse, jo alkoi näkyä
-
-
-
-Jangtsheo
-
-
-nimisen kaupungin muurit. Rantaan tultuamme tuli miesjoukko
-ympärillemme, tarjoutuen tavaroitamme kantamaan. Käyrän, olalle
-asetetun salon neniin he kiinnittivät tavarat. Sohjuista, kaitaista
-katua pitkin astuimme perättäin kaupunkia kohden. Vastaamme tuli
-yksipyöräisen kärrin työntäjiä, tarjoten käytettäväksemme mukavia
-ajoneuvojaan! Nekös telineet olivat! Kukas niihin uskalsi istahtaa?
-Valokuuvajan luona ollessamme olimme jo istua kököttäneet niissä, mutta
-toistahan se silloin oli kuin nyt! -- Kun toverimme eivät uskaltaneet
-nousta niihin, niin me suomalaiset kaapsahdimme, sanoen:
-
-"No, jos tuosta putoaa, niin eihän tuosta korkealta putoa!"
-
-Mies alkoi työntää kärrejä. Voitelematon pyörä vinkui ja vonkui ja
-valitteli surkeasti. Milloin se töksähti pystyssä olevan, halenneen
-katukiven reunaan, kulloin upposi syvennykseen, jonka ajanhammas oli
-nakerrellut ennenmuinoin niin tasaisille kaduille. Väliin työntäjän
-jalka luiskahti liukkailla kivillä, jotka olivat sulavan lumen
-peitossa. Pyörän töksähdellessä ja miehen horjahtaessa olimme
-tipahtamaisillamme kapealta istuimelta. Päästiin sitten kaupungin
-portille.
-
-Tuntuu vähän omituiselta kun ensikerran saapuu kiinalaiseen kaupunkiin.
-Olimme uteliaat näkemään elämää muurien sisäpuolella. Mies työnsi meitä
-aika hyräkällä. Vähänväliä huusi hän kulkijoille, jotta tieltä
-väistyisivät. Epätasaisten, kapeain, likaisten katujen molemmin puolin
-oli mataloita, yksikerroksisia, rappeutuneita, ikkunattomia asuntoja.
-Huonojen mökkirähjien ovilla seisoi missä miehiä, kussa naisia,
-pienillä, vinoilla, ruskeilla silmillään meitä tirkistellen. Katuja
-kaunistivat saviastian kappaleet, tiilen murot, roskat, laihat,
-karvattomat koiraraukat, lyhytkärsäiset, matalajalkaiset siat,
-kaakattavat kanat ja kiekuvat kukot! Ankat siellä levollisina käydä
-laapottivat. Kuormitettuja aaseja ja muuleja kulki siellä pitkät jonot.
-Siellä ratsasti takkuisella, harjaamattomalla hevosellaan silkkiin
-puettu herrasmies. Tuli siinä veden kantajia, kuorman kulettajia,
-äänekkäästi huutaen: oh, hai jaa! oh, hai jaa! Ryysyisiä,
-puolialastomia ihmislapsia, sokeita, vilustaväriseviä lapsukaisia,
-pyyleviä, silkkipukuisia miehiä, sotilaita, kantotuoleja, -- niin,
-kukas voisikaan luetella mitä kaikkea näimme siellä! Poliisia ei
-näkynyt missään, mutta tungosta ei ollut, vaikka kulkijoita oli kadun
-täydeltä. Omituinen paha haju oli kaikkialla. Sisempänä kaupungissa
-olivat rakennukset muhkeita, mutta niistä ei paljon näe, sillä ne ovat
-korkeiden muurien ympäröimät. Rikasten puutarhatkin ovat niin suljetut,
-ettemme nähneet muuta niistä, kuin niissä kasvavien puiden latvat.
-
-Matkamme päämaalina oli Jangtsheossa oleva lähetyskoti, jossa
-naislähetyssaarnaajat opiskelevat Kiinan kieltä. Toverit kutsuivat sitä
-
-
-
-Jaakopin lähteeksi.
-
-
-Siellä otettiin meidät rakkaasti vastaan. Siihen aikaan oli siellä
-lähettiläitä: Englannista, Skotlannista, Irlannista, Kanadasta,
-Yhdysvalloista, Austraaliasta, Uudesta Seelannista, Saksasta,
-Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta.
-
-Muutaman kuukauden saimme viettää tässä kodissa. Saavuimme sinne
-kiinalaisen uuden vuoden ajaksi ja sentähden näimme kaupungin kaikessa
-loistossaan, valoisampana, hauskempana kuin muina vuoden aikoina.
-Juhlapuvussaan kulkivat miehet ja naiset. Naisten kasvot olivat
-maalatut lumivalkeiksi, hivukset öljytyt ja kukitetut. Pikku tyttöjen
-ja poikasten huulet olivat kaunistetut punasella maalilla. Suuria
-epäjumalia kannettiin katuja pitkin suuren kansajoukon saattamana.
-Kaiket yöt kuului kaduilta humua ja yhtämittainen tr- tr- tr tr ääni,
-joka syntyi maahan viskatuista pienistä, sormen pituisista punaisista
-paperiputkista, jotka olivat täytetyt jollakin räjähtävällä aineella.
-Pauke alkoi heti pimeän tultua ja jatkui aamuun.
-
-"Jaakopin lähteellä" kävi vieraita kaiken päivää. Meitä uudistulokkaita
-he katselivat hyvin tarkkaan. Eivät voineet kylliksi ihmetellä
-vaiti-oloamme. Tulkin kautta selitimme heille, ettemme vielä olleet
-ehtineet oppia heidän kieltään, mutta moni heistä piti meitä "tyhmänä"
-siksi, kun emme osanneet puhua Kiinan kieltä.
-
-
-
-
-II:nen Luku
-
-
-
-Kuinka Kiinan kieltä opittiin.
-
-
-Englannissa ollessamme ostimme Kiinan kielen oppikirjan, mutta nyt
-alkoi kielen lukeminen oikein täydellä todella. Lähetyskodissa oli
-useita Kiinalaisia opettajia. Ostimme opetusvälineet. Kirjoittamista
-varten tarvittiin paperia, sivellin, kivinen laatta ja mustetta.
-Kirjoja ei ollut monta ensi-alussa. Paitsi kieli-oppia, saimme
-Kiinankielisen Johanneksen evankeliumin.
-
-Kun kaikki oli hankittu, vei johtajatar meidät opettajien luokse.
-Meidät esitettiin. Opettajat nousivat ja puristivat omia käsiään
-kumartaessaan. Minä jouduin T'ien nimisen opettajan opastettavaksi. Hän
-avasi kirjani. Kirjoitti niiden kanteen kiinalaisen nimeni ja kutsui
-minua "An kiaosir" s.o. opettaja An.
-
-Sitten alkoi lukeminen. Kieli-opin ensisivulta luki hän korkialla
-äänellä
-
-    o (oo) ni (nii) ta (taa) ja
-    (minä)  (sinä)   (hän)
-
-minä, koettaen matkia hänen ääntään, sanoin samat sanat.
-
-Näin luettiin ensimäinen lukukappale useat kerrat, opettaja ensin
-lausuen sanan tai kaksi ja oppilas perästä. Jokaisen sanan hän
-kirjoitti pienelle paperilapulle. Seuraavana päivänä hän laski sanan
-sanain perästä eteeni, nähdäkseen, jos tunsin sen. Jos en tuntenut,
-sain "laiskan läksyn"! Seuraavalla kerralla jos en tuntenut niitä,
-vihastui hän!
-
-Opettajani oli hyvin hermostunut ja usein "pahalla tuulella." Talvella
-oli hänellä pitkä, puolisääreen ulottuva turkki, jonka repaleiset
-hihat kiilsivät liasta. Niissä hän lämmitteli pitkiä, laihoja ja
-pitkäkynsisiä sormiaan. Kevätpuolella alkoi häntä kauheasti torkuttaa.
-Eräänä päivänä tuli hän työhön väsyneenä. Tuskin oli pari lausetta
-luettu, niin mies uupui uneen. Annoin hänen vähän uinahtaa. Sanoin
-sitten:
-
-"Opettaja! et kuule, mitä luen!"
-
-Hän heräsi. Raotti vähän pieniä silmiään, oikasihe ja sanoi:
-
-"Ni nien, o fing!" (lue sinä, (kyllä) minä kuulen!) -- Nukahti sitten
-uudelleen.
-
-Kerran eräänä kuumana kesäpäivänä oli hän sangen "huonolla tuulella."
-Hän viskeli kirjoja, ärjyi ja tiuskui. Silloin kokosin kirjani, nousin,
-kumarsin lähteäkseni pois. Hämmästyneenä katsoen minuun, kysyi hän:
-
-"Mihin ai'ot, opettaja An?"
-
-"Menen pois!" vastasin.
-
-"Miksi?" kysyi hän.
-
-"Siksi kun sinä, opettaja Ti'en, olet vihainen, etkä tahdo minua
-opettaa", sanoin. Heti tuli "toinen ääni kelloon." Hän kumarsi
-kohteliaasti, pyysi istumaan ja lupasi opettaa. Hän pitikin sanansa ja
-oli siitä lähtien "toinen mies."
-
-Kiinan kielessä ei ole aakkosia, vaan jokaisella sanalla on oma
-merkkinsä ja siksi on merkkejä kymmeniä tuhansia. Heillä on eräs
-sanakirja, jossa on 44,449 merkkiä. Nämät lukuisat merkit ovat
-muodostuneet perusmerkkejä toisiinsa yhdistämällä. Kielessä on 214
-perusmerkkiä. Niitä toisiinsa yhdistämällä syntyy uusia. Perusmerkkien.
-tunteminen on välttämätön sille, ken aikoo tutustua Kiinan
-kirjallisuuteen.
-
-Kiinassa on olemassa syvä kirjakieli, "uen li", joka on tuttu
-ainoastaan oppineille. Puheessa sitä ei käytetä ja on siis tavallaan
-"kuollut kieli."
-
-Lähetystoimessa olevina, me tutustuimme n.k. "kuan hua" eli
-virkamiesten kieleen. Sitä puhutaan virastoissa ja monin paikoin puhuu
-kansakin sitä. Raamattu on painettu näille molemmille kielille.
-
-Nykyään on Kiinan kielen oppiminen verrattain helppo, sillä tarjona
-ovat monet apulähteet. Etevät, vuosikymmeniä Kiinassa olleet
-ulkomaalaiset ovat kirjoittaneet suuria sanakirjoja. Siihen aikaan oli
-hyvin yleisesti käytännössä tri Sir Wells Williams'en 12,527 sanaa
-sisältävä sanakirja. Ken Kiinan kielen syvyyksiin tahtoo tunkeutua,
-hänelle on nyt tie auki.
-
-K.S.L--s on jäsenilleen järjestänyt kuusi oppijaksoa. Niitä
-noudattamalla, voimme lyhyessä ajassa koota tarvittavan sanavaraston.
-Viitottua tietä on vastatulleen helppo kulkea.
-
-
-
-Ensimäinen kesä
-
-
-kului jokseenkin hauskasti lähetyskodissa. Kesäkuussa oli jo tavattoman
-kuuma. Aina iltapäivällä menimme kaupungin ulkopuolelle kävelemään.
-Siellä oli puhdasta ja raitista, mutta ilma kaupungin kaduilla oli
-kauhea! Kaduilla ei suinkaan huvikseen liikkunut! Terveyslautakunnan
-virkaa toimittivat siellä kerjäläiset ja koirat! -- puhdistaen niitä,
-kukin tavallaan. En ymmärrä, miten tultaisiin toimeen, jollei olisi
-näitä vapaa-ehtoisia puhdistajia!
-
-Kesä kului. Tuli syksy. Lähetyksen varajohtaja tuli Jangtsheohen
-lähettääkseen meitä lähetysasemille. Me Suomalaiset saimme työpaikan
-eriseuduille, mutta Venäjän konsuli ei päästänyt meitä sisämaahan.
-Kaksi Ruotsalaista oli tullut murhatuksi Huupeh maakunnassa ja siksi ei
-meitäkään päästetty rannikolta valtakunnan sisä-osihin.
-
-"Kaikki kääntyy niille parhaaksi, jotka Jumalaa rakastavat", sanotaan
-Raamatussa. Tuo kielto tuli meidänkin parhaaksemme. Jos olisimme
-saaneet passin, niin olisin matkustanut pohjoiseen erään
-Ameriikkalaisen neidin kanssa. V. 1900 tuli hän työtoverineen
-murhatuksi! Tuon kiellon kautta tulin varjelluksi kuolemasta!
-
-
-
-Älä neuvoa ylenkatso!
-
-
-Tullessamme uusihin oloihin, vieraaseen paikkakuntaan tai maahan, on
-hyvä ottaa vaari toisten neuvoista, kokeneiden viittauksista.
-Ylenkatsoessamme toisten varoituksia, syöksemme itsemme usein
-onnettomuuteen. Niin kävi minulle. Jangtsheon kadulla näin paljon
-kerjäläisiä. Minun tuli sääli heitä. Annoin heille puoli pennisen
-sivukulkiessani. Toiset, maassa kauvemmin olleet, kielsivät, mutta
-heidän sanansa katsoin ylön, mutta pian sainkin niittää siitä.
-
-Eräänä päivänä menin naispalvelijattaren kanssa kaupungin ulkopuolelle.
-Yht'äkkiä kerjäläislauma ympäröi minut, vaatien rahaa. Taskunikin
-kopeloivat ja jos niitä olisi kymmenkunta ollut, eivät he olisi
-jättäneet ainoatakaan tarkastamatta!
-
-Kohta sen perästä joukko ryysyisiä lapsia karkasi kimppuuni ja rupesi
-repimään vaatteitani. Jollei palvelijatar ollut niin voimakas, kuin hän
-oli, olisivat nuo lapset vieneet vaatteet päältäni, sillä he olivat
-minussa "kiini, kuin takiaiset!"
-
-
-
-Lasten koti
-
-
-Jangtsheossa oli se paikka, johon sain siirtyä lähetyskodista. Neiti
-Agnes Meijer johti sitä varsinaisen johtajan poissa ollessa. Kodissa
-oli siihen aikaan 14 tyttöä. Useammat heistä olivat joko orpoja tai
-hylättyjä. Eräs heistä oli löydetty kaupungin muurilta, jonne äiti oli
-hänet viskannut koirien ruu'aksi. Tytöt kasvatettiin kodissa aika
-ihmisiksi ja sitten annettiin naimiseen kristityille kansalaisilleen.
-Eräänä iltana saattoi meidät suureen hätään
-
-
-
-Eräs pieni karkulainen.
-
-
-Nimensä oli Ailaan. Hän oli sievä, hiljainen tyttö, eikä meillä ollut
-aavistustakaan sisällä olevien "sirkkojen" paljoudesta! Ennen levolle
-menoa, menimme lasten asuntoon. Muut kaikki, paitse Ailaania, olivat jo
-vuoteilla. Kysyimme: "missä hän on?" Ei kukaan ollut nähnyt häntä
-illallisen perästä. Jo oli myöhä ja ilta sysipimeä. Etsintä alkoi. Ei
-ole huoneessa eikä puutarhassa koko lasta. Kartanoa ympäröi korkea
-muuri. Hän ei ollut voinut sen ylitse kiivetä. Yht'äkkiä muistimme
-kartanolla olevan kaivon ja kauhu valtasi meidät. Silmäilimme toisiamme
-ja ymmärsimme toistemme ajatukset.
-
-"Mitäs, jos hän on kaivoon hypännyt!" huudahtimme kaivolle
-juostessamme. Eihän se olisi ollut outoa. Hyvin usein naiset
-viskautuvat kaivoon joko vihoissaan tai onnettomaan elämään
-suuttuneena, väsyneenä. Pitkillä saloilla, lyhdyn valossa, solkimme
-matalaa lähdettä. Ilon huo'ahdus pääsi rinnastamme huomattuamme, ettei
-tyttö siellä ollut.
-
-Siinä seisoimme neuvottomina. Pimiä oli. Portti oli lukossa. Huoneet ja
-kaivo, puutarha, kaikki jo tarkoin tutkittu ja Ailaania ei näy, ei
-kuulu! Siinä taivasalla, rukoilimme: "rakas Herra Jeesus! lähetä lapsi
-kotiin, sillä Sinä tiedät, missä hän on!"
-
-Samassa kuului kolkutus, hiljainen, varovainen portilla. Kuuntelimme.
-Kolkutus yhä kuului. Sydämemme sykähti ilosta ja kiireesti juoksimme,
-avasimme portin, ja siellä seisoikin pieni karkulainen! Pää alaspäin,
-näpeissään seisoi Ailaan raukka siellä. Tuskalla saimme pidättäneeksi
-nauruamme nähdessämme hänet, sillä hän oli yhtä paksu kuin pitkäkin!
-Hän oli pyntännyt päälleen kaikki vaatteensa, niin kesä- kuin
-talvikintamineet! Hän oli pyöreä kuin pallo!
-
-Päivän kuluessa olimme nuhdelleet häntä jostakin. Siitäpä pikku neiti
-pahastui niin, että päättikin lähteä avaraan maailmaan, jossa luuli
-saavansa tehdä oman mielensä mukaan. Hän ajatteli, ettei hänen siellä
-tarvinnut totella ketään. Maailmassa matkustelemisen ja oman mielensä
-mukaan elämisen, kuvitteli hän erinomaisen hauskaksi! Kenenkään
-huomaamatta hiipi hän illallisen syötyä kartanon taakse, jonne oli jo
-aikasemmin koonnut omaisuutensa. Siellä sitten pukeutui, hiipi
-puutarhan läpi portille, puikahti siitä ulos ja niin oli hän vankilasta
-vapaa! Sysimusta oli kapea, likainen katu. Ei tähtöstä tuikkanut
-öisellä taivaalla. Ovet olivat jo kaikkialla suljetut. Yksin astuu
-pieni sankaritar pimeätä katua pitkin. Mihinkäs menisi yöksi? Kadulle
-ei uskalla jäädä! Uh, miten kolkkoa, miten ikävää olonsa onkaan!
-Urhoollisuus poistui pienestä, itsekkäästä, ylpeästä sydämestä -- ja jo
-suuntaa lapsukainen askelensa kotia kohti! "Kyllä routa porsaan kotihin
-ajaa", sanotaan. Niin kävi pikku Ailaanille.
-
-Me iloitsimme hänen kotiin tulostaan. Sanallakaan ei häntä nuhdeltu,
-mutta rakkaus, jota hänelle osotimme, mursi hänet. Sydän heltyi
-lapsoselta kun me saatoimme hänet lämpöselle vuoteelle nukkumaan. Itkeä
-nihertäen laskeutui hän levolle.
-
-Me iloitsimme sanomattomasti hänen takasin tulostaan. Sinä iltana
-ymmärsimme monin verroin syvemmin taivaallisen Isämme rakkauden meihin.
-Kertomus tuhlaajapojasta kirkastui sielullemme entistään ihanammeiksi.
-Jumalan sydän halkeaa laupeudesta meitä kohtaan. Hän ikävöipi meitä.
-Oi, mikä ilo syntyykään taivaassa, kun tuhlaajalapset kolkuttavat armon
-portille! Ja entäs sitten, kun he tulevat sisälle!
-
-"Kääntykää Minun puoleeni kaikki maailman ääret, niin te tulette
-autuaiksi."
-
-"Minun sydämeni halkeaa laupeudesta teitä kohtaan. Mielelläni Minä
-teitä armahdan."
-
-"Se on Minun iloni, että Minä teille hyvää teen."
-
-Keväällä v. 1894 oli Jangtsheossa syntyä
-
-
-
-Meteli,
-
-
-jonka seuraukset olisivat olleet surkeat, jollei sitä olisi saatu
-tukahtumaan heti alussa. Ulkomaalaisista kerrottiin pahoja asioita. He
-söivät ihmisiä y.m. Sattuipa sitten eräänä päivänä omituinen tapahtuma.
-Eräs mies kulki aamulla aikaiseen Ameriikkalaisen lähetystalon ohitse.
-Portin vieressä oli suolikasa. Siinä siis vahvistus huhuille, selvä
-todistus ulkomaalaisten julmuudesta! He olivat yöllä surmanneet ihmisen
-ja viskanneet sisukset kadulle. Eihän siinä ollut epäilemisen sijaa!
-Mies juoksi pitkin katuja, ilmoittaen ihmisille asiasta ja kansaa
-tulvasi sadoin ja tuhansin paikalle. Kauhu valtasi ihmiset. Ken
-kynnelle kykeni, hän juoksi joukon muassa. Joukko melusi ja kasvoi
-kasvamistaan. Opettajat lähettivät sanan kaupungin päämiehelle. Hän
-tuli meluavan kansan keskelle, tutki asian ja näytti kansalle selvillä
-todisteilla suolet -- sian suoliksi!
-
-"Älkää melutko tyhjän takia, vaan menkää kotiinne, tehtäviänne
-tekemään!" sanoi hän väelle ja niin jokainen lähti kauniisti kotiinsa.
-
-Jangtsheon asukkaat ovat kautta aikojen olleet kuuluisat
-metelöitsemisestä. Kun herra Hudson Taylor asettui sinne asumaan,
-hävittivät he hänen kotinsa ihan perinpohjaisesti. Hän perheineen oli
-suuressa vaarassa silloin. Jangtsheo on rikas, kuuluisa kaupunki. Siinä
-on ainakin 36,000 asukasta. Useita lähetysasemia on siellä nykyään.
-
-
-
-Ah, sinä varas!
-
-
-Tultuamme vieraaseen maahan, tulemme kerrassaan uusihin oloihin. Kieli,
-tavat, ajatus- ja katsantotavat ovat toiset. Tarvitaan pitkä aika,
-ennenkun niihin vähääkään perehtyy. Monasti, ollen vieraat uusille
-oloille ja tavoille, joudumme pulaan. Minulle kävi somasti eräänä
-päivänä kulkiessani palvelijattareni kanssa kadulla.
-
-Edellämme kulki kumaraharteinen vanhus. Hän pudotti 100 vaskirahaa.
-Rahat olivat viisipennistä pienemmät. Niissä oli nelikulmainen reikä
-keskellä ja olivat pujotetut ruohoista punottuun nuoraan. Kumarruin,
-ottaakseni rahat ylös maasta, antaakseni ne vanhukselle, jota huusin.
-Ukko huomasi pudottaneensa rahat, kääntyi ja huomatessaan minun ottavan
-niitä maasta, karkasi hän käsivarteeni kiini, puristi sitä niinkuin
-pihdillä ja sanoi: "ah, sinä varas!" -- Selitin hänelle etten
-tahtonut niitä itselleni ottaa, mutta ukko ei välittänyt kuulla
-puolustuspuhettani, vaan mutisten jatkoi matkaansa!
-
-Kerroin sitten Kiinalaiselle opettajalleni tämän tapahtuman. Hän
-varoitti toisten niin tekemästä ja sanoi: "meillä on paljon ihmisiä,
-joilla ei ole muuta tekemistä, kuin miettiä keinoja, miten toisia
-vahingoittaisivat. Moni heistä tekee niin, että tahallaan pudottaa
-jotakin kadulle. Sitten hän alkaa syyttää henkilöä, joka sattuu siitä
-paikasta kulkemaan. Sanasota syntyy. Pudottaja vaatii jonkun
-rahasumman. Jos syytetty kieltäytyy antamasta, uhkaa hän manuuttaa
-hänet käräjiin. Käräjätupa on kaikkien kunnon ihmisten kauhu. Sinne kun
-mies joutuu, siellä hänet kynitään! Siinä ei auta muu, kuin maksaminen.
-Meillä on paljon pahoja ihmisiä. Jos tulipalo syttyy, monasti ei kukaan
-uskalla mennä avuksi, ennenkun joku virkamies saapuu paikalle. Jos
-minulla on joku vihamies, saattaa hän semmoisen tilaisuuden käyttää
-hyväkseen. Hän rupeaa syyttämään minua tulen sytyttämisestä.
-Vierasmiehiä saa hän helposti ja minun täytyy maksaa, minkä hän pyytää,
-ellen tahdo vankilaan joutua."
-
-
-
-Eräs sairas raukka.
-
-
-Matalassa ruohomajassa hän nukkui, vaimo raukka, olilla, joita oli
-tanterelle levitetty. Kun kuulin hänestä kerrottavan, lähdin häntä
-katsomaan. Hän oli alasti. Peittona oli vaan vanhan peiton kappale.
-Silmänsä olivat punaiset ja katseensa harhaili sinne, tänne. Hän oli
-kovassa kuumeessa. Lähetin hänelle, kotiini palattuani, vaatteet. Hän
-oli kiitollisena hymyillyt kun ne pantiin hänen päälleen. Surukseni
-sain seuraavana päivänä kuulla, että hänen miehensä oli ne riisunut
-häneltä, pantannut ne saadakseen ooppiumia! Lähetin hänelle sitten
-ruokaa. Sitähän ei tunnoton mies kapakkaan voinut kantaa. Parin päivän
-kuluttua kuoli vaimo. Mies syytti minua. Käydessäni siellä olin muka
-ottanut sairaalta sydämen ja siksi seurasi kuolema niin pian! --
-
-
-
-Kongin emäntä
-
-
-oli eräs kristitty nainen, mutta hyvin kivulias. Hänellä oli
-rintatauti. Usein kävimme hänen ruohohökkelissään. Hän oli aina iloinen
-ja niin kiitollinen pienemmästäkin rakkauden osoituksesta. Suloista oli
-astua mökin matalasta ovesta sisälle. Hänellä oli pieni, muutaman
-viikon vanha tyttölapsi. Kerran kun tulin hänen luokseen, niin hän
-ilosta loistavin silmin sanoi:
-
-"Rakas opettaja! minä olen niin iloinen siitä, kun pääsen kohta
-Jeesuksen luokse! En minä yhtään sure lapsiani, sillä pitäähän Jeesus
-heistä huolen. Paremminhan Hän heitä vaalii ja holhoo, kuin minä."
-
-Joka kerralla pyysi hän meidän laulamaan hänelle erään kotilaulun:
-
-    Ei kotini oo täällä,
-    Se ompi taivaassa,
-    Oon vierasna maan päällä,
-    Ja usein sairaana.
-    Vaan kerran loppuu vaiva,
-    Saan aina iloita,
-    Ja Jeesukselle laulaa
-    Ijäti kiitosta.
-    Halleluja! amen!
-    Ei kotini oo täällä,
-    Se ompi taivaassa!
-
-    On vaarojakin paljon,
-    En niitä pelkää, en,
-    Kun Jeesus avun tarjoo
-    Niin riennän eellehen.
-    Jos siellä, taikka täällä
-    Mun toimen olisi,
-    Niin Jeesus kädellänsä
-    Mua aina tukevi.
-    Halleluja! amen!
-    Ei kotini oo täällä,
-    Se ompi taivaassa.
-
-Hänelle on tapahtunut hänen toiveensa mukaan. Luottaen Vapahtajaan hän
-nukkui ja ylösnousemusaamuna saamme nähdä hänetkin kirkastettuna, sillä
-hän oli yksi niistä "pienistä" jotka ovat vaatteensa Karitsan veressä
-valaisseet. Kuultuamme hänen poismenostaan, täytti ikävä mielemme
-ajatellessamme niitä miljoonia, jotka kuolevat kuulematta kertaakaan
-Jeesuksesta.
-
-    Siellä elää miljoonia
-    Synkän öisen varjossa,
-    Sydämiä suruisia,
-    Sortuu synnin kahleissa.
-    Tietä etsii miehet, naiset,
-    Vaan ei tiedä mistäpäin
-    Pääsisivät sille tielle,
-    Joka viepi elämään.
-    Kong ja Mong ei sitä tiennyt,
-    Siis ei voineet neuvoa
-    Kuinka sielu eksyväinen
-    Sille voisi saapua.
-    Sitä ei myös "hooshang" tunne,
-    Buddhan pappi parhainkaan
-    Siksi kansa raukka siellä
-    Kulkee harhapoluillaan.
-    Kiinan kansan tarvitseepi
-    Saada "sana Jumalan",
-    Joka sitä valaiseepi,
-    Johtaa tielle elämän.
-
-
-
-
-III:mas Luku
-
-
-
-Muutos oloissamme.
-
-
-Syksyllä v. 1893 muutti neiti Verna H. Tshenkiang nimiseen kaupunkiin,
-jossa ulkomaalaiset saivat passitta asua. Seuraavana kevännä neiti
-Agnes M. jätti koulutoimen muuttaen Kiukiangiin, Kiangsii maakunnassa.
-
-Kuukautta myöhemmin sain minä käskyn muuttaa neiti H--n työtoveriksi
-Tshenkiangiin. Koetimme vielä kerran v. 1894 pyytää lupaa sisämaahan
-päästäksemme, mutta turhaan.
-
-
-
-Tsbenkiang
-
-
-oli, kuten muutkin ulkomaalaisten asustamat kaupungit, kaksiosainen.
-Muurien sisäpuolella oli varsinainen, vanha kaupunki. Ulkopuolelle
-oli kasvanut toinen, suurempi kaupunki, jonne kauppa ja liike
-emäkaupungista oli aikain kuluessa siirtynyt. Sinne olivat
-ulkomaalaisetkin asettuneet. Siihen aikaan oli K.S.L--n työmiehet
-vuokrahuoneissa, mutta seuraavana vuotena lähetys osti maata, rakensi
-kauniin, kaksikerroksisen talon. Nyt on lähetyksellä samalla paikalla
-kaksi kaunista kotia ja suuri sairashuone. Paikalla, missä nyt nuo
-hauskat, kauniit rakennukset ovat, siinä oli ennen matalia, savisia
-mökkirähjiä, jotka olivat ooppiumipesinä. Kaikki on muuttunut. Leveää,
-tasaista katua kaunistavat nyt sen viereen istutetut, ihanat lehtipuut.
-
-Kaupunki sijaitsee Jangtsir virran ja vihantien kukkulain välisessä
-laaksossa. Näköala kukkuloilta on erinomaisen kaunis. Muutamille niistä
-on rakennettu lähetystaloja, toisille linnoituksia. Kauvempana kohoavat
-korkeat vuoren selänteet. Tuolla välkkyy mahtavan Jangtsir virran
-pinta, jolla uivat tuhannet valkopurjeiset veneet ja monet höyrylaivat.
-Tuolta, virran toiselta rannalta, näkyy viljavainioita ja lehtipuiden
-kaunistamia kyliä.
-
-Kukkulain välisissä laaksoissa on taloja, puutarhoja ja isoja,
-esi-isille pyhitettyjä temppeleitä. Monella kukkulalla näemme jumalille
-rakennettuja temppeleitä. Tuonne kauvemmas, erääseen tiheään
-bambumetsään, on yksi niistä sijoitettu. Se on siistein kaikista, mitä
-olen nähnyt. Suloisesti tuoksuvan lehtimetsän kautta kiertelevää,
-kapeaa polkua pitkin saapuu kulkija varjoisessa metsikössä olevaan,
-yksinäiseen rakennukseen, jonka suurissa saleissa saviset jumalat
-istuvat tai seisovat seinän viereen asetetuilla alustoilla. Templissä
-hallitsevaa haudan hiljaisuutta häiritsee silloin, tällöin kumea kellon
-ääni, paljaspäisten, laajaan viittaan pukeutuneiden munkkien astunta,
-tai jonkun siellä kävijän rukoilijan mumina.
-
-Kaupunkiin johtavilla teillä on vilkas liike. Harjaamattomat hevoset,
-haavakylkiset aasit ja muulit astuvat vakavina, viljasäkeillä
-kuormitettuina.
-
-Kaupungin edustalla, Jangtsir virrassa, on pari kaunista saarta, joilla
-on temppeli. Yhdellä niistä oli kuuluisa pagoda, joka meidän aikanamme
-purettiin. Samalla saarella Englantilaiset löysivät suuren kirjaston,
-mutta sen poisviemisestä he estyivät rauhan teon kautta.
-
-T'aip'ing kapinan aikana tuli kaupunki niin hävitetyksi, että tuskin
-jäi taloa pystyyn. Siitä todistavat lukuisat rauniot.
-
-Kaupunki muurien sisäpuolella oli myöskin kaksiosainen, nim.
-Kiinalainen ja Maantsheolainen.
-
-
-
-Kotimme
-
-
-oli muurien sisäpuolella. Se oli aikoinaan ollut johtaja Taylorin
-kotina. Siinä oli muutamia pieniä, matalia huoneita, joissa oli
-lasi-ikkunat. Me asuimme yläkerrassa ja alakerrassa Kiinalaiset
-apulaisemme. Näköala asunnostamme ei ollut laaja. Pihamaassamme kasvoi
-kaunis lehtipuu ja eräs köynnöskasvi, jonka pienet, valkoiset kukkaset
-levittivät suloista tuoksua ympärilleen.
-
-Toisella puolella kartanoa oli nelikulmainen pihamaa, jonka yhteen
-nurkkaan oli upotettu iso kiviastia, jota käytettiin likakaivona. Juuri
-ikkunaimme alla oli syvennys maassa, johon vaatteiden pesuvesi
-kaadettiin. Tuo pihamaa oli 18 kodin käytettävänä! Likavesien
-kesähelteellä siinä hapatessa, leveni sanomattoman paha haju
-huoneisiimme.
-
-Kerran olivat kodissa asuvat ulkomaalaiset kaataneet karbolihappoa
-lätäkköön, mutta siitä oli tulla hirmuiset seuraukset. Kansa luuli
-heidän kaataneen siihen myrkkyä!
-
-Kerran helteisenä kesäpäivänä istuimme päivällistä syömässä. Yht'äkkiä
-huutaa eräs naapurin emäntä minua. Nousin, katsoen ikkunasta
-pihamaalle. Ikkunani alla seisoi vaimo hyvin vihastuneena. Kysyin:
-
-"Mikäs on hätänä?"
-
-"Mitä, opettaja, viskasitte silmilleni?" kysyi hän vihasesti.
-
-"En mitään!" vastasin.
-
-"Viskasittepas", väitti vaimo.
-
-"En ole viskannut, sillä enhän huoneessanikaan ollut, vaan tuolla
-viereisessä huoneessa söin päivällistä!" sanoin. Hän ei sitä uskonut
-ennenkun palvelijattaremme todisti hänelle sanani todeksi.
-
-Asian laita oli näin. Juuri ikkunani alla oli kaivo. Hän oli nostamassa
-vettä ja vesikapasta pirskahti pisarainen hänen poskelleen. Sitä hän ei
-huomannut, vaan luuli minun heittäneen pisaran myrkkyä hänen
-kasvoilleen.
-
-Kesät olivat kuumat ja kosteat. Vaatteemme ja kirjamme homehtuivat,
-jollemme niitä usein tuuleuttaneet ja pyyhkineet. Rottia oli paljon. Yö
-kaudet ne varsan lailla ravasivat huoneissamme, milloin tapellen,
-milloin kaluten kaappeja. Ne nävertelivät leivät, kaatelivat maidon.
-Niuskaen, nauskaen kaiken yötä, häiritsivät yölepomme, joka
-kuumuudenkin tähden oli hyvin niukka. Saatuamme kissan talohon, saimme
-rauhan.
-
-Ruoka-aineista ei Tshenkiangissa ollut puutosta. Juurikasveja,
-vihanneksia ja hedelmiä oli runsaasti saatavana. Vaikk'eivät
-Kiinalaiset itse syö maitoa, eikä voita, pitivät he siellä asuvien
-ulkomaalaisten tähden lehmiä. Siellä ollessamme saimme maitoa ostaa.
-Ruu'an kodissamme valmistimme suomalaisella tavalla. Saimme siellä
-lehmänlihaakin ostaa, jota ei sisämaassa saa. Juomavesi tuotiin
-kanavasta. Keittämättömänä emme sitä juoneet. Kiehuvaa vettä sai
-kaikkialla ostaa teetä varten. Polttopuina käytimme erästä, joessa
-kasvavaa ruohoa, jota kuivattuna, kuvottain tuotiin kaupaksi.
-Ruokasalissamme oli meillä pieni, ulkomaalainen rautauuni, jossa
-poltimme hiiliä kylmän aikana.
-
-
-
-Kova työmaa
-
-
-oli Tshenkiang! Kansa tiesi paljon pahaa ulkomaalaisista, sillä monet
-heistä elivät siellä hurjasti. Meitä kutsuttiin aina "jang kueitsir",
-s.o. ulkomaalainen piru eli paholainen. Nimitys kueitsir, paholainen
-oli Tshenkiangissa aivan yleinen nimitys vieraan paikkakunnan ihmisille
-Esim. Naankingistä tulleita kutsuttiin "Naanking kueitsir!" Me totuimme
-niin tuohon nimeen, että sitten, kun toisen nimen saimme, tuntui ihan
-oudolta!
-
-Pienet, polvenkorkuiset lapsetkin, jotka eivät vielä puhua osanneet,
-koettivat sanoa: "kueitsir", nähdessään meidät. Vanhemmat peloittivat
-lapsiaan, sanomalla:
-
-"Jos itket, niin jang kueitsir tulee ja vie sinut."
-
-Eihän ollut ihme, jos lapsukaiset pelkäsivät meitä. Nähdessään meidät
-kadulla, juoksivat lapsiraukat pelästyneenä sisälle tai piiloutuivat
-äitinsä taakse.
-
-Ensimältä meitä kivitettiin kaduilla. Täysi-ikäiset ihmiset yllyttivät
-pieniä poikia ja he kivittivät meitä, kuin koiria. Päätämme suojasimme
-sateenvarjolla ja ihmeellisesti tulimme suojelluksi, vaikka välistä
-lenti kiviä satamalla. Siitä emme pelästyneet, vaan kulimme samoja
-katuja aina uudelleen. Vähitellen he väsyivät ja lakkasivat
-kivittämisestä.
-
-Harvat uskalsivat tulla meille. Usein kysyivät, mitä maksamme, jos
-yhtyvät kirkkoomme eli seurakuntaamme. Monasti näyttivät meille
-ooppiumia ja sanoivat:
-
-"Tämä on tuotu teiltä!"
-
-Kulimme katuja pitkin ja poikki. Meille pantiin istuin tuvan
-ulkopuolelle ja sadat kerrat istuimme siten taivasalla puhuen rakkaasta
-Vapahtajastamme.
-
-Neiti H--lla oli kerran viikossa ompeluilta, johon osanottajat saivat
-pienen palkan työstään. Heille opetettiin kristinopin päätotuuksia ja
-siten koetettiin kylvää totuuden sana heidän sydämiinsä.
-
-Oli meillä pieni päiväkoulukin, jossa ensin oli vaan poikia, mutta
-sittemmin tyttöjäkin.
-
-Kappelissamme kävi paljon miehiä, mikä uteliaisuudesta, kuka väittelyn
-halusta. Naisia kävi hyvin vähän. Kävijöistä useammat eivät malttaneet
-kuunnella. Kyselivät vaan syömisiämme ja juomisiamme. Olihan joukossa
-ajattelevaisiakin ja monta ihanaa hetkeä saimme siellä viettää
-puhellessamme semmoisten sielujen kanssa.
-
-Tshenkiangissa työskenteli neljä eri lähetysseuraa, nim. Baptistien,
-Methodistien, Presbyteriaanein ja Kiinan Sisämaan Lähetys.
-Sydämellisessä sopusoinnussa työskentelivät ne. Joka Keskiviikko oli
-yhteinen rukoushetki. Opettajat ja johtajat kun vaelsivat sovussa, niin
-seurakunnat tekivät samoin.
-
-Jospa Jumala armossaan lähettäisi lähetystyöhön miehiä ja naisia,
-joilla on Kristuksen mieli -- rauhan ja rakkauden henki!
-
-Työtovereillamme oli sama kokemus työn suhteen kuin meilläkin.
-Uskollisesti olivat he työtä tehneet jo vuosikausia, siinä vahvassa
-luottamuksessa, ettei Herrassa tehty työ ollut turhaan menevä. --
-Vaikkei paljon hedelmiä näkynyt, eivät he epäilykseen vajonneet. Kerran
-eräs heistä, herra Woodbridge, -- Ameriikkalainen -- puhui eräässä
-kokouksessa jokseenkin näin:
-
-"On jo vuosia vierähtänyt siitä, kun Kanadassa nousi kysymys
-rautateiden rakentamisesta asumattomiin seutuihin. Ihmiset pudistivat
-päitään, nauroivat ja sanoivat ivallisesti:
-
-"'Hm! rautateitä noiden suurten, tuntemattomien erämaiden kautta,
-joiden ylitse taivaan linnutkaan eivät voi lentää! No, kaikkia ne
-ihmiset tuumivat! Katsotaanhan nyt, mitä siitäkin hommasta tulee!'
-
-"Mutta miehiä löytyi, jotka vuosikausia miettivät asiaa, tekivät
-piirustuksia ja kulunkiarvioita. Tuli aika ja rakennus alkoi.
-
-"Taas heille naurettiin, mutta he antoivat naurajain nauraa.  Moittijat
-sanoivat:
-
-"'Kyllä nyt haaskataan valtionvaroja! Tuonne maan poveen haudataan
-tuhannet dollarit! Jospa tuhannet riittäisi, mutta miljoonathan siihen
-menee!'
-
-"Nuristiin ja naurettiin. Monta hauskaa hetkeä naurajilla olikin, mutta
-pian tuli loppu sille 'ilolle', sillä rata valmistui ja kulku alkoi.
-Tuppisuuksi jäivät naurajat nähdessään höyryhevon kiitävän kaukaisten
-erämaiden halki, viilettelevän kohisevien koskien ylitse. Kävin
-kotonani, kulkien juuri tuota tietä, josta puhun. Suuret kaupungit,
-kauniit asemat kaunistavat nyt entisiä erämaita. Kuka joutui häpiään?
-Narrimaiset naurajat tietysti!
-
-"Jumalalla on rakennus tekeillä. Hän on tehnyt piirustukset, varannut
-varat ja rakennustarpeet, sekä työmiehet. Kysymys ei ole pienestä
-rakennuksesta, vaan laajasta, koko maailmaa käsittävästä rakennuksesta
-ja siksi ovat työmiehet hajoitetut ympäri maailman. Tämän maailman
-viisaat nauravat Jumalalle ja meille. Hän antaa heidän nauraa.
-Tehkäämme mekin niin. Naurakoot vaan, jos haluttaa. Tulee toinen aika.
-Rakennus valmistuu. Sitte ei naurajia naurata! Sisaret, veljet!
-Rohkeasti eteenpäin! Ei ole pelättävä kallion kovuutta. Takokaamme
-uskollisesti saarnaamalla sanaa, sillä onhan Jumalan sana 'vasara, joka
-vuoret murentaa!' Toverit! pois väsymys, pois pelko!"
-
-Jumala tarvitsee palvelijoitaan niin karussa, kuin viljavassakin
-seudussa. Kyllä me olisimme mieluummin menneet niille seuduille, joissa
-ihmiset 'halusivat' kuulla sanaa, jollei tie olisi sulkeutunut.
-
-Tshenkiangissa Herra opetti tyytymään Hänen tahtoonsa -- ilolla,
-mieluisesti, ei pakosta. Sanassa sanotaan:
-
-"Iloitse Herrassa ja Hän antaa, mitä sydämesi halajaa." Olemme
-taipuvaisia iloitsemaan enemmän lahjoista, kuin niiden Antajasta.
-Paljon on Herralla työtä opettaessaan meille pysyväistä iloa, iloa
-Hänessä.
-
-
-
-Käynti Maovuorella.
-
-
-Kuuluisammat temppelit Kiinassa ovat rakennetut vuorille. Muutamat
-niistä ovat kautta maan kuuluisia, toiset tunnetut vaan paikkakunnalla.
-
-Tshenkiangin tienoolla on Maovuori kuuluisin. Sinne on muutaman tunnin
-matka kaupungista. Siellä oleva temppeli on pyhitetty kolmelle Mao
-nimiselle veljekselle, jotka elivät toista tuhatta vuotta sitten. Se on
-avoinna ainoastaan kolme kuukautta, uudesta vuodesta alkaen. Sinä
-aikana vilisee pyhiinvaeltajia kaupungin kaduilla. Heillä on pieni,
-hamppukankainen pussi kaulassa, johon on kirjoitettu sanat:
-
-"Shang shaan, shao hsiang", s.o. vuorelle, suitsuttamaan.
-
-Kerran päätin mennä sinne. Aamulla aikaiseen lähdimme matkalle. Kulimme
-suurien kylien ja viljavien vainioiden kautta kauvemmaksi sisämaahan.
-Vähitellen muuttui seutu. Talot harvenivat, peltoja ei näkynyt. Tulimme
-kolkkoon seutuun. Tien molemmin puolin oli sinne, tänne asetettu pieni
-savinen jumala tai rakennettu pieni pyhäkkö, jossa toivioretkeläiset
-uhrasivat.
-
-Ihmisiä tuli ja meni. Yhdet kulkivat kantotuoleissa, toiset
-työntökärreissä, muutamat ratsastivat, mutta suurin osa kulki jalkasin.
-
-Istahdimme tiepuoleen levähtämään. Muutamia miehiä tuli vuorelta päin.
-Yksi heistä kysyi:
-
-"Meneekös ulkomaalainen opettaja Mao vuorelle suitsuttamaan?"
-
-"En, en mene suitsuttamaan", sanoin, "sillä en palvele p'uusaa."
-
-Nykyään Kiinalaiset kutsuvat kaikkia jumaliaan p'uusaaksi. Sana ei ole
-Kiinan kielinen, vaan kulki Kiinaan Indialaisten jumalien mukana.
-
-"Ketäs palvelet?" kysyi hän.
-
-"On olemassa yksi, ainoa Jumala, taivaan ja maan tekijä. Häntä
-palvelen", vastasin.
-
-Mies katsoi minuun vakavasti ja sanoi:
-
-"Niinkö on? Onko vaan yksi Jumala? En ole sitä ennen tietänyt, eikä
-kukaan ole minulle sitä sanonut."
-
-Avoimella sydämellä kuunteli ja kyseli hän. Hän osti muutamia kirjoja,
-luvaten lukea ne. -- Kuuden päivän matka oli hänellä kotiinsa.
-
-Vuoren juurella olevan, ison kylän asukkaat elivät ilossa ja humussa.
-Joka talossa oli pyhiinvaeltajia. Useamman talon väki, niin suuret,
-kuin pienetkin valmistivat savesta temppelin ja puusien kuvia sekä
-kaikenlaisia leluja.
-
-Sain asunnon suurimman kadun varrella isossa ravintolassa. Huoneita oli
-useita, mutta kaikki ikkunattomia. Suurimmassa huoneessa oli 8
-nelikulmaista pöytää. Siihen kokoontui ihmisiä kuulemaan, mitä heille
-kerroin ja kyselemään yhtä, toista maastamme ja kansastamme. Kysyivät
-jos meillä oli virkamiehiä, kouluja j.n.e. Kuultuaan vastaukseni,
-kuiskailivat he keskenään:
-
-"Heillä on niinkuin meilläkin!" Katse, jonka loivat toisihinsa, sekä
-äänenpaino, millä tuon lausuivat, ilmaisi minulle paljon. He
-ajattelivat näin:
-
-"No ovathan he sitten vähän ihmisten kaltaisia!"
-
-Lähdin vuorelle. Sen juurella oli muutamia pienempiä temppeleitä. Lahot
-jumalat asustivat niissä. Miltä oli puolet muodosta poissa, kulta käsi,
-vaan ei se estänyt silkkipukuisten miesten ja naisten polvilleen
-lankeamasta niiden eteen. Kuinka sydäntä särkevää olikaan nähdä
-järjellisten ihmisten kumartelevan hajoavia savikappaleita, lahonneita
-puupalasia.
-
-Kurjissa hökkeleissä vuoren juurella asui kerjäläisiä, jotka selässään
-kantoivat huonovoimaisia templissä kävijöitä ylös vuorelle.
-
-Ainakin tuhannen kiviporrasta oli rinnettä myöten kiertelevällä tiellä.
-Tapasin vanhan miehen, jota nuori kerjäläinen kantaa retuutti
-selässään. Mitäs tien pituudesta, mitä vaivoista, kunhan vaan "puusan"
-luokse pääsen, näytti vanhus ajattelevan.
-
-"Mitäs hyvää vanhus toivoo 'puusalta'?" kysyin.
-
-Ukko tyytyväisenä hykertäen kuivettuneita, tutisevia käsiään, vastasi
-kuiskaten:
-
-"Hän maksaa salaisesti!" Puhuin hänelle Jeesuksesta, joka salaisuudessa
-näkee ja maksaa julkisesti, mutta vanhus tuli kovin levottomaksi,
-vaatien nuorukaisen häntä kiireesti viemään ylös.
-
-Vuorelle tultuani astuin temppeliin. Uh, miten likaista siellä oli!
-Huoneita oli useitakin, mutta yhden näkeminen riitti minulle. Siinä oli
-kolme, savun mustuttamaa jumalaa. Ne olivat niin pölyssä ja noessa,
-ettei voinut eroittaa niiden muotoa. Niiden edessä oli korkea,
-metallinen jalka, jolle oli asetettu porolla täytetty metallinen vati,
-jossa poltettiin suitsutusta. Rukoilijat lankesivat kuvien eteen
-polvilleen, mutta äänettöminä, sitten sytyttivät kynttilän ja
-suitsutuksen, poistuakseen heti, jättäen tilan toisille.
-
-Siinä seistessäni puhuin ainoasta, totisesta Jumalasta, joka näkee ja
-kuulee. "Katsokaapas", sanoin, "nämät 'p'uusaat' eivät voi pestä
-itseään pölystä ja noesta. Ne eivät voi itseään auttaa. Kuinkas ne
-voisivat ihmisiä auttaa?"
-
-Eräs kuulijoista sanoi:
-
-"Se on totta! Mutta me Kiinalaiset olemme tottuneet kumartamaan näitä
-jumalia, emmekä ole muusta tietäneetkään."
-
-Hän osti Markuksen kirjoittaman evankeliumin ja lupasi lukea. Me
-iloitsemme sanomattomasti siitä, kun saamme antaa evankeliumin
-ihmisille, sillä se on "Jumalan voima jokaiselle uskovaiselle
-autuudeksi." "Se on henki ja elämä" ja sen kautta "Jumala uudestaan
-synnyttää ihmisen." "Se ei tyhjänä palaja."
-
-Ken sanan ottaa vastaan "Jumalan sanana" hän saa kokea Jumalan voimaa
-ja läsnäoloa.
-
-Sillä matkalla kauppasimme monta kirjasta ja moni ostikin. Viivyin
-siellä viisi päivää. Olisin ollut kauvemmin mutta ruu'asta oli puute.
-Koko paikkakunnalla ei ollut saatavana muuta kuin punaista riisiä ja
-katkeria vihanneksia.
-
-Kaupunkiin tultuani kuulin ihmisien suuresti hämmästyneen, kun
-Maovuoren puusaa (jumala) oli laskenut minut temppeliinsä, vaikka
-minulla oli nahkajalkineet jalassa! Kansa arveli:
-
-"Kyllä ulkomaalaisten Jeesus on Mao puusaa voimallisempi!" --
-
-Oi, joska he tuntisivat Jeesuksen!
-
-
-
-Me olemme puhtaat.
-
-
-Vuorelta palatessamme poikkesimme majataloon yöksi. Ennen meitä oli
-siihen saapunut kaksi naista. Huoneessa oli neljä vuodetta, siksi
-emäntä vei meidät samaan huoneeseen. Heti huomasin heidät "sydämen
-puhtautta" etsiviksi. Tuskin oli tultu ovesta sisälle, niin yksi heistä
-kysyi palvelijattareltani, viitaten minuun:
-
-"Syökös hän lihaa?"
-
-"Syöpi", vastasi hän. Silloin muijat panivat hynttyynsä kokoon,
-lähtivät pois huoneesta, sanoen: "me olemme puhtaita!" ja menivät
-toiseen majataloon. He olivat hartaita Buddhan opin tunnustajia.
-Syömällä ainoastaan kasviksia, luulivat he saavuttavansa sydämen
-puhtauden, sillä "ilman puhtautta ei voi tulla länsi taivaaseen", jossa
-he ajattelevat Buddhan asuvan.
-
-
-
-Siunattu hetki tiellä.
-
-
-Kerran matkustin maitse Naanking nimiseen, yhteen Kiinan kuuluisimmista
-kaupungeista. Kuljimme jyrkkien rinteiden välissä olevassa laaksossa,
-jossa kasvoi kaunista lehtimetsää. Tie luikerteli oikealle ja
-vasemmalle. Siellä, metsän hiljaisuudessa, tapasimme vanhan vaimon
-nunnan puvussa. Päänsä oli hän antanut keritä paljaaksi. Tervehdimme
-häntä ystävällisesti ja se antoi hänelle rohkeutta lähestyä meitä.
-Istahdimme tielle. Puhellessamme hänen kanssaan, kertoi hän elämänsä
-surullisen historian. Hänet oli laitettu miehelään vasten hänen
-tahtoaan. Mies oli herrasmies, mutta ooppiumin orja. Heillä ei ollut
-yhtään lasta. Lapsettomuus oli seurauksena hänen syntisyydestään. Hän
-varmaan oli ennen maailmassa ollessaan tehnyt paljon pahaa ja pahojen
-tekojensa rangaistukseksi saa hän nyt olla lapsettomana! Miehensä
-kuoltua päätti hän vihkiä itsensä jumalille siinä toivossa, että ehken
-jokin armo tulisi hänen osakseen taas maailmaan tullessaan. Hän itki
-katkerasti. Kerroin hänelle hyvästä, rakastavaisesta Isästä taivaassa.
-Hän tarttui käsiini ja sanoi:
-
-"Sinä olet niin onnellinen!"
-
-"Niin", sanoin, "minä olen onnellinen ja tulin tänne kertoakseni
-sinulle, että sinäkin voit tulla onnelliseksi!"
-
-"Kerro, kerro, minä kuuntelen!" sanoi tuo rakas sielu.
-
-"Rukoiletkos laupeuden jumalatarta?" kysyin.
-
-"Rukoilen", vanhus vastasi.
-
-"Miksi rukoilet häntä?"
-
-"Hän on armollinen ja laupias!" sanoi hän.
-
-"Kuulehan, vanha sisar, mitä kerron sulle. Taivaassa on hyvä Jumala.
-Hän antaa auringon paistaa ja pilvien sataa. Hän on tehnyt taivaan ja
-maan. Ei Häntä tarvitse kantaa, niinkuin laupeuden jumalatarta. Hän
-näkee ja kuulee ja tietää kaikki. Hän näkee meidän istuvan tässä
-tiellä. Hän on niin hyvä."
-
-"Mistä sinä sen tiedät?" kysyi hän.
-
-"Tästä kirjasta", vastasin, näyttäen hänelle Uutta testamenttia.
-
-"Minä en osaa lukea!" sanoi hän murheellisena.
-
-"Kuulehan nyt, kun vielä puhun. Me emme näe Jumalaa, emmekä tiedä miten
-Hänen luokseen päästään!" -- sanoin. Hän epätoivoisena huudahti:
-
-"Emme tiedä, emme tiedä!" Jatkoin:
-
-"Katsos! Jumala armahti meitä. Hän lähetti oman Poikansa maailmaan ja
-sanoi: uskokaa Häneen, niin pääsette minun luokseni. Katsos! Jeesus
-tuli. Hän sai kärsiä paljon ja ihmiset tappoivat Hänet, mutta Hän nousi
-ylös ja meni takasin taivaaseen. Minä uskon Häneen. Hän on antanut
-minun mustat syntini anteeksi ja on verellään pessyt sydämeni.
-Sydämessäni on suuri rauha ja ilo. Kun kuolen ottaa Hän minut luokseen.
-Jeesus on lähettänyt minut sinulle tuomaan nämät hyvät sanat."
-
-"Oi, ne ovat hyvät sanat!" sanoi vanhus, käsiäni hellästi puristaen.
-
-"Tahdotko sinäkin luottaa Jeesukseen?" kysyin.
-
-"Tahdon, tahdon ja minä tahdon rukoilla häntä. Miten minä rukoilisin
-Häntä? Opeta sinä minua", pyysi hän.
-
-"Rukoile millä sanoilla tahansa, kyllä Jeesus ymmärtää. Hän on
-armollinen ja laupias, hädästä ja tuskasta pelastaja", sanoin siihen ja
-lisäsin, sano:
-
-"Herra Jeesus, armahda minua!"
-
-Silloin vaimo alkoi rukoilla, sanoen:
-
-"Suuresti armollinen, suuresti laupias, hädästä ja tuskasta pelastava
-Herra Jeesus, armahda minua!"
-
-Sitten kun erkanimme hänestä, kuulimme hänen tiellä kulkiessaan niitä
-kertovan. Se oli siunattu hetki, se iltahetki. Korvissani kaikuivat
-sanat:
-
-"Jokainen joka Herran nimeä avuksensa huutaa, hän tulee autuaaksi."
-
-
-
-Rauhaa etsivä sielu.
-
-
-Nimeään en muista, mutta tuttaviksi tulimme kadulla. Useasti tapasimme
-hänet. Hän oli maalaisnainen. Käsiranteen ympärillä oli hänellä
-helminauha ja siitä näimme hänet "rukoilijaksi." Puhuessaan hän vähän
-väliä lausui sanan: "oomiitoofuh!" Puhelimme hänelle siitä tiestä, joka
-vie elämään, mutta hän, peläten "harha-oppia", ei malttanut pysähtyä
-kuuntelemaan. Usein rukoilimme, että Jumala vaikuttaisi hänessä halun
-tulla luoksemme. Hän tulikin yhtenä Sunnuntaina. Jutellessamme hänen
-kanssaan huomasimme hänen käsivarressaan pieniä, mustia pahkuroita.
-Kysyimme, mitä ne olivat.
-
-"Olen polttanut ne kuumalla raudalla!" sanoi hän.
-
-"Mitä varten?"
-
-"Saadakseni rauhan!"
-
-"Oletko jo saanut?"
-
-"En ole", vastasi hän itkien.
-
-"Kuinka kauvan olet rauhaa siten etsinyt?"
-
-"20 vuotta!"
-
-"Niin kauvan olet etsinyt ja et ole vielä saanut!"
-
-"En ole saanut. Ei ole rauhaa täällä sydämessäni", sanoi hän laskien
-käden sydämelleen.
-
-"Meillä on rauha", sanoimme.
-
-"Onko teillä? Kuinka sen saitte?" kysyi hän kirkastetuin kasvoin.
-
-"Herra Jeesus on antanut meille rauhan", vastasimme ja sitten kerroimme
-lyhyesti, yksikertaisesti Jeesuksen kärsimisestä. Se liikutti häntä
-niin, että hän itki kauvan aikaa.
-
-"Jeesus on kuollut kaikkein edestä ja sinunkin edestäsi!" sanoimme.
-
-"Onko Hän kuollut minunkin edestäni?" kysyi hän.
-
-"On", vastasimme ja luimme todistukseksi monet paikat kirjoituksista.
-Hänen sielussaan oli taistelu. Yht'äkkiä kysäsi hän:
-
-"Ovatkos kaikki minun 20 vuoden ansiot (hyvät työni) sitten
-arvottomia?"
-
-"Ovat. Emme tule töillämme autuaaksi, vaan luottamalla Jeesukseen.
-Autuus on armosta, ei ansiosta."
-
-Se oli koko isku vaimo raukalle! Äänekkäästi itkien hän juoksi pois!
-Kuinka lähellä Jumalan valtakuntaa hän olikaan!
-
-Viimeisen kerran tapasin hänet Maovuorelta tullessani. Hyppäsin alas
-kärryiltä sanoakseni hänelle: "ei puusaa anna sinulle rauhaa, mutta
-Jeesus antaa!" Hän oli nyt arka ja väisti katsettani. Jumala siunatkoon
-häntä! Sen perästä emme häntä nähneet, mutta toivomme, että hän kerran
-heräjää ja nousee etsimään Jeesusta.
-
-
-
-
-
-
-MUUTAMIA PIIRTEITÄ YHTEISKUNTAELÄMÄN VALO- JA VARJOPUOLlSTA.
-
-
-
-
-I:nen Luku.
-
-
-Kiinalainen kylä
-
-
-on yleensä kaukaa katsottuna hauskan näköinen. Se on peltojen
-ympäröimänä. Sitä somentavat tuuheat, korkeat lehtipuut, joiden
-joukossa usein on "pyhiä" puita. Näissä puissa luullaan jonkun
-jumalhengen asustavan. Niiden juurella uhrataan ja niitä ei uskalleta
-kaataa. Olen nähnyt tuommoisen "pyhän" puun juurella pienen tiilistä
-rakennetun "pyhäkön", jossa on säilytyspaikka jumalan kuvalle.
-
-Kylää somentavat rakennusten kauniisti kaarretut harjat, loistavilla
-väreillä maalatut kunniaportit tien varrella, pensasaidat ja
-monenlaiset kukkivat köynnöskasvit kasvaen rappeutuneiden rakennusten
-seiniä pitkin. Vasten tahtoaankin joutuu kulkija suloisten tunteiden
-valtaan lähestyessään ihanassa lehdikossa lepäävää kylää, mutta
-likemmäksi tultua on runollinen mieli, suloiset tunteet pois
-puhalletut. Raunioita, romua, roskaa, likaa, soraa, kuihtuneita,
-ryysyisiä ihmisiä, kerjäläisiä, likasilmäisiä ooppiumin polttajia,
-kapakoita, laihoja koiria, ilkeä haju -- tätä kaikkea siellä näkee ja
-tuntee! --
-
-Kylät ovat järjestetyt kuten kaupungitkin. Talot ovat katujen varsilla.
-_Latoja_ ja _lääviä_ siellä ei näe, sillä karjanhoitoa ei harjoiteta.
-Pihan perällä on katos, jossa pidetään elukat. Idässä, jossa ensin
-asuin (Kiangsuu nimisessä maakunnassa), pidettiin kyntöeläimenä
-puhvelihärkiä ja lehmiä. Toisin paikoin käytettiin tavallisia lehmiä
-tai härkiä. Lehmiä ei lypsetä, sillä eivät Kiinalaiset ole
-uneksineetkaan "maidon" juonnista, ennenkun ulkomaalaiset sinne
-tulivat. Ei Kiinalainen tapa lehmäänsä. Kysyin kerran opettajaltani:
-
-"Miksi ette syö lehmän lihaa?"
-
-"Kuinkas maamies hennoisi tappaa sen, joka hänen peltonsa on kyntänyt,
-tehnyt hänelle niin suuren hyvän työn!" vastasi hän. Rantapuolella,
-suurissa kaupungeissa, joissa ulkomaalaisia asuu, saa ostaa lehmän
-lihaa, mutta ei sisämaassa.
-
-Joka talossa pidetään sikoja ja sian lihaa saa kaikkialla. Paikoin
-pidetään hevosia, aaseja ja muuleja. Niillä kannatetaan kuormia ja
-ratsastetaan.
-
-Kanat ja kukot kaakattavat kaikkialla ja ankkoja pidetään parvittain.
-Ankat puljaavat riisipelloilla uiden siellä. Koiria pidetään kodeissa
-vähän, Kissat kahlehditaan, kuten koirat, sillä ne ovat varasten
-mielitavaraa.
-
-_Rehu_, joka talveksi kootaan, aumataan pihamaalle. Ei näe missään
-niittymaita, sillä kaikki viljelykseen sopiva maa on peltona.
-Kyntöelukoita syötetään pellon pientareella. Elukan nenässä olevaan
-renkaaseen kiinnitetystä nuorasta ohjaa selässä istuva tyttö tai poika
-sitä niin, ettei pääse viljapeltoon.
-
-_Aittoja_ ei ole. Vilja säilytetään isoissa bambupäreistä tehdyissä,
-tuvan nurkkaan päällekkäin pannuissa koreissa. _Riihiä_ ei tarvita.
-Vilja levitetään tasaiselle kalliolle kylän laidassa tai tasaiseksi
-temmelletylle pihamaalle. Auringon lämpö sen kuivaa ja siinä se
-puidaan.
-
-_Saunoja_ ei ole. Suurissa kaupungeissa esim. Tshenkiangissa oli
-miehille tarjona kylpypaikkoja, mutta ei meikäläisiä saunoja. Siellä
-saivat vaan ammeessa peseytyä. Naiset peseytyvät aina kotona. Kesäisinä
-aikoina voivat miehet käydä uimassa, mutta naiset ei koskaan! Hyvin
-usein näin pienten lasten lammikoissa räpiköivän -- ja hauska niillä
-näytti olevan! --
-
-Jos tahtoo saada jonkunlaisen käsityksen Kiinalaisten elämästä, on
-asuttava heidän keskuudessaan. Jos asumme jossakin kylässä, saamme
-siinä nähdä pienoiskuvan Kiinan suuresta valtiosta. Niitä hallitaan
-samojen periaatteiden mukaan. Niissä näemme samat valo- ja varjopuolet.
-Kylähän on perhe laajennettuna, ja niinhän on valtakuntakin. Kylässä on
-"kylän vanha", joka on pääjohtajana. Hän on herrasmies ja niin ovat
-hänen apulaisensakin. Heihin luotetaan ja heillä onkin suuri
-vaikutusvalta. Virkamiehille he tekevät tilin kylän asioista ja ovat
-tuomareina kyläläisten keskuudessa. Jos riitoja syntyy, kutsutaan
-heidät "rauhaa rakentamaan." Rauhanrakentajan virka on vaivaloinen
-toimi. Tuhannet sanat ja monet päivät saavat rauhantuomarit kuluttaa ja
-kaikista vaivoistaan eivät saa muuta palkkiota kuin pulskan päivällisen
-ja kiitokset, sillä se virka on vaan kunniavirka! Kukapas Kiinalaisista
-ei haluaisi rauhanrakentajan virkaa! Jos missä puhutaan paljon
-rauhasta, niin Kiinassa siitä puhutaan ja jos missä sitä puuttuu, niin
-siellä sitä puuttuu! Kävin kerran Tshingkiangpuu nimisessä kaupungissa.
-Lähetystalo oli kadun varrella, jonka nimenä oli "Ijäisen rauhan katu."
-Mutta en koko yönä voinut nukkua, sillä niin kauheasti riitelivät sen
-varrella asuvaiset!
-
-Kylän jokapäiväistä, hiljaista yksitoikkoista elämää vilkastuttaa
-hautajaiset, häät, markkinat, näyttelijäseurueen tulo sekä epäjumalien
-juhlat.
-
-_Hautajaisissa_ on itkua ja parkua, mutta usein riitaakin. Eihän ole
-tavatonta, että sukulaiset alkavat perinnöstä riidellä jo
-hautajaisissa. Hautajaissaaton etupäässä käyvät paljaspäiset papit.
-Sitten kannetaan raskas ruumisarkku, johon on vainajalle pantu tavaraa
-mukaan. Sitten tulevat vainajan likeiset, itkien, parkuen, valkoiseen
-surupukuun puettuna ja heidän perästään kutsutut ja viimeiseksi
-kutsumattomat vieraat. Tuonne kylän laitaan kulkee seurue. Sinne
-kaivetaan hauta. Pian kohoaa pieni savupatsas ilmaan. Se ilmoittaa
-meille, että paperinen palatsi ja paperirahat poltettiin, ettei
-vainajan sielun tarvitse asunnotta olla tuonelan tuvilla, eikä
-kerjäläisnä kulkea apua anellen, sillä nuo valerahat muuttuvat, tuhaksi
-tultuaan, käyttökuntoiseksi manalan majoissa oleville. Jos kuollut oli
-varakas, on kylässä kyllin puheainetta. Ei ole yhtään koko kylässä,
-joka ei tietäisi hänestä kaiken sen, mitä ihmisestä voi tietää!
-
-_Häät_ pitävät kyläläisten mielet jo kuohuksissa ennenkun ovat
-likelläkään. Morsiamen hyvät ja pahat puolet, suvun huono ja hyvä
-maine, kapiot, antimet, kaikki ovat jo keskustelun alaisena ennenkun
-morsiustuolikaan on tilattu. Morsiamen anoppelaan tullessa on "joka
-kynsi kylästä" liikkeellä ja juoksee taloon. Jollei hän ole sinne
-"kutsuttu", on hän siellä ainakin "kuokkavieraana." Kuta rikkaampi
-morsian, sitä suuremmalla loistolla hänet tuodaan. Punaisessa puvussa
-hän astuu anopin vastaanottamana alas kantotuolista. Luoden katseensa
-maahan saatetaan hänet sängyn reunalle istumaan! --
-
-Kävin kerran katsomassa morsianta. Hän istui sängyn reunalla, päässä
-melkein kilon painoinen, helmillä, pienillä peileillä ja muilla
-helyillä koristettu, korkea ruunu. Jokaisella oli oikeus sanoa hänestä,
-mitä vaan tahtoivat. Lapsi raukka! Siinä hän sai istua tunti tunnin
-perästä ja tyytyä kaikenlaisia raakoja lausuntoja kuulemaan.
-
-Häissä ei tanssita. Kiinalainen pitää tanssin sopimattomana
-siveellisille ihmisille. Eikä niissä juoda ja tapella, kuten meillä
-useinkin tapahtuu.
-
-Häät pidetään "onnenpäivänä." Ne ihmepäivät ovat merkityt almanakkaan.
-Jos niin sattuisi, että morsian sairastaisi "onnenpäivänä", ei sitä
-useinkaan panna kysymykseen, sillä häät ovat pidettävät onnenpäivänä --
-maksoi, mitä maksoi! Kuulin morsiamesta, joka sairasti kuumetta.
-Hääpäivä tuli. Sitä ei voinut siirtää, sillä siitähän olisi tullut
-onnettomuus! Morsian raukka kannettiin kantotuoliin. Matkalla hän
-kuoli. Näin tuli "onnenpäivästä" onnettomuudenpäivä. Usein
-kesähelteellä morsian raukat, joita kuletetaan pitkät matkat, saavat
-auringonpiston ja kuolevat tiellä.
-
-_Markkinoita_ pidetään muutamissa kylissä joka kolmas päivä. Ihmisiä
-kokoontuu niihin tuhansittain. Sinne tulvii kaikenlainen roistokansa
-varastamaan ja ne ovat korttipelurien mieluiset olopaikat. Olen kuullut
-erään kylän asukasten luopuneen koko markkinoista, huomattuaan miten
-turmiollisesti ne vaikuttivat kasvavaan nuorisoon.
-
-_Näyttelijämatkueen_ tulo on ilon aiheena kyläläisille. Tavallisesti on
-näyttelylava temppelien yhteydessä. Jos ei niin ole, niin näyttelijät
-asettavat telttansa kylän reunaan. Sinne kansa illoin rientää
-huvittelemaan itseään.
-
-Vaikka teaatterissa käydään, ovat näyttelijät kumminkin halveksitut. Ei
-kukaan naisista antaudu sille alalle, eikä kelpo miehistä kukaan.
-
-Nuorilla ei ole mitään huveja, joihin kokoontuisivat. Tuo kauhea
-yöjuoksu, joka meidän kansan lapsille on rakas ja jolla on niin
-surulliset seuraukset, on aivan outo Kiinalaisille.
-
-Jokaisessa suuremmassa kylässä on kirkko eli _temppeli_. Se on
-rakennettu ja ylläpidetään yhteisillä varoilla. Usein siinä asuu vaan
-isot, saviset jumalat. Toisissa on joko mies- tai naisasukkaita. Mutta
-munkkeja ja nunnia olen enimmäkseen tavannut yksinäisille paikoille
-rakennetuissa temppeleissä. Kävin erään suuren kylän temppelissä. Se
-oli iso, autio rakennus. Savesta tehdyt jumalat olivat surkeassa
-tilassa. Yhdeltä olivat rotat nakertaneet parran. Siellä seista
-töröttivät pölyn peittäminä ja kyyhkysten leposijana!
-
-On erityisiä juhlia, jolloin muutamia jumalia kannellaan pitkin kylän
-katuja. Semmoiseen juhlaan ottaa koko kyläkunta osaa. Rahaa kerätään ja
-sitten jumalain asunnossa pidetään päättäjäiset, syödään yhteiset
-ateriat. Se on semmoisiin juhliin, joihin apostoli viittaa 1 Kor. 8:10.
-
-Kun kulkee Kiinalaisessa kylässä katua pitkin, jo alkaa kuulua aika
-pomina. Jos kulkee edelleen, jo ymmärtää, mistä se kuuluu. Tuossa onkin
-kylän suurin temppeli. Sen etusivu on seinätön. Astutaan sisään. Täällä
-onkin
-
-
-
-Koulu!
-
-
--- ja täältä se melu kuului. Kiinalainen on koulun ystävä ollut jo
-vanhoista ajoista asti. Hän pitää sivistystä arvossa. Hän vaatii
-oppineelta oppineelle sopivaa elämää. Hän pitää opin hyödyttömänä,
-ellei sydän sen kautta sivisty. Koulu ja kirjallisuus ovat tämän
-sivistyksen saavuttamisen välikappaleet. Siksi hän perustaa kouluja.
-Niitä on kaikkialla, kaupungeissa ja kylissä. Ne ovat yksityisten
-asunnossa tai temppelissä. Kouluhuoneesta ei makseta vuokraa. Yhteisen
-hyvän tähden jokainen kunnon mies uhraa sen verran! Jos hänen huoneensa
-vaan on sopiva, antaa hän sen mielellään maksutta kouluhuoneeksi! --
-Mutta kun ulkomaalainen tarvitsee huoneen koulua varten, on Kiinalainen
-moitteeton periaatteestaan luopuessaan!
-
-Tarkastetaanpas tätä koulua. Tuolla, huoneen perällä makaa opettaja
-poikittain vuoteella, polttaen ooppiumia. Noin parikymmentä poikaa
-huutaa kilvassa, minkä jaksavat. Pojat istuvat nelikulmaisten pöytien
-ympärillä. Luokkajakoa ei ole. Oppilaat lukevat, toisistaan
-riippumatta, jokainen omaa läksyään. Opetuksen välineinä ovat kirjat,
-siveltimet, vihot, laatta ja muste.
-
-Opettaja huutaa yhden pojista luokseen. Oppilas menee, antaa kirjansa
-opettajalle, kääntyy häneen selin ja alkaa lukea pauhata, tuudittaen
-ruumistaan edestakasin, tai huojuttaen itseään oikealle tai vasemmalle.
-Kullakin oppilaalla on oma nuottinsa ja tuudintatapansa.
-
-Lapset tulevat kouluun auringon noustua ja istuvat siellä sen laskuun
-asti. Ruu'alle he kyllä pääsevät. Äänekkäästi täytyy lasten lukea. Se
-mies, ken kovemmin jaksaa huutaa! Ahkerain lasten ääni on aina illoin
-sorruksissa.
-
-Välituntia ei ole. Sisäluku tai oikeammin ulkoluku ja kirjoitus ovat
-ainoat oppi-aineet. Jos joku haluaa kauppa-alalle, niin häntä opettaa
-joku kauppias helmitaulua käyttämään.
-
-Ensimäisinä vuosina opetetaan vaan merkit tuntemaan nimeltään, mutta ei
-niiden merkitystä.
-
-Toisin on kouluissa, joita ulkomaalaiset ovat perustaneet. Niissä
-opetetaan uskontoa ja laulua ja lasten täytyy ymmärtää, mitä lukevat.
-
-En ole koskaan mielipahalla katsellut koululasten kulkua kadulla.
-Koulusta heidät lasketaan yksitellen. Hiljaisina astuvat he ulos
-ovesta.
-
-Monet lapset eivät tahdo käydä koulussa, vaikka siihen olisi
-tilaisuuttakin. Oli eräs Liu niminen mies, joka tahtoi panna poikansa
-kouluun ja toikin hänet koululle, mutta poikapa ei tahtonut "katsoa
-kirjaan", vaan karkasi kotiinsa. Mitäs isä teki? Hän pani pojan koriin
-ja kahden miehen kantamana pieni mies vietiin kouluun. Siellä opettaja
-köytti hänet kahden tuolin väliin, pöydän eteen, jolle asetti kirjan,
-mutta poika junkkari ei sittenkään katsonut kirjaan!
-
-Opettajan kädet kun vaan vapaana olivat, tuiversi hän poikaa tukasta.
-Hän löi häntä kämmenille, mutta siitä ei apua ollut. Siinä poika seista
-jörötti ja itkeä jurritti kokonaista kolme päivää, eikä vilaissutkaan
-kirjaan. Isäraukan täytyi hänet ottaa pois koulusta.
-
-Kesälupaa ei ole, vaan helteisinäkin päivinä täytyy lasten rientää
-kouluun jo aamulla klo 5! Lupapäiviä kyllä on, esim. juhlapäivät ja
-uuden vuoden aika. Oppilaat jäävät pois koulusta, milloin tahtovat.
-Tulee iso-äidin syntymäpäivät, siskon tai veikon häät, sedän
-hautajaiset, markkinat ja monenmoiset pienemmät pidot, joihin on
-mentävä! Katsokaamme nyt miten
-
-
-
-Tongseng
-
-
-lukutietä kulki! Veljeksistä hän oli nuorin. Isänsä oli maanviljelijä.
-Ukko Lii päätti yhden pojistaan erottaa virkamiesuralle. Nuorimman
-osaksi se onni tuli.
-
-Tongseng oli vasta kuusivuotinen, mutta isä ajatteli kouluun
-menemisajan jo tulleen. Uusi vuosi oli jo ollut ja mennyt. Isä,
-markkinoilla käydessään, osti kauniin keltaisen liivikankaan
-Tongseng'ille. Kylänräätäli oli jo liivit tuonut kotiin.
-
-Kouluun lähtöpäivä tuli. Aamulla aikaiseen äiti ajeli pikkumiehen pään
-ja sitten palmikoksi mustat hivukset, sitoen ne tuolta kylän laidassa
-olevasta kauppapuodista ostetulla punaisella nauhalla.
-
-Toipa se isä tullessaan koulutarpeetkin ja pienen laukunkin johon ne
-kauniisti pantiin. Siinä oli kirja, sivellin, puinen taulu, jolle
-siveltimellä maalattiin eli kirjoitettiin, paperia palanen, mustetta,
-ja kivinen laatta.
-
-Isä lähti viemään Tongseng'iä koululle. Tuolla kylän keskellä oli iso
-temppeli, jonka etuseinä oli auki. Sieltä kuului kova pomina. Sinne
-tultuaan isä kumarsi opettajalle, sanoen:
-
-"Opettaja! tehkää hyvin ja opettakaa tälle minun pojalleni 'tapoja'!"
-
-Täten hän valtuutti opettajan rankaisemaan ja kurittamaan poikaa, jos
-tarvitsi. Isän mentyä, opettaja antoi Tongsengille uuden nimen, jota
-sanotaan "koulunimeksi" ja jolla nimellä häntä tästä lähtien kodin
-ulkopuolella kutsutaan.
-
-Tongseng otti laukustaan kirjan, nimeltä "Saan tsir king." Sitä on
-käytetty oppikirjana yli 800 vuotta. Sen kirjoitti eräs opettaja omia
-oppilaitaan varten v. 1050 j.Kr.
-
-Pian kaikui Tong Sengin ääni ylimäisenä, sillä hän luki selkeästi
-ensimäiset rivit oppikirjasta heti, kun opettaja oli ne vaan kerran
-lausunut.
-
-Ulkoa hän luki rivi riviltä. Päästyään kirjan läpi, osasi hän sen ulkoa
-virheettömästi, mutta tuskin ymmärsi yhtä lausetta. Siinä oli paljon
-hyviä ajatuksia, mutta niitä ei opettaja selittänyt hänelle, vaikka
-eivät kaikki ajatukset olleetkaan liian syviä hänen ikäiselleen.
-Tongseng tunsi merkit mutta ei niitä vastaavaa käsitettä.
-
-Pojat olivat kuin pienet apinat! Matkivat vaan opettajaa lukemisessa,
-ymmärtämättä mitä lukivat.
-
-Luettuaan "Saan tsir king'in" ostettiin hänelle "Peh kia king", joka on
-kuiva nimiluettelo vaan! Sen tunteminen on välttämätön jokaiselle
-sivistyneelle henkilölle!
-
-Kolmas kirja oli "Juu hsioh." Muutamin paikoin luetaan ennen tätä
-"Ts'ien tsir uen", mutta ei kaikialla. Sitten seurasi "Hsiao king" ja
-sen perästä "Siao hsioh".
-
-Näissä oppikirjoissa on paljon hyvää. Ne sisältävät kertomuksia,
-keskusteluja lasten velvollisuuksista ja eteväin miesten lausuntoja
-kasvatuksen peri-aatteista. Niissä kehoitetaan ahkeruuteen monen
-esimerkin kautta. Kerrotaan yöllä valvovasta koirasta, kukkasissa
-häärivästä mehiläisestä, silkkimadosta, joka ei levähdä ennenkun se on
-kutonut silkkimajan itselleen. Ken nuoruudessa oppii, hän vanhana
-taitaa. Ei jalokivi kelpaa ruunuun tahkoamatta, eikä nuorukainen
-elämään opetusta saamatta. Ylevämielinen mies ei himoitse syömistä ja
-juomista, vaan vanhurskautta. Hänen vaikutuksensa tuntuu palatsiin
-asti, vaikka asemansa onkin alhainen. Hän hyödyttää kansaansa, saattaa
-nimensä mainehikkaaksi, tuottaa kunniaa vanhemmilleen, loistoa
-esi-isilleen ja rikastuttaa jälkimaailmaa.
-
-Niissä kerrotaan eräästä opinhaluisesta nuorukaisesta, joka keräsi
-kiiltohyönteisiä, asetti ne kirjanlehdelle ja niiden antamassa valossa
-opettelihe lukemaan. Hän oli päivät työssä, eikä hänellä ollut varaa
-ostaa valoaineita. Rahansa hän säästi kirjain ostamiseen. Eräs toinen
-köyhä poika kaivoi pienen reiän naapurinsa seinään ja siitä tulevassa
-valossa hän luki.
-
-Hyviä, jaloja ajatuksia sisältää myöskin se kirjakokoelma, jota hänen
-on ruvettava lukemaan päästyään edellisistä. Vuosia on jo kulunut.
-Tongseng on ollut ahkera. Nyt hän jatkaa lukujaan jonkun etevämmän
-opettajan luona. 10 vuotta saa kuluneeksi.
-
-Hänestä on tullut herrasmies ja semmoisena häntä kodissakin pidetään.
-Hän on kalpea, vähän kumaraharteinen. Hän liikkuu maltillisesti,
-arvokkaasti. Sormensa ovat laihat ja kyntensä pitkät. Alituisesti
-nyökkäen kirjojensa ääressä, on hän vierastunut jokapäiväisen elämän
-pyrinnöistä ja toimista.
-
-Hänen veljensä kyntävät maata, kantavat kuormia, mutta eivät "kadehti"
-hänen "helpolla oloaan." He tietävät lukemisenkin työksi. He uneksivat
-ajasta, jolloin heidän "herra" veljensä on virkamiehenä, ratsastaa
-omalla hevosellaan tai kannetaan komiassa kantotuolissa suuren joukon
-saattamana.
-
-Kaupunkiin tultuaan saa Tongseng lukea aamusta iltaan ja vielä
-illatkin. Nyt hänelle selitetään ennen luettuja ja yhä enemmän
-aukenevat hänelle viisasten miesten sanojen syvyydet.
-
-Lähenee sitten tutkinto-aika. Ensimmäisessä on kirjoitettava 600 sanaa
-sisältävä esitelmä ja 60 sananen runo!
-
-Mutta juuri tutkintopuuhien ajalla sattui tulemaan hänen hääpäivänsä!
-Morsiamesta olivat vanhemmat pitäneet huolen ennenkun hänet kouluun
-vietiin. Hän ei koskaan ollut tyttöä nähnyt. Jo aikoja sitten oli
-hääpäivä määrätty "onnen päiväksi." Sitä ei voitu muuttaa -- ja
-sulhanen ei voinut jättää lukujaan niin vähäisen asian tähden -- ja
-niin sai morsian pitää häät yksinään!
-
-Tongseng onnistuu hyvin ensimäisessä, toisessa ja kolmannessakin
-tutkinnossa. Ankarasti siellä vartioitiin miehiä, mutta petosta
-sittenkin harjoitettiin! Muutamat olivat valkoiseen liivinsä
-silkkivuoriin kirjoittaneet useita esitelmiä. Toiset kätkivät ne vuorin
-ja päällisen väliin.
-
-Tutkintosalihin tullessa miehet tarkastettiin, mutta noita salaisia
-apulähteitä ei löydetty. Presidentin lukiessa "aineet", joista
-esitelmät olivat kirjoitettavat, ne kiireesti jäljennettiin, salaisesti
-viskattiin muurin ylitse, jossa niitä oli odottamassa iso miesjoukko.
-Nämät apulaiset, ollen lukumiehiä, kirjoittivat esitelmät ja viskasivat
-ne jälleen muurin ylitse. Vahti-mies korjasi ne, antoi sitten runsaasti
-lahjotulle tarkastajalle, ja tämä taas jakoi ne, ylitarkastajasta
-salaa, asianomaisille.
-
-Esitelmäin kirjoittajat saivat kyllä maksun vaivoistaan. He olivat
-miehiä, jotka jostakin syystä olivat keskeyttäneet lukemisensa.
-Tutkinnoissa noudatetaan vissiä ainejärjestystä ja määrävuosien
-kuluttua alkaa ainesarja uudelleen. Senvuoksi on helppo edeltäpäin
-tietää ainakin suunta, mihin on kulettava.
-
-Tongseng pääsi kunnialla "siu tsaiksi", eli "kukoistavaksi neroksi",
-joka nimitys annetaan ensimäisten tutkintojen suorittaneelle.
-
-Ei hänelle, eikä muillekaan "siu tsaille" annettu mitään kirjallista
-todistusta! Hän sai vaan lakkiinsa napin! Jos hän sopimattomasti
-käyttäytyi, otettiin tämä nappi pois ja silloin kunniakas tie katkesi!
-Ollen "siu tsai" oli hän pelastettu "bambusaunasta", jos lain rikkoi.
-
-Oli joukossa miehiä, jotka ostivat "siu tsain" arvon 100 dollarilla ja
-he saivat todistuksen!
-
-Tongseng lähetti vanhemmilleen heti punaiselle paperille kirjoitetun
-ilmoituksen menestyksestään ja samanlaisen ystävilleenkin, jotka
-levittivät ilosanoman kauvemmaksi. Koko sukukunta riemuitsi, sillä
-olihan heillekin nyt "kunnian kukko laulanut!" Saisihan jälkimaailmakin
-nähdä, että heidänkin suvussaan oli neroja! Sukulaiset tulivat
-onnittelemaan onnellisia vanhempia! Nuori "siu tsai" oli kaikkialla
-keskustelun keskustana ja hänen kotiin tuloaan odotettiin, kuin
-"auringon nousua."
-
-Koitti se onnenpäivä viimeinkin! Juhlapäivälliset valmistettiin. Jo
-kauvas, tuonne toiseen kylään, meni riemuitseva joukko häntä
-vastaanottamaan. Kotiin tultuaan hän riemuiten tervehti vanhempiaan,
-sukulaisiaan, naapureitaan, kyläläisiään, ketä polvilleen laskeutuen,
-kuta kumartaen.
-
-Mutta ujona ja uteliaana seisoi syrjässä hänen nuori puolisonsa, jonka
-hän nyt vasta näki ensikerran!
-
-Jos Tongseng haluaa oppineeksi tulla, on hänelle tie auki. Hän aikoo
-jatkaa lukemista ja samalla toimia opettajana. Suorittaapa hän vieläkin
-tutkinnoita, mutta virkamiesura ei häntä houkuttelekkaan puoleensa. Hän
-valitsee suurempiarvoisen tehtävän -- ja antautuu -- opettajaksi.
-
-Kaikki kunnioittavat häntä, sillä hän ei himoinnut rahoja, vaan --
-viisautta.
-
-Virkamiehentoimi on vaivaloinen toimi. Alhaisempiin virkoihin pääsee
-rahalla, mutta kyllä kansalla on tieto niistä, kutka ostoarvolla
-loistelevat! Jos Tongseng aikoo suorittaa korkeimmankin tutkinnon, on
-hänen matkustettava pääkaupunkiin asti. Siellä ei leikiten läpi päästä!
-
-Luin muutamista miehistä, jotka olivat Pehkingiin saapuneet tutkintoja
-varten. Yhdeksän etevämmän kirjoitukset hyväksyttiin ja vietiin
-leskikeisarinnan tarkastettavaksi. Auringonvalo lankesi pöydälle
-olevalle paperille ja keisarinnan silmä huomasi siinä virheen.
-Kirjoittaja oli tehnyt sanavirheen ja korjannut sen -- mutta
-keisarinnan mielestä oli kirjoitus arvoton ja niin hän sai ropposet!
-Toinen sai hänen paikkansa ja tutkijat ankaria nuhteita.
-
-
-
-
-II:nen Luku.
-
-
-
-Kiinan suuret opettajat.
-
-
-Opettajan virka on Kiinalaisten mielestä suurin, ylevin virka. Heidän
-suurimmat miehensä ovat olleet opettajia.
-
-Suurin heistä on
-
-
-
-Opettaja K'ong.
-
-
-Muukalaiset kutsuvat häntä Konfuusiukseksi ja Kiinalaiset Kong
-fuutsiriksi eli opettajaksi. Hänen syntymäkotinsa oli Shaantong
-maakunnassa. Hän näki päivän valon v. 551 e.Kr. Isän kuoltua kasvatti
-hänen jalo äitinsä häntä huolellisesti. Jo 24 vuotisena tuli hän
-virkamieheksi, mutta äitinsä kuoltua vetäytyi hän pois julkisesta
-elämästä kolmeksi vuodeksi hiljaisuuteen. Syvästi kaivaten äitiään ja
-ollen onnettomassa avioliitossa typerän naisen kanssa ei hän halunnut
-entiseen virkaansa suru-ajan loputtua.
-
-Juuri niinä aikoina tuli hän tuttavuuteen muutamien etevien ruhtinasten
-kanssa. Siten aukeni hänelle opettajan paikka Ting nimisen ruhtinaan
-hovissa. Hänen viisaat neuvonsa ja opetuksensa miellyttivät ruhtinasta
-niin, että hän pyysi K'ongia ministerikseen. Noudattamalla viisaan
-neuvonantajansa neuvoja, edistyi ruhtinas hallitsemistaidossa ja hänen
-ruhtinaskuntansa vaurastui, herättäen sillä naapurivaltioissa kateutta
-ja pelkoa. Ruhtinaat juonittelivat ja saivatkin Ting ruhtinaan
-houkutelleeksi karkoittamaan K'ongin pois hovistaan.
-
-Nyt antautui K'ong yksinomaan opettajan virkaan. Suusanallisesti hän
-opetti oppilaitaan ja kirjallisten teostensa kautta tuli hän koko
-valtakunnan opettajaksi. Hän ei ollut uskonnollismielinen mies.
-Kirjoituksissaan hän ei puhu mitään Jumalasta. Hänen opetuksensa
-koskevat vaan tätä elämää. Joku oli kysynyt häneltä elämästä haudan
-toisella puolella, mutta hän oli silloin sanonut:
-
-"Minä en ymmärrä elämää, kuinkas ymmärtäisin kuolemaa."
-
-Hän ei ollut haaveksiva, tulinen ja kiihkoisa luonteeltaan, vaan kylmä,
-maltillinen järjen mies. Kirjoitustapansa on levollinen, tyyni ja
-koruton. Hänestä on sanottu: "hänen ajatusmaailmansa oli laaja ja
-tasainen, kuin Jangtsir virran laakso."
-
-Hän sanoo kirjoituksissaan tarjoavansa jälkimaailmalle vaan isien
-opetukset, eikä mitään uutta. Harvat ymmärsivät häntä ja sangen vähän
-sai hän osanottavaisuutta osakseen. Sanotaan hänen olleen jäykkä ja
-jörömäinen. Jälkimaailma on ruvennut häntä arvossa pitämään ja
-jumaloitsemaan. Hänen kunniakseen on jokaiseen kaupunkiin rakennettu
-temppeli, jossa hänelle uhrataan kahdesti vuoteen, joko hieho tai
-lammas. Tapasin kerran maantiellä miehen, joka laahasi perässään
-karitsaraukkaa. Eläimen ympäri oli köytetty nuora. Tie oli pitkä ja
-huono. Eläinparan takajaloista oli toinen rampaantunut jo niin, ettei
-se voinut astua. Se määki niin surkeasti, kun pysähdimme miestä
-puhutellaksemme. Mies oli kaupungin hallitsijan käskystä käynyt
-etsimässä, kaukaisessa seudussa tätä uhri-eläintä. Kyllä kai se raukka
-nääntyi kuoliaaksi ennenkun mies perille saapui ja karitsa joutui
-K'ongille uhrattavaksi.
-
-Hänelle pyhitetyillä alttareilla vuodatetaan vuosittain tuhansien
-eläinten veri ja poltetaan tuhansia silkkikangaskappaleita.
-Kirjoitustensa kautta on hän ohjannut Kiinalaisten ajatus- ja
-toimintatavan jo pari tuhatta vuotta. Miljoonat ovat sanasta sanaan
-kätkeneet hänen opetuksensa sydämehensä ja vaikkei sydämeen, niin
-ainakin muistiinsa ja pitäneet hänen manansa elämää parempana.
-
-Mutta kaiken sen hyvän ohessa, jota K'ong on opettanut, on hän laskenut
-raskaan ikeen kansansa kannettavaksi, sillä hän on teroittanut isien
-henkien palvelemisen tärkeyttä. Opetustensa kautta liittää hän elävät
-kuolleisiin. Kuolleille uhrataan, heille rakennetaan temppelejä.
-Esi-isille rakennetut asumukset ovat muhkeampia kuin elävien asunnot.
-
-    Ei Jumalasta puhukaan
-    K'ong, Kiinan suurin miesi.
-    Esi-isät hälle kaikkena,
-    Se parast' mitä tiesi.
-
-    On uhrattava isille
-    Jotk' ovat tuonelassa,
-    Lahjat suuret hengille
-    Kuolleiden maailmassa.
-
-    Ei isäin suku sammua
-    Saa tässä maailmassa.
-    Ei nimi isäin puuttua
-    Sukuluettelosta.
-
-    Jo pari vuosituhatta
-    On K'ong jo ollut kuollut.
-    Mutta hänen sanansa
-    Ei hedelmätön ollut!
-
-    Esi-isäin alttarilla
-    Viel' uhriliekit liehuu,
-    Kodit suuret, sekä pienet
-    Lapsosista kiehuu.
-
-Toinen suuri opettaja oli nimeltään
-
-
-
-Mong eli Meng.
-
-
-Häntä ulkomaalaiset kutsuvat Mensiukseksi. Hän syntyi v. 371 e.Kr.
-Shaantong maakunnasta oli hänkin kotoisin. Isästään orvoksi jäi hänkin
-jo pienenä. Hänen viisas äitinsä kasvatti häntä huolellisesti.
-Saadakseen lapselleen hyvää seuraa, muutti leski asuntoja useita
-kertoja. K'ong eli aikana, jolloin tavat olivat turmeltuneet ja niin
-oli Mong'inkin aikana. Kirjoitustensa kautta hän vaikutti aikalaisiinsa
-sekä jälkimaailmaan, mutta häntä ei ole ruvettu jumaloimaan, vaikka
-hänen kirjoituksiaan pidetään äärettömässä arvossa.
-
-Mong sanoo ihmisellä olevan niin luontaisen taipumuksen hyvään kuin
-virranvedellä alaspäin juoksemiseen! K'ong sanoo kaikkien ihmisten
-pyrkivän hyvään! -- Mong sanoo: "poika joka perillisettä kuolee, on
-raskaasti rikkonut vanhempiaan vastaan."
-
-Tämän opetuksen vaarinottamisesta johtuu monta Kiinassa vallitsevaa
-epäkohtaa. Monivaimoisuus, aikaiset avioliitot, tyttölasten
-murhaaminen, ihmisten tavaton lisääntyminen, ja köyhyyskin.
-
-    Kiinan kansa kallihina,
-    Aartehena armahana,
-    Pitävi lapsilauman.
-    Ei nurise se milloinkaan
-    Jos vaan on poikalapsia
-    Vaikk' pieni pirtti täynnä!
-    Ei Kiinalaisen mielestä
-    Maailma maksa mitään,
-    Jollei hän poikalapsia
-    Saa sylissänsä pitää!
-    Ei rikkaus, ei kunnia,
-    Ei virka suuri tuottava
-    Suo hälle sitä rauhaa,
-    Kuin lapsijoukko naurava,
-    Hän onnee muut' ei kaipaa!
-    On onni suur' kun maailmaan
-    Jää sukunimi vielä,
-    Ja esi-isäin temppeliin
-    Jää uhrilahjan viejä!
-    Hän kun tulee tuonelaan
-    Ei puutetta oo siellä!
-    On siellä talo valmiina,
-    On rahojakin vielä!
-    Ei kerjäläisnä tarvitse
-    Nyt hänen siellä olla!
-    Ei tuonen herrat hallitse
-    Rikasta julmuudella!
-    Hän huoletonna elellä
-    Saa sitten tuonelassa,
-    Kun pojanpojat varoja
-    Lähettää maailmasta!
-    Lapsilauman rakkaana
-    Pitävi Kiinan kansa.
-    "Ne ovat 'puusan' lahjoja!"
-    Se sanoo suorastansa.
-
-Nyt tahdomme ajatuksissamme asettua asumaan
-
-
-
-Erääseen köyhään perheeseen,
-
-
-tutustuaksemme edes hiukan kansaan. Isännän sukunimi on Liu. Hän on
-onnellinen mies, sillä hänelle on syntynyt perillinen, jonka nimeksi on
-pantu: Jongfuh. Kaunis nimi! Ijankaikkinen onni, eikös se ole soma
-nimi? Jongfuh on jo viisi, kuusi vuotinen. Vanhemmille tulee tärkeä työ
-tehtäväksi. On etsittävä miniä. Ukko ja eukko tuumivat kahden asiaa.
-Päätöksestään eivät puhu kenellekään. Köyhiä kun ovat, niin toimivat
-sen mukaan.
-
-Yhtenä päivänä lähtee Liun eukko kaupunkiin. Siellä on lastenkoti. Äiti
-parat ovat myyneet sinne pikku tyttärensä. Siellä heitä on monet
-kymmenet. Pienet raukat! Sääli on heitä. Liun emännälle ehtii kyynele
-silmään hetkiseksi. Hän katselee lapsosia ja valitsee niistä yhden.
-Lunastaa hänet dollarilla tai parilla ja palajaa kotiinsa pienen
-miniänsä kanssa. Tokko pienokaisella lie nimeä ollutkaan, ei tiedä,
-mutta uudessa kodissa häntä kutsuttiin vaan "siao jaa t'eoksi" eli
-pieneksi orjattareksi.
-
-Yhdessä lapsukaiset kasvavat ja leikkivät. Kuluu kolme, neljä vuotta,
-jo on miniän ruvettava talossa toimimaan. Onhan hän jo kuusi vuotinen,
-siis iso tyttö! Pieniin käsiin asettaa anoppi värttinän ja toiseen
-puuvillatukun, josta on opittava ujuttamaan hieno lanka.
-
-Toisten taas laitetaan lapsonen bambupäreistä tehty kori ja bambupihdit
-kädessä, keräämään rikkoja ja roskia, mitä vaan tieltä ja tiepuolista
-löytää. Korin sisältö tyhjennetään tuvan taustalla olevalle tunkiolle,
-joka vähitellen kasvaa pienen pieleksen kokoiseksi ja sitten myydään
-maanviljelijöille pellon lannaksi.
-
-Vähän vantterammaksi tultuaan, laitetaan hänet tuonne vuoren rinteelle,
-sieltä kivien välistä heinää leikkaamaan, jota sitten poltetaan ruokaa
-laittaessa, tai saa hän keräillä heinän rippeitä ja kuivaneita oksia
-samaa tarkoitusta varten.
-
-Yksitoikkoista, ikävää on lapsosen olo. Jongfuh on saanut pieniä
-siskoja ja veljiä ja kuta useampia näitä kytyjä ja natoja on, sitä
-tukalampi on pikku miniän olo. Suuremmaksi tultuaan saa hän raataa
-aamusta iltaan, toimitella talon töitä. Sen ohessa saa sadatkin kerrat
-kuulla olevaan vieraan lapsi. Lapsi raukka! Kenelle valittaisi
-vaivojaan, sanelisi sairapäiviään? Kun anoppi hyväilee omia lapsiaan,
-kiertyy pieniin, tummiin silmiin kyynele ja sydämessä tuntuu syvä
-kaipaus. Lapsonen ajattelee: "oi jos minullakin olisi äiti!" Kyynele
-herahtaa poskelle. Anoppi näkee sen ja ärjäsee: "vai et viitsi työtä
-tehdä! Siinä itkeä jorotat!" Välistä taas
-
-    tukasta tuivertavi,
-    hapsista haiventavi,
-    vasten seinää survasevi,
-    nurkkahan nutistavi,
-    yön selkään ajavi,
-    kaikeks' illaks' kartanolle.
-
-Sadat tuhannet lapsiraukat ovat tämmöisessä asemassa. Heitä ei kukaan
-suojele, ei puolusta.
-
-Kuluvat tuossa vuodet. Miniä on 15 tai 16 vuotinen. Siis on
-
-
-
-Häiden aika tullut.
-
-
-Ei niihin suuria valmistuksia ole. Morsian puetaan punaiseen,
-vuokrattuun pukuun. Hänen päähänsä pannaan korkia, peileillä ja
-helmillä koristettu ruunu. Olihan siinä vieraita. Syöteltiin niitä
-useat kerrat ja juoteltiin teellä. Ei morsiamella ollut mitään lahjoja
-apelle, anopille ja sukulaisille niinkuin rikkailla morsiamilla on.
-
-Nyt ovat pidot loppumaisillaan. Ruunu otetaan morsiamen päästä pois ja
-hivukset nyhdetään juurineen otsalta merkiksi vallan alle joutuneesta
-tilasta.
-
-Häät ovat olleet ja menneet. Ne pidettiin "onnen päivänä."
-
-Vierähtää vuosi. Odotetaan perillistä taloon. Se tulee mutta voi! se
-onkin tyttö! Kuluu taas vuosi. Toivossa eletään, mutta toivo pettää! --
-Tulija oli taas tyttö -- ja kolmas samaten! -- Voi onnettomuutta! Jo
-alkaa anoppi tuskastua elämään. Jokaiselle tupaan tulijalle valittaa
-
-    ettei iloa ollut
-    riemumieltä milloinkahan,
-    miniästä miekkosesta,
-    tyhjän tytöstä pahasta.
-
-Vielä tuon anopin kiukun kestäisi, mutta kun mieskin kiljuu ja ärjyy ja
-jopa lyökin!
-
-Viimeisellä kerralla, heikkona maatessa, tuskin ruokaa annettiin. Miniä
-raukka itkee yöt, itkee päivät ja ajattelee: "varmaankin olen kovin
-suuri syntinen, kun ei p'uusa poikia anna! Entäs jos kuolen! Pojattomat
-äidithän
-
-    "joutuvat verimerehen,
-    hukkumahan hurmeesehen,
-    tuolla tuonelan tuvilla,
-    länsitaivahan takana!"
-
-Onneton äiti! Sydän pakahtumaisillaan surusta, hän sanoo:
-
-    Oi, mun äiti kultaseni,
-    oi, mun emoni armas!
-    vieläkö elossa lienet,
-    päiväkullan kuuluvissa?
-    vaiko maassa makaamassa
-    haudassa hajoamassa?
-    Tule, äiti, turvakseni,
-    turvakseni, tuekseni,
-    näissä suurissa suruissa,
-    murehissa murtavissa!
-
-Vierii tuosta viikot, päättyy päivät. Taas on taloon tullut pieni
-vieras, mutta tällä kertaa se on tervetullut -- tuhannesti tervetullut!
--- sillä se on pieni -- mies! Nytkös ilo ja riemu taloon tuli!
-Miniänkin ylitse puhalsi toinen tuuli, sillä
-
-    tuli appi katsomahan
-    pientä pojan poikoansa,
-    nato tuli naurusuulla,
-    kyty pysyin kynnyksellä,
-    kävi käly katsomassa
-    armastamassa anoppi.
-
-Olihan tuon pienoisen tulo äiti raukalle toivon tähti.
-
-Appi iloitsi, sillä nythän oli toivoa suvun säilymisestä. Hänen
-nuoremmat pojat olivat kuolleet. Jos Jongfuh kuoli perillisettä, oli
-ukko Liun tulevaisuus surkuteltava! Kuoltuaan hänen täytyisi joutua
-n.k. "orpohenkien" pariin, joilla ei ole perillisiä. Näille köyhille
-hengille uhrataan kerran vuodessa.
-
-Välttääkseen tämmöistä kahdenlaista onnettomuutta, vanhemmat kihlaavat
-lapsensa ajoissa. Jos sulhasen äiti heikkonee niin, että pelätään
-kuolevan, kiiruhtetaan häiden pitämistä! --
-
-Seuraten Liun perhe-oloja, olemme nähneet miten köyhemmän kansan
-keskuudessa menetellään.
-
-Usein vaihdetaan tyttäret. Köyhemmät perheet lähettävät tyttärensä
-anopin luokse jo 7-8 vuotisena. Rikkaat vasta sitten kun häiden aika on
-tullut.
-
-
-
-
-III:mas Luku
-
-
-
-Tyttölasten murhaaminen
-
-
-on ollut hyvin yleinen tiheästi asutuissa rannikkomaakunnissa ja
-muutamin paikoin sisämaassakin. Useasti on köyhyys ollut siihen syynä,
-mutta myöskin se kova kohtelu, jonka alaiseksi äidit joutuvat, jos
-heille useampia tyttäriä syntyy. Mutta
-
-
-
-Tyttöisten myyminen
-
-
-on hyvinkin yleinen, vaikka ihmiskauppa on kielletty. Köyhät vanhemmat
-myyvät lapsukaisensa ostajille, jotka sitten kulettavat heidät
-kaukaisille seuduille myyden heidät siveettömyyden pesihin.
-
-
-
-Kihlaus
-
-
-tapahtuu välimiesten kautta, eikä siinä oteta asianomaisten mieltä
-kysymykseenkään. Vanhemmat ottavat miniäkseen kenen tahtovat, antavat
-tyttärensä kenelle haluavat. Se on heidän asia, eikä lasten! Nuoret
-saavat tyytyä vanhempainsa tahtoon! Kun sopimus on kirjoitettu, on
-kihlauskin luja ja sitä on miltei mahdoton purkaa. Kihlausta seuraa
-sitten luonnollisesti
-
-
-
-Avioliitto.
-
-
-Kiinalaiselle naiselle ovat kaikki muut tiet suljetut. Paljon on
-kuitenkin naisia, jotka kernaammin valitsevat yksinäisen elämän. Sen he
-tekevät luostariin menemällä. Lukuisat ovat ne naiset, jotka surmaavat
-itsensä, ennenkun sitoutuvat viettämään elämäänsä orjuudessa, jota
-avioliitto on monelle. On olemassa, muutamissa osissa maata, salaisia
-yhdistyksiä naisten keskuudessa. Näiden yhdistysten jäsenet ennen
-lopettavat elämänsä, ennenkuin naimisiin menevät.
-
-Luin nuoresta naisesta, joka oli lapsena tullut kihlatuksi. Vanhemmat
-pakoittivat hänet naimiseen. Hän vastusti, mutta häntä vartioitiin
-hääpäivän iltaan asti. Kun vieraat olivat lähteneet, oli hän miehensä
-kanssa kahden kesken ja sanoi hänelle:
-
-"Minut on väkisin tuotu tänne. Minä en tahdo tätä asemaa."
-
-Siinä samassa otti hän sakset ja leikkasi tukkansa! Miehen kotiväki ei
-voinut hänelle mitään. Hän oli päättänyt elää yksin -- ja meni
-luostariin.
-
-Eräs morsian sai yksin viettää häät. Häntä ihmetytti hänen sulhonsa
-poisolo hääpäivänä, vaan kun häntä ei seuraavinakaan päivinä näkynyt,
-rupesi hän aavistamaan pahaa. Hän vaati hänen näkyviin tulemistaan.
-Kierteiset vastaukset eivät enään auttaneet -- ja sisälle tuotiin
-korissa istuva, vaivainen, tylsäjärkinen olento!
-
-
-
-Haista ei suojele laki.
-
-
-Kodissaan ollessa hän on täysin vanhempainsa vallassa ja miehelään
-tultuaan on hän kokonaan miehensä ja anopin vallassa. Jos häntä siellä
-pahoin kohdellaan, voivat hänen vanhempansa ja sukulaisensa
-omakätisesti kostaa hänen puolestaan, mutta jos eivät siihen kykene,
-saa hän tyytyä kohtaloonsa.
-
-Miehet usein myyvät vaimonsa ja tyttärensä siveettömyyspesiin tai
-vuokraavat heidät niihin määrävuosiksi. Naisraukoilla ei ole mitään
-turvaa tämmöistä kohtelua vastaan. Orjuus siellä, orjuus täällä. Ei ole
-ihmettä jos monet heistä, kurjaan elämään kyllästyneinä, toivottomina
-lopettavat elämänsä. Monet tuskissaan rupeavat ooppiumia polttamaan.
-
-
-
-Moniavioisuus
-
-
-ei ole yleinen yhteisen kansan keskuudessa. Useasti toisen vaimon
-ottaminen johtuu siitä, kun ensimmäisellä ei ole lapsia. Olen tavannut
-herrasmiehen, jolla oli viisi emäntää ja kaikki lapsettomia!
-
-Tunnen miehen, jolla oli kaksi emäntää. Isä otti hänelle yhden ja setä
-toisen. Setä oli lapseton. Hän lunasti veljensä pojalle vaimon siinä
-toivossa, että hänelle syntynyt lapsi sitten luettaisiin hänen
-lapsekseen!
-
-Tapahtuupa niinkin että
-
-
-
-Kuolleet vihitään!
-
-
-Hra Smith kertoo seuraavan tapahtuman, joka ei liene ainoa laatuaan:
-
-Erään talon ainoa poika kuoli jättämättä perillistä. Se oli suuri
-onnettomuus, jota oli torjuttava. Päätettiin ottaa hänelle ottopoika,
-mutta mitenkäs hänelle ottolapsen otti, kun hän ei ollut vielä
-naimisessa!
-
-Oli yksi keino jälellä. Naapurikylässä oli juuri niinä aikoina kuollut
-eräs tyttö. Vainajan vanhempien kanssa sovittiin asiasta ja tytön
-ruumis haudattiin pojan ruumiin kanssa samaan hautaan. Häät pidettiin
-ja heille otettiin ottopoika!
-
-
-
-Heljän seinän sisälle
-
-
-ovat ylhäiset naiset suljetut, mutta kansannaiset saavat liikkua
-vapaasti ja varsinkin muutamissa paikoissa ovat he yhtä vapaat kuin
-miehetkin.
-
-Eräs sivistynyt nainen sanoi kerran naislähetyssaarnaajalle:
-
-"Kuoltuani toivon muuttuvani koiraksi, jotta saisin edes vähäsen
-maailmaa nähdä."
-
-Kodista tuotiin hänet miehelään ja siellä hän ei ollut kertaakaan
-saanut astua portin ulkopuolelle! -- Kodissaan kuluttavat he aikaansa
-taloudellisia toimia ja käsitöitä tehden, jutellen ja tupakoiden.
-
-
-
-Lukutaito
-
-
-on harvinainen naisten keskuudessa. Tytöille ei ole kouluja. On
-kuitenkin lukutaitoisia naisia. Muutamat ovat saaneet opetusta
-isältään, toiset veljiensä opettajilta.
-
-Miksi naiset ovat jätetyt niin osattomaksi henkisestä kasvatuksesta?
-Siitä syystä kun
-
-
-
-Nainen ei ole miehen arvoinen,
-
-
-niin ajatellaan. Naisen asema on parempi Kiinassa, kuin muissa
-Itämaissa. Kiinan suuret opettajat pitävät tavallaan naisen kasvatuksen
-tärkeänä. Hänen vaikutuspiirinsä on vaan -- koti. Kasvatuksen
-tarkoituksena on oleva, ei henkisten kykyjen kehittäminen, ei
-itsenäisyyden tunnon herättäminen, vaan naisen taivuttaminen
-täydelliseen alistumiseen, sievään käytökseen ja taloudellisiin
-toimiin.
-
-Jos kokoomme yhteen ne ajatukset, jotka Kiinassa, niinkuin muissakin
-Itämaissa vallitsevat, niin voimme sanoa naisesta ajateltavan näin:
-
-1. Niin paljon erilaisempi kuin taivas on maasta, on mies naisesta.
-
-2. Kaikki paha tulee naisesta, mutta miehestä kaikki hyvä.
-
-3. Nainen on ihminen, mutta miestä ala-arvoisempi, eikä koskaan voi
-tulla miehen arvoiseksi.
-
-4. Naisen on elettävä miestä varten ja hänet on pidettävä miehen vallan
-alla.
-
-5. Kasvatuksen tulee vahvistaa tätä vallanalaisuuden tunnetta.
-
-Kiinalainen sanoo:
-
-"Tyttö on tuhannen arvoinen, mutta poika -- 10 tuhannen! -- Yleensä
-ajatellaan jokseenkin näin:
-
-"Tyttäreni on tänään minun tyttäreni, huomenna toisen miniä. Miksikäs
-häntä kouluuttaisin? Hän, mennen toiseen taloon, vie taidot muassaan.
-Minua ne eivät tule hyödyttämään, eikä minun suvulleni kunniaa
-tuottamaan."
-
-Näin itsekkäisistä syistä, moni isä jättää tyttärensä osattomaksi siitä
-kirjallisesta sivistyksestä, jonka hän voisi hankkia hänelle.
-
-Itä-Kiinassa kuulin usein sanottavan: "nainen on jalkainpesuveden
-arvoinen", joka ilmitoi kansan ajatuksen naisesta.
-
-Vaikka näin halvaksi arvostellaan naista, on kumminkin omituista
-huomata miten paljon itsenäisyyttä ja arvokkaisuutta naisissa on!
-Paljon on pontevia, kyvykkäitä, viisaita naisia. Tunnen perheitä,
-joissa perheenisä on lukumies ja siten vieraantunut kaikesta
-jokapäiväisen elämän toimista. Hän ei tiedä mitään talouden
-asioista, ei kylvy-, ei leikkuuajasta, mutta emäntä -- hän saa pitää
-huolen kaikesta! Naiset liikkuvat kuin ruhtinattaret pienessä
-hallituspiirissään.
-
-
-
-
-IV:jäs Luku.
-
-
-Nainen naisena on halveksittu, mutta
-
-
-
-Äitinä
-
-
-rakastettu, kunnioitettu. Häntä surraan kolme, mutta isää vaan kaksi ja
-puoli vuotta. Kysyin kerran opettajaltani:
-
-"Miksi surette äitiä kauvemmin kuin isää?"
-
-"Siksi, kun äiti käytti perheen hyväksi sydäntään, isä rahojaan!"
-vastasi hän. Virkamiestenkin on pitänyt luopua, äitinsä kuoltua,
-julkisesta elämästä kolmeksi vuodeksi. Kysyessäni syytä siihen sanoi
-opettaja:
-
-"Jollei hallitsija kunnioita äitiänsä, on hän sopimaton kansan isäksi.
-Jos hän ylönkatsoo äitinsä, oppii kansa tekemään samoin ja siitä alkaa
-kansan onnettomuus", -- sillä "kaiken hyveen alkuna on kunnioitus
-vanhempiaan kohtaan", sanovat Kiinan suuret miehet ja se ajatus on
-heidän kirjoitustensa läpi kulkeva kultainen säde! Sadat, tuhannet ja
-miljoonat ovat voimiensa mukaan koettaneet seurata tätä kultaista
-ohjetta.
-
-Kulkiessamme Kiinan suurissa kaupungeissa, eläessämme sen miljoonien
-keskellä ja nähdessämme sen ikivanhat kaupungit, tulee usein
-kysyneeksi:
-
-"Mistä syystä on tämä kansa pysynyt kansana kautta vuosituhansien?
-Onhan maailmassa ollut monta mahtavaa maata ja vahvaa valtakuntaa,
-mutta ne ovat kadonneet niin, ettei niistä muuta ole jälellä kuin nimi
-historian lehdillä?"
-
-Tätä miettiessä tulee mieleen neljäs käsky ja siihen liitetty lupaus.
-Kiinalaiset ovat koettaneet totella tätä käskyä ja siunaus on ollut
-seurauksena. K'ang HIlsii keisari eräässä esitelmässään sanoo:
-
-"Jos sulla pienoisena, sylilapsena ollessasi oli nälkä, itse et
-kyvennyt ruokaa suuhusi panemaan. Jos sulla oli kylmä, et kyvennyt
-itseäsi vaatettamaan. Vanhempasi syöttivät ja vaatettivat sinua. He
-katselivat kasvojasi ja kuuntelivat ääntäsi. Nauroitko, niin he olivat
-mielissään. Jos itkit, olivat he surulliset. Käydä tepastelitko?
-Silloin he seurasivat sinua askele askeleelta. Jos olit vähän kipeä
-olivat he niin huolissaan, ettei ruokakaan heille maistunut.
-
-"He eivät valittaneet lasten hoitamista ja elättämistä vaivaloiseksi
-työksi, valittivat vaan omaa tyhmyyttään, taitamattomuuttaan ja
-mieluummin olisivat itse kivun pitäneet ja vasta terveeksi tultuasi
-olivat he levollisia.
-
-"He ikävällä odottivat sinun täysi-ikäiseksi joutumistasi. Sinä et
-tiedä, kuinka paljon vaivaa heillä on ollut ja kuinka paljon vaikeuksia
-sinua kasvattaessaan ja opettaessaan. Täysi-ikäiseksi tultuasi,
-valitsivat he sinulle vaimon, saattaakseen sinulle lapsia. He toivoivat
-sinun lukevan ja saavan arvonimen. He kokosivat pienen omaisuuden,
-jotta pääsisit elämän alkuun. Mikäs asia näistä ei olisi huolestuttanut
-isääsi ja äitiäsi? Ajatteleppas nyt! Syntyessäsi olit pieni, alaston
-olento, etkä tuonut silkin palaa, et rihman pätkää muassasi. Mitä tähän
-asti olet syönyt ja juonut, ovat olleet isän ja äidin armolahjoja.
-Voitko koskaan palkita heille? Jos et käsitä isäsi ja äitisi rakkautta
-sinua kohtaan, niin ajattele rakkauttasi omiin lapsiisi, niin silloin
-sen ymmärrät.
-
-"Kun käsität vanhempaisi rakkauden, miksi et täytä velvollisuuksiasi
-heitä kohtaan? Velvollisuuksien täyttäminen vanhempia kohtaan ei ole
-mahdotonta. Sinun tulee rauhoittaa heidän mielensä ja pitää huolta
-heidän ruumiistaan, siinä kaikki!
-
-"Kuinka rauhoitat heidän mielensä? Siten, että olet hyvä ja teet hyvää.
-Oletko lukumies? Lue ahkerasti. Oletko maanviljelijä? Viljele peltosi
-hyvästi. Jos kauppiaana tai työmiehenä hankit elatuksesi, on
-välttämättömästi tarpeellista olla osaasi tyytyväinen. Vanhempiesi
-sivulla ovat nuoremmat veljesi ja heitä ylempänä heidän vanhempansa eli
-sinun isoisäsi ja äitisi. Pidä huolta heistä ja siten rauhoitat
-vanhempaisi mielen.
-
-"Kuinkas on heidän ruumiistaan huoli pidettävä? Voimiesi mukaan ja niin
-paljon kuin varasi myöntävät, anna vanhemmillesi. Ennemmin syö ja käytä
-itse vähemmin, jotta voisit vanhemmillesi antaa. Näe vähän vaivaa
-vanhempaisi tähden. Heidän sairastaessaan, kutsu lääkäri parantamaan.
-
-"Älä millään muotoa antaudu pelaamiseen ja juopottelemiseen. Älä
-salaisesti kokoa rahaa yksityisiin tarpeisiisi, rakastaen vaimoasi ja
-lapsiasi, unohtaen vanhempasi. Saata vanhempasi onnelliseksi päivä
-päivältä ja siten sinä täytät velvollisuutesi heitä kohtaan.
-
-"Filosoofi Tseng sanoo: vanhemmat luonnollisesti toivovat pojastaan
-herrasmiestä. Jos hän käyttäytyy sopimattomasti, häpäisee hän
-ruumiinsa, jonka on vanhemmiltaan saanut ja siten laimiinlyö
-velvollisuutensa heitä kohtaan.
-
-"Vanhemmat toivovat pojistansa uskollisia valtiomiehiä ja hyviä
-virkamiehiä. Jos he sitten valtion palveluksessa ollessaan ovat esteenä
-valtion asioille, julkisuudessa tottelevat, salaisuudessa rikkovat
-lait, tai rasittavat kansaa, -- niin he häpäsevät vanhempansa.
-
-"Vanhemmat toivovat, että heidän poikansa antautuisivat tuttavuuteen
-kunnon miesten kanssa, mutta jos he eivät väliä pidä siitä, kenen
-kanssa seurustelevat, tulevat he kaikilta häväistyksi ja sekin häpeä
-tulee vanhempain osaksi.
-
-"Vanhemmat toivovat pojistaan kelpo sotilaita, mutta jos he, sotilaina
-ollen, pelkäävät, eivätkä tahdo rohkeasti hyökätä eteenpäin, niin he
-rikkovat sotilaslain ja tuottavat vanhemmilleen siten häpeää."
-
-Sitten keisari puhuu niistä, jotka eivät koti-oloissa kunnioita
-vanhempiaan:
-
-"Jos isä ja äiti pyytää heiltä jotakin, kieltäytyvät he antamasta. Jos
-he käskevät heidän jotakin tekemään, löytävät he esteitä, eivätkä tahdo
-totella. Jos vanhemmat nuhtelevat heitä sanalla tai parilla, suuttuvat
-he heti. Omalla vaimolla ja lapsilla on ruokaa ja lämmintä, mutta
-vanhemmat saavat melkein kuolla viluun ja nälkään. 'Taivas' ei sitä
-hyväksy! Hänen lapsensa näkevät tämän ja seuraavat hänen esimerkkiään.
-Oletteko nähneet tottelemattomalla pojalla hyviä lapsia?" -- -- --
-
-"Vanhemmat ovat niinkuin taivas. Taivas synnyttää sirkkalehden.
-Kevätpäivä kasvattaa sen. Syksyn kylmä sen kuollettaa ja se kaikki
-tapahtuu 'taivaan' tahdosta. Lastensa elämän ja kuoleman ylitse on
-isällä ja äidillä valta. Taivaan alla ei ole yhtään isää ja äitiä, joka
-väärin tekisi -- -- (lapsiaan kohtaan)." -- -- --
-
-Niinkauvan kuin vanhemmat ovat elossa, ovat pojat tavallaan heidän
-valtansa alla ja vanhempain kuoltua, eivät siteet hölly. Vanhempain
-suurin huoli on saada poikansa naimiseen ja pojan suurimpana huolena on
-vanhempiensa kunniallisesti hautaaminen. Monasti olen käynyt taloissa,
-joissa olen nähnyt ruumisarkkuja. Ne ovat odottamassa isää ja äitiä!
-Pojat, jotka vanhempiaan kunnioittavat, jo ajoissa valmistavat heille
-viimeisen asuinhuoneen! Jos kodissa ei ole tilaa, säilytetään ne
-jossakin temppelissä. Toinen, omituinen tapa osoittaa kunnioitusta
-vanhemmilleen ja erittäinkin äidille, on se että ruumisarkku pidetään
-kodissa -- hautaamatta -- vuosikausia!
-
-Viime kevännä oli neiti Cajander eräissä hautajaisissa. Kuollut oli
-maannut kirstussa -- kymmenen vuotta! Tila alkoi tulla liian ahtaaksi
-ja siksi täytyi äitivainajan ruumis viedä maan poveen.
-
-Tunsin miehen, jonka 83 vuotinen, vanha äiti sairastui. Mies leikkasi
-käsivarrestaan palasen lihaa, keitti siitä liemen, jonka syötti
-äidilleen. Äidin tauti ei ollut kuolemaksi, mutta ihmiset luulivat tuon
-lääkkeen tepsineen. Äiti parani, mutta poika kantoi monta viikkoa
-käsivarttaan kaulassaan!
-
-Tämmöinen luonnoton tapa kunnioittaa vanhempiaan, on Kiinaan tullut
-Buddhan opin muassa. Vanhempain sairastaessa lapset tekevät vaivaloisia
-matkoja kaukaisissa seuduissa oleville vuorille, siellä uhratakseen
-jumalille tai viskautuakseen alas joltakin jyrkänteeltä, jonne papit
-heitä neuvovat. Mikä heistä taittaa siten jalkansa, kuka kätensä, mutta
-ei mikään uhraus ole liian suuri kun on kysymyksessä vanhempain
-pelastuminen!
-
-Niiden miesten ja naisten nimet ovat ikuistetut, jotka jotenkin
-erinomaisella tavalla ovat vanhempiaan kunnioittaneet. Hänen
-kunniakseen rakennetaan tien varsille kaunis, kivinen kunniaportti,
-johon on kaiverrettu hänen nimensä ja tekonsa. Nämät muistomerkit
-asetetaan tienviereen siinä tarkoituksessa että ohikulkijat tulisivat
-ajattelemaan tämän hyveen ääretöntä arvoa.
-
-Tytär, joka kieltäytyy naimiseen menosta sentähden, kun tahtoo palvella
-vanhempiaan, on ylistetty kaikkialla, minne hänen maineensa saapuu.
-Samanlaisen kunnian saa osakseen miniä, joka miehensä kuoltua antautuu
-anoppinsa ja appensa apuna olemaan. -- Tietysti ainoastaan varakkaat
-naiset voivat näin tehdä, sillä köyhät lapset lähetetään jo aikaiseen
-kotoa pois.
-
-
-
-
-V:des Luku.
-
-
-
-Lapset.
-
-
-Ollessamme Liun perheessä, näimme miten erilailla tytärtä vastaan
-otetaan, kuin poikaa. Vanhassa Kiinalaisessa runossa sanotaan:
-
-    Kun prinssi pieni syntyvi
-    Niin hälle leikkikaluksi
-    Saa valtikankin antaa.
-    Vaan prinsessa, hän polonen
-    Saa pienen tiilipalasen,
-    Ei muuta, leluksensa.
-
-Tyttöjen täytyy nöyrästi palvella veljiäänkin. Pojilla on kaikkialla
-etusija. Kansan keskuudessa totutetaan lapset jo pienenä työhön.
-Köyhyys pakoittaa siihen. Varakastenkaan tyttäret eivät saa niinkauvan
-leikitellä, kuin pojat. On somaa huomata miten lasten mieli ikävöi
-leikkimistä. Vaikka ahkerasti työssä ollen, pujahtavat he aina välillä
-"talosia" leikkimään. Heillä on riepunukkeja ja Japanista kuletetaan
-nykyään paljon isoja nukkeja, aivan Kiinalaisten näköisiä! Paperileijat
-ovat poikain huvikkeina. Kevätpäivinä näkee niitä kymmenkuntia
-sinitaivaalla lentelemässä. Usein olen nähnyt lasten leikkivän
-"sokkosia".
-
-Pojat pitävät kaikenlaisia hyönteisiä toverinaan. Hepotistikkaa pitävät
-pienessä, puutikuista tehdyssä häkissä ja kulettavat mukanaan. Välistä
-on heillä noin parin tuuman pituinen, iso silmäinen, siivekäs
-hyönteinen taskussa. Se pitää korvia särkevää meteliä, jos sitä koskee!
--- Kiinalaisten poikien kunniaksi tekee mieli mainitsemaan sen,
-etteivät he kiipeile puihin lintujen pesiä hävittämään! Muuten he ovat
-kyllä vallattomia, jos vaan saavat olla valloillaan. Tapahtuu niinkin,
-että koulupojat varastavat jonkun "sian" ja pitävät pidon. Tunnen
-nuoren miehen joka kertoili kepposistaan. Kerran matkusti opettaja pois
-muutamaksi päiväksi. Koulu jäi isompien oppilasten hoitoon. "Kun kissa
-oli poissa, niin silloin hiiret pöydälle!" Pojat panivat tuumansa
-tukkoon, varastivat köyhän vaimon porsaan, tappoivat, paistoivat ja
-oikein talkoolla söivät. Tämä ei ollut harvinainen tapahtuma!
-
-Hiljakkoin kuulin nuoresta miehestä, joka on herännyt synnin tuntoon.
-Hän tuli opettajan luo, sanoen: "minä tahdon tulla kristityksi, mutta
-minun tuntoani painaa raskaasti se, kun minä kouluajallani varastin
-toisten poikain kanssa erään köyhän vaimon porsaan."
-
-"Sinun on se tunnustettava hänelle!" sanoi opettaja.
-
-"Minun on se tunnustettava ja sovitettava, muuten en saa rauhaa!"
-vastasi nuorukainen.
-
-
-
-Lasten nimet
-
-
-ovat hyvin omituisia. Kukkaisten nimiä annetaan tavallisesti tytöille.
-Mutta annetaan rumiakin, kuten esim. "Jo riittää" "Pitäisi oleman
-poika" y.m.s. Jos tyttäriä on useampia kutsutaan heitä vaan
-numerojärjestyksessä, esim. "Ensimmäinen", "Toinen" j.n.e. Omituisia
-ovat poikienkin nimet. Jos hän syntyy samana vuotena, jona iso-äiti
-täyttää "50" vuotta, saa hän nimekseen "Viisikymmentä." Jos syntyi
-talvella, kutsutaan häntä "Talvella syntyneeksi." Pahanhengen sanotaan
-hyvin haluavan vahingoittaa poikalapsia. Suojellakseen lastensa pahan
-pauloista, annetaan pojalle tytön nimi. Nytpä paholainen pulaan joutuu!
-Ei nyt saa lapsesta selkoa kumpaako sukupuolta lie! On toinenkin yhtä
-ovela keino vetää vihollista nenästä! Poika annetaan toiseen taloon
-lapseksi vaan nimellisesti. Lapsi kun oleksii vuoroin kotona, vuoroin
-kylässä, ei hölmö paholainen pääse selville kumpaanko taloon hän
-oikeastaan kuuluu, eikä siis uskalla häntä vahingoittaa. Usein näkee
-poikasen nenässä renkaan. Sekin suojelee häntä pahan vaikutuksilta.
-Pienet pojat puetaan Buddhalaisen papin pukuun, jotta säästyisivät
-kuolemalta!
-
-
-
-Lasten puvut
-
-
-ovat koriat! Pienillä lapsilla on punaset housut, siniset nutut,
-keltaset liivit tai päinvastoin! Päähineet ovat koristetut
-hopeahelyillä, pienillä kulkusilla. Posket maalatut ja huulet punatut.
-Usein on nilkkaan kiinnitetty kulkunen, jotta kuullaan missä pikku
-ihminen vilistelee.
-
-Tytöillä on korvissa renkaat, ranteessa rannerengas, sormuksia sormissa
-ja kukkasia päässä. Idässä naiset käyttivät kukkasia päässään ympäri
-vuoden. Talvisydännä heillä oli tekokukkasia, mutta muina vuoden
-aikoina luonnollisia. Köyhät, pienet tytöt, joilla oli vaan housut
-jalassa, somistivat ainakin toisen käsivartensa hopearenkaalla ja
-siliän, rasvatun, mustan tukkansa joko punaisella tai valkoisella
-kukkasella. Vaikka lapset ovat rakkaita, heidän kuoltuaan
-
-
-
-Ei heitä haudata.
-
-
-Tshenkiangissa ollessamme huomasimme kaupungin ulkopuolella olevan mäen
-rinteellä joukon pieniä kuoppia ja niiden vieressä vaaterepaleita. Ne
-olivat lasten hautoja. Lapsen kuoltua, kääritään ruumis vanhoihin
-ryysyihin ja lasketaan kuoppaan, joka on vaan niin syvä, että ruumis
-siihen parhaaksi mahtuu. Peitetään sitten hienolla multakerroksella.
-Yöllä tulevat metsän pedot tai nälkäiset koirat, kaivavat ruumiin ja
-syövät sen.
-
-Vielä yhdeksänkin vuotisia lapsia kohdellaan näin. Kysyessämme syytä
-siihen, kuulimme pääasiallisesti syynä olevan sen, että lapsen sielu ei
-pääse takasin maailmaan, jos ruumis kirstuun pannaan! Toiset
-ajattelevat lapsen sielun menevän jonkun vastasyntyvän lapsen
-ruumiiseen. Mitäs he sitten hänen vanhasta ruumiistaan välittäisivät!
-Moni luulee lapsen sieluttomaksi. Meistä tuo oli julma tapa, mutta
-Kiinalaiset olivat siihen tottuneet.
-
-Kerran hartaushetkellä puhuimme lasten arvosta ja siitä, miten meidän
-tulee kohdella heitä. Kerroimme miten kristityt vanhemmat kätkevät
-pienokaisensa syvälle maan poveen odottamaan ylösnousemusaamua.
-Saapuvilla olevista miehistä yksi pyrskähti itkuun ja sanoi:
-
-"Me Kiinalaiset rakastamme lapsiamme, mutta emme ole osanneet pitää
-heitä oikeassa arvossa."
-
-Häneltä oli kuollut pienokainen ja hän oli viskannut hänet petojen
-ruu'aksi.
-
-
-
-Veljeksien velvollisuuksista
-
-
-kirjoittaa K'ang keisari näin:
-
-"Paitse vanhempiasi, on sinulla veljiä. Heidän kanssaan olet 'yhtä
-lihaa ja verta' ja siksi teitä kutsutaan 'käsiksi ja jaloiksi'. Jos
-kohtelet veljeäsi pahoin, silloin kohtelet vanhempiasi samoin. Vaikka
-veljesi eivät olisikaan kaikki syntyneet samasta äidistä, ovat he
-kuitenkin isäsi luuta ja verta.
-
-"Meidän päivinämme on rakkauden pääesineenä puoliso. Otaksu että
-vaimosi kuolee. Saathan silloin ottaa toisen, mutta jos veljesi kuolee,
-niin mistä saat toisen? Vanhat sanoivat: 'yhdistettyjen, yhdessä
-hengittävien oksien juurikin on ihana!' Älä helliä tunteita loukkaa
-sanoilla, sillä joka kerta toisiamme tavatessa olemme jo vanhemmiksi
-tulleet. Eihän täällä pitkää aikaa veljinä olla!
-
-"Miksi veljekset usein käyttäytyvät vihamiehen tavalla?
-
-"Jos tahdot vanhempaa veljeäsi kunnioittaa, niin anna kaikessa hänelle
-etusija, nim. syömisessä, juomisessa, pukeutumisessa, puhumisessa,
-istumisessa ja astumisessa.
-
-"Ennen vanhaan kun tavattiin kyläläinen, joka oli 10 vuotta vanhempi,
-niin häntä kunnioitettiin kuin vanhempaa veljeä. Jos hän oli viittä
-vuotta vanhempi, ei hänen ohitsensa tiellä menty, vaan kulettiin
-jälestä. Jos korkeampi-ikäisiä vieraita tämmöisellä kunnioituksella
-kohdeltiin, niin kuinkas paljon enemmän sitten omaa, vanhempaa veljeä!
-
-"Vanhempien veljien pitää rakastaman nuorempia. Vaikka nuoremmat
-olisivat kuinka ijällisiä tahansa, on vanhempien veljien kohdeltava
-heitä, kuten lapsia. Jos minun poikani on typerä ja minä vihastuen
-hänehen nuhtelen ja kuritan häntä, niin heti, pyörähdettyäni ympäri,
-rakastan häntä yhtä hellästi, kuin ennenkin. Mutta sinä, ollen vanhempi
-veli, et tahdo hyvästi kehoittaa veljeäsi. Nähdessäsi hänessä
-pienemmänkin virheen, heti alat torua häntä.
-
-"Ajatteleppas! Sinä ja veljesi, te olette saman äidin kasvattamat. Jos
-lyöt veljeäsi, lyöt itseäsi. Nuorin veljesi, joka ei vielä eroita hyvää
-pahasta, maksaa sinulle kerran samalla mitalla. Tässä käy aivan samalla
-tavalla kuin käden ja jalan tapellessa. Jos käsi lyö jalkaa, eiköhän
-jalka potkaise kättä?
-
-"Epäsopu veljeksien välillä tulee nykyaikana raha-asioista. Onhan
-niitä, jotka riitelevät pelloista, huoneista ja niitäkin, jotka
-riitelevät ruu'asta ja mikä mistäkin. He eivät ajattele että raha-asiat
-ovat vähäiset ystävyys- ja sukulaisuussuhteisiin verraten. Mitäs se
-haittaa, jos omaisuus ei ole niin tasan jaettu! Ollen veljellä, onhan
-se omassa perheessä, eikä vieraan käsissä.
-
-"Sinä mielelläsi kuuntelet vaimosi puhetta. Huomattuasi siinä olevan
-vähän perää, kuuntelet sitä siksi kunnes uskot kaikki. Vanhemman veljen
-vaimo sanoo miehelleen: 'kyllä se on tuo sinun nuorempi veljesi aika
-laiska! Sinä näet vaivaa häntä elättäessäsi ja vielä sittenkin hän
-näkee sinussa vikoja. Olemmeko hänen poikiaan ja miniöitään, että
-meidän täytyy häntä kunnioittaa kuin vanhempiamme?'
-
-"Nuoremman veljen vaimo taas sanoo miehelleen: 'vaikka se vanhin
-veljesi osaa rahaa pyytää, osaathan sitä sinäkin! Sinä teet yhtä paljon
-työtä kotona, kuin hänkin. Jos palkkaat palvelian vuodeksi, niin hän ei
-näe puoleksikaan sitä vaivaa, kun sinä näet! Entäs heidän lapsensa
-sitten! Ne vasta lapsia ovat! Heille ostetaan sitä, laitetaan tätä!
-Pitääkö meidän lasten sitten kuolla?'
-
-"Tämmöistä puhetta vähän tänään, hiukan huomenna ja niin veljesten
-sydämet kylmenevät. Siitä seuraa riita ja niin veljekset unohtavat
-olevansa 'yksi'. Jos niinkin on, että vanhempi veli on kyvytön ja
-nuorempi hoitaa häntä, tai päinvastoin, on asia juuri niin, kuin se
-olla pitääkin. Jos heistä jompikumpi riitelee, on häntä kohdeltava kuin
-juopunutta. Jos hän puhuu tyhmyyksiä, jätettäköön hänet yksin ja
-menköön kukin toimiinsa.
-
-"Havaannollisena kuvauksena tästä ovat molemmat kädet. Oikea käsi voi
-kirjoittaa, käyttää helmitaulua, ottaa ja pitää esineitä. Vasen käsi on
-typerä oikeeseen verraten, mutta kukas lyö sitä oikealla? Niin
-likeisesti ovat veljeksetkin toisiinsa yhdistetyt. Kuinkas voivat he
-olla eripuraiset?
-
-"Ajatteles vähäsen! Rikkaus on kuin liikkuva tavara. Jos se katoaa, saa
-toista sijaan. Niin ovat vaimotkin. He eivät ole samassa suhteessa
-meihin, kuin veljet. Me olemme samoista vanhemmista syntyneet, mutta he
-eivät ole. Mitäs he asioista ymmärtäisivät!
-
-"Jos veljekset ovat riitaiset, niin vanhemmat luonnollisesti
-vihastuvat siitä. Etkös sinä olisi murheellinen, jos tapaisit lapsesi
-tappelemassa! Vanhempiaan kunnioittavat lapset eivät ole epäsovussa
-keskenään. Vanhat sanoivat: 'jos veljekset asuvat yhdessä ja kärsivät
-toinen toistaan, niin kaikki asiat ovat hyvin.' Älä rupea riitelemään
-pienistä asioista. Lapsesi ovat myöskin veljeksiä. Jos sinä ollen
-riitainen, opetat heitä riitaiseksi, jättävät he lapsilleen huonon
-esikuvan. Jos te, veljekset, ette elä sovinnossa, niin teidän lapsenne
-lastenlapsineen, seuraten teidän esimerkkiänne, riitelevät polvesta
-polveen, niinkuin tekin. Sanotaan: jos veljekset eivät elä sovussa,
-vaan riitelevät kaikista turhista asioista, niin naapurit käyttävät
-sitä hyväkseen, he panettelemisella yllyttävät teitä tappeluun tai
-käräjänkäyntiin, josta on seurauksena onnettomuus koko perheelle.
-
-"Jos täytätte velvollisuutenne vanhempianne kohtaan ja kunnioitatte
-veljiänne, silloin käyttäydytte hyvin kansalaisena ja sotilaana
-rakastatte isänmaatanne. -- Mutta te sotilaat ja te, jotka ette ole
-sotilaita, te tiedätte kyllä, että teidän on kunnioitettava
-vanhempianne ja arvossa pidettävä veljiänne, te olette tottuneet
-pitämään oman päänne, ettekä tietoanne pane käytäntöön. Jos pysähdytte
-tutkistelemaan itseänne, niin häpeätte ja surette entistä käytöstänne.
--- Rangaistus voi pitää kurissa ainoastaan ruumiinne, mutta se ei voi
-muuttaa sydäntänne. Jollette häpeä käytöstänne, on teitä neuvominen
-turhaa.
-
-"Jos jokainen yksityinen valtakunnassa täyttäisi velvollisuutensa, niin
-luonnollisena seurauksena olisi alituinen, yleinen rauha. Mikä ilo se
-olisikaan!"
-
-
-
-Jalkain puristaminen
-
-
-on koko kansaan katsoen yleinen. Tämän tavan uhrina ovat naiset. Se on
-niin yleinen muutamilla paikkukunnilla ettei löydä naista, jolla on
-luonnolliset jalat. Pienet jalat ovat naisen huomattavin kaunistus.
-Niillä tienoin, missä olen asunut, ei tapa ole ollut aivan yleinen.
-Suuri osa kansan naisista on siitä varjeltunut.
-
-Naapuristossamme asui köyhä perhe, jossa oli kuusi tytärtä. Nuorin
-heistä oli kuudennella. Pyysimme lasta ottolapseksemme, mutta vanhemmat
-eivät antaneet, sillä he tahtoivat sitoa hänen jalkansa. Äiti rupesikin
-juuri siihen aikaan niitä sitomaan. Hän otti pitkän palttinaisen
-hihnan, taivutti varpaat jalkoterän alle ja kietoi jalkoterän tuolla
-lujalla hihnalla. Oikein sydäntä särki, kun näimme sitten lapsiraukan
-käydä kyntystävän kantapäillään! Tämä tapa on tuhonnut tuhansien
-terveyden. Tapa orjuuttaa ihmisen! Tätä orjuutta vastaan taistellaan
-nyt tulisesti. Maassa on perustettu jalkain vapauttamisseuroja.
-Taisteluun on ryhtynyt Kiinan sivistyneet ja siten se aate pikemmin
-edistyy kansan keskuudessa. Lähetyssaarnaajat tekevät innolla työtä,
-eikä kirkon jäseneksi oteta ketään, joka ei ole vapauttanut jalkojaan.
-
-Tämä jalkain puristaminen onkin ainoa muotihulluus maassa. Ei Kiinassa
-ole muotilehtiä, eikä siellä uhrata "muodin jumalille" niinkuin meillä.
-Kiinalaiset naiset käyttävät saman kuosisia pukuja, kuin heidän
-esi-äitinsä satoja vuosia takaperin. Surullista on nähdä miten meidän
-kansa juoksee yhdestä hulluudesta toiseen muotia takaa ajaessaan!
-
-
-
-
-VI:des Luku
-
-
-
-Kiinalaisen luonnetta
-
-
-on Länsimaalaisen vaikea kuvata. Hänessä on paljon salaperäistä. Hänet
-on opetettu _tunteitaan salaamaan_. Hän voi kätkeä tulisemmatkin
-tunteensa niin piiloon, kuin kissa kyntensä! Vaikka syvästi loukattuna,
-voi hän mennä pois hymysuin!
-
-Hän on _kestäväinen_. Vaikkei toimensa ole tuottelias, ei hän hevin
-siitä luovu, sillä hän ajattelee: "kestäväisyydellä on vaikeus
-voitettava". Huonokin ammatti voi parantua ahkeruudella, sillä "saahan
-miekastakin hiomalla silmäneulan".
-
-Hän on _säästäväinen_. Puoleksi pilaantuneen ruuan syö kansan mies.
-Kerran kesäsenä päivänä paheni meiltä lihakappale, joka jo oli
-paistettu. Käskin viskaamaan sen pois, mutta kauhukseni sain kuulla,
-että palvelijamme eivät hennoneet heittää sitä pois vaan söivät sen!
-
-_Kärsivällinen_ on Kiinalainen. Meillä on eräs pieni holhotti siellä.
-Ollessaan 8:san vuotinen, asui hän luonamme. Häneen tuli omituinen
-ihotauti. Neiti Lagerstam, joka oli sairaanhoitaja, voiteli hänen
-ruumiinsa lääkkeellä, joka kirveli, mutta tuotti pikaisen avun. Lapsi
-kiemurteli kuin mato koukussa, mutta ei ääntä päästänyt! Nähdessämme
-hänen kärsivällisyytensä, olimme ihan hämmästyneet! Vaiti ollen kärsi
-lapsukainen tuskat! Me emme olisi sitä voineet tehdä.
-
-Katsellessani heidän kehnoja kangaspuitaan, monimutkaista vaivaloista
-silkin kutomistapaansa ja tylsiä työaseitaan, ihmettelin heidän
-kärsivällisyyttään ja _kykeneväisyyttään_. Niillä tienoin, missä olen
-liikkunut ja nähnyt silkin viljelystä, en missään nähnyt "luomapuita",
-vaan kangas luotiin tuvan ulkoseinälle! Kyllä siinä luoja sai ottaa
-vähän monta askelta, ennenkun pitkä kangas oli luotu!
-
-_Lujuutta ja sitkeyttä_ ei Kiinalaiselta puutu! Hän pyrkii
-tarkoituksensa perille, vaikkapa vuoriakin täytyisi siirtää!
-
-_Maltillinen_ hän on, mutta jos hänen tunteensa pääsevät kuohumaan,
-kuohahtavat ne yli äärien, muuttaen hänet rajuksi ja pelkäämättömäksi
-vaikka muuten hän on hyvin _pelkuri_.
-
-Hän on _arka arvostaan_ ja haluaa _esiintyä sivistyneenä_ miehenä,
-jolla on "tapoja!" Kerran eräs nuori mies kysyi sopimattomalla,
-halveksumista osottavalla tavalla nimeäni. Huomautin ystävällisesti
-hänelle sitä sanoen:
-
-"Etkös tunne tapoja?"
-
-Hän häpesi, uudisti kysymyksensä kohteliaasti kumartaen ja sanoi:
-
-"Arvoisa nimesi?"
-
-"Halpa nimeni on An", vastasin. Läsnäolijat nuhtelivat häntä ja
-huomauttivat hänelle, miten sopimattomasti hän ensin käyttäytyi ja
-tunnustivat meillä ulkomaalaisillakin olevan "tapoja!"
-
-Kiinalainen on _viekas_. Taitavasti petkuttaa hän omia
-kansalaisiaankin, puhumattakaan muukalaisista. Hyvin usein ovat
-Kiinalaiset ystävämme sanoneet meille: "eivät ulkomaalaiset tiedä
-meidän Kiinalaisten sydäntä." Usein kuulin sanottavan: "ei viekas voi
-viekasta pettää, mutta rehellinen aina sen uhriksi joutuu."
-
-_Kostonhimoinen_ hän on. Eräs herrasmies riitautui yhden työmiehen
-kanssa ja voitti. Voitettu päätti kostaa. Hän nautti ooppiumia, meni
-yöksi riitatoverinsa oven ulkopuolelle ja kuoli siihen. Siinä oli
-kostoa kylliksi. Hänen sukulaisensa alkoivat rettelöidä. Herrasmiehen
-täytyi suorittaa hautauskulungit ja mikä vielä kauheinta oli, niin se
-oli se, että hän luuli vainajan sielun asustuvan kuolinpaikalla. Hänen
-täytyi sulkea ovi, sillä hän ei uskaltanut siitä kulkea! Voisihan
-vainaja hänet kuristaa. Kostonhimon uhreina kuolee sadoin tuhansin
-ihmisiä. Kiinalainen ei hyökkää toisen päälle tappaakseen hänet, vaan
-hän surmaa itsensä! Mitäs hän välittää tästä elämästä! Hän ajattelee:
-"pääsenhän tänne taas uudelleen!" Hän uskoo sielun vaeltavan tämän
-maailman ja tuonelan väliä. Itsemurhia tapahtuu äärettömästi paljon. Me
-saimme kerran pelastaneeksi erään 12-vuotisen pojan, joka riidellessään
-vanhimman veljensä kanssa joutui tappiolle. Siitä pieni mies sydäntyi.
-Osti myrkkyä ja nautti sen. Äiti juoksi hädissään apua hakemaan. Meillä
-ei ollut kotona mitään vastamyrkkyä, mutta olimme sattuneet kuulemaan
-väkevän kahvin olevan siihen hyvää. Me keitimme sakeaa kahvia ja
-juotimme pojalle kaksi kupillista. Sekös tepsi! Poika rupesi
-ylönantamaan ja pelastui, mutta ei hän siitä hyvillään ollut.
-
-Eräs varakas emäntä, jolta kuoli mies, joutui odottamattomalla tavalla
-kostonalaiseksi. Eräs renttu pyysi häneltä suurempaa rahasummaa. Hän ei
-antanut. Mies mietti kostoa. Hän meni kaupungin hallitukselle
-ilmoittamaan emännän pitävän suolakauppaa, johon ainoastaan
-hallituksella on lupa. Kaupungin päällikkö lähetti tutkimaan asiaa.
-Suoloja ei löytynyt talossa, mutta miehet eivät lähteneet talosta pois.
-Siinä olivat yöt, päivät. Emännän piti heitä syöttää, juottaa. Kaiket
-päivät siinä juorusivat ja räyhäsivät. Heitä oli viisi, kuusi miestä ja
-syyttäjä lisäksi. Niin olisivat siinä elelleet kuka tiesi, kuinka
-kauvan, jollei emäntä olisi antanut rahoja. Mutta pyydettyä määrää hän
-ei kuitenkaan antanut!
-
-_Sanansa pitäminen_ on Kiinalaisille outo asia. Hän on lauhka
-lupaamaan, mutta täyttämään hidas! Kerran jouduimme tekemiseen miehen
-kanssa, joka mainiosti osasi "syöttää meitä sanoilla". Vuokrasimme
-hänen veneensä. Kimpsut, kampsut olivat jo veneessä ja me käskimme
-hänen nostamaan ankkurin.
-
-"Nostetaan, nostetaan, kunhan setäni poika tulee puodista riisiä
-ostamasta!" sanoi ukko.
-
-Kärsivällisenä odotimme "sedänpojan" tuloa. Hän tuli.
-
-"No nyt ankkuri ja purjeet ylös!" huudahtimme.
-
-"Kohta, kohta!" vastasi mies iloisesti, mutta kun hän ei liikahtanut
-paikaltaan, kehoitimme häntä toisen kerran.
-
-"Lähdetään paikalla, kunhan serkkuni, joka kodistaan meni uusia housuja
-hakemaan, palajaa!" tuumi hän. Mikäs nyt auttoi? Kukatiesi kuinka monta
-"sedänpoikaa" ja "serkkua" vielä oli odotettavana! Meille alkoi kiire
-tulla, sillä päivä oli jo puolessa ja meillä monen tunnin matka
-kulettavana.
-
-"Emme voi enään odottaa", sanoimme, kun "serkkua" ei näkynyt, ei
-kuulunut.
-
-"Tuuli on niin kova! Ei nyt uskalla purjetta nostaa!" sanoi mies.
-
-"Pääsevätpäs muut ihmiset nyt kulkemaan! Katsokaa, tuolla on monta
-purjevenettä menossa virran yli!" sanoimme hänelle osottaen lukuisia
-veneitä. Ukko ei sittenkään ollut "niinä miehinään" ja me rupesimme
-ankaraksi!
-
-"Jos ette lähde meitä viemään heti paikalla virran yli, niin me otamme
-toisen veneen!" sanoimme. Se uhkaus auttoi. Heti paikalla hän huusi:
-"hoi, poika! nostappas se ankkuri ylös!" Ankkuri hinattiin. Kello oli
-yksi. Me lähdimme rannasta. Ollen tästä hyvillä mielin menimme veneen
-sisäosaan, sillä ulkona oli kylmä. Sieltä emme voineet nähdä
-ympärillemme, sillä seinäluukut olivat suletut. Juttelimme innokkaasti
-ja söimme eväitämme. Viimein rupesimme ihmettelemään miksi virran
-ylimeno kesti niin tavattoman kauvan -- ja harmittaa ihan tahtoi kun
-huomasimme venemiehen kujeet. Jo oli viides tunti ja me olimme samassa
-paikassa, josta olimme lähteneet! Ne veitikat soutivat ja huopasivat
-kuletellen meitä edestakasin rannikkoa pitkin. Ei siinä tehnyt mieli
-oikein itkemään, eikä nauramaan! Ei auttanut muu kuin tyytyväisenä
-alistumaan kohtaloonsa! Ankkuriin laskettiin. Veneessä vietimme yön ja
-seuraavana aamuna, päivänkoitossa, lähdimme uudelleen.
-
-Kiinalaineon _epäluuloinen_ ja siksi _varovainen_.
-
-Varsinkin vieraasta paikkakunnasta tullutta he varovat ja pitävät
-silmällä. Etenkin meitä ulkomaalaisia pelätään. He pitävät meitä
-noitina, tietäjinä ja sanovat: "ulkomaalaisilla on 10 tuhatta keinoa
-vahingoittaakseen ihmisiä." He luulevat meidän myrkyttävän kaivoja,
-ottavan ihmisten silmät ja sydämen keittääksemme niistä lääkkeitä.
-
-Asuin Kaojuu nimisessä kaupungissa. Sikäläistä lähetystaloa kansa
-pelkäsi.
-
-"Sinne pääsee monesta ovesta, mutta ulos vaan yhdestä", sanottiin.
-"Yläkerrassa on luukku. Jos sille tallaa, aukenee se ja silloin
-putoaakin astuja alas verikuoppaan, josta ei koskaan pääse pois." Niin
-kerrottiin ja uskottiin. Ihmiset eivät uskaltaneet tulla yläkertaan.
-Kerran päätimme houkutella muutamia naisia ylös, jotta he omin silmin
-näkisivät huhun perättömyyden. Yksi meistä soitti harmoniolla. He
-halusivat tulla kuuntelemaan, mutta varovaisesti katselivat he
-ympärilleen. Joka huone, jonka sivuitse tulivat, oli avattava, jotta he
-näkisivät, mitä niissä oli. Yläkerran lattiat tarkastelivat he visusti.
-Muutamat heistä tulivat minun huoneeseeni. Jutellessamme siinä, tuli
-tuulen puuska ja ovi lensi kiini. Voi mikä kauhistus valtasi heidät!
-Kalpeina, vavisten ja pelästyneinä, huutaen ryntäsivät he ovea kohden!
-Samassa tuli toinen puuska ja silloin he rauhoittuivat. -- He kertoivat
-ystävilleen asian todellisen laidan ja toivat heidät luoksemme. Kansan
-keskuudessa kulkevat väärät huhut alkoivat siten hälvetä.
-
-Ollessani Jangtsheossa tuli paljon ihmisiä eräänä päivänä luoksemme.
-Yht'äkkiä hypähti yksi nainen seisalleen, huutaen:
-
-"Missä on minun lapseni?"
-
-Pelästyneenä ryntäsi hän ulos ja sieltä löysikin lapsensa. Pienonen oli
-leikkimässä toisten kanssa, mutta äiti luuli, että joku meistä oli
-py'ältänyt hänet, sillä sanotaan meidän "syövän ihmisiä", ja varsinkin
-"lapsia!"
-
-Kiinalainen on _itserakas_. Hän on pitänyt maataan maailman keskustana
-ja omaa kansaansa muita sivistyneempänä. Hän _rakastaa omaa maataan ja
-kaikkea mikä on Kiinalaista_. Jos hän matkustaa vieraaseen maahan,
-toivoo hän voivansa palata kotimaahan kuolemaan, saadakseen viimeisen
-leposijansa isiensä vieressä. Isältä perittyä maata ei Kiinalainen myy,
-mutta hän vuokraa sen "ikuisiksi ajoiksi!"
-
-Kiinalainen ei ole mikään sankari sodassa, jossa teräsmiekkaa
-käytetään, mutta sitä rohkeampi sanasodassa! Parjaamisessa hän on
-mestari -- ja varsinkin naiset! Kauheata on nähdä ja kuulla miehiä ja
-naisia, jotka ovat parjauksen hengen vallassa. Näyttää siltä, kuin
-rumat henget mieluummin öisin liikkuisivat, sillä useimmiten olen öillä
-kuullut julmimmat sadattelemiset ja kiroilemiset.
-
-Jollei maahan olisi tuotu ooppiumia, olisi Kiinan kansa _raitis_ kansa.
-Ainoana juomana kansalla on raitis vesi ja tee. Olutta se ei tunne.
-Kotona valmistetaan viiniä riisistä, jota juodaan lämmitettynä
-aterioidessa. Väkeväin juomain nauttiminen ei ole Kiinalaisten
-helmasynti. Luin tilastollisia tietoja St. Fransiskosta Ameriikassa.
-Kaupungissa asuu tuhansittain Kiinalaisia. V. 1901 istui putkassa yli
-7,000 juopunutta, mutta niiden joukossa ei ollut ainoatakaan
-Kiinalaista!
-
-Kiinalainen on _osaansa tyytyväinen_. Paljon on köyhyyttä ja kurjuutta,
-mutta vähän napinaa ja nurinaa.
-
-Yhteinen kieli, yhteiset lait ja laitokset, samanlaiset koulut ja samat
-oppikirjat, joista viimeksi mainituista kansan lapset ammentavat
-sisällön ajatusmaailmalleen, liittävät kansan yhdeksi. Samaa entisyyttä
-ihaellaan, samojen miesten opetuksia kuullaan, samoja ajatuksia
-ajatellaan ja samoja tapoja seurataan. Sama runko kannattaa sen
-miljoonia haaroja ja oksia!
-
-
-
-
-VII:mäs Luku
-
-
-
-Ooppiumi.
-
-
-Ajatukseni tahtovat ihan pysähtyä kirjoitettuani sanan "ooppiumi". Se
-johtaa mieleeni niin äärettömän paljon kurjuutta ja kärsimyksiä, että
-mieleni tahtoo masentua. Jokaiselle kirjallisuutta viljelevälle on
-tunnettua, miten ooppiumi Kiinaan tuli, -- mutta sen tuottamat tuhot
-käsittää vasta sitten, kun silmin näkee mihin äärettömään kurjuuteen se
-on syössyt kansan.
-
-Täällä, kotimaassamme, kasvatamme somaa kukkaista, jota nimitämme
-valmuksi. Se ilahuttaa meitä kauneilla väreillään, mutta Itämaissa
-siitä valmistetaan huumaavaa, voimallista myrkkyä, jota kutsutaan
-"ooppiumiksi".
-
-Portugaalilaiset kulettivat sitä jo v. 1767 salatavarana Kiinaan. Se
-oli jo aikaisemmin tuttu siellä, mutta ainoastaan lääkkeenä. Sitten
-ryhtyivät Englantilaisetkin sitä viemään sinne. Molemmat kansat
-alkoivat kilpailla.
-
-Jo v. 1780 oli kaksi ooppiumilla lastattua laivaa Maka'on satamassa.
-Sieltä sitä salaa ja vähitellen kuletettiin sisämaahan. Kymmenen vuoden
-kuluttua tuotiin sitä jo 4,000 arkullista.
-
-Hallitus oli ryhtynyt kauppaa vastustamaan. V. 1770 kirjoitti katolinen
-piispa Reynold näin:
-
-"Kiinan keisari on tuominnut tulen omaksi jokaisen ooppiumia kulettavan
-laivan."
-
-Vielä kuolinvuoteellaan oli Kien Long keisari julistanut ooppiumin
-tuomisen ja levittämisen luvattomaksi.
-
-Kia King keisari ankarasti vastusti tätä kauppaa kielloilla v. 1809 ja
-1820. Jälkimäisenä vuotena annettu julistus tuomitsi kuolemaan jokaisen
-ooppiumin kulettajan ja nauttijan. Niin ankarasti pantiin laki
-täytäntöön, että kaupasta olisi tullut loppu, elleivät Englantilaiset
-olisi tulleet väliin. He lähettivät sotalaivan Kantonin satamaan ja
-suojelivat salakulettajia. Tao Kuang keisari maansa hallitsijana ja
-kansansa isänä koetti estää, mutta turhat olivat ponnistuksensa. Jos
-virkamiehet olisivat yksimielisesti olleet hänelle uskollisia, olisi
-vihollisten tekemää tuhoa voitu vähentää, jollei kokonaan estää, mutta
-itsekkäisyyden ja omanvoitonpyynnön uhreja oli useimmat heistä. He
-salaa levittivät tulta, jota jalo hallitsija tahtoi tukahduttaa.
-
-V. 1839 lähetti keisari erään korkea-arvoisen virkamiehen Kantoniin
-hävittämään sinne tuodun ooppiumin, jota oli siellä pari kymmentä
-tuhatta arkullista. Hän upotti myrkyn mereen, mutta yön hiljaisuudessa
-voitonhimoiset kaupungin virkamiehet korjasivat siitä osan ja
-lähettivät sisämaahan.
-
-Tästä hävityksestä Englannin hallitus vaati hyvitykseksi 6 milj.
-Meksikon dollaria ja kun Kiina ei suostunut maksamaan, julisti Englanti
-Kiinalle sodan ja niin syttyi n.k.
-
-
-
-Ensimäinen ooppiumisota,
-
-
-joka alkoi Kesäk. 5 p. v. 1841 Tinghai nimisen kaupungin
-pommittamisella. Englanti miehitti useat kaupungit. Naanking joutui
-myöskin piiritystilaan, mutta lunasti itsensä 3 miljoonalla dollarilla.
-Rauha tehtiin Naankingissa v. 1842. Kiinan täytyi avata useita
-kaupunkeja ulkomaalaisille. Sen täytyi luovuttaa Hongkongin kallioinen
-saari Englannille ja maksaa hävitetty ooppiumi ja suorittaa
-sotakulungeista 21 milj. dollaria.
-
-Kun Englannin hallituksen edustaja, Sir Henry Pottinger vaati keisarin
-laillistuttamaan ooppiumikaupan, kerrotaan keisarin lausuneen:
-
-"Se on totta, etten voi estää myrkyn tuomista valtakuntaani, mutta ei
-mikään voima voi pakoittaa minua hankkimaan tuloja kansaani kurjuuteen
-syöksemällä."
-
-Kun Englantilaiset saivat Hongkongin saaren omakseen, niin sittenkös
-ooppiumia alkoi tulvata maahan! Sinne pakeni manterelta paljon
-roistokansaa. He tulivat Englantilaisten alamaisiksi. He, harjoittaen
-salakulettajan tointa, saivat nyt rohkeasti liikkua Englannin lipun
-turvissa.
-
-Eräänä päivänä ampuivat Kiinalaiset "Arrow" nimistä, Englannin lipulla
-varustettua salakulettaja-venettä. Siinä oli Englantilaisten mielestä
-kylliksi syytä sodan alkamiseen. He alkoivat pommittaa Kanton nimistä
-kaupunkia ja siten oli
-
-
-
-Toinen ooppiumisota
-
-
-syttynyt. Ranska tuli Englannin avuksi. Yhdistetyin voimin tuhosivat
-rantakaupunkeja ja marssivat Pehking'iin, valtakunnan pääkaupunkiin ja
-pakottivat silloin keisari Hsien Kong'in -- laillistuttamaan
-ooppiumikaupan! Rauha tehtiin Pehkingissä v. 1860. Kiinan täytyi maksaa
-Englannille 10 milj. ja Ranskalle 6 milj. dollaria, sekä avata useita
-kaupunkeja ulkomaalaisille.
-
-Kiinan hallitus hädissään ryhtyi vieläkin vastustamaan "jang tuun" s.o.
-ulkomaalaisen roskan, -- joksi he ooppiumia kutsuvat -- maahan
-tuomista. Se julisti kotimaisen ooppiumin valmistuksen luvalliseksi
-siinä toivossa, että saisi siitä kilpailijan ja siten vähitellen
-poistuisi ulkomaalta tuotu myrkky, tai ainakin vähenisi sen maahan
-tuonti.
-
-Heti Pehkingin rauhan jälkeen aukeni kapakoita kaikkialla. Ollessani
-Jangtsheossa sanottiin siellä olevan 3,000 kapakkaa! Kiinaan tultuani
-v. 1893 kertoi eräs Austraalialainen lähetyssaarnaaja seuraavaisesti:
-
-"Kymmenen vuotta takaperin oli ooppiumin polttaminen häpeällinen teko
-ja siksi sitä poltettiin salaa. Nyt ei kukaan häpeä sitä. Silloin
-matkustin Kueitsheo nimiseen maakuntaan. Kaikkialla näin riisivainioita
-ja siellä, täällä pienen saran unikkoa eli valmua. Nyt on toisin.
-Valmua kasvatetaan kaikkialla ja siellä, täällä näkee viljavainioita."
-
-Seuduilla, joissa ooppiumia valmistetaan ja nautitaan, kansa köyhtyy
-köyhtymistään. Tämä myrkky on voimallinen verrattain lyhyessä ajassa
-hävittämään yhtä hyvin ruumiin, kuin sielunkin voimat. Se heikontaa
-ruumiin ja vähentää työkyvyn. Se poistaa ruoka- ja työhalun. Se
-tylsyttää järjen ja kuolettaa omantunnon. Sadat tuhannet lahjakkaat
-miehet ovat sen kautta vajonneet kurjuuteen.
-
-Ooppiumi ei saata raivostuneeksi nauttijaa, mutta tekee hänet tylsäksi
-ja raukeaksi. Rahvas polttaa kotimaista. Se ei ole niin raukaisevaa,
-kuin Indiasta tuotu ja luultavasti on muilla aineilla laimennettua.
-Venemies, joka sitä nauttii, heittäytyy noin puoleksi tunniksi
-pitkälleen. Poltettuaan, nousee hän työhönsä jälleen. Samaten tekevät
-tuolinkantajat ja kärrintyöntäjät. Polttajan täytyy olla makaavassa
-asennossa, molemmat kädet vapaana piipun hoitelemiseen.
-
-Nykyään tuskin löytynee niin pientä kylää Kiinassa, jonne ei tämä
-tuhoava myrkky olisi löytänyt tien. Sitä on saatavana kaikkialla.
-Tuskin löytynee perhettä, joka ei olisi sen kanssa tekemisessä. Sitä
-taritaan vieraallekin. Idässä ollessamme meille hyvin usein tarittiin
-ensin ooppiumia, sitten tupakkaa ja viimeksi teetä! Useasti meille
-näytettiin pienessä vaskikattilassa lämmitettävää ooppiumia ja
-sanottiin: "tämä on tuotu teiltä!"
-
-Lukemattomat ihmiset ovat murhanneet itsensä tällä myrkyllä, jota on
-niin saatavana, että lapsetkin voivat sitä ostaa. Ihmiset ja etenkin
-naiset, nauttivat sitä lopettaakseen elämänsä. Eräs lähetyssaarnaaja
-asui 15 kuukautta eräässä kaupungissa. Sillä ajalla tapahtui siellä 200
-itsemurhan yritystä. Moni kuoli, ennenkun hän kerkesi apuun.
-
-Tuttavani ovat nähneet että äidit pyyhkäsevät sylilapsen huuliin
-ooppiumia lapsen itkiessä, siten vaiettaakseen häntä. Ooppiumin orja
-myy vaimonsa ja lapsensa saadakseen varoja himojensa tyydyttämiseen.
-Tunsin miehen. Ylhäisen virkamiehen poika hän oli, mutta niin vajonnut
-kurjuuteen, että oli miltei mahdoton uskoa, mitä hänen entisistä
-oloistaan kerrottiin. Hän oli lukenut mies, lahjakas ja viisas mutta
-himot olivat sortaneet hänet. Hän kävi usein meillä. Hän oli myynyt
-kaikki mitä ikänä hänellä oli ollut ja varmaankin hän kuoli kadulla,
-kuten ooppiumin orjat tavallisesti. Hän oli niin alentunut, että hän ei
-enään ymmärtänyt puhetta. Katsella tuijotti vaan eteensä ja ärisi. --
-Kaikkialla näkee kalpeita, laihoja ihmisiä, joiden silmät ovat sameat,
-hampaat mustuneet ja ääni käheä.
-
-Kiinassa on jo vuosikymmeniä elänyt eräs Englantilainen virkamies, Sir
-Robert Hart. Liikutuksetta ei voi lukea hänen sanojaan, joilla hän
-koettaa esilletuoda isänmaataan rakastavaisen Kiinalaisen ajatuksia.
-Hän sanoo:
-
-"Me, Kiinalaiset, emme kutsuneet teitä, ulkomaalaisia tänne. Omasta
-tahdostanne tulitte tänne merien ylitse ja tunkeuduitte maahamme. Me
-suostuimme kanssanne kaupankäyntiin. Milläs te meille sen palkitsitte?
-Luvalliseen kauppaan lisäsitte ooppiumin salakuletuksen ja kun me
-koetimme sitä estää, rupesitte te sotimaan. Me emme kiellä sitä
-tosiasiaa, että ooppiumia nauttivat kansalaisemme kannattivat sitä
-kauppaa, mutta ooppiumin nauttiminen ja kauppaaminen oli kielletty. Me
-huomasimme, miten se turmeli meitä ja nieli rahamme. Me koettelimme
-houkutella teitä luopumaan siitä, mutta kaikki oli turhaa. Silloin
-meidän täytyi ruveta itseämme puolustamaan ja -- sota syttyi. Me emme
-olleet sotijoita. Te voititte ja rauhanteossa te sanelitte ehdot,
-joihin meidän oli suostuttava.
-
-"Siinä saitte Hongkongin ja monta kaupunkia avattiin teille, mutta --
-ooppiumikauppa jäi vieläkin luvattomaksi! Rauhallista kanssakäymistä
-kesti useita vuosia, mutta sitten alkoi Hongkong tuottaa meille huolta.
-Ollen lähellä rantojamme ja virtojamme, tuli se salakuletuksen
-keskuspaikaksi ja asuntopaikaksi lukuisille kansalaisillemme, joista
-useat olivat kunniansa menettäneitä, eivätkä uskaltaneet manterella
-asua. He tulivat teidän alamaisiksenne. Te annoitte heille lippunne. He
-olivat yhtenä päivänä Englantilaisia, toisena Kiinalaisia. Tästä tuli
-sitten 'Arrow' sota, uusia avatuita satamia, uusia sopimuksia,
-laillistettu ooppiumikauppa, uusia huolia ja vaikeuksia.
-
-"Pienimmänkin erehdyksemme olette pitäneet rauhanrikkomisena. Sen
-sijaan, että olisitte käyttäytyneet ystävällisesti ja kunnioitusta
-ansaitsevalla tavalla, te solvaatte meitä ja vaaditte korvausta. Teidän
-laillistuttama ooppiumikauppa on tuonut kirouksen jokaiseen maakuntaan
-ja teidän kieltäytymisenne sitä rajoittamaan ja vähentämään, on
-pakottanut meidät vaarallisen apukeinon käyttämiseen. Olemme
-laillistuttaneet kotimaisen ooppiumin viljelemisen, valmistamisen ja
-kauppaamisen, mutta ei siksi, että hyväksymme sen, vaan kilpailijaksi
-teidän myrkyllenne ja sen poisajajaksi ja se ajaa sen pois! Kun meillä
-sitten on tekemistä ainoastaan kotimaisen tuotteen kanssa ja kauppa
-omissa käsissämme, toivomme sen voivamme pysäyttää omalla tavallamme!"
-
-Hirvittävä tosiasia on se, että kuningatar Viktorian hallitusaikana
-kuletettiin Kiinaan Indian oppiumia niin paljon, että joka tunnin
-osaksi tuli puoli tonnia!
-
-Yhdysvaltain hallitus on ankarasti kieltänyt alamaisiaan osanotosta
-tähän kauppaan. He eivät saa sitä laivoissaankaan kulettaa.
-
-Yhdysvaltain lähetystön tulkki, herra Holcombe, kertoo kerran
-jutelleensa Kiinan etevän valtiomiehen, Lii Hong Chang'in (lue Tshang)
-kanssa tästä Yhdysvaltain hallituksen kiellosta. Silloin oli Lii Hong
-sanonut:
-
-"Olen katsellut ulkomaalaisia ja olen ollut heidän kanssaan tekemisissä
-jo vuosikausia. Olen lukenut Raamattuanne, johon te uskotte. Siinä olen
-nähnyt saman kaltaisen ohjeen, jonka Kong fuutsirkin opetti. Tämä on
-ainoa kerta, jolloin ulkovaltain hallitus on sitä noudattanut ollessaan
-tekemisissä Kiinan kanssa."
-
-Mikä se kultainen ohje oli?
-
-Se on tämä:
-
-"Niinkuin te tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te samaten
-heille."
-
-
-
-
-
-
-PIIRTE1TÄ USKONNOISTA, HISTORIASTA JA LÄHETYSTYÖSTÄ.
-
-
-
-
-I:nen Luku.
-
-
-
-Uskonnollinen kansa
-
-
-ei Kiinan kansa ole. Kaikkialla on temppeleitä, mutta niiden
-ruohoittuneet pihamaat todistavat niissä kävijäin vähyydestä ja niiden
-rappiotila ihmisten välinpitämättömyydestä. Enemmistö käy niissä vaan
-tavan vuoksi.
-
-Suurin osa kansasta tunnustaa Fuhn eli Buddhan _oppia_, joka tuotiin
-Indiasta. Siihen aikaan kun Jeesus tuli maailmaan, eli Kiinassa Ping
-Tii niminen keisari, joka lähetti lähettiläitä länteen selkoa ottamaan
-siellä olevasta suuresta opettajasta, josta hän oli kuullut.
-Lähettiläät saapuivat Indiaan, kuulivat Buddhasta ja pakisivat
-kotimaahansa, pyhät kirjat, opettajat ja epäjumalat muassaan.
-
-Tätä uutta oppia alettiin levittää, mutta hitaasti se edistyi
-ensiaikoina. Fuhn oppi vaatii yksinäistä elämää ja siten hajoittaa
-perheet, katkoo kaikki sukulaissiteet. Munkit ja nunnat asuvat
-temppeleissä, jotka ovat samalla luostareita. Heidän on luovuttava
-kaikesta. Heillä ei ole isää, ei äitiä, ei sisaria eikä veljiä. He ovat
-yksin maailmassa ja valan tehtyään, ovat he kuolleet maailmalle! Ei
-heistä puhuta eikä heitä kysytä. He ovat Buddhan pappeja ja papittaria.
-Pappeja kutsutaan "hoo shang" ja papittaria "niikuu."
-
-He ovat halveksittuja ja ainoastaan rahvas turvaa heidän apuunsa.
-Alempiarvoiset papit kulkevat kerjäämässä, luvaten kaikenlaista
-rikkautta antajalle ja jolleivät apua saa, niin manaavat pahemmin kuin
-Joukahainen Väinämöistä! Sanovat voivansa sulkea taivaan ja avata
-helvetin. Siinä aukenee tiukinkin koura, ainakin pelosta, jos ei
-halusta.
-
-Moni mies, ruunun kouraa välttääkseen, ajattaa tukkansa, pukeutuu
-hooshangin laajaan viittaan ja niin on pappi valmis! Kun joku kuolee,
-kutsutaan papit "kirjaa lukemaan", jotta kuolleen sielu kiirastulesta,
-tai muusta vaivanpaikasta, pois pääsisi. Suletuin silmin ja ruumistaan
-huojustellen lukevat he ja jos kysyt:
-
-"Ymmärrättekö mitä luette?" vastaavat he:
-
-"Kah, se on jumalain kieltä, kukas sitä ymmärtää!"
-
-Kang Hsii keisari eräässä esitelmässään hyvin ankarasti puhuu Buddhan
-papeista, leimaten heidät tuhoatuottavaksi joukkioksi. Kovin sanoin
-nuhtelee hän isiä ja miehiä siitä, kun antavat
-
-    suuren vallan vaimoillensa,
-    luvan laajan lapsillensa,
-    perehellensä peräti,
-    kulkea kylän kujilla,
-    tepastella temppeleissä
-    valkosukissa, päät kukissa,
-    tuolla tyhmäin tungoksessa,
-    pahain pappien parissa.
-
-Yhtä ankarasti arvostelee hän Tao pappejakin, joita kansa nimittää "tao
-sir." _Tao-oppi_ on alkuaan Lao nimisen ajattelijan järjestämä uskonto.
-Lao eli Hoonaanissa noin v. 640 e.Kr. Hän puhui "sanasta" (tao) josta
-kaikki on alkunsa saanut. Hänen oppilaansa järjestelivät hänen
-opetuksiaan hyvin salaperäiseksi ja monimutkaiseksi niin että
-jälkimaailman on ollut vaikea saada selville niiden alkuperäisyyttä.
-Tämänkin uskonnon mukaan on yksin eläminen autuuttava. Sen papit ja
-papittaret asuvat temppeleissä ja ovat suuremmassa arvossa pidetyt. He
-eivät aja hivuksiaan, ovat rikkaampia kuin Buddhalaiset papit.
-Jälkimäisillä ei ole ylipaimenta, mutta edellisillä on piispa, yhtä
-voimallinen kuin paavi ja vieläkin voimallisempi, sillä jumalatkin ovat
-hänen valtansa alla! -- Epäjumalat ovat molemmilla yhteiset. Niitä on
-savisia, puisia ja paperille maalattuja.
-
-Paitsi näitä kahta pääuskontoa, on Kiinassa paljon _lahkoja_, mutta
-uskonnonvapauden vallitessa ei sorrosta tiedetä.
-
-Molemmat uskonnot vaativat _uhreja_. Uhrit ovat enimmäkseen
-_verettömiä_ nim. rahaa, ruokaa, suitsutusta, mutta on _veriuhrejakin_.
-
-Matkustin kerran Kuangsin virralla. Virta teki mutkan ja rannalle,
-juuri mutkan kohdalle, oli rakennettu temppeli. Lähestyessämme sitä,
-venemies vaikeni, eikä vastannut kysymyksiini. Juhlallisesti nousi hän,
-pukeutui valkoiseen nuttuun ja ottaen veneen keulasta kauniin,
-valkoisen kukon, meni perälle venettä, katkasi linnulta kaulan,
-pyyhkäsi verta ankkuriköyteen, mastoon ja moneen muuhun paikkaan.
-Kolmasti langettuaan kasvoilleen, hän riisui nutun päältään ja alkoi
-puhella.
-
-"Miksi uhrasitte tässä paikassa?" kysyin.
-
-"Siksi, kun juuri tässä kohden jokea asuu jumala, ahnas ja paha. Jollei
-sille uhraa valkoisen kukon verta, niin se kaataa veneen!" sanoi mies.
-Poikalapsen synnyttyä rientää isä temppeliin uhratakseen siellä kanan
-tai kukon verta. Jongsinissa, jossa asumme, on kaupungin
-suojelusjumalan kuva rumasti tahrittu verellä.
-
-Kävin kerran temppelissä, jossa uhrattiin kanoja, kukkoja, ankkoja ja
-vasikoita. Siellä oli hedelmän, makeisen ja uhrieläinten myyjiä
-istumassa pöytiensä ääressä. Saviset jumalat olivat matalan aitauksen
-takana, jonka edessä uhrieläin tapettiin ja sen veri vuodatettiin
-maahan.
-
-"Miksi uhraatte verta?" kysyin yhdeltä.
-
-"Tämä puusaa rakastaa verta", vastasi hän. --
-
-Aamun tultua, päivän päättyessä ja matkalle lähtiessä uhrataan
-tavallisesti vaan suitsutusta. Pieneen, porolla täytettyyn astiaan
-pannaan pystyyn pari, kolme hienoa tikkua ja niiden hiljalleen palaessa
-kohoaa vähän hyvältä tuoksahtava savu.
-
-Usein olen nähnyt temppelien oven yläpuolella sanat: "juu kiu, pih ing"
-jotka vastaavat Vapahtajan sanoja: "anokaa, niin teille annetaan".
-Muutamissa temppeleissä on jumalia kymmenittäin. Yleisempiä ovat Buddha
-eli Fuh, rikkauden jumala ja laupeuden jumalatar. Tältä jumalattarelta
-äidit rukoilevat "poikalapsia". Muutamissa temppeleissä on tarjona
-pieniä savinukkeja, joita naiset tuovat kotiin ikäänkuin takaukseksi
-pyynnön täyttämisestä. Onhan siitäkin pieni sivutulo papeille! Katselin
-erästä savesta tehtyä laupeudenjumalatarta. Meressä uivan, hirveän
-suuren lohikäärmeen pään päällä se seisoi. Hooshang lennätti ruohomaton
-ja sanoi minulle: "rukoile jumalatarta!"
-
-Monasti matkoillani näin tiepuolessa kivisiä lehmiä. Kysyttyäni mitä
-varten niitä oli tehty, kerrottiin niiden parantavan ihmisiä. Jos
-päänkipua kärsivä hankaa päätään kivilehmän päähän, poistuu kipu.
-
-Temppeleissä olevien isojen jumalien selässä on pyöreä reikä, josta
-jumalassa asuva henki pääsee vapaasti poistumaan, jos kylälle mieli
-tekee! Varkaille se on varsin mieluinen laitos, sillä sen kautta
-tuppaavat he varastetut tavarat jumalan vatsaan. Se onkin mainio
-piilopaikka niille, sillä eiväthän muut uskalla mennä niitä sieltä
-kopeloimaan! Tavaroista tasajakoa tehdessään peittävät varkaat
-vaatteella "puusaan" silmät, jottei se näe heidän tekoaan. Yksinäiset,
-autiot temppelit ovatkin varasten pesinä.
-
-Valistuneemmat oppineista eivät välitä näistä "puusista", mutta
-jumaloitsevat Kongia ja hänen opetuksensa onkin _valtionuskontona_.
-Siinä ei tarvita mitään papistoa. Kansanisät uhraavat hänelle ja hänen
-neuvoaan noudattaen, koko kansa isien hengille. Taivas ja maa on
-jumalallisen kunnioituksen esineenä. "Taivas on isä ja maa on äiti",
-sanoo Kiinalainen.
-
-Niin Tao, kuin Fuh papitkin koettavat vaikuttaa kansaan peloittamalla
-heitä helvetin tuskilla. Jongsinin kaupungin suojelusjumalan pihamaalla
-on koko joukko pieniä huoneita, joissa havaannollisesti näytetään
-kadotuksen kauhut. Kukin eri huone esittää eri osastoa helvetissä. Joka
-osastossa on tuomari apulaisineen ja tuomittavat. Valehtelijalta
-leikataan kieli, panettelijalta hakataan korva j.n.e. Toisissa
-kaupungeissa on taivaskin nähtävänä! --
-
-Jumalat ylipäänsä ovat rumat, peloittavat. Niitä lahjoitaan etteivät
-tekisi pahaa. Kävin puusepän työhuoneessa, jossa tehtiin "puusia."
-Sielläkös oli jumalia jos jonkinlaisia! Pienemmät olivat hyllyillä,
-niinkuin kauppatavara ainakin.
-
-Kiinalaiset pelkäävät pahojahenkiä ja koettavat suojella itseään
-niiltä. On eräs päivä, jolloin sanotaan pahojenhenkien manalasta
-tulevan ikäänkuin huvimatkalle tänne maan päälle. Ne kulkevat joukoissa
-kaduilla ja kujilla. Kenen tuvasta tuli tuikkaa, sinne tunkeutuvat
-tuhon tekoon, ja siitä syystä tuona onnettomuuden päivänä ei uskalleta
-tulta sytyttää kadun puoleisiin huoneisiin. Jos sytytetään, niin
-suletaan ovi!
-
-Virkamiesten, varsinkin kaupungin hallitsijan, täytyy, ainakin kerran
-kuukaudessa, käydä kaupungin suojelusjumalan temppelissä. Jollei hän
-sitä tee, syyttää kansa häntä onnettomuuden tultua.
-
-
-
-"He etsivät sielua!"
-
-
-Aurinko oli mailleen mennyt ja pimeys peitti seudut saapuessamme Anren
-nimisen kaupungin satamaan. Hapuroimme kaupungin ulkopuolella. Kulimme
-kohti kaupungin porttia. Juuri portin luona kulki mies ja nainen
-edellämme. Nainen kulki kumarruksissa, lyhty kädessä ja mies seurasi
-häntä samallaisessa asennossa. Vaimo mainitsi tytön nimen, huutaen
-häntä kotiin, johon mies äänekkäästi vastasi.
-
-"Mitä he etsivät?" kysyin matkakumppaniltani.
-
-"He etsivät sielua!" vastasi hän.
-
-"Etsivät sielua;" toistin ja pyysin hänen selittämään asiaa. Hän sanoi:
-
-"Me Kiinalaiset ajattelemme ihmisellä olevan kolme sielua. Yksi
-sieluista jää kotiin, toinen menee hautaan ja kolmas tuonelaan. Nyt on
-tuon vaimon lapsi hyvin sairas ja yksi hänen sieluistaan on jo mennyt
-pois, senvuoksi vanhemmat sitä etsivät ja kutsuvat takasin."
-
-Kiinalaiset ajattelevat ihmishengen kuolemattomaksi ja uskovat
-
-
-
-Sielun vaeltavan
-
-
-tämän maailman ja tuonelan väliä aina yhä uudelleen. Jos hän oli hyvä
-ihminen, palajaa hän tänne ihmisenä ja syntyy rikkaassa kodissa, mutta
-jos oli pahaa tehnyt, syntyy hän köyhäksi, sokiaksi, kuuroksi tai
-muuten raajarikoksi. Jos hän oli suuria syntejä tehnyt, palajaa hänen
-sielunsa asuakseen koiran, kissan, sian tai jonkun muun eläimen
-ruumiissa. Nykyinen elämä on vaan edellisen jatkona. Mitä ennen
-kylvi, sitä nyt niittää. Synkkä on monen elämä! Ainoana keinona
-tuomionalaisesta elämästä pääsemiseen ovat hyvät työt, mutta mitenkäs
-köyhä, rahaton niitä tekee? Köyhiä pitäisi auttaa, rakennuttaa siltoja,
-korjauttaa teitä y.m. suuria töitä toimitella, mutta milläs niitä teet?
-Nyt on jo tila tukala ja tukalampi tulee, kun tänne takasin laitetaan
-tuolta manalan majoilta. Entäs jos sitten pitää koirana kuleksia! --
-Surkeatahan se on, mutta minkäs sille voi! Ehkä kuitenkin kohtalo
-lievenisi, jos jättäisi lihan syönnin. Saisi ehkä sitten, takasin
-tultua, täällä maailmassa pienen peltotilkun! --
-
-Pojattomien naisten tila on säälittävä. Heitä odottaa kauhea kadotus
-heidän syntisyytensä tähden. Leskille voi vielä jonkinlainen huojennus
-tapahtua, jos sulkeutuvat luostariin, rupeavat nunnaksi, eivätkä syö
-lihaa. Miehillä tietysti on enemmän toivoa tulevaisesta onnesta vaikka
-leskeksi jäätyään uudelleenkin avioliittoon menevät. Se teko ei tee
-heitä autuudesta osattomaksi, vaikka se naiset syöksee kadotuksen
-syvimpään kuiluun! Avioliitossa olevat, pojattomat vaimot viettävät
-ilotonta elämää.
-
-Pimeys, pimeys vallitsee Kiinassa! Oppineet ja oppimattomat ovat
-vajonneet öiseen hämärään. Jo on kulunut vuosia siitä, kun Kihanista:
-
-
-
-Onni karkasi!
-
-
-Vuosi vuodelta pidettiin tutkintoja, mutta ei yksikään suoriutunut
-niistä. Mikäs siihen on syynä? kyselivät viisaat miehet. Se ja se mies,
-tuo ja tämä, he kaikki olivat lahjakkaita ja ahkeria ja näiden
-ahkerien, lahjakasten luku nousi satoihin, -- siis syy ei ollut --
-miehissä, vaan jossain muussa. Mietittiin, tutkittiin ja viisasten
-siinä neuvotellessa, huomattiinkin todellinen syy. _Onni oli paennut
-kaupungista!_ Kun vyyhdestä kerran pää saatiin käsiin, kyllä se sitten
-selveni ja karkurin jälille päästiin kun päästiinkin! Ovelapa se
-karkuri olikin! Ei kiivennytkään muurin ylitse tai salateitä myöten
-hiipinyt kaupungista, ei, vaan se meni sieltä, mistä muutkin
-rehelliset! Kaupungin syrjäisemmästä _portista_ se pujahti ulos muiden
-menijäin tavalla. Ulos, maailmaa katselemaan sekin halusi, mutta
-varmaan sai viestin viisasten tuumista ja kulkusalla olo ei taitanut
-varsin hauskaa olla, koska kiiruhti takasin. Karkuri kerkesi kaupunkiin
-ennenkun tuo portti muurattiin umpeen. Seuraavana vuotena tuntuivat
-seuraukset onnen palajamisesta, sillä miehet suoriutuivat tutkinnoissa
-mainiosti! Pidättääkseen seikkailuhaluisen onnettaren kaupungissaan,
-eivät Kiinalaiset enään uskaltaneet tuota vaarallista porttia avata ja
-vielä tänäkin päivänä se on ummessa! Eikä ole hyvä avatakkaan, sillä
-kukas tietää, mikä ajatus taas pälkähtäisi "onnen" päähän! Parempi on
-varoa, kuin katua!
-
-Kiinalaisten uskonnot eivät _anna_ mitään niitä tunnustaville, vaan
-_vaativat_ heiltä paljon. Ei epäjumalia, eikä isien henkiä voi lähestyä
-antimitta, rahatta. Toisin on Jeesuksen opin laita. Se taritsee,
-lahjoittaa, rahatta, hinnatta. Se ei tee eroa rikkaan ja köyhän
-välillä. "Joka tahtoo, hän tulkoon, ottakoon!" Ne jättävät _köyhät_
-osattomaksi, mutta Jeesus tuli "köyhille saarnaamaan hyvää sanomaa".
-_Naisille_ ne eivät lupaa autuutta, jolleivät ole äitejä, mutta Jeesus
-kutsuu yhtä hellästi heitä luokseen, kuin miehiäkin.
-
-Kaikki se hyvä, mitä pakanain suuret opettajat ovat opettaneet, on
-verrattava kuun valoon. Paljon totuutta, jaloja ajatuksia ovat he
-antaneet perinnöksi kansalleen, mutta niistä on puuttunut elämä. Jeesus
-tuli valkeudeksi maailmaan. Hänen opetuksissaan on lämpöä. Ne
-synnyttävät elämää. Kuunvalo on ihana, mutta se ei voi sulattaa jäitä,
-eikä hävittää hankea. Ihanimpana kuutamoyönä on luomakunta kuollut.
-Parhain, puhtain siveysoppi ei voi antaa elämää, ei synnyttää ihmistä
-uudestaan. Sen valossa näemme hämärästi tien, jota olisi kulettava,
-mutta se ei anna voimaa kulkea sillä.
-
-Sanoma Jumalan rakkaudesta vaikuttaa henkiin herättämällä. Se avaa
-silmämme näkemään, miten Jumala meitä rakastaa, tahtoo pelastaa, tehdä
-osalliseksi omasta onnellisuudestaan. Siunattu evankeliumi! Missä se
-uskotaan, siellä se osoittautuu Jumalan voimana, siellä se sytyttää
-sydämiin tulen, rakkauden tulen.
-
-Kiinalaiset tarvitsevat kuulla Jeesuksesta, maailman Vapahtajasta,
-sillä he "kulkevat eksyksissä ja ovat niin nääntyneet kuin lampaat,
-joilla ei ole paimenta."
-
-
-
-
-II:nen Luku.
-
-
-Kyllä muurahaisilla on kesällä kiire, mutta tuskin kiireempi, kuin
-Kiinalaisilla
-
-
-
-Uudenvuoden edellä,
-
-
-joka on heidän suurin, tärkein ja rakkain juhlansa, todellinen
-kansallisjuhla. Sen lähetessä kasvaa kihu kaupungeissa. Maalaiset
-tuovat sinne tavaroitaan niistä saaduilla rahoilla ostaakseen
-juhlatarpeita. Koo nien! koo nien! (uusivuosi, uusivuosi) kaikuu
-kaikkialla. Jokainen, joka vaan voipi, hankkii uudet vaatteet. Kenen
-varat eivät siihen riitä, riittävät ne ainakin vaatteiden
-vuokraamiseen. Vieraillaan sitten lainatuissa puvuissa! Kerran
-uudenvuoden päivänä lähestyi kotiamme hienosti puettu mies.
-Hämmästyneinä katselimme komeaa tulijaa ja suureksi huviksemme
-tunsimmekin hänessä "opettajamme!" Mies "potraili" lainatussa
-satininutussa!
-
-Vuoden viimeisinä päivinä vilisee kaupunki velallisista, jotka
-koettavat piiloutua velkojiltaan. Maassa vallitsevan tavan ja lain
-mukaan, pitää _velat olla suoritetut_ ennen uudenvuoden alkua.
-Lainanantaja etsii velanottajaa ja tämä koettaa kätkeytyä. Jos hän voi
-kätkeytyä uudenvuoden aamuun asti, on hän ahdistuksesta vapaa.
-
-V. 1896 vietimme Kiinalaisten uudenvuoden Kaojuu nimisessä kaupungissa.
-Aattopäivänä, iltapuolella, tultiin meitä hakemaan taloon, jossa isäntä
-oli ottanut ooppiumia. Mies makasi liikkumattomana kun tupaan tulimme.
-Pyynnöstämme palvelijamme pani vettä hänen suuhunsa nähdäksemme josko
-hän voi lainata, mutta sitä ei mies enään voinut tehdä. "Emme voi häntä
-auttaa", -- sanoimme, "mutta Jeesus voipi ja me tahdomme rukoilla Häntä
-hänen puolestaan!"
-
-Kuolevaisen äiti hartaasti pyysi rukoilemaan, mutta hänen vaimonsa
-kiljasi: "eikä tarvitse rukoilla! Kuolkoon!" Surkea itku ja parku
-kuului talosta, lähdettyämme kotiin, jossa sydämestämme pyysimme Herran
-Jeesuksen armahtamaan miesparkaa, joka jo oli näennäisesti ihmisavun
-ulkopuolella.
-
-Joutui ilta. Mies makasi tiedottomana. Äiti kutsutti "hooshangit"
-messuamaan, jotta kuolevaisen sielu ei kiirastuleen joutuisi ja murheen
-murtamana pani pötyä pöytään, kantoi ruokaa kaikenlaista heidän
-syötäväkseen. Papit vuoroin söivät, vuoroin höpisivät. Antaapas olla!
--- Siinä, silmät ummessa loilotellessa, jo kuului liikettä nurkasta,
-jossa sairas makasi. Katsahtavat sinne. Voi kauhua! -- mies
-kaapsahtaakin ylös! Jo vaikeni pappien pomina ja taakseen vilkasematta
-paljaspäät livistivät tuvasta ulos, minkä kerkesivät. Äidin iloksi ja
-eukon suruksi parani mies. Velkojen tähden hänkin oli ottanut myrkkyä.
-
-Sydämestämme kiitimme Jumalaa miehen parantumisesta.
-
-Tämän juhlan aika on oikea itsemurhien aika. Toinen tärkeä tehtävä
-uudenvuoden edellä on
-
-
-
-Keittiöpuusaan
-
-
-taivaaseen lähettäminen. Se tapahtuu paria viikkoa ennen. Tämä jumala
-on paperille maalattu ja liistaroitu keittiön uuninrintaan. Siinähän
-sillä onkin mainio tilaisuus katsella talon naisten pahoja tekoja,
-kuulla heidän kaikki riidat ja panetukset. Ennenkun "laojee" taivaaseen
-lähtee talon pahoista pakisemaan, pidetään sille pidot, jottei siellä
-kovin kantelisi! Taritaan sille kanan ja sian lihat, makeiset,
-hedelmätkin, tietysti aina varojen mukaan. Kun "puusaa" on syötetty,
-juotettu, poltetaan se. Kuukauden kuluttua ostetaan uusi ja sanotaan
-sen taivaasta palanneen. Kolmas tärkeä tehtävä on
-
-
-
-Huoneiden puhdistus.
-
-
-Vuotuiset no'et ja pölyt karistellaan ja pyyhitään pois. Pihamaat
-raivataan, ainakin oven alta, jos ei kaikkialta. Työt lopetetaan.
-Koulut ja kaupat suletaan.
-
-Koittaa tuo ikävöity, toivottu ilta. Myöhään yöhön kuuluu kaduilta
-tr- tr- tr- ääni ja vasta puoliyön aikaan tyhjentyvät ne ihmisistä.
-Elämä poistuu ovien taakse. Haudan hiljaisuus vallitsee kaikkialla.
-Koittaa aamu.
-
-
-
-Uusi vuosi on tullut!
-
-
-Öinen hiljaisuus jatkuu. Kaduilla liikkuvat ainoastaan kerjäläiset ja
-kodittomat koirat. Miehet rientävät tervehtimään esi-isien henkiä.
-Hiljaista on kodissa. Pahin riitapukarikin hillitsee silloin kielensä
-ja tuskin kuuluu pahaa sanaa koko maassa -- tänä ilonpäivänä!
-
-Iltapäivällä lähtevät miehet kyläilemään, mutta naiset pysyvät
-kotosalla toiseen tai kolmanteenkin päivään asti.
-
-Iloisia, hymyileviä ihmisiä tulvehtii kaduilla. "Konghsi! konghsi!"
-sanoen tuttavat onnittelevat toisiaan, kumartelevat, puristelevat omia
-käsiään. Taivaan kaaren kaikki värit loistelevat mitä miellyttävimmässä
-sekasotkussa kaupunkien kaduilla ja kylien kujilla! Silkkiset puvut,
-maalatut posket, kukitetut päät, naureskelevat ihmiset -- kaikki tuo
-saattaa leikilliselle tuulelle muukalaisenkin.
-
-Vieraillaan ensin omassa ja sitten naapurikylissä. Vieraita tulee ja
-menee. On niin kovin hauskaa! Kiirettä ei ole kellään. Teetä juodaan,
-makeisia ja hedelmiä syödään, tupakoidaan ja jutellaan tuntikausia
-sitten, kun ensimäinen ilonkuohu on ohitse. Iloa, iloa, iloa on
-kaikkialla. Murheita ei muisteta, sillä onhan nyt "koo nien!"
-
-Katsoi, minne katsoi, kaikkialla näkee punaisia paperilevyjä. Niitä on
-ovilla, seinillä, patsaissa, kantotuoleissa, kärreissä, veneissä. Mihin
-on kirjoitettu jonkun viisaan miehen lauselma, kuhun taas joku
-toivotus, esim. kaikki asiat menköön mieleni mukaan.
-
-Viikon, kahden kuluttua ei ilojuhlasta ole muuta muistoa kuin puhtaat
-seinät ja punaisella paperilla olevat kirjoitukset. Elämä on vajonnut
-entiseen uraansa. Monet loistavat puvut lasketut lainaajan arkkuun tai
-panttilaitoksen säilytyspaikkaan odottamaan "uuttavuotta". Juhlatunne
-on mielestä kadonnut, naamarit kasvoilta ja kielen kahleet katkenneet.
-
-
-
-Tsing ming
-
-
-niminen juhla on keväällä, jolloin esi-isien haudat lakaistaan ja
-haudalle viedään ruokia. Otaksutaan henkien ottavan ne vastaan
-hengellisellä tavalla. Kotona sitten syödään takasin tuodut herkut,
-mutta valerahat ja paperivaatteet poltetaan haudalla.
-
-Jokien, järvien ja ylipäänsä vesien tienoilla asuvaiset viettävät
-erästä juhlaa, jolloin soudellaan pitkässä, kapeessa, monilla
-airoparilla varustetussa veneessä. Soutajat ovat paikkakunnan nuoria
-miehiä. Puolialastomina, koristeltuina, he soutavat tarmonsa takaa,
-ikäänkuin rientääkseen jonkun hukkuvan avuksi. Paikkakunnan kauppiaat
-syöttävät ja juottavat heitä. Tätä juhlaa vietetään erään valtiomiehen
-muistoksi. Hän eli 5:llä vuosisadalla j.Kr. Häntä syytettiin
-viattomasti ja eroitettiin virasta. Palattuaan kotikaupunkiinsa
-Huunaanissa, meni hän veneellä keskelle jokea, hyppäsi veteen ja
-hukkui. Sureva kansa etsi häntä kauvan ja etsii vieläkin!
-
-"_Viidennen kuukauden juhla_" on meidän Kesäkuussa. Silloin kumarretaan
-aurinkoa.
-
-Syyskuussa on "_kahdeksannen kuukauden juhla_". Kuu on silloin
-kunnioituksen esineenä. Kadut ovat valaistut. Niille asetetaan pieniä
-pöytiä, joille pannaan vartavasten leivotut pullikat ja kumarretaan
-kuuta. Se onkin yksi jumalolennoista, mutta heikko itseään suojelemaan.
-Kun sattuu kuun pimeneminen, on kansalla suuri hätä. Silloin riennetään
-ulos, pärrytetään rumpuja ja huudetaan, jotta "taivaan koira", joka
-kuuhun on kiini karannut, jättäisi sen rauhaan! Sanotaan kuun
-pimenemisen ilmaisevan keisarin palatsissa tapahtuvia asioita. Kun
-taivaan kuu pimenee, silloin keisarinna koettaa anastaa mieheltään
-vallan! Onkos ihme, jos ihmisille hätä tulee? -- -- Elokuussa on
-"_orpohenkien juhla_". Monen miehen on täytynyt kuolla lapsettomana.
-Heidän kohtalonsa on kova. Tuonelaan tultua ei heillä ole hyvät päivät.
-Kempä heidän haudallaan uhraisi? -- Yleisö säälii heitä. Tuskin
-löytynee niin matalaa majaa, jonka edustalta ei tänä juhlana palaisi
-pieni kasa valerahoja! Rikkaat polttavat kantokuormittain. Niin
-runsaasti lähetetään rahaa heille, että jos vaan tarkoin hoitavat,
-riittää seuraavaan juhlaan asti!
-
-Nämät juhlat ovat yleiset. On olemassa muitakin, mutta
-paikkakunnallisia. Kuukauden ensimäinen ja viidestoista päivä pidetään
-tavallaan pyhänä. Monet pistäytyvät silloin temppelissä vaan
-pikimältään, suitsuttaakseen siellä.
-
-
-
-Ennustajista
-
-
-ei Kiinassa ole puutetta. Ennustaminen on pääasiallisesti sokeain
-tehtävä. He kulkevat kaupungilla joko yksin tai kaksin tahi jonkun
-näkevän johtamana. Heitä pelätään. Sanotaan heidän ennen maailmassa
-ollessaan olleen suuria syntisiä ja pahaintekoinsa palkkiona on nyt
-sokeus! Voivathan he nytkin tehdä pahaa salaisilla, "hyville ihmisille"
-tuntemattomalla tavalla. Heitä ei uskalleta suututtaa. Heiltä
-tiedustellaan tulevia tapahtumia. Naapuristossamme eli eräs emäntä.
-Taloon odotettiin perillistä, mutta jo ennakolta tahdottiin tietää,
-josko tulija oli poika. Jokaiselta sivukulkevalta tiedusteltiin sitä.
-Ennustajat sanoivat pojan olevan tulossa. Emäntä siitä mielissään antoi
-riisit, antoi rahat ja odotti ilolla pientä miestä.
-
-Tulipa sitten taas vanha, sokea ukko ja ennusti emännälle. Hänen
-ennustaessa, hänen oppaansa, kymmenvuotinen poikaviikari, livistikin
-tiehensä, vieden ukkopahan rahat ja tavarat muassaan. Tuostakos ukko
-suuttui. Kadulla vanhus itkeä vollotti korkealla äänellä! Siihen
-kokoontui kansaa kaikenlaista. Ukko valittaen sanoi:
-
-"Mihinkäs minä poloinen nyt joudun tässä vieraassa paikassa, kun en
-tunne tietä, enkä ihmisiä ja kun tuo veitikka vei vasket, vei vaatteet
-jättäen minut typötyhjäksi!"
-
-"Etkös tiedä vanhus, mihin poika juosta pinkasi?" kysyin.
-
-"Voi veikkonen, mistäs minä poloinen sen tietäisin!" sanoi ukko.
-
-"Olethan ennustaja", virkoin.
-
-"Olen kyllä", vakuutti mies.
-
-"Sanoithan tuolle emännälle syntyvän pojan!"
-
-"Niin sanoin. Poika hänelle syntyykin", sanoi ukko uljaasti.
-
-"Ollen ennustaja, tiedät tulevaisia, jos tiedät tulevaisia, niin
-tottahan silloin tiedät jo tapahtuneita. Jos tiedät tuolle emännälle
-pojan syntyvän, niin tottahan tiedät, mihin poikanen on juossut",
-sanoin vanhukselle.
-
-Hän vaikeni. -- Siinä kerättiin hänelle muutamia kolikoita ja niin ukko
-lähti tiehensä.
-
-On näkeviäkin ennustajia ja toimi ei liene vähemmän tuottava. Ennustaja
-tavallisesti istuu pienen pöydän ääressä liikerikkaalla kadulla. Kynä
-kädessä hän maalailee muilta kuolevaisilta salattuja sanoja niiden
-häntä pelolla katsoessa, jotka hänen apuaan tarvitsevat.
-
-Monenlaiset hädät ja huolet pakoittavat ihmisten turvaamaan heihin.
-
-
-
-
-III:mas Luku.
-
-
-Oleskellessa Kiinalaisten keskuudessa, herää sydämessä halu tutustua
-heidän entisyyteensä. Lähteistä, joita on saatavana, käy selville, että
-Kiinan kansa on ollut olemassa jo ennen Abrahamin aikoja. Se oli jo
-silloin sivistynyt kansa. Noin 2,200 e.Kr. oli uudisasukkaita asettunut
-asumaan nykyisen Kiinan luoteiskolkkaan, Huang virran varrelle. Mistä
-he tulivat sitä ei voitane tarkoin sanoa. Joku tiedemies arvelee heidät
-Babyloniasta tulleiksi. Arvelunsa perustaa hän seuraaviin tosiasioihin:
-
-1:ksi: Babylonia oli laaja, hyvin viljelty maa, jossa pellot
-kasteltiin. Niin tekevät Kiinalaisetkin.
-
-2:ksi: Babylonialaiset kutsuivat maataan "keski-valtakunnaksi". Niin
-kutsuvat Kiinalaisetkin.
-
-3:ksi: sekä Babylonialaiset että Kiinalaiset jakavat maansa
-historiantakaisen ajan 10:neen aikakauteen.
-
-4:ksi: molempain kansain keskuudessa on ollut suuria tähtientutkijoita.
-
-5:ksi: ajanlasku on samanlainen. Ensin asuen Huang virran varrella ovat
-he sitten vähitellen anastaneet toisten asuma-aloja, milloin
-asevoimalla, kulloin rauhallisella kanssakäymisellä.
-
-Kaukaisessa muinaisuudessa sanovat Kiinalaiset olleen kolme
-hallitsijaa, joista kukin hallitsi tuhansia vuosia. Tuli sitten
-keisari, joka ihmisiä opetti asuntoja laittamaan ja toinen, joka toi
-tulen taivaasta ihmisten avuksi.
-
-Kiinan kuuluisat opettajat eivät puhu kaukaisemmasta ajasta kuin
-_Jao Keisarin_ ajasta, noin v. 2357-2255 e.Kr. Jao oli yksi Kiinan
-hyvistä keisareista. Jaon lapsena ollessa tapettiin hänen isänsä siitä
-syystä, kun jätti kesken maan kuivaamistyön. Jao, keisariksi tultuaan,
-päätti olla uskollinen virassaan. Lopettaakseen isältään keskenjääneen
-työn, oli hän pois kotoaan 13 vuotta! Sinä aikana kulki hän kolmasti
-kotinsa ohitse poikkeamatta sinne. Eräänä päivänä nousi hän ruokapöydän
-äärestä 10 kertaa, kuullakseen kansan valituksia. Samasta syystä
-keskeytyi häneltä kylpy yhtenä päivänä kolme eri kertaa.
-
-Jao keisari tahtoi omalla esimerkillään opettaa alamaisiaan pontevaan
-toimintaan ja velvollisuuksiensa täyttämiseen. Olen kuullut isien
-kertovan Jaosta lapsilleen heitä ahkeruuteen kehottaessaan.
-
-Toinen hyvistä keisareista oli _Shuen_ ja kolmas _Juu_. Huunaan
-maakunnassa on eräs kallio, johon on hakattu kertomus Juu keisarin
-toimista.
-
-Kiinan valtio on syntynyt pienistä, keskenään liitossa olevista
-valtioista, mutta kun vahvemmat aina sortivat heikompia, oli
-lakkaamatta rauhattomuutta ja keskinäisiä sotia. Liittovaltioiden
-eripuraisuudesta teki lopun
-
-
-
-Tsin
-
-
-niminen keisari, laskemalla kaikki pikkuvaltiot valtikkansa alle.
-Turvatakseen valtakuntaansa pohjoispuolella asuvien sotaisten
-Tarttariheimojen hyökkäyksiltä, rakennutti hän kuuluisan _Kiinan
-muurin_. Joka kolmas työmies lähetettiin työhön. Ruokapalkalla saivat
-he tehdä työtä. Kymmenessä vuodessa valmistui muuri. Se on toista
-tuhatta eng. penikulmaa pitkä. Se kohoaa laaksoista vuorten rinteille
-ja paikoin yli 5000 j. korkeille kukkuloillekin. Kun keisari oli näin
-turvannut valtakuntansa ulkopuolella olevia vihollisia vastaan, paisui
-hänen sydämensä. Hän tahtoi jälkimaailmalle luulotella olleensa Kiinan
-valtakunnan perustaja, mutta hänellä oli vielä yksi kukistettava
-vihollinen. Se oli kirjallisuus ja varsinkin Kongin ja Mong'in teokset.
-Nämät miehet puhuivat Kiinan entisyydestä ja heidän teoksensa olivat
-hävitettävät. Keisari tuomitsi ne poltettavaksi. Käskyä eivät kaikki
-totelleet. Kerrotaan keisarin elävänä haudauttaneen 500 oppinutta.
-Vainotuille kirjoille löytyi piilopaikkoja ja jos ei muualla, niin
-miesten "muistissa".
-
-Tsin eli noin pari sataa vuotta e.Kr. ja Tsin suvun jälkeen nousi
-istuimelle _Haan suku_, joka siihen määrään voitti kansan rakkauden,
-että kansa vieläkin nimittää itseään "Haan ren" eli Haanilaisiksi.
-Tämän suvun hallitusaikana oli Singan niminen kaupunki, Shensii
-maakunnassa, valtakunnan pääkaupunkina. Kuningassuvun sammuttua oli
-maa taas taistelutanterena, kunnes _T'ang suku_ otti ohjat käsiinsä
-v. 618 j.Kr. ja maalle koitti nyt kultainen aika. Viisain, etevin mies,
-joka tästä suvusta nousi, oli
-
-
-
-T'ai Ts'ong.
-
-
-Ollen kaikenlaisten sivistyspyrintöjen edistäjä ja halliten taidolla ja
-viisaudella, on hän voittanut jälkimaailman kunnioituksen. Hänen
-aikanaan tulivat Nestorialaiset lähetyssaarnaajat Kiinaan. Singan
-fuussa on löydetty maahan vajonnut kivitaulu, johon hakatusta
-kirjotuksesta nähdään lähetyssaarnaajain tulleen maahan v. 636 j.Kr.
-Keisari otti heidät ystävällisesti vastaan ja he saivat palatsissakin
-saarnata. Hänen käskystään rakennettiin heille temppeli, jossa
-opettivat kansaa ja suuri joukko otti sanan vastaan. Taulu oli
-pystytetty v. 781. T'ang suku oli kansan lemmitty hallitsijasuku ja
-etelässä Kiinalaiset vieläkin kutsuvat itseään T'ang ren eli
-Tangilaisiksi. Tämän keisarisuvun sammuttua kesti melskeitä kauvan
-aikaa, mutta loppuivat _Song suvun_ istuimelle noustua. Pohjoiset
-naapurit olivat, pitkästä muurista välittämättä, aina uudelleen
-ahdistelleet Kiinaa. Maantsheolaiset olivat jo kerran herroina maassa,
-mutta heidät karkoitettiin pois. Tuli 13 vuosisadan loppupuoli. Silloin
-hyökkäsivät _Maankuulaiset_ ei Mongoolit maahan. Heidän valistunut,
-lahjakas ja viisas ruhtinaansa tuli Kiinan keisariksi.
-
-
-
-Kublai Khan
-
-
-asettui asumaan "Pääskysten valtakunnan" pääkaupunkiin, Pehkingiin. Hän
-oli innokas maanviljelyksen edistäjä ja siten voitti Kiinalaisten
-suosion ja kunnioituksen. Hän kaivatti n.k. "_Suuren kanavan_", joka on
-650 eng. peninkulmaa pitkä. Se on mainiona kulkutienä itäosassa maata,
-kulkien etelästä pohjoiseen, rikasten ja viljavien seutujen kautta.
-Varsinkin on se tuottanut siunausta Kiangsuu maakunnalle, joka on ollut
-kahden suuren virran, nim. Jangtsir ja Huang virran laskupaikkana.
-Virtojen paisuessa on miltei koko maakunta ollut veden alla. Suuresta
-kanavasta erkanevat lukuisat pienemmät haarat risteillen kaikille
-kulmille. Kanavain kasvattamisella on saatu suuret alat maata
-viljelyksen alaiseksi. -- -- --
-
-Kublain hallitusaikana tuli kaksi _Polo_ nimistä Italialaista Kiinaan.
-Päästyään keisarin puheille, kertoivat he hänelle kotimaansa oloista ja
-kristinopin päätotuuksista. Kertomukset miellyttivätkin keisaria. Hän
-kehoitti heitä pyytämään paavilta sata lähetyssaarnaajaa hänen
-kansalleen. Polo veljekset tekivät käskyn mukaan, mutta ainoastaan
-kaksi miestä uskalsi lähteä heidän kanssaan heidän uudelleen Kiinaan
-lähtiessä. Matkanvaivoja peläten, kääntyivät miehet takasin. Veljekset
-jatkoivat matkaansa kolmen kesken, sillä Nikolai Polo oli ottanut
-mukaansa poikansa Markon.
-
-
-
-Markko Polo
-
-
-voitti kerrassaan Kublai keisarin suosion ja pääsi hänen ystäväkseen.
-Nerokas nuorukainen oppi lyhyessä ajassa sekä puhumaan että
-kirjoittamaan niin Kiinalaisten, kuin Maankuulaistenkin kieltä.
-Keisarin lähettiläänä matkusteli hän ympäri valtakunnan, siten
-tutustuen perinpohjaisesti Kiinan oloihin. Jangtsheon kaupungin
-hallitsijana hän oli kolme vuotta, sillä Kiinalaiset virkamiehet eivät
-kyvenneet kurissapitämään levottomia asukkaita, mutta Markko Polon
-tultua, hallitsi "rauha maassa".
-
-Kiinasta takasin tultuaan, kirjoitti hän tästä "kukoistavasta maasta",
-sen kansasta, oloista ja tavoista, mutta hänen kirjoituksiaan ei
-uskottu. Ne pidettiin liioiteltuina. Vasta viimeisinä vuosikymmeninä,
-kun Kiinan olot ovat tulleet tunnetuiksi siellä asuvaisten
-ulkomaalaisten kautta ovat Polon kirjoitukset saaneet oikean, ansaitun
-arvonsa. -- -- --
-
-Kublai Khanin jälkeiset olivat heikkoja, eivätkä kyvenneet hallitsemaan
-tarmolla ja viisaudella. Kiinalaiset halusivat antaa ohjakset oman maan
-miehille ja
-
-
-
-Ming suku
-
-
-sai vallan käsiinsä halliten aina v. 1644, jolloin Maantsheolaiset
-valloittivat maan.
-
-Vuosituhansien kuluessa 011 aina vähänväliä sisällisen kapinan tuli
-tuhonnut kansaa, ja valtakunta on ollut rikkirevittynä, pirstaleina.
-Oloissa olevat epäkohdat ovat usein aiheuttaneet mellakoita, mutta
-myrskyn mentyä ohitse, ei oloissa ole tehty parannuksia. Rakkaus
-kaikkiin esi-isiltä perittyihin kiitoksiin ja asetuksiin on vaikuttanut
-sen, että rauhan tultua "kaikki jää entiselleen". Tästä syystä on Kiina
-pysynyt Kiinana. Epäkohtien luullaan poistuvan hallitussuvun
-muuttumalla. Uuden hallitsijan saatua ollaan taas tyytyväisiä joku
-aika.
-
-
-
-Maantsheolaiset eli keisarin kotiväki.
-
-
-Tshenkiangiin tultuamme tapasimme ihmisiä, jotka puvussaan erkanivat
-Kiinalaisista. He asuivat erillään viimeksi mainituista. Naisilla oli
-luonnolliset jalat. He puhuivat Kiinan kieltä, mutta kumminkaan eivät
-olleet Kiinalaisia. Kysyessämme: "oletteko Kiinalaisia?" he kohottivat
-ylpeästi päätään ja vastasivat:
-
-"Emme ole Kiinalaisia! Me olemme keisarin kotiväkeä!"
-
-Niin, he olivat Maantsheolaisia ja ylönkatsoivat Kiinalaisia, jotka
-taas puolestaan halveksivat heitä.
-
-Kiinan heikontuminen antoi Maantsheolaisille tilaisuuden maahan
-tunkeutumiseen. Vuosisatojen kuluessa olivat naapurukset olleet
-toistensa kanssa useinkin tekemisessä. Kiinan heikontuessa,
-Maantsheolaisten valta kasvoi ja heidän hallitsijansa _T'ien Ming_,
-jonka lähettiläitä Kiinan rajoilla toimivat Kiinalaiset virkamiehet
-pahoin kohtelivat, julisti sodan Kiinaa vastaan. Sota pitkittyi
-pitkittymistään. Maan sotajoukkojen ollessa pohjoisosassa valtakuntaa,
-vihollisia vastustamassa, syntyi sisäosissa rauhattomuuksia. Usea
-vallanhimoinen mies alkoi yllyttää kansaa kapinaan silloista hallitusta
-vastaan ja pian olikin laaja valtakunta kuohuksissa, niinkuin myrskyävä
-meri.
-
-Vaarallisin kaikista kapinoitsijoista oli _Lii Kong_. Koottuaan suuren
-sotajoukon, laski hän valtansa alle Hoonaan ja Shaansii maakunnat.
-Kansan suosion voitti hän tapattamalla virkamiehet ja antamalla
-kahdeksi vuodeksi verovapauden. Sitten lähetti hän kätyrinsä
-pääkaupunkiin, hänelle tietä raivaamaan. He tulivat Pehkingiin,
-avasivat kauppapuoteja ja samalla aikaa tekivät sotaväen kanssa
-tuttavuutta. Kun kaikki oli valmistettu, läheni Lii väkineen kaupungin
-porttia, joka hänelle aukenikin sotilasten välityksellä. Murhaten ja
-ryöstäen levisi Liin sotajoukko kaupunkiin.
-
-Lii alkoi ahdistaa palatsia. Keisarinna ja muut hovinaiset surmasivat
-itsensä. Keisari Huai Tsong, nähtyään lopun tulleen, murhasi ensin
-tyttärensä ja sitten itsensä. Tytär ei kuitenkaan kuollut, vaan virkosi
-uskollisen palvelijan hoidossa ollen.
-
-Nyt huudatti Lii itsensä keisariksi. Pehkingin asukkaat taipuivat hänen
-valtansa alle. Mutta eräässä lujasti varustetussa kaupungissa nuori,
-urhoollinen kenraali, Uu Saan Kuei, vastusti häntä miehuullisesti. Lii
-sai käsiinsä kenraalin vanhan isän ja vieden vanhuksen kaupungin muurin
-ulkopuolelle, koetti hän taivuttaa Uuta uhkaamalla ottaa vanhukselta
-hengen, jollei portit aukene. Kenraali, langeten muurilla polvilleen,
-vastaanotti isänsä viimeisen käskyn. Isä kehoitti hänen pysymään
-uskollisena lailliselle hallitukselle. Samassa mestattiin vanhus.
-
-Kenraali nousi. Ollen kuuliainen isälleen päätti hän taistella oikeuden
-puolesta. Hän teki rauhan Maantsheolaisten kanssa ja pyysi heitä
-onnettoman isänmaansa avuksi. Maantsheolaiset tulivat rajan ylitse ja
-valloittivat Pehkingin. Heitä tervehdittiin pelastajina, mutta he,
-Kiinalaisten huomaamatta, ottivatkin ohjakset omiin käsiinsä ja niin
-tulivat herroiksi maahan. Pohjoiset, sisällisestä kapinasta paljon
-kärsineet maakunnat, olivat helposti voitetut, mutta eteläiset tekivät
-kovaa vastarintaa. Vasta 18 vuoden kuluttua tunnustivat ne
-Maantsheolaisten yliherruuden.
-
-Valloittajat vaativat Kiinalaisten pukeutumaan valloittajan tavalla.
-Hivukset ajettiin otsalta ja jälelle jääneet palmikoittiin. Kerrotaan
-tuhansien laskeneen päänsä ennemmin mestauspölkylle, kuin parturin
-käsiin! Tuo pitkä, niskassa riippuva palmikko ei ole todellisten,
-isänmaataan rakastavien Kiinalaisten mieleinen. Se aina muistuttaa
-heille vieraan vallan alla olemista. On olemassa salainen,
-isänmaallinen seura, jonka jäseneksi pääsee hivuspalmikkonsa pois
-leikkaamalla. Seuran jäsenet käyttävät irtonaista palmikkoa ollessaan
-jäsenpiirin ulkopuolella. Vaikka moni sydämestään vihaa pitkää
-tukkaansa, ei hän nykyisissä oloissa voi siitä luopua, sillä se on
-kunniallisen miehen tuntomerkki. Rangaistulta, linnassa olleelta
-leikataan palmikko pois. Joka mies valtakunnassa tarvitsee parturia,
-mutta parturi on kumminkin niin halveksittu, ettei hänen poikansa
-koskaan voi päästä virkamieheksi, vaikka hän omaisikin tarvittavat
-tiedot.
-
-Päästyään herroiksi maassa, Maantsheolaiset menettelivät varovaisesti
-ja viisaasti. He jättivät Kiinan lait ja laitokset ja koko
-yhteiskuntajärjestyksen muuttamatta. Virat jaettiin Kiinalaisten ja
-Maantsheolaisten välillä. He tutustuivat Kiinan kirjallisuuteen,
-oppivat heidän kielensä, mukautuivat heidän oloihinsa ja niin imivät
-itsehensä valloitettujen hengen. Voitetut henkisesti voittivat
-voittajansa ja siten kaksi eri kansaa tavallaan sulautui yhdeksi.
-Kiinan siveellisesti heikontuneeseen ruumiiseen tuli siten uutta verta.
-
-Uuden hallitsijasuvun nimi oli Gioro eli kultainen, mutta se otti nyt
-Kiinalaisen nimen ja täten _Shuen Tshir_ keisari oli ensimäinen
-"Ts'ing" sukua. Kuusivuotisena peri hän vallan. Hän kuoli v. 1661 ja
-hänen 8:san vuotinen poikansa
-
-
-
-K'ang Hsii
-
-
-nousi valtaistuimelle, halliten v. 1722. Tämä kansan isä oli jalo,
-sivistynyt ja kansan parasta kaikin tavoin harrastava.
-
-Opettaakseen alamaisiaan on keisari kirjoittanut 16 esitelmää. Hän isän
-tavalla neuvoo heitä velvollisuuksiaan täyttämään. Näitä esitelmiä piti
-virkamiesten lukemaan kansalle kunkin kuukauden ensimäisenä päivänä.
-
-Edellisillä sivuilla on ollut otteita näistä esitelmistä.
-
-Ne olivat alkuaan kirjoitetut syvällä kirjakielellä, joka kansalle on
-vieras, tuntematon. Hänen poikansa puki ne kansantajuisempaan muotoon,
-mutta vielä sittenkin olivat ne vieraat rahvaalle. Sitten eräs
-virkamies, Uan Juu Puh, muodosti ne aivan kansantojuiseksi.
-
-Kang Ilsiin kerrotaan matkustelleen valtakunnassaan, itse tarkastaen
-oloja. Kansan keskuudessa kuulin kerrottavan hänen Suutsheo nimisessä
-kaupungissa käynnistään seuraavaa:
-
-"Kun sanoma keisarin tulosta saapui, niin kaupunkilaiset
-valmistautuivat vastaanottamaan häntä. Rikkaat kauppiaat peittivät
-kadut paksuilla silkkimatoilla aina kaupungin portilta, siihen
-rakennukseen asti, jossa keisari tuli majailemaan.
-
-"Portille tultuaan näki keisari millä rakkaudella häntä vastaan otettiin
-ja heti astui satulasta alas, käyden asunnolleen.
-
-"Kadulla lankesi eräs vanha mies hänen eteensä. Keisari kysyi: 'mitä
-vanhus tahtoo?' Ukko kertoi hänelle surullisen kertomuksen. Hänellä oli
-ollut yksi ainoa poika, vanhanpäivän turva, mutta hänet oli otettu
-sotamieheksi. Keisari käski vanhuksen seuraamaan itseään. Perille
-tultua ja asiaa tutkittua, nähtiin vanhuksen valitus todeksi.
-Asianomainen virkamies oli raskaasti rikkonut korkeinta lakia vastaan,
-ottaessaan horjuvalta isältä ainoan turvan.
-
-"Pitkittä puheitta syylliseltä riisuttiin keisarin läsnäollessa
-virkapuku ja vanhus puettiin siihen. Eron saanut virkamies sai etsiä
-muuta tointa. Nuorukainen kutsuttiin. Hänelle annettiin alemman
-virkamiehen arvo. Keisari sanoi hämmästyneelle isälle ja pojalle:
-'katsokaa, että pidätti velvollisuuksistanne vaarin!'"
-
-Kang Hsii keisarin aikana merirosvot hävittivät Kiinan rannikoita.
-Keisari käski kansan muuttamaan sisämaahan. Kansa totteli ja
-merirosvojen täytyi siirtyä toisille seuduille. Siihen aikaan
-Roomalaiskatoliset lähetyssaarnaajat saivat jalansijan maassa. Heidän
-joukossaan oli oppineita miehiä ja varsinkin tähtitieteellisten
-tietojensa tähden tulivat suosituksi. Heidän kauttaan saapui hoviin
-tieto ristillenaulitusta, mutta ylösnousseesta Vapahtajastamme.
-
-Kang Hsii keisarin kuoltua nousi hänen poikansa
-
-
-
-Jong Tsheng
-
-
-valtaistuimelle v. 1722, halliten v. 1736. Hän ei ollut ulkomaalaisten
-suosija. Kristinuskoon kääntyneet joutuivat julman vainon alaiseksi.
-Heidät ajettiin pois hovista, karkoitettiin kaupungista Mongoolian
-erämaihin, missä monet heistä sortuivat. Heiltä riistettiin rahana,
-silkkinä ja riisinä maksettu eläke ja saivat nälän, janon sekä helteen
-vaivaamana kärsiä kauheasti vuosikausia noissa autioissa seuduissa.
-Keisarin kuoltua tuli hänen poikansa
-
-
-
-Kien Long
-
-
-hallitsijaksi, halliten v. 1796. Ensi työkseen kutsui hän vielä elossa
-olevat, maasta karkoitetut kristityt, takasin.
-
-Hänen aikanaan rupesivat länsimaat likentelemään Kiinaa. Venäjä,
-Hollanti ja Englanti rupesi sinne lähettämään lähettiläitään. Keisari
-oli valistunut, laajasydäminen mies, mutta varovainen. Hän antautui
-tekemiseen ulkomaalaisten kanssa pitäen tarkan vaarin liian likelle
-pääsemisestä. Varovainenkin pettyy! Ulkomaalaiset, oven taakse
-päästyään, eivät menneetkään pois, vaan alkoivat kolkuttaa ovelle. Kun
-ei kolkutus auttanut, rupesivat ryskyttämään ja kun ei siitäkään apua
-ollut, särkivät oven, tulivat sisälle, mikä tehden hyvää, kuka pahaa!
-
-Valtaistuimelle noustessaan keisari antoi 10:nelle isolle
-Kantonilaiselle kauppahuoneelle oikeuden tehdä kauppaa ulkomaalaisten
-kanssa.
-
-Kauppahuoneet käyttivät etuoikeuksiaan vaan omaksi hyödykseen. Nylkien
-ja petkuttaen ulkomaalaisia ja omia kansalaisiaan, kokosivat ne
-itselleen suunnattomat rikkaudet. V. 1771 tämä kauppahuoneiden välitys
-lakkasi. Tästäkös seurasi sekasortoa ja ikävyyksiä!
-
-Kantonilaiset kauppahuoneet lahjoivat muiden kaupunkien virkamiehiä,
-jotka taas puolestaan koettivat estää Europalaisia joutumasta
-tekemisiin muiden kauppahuoneiden kanssa. Kantonilaiset kiskoivat
-kilvassa tavattomia hintoja, ja varsinkin Englantilaisilta.
-
-Englantilaiset turvautuivat keisariin, kirjoittaen valituskirjeen,
-mutta se hukkui tielle. Kuukausia kului eikä vastausta tullut.
-Kantonilaiset kauppahuoneet kieltäytyivät Englantilaisille maksamasta
-suuria velkojaan. Mitäs tehdä?
-
-Vääryyttä oli kärsittävä tai lakattava kaupasta. Toista tai toista oli
-mahdoton tehdä. Englanti päätti nyt lähettää lähetystön Pehkingiin
-valittamaan asiasta keisarille ja vaatimaan hyvitystä. Tämän tärkeän
-työn uskoi Brittiläinen hallitus Madrassin entiselle maaherralle, Lord
-Macartneylle. Eräänä Syyskuun päivänä, v. 1792, lähti lähetystö
-Kiinaan. Portsmouthin satamassa, etelä-Englannissa, oli satoihin
-nouseva joukko katsomassa lähetystön lähtöä. Ihmeteltiin tuon pitkän,
-laihan, nerokkaan ja kunnioitusta herättävän Lord M--n rohkeutta, kun
-uskalsi lähteä kaukaiseen, vieraaseen maahan, jossa muukalaisia niin
-pahoin kohdeltiin. Syyskuusta Kesäkuuhun viipyivät he Englannin ja
-Kiinan välillä. He purjehtivat ensin Kantoniin.
-
-Kuultuaan lähetystön tulosta, keisari Kien Long käski virkamiesten
-kohtelemaan sitä hyvin.
-
-
-
-Lord Macartneyn matka Pehkingiin
-
-
-oli todellinen huvimatka! Matka jatkui meritse pohjoiseen. Missä vaan
-maalle nousivat, siellä heitä vieraina pidettiin. Maalla kestitseminen
-ei riittänyt, vaan laivaankin tuotiin viinejä, teetä ja -- porsliineja.
-Vieraana ollen, oli hän oikeutettu pyytämään -- lahjaksi,  mitä vaan
-halusi! --
-
-Pohjois-Kiinan rannikko oli Englantilaisille merimiehille outo. Lord M.
-pyysi Kiinalaista luotsia. Tinghain pormestari kutsui kokoon kaikki
-paikkakunnan miehet, jotka vähänkin olivat vesillä liikkuneet. Heidän
-joukossaan oli kaksi, jotka omilla kauppa-asioillaan olivat Pehkingissä
-käyneet. Heidät valittiin luotseiksi! Nöyrästi pyysivät miehet päästä
-vapaaksi tästä luottamustoimesta, sillä pitkällinen kodista poisolo oli
-lopettava heidän liikkeensä, mutta ei siinä itku eikä rukoukset
-auttaneet! Virkaan kun olivat valitut, oli heidän se vastaanotettava!
-
-Komeat olivat luotsiveneet monine liehuvine lippuineen, joihin oli
-maalattu sanat: "lähetystö tuo veroa Englannista!" Virkamiehillä ei
-ollut aavistustakaan tämän lähetystön tarkoituksesta, eikä oikeaa
-käsitystä sen muassa olevista, keisarille aiotuista lahjoista.
-
-Kulettiin Pei jokea myöten. Kaikkialla juoksi kansa katsomaan
-muukalaisia. Väkijoukossa kerrottiin heistä kaikenlaisia juttuja. Yksi
-tiesi kertoa heidän syntyneen satavuotisena. Toinen tiesi ettei heillä
-ollut polvitaivetta, eivätkä siis voineet juosta! j.n.e. Lähetystöä
-vastaanotti Tientsinissä Tshihlih maakunnan varakuningas, 80 vuotinen,
-arvoisa vanhus. Tilaisuutta varten oli hät'hätää rakennettu iso
-vastaanotto, silkillä vuorattu ja lipuilla kaunistettu teltta.
-Varakuningas otti vastaan Lord M--n suurella juhlallisuudella.
-
-Muukalaisten tulo sai koko kaupungin liikkeelle. Tuhannet ja tuhannet
-ruskeat silmät tirkistelivät heitä. Tongtsheossa päättyi venematka.
-Siitä oli maitse matkustettava. Muutamat seurueesta ratsastivat, toiset
-kulkivat kantotuolissa ja osa ajoi kärreissä. Katsomaan kokoontunut
-kansan paljous tukkesi tien niin, että saattoväkenä olevien sotamiesten
-täytyi piiskoilla huiskien avata tie seurueelle.
-
-Saavuttiin sitten pääkaupunkiin. Keisari ei ollutkaan vielä palannut
-Pehkingin pohjoispuolella olevasta kesäasunnostaan. Lähetystö jatkoi
-matkaa sinne. Kesähovin nimi oli
-
-
-
-Reh hoo.
-
-
-Se sijaitsee erinomaisen ihanassa laaksossa, Pehkingin ja Kiinan muurin
-välillä. Koko valtakunnassa ei löytynyt sille vertaista kauneudessa.
-Pähkinäpuiden ja mäntyjen peittämät korkeat kalliot kuvastuvat laakson
-läpi juoksevan joen pintaan. Linnan ihanissa puistoissa eli
-metsäneläviä, joita hoviherrat huvikseen pyytelivät. Tekojärvissä
-uiskentelivat kultakalat. Järviä toisiinsa yhdistävien kanavien ylitse
-johti komeat sillat ja niissä olevia pieniä saaria kaunistivat
-tuuheiden, tuoksuavain puiden ja pensasten varjossa olevat, somat
-huvihuoneet. Useat näistä huvihuoneista olivat pieniä palatseja, joissa
-virkamiehille pitoja pidettiin.
-
-Tässä runollisessa, satumaisessa linnassa keisari Kien Long vastaanotti
-Lord M--n. Kiinalaiset virkamiehet koettivat valmistaa häntä
-vastaanottoa varten, aina uudelleen ja uudelleen huomauttaen hänelle
-polvistumisen tärkeyttä. Yhdeksän eri kertaa oli hänen polvistuttava,
-joka kerralla koskettaen maata otsallaan. Se oli vasallin velvollisuus!
-Mutta hän ymmärsi asemansa!
-
-
-
-Vastaanotto päivä
-
-
-valkeni. Kiinan hovissa lähetystöjen vastaanotto tapahtuu aamulla
-aikaiseen. Keisari Kien Long, vaikka oli jo 83 vuotinen, oli joka aamu,
-auringon noustessa, jo virkatoimissaan.
-
-Lord M--n vastaanottoa varten oli tehty puistoon iso, kullattujen
-patsasten kannattama teltta, johon valtaistuin asetettiin. Maa oli
-peitetty kauneilla, kalleilla matoilla ja koristeltu somasti
-kirjaelluilla patjoilla. Kattoa kaunistivat verrattoman taidokkaasti
-maalatut lyhdyt.
-
-Kellojen sointi ja torvien toitotus ilmaisi keisarin tulon. Hän tuli 16
-miehen kantamassa kantotuolissa. Suuri joukko lipun ja varjostimien
-kantajoita ympäröi häntä. Keisari oli puettu yksinkertaiseen, ruskeaan
-silkkipukuun. Ainoana koristeena oli hatussa hohtava jalokivi.
-
-Keisari otti ystävällisesti vastaan Lord M., joka taivuttaen ainoastaan
-toisen polvensa, taritsi hänelle anomuskirjeen ja hallitsijansa
-lähettämät lahjat.
-
-Lahjat keisari otti vastaan verona. Lord M. sai vastaanottaa
-vastalahjoja, mutta vaan suosionosoituksena.
-
-Päivällisen jälkeen vietiin vieraat katselemaan voimistelijoita ja
-nuorallatanssijoita. -- Lähetystö vieraili hovissa koko viikon ja sai
-olla pidoissa, jotka pidettiin keisarin syntymäpäivänä.
-
-Pitojen jälkeen ilmotettiin lähetystölle sen poislähtemisajan jo
-tulleen! Lord M. muistutti anomuskirjeestä. Keisari lupasi vastauksen
-lähettää -- Kantoniin. Ei auttanut muu, kuin
-
-
-
-Pehkingistä lähteminen!
-
-
-Mutta heidän ei annettu valita paluutietä! Joukko virkamiehiä lähti
-mukaan, jotka kaikin tavoin estivät Lord M. ottamasta oloista selkoa.
-He veivät hänet suurta kanavaa ja jokia pitkin Kantoniin. 10 viikkoa
-kesti se matka ja lähetystö oli miltei vankina koko ajan!
-
-Keisari kirjoitti ystävällisen kirjeen Englannin kuninkaalle, Yrjö
-III:lle, mutta ei suostunut avaamaan Ningpoon ja Amoin satamia
-Englannille.
-
-Päätarkoitukseen nähden ei matka onnistunut, mutta ei se siltä turha
-ollut. Sen seurauksena oli Kantonissa asuvan maaherran eroittaminen
-virasta. Nylkeminen myös kiellettiin. --
-
-Kien Longin aikana joutui Tiibet ahdistukseen, Nepaalilaiset uhkasivat
-sen rajamaita. Silloin sen pappikuningas, Dalai Lama, pyysi apua
-Kiinaan hallitukselta. Keisari auttoi, mutta palkkioksi täytyi Tiibetin
-suostua veroa maksamaan Kiinalle. Siten Tiibet tunnustaa Kiinan
-yliherruuden, mutta Kiinalla ei ole oikeutta sekaantua sen sisällisiin
-asioihin.
-
-Ijäkkääksi tultuaan luopui Kien Long ruunusta, joka siten joutui hänen
-pojalleen _Kia Kingille_. Hallitus oli hänen käsissään v. 1796-1821.
-Hän vastusti ankarasti ooppiumin maahan tuomista. Häntä seurasi hänen
-poikansa _Tao Kuang_, v. 1821-1851. Hänen aikanaan oli ensimäinen
-ooppiumisota. Miehuullisesti hän vastusti ulkomaalaisia,
-jotka asevoimalla tahtoivat hänet pakoittaa ooppiumikaupan
-laillistuttamiseen. He onnistuivat siinä hänen poikansa _Hsien Fongin_
-aikana, Hsien Fong kuoli v. 1861. Tao Kuangin aikana alkoi maassa
-kauhea sisällinen kapina, jota kutsuttiin
-
-
-
-T'ai p'ing kapinaksi.
-
-
-Kapinan johtajana oli pääasiallisesti Hong Siu Tsuen niminen mies.
-Aikoen virkamieheksi, luki hän ja matkusti Kantoniin suorittaakseen
-tutkintoja siellä. Tapasi siellä kristityitä, mutta heidän puheestaan
-hän ei juuri välittänyt. 10:nen vuotta myöhemmin rupesi hän muutamien
-ystäviensä kehoituksesta lukemaan kristillisiä kirjoja. Hän liittyi
-näihin ystäviinsä. Yhdessä lukivat U. Testamenttia ja pitivät
-kokouksia. Näihin hartaushetkiin osaaottajain luku lisääntyi
-lisääntymistään. Kokouksen johtajat kutsuivat Jumalaa isäkseen ja
-Jeesusta vanhemmaksi veljekseen. He sepittivät hengellisiä lauluja,
-joita Tshenkiangissa ollessani kuulin vanhojen ihmisten laulavan vielä
-nytkin.
-
-Hong oli innokas, tulinen ja toimelias. Hän ajatteli oman kansansa
-surkeata tilaa. Sen epäjumalien paljous kauhistutti häntä ja hän mietti
-keinoa, miten hän voisi kansalaisiaan viedä valoon. Innokkaat puheensa
-herättivät hänelle seuralaisia ja hänen vaikutusvaltansa kasvoi
-kasvamistaan. Seurueeseen yhtyi miehiä peräti toisessa tarkoituksessa
-ja ennenkun Hong aavistikaan, oli hän tullut kapinallisten johtajaksi.
-
-Isänmaa oli pelastettava muukalaisten vallasta ja puhdistettava
-epäjumalista! Työhön ryhdyttiin. Temppeleihin hyökättiin ja jumalat
-hävitettiin. Hävittämisinto valtasi tuhansiin nousevan ihmisjoukon. Se
-jakaantui eri osastoihin ja yhä uusia osanottajia astui riveihin.
-Pääarmeija kulki etelästä Kiangsii maakunnan halki pohjoista kohden. Se
-vyöryi kuin hyökylaineet kaupungista kaupunkiin tuhoten ja hävittäen,
-missä sille vastarintaa tehtiin. Toiset joukot kulkivat rantapuolella,
-herättäen kauhua kaikkialla.
-
-Pääjoukon saavuttua Jangtsir virran varrella olevan Naanking nimisen
-kaupungin läheisyyteen, alkoi se piirittää sitä, valloitti ja
-miehitti sen. Siellä Hong huudettiin keisariksi ja Naanking tehtiin
-pääkaupungiksi. Kapinallisten sotajoukot marssivat Pehkingiä kohti ja
-olisivat senkin valloittaneet, ellei Kiinan hallitus olisi turvautunut
-Englantilaisiin ja saanut apua. Englantilaisten avulla kukistettiin
-tämä 14 vuotta raivonnut sisällinen sota. Arvellaan 20 miljoonaa
-ihmistä kuolleen tässä sodassa. Monet kaupungit tulivat tuhotuksi niin,
-että tuskin koskaan jaksavat nousta entiseen kukoistukseensa.
-Kaikkialla näkee raunioita. Monet suuret kyläkunnat ovat autioina,
-metsittyneinä.
-
-Kapinalliset eivät ajaneet hivuksiaan ja siksi kansa kutsui heitä
-"pitkätukkaisiksi."
-
-Matkoillani jouduin erääseen taloon. Rupesin laulamaan hengellisiä
-lauluja. Emäntä sanoi: "'pitkätukkaiset' lauloivat samanlaisia
-lauluja!" Hän kertoi miten hekin kulkivat kapinan aikana pakosalla
-kolme vuotta. "Ne olivat julmia miehiä, eivät edes 'puusia'
-säästäneet!" tuumi isäntä. Siitä ajasta asti ovat monet temppelit
-olleet autiona, varasten ja yökköjen asumasijana. -- -- --
-
-Kapina tukahdutettiin keisari _Tong Tshirin_ aikana. Hän kuoli
-perillisettä. Vallan perijäksi joutui hänen setänsä, prinssi Tshuun,
-poika
-
-
-
-Kuang Hsyy,
-
-
-joka oli silloin nelivuotinen. Makaamasta herätetty pikku prinssi oli
-itkenyt ja huutanut häntä keisariksi korotettaessa. Hänen
-alaikäisyytensä aikana hoiti hänen tätinsä, leskikeisarinna, hallitusta
-v. 1889 asti. Silloin keisari meni naimiseen ja otti ohjakset omiin
-käsiinsä. V. 1894 leskikeisarinna täytti 60 vuotta. Kiinan kristityt
-naiset lahjoittivat hänelle U. Testamentin. Keisari sen nähtyään hankki
-itselleen samanlaisen aarteen. -- Useita ulkomaalaisten toimittamia
-kirjoja joutui hänen käsiinsä. Ne loivat valon hänen sieluunsa ja
-herättivät uusia aatteita hänen mielessään. Keisari alkoi parantaa
-oloja valtakunnassaan. Uudistuspuuhien hyväksyjät iloitsivat,
-mutta vanhoilla olijat nousivat vastustamaan. Suuri mellakka
-syntyi hovissa. Keisari pantiin pois viralta ja ohjat annettiin
-leskikeisarinnalle. Keisarin parhaat ystävät tapettiin. Ainoastaan
-K'ang niminen pääsi pakoon. Ruununperilliseksi otettiin prinssi Tuan'in
-poika. Kaikki keisarin antamat olojen parantamista koskevat julistukset
-peruutettiin. Hiljaisuudessa mietittiin, miten päästäisiin yhdellä
-ainoalla iskulla irti ulkomaalaisista, joiden vapaat aatteet alkoivat
-saada jalansijaa maassa. Vähitellen siitä sitten kehittyi n.k.
-
-
-
-Boksariliike.
-
-
-Hallitus päätti surmauttaa kaikki muukalaiset. Se saikin innokkaita
-kätyreitä hurjista miesjoukoista, joita kaikkialla on ja jotka ovat
-aina valmiit mellastamaan. Monet virkamiehet salaisesti auttoivat näitä
-joukkoja. Lähetyssaarnaajia ja kristityltä ruvettiin vainoamaan. Ei
-kauvan kestänyt ennenkun metelijöitsijäin luku oli kasvanut tuhansiksi.
--- Hallitus auttoi heitä ja he alkoivat marssia Pehkingiä kohti.
-Ulkomaalaisilla, jotka siellä asuivat, ei ollut aavistustakaan
-vaarasta, johon olivat joutuneet. Saatuaan sanoman boksarien
-tuhotöistä, pyysivät ulkovaltain lähettiläät Kiinan hallituksen
-lopettamaan heidän turmiollisen toiminnan. Hallitus vastasi: "se on
-vaan pienten poikain mellastusta!" Pyyntö uudistettiin ja silloin
-sanottiin: "kapinaa on mahdoton kukistaa, sillä se on laajalta
-levinnyt!"
-
-Hallitus houkutteli lähettiläiden lähtemään pois Pehkingistä, siten
-syöstäkseen heidät surman suuhun, mutta he eivät lähteneet. Nyt
-Kiinalaiset alkoivat piirittää ulkovaltain lähetystöjä. Tuhansittain
-kristityitä oli paennut ulkomaalaisten turviin. Kaikki yhteys
-ulkomaailman kanssa katkaistiin ja lähetystöt olivat kuusi viikkoa yöt,
-päivät vihollisten saartamana. Jumala ei kumminkaan antanut heidän
-joutua vihollisten käsiin, vaan antoi pelastajain tulla. Ulkovaltain
-sotajoukot lähenivät Pehkinguä. Kiinan hovi lahti pakoon aina
-Singaniin asti Shensiin. Hirveästi raivosivat ulkovaltain sotilaat
-pääkaupungissa. Julmasti he kostivat Kiinalaisille hävittämällä
-kaupunkeja ja niitä seutuja, joiden kautta kulkivat. Kovilla ehdoilla
-tehtiin rauha. Kuinka kauvaksi ajaksi? -- Ehkä vaan siksi, kunnes Kiina
-ehtii vaurastua ja hankkia kunnollisen sotajoukon. Vahingosta
-viisastuneena se vielä nousee, -- mutta viisaammalla tavalla, --
-muukalaisia vastaan.
-
-Se uneksii ajasta, jolloin hallitus on oman maan miehen käsissä. Se
-tahtoo vapautua Maantsheolaisten ikeestä. Keväällä, v. 1900, ilmestyi
-Haankeossa julistus, jossa sanotaan:
-
-"Maamme on vaarassa. Maantsheolaiset vievät meidät perikatoon.
-Leskikeisarinna hallitsee kelvottomasti. Tahdomme ravistaa heidän
-ikeensä niskastamme. Nouskaamme miehissä! Pyytäkäämme ulkomaalaisten
-poistumaan maastamme siksi aikaa, kun me sen puhdistamme
-Maantsheolaisista. Sitten kutsumme heidät takasin. Jo kolmatta sataa
-vuotta olemme valmistelleet tätä -- -- --."
-
-Monen povessa kytee kipinä, joka syttyy ilmiliekkiin tämmöisen puheen
-kuultua. Jos johtava henkilö ilmestyy, on kansa kapinaan valmis.
-
-
-
-Ensimäiset tuttavuuden päivät
-
-
-Kiinalaisten kanssa eivät olleet kovinkaan hauskat ulkomaalaisille.
-Nykyaikana emme voi mielessämme edes kuvitellakaan kaikkia niitä
-vaikeuksia, kuin heillä oli voitettavana. Kantonissa asuvaiset
-ulkomaalaiset eivät vielä v. 1830 paikoilla saaneet vapaasti liikkua
-kaduilla. Miestenkin kulkupaikat olivat rajoitetut, puhumattakaan
-naisista. Naisten täytyi pysyä piilossa. Ulkomaalaiset kyllä valittivat
-ahdistetusta asemastaan kaupungin hallitukselle, mutta se vaikutti yhtä
-vähän, kuin huuto tuuleen!
-
-Palvelijoita eivät tahtoneet saada mistään maksusta. Harvat uskalsivat
-antautua sen vihan ja pilkan alaiseksi, joka oli jokaisen ulkomaalaista
-auttavan henkilön osana. Jos eivät väkivallalla ajaneet heitä pois,
-päättivät he kaikin tavoin katkeroittaa heidän elämänsä, toivoen siten
-saavansa heidät pois keskuudestaan. Kaikesta tavarasta kiskottiin
-moninkertainen hinta. Kartanolle viskeltiin kiviä ja seiniä
-jyskyteltiin yökaudet. Kukas voisikaan kiusantekijän kaikki keinot
-luetella?
-
-Jos Kiinalaiset olivat väsymättömiä kiusanteossa, olivat muukalaiset
-väsymättömämpiä kärsivällisyydessä. He olivat tulleet Kiinaan ja
-aikoivat olla siellä!
-
-Kun Pehking oli avattu ulkomaalaisille, saivat Kiinalaiset tilaisuuden
-tutustua "petoihin", joksi he muukalaisia nimittivät. Väkisinkin
-joutuivat he tekemiseen näiden itsepäisten vierasten kanssa.
-Ulkovaltain lähettiläiden kanssa eivät Kiinan valtion virkamiehet
-pitäneet mitään kanssakäymistä. Tuli sitten uusivuosi. Kohteliaisuus
-vaati onnittelemaan ylönkatsotuita vieraita. Kyläily-ajaksi määrättiin
-eräs iltapäivä. Komeasti puetut miehet istahtivat kantotuoleihin. Jono
-lähti liikkeelle. Tuossa on Belgialainen lähetystö. Sinne ensin
-poikettiin. Siellä vierasvarainen talonväki juotti vieraita
-ulkomaalaisilla viineillä ja syötti makeisilla. Lähetystöstä
-lähetystöön kulettiin! Korkeat herrat alkoivat tulla korkeaäänisiksi.
-Jopa eräässä paikassa olivat niin iloissaan, että täyttivät saappaansa
-varret makeisilla! Niihenhän olikin mukava "tuomiset" panna! "Tapojen
-tarkastaja" oli onnettomista onnettomin! Hän ei voinut aisoissa pitää
-iloisia holhottejaan!
-
-
-
-Miao't ja Loolo't.
-
-
-Länsi- ja lounais-Kiinassa asuu useita kansanheimoja, jotka kielensä,
-uskontonsa, tapojensa ja pukujensa puolesta erkanevat Kiinalaisista.
-Eräs Kiinalainen matkailija vakuuttaa heitä olevan yli 80 eri heimoa.
-
-Kueitsheossa ja Yinnaanissa asuvat _Miaot eli Miaotsir'it_. He ovat
-rohkeita, pelkäämättömiä, vapauttaan rakaistavaisia, asuen korkealla
-vuoristoissa. Heillä on omat ruhtinaat, lait ja oma kieli.
-
-Enimmäkseen ovat he eläneet ystävyydessä tasangoilla asuvien
-Kiinalaisten kanssa. Mutta jos väli on rikkaantunut, ovat he tulleet
-alas hävittäen ja tuhoten. Niin kävi v. 1770. Kien Long keisari lähetti
-sotajoukon, ei ainoastaan rankaisemaan heitä, mutta hävittämään heidät.
-Suurella vaivalla kiipesivät sotilaat vuoristoon. Miaot tekivät kovaa
-vastarintaa. Vaimotkin ottivat osaa taisteluun.
-
-Keisarillinen armeija valloitti heidän pääkaupunkinsa. Voitettu
-ruhtinas pakeni erääseen linnoitukseen ja lähetti lähettilään
-vihollisen ylipäällikön luo, tarjoutuen vasalliksi. Tarjoumus hylättiin
-ja hänet vaadittiin lähtemään alas tasangolle kansoineen, sillä siellä
-oli heitä helpompi kurissa pitää.
-
-Isäinsä maata ja vapauttaan rakastava ruhtinas piti tähän ehtoon
-suostumisen kuolemaa pahempana. Hän, kooten sotilaansa, päätti
-taistella. "Joko voitan tai kuolen, mutta kernaammin kuolen
-syntymäsijoillani, kuin istun valtaistuimella vieraassa maassa", hän
-sanoi ja antautui taisteluun. Ylivoiman alle hän kumminkin sortui ja
-joutui vangiksi. Hänet vietiin vankina Pehkingiin, jossa hän ja 19
-hänen perheeseensä kuuluvaa henkilöä murhattiin. Sadottain hänen
-alamaisiaan, miehiä, vaimoja ja lapsia vietiin vankeuteen tai
-tapettiin.
-
-Näin tuli yksi Miao heimo kukistetuksi, mutta monet kymmenet elävät
-vapaina, itsenäisinä.
-
-He ovat kohteliasta ja huveja rakastavaa kansaa. He tanssivat
-mielellään, josta syystä Kiinalaiset pitävät heitä siveettöminä ja
-syvästi halveksivat heitä.
-
-Heidän pukunsa eri värin mukaan kutsuvat Kiinalaiset heitä eri nimellä,
-nim. Heh Miao, mustat Miaot, Hong Miao, punaiset Miaot.
-
-K.S.L--s tekee heidän keskuudessaan lähetystyötä. Herra Clarke on
-tutkinut erään heimon kieltä, kääntänyt U. Testamentin sille ja
-kirjoittanut sanakirjan.
-
-_Loolo heimo_ asuu länsiosassa Sirtshuen maakuntaa. Sekin palvelee omia
-jumaliaan, eikä Kiinalaisia. Sillä on oma kieli ja kirjoitustapa.
-Looloja asuu myöskin Yinnaanissa ja heidän joukossaan on monta, jotka
-osaavat lukea ja kirjoittaa omaa kieltään. Taating fuussa on kivitaulu,
-jossa oleva kirjoitus on puoleksi Loolojen ja puoleksi Kiinalaisten
-kirjoitustavalla kirjoitettu.
-
-Tämän kansan keskuudessa tuottaa tyttären syntyminen ilon. Tytärtä ei
-lähetetä anopin luokse, vaan vävy otetaan kotiin. Vävyn on vaihdettava
-nimensäkin ottamalla appensa nimen. -- -- --
-
-On hyvin luultava että nämät vuoristoissa asuvaiset heimot ovat maan
-alkuasukkaita.
-
-
-
-
-IV:jäs Luku.
-
-
-
-Protestanttisen lähetyksen alku.
-
-
-    "Minä tulin tulta sytyttämään."
-    "Katso, vähäinen tuli, kuinka suuren
-    se metsän sytyttää!"
-
-Ihmissydämissä vallitsi kuolema, jäinen kylmyys, ja itsekkäisyyden
-talvi. Sieltä oli sammunut rakkauden tuli. Sitä sytyttämään tuli Herra
-Jeesus. Kenen sydämessä tuli alkoi palaa, se oli heti valmis tekemään
-kaiken minkä voi, saattaakseen toisiakin saman tulen lämmitettäväksi.
-
-Kaukana suurien kaupunkien pölystä ja humusta eli Englannissa hurskas
-mies, nimeltä
-
-
-
-William Msely,
-
-
-mies, jonka sydämessä paloi Jumalan rakkauden tuli. V. 1798 painatti
-hän pieniä lehtisiä, puhuen niissä Kiinalaisten hädästä ja
-Kiinankielisen Raamatun tarpeellisuudesta. Hänen sanansa lämmittivät
-monen sydämen. Ne herättivät Gosportin lähetyskoulun johtajassa
-palavan rakkauden Kiinalaisiin. Kun kysymys nousi lähetystyöhön
-valmistautuneiden nuorukaisten työmaasta, oli heidän joukossaan yksi,
-jolle johtaja ehdotteli -- Kiinaa. Tämä nuorukainen oli
-
-
-
-Robert Morrison,
-
-
-Newcastlessa asuvan, hurskaan käsityöläisen poika. V. 1782 oli hän
-ensikerran nähnyt päivän valon. Isänsä ammattiin tutustui hän jo
-pienenä. Hän oli ahkera lukemaan. Tuolilla, edessään, piti hän joko
-Raamatun tai jonkun muun hyvän kirjan. Jo 16-vuotisena antautui hän
-Vapahtajalle. Äidin kuoltua, lähti hän Lontooseen lukujaan jatkamaan ja
-tarjoutui Lontoon Lähetysseuran palvelukseen. Tarjous hyväksyttiin ja
-hänet lähetettiin lähetyskouluun Gosportissa.
-
-Johtajan ehdotuksen piti nuori Morrison Jumalan viittauksena hänelle ja
-suostui siihen. Hän oli toivonut pääsevänsä vaikeuksien keskelle ja
-hänelle annettiin se, mitä hän halusi.
-
-Kiinassa olivat Roomalaiskatoliset jo kauvan tehneet työtä, mutta
-protestanttisia siellä ei ollut, ei ainoatakaan.
-
-Ennen lähtöä sanoi hänelle eräs herrasmies:
-
-"Sinäkö aiot kääntää Kiinalaiset?"
-
-"En minä, vaan Jumala on sen tekevä!" vastasi nuori mies.
-
-V. 1807 astui hän maalle Kiinan rannikolla. Hänen täytyi jättää
-perheensä Makao nimiseen, Portukaalilaisten hallussa olevaan
-kaupunkiin. Muukalaiset olivat vihatuita ja Kiinan hallitus oli
-kieltänyt antamasta asuntoja heille. Kantonissa asuvaiset ulkomaalaiset
-suojelivat tohtori Morrisonia. Pari vuotta asui hän erään
-varastohuoneen perälle tehdyssä tupasessa. Saatuaan tulkin viran
-eräässä kauppayhtiössä, muuttuivat olot mukavammaksi. Kieltä hän
-opiskeli suurella innolla. Seitsemän vuoden kuluttua olikin Uusi
-Testamentti käännetty Kiinalaisten kielelle. -- Lähetys lähetti hänelle
-työtoveriksi herra _Milnen_, mutta Kiinalaiset ajoivat hänet pois
-Kantonista ja Portukaalilaiset Makaosta. Ystävykset tekivät työtä eri
-paikoissa ja heidän yhteisen työnsä hedelmänä ilmestyi painosta
-Kiinankielinen Raamattu v. 1823.
-
-V. 1814 kastoi hän ensimäisen Kiinalaisen ja kymmenen vuoden perästä
-vihki hän evankelistan toimeen Liang A Fah nimisen kristityn. -- Näiden
-vuosikymmenien kuluessa oli maahan saapunut monta protestanttista
-työmiestä.
-
-V. 1850 kävi tohtori Gützlaff Euroopassa, jossa hän jo oli herättänyt
-lähetysharrastusta valaisevilla kirjeillään ja nyt suusanallisesti
-kertoen oloista Kiinassa, innostutti hän lähetyksen ystäviä siihen
-määrään, että Englannissa perustettiin "The China Union" niminen
-lähetysseura.
-
-Protestanttinen lähetys alkoi pienestä. Sinapin siemenestä on kasvanut
-suuri puu, levittäen lehviään yli koko maan. Alku oli vaikea. 30 vuotta
-työskenneltyä oli kuusi kääntynyttä. Taas kului kolmekymmentä vuotta.
-Kääntyneiden luku oli silloin 13,035. Kolmentoista vuoden kuluttua oli
-kristityltä 37,287. V. 1900 oli protestantisten kristittyjen luku
-112,808.
-
-Nykyään työskentelee siellä 68 eri lähetysseuraa. Niistä on 33
-Amerikkalaista, 22 Englantilaista, 12 mannermaalaista ja yksi
-kansainvälinen. Lähetyssaarnaajia oli v. 1900 kaikkiaan 2,785, joista
-naimisessa olevia naisia 772 ja yksinäisiä 852. Kiinalaisia apulaisia
-oli 6,388.
-
-Pääasemia oli 653, sivuasemia 2,476. Päiväkouluja oli 1,816, joissa
-35,412 lasta sai opetusta. Korkeampia kouluja oli 170 ja niissä oli
-5,150 oppilasta.
-
-Siellä työskenteli 241 lääkäriä ja heidän joukossaan 79 naista.
-Raamatun eriosia on miljoonittain levitetty. -- -- --
-
-Meillä Suomalaisilla on ollut vähän tilaisuutta tutustua muihin
-lähetysseuroihin, paitsi "Kiinan Sisämaan Lähetykseen", jonka
-yhteydessä olemme vuosikausia työskennelleet.
-
-Sekin on tavallaan alkanut pienestä. Jumalan siunauksen kautta se on
-kasvanut ihmeellisesti. Sen historiaan tutustuminen vahvistaa
-luottamusta Jumalaan. Luomme seuraavilla sivuilla lyhyen silmäyksen sen
-alkuun ja kehittymiseen.
-
-Kiinassa matkustelleen kapteenin, _Basil Hallin_, hauskat
-matkakertomukset joutuivat v. 1830 erään innokkaan saarnaajan, _James
-Taylorin_, käsiin. Ne herättivät hänessä rakkauden Kiinalaisiin.
-Elleivät olosuhteet olisi tiellä olleet, olisi hän halulla itse
-lähtenyt heille pelastussanomaa viemään. Hänen hurskas puolisonsa oli
-yhtä mieltä, mutta kun heiltä oli tie sulettu, päättivät he uhrata
-lapsensa Herralle lähetystyötä varten.
-
-Heille syntyi poikanen, joka sai nimekseen
-
-
-
-James Hudson Taylor.
-
-
-Pojan kasvaessa vanhemmat surukseen huomasivat hänen
-maallismielisyytensä. Hän koetteli olla kristitty, mutta ollen
-uudestisyntymätön, ei hän voinut Jumalan tahtoa tehdä. Hän luopui
-tekojumalisuudesta päästäen todellisen luonteensa kahleista ja hänestä
-tuli Jumalan kieltäjä! Tämä hänen surkea tilansa veti vanhemmat aina
-uudelleen armoistuimen eteen. He eivät koskaan hänelle ilmaisseet
-Jumalalle tehtyä lupaustaan, vaan elivät siinä lujassa luottamuksessa,
-että Jumala pelastaa hänet!
-
-Nuori Taylor hylkäsi Jumalan, mutta Jumala ei hylännyt häntä. Rouva
-Taylor sattui kerran olemaan matkalla kaukaisessa seudussa. Nuori James
-oli ikävissään. Lupapäivän pitkälle tuntuessa hän isänsä työhuoneessa
-alkoi selailla kirjasia. Löysi siinä tukun uskonnollisia lehtisiä.
-Valikoitsi yhden ja ajatteli:
-
-"Tässä varmaankin on kertomus alussa ja lopussa saarna. Minä luen
-kertomuksen ja jätän saarnan sille, jota sen lukeminen haluttaa."
-
-Tuossa vaarattomassa kertomuksessa olikin nuoli, joka tunki hänen
-uskottomaan sydämeensä. Valo taivaasta lankesi hänen sieluunsa ja hän
-kysyi:
-
-"Jos Jeesus on tehnyt kaikki, mitä minun pelastukseeni tarvitaan, niin
-mitäs minun on tehtävä? Ei muuta kuin vastaanotettava tämä pelastus
-Hänessä."
-
-Samassa hän lankesi polvillensa, otti vastaan taritun armon ja oli
-pelastettu. Hänelle selveni heti, ettei hän ollut enään omansa, ei
-hengen, eikä ruumiin puolesta ja ettei hänellä itsellään ollut oikeutta
-määrätä kulettavaansa tietä. Rukoillen ja uskossa jätti hän itsensä
-Jeesukselle. Kuukauden kuluttua oli hänelle selvillä, mihin Jumala
-kutsui hänet. Kiinassa Jumala tarvitsi häntä, llokyynelin kiittivät
-vanhemmat Jumalaa nuoren Jameksen ilmoittaessa heille aikeensa ja
-sitten vasta he kertoivat lupauksestansa ja toiveesta, joka oli heitä
-ylläpitänyt hänen harhailuaikanansa.
-
-Siihen aikaan oli Englantilainen Kiinaa koskeva kirjallisuus hyvin
-köyhä. Hän sai kuulla eräällä pastorilla olevan "China" niminen,
-Medhurstin kirjoittama teos ja pyysi sitä lainaksi.
-
-"Miksi haluat lukea juuri tätä kirjaa?" kysyi pastori.
-
-"Siksi, kun aion lähteä Kiinaan lähetyssaarnaajaksi!" vastasi
-nuorukainen.
-
-Pastori, laskien kätensä hänen olkapäälleen, sanoi:
-
-"Kunhan vanhenet, niin viisastut! Semmoiset aikeet kävivät päinsä
-Kristuksen aikana, mutta ei nyt!"
-
-Nuori Taylor oli toista mieltä. -- Kutsu oli niin selvä, ettei hän
-mitenkään voinut epäillä. Hän alkoi valmistautua työhön, johon jo oli
-kutsu tullut. Hän luopui kaikesta raha-avusta, jota kotoa tarittiin,
-sillä hänen tuli harjaantua luottamaan yksin -- Jumalaan. Lukien
-lääketiedettä, oli hänellä samalla tilaisuus ansaita vähäsen ja
-vähäisten tulojensa mukaan hän asetti elämänsä. Hullissa asuessaan oli
-hänellä jokseenkin mukava asunto, mutta siihen sekä ylöspitoon menikin
-hänen pienet tulonsa ja hän ei voinutkaan antaa kymmenyksiä "Herralle",
-kuten hän oli sydämessään luvannut. Olihan kirjoitettu: "mitäs lupaat,
-niin tee se" ja siksi nuori Taylor päätti luopua sievästä asunnostaan.
-Hän siirtyi laitakaupunkiin, sai huokean asunnon ja vaikutti köyhien
-keskuudessa. Pienistä tuloistaan hän ensin antoi kymmenykset ja loput
-käytti omiksi tarpeikseen.
-
-
-
-Kova taistelu
-
-
-oli hänen sydämessään eräänä iltana. Illalliseksi oli hänellä vaan
-puuroa. Korjattuaan tähteen istui hän huoneessaan. Kolkutus kuului
-ovelta ja sisälle astuva mies pyysi hänen tulemaan hänen kotiinsa,
-sillä hänen emäntänsä sairasti. Nuorukainen nousi, seurasi hakijaa.
-Huoneessa, johon hänet vietiin, makasi äitiraukka sairaana ja joukko
-kalpeita lapsukaisia ympäröi häntä. Herra Taylor kertoo siitä
-jokseenkin näin:
-
-"Nähtyäni tuon kurjuuden, ajattelin: jos mulla olisi taskussani kaksi
-shillinkiä ja kuusi pensiä, niin antaisin heille shillingin, mutta nyt
-se on minulla kaikki yhtenä rahana. Puhuin heille rakastavaisesta
-Isästä taivaassa, johon saamme luottaa, mutta silloin sanoi ääni
-povessani: 'sinä ulkokullattu! ethän sinäkään luota Jumalaan, jollei
-sulla ole shillinki ja kuusi pensiä!' Minä olin tukalassa asemassa.
-Kyllä tahdoin auttaa heitä rahallakin, mutta puoli ruununen, jonka
-omasin, oli yhtenä rahana. Ei johtunut mieleeni, että minun olisi
-annettava se kokonaan. Ehdottelin rukousta. Lankesimme polvillemme,
-mutta minä tuskin taisin lausua 'Isä meidän', puhumattakaan
-rukoilemisesta. Koko ajan huusi ääni povessani: 'ethän sinäkään usko,
-jollei sulla ole puolitoista shillinkiä taskussasi!'
-
-"Yht'äkkiä mulle selveni mitä oli tehtävä. Otin rahan taskustani,
-annoin sen miehelle ja Jumalalle olkoon kiitos, vaimo tuli pelastetuksi
-ja minä myös! Sieltä mennessäni oli sydämeni yhtä tyhjä, kuin
-taskunikin. Hullin kadut kaikuivat kiitosvirsistä ja onnellisena kävin
-sinä iltana nukkumaan. Sanoin Herralle levolle käydessäni:
-
-"'Rakas Herra! nyt minulla ei ole rahaa, ei ruokaakaan muuta, kuin
-puuron tähde aamiaiseksi. Herra rakas! älä unohda tätä asiaa!
-
-"Aamulla syödessäni aamiaistani, toi posti kirjeen ja paketin.
-Jälkimäistä avatessani, näin siinä parin kintaita ja niiden sisässä oli
-10 shillingin kultaraha! Siihen pankkiin, josta semmoinen korko
-maksettiin, päätin aina panna rahani! Olihan se runsas korko öisestä
-velasta!"
-
-Näin harjaantui herra Taylor luottamuksella lähestymään taivaallista
-Isää. Aikoen lähteä kauvas pakanamaille oli hänen tunnettava se Herra,
-jonka käskyläisenä hän lähti. Keväällä v. 1851 hän tutustui Lontoossa
-olevien Kiinan lähetystä harrastavien miesten kanssa ja suostui
-lähtemään Kiinaan "The Chinese Evangelisation Society'n" lähettiläänä.
-Syyskuussa v. 1853 lähti hän Englannista ja saapui Kiinaan Maaliskuussa
-v. 1854. Siellä raivosi parhaallaan "T'ai p'ing" kapina. Shanghai,
-jonne hän ensin asettui asumaan, oli suuremmaksi osaksi raunioina,
-sillä se oli kauvan aikaa ollut kapinallisten hallussa. Siellä meni
-ensimmäiset ajat kielen oppimisessa. V. 1856 hän muutti Ningpoon
-Tshenkiang maakunnassa. Siellä selveni hänelle monet Raamatun paikat ja
-hän alkoi toimia sieltä saatujen periaatteiden mukaan. Hän luki sieltä
-sanat: "älkää kellenkään velassa olko" (Rom. 13:8.). Lähetys, jonka
-palveluksessa hän oli, oli velassa ja hän ei enään voinut hyvällä
-omallatunnolla ottaa vastaan lainattuja rahoja. Jos Herra tarvitsee
-työmiehiä, on Hänellä varatkin, ajatteli hän. Mielipiteensä hän ilmaisi
-johtokunnalle, joka ei niitä hyväksynyt. Hudson Taylor erosi lähetyksen
-palveluksesta ja hänen työtoverinsa samaten. He luottivat Herraan, joka
-heidät kutsunut oli ja oli pitävä heistä murheen. He tahtoivat tehdä
-Jumalan sanan jälkeen, eivätkä ole koskaan tarvinneet katua
-kuuliaisuuden polulla kulkemistaan.
-
-Hänellä ei nyt ollut mitään tiettyä aineellista apua. Monasti olivat
-ahdingot suuret, mutta aina tuli apu oikealla ajalla. Usein muistui
-hänelle mieleen miten Herra oli auttanut häntä sinäkin iltana, kun
-Hullissa ollessaan oli kääntynyt Hänen puoleensa! Olihan Jumala
-sanonut:
-
-"Avuksi huuda minua hädässäsi ja minä tahdon auttaa sinua ja sinun
-pitää kunnioittaman minua!"
-
-Otettuaan tuon askeleen, joka monen mielestä näytti oudolta, oli
-siunaus hänen osanaan. "Kaikki menestyi, mitä hän teki." Ei kulunut
-pitkiä aikoja, kuin 30 sielua oli siirretty pimeydestä valkeuteen. Ne
-olivat ihania kevätpäiviä nuo ajat Ningpoossa! Jumalan henki puhalsi
-kuolleiden ylitse ja he heräsivät. Työ lisääntyi ja työmiehistä oli
-puute. He rukoilivat viittä työmiestä Ningpoon.
-
-
-
-Jumalan tiet ovat ihmeelliset.
-
-
-Kerran kuulin herra Taylorin sanovan: "Jumala etsi pientä miestä ja
-löysi minut!" Niin, herra Taylor oli pieni mies ruumiillisesti ja
-henkisesti omissa silmissään pieni, mutta Jumala oli uskonut suuren
-työn hänelle. Hudson Taylor oli antautunut Jumalan johdatettavaksi ja
-ihmeellisesti Herra veikin häntä suurta päämäärää kohti. Ningpoossa
-ollessa ei hänellä ollut aikaa ajattelemiseen, vaan toimintaan kului
-joka hetki. Se pieni piiri, missä hän työskenteli oli hänelle rakas ja
-alituinen ajatuksen aihe. Ahkerassa työssä ollen murtui hänen
-terveytensä ja hänen oli palattava kotimaahan. Se oli kova isku.
-
-Tultuaan Englantiin ei hän malttanut täydellisesti levätä. Katsellen
-työhuoneensa seinällä riippuvaa Kiinan karttaa tulivat nyt
-kaukaisemmatkin maakunnat häntä lähemmä, alkoivat anastaa alaa hänen
-sydämessään, joka alkoi laajeta laajenemistaan. Hän alkoi ajatella
-niitä satoja miljoonia ihmislapsia, jotka asuivat sisämaassa ja alkoi
-rukoilla heidän edestään. Heille olisi vietävä sanoma Jeesuksesta!
-Maassa olevat lähetyssaarnaajat työskentelivät rannikolla, mutta
-sisämaassa ei ollut ainoatakaan rauhansanoman julistajaa. Hänen
-sydäntään ahdisti! Mitä piti hänen tekemän? Ahdistettu sydän puhkesi
-puhumaan. Hän kirjoitti Kiinan tarpeista innolla ja lämmöllä puhui
-siellä vallitsevasta pimeydestä. Hän kääntyi usean lähetystä
-harrastavan henkilön puoleen, toivoen heissä voivansa herättää
-rakkautta sisämaassa asuvaisiin Kiinalaisiin, mutta aina uudelleen ja
-uudelleen hän pettyi. Sydämet olivat kylmät.
-
-"Mistä varat? Mistä työmiehet? Emme saa Jumalan edelle mennä?"
-sanottiin.
-
-Kiinan sisämaa lepäsi raskaana kuormana hänen sydämellään. Hän rupesi
-sortumaan sitä kantaessaan. Eräänä päivänä, ollessaan kylpymatkalla
-Brightonissa, istui hän meren rannalla ajatellen hänelle painona olevaa
-asiaa. Sydämessään puhellen sanoi hän: "ei kukaan näe Kiinan sisämaan
-hätää. Ei kukaan halua lähteä sinne. Jos minä näen hädän, miksi en itse
-mene sinne, luottaen Jumalaan? Jumala on antanut meille viisi työmiestä
-Ningpoota varten, eikös Hän antaisi sisämaatakin varten tarvittavat
-työvoimat?"
-
-Siinä, meren rannalla, hän ikäänkuin uhrasi itsensä, pyhitti elämänsä
-Kiinan sisämaata varten. Raamattuunsa hän siinä istuessaan kirjoitti:
-
-"Rukoilin Jumalalta 24 halukasta, työhönkykenevää työntekijää.
-Brightonissa Kesäk. 25 p. 1865."
-
-Kuorma oli vierähtänyt hänen sydämeltään. Iloisena, virkistyneenä
-palasi hän kotiinsa. Uskossa otettu askele oli taas otettu ja uudelle
-uralle lähti Hudson Taylor.
-
-
-
-
-V:des Luku.
-
-
-
-Kiinan Sisämaan Lähetyksen synty.
-
-
-Herra _W.T. Bergerin_ kauniissa kartanossa vieraili Kiinan
-lähetyssaarnaaja usein ja siellä puhkesi lähetyksen puuhun uusi
-silmikko, joka sai nimekseen "China Inland Mission" (Kiinan Sisämaan
-Lähetys). Siellä muodosteltiin sen perussäännöt. Se oli oleva koti,
-johon otettiin kaikkiin protestanttisiin kirkkokuntiin kuuluvia
-henkilöitä. Ainoana ehtona oli todellinen sydämen muuttuminen ja halu
-elää Jumalalle, sekä varmuus siitä, että kutsu lähetystyöhön oli tullut
-Jumalalta. Se ei sitoutunut maksamaan määrättyä palkkaa, vaan sen
-mukaan, kuin Jumala varoja antoi. Se ei lainannut eikä ottanut lainaa.
-Jos se antoi, antoi se lahjaksi. Se ei turvannut maallisen vallan, vaan
-yksin Jumalan apuun. Sille ei koottu varoja keräysten, vaan rukouksen
-kautta. Näiden periaatteiden mukaan sen tuli toimia.
-
-Kun 26 p. Toukokuuta v. 1865 valkeni, oli Hudson Taylor valmiina
-lähtemään Kiinaan toisen kerran pienen toverijoukon kanssa. Jumala oli
-kuullut hänen rukouksensa, lähettänyt miehet ja varat. Seurueessa oli
-nyt 7 miestä, 10 naista ja 4 lasta. He olivat köyhiä, mutta heillä oli
-rikas Isä, johon turvaten he lähtivät kaukaiseen, vieraaseen maahan.
-Tuskinpa "Lammermuir" laivassa toisten lienee matkustanut niin
-onnellista seuruetta, kuin tämä seurue oli. Myrskyisen merimatkan
-jälkeen saapuivat he Syyskuussa Shanghaihen. Eräs uskovainen,
-ulkomaalainen kauppias antoi heille kaksikerroksisen varastohuoneensa
-asuttavaksi. Johtaja kävi yksin Ningpoossa, jossa ilokseen näki työn
-edistyneen ja työalan laajenneen.
-
-Lokakuun alkupuolella oli pieni seurue valmiina lähtemään sisämaahan.
-Veneillä kulettiin kanavia ja jokia pitkin. Sivutessa suuria kyliä ja
-väkirikkaita kaupunkeja tiedusteltiin huoneita, mutta ei saatu. Ilmat
-muuttuivat kylmiksi ja veneissä olo tuli vaaralliseksi heikoille. Moni
-sairastui ja palvelijat uhkasivat jättää heidät. Venemiehetkin
-halusivat palata. Uhkaavista pilvistä huolimatta mielet olivat
-hilpeinä. Raamattua luettiin ahkerasti ja usein polvistuttiin
-rukoilemaan.
-
-Tultuaan Hangtsheohen, oli heille asunto tarjona erään ulkomaalaisen
-kodissa. Kohta saivat he vuokratuksi oman asunnon. Jumalan siunaus
-seurasi heitä. Uusia asemia avattiin, uusia tovereita saapui. Jumala
-lähetti työntekijät, antoi varat ja avasi ovet. Kiitos ja ylistysvirret
-sulostuttivat olon niissä majoissa, joissa he oleskelivat.
-
-Ne olivat ihanat ajat, ajat semmoiset, jolloin saatiin tuntea Jumalan
-siunauksen virtaavan alas taivaasta. Monasti olivat koetukset suuret,
-mutta juuri niinä hetkinä saivat kokea Herran lupausten lujuuden. Herra
-ei antanut lastensa tulla häpiään.
-
-Heitä surusi Herralle, ja Hän sinusta murheen pitää. (Ps. 55:23).
-
-Hän tuntee Minun nimeni, sentähden Minä varjelen hänet. Hän avuksi
-huutaa Minua, sentähden Minä kuulen häntä. Hänen tykönänsä olen Minä
- tuskassa. Siitä Minä tempaan hänet pois ja saatan hänet kunniaan.
-(Ps. 91:14-15).
-
-
-
-Lyhyt silmäys K.S.L:n työalan laajenemiseen.
-
-
-Jo v. 1868 alkupuolella oli lähetys saanut lujan jalansijan. Se oli
-juurtunut _Tshenkiang_ maakunnassa ja alkoi nyt haarojaan ojennella
-läheisiin naapurimaakuntiin.
-
-Rohkea, vakava ja ahkera Skotlantilainen, _Yrjö Duncan_ lähti
-_Kiangsuu_ maakuntaan, asettuen asumaan sen pääkaupunkiin Naankingiin,
-jossa työskenteli viisi vuotta. Ruumiillisten voimain riutuminen
-pakoitti hänet kotiin palajamaan.
-
-Lähetyksen johtaja, _Hudson Taylor_, tunkeutui samaan maakuntaan, aina
-Jangtsheohen asti, jossa hän joutui raivostuneen kansan käsiin
-perheineen ja työtovereineen. Saatuaan Tshenkiangissa huoneet asettui
-hän sinne.
-
-Herrat _Meadows_ ja _Williamsson_ saapuivat lopulla v. 1868 _Anhuei_
-maakunnan pääkaupunkiin Ankingiin. Kansa raivostui muukalaisten sinne
-tultua ja huusi: "tappakaa ulkomaalaiset paholaiset!" Jumala esti
-kansaa pahasta ja opettajat työskentelivät siellä niin suurella
-menestyksellä, että paljon kansaa kääntyi väärältä tieltä.
-
-_Kiangsii_ maakuntaan tuli samaan aikaan ensimäiset opettajat.
-
-Eräänä iltana istui Englannissa kaksi ystävystä katsellen Kiinan
-karttaa. Yksi heistä osoitti sormellaan Kiangsiitä sekä Poojang järveä
-ja sanoi toverilleen, _E.H. Cardwellille_: "rukoillaanko Herran
-lähettämään sinut työskentelemään tuon järven rantamille?" Toinen
-suostui siihen ja polvistuen he rukoilivat. Seitsemän vuoden kuluttua
-olikin Cardwell Kiinassa, mutta kaukana Poojang järvestä. Kolme
-kuukautta työskenneltyään Tshenkiangissa, sairastui hän. Sairaus kesti
-puolitoista vuotta. Lääkärit kehoittivat hänen palajamaan Englantiin,
-mutta hän sanoi: "ei ennen kun olen käynyt Kiangsiissa ja Poojang
-järvellä!" Veneellä lähti hän pohjoista kohden ja tuskin kerkesi viikko
-kulua, niin hän jo rupesi paranemaan. Ennen perille saapumistaan oli
-hän terve! Monta vuotta työskenteli hän usealla kulmalla Kiangsiissa.
-
-V. 1866 oli lähetyksellä yksi ainoa asema. Ennenkun v. 1869 päättyi,
-oli niitä 13 ja työmiehiä oli 33.
-
-Tuli v. 1870. Se oli kova koetuksen aika lähetykselle. Työmiesten
-keskuudessa oli paljon sairautta, monet uupuneina, työhön
-kykenemättöminä.
-
-Kansan mieli oli kuohuksissa. Huhuja kapinan syttymisestä oli
-liikkeellä. Kiangsuu maakunnan maaherra murhattiin. Tientsin nimisessä
-kaupungissa, pohjoisessa, oli kauhea mellakka. Kansa hävitti Ranskan
-konsulin asunnon, Roomalaiskatolisen kirkon ja orpokodin, sekä murhasi
-julmalla tavalla 20 ulkomaalaista. Kapina näytti olevan oven edessä.
-
-Seuraavana vuotena mielet rauhoittuivat ja lähetystyötä jatkettiin
-rauhassa. Johtajan heikko terveys pakoitti hänet taas lähtemään
-kotimaahan. Siihen asti ei lähetyksellä ollut mitään johtokuntaa
-kotimaassa, eikä Kiinassa. "Kristuksen rakkauden" vaatimana oli herra
-Berger hoitanut lähetyksen asiat kotimaassa ja herra Taylor Kiinassa.
-Työmaan laajentuessa ja työvoimien lisääntyessä enenivät kotoisen
-johtajan toimet niin, ettei hän niitä yksin voinut hoitaa ja siten tuli
-kotoisen johtokunnan muodostaminen tarpeelliseksi.
-
-
-
-Merkillinen vuosi
-
-
-on v. 1876 niin Kiinan, kuin lähetyksenkin historiassa. Pehkingin
-rauhassa tehdyistä sopimuksista huolimatta Kiinalaiset virkamiehet
-surmauttivat Englannin lähettilään, herra Margaryn ja nyt joutui
-hallitus tekemiseen Englannin kanssa. Kiinan hallitus venytti
-keskustelua, ja 18 kuukauden kuluttua ei asia vieläkään ollut selvillä.
-Silloin Sir Thomas Wade laski alas Englannin lipun. Sota uhkasi syttyä
-ja varmaan olisikin syttynyt, jollei Kiinan hallitus olisi tehnyt
-myönnytyksiä. Tshiifoossa tehtiin Syyskuun 13 p. sopimus, jonka mukaan
-Kiina oli avoinna muukalaisille.
-
-Kiina avoinna! Kuka uskoi sen todeksi? Noin 40 vuotta sitten olivat
-ulkomaalaiset olleet ahdistetut heille avoimissa rajakaupungeissakin ja
-nyt oli heille annettu vapaus liikkua kaikkialla.
-
-"Oi, kallio! kallio! Etkös tahdo aueta!" kerrotaan hurskaan
-katolilaisen lähetyssaarnaajan F. Xavierin huudahtaneen, kun hän tuli
-Kiinan 16 vuosisadalla. Nyt oli kallio auennut ja heti tunkeutui sen
-halkeamiin kiiloja.
-
-Ensimäinen oli _Jobn Mc Carthy_ ja hänen rohkea, uskollinen Kiinalainen
-toverinsa, _Tshuen Ling_. He kulkivat halki Kiinan, idästä länteen.
-Kaikkialla kohdeltiin heitä hyvin. Aina Tiibetin rajoille kulki _James
-Cameron_.
-
-Jo v. 1874 matkusti herra _Budd Huupeh_ maakunnassa ja seuraavana
-_Huunaanissa_ ja _Henry Taylor Hoonaanissa_. V. 1876 lähtivät herrat
-_Baller ja King Shensiin_. Kaksi lähti _Kueitsheo_ ja _Kaansuh_
-maakuntaan ja kolme _Kuangsiin_.
-
-
-
-Nälkävuosi Shaansiissa.
-
-
-V. 1877 tulivat herrat James ja Turner toisen kerran Shaansii
-maakuntaan, pohjois-Kiinassa. Heidän matkansa oli surullinen matka.
-Pariin, kolmeen vuoteen ei ollut sadetta niillä tienoilla, joiden
-kautta kulkivat. Ruoho oli kuivettunut, hiekka muuttunut tomuksi, joka
-sakeana pilvenä kiiti tuulen muassa. Hartaasti rukoilivat ihmiset
-"puusiaan", mutta ne eivät auttaneet. Nälkäkuume alkoi raivota. Sadat
-surmasivat itsensä välttääkseen nälkään kuolemista.
-
-Herra James sairastui kuumeeseen ja heidän täytyi lähteä paluumatkalle.
-Siitä kertoo herra Turner näin:
-
-"Valtateillä, joilla aina keväisin on suuri liike, oli nyt hiljaista,
-tyhjää. Pellot olivat kulona. Ei missään näkynyt ruohoa, ei viheriäistä
-heinänkortta. Monena vuotena perättäin olivat kylvyt menneet hukkaan.
-Ne, joilla vielä oli siementä, eivät uskaltaneet niitä panna maahan.
-Monet puut olivat kuoritut nälän sammuttamiseksi.
-
-"Teillä ihmiset kiemurtelivat kuoleman tuskissa. Heitä ei kukaan
-säälinyt, eikä kukaan välittänyt heistä, sillä kuolemisen näkemiseen
-oli totuttu. Sadottain makasi ruumiita teillä. Me näimme ne. Muutamista
-juuri oli henki lähtenyt ja toiset olivat jo aikasemmin kuolleet.
-Nälkäiset koiralaumat hiipivät niiden ympärillä odottaen siksi, kunnes
-joku joukosta ensin ryntäsi kuolleiden kimppuun. Monet ruumiit olivat
-hirmuisen näköiset.
-
-"Kaupunkien ulkopuolella oli kasoittain pääkalloja, luita, ja ihmisen
-lihan kappaleita. Kylissä makasivat kuolleet läjissä. Perheet olivat
-hajoitetut, vaimot myydyt, lapset joko myydyt tai heitetyt vuorten
-rinteille kuolemaan ja miehet olivat lähteneet elatusta muualta
-etsimään." -- -- --
-
-Silloin maakunnan maaherra, jalomielinen, hyväätekeväinen Tseng,
-ilmoitti hallitukselle siellä kuolevan 1,000 päivässä. Ennen Kesäkuuta
-v. 1878 arvellaan vähintäin 5 miljoonaa ihmistä kuolleen. Englannista
-tuli 40 tuhatta puntaa hädänalaisille jaettavaksi. K.S.L--s jakoi
-enemmät kuin puolet näistä rahoista. Hädän lieventämisen kautta aukeni
-maakunta evankeliumille.
-
-"Anokaa niin teille annetaan."
-
-Ne miehet, jotka matkustelivat halki Kiinan, olivat tavallaan vakoojia,
-sillä he ottivat selkoa paikoista, joihin olisi sopiva asettua asumaan.
-Monet niistä kaupungeista, joissa he kävivät, ovat nyt lähetystyön
-keskustana. He siroittelivat siemeniä, jotka itivät ihmissydämissä,
-antaen kerran kauniin sadon. Työvoimista vaan oli puute. Monet
-lähetyksen jäsenistä kokoontuivat v. 1881 Uutshangiin keskustelemaan
-lähetystä koskevista asioista ja pyytämään Jumalalta uusia apulaisia.
-Tarvittiin ainakin _seitsemänkymmentä_. Kun oli rukoiltu, niin heti
-kiitettiin heistä, sillä oltiin varmat rukouksen kuulemisesta. Kohta
-saapuikin yhdeksän ja ennen v. 1884 loppua olivat kaikki 70 Kiinassa.
-
-Työ laajentui niin, ettei herra Taylor enään yksin jaksanut toimia,
-sentähden muodostettiin johtokunta johon kuului 10 Kiinassa kauvemmin
-ollutta lähetyssaarnaajaa. V. 1886 kokoontui tämä johtokunta Ankingissa
-ja silloin pyydettiin vuoden kuluessa, _sata uutta työmiestä_ ja
-alettiin heti valmistautua heitä vastaanottamaan. Uusia tulokkaita
-varten perustettua kaksi kotia, joissa he saavat opiskella kieltä.
-Kiinassa kauvan ollut ja kieleen perehtynyt herra Baller etevien
-apulaisten kanssa alkoi järjestää oppikirjain kirjoittamista.
-
-Rukous tuli kuulluksi ja ennenkun vuosi oli päättynyt, olivat viimeiset
-tästä sadasta jo matkalla Kiinaan.
-
-Lähetyksellä on nykyään 870 työmiestä. Sillä on Shanghaissa kaunis,
-mukava koti, joka on avoinna muillekin, eikä vaan sen omille jäsenille.
-Se on iso perhe, jossa koetetaan katsoa jokaisen parasta. Tämän suuren
-perheen tarpeista puhutaan taivaalliselle Isälle ja Hän ei ole antanut
-siltä mitään puuttua. Sillä on asemia 14 maakunnassa.
-
-"Jos ei Herra huonetta rakenna, niin he hukkaan työtä tekevät, jotka
-sitä rakentavat. Jos ei Herra kaupunkia varjele, niin vartijat hukkaan
-valvovat." (Ps. 127).
-
-
-
-
-VI:des Luku.
-
-
-
-Sananen meidän pienestä lähetyksestämme.
-
-
-Oltuaan toista vuotta Kiangsiissa, muutti Agnes Meijer luoksemme
-Tshenkiangiin Kiangsuussa. Keväällä v. 1896 tuli hän kotimaahan, aikoen
-seuraavana vuotena palata Kiinaan, mutta salainen, hänelle itselleenkin
-tietämätön sairaus ehkäisi siitä. Lääkärin kehoituksesta hän antautui
-leikattavaksi ja kuoli muutaman päivän kuluttua. Hän sai mennä ijäiseen
-kotiin, jossa tapaamme toisemme ja kotimaan multaan kätkettiin hänen
-maallinen majansa odottamaan Jeesuksen tuloa.
-
-Keväällä v. 1898 saimme kotimaasta uusia tovereita, sillä neidet Sofia
-Lagerstam ja Eelin Cajander sekä herra V. Grönlund saapuivat melkein
-yksinajoin Kiinaan.
-
-Sisämaahan pääsemisen toive eli sydämissämme. Kesän kuluttua
-matkustimme Shanghaihen passin saamisen toivossa ja suureksi iloksemme
-olikin tie nyt auki. Sirtshuen, Huupeh, Huunaan ja Kiangsii olivat ne
-maakunnat, joissa saimme asustaa. Jätimme paikan valinnan Lähetyksen
-johtokunnalle ja Marraskuun 5 p. tuli tieto, että
-
-
-
-Huunaan maakunta
-
-
-oli määrätty työmaaksemme, Huunaan, jonka asukkaat ovat kuuluisat
-ylpeydestään ja vihamielisyydestään ulkomaalaisia kohtaan. K.S.L:llä
-oli Huunaanin itärajalla vasta avattu asema, ja se oli oleva ensialussa
-meidän kotimme.
-
-Toiset, vastatulleet toverit, jäivät rannikolle kieltä lukemaan ja minä
-sain ensin yksin matkustaa sinne. Kaan virran varrella olevassa Kihan
-nimisessä kaupungissa työskenteli silloin Ruotsalainen herra Thor
-rouvineen. Herra Thor lähti oppaakseni. Kymmenen päivän kuluttua
-saavuimme Huunaaniin
-
-
-
-
-Hsiongkuan Shir
-
-
-nimiseen pieneen kylään, jossa oli viisi ooppiumipesää, majatalo ja
-lähetysasema. Kuukauden kuluttua sain lähteä pois kylätappelun tähden,
-jotka niillä tienoin eivät ole harvinaisia. Tohtori Keller lähetti Liu
-nimisen apulaisensa avukseni. Kihanissa tapasin herra Orr Evingin,
-jonka mielestä Huunaan oli liian vaikea työmaa meille naisille ja
-ehdoitteli kotipaikaksemme Huunaanin rajan lähellä olevaa Jongsin
-nimistä kaupunkia, tai Liitien nimistä kylää.
-
-Huunaaniin mennessä pysähdyimme Jongsinissa ja silloin tuli kaksi
-paikkakunnan miestä pyytäen meidän jäämään sinne, sillä siellä oli
-huoneet tarjona. Herra Orr Eving päätti asiasta puhua Lähetyksen
-johtajan kanssa ja odottaessamme tietoa heidän mielipiteistään palasin
-Huunaaniin. Palvelijattareni sairastui ja sairastuin minäkin. Kolme
-päivää kotona oltuamme jo tuli isäntä taas pyytämään että menisimme
-pois rajan toiselle puolelle, sillä kyläsotaa vieläkin jatkettiin. Ei
-auttanut muu kuin lähteminen. Rankkasateessa kulimme monet matkat. Ei
-ollut majataloja tien varrella, mutta eräs ystävällinen emäntä otti
-meidät huoneeseensa ja hoiti meitä hellästi. Jumala siunatkoon häntä!
-Parin päivän kuluttua tuli tohtori K. ja vei meidät Kihaniin. Sinne oli
-saapunut tieto herra Orr Evingiltä. Johtaja suostui hänen
-ehdotukseensa. Rannikolta tulivat sisaret Cajander ja Lagerstam. Heti
-lähetimme evankelista Liun _Jongsiniin_. Saimme sieltä hyviä sanomia.
-Vuokrasimme tarjona olevan talon ja laitoimme sen kuntoon.
-
-Kesäkuun 18 p. v. 1899 matkustin Eelin Cajanderin kanssa sinne. Nyt oli
-meillä
-
-
-
-Oma lähetysasema!
-
-
-Sydämemme uhkui kiitollisuudesta Herraa kohtaan astuessamme uuteen
-kotiimme. Kuinka juhlallinen ja kaunis se olikaan! Sen mustat, likaiset
-seinät olivat nyt valkoiset ja kaunistetut punaiselle paperille
-kirjoitetuilla Raamatunlauseilla. Puhtaaksi lakaistu tiililattia,
-uudet, punaiseksi maalatut pöydät ja rahit, siellä istuvat
-valkonuttuiset, kokoukseen saapuneet ihmiset -- kaikki tuo teki meihin
-suloisen vaikutuksen. Vanhat ovat kadonneet ja katso! kaikki ovat
-uudeksi tulleet! saatoimme syyllä sanoa. -- Tuo ennen pimiä, ikävä talo
-oli uudeksi muuttunut. Nyt alkoi ihana aika Jongsinissa. Aamusta iltaan
-asti oli meillä ihmisiä. Sanoma tulostamme levisi kulovalkean lailla ja
-kansaa tulvi meitä katsomaan. Yhtenäkin päivänä kävi meillä 300 naista,
-puhumattakaan miehistä ja lapsista. Saimme sanoa monta hyvää sanaa
-Jeesuksesta noille rakkaille ihmisille, jotka eivät koskaan olleet
-kuulleet Hänestä. Ne ajat olivat ihanat ajat!
-
-Parin viikon kuluttua sisar Cajander palasi Kihaniin lukemisiaan
-jatkamaan ja minä jäin Jongsiniin evankelista Liun kanssa, jonka
-tohtori Keller mielellään antoi meille apulaiseksi.
-
-Vähää myöhemmin täytyi Hsiongkuan shirissä olevien Kiinalaisten veljien
-paeta sieltä Jongsiniin ja niin hävisi se pieni asema rajan toisella
-puolella. Nyt oli meitä neljä ja työtä riitti meille kaikille.
-
-Syyskuussa tuli Eelin Cajander ja paria viikkoa myöhemmin Sofia
-Lagerstam Jongsiniin. Sofia Lagerstam auttoi kaikkia sairaita, jotka
-vaan uskalsivat antautua muukalaisen hoitoon. Veli Tshang hoiti
-perustamaansa ooppiumisairaalaa.
-
-Syksy, talvi ja kevät kului ahkerassa työssä. Saimme kylvää ja niittää
-yht'aikaa. Kevätpuolella neiti Lagerstam matkusti pohjois-Kiinaan ja me
-jäimme kahdenkesken.
-
-Seitsemäntoista miestä ilmaisi haluavansa kastetta, mutta ainoastaan
-_kahdeksan_ oli sen mukaan, kuin ihmissilmä taisi nähdä, kypsyneitä sen
-askelen ottamiseen. Valkeni sitten Toukokuun 19 p. v. 1900. Silloin oli
-
-
-
-Ensimäinen kastejuhla Songsinissa,
-
-
-siellä olevan seurakunnan syntymäpäivä! Aamulla aikaiseen menimme
-kaupungin ulkopuolelle. Aamuauringon valaistessa ihanaa maisemaa ja
-muurille kokoontuneen suuren ihmisjoukon katsellessa kastettiin 8
-miestä Luu virran kirkkaassa vedessä. Kohta kastejuhlan jälkeen saimme
-uusia tovereita. Suomesta tuli neiti Anna Ehrström ja itä Kiangsiista
-neiti Hanna Bance. Kiitollisena työvoimien lisääntymisestä aloimme
-ajatuksissamme suunnitella syksyn ohjelmaa. Meillä ei ollut
-aavistustakaan myrskystä, jonka pyörteet kohta meitäkin kohtasivat.
-Kaikkialla kohdeltiin meitä hyvin, mutta
-
-
-
-Yht'äkkiä muuttui kaikki!
-
-
-Uhkauksia ja huhuja alkoi kuulua. Huhuiltiin kapinasta. Vapaaehtoista
-sotaväkeä kulki rantapuolelle. Mielet olivat levottomat. Kaupungin uusi
-päällikkö kohteli meitä tylysti ja sen mukaan muuttui kansankin mieli
-meitä kohtaan. "Tapettavat!" huudettiin kun kulimme kaduilla. Asemamme
-kävi tukalaksi. Pakanat alkoivat vieroa meitä, eivätkä uskaltaneet
-luoksemme tulla.
-
-Heinäkuun 13 p. saapui tohtori Keller Huunaanista, jossa myöskin oli
-levotonta. Kaupungin hallitus pyysi hänen poistumaan ennenkun kansa
-nousi raivoon. Kuultuaan uhkaukset Jongsinissa, jäi hän kaupunkiin
-ollakseen meille apuna hädän tultua.
-
-Tuskin oli Heinäkuun 22 p. valennut niin meille tuotiin punaiselle
-paperille kirjoitettu uhkaus. Se oli Sunnuntaiaamu. Siitä näimme että
-26 p. oli määrätty kuolinpäiväksemme. Tohtori Keller tarjoutui jäämään
-asemallemme, sekä tarjosi veneensä meille, jolla olisimme heti päässeet
-pakoon, mutta me hylkäsimme hänen tarjoukset. Keskusteltuamme ja
-rukoiltuamme päätimme jäädä Jongsiniin -- emmekä koskaan ole tarvinneet
-sitä katua! --
-
-Vaara oli todellinen. Ihmeellisin viikko elämässämme oli viikko jonka
-sinä päivänä aloitimme Jongsinissa. Olimme kuolemaan tuomitut.
-Saattoivathan murhaajat tulla ennen määräpäivääkin! -- Syvä rauha
-vallitsi sielussamme. Olimmehan Jeesuksen omat niin kuolemassa, kuin
-elämässäkin.
-
-Muutamat pakanat, tullen luoksemme, sanoivat:
-
-"Ihmiset sanovat tulevansa tappamaan teidät. Ettekö te pelkää?"
-
-"Emme", -- vastasimme, "sillä ei kuolema vahingoita meitä. Me luotamme
-Jeesukseen. Hän on antanut kaikki syntimme anteeksi ja siksi meillä on
-rauha sydämessä. Kun kuolemme, menee sielumme Hänen luokseen. Jos
-ihmiset tappavat meidät, eivät he meitä vahingoita, vaan itseään.
-Olemme teidän ystäviänne ja rakastamme teitä. Emme soisi teidän pahaa
-tekevän, vaan tahtoisimme, että tekin turvaisitte Jeesukseen ja
-tulisitte onnellisiksi."
-
-Mennessään olivat he keskenään sanoneet:
-
-"Jeesuksen opetuslapset eivät pelkää kuolemaa!"
-
-Jättäen itsemme kokonaan rakkaan Vapahtajamme huostaan, odotimme
-Torstain tuloa. Meillä ei ollut mitään maallista turvaa. Varuillamme
-olimme. Aina illoin panimme Raamatun ja rahat pieneen kääröön
-valmiiksi. Hädän tultua olisimme koettaneet paeta, jos olisi ollut
-mahdollista. -- Odotuspäivinä saimme otteen eräästä julistuksesta, joka
-ilmaisi vaaran todellisen suuruuden. Erään kristityn herran appi
-markkinoilla käydessään oli nähnyt tämän uhkauksen, otti siitä otteen,
-lähetti vävylleen pyynnöllä, ettei hän enään tulisi luoksemme, sillä
-ulkomaalaiset olivat tuomitut tapettavaksi. Vävy ei pelännyt, vaan tuli
-heti meille ilmoittamaan asiasta. Määräpäivä tuli. Haudan hiljaisuus
-vallitsi ympäristössämme. Rukoushetki aamusella oli siunattu hetki.
-Kaupungissa asuvaiset kristityt tulivat, mutta muut eivät uskaltaneet
-avata oveamme. Päivä kului ja ilta tuli. Sanan ympärille kokoonnuimme.
-Pari sotilasta pistäytyi sisälle. Hiljaisina istuen hetkisen,
-poistuivat he. Yö kului rauhallisesti.
-
-Seuraava päivä ei vielä puoleen kerinnyt kulua, kun jo tuotiin ilmoitus
-uudesta uhkauksesta. Saimme kappaleen siitä käsiimme. Kaupungin
-hallitus alkoi nyt pyytää että menisimme pois, mutta me kieltäydyimme
-lähtemästä. Pyyntö uudistettiin. Rukoilimme Jumalan johtamaan meitä
-ja pian selveni meille Hänen tahtonsa. Sunnuntaina lähetimme
-hallitukselle sanan, että lähdemme heti, kun saamme kirjeen Kihanista.
-Sunnuntai-iltana lähti kirjeenviejä matkalle, palasi Torstai-iltana
-tuoden määräyksen Kihaniin menemisestämme. Seuraavana aamuna ilmoitimme
-kaupunginpäällikölle olevamme valmiit lähtöön ja hän lupauksensa
-mukaan hankki meille veneen. Illan suussa jätimme pienen, rakkaan
-kotimme ja ajattelimme palata sinne kuukauden kuluttua! --
-
-Viisi kristittyä jäi taloomme työtä jatkamaan. Tuskin olivat silmänsä
-auki saaneet seuraavana päivänä, kun jo suuri kansajoukko hyökkäsi
-asuntoomme. He pääsivät pakoon. Kaupunginpäällikkö riensi sinne
-sotaväen kanssa, hajoitti joukon ja lukitsi oven sinetillään.
-
-Hurjistunut miesjoukko lähti meitä takaa-ajamaan ja armotta se olisi
-meidät surmannut, jos olisi saavuttanut, mutta Jumala ei antanut meitä
-heidän käsiinsä.
-
-Lähdimme kodistamme ja erosimme ystävistämme vaan kuukaudeksi -- mutta
-eronaika on pidentynyt vuosiksi! --
-
-Tuskin uskoimme sitä, mitä oli tapahtunut. Joka silmänräpäys jouduimme
-kauvemmaksi niistä, joiden parissa olimme työskennelleet kuukausia.
-Mutta toivo takasinpalajamisesta ilahdutti mieltämme.
-
-Tiistaiaamuna venemiehet eivät nostaneet ankkuria, vaan tahtoivat
-viipyä kolme päivää samassa paikassa, sillä he pelkäsivät Kihanissa
-olevaa sotaväkeä. Ehdotus ei ensinkään ollut meidän mieleinen, mutta
-vähän ajan kuluttua näimme että Jumalan tahdosta sekin oli. Siinä
-viipyessämme tuli kirjeentuoja Kihanista. Kirjeen sisältö hämmästytti
-meitä. Sieltä kirjoitettiin:
-
-"Viipykää kolme päivää siinä, missä kirjeentuoja tapaa teidät, sillä
-täällä oleva sotaväki on levotonna." -- Taaskin puhkesi sydämestä
-harras kiitos Jumalalle suojeluksesta.
-
-Päivä kului ja illan tultua laskettiin ankkuriin keskellä jokea. Jo
-olimme levolle laskeutuneet. Yht'äkkiä kuului huuto rannalta. Siellä
-seisoi mies lyhty kädessä ja huusi:
-
-"Isäntä! isäntä! Onko ulkomaalaisia opettajia veneessä?"
-
-Sydän vavahti. Oliko se ystävä vaiko vihollinen? Jumalalle kiitos! Se
-oli ystävän ääni! Se oli eräs kristitty Kihanista. Hän toi kirjeen,
-josta luimme jokseenkin seuraavat sanat:
-
-"Tulkaa alas. Sotamiehet ovat jo menneet. Sota on syttynyt. Pehking on
-piiritystilassa. Lähetyssaarnaajia murhattu. Kiireesti rannikolle."
-
-Ankkuri nostettiin ja päivän koittaessa olimme Kihanissa, jossa meihin
-yhtyi W. Taylor perheineen. Parin viikon kuluttua olimme rannikolla.
-Shanghai vilisi lähetyssaarnaajista, jotka olivat tulleet eriosista
-maata. Moni meille tuttu toveri oli tullut murhatuksi. Toiset olivat
-saaneet kestää paljon vaivoja pakosalla ollessaan, ja muutamat olivat
-ihmeellisesti pelastuneet.
-
-Siellä tapasimme Verna Hammarénin, joka oli joutunut naimisiin
-lähetyssaarnaaja D. Croftsin kanssa, sekä Sofia Lagerstamin. Kohta
-saapui sinne Vilho Grönlundkin Shensii maakunnasta.
-
-Pimeydenvalta näytti voittaneen. Mutta -- niin ei ollut. Kristuksen
-kirkko oli nouseva puhdistettuna ja vahvistettuna kärsimyksien
-kiirastulesta. --
-
-Nähdessämme sadottain lähetyssaarnaajia rannikolla, muistui herra
-Taylorin sanat mieleen. Vähää ennen Kiinaan tuloani oli hän lausunut:
-
-"Meillä ei ole enään pitkä toimimisaika, sillä muutaman vuoden kuluttua
-meidät ajetaan pois maasta!" Tämä ennustus oli toteutunut. Vuosi ja
-toistakin kului ennenkun opettajat pääsivät takasin asemilleen.
-
-Sisaret palasivat Jongsiniin vasta Lokakuussa v. 1901. Jumalan armon
-kautta on pieni seurakunta nyt 30 jäseninen. Meillä on kaksi
-sivuasemaakin.
-
-Työmaa on laaja ja ovet auki, mutta työväkeä vähän. Nykyään on
-Jongsiniin saapunut neiti Edith Ingman, joka lähti Suomesta viime
-syksynä.
-
-Jos Kiinalaisia olisi 250 miljoonaa ja he kulkisivat tuosta ohitseni
-yksitellen, niin saisin istua 17 vuotta tässä paikassa, ennenkun
-viimeinen olisi ohimennyt, -- mutta heitä onkin ainakin 400 miljoonaa!
-
-Herra Jeesus on heidänkin tähtensä kuollut ja Hänen tahtonsa on se,
-että hekin kuulisivat Hänen rakkaudestaan.
-
-"_Eloa on tosin paljon, mutta työväkeä vähän_."
-
-"Nostakaa silmänne ylös ja katselkaa vainioita, sillä ne ovat jo
-valmiit elonajaksi. Ja joka niittää, hän saa palkan ja kokoaa hedelmän
-ijankaikkiseen elämään."
-
-_Kuka tahtoo lähteä kylvämään ja niittämään?_
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTELMIA KIINASTA***
-
-
-******* This file should be named 62445-8.txt or 62445-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/6/2/4/4/62445
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/62445-8.zip b/old/62445-8.zip
deleted file mode 100644
index 5c649c7..0000000
--- a/old/62445-8.zip
+++ /dev/null