diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-30 22:06:07 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-30 22:06:07 -0800 |
| commit | dab03e05b30c1c057a79c1a3700c068ef240da34 (patch) | |
| tree | 0373bd60711d7ffb17ad947e8cccc456fb3b573d | |
| parent | 3436b7900b0dc0be61565b8430e9383595408860 (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62388-8.txt | 2992 | ||||
| -rw-r--r-- | old/62388-8.zip | bin | 40963 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2992 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..e659003 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #62388 (https://www.gutenberg.org/ebooks/62388) diff --git a/old/62388-8.txt b/old/62388-8.txt deleted file mode 100644 index a7d385e..0000000 --- a/old/62388-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2992 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Laatokan kalastajat, by Ruupert Kainulainen - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Laatokan kalastajat - 3-näytöksinen kansannäytelmä lauluineen ja tansseineen - - -Author: Ruupert Kainulainen - - - -Release Date: June 13, 2020 [eBook #62388] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK LAATOKAN KALASTAJAT*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -LAATOKAN KALASTAJAT - -3-näytöksinen kansannäytelmä lauluineen ja tansseineen - -Kirj. - -RUUPERT KAINULAINEN - - - - - -Jyväskylässä, -K. J. Gummerus Osakeyhtiö, -1916. - - - - -HENKILÖT: - -_Juho Pärssinen_, pientilallinen ja kalastaja. -_Loviisa_, hänen vaimonsa. -_Ylli_, heidän poikansa. -_Mauno_, heidän renkinsä. -_Simo Tiira_, talokas ja kalastaja. -_Kalle_, hänen poikansa. -_Mari_, heidän emännöitsijänsä. -_Perttu_, heidän renkinsä. -_Vappu Inkinen_, orpo tyttö. -Iivan, | munkkeja. -Stepan, | -Soittoniekka, kylännuorisoa ja munkkeja. - -Tapahtuu Laatokan seuduissa 20:nnen vuosisadan alussa. - - - - -Ensimäinen näytös: - - -(Laatokan lahden ranta. Kauempana ulappa. Rantapiha Pärssisen ja Tiiran -talojen välillä. Molemmilta sivuilta näkyy osa aittarakennusta. -Toisella sivulla peräkulmauksessa näkyy kahden suuren meriveneen kokat. -Syyskesän aamuyö.) - -(Kaukaa kuuluu loittonevaa nuorison laulua ja hanurin soittoa.) - -_Mauno_ (istuu Marin aitankynnyksellä tupakoiden): Niin Mari! -- -Nukuitko jo? - -_Mari_ (aitassa): Nythän tässä nukkumaan, kun siinä volmotat! -- Noo, -Mauno! Laske nyt minut katsomaan, joko aurinko nousee. (Tulee -aitasta... Katsoa tirkistelee...) Talkoistahan ne nuoret vasta tulevat. --- Mene nyt jo pois Mauno. -- Ja epäile vaan, jos tahdot; mutta minulla -on Amerikassa sukulaisia. Vieläpä tässä saan päivännousuun nukkua -pienen putkun. (Menee haukotellen jälleen aittaansa.) - -_Mauno_: Hm! Luulin sinun jo ylösnousevan, sentään sinut herätinkin. -(Menee venheen luo, vanhan verkon kanssa hääräämään...) - -_Ylli_: (tulla syöksähtää...) Sinäkös se olitkin, Mauno! - -_Mauno_ (matkien): Sinäkös se... -- No, sinäkös se olitkin Ylli! -- -Lentää niin, että oli vähällä vielä näin syksyllä vanhan miehen housut -uittaa! - -_Ylli_: Olisitpa nyt kiveltä veteen putkahtanut, niin eipä olisi sitten -Laatokan vesi juotavaksi kelvannut Käksalmen hevosille. - -_Mauno_: Niin, eikä kalatkaan sen kylän asukkaille syötäväksi. - -_Ylli_: Niin! Mutta luulin sinua Vapuksi. - -_Mauno_: Ha, ha, ha! No, etpä sitten paljollakaan erehtynyt. - -_Ylli_: Oletko jo nähnyt hänen talkoista tulevan? - -_Mauno_: Jos myönnän, niin valheen korviis työnnän! -- Mutta kuinka -sinä nyt niin hänet käsistäsi päästit? - -_Ylli_: No, siellä talkoissa oli toisen kylän tyttöjä, -- niin -saatoimme heitä vähän. - -_Mauno_: Ja omasi häipyi! -- Vot sillä lailla, -- sanoi harju-ukko! -- -Mutta kylläpä myöhään tanssittekin. - -_Ylli_: Nuoruus ja hulluus... (Heittäytyy pitkäkseen.) - -_Mauno_: Mutta entäs uni ja soutu nyt kalamatkalla? - -_Ylli_: No, tuskin siitä tänään kalaan lähdöstä tuleekaan mitään. - -_Mauno_: Soo! ja sinäkö niin sanot! Senkö tähden, että te hullut olette -koko yön valvoneet! -- Mutta onhan meitä viisaita, nukkuneitakin toki! -(Näppää kepillä puoli leikillä Ylliä pakaroille.) Nukuttaako poikaa! - -_Ylli_: Noo, eihän virkaveljesi Tiiran Perttukaan ole vielä -kaupunkimatkaltaan palannut. - -_Mauno_: No siinä se on kyllä yksi vanhempikin vetelys. Mutta kai hän -jo vihdoin viimein palaa. - -_Ylli_: Mutta ehkä niin seilissä, ettei kykene soutamaan lähtemään. - -_Mauno_: Se on lähteminen vain! - -_Ylli_: Niin, et uskalla häntä, kilpakosijaasi jättää tänne kotiin, -Marin luo, -- jos Tiiralaiset jonkun muun soutajan ottaisivat hänen -tilalleen? - -_Mauno_: No et sinäkään uskalla jättää Tiiran Kallea, Vappusi vahdiksi. - -Ylli: Hm! No, -- samat lie meillä salakarit. -- Mutta etkö Kalleakaan -ole vielä nähnyt talkoista tulevan? - -_Mauno_: En niin kengänkärkeä. - -_Ylli_ (nousten lojumasta): Peijakas! -- Missähän se Vappu oikeen... -(Menee...) - -_Mauno_ (huutaen jälestä): Suoriudu vain ajoissa tänne! -- Isännätkin -ovat jo kohta hereillä ja lähdetään! (Puuhailee edelleen...) - -_Vappu_ (laulaa näkymättömissä): - - Orpo olen, orpo vain, - orpo myös nyt lemmestäin, - toiseen kiintyi armahain, - yksin jäin, yksin jäin! - -(Tulee esille kansallispukuun puettuna, istuutuu aittansa portaille -jatkaen laulua.) - - Täyttynyt ei aatelmain... - Niinkuin päivää kukkanen - hänen puoleen katsoin ain... - Mut hän liittyi toisehen... - - Huolissani laulelen, - orpo myös nyt lemmestäin; - kuin suvilintu talvehen; - yksin jäin, yksin jäin. - -_Mauno_ (esille): No siinähän... Et sinä kohta kuole... Kun Ylli tässä -sinua melkeen vesisilmissä kaihosi. - -_Vappu_: Vai kaihosi... Vaikka toisen kylän tyttöjen kanssa äsken -Nikkilän talkoista lähti. - -_Mauno_: Noo, sattuuhan sitä sen verran eri "fikuria". Mutta kyllä se -poika vain sinua rakastaa! - -_Vappu_: Rakastanee nyt sentähden kuin muutkin, kun kuuli minun -odottamatta Amerikasta sukulaisperuja saavani. - -_Mauno_: Ole! Tämä Tiiran Kalle ennemmin sinua vain sentähden mielinee. - -_Vappu_: Niinkö sinäkin luulet. - -_Mauno_: No, näithän, että silloinhan hän vasta sinut havaitsi, kun -lehdessä sinua perijäksi ilmoitettiin. Ja hehän nyt erintoden -tarvitsevat rahoja, kun kuuluu se kauppias saataviaan kiristävän; sitä -lainaa, jonka Tiira teki Kallen kouluttamisen johdosta. Vaikka mikä -siitä pojasta nyt tuli! Hamppari, suoraan sanoen! Joi vain siellä -Helsingissä pari kolme vuotta! Niin meni turhaan hänen lukunsa, kuin -tina tuhkaan! Ja siitä surusta se äitinsäkin ennen aikaansa sortui -hautaan. - -_Vappu_: Mutta onhan Kalle nyt raitis. - -_Mauno_: On, kun ei milloin saa... mökäöljyään! Ja tavalliseksi -maalaiseksi sen herran on vain taivuttava. Äläkä sinä sen narrin -merkkeihin luota! Rahojen tähden hän vain sinua mielii. - -_Vappu_: Niinpä lienee... samoin kuin ne kymmenet muutkin... ja -Yllikin. - -_Mauno_: Ole! Kyllä Ylli on sinua jo ennemmin mielinyt! Niinkuin et -tietäisi... Mutta nyt vasta hänkin sitte rupesi puoliaan pitämään! Ja -onhan hänellä siihen etuoikeus! Kun samassa talossa, vaikka eri tuvassa -asustattekin. Niin, hän oli vain vähän kaino. - -_Vappu_: Jopahan... - -_Mauno_: Ja siinä tarkoituksessa äitisikin vielä kuolinvuoteellaan -kehoitti sinua Pärssisellä asumaan. Ja isäsikin oli niin jutellut viime -kalaretkellään, kun Laatokka hänet uhrikseen nieli. Niin, ja olethan -sinä emännän, Loviisan heikontuessa heitä taloustöissäkin jo autellut, -kuin miniä ainakin. - -_Vappu_: Ha, ha, ha! Sinäpä Mauno vasta osaat! Luulen kohta, että Ylli -on sinut ihan jo puhemiehekseen pyytänyt. - -_Mauno_: Enköhän tuolta kohta paitaa saakin. - -_Vappu_: Ha, ha, ha! -- Ja sitte sinä varmaan pyydät hänet -puhemieheksesi tälle sinun mielitietyllesi, Musakan Marille (viittaa -Marin aittaan) ja annat sen paidan takaisin. - -_Mauno_: Ole! Kyllä sitä näin vanha jo itsekin rohkenee kieltään -soittaa. - -_Vappu_: Mutta sinä ja Perttu ihan varmasti vain rahojen toivossa -kävitte Maria riijailemaan, kun kuulitte että hänelläkin on Amerikassa -sukulaisia? - -_Mauno_: Ole nyt! Soo! Vappu... En minä ainakaan. - -_Vappu_: Kas, kas, kun Mauno punastui! Kyllä se niin on, hi, -hi, hi! Mutta jospa olikin Mari niin ovela, että keksi koko -Amerikka-sukulaisjutun, nähtyään minulle niin paljon kosijoita sen -johdosta ilmestyneen. - -_Mauno_: Ettäkö... Olehan... - -_Vappu_: No! -- Vaikka mikäs! Onhan Mari vielä muutenkin topakka -ihminen, -- vaikka maitohampaat häneltä lienee jo menneet! He, he, he! -Mutta eiköhän siinä kaupassa sen talon mies Perttu voittane, sillä -onhan Marikin kuin Tiiran väkeä. - -_Mauno_: Mutta kukaan ei ole profeetta omalla maallaan. - -_Vappu_: Eipä sitte minun ja Yllin suhteenkaan! -- Mutta suoraan -sanoen, ei luulisi Marinkaan tykkäävän niin kovasta juoposta, kuin -Perttu on. Vaikka hauska mieshän se Perttu on muuten. - -_Mauno_: Mutta palasi hän nyt humalassa tai ei, niin silti vain -kolmanneksi Tiiran venekuntaan! -- Joskaan meidän Yllikään ei oikeen -lähtöpäällä ole yön tanssailtuaan. - -_Ylli_ (tulee): Siinähän sinä... (Koppaa kiinni Vapun.) - -_Mauno_: Paistakaahan nyt särkiä siinä, ennenkuin lohia ja siikoja -vetelemään lähdemme. (Poistuu.) - -_Vappu_ (vapauttaen itsensä): No, eikö Joen tytöt olleetkaan -mieleisiäsi? - -_Ylli_: Älähän nyt turhasta viitsi, Vappu... Etenkin tuota... kun minä -aion nyt sinulle puhua vakavasti. - -_Vappu_: Miksi et jo ennemmin ole... Tai haasta päivällä... - -_Ylli_ (ottaa jälleen kiinni): Et saa mennä... Katsos! jos me lähdemme -nyt tänään jo kalallekin ja viivymme siellä viikkokausia, niin... - -_Vappu_: ... niin ei sinulle minua ikävä tule... Anna minä menen -muuttamaan pukuni... kohta pitää lypsyynkin... Sillä ei kai äitisi itse -kykene vielä tänäänkään... - -_Ylli_: En, minä en päästä sinua nyt, ennenkuin olen sanonut asiani! -- -Ja arvannethan jo sen... Katsos! kun äiti on käynyt jo vanhaksi ja... - -_Vappu_: ... No, ottakaa nuori piika tilalle... - -_Ylli_: Ei, minä olen päättänyt ottaa vaimon... Ja se on isänkin -mielestä parempi... - -_Vappu_: ... Ota, ota sitte vaimo! Onhan ne Joen tytöt komioita! - -_Ylli_: Vappu, ole nyt! -- Ja sitähän minun piti juuri sanoa, että minä -rakastan vain sinua. - -_Vappu_: Hm! -- Miksi et sitä ennemmin ole jo sanonut? - -_Ylli_: Olen ollut välinpitämätön! Ja olen ajatellut, että huomaathan -sinäkin sen jo sanomatta, ja... - -_Vappu_: ... Ja kosin sinua, ha, ha, ha! -- Oh, Ylli... Kun et sinäkin -vaan sen perintöni takia minua... - -_Ylli_: Vappu! Älä luule niin... Mutta se perintöasia, sen tunnustan, -minutkin sai hereille, kun toiset alkoivat sen johdosta sinua enemmän -mieliä. Ja minä en sitä jaksa kärsiä. Minä olen lemmenkateinen, tai -niinkuin ne kaupunkilaiset sanovat, minä olen mustasukkainen. - -_Vappu_: Ha, ha, ha! - -_Ylli_: Niin Vappu! Siten juuri on asiat! Ja nytkin, kun meille tulee -kalalle lähtö, niin ajattelin tehdä ennen matkaamme asiani sinulle -selväksi... Ja, kun tuolla talkoissakin kaikki pojat niin sinua -mielistelivät, että... - -_Vappu_: Ha, ha, ha! Mustasukkainen sitte olet tosiaan! - -_Ylli_: Niin! Ja sentään minä vähän matkaa menin niiden Joen -tyttöjenkin kanssa... - -_Vappu_: ... että minäkin tulisin sinusta mustasukkaiseksi! - -_Ylli_: Vaikka niin! - -_Vappu_: Oi, Ylli! - -_Ylli_: No, mitä sinä sanot tähän tuumaani? - -_Vappu_: Sen tulevaisuus näyttää! - -_Ylli_: Ei, Vappu! Sinun on heti... Minä pyydän, rukoilen... sinun on -oitis, tai ainakin ennen lähtöämme, annettava vastaus... Sen sinä voit -tehdä. Tunnethan jo minut... Emmehän nyt heti vielä naimisiin menisi. -Mutta kihloihin menisimme vaikka kohta minun tältä kalaretkeltä -tultuani... Tai jouluksi! Ja sitte keväällä viettäisimme häät. -- Niin, --- sano nyt! -- Eihän taloutemme mikään suuri ole... enkä minä rikas. -Mutta eteenpäinhän on huushollimme menossa. Ja, jos nyt taas -kalaretkemmekin onnistuu, niin... Ja luottakaamme tulevaisuuteen Vappu! - -_Vappu_: Ja minun tulevaan perintööni! Ha, ha, ha! - -_Ylli_: Vappu! Enhän sitä enää muistanutkaan! -- Ja ethän sitä vielä -ole saanutkaan. - -_Vappu_: Niin, en! Ja jos en saakaan! - -_Ylli_: Se on minusta sama. - -_Vappu_: Ylli! -- saatathan minut nyt aivan pyörälle... - -_Ylli_: Onnenpyörälle! Voitti tai tappasi. - -_Vappu_: No, sen minä vain jo nyt tosissani sanon sinulle, Ylli: ole -hyvässä toivossa! - -_Ylli_: Ah, ei se riitä. - -_Vappu_: No sinulla on etuoikeus; kuten Mauno äsken sanoi. - -_Ylli_: Vappu! (Pyörähyttäen). Johan tästä niin monesti lapsena -leikkiessämme haaveilimme. - -_Vappu_: Ylli! -- Mutta, niinkuin tiedät, minua nyt lähentelee niin -moni... Älä tule mustasukkaiseksi. - -_Ylli_: Hm, niin... Kallekin... Oletko hänelle jo mitä... Ah, minä -tulen heti raivoon, kun ajattelenkin häntä, ja kaikkia toisia sinun -kanssasi... Ja minä luulen, että sinä seurustelet Kallen kanssa, vaikka -et sitä sano! - -_Vappu_: Siinä oli! mutta ole huoletta! -- En ole hänelle luvannut -enempää, kuin sinullekaan. (On menossa.) - -_Ylli_: Etkä saa luvata sitäkään! (Ottaa kädestä.) - -_Vappu_: No en sitäkään! - -_Ylli_:, Vappu! (Pyörähyttää.) - -_Vappu_: Olen sinun! - -_Ylli_: Sanasi muista! - -_Vappu_: Voit luottaa minuun kuin Laatokan tyyneyteen? - -_Ylli_: Voi sinua millainen olet... (Yrittää suudella.) - -_Vappu_: Ohops! Vasta kihlattua pusu sanoi hönttö Jusu! (Menee -aittaan.) - -_Ylli_: Odotahan! Vielä sitä pyydät! (Laulaa): - - Nyt sykkiös riemusta sydämeni, - hän kallein aarre on mun! - Heittun palajala, - heittun palajala, - kallein aarre on mun! - Ja niinkuin salko on köynnökselle - mä tukena olen sun! - Heittun palajala, - heittun palajala, - tukena olen sun! - - Kuin kukalla kammarin ikkunalla - nyt oloni on onnekkain! - Heittun palajala, - heittun palajala, - oloni on onnekkain! - Mut virvoita mua, se armas, muista, - nyt suudelmilla vain! - Heittun palajala, - heittun palajala, - suudelmilla vain! - -(Syrjään.) Joko saat kuntoon ne pyydöt, Mauno? (Poistuu verkkaan.) - -_Vappu_ (hyräilee aitassa): - - Ei ole ruuhta rannalla... j.n.e. - -(Hetken kuluttua tulee kaksi miestä...) - -_1:nen mies_ (Kuultuaan laulua): Siellä se on! - -_2:nen mies_: Vappu? Inkisen korea Vappuko siellä on? - -_Vappu_ (aitassa): Niinkuin kuuluu! -- Vaikka ken hänen sorjuudestaan -ties! - -_2:nen mies_: Me olemme ne vieraspitäjäläiset, jotka äsken jo tuolla -talkoissa kanssasi uhoilimme siitä naima-asiasta. - -_1:nen mies_: Saammeko nyt jo sen lopullisen vastauksen? - -_Vappu_: Saatte! Ja se on sama: ei! - -_2:nen mies_. Oletko hullu! -- Tämä toverini on, niinkuin tiedät, suuri -talokas! - -_Vappu_: Vaikka olisi vielä suurempi! Menkää vaan! Hyvästi jo sanoin... - -_2:nen mies_: Oletpa tyttö! - -_Vappu_: En lähde vieraaseen pitäjään! Ja minulla on jo sulhanen! - -_2:nen mies_: Etpä sitä äsken sanonut. - -_Vappu_: No, nyt sen kuulitte! - -_2:nen mies_: Mutta laskehan nyt sissää! - -_Vappu_: Johan nyt? - -_Kalle_ (tulee): Mitäs miehiä täällä? - -_2:nen mies_: Kuten näet! (Toverilleen) Tuo Tiiran Kalle se varmaan on -jo hänen. (Menevät.) - -_Kalle_: Vappu! Oletko nukkumassa! Minkätähden et Nikkilästä -lähtiessäsi odottanutkaan minua! - -_Vappu_: Siksi, kun tulinkin yksin. - -_Kalle_: Hm! Höpsy! -- Tuota... Laskehan nyt minut sinne pakisemaan. - -_Vappu_: Älähän höpsi! -- Kun muutan juuri pukuani... - -_Kalle_: Etkö nukkua enää aiokaan? - -_Vappu_: Ei maksa... vähän tähden! Ja kohtahan tekin kalaan... - -_Tiiran (ääni)_: Kalle! - -_Kalle_: Ka, isähän siellä jo ylhäällä... - -_Tiira_ (näkymättömissä): Tulehan sieltä näitä verkkoja avukseni -kokoomaan... Kun ei sitä Perttuakaan ole vielä kuulunut! Olisi pitänyt -antaa sille hevonen, että pikemmin... - -_Kalle_: Mitä vielä... rääkättäväksi! (Aittaan.) Etkö päästä nyt? - -_Vappu_: En, enhän toki. - -_Kalle_: No, minä tulen hetken kuluttua. Sillä ethän nyt kohta töihin -käsiksi käyne! -- Kuulehan vielä! Oletko sinä Yllille vihanen? - -_Vappu_: Kuka sitä on sanonut? - -_Kalle_: Olin huomaavinani! -- Näitkös! hän meni Joen tyttöjen kanssa? - -_Vappu_: Kyllä! - -_Kalle_: Kannatkos minulle kaunaa? - -_Vappu_: Mistä syystä? - -_Kalle_: Ajattelin muuten vaan... No, juttuan hetken päästä sinulle -tärkeää! "Älskade" Vappu! (Syrjään). Jos hän todellakin saa sen -perinnön, niin minun on päästävä hänen suosioonsa Yllin tilalle -(Menee... Aurinko nousee, kullaten järven... Linnut alkavat myös -laulaa... Ja joku kukkokin kiekahtaa silloin tällöin.) - -_Perttu_ (tulee hutikassa hetken kuluttua, viinapullokori kädessään, -hyräilee): - - Kun linnut juovat vettä - ja mehiläiset mettä, - niin ystävykset maistelevat maljastaan... - -(Kukko kiekahtaa.) Vai sillä lailla sinä kirkkovirteeni yhdyt! No, minä -vastaan, kanan tavalla: joko taas, joko taas! (Katselee.) Nukkukoot -vielä vähäsen... Minä pyrin Marin luo siksi aikaa. (Koittaa -povitaskuaan.) Kohta se hänkin saanee Amerikasta "preivin". (Koputtaa -aitan ovelle:) - - Mari, aukase, se on Perttu, - siun syämeis terttu! - -Ja terveisiä nyt sentään ensin kaupungista. (Koputtaa taas.) - - Sikiääpä sie vielä nukut, - vaikk' aurinko kultaa jo lukut! - Aukase Mari, miun syämein kari... - Miull' on niin vari, -- - eiks meist' tulekin pari? - -(Koputtaa.) - - No ootpas nyt laiskalla päällä, - vaikka mie oon täällä... - Etkö kehtaa vastata? - No, mie kyllä voin siull' lisää lastata. - Laskehan oikeen sukkelaan - ja ramakkaan, - äitis antaa aamull, - voileipää ja jamakkaa! - Jo lase sähäkkää, - ei issäis kerkkii nähäkkää! - -_Vappu_ (Katsoo salaa nauraen oman aittansa ovelta sulkien sen sitte -jälleen.) - -_Perttu_ (Koputtaa edelleen): - - No, joha mie nyt oon laskent - tätä puhheen punttii, - kuin nuoran lunttii, - ja sananpartta, - kuin saappaanvartta... - Vai pitäskö siulle laulaa? - No, oonhan jo kastellut kaulaa! -- - -Ja niinkuin tiedät, sanoihan se kaupungin Kapelmestar Kalle, jotta -miull' on hyvä ään' ja oikeen tenor, kun kuuli miun humalassa vähän -kavulla veisaavan! - - Mut en mie siull' sentään laula, - muuten auetkoon paula. - Oi, kaunis Mari kulta, - nyt liennä rintain tulta, - ja aukase ovi, - muuten halkiaa miun povi... - Voi, sie oot kuin kukkanen, - puolukkaposki, - sydän kuohuu kuin koski, - mansikka huulinen, - ain' hyvätuulinen. - No, nosta jo salpa... - Vai oon mie halpa? - Hm! no ota sitte rikkaamp' - ja sorjemp' - ja kieleltään norjemp'! - Ota! toiselle sovitkin paremmin, - senkin ylpiä ypykkä, - pippuri-nypykkä! - Ruumis siull' onkin kuin - lahopuun lontti, - ja pää kuin tuohikontti! - Kuin vemmel' on väärät jalat! - jakunpalat, - ja toinen niistäkin kaviosorkkana! - Ja nenäs on kuin porkkana! - Kaulas on kuin piikkosäkki, - ja poskes punottaa kuin -- läkki! - -(Kolkuttaa.) - - No, joko pääsen sissää, - vai vieläkö haluat lissää? - Korvas on kuin ryssänrukkaset! - Ja huules kuin keltakukkaset! - Silmäs on kuin lankakerät, - ja kuin penninkorput perät! - No! avaa jo! - saat ryypyn murheeseen, - rintaas urheeseen! - -_Mari_ (tulee esiin): - - Se naula veti, - heräsin heti! - -_Perttu_: Vai jo pöllähit unikeko! - -_Mari_: - - Hereillä olinkin - ja kuulin kaikki. - -_Perttu_: - - Vai niin Maikki! - No, oliko lukuni pahateko? - -_Mari_: Hyvä ja paha! - -_Perttu_: Jaha, jaha! - -_Mari_: No, annahan nyt sitte sitä... kaupungintuomisia... Suuni onkin -niin pahalle. - -_Perttu_: Eihän vain Maunon pusun jäliltä? - -_Mari_: Ole nyt! - -_Perttu_ (antaa): Ei tätä naisille tuotu, mutta... vaan meille miehille -tuliaisiksi, jos kalaretkemme onnistuu... - -_Mari_: Eiköhän tuo kumminkin menene jo lähtiäisiksi. Äh! -- Hyvää -teki... - -_Perttu_ (Otettuaan myös ryypyn, istuutuu aitanportaille Marin viereen -laulaa kaulaten Maria): - - Rannalla rommia ryypättiin - ja pullot ne lyötiin rikki, -- - kun piikaflikkoja halattiin - niin talon tytöt ne itki! - -_Mari_ (saatuaan uuden ryypyn laulaa ja kaulaa myös): - - Suo sydämestäni hyh, hyh, hyh, - koko elinaikani, - jos kohta onkin hyh, hyh, hyh, - mun kaikki toivoni... - -(Loppusäkeitä kerratessaan lähtee Pertun kanssa marssimaan pois.) - -_Vappu_ (tulee esiin): Ha, ha, ha! - -_Perttu_ (kääntyy Marin kanssa takaisin): Vai jo heräsit sinäkin! -- - -(Mauno ja Ylli sekä Tiira ja Kalle tuovat pyydyksiä ja panevat ne -venheisiin.) - -_Tiira_: No, saitko edes muuttokirjasi reilaan, että naimaan pääset? - -_Perttu_: Kyllä! -- Iltaa! -- tai huomenta! -- Niin! nyt minä vasta -tulen... Mutta samahan se on, tulenko auringon laskussa vai nousussa... -Kyllä minä aina työhön kykenen. -- (Ojentaa kirjeen Vapulle). Mutta -tässä sinulle Vappu, onnenlappu. - -_Vappu_: Oo! -- Amerikasta on jo siis ehtinyt vastaus. - -_Perttu_: Ja aimo kultalastaus! - -(Kaikki tulevat kuulemaan.) - -_Vappu_ (luettuaan kirjeen): Oo! 4,000 dollaria, eli 20,000 markkaa, on -minulle nyt tullut pankkiin. Hips! - -_Tiira_: Ooho! Aika summa olikin! Ken olisi uskonut silloin kun setäsi -merimieheksi lähti, että, kun hän kuolee, niin tuollaisenkin summan -ainoalle perijälleen jättää. Rikas olet nyt tyttö! - -_Perttu_: Rikas kullasta, kuin pelto mullasta! -- Niin, -- hyvän -uutisen sait sinä! -- Mutta tämä toinen kirje teille, isäntäni, siltä -Karoselta, lienee kaikkea muuta... - -_Tiira_: Hm, senhän arvaa... Vai lähetti hän jo oikeen kirjeen... - -_Perttu_: Lähetti... Antoi, kun piipahdin siinä puodissaan... (Toiset -lähtevät kaikki paitsi Perttu, Tiira ja Kalle, -- joka katsoo karsaasti -Yllin ja Vapun jälestä.) - -_Mari_ (mennessään): Kahvi joutuu kohta! - -_Tiira_: Menehän sinä Perttu kokoilemaan ne viimeiset pyydykset. Me -tässä Kallen kanssa vähän katselemme tätä... (Avaa kirjeen.) - -_Perttu_ (mennessään): Eihän se vain kalaonneamme pilanne? - -_Tiira_: Päin vastoin! Velka kehoittaa paremmin yrittämään... (Lukee, -painuu murtuneena kivelle.) - -_Kalle_: Isä... Mitä sinä oikeen... (Lukee.) Hm! -- Hän myyttää -talomme, jos emme ennen syyskäräjiä voi velkaamme maksaa... - -_Tiira_: Niin, ne on niitä sinun kouluvelkojasi. - -_Kalle_: Mutta älkäähän olko vielä noin toivoton, isä. Ehkä Iässä -jotain keksitään. - -_Tiira_: Ei mitään; kuin keppikerjäläinen tuli minusta vanhuuden -päivinäni. -- Sinusta jotain toivoin ja sentähden kaikkeni uhrasin, -vaan nyt... Ah! -- Panee niin sydäntäkin pahasti... - -_Kalle_: Älkää nyt... Tässähän tämä viina... Ottakaa tuosta... - -_Tiira_: Ei ole ollut tapana merelle lähtiessä ryypätä, kun muutenkin -siellä vaara uhkaa... Mutta oli menneeksi nyt... Eihän tämä yksi ryyppy -nyt mitään pahaa tehne... (Juo). - -_Kalle_: Hyvää se nyt tekee sydämellenne... kas, noin! -- Ja kyllä minä -koetan päästä Vapun suosioon... (Ryyppää myös.) - -_Tiira_: Älä, älä... sinä poika... - -_Kalle_: Ei yksi ryyppy minua ainakaan kaada, isä. -- Niin, Vappu on -minun vallattava... ja silloin, kaikki hyvin! -- Olen kokenut -Helsingissä yhtä ja toista, enkä minä kainostele... (Juo taas). - -_Tiira_: Poika! -- (Ottaa pullon pois.) Ja kuinka sinä nyt enää Vapun -valtaat, kun hän on jo toisen? - -_Kalle_: Hm! -- tarkoitatko Yllin? Hm! kyllä tuollaiset nahkimukset on -ennenkin saatu väistymään. - -_Tiira_: En usko, että se nyt onnistuu. Onhan Vappu hänelle kuin -kasvusiskokin. - -_Kalle_: Oi, kyllä minä tiedän, isä... Eikä heidän välinsä sen -pitemmällä ole, kuin minunkaan. Eiväthän he vielä ole edes -kihloissakaan. Ja onhan papinkin edestä saatu morsian kääntymään! Ja -keinoja on monenmoisia. - -_Tiira_: Mutta sen sanon älä vain itseäsi tyhmästi käytä! Ja enää -mainettasi häväise... Enkä soisi Pärssiselle tästä mitään vahinkoa -tulevan. Ovathan he hyviä naapureita. Ja Yllikin kunnon poika! Ja se on -heidän onnensa, jos hän Vapun voittaa. Mutta eiköhän tuo Vappukin -kallistune vielä johonkin rikkaampaan! -- On niitä nyt niin paljon -hänellä tarjolla. -- Ja kaippa se Vappu itse lainaisikin minulle siitä -perinnöstään tähän velan maksuun, mutta eihän hän ole vielä täysi -ikäinen, vaan on holhouksen alla... - -_Kalle_: Oh! niin, isä! Ja holhoojansa lautamies Vuohelainen ei siihen -koskaan suostu! - -_Tiira_: Eipä niin, sillä onhan hän jo entisistä takauksistaan minulle, -joutunut paljon kärsimään. - -_Kalle_: Niin, se tie on aivan mahdoton! Muita keinoja täytyy koettaa! --- Naimisen kautta on paras! -- Ja jätä nyt minun huostaani kaikki, -isä. - -_Tiira_ (nousee): Jospa nyt kalamatkamme onnistuisi, niin saisimmehan -siitä ensihätään sille Karoselle. Kuuluuhan nyt Pietarissa olevan hyvät -hinnat kaloilla... - -_Kalle_: Mutta vähän ne on kaikki. - -_Mari_ (näkymättömissä): Kahvi on valmis! - -_Kalle_: Alkakaahan mennä... isä... Minä autan vielä Perttua... Enkä -minä sitä "mokkaa" nyt niin kaipaakaan! - -_Tiira_ (mennessään): Käske Perttu sitte kahville... - -_Kalle_ (on menossa rantaan päin, -- vaan kääntyykin ja ottaa vielä -ryypyn. Menee sitte.) Perttu, mene ottamaan kuppi kuumaa... - -_Perttu_: Pelit onkin kohta reilassa! Tuossa siihen sopiva kivi. -(Heittää pikkukiveä Kallelle, menee.) - -(Pärssinen ja Loviisa tulevat, kantaen eväskontteja y.m.) - -_Pärssinen_: Kyllä kai se vanhempi sadetakkini on tuossa Vapun -aitassa... Annahan kun minä itse... Loviisa! kuule! älä mene!... Anna -minä katson, jos et sinä jaksa etsiä... - -_Loviisa_: Kyllä minä... Paranemaan päinhän minä jo... Vaikka saahan se -Vappu vielä lypsyt tehdä... (Menee aittaan.) - -_Pärssinen_ (vie kontin rantaan, palaa): Hyvähän se olisi, jos se poika -voittaisikin Vapun meille ikuisesti. - -_Loviisa_: Niin! mutta kahden kauppa... Tähän on vielä nappeja -ommeltava. - -_Pärssinen_: No, minäkin lähden vielä tarkastamaan, tuleeko sieltä -kaikki kalastusvehkeet mukaan! -- Vaikka emmehän tällä matkalla kauaa -viipynekään, kun tähän lähelle vain menemme, Konevitsan seutuun. -(Menevät.) - -_Vappu_ (hyräilee näkymättömissä.) - -_Kalle_ (tulee aitan päätyeeseen kuuntelemaan.) - -_Vappu_ (tulee esille, vaatteita kainalossaan, laulaa edelleen): - - Pysy myrsky piilossa - siiheks itses salaa, - kunnes kallis kultani - ulapalta palaa! - Tuo noin syömeen rauha, - kevät-aika lauha! - Väisty armaan tieltä myös - salakarin paasi, - joka monen monta jo - onnenpurtta kaasi! - Ollos taivaan luoja, - kultain purren suoja! - -_Kalle_: Sinutpa saattaa lähtömme ihan suruisaksi. - -_Vappu_: Lauloinpa vain muuten... Tai miksi ei! Sillä onhan Laatokka -joka syksy uhrinsa vaatinut... Isänikin! -- Vaikka enhän nyt sentään -usko, että se näitä teidän venekuntia kohtaa. - -_Kalle_: Tutkimattomat ovat sallimuksen tiet! Tänään voi olla yhden, -huomenna toisen vuoro mennä! Tai niinkuin tänään kohtaa yhtä onnettomuus -ja toista onni. Niinkuin nyt sinua ja meitä. - -_Vappu_: Niin! olihan se kai onni minulle... Mutta kiristääkö Karonen -pahastikin teitä? - -_Kalle_: Hm! -- Oh! -- eipä juuri! -- Ja sen vertaiset, joku tuhat! -Kyllä hän ne saa, kun vain malttaa vähän odottaa. -- Mutta, kuules -Vappu! emmekö me solmia nyt oikeen lemmenliittoa? - -_Vappu_: Ha, ha, ha! -- Kuinka? Ja senkö tähden sinä nyt minua... kun -minulla on rahoja ja sinulla velkoja? - -_Kalle_: Ole nyt! Kuinka sinä nyt tuollaista... Vaikka nekin asiat nyt -tähän sattuivat yhteen mylläkkään... - -_Vappu_: Mikäs sinulle nyt vasta sen aatoksen päähän toi? Olethan minua -melkeen viimepäiviin asti katsonut noin vain yli olkain... - -_Kalle_: Ei se ole johtunut siitä, etten olisi sinusta jo kauan -pitänyt! Mutta minä ajattelin vain, että jos sinä minua kuitenkin käyt -vieromaan, kun minä olen nyt enemmän ikääni siellä kaupungeissa ollut. -Niin sentähden en ennemmin sinua niin lähennellyt, kuin esimerkiksi -Ylli... Vaan nyt, kun tulen jäämään tänne maalle, niin päätin suoraan -kysyä asiasta. - -_Vappu_: Vaan jos minä nyt sanon: ei, herra maisteri! - -_Kalle_: Mutta sitähän sinä et sano "fröökinäni". (Kohottaa kätensä.) -"Du bist wie eine Blume..." - -_Vappu_: Siunaatko jo minua? -- Mutta jos sanon ei! ja että minulla on -jo toinen katsottuna. - -_Kalle_: Katsottuna voi olla vaikka kymmenen, mutta ei otettuna. - -_Vappu_: Mutta, jospa minä katsomani myös sitte otan! - -_Kalle_: Ethän nyt kuitenkaan minua noin ikään vain, kuin tavallisia -maajusseja, harkitsematta ylenkatsone? - -_Vappu_: Melkeen, minun täytyy... Kalle parka... - -(Menee aittaan...) - -_Kalle_: Vappu! -- älä nyt noin minua sentään surkuttele, vaikka -jättäisitkin'... Mutta ethän sinä jätäkään... (Yrittää mennä aittaan.) - -_Vappu_: Et saa tulla! (Työntää pois, panee oven hakaan.) - -_Kalle_: Ha, ha, ha! -- Mutta Vappu! Oletko sinä hullu! Enkö minä nyt -ole sinun silmissäsi edes tavallisen maakollon veroinen? - -_Vappu_: Kollon? no, kollon veroinen kyllä... Mutta kolloista minä en -huolikaan. - -_Kalle_: Älä nyt viisastele... Mutta enkös vastaa edes tavallista -maalaispoikaa? - -_Vappu_: Totta kai! - -_Kalle_: Mitäs sitte höpsit! -- Laske nyt sisään, niin juttelemme -hetkisen oikeen järkevästi, ennenkuin me merelle lähdemme? - -_Vappu_: Minun on mentävä jo kohta lypsämään... - -_Kalle_: Ei tässä nyt kauaa viivy! (Aukaisee puukkonsa kärjellä ha'an.) - -_Vappu_: Kalle! Kuinka sinä olet ilkeä! -- Kun et antanut rauhassa -etsiä isännän vyötä... - -_Kalle_: No, nythän paremmin näet! -- Ja istutaan nyt tässä sängyn -laidalla ja jutellaan, eli uhoillaan oikeen vakavasti... - -_Vappu_: Minähän sanoin jo sinulle ihan vakavasti... (on lähdössä.) - -_Kalle_ (käy häneen kiinni ja sulkee oven.) - -_Vappu_ (kirkuu): Kalle! Kalle! mitä sinä oikeen meinaat? Et saa! laske -heti pois! tai minä suutun sinuun tosissani! - -_Kalle_: Eipä se siis äsken totta ollutkaan. - -_Vappu_: Oli se! -- laske! -- suutun iäkseni! Noo! Kalle! Minä huudan, -että koko väki tulee tänne... (kirkuu edelleen.) - -_Ylli_ (tulee kalavehkeitä kantaen... Laskee ne maahan... Kuuntelee): -Vappu! sinäkö se... Ja missä sinä... Oo! (Menee aitan ovelle, potkaisee -auki.) Mitä! Kalle! päästätkö heti Vapun sylistäsi! - -_Kalle_: Sen teen, mutta en sinun käskystäsi! (Tulee esille.) - -_Vappu_ (seuraa): Mokoma kun pusersi ihan käsivarteni mustelmille... -(Istuutuu aitan rapulle järjestämään pukuaan ja tukkaansa.) - -_Ylli_ (on katsonut Kallea vihaisena): Mikä meininki sinulla oikein -oli, roisto? - -_Kalle_: Itse se olet! senkin maapässi! Ja minä luulen, ettei minun -huoli sinulle tiliä tehdä! - -_Ylli_: Vai luulet! -- Mutta, jos sinun pitää tehdä? - -_Vappu_: Älä viitsi Ylli... Ja älkää kehdatko kumpikaan... - -_Ylli_: Mutta hänen pitää pyytää sinulta anteeksi! (Kallelle). Pyydä -anteeksi hävytön käytöksesi Vapulta, heti! - -_Kalle_: Oh, niinhän komennat, kuin todella olisin käskyläisesi! -- -Mutta ei minulla, hyvä herra, ole mitään anteeksi pyydettävää. - -_Ylli_: "Hyvä herra..." -- Sinuthan herraksi on koulutettu! Vaan senkö -tähden isäsi sen teki, että julkeammin kykenisit toisilta morsiamia -ryöväämään? - -_Vappu_: Pojat, jättäkää nyt jo! - -_Kalle_: Morsiamia! Minä luulen, ettei Vappu vielä ainakaan sinun -morsiamesi ole! Ja tuskin koskaan tuleekaan! - -_Ylli_: Mutta jos hän on? - -_Kalle_: Ei ole! - -_Ylli_: Mutta jos on? - -_Kalle_: Eihän mitä! -- Äläkä mulkoile siinä ja suurentele sieramias! -Vai käsikähmää meinaat! No, katso silloin, ettei Karjalainen voi tehdä -Pohjalaisen töitä! - -_Ylli_: Sinäkö Pohjalainen! senkin ylen annettu narri! -hampuusi-maisteri! entinen ylioppilas! - -_Kalle_: Mies! (Vetäisee puukkonsa.) Tukitko suusi? - -_Ylli_: Helapää se on minullakin, konna! (Kiertelevät toisiaan -saadakseen iskeä.) - -_Vappu_: Voi hyvät ihmiset! -- Apuun! Nämä pojat ovat menettäneet -järkensä. -- Ylli! -- Kalle! Seis! (Menee käsin ensin Yllän, jolta saa -puukon pois, ja viskaa sen aholle; silloin Kalle aikoo iskeä Ylliä, -vaan Vappu ottaa häneltäkin aseen ja heittää pois.) Nyt mukiloikaa, jos -ei teillä ole yhtään häpyä! (Pojat tappelevat. Sitte tulee Tiira ja -Perttu, sekä Mari tuoden kalastusvehkeitä, ja samalla myöskin saapuu -Pärssinen, Loviisa ja Mauno.) - -(Perttu ja Mauno menevät erottamaan tappelijat.) - -_Tiira_: Kalle... pojat... Mitäs te oikein... - -_Pärssinen_: Ha, ha, ha! Pojat koettavat kumpi heistä on toinen. -- -Havaitsivat kumpikin ehkä vasta liian myöhään Vapun. - -_Loviisa_: Hävetkää nyt kumpikin edes vähän! Ja samalle kalamatkalle -pitää teidän juuri lähteä... - -_Perttu_: No, siellä raitis meri-ilma kuumat mielet ja sydämet, maksat -ja munaskuut, vilvoittaa. - -_Mauno_: Niin! emmehän me, Perttu, vain noin hulluiksi Marin takia -tulla? - -_Perttu_: Johan nyt! (Panee kätensä Maunon kaulalle ja hyräilee): - - Kaks on meitä kaunista - ja tyyntä niinkuin vuori... - -Mutta ottakaas nyt ryyppy joka ainut! Ja sitte minä vien lopun -tuliaisiksi säästöön. - -_Loviisa_: En minä vaan tahdo. - -_Vappu_: Enkä minä! - -_Perttu_: Mutta Mari maistaa, että pohja paistaa! - -_Mari_: Kunhan vain haistaa. (Ryyppää.) - -_Loviisa_: Eikä olisi hyvä kenenkään merelle lähtiessä ottaa... - -_Pärssinen_: Ei tämä yksi ryyppy hukuta! -- Hukkuuhan sinne joka syksy -ihan selviltäänkin monta miestä. (Ryyppää, ensin pyhkäistyään pullon -suuta hihallaan). - -_Perttu_: Niin! Ihan selvä oli, Vappu, isäsikin Inkisvainaa... No, -Ylli, eikö kelpaa? - -_Ylli_: Ei! (Kääntyy Vapun puoleen hiljaa haastellen.) - -_Perttu_: No Kallelle kelpaa... - -_Kalle_: Ainahan hyvä kelpaa! (ryyppää.) - -_Tiira_: Minä en huoli... Otin jo äsken yhden ryypyn, kun sydäntäni -pani niin pahasti... Anna Maunolle... Ja vie sitte pois... -- No, onko -kaikki jo valmiina? Tyyni on ihan! Soutaa saavat pojat ja siinä -sappensa lauhduttaa. - -_Mauno_: Kun ei vaan tämä tyyneys olisi aikaa myrskyn edellä? - -_Pärssinen_: Kylläpä siellä selemmällä tuulla tuhistanee nytkin, että -saamme purjeetkin nostaa. -- Onhan nyt meidänkin venheessä vain kaikki -mukana? - -_Mauno_: Kaikki, kaikki! - -_Pärssinen_: Hyvästi. (Huiskauttaa naisille kättään.) - -_Ylli_ (on sanonut hyvästi äidilleen ja hyvästelee nyt Vappua): Siis, -kuin puhuttu? - -(Vappu nyökkää.) - -(Ylli menee sitte hattuaan heiluttaen venheeseen.) - -_Kalle_: Anna anteeksi minulle Vappu. (Kättelee.) Ja hyvästi nyt, -näkemiin! - -_Tiira_ (Pertulle): Joko veit sen pullon? -- Tai annakin Marin viedä! --- No, hyvästi! (Antaa kättä naisille.) Eihän sitä tiedä miten käy... -Vie Mari sinä pullo... - -_Kalle_: Ei, isä! Pullo otetaankin mukaan! Voihan kastuessamme joku -vilustua ja silloin ON ryyppy hyvä. Ja sinunkin sydäntäsi voi käydä -etomaan, isä. (Ottaa pullon pannen sen venheen kokkaan.) - -_Perttu_: Niin, niin se onkin parempi, ennenkuin jätämme Marin, pukin -kaalimaan vartijaksi. - -_Mari_: Ole siinä! Kyllähän tuosta nyt olisin tainnut juoda. - -_Loviisa_: Mutta ei taida nyt kunnian kukko laulaa, kun pullo mukaan -tulee! - -_Perttu_: Kyllä! Kun rohdot on mukana, niin nythän se vasta kiekuukin! -(Nostaa pullon veneen kokasta:) Katsohan Mar' tuata! - -_Kalle_: Minä lupaan tuoda nyt sellaisen lohen votkaleen, ettette ole -moista ennen nähneet! - -(Työntävät venheen... Naiset vilkuttavat... Perttu laulaa:) - - älä itke kulta, - kun merelle mä lähden, - vielä sieltä poiskin tullaan! - Tip, tip, tiputin, - tap, tap, taputin, - vielä sieltä poiskin tullaan! - Kuin aallot purtta, - mä palattuani, - käsilläni sua lullaan! - Sip, sip, siputin, - sap, sap, saputin, - käsilläni sua lullaan! - - - - -2:nen näytös: - - -(Konevitsan luostarisaarta aivan lähellä olevan saaren ranta-aukeama --- Toisella sivulla kalastajasaunan-röttelö. Tyyni kuutamoyö. Kuuluu -pienten kirkonkellojen soittoa ja sitten munkkien iltakuoro.) - -(Ylli sytyttelee nuotiota, kuunnellen hartaasti.) - -(Stepan seisoo katsellen vähän syrjässä, tehden tuon tuostakin laulun -aikana ristinmerkin.) - -_Ylli_ (laulun vaiettua): Se kai nyt olikin viimeinen soitto ja messu -tämän päivän konttoon vakituisilta Konevitsan asukkailta, veli Stepan? - -_Stepan_: A, ei, ei hyvä veli! A sunnuntakia vasten koko yö valvotaan -ja rukoillaan. - -_Ylli_: Vai niin! -- Minä en ole tällä saarella ollutkaan vielä -lauantai-iltaa. -- No, sittepä me vielä kuulemme pyhien veljien -kaunista laulua, kun tämä meidän majailusaaremme on näin lähellä, vain -kivenheiton päässä munkkien suuresta luostarisaaresta. - -_Stepan_: A yöpymistä ja majailua varten ovat teikäläiset tähän tämän -saunankin salvaneet. Ja vot, hyvä olla kun on näin kaunis ilma. - -_Ylli_: Niin! -- Hyvä olla, kun ei olisi kultaa ikävä. - -_Stepan_: A mutsosi on kotona? - -_Ylli_: Niin on. - -_Stepan_: A mie etupäässä sentähden näitä pyhiinvaellusmatkoja tekemään -rupesin, kun kuoli kultani ja pikku pojuni. Tulen näin sieltä Salmista -tänne luostariin rukoilemaan heidän sielujensa autuudeksi... - -_Ylli_: Kauniisti tehty! -- Mutta tupakan saat, jos menet vielä sinäkin -risuja ottamaan. (Tarjoaa tupakan.) - -_Stepan_: A ei ole tapana tällaisilla matkoilla meidän polttaa, eikä -viinaa, votkaa maistaa! Mutta yksi savu, ei se pahaa tee. (Sytyttää.) -"Passiipa". Kiitos, hyvä poika. (Menee.) - -(Ylli vaipuu kivellä istuen ajatuksiinsa, laulaa, alussa hiljaa): - - Kaiho se täyttää rintani mun, - kun luoksesi armas nyt pääse en sun, - kaiho täyttää rintani karmas, - kaiho karmas! - Sua öin ja päivin mä ikävöin, - sulle huokailen ja kyynelöin, - kallis niin olet mulle sä armas, - kallis armas! - - Kun päivä on peittynyt purppuraan, - ja kuuhut käy kylvämään kultiaan, - kaiho luokses mun valtaa karmas, - kaiho karmas! - Kuin aaltonen rantaa sua ikävöin, - kuin kukkanen päivää sua kyynelöin, - kallis niin olet mulle armas, - kallis armas! - -(Nousee sitte verkkaan.) Lähdenpä myös oman risuosani noutamaan. - -_Kalle_ (tulee juosten vastaan): Ha, ha, ha! (Kompastuu Yllin jalkaan.) -Mitäs siinä jalkojasi toisen eteen pistät, senkin tolvana! - -_Ylli_: Pistät, itse pistät! Katso paremmin, ettet kohti lennä kuin -mikäkin sontiainen! - -_Kalle_: Pidä nyt jo suusi, tai katso, ettet saa toden perään -korvillesi! - -_Ylli_: Pyh! (On menossa.) - -(Iivan tulee.) - -_Kalle_: Ka, sieltäkös sinä vasta... - -_Ylli_: No, Ivan, et ollutkaan katumaveljesi Stepanin kanssa -iltamessussa! - -_Iivan_: A paljon oli munkkejakin poissa. Me pidämme täällä vahtia, -ettei tuli pääse irti... Ja olemme seurana teille... Ja meillä on myös -näin hauska! - -_Ylli_: Niin, kun tupakkaakin saatte! (Menee.) - -(Kalle seuraa hetken, kuulostaen; kääntyy sitte jälleen Iivanan -puoleen.) - -_Iivan_: A, hauska ja potra poika hänkin! - -_Kalle_: Hm! (Puoli itsekseen.) Eipä kuulu vain myrskyä, vaikka onhan -sitä jo toisinaan näinäkin päivinä tuulla tohissut aika lailla. -- -Mutta mihinkäs se meidän juttumme tuolla katkesikaan? Niin, tuota... -Mikä saattoikaan sinut sitte näitä pyhiinvaellusretkiä näin tiheään -tekemään? - -_Iivan_: Aa, ohoo! -- Se olisi pitkä ja synkkä tarina, jos sen oikein -tarkalleen pakisisi. A siitä voisit oikeen vaikka kirjan kirjoittaa. - -_Kalle_: Niin, jos tässä olisi kirjailija. - -_Iivan_: A et ole, vaikka sanoit paljon kouluja käyneesi! - -_Kalle_: Ka, en, kirjoitanhan kyllä mitä kirjoitan. -- No, kerrohan nyt -tässä ajan kuluksi vaikka päällisin puolisin... - -_Iivan_: No, jos sitte saakkunoin! A katsos, se on sillä viisiä, että -mie olen murhamies! -- A säikähdit? - -_Kalle_: Ha, ha, ha! Johan nyt! (Katselee.) - -_Iivan_: A mitä katselet? - -_Kalle_: Katson vain... Katson, joko ne äijät tuolta rannasta -tulevat... - -_Iivan_: A ei ne vielä... Siellä ne pakisevat omia vanhoja -kalastusmuistojaan... -- Niin! -- A mie kilpakosijain takia -murhamieheksi tulin. Ja katsos, se tapahtui tällä viisiä. Mie Ksenian, -kauniin Kseniani kanssa vietin onnellisia iltoja siellä Donin rannalla. -Mutta sitte se naapuriskylän priha, Kolja rupesi myös Kseniaa mielimään -ja siellä kylällä käymään. Ja katsos! Oli sitte taas yks lauantai-ilta, -näin ikää! Ja kaunis kuutamokin... - -_Kalle_: Iivan, ettäkö ihan totta? Sinä valehtelet... Tai sinä... -- -Mutta enhän ole sinulle vielä mitään sellaista kertonut. -- No, anna -vain kuulua eteenpäin! - -_Iivan_: A miten sie noin...? Ihan totta tämä kaikki. No, mihin se -saakkuna jäi... Vot niin! -- Oli kaunis kuutamoilta... Ja se Kolja oli -kerennyt viekotella Ksenian soutelemaan... - -_Kalle_: Soutelemaan? -- Ah, niin, no, jatka! - -_Iivan_: Niin, näets, kun mie satuin olemaan silloin vielä saunassa. -- -Mutta sitte, kun mie sain sen kuulla, seurasin mie maata myöten heidän -venettään... Kuljin pitkin lehtiköistä joen rantaa... Ja he kun -laskivat maalle erääseen niemeen, niin silloin olin miekin siellä. - -_Kalle_: Aha, maalla... - -_Iivan_: Niin, ja mie piilottauduin sen puskan taakse, minkä toisella -puolen he olivat käyneet pakisemaan ja lemmenpeliä pitämään. Ja siinä, -kun mie kuulin heidän juttunsa ja näin jo monta heidän muiskailuaan. -kohosi miulla veitsi ihan niinkuin itsestään hampaitteni väliin. Ja -sitte, kun se roisto... niin... tuota Kolja rupesi minua vielä siinä -Ksenialle panettelemaan ja kokonaan Kseniaa itselleen vaatimaan...! - -_Kalle_: Niin silloin sinä iskit! - -_Iivan_: Silloin mie otin veitsen, syöksyin heidän eteensä. Ja siinä -tulisessa raivossa... Herra armahda... (Tekee ristinmerkin) työnsin mie -veitsen erehdyksessä Ksenian rintaan... - -_Kalle_: Ksenian? -- Ha, ha, ha!' -- - -_Iivan_: A mitä sie naurat? -- Niin se sattui... Ja. Kolja, kun sitä -pakeni... Niin miekin sitte pääsin helposti karkuun... Kylällä ilmoitin -vain lähtiessäni, että mie sen murhan tein, jotta ei syytä muiden -peälle vieritettäisi... Ja Salmiin pakenin... Ja sitä tietä sitte näitä -katumaretkiä tekemään jouduin. Sillä viisiin justii oli se miun -juttuni... Jumala suokoon sen anteeksi... (Tekee jälleen ristinmerkin.) -Ja on hän sen jo varmasti suonutkin... A rukoillut hartaasti olen... - -_Kalle_: Hm! Vai niin! -- Vai niin onnettomasti kävi sinulle... - -_Iivan_: Niin kävi, veli hyvä... - -_Kalle_: Otahan toinen tupakka... (Tarjoaa.) Mitäs ajattelet! Luuletko -että viimeinkin myrsky pian nousee? - -_Iivan_ (Ottaen tulta Kallen tikusta): Varmasti! Koska pilvet jo noin -ajelehtivat! Ja ankara myrsky siitä varmasti tuleekin, näin heratyynen -jälkeen. - -_Kalle_: Oo, niinkö? Mutta älä hiivatissa niin pahaa ennusta! -Silloinhan voi kalliit pyydyksemme olla vaarassa. Meilläkin on nyt -monen tuhannen verkot laskettuina. Ja viimeinen uusi verkko jo -yksistään maksaa lähes 1000 markkaa... Vaikka hyväthän ne on sentään -tuulet ja myrskytkin! Silloin saa myös paremmin saalistakin. Ja minäkin -saanen sen oikein suuren lohen! - -_Iivan_: A ihmisiä silloin hukkuu myös... - -_Kalle_: Niin, niin, -- jos oikein raivo myrsky tulee... se on paha... - -_Iivan_: A, en osaa sanoa, tuleeko se jo pian... Vaan vot! Senhän -taatot, vanhat isänne paremmin tietävät. - -_Kalle_: Eipä sitte lie hätää, koska eivät he jo ole tänne -hätsättäneet. Mutta hyvä on, kun tuulemaankin käy! -- (Katselee.) -Tahdotkos ryypyn? - -_Iivan_: Vot veli! A siulla on? - -_Kalle_: Onhan minulla vaikka mitä. - -_Iivan_: A yks ryyppy menee, ei sitä kukaan huomaa. - -_Kalle_: Anna kurahtaa! -- (Antaa, kaadettuaan kahvikuppiin.) Mutta se -toinen poika, se Ylli, joka tästä äsken lähti, se meidän pitäisi myös -saada naukku ottamaan. (Ryyppää itsekin.) - -_Iivan_: A eikö hän ota? Mutta minkä tähden antaisit? - -_Kalle_: No, katsos... Ei muun... kun... kun hän kerskuu aina sillä -raittiudellaan. - -_Iivan_: Aa, ahaa! -- Vain sen tähden! -- Tahtoo olla sitten sinua -parempi! A vot! Tyhmä poika siinä suhteessa... Hyvää se tekee -jokaiselle... Ei paljon juotuna, mutta vähän... maistettuna... A -ottanee sitte hänkin, jos ei ennemmin, niin sitte kun vilustuu... - -_Kalle_: No, ihan! - -_Iivan_: Mutta silti miekin vielä puita teille tähän haen... A tässä on -niin hyvä teidän kanssanne sitte pakista... - -_Kalle_: Hae, hae! -- Tuossapa isäukko jo kompuroikin tänne... - -(Iivan menee.) - -_Kalle_: No, isäukko! Seuraako tyyntä myrsky? - -_Tiira_ (tulee): Kenpä häntä vielä tiennee... -- Tästä vanhan verkon -perästä voikin tehdä haavin... Missä Ylli? Oletko jo sopinut hänen -kanssaan sen lähtökamppailunne? - -_Kalle_: Sopinut! Mitäs sopimista siinä. Hän kun murjottaa, niin minä -varjona vastaan! - -_Tiira_: Älä ole lapsellinen! Äläkä tee enää uusia tyhmyyksiä. - -_Kalle_: Oh! Älkää isä puhuko minulle enää noin! -- Mies minä olen, jos -ken! Ja miehen töitä minä teen! Vapun 20,000 tähden kannattaa tehdä -vaikka mitä! Ja pulska tyttöhän Vappu muutenkin on! -- Ja ennen -kaikkea, meidän taloudellinen asemamme vaatii työskentelemään! - -_Tiira_: No, jos saalista tulee yhtä runsaasti kuin tähän asti, niin -onnistunut matka tämä oli... - -_Kalle_: Hm! -- Niin! -- Minä ajattelen vallan toista! -- Hm! -- Niin, -minä en tahdo nähdä sitä, että sinä olet kaikki minun tähteni -hävittänyt! Minä tahdon koettaa uhrauksesi edes jollakin lailla -hyvittää! Kävi sitte miten kävi! - -_Perttu_ (tulee): Eiköhän sittekin meidän uusi verkkoräätymme vain -tullut lasketuksi liiaksi saaren pohjoispuolelle? - -(Pärssinen ja Mauno seuraavat.) - -_Pärssinen_: Älä lörpöttele! Jos tuuli nousee, niin käy se tuonne -rantaan päin, ja silloin se on, kuin meidänkin pyydyksemme hyvällä -paikalla, vastarannalla. -- Mutta ei taida enää noista meidän maivoista -olla maanantaina... - -_Mauno_: Parasta se onkin vain verkkoja hoidella. - -(Ylli ja Stepan tuovat puita, jääden nuotion luo, johon toisetkin ovat -istuutuneet.) - -_Ylli_: Myrskyäköhän nuo pilvet kokoilevat? - -_Pärssinen_: Hyväksi kalasadoksi se vain on tavallinen tuuli! -- Sa'a -sa'a ja tuule tuule, ettei hevosen kelloa kuule; sanoi mustalainenkin, -kun kynti. - -_Tiira_: Mitäs ne Mauno ja Perttu meinaavat, kun eivät edes tupakoi? - -_Kalle_: Maria varmaan muistelevat. - -_Mauno_: Niin, sehän se on! Ha, ha, ha! Ikävähän tässä kohta päälle -pakkaa... - -_Perttu_: Ikävä, ikävä armasta akkaa! -- - -_Iivan_ (tulee): A. vot! Tässäkin on hyvää tervasta... - -(Perttu istuen vähän kauempana laulaa hajauttaa): - - Kulu tunti nopsaan ja - vieri päivä joutuin, - että jo kävisi mun - kultain luokse soutuin, - hän myös ikävöitsee, - laulaa, kyynelöitsee, - miks luo en joudu jo, - miks luo en joudu jo! - -_Pärssinen_: A vots siun! Kuulehan Perttua! - -(Perttu jatkaa... kuin edellä puolileikillä): - - Vielä kallis armas sä - lyhyt hetki vuotas, - kohta saavun, enkä mä - lähde enää luotas; - vieri tunti joutuin, - jo että kävis soutuin - onnein valkamaan, - onnein valkamaan! - -_Pärssinen_: A vots! Siinä oli sinulle Mauno! Etkö käy jo -mustankipeäksi? - -_Mauno_: Mitä vielä... - -_Tiira_: Mitä vielä! Ha, ha, ha! Arvelee Mauno! Ja suottapa se -olisikin. Sillä samallahan tuo Pertun veisu oli sinunkin tunteesi -ilmaisu. - -_Pärssinen_: No niin! He, he, he! Nyt osasit oksaan, Simo! -- Mutta -melkeenpä tässä tuli kaiho ja uni kellekin... Hohhoi! Pitääkin lähteä -vähän nukahtamaan, että jos unissaan vaikka omansa näkisi... - -_Tiira_: Ha, ha, ha! -- Oletpa sinä nyt taas leikkisä, Juna! -- Mutta -mennäänpä vaan, jos ei muuta, niin vetäsemään pienet nokkaunet... - -_Pärssinen_: No, pojat! Ettekö seuraa esimerkkiä tekin? Riittäähän se, -jos yksi tai kaksi valvoo, jos hirmumyrsky tulisi. - -_Tiira_: Eiköhän noilla ole se neljänkuninkaan raamattu ensin luettava! - -_Kalle_: Niin! Käydääs norria, pojat! - -_Pärssinen_: Siinä oli! Norria... Niinhän sitä mekin, ennen nuorena... -Mutta tuosta pelinorristasi johtui pienet norrikupit minulle mieleen... - -_Kalle_: Ka, tahdotteko? Onhan siellä sisällä kiehunutta vettäkin... - -_Pärssinen_: No, -- kunhan paljaaltaankin vähäsen... Häikkäläinen! -Taisin tuolla kalliolla äsken vähän vilustua... (Maistaa, antaa -Tiiralle.) - -_Tiira_: No, voinhan tuota Marin viisiä, vähän haistaa... - -_Kalle_: Ottakaa, ottakaa isä, oikeen aimo kulaus, -- kun näin hyvin -olemme saalistakin saaneet. - -_Tiira_: Oikeus ja kohtuus paras... (Maistaa.) - -_Kalle_: No, joka mies, kuin sotamies! (Ottaa ensin itse, antaa sitte -Maunolle ja Pertulle.) No, Ylli, sinäkin! -- Mitäs siinä nyt enää -murjotat? Sovitaan jo pois! -- Ollaan nyt tasa! (Lyö olalle Ylliä.) -Emmehän me mitään naukumaijan poikia olla kumpikaan. - -_Ylli_: En ota ryyppyä. - -_Kalle_: Mutta pelaamaan käyt! No, kas niin! -- Mutta te mustat korpit, -sieluveljet, varmaankaan ette syle lasiin? Sinä et ainakaan Iivan? - -_Iivan_: A, hyvää se on, harvoin saatua. (Juo.) - -(Tiira ja Pärssinen ovat poikain sovinnon nähtyään aikoneet jo mennä -saunaan, -- mutta katsovat sitte pilviä.) - -_Tiira_: Herättäkäähän sitte... jos tästä myrskyksi herkiää... - -_Pärssinen_: Niin! -- Ja tulneeko siitä vielä meidänkään nukkumisesta -mitään... kunhan lojomme... - -(Iivan ryypättyään, hyräilee, rlpatskan askelia ottaen): - - Isäntä ja piika - salaa vain - halaa ain... - isäntä ja piika... - -_Pärssinen_: Kas, kas! -- No, pistähän sinä vielä ensin ripatskaksi. - -_Iivan_: A ei ole soittoa, taljankaa... - -_Kalle_: No, sinä et huoli Stepan. - -_Stepan_: A, kaks tippaa... - -_Kalle_: Sitähän minäkin! (Antaa.) - -(Stepan yrittää maistaa hyvin varovasti, jolloin Kalle käy pulloon -kiinni kallistaen rohkeasti.) Noin se pitää! Ha, ha, ha! - -_Stepan_: Poika! Johan sinä parrallekin! - -_Iivan_: Ja maahan Jumalan viljaa! (Ottaa puunlehden, jonka päälle on -viinaa pirskahtanut, lipaisten sitä.) - -_Kalle_: Ota tuosta vielä, niin sittehän se tanssi menee laulaenkin. -(Antaa uuden ryypyn Iivanalle.) - -_Iivan_ (juotuaan): A vot! Harasoo! (Ottaa ripatskan askeleita.) -Laulahan sinä Stepan! - -(Stepan laulaa kämmeniään paukuttaen ja seuraten tarkkaan tanssivan -Iivanan jalkoja.) - - Isäntä ja piika - salaa vain, - halaa ain. - Isäntä ja piika - halaa ain! - - Mustasukkaisena - renki näin, - henki päin. - Mustasukkaisena - henki päin! - - "Piian ilmi annan", - suhkas tän, - uhkas hän... - "Piian ilmi annan!" - uhkas hän. - - Silloin piika lemmen - tälle toi, - hälle soi, - silloin piika lemmen, - hälle soi! - -(Kaikki nauravat.) - -_Pärssinen_: Ha, ha, ha! -- A vot siun! Mutta taitaapa vain jäädä -Pertultakin noin sorjasti jalalla panematta. - -_Mauno_: No, Perttu porhaltaa polkkaa sitä paremmin. - -_Pärssinen_: No, pitäkäähän te nyt sitte vielä lystiä. (Menee Tiiran -kera saunaan.) - -_Perttu_ (Mauno ja Ylli, jotka ovat jo istuutuneet peliasentoon): No, -Kalle, tuuppas Kalle! - -_Kalle_ (panee pullon syrjään): Tääll' ollaan! Sanoi haudankaivaja, kun -kaivamaansa hautaan putkahti. - -_Mauno_: Entäs te hurskaat veljet, tuletteko? - -_Stepan_: A me katsomme tässä vaan näinikää päältä. - -_Iivan_: Mutta tupakan, jos annatte... - -_Ylli_: Tuossa, polttakaa... (Pannee laatikon kivelle.) - -_Stepan_: A tulta saammekin tästä... (Sytyttää nuotiosta ruokopillillä. -Kuuluu taas joku munkkien kuoro.) - -(Kaikki kuuntelevat... Perttu harvakseen sakaillen lehtiä.) - -(Iivan ja Stepan tekevät tuon tuostakin ristinmerkkejä.) - -_Iivan_ (laulun loputtua). A mie taidan onkimaan mennä tuosta luodon -rinnasta. (Ottaa onkensa, joka on ollut saunan seinää vasten.) Nyt käy -siinä väre, niin voi ahvenet syödä. - -_Stepan_: Onko siulla vielä matoja, veliseni? - -_Iivan_: On! -- A saanhan ottaa teidän toisen venheen? - -_Ylli_: Ota, ota vaan! - -_Stepan_: Ja mie toisen... että saan käydä myös itselleni manasterista -ongen hakemassa? - -_Perttu_: Käy, käy! - -_Iivan_: Ahtii! -- Pakana, kun jäi nyt koukku nuttuuni kiinni. (Stepan -menee auttamaan.) - -_Perttu_: No mitäs! Saikos se Stepan jo noin suuren lohen koukkuunsa? - -_Stepan_: A itsehän tämä itsensä onki... (Kuuluu huuto: Höllöö, prihat, -taatot?) - -_Mauno_: Kukas se? Eihän vain uusia venekuntia tähän tule. - -_Stepan_: A ei, vaan joku munkki varmaan pyytää, että menisimme hänet -tälle puolelle tuomaan, niinkuin te toitte meidätkin... on vissiin -nähnyt tulen... Vasili varmaan... - -_Mauno_: Onkos teidän omat venheenne tuolla niemen takana? - -_Stepan_: A vot! Siellä ovat. Mie menen ja samalla tuon sen ongen. -(Yllille) Lähdetkö siekin? Mennään ottamaan... - -_Mauno_ (Pertulle): Mennääs mekin katsomaan, jos niitä tulijoita on -enemmän, niin pyydämme tänne laulamaan. - -_Perttu_: Sotkehan sinä Kalle ne sill' aikaa uudelleen. - -(Toiset menevät, paitsi Kalle, joka pidättää Iivanaa): Iivan! (Katselee -ympärilleen, kuulostaa saunan ovelta. Selittää sitte Iivanalle -kuiskuttaen, tuon tuostakin tehden käsin liikkeitä, kuin lykkäämistä ja -koukistamista osottaen. Katselee taas. Ottaa sitte pullon, antaa ryypyn -Iivanalle -- maistaen myös itse.) - -_Iivan_: Hyvä! Ymmärrän! Kun vilustuu, niin luulisi maistavan. - -_Kalle_ (Antaa vaikenemismerkin): St! (Toimittaa Iivanan menemään. Käy -sitte itse nuotion ääreen miettien sotkemaan kortteja.) - -(Perttu, Mauno sekä Ylli palaavat.) - -_Perttu_: Ei siellä enää ketään... Stepan meni sentään meidän venheellä -onkeaan ottamaan. -- No? - -(Kalle jakaa, pelaavat ensin ääneti, sitte Perttu hyräilee.) - - Tuudittele tuuli - mun pientä venhoain, - että huolet haihtuis - kauas rinnastain. - -Oo, ohoo! Ylli jäi! - -_Kalle_: Niinpä kai! -- Tee työ ja opi pelaamaan! - -_Perttu_: Niin ja paremmin lehdet selaamaan... (Yllin jaettua.) - -_Kalle_: No, anna tulla! - -_Perttu_: Mitä sulla? - -_Mauno_: Pataässä? - -_Kalle_: Kaato tässä! -- Pataa sataa! - -_Perttu_: Maahan maata! Samaa rataa! - -_Ylli_: Ristiä. - -_Kalle_: Koeta listiä. - -_Ylli_: Tällä kurin... - -_Perttu_: Painan nurin! -- Ruutuu tuutuun! - -_Mauno_: Kops käännän! Ylös! - -_Perttu_: Koko sylös! - -_Kalle_: Siine hertta, teme kertta; sanoi ruotsalainen. - -_Perttu_: Ah, miks kaasin, työn tein aasin! - -_Kalle_: No, niinhän se rimmaa, että joutuu vimmaan...! - -_Mauno_: Oo! Taasen on norri Yllin! - -_Kalle_: Jokos sait kyllin. - -_Ylli_ (sakaten): Uusia pullia! - -_Perttu_: Ilman tullia. - -_Kalle_: Ha, ha, ha! -- Katsos jullia! -- Mutta lyödäänhän löylyä -välillä! (Antaa ryyppyjä.) - -_Mauno_: Eipä taitaisi olla hyvä maistella, jos tästä millainen myrsky -nousee, että kykenee airoihin, verkkoja pelastamaan. - -_Perttu_: Eipä se tään vertanen, kuin virkistää! - -_Mauno_: Olkoon sitte niin! - -_Kalle_: No niin! Ja nyt tää myös maistunee Yllistä? Nyt pottu -huulilles pyllistä! - -_Ylli_: Ei maistu! sanoi paakari, kun pullat piloille paistu. - -_Kalle_: Kyllä tämä maa sitte vetää! (Juo. Yrittää sitte laulella. -Pelaavat.) - -_Mauno_: Panehan sinä Perttu soimaan se tenorisi, niinkuin sanoit -kanttorin sanoneen! - -_Perttu_: Kapellimestari se niin sanoi. - -_Mauno_: No laulahan, -- tai sinä Ylli! - -(Perttu hoilaa.) - - Minun kultani kaunis on, -Kymmensilmä! - vaikk' on kaitaluinen! - Hei juulia illalla, - vaikk' on kaitaluinen! -Patasolttu! - Tukka kullan hohtava, - vaikk' on tappurainen! - Hei juulia illalla, -Altanosto! - vaikk' on tappurainen! - Siniset silmät sillä on, -Nurin! - vaikk' on kieronlaiset! - Hei juulia illalla, -Ylös! - vaikk' on kieronlaiset! - Suu on sillä supukka -Pata! - vaikk' on toista syltä. - Hei juulia illalla, - vaikk' on toista syltä! - - Kun minä vien sen markkinoill', -Ota kiinni! - hevosetkin nauraa. - Hei juulia illalla, - hevosetkin nauraa! - Kun minä vien sen markkinoill', -Kakkonen! - hevosetkin nauraa. - Hei juulia illalla, -Kanttui! Kaada! - Hevosetkin hiihahahaa! - -_Perttu_: He, he, he! -- Taas Ylli! - -_Ylli_: Johan nyt on ihme! (Tekee taas työn.) - -_Mauno_: Jo kävi nyt norri seuraamaan sinua kuin Jakosen Sassaa, pari -vuotta sitte, kun minä Ovaskalla renkinä olin! Silloin niin ikään, me -olimme kalalla, mutta majailimme Vossinoissa vai oli se Heinsimissä... - -_Perttu_: Vossinoissahan Sassa hukkui! - -_Mauno_: No niin! Silloin näin ikään pelasimme norria ja pelättiin -myrskyn nousua, joka sitte nousikin! Ja Sassa jäi melkeen joka kerta -norriksi. Ja sitte, kun myrskyn noustua läksimme verkkoja katkomaan ja -kupittamaan, niin sille tielle sitte Sassa jäi. Ja vei niin Laatokkaan -kaikki saamansa norrit! - -_Kalle_: Olipa se norri-kylpy! - -_Perttu_ (Yllille): Sillä lailla nyt Mauno vain pelottaa sinua, että -vieläkin jäisit! -- Mutta pannaankin nyt jo turakkaa! - -_Ylli_: Ei! Minun pitää saada edes kerran norri itsestäni pois! -(Pelaavat hetken äänettömästi, kunnes Perttu taas alkaa hyräillä.) - - Mari vainen se, kukas muu - asuu aina mun aatteissain! - Mari vainen kuin täysikuu - loistaa mun lahja-vaatteissain! - Haijati tati Mari, - sydämein kari! - Kun meist' tulee pari, - haihtuu multa vari! - - Mari kultain, hih! eikös niin, - tämä poika se hihkasee. - Silloin taula se tapas piin, - kun pappi meidät vihkasee! - Haijati tati huisku! - ja sitte kuisku... - halaus ja muisku! - ja korvatuisku! - -_Ylli_ (joka on tarkannut Kallea): Ähä! Älä, saakeli soi, tee -vääryyttä! (Viskaa kortit kädestään.) - -_Kalle_: Mitä? Minä vääryyttä! - -_Ylli_: No niin! Näinhän selvästi! Viitsit! Ja leikkipelissä vielä. - -_Kalle_: Vale! - -_Ylli_: Totta! Enkä minä enää pelaa yhtään! Olet tietysti jo joka -pelissä tehnyt, ja sentähden minä olen jäänyt. - -_Mauno_: No, no, älähän nyt! - -_Kalle_: Vai sanot minun tekevän vääryyttä! - -_Ylli_: Sanon! (Karmistaikse.) - -_Mauno_: No, no, pojat! -- Puukot pois! Tänne! --. Antakaa tänne -puukkonne! -- Jos enemmän riitaannutte ja oikein käsikähmään käytte! -- -Ketä kerran keksitään, sitä aina arvellaan. (Ottaa pois puukot.) Mutta -pelaa nyt edes tämä peli edelleen. (Ylli käy pelaamaan.) - -(Perttu taas laulaa hajauttaa:) - - Hiljaa juuri kuin lammen laine - syttyi lempi mun syömehen, - syttyi hehkussa kevätpäivän - kera kauniiden kukkien. - -_Ylli_ (on jälleen tarkkaillut Kallea): No. älä, älä pistä sitä ristiä -taas syrjään! -- Oo, näittekö? Hän olisi taas sen siitä pakkaan -pelaamatta tuupannut. - -_Kalle_: No, noin... - -_Ylli_: Mutta mies! -- Pidä! (Heittää kortit vasten Kallen naamaa.) Kun -sulin silmin aikoo vääryyttä tehdä! - -_Kalle_: Syö kittiä! -- Puhuu noin, kun taas olisi jäänyt. - -_Ylli_: Olisi jäänyt! Kuka se olisi jäänyt, jos... Pyh! - -_Kalle_: Ollaan me kolmen kesken! (Alkaa sotkea.) - -_Iivan_ (tulee juosten): Pojat, prihat, taatot! Vene, vene, menee... -pois rannasta! Apuun! Apuun! - -_Perttu_: Mitä! Päästitkö veneen menemään? - -_Iivan_: A se luiskahti... - -_Pärssinen_ (ja Tiira tulevat) Mikäs täällä... Mitäs se Iivan! - -_Iivan_: A se tapahtui tällä viisii. Mie menin sillä, niinkuin -näitte... ja ongitin tuon luodon kupeella... Mutta ei ny'i, ei -näykkäsekään... A mie tuumasin, sylen mie, lähden tästä teidän lämpösen -kokkotulen ääreen... Ja sitte, kun mie sousin rantaan ja hyppäsin -kokasta kivelle, niin silloin tulinkin potkasseeksi sen menemään... Ja -nyt se menee... Tuon niemen ohi, suurelle selälle päin... - -_Pärssinen_: No vietävä! Meidänkö se, vai...? - -_Kalle_: Teidän... - -_Pärssinen_: Missä teidän... että sillä hakemaan? - -_Ylli_: Sillä Stepan meni itselleen luostarista onkea noutamaan. - -_Pärssinen_: Peijakas! Ja minä luulin... Hm! -- Ja myrskykin yltyy aika -hanakkaan! -- Vaikka tästä verkoille pitäsi... Ja Stepan voi viipyä -vielä kauan! -- No, miks et kahlannut tai uinut perässä! - -_Iivan_: A syvä oli... Ja vot! Uida en osaa... Mie kyllä huusin salmen -yli Stepania, mutta se on varmaan syömäänkin jäänyt... Ja nyt ei huuto -kuulukaan enää, kun myrsky jo kohisee... - -_Tiira_: Mitäs siinä sitte, kun... pojat, uimalla hakemaan, ennenkuin -se etenee lopen kauas... - -_Iivan_: A tuossa se nyt vielä... Ei kovin etäällä... - -_Tiira_: No, Kalle, tai Perttu... - -_Perttu_ (Katsoo merelle): Oo! Ei minusta, eikä Maunosta, enempää kuin -teistäkään, isäntä... jääkylmään veteen... Silloinhan heti olisimme -kankeita... - -_Pärssinen_: No, Ylli! -- Vai pitääkö minun, vanhan miehen... Myrskykin -yltyy yltymistään... - -_Ylli_: Isä! Älkäähän nyt hätäilkö... Älkää menkö! Kyllä minä... - -_Kalle_: Uskaltaakohan Ylli... (Iskee silmää Iivanalle.) - -_Ylli_: Ei suinkaan tässä nyt kaikki jänishousuja ole! (Menee.) - -_Pärssinen_: Heitä nyt edes vähän pois päältäsi! (Menee Maunon kanssa.) - -_Tiira_: Niin, Ylli! (Seuraa Pertun kanssa.) - -_Kalle_: (heidän mentyään) Ha, ha, ha! - -_Iivan_: Teinköhän tyhmästi, kun tottelin sinua? - -_Kalle_: Mitä vielä! - -_Iivan_: Mutta ei hän vielä ole maistanut... - -_Kalle_: Vaan kyllä maistaa, kun tuosta kylvystä noustuaan hampaansa -kaalia alkaa hakata! (Syrjään.) Nyt Iivana humalaan, ettei hän näe eikä -muista mitään! -- Myrsky yltyy! Luonto suosii minua... - -_Iivan_: Rukoilitko? - -_Kalle_: Niin! Ettei tulisi hirmumyrsky, joka meidän verkkoja uhkaisi, -ettei huolisi lähteä niitä henkensä kaupalla katkomaan ja kupittamaan. --- Sinä olet viluissasi! Otahan tuikku... - -_Iivan_ (katsoen merelle): Jo sai veneen kiinni! Ja pääsi siihen... Ja -soutaa tänne... Jo... (Juo) - -_Kalle_: Toiselle jalalle myös! - -_Iivan_ (Juo): Hyvä. - -_Kalle_: Mahallekin vähän... - -_Iivan_ (Juo): A vot! Äishih! - -_Kalle_: Ja päällekin hiukan, niin menee tuo tirskunta pois. - -_Iivan_ (Juo): "Harassoo!" -- "Passiipa!" -- Hyvä poika. -- A jo tulee -Stepankin toisella venheellä. (Menevät verkkaan, katsellen.) - -_Mauno_ (ja Perttu tulevat hetken kuluttua): Ylli! Älä juoksentele! Ei -se ole niin hyvä! Mutta tuossa parahultainen kivi, nostele tuota, niin -saat paremmin lämpimän! - -_Perttu_: Niin! Se on vanha haaksirikkoutuneidenkin lämmityslaitos! - -_Ylli_ (tulee hypistellen): Ei ole kivestä leiväksi! -- Mutta märkää se -oli vesi... Huuh! - -_Perttu_: Ja kylmää myös luulen? - -_Mauno_: No se on yhtä selvä! -- Kun siniseksi käy poika... - -_Pärssinen_ (ja Tiira tulevat): Mene nyt saunaan Ylli, ja kuivattele -itseäsi ja vaatteitasi... Mutta myrsky pakana on jo melkeen täydessä -käynnissä päällä... - -_Ylli_: Sitä minäkin, että ei tässä taida saunaan lojuilemaan nyt -joutaa. - -_Tiira_: Pitäisiköhän ajoissa lähteä pyydyksiä pelastamaan! - -_Pärssinen_: Kyllä taitaisi olla parasta! -- Tuossa tuokiossa se on -pyrynä päällä. - -_Kalle_ (tulee. Stepan ja Iivan seuraavat): Voi, katsokaahan tuonne! -Miten kauheana raivomyrsky auringon sijasta nousee! Ja kuuta ei enää -kuulu, hiilu... On vain sysimustat ukkospilvet! - -_Pärssinen_: Kyllä se on parasta, pojat, että menette pelastamaan -ainakin nämä meidän kummankin uudet verkot, jotka onneksi laskimme -tähän lähimmäksi. - -_Perttu_: Mutta Yllihän on ihan kankea kohta. - -_Mauno_: Miksi et nostellut tuota kiveä! - -_Perttu_: Hee! Mutta ei! Nyt ryyppy poika! - -_Mauno_: Niin, tosiaan! Se pikaisimmin lämmittää! Nyt säästyikin -raittiusaatteesi asialliseen loppuun! (Tarjoaa.) - -_Pärssinen_: Parasta se taitaa olla! Ota, ota nyt Ylli. - -_Ylli_: Olisikohan tuosta apua? - -_Kalle_: No, epäile vielä... - -_Pärssinen_: Nopeaan! Menet sitte Kallen kanssa, ja Perttu tai Mauno -kolmantena, Tiiran venheellä, se on köykäsempi... Te nuoret jaksatte -paremmin... Meidän sinne on enää turhaa... - -(Ylli maistaa.) - -_Perttu_: Enemmän! Tuon vertainen nyt mitä... - -_Ylli_ (ottaa uudestaan...) Ähää! - -_Perttu_: Etkös tunne heti, että se lämmittää ja on hyvää. - -_Ylli_: Taitaa olla perää... - -_Mauno_: Naukkaa vaan vielä... - -(Ylli juo.) - -_Perttu_: Näitkös Kalle, kuka se sai pojan ottamaan! - -_Pärssinen_: Älkää nyt niin äijää... että humaltuu. - -_Perttu_: Ensikertalainen ja vahva mies, ei se niin vähästä... - -_Mauno_: Noin vielä... - -(Ylli juo. Painaa sitte kädellään päätään.) - -_Mauno_: Ja nyt! Minä vaikka lähden kolmanneksi... - -_Tiira_: Niin no, -- menkäähän te... Ei tosiaan ole hyvä enää meidän -vanhojen, kun meri jo noin meuruaa... - -(Ylli nousee, horjahtaa...) - -_Pärssinen_: No, näets! Enkös minä sanonut... - -_Ylli_: Oh! -- Olkaa, isä! Eihän tämä humalaa... muuten vaan, -- kun -istuin... (Menee Kallen ja Maunon seuraamana.) - -_Pärssinen_: Tyhjentäkää kaikki liiat tavarat pois venheestä... Ja -katsokaa, ettei vihuri teitä heti paina tuohon luotoon... - -_Ylli_ (näkymättömissä): Olkaa nyt! Ei tämä vielä mihinkään paina... - -_Pärssinen_ (hetken toisten kera katseltuaan): Mutta oiskohan -lähdettävä meidän toisella venheellä myös... Salkka, sääli ois jättää -pyydöt... jos se myrsky nyt ihan hirmuksi nousee... - -_Perttu_: Mutta ettekös näe ja kuule, sehän jo parhaillaan pauhaa -raivoisimpana... - -_Tiira_: Niin, myöhäistä sinne nyt enää... Ne menee mitkä menee... Kun -saisivat nyt vain edes ne uudet verkot varmasti... - -_Pärssinen_ (katseltuaan myrskyä): Tosiaan! Niin se tuli sittekin kuin -nuoli! Kun alkoi tulla... Mutta eikös vain ajakin noita poikia tuohon -luodon salakiville... - -_Tiira_: Miten hän Maunokin... vanha, tottunut peränpitäjä, noin -äkkinäisesti laskee, ettei pidä perää enemmän yläpuolitse... - -_Perttu_: Eipä se Mauno perässä... Kallehan se on! - -_Tiira_: No mitä he niin... Vahvempihan Kalle olisi ollut soutamaan... -Hyvä Jumala! Nyt juuri se lyö kivelle... - -_Pärssinen_: Ei, ei... olehan! Väisti vielä! -- Kas, kas... Voi Luoja! --- Ei miehet! Meidän on mentävä varoiksi toisella venheellä... Näetsen! -Eivätkös vain jo kaadu... Hei! Perttu tule! Tulkaa! (Menee juosten, -Perttu seuraa.) - -_Tiira_: Hyvä Jumala! -- Nyt se viskasi... Oh! Kaikki vedessä... Ja -vene alassuin! (Menee.) - -_Iivan_ (humalaisena, ja Stepan ovat äänettöminä seuranneet, tehden -joskus ristinmerkin): Ste... Stepan... Tue minua ja katso mitä -tapahtuu... - -_Stepan_: Mutta mistä sinä noin täyteen... - -_Iivan_: Hik! A vot, se poika... Mutta enhän mie paljon ottanut, -vaan... Hik! En mie muista mitään... - -_Stepan_ (katsellen ulapalle): A nyt yksi yrittää nousta veneen -pohjalle... Mutta ei... ei pysy sormet... Voi! Kerkiääköhän tämä toinen -vene heidän luo! -- Ja näkevätköhän ne sieltä manasterin tornista -tänne... Vasili sanoi, että siellä jo on vahti varustettuna, koska -myrsky uhkaa... (Alkaa kuulua hätäkellon hälyytys.) A, johan ovat -huomanneetkin! Ja tuolla tulee jo luostarin veneitä... Ja suuri -venekin, joka on mantereelle postiin menossa... Voi! Katso! Oh! Nyt se -kaatuu tämä toinenkin, isäntien vene... Ah. nyt! -- Ei vielä... (Ristii -silmiään.) - -_Iivan_: A eikös manasterin vene souda sinne avuksi? - -_Stepan_: Soutaa, soutaa... ja... Mutta... Oh! Nyt se kaatui tuo -toinenkin... Tietäähän, kun hätääntyneet olivat... (Menee.) - -_Iivan_ (hetken katseltuaan hillitysti ja osaaottavasti, ettei vain -tule koomillisesti): Stepan, älä... Mihin sinä... Voi heitä, voi meitä, -voi minua! -- Ksenia! Ksenia! -- Sinäkö se... Kolja... Ei. -- Ksenia... -Anna anteeksi, anna... (Yrittää mennä, vaan kaatuu läsähtää verkkaan. -Nousee ja menee hoippuen.) - -_Stepan_ (näkymättömissä): Tänne, tänne, -- tuokaa tänne! Täällä on -tulta! (Tulee esille.) - -(Munkkeja tulee tukien Perttua. Panevat hänet nuotion ääreen, käyvät -hoivaamaan.) - -_Stepan_: Ah, Perttu! (Munkeille) Jäikö toinen vene niitä toisia -pelastamaan? - -_Eräs munkki_: Jäi, jäi... - -(Stepan antaa Pertulle viinaa.) - -_Perttu_ (viroten): Tiira... Pärssinen... Isännät! -- Jaksoivatkohan ne -nousta enää pinnalle... - -_Kalle_ (näkymättömissä rannalla): Ah, apuun! Auttakaa... - -_Stepan_: Kukas siellä... (Menee muutaman munkin kanssa; palaavat sitte -tukien Kallea.) Kalle, -- kuinka sinä... Oo! Sinä uimalla... (Asettaa -Kallen nuotion ääreen, osottaa pulloa.) Tahdotko? - -_Kalle_: Anna... (Juo) Mi-minä jaksoin juuri uida tänne... - -_Perttu_: Entäs Ylli ja Mauno? - -_Kalle_: Mauno kai painui kohta syvyyteen... Yllin näin koettavan -nousta veneen pohjalle... Vaan sensijaan, että hän olisi tänne uinut, -kulutti hän kai turhaan siten voimansa... Oh! - -(Munkkeja tulee taas.) - -_Stepan_: Pelastuiko enää ketään? - -_Muuan munkki_: Eräs vanha mies ajautui laudankappaleen kanssa tuonne -niemen rantaan päin... Ja me autoimme hänet sinne maalle... Kai hän -vielä elpyy myös... Veljet veivät luostariin hänet... - -_Kalle_: Isäni varmaan... - -_Perttu_: Varmasti, sillä hänet huomasin siinä lautaa tavottelevan... - -_Kalle_: Ah! -- Mutta viekää minut... lähteekö täältä teidän postivene -miten pian mantereelle? - -_Munkki_: A ihan kohta jo lähtee... vaikka myrskyääkin... A sinne -olimme jo menossakin... - -_Kalle_: Viekää minut mukananne... Siellä jossakin rannan torpassa -sitte vähän lepäilen ja menen sitte loppumatkan maata myöten viemään -sanomaa kotiin... Sinä Perttu tee selvää täällä... Ah! (Vaipuu erään -munkin syliin. Kellojen soitto on lakannut.) - -(Munkit tuovat kuolleen Maunon nuotion ääreen.) - -_Stepan_: Oo! Maunon ruumis... - -_Perttu_: Mauno... - -_Kalle_ (nostaa päätään, katsoo pitkään Maunon ruumista): Eikö toisia -enää... näkynyt... Ylliä... nuorta... - -_Munkki_: Ei, ei... - -_Kalle_: Hm! -- Nyt Vappu... - -_Munkki_: Lähdemmekin... Postiin on jouduttava... (Osa munkeista lähtee -tukien Kallea.) - -_Perttu_: Mauno! -- Oi veljeni... (Äänettömyys.) - -_Iivan_ (tulee hetken kuluttua): Hän... hän myös vielä täältä... - -_Stepan_: Kuka hän... - -(Munkit tuovat Yllin.) - -_Stepan_: Oo! Ylli! -- Elääkö hän? Ooh! -- Elää! Ylli! -- Ota ryyppy, -että... - -_Ylli_: Pois... en... Kirottu... viina ja... Kunpa en olisi sitä äsken -lähtiessänikään nauttinut... Mutta... Hm... Ah... - -_Stepan_: Voi poika parka... - -_Ylli_: Isä kai on vaipunut syvyyteen? - -_Perttu_: Niin on... - -_Stepan_: Mutta se poika... Kalle... tästä juuri lähti luostarin -postiveneellä mantereelle... Ei enää kuuluisi heille huuto, että -olisivat sinutkin vieneet... Ja pienillä veneillä emme nyt uskalla -lähteä... - -_Ylli_: Ah, niin! Kyllä minä tiedän minne hänellä oli kiire! -- Ah! -Mutta... (Nojaa Stepaniin.) - -(Munkit laulavat paljastetuin päin Maunon ruumiille. Sävel: -"Kaikkivoipa Jumalamme"): - - Hauta kerran kaikill' aukee, - kerran kaikki maahan raukee, - sun valtaas Luoja julistain...! - - - - -3:s näytös: - - -(Vappu Inkisen tupa tavallisina tarvekaluineen. Ovi perällä ja toisella -sivulla.) - -(Vappu istuu ikkunan ääressä laulaen:) - - Voi meri petollinen, - vain ethän armastain, - sa varjohosi vienyt, - mun aamun-koittoain? - Tuo aatos niin mua kalvaa, - kuin tuli syöntäin se palvaa! - - Ah, armaani jos riistit, - niin päiväin pimittäin, - myös silloin lohdutella - sä saat mun sydäntäin; - ennenkuin itkuun hukun, - sun helmaasi mä nukun! - -_Loviisa_ (tulee laulun loputtua): No, Vappu, -- etkös sinä mene ulos -nuorten kisailuihin ensinkään? - -_Vappu_: Tännepä nuo, näkyy, taas saapuvatkin... - -_Mari_ (tulee): Hyvää iltapäivää... Ei vain taas aho kelvannutkaan -tanssipaikaksi Pusan Tommolle. Vaan, sen kuin tänne vääntäytyvät, -Vappu, tähän sinun joutotupaan hyppimään... vaikka on näin kaunis ilma. - -_Vappu_: Vieläpä tässä palkit kestää... - -_Loviisa_: Mutta miten lienevät miehemme ja pyydykset kestäneet viime -öisen hirmumyrskyn? - -_Mari_: Kyllä se olikin kauhea! Tuosta kankaaltakin näets, sen kuin -kaas sen suuren känkkäräpetäjän, kuin korren vaan. - -_Vappu_: Kyllä se kalastajille nyt lienee ollut kauhea paikka. - -_Mari_: Saa nähdä, -- jokohan nuo viikon päästä tai ensi sunnuntain -maissa kotiin kerkiävät. - -_Loviisa_: Saa nähdä, saa... - -(Nuorisoa tulee.) - -_Eräs poika_: Kun ei, Vappu, sinua tuonne ulos kuulunut, niin tulimme -tänne tupaasi sinua tanssittamaan. - -(Pari poikaa lähtee polkkaa rallattaen.) - -_Vappu_: Kiitos vain kohteliaisuudestanne... Vaan enpä minä tässä ole -oikeen tanssipäällä. Mutta tanhutkaa te vain, ketä haluttaa. - -_Mari_: Vaikka olisitte nyt ulkonakin vielä tarenneet! -- Ja vanhan -Aatinkos ne ovat kyöränneet pelimanniksi. - -_Soittoniekka_: No, sanos muuta! Eikä näillä raukoilla ole edes -ryyppyä tarjota, jotta vanhan kädet vähän paremmin tottelisivat, -norjistuisivat. - -_Muuan poika_: Kuiva aika sattui, kun Pirtu-Pieta on Häsäsellä -häissä... Mutta kyllä sinulta sentään heruu mitä heruman pitää! -Lurautahan nyt vaikka sitä päällimäistä! - -_Toinen poika_: Niin, Aatii! Aati, vetäsehän sitä mitä jalat vaatii! - -(Soittoniekka soittaa poikaa... jota suurin osa tanssii... joku silloin -tällöin rallattaen ja hihkaisten.) - -_Eräs poika_ (joka on saanut Vapun vänkällä lähtemään tanssiin, sen -loputtua): Niin se käy kuin luomisen työ hienoissa vaatteissa! Hih! -- -No Mari! Etkös sinä tanssinutkaan? - -_Toinen poika_: Pyysinhän minä häntä, mutta rukkaset petahinen antoi. - -_Ensimäinen poika_: On tainnut jo Marillekin tulla ne sukulaisperinnöt -Amerikasta, ja nyt rahat painavat taskussaan niin, ettei hän jaksa -keikkua. - -_Mari_: Ole siinä, senkin kokkaleuka. - -_Toinen poika_: No, ensi sunnuntainahan ne jo Perttu ja Maunokin -lienevät kalamatkaltaan palanneet, ja silloin saamme heille sanoa, että -uskollisen kullan he Marista saavat, kun ei se toisten kanssa -tanssikaan! - -_Ensimäinen poika_: Mutta jospa saakin Mari sieltä lännen mailta sen -toivomansa perinnön sijasta vain sellaisen kirjeen, jossa ilmoitetaan -hänen sukulaisensa kuolleeksi ja, että: täten käännytään teidän -Suomessa olevan omaisen puoleen pyynnöllä, että pian lähettäisitte -hautausrahat! - -(Kaikki nauravat...) - -_Toinen poika_: Ha, ha, ha! -- Ja silloin menisi Maunolta ja Pertulta -koko vuoden renginpalkka siihen! Ha, ha, ha! -- - -_Vappu_: Hyst! Älkää viitsikö pojat! -- Olkaa siivolla, jos täällä -olette. - -_Mari_: Irvikööt nyt siinä, senkin kuvatukset, ja variksen -peljättimet... - -_Eräs poika_: ... Niin! Marin pippuritarhassa! -- No Aati, veivaahan -nyt valssia! - -_Toinen poika_: Ei! Pelataankin tässä nyt ensin joku kansallistanssi! - -_Soittoniekka_: Sitähän minäkin! -- Esimerkiksi tämä... (Alkaa soittaa -jotain karjalaista pukutanssia, jota määräparit tanssivat.) - -_Ensimäinen poika_: Tule sinä minun parikseni, Vappu, -- sinähän olet -mestari tässä! (Vie Vapun puoliväkisten. Joku pojista ja tytöistä menee -ulos.) - -_Eräs poika_ (tanssin loputtua): No nyt vaikka uimaan iltatuimaan, -vettä puimaan, mereen huimaan! Ken lähtee toiseksi. - -_Mari_ (varottaen): Menkääpäs nyt sinne pulikoimaan... ja yskää -saamaan! - -_Muuan poika_ (tulee silloin juuri): Mutta tuolla tulee mies, joka on -sitä tehnyt, -- joskin henkensä kaupalla. - -_Mari_ (katsoen auki olevasta ovesta): Oo! -- Mitä... Kalle! - -_Vappu_: Ah! Ja missä Ylli! - -_Poika_: Ei kertonut minulle vielä sen enempää. - -_Vappu_: Voi hyvä Jumala; minä aavistan... - -_Loviisa_: Voi lapsi... Vappu... meitä... (Rientää ulos, Vappu ja Mari -seuraavat sekä suurin osa nuorisosta.) Kalle, Kalle, kuinka on asiat? - -_Eräs poika_: Ehtiihän meille vielä ne kummat kuulumaan, pane sinä Aati -vaan se tuuttusi luulumaan! - -_Soittoniekka_: Utelias minä olen kuin muinoin Eeva paratiisissa. -(Menee.) - -_Poika_: No mitä! Suupillinsä mukaanko tässä sitte hyrräämään! (Tanssii -hetken rallattaen erään toisen pojan kanssa.) Mutta mitä! Jo siellä -Loviisaa, emäntää... ja Vappua puoli pyörtyneinä takasin tuovat. -- -Kamalat oli varmaan Kallella kaskut. - -(Mari hoivaa jonkun tytön kanssa Loviisaa ja Vappua, -- joita nuoriso -seuraa jälleen sisään.) - -_Kalle_ (Myös Vapun käsipuolessa): Niin! Sellaiset, sysisynkät oli -uutiseni! Kylmänä on Mauno, Pärssinen ja Ylli. - -_Mari_: Voi hyvä Jumala! -- Mutta virotkaa, virkistykää edes te... -Vaikka vähemmästäkin jo sentään pyörtyisi... - -_Loviisa_ (viroten): Ah, Jumalani... - -_Mari_ (nuorisolle, häärätessään): Menkää nyt jo siitä tieltä -iloitsemasta. -- Vappu, lapsi kulta... Havaa sinäkin; kas noin... - -_Vappu_: ... Voi! Kalle... - -_Joku pojista_: Olipa se ankara isku! Ja Laatokka taas nieli uhrinsa. - -_Kalle_: Niin! -- Perttu jäi sinne tekemään selvää muusta... Ja kai ne -munkit ovat jo siellä isänikin virottaneet... - -_Eräs poika_: Lähdetäänpäs katsomaan, jos sieltä jo Perttukin perkautuu -veneellä... Onhan nyt jo paljon tyyntynyt. (Nuoriso vetäytyy verkkaan -ulos.) - -_Kalle_ (Vappu, Loviisa ja Mari vain jäävät): Niin, sillä lailla -päättyi saaliin puolesta onnellinen matkamme. -- Älkää nyt enää -itkekö... Eihän se itkusta kumminkaan parane... - -_Vappu_: Itken, itken kaiken ikäni... - -_Kalle_: No, no, no! -- Kyllä kaikki ikävä vielä painuu unhon syvään -hautaan. Ja vielä iloitsetkin minun kanssani... - -_Loviisa_: Minä jo arvelin, että jotain kummaa pitää teille sillä -matkalla tapahtua, kun niin riitaisina Yllin kanssa läksitte... - -_Kalle_: Oh! Se ei vaikuttanut vähääkään tähän onnettomuuteen. Mehän -sen riidan jo melkeen kohta siellä sovimme. - -_Loviisa_: ... Ja viinapullokin kun matkaan tuli... - -_Kalle_: Se myöskään ei näytellyt mitään osaa tässä murhenäytelmässä! -Tai päinvastoin oli se meille hyödyksi yhdelle ja toiselle vilussa. -Mutta ennen kaikkea Yllille! Melkeenpä se pelasti hänen henkensä vähän -ennen hukkumistaan... Kun toinen veneemme sattui olemaan luostarin -rannalla, karkasi toinen erään pyhiinvaeltajan käsistä. Ja nyt ei -auttanut muu, koska myrskykin juuri silloin yltyi, kun lähteä uimalla -vene takasin rantaan hakemaan. Ja minä olin juuri lähdössä sen tempun -tekemään, kuin sitte Ylli kuitenkin kerkesi ennemmin... Ja siitä -kylmästä kylvystä palattuaan teki hänelle viina hyvää... - -_Vappu_: Ettäkö Yllikin otti... - -_Kalle_: Siinä tapauksessa sen vaikka kuka olisi tehnyt. - -_Loviisa_: Lapsi parka... Humalan tähden hän sitte kuitenkin hukkui. - -_Kalle_: Oh, eihän sen vertainen, eto tilkka, häneen pystynyt. -- Niin! --- Mutta älä nyt enää siinä turhaan tililtä, Vappu... Eihän se enää -siitä parane... Mikä miten on, niin se siten on... Olenhan minä tässä -jäljellä... Koeta nyt vain unohtaa Ylli... Ja pian minä sinusta hänen -ikävöimisensä karkoitankin. - -_Vappu_: Et koskaan! (Nousee, on menossa kamariin.) - -_Kalle_: Kyllä! -- Ja kuulehan! -- Ehkä nyt oletkin jo taipuvaisemmalla -päällä juttelemaan kanssani niistä asioista, jotka lähtiessämme jäivät -vähän kesken? - -_Vappu_: Oh! Kalle! -- Että sinä viitsit, ja voitkin tällä hetkellä... -kun tiedät hyvin mielentilani... - -_Kalle_: No, mutta... enhän tiedä miten sinua muuten lohduttaisin... Ja -tarinoidaan nyt... (Seuraa kamariin Vappua, joka kuin unissaan on sinne -kulkenut.) - -_Loviisa_: Mieheni, poikani! Yhdellä kertaa... -- Hyvä Jumala! - -_Mari_: Niin! ja Mauno... - -_Loviisa_: Kaikki, koko meidän sakki... - -_Mari_: Ajatelkaas! -- Mutta Perttu edes jäi, ja... - -_Perttu_ (tulee): Perttu jäi...! Ja paljon muitakin jäi! - -_Mari_: Oo! Siinäkö sinä jo... - -_Perttu_: No, koita! En minä mikään haamu ole... Eikä hänkään! (Viittaa -juuri ovesta tulevaa Ylliä.) - -_Loviisa_: Oh! Yllikin... Ylli! (Rientää syleilemään.) Poikani, rakas -lapseni! Sainhan sittekin edes sinut takasin! -- Johan ajattelin, ettei -Jumalan rangaistus voi olla niin suuri yhdellä kertaa... - -_Ylli_: Niin, äiti! Monesti on kaikki ihan toisin, kuin luullaan! -- -Minä pelastuin sen luodon kivelle, johon kaaduimme. Ja siitä munkit -minut viimein keksivät. Sillä en kyennyt enää huutamaankaan... Kalle -oli juuri ehtinyt luostarin postiveneessä lähteä... Me läksimme vasta -päivällä, ensin luostarissa virkistyttyämme. - -_Loviisa_: Voi lapsi parkaa! -- Mutta tule nyt... lähde tänne omalle -puolellemme... Minä laitan sinulle... (Menee.) - -_Ylli_: Missä Vappu? - -_Mari_: Tuonne kamariin se tästä juuri... Ja Kalle on siellä lisää -kertomassa... - -_Ylli_: Kalle! Arvasinhan! -- (Puoli-itsekseen.) Oh! Vappu, Vappu! Ja -sinä heti häneen suostuit! Oh! -- Mutta he tulevat... Menkää te... Minä -tulen myös kohta... (Mari ja Perttu menevät.) - -(Ylli kuuntelee. Istuutuu sitte hiljaa laulamaan): - - Syki sydän, syki, että - halkeat, -- karmas - tää tuska on kantaa, - kun petti ah, armas! - Voi syki sydän niin, - ett' uuvun nukuksiin! - - Voi, hyökylaine, miksi, - ylläs mun kannoit, - voi, salapaasi, - miksi sä suojan mulle annoit? - Kun onnein valkamaan, - en päässyt kuitenkaan! - -(Kuuntelee jälleen, piiloutuu sitte verhon taa.) - -_Vappu_ (syöksyen esiin kamarista, Kalle seuraa): Minä en kuuntele, en -siitä asiasta mitään! - -_Kalle_: Oletko hullu! -- Lemmen kieltähän sinulle juttelen... - -_Vappu_: Sitäpä juuri en tahdo sinulta kuulla! - -_Kalle_: Vappu! Ajattelehan nyt ensin vähän, ennenkuin noin puhut! - -_Vappu_: Ajattele sinä! - -_Kalle_: Kyllä minä tiedän mitä sanon! - -_Vappu_: Samoin minä! Ajattelen kaikki liiankin syvästi. - -_Kalle_: No, sepä juuri... Unohda nyt vain Ylli, ja... - -_Vappu_: Vaiti! Minä en kärsi, että sinä tuollaista... - -_Kalle_: No, luuletko Yllin sitte vielä tulevan? Ha, ha, ha! - -_Vappu_: Vaikka niinkin! Onhan monesti ennenkin hukkuneeksi luultu -pelastunut. - -_Kalle_: Ha, ha, ha! Mutta turha on toivosi nyt! Näinhän selvästi omin -silmin, kuoleman kanssa kamppaillessani, että hän vaipui syvyyteen! - -_Vappu_: Ja tuolla lailla sinä viitsit... - -_Kalle_: Niin! Ja, jos hän sieltä nouseekin, niin ei hänessä enää -henkeä ole. Joten saat uskoa, ettei hänestä ole enää luoksesi tulijaa. - -_Vappu_: Kalle! Että sinä tuolla lailla... tällaisella hetkellä... -moisten tapausten perästä... En tiedä enää, mitä sinusta oikein -aattelen... - -_Kalle_: Aattele mitä hyvänsä!' Mutta niin on asiat! -- Ja kuule nyt... - -_Vappu_: Pois! Sinä inhoitat minua! - -_Kalle_: Ole! Sepä! -- Ja minkä tähden? Siksikö, että jouduin tuomaan -tuon turman sanoman? - -_Vappu_: Siksi! Ja kaiken takia! - -_Kalle_: Mutta älä ole nyt lapsellinen! - -_Vappu_: Miksi pitikään sinun juuri pelastua... tai rientää sitä näin -pian ilmoittamaan. - -_Kalle_: Tietysti pelastukseni oli sattumassa... Ja viestin tuontihan -kuului velvollisuuteeni! Ja se että sinua näin pian kosin johtuu siitä, -että haluan valmistaa isälleni hänen palaamisekseen pienen ilon -yllätyksen, -- jos sinä suostut? - -_Vappu_: En koskaan! - -_Kalle_: Vappu? - -_Vappu_: Niin! Sitä iloa, ikävä kyllä, ei isäsi koskaan näe. - -_Kalle_: Minä en ymmärrä sinua... - -_Vappu_: Mutta minä kyllä luulen ymmärtäväni sinut! Sinä vain rahojeni -tähden minua härnäät ja... - -_Kalle_: Vappu! - -_Vappu_: No niin! Ja lienet niiden himossa tehnyt vaikka mitä! - -_Kalle_: Mitä puhetta tuo? - -_Vappu_: Sitä, kuin on! - -_Kalle_: Älä vain käy luulosi perusteella tapauksia rakentamaan! - -_Vappu_: Minut tuntoni siihen pakottaa! Ja, kun niin vihamiehinä te -Yllin kanssa sinne läksittekin, niin ei ihme, jos... - -_Kalle_: Vappu, Vappu! -- Mitä jos? - -_Vappu_: Sitä jos... että, jos sinä oletkin kaikkeen tuohon tapahtumaan -syypää. - -_Kalle_: Tyttö! Ajattele mitä sanot! - -_Vappu_: Niin! -- Lienet vaikka tahallasi ohjannut venheen siihen -luotoon... - -_Kalle_: Vappu! -- (Menee kiinni.) Vaikene! Minä en kärsi, että vasten -minun silmiäni syydät moista... - -_Ylli_ (tulee heidän näkyviinsä): ... Niin! Moista totuutta! Hellitä! - -_Vappu_ (parahtaa): Oh! -- (Ylli rientää tukemaan.) - -_Kalle_: Oo! -- Ylli... Mutta... Mitä näen... Ylli... sano, oletko se -sinä, vai... - -_Ylli_: Ah, Vappu, toivu... toivu... Kas noin... -- Minä se todella -olen... enkä mikään haamu! - -_Kalle_: Oo! - -_Ylli_: Niin! Ei käynyt, niinkuin sinä toivoit! (Vapulle.) Minä... minä -se olen... - -_Vappu_: Ylli, Ylli! (Syleilee) Sinä siis elät... elät! - -_Ylli_: Elän... Tässä armahin! -- Vaikka eräältä taholta sitä ei -suotaisi. -- Minä pääsin luodolle, ja siitä viime tingassa, kun olin jo -kylmään menehtymässä, munkit minut pelastivat. - -_Vappu_: Oi, Ylli! -- Ja sanoit minun arveluni olevan totta, että -tuo... Kalle siihen... - -_Ylli_: Varmasti! -- Mutta emme puhu nyt enää siitä. - -_Kalle_: Puhumme! Todista valheesi sinä, konna! Vai nyt yhdessä käytte -niskaani sellaista törkyä heittämään! -- Senkin valehtelijat! - -_Ylli_: Totuutta! Kirkkainta totuutta haastamme. - -_Kalle_: Totuutta! Lokaisinta luuloa vain! - -_Ylli_: Mies! Pitääkö minun avata suuni enempään? - -_Kalle_: Pidä vaan valheesi kidassasi, kunnes ne oikeudessa saat -päästää, jos vielä todistajain kuullen käyt moista puhumaan! - -_Ylli_: Tuki vain sinä suusi! -- Ja katso itseäsi! -- Älä enää yllytä -vihaani kuohumaan päällesi! Sillä sen olet jo melkeen yli äyräiden -kumminkin kuohuttanut. - -_Kalle_: En pelkää sinua! Eikä valheen jäljet ole pitkät! - -_Ylli_: Niin, ei! Sillä pyhiinvaeltaja... Entäs Iivan? - -_Kalle_: Oh! Ettäkö hän... Ettäkö sinä häneltä... - -_Ylli_: No! Mitäs nyt sanot! Vieläkö nyt intät? - -_Kalle_: Ylli...! Jumalan tähden! Ylli...! -- Mutta, ha, ha, ha! Iivan -on voinut humalassa lasketella mitä vain omasta päästään. - -_Ylli_: Ei mies! Oikeen katuvana ja selvin päin hän tunnusti -osallisuutensa! -- Niin! Mulkoile, mitä mulkoilet! -- Kun toivuttuani -aloin aatella kaikkea, tuli minun päähäni sama ajatus juuri kuin -Vapulle äsken. Ja sen varmuudeksi panin Iivanan koville, kun olin -huomannut sinun hänen kanssaan hyvää pataa olevan, ja, kun hän sen -venheenkin päästi... -- Niin, ja hän viimein tunnusti kaiken... - -_Kalle_ (raivossa): Että hän! -- Mokoma! kuulutti, ja... Oh! - -_Ylli_: No, rauhoitu! -- Minulle yksin hän sen kertoi... Ja mies parka -jäi sitte katumaan ja rukoilemaan... Kseniansa nimeä myös mainiten... -Niin! -- Ja siitä uimisesta se johtui juomiseni, -- oivasti aateltu! -- -Ja humalastani se, että kaatuessamme olin vähällä henkeni menettää. -Niin! -- Jokos nyt vaikenet? - -_Vappu_: Ylli, Ylli! Kylläpä sinä paljon kestit! - -_Ylli_: Ole! Enemmän sinä olet vielä kestänyt! Nyt sen näin ja kuulin -tuosta verhon takaa, -- kun te kamarista Kallen kanssa tulitte... -Turhaa oli kaikki epäilykseni... Minua, minua yksin sinä vain rakastat! - -_Vappu_: Ylli! (Syleilevät.) - -_Mari_ (tulee): Täällä se on... - -_Loviisa_ (seuraa): No, tule nyt lapseni... Täällä on sinulle ruokaa ja -lämmintä nyt varustettuna... - -_Mari_: Mihinkäs se Perttu... Kas tuolta... Ja mitä? No voi sun! -- -Loviisa, emäntä! "Riemusi nyt ylitse vuotakoon!" Kuten vanhassa -virsikirjassa veisataan! Katsohan! - -_Loviisa_: Luoja! -- Oo! Pärssinen! (Rientää vastaan.) - -(Pärssinen tulee Pertun kanssa.) - -_Ylli_: Enkös sitä teille äsken jo sanonut, että tulimme kolmen... Isä -vain jäi rantaan kaluja korjaamaan... Ja, että se Tiiran isäntä se -hukkui... - -_Kalle_: Oh! -- Isä... - -_Perttu_: Niin! -- Se munkki ei vain tuntenut silloin sinun -lähtiessäsi, kumpi se oli... - -_Pärssinen_: Tässä sitä ollaan! -- Mutta kova oli leikki! -- Kyllä -isäsikin ruumis löytyi, Kalle... Ja tuolla hän nyt on, vanha toverini, -Maunon ruumiin kanssa venheessä... - -_Mari_: Mauno, Mauno... (Istuutuu aatteissaan jakkaralle.) - -_Kalle_ (aatteissaan): Isä... Ah! Haudanko siis sinulle valmistinkin... - -_Ylli_ (Kallelle): Minun puoleltani ei sinun huoli enää peljätä mitään. - -_Vappu_ (samoin): Eikä minun, -- Kalle rukka... - -_Kalle_: Mutta kaikki on minulta kuitenkin nyt mennyttä, kaikki! (Menee -hitaasti aatteissaan ulos... Väliverho sulkeutuu verkkaan.) - -Loppu. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK LAATOKAN KALASTAJAT*** - - -******* This file should be named 62388-8.txt or 62388-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/2/3/8/62388 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/62388-8.zip b/old/62388-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index cfa7dbb..0000000 --- a/old/62388-8.zip +++ /dev/null |