diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-28 02:58:19 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-01-28 02:58:19 -0800 |
| commit | 1ad04b2ee61d2362581779550e6f207cbedc636e (patch) | |
| tree | c307a75c4feda9a8f408831785de1a274cffbb99 | |
| parent | 6f64d0166ec55e53d795f63f61109570d3fa9cde (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/61761-8.txt | 2150 | ||||
| -rw-r--r-- | old/61761-8.zip | bin | 44486 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2150 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..306cbff --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #61761 (https://www.gutenberg.org/ebooks/61761) diff --git a/old/61761-8.txt b/old/61761-8.txt deleted file mode 100644 index 742093f..0000000 --- a/old/61761-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2150 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Karkuri, by Friedrich Gerstäcker - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Karkuri - - -Author: Friedrich Gerstäcker - - - -Release Date: April 5, 2020 [eBook #61761] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KARKURI*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -KARKURI - -Kirj. - -FRIEDRICH GERSTÄCKER - -Toim. - -Teuvo Pakkala - -Mailta ja meriltä 1. - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Otava, -1909. - - - - -Hiljaa lainehti meri ja viskeli ikäänkuin leikkien lasinkirkkaita, -tummansinisiä laineitansa Tubuain koralliriuttoja vasten. Tubuai on -Tyyneenmeren muutaman pienen saariryhmän tärkein saari. Lauhkea -ilmanhenki humisi saarten palmuissa, ja korkeimpia huippuja myöten -metsänpeittoisten vuorten yli kaartui puhdas, päivänpaahteinen taivas. - -Kun varjot pitenivät kuuman auringon laskeutuessa taivaanrantaa kohti, -kokoontui koko joukko pronssivärisiä reippaita lapsia hiekkaiselle -korallirannalle leikkimään. He tavottelivat toisiansa kiinni juosta -vilistäen avojaloin korallilouhikkoa arkailematta, aivan kuin heidän -jalkapohjansa olisivat olleet vuotanahkaa tahi rautalevyä. Väliin he -taas kiikkuivat kokossäikeistä punotuissa köysissä, jotka olivat -kiinnitetyt palmujen latvoihin, kiikkuessaan lentäen korkealle yli -siniviheriän lammikon, jonka yli mahtavat puut taivuttelivat latvojaan, -sieltä taas heittäytyen guiave- ja appelsinitiheikköön, väistellen -rohkeasti ja vikkelästi jaloillaan paiskautumasta puunrunkoja vasten. - -Täysikasvuiset miehet lojuivat pitkää pituuttaan appelsini- ja -bananilehdon varjossa. He katselivat milloin lasten leikkiä, milloin -välinpitämättömästi silmäilivät etäällä näkyviin tullutta purjelaivaa, -jota hiljainen tuulenhenki hitaasti kuljetti lähemmäksi. -- -Toimeliaampia olivat sitävastoin naiset, jotka hioivat kokoskuoria -pikareiksi seisten kuultavassa vedessä tai punoivat seppeleitä ja -tukkakoristeita marantakasvin valkoisista, hienoista kuiduista tai -seisoivat korallien välissä vyötäisiin asti vedessä ongenvapa kädessä -pyydystäen illalliseksi herkullisia pieniä kaloja. Nämä kastettiin -raakoina kokosmaitoon ja suolaveteen ja syötiin sitte paahdettujen tai -höyryssä keitettyjen leipähedelmien kanssa. - -Ennen oli täällä varjoisassa metsikössä kaikunut "tapa"-kurikoiden -iloinen läiske, kun vaimot ja tyttöset valmistivat itselleen omat -tarpeensa haljakoitansa varten leipä- ja bananipuun kuoresta. Ja -samalla kun työ naurettaessa ja laulettaessa oli kuin leikkiä, keräytyi -nuori miesväki heidän ympärilleen auttaen taikinan vaivaamisessa ja -veistellen leipomakurikoita kovasta kasuarinipuusta. - -Tämä kaikki on nyt tähän aikaan ollutta ja mennyttä. Ensin -lähetyssaarnaajat, sitten maihin laskevat laivat, varsinkin -valaanpyytäjät, toivat kirjavaväristä karttunia ja muita huokeita -kankaita, jotka saarelaisia miellyttivät enemmän kuin yksinkertainen -omatekoinen kuitukangas, "tapa". Ja näin se ainoakin todellinen työ, -johon he siihen asti olivat oppineet, tuli hylätyksi tykkänään, ja -joutenolo, jota luonto myöntää täällä enemmän kuin missään muualla -maailmassa, tuli heille kaikkea muuta mieluisammaksi. Tämä vaikutti -monessa suhteessa turmiollisesti saarelaisiin, mutta heidän luontaista -hyvänsuopeuttaan, yksinkertaisuuttaan ja sydämellisyyttään se ei -kuitenkaan voinut riistää heiltä. Iloisina ja hilpeinä elivät he -aurinkoisia päiviään, ja taivaan Jumala, joka oli lahjoittanut heidän -kotiseudulleen rikkaitten aarteitten koko runsaudensarven, mahtoi -varmaankin olla heistä rakas Isä. - -Vähän oli heillä yhteyttä valkoihoisten kanssa, jotka olivat jo -asettuneet pysyvästi asumaan läheisille saariryhmille ja vieläpä -väkivaltaisesti ottaneet valtaansakin osan niistä. Kaksi -lähetyssaarnaajaa oli rakentanut majansa saaren pohjoisrannalle ja he -olivat voittaneet uskolleen saaren suopeamieliset asukkaat. Mutta -läheisessä suhteessa heihin oli ainoastaan muuan nuori, sinisilmäinen, -hilpeä skotlantilainen, joka noin viisi tai kuusi vuotta sitten oli -karannut Tangasaarelle muutamasta valaanpyytölaivasta, jossa hän oli -ollut kirvesmiehenä. Sattumalta oli hän tullut tänne, mutta tänne oli -kiintynyt hänen sydämensä. Hän oli rakastunut nuoreen saarelaistyttöön. -Ja kun häntä samalla miellytti tämän tosin muusta maailmasta erotetun, -mutta viehättävän seudun hiljainen, idyllimäinen elämä, ja kun eivät -tytön vanhemmat asettaneet pienimpiäkään esteitä, vaan vaativat -lähetyssaarnaajaa lainmukaisesti vihkimään nuoret, niin hylkäsi -valkoinen nuorukainen epävakaisen merimiesammattinsa ja hänestä tuli -aviomies ja sitten perheenisä Tubuaissa. - -Hän itse oli tosin poikasena saanut kotimaassaan ainoastaan sellaisen -koulusivistyksen kuin muutkin pojat, jotka elivät samanlaisissa oloissa -kuin hänkin. Mutta kirvesmiesammattinsa oli hän perinpohjin ja -kunnollisesti oppinut, ja hänellä ei ollut seuraelämään nähden -suurempia vaatimuksia kuin mitä saari parahiksi voi tarjota hänelle. -Täällä sinisen taivaan ja humisevien palmujen alla hyvien ja -yksinkertaisten ihmisten parissa hän oli löytänyt kodin onnen, joka -häntä täysin tyydytti. Eikä ollut mitään perhesiteitä enää -kiinnittämässä häntä hylättyyn maailmaan. Hänen vanhempansa kotimaassa -olivat kuolleet. Veljiä tai sisaria ei hänellä ollut koskaan ollutkaan. -Intaha, hänen vaimonsa, joka oli lahjoittanut hänelle kaksi lasta, oli -hänelle kaikki kaikessa. - -Hän oli rehellinen ja avomielinen eikä likikään niin raaka ja viinaan -menevä kuin mitä englantilaiset merimiehet muuten liiankin usein ovat. -Alkuasukkaat mielistyivät häneen. Etevämmyytensä kautta tuli hänestä -heille piankin yhtä hyödyllinen kuin mieluisa toveri. - -Tomo, joksi alkuasukkaat olivat hänet hänen nimensä Tom Burton'in -mukaan uudestaan ristineet, loikoili tänäänkin taas heidän joukossaan -rannalla ja katseli milloin uneksien, milloin miettiväisen näköisenä -tuota kaukana näköpiirissä olevaa purjelaivaa, jota hiljainen -tuulenhenki vain hitaasti ja vaivaloisesti kuljetti lähemmäksi. Selvinä -liikkui hänen henkensä silmien ohi hänen entinen merimieselämänsä: -raskas työ, ainainen epäsopu kaptenin kanssa, sitten hänen -karkaamisensa, kun hän oli viettänyt viisi päivää Hapain ylängöillä -eläen bananeilla, sitten hänen harhailunsa kauniilla saarella. Sitten -tuli mieleen hänen nykyinen rauhallinen elämänsä pienellä maakamaralla -keskellä suurta valtamerta. - -Ja jos minä nyt voisin palata kotimaahani tuolla laivalla -- -- -Haluttaisiko? -- Pitäisi jättää Intaha ja pienokaiset ja alkaa tuolla -ulkomaailmassa entinen elämä. Kylmien sydämettömien ihmisten -keskuudessa... Ei, totta totisesti ei! Siellä ei ole mitään, joka voisi -viekoitella minut takaisin heidän luokseen. Ja minusta tuntuu -todellakin toisinaan kuin olisin oikeastaan erehdyksissä syntynyt -vanhassa Europassa, niin täydellisesti kuulun minä tänne, minne hyvä -onneni oikeaan aikaan on minut tuonut. Olkoon tuolla ulkomaailma -ahdinkoineen ja aherruksineen rahan hankkimiseksi, niin aina vain -enemmän rahaa, jotta voitaisiin tuhlata hurjassa elostelussa, niinkuin -minä itsekin ennen tein. Minä tahdon nyt nauttia täällä ja riemuita -onnestani, -- maailma -- pyh -- siellä on paljon melua, vaan vähän -villoja! - -Aurinko oli uponnut punaisen tulipallon näköisenä mereen. Tomon vaimo, -kukoistava, kukilla koristettu, nuori, hymyilevä nainen tuli miestään -noutamaan. Nuorin poika istui ratsain äitinsä vasemmalla lonkalla -- -kuten siellä naiset kantavat nuorta jälkeläistään, -- vanhinta, pientä, -iloista, kolmivuotista poikaa talutti äiti kädestä. Kaste alkoi jo -laskeutua maahan. - -Laiva oli vielä jonkun aikaa näkyvissä kirkkaassa valojuovassa -luoteisella taivaanrannalla, ja sen raakapuut ja purjeet erottautuivat -nyt jo selvästi. Pian kuitenkin häipyivät sen ääriviivat illan -lyijynharmaaseen hämärään, ja kun kuu nousi idässä vuorten yli, oli -laiva tykkänään hävinnyt. - -Saarelaiset eivät välittäneet muista laivoista kuin niistä, jotka -laskivat maihin heidän luokseen, mikä tapahtui perin harvoin. Silloin -saivat he vaihtaa hedelmiä ja vihanneksia, joita heidän valkoinen -ystävänsä oli opettanut heitä viljelemään, sekä myöskin halkoja -piilukirveisiin, tupakkaan, karttuniin, koristuksiin, nauloihin, -peileihin ja muihin sellaisiin useimmin hyvin mitättömiin esineisiin. -Tomo piti huolta, ettei heitä kaupanteossa kovin petetty, ja kun hän -sellaisissa tilaisuuksissa teki heille arvokkaan palveluksen tulkkina, -niin oli hän heille tässäkin suhteessa tavattoman tarpeellinen. - -Paljon hän oli saanut nähdä vaivaa totuttaessaan alkuasukkaita -raskaaseen työhön, jota on puunhakkuu tässä ilmanalassa. Hän itse oli -hyvänä esikuvana. Mutta saarelaiset istuutuivat hänen ympärilleen, -katselivat häntä ja olivat kuolla nauruun, kun hiki valui suurina -pisaroina hänen otsaltaan, ja kävivät hyvin totisiksi, kun Tomo pani -kirveen heidän käteensä. Eivät he sitä alussa kauan liikutelleet. Mutta -kun he sittemmin näkivät, mitenkä runsaan palkkion ne saivat, jotka -olivat olleet vähänkään ahkeria, niin se sai heidät helpommin -taivutetuksi työhön. Mutta yhä piti heitä aina kehotella. - -Vaan siitä huolimatta puunhakkuu oli juhlatilaisuus tämän palmumaailman -iloisille lapsille, jotka keksivät aina hauskan puolen asioissa. -Silloin keräytyivät näet tytöt ja vaimot työntekijöiden ympärille, -poimivat kukkia ja sitoivat seppeleitä, joilla he koristivat -taitavimmat ja ahkerimmat, jota vastoin nauroivat saamattomille ja -kömpelöille. Mutta tämä leikinlasku oli niin hyväntahtoista ja -sydämellistä, ettei asianomainen milloinkaan voinut suuttua, vaan sai -vain siitä kiihotusta yrittämään ja tekemään tehtävänsä paremmin ja -ansaitsemaan myöskin seppeleen. - -Päivä teki paraillaan nousuaan idässä. Joitakin nuoria saarelaisia oli -noussut aikaisin mennäkseen kalastamaan. Heidän huutonsa herättivät -kuitenkin pian toisia, jotka riensivät katsoa tuijottamaan majoistaan. -Tuo laiva, jota eilen illalla oli tähystelty, oli nyt jotensakin -likellä. Jos laiva ei olisi pyrkinyt maihin heidän rantaansa, niin mitä -varten se olisi tullut lähelle vaarallisia koralliriuttoja, joita -muodostuu kaikkien saarten ympäristöön monen penikulman laajuisena -kehänä. - -Merimiehillä ei vielä ole näistä seuduista hyviä karttoja, ja nuo -salaiset riutat ovat muutosten alaisia, niin että varmoja karttoja ei -juuri voitaisi saadakaan. Kun laivat tahtovat laskea maihin tällaisen -saaren luona, niin ne yön sattuessa risteilevät hyvän matkan päässä -odottaen aamunkoittoa, tai heittävät ankkurin, jos voivat tavata -pitävän pohjan. - -Vilkas, iloinen toimeliaisuus valtasi uniset rannan asukkaat. Kiireellä -he menivät herättämään Tomon ja antamaan hänelle tiedon tästä -ilahuttavasta tapahtumasta, laivan tulosta, ja ryhtyivät innolla -keräämään kokospähkinöitä, bananeja, appelsineja, guiaveja, -papaihedelmiä ja miksikä noita satoja eri hedelmiä kaikkia -kutsuttaneekin. Toiset ryhtyivät ottamaan leipähedelmiä ja makeita -perunoita sekä noutivat vesimeloneja pelloilta. Naiset punoivat -taidokkaasti ja perin yksinkertaisella tavallaan kokospalmun lehdistä -koreja, joihin pantiin hedelmät. Niillä ne kuljetettiin laivaan samalla -kuin ne olivat mittoina määrätessä hedelmien paljouden ja arvon. - -Intaha, joka oli taitavin ja ahkerin saarelaisnaisista, oli jo ennemmin -tehnyt bamburuovon sekä väritetyistä marantapuun kuiduista -hauskannäköisiä pieniä koreja ja laukkuja vaihtaakseen ne ensi tilassa -maihin tulevien valkoihoisten moniin pieniin mukavuusesineihin. Tomo -itse oli pilkkonut rannalle neljä syltä halkoja. Kun hänellä lisäksi -oli vihannesviljelystä sekä hedelmiä, siipikarjaa ja sikoja, jotka hän -oli kasvattanut, niin toivoi hän nyt saavansa hyvät kaupat tehdyksi. - -Laiva lähestyi lähestymistään, ja kun se oli risteillyt melkein -riuttojen kohdalle, laskeutui siitä vene vesille. Siinä oli neljä -reipasta soutajaa, jotka pian löysivät kaidan väylän riuttojen lomitse. -Vene kulki nyt tyyntä järven pintaa, joka aina on riuttojen ja -mantereen välissä. Venemiehet katselivat milloin vasemmalle milloin -oikealle nähdessään pitkistä ajoista taas puiden mehukasta ja raikkaan -näköistä viheriää sekä naisia ja lapsia. - -Te jotka elätte maaperällä ettekä milloinkaan ole tulleet kotoisen -maakamaran näköpiirin ulkopuolelle, te ette ensinkään tiedä, mikä -ääretön lumous piilee mereen kyllästyneelle kulkijalle tuossa pienessä -sanassa maa. Miten hyvältä tuntuu jalkapohjissa, kun ne taas ensikerran -maata koskettavat. Miten ihanalta tuoksuvatkaan kukat! Miten -sointuvasti laulavat linnut! Miten omituisen väririkkaalta tämä kaikki -näyttää! -- Oma omituinen lumonsa on tällaisella vieraalla maaperällä. -Ja kun merimies osaa nähdä miellyttävää ja kaunista jo karuimmassakin -rannikossa sekä tuntee riemua pienestä, vaatimattomasta kankaan kukasta -ja kokoaa näkinkenkiä ja liuskakiviä rannalta muistoksi mukaansa -laivaan, niin miltä hänestä tuntuukaan, kun hän astuu valmiiseen -paratiisiin, jonne luonto on anteliain käsin kasannut pienelle, -ahtaalle alalle kauneinta mitä se voi tarjota. Ei ole ihme, että -merimies silloin kuljeskelee sinne tänne kuin pyörryksissä ja että hän -lapsen tavoin ei tiedä, mitä hän ensimäiseksi haluaisi, minkä hedelmän -ensimäiseksi ottaisi. - -Miltä tuntuukaan vangista, kun hän monivuotisen tympeän vankeusajan -loputtua taas ensi kerran hengittää ilmaa! Sama tunne valtaa -merimiehenkin, kun hän saa jättää laivan lyhyeksikään aikaa ja katsella -taivaanlakea taas kerran puunlatvojen lomitse. Tapahtuu silloin usein -että he nähdessään huojuvat palmut, makeat hedelmät ja ystävällisiä -ihmisiä koettavat jonkunlaisen koti-ikävän valtaamina karata laivasta. -Se on väärin, sillä näin he rikkovat suostutun välipuheen, -- mutta -selitettävissä se on sekin inhimillistä. - -Kaptenit tietävätkin tämän. Ja vaikka karkaamisesta on ankara -rangaistus ja vaikka merimiehillä on kaptenin tallessa usein vuosien -kuluessa ansaittu palkka, niin eivät kaptenit luota miehiinsä sen -enempää. Missä laivan täytyy laskea maihin sellaiseen saareen, on -jokainen mahdollinen varukeino välttämätön. Maihin ei päästetäkään -miehiä muita kuin mikä heitä tarvitaan soutajiksi. - -Näin ollen näkevät merimiespoloiset tavallisesti perin vähän tuosta -ihanasta maasta, jonne he pitkän matkan perästä toivoivat saavansa -mennä. Heidän edessään humajavat palmut ja pulppuaa loristen lähde -hedelmiä notkuvien varjoisain oksien alla -- mutta ei heille. He käyvät -vieraissa maissa ainoastaan nimellisesti. Aivan kuin vanki voi koppinsa -ikkunasta nähdä viheriöitä peltoja ja niillä puuhailevia vapaita -ihmisiä saamatta mennä heidän luokseen, niin nojautuu merimieskin -laivan laitaa vasten ja katselee kaihomielin tuota ihmeellistä -näytelmää, joka leviää hänen silmiensä edessä. Hän mittaa -epätoivoisella silmäyksellä välimatkan laivasta maalle, jonne -mahdollisesti uimalla pääsisi. Mutta samalla huomaa hän sen -mahdottomaksi, sillä jälkeen lähetetty vene saavuttaisi hänet pian ja -kuljettaisi takaisin. Ja hän hunnien kääntää katseensa maalta ja käy -käsiksi entiseen toimeensa, johon hän kaikessa tapauksessa on -vapaaehtoisesti suostunut. - -Vähän enemmän vapautta on soutumiehiksi päässeille. He astuvat -kuitenkin maalle ja saavat itse, jos heitä haluttaa, poimia rannalla -kasvavia hedelmiä, juoda lähteestä ja seurustella alkuasukkaiden -kanssa, lyödä kättä ja vastata heidän sydämelliseen tervehdykseensä. -Mutta ennenkun he tuskin oikein ovat päässeet kaikesta selville, on tuo -lyhyt aika taas mennyt, laivaantulokäskyä noudatettu, ja heidän -taakseen jää taas pitkiksi kuukausiksi ehkäpä vuosiksi tuo kaunis -unelma hedelmistä, maasta ja puista sekä hyvien, viattomien ihmisten -ystävällisistä, rakastettavista kasvoista. Heidän kotimaansa on taas -tästä lähtien meri, heidän toimenansa on keittää likaista, haisevaa -silavaa sekä taistellen elementtejä vastaan ylläpitää olemassa oloaan -ja elämäänsä. - -Tuskin oli kevyen, aaltoja reippaasti halkoilevan valaanpyytöveneen -terävä kokkapuu koskettanut karkeata korallihiekkaa, kun soutajat -heittivät airot veneeseen ja hyppäsivät molemmin puolin laidan yli -maalle vetääkseen veneen ylemmäksi. Iloisina ja toimeliaina ympäröi -heitä joukko uteliaita, nauravia ja riemuitsevia alkuasukkaita, jotka -varsin hyvin tiesivät, ettei heidän tarvinnut vähintäkään pelätä -tällaisia maihin laskevia veneitä, joiden miehistö myöskin oli yhtä -turvattu heidän keskessään. - -Harppunamies nousten veneestä loi pitkän tutkivan yleissilmäyksen -ympärillä oleviin vieraisiin ihmisiin keksiäkseen heidän joukostaan -jonkun, joka olisi heidän luottamusmiehiään, jonka kanssa sitte voisi -tehdä kaupat. Hän huomasi valkoihoisen miehen tulevan näkyviin rantaa -reunustavien puiden vilpoisesta varjosta. Miehellä oli aivan -europalainen, kevyestä kankaasta valmistettu puku. Hän asteli hitaasti -venettä kohti. - -Harppunamies meni tätä vastaan hyvin iloissaan, kun arvasi saavansa -miehestä tulkin. Ojentaen hänelle kätensä, johon Tom tarttui, sanoi -harppunamies englanniksi: "Englantilainen kenties? -- Olisipa hiton -hauskaa tavata englantilainen täällä mykänkieltä puhuvien miekkosten -joukossa." - -"Puoleksi ainakin -- olen skotlantilainen!" sanoi Tom naurahtaen. "Mitä -teille kuuluu? -- Onpa hauskaa, kun voin tervehtää teitä täällä -Tubuaissa." - -Merimies puristi kättä kaikin voimin ja puheli ystävällisesti: - -"Mainiota! Ja nyt me voimme myöskin tehdä kauppamme heti ja nopeasti, -sillä kapteni on kuin kuumilla hiilillä pääsemään taas merelle. Me -haluamme, kuten voitte kylläkin arvata, vähän kaikenlaista, josta -meillä on teille antaa yhtä ja toista. -- Te voitte sitten valita sitä, -mikä teitä eniten miellyttää. Onkohan teillä halkoja?" - -"Paljonko tarvitsette?" - -"Niin no, me tarvitsisimme paljonkin, sillä entiset ovat kai lopussa, -mutta ukko ei anna aikaa viipyä ja odottaa, kunnes saisitte niin paljon -pilkotuksi." - -"Tuolla on heti kuusi syltä pinottuna", sanoi Tom. "Mikä teidän -laivanne nimi on?" - -"Kuusi syltä -- se on mainiota. Silloin meillä syntyy pian kaupat. -- -Lucy Evans on laivan nimi." - -"Ei näytä olevan erikoisen nopeakulkuinen", arveli Tom, jota kuitenkin -vielä entisten aikojen muistot huvittivat sen verran, että otti osaa -niitten laivojen kohtaloihin, joiden yhteyteen hetkeksikään joutui. -"Kesti kauan, ennenkun pääsitte tänne asti." - -"Eihän se ole mikään nopeakulkuinen", naurahti harppunamies, "mutta -eipä ihmekään, sillä me olemme jo pian olleet kolme vuotta vesillä, ja -kuparilevyt riippuvat siekaleina laivanrungosta alas. Muuten on sillä -verrattain hyvä pyyntionni. -- Asiasta toiseen, kun arvatenkin olette -entinen merimies, tiedätte, että minun on vastattava miehistäni. Miten -on täällä mahdollisuuksia karata?" - -"Jos he tuntisivat rannan, niin olisi se kylläkin mahdollista", sanoi -Tom yhtä hiljaa kuin kysyttiinkin, "mutta ei näin ollen, sillä -koralliriutta pistäytyy tuolla takana tähän saareen ja he eivät pääsisi -sen yli, ja jos ken yrittäisikin, saataisiin hän pian kiinni. Älkää -olko huolissanne." - -"Sitä parempi. -- En minä heitä niinkään laske silmistäni. Kerrassaan -kirottu juttu tuo roskaväen juoksenteleminen. Sitte kun läksimme, on -meiltä juossut tiehensä jo kolmetoista." - -"Kolmetoista, se on paljon, sittenpä on teillä niukasti miehiä." - -"Hiton niukasti, vaikkakin olemme ottaneet muutamia uusia lisäksi -Sandwichsaarilta. Miten olisi täällä? Eikö joitakuita saarelaisista -saisi taivutetuksi koettamaan kerran valaanpyyntiretkeä?" - -Tom naurahtaen pudisti päätään ja sanoi: "Voi hyvänen aika, se mahtaisi -tuntua näistä kevytmielisistä ja tähän aurinkoiseen taivaaseen -tottuneista miekkosista ihmeelliseltä, jos heidät yhtäkkiä vietäisiin -pohjoisten jäävuorien keskelle ja pakotettaisiin siellä keittämään yöt -päivät silavaa. He ovat melkein liian mukavuutta rakastavia -paistaakseen edes täällä lämpöisessä oman leipähedelmänsä." - -"No, kyllä totuttaisimme heidät", vastasi harppunamies. - -"Kyllä sen uskonkin", nyökäytti Tom totisena. "En kuitenkaan siihen -kehottaisi teitä, sillä te saisitte heistä huonoja merimiehiä. Kun te -täältä lähdettyänne saavutte Tahitiin, niin siellä luulen melkein -varmasti teidän voivan ainakin jossain määrin täydentää miehistöänne. -Ranskalaisilla, kuten aikasemmin olen kuullut, melkein säännöllisesti -on vankilassaan istumassa kiinnisaatuja karkureita." - -"Luulen, että ukko ei kovinkaan halua heitä", sanoi harppunamies. -"Mutta nyt ennen kaikkea näyttäkää minulle puunne ja olkaa sitte niin -hyvä ja antakaa viedä aivan veneen viereen leipähedelmiä, appelsineja -ja vihanneksia, joita teillä on varastossa, kuten tuossa näen, ja -yleensä kaikkia muuta myötäväksi tarjottavaa. Minä asettelen sitten -esille, mitä olen tuonut mukanani vaihtotavaraksi. Sillä tavalla -pääsemme pikimmin johonkin tulokseen." - -Hän kääntyi veneen perämiehen puoleen, jota hän salaa kuiskaten -varoitti pitämään tarkasti silmällä miehiä, ja niin lähti Tomin -kanssa lähellä olevalle halkopaikalle. Halot hyvin miellyttivät -harppunamiestä, mutta ei hän voinut lopullisesti päättää mitään varmaa -kauppaa, kun ei hän ollut tätä varten tuonut mukanaan kylliksi tavaraa -tai rahaa eikä ollut saanut kaptenilta mitään varmaa määräystä. - -"Tiedättekö mitä, ystäväni!" sanoi hän skotlantilaiselle. "Tulkaa minun -veneessäni laivaan. Pari teidän saarelaisistanne voi seurata meitä -kanotissa tuodakseen teidät pois siinä tapauksessa, että te ette suostu -kauppaan. Mutta en epäile vähääkään, ettei ukko ottaisi puita, -päinvastoin on ylenmäärin hyvillään, kun saa. Meidän kesken sanottuna, -täytyy hänen ottaa niitä joko täältä tai sitte pian laskea jonkun -toisen saaren rantaan, mutta onko siellä pilkotuita puita ja lähellä -rantaa niinkuin nyt tässä! Kenen nämä ovat -- teidänkö?" - -"Osaksi minun, osaksi alkuasukkaiden." - -"Hyvä, te teette heidänkin puolestaan kaupat, ja nyt tulkaa minun -kanssani rantaan takaisin, jotta minä voisin pitää silmällä väkeäni." - -"Ettekö te haluaisi ensin käydä majassani ja virkistää siellä -itseänne?" kysyi Tom. "Sinne on tuskin kahtasataa askelta. Tuolla näkyy -aita, joka ympäröi majaani ja puutarhaani." - -"Kiitos, kiitos", vastasi harppunamies, "tahtoisinpa mielelläni silmätä -sitä, mutta se ei käy päinsä. Maa polttaa jalkapohjiani täällä, kun en -voi pitää silmällä venekuntaani. Yleensä täytyy teidän luvata minulle, -että toimitatte halot, jos me ne otamme, avonaiselle rannalle, mistä -alkuasukkaat voivat syytää ne veneeseen. Tänne metsään en minä uskalla -jättää miehiäni, kiusaus olisi liian suuri." - -"Te näytätte hyvin vähän luottavan heihin", naurahti Tom. "Onko sitte -teidän kapteninne sellainen paholainen, vai onko muuten olo laivassa -niin huonoa?" - -"Taitaapa olla ukossa ainakin vähän, kuten sanoitte, paholaista, ehkäpä -sen jo tiedättekin. Ruoka on muuten laivassa erinomainen, ja liikaa -työtä ei miehillä myöskään ole. Viideltä alkain on joka ilta vapaata -- -ei tietysti silloin, kun meillä on valaita tai ihraa laivassa." - -"Niinpä niin, sepä tietty", sanoi Tom. "Mutta nyt me olemme taas -rannalla ja tuolla ovat myöskin teidän miehenne. Te voitte siis olla -levollinen." - -"Jumalan kiitos", mutisi harppunamies ilahtuneena aivan kuin joku -odottamaton onni olisi tapahtunut hänelle. - -Nyt alkoi hedelmäkauppa, jota merimiehet jo johtivat tekemällä eleitä -ja näyttämällä tupakkaa, veitsiä, paitoja ja muita tavaroita, jotka -heidän mielestään olivat välttämättömiä. Tuoreita vihanneksia ja -myöskin hedelmämehua saavat merimiehet laivasta ruoka-annoksina -kerpukin estämiseksi, mutta appelsineja, ananas- ja muita mehukkaita -hedelmiä täytyy heidän itselleen hankkia ja panna astioihin, jos he -matkalla tahtovat saada niitä. - -Alkuasukkaat olivat touhussa tuodessaan kaikki tavaransa rantaan, missä -laivamiehet heti ottivat tavaran vastaan ja sijoittivat veneisiinsä. -- -Intaha oli myöskin tullut rantaan tuoden miehelleen sen, mikä hänellä -oli valmista työtä, ja veneen perämies, muuan nuori amerikalainen, oli -jo vaihtanut osan tavaroista. Jäljelle jääneen osan antoi Tom panna -veneeseen kaptenille samoin kuin muille päällysmiehille tarjolle. - -"Minä tahdon mennä isän kanssa", sanoi hänen pieni poikansa, kun isä -nosti hänet ilmaan ja suuteli häntä, "minä tahdon myöskin nähdä tuon -suuren kanotin tuolla". - -"Ei se käy päinsä, sydänkäpyseni", rauhoitti isä häntä, "siellä sinä -olet vain tiellä, ja äiti olisi levoton sillä aikaa". - -"Jätä hänet tänne", pyyteli vaimo, "minä tahtoisin, ettet sinäkään -menisi, Tomo. -- Kun minä näen sinun menevän tuollaisessa veneessä, -niin tuntuu minusta aina, ettet enää palaa, vaan menet takaisin -kotimaahasi -- ja miten silloin kävisi Intahan ja lasten?" - -"Älä pelkää", nauroi mies. "Olenhan käynyt jo monessa laivassa ja -tunnenhan tuon elämän liiankin tarkkaan. Minä tiedän, mitä he voivat -tarjota minulle ja mitä minä täällä omistan. En ole sellainen hullu, -että jättäisin sinut ja nuo pienet veitikat pulaan. Muuten tulee sinun -veljesi Alohi mukanani laivaan. Minä toivon saavani tällä kertaa rahaa -niin paljon, että voin ostaa heimonpäämieheltä koko kokospuutarhan, -joka on meidän maatilamme takana. Sitten me tulemme rikkaiksi yksistään -sillä kokospähkinäöljyllä, minkä minä voin vuosittain sulattaa." - -"Tulkaa veneeseen!" kuului harppunamiehen ääni, joka jo oli asettunut -paikalleen veneessä. Tom hyppäsi veneeseen, Alohi ja eräs toinen -saarelainen astuivat kanottiinsa saattaakseen venettä laivaan, kuten -oli sovittu, ja pian vaahtosi vesi näitten kahden pienen aluksen -keulassa, kun ne kiitivät riuttojen salmen suuta kohti. - -Molemmat saarelaiset panivat parhaansa pysyäkseen europalaisen veneen -rinnalla ja ponnistelivat niin, että hikikarpalot valuivat otsalta. -Laivamiesten pitkät airot olivat kuitenkin voimakkaammat kuin kevyet -kanotin melat, ja ennenkuin oli tultu riuttojen kohdalle, oli -laivanvene päässyt ainakin kolmesataa askelta edelle. Kun saarelaiset -lopulta huomasivat, että he eivät voineet pysyä valkonaamaisten -rinnalla, heittivät he soutamasta levätäkseen kunnolleen, pyörittivät -itselleen sikarin vasta ostetusta tupakasta, jonka he käärivät kuivan -bananilehden liuskoihin, ja ottivat tulta hieromalla kahta kuivaa -guiavenpuun palasta. - -Veneestä oli jo saatu tavarat laivaan ja venettä nostettiin paraillaan -nostokoukulla kannelle, kun saarelaiset taas tarttuivat airoihin ja -lähtivät soutamaan hiljalleen laivalle. - -Lucy Evans oli erinomaisesti varustettu laiva, mutta pitkän matkan ja -vasta saadun saaliin takia, mistä vielä oli näkyvissä jälkiä kannella, -oli se melko pahassa siivossa. Merimiehet juoksivat touhussa -ottaessaan vastaan hedelmiä ja tuoreita kasviksia ja viedessänne -varastohuoneeseen sekä ripustaessaan ananashedelmät ja bananit -kannelle. He olivat villin ja intohimoisen näköistä väkeä. - -On näet niin, että miehet, jotka vuodesta vuoteen ovat tekemisissä -ihran ja silavan kanssa, eivät ole niinkään halukkaita huolehtimaan -puhtaudestaan, mikä täällä olisi monta vertaa tarpeellisempaa kuin -maalla, ja tässäkin suhteessa oli kaptenilla ollut niin paljon harmia -väestään, että hän oli jättänyt sikseen yrityksensä kasvattaa heistä -kunnollisia merimiehiä. Ainoastaan silloin tällöin ripitti hän -perinpohjin ja hetkiseksi kevensi sydäntään kiroten ja vannoen -välittämättä kiroussanojensa luvusta ja laadusta. - -"Teillä näyttää todellakin olevan jotensakin niukalti väkeä", sanoi Tom -harppunamiehelle, katseltuaan jonkun aikaa elämää kannella, "jos -nimittäin tässä ovat kaikki, jotka näen täällä kannella". - -"Olette oikeassa", sanoi äkäisenä harppunamies, "tässä on koko joukko, -ja joutavampaa räätäleistä, suutareista ja karanneista kisälleistä -kokoontunutta sakkia on tuskin milloinkaan sattunut yhteen kunnolliseen -laivaan. Työllä ja vaivalla olemme me kahden vuoden kuluessa saaneet -opetetuksi heidät soutamaan. Kesti kokonaisen vuoden ennenkun he -vetivät yhtaikaa. Kun olimme ankkurissa Beringin salmessa erään toisen -laivan läheisyydessä, hävetti meitä lähettää venettä vesille ja niin -menetimme monta valasta. Mitä purjeitten hoitoon tulee, niin tuskin -osaavat nuo vaivaiset vielä nytkään reivisolmua tehdä." - -"Kyllähän he kumminkin kykenevät silavaa keittämään", naurahti Tom. -"Kunhan muut tekevät tehtävänsä." - -"Niin muut? --" - -"Harppunanheittäjiä ja veneenperämiehiä on kyllä täysi luku -- yksi -perämies makaa tuolla alhaalla sairaana -- mutta meillä ei ole yhtään -kirvesmiestä eikä seppää, ja ensimäinen tynnyrintekijämme on myöskin -pötkinyt tiehensä Hapaissa. Todellinen kirous lepää tämän vanhan rähjän -yli. Jos meiltä vielä vahingoittuu muutamia veneitä, niin täytyy meidän -toden totta laskea maihin jossain Amerikan rannikolla. -- Mutta -tuollahan tulee teidän kanottinne -- pojat eivät pidä kiirettä. -- -Näyttävät olevan laiskaa väkeä, nämä saarelaiset!" -- - -"Hyvänen aika, kuka voi heitä siitä soimata?" sanoi Tom naurahtaen. -"Luonto antaa täysin käsin heille kaikki, mitä he tarvitsevat, niin -ettei heidän olisi pakko edes liikahtaa paikaltaan. Muuten ovat he -kylläkin vilkkaita sellaisessa hommassa, mikä heitä todella -jonkunverran huvittaa, ja luulen että he kykenevät innostumaan ja -tulistumaankin, kun niikseen sattuu. Mutta eikö tuolla tule teidän -kapteninne? Mikä hänen nimensä on?" -- - -"Rogers --. Ette kai te tarvitse kanottianne, sillä minä olen -vakuutettu, että hän lähettää heti veneet takaisin noutamaan puita." - -"Rogers?" huudahti Tom, "minä luulen todellakin, että hän on vanhoja -tuttujani. Mikä laiva oli hänellä ennen?" lisäsi hän kääntämättä -katsettaan kaptenista, joka tuli juuri kannelle. -- - -"Bonnie Scotchman, ellen erehdy", kuului vastaus. - -"Vie sun tuhannen!" mutisi Tom puoliääneen itsekseen ja heitti -tahtomattaan silmäyksen kanottiin, joka juuri saapui. Harppunamies meni -kaptenin luo kertomaan hedelmä- ja vihanneskaupasta ja puhumaan puista, -jotka olivat valmiiksi pilkottuina tuolla rannalla, ettei tarvinnut -muuta kuin noutaa ne laivaan. - -"Se on mainiota Mr. Hobart", sanoi kapteni reippaasti, "parempaa emme -voi toivoakaan -- ja entäs hinta?" -- - -"On myöskin kohtuullinen. Punanahkaisten parissa asuu muuan -valkoihoinen, jolla näyttää olevan koko johto käsissään. Minä olen -tuonut hänet tänne, jotta te voitte itse päättää kaupan hänen kanssaan. -Tuolla se on se mies." - -"Sepä hyvä, sitä parempi! Puhuuko hän englantia?" - -"Hän on skotlantilainen." - -"Sehän mainiota! -- Hyvää päivää -- hitto soikoon -- kasvot näyttävät -minusta perin tutuilta!" - -"Mitä kuuluu, kapteni Rogers?" kysyi Tom, joka tointui pian -hämmennyksestään, mutta astui kuitenkin vähän punehtuen ja hieman -nolosti hymyillen kaptenin luo ojentaen hänelle kätensä. Kapteni katsoi -häntä yhä tarkkaavammin silmiin. -- "Te tuskin tunnette minua enää? -Olen kai ruskettunut pitkien vuosien kuluessa täällä kuumassa -auringonpaisteessa." - -"Ettekö te ollut Bonnie Scotchman laivassa?" - -"Olin niinkin." - -"Kirvesmiehenä?" -- Tom nyökäytti päätään -- "Ja pötkitte minulta -karkuun Hapaissa?" - -Tom karahti punaiseksi korvia myöten, mutta veitikkamaisesti hymyillen -hän vastasi: - -"Ja te olitte jo saamaisillanne minut kiinni, sillä minua ajamaan -lähetetyt alkuasukkaat olivat pari kertaa aivan kintereilläni. -Viisitoista tuntia olin kerran hirveässä rankkasateessa palmun -latvassa." - -"Neljäksi päiväksi jäin silloin teidän tähtenne ankkuriin sen kirotun -saaren luo. Neljän päivän saaliin menetin ja lisäksi sain sitten koko -loppumatkan tulla toimeen kirvesmiehellä, joka oli oikea pässinpää." - -"Oli väärin tehty", myönsi Tom rehellisesti, "mutta maa oli niin -hymyilevän ja viekoittelevan näköinen, ja te tiedätte itse, miten raaka -ja puolueellinen ihminen teidän silloinen ensimäinen harppunamiehenne -oli. Hän sai meidät kaikki epätoivoon ja useimmat karkaamaan laivasta, -kun vain tarjoutui vähänkään tilaisuutta siihen." - -"Se ei kelpaa puolustukseksi, -- mikä olikaan nimenne?" - -"Tom Burton." - -"Niin, niin -- Burton. Te olitte sitoutunut minulle koko matkaksi. Te -olitte velvollinen jäämään laivaan yhtiön ja tovereittenne tähden. -Tiedättehän, että valaanpyytölaivan koko miehistö on osallinen -saaliiseen. Mutta pyyntiä ei voi harjoittaa, jos laivasta poistuu -tärkeimmät henkilöt, joita ovat kirvesmies ja tynnyrintekijä. Laivalla -kiertelisimme meriä suotta, jos eivät veneet lähtisi liikkeelle ja -pääsisi pyyntipaikoille. Veneitten kunnossapito on tärkeimpiä seikkoja -valaanpyytölaivalla, ja senpä vuoksi juuri kirvesmiehiä tarvitaan. Heti -kun he rikkovat sopimuksensa, asettavat he vaaranalaiseksi koko -pyynnin, tuottavat laivayhtiölle, joka on varustanut laivan, -suunnattoman tappion, ja riistävät; myöskin miehistöltä, kaptenista -alkain aina laivapoikaan asti, ansion mahdollisuuden. Emmehän -huviksemme harhaile kolmea neljää vuotta milloin jääröykkiöiden -keskessä, milloin tällaisessa auringonpaahteessa jättäen kotimme ja -perheemme." - -"Olette aivan oikeassa, kapteni", sanoi Tom, joka nyt oli totinen ja -kalpea. "Usein on kuitenkin syytä päälliköissäkin, jotka käyttävät -väärin valtaansa. Tiedän kyllä, että tällaisella laivalla samoin kuin -sotalaivallakin täytyy ehdottoman kuuliaisuuden vallita, muuten laiva -ja sen miehistö on perikadon oma. Mutta nuo herrat -- kuten teidän -entinen harppunamieskin -- luulevat että he voivat tehdä alamaisilleen -mitä haluavat -- vastustaahan ei heitä kuitenkaan rohkene kukaan, ja he -käyttävät väärin valtaansa laivan vahingoksi yhtä hyvin kuin ne -alamaisetkin, jotka tällaista heille vaivaloiseksi ja sietämättömäksi -käynyttä isännyyttä pakenevat karkaamalla." - -"Mr. Williams oli kunnollinen päällikkö ja erinomainen valaanpyytäjä." - -"En tahdo häntä syyttää puolustaakseni itseäni, kapteni Rogers", -vastasi Tom ystävällisesti. "Nuoret miehet, kuten aivan hyvin tiedätte, -ovat usein kevytmielisiä, ja minä olin silloin nuori, kokematon poika. -Nyt olen järkevämpi ja ajattelen toisin, järkevämmin asiata." - -"Onpa hauska kuulla", vastasi kapteni, "sitä hauskempi, koska ei -nytkään ole liian myöhäistä hyvittää tekonne". - -"Ainakin puilla", arveli Tom hymyillen. "Te näytätte jo saaneen hyvän -joukon keitettävää silavaa." - -"Puitakin tarvitaan", sanoi kapteni yhä vielä vieraanomaisesti ja -jatkoi sitten entistä puhettaan. "Niin tälläkin kertaa, vaikka meillä -ovat päällysmiehet erinomaisia ja siivoja, ovat m.m. molemmat -kirvesmiehet ja ensimäinen tynnyrintekijä lähteneet vastoin lakia -laivasta ja saattaneet meidät mitä kiusallisimpaan asemaan." - -"Se on vahinko." - -"Sitä enemmän", puhui kapteni rauhallisesti, "olen iloinen siitä, että -sattuma on näin sopivaan aikaan saattanut meidät yhteen. Te ette olisi -voinut tulla parempaan aikaan takaisin laivaan." - -"Huomautan", sanoi Tom hymyillen, vaikka sydäntä kouristi, sillä hän -aavisti, mitä kapteni tarkoitti, "en ole tullut laivaan matkustaakseni -edelleen, vaan myödäkseni teille puuni tuolla rannalla". - -"Missä tarkoituksessa ollette tullut, on yhdentekevää", vastasi -kapteni. "Tahdon muuten unohtaa entiset enkä silloin laiminlyömiänne -päiviä ottaa huomioon vastaisen saaliimme jaossa. Teidän entinen -osuutenne onkin korvannut osaksi tuottamanne tappion." - -"Vastaisen saaliin jaossa!" sanoi Tom, koettaen pysyä levollisena, "en -minä milloinkaan enää lähde valaanpyyntiin. Olen siitä ajasta jo -vanhentunut ja vakaantunut. Sitä paitsi olen akottunut. Tuolla palmujen -varjossa on minun kotimaani, siellä elää perheeni, ja sitä en voi enää -jättää, vaikkapa itse tahtoisinkin." - -"Perhe? Sepä nyt asia!" arveli kapteni. "Onhan minullakin perhe kotona? -Se on merimiesten kova kohtalo, että he saavat olla vuosikausia koditta -ja perheettä. Mutta sitä mieluisampaa on sitte elämä, kun he taas -kotiintuvat." - -"Voi olla -- mielipiteet ovat erilaiset", keskeytti Tom lyhyesti -keskustelun, joka alkoi tulla hänelle tuskalliseksi. "Nyt, kapteni, -pyytäisin teitä määräämään, miten paljon te tarvitsette puita -- ja kas -tässä", lisäsi hän hymyillen, "olen tuonut myöskin vielä muutamia pikku -kapistuksia, jotka vaimoni on valmistanut. Niistä ottavat ehkä -päällysmiehet yhtä ja toista mukaansa kotiin. Tämän korin tässä -pyytäisin teitä, kapteni Rogers, säilyttämään minun muistokseni." - -Kapteni vitkasteli, otti kuitenkin sen, mutta asetti viereensä laivan -laidalle ja sanoi: - -"Me sovimme siitä sittemmin. Paljonko teillä on puita tuolla rannalla?" - -"Seitsemän syltä." - -"Ja hinta?" - -"Minulle on annettu tehtäväksi vaihtaa ne kauppatavaroihin." - -"Hyvä. Mr. Hobart, puut olisivat kylläkin haluttua tavaraa, kun ne -olisivat laivassa, mutta -- mutta meillä ei ole aikaa niin paljon. -Ottakaa kaksi laivan venettä ja menkää niillä maihin ja tuokaa sen -verran kuin niillä tuoda voi. Me näemme sitten, paljonko siinä on, ja -voimme maksaa siitä Mr. Burton'ille toivomansa hinnan." - -"Silloin menen minä mukaan", sanoi Tom rauhallisesti, "sillä kun te -otatte niin vähän, niin toivoisin kernaasti, että saisitte kuivimpia". - -"Kyllä Mr. Hobart osaa valita puut." - -Veneet laskettiin siinä tuokiossa vesille, miehet hyppäsivät veneisiin. -Ainoastaan ensimäinen harppunanheittäjä vitkasteli vielä. Hän oli -mennyt kaptenin luo ja sanoi hiljaa: - -"Kyllä minulle olisi mieluisampaa, että tuo skotlantilainen veisi minut -maihin. Minä en ymmärrä noitten ihmisten kieltä." - -"Saatte pitää huolen siitä, että tulette toimeen", vastasi kapteni yhtä -hiljaa. "Skotlantilainen jää laivaan, antakaa se kolmannelle -harppunamiehelle, Mr. Elgers'ille tiedoksi." - -Harppunamies ei vastannut siihen mitään, mutta hänen hämmästyneen -katseensa, jonka hän suuntasi skotlantilaiseen, ymmärsi Tom heti. Vaan -hän päätteli, että kapteni ei kuitenkaan uskaltane niin monen vuoden -perästä harjottaa väkivaltaa häntä kohtaan. -- Vaan jos hän kuitenkin -tekee minkä uhkasi? Kuka täällä aavalla merellä estäisi häntä siitä tai -ottaisi huostaansa turvattoman? - -Epäluuloisena loi hän silmäyksen kannelle, mutta varoi näyttämästä -pienintäkään pelkoa. Häneltä ei jäänyt huomaamatta, että ensimäinen -harppunamies vaihtoi nopeasti muutamia sanoja kolmannen harppunamiehen -kanssa, ennenkun meni veneeseen, ja tuo lennätti samoin häneen ylös -laivaan hämmästyneen silmäyksen. Hän tiesi nyt olevansa vanki, -- mutta -mitä tehdä? Ei voinut ajatellakaan pakenemista kanotilla -- hän oli -äsken nähnyt, miten paljon nopeammin merimiehet olivat kulkeneet -hedelmillä kovasti kuormitetulla veneellään. Kevyt, tyhjä vene olisi -saavuttanut heidät, ennenkun olisivat loitonneet kahtakaan veneen -mittaa. Entä väkivaltainen vapauttaminen? Tällä puolen saarta oli -ainoastaan kolme kanottia, ja mitä olisivat aseettomat saarelaiset -voineet toimittaa laivan miehistöä vastaan, vaikkakin he olisivat -tahtoneet taistella hänen puolestaan? -- Ainoaksi mahdollisuudeksi jäi -saada alkuasukkaat pidättämään panttivankina molempien veneiden -miehistön tai ainakin päällysmiehet, kunnes hän itse pääsisi takaisin. -Mutta silloin täytyi hänen lähettää kanotti maihin. - -Kapteni oli puhunut myöskin laivaan jääneen harppunamiehen kanssa -peräkannella ja laskeutui nyt kajuuttaansa jättäen entisen karkulaisen -näennäisesti itsekseen ja omiin valtoihinsa. Mutta Tom tunsi liiankin -hyvin ankaran kuuliaisuuden valaanpyytölaivalla. Ainoaksi pelastuksen -mahdollisuudeksi jäi päällysmiesten vangitseminen rannalla, ja Tom -päätti panna sen käytäntöön niin pian kun suinkin. - -Alohi seisoi laivanlaitaa vasten poltellen sikariaan aavistamatta -vähintäkään vaaraa ja tarkasteli laivan monimutkaisia ristiin rastiin -kulkevia köysiä. Tom lähestyi häntä ja sanoi hänelle hillityllä, mutta -tuskan valtaamalla äänellä: - -"Alohi, valkoiset miehet tahtovat pidättää Tomon laivalla!" - -"Mitä!" huudahti Alohi hämmästyneenä. - -"Hiljaa! Älä anna kenenkään huomata, että olen hiiskunut sanaakaan -sinulle siitä. Mutta kun saat minulta käskyn soutaa maihin, niin -kiitäkää niin nopeasti kuin voitte, ottakaa huostaanne tuolla rannalla -heti se mies, joka tänä aamuna toi merimiehet maihin, toimittakaa hänet -jonnekin sisälle älkääkä antako häntä pois, ennenkun minä olen taas -maalla teidän joukossanne." - -"Matoi!" sanoi nuori poika, jonka silmät säihkyivät mieluisan tehtävän -takia, "saanko jo mennä?" - -Tom vilkasi taakseen peräkannelle. Harppunamies nojautui yli laidan -eikä näyttänyt ensinkään kiinnittävän häneen huomiotaan. Mutta Tom -tunsi nämä miehet. - -"Minä menen tuon miehen luo tuonne peräkannelle, puhelen hänen -kanssaan", selitti hän Alohille. "Kun hän ei enää katsele yli laidan, -päästät kanotin irti ja soudat hiljalleen. Vasta kun olette riuttojen -suulla -- jolloin jo olette niin paljon edellä, etteivät he voi täältä -saavuttaa teitä -- soutakaa minkä voitte." - -"Mutta miksi sinä et tule heti mukaan?" kysyi saarelainen -hämmästyneenä, "ei kukaan pidätä sinua". - -"Nyt ei -- mutta on jo annettu käsky, ettei minua saa laskea laivasta. -Ainoa mahdollinen keino pelastaa minut vielä on se, että te pääsette -onnellisesti rantaan." - -Saarelainen ei virkkanut enää sanaakaan, ja Tom lähti hitaasti hänen -luotaan ja asteli peräkannelle, missä harppunamies yhä edelleen seisoi -nojautuen laitaa vasten. - -"Onko teillä ollut hyvä pyyntionni viime matkallanne?" aloitti Tom -keskustelun hänen kanssaan. "Laivalla mahtaa jo olla sievä lasti, se -kulkee jotenkin syvällä vedessä." - -"Kutakuinkin hyvä", vastasi harppunamies kääntyen kysyjän puoleen. "On -jo jonkunverran yli 3,000 tonnia silavaa laivassa ja noin 50,000 naulaa -valaanhetaleita. Jos vain jonkunverran luonnistaa, voi laivamme ensi -vuodenaikana tulla täpötäyteen. -- Ja onpa jo aikakin", tokasi hän -lisäksi äkäisesti, "me olemme harhailleet täällä ulkona nyt jo lähes -kolme vuotta". - -"Se on pitkä aika", sanoi Tom, "on varmaankin monelle tullut -koti-ikävä. Kun kerran on ollut pitemmän aikaa maalla -- --" - -"Sanokaa noille miehille tuolla kanotissa, etteivät lähde mihinkään" -keskeytti harppunamies vilkaisten taas yli laidan. "Kapteni on käskenyt -heidän odottaa, kunnes laivan veneet ovat tulleet takaisin." - -"Kaptenilla tietääkseni ei ole mitään käskyvaltaa noille", vastasi Tom, -jonka kasvoille veri syöksähti. - -"Laivassa, hyvä ystävä, voi kapteni käskeä melkein mitä tahansa", -virkkoi harppunamies levollisesti. "Olkaa hyvä, huutakaa miehet -takaisin. -- Te tiedätte aivan hyvin, että veneellä saavutettaisiin -heidät muutamissa minuteissa. Mitä asiaa heillä on maihin?" - -"He haluaisivat, mikäli minä tiedän, noutaa lisää hedelmiä." - -"Se on tarpeetonta, venemiehet tuovat, mitä me ehkä vielä tarvitsemme. -Olkaa järkevä, ystäväni, ja huutakaa ne takaisin! -- Kolmas -venemiehistö, olkaa veneenne luona", huusi hän samalla kuuluvalla, -mutta aivan rauhallisella äänellä keulapuoleen. Ja miehet, -veneenperämies ensimäisenä, olivat silmänräpäyksessä venetelineitten -ääressä, missä pieni alus riippui koukuistaan. -- Ainoastaan sana tai -viittaus, ja vene liukui alas vesille. - -Tom huomasi, että tämä keino oli häneltä riistetty, mutta hän ei -tahtonut antaa vielä asian kärjistyä äärimmäiseen huippuunsa asti. - -"Alohi!" huusi hän omituisen kirkuvalla äänellä tuskin sata askelta -loitonnutta kanottia kohti. Saarelaiset käänsivät päänsä häneen päin. --- "Tulkaa takaisin laivaan!" -- Alkuasukkaat lepuuttivat airoja -vedessä ja vitkastelivat totella. - -"Tulkaa takaisin!" huusi Tom vielä kerran, "mutta älkää laskeko kylkeen -kiinni, vaan pysytelkää vain laivan vieressä". -- Hän oli tehnyt uuden -suunnitelman, niin epätoivoiselta kuin sen toteuttaminen hänestä -itsestäänkin näytti. Saarelaiset tottelivat nyt, ja harppunamies -nojautui kuten äskenkin huolimattoman näköisenä laivan laitamaa vasten -lähetettyään venemiehistön taas työhön. - -"Te käsittänette", sanoi lopulta Tom, joka oli päättänyt ottaa selvää, -millä kannalla harppunamies oli, "että minä en oikein ymmärrä, miksikä -te tahdotte estää kanottia menemästä minne heidän haluttaa". - -"Ja ettekö te sitte tahdo palata takaisin kanotilla?" sanoi merimies -hymyillen. - -"Tietysti." - -"No hyvä, silloinhan emme saa laskea sitä menemään laivan luota. -Luuletteko että kapteni antaisi viedä teidät laivan veneellä maihin?" - -"Te ette pääse käsistäni, herra! -- Mikä käsky on teille annettu -minusta?" - -"Mikäkö käsky? -- Ei mikään muu kuin että en saa päästää teitä enkä -saarelaisia laivasta, ennenkun olette saanut rahan puista." - -Tom huomasi pilkallisen sävyn näissä sanoissa -- hän tiesi, että ne -olivat valetta, ja kylmä tuskanhiki nousi hänen otsalleen. Hän puri -alahuultaan ja kääntyi pois harppunamiehestä pannen käsivarret lujasti -ristiin rinnan yli, ettei tuo mies huomaisi hänen kiihtyvää -mielenliikutustaan. Ainoastaan yksi pakenemisen keino jäi hänelle -jäljelle. Jos hänen onnistuisi tehdä vuotavaksi koukuissaan riippuva -vene, joka nyt oli ainoa laivalla, niin etteivät he voisi ajaa häntä -takaa, olisi toivo päästä pakoon kanotilla. Toiset veneet olivat jo -saaressa eikä niiden lastaaminen puilla kestänyt kauan! Puulastissa -olivat ne liian raskaat takaa ajamaan, ja sitäpaitsi tunsi hän -toisenkin salmen sellaiseen järveen, jonne tuolta rannan puolelta ei -voinut päästä. - -Nyt oli kysymyksessä uhkarohkea teko ja oli varottava, ettei vihollinen -saanut vähintäkään vihiä, muuten oli Tomin suunnitelma turha. -Verkalleen asteli hän senvuoksi taas keulaan päin, mistä hän voi antaa -langolleen lähimmät määräykset ja ilmoittaa aikomuksensa. Riuttojen -suu, mistä he olivat tulleet, oli noin puoli tiessä laivasta maalle, ja -kuitenkin täytyy hänen mennä jotenkin läheltä ohi. Mutta puilla -lastatuissa veneissä eivät miehet voisi liikkua kunnolleen. Kunhan hän -vain pääsisi tuon suun ohi, niin ei olisi enää pelkoa kiinni -joutumisesta. Sitä paitsi oli kanotissa kolme airoa, ja kolmella -kanotti menee nopeammin kuin tullessa kahdella. Hänen sydämensä löi -kuin halkaistakseen rinnan, mutta hän puri lujasti hampaitaan yhteen ja -asteltuaan takaisin keulasta peräkannelle käveli hän siellä edes -takaisin, aivan kuin olisi päättänyt levollisesti odottaa veneitten -paluuta. - -Harppunamies myöskin oikaisihe nojautumasta laidan yli ja lähti -astelemaan edestakaisin peräkannen puolelle, missä vene riippui -koukuissaan. Pikainen silmäys laidan yli sai hänet vakuutetuksi, että -saarelaiset istuivat rauhallisesti kanotissaan ja liukuivat hiljalleen -poispäin virran mukana. Laivalla olivat suuret purjeet auki, mutta -tuulenhenki oli niin heikko, että laiva parahiksi voitti virran ja niin -pysyi jotenkin paikoillaan. - -Tuuli oli hitusen kiihtynyt, ja täytyi vetää vähän raakapuita -etuhankaan päin. Harppunamies meni sinne ja huusi miehet luokseen. Nyt -oli ratkaiseva hetki. Tom seisoi aivan veneen vieressä -- yhdellä -hyppäyksellä oli hän laidalla, tempasi piilukirveen, joka on jokaisen -koukuistaan riippuvan pyytöveneen keulaan kiinnitettynä. -Silmänräpäyksessä oli toinen veneen kannatusköysi poikki, ja keula -retkahti laivankanteen ja perä jäi toisen kannatusköyden varaan. - -"Tänne -- kaikki! -- Apuun! tänne!" huusi harppunamies ja syöksi halko -kädessä Tomin kimppuun, mutta hän tuli liian myöhään. Yhdellä -hyppäyksellä oli Tom veneen perän luona ja piilunsa iskettynä siihen -niin syvälle, ettei hän saanut sitä kiskaistuksi irtikään. Mutta -hänellä ei ollutkaan aikomus ruveta puolustautumaan, hänen vain piti -päästä pakenemaan. Pitkällä harppauksella hyppäsi hän yli laidan ja -putosi mereen parinkymmenen askeleen päässä kanotista, joka heti kiiti -häntä kohti. - -Synkkiä kirouksia ja sadatuksia kaikui hänen takanaan laivalta. Kapteni -hyppäsi kannelle ja venemiehistö ryntäsi särkyneen veneen luo -nostaakseen sen niin pian kun mahdollista taas paikoilleen ja -pannakseen sen kuntoon. Harppunamies vetää silpasi lipun laivan mastoon -antaen niin merkin rannalla olijoille. - -Tom oli pian tullut veden pinnalle ja ennenkun laivan miehistö oli edes -voinut tehdä mitään päätöstä tai käydä käsiksi rikkoutuneen veneen -korjaamiseen, oli hän jo päässyt kanotin keulan kohdalle ja kiepsautti -itsensä Alohin avulla kanotiin. Ensimäiseksi vilkasi hän laivaan, jonka -mastoon paraillaan nousi englanninlippu. Sitte tarttui hän heti -vieressään olevaan airoon, ja nuo kolme miestä tiesivät nyt, että -heidän pakonsa onnistuminen riippui heidän käsivarsiensa voimasta. - -"Seis siellä!" huusi kapteni, joka näki jo varman saaliinsa puikahtavan -käsistä noin röyhkeästi. "Seis tai minä ammun teidät kaikki mäsäksi!" -Mutta hänen uhkauksensa oli tehoton. Hänellä ei ollut ampuma-asetta -käsillä, ja siepaten vain harppunan hän viskasi sen sokeassa vimmassaan -satasen askelta loitonneen kanotin jälkeen. Harppuna ei lentänyt edes -puoltakaan matkaa ja hävisi sihisten veden pinnan alle. - -Kanotin keulassa kuohui kirkas vesi sen kiitäessä hyvää vauhtia, ja -sujakka, kevyt alus olisi kiitänyt kuin nuoli kolmen voimakkaan -soutajan lennättämänä, jos ei vauhtia olisi estänyt tukipuu. - -Sikäläinen kanotti, joka on kovertamalla tehty yhdestä puusta, kaatuisi -avonaisella merellä pienimmässäkin sivuaallokossa. Tämän vuoksi -kiinnitetään toiselle puolen tukipuu, joka on noin kahdeksan tai -kymmenen jalkaa pitkä, ja joka noin neljä jalkaa ulohtaalla kanotista -ui sen rinnalla. Se pitää kanottia niin mainiosti tasapainossa, että se -voi kestää verrattain suurta merenkäyntiä, mutta se estää tietysti -myöskin kulkua. Ylen suuri nopeus ei tietenkään usein ole saarelaisille -tarpeen, he haluavat vain kulkea varmasti ja -- mukavasti. - -Tomin rohkea temppu, vaarallisen laivaveneen rikkominen, oli muuten -onnistunut niin erinomaisesti, ettei nyt tarvinnut pelätä vähintäkään -vaaraa laivasta päin. Vene oli aivan mahdoton vesille, sillä paitse -piilukirveen tekemää reikää oli veneestä keulan pudotessa kanteen -irtautunut yksi lauta. -- Mutta tuo lippu mastossa! Tom tiesi aivan -hyvin, että miehet maissa ollessaan pitävät laivaa tarkkaavasti -silmällä. Toivottavasti olivat he jo puita lastanneet ainakin jonkun -verran, niin etteivät lähde paluumatkalle aivan tyhjinä. Missään -tapauksessa he eivät voineet tietää, mitä täällä oli tapahtunut, niin -että mastoon vedetty lippu oli heille ainoastaan pikaisen paluun -merkkinä. Kanotista ei voinut nähdä aivan lahden pohjukkaan, ennenkun -olivat päässeet riuttojen suusta sisään, sillä kuohut riutoilla olivat -aivan kuin muurina välissä. Kun he vain pääsisivät sinne asti, niin -olisi nyt vastainen virtakin silloin myötäinen heille. - -Nuo kolme miestä eivät sillä aikaa vaihtaneet halaistua sanaa, ja -muuten niin veltot saarelaisetkin jännittivät kaikki jäntereensä -soutaessaan. Jo olivat he suun kohdalla -- vielä yksi veneenmitta, niin -he voivat nähdä lastauspaikan majainsa edustalla: jos veneet olivat -vielä siellä, niin olivat he pelastetut. - -"Tuolla he tulevat!" huudahti Alohi ja viittasi airolla suuntaa. -- - -"Eteenpäin!" kuului Tomin käsky yhteenpurtujen hampaitten välistä, ja -samassa silmänräpäyksessä esti seuraava tyrsky enempää näkemästä. - -Molemmat laivanveneet olivat nyt kerrottujen tapausten aikana saapuneet -maihin, ja ensimäinen harppunamies, jolle kapteni oli ilmoittanut -muutamin sanoin, että hän ei aikonut päästää enää vapaaksi entistä -karannutta kirvesmiestään, oli saanut määräyksen ottaa vain -jonkunverran puita, ainoastaan välttämättömän tarpeen varalle ja palata -takaisin niin pian kun suinkin. Tietysti alkuasukkaille ei annettu -tietoa kaptenin aikeesta, sillä niin mielellään kuin saarelaiset muuten -luovuttivatkin karanneita merimiehiä, eivät he kuitenkaan olisi -suostuneet antamaan heille nyt täydellisesti kuuluvaa valkoihoista. - -Kapteni oli luullut voivansa pitää skotlantilaista laivassa vähimmättä -vaikeudetta, tietysti hyvällä niin kauan kun mahdollista, mutta niin -pian kun ei hyvä auttanut, väkivallalla. Eihän Tom kuitenkaan olisi -voinut asettua vastarintaan täysilukuista venemiehistöä vastaan, -vaikkapa hän uskaltaisi yrittää paeta kanotillakin. Sen vuoksi kapteni -ei ollut jäänyt vastailemaan Tomin kysymyksiin -- hän tiesi, ettei -hänellä lainmukaisesti ollut oikeutta pidättää Tomia, joka ei tähän -laivaan ollut pestautunut. Kaptenia oli hävettänyt käyttää väkivaltaa -heikompaa kohtaan. Vahdissa oleva harppunamies oli kuitenkin saanut -ankaran määräyksen kutsua kapteni heti kannelle polkaisemalla jalkaa, -jos skotlantilainen todella tekisi vastarintaa. Hänelle ei ollut -kumminkaan juolahtanut mieleenkään, että tuo kirvesmies sillä tavalla -voisi yrittää paeta. - -Mr. Hobart seisoen rannalla oli kiirehtänyt alkuasukkaita puiden -kannossa. Mutta työ ei käynyt oikein nopeasti, sillä ensinnäkin ei hän -osannut heidän kieltään, ja toiseksi ei alkuasukkailla ole vähintäkään -käsitystä ajasta eivätkä senvuoksi tiedä kiireestä mitään. Se mikä ei -tänään valmistu, jää huomiseksi, siinä koko ero, ja huomenna on yhtä -hyvä päivä kuin tänäänkin. Jo entuudesta oli heille muuten kylläkin -tuttua, että vieraat venekunnat ajattelevat toisin: he toimittivat -asiansa aina niin, että he pääsivät lähtemään niin pian kun -mahdollista. Senvuoksi ja vielä lisäksi koska Tomo oli vielä tuolla -laivalla ja kaupanvälittäjänä, suostuivat he lopulta heittelemään puut -metsästä hiekkarannalle. Samalla kun noin kolmekymmentä miestä, -kaikkien naisten ja tyttöjen saattamina, jotka leiriytyivät heidän -ympärilleen ja katselivat heitä, meni työhön naureskellen ja jutellen -keskenään, muodosti harppunamies omista miehistään sekä osaksi -alkuasukkaista kaksi jonoa, joita myöten halot kulkivat kädestä käteen -veneeseen asti. Perämiehet olivat veneissä pinoamassa halot niin, -etteivät ne olisi soutajien tiellä. - -Veneet eivät olleet vielä puolilastissakaan, kun toinen harppunamies, -joka piti silmällä toista jonoa, huomasi lipun laivalla ja huomautti -siitä esimiehelleen. - -"Tuhat tulimmaista" huusi tämä, "siellä on tapahtunut jotakin! -- -Veneisiin miehet -- nopeasti -- meidän täytyy ensin nähdä mistä on -kysymys -- veneisiin, sanon minä!" -- "Entäs puut?" kysyi toinen -harppunamies. -- "Toimittakoot nuo laiskurit ne sillä aikaa rantaan", -huusi edellinen. "Sen vertanen liikunto on heille perin terveellistä." - -Kun miehet totellen käskyä hyppäsivät paikoilleen, jäivät saarelaiset -katselemaan ihmeissään, minkä vuoksi he niin äkkiä keskeyttivät työnsä. -Harppunamies antamalla merkkejä käski saarelaisten keskeyttämättä -kantaa puita, kunnes hän tulee takaisin. Mutta saarelaiset arvelivat -keskenään, että jos hän ylimalkaan tulee takaisin, niin on silloin -kylläkin aikaa, ja he keräytyivät rannalle katselemaan veneitä, jotka -niin nopeasti työnnettiin vesille. He olivatkin oikeassa, eihän heidän -tarvinnut etukäteen laahata enempää puita, ja jos valkoiset tahtoivat -saada loput, tulisivat he kylläkin takaisin. Mutta jos he eivät -tulleet, hyvä, silloin toi Tomo puihin vaihdetut tavarat. - -"Tuhat tulimmaista, vieläkin kerran!" sanoi harppunamies, joka seisoi -pienimmän veneensä keulassa penkillä ja koetti tähystellä laivaan päin, -"tahtoisin vain tietää, mitä ukolla on tekeillä. Jos hän olisi antanut -meidän olla vielä neljännestunnin, olisi meillä ollut täydet kuormat. -Mutta nyt pitää soutaa taas uudelleen tänne taikka heti ensimäisen -saaren rantaan. Aina muka tulee säästää aikaa, ja niin sitä enemmän -tuhlataan." -- - -"Arvelenpa, että on tapahtunut jotakin tuon uuden miehen tähden", -naurahti perämies. - -"Mutta tuon yhden miehen ja parin punanahkaisen pojan kanssa pitäisi -toki kahden- tai kolmentoista miehen tulla hyvin toimeen", murahti -merimies purren puoleksi hampaittensa väliin kirosanan. "Se on yleensä -laiskaa joukkoa, ja minä tahtoisin -- mutta mitä se minuun kuuluu. -- -Mitä hän tekee, vastatkoon myöskin." - -Kun he lähenivät riuttojen suuta, vanha harppunamies huomasi -pakolaiset, jotka juuri soutivat hurjaa vauhtia suun ohi. - -"Lempo soikoon", -- huusi hän, "tuolla menee kanotti! -- Kiskokaa -pojat, että pääsemme perässä. Minkä hiton vuoksi eivät he ole lähteneet -laivasta veneellään ajamaan takaa kanottia?" - -"Ehkäpä ovat tulossa, mutta me emme voi vielä nähdä täältä", tokasi -väliin perämies. - -"Hiiteen nuo puut!" noitui taas harppunamies. "Ne estävät soutajia, -heittäkää nuo roskat mereen -- älkää kuitenkaan vielä -- kunhan ensin -pääsemme aavalle, että voimme saada yleissilmäyksen paikasta." - -Se olisikin ollut tuhma teko, sillä jos he olisivat ruvenneet puita -syytämään, olisi heidän sillä aikaa pitänyt olla soutamatta. He -kiskoivat tiukemmin, eikä kestänyt kauan ennenkun he tulivat -riuttojen suuhun, joiden kupeitse he näkivät vilaukselta kanotin -viillettävän. Harppunamies, jolla oli mukanaan pieni kiikarinsa, tunsi -skotlantilaisen ja vaikkakaan hän ei vielä käsittänyt tapauksen kulkua, -niin hän tiesi kuitenkin, mitä kapteni häneltä odotti, ja teki -velvollisuutensa. - -Kanottia kohti viittaava käsi oli perämiehelle merkki, jota tämä -totteli silmänräpäyksessä ja muutti suuntansa. Ja samalla kun miehet -panivat parhaansa soutaessa, hyppäsi harppunamies keskelle venettä ja -syyti itse mereen ne halot, jotka olivat soutajien tiellä. -Vilkaistessaan laivaan hän näki, että hän täytti kaptenin tahdon, sillä -lippu vedettiin alas ja Lucy Evans kääntyi itsekin ja nosti yläpurjeet -tullakseen niin lähelle kuin mahdollista. - -Jota enemmän harppunamies viskeli puita, sitä kevyemmäksi tuli vene, -sitä nopeammin se kiiti eteenpäin, ja huomattavasti lähestyi aimo -lailla kanottia. Toinen riuttojen suu, jonne kanotti pyrki ei ollut -vielä näkyvissä tai oli tyrskyjen peitossa, ja Tom huomasi pian -kauhukseen, että vaara läheni häntä nopeasti. Mutta väylä ei ollut -kumminkaan enää ylen kaukana, ja se oli niin kaita, että vene tuskin -uskaltaisi tulla siitä. Ja jos tulisikin, niin se ei voisi palata samaa -tietä. Päästäkseen taas aavalle, täytyisi sen tehdä suuri kierros -rantavesiä pitkin, saaren väkirikkaimman seudun ohi, missä Tomin -nykyiset maanmiehet voisivat asettaa esteitä tielle. Nyt oli siis -päästävä tuohon väylän suuhun ennen venettä. Mutta se oli mahdotonta, -jos ei kevennetty kanottia heittämällä tukipuu. - -Tom vaihtoi pari sanaa Alohin kanssa ja saatuaan hänen suostumuksensa, -tempasi hän puukkonsa, jota hän vielä entiseen merimiestapaan piti -tupessa sivullaan, katkasi kohdaltaan niinisiteet, joilla poikkipuut -olivat kiinnitetyt kanottiin. Mutta tukipuu oli vielä kiinni edestä ja -takaa. Ja Tomin ojentaessa puukkonsa Alohille, luiskahti kanotista -irroittamansa poikkipuu hänen kädestään ja nyt kanotti tuon vettä -vastaan karrittelevan puun takia sai toisen suunnan ja mennä viillätti -suoraan tyrskyjä kohti. Alohi poisti kuitenkin parilla voimakkaalla -iskulla esteen, mutta kapea kanotti rupesi nyt kieppumaan, ja kului iso -aika ennenkun näin horjakkaan alukseen tottumattomat saarelaiset saivat -tasapainon ja kykenivät kääntämään kanottinsa entiseen suuntaan. - -Laivavene oli tänä aikana tullut parinsadan askeleen päähän, ja niin -läheltä kuului säännöllinen airojen loiske, että Tom tämän tästä -vilkasi taakseen. Kun kanotti oli äkkiä kääntynyt, oli harppunamies -hetken aikaa jo luullut, että se oli päässyt jonkun uuden väylän suuhun -tyrskyjen keskeltä, mutta pian huomasi hän oikean syyn, ja riemuitseva -hymy välähti hänen kasvoillaan. Häntä itseään säälitti tuo -miespoloinen, joka hänen täytyi ottaa taas kiinni kuin mikäkin -rikoksellinen, ja hän olisi kaptenin sijassa menetellyt ehkä toisin, -mutta takaa-ajamisen kiihko tempasi hänet taas mukaansa siihen määrin, -että hän olisi pannut alttiiksi oman henkensä saadakseen vain -pakolaisen taas käsiinsä. - -On usein sydämessämme omituinen ristiriita, ja harvoin voimme tehdä -siitä tiliä. Tuntuu usein kuin jokin henki ottelisi paremman itsemme -kanssa -- ja valitettavasti pääsee melkein aina voitolle. - -Olisihan ollut suuri häpeä, jos kolmen soutajan soutama kanotti olisi -päässyt pakoon hänen venettään, laivan nopeinta venettä, jota neljällä -airoparilla soudettiin. Olisihan häntä aivan hävettänyt tulla takaisin -laivaan. Samalla kun hänen päässään pyöri tällaisia ajatuksia, viskeli -hän halon toisensa perästä mereen niin että suuret, kirkkaat -hikikarpalot vierivät hänen otsaltaan. - -"Kanotista ovat heittäneet tukipuun päästäkseen nopeammin kulkemaan!" -huusi nyt riemuiten veneen perämies, joka myöskin oli huomannut sen. -"Katsokaahan, mitenkä he kieppuvat sinne tänne. Me voitamme joka -aironvedolla!" - -"Hei pojat!" huusi harppunamies. "Kaksinkertainen annos totia teille -tänä iltana, jos saavutatte nuo miekkoset tuolla. Ainoastaan kymmenen -minuuttia vielä, ja he ovat meidän!" - -"Me emme pääse paikalta, Tomo!" sanoi juuri samaan aikaan Alohi kuin -kuoleman tuskissa, "sillä jos me soudamme kovasti, niin kaadumme!" - -"Ohjaa siis suoraan tyrskyihin!" vastasi Tomo epätoivossaan. "Sinne he -eivät uskalla seurata, ja parempi kuolla kuin tulla vangiksi." -- "Ei -täällä kuolemaan!" huusi huolestuneena Alohi vastaukseksi -- "meidän -kaikkien tähden ei täällä. Riutat ovat tuolla takana teräviä ja niitä -on leveälti. Meidän ruumiimme menisivät pirstaleiksi, ennenkun ne -pääsisivät rantavesille." - -"Silloin olemme mennyttä miestä", murahti Tom koleasti. Samalla rupesi -kanotti taas kiikkumaan varomattomasta liikkeestä. Nuo kolme soutajaa -olivat pakotetut heittämään ponnistelunsa, ja samassa hetkessä porhalsi -veneen keula heihin kiinni. - -"Tule tänne, mies, äläkä yritä enää mitään hyödyttömiä -mahdottomuuksia", sanoi harppunamies pikemmin melkein ystävällisesti -kuin tylysti. "Sinä näet, että et pääse pakoon, hyppää veneeseen ja -anna punaihoisten poikasten soutaa edelleen kanottiaan Jumalan -nimessä." - -"Millä oikeudella hyökkäätte te avonaisella merellä minun kimppuuni?" -huusi skotlantilainen vihaisena. "Oletteko te merirosvoja, jotka -kiristätte palvelukseenne?" -- - -"Sopikaa siitä ukon kanssa", vastasi levollisesti harppunamies, "minun -tehtäväni on vain ottaa teidät kiinni". - -Laivamiehet olivat käyneet kiinni kanottiin, ja harppunamies ojensi -kätensä tuota onnetonta kohti. - -"Totta tosiaan, minun käy sääliksi", lisäsi hän hiljaa, "mutta kuka -kumma käski teidän astua suoraan suden suuhun. Mutta iloinen olla -pitää, vaikka sydän märkiä juoksisi. Pahimmassa tapauksessa uhkaa teitä -vain kymmenen tai kahdentoista kuukauden ero saarestanne. Silloin on -meillä jo laiva täydessä lastissa. Ja sehän on itsestään selvää, että -kapteni saattaa teidät takaisin tänne." - -Tom Burton seisoi hetkisen epäröiden horjuvassa kanotissa. Vielä voi -temmata itsensä irti ja etsiä tyrskyissä kuolemansa -- Mutta elämänhalu -pääsi hänessä kuitenkin voitolle. Laivalla ehkä oli vielä -pelastumismahdollisuuksia. - -"Voi hyvin, Alohi", puheli hän ojentaen langolleen kättä, "vie -terveiseni sisarellesi, ja sano hänelle, mitä olet nähnyt. Kun -leipähedelmä toistamiseen kypsyy, olen minä toivottavasti taas täällä --- ehkä jo aikaisemminkin", -- lisäsi hän hammasta purren. - -"Alohi ei mene Tubuaihin takaisin", sanoi saarelainen levollisesti -heittäen aironsa kanottiin ja nousten seisoalle istuimeltaan. "Anahona -vieköön kanotin takaisin. Minä jään sinun kanssasi." - -"Sinä tahdot tulla meidän kanssamme?" Alohi nyökäytti vain päätään -vastaukseksi. - -"Mitä hän sanoo?" huusi harppunamies. - -"Hän ei tahdo jättää minua, saako hän tulla mukaan?" - -"Sepä tietty, hyvä ystävä", naurahti merimies iloisena saadessaan yhden -miehen lisää laivaan, "ja me pidämme huolta siitä, että hänestä tulee -kelpo merimies. Mutta nyt reippaasti -- meitä kulettaa virta mukanaan -tyrskyjä kohti. -- Tulkaa tänne, Tom. -- Antakaa minun pitää huolta -siitä, että ukko ei tule teitä kohtelemaan pahasti." - -Alohi vaihtoi vain pari sanaa maanmiehensä kanssa ja astui sitten -ensimäisenä veneeseen. -- Tom seurasi häntä hitaasti. Airot pantiin -taas käyntiin, vene pyörähti ympäri, ja samalla kun kanotti, jota nyt -souti vain yksi saarelainen ohjasi kulkunsa riuttojen suuta kohti -viedäkseen alkuasukkaille tuon surullisen sanoman, soutivat -valkoihoiset hyvillä mielin Lucy Evans'ia kohti. - -Heitä mahtoi säälittää mies poloisen vangitseminen, ja monet näkivät -siinä oman kohtalonsa, jos he yrittäisivät tuota aina ja alati -suunniteltua karkaamista, mutta toisakseen olivat he hyvilläänkin. Kun -kerran olivat valaanpyytölaivassa, niin olisi heille kirvesmiehen puute -pian tullut tuntuvaksi, jopa olisi sen täytynyt lopulta vaikuttaa -haitallisesti pyyntiin, jolloin olisi vähentynyt heidän ansionsa. -Itsekkäisyyshän kuitenkin kerta kaikkiaan hallitsee maailmaa. - -Kauhea tunne valtasi Tomin noustessaan taas laivaan, missä hänet otti -vastaan äsken petetty kolmas harppunamies jotenkin epäystävällisesti -kiroten ja manaten häntä. Sitävastoin kapteni käyttäytyi aivan -rauhallisesti. Hän ei tahtonut kostaa miehelle hänen nyt yrittämäänsä -ja oikeutettua pakoansa kovin sanoin tai rangaistuksella. - -Mutta Tom ei ollut halukas alistumaan aivan kärsivällisesti kovaan ja -mielestään kohtuuttomaan kohtaloonsa. Kapteni ei voisi ainakaan -myöhemmin puolustaa itseään sillä, ettei olisi tiennyt, mitä hän teki -riistäessään hänet perheestään ja nykyisestä kotimaastaan. Odottamatta -sen vuoksi mitään käskyä hän heti, kun oli noussut laidan yli laivaan -ja vastaamatta edes katseella kiihoittuneen kolmannen harppunamiehen -katkeriin syytöksiin, astui kaptenin luo. Tämä seisoi perämiehen -vieressä silmät purjeisiin kiintyneenä ja jaellen miehistölle käskyjä. - -"Kapteni Rogers." -- - -"Aha, Mr. Burton -- taas laivalla? Teidän täytynee ensi töiksi ryhtyä -korjaamaan vene, jonka te säritte kiirehtiessänne maihin. Me -tarvitsemme sitä välttämättä." - -"Kapteni Rogers", toisti Tom, ja hänen täytyi purra luontoansa -pysyäkseen tarpeellisen levollisena, "te tiedätte, että te teette -lainvastaisen, epäinhimillisen teon, kun te viette minut täältä -väkivaltaisesti". - -"Lainvastaisen? -- Teittekö te ehkä lainmukaisen teon karatessanne -Bonnie Scotchmanista?" - -"Se oli Bonnie Scotchmanista", sanoi Tom rauhallisesti, "ja jos te -olisitte silloin pyydystänyt minut, olisi teillä ollut täysi oikeus -rangaista minua mielenne mukaan. Tähän laivaan en ole sitoutunut enkä -siis rikkonut nyt minkäänlaisia sitoumuksia." - -"Ette kylläkään ole sitoutunut tähän laivaan, vaan minun -palvelukseeni", puheli kapteni levollisena. "Meidän mielipiteemme -voivat olla eriäviä. Jos luulette olevanne oikeassa, niin te voitte -valittaa minua vastaan lähimmässä englantilaisessa satamassa. Mutta nyt -pyydän minä teitä täyttämään rauhallisesti ja säännöllisesti tehtävänne -ja säästämään minua epämieluisista pakkokeinoista -- vaan mitäpä -pitkistä puheista?" keskeytti hän reippaasti. "Te tunnette olot -valaanpyytölaivalla yhtä hyvin kuin minä voin niitä teille kuvata. -Osaatte valita parhaan olon, jos tahdotte olla järkevä. Meidän matkamme -ei toivottavasti muuten kestä enää niinkään kauan." Hän kääntyi pois, -kun hän sattui huomaamaan saarelaisen ja sanoi hymyillen: "Oletteko -tuossa värvännyt minulle vieläkin yhden miehen?" - -"Hän on vaimoni veli, joka ei tahdo jättää minua", sanoi Tom synkästi. - -"Vai niin, teidän lankonne, sitä parempi! Minä toivon, että hän meillä -viihtyy, ja nyt -- olkaa hyvä ja menkää töihinne." - -Niin loppui keskustelu, ja Tomin kohtalo oli ratkaistu. Hän tiesi, -ettei ollut mitään hyötyä pyynnöistä eikä uhkauksistakaan, jotka vain -pahentaisivat hänen asemaansa. Ja Tom mukautui kohtaloonsa. Kukaan ei -häntä vaivannut, sillä kolmas harppunamies oli saanut ankaran -määräyksen olla soimaamatta Tomia sen enempää hänen viime -pakoyrityksensä tähden, kun hän toimitti tehtävänsä. Ja vaikkakin hänen -sydämensä oli haljeta, kun laiva otti suuntansa merelle ja Tubuai -häipyi häipymistään taivaanrannalla, niin nieli hän tuskansa kuitenkin. -Kenkään ei saanut aavistaa mitä hänessä liikkui, -- hänen aikansa tuli -ehkä vielä. - -Mutta Alohi ei ottanut yhtä levollisena hyvästejään isänmaaltaan. -Alussa oli hän tosin jotensakin välinpitämättömästi mukautunut -päätökseensä solmita kohtalonsa lankonsa kohtaloon, johon päätökseen -oli vaikuttanut osaltaan myöskin jonkinlainen pelko joutua kuuntelemaan -sisaren tuskanvalituksia. Mutta nyt, kun palmurannikko, kun hänen -vuortensa huiput mataloittuivat ja lopulta vaipuivat mereen ja laaja, -aava meri pelottavan valtavana lepäsi hänen edessään, tuli hänen -mielensä apeaksi ja huolestuneeksi, ja hiljaisena sekä surullisena hän -luhistui kannelle peittäen kasvonsa vaipallaan. - -Ei kukaan häirinnyt häntä sinä päivänä. Merimiehet tiesivät jo -entuudestaan, että heidän, milloin laivaan saivat alkuasukkaita -merimiehiksi, täytyi myöntää näille oikeus koti-ikäväänsä. Sittemmin -mukautuivat nämä jo paremmin. Heidän herkkä mielensä sai heidät usein -unohtamaan jääneet jopa isänmaansakin, heidän katsellessaan kaikkea -sitä uutta ja ihmeellistä, mikä heitä ympäröi -- tietysti vain siksi, -kun joku uusi kukkulan laki sukelsi esiin taivaanrannalla, sillä -silloin palasi kaipuu voimakkaampana kuin milloinkaan ennen. - -Tom oli lujasti päättänyt käyttää hyväkseen jokaista mahdollista -tilaisuutta paetakseen. Ja Alohin avulla, jonka jonkun vieraan saaren -asukkaat varmaankin mieluummin piilottaisivat kuin luovuttaisivat, -toivoi hän hyvää onnea. Niin huomaavaisesti kuin kapteni häntä merellä -kohtelikin, vartioitiin häntä ankarasti niin kauan kun he kulkivat vain -jonkun saaren näköpiirissä. Ja kun he myöhemmin laskivat maihin Hilossa -Hovain saarella, ei tuo mies poloinen saanut lähteä edes välikannelta -muuta kuin vartioituna. Pakoa ei voinut sieltä ajatellakaan. Alohi -sitävastoin sai kuljeskella vapaana, missä vain häntä halutti. Kapteni -Rogers tiesi hyvin, ettei tämä karkaa niin kauan kun skotlantilainen -oli laivassa. Tomin ainoa vihamies laivalla oli kolmas harppunamies, -Mr. Elgers, joka ei voinut unohtaa Tomin karkaamisyritystä. Ja aivan -tuskalliseksi tuli tämä suhde, kun Tom ja Alohi määrättiin juuri tämän -venekuntaan. Niin niukka oli Lucy Evans'in miehistö, että pyynnissä -piti olla kirvesmiehenkin, jos ei joku välttämätön työ vaatinut -laivalle jäämään. - -Alohilla varsinkin oli kova aika. Hän kun oli tottumaton jäiseen -ilmastoon, paleli häntä aina, vaikka kuinka lämpimän puvun olisi -saanut. Raskas työ sen lisäksi: soutaa päivin, keittää öisin -- minkä -yötä oli tuolla pohjoisessa kesäkuukausina. Mutta ei yhtäkään valitusta -kuulunut hänen huuliltaan, ja ainoastaan toisinaan, kun hän oli -tähystämässä valaita maston huipussa, kuului sieltä kannelle kotoisen -laulun vienot surunvoittoiset säveleet, jotka Tom niin hyvin tunsi ja -jotka ilmaisivat hänelle, missä Alohin apeat ajatukset kulkivat. - -Pyynti onnistui jotensakin hyvin. He saivat niin paljon valaita, että -kapteni päätti olla odottamatta enää uutta vuodenaikaa täällä -pohjoisessa ja palata kotia vaikka laiva ei ollutkaan aivan täydessä -lastissa. Paluumatkalla voi mahdollisesti saada sen, mikä vielä -puuttui. -- Oahun saarella varustettiin laivaan uudet ruokavarat ja -vettä ja maksettiin palkka toiselle harppunamiehelle sekä kahdelle -veneenperämiehelle, jotka halusivat jäädä Sandwichsaarille. Tällaista -tapahtuu hyvin usein, kun laiva on paluumatkalla, ja siitä on aina -hyötyä niille, jotka jäävät laivaan. Laivasta jääneet näet ovat -pakotetut myömään huokeammalla ihra-osuutensa kuin mitä Englannissa -saisivat. - -Mutta kirvesmiestä ja tynnyrintekijää tarvitsi laiva vielä välttämättä -jäljellä olevalla matkalla, ja ensimäisen harppunamiehen pyyntöihin, -että paikoille tullessa Tom Burton päästettäisiin vapaaksi hänen -kotipuolensa lähistöllä, vastasi kapteni, että hän oli ehdottomasti -pakotettu ottamaan Tom mukaansa kotiin saakka, koska ei voitu panna -laivaa vaaralle alttiiksi loppumatkalla, kun se oli vielä niin -raskaassa lastissakin. Mitä he mahtoivat ilman kirvesmiestä? -- -Harppunamies oli vaiti. Kapteni oli oikeassa -- tai ei ollut. Eikä -harppunamies halunnut olla enää missään tekemisissä koko asian kanssa. - -Heti kun olivat sivuuttaneet päiväntasaajan, pyysi Tomkin kaptenilta, -että hän laskisi maihin Tubuaissa ja päästäisi heidät nyt kotia -perheittensä luo. Mutta kapteni vastasi hänelle aivan suoraan samoin -kuin oli selittänyt harppunamiehellekin. Tom oli kirvesmies ja merimies -ymmärtääkseen, että kapteni, kun asiaa ajateltiin hänen kannaltaan, oli -aivan oikeassa. Mutta Tom joutui kuitenkin pian epätoivoon, kun hän -ajatteli, että hän kulki ehkä yhden päivän matkan päässä pienestä -saaresta, joka oli tullut hänen kotimaakseen ja jossa oli kaikki ne -ihmiset, jotka olivat hänelle rakkaita ja kalliita, ja että ehkä kuluu -vuosia, ennenkun hän saa taas koskettaa jalallaan tuota maakamaraa. - -Yhä edelleen jatkoi laiva matkaansa. Olivatkohan he jo sivuuttaneet -Tubuain leveysasteen? Epätietoisuus siitä kalvoi vielä enemmän Tomin -sydäntä. Kapteni näet, joka itse teki mittaukset ja laskelmat, ei -ilmoittanut niistä muille. Miehet eivät myöskään tohtineet ensinkään -sitä kysellä, ja harppunamiehet eivät siitä välittäneetkään. Se oli -asia, joka ei heitä liikuttanut vähintäkään. Heidän tehtävänään oli -ainoastaan valaitten pyytäminen, kaptenin asia oli viedä laiva oikeaan -satamaan. - -Taas ja yhä sukelsi taivaanrannalla esiin yksityisiä saariryhmiä, ja -Alohi oli tarkannut aina niitä tuskallisella jännityksellä. Hänelle oli -kuitenkin kapteni jättänyt vapaasti valittavaksi jättää laiva tai jäädä -joukkoon, mutta tuo uskollinen ystävä ei tahtonut luopua Tomon -rinnalta. Minne tämä meni, sinne hänkin, ja jos valkoiset miehet olivat -niin epäkelpoja, että he veisivät Tomin mukanaan, niin saisivat he -ottaa hänetkin mukaansa. - -Tällä kannalla olivat asiat, kun Tom puuhaili eräänä aamuna etukannella -korjatessaan pumppua. Mutta työ ei sujunut häneltä tänään. Tuolla -tuulen alapuolella oli taas maata, siellä olivat nähtävästi kahden -jotensakin korkean saaren huippukohdat. Ja hän ei voinut kääntää -katsettaan kalliista maasta -- ehkäpä viimeisestä palmumaasta, jonka he -näkevät, ennenkun he alkoivat vaikean, kylmän matkansa Kap Horn'in -ympäri. Mitä saaria ne olivat, sitä ei hän todella pystynyt arvaamaan. -Hän oli kysynyt ensimäiseltä harppunamieheltä, joka yhä oli hyvin -ystävällinen hänelle, mutta tämä ei tiennyt itsekään tai ei tahtonut -tietää. - -"Tomo", sanoi silloin äkkiä vieno, arka ääni hänen rinnallaan -- -"tiedätkö sinä, mikä maa tuo tuolla on?" -- Tomin mielessä välähti -äkkiä ajatus ja hän pyörähti puhujan puoleen. - -"Tubuai?" huudahti hän tuskan puristamalla mutta villillä äänen -painolla. "Mutta ei -- ei", lisäsi hän sitte hiljaa pudistaen päätään. -"Ei ne ole kotoisia vuoria; niitten juurella ei asu --" - -"Ole rauhallinen", kuiskasi Alohi, "toisten ei tarvitse tietää, että me -puhumme maasta". - -"Ja mitä se meitä auttaisi? Onko meillä edes venettä, jotta voisimme -päästä sinne?" - -"Tuolla ei ole Tubuai", puheli Alohi varovaisesti. "Se on Tahiti -- tuo -suuri saari, jolla feranilaiset asuvat. Toinen siitä vasempaan on -Morea." - -"Mutta miten sinä tunnet nuo saaret?" -- - -"Poikasena olin lähetyssaarnaajan kutterilla kerran Tahitin saarella." - -"Entäs Tubuai? -- Missäpäin se on?" - -"Suoraan tuonnepäin, missä ne tähdet ovat illalla, joita te sanotte -ristiksi -- vähän enemmän vain tuulenalapuolella", kuiskasi alkuasukas -kääntämättä päätään mainittuun suuntaan. "Me emme ole vielä -likimainkaan tulleet ohi. Jos me voisimme saada yhden veneen haltuumme, -löytäisin helposti suoraan sinne." - -"Se ei käy laatuun -- ei käy", huokasi Tom. "Veneet ovat liian lähellä -peräsintä, -- ja vaikkapa itse olisin siellä vahdissa, on aina yksi -harppunamies kannella." - -"Entäpä vahdinmuuton aikana, kun he kirjoittavat alhaalla kirjaansa?" --- Tom pudisti surullisesti päätään. - -"He kuulisivat nuoran ensimäisen natinan, ja ennenkun meillä olisi vene -edes vesillä, olisimme me kiinni. Ei, miespoloinen, meillä ei ole muuta -valittavana kuin odottaa kärsivällisesti ikävien aikojen loppua -- -vielä monta pitkää, pitkää kuukautta." - -Mutta Alohi ei vielä jättänyt tuumaansa. Näkyvissä oleva maa, joka -osotti hänelle, missä oli hänen kotimaansa, oli herättänyt hänessä -kaipuun tunteen voimakkaampana kuin koskaan ennen. Mutta luonnon -elementitkin näyttivät olevan häntä vastaan, sillä tuuli vaimeni aivan, -ja tuli niin tyven, että pako veneessä oli tullut mahdottomaksi, -vaikkakin olisivatkin onnellisesti päässeet laivasta. Ainoastaan -kovalla tuulella olisivat he voineet toivoa pääsevänsä pakoon -purjeissa. - -Yö koitti, ja kun aurinko seuraavana päivänä taas nousi idässä ja -valaisi peilikirkasta merenpintaa, oli maa hävinnyt. Heti auringon -noustua alkoi taas tuulla, ja Lucy Evans kulki nyt verrattain vähällä -purjeilla etelää kohti vain neljä solmua tunnissa. Viimeisten kahdeksan -päivän kuluessa eivät he olleet saaneet yhtään valasta, ja kansi oli jo -pesty puhtaaksi. Vähän oli myöskin työtä, tynnyrintekijä oli melkein -ainoa aina hommissa oleva henkilö, sillä kuumalla silavalla täytettyjä -astioita täytyi tarkasti pitää silmällä ja kiristää vanteita, -jotteivät rupeisi vuotamaan. Maston huipussa tähysteltiin kuitenkin -säännöllisesti, sillä he olivat täällä vielä parhaimmalla valasalueella -ja olisivat vielä tarvinneet puoli tusinaa noita lihavia vötkäleitä -täyttääkseen laivansa kantta myöten. - -Neljä päivää -- yöllä etenivät he vain vähän -- nousivat he vain vasten -tuulta koettaen päästä itään päin niin paljon kuin mahdollista. Ei -voinut enää olla epäilystäkään siitä, etteivät he olisi sivuuttaneet -Tubuain, ja laaja autio meri lepäsi heidän edessään. Neljännen päivän -iltapuolella oli Tom käsketty etumaston huippuun tähystelemään. Hän ei -voinut kääntää katsettaan siitä suunnasta, missä hän tiesi kotimaan -olevan. Hän katseli niin kauan länteenpäin auringon laskiessa, että -hänen silmiänsä kirveli, ja viimein hän kääntyi tuskastuneena ja -harmistuneena poispäin, jotteivät ajatuksensa saisi hänessä valtaa. - -Hetken aikaa himmeni kaikki hänen silmissään, niin olivat -auringonsäteet häikäisseet ja kuitenkin tuntui hänestä kuin olisi hän -nähnyt tuolla ylätuulessa mustan pilkun. Oliko se valas? -- Hän olisi -ollut viimeinen välittämään siitä, sillä nyt kun hänen saarensa oli jo -jäänyt selän taakse, oli hänen ainoa toivonsa, että matka kuluisi -joutuisasti vanhaa kotia kohti päästäkseen sieltä takaisin tänne -ensimäisellä laivalla. Valaan leikkeleminen olisi vain hidastuttanut -matkaa. -- Mutta ei, se ei ollutkaan valas. Tumma esine ei ollut -niinkään etäällä ja oli verrattain ylhäällä vedestä. Mikähän se oli, -hän ei voinut erottaa, hän huusi vain alas kannelle ja ilmoitti -sinnepäin ojennetulla kädellä, mitä hän oli huomannut. Hän oli itsekin -tullut uteliaaksi. - -Yksi harppunamies nousi nopeasti mastoon kiikari kädessä ja tunsi pian -tumman esineen pieneksi mastottomaksi kutteriksi, joka ajelehti -nähtävästi isännättä. Ei kenelläkään koko maailmassa ole parempaa aikaa -tutkia jotakin tuontapaista kuin juuri valaanpyytäjällä, sillä hän ei -laiminlyö siinä mitään. Tähystelijät jäävät tietysti mastoihin -edelleen, ja samalla kun laiva ajaa luokse tai luovii ylös tuuleen, voi -yhtä hyvin sattua valaita matkalla kuin jos se täysin purjein kiitäisi -tuulessa eteenpäin. Sitäpaitse oli tässä toivoa saaliista, se voi olla -simpukan kuorilla ja kokosöljyllä lastattu kutteri, jonka sen miehistö -jostain syystä oli jättänyt tuuliajolle. Joka tapauksessa kannatti -käyttää jonkunverran aikaa sen tutkimiseen, kun aurinkokin oli vielä -kyllin korkealla, niin että kutteri voitiin tavata ainakin ennen -auringonlaskua. - -"Mr. Hobart!" huusi kapteni, "ottakaa veneenne ja samalla -- tai -antakaa ennemmin Mr. Elgers'in mennä", keskeytti hän itse puheensa, -"hänellä on kirvesmies veneessään. Tom ottakoon mukaansa työkapineita --- meisselin, sahan, vasaran ja kirveen. Eihän sitä tiedä, mitä siellä -on aukimurrettavana. Jos kannattaa, niin jäätte sinne siksi, kunnes me -voimme luovia sinne asti. -- Te voitte ottaa mukaanne myöskin lyhdyn -siltä varalta, että ehtisi tulla pimeä." - -Käsky täytettiin nopeasti ja Tom käskettiin mastosta. Tuskin oli -hänellä kylliksi aikaa haalia kokoon tarpeellisia kapistuksiaan ja -hypätä veneeseen. Muu miehistö oli sillä välin varustanut veneen -kaikilla tarpeilla ja he työnsivät heti sen irti laivasta. Sieltä -alhaalta he eivät voineet erottaa laivahylkyä, ja suurelta raakapuulta -ilmoitti heille sinne lähetetty laivamies suunnan, jota heidän tuli -soutaa, kunnes itse tulivat niin lähelle, että voivat erottaa sen -kimaltelevasta vedenpinnasta taivaanrannalla. - -"Vetäkää pojat", kehotteli harppunamies, "muuten tulee pimeä, ennenkun -me pääsemme sinne, aurinkohan tekee jo laskua. Liikuttakaa vähäsen -vanhoja luitanne -- kukapa tietää, vaikka tuossa hökötyksessä olisi -enemmänkin kätkettynä kuin kahden valaan arvo." - -Tämä saaliin toivo oli paras kiihotus miehille. He soutivat kaikin -voimin ja vene hyppeli kepeästi sinisen meren tuskin liikkuvilla mutta -raikkaan tuulen synnyttämillä tummilla vireaalloilla, niin että he pian -pääsivät perille. - -Se oli todellakin pieni saaristokutteri, joita valkoihoiset rakentavat -siellä täällä saarten alkuasukkaille. Näillä purjehtivat myöskin -europalaiset, varsinkin ranskalaiset eri saariryhmien välisillä vesillä -vaihtamassa simpukankuoria, kokosöljyä, linionimehua tai muita -tuotteita europalaisiin tavaroihin, harvemmin rahaan. Tämä alus oli -joutunut myrskyn käsiin ja miehistö, jos sille ei ollut tapahtunut -onnettomuutta, oli koettanut pelastua kanoteillaan. Kannella oli vain -muutamia kokospähkinöitä, jotka Alohi viskasi veneeseen odottamatta -käskyä. Sitäpaitse oli purjeista vielä yhtä ja toista käyttökelpoista -sekä ankkuri jo yksin jonkunarvoinen. Harppunamies käski sytyttää -lyhdyt, jotta voitaisiin mennä suojiin etsimään papereita tai muita -arvokkaita esineitä. Miehet hyppäsivät alukseen korjatakseen niin -paljon kuin suinkin ainakin köysiä, jos lasti näyttäytyisikin -arvottomaksi. Aurinko oli jo laskenut ja yön pimeä alkoi levitä -lännestä päin hiljaa lainehtivalla merellä. Hämäräaika on noilla -merillä hyvin lyhyt, niin että päivää seuraa melkein heti yö. - -"Tänne kirvesmies, antakaa se kirves tänne", huusi harppunamies, joka -oli laskeutunut kutterin kajuttaan perämiehen kanssa, "ja tuokaa -meisseli myös". - -Tom meni veneeseen, joka oli sidottu kutterin suojapuolelle. Samassa -joku hyppäsi äkkiä hänen luokseen veneeseen ja tyrkkäsi sitä ulohtaalle -kutterista. Tom katsahdettuaan huomasi Alohin, joka seisoi hetkisen -ylpeän ja uljaan näköisenä veneen keulassa uhmaileva hymy tummilla -kasvoillaan, veitsi kädessä. Mutta seuraavassa silmänräpäyksessä hän jo -nakkasi veitsen luotaan ja tempasi yhden köyden auki. - -"Hei -- vene on irti!" huusi muuan mies kutterista. "Toiselle puolen -täytyy sinun sitoa köysi kiinni, kanaka (saarelainen) -- sinähän vain -päästät sen yhä enemmän auki." - -"Mitä sinä teet, Alohi?" huusi Tom kauhuissaan. -- - -"Mitäkö teen, Tomo? Minä matkustan Tubuaihin -- ja nyt purjeet ylös ja -pois, sillä kestää ainakin neljännestunnin, ennenkun on yö. Toiset -veneet ovat pian meidän jäljissämme." - -"Mutta Alohi!" huusi Tom, "tällä veneellä tuollaiselle matkalle." -- - -"Niin vaikkapa tämä ei olisi kuin kanotti", naurahti saarelainen -hurjasti itsekseen, "parempi kuolla täällä kuin olla enää kauempaa -noitten valkoihoisten paholaisten parissa. Alohi ei jää enää heidän -luokseen." - -"No niin, Jumala kanssamme!" huusi Tom riemuiten ääneen asettaen -samalla pienen maston pystyyn. "Maata me kai ainakin jossain tapaamme, -ja nyt merelle!" -- - -"Voi Tom -- Voi kanaka!" huusivat samassa molemmat jäljelle jääneet -laivamiehet kauhuissaan. -- "Hei, Mr. Elgers! vene on poissa!" - -"Voi tuota turkkilaista!" huusi harppunamies hypätessään kannelle. Ja -hän alkoi hirvittävästi kiroilla, kun karkulaiset eivät totelleet -heidän huutojaan, vaan kiitivät aavalle täysin purjein hyvässä -tuulessa. Kiireesti ja vimmaisesti heilutteli hän lyhtyä sinne tänne -merkiksi laivalle, että tarvittiin sieltä apua niin pian kun -mahdollista. - -Samalla aikaa oli laivallakin huomattu, että veneessä nostettiin purje -vaikka eivät erottaneetkaan, että vene poistui, sillä oli idässäkin -päin tullut pimeä. Laivan tähystäjä huusi kannelle havaintonsa. Mutta -hän vaivasi päätään kovasti tuumien, miksei purjevene laskenut suoraan -laivaa kohti, ja miksi kutterinhylyllä joku yhä edelleen heilutteli -lyhtyä. Velvollisuutensa mukaisesti hän ilmoitti siitäkin lopulta, ja -ensimäinen harppunamies kapusi nopeasti mastoon nähdäkseen omin silmin -asian tilan. Mutta Mr. Hobart ei tarvinnut pitkää aikaa käsittääkseen -tapauksen menon. - -"Minun veneeni vesille!" huusi hän alas kannelle ja liukui sitte yhtä -köyttä myöten alas. - -"Mitä on tapahtunut, Mr. Hobart?" huusi kapteni, joka seisoi kannella -peräsimen luona. "Onko veneelle tapahtunut joku onnettomuus?" - -"Kyllä melkein", naurahti harppunamies vahvistaen sanansa karkealla -kiroussanalla, "ainakin meihin nähden täällä. Se kiitää täysin purjein -alatuuleen, ja erehtyisinpä pahasti, jos eivät Tom ja kanaka olisi -huvimatkalle menossa." - -"Tuhat tulimmaista!" huusi kapteni polkaisten jalkaa laivankanteen. - -"Teidän olisi pitänyt antaa hänen juosta tiehensä, -- kun vielä oli -sopiva aika", sanoi harppunamies ottaen paksun nuttunsa, joka yövahtia -varten varattuna oli köydellä riippumassa. "Nyt pakottavat nuo veitikat -meitä taas kirottuun takaa-ajoon, enkä minä voi olla heille siitä -pahoillani -- minä tekisin itse samoin heidän asemassaan." Hän oli -hypännyt samalla laidalle ja liukui sieltä köyttä myöten veneeseen. - -"Pitäkää varanne Mr. Hobart, että aina näette laivan", -- kehotti häntä -kapteni, "minä käsken vetää lyhtyjä mastoihin". - -"Oi, oi", huusi harppunamies takaisin, mutta mutisi partaansa: "hitto -lähteköön laivan näkyvistä yöllä ja sumussa -- ei pelkoa vanhus. Käykää -airoihin käsiksi ja vetäkää!" huusi hän miehille, ja neljä airoparia -upposi samalla kertaa veteen ja kiskasi veneen liikkeelle. -- Mutta -pakolaisten ei juuri tarvinnut pelätä venettä, vaikkakin se kulkisikin -nopeammin kuin heidän. Oli jo tullut niin pimeä, että tähystäjä laivan -mastossa ainoastaan suunnilleen voi näyttää ajavalle veneelle pakenevan -purjeveneen suunnan. - -Samalla kapteni Rogers lähetti toisenkin veneen kutterihylylle ja -harppunamiehen puutteessa oli tynnyrintekijä päällikkönä. Ylhäältä -erotti tulen, ja ottaen oppaakseen erään sen yläpuolella olevan tähden, -voivat he sillä tavoin helposti pitää suuntansa. - -Lucy Evans nosti nyt kaikki purjeensa ja kulki jonkun matkaa -pakolaisten jäljessä. - -Mutta kun lyhdynvalo hylyllä tuli yhä heikommaksi ja lopulta aivan -hävisi, ei heillä ollut muuta neuvoa kuin kääntyä takaisin ja odottaa -molempia veneitään, jotka voivat paremmin erottaa laivan valot. -Lännessä näkyi nouseva pilvenlonka, ja kapteni ei uskaltanut asettaa -vaaranalaiseksi miehistöään tuolla veneissä. - -Noin kahden tunnin kuluttua palasi tynnyrintekijä miehineen -kutterihylyltä ja puoli tuntia myöhemmin myöskin Mr. Hobart. -Pakolaisista ei hän ollut voinut enää löytää jälkiäkään. Kun aurinko -seuraavana aamuna nousi taivaanrannalle tuoden mukanaan vinhan tuulen, -joka nostatti valkoisia vaahtopäitä siniselle, laajalle, mylleröivälle -pinnalle, ei karkurien venettä näkynyt. Täytyi luopua takaa-ajosta, -purjeet käännettiin taas, ja valaanpyytäjä käänsi keulansa kotimaata -kohti. - - * * * * * - -Kuoleman tuskissa viettivät molemmat karkulaiset yönsä, sillä he -tiesivät hyvin, että laiva seuraisi heitä, ja voisi sattua että se -tulisi samaan suuntaan kuin hekin. Ja jos he aamun valjetessa olivat -vielä näkyvissä, niin olivat he mennyttä kalua. - -Kokonaisen tunnin he pitivät samaa suuntaansa päästäkseen ensin vain -takaa-ajavien katseita pakoon. Sitten he luovivat Tomin neuvosta suoraa -ylös tuuleen, niin hitaasti kuin he etenivätkin. Näin he tulisivat -sivuuttamaan laivan pimeässä, ja sillon ei juuri voisi ajatellakaan, -että heidät taas löydettäisiin. Aamun sarastaessa laskivat he valkoisen -purjeen, joka mahdollisesti olisi voinut heidät paljastaa, ja tutkivat -huolellisesti koko taivaanrannan, olisiko laivaa näkyvissä. -- Ei ollut -mitään nähtävänä. Silloin nostivat he rohkaistuneina taas purjeen -raikkaassa tuulessa, joka vei heidät nyt hyvää vauhtia kotimaata kohti. - -Vielä eivät he kuitenkaan olleet turvassa, sillä vaikka heillä ei ollut -enää pelkoa laivasta, niin olivathan he sen sijaan pienessä, helposti -särkyvässä veneessä, ilman muonavaroja, lukuunottamatta vettä, jota on -pieni tynnyri jokaisessa valaanpyytöveneessä, he olivat näin keskellä -avaraa valtamerta, ilman tarpeellisia koneita voidakseen löytää -päämääräänsä, joka siis oli summakaupan varassa. Mutta he eivät -lannistuneet, ja kiikkuessaan hauskasti virkeän tuulen kiidättäminä yli -tanssivien aaltojen, antoivat he riemunsa ja onnensa kaikua ääneen -takaisinvoitetussa, vapaassa, ihanassa luonnossa. - -Aivan ilman apuneuvoja eivät he kuitenkaan olleet. Koska -valaanpyytölaivan veneet joutuvat loitolle ajaessaan jotain valasta -takaa tai ovat pakotetut viipymään puolen päivää ja jopa päivänkin -pyydystetyn valaan ääressä, kunnes laiva ehtii risteillä sen luo, niin -joka veneen perässä on pieni varastopaikka, jonka avain on -harppunamiehellä. Siellä on tavallisesti pieni taskukompassi, -tulivehkeet, onkia ja liinavaatteita, pari tusinaa laivakorppuja ja -usein muutamia kirjojakin. - -Tämän varastopaikan mursi Tom auki käsikirveellään ja huomasi nyt -olevansa runsaammin varustettu kuin oli luullutkaan. Kompassi varsinkin -voi tehdä hänelle mitä paraimmat palvelukset. Mutta tärkeintä, mitä hän -löysi paitsi laivakorppuja, oli pieni Russelin julkaisema kirja -Etelämeren saarista, jossa oli m.m. pieni vaikkakin perin -epätäydellinen kartta saarista. Joskin vain yksityisten saariryhmien -asema oli merkitty, niin näki hän kuitenkin siitä, että heidän täytyi -olla länteen päin saaristaan, sittekun olivat jättäneet taakseen -Tahitin. Ja tämän kautta näkyi oikeaksi se suunta, jonka Alohi oli -sanonutkin. - -Kolme päivää ja kolme yötä jatkoivat he näin pitkää, yksitoikkoista -kulkuaan ja elivät kokospähkinöillä, jotka Alohi oli heittänyt -kutterista veneeseen, ja korpuilla. Tomissa alkoi jo herätä luulo, että -he purjehtivat kaikkien saariryhmien eteläpuolitse, ja että he -tekisivät viisaammin, jos ohjaisivat enemmän pohjoiseen. Mutta Alohi ei -tahtonut kuulla siitä puhuttavankaan -- ei ainakaan vielä tänään. Niin -alkoi hämärtyä, ja kun aurinko laski länteen ja peitti taivaanrannan -läpinäkyvällä valolla, oli saarelaisen tarkka silmä keksinyt erään -pisteen lounaassa, joka luultavasti voi olla purje, mutta mahdollisesti -myöskin niemen nenä. Pian tekivät he päätöksensä. Kun pimeä poisti tuon -esineen heidän silmistään, niin kulkivat he muutamia tunteja tähän -suuntaan ja ottivat sitten purjeen alas antaakseen veneen ajelehtia -seuraavaan aamuun asti. Jos he eivät päivänvalolla löytäisi enää tuota -tummaa pistettä, niin oli se ollut purje, ja he päättivät näin ollen -suunnata edelleen pohjoista kohti. Mutta heti kun aurinko idästä heitti -ensimäiset säteensä, huudahti Tom riemuisella ihastuksella -- "Maata, -Alohi! tuolla on maata!" Ilonkyyneleet vierivät tuon voimakkaan miehen -auringonpaahtamia poskia pitkin. - -Tosin ei ollut vielä muuta huomattavissa kuin tylppä, vedestä kohoava -vuoren huippu. Mutta kun he olivat nostaneet purjeen ja laskivat hyvää -tuulta, kohosi maa kohoamistaan. Silloin huusi äkkiä Alohi: "Vavilu!" -heittäen peräsimen irti ja hypähtäen istuimeltaan: "Vavilu!" - -Se oli Tubuain naapurisaari ehkä noin kaksikymmentä meripeninkulmaa -siitä. Heidän suuntansa oli sieltä melkein suoraan länttä kohti. Siitä -huolimatta suuntasivat he kulkunsa tuota saarta kohti, joskin se -hidastutti heidän matkaansa. Mutta he menivät sinne virkistyäkseen -siellä ensin ja ottaakseen hedelmiä ja kokospähkinöitä veneeseen. - -Vielä samana aamuna pääsivät he maihin -- heidän vapautensa maahan, -mutta eivät he malttaneet viipyä yötäkään sen palmujen suojassa. Heidän -leponsa alkoi vasta kotimaassa. Runsaasti varustettuina kaikella mitä -he nyt tarvitsivat, lähtivät he liikkeelle heti kun aurinko laski ja -ilma tuli vilpoisemmaksi. Aamuhämärissä voivat he jo erottaa etäällä -Tubuain korkean ja leveän saaren, jonne he saapuivat saman päivän -iltapäivällä. - -Oli iloa ja riemua pienellä saarella, kun he, joiden oli luultu -menneiksi, laskivat täysin purjein koralliriuttojen salmesta sisään ja -viipottivat nenäliinojaan jo kaukaa. Intaha riemuitsi, ja kun vene -kosketti hiekkarantaa, juoksi hän miehensä syliin, samoin lapset -- -eikä ainoastaan hänen omaisensa, vaan saaren koko väestö tunkeutui -paikalle, syleilivät hänen polviaan. - - * * * * * - -Tom Burton oli taas kotimaassaan, eikä milloinkaan ollut hänestä -tuntunut palmujen humina niin vienolta, kukkain tuoksu niin ihanalta, -taivas niin sinisen ja iloisen näköiseltä kuin tuona päivänä. Hän jäi -myöskin sinne eikä mennyt enää koskaan europalaiselle laivalle. - -Monet laivat laskivat maihin -- vieläpä sellainenkin laiva, jossa oli -kaptenina hänen vanha ystävänsä ja hänen vangitsijansa Mr. Hobart. He -puristivat toistensa kättä ja nauroivat muistellessaan tuota aikaa, -mutta laivalle ei Tom kuitenkaan mennyt, niin ystävällisesti kuin Mr. -Hobart kutsuikin häntä, ja niin pyhästi kuin hän Tomille lupasikin, -ettei hän pidättäisi häntä edes yhdellä ajatuksellakaan. - -"Se kuuluu kaikki perin kauniilta ja hyvältä", sanoi Tom, "niin kauan -kun me puhelemme siitä lujalla maaperällä. Silloin olette te -merimiehetkin aivan toisenlaisia ihmisiä. Mutta vesillä, omalla -laivallanne -- hitto teihin luottakoon, ja minä puolestani sain -kylläkseni silloisesta huvimatkastani." - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KARKURI*** - - -******* This file should be named 61761-8.txt or 61761-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/6/1/7/6/61761 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/61761-8.zip b/old/61761-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 7ba96a0..0000000 --- a/old/61761-8.zip +++ /dev/null |