diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/61302-8.txt | 9594 | ||||
| -rw-r--r-- | old/61302-8.zip | bin | 213366 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 9594 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..a545947 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #61302 (https://www.gutenberg.org/ebooks/61302) diff --git a/old/61302-8.txt b/old/61302-8.txt deleted file mode 100644 index 1d7d5db..0000000 --- a/old/61302-8.txt +++ /dev/null @@ -1,9594 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Elämäni ja työni, by Henry Ford - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - -Title: Elämäni ja työni - -Author: Henry Ford - -Translator: Eino Voionmaa - -Release Date: February 2, 2020 [EBook #61302] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ELÄMÄNI JA TYÖNI *** - - - - -Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen - - - - - - - - -ELÄMÄNI JA TYÖNI - -Kirj. - -Henry Ford - - -Tekijän luvalla suomentanut - -E. V. [Eino Voionmaa] - - - - - -Porvoossa, -Werner Söderström Osakeyhtiö, -1923. - - - - -SISÄLLYS: - - I. Johdanto. -- Mikä on tarkoitus? - II. Työ alkaa. - III. Mitä opin kauppatoimesta. - IV. Todellinen liiketoiminta alkaa. - V. Valmistuksen ja myynnin salaisuus. - VI. Tuotantotapamme. - VII. Koneet ja miehet. - VIII. Koneen hirmuvalta. - IX. Työpalkat. - X. Miksi ei aina ole hyviä liikeaikoja? - XI. Kuinka halvaksi tavaran tuotanto voidaan saada? - XII. Rahat ja tavarat. - XIII. Raha -- isäntäkö vai palvelija? - XIV. Miksi olla köyhä? - XV. Traktori ja voimakoneiden käyttö maanviljelyksessä. - XVI. Miksikä hyväntekeväisyyttä? - XVII. Rautatiet. -XVIII. Minkä mitäkin. - XIX. Kansanvaltaisuus ja teollisuus. - XX. Mitä voimme odottaa? - - - - -I luku. - -JOHDANTO. -- MIKÄ ON TARKOITUS? - - -Olemme vasta aloittaneet maamme kehittämisen. Tähän saakka emme ole, -huolimatta kaikesta, mitä tarinoimme sen ihmeellisestä edistyksestä, -saaneet enempää aikaan kuin vain raapineet pintaa. Edistysaskelet -ovat tosin olleet kylläkin merkittäviä, mutta kun vertaamme sitä, -mitä olemme tehneet, siihen, mitä vielä on tehtävänä, tuntuvat tähän -saakka saavuttamamme tulokset melkein tyhjiltä. Kun otamme huomioon, -että maan kyntämiseen yksin käytetään enemmän voimaa kuin maamme -kaikkiin teollisuushaaroihin yhteensä, niin saamme vaikkapa heikonkin -aavistuksen siitä, mitä mahdollisuuksia avautuu eteemme; ja juuri nyt, -kun niin monet maailman maista ovat kuohumatilassa, on erinomaisen -sopiva aika kaiken sen valossa, mitä on tehty, viitata hiukan -vastaisiin tehtäviimme. - -Kun puhutaan kasvavasta voimasta, konevoimasta ja teollisuudesta, -tulee tajuntaan kylmä, metallinen maailma, missä tehtaat karkoittavat -tieltään puut, kukkaset, linnut ja vihreät niityt, joiden tilalle -nousee metallikoneiden ja ihmiskoneiden maailma. Minä en ole sitä -mieltä. Minä olen päinvastoin sitä mieltä, että me emme saata nauttia -puista ja linnuista ja kukkasista ja vihreistä niityistä, ellemme tiedä -enempää koneista ja niiden käyttämisestä, ellemme paremmin ymmärrä -elämän mekaanista puolta. - -Me olemme jo, minun nähdäkseni, menneet liian pitkälle elämän -viehättäväisyyden karkoittamisessa uskoessamme, että eläminen ja -elämisen keinojen hankkiminen ovat jotakin vastakohtaista. Me tuhlaamme -niin paljon aikaa ja tarmoa, että meille ei jää paljoa nauttiaksemme -elämästä. Voima ja koneet, raha ja tavarat ovat hyödyllisiä vain -sikäli, mikäli ne vapauttavat meitä elämään ihmisarvoisesti. Ne ovat -vain keinoja päämäärän saavuttamiseksi. En katso esim. niitä koneita, -joilla on minun nimeni, ainoastaan koneiksi. Jos siinä olisi kaikki, -niin ryhtyisin johonkin muuhun. Minä näen niissä kouraantuntuvan -todistuksen eräästä liiketeoriasta, joka toivoakseni on jotain enemmän -kuin pelkkä liiketeoria -- nimittäin teoriasta, jonka tarkoituksena -on tehdä auvompi paikka tästä maailmasta, jonka keskellä elämme. -Sillä seikalla, että Ford-yhtiön kauppamenestys on ollut aivan -tavaton, on merkitystä vain sikäli, että se todistaa tavalla, jonka -jokainen ymmärtää, että tämä teoria on tähän saakka ollut oikea. -Kun minä siis nyt ainoastaan tässä valossa käyn arvostelemaan -vallitsevaa teollisuusjärjestelyä ja voimassaolevaa raha- ja -yhteiskuntajärjestelmää, niin saatan sen tehdä miehenä, joka itse ei -niiden alaisena ole epäonnistunut. - -Jos ajattelisin vain omaa etuani, ei minulla olisi ollenkaan syytä -toivoa minkäänlaista muutosta nykyiseen järjestykseen. Jos haluaisin -vain rahaa, niin on nykyinen järjestelmä tällaisenaan hyvä; se -antaa minulle rahaa runsaasti. Mutta minä ajattelen yleistä hyvää, -yhteisön parasta. Nykyinen järjestelmä ei suvaitse yhteisön parasta -palvelemista, se kun edistää jokaista tuhlaamisen muotoa ja ehkäisee -monia saamasta täyttä korvausta palveluksistaan. Eikä se vie minnekään -perille. Se kaipaa kerrassaan parempaa suunnittelua ja oikaisemista. - -Minä en suinkaan moiti niitä, jotka yleisesti vastustavat uusia -aatteita. On parempi olla epäileväinen uuden suhteen ja haluta ensin -nähdä ennenkuin uskoo, kuin taukoamatta syöksyä suin päin jokaisen -uuden esityksen perässä. Jos epäilyksellä tarkoitamme varovaisuutta, -niin on se sivistyksen tasapainopyörä. Useimmat maailman nykyisistä -vaikeuksista johtuvat siitä, että uusia aatteita omaksutaan tutkimatta -ensin, ovatko ne todella hyviä aatteita. Aate ei ole ehdottomasti -hyvä sen vuoksi että se on vanha, eikä ehdottomasti huono sen vuoksi -että se on uusi, mutta jos vanha aate on täysin käyttökelpoinen, niin -puhuvat kaikki asianhaarat sen eduksi. Aatteet ovat sinänsä sangen -arvokkaita, mutta aate on kuitenkin vain aate. Melkein kuka hyvänsä voi -keksiä jonkin aatteen. Mutta jotakin merkitsee vasta sen muuntaminen -käytännölliseksi tulokseksi. - -Hartaasti haluaisin osoittaa, että meidän toteuttamamme aatteet ovat -sovellutettavissa mitä laajimmalti -- että ne eivät yksinomaan kohdistu -automobiileihin ja moottoriauroihin, vaan että ne ikäänkuin muodostavat -yleisen lain. Minä olen täysin vakuutettu, että tämä yleinen laki on -luonnollinen laki, ja tahtoisin esittää sen niin perusteellisesti, että -se voitaisiin omaksua, ei uutena aatteena vaan luonnollisena lakina. - -Luonnollista on tehdä työtä -- tajuta, että vauraus ja onni ovat -saavutettavissa ainoastaan rehellisellä työllä. Ihmisten sairaudet -johtuvat suureksi osaksi siitä, että tätä luonnon järjestystä koetetaan -kiertää. Minä en esitä mitään, mikä ei täysin noudattaisi tätä -luonnonperiaatetta. Minä pidän selviönä, että meidän täytyy tehdä -työtä. Kaikki, mitä me olemme aikaansaaneet, on tulosta sen ajatuksen -itsepäisestä noudattamisesta, että koska meidän kerta täytyy tehdä -työtä, niin on parempi tehdä sitä älykkäästi ja eteensäkatsoen, että -jota paremmin suoritamme työmme, sitä paremmin meidän käy. Ja kaikki -tämä on minusta vain alkeellista tervettä järkeä. - - * * * * * - -En ole mikään reformaattori. Minun mielestäni on maailmassa liian -paljon reformipyrkimyksiä ja reformaattoreihin kiinnitetään liian -paljon huomiota. Meillä on kahdenlaatuisia reformaattoreita, -ja molemmat ne ovat haitallisia. Mies, joka sanoo itseänsä -reformaattoriksi, haluaa kaataa kaikki nurin. Hän on sellainen -mies, joka tahtoisi repiä koko paidan rikki sen vuoksi, että -kauluksennappi ei sovi napinreikään. Hänen päähänsä ei pälkähdä, että -olisi yksinkertaisesti vain suurennettava reikää. Senlaatuisilla -reformaattoreilla ei ole milloinkaan selvää käsitystä siitä, mitä he -tekevät. Kokemus ja reformi eivät käy yhteen. Reformaattori ei voi -pitää intoansa tulisenkuumana tosiolojen keskellä. Hänen täytyy siis -heittää tosiasiat musukoppaan. - -Jälkeen vuoden 1914 ovat hyvin monet ihmiset hankkineet aivan uudet -henkiset varukset. Monet alkoivat ensimmäistä kertaa elämässään -ajatella. Avasivat silmänsä ja äkkäsivät olevansa maailmassa. Ja -äkillisen itsenäisyydentunteen värisyttäminä he tajusivat pystyvänsä -tarkkaamaan maailmaa arvostelevin silmin. He tekivät niin ja -havaitsivat sen virheelliseksi. Mestaroivasti arvostelevan asenteen -omaksuminen yhteiskuntajärjestykseen nähden -- mihin joka miehellä -on oikeus -- käy alussa horjahdellen, epäsuhtaisesti. Ylen nuori -arvostelija menee tavallisesti ylen kauas suhdattomuuksiin. Hän on -innokas pyyhkäisemään pois vanhan järjestyksen ja voimaanpanemaan -uuden. Venäjällä todella onnistuttiin luomaan uusi maailma. Siellä -voi maailmanreformaattorien työtä parhaiten tarkastaa. Me kuulemme -Venäjältä, että vähemmistö siellä, eikä suinkaan enemmistö, suorittaa -hävitystoimen. Me huomaamme myöskin, että kun ihmiset saattavat säätää -yhteiskunnallisia lakeja vastoin luontoa, tekee luonto tällaisia -keinotekoisia lakeja vastaan jyrkemmän tenän kuin tsaarit konsanaan. -Luonto on pannut vastalauseensa koko neuvostotasavaltaa vastaan. Sillä -tämä yritti kieltää luontoa. Se kielsi ennen kaikkea oikeuden työn -hedelmiin. Muutamat sanovat: "Venäjän on ruvettava tekemään työtä", -mutta tämä ei selitä tapausta. Asianlaita on se, että Venäjä-parka on -työssä, mutta sen työ ei ole vapaata työtä. Yhdysvalloissa on työmies -työssä kahdeksan tuntia päivässä, Venäjällä kaksi- jopa neljätoista. -Jos työmies Yhdysvalloissa haluaa levähtää päivän tai viikon ja kykenee -sen tekemään, ei mikään estä häntä siitä. Venäjällä täytyy työmiehen -neuvostovallan aikana tehdä työtä, halusipa tai ei. Kansalaisen vapaus -on hukattu vankilamaisen kurin yksitoikkoisuuteen, missä kaikkia -kohdellaan samalla tavoin. Tämä on orjuutta. Vapaus on oikeutta -työskennellä kohtuullinen aika ja saada siitä säällinen toimeentulo; -tilaisuutta järjestää kaikki pienet persoonalliset yksityisseikat -omassa elämässään. Näiden ja monien muiden vapaudenpäätösten -kokonaissumma se muodostaa suuren, ihanteellisen Vapauden. Vapauden -pikku muodot kirkastavat jokapäiväistä elämää meille kaikille. - -Venäjä ei voinut suoriutua ilman intelligenssin ja kokemuksen apua. -Niin pian kuin sen tehtaita alettiin käyttää neuvostojen johdolla, -alkoivat asiat mennä perikatoa kohti; oli enemmän keskusteluja kuin -työtä. Niin pian kuin koulutettu mies nakattiin ulos, meni tuhansia -tonneja kallisarvoista ainetta hukkaan. Intoilijat jouduttivat -puhevimmallaan kansan nälänhätään. Neuvostot tarjoavat nyt -insinööreille, järjestelijöille, esimiehille ja liikkeenjohtajille, -jotka aikaisemmin oli nakattu ulos, suuria rahasummia, jos he -vain suostuisivat tulemaan takaisin. Bolshevismi huutelee nyt -avukseen intelligenssiä ja kokemusta, joita se eilen kohteli niin -häikäilemättömästi. Kaikki, mitä "reformi" aikaansai Venäjällä, oli -tuotannon tyrehdyttäminen. - -Meillä on synkeä aines, joka koettaa hiipiä ajattelijain ja -suunnittelijain sekä ruumiillisen työn tekijäin väliin. Sama vaikutus, -joka karkoitti intelligenssin ja kokemuksen Venäjältä, on nyt -innokkaassa toimessa aikaansaadakseen levottomuutta täälläkin. Me -emme saa sietää, että muukalainen, ihmisonnen hävittäjä ja vihamies, -rikkoo meidän kansamme. Yksimielisyydessä on tämän ja muiden terveiden -kansojen voima -- ja vapaus. - -Mutta on olemassa myöskin toisenlaatuisia reformaattoreita, jotka -tosin eivät koskaan sano itseään sellaisiksi. He ovat kuitenkin hyvin -samanlaisia kuin nuo radikaaliset reformaattorit. Rabulistilla ei -ole ollut mitään kokemusta eikä hän tarvitse sellaista. Toisella -"reformaattorien" luokalla taas on ollut paljon kokemusta, mutta -se ei heitä lainkaan hyödytä. Minä tarkoitan taantumuksellisia -- -jotka kummastunevat tullessaan asetetuiksi aivan samaan luokkaan -bolsevikkien kanssa. He haluavat palata takaisin johonkin aikaisempaan -yhteiskuntatilaan, ei senvuoksi että se oli paras, vaan sentähden että -he luulevat tuntevansa nämä entiset olot. - -Toinen suunta haluaa kääntää nurin koko maailman aikoen rakentaa -tilalle uuden. Toinen pitää maailmaa niin hyvänä, että sen voi vallan -hyvin antaa olla sellaisena kuin se on -- ja luhistua. Jälkimmäinen -käsitys syntyy kuten edellinenkin siitä, että ei kyetä näkemään vaikka -on silmät millä nähdä. Ei ole lainkaan mahdotonta lyödä lysyyn tätä -maailmaa, mutta mahdotonta on rakentaa uutta. On mahdollista ehkäistä -maailmaa menemästä eteenpäin, mutta ei ole mahdollista ehkäistä sitä -menemästä taaksepäin, rappeutumasta. On mieletöntä odottaa, että -jos kaikki kaadetaan kumoon, jokainen tulee sen kautta edelleen -saamaan kolme ateriaansa päivässä. Tai että saadaan kuuden prosentin -korko, jos kaikki jähmettyy. Vika on siinä, että niin kumouksen kuin -taantumuksenkin miehet sulkevat silmänsä tosioloilta -- alkuperäisiltä -toimintamuodoilta. - -Varovaisuus kehoittaa tarkoin katsomaan, ettei taantumusliikettä -hairahduta pitämään terveen järjen palauksena. Me olemme nähneet -kaikenlaatuisia sanahelinän ilotulituksia ja lukemattomia -ihanteellisia tulevaisuudensuunnitelmia. Mutta ne eivät johtaneet -minnekään. Ne olivat puhumatilaisuuksia, ei eteenpäinkulkua. Kauniita -sanoja sanottiin, mutta kun tulimme kotia, oli valkea sammunut. -Taantumuksen miehet ovat usein käyttäneet hyväkseen tällaisten kausien -taantumuspoukahdusta ja lupailleet "vanhoja hyviä aikoja" -- mikä -tavallisesti merkitsee vanhoja väärinkäytöksiä -- ja kun tämän laadun -miehiltä täydellisesti puuttuu mielikuvakykyä, pidetään heitä monesti -"käytännön miehinä". Heidän palaamistaan valtaan tervehditään usein -terveen järjen palaamisena. - -Alkuperäiset toimintamuodot ovat maanviljelys, teollisuus ja -kulkuneuvot. Yhteiskunnallinen elämä on mahdoton ilman niitä. Ne -pitävät maailmaa koossa. Viljeleminen, valmistaminen ja hankkiminen -ovat yhtä alkuperäisiä kuin ihmistarpeet ja kuitenkin yhtä -uudenaikaisia kuin mikä tahansa. Ne kuuluvat fyysillisen elämän -olemukseen. Kun ne lakkaavat, katoaa myöskin yhteiskuntaelämä. Maailma -on joutunut pois raiteiltaan nykyisen järjestelmän aikana, mutta me -voimme toivoa parempaa tilaa, jos nämä perustukset pysyvät varmoina. -On suuri hairahdus, että ihminen muka voi muuttaa perustusta -- ruveta -itse kohtalona korjailemaan yhteiskunnallista kehitystä. Yhteiskunnan -perustana ovat ihmiset itse ynnä keinot _viljellä, valmistaa_ ja -_kuljettaa_ tuotteita. Niin kauan kuin maanviljelys, teollisuus ja -kulkulaitos pidetään voimassa, voi maailma kestää minkä taloudellisen -tai yhteiskunnallisen muutoksen tahansa. Niinkuin palvelemme -tehtäväämme, niin palvelemme maailmaa. - -Työtä on yllinkyllin. Liiketoiminta on yksinomaan työtä. Keinottelu -jo valmiilla tuotteilla ei ole liiketoimintaa. Se on vain enemmän tai -vähemmän arvoista liikasilmikoimista. Mutta sellaista ei voida poistaa -lakiasäätämällä. Lait eivät voi toimittaa paljoa. Lait eivät tee mitään -rakentavaa. Laista ei voi koskaan tulla muuta kuin poliisipalvelija, -ja niinpä on vain ajan tuhlausta odotella, että hallitus ja eduskunta -kykenevät aikaansaamaan sellaista, mitä laki ei ole tarkoitettu -tekemään. Niin kauan kuin odotamme, että lainsäädäntö poistaa -köyhyyden tai lakkauttaa etuoikeudet, saamme nähdä köyhyyden leviävän -ja etuuksien enenevän. Meillä on ollut tarpeeksi asti tällaisia -lainsäätäjiä -- ei tosin tässä maassa niin paljon kuin muualla -- -jotka lupailevat lakeja semmoista vastaan, minkä suhteen lait ovat -voimattomia. - -Kun on onnistuttu uskottelemaan kokonaiselle kansalle -- niinkuin -meillä on tapahtunut -- että parlamentti on jonkinlainen taivas ja -että sen pilvien takana asuu kaikkitietäväisyys ja kaikkivalta, niin -on kansa kahlehdittu tavalla, joka ennustaa pahaa tulevaisuudesta. -Apu ei tule lainsäädäntävallalta, vaan meistä itsestämme. Meidän -apumme voidaan kuitenkin antaa hallitukselle kuten jonkinlaiseen -keskusjakelupaikkaan, jonne kootaan yhteen kaikki meidän ponnistuksemme -yhteiseksi hyväksi. Me voimme auttaa hallitusta, mutta se ei kykene -auttamaan meitä. - -Sananparsi: "vähemmän hallitustointa liike-elämään ja enemmän -liike-elämää hallitustoimeen" on sangen hyvä ei ainoastaan -liike-elämän ja hallitustoimen vaan kansankin kannalta. Yhdysvaltoja -ei perustettu liike-elämän vuoksi. Itsenäisyysjulistus ei ole -mikään kauppatoimi, eikä maan perustuslaki mikään kauppakontrahti. -Yhdysvallat -- niiden maa, kansa, hallitus ja liike-elämä -- ovat -ainoastaan menetelmämuotoja, joiden kautta kansan elämä tulee elämisen -arvoiseksi. Hallitus on palvelija eikä sen koskaan pitäisi muuksi -tullakaan. Sinä hetkenä, jolloin kansasta tulee hallituksen apuri, -rupeaa koston laki vaikuttamaan, sillä sellainen suhde on luonnoton, -epämoraalinen ja epäinhimillinen. Me emme voi elää ilman liike-elämää, -mutta emme myöskään ilman hallitusta. Liiketoiminta ja hallitus orat -välttämättömät palvelijoina samoin kuin vesi ja vilja, mutta isäntinä -ne kaatavat nurin luonnollisen asiainjärjestyksen. - -Maan menestys koskee meitä kaikkia yksilöinä. Näiden käsissä tulisi sen -olla ja siellä se on turvatuin. Hallitukset voivat luvata koko joukon, -mutta eivät voi mitään toimittaa. Ne voivat vehkeillä rahankursseilla, -niinkuin ovat Euroopassa tehneet (ja niinkuin pankkimiehet tekevät -kaikkialla, niin kauan kuin voivat saada siitä jotakin voittoa), -lörpötellen silmänlumeiksi jos jonkinlaista mahtipontista joutavaa. -Mutta työ se on, ja työ ainoastaan, joka voi toimittaa tarvetavarat -- -ja sen tuntee joka ihminen sisimmässään. - -Ei ole juuri luultavaa, että niin älykäs kansa kuin meikäläinen -tulee tuhoamaan taloudellisen elämän perusteet. Useimmat tietävät, -että mitään ei voi saada ilmaiseksi. Useimmat tuntevat -- vaikkeivät -tietäisikään -- että raha ei ole varallisuutta. Kaikkinaisia -teorioja, jotka lupaavat kaikille kaikkea eivätkä pyydä mitään -keneltäkään, hylkivät arki-ihmiset vaistomaisesti, silloinkin kun -heillä ei ole esitettävänä syitä niitä vastaan. Niiden _tiedetään_ -olevan vääriä. Se riittää. Nykyinen asiainjärjestys, aina kömpelö, -usein typerä ja monella tapaa epätäydellinen, on kuitenkin siinä -suhteessa kaikkia muita parempi, että se toimii. Epäilemättä tulee -nykyinen järjestyksemme asteettain solumaan uuteen, ja se uusi tulee -myöskin toimimaan -- mutta ei niinkään paljon sen nojalla, mitä se -on, vaan sen perustalla, mitä ihmiset siihen sisällyttävät. Syy, -miksi bolshevismi ei toiminut eikä voi toimia, ei ole taloudellinen. -Ei ole vähääkään väliä, harjoitetaanko teollisuutta yksityisesti -vai yhteiskunnallisen valvonnan alaisena. Ei ole vähääkään väliä, -sanotaanko työmiehen osuutta "palkaksi" vai "voitoksi"; ei vähääkään -väliä, säännöstelläänkö ihmisille elintarpeita, vaatteita ja asuntoa -vai annetaanko heidän syödä, pukeutua ja asua niinkuin haluavat. Ne -ovat vain yksityisseikkoja. Bolshevikkijohtajain pätemättömyyttä todisti -se melu, jota he pitivät tämmöisistä yksityisseikoista. Bolshevismi -epäonnistui sen vuoksi, että se oli luonnoton ja epämoraalinen. Meidän -järjestelmämme seisoo. Onko se virheellinen? On, luonnollisesti, -tuhansissa kohdin. Onko se kömpelö? Tietenkin se on kömpelö. Niinpä sen -pitäisi kaiken järjen nimessä romahtaa lysyyn. Mutta se ei tee niin -- -koska sitä elävöittävät eräät taloudelliset ja moraaliset perustekijät. - -Taloudellinen perustekijä on työ. Työ on se inhimillinen elementti, -joka tekee maan hedelmälliset vuodenajat hyödyllisiksi ihmisille. -Ihmisen työ se sadon tekee siksi, mitä se on. Tämä on taloudellinen -perustus: jok'ikinen meistä työskentelee aineksilla, joita me emme ole -luoneet emmekä kykene luomaan, mutta jotka luonto on meille antanut. - -Moraalinen perustekijä on ihmisen oikeus työhönsä. Tätä oikeutta -määritellään eri tavoilla. Milloin sitä sanotaan "omistusoikeudeksi". -Milloin ilmaistaan se käskyssä: "älä varasta". Ihmisen oikeus -omaisuuteensa se tekee varkauden rikokseksi. Kun ihminen on ansainnut -leipänsä, niin on hänellä oikeus tähän leipään. Jos joku toinen -varastaa sen, niin tekee hän enemmän kuin varastaa leivän, hän loukkaa -pyhitettyä ihmisoikeutta. - -Ellemme voi tuottaa, niin emme voi omistaa -- mutta muutamat sanovat, -että meidän tuottava työmme tulee ainoastaan kapitalistien hyväksi. -Kapitalistit, joista tulee sellaisia sen vuoksi, että he aikaansaavat -parempia tuotantoehtoja, kuuluvat yhteiskunnan perustuksiin. Heillä ei -oikeastaan ole mitään omaa. He enemmänkin hoitavat omaisuutta toisten -hyödyksi. Kapitalistit, joista tulee sellaisia rahaliikkeen avulla, -ovat toistaiseksi välttämätöntä pahaa. Heidän ei kuitenkaan tarvitse -olla mitään pahaa, jos heidän kaikki rahansa menevät tuotantoon. -Jos heidän rahansa sen sijaan käytetään jakelun vaikeuttamiseen -- -esteiden rakentamiseen tuottajain ja kuluttajain välille -- silloin he -ovat turmiollisia kapitalisteja ja tuomitut häviämään, kun rahalaitos -saadaan paremmin sovelletuksi työn vaatimusten mukaan, ja tämä -tulee tapahtumaan niin pian kuin täysin oivalletaan, että työllä ja -yksinomaan työllä voidaan ehdottomasti turvata terveys, vauraus ja onni. - -Ei ole mitään syytä, miksi ei mies, joka on halukas tekemään työtä, -saisi siihen tilaisuutta ja saisi palkakseen myöskin täyttä arvoa -työstään. Ei ole myöskään mitään syytä, miksi mies, joka voi mutta -ei tahdo tehdä työtä, ei saisi palkakseen yhteiskunnalle tekemiensä -palvelusten täyttä arvoa. Hänen tulisi tietenkin saada ottaa -yhteiskunnalta vastaava korvaus siitä, millä hän on sitä avustanut. -Ellei hän avusta millään, ei hänen tule myöskään saada ottaa mitään. -Hänelle jäisi vain vapaus nähdä nälkää. Me emme pääse mihinkään, jos -vaadimme, että joka miehen pitää saada enemmän kuin hän ansaitsee -- -koskapa muutamat saavat enemmän kuin ansaitsevat saada. - -Ei mikään ole mielettömämpää eikä yhteiskunnalle kokonaisuudessaan -voida tehdä huonompaa palvelusta kuin asettua sille kannalle, -että kaikki ihmiset ovat samanlaisia. Ihmiset eivät suinkaan ole -samanlaisia, ja jokainen kansanvaltainen käsitys, joka pyrkii -tekemään kaikkia samanlaisiksi, on esteenä edistykselle. Me emme voi -kaikki tehdä samanarvoista työtä. Suurikykyisiä ihmisiä on vähemmän -kuin pienitaitoisia. Joukko pienempiä voi vetää alas suuremman -- -mutta sen kautta he vetävät alas myöskin itseänsä. Suurempi ihminen -asettuu yhteiskunnan johtoon ja tekee pienemmille mahdolliseksi elää -pienemmillä ponnistuksilla. - -Se kansanvaltainen harhakäsitys, joka tähtää kykyjen tasoittamiseen, -vaikuttaa hävittävästi, autioittavasti. Luonnossa ei ole kahta -samanlaista asiaa. Me rakennamme automme täysin vaihdettaviksi. -Kaikki osat ovat miltei yhtä samanlaisia kuin kemialliset analyysit, -kuin vain mitä hienoimmat koneet ja etevin ammattitaito voivat -aikaansaada. Minkäänlaatuista lisäsovittelua ei tarvita, ja pitäisi -tosiaankin näyttää siltä kuin olisi kaksi Ford-autoa -- jotka tuossa -seisovat rinnakkain, aivan samannäköisinä muodoltaan ja niin tarkoin -yhtäläisiksi tehtyinä, että mikä osa tahansa voidaan ottaa toisesta ja -sijoittaa toiseen -- todellakin samanlaiset. Mutta niin ei ole. Niillä -on erilaiset kulkutavat. Meillä on ajajia, jotka ovat kuljettaneet -satoja, jopa muutamat tuhansia Ford-vaunuja, ja he sanovat, ettei ole -kahta, jotka aina toimisivat aivan samalla tavalla -- että jos he -ajaisivat uutta vaunua tunnin tai lyhyemmänkin aikaa ja jos sitten tämä -vaunu sekoitetaan toisten samanlaatuisten uusien vaunujen joukkoon, -niin he, vaikka eivät ulkomuodon nojalla saattaisikaan sitä erottaa, -kuitenkin tuntisivat sen ajaessaan sillä. - -Olen puhunut yleisin sanoin. Katsokaamme asiaa nyt konkreettisemmin. -Henkilön pitää voida elää sellaisella tasolla, joka vastaa hänen -tekemiänsä palveluksia. Voi olla paikallaan puhua tästä nyt, sillä -olemme äskettäin eläneet aikaa, jolloin palveleminen oli viimeinen -asia, mitä useimmat ihmiset ajattelivat. Olimme tulleet siihen, -ettei kukaan ajatellut kustannuksia tai korvausta. Tilauksia saatiin -vaivattomasti. Kun ennen yleisö suosi kauppiasta ostamalla häneltä, -muuttuivat olot sellaisiksi, että kauppias suosi yleisöä myymällä. -Se on huonoa liiketointa. Monopoli on huonoa liiketointa. Nylkeminen -on vahingollista liike-elämälle. Samoin kuin sekin, ettei ole tarvis -tehdä työtä eteenpäin päästäkseen. Liike-elämä on kaikkein terveintä -silloin, kun sen niinkuin kananpojan täytyy kaaputtaa maata saadakseen -minkä saa. Kaikki oli käynyt liian helpoksi. Periaate, että arvon -ja hinnan välillä täytyy olla kunniallinen suhde, oli syrjäytetty. -Yleisöstä ei tarvinnut enää vähääkään välittää. Tämä oli kaikkea muuta -kuin hyödyllistä liike-elämälle. Niitä oli, joiden mielestä tällainen -luonnoton tila oli "kukoistusta". Se ei ollut kukoistusta -- se oli -vain tarpeetonta rahansaalistamista. Ja rahansaalistaminen ei ole -liiketointa. - -Ellei pidä määrättyä suunnitelmaa visusti muistissaan, on erinomaisen -helppo kerätä kosolta rahaa ja sitten, pyrkiessä hankkimaan yhä enemmän -rahaa, unohtaa myyvänsä ihmisille sellaista, jota nämä tarvitsevat. -Rahansaalistamiselle perustettu liike on mitä epävarminta. Se on -useimmiten epäsäännöllinen ja lyhytikäinen. Liike-elämän tehtävä -sitävastoin on tuottaminen kulutusta eikä rahansaalistusta tai -keinottelua varten. Tuottaminen kulutusta varten sisältää sen, että -tuotteen laatu pidetään ylhäällä ja hinta alhaalla -- että tavara -on sellaista, joka hyödyttää yleisöä eikä vain tuottajaa. Jos -raha-elementti nykäistään irti oikeasta tasostaan, niin nykäistään -samalla tuotanto palvelemaan tuottajaa. - -Tuottajan menestys on riippuvainen siitä, että hän voi palvella -yleisöä. Hän saattaa pysyä jaloillaan jonkun ajan palvelemalla -itseänsä, mutta jos näin käy, on se satunnaista, ja kun yleisö herää -huomaamaan, että sitä ei palvellakaan, on tuottajan loppu näkyvissä. -Sotakonjunktuurien aikana oli tuotanto pääasiallisesti kohdistettu -tuottajain itsensä hyödyttämiseen, ja kun yleisö heräsi, meni senvuoksi -moni yritys nurin. Sanottiin niiden joutuneen ahdinkotilaan. Asia ei -ollut lainkaan niin. Sellaiset tuottajat koettivat yksinkertaisesti -korvata tervettä järkeä järjettömyydellä, ja sitä ei koskaan voi -tehdä menestyksellä. Rahojen saalistaminen on varmin keino niiden -saamattajääntiin, mutta jos palvelee palvelemisen vuoksi -- sen -tyydytyksen tähden, että tekee jotakin, jonka uskoo olevan oikeaa -- -niin rahallinen puoli selviää itsestään. - -Rahaa tulee luonnollisesti palveluksen tuloksena. Ja tuottajalle on -aivan välttämätöntä, että hänellä on rahaa käytettävissään. Mutta -meidän ei sovi unohtaa, että rahan omistamisen tarkoituksena ei ole -joutilaisuus, vaan mahdollisuus tehdä vielä enemmän hyötyä. Minun -mielestäni ei mikään ole inhoittavampaa kuin joutilas elämä. Ei -kellään meistä ole oikeutta laiskoitella. Sivistyksen piirissä ei ole -sijaa laiskurille. Jokainen suunnitelma rahan lakkauttamiseksi johtaa -vain siihen, että olot muodostuvat vielä mutkallisemmiksi, sillä -meillä täytyy olla jokin mittapuu. Että nykyinen rahajärjestelmämme -olisi tyydyttävä pohja tavaranvaihdolle, sitä voi hyvinkin vahvasti -epäillä, ja puhumme siitä enemmän tuonnempana. Päämuistutukseni -nykyistä rahalaitosta vastaan on, että se pyrkii olemaan oman itsensä -tarkoitusperänä ja ehkäisemään tuotantoa, sensijaan että edistäisi sitä. - -Minun pyrkimykseni tarkoittavat yksinkertaistuttamista. Ihmisillä on -yleensä niin vähän käytettävänään ja kaikkein välttämättömimmänkin -ostaminen maksaa kovin paljon (puhumattakaan osuudesta elämän -ylellisyyteen, johon minun mielestäni jok'ainoa meistä on oikeutettu), -koskapa melkein kaikki, mitä me valmistamme, on paljon mutkallisempaa -kuin sen tarvitsisi olla. Vaatteemme, ravintomme, taloustarpeemme -- -kaikki ne voitaisiin tehdä paljoa yksinkertaisempia kuin nyt on laita -ja kuitenkin olla paremman näköisiä. Ne tehtiin entisinä aikoina -määrätyllä tavalla ja tuottajat ovat sitten vain jatkaneet samaa latua. - -Minä en tarkoita, että meidän olisi mentävä liiallisuuksiin. Siihen -ei ole mitään tarvetta. Pukumme ei tarvitse olla vain säkki, jossa -on reikä päätä varten. Sellainen olisi helppo tehdä, mutta vaikea -pitää. Ei huopapeitekään vaadi suurta räätälintyötä, mutta kukapa -meistä saisi paljoakaan työtä tehdyksi, jos kulkisi intiaanien tapaan -huopaan kääriytyneenä. Todellinen yksinkertaisuus merkitsee sitä, -että hankimme parasta ja samalla mukavinta. Räikeiden reformien -onnettomuus on, että ne vaativat, että ihmisen on muutettava luontoansa -voidakseen käyttää vissejä kaavailtuja esineitä. Luulenpa, että -naisten reformipuvut -- jotka näyttävät merkitsevän mauttomia pukuja --- täytyy aina olla mauttomien naisten keksimiä, jotka tahtoisivat, -että kaikki muutkin näyttäisivät yhtä mauttomilta. Se ei ole oikea -tapa. Alkakaa kappaleella, joka sopii, ja koettakaa sitten keksiä -jotakin keinoa saada pois kaikki ihan tarpeettomat osat. Tämä koskee -jokaista käyttöesinettä -- kenkää, pukua, taloa, konetta, rautatietä, -höyrylaivaa, lentokonetta. Mikäli leikkaamme pois hyödyttömiä osia -ja yksinkertaistutamme välttämättömiä, sikäli vähennämme myöskin -valmistuskustannuksia. Tämä on selvää logiikkaa, mutta kumma kyllä -koetetaan yleensä halventaa tuotantoa eikä yksinkertaistuttaa tavaraa. -Alku pitäisi tehdä tavaran laadusta: meidän pitäisi koettaa ottaa -selko, onko se niin hyvin tehty kuin sen pitää olla -- vastaako se -tarkoitustaan parhaalla tavalla? Senjälkeen -- onko aines parasta -vaiko vain kalleinta? Ja sitten: voiko sen monimutkaisuutta ja painoa -vähentää? Ja niin edespäin. - -Tarpeeton paino tavarassa ei ole sen järjellisempää kuin kokardi kuskin -lakissa. Eipä edes niinkään järjellistä. Sillä kokardi voi auttaa -kuskia tuntemaan lakkinsa, kun taas tarpeeton paino vain aiheuttaa -voiman tuhlausta. En voi ymmärtää, mistä semmoinen luulo on syntynyt, -että paino sisältää voimaa. Se on paikallaan moukariin nähden, mutta -miksi raastaisimme mukanamme raskasta painoa, jos emme aio sillä ketään -nakata? Miksi panna ylimääräistä painoa kuljetuskoneisiin? Miksi ei -panna sitä kuormaan, jota koneen on määrä kantaa? Lihavat ihmiset eivät -voi juosta yhtä nopeaan kuin laihat, mutta me rakennamme useimmat -kuljetusvälineemme siten kuin enentäisi raskas painolasti nopeutta. Osa -köyhyydestä johtuu liikanaisten painojen kuljetuksesta. - -Kerran me tulemme keksimään, miten painoa saadaan yhä enemmän -poistetuksi. Otetaan esim. puu. Erinäisiin tarkoituksiin on puu -parasta ainetta, minkä tunnemme, mutta puu sisältää suunnatonta -tuhlausta. Yhden Ford-auton puuaines sisältää noin 15 kiloa vettä. -Täytyy löytyä jokin keino aikaansaada jotakin parempaa. Täytyy löytyä -menetelmä, jonka avulla voimme saavuttaa saman voiman ja joustavuuden -tarvitsematta ottaa mukaan hyödytöntä painoa. Ja näin aina edelleen on -laita tuhansissa muissa seikoissa. - -Maanviljelijä tekee jokapäiväisestä työstään liian mutkikkaan jutun. -Minun luullakseni tulee ainoastaan noin 5 prosenttia siitä voimasta, -jota tavallinen maanviljelijä käyttää, todellisen hyödyn osalle. Jos -joku varustaisi tehtaan sillä tavoin kuin maanviljelys tavallisesti on -varustettu, olisi se täpötäynnä väkeä. Huonoin tehdas Euroopassa on -tuskin niin huonosti sommiteltu kuin keskinkertainen maanviljelijän -talo. Voimaa on käytetty hyväksi mahdollisimman vähäisessä määrässä. -Ei siinä kyllin, että enin osa tehdään käsin, vaan sangen harvoin on -pantu todellista huolta järkiperäisiin laitteisiin. Maanviljelijä -kantaa vettä vuosikausia ennemmin kuin rakentaa vähäisen määrän -putkijohtoa. Kun tarvitaan ylimääräistä työtä, ajattelee hän vain -ylimääräisten päiväpalkkalaisten hankkimista. Maanviljelystuotteet -ovat halvimmillaankin ollessaan kalliimpia kuin niiden pitäisi olla. -Maanviljelysvoitto on huonompi kuin sen pitäisi olla, silloinkin kun -se on korkeimmillaan. Koko suunnitelma ja siihen käytettyjen voimain -hyödytön käyttö tekee maanviljelystuotteet niin kalliiksi ja voiton -niin vähäiseksi. - -Omassa maanviljelyksessäni Dearbornissa kaikki suoritetaan koneilla. -Me olemme poistaneet käytännöstä monta tuhlauksen muotoa, mutta -taloudellisesti todella tuottoisalle kannalle emme vielä ole -tulleet. Me emme ole voineet uhrata siihen viisi- tai kymmenvuotista -herkeämätöntä tutkistelua keksiäksemme, mitä todella olisi tehtävä. -Olemme jättäneet tekemättä enemmän kuin tehneet. Ja kuitenkin olemme -aina -- minkälaiset hintasuhteet ovat vallinneetkin -- poikkeuksetta -saavuttaneet ensiluokkaisen voiton. Me emme ole farmareita -- me -olemme teollisuudenharjoittajia farmitilalla. Siitä hetkestä alkaen, -jolloin maanviljelijä katsoo olevansa tehtailija, joka tosiaan kammoo -kaikenlaista tuhlausta -- aineen tai ihmisvoiman -- me tulemme saamaan -maanviljelystuotteita niin halpaan hintaan, että kaikki saavat -riittävästi syödäkseen ja voitto on kuitenkin niin tyydyttävä, että -maanviljelystä pidetään turvallisimpana ja parasta voittoa tuottavana -kaikista elinkeinoista. - -Puuttuva tuntemus työn todellisesta luonteesta ja työn parhaasta -tekotavasta on syynä siihen, ettei maanviljelyksen katsota kannattavan. -Eikä maanviljelys, sellaisena kuin sitä nykyään harjoitetaan, voi -kannattaakaan. Maanviljelijä elää onnenkaupalla ja esi-isiensä malliin. -Hän ei tiedä, miten hänen olisi meneteltävä saadakseen tuotantonsa -halvaksi, eikä hän osaa myydä tuotteitaan. Teollisuudenharjoittaja, -joka ei tiedä, miten hänen on valmistettava ja myytävä tuotteitansa, -ei voisi kauan pysyä pystyssä. Se seikka, että maanviljelijä sittenkin -voi kestää, osoittaa kuinka ihmeellisen kannattavaa maanviljelys itse -asiassa saattaa olla. - -On pyrittävä halpaan, valtavaan tuotantoon niin hyvin maanviljelyksen -kuin teollisuudenkin alalla -- ja halpa, valtava tuotanto merkitsee -runsautta kaikille -- sehän on ihan yksinkertaista. Vaikeus on siinä, -että yleinen suunta pyrkii sotkemaan ihan yksinkertaisia asioita. -Katsotaan esimerkiksi "parannuksia". - -Parannuksista puhuessamme ajattelemme tavallisesti jotakin tuotteeseen -tehtyä muutosta. "Parannettu" tuote on sellainen, jota on muunnettu. -Niin en minä katso asiaa. Minä en ryhdy panemaan toimeen mitään, -ennenkuin olen löytänyt mahdollisimman parhaan laadun. Tämä ei -tietenkään sisällä, etteikö tuotetta saisi koskaan muuntaa, mutta -minä uskon, että ajan mittaan on taloudellisempaa, etten edes ryhdy -teettämään mitään, ennenkuin olen täysin vakuutettu siitä, että hyöty, -muoto ja aines ovat parhaat mahdolliset. Ellei tutkimuksenne anna -teille tätä vakaumusta, niin jatkakaa niitä, kunnes olette saaneet -vakaumuksen. Jos aikoo ryhtyä valmistamaan jotakin, täytyy ensin -keskittää tutkimuksensa itse valmisteeseen. Tehdas, järjestely, myynti -ja pääomanhankinta muodostuvat tavaran laadun mukaan. "Liiketaltta" on -silloin terävä kuin partaveitsi, ja te tulette ajan mittaan säästämään -aikaa. Se, että on sokeasti syöksynyt teettämään jotakin tuotetta -hankkimatta tätä varmuutta siitä, on syynä moneen epäonnistumiseen, -joka on asianomaiselle itselleen jäänyt käsittämättömäksi. Ihmiset -näyttävät luulevan, että pääasiana tuotannossa on tehdas, puoti, -rahallinen pohja tai johto. Pääasiana on tuote, ja kaikki kiire ehtiä -sitä valmistamaan, ennenkuin suunnitelma on selvä, on hukkaan heitettyä -aikaa. Minä kulutin kaksitoista vuotta ennenkuin sain T-mallin -- mikä -nyt tunnetaan Ford-auton nimellä -- sellaiseksi kuin sen halusin. Me -emme yrittäneetkään oikein toden perään ryhtyä tuottamaan, ennenkuin -meillä oli tarjottavana todellinen tuote. Sitä ei sittemmin ole -asiallisesti muunnettu. - -Me kokeilemme lakkaamatta uusilla aatteilla. Jos matkustatte -Dearbornin seudulla, niin tapaatte kaikenmallisia Ford-autoja. Ne -ovat kokeiluvaunuja -- ei uusia malleja. En tahdo laskea yhtään hyvää -aatetta luotani, mutta en halua myöskään äkisti päättää, onko jokin -aate hyvä vai huono. Jos aate tuntuu hyvältä tai vain sellaiselta, -jolla näyttää olevan mahdollisuuksia, niin ryhdyn koettelemaan -sitä joka näkökannalta. Mutta jonkin aatteen, koetteleminen on -aivan toista kuin jonkin muunnoksen tekeminen vaunuun. Kun useimmat -tehtailijat ovat kärkkäämmät tekemään muunnoksia tuotteeseen kuin sen -valmistusmenetelmiin, teemme me aivan päinvastoin. - -Suuret muutokset meillä ovat koskeneet valmistusmenetelmiä. Ne eivät -koskaan pysy hiljaa paikallaan. Ei liene autojemme valmistustavassa -enää ainoatakaan otetta, joka olisi sama kuin valmistaessamme -ensimmäiset kappaleet nykyistä mallia. Se selittää, miksi voimme tehdä -automme niin halvalla. Ne harvat muutokset, joita vaunuun on tehty, -ovat tarkoittaneet mukavuuden lisäämistä, ja mikäli jotakin muutosta -muotoon on tehty, on se tapahtunut lujuuden lisäämiseksi. Vaunujen -ainesta muutetaan sitä mukaa kuin saamme lisää kokemusta aineen -luonnosta. Me olemme myöskin tahtoneet ehkäistä tuotannonseisauksen ja -tuotantokustannusten lisäyksen jonkin erikoisen aineslajin puutteen -vuoksi, jonka vuoksi olemme useimpia osia varten kokeilemalla -hankkineet korvausaineen. Vanadiiniteräs on esimerkiksi se teräslaji, -jota me enimmän käytämme. Sen avulla voimme saavuttaa suurimman -lujuuden pienimmän painon ohella. Mutta ei olisi hyvää liikemenettelyä, -jos antaisimme koko tulevaisuutemme riippua siitä, kykenemmekö saamaan -vanadiiniterästä. Senvuoksi olemme kokeilemalla hankkineet sille -vastikkeen. Kaikki teräslajimme ovat erikoislajeja, mutta jokaiselle -niistä on meillä ainakin yksi ja muutamissa tapauksissa useampia -täysin koeteltuja vastikkeita. Sama koskee kaikkia muita aineksia ja -kaikkia osia. Alussa teimme itse vain muutamia osia emmekä lainkaan -moottoreita. Nyt valmistamme itse kaikki moottorimme ja melkein kaikki -osat, koska katsomme sen halvimmaksi. Mutta me teemme sen myöskin -ollaksemme riippumattomia markkinoista tai tehtailijoista, jotka eivät -kykene suorittamaan tilauksia. Lasinhinnat koroitettiin kohtuuttoman -korkealle sodan aikana. Me kuulumme suurimpiin lasinkuluttajiin maassa. -Nyt rakennamme oman lasitehtaan. Jos olisimme käyttäneet kaiken -tämän tarmon muuntaaksemme tuotetta, emme olisi päässeet mihinkään. -Mutta jättämällä sen muuntamatta voimme keskittää kaikki voimamme -tuotantotavan parantamiseen. - -Taltan tärkein osa on sen terä. Jos on mitään periaatetta, mihin -liike-elämä perustuu, niin se on tämä. Yhdentekevää kuinka hyvin -taltta on tehty, kuinka hienoa sen teräs on tai kuinka hyvä se on -muodoltaan -- ellei siinä ole terää, niin se ei ole taltta, vaan -onpahan vain metallikappale. Se, mikä jotakin merkitsee, ei ole -siinä, minä jotakin asiaa pidetään, vaan siinä, mihin sitä voidaan -käyttää. Mitä järkeä on käyttää suurta voimaa tylsään talttaan, -kun kevyt isku terävään suorittaa työn? Taltta on leikkaamista, ei -vasaroimista varten. Vasaroiminen on työssä sivutoimitus. Jos siis -haluamme tehdä työtä, niin miksemme keskitä itseämme työhön ja tee -sitä mahdollisimman nopealla tavalla? Myyntitoimen teränä on se kohta, -missä tuote on tullut kosketuksiin kuluttajan kanssa. Epätyydyttävä -tuote on kuin tylsäteräinen taltta. Tarvitaan paljon tarpeetonta voimaa -sellaisen tavaran kaupaksisaantiin. Tehtaan teränä on mies ja kone -työssä. Ellei mies ole oikea, ei konekaan voi olla sitä, jos kone on -puutteellinen, ei mieskään voi tehdä tehtäväänsä. On tuhlausta pyytää -keneltäkään enempää voimaa kuin määrätyn työn tekemiseen on ehdottoman -välttämätöntä. - -Käsitykseni ydin on siis, että tuhlaus ja itaruus estävät todellisten -palvelusten tekemistä. Sekä tuhlaus että itaruus ovat tarpeettomia. -Tuhlaus riippuu pääasiallisesti siitä, ettei ymmärretä sitä, mitä -tehdään, tai hutiloidaan siinä. Itaruus on vain jonkinlaista -lyhytnäköisyyttä. Minä olen koettanut aikaansaada tuotteeni tuhlaamalla -mahdollisimman vähän sekä ainesta että työvoimaa, asettuen voiton -kokonaissumman suhteen kokonaan riippuvaksi myynnin laajuudesta. -Tuottajana haluan maksaa mitä suurimmat palkat -- mikä merkitsee -kaikkein suurinta ostovoimaa. Kun kaikesta tästä johtuu, että -kustannusten tulee olla mahdollisimman pienet ja että me myymme -mahdollisimman pienellä voitolla, saatamme levittää tuotetta, jonka -hinta vastaa ostovoimaa. Seuraus on, että kaikilla, jotka ovat meidän -kanssamme tekemisissä joko työnjohtajina, työmiehinä tai ostajina, -on etua meidän toiminnastamme. Meidän luomamme laitos täyttää -yleishyödyllisen tehtävän; tämä on ainoa syy, miksi siitä puhun. -Tällaisen toiminnan periaatteet ovat seuraavat: - -1. Ei pidä olla huolissaan tulevaisuudesta eikä liioin kunnioittaa -menneisyyttä. Joka pelkää tulevaisuutta, joka uumoo epäonnistumista, -hän rajoittaa liikuntakykyänsä. Epäonnistuminen merkitsee vain -mahdollisuutta aloittaa uudestaan älykkäämmin. Rehellisessä -epäonnistumisessa ei ole mitään häpeällistä. Mutta tulevaisuuden -pelkääminen heikentää luottamusta. Menneisyys taas on hyödyllistä -ainoastaan mikäli se viittoo teitä ja keinoja edistykselle. - -2. Älköön ajateltako kilpailua. Se, joka tekee asian parhaiten, hän -yksin saakoon sen suorittaa. On rikollista yrittää anastaa toisen -tuotantoalaa -- rikollista, koska siten omakohtaisen voiton vuoksi -yritetään painostaa kanssaihmisten elinehtoja -- hallita väkivallan -eikä älyn voimalla. - -3. Asetettakoon yleishyödytys, yhteisön palveleminen, voiton edelle. -Ilman voittoa ei tosin liikettä voi ylläpitää. Voiton saamisessa ei -sinänsä ole mitään vääryyttä. Hyvinhoidettu yritys tuottaa ehdottomasti -voittoa, mutta voiton täytyy välttämättömästi tulla korvauksena -hyvinsuoritetusta palveluksesta. Voitto ei voi olla toiminnan perusta, -sen täytyy olla toiminnan tulos. - -4. Tehdastoiminta ei ole ostamista halvalla ja myymistä kalliilla. -Se sisältää sen, että aines hankitaan kohtuulliseen hintaan ja -mahdollisimman pienillä lisäyksillä kustannuksiin, että tämä aines -muodostetaan käyttökelpoiseksi tuotteeksi ja se jätetään kuluttajalle. -Peli, keinottelu y.m.s. pyrkii vain ehkäisemään tätä kehityskulkua. - -Kuinka nämä periaatteet syntyivät, mitä ne ovat vaikuttaneet ja kuinka -käyttökelpoisia ne yleensä ovat, sitä koetan osoittaa seuraavissa -luvuissa. - - - - -II luku. - -TYÖ ALKAA. - - -Toukokuun 31 pnä 1921 valmistui Ford-yhtiössä auto n:o 5.000.000. Se -on museossani yhdessä sen bensiinivaunun rinnalla, jota kolmekymmentä -vuotta aikaisemmin aloin rakentaa, mutta josta ei tullut mieleistäni, -ennenkuin vasta keväällä 1893. Mitä ulkonäköön tulee, ei näiden -kahden vaunun välillä ole vähintäkään yhtäläisyyttä, ja erotus on -melkein yhtä suuri myöskin rakenteeseen ja aineksiin nähden, mutta -perusaatteeltaan ovat ne merkillisen yhtäläiset -- lukuunottamatta -sitä, että vanhassa vaunussa on erinäisiä laitteita, joita emme ole -käyttäneet nykyisessä vaunutyypissä. Vaikka ensimmäisessä autossa oli -ainoastaan kaksi silinteriä, kulki se kaksikymmentä mailia tunnissa. -[Mile, engl. penikulma = 1,61 km. -- Suom.] Kuudenkymmenen mailin ajoon -ei kulunut enempää kuin pienen säiliön vetämät 13 1/2 litraa bensiiniä, -ja auto on yhtä hyvä tänäpäivänä kuin silloin kun se rakennettiin. -Oikeastaan on enemmän paranneltu valmistustapoja ja itse aineksia -kuin itse perussuunnitelmaa. Koko tyyppi on jalostettu; nykyisessä -Ford-autossa -- "T-mallissa" -- on neljä sylinteriä ja lähtövauhdin -saanti on vaivaton -- se on joka suhteessa mukavampi ja helpompi ajaa. -Se on yksinkertaisempi kuin ensimmäinen auto, mutta molemmilla on samat -tunnusmerkilliset perusominaisuudet. Muutoksia on tehty valmistuksessa -saatujen kokemusten johdosta, mutta mitään muutosta ei ole tehty -perusaatteeseen. Tätä minä pidän merkitsevänä seikkana, sillä se -todistaa, että jos on saanut hyvän aatteen, on parempi keskittyä sitä -täydellistämään kuin ruveta uutta etsimään. Ihminen jaksaa hallita vain -yhtä aatetta kerrallaan. - -Maalaiselämä sai minut mietiskelemään keinoja kulkuneuvojen -parantamiseksi. Minä synnyin heinäkuun 30 p:nä 1863 eräällä farmilla -lähellä Dearbornin kaupunkia Michiganissa ja aikaisimpia huomioitani -oli, että saatuihin tuloksiin tarvittiin aivan liian paljon työtä. -Se tunne on minulla maanviljelykseen nähden vieläkin. Olen kuullut -tarinoita, että vanhempani muka olivat hyvin köyhiä ja että heidän -toimeentulonsa nuoruudessaan oli ollut vaivalloista. Rikkaita he eivät -varmastikaan olleet, mutta ei heitä myöskään voinut sanoa köyhiksi. -Toisiin Michiganin farmareihin verraten oli meidän tilamme oikein hyvä. -Talo, jossa synnyin, on vielä jälellä ja muodostaa, farmin ohella, osan -nykyistä omaisuuttani. - -Minun lapsuudessani oli ruumiillinen työ aivan liian kovaa sekä meidän -että muiden tiloilla, enkä ollut erin vanha kun aloin arvella, että -moni asia voitaisiin järjestää järkevämmällä tavalla. Tämä ajatus se -minut johti mekaaniselle alalle, vaikka äitini aina väittikin, että -minä olin syntynyt mekaanikoksi. Ennenkuin sain mitään muuta, oli -minulla jonkinlainen verstas ja siinä kaikennäköistä romua, josta -sepittelin työaseita. Siihen aikaan ei lapsilla ollut sellaisia -leikkikaluja, joita nykyään saa ostaa. Kaikki, mitä meillä oli, oli -kotitekoista. Minun leikkikaluni olivat työaseita -- ja niin on yhä -vieläkin laita! Ja pieninkin koneensiru oli oikea aarre. - -Merkillisin tapaus näinä vuosina sattui, kun kerran ajaessamme -kaupunkiin kohtasimme höyryvaunun 15 kilometrin päässä Detroitista. -Minä olin silloin kaksitoistavuotias. Seuraava suuri tapaus oli, -kun sain kellon ja se tapahtui samana vuonna. Minä muistan tuon -höyryvaunun niinkuin eilisen päivän, sillä se oli ensimmäinen näkemäni -hevoseton ajopeli. Se oli pääasiassa tarkoitettu kuljettamaan -puimakoneita ja sahausalustoja, ja siinä oli yksinkertaisesti vain -pieni kone ja höyrykattila, jotka oli sovitettu pyörien päälle, ynnä -peräänkiinnitetty hiilivaunu ja vesisäiliö. Minä olin nähnyt monta -tämmöistä höyrykonetta hevosten vetämänä, mutta tämä oli varustettu -ketjulla, joka yhdisti höyrykoneen sen puulaitteen takapyöriin, -johon höyrykattila oli sijoitettu. Kone oli asetettu höyrykattilan -päälle ja sen takana oli lava, jolla seisova mies lapioi hiiliä, -hoiti säätöventtiiliä ja ohjasi kulkua. Höyryvaunun oli valmistanut -Nichols, Shepard & Company Battle Creekissä. Siitä otin heti selvän. -Koje pysähtyi antaakseen meidän hevosinemme päästä ohi, ja ennenkuin -isäni aavistikaan, olin minä hypännyt vaunuista pois ja antautunut -keskusteluun koneenkäyttäjän kanssa. Hän oli sangen altis selittämään -minulle kaikki. Hän oli ylpeä koneestaan. Hän näytti minulle, että -ketjun voi irroittaa vauhtipyörästä ja sen sijalle panna hihnan -käyttämään muita koneita. Hän kertoi koneen tekevän kaksisataa -kierrosta minuutissa ja ketjupyörän voitavan irroittaa niin, että -vaunu pysähtyi, vaikka kone edelleen oli käynnissä. Tätä järjestelyä -on, vaikka hiukan muutettuna, käytetty nykyisissä automobiileissa. -Se ei ollut niin tarpeellinen höyrykoneissa, jotka voi helposti -saada pysähtymään ja taas käyntiin, mutta sitä tarpeellisempi, kun -bensiinimoottorit tulivat käytäntöön. Tämä kone sai harrastukseni -kohdistumaan automobiilialalle. Minä yritin valmistaa sen mukaisia -malleja, ja muutamia vuosia myöhemmin sainkin aikaan yhden koko -hyvän; mutta siitä kerrasta, kun kahdentoistavuotiaana poikana näin -höyryvaunun, tähän päivään saakka on suurimpana harrastuksenani ollut -teillä kulkevien koneiden valmistaminen. Kun kävin kaupungissa, -olivat taskuni palatessani aina täynnä ruuvimuttereita, trassia ja -kaikellaisia koneosia. Joskus koetin panna kokoon rikkinäistä kelloa, -ja kolmentoista vanhana onnistui minun ensimmäisen kerran korjata -kello käymään. Viidentoista vanhana osasin korjata minkä kellon -tahansa, vaikka työkaluni olivat mitä karkeinta laatua. Kaikkinaisia -kojeita hypistelemällä oppii tavattoman paljon. Kirjoista ei saa -selvää, minkälaisia nämä kojeet ovat ja miten tehdyt, mutta se täytyy -oikean mekaanikon tietää. Koneet ovat mekaanikolle samaa kuin kirjat -kirjailijalle. Hän saa niistä aatteensa, ja jos hänellä on hyvä -ymmärrys, panee hän nämä aatteet sopivaan käytäntöön. - -Alunpitäenkään ei minulla koskaan ole ollut oikeata harrastusta -maanviljelykseen. Minä halusin käsitellä koneita, mutta isäni ei -ollut lainkaan tyytyväinen minun pyrkimyksiini mekaniikan alalle. -Hän tahtoi minusta maanviljelijää. Kun seitsentoistavuotiaana päätin -koulun ja menin oppipojaksi erääseen konepajaan, pidettiin minua -hukkateille antautuneena. Minun oli helppo suorittaa oppilaskokeeni -- -s.o. ennenkuin kolme oppivuottani olivat kuluneet, olin kurssinkäynyt -mekaanikko -- ja kun erikoisesti harrastin hienompia konetöitä -ja varsinkin kelloja, työskentelin iltaisin eräässä kulta- ja -kellosepänliikkeessä. Yhteen aikaan korjasin ainakin 300 kelloa. -Uskoin kykeneväni valmistamaan kunnollisen kellon noin 30 sentillä -ja olin vähällä perustaa sellaisen liikkeen, mutta luovuin siitä -kun kuvittelin, että kellot eivät olleet välttämättömiä tarvekaluja -ja etteivät ihmiset huolisi niitä ostaa. Kuinka tähän kummalliseen -päätelmään päädyin, en enää muista. Tavalliset kultasepäntyöt ja -kellonkorjaukset eivät mieltäni kiinnittäneet, ellei niissä ollut -jotakin erikoista vaikeutta. Jo siihen aikaan halusin valmistaa tavaraa -tukuttain. Juuri silloin vahvistettiin erityinen rautatieaika. Meillä -oli sitä ennen ollut aurinkoaika, ja silloin oli niinkuin nykyisinkin, -jolloin koetamme käyttää hyväksemme päivänvaloa, olemassa määräero -rautatieajan ja aurinkoajan välillä. Tätä minä mietiskelin sangen -paljon, ja niinpä onnistui minun sommitella kello, joka näytti molemmat -ajat. Siinä oli kaksi kellotaulua ja se oli ympäristön ihmisten -mielestä kerrassaan kumma kalu. - -Vuonna 1879 -- eli noin neljä vuotta sen jälkeen kun olin ensi -kerran nähnyt Nichols-Shepardin koneen -- onnistui minun saada -haltuuni sellainen, ja kun oppiaikani oli kulunut umpeen, sain paikan -Westinghouse-yhtiön paikallisedustajan luona Schenectadyssa heidän -höyryvaunujensa monttöörinä ja korjaajana. Tämä höyryvaunu oli -jokseenkin samantyyppinen kuin Nichols-Shepardin, paitsi että kone oli -sijoitettu höyrykattilan eteen, mistä voima hihnan avulla johdettiin -taka-akseliin. Se saattoi kulkea 12 mailia tunnissa, vaikka sen -itsekuljetuskyky oli vain sivuseikka sen rakenteessa. Väliin käytettiin -sitä kuljettamaan raskaita kuormia, ja jos omistajalla sattui olemaan -tekemistä maanviljelyskoneiden kanssa, yhdisti hän puimakoneita ja -muita kojeita koneeseensa kierrellessään talosta taloon. Minun mieltäni -askarrutti näiden lokomobiilien suuri paino ja käyttökustannus. Ne -painoivat pari tonnia ja olivat niin kalliita käyttää, että ainoastaan -suurviljelijät saattoivat ajatella niiden ostamista. Enimmäkseen -käyttivät niitä henkilöt, jotka harjoittivat puimista ammattinaan tai -omistivat sahoja, jotka vaativat liikuteltavaa käyttövoimaa. - - * * * * * - -Jo siihen aikaan olin ajatellut jonkinlaisen keveän höyryvaunun -rakentamista, joka tekisi hevoset tarpeettomiksi, ja varsinkin olin -ajatellut sen käyttämistä sanomattoman raskaassa kyntötyössä. Hevoseton -vaunu ei ollut enää mikään mahdottomuus. Sellaisesta oli puhuttu aina -höyrykoneen keksimisestä saakka, mutta ajovaunu ei tuntunut minusta -käytännöllisesti niin hyödylliseltä kuin maanviljelyskone, ja kaikista -maanviljelystöistä oli kyntö raskainta. Maantiemme olivat hyvin huonot -eikä meillä juuri ollut tapana ajella niillä jouten. Yksi automobiilin -tuottamia etuja on maanviljelijän näköpiirin laajentaminen. Ei -olisi pälkähtänytkään päähämme ajaa kaupunkiin ellei ollut tärkeää -toimitettavaa, ja harvoin siellä käytiinkään useammin kuin kerran -viikossa. Jos sattui huono ilma, ei käyty edes niinkään usein. - -Kun olin täysi mekaanikko ja minulla oli tilallamme aika hyvä verstas, -ei minun ollut vaikea rakentaa höyryvaunua tai traktoria. Siinä -puuhassa ollessani johtui mieleeni, että sen mahdollisesti voisi -rakentaa maantieliikennettä varten. Kun otti huomioon, mikä vaiva -hevosten hoitamisesta ja kustannus niiden elättämisestä oli, niin -olin aivan vakuutettu, että hyöty ei vastannut menoja. Tärkeintä -oli rakentaa höyrykone, kyllin kevyt sijoitettavaksi tavallisiin -vankkureihin tai vetämään auraa. Mutta ensin tahdoin sommitella -traktorin. Minun mielihalunani on aina ollut päästä nostamaan raskaat -maanviljelystoimet ihmisten hartioilta ja sijoittaa ne sen sijaan -raudan ja teräksen kannettaviksi. Olosuhteet tekivät, että jouduin -nykyiseen urakkaani rakentelemaan maantievaunuja. Mahdollisesti -huomasin ihmisten harrastavan enemmän sitä, joka liikkui teillä, kuin -sellaista, mikä helpotti työtä maatiloilla. Enpä edes usko, että kevyt -maanviljelystraktori olisi koskaan tullut käytäntöön maataloissa, -ellei maanviljelijä vähitellen olisi tullut huomaamaan automobiilin -merkitystä. Mutta tätenpä jo menen tapausten edelle. Silloin luulin -traktorin enemmänkin kiinnittävän maanviljelijän mieltä. - -Minä rakensin siis höyryvaunun. Siihen oli yhdistetty höyrykattila, -joka lämmitettiin paloöljyllä. Se kehitti aika paljon voimaa ja oli -helppo hoidella, mutta itse höyrykattila oli vaarallinen. Tarvittavan -voiman saamiseksi ilman kovin suurta ja raskasta aineistoa on koneen -toimittava korkeapaineen alaisena, mutta korkeapaineella työskentelevän -höyrykattilan päällä istuminen ei ole aivan hauskaa. Kahden vuoden ajan -kokeilin erilaatuisilla höyrykattiloilla -- kone- ja hoito-ongelmat -ovat niissä kylläkin yksinkertaiset -- ja sitten luovuin lopullisesti -höyryllä kulkevan vaunun ajatuksesta. Tiesin Englannin maanteillä -käytettävän vetureita, joiden perässä oli jono vaunuja, eikä ollut -vaikeata sommitella isoa höyrytraktoria suurviljelystä varten. Mutta -meillä ei ollut sellaisia teitä kuin Englannissanne olisivat tärvelleet -lujimmankin ja raskaimman tietraktorin. Ja suuren, ainoastaan moniaiden -harvojen varakkaiden maanviljelijäin ostettavissa olevan traktorin -valmistaminen ei mielestäni paljoa merkinnyt. - -Mutta minä en luopunut ajattelemasta vaunua, joka voisi liikkua ilman -hevosia, ja yhteistyö toiminimi Westinghousen edustajan kanssa vahvisti -vain käsitystäni, että höyry ei ollut sovelias keveämmille ajopeleille. -Senvuoksi olin vain yhden vuoden tämän toiminimen palveluksessa. Ei -ollut enää mitään oppimista suurista höyrytraktoreista ja -koneista, -enkä minä halunnut hukata aikaa sellaiseen, joka ei mihinkään johtanut. -Muutamia vuosia aikaisemmin olin eräässä englantilaisessa julkaisussa, -"World of Science", lukenut "äänettömästä kaasumoottorista", -jollainen juuri silloin oli laskettu markkinoille. Muistaakseni se -oli Otto-moottori. Sitä käytettiin valokaasulla, siinä oli yksi -ainoa suuri silinteri, ja käyttövoima, joka tuli työntöinä, vaati -tavattoman raskasta vauhtipyörää. Mitä painoon tuli, ei moottori -antanut samaa voimaa metallikiloa kohti kuin höyrykone, ja valokaasu -teki sen käyttämisen tieliikenteessä mahdottomaksi. Minä en tuntenut -sitä kohtaan suurempaa mielenkiintoa kuin koneisiin yleensä. -Englantilaisista ja amerikkalaisista aikakauskirjoista, joita -konepajaan saapui, seurasin moottorin kehitystä ja varsinkin niitä -viittauksia, joita tehtiin valokaasun korvaamiseksi kaasulla, joka -syntyi bensiinihaihtumisesta. Kaasumoottorien aate ei suinkaan ollut -uusi, mutta ensimmäistä kertaa yritettiin sitä nyt vakavasti saada -markkinoille. Ne otettiin vastaan suuremmalla uteliaisuudella kuin -innostuksella, enkä muista kenenkään uskoneen räjähdysmoottorista -voivan olla kovinkaan suurta hyötyä. Kaikki viisaat selittivät -päättäväisesti, ettei moottori voinut ryhtyä kilpailemaan höyrykoneen -kanssa. Kukaan ei ajatellut, että se voisi luoda itselleen oman -uransa. Niin on aina viisaiden laita -- he ovat niin viisaita ja -käytännöllisiä, että he aina täsmälleen tietävät, minkä vuoksi mitäkin -on mahdoton tehdä; he tuntevat aina kaiken rajoituksen. Senvuoksi -en koskaan ota palvelukseeni "pätevää asiantuntijaa". Jos joskus -tahtoisin tuhota kilpailevan liikeyrityksen kunniattomilla keinoilla, -kähveltäisin siihen asiantuntijoita, sillä ne antaisivat niin monta -hyvää neuvoa, ettei mitään työtä saataisi tehdyksi. - -Kaasumoottori kiinnitti mieltäni ja minä seurasin sen kehitystä, mutta -ainoastaan uteliaisuudesta, vuoteen 1885 tai 1886. Silloin täytyi -minun, kun olin hylännyt höyrykoneen, etsiä jotakin muuta käyttövoimaa -suunnittelemalleni vaunulle. Vuonna 1885 korjasin Eagle Irontehtaissa -Detroitissa erästä Otto-moottoria. Kukaan kaupungissa ei tuntenut -niitä. Huhu väitti minun tuntevan, ja vaikka silloin näin sellaisen -moottorin ensimmäistä kertaa, otin työn tehdäkseni ja tein sen myöskin. -Tästä sain tilaisuuden läheisesti tutkia uutta moottoria ja vuonna -1887 rakensin moottorin samojen periaatteiden mukaan kuin Otton -"nelitahtinen" malli. "Neljällä tahdilla" tarkoitetaan, että mäntä -käy silinterin läpi neljä kertaa antaakseen työiskun. Ensimmäisellä -tahdilla imetään kaasu sisään, toisella se tiivistetään, kolmannella -tapahtuu räjähdys ja neljäs ajaa polttokaasun ulos. Pieni malli toimi -aika hyvin. Sen silinterin läpimitta oli 2,5 cm ja iskupituus 7,5 cm, -sitä käytettiin bensiinillä, ja kun siinä ei ollut suurta voimaa, -oli se verrattain kevyt kaupassa oleviin moottoreihin verraten. Minä -lahjoitin sen sittemmin eräälle nuorelle miehelle, jonka nimen olen -unohtanut; arvatenkin se tärveltiin. Sillä tavoin aloitin työni -polttomoottorien alalla. - -Olin palannut isäni maatilalle -- en sen vuoksi, että olisin -ikävöinyt takaisin maanviljelykseen, vaan saadakseni rauhassa -kokeilla, ja kun nyt olin "ulosoppinut" mekaanikko, oli minulla -ensiluokkainen työpaja entisen leikkipajan sijalla. Isäni tarjosi -minulle 16 hehtaarin suuruisen metsäpalstan ehdolla, että luopuisin -koneenkäyttäjänammatista. Minä suostuin sillä kertaa, sillä -metsänhakkuu teki minulle naimisiinmenon mahdolliseksi. Rakensin sahan -ja siirrettävän koneen ja aloin kaataa ja sahata puita. Ensimmäiset -hirret käytettiin asuntoon, joka rakennettiin uudelle farmilleni, ja -siellä me aloimme avioelämämme. Asunto ei ollut suuri -- yksineljättä -jalkaa taholleen ja puolitoista kerrosta korkea -- mutta se oli -viihtyisä ja mukava. Minä muutin pajani siihen, ja kun en ollut metsää -hakkaamassa, askartelin kaasumoottorieni kimpussa, oppien niiden -rakenteen ja työtavan. Luin niinikään kaikki mitä sain käsiini, mutta -suurin hyöty minulla oli omasta työstäni. Kaasumoottori on sangen -salaperäinen kapine -- se ei aina työskentele niinkuin pitäisi. Voitte -arvata, kuinka nuo ensimmäiset koneeni toimivat! - -Vuonna 1890 aloin rakentaa kaksisilinteristä moottoria. -Kuljetustarkoituksia varten oli epäkäytännöllistä ajatella -yksisilinteristä moottoria -- vauhtipyörä tulisi aivan liian raskaaksi. -Sen jälkeen kuin olin valmistanut ensimmäisen Otto-tyyppisen -nelitahtimoottorin, olin kokeillut useilla moottoreilla ja tunsin -olevani niihin hyvin perehtynyt. Ajattelin, että kaksisilinteristä -moottoria voitaisiin käyttää ajopeleihin, ja alkuperäinen suunnitelmani -oli sovittaa se polkupyörään kiinnitettynä pyöräakseliin niin, -että takapyörä olisi siirtopyöränä. Vauhti järjestettäisiin vain -säätöventtiilin avulla. En toteuttanut koskaan tätä aatetta, -sillä minulle selvisi pian, että moottori, bensiinisäiliö ja muut -tarpeelliset laitteet kävisivät liian raskaiksi polkupyörälle. Kahden -silinterin aate oli siinä, että toisen antaessa työiskun tapahtuisi -ulospuhallus toisesta. Tämä ei tietenkään vaatisi varsin raskasta -vauhtipyörää voiman tasoittamiseksi. Minä aloitin työni kotipajassani. -Silloin minulle tarjottiin koneenkäyttäjän ja mekaanikon paikka -Detroitin sähköyhtiössä viidenviidettä dollarin kuukausipalkalla. -Minä suostuin tähän tarjoukseen, se kun tiesi parempaa rahatuloa -kuin mitä farmi saattoi tuottaa, ja joka tapauksessa olin päättänyt -luopua maaelämästä. Koko metsä oli jo kaadettu. Me vuokrasimme talon -Detroitissa. Pajan vein mukanani ja sijoitin erääseen tiilivajaan -pihan puolella. Alussa minulla oli useita kuukausia yövuoro -sähkölaitoksessa, joten ei jäänyt paljoa aikaa kokeiluun, mutta sitten -pääsin päivävuorolle, ja joka yön ja kaikki lauantait askartelin uuden -moottorin kimpussa. En voi sanoa, että työ olisi ollut rasittavaa. -Työ, joka innostaa, ei koskaan tunnu rasittavalta. Tunsin itseni aina -varmaksi tuloksista. Ne ovatkin aina varmat, kun vain työskentelee -kylliksi. Mutta minulle merkitsi paljon, että vaimoni oli vieläkin -luottavaisempi kuin minä. Sellainen hän on aina ollut. - -Minun täytyi aloittaa työni alusta, vaikka tiesin monen toisenkin -puuhailevan mekaanisia vaunuja. Enhän voinut tietää, mihin suuntaan he -menivät. Vaikein ongelma oli sytytyskipinän aikaansaaminen ja painon -vähentäminen. Siirrosta, ohjausrattaasta ja yleisestä rakenteesta -minulla oli kokemusta höyrytraktorikokeistani. Vuonna 1892 oli -ensimmäinen moottorivaununi valmis, mutta vasta seuraavana keväänä sain -sen sellaiseksi, että saatoin olla siihen tyytyväinen. Ensimmäinen -vaununi muistutti jonkin verran keveitä yhden hevosen vankkureita. -Siinä oli kaksi silinteriä, läpimitta päälle 6 cm ja iskumitta 15 cm. -Olin tehnyt ne vanhoista höyryputkista. Moottori kehitti noin neljä -hevosvoimaa. Moottorista siirrettiin voima väliakseliin hihnan avulla -ja siitä takapyörään ketjun välityksellä. Vaunussa oli tilaa kahdelle -hengelle, istuin oli tolppain päällä ja alusta soikiojoustimien -varassa. Nopeus oli laskettu sekä kymmenen että kahdenkymmenen -mailin vauhtia varten tunnissa ja vaihdettiin hihnavälityksellä, -jota ohjauspaikan eteen sovitettu vipusin liikutti. Kun vipusinta -työnnettiin eteenpäin, lisääntyi vauhti, taaksepäin vedettäessä se -väheni. Kun vipusin oli pystyssä, oli moottori eristetty. Lähtövauhdin -saamiseksi täytyi moottoria pyörittää kädellä sen ollessa eristettynä. -Vaunun pysäyttämiseksi taasen eristettiin moottori ja käytettiin -jalkajarrua. Siinä ei ollut suunnanvaihtajaa eikä muita nopeuksia -kuin minkä venttiili antoi. Minä ostin raudat vaununkehään, istuimeen -ja vietereihin. Pyörät olivat 70 cm korkuisia kummirenkaisia -polkupyöränpyöriä. Vauhtipyörän rakensin oman piirtämäni mallin mukaan -samoin kuin hienommat koneosat. Tarpeellisena pidin vaihdelaitetta, -joka antaisi yhtä suuren voiman kummallekin takapyörälle vaunua -käännettäessä. Koko kone painoi alle 225 kg. Istuimen alla oleva säiliö -sisälsi noin kolmetoista litraa bensiiniä, ja moottoria syötettiin -pienen putken kautta, joka oli varustettu sekoitusventtiilillä. - -Sytytys tapahtui sähkökipinän avulla. Alkuperäinen kone jäähdytettiin -ilman avulla tai -- tarkemmin sanoen -- sitä ei jäähdytetty lainkaan. -Minä huomasin moottorin kuumenevan noin tunnin kuluttua ja senvuoksi -asetin yksinkertaisesti vesivaipan silinterien ympärille ja yhdistin -sen putkella vaunun takaosaan silinterien yläpuolelle sijoitettuun -säiliöön. - -Melkein kaikki nämä yksityiskohdat olivat edeltäpäin suunnitellut. -Sillä tapaa olen aina työskennellyt. Teen piirustusluonnoksen ja -harkitsen jokaisen yksityiskohdan, ennenkuin ryhdyn rakentamaan. -Muuten menettää paljon aikaa aprikoidessa keinoja työn kestäessä, -ja valmistuneelta kapineelta puuttuu yhtenäisyyttä. Sille ei tule -oikeita suhteita. Moni keksijä epäonnistuu senvuoksi, ettei tee eroa -suunnittelun ja kokeilun välillä. Suurin voitettavanani vaikeus -oli oikean aineksen hankkiminen. Sitten tuli hankaluutta sopivien -työaseiden saannissa. Minä sain tehdä erinäisiä oikaisuja ja muutoksia -muutamiin yksityiskohtiin, mutta enimmän huolta tuotti minulle se, -että minulla ei ollut aikaa eikä rahaa etsiä oikeaa ainesta jokaista -pikkuosaa varten. Mutta keväällä 1893 olin verrattain tyytyväinen -koneeseen ja pääsin koettamaan, mihin suunnitelma ja aines kelpasi -maantiellä. - - - - -III luku. - -MITÄ OPIN KAUPPATOIMESTA. - - -Minun bensiinivaununi oli ensimmäinen ja melko kauan ainoa automobiili -Detroitissa. Se herätti sangen paljon pahennusta, sillä se sätkytti -kovasti ja peloitti hevosia. Se häiritsi myöskin liikennettä, sillä -jos seisautin auton johonkin kaupungilla, syntyi sen ympärille -väentungos, ennenkuin jälleen ehdin saada sen käyntiin. Jos jätin sen -yksin hetkeksikin, ilmestyi aina joku utelias, joka koetti ajaa sillä. -Lopulta täytyi minun kytkeä se kiinni lyhtytolppaan, jos itseni oli -mentävä johonkin sisälle. Ja sitten syntyi selkkausta poliisin kanssa. -Minä en saata oikein käsittää minkä vuoksi, sillä en luule siihen -aikaan olleen minkäänlaisia määräyksiä ajovauhdista. Joka tapauksessa -oli minun pakko hankkia erikoinen lupa pormestarilta, ja jonkun aikaa -oli minulla kunnia olla Amerikan ainoa autonkuljettaja, jolla oli -lupatodistus. Vuosina 1895 Ja 1896 ajoin autollani tuhatkunta mailia -ja möin sen sitten Charles Ainsleylle Detroitissa kahdestasadasta -dollarista. Se oli ensimmäinen kauppatoimeni. Minä en ollut rakentanut -autoa sitä myydäkseni, vaan kokeillakseni sillä, mutta nyt halusin -koetella uutta. Ainsley tahtoi ostaa ja minä tarvitsin rahoja, ja me -sovimme helposti hinnasta. - -Tarkoitukseni ei ollut suinkaan valmistaa autoja noin vain yksitellen. -Tahdoin rakentaa niitä tukuttain, mutta ennenkuin siitä mitään -saattoi syntyä, täytyi olla jotakin, mitä rakentaa. Liika hoppu ei -ole hyväksi. Vuonna 1896 oli minulla uusi auto valmiina. Se muistutti -paljon ensimmäistä, mutta oli keveämpi. Siinäkin oli vauhtihihna, mistä -laitteesta vasta myöhemmin luovuin; hihnat olivat kyllä hyviä, paitsi -ei kuumalla säällä, ja senvuoksi aloin käyttää vaihdeketjua. Se auto -opetti minulle montakin asiaa. Automobiileja ruvettiin nyt rakentamaan -sekä Amerikassa että ulkomailla, ja vuonna 1895 kuulin puhuttavan, -että eräs Benz-automobiili Saksassa oli näytteillä Macysin luona New -Yorkissa. Matkustin sinne sitä katsellakseni, mutta en havainnut siinä -mitään erikoista. Se oli myöskin varustettu vauhtihihnalla, mutta se -oli paljoa raskaampi kuin minun autoni. Minä pyrin painon keveyteen, -mutta sitä taas eivät ulkomaalaiset tehtailijat näytä koskaan ottaneen -huomioon. Konepajassani valmistin kaikkiaan kolme autoa, ja niitä -käytettiin vuosikausia Detroitissa. Minulla on vielä ensimmäinen autoni -hallussani. Muutamia vuosia jälkeenpäin ostin sen takaisin eräältä -henkilöltä, joka vuorostaan oli ostanut sen mr Ainsleyltä. Minä maksoin -siitä sata dollaria. - -Koko tämän ajan olin edelleen sähköyhtiön palveluksessa ja ylenin -vähitellen ylikoneenkäyttäjäksi sadanviidenkolmatta dollarin -kuukausipalkalla. Mutta kokeiluni kaasumoottoreilla eivät miellyttäneet -sähköyhtiön johtajaa enempää kuin haluni mekaaniselle alalle oli -miellyttänyt isääni. Minä saatan vieläkin kuulla hänen sanovan: - -"Sähkölle, näetkös, sähkölle kuuluu tulevaisuus, mutta ei kaasulle." - -Hänellä oli myöskin perusteltuja syitä epäröintiinsä -- käyttääkseni -lievintä sanaa. Käytännöllisesti puhuen ei kellään ollut -kaukaisintakaan aavistusta polttomoottorien tulevaisuudesta, sillä me -elimme juuri sähkön suurenmoisen kehityksen kohinassa. Kuten verrattain -uuden aatteen laita tavallisesti on, odotettiin siltä enemmänkin kuin -edes vielä nytkään on syytä odottaa. Omia tarkoituksiani varten ei -minulla ollut suurta hyötyä sähköllä kokeilemisesta. Tieliikenteessä -kulkeva vaunu ei voi kulkea johtolankoja myöten, vaikkapa nämä -eivät olisikaan niin kalliita; ja mitään käyttökelpoisen suuruista -voiman varauspatteria ei myöskään tuntunut olevan näköpiirissä. -Sähkövaunulla täytyi ehdottomasti olla rajoitettu liikuntapiiri ja -suuri käyttökoneisto, joka vastaa kulutettavaa voimaa. Tällä en -tarkoita, etten antaisi arvoa sähkölle; vielä olemme tuskin alkaneet -sitä käyttää, mutta sähköllä on oma merkityksensä ja polttomoottoreilla -omansa. Ei kumpikaan voi korvata toistaan -- ja se on erinomaisen -onnellista. - -Minulla on vielä hallussani se dynamokone, jota aluksi käytin -Edison-yhtiön laskuun. Kun perustin kanadalaisen haaraosastomme, ostin -sen eräältä rakennusliikkeeltä, jolle sähköyhtiö oli sen myynyt. -Siistin sen, ja se toimi monta vuotta mainiosti voima-asemallamme -Kanadassa. Kun liikkeen laajentamisen vuoksi tuli rakennettavaksi uusi -voima-asema, annoin viedä vanhan moottorin museooni Dearborniin, joka -sisältää suuren joukon mekaanisia aarteitani. - -Edison-yhtiö tarjosi minulle ylipäällysmiehen paikkaa, mutta vain -sillä ehdolla, että luovuin kaasumoottorista ja ryhdyin harrastamaan -jotakin todella hyödyllistä. Minun oli valittava joko leipätoimeni tai -automobiili, ja minä valitsin jälkimmäisen, sillä jo silloin tiesin -automobiilin tulevan menestymään. Niinpä jätin toimeni 15. elokuuta -1899 ja siirryin automobiilialalle. - -Se saattoi tuntua uhkarohkealta askelelta, sillä minulla ei ollut -pääomaa ja kaiken ylijäämän tuloistani käytin kokeisiini. Mutta -vaimonikin myönsi, ettemme voineet luopua automobiiliajatuksesta -- -että meidän täytyi yrittää epäonnistumisenkin uhalla. Siihen aikaan -ei ollut vähintäkään automobiilien "kysyntää", mutta niinhän aina -on kaiken uuden laita. Automobiileja katseltiin jokseenkin samalla -tapaa kuin nyt katsellaan lentokoneita. Oltiin sitä mieltä, että -"hevoseton vaunu" oli vain lapsellinen oikku, ja monet viisaat -ihmiset selittivät perusteellisesti, miksei siitä koskaan voinut -tulla muuta kuin leikkikalu. Yksikään liikemies ei ajatellut siitä -mahdollista kauppatavaraa. Minä en voi käsittää, minkä vuoksi -kaikkien uusien kulkuneuvojen pitää kohdata niin paljon vastarintaa. -Vielä nykyäänkin on sellaisia, jotka pudistavat päätään pitäen -automobiilia ylellisyyskapineena ja vain vastahakoisesti myöntävät, -että kuormabiilistä saattaa olla jotakin hyötyä. Alussa oli tuskin -ketään joka ymmärsi, että siitä tulisi teollisuudessa lukuunotettava, -merkitsevä tekijä, ja parasuskoisimmatkin toivoivat korkeintaan -polkupyörään verrattavaa kehitystä. Kun sitten havaittiin, että -automobiili tosiaan saattoi kulkea, ja useat liikkeet toivat niitä -markkinoille, alettiin heti kysellä, mikä niistä pystyi kulkemaan -nopeimmin. Tuo oli merkillinen, mutta hyvin luonnollinen kehityskulku --- kilpa-ajoaate. Minä en milloinkaan ole pitänyt silmällä -kilpa-ajonäkökantaa, mutta yleisö kieltäytyi itsepintaisesti pitämästä -automobiilia muuna kuin pikavauhdin leikkikaluna. Senvuoksi oli meidän -myöhemmin pakko antautua kilpa-ajoon. Koko automobiiliteollisuus -kärsi haittaa tästä kilpa-ajohulluudesta, sillä tehtailijain täytyi -keskittää pyrkimyksensä enemmän vaunujen nopeuteen kuin hyvyyteen ja -kestävyyteen. Se oli keinottelutointa. - -Kohta kun olin eronnut sähköyhtiöstä, perustivat muutamat keinotteluun -taipuvat liikemiehet yhtiön, Detroit Automobile Companyn, minun autoni -kaupittelua varten. Minä tulin pääinsinööriksi ja sain muutamia -osakkeita. Kolme vuotta valmistimme automobiileja, enemmän tai -vähemmän alkuperäisen mallini mukaisia. Möimme ainoastaan muutamia -eikä kukaan kannattanut minun suunnitelmaani, että rakentaisimme -parempia vaunuja suuren yleisön tarvetta varten. Ainoana ajatuksena on -määrätä mahdollisimman kallis hinta joka vaunulta. Päätarkoitus oli -saada rahaa. Minulla ei ollut muuta sananvaltaa kuin minulle kuului -insinöörinä, ja minä huomasin, että uusi yhtiö ei ollut keino minun -aatteitteni toteuttamiseen, vaan pelkästään rahakeinottelu -- joka -kuitenkaan ei tuottanut paljonkaan rahaa. Maaliskuussa 1902 sanoin -itseni irti, lujasti päättäen, etten enää milloinkaan alistuisi -toisten määräysvallan alaiseksi. Detroit Automobile Companystä tuli -Cadillac-yhtiö, jonka omistajaksi tuli Leland-suku. - -Minä vuokrasin pajan -- yksikerroksisen tiilivajan -- jatkaakseni -kokeilujani ja tutkiakseni, mitä liiketoimi oikeastaan oli. Sen -täytyi olla jotakin muuta kuin mitä minun ensimmäinen kokemukseni oli -opettanut. - -Vuodesta 1902 siihen saakka, kunnes perustin Ford-yhtiön, koetin -perusteellisesti tutkia näitä asioita. Pienessä pajassani rakentelin -nelisilinteristä moottoria ja ulkona elämässä koetin saada selkoa, -oliko liike-elämä todellakin itsekästä rahansaalistusta, jollaiselta -ensimmäinen lyhyt kokemukseni oli pannut sen minusta näyttämään. Kun -perustin nykyisen yhtiöni, olin rakentanut kaikkiaan viisikolmatta -autoa, joista 19 tai 20 olivat rakennetut Detroit Automobile -Companyn lukuun. Automobiili oli nyt siirtynyt alkuasteelta, jolloin -tyydyttiin vain siihen että se kulki, sille asteelle, jolla sen -täytyi näyttää kuinka nopeasti se saattoi kulkea. Alexander Winton, -clevelandilaisen Winton-vaunuyhtiön perustaja, oli maan silloinen -nopeusmestari ja valmis kilpailemaan kenen kanssa tahansa. Minä -rakensin kaksisilinterisen moottorin, joka oli ennen käyttämääni -tukevampaa tyyppiä, sovitin sen pelkkään alustaan, totesin, että se -oli nopeakulkuinen ja järjestin kilpa-ajon Wintonin kanssa. Minä jäin -voittajaksi. Se oli ensimmäinen kilpa-ajoni ja tuotti minulle sitä -ainoata reklaamia, jota ihmiset viitsivät lukea. - -Yleisö ei kysynyt automobiilia, ellei se saavuttanut vauhtiennätystä. -Kunnianhimo rakentaa maailman nopeakulkuisin auto sai minut -suunnittelemaan nelisilinteristä moottoria. Mutta siitä tuonnempana. - -Liike-elämässä hämmästytti minua eniten se, että niin suurta huomiota -kiinnitettiin raha-ansioon ja niin pientä yleiseen hyötyyn. Tämä -oli minusta nurinpäinen luonnonjärjestys, sillä rahat tulee saada -vasta työn tuloksena eikä päinvastoin. Sitten loukkasi minua yleinen -välinpitämättömyys valmistusmenettelyn parantamisesta niin kauan -kuin vanha tuotti rahaa. Toisin sanoen: esinettä ei valmistettu -silmälläpitäen sen hyötyä yleisölle, vaan ajateltiin yksinomaan, mitä -sillä voitaisiin ansaita. Vähät siitä, oliko ostaja tyytyväinen; -pääasia oli, että saatiin myytyä. Tyytymätöntä ostajaa ei pidetty -ihmisenä, jonka luottamusta on väärinkäytetty, vaan joko hän oli -sietämätön ja rasittava tai toivottiin ansaittavan enemmän rahaa -korjaamalla työtä, jonka alun alkaen olisi pitänyt olla kunnollisesti -tehty. Esimerkiksi automobiilien suhteen: autosta ei enää paljoakaan -piitattu, sitten kun se oli saatu myydyksi. Ei otettu selkoa -bensiininkulutuksesta tai auton hyödystä yleensä, ja jos se meni rikki, -joten erinäisiä koneosia oli korvattava uusilla, oli se omistajan -onnettomuus. Pidettiin sangen hyvänä liiketoimena koneosien myyntiä -mahdollisimman kalliista hinnasta, ajatellen, että kun joku henkilö -kerran oli ostanut auton, oli hänen yksinkertaisesti pakko saada se -koneosa ja siis maksaa siitä mitä vaadittiin. - -Minun mielestäni eivät automobiililiikkeet tällöin toimineet -kunniallisella pohjalla, puhumattakaan -- valmistuskannalta katsoen --- tieteellisestä pohjasta, mutta ne eivät olleet huonompia kuin -liiketoimet yleensä. Täytyy muistaa, että elettiin aikaa, jolloin monet -liikeyritykset kukoistivat ja saivat helposti pääomaa. Rahamiehet, -jotka tähän saakka olivat keinotelleet vain rautateillä, harrastivat -nyt teollisuutta. Minun ajatukseni oli ja on edelleen, että jos -mies hoitaa työnsä säällisesti, järjestyy ansio itsestään; liike on -perustettava pienessä mittakaavassa ja laajennettava sitä mukaa kuin -tulot lisääntyvät. Ellei ansiota tule, on se vihjaus kauppiaalle, että -hän hukkaa aikaansa turhaan eikä sovellu juuri tuolle liikealalle. En -ole koskaan huomannut olevan syytä muuttaa näitä mielipiteitä, mutta -piankin havaitsin, että tätä yksinkertaista aatetta valmistaa kelpo -tuotteita ja saada niistä vastaava maksu pidettiin liian hitaana -nykyisessä liike-elämässä. Siihen aikaan pyrittiin perustamaan -liikettä mahdollisimman suurella pääomalla ja myymään kaikki osakkeet. -Vasta ne rahat, joita mahdollisesti oli ylijäämänä, käytettiin -vastahakoisesti liikkeen perustamiseen. Senvuoksi sanottiin, että -on oikeutettua antaa osakkeista maksettujen rahojen koron rasittaa -liikekustannustiliä. Hyvä liiketoimi ei ollut samaa kuin hyvän työn -suorittaminen ja kohtuullisten voittojen saanti. Hyvä liiketoimi oli -sellainen, joka antoi mahdollisuuksia osakekeinotteluun ja suuriin -kurssivoittoihin. Vain osakkeilla oli jotakin merkitystä, ei työllä. -Minä en saattanut käsittää, miten uusi tai vanha yritys voisi lisätä -korkeiksi keinoteltujen osakearvojen korot tuotantokustannuksiin ja -kuitenkin myydä tuotteitaan kohtuullisiin hintoihin. En ole milloinkaan -ymmärtänyt sitä. - -En ole milloinkaan saattanut ymmärtää, millä järkisyillä alkuperäinen -rahansijoitus voidaan panna yrityksen velkatilin rasitukseksi. Ne -liikemiehet, jotka kutsuvat itseään rahamiehiksi, sanovat, että rahat -ovat viiden, kuuden tai jonkun muun prosentin "arvoisia", ja että -jos joku henkilö on pannut johonkin yritykseen satatuhatta dollaria, -niin on hänen saatava korko rahoistaan yhtä hyvin kuin jos hän olisi -pannut ne säästöpankkiin tai sijoittanut ne jotakin muuta vakuutta -vastaan. Tämä ajatus on syynä monen afäärin epäonnistumiseen. Rahalla -ei ole määrättyä arvoa sinänsä. Ainoa hyöty rahoista on, että niillä -voi ostaa työaseita tai näillä työaseilla valmistettuja tuotteita. -Siispä ovat rahat sen avun arvoisia, jota niistä voi olla tuotteiden -valmistamiselle. Jos joku odottaa, että hänen rahojensa on tuotettava -hänelle viisi tai kuusi prosenttia, on hänen sijoitettava ne sellaiseen -paikkaan, mistä sen koron saa, mutta jos sijoittaa rahoja liikkeeseen, -ei voi tehdä mitään vaatimuksia. Rahat lakkaavat olemasta rahoja ja -muuttuvat tuotantovälineiksi. Ne ovat siis sen arvoisia, mitä ne -tuottavat -- eikä mitään määräsummaa, joka ei ole missään suhteessa -siihen liikeyritykseen, johon rahat ovat sijoitetut. Korko tulee -kysymykseen vasta, kun tuotteita on valmistettu, mutta ei sitä ennen. - -Liikemiehet luulivat, että kaikki riippui pääoman saannista, ja ellei -yritys onnistu ensimmäisellä kerralla, niin on järjestettävä uusi -osakemerkintä. Tämä uusi "rahoittaminen" merkitsee yksinkertaisesti -sitä, että hyviä rahoja työnnetään menemään samaa tietä kuin huonoon -ostoon menneet rahat. Jos lisää rahoja tarvitaan, viittaa se useimmissa -tapauksissa huonoon järjestelyyn, ja tuomion päivää ainoastaan -lykätään. Tämä hätäkeino on keinottelevien rahamiesten keksimä. -Heillä ei ole mitään hyötyä rahoistaan, elleivät saa niitä sidotuksi -yritykseen, jossa tehdään todellista työtä, mutta toisaalta he eivät -voi saada rahojaan sijoitetuksi, ellei tätä yritystä hoideta huonosti. -Sillä tavoin he pettävät itseänsä. Rahoista ei ole mitään hyötyä; ne -vain hävitetään. - -Minä olin ehdottomasti päättänyt olla koskaan menemättä mihinkään -yhtiöön, missä raha kävi ennen työtä ja missä pankit ja rahamiehet -olivat osakkaina. Ellei ollut mahdollista perustaa liikettä, jota -voitaisiin hoitaa ajattelemalla suuren yleisön etua, niin luovuin -siitä ennemmin. Sillä oma lyhytaikainen kokemukseni yhdessä tekemieni -huomioitten kanssa sanoi minulle, että keinotteluun ja onnenkauppaan -perustuvat liikkeet eivät olleet vankkaperusteisia ja että ne eivät -laisinkaan soveltuneet miehelle, joka todella tahtoi aikaansaada -jotakin. Eivätkä ne minusta myöskään olleet sellaisia, joiden voi uskoa -tuottavan rahallista hyötyä. Ainoa tukeva perusta jollekin liikkeelle -on sen yleishyödyllisyys. - -Tehtailija ei ole ostajastaan irti niin pian kuin kauppa on tehty. -Automobiileihin nähden on esim. myynti vain jonkinlainen esittely, ja -jos auto on huono, olisi parempi että tätä esittelyä ei laisinkaan -olisi tapahtunut, sillä tällöin tehtailija saa osakseen kaikista -reklaameista turmiollisimman -- tyytymättömän ostajan. Ennen aikaan -pidettiin myyntiä lopullisena eikä sen koommin välitetty ostajasta. -Mutta se on lyhytnäköisen liikemiehen näkökanta. Jos kauppias ottaa -maksun vain siitä, minkä hän on myynyt, niin hänen ei voi odottaa -välittävän paljoakaan ostajasta, jolle ei enää saada jotain uutta -myydyksi. Tähän katsantokantaan me myöhemmin perustimme parhaimman -myyntitodistelumme Ford-autoja myydessämme. Niiden huokeahintaisuus -ja kelpo laatu olisivat epäilemättä varanneet meille hyvän menekin. -Mutta menimme vielä pitemmälle. Henkilö, joka osti meiltä auton, -oli minun mielestäni edelleenkin oikeutettu nauttimaan hyötyä tästä -autosta, ja jos se meni rikki, oli meidän velvollisuutemme katsoa, että -se mahdollisimman pian saatiin jälleen käyttökuntoon. Ford-autojen -menestys riippui suureksi osaksi siitä, että me jo varhain pidimme -reserviosia ja korjaajia saatavissa. Useimmilla senaikaisilla kalliiden -autojen tehtailla ei ollut korjauspajoja. Jos auto meni vialle, oli -omistaja riippuvainen jostakin paikkakunnan korjaajasta. Jos tämä -korjaaja oli ymmärtävä mies ja hänellä oli lajiteltu varasto koneosia, -saattoi pitää itseään onnellisena. Mutta jos hän oli neuvoton nahjus, -jolla oli automobiileista puutteelliset tiedot, saattoi kestää viikkoja -ennenkuin vähäinenkin vamma saatiin korjatuksi, ja korjauskustannukset -nousivat suureen summaan kun auto vihdoin taas saatiin. Korjaajat -olivat siihen aikaan automobiiliteollisuuden suurimpana vaarana. -Vieläpä niin myöhään kuin 1910 ja 1911 pidettiin autonomistajaa huikean -rikkaana miehenä, jota sopi vähin nylkeä. Me emme sallineet typeräin -nahjusten tukkia levikkiämme. - -Mutta nyt olen mennyt muutamia vuosia kertomukseni edelle. -Tahdon korostaa, että rahanäkökanta tärvelee liikeyritysten -yleishyödyllisyyden, sillä se tähtää ainoastaan rahan välittömään -ansaitsemiseen. Jos ennen kaikkea pyritään saavuttamaan määrätty -rahavoitto, niin uhrataan liikkeen tulevaisuus hetken voiton vuoksi, -elleivät -- jonkun onnellisen sattuman johdosta -- olot ole erikoisen -suotuisia ja yrityksen johtaja saa tilaisuutta tehdä yleishyödyllistä -palvelusta. - -Olen myöskin pannut merkille, että monet liikemiehet olivat sen tunteen -vallassa, että heidän kohtalonsa oli kova -- he työskentelivät aina -sitä hetkeä silmälläpitäen, jolloin he voisivat vetäytyä syrjään -ja elää koroillaan. Elämä oli heille taistelua, josta he tahtoivat -päästä rauhaan niin pian kuin mahdollista. Tätä en myöskään voinut -ymmärtää, sillä minä en pidä elämää taisteluna muuta kuin omaa -taipumustamme vastaan hellittää "päästäksemme rauhaan". Jos menestys -on kangistumista, niin eihän tarvitse muuta kuin viljellä omaa -velttouttaan. Mutta jos menestys merkitsee kasvamista, niin täytyy -herätä uutena miehenä joka aamu ja pysyä valveilla koko päivä. Olen -nähnyt suurten yritysten muuttuvan vain nimensä varjoksi senvuoksi, -että niitä luultiin voitavan johtaa niinkuin ennenkin oli johdettu, -ja vaikka johto aikanaan oli saattanut olla erinomainen, niin oli -sen erinomaisuuden ilmettävä mukautumiskyvyssä nykyajan vaatimuksiin -eikä entisyyden orjamaisessa jäljittelyssä. Elämä ei minun nähdäkseni -ole paikallaanseisomista, vaan alituista kulkua. Sekään, joka luulee -päässeensä lepoon, ei ole levossa, vaan lipuu luultavasti hiljoilleen -taaksepäin. Elämä on liikuntaa ja muuttumista. Vaikka asumme ikämme -samassa talossa, ei se ikinä ole sama ihminen, joka siinä asuu. - -Olen huomannut sen harhakäsityksen, että elämä on sellaista taistelua, -jonka voi menettää yhdellä erehdyksellä, synnyttävän ankaran -säännöllisyyden harrastusta. Ihmiset uppoutuvat helposti melkein -itsetiedottomiin tottumuksiin. Kengänkorjaaja ei hevin käytä uutta -menetelmää kenkiä puolipohjatessaan, käsityöläinen ei halua kokeilla -uutta ammatissaan. Tottumus synnyttää eräänlaista hervottomuutta, -ja vähinkin häiriö siinä myrryttää mieltä. Muistettanee, että kun -tehtaiden työtapoja tutkittiin, jotta työmiehille voitaisiin neuvoa, -miten he voisivat suorittaa työn harvemmilla tarpeettomilla liikkeillä -ja vähemmän väsyttävästi, tuli vastustus enimmäkseen työmiesten -itsensä taholta. He epäilivät tosin koko puuhaa juoneksi, miten -heiltä voitaisiin puristaa vielä enemmän työtä, mutta enimmän heitä -huolestutti se, että piti luopua vanhoista, juurtuneista tottumuksista. -Liikemiehet luhistuvat yrityksineen senvuoksi, että ovat niin -piintyneet vanhoihin menetelmiinsä, etteivät kykene niitä muuttamaan. -Kaikkialla tapaa miehiä, jotka eivät huomaa, että uusi päivä on -koittanut, vaan pitävät kiinni menneiden aikojen käsityksistä. Voi -melkein pitää sääntönä, että kun ihminen rupeaa luulemaan löytäneensä -vihdoinkin oikean menettelytavan, hänen olisi ruvettava läpikotaisesti -tutkimaan itseään nähdäkseen, eikö hänen aivoissaan ole jokin osa -lamautunut. On aina vaarallista, jos ihminen luulee olevansa valmis. Se -merkitsee, että kehityksen pyörä tulee heittämään hänet syrjään. - -Niinikään pelätään kovasti joutumista hullun maineeseen, ja -kiinnitetään yleensä suurta huomiota siihen, mitä ihmiset sanovat. -Voihan olla, että useimmat tarvitsevat sellaista kurittajaa -yläpuolellaan kuin yleinen mielipide on, sillä se voi pitää ihmistä -aisoissa, ja ellei hän moraalisesti paranekaan, niin tulee hän -kuitenkin siedettävämmäksi yhteiskuntajäsenenä. Mutta ei ole hullumpaa -olla hullu vanhurskauden vuoksi. Tavallisesti näet sellaiset hullut -elävät kyllin kauan todistaakseen, että he eivät olleet hulluja, -tai myöskin jättää heidän työnsä siitä riittävän todistuksen. -Rahan vaikutus -- voittojen pusertaminen rahojen "sijoittamisesta" --- ja sen seuraukset laiminlyödyn ja huolimattoman työn muodossa -ilmenivät minulle monella tavalla. Se näytti olevan syynä useimpiin -vaikeuksiin. Se oli syynä palkkojen huonouteen, sillä ellei työ ole -hyvin järjestetty, ei voida maksaa korkeita palkkoja. Ellei toisaalta -antaudu koko harrastuksellaan työhön, ei sitä voi hyvin johtaa. -Useimmat tahtovat olla vapaita voidakseen tehdä työtä, mutta nykyisen -järjestelmän vallitessa he eivät ole vapaita. Aluksi en minäkään ollut -vapaa, sillä en saanut toteuttaa aatteitani. Kaikki kohdistui rahan -ansaitsemiseen; itse työ oli viimeinen, johon kiinnitettiin huomiota. -Ei kukaan tuntunut myöskään huomaavan sen ajatuksen järjettömyyttä, -että raha oli työtä tärkeämpää, vaikka jokaisen täytyi myöntää, että -voitto oli työn tulosta. Tahdottiin löytää oikotie rahansaantiin, mutta -hypättiin suorimman oikotien yli, joka kulkee työn kautta. - -Ottakaamme esimerkiksi kilpailu; minä havaitsin että sitä käsitettiin -vaaraksi ja että taitava liikkeenjohtaja puijasi kilpailijansa -hankkimalla itselleen monopolin. Kuviteltiin, että ainoastaan määrätty -ihmispiiri oli ostokykyistä ja että tämä ostajapiiri täytyi saada -puolelleen ennen muita ostajia. Automobiilialallakin koetettiin -myöhemmin muodostaa rengasta n.s. Selden-patentin turvin juuri siinä -tarkoituksessa, että olisi saatu laillisesti mahdolliseksi määrätä -hintoja ja rajoittaa tuotantoa. Tehtailijoilla oli sama nurinkurinen -käsitys kuin niin monella ammattiyhdistyksellä, että voitto lisääntyy -jos tehdään vähemmän. Tämä luulo on minun luullakseni jo hyvin -vanhentunut. Minä en voinut ymmärtää sitä silloin enkä yhä vieläkään -kykene käsittämään, ettei olisi tilaa jokaiselle, joka tekee työnsä -kunnollisesti. Se aika, joka käytetään kamppailuun kilpailijoita -vastaan, on hukkaanheitettyä. Aina on kylliksi väkeä, joka on valmis ja -kykenevä ostamaan, kun sille vain tarjotaan sopivia tavaroita oikeaan -hintaan -- ja tämä koskee mieskohtaista palvelusta samoin kuin tavaraa. - -Mutta näitä miettiessäni en suinkaan ollut toimettomana. Me rakensimme -nelisilinteristä moottoria ja paria suurta kilpa-ajoautoa. Minulla oli -runsaasti aikaa, sillä minä oli aina liikkeessäni kiinni. Luulenpa, -ettei kukaan voi jättää liikettänsä. Sitä pitää ajatella päivällä -ja uneksia siitä yöllä. On tosin sangen hyvä suunnitella työnsä -konttoritunneilla, aloittaa se aamulla ja lopettaa illalla ja olla sitä -sitten ajattelematta ennenkuin vasta seuraavana päivänä. Se käy hyvin -laatuun, jos aikoo koko ikänsä kulkea toisten johdossa, olla toisten -palveluksessa, mutta se ei käy, jos on jonkun yrityksen johtaja tai -päällikkö. Ruumiillisen työn tekijä voi työskennellä vain määrätunnit, -muutoin hän on pian kulunut. Jos hän aikoo aina pysyä ruumiillisen työn -tekijänä, tulee hänen unohtaa työnsä kun höyrypilli soi, mutta jos hän -tahtoo päästä eteenpäin ja tulla joksikin muuksi, niin on höyrypilli -hänelle vain merkki ruveta ajattelemaan päivän työtä nähdäkseen, eikö -sitä olisi voitu suorittaa paremmin. - -Se mies, jolla on suurin ajatus- ja työkyky, voi olla varma -menestyksestä. En tiedä tokko se mies, joka aina tekee työtä, ei -koskaan hellitä liikettänsä, on ehdottomasti päättänyt päästä ja -senvuoksi pääsee eteenpäin, tokko hän lienee onnellisempi kuin se, -joka pitää määrätyt konttoritunnit sekä aivojensa että käsiensä -työlle. Mutta ei olekaan välttämätöntä ratkaista sitä kysymystä. -Kymmenen hevosvoiman kone ei vedä yhtä väkevästi kuin kahdenkymmenen, -ja se mies, joka järjestää konttoriaikoja aivoilleen, vähentää -hevosvoimaansa. Jos hän tyytyy vain vetämään sitä kuormaa, mikä hänellä -jo on, niin se on hänen asiansa -- mutta hän ei saa valittaa, että -toinen mies, joka ponnistaa voimiansa, kykenee vetämään suurempaa -kuormaa. Lepo ja työ eivät anna samoja tuloksia. Jos mies haluaa ja saa -lepoa, ei hänellä ole syytä valittaa. Mutta hän ei voi yhdenaikaisesti -nauttia levosta ja työnsä tuloksista. - -Ne liike-elämän tiedot, jotka saavutin tänä vuonna -- ja joka vuosi -olen oppinut yhä enemmän, ilman että minun on tarvinnut muutella -ensimmäisiä päätelmiäni -- voidaan lausua lyhyesti näin: - -1. Rahan etu on pantu työn edun edelle; tämä pyrkimys pyrkii -kuolettamaan työtä ja hävittämään yleishyödyllisen työn perusteet. - -2. Ajatus, että raha on tärkeämpi kuin työ, synnyttää pelkoa -epäonnistumisesta, ja tämä pelko on kaikkialla ehkäisijänä tiellä -- -se panee ihmisen pelkäämään kilpailua, pelkäämään uusien menetelmien -koettelemista ja kaikkea, mikä voi aiheuttaa muutoksia hänen elämässään. - -3. Tie on avoin ja selvä jokaiselle, joka ajattelee ensi sijassa -palvelemista, yleishyödyttämistä -- joka tahtoo tehdä työnsä parhaalla -mahdollisella tavalla. - - - - -IV luku. - -TODELLINEN LIIKETOIMINTA ALKAA. - - -Pienessä pajassani Park Placen varrella n:ossa 81 oli minulla hyvä -tilaisuus valmistaa uusi automalli. Vaikka olisi ollut mahdollistakin -perustaa juuri minun mieleiseni yhtiö, jossa työn hyvä suoritus -ja ostajien etu olivat johtavina aatteina, oli selvää, etten -silloisia valmistusmenetelmiä käyttäen olisi voinut valmistaa hyvää -moottorivaunua halpaan hintaan. - -Jokainen tietää, että on aina helpompi tehdä joku esine paremmin -uudella yrityksellä. En ymmärrä, mikseivät tehtailijat voi tunnustaa -tätä todeksi -- ellei asia ole niin, että heillä on niin kiire myymään, -että heillä ei ole aikaa kunnollisiin valmisteluihin. Tilauksesta-teko -tukkuteollisuuden asemesta on luullakseni vanhaa totuttua tapaa, -entisen käsityökauden perua. Kysykää sadalta ihmiseltä, kuinka he -tahtovat kapineen tehdyksi, ja kahdeksankymmentä vastaa, etteivät -sitä tiedä, vaan jättävät sen teidän valtaanne. Viisitoista arvelee -täytyvänsä sanoa jotakin, ja jälelle jää viisi, joilla tosiaan on oma -ajatuksensa. Nuo yhdeksänkymmentäviisi muodostavat jokaisen tuotteen -suuren ostajakunnan, ja ne viisi, jotka kernaasti haluaisivat jotakin -erikoista, eivät ehkä kykene maksamaan erikoisteoksen hintaa. Jos -heillä on riittävästi varaa, voivat he saada työn tehdyksi, mutta -he muodostavat poikkeuksellisen ja pienen ostajapiirin. Noista 95 -prosentista haluaa ehkä 10 tai 15 maksaa laatuhintoja. Muista ostavat -useat ajatellen yksinomaan hintaa ja laatuun katsomatta. Mutta heidän -lukumääränsä vähenee päivä päivältä. Ostajat oppivat yhä paremmin, -miten heidän on ostettava. Enemmistö tulee kiinnittämään huomiota -laatuun, saadakseen rahastaan mahdollisimman kunnollista. Jos siis voi -saada selville, mikä parhaiten hyödyttää noita yhdeksääkymmentäviittä -prosenttia, ja valmistaa paraslaatuista tavaraa halvimpaan hintaan, -tulee kysyntä olemaan niin suuri, että sitä melkein voi sanoa -yleismaailmalliseksi. - -Tämä ei ole "standardisointia". Sen sanan käyttäminen johtaa meitä -helposti harhaan, sillä se sisältää jossakin määrin muotojen ja -menetelmäin kiteytymistä ja päätyy tavallisesti siihen, että tehtailija -valitsee ensimmäisen kapineen, mitä hän voi valmistaa helpoimmin ja -myydä suurimmalla voitolla. Yleisöä ei ajatella laatua eikä hintaa -määrätessä. Standardisoinnissa enimmäkseen ajatellaan suuremman voiton -saantimahdollisuutta. Niistä säästöistä, jotka ovat välttämättömiä, -jos tehdään vain yhtä esinettä, voi tehtailija odottaa yhä suurempaa -voittoa. Hänen menekkinsä suurenee myöskin -- hän voi käytettävissään -olevilla varoilla tuottaa enemmän -- ja ennenkuin hän aavistaakaan, -ovat markkinat tulvillaan tavaraa, joka ei mene kaupaksi. Mutta nämä -tavarat saataisiin myydyksi, jos tehtailija tyytyisi halvempaan -hintaan. Ostokykyä on aina olemassa -- mutta se ei aina vastaa -hinnanalennukseen. Jos jotakin tavaraa on myyty liian korkeaan hintaan -ja hinta sen jälkeen, ostohalun lakkaamisen vuoksi, äkkiä alennetaan, -voi seurauksena olla suuri pettymys. Mikä onkin hyvin luonnollista. -Yleisö asettuu odottavalle kannalle. Se luulee, että tämä hinnanalennus -on vielä puijausta, ja jää odottamaan lopullista alennusta. Juuri näin -tapahtui vuonna 1921. Jos sitävastoin säästöt heti siirretään hintoihin -ja yleisesti tiedetään tämän kuuluvan tehtailijan liiketapoihin, -niin osoittaa yleisö luottamustaan ostamalla. Luotetaan siihen, että -hän antaa säällisen vastikkeen. Standardisointi voi siis olla huonoa -liiketointa, ellei siinä noudateta hintapolitiikkaa, joka pyrkii -alinomaiseen myyntihintojen alentamiseen, ja hinnat täytyy (se on -sangen tärkeää) alentaa valmistustalouden paranemisen vuoksi eikä -siitä syystä, että yleisö kysyntäänsä vähentämällä osoittaa olevansa -tyytymätön hintoihin. Yleisöä on aina pidettävä ihmetyksessä, kuinka -sen on mahdollista saada rahallaan niin paljon. Meidän myyntitilastomme -todistaa tämän täydellisesti. - -Standardisointi, sellaisena kuin minä sen sanan ymmärrän, ei sisällä -keskittymistä parhaiten kaupaksikäyvän tavaran valmistamiseen. Se -sisältää, että ensin harkitaan yötä ja päivää, mieluimmin vuosikausia, -mikä parhaiten hyödyttää yleisöä, ja sitten mietitään, miten se on -tehtävä. Lopulliset valmistustavat tulevat sitten itsestään. Jos me -siis siirrämme valmistuksen voitonhimon perustalta yleisen hyödyn -pohjalle, olemme saaneet todellisen liiketoimen, jossa voitto on niin -suuri kuin saatamme toivoa. - -Kaikki tämä tuntuu minusta itsestään selvältä. Se on loogillinen -perusta jokaiselle liikkeelle, joka haluaa palvella yhteiskunnan 95 -prosenttia. Se on loogillinen menetelmä, jonka mukaan yhteiskunta voi -palvella itseänsä. En voi käsittää, miksei kaikkia liikkeitä hoideta -tältä perustalta. Eihän siihen tarvita muuta kuin että luovutaan -tottumuksesta tavoittaa lähintä dollaria ikäänkuin se olisi ainoa -dollari maailmassa. Tämä tottumus alkaakin jo olla jossakin määrin -häviämässä. Kaikki maan suurimmat erikoisliikkeet noudattavat jo -hinnan yhtenäisyyttä. Ainoa askel, joka vielä tarvitaan, on että -luovutaan pyytämästä kaikkea, mitä liike voisi tuottaa, ja sen sijaan -ryhdytään noudattamaan tervettä järkeä, s.o. sovittamaan hintoja -tuotantokustannusten mukaan ja sitä myöten alentamaan niitä. Jos -tuotteen rakenne on kyllin perinpohjaisesti tutkittu, niin muutokset -saattavat tapahtua hyvin hiljoilleen, sillä niitä on tarkoin -harkittava. Mutta muutokset valmistusmenetelmissä tulevat sitävastoin -sangen nopeasti ja ihan luonnollisesti. Se on ollut meidän kokemuksemme -kaikessa, mihin olemme ryhtyneet. Kuinka luonnollisesti ne ovat -syntyneet, selitän tuonnempana. Nyt haluan korostaa, että on mahdotonta -aikaansaada tuotetta, jonka valmistamiseen voi keskittyä, ellei ole -sitä todella perinpohjin ennakolta tutkinut. Ja se ei olekaan vain -yhden iltapäivän työ. - -Tällaisia ajatuksia muodostui mielessäni tuona kokeilujen vuonna. -Suurin osa näistä kokeiluista oli kohdistettu kilpa-ajoauton -rakentamiseen. Siihen aikaan oli se ajatus yleinen, että ensiluokkaisen -auton tuli olla kilpa-ajokone. Minä en koskaan ole paljoa uskonut -kilpailuihin, mutta tehtailijoilla oli se polkupyöräaatteiden mukainen -käsitys, että kilpa-ajossa saatu voitto valaisisi yleisöä jonkin auton -ansioista -- vaikka minusta tuskin mikään koe voi olla niin vähän -valaiseva kuin tuo. - -Mutta kun muut tekivät niin, niin täytyi minunkin. - -Vuonna 1903 rakensin, yhdessä Tom Cooperin kanssa, kaksi nopeusautoa. -Ne olivat aivan samanlaiset, mutta toiselle annoimme nimeksi "999" -ja toiselle "Nuoli". Jos kerran automobiili tulisi tunnetuksi -nopeutensa nojalla, niin tekisin minä koneen, joka voisi tehdä itsensä -tunnetuksi kaikkialla, missä nopeudesta jotakin ymmärrettiin. Niin -tapahtui. Autot varustettiin neljällä jykevällä silinterillä, jotka -kehittivät 80 hevosvoimaa, jollaisesta siihen aikaan ei kukaan ollut -kuullut puhuttavankaan. Näiden silinterien jytinä jo riitti ottamaan -ihmisen hengiltä. Kummassakin autossa oli vain yksi istumapaikka. -Yksi ihmishenki riitti autoa kohti. Minä kävin niillä koeajolla ja -Cooper samaten. Me panimme päälle täyden vauhdin. En osaa kuvata -sitä tunnelmaa, mutta luulen että kulku Niagaran putousten yli -olisi tuntunut viattomalta huvittelulta sen ajomatkan jälkeen. Emme -kumpainenkaan, ei Cooper enempää kuin minäkään, uskaltaneet ottaa -vastuullemme käyttää "999":ää kilpa-ajossa. Silloin sanoi Cooper -tuntevansa miehen, jonka mielestä mikään ei kulkenut kyllin nopeasti. -Me sähkötimme hänelle. Hän oli ammattipyöräilijä, nimeltään Barney -Oldfield. Hän ei ollut koskaan ennen ajanut moottorivaunua, mutta -halusi kernaasti koettaa. Hän selitti haluavansa koettaa kerran mitä -hyvänsä. - -Meni vain viikko opettaessamme häntä ajamaan. Mies ei tiennyt, mitä -pelko on. Ainoa, mikä hänen oli opittava, oli hirviön ohjaaminen. -Nykyajan nopeimpien autojen ohjaaminen on leikintekoa tämän auton -pitelyyn verraten. Silloin ei oltu vielä ajateltu ohjauspyörää. Siihen -saakka rakentamiani autoja ohjattiin viputangolla. Tähän vaunuun minä -sovitin kahden käden käytettävän vivun, sillä vaadittiin väkevän miehen -koko voima pitämään vaunua oikeassa suunnassa. Kilpailu tapahtui 3 -mailin radalla. Me ajoimme vaunullamme kuin sokealla hevosella ja -annoimme arvelut muiden asiaksi. Kilpa-ajoratoja ei siihen aikaan oltu -varustettu tieteellisesti rakennetuilla valleilla, eikä kukaan tiennyt -kuinka suuren vauhdin joku moottori saattoi antaa. Oldfield ymmärsi -paremmin kuin kukaan muu, mitä tienkäänteet merkitsivät, ja hän sanoi -hilpeästi minun pannessani moottoria käyntiin: - -"Tämä sotavaunu vie kukaties minulta hengen, mutta jälkeenpäin sanotaan -ainakin, että minä ajoin kuin piru itse, kun se kiidättää minut nurin -niskoin vallin yli." - -Ja hän ajoi todellakin niinkuin -- no niin, niinkuin hän itse sanoi. -Hän ei uskaltanut katsahtaa sivulle. Hän ei hiljentänyt käänteissä. -Hän antoi vain mennä, ja perillä hän oli puolta mailia ennen seuraavaa -miestä! - -"999" täytti tarkoituksensa ja todisti, että minä osasin rakentaa -nopeakulkuisen auton. Viikkoa jälkeen kilpa-ajon minä perustin -Ford-yhtiön. Minä olin varapuheenjohtaja, piirustaja, työmestari, -päällysmies ja toimitusjohtaja. Pääoma oli satatuhatta dollaria, joista -minä omistin 25 1/2 prosenttia. Käteisesti maksettiin kaikkiaan noin -28 tuhatta dollaria, ainoa käteismaksu muuten, mikä yhtiön pääomaan -milloinkaan on suoritettu yli omien voittosäästöjen. Huolimatta -aikaisemmista kokemuksistani luulin mahdolliseksi aloittaa yhtiötä, -jossa minulla ei ollut osake-enemmistöä. Pian huomasin kuitenkin -välttämättömäksi hankkia ratkaisevan määräysvallan, ja yhtiössä -ansaitsemillani rahoilla lisäsin vähitellen osakemääräni 5872 -prosenttiin. Uudet kalustot ja koko yhtiön hoito on aina kustannettu -liikkeen tuloilla. Vuonna 1919 osti poikani Edsell jäljellä olevan -osakepääoman, koska muutamat osakkeenomistajat eivät hyväksyneet -minun politiikkaani. Näistä osakkeista hän maksoi 12,500 dollaria 100 -dollarista eli kaiken kaikkiaan 75 miljoonaa. - -Kuten ymmärrettävää on, ei alkuperäinen yhtiö ja sen varustukset -olleet erin laajat. Me vuokrasimme erään puusepänpajan, mutta kun -meillä ei ollut varaa ostaa koneita, valmistettiin automobiilinosat -minun piirustusteni mukaan eri tehtaissa, minkä jälkeen me panimme ne -kokoon ja asetimme paikoilleen pyörät, kummirenkaat ja kehän. Tämä -olisi itse asiassa ollut taloudellisin menetelmä, jos vain olisi voinut -olla varma siitä, että eri osat valmistettaisiin sen suunnitelman -mukaan, jonka yllä olen hahmoitellut. Tulevaisuuden taloudellisin -teollisuudenmuoto on ehdottomasti se, ettei koko esinettä valmisteta -saman katon alla, ellei ole kysymys ihan yksinkertaisesta kappaleesta. -Nykyinen -- tai oikeammin tulevainen -- menetelmä pyrkii teettämään -kunkin osan siellä, missä sen saa parhaiten tehdyksi, ja sitten -liittämään nämä osat yhteen täydelliseksi esineeksi myyntipaikalla. -Sitä menetelmää me nyt käytämme ja aiomme edelleen kehittää. Siinä on -aivan samantekevää, omistaako yhtiö tai yksityinen kaikki tehtaat, -jotka valmistavat määrätyn tuotteen eri osia, vai valmistetaanko -kukin osa eri henkilön omistamassa tehtaassa, _kunhan vain kaikki -noudattavat samoja menetelmiä yleisöä palvellessaan_. Jos saamme ostaa -yhtä hyvän osan kuin itse voisimme valmistaa ja saanti on hyvä ja hinta -kohtuullinen, niin emme koetakaan itse valmistaa -- ainakaan enempää -kuin hätävaraston. Voi päinvastoin olla parempi, että omistus on -enemmän jaettu. - -Minä olin pääasiallisesti kokeillut painon pienentämistä. Liikapaino -on jokaiselle itsekulkevalle ajopelille turmioksi. On yleensä sangen -monta hullua käsitystä painosta. Merkillistä on huomata, kun sitä -tulee ajatelleeksi, kuinka jotkut nurinkuriset nimitykset ovat -tulleet yleisesti käytäntöön. "Painava"-sanaa käytetään esim. ihmisen -ajatuksista! Mitä se tarkoittaa? Eihän kukaan tahdo kernaasti olla -lihava ja raskas ruumiiltaankaan -- kuinka sitten aivoiltaan! Jostakin -hassusta syystä on jouduttu sekoittamaan voimaa ja painoa toistensa -kanssa. Ensimmäiset ja kömpelöt valmistustavat olivat epäilemättä -aiheuttaneet osaltaan tätä käsitteiden sekaannusta. Vanhat rattaat -painoivat niin paljon, että koko rakenne heikkeni. Kuljettaakseen -muutaman sadan naulan ihmispainoa New Yorkista Chicagoon rakentavat -rautatiet junia, jotka painavat monta sataa tonnia, ja seuraus on, -että suurellisesti tuhlaillaan epälukuisia miljoonia tarpeettoman -voiman muodossa. Kun on kysymys höyrylläkäyvästä kääntöaurasta, on -paino kukaties suotavaa, mutta ei muutoin, eikä sillä ole minkäänlaista -tekemistä voiman kanssa. Jos mies todella on "painava", niin hän -mahdollisesti on typerä ja itserakas. Kauneimmat esineet maailmassa -ovat ne, jotka ovat vapautetut kaikesta liikapainosta. Sillä ihmisellä, -joka maailmassa jotakin toimittaa, on kevyt, voimakas ja vilkas äly. -Voima ei milloinkaan ole painoa eikä painavuutta -- ei ihmisissä eikä -esineissä. Kun joku ehdottaa minulle, että enentäisin koneitteni -painoa tai lisäisin jonkun osan, alan heti ajatella, eikö painoa -millään voisi vähentää ja jotakin osaa tarpeettomana poistaa. Se auto, -jonka minä piirsin, oli kevyempi kuin mikään muualla tehty ja olisi -tullut vielä kevyemmäksi, jos minulla olisi ollut enemmän kokemusta. -Sittemmin hankin sellaisia aineksia, jotka tekivät painon vähentämisen -mahdolliseksi. - -Ensimmäisenä toimivuotenamme rakensimme A-mallia ja möimme koneiston -800 dollarista, ottaen vaunukorista 100 dollaria lisää. Tässä mallissa -oli kaksisylinterinen vastakkaismoottori, joka kehitti 8 hv. Siinä oli -ketjusiirto, 180 cm pitkä pyöränalus -- jota arveltiin liian pitkäksi --- ja 20 litran vetoinen polttoöljysäiliö. Me teimme ja möimme 1,708 -autoa tuona ensi vuonna. Me olimme siis heti tulleet kosketuksiin -yleisön kanssa, ja pääpyrkimyksemme olikin tarjota tälle yleisölle -sellainen autotyyppi, joka suurelle enemmistölle oli käytännöllinen. - -Jokaisella näistä "A-malleista" on oma historiansa. Otetaan esim. -n:o 420. Eversti D. C. Collier Kaliforniasta osti sen v. 1904. Hän -käytti konetta pari vuotta, möi sen ja osti uuden Ford-vaunun. N:o -420 vaihteli sitten ahkerasti omistajaa, kunnes sen v. 1907 osti -muuan Edmund Jacobs, joka asui lähellä Ramonaa keskellä vuoristoa. -Hän ajoi sillä useita vuosia mitä kurjimmilla teillä. Sitten hänkin -osti uuden Fordin ja möi vanhan. V. 1915 n:o 420 oli joutunut eräälle -Coutello-nimiselle miehelle, joka otti ulos moottorin, sovitti sen -käyttämään vesipumppua ja asetti vaununkorin pyörille, niin että -nykyään moottori pumppuaa vettä ja kori kolisee hevosen perässä -tavallisina; vankkureina. Tästä kehitys juoksusta saamme sen opetuksen, -että Ford-auton voi silpoa kappaleiksi, mutta ei ottaa sitä hengiltä. - -Ensimmäisessä ilmoituksessamme me sanoimme: - -"Tarkoituksenamme on rakentaa ja tuoda kauppaan automobiili, joka on -erikoisesti suunniteltu arkipäiväiseen käyttöön ja kulutukseen -- -liikematkoja, ammattitoimia ja perhettä varten; automobiili, jonka -nopeus riittää tyydyttämään tavallista ihmistä, pyrkimättä lainkaan -saavuttamaan hengenvaarallisia nopeusennätyksiä, jotka yleisöä -niin huolestuttavat; kone, jonka vankkuutta, yksinkertaisuutta, -turvallisuutta, kaikinpuolista mukavuutta ja -- mikä on tärkeä juttu -- -perin huokeaa hintaa ihailee samassa määrässä jokainen mies, nainen ja -lapsi. Huokean hintansa vuoksi se vastaa monien tuhansien ostokykyä, -joilla ei ole varaa maksaa niitä miltei satumaisia summia, joita -useimmista koneista vaaditaan." - -Seuraavia seikkoja me erityisesti korostimme. - -Kelpo ainetta. - -Yksinkertaista käyttöä -- useimmat sen ajan autot vaativat -käyttäjiltään melkoista taitoa. - -Konetta. - -Sytytystä -- jota syötti kaksi sarjaa kuuden kuivan elementin pattereja. - -Itsetoimivaa öljyämistä. - -Yksinkertaista ja mukavaa vaihteen hoitoa -- vaihde oli kiertävää -tyyppiä. - -Rakenteen taituruutta. - -Ajon tuottamaan huviin emme vedonneet silloin emmekä koskaan -jälkeenpäinkään. Ensimmäisenä asiana moottorivaunusta ilmoittaessamme -me korostimme sen hyödyllisyyttä: - -"Olemme usein kuulleet mainittavan vanhaa sananpartta: 'Aika on -rahaa' -- mutta kuinka harvat liikkeet ja ammattimiehet käytännössä -näyttävätkään uskovansa sen totuuteen? - -"Ihmiset, jotka alituisesti valittavat ajan lyhyyttä ja harmittelevat, -että viikossa on niin vähän päiviä -- miehet, joille jokainen hukkaan -mennyt viisiminuuttinen tietää dollarin vahinkoa -- miehille, joille -viiden minuutin menetys joskus merkitsee monen dollarin vahinkoa --- pysyvät yhä riippuvaisina raitiovaunujen ja sen sellaisten, -ajovehkeiden sattuman varassa olevasta, epämukavasta ja rajoitetusta -kuljetuksesta, vaikka he sijoittamalla perin kohtuullisen summan -oivallisen, tehoisan, nopeakulkuisen auton ostoon pääsisivät kerrassaan -vapaiksi hätäilystä ja epätäsmällisyydestä ja saisivat ajoneuvon, jolla -pääsee mukavasti huristamaan minä hetkenä hyvänsä. - -"Aina valmis, aina varma. - -"Rakennettu säästämään teille aikaa ja niinmuodoin rahaa. - -"Rakennettu kuljettamaan teidät minne hyvänsä teidän on mentävä ja -palauttamaan teidät takaisin ajoissa. - -"Rakennettu koroittamaan täsmällisyydenmainettanne; pitämään -asiakkaanne hyvällä päällä ja oivalla ostamistuulella. - -"Rakennettu liike- tai huviajoa varten -- aivan kuten itse mielitte. - -"Rakennettu myöskin terveyttänne silmälläpitäen -- ravistelematta -ja heittelemättä kuljettamaan teidät puoleksikin kelvollisia teitä -pitkin virkistääksenne aivojanne 'ulkoilman' suloisella herkulla ja -keuhkojanne 'lääkkeiden lääkkeellä' -- terveellisellä hengityksellä. - -"Omassa vallassanne on lisäksi nopeudenkin määrääminen. Jos haluatte, -voitte maleksia verkalleen varjoisilla lehtokujilla, tahi voitte -jalallanne painaa vipusinta siksi kunnes koko maisema häämöttää -harmaana silmissänne ja teidän on jännitettävä näköänne voidaksenne -laskea ohikiitävät virstantolpat tienvierestä." - -Mainitsen tämän ilmoitusnäytteen osoittaakseni, että me alusta -alkaen tähtäsimme yleishyödyllisyyteen emmekä välittäneet vähääkään -"urheiluvaunusta". - -Kaikki kävi kuin taika. Automme saavuttivat yleistä tunnustusta. Ne -olivat lujia, yksinkertaisia ja hyvintehtyjä. Minä suunnittelin yhtä -ainoaa yleismallia, mutta minulla ei ollut vielä piirustus täysin -selvillä eikä myöskään tarvittavia rahoja laitosta varten, joka olisi -tehnyt niiden valmistamisen mahdolliseksi. Minulla ei ollut rahaa -tutkiakseni, mikä aines olisi ollut keveintä ja parasta. Meidän täytyi -tyytyä siihen, mitä oli saatavissa; me hankimme parasta -- mutta meillä -ei ollut mahdollisuuksia toimituttaa tieteellisiä ainestutkimuksia tai -suorittaa niitä itse. - -Minun yhtiökumppanini eivät katsoneet mahdolliseksi rajoittaa -automobiilejamme yhteen ainoaan tyyppiin. Automobiilialalla seurattiin -polkupyöräteollisuuden vanhoja menetelmiä ja pidettiin välttämättömänä -tuoda joka vuosi markkinoille uusi malli, niin eroava entisistä kuin -mahdollista, jotta ostajat hylkäisivät vanhansa ja ostaisivat uuden. -Tätä pidettiin hyvänä liiketoimena. Se oli sama ajatus, joka saa -naiset niin ahkerasti vaihtamaan hattuja ja pukujaan. On omituista, -kuinka syvälle juurtunut se ajatus on, että liiketoimi ei ole ostajan -tarpeen tyydyttämistä kerta kaikkiaan, vaan rahan ansaitsemista ensin -yhdellä tavalla ja ostajan houkuttelemista sitten hankkimaan uutta -ja toisenlaista. Minun aatteeni, jota vielä en ollut kyllin kypsä -ilmi tuomaan, oli se, että kun oli päätetty omaksua uusi malli, -pitäisi jokaista muutettua ja parannettua osaa voida käyttää myöskin -vanhassa, jotenka tämä ei milloinkaan tulisi vanhanaikaiseksi. Minun -kunnianhimoni on rakentaa jokainen koneosa niin hyvin ja niin lujaksi, -että ostajan ei koskaan tarvitse ajatella uuden auton hankkimista. -Hyvän koneen, olkoon mitä laatua tahansa, pitäisi kestää yhtä kauan -kuin hyvän kellon. - -Toisena toimivuonna me hajoitimme voimiamme kolmeen tyyppiin, "B", "C" -ja "F". Hinnat koroitettiin -- ja siitä johtuen me möimme vähemmän -autoja kuin edellisenä vuonna. Niitä meni vain 1,695 kpl. "B"-tyyppi -oli ensimmäinen nelisilinterinen maantieauto, joka joutui markkinoille -ja se kaipasi reklaamia. Kilpa-ajossa voittaminen tai ennätyksen -saavuttaminen oli siihen aikaan erinomainen reklaami. Minä panin -"Nuolen", vanhan "999":n kaksoisveljen, kuntoon, ja viikkoa ennen -New Yorkin automobiilinäyttelyä ajoin sillä itse mailin matkan jäätä -myöten. En unohda milloinkaan tuota ajoa. Jää näytti tasaiselta ja -hyvältä, mutta todellisuudessa siinä oli tuontuostakin halkeamia, ja -minä tiesin niiden tekevän paljon haittaa, kun olin saanut vauhdin -korkeimmilleen. Mutta minulla ei ollut valinnan varaa, vaan panin -vanhan "Nuolen" lentämään. Joka halkeaman kohdalla se hyppäsi korkealle -ilmaan. Tuskin tiesin, kuinka se jälleen tuli alas. Kun en lentänyt -ilmassa, laskin luikua, mutta kuinka olikaan, onnistui minun pitää -oikea suunta ja saavutin ennätyksen, joka tuli tunnetuksi kautta -maailman! Nyt oli minulle "B"-tyyppi maissa, mutta hintojen korkeus -oli yhä esteenä. Mikään reklaami sinänsä ei ajan mittaan voi tehdä -tavarasta kaupaksikäypää. Liiketoimi ei ole peliä, ja nyt tulemme asian -ytimeen. - -Meidän pieni pajamme oli tullut aivan riittämättömäksi, ja vuonna -1906 otimme liikepääomaamme ulos niin paljon, että saatoimme rakentaa -kolmikerroksisen tehtaan, joka ensimmäistä kertaa antoi meille -tehdasteollisuusmahdollisuuksia. Me aloimme itse valmistaa osan -tarvittavista koneosista, vaikka edelleenkin tilasimme suurimman -osan muilta tahoilta. Vuosina 1905 -- 1906 valmistimme vain kahta -tyyppiä, nelisilinteristä 2,000 ja yksinkertaisempaa 1,000 dollarin -autoa; molemmat olivat edellisen vuoden mallia -- ja myytyjen autojen -lukumäärä aleni ja oli vain 1,599. - -Toiset sanoivat tämän riippuvan siitä, että emme olleet tuoneet uusia -malleja markkinoille, mutta itse uskoin vian olevan siinä, että -meidän automme olivat liian kalliita -- ne eivät vedonneet noihin -ostajapiirin 95 prosenttiin. Hankittuani seuraavana vuonna itselleni -osake-enemmistön muutin menettelyä. Vuosina 1906 ja 1907 lakkasimme -tykkänään rakentamasta kalliita autoja ja rakensimme kolmea tyyppiä -pika- ja maantievaunuja, joiden rakenteessa ja valmistustavassa ei -ollut eroa, vaan ainoastaan ulkomuodossa. Mutta tärkeintä oli, että -halvin voitiin myydä 600 dollarilla ja kallein maksoi ainoastaan 750, -ja nyt vasta nähtiin, mitä hinta merkitsee. Me möimme 8,423 autoa -- -lähes viisi kertaa niin paljon kuin edellisenä vuonna. Ennätyksen -saavutimme toukokuun 15 p:nä 1906, jolloin olimme kuutena päivänä -panneet kokoon 311 vaunua. Se nousi melkein tuotantokykymme rajojen -yli. Työnjohtajalla oli edessään merkitsemispöytä, johon hän veti -liidulla viivan joka kerta kun uusi vaunu oli valmistunut ja jätetty -koeteltavaksi. Pöytä ei tahtonut riittää hänen liidulleen. Mutta eräänä -seuraavan kesäkuun päivänä me panimme kokoon täydet sata vaunua. - -Vuonna 1908 luovuimme onnistuneesta ohjelmastamme ja minä tein -piirustukset suureen viidenkymmenen hevosvoiman autoon. Me jatkoimme -myöskin pienempien autojen valmistamista, mutta paniikki vuoden 1907 -liikemarkkinoilla ja harrastuksen kiinnittäminen kalliimpaan, malliin -vähensivät jälleen menekin 6,398:aan. - -Nyt olimme kokeilleet viisi vuotta. Vaunumme alkoivat saada menekkiä -Euroopassa, ja automobiililiikkeeksi pidettiin meidän liikettämme -erittäin kukoistavana. Meillä oli runsaasti rahaa, ja me möimme -käteisellä ja suoraan ostajalle. Meillä ei ollut mitään suurehkoja -velkoja ja me toimimme tulojemme mukaan. Minä olen aina pysytellyt -varojeni rajoissa. Minulle ei ole koskaan käynyt tarpeelliseksi -jännittää niitä liiaksi, koska kehityksen välttämätön meno on -sellainen, että kun tarkkaavaisuus on kokonaan kohdistettu työhön ja -yleisön hyödyttämiseen, niin varoja virtaa paljon nopeammin kuin on -keinoja niiden käyttämiseen. - -Me olimme myös hyvin tarkat edustajiemme valinnassa. Niitä oli sangen -vaikea saada, sillä automobiilien kauppaa ei pidetty vakinaisena. -Sehän oli vain ylellisyystavaran myyntiä. Valittuamme parhaat -saatavissa olevat asiamiehet maksoimme heille paremman palkan kuin he -muuten olisivat voineet ansaita. Alussa emme olleet maksaneet suuria -summia palkkoina, mutta me kuljimme eteenpäin koettelemalla, ja kun -olimme asiastamme varmat, noudatimme sitä menettelyä, että maksoimme -korkeimmat palkat, mutta vaadimme myöskin mahdollisimman parhaan -palveluksen. Asiamiehillemme asettamamme vaatimukset olivat seuraavat: - -1. Eteenpäinpyrkivä, ajanmukainen, liike-elämää valppaasti seuraava -mies. - -2. Sopiva liikehuoneusto, puhdas ja miellyttävä. - -3. Varasto koneosia, kyllin suuri tyydyttämään korjaustarvetta, jotta -jokainen asiamiehen myyntipiirissä oleva Ford-auto voi pysyä käynnissä. - -4. Hyvinvarustettu korjauspaja, siinä kaikki korjauksiin ja -tarkistukseen tarvittavat kojeet. - -5. Ford-autojen rakenteeseen ja työtapaan hyvin perehtyneiden -monttöörien saanti. - -6. Järjestetty kirjanpito ja "follow up"-myyntijärjestelmä, jonka -avulla aina voi saada yleissilmäyksen liikkeen eri haarojen -taloudellisesta asemasta, varaston suuruudesta ja tilasta, nykyisistä -autonomistajista ja vastaisista myyntimahdollisuuksista. - -7. Ehdoton puhtaus huoneistossa. Ei pesemättömiä ikkunoita, pölyisiä -huonekaluja tai likaisia lattioita. - -8. Sopiva kyltti. - -9. Sellaisten menetelmien noudattaminen, jotka takaavat ehdottoman -rehellisyyden ja korkean liikemoraalin. - -Sitäpaitsi annoimme heille seuraavia ohjeita: "Asiamiehellä tai -myyjällä tulee olla muistiinkirjoitettuna jokaisen mahdollisen ostajan -nimi myyntipiirissään, lukuunottamalla sellaisetkin, jotka koskaan -eivät ole ajatelleetkaan hankkia itselleen autoa. Sitten tulee hänen -joko mieskohtaisesti tai ainakin kirjevaihdolla -- kääntyä kaikkien -näiden henkilöiden puoleen ja merkitä muistiin, kuinka kukin suhtautuu -asiaan. Jos piiri on siksi suuri, ettei kaikkea tätä voi tehdä, -todistaa se, että alue on liian laaja." - -Mutta vaikeuksia kertyi. Meitä häirittiin yhtiötämme vastaan nostetulla -oikeudenkäynnillä, jonka tarkoituksena oli pakottaa meitä toisten -antomobiilitehtaitten trustiin, joka toimi sen väärän periaatteen -mukaisesti, että automobiileilla oli vain hyvin rajoitetut markkinat -ja että oli välttämätöntä hankkia itselleen monopoli. Tämä oli -kuuluisa Selden-juttu, joka nieli suuren osan meidän varojamme. -Trusti vetosi vanhaan patenttiin, jota oli haettu ennenkuin yleisö -tiesi, mitä automobiilit ylimalkaan olivat, ja kun se myönnettiin, -olin minä jo vuosikausia työskennellyt moottorienkäytössä ja pidin -senvuoksi enemmän kuin kummana, että aatteen, jonka minä olin tehnyt -käytäntöön soveltuvaksi, saisivat yksinoikeudekseen henkilöt, jotka -olivat jättäneet aatteen aatteeksi. Ne tehtailijat, jotka olivat -saaneet valmistusluvan patentinomistajilta, alkoivat oikeudenkäynnin -niin pian kuin huomasivat meidän olevan moottoriteollisuuden alalla -lukuunotettavan tekijän. Huolet lisääntyivät, kun piirioikeus vuonna -1909 langetti, tuomion meidän häviöksemme. Trusti alkoi silloin -ilmoitella ja varoittaa mahdollisia ostajia meidän autoistamme. Samoin -oli tehty 1903, mutta minulla oli järkähtämätön usko, että lopulta -voittaisimme jutun. Minä tiesin, että meidän asiamme oli oikea, -mutta tuomion langettaminen meitä vastaan oli ankara isku, sillä me -uskoimme, että moni ostaja peläten selkkauksia viranomaisten puolelta -karttaisi ostamasta meidän autojamme. Levitettiin huhua, että jos -minä häviäisin riitajutun, joutuisi jokainen Ford-auton omistaja -syytteeseen. Lausuivatpa muutamat innokkaimmista vastustajistani julki -senkin mielipiteen, että ken osti Ford-auton, osti samalla itsellensä -sisäänpääsylipun vankilaan, Me vastasimme ilmoituksella, joka täytti -neljä sivua suurissa päivälehdissä. Me teimme selkoa jutun todellisesta -sisällyksestä, lausuimme julki lujan luottamuksemme asiamme voittoon -ja sitouduimme antamaan mieskohtaisen takaussitoumuksen jokaiselle -ostajalle siltä varalta, että joutuisimme jutussa häviölle. - -Luulimme ostajien haluavan käyttää hyväkseen tätä takausta, mutta sitä -ei tarvittu. Me möimme yli 18,000 autoa, melkein kahta vertaa enemmän -kuin edellisenä vuonna, ja takaussitoumuksen vaatijoita ei luullakseni -ollut enempää kuin ehkä viisikymmentä. - -Tosiasia oli, että Ford-auto ja Ford-yhtiö tästä oikeudenkäynnistä -saivat suurenmoisen reklaamin. Me olimme vainottu puoli, ja meillä -oli yleisön myötätunto puolellamme. Trusti omisti seitsemänkymmentä -miljoonaa dollaria -- meillä ei alussa ollut edes puolta tätä -summaa tuhansissa. Minä en milloinkaan epäillyt lopullista -tulosta, mutta se oli joka tapauksessa ollut päämme päällä killuva -Damokleen-miekka. Tämän oikeudenkäynnin jatkaminen oli epäilemättä -typerimpiä tekoja, mihin mikään amerikkalainen liikemiesryhmä -on tehnyt itsensä vikapääksi. Minä katson onneksi maan kaikille -automobiilitehtailijoille, että me lopuksi voitimme jutun ja että -trusti lakkasi näyttelemästä mainittavaa osaa liike-elämässä. Me olimme -1908, tästä oikeudenkäynnistä huolimatta, ehtineet niin pitkälle, että -minä saatoin ryhtyä valmistamaan sitä autotyyppiä, jonka tahdoin saada -markkinoille. - - - - -V luku. - -VALMISTUKSEN JA MYYNNIN SALAISUUS. - - -En esitä tässä Ford-yhtiön historian ääriviivoja minkäänlaisista -mieskohtaisista syistä. En sano: "mene sinä ja tee samaten". Minä -koetan vain todistaa, että tavalliset kauppaperiaatteet eivät aina -ole parhaat. Tulen nyt siihen kohtaan, jossa kokonaan poikkesin -tavallisesta menettelystä. Siitä ajankohdasta alkaa yhtiön harvinainen -menestys. - -Yleensä olimme kulkeneet samoja teitä kuin muutkin tällä alalla. -Meidän automobiilimme oli mutkattomampi kuin mikään muu. Meillä ei -ollut yhtään vieraita rahoja yrityksessä. Mutta lukuunottamatta näitä -kahta seikkaa emme oikeastaan eronneet muista autoyhtiöistä paitsi -ehkä siinä, että meillä oli ollut jonkun verran enemmän menestystä -ja että olimme ankarasti noudattaneet käteisen, maksun periaatetta, -sijoittaen säästön liikkeeseen ja ylläpitäen suurta kassaylijäämää. -Meidän autojamme esiintyi kaikkialla kilpailuissa. Me ilmoittelimme -ja kannustimme myyntiä. Paitsi rakenteen yksinkertaisuutta oli -pääasiallinen ero siinä, että meidän automme ei ollut yksinomaan -"huviauto". Meidän automme oli tosin yhtä paljon huviauto kuin mikä -tahansa muu markkinoilla esiintyvä, mutta me emme panneet mitään painoa -pelkille ylellisyysominaisuuksille. Me olimme valmiit suorittamaan sen -työn, jota ostaja saattoi haluta, ja rakentamaan erikoisauton sille, -joka tahtoi maksaa hinnan. Meillä oli kukoistava liikeyritys. Me -olisimme voineet asettua lepäämään ja sanoa: - -"Nyt olemme perillä. Nauttikaamme siitä, mitä olemme saavuttaneet." - -Ja paljon todella puhuikin tämän kannan puolesta. Muutamat osakkaat -säikähtivät, kun tuotantomme nousi sataan autoon päivässä. He tahtoivat -estää minua tuhoamasta yhtiötä, ja kun vastasin, että sata autoa -päivässä oli vain pikkuasia ja että toivoin ennen pitkää voivani -valmistaa tuhannen päivässä, ällistyivät he sanomattomasti ja -- kuten -minulla on syytä luulla -- aikoivat vakavissaan ryhtyä oikeudellisiin -toimenpiteisiin. Jos olisin noudattanut yhtiökumppanieni keskuudessa -vallitsevaa mielipidettä, olisin pysyttänyt tuotannon sellaisena -kuin se oli, sijoittanut rahastojamme komeaan hallintorakennukseen, -koettanut aikaansaada sopimuksia sellaisten kilpailijain kanssa, jotka -tuntuivat ylen toimeliailta, tehnyt uusia malleja houkutellakseni -yleisöä ja siirtynyt tyyneksi, kunnioitettavaksi kansalaiseksi, jolla -oli tyyni, kunnioitettava liike. - -Kiusaus pysähtyä ja takertua siihen, mitä on saavutettu, on täysin -luonnollinen. Minä voin varsin hyvin ymmärtää niitä, jotka haluavat -luopua toimeliaasta puuhasta ja vetäytyä mukavaan lepoon ja rauhaan. -Sitä taipumusta en ole itse koskaan tuntenut, mutta voin käsittää, -mitä se on -- vaikka minusta on miehen, joka vetäytyy syrjään, -kokonaan luovuttava liikkeestä. On näet olemassa halua vetäytyä pois, -mutta kuitenkin säilyttää hallinto-oikeus. Minun suunnitelmaani ei -semmoinen kuulunut. Menestyksessämme minä näin kehoituksen jatkamaan --- merkin, että olimme saavuttaneet aseman, missä voisimme alkaa -tehdä todellista hyötyä. Näinä vuosina olin joka päivä miettinyt -yleisauton aikaansaantia. Yleisö oli ilmaissut mielensä eri malleista. -Liikenneauto, pika-auto, tiekokeet antoivat erinomaista ohjetta -tarpeellisten muutosten tekoon; ja jo 1905 oli minulla vihdoin -jokseenkin selvillä, minkälaisen sen auton tuli olla, jonka halusin -rakentaa. Mutta minulta puuttui ainesta, joka olisi lujaa olematta -raskasta. Sulasta sattumasta jouduin kuitenkin löytämään senkin. - -Vuonna 1905 otin osaa erääseen Palm Beachissa pidettyyn -moottorikilpailuun. Siellä tapahtui ankara yhteentörmäys, jossa -muuan ranskalainen auto meni mäsäksi. Me olimme tuoneet kilpailuun -"K"-mallin, jossa oli voimakas kuusisilinterinen moottori. Minä -panin merkille, että ulkomaisissa autoissa oli pienempiä ja parempia -osia kuin mitä me tunsimme. Tapaturman jälkeen löysin sen paikalta -metallikappaleen, joka tuntui hyvin kevyeltä ja lujalta. Kysyin, mistä -aineesta se oli tehty, mutta kukaan ei tiennyt. Minä annoin kappaleen -apulaiselleni ja sanoin: "Ottakaa selville tästä kaikki, mitä voitte. -Juuri senlaatuista ainesta me tarvitsemme moottoreihimme." - -Hän sai lopulta tietää, että se oli ranskalaista terästä, joka sisälsi -vanadiinia. Me tiedustimme kaikista terästehtaista Amerikassa, -mutta missään ei osattu valmistaa vanadiiniterästä. Minä lähetin -Englantiin noutamaan miestä, joka kykeni valmistamaan tämänlaatuista -terästä. Seuraava askel oli tehtaan hankkiminen, jossa sitä voitiin -valmistaa. Siinä oli uusi pulma, vanadiini kun vaatii 3,000 astetta -Fahrenheitia. Tavallinen sulatusuuni ei voi aikaansaada yli 2,700 -asteen. Löysin pienen terästehtaan Cantonissa, Ohiossa, ja tarjouduin -vastaamaan tappioista, jos yhtä uunia käytettäisiin meidän laskuumme. -Omistajat suostuivat. Ensimmäinen sulatus epäonnistui. Vain vähäinen -määrä vanadiinia jäi teräkseen. Me koetimme uudelleen ja tällä -kertaa menestyksellä. Ennen oli meidän täytynyt tyytyä teräkseen, -jonka lujuus oli 60 -- 70 tuhatta engl. naulaa neliötuumaa kohti. -Vanadiinin kautta lisääntyi kestävyys 170 tuhanteen naulaan.[Engl. -naula 0,454 kg; tuuma 2,5 cm Fahrenheitin asteikossa, jota yleisimmin -käytetään englanninkielisissä maissa, vastaa 320 Celsiuksen asteikon -jäätymäpistettä eli 0°. -- Suom.] - -Kun sitten olin ottanut selon, miten vanadiinia oli käsiteltävä, -otin mallimme hajalleen koetellakseni, minkälainen teräs parhaiten -soveltui kuhunkin osaan -- tarvittiinko kovaa terästä, vaiko -sitkeää tai joustavaa terästä. Ensimmäistä kertaa luullakseni -minkään suuren yrityksen historiassa määrättiin kunkin teräslajin -täsmällinen laatu tieteellisesti. Tuloksena oli, että valitsimme -kaksikymmentä eri terästyyppiä eri teräsosia varten. Noin kymmenen -näistä oli vanadiiniterästä. Niin pian kuin tarvittiin lujuutta ja -keveyttä, käytettiin vanadiinia. Kaikki ei tietenkään ole saman -laadun vanadiiniterästä. Eri laadut vaihtelevat aina kunkin osan -tehtävän mukaan, onko se kovassa paineessa vai onko se edistämässä -kimmoisuutta -- sanalla sanoen, mitä eri tarpeita yleensä voi tulla -kysymykseen. Ennen näitä kokeita oli autojen rakenteessa käytetty -luullakseni vain neljää erilaatuista terästä. Jatkamalla kokeilua, -varsinkin lämpökäsittelyyn nähden, olemme vieläkin voineet lisätä -teräksen lujuutta ja siten vähentää auton painoa. Eräässä vertailevassa -kokeessa, jonka Ranskan kauppa- ja teollisuusministeriö vuonna 1910 -toimeenpani, ja jolloin otettiin eräs tärkeä osa meidän vaunumme -rakenteesta ja verrattiin sitä parhaimpana pidetyn ranskalaisen -auton vastaavaan osaan, havaittiin, että meidän teräksemme oli joka -koettelussa lujempaa. - -Vanadiiniteräs auttoi meitä vähentämään tarpeetonta painoa. Muut -ensiluokkaisen auton ominaisuudet olin jo ajatellut valmiiksi ja -usea niistä oli jo otettu käytäntöönkin. Joka kohdan rakenteessa -tuli olla tasasuhteisen. Ihmisiä kuolee senvuoksi, että joku osa -antaa perään. Koneita murskaantuu sentähden, että muutamat osat ovat -heikompia kuin toiset. Osa yleistä käytäntöä varten tarkoitetun auton -rakentamisprobleemia onkin se, että kaikki osat mikäli mahdollista -ovat yhtä lujat tarkoitukseensa nähden. Oli myöskin suojeltava -autoa poropeukaloita vastaan. Se ei ollut mikään helppo asia, sillä -bensiinimoottori on koko arkaluontoinen koje, ja kaikennäköisillä -konesepillä on lukemattomia mahdollisuuksia saada aikaan häiriöitä. -Mutta minä koetin päästä sille kannalle, että saatoin sanoa: - -"Kun Ford-auto menee rikki, on syy minun." - -Ensimmäisestä kerrasta alkaen, kun automobiili näkyi kaduilla, oli -minulla selvillä, että siitä oli tuleva tarvekalu. Tämä tuntemus -ja vakaumus se minua johti -- tätä ainoata tarkoitusta varten -- -rakentamaan autoa, joka vastaisi kansan laajain kerrosten tarpeita. -Koko minun pyrkimykseni oli silloin ja on vielä kohdistettu yhden -auton, yhden mallin aikaansaantiin. Vuosi vuodelta on pyrintönäni -ollut ja on yhä parantaminen, hienontaminen ja täydellistäminen -- yhä -halvempaan hintaan. Yleisautolla täytyy olla seuraavat ominaisuudet: - -1. Aineksen on taattava kestävyys käytännössä. Vanadiiniteräs on -lujinta, kovinta ja sitkeintä kaikista teräslajeista. Se muodostaa -vaunujen pohjan ja yläkehän. Se on siihen parasta terästä, mitä on -olemassa, hintaan katsomatta. - -2. Hoidon yksinkertaisuus, sillä kansan enemmistö ei ole mekaanikkoja. - -3. Riittävä voima. - -4. Ehdoton luotettavuus -- autojen erilaisen käytön ja ajoteiden -erilaisen laadun vuoksi. - -5. Keveys. Ford-auton oma paine on tuskin 7,95 naulaa kuutiotuuman -silinterivolyymiä kohti. Se on yksi syy, minkä vuoksi Ford-autot -aina "menevät eteenpäin", milloin ja missä tahansa -- läpi hiekan ja -saven ja loan, läpi lumen ja veden, ylös mäkiä ja poikki peltojen ja -tiettömien tasankojen. - -6. Kontrolli -- niin että kuljettajalla on vauhti aina hallittavanaan, -että hän voi varmana ja tyynenä odottaa jokaista vaaraa, joka kohtaa -kaupunginkatujen tungoksessa tai vaikeakulkuisilla teillä. Fordin -planetaarinen siirto antoi tämän kontrollin ja kuka hyvänsä saattoi -käyttää sitä. Tämä seikka se on synnyttänytkin sananparren: "Fordia voi -ajaa kuka tahansa." Sen voi kääntää ympäri melkein missä tahansa. - -7. Jota raskaampi auto on, sen enemmän polttoainetta ja öljyä -se tarvitsee käyttöön, jota pienempi paino, sen pienemmät ovat -hoitokustannukset. Alussa esitettiin Ford-auton keveyttä moitteena sitä -vastaan. Se puhe on nyt mykistynyt. - -Se tyyppi, johon päädyin, sai nimekseen "T-malli". Jos se näyttäisi -alkavan saada menekkiä, kuten uskoin, aioin pitää sitä ainoana mallina -ja ryhtyä varsinaiseen suurtuotantoon. Sen suurimpana ansiona oli -sen yksinkertaisuus. Siinä oli vain neljä pääosaa: moottori, kehys, -etu- ja taka-akseli. Kaikkiin näihin oli helppo päästä käsiksi ja -ne olivat niin rakennetut, ettei niiden korjaukseen tai korvaukseen -tarvittu mitään erikoista taitavuutta. Uskoin jo silloin, vaikka en -siitä paljoa puhunut, aate kun oli vielä niin uusi, että pitäisi olla -mahdollista saada osat niin yksinkertaisiksi ja halvoiksi, että kallis -käsinkorjaustyö tulisi kokonaan tarpeettomaksi. Osat valmistettaisiin -niin halvalla, että olisi halvempaa ostaa uusia kuin korjata vanhoja. -Niitä olisi saatavissa rautakaupoista niinkuin nauloja ja ruuveja. -Minä katsoin velvollisuudekseni tehdä auton rakenne niin peräti -yksinkertaiseksi, että jokainen saattoi sen ymmärtää. - -Tämä periaate vaikuttaa kumpaankin suuntaan ja on pätevä kaikissa -suhteissa. Jota mutkattomampi esine on, sen helpompi se on tehdä, sen -halvemmalla voi sen myydä ja sitä enemmän sitä siis myöskin voidaan -ostaa. - -Kun teknilliset yksityiskohdat tuskin saattanevat huvittaa suurempaa -lukijakuntaa, en huoli syventyä eri malleihin, joita tein kaikkiaan -kahdeksan, ennenkuin lopullisesti päädyin nykyiseen Ford-vaunuun, -T-malliin. - -Tässä mallissa ei oikeastaan ole ainoatakaan ominaisuutta, jota ei jo -jossakin edellisessä ollut. Jokainen yksityiskohta oli siis täysin -koeteltu käytännössä. Ei tarvinnut siis olla epätiedossa, onnistuisiko -malli. Sen täytyi onnistua. Mitään muuta mahdollisuutta ei ollut, -sillä se ei ollut päivässä tehty. Se sisälsi kaikki, mitä minä silloin -kykenin panemaan autoon, ynnä lisäksi sen aineksen, jota nyt saatoin -saada ensimmäistä kertaa. Me lähetimme T-mallin markkinoille 1908-1909. - -Yhtiö oli silloin viiden vuoden vanha. Alkuperäinen tehdas oli -käsittänyt 0,28 eekkeriä. [1 acre = 40,5 aaria. -- Suom.] Meillä oli -ensimmäisenä vuonna työssä keskimäärin 311 henkeä, rakensimme 1,708 -autoa ja perustimme yhden haaraosaston. Vuonna 1908 oli tehdasalue -laajentunut 2,65 eekkeriin ja me omistimme tehdasrakennuksen. -Työmiehiä oli keskimäärin 1,908. Me rakensimme 6,181 autoa ja meillä -oli neljätoista haaraosastoa. Se oli, niinkuin jo olen sanonut, -eteenpäinmenevä liike. - -Vuosina 1908-1909 jatkoimme R- ja S-mallien, nelisilinteristen -pika-autojen ja maantieautojen valmistamista, jotka ennen olivat olleet -niin suosituita ja joita myytiin 700-750 dollarista. Mutta T-malli -teki niistä pian lopun. Me möimme 10,607 autoa -- suuremman määrän kuin -mikään autotehtailija milloinkaan oli myynyt. Matkailuauton hinta oli -850 dollaria. Kaupunkiautoksi samalle kehälle sovitettuna se maksoi -1,000, maantievaunuksi 825, umpivaunuksi 950 ja kuomuvaunuksi 950 -dollaria. - -Tähän aikaan minulle selveni, että nyt oli uudet periaatteet pantava -toimeen täydellisesti. Ennenkuin olin ilmaissut aikomustani olivat -jälleenmyyjäni, joita saavutetut tulokset kannustivat, uumoilemassa -vielä suurempia kauppoja, jos vain toimittaisin markkinoille useampia -malleja. On omituista, kuinka kohta, kun jollakin tavaralla on -menestystä, heti ajatellaan, että se onnistuisi vielä paremmin, jos -se olisi vain toisenlainen. On olemassa taipumus apinoida eri tyylejä -ja tärvellä hyvä tavara sitä muuttamalla. Jälleenmyyjät vahvensivat -itsepintaisesti näiden lukua. He kuuntelivat noita viittä prosenttia -erikoisostajia, jotka selittivät heille, mitä tahtoivat, ja unohtivat -tykkänään ne yhdeksänkymmentäviisi prosenttia, jotka vain ostivat -nirsoilematta. Ei mikään liike voi menestyä, jollei kiinnitetä -mitä suurinta huomiota valituksiin ja ehdotuksiin. Jos jostakin -viasta huomautetaan, on sitä heti tutkittava, mutta kun huomautus -koskee ainoastaan tyyliä, täytyy ottaa selko, eikö se ehkä ole vain -asianomaisen omakohtainen oikku. Myyjät antavat aina helposti perään -oikuille, sen sijaan että hankkisivat riittävät tiedot kauppaamastaan -tuotteesta ja voisivat selittää oikkuilijalle, että meidän tarjoamamme -täyttää kaikki vaatimukset -- edellyttäen tiettävästikin, että tavara -todella on sellaista. - -Ilman edelläkäypää varoitusta ilmoitin sitten eräänä päivänä 1909, -että me vastedes rakentaisimme vain yhtä mallia, että tämä malli olisi -T-malli, että kaikkien autojen kori tulisi olemaan aivan samanlainen, -ja huomautin vielä: "Jokainen ostaja voi saada autonsa sen väriseksi -kuin haluaa, edellyttämällä että hän haluaa sen mustaksi." - -En voi sanoa kenenkään juuri riemastuneen. Myyjät eivät tietenkään -voineet ymmärtää niitä etuja, minkä yhden ainoan mallin valmistaminen -tuottaisi tehtaalle. Siitä, asian puolesta he eivät välittäneetkään. -He katsoivat, että tuotantomme oli hyvä sellaisena kuin se oli, ja -sangen vakiintunut oli käsitys, että hintojen alennus vahingoittaisi -myyntiä, että hyvää tavaraa haluavat ostajat pelästyisivät eikä heidän -sijalleen saisi toisia ostajia. Käsitys automobiilin merkityksestä ei -silloin vielä ollut selvästi tajuttuna. Auton omistamista pidettiin -vielä ylellisyytenä. Tehtailijat tekivät parhaansa levittääkseen tätä -käsitystä. Muutamat ovelat neropatit keksivät sanan "huviauto" ja juuri -huvipuolta korostettiin ilmoituksissa erikoisesti. Myyjillämme oli -huomautuksiinsa täysi syy ja varsinkin sen jälkeen kun ilmoitin: - -"Aion rakentaa kansan suuren enemmistön auton. Se on oleva kyllin suuri -perhettä varten, mutta myöskin kyllin pieni, jotta yksi henkilö voi -sitä hoitaa ja käsitellä. Se tehdään parhaista aineista, sen rakentavat -parhaat työmiehet, mitä saada voi, ja niin yksinkertaisen kaavan mukaan -kuin nykyinen insinööritaito voi aikaansaada. Mutta sen hinta on oleva -niin alhainen, että jokainen, jolla on kohtalainen vuosipalkka, kykenee -sen hankkimaan ja perheineen nauttimaan muutamien onnellisten tuntien -siunausta Jumalan vapaassa, kauniissa luonnossa." - -Tämä ilmoitus herätti jonkin verran hilpeyttä. Yleinen arvostelu oli: - -"Jos Ford tekee tämän, niin tulee hänen liikkeestään puolessa vuodessa -loppu." - -Yleinen mielipide oli, että hyvää autoa ei voitu rakentaa halpaan -hintaan ja ettei missään tapauksessa kannattanut myydä niin halvalla, -kun ainoastaan varakkaat henkilöt ostivat autoja. Yli kymmenentuhannen -auton myynti 1908-1909 oli saanut minut vakuutetuksi siitä, että -tarvitsimme uuden tehtaan. Meillä oli jo yksi suuri uudenaikainen -tehdas Piquette Streetin varrella. Se oli yhtä hyvä, ehkäpä pikkuista -parempikin kuin mikään muu autotehdas maassamme. Mutta minusta tuntui -mahdottomalta, että se riittäisi tulevia välttämättömiä tarpeita -varten, ja siksipä ostin kuusikymmentä eekkeriä Highland Parkista, -minkä silloin katsottiin olevan kaukana maalla Detroitin ulkopuolella. -Niin suuren maa-alan osto ja suuremman tehtaan rakentamisaie herätti -hämmästystä. Kysyttiin jo: - -"Kuinkahan pian Ford lentää ilmaan?" - -Mene tiedä, kuinka monta kertaa se kysymys sitten on tehty. Sitä on -kysytty vain sen vuoksi, ettei ole voitu käsittää, että periaate se -on pikemminkin kuin henkilö, joka työn tekee, ja periaate on niin -yksinkertainen, että se tuntuu salamyhkäiseltä. - -1909-1910 koroitin hiukkasen hintaa voidakseni maksaa uuden maa-alan -ja rakennukset. Tämä on aivan oikeutettua ja päätyy ostajan eduksi eikä -päinvastoin. Muutama vuosi sitten tein samalla tavalla, tai oikeammin: -silloin jätin tavallisen vuotuisen hinnanalennuksen tekemättä -voidakseni rakentaa River Rougen haaratehtaan. Olisinhan voinut lainata -puuttuvat summat, mutta siitä olisi liikkeelle tullut alituinen taakka, -joka olisi rasittanut kaikkia seuraavia autoja. Kaikkien mallien -hintaa koroitettiin 100 dollaria, lukuunottamatta maantieautoa, jota -koroitettiin vain 75 dollaria, sekä kuomuvaunua ja kaupunkiautoa, -joiden hintoja koroitettiin 150 ja 200 dollaria. Me möimme 18,664 -autoa, ja sitten 1910-1911 alensin -- näin saadun helpotuksen johdosta --- matkailuauton 950 dollarista 780 dollariin ja möin 34,528 autoa. -Tämä on alku säännölliseen autojen hinnan alentamiseen, huolimatta -lisääntyneistä aineskustannuksista ja korkeammista työpalkoistakin. - -Verrattakoon vuotta 1908 vuoteen 1911. Tehdasaluetta lisättiin -2,65 eekkeristä 32 eekkeriin. Työmiesten lukumäärä nousi 1,908:sta -4,110:een ja tuotanto lisääntyi hiukan yli kuudesta tuhannesta lähes -kolmeenkymmeneenviiteen tuhanteen autoon. Työmiesten lukumäärän lisäys -on kuten näkyy paljon pienempi kuin tuotannon. - -Me olimme, niin näytti, miltei yhdessä päivässä siirtyneet -suurtuotantoon. Kuinka se tapahtui? - -Yksinkertaisesti sovelluttamalla välttämätöntä periaatetta. Käyttämällä -järkevästi järjestettyä voimaa ja koneistoa. Pienessä, pimeässä -pajassaan erään syrjäkadun varrella oli muuan vanha mies vuosikausia -vuoleskellut kirvesvarsia. Hän teki ne sopivasta puusta alkeellisilla -työkaluilla. Jokainen varsi mitattiin ja punnittiin huolellisesti. -Niissä ei ollut kahta samanlaista. Taipeen piti tarkoin sopia käteen ja -seurata puunsyiden suuntaa. Aamusta varhain myöhään iltaan ahersi ukko. -Hän valmisti keskimäärin kahdeksan vartta viikossa ja sai puolentoista -dollaria kappaleelta. Usein jäi joitakin varsia menemättä kaupaksi -jonkin epätasaisuuden vuoksi. - -Nykyään voi ostaa paremman kirvesvarren, koneellatehdyn, muutamalla -sentillä. Ne ovat kaikki samanlaisia ja jokainen erikseen erinomainen. -Uudet menetelmät, suuressa mittakaavassa sovellettuina, eivät -ainoastaan ole alentaneet kirvesvarren hintaa mitättömään murto-osaan -entisestä, vaan myöskin sanomattomasti parantaneet tuotetta. - -Näiden samojen menetelmien sovelluttaminen Ford-auton valmistuksessa -alensi hinnan heti alussa ja paransi samalla laadun. Me kehitimme -sanalla sanoen erästä aatetta. Liikkeen ytimenä voi olla joku aate. -Joku keksijä tai älykäs työmies keksii uuden ja paremman tavan -tyydyttää jotakin ihmisten ilmeistä tarvetta; aate havaitaan hyväksi -ja ihmiset haluavat sitä käyttää hyväkseen. Sillä tavoin yksi ainoa -henkilö aatteensa tai keksintönsä kautta antaa ytimen jollekin -liikeyritykselle. Mutta sellaisen yrityksen kehän ja laajuuden -luomisessa ovat osallisia kaikki, joilla on sen kanssa jotakin -tekemistä. Ei kukaan liikemies voi sanoa: "Minä rakensin tämän -liikkeen", jos hän sen rakentamiseen on tarvinnut tuhansien miesten -apua. Se on yhteistuotantoa. Jokainen, joka siinä on toimessa, on -jollakin tavoin sitä auttanut. Tuotteliasta työtä tekemällä he tekevät -ostavalle maailmalle mahdolliseksi alati saada senlaatuiset tarpeensa -tyydytetyksi, joiden tyydyttämistä yritys tarkoittaa, ja sillä tavoin -he kaikki auttavat pitämään pystyssä tehdasta, kauppaliikettä, tavaraa, -joka antaa heille toimeentulon. Sillä tavoin kasvoi meidän yhtiömme, ja -seuraavassa luvussa kerron kuinka se tapahtui. - -Tällävälin oli Fordin-tehdas tullut yleismaailmalliseksi. Meillä -oli haaraosastoja Lontoossa ja Australiassa. Me lähetimme tavaraa -kaikkiin maailman osiin, ja varsinkin Englannissa aloimme olla melkein -yhtä hyvin tunnettuja kuin Amerikassa. Automme saattaminen Englannin -markkinoille kohtasi ensin vaikeuksia sen vuoksi, että amerikkalainen -polkupyörä oli siellä epäonnistunut. Siitä päätettiin, etteivät mitkään -amerikkalaiset kuljetusneuvot soveltuneet Englannin markkinoille. -Kaksi kappaletta A-mallia joutui Englantiin 1903. Sanomalehdet eivät -suostuneet niitä edes mainitsemaan. Automobiiliasiamiehet eivät -tahtoneet kiinnittää niihin yhtään huomiota. Kuiskailtiin aineksen -olevan sitä laatua, että ostaja sai katsoa itseään onnelliseksi, jos -auto kesti kaksi viikkoa. Ensimmäisenä vuonna saatiin myydyksi ehkä -tusina; toisena kenties hiukan enemmän. Ja minä voin sanoa A-mallin -maineeksi, että useimmat niistä ovat vielä, lähes kahdenkymmenen vuoden -kuluttua, käytännössä Englannissa, muodossa tai toisessa. - -Asiamiehemme antoi v. 1905 C-mallimme ottaa osaa Skotlannin -kestävyyskokeisiin. Siihen aikaan olivat nämä kokeet suositumpia -Englannissa kuin nopeuskilpailut. Kenties oli alettu ymmärtää, että -auto ei ollut vain leikkikalu. Skotlantilaiset kokeet käsittivät -yli 800 mailia mäkistä ja hankalaa tietä. Ford tuli perille vain -yhden pakollisen pysäyksen keskeyttämänä. Tämä tulos antoi vauhtia -myynnille Englannissa. Samana vuonna otettiin Fordin taksa-autoja -ensimmäisen kerran käytäntöön Lontoossa. Autot olivat kestäneet kokeen -ja saavuttaneet luottamusta. Brightonista tehtiin uusi huomattava -kestävyyskoe Ford-vaunuilla. Tuloksena oli, että sinä vuonna myytiin -kuusisataa autoa. Vuonna 1911 ajoi Henry Alexander T-mallilla 4,000 -jalkaa korkean Ben Nevis-vuoren huipulle. Sinä vuonna myytiin -Englannissa 14,060 autoa, eikä sittemmin ole huomattu tarpeelliseksi -toimeenpanna mitään näytöksiä. Me avasimme vihdoin oman tehtaan -Manchesterissa; alussa oli se ainoastaan kokoonpanopaja, mutta vuosien -kuluessa olemme ryhtyneet valmistamaan yhä useampia auton-osiakin -paikalla. - - - - -VI luku. - -TUOTANTOTAPAMME. - - -Jos uusi menetelmä säästäisi kymmenen prosenttia aikaa tai lisäisi -työntulosta kymmenellä prosentilla, niin merkitsee sen käyttämättömyys -aina kymmenen prosentin lisämenoa. Jos jonkin henkilön aika maksaa -viisikymmentä senttiä tunnissa, merkitsee kymmenen prosentin säästö -viittä senttiä tunnissa. Jos pilvenpiirtäjän omistaja voisi lisätä -tulojansa kymmenellä prosentilla, maksaisi hän mielellään puolet -lisäyksestä vain saadakseen tietää, millä tapaa. Syynä, että hän -omistaa pilvenpiirtäjän, on, että tiede on osoittanut erinäisten -ainesten määrätyllä tavalla käytettyinä voivan säästää tilaa ja -lisätä vuokratuloja. Kolmikymmenkerroksinen talo ei tarvitse enempää -maata kuin viisikerroksinen. Jos säästetään kymmenen askelta päivässä -kultakin kahdestatoista tuhannesta työapulaisesta, on säästetty -viisikymmentä mailia tuhlattua tarmoa ja hyödytöntä liikkumista. - -Näille periaatteille rakennettiin minun tuotteitteni valmistus. -Käytännöllisesti puhuen ne syntyivät kaikki itsestään. Aluksi koetimme -saada koulutettuja koneenrakentajia. Mikäli tuotanto kasvoi, kävi -selväksi, että oli mahdotonta saada riittävästi metallityöläisiä, mutta -myöskin, että tuotantoon ei välttämättömästi tarvittu koulutettuja -työläisiä, ja tästä kehittyi periaate, jota tuonnempana esitän -perusteellisesti. - -On itsestään selvää, että ihmisten enemmistö ei kykene henkisesti -- -vaikka kykeneekin ruumiillisesti -- hankkimaan itselleen saaliista -toimeentuloa. Toisin sanoen, he eivät kykene omin käsinsä hankkimaan -riittävää määrää niitä välineitä, joita tämä maailma tarvitsee, -kyetäkseen vaihtamaan omaa tuotantoansa niihin välineihin, joita -he itse tarvitsevat. Minä olen kuullut sanottavan, ja minä luulen -itse asiassa sen olevan hyvin tavallisen käsityksen, että me olemme -ottaneet työstä pois ammattitaidon. Sitä emme ole tehneet. Me olemme -tuoneet siihen taitoa. Me olemme lisänneet taitoa suunnitteluun, -liikkeenhoitoon ja työkalujenvalmistukseen nähden, ja tämän taidon -tulokset koituvat ammattitaidottoman työmiehen hyväksi. Tätä selitän -lähemmin tuonnempana. - -Meidän täytyy tajuta ihmisten henkinen varustus erilaiseksi. -Jos jokainen työ tehtaassamme vaatisi ammattitaitoa, ei tehdas -yksinkertaisesti olisi koskaan syntynytkään. Riittävää määrää -ammattitaitoisia miehiä ei olisi voitu kouluttaa sadassa vuodessa. -Miljoona käsin-työskentelevää miestä ei olisi voinut edes lähimainkaan -suorittaa nykyistä päivittäistä tuotantoamme. Ei kukaan olisi pystynyt -johtamaan miljoonaa miestä. Tärkeämpää on, että sitä, minkä nämä -miljoona ammattijohtoa vailla olevaa miestä saisivat aikaan, ei olisi -voitu myydä sellaiseen hintaan, joka vastaisi ostovoimaa. Ja vaikkapa -olisi mahdollista kuvitella sellaisen ihmispaljouden keräämistä ja -heidän johtamistaan ja keskinäistä yhteistoimintaansa, tarvitsee vain -ajatella, minkä pinta-alan se vaatisi! Kuinka monen työmiehen aika -menisi, ei tuotantoon, vaan ainoastaan sen puolivalmiin tuotteen -kuljettamiseen paikasta paikkaan, mitä toiset ovat tehneet! Minä en -ymmärrä, kuinka sellaisissa oloissa olisi ollut mahdollista maksaa -työmiehille enempää kuin kymmenen tai kaksikymmentä senttiä päivässä --- sillä eihän tietenkään työnantaja palkkoja maksa. Hän vain välittää -rahat. Valmis tavara se on, joka palkat maksaa, ja työnjohto järjestää -tuotannon siten, että valmis tavara voi maksaa palkat. - -Taloudellisemmat tuotantomenetelmät eivät alkaneet aivan yhtä haavaa. -Ne alkoivat vähitellen -- aivan niinkuin me vähitellen aloimme itse -tehdä koneittemme osat. T-mallinen moottori oli ensimmäinen, jonka -me teimme itse. Suuret säästöt alkoivat vaunujen kokoonpanosta ja -ulotettiin sitten toisille osastoille, niin että -- vaikka meillä -nyttemmin on ammattitaitoisia mekaanikkoja joukoittain, -- he eivät -lainkaan valmista automobiileja; he tekevät vain toisille helpoksi -valmistaa niitä. Ammattitaitoisia työmiehistämme ovat työkalusepät, -koettelijat, koneenrakentajat ja mallintekijät. He ovat niin eteviä -kuin kukaan ylimalkaan voi olla tässä maailmassa -- todellakin niin, -eteviä, että heidän kykyänsä ei saa tuhlata teettämällä heillä -sellaista, minkä heidän keksimänsä koneet voivat tehdä paremmin. -Työläisten pääjoukko tulee meille ammattitaidottomana; he oppivat -työnsä parissa tunnissa; tai parissa päivässä. Elleivät he opi sitä -tässä ajassa, ei heistä tule koskaan olemaan meille hyötyä. Monet -heistä ovat ulkomaalaisia, eikä heiltä, ennenkuin heidät otetaan -työhön, vaadita muuta, kuin että he työllään näyttävät kykenevänsä -maksamaan yleiskustannukset siitä tilasta, jonka he verstaan lattialla -ottavat. Heidän ei tarvitse olla ruumiillisesti voimakkaita. Meillä -on töitä, jotka vaativat suurta ruumiillista voimaa -- mutta ne ovat -ripeästi vähenemässä; meillä on toisia töitä, jotka eivät vaadi -lainkaan voimaa -- töitä, jotka ruumiinvoiman kannalta voisi suorittaa -vaikka kolmivuotias lapsi. - -Perusteellisesti kuvaamatta teknillisiä menetelmiä ei voi selittää -valmistusten koko kehitystä askel askelelta ja siinä järjestyksessä, -missä kaikki tapahtui. En luule sen olevan yleensäkään mahdollista, -sillä melkein joka päivä tulee jotakin uutta lisää, eikä kellään -voi olla selkoa kaikesta. Ottakaamme umpimähkään esimerkiksi -moniaita muutoksia. Niistä voi saada käsityksen ei ainoastaan siitä, -mitä tulee tapahtumaan, kun tämä maailma on saatu järjelliselle -tuotantoperustalle, vaan myöskin siitä, kuinka paljon enemmän me -maksamme tavaroista kuin tarvitsisi, ja kuinka paljoa pienemmät palkat -ovat kuin niiden pitäisi olla, ja kuinka suuri ala vielä on tutkimatta. -Ford-yhtiö on vasta päässyt vain pienen matkan alkutaipaletta. - -Ford-autossa on noin viisituhatta eri osaa -- ruuvit, mutterit ja -kaikki muut mukaanlaskien. Muutamat näistä osista ovat jokseenkin -tilavia, kun taas toiset ovat miltei kellon koneosien kokoisia. Ensi -aikoina me yksinkertaisesti ryhdyimme panemaan konetta kokoon yhdellä -kohtaa lattialla, ja työmiehemme toivat sinne eri osat sitä mukaa kuin -niitä tarvittiin, aivan samoin kuin taloa rakennettaessa. Kun aloimme -valmistaa eri osia, oli luonnollistakin, että sitä varten määrättiin -erityinen osasto tehtaasta, mutta tavallisesti suoritti yksi työmies -kaiken sen työn, mikä tarvittiin yhden yksityisen osan valmistamiseen. -Tuotannon nopea kasvaminen pani väkisinkin ajattelemaan, miten -työmiehet estettäisiin menemästä toistensa tielle. Ilman johtoa oleva -työmies kuluttaa ajastaan ainesten ja työkalujen kuljettamiseen enemmän -kuin työntekoon; hän saa pienen palkan, koska kävelyurheilu ei ole -mikään hyvinpalkattu ammatti. - -Ensimmäinen edistys kokoonpanon alalla tapahtui, kun aloimme viedä -työtä miesten luo, sen sijaan että miehet tulivat työn luo. Meillä -on nyt kaksi johtavaa periaatetta kaikessa työssä: että kenenkään -ei tarvitse astua askeltakaan, jos se on mahdollista välttää, ja -että kenenkään ei koskaan tarvitse kumartua alas jotakin ottamaan. -Kokoonpanon periaatteet ovat seuraavat: - -1. Sijoita työkalut ja työmiehet niin, että työn kestäessä jokainen sen -osa valmistettaessa liikkuu mahdollisimman pienen matkan. - -2. Käytä liikkuvia liukuhihnoja tai muita kuljetuslaitteita, jotta -työmies saadessaan työnsä valmiiksi aina voi jättää tuotteensa samaan -paikkaan -- minkä aina täytyy olla sellainen, joka on mukavimmin hänen -ulottuvillaan ja käytä mikäli mahdollista esineiden omaa painoa niiden -siirtämiseksi seuraavalle työmiehelle edelleenkäsittelyä varten. - -3. Käytä kokoonpanevia liukuhihnoja, joita myöten kokoonpantavat -koneosat voidaan jättää sopivien ulottumien päähän. - -Kouraantuntuva tulos näiden periaatteiden noudattamisesta on, että -työmiehen ajattelemispakkoa rajoitetaan ja hänen liikkeensä supistetaan -vähimpään mahdolliseen. Hän tekee miltei yksinomaan vain yhtä ainoata -asiaa yhdellä ainoalla kädenotteella. - -Vaunukorin kokoonpano on ei-mekaanikon mielestä mielenkiintoisin ja -kaiketi tunnetuin kaikista meidän työtavoistamme, ja yhteen aikaan se -olikin kerrassaan tärkeä toimitus. Nyt me kuljetamme osat annoksittain -kokoonpantaviksi. - -Huhtikuun alussa 1913 ryhdyimme ensimmäisiin kokeisiimme -kokoonpanevilla liukuhihnoilla. Me koettelimme aluksi magneetin -sijoittamista siirtopyörään. Me koetamme ensin kaikkea pienessä -mittakaavassa -- me poistamme kaiken vanhan niin pian kuin olemme -keksineet paremman tavan, mutta meidän täytyy ehdottoman varmasti -tietää, että uusi tapa on parempi kuin vanha, ennenkuin ryhdymme -mihinkään muutokseen. - -Tämä oli luullakseni ensimmäinen liikkuva kokoonpanohihna, mitä -milloinkaan on käytetty. Aate johtui ylipäänsä niistä katon rajassa -kulkevista vaunuista, joita Chicagon teurastamoissa käytetään -eläinruhojen käsittelyssä ja paloittelussa. Me olimme ennen -suorittaneet magneetin kiinnittämisen siirtopyörään tavallisen -menetelmän mukaan. Työmies, joka suoritti koko työn, voi saada -valmiiksi viisineljättä tai neljäkymmentä kappaletta yhdeksäntuntisen -työpäivän kuluessa s.o. hän käytti noin kaksikymmentä minuuttia yhteen -kokoonpanoon. Mitä hän yksin oli tehnyt, jaettiin nyt yhdeksäänkolmatta -temppuun; tämä vähensi ajan kolmeentoista minuuttiin kymmeneen -sekuntiin. Sitten kohotimme hihnaa kahdeksan tuumaa -- se oli vuonna -1914 -- ja saimme ajan supistetuksi seitsemään minuuttiin. Lisäkokeet -alensivat sitten ajan viiteen minuuttiin. Lyhyesti sanoen tulos oli -seuraava: järkiperäisen harkinnan avulla on nyt päästy siihen, että -yksi mies kykenee suorittamaan hiukan enemmänkin kuin neljä miestä vain -muutama vuosi sitten. Tämä kokemus vahvisti kokoonpanomenetelmämme -tehokkuutta, ja me käytämme sitä nyt kaikkialla. Moottorin kokoonpano, -jonka ennen suoritti yksi ainoa mies, on nyt jaettu neljänyhdeksättä -eri työmiehen kesken, jotka suorittavat saman työn kuin ennen -kolminkertainen määrä miehiä. Ennen pitkää koettelimme suunnitelmaamme -vaununalustan kokoonpanoon. - -Paras tulos, minkä siihen saakka olimme saavuttaneet vaununalustan -kokoonpanossa, oli kaksitoista tuntia kahdeksankolmatta minuuttia -keskimäärin alustaa kohti. Me kokeilimme vetämällä alustaa köysillä -ja vipusimilla pitkin kahdensadan viidenkymmenen jalan pituista -hihnaa. Kuusi monttööriä (kokoonpanijaa) kulki alustan rinnalla -poimien pikkuosat kasoista, jotka oli sijoitettu pitkin hihnaa. Tämä -yksinkertainen koe vähensi ajan viiteen tuntiin viiteenkymmeneen -minuuttiin alustaa kohti. Alkupuolella vuotta 1914 kohotimme -kokoonpanohihnaa. Me käytimme "miehenkorkeudella"-työskentelyn -menetelmää; meillä oli hihna, joka oli kuudenkolmatta ja -kolmenneljännes tuuman korkeudella permannosta, ja toinen -neljänkolmatta ja puolen tuuman korkeudella -- ottaen huomioon -miesten eri pituuden. Järjestely vyötäryskorkeuteen ja vieläkin -laajempi työnjako siten, että kullakin miehellä oli vähemmän liikkeitä -tehtävänä, supisti työajan yhteen tuntiin kolmeenneljättä minuuttiin -alustaa kohti. Vain alusta kokoonpantiin silloin kokoonpanohihnalla. -Päällys asetettiin vaunuun "John-R.-kadulla" sillä kuuluisalla kadulla, -joka kulkee läpi Highland Park-tehtaittemme. Nyt kokoonpannaan koko -vaunu liikkuvilla kokoonpanohihnoilla. - -Ei kuitenkaan saa luulla, että kaikki tämä aikaansaatiin yhtä -pian kuin se on sanottu. Liikkuvan työn nopeus oli huolellisesti -tutkittava; siirtopyörän magneettia varten oli hihnan vauhti meillä -ensin kuusikymmentä tuumaa minuutissa. Se oli liian paljon. Sitten -koettelimme kahdeksaatoista tuumaa minuutissa. Se oli liian vähän. -Lopulta päädyimme viiteen viidettä tuumaan minuutissa. Meidän -aatteenamme on, että työmiestä ei saa hoputtaa työssään -- hänellä -täytyy olla jokainen välttämätön sekunti, mutta ei ainoatakaan -tarpeetonta. Me olemme kokeilun kautta määränneet kuhunkin kokoonpanoon -menevän ajan, sillä alustan kokoonpanossa saavutettu menestys sai -meidät vähitellen luopumaan kaikista edellisistä valmistustavoistamme -ja suorittamaan kaiken kokoonpanon mekaanisesti liukuvilla hihnoilla. -Se hihna esim., jota käytetään alustan kokoonpanoon, liukuu -satayhdeksänyhdeksättä tuumaa minuutissa. Alustan kokoonpanossa on -viisiviidettä eri toimitusta. Ensimmäiset työmiehet kiinnittävät neljä -likasuojusta; moottori tulee kymmenentenä toimituksena ja niin edespäin -kohta kohdalta. Muutamat työmiehet suorittavat vain yhden tai kaksi -pientä käsiliikettä; toisilla on enemmän tekemistä. Se työmies, joka -asettaa paikalleen ruuvin, ei pane siihen mutteria; se joka sijoittaa -mutterin, ei kierrä sitä kiinni -- se on lopullisesti kiinni ehkä -vasta usean tempun jälkeen. Toimitusnumerolla 34 saa uusi moottori -bensiininsä; se on sitä ennen saanut voitelunsa; toimitusnumerolla -44 täytetään radiaattori vedellä ja numerolla 45 ajaa vaunu ulos -John-R.-kadulle. - -Pääasiassa samat aatteet ovat tulleet käytäntöön moottoria -kokoonpantaessa. Lokakuussa 1913 tarvittiin yhdeksän tunnin -neljänkuudetta minuutin työ moottorin kokoonpanoon; kuusi kuukautta -myöhemmin oli liikkuvaa kokoonpanomenetelmää käyttämällä tämä -aika supistettu viiteen tuntiin kuuteenkuudetta minuuttiin. -Jokainen erikoisosa työstä tehtaissa liikkuu; se voi liikkua -hakasissa ylhäälläkulkevista siirtoketjuista, jotka tuovat esineitä -kokoonpantaviksi tarkoin siinä järjestyksessä, missä niitä tarvitaan; -se voi kulkea liikkuvalla alustalla tai liukua omalla painollansa; -pääasia on, että ihmiset eivät nosta tai työnnä mitään, itse ainesta -lukuunottamatta. Ainekset tuodaan sisään pienillä vaunuilla tai -rattailla, joita pienoiskokoiset Ford-moottorit panevat liikkeeseen ja -jotka ovat kyllin liikkuvaisia ja vikkeliä voidakseen tulla sisään tai -ulos mistä sivukäytävästä vain tarvis vaatii. Ei kellään työmiehellä -ole mitään tekemistä minkään esineen siirtämisessä tai nostamisessa. -Kaikki semmoinen kuuluu eri osastolle -- siirto-osastolle. - -Me aloitimme kokoonpanemalla auton yhdessä ainoassa tehtaassa. Sitten, -sitä mukaa kuin aloimme valmistaa koneosia, ryhdyimme jakamaan työtä, -niin että kukin osasto tekisi vain yhtä työtä. Tehtaan nykyisen -järjestelyn mukaan tekee kukin osasto vain yhtä koneosaa tai panee -kokoon yhden koneosan. Kukin osasto on erikseen pikkutehdas. Koneosa -tulee sinne raaka-aineena tai valurautana, kulkee läpi määrättyjen -koneiden ja lämpökäsittelyiden tai muun, mitä tarvitaan, ja lähtee -osastosta valmiissa kunnossa. Vain siirtelyhelpoitusten vuoksi olivat -osastoi sijoitetut yhteen rykelmään, kun aloimme valmistuksen. Minä -en tiennyt, että niin pitkällemenevää työnjakoa voitaisiin tehdä; -mutta sitä mukaa kuin tuotantomme kasvoi, siirryimme itse asiassa -automobiilien teosta niiden osien tekoon. Sitten huomasimme tehneemme -vielä uuden keksinnön -- sen nimittäin, ettei läheskään kaikkia -koneosia tarvinnut valmistaa samassa tehtaassa. Kun aloimme itse -valmistaa niitä, pidimme yksinkertaisesti selviönä, että ne kaikki -piti tehdä samassa tehtaassa -- että koko auton valmistustyön muka -piti olla saman katon alla. Minä olen nyt tullut toiseen käsitykseen. -Kun rakennamme erinäisiä uusia suuria tehtaita, tapahtuu se vain -siksi, että yhden ainoan koneosan valmistuksen täytyy tapahtua niin -suunnattomassa mittakaavassa, että se vaatii suurta tilaa. Minä toivon, -että suuri Highland Park-laitos piankin joutuu valmistamaan vain yhtä -tai kahta esinettä. Valaminen on jo viety pois sieltä ja siirretty -River Rougen laitoksiin. Nyt olemme siis menossa takaisin alkuperäiseen -lähtökohtaamme -- vain sillä poikkeuksella, että me sen sijaan, että -ostaisimme koneosat muualta, alamme valmistaa niitä omissa tehtaissamme -muualla. - -Tästä kehityksestä on äärimmäisen suuria seurauksia, sillä se -merkitsee, kuten tuonnempana tulen laajemmin esittämään, että -suurituotantoista ja työnjakoa pitkälle kehittänyttä teollisuutta ei -enää ole tarvis keskittää suuriin laitoksiin kaikkine siirtelyä ja -tilaa koskevine hankaluuksineen, joita tällaisissa laitoksissa syntyy. -Tuhannen tai viisisataa miestä pitäisi riittää yhteen tehtaaseen; -silloin ei olisi mitään pulmaa siitä, miten he pääsevät työhön tai -työstä pois; ei olisi liikatäysiä asumuksia tai muuta luonnotonta -elämäntapaa, mikä johtuu asuntopulasta, jonka täytyy syntyä, jos -työmiesten on asuttava kohtuullisen lähellä hyvin suurta laitosta. - -Highland Parkissa on nyt viisisataa osastoa. Laitoksessamme Piquettessä -oli meillä ainoastaan kahdeksantoista osastoa, ja Highland Parkissa oli -meillä niitä ennen vain viisikymmentä. Tämä osoittaa, kuinka pitkälle -olemme päässeet koneosien rakentamisessa. - -Tuskin viikkoakaan kuluu, ilman että jonkinlaista parannusta syntyy -koneissa tai työtavassa, ja joskus tapahtuu tämä vastoin sitä, mitä -tavallisesti sanotaan "parhaaksi verstasmenetelmäksi". Minä muistan, -että eräs konetehtailla kerran kutsuttiin neuvottelemaan erään koneen -rakentamisesta. Yksityiskohtaisessa selityksessä lausuttiin, että -tuotannon pitäisi olla kaksisataa tunnissa. - -"Tämä on erehdys", sanoi tehtailija, "te tarkoitatte kaksisataa -päivässä -- eihän mitään konetta voi saada tekemään kahtasataa -tunnissa." - -Lähetettiin noutamaan insinööriä, joka oli tehnyt koneen piirustukset, -ja hänelle huomautettiin tätä lukumäärää. - -"Kyllä se on oikea", hän sanoi. - -"Se on mahdotonta", sanoi tehtailija vakuuttavasti. "Ei mikään kone -maailmassa voi tehdä sitä -- se on mahdottomuus." - -"Mikä mahdottomuus?" vastasi insinööri; "jos tahdotte tulla -päärakennukseen, niin saatte nähdä koneen, joka sen tekee; me -rakensimme yhden nähdäksemme käykö se, ja haluamme nyt saada useampia." - -Tehdas ei pidä luetteloa kokeista. Työnjohtajat ja mestarit muistavat, -mitä on tehty. Jos jotakin menetelmää on kerran koeteltu ja siinä -epäonnistuttu, muistaa joku sen -- mutta minä en pidä erin tärkeänä -että muistetaan, mitä joku toinen on ennen yrittänyt tehdä, sillä -silloin saisimme piankin aivan liian paljon sellaista, jota ei voitaisi -tehdä. Tämä on yksi laajojen luetteloiden haittoja. Jos kaikki -erehdykset pannaan kirjaan, saadaan viimein luettelo, joka osoittaa, -ettei ole enää mitään yrittämistä -- vaikka ei ollenkaan ole sanottu, -että jos yksi mies on jossakin kokeessa epäonnistunut, toinen ei voisi -onnistua. - -Meille sanottiin, ettemme voisi valaa harkkorautaa -kiertoketju-menettelymme mukaan, ja meillä olisi luullakseni isohko -sarja epäonnistuneita kokeita muistiinpantavana. Me valamme kuitenkin -siten nyt. Se mies, joka meille työn teki, joko ei tuntenut edellisiä -kokeita tai ei niistä välittänyt. Niinikään sanottiin meille, että -oli mahdotonta antaa raudan mennä suoraan masuunista valumuottiin. -Tavallinen menetelmä on, että raudasta ensin tehdään harkkoja, annetaan -niiden levätä joku aika ja sulatetaan ne sitten uudelleen valamista -varten. River Rouge-tehtaassa me kuitenkin valamme suoraan uuneista, -jotka täytetään masuuneista. Epäonnistuneiden kokeiden luettelo -- -varsinkin jos se on arvovaltainen ja pätevä -- estää sitäpaitsi nuorta -miestä kokeilemasta. Monen parhaan tuloksemme olemme saavuttaneet -antamalla hullujen juosta, missä enkelit eivät uskaltaisi kävellä. - -Ei kukaan meidän miehistämme ole "asiantuntija". Me olemme sen pahempi -nähneet tarpeelliseksi päästä eroon miehestä, niin pian kuin tämä -luulee olevansa asiantuntija -- koska ei kukaan, joka todella taitaa -työnsä, koskaan pidä itseänsä asiantuntijana. Mies, joka taitaa -työnsä, näkee niin paljon enemmän tekemistä kuin hän on tehnyt, että -hän aina pyrkii eteenpäin eikä koskaan jouda ajattelemaan sitä, -kuinka pystyvä ja taitava hän on. Alituinen eteenpäin ajatteleminen, -alituinen ajattelu koettaa tehdä enemmän, aikaansaa mielentilan, jolle -mikään ei ole mahdotonta. Siitä hetkestä, kun joku luulee olevansa -"asiantuntija", käy sangen moni asia mahdottomaksi. - -Minä en tunnusta olevan mitään mahdottomuuksia. En voi myöntää, -että kukaan tietää tarpeeksi mistään tämän maan päällä voidakseen -sanoa, mikä on ja mikä ei ole mahdollista. Oikeanlaatuisen -kokemuksen, oikeanlaatuisen teknillisen taidon tulisi avartaa -henkistä laajanäköisyyttä ja rajoittaa sellaisten asiain lukua, -jotka ovat mahdottomia. Onnettomuudeksi ei näin ole laita. Useimmat -teknilliset taitajat ja useimmat n.s. kokemuksia tehneet muistavat -entisiä epäonnistuneita yrityksiä ja sen sijaan, että arvioivat näitä -epäonnistumisia niiden arvon mukaan, pitävät niitä auttamattomina -edistyksen esteinä. Jos joku, joka luulee olevansa auktoriteetti, sanoo -että tätä tai tuota ei voida tehdä, on heti joukko ajattelemattomia -kuorossa matkimassa: "Sitä ei voida tehdä". - -Ottakaamme esim. valanta. Valanta on aina ollut tuhlaava toimitus ja se -on niin vanhaa perua, että sille on kertynyt varasto monia perimyksiä, -jotka tekevät sangen vaikeaksi ryhtyä minkäänlaisiin parannuksiin. -Luulenpa, että joku asiantuntija valannan alalla olisi sanonut --- ennenkuin me aloimme kokeilumme -- että se, joka sanoi saattavansa -suuresti supistaa kustannuksia puolen vuoden sisään, sillä julistaisi -itsensä huijarien kirjoihin. - -Meidän valimomme oli jokseenkin samanlainen kuin kaikki muut valimot. -Kun valoimme ensimmäiset T-mallin silinterit vuonna 1910, tehtiin -valimossa kaikki käsin; lapioita ja työntökärryjä oli ylenmäärin. -Työ oli silloin joko ammattitaidollista tai tavallista; meillä oli -valajia ja työmiehiä. Nyt on meillä noin viisi prosenttia täysin -ammattitaitoisia valajia ja muovailijoita, mutta muut yhdeksänkymmentä -viisi prosenttia eivät ole ammattitaitoisia -- tai, lausuaksemme asian -tarkemmin, heidän täytyy olla taitavia yhdessä ainoassa otteessa, -jonka tuhminkin voi oppia kahdessa päivässä. Valaminen suoritetaan -kokonaan koneella. Jokaisella koneosalla, joka on valettava, on oma -valutelineensä tai useampia sikäli kuin tuotantosuunnitelma vaatii. -Tämän telineen koneisto on sovitettu yhtä valausta varten; sen kautta -jokainen siihen osaaottava työmies tekee vain yhden toimituksen, joka -on aina sama. Telineeseen kuuluu miehen päätä korkeammalla kulkeva -poikkiparru, johon välimatkojen päähän on ripustettu pieniä kannattimia -valumuotteja varten. Menemättä teknillisiin yksityiskohtiin voin -mainita, että valumuottien ja mallien valmistus ja jälkimmäisten -pakkaus toimitetaan telineellä liikkuvalla työllä. Metalli kaadetaan -sisään toisella paikalla sitä mukaa kuin työ liikkuu, ja sillä hetkellä -kun muotti, johon metalli on kaadettu, saapuu päätekohtaan, on se -kylliksi jäähtynyt alkaakseen automaattisen vaelluksensa puhdistusta, -viimeistelyä ja kokoonpanoa kohti. Ja teline liikuttaa uutta kuormaa. - -Ottakaamme esimerkiksi kehitys männän ja männänvarren kokoonpanosta. -Vanhoissakin oloissa vei tämä aikaa vain kolme minuuttia, jostahan -ei tuntunut kannattavan karsia. Oli kaikkiaan kaksi penkkiä ja -kahdeksankolmatta työmiestä; nämä panivat kokoon sataviisikahdeksatta -mäntää ja männänvartta yhdeksäntuntisen työpäivän kuluessa -- mikä -vastaa kolmea minuuttia ja viittä sekuntia kutakin kohti. Mitään -tarkastusta ei tapahtunut, ja moni mäntä ja männän varsi palasi -takaisin moottorin kokoonpanohihnoilta puutteellisuuden vuoksi. Se on -hyvin yksinkertaista työtä. Työmies otti pois tapin männästä, rasvasi -sen, pani kokoon männän ja männänvarren, pisti sisään männänvarren -pään, kiristi yhtä ja hellitti toista ruuvia. Siinä kaikki. Esimies ei -käsittänyt, miksi sen piti viedä niin pitkä aika kuin kolme minuuttia. -Hän eritteli liikkeet sekuntikello kädessä. Hän havaitsi, että neljä -tuntia yhdeksäntuntisesta työpäivästä käytettiin kävelemiseen. -Monttööri ei liikkunut paikaltaan, mutta hänen täytyi muutella -jalkojansa kootakseen aineksensa ja siirtääkseen valmiin työn syrjään. -Koko työssä suoritti kukin mies kuusi kädenotetta. Esimies teki uuden -suunnitelman; hän jakoi työn kolmeen osastoon: sijoitti siirtohihnan -penkin yläpuolelle ja kolme työmiestä sen kummallekin puolelle sekä -yhden tarkastusmiehen päähän. Sen sijaan että yksi mies olisi tehnyt -koko työn, teki hän nyt vain kolmannen osan siitä -- tai niin paljon -kuin taisi tehdä siirtelemättä jalkojaan. Työkuntaa vähennettiin -kahdeksastakolmatta neljääntoista työmieheen. Vanha, kahdeksankolmatta -työmiehen saavutus oli sataviisikahdeksatta kokoonpanoa päivässä. Nyt -saa seitsemän työmiestä valmiiksi kaksi tuhatta kuusisataa kahdeksassa -tunnissa. Ei tarvitse huomauttaa, mitä siinä säästetään. - -Kokoonpannun taka-akselin maalaus antoi kerran aihetta huoliin. Oli -tapana upottaa se käsin emaljivärisäiliöön. Se vaati monta otetta -ja kahden miehen työn. Nyt tekee yksi mies kaiken tämän erityisellä -koneella, joka on piirustettu ja rakennettu tehtaassa. Työmies -ripustaa yksinkertaisesti valmiin akselin liikkuvaan ketjuun, joka -nostaa sen värisäiliön päälle, kaksi vipusinta painaa sitten; tupen -akselinnapoihin, värisäiliö kohoaa kuusi jalkaa, akseli peittyy täten -kokonaan väriin, säiliö palaa entiselle paikalleen ja akseli siirtyy -kuivausuuniin. Koko tämä otesarja vie nyt täsmälleen kolmetoista -sekuntia. - -Radiaattorin valmistus on sangen mutkallinen juttu ja sen juottaminen -vaati ammattitaitoa. Radiaattorissa on yhdeksänkymmentäviisi putkea. -Näiden putkien yhteensovittaminen ja juottaminen käsin on vaivaloinen -työ, joka vaatii sekä taitoa että kärsivällisyyttä. Nyt tehdään kaikki -koneella, joka voi valmistaa kaksitoista sataa radiaattorinosaa -kahdeksassa tunnissa; sitten juotetaan ne yhteen siten, että -siirtohihna kuljettaa ne erään uunin läpi. Ei tarvita mitään -juottosepäntyötä eikä ammattitaitoa. - -Kampikammio liitettiin kokoon pneumaattisilla mittaus vasaroilla, -joiden katsottiin saavuttaneen täydellisyyden huipun. Siinä tarvittiin -kuusi miestä vasaran kimpussa ja kuusi pitelemässä kammioita, ja -toimitus piti hirvittävää melua. Nyttemmin tapahtuu tämä työ sitä -varten rakennetussa automaattisessa puristimessa, jota yksi mies voi -hoitaa, ja työtulos on viittä kertaa suurempi kuin mitä nuo kaksitoista -miestä voivat aikaansaada. - -Piquette-tehtaassa oli silinterin valauksen ennen kuljettava -neljätuhatta jalkaa ennenkuin se oli valmis; nyt vain hiukan yli -kolmesataa. - -Aineksia ei lainkaan liikutella käsin. Ainuttakaan työtä ei suoriteta -käsin. Jos kone voidaan tehdä automaattiseksi, niin se tehdään -sellaiseksi. Ainoassakaan työssä me emme koskaan luovu siltä kannalta, -että se on tehtävä parhaalla ja halvimmalla tavalla. Ainoastaan noin -kymmenen prosenttia työkoneistamme on erikoiskoneita; muut ovat -tavallisia koneita, vain erikoiseen tehtäväänsä sovellutettuja. Ja -ne ovat sijoitetut melkein vieretysten. Meillä on useampia koneita -jokaista permantopinnan neliöjalkaa kohti kuin millään muulla tehtaalla -maailmassa -- sillä jokainen jalka käyttämätöntä tilaa tietää tappiota. -Me emme suvaitse sellaista tuhlausta. Ja kuitenkin on niin paljon -tilaa kuin tarvitaan -- kellään ei ole liikaa tilaa eikä kellään -liian vähän. Työtoimitusten jakaminen yhä enemmän ja enemmän ja työn -liikkeessä pitäminen -- siinä on tuotannon salaisuus. Mutta täytyy -myöskin muistaa, että kaikki koneosat ovat suunnitellut sellaisiksi, -että ne voidaan valmistaa yksinkertaisimmalla tavalla. Entä säästö? -Vaikka vertaus ei ole aivan kohtuullinen, hämmästyttää se kuitenkin. -Jos me nykyiseen tuotantoomme käyttäisimme samaa työmiesmäärää autoa -kohti kuin aloittaessamme 1903 -- ja silloin käytettiin näitä työmiehiä -yksinomaan kokoonpanoon -- tarvitsisimme nyt yli kahdensadantuhannen -miehen työvoiman. Meillä ei ole täyttä viittäkymmentätuhatta -työmiestä autotuotannossamme, kun tämä korkeimmillaan ollen nousee -neljääntuhanteen autoon päivässä! - - - - -VII luku. - -KONEET JA MIEHET. - - -Kun niin suuri ihmispaljous kootaan yhteen työhön, tulee kaikkein -kovimmaksi urakaksi vastustaa liian pitkälle menevää järjestelyä -ja siitä johtuvaa virallista muodollisuuskiihkoa. Minun mielestäni -on tuskin sen vaarallisempaa ominaisuutta kuin se, että jollakin -sanotaan olevan erikoinen "järjestelynero". Sen tuloksena tavallisesti -on jonkinlainen iso kartta, jossa kuten perheen "sukupuussa" -havainnollisesti näytetään virka-asemain haarautuminen. Puu on täynnä -kauniita pyöreitä marjoja, ja jokainen marja kantaa miehen tai viraston -nimeä. Jokaisen miehen nimen kohdalle on merkitty hänen virka-arvonsa -ja -velvollisuutensa, joiden ulottuvaisuus on tarkoin rajoitettu hänen -marjansa ympäryskehän laajuudella. - -Jos pikku pomo tahtoo sanoa jotakin tehtaanjohtajalle, täytyy hänen -esittää asiansa työkuntansa esimiehen, työmestarin, osastopäällikön -ja kaikkien apulaisjohtajien välityksellä, ennenkuin se aikanaan -tulee tehtaanjohtajan tietoon. Luultavasti kuuluu sinä ajankohtana se -asia, mistä hän halusi puhua, jo menneisyyteen. Vie lähimain kuusi -viikkoa, kunnes kartan vasemmassa alanurkassa olevassa marjassa istuvan -tavallisen työmiehen sana saapuu niille yksinäisille kukkuloille, -missä yhtiönjohtaja tai hallinnon puheenjohtaja oleilee, ja jos se -ylimalkaan milloinkaan tulee näiden korkeiden herrain kuuluville, on -se ehtinyt saada mukaansa kokonaisen pinkan arvosteluita, ehdotuksia -ja muistutuksia. Hyvin harva asia joutuu koskaan "virallisesti -harkittavaksi", ennenkuin kauan sen jälkeen kuin tosi tarve olisi -vaatinut. Vastuullinen asia pohditaan edes ja takaisin, ja kaikkea -omakohtaista edesvastuuta vältetään -- sen vetelän ajatuksen mukaan, -että kaksi päätä ajattelee paremmin kuin yksi. - -Minun mielestäni ei liiketoimi kuitenkaan ole mikään kone. Se -on sikermä ihmisiä, jotka on koottu yhteen tekemään työtä eikä -kirjoittamaan kirjeitä toisilleen. Ei ole välttämätöntä, että yksi -osasto tietää, mitä toinen osasto tekee. Jos mies hoitaa työtänsä, -ei hänellä ole aikaa askarrella toisen työn kanssa. Niiden asia, -jotka suunnittelevat koko työn, on katsoa, että kaikkien osastojen -työ käy hyvin yhteen samaa päämäärää kohti. Ei ole tarpeellista pitää -neuvottelukokouksia aikaansaadakseen hyvää yhteistyötä yksityisten -työntekijäin tai osastojen kesken. Ei ole välttämätöntä, että ihmiset -rakastavat toisiaan, kyetäkseen työskentelemään yhdessä. Liika määrä -hyvää kumppanuutta voi itse teossa olla hyvin haitallista, sillä se -voi johtaa siihen, että toinen koettaa peitellä toisen vikoja. Tämä on -vahingoksi molemmille. - -Kun ollaan työssä, niin on oltava työssä. Kun ollaan vapaana, niin on -oltava vapaana. On turhaa yrittää sekoittaa yhteen näitä kahta asiaa. -Pääasiana tulee olla, että saa työnsä tehdyksi ja saa siitä maksun. Kun -työ on tehty, voi ajatella vapaa-ajan huvituksia, mutta ei ennen. Ja -senvuoksi Fordin tehtaissa ja laitoksissa ei ole ainoatakaan järjestöä, -ei mitään erikoisia velvollisuuksia kuulu mihinkään erikoisasemaan, -ei minkäänlaista arvoasteikkoa ja arvovaltaisuutta, sangen vähän on -virkanimityksiä eikä lainkaan neuvottelukokouksia. Meillä on vain -sen verran kirjanpitotyötä kuin on ihan välttämätöntä, ei mitään -monimutkaista tilastoaherrusta eikä siis mitään virkahenkisyyttä. -Kaikkien määräysten tulee olla kirjallisia. Se on yksi sääntöjämme. -Se riippuu yksinomaan siitä tosiasiasta, että itsekunkin tulee -olla vastuussa antamistaan ohjeista; kun ne ovat kirjallisia, ei -kukaan voi yrittääkään päästä vastuusta. Ainoa syy, minkä vuoksi -meillä on paremmat konttorihuoneustot hallintorakennuksessa kuin -tehtaissa, on se, että konttorihenkilökunnan työ vaatii sellaista -huoneustoa, jotta heidän työnsä voidaan suorittaa parhaalla tavalla. -Tehdastyömiesten työ ei vaadi kirjoituspöytiä, ja vaikka työmestareilla -ja osastojenpäälliköillä tosiaan on kirjoituspöydät, voisivat he yhtä -hyvin olla ilman, sillä he eivät käytä niitä tuskin koskaan. - -Me olemme täydellisesti voimaansaattaneet yksilöllisen -vastuunalaisuuden. Työmies on täysin vastuunalainen työstään. -Sakinjohtaja on vastuunalainen alaisistaan työmiehistä. Esimies -vastuunalainen ryhmästään. Osastopäällikkö vastuunalainen osastostaan. -Tehtaanjohtaja on vastuussa koko tehtaasta. Joka miehen täytyy tietää, -mitä hänen piirissään tapahtuu. Sanoin "tehtaanjohtaja". Oikeastaan ei -semmoista muodollista arvonimeä ole. Yksi mies on johtanut tehdasta -jo monta vuotta. Hänellä on rinnallaan kaksi miestä, jotka -- ilman -että heidän tehtäviään on millään tavoin määritelty -- ovat ottaneet -suorittaakseen erinäisiä osia työstä. Näiden rinnalla on noin puoli -tusinaa muita, jonkinlaisina apulaisina, mutta ilman erikoisesti -määrättyjä tehtäviä. He ovat kaikki luoneet itselleen omat työalansa -- -mutta heidän työaloillaan ei ole mitään rajoja. He tarttuvat työhön, -missä heitä parhaiten tarvitaan. - -Tämä voi tuntua umpimähkäiseltä, mutta sitä se ei ole. Ryhmä miehiä, -jotka kaikki keskittävät voimansa saadakseen jonkin työn suoritetuksi, -saa helposti katsotuksi, että työ tulee tehdyksi. Heillä ei ole mitään -huolta arvovaltansa rajoista, sillä he eivät ajattele arvonimiä. Jos -heillä olisi konttorit ja sen sellaiset, käyttäisivät he ennen pitkää -aikansa konttorityöhön ja miettisivät, miksei heillä ole parempaa -konttoria kuin kellään muulla. Minä luulen, että sata dollaria -riittäisi koko tehtaan konttorivarustusten hinnaksi -- tietenkin -lukuunottamatta kirjanpito-osastoa. Ennen meillä oli verrattain laaja -tilastojärjestelmä. Mutta me luovuimme siitä, huomattuamme että se -kävi liian kalliiksi -- että numerot tosin olivat sangen hauskoja, -mutta että niistä ei syntynyt automobiileja. Tilasto on hyödyllinen -vain ihmisille, joilla on hyvää aikaa. Kaikki, jotka ovat meidän -palveluksessamme, ovat tähdellisessä työssä. - -Kun ei ole arvonimiä eikä jyrkästi rajoitettua auktoriteettia, ei voi -olla puhettakaan virallisesta muodollisuudesta ja ahdashenkisestä -virkavaltaisuudesta. Kuka työmies tahansa voi kääntyä kenen puoleen -tahansa, ja tämä tapa on niin juurtunut, että esimies ei pane -pahakseen, jos työmies menee hänen ohitseen suoraan tehtaanjohtajan -luo. Työmies ei tee tätä juuri milloinkaan, sillä esimies tietää -yhtä hyvin kuin oman nimensä, että jos hän tekee itsensä vikapääksi -vääryyteen, niin se tulee hyvin pian ilmi, jolloin hänet erotetaan -esimiehyydestä. Me emme suvaitse minkäänlaatuista vääryyttä. Niin -pian kuin joku alkaa käyttää väärin ylempää asemaansa, keksitään se, -ja hän saa lähteä tiehensä tai mennä takaisin koneen ääreen. Paljon -tyytymättömyyttä tehtaissa johtuu siitä, että ylemmissä asemissa olevat -miehet väärinkäyttävät valtaansa, ja pelkäänpä, että hyvinkin monessa -tehtaassa on työmiehen tosiaan mahdotonta saada oikeudenmukaista -kohtelua. - -Työ ja ainoastaan työ se meillä on ratkaiseva. Tämä on yhtenä syynä -siihen, ettei meillä käytetä arvonimiä. Useimmat voivat suoriutua -työstä, mutta arvonimi käy heille ylivoimaiseksi. Arvonimen vaikutus on -varsin omituinen. Sitä on liian usein pidetty merkkinä siitä, että sen -omistaja on työstä vapautettu. Se on melkein kuin kyltti: - -"Tällä miehellä ei ole muuta tehtävää kuin kuvitella itseään tärkeäksi -ja kaikkia muita ylempiarvoiseksi." - -Arvonimen vaikutus on usein haitallinen myöskin muihin kuin kantajaansa -nähden. Tokkopa lienee sen suurempaa yksityistä mieskohtaisen -tyytymättömyyden lähdettä ihmisten kesken kuin se, että nimelliset -johtajat eivät aina ole todellisia johtajia. Kaikki tunnustavat -todellisen johtajan -- miehen, joka on luotu suunnittelemaan ja -käskemään. Ja kun tapaa todellisen johtajan, jolla on arvonimi, täytyy -kysyä joltain toiselta, mikä hänen arvonimensä on. Hän ei sillä kersku. - -Arvonimiä on liiketoimessa käytetty liiaksi, ja liiketoimi on siitä -kärsinyt. Muuan niiden huonoja seurauksia on vastuunalaisuuden -jakaminen arvonimien mukaan, mikä menee niin pitkälle, että se johtaa -vastuunalaisuuden täydelliseen hävittämiseen. Kun vastuunalaisuus -paloitellaan pieniksi siruiksi ja jaetaan monelle osastolle, joista -kukin on nimellisen päällikkönsä alainen, jonka ympärillä vuorostaan on -ryhmä pulskalta kalskahtavia alemman asteen nimiherroja, niin on vaikea -löytää ketään, joka todella tuntee vastuunalaisuutta. Kaikki tietävät, -mitä "syyn poistyöntäminen" on. Tämä sanontatapa lienee syntynyt -teollisuusjärjestöissä, missä eri osastot aina lykkäävät vastuuta -luotaan. Jokaisen järjestön terveys riippuu siitä, että kukin sen -jäsen -- asemaansa katsomatta -- tuntee kaiken, mikä koskee yrityksen -parasta, koskevan häntä itseään. Rautateitä on joutunut hunningolle -sellaisten virastojen silmien edessä, jotka sanovat: - -"Jaa, se ei kuulu meidän osastollemme. Sitä asiaa hoitaa X-osasto, 100 -mailin päässä täältä." - -Ennen aikaan saattoi usein kuulla virkamiehille annettavan neuvoja, -etteivät he piiloutuisi arvonimiensä taa. Jo tällaisen neuvon pelkkä -tarpeellisuus osoittaa oltavan tilassa, jonka parantamiseen tarvitaan -enemmänkin kuin vain neuvoja. Ja parannus on juuri -- arvonimien -lakkauttamisessa. Joku kyllä voi olla juriidisesti välttämätön; pari -voi olla hyödyllistä, jotta yleisö tietää, miten sen on ryhdyttävä -kauppoihin asianomaisen yrityksen kanssa, mutta kaikkien muiden suhteen -on paras keino yksinkertaisesti: "pois ne!" - -Itse asiassa on yleinen liikeasema juuri nykyään sellainen, että -arvonimestä ei lähde suurtakaan arvoa. Ei kenenkään tee mieli kerskua -olevansa vararikkoisen pankin johtaja. Yleensä ei liikkeitä ole -hoidettu niin, että ne antaisivat johtajille syytä ylpeillä. Ne, jotka -arvonimistään huolimatta pystyvät johonkin, unohtavat arvonimensä ja -ovat kaivautuneet yritysten pohjalle etsiäkseen sen heikkoja kohtia. -He ovat palanneet sinne, mistä alkoivat -- yrittäessään rakentaa -uudelleen alusta alkaen. Ja kun mies todella on työssä, ei hän tarvitse -arvonimiä. Hänen työnsä on hänen kunniansa. - -Kaikki, jotka meillä työskentelevät, tulevat tehtaaseen tai -konttoreihin toimeenottokonttorin kautta. Kuten ennen olen sanonut, -emme ota vastaan "asiantuntijoita" -- emme myöskään ketään hänen -entisen kokemuksensa nojalla emmekä muuanne kuin kaikkein alimmalle -paikalle. Kun emme ota ketään toimeen hänen entisyytensä nojalla, -emme myöskään sen nojalla kieltäydy ketään vastaanottamasta. En ole -koskaan tavannut ketään kokonaan turmeltunutta. Aina löytyy miehessä -jotakin hyvää -- kun hän vain saa mahdollisuuden yrittää. Se on -syynä, ettemme vähääkään kysy pyrkijän entisyyttä -- mehän emme ota -paikkoihimme hänen entistä elämäänsä, vaan hänet itsensä. Jos hän -on istunut vankilassa, niin sen nojalla ei tule päätellä, että hän -pyrkii sinne takaisin. Päinvastoin pidän hyvin luultavana, että hän, -jos saa siihen tilaisuutta, koettaa erikoisesti ponnistaa ollakseen -joutumatta uudestaan vankilaan. Toimeenottokonttori ei hylkää miestä -sen perusteella, mitä hän ennen on tehnyt -- hänellä on yhtä hyvät -mahdollisuudet, tulkoon kuritushuoneesta tai yliopistosta, emmekä edes -kysy, mistä hän on saanut todistuksensa. Pääasia on, että hänellä on -työhalua. Ellei hän halua tehdä työtä, ei ole juuri luultavaa, että hän -edes pyrkiikään paikkaan, sillä sangen yleisesti tunnettua on, että -Fordin tehtaissa miehen on tehtävä työtä. - -Minä toistan vielä kerran, että me emme välitä siitä, mitä mies on -ollut. Jos hän on läpikäynyt korkeamman oppilaitoksen, kykenee hän -luultavasti ylenemään nopeammin, mutta hänen täytyy alkaa alusta ja -näyttää, mihin hän pystyy. Joka miehen tulevaisuus riippuu yksinomaan -hänestä itsestään. Laverrellaan aivan liiaksi, etteivät muka jotkut -kykene saamaan oikeudenmukaista tunnustusta. Meillä saa jokainen -varmasti juuri sen tunnustuksen, jonka hän ansaitsee. - -Tietenkin on ihmisen kaipuussa saada tunnustusta erinäisiä tekijöitä, -jotka täytyy ottaa huomioon. Koko nykyinen teollisuusjärjestelmä on -antanut niin nurjan suunnan tälle kaipuulle, että on se nyttemmin -melkein kuin pakkomielle. Oli aika, jolloin miehen henkilökohtainen -menestys riippui yksinomaan ja välittömästi hänen työstään eikä -kenenkään suosiosta, mutta nykyään riippuu aivan liian paljon -onnenkaupasta, sattuuko hän pääsemään jonkin vaikutusvaltaisen henkilön -suosioon. Tätä me olemme menestyksellä vastustaneet. Jotkut voivat -tehdä työtä jonkun vaikutusvaltaisen mieliksi; toiset ajatellen, että -elleivät saa työstään tunnustusta, he voivat yhtä hyvin tehdä sen -huonosti tai jättää kerrassaan tekemättä. Sillä tavoin joutuu työ -joskus toiselle sijalle. Se työ, asia tai erityinen tehtävä, joka -on suoritettavana, ei enää olekaan pääasia. Pääasiaksi tulee oma -kohoaminen virka-asteikolla -- korokkeelle, jolta voi näkyä ylempien -silmiin. Tämä työn siirtäminen toiselle ja itsensä sijoittaminen -ensimmäiselle sijalle tekee työlle vääryyttä. Se tekee kiitoksen ja -tunnustuksen työssä pääasiaksi. Ja sillä on turmiollinen vaikutus -työntekijään. Se yllyttää erikoisenlaista kunnianhimoa, joka ei -ole miellyttävää eikä tuotteliasta. Se synnyttää työmiehiä, jotka -luulevat pääsevänsä eteenpäin olemalla "hyvässä sovussa pomon kanssa". -Jokaisessa tehtaassa on sellaisia. Ja pahinta on, että erinäiset -merkit nykyisessä teollisuusjärjestelmässä viittaavat siihen, -että tämä tapa tosiaan lyö leiville. Ihmisiähän vain esimiehetkin -ovat. On luonnollista, että he tuntevat maireista tunnetta, kun -heille viittaillaan, että heillä on työmiesten onni ja menestys -käsissään. On myöskin luonnollista, että kun he ovat osoittaneet -olevansa mairittelulle alttiita, heidän alaisensa mairittelevat -heitä vielä enemmän saadakseen heidän suosionsa ja käyttääkseen sitä -hyväkseen. Tämä on syynä, miksi koetan mahdollisimman paljon karttaa -persoonallisia suhteita. - -Meillä on sangen helppo kenen hyvänsä, joka ei tätä tämmöistä tunne, -ponnistella korkeampaan asemaan. Muutamat tekevät työtä kovasti, mutta -eivät kykene ajattelemaan eivätkä varsinkaan ajattelemaan nopeasti. -Sellaiset miehet pääsevät niin pitkälle kuin heidän kuntonsa riittää. -Mies voi ansaita ylennyksensä ahkeruudellaan, mutta hänen on mahdoton -sitä saavuttaa, ellei hänellä myöskin ole jonkun verran johtajakykyä. -Me emme elä unelmien maailmassa. Luulen, että siinä kehityskulussa, -joka meidän tehtaassamme on käynnissä, jokainen mies lopulta tulee -oikealle paikalleen. - -Me emme milloinkaan ole tyytyväisiä siihen tapaan, jolla jokin asia -tehdään missä järjestömme osassa tahansa; me uskomme aina, että se -pitäisi tehdä paremmin, ja lopuksi se tehdäänkin paremmin. Tämä -alituisen kehityksen henki pakottaa miehen, jolla on edellytyksiä -korkeampaan paikkaan, lopuksi saamaankin sen. Hän ei sitä ehkä saisi, -jos järjestö -- sana, jota muuten en mielelläni käytä -- joskus -saatettaisiin täsmällisesti käyväksi, niin että kaikki sujuisi -kaavan ja vanhan tottumuksen mukaan. Meillä on kuitenkin niin vähän -arvonimiä, että mies, jolla pitäisi olla korkeammanlaatuinen työ -kuin hänellä on, sangen pian saa sen, -- häntä ei ole estämässä se -seikka, että virka-asema ei ole "avoinna", sillä meillä ei ole tarjona -mitään "virka-asemia". Meillä ei ole mitään valmiiksi määriteltyjä -virkapaikkoja -- meidän parhaat miehemme luovat itse itselleen paikat. -Tämä on kylläkin helppoa, sillä työtä on tarjona aina, ja jos ajattelee -enemmän työn tehdyksi-saantia kuin arvonimeä, niin ylennystä ei ole -vaikea saavuttaa. Ylennys itsessään ei sisällä mitään muodollista; -mies havaitsee joutuneensa tekemään toista työtä ja saavansa enemmän -palkkaa. Kun millekään työlle tehtaassa, ei ole ennalta pantuja rajoja -ei myöskään ole maksimi- tai minimimäärää, jota odotetaan saatavan -valmiiksi. Sanan laajimmassa merkityksessä on mies vapaa ponnistelemaan -eteenpäin. - -Kaikki meidän palveluksessamme olevat miehet ovat alkaneet aivan -pohjalta. Tehtaanjohtaja alkoi mekaanikkona. Se mies, joka nyt on -River Rougen suuren laitoksen etunenässä, alkoi mallintekijänä. Muuan -toinen, joka on erään kaikkein tärkeimmän osaston valvojana, alkoi -lattianlakaisijana. Tehtaissa ei ole ainoatakaan miestä, joka ei sanan -oikeassa merkityksessä olisi tullut kadulta. Kaikki kehitys meillä on -tapahtunut miesten kautta, jotka ovat saavuttaneet taitonsa meillä. -Emme onneksi ole perineet mitään traditsioita emmekä luo sellaisia. Jos -meillä on jotakin traditsiota, niin se on tämä: - -Kaiken voi aina tehdä paremmin kuin se tehdään. - -Pakko tehdä työ aina paremmin ja joutuisammin ratkaisee melkein -kaikki valmistuspulmat. Kukin osasto saa asemansa tehtaassa -tuotantokykynsä mukaan. Tuotantokyky ja tuotantokustannukset ovat eri -asioita. Päällysmiehet ja työmestarit vain tuhlaisivat aikaansa, jos -koettaisivat pitää selvillä osastojensa kustannuksia. On erinäisiä -menoja -- kuten palkkojen suuruus, yleiskustannukset, aineshinnat ja -semmoiset -- joita he eivät mitenkään voisi valvoa, sen vuoksi eivät -he niistä huolehdi. Mutta tuotantokykyä omassa osastossaan voivat he -valvoa. Se lasketaan siten, että valmistuneiden koneosien luku jaetaan -työmiesten lukumäärällä. Jokainen päällysmies tarkastaa joka päivä -osastonsa -- hänellä on aina numerot päässään. Tehtaanjohtajalla on -luettelo kaikista tuloksista; jos jollakin osastolla on jotakin nurin, -näkyy se heti työtuloksen numeroista, tehtaanjohtaja tiedustaa asiaa ja -päällysmiehet joutuvat liikkeelle. Tuntuva osa alituisesta parempiin -menettelytapoihin pyrkimisestä johtuu suorastaan tästä yksinkertaisesta -käytännöllisestä tuotantonumeroiden selvilläpitotavasta. Kustannusten -selvilläpito on tilikonttorin asia. Päällysmiehen ei tarvitse hoitaa -kirjanpitoa -- hänestä ei tule parempaa esimiestä, vaikka hän siihen -pystyisikin. Hänen alanaan on hänen osastonsa koneet ja ihmisolennot. -Kun ne työskentelevät parhaansa mukaan, on hän täyttänyt tehtävänsä. -Hänen tuotantonsa suuruus on hänen johtotähtensä. Hänellä ei ole -lainkaan syytä hajoittaa voimiansa syrjäasioihin. - -Tämä arviotapa suorastaan pakottaa päällysmiehen unohtamaan -mieskohtaiset asiat -- unohtamaan kaiken muun kuin käsilläolevan -työn. Jos hän valitsisi väkeä, joka häntä paremmin miellyttää, -sellaisen sijaan, joka voi tehdä työn parhaiten, tulisivat numerot -hänen osastollaan sen pian osoittamaan. Hänen oma etunsa vaatii aina -auttamaan eteenpäin parhaita työmiehiä, siten hän auttaa eteenpäin -itseänsä. - -Voisi luulla, että niin suuressa tehtaassa, missä työ lisäksi on -niin erikoistettua, ei koneen ääressä olevalla työmiehellä juuri ole -tilaisuutta osoittaa itseään paremmaksi kuin toinen. Näin ei ole -asianlaita. Ei ole keksitty konetta, joka voi työskennellä ilman -ihmisapua. Vähimmän työmäärän, minkä työmies voi tehdä, määräävät -osaksi tarkastusmiehet, osaksi hänen paikkansa tuotantosuunnitelmassa. -Jos työmies on paikalla, jossa hänen pitäisi voida valmistaa -sanokaamme tuhat koneosaa päivässä, ja hän ehtii saada valmiiksi -vain kahdeksansataa, nähdään pian, että hän ei ole oikea mies siihen -työhön ja hänet siirretään toiseen. Jos hänen päällysmiehellään ei -ole osastollaan hänelle toista paikkaa, lähettää hän hänet takaisin -vastaanottotoimistoon, joka on työmiesten tasoitusosasto. Tämä lähettää -hänet johonkin työhön, johon hänen pitäisi soveltuman, ja niin -poispäin, kunnes hänet on sopivimmalla tavalla sijoitettu. - -Ei ole ensinkään vaikeata valita työmiesten joukosta parhaat. He -tekevät sen itse, koska -- vaikka kuuleekin puhuttavan paljon -ylennystilaisuuksien puutteesta -- keskinkertainen työmies pitää -pysyväistä työtä tärkeämpänä kuin ylenemistä. Tuskin enempää kuin -viisi prosenttia niistä, jotka työskentelevät palkan vuoksi, osoittaa -isomman palkan ansaitsemishalun ohella myöskin halua ottaa niskoilleen -lisääntyvää edesvastuuta ja lisääntyvää työtä, jotka seuraavat ylemmän -aseman ohella. Vain noin viisikolmatta prosenttia haluaa tulla edes -pikkupomoiksi, ja useimmat heistä ottavat tämän paikan, koska siitä on -isompi palkka kuin työskentelystä koneen ääressä. Työmiehet, joilla on -suurempi taipumus mekaniikkaan, mutta, jotka eivät halua edesvastuuta, -tulevat työkaluvalmistusosastoon, missä heillä on tuntuvasti parempi -palkka kuin itse tehtaassa. Työmiesten suuri enemmistö haluaa -kuitenkin pysyä paikoillaan. He tahtovat olla johdettuja. He tahtovat, -että kaikki tehdään heille valmiiksi, eivätkä tahdo olla missään -edesvastuussa. Senvuoksi ei -- työmiesten suuresta lukumäärästä -huolimatta -- vaikeus ole siinä, että löydettäisiin miehiä, joita -voisi ylentää, vaan siinä, että löytäisi niitä, jotka suostuvat -ylennettäviksi. - -Pidetään yleensä selviönä, että kaikki ihmiset pyrkivät ylenemään, ja -monta oivaa suunnitelmaa on siltä perustalta lähtien sommiteltu. Minä -voin vain sanoa, ettemme me ole yleensä havainneet näin olevan. Ne -amerikkalaiset, jotka ovat palveluksessamme, haluavat työllään pyrkiä -ylöspäin, mutta eivät suinkaan aina huippuun asti. Ulkomaalaiset -tyytyvät ylimalkaan pikkupomon asemaan. Mistä tämä johtuu, en tiedä. -Totean vain asian. - -Kuten sanottu, saa jokainen tehtaassa itse miettiä, millä tavoin työ -on tehtävä. Jos siitä on mitään määrättyä teoriaa -- ja määriteltyä -sääntöä -- niin se on sellainen, ettei mitään työtä tehdä kyllin -hyvin. Koko tehtaanjohto ottaa aina vastaan ehdotuksia, ja meillä on -yksinkertainen järjestelmä, jonka mukaan kuka työmies tahansa voi -ilmoittaa minkä päähänsä pälkähtäneen esityksen hyvänsä ja saada sitä -koetelluksi. Hän voi lähettää ehdotuksensa kirjallisesti, hän voi -puhua siitä päällysmiehelleen tai jollekin tarkastajalle, joita aina -on kiertämässä tehtaan kaikissa osissa. Osastojen arviointi tuotannon -mukaan kannustaa päällysmiehiä, ja useimmat ehdotukset ovat heidän -tekemiänsä; moni on kuitenkin tullut suoraan työmiehiltä. - -Sentinkin säästö kappaletta kohti voi hyvin maksaa vaivan. [Cent = -Yhdysvaltain pienin rahayksikkö, normaalikurssin mukaan 5 penniä. -- -Suom.] Sentin säästö konetta kohti merkitsee nykyisen tuotantomäärämme -mukaan kahtatoistatuhatta dollaria vuodessa. Sentti joka koneosaa kohti -tekisi vuosittain miljooneja. Senvuoksi säästöjä verrattaessa tehdään -laskelmat sentin tuhannesosissa. Jos ehdotettu uusi tapa osoittaa -säästöä ja muutoksen aiheuttama kustannus korvautuu kohtalaisessa -ajassa -- sanokaamme kolmessa kuukaudessa -- on itsestään selvää, että -se toimeenpannaan. Nämä muutokset eivät suinkaan rajoitu sellaisiin -parannuksiin, jotka lisäävät tuotantoa tai vähentävät kustannuksia. -Suuri osa -- ehkäpä useimmat -- ovat sitä laatua, että ne tekevät -työn helpommin suoritetuksi. Me emme halua kovaa, kuluttavaa työtä -tehtaassamme, ja siellä on sitä nykyään sangen vähän. Mutta tavallista -on, että se tapa, joka on helpoin työmiehille, myöskin vähentää -kustannuksia. Työmiesten hyvä kohtelu on mitä läheisimmässä yhteydessä -liikkeen hyvän menestymisen kanssa. Me laskemme myöskin viimeiseen -kymmenysosaan saakka, onko joku koneosa helpompi valmistaa kotona vai -ostaa muualta. - -Ehdotuksia tulee joka taholta. Puolalaiset työmiehet tuntuvat olevan -kaikista ulkomaalaisista älykkäämmät tekemään niitä. Eräskin, joka ei -osannut puhua englantia, huomautti, että jos hänen koneensa työtätekevä -osa sijoitettaisiin toiseen nurkkaan, kestäisi se kauemmin. Hän oli -oikeassa, ja paljon rahaa säästettiin pienemmän kulumisen vuoksi. -Toinen puolalainen, joka hoiti erästä poraa, sommitteli pienen laitteen -päästäkseen käsin koskemasta koneosaan porauksen jälkeen. Tämä -keksintö otettiin yleiseen käytäntöön ja siitä syntyi tuntuva säästö. -Työmiehet kokeilevat usein uusia pikku keksintöjään, he kun ajatustensa -keskittyessä yhteen asiaan tavallisesti hoksaavat jonkin parannuksen. -Työmiehen koneen puhtausaste -- vaikka koneen puhdistus ei kuulu hänen -tehtäviinsä -- onkin tavallisesti hänen älynsä mittarina. - -Tässä muutamia ehdotuksia. Ehdotus, että valurauta vietäisiin valimosta -konetehtaaseen poikkiraiteita myöten, säästi kuljetusosastolla -seitsemänkymmenen miehen työn. Ennen oli seitsemäntoista miestä -- ja -silloin oli tuotanto pienempää -- puhdistamassa valutavaraa, mikä oli -raskasta ja ikävää työtä. Eräs työmies teki yksinkertaisen luonnoksen -erikoiskoneeksi tätä varten. Aatetta kehitettiin ja kone rakennettiin. -Nyt aikaansaa neljä miestä monta vertaa enemmän kuin seitsemäntoista -- -ja työ on helppoa. Erään umpinaisen kangen vaihtaminen onttoon eräässä -vaununalustan osassa aiheutti heti noin puolen miljoonan säästön -vuodessa, vaikka tuotanto oli pienempi kuin nykyään. Erinäisten putkien -tekeminen sileästä pellistä tavallisen viertämisen sijasta aikaansai -vielä suunnattomamman säästön. - -Erään käyttörattaan vanha valmistustapa käsitti neljä tointa ja kulutti -kaksitoista prosenttia teräksestä hukkaan. Me käytämme enimmän osan -tällaisista jätteistä ja aikaa myöten tulemme käyttämään ne kaikki, -mutta se ei ole mikään syy olla koettamatta vähentää jätteitä -- -se seikka, että kaikki tuhlaus ei sisällä suoranaista tappiota, ei -millään tavoin puolusta tuhlausta. Eräs työmies keksi uuden, sangen -yksinkertaisen tekotavan käyttörattaalle, niin että jätemäärä teki vain -yhden prosentin. Vipuakseli jälleen tarvitsee lämpökäsittelyä pinnan -kovettamiseksi; akselit tulivat lämpöuunista hiukan vääntyneinä, ja -aina vuoteen 1918 käytimme seitsemääneljättä miestä yksinomaan niitä -oikomassa. Monet työmiehistämme kokeilivat vuoden ajan ja laativat -vihdoin uudenlaatuisen uunin, jossa akselit eivät hevin päässeet -koukistumaan. Vuonna 1921, jolloin tuotanto oli paljoa suurempi kuin -1918, käytimme vain kahdeksaa miestä koko tähän työhön. - -Ja sitten me pyrimme poistamaan ammattitaidon tarpeellisuuden mistä -ja kenen työstä tahansa. Entisen ajan koneseppä oli erikoistuntija. -Hänen täytyi arvioida oikea lämpömäärä. Oli aina kysymys, onnistuuko -asia vai ei. On ihme, että se niin usein onnistui. Lämpökäsittely -teräksen karaisemisessa on perin tärkeä -- on tarkoin tiedettävä oikea -lämpömäärä, jota tulee käyttää. Tätä ei voi oppia tottumuksesta. Se -täytyy mitata. Me panimme toimeen järjestelmän, jonka mukaan uunin -ääressä olevalla työmiehellä ei ole mitään tekemistä lämpö-asteen -määräämisen kanssa. Hän ei näe pyrometriä -- lämpömäärän säätökojetta. -Värilliset sähkölamput antavat hänelle merkkejä. - -Mitään konettamme ei koskaan ole rakennettu umpimähkään. Aate on -ensin yksityiskohtaisesti koeteltu, ennenkuin mitään tehdään. Joskus -laaditaan puusta malli tai piirretään koneosat luonnollisessa koossa -mustalle taululle. Me emme ole sidottuja mihinkään edeltäjiin, mutta -emme jätä mitään sattuman varaan, emmekä vielä ole rakentaneet -ainoatakaan konetta, joka ei tee sitä työtä, jota varten se on -suunniteltu. Noin yhdeksänkymmentä prosenttia kaikista kokeistamme on -onnistunut. - -Kaikki se asiantuntemus, joka valmistuksessa on kehitetty, on miestemme -ansiota. Luulenpa, että jos miehet saavat tuntea itsensä vapaiksi ja -tietävät tekevänsä hyötyä, he panevat aina kaikki lahjansa ja kaiken -tarmonsa vähäisimpäänkin tehtävään. - - - - -VIII luku. - -KONEEN HIRMUVALTA. - - -Työn toistuminen -- samain asiain yhä uudelleen ja uudelleen tekeminen -samalla tavalla -- on eräänlaisille ihmisille kauhistuttava näköala. -Niin se on minullekin. Minä en voi päiviä pääksytysten tehdä yhtä -ja samaa, mutta onpa toisia, ja luulenpa voivani sanoa heidän -olevan enemmistönä, joille yhtämittainen toistelu ei sisällä mitään -kauhistavaa. Päinvastoin on ajatustyö eräille ihmisille vastenmielistä. -Heidän ihanteensa on työ, jossa luovan vaiston ei tarvitse ilmetä. -Työtä, joka vaatii sekä aivoja että lihaksia, ei juuri etsitä, mutta me -tarvitsemme aina ihmisiä, jotka pitävät työstä sen vuoksi, että siinä -on vaikeuksia. Ikäväkseni on minun todettava, että keskinkertainen -työmies mieluimmin tahtoo työtä, joka ei ole ruumiillisesti erin -rasittavaa, ja ennen kaikkea työtä, jossa ei tarvitse ajatella. Ne, -jotka ovat saaneet luovan lahjakkuuden ja kammovat yksitoikkoisuutta, -ovat taipuvaiset luulemaan, että toiset ovat luodut samalla tavoin kuin -hekin, ja säälivät sen vuoksi syvästi työmiestä, jonka päivästä toiseen -täytyy tehdä yhtä samaa työtä. - -Useimmissa ammateissa työ on toistumista. Liikemies saa tottumuksen, -jota hän hyvin tarkasti noudattaa; pankinjohtajan työ on melkein -pelkkää tottumusta ja samoin on laita pankin muunkin henkilökunnan. -Voipa todella sanoa, että useimpiin tarkoituksiin ja useimmille -ihmisille on jonkinlaisen tottumuksen hankkiminen ja liikkeiden -tekeminen toisteluksi välttämätöntä, muuten ei asianomainen tule -aikaansaaneeksi kylliksi voidakseen elää ponnistuksillaan. Mutta ei -ole mitään syytä kahlehtia luovaa voimaa yksitoikkoiseen työhön, -sillä kaikkialla tarvitaan miehiä, jotka voivat luoda ja järjestää. -Kykenevältä mieheltä ei milloinkaan puutu paikkoja, mutta myönnettävä -on, että pyrkimys kehittymiseen ei ole yleinen tarve, ja siinäkin, -missä pyrkimystä on, puuttuu rohkeutta ja kestävyyttä. Ihminen ei tule -taitavaksi ammatissaan ainoastaan sitä toivomalla. - -On aivan liian monta olettamusta siitä, mitä ihmisluonnon tulisi -olla, ja liian vähän tutkimuksia siitä, mitä se on. Pidetään selvänä, -että kaikki luova työ kuuluu mielikuvituksen maailmaan. Me puhumme -luovista taiteilijoista, kun on kysymys musiikista, maalauksesta -ja muusta semmoisesta. Me tunnumme rajoittavan luovan voiman vain -senlaatuiseen tuotantoon, jota pannaan näytteille taidekokoelmissa, -soitetaan konserttisaleissa tai muulla tavoin tuodaan näkyviin, missä -joutilaita ja omahyväisiä ihmisiä on koolla ihailemassa toinen toisensa -sivistystasoa. Mutta jos ihminen pyrkii todelliseen luovaan työhön, -annettakoon hänen silloin päästä alalle, jossa vallitsevat ääntä, -muotoa ja väriä korkeammat lait, nimittäin persoonallisuuden lait. Me -tarvitsemme taiteilijoita, jotka voivat oikein muovata inhimilliset -olot teollisuudessa, teollisen menetelmän mestareita -- sekä tuottajan -että tuotteen kannalta. Me tarvitsemme miehiä, jotka voivat saada -muovatuksi valtiollisesta, yhteiskunnallisesta, teollisesta ja -moraalisesta ainesmassasta tervettä ja eheää kokonaisuutta. Me olemme -liian paljon rajoittaneet luovaa voimaa ja käyttäneet sitä halpoihin -tarkoituksiin. Nyt me tarvitsemme ihmisiä, jotka voivat luoda muotoja -kaikelle, mikä tässä elämässä on oikeata ja hyvää ja toivomisen -arvoista. Hyvät tarkoitusperät voidaan hyvinajatelluilla työmuodoilla -toteuttaa käytännöllisesti. Työntekijän elämänehtoja ei voida -parantaa antamalla hänelle vähemmän tehtävää, vaan auttamalla häntä -aikaansaamaan enemmän. Jos maailma kohdistaa huomionsa, harrastuksensa -ja tarmonsa pyrkimyksiin ihmisten aseman parantamiseksi, niin voi -tämän myös käytännössä aikaansaada. Sellaiset pyrkimykset tulevat -olemaan pysyväisiä -- ja ne tulevat olemaan mitä kannattavimpia -sekä humaaniselta että rahalliselta kannalta. Tämä polvi tarvitsee -lujaa uskoa siihen, että oikeudenmukaisuutta ja inhimillisyyttä on -teollisuuslaitoksissa mahdollista käytännössä noudattaa. Ellemme voi -näitä hyveitä soveltaa, olisi todella paras hävittää teollisuus, sillä -ilman niitä ovat teollisuuden päivät lasketut. Mutta me voimme niitä -soveltaa ja tulemme sen tekemään. - -Ellei ihminen voi ansaita toimeentuloansa ilman koneiden apua, eikö -silloin ole edullisempaa ylläpitää koneita, vaikka niiden hoito vaatii -yksitoikkoista työtä? Ja onko hänen ennemmin annettava nähdä nälkää? -Eikö ole parempi auttaa häntä hyvään toimeentuloon? Vai onko hän -onnellisempi nälkää nähdessään? Jos hän on onnellisempi käyttäessään -konetta vähemmässä määrässä kuin se kykenee toimittamaan, niin onko hän -silloin onnellisempi tuottaessaan vähemmän ja sen johdosta saadessaan -pienemmän määrän tämän maailman hyvyyttä palkakseen? - -En ole milloinkaan pystynyt ymmärtämään, että työn toistuminen millään -tavoin vahingoittaisi ihmistä. Olen kuullut sanottavan, että se -kuolettaa sekä sielun että ruumiin, mutta minun tutkimusteni tulos -ei ole laisinkaan sellainen. Oli kerran tapaus, että yhden työmiehen -oli melkein koko päivä poljettava erästä konetta. Hän luuli, että -tämä liike tekisi hänet vinoksi, mutta lääkärintutkimus osoitti, että -niin ei ollut laita. Hänet siirrettiin kuitenkin toiseen työhön, -joka kysyi toisia lihasryhmiä. Muutamien viikkojen päästä hän pyysi -päästä takaisin entiseen työhönsä. Tuntuu hyvin otaksuttavalta, -että kahdeksantuntinen yksipuolinen lihastyö aiheuttaa ruumiiseen -säännöttömyyksiä, mutta meillä ei milloinkaan ole ollut semmoista -kokemusta. Kun työmiehet itse pyytävät työn vaihdosta, suostumme -aina heidän pyyntöönsä, ja vaihtelisimme heitä säännöllisestikin -- -se kävisi aivan hyvin laatuun -- jos he vain itse niin haluaisivat. -Mutta he eivät halua muutoksia, joita he eivät itse ehdota. Joskus on -työ todella niin yksitoikkoista, että tuskin saattaa ymmärtää, kuinka -ihminen ajan pitkään voi sitä sietää. Yksitoikkoisin tehtävä koko -tehtaassa on luultavasti se, että työmies onkii teräskoukulla ylös -erään hammasrattaan, kastaa sen öljysäiliöön ja laskee sitten koriin. -Liike on aina sama, eikä työ vaadi enempää lihasvoimaa kuin älyäkään. -Miehellä ei oikeastaan ole muuta tekemistä kuin että hän hiljaa -liikuttelee käsiänsä edestakaisin. Mutta tätä hän on tehnyt kahdeksan -pitkää vuotta. Hän on säästänyt ja tallettanut rahansa, niin että -hänellä on nyt noin neljäkymmentätuhatta dollaria -- ja hän kieltäytyy -itsepäisesti siirtymästä muuhun työhön! - -Tarkinkaan tutkimus ei ole osoittanut, että ainoankaan työmiehen -äly olisi työn kautta heikentynyt tai turmeltunut. Ken ei pidä -yksitoikkoisesta työstä, hänen ei ole pakko sitä jatkaa. Työ on -kullakin osastolla luokiteltu viihtyisyyden, ja sen taitomäärän mukaan, -mitä tarvitaan luokissa A. B. ja C, ja kussakin luokassa on kymmentä -jopa kolmeakymmentä erilaatuista tointa. Työhönottotoimistosta tulee -työmies suoraan luokkaan C. Kun hän on jonkin verran harjaantunut, -siirretään hänet B-luokkaan ja sieltä A-luokkaan. Sitten on hänen -vallassaan ruveta valmistamaan työkaluja, päästä tarkastusmieheksi tai -jäädä tehdastyöhön, jos se on hänestä mieluisampaa. - -Ei ketään työnhakijaa hyljätä ruumiinrakenteensa vuoksi. Tämä määräys -astui voimaan 12 p:nä tammikuuta 1914, samalla kertaa kuin minimipalkat -määrättiin viideksi dollariksi päivässä ja työaika kahdeksaksi -tunniksi. Siitä seurasi myöskin, että ketään ei eroteta hänen -ruumiillisen tilansa vuoksi, ellei ollut kysymys jostakin tarttuvasta -taudista. Jos teollisuuslaitos tahtoo täyttää tehtävänsä, tulee sen -palveluksessa olevain minun mielestäni osoittaa suunnilleen samaa -suhteiden erilaisuutta kuin yhteiskuntaelämän yleensä. Meillä on aina -joukossamme vaivaisia ja ontuvia. Näitä ihmisiä, joiden ei katsota -pystyvän työhön, pidetään jalomielisesti yhteiskunnan suojatteina ja -heitä elätetään säälistä. Joskushan tällaista armeliaisuutta täytyy -osoittaa, esimerkiksi kun on kysymys idiooteista, mutta sellaiset -tapaukset ovat hyvin harvinaisia, ja niiden monien erilaatuisten -töiden joukossa, joita meidän yhtiössämme tehdään, olemme nähneet -mahdolliseksi -- tuottoisa työ yhä perustana -- toimittaa työtä melkein -kenelle tahansa. Sillä paikalla, mihin sokea ja raajarikko katsotaan -soveliaaksi, suorittaa hän yhtä hyvän työn ja saa saman palkan kuin -se, joka on terve ja vammaton. Me emme erikseen poimi itsellemme -raajarikkoja -- mutta olemme käytännössä todistaneet, että he kykenevät -ansaitsemaan täyden palkan. - -Olisi aivan vastoin kantaamme ja pyrintöämme, jos ottaisimme työhön -ketään hänen vajavaisuutensa vuoksi, maksaisimme pienemmän palkan -ja tyytyisimme huonompaan työtulokseen. Se olisi kyllä suoranaista -avustustointa, mutta väärällä tavalla. Paras tapa aina on panna -heidät sellaiseen työhön, jossa he voivat olla aivan tasa-arvoisia -toisten, terveruumiisten kanssa. Minä en luota paljon tämän maailman -armeliaisuuteen, s.o. armeliaisuuteen lahjojen muodossa. Varmaa on, -että liiketointa ja armeliaisuutta ei voi yhdistää. Tehtaan tarkoitus -on tuotteiden valmistaminen ja se palvelee yhteiskuntaa huonosti, -ellei se hoida tuotantoa parhaan kykynsä mukaan. Me olemme aivan -liian kärkkäitä tutkimatta olettamaan, että se, jolla on kaikki -ruumiintoiminnat tallella, suorittaa kaikkinaiset työt paremmin kuin -se, jolla on joku vamma. Perehtyäkseni näihin asioihin luokitin -tehdastyön, otin selvää, oliko se keveää, keskulaista vai raskasta, -oliko se kuivaa vai kosteaa ja jälkimmäisessä tapauksessa minkä nesteen -aiheutuksesta, oliko se puhdasta vai tahraista, oliko se lähellä -uunia tai tulisijaa. Otin selvää, minkälaatuinen ilma oli, tarvitsiko -työläisen käyttää yhtä kättä vai molempia, seisoiko hän vai istuiko -työssään, oliko hänen ympärillään hiljaista vai meluisaa, vaatiko työ -suurta tarkkuutta, oliko valo keinotekoinen vai ei. Niinikään täytyi -minun tietää, kuinka monta koneosaa työmiesten kätten kautta kulki -tunnissa, paljonko ainekset painoivat ja kuinka suuri sen jännitys -oli työmieheen. Kävi ilmi, että tehtaassa oli 7,882 eri laatua töitä. -Näistä luokitettiin 949 raskaaksi työksi, joka vaati voimakkaita, -pystyviä ja ruumiillisesti terveitä miehiä; 3,338 vaati keskivoimaisia -miehiä, mutta jäljelläolevat 3,595 työlajia eivät vaatineet mitään -ruumiillista ponnistusta, jotenka näitä töitä saattoivat suorittaa -heikot miehet, jopa naisetkin ja vanhemmat lapset. Helpoimmat työt -myöskin luokiteltiin saadaksemme selville, kuinka moni niistä vaatii -kaikkien ruumiintoimintojen täyttä käyttöä. Me havaitsimme tällöin, -että 670 työtä saattoivat hoitaa jalattomat raajarikot ja 2,637 -sellaiset, joilla oli yksi jalka. Oli kahta lajia työtä kädettömille, -715 lajia niille, joilla oli vain toinen käsivarsi, ja kymmentä -lajia sokeille. Niinpä 7,882 työlajista oli siis 4,034 sellaisia, -jotka eivät vaatineet vammatonta ruumista. Tämä merkitsee, että -kehittynyt teollisuus voi tarjota hyvinpalkattua työtä suuremmalle -keskimäärälle ihmisiä kuin tavallisesti mikään normaalinen yhdyskunta. -Jos tehdastyö yleensä eriteltäisiin samalla tavalla kuin meillä on -tehty, voidaan tosin tulla erilaisiin tuloksiin, mutta minä olen -varma, että jos työ oikein jaettaisiin -- silmälläpitäen sitä, mikä on -taloudellisinta -- ei olisi ollenkaan puutetta sellaisista paikoista, -joissa ruumiillisesti vajavaiset voivat suorittaa kunnollista työtä ja -ansaita säällisen palkan. On taloudellista tuhlausta, että raajarikkoja -pidetään ainoastaan yhteiskunnan turvatteina ja heidät pannaan punomaan -koppaa tai tekemään muuta vähän tuottavaa näpertelyä -- ei siinä -mielessä, että sillä hankittaisiin heille toimeentulo, vaan ainoastaan -siksi, että heistä suoriuduttaisiin helpoimmalla tavalla. - -Kun työhönottotoimisto on ottanut vastaan jonkun työmiehen, kuuluu -meidän periaatteisiimme, että hänet pannaan sellaiseen työhön, johon -hän soveltuu. Ellei hän voi hoitaa sitä tai ei viihdy siinä, saa hän -kortin siirto-osastolle, ja kun hänen asiansa on tutkittu, hankitaan -hänelle jotain muuta työtä, joka paremmin sopii hänen taipumuksilleen. -Ruumiillisen keskitason alapuolella olevat miehet ovat yhtä hyviä -työntekijöitä kuin ne, jotka ovat tämän tason yläpuolella. Olipa -esimerkiksi muuan sokea, joka sai paikan varastossa, missä hänen tuli -lukea pultteja ja ruuvimuttereita. Kaksi tervettä miestä oli siellä -ennen häntä. Parin päivän kuluttua ilmoitti päällysmies, että nuo kaksi -työkykyistä voitaisiin siirtää jollekin toiselle osastolle, sokea kun -kerkisi suorittamaan sekä omansa että noiden molempien toisten työn. - -Voimme mennä vielä pitemmälle. Yleensä pidetään selvänä, että kun -joku työmies on vahingoittunut, on hän pois luvusta ja hänen tulee -saada sairasapua. Mutta ainahan on aika, jolloin hän on toipilaana, -varsinkin luunmurtumissa, jolloin vahingoittunut on kyllin voimakas -voidakseen tehdä työtä ja myöskin halukas saamaan työtä, sillä -suurinkaan mahdollinen tapaturma-avustus ei koskaan voi olla niin suuri -kuin työpalkka. Jos niin olisi laita, tulisi siitä liikeyritykselle -lisäveroitus, ja tämä veroitus tulisi tuntumaan tavaran hinnan -kohoamisessa. Ostettaisiin vähemmän, mikä vuorostaan merkitsisi -pienempiä työmahdollisuuksia. Tämä on välttämätön seuraus, joka tulee -pitää muistissa. - -Me olemme kokeilleet toipilailla, joiden oli pakko pysyä vuoteessa, -mutta saattoivat istua. Musta öljykangas levitettiin vuoteiden yli ja -toipilaat kiersivät muttereita kiinni pieniin pultteihin. Tämä työ on -tehtävä käsin, ja meidän tehtaassamme on viisitoista jopa kaksikymmentä -miestä siinä toimessa. Sairaalassa olevat miehet saattoivat tehdä sen -työn yhtä hyvin kuin tehtaassa olevat ja saivat säännöllisen palkkansa. -Luulenpa heidän tuotantonsa todella nousseen kahtakymmentä prosenttia -suuremmaksikin tavallista tehtaassa saavutettua määrää. Ei kenenkään -tarvinnut tehdä työtä, ellei hän itse tahtonut, mutta kaikki halusivat. -Siten ei aika käynyt pitkäksi. He nukkuivat paremmin, ruokahalu kasvoi -ja paraneminen edistyi nopeammin. - -Kuuromykkiä ei tarvitse sijoittaa mihinkään erityiseen luokkaan, he -täyttävät paikkansa sadan prosentin teholla. Tuberkelitautiset -- niitä -on tavallisesti tuhatkunta -- työskentelivät enimmäkseen ainesjätteiden -talteenpano-osastolla. Ne, joiden sairautta pidetään tarttuvana, -työskentelevät yhdessä erikoisesti rakennetussa vajassa. Useimmilla -heistä on työnsä ulkona raikkaassa ilmassa. - -Viimeksi toimitetussa työmiesten erittelyssä oli 9,563 alle -keskitason. Näistä oli 123:lla käsivarsi, kyynärvarsi tai käsi -vialla tai poisleikattu. Yksi oli aivan kädetön. Neljä oli -umpisokeaa, 207 silmäpuolta ja 253 vähänäköistä. 37 oli kuuromykkää, -60 kaatuvatautista, 4 jalatonta ja 234 yksijalkaista. Muilla oli -vähäpätöisempiä ruumiinvikoja. - -Se aika, joka tarvittiin eri toimiin harjaantumiseen, oli suunnilleen -seuraava: - -Kolmeviidettä prosenttia kaikesta työstä ei vaadi enempää kuin -päivän harjoituksen; kuusineljättä prosenttia päivästä viikkoon; -kuusi prosenttia viikosta kahteen viikkoon; neljätoista prosenttia -kuukaudesta vuoteen ja yksi prosentti vuodesta aina kuuteen vuoteen. -Tämän viimeisen laadun työt vaativat suurta taitavuutta -- kuten -työkalujen valmistaminen ja leimain leikkaaminen. - -Mieskuria ylläpidetään hyvin ankarasti, mutta mitään pikkumaisia -ohjesääntöjä ei ole. Mielivaltaisen erottamisen vääryyttä me vältämme -jättämällä erottamisoikeuden työhönottotoimiston päällikölle, ja -hän käyttää sangen harvoin tätä oikeutta. Vuonna 1919 laadittiin -viimeinen tilasto. Sinä vuonna vaihtui 30,125 työmiestä. Näistä oli -10,334 ilmoittamatta ollut työstä poissa kauemmin kuin kymmenen -päivää ja senvuoksi pyyhitty pois kirjoista; 3,702 jätti tehtaan joko -siksi, etteivät olleet tyytyväisiä työhönsä, tai siksi, että pyysivät -siirtoa ilmoittamatta mitään syytä; 38 sai mennä, kun kieltäytyivät -opiskelemasta englanninkieltä sitä tarkoitusta varten perustetussa -koulussa; 108 työmiestä otti sotamiehen pestin ja noin 3,000 -siirrettiin muihin osastoihin. Jokseenkin yhtä monta matkusti kotiansa, -antautui maanviljelykseen tai meni kauppa-alalle. Kahdeksanyhdeksättä -naista erotettiin, koska heidän miehillään oli toimi -- me emme käytä -naimisissa olevia naisia, joiden miehillä on työtä. Koko määrästä -sai ainoastaan kahdeksankymmentä eron ilman muuta, ja syyt olivat: -eksyttävistä tiedonannoista 56, kasvatusosastomme määräyksestä 20 ja -soveltumattomuudesta 4. - -Me vaadimme, että työmiehet tekevät, mitä heille käsketään. Koko -järjestö on niin erikoistettu ja toinen osasto niin riippuvainen -toisesta, ettemme hetkeäkään voisi ajatella antaa työmiesten toimia -omin päinsä. Ilman sangen ankaraa kuria olisi meillä suunnaton -sekamelska. Työmiehet on otettu tekemään mahdollisimman suuren -työmäärän ja he saavat mahdollisimman hyvän palkan. Jos jokainen -työmies saisi noudattaa omaa päätänsä, kärsisi siitä tuotanto ja -siis myöskin maksu. Joka ei pidä meidän työtavastamme, on vapaa -lähtemään pois. Yhtiö tahtoo kohdella työmiehiänsä puolueettomasti -ja oikeudenmukaisesti, ja luonnollisesti vaatii sekä päällysmiesten -että johtajien etu, että heidän osastoiltaan erotetaan niin vähän kuin -mahdollista. Jos työmiestä on kohdeltu väärin, on hänellä täysi oikeus -valittaa. Vääryyttä on mahdoton välttää, sillä ihmiset eivät aina ole -oikeamielisiä toisiaan kohtaan. Syntinen luonto voittaa tuontuostakin -hyvän tahdon. Päällysmiehet eivät aina ymmärrä meidän aatteitamme -tai he väärinkäsittävät ne, mutta yhtiön pyrkimykset ovat sellaiset -kuin tässä olen esittänyt, ja me käytämme kaikkia keinoja tehdäksemme -tarkoituksemme ymmärretyksi. - -Luvattomaan poissaoloon nähden on välttämätöntä olla hyvin ankara. -Työmies ei saa tulla ja mennä kuinka haluaa; hän voi aina pyytää -lomaa päällysmieheltä, mutta jos hän on ilmoittamatta poissa, -tutkitaan hänen palattuaan hänen poissaolonsa syytä ja asia lykätään -joskus lääketieteellisen osaston käsiteltäväksi. Jos hänellä on ollut -pätevä syy, saa hän jälleen ryhtyä työhönsä; muussa tapauksessa hänet -erotetaan. Kun työmies otetaan palvelukseen, merkitään kirjaan vain -hänen nimensä, osoitteensa ja syntymävuotensa, onko hän naimisissa -vai naimaton, kuinka monta omaista hänellä on huollettavana, onko hän -ennen ollut Ford-yhtiön palveluksessa sekä hänen näkö- ja kuulokykynsä. -Hänelle ei tehdä mitään kysymyksiä hänen entisestä työstään, mutta -meillä on lappu "paremman edistymisen mahdollisuuksia varten", johon -työmies, jos hän ennen on ollut jossakin ammatissa, ilmoittaa mikä tämä -ammatti oli. Sillä tavoin saatamme erikoisammattilaisia tarvitessamme -saada niitä suoraan tehtaasta. Tämä onkin yksi niitä teitä, joka -auttaa työkalujen tekijöitä ja valajia ylenemään. Kerran tarvitsin -sveitsiläistä kelloseppää. Pengottiin korttijärjestelmäämme ja löytyi -todellakin yksi -- hän hoiti porakonetta. Toisen kerran tarvittiin -taitavaa tiilenlyöjää tulenkestäviä tiilejä varten. Hänet löysimme -myöskin erään porakoneen äärestä, mutta hän on nyt tarkastusmies. - -Persoonallisiin kosketuksiin ei oikeastaan juuri milloinkaan jouduta. -Työmies menee kotiansa, kun hän on päivätyönsä päättänyt, ja tehtaalla -ei ole mitään seurusteluhuoneustoa. Mutta me koetamme noudattaa -oikeutta ja ehkäistä pikkumaisten henkilöiden puuhia. Meillä on niin -monta eri osastoa, että tehdas on melkein kuin oma maailmansa, jossa -kukin voi löytää paikkansa. Otetaan esimerkiksi tappelut. Joillakuilla -on tappelunhalu veressä, ja tavallisesti semmoinen mies heti erotetaan. -Mutta se ei luullakseni tappelupukaria paranna -- hän joutuu vain pois -meidän näköpiiristämme. Senvuoksi ovat päällysmiehet tulleet aika -kekseliäiksi määrätessään rangaistuksia, jotka eivät riistä mitään -miehen perheeltä eivätkä vie aikaa tehtaalta. - -Sekä työmiehen että työn kannalta ovat puhtaat, hyvin valaistut ja -hyvin tuuletetut huoneet ehdottoman tarpeelliset. Meidän koneemme -ovat sijoitetut hyvin liki toisiaan, ja jokaisella lattiapinnan -neliöjalalla on tietenkin sama osuus yleiskustannuksissa. Muutoin saa -kuluttaja maksaa sekä suuremmat kustannukset yleensä, että ylimääräiset -siirtokustannukset, jotka ovat seurauksena, jos koneet ovat vain -kuusikin tuumaa kauempana toisistaan kuin on välttämätöntä. Joka työssä -me laskemme täsmälleen, kuinka suuren pinta-alan työmies tarvitsee -itselleen. Häntä ei saa ehkäistä -- sillä se olisi tuhlausta. Mutta jos -hän ja hänen koneensa ottavat enemmän tilaa kuin on aivan tarpeellista, -niin on sekin tuhlausta. Tämän vuoksi seisonevat meidän koneemme -tiheämmässä kuin missään muussa maailman tehtaassa. Sivustakatsojasta -voi kukaties näyttää, että ne seisovat aivan päällekkäin, mutta kaikki -on järkiperäisesti laskettu, jokaisella työmiehellä ja jokaisella -koneella on tilaa joka tuuma, minkä ne tarvitsevat, mutta ei myöskään -yhtään ylimääräistä tuumaa eikä ainakaan kokonaista jalkaa. Tarkoitus -ei ole käyttää meidän tehdaslaitoksiamme kansanpuistoina. Mutta ahdas -tila vaatii suurimman määrän ilmanvaihtoa ja varokeinoja. - -Suojeluslaitteet tehtaassa ovat erikoinen ala. Toimikoon kone kuinka -hyvin tahansa, emme pidä sitä kuitenkaan täyskelpoisena, ellei se ole -täysin varma. Meidän tehtaissamme ei ole koneita, joita arvelemme -epävarmoiksi, mutta yksityisiä tapaturmia saattaa siitä huolimatta -sattua. Jokaista tapaturmaa, oli se kuinka vähäinen tahansa, tutkii -kokenut ja taitava mies, joka on yksinomaan siinä toimessa, ja -hän tutkii kyseenalaisen koneen perinpohjin estääkseen sellaisen -onnettomuuden enää milloinkaan tapahtumasta. - -Rakennuttaessamme vanhoja rakennuksia emme vielä tunteneet -ilmanvaihtolaitteita niin hyvin kuin nykyään tunnemme. Kaikissa -uudemmissa rakennuksissa ovat kannatinpylväät onttoja ja niiden läpi -pumputaan huono ilma ulos samalla kuin raitis ilma virtaa sisään. -Läpi vuoden me pidämme samaa tasaista lämpömäärää, ja niin kauan -kuin päivänvaloa on, emme tarvitse keinotekoista valaistusta. Noin -seitsemänsataa työmiestä on yksinomaan pitämässä huoneustoja puhtaina, -ikkunoita pestyinä ja kaikkea maalausta kunnossa. Kaikki pimeät nurkat, -jotka voisivat houkutella epäsiisteyteen, maalataan valkoisiksi. Ei voi -ylläpitää hyvää henkeä ilman puhtautta, emmekä me suvaitse hätäkeinoja -puhtauteen enempää kuin menetelmiin nähden. - -Ei olekaan mitään syytä, minkä vuoksi tehdastyön pitäisi olla -vaarallista. Jos mies on tehnyt työtä liian kovasti tai liian monta -tuntia, joutuu hän tilaan, joka on tapaturmille otollinen. Tapaturmien -ehkäisemiseksi täytyy myöskin estää tällainen mielentila; edelleen -täytyy ehkäistä kaikki huolimattomuus ja katsoa, että kone toimii -täysin varmasti. Erikoistuntijat ovat ryhmittäneet onnettomuuksien -tavallisimmat syyt seuraavasti: - -1) Viat rakennussuunnitelmassa; 2) vialliset koneet; 3) riittämätön -tila; 4) puute suojeluslaitteista; 5) puhtauden puute; 6) huono -valaistus; 7) huono ilma; 8) sopimaton vaatetus; 9) huolimattomuus; 10) -taitamattomuus; 11) aivojen väsähtyminen; 12) yhteistoiminnan puute. - -Viat rakennussuunnitelmassa, vialliset koneet, riittämätön tila, -puhtauden puute, huono ilma, huono valaistus, aivojen väsähtyminen ja -yhteistoiminnan puute ovat helposti autettavissa. Meidän työmiehistämme -ei ainoatakaan rasiteta liiaksi. Palkoilla selvitetään kaikkein -useimmat ajatusta vaivaavista ongelmista. Meidän täytyy siis vastustaa -sopimattomia vaatteita, huolimattomuutta ja taitamattomuutta sekä -varustaa kaikki koneemme suojeluslaitteilla. Tämä tuottaa hankaluuksia -siellä missä on kiertohihnoja. Meidän uudisrakennuksissamme on -jokainen kone varustettu omalla sähkömoottorillaan, mutta vanhoissa -rakennuksissa meidän täytyi käyttää hihnoja. Joka hihna on suojeltu. -Automaattisten siirtolaitteiden yli kulkee siltoja, joten työmiesten -ei tarvitse kulkea minkään vaarallisen kohdan kautta. Missä on vain -vähänkin mahdollisuutta metallisirujen sinkoiluun, siellä vaadimme -työmiehiä käyttämään suojasilmälaseja, ja nämä mahdollisuudet -vähenevät lisäksi sen kautta, että ympäröimme koneen verkolla. Kaikki -palavat uunit ovat varustetut teräsristikolla. Ei ole mitään avoimia -koneosia, joihin vaatteet voivat tarttua. Kaikki sivukäytävät pidetään -vapaina. Konemoottorien virrankatkaisijat ovat suojatut suurilla -punaisilla nastoilla, jotka täytyy poistaa ennenkuin virta yhdistetään, -mikä puolestaan ehkäisee koneen ajattelematonta käyntiinpanoa. -Joskus sattuu, että työmiehet käyttävät sopimattomia vaatteita -- -kaulaliinoja, jotka saattavat tarttua hihnoihin, leveitä hihoja ja -muuta semmoista. Tarkastusmiesten asia on katsoa, ettei sellaista -tapahdu, ja ne, jotka eivät kieltoa tottele, joutuvat enimmäkseen ilmi. -Uusia koneita koetellaan kaikilla ajateltavilla tavoilla, ennenkuin, -sallimme ottaa niitä käytäntöön. Tulos on, että meillä käytännöllisesti -puhuen ei koskaan tapahdu suurehkoja tapaturmia. - -Teollisuuden ei laisinkaan tarvitse vaatia ihmisuhreja. - - - - -IX luku. - -TYÖPALKAT. - - -Liikeyritystä voi helposti hoitaa vanhan tottumuksen mukaan, sanoen: -"minä maksan tavalliset työpalkat". Sama mies ei olisi yhtä kärkäs -lisäämään: "minä en voi myydä parempia enkä halvempia tavaroita kuin -muut liikemiehet". Ei yksikään täysijärkinen tehtailija väittäisi, että -pelkästään halvimman aineksen ostaminen olisi takeena tavaran parhaasta -laadusta. Mutta miksi me sitten kuulemme puhuttavan niin paljon "työn -vararikosta" ja työpalkkojen alennuksen maalle tuottamasta siunauksesta --- mikä todellisuudessa merkitsee ostovoiman vähentämistä ja -kotimaisten markkinain hävittämistä? Mitä hyötyä on teollisuudesta, jos -sitä hoidetaan niin taitamattomasti, että ne, jotka sen palveluksessa -työskentelevät, eivät voi ansaita toimeentuloansa? Ei mikään kysymys -ole niin tärkeä kuin palkkakysymys, sillä useimmat ihmiset elävät -työpalkoistaan. Heidän elämäntasonsa -- heidän tulojensa keskiarvo -- -ratkaisee maan onnen ja kukoistuksen. - -Koko Ford-teollisuudessa on meillä nyttemmin alimpana palkkana kuusi -dollaria päivässä; ennen se oli määrätty viideksi dollariksi ja -vielä aikaisemmin maksoimme, mitä hyvänsä siihen aikaan pidettiin -välttämättömänä maksaa. Minä tiedän, että palajaminen vanhaan -palkkajärjestelmään olisi huonoa moraalia -- mutta minä tiedän myöskin, -että se liikemieskannalta olisi typerää, ja minä koetan esittää syyt -siihen. - -Ajatelkaamme ensiksi keskinäistä suhdetta. Ei ole tavallista nimittää -palkannauttijaa yhtiökumppaniksi, mutta mitä hän sitten muuta on? Kun -joku huomaa, että liikkeenhoito kysyy liian paljon hänen aikaansa -ja voimiansa, niin hän ottaa apulaisia osallisiksi tuossa hoidossa. -Miksi hän sitten kieltäisi heiltä, jotka auttavat häntä tuotannossa, -"liikekumppanin" nimen? Jokainen liikeyritys, jossa on enemmän kuin -yksi henkilö, on jonkinlainen kumppanuuskunta, ja samalla hetkellä -kuin liikemies tarvitsee toisen apua, olkoonpa apulainen vaikka -pikkupoika, on hän ottanut itselleen liikekumppanin. Hän saattaa itse -olla liikkeen varojen ainoa omistaja ja sen toiminnan ainoa määrääjä, -mutta ainoastaan niin kauan kuin hän pysyy ainoana liikkeenhoitajana -ja ainoana tuottajana, voi hän vaatia itselleen täydellistä -riippumattomuutta. Ei kukaan ihminen ole riippumaton, niin kauan -kuin hän tarvitsee toisten apua. Se on alituista vuorovaikutusta -- -työnantaja on työmiestensä liikekumppani ja päinvastoin. Ja koska näin -on laita, on turhaa jommankumman ryhmän luulla juuri itse olevansa -ainoa välttämätön tekijä. Molemmat ovat välttämättömiä. Toinen ryhmä ei -voi valtaansa kohtuuttomasti käyttää muuten kuin toisen kustannuksella, -ja tavallisesti se kääntyy koskemaan myöskin sitä itseänsä. On -kerrassaan järjetöntä, kun pääoma ja työ pitävät toisiaan vastakkaisina -luokkina, kun ne itse asiassa ovat kumppanuksia. Kamppaillessaan -toisiaan vastaan vahingoittavat ne vain laitosta, jossa molemmat ovat -osakkaina ja josta kumpikin ansaitsee toimeentulonsa. - -Työnantajan kunnianhimon johtajana tulisi olla, että hän maksaa -korkeammat työpalkat kuin muut samanlaatuiset yritykset, ja työmiehen -kunnianhimona tulisi olla tehdä tämä mahdolliseksi. Jos työnantaja -ottaa aloitteen, luulen työmiesten tulevan mukaan. Kaikissa tehtaissa -on tietenkin työmiehiä, jotka luulevat, että jos he tekevät parhaansa, -tapahtuu se ainoastaan työnantajan eikä ollenkaan heidän omaksi -edukseen. On säälittävää, että sellaista tunnetta on olemassa ja että -siihen kenties on jotakin aihetta. Jos työnantaja kannustaa työmiehiään -tekemään kaikkein parastaan, mutta tämä työ ei saa palkintoansa, niin -käyvät työmiehet luonnollisesti epäluuloisiksi ja "höllittävät otetta". -Mutta jos he näkevät työnsä hedelmät korkeampien palkkojen muodossa, -ja saavat havaita, että kovempi työ merkitsee parempaa maksua, niin -he alkavat tuntea olevansa osakkaita liikkeessä, jonka menestys on -riippuvainen heistä ja päinvastoin. - -"Mitä pitää työnantajan maksaa?" -- "Paljonko pitää työmiehellä olla -palkkaa?" Nämä kysymykset ovat toisarvoisia. Ratkaiseva kysymys -on: "Kuinka paljon liikeyritys kykenee maksamaan?" Ei mikään liike -voi pysyä pystyssä, jos menot ovat tuloja suuremmat. Jos lähteestä -pumputaan vettä ulos nopeammin kuin sitä siihen virtaa, niin kuivuu -lähde. Ne, jotka ovat olleet tämän lähteen varassa, saavat lähteä -janoisina. Ja jos joku ehkä kuvittelisi, että voi pumputa yhden lähteen -kuiville ja sitten tuoda vettä toisesta, niin on vain ajan kysymys, -milloin kaikki lähteet ovat kuivuneet. Nykyään puhutaan yleisesti -palkkojen kohtuullisemmasta jaosta, mutta me emme saa unohtaa, että -palkoillakin täytyy olla rajansa. Nämä rajat määrää asianomainen -liikeyritys itse. Ei voi maksaa palkkoina 150,000 dollaria, jos liike -ei tuota enempää kuin 100,000. Liikeyritys panee rajan palkoille, mutta -onko mitään, joka panee rajan liikeyritykselle? On selvää, että liike -rajoittaa itse itseänsä, jos sitä johdetaan kehnon kaavan mukaisesti. - -Jos sen sijaan, että sanotaan: "työnantajan pitäisi tehdä -niin-ja-niin", sanottaisiin: "liikettä pitäisi parantaa ja järjestää -niin, että se voisi tehdä niin-ja-niin", silloin voitaisiin johonkin -päästä. Sillä yksinomaan ja ainoastaan liike voi maksaa työpalkat. -Työnantaja ei sitä totisesti voi, ellei liike oikeuta häntä siihen. -Mutta jos liike takaa korkeammat palkat ja työnantaja kieltäytyy -niitä maksamasta, mitä silloin on tehtävä? Suurehko liikeyritys -merkitsee yleensä niin monen ihmisen toimeentuloa, että sen kanssa -ei saa äksyillä. On suorastaan miltei rikollista salamurhata yritys, -johon suuri joukko ihmisiä on uhrannut työnsä ja jota he katsovat -toimialakseen ja tulolähteekseen. Yrityksen tappaminen lakolla tai -työsululla ei hyödytä yhtään mitään. Työnantaja ei voita mitään -katselemalla työmiehiänsä ja miettimällä itsekseen: "kuinka vähän -voin saada heidän ottamaan?" Eikä myöskään työmies voita mitään -tuijottamalla takaisin ja ajattelemalla: "kuinka paljon voin pakottaa -hänen antamaan?" Kummankin pitäisi sen sijaan kääntyä yrityksen puoleen -ja kysyä: "mitenkä voimme tehdä tämän liikkeen niin varmaksi ja -tuottavaksi, että se voi taata meille kaikille hyvän toimeentulon?" - -Mutta näin järkevästi eivät totisesti kaikki työnantajat ja työmiehet -ajattele. Ollaan niin totuttu toimimaan harkitsematta, ettei siitä -tahdo päästä irralleen. Mitä sitten on tehtävä? Ei mitään. Mitkään -lait tai asetukset eivät kykene aikaansaamaan tähän muutosta, vaan -yksinomaan ja ainoastaan parempi oman edun tajunta. Kestää vielä jonkun -aikaa ennenkuin ihmisten silmät tässä suhteessa aukenevat, mutta -sen täytyy tapahtua, sillä niiden yritysten, joissa työnantajat ja -työmiehet työskentelevät yhteisesti pyrkimyksenänsä yleishyöty, täytyy -menestyä liikeyrityksinä. - -Mitä siis tarkoitamme korkeilla palkoilla? - -Me tarkoitamme palkkoja, jotka ovat korkeammat kuin maksettiin kymmenen -kuukautta tai kymmenen vuotta sitten. Me emme tarkoita korkeampia -kuin tulee maksaa. Nykyiset korkeat palkkamme saattavat merkitä -pikkupalkkoja kymmenen vuoden perästä. - -Jos on oikein, että liikkeenjohtaja pyrkii siihen, että liike antaa -suurempaa osinkoa, niin yhtä oikein on, että hän pyrkii siihen, että -voidaan maksaa korkeampia palkkoja. Mutta liikkeenjohtaja ei niitä -maksa. Jos hän kykenee sen tekemään, mutta ei tahdo, on se hänen -häpeänsä, mutta hän yksinään ei ikinä voi aikaansaada korkeampia -palkkoja. Korkeita palkkoja ei voida maksaa, elleivät työmiehet niitä -ansaitse. Heidän työnsä on tuottava, luova tekijä. Se ei ole ainoa -sellainen tekijä, sillä huono liikkeenhoito voi tärvellä sekä aineksen -että työn ja tuhota työmiesten ponnistukset. Työmiehet puolestaan -voivat tuhota hyvänkin johdon tulokset. Mutta missä taitava johto -ja rehellinen työ yhtyvät liikekumppaneiksi, siinä työmies juuri -tekee korkeammat palkat mahdollisiksi. Hän panee voimansa ja kykynsä -yritykseen, ja senvuoksi tulee hänen saada palkintonsa korkeamman -palkan muodossa. Hän ei ole sitä vain ansainnut, hän on suurelta osalta -ollut mukana sitä luomassa. - -Täytyy siis olla selvää, että korkea työpalkka alkaa jo tehtaassa. -Ellei sitä siellä luoda, ei se voi tulla myöskään palkkauskoteloon. -Ikinä ei voida keksiä järjestelmää, joka poistaa työn. Siitä on -luonto itse pitänyt huolen. Kätemme ja aivomme eivät ole tarkoitetut -joutenoloa varten. Työ on meidän terveytemme, ylpeytemme ja -vapahduksemme. Kaukana siitä, että se olisi kirous, on se päinvastoin -ihmisen suurin siunaus. Täysi yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus voi -syntyä ainoastaan rehellisen työn kautta. Sen ihmisen, joka panee -yhteiseen työhön suuren panoksen, tulee myöskin saada suuri vastike. -Sentähden ei armeliaisuudesta ole puhettakaan työpalkkojen maksuissa. -Se työmies, joka antaa liikkeelle parhaansa, mitä hänellä on antaa, on -paras työmies, mitä millään liikkeellä voi olla. Mutta häntä ei voi -pyytää antamaan rajattomasti, ilman että hän saa vastaavan hyvityksen. -Se mies, joka tulee työhönsä siinä tunnossa, että vaikkapa hän antaa -osaltaan mitä hyvänsä, niin hän ei vastikkeeksi saa niin paljoa, että -se voi pelastaa häntä köyhyydestä, ei ole oikeassa kunnossa aloittamaan -päivän työtä. Hän on levoton ja huolestunut, ja se vaikuttaa -haitallisesti hänen työhönsä. - -Mutta jos mies tuntee, että hänen työnsä ei ainoastaan tyydytä hänen -välttämättömiä tarpeitaan, vaan hankkii hänelle myöskin mahdollisuutta -mukavuuteen, antaa varaa kasvattaa lapsensa ja valmistaa vaimolleen -jotakin iloa, silloin on hän tyytyväinen työhönsä ja voi osaltaan antaa -parhaansa. Se on voitto liikkeelle ja se on voitto hänelle itselleen. -Mies, joka ei tunne tyydytystä työstään, menettää parhaan osan -palkastansa. - -Sillä jokapäiväinen työ on jotakin suurta -- jotakin hyvin suurta! Se -on koko maailman perustus; se on meidän omanarvontuntomme perustus. -Työnantajan pitäisi aina tehdä työtä sitkeämmin kuin kukaan hänen -miehistään. Työnantajan, joka vakaasti koettaa täyttää velvollisuutensa -maailmassa, täytyy olla ahkera työntekijä. Hänellä ei ole mitään -oikeutta sanoa: "minulla on niin ja niin monta tuhatta miestä, jotka -tekevät työtä minun hyväkseni". Tosiasia on, että nämä monet tuhannet -miehet pakottavat hänet tekemään työtä heidän hyväkseen, ja jota -paremmin he tekevät työtä, sitä enemmän he pakottavat häntä hankkimaan -menekkiä heidän työnsä tuotteille. Palkat ovat määrätyn suuruiset, ja -niin täytyy olla, jotta saadaan selkeä laskuperusta. Ne ovat tavallansa -ennakolta laskettua voittoa, mutta usein sattuu, että vuoden päättyessä -havaitaan, että voidaan maksaa enemmän. Silloin tulee niin myöskin -tehdä. Kun me kaikki teemme liikkeessä työtä yhdessä, tulee meillä -myöskin olla osuutemme voitosta joko hyvän palkan tai lisäpalkkion -muodossa. Tätä aletaankin yleisesti katsoa oikeaksi ja kohtuulliseksi. - -Nyttemmin vaaditaan jyrkästi, että liike-elämän inhimilliselle puolelle -on annettava yhtä suuri merkitys kuin aineelliselle. Ja niin täytyy -olla, mutta kysymys on vain siitä, tapahtuuko se viisaasti, siten että -aineellinen puoli, josta olemme saaneet toimeentulomme, säilyy, vai -epäviisaasti, siten että joudumme menettämään menneiden vuosien työn -tulokset. Liike-elämä edustaa kansallista toimeentuloamme, se kuvastaa -taloudellista edistymistämme ja on hankkinut meille meidän paikkamme -muiden kansojen keskuudessa. Tätä emme saa panna vaaranalaiseksi. -Inhimillisen aineksen osuus liike-elämässä täytyy tulla paremmin -tajutuksi ja vaarinotetuksi, ja se voi tapahtua ilman häiriötä ja ilman -häviötä kenellekään -- päinvastoin tavalla, joka tuottaa lisää voittoa -kaikille. Salaisuus on siinä, että inhimillinen työtoveruus tajutaan ja -tunnustetaan. Niin kauan kuin ihminen ei tule toimeen yksinään, vaan -tarvitsee toisten apua, olemme me myöskin riippuvaisia työtoveruudesta. - -Tämä on perustotuus työpalkoista. Ne ovat liikekumppanuuden -voitto-osinkoa. - -Milloin voi katsoa palkan olevan riittävän? Kuinka runsasta -toimeentuloa voi työstään kohtuuden mukaan pyytää? Oletteko -koskaan tulleet ajatelleeksi, mitä työpalkat aikaansaavat tai -mitä niiden pitäisi aikaansaada? Jos sanotaan, että niiden tulee -riittää toimeentuloon, niin sillä ei vielä ole sanottu melkein -mitään. Elinkustannukset riippuvat suureksi osaksi tuotannon ja -kuljetusneuvojen laadusta, ja nämä ovat vuorostaan tulosta työnjohdon -ja työmiesten yhteenpannusta toimitehosta. Hyvin suoritetun ja -hyvin järjestellyn työn tuloksena pitäisi olla suuret palkat ja -alhaiset elinkustannukset. Jos asetetaan elinkustannukset palkkojen -säännöstäjäksi, emme pääse mihinkään. Elinkustannukset ovat tulosta -vaihtelevista hintatasoista, eivätkä ne koskaan voi tulla pysyväisiksi, -jos alinomaa muuttelemme niitä tekijöitä, jotka tämän tuloisen aikaan -saavat. Jos koetamme sovittaa palkkoja elinkustannusten mukaan, niin -muistutamme koiraa, joka juoksee oman häntänsä perässä. Ja kukapa -muuten onkaan pätevä määräämään, minkä elämäntason mukaan kustannukset -ovat laskettavat? Avartakaamme näköalojamme ja ajatelkaamme, mitä -palkkaus merkitsee työmiehille -- ja mitä sen tulisi merkitä. - -Ulkona elämässä se tekee heille mahdolliseksi täyttää velvollisuutensa; -sisällä tehtaassa se tekee mahdolliseksi sekä työn että järjestelyn. -Päivän tuottava työ on rikkain kultakaivos, mitä milloinkaan on -tavattu. Sen pitäisi totisesti kannattaa ainakin työmiehen kaikki -jokapäiväiset tarpeet. Ja varmastikin palkan pitäisi todella riittää -myöskin turvaamaan työntekijän hänen vanhoilla päivillään, jolloin hän -ei enää jaksa tehdä työtä -- eikä hänen tarvitsisi jaksaakaan. Mutta -senkin jälkeen kuin tämä on saavutettu, täytyy teollisuustuotantoon, -menekkiin ja voittoon nähden säännöstää sellaisen järjestelmän mukaan, -joka estää ansioita joutumasta niiden taskuihin, jotka eivät ole -myötävaikuttamassa tuotantoon. Voidaksemme luoda järjestelmän, joka -on riippumaton sekä hyvän työnantajan hyvästä että huonon pahasta -tahdosta, itsekkäisyydestä, täytyy meidän rakentaa se perustalle, joka -nojautuu todellisiin oloihin, elämään itseensä. - -Jokapäiväinen työ vaatii yhtä paljon ruumiillista voimaa silloin kun -vehnä maksaa 1 dollarin bushelilta, kuin silloin kun se maksaa 2:50, ja -mitäpä eroa tekeekään miehen työhönsä tarvitsemaan tarmoon, maksavatko -munat 12 vai 90 senttiä tusina? - -Ellei tämä koskisi ketään muuta kuin miestä itseänsä, olisi varsin -helppo laskea yhden miehen toimeentulon kustannukset ja niitä vastaava -palkka. Mutta hän ei ole pelkästään yksilö. Hän on kansalainen, joka -antaa apuansa kansan menestykseen. Hän on taloudenpitäjä. Hän on -kenties lasten isä, ja nämä on hänen kustannuksellaan kasvatettava -hyödyllisiksi ihmisiksi. Kaikki nämä tekijät on otettava huomioon. -Kuinka voidaan numeroilla osoittaa kodin avustus miehen työhön? Hän -saa maksun tästä työstä, mutta kuinka paljon ollaan velkaa kodille, ja -mitä ollaan velkaa hänelle isänä ja kansalaisena? Mies tekee työnsä -tehtaassa, mutta vaimo tekee työn kodissa. Tehtaan täytyy maksaa -heille molemmille. Miten voidaan arvioida kodin suhde päivittäisen -työn menotiliin? Onko katsottava työmiehen omaa elatusta menoksi -ja hänen kykyänsä kodin ja perheen perustamiseen voitoksi? Onko -ansio tästä laskettava rahassa sittenkun on nähty, kuinka paljon on -jäljellä sen jälkeen kuin työmiehen omat ja hänen perheensä tarpeet -on tyydytetty? Vai onko kaikkia näitä seikkoja katsottava menoiksi ja -voitto laskettava niistä huolimatta? Toisin sanoen -- pitääkö miehellä, -kun hän on elättänyt, vaatettanut ja hankkinut asunnon itselleen ja -perheelleen, kasvattanut lapsensa ja toimittanut heille ne edut, -jotka ovat heille tulevat, sittenkin olla ylijäämää? Onko kaikki nämä -vaatimukset täytettävä miehen työstä? Minä uskon niin olevan, sillä -muuten on edessämme se kaamea tulevaisuudenkuva, että äitien ja heidän -lastensa on pakko marssia työmarkkinoille. - -Kaikki nämä kysymykset vaativat tarkkaa tutkimista ja laskemista. -Kenties ei taloudellisessa elämässämme ole mitään, joka olisi omiansa -enemmän hämmästyttämään kuin tieto kaikista niistä rasituksista, jotka -jokapäiväisen työn täytyy kantaa. - -On ehkä mahdotonta laskea, kuinka paljon tarmoa jokapäiväinen -työ vaatii mieheltä, mutta ei ole mahdollisia ratkaista, kuinka -paljon vaaditaan menetetyn tarmon palauttamiseksi seuraavan päivän -työtä varten, eikä myöskään sitä, mitä osaa tästä tarmosta hän ei -milloinkaan saa takaisin. Taloustiede ei ole vielä pystynyt rakentamaan -uudennusrahastoa työmiesten kuluttaman tarmon palauttamiseksi. -Sellaisen rahaston voi muodostaa vanhuudeneläkkeen muodossa, mutta -eläkkeet eivät pidä huolta siitä voitosta, minkä joka päivän työn -pitäisi jättää elämän kaikkien kustannusten, kaikkien fyysillisten -menetysten ja ruumiillisen työn tekijän välttämättömän kulumisen -korvaukseksi. - -Parhaatkaan työpalkat, joita tähän saakka on maksettu, eivät ole -läheskään niin suuria kuin niiden tulisi olla. Liike-elämä ei ole vielä -kyllin hyvin järjestetty eivätkä sen päämaalit kyllin selvinä, jotta -voitaisiin maksaa enemmän kuin ainoastaan pieni osa niistä palkoista, -joita pitäisi maksaa. Siinä osa sitä työtä, joka meitä odottaa. Me -emme voi ratkaista tätä pulmaa poistamalla palkkajärjestelmän ja -julistamalla yhteisen omistusoikeuden. Palkkajärjestelmä on ainoa -normi, jonka mukaan voimme palkita tuotantotyön ansiota myöten. Ottakaa -pois tämä astemittari, niin tulee vallitsemaan yleinen vääryys, mutta -täydellisentäkää se, niin saamme kukaties yleisen oikeuden. - -Vuosien kuluessa olen hankkinut itselleni joltisenkin tuntemuksen -työpalkoista. Ensinnäkin katson myynnin suureksi osaksi riippuvan -niistä palkoista, joita voimme maksaa. Jos maksamme korkeita palkkoja, -tulevat nämä rahat liikkeeseen ja joutuvat toisille tehtailijoille, -työmiehille, asioitsijoille ja kauppiaille, joiden kaupallinen -kukoistus on heijastusta meidän tavaravaihdostamme. Jos korkeat palkat -tulevat maassa yleisiksi, niin merkitsee se kukoistusta koko maalle, -mikäli nämä suuremmat palkat maksetaan suuremmasta tuotannosta. Jos -maksetaan suurempia palkkoja, samalla kuin tuotantoa vähennetään, -joudutaan tielle, joka johtaa seisaukseen. - -Meiltä meni sangen pitkä aika saadaksemme selvyyttä palkkasuhteista, -ja vasta kun olimme täydessä työssä T-mallia valmistamassa, saatoimme -laskea, kuinka suuria palkkojen tulisi olla. Sitä ennen olimme -antaneet henkilökunnalle jonkun osan voitosta. Muutamia vuosia -takaperin jaoimme joka vuoden lopussa jonkun prosentin ansioistamme -työmiehille. Niin varhain kuin vuonna 1909 jaoimme esimerkiksi 80,000 -dollaria sen laskuperusteen mukaan, kuinka kauan itsekukin oli ollut -liikkeen palveluksessa. Joka oli ollut vuoden ajan, hän sai 5 % -vuosipalkastaan, kaksi vuotta ollut 7 1/2 % ja kolme vuotta palvellut -10 %. Tätä järjestelmää vastaan voitiin syystä väittää, että se ei -ollut missään suoranaisessa suhteessa päivän työhön. Työmies ei saanut -voitto-osuuttansa ennenkuin kauan sen jälkeen kuin hänen työnsä oli -suoritettu, ja silloin se tuli melkeinpä lahjan muodossa. On aina -pahasta, jos palkat saavat minkäänlaista armeliaisuuden vivahdusta. - -Palkat eivät myöskään olleet oikeassa suhteessa työhön. A-osastolla -sai työmies ehkä pienemmän palkan kuin B-osaston työmies, vaikka -edellinen työ saattoi itse asiassa vaatia suurempaa taitoa tai -ponnistusta. Palkat eivät koskaan voi olla oikeudenmukaisia, ennenkuin -sekä työnantaja että työmiehet ovat tietoisia siitä, että niiden -määrääminen perustuu johonkin muuhun kuin umpimähkäiseen arvaukseen. -Vuodesta 1913 alkaen toimitimme senvuoksi aikatutkimuksia kaikkien -tehtaiden tuhansista eri toimista. Aikatutkimusten avulla on -mahdollista teoreettisesti ratkaista, kuinka paljon työmiehen pitää -voida aikaansaada. Sen avulla voi vielä, lukuunottamalla suurehkon -vaihtelutilan, määrätä valmistusmäärän päivää kohti ja, asianmukaisesti -kiinnittämällä huomiota taitoon, saada mittapuun, jonka mukaan -jokseenkin tarkoin voi arvioida sen taidon ja ponnistuksen määrän, mitä -kunkinlajista työtä varten tarvitaan, ja samalla myös, mitä työmieheltä -on oikeus vaatia vastikkeeksi hänen palkastaan. Ilman tieteellistä -tutkimusta ei työnantaja tiedä, minkä vuoksi hän maksaa palkan, eikä -työmies, minkä vuoksi hän saa sen. Näiden aikatutkimusten johdolla -luokiteltiin kaikki työt tehtaissamme ja määrättiin valmiste-erät. - -Meillä ei ole urakkatyötä. Toisilla työmiehillä on päiväpalkka, -toisilla tuntipalkka, mutta melkein joka tapauksessa on määrätty, -mikä työmäärä on vähintäin suoritettava. Jos toisin olisi, emme me -eivätkä työmiehet itse tietäisi, ovatko he palkkansa ansainneet. Täytyy -olla määrätty päiväsaannos, ennenkuin todellista palkkaa voi maksaa. -Yövahdille maksetaan hänen läsnäolostaan, mutta työmiehelle hänen -työstään. - -Näin hankkimiemme tietojen nojalla panimme tammikuussa 1914 toimeen -jonkinlaisen voitto-osuusjärjestelmän, jonka mukaan alin palkka -kaikenlaatuisesta työstä, erinäisillä ehdoilla, määrättiin viideksi -dollariksi päivältä. Samalla supistimme työajan kahdeksantuntiseksi --- se oli ennen ollut yhdeksäntuntinen -- ja koko viikon työn -kahdeksan viidettä tuntia käsittäväksi. Se oli meidän puoleltamme -aivan vapaaehtoinen teko. Kaikki palkkamääräyksemme ovat olleet -vapaaehtoisia. Meidän mielestämme sosialinen oikeus sitä vaatii, ja kun -kaikki ympäri käy, niin teimme sen oman mielemme tyydytteeksi. Ihminen -tuntee tyydytystä tuntiessaan, että on tehnyt toisia tyytyväisiksi, -että on jossakin määrin keventänyt kanssaihmistensä elämäntaakkaa -ja valmistanut heille viihdynnän ja säästöjen mahdollisuutta. Hyvä -tahto on elämän harvoja, todella tärkeitä arvopuolia. Tarmokas mies -voi saavuttaa melkein kaikki mitä hän tavoittaa, mutta ellei hän -pyrkimystensä kestäessä ole hankkinut itselleen hyvää tahtoa, eivät -saavutetut tulokset ole paljon arvoiset. - -Mutta siinä, mitä me teimme, ei ollut mitään armeliaisuutta. Monet -työnantajat luulivat meidän tahtovan tällä ilmoittaa, että liike -menestyi niin hyvin ja haluavan tehdä reklaamia, ja he moittivat -meitä sentähden, että ylensimme vaatimuksia ja järkytimme vanhaa -perinnäistapaa, että työmiehelle on maksettava mahdollisimman vähän. -Tällaiset perimykset ja katsantokannat täytyy poistaa, muuten emme -voi hävittää köyhyyttä. Me emme maksaneet näitä korkeita palkkoja -ainoastaan siksi, että siihen kykenimme ja se tuotti meille tyydytystä, -vaan myöskin senvuoksi, että tahdoimme saada liikkeen rakentumaan -lujalle perustalle. Me emme jakaneet pois mitään -- me rakensimme -tulevaisuutta. Liikeyritys, jonka palkka-asteikko on alhainen, on aina -epävarma. - -Tuskin lienee teollisuudessa monta muutosta, joka olisi siinä määrässä -ollut kiistanalaisena kautta koko maailman, mutta tuskin oli ketään, -joka oikein käsitti, mitä tämä muutos itse asiassa sisälsi. Työmiehet -luuli vai yleensä saavansa viisi dollaria päivältä siihen katsomatta, -kuinka he tekevät työtä. - -Asiantila oli hiukan toinen kuin kuviteltiin. Minun suunnitelmani -perustui voitto-osuuteen, mutta sen sijaan että odotettaisiin, kunnes -nämä osuudet on ansaittu, maksettaisiin ne etukäteen ja, erinäisillä -ehdoilla, lisättäisiin niiden työmiesten palkkaukseen, jotka olivat -olleet vähintäin kuusi kuukautta yhtiön palveluksessa. Me jaoimme -työmiehet kolmeen luokkaan: - -1. Naineet miehet, jotka elivät perheensä kanssa ja olivat tiettävästi -hyviä perheenhuoltajia. - -2. Poikamiehet, jotka olivat täyttäneet kaksikolmatta vuotta ja -tunnetusti ahkeria ja säästäviä. - -3. Kahtakolmatta nuoremmat nuorukaiset sekä naiset, joilla oli joku -omainen yksin huollettavana. - -Ensin sai työmies tavallisen palkkansa, joka keskimäärin oli -viittätoista prosenttia korkeampi kuin vastaavat palkat yleensä -muualla. Hänet voitiin sitten valita niiden joukkoon, jotka saivat -voitto-osuutta. Hänen palkkansa ja voitto-osuutensa laskettiin yhteen -niin, että hän sai vähintäin viiden dollarin päivätulon. Voitto-osuus -oli laskettu tunnin ja sellaisten perusteiden mukaan että ne, jotka -saivat pienemmän tuntipalkan, saivat suhteellisesti suuremman -voitto-osuuden. Tämä maksettiin joka toinen viikko yhdessä palkan -kanssa. Työmies, joka ansaitsi esimerkiksi 34 senttiä tunnissa, sai -voitto-osuutta 28 1/2 senttiä tunnilta, joten hänen päivätulonsa -teki viisi dollaria. Työmies, joka ansaitsi 54 senttiä tunnissa, sai -voitto-osuutta 21 senttiä tunnilta, joten hänen päivätulonsa oli kuusi -dollaria. - -Mutta tähän voitonjakoon liittyi erinäisiä ehtoja. Työmiehen ja -hänen kotinsa täytyi tulla määrätylle tasolle järjestykseen ja -yhteiskunnanjäsenyyteen nähden. Minkään holhouksen toimeenpano ei ollut -tarkoituksena, mutta kun sellaista tuskin kävi välttäminen, oli se -yhtenä syynä, minkä vuoksi koko tämä suunnitelma ja yhteiskunnallinen -yhteishyvän osasto muutettiin. Ajatus oli alkuaan se, että ihmisiä -kannustettaisiin järjestykseen ja säästäväisyyteen, ja että paras -kannustin olisi niiden rahallinen palkitseminen, jotka viettivät siivoa -ja säällistä elämää. Joka elää kunnollisesti, tekee myöskin työtä -kunnollisesti. Me tahdoimme myöskin välttää sitä mahdollisuutta, että -suurempi palkka pienentäisi työsaannoksia. Sotavuosina havaittiin, -että ylen äkillinen palkanlisäys vain lisäsi ihmisen saituutta, mutta -vähensi hänen työkykyänsä. Jos alussa olisin vain lisännyt voiton -palkkaan, on hyvin luultavaa, että työn keskitaso olisi alennut. Uuden -järjestelmän mukaan olisi noin puolet työmiehistä saanut palkkansa -kaksinkertaiseksi. Sitä olisi pidetty helpostiansaittuna rahana. Ajatus -rahan helposta saannista vähentää työn kiinteyttä. Palkkauksen kovin -äkillisessä koroittamisessa on eräänlainen vaara -- aivan katsomatta -siihen, oliko alkupalkka yksi dollari vai sata dollaria päivässä. - -Ne tasot, jotka me ensimmäisessä suunnitelmassamme määräsimme, eivät -olleet pikkumaisia, vaikka täytäntöönpano kenties joskus tapahtui -pikkumaisella tavalla. Meillä oli yhteiskunnallisen osastomme -palveluksessa noin viisikymmentä henkilöä; he olivat yleensä sangen -tervejärkistä väkeä, mutta mahdoton on saada kokoon viittäkymmentä -henkilöä, jotka terveeseen järkeen nähden ovat aivan samalla tasolla. -He tekivät joskus erehdyksiä -- ja niistä saa kuulla alituisesti -puhuttavan. Lahjapalkkion saamiseen vaadittiin, että työmiehen tuli -elää yhdessä perheensä kanssa ja pitää siitä sopivaa huolta. Useiden -ulkomaalaisten työmiesten keskuudessa meidän täytyi vastustaa sitä -huonoa tapaa, että he pitivät lisäasukkaita, muuttaen siten kodin -elämispaikasta rahanansaitsemiskeinoksi. Mutta paras todistus siitä, -että meidän suunnitelmamme yleensä vaikutti paljon hyvää, on sen -tulos. Kun se ensin pantiin toimeen, katsottiin 60 % työmiehistä heti -lahjapalkkioon oikeutetuksi, kuuden kuukauden kuluttua oli niiden määrä -78 % ja vuoden lopussa 87 %. Puolentoista vuoden kuluttua oli vain 1 % -sellaisia, joille sitä ei katsottu voitavan suorittaa. - -Suuret palkat aiheuttivat toisiakin tuloksia. Vuonna 1914, kun -ensimmäinen suunnitelmamme pantiin täytäntöön, oli meillä 14,000 -työmiestä, ja voidaksemme säilyttää pysyvästi läpi vuoden tämän -lukumäärän meidän täytyi käyttää palveluksessamme noin 53,000 työmiestä -vuodessa. Vuonna 1915 ei enää tarvinnut ottaa palvelukseen enempää -kuin 6,508, ja tämä tapahtui suurimmaksi osaksi liikkeen laajentumisen -johdosta. Jos nykyisen työläismäärämme aikana vallitsisi entinen, -alinomainen vaihtelu, täytyisi käyttää palveluksessa noin 200,000 -työmiestä vuodessa, mikä olisi käynyt melkein mahdottomaksi. Niin -vähäinen kuin työn hoitamiseen vaadittava harjoitus onkin, emme -voi tyytyä joka päivä, viikko tai kuukausi uuteen työläiskuntaan, -sillä vaikkakin työmies kahden tai kolmen päivän kuluttua voi hoitaa -tehtävänsä kunnollisesti ja riittävän lyhyessä ajassa, saavuttaa hän -vuoden kuluttua vielä suuremman taitavuuden. Työväestön vaihdoksesta -ei meillä sittemmin olekaan ollut huolta. On vaikea esittää tarkkoja -numeroita, sillä silloin kun emme pidä tehtaita täydessä käynnissä, -panemme toimeen työnvaihtoa työläistemme keskuudessa, jotta niin -monet kuin mahdollista tulevat saamaan työtä. Tämä tekee vaikeaksi -erottaa, kuka on meiltä vapaaehtoisesti lähtenyt kuka ei. Meillä on -nyt niin vähän huolta työvoiman vaihdoksesta, että emme enää huoli -valaista näitä seikkoja numeroilla. Oletan sen tekevän noin 3 tai 6 % -kuukaudessa. - -Me olemme tehneet erinäisiä muutoksia järjestelmään, mutta emme ole -luopuneet tästä periaatteesta: jos tahdotte, että työmies antaa -teille aikansa ja voimansa, niin antakaa hänelle silloin palkka, -joka vapauttaa hänet taloudellisista huolista. Se kannattaa. Sitten -kun aloimme maksaa korkeita palkkoja ja lahjapalkkioita -- jotka -nousivat noin kymmeneen miljoonaan, ennenkuin muutimme järjestelmää -- -osoittivat liiketulomme, että korkeiden palkkojen maksaminen on mitä -tuottoisin liikkeenhoitamistapa. - -Saattoi tehdä oikeutettuja muistutuksia sellaista rahallista etua -vastaan, joka oli riippuva työmiehen hyvästä käytöksestä, sillä se -kallistui holhoukseen. Semmoista ei teollisuudessa saa esiintyä. Ei käy -enää laatuun yhteishyvälaitos, josta käydään nuuskimassa työläisten -yksityisiä asioita. Ihmiset tarvitsevat sekä neuvoa että apua, joskus -vielä erikoista apua, ja sitä pitää niiksi ollen kyllä antaakin. -Mutta laaja ja käytännöllisesti toteutettu panosten, yhteistyön ja -oikean vastikkeen suunnitelma merkitsee teollisuuden tukevuudelle ja -järjestelyjen lujuudelle enemmän kuin mikään syrjästäpäin harjoitettu -yhteiskunnallinen avustustoimi. - -Muuttamatta itse periaatetta, olemme kuitenkin muuttaneet -maksumenetelmää. - - - - -X luku. - -MIKSI EI AINA OLE HYVIÄ LIIKEAIKOJA? - - -Sekä työnantajan että työmiehen tulee elää vuosi umpeensa, mutta -molemmat he tavallisesti työskentelevät vain viikkokaupalla. He -saavat tilauksen tai työn kuinka sattuu ja mihin hintaan kulloinkin -onnistuu. Hyvänä aikana on runsaasti tilauksia ja töitä, mutta -"huonona aikana" niukasti. Teollisuudessa on joko juhla tai paasto, -liikeasiat käyvät joko hyvin tai huonosti. Vaikka emme koskaan ole -eläneet aikoja, jolloin kaikilla olisi ollut liiaksi paljon tämän -maailman hyvää ja ihmiset olleet liian onnellisia ja iloisia, niin on -meillä sen sijaan ollut masennuksen aikoja, jolloin olemme nähneet -sen omituisen näytelmän, että maailma on yhtäältä tuntenut tavarain -ja koneiden, toisaalta työn puutetta ja nämä molemmat -- kysyntä ja -sen tyydyttämisen mahdollisuus -- on toisistaan erottanut raha-aita. -Tasaisen edistymisen asemesta kulkee kehitys eteenpäin nykäyksittäin -ja oikullisesti -- milloin aivan liian huimaa vauhtia, milloin -kerrassaan seisahtuen. Kun monet ihmiset haluavat ostaa, sanotaan -ettei ole tavaraa, mutta kun ei kukaan halua ostaa, sanotaan että -on liikatuotantoa. Tiedän että aina on vallinnut tavarain puute, -mutta en usko koskaan olleen liikatuotantoa. Erinäisissä tiloissa -on meillä kyllä ollut väärää tavaralaatua, mutta sitä ei voi sanoa -liikatuotannoksi. Se on päätöntä tuotantoa. Meillä voi myöskin olla -suuria, liian korkealla hinnalla hankittuja tavaravarastoja. Se johtuu -joko valmistus- tai rahatoimen huonosta järjestelystä. Riippuuko sitten -sallimuksesta, milloin joku liike on hyvä tai huono, ja täytyykö meidän -alistua sen välttämättömyyteen? Liike on hyvä tai huono aina sen -mukaan, kummaksiko me sen teemme. Ainoa syy, miksi kylvämme laihoja, -myllerrämme kaivoksissa tai valmistamme tavaroita, on se, että ihmiset -saisivat ruokaa, lämmintä ja vaatetta. Mitään muuta järjellistä -syytä ei ole, ja kuitenkin me työnnämme nämä syyt syrjään ja teemme -työtä hankkiaksemme rahaa emmekä palvellaksemme ihmiskuntaa -- kun -näet olemme kehittäneet rahajärjestelmän, joka sen sijaan, että on -tarkoitettu helpottamaan, joskus ehkäisee sitä. Mutta siitä tuonnempana. - -Meille tulee tuontuostakin niin sanottuja huonoja aikoja ainoastaan -sentähden, että olemme niin huonoja johtajia. Voin ymmärtää, että maan -täytyy nähdä nälkää, jos koko sato menee hukkaan, mutta en ymmärrä, -miksi me siedämme nälkää ja köyhyyttä, kun ne riippuvat yksinomaan -huonosta johdosta, joka puolestaan aina on yhteydessä raha-asiain -järjettömän hoitamisen kanssa. Sota käänsi tietenkin asiat nurin -tässä maassa. Se käänsi nurin koko maailman. Sotaa ei milloinkaan -olisi syntynyt, jos meillä olisi ollut parempi johto, mutta sotaa -ei ole yksinomaan syyttäminen. Se paljasti rahajärjestelmämme -puutteet, mutta se osoitti ennen kaikkea kuinka epävarmoja liikkeet -ovat, kun niiden ainoana perustana on raha. Minä en tiedä, ovatko -huonot liikeajat huonojen rahamenetelmäin tulosta vai ovatko väärät -liikevaikuttimet luoneet huonot rahamenetelmät; mutta sen tiedän, että -vaikka nykyisen rahajärjestelmän nurinkaataminen ei suinkaan olisi -toivottavaa, niin olisi erittäin tarpeellista muuntaa liike-elämää -palvelemaan hyödyllisiä tarkoituksia. Silloin täytyy myöskin paremman -finanssitoimen syntyä. Nykyinen järjestelmä tulee hävitettäväksi -senvuoksi, että sillä ei ole olemassaolon oikeutusta, mutta se tulee -tapahtumaan vähitellen. - -Omien asioittensa vakiinnuttaminen on kunkin omassa kädessä. -Yksinään ei voi saavuttaa täydellisiä tuloksia, mutta esimerkki -kehoittaa seuraamaan, ja jolloinkin voimme toivottavasti sijoittaa -inflatio-ajat [inflatio = paperirahan tulva. -- Suom.] ja niiden -seuraajat, ahdinkoajat, samaan luokkaan kuin isonrokon ja muut -tarttuvat taudit, joiden leviämisen voi estää. Liike-elämän ja -finanssilaitoksen uudestijärjestelyn kautta on täysin mahdollista -ehkäistä nousu- ja laskukauden huonot vaikutukset ja myöskin -ajoittaiset ahdingot. Maanviljelys on jo muuttumistilassa. Kun -teollisuus ja maanviljelys ovat täysin uudennetut, tulevat ne -täydentämään toisiaan ja kuulumaan yhteen. Minä sijoitin esimerkiksi -yhden tehtaistani maaseudulle, jotta työmiehet samalla voisivat -harjoittaa maanviljelystä. Käyttämällä koneita vaatii maanviljelys -tulevaisuudessa vain murto-osan siitä ajasta, minkä se nykyään nielee. -Se aika, jonka luonto tarvitsee tuotantoonsa, on paljon pitempi kuin -se, mikä tarvitaan ihmisapuun maanmuokkauksen, kylvön ja elonkorjuun -muodossa. Monelle teollisuudelle, jossa ei suoriteta jykeviä töitä, -ei ole väliä, missä sitä harjoitetaan. Vesivoimaa käyttämällä voidaan -monta teollisuudenhaaraa pitää maaseudulla, ja sillä tavoin saatamme -paljoa suuremmassa määrässä kuin osataan arvata yhdistää teollisuutta -maanviljelykseen, saada maataviljeleviä teollisuudenharjoittajia, -jotka harjoittavat sekä maanviljelystä että teollisuutta mitä -järkiperäisimmissä ja terveellisimmissä oloissa. Tämä järjestely -poistaa monen vuodenajasta riippuvan teollisuuden hankaluudet. -Toisia voidaan järjestää siten, että eri tuotteita valmistetaan eri -vuodenaikoina, ja toisista taas voidaan huolellisella johdolla poistaa -riippuvaisuus vuodenajoista. Kunkin erikoisen tapauksen huolellinen -tutkiminen on viittova tien. - -Ajoittaiset ahdinkokaudet ovat vakavampia, ne kun näyttävät niin -suurilta, ettei niitä voi hallita. Ennenkuin koko uudestijärjestely -on toimeenpantu, ei se olekaan mahdollista, mutta jokainen liikemies -voi aina vaikuttaa jotakin asiaan, ja samalla kuin hän hyödyttää omaa -laitostansa, auttaa hän myöskin muita. Ford-yhtiön tuotantoon eivät -huonot tai hyvät ajat ole koskaan vaikuttaneet. Oloista välittämättä on -yhtiö kulkenut suoraa suuntaansa, lukuunottamatta vuotta 1917-1919, -jolloin tehdas sovellettiin sotatarpeiden palvelukseen. Vuotta -1912-1913 pidettiin huonona, vaikka sitä nyt katsotaan keskulaiseksi; -meidän tavaravaihtomme kohosi melkein kaksinkertaiseksi. 1913-1914 -oli huono kausi; me lisäsimme myyntiämme enemmän kuin kolmanneksella. -Myyntivuotta 1920-1921 katsottiin liikekannalta huonoimmaksi mitä -historiamme tuntee; me möimme 1 1/4 miljoonaa autoa eli viisi kertaa -enemmän kuin "normaali"-vuonna 1913-1914, joten en saata sanoa, -että ahdinkoaika liikemarkkinoilla olisi tuottanut meille erityisiä -huolia. Tässä ei piile mitään salaisuutta. Se on, kuten kaikki muukin -meidän liikkeessämme, välttämätön tulos periaatteesta, jota voidaan -sovelluttaa mihin liikkeeseen tahansa. - -Me maksamme nyt ilman ehtoja kuuden dollarin alimman palkan päivässä. -Väki on jo niin tottunut suuriin palkkoihin, että meidän ei enää ole -tarvis toimittaa mitään tarkastusta sen käyttämisestä. Minimipalkka -maksetaan niin pian kuin työmies on osoittanut kykenevänsä hoitamaan -työtänsä, mikä on hänen omassa vallassaan. Me olemme lisänneet lasketun -voitto-osuuden palkkaan ja maksamme nyt korkeampia palkkoja kuin sen -äkkinousun aikana, joka seurasi sodan jälkeen. Mutta me maksamme -aina suoritetun työn mukaan. Että työtä tosiaan tehdään, todistaa -se tosiasia, että noin kuusikymmentä prosenttia työväestä ansaitsee -enemmän kuin kuuden dollarin minimipalkan. - -Ajatelkaamme yleisen vaurauden ensimmäisiä perusehtoja. Edistys ei -tapahdu umpimähkään annetuin pikku sysäyksin. Sen jokainen askel -täytyy säädöstellä. Edistys ei ole mahdollista ilman edelläkäyvää -ajattelutyötä. Ottakaamme juuri yleinen vaurastuminen esimerkiksi. Se -toteutuu, kun mahdollisimman suurella määrällä ihmisiä on kylliksi -syödäkseen ja pukeutuakseen ja kun he sanan varsinaisessa merkityksessä -tuntevat elämisen viihtyisyyttä. Suuren enemmistön huoleton toimeentulo -on yleisen vaurauden ehtona, eikä tehtailijan pankkitili. Tehtailijan -asiana on tämän vaurauden edistäminen. Hän on yhteiskunnan palvelija, -ja hän palvelee sitä ainoastaan, jos hän hoitaa yritystänsä sillä -tavoin, että hän toimittaa yleisölle yhä parempaa tavaraa yhä -halvemmalla hinnalla ja maksaa työväelleen yhä parempaa palkkaa, sen -suorittaman työn perustalla. Tällä tapaa -- ja ainoastaan tällä tapaa --- voi tehtailija tai mikä liikemies hyvänsä puolustaa olemassaolonsa -oikeutusta. - -En pane suurta arvoa kansantaloustieteilijäin selityksille ajoittaisin -palaavista kukoistuksen ja ahdingon ajoista. Kun hinnat ovat korkeat, -sanovat he aikoja hyviksi, mutta todella hyviä aikoja ei saa arvostella -niiden hintojen mukaan, joita tehtailijat panevat tavaroilleen. - -Älkäämme leikkikö sanoilla. Elleivät ihmisten tulot ole oikeassa -suhteessa tavarain hintoihin, niin täytyy hintoja alentaa. Liikkeiden -yleensä katsotaan alkavan valmistuksesta ja päättyvän kulutukseen. Jos -nyt kuluttaja ei halua ostaa tavaraa, tai hänellä ei ole rahaa ostaa -sitä, niin moittii tehtailija kuluttajaa ja sanoo liikkeen käyvän -huonosti, ja tätä ruikutusta hän jatkaa. Eikö se ole hölynpölyä? - -Eikö tehtailija ole olemassa kuluttajaa varten, vai onko asia -päinvastainen? Ellei kuluttaja tahdo -- tai voi ostaa, mitä -tehtailijalla on hänelle tarjottavana, niin onko se tehtailijan -vai kuluttajan syy? Vaiko ei kummankaan? Siinä tapauksessa täytyy -tehtailijan lopettaa liikkeensä. - -Onko tosiaan niin, että liikkeet alkavat valmistuksesta ja päättyvät -kulutukseen? Mistä tulevat rahat, jotka panevat koneet käyntiin? -Kuluttajalta luonnollisesti. Hän on ainoa, johon voi turvata. Ja -tehtaan menestyminen perustuu yksinomaan siihen, että se kykenee -palvelemaan kuluttajaa, niin että tämä on tyytyväinen. Se voi tapahtua -tavaran laadun tai hintojen kautta. Parhaiten palvellaan häntä -parhailla tavaroilla halvimpiin hintoihin, ja sillä, joka voi tämän -aikaansaada, on mahdollisuus tulla johtajaksi alallaan, huolimatta -siitä, mitä tavaroita hän valmistaa. Tästä ei pääse mihinkään. - -Miksikä sitten maleksia odottamassa parempia aikoja? Alentakaa -kustannukset johtamalla tehdasta paremmin. Ja alentakaa hinnat -ostovoiman tasalle. - -Palkkojen alentaminen on kevytmielisin ja nahjusmaisin tapa selvitä -tilanteesta, puhumattakaan sen epäinhimillisyydestä. Se on itse asiassa -liikkeenjohtajan kykenemättömyyden syyn sälyttämistä työmiesten -niskoille. Jokainen ahdinkoajan merkki on kehoitus tehtailijalle -käyttämään kykyänsä paremmin ja hyvällä johdolla aikaansaamaan -sellaista, mitä muut koettavat aikaansaada palkkojen alentamisella. -Jos ensi sijassa käydään käsiksi palkkoihin, niin laiminlyödään se -keino, joka voisi tuoda pelastuksen vaikeuksista; mutta jos tätä -ainoata todella tehoavaa keinoa käytetään, niin päästään alentamasta -palkkoja. Tämä on ainakin minun kokemukseni. Kun kokonainen järjestelmä -on muutettava, täytyy jonkun kärsiä ensimmäiset tappiot. Ainoat, jotka -sen voivat tehdä, ovat ne, joilla on siihen varaa. Mutta "tappion -kärsiminen" on eksyttävä sanontatapa. Oikeastaan ei tapahdu mitään -tappiota; luovutetaan vain osa siitä, mitä ennen on ansaittu, jotta -tulevaisuudessa voitaisiin ansaita sitä enemmän. Keskustelin äskettäin -erään pikkukaupungin rautakauppiaan kanssa. Hän sanoi: - -"Minä lasken tulevani kärsimään nykyisellä varastollani 10,000 dollarin -tappion, mutta todellisuudessa ei tappio ole niin suuri. Meillä -rautakauppiailla on ollut jokseenkin hyvät ajat. Enin osa nykyisestä -varastostani on ostettu korkeaan hintaan, mutta minä olen myynyt monta -varastoa hyvällä voitolla, ja ne kymmenen tuhatta dollaria, jotka nyt -häviän, eivät muuten ole samanlaisia dollareita kuin meillä oli ennen -maailmassa. Niistä on tullut tavallaan keinottelurahoja. Ne eivät ole -vanhoja kelpo dollareja, joilla ennen kullakin ostettiin 100 sentin -arvosta. Niin että minun tappioni ei ole kovin suuri. Samalla teen -mahdolliseksi kaupunkilaisille jatkaa kotiensa rakentamista, ilman että -heidän tarvitsee olla huolissaan rautatavarain hinnannoususta." - -Hän oli viisas kauppamies. Hän tyytyi mieluummin pienempään ansioon -ja suurempaan menekkiin kuin että olisi pitänyt hintoja korkealla ja -ehkäissyt yhteiskunnan kehitystä. Hänen kaltaisensa mies on hyödyllinen -yhteiskunnassa. Hänellä on selkeä ymmärrys. Hän tekee tasauksen -varastonsa arvossa ennemmin kuin alentaa avustajainsa palkkoja, jonka -kautta hän vähentäisi heidän ostokykyänsä. Hän ei takertunut pitämään -kiinni hinnoista ja jäänyt odottelemaan ostajia. Hän ymmärsi -- mikä -yleensä näytään unohdetun -- että omistuksen luontoon kuuluu, että -joskus täytyy kärsiä tappiotakin. Niin on minunkin käynyt. - -Meidänkin myyntimme väheni niinkuin kaikkien muidenkin. Meillä -oli suuri varasto, ja kun laskettiin kaikki ainesten ja koneosain -kustannukset, emme voineet myydä autoa halvemmalla kuin mitä siitä -pyysimme, mutta tämä hinta oli sinä ajankohtana korkeampi kuin mitä -ihmiset saattoivat tai tahtoivat maksaa. Me ryhdyimme tekemään -laskelmia. Joko oli meidän vähennettävä varastojemme arvoa 17,000,000 -dollarilla tai hävittävä paljoa enemmän sen kautta, ettemme saisi -kaupaksi mitään. Niin että siinä ei oikeastaan ollutkaan valinnan varaa. - -Joko täytyy miehen tyytyä tappioon ja jatkaa liikettään tai saa hän -lyödä ovet kiinni ja miettiä, mitä tappiota toimettomuus sisältää. -Tämä tappio tulee yleensä suuremmaksi eikä koske ainoastaan rahoja, -sillä toimettomuuden aikoina kalvaa masennus yritteliäisyyttä, -ja jos tämmöisiä aikoja kestää kovin kauan, menee vihdoin kaikki -uudelleenaloittamisen tarmo. - -Ei kannata ruveta odottamaan parempia aikoja. Jos liikemies tahtoo -jatkaa toimintaansa, täytyy hänen alentaa hinnat siihen, mitä ihmiset -tahtovat maksaa. Minkälaisiksi olot muodostunevatkin, maksavat ihmiset -välttämättömistä tavaroista aina jonkin hinnan, ja kun vain hyvää -tahtoa on, voi aina sellaiseen hintaan mennä. - -Tätä sopeutuvaa hintatasoa ei kelpaa tavoittaa huonommalla laadulla -tai lyhytnäköisellä säästäväisyydellä, sillä siitä on seurauksena vain -työväen tyytymättömyys. Semmoinen hintataso saavutetaan vain lisäämällä -tuotantoa, ja siltä kannalta katsottuna tulee jokaisen ahdingon oireen -liike-elämässä olla voimakkaana kehoituksena liikemiehille käyttämään -tervettä järkeänsä. Se, joka panee pääpainon hintoihin, mutta ei -kysy, onko hän yhteiskunnalle hyödyksi, ei voi puolustaa asemaansa -liikkeenjohtajana. - -Tämä on ainoastaan toisin sanoin lausuttuna väite, että vaihdon täytyy -tapahtua todellisten arvojen luonnollisella perustalla, mikä on siinä, -että ihmistarmo on muutettu kauppatavaroiksi. Mutta niin yksinkertaista -oppia ei pidetä oikein liike-elämälle sopivana. Se ei ole kylliksi -mutkallinen. On "liikkeitä", joiden tarkoituksena on tehdä inhimillisen -yritteliäisyyden kaikkein rehellisin pyrkimys viekkaiden ihmisten -keinotteluhimon esineeksi. Nämä ihmiset toimeenpanevat ravintoaineiden -ja muiden välttämättömien tarvetavaroiden näennäisen pulan, mistä on -seurauksena hätääntynyt kysyntä markkinoilla. Ensin syntyy väärä nousu, -sitten yhtä luonnoton seisahdus. - -Alati, ja joskus aivan tahtomatta, tehdään rikkomuksia taloudellista -oikeudenmukaisuutta vastaan. Taloudellisten olojen voi sanoa tekevän -ihmiskunnan siksi, mitä se on, mutta myöskin voi sanoa ihmisten luovan -taloudelliset olot. Ne, jotka ovat edellisen väittämän kannalla, -syyttävät teollisuusjärjestelmää kaikista vioista, joita ihmisillä -ylimalkaan on. Toiset taas arvelevat, että ihminen itse luo olonsa, ja -että jos taloudellinen, teollinen tai yhteiskunnallinen järjestelmä -on huono, niin on se vain ihmisen oma kuvain. Tehtailijat eivät tahdo -myöntää, että teollisuusmenetelmien viat ja puutteet ainakin osaksi -ovat heidän omia vikojansa suurennettuina ja järjestelmään pantuina. -Mutta pankaapa heidät käsittelemään kysymystä kytkemättä sitä heidän -omiin asioihinsa, silloin he katsovat asiaa heti toiselta kannalta. - -Jos ihmisluonto olisi vähemmän puutteellinen, olisi -yhteiskuntajärjestelmämme epäilemättä parempi kuin se nyt -on. Toisaalta olisi huonompi ihmisaines päätynyt huonompaan -yhteiskuntajärjestykseen -- vaikka se tuskin olisi kestänyt niin kauan -kuin nykyinen yhteiskuntajärjestelmä. Mutta niitä, joiden mielestä -ihmiset ovat tietoisesti ja vapaaehtoisesti luoneet puutteellisen -yhteiskuntajärjestyksen, on sangen vähän. Jos tinkimättä myönnetään, -että yhteiskuntajärjestelmän viat johtuvat ihmisestä itsestään, niin -seuraa siitä, että hän on tietoisesti järjestänyt epätäydellisyydet. -Osa meidän täytyy merkitä tietämättömyyden tiliin, toinen osa -yksinkertaisuuden. - -Jos ajattelemme nykyisen teollisuusjärjestelmämme alkua, niin eihän -alussa voinut tietää, mitenkä se tulisi kehittymään. Jokaista uutta -edistysaskelta tervehdittiin ilolla. Ei kukaan ajatellutkaan, että -pääoma ja työ tulisivat edustamaan vastakkaisia harrastuksia. Ei kukaan -uneksinut, että itse menestyksessä piilisi paula. Mutta kehityksen -kulussa esiintyivät järjestelmän nurjat puolet. Liikkeet laajenivat -niin suuriksi, että johtajan täytyi ottaa palvelukseensa suuret määrät -ihmisiä tuntematta heitä edes nimeltä, mutta tätä seikkaa ei suinkaan -pahoiteltu, vaan päinvastoin pidettiin suotuisana. Se johti kuitenkin -lopulta epäpersoonalliseen järjestelmään, ja työmiestä ruvettiin -katsomaan koneeksi eikä lihasta ja luusta olevaksi ihmiseksi. Ei kukaan -tietystikään usko, että tämä epäinhimillinen kehityskulku tahallaan -luotiin järjestelmäksi. Mutta niin kävi. Se oli olemassa piilevänä jo -alussa, vaikka kukaan ei sitä huomannut tai aavistanut. Tavaton ja -miltei uskomaton kehitys toi ilmi järjestelmän viat. - -Mikä on teollisuuden perusaate? Se ei ole rahan ansaitseminen, vaan -yleishyödyllisen aatteen toteuttaminen ja sen monistaminen yhtä moniksi -tuhansiksi kuin on ihmisiä, jotka sitä tarvitsevat. - -Tuotantoa varten on kehitettävä tuotantoa. On keksittävä järjestelmä, -joka muuttaa tuotannon ihanaksi taiteeksi. Teollisuuden todellinen -perusaate on tuotannon laskeminen perustalle, joka tekee jatkuvan -kehityksen mahdolliseksi, yhä useampien tehtaiden rakentaminen ja -monien tuhansien hyödyllisten esineiden valmistaminen. Yritys ansaita -rahaa keinottelulla työn asemesta merkitsee teollisuuden perusaatteen -kieltämistä. Lyhytnäköiset ihmiset eivät ymmärrä, että liikkeissä on -muuta kysymyksessä kuin omakohtainen, persoonallinen etu. Liiketoiminta -on antamista ja ottamista, jotta voisi itse elää ja sallia toisten -elävän. Se on monien harrastusten ja voimien yhteistoimintaa. Milloin -ikinä tapaa ihmisen, jonka mielestä liike on niinkuin virta, jonka -hedelmöittävä tulva on pysäytettävä juuri kun se on saapunut hänen -kohdalleen, todistaa se, että tämä ihminen luulee voivansa pitää -liikettä voimassa pysäyttämällä sen liikunnan. Hän siis tahtoisi -tuottaa rikkautta seisauttamalla rikkauden tuottamisen. - -Yleishyödytyksen periaate on huonojen aikojen parannuskeino, ja -tämä johtaa meidät yleishyödytyksen ja rahainkäytön periaatteiden -käytännölliseen sovelluttamiseen. - - - - -XI luku. - -KUINKA HALVAKSI TAVARAIN TUOTANTO VOIDAAN SAADA? - - -Ei kukaan voi kieltää, että jos hinnat ovat kyllin alhaiset, voi aina -saada ostajia, olkoot ajat minkälaiset tahansa. Se on liike-elämän -alkeistotuuksia. Alhaistenkin hintojen aikana sattuu tosin, että -raaka-aineet eivät mene kaupaksi. Niin oli laita esim. vuonna 1921, -mutta se riippui siitä, että tehtailijat ja välittäjät tahtoivat ensin -saada myydyksi kalliin hinnan aikana ostamansa varastot ennenkuin -ryhtyivät uusiin kauppoihin. Markkinat olivat hiljaiset, mutta liian -täynnä tavaraa. Liikakylläiset markkinat syntyvät vain silloin, -kun hinnat eivät ole oikeassa suhteessa ostokykyyn tai kun ostajat -ovat haluttomia senvuoksi, että aikaisemmin ovat tulleet ostaneeksi -varastoon. - -Luonnottoman korkeat hinnat ovat aina merkkinä siitä, että asioissa on -jotakin epätervettä, sillä ne johtuvat aina jostakin epänormaalisesta -seikasta. Terveellä ihmisellä on normaalinen ruumiinlämpö; terveellä -liike-elämällä on normaalihinnat. Korkeat hinnat ovat tavallisesti -seurauksena keinottelusta johon ryhdytään, kun aletaan puhua -mahdollisesta tavaranpuutteesta. Vaikka kaikilla liikealoilla ei -koskaan voi syntyä puutetta, voi muutamien harvojen -- jopa yhden -ainoankin -- tarvetavaran tuotannon väheneminen aiheuttaa keinottelua. -Eikä aina tarvitse olla edes tavaranpuutetta. Setelirahaston paisuminen -(inflatio) aiheuttaa ostohalun näennäistä nousua ja sen seurauksena -keinottelun mahdollisuutta. Saattaa myöskin sattua todellinen -tavaranpuute samaan aikaan inflation kanssa, kuten usein tapahtuu -sota-aikoina. Mutta olkoon syy hintojen suuruuteen mikä tahansa, -niin maksavat ihmiset ne tavaranpuutteen pelosta. He ostavat joko -varustautuakseen tavaroilla pitemmäksi aikaa tai taas vuorostaan -myydäkseen ja ansaitakseen. Kun ruvettiin puhumaan sokeripulasta, -koettivat emännät, jotka eivät eläessään olleet ostaneet sokeria viittä -kiloa enempää kerralla, hankkia itselleen viidenkymmenen, jopa sadan -kilon varaston, ja samalla ostivat keinottelijat sokeria sulkeakseen -sen makasiineihinsa. Melkein koko sodanaikainen elintarvepuute johtui -keinottelusta tai tällaisesta varauksesta. - -Olkoon oletettu tavaranpuute kuinka suuri ja hallituksen kontrolli -kuinka ankara tahansa, voi se, joka kykenee maksamaan, aina saada -mitä haluaa. Ei kukaan voi varmasti sanoa, kuinka suuri tai pieni -jonkin tavaran kokonaismäärä maassa on. Todennäköisimmätkin numerot -ovat vain arveluita, ja vielä vaikeampi on arvioida tavaran määrää -maailmanmarkkinoilla. Vaikka pystyisimme tietämään, kuinka paljon -jotakin tavaraa valmistetaan yhtenä päivänä tai kuukautena, niin silti -emme voi tietää, kuinka suuri tuotanto on seuraavana päivänä tai ensi -kuussa, yhtä vähän kuin tiedämme, kuinka suuri kulutus on. Uhraamalla -varoja tilastollisten ainesten hankkimiseen voimme aikanaan saada -joltisenkin tarkan käsityksen siitä, kuinka paljon jotakin tavaraa on -kulutettu jonakin aikajaksona, mutta kun numerot on saatu, on niillä -vain historiallista arvoa, sillä seuraavana ajanjaksona saattaa kulutus -olla kahta vertaa suurempi tai pienempi. Ihmiset muuttuvat alituisesti. -Siinähän juuri on sosialististen, kommunististen ja muiden, -yhteiskuntaolojen ihanteellista järjestelyä tarkoittavien suunnitelmien -vaikeus: ne perustuvat olettamukseen, että ihmiset pysyvät aina -samanlaisina. Taantumuksellisella on sama käsitys. Hän väittää, että -kaiken pitää pysyä ennallaan. Mutta mikään ei tee niin, ja siitä olen -kiitollinen. - -Kulutus vaihtelee hintojen ja tavaranlaadun mukaan, eikä kukaan tiedä -eikä voi laskea, kuinka suureksi kulutus tulevaisuudessa voi nousta, -sillä joka kerta kun jonkun tavaran hintaa on alennettu, ilmestyy uusia -ostajaryhmiä. Sen tietää jokainen, mutta monet menettelevät niinkuin -eivät tietäisi. Kun kauppias on itse ostanut tavaroita korkeasta -hinnasta eikä saa niille ostajia, alentelee hän vähitellen hintoja, -kunnes tavarat alkavat liikkua. Mutta jos hän on viisas, ei hän -nipistele vähin erin hinnoista ja sen kautta pyri ostajissa herättämään -lisäalennuksen toiveita ja niistä johtuvaa oston haluttomuutta, -vaan alentaa kerta kaikkiaan niin tuntuvasti, että pääsee irti koko -varastosta. Liike-elämässä täytyy aina ottaa huomioon erinäisiä -tappioita. Tappion jälkeen toivoo liikemies voivansa tehdä hyvän -kaupan, joka korvaa vahingon, mutta se on usein pettymys. Voitto, josta -tappio on korvattava, pitää olla ansaittuna ennen hinnanalennusta. -Ne, jotka olivat kyllin ajattelemattomia uskoakseen, että sotavuosina -saadut suuret voitot olisivat pysyväisiä, joutuivat taloudellisiin -vaikeuksiin hintojen laskiessa. On olemassa luja usko siihen, että -kauppa on sarja tappioita ja voittoja, ja että hyvä liike on se, missä -voitto on tappiota suurempi. Senvuoksi pitävät monet liikemiehet -edullisena myydä tavaransa mahdollisimman kalliista. Sitä pitävät monet -hyvänä liikemenettelynä. Onko asia todella niin? Se ei ole meidän -kokemuksemme. - -Raaka-aineita emme ole koskaan katsoneet kannattavan ostaa enempää -kuin kerrallaan on tarvittu. Jos kulkulaitokset olisivat paremmat, -niin voisimme olla varmat saavamme tavarat aina sitä mukaa kuin -niitä tarvitsemme, emmekä välittäisi hankkia minkäänlaista varastoa. -Laskettu määrä raaka-ainevaunuja saapuisi määrätyssä järjestyksessä -ja siirrettäisiin suoraan rautatieltä tehtaaseen. Se säästäisi -paljon rahaa, sillä rahaksimuutto tapahtuisi melkein välittömästi -ja päästäisiin pitämästä rahoja sidottuina suureen varastoon. Mutta -kulkuneuvojen huonouden vuoksi täytyy pitää aineita varastossa. Kun -vuonna 1921 toimitimme sen varastojemme uuden arvioinnin, josta -kerroin edellisessä luvussa, oli minulla luonnottoman suuri varasto -senvuoksi, että kulkuneuvot olivat olleet niin huonoja. Mutta me opimme -jo kauan sitten sen läksyn, ettei keinottelu syistä saa hankkia liian -suuria varastoja. Kun hinnat näyttävät olevan nousemassa, pidetään -suurten varastojen ostamista viisaana, jotta sitten päästäisiin -niin vähällä ostamisella kuin mahdollista. Ei tarvita mitään -todisteluita, että jos ostan aineksia kymmenestä sentistä naulan, olen -ehdottomasti edullisemmassa asemassa kuin se, jonka täytyy maksaa -kaksikymmentä senttiä. Mutta me olemme tulleet siihen kokemukseen, -että se ei kannata. Siinä antaudutaan arvailun alalle, ja se ei -ole liikemenettelyä. Jos ostan suuren varaston kymmenestä sentistä -naulan, niin on minun asemani erinomainen niin kauan kuin toinen -saa maksaa kaksikymmentä senttiä. Sittemmin saan ehkä tilaisuuden -ostaa lisää kahdestakymmenestä sentistä naulan ja se näyttää minusta -viisaalta, sillä kaikki viittaa siihen, että hinnat tulevat nousemaan -kolmeenkymmeneen senttiin. Minulla oli ehkä suuri hyöty edellisestä -oletuksestani ja tietysti päätän tehdä tämänkin kaupan. Mutta sitten -hinnat alenevat ja minä olen jälleen samalla tasolla, mistä aloitin. -Me olemme tehneet tarkkoja laskelmia ja tulleet siihen tulokseen, että -ei kannata ostaa suuria varastoja, sillä yhdestä ostosta saadun voiton -tasoittaa toisesta saatu tappio ja siten on vain nähty tarpeetonta -vaivaa ilman vastaavaa hyötyä. Kun ostamme, pidämme senvuoksi -pääasiana, että saamme sitä laatua kuin haluamme mahdolliseen hintaan. -Me emme osta vähempää, kun hinnat ovat korkealla, mutta emme myöskään -enempää, kun ne ovat alhaalla. Ennen kaikkea kartamme ostamasta enempää -kuin tarvitsemme. En tahdo väittää, että tähän päätökseen tuleminen oli -niinkään helppoa. Tekee mieli uskoa kykenevänsä arvostelemaan oloja, ja -jokaisessa ihmisessä on jonkun verran synnynnäistä keinottelun halua. -Mutta lopulta surmaa keinottelu liikemiehen. Antakaapa hänen vain tehdä -pari hyvää kauppaa, joista hän ansaitsee runsaasti rahaa, niin eipä -kestä kauan, ennenkuin hän ajattelee enemmän rahojen ansaitsemista -ostamalla ja myymällä kuin niiden hankkimista kunniallisella -liikkeellänsä. Romahdus tulee tavallisesti hyvinkin pian. Ainoa -turvallinen tapa on ostaa, mitä tarvitsee -- ei enempää eikä vähempää. -Sitä periaatetta noudattamalla karkoitetaan uhkapeli liikkeestä. - -Olen puhunut niin paljon ostoperiaatteistamme senvuoksi, että ne -selittävät meidän myyntiperiaatteemme. Kilpailijoihimme ja tavarain -runsauteen katsomatta ovat meidän hintamme perustetut laskelmaan, mitä -mahdollisimman suuri ihmismäärä tahtoo tai voi maksaa siitä, mitä -meillä on myytävänä. Tämän talouspolitiikan tulos ilmenee parhaiten, -jos vertaa matkailuauton hintoja ja tuotantoa: - - Vuosi Hinta (dollareissa) Tuotanto - - 1909-10 950 18,664 autoa - 1910-11 780 34,528 " - 1911-12 690 78,440 " - 1912-13 600 168,220 " - 1913-14 550 248,307 " - 1914-15 490 308,213 " - 1915-16 440 533,921 " - 1916-17 360 785,432 " - 1917-18 450 706,584 " - 1918-19 525 533,706 " - -(Kahtena viimeksimainittuna vuonna oli tehdas sovellettu sotatuotantoa -varten.) - - 1919-20 575--440 996,660 autoa - 1920-21 440--355 1,250,000 " - -Viime aikojen hinnat ovat halvempia kuin miltä ne näyttävät, sillä me -parannamme laatua alituisesti. Me tutkimme joka osaa keksiäksemme, -eikö mitään voi parantaa tai lisätä. Jos muut ovat keksineet jotakin -parempaa kuin me, tahdomme saada selvän siitä, ja siitä syystä ostamme -jokaisen uuden automallin, joka tulee markkinoille. Tavallisesti -käytämme sitä jonkun aikaa, tutkimme mihin se kelpaa maantiellä, -hajoitamme sen sitten ja katsomme kuinka ja mistä se on tehty. Ei -liene maailmassa tehty vaunulajia, jota -- tai jonka jätteitä -- ei -näkyisi hajallaan Dearbornissa tehtaittemme liepeillä. Useimmiten -kun ostamme uuden auton, saa sanomalehdissä lukea siitä uutisen ynnä -päätelmän, että Ford ei itse käytä Ford-autoa. Toissa vuonna tilasin -suuren Lanchasterin, jota pidetään Englannin parhaana autona. Se -oli useita kuukausia eräässä tehtaassamme, ja sitten päätin tuoda -sen Detroitiin. Meitä oli matkalla useita vaunullisia, joten syntyi -pieni autokaravaani. Minä satuin istumaan Lanchaster-autossa kun -kuljimme erään kaupungin läpi New Yorkin valtiossa, ja kohta saapui -pari sanomalehtireportteria tiedustelemaan, minkä vuoksi en ajanut -Ford-autolla. - -"Nähkääs", minä vastasin, "juttu on se, että minulla on nyt loma-aikani -eikä sen vuoksi mitään kiirettä. On yhdentekevä, vaikka tulemme kotiin -vähän myöhempään kuin tavallista. Siinä on syy, minkä vuoksi en aja -Fordilla." - -Tämmöisiä "Ford-juttuja" on paljon. - -Meidän periaatteemme ovat hintojen alentaminen, toiminnan laajentaminen -ja tavarain parantaminen. Kuten lukija näkee, panemme hinnanalennuksen -ensi sijalle. Emme ole milloinkaan laskeneet määrättyjen kustannusten -mukaan. Sen vuoksi alennamme hinnan aina siihen määrään, jonka luulemme -tuottavan suurempaa menekkiä. Sitten koetamme valmistaa siihen hintaan. -Kustannuksista emme huolehdi; uusi hinta pakottaa putoamaan ne alas. -Tavallinen tapa on ensin laskea kustannukset ja sitten määrätä -hinta, ja vaikka se voi olla loogillisesti oikea rajoitetummassa -merkityksessä, ei se pidä paikkaansa syvemmässä ja laajemmassa -merkityksessä, sillä mitä hyötyä on tietää kustannuksista, jos sen -kautta saadaan selväksi, ettei voida valmistaa tavaraa sellaiseen -hintaan, mihin sen voi myydä? Likempänä asian ydintä on kuitenkin -se tosiasia, että vaikka arvioimmekin kuinka suuriksi kustannukset -nousevat -- ja itse teemme tietenkin aina tarkkoja kustannuslaskelmia --- niin ei kukaan tiedä, kuinka suuria niiden pitäisi olla. Yksi -käytettävissä olevia keinoja on hinnan määrääminen niin alhaiseksi, -että se pakottaa kaikki yrityksessä mukana olevat panemaan kaikkein -parastaan. Halpa hinta kannustaa kaikkia. Tällä tavoin voin päästä -suurempaan selvyyteen valmistuksesta ja myynnistä kuin minkä paperilla -tehdyn laskelman nojalla hyvänsä. - -Korkea palkkaus vaikuttaa onneksi osaltaan kustannusten halpenemiseen, -sillä työmiehet ovat sitä paremmassa työkunnossa, jota vähemmän -heillä on rahahuolia. Viisi dollaria päivässä kahdeksan tunnin työstä -osoittautui olevan mitä tehokkaimpia toimia valmistuskustannusten -vähentämiseen, ja kuuden dollarin päiväpalkka on vielä halvempi kuin -viiden. Kuinka pitkälle tätä voi jatkaa, emme tiedä. - -Me olemme aina ansainneet määräämillämme hinnoilla, ja yhtä vähän kuin -tiedän, kuinka korkealle palkat tulevat nousemaan, yhtä vähän tiedän, -kuinka alas hinnat tulevat laskemaan, enkä näe mitään syytä, minkä -vuoksi siitä pitäisikään huolehtia. Moottoriaura myytiin esimerkiksi -ensin 750, sitten 850 dollarista, minkä jälkeen hinta laski 625 -dollariin. Äskettäin alensimme sen hintaa vielä seitsemänneljättä -prosenttia ja olemme siis tulleet 375 dollarin hintaan. Tämän saatoimme -tehdä saatuamme moottoriaurain valmistuksen kunnolliseen käyntiin. -Moottoriauraa ei valmisteta yhdessä automobiilien kanssa. Yhden tehtaan -ei pidä valmistaa muuta kuin yhtä tavaralajia, jos tahtoo saada sen -todella taloudelliselle pohjalle. - -Useimpia tehtäviä varten on kone ja mies parempi kuin ilman -konetta työskentelevä mies. Tarkoin määräämällä tuotteen muodon ja -pitämällä koko valmistustapahtumaa selkeästi silmällä voimme laatia -juuri senlaatuisia koneita, jotka pääsevät pisimmälle kätten työn -moninkertaistuttamisessa. Näiden koneiden avulla täyttävät työmiehet -senvuoksi tuotannossa myöskin suuremman tehtävän, mikä vuorostaan -oikeuttaa heidät suurempaan palkkaan. - -Kun pidämme tämän periaatteen muistissa, voimme käydä määrätyssä -tarkoituksessa ahdistamaan haaskausta. Me emme halua laitoksissamme -mitään hyödytöntä. Me emme halua rakentaa muhkeita rakennuksia -menestyksiemme muistopatsaiksi. Niihin menevän pääoman korko ja -rakennusten ylläpitokustannukset tekevät vain kalliimmaksi tavaroita, -joita valmistetaan -- minkä vuoksi nämä muistomerkit joskus vaikuttavat -suorastaan koristeellisilta ruumisarkuilta. Suuri hallintorakennus voi -kukaties olla tarpeellinen, mutta se herättää minussa aina epäilyä, -että siellä on kenties liian paljon hallintoa. Minä en koskaan ole -tarvinnut laajaa hallintokuntaa, ja minä pidän sitä reklaamia, jonka -tuotteemme meille tuottavat, parempana kuin tuotantomme valmistuspaikan -tarjoamaa itsekehua. - -Se mallin vakiinnuttaminen, jonka tuloksena on suuri säästö -kuluttajalle, hankkii tuottajalle sellaiset tulot, että hän tuskin -tietää, mihin rahojansa panna. Mutta hänen työnsä täytyy olla -kunniallista, perusteellista ja huolellista. Monien mallien hylkääminen -ei ole samaa kuin mallin vakiinnuttaminen (standardisointi). Se voi -olla -- ja on useimmiten -- samaa kuin menekin rajoittaminen, sillä -jos hoitaa liikettänsä tavallisten periaatteiden mukaan -- se on, -koettaa ottaa niin paljon maksua kuin kuluttajan voi ajatella suostuvan -antamaan -- niin täytyy kuluttajalla myöskin olla valitsemisen varaa. - -Mallin vakiinnuttaminen, standardisointi, on siis tuotannon viimeinen -aste. Me alamme kuluttajasta, askartelemme kunnes pääsemme oikeaan -muotoon ja ryhdymme vihdoin teolliseen valmistukseen, joka on -keino siihen päämaaliin pääsemiseksi, jota tahdomme palvella -- -yleishyödytykseen. - -Tämä järjestys on tärkeä pitää mielessä, sillä sitä ymmärretään harvoin -oikein. Hintasuhteita ei myöskään ymmärretä. Ihmisillä on se käsitys, -että hinnat täytyy pitää korkealla, mutta asia on päinvastoin niin, -että liikkeen menestys -- suuri kulutus -- riippuu siitä että hinnat -pidetään alhaalla. - -Ja sitten toinen asia. Täytyy sanan todellisessa merkityksessä olla -yleisön palvelija. Minä tiedän, että mallien ajoittaista muuttelemista -pidetään hyvänä liiketapana eikä huonona moraalina, niin että entisiä -tyyppejä katsotaan vanhanaikaisiksi ja ihmiset pakotetaan ostamaan -uusia joko sen vuoksi, että varaosia vanhoihin ei ole saatavissa, tai -siksi, että ostaja saadaan houkutelluksi hylkäämään vanhan hankkiakseen -uuden. Minulle on sanottu, että liikemiehen päämääränä on saada ihmiset -ostamaan niin usein kuin mahdollista ja ettei senvuoksi pidä valmistaa -tavaroita, jotka kestävät ikuisesti. - -Meidän liikeperiaatteemme ovat kuitenkin ihan päinvastaiset. Minä en -ymmärrä, että voisimme palvella kuluttajaa, ellemme -- mikäli kykenemme --- valmista mahdollisimman kauan kestävää. Me pyrimme valmistamaan -koneen, joka kestäisi ikuisesti. Meille ei ole mieleen, että auto, -jonka joku ostaa, kuluu kelvottomaksi tai muuttuu vanhenneeksi. Me -pidämme tärkeänä, että hänen ei tarvitse hankkia itselleen uutta -autoa. Me emme koskaan tee parannuksia, jotka johtavat entisten -tyyppien vanhenemiseen. Erikoistyypin osia ei ainoastaan voida vaihtaa -samantapaisen mallin osiin, vaan ne voidaan vaihtaa vastaaviin osiin -jok'ainoassa autossa, jonka olemme laskeneet markkinoille. Voi huoleti -ottaa meidän valmistettamme minkä kymmenen vuoden vanhan vaunun -hyvänsä ja lisäämällä siihen joitakin nykypäivänä tehtyjä osia muuttaa -sen varsin huokein kustannuksin uusimmanmalliseksi vaunuksi. Tämä -päämäärä mielessämme me pakotamme kustannukset painumaan alas, ja kun -politiikkamme vääjäämättä tähtää hinnanalennukseen, vaikuttaa paine -aina. Milloin enemmän, milloin vähemmän. - -Tässä vielä esimerkkejä säästämisestä. Me kokeilemme alituisesti -voidaksemme käyttää hyväksemme kaikki tähteet. Eräässä -lävistystoimituksessa jää kuuden tuuman ympyriäisiä levyjä tähteiksi. -Tämä tuhlaus kiusasi työmiehiä. He etsivät sopivaa käytäntöä -levykappaleille ja huomasivat, että ne suuruudeltaan muuten sopivat -jäähdyttäjäintulpiksi, mutta että pelti ei ollut kyllin paksua. -He koettelivat silloin kahta levypalasta sillä seurauksella, että -he valmistivat radiaattoritulpan, joka havaittiin lujemmaksi kuin -yksinkertaisesta metallilevystä valmistettu. Me saamme 150,000 -tällaista levypalaa päivässä; meillä on jo käytäntöä 20,000:lle -päivässä ja toivomme saavamme muutkin käytäntöön. Valmistamalla -itse siirtoketjut sen sijaan, että ennen ostimme ne, säästämme -kymmenen dollaria kappaletta kohti. Niinikään kokeilimme pulteilla ja -valmistimme erikoisen pultin, joka oli lujempi kuin mikään kaupassa -oleva, vaikka siihen meni ainoastaan kolmas osa sitä ainesmäärää, -jonka muut tehtailijat tarvitsivat. Se säästö, jonka yksi näitä -pulttityyppejä aikaansai, arvioitiin puoleksi miljoonaksi dollariksi -vuodessa. Meillä oli tapana kokoonpanna automme Detroitissa, ja -vaikka meidän erikoisilla lastauskeinoilla onnistui sijoittaa viisi -tai kuusi kappaletta yhteen rautatievaunuun, tarvitsimme monta sataa -rautatievaunua päivässä. Junat kulkivat lakkaamatta edestakaisin. -Kerran lastattiin tuhannen autoa yhtenä päivänä. Oli mahdotonta -välttää tungospysähdyksiä. Autojen yhteensullominen niin, että ne -eivät kuljetettaessa vahingoitu, on sangen kallista, puhumattakaan -rahtimaksuista. Nyttemmin me emme pane Detroitissa kokoon enempää kuin -kolme- tai neljäsataa autoa päivässä -- mikä riittää paikallisiin -tarpeisiimme. Sen sijaan lähetämme koneosat kaikkialla Yhdysvalloissa -ja koko maailmassa sijaitseviin varastoihimme, joissa autot pannaan -kokoon. Missä haaraosastojen vain on mahdollista valmistaa joku koneosa -halvemmalla kuin meillä Detroitissa, saavat ne tehdä sen. - -Haaraosastomme Englannin Manchesterissa valmistaa melkein koko auton, -ja moottoriauran haaraosasto Irlannin Corkissa tekee miltei täydellisen -moottoriauran. Tämä on suunnaton säästö ja antaa vain vähäisen -käsityksen siitä, mitä teollisuuden alalla voidaan aikaansaada, kun -jokainen kokoonpantavan esineen osa voidaan valmistaa juuri niin, että -se on säästäväisintä. Me kokeilemme lakkaamatta autoihin käytettävillä -aineksilla. Enin puuaines, jota käytämme, hakataan omissa metsissämme. -Niinikään me kokeilemme keinotekoisen nahan valmistamista, sitä tavaraa -kun käytämme lähes 40,000 metriä päivässä. Muutaman pennin säästö, -siellä toinen täällä, tekee suuria summia vuoden mittaan. - -Suurin tähän saakka tekemämme edistysaskel on kuitenkin River Rougen -tehdas, joka täyteen käyntiin saatuna tulee tuntuvasti ja monessa -suhteessa alentamaan tuotantokustannuksiamme. Sinne olemme sijoittaneet -koko moottoriaurateollisuutemme. Tehdas sijaitsee joen varrella -Detroitin laidalla ja alue käsittää 665 eekkerin pinta-alan, mikä -riittää vastaisiin laajennuksiin. Me käytämme suuria hiilimääriä, -ja nämä tuodaan suoraan kaivoksistamme rautatietä myöten, jossa -olemme pääosakkaita. Osa menee höyrykoneiden lämmitykseen, osa River -Rougen koksiuuneihin. Mekaanisilla siirtolaitteilla siirretään -koksi masuuneihin. Siitä saatu masuunikaasu painetaan putkia myöten -voima-aseman höyrykattilain alle, missä se sekoitetaan sahajauhojen -ja höylänlastujen ynnä koksin valmistuksessa syntyneen hiilimurskeen -kanssa. Se polttoaine, joka menee höyrykattilan lämmittämiseen, saadaan -siis yksinomaan tähdetuotteista. Valtavat dynamokoneisiin yhdistetyt -höyryturbiinit muuttavat tämän voiman sähköksi, joka vuorostaan -sähkömoottorien kautta käyttää kaikkia muita koneita. Aikanaan toivomme -saavamme niin paljon sähkövoimaa, että se voi riittää jokseenkin -kokonaan käyttämään Highland Parkin tehtaita, ja siten alennetuksi -hiilikustannuksiamme. - -Koksin valmistuksessa saatuja kuivatislauskaasuja käytetään eri -tarkoituksiin, esim. emaljiuunien lämmitykseen. Ennen oli meidän -pakko ostaa tämä kaasu. Samalla saatavaa ammoniumsulfaattia käytetään -lannoitusaineena ja bensolia moottorin polttoaineena. Pienkoksi, -joka ei sovellu masuuneihin, myydään työmiehille, jotka saavat sen -valmiiksi kotiintuotuna paljoa halvemmalla kuin kauppahinta on. -Karkeampi koksi käytetään masuuneihin. Ei mitään tehdä käsin. Juokseva -rauta johdetaan suoraan masuuneista alas suuriin altaisiin ja niistä -valumuotteihin ilman uudempaa kuumennusta. Sillä tavoin saamme -yhtäläisen laadun raudalle omien reseptiemme mukaan ja välittömän -tarkastuksemme alaisena; me säästämme rautaharkkojen sulattamisen -ja alennamme kustannuksia samalla kuin käytämme hyväksemme kaikki -jätteet. Kuinka suureksi säästö tulee, en vielä voi tietää, sillä -tehdas ei ole ollut kylliksi kauan käynnissä, ja sitäpaitsi säästämme -niin monella eri suunnalla -- kuljetuksessa, voiman ja kaasujen -hankinnassa, valamiskustannuksissa ja ennen kaikkea sivutuotteiden -talteenottamisessa. Ne summat, jotka on käytetty tositehon -aikaansaamiseksi näihin laitoksiin, nousevat tähän saakka jonkun verran -yli 40 miljoonan dollarin. - -Kuinka pian voimme ansaita takaisin nämä kustannukset, se riippuu -kokonaan olosuhteista. Minä viittaan vain siihen, kuinkasuuret -mahdollisuudet ovat. Tuotannon tulevia kustannuksia saattaa vain -arvailla. Mutta minä luulen, että on viisasta asettua sille kannalle, -että tulevaisuus sisältää suurempia mahdollisuuksia kuin menneisyys, ja -että jokainen tuleva päivä tuo mukanaan jonkun parannuksen eilispäivän -menetelmiin. - -Mutta jos nyt kaikkia elämän välttämättömiä tarpeita valmistetaan -halvalla ja suunnattomissa määrissä, niin eikö maailma lopulta tule -tulvilleen tavaroita? Emmekö joudu siihen pisteeseen, jolloin ihmiset -hinnoista huolimatta eivät halua ostaa enempää kuin heillä jo on? Ja -jos teollisuudessa käytetään yhä vähemmän ihmisvoimaa, mitä siellä -sitten tarpeettomista ihmisistä tulee -- miten heille voidaan hankkia -työtä? - -Tarkastakaamme ensiksi tätä viimeksimainittua kohtaa. Minä olen jo -maininnut monta konetta ja monta menetelmää, jotka voivat korvata -ihmisiä, ja saatan kuulla jonkun sanovan: - -"Niin, tuohan on kyllä hyvä tehtailijan kannalta, mutta kuinka niiden -raukkojen käy, jotka menettävät työnsä?" - -Tämä kysymys on hyvin ymmärrettävä, mutta on kuitenkin hiukan kumma, -että sitä tarvitsee esittää. Sillä onko milloinkaan tapahtunut, että -ihmiset ovat jääneet työttömiksi teollisuusolojen parantumisen vuoksi? -Dilisanssikuskit menettivät työnsä kun rautatiet tulivat käytäntöön, -mutta kuka olisi tahtonut estää rautatiet ja pitää dilisanssikuskit? -Eikö rautateillä ole toimessa enemmän ihmisiä kuin muinoin oli -dilisansseissa? Olisiko meidän pitänyt vastustaa vuokra-autoja -senvuoksi, että ne ottivat leivän hevosilla ajavain vuokra-ajurien -suusta? Mikä on voimavaunujen lukumäärä verrattuna hevosvaunuihin, -silloinkin kun näitä oli enimmän? Kun kenkätehtaat tulivat käytäntöön, -saivat useimmat suutarit panna puotinsa kiinni, ja kun jalkineet -tehtiin käsin, oli vain varakkailla varaa hankkia itselleen enemmän -kuin yhden parin; työkansa kävi tavallisesti kesällä paljasjalkaisena. -Nyt on useimmilla enemmän kuin yksi pari kenkiä, ja kenkienvalmistus on -kasvanut laajaksi teollisuudeksi. Ei -- milloin vain voidaan järjestää -niin, että yksi mies tekee kahden työn, edistetään maan kukoistusta -ja kehitystä sillä tavoin, että syrjäytetylle aukenee mahdollisuuksia -uuteen ja parempaan työhön. Muutokset tapahtuvat sitäpaitsi asteittain -ja vähitellen. Omissa tehtaissani olen aina löytänyt uuden paikan -sille työmiehelle, joka teollisten menetelmäin parannuksen vuoksi on -menettänyt vanhan toimensa. Ja samoin kuin minun tehtaissani on laita -kaikkialla. Nykyään on rautateollisuuden palveluksessa monta vertaa -suurempi työväestö kuin siihen aikaan, jolloin kaikki valmistettiin -käsin. Niin on aina ollut ja niin tulee edelleen olemaan. Ja jos -ihmiset eivät sitä ymmärrä, johtuu se siitä, etteivät halua katsoa -nenäänsä pitemmälle. - -Nyt tulemme liikatuotantoon. Alituisesti meiltä kysellään: - -"Ettekö te kerran joudu liikatuotannon tilaan? Kun joudutte -valmistamaan enemmän autoja kuin ihmiset voivat käyttää?" - -Minä en pidä mahdottomana, ettemmekö joskus, voi joutua siihen tilaan, -että tavaran tuotanto on niin halpaa ja suunnattoman runsasta, että -syntyy todella liikatuotantoa, mutta omasta puolestani en suinkaan -ajattele sitä aikaa pelolla, vaan suurella mielihyvällä. Ei mikään -voisi olla ihanampaa kuin maailma, jossa jokaisella olisi mitä -tarvitsee; pelkään vain, että niitä aikoja täytyy kauan odottaa. Mitä -omaan tuotantooni tulee, on meillä tuohon aikaan vielä sangen pitkä -taival. En tiedä, kuinka monta autoa meidän erikoismalliamme yksi perhe -tulee käyttämään. Mutta minä tiedän, että hinnan alennuttua ostaa -sellainenkin maanviljelijä, joka vain muutamaa vuotta ennen tuskin -uneksikaan auton omistamista, ei ainoastaan yhden, vaan usein kaksi -autoa, jopa joskus lisäksi kuorma-autonkin. Sensijaan, että työmiehet -lähetettäisiin eri toimiinsa yhteisellä autolla, tulee kenties -helpommaksi, että heillä kullakin on omansa. Niin on kauppamatkustajain -laita. Yleisö huomaa pettämättömän varmasti, mikä sille parhaiten -soveltuu. Ja kun me emme enää valmista autoja ja moottoriauroja, -vaan ainoastaan sellaisten osia, joista autot ja moottoriaurat -pannaan kokoon, niin nykyiset mahdollisuudet tuskin riittänevätkään -sijoittamaan kymmentä miljoonaa autoa ostajille. Ja sama on juttu -minkä liikehaaran alalla hyvänsä. Jos vain hinnat ovat sellaiset kuin -niiden tulee olla, ei meidän eikä muiden teollisuuksien tarvitse -pitkään aikaan surra mistään liikatuotannosta. Ihmisten kieltäytyminen -ostamasta liian korkeiden hintojen vuoksi kannustaa parhaiten oikeata -liike-elämää. Jos tahdomme tehdä kauppaa, täytyy meidän alentaa hintoja -huonontamatta laatua. Hinnanalennukset pakottavat meidät siis parempiin -ja taloudellisempiin valmistusmenetelmiin. Mikä teollisuudelle on -"normaalia", riippuu oleellisesti johdon kyvystä keksiä parempia -menetelmiä. Jos liikemies alentaa tavaransa hinnan siihen määrään, -ettei hän saa itselleen mitään ansiota, vaan päinvastoin tappiota, niin -on hänen yksinkertaisesti pakko laskea, mitenkä hän parempia menetelmiä -käyttämällä voisi valmistaa yhtä hyvää tavaraa. Näiden menetelmien -tulee tuottaa hänen ansionsa eikä palkkojen alentamisen tai hinnan -korottamisen. - -Hyvän johdon mukaista ei ole ansion puristaminen työmieheltä tai -ostajilta. Tehtaanjohdon on aikaansaatava ansio. Älkää huonontako -tavaran laatua, älkää vähentäkö palkkoja, älkää nylkekö yleisöä! Mutta -käyttäkää yhä enemmän älyä menetelmiin ja tehkää tavara paremmaksi kuin -milloinkaan ennen. Sillä tavoin tulevat kaikki parhaiten palvelluiksi -ja tyydytetyiksi. - -Ja sen voi tehdä! - - - - -XII luku. - -RAHAT JA TAVARAT. - - -Tehdasliikkeen päätarkoitus on tuottaminen, ja jos se aina pidetään -mielessä, on raha-asioilla toisarvoinen merkitys ja oikeastaan -tekemistä vain kirjanpidon kanssa. Minun omat finanssitoimeni ovat -olleet mitä yksinkertaisinta laatua. Minä aloitin alusta alkaen -periaatteella ostaa ja myydä käteisellä, minulla oli aina riittävästi -puhdasta rahaa käsillä, kun käytin oitis liikkeeseen ne ansiot, -jotka sain kassa-alennuksista ja pankkitilieni koroista. Minä pidän -pankkeja pääasiallisesti paikkana, jossa on turvallista ja mukavaa -säilyttää rahojansa. Ne minuutit, jotka kulutamme kilpailijaimme -asioihin, menevät hukkaan meiltä itseltämme, ja se aika, jonka -uhraamme kehittääksemme itseämme finanssimiehiksi, menee hukkaan -meidän tuotannoltamme. Liikkeen raha-asiat on tehtaan itsensä eikä -pankin järjestettävä. Sillä en tahdo sanoa, etteikö liikemiehellä tule -olla jotakin tietoa finanssioloista, mutta hän menestyy paremmin, jos -tietää niistä liian vähänkuin liian paljon, sillä jos hänestä tulee -"asiantuntija" tällä alalla, niin hän joutuu lainailemaan rahoja sen -sijaan että ansaitsee niitä, sitten lainaa hän lisää maksaakseen -edellisen lainansa ja muuttuu vekselien ja velkakirjojen temppuilijaksi. - -Jos hän on todellinen ammattimies finanssitemppuilun alalla, voi hän -tällä tavoin pitää asioitaan käynnissä sangen kauan, mutta joskus hän -sitten tekee hairahduksen ja kaikki lusahtaa lysyyn. Ei pidä sekoittaa -tehdasliikettä pankkiasioihin; liian monet liikemiehet näyttävät -sekaantuvan pankkiasioihin ja päinvastoin. On olemassa taipumusta -kääntää nurin sekä liike-elämän että pankkilaitoksen todelliset -tarkoitusperät, ja se vahingoittaa molempia. Rahojen täytyy tulla -tehtaasta eikä pankista, ja minä olen havainnut, että tehdas vastaa -kaikkia siihen pantavia vaatimuksia. Kerran, kun yhtiömme luultiin -olevan suuressa rahantarpeessa, saattoi tehdas vaadittaessa antaa -lainaksi suuremman summan kuin mikään pankki tässä maassa olisi kyennyt -lainaamaan. - -Minun kosketukseni finanssimaailman kanssa ovat enimmäkseen olleet -kieltoja ja epäyksiä. Muutamia vuosia sitten täytyi minun julistaa -perättömäksi, että Standard Oil-yhtiö muka omisti Ford-yhtiön, ja -mukavuuden vuoksi mainitsin samalla, että me emme olleet kytketyt -mihinkään muuhunkaan toiminimeen ja että meillä ei ollut aikomusta -kaupata autoja postijälkivaatimuksella. Toissa vuonna kierteli -maailmalle mieluinen huhu, että me olimme rahoja etsimässä Wall -Streetin varrelta. [Wall Street on se katu, jonka varrella New Yorkin -enimmät pankit, pörssit ja muut rahaliikkeet ovat ja josta maailman -raha-asiat hallitaan. -- Suom.] Sitä en huolinut edes oikaista, sillä -on mahdotonta ehtiä oikomaan kaikkea. Sen sijaan näytin, ettemme -laisinkaan olleet rahan puutteessa, enkä ole sittemmin kuullutkaan, -että meidän raha-asiamme järjestettäisiin Wall Streetiltä käsin. - -Minulla ei ole mitään rahojen lainaamista eikä pankkimiehiä vastaan; -minä vain en tahdo, että lainatuilla rahoilla korvataan työtä. Ja -sellaiset pankkimiehet, jotka pitävät jotain liikettä paloiteltavana -hedelmänä, ovat minulle vastenmielisiä. Rahain, lainauksen ja -rahainhoidon tulee säilyttää oikeat paikkansa, mutta jotta se olisi -mahdollista, on tarkoin harkittava, mihin tarkoitukseen rahoja -tarvitaan ja miten ne voidaan maksaa takaisin. - -Raha on ainoastaan työase liikeyrityksessä, yksi koneiston osa. Jos -asioissa on jotakin vikaa, niin parannuskeino ei ole raha, vaan sitä on -etsittävä perusteellisemmassa harkinnassa ja järkevässä rohkeudessa. -Liike, joka hoitaa huonosti mitä sillä on, tulee hoitamaan huonosti -senkin, mitä se saa. Pääasia on paremman järjestelyn aikaansaanti. Jos -se onnistuu, niin tuottaa liike itse rahaa, aivan niinkuin parantunut -ihminen luo ruumiissaan uutta ja tervettä verta. - -Lainaaminen voi helposti tulla puolustukseksi haluttomuudelle -tunkeutua vaikeuksien ytimeen, samoin kuin se voi kannattaa laiskuutta -ja typerää kopeutta. Muutamat liikemiehet ovat liian mukavuutta -rakastavia pannakseen työkauhtanan ylleen ja mennäkseen tehtaaseen -katsomaan, miten siellä laita on, tai liian ylpeitä myöntääkseen että -mikään, minkä he itse ovat panneet käyntiin, voisi epäonnistua. Mutta -liike-elämän lakien laita on sama kuin painovoiman. Joka asettuu sitä -vastaan, saa tuntea sen tehon. - -Toista on lainata liikkeen laajennusta varten, toista jälleen -laiminlyönnin ja leväperäisyyden korjaamista varten. Jälkimmäinen -on hyödytöntä siitä yksinkertaisesta syystä, että rahat eivät -aikaansaa vähintäkään apua. Laiminlyönnit ja tuhlaus voidaan korvata -säästäväisyydellä, huono johto viisaudella. Kummallakaan näistä -korjauskeinoista ei ole mitään tekemistä rahan kanssa. Päinvastoin -voi raha erinäisissä oloissa olla niiden vihollinen. Moni liikemies -kiittää onneansa, että hän ajoissa huomasi varmimman pääoman olevan -hänen omassa ajatuskyvyssään eikä pankkilainassa. Rahalainassa voi -joskus olla jonkinlaista yhtäläisyyttä juomarin kanssa, joka ottaa -uuden pääntäyden vastustaakseen entisen seurauksia. Mutta siitä ei ole -mitään apua, se vain pahentaa tilaa. Liikkeen viallisen kohdan perille -pääseminen ja sopivan parannuskeinon keksiminen siihen on paljoa -kannattavampaa kuin rahojen lainaaminen seitsemän prosentin korkoa -vastaan. - -Liikkeen sisäiset vammat vaativat suurinta huomiota. "Liike", -kaupanharjoittamisen merkityksessä, tarkoittaa pääasiallisesti ihmisten -tarpeiden täyttämistä. Jos valmistaa, mitä he tarvitsevat, ja myy näitä -tarve-esineitä hintaan, joka ei merkitse ostajalle vaikeutta vaan apua, -niin tulee liike aina menestymään hyvin, sillä sitä, mikä tuottaa -ihmisille apua ja helpotusta, he ostavat yhtä luonnollisesti kuin -juovat vettä janoonsa. - -Mutta näiden tavarain valmistus vaatii alituista huolellisuutta. -Koneet kuluvat ja ovat korvattavat. Työmiehet saattavat käydä -uppiniskaisiksi, laiskoiksi tai huolimattomiksi. Liikkeen muodostavat -jonkin tarve-esineen valmistamista varten yhtyneet ihmiset ja koneet, -mutta sekä ihmisiä että koneita on korjattava ja korvattava. Joskus -ovat johtajat enimmän korjauksen tarpeessa, mutta itse he ovat -viimeiset sitä tunnustamaan. Kun liike on huonosti järjestetty; kun -se taantuu valvonnan puutteessa; kun yhtiön herrat istuvat mukavasti -tuoleillansa, ikäänkuin ne suunnitelmat, jotka he kerran ovat panneet -täytäntöön, turvaisivat heidät kaikiksi ajoiksi; kun liikettä katsotaan -vain tulolähteeksi eikä elämäntehtäväksi -- silloin on ikävyyksiä -odotettavissa. Jonakin kauniina aamuna herätään ja huomataan, että -kauppaa tehdään enemmän kuin milloinkaan ennen, mutta ansaitaan -vähemmän. Puuttuu rahoja, mutta onhan niitä helppo lainata. Ihmiset -ovat niin valmiit olemaan avuliaita. Tämä on vaikeimpia kiusauksia, -mitä vastaan nuoren liikemiehen on kamppailtava. Mutta jos silloin -lainaa rahaa, niin antaa jo olemassaolevalle epäkohdalle tilaisuuden -vain yhä pahentua. Tauti saa virikettä. Ihminen ei tavallisesti -käyttele lainattuja rahoja viisaammin kuin omiaan, ja tämmöisissä -oloissa on rahan lainaaminen jo rappeutumassa olevan omaisuuden -panttausta. - -Sopivin aika liikemiehelle rahojen lainaamiseen on sellainen, jolloin -hän niitä ei tarvitse. Toisin sanoen, kun hän ei tarvitse niitä sen -täytteeksi, mitä hän itse laiminlyö. Jos liike menestyy erinomaisesti -ja on laajennuksen tarpeessa, niin on jokseenkin turvallista lainata -rahaa, mutta jos rahantarve johtuu huonosta johdosta, täytyy nämä viat -korjata sisältäpäin eikä ulkonaisilla tempuilla. - -Minun rahainhoitoperiaatteeni ovat seurausta myyntiperiaatteistani. -Minusta on parempi myydä suurempia tavaramääriä pienemmällä ansiolla -kuin pieniä määriä suurella voitolla. Jos näitä periaatteita -noudatetaan, niin kykenee suurempi määrä ihmisiä ostamaan ja suurempi -määrä saa työtä ja hyviä palkkoja. Sen kautta voi harkita sopivan, -jatkuvan tuotantosuunnitelman, välttää n.s. kuolleet kaudet ja päästä -suorittamasta menoja seisomassa olevista tehtaista. Lyhytnäköisten -ihmisten mielestä hintojen alentaminen merkitsee liikkeen tulojen -alenemista. On vaikea ymmärtää semmoista ajatuksenjuoksua, sillä siitä -puuttuu kaikkein alkeellisin käsitys siitä, mitä liike pohjaltaan on. -Kun minä kerran ajattelin alentaa hintaa kahdeksankymmentä dollaria -autoa kohti, kysyttiin minulta, eikö tämä, kun valmistusmäärä oli -500,000 autoa, vähentänyt yhtiön tuloja neljäkymmentä miljoonaa -dollaria. Tietysti, jos näillä uusilla hinnoilla möisimme ainoastaan -500,000 autoa, silloin luonnollisestikin tulomme vähenisivät -neljäkymmentä miljoonaa dollaria -- mikä on mielenkiintoinen -matemaattinen laskelma, mutta sillä ei ole mitään tekemistä -liiketoiminnan kanssa; sillä ellei tavaran hintoja alenneta, ei sen -menekki enene, eikä liike siis ole varmalla pohjalla. - -Ellei joku liike edisty, niin se taantuu, ja sellainen liike tarvitsee -aina raha-avustusta. Vanhanaikaiset liikeperiaatteet menivät aina -siihen suuntaan, että hinnat olisivat pidettävät niin korkeina -kuin mahdollista. Todella nykyajanmukainen liikeperiaate on aivan -päinvastainen. - -Pankkimiehet ja asianajajat harvoin ymmärtävät tätä. He sekoittavat -hitauden ja vakavuuden, ja aivan ulkopuolella heidän käsityskykyänsä -on, että hintoja koskaan voidaan alentaa vapaaehtoisesti. Ja sentähden, -kun tavallinen pankki- tai lakimies pannaan liikeyrityksen johtajaksi, -on loppu useimmiten surkea. - -Hintojen alentaminen lisää menekkiä ja parantaa raha-asioita, mikäli -ehdottomasti kertyvää ansiota pidetään hoitorahastona, jonka avulla voi -rakentaa liikkeen suuremmaksi ja paremmaksi. Liikkeen nopean kehityksen -ja valtavan menekin vuoksi on meillä aina ollut suuret ansiot kaikilla -hintatasoilla. Kustakin autosta saatu voitto on ollut pieni, mutta -yhteensä ovat ne tehneet suuria summia. Voitto ei ole tasaista. -Hinnanalennuksen jälkeen ovat ansiot jonkun aikaa pienet, mutta sitä -mukaa kuin välttämätön säästömenetelmä alkaa tuntua, nousevat ne -jälleen. Näitä lisäansioita ei kuitenkaan jaeta osakkeenomistajille. -Minä olen aina vastustanut suuria osinkoja, ja yhtiö on nyt vapautettu -niistä osakkeenomistajista, jotka olivat toisella kannalla. Pientä -prosenttia lukuunottamatta katson ansioiden kuuluvan enemmän liikkeelle -kuin osakkeenomistajille. - -Niinikään olen sitä mieltä, että liikkeessä ei tule olla muita -osakkeenomistajia kuin sellaisia, jotka todella ovat liikkeen -palveluksessa ja pitävät yhtiötä enemmän yleishyödyllisenä yrityksenä -kuin pelkkänä rahapajana. Jos voitto on suuri -- niinkuin se on, kun -pyrkimykseksi pannaan yleishyödytys -- tulee sen osaksi joutua takaisin -liikkeeseen tehdäkseen tämän vielä soveliaammaksi tarkoitukseensa, -ja osaksi on se palautettava ostajalle. Eräänä vuonna oli voittomme -niin paljoa suurempi kuin olimme arvioineet, että päätimme palauttaa -viisikymmentä dollaria jokaiselle autonostajalle. Me ymmärsimme -ottaneemme tietämättämme ostajalta liian paljon. Minun periaatteeni -tavaranhinnoista ja sen mukaisesti myöskin rahainkäytöstä tulivat -tunnetuiksi erään oikeudenkäynnin kautta, joka muutamia vuosia sitten -nostettiin yhtiötä vastaan pakottaakseen se maksamaan suurempaa -osinkoa. Kuulustelussa tein selkoa niistä periaatteista, jotka meillä -silloin olivat ja ovat yhä vieläkin voimassa: - -Ensiksikin on minun mielestäni parempi myydä suuri määrä vaunuja -kohtuullisella kuin pienempi määrä suurella voitolla. - --- Minä noudatan tätä sääntöä, koska sen kautta suuri joukko ihmisiä -pystyy ostamaan auton ja nauttia sen käyttämisestä, samalla kuin -suurelle joukolle työmiehiä hankitaan hyväpalkkaista tointa. Se -on minun elämäni tarkoitusperänä. Mutta en pitäisi toimintaani -menestyksellisenä, vaan päinvastoin aivan epäonnistuneena, ellen voisi -tätä aikaansaada ja samalla saavuttaa kohtuullista voittoa itselleni ja -niille, jotka ovat minun kanssani yhtyneet tähän liikkeeseen. - --- Että tämä noudattamani menettely on hyvää liikepolitiikkaa, todistaa -sen teho käytännössä: meidän on joka vuosi onnistunut valmistaa autoja -hintaan, joka on tehnyt yhä useammille mahdolliseksi oman auton -hankkimisen, me olemme antaneet työtä yhä useammille työmiehille, -ja samalla olemme liikkeemme laajentumisen kautta lisänneet omaa -voittoamme paljoa suuremmassa määrässä kuin kukaan oli toivonut tai -edes voinut uneksia aloittaessamme. - --- On muistettava, että joka kerta kun alennamme autojemme hintaa -huonontamatta niiden laatua, me laajennamme mahdollisten ostajain -lukua. On paljon ihmisiä, jotka ovat valmiit ostamaan auton 360 -dollarilla, mutta eivät tahdo maksaa 440. Meillä on suunnilleen -500,000 ostajaa 440 dollarin hintaan, ja minä lasken, että me 360 -dollarin hinnalla saatamme lisätä myyntiä ehkä 800,000 autoon saakka -vuodessa. Tämä tuottaa vähemmän voittoa kutakin autoa kohti, mutta -enemmän vaunuja, enemmän työtä tarvitseville ja vihdoin suuremman -kokonaisvoiton itsellemme. - --- Tahdon sanoa suoraan: en katso, että meillä on oikeutta ottaa -autoistamme mitään tavatonta voittoa. Kohtuullinen voitto on -oikeutettu, mutta se ei saa olla liian suuri. Senvuoksi onkin -pyrkimykseni ollut alentaa vaunujen hintaa, niin pian kuin tuotanto -suinkin on sallinut, ja antaa siitä johtuvat edut käyttäjille ja -työmiehille, josta on seurauksena ollut odottamattoman valtavia etuja -meille itsellemme. - -Nämä periaatteet eivät sovellu yhteen sen yleisen käsityksen kanssa, -että liikettä on hoidettava siten, että osakkeenomistajat saavat -niin suuren voitto-osingon kuin mahdollista. Senvuoksi en tahdo -olla tekemisissä osakkeenomistajain kanssa tuon sanan varsinaisessa -merkityksessä, sillä he eivät edistä liikkeen yleishyödyllistä -pyrkimystä. Minun kunnianhimonani on yhä hankkia tointa yhä suuremmalle -työläismäärälle, ja mikäli se on minulle mahdollista, levittää -mitä laajimpiin piireihin sen teollisuusjärjestelmän etuja, jonka -perustamisessa askartelemme. Me tahdomme olla auttamassa todellisten -kotien ja viihtyisän elämän rakentamista ihmisille. Mutta siihen -tarvitaan, että suurin osa voitosta menee takaisin tuotantoon, ja -senvuoksi ei meillä ole tilaa työtätekemättömille osakkeenomistajille. -Työtätekevä osakkeenomistaja pitää yleisön palvelemista tärkeämpänä -kuin osinkojen kokoamista pankkiin. - -Jos joskus tulisi kysymykseen joko palkkojen alentaminen tai osinkojen -poistaminen, pyyhkisin tietenkin osingot pois. Mutta ei ole luultavaa, -että sellainen tilanne syntyy, sillä, kuten jo olen viitannut, huonot -palkat eivät sovellu hyvään taloudenhoitoon. Palkkojen alentaminen on -huonoa finanssitointa, sillä sen kautta heikennetään myöskin ostokykyä. -Jos johtaja-aseman katsotaan sisältävän vastuunalaisuutta, niin vaatii -tämä vastuunalaisuus myöskin huolenpitämistä siitä, että johdonalaiset -saavat oloja täysin vastaavan mahdollisuuden ansaita toimeentulonsa. -Finanssienhoitoon ei kuulu ainoastaan yhtiön voitto ja maksukyky, -vaan myöskin ne summat, jotka yhtiö suorittaa takaisin yhteiskunnalle -palkkojen muodossa. Siinä ei ole mitään armeliaisuutta. Se merkitsee -vain, että mitään yhtiötä ei voi pitää vakavaraisena, joka ei ole niin -hyvin järjestetty, että sillä on varaa antaa miehillensä tilaisuutta -tehdä paljon työtä ja saada paljon palkkaa. - -Työpalkat ovat jotakin pyhää -- ne edustavat kotia ja perhettä -ja taloudellisia kohtaloita. Senvuoksi on niitä kosketeltava -hyvin varovasti. Menotilillä palkat ovat vain numeroita, mutta -elämässä ne merkitsevät leipää ja lämmintä, pikkulapsenvuoteita ja -lastenkasvatusta, perheiloa ja kotiviihtymystä. Mutta toisaalta -on jotakin yhtä pyhää siinä pääomassa, jonka avulla työ tehdään -tuottavaksi. Ei kenelläkään ole hyötyä siitä, että teollisuuden -sydänveri juoksutetaan kuiviin. Tehtaassa, joka antaa tointa tuhansille -työmiehille, on jotakin yhtä pyhää kuin kodissa. Tehdas on tukena -kaikille niille korkeille arvoille, joita koti edustaa. Jotta koti -pysyisi onnellisena, täytyy tehdasta pitää käynnissä. Ainoa seikka, -joka oikeuttaa tehtaan ansiot, on se, että ne tekevät nämä tehtaasta -riippuvaiset kodit kahta vertaa varmemmiksi ja antavat suurempia -työmahdollisuuksia yhä useammille ihmisille. Että ansiot lisäävät -yksityistä omaisuutta on eri juttu, mutta aivan toista on, jos niitä -käytetään luomaan varmempaa perustaa liikkeelle, parempia työoloja, -parempia palkkoja ja suurempia toimensaannin mahdollisuuksia. Pääomaa, -jota semmoiseen käytetään, on käsiteltävä varovasti. Se on olemassa -kaikkien hyödyksi, vaikka sitä ehkä hoitaakin vain yksi. - -Ansiot kuuluvat kolmelle taholle: tehtaalle -- sen ylläpitämiseksi -vakavaraisena, terveenä ja kehityskykyisenä; työmiehille, jotka ovat -olleet mukana niitä hankkimassa; ja vihdoin, osaksi, yleisölle. -Menestyvä teollisuus on hyötyisä kaikille kolmelle asianosaiselle -- -johtajalle, tuottajalle ja ostajalle. - -Liikemiesten, joiden ansiot tavallisen mittakaavan mukaan ovat -poikkeuksellisen suuret, pitäisi olla ensimmäisiä alentamaan hintoja. -Mutta sitäpä vain ei milloinkaan tapahdu. He antavat kuluttajan -kantaa kustannusten koko taakan, sälyttävätpä hänen niskaansa -vielä asteettaisen lisäyksen kustannusten enenemisestä. Heidän -liikefilosofiansa on: korjaa niin kauan kuin voi korjata. He ovat -keinottelijoita ja nylkyreitä, huonoja aineksia, jotka aina tärvelevät -kunniallisen liiketoimen. Heistä ei koskaan voi toivoa mitään, -sillä heillä ei ole kaukokatsetta. He eivät näe omaa kassakirjaansa -kauemmaksi. - -Semmoisista ihmisistä on luontevampaa alentaa palkkoja kymmenen tai -kaksikymmentä prosenttia kuin vähentää sama prosentti voitostaan. Mutta -liikemies, jonka silmä näkee yhteiskunnan edun ja joka haluaa tätä -yhteiskuntaa palvella, kykenee myöskin kohdaltansa rakentamaan sille -parempaa ja vankempaa perustaa. - -Meidän periaatteenamme on aina ollut pitää suuria käteisiä summia -saatavilla -- kassasäästö on viime vuosina tavallisesti ollut -yli viisikymmentä miljoonaa dollaria. Nämä rahat on talletettu -pankkeihin kautta koko maan. Me emme lainaa, mutta olemme järjestäneet -luottomahdollisuudet niin, että jos tahtoisimme, voisimme saada -hyvinkin suuria pankkilainoja. Mutta kun pitää suuria käteismääriä -varalla, käy lainaaminen tarpeettomaksi -- me olemme vain ryhtyneet -varokeinoihin ollaksemme turvattuja kaikkien tapahtumain varalta. -Ainoa kerta, jolloin lainasin, tapahtui, kun ostin ne yhtiön osakkeet, -jotka eivät olleet oman perheeni hallussa. Minulla ei ole ollenkaan -ennakkoluuloja rahalainoja vastaan sinänsä; asia on vain se, että en -tahdo asettaa valvonnan alaiseksi liikettäni, toisin sanoen luovuttaa -toisiin käsiin niitä erikoisia aatteita yhteishyödytyksestä, joita -koetan palvella. - -Rahapuolen järjestelyssä on tärkeänä osana n.s. sesonkiesteiden -poistaminen. Rahainkierron täytyy olla tasaista ja yhtämittaista. -Jotta työstä saisi voittoa, täytyy sitä tehdä säännöllisesti. Tehtaan -sulkeminen tuottaa suurta tappiota. Se on työvoiman ja tarveaineiden -haaskausta ynnä menekin vähentämistä sen hinnankohoamisen vuoksi, -mikä on välttämättömänä seurauksena tuotannon keskeyttämisestä. Tämä -on ollut kaikkein vaikeimpia ratkaistavaksemme joutuneita pulmia. Me -emme voineet pitää autovarastoja talvikuukausina, jolloin kysyntä on -pienempi kuin keväällä ja kesällä. Minne ja kuinka olisi mahdollista -sijoittaa varastoon puolta miljoonaa automobiiliä? Ja vaikkapa se -onnistuisi, niin millä keinolla ehtisi saada ne lähetetyksi kauppaan -kiireenä myyntikautena? Ja mistä ottaa rahoja sellaiseen varastoon? - -Sesonkityö on työväestölle sangen rasittavaa. Hyvät mekaanikot eivät -halua suostua työhön, jota kestää vain muutaman kuukauden. Täysi -työvoima vuoden umpeensa on takeena hyvien työmiesten saannista, se -auttaa perustamaan pysyvää järjestelyä ja parantamaan tuotantoa, sillä -pysyväinen työ tekee työmiehet yhä tottuneemmiksi toimeensa. - -Tehtaan täytyy valmistaa, asiamiesten myydä ja yleisön ostaa autoja -kautta koko vuoden, jos itsekukin haluaa mahdollisimman suurta hyötyä -niistä. Jos vähittäisostajat ostavat vain määräaikana vuodesta, täytyy -järjestää valistustoimintaa todistamaan heille, että autot eivät ole -sesonkitavaraa, vaan että sesonkien väliaikana täytyy tehtailijan -valmistaa ja myyjien ostaa niitä voidakseen heti vastata kysyntään. -Automobiilialalla me olimme ensimmäiset, jotka ryhdyimme tätä pulmaa -ratkaisemaan. Ford-auton myynti on tunnetun tavaran tarjoamista. -Ennen aikaan, jolloin automobiileja valmistettiin vain tilauksesta -ja viidenkymmenen vaunun valmistusta vuodessa pidettiin suurena -saavutuksena, oli luonnollista, että jälleenmyyjä odotti tilausta -ennenkuin hän puolestaan tilasi tehtaalta, ja tehtailija taas odotti -tätä tilausta ennenkuin ryhtyi autoa valmistamaan. - -Me huomasimme hyvin pian, ettei tilaustöistä tulisi suurta liikettä. -Vaikka olisi haluttukin, ei tehdasta olisi voitu rakentaa niin -suureksi, että se maalis- ja elokuun välisenä aikana olisi voinut -valmistaa kaikki näiden kuukausien aikana tilatut autot. Senvuoksi -aloitimme jo useita vuosia sitten valistustoimintamme todistaaksemme, -että Ford-auto ei ollut ylellisyyskapine, jolla oli käytäntöä vain -kesäiseen aikaan, vaan hyötyesine, jota saattoi käyttää vuoden -umpeensa. Samalla koetimme valaista myyjille, että joskaan he -talvisaikaan eivät saisi myydyksi yhtä monta autoa kuin kesällä, -kannattaisi heidän kuitenkin hankkia autoja varastoon, ollakseen kesän -tullen valmiita antamaan tavaran heti ostajille. Nämä hankkeemme -onnistuivat. Useimmissa osissa maata käytetään autoja liikenteessä -yhtä paljon talvella kuin kesällä. On havaittu, että ne kulkevat hyvin -lumessa ja jäässä ja sohjossa tai missä tahansa. Autojen kysyntä -talvisaikana lisääntyy yhä, joten jälleenmyyjät eivät enää ole -riippuvia vuodenajasta, sesongista. He ovat huomanneet edulliseksi -ostaa etukäteenkin tilauksia odottaessa. Meidän tuotantomme on -niinmuodoin aina viime vuosiin saakka jatkunut taukoamatta, vuotuisen -varastontarkastuksen aiheuttamaa seisausta lukuunottamatta. Pari -muuta keskeytystä pahimpana pula-aikana tehtiin myöskin, mutta -ne olivat välttämättömiä voidaksemme perehtyä ja mukautua uuteen -markkinatilanteeseen. - -Keskeytymättömän tuotannon ja keskeytymättömän rahavirtauksen -aikaansaamiseksi oli meidän suunniteltava toimintamme oikein -tuskallisen tarkasti. Tuotantosuunnitelma laaditaan joka kuukausi -tuotanto- ja myyntiosastojen välillä riittävän automäärän -valmistamiseksi, jotta jokainen tilaus voidaan suorittaa. Ennen, kun -lähetimme autot täysin valmiiksi kokoonpantuina, oli tämä tavattoman -tärkeää, sillä meillä ei ollut lainkaan mahdollisuutta panna niitä -varastoon. Nyt lähetämme ainoastaan koneosia ja panemme kokoon -ainoastaan ne autot, jotka tarvitaan Detroitin piiriä varten. Tämä -ei tee suunnittelua vähemmän tärkeäksi, sillä elleivät tuotanto ja -tilaukset kävisi rinnan, saisimme joko liian paljon koneosia tai emme -ehtisi suorittaa tilauksia. Kun koneosia valmistetaan 4,000 autoa -varten päivässä, ei tarvita muuta kuin pieni epätarkkuus tilausten -laskussa, jotta ruuhkautuu miljooniin nouseva varasto. Tasapainosuhteen -ylläpitäminen vaatii siis mitä suurinta tarkkuutta. Tarvittavan -kauppavoiton saamiseksi täytyy meidän vaihtomme olla hyvin nopea. Me -valmistamme autoja myyntiä eikä varastoonpanoa varten, ja yhdenkin -kuukauden myymättömät tavarat nousisivat summaan, jonka korkokin -jo olisi suunnaton. Tuotantolaskelmat tehdään vuotta etukäteen ja -tarkka luettelo laaditaan, kuinka monta autoa kunakin kuukautena on -valmistettava, sillä helposti ratkaistava pulma ei ole niiden ainesten -ja koneosien saanti tuotantoa vastaavaksi, joita me vielä ostamme -muilta tehtailta. Meillä ei ole varaa rasittaa liikettä suurilla -varastoilla. Kaiken täytyy olla alituista kiertokulkua. Joskus olemme -hädin tuskin pelastuneet. Muutamia vuosia sitten paloi se tehdas, joka -oli valmistanut meille radiaattori- ja messinkiosat. Meidän oli oltava -vikkeliä, tai saimme varustautua saamaan suuria tappioita. Kutsuimme -kokoon eri osastojen johtajat, mallintekijät ja piirustajat. Nämä -tekivät työtä neljä- jopa kahdeksankolmatta tuntia yhteen menoon. He -laativat uudet mallit; tapaturman kohtaama toiminimi vuokrasi toisen -tehtaan ja sai heti osan välttämättömiä koneita. Me toimitimme sille -muut, ja kahdenkymmenen päivän kuluttua saattoivat he jälleen toimittaa -meille kyseenalaisia koneosia. Meillä oli riittävä varasto seitsemäksi -tai kahdeksaksi päiväksi, mutta tulipalo esti meitä kymmenen tai -viidentoista päivän aikana lähettämästä autoja kauppaan. Ellei edes -tuota varastoa olisi ollut, olisi keskeytys kestänyt kaksikymmentä -päivää -- ja kustannukset vieläkin kohonneet tuntuvasti. - -Lyhyesti: Raha-asiain järjestelyn paikka on tehdas. Se ei ole koskaan -jättänyt meitä pulaan ja kerran, kun meidän luultiin olevan rahoista -ahtaalla, saatoimme sitovalla tavalla todistaa, kuinka paljoa parempi -on hoitaa raha-asiat liikkeen sisältä kuin ulkopuolelta. - - - - -XIII luku. - -RAHA -- ISÄNTÄKÖ VAI PALVELIJA? - - -Vuoden 1920 joulukuu oli merkkikausi Amerikan liike-elämän historiassa. -Useampia automobiilitehtaita oli silloin suljettuna kuin auki ja -suuri joukko suljetuista oli täydellisesti pankkimiesten käsissä. -Melkein jokaisen teollisuusyrityksen huhuiltiin olevan huonoissa -asioissa. Minun mieltäni kiinnitti sanomalehtien itsepintainen väite, -että Ford-yhtiö ei ainoastaan ollut rahan tarpeessa, vaan että sen -myöskin oli mahdotonta saada rahoja mistään. Olen kuullut niin monta -huhua yhtiöstämme, että vain harvoin ryhdyn niitä oikaisemaan, mutta -nämä huhut erkanivat kaikista entisistä siinä, että ne olivat niin -täsmällisiä ja seikkaperäisiä. Minä sain tietää, että olin luopunut -vanhasta ennakkoluulostani rahanlainaamista vastaan, ja lukea, -että minä päivänä tahansa voi odottaa minun saapuvan Wall Streetin -rahakonttoreihin lakki kourassa rahoja pyytelemään. Jopa huhuttiin, -ettei kukaan ollut halukas lainaamaan minulle rahaa, ja ettei minulla -ilmeisesti ollut muuta neuvoa kuin luopua liikkeestäni. - -Oli totta, että meillä oli rahallisia vaikeuksia. Vuonna 1919 olimme -lainanneet 70,000,000 dollaria velkakirjoja vastaan ostaaksemme koko -osakepääoman Ford-yhtiössä. 33,000,000 siitä oli vielä takaisin -maksamatta. Me olimme velkaa 18,000,000 dollaria veroja, jotka -lankesivat pian maksettaviksi, ja me aioimme myöskin maksaa työmiehille -vuotuisen lahjapalkkion, joka nousi 7,000,000 dollariin. Tammikuun -ensimmäisestä huhtikuun kahdeksanteentoista päivään mennessä oli -meillä maksuja, jotka yhteensä nousivat 58,000,000 dollariin. Meillä -oli ainoastaan 20,000,000 talletettuna pankissa. Vajaus meidän -tileissämme oli yleisesti tunnettu ja varmana pidettiin, ettemme voisi -hankkia noita 38,000,000 dollaria ottamatta lainaa. Niin suurta summaa -tuskin voi saada muutoin kuin Wall Streetin avulla. Me olimme täysin -vakavaraiset. Kaksi vuotta aikaisemmin olimme lainanneet 70,000,000 -dollaria, ja kun kaikki kiinteimistömme olivat kiinnittämättömät eikä -meillä ollut tavaravelkoja, ei uuden lainan saanti olisi tavallisissa -oloissa kohdannut mitään vaikeuksia. Se olisi päinvastoin ollut hyvä -pankkisijoitus. - -Minä aloin kuitenkin tajuta, että meidän rahantarvettamme -teollisuuspiireissä pidettiin uhkaavan nurinmenon enteenä. Silloin -syntyi mielessäni epäluulo, että nämä sähkösanomat, joita levitettiin -kautta maan, voisivat olla peräisin määrätystä lähteestä. Tämä epäluulo -sai virikettä, kun sain selville, että eräs tunnettu finanssilehden -toimittaja säännöllisesti lähetteli selosteluita meidän taloudellisista -oloistamme. Senvuoksi päätin visusti olla oikaisematta mitään näistä -huhuista. Me olimme tehneet raha-asiaimme järjestelysuunnitelman ja -siihen ei kuulunut ajatustakaan lainan ottamisesta. - -En saata kylliksi korostaa, että kaikkein huonoin aika lainan -ottamiseen on silloin, kun pankit luulevat lainaajan olevan -kipeästi rahan tarpeessa. Edellisessä luvussa esitin taloudellisten -periaatteittemme suuntaviivat. Me aloimme yksinkertaisesti toteuttaa -niitä. Päätimme toimittaa suursiivouksen talossa. - -Menkäämme hiukan taaksepäin ajassa ja katsokaamme, kuinka olot olivat -kehittyneet. Vuoden 1920 alkupuolella näkyi ensimmäisiä merkkejä, -että sodan aiheuttama kuumeinen liiketoiminta oli hiljentymässä. -Sellaiset sota-ajan yritykset, joilla ei ollut mitään todellista -olemisenoikeutta, menivät nurin. Ostohalu väheni. Vielä ei meidän -myynnissämme ollut tapahtunut keskeytystä, mutta me tiesimme, että -ennemmin tai myöhemmin niin tuli käymään. Ajattelin vakavasti alentaa -hintoja, mutta valmistuskustannukset eivät millään alalla olleet meidän -hallittavanamme. Työ antoi yhä vähemmän vastiketta korkeista palkoista. -Raaka-ainesten hankitsijat eivät tahtoneet ajatellakaan palata jälleen -kiinteälle maakamaralle. Myrskyn oireet olivat kyllä selviä, mutta -kukaan ei kiinnittänyt niihin huomiota. - -Kesäkuussa aloimme huomata eroa myynnissämme. Se väheni joka kuukausi -kesäkuusta syyskuuhun. Meidän oli pakko ryhtyä tuotannossamme -sellaisiin toimiin, että teimme ostamisen ihmisille mahdolliseksi, -mutta ei siinä kyllä: meidän täytyi myöskin osoittaa yleisölle, -että tämä oli vakava pyrkimyksemme eikä mitään humbugia. Syyskuussa -alensimme siis hinnan 575 dollarista 440 dollariin autoa kohti. -Hinta oli todellisuudessa valmistuskustannuksia melkoista alempi, -sillä me käytimme vielä kalliina aikana ostettuja aineksia. Tämä -hinnanalennus aikaansai sangen suurta kohua. Meitä moitittiinkin -sen johdosta ja väitettiin meidän vaikuttavan häiritsevästi -vallitseviin myyntisuhteisiin. Sitä me juuri tarkoitimmekin. Me -tahdoimme omalta kohdaltamme tehdä kaiken voitavamme hintojen -painamiseksi keinotekoisesta korkeudesta luonnolliselle tasolle. -Minä olen varma siitä, että jos tehtailijat ja kauppiaat tällöin -tai aikaisemmin olisivat ryhtyneet tuntuvasti alentamaan hintoja ja -myyneet varastonsa pois käsistään, ei niin pitkäaikaista pulakautta -olisi liike-elämässämme syntynytkään. Suurempain hintain odotus se -yksinkertaisesti viivytti palausta säännöllisiin oloihin. Korkeita -hintoja ei lopultakaan saatu, ja jos kerta kaikkiaan olisi mukauduttu -tappioihin, olisi ostokyky ja tuotanto saatu sopusuhtaan ja meillä -olisi lisäksi säästytty pitkästä yleisen seisauksen ajasta. Itsepäinen -kiinnipitäminen korkeista hinnoista teki vain tappiot suuremmiksi, -sillä liikemiesten täytyi maksaa korkoa kalliista varastoistaan -samalla kuin he menettivät sen ansion, mikä olisi voinut olla -järkevämmän menettelyn tuloksena. Työttömyys aiheutti tuntuvaa -palkkojen alenemista, mikä vain laajensi ostajan ja myyjän välistä -kuilua. Sekavia huhuja kierteli, että Euroopalle myönnettäisiin -suunnatonta luottoa, jolloin toivottiin saatavan kalliit varastot -kaupaksi. Esityksiä ei tietenkään tehty näin räikeässä muodossa, mutta -uskon monen olleen varmasti vakuutetun, että kun vain voitaisiin -antaa ulkomaille luottoa, niin Amerikan liike-elämä saisi siitä -hyötyä, vaikkapa ei olisi toivoakaan että pääoma tai korot tulisivat -maksetuiksi. On tosin totta, että jos Amerikan pankit olisivat antaneet -tämän luoton, niin olisivat liikemiehet voineet ansaita saamalla -varastonsa kaupaksi, mutta pankeille itselleen olisi tämä luotonanto -ollut niin "kylmäävää", että ne olisivat olleet enemmän jäälinnojen -kuin pankkipalatsien näköisiä. Saattaahan olla sangen luonnollista, -että viimeiseen saakka pidetään kiinni ansion mahdollisuudesta, mutta -hyvää liiketointa se ei ole. - -Hinnanalennuksen jälkeen lisääntyi myyntimme, mutta pian ilmeni jälleen -vähenemisen oireita. Me emme olleet hinnoissamme menneet niin alas, -että ne olisivat olleet yleisön ostokyvyn tasolla. Pikkutavarain hinnat -eivät vielä olleet kylliksi laskeneet, ja yleisö oli epäluuloinen -kaikkien hintojen suhteen. Me suunnittelimme uutta alennusta ja pidimme -tuotantomme noin 100,000 auton määrässä kuukautta kohti. Myyntimme ei -oikeuttanut meitä näin suureen tuotantoon, mutta me tahdoimme saada -mahdollisimman suuren määrän ainesvarastoamme muutetuksi valmiiksi -tuotteiksi ennenkuin suljimme tehtaat, mikä oli välttämätöntä -varastontarkastusta ja tarpeellista suursiivousta varten. Me aioimme -senjälkeen toimeenpanna uuden suuren hinnanalennuksen ja samalla -jatkaa valmistusta halvemmalla ostetuista aineksista. Sillä me olimme -vakuutetut siitä, että hintojen täytyi laskea. - -Joulukuussa lopetettiin työt kahden viikon ajaksi, mutta meille tuli -niin paljon tehtävää, että todellisuudessa kului lähes kuusi viikkoa, -ennenkuin kaikki jälleen oli käynnissä. Samalla hetkellä kuin suljimme -tehtaat, saivat huhut meidän rahapulastamme yhä varmemman muodon. Minä -tiedän monen toivoneen, että meidän tulisi pakko turvautua vieraaseen -pääomaan, sillä silloin olisi meidän myöskin pakko alistua toisten -asettamiin ehtoihin. Me emme pyytäneet toisten rahoja emmekä niitä -tarvinneet. Meille tarjottiin lainaa. Erään newyorkilaisen pankin -edustaja kävi minun luonani ja esitti rahainjärjestelysuunnitelman, -joka suuren lainan ohella sisälsi myöskin sen, että yksi pankin -edustajista toimisi kassan valvojana ja ottaisi hoitaakseen yhtiömme -raha-asiat. Tarkoitus oli varmaan hyvä, mutta me emme tarvinneet -lainarahoja. Sitävastoin puuttui meiltä todellakin sillä kertaa -rahastonhoitajaa, joten pankkimiehet siinä suhteessa olivat -arvostelleet asemamme oikein. Minä pyysin poikani Edselin rupeamaan -yhtiön rahastonhoitajaksi ja samalla puheenjohtajaksi. Siinäkin -kohdassa saatiin siis apu omasta talosta, joten pankkimiehillä ei -todellakaan ollut meille mitään tarjoamista. - -Sitten ryhdyimme suursiivoukseen tehtaassa. Sodan aikana olimme -tehneet monenlaatuisia sotatöitä ja olleet siis pakotetut luopumaan -periaatteestamme, että tulee valmistaa vain yhtä ainoata tuotetta. -Tämä oli aiheuttanut useiden uusien osastojen perustamisen. -Konttorihenkilökuntaa oli suurennettu ja hajallisen tuotannon tuhlaus -alkoi tuntua. Sotatyö tuottaa hätiköimistä ja tuhlausta. Nyt poistimme -kaiken, mikä ei kuulunut automobiilien valmistukseen. - -Ainoa kiireellinen maksu, joka meillä oli uutena vuonna, oli seitsemän -miljoonan dollarin vapaaehtoinen lahjapalkkio työmiehille. Sen -maksoimme pankeissa olevista rahoistamme. - -Meillä on viisineljättä haaraosastoa eri osissa maata. Niissä -pannaan autot kokoon, mutta kahdessakolmatta niistä valmistetaan -myöskin koneosia. Osien valmistus oli nyt lakkautettu, mutta autojen -kokoonpanoa jatkettiin. Töiden lakkauttamisen aikana ei Detroitin -tehtaassa ollut autoja laisinkaan. Kaikki osat olimme sijoittaneet -muualle, ja tammikuussa saivat Detroitin piirin myyjät matkustaa aina -Chicagoon asti voidakseen tyydyttää paikallista tarvetta. Haaraosastot -lähettivät jokaiseen asioimistoon niin paljon autoja, että ne -vastasivat kuukauden myyntitarvetta. Mutta myyntiä kannustettiin, ja -tammikuussa möimme me noin 60,000 autoa. Tammikuun jälkipuoliskolla -kutsuimme kokoon noin 10,000 miehen suuruisen satunnaisen työvoiman, -enimmäkseen päällysmiehiä ja näiden apulaisia, ja aloitimme toiminnan -Highland-tehtaassa. Kokosimme ulkomaiset saatavamme ja möimme -sivutuotteemme. - -Sen jälkeen olimme selvät käymään täyteen tuotantoon, joka -toimeenpantiin asteettain ja tavalla, joka takasi meille voittoa. -Sisäinen siivous, joka nyt oli suoritettu, teki lopun siitä -tuhlauksesta, joka oli nostanut hintoja ja niellyt ansiot. Kaikki, mitä -itse emme voineet käyttää, myytiin. Ennen olimme yhtä autoa varten -käyttäneet viittätoista miestä päivässä; nyt käytimme vain yhdeksää. -Tämä vähennys aikaansaatiin noudattamalla sääntöä, että kaiken ja -kaikkien täytyi tuottaa täydesti tai sitten poistua. Tämä ei sisältänyt -sitä, että kuusi miestä viidestätoista menetti toimensa -- he vain -lakkasivat olemasta tuottamattomia. - -Me poistimme puolet konttorihenkilökunnastamme ja tarjosimme -virkamiehille parempipalkkaista työtä tehtaissa. Useimmat suostuivat -tarjoukseen. Me hävitimme kaikki lomakkeet ja tilaston, millä ei ollut -suoranaista vaikutusta tuotantoon. Me olimme kasanneet tonnittain -tilastoa, se kun oli niin mielenkiintoista. Mutta tilastolla ei -rakenneta autoja -- ja niin sai se kadota. - -Me hävitimme 60 prosenttia puhelinyhteyksistämme. Niitä tarvitsee -liikkeessä vain verrattain pieni henkilökunta. -- Aikaisemmin oli -meillä yksi päällysmies joka viittä miestä kohti, nyt niitä on yksi -joka kahtakymmentä kohti. Muut päällysmiehet työskentelevät koneiden -ääressä. - -Yleismenot autoa kohti alenivat täten 146 dollarista 93 dollariin, -ja kun ajattelee, mitä tämä merkitsee tuotannon ollessa 4,000 -autoa päivässä, niin ymmärtää, että halpaa myyntihintaa ei -aikaansaada palkkoja alentamalla, vaan välttämällä tuhlaavaisuutta -valmistusmenoissa. - -Mutta suurin kaikista tätä koskevista säästöeristä oli kuitenkin -tilauslähetysten nopeus. Sangen tärkeänä tekijänä tässä oli -Detroitin--Toledon--Irontonin rautatie, jonka me ostimme. Rautatiellä -oli laaja ala säästösuunnitelmassamme. Itse radalle olen omistanut -eri luvun. - -Jonkun verran kokeiltuamme havaitsimme, että nopeampi kuljetus -saattaisi supistaa valmistuskiertoamme kahdestakolmatta päivästä -neljääntoista päivään. Toisin sanoen, me saatoimme ostaa raaka-aineen, -jalostaa sen ja jättää valmiin auton välittäjälle noin 33 prosenttia -lyhyemmässä ajassa kuin ennen. Meillä oli ollut noin 60,000,000 -dollarin arvoinen ainesvarasto ollaksemme turvatut tuotannon -keskeytymistä vastaan, ja kolmannen osan säästäminen niiden -hankinta-ajassa merkitsi, että meille vapautui 20,000,000 dollarin -pääoma, jonka korot vastasivat 1,200,000 dollaria vuodessa. Jos otetaan -tähän mukaan vielä valmis varasto, säästimme lisäksi noin 8,000,000 -ja saimme siis vapaaksi 28,000,000 dollarin pääoman ja säästyimme sen -koroilta. - -Tammikuun ensimmäisenä päivänä oli meillä 20,000,000 dollaria ja -huhtikuun ensimmäisenä 87,300,000 dollaria eli 27,000,000 dollaria -enemmän kuin tarvitsimme kaikkien maksettaviemme suorittamiseen. Sen -me voitimme tarttumalla asiaan perusteellisesti. Summat saimme kokoon -seuraavissa erissä: - - Käteisiä varoja tammikuussa........ 20,000,000 dollaria - Käytettävissä olevia, tammik. 1 p. - -- huhtik. 1 p. rahaksi muutettuja - varoja............................. 24,700,000 " - Säästöjä nopeammasta kuljetuksesta. 28,000,000 " - Saatavien keräys ulkomailta....... 3,000,000 " - Sivutuotteiden myynti............. 3,700,000 " - Valtion-arvopaperien myynti....... 7,900,000 " - Yhteensä 87,300,000 dollaria - -Tätä kaikkea en ole suinkaan kertonut kerskuakseni muka jollain -urotyöllä, vaan näyttääkseni, että liike tosiaan voi suoriutua -vaikeuksista omin apuinensa, tarvitsematta vedota muihin. Niinikään -soisin, että ihmiset ajattelisivat, eikö nykyinen rahajärjestelmämme -palkitse lainaamista ja niin ollen anna pankkimiehille liian -huomattavaa asemaa yhteiskunnassa. - -Me olisimme voineet saada lainaksi 40,000,000 dollaria tai enemmän, -jos olisimme halunneet. Olettakaamme, että olisimme niin tehneet. Mikä -olisi ollut seuraus? Olisimmeko me silloin kyenneet paremmin hoitamaan -liikettämme? Jos olisimme lainanneet, emme ikinä olisi tunteneet -samaa kannustinta keksiäksemme keinoja tuotannon halventamiseen. -Jos olisimme saaneet rahat 6 prosentin korolla, olisi yksin korko, -tuotannon ollessa 500,000 autoa, tehnyt 4 dollaria autoa kohti. Me -olisimme siis menettäneet suuremman tuotantotehon edun, mutta olisimme -saaneet kannettavaksemme suuren velan rasituksen. Automme olisivat -luultavasti maksaneet 100 dollaria enemmän kuin mitä ne nyt maksavat ja -niin ollen olisi tuotanto ollut pienempi, sillä meillä ei olisi ollut -niin monta ostajaa. Työläismäärä, jolle olisimme voineet antaa työtä, -olisi ollut pienempi, emmekä me siis olisi tehneet yhteiskunnalle -sitä palvelusta ja hyötyä kuin olisi pitänyt. Ottakaamme huomioon, -että pankkimiehet neuvoivat meitä lainaamaan rahaa eikä parantamaan -tuotantomenetelmää. He eivät tarjonneet meille insinööriä; he halusivat -asettaa kassanvalvojan! - -Ja tämä se on onnettomuus, kun pankkimiehiä lasketaan osallisiksi -teollisuusyrityksiin. He ajattelevat ainoastaan rahaseikkoja. Heidän -mielestään tehtaan tulee tuottaa rahaa eikä tavaraa. Heidän mieltään -kiinnittää raha eikä tuotannon taito. He eivät käsitä, että liikeyritys -ei koskaan voi pysyä alallaan, että sen joko täytyy mennä eteen- tai -taaksepäin. He eivät ymmärrä sitä, että hintojen alentaminen voi -lujentaa liikkeen vaurautta, vaan pitävät sitä ansion tahallisena -menettämisenä. - -Pankkimiehillä on yleensä liian paljon sananvaltaa teollisuuden -johdossa. Sen myöntävät useimmat liikemiehet, kun heitä puhuttelee -yksityisesti. Julkisesti he eivät juuri sitä tunnusta sen -vuoksi, että he pelkäävät joutuvansa epäsopuun pankkien kanssa. -Omaisuuden hankkiminen on helpompaa raha- kuin tavarakaupalla, eikä -keskinkertaisesti menestyvä pankkimies ole läheskään niin lahjakas ja -kekseliäs kuin keskinkertaisesti menestyvä liikemies. - -Viimeisten viidentoista tai kahdenkymmenen vuoden kuluessa on -pankkilaitos saanut tavattoman laajuuden, varsinkin sodan jälkeen, ja -erinäiset tätä seuranneet viralliset järjestöt ovat hankkineet sille -melkein rajattomat luottomahdollisuudet. Minun kokemukseni on, että -pankkimies asemansa ja kehityksensä nojalla on erittäin sopimaton -olemaan teollisuuden johtajana. Jos kuitenkin luoton määrääjät ovat -ponnahtaneet tähän mahtiasemaan, niin eikö se ole merkki siitä, että -jotakin on nurin rahainhoitojärjestelmässä, joka antaa rahamiehille, -eikä yleishyödyllisten yritysten johtajille, vallan teollisuuden yli? -Tätä valtaa ei heille ole hankkinut heidän teollinen pätevyytensä, sen -myöntää jokainen. Nykyinen järjestelmä sinänsä on sijoittanut heidät -siihen. Sentähden tahdon omasta kohdastani päästä selvyyteen siitä, -onko nykyinen finanssijärjestelmä todellakin paras mahdollinen. - -Tällöin pyydän heti huomauttaa, että vastenmielisyyteni pankkimiehiä -kohtaan ei millään tavoin kohdistu henkilöihin. Minulla ei ole mitään -miestä vastaan senvuoksi, että hän on pankkimies. Me tarvitsemme -kunnollisia, rahaliikkeeseen perehtyneitä miehiä, eikä maailma voi -tulla toimeen ilman pankkien myötävaikutusta. Rahoja täytyy olla, -luottoa niinikään, muuten ei tuotannon hedelmiä saada vaihdetuksi. -Pääomaa täytyy myöskin olla, muutoin ei syntyisi mitään tuotantoa. -Mutta aivan toinen asia on, onko luottomme ja pankkilaitoksemme -perustettu oikeille periaatteille. - -Eikä minun myöskään tarvitse hyökätä finanssijärjestelmäämme -vastaan. En ole siinä asemassa, että olisin järjestelmän voittama -ja hautoisin kostoa. Minulle itsekohtaisesti on aivan yhdentekevää, -mitä pankkimiehet puuhaavat, sillä meidän on onnistunut selvittää -asiamme ilman heidän apuansa. Minun tutkimukseni ovat ihan vapaat -mieskohtaisista vaikutteista; mutta minä tahtoisin tietää, onko nykyään -vallitseva järjestelmä todellakin läheskään niin hyvä kuin se voisi ja -sen pitäisi olla. - -Semmoinen finanssijärjestelmä ei voi olla hyvä, joka suosii yhtä -tuottajaluokkaa toisen edellä. Katsokaamme, eikö ole mahdollista tulla -toimeen ilman sellaista mahtia, joka ei perustu omaisuudentuotantoon. -Kaikkinainen luokkalainsäädäntö on turmiollista. Minun nähdäkseni on -tuotanto tässä maassa sikäli muuttunut, että kulta ei enää ole paras -mittapuu, jonka mukaan tuotantoa mitataan, ja että kultarahakanta -luoton perustana antaa, niinkuin se nyt (ja arvatenkin täytymyksestä) -on järjestetty, luokkaetuja. Luoton lopullinen raja riippuu maan -kultavaroista, maan muuhun varallisuuteen katsomatta. - -En halua dogmatisoida rahasta ja luotosta. En yleensä halua lausua -dogmaattisesti mitään, ja mitä varsinkin rahaan ja luottoon tulee, -tiedetään niistä aivan liian vähän, jotta voitaisiin sanoa mitään -varmaa. Koko kysymys täytyy järjestää samalla tavoin kuin kaikki -muut todella tärkeät kysymykset on järjestetty, s.o. varovalla ja -perusteellisella kokeilulla. Sen rajan ulkopuolelle en mielelläni mene. -Meidän täytyy kulkea eteenpäin hiljaa ja varovasti, askel askelelta. -Kysymys ei ole poliittista, vaan taloudellista laatua ja varmaan -on hyödyllistä herättää ihmisiä asiaa ajattelemaan. Ihmiset eivät -niin helposti tekisi itseään vikapäiksi ajattelemattomiin tekoihin -ja niistä johtuviin häiriöihin, jos todella yritettäisiin levittää -tietoa. Rahakysymystä ovat sangen monet harkinneet, mutta silmäys -useimpiin järjestelmiin, jotka muka pystyvät pulmat ratkaisemaan, -osoittaa, kuinka ristiriitaisia ne ovat. Useimmat perustuvat siihen -edellytykseen, että ihmiset ovat rehellisiä, ja se jo on erehdys. -Nykyinenkin järjestelmämme olisi erinomainen, jos kaikki ihmiset -olisivat rehellisiä. Koko rahakysymys sisältää todellisuudessa 95 -prosenttia "ihmisluontoa"; ja jotta jollakin järjestelmällä olisi -jotakin menestyksen toivoa, täytyy sen jättää ihmisluonto syrjään, olla -siitä riippumaton. - -Nyt askartelevat yleisön ajatukset rahaongelmissa, ja jos asiantuntijat -tällä alalla nyt voivat antaa hyviä tietoja, joista olisi apua ja -johtoa, niin on käsissä sopiva aika. Mutta otollinen hetki voi pian -mennä ohi. Yleisö on luonnostaan vanhoillista, paljon vanhoillisempaa -kuin finanssimiehet. Ne, jotka luulevat yleisön olevan niin helposti -johdettavan, että se sallisi painokoneiden painaa seteleitä niinkuin -elintarvekortteja, eivät sitä tunne. Kansassa piilevä vanhoillisuus -on säilyttänyt rahan arvon huolimatta rahamiesten mielettömistä -keinotteluista, joita nämä ovat koettaneet peittää teknillisten termien -naamiolla. - -Yleisö ei hyväksy epäterveitä liikemenetelmiä. Ihmiset ovat yleensä -niin selvästi terveiden rahojen kannattajia, että on kyseenalaista, -mille kannalle he asettuisivat nykyisen rahajärjestelmän suhteen, -jos tosiaan tietäisivät niistä metkuista, joihin erinäiset -rahakeinottelijat saattavat tehdä itsensä vikapäiksi. - -Nykyistä rahajärjestelmää ei saada muuttumaan puheilla tai -poliittisella propagandalla tahi taloudellisilla kokeiluilla, vaan -se tulee muuttumaan olojen paineesta, ja näitä oloja emme voi -kontrolloida. Nämä olot ja tämä paine alkavat jo tuntua. - -Meidän täytyy auttaa ihmisiä ajattelemaan luonnollisella tavalla -raha-asioita. Heidän täytyy tietää, mitä raha on, kuinka se syntyy ja -mitkä nykyisen järjestelmän aikana mahdolliset temput saattavat ihmisiä -ja kansoja muutamien harvojen miesten valtaan. - -Raha on pohjimmaltaan sangen yksinkertainen juttu. Se on yksinkertainen -ja välitön keino välittää tavaroita henkilöltä toiselle. Raha on -sinänsä aivan ihmeteltävä keksintö. Se täyttää sangen tärkeän tehtävän. -Sinänsä se ei ole mitään pahaa. Se on yhteiskunnallisen elämän kaikkein -hyödyllisimpiä keksintöjä, ja kun se täyttää tarkoituksensa, on se -avuksi eikä esteeksi. - -Mutta rahan täytyy aina pysyä rahana. Engl. jalka on aina kaksitoista -tuumaa, mutta milloin on dollari dollari? Jos tonnin painoa -muutettaisiin hiililiikkeissä ja pikkupainoja rihkamakaupoissa, -jos metri olisi tänään 100 cm, mutta huomenna vain 75 cm, niin -ihmiset keksisivät siihen sangen pian apukeinon. Kun dollari ei pysy -dollarina, vaan muuttuu 65 sentin dollariksi, 50 sentin dollariksi ja -47 sentin dollariksi, niinkuin Amerikan vanhojen säällisten kulta- -ja hopeadollarien kävi, mitä silloin kannattaa valittaa "rahanarvon -alenemista" ja "valuutan huononemista"? Dollari, joka ei ole enempää -eikä vähempää kuin 100 senttiä, on yhtä välttämätön kuin kilo, joka on -1,000 grammaa, ja metri, joka on 100 cm. - -Tointansa kunnollisesti hoitavien pankkimiesten tulisi pitää -itseänsä henkilöinä, joiden etusijassa on tutkittava ja ymmärrettävä -rahajärjestelmämme, sen sijaan että he tyytyvät yksinkertaisempiin -pankkimenetelmiin, ja jos he voisivat riistää pankkipaperien -keinottelijoilta pankkiirin nimen ja kerta kaikkiaan sulkea heidät ulos -siitä vaikutusvaltaisesta asemasta, johon tämä nimi heidät oikeuttaa, -niin lujittuisi jälleen pankkilaitoksen vanha arvo ja yleisö vapautuisi -niistä vääryyksistä, jotka liittyvät nykyiseen rahajärjestelmään ja -finanssilaitokseen. - -Tässä on tosin eräs este, mutta ei voittamaton. Liike-elämä on -nykyisissä oloissa ahtaalla, ja elleivät ne, joilla oli teknilliset -edellytykset siihen, halua miettiä parannuskeinoa, täytyy niiden, -joilla näitä edellytyksiä ei ole, sitä yrittää. Ei mikään ole jonkun -luokan tai ryhmän puolelta typerämpää kuin luulo, että edistys sisältää -hyökkäyksen juuri sitä luokkaa tai ryhmää vastaan. Edistys vaatii -ainoastaan, että jokainen avustaa sitä kokemuksellaan. Vain mielettömät -yrittävät ehkäistä edistystä ja joutuvat siten sen uhreiksi. Kaikki me -täällä elämme yhdessä ja yhdessä täytyy meidän tarpoa eteenpäin. Jos -finanssimiehet luulevat, että edistys ei ole muuta kuin pehmeäpäisten -ihmisten levottomuutta, jos he katsovat jokaista parannusehdotusta -mieskohtaiseksi loukkaukseksi, niin todistavat he ratkaisevalla tavalla -oman kykenemättömyytensä johtavaan asemaan. - -Jos nykyinen, puutteellinen järjestelmä on edullisempi rahamiehelle -kuin parempi järjestelmä, ja jos hän arvioi muutamia harvoja jäljellä -olevia omakohtaisen voiton vuosia tärkeämmiksi kuin kunniaa saada olla -mukana edistämässä paremman tilan aikaansaamista maailmassa, niin -ei ole mahdollista estää näitä vastakkaisia pyrkimyksiä törmäämästä -yhteen. Mutta näille itsekkäille ihmisille tulee tehdä selväksi, -että jos he käyvät taisteluun ylläpitääkseen järjestelmää vain sen -vuoksi, että se on heille itselleen edullinen, niin tämä taistelu -on jo ennakolta menetetty. Mitä sitten on rahamiehillä pelkäämistä? -Maailmahan on aina avoinna yritteliäille. Ihmiset tulevat aina tekemään -kauppaa keskenänsä. Rahoja täytyy olla ja miehiä tarvitaan, jotka -voivat hoitaa rahalaitoksen koneistoa. Ei mikään muu tule katoamaan -kuin hämminki ja sekavuus. Erinäisiin muutoksiin täytyy tietysti -ryhtyä. Pankit eivät enää saa olla teollisuuden isäntiä, vaan sen -palvelijoita. Liike-elämän tulee valvoa rahalaitoksia eikä päinvastoin -niinkuin nyt. Tuhoisaa korkojärjestelmää tullaan tuntuvasti muuttamaan. -Pankkilaitoksista ei tule olemaan vaaraa, vaan hyötyä. Pankit tulevat -tekemään enemmän kansan hyväksi kuin nykyään, ja sen sijaan että ne -hoitoonsa nähden ovat kaikkein kalliimpia, mutta osinkojakelultaan -tuottoisimpia liikeyrityksiä, tulevat ne olemaan halvempia ja liikkeen -ansiot lankeamaan sen yhteiskunnan hyväksi, jota ne palvelevat. - -Vanhassa järjestelmässä on kaksi perusasiaa. Ensimmäinen on se, että -kansakunnan keskuudessa on havaittu pyrkimystä valvomaan enimmin -keskitettyjen pankkilaitosten rahainhoitoa -- olipa kysymys sitten -valtionpankista tai yksityisten rahamiesten yhtymästä. Kunkin -kansan keskuudessa valvotaan aina jossakin määrin yksityisten tai -puoliyksityisten pyrkimysten nauttimaa luottoa. Toiseksi tuntuu samaa -keskityksen pyrkimystä koko maailmassa. Amerikan luotto on New Yorkin -harrastusten valvonnan alaisena samoin kuin ennen sotaa Lontoosta käsin -valvottiin maailmanluottoa -- jolloin Englannin punta oli perusmittana -tavarainvaihdolle maailmanmarkkinoilla. - -Kaksi reformimenetelmää on meille avoinna; toinen alkaa juuresta, -toinen latvasta. Jälkimmäinen menetelmä on tavallisin, edellistä -on koetettu Venäjällä. Jos meidän reformimme alkaisi latvasta, -vaadittaisiin yhteiskunnallista kaukonäköisyyttä ja niin vilpitöntä -ja kiinteää altruistista tunnetta, että se olisi ehdottomasti vieras -kaikelle itsekkäälle omanvoitonpyynnille. - -Maailman rikkaudet eivät ole rahassa eikä raha voi niitä edustaa. Kulta -ei sinänsä ole arvokasta. Sillä ei ole enempää arvoa kuin paperilla -maksumääräys-shekissä. Mutta sitä voidaan käyttää rikkauden merkkinä -ja se voi hankkia omistajilleen ja johtomiehille vallan sen luoton -yli, jota todellisen rikkauden tuottajat tarvitsevat. Kaupan käyminen -rahalla, tavaranvaihdon välineellä, on sangen kannattavaa liikettä. -Kun raha tulee kauppatavaraksi, jota voidaan ostaa ja myydä, ennenkuin -todellista rikkautta voidaan liikuttaa tai vaihtaa, niin sallitaan -keinottelijain ja koronkiskurien verottaa tuotantoa. Se valta, joka -rahamiehillä on tuotantoon nähden, on sitäkin suurempi kun muistetaan, -että vaikka rahan katsotaan edustavan maailman rikkauksia, on kuitenkin -olemassa suurempia rikkauksia kuin raha, mutta nämä rikkaudet -pakotetaan usein olemaan rahan palvelijoina, mikä johtaa nurinkuriseen -tilaan -- maailmaan, joka on täynnä rikkauksia ja joka kuitenkin kärsii -puutetta. - -Nämä tosiasiat eivät ole vain numeroita, jotka sitten voi jättää -onnensa nojaan. Ne ovat ihmisten elämästä ja teoista punottuja. -Maailman köyhyys harvoin johtuu tavarain puutteesta, vaan -rahanniukkuudesta. Kauppakilpailu kansojen välillä, joka johtaa -kansainväliseen kateuteen ja vihollisuuteen, mikä vuorostaan antaa -aiheen sotiin -- siinä erinäisiä seikkoja, joilla on ratkaiseva -merkitys ihmiskunnalle. Köyhyys ja sota, kaksi onnettomuutta, jotka -voidaan estää, versovat yhteisestä rungosta. - -Katsokaamme, eikö alkuakaan parempaan menetelmään voida saada aikaan. - - - - -XIV luku. - -MIKSI OLLA KÖYHÄ? - - -Köyhyys voi johtua monista syistä, joista merkitsevimmät voidaan -korjata. Sama on laita erinäisten etuoikeuksien. Luulen olevan -mahdollista poistaa sekä köyhyys että etuoikeudet -- eikähän muusta voi -olla puhettakaan kuin että tämä poistaminen on toivottavaa. Nykyiset -olot ovat luonnottomia, mutta muutos voidaan saada aikaan työn eikä -lainsäädännön kautta. - -Köyhyydellä tarkoitan sitä, että ihminen tai perhe on riittävän -ravinnon, vaatetuksen ja asunnon puutteessa. Toimeentuloon nähden -ovat vaatimukset erilaisia, sillä ihmiset eivät ole samanlaisia -ruumiillisesti eikä henkisesti. Jokainen reformiohjelma, joka asettuu -sille kannalle, että ihmiset ovat tai että heidän tulisi olla -samanlaisia, on luonnoton ja senvuoksi myöskin mahdoton toteuttaa. -Tasoitustoimitus ei ole onnellista eikä suotavaa, sillä se edistää -köyhyyttä tekemällä sen yleiseksi. Jos pakotetaan kelvollinen tuottaja -muuttumaan vähemmän kelvolliseksi, niin siitä ei ole seurauksena että -kelvoton tuottaja tulisi kelvollisemmaksi. Köyhyys voidaan poistaa -ainoastaan runsauden avulla, ja tuotannon tiede on jo edistynyt niin -pitkälle, että voimme luonnollisen kehityksen tuloksena odottaa -aikaa, jolloin tuotanto ja jakelu kerran saadaan niin järkiperäisesti -järjestellyksi, että kukin saa osuutensa ahkeruutensa ja kuntonsa -mukaan. - -Äärimmäiset sosialistit ampuivat kauas yli maalini kun he aikanaan -selittivät, että teollisuus ehdottomasti murskaisi työmiehen. Nykyinen -teollisuus on omiansa päinvastoin vähitellen kohottamaan sekä -työmiestä että maailmaa. Meidän täytyy vain oppia paremmin tuntemaan -suunnitelmia ja menettelytapoja. Parhaat tulokset aikaansaa yksityinen, -järkevästi ja omakohtaisesti johdettu aloite ja yritteliäisyys. Kun -valtio sinänsä on olennaisesti negatiivinen, ei se voi antaa mitään -positiivista apua todella rakentavan ohjelman laatimiseen. Mutta se voi -auttaa negatiivisesti raivaamalla esteitä pois edistyksen tieltä ja -lakkaamalla olemasta taakkana kansalaisille. - -Minun käsitykseni mukaan johtuvat köyhyyden syyt olennaisesti tuotannon -ja jakelun keskinäisen suhteen huonosta järjestelystä sekä teollisuuden -että maanviljelyksen alalla -- voimalähteen ja sen käytön välillä. Se -tuhlaus, joka on seurauksen näiden huonosta soveltamisesta toisiinsa, -on kerrassaan hämmästyttävä. Kaikki tämä haaskaus tulee häviämään -taloudellisen johdon avulla, joka tähtää yleishyödytykseen. Mutta niin -kauan kuin johtajat ajattelevat enemmän rahojen ansaitsemista kuin -yleisön palvelemista, tulee tuhlausta jatkumaan. Haaskauksen voivat -ehkäistä laajakatseiset eivätkä lyhytnäköiset ihmiset. Lyhytnäköiset -ajattelevat ensi sijassa voittoa eivätkä senvuoksi näe tuhlausta. -He luulevat, että yhteishyvä, yleishyödytys, on altruistinen ja -abstraktinen aate, vaikka se päinvastoin on kaikkein käytännöllisintä -maailmassa. Rahojen ansaitsemisen toivossa he sulkevat tien -yhteishyvään keinotteluilla ja nurjilla pankkimenetelmillä. He eivät -voi luopua pikkuisista katsantokannoistaan voidakseen nähdä suuria -- -nähdä kaikkein suurimman, kun on kysymys käytännöllisestä taloudesta, -nimittäin sen, että pelkkään rahakantaan perustettu tuotanto tuottaa -kaikkein vähimmin voittoa! - -Yleishyödytys voidaan perustaa altruismille, mutta se tie ei -tavallisesti ole paras. Tuntehikkaisuus heikentää helposti -käytännöllistä toimintaa. - -Vaikeus ei ole siinä, että tuotantoyrityksillä ei olisi kykyä -oikeudenmukaisesti jakaa luomaansa rikkautta, vaan siinä, että tuhlaus -on niin suuri, että ylijäämää ei ole riittävästi työmiehelle eikä -omistajalle, siitä huolimatta että tuotteet tavallisesti myydään niin -korkeihin hintoihin, että nämä ehkäisevät kulutusta. - -Jokainen ajatteleva ihminen ymmärtää, että milloin tahansa kahta -miestä käytetään työhön, jonka yksi voi suorittaa, milloin tahansa -hehto hiiliä kuljetetaan tarpeettomasti metrinkin verran, milloin -tavaran valmistaminen ei tapahdu mahdollisimman parhaalla tavalla ja -mahdollisimman suurta käyttöä varten tai milloin työ on huonommin tehty -kuin se voisi olla, niin sisältää se arvojen tuhlausta, ja nämä arvot -otetaan yhteiskunnan yhteisistä rikkauksista. - -Ajateltakoon esimerkiksi voiman haaskausta. Mississippi-virran -laaksossa ei ole kivihiiliä. Mutta laakson läpi virtaa miljoonia -käyttökelpoisia hevosvoimia sisältävä Mississippi-virta. Mutta kun -ihmiset sen rannoilla haluavat voimaa tai lämpöä, ostavat he hiiliä, -joita on kuljetettu satojen mailien päästä ja jotka siis täytyy myydä -paljon yli arvonsa lämpö- ja voimakannalta. Taikka taas heillä ei ole -varaa ostaa kalliita hiiliä, jolloin he sen sijaan menevät kaatamaan -puita, siten hävittäen vesivoiman miltei suurimman säilyttäjän. Aivan -viime aikoihin saakka he eivät ole ajatelleetkaan jalkainsa juuressa -olevia voimamääriä, joista -- lukuunottamatta itse voimalaitteita -- -voisi melkein ilmaiseksi saada lämpöä, valoa ja voimaa koko sille -suurelle väestölle, jota laakson on ylläpidettävä. - -Apukeino köyhyyttä vastaan ei ole suuremmassa itsekohtaisessa -säästäväisyydessä, vaan paremmassa tuotannossa. "Tarkkuuden" ja -"säästäväisyyden" aatteita on liioiteltu. Sana "säästäväisyys" edustaa -jotakin, jota pelätään. Jonkun, tavallisesti hyvin aineellista laatua -olevan seikan kautta on joku ihminen saanut voimakkaan vaikutelman -vallitsevasta suunnattomasta tuhlauksesta. Hän alkaa kammota kaikkea -liioittelua ja takertuu käsitteeseen "säästäväisyys". Mutta yhdestä -pahasta paetaan vain pienempään pahaan. Hairahduksesta ei päästä -totuuteen yhdellä harppauksella. - -Henkisesti vain puoleksi hereillä olevat ihmiset otat ottaneet -säästäväisyyden itselleen säännöksi. Tosinhan se on parempi kuin -tuhlaavaisuus, mutta sen hyödyn arvo saattaa kuitenkin olla epäiltävä. -Ihmiset, jotka ovat ylpeitä säästämiskyvystään, pitävät sitä hyveenä, -mutta onko mitään säälittävämpää kuin ihmisparka, joka antaa runsaan -elämän vuodet ja päivät mennä polusta ja tarttuu kouristuksentapaisesti -muutamiin metallipalasiin? Mitä avua voi olla siinä, että riistää -itseltään kaikkein välttämättömimmän? Tunnemmehan kaikki tuollaisia -säästäviä ihmisiä, jotka näyttävät olevan saitoja yksinpä sen -ilmankin suhteen, jota hengittävät. He kutistuvat ruumiillisesti -ja henkisesti. Säästäväisyys voi sisältää tuhlausta, sillä se -haaskaa elämän arvoja ja kalvaa elämää. On näet olemassa kahta lajia -tuhlausta. Toinen kevytmielisen, joka hukkaa omaisuutensa hummailevaan -elämään, toinen saiturin, joka antaa omaisuutensa mädätä ilman mitään -hyötyä. Tarkka talousmies voi helposti joutua samaan tasoon saiturin -kanssa. Liioittelu on tavallisesti vastaponnahdusta kaikkien menojen -karttamisesta, niinkuin säästäväisyys on ylellisyyden aiheuttamaa -vastavaikutusta. - -Kaikki on annettu meille hyödyksi, ja kaikki paha, mitä saamme kärsiä, -johtuu väärinkäytöstä. Pahin synti, minkä voimme tehdä kaikkea -sitä vastaan, mikä meitä ympäröi jokapäiväisessä elämässä, on sen -väärinkäyttö. Kaikki tuhlaus on väärinkäyttöä; kaikki väärinkäyttö on -tuhlausta. - -Säästämistäkin voidaan liioitella. Viisasta ja suotavaa on pysyä -määrätyissä rajoissa, mutta säästäväisyydessä voidaan myöskin mennä -liian pitkälle. Me opetamme lapsiamme säästämään lanttejansa, ja sillä -on merkitystä yrityksenä vastustaa ajattelemattomia ja itsekkäitä -menoja. Mutta se ei anna positiivista tulosta; se ei johda lasta -niille varmoille ja hyville poluille, joilla hän voi kulkea eteenpäin -tunnustelemalla tietänsä ja itse määräämällä menonsa. Ennemminkin kuin -säästämistä olisi lapselle opetettava rahojen oikeata käyttämistä. -Useimpien ihmisten, jotka vaivoin säästävät kokoon muutaman -dollarin, pitäisi sijoittaa ne ensin oman itsensä hyödytykseksi ja -sitten johonkin hyödylliseen työhön. Luultavasti he saisivat sillä -tavoin muutakin säästettävää. Nuorten ihmisten pitäisi pikemmin -sijoittaa rahoja kuin säästää niitä. Heidän tulisi sijoittaa rahoja -omaan itseensä lisätäkseen siten luovia voimiansa. Saavutettuansa -yleishyödyllisen huippukohtansa on heillä panna säästöön, määräperäisen -suunnitelman osana, tuntuva osa tuloistansa. Mutta se ei ole -säästämistä, että ehkäisee itseään kehittymästä tuottoisammaksi. -Sillä vain vähentää lopullista pääomaansa ja heikentää luonnon omien -pääomansijoitusten arvoa. Hyödyn periaate on paras tienopas. Hyöty on -jotakin positiivista, liikkuvaa ja eloa-antavaa. Hyöty on elämää. Hyöty -lisää hyvän yhteissummaa. - -Me voimme välttää köyhyyttä itseltämme ja omiltamme muuttamatta yleisiä -elinehtoja. Suuremmat palkat, korkeammat hinnat, suuremmat ansiot ja -muut lisäykset rahojen sijoittamiseksi sinne tai tänne, ne ovat vain -yhden tai toisen ihmisluokan yrityksiä pelastaa oma nahkansa. Toisista -tässä välitetään vähät. On olemassa se mieletön usko, että jos vain saa -hankituksi rahaa, niin suoriutuu hyvin kaikesta. Työntekijät uskovat -tarvitsevansa vain korkeampia palkkoja, ja pääoma panee luottamuksensa -suurempaan voittoon. Kaikilla on liikuttava usko siihen, mitä kaikkea -raha muka voi saada aikaan. Raha on sangen hyödyllinen säännöllisissä -oloissa, mutta sillä ei ole suurempaa arvoa kuin minkä ihmiset siihen -panevat tuotannon kautta, ja sitä voi suuresti väärinkäyttää. Sitä -voidaan todellisen rikkauden vastikkeena palvella niin taikauskoisesti, -että sen arvo menee kokonaan hukkaan. - -Siitä mielipiteestä pidetään itsepintaisesti kiinni, että teollisuuden -ja maanviljelyksen välillä vallitsee oleellinen vastakkaisuus. -Mutta sellaista vastakkaisuutta ei ole. On joutavaa väittää, että -koska kaupungeissa on liikaväestöä, pitäisi jokaisen palata maata -viljelemään. Jos ihmiset menettelisivät niin, olisi maanviljelys -piankin kaikkea muuta kuin kannattava. On yhtä järjetöntä, jos kaikki -säntäävät teollisuuskaupunkeihin. Jos maalaistalot ovat autioina, -niin mitä silloin hyödyttää teollinen tuotanto? Maanviljelyksen -ja teollisuuden välillä voi vallita vuorovaikutus. Tehtailija voi -toimittaa maanviljelijälle, mitä tämä tarvitsee, ja maanviljelijä -ja muut raaka-aineiden tuottajat voivat hankkia tehtailijalle, mitä -hän taas tarvitsee. Kulkulaitoksen välityksellä voimme saada aikaan -terveen ja kannattavan, keskinäiseen avustukseen ja hyötyyn perustuvan -järjestelmän. Jos lisäksi elämme pienemmissä yhteiskunnissa, missä -jännitys ei tule niin suureksi ja missä voimme saada peltojen ja -puutarhain tuotteita ilman varsin monia välikäsiä, niin tuskin tulee -kysymystä köyhyydestä tai levottomuudesta. - -Katsokaamme sesonkityötä ja ottakaamme rakennustoiminta esimerkiksi. -Eikö ole suurta voimantuhlausta, jos antaa rakennustyöläisten -nukkua pesässään koko talven uutta rakennuskautta odotellessa? -Samanlaista tuhlausta on, jos annetaan taitavien sesonkityömiesten, -jotka päästäkseen talven toimettomuudesta ovat hankkineet itselleen -tehdastyötä, jäädä tehtaisiin sesongin ajaksi siitä pelosta, etteivät -sitten enää saisi takaisin paikkojansa. Jos maanviljelijä voisi -lähteä tehtaasta kyntämään, kylvämään ja korjaamaan eloa tilallaan, -ja jos rakennustyöläinen voisi tehdä samoin antautuakseen hyötyisään -ammattiinsa niin kauan kuin rakennuskautta kestää, niin kuinka paljoa -parempi olisikaan heidän mielialansa ja kuinka paljoa helpommin -toimisikaan maailmankoneisto! - -Ajatelkaa, että me kaikki eläisimme kolmena, neljänä kevät- ja -kesäkuukautena tervettä ja raitista elämää luonnon helmassa! Silloin ei -meillä enää olisi missään "kuollutta aikaa". - -Maanviljelyksellä on kuollut aikansa, ja silloin pitäisi maanviljelijän -mennä tehtaaseen auttamaan niiden tavarain tuottamisessa, joita hän -tarvitsee taloansa varten. Myöskin tehtaalla on hiljainen aikansa, -mutta silloin on työmiehen aika mennä maalle auttamaan leivän -tuottamista. Sillä tavoin voitettaisiin joutoajat ja palautettaisiin -tasapaino tekniikan ja luonnon välille. - -Me saisimme myöskin monipuolisemman elämänkatsomuksen, mikä ei -olisi vähin siunaus. Kahden ammatin yhdistäminen ei ole ainoastaan -aineellisesti edullista; se laajentaa myöskin näköpiiriä ja terästää -arvostelukykyä. Suuri osa aikamme rauhattomuudesta ja levottomuudesta -on ahdasnäköisyyden ja ennakkoluulojen tulosta. Jos työmme olisi -vaihtelevampaa, jos näkisimme enemmän elämästä ja ymmärtäisimme kuinka -tarpeellinen toinen tekijä on toiselle, niin pysyisimme tasaisempina. -Jokaiselle on jonkun ajan työskentely ulkona luonnossa virkistävää. - -Tämä ei ole ollenkaan mahdotonta toteuttaa. Mikä on oikein ja -toivottavaa, se ei koskaan ole mahdotonta. Se vaatisi vain vähän -enemmän yhteistyötä -- hiukan vähemmän mielenkiintoa itsekkäisiin -rientoihin ja hiukan enemmän mielenkiintoa itse elämään. - -Rikkaista on hyvin mieluista päästä kolmen, neljän kuukauden ajaksi -vuodessa elämään jossakin ajanmukaisessa kesä- tai talviparantolassa, -mutta Amerikan kansan suuri enemmistö ei tuhlaisi aikaansa sillä tavoin -vaikka voisikin. Se hankkisi itselleen sen sijaan työtä, joka samalla -kertaa olisi virkistystä. - -Tuskin voi epäilläkään, etteikö se levottomuus, jota me ainaisesti -näemme ympärillämme, ole seurausta luonnottomasta elintavastamme. -Ihmisiä, jotka vuoden umpeensa tekevät yhtä ja samaa ja ovat -suljetut pois terveellisestä auringonvalosta ja elämästä ulkona -vapaassa luonnossa, voi tuskin moittia, jos he näkevätkin asiat -ja olot eksyttävässä valossa. Ja tämä koskee niin työmiestä kuin -kapitalistiakin. - -Onko elämässä sitten mitään, joka todella voisi estää luonnollisen ja -terveen elämäntavan? Ja onko teollisuudessa mitään, joka ei soveltuisi -siihen, että kaikkia ammatteja, kutakin vuorostaan, tekisivät ne, jotka -ovat siihen pystyviä? Voidaan huomauttaa, että tuotanto häiriytyisi, -jos työväestö joka kesä poistuisi tehtaasta, mutta meidän täytyy -katsella tätä seikkaa yleiseltä näkökannalta. Meidän täytyy ottaa -huomioon suurempi tarmo ja työhalu kolmen tai neljän vapaassa luonnossa -vietetyn kuukauden jälkeen, ja meidän on myöskin ajatteleminen, kuinka -hyödyllisesti tämä palaus peltotöihin vaikuttaisi elinkustannuksiin. - -Kuten eräässä edellisessä luvussa olen huomauttanut, olemme -askarrelleet myöskin maanviljelys- ja tehdastyön yhdistämisen alalla, -ja se on antanut hyvin tyydyttäviä tuloksia. Northvillen luona, -kaukana Detroitista, on meillä pieni tehdas, jossa valmistetaan -venttiilejä. Sekä johto että koneisto kokonaisuudessaan ovat verrattain -yksinkertaisia, sillä tehtaassa valmistetaan ainoastaan tätä yhtä -esinettä. Meidän ei tarvitse etsiskellä taitavia työmiehiä. Taitavuus -on keskitetty koneeseen. Seudun väestö jakaa aikansa tehtaan ja -maanviljelyksen välillä, sillä mekanisoitu maanviljelys ei vaadi paljoa -aikaa. Tehdas käy vesivoimalla. - -Hiukan laajempaan mittakaavaan suunniteltua tehdasta rakennetaan -parhaillaan Flat Rockin luona, noin viidentoista mailin päässä -Detroitista. Me olemme padonneet joen, ja tämä patous on samalla -siltana Detroitin--TToledon--Irontonin-rautatiellä, joka tällä kohtaa -tarvitsi uutta siltaa. Siellä aiomme valmistaa kaiken tarvitsemamme -lasin. Joen patous antaa meille riittävästi vettä kaiken raaka-aineksen -kuljetukseen ja myöskin voimaa sähkölaitoksen avulla. Kun tehdas -sijaitsee keskellä maanviljelysseutua, ei siellä ole myöskään pelkoa -liikakansoituksesta tai niistä monista epäkohdista, jotka niin usein -aiheutuvat ihmisten liian runsaasta keskittämisestä yhteen kohtaan. -Työmiehillä on tehdastyönsä ohella sekä talo että maata, ja nämä -maapalstat ovat hajallaan viidentoista tai parinkymmenen mailin -alalla, sillä nykyään voivat työmiehet tietysti tulla tehtaaseen -automobiililla. Me tulemme täällä saamaan onnistuneen maanviljelys- ja -teollisuusyhtymän, ilman keskityksen ja liikakansoituksen haittoja. - -Usko, että teollisuusmaan täytyy keskittää kaikki teollisuushaaransa, -on minun nähdäkseni perusteeton. Se on ainoastaan väliaste teollisuuden -kehityksessä. Kun olemme viisastuneet teollisuudessa ja oppineet -valmistamaan tavaroita, joiden osat voidaan vaihtaa, niin voidaan -näitä osia valmistaa aina suotuisimmissa oloissa. Nämä olot eivät -ole suotuisia ainoastaan työmiehen vaan myöskin tuotannon kannalta. -Ei voi rakentaa suurta tehdasta pienen kosken varteen, mutta sinne -voi sijoittaa pienen tehtaan, ja monien tällaisten pienten tehtaiden -yhtymä, joista kukin kuitenkin muodostaa oman kokonaisuutensa, tulee -huomattavasti huokeammaksi kuin suuri tehdaslaitos. Mutta onhan tästä -säännöstä myöskin poikkeuksia. River Rougessa esimerkiksi, missä me -yhdistämme raudanvalmistuksen itse valantaan ja käytämme hyväksemme -kaiken ylijäävän virran voiman, on suuri laitos ja samalle paikalle -koottu suuri työvoima välttämätön. Mutta tällaiset poikkeustapaukset -eivät tule vaikuttamaan haitallisesti siihen kehitykseen, joka tahtoo -vastustaa teollisuuden keskittymistä. - -Teollisuus tulee hajoiteltavaksi. Ei ole yhtään kaupunkia, joka -rakennettaisiin ennalleen, jos se tuhoutuisi -- mikä sinänsä on -todistus siitä, minkä arvoisiksi me todellisuudessa arvioimme -kaupunkeja. Kaupungilla on ollut paikkansa täytettävänä ja tehtävänsä -suoritettavana. Maaseutu ei ikinä olisi saanut nykyistä kukoistustaan -ja eloisuuttaan ilman kaupunkeja. Asumalla yhteensullottuina samaan -paikkaan ovat ihmiset oppineet paljon, mitä he eivät koskaan muuten -olisi keksineet, jos vain olisivat asuneet yksinäisyydessä maalla. -Terveydenhoito-olot, valaistusjärjestelmä ja yhteiskunnallinen -järjestely -- ne ovat kaikki tuloksia ihmisten kaupungeissa saamista -kokemuksista. Mutta kaikki yhteiskunnalliset epäkohdat, joita -meidän täytyy kärsiä, ovat myöskin syntyneet kaupungeissa ja ovat -keskitettyinä niihin. Pienemmissä yhdyskunnissa, missä elämä kulkee -vuodenaikojen mukaisesti, ei löydy äärimmäistä köyhyyttä eikä rikkautta -eikä rahtuakaan siitä tavattomasta levottomuudesta, joka on suurten -yhdyskuntien tunnusomainen leima. Miljoonain ihmisten asumassa -kaupungissa on jotakin kesytöntä ja uhkaavaa. Muutamien kilometrien -päässä siitä saa tyytyväinen ja onnellinen maalaiskylä lukea -kaupunkilaisten kaikennäköisistä hullutuksista! Suurkaupunki on todella -sangen avuton kapine. Kaikki, mitä se käyttää, täytyy sille muualta -lähettää. Ellei kulkulaitos toimi, lakkaa kaupunkikin toimimasta. -Se ei voi hankkia ravintoa, vaatteita tai lämpöä itselleen. Työolot -ja elämäntapa kaupungissa on niin keinotekoista, että meidän terve -vaistomme joskus kapinoi niiden suurta luonnottomuutta vastaan. - -Ja lopuksi käy eläminen suurkaupungeissa ja liiketoimen harjoittaminen -sellaisissa aivan sietämättömän kalliiksi. Kaupungit rasittavat -elämää sellaisilla taakoilla, ettei tahdo jäädä mitään, mistä -elää. Poliitikkojen on ollut helppo lainata rahaa, ja he ovat -lainanneet sitä äärimmäiseen rajaan saakka. Viime vuosikymmenenä ovat -kaupunkimenot kasvaneet suunnattomasti, ja suuri osa näitä menoja -kuluu lainarahojen korkojen maksuun. Nämä rahat on sijoitettu joko -tuottamattomiin rakennuksiin tai laitoksiin, joita ilman kaupunki -ei tosin voi tulla toimeen, kuten vesijohtoihin ja lokaviemäreihin, -mutta jotka ovat järjettömän kalliisti rakennettuja. Näiden laitosten -ylläpitokustannukset ja ihmispaljouden ja liikenteen säännöstelyn -vaatimat menot ovatkin paljoa suuremmat kuin niistä saatava hyöty. -Nykyaikainen kaupunki on ollut suuri tuhlari, tänään se on vararikon -partaalla, huomenna se ehkä lakkaa olemasta. - -Halvan ja helposti hankittavan voiman saanti tulee suuremmassa määrässä -kuin mikään muu palauttamaan tasapainoa elämään ja poistamaan sen -haaskauksen, joka on ollut köyhyyden pää-asiallisimpia syitä. On -olemassa monenlaisia voimalähteitä. Yhdelle kunnalle voi olla kaikkein -taloudellisin menettelytapa hankkia itselleen sähköä höyryvoima-aseman -avulla, joka sijaitsee jonkin hiilikaivoksen lähellä; toiselle -yhdyskunnalle voi vesisähkövoima olla edullisempi. Mutta joka kunnassa -täytyy olla voima-asema, joka antaa voimaa halvasta hinnasta -- -tämän pitäisi olla sille yhtä oleellinen tarve kuin rautatieaseman -tai vesijohtolaitoksen omistaminen. Me voisimme vallita suuria -voimalähteitä ja pakottaa ne työskentelemään yhteiseksi hyödytykseksi, -elleivät menot pääoman hankkimiseksi olisi esteenä. Minä luulen, että -meidän täytyy joltakin osalta tarkistaa käsitystämme pääomasta. - -Se pääoma, jonka liikeyritys itse tuottaa ja sitten käyttää lisätäkseen -työmiesten mahdollisuuksia elää hyvää ja huoletonta elämää sekä -hankkiakseen työtä yhä useammille ja useammille ihmisille, kun -samalla yleisön menot vähenevät -- se pääoma ei merkitse mitään -vaaraa ihmiskunnalle. Se on työn ylijäämää, jota käytetään kaikkien -hyväksi. Se, joka tätä pääomaa hoitaa, voi tuskin arvioida sitä omaksi -mieskohtaiseksi palkkiokseen. Ei kenelläkään ole oikeutta arvioida -tätä ylijäämää omakseen, sillä hän ei ole sitä yksin hankkinut. Se on -tulosta koko järjestön yhteisestä työstä. Omistajan päähän tullut aate -on kyllä voinut saada toimeen kaiken siinä käytetyn tarmon ja johdon, -mutta hän ei kuitenkaan ole yksin antanut kaikkea tarmoa ja johtoa. -Jokaisella työmiehellä on osuutensa tuotannosta. Ei mitään liikettä -voi arvioida ottamalla ainoastaan huomioon se, mitä se nyt on, ja ne -henkilöt, jotka siinä tällä hetkellä ovat toimessa. Sillä täytyy olla -jatkumisen mahdollisuuksia. On maksettava parhaat palkat ja turvattava -kullekin osakkaalle liikkeessä hyvä ja riittävä toimeentulo, olipa -hänen paikkansa liikkeen palveluksessa mikä tahansa. Mutta jotta -liikkeen olisi mahdollista ylläpitää sen palveluksessa työskenteleviä -on välttämätöntä, että löytyy pääoman ylijäämää. Todella kunnollinen -liikemies käyttää ylijäämäansionsa tämmöiseen tarkoitukseen. Muuten on -yhdentekevää, missä tätä ylijäämää säilytetään tai kuka sitä hoitaa. -Pääasia on, miten sitä käytetään. - -Pääoma, joka ei lakkaamatta luo yhä suurempia ja parempia -työmahdollisuuksia, on hiekkaa arvottomampaa. Pääoma, joka ei -lakkaamatta paranna työoloja ja palkitse työtä kohtuullisemmin, ei -täytä korkeinta tehtäväänsä. Pääoman suurimpana hyötynä ei ole uusien -rahojen hankkiminen, vaan rahan pakottaminen myötävaikuttamaan maailman -yleisen tilan parantamisessa. Ellemme me teollisuudellamme auta -yhteiskunnallisten pulmien ratkaisua, niin emme suorita olennaisinta -työtämme. Silloin ei suorittamamme yleishyödytys ole vielä täydellistä. - - - - -XV luku. - -TRAKTORI JA VOIMAKONEIDEN KÄYTTÖ MAANVILJELYKSESSÄ. - - -Yleisesti ei liene tunnettua, että traktorejamme, joille olemme -antaneet nimeksi "Fordson", alettiin valmistaa noin vuotta aikaisemmin -kuin olimme aikoneet liittolaistemme sodan-aikaisen elintarvepulan -vuoksi, ja koko ensimmäinen tuotantomme, koekoneita tietenkin -lukuunottamatta, meni suoraan Englantiin. Me lähetimme kaikkiaan -viisituhatta traktoria meren yli kriitillisenä aikana 1917-1918, -jolloin sukellusalukset olivat ahkerimmillaan. Jokainen kone tuli -vahingoittumattomana perille, ja Englannin valtion virkamiehet ovat -olleet kyllin ystävällisiä sanoakseen, että ilman näiden koneiden apua -olisi Englanti tuskin saattanut suoriutua elintarvepulasta. - -Näillä, enimmäkseen naisten hoitamilla traktoreilla, kynnettiin vanhat -maatilat ja pallokentät, ja koko Englanti voitiin kylvää ja viljellä -tarvitsematta rajoittaa sotavoiman tai sotavarustyömiesten lukumäärää. - -Asianlaita oli seuraava. Siihen aikaan kuin me 1917 menimme mukaan -sotaan, jolloin Saksan sukellusalukset räjähdyttivät keskimäärin yhden -lastilaivan päivässä, havaitsi Englannin elintarvekommissioni, että -jo ennestään niukka tonnisto olisi aivan riittämätön kuljettamaan -Amerikan sotaväkeä meren yli, toimittamaan elintarpeita taisteleville -armeijoille ja samalla tuomaan riittävästi elintarpeita Englannin -siviiliväestölle. Ryhdyttiin jo kuljettamaan siirtomaalaisten vaimoja -ja lapsia pois Englannista ja tekemään suunnitelmia viljelysalueen -suurentamiseksi kotimaassa. Asema oli vakava. Koko Englannissa ei -ollut kylliksi eläinvoimaa, jotta maata olisi saatu kynnetyksi -ja viljellyksi siinä määrässä, että se olisi elintarvetuontiin -huomattavasti vaikuttanut. Koneidenkäyttö maanviljelyksessä oli melkein -tuntematonta, sillä ennen sotaa eivät Englannin maatilat olleet yleensä -kyllin suuria kannattaakseen raskaiden, kalliiden maanviljelyskoneiden -ostoa, varsinkin kun työväkeä oli saatavissa runsaasti ja halvalla. -Useat tehtaat Englannissa valmistivat kyllä traktoreita, mutta ne -olivat kaikki kömpelöitä, tavallisesti höyryllä käypiä koneita. Niitä -ei myöskään ollut riittävästi. Uusia ei voitu valmistaa, sillä kaikki -tehtaat olivat sotatarvetöissä, ja vaikkapa olisi voitukin, olivat ne -liian suuria ja kömpelöitä keskinkertaista maanviljelystä varten ja -vaativat lisäksi mekaanikkoa hoitajakseen. - -Meillä oli useita traktoreita tehtaassamme Manchesterissa -näyttelytarkoitusta varten. Ne oli valmistettu Yhdysvalloissa ja -vain kokoonpantu Englannissa. Maanviljelysministeriö kehoitti -maanviljelysseuraa toimittaman kokeita näillä traktoreilla ja antamaan -niistä lausuntonsa. Lausunto oli näin kuuluva: - -Englannin Kunink. Maanviljelysseuran kehoituksesta olemme -toimeenpanneet kokeita kahdella 25-hevosvoimaisella Ford-traktorilla. - -Ensin kynnimme poikkipäin kurjassa kunnossa olevan, kovettuneen -kesantopellon; sitten keveämpää maata, mikä oli saanut esteettömästi -nurmettua ja missä oli tilaisuutta koetella moottoria sekä tasaisella -maalla että jyrkkää rinnettä ylöspäin. - -Ensimmäisessä kokeessa käytettiin kaksikytkyimistä Oliver-auraa, -joka kynti keskimäärin 5 tuumaa syvältä 16 tuuman levyisiä vakoja; -kolmikytkyimistä Cockshutt-auraa käytettiin niinikään samalla -syvyydellä, etuosa kohotettuna 10 tuumaa. - -Toisessa kokeessa käytettiin kolmikytkyimistä auraa, joka kynti -keskimäärin 6 tuumaa syvältä. - -Molemmissa tapauksissa toimi moottori helposti, ja yhden eekkerin (= -40,5 aarin) kyntämiseen käytetty aika oli 1 tunti ja 30 minuuttia ja -parafiinin kulutus 2 1/3 gallonia (= n. 10 litraa). - -Näitä tuloksia pidämme hyvin tyydyttävinä. - -Aurat eivät olleet hyvin soveltuvia maanlaatuun ja moottorit toimivat -niin ollen epäsuotuisissa oloissa. - -Polttoaineilla ja vedellä täyteen lastatun moottorin paino oli 23 1/4 -sentneriä (= vähän päälle 1 tonnin). - -Traktori on voimaansa verraten kevyt ja siis kevyt maassa, helposti -käsiteltävä, kääntyy pienessä kaaressa ja jättää hyvin vähäisen reunan -kyntämättä. - -Moottorin saa nopeasti käyntiin lämmittämällä sitä vähäisellä -petroolimäärällä. - -Näiden kokeiden jälkeen menimme Fordin tehtaille Trafford Parkiin -Manchesterissa, jonne yksi moottoreista oli lähetetty purettavaksi eri -osien tarkastusta varten. - -Me olemme huomanneet mallin olevan riittävän voimakkaan ja työn -ensiluokkaista. Vauhtipyöriä pidämme hiukan keveinä, mutta olemme -kuulleet, että uutta ja voimakkaampaa mallia tulee käytettäväksi -tulevaisuudessa. Traktori on tarkoitettu käytettäväksi yksinomaan -maanviljelyksessä, mutta pyörät pitäisi varustaa jollakin suojuksella, -jotta niitä voitaisiin käyttää teillä, kun auraa siirretään talosta -taloon. - -Ylläolevaan viitaten suositamme, että nykyisissä oloissa ryhdytään -viipymättä valmistamaan näitä traktoreja niin paljon kuin mahdollista. - -Lausunnon olivat allekirjoittaneet professori W.E. Dalby ja F.S. -Courtney, insinöörejä; R.M. Greaves, insinööri ja maanviljelijä; -Robert W. Hobbs ja Henry Överman, maanviljelijöitä; Gilbert Greenall, -johtaja; ja John E. Cross, pehtori. - -Melkein heti tämän lausunnon antamisen jälkeen saimme seuraavan -sähkösanoman: - - "En ole saanut tarkempia tietoja Cork-tehdasta varten tarvittavan - teräksen ja koneiden laivauksesta. Mutta parhaassakaan - tapauksessa ei Cork-tehtaan tuotanto voi olla käytettävissä - ennen ensi kevättä. Elintarpeiden tuotannon tarve Englannissa - on kova, ja suuria määriä moottoriauroja täytyy olla saatavissa - niin pian kuin mahdollista nykyisten nurmikoiden kyntämistä - varten syysvehnälle. Olen saanut asianomaisilta viranomaisilta - tehtäväkseni vedota mr Fordiin avun saamiseksi. Suostuisitteko - lähettämään Sörensenin ja muita mukanaan kaikki tarpeelliset - piirustukset sekä lainaamaan niitä Englannin valtiolle, niin - että koneosat voidaan valmistaa täällä ja panna kokoon valtion - tehtaissa Sörensenin johdolla? Voin ehdottomasti vakuuttaa - teille, että tämä ehdotus on tehty kansan elinehtojen vuoksi ja - että hallitus tulee, jos se hyväksytään, toimeenpanemaan sen - kansan hyväksi, ilman että mitään prosentti- tai pääomapyyteitä - on takana ja ilman että kukaan saa minkäänlaista voittoa, Asia - on hyvin kiireellinen. Mahdotonta laivata mitään valmista - Amerikasta, kun tarvitaan monta tuhatta moottoriauraa. - Ford-traktoria pidetään parhaana ja ainoana soveliaana mallina. - Niinpä on tämä kansallistarve kokonaan riippuva mr Fordin - mallista. Työni estää minua tulemasta Amerikkaan mieskohtaisesti - esittämään ehdotustani. Pyydän hartaasti suotuisaa vastausta ja - nopeaa ratkaisua, sillä joka päivä on ylen tärkeä. Te voitte - olla vakuutettu siitä, että tehdasmahdollisuudet tuotantoa - varten täällä tulevat ankarimman, puolueettoman valtionvalvonnan - alaisiksi. Tervehdin Sörenseniä ja ketä tahansa muuta, jonka - tahdotte lähettää Amerikasta meitä auttamaan ja opastamaan. - Sähköttäkää vastaus Ferrylle, osoite Harding 'Prodome', Lontoo. - - _Prodome_." - -Ymmärsin, että tämän sähkösanoman lähettäminen oli tapahtunut Englannin -hallituksen käskystä. Me sähkötimme heti kernaasti suostuvamme -lainaamaan piirustukset ja asettamaan tähän saakka saavuttamamme -kokemuksen ynnä tuotannon käyntiinpanoa varten tarvittavat miehet -käytettäväksi. Seuraavalla laivalla lähti Charles E. Sörensen mukanaan -täydelliset piirustukset. Mr Sörensen oli pannut käyntiin Manchesterin -tehtaan ja oli perehtynyt Englannin oloihin. Traktorien valmistus oli -hänen johdossaan. - -Mr Sörensen aloitti työnsä yhdessä englantilaisten virkamiesten kanssa -saadakseen koneosat valmistetuksi ja kokoonpannuksi Englannissa. Monet -niistä aineksista, joita me käytimme, olivat erikoislaatuisia, joten -niitä ei voitu saada Englannista. Kaikki rauta- ja konevalmistustehtaat -olivat ammusvaratöissä. Hallituksen oli sangen vaikea saada -lainkaan työtarjouksia. Tuli sitten kesäkuu ja sen mukana tuhoisat -ilmahyökkäykset Lontooseen. Tapahtui nopea käänne. Jotakin täytyi -tehdä, ja kun miehemme olivat käyneet läpi puolet Englannin tehtaista, -onnistui heidän vihdoin saada jätetyksi hallitukselle tarjouksia. - -Lordi Milner näytti nämä tarjoukset mr Sörensenille. Edullisimman -mukaan niistä olisi traktorin hinta noussut noin 1,500 dollariin ilman -mitään työnsuoritustakausta. - -"Tämä hinta on aivan mahdoton", sanoi mr Sörensen. "Niiden ei pitäisi -maksaa enempää kuin 700 dollaria kappale." - -"Voitteko te itse valmistaa viisituhatta siihen hintaan?" kysyi lordi -Milner. - -"Voimme", vastasi mr Sörensen. - -"Kuinka pitkän ajan tarvitsette niiden valmistukseen?" - -"Aloitamme laivauksen kuudenkymmenen päivän kuluessa." - -He allekirjoittivat heti kauppakirjan, joka muun muassa varasi -viidenkolmatta prosentin etumaksun koko summasta. Mr Sörensen ilmoitti -meille sähkösanomalla, mitä oli tehnyt, ja lähti seuraavalla laivalla -kotiin. Sivumennen sanoen emme koskeneet noihin viiteenkolmatta -prosenttiin ennenkuin koko sopimus oli täytetty; me sijoitimme ne -jonkinlaiseksi takausrahastoksi. - -Traktoritehdas ei ollut valmis alkamaan tuotantoa. Highland Parkin -tehdasta olisi voitu käyttää, mutta jokainen kone siellä oli yötä -päivää kiinni tärkeissä sotatöissä. Oli vain yksi keino jäljellä. -Me toimeenpanimme väliaikaisen laajennuksen Dearbornin tehtaassa, -varustimme sen koneilla, jotka tilasimme sähköteitse ja jotka -enimmäkseen saapuivat pikajunilla, ja ennen kuudenkymmenen päivän -kulumista olivat ensimmäiset traktorit Newyorkin satamassa Englannin -viranomaisten hallussa. Kesti jonkun aikaa ennen kuin niille saatiin -laivatilaa, mutta 6. joulukuuta 1917 saimme seuraavan sähkösanoman: - - "Lontoo 5, joulukuuta 1917. Sörensen, Fordson, F.R. Dearborn. - - Ensimmäiset traktorit saapuneet, milloin lähtevät Smith ja muut? - Sähköttäkää. - - _Perry_." - -Koko viidentuhannen traktorin laivaus tapahtui ennen kolmen kuukauden -kulumista, ja tämä on syynä siihen, että meidän traktorimme tulivat -käytäntöön Englannissa paljon ennen kuin niistä Yhdysvalloissa edes -tiedettiinkään. - -Itse asiassa on traktori aikaisemmin suunniteltu kuin automobiili. -Kotitilalla tein ensimmäisiä kokeitani traktoreilla, ja kerran olin -palveluksessa tehtailijalla, joka valmisti höyrytraktoreita -- suuria, -raskaita höyryjyriä ja puimakoneita. Minä olin kuitenkin tullut siihen -päätökseen, että suurilla traktoreilla ei ollut mitään tulevaisuutta. -Ne olivat liian kalliita pikkuviljelijöille, vaativat liian suurta -ammattitaitoa hoitoonsa ja olivat liian raskaat suoritettavaansa -työhön verraten. Joka tapauksessa halusi yleisö mieluummin ajaa -autolla kuin käyttää auraa; hevoseton ajopeli vaikutti voimakkaammin -mielikuvitukseen. Siitä johtui, että käytännöllisesti puhuen lakkasin -askartelemasta traktoripuuhissa, kunnes automobiilituotanto oli -käynnissä. Mutta automobiilien käytäntööntulo maatiloilla teki -moottoriauran välttämättömäksi. Sillä silloin oli maanviljelijä -tutustunut koneliikuntaan. - -Maanviljelijä ei tarvitse niinkään uusia koneita kuin apua hoitamaan -niitä koneita, jotka hänellä jo ovat. Minä olen kävellyt monta -väsyttävää tuntia auran perässä ja tunnen perusteellisesti koko -raadannan. Mitä ihmisvoiman tuhlausta onkaan viettää tunti- ja -päiväkausia hitaasti astelevan hevosparin perässä, kun moottoriaura -samassa ajassa suorittaisi kuusi kertaa enemmän työtä! Ei ole kumma, -että tavallinen maanviljelijä, joka tekee kaiken työnsä hitaasti ja -käsin, ei ole kyennyt ansaitsemaan enempää kuin niukan toimeentulonsa -ja ettei toisaalta maanviljelystuotteita koskaan ole niin runsaasti ja -halvasta saatavissa kuin pitäisi. - -Samoin kuin automobiileissa me nytkin halusimme voimaa -- emmekä -painoa. Painokäsitys oli juurtunut syvälle traktorien rakentajiin. -Luultiin, että suuri paino merkitsi suurta työkykyä, että kone ei -saattanut työskennellä olematta raskas. Siitä huolimatta, että kissa -ei ole erin raskas, mutta kuitenkin mainio kiipeejä. Olen jo esittänyt -ajatukseni painon suhteen. Ainaoanlaatuinen traktori, jota arvelin -kannattavan ajatella, oli sellainen, joka olisi kevyt, luja ja niin -yksinkertainen, että sitä voisi hoitaa kuka tahansa. Sen tulisi myöskin -olla niin halpa, että kuka tahansa voisi sen ostaa. - -Tämä päämäärä mielessämme me työskentelimme lähes viisitoista vuotta -sopivan mallin aikaansaamiseksi ja käytimme kokeiluihin muutamia -miljoonia dollareita. Menettelimme aivan samoin kuin automobiilien -suhteen. Jokainen koneosa oli tehtävä niin lujaksi kuin mahdollista, -koneosia ei saisi olla monta, ja koneen täytyi olla soveltuva -suurisuuntaiseen tuotantoon. Me arvelimme mahdollisesti voivamme -käyttää automoottoria ja teimme muutamia kokeita sellaisella. Vihdoin -tulimme vakuutetuiksi, että sellaisilla traktoreilla, joita halusimme, -ei oikeastaan ollut mitään yhteistä automobiilin kanssa. Alkuperäinen -tarkoitus oli, että traktorien valmistus tapahtui riippumatta -autoteollisuudesta ja aivan eri tehtaassa. Ei mikään tehdas ole kyllin -suuri valmistamaan kahdenlaisia tuotteita. - -Automobiili on tarkoitettu kantamaan, traktori vetämään. Ja tämä -toimintaero teki mitä suurimman eron rakenteessa. Vaikeinta oli saada -laakereita, jotka voisivat kestää voimakasta vetoa. Lopulta se onnistui -ja me saimme rakenteen, joka tuntuu kaikissa oloissa antavan parhaan -keskimääräistuloksen. Me päädyimme nelisilinteriseen moottoriin, joka -pannaan käyntiin bensiinillä, mutta jota sitten käytetään paloöljyllä. -Pienin paino, mihin pääsimme joltistakin voimaa säilyttämällä, oli -2,425 naulaa (noin 1,300 kg). Iskuvoima on sijoitettu pyörien siipiin --- kuten kissalla kynsiin. - -Paitsi vetäjätointansa varten täytyy traktori, jotta siitä tulisi -mahdollisimman hyödyllinen, rakentaa niin, että sitä voidaan käyttää -myöskin seisovana moottorina, jotta sen, kun sitä ei tarvita teillä -tai peltotöissä, voi yhdistää hihnalla käyttämään muuta konetta. -Lyhyesti: sen tulee olla tukeva, liikuteltava voimalähde. Ja sellainen -siitä on tullut. Se ei ainoastaan ole kyntänyt, äestänyt, kylvänyt ja -leikannut, se on myöskin puinut, käyttänyt jauhomyllyjä, sahoja ja -monia muita laitoksia, kiskonut ylös kantoja, aurannut lunta ja tehnyt -jokseenkin kaikkea, mitä keskulaisen suuri kone voi tehdä -- lammasten -keritsemisestä sanomalehden painamiseen saakka. Se on varustettu -raskailla renkailla voidakseen liikkua teillä, reenjalaksilla metsiä -ja jäitä varten ja uurtopyörillä voidakseen kulkee raiteita pitkin. -Meille on ilmoitettu, että sitä voidaan käyttää yhdeksäänkymmeneen -eri tarkoitukseen, ja luultavasti tunnemme vain murto-osan sen -käyttömahdollisuuksista. - -Traktorin mekanismi on vieläkin yksinkertaisempi kuin automobiilin, ja -se valmistetaan aivan samalla tavalla. Aina tähän vuoteen saakka on -tuotantoa ehkäissyt sopivan tehtaan puute. Ensimmäiset traktorit oli -valmistettu Dearbornin tehtaassa, jota nyt käytetään kokeilupaikkana. -Se ei ollut kylliksi suuri, jotta tuotanto olisi voinut olla yhtä -taloudellista kuin suuressa mittakaavassa suoritettuna, eikä sitä -käynyt hevin laajentaminen, kun tarkoituksena oli valmistaa traktorit -River Rouge-tehtaassa, jota ei saatu täyteen käyntiin ennen kuin vasta -viime vuonna. Nyt on tämä laitos täysin valmis traktorien rakentamista -varten. Työ tapahtuu aivan samalla tavalla kuin automobiileja -tehtäessä. Kukin koneosa valmistetaan eri osastossa ja siirretään, sitä -mukaa kuin se valmistuu, asianomaiseen valmistavaan kokoonpanosaliin, -mistä se sitten kulkeutuu lopulliseen kokoonpanopaikkaan. Kaikki -liikkuu, eikä mitään erikoista ammattitaitoa vaativaa työtä ole. -Nykyisen tehtaan suorituskyky on miljoona traktoria vuodessa. -Sen määrän aiomme valmistaa, sillä maailma tarvitsee halpoja, -yleishyödyllisiä koneita nyt enemmän kuin ennen ja tuntee nyt jo -riittävästi koneiden merkitystä halutakseen niitä. - -Kuten sanottu, menivät ensimmäiset traktorit Englantiin. Yhdysvalloissa -tarjottiin niitä kaupaksi vasta 1918, ja hinnaksi määrättiin 750 -dollaria. Seuraavana vuonna täytyi kustannusten kohoamisen vuoksi -hinta nostaa 885 dollariin, mutta vuoden puolivälissä voitiin palata -alkuperäiseen hintaan, 750 dollariin. Vuonna 1920 otimme 790 dollaria; -seuraavana vuonna oli tuotanto siksi kehittynyttä, että voitiin -alkaa hinnan alentamista. Se alennettiin ensin 625 dollariin, ja kun -vuonna 1922 olimme saaneet River Rouge-tehtaan käyntiin, saatoimme -alentaa hinnan 395 dollariin. Kaikki tämä osoittaa, mikä vaikutus -järkiperäisesti johdetulla tuotannolla voi olla hintaan. Niinkuin -minulla ei ole aavistusta, kuinka halvalla Ford-auto lopulta voidaan -valmistaa, en myöskään osaa ennustaa, mikä traktorin valmistushinta -lopulta tulee olemaan. - -Tärkeätä on, että se tulee olemaan halpa. Muussa tapauksessa ei saada -konekäyttöä kaikille pienviljelystiloille. Ja kaikilla täytyy olla -konevoimaa. Muutamien vuosien päästä tulee talo, jota hoidetaan vain -ihmis- ja hevosvoimalla, olemaan yhtä suuri kumma kuin tehdas, jota -käytetään polkurattaalla. Maanviljelijän täytyy joko käyttää konevoimaa -tai lähteä talostaan. Kustannukset tekevät sen välttämättömäksi. Sodan -aikana toimitutti hallitus kokeen Fordson-traktorilla nähdäkseen, -kuinka suuriksi sen käyttökustannukset nousivat hevosten käyttöön -verrattuina. Traktoria koskevat numerot ovat korkeimman hinnan mukaan, -siihen vielä rahti lisäksi. Arvonvähennys- ja korjaus-erät eivät ole -niin suuret kuin lausunto osoittaa, ja vaikkapa olisivatkin, niin ovat -hinnat alenneet puoleen, mikä painaa kulumis- ja korjausnumeroita -niinikään puoleen. Numerot ovat seuraavat: - - Hinta: Fordson 880 dollaria. Kestävyys 4,800 - tuntia 0,2 eekkeriä tunnissa, 3,840 eekkeriä: - 3,840 eekkeriä 880 dollarista, arvonvähennys - eekkeriä kohti................................... 0,221 - Korjaus 3,840 eekkeristä, 100 dollaria; - eekkeriä kohti................................... 0,026 - Polttoaine, paloöljyä à 19 senttiä, 2 gallonia - eekkeriä kohti................................... 0,38 - 3/4 gall. öljyä 8 eekkerille; eekkeriä kohti..... 0,076 - Kuljettaja, 2 dollaria päivässä, 8 eekkeriä; - eekkeriä kohti................................... 0,25 - Kustannus Fordsonilla kyntämisestä; eekkeriä - kohti dollaria................................... 0,95 - - Kahdeksan hevosen hinta 1,200 dollaria. - Työkestävyys 5,000 tuntia, 0,2 eekkeriä tunnissa, 4,000 - eekkeriä: - 4,000 eekkeriä 1,200 dollarista, arvon vähennys - eekkeriä kohti................................... 0,30 - Hevosen ruoka, 40 senttiä (100 työpäivää) - eekkeriä kohti................................... 0,40 - Hevosen ruoka, 10 senttiä (265 joutopäivää) - eekkeriä kohti................................... 0,265 - Kaksi työmiestä, kaksi yhteenkytkettyä auraa, - 2 dollaria kukin päivässä; eekkeriä kohti........ 0,50 - Kustannus hevosilla kyntämisestä; eekkeriä kohti - dollaria......................................... 1,46 - -Vanhaan tapaan hoidettu maanviljelys on nopeasti muuttumassa -kuvankauniiksi muistoksi. Se ei merkitse, että työ katoaa -maanviljelyksestä. Työ ei voi kadota mistään tuottoisasta elämästä. -Mutta konevoima maanviljelyksessä merkitsee raskaan raatamisen -poistamista siitä. Konekäyttö ottaa yksinkertaisesti taakan ihmisen -hartioilta ja sälyttää sen koneeseen. Me olemme koneilla suoritettavan -maanviljelyksen alkuvuosissa. Automobiili aikaansai vallankumouksen -nykyisessä maanviljelyksessä, ei senvuoksi että se oli ajopeli, vaan -sentähden että sitä vei eteenpäin kone. Maanviljelyksen pitäisi olla -jotakin enempääkin kuin tavallista maalaistoimintaa. Sen pitäisi olla -liiketointa elintarpeiden tuottamiseksi. Ja kun se tulee liiketoimeksi, -voidaan vuoden varsinainen maanviljelystyö keskulaisella maatilalla -suorittaa kuukautta lyhyemmässä ajassa. Muu aika voidaan omistaa muihin -tehtäviin. Maanviljelys on liiaksi sesonkityötä viedäkseen mieheltä -koko vuoden ajan. - -Keinona elintarvetuotannossa tulee maanviljelyksestä oikeutettu -liiketoimi, jos se tuottaa elintarpeita riittävässä määrässä ja -jakaa ne sellaisin ehdoin, että kaikki perheet voivat niitä saada -riittävästi kohtuullisiin tarpeisiinsa. Minkäänlaisia elintarvetrusteja -ei voisi syntyä, jos tuottaisimme kaikkinaisia elintarpeita niin -valtavia määriä, että keinottelu ja nylkeminen kävisi mahdottomaksi. -Maanviljelijä, joka vähentää tuotantoansa, edistää keinottelua. - -Ja senjälkeen me saisimme kenties nähdä pikkumyllyjen syntyvän -uudestaan henkiin. Se oli onneton päivä, jolloin kylämylly hävisi. -Yhteistoiminnallinen maanviljelys tulee voittamaan alaa; me saamme -maamiesyhtymiä, joilla on omat teurastamot, missä heidän omat sikansa -muutetaan silavaksi ja kinkuiksi, ja omat myllynsä, missä heidän -viljansa muutetaan markkinoille vietäviksi ravintoaineiksi. - -Minkävuoksi härkä, joka on kasvatettu Teksasissa, on vietävä Chicagoon -teurastettavaksi ja sitten tarjottava Bostonissa syötäväksi, se on -kysymys, johon ei voida vastata, kun kerran kaikki härät, joita -Bostonin kaupunki tarvitsee, voitaisiin kasvattaa sen lähistöllä. -Elintarvevalmistuksen keskitys, joka vaatii suunnattomia kuljetus- ja -järjestelykustannuksia, on liian suurta tuhlausta, jotta sitä voisi -kauan jatkua terveesti kehittyneessä yhteiskunnassa. - -Kahdenkymmenen vuoden kuluessa täst'edes me saamme nähdä -maanviljelyksessä yhtä perinpohjaisen kehityksen kuin -viimeksikuluneiden kahdenkymmenen vuoden kuluessa olemme nähneet -teollisuuden alalla. - - - - -XVI luku. - -MIKSIKÄ HYVÄNTEKEVÄISYYTTÄ? - - -Minkä vuoksi tarvitsee sivistyneessä yhteiskunnassa antaa almuja? -Minulla ei suinkaan ole mitään ihmisystävällistä ajatustapaa -vastaan, ja Herra varjelkoon meitä koskaan olemasta kylmiä hädässä -olevaa lähimmäistämme kohtaan. Me emme saa antaa jalon inhimillisen -myötätunnon tehdä tilaa kylmälle ja laskevalle itsekkyydelle. Melkein -kaikkien maailman suurten edistysaskelten juuri on ihmisrakkaudessa, ja -halu antaa ihmisille apua on ollut valtavimpana vaikuttimena kaikkeen -hyödylliseen toimintaan. - -Vika on vain siinä, että me olemme suunnanneet tämän suuren ja -kauniin kannustavan voiman liian mitättömiin pyrkimyksiin. Kun -ihmisrakkaus kerran saa meidät ruokkimaan nälkäisiä, niin miksi sen ei -pitäisi herättää meissä laajempaa pyrkimystä -- tekemään nälkäisten -ilmestyminen ympäristöömme tulevaisuudessa kerrassaan mahdottomaksi? -Jos olemme kyllin hyväntahtoisia auttaaksemme ihmisiä, kun he ovat -joutuneet vaikeuksiin, niin pitänee kai saman hyväntahtoisuuden -kannustaa meitä ehkäisemään tällaisten vaikeuksien syntyminen. - -Antaminen on helppoa. Vaikeampaa on lahjan tekeminen tarpeettomaksi. -Sitä varten täytyy katsoa ohi yksityisten tapausten ja tunkeutua -kurjuuden perussyyhyn. Senvuoksi ei meidän tule aluksi jättää -auttamatta, mutta me emme saa pysähtyä tähän väliaikaiseen avunantoon. -Vaikeinta tuntuu olevan saada ihmisiä näkemään niin pitkälle, että -he huomaisivat syyn. Monet saadaan ennemmin auttamaan jotakin köyhää -perhettä kuin kohdistamaan ajatuksensa siihen ongelmaan, miten itse -köyhyys saataisiin tykkänään poistetuksi. - -Minä en ensinkään harrasta ammattimaista hyväntekeväisyyttä tai mitään -kauppamaisen ihmisystävyyden muotoa. Niin pian kuin avuliaisuuteen -sovelletaan järjestelmää ja virkakuntaisuutta, sammuu sen sydän ja -siitä tulee kylmä ja tahmea massa. - -Todellista inhimillistä hyväntekeväisyyttä ei koskaan luetteloida ja -kuulutella. Paljon enemmän orpolapsia hoidetaan yksityisissä kodeissa -lempeämielisten ihmisten luona kuin yleisissä laitoksissa. Useampi -vanhus saa turvapaikan ystäviensä luona kuin vanhainkodeissa. Paljon -enemmän apua annetaan lainoilla perheeltä toiselle kuin lainoilla -julkisista luottolaitoksista. Toisin sanoen, ihmisystävällisellä -pohjalla oleva ihmisyhteiskunta hoitaa itse itsensä. On vakava kysymys, -missä määrin meidän on mukautuminen luonnollisen avuliaisuus vaiston -kaupallistuttamiseen. - -Ammattimainen hyväntekeväisyys ei ole ainoastaan kylmää, vaan se -loukkaa enemmän kuin auttaa. Se alentaa vastaanottajaa ja tylsyttää -hänen omanarvontuntoansa. Sukua sen kanssa on se tunteileva idealismi, -joka lahjoittaa ihmisille enimmäkseen lellittelyä. Joku aika sitten -levitettiin maailmaan sellaista käsitystä, että "lähimmäisen palvelus" -pitäisi uskoa toisten tehtäväksi meidän puolestamme. Monet ihmiset -saivat täten vastaanottaa hyväntahtoisia "yhteiskuntatoimia", ja -suuret joukot kansastamme tuuditettiin jonkinlaiseen lapselliseen -avuttomuuteen ja alituiseen avustuksen odotteluun. Toimiminen toisten -hyväksi tuli eräänlaiseksi ammatiksi, joka kyllä antoi tyydytystä -kunnioitettavalle palvelushalulle, mutta ei millään tavoin edistänyt -itseluottamuksen herättämistä ihmisissä tai niiden olojen parantamista, -joiden katsottiin tekevän tällainen palvelus välttämättömäksi. - -Jos oli paha, että ihmisissä täten hellittiin lapsellisen -avuttomuuden tunnetta, sen sijaan että heitä rohkaistiin -itseluottamukseen ja itseapuun, niin vielä pahempi oli, että se -puhalsi vireille sitä vastenmielisyyden tunnetta, joka aina syntyy -hyväntekeväisyyden esineessä. Kuulee usein valituksia apua saaneiden -"kiittämättömyydestä". Mutta ei mikään ole sen luonnollisempaa. -Ensinnäkin on niin sanottu armeliaisuus ani harvoin todellista, -lämpimästä ja säälivästä sydämestä lähtevää armeliaisuutta. Ja toiseksi -ei kenestäkään ole koskaan mieluisaa olla asemassa, joka pakottaa hänen -vastaanottamaan apua. - -Tämänlaatuinen "yhteiskunnallinen toiminta" luo luonnottomia oloja. -Avustuksen saaja tuntee sen vastaanottamisesta nöyryytystä, ja -sopiipa kysyä, eikö lahjan pitäisi antajastakin tuntua alentavalta. -Hyväntekeväisyys ei koskaan ole johtanut todelliseen järjestykseen. -Sellainen hyväntekeväisyys, jonka tarkoituksena ei ole sen itsensä -tekeminen tarpeettomaksi, ei saa aikaan mitään hyvää. Siitä tulee vain -tointa toimen vuoksi ja uusi luku hyödyttömyyden aikakirjoihin. - -Hyväntekeväisyys tulee tarpeettomaksi sitä mukaa kuin ihmiset, jotka -näköjään ovat kykenemättömiä ansaitsemaan toimeentulonsa, erotetaan -hyödyttömästä yhteiskuntaluokasta ja siirretään hyötyä tuottavaan. Olen -eräässä aikaisemmassa luvussa kertonut, kuinka meidän tehtaissamme -tehdyt kokeilut ovat osoittaneet, että riittävästi jaoitellussa -teollisuudessa on paikkoja, joita voivat hoitaa rammat, ontuvat ja -sokeat. Järkiperäisesti järjestetyn teollisuuden ei suinkaan tarvitse -olla peto, joka nielee kaiken elävän ympäriltään. Missä sen luonne -on sellainen, siellä se ei täytä paikkaansa ihmiskunnassa. Sekä -teollisuuden piirissä että sen ulkopuolella täytyy olla tehtäviä, -jotka vaativat väkevän miehen koko voiman; mutta on myöskin toisia -töitä ja niitä on paljon, jotka vaativat enemmän taitavuutta kuin -keskiajan parhaillakaan käsityöläisillä oli. Teollisuuden tehtävien -huolellinen jaoittelu antaa yhtä hyvin vahvalle kuin taitavalle -tekijälle aina tilaisuuksia käyttää voimaansa tai taitavuuttaan. -Vanhassa käsityöläistyössä täytyi ammattitaitoisen käyttää runsas osa -ajastaan karkeaan työhön. Se oli tuhlausta. Mutta kun siihen aikaan -jokainen ammattitehtävä vaati samalta mieheltä sekä hienoa että -karkeaa työntekoa, niin ei ollut mitään paikkaa sille, joka oli liian -typerä voidakseen koskaan tulla taitavaksi, tai sille, jolla ei ollut -tilaisuutta oppia mitään ammattia. - -Ei yksikään mekaanisen työn tekijä, joka työskentelee yksinomaan -käsillään, voi ansaita enempää kuin juuri sen, mikä menee hänen -ylläpitoonsa. Hänelle ei jää mitään ylijäämää. On pidetty itsestään -selvänä, että työmiehen vanhuutensa päivinä täytyy joutua lastensa -ylläpidettäväksi tai, jos hän on lapseton, yhteisön rasitukseksi. -Kaikki tämä on aivan tarpeetonta. Teollisuuden jaoittelu antaa -työtilaisuuksia, joita voi käyttää hyväkseen melkein kuka tahansa. -Jaoitellussa teollisuudessa on useampia paikkoja, joita sokeat voivat -hoitaa, kuin sokeita on tarjolla. On enemmän paikkoja, joita rammat -voivat hoitaa, kuin on rampoja. Ja jokaisessa näistä paikoista voi -mies, joka puusta katsoen näyttää vain hyväntekeväisyyden suojatilta, -ansaita toimeentulon, joka täysin vastaa sitä, minkä ruumiillisesti -ja henkisesti hyvin varustettu työmies ansaitsee. On tuhlausta panna -täysin työkykyistä miestä suorittamaan sellaista, minkä raajarikko voi -tehdä yhtä hyvällä tuloksella. On kauheata tuhlausta antaa sokeain vain -yhtäpäätä punoa koppia. On tuhlausta, kun annamme rangaistusvankien -hakata kiviä ja nyhtää hamppua tai askartaa hyödyttömissä -pikkutehtävissä. - -Hyvässä johdossa olevan vankilan ei pitäisi ainoastaan kannattaa -itsensä, vaan jokaisen vangin pitäisi voida ylläpitää perheensä tai, -ellei hänellä sellaista ole, säästää kyllin suuren summan, joka riittää -saamaan hänet taas jalkeille, kun hän lähtee vankilasta. Minä en -puolusta vankilatyötä enkä orjuutta muistuttavaa vankien vuokraamista -pelto- y.m. töihin. [Yhdysvaltain erinäisissä valtioissa on tapana -vuokrata rangaistusvankeja yksityisille työnteettäjille. -- Suom.] -Se järjestelmä on sanomattoman tympäisevä. Mutta vankilat voidaan -sovelluttaa yleiseen, niin hyvin jaoiteltuun tuotantojärjestelmään, -että niistä tulee tuottava kokonaisuus, joka työskentelee sekä yhteisön -että vankien hyväksi. Minä tiedän että on lakeja -- ajattelemattomien -miesten säätämiä mielettömiä lakeja -- jotka ehkäisevät vankilain -teollisen toiminnan mahdollisuuksia. Nämä lait hyväksyttiin n.s. -työväenliikkeen vaikutuksesta. Ne eivät edistä työmiehen parasta. Niin -pian kuin pidämme työtä yhteisölle tehtynä palveluksena, on jokaisessa -yhteiskunnassa aina enemmän työtä tehtävänä kuin ihmisiä, jotka voivat -sen tehdä. - -Yleishyödytykseen järjestetty teollisuus tekee hyväntekeväisyyden -tarpeettomaksi. Hyväntekeväisyys, olkoon sen vaikutin kuinka jalo -tahansa, ei vahvista itseluottamusta. Meidän täytyy luottaa itseemme. -Yhteiskunta voittaa siitä, että se on myrtynyt ja tyytymätön siihen -mitä sillä on. Minä en tällä tarkoita tuota jokapäiväistä pikkumaista, -marisevaa, kuluttavaa tyytymättömyyden laatua, vaan sitä rohkeaa, -laajakatseista tyytymättömyyttä, joka uskoo että kaikki, mikä tehdään, -voidaan ja pitäisi tehdä paremmin. Yleishyödytykseen järjestetty -teollisuus -- ja työmiehen niinkuin johtajankin täytyy tuottaa hyötyä --- voi maksaa kyllin suuria palkkoja, jotta jokainen perhe voi tulla -omillaan toimeen ja luottaa itseensä. Se hyväntekeväisyys, joka -antaa aikaansa ja rahojaan auttaakseen maailmaa pitämään paremmin -huolta itsestään, on paljon parempi kuin se, joka vain antaa almuja -ja siten edistää laiskuutta. Minä olen itse kokeillut perustamalla -ammattikouluja ja sairaaloita nähdäkseni, eikö tällaisia laitoksia, -joita tavallisesti pidetään hyväntekeväisyyslaitoksina, voi saada -seisomaan omilla jaloillaan. Ja minä olen havainnut, että se käy -laatuun. - -Ammattikouluja, niinkuin ne enimmäkseen on järjestetty, minä en suosi. -Pojat saavat siellä vain sangen pintapuolisia tietoja eivätkä opi -käyttämään hyväkseen edes näitäkään. Ammattikoulun ei pitäisi olla -korkeamman teknillisen oppilaitoksen ja tavallisen koulun sekasikiö; -sen pitää olla keinona opettamaan poikia tulemaan hyödyttäviksi. -Jos heitä pidetään hyödyttömissä tehtävissä -- valmistamassa -semmoista, mikä sitten nakataan pois -- ei heidän harrastuksensa -pysy vireänä eivätkä he saa sitä oppia, johon heillä on oikeus. Ja -tänä kouluaikanaan pojat eivät tuota mitään; koulut, elleivät ne ole -hyväntekeväisyyslaitoksia, eivät tee mitään oppilaiden toimeentulon -hyväksi. Ja kuitenkin sangen moni poika on semmoisen kannatuksen -tarpeessa; heidän täytyy ottaa ensimmäinen työ mikä tarjoutuu. Heillä -ei ole tilaisuutta valita ja hylkiä. Heidän täytyy uhrata koulutuksensa -ansaitakseen elämänsä toimeentulon, eivätkä he koskaan saa kadotettua -aikaa takaisin. He astuvat elämään kahle jalassa. - -Kun poika näin alkaa elämän ilman mitään oppia, lisää hän vain pätevien -työvoimien puutetta. Nykyinen teollisuus vaatii vissin määrän taitoa -ja kelpoisuutta, jota ei saada lähtemällä koulusta varhaisella iällä -eikä kauan istumalla koulupenkillä. Tosin on veistoluokkia liitetty -edistysmielisempiin kouluihin nuorten harrastuksen herättämiseksi -ja kätevyyden kehittämiseksi; mutta yleisesti myönnetään niiden -olevan vain hätäkeinoja, ne kun ainoastaan kiihoittavat terveen pojan -luomisvaistoa, sitä kuitenkaan tyydyttämättä. - -Tämän tarpeen tyydyttämiseksi pojan kehitysmahdollisuuksien -käyttämiseksi ja samalla hänen teollisen opetuksensa perustuksen -laskemiseksi rakentavaan suuntaan -- perustettiin 1916 Henry Fordin -ammattikoulu. Vaikutin oli aluksi filantrooppinen. Se syntyi halusta -auttaa niitä, joita olot pakottivat aikaisin eroamaan koulusta. -Auttamishalu sopi hyvin yhteen sen kanssa, että tehtaalle piti -hankkia ammattitaitoisia työkoneidentekijöitä. Me olemme alunpitäen -noudattaneet kolmea perustavaa periaatetta: ensin, että pojan -pitää saada olla poika eikä ennenaikainen, varhaiskypsä työmyyrä; -toiseksi, että teoreettiset opetuksen pitää tapahtua rinnan teollisen -harjoituksen kanssa; kolmanneksi, että poikiin on istutettava -vastuunalaisuuden ja ylpeyden tunnetta työstänsä sen tietoisuuden -nojalla, että hän jo opettelutyöllään laatii esineitä, jotka todella -tulevat käytäntöön. Hän tekee vain sellaista, jolla on tunnustettu -teollinen arvo. Meidän koulumme on yksityinen ja avoinna kaikille -kahden- ja kahdeksantoista ikävuoden välillä oleville pojille. Se -on rakennettu stipendijärjestelmälle, jokainen poika saa kouluun -tullessaan vuotuisen stipendin, ensimmäiseltä vuodelta neljäsataa -dollaria. Tämä kohoaa vähitellen kuuteensataan dollariin, jos hän -kunnostautuu. - -Luokalla ja verstaassa tehdystä työstä samoin kuin oppilaan -teoreettisella ja käytännöllisellä alalla osoittamasta ahkeruudesta -pidetään kirjaa. Stipendiä myöhemmin määrätessä pannaan perustaksi -oppilaan osoittama ahkeruus. Stipendin lisäksi saa jokainen poika -kuukausittain pienemmän summan, joka pannaan hänen säästötililleen. -Tämä summa pidetään pankissa niin kauan kuin poika on koulussa, -elleivät kouluviranomaiset anna hänen käyttää sitä johonkin -odottamattomaan tarpeeseen. - -Pulma toisensa jälkeen koulun hoitoon nähden on vähitellen ratkaistu -ja parempia menetelmiä keksitty päämäärän saavuttamiseen. Alussa -työskentelivät pojat kolmannen osan päivää luokalla ja kaksi -kolmannesta verstaassa. Näiden jokapäiväisten keskeytysten huomattiin -häiritsevän edistystä, ja nyt saavat pojat opetuksensa viikkovuoroissa --- viikon luokalla ja kaksi viikkoa verstaassa. Luokilla ei kuitenkaan -tapahdu keskeytystä, kukin ryhmä tulee vuoron perään viikolleen. - -Opettajakunnan muodostavat parhaat saatavissa olevat kyvyt ja -oppikirjoina ovat Ford-tehtaat. Ne tarjoavat enemmän apuneuvoja -käytännölliselle opetukselle kuin useimmat yliopistot. Laskuopin -opetuksessa käytetään todellisia, liiketoiminnastamme otettuja -esimerkkejä. Pojan aivoja ei enää kiusata tuolla salaperäisellä -A:lla, joka soutaa neljä kilometriä sinä aikana kuin B soutaa vain -kaksi. Hän näkee asiain todellisen kulun, todelliset olot, hän -oppii tekemään havaintoja. Kaupungit eivät enää ole mustia pisteitä -kartalla eivätkä maanosat vain sivuja kirjassa. Tehtaan laivaukset -Singaporeen, tehtaan kumminsaanti Afrikasta ja Etelä-Amerikasta -näytetään hänelle ja maailma muuttuu asutuksi planeetaksi, oltuaan sitä -ennen vain opettajan pulpetilla töröttävä värillinen pallo. Fysiikassa -ja kemiassa ovat teolliset laitokset hänelle laboratoriona, jossa -teoria muuttuu käytännöksi ja luento elämykseksi. Olettakaamme, että -on selitettävä pumpun rakenne. Opettaja näyttää pumpun eri osat ja -niiden toiminnan, vastaa kysymyksiin ja sitten mennään konehuoneeseen -katsomaan isoa pumppua toiminnassa. Koululla on opetusvälineenä -suuri, mitä ajanmukaisimmin varustettu tehdas. Pojat työskentelevät -eteenpäin koneesta toiseen. He askartelevat yksinomaan sellaisten -osien tai esineiden valmistamisessa, joita yhtiö tarvitsee, mutta -meidän tarpeemme ovat niin monipuoliset, että luettelo niistä sisältää -melkein kaiken, mikä suinkin tulee kysymykseen. Hyväksytyn työn ostaa -Ford-yhtiö, hyljätty jää koulun vahingoksi. - -Pisimmälle ehtineet pojat pystyvät työskentelemään niinkin tarkkojen -töiden kuin mikrometrien valmistamisessa, ja he tekevät joka osan -täysin ymmärtäen koneiston tarkoituksen ja johtavat aatteet. He -korjaavat itse käyttämiänsä koneita; heitä opetetaan pitämään varansa -liikkuessaan koneiden keskessä; heitä opetetaan valmistamaan malleja, -ja näissä siisteissä, valoisissa suojissa, missä he työskentelevät -opastajiensa neuvojen mukaan, he hankkivat menestyksellisen uran -parhaat edellytykset. - -Saatuaan päästötodistuksensa on heille aina tarjona hyväpalkkaisia -paikkoja tehtaassa. Pojan yhteiskunnallista ja siveellistä käytöstä -seurataan hänen huomaamattaan. Tämä valvonta ei tapahdu ollakseen -minkäänlaisena pakkona, vaan rakentuu ystävälliseen harrastukseen. -Poikien kotiolot ovat tarkoin tunnetut ja heidän taipumuksensa -tajutut. Heitä ei yritetäkään pilata lellittelemällä. Kerran kun kaksi -poikaa yritti käydä toistensa kimppuun, ei heille saarnattu tappelun -turmiollisuudesta. Heitä neuvottiin sopimaan välinsä jollain paremmalla -tavalla, mutta kun he, poikien tavan mukaan, pitivät tätä alkeellista -tapaa parempana, saivat he nyrkkeilykäsineet ja ajettiin erääseen -tehtaan nurkkaan selvittämään asiansa. Ainoana ehtona oli, että heidän -oli tapeltava samalla paikalla kunnes katsoivat saaneensa kyllikseen, -ja että heitä ei saisi tavata vast'edes uudessa tappelussa tehtaan -ulkopuolella. Tuloksena oli lyhyt tappelu ja -- pitkä ystävyys. - -Poikia kohdellaan poikina; heidän parhaita poikavaistojansa -innostetaan. Ja kun näkee heitä luokalla tai verstaassa, ei voi -olla huomaamatta, kuinka he alkavat tuntea oppivansa vallitsemaan -ympärillään olevia oloja. He tuntevat kuuluvansa ammattiinsa ja -ympäristöönsä. He tuntevat, että se mitä he tekevät merkitsee jotakin, -että sen tekeminen maksaa vaivan. He tekevät työtä mielellään ja -innokkaasti, sillä he tietävät, että heille opetetaan asioita, joita -jokainen valpas poika haluaa tietää ja joista hän kotona alati tekee -kysymyksiä, joihin siellä ei kukaan voi vastata. - -Koulussa, jossa aluksi oli kuusi poikaa, on nyt kaksisataa oppilasta, -ja sen järjestely on niin käytännöllinen, että siihen hyvin mahtuu -seitsemänkinsataa. Alussa tuotti koulu tappiota, mutta kun minulla -on keppihevosena periaate, että kaikki, minkä kannattaa elää, voi -ylläpitää itsensä, niin on se saanut niin kehittää työmenetelmiänsä, -että se nyt kannattaa itsensä. - -Meidän on onnistunut säilyttää poikien poikaluonto. Heitä opetetaan -työmiehiksi, mutta he eivät unohda olla poikia. Tämä on mitä tärkeintä. -He ansaitsevat 19-35 senttiä tunnissa, mikä on enemmän kuin he -voisivat ansaita millä muulla työllä tahansa, jota tavallisesti -tarjotaan heidän ikäisilleen pojille. Pysymällä koulussa he ovat -parempana tukena kodeilleen kuin käymällä muualla työssä. Käytyään -koulun läpi on heillä hyvä yleissivistys, perustus on laskettu -teknilliselle kehitykselle ja he ovat siksi ammattitaitoisia työmiehiä, -että he voivat saada tuloja, jotka tekevät opintojen jatkamisen -heille mahdolliseksi jos niin haluavat. Ja ellei heidän mielensä -pyri suuremman tietomäärän saavuttamiseen, niin he voivat ainakin -ammattitaitonsa nojalla saada hyvää palkkaa missä hyvänsä. Heillä ei -ole mitään pakkoa jäädä meidän tehtaisiimme; useimmat kuitenkin jäävät -tietäessään, ettei missään ole tarjona sen parempia työtilaisuuksia. Me -pidämme tärkeänä, että työmiehet ovat tyytyväisiä tehtäviinsä, mutta -poikien ei tarvitse katsoa olevansa sidottuja. He ovat ansainneet -palkan työstään eivätkä ole kiitollisuuden velassa kenellekään. Tässä -ei ole puhettakaan hyväntekeväisyydestä. Koulu kannattaa itsensä. - -Ford-sairaalaa hoidetaan jokseenkin samaan tapaan, mutta sodan -aiheuttaman keskeytyksen vuoksi -- sairaala näet luovutettiin -hallituksen käytettäväksi ja siitä tuli "yleinen sairaala n:o 36", -jossa oli noin puolentoista tuhatta potilasta -- ei työ ole edistynyt -kyllin pitkälle voidakseen osoittaa lopullista tulosta. Minä en tätä -sairaalaa alkanut rakentaa. Se perustettiin Detroitin yleiseksi -sairaalaksi ja tarkoitus oli, että se rakennettaisiin kerätyillä -rahoilla. Minä annoin osuuteni niinkuin muutkin ja rakentaminen -alkoi. Mutta kauan ennen kuin ensimmäiset rakennukset olivat katon -alla, olivat rahat lopussa ja minua pyydettiin merkitsemään uusia -summia. Minä kieltäydyin, sillä minun mielestäni olisi hommaajain -pitänyt tietää, ennenkuin työhön ryhdyttiin, paljonko rakentaminen -tulisi maksamaan. Eikä tämmöinen alku herättänyt minussa suurtakaan -luottamusta laitoksen vastaiseen johtoon, kun sairaala kerran -valmistuisi. Minä tarjouduin kuitenkin ottamaan haltuuni koko sairaalan -ja maksamaan takaisin kaikki merkityt varat. Tämä tapahtui ja työ -edistyi hyvin, kunnes valtio elokuun 1 p:nä 1918 otti haltuunsa koko -laitoksen. Lokakuussa 1919 siirtyi sairaala meidän haltuumme ja samana -vuonna, marraskuun 10:nä, siihen otettiin ensimmäinen yksityinen -potilas. - -Sairaala sijaitsee Detroitin läntisen suuren bulevardin varrella ja -tontti on kahdenkymmenen eekkerin (noin 8 ha:n) suuruinen, joten siinä -on hyvää tilaa laajennuksille. Se on rakennettu siten, että laitoksia -voidaan tarpeen mukaan suurentaa. Alkuperäisestä suunnitelmasta on -tykkänään luovuttu ja me olemme koettaneet suunnitella laatuaan aivan -uudenlaatuisen sairaalan sekä piirustuksiin että johtoon nähden. -Rikkaita varten on olemassa monenlaisia sairaaloita. Köyhiä varten -niinikään. Mutta niitä varten ei ole lainkaan sairaaloita, jotka -voivat suorittaa vain vaatimattoman maksun, mutta haluavat sen joka -tapauksessa maksaa, jotta eivät tuntisi vastaanottavansa almua. -On pidetty itsestään selvänä, että sairaala ei voi samalla kertaa -palvella yleisöä ja kannattaa itseänsä -- että sen joko täytyy olla -yksityisillä avustuksilla ylläpidetty laitos tai siirtyä niiden -yksityisten parantolain luokkaan, jotka ovat perustetut tuottamaan -rahallista voittoa. Tämän sairaalan tarkoituksena on, että se kannattaa -itsensä ja tekee samalla mahdollisimman suurta hyötyä yhteiskunnalle -mahdollisimman pienillä kustannuksilla ja ilman vähintäkään -hyväntekeväisyyden sivumakua. - -Vanhaan rakennukseen s.o. siihen, joka oli rakennettu alkuperäisen -suunnitelman mukaan, oli arkkitehti laatinut yhteisiä, sairassaleja. -Uusissa rakennuksissa, jotka me olemme rakennuttaneet, ei ole -ainuttakaan yhteissalia. Kaikki huoneet ovat yksityisiä ja kullakin -on oma kylpyhuoneensa. Huoneet -- joita kussakin ryhmässä on -neljäkolmatta -- ovat kaikki samanlaisia suuruudeltaan, sisustukseltaan -ja kalustoltaan. Ei ole mitään valikoinnin varaa. Sairaalassa ei saa -olla mitään erikseen osoiteltavaa ja valittavaa. Jokainen potilas on -samanarvoinen kuin kaikki muutkin. - -En ole lainkaan varma ovatko sairaalat, niinkuin niitä nykyisin -hoidetaan, olemassa potilaita vai lääkäreitä varten. Tiedän -kyllä monen taitavan lääkärin tai kirurgin käyttävän suuren osan -ajastansa hyväntekeväisyyteen, mutta en ole laisinkaan vakuutettu, -että lääkärinpalkkio tulee sovittaa potilaan varallisuuden -mukaan, ja epäilen vahvasti, että n.s. lääkärien ammattitoveruus --- lääkärisolidariteetti -- on haitaksi sekä ihmiskunnalle että -lääketieteen edistykselle. Taudinmäärittely -- diagnoosi -- ei -ole vielä ehtinyt pitkälle. En tahtoisi olla sellaisen sairaalan -omistaja, jossa ei olisi ryhdytty kaikkiin varokeinoihin, jotta -potilaiden hoito kohdistuu siihen, mitä he todella potevat, eikä -johonkin lääkärin arvelemaan tautiin. Lääkärisolidariteetti tekee -väärän diagnoosin oikaisemisen tavattoman vaikeaksi. Neuvottelemaan -kutsuttu lääkäri muuttaa vain perin vastahakoisesti tai ei lainkaan, -ellei hän ole aivan erikoisen tahdikas, aikaisempaa diagnoosia tai -potilaan hoitoa. Ainoastaan siinä tapauksessa, että se lääkäri, joka -on hänet kutsunut avukseen, on täysin yhtä mieltä hänen kanssaan, -ryhdytään johonkin muutokseen, ja silloinkin se tapahtuu tavallisesti -potilaan tietämättä. Tuntuu vallitsevan semmoinen käsitys että potilas, -varsinkin jos hän on sairaalassa, on sen lääkärin omaisuutta, jonka -käsiin hän on kerta joutunut. Tunnollinen lääkäri ei käytä potilasta -hyväkseen. Vähemmän tunnollinen tekee sen. Jokaisesta lääkäristä -näyttää hänen oman diagnoosinsa puoltaminen olevan yhtä tärkeätä kuin -potilaan paraneminen. Me olemme sairaalassamme pyrkineet vapautumaan -kaikista tällaisista totuntatavoista ja asettamaan potilaan edun -kaikkein ylimmäksi. Se on sen vuoksi n.s. suljettu sairaala. Kaikki -hoitajattaret ja lääkärit ovat vuosipalkalla, eikä heillä saa olla -ollenkaan yksityispraktiikkaa sairaalan ulkopuolella. Lukuunottaen -sairaalassa asuvat kuuluu laitoksen lääkärikuntaan yksikolmatta -lääkäriä ja kirurgia. Nämä miehet on valittu mitä huolellisimmin ja -heidän palkkansa antaa heille ainakin yhtä hyvät tulot kuin mitä -he voisivat saada yksityispraktiikalla. Ei kenelläkään heistä ole -pienintäkään yksityistuloa yhdestäkään potilaasta, eikä kukaan potilas -saa olla sairaalaan kuulumattoman lääkärin hoidettavana. - -Uuden potilaan vastaanottaminen on sangen mielenkiintoinen urakka. -Sairaan tutkii ensin ylilääkäri ja lähettää hänet sitten edelleen -tutkittavaksi kahden, kolmen tai niin monen lääkärin luo kuin katsotaan -asian vaativan. Nämä tutkimukset toimitetaan aivan riippumatta -siitä aiheesta, minkä vuoksi potilas tuli sairaalaan, sillä -- -kuten me vähitellen opimme tuntemaan -- pääasiana ei ole pidettävä -satunnaista vammaa, vaan potilaan yleistä terveydentilaa. Jokainen -lääkäri toimittaa täydellisen tutkimuksen ja lähettää kirjallisen -selostuksen ylilääkärille, saamatta tilaisuutta neuvotella tapauksesta -virkatoveriensa kanssa. Vähintäin kolme, mutta joskus kuusi tai -seitsemän aivan täydellistä ja ihan itsenäistä diagnoosia kertyy siten -ylilääkärin käteen. Niissä on täydellinen selostus tapauksesta. Näihin -varokeinoihin ryhdytään, jotta -- mikäli se nykyisen tiedon puitteissa -on mahdollista -- saataisiin varmasti oikea diagnoosi. - -Nykyään on noin kuusisataa vuodetta käytettävänä. Jokainen potilas -maksaa määrätyn taksan mukaan, johon sisältyy huone, ravinto, -lääkärinhoito ja sairashoito. Siihen ei tule mitään lisämaksuja. -Yksityishoitajattaria ei ole. Jos tapaus vaatii enemmän hoitoa kuin -yhden ryhmän hoitajattaret voivat antaa, kutsutaan ylimääräinen -hoitajatar, potilaan silti tarvitsematta maksaa enempää. Tämä ei käy -usein tarpeelliseksi, sillä potilaat ryhmitellään sen hoidon mukaan, -jota he tulevat tarvitsemaan. Voi olla yksi hoitajatar kahta tai viittä -tai seitsemää potilasta kohti. Yhdelläkään hoitajattarella ei koskaan -ole enempää kuin seitsemän potilasta hoidettavana, ja erinäisten -käytännöllisten järjestelyiden avulla on yhden hoitajattaren helppo -hoitaa seitsemää potilasta, elleivät tapaukset ole vaikeanluontoisia. -Tavallisissa sairaaloissa täytyy hoitajattarien astua monta tarpeetonta -askelta. He käyttävät ajastaan enemmän kävelemiseen kuin potilaiden -hoitoon. Meidän sairaalamme on suunniteltu säästämään askelia. Kukin -kerros on yhtenäinen kokonaisuus ja samoin kuin olemme tehtaissa -koettaneet hävittää kaiken tarpeettoman juoksun, olemme tehneet -sen myöskin sairaalassa. Potilaan maksu huoneesta, hoidosta ja -lääkäristä on 4 dollaria 50 senttiä päivässä. Kun sairaala laajentuu, -alennetaan maksuja. Suuri leikkaus maksaa 125 dollaria. Pienemmistä -leikkauksista maksetaan eri taksan mukaan. On toimeenpantu järjestely -luoton myöntämiseksi asian vaatimien ehtojen mukaan. Tarkoitus on, -ettei kenenkään tarvitse jäädä ilman lääkärinhoitoa senvuoksi, ettei -hänellä ole varaa maksaa, mutta että sairaalaa kuitenkin hoidetaan -itseään kannattavana laitoksena eikä minään hyväntekeväisyysyrityksenä. -Kaikki maksut ovat lasketut siten, että sairaala kannattaa itsensä. -Kustannuslaskelma on sairaalassa aivan sama kuin tehtaassa. Hinnat -lasketaan niin, että laitos kannattaa, eikä enempää. Pienin palkka on 6 -dollaria kahdeksantuntiselta työpäivältä. Hoitajattarilla, lääkäreillä, -kaikilla on kahdeksantuntinen työpäivä. - -Ei mikään viittaa siihen, että tämä kokeemme ei tulisi onnistumaan. -Menestys on vain kysymystä järkevästä johdosta ja paikkansapitävistä -laskelmista. Samanlaatuinen johto, joka saa tehtaan parhaiten -palvelemaan päämääräänsä, sallii myöskin sairaalan täydessä määrin -palvella omaa tarkoitustaan ja niin alhaisiksi laskettuihin hintoihin, -että kaikkien on mahdollista niitä suorittaa. Ainoa ero tehtaan ja -sairaalan kirjanpidossa on, että sairaalasta emme laske mitään voittoa; -me haluamme vain että tulot vastaavat menoja ja arvonvähennystä. Tähän -mennessä olemme tähän sairaalaan sijoittaneet yhdeksän miljoonaa -dollaria. - -Jos voimme päästä eroon hyväntekeväisyydestä, niin voidaan ne varat, -jotka nyt menevät hyväntekeväisyyslaitoksiin, käyttää tuotannon -edistämiseksi -- valmistamaan tavaroita halvalla ja runsaasti. -Ja silloin emme ainoastaan poista kuntien verotaakkaa ja vapauta -yksityistä kansalaista, vaan lisäämme myöskin yleistä varallisuutta. -Me jätämme nykyään yksityisen harrastuksen varaan liian paljon, jota -meidän pitäisi yhteisesti tehdä yhteiseksi hyväksi. Me tarvitsemme -yhteishyödytyksessä enemmän rakentavaa ajattelua. Me tarvitsemme -eräänlaista yleisharjautumista taloudellisten asiain ymmärtämiseen. -Keinottelevan pääoman laajalle kurotteleva kunnianhimo samoin kuin -edesvastuuttoman työnteon päättömät vaatimukset johtuvat siitä, ettei -tunneta elämän taloudellisia perusaatteita. Ei kukaan voi ottaa -elämästä hyväkseen enempää kuin elämä tuottaa -- ja kuitenkin luulee -melkein jokainen voivansa vaatia enemmän. Keinotteleva pääoma vaatii -enemmän; työ tahtoo enemmän; raaka-ainestuotanto tahtoo saada enemmän -ja samoin ostava yleisö. Perhe tietää, ettei se voi elää yli tulojensa; -sen tietävät lapsetkin. Mutta yleisö ei näytä koskaan oppivan -ymmärtämään, ettei se voi elää yli tulojensa -- saada enempää kuin mitä -se tuottaa. - -Vapautuessamme hyväntekeväisyyden tarpeesta meidän täytyy muistaa, että -pelkoa eivät synnytä ainoastaan elämän taloudelliset olot, vaan myöskin -tietämättömyys näistä oloista. Poistakaa pelko, niin sijalle saamme -itseluottamusta. Mutta missä itseluottamusta on, siellä ei tarvita -hyväntekeväisyyttä. - -Pelkoa syntyy, kun panemme luottamuksemme johonkin ulkopuolella -itseämme olevaan seikkaan -- päällysmiehen mielisuosioon, tehtaan -menestykseen tai markkinain pysyväisyyteen. Toisin sanoen: -pelonalaiseksi joutuu mies, joka tunnustaa menestyksensä riippuvan -ajallisista olosuhteista. Pelonalaisuus on tuloksena, jos ruumis saa -vallan sielun yli. Se on tulos mielialasta, joka myöntää ihmisen -olevan kohtalon orja. Moni mies pelkää yrittää mitään, ja kun tutkit -syytä tähän pelkoon, havaitset, ettei se ole muuta kuin aikaisempain -hairahdusten muistelemista. - -Epäonnistumisen tottumus riippuu kokonaan sielullisista tekijöistä ja -on pelonalaisuuden äiti. Ihmiset epäonnistuvat, kaikki epäonnistuvat --- ja heidän on kokeiltava eteenpäinpääsyä; kokeneisuutta voidaan -saavuttaa vain epäonnistumisen kautta. Mutta traagillista on, jos -jossakin yksityiskohdassa tai jonakin kokeilukautena sattunut -epäonnistuminen saa painaa mieleen epäonnistumisen tottumisen ja -pelon. Tämä tottumus juurtuu ihmisiin vain silloin, kun heillä ei ole -suurempaa laajanäköisyyttä. He lähtevät tekemään jotakin, joka ulottuu -A:sta Ö:hön. A:n kohdalla he menettävät rohkeutensa, B:n kohdalla -kompastuvat ja C:hen päästessään uskovat edessään olevan voittamattomia -esteitä. Silloin he ruikuttavat olevansa voitetuita ja luopuvat koko -puuhasta. He eivät anna itselleen edes tilaisuutta epäonnistumiseen, -eivät anna itselleen sitä tilaisuutta että nähtäisiin, pitääkö heidän -aatteensa paikkansa vai ei. He ovat vain antaneet niiden vaikeuksien, -jotka seuraavat kaikenlaatuista toimintaa, masentaa heidät maahan. - -On enemmän masentuneita kuin epäonnistuneita ihmisiä. Heiltä ei puutu -aatteita eikä rahoja tai loistavaa lahjakkuutta tai lujaa otetta, -vaan ainoastaan yksinkertaista kestävyyttä. Tämä yksinkertainen, -alkeellinen alkuvoima, tämä "älä anna perään" on työn valtakunnan -kruunaamaton kuningas. Ihmiset arvostelevat tapauksia hyvin väärin. He -näkevät muutamien saavuttaman menestyksen ja se näyttää heistä helposti -saavutetulta. Mutta he erehtyvät pahoin. Epäonnistuminen on helppoa. -Menestyminen on aina vaikeaa. Mies voi epäonnistua elämän pelissä; -onnistua voi hän vain panemalla vaakaan kaikki, mitä hänellä itsellään -on tai mitä hän itse on. Tämä se usein tekee menestyksen niin kurjaksi, -kun sitä ei saavuteta hyödyllisten ja ylevien päämäärien vuoksi. - -Kun mies elää alituisessa teollisuusmaailman virtausvaihteluiden -pelossa, pitäisi hänen muuttaa elämänsä niin, että hän tulee siitä -riippumattomaksi. Maakamarahan on aina olemassa ja maanviljelyksessä -työskentelee nyt vähemmän ihmisiä kuin milloinkaan ennen. Jos mies -elää alituisessa pelossa, että hänen työnantajansa suosio vaihtuu, -niin on hänen koetettava vapautua riippuvaisuudestaan työnantajaan. -Hänellä on aina valta ruveta omaksi miehekseen. Hänestä ehkä tulee -köyhempi isäntä kuin se, jonka hän jättää, hänen voittonsa ovat paljoa -pienemmät, mutta hän vapautuu ainaisesta pelostaan, ja se on monen -rahan- ja aseman-uhrauksen veroinen voitto. Vielä parempi on miehelle, -että itse kohottaa itsensä ja nousee mittansa yläpuolelle vapauttamalla -itsensä kaikesta pelosta niissä oloissa, joissa hänen jokapäiväinen -elämänsä liikkuu. Tulkaa vapaaksi ihmiseksi siinä, missä ensin annoitte -perään pelosta! Voittakaa taistelunne siinä, missä sen menetitte. Ja te -tulette näkemään, että vaikka ulkopuolellanne oli paljon, mikä ei ollut -oikein, niin oli teissä itsessänne vielä enemmän, mikä ei ollut oikein. -Siitä opitte, että se väärä, mikä teissä on, tärvelee sen oikeankin, -mikä on ulkopuolellanne. - -Mies on kuitenkin luomakunnan ylväin olento. Mitä tapahtuneekin, -hän on aina mies. Liike-elämä joutukoon huomenna ahdinkoon -- hän -on kuitenkin mies. Hän menee muuttuneiden olojen läpi niinkuin läpi -lämpövaihteluiden -- pysyen aina miehenä. Kun hän vain antaa tämän -ajatuksen uudestaan syntyä itsessään, niin se avaa kaivospaikkoja -ja voimalähteitä hänen sisäisessä olennossaan. Mitään varmuutta ei -ole muualla kuin hänessä itsessään. Mitään rikkautta ei ole muualla -kuin hänessä itsessään. Pelosta vapautuminen on avain varmuuteen ja -sisäiseen rikkauteen. - -Karaiskoon jokainen amerikkalainen itsensä veltostumista vastaan. -Amerikkalaisten täytyy nousta velttoutta vastaan. Se on unijuomaa. -Nouskaa ylös ja astukaa esiin; antakaa velttojen ja saamattomien -turvautua hyväntekeväisyyteen. - - - - -XVII luku. - -RAUTATIET. - - -Sattuvimman esimerkin siitä, kuinka liikeyritys saattaa eksyä -yleishyödyttävästä tehtävästään, antavat meidän maassamme rautatiet. -Meillä on rautatiepulma, ja paljon koulutettua ajatusta ja paljon -mielipiteidenvaihtoa on käytetty tämän pulman ratkaisemiseksi. Kaikki -ovat tyytymättömiä rautateihin. Yleisö on tyytymätön sen vuoksi, -että niin henkilö- kuin tavaraliikennemaksut ovat liian suuret. -Rautateiden palveluksessa olevat ovat tyytymättömiä senvuoksi, että -heidän palkkansa on liian pieni ja heidän työaikansa liian pitkä. -Rautateiden omistajat ovat tyytymättömiä senvuoksi, että rautateihin -sijoitetut pääomat heidän mielestään eivät tuota riittävää voittoa. -[Yhdysvalloissa samoin kuin Englannissa ja monessa muussa maassa -rautatielinjat ovat yksityisten yhtiöiden omaisuutta. -- Suom.] Mutta -jos rautatietoimi on hyvin hoidettu, pitäisi kaikkien, jotka ovat sen -kanssa kosketuksissa, olla tyytyväisiä. Jos rautatietoimi ei auta -yleisöä, palveluskuntaa ja omistajia parempaan asemaan, niin täytyy -siinä tavassa, millä tätä yritystä on hoidettu, olla jotakin aivan -nurinpäistä. - -Tarkoitukseni ei lainkaan ole esiintyä auktoriteettina -rautatieasioissa. Sillä alalla on epäilemättä auktoriteetteja, mutta -miehen tietomäärällä jossakin asiassa on arvoa vain sikäli kuin hän -tätä tietoansa käyttää. Jos se tapa, millä Amerikan rautatiet nykyään -palvelevat yleisöä, on kootun ammattitaidon tulos, täytyy minun sanoa, -että tämän ammattitaidon käyttämistä en voi paljoakaan kunnioittaa. En -epäile vähääkään, etteivätkö rautateiden toimeenpanevat johtajat, ne -miehet, jotka todella suorittavat työn, ole täysin pystyviä hoitamaan -maan rautateitä kaikkien tyytyväisyydeksi, mutta toisaalta olen -myöskin vakuutettu siitä, että olosuhteiden sarja on tehnyt näille -toimeenpaneville johtajille johtotoimen miltei mahdottomaksi. Ja siinä -onkin syy enimpiin epäkohtiin. Niiden miesten, jotka todella tuntevat -asiansa, ei ole sallittu johtaa rautateitä. - -Eräässä edellisessä luvussa huomautettiin, mitä vaaroja johtuu -ajattelemattomasta lainaamisesta. On itsestään selvää että mies, joka -peittääkseen johdossa sattuneita virheitä voi helposti saada lainoja, -ennemmin ottaa lainan kuin korjaa erehdyksiä. Meidän rautateittemme -johtajien on ollut pakko lainata, sillä rautateiden alusta saakka eivät -he ole olleet vapaita toiminnassaan. Rautatien johtavana kätenä ei -ole ollut rautatiemies, vaan pankkimies. Kun rautatieosakkeet olivat -korkeassa kurssissa, oli suurempia voittoja saatavissa antamalla ulos -ohligatsioneja ja keinottelemalla näillä papereilla, kuin huolehtimalla -yleisön eduista. Sangen pieni murto-osa rautateiden voittovaroista -on palautettu takaisin liikeyritykseen sen kunnossapidon ja velkojen -kuoletusten muodossa. Kun puhdas voitto saatiin taitavalla johdolla -siksi suureksi, että osakkeista voitiin maksaa suurta osinkoa, -käyttivät sisemmän renkaan keinottelijat, jotka määräsivät rautateiden -käyttövaroja koskevan menettelyn, näitä osinkoja osakkeiden pörssiarvon -kohottamiseen voidakseen myydä niitä korkeammasta hinnasta ja -lisäpääoman hankkimiseen obligatsioneja antamalla. Kun tulot laskivat -tai niitä painettiin keinotekoisesti alas, ostivat keinottelijat -osakkeet takaisin ja odottivat uutta kurssinnousua myydäkseen ne -uudelleen. Amerikassa on tuskin ainoatakaan rautatietä, joka ei olisi -ollut vararikkovalvonnan alaisena yhtä tai useampia kertoja sen vuoksi, -että rahakeinottelijat laskivat liikkeelle kuormittain rautateiden -vakuutta vastaan annettuja arvopapereita, kunnes yritykseen oli -kasattuna niin paljon nimellistä liikepääomaa, että se luhistui kokoon. -Sitten he hankkivat itselleen vaikutusvaltaa vararikon suorituksessa, -ansaitsivat rahoja herkkäuskoisten obligatsioninomistajain -kustannuksella, ja sitten alkoi peli uudelleen. - -Pankkimiehen luonnollinen liittolainen on lakimies. Sellaiset -temput, joita rautatiemaailmassa tapahtui, tarvitsivat lainopillisen -asiantuntemuksen tukea. Yhtä vähän kuin pankkimiehet, tietävät -lakimiehetkään mitään liikeasioista ja vielä vähemmän he ymmärtävät, -miten yleisöä on palveltava. He kuvittelevat, että yritys on hyvin -hoidettu, jos sen onnistuu pysyä laillisuuden rajoissa tai jos lakia -voidaan niin muuttaa tai tulkita kuin hetken tilanteelle on otollista. -He elävät pykälien varassa. Pankkimiehet riistivät toimeenpanevilta -johtajilta rahainhoitoa koskevan ratkaisuvallan. He ottivat -lakimiehiä valvomaan, että lakeja rikottaisiin ainoastaan kaikkein -lainmukaisimmalla tavalla, ja siten syntyi rautatiehallintoihin -mahtavia lainopillisia toimistoja. Sen sijaan, että olisi toimittu -terveen järjen ja olojen vaatimusten mukaan, pantiin jokainen rautatie -toimimaan neuvonantajain lausuntojen mukaan. Sepitettiin sääntöjä -järjestön joka yksityiskohtaa varten. Lisäksi tuli kokonainen -lainsäädäntövyöry sekä liittohallituksen että yksityisten valtioiden -puolelta, niin että rautatiet nykyään ovat kiedotut oikeaan sotkuisten -ohjeiden ja lakisäännösten verkkoon. Kun raha- ja lakimiehet -olivat kampeamassa liikeyrityksen sisäpuolella ja kaikenlaiset -valtionkomissionit sen ulkopuolella, niin ei toimeenpanevalle -johtajalle jäänyt juuri mitään toimivaltaa jäljelle. Siinä on -rautateiden pulmakohta. Lailla ei voi johtaa liikeyritystä. - -Meillä oli, ryhtyessämme käyttämään Detroitin--Toledon ---Irontonin-rautatietä, yllinkyllin tilaisuutta havaita, mitä merkitsee -irtipääseminen pankki- ja lakimiesten lamauttavasta vaikutuksesta. -Me ostimme tämän rautatien, koska sen oikeus vapaaseen liikenteeseen -ehkäisi meitä suorittamasta erinäisiä töitä River Rougessa. Emme -ostaneet sitä sijoittaaksemme siihen rahojamme, emme myöskään -miksikään lisäkkeeksi teollisuuslaitoksiimme emmekä siksi, että sillä -oli strateegista arvoa. Vasta sen jälkeen kuin olimme sen ostaneet, -kävi sen suunnattoman edullinen asema kaikille ilmeiseksi. Tämä ei -kuitenkaan kuulu asiaan. Me ostimme rautatien senvuoksi, että se -ehkäisi meidän suunnitelmiamme. Mutta kun kerran olimme sen ostaneet, -oli meidän myöskin tehtävä siitä jotakin. Ainoa, mitä saatoimme -tehdä, oli, että käsittelimme sitä hyödyttävänä yrityksenä samojen -periaatteiden mukaan, joita noudatamme liikkeemme kaikissa muissa -haaroissa. Me emme ole ryhtyneet sen suhteen mihinkään erinomaisiin -toimiin, ja kuitenkin tuli rautatiestä esikuva, joka osoittaa, miten -kaikkia rautateitä olisi hoidettava. - -Sovittamalla periaatetta suurimman tarkoituksenmukaisuuden -saavuttamisesta pienimmillä kustannuksilla olemme todellakin saaneet -radan tulot nousemaan yli menojen, mikä tällä radalla oli kerrassaan -tavaton ilmiö. On väitetty että meidän toimeenpanemamme muutokset --- ja muistakaa että ne olivat vain seikkoja, jotka koskivat meidän -jokapäiväistä työtämme -- olivat aivan mullistavia ja rautateiden -käytössä siihen saakka tuntemattomia. Mikäli minä käsitän, ei ero -meidän pikku ratamme ja suurten rautateiden välillä tunnu kovin -suurelta. Me olemme omassa työssämme aina havainneet, että jos -periaatteemme vain ovat oikeat, ei merkitse mitään, millaisessa -mittakaavassa niitä sovelletaan. Ne periaatteet, jotka johtavat meitä -suuressa Highland Parkin tehtaassamme, tuntuvat antavan yhtä hyviä -tuloksia jokaisessa uudessa yrityksessä, jonka panemme käyntiin. Emme -ole koskaan huomanneet mitään erotusta syntyvän siitä, kerrottiinko se, -minkä teimme, viidellä vai viidelläsadalla. Joka tapauksessa kuuluu -laajuus vain kertomataulun piiriin. - -Detroitin --Toledon--Irontonin-rautatie järjesteltiin uudelleen -parikymmentä vuotta sitten ja en sitten aina muutaman vuoden väliajan -jälkeen ollut uuden järjestelyn alaisena. Viimeinen toisinjärjestely -tapahtui 1914. Sota ja valtion toimeenpanema rautateiden valvonta -keskeytti toisinjärjestelyjen sarjan. Rautatiellä on raiteita 343 -mailia ynnä 52 mailia sivuratoja sekä liikenneoikeus 45 maililla -muita ratoja. Detroitista rata kulkee melkein suoraan etelään -Irontoniin Ohio-virran varrelle, siten luoden vientimahdollisuuksia -Länsi-Virginian hiilivarastoille. Se leikkaa useimpia suurista -valtaradoista ja sen pitäisi liikekannalta katsoen olla kannattava -rata. Ja se on kannattanut. Ainakin se tuntuu kannattaneen -pankkimiehiä. Vuonna 1913 oli jokaista ratamailia kohden kiinnitetty -pääomaa 105,000 dollaria, mikä summa seuraavan hallintokauden aikana -saarnamiesten laskuun alennettiin 47,000 dollariin. Kuinka paljon -pääomaa tämän rautatien vakuutta vastaan kaikkiaan on hankittu, on -minulle tuntematonta. Mutta sen tiedän, että viranomaiset arvioivat -obligatsioninomistajain saamiset siinä lähes viideksi miljoonaksi -dollariksi -- juuri siksi määräksi, minkä me maksoimme koko -rautatiestä. Me annoimme liikkeelläolevista hypoteekkiobligatsioneista -kuusikymmentä senttiä dollarilta, vaikka niiden kurssi juuri vähää -ennen meidän ostoamme oli kolmen- ja neljänkymmenen sentin välillä. -Kantaosakkeista maksoimme dollarin ja etuoikeusosakkeista viisi --- mikä hinta näytti aika runsaalta, kun ottaa huomioon, että -obligatsioneista ei koskaan oltu voitu maksaa yhtään korkoa ja -osinkojen toivo osakkeista oli ylen kaukainen. Rautatien liikkuvana -kalustona oli noin seitsemänkymmentä veturia, seitsemänkolmatta -henkilövaunua ja noin kaksituhatta kahdeksansataa tavaravaunua. Koko -tämä kalusto oli kurjassa kunnossa ja suuri osa aivan käyttökelvotonta. -Kaikki rakennukset olivat likaisia, maalaamattomia ja kaikin tavoin -rappeutuneita. Rata ei ollut aivan pelkkä ruosteraide, mutta ei -myöskään rautatie. Korjauspajoissa oli liika runsaasti väkeä ja -liika vähän koneita. Melkein poikkeuksetta hoidettiin kaikkea, mikä -liikkeeseen kuului, mahdollisimman tuhlaavaisesti. Ja kuitenkin oli -olemassa laaja hallintovirasto ja tietenkin lainopillinen osasto. Yksin -tämä osasto maksoi yhtiölle lähes kahdeksantoista tuhatta dollaria -kuukaudessa. - -Me otimme rautatien haltuumme maaliskuussa 1921. Aloimme heti -sovelluttaa siihen niitä periaatteita, jotka teollisuudessa olimme -havainneet hyödyllisiksi. Detroitissa ollut hallintokonttori suljettiin -ja koko johto annettiin yhden miehen käsiin, joka sai osalleen puolet -eräästä rahtikonttorin pulpetista. Lakimiesosasto sai mennä samaa -tietä kuin hallitus. Ei ollut vähintäkään syytä antaa juridiikalle -niin suurta tilaa rautatienhallinnossa. Meidän väkemme oli pian -järjestänyt kaikki ulkonaolevat saatavat, joista muutamat olivat olleet -järjestämättä vuosikausia. Kaikki uudet maksut suoritetaan oitis ja -ihan asiallisella pohjalla, joten menomme oikeusavustuksesta harvoin -nousee yli kahdensadan dollarin kuussa. Kaikki tarpeeton kirjanpito ja -virastosaivartelu poistettiin ja rautatien palkkauslistoille jäi 2,700 -henkilöstä jälelle 1,650. - -Tavallisen menettelymme mukaisesti poistettiin kaikki arvonimet ja -toimistot, joita laissa ei ollut säädetty. Rautateillä tavallinen -järjestely on kankea ja kömpelö: jokaisen sanan pitää kulkea määrättyä -virkamieslinjaa pitkin eikä kenenkään virkamiehen asiana ole ryhtyä -mihinkään toimeen ilman päällikkönsä nimenomaista käskyä. Aikaisin -eräänä aamuna tulin radalle ja näin erästä radalta suistunutta -junaa auttamaan varustetun veturin seisovan höyry päällä ja miehet -sisällä ja kaikki valmiina lähtemään liikkeelle. Puoli tuntia oli -"odotettu määräystä". Me läksimme matkaan ja ehdimme selvittää -raiteiltasuistumisen ennenkuin määräys tuli; tämä tapahtui siihen -aikaan, jolloin käsitys mieskohtaisesta vastuunalaisuudesta ei -vielä ollut syöpynyt mieliin. Ei ollut aivan helppo saada miehiä -vieroitetuksi odottelemasta "määräystä"; alussa pelkäsi palveluskunta -panna tikkua ristiin omalla vastuullaan. Mutta vähitellen tuntui uusi -järjestys alkavan miellyttää, ja nyttemmin ei kukaan tunne olevansa -rajoitettu määrättyihin tehtäviin. Jokainen saa maksun kahdeksan -tunnin päivätyöstä ja vaatimus on, että hän näinä kahdeksana tuntina -todella tekee työtä. Jos hän on veturinkuljettaja ja tuo junansa -perille neljässä tunnissa, saa hän seuraavina neljänä tuntina palvella -vaununpuhdistajana, jarrumiehenä tai mitä tehtävää sattuu olemaan -käsillä. Jos joku mies tekee enemmän kuin kahdeksan tuntia, niin hän -ei saa maksua yliajasta, vaan saa vähentää tämän yliajan seuraavasta -työpäivästä tai säästää sen saadakseen kokonaisen vapaapäivän täydellä -palkalla. Meidän kahdeksantuntinen päivämme on todella kahdeksan -työtunnin päivä eikä mikään laskuyksikkö palkanmaksua varten. - -Alin palkka on kuusi dollaria päivässä. Meillä ei ole ollenkaan -ylimääräistä miehistöä. Me olemme supistaneet henkilökuntaa -konttoreissa, työpajoissa ja linjalla. Eräässä työpajassa suorittaa -nyt kaksikymmentä miestä enemmän työtä kuin yhdeksänkuudetta ennen. -Joku aika sitten oli muuan työjoukkueemme, johon kuului päällysmies -ja viisitoista miestä, työssä erään rinnakkaisradan varrella, -missä nelikymmenmiehinen joukko oli ihan samanlaisessa korjaus- ja -hiekoitustyössä. Viidessä päivässä ehti meidän joukkueemme suorittaa -korjauksia kolmen sähkölennätinpatsaan väliä pitemmän matkan kuin tuo -toinen joukko! - -Osto-osastolla oli ennen kuusi henkilöä; nyt suorittaa koko työn -yksi. Detroitin hallintotoimistoissa oli niitä 123. Sitäpaitsi oli -toimistoissa Springfieldissä 60 ja Jacksonissa 133. Kaiken sen työn, -minkä nämä yhteensä tekivät, suorittaa nyt 64. - -Linjaa pannaan parhaillaan kuntoon. Melkein koko linjalle on -pantu uudet ratapölkyt ja monen mailin matkalla on uudet raiteet. -Vetureja ja vaunuja korjataan omissa työpajoissamme vähäisillä -kustannuksilla. Entiset vara-ainekset havaittiin laadultaan kehnoiksi -ja käyttökelvottomiksi; hankkimalla parempaa tavaraa ja ottamalla -varteen, ettei mitään tuhlata, me säästämme rahaa. Työmiehemme tuntuvat -aivan mielellään auttavan säästämisessä; he eivät heitä pois mitään, -millä voi olla käytäntöä. Jos kysymme joltakin mieheltä, mitä hän voi -säästää veturissa, vastaa hän näyttämällä listan, johon on merkitty -mitä kaikkea on säästetty. Me emme pane liikkeelle suuria rahasummia -- -ei senttiäkään rataan. Siihen saa käyttää ainoastaan sen omia tuloja. -Se on meidän taloudenhoitomme periaate. - -Me vaadimme, että junat saapuvat perille ja aina täsmällisesti. Ja -niin ne tekevät. Tavarankuljetukseen tarvittavaa aikaa on supistettu -kaksi kolmasosaa. Sivuraiteella oleva vaunu ei ole enää vain paikallaan -seisova vaunu. Se on suuri kysymysmerkki -- jonkun täytyy tietää, minkä -vuoksi se on siellä. Ennen vei tavaravaunun saanti Philadelphiaan tai -New Yorkiin tavallisesti kahdeksan tai yhdeksän päivää; nyt se käy -kolmessa ja puolessa. Järjestely alkaa tuntua. - -Mikä on tuloksena? Meidän hallintomme kymmenen ensimmäistä kuukautta -tuotti puhdasta tuloa 887,596 dollaria, kun tulos vastaavana aikana -vuonna 1920 oli vaillinkia 1.097.265 dollaria, ja lisäksi on -huomattava, että liiketilannetta pidettiin parempana vuonna 1920 kuin -1921. Numerot puhuvat puolestaan. - -On koetettu monella tavalla selittää, mitenkä tappio saattoi niin -helposti muuttua voitoksi. Minä saan kuulla, että se kaikki riippuu -siitä, että Fordin teollisuuslaitosten tuotteet nyt kuljetetaan meidän -rautatiellämme. Vaikka olisimme siirtäneet sinne kaikki kuljetuksemme, -niin ei se voisi selittää, miksi rautatien omat kustannukset ovat -niin paljon pienemmät kuin ne ennen olivat. Me lähetämme tietenkin -niin paljon kuin voimme tavaraamme omalla rautatiellämme, mutta syy -tähän on vain se, että meitä siellä palvellaan parhaiten. Vuosikausia -olimme koettaneet kuljetuksissamme käyttää tätä meille niin mukavaa -tietä, mutta sen hitaan toiminnan vuoksi emme koskaan voineet käyttää -sitä erin suuressa määrässä. Emme milloinkaan voineet laskea saavamme -tavarankuljetusta suoritetuksi vähemmässä ajassa kuin viidessä -tai kuudessa viikossa; osaksi se sitoi suuria rahamääriä kiinni -ja osaksi häiriytyi tuotantomme ohjelma. Ei ollut mitään syytä, -miksi ei rautatiellä itsellään olisi ollut varmaa työsuunnitelmaa. -Mutta sellaista sillä vain ei ollut. Kysymys hankinta-ajasta tuli -lainopilliseksi asiaksi, jota täytyi käsitellä oikeustietä, siis -ei kauppakannalta. Me pidämme hankinnan viipymistä todistuksena -kykenemättömyydestä, joka vaatii viipymätöntä tutkimista. Se on -liikemieskanta. Kuinka voi kukaan olla niin välinpitämätön edustaan, -että antaa kysymyksen kelvollisuudestaan joutua oikeuden ratkaistavaksi? - -Rautatieyhtiöitä on yhtä mittaa mennyt nurin ja, jos -Detroitin--Toledon--Irontonin-rautatien aikaisempi hallinto on -ominaista muillekin, niin ei ole mitään järjellistä syytä, miksi ne -eivät menisikin nurin. Ylen monia rautateitä johdetaan pankeista -käsin eikä käytännön miesten konttoreista, ja niiden hoidon periaate, -koko näkökanta, jolta sitä katsotaan, on rahakantainen -- ei -kulkulaitoksen, vaan rahamaailman etua silmälläpitäen. Luhistuminen -johtui yksinkertaisesti siitä, että rautateitä on otettu huomioon -paljoa enemmän tekijöinä arvopaperipörsseissä kuin kansan tarpeiden -palvelijana. Vanhentuneita menetelmiä on säilytetty, uudistuksia -kartettu ja aaterikkaita miehiä estetty pääsemästä vaikuttaviin asemiin. - -Tulisiko miljardilla dollarilla apu näihin epäkohtiin? Ei, miljardi -dollaria tekisi vain vaikeudet miljardin dollarin verran pahemmaksi. -Miljardin tarkoitus on näet vain ikuistuttaa nykyiset menetelmät -rautateiden hallinnossa, ja juuri näistä menetelmistä riippuu, että -rautatievaikeuksia ylimalkaan on olemassa. - -Me kärsimme nyt niiden törkeiden erehdysten seurauksista, joita -tehtiin monta vuotta sitten, jolloin rautatieliikenteen alussa -kansaa tarvitsi opettaa käyttämään sitä, samoin kuin sitä myöhemmin -oli opetettava puhelimen käyttöön. Kun uusien rautateiden oli -taloudellisen toimeentulonsa vuoksi hankittava rahoja, ja kun -pääomanhankinta rautateitä varten alkoi juuri taloudellisen -historiamme sekasortoisimpana aikana, käytettiin menettelytapoja, -jotka kaavoiksi vahvistettuina ovat aina näihin saakka surullisesti -vaikuttaneet rautatiemaailman työhön. Rautateiden ensimmäisiä -tekoja oli kaikkien muiden liikennemenetelmien tukahduttaminen. -Suurenmoista kanavoimissuunnitelmaa oli ryhdytty toteuttamaan tässä -maassa ja kanavaharrastus oli korkeimmillaan. Mutta rautatieyhtiöt -ostivat kanavayritykset ja antoivat kanavain kasvaa umpeen ja täyttyä -kaikkinaisella ruhkalla. Kaikkialla itä- ja monin paikoin keskisissä -länsi valtioissa voimme nähdä jäännöksiä tästä sisävesiteiden verkosta. -Nyt pannaan niitä jälleen kuntoon niin ripeästi kuin suinkin ja -saatetaan yhteyteen toistensa kanssa. Monet viralliset ja yksityiset -komiteat ovat loihtineet ajatuksiimme täydellisen vesitiejärjestelmän, -joka hyödyttää maan kaikkia osia, ja heidän lujaan uskoon perustuvat -sitkeät ponnistuksensa tulevat ilmeisesti menestymään. Tämän tärkeän -työn hidastuttaminen oli yksi niitä vahinkoja, joita rautatieliikkeen -syntyminen tuotti maallemme. - -Samanlaista vahinkoa tuotti sekin järjestelmä, jonka tarkoituksena oli -kuljettaa tavaroita rautateillä niin pitkiä matkoja kuin mahdollista. -Mitä tällä tarkoitetaan, on hyvin tunnettua jokaiselle, joka on -ottanut selkoa niistä paljastuksista, jotka meillä johtivat asettamaan -valtioidenvälisen kaupan järjestelykomitean. Oli aika, jolloin -rautatieliikennettä ei käsitetty matkustavan, tavaraa tuottavan tai -kauppaa käyvän yleisön palvelemiseksi -- jolloin rautatie piti itseään -jonkinlaisena uutena Moolokina ja vaati uhreja tältä yleisöltä. -Liikemaailmaa kohdeltiin ikäänkuin se olisi ollut olemassa vain -rautateitä varten. Tänä kierona aikana ei hyvän rautatiepolitiikan -mukaan sopinut kuljettaa tavaraa lyhyintä tietä lastaus- ja määräpaikan -välillä, vaan se oli pidettävä pyörimässä mahdollisimman pitkä -aika, pantava kiertämään ympäri pisintä mahdollista tietä, jotta -mahdollisimman monet yhteistoiminnassa olevat radat saisivat kukin -osansa rahdista. Yleisö sai mukautua menettämään rahaa ja aikaa. Tätä -pidettiin aikanaan hyvänä rautatiepolitiikkana. Eikä siitä vielä -tänäkään päivänä ole tykkänään luovuttu. - -Muuan taloudellisessa elämässämme tapahtunut suuri muutos, joka -oli osittain johtunut tästä rautatiepolitiikasta, oli erinäisten -toiminnanhaarojen keskittäminen, johon ei ryhdytty senvuoksi, että -se olisi ollut tarpeellinen tai edistänyt kansan yleistä vaurautta, -vaan siksi, että se muun muassa antoi rautateille kahta vertaa enemmän -työtä. Ajatelkaamme kahta suurta tarveainetta: lihaa ja viljaa. Kun -katselemme suurten teurastamoiden julkaisemista kartoista, miltä -seuduilta karja tuodaan, ja kun sitten muistamme että tämä karja, -sittenkun se on muutettu lihaksi, viedään taas samoja rautateitä -myöten samoille paikoille, mistä se tuli, niin saamme luoduksi jonkin -verran valoa kuljetusongelmaan ja lihanhintoihin. -- Entä sitten -vilja. Jokainen sanomalehti-ilmoitusten lukija tietää, missä meidän -maamme suuret jauhomyllyt sijaitsevat, ja hän tietää arvattavasti -myöskin, että ne paikat eivät suinkaan ole niillä seuduilla, missä -kaikki Yhdysvaltain vilja kasvaa. Uskomattomia jyvämääriä, tuhansia -vaunulasteja raahataan tarpeettomasti pitkiä teitä ja viedään sitten, -jauhoiksi jalostettuina, samoja pitkiä teitä takaisin samoihin -valtioihin ja alueille, missä vilja kasvoi -- ilman että moinen -rautateiden rasitus vähintäkään hyödyttäisi viljaa kasvattaneita -seutuja tai ketään muutakaan, paitsi viljamonopolin anastaneita -myllyjä ja rautateitä. Jälkimmäiset voivat aina saada runsaasti -kuljettamista tarvitsematta laisinkaan hyödyttää maata; ne voivat -aina hankkia itselleen juuri tällaista tarpeetonta tointa. Lihan ja -viljan, ehkäpä myöskin puuvillan kuljetuskustannukset voitaisiin -alentaa puoleen, jos nämä tavarat lähetettäisiin valmiiksi jalostetussa -muodossa tuotantopaikoilta. Jos hiilikaivosyritys, joka murtaa -hiilensä Pennsylvaniassa, lähettäisi sen rautateitse Michiganiin tai -Wisconsiniin saadakseen sen välpätyksi ja sitten tuottaisi sen takaisin -Pennsylvaniaan siellä käytettäväksi, ei se olisi juuri järjettömämpää -kuin elävän karjan kuljettaminen Teksasista Chicagoon teurastettavaksi -ja tuotettavaksi lihana takaisin Teksasiin, tai viljan kuljettaminen -Kansasista Minnesotaan jauhettavaksi ja lähetettäväksi jauhoina -takaisin Kansasiin. Se voi olla hyvä kauppatoimi rautateille; mutta se -on huono kauppatoimi liikemaailmalle. Kuljetusongelman sotkuisimpia -solmuja, johon vain liian harva kiinnittää huomiota, on tämä ainesten -hyödytön raahaaminen paikasta toiseen. Jos sen sijaan harkittaisiin, -miten rautatiet saataisiin vapautetuiksi turhista kuljetuksista, -kykenisimme ehkä paremmin kuin uskommekaan tyydyttämään maan todellista -kulkuneuvojen tarvetta. - -Sellaista tavaraa kuin esimerkiksi kivihiili täytyy ehdottomasti -kuljettaa paikasta, missä sitä on, sellaiseen paikkaan, missä sitä -tarvitaan. Sama on laita teollisuuden tarveainesten; ne täytyy -kuljettaa sieltä, minne luonto on niitä koonnut, sellaiseen paikkaan, -missä on ihmisiä tarjona niiden jalostamista varten. Ja kun kaikkia -tarvittavia raaka-aineita harvoin on saatavissa vain rajoitetulta -alalta, täytyy olla käytettävänä tuntuva määrä kuljetusneuvoja niiden -siirtämiseksi teollisuuskeskukseen. Hiili tulee yhtäältä, kupari -toisaalta, rauta kolmannelta, puu neljänneltä -- kaikki ne on tuotava -yhteen. - -Mutta missä vain on mahdollista, tulisi karttaa liikaa keskittämistä. -Jättiläismyllyjen asemesta me tarvitsisimme suuren joukon pikkumyllyjä -siellä täällä viljaatuottavilla seuduilla. Kaikkialla, missä se käy -laatuun, pitäisi sen alueen, mistä raaka-aines saadaan, olla myöskin -sen jalostuspaikkana. Vilja pitäisi jauhaa sillä seudulla, missä se -on kasvanut. Sianhoitoa harjoittavan seutukunnan ei pitäisi lähettää -markkinoille sikoja, vaan kinkkua, silavaa ja muuta sianlihaa. -Puuvillatehtaiden tulisi olla puuvillaviljelysten lähistöllä. -- Tässä -kaikessa ei ole mitään mullistavaa; tavallaan se on taantumuksellinen -ajatus. Se ei esitä mitään uutta, vaan päinvastoin hyvinkin vanhaa. -Sellaista oli maamme talous, ennenkuin olimme ottaneet tavaksi -kuljettaa kaikkea muutamia tuhansia kilometrejä ympäri maata -ja rasittaa kuluttajaa suurilla kuljetuskustannuksilla. Meidän -yhdyskuntiemme pitäisi enemmän tulla toimeen omillaan. Niiden ei -pitäisi kovin suuressa määrässä olla riippuvaisia rautatielähetyksistä. -Tuotannostaan pitäisi niiden ensin täyttää omat tarpeensa ja lähettää -kauppaan vain ylijäämä. Mutta kuinka ne saattavat niin toimia, ellei -niillä ole tarvittavia varoja hankkia itselleen raaka-aineita, -kuten viljaa ja karjaa, ja valmistaa niistä käyttöaineita? Ellei -yksityinen yritteliäisyys hanki varoja, voidaan ne aina saada kokoon -maanviljelijäin yhteistoiminnalla. Suurin nykyaikaista maanviljelijää -kohtaava vääryys on, että vaikka hän on suurin tuottaja, hänet estetään -olemasta samalla suurin kauppamies -- hänen kun on pakko myydä niille -muutamille, jotka tekevät hänen tuotteistaan kauppatavaroita. Jos -hän voisi muuttaa viljansa jauhoksi, karjansa lihaksi ja sikansa -kinkuksi ja silavaksi, niin hän ei ainoastaan itse saisi koko voittoa -elinkeinostaan, vaan auttaisi naapuriyhdyskuntiakin pääsemään vähemmän -riippuvaisiksi rautateiden vaatimuksista, samalla kertaa kuin hän -edistäisi sitä kulkulaitosten parannusta, joka olisi seurauksena -näiden vapauttamisesta kuljettamasta hänen jalostamatonta tavaraansa. -Sellainen muutos ei ainoastaan olisi järkevä ja mahdollinen, vaan -lopulta se tulee välttämättömäksi. Ja se on useilla seuduilla jo -käynnissä. Mutta vaikuttaakseen täysin tehokkaasti kulkulaitokseen ja -elinkustannuksiin täytyy sen saada paljoa suurempi laajuus ja tulla -sovelletuksi useampiin tavararyhmiin. - -Luonnon tasoitusmenetelmiin kuuluu menestyksen riistäminen sellaisilta -liikkeiltä, jotka eivät palvele yhteistä hyvää. - -Meille oli ollut mahdollista Detroitin--Toledon--Irontonin-rautatiellä -supistaa menoja ja laajentaa käyttöä tavallisten liikeperiaatteittemme -mukaisesti. Me päätimme senvuoksi alentaa erinäisiä rahtimaksuja, -mutta valtioidenvälinen kauppakomissioni kieltäytyi sitä hyväksymästä! -Mitäpä silloin maksaa vaivaa puhua rautateistä liikekannalta? Tai -yleishyödytyksestä? - - - - -XVIII luku. - -MINKÄ MITÄKIN. - - -Laajanäköisyydessä ja ymmärryksen joustavuudessa ei kukaan voita Thomas -A. Edisonia. Minä näin hänet monta vuotta sitten, kun työskentelin -Edison-yhtiössä Detroitissa -- se oli kai vuoden 1887 paikoilla. -Yleinen sähkömiesten kokous pidettiin Atlantic Cityssä, ja siellä -puhui Edison johtavana miehenä sähkötieteen alalla. Minä puuhailin -silloin bensiinimoottoriani ja melkein kaikki ihmiset, lukuunottaen -kaikki toverini sähköyhtiössä, olivat nähneet vaivaa selittäessään -minulle, että bensiinimoottoriin pantu aika oli hukkaanheitettyä -- -tulevaisuuden voimalähde oli sähkö. Sellaiset selitykset eivät olleet -tehonneet minuun vähääkään. Minä jatkoin puuhaani itsepäisesti. -Mutta kun nyt olin samassa huoneessa Edisonin kanssa, pisti päähäni -ottaa selkoa, pitikö sähköalan mestari sähköä tulevaisuuden ainoana -voimalähteenä. Kun Edison oli lopettanut esitelmänsä, onnistui minun -todellakin saada puhella hänen kanssaan hetken kahdenkesken. Minä -kerroin hänelle, mitä askartelin. Hän oli heti kiintynyt asiaan. - -Hän on kiintynyt jokaiseen uuden tiedon etsintään. Ja silloin kysyin -häneltä, luuliko hän öljymoottorilla olevan tulevaisuutta. Hän vastasi -jokseenkin tähän tapaan: - -"Tiettävästi. Jokaisella kevyellä moottorilla, jossa on monta -hevosvoimaa ja joka on itsesiirtyvä, on suuri tulevaisuus. -Minkäänlainen käyttövoima ei milloinkaan riitä yksinänsä suorittamaan -kaikkea työtä maailmassa. Me emme tiedä vielä, mitä kaikkea sähkö -voi, mutta en minä sentään oleta sitä kaikkivoivaksi. Jatkakaa te -vain moottorianne. Jos voitte saavuttaa päämääränne, on teillä minun -nähdäkseni suuri tulevaisuus." - -Tämä on Edisonille ominaista. Hän oli keskushenkilö silloin vielä -nuoressa ja uskonvarmassa sähköteollisuudessa. Rivimiehet eivät voineet -sähkölle ajatella mitään menestyksellistä kilpailijaa, mutta heidän -johtajansa näki kristallinkirkkaasti, että yksi ainoa voima ei voisi -suorittaa kaikkea työtä maan päällä. Minä arvelen, että senvuoksi hän -juuri olikin johtaja. - -Sellainen oli ensimmäinen kohtaamiseni Edisonin kanssa. Minä näin -hänet sitten vasta monta vuotta myöhemmin kun moottorimme jo oli -täydellistetty ja valmistettavana suuressa mittakaavassa. Hän muisti -sangen hyvin ensi kohtauksemme. Sitten olemme usein tavanneet. Hän on -lähimpiä ystäviäni ja me olemme vaihtaneet paljon ajatuksia. - -Hänen tietonsa ovat miltei rajattomat. Hän harrastaa kaikkia -ajateltavia aineita eikä tunnusta mitään rajoitusta. Hän uskoo -kaiken olevan mahdollista. Ja samalla kertaa hän seisoo tukevalla -maankamaralla. Hän kulkee eteenpäin askel askelelta. "Mahdoton" on -hänestä vain ilmaisumuoto sille, jota toimeenpannaksemme meillä ei -vielä ole riittäviä tietoja. Hän tietää, että mikäli laajennamme -tietoamme, sikäli saamme valtaa mahdottoman voittamiseen. Se on -järjellinen tapa toteuttaa "mahdotonta". Järjetön tapa on yrittää, -näkemättä ensin vaivaa tarvittavan tiedon hankkimisesta. Maailma tulee -vielä kuulemaan paljon enemmän Edisonista. Hän on vasta matkalla -mahtinsa huipulle. Hän on mies, joka tulee näyttämään meille, mitä -kemia todellakin voi. Sillä hän on todellinen tiedemies, joka pitää -alituisesti etsimäänsä tietoa työaseena, jolla maailmaa on vietävä -eteenpäin. Hän ei kuulu niihin tiedemiehiin, jotka vain keräävät tietoa -aivoihinsa ja tekevät päästänsä museon. Edison on varmaankin maailman -suurin tiedemies. Luulisin melkein, että hän samalla on maailman -huonoin liikemies. Hän on miltei tykkänään tietämätön kaikesta, mikä -koskee rahaa. - -John Burroughs kuuluu myöskin niihin, joiden ystävyyden luen itselleni -kunniaksi. Minäkin pidän linnuista. Rakastan ulkoilmaelämää. -Käyskentelen mielelläni metsissä ja niityillä ja hyppelen aitojen -yli. Meillä on viisisataa lintupönttöä tilallamme. Me nimitämme niitä -lintuhotelleiksi ja yhdessä niistä, "Pontchartrainin hotellissa" -- -räystäspääskypöntössä -- on kuusikahdeksatta eri pesää. Koko talven -riippuu ruokaa sisältäviä teräslanka vasuja puissa ja meillä on iso -allas, missä vesi estetään jäätymästä sähkölämmitteen avulla. Kesät -talvet löytävät linnut ruokaa, vettä ja suojaa; varpuspyydykset -ehkäisevät sisäänmurtoja. Me olemme haudottaneet fasaaneja ja -viiriäisiä hautomakojeissa ja sitten sähköllä kypsyttäneet munat. -Meillä on jos jonkinlaisia pönttöjä ja pesiä. Varpuset, jotka -suuressa määrässä väärinkäyttävät vierasvaraisuutta, vaativat -kiinteitä pesiä, jotka eivät heilu tuulessa; peukaloiset pitävät -enemmän keinuvista pesistä. Sentähden sommittelimme peukaloispesiä -joustaville terässuikaleille, joita tuulenpuuskat heiluttelivat. -Peukaloiset pitivät tuumasta, varpuset eivät sitä hyväksyneet, -ja siten olemme hankkineet peukaloisille rauhan. Kesällä annamme -kirsikoiden jäädä puihin ja hyötymansikoiden maahan, ja minä luulen, -että meillä vierailee useampia erilajisia lintuja kuin missään muualla -pohjoisvaltioissa. Niin arveli John Burroughs, ja kerran, kun hän -vieraili meillä, hän tapasi linnun, jota hän ei ollut koskaan ennen -nähnyt. - -Noin kymmenen vuotta sitten tuotimme ulkomailta suuren joukon -lintuja -- keltasirkkuja, peipposia, viherpeippoja, hamppuvarpusia, -härkäpeipposia, punatulkkuja, närhiä ja kiuruja -- kaikkiaan noin -viisisataa. Ne viihtyivät jonkun aikaa meillä, mutta missä ne nyt ovat, -en tiedä. En toiste enää tuota lintuja. Niillä pitää olla oikeus elää, -missä itse tahtovat. - -Linnut ovat kaikkein parhaita tovereita. Me tarvitsemme niitä niiden -kauneuden vuoksi ja seuraksemme, ja me tarvitsemme niitä myöskin siitä -puhtaasti taloudellisesta syystä, että ne hävittävät vahingollisia -hyönteisiä. Ainoan kerran, jolloin olen käyttänyt Ford-järjestöä -vaikuttaakseni lainsäädäntöön, tapahtui se lintujen hyväksi. Weeks -Mc Leanin lintulaki, joka turvaa muuttolinnuillemme suojapaikat, oli -jäänyt kongressiin makaamaan kaikesta päättäen kuollakseen luonnollisen -kuoleman. Sen lähimmät harrastajat eivät voineet saada kansanedustajain -harrastusta heräämään. Linnut eivät äänestä. Me otimme ajaaksemme asiaa -ja kehoitimme jokaista kuudestatuhannesta asiamiehestämme sähköttämään -piirinsä kongressiedustajalle. Alkoi näyttää siltä kuin linnuilla ehkä -sentään olisi äänioikeus; laki hyväksyttiin. Muuten ei järjestöämme ole -koskaan käytetty mihinkään valtiolliseen tarkoitukseen. Me myönnämme -jokaiselle palkkalaisellemme vapauden noudattaa omaa vakaumustaan. - -Palaan takaisin John Burroughsiin. Tietysti tunsin hänet nimeltä ja -olin lukenut melkein kaikki, mitä hän oli kirjoittanut, mutta en -koskaan ollut ajatellut tavata häntä, kunnes hän muutamia vuosia sitten -rupesi katselemaan karsaasti nykyajan edistystä. Hän kammoi rahaa -ja ennen kaikkea sitä valtaa, jonka raha antaa häikäilemättömille -ihmisille raiskata mielin määrin ihanaa luontoa. Hän joutui tuntemaan -vastenmielisyyttä sitä toimintaa vastaan, joka luo rahaa. Hän paheksui -tehtaiden ja rautateiden kolinaa. Hän asettui vastustamaan teollisia -edistysaskeleita ja julisti, että automobiili tulee tappamaan rakkauden -luontoon. Minun mielipiteeni olivat aivan päinvastaiset. Minusta hän -oli antanut mielialojensa johtaa itsensä ihan harhaan ja senvuoksi -lähetin hänelle auton pyytäen, että hän koettelisi sitä ja tutkisi, -voisiko se opettaa häntä paremmin tuntemaan luontoa. Tuo automobiili -- -ja kesti aikaa, ennenkuin hän oppi sitä itse hoitamaan -- käänsi aivan -nurin hänen entiset näkökantansa. Hän havaitsi, että hän sen avulla -saattoi nähdä paljoa enemmän, ja siitä lähtien, kuin hän oli saanut -sen, teki hän sillä useimmat linturetkensä. Hän huomasi, että kun hänen -ennen oli täytynyt pysytellä muutaman mailin piirissä, oli nyt koko -seutu hänen ulottuvillaan. - -Sama auto se oli alkuna meidän ystävyyteemme, joka kasvoi lujaksi -ja kauniiksi. Ei kukaan voinut olla tuntematta tulevansa paremmaksi -seurustelusta John Burroughsin kanssa. Hän ei ollut luonnontieteilijä -ammatiltaan, mutta hän ei silti antanut tunteen korvata tunnollista -tutkimusta. On helppoa luonnon helmassa antautua tunteelle, mutta -yhtä vaikeaa on saada selville totuus linnusta tutkimalla mekaanista -ongelmaa. Mutta John Burroughs teki sen, ja siitä johtuivat ne -tavattoman oikeat havainnot, jotka hän on pannut kirjaan. Mikäli hän -ylimalkaan saattoi käydä kärsimättömäksi, harmistui hän niihin miehiin, -jotka eivät olleet tunnollisia tarkatessaan luonnon elämää. Jos asia -lainkaan oli sen arvoinen, että siitä kirjoitettiin, niin oli se -myöskin sen arvoinen, että siitä otettiin selko sen itsensä vuoksi. -John Burroughs rakasti luontoa ensi sijassa sen itsensä vuoksi; hänelle -se oli paljon enemmän kuin ammattikirjoittajan aineistoa. Hän rakasti -sitä kauan ennenkuin hän oli sitä kirjallisesti käsitellyt. - -Vanhemmilla päivillään hänestä tuli filosofi. Hänen filosofiansa -ei ollut niin paljo luonnonfilosofiaa kuin luonnollista filosofiaa --- metsien rauhallisessa hengessä eläneen miehen pitkiä, tyveniä -ajatuksia. Hän ei ollut pakana eikä panteisti; mutta hän ei tehnyt -suurta eroa luonnon ja ihmisluonnon eikä ihmisluonnon ja jumalallisen -luonnon välillä. John Burroughs eli tervettä elämää. Hänellä oli -onni saada kodikseen sama talo, jossa hän oli syntynyt. Pitkät -vuodet hän oli viettänyt ympäristössä, joka oli kaikin puolin omiaan -kasvattamaan sieluntyvenyyttä. Hän rakasti metsiä ja hän opetti -pölyaivoisia kaupunkilaisiakin rakastamaan niitä -- hän opasti heitä -omaan raikkaaseen näkemykseensä. Hän ei milloinkaan ansainnut paljon -enempää kuin jokapäiväisen leipänsä. Hän olisi kukaties voinut tehdä -sen, mutta se ei ollut hänen pyrkimyksensä. Samoin kuin erästä toista -amerikkalaista luonnontutkijaa olisi häntä voinut nimittää linnunpesien -ja metsäpolkujen tarkastajaksi. Se työ ei tietenkään tuota dollareita -ja senttejä. - -Kun hän oli sivuuttanut seitsemänkymmenen iän, muutti hän -mielipidettä teollisuudesta. Ehkä minulla oli jotakin osaa siihen. -Hän tuli havaitsemaan, ettei koko maailma voinut elää etsimällä -linnunpesiä. Yhteen aikaan elämässään oli hän nyreissään kaikelle -nykyaikaiselle edistykselle, varsinkin jos siihen liittyi hiilensavua -ja liikennemelua. Siinä hän lähenteli kirjailija-asennetta. -Wordsworth ei voinut sietää rautateitä ja Thoreau välitti näkevänsä -enemmän maaseudusta kulkiessaan jalkaisin. Kenties joku samanlainen -vaikutelma oli joksikin aikaa saanut John Burroughsin vastustamaan -teollisuuden edistystä. Mutta vain joksikin aikaa. Hän oivalsi -vähitellen, että hänelle oli edullista, että toisten maku kulki toisia -ratoja, samoin kuin maailmalle oli edullista, että hänen makunsa -kulki omiaan. Tuskinhan on voitu havaita minkäänlaista kehitystä -lintujen pesänrakennustavassa siitä saakka kuin luonnonhavainnolta -on kirjaanpantu, mutta tuskinpa siinä oli syytä ihmisille halveksia -nykyisiä terveydellisiä koteja luola-asuntoihin verrattuina. Osa John -Burroughsin tervettä järkeä ilmeni siinä hän ei aristellut muuttaa -mielipiteitään. Hän jumaloi luontoa, mutta ei antanut luonnon eksyttää -itseään harhaan. Vähitellen hän oppi arvostamaan ja hyväksymään -nykyajan keksintöjä, mutta vaikka tämä sinänsä on kylläkin huomattavaa, -niin jää se varjoon sen rinnalla, että tämä käänne tapahtui vielä sen -jälkeen kuin hän oli täyttänyt seitsemänkymmentä vuotta. John Burroughs -ei ollut koskaan liian vanha muuttumaan. Hän kasvoi viimeiseen saakka. -Mies, joka on niin kangistunut, että on menettänyt muuttumiskyvyn, on -jo kuollut. Hautaus on sen jälkeen vain syrjäseikka. - -Nimi, jota hän useimmin mainitsi, oli Emersonin. Hän ei ainoastaan -osannut ulkoa Emersonia kirjailijana, hän tunsi myöskin perinpohjin -Emersonin hengen. Hän perehdytti minut Emersoniin. Hän sukeltautui -Emersoniin siinä määrässä, että hän yhteen aikaan ajatteli niinkuin -tämä, jopa käytti samaa sanontatapaakin. Hän löysi sittemmin oman -tiensä, joka sopi hänelle paremmin. - -John Burroughsin kuolemaa ei samenna suru. Kun vilja on kellervä -ja kypsä elonkorjuunpäivänä, ja maamiehellä on kiire sitomaan sitä -lyhteisiin, silloin ei ole surua viljasta. Se on kypsynyt ja elänyt -elämänsä juoksun -- niin oli myöskin John Burroughs; hänen kuolemansa -ei ollut kukistumista, se oli kypsyneisyyttä ja elonkorjuuta. Hän -teki työtä melkein loppuun saakka. Hän askarteli mietelmissä, jotka -ulottuivat toiselle rannalle. Hänet haudattiin rakastamansa luonnon -keskelle neljäntenäyhdeksättä syntymäpäivänään. Tämä luonto on pysyvä -sellaisena kuin hän sitä rakasti. - -John Burroughs, Edison ja minä teimme Harvey S. Firestonen kanssa -useita retkeilyjä, antautuen oikein kiertolaiselämään. Me matkasimme -autokaravaaneissa ja nukuimme yöt teltoissa. Kerrankin vaelsimme tällä -tavoin kuin mikäkin mustalaisjoukko yli Adirondack-vuorten, toisen -kerran eteläänpäin Alleghany-vuorten kautta. Meillä oli hyvin hauskaa --- ainoa haitta oli, että retkeilymme alkoivat herättää liian suurta -huomiota. - - * * * * * - -Minä olen nykyään suurempi sodan vihollinen kuin milloinkaan ja luulen, -että maailman kansoilla on selvillä -- vaikka niiden valtiomiehet eivät -ole saavuttaneet samaa ymmärrystä -- että sodat eivät milloinkaan voi -ratkaista mitään. Sotaa saamme syyttää siitä, että maailman järjestynyt -ja hedelmällinen toiminta on tullut siksi mitä se nyt on -- sekasortoa, -vailla kaikkea kiinteyttä ja yhteyttä. Tietysti tuo sota muutamille -ihmisille rikkautta; toiset se syöksee köyhyyteen. Mutta rikastuneet -eivät ole niitä miehiä, jotka todella ovat taistelleet tai tehneet -ansiokasta työtä rintaman takana. Isänmaanystävä ei ansaitse sodasta. -Joka todella rakastaa maataan, sen olisi mahdotonta ansaita hyötyä -sodasta -- toisten elämän uhrauksesta. Vasta kun sotamies ansaitsee -sotimisesta, vasta kun äidit ansaitsevat siitä, että vihkivät poikansa -kuolemaan, -- vasta silloin ansaitkoon kansalainen rahaa siitä, että -hankkii maalleen keinoja itsenäisyytensä pelastamiseen. - -Jos sotia jatkuu, on kunniallisen liikemiehen yhä vaikeampi pitää -sotaa laillisena keinona hankkia suuria ja nopeita liikevoittoja. -Sotarikkaudet menettävät joka päivä ihmisten arvonantoa. Itse -voitonhimokin joutuu kerran epäröimään ja karttamaan asettumasta sen -valtavan halveksumisen ja inhon alaiseksi, joka kohtaa "hyödystäjää". -Elinkeinonharjoittajain tulisi puoltaa rauhaa, sillä rauha on -elinkeinoelämän paras turva. Onko muuten keksintökyky milloinkaan ollut -niin vähän tuottoisa kuin juuri sodan aikana? - -Puolueeton tutkimus viime sodasta, sen edellytyksistä ja tuloksista -tulisi tekemään epäilemättömäksi, että on olemassa ryhmä miehiä, -joilla on laajalle ulottuva määräysvalta, ryhmä, joka haluaa pysyä -tuntemattomana eikä etsi virkoja tai ulkonaisia vallan merkkejä, -joka ei kuulu mihinkään kansaan, vaan on kosmopoliittinen -- mahti, -joka käyttää jokaista hallitusta, jokaista laajalle levinnyttä -liikejärjestöä, jokaista julkisuuden puhetorvea, jokaista -mahdollisuutta vaikuttaa kansan mielialaan herättääkseen maailmassa -paniikkitunnelmaa ja sillä tavoin kaapatakseen itselleen vielä -suurempaa valtaa ihmisten yli. Ammattipelurien vanha tavallinen temppu -oli huutaa "poliisi!", kun rahoja oli kasautunut pöydälle, ja sitten -paniikin aikana siepata rahat ja pimitä. Maailmassa on mahti, joka -huutaa "sota!", ja joka kansojen hämmennyksen aikana, keskellä niitä -rajattomia uhrauksia, joita ihmiset tekevät rauhan ja turvallisuuden -hyväksi, sieppaa itselleen paniikin kokoonsaaman saaliin. - -Me emme saa unohtaa, että vaikka me voitimmekin sotilaallisessa -yhteenotossa, niin ei maailman siltä ole vielä onnistunut saavuttaa -täydellistä voittoa sodan sytyttäjistä. Meidän tulee muistaa, että -sota on keinotekoinen onnettomuus ja että se toimeenpannaan määrätyn -tekniikan mukaan. Sotasuunnitelma laaditaan yhtä selvien ohjeiden -mukaan kuin mikä tahansa suunnitelma jotain muuta tarkoitusta varten. -Ensin muokataan kansojen mieliala. Taitavilla tempuilla herätetään -epäluuloja ja kohdistetaan ne sitä kansaa kohtaan, jonka kanssa -halutaan sotaa. Tehkää kansa epäluuloiseksi, tehkää sitten toinenkin -kansa epäluuloiseksi. Tähän tarvitaan vain pari asiamiestä, joilla -on hiukan taitoa eikä hiukkaakaan omaatuntoa, sanomalehdistö, jonka -edut kiedotaan yhteen niiden etujen kanssa, joita sodan tulee edistää. -Sitten ei "ilmeistä vihollistekoa" tarvitse kauan odottaa. Tämän -ilmeisen vihollisteon aikaansaanti ei ole konstikaan, kun kerran kahden -kansan viha on saatu puhalletuksi oikeaan vireeseen. - -Kaikissa maissa oli niitä, jotka mielihyvin näkivät maailmansodan -alkavan ja olivat pahoillaan, kun se loppui. Satoja omaisuuksia -Amerikassa on peruisin kansalaissodasta; tuhansia uusia omaisuuksia on -maailmansota luonut. Ei kukaan voi kieltää, etteikö sota ole hyötyisää -niille, joita senlaatuinen raha miellyttää. Sota on yhtä suuressa -määrässä rahan kuin veren hornanjuhlaa. - -Jos tekisimme itsellemme selväksi, mikä kansan todellinen suuruus on, -niin emme niin helposti antaisi johtaa itseämme sotaan. Kaupan laajuus -ei tee kansaa suureksi. Yksityisten omaisuuksien syntyminen on yhtä -vähän kuin yksinvallan syntyminen kansan suuruutta. Ei se myöskään ole -maataviljelevän väestön siirtymistä teollisuuteen. Maa tulee suureksi, -kun sen varoja ja väestön kuntoa viisaasti käyttämällä omaisuus -jakaantuu kohtuuden mukaisesti kansan laajojen kerrosten kesken. - -Ulkomaankauppa tarjoaa ylen runsaasti pettymyksiä. Meidän tulisi toivoa -jokaiselle kansalle mahdollisimman suuressa määrässä sille itselleen -riittävää tuotantoa. Sen sijaan, että koettaisimme pitää vieraita maita -riippuvina meistä ja meidän tuotteistamme, on meidän toivottava, että -ne itse oppivat tuotantomenetelmät ja rakentavat lujasti muuratun -sivistyksensä. Kun jokainen maa oppii tuottamaan niitä tavaroita, -joiden tuottamiseen sillä on edellytyksiä, niin saavutamme kaupalle -tukevan perustan: me pääsemme hankkimaan toinen toisillemme kukin omia -erikoistuotteitamme, jolloin ei mikään kilpailu voi tulla kysymykseen. -Pohjoinen lauhkea vyöhyke ei voi milloinkaan kilpailla kuuman -vyöhykkeen kanssa troopillisista tuotteista. Meidän maamme ei koskaan -voi kilpailla itämaiden kanssa teen tuotannosta tai kuuman vyöhykkeen -maiden kanssa kumin saannista. - -Verrattain suuri osa ulkomaankauppaamme perustuu ulkomaisten ostajiemme -takapajullaoloon. Itsekkäisyys saattaisi meitä yrittämään ylläpitää -tätä takapajuisuutta. Ihmisrakkaus sitävastoin kehoittaisi meitä -auttamaan kehittymättömiä kansoja itse hoitamaan omat tarpeensa. -Esimerkiksi voimme ottaa Meksikon. Olemme kuulleet puhuttavan paljon -Meksikon "kehittämisestä". Pitäisi puhua "nylkemisestä". Kun sen -runsaita luonnonrikkauksia käytetään lisäämään vierasten kapitalistien -omaisuuksia, niin kysymys ei ole kehittämisestä, vaan pikemminkin -ryöstämisestä. Meksikoa on mahdoton kehittää kehittämättä ensin itse -meksikolaista. Mutta kuinka paljon huomiota onkaan Meksikon koko -ulkomaisen "kehittämisen" aikana kiinnitetty siihen kehitykseen, jota -kansa itse saattaisi tarvita? Meksikolaista työmiestä on pidetty vain -ulkomaisten kehittäjäin polttoaineena. Ulkomaankauppa on edistänyt -hänen alentamistaan. - -Lyhytnäköiset ihmiset pelkäävät tällaisia ajatuksia. He kysyvät: - -"Kuinka silloin ulkomaankauppamme kävisi?" - -Kun Afrikan asukkaat alkavat itse viljellä puuvillaa, kun Venäjän -asukkaat itse valmistavat maanviljelyskoneensa ja Kiinan asujamet -alkavat itse valmistaa mitä tarvitsevat, niin tapahtuu tietenkin muutos --- mutta kuvitteleeko todella kukaan vähänkin ajatteleva ihminen, että -maailmassa voi kauan jatkua nykyistä oloa, jolloin muutamat harvat -kansat varustavat koko maailman sen tarpeilla? Täytyy ottaa huomioon -maailma sellaisena, miksi se muuttuu, kun sivistys on yleisesti -levinnyt, kun jokainen kansa on oppinut pitämään huolen itsestään. - -Kun kansa alkaa käydä hermostuneeksi ulkomaankaupastaan, on se -tavallisesti riippuvainen muista kansoista raaka-aineiden saantiin -nähden ja tekee oman väestönsä tehtaiden rehuksi, luo erikoisen -rikkaiden luokan ja lyö omat kaikkein lähimpänä olevat tehtävänsä -laimin. Täällä on meillä Yhdysvalloissa aivan tarpeeksi tehtävää oman -maamme kehittämisessä, jotta meidän pitkään aikaan tarvitsisi pälyillä -ulkomaankauppaa. Maanviljelyksemme voi täyttää tarpeemme tätä työtä -suorittaessamme ja meillä on riittävästi rahaa saattaaksemme sen -perille. Voiko ajatella mitään sen naurettavampaa kuin että Yhdysvallat -olisivat toimettomina sen vuoksi, että Japani tai Ranska tai joku muu -maa ei ole lähettänyt meille tilauksia, kun edessämme on sata vuotta -kestävä työ oman maamme kehittämiseksi? - -Kauppa alkoi yleishyödyttämisenä. Ihmiset antoivat liikamäärästään -niille, joilta puuttui. Viljaa kasvattava kansa vei sitä sellaiseen -maahan, joka ei ollut viljaatuottava. Metsien asukkaat veivät puita -puuttomalle tasangolle. Viinimaa vei hedelmiä kylmiin pohjoisiin -seutuihin. Laidunmaan väki toi lihaa heinättömille maille. Tämä kaikki -oli yleishyödytystä. Kun kaikki maailman kansat ovat kehittyneet -itse-elätyksen kannalle, palautuu kauppa taas tälle pohjalle. -Liike-elämä muuttuu taas hyödytykseksi. Kilpailua ei tule enää -olemaan, sillä ei ole perustaa, mihin rakentua. Eri kansat tulevat -kehittämään itselleen taituruuden, joka takaa niille jonkinlaisen -monopolin eikä synnytä kilpailua. Alusta saakka on kukin rotu -osoittanut erikoisia taipumuksia: yksi hallitsemiseen, toinen -asutukseen, kolmas merenkulkuun, muutamat taiteisiin ja musiikkiin, -toiset taas maanviljelykseen, liiketoimintaan ja niin edespäin. Lincoln -selitti, että Amerikan kansa ei voi pysyä puoleksi vapaana, puoleksi -orjuutettuna. Ihmiskunta ei voi pysyä puoleksi riistäjinä, puoleksi -riistettyinä. Kunis tulemme yhdellä haavaa ostajiksi ja myyjiksi, -samalla kertaa tuottajiksi ja kuluttajiksi emmekä käytä syntyvää -ylijäämää voitoksemme vaan lähimmäistemme hyödytykseksi, sinis ei -sotkuisiin oloihimme tule selvyyttä. - -Ranskalla on antaa maailmalle arvoja, joita mikään kilpailu ei -voisilta riistää. Samoin Italialla. Samoin Venäjällä. Samoin -Etelä-Amerikan valtioilla. Samoin Japanilla. Samoin Englannilla. Samoin -Yhdysvalloilla. Jota pikemmin me palaamme luonnolliseen erikoistumiseen -ja luovumme nykyisestä järjestelmästämme: "kukin siepatkoon -itsellensä, minkä voi", sitä pikemmin voimme päästä kansainväliseen -itseluottamukseen ja kansainväliseen rauhaan. Yritys monopolisoida -maailmankauppaa voi edistää sotien syntymistä. Se ei voi edistää -kansojen vaurautta. Kerran tulevat kansainväliset pankkimiehetkin sen -ymmärtämään. - -Minun on ollut mahdoton löytää minkäänlaisia oikeutettuja syitä -maailmansodan syttymiseen. Se näyttää kehkeytyneen hyvin sotkuisesta -tilanteesta, jonka suureksi osaksi olivat luoneet sellaiset miehet, -jotka katsoivat voivansa hyötyä sodasta. Vuonna 1916 saamieni tietojen -nojalla uskoin, että jotkut sotivista kansoista halusivat rauhaa ja -pitivät jotakin tointa rauhan hyväksi suotavana. Siinä toivossa, että -asianlaita tosiaan oli näin, kustansin retkikunnan Tukholmaan sittemmin -niin sanotulla "rauhanlaivalla". En kadu yritystäni. Se seikka, -että se epäonnistui, ei ole minusta ratkaiseva todistus siitä, että -ajatus ei olisi ollut yrittämisen arvoinen. Me opimme aina enemmän -harhaotteistamme kuin onnistumisista. Se, mitä siitä retkestä opin, -vastasi täysin siihen uhrattua aikaa ja rahaa. En tiedä, olivatko -saamani tiedot oikeita vai harhaanjohtavia. Se on minulle samantekevä. -Mutta sen uskon, että kaikki ovat minun kanssani yhtä mieltä siitä, -että maailman tila olisi nyt parempi, jos olisi ollut mahdollista saada -sota loppumaan 1916. - -Sillä voiton saaminen näännytti voittajat ja puolustus näännytti -voitetut. Ei kukaan saanut vähintäkään etua, kunniallista tai -kunniatonta, sodasta. Kun Yhdysvallat menivät mukaan, toivoin siitä -vihdoinkin tulevan sodan, joka lopettaisi kaikki sodat, mutta nyt -tiedän, että sodat pystyvät yhtä vähän lopettamaan sotia kuin -hirmutulipalo tekee loppua vastaisista tulenvaaroista. Kun meidän -maamme otti osaa sotaan, oli jokaisen kansalaisen velvollisuus tehdä -voitavansa saattaaksemme perille sen, mihin olimme ryhtyneet. Minusta -on sodanvastustajan velvollisuutena vastustaa sotaan ryhtymistä aina -siihen hetkeen saakka, jolloin sodanjulistus on tapahtunut. - -Vastenmielisyyteni sotaa vastaan ei johdu pacifistisista eikä "ei -mitään vastarintaa"-mielipiteistä. Saattaa olla, että sivistyksemme -nykyään on siinä tilassa, että erinäisistä kansainvälisistä -kysymyksistä ei voida keskustella; on mahdollista, että ne täytyy -alistaa taistelun ratkaistavaksi. Mutta taistelu ei koskaan ratkaise -kysymystä. Sen ainoana tehtävänä on sellaisen mielialan aikaansaaminen -asianomaisissa, että se pakottaa heidät keskustelemaan siitä, mistä he -ryhtyivät taistelemaan. - -Kun Amerikka kerran oli yhtynyt sotaan, asetettiin koko Ford-järjestö -hallituksen käytettäväksi. Me olimme aina sodanjulistamishetkeen -saakka kieltäytyneet vastaanottamasta tilauksia ulkomaisilta -sotaakäyviltä. Tuotannon tasaisen kulun häiritseminen muulloin -kuin aivan välttämättömässä hätätilassa on aivan vastoin meidän -liikeperiaatteitamme. Jommankumman puolen auttaminen sodassa, -jossa meidän maamme ei ole osallisena, on vastoin inhimillisiä -periaatteitamme. Näitä periaatteita ei käynyt enää noudattaminen, kun -Yhdysvallat olivat ryhtyneet sotaan. Meidän tehtaamme työskentelivät -huhtikuusta 1917 marraskuuhun 1918 käytännöllisesti sanoen yksinomaan -hallitusta varten. Tietenkin valmistimme automobiileja ja koneosia ja -kuorma-autoja ja ambulanssivaunuja tavalliseen tuotantoomme kuuluvina, -mutta me valmistimme sitäpaitsi monia muita esineitä, jotka olivat -meille ainakin osittain uutuuksia. Me valmistimme 2,5 ja 6 tonnin -kuorma-autoja. Me teimme "Liberty-autoja" suuren määrän, lentokoneiden -silintereitä, 1,55 ja 4,7 mm napalastoja. Me valmistimme kuulokojeita, -teräskypäreitä (sekä Highland Parkissa että Philadelphiassa) ja -sukellusalusten-ahdistajia, ja me kokeilimme panssarilevyillä, -kompensaattoreilla ja sotilaspanssareilla. Me rakensimme erikoisia -työpajoja sukellusalusten-ahdistajia varten River Rougen alueelle. -Nämä alukset olivat 204 jalkaa pitkät, teräksestä, ja niiden -valmistamisen ehtoihin kuului, että se ei saanut haitata minkään muun -sotatilauksen suorittamista, mutta piti kuitenkin olla nopeasti tehty. -Suunnitelman oli laatinut meriministeriö. Ensi sijassa vaadittiin, -että ne vastaisivat tarkoitustaan, toiseksi, että ne tehtäisiin -ripeästi ja halvalla. Niitä käytettiin potkurinakseliin kiinnitetyillä -höyryturbiineilla. Polttoaineena oli raakaöljy. Minä tarjouduin -joulukuun 22 p:nä 1917 rakentamaan alukset laivastolle. Neuvottelut -päätettiin tammikuun 15 p:nä 1918, jolloin meriministeriö esitti -välikirjan Ford-yhtiölle. Ensimmäinen valmis sukellusalustenahdistaja -laskettiin vesille kesäkuun 11:nä. Me valmistimme sekä alukset että -koneet, ja koneita lukuunottamatta ei rakenteessa ollut ainoatakaan -liitettä tai valssattua rautapalkkia. Me pusersimme koko kehän -teräslevystä. Ne rakennettiin sisällä. Neljässä kuukaudessa rakensimme -River Rougeen noin 500 metriä pitkän, 115 metriä leveän ja 30 metriä -korkean rakennuksen, joka peitti yli kolmenkymmenen eekkerin alan. -Näitä aluksia eivät rakentaneet laivastoninsinöörit. Ne tehtiin -yksinkertaisesti siten, että me sovellutimme tuotantoperiaatteitamme -uuteen tuotteeseen. - -Heti aselevon tehtyä luovuimme sodasta ja siirryimme rauhaan. - - * * * * * - -Kelvollinen on se mies, joka voi jotakin suorittaa, ja hänen kykynsä -suorittaa jotakin riippuu siitä, mitä hänellä on sisässään, ja se taas -siitä, mistä hän lähti ja mitä teki sitä kartuttaakseen ja hallitakseen. - -Sivistynyt ei ole se, joka on harjoittanut muistinsa säilyttämään -joitakin historiallisia vuosilukuja; sivistynyt on se, joka voi jotakin -suorittaa. Mies, joka ei osaa ajattelemisen taitoa, ei ole sivistynyt, -olkoonpa hänellä kuinka monta yliopistollista oppiarvoa tahansa. -Ajatteleminen on raskainta työtä, mitä kukaan saattaa suorittaa --- luultavasti senvuoksi onkin niin vähän ajattelijoita. Kahta -äärimmäisyyttä täytyy välttää: toinen on sivistyksen halveksiminen, -toinen se traagillinen teikaroiminen, joka luulee, että taitamatonta -keskinkertaisuutta voidaan parantaa asianomaisesti läpikäymällä -erinäisiä oppilaitoksia. Ei missään koulussa voi oppia, miltä maailma -tulee näyttämään vuoden perästä, mutta siellä voi oppia jotakin siitä, -mitä muinoin on koeteltu, ottaa oppia syistä sen epäonnistumiseen -tai menestymiseen. Jos opetus vain sisältäisi nuorten opiskelevien -varoittamista muutamistakin niistä vääristä otaksumista, joille -ennen on koetettu rakentaa, jotta heiltä säästyisi ajanhukka tulla -itse katkeran kokemuksen kautta huomaamaan ne vääriksi, niin ei sen -hyötyä epäiltäisi. Sellainen opetus, joka valaisisi menneiden aikain -erheitä ja hairahduksia, olisi epäilemättä arvokasta. Se ei olisi -sivistystä, jonka pyrkimyksenä on päästä erinäisten professorien -päähänpistojen perille. Tutkiskelu on hyvin mielenkiintoista, joskus -hyödyllistäkin, mutta se ei ole sivistystä. Tieteellinen sivistyneisyys -meidän aikanamme merkitsee vain, että tuntee satakunnan todistamatonta -teoriaa. Joka näitä teorioja ei tunne, on "sivistymätön", "tietämätön" -ja niin edespäin. Jos oppi on tietoa arveluista, niin on helppoa tulla -oppineeksi -- voihan itsekukin arvailla aika paljon. Ja sen mittapuun -mukaan voi leimata koko muun maailman "tietämättömäksi". Paras, mitä -sivistys voi antaa ihmiselle, on valta hallita taipumuksiaan, kyky -käyttää niitä hengenlahjoja, joita kaitselmus on hänelle antanut, ja -oppia ajattelemaan. Yliopisto tekee tehtävänsä parhaiten henkisenä -voimistelusalina, jossa sielu saa voimaa ja ylioppilas tottuu -panemaan parastansa. Mutta se väite, että henkistä voimistelua -voidaan harjoittaa vain yliopistossa, on väärä kuten jokainen -kasvattaja tietää. Ihmisen todellinen kasvatus alkaa vasta kun hän on -oppilaitoksesta lähtenyt, ja se saavutetaan elämän omassa koulussa. - -On monta tiedon laatua, ja mikä tiedonhaara milloinkin on korkeassa -kurssissa, riippuu satunnaisesta ympäristöstä ja päivän muodista. -Tiedonkin suhteen niinkuin kaikilla muilla aloilla on näet olemassa -muotia. Kun muutamat meistä vielä olivat lapsia, rajoittui tieto -tavallisesti Raamattuun. Minun kotipuolellani oli miehiä, jotka -tunsivat "Kirjan" kannesta kanteen, ja heitä kunnioitettiin suuresti. -Raamatuntuntemus oli siihen aikaan korkeassa kurssissa. Mutta hyvin -epäiltävää on, tokko nykypäivinä laaja Raamatun tunteminen riittäisi -tuottamaan kenellekään oppineen mainetta. - -Minä tahtoisin sanoa, että tieto on jotakin, jota joku on kerran -hallinnut ja sitten jättänyt sen jälkeensä sellaisessa muodossa, että -kuka tahansa, jota haluttaa, voi sen omaksua. Miehelle, joka on elämään -tullessaan saanut normaaliset ihmislahjat, ei mikään ihmiskunnalle -kuuluva tieto -- jos hän todella tahtoo -- ole mahdoton saavuttaa, -kunhan hänellä vain on kylliksi taitoa käyttää niitä aseita, joita -kutsumme kirjaimiksi. Ainoa syy, miksi kaikki ihmiset eivät tiedä -kaikkea, mitä ihmishenki joskus on oppinut, on se, että kukaan ei ole -arvellut niin paljon tietämisen maksavan vaivaa. Ihmiset yrittävät -mieluummin itse ajatella jotakin kuin kasata tietoonsa, mitä muut -ovat ajatelleet. Ja vaikka keräisi tietoja kuinka paljon tahansa, -ei kuitenkaan pysyisi aikansa tasalla. Voi täyttää aivonsa kaikkien -aikojen tiedoilla, ilman että aivot kuitenkaan olisivat muuta kuin -täpötäysi tietosäiliö. Toisin sanoen: suuren tietomäärän säilyttäminen -päässä ei ole samaa kuin sielullinen toiminta. Voi olla sangen oppinut -ja kuitenkin aivan hyödytön. Ja taas oppimaton ja kuitenkin hyvin -hyödyllinen ja valpas. - -Sivistyksen tarkoitus ei ole tietojen ahtaminen aivot täyteen. Ja -usein sattuu, että se ajattelee paremmin, jolla on vähemmän tietoja -entisyydestä. - -On hyvin inhimillistä luulla, että mitä ihmiskunta ei vielä tiedä, sitä -ei myöskään voida oppia. Jos asetamme inhimillisen tiedon kaiken sen -tiedon rinnalle, mikä vielä on saavuttamatta -- niiden salaisuuksien -rinnalle, jotka vielä ovat selittämättä -- niin silloin vasta oikein -huomaamme, kuinka vähän ihmiskunta vielä tietää. - -Yksi tapa ehkäistä edistystä on ihmisten aivojen täyttäminen kaikella -muinaisuuden opilla; kun heidän aivonsa ovat täynnä, luulevat he, ettei -enää ole enempää opittavaa. Yksinomaan sellaisen tiedon kerääminen, -mitä muut ovat hankkineet, saattaa olla kaikkein hyödyttömintä työtä, -mihin ihminen ylipäänsä voisi ryhtyä. - -Millä tavoin sitten voit auttaa ja parantaa tätä kurjaa maailmaa? Se -on kasvatuksen tulikoe. Jos ihminen kykenee itse suoriutumaan elämän -koetuksesta, on hän täysin hyvä. Jos hän voi auttaa kymmentä, sataa tai -tuhatta muuta suoriutumaan elämässä, on hän vielä enemmän arvoinen. -Hän voi olla hyvin takapajulla sellaisessa, mikä kuuluu painettuihin -kirjoihin, mutta hän on silti täysin oppinut. Joka on mestari omalla -rajoitetulla alallaan, olkoon hänen toimialansa mikä tahansa, niin hän -on saavuttanut oppiarvonsa -- hän on astunut viisauden valtakuntaan. - - * * * * * - -Se toimittamamme kirjoitussarja, jonka nimitimme "Tutkimuksiksi -juutalaiskysymyksessä" ja jota vastustajat ovat nimittäneet -"juutalaissodaksi", "hyökkäykseksi juutalaisia vastaan", -"antisemiittiseksi pogromiksi" y.m.s., ei kaipaa selittelyjä niille, -jotka ovat kysymystä seuranneet. [Tämä kirjoitussarja tulee kohdakkoin -ilmestymään suomeksi.] Itse tuo sarja on otettava perustaksi -arvostellessa niitä vaikuttimia, joista se on aiheutunut, ja sen -pyrkimysperää. Se kirjoitettiin avustukseksi maallemme perin tärkeän -kysymyksen selvittämisessä -- kysymyksen, joka perustuu rotueroon -ja pikemminkin koskee vaikutuksia ja aatteita kuin ihmisiä. Meidän -kirjoitustamme täytyy puolueettomien ihmisten arvostella, jotka ovat -kylliksi älykkäitä vertaamaan arvosteluamme elämään sellaisena kuin -he ovat sitä oppineet tuntemaan. Jos meidän arvostelumme vastaa -heidän havaintojansa, olemme saavuttaneet tarkoituksemme. Onhan -järjetöntä tuomita meitä ennenkuin on todistettu, että tietomme ovat -perusteettomia tai liian hätäisiä. Ensimmäinen seikka, joka olisi -tarkastettava, on selostuksemme todenperäisyys. Mutta juuri sen seikan -ovat moitiskelijamme sivuuttaneet. - -Joka lukee kirjoituksemme, huomaa heti, että emme ole antaneet minkään -ennakkoluulon johtaa itseämme, kenties lukuunottamatta jonkunlaista -ennakkoluuloa niiden periaatteiden hyväksi, jotka ovat luoneet -sivistyksemme. Meidän maassamme oli tosin havaittavissa vaikutelmia, -jotka aiheuttivat ilmeistä rappeutumista kaunokirjallisuudessa, -huveissa ja seurustelutavoissa; liike-elämä oli luopumassa vanhalta -luotettavan terveeltä uraltaan; kaikilla aloilla huomattiin entisen -tason alenemista. Valkoisen miehen hiukan karkeasävyinen voima, -Shakespearen henkilöiden jyrkkä, hiukan äksy tahdikkuuden puute ei -enää määrännyt sävyä, vaan mauton itämaalaisuus, joka kavalasti käytti -jokaista ilmaisukeinoa siinä määrässä, että oli aika kohottaa sitä -vastaan sotahuuto. Että kaikki nämä vaikutelmat ovat johdettavissa -samasta heimosta, on seikka, joka sekä meidän että itsensä tuon -rodun etevinten jäsenten täytyy ottaa huomioon. Heille on yksinomaan -kunniaksi, että itse puolestaan ovat ryhtyneet toimiin suojeluksensa -riistämiseksi niiltä, jotka ilmeisimmin ovat rikkoneet Amerikan -vierasvaraisuutta, mutta on vielä syytä torjua kuluneet kuvitelmat -rotuetevämmyydestä, jota ylläpidetään taloudellisesti tai henkisesti -kalvavalla sodankäynnillä kristillistä yhteiskuntaa vastaan. - -Emme väitä lausuneemme lopullista arvostelua Amerikan juutalaisesta. -Me olemme vain kuvanneet sitä leimaa, jonka hän nyt ilmeisesti antaa -meidän maallemme. Vasta kun tämä leima on muuttunut, voi arvostelu -tulla toisenlaiseksi. Nykyään on siis ratkaisu juutalaisten omassa -vallassa. Jos he tosiaan ovat niin viisaita kuin sanovat, niin -koettavat he amerikkalaistuttaa juutalaista eikä tehdä Amerikkaa -juutalaiseksi. Amerikan Yhdysvaltojen henki on kristillinen sanan -laajimmassa merkityksessä, ja sen tulevaisuuden kohtalo on kulkeva -kristillisyyden merkeissä. En tahdo, että tätä sanaa käsitetään -dogmaattisesti, vaan ainoastaan viittauksena peruskäsitykseen, joka -poikkeaa toisista käsityksistä huoltamalla vapautta ja korkeaa -moraalia ja velvoittaa yhteiskuntaa noudattamaan tapalakia, joka -rakentuu kristilliseen peruskatsomukseen ihmisen oikeuksista ja -velvollisuuksista. - -Mutta ennakkoluulot ja viha yksilöitä vastaan eivät ole kristillisiä -eikä amerikkalaisia. Meidän vastustuksemme kohdistuu ainoastaan -aatteita, niitä vääriä aatteita vastaan, jotka kalvavat kansan henkistä -elinvoimaa. Näiden aatteiden juuria ja alkua ei ole vaikea etsiä, -niitä levitetään helposti paljastettavien menetelmien mukaan; ja niitä -tarvitsee vain valaista, jotta niiden hyljättävyys käy ilmi. Me olemme -yksinkertaisesti käyttäneet tätä menettelyä. Kun ihmiset vain oppivat -toteamaan ne vaikutukset, joiden pyörteessä he elävät, ja havaitsemaan -niiden alkuperän ja laadun, niin se riittää. Jos Amerikan kansa vain -tulee huomaamaan, että se ei ole luonnollisen rappeutumisen vaan -harkittujen herpaisuyritysten alaisena, niin voimme olla turvassa. -Parannuskeinona on aseman valaiseminen. - -Minä en suinkaan johtunut mistään mieskohtaisista syistä ottamaan tätä -kysymystä käsiteltäväksi. Kun olimme päässeet niin pitkälle, että -luulimme antaneemme Amerikan kansalle avaimen, jätimme asian joksikin -aikaa silleen. Vihollisemme väittävät, että meitä johti kostonhimo -ja että me pysähdyimme pelosta. Aika on näyttävä, että moittijamme -vetoavat verukkeihin, kun eivät uskalla kajota pääkysymykseen. Aika on -myöskin näyttävä, että me olemme parempia juutalaisten oikein käsitetyn -edun ystäviä kuin ne, jotka edessä heitä ylistävät, mutta selän takana -parjaavat. - - - - -XIX luku. - -KANSANVALTAISUUS JA TEOLLISUUS. - - -Tuskin mitään sanaa lienee nykyaikana niin kulutettu kuin sanaa -"kansanvaltaisuus", ja ne, jotka sitä äänekkäimmin huutavat, -haluavat sitä tavallisesti vähimmän. Minä olen aina epäluuloinen -ihmisiä kohtaan, jotka pitävät sujuvia puheita kansanvaltaisuudesta. -Arvelen, mahtaako heidän tarkoituksenaan olla jonkinlaisen -kansanvaltaisen hirmuvallan aikaansaaminen vai haluavatko he saada -jonkun toisen tekemään puolestaan, mitä heidän pitäisi itsensä -suorittaa. Minä kannatan kansanvaltaisuutta, joka antaa kaikille -samanlaiset mahdollisuudet kunkin kyvyn mukaisesti. Luulen, että jos -kiinnitämme enemmän huomiota lähimmäistemme hyödyttämiseen, tulemme -vähemmän huolehtimaan valtion tyhjistä muodoista ja käyttämään -voimamme sellaiseen, jonka täytyy tulla tehdyksi. Jos ajattelisimme -yleishyödytystä, emme niin paljoa huolehtisi hyvästä hengestä -teollisuudessa ja elämässä, emme ajattelisi massoja ja luokkia tai -kysymystä, onko teollisuuden käytettävä palveluksessaan ainoastaan -järjestöihin kuuluvia työmiehiä ja muuta sellaista, millä ei ole yhtään -mitään tekemistä elämän todellisten olojen kanssa. Me voisimme tulla -asian ytimeen, kuten olisi hyvin tarpeen. - -Hämmästys tärähdyttää mieliä niiden herätessä tietoisuuteen, että koko -ihmiskunta ei olekaan inhimillistä -- että kokonaiset ihmisryhmät -eivät katsele toisiaan inhimillisin tuntein. Suuria ponnistuksia on -tehty, jotta tämä asia saataisiin näyttämään siltä, kuin koskisi se -vain jonkin määrätyn ihmisluokan asennetta, mutta itse asiassa se on -menettelyä, jota kaikki luokat osoittavat, mikäli ne ovat väärien -luokkamielteiden vallassa. Aikaisemmin, kun agitatsionin ainaisena -tehtävänä oli pakottaa ihmiset uskomaan, että vain "rikkailta" puuttui -inhimillisiä tunteita, tuli se käsitys yleiseksi, että inhimilliset -hyveet asuivat "köyhien" keskuudessa. - -Mutta "rikkaat" ja "köyhät" ovat molemmat hyvin pieniä vähemmistöjä, -eikä yhteiskuntaa voi jakaa näiden nimitysten perusteella. Moni rikas -on köyhtynyt muuttamatta luontoansa ja köyhä rikastunut niinikään -ilman, että se on mitään vaikuttanut. - -Rikkaiden ja köyhien välillä on kansan enemmistö, joka ei ole köyhä -eikä rikas. Yhteiskunta, jossa olisi pelkkiä miljoonamiehiä, ei -eroaisi nykyisestä yhteiskunnastamme. Muutamat miljoonamiehet saisivat -viljellä viljaa, leipoa leipää, tehdä koneita ja kuljettaa junia -- -muutoin kuolisivat he nälkään. Jonkun täytyy tehdä työ. Rajoitettuja -luokkia ei todellisuudessa ole. On ihmisiä, jotka tahtovat tehdä -työtä, ja ihmisiä, jotka eivät tahdo tehdä työtä. Useimmat niistä -"luokista", joista kirjoissa ja lehdissä saa lukea, ovat olemassa -vain mielikuvituksessa. Ottakaahan käsiin erinäisiä kapitalistisia -sanomalehtiä. Monet näissä olevat väitteet työväenluokasta kerrassaan -hämmästyttävät. Me, jotka olemme olleet ja yhä olemme osana tästä -luokasta, tiedämme, että nämä väitteet usein ovat perättömiä. Lukekaa -sitten työväenlehtiä. Monet niissä olevat väitteet kapitalisteista -hämmästyttävät niinikään. Ja kumminkin on molemmilla puolilla itunen -totuutta. Se, joka on kapitalisti eikä mitään muuta, joka pelaa toisten -ihmisten työn hedelmillä, ansaitsee hyvästi kaiken, mitä hänestä -sanotaan. Hän on aivan samassa luokassa kuin ne kurjat nurkkapelurit, -jotka peijaavat työmieheltä hänen viikkopalkkansa. Niitä väitteitä, -joita kapitalistisessa sanomalehdistössä luemme työväenluokasta, -ovat harvoin kirjoittaneet suurten teollisuusyritysten johtajat, -vaan sellaiset kynäsankarit, jotka kirjoittavat, minkä luulevat -miellyttävän työnantajiansa. Tutkikaa työväenlehdistöä, ja te huomaatte -samanlaisen luokan kynäniekkoja, jotka samalla tavoin mairittelevat -niitä ennakkoluuloja, joiden he luulevat työväenluokassa vallitsevan. -Molemmat nämä kynäilijätyypit ovat enimmäkseen yllyttelijöitä. Mutta -yllyttely, propaganda, joka ei levitä tosia tietoja, tappaa itsensä. -Niin tulee käydäkin. Eihän voi saarnata isänmaallisuutta ihmisille -koettaakseen saada heitä pysymään alallaan, kun heitä ryöstetään -- -ja jatkaa tätä saarnaamista pitkät ajat. Ette myöskään voi saarnata -ankaran työn ja runsaan tuotannon hyvettä ja tehdä tätä pelkän -omanvoitonpyyntönne verkoksi. Eikä työmieskään voi lauseparrella -hämmentää huolenpitoa työstään. - -Epäilemättä on työnantajilla tietoja, joita työmies tarvitsee -voidakseen muodostaa terveen käsityksen ja oikean arvostelun. -Epäilemättä on myöskin työväenluokalla tietoja, jotka ovat yhtä -tärkeitä työnantajille. On kuitenkin hyvin epäiltävää, tokko -kummallakaan puolella on hallussaan kaikki tiedot. Ja siinä propaganda, -vaikka olisi kuinkakin menestyksellinen, juuri joutuu pulaan. Meidän -tarvitsee nyt saada kaikki näkökannat yhteen -- ja sen jälkeen tehdä -päätelmämme. - -Otetaan esimerkiksi kysymys ammattiyhdistyksistä ja lakko-oikeudesta. - -Ainoa voimakas ammatillisesti järjestyneiden miesten yhtymä tässä -maassa on se ryhmä, joka saa palkkioita ammattiyhdistyksiltä. Moniaat -näistä toimimiehistä ovat hyvin rikkaita. Muutamat heistä yrittävät -päästä vaikuttamaan suurten rahalaitostemme asioihin. Toiset taas ovat -niin äärimmäisiä n.s. sosialismissaan, että he heiluvat bolshevismin ja -anarkismin rajalla -- heidän ammattiyhdistyspalkkionsa vapauttaa heidät -työnteon pakosta, joten he voivat omistaa kaiken tarmonsa mullistavan -propagandan ajamiseen. Jokainen heistä nauttii määrättyä arvoa ja -määrättyä valtaa, jota he kilpailun luonnollisessa menossa eivät olisi -saavuttaneet. - -Jos ammattiyhdistysten luottamusmiehet olisivat olleet yhtä -voimakkaita, rehellisiä, vilpittömiä ja huomattavan viisaita kuin -jäsenten enimmistö on, niin olisi liike viime vuosina muodostunut -aivan toisennäköiseksi. Mutta nämä toimihenkilöt eivät yleensä ole -- -tietenkin löytyy muutamia eteviä poikkeuksia -- omaksuneet työmiehen -luontaisia terveitä ominaisuuksia. He ovat pikemminkin antautuneet -pelaamaan hänen heikkouksillaan. Pääasiallisesti sen viimeksitulleen -väestönosan heikkouksilla, joka ei vielä tiedä, mitä amerikkalaisuus -on, eikä milloinkaan tule saamaan sitä tietää, jos heitä pidetään -paikallisten ammattiyhdistysjohtajien holhuun alaisina. - -Lukuunottamatta niitä harvoja, jotka ovat saaneet väärän -luokkataisteluopin itseensä syövytetyksi ja omaksuneet sen opin, että -edistys on tyytymättömyyden synnyttämistä teollisuuden alalla ("kun -olet saanut 12 dollaria päivässä, niin älä tyydy siihen, vaan ala -vaatia 14; kun olet saanut työpäivän kahdeksantuntiseksi, niin älä -ole niin tyhmä, että tyydyt siihen, vaan vaadi kuutta tuntia. Tee -jotakin! Ryhdy aina johonkin!"), voivat työmiehet terveellä järjellänsä -käsittää, että olet muuttuvat niin pian kuin jokin periaate omaksutaan -ja sitä noudatetaan. Sitä eivät ammattiyhdistysjohtajat ole koskaan -oivaltaneet. He toivovat, että ne olot, jotka sisältävät vääryyksiä, -kahnauksia, huonoa ilmaa ja kansallisen elämän ehkäisemistä, jäisivät -muuttumattomiksi. Mitäpä muuten tehtäisiinkään ammattiyhdistysten -toimihenkilöillä! Onhan jokainen työkahnaus uusi todistus heidän -tarpeellisuudestaan. He viittaavat niihin ja sanovat: "Siinä nyt -näette! te tarvitsette meitä yhä!" - -Ainoa todellinen työväenjohtaja on se, joka johtaa työmiestä työhön ja -sitä vastaaviin palkkoihin, mutta ei se, joka johtaa häntä lakkoihin, -jarrutukseen ja nälänhätään. Se työmiesten järjestö, jolla tässä maassa -on pysyvää menestystä, on se, joka yhdistää kaikki, joiden edut ovat -molemminpuolisia ja perustuvat kokonaan heidän tekemiensä palvelusten -hyötyyn ja tehoon. - -Muutos on tapahtumassa. Kun ammattiyhdistysten toimihenkilöiden liitto -lakkaa, tulee myöskin soaistujen työnantajain liitto katoamaan -- -työnantajien, jotka eivät milloinkaan ole tehneet sentinkään edestä -hyvää työväelleen, ennenkuin heidät on siihen pakotettu. Jos sokea -työnantajakunta on yhteiskuntasairautta, niin on itsekäs työväenjohtaja -sen vastamyrkkyä. Kun työväenjohtajain valta käy epäterveeksi, on sokea -työnantajakunta vastamyrkkyä. Molemmat ovat epäsikiöitä, kummallakaan -ei ole elämisen oikeutusta hyvinjärjestetyssä yhteiskunnassa. Ja -yhdessä katoavat ne molemmat. - -Sokean työnantajahengen äänen kuulee, kun sanotaan: "Nyt on aika -murskata työväenjärjestöt, nyt meillä on kätemme niiden kurkussa." -Tämä ääni tulee vaikenemaan kuten sekin, joka saarnaa "luokkasotaa". -Tuottajat -- piirustuspöydän äärestä istujasta valumuotin vieressä -seisojaan saakka -- ovat yhtyneet todelliseen liittoon ja tulevat -tästedes itse hoitamaan omat asiansa. - -Yleisen tyytymättömyyden omaksi hyödyksi käyttäminen on nykyään -vakiintunut liiketoimi. Sen tarkoituksena ei ole ratkaista pulmia, eikä -myöskään saada mitään tehdyksi, vaan pitää tyytymättömyyttä jatkuvasti -vireillä. Ja keinona tämän saavuttamiseksi käytetään kokonaista -varastoa vääriä oppeja, joita ikinä ei voida toteuttaa niin kauan kuin -maapallo pysyy sinä mikä se on. - -Minä en ole työväenjärjestöjen vastustaja, en yleensä vastusta mitään -edistyksen hyväksi toimivaa järjestöä. Mutta tässähän on kysymys -järjestöstä, jonka tarkoituksena on tuotannon rajoittaminen sekä -työnantajain että työmiesten keskuudessa. - -Työmiehen täytyy itsensä olla varuillaan muutamia sangen vaarallisia -kuvitelmia vastaan -- jotka ovat vaarallisia hänelle itselleen ja -yhteiskunnan koko menestykselle. Sanotaan joskus, että jota vähemmän -työmies tekee, sitä enemmän työtilaisuuksia luo hän toisille. Tämän -käsityksen mukaan olisi laiskuus siis tuottoisaa. Joutilaisuus ei -ole milloinkaan luonut mitään työtilaisuutta, se luo vain taakkoja. -Ahkera ei aja kumppaniansa koskaan työttömyyteen, päinvastoin ahkera -työmies on ahkeran työnjohtajan liiketoveri -- yhdessä he luovat -yhä suurempia mahdollisuuksia liikkeen menestymiselle ja siten yhä -useampia työtilaisuuksia. On hyvin valitettavaa, että järjellisten -ihmisten keskuuteen milloinkaan on saanut levitä käsitystä, että -vetelehtimällä työssä voidaan auttaa toisia. Vähänkin ajattelemalla -huomaa tämän kannan kestämättömäksi. Terve liike, joka lakkaamatta luo -ihmisille uusia mahdollisuuksia kunniallisen ja runsaan toimeentulon -ansaitsemiseen, on sellainen, jossa kaikki yhteisesti ja kukin -kohdaltaan tekevät päivätyönsä ja tuntevat itsensä siitä ylpeiksi. Ja -turvallisin on se maa, jossa jokainen tekee kunniallisen työosuutensa -eikä suvaitse mitään temppuiluja tuotantokeinoissa. Me emme voi -käsitellä talouden lakeja minään leikkipalloina, sillä muuten ne -tulevat käsittelemään meitä sangen kovakouraisesti. - -Se seikka, että työn, jonka ennen suoritti kymmenen miestä, nyt -suorittaa yhdeksän, ei sisällä sitä, että kymmenes olisi joutunut -työttömäksi. Hän vain ei ole toimessa siinä työssä, ja yleisö on -päässyt hänen ylläpitämisensä taakasta -- maksamasta työstä enemmän -kuin pitäisi -- sillä yleisöhän se kuitenkin lopulta saa maksaa! - -Teollisuusyritys, joka on kyllin valppaasti hoidettu saavuttaakseen -todellisen työtehon, ja on siksi kunniallinen yleisöä kohtaan, että -ei maksata sillä suurempia kustannuksia kuin on välttämätöntä, on -tavallisesti siksi toimellinen, että se valmistaa paikan tuolle -kymmenennellekin miehelle. Sellaisen yrityksen täytyy näet kasvaa -- -ja kasvu merkitsee tässä useampia työtilaisuuksia. Hyvin hoidettu -teollisuusyritys koettaa aina alentaa työkustannuksiapa yleisön eduksi. -Ja se tulee varmasti antamaan työtä useammille työmiehille kuin toinen, -joka vain laahustaa itseään eteenpäin ja antaa yleisön maksaa kehnon -hoidon aiheuttaman tuhlauksen. - -Kymmenes mies oli tarpeeton kustannus. Kuluttaja kustansi hänet. Mutta -se seikka, että hän oli tarpeeton juuri siihen työhön, ei sisällä sitä, -että hän oli tarpeeton maailman työhön tai edes oman tehtaansa piirissä. - -Yleisö maksaa kaiken elinkeinoelämän alalla harjoitetun tuhlauksen. -Enemmän kuin puolet maailman nykyisistä vaikeuksista johtuu niistä -selkkauksista, vetelehtimisistä, väärennyksistä ja kelvottomuuksista, -joista yleisön täytyy suorittaa kallis rahansa. Milloin ikinä maksetaan -kahdelle työstä, jonka yksikin voisi tehdä, suorittaa yleisö kaksi -kertaa niin paljon kuin pitäisi. Tosiasia on myöskin, että vielä aivan -äskettäin ei Yhdysvalloissa tuotettu niin paljon kuin monta vuotta -ennen sotaa. - -Päivän työ ei merkitse vain sitä, että mies on paikallaan tehtaassa -määrätunnit. Se merkitsee, että myöskin todella suoritetaan työmäärä, -joka vastaa siitä saatavaa palkkaa. Ja missä tätä tasasuhdetta -poljetaan puolelta tai toiselta -- kun työmies antaa enemmän kuin -saa tai saa enemmän kuin antaa -- ei kestä kauan, ennenkuin vakavia -häiriöitä syntyy. Jos nämä suhteet laajentuvat kautta koko maan, niin -joutuu koko liike-elämä tasapainostaan. Taloudelliset selkkaukset -eivät itse asiassa sisällä muuta kuin että tehtaan tasapainoperusta -hävitetään. Johdolla on tässä yhtä paljon syytä kuin työmiehellä. Johto -on ollut veltto -- se on ottanut viitisensataa työmiestä lisää sen -sijaan, että olisi parantanut menetelmää niin, että satakunta vanhaa -kantajoukon miestä olisi vapautunut toisiin töihin. Yleisö maksoi, -liike kävi eikä johto pannut rikkaa ristiin. Konttorissa oli asia sama -kuin tehtaassa. Johto oli rikkonut tasapainolakia yhtä paljon kuin -työmiehetkin. - -Käytännössä ei mitään arvokasta voida saada vain sitä vaatimalla. -Se selittää, miksi lakot aina epäonnistuvat silloinkin, kun ne -näyttävät onnistuneen. Lakko, joka johtaa korkeampiin palkkoihin tai -lyhyempään työaikaan, mutta saa tämän aikaan sälyttämällä vain uuden -taakan yleisön hartioille, ei ole mikään todellinen voitto. Se vain -tekee teollisuuden vähemmän yleishyödyttäväksi -- ja supistaa niiden -työtilaisuuksien määrää, joita tämä olisi voinut tarjota. Silti ei ole -sanottu, etteivätkö lakot milloinkaan olisi oikeutettuja; voivatpa -sitä kylläkin olla: ne kiinnittävät näet huomiota johonkin epäkohtaan. -Työmiehillä saattaa olla oikeus tehdä lakko -- saavuttavatko he -sillä sitten oikeutta, on toinen kysymys. Surullista on, että -työmiesten tarvitsee ryhtyä lakkoon saadakseen oikeutta. Ei kenenkään -amerikkalaisen pitäisi tarvita lakkoa päästäkseen oikeuteensa. Hänen -pitäisi saada se ilman vaikeutta, luonnollisena asiana. Nämä oikeutetut -lakot ovat tavallisesti työnantajan syytä; muutamat työnantajat -ovat sopimattomia tehtäväänsä. Työväen ottaminen, heidän tarmonsa -johtaminen ja heidän korvauksensa järjestäminen säälliseen suhteeseen -heidän suorittamaansa työhön ja yrityksen kannattavaisuuteen ei ole -mikään vähäinen tehtävä. Työnantaja voi, kuten sanottu, olla sopimaton -toimeensa yhtä hyvin kuin jokin poropeukalo olla sopimaton sorvaamaan. -Oikeutetut lakot ovat todistuksena siitä, että yrityksen johtajan -tarvitsee vaihtaa työtä -- pyrkiä sellaiseen, johon hän pystyy. -Sopimaton työnantaja aiheuttaa vaikeampia häiriöitä kuin sopimaton -työmies. Jälkimmäisen voi siirtää toiseen, sopivampaan työhön, -edellinen sitävastoin täytyy tavallisesti jättää koston lain alaiseksi. -Oikeutettu lakko on siis sellainen, jota ei koskaan olisi syntynyt, jos -työnantaja olisi ymmärtänyt asiansa. - -Mutta on myöskin toisenlaatuisia lakkoja -- lakot, joilla on -salatarkoitus. Sellaisissa lakoissa ovat työmiehet välikappaleita -erinäisten keinottelijain käsissä, jotka työmiesten avulla koettavat -edistää itsekkäitä pyyteitään. Esimerkiksi: on suuri teollisuusyritys, -jonka on kiittäminen menestystään siitä, että se on palvellut yleisön -etuja kunnollisella ja taitavasti suoritetulla tuotannolla. Se on -tunnettu oikeamielisyydestään. Sellainen teollisuus on suurena -kiusauksena keinottelijoille. Jos he vain saisivat määräysvallan -tehtaassa, voisivat he saada suurta etua siitä kunniallisesta työstä, -mikä yritykseen on uhrattu. He voivat hävittää sen hyödyllisen -palkka- ja osinkojärjestelmän, puristaa viimeisen sentin yleisöltä, -tuotannosta ja työmieheltä; sanalla sanoen, painaa teollisen -yrityksen sille tasolle, jota johdetaan alhaisten periaatteiden -mukaan. Vaikuttimena voi olla keinottelijain omakohtainen rahanhimo --- tai se, että semmoisen yrityksen esimerkki on haitallinen toisille -työnantajille, jotka ovat haluttomia toimimaan oikeuden ja kohtuuden -mukaan. Sellaiseen yritykseen ei voida päästä käsiksi sisästäpäin, sen -työväestöllä kun ei ole aihetta lakkoon, sentähden käytetään muita -keinoja. Puheenalainen teollisuus voi pitää toimessa koko joukon muita -liikeyrityksiä, esimerkiksi raaka-ainesten hankitsijoina. Jos nämä -ulkopuoliset tehtaat voitaisiin seisauttaa, saataisiin suuri teollisuus -lamautetuksi. - -Senvuoksi yllytetään lakkoja ulkopuolisissa yrityksissä, käytetään -kaikkia keinoja tehtaan aineensaannin lähteiden tyrehdyttämiseksi. -Jos työmiehet näissä ulkopuolisissa laitoksissa tietäisivät, mihin -tarkoitukseen heitä käytetään, kieltäytyisivät he antautumasta siihen -peliin. Mutta tavallisesti he eivät tiedä mitään. He ovat tietämättänsä -välikappaleita juoniapunovien kapitalistien käsissä. Yhden seikan -pitäisi kuitenkin herättää tällaiseen lakkoon osaaottavan työmiehen -epäluuloa. Ellei lakkoa sovita, huolimatta mitä jommaltakummalta -puolelta tarjotaan, niin on se jokseenkin varma todistus siitä, että -joku kolmas haluaa lakon jatkuvan. Tämä sivullinen ei halua sovintoa -syntyväksi millään ehdolla. Jos tällainen lakko onnistuu, parantuuko -sen kautta työläisten asema? Kun kyseenalainen teollisuus on joutunut -noiden sivullisten keinottelijain käsiin, voiko työmies silloin odottaa -parempaa kohtelua tai kohtuullisempia palkkoja? - -Mutta on myöskin kolmannenlaatuisia lakkoja -- joita rahamiehet panevat -toimeen saattaakseen työväestöä huonoon huutoon. Amerikkalainen -työmies on aina ollut tunnettu hyvästä arvostelukyvystään. Hän ei ole -antanut ensimmäisen tuhatvuotista valtakuntaa lupailevan kirkujan -eksyttää itseään harhateille. Hän on pitänyt oman päänsä ja seurannut -omaa mielipidettään. Hän on aina pitänyt silmällä sitä perustotuutta, -että tervettä järkeä ei milloinkaan voi korvata väkivaltaisuuksilla. -Amerikkalainen työmies on tavallaan osannut voittaa itselleen erityistä -arvonantoa oman kansansa keskuudessa ja koko maailmassa. Yleinen -mielipide oli taipuvainen antamaan arvoa hänen toivomuksillensa. -Mutta näyttää olevan olemassa tietoinen pyrkimys lyödä bolshevistinen -verileima amerikkalaiseen työväenluokkaan yllyttämällä sitä niin -mahdottomaan käytökseen ja sellaisiin tekoihin, joita ei milloinkaan -ennen olisi pidetty mahdollisena, mutta jotka myöskin ovat omiansa -muuttamaan yleisön mielipiteen kunnioituksesta ankaraksi moitteeksi. - -Mutta pelkästään koettamalla karttaa lakkoja ei kuitenkaan teollisuutta -edistetä. Me voimme sanoa työmiehelle: - -"Sinulla on syytä tyytymättömyyteen, mutta lakkoase ei sinua auta, se -voi vain tehdä aseman pahemmaksi, jos voitat tai häviät." - -Jos nyt työmies tunnustaa tämän todeksi ja sen nojalla luopuu -ryhtymästä lakkoon, voitetaanko sillä mitään? Ei! Jos työmies luopuu -lakkoaseesta pitäen sitä arvottomana aikaansaamaan toivottavia -muutoksia, niin se merkitsee, että työnantajan on riennettävä omasta -aloitteestaan korjaamaan asianomaiset epäkohdat. - -Ford-laitosten kokemukset työmiestensä suhteen ovat olleet kauttaaltaan -tyydyttävät sekä Yhdysvalloissa että ulkomailla, missä meillä on -tehtaita. Me emme kanna lainkaan kaunaa ammattiyhdistyksiä vastaan, -mutta me tahdomme olla riippumattomia kaikista sopimuksista sekä -työnantajain että työväen järjestöjen puolelta. Meidän maksamamme -palkat ovat aina paremmat kuin mikään järkevä ammattiyhdistyksen -johto voisi ajatella vaatia ja työaika on aina lyhyempi. Jäsenyys -ammattiyhdistyksessä ei voi tuottaa meidän työmiehillemme mitään, -jota heillä ei jo ole. Monet työmiehet kuuluvat arvattavasti -ammattiyhdistykseen, mutta enemmistö on luultavasti sen ulkopuolella. -Me emme tiedä siitä mitään, emmekä välitä siitä, sillä meille se on -aivan yhdentekevää. Me annamme ammattiyhdistyksille arvonsa, suosimme -niiden hyviä pyrinnöitä, paheksumme huonoja. Minulla on syytä olettaa, -että ne puolestaan antavat meillekin arvoa; sillä niiden puolelta ei -ole milloinkaan yritetty tunkeutua tehtaittemme työväestön ja johdon -väliin. Radikaalisia agitaattoreita on tietenkin silloin tällöin käynyt -koettamassa aikaansaada sotkua, mutta väki on enimmäkseen pitänyt niitä -löylynlyöminä ja niiden herättämä mielenkiinto on ollut samaa laatua -kuin olisi näytelty nelijalkaista ihmistä. - -Englannissa jouduimme Manchester-tehtaassamme kerran tekemisiin -ammattiyhdistysten kanssa. Työmiehet Manchesterissä ovat -enimmäkseen ammattijärjestöjen jäseniä ja Englannissa tavalliset -ammattiyhdistysrajoitukset työnsuorituksessa ovat vallitsevia. Me -otimme haltuumme tehtaan, jossa oli työssä joukko järjestyneitä -rakennuspuuseppiä. Heti ilmestyi ammattiyhdistyksen luottamusmiehiä -haluten puhua johtajiemme kanssa aikaansaadakseen sopimusta. Me -neuvottelemme ainoastaan omien työmiestemme emmekä milloinkaan -ulkopuolisten edustajain kanssa; kieltäydyttiin siis ottamasta vastaan -ammattiyhdistysmiehiä. Silloin käskettiin puuseppiä ryhtymään lakkoon, -mutta nämä kieltäytyivät ja erotettiin sen vuoksi ammattiyhdistyksestä. -Nyt he vuorostaan nostivat kanteen ammattiyhdistystä vastaan saadakseen -ulos osuutensa yhdistyksen avustusrahastoista. En tiedä, miten juttu -päättyi, mutta siihen joka tapauksessa päättyi ammattiyhdistysten -johtajain sekaantuminen meidän työoloihimme Englannissa. - -Me emme yritäkään hemmoitella töissämme olevia. Yhteistyö on läpeensä -antamista ja saamista. Siihen aikaan, jolloin toimeenpanimme suuret -palkankorotuksemme, oli meillä toimessa koko joukko työväentarkastajia. -Työmiesten kotioloja tutkittiin ja koetettiin ottaa selvää, miten he -käyttivät palkkansa. Siihen aikaan se kenties oli tarpeellista ja -saatiinhan siitä arvokkaita tietoja. Mutta pysyväksi menetelmäksi se -oli aivan kelvoton ja siitä on aikoja sitten luovuttu. - -Me emme luota "ystävällisiin kättelyihin", "mieskohtaiseen -kosketukseen" emmekä "inhimilliseen sävyyn". Aika on rientänyt -senlaatuisten seikkojen ohi, työmiehet haluavat enemmän kuin lämpimiä -tunteita. Yhteiskuntaoloja ei luoda sanoilla. Ne ovat nettotulosta -ihmisten keskinäisistä jokapäiväisistä suhteista. Paras yhteishenki -ilmenee sellaisissa teoissa, jotka maksavat liikkeenjohdolle jotakin -ja hyödyttävät kaikkia. Ainoastaan sillä tavoin voi todistaa hyvää -tahtoansa ja saavuttaa kunnioitusta. Valistustyöllä, virallisilla -tiedoituksilla, luennoilla ja sen semmoisilla ei ole paljonkaan arvoa. -Rehellisesti suoritettu oikea teko se yksin jotakin painaa. - -Teollinen jättiläisliike on itse asiassa liian suuri ollakseen -"inhimillinen". Se saa sellaisen laajuuden, että yksityinen henkilö -katoaa. Sellaisessa suuressa liikeyrityksessä hukkuu niin työnantaja -kuin työmieskin joukkoon. Mutta yhdessä he ovat rakentaneet valtavan -tuotantojärjestön, joka lähettää maailmalle tavaroita, joita tämä ostaa -antaen korvaukseksi rahoja, joista kaikki yrityksessä mukana olevat -saavat toimeentulonsa. Todella suurta on liike sinänsä. - -Suuressa liikejärjestössä, joka antaa toimeentulon sadoille ja -tuhansille perheille, on jotakin pyhää. Kun näkee ympärillään -maailmaan astuvat lapset, koulumatkalla olevat pojat ja tytöt, nuoret -työmiehet, jotka toimeensa luottaen menevät naimisiin ja perustavat -kodin, tuhannet kodit, jotka rakennetaan ja vähitellen maksetaan -miesten ansioilla, kun näkee sen suuren tuotannon, joka tekee kaiken -tämän mahdolliseksi, niin tulee liikkeen pystyssäpitäminen pyhäksi -velvollisuudeksi. Se tulee suuremmaksi ja tärkeämmäksi kuin yksilö. - -Työnantaja on vain ihminen, niinkuin työmieskin, kaikkine -ihmisvajavuuksineen. Hänellä on oikeus asemaansa ainoastaan silloin -kun hän pystyy sen täyttämään. Jos hän kykenee johtamaan liikettä -oikealla tavalla, jos hänen väkensä voi uskoa häneen, niin että hän -suorittaa työosuutensa saattamatta heidän turvallisuuttaan vaaraan, -niin hän täyttää tehtävänsä. Muussa tapauksessa on hän siihen yhtä -sopimaton kuin lapsi. Työnantajaa niinkuin jokaista muutakin on -arvosteltava yksistään hänen kykeneväisyytensä perusteella. Olkoon hän -työmiehilleen vain nimi, kyltti ovessa. Mutta rinnalla seisoo hänen -johtamansa liike -- ja se on enemmän kuin pelkkä nimi. Se tuottaa -toimeentuloa, ja toimeentulo on sangen olennainen, käsinkosketeltava -asia. Liike on todellisuutta. Se aikaansaa jotakin. Se on elollinen -yritys. Todistuksena sen elämisestä on, että palkkauspussit tulevat -säännöllisesti. - -Tällaisessa yrityksessä voi tuskin olla liiaksi paljoa harmoniaa, -sopusointua, mutta helposti mennään liian pitkälle, jos etsitään -sopusointuisia ihmisiä. Harmoniaa voi olla niin paljon, että jää -liian vähän tilaa niille työnnähdyksille ja vastatyönnähdyksille, -jotka sisältävät elämää -- liian vähän sitä kilpailua, joka kannustaa -ponnistuksiin ja edistykseen. Eri asia on, että järjestön tulee -harmoonisesti toimia päämaaliansa kohti, mutta aivan toista on -harmooninen työskentely järjestön jokaisen eri yksilön kanssa. Jotkut -järjestöt kuluttavat liian paljon tarmoa ja aikaa ylläpitääkseen -keskuudessaan harmoonista tunnetta, niin että niille tuskin jää aikaa -työhön sen päämaalin hyväksi, jota varten järjestö on syntynyt. -Järjestö itse on toisarvoinen asia sen oman pyrkimysperän rinnalla. -Ainoa harmooninen järjestö, joka on jonkin arvoinen, on se, jossa -kaikki jäsenet pyrkivät samaan päämäärään. Yhteinen päämäärä, johon -rehellisesti pyritään, on suuri sopusointuisa periaate. - -Minä säälin sitä, joka on niin heikko ja veltto, että hänellä aina -täytyy olla ympärillään ilmakehä "hyvää henkeä" kyetäkseen tekemään -työtä. Sellaisia miehiä löytyy, ja elleivät he voi mieltänsä karaista -niin paljon, että vapautuvat riippuvaisuudestaan "tunteista", niin he -käyvät lopulta työhön kykenemättömiksi. He eivät ole kykenemättömiä -ainoastaan liikemiehinä, he ovat epäonnistuneita myöskin luonteina. On -aivan kuin heidän luustonsa ei olisi kasvanut niin tukevaksi, että he -voisivat seista omilla jaloillaan. Meidän liikejärjestöissämme on liian -paljon riippuvaisuutta hyvästä tunteesta. Ihmiset ovat aina liiaksi -taipuvaiset työskentelemään yhdessä sellaisten ihmisten kanssa, joista -he pitävät. Semmoinen johtaa vähitellen siihen, että paljon hyvää -ainesta tärvellään. Älköön minua väärinkäsitettäkö, kun käytän sanaa -"hyvä henki"; minä tarkoitan sillä tottumusta tehdä persoonallinen -tunne ratkaisevaksi arvostelussa. Olettakaa, että joku henkilö ei teitä -miellytä. Onko se oikeastaan hänen vikansa? Eikö se yhtä hyvin voi olla -teidän itsenne syy? Mitä meidän tunnetaipumuksillamme on tekemistä -asiallisuuden kanssa? Jokainen tervejärkinen tietää, että on paljon -ihmisiä, jotka eivät häntä miellytä, mutta jotka silti saattavat olla -paljoa taitavampia kuin hän itse. - -Ja siirtääksemme nyt kaiken tämän tehtaasta ulos suureen elämään, voi -sanoa, ettei ole lainkaan tarpeellista, että rikas rakastaa köyhää -tai köyhä rikasta. Ei ole välttämätöntä, että työnantaja rakastaa -työmiestään tai päinvastoin. Välttämätöntä on, että molemmat koettavat -tehdä oikeutta toisilleen tarkoin huomioonottamalla kummankin ansiot. -Tämä on todellista kansanvaltaisuutta, eikä se kysymys, kenenkä pitäisi -omistaa tiilit, muurisavi, uunit tai tehtaat. Kansanvaltaisuudella -ei ole mitään tekemistä tämän kysymyksen kanssa: "Kenenkä tulee olla -johtajana?" - -Se on melkein samaa kuin kysyminen: "Kenen pitää olla tenorina -kvartetissa?" Ilmeisesti sen, joka on tenori. Carusoa ei olisi voitu -sivuuttaa. Olettakaa, että joku musikaalinen kansanvaltaisuusteoria -olisi määrännyt Caruson musikaaliseen proletariaattiin. Olisiko siitä -syntynyt toinen tenori Caruson tilalle? Vai olisivatko Caruson lahjat -kuitenkin jääneet hänen omikseen? - - - - -XX luku. - -MITÄ VOIMME ODOTTAA? - - -Jos osaan lukea ajan merkkejä oikein, elämme keskellä tärkeiden -muutosten aikaa. Ne tapahtuvat ympärillämme hiljaa, tuskin -huomattavasti, mutta kuitenkin taukoamatta. Me opimme vähitellen -yhdistämään syyn ja seurauksen. Suuri osa siitä, mitä nimitämme -työhäiriöiksi -- paljon siitä rauhattomuudesta, mikä havaitaan -horjumattomilta näyttäneissä laitoksissa -- on vain näkyväistä ilmiötä -jostakin uudesta, joka on syntymässä. Yleinen mielipide on muutoksien -alaista, ja meidän tarvitsee itse asiassa vain muuttaa näkökantaamme -tehdäksemme hyvin huonosta järjestelmästä oikein hyvän. Ale olemme -älykkäisyyden hyväksi hävittämässä sitä erikoista avua, jota olemme -ihailleet kovapäisyytenä liikeasioissa, mutta joka itse asiassa -oli vain puupäisyyttä. Me olemme niinikään vapautumassa joutavasta -pehmeästä tunteilemisesta. Me alamme hankkia itsellemme selvemmän -käsityksen realiteeteista ja rupeamme huomaamaan, että meillä on jo -kaikki, mitä tarvitaan täydelliseen elämään, ja että voimme käyttää -näitä mahdollisuuksia paremmin, kun vain teemme itsellemme selväksi, -mitä ne sisältävät ja mitä merkitsevät. - -Kaikki, mikä nykyoloissa on väärää -- ja tiedämmehän kaikki, että -paljon on väärää voidaan oikaista, kun siitä saadaan selkeä käsitys. -Me olemme tottuneet niin paljoa tuijottamaan toisiimme, mitä siltä ja -siltä puuttuu, että olemme tehneet persoonalliseksi asiaksi semmoisen, -mikä on liian suurta persoonallisuudelle. Tosin on totta, että -ihmisluonnolla on suuri osansa taloudellisissa ongelmissa. Itsekkäisyys -on realiteetti; eikä ole epäilemistä, etteikö se lyö leimaansa kaikkeen -kilpailevaan toimintaan elämässä. Jos itsekkäisyys olisi vain jonkin -ihmisluokan erikoistunnus, ei siitä olisi varsin vaikea suoriutua. -Mutta se kuuluu ihmisluonteelle, kaikille ja itsekullekin. Myöskin -ahnaus, kateus ja epäluuloisuus ovat realiteetteja. - -Mutta mikäli taistelu itse olemassaolosta helpponnee -- ja se on -helpompaa nyt kuin ennen, vaikka epavarmuudentunne on enentynyt -- -sikäli on meillä mahdollisuuksia kehittää hienompia viettejämme. -Tähänastinen edistys on tuntuvasti lisännyt elämän mukavuuksia. -Tavallisen amerikkalaisen farmarin talossa on enemmän kalustoa -ja valmistettua tavaraa kuin kokonaisessa afrikkalaisessa -kuningaskunnassa. Tavallisella amerikkalaisella pojalla on useampia -kojeita kuin kokonaisessa eskimoyhteiskunnassa. Keittiön, ruokahuoneen -ja kellarin käyttöaseet saisivat vaateliaimmankin viisisataa vuotta -sitten eläneen mahtimiehen hämmästymään -- elämän välttämättömien -tarve-esineiden lisäytyminen merkitsee vain kohonnutta kehitystasoa. -Yhä vielä me muistutamme intiaania, joka tulee kaupunkiin kaikkine -rahoineen ja ostaa, mitä näkee. Teollisuudessa käytetään vielä -uskomattoman suuret määrät työtä ja ainesta valmistamaan maailmalle -kaikkinaista turhaa kamaa, jota tehdään vain myymistä ja ostetaan vain -omistamista varten jolla ei ole yhtään hyödyllistä tarkoitusta ja -joka lopulta on vain joutavaa romua, niinkuin se alunpitäenkin edusti -hukkaankäytettyä voimaa. Ihmiskunnan sivistynyt osa alkaa kuitenkin -liukua pois joutoleluja tuottavalta asteelta ja teollisuus mukautua -täyttämään maailman todellisia tarpeita. Sentähden voimmekin odottaa -uutta edistystä kohti elämäntasoa, jonka monet jo näkevät kajastavan, -mutta jota nykyoloihin tyytyminen on estänyt meitä saavuttamasta. - -Me olemme niinikään vapautumassa aineellisen omistuksen jumaloimisesta. -Rikkaus ei ole enää mikään erikoinen kunnia. Itse asiassa ei enää -yleinen rikastumispyrkimys ole vallitsevana. Ihmiset eivät enää välitä -rahoista rahojen vuoksi, kuten ennen oli laita. Varmaa on, että he -eivät mainittavasti kunnioita rikkautta tai niitä, joilla sitä on. -Se, mitä me kokoamme hyödyttömäksi liikamääräksi, ei olekaan meille -miksikään kunniaksi. - -Eikä tarvitse paljonkaan ajatella nähdäkseen, että henkilön -yksilöllisiin ominaisuuksiin nähden suuri rahallinen rikkaus ei -merkitse paljon mitään. Ihmisolento pysyy ihmisolentona, joka elääkseen -tarvitsee saman verran vaatteita, riippumatta siitä, onko hän rikas -tai köyhä. Eikä kukaan voi oleilla useammassa kuin yhdessä huoneessa -kerrallaan. - -Mutta jos on johtotähdekseen ottanut yhteishyödytyksen, jos tahtoo -sitä varten toimeenpanna suuria suunnitelmia, joita ei mitenkään voi -toteuttaa muuten kuin suuria varoja käyttämällä, jos koettaa saada -teollisuuden erämaata kukkimaan ja tuntee tämän elämäntehtäväkseen, -niin näkee suurissa rahasummissa samaa mitä maanviljelijä -kylvösiemenessä -- alun uuteen ja runsaampaan satoon, jonka etuja yhtä -vähän kuin auringonsäteitä voi koota itsekkäässä mielessä. - -Maailmassa on kahdenlaisia hulluja. Toinen on miljoonanomistaja, -joka luulee rahoja kokoamalla voivansa saada jonkinlaista todellista -valtaa; toinen pennitön yhteiskunnanuudistaja, joka uskoo, että jos -hän vain voisi ottaa rahat yhdeltä luokalta ja antaa ne toiselle, niin -yhteiskunnan epäkohdat oitis korjautuisivat. Molemmat ovat harhatiellä. -Monet nykyajan suurimmista rikkauksienkokoojista eivät ole lisänneet -ihmiskunnan varallisuutta sentinkään arvosta. Lisääkö korttipeluri -maailman rikkautta? - -Jos me kaikki ottaisimme osaa tuottavaan työhön luovan voimamme -helpostitunnettavissa rajoissa, niin olisi kysymys vain siitä, -riittäisikö luovaa työtä kaikille ja saisiko kukin, mitä hän tarvitsee. -Todellinen puute elämän välttämättömistä tarpeista -- ei väärä puute, -joka riippuu kilisevien metallikappaleiden puutteesta taskuissamme -- -voi riippua vain riittämättömästä tuotannosta, ja tämä vuorostaan on -useimmiten seurauksena riittämättömästä tuntemuksesta siitä, mitä ja -miten on tuotettava. - - * * * * * - -Tämä asia on alusta alkaen katsottava varmaksi: Maa kykenee tuottamaan -säällisen toimeentulon itsekullekin, ei vain ravintoon, vaan kaikkeen -nähden, mitä tarvitsemme. Sillä kaikki tulee maasta. - -Työ, tuotanto, jakelu ja palkkio voidaan järjestää niin, että itsekukin -saa osuutensa tarkoin oikeudenmukaisesti. - -Ihmisluonnon vajavaisuuksista huolimatta voi taloudellisen -järjestelmämme järjestää niin, että itsekkäisyydeltä, vaikka sitä ei -kenties voidakaan tyyten poistaa, riistetään valta aikaansaada vakavia -taloudellisia vääryyksiä. - - * * * * * - -Liike-elämä on helppoa tai kovaa riippuen tuotantoon ja jakeluun -käytetystä taitavuudesta tai sen puutteesta. On luultu, että -liiketoiminta on olemassa voiton tuottamista varten. Tämä ei ole -oikein. Liike-elämä on olemassa yleishyödytystä varten. Se on ammatti -ja sen tulee omaksua tietoinen ammattimoraali, joka tuomitsee jokaisen -yksilön, joka rikkoo sitä vastaan. Liikemaailma tarvitsee enemmän -todellista ammattihenkeä. Se pyrkii ammattirehellisyyteen uljaasta -ylpeydestä, ei pakosta. Ammattihenki huomaa omat rikkomuksensa ja -rankaisee ne. On tuleva aika, jolloin liike-elämä on moraalisesti -puhdasta. Konetta, joka seisahtuu kesken käyntiä, pidetään viallisena -ja vika on etsittävä siitä. Ruumis, joka äkkiä sairastuu, on sairas ja -tauti on etsittävä siitä. Niin on liike-elämänkin laita. Sen virheet, -joista monet johtuvat yksinomaan liike-elämän moraalisesta tilasta, -ehkäisevät sen menestystä, tekevät sen kesken kaikkea sairaaksi. On -tuleva aika, jolloin moraalin lait yleisesti tunnustetaan liike-elämän -perustaksi. Ja kun niin tapahtuu, tullaan liiketointa -- valmistusta ja -myyntiä -- pitämään vankimpana ja hyödyllisimpänä kaikista ammateista. - - * * * * * - -Kaikki, mitä Ford-laitokset ovat tehneet -- kaikki mitä minä -olen voinut toimittaa -- pyrkii olemaan todistuksena siitä, että -yleishyödytys käy ennen voittoa ja että senlaatuinen liiketoiminta, -joka jo olemassaolollaan tekee maailman paremmaksi, on jalo ammatti. -Minulle on usein sanottu, että meidän yrityksemme huomattava -edistyminen -- en tahdo käyttää sanaa "menestys", koska se oikeastaan -tietää hautakirjoitusta ja me olemme vasta alussa -- on riippunut -jonkinlaisesta sattumasta; ja että meidän käyttämämme menetelmät, -vaikka ne ovat tavallansa hyviä, soveltuvat vain meidän erikoisten -tuotteittemme valmistukseen eivätkä lainkaan kävisi laatuun muilla -liikealoilla tai ylimalkaan muihin tuotteisiin nähden eikä muissa -oloissa kuin meidän. - -Oli aika, jolloin pidettiin selvänä, että meidän teoriamme ja -menetelmämme olivat pohjaltaan epäterveitä. Se riippui siitä, että -niitä ei ymmärretty. Tapausten kulku on vaientanut nämä arvostelut. -Mutta semmoista käsitystä on vielä olemassa, että mikään muu yritys -ei voisi aikaansaada sitä, mitä me olemme tehneet, että meitä -on kosketettu jollakin taikasauvalla, että emme me eikä kukaan -muukaan voisi valmistaa kenkiä, lakkeja, ompelukoneita tai kelloja, -kirjoituskoneita tai mitään muita tarve-esineitä sillä tavoin kuin -valmistamme automobiileja ja moottoriauroja. Arvellaan, että jos -vain antautuisimme jollekin sellaiselle alalle, huomaisimme hyvinkin -pian erehdyksemme. Minä en tätä ollenkaan usko. Ei mitään ole meille -tipahtanut ilmasta. Sen lienevät edelliset sivut osoittaneet. Meillä -ei ole mitään, mitä ei kenellä tahansa toisellakin saattaisi olla. -Meillä ei ole ollut sen parempaa onnea kuin mikä seuraa jokaista, joka -panee parhaansa työnsä suoritukseen. Meidän alkaessamme ei olosuhteissa -ollut mitään, jota olisi voinut sanoa "suotuisaksi". Me aloimme melkein -tyhjin käsin. Mitä meillä on, sen me ansaitsimme, ja me ansaitsimme -sen herpoumattomalla työllä ja lujalla uskolla periaatteeseemme. -Me muutimme ylellisyystavaran tarvetavaraksi yksinkertaisesti ja -avoimesti. Kun aloimme valmistaa nykyisiä autojamme, oli maassa vähän -hyviä teitä, bensiininsaanti oli niukkaa ja yleisöön oli lujasti -juurtunut se usko, että automobiili oli parhaasta päästä rikkaiden -lelu. Meidän ainoa etumme oli, että meillä ei ollut edeltäjiä ammatissa. - -Me aloimme valmistuksen oman katsantokantamme mukaisesti -- joka -siihen aikaan oli liike-elämässä tuntematon. Uutta pidetään aina -ihmeellisenä ja jotkut meistä ovat senluonteisia, ettemme koskaan -voi vapautua ajatuksesta, että uusi on ihmeellistä, ellei suorastaan -mieletöntä. Meidän aatteittemme mekaanista muovailua muutetaan -alituisesti. Me löydämme lakkaamatta uusia ja parempia menetelmiä -niiden toteuttamiseksi, mutta meidän ei ole milloinkaan tarvinnut -muuttaa itse periaatteita, enkä voi ajatella, että niitä milloinkaan -tulee tarpeelliseksi muuttaakaan, sillä minä pidän niitä ehdottomasti -yleispätevinä ja uskon niiden täytyvän aikaansaada parempaa ja -sisällysrikkaampaa elämää kaikille. - -Ellen uskoisi tätä, niin en jatkaisi työtäni -- sillä siitä kertyvillä -rahoilla ei ole minulle oleellista merkitystä. Rahat ovat hyödyllisiä -vain sikäli kuin ne käytännöllisin esimerkein pannaan viemään -eteenpäin sitä periaatetta, että liiketoiminta on oikeutettua vain -mikäli se on palvelevaa, ja että sen aina tulee antaa yhteiskunnalle -enemmän kuin se siltä ottaa, ja että sellaista liikettä ei saa -olla, joka ei tuota etua jokaiselle. Minä olen todistanut tämän -automobiili- ja moottoriaurateollisuudellani. Minulla on aikomus -osoittaa se rautateillä ja muilla yleishyödyllisillä yrityksillä -- ei -omakohtaiseksi tyydytyksekseni eikä niiden rahojen vuoksi, mitä siitä -kertyy. (On yksinkertaisesti mahdotonta näitä periaatteita noudattaessa -olla ansaitsematta paljoa enemmän kuin jos pelkästään rahan ansio olisi -päätarkoituksena.) Minä haluan todistaa tämän siten, että ihan kaikki -meistä voivat saada enemmän ja kaikki voivat elää parempaa elämää sen -kautta, että se hyöty enenee, johon kaiken liikkeen tulee pyrkiä. -Köyhyyttä ei voida poistaa lakisäännöksillä, vaan ainoastaan kovalla ja -järkiperäisellä työllä. Me muodostamme itse asiassa koelaitoksen, jonka -tarkoituksena on todistaa, että periaatteemme on oikea. Että me samalla -ansaitsemme rahaakin liikeyrityksellämme, se vain todistaa meidän -olevan oikeassa, sillä se on senlaatuinen todistuskappale, joka tehoaa -tarpeeksi ilman sanojakin. - -Ensimmäisessä luvussa esitin tämän katsomuksemme uskontunnustuksena. -Sallikaa minun tässä toistaa se sen työn valossa, joka on suoritettu -sen mukaisesti, sillä sehän kuitenkin on kaiken työmme perustana. - -1) Ei pidä olla huolissaan tulevaisuudesta eikä liioin kunnioittaa -menneisyyttä. Joka pelkää tulevaisuutta, joka varoo epäonnistumista, -hän rajoittaa liikuntokykyänsä. Epäonnistuminenhan sisältää vain -mahdollisuuden aloittaa uudestaan ja älykkäämmin. Rehellisessä -epäonnistumisessa ei ole mitään alentavaa, mutta tulevaisuuden -pelkääminen alentaa arvoamme. Menneisyys taas on hyödyllistä -ainoastaan, mikäli se viittoo teitä ja keinoja edistykselle. - -2) Älköön ajateltako kilpailua. Se, joka tekee asian parhaiten, saakoon -sen suorittaa. On rikollista yrittää anastaa toisen tuotantoalaa -- -rikollista, koska siten omakohtaisen voiton vuoksi yritetään painaa -kanssaihmisten elinehtoja, hallita vallan eikä älyn nojalla. - -3) Asetettakoon yleishyödytys voiton edelle. Ilman voittoa ei liikettä -tosin voi ylläpitää. Voiton saaminen ei sinänsä sisällä mitään -vääryyttä. Hyvinhoidettu liiketoimi tuottaa ehdottomasti voittoa, mutta -voiton täytyy välttämättömästi tulla korvauksena hyvin suoritetusta -yleishyödytyksestä. Voitto ei voi olla yleishyödytyksen perusta; sen -täytyy olla sen tulos. - -4) Liiketoiminta ei ole halvalla-ostamista ja kalliillamyymistä. Se -sisältää sen, että aines hankitaan kohtuulliseen hintaan ja että tämä -aines muodostetaan käyttökelpoiseksi tuotteeksi mahdollisimman pienillä -lisäyksillä kustannuksiin ja jaetaan se kuluttajille. Peli, keinottelu -y.m.s. pyrkii vain ehkäisemään tätä kulkua. - - * * * * * - -Tuotanto on välttämätön, mutta enimmän merkitsee sitä johtava henki. -Todella hyödyllinen tuotanto onkin välttämätön seuraus pyrkimyksestä -olla todelliseksi hyödyksi. Ne monet erilaiset, läpeensä keinotekoiset -säännöt, joita raha- ja teollisuustoiminnalle on laadittu ja joita -pidetään "lakeina", joutuvat niin usein ristiriitaan keskenänsä, että -voi pitää todistettuna, että ne eivät edes ole hyviä arvailujakaan. -Kaiken terveen taloudellisen ajattelemisen perustana on maa ja sen -tuotteet. Yleishyödytyksen korkein muoto on maan kaikkinaisen tuotannon -tekeminen kyllin suureksi ja pysyväksi, jotta se voi kelvata perustaksi -todelliselle elämälle -- sille elämälle, joka on enemmän kuin syömistä -ja nukkumista. Tämä on taloudellisen järjestelmän todellinen perusta. -Tuottaa me voimme -- tuotantoprobleemi on loistavasti ratkaistu. -Me valmistamme lukemattomia tavaralajeja miljoonin kappalein. -Elämän aineellisesta puolesta on erinomaisen hyvin huoli pidetty. -Keksintöjä ja uusia menetelmiä on korjattu talteen yllinkyllin ja ne -odottavat vain käytäntöönpanoa tehdäkseen elämän fyysillisen puolen -melkein niin täydelliseksi kuin tuhatvuotisen valtakunnan unelmissa -häämöttelee. Mutta me olemme liiaksi takertuneet siihen, missä me -parhaillaan puuhailemme -- me emme ajattele tarpeeksi sitä, minkä -vuoksi me oikeastaan sitä teemme. Koko kilpailujärjestelmämme, kaikki -luomisilmiömme, koko sisäinen voimamme näyttää keskittyvän aineelliseen -tuotantoon ja sen sivutuotteisiin, menestykseen ja rikkauteen. - -Niinpä on esim. sellainen tunne vallalla, että yhden henkilön -tai ryhmän etu on saatavissa toisten henkilöiden tai ryhmien -kustannuksella. Toisen nujertamisesta ei kuitenkaan voiteta -mitään. Jos maanviljelysjärjestön onnistuisi musertaa teollisuus, -muuttuisiko maanviljelijäin asema siitä paremmaksi? Jos -teollisuudenharjoittajayhtymäin onnistuisi murskata maanviljelijät, -olisiko siitä hyötyä teollisuusmiehille? Voisiko kapitaali voittaa -mitään työmiesten kukistamisesta, tai työmiehet kapitaalin -kukistamisesta? Tai voittaako liikemies mitään kilpailijansa -kukistamisesta? Ei -- ei mikään hävittävä kilpailu voi hyödyttää -ketään. Se kilpailun laji, jonka tuloksena on monien häviö ja -harvojen häikäilemätön herruus, on poistettava. Sillä sellaiselta -hävittävältä kilpailulta puuttuu ne ominaisuudet, joista edistys -riippuu. Edistys syntyy jaloja muotoja noudattavasta kilpailusta. -Huono kilpailu on mieskohtaista. Se tavoittaa jonkin yksilön tai -ryhmän koroittamista. Se on jonkinlaista sodankäyntiä. Sitä kannustaa -halu painaa joku toinen polvilleen. Se on tykkänään itsekästä. Toisin -sanoen, sen vaikuttimena ei ole ylpeys tuotteesta eikä myöskään halu -olla etevin yhteishyödytyksen alalla eikä terve kunnianhimo järkevien -tuotantomenetelmien suorittamisessa. Sen vaikuttimena on yksinomaan -toisen syrjään tunkeminen ja markkinain monopolisointi rahallisen -voiton vuoksi. Kun tämä pyrkimys on saavutettu, on seurauksena aina -tavaran laadun huononeminen. - - * * * * * - -Vapautuessamme pikkumaisesta, hävittävästä kilpailusta vapaudumme -samalla monesta harhamielteestä. Me olemme liian lujasti piintyneet -vanhoihin menetelmiin ja yksipuolisuuteen. Me tarvitsemme enemmän -liikkuvaisuutta. Me olemme tottuneet käyttämään määrättyjä seikkoja -määrätyllä tavalla, olemme lähettäneet erinäisiä tavaroita vain yhtä -kanavaa myöten, ja jos se käy ahtaaksi tai tukkeutuu, pysähtyy liikekin -ja kaikki ahdingon ikävät seuraukset tulevat näkyviin. Ottakaamme -esimerkiksi maissin viljelys. Monia miljoonia busheleita [Bushel, -kuivien aineiden mittayksikkö, = Yhdysvalloissa 35.24 l, Englanissa -36.35 l. -- Suom.] kasataan Yhdysvaltoihin ilman mitään nähtävää -myyntimahdollisuutta. Jonkun verran maissia käytetään ihmisten ja -eläinten ravinnoksi, mutta vain pieni osa. Ennen juovutusjuomain -kieltoa käytettiin osa maissia paloviinan valmistukseen, mikä ei -juuri ollut erikoisen hyvä käytäntö hyvälle maissille. Mutta monia -vuosia kulutettiin maissia ainoastaan näitä kahta kanavaa myöten, ja -kun toinen niistä tukittiin, alkoivat viljavarastot kasvaa uhkaavan -suuriksi. Rahanniukkuus ehkäisee tavallisesti varastoja liikkumasta, -mutta vaikka rahaa olisi runsaastikin, olisi meidän mahdoton käyttää -kaikkia elintarpeita, joita meillä joskus on varastossa. - -Jos elintarpeita kertyy liian runsaasti, jotta ne voitaisiin käyttää -ravinnoksi, niin miksi ei koeteta etsiä niille muuta käytäntöä? Miksikä -käyttää maissia vain sikaloissa ja polttimoissa? Miksi ruveta kädet -ristissä ruikuttamaan maissimarkkinoita kohdannutta onnettomuutta? Eikö -silavan ja alkoholin tuotannon ohella ole tarjona mitään käytäntöä? On -varmasti. Maissille pitäisi löytyä niin monta käytäntöä, ettei sitä -riittäisikään muuhun kuin ainoastaan todella tärkeisiin tarpeisiin. -Pitäisi aina olla riittävästi auki vientikanavia, jotta maissia -voitaisiin käyttää heittämättä sitä hukkaan. - -Yhteen aikaan käyttivät maanviljelijät maissia polttoaineeksi -- -oli runsaasti maissia ja niukasti kivihiiliä. Se oli törkeä tapa -hävittää maissia, mutta siinä oli hyvän aatteen ydin. Maississa on -polttoainearvoa, siitä voidaan saada öljyä ja moottorispriitä, ja on -jo aika, että joku aukaisee tämän uuden mahdollisuuden, jotta suuret -maissivarastot pääsevät liikkeelle. - -Miksikä pitää jousessa vain yhtä jännettä? Miksi ei kahta? Jos toinen -katkeaa, on toinen jäljellä. Jos sianhoitomahdollisuudet huononevat, -niin miksei maanviljelijä muuta maissia traktorin käyttöaineeksi? - -Me tarvitsemme laajempaa liikuntotilaa kaikilla aloilla. -Kaksoisraidejärjestelmän aikaansaaminen kaikkialle ei olisi mikään -kehno aate. Meillä on yksiraiteinen rahajärjestelmä. Se on aivan -erinomainen järjestelmä rahanomistajille. Se on mainio niille, jotka -kokoavat korkoja, luottoa vallitseville rahamiehille, jotka suorastaan -omistavat sen tavaran, jota sanotaan rahaksi, ja sen koneiston, jonka -avulla rahoja tuotetaan ja käytetään. Mutta n.s. "huonoina aikoina" -on yleisö alkanut havaita, että järjestelmä onkin huono, se kun -tukkii väylän ja seisauttaa liikenteen. Jos rikkausharrastusten tulee -saada nauttia erikoista suojelusta, niin pitäisi tavallisten ihmisten -myöskin päästä sitä nauttimaan. Myynnin, käytön ja rahajärjestelyn -mahdollisuuksien moninaisuus on varmin turva, mitä voimme saada -odottamattomia tapahtumia vastaan taloudellisella alalla. - -Samoin on työn laita. Pitäisi tosiaankin olla lentäviä joukkoja -nuoria miehiä, jotka voisivat rientää avuksi, kun vaara on sattunut -elopelloilla, kaivoksissa, tehtaissa tai rautateillä. Jos tuli uhkaa -sammua sadoissa teollisuuslaitoksissa hiilenpuutteen vuoksi, jos -miljoonia ihmisiä uhkaa työttömyys, niin luulisi olevan kannattavaa -ja oikeaa inhimillisyyttä, että riittävä määrä miehiä suorittaisi -vapaaehtoista palvelusta kaivoksissa ja rautateillä. Meillä tulee -aina olemaan tehtävää tässä maailmassa ja me yksin kykenemme sen -tekemään. Koko maailma ei voi olla hiljaa, vaikka tehtailijan kannalta -ei olisikaan "mitään tekemistä". Sillä tai tällä kohtaa saattaa työtä -puuttua, mutta kokonaisuutena katsoen on maailmassa aina jotakin -tekemistä. Tämän tosiasian pitäisi pakottaa meidät järjestäytymään -sillä tavoin että se, mitä on tehtävää, tulee tehdyksi ja työttömyys -supistetuksi mahdollisimman vähäiseksi. - - * * * * * - -Kaikki edistys alkaa pienessä mittakaavassa ja yhden yksilön toimesta. -Joukko ei milloinkaan voi olla enempää kuin yksilöiden summa. Menestys -alkaa ihmisestä itsestään, kun hän puolinaisen harrastuksen kannalta -edistyy määrätietoisuuteen, epäröinnistä päättäväisyyteen pyrinnössä, -epäkypsyydestä arvostelun kypsyyteen, oppipojan asteelta mestariksi, -työnhosujan tasolta työmieheksi, joka löytää työstä todellista iloa, -silmäinpalvelijasta mieheksi, jolle hänen työnsä voidaan uskoa ilman -valvontaa ja ilman kehoittelua -- niin, silloin edistyy maailma. -Eteenpäinmeno ei ole suinkaan helppoa. Me elämme mukavuuden aikaa, -jolloin ihmisille uskotellaan, että kaiken pitää käydä helposti. Mutta -työ, joka todella merkitsee jotakin, ei koskaan tule olemaan helppoa. -Ja jota korkeammalle nousemme edesvastuun asteikossa, sitä vaikeammaksi -käy tehtävä. Lepo on tietenkin oikeutettua. Jokaisen, joka tekee työtä, -tulee saada tarpeekseen levätä. Miehellä, joka tekee kovaa työtä, pitää -olla mukava levähdyspaikkansa lieden luona ja viihtyisä ympäristö. -Siihen hänellä on oikeus. Mutta kukaan en ansaitse lepoa ennen kuin on -työnsä tehnyt. Pehmoista mukavuutta ei koskaan voi yhdistää työhön. -Muutamanlainen työ on tarpeettoman kovaa. Oikealla liikkeenhoidolla -sitä voi helpottaa. On tehtävä mikä suinkin voidaan, jotta työmiehelle -valmistetaan tilaisuus suorittaa hyvä päivätyö. Ei sovi vaatia lihaa -ja verta kantamaan taakkoja, joita vain teräs voi kantaa. Mutta -parhaitenkin tehtäessä on työ kuitenkin työtä, ja jokainen, joka -todella koettaa suorittaa käsilläolevan työnsä parhaansa mukaan, tuntee -myöskin, että se on työtä. - -Valinnasta ei voi olla puhettakaan. Annettu tehtävä voi olla odotettua -vähäisempi. Miehen todellinen työ ei ole aina sellaista, mitä hän -itse olisi halunnut tehdä. Miehen todellinen työ on se, mitä hänet on -valittu tekemään. Nykyään on enemmän palvelustoimia kuin vastaisuudessa -tulee olemaan laita, ja niin kauan kuin semmoisia toimia on, täytyy -jonkun ne tehdä. Mutta ei ole mitään aihetta, minkä vuoksi ihmisen -tulisi kärsiä siitä, että hänen työnsä on palvelijan työtä. Sellaisesta -työstä voidaan sanoa, mitä useista n.s. vastuunalaisemmista tehtävistä -ei saata sanoa: se on hyödyllistä, kunniallista ja kunnioitettavaa. - -Aika on poistaa työstä suoranainen raadanta. Ihmiset eivät vastusta -työtä, vaan kovaa, raskasta raatamista. Sellainen täytyy poistaa, -missä sitä vain on. Me emme pääse täysin sivistyneiksi, ennenkuin -poistamme polkurattaan jokapäiväisestä työstä. [Ennen vanhaan saivat -rangaistusvangit tuottaa käyttövoimaa polkemalla samanlaista ratasta, -jonka näkee lasten oravahäkeissä. -- Suom.] Keksinnöt ovat sen osaksi -jo poistaneet. Meidän on sangen monessa suhteessa onnistunut kirvoittaa -ihmisen niskoilta raskas ja rasittava työ, joka ennen tyhjensi hänen -voimansa, mutta vaikka olemme keventäneet raskasta työtä, emme ole -kuitenkaan saaneet poistetuksi sen yksitoikkoisuutta. Se on toinen -meitä odottava urakka, ja pyrkiessämme sitä suorittamaan keksimme -epäilemättä paljon muutakin järjestelmässämme muutettavaa. - - * * * * * - -Työmahdollisuudet ovat nyt suuremmat kuin milloinkaan ennen. -Edistysmahdollisuudet niinikään. Nuori mies, joka nyt astuu -teollisuuden palvelukseen, joutuu aivan toiseen järjestelmään kuin -se, joka viisikolmatta vuotta sitten aloitti uransa. Järjestelmä -on käynyt kiinteämmäksi, siinä on vähemmän leikin ja hankauksen -tilaa; yhä vähemmän asioita jätetään yksilön mielivallan alaiseksi; -nykyinen työmies huomaa olevansa osa järjestössä, joka näköjään jättää -hänelle hyvin vähän aloitemahdollisuuksia. Mutta kuitenkaan ei ole -totta, että "työmiehet ovat pelkkiä koneita". Ei ole totta, että -edistysmahdollisuudet ovat hukkuneet järjestöön. Nuori mies, joka -tahtoo vapautua näistä mielikuvista ja katsoa järjestelmää sellaisena -kuin se on, havaitsee että se, mitä hän piti esteenä, itse asiassa on -hänelle apu ja tuki. - -Tehdasjärjestö ei ole taitavuuden kehittymisen ehkäisykeino, vaan keino -tuhlauksen ja taitamattomuudesta johtuvien tappioiden supistamiseksi. -Se ei estä eteenpäinpyrkivää ja selvänäköistä ihmistä tekemästä -parastaan, vaan se estää huolimattomia ihmisiä tekemästä pahintaan. -Asiahan on niin, että jos laiskuudelle, välinpitämättömyydelle -velttoudelle ja haluttomuudelle annetaan väljää tilaa, niin joutuvat -kaikki siitä kärsimään. Tehdas ei voi silloin kukoistaa eikä niin -ollen myöskään maksaa palkkoja, joilla voisi elää. Kun järjestely -pakoittaa huolimattomat ihmiset hoitamaan tehtäväänsä paremmin kuin he -luonnostaan tekisivät, niin tapahtuu se heidän omaksi edukseen -- he -suoriutuvat paremmin ruumiillisesti, henkisesti ja taloudellisesti. -Mitä palkkoja pystyisimme maksamaan, jos antaisimme sellaisen väen -noudattaa omia menetelmiään ja omaa työtapaansa? - -Jos teollisesta järjestelmästä, joka nosti keskinkertaisuuden -korkeammalle tasolle, olisi seurauksena myöskin taitavuuden -pidättäminen alemmalla tasolla, olisi se tosiaan sangen huono -järjestelmä. Mutta täydelliseenkin järjestelmään tarvitaan taitavia -ihmisiä sitä vireilläpitämään. Ei mikään järjestelmä kykene itse -käyttämään itseänsä, ja nykyinen järjestelmä vaatii käyttöönsä enemmän -älyä kuin entinen. Meidän päivinämme vaaditaan enemmän älyä kuin -koskaan ennen, vaikka sitä ehkä ei tarvita samoilla paikoilla kuin -ennen. Sen laita on aivan sama kuin voiman laita: ennen käytettiin -jokaista konetta jalkavoimalla; se voima oli aivan koneen ääressä, -mutta nykyään olemme siirtäneet voiman kauemmaksi -- keskittäneet sen -voima-asemalle. Samalla tavoin me olemme myöskin tehneet henkisen -kyvyn korkeimmalle tyypille tarpeettomaksi ottaa vierestä osaa tehtaan -jokaiseen eri toimitukseen. Paremmat aivot ovat keskitetyt henkiselle -voima-asemalle. - -Jokainen kasvava yritys luo samalla aivan luonnostaan uusia työpaikkoja -taitaville ihmisille. Se ei merkitse, että uusia mahdollisuuksia -syntyy joka päivä tai ryhmittäin. Ei suinkaan. Ne syntyvät vain -kovan työn jälkeen. Se, joka kestää totunnan otteen ja kuitenkin -pysyy valppaana ja kerkeänä, nousee lopulta johtoon. Liike-elämässä -ei etsitä hemaisevan loistavaa lahjakkuutta, vaan tervettä, lujaa -luotettavuutta. Suurten yritysten täytyy pakostakin liikkua hitaasti -ja varovasti. Nuori kunnianhimoinen mies ei saa olla liian kärkäs -ylenemistoiveissaan, vaan hänen tulee asettaa olonsa "pitkän päälle". - - * * * * * - -Meidän ympärillämme on hyvin paljon sellaista, mikä tulee muuttumaan. -Me saamme oppia luonnon isänniksi pikemminkin kuin sen palvelijoiksi. -Mutta niin suureksi kuin taitoamme kuvittelemmekin, olemme edelleen -suuressa määrässä riippuvaiset luonnon apulähteistä emmekä usko -niiden ehtyvän. Me murramme kivihiiliä ja malmia ja kaadamme puita. -Me käytämme hiilet ja malmin ja sitten ne ovat poissa; puita ei voida -korvata yhdessä ihmisiässä. Mutta tulee aika, jolloin me sidomme -ympärillämme olevan lämmön olematta enää riippuvaisia hiilistä -- jo -nyt me luomme lämpöä sähköllä, jota synnytämme vesivoimalla. Tätä -menettelyä tulemme parantamaan. Kemian edistyessä voidaan epäilemättä -keksiä menetelmä, jonka avulla kasveista voidaan saada kestävämpää -ainetta kuin metallit -- mehän olemme tuskin vielä edes kajonneetkaan -puuvillan käyttöön. Me pystymme ehkä luomaan parempata puuta kuin mitä -luonnossa kasvaa. Todellisen yleishyödytyksen henki on saava sen meille -aikaan. Meidän on vain itsekunkin rehellisesti tehtävä, mikä on annettu -meidän osaksemme. - - * * * * * - -Kaikki on mahdollista... "Usko on vahva uskallus niihin, joita -toivotaan, eikä näkymättömistä epäile." - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Elämäni ja työni, by Henry Ford - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK ELÄMÄNI JA TYÖNI *** - -***** This file should be named 61302-8.txt or 61302-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/6/1/3/0/61302/ - -Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/61302-8.zip b/old/61302-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index f9821d9..0000000 --- a/old/61302-8.zip +++ /dev/null |