NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 16301 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..d71a39d
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #60274 (https://www.gutenberg.org/ebooks/60274)
diff --git a/old/60274-8.txt b/old/60274-8.txt
deleted file mode 100644
index c8b652a..0000000
--- a/old/60274-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,16301 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Yhdenvertaisuus, by Edward Bellamy
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Yhdenvertaisuus
-
-
-Author: Edward Bellamy
-
-
-
-Release Date: September 10, 2019  [eBook #60274]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK YHDENVERTAISUUS***
-
-
-E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
-
-
-
-YHDENVERTAISUUS
-
-Kirj.
-
-EDWARD BELLAMY
-
-Seitsemännestä painoksesta suomennettu
-
-
-
-
-
-Hancock, Mich., U.S. of A.
-Työmiehen Kustannusyhtiö,
-1905.
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
-          Edward Bellamy.
-          Kirjoittajan esipuhe.
-       I. Ankara ristikuulustelija.
-      II. Miksi ei vallankumousta tapahtunut aikaisemmin.
-     III. Minä saan täydet oikeudet maassa.
-      IV. Kahdennenkymmenennen vuosisadan pankkihuone.
-       V. Saan kokea uuden vaikutelman.
-      VI. "Häpeä sille joka pahaa siitä ajattelee."
-     VII. Uutta hämmästyttävää.
-    VIII. Suurin ihme -- muoti syösty valtaistuimelta.
-      IX. Mikä ei ollut muuttunut.
-       X. Keskiyön kylpy.
-      XI. Elämä omaisuusoikeuden perusteena.
-     XII. Miten omaisuuden erilaisuus hävittää vapauden.
-    XIII. Yksityiskapitaali yhteisvarastosta varastettu.
-     XIV. Me katselemme asevarastoani.
-      XV. Minne olisimme ilman vallankumousta joutuneet.
-     XVI. Tuomitseva puolustus.
-    XVII. Vallankumous pelastaa yksityisomaisuuden yksinoikeuden
-          vallasta.
-   XVIII. Kaiku menneisyydestä.
-     XIX. "Voiko neito unohtaa koristuksensa."
-      XX. Mitä vallankumous sai aikaan naisten hyväksi?
-     XXI. Voimisteluharjoituksissa.
-    XXII. Liikevoittojärjestelmän taloudellinen itsemurha.
-   XXIII. Vertaus vesisäiliöstä.
-    XXIV. Minulle näytetään kaikki maan kuningaskunnat.
-     XXV. Lakkolaiset.
-    XXVI. Ulkomaankauppa voittojärjestelmän aikana; suojelustulli
-          ja vapaakauppa tai helvetin ja syvän meren välillä.
-   XXVII. Määrättyjen etujen järjestelmän vihamielisyys parannuksia
-          kohtaan.
-  XXVIII. Miten voittojärjestelmä teki mitättömäksi keksintöjen hyödyn.
-    XXIX. Minulle osoitetaan kunnioitusta.
-     XXX. Mitä yleinen sivistys merkitsee.
-    XXXI. "Ei tällä vuorella eikä Jerusalemissa."
-   XXXII. Eritis sicut deus.
-  XXXIII. Erinäisiä tärkeitä asioita katselemassa.
-   XXXIV. Miten alkoi vallankumous.
-    XXXV. Miksi vallankumous edistyi alussa hitaasti mutta
-          lopulta nopeaan.
-   XXXVI. Teaatterissa käynti kahdennella kymmenellä vuosisadalla.
-  XXXVII. Siirtymisaika.
- XXXVIII. Sokeain kirja.
-
-
-
-
-EDWARD BELLAMY.
-
-
-    "Älköön kukaan väärin arvelko että minä työtöntä onnellisuutta
-    uneksin, yltäkylläisyyttä ilman raatamista. Työ on sekä
-    yltäkylläisyyden että maailmassa elämisen välttämätön ehto. Minä
-    vaadin vain että kukaan ei senvuoksi työtä tekisi että toiset
-    joutilaina eläisivät, että ihmisten joukossa ei enää herroja
-    olisi eikä orjia. Onko siinä liikaa? Huudahtaako joku ahdingon
-    alainen sielu: Mahdotonta -- tämä toivo on ollut ihmisten
-    unelmana kaikkina aikoina, jumalallisen nautinnon utuinen toive
-    ja haaveilu-unelma jota maailma ei koskaan voi toteuttaa?
-    Harvojen täytyy riemuilla ja monien raataa, harvoilla tulee olla
-    liikaa, monilta puuttua, harvojen olla herroja, monien orjia,
-    maailman raatajain köyhiä ja joutilaitten rikkaita, ja tämän
-    täytyy ijäti jatkua?"
-
-    "Eipähän; onko maailma sitten turhaan unelmoinnut? Ovatko
-    ihmisrakkaitten hartaat kaipailut kohti saavuttamatonta onnea
-    kohonneet? Eivätkö mitään ole ne vapauden, yhdenvertaisuuden ja
-    onnen huokailut jotka ovat sydäntemme sisimpään istutetut?"
-
-                                            Edward Bellamy.
-
-Edvard Bellamy, jonka "Vuonna 2000" ("Looking Backward") ensiksi
-tuhansien mielessä herätti ihmissuvun parantamistoivon ja joka
-itse hartaasti uskoi että tämä toivo on toteutuva, syntyi Chicopee
-Fallsissa, Massachusettsissa, maaliskuun 26 päivänä 1850. Hän oli
-pastori Rufus King Bellamyn ja hänen vaimonsa Maria Louisa Butnamin
-kolmas poika. Hänen isänsä oli yhtäjaksoisesti kolmekymmentä viisi
-vuotta pappina Chicopeen kauppalassa, ja hänen isänisänsä isoisä
-oli pastori Joseph Bellamy, tunnettu etevänä jumaluusoppineena.
-Merkittävä ja epäilemättä perinnöllinen piirre Edward Bellamyn
-luonteessa oli hänen halunsa pysyä alallaan, ja melkein kokonaan hän
-elämänsä vietti synnyinseudullaan. Poikana hän kävi kauppalan koulut.
-Myöhemmin hän oli kaksi vuotta Union Collegessa Scheneetadyssa sekä
-vuoden verran matkusteli ulkomailla. Tästä matkastansa, jonka hän
-18-vuotiaana teki, hän kirjoittaa: "Hyvin muistan Europan matkani
-ajoilta, miten paljon syvemmin vaikutti minuun kurjuuden tumma tausta
-kuin sitä vastaan nähtävissä olevat palatsit ja katedraalit. Europan
-suurkaupungeissa sekä maalaisväestön tölleissä aukenivat silmäni
-vasta täydelleen näkemään koko laajuudessaan seuraukset ihmisen
-epäihmisyydestä ihmistä kohtaan."
-
-Näitä ajatellen ja alituisesti mielessänsä punniskellen ja pohtien
-yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisua, Bellamy vietti seuraavat 20
-vuottansa ollenkaan lausumatta mielipidettänsä niiden suhteen. Hän
-luki lakia ja sai lakimiehen oikeudet. Hän liittyi Springfield Unionin
-toimitukseen sekä sitten New York Evening Post lehden toimitukseen
-ja oli perustamassa Springfield Daily News lehteä. Ollessaan
-sanomalehtimiestoimessa hän kirjoitteli aikakauslehtiin lyhyitä
-kertomuksia, alkuperäisyytensä ja voimansa takia huomattavia, jotka
-hänen kuolemansa jälkeen ovat kootut ja julaistut "Sokean maailma"
-("The Blindman's World") nimisessä teoksessa.
-
-Loistavan lupaava ura avautui hänelle kirjallisessa työssä. Englannissa
-häntä mainittiin "Hawthornesta polveutuvaksi", kun hänen mainio
-teoksensa "Tri Heidenhoffin käräjänkäynti" ("Dr. Heidenhoff's Process")
-ilmestyi. (Nathaniel Hawthorne oli amerikalainen suosittu kirjailija
-viime vuosisadan alkupuoliskolla).
-
-Tämä kertomus, samoinkuin sitä seuraava "Neiti Ludingtonin Sisar"
-sekä monet hänen lyhyistä kertomuksistaan, oli sulavan jutun muotoon
-laadittu tarkka tutkiskelma sielutieteellisistä ilmiöistä, joihin
-hän aina osotti tavatonta harrastusta. Tiedemiehen rauhallinen ja
-mietiskelevä ura näytti hänelle varmalta. Mutta tästä ajasta hän
-kirjoittaa:
-
-"Mikäli saatan tarkkuudella muistaa, niin istuin syksyllä tai talvella
-1886 kirjoituspöytäni ääreen lopullisesti päätettyäni koettaa järkeillä
-taloudellisen järjestelmän suunnitelman jonka kautta tasavalta voisi
-turvata kansalaistensa toimeentulon ja aineellisen hyvin voinnin
-yhdenvertaisuuden pohjalla, mikä vastaisi ja täydentäisi heidän
-poliitillista yhdenvertaisuuttaan."
-
-Tämän yrityksen tuloksena oli "Vuonna 2000", julkaistu 1888. Tällä
-kirjalla, jota levisi yli miljoonan kappaletta, oli merkittävä vaikutus
-itse tekijään. Mies, tavallisissa oloissa maltillinen ja hiljainen,
-joka mielessään pyörivistä ajatuksista harvoin antoi puheenaihetta
--- mies, jolla oli harvoja läheisiä ystäviä, vaikka ei ketään
-vihollisiakaan, ja joka varsin vähän harrasti tavallista yhteiskunnan
-kulkua -- hän työntäytyi koko vahvan umpimielisen luontonsa voimalla
-ajamaan natsionalismin asiata. Hän läksi Bostoniin ja perusti New
-Nation nimisen sanomalehden yksinomaan sitä asiata ajamaan. Tässä
-toimessa hän kulutti aikaa, intoa ja rahaa tuhlaamalla. Sitäpaitsi,
-muutamia julkisia puheita lukuun ottamatta, hän yhä syventyi seuraavain
-kymmenen vuoden kuluessa tutkimaan "Vuonna 2000" teoksessa esitettyjä
-kysymyksiä. Näiden tuloksena ilmestyi hänen viimeinen teoksensa
-"Yhdenvertaisuus" ("Equality") vuonna 1897.
-
-Tähän hän sanan todellisessa merkityksessä tyhjensi koko elämän
-verensä. Se oli laadittu puolittain sairasvuoteella, hän sai koko
-ajan kamppailla Uuden Englannin valtioiden varsinaisen perintötaudin,
-näivetystaudin kanssa. Saatuaan vihdoin nähdä teoksensa kirjapainossa
-viimeisteltynä, hän vaivoin pääsi Denveriin vaimonsa ja kahden
-lapsensa kanssa mielessä riutuva toivo että lännen leppoisa ilmanala
-hänen terveytensä palauttaisi. Hänen kulkunsa lännessä oli kuin
-suuremmoista voittokulkua, minkä hänen teoksensa maine oli valmistanut,
-ja kuvaavasti osotti miten suuri on harrastus paremmuutta kohti
-nykyisyydestä -- ihmisten vangituissa mielissä.
-
-Mutta ilmanalan vaihdos tapahtui liian myöhään. Hartaitten pyyntöjensä
-johdosta Edward Bellamy tuotiin takaisin vanhaan kotiinsa, jossa hän
-vielä eli kuukauden ja jossa toukokuun 22 päivänä 1898 "se valo, joka
-oli valaissut monien ilmanalojen ja maitten sorrettujen polkuja,
-levollisesti ja rauhallisesti sammui."
-
-Edward Bellamyn jälkeen jättämien paperien joukossa on käsikirjoitus
-nimeltä "Solidarisuuden uskonto", jonka taakse on kirjoitettu:
-"Toivoisin että tämä paperi minulle luettaisiin kuolemaisillani
-ollessani. Sen veron haluaisin suorittaa olematta itserakas sille
-neljänkolmatta vuotiaalle pojalle joka sen kirjoitti." Tässä ihmisen
-kaksinaisluonteen tutkiskelmassa on löydettävissä sen intohimoisen
-kaipuun siemen yleishyvän saavuttamiseksi, yksityisedistyksen
-vastapainoksi, mikä tämän ylevän miehen elämässä, on kuvaavana
-piirteenä.
-
-
-
-
-KIRJOITTAJAN ESIPUHE.
-
-
-"Looking Backward" (suomennettu: "Vuonna 2000") oli pieni kirja, enkä
-voinut saada mahtumaan siihen kaikkea mitä halusin sanoa asiasta. Sen
-jälkeen kuin se julaistiin ovat siitä pois jääneet asiat osottautuneet
-enemmän tärkeiksi kuin ne jotka se sisälsi, joten minun on ollut
-pakko kirjoittaa toinen kirja. Olen säilyttänyt "Looking Backward"
-teoksen ajan, vuoden 2000, myöskin "Equality" ("Yhdenvertaisuus")
-teoksen aikana ja olen käyttämät ensinmainitun kertomuksen kehystä
-tämän lähtökohtana jonka nyt tarjoon. Jotta ne jotka eivät ole
-lukeneet kertomusta "Looking Backward" eivät joutuisi syrjäytetyiksi,
-liitettäköön tähän pääasialliset tapahtumat pääkohdissaan:
-
-Vuonna 1887 Julian West oli rikas nuori mies eläen Bostonissa. Hänen
-oli määrä pian mennä naimisiin nuoren varakkaasta perheestä olevan
-naisen kanssa, jonka nimi oli Edith Barlett, ja asui sillä aikaa
-yksinään miespalvelijansa Sawyerin kanssa perhepalatsissaan. Kun häntä
-vaivasi unettomuus, oli hän talon perustuksen alle rakennuttanut
-kivihuoneen jota hän käytti makuuhuoneena. Jos tämänkään pakopaikan
-hiljaisuus ja yksinäisyys ei voinut antaa hänelle unta, kutsui hän
-joskus ammattitaitoisen nukuttajan vaivuttamaan hänet hypnoottiseen
-uneen, josta Sawyer osasi hänet herättää määrätyllä ajalla. Tämän
-tavan, samoinkuin maanalaisen huoneen olemassa olonkin tiesi vain
-Sawyer sekä se hypnotisti joka palvelustaan antoi. Toukokuun 30
-päivän illalla 1887 West lähetti noutamaan tätä viimemainittua ja
-hänet nukutettiin tavallisuuden mukaan. Hypnotisti oli aikaisemmin
-ilmoittanut isännälleen aikovansa muuttaa kaupungista kokonaan pois
-samana iltana ja kehoitti häntä kääntymään toisten ammattimiesten
-puoleen. Samana yönä Julian Westin talo syttyi tuleen ja paloi poroksi.
-Sawyerin jäännökset löydettiin ja tunnettiin, ja vaikka ei Westistä
-mitään merkkiä löydetty, päätettiin että hän tietysti myös oli surmansa
-saanut.
-
-Sata kolmetoista vuotta myöhemmin syyskuussa herran vuonna 2000 tohtori
-Leete, muuan lääkäri Bostonissa, joka jo oli eläkettä nauttiva,
-toimitti kaivostöitä puutarhassaan yksityisen laboratoriorakennuksen
-perustamiseksi, jolloin työn tekijät tapasivat muuratun kiviseinän
-tuhan ja hiilen peitossa. Sen avattua löydettiin kellari joka oli
-komeasti sisustettu 19:nen vuosisadan makuuhuoneen malliin, ja
-sängyssä nuoren miehen ruumis, joka näytti siltä kuin vastikään olisi
-laskeutunut nukkumaan. Vaikka isoja puita oli kasvanut kellarin
-yläpuolella, niin nuorukaisen ruumiin erinomainen säilyminen
-houkutteli tri Leetea koettamaan herättää sitä eloon, ja hänen omaksi
-hämmästyksekseen hänen ponnistuksensa menestyivät. Nukkuja heräsi eloon
-ja lyhyen ajan kuluttua täyteen nuoruuden kukoistukseen jota hänen
-ulkonäkönsä oli osottanut. Hänen hämmästyksensä saadessaan tietää mitä
-hänelle oli tapahtunut oli niin suuri että se pyrki vaaralliseksi
-hänen järjelleen, mutta sen esti tohtori Leeten lääketieteellinen
-kyky sekä yhtä paljon talon toisten jäsenten, tohtorin vaimon ja
-kauniin tyttären Edithin, ystävällinen kohtelu. Pian kuitenkin nuori
-mies unohti ihmettelemästä sitä mitä hänelle itselle oli tapahtunut
-sen hämmästyksen takia mitä sai kokea oppiessaan tuntemaan ne
-yhteiskunnalliset vaihteet joiden läpi maailma oli hänen nukkuessaan
-kulkenut. Askel askeleelta kuin lapselle hänen isäntäväkensä selitti
-hänelle, joka ei ollut tuntenut muuta elintapaa kuin olemassaolon
-taistelua, mitkä olivat ne kansallisen yhteistoiminnan yksinkertaiset
-periaatteet yleisen hyvinvoinnin edistämiseksi joiden perusteelle
-uusi sivistys nojautui. Hän sai tietää että ei enää ollut olemassa
-ketään joka oli tai voisi olla rikkaampi tai köyhempi kuin toiset,
-vaan että kaikki olivat taloudellisesti yhdenvertaiset. Hän sai
-tietää ettei koskaan enää tehty työtä toiselle enemmän pakosta kuin
-sopimuksestakaan, vaan että kaikki samanarvoisina olivat kansan
-palveluksessa tehden työtä yhteisen varaston hyväksi joka yhtäläisesti
-jaettiin. Kaikki nämä ihmeet, niin selitettiin, olivat sangen
-yksinkertaisesti syntyneet tuloksina yleisen kapitalismin asettamisesta
-yksityisen kapitalismin sijaan ja tuotanto- ja jakokoneiston
-järjestämisestä yleisen yhteyden liikkeenä tuottamaan yleistä hyötyä
-yksityisen voiton asemasta.
-
-Mutta vaikka ei kauan kestänyt, ennenkuin nuoren muukalaisen ensi
-hämmästys uuden maailman laitoksien johdosta vaihtui innokkaaksi
-ihailuksi ja hän oli valmis myöntämään että ihmissuku vasta ensi kerran
-oli oppinut miten tulee elää, hän pian alkoi tulla murhemieliseksi
-kohtalonsa takia joka oli saattanut hänet uuteen maailmaan jättääkseen
-hänet vain toivottoman turvattomuuden mielialan puserrettavaksi,
-jota hänen uusien ystäviensä kaikki ystävällisyys ei voinut poistaa,
-koska hänen täytyi tuntea että se oli vain säälin aiheuttama. Sitten
-hän huomasi että hänen kokemuksensa olivat paljon ihmeellisemmät
-kun oli otaksunutkaan. Edith Leete ei ollut kukaan muu kuin Edith
-Barlettin, hänen kihlattunsa tyttären tyttären tytär; tämä oli kauan
-murehtinut kadotettua sulhastaan, mutta oli lopuksi kuitenkin löytänyt
-lohdutuksen. Kertomus hänen surullisesta kohtalostaan, joka oli
-järisyttänyt hänen elämäänsä nuoruudessa, oli perheen muinaistieto
-ja perheen perintömuistojen joukossa olivat Julian Westin kirjeet
-yhdessä valokuvan kanssa joka esitti niin suloista nuoruutta että
-Edith oli äidin äidin äitinsä surua muistellen päättänyt olla kokonaan
-naimisiin menemättä. Pukuhuoneensa pöydällä hän piti nuoren miehen
-kuvaa. Tietysti siitä oli seurauksena että maanalaisen huoneen asukkaan
-alkuperä oli täysin tunnettu hänen pelastajilleen heti löydön jälkeen;
-mutta Edith syistä jotka hän itse tunsi oli vaatinut ettei toisen
-pitänyt saada tietää kuka hän oli, kunnes hän katsoi itse parhaaksi
-kertoa sen hänelle. Kun hän sitten oli huomannut ajan sopivaksi tehdä
-tämän, ei ollut enää kysymystäkään nuorella miehellä turvattomuudesta,
-sillä mitenkäpä saattoi kohtalo selvemmin osottaa että kaksi henkilöä
-oli toisilleen määrätty?
-
-Hänen onnensa malja oli nyt täynnä. Kun hän laskeusi vuoteelleen
-tohtori Leeten talossa, häntä kiusasi inhoittava painajainen. Hänestä
-tuntui että hän avasi silmänsä ja huomasi olevansa vuoteellaan
-maanalaisessa huoneessa jossa nukuttaja oli hänet uneen vaivuttanut.
-Sawyer oli juuri lopettamassa niiden keinojen käyttämistä joita
-käytettiin hypnotismin vaikutuksen katkaisemiseksi. Hän pyysi
-aamulehteä ja luki päivämääräksi toukokuun 31 p. 1837. Silloin hän
-tiesi että koko tämä ihmeellinen juttu vuodelta 2000, sen onnellinen
-huolista vapaa veljien maailma ja siellä kohtaamansa kaunis tyttö
-olivat vain unen katkelmia. Aivot sekaannuksissa hän kulki kaupungille.
-Hän näki kaiken uusilla silmillä ja kaikki oli vastakkaista sille
-mitä oli nähnyt vuoden 2000 Bostonissa. Kilpailulle perustuvan
-teollisuusjärjestelmän mielipuolisuus, epäinhimillinen ylöllisyyden ja
-kurjuuden vastakkaisuus -- ylpeys ja halpamaisuus, ääretön likaisuus,
-viheliäisyys ja mielettömyys koko asiain järjestelmässä mikä hänen
-silmiinsä sattui joka käänteessä häiritsivät hänen järkeänsä ja
-saattoivat hänen sydämmensä kipeäksi. Hän tunsi olevansa kuin ainoa
-terve mies joka sattumalta oli joutunut hulluinhuoneeseen. Päivän
-näin vaellettuaan hän illan tullen joutui entisten toveriensa seuraan
-jotka pilkkailivat häntä hänen surkeasta ulkonäöstään. Hän kertoi
-heille unensa ja miten se oli saattanut hänelle ajatuksen oikeamman,
-jalomman ja viisaamman yhteiskuntajärjestelmän mahdollisuudesta. Hän
-väitteli heidän kanssaan osottaen, miten helppoa olisi, jättämällä
-syrjään mielettömän kilpailun, veljellisen yhteistoiminnan kautta
-saada todellinen maailma yhtä siunausta tuottavaksi kuin se mistä hän
-oli uneksinut. Ensiksi he ivailivat häntä, mutta nähdessään hänen
-vakavuutensa he suuttuivat ja leimasivat hänet saastutetuksi olennoksi,
-anarkistiksi, yhteiskunnan viholliseksi ja ajoivat hänet pois
-luotaan. Ankaroissa sieluntuskissa hän heräsi, tällä kerralla heräsi
-todellisesti eikä unessa ja huomasi olevansa vuoteellaan tohtori Leeten
-talossa ja 20:nen vuosisadan aurinko paistoi hänen silmiinsä. Katsoen
-huoneensa akkunasta ulos hän näki Edithin puutarhassa noppimassa kukkia
-aamiaispöydälle ja hän kiirehti ulos kertoakseen unensa hänelle. Tälle
-kohdalle jätämme hänet jatkamaan kertomusta itsestään.
-
-
-
-
-
-
-YHDENVERTAISUUS
-
-
-
-
-LUKU I.
-
-Ankara ristikuulustelija.
-
-
-Monta kertaa osottaen suosiota ja mielenkiintoa kuunteli Edith uneni
-kertomista. Kun vihdoin olin lopettanut, hän rupesi miettimään.
-
-"Mitä sinä ajattelet?" sanoin.
-
-"Ajattelin", hän vastasi, "miten olisi asianlaita ollut, jos unesi
-olisi ollut totta."
-
-"Totta!" huudahdin. "Miten olisi se voinut olla totta?"
-
-"Minä tarkoitan", hän sanoi, "jos kaikki olisi ollut unta, kuten itse
-otaksuit painajaisen ahdistaessa, etkä sinä koskaan toden teolla olisi
-nähnyt meidän kultaisten sääntöjen [Kultainen sääntö: Mitä te tahdotte
-että ihmiset teille tekisivät, se tehkää myös heille. -- Suom. muist.]
-tasavaltaamme etkä minua, vaan olisit vain nukkunut yhden yön ja
-uneksinut kaiken meistä. Ja otaksutaan että olisit käynyt kaupungilla
-juuri niinkuin unessa oli laita ja olisit kulkenut sinne tänne
-kertomassa ihmisille heidän elintiensä pelottavasta, mielettömyydestä
-ja rikollisuudesta ja kuinka paljon jalompi ja onnellisempi tie oli
-olemassa. Ajattelehan mitä hyvää olisit voinut tehdä, miten olisit
-voinut auttaa ihmisiä noina päivinä, jolloin he niin paljon apua
-kaipasivat. Minusta tuntuu kuin sinun pitäisi olla suruissasi siitä
-että tulit takaisin luoksemme."
-
-"Sinäpä näytät siltä kuin olisit itse jo suruissa", sanoin, sillä hänen
-mietiskelevä muotonsa tuntui sopivan tällaiselle olettamukselle.
-
-"Oh, en", hän vastasi hymyillen. "Ainoastaan sinun takiasi. Itseeni
-nähden on minulla sangen hyviä syitä ollakseni iloinen takaisin
-tulostasi."
-
-"Niinpä minäkin arvelen. Olethan itse päätellyt että jos minä olisin
-uneksinut kaiken ei sinulla olisi ollut mitään olentoa pelastettavana,
-vaan ainoastaan nukkuvan miehen aivokuvittelu viime vuosisadalta."
-
-"Sitä puolta en asiasta ajatellut", hän sanoi hymyillen, mutta
-yhä puolittain vakavana; "jos minusta olisi ollut enemmän hyötyä
-inhimillisyydelle kuvitteluna kuin todellisuutena, ei minun olisi
-pitänyt ajatella -- epämukavuutta."
-
-Mutta minä vastasin suuresti pelkääväni ettei mikään tilaisuus, jossa
-ihmissukua yleensä saattoi auttaa, olisi voinut minua herättää henkiin
-missään eikä minkäänlaisissa olosuhteissa sen jälkeen kuin hän olisi
-jäänyt jälelle vain uniolennoksi -- häpeämätön itsekkyyden tunnustus
-jonka hän hyväntahtoisesti sivuutti erityisesti siitä moittimatta,
-epäilemättä ajatellen minun onnetonta esitystäni.
-
-"Sitäpaitsi", jatkoin tahtoen hiukan enemmän puolustaa itseäni, "se ei
-olisi voinut vaikuttaa mitään hyvää. Olen juuri kertonut sinulle, miten
-painajaisen ahdistaessa viime yönä, kun koetin kertoa aikalaisilleni
-ja myös paraille ystävilleni siitä jalommasta tavasta jota noudattaen
-ihmiset voisivat yhdessä elää, he minua pilkkasivat hulluna ja
-mielipuolena. Sen he ehdottomasti olisivat tehneet todellisuudessakin,
-jos uni olisi ollut totta ja minä olisin kulkenut ympäri saarnaamassa,
-kuten edellytit."
-
-"Ehkä harvat olisivat toimineet ensiksi siten kuin uneksit heidän
-tehneen", vastasi hän. "Ehkäpä he eivät heti olisi pitäneet
-taloudellisen yhdenvertaisuuden aatteesta, peläten että se
-merkitsisi heidän alentamistaan ja ymmärtämättä että se merkitsisi
-kaikkien kohottamista yhteen äärettömän paljon korkeammalle elämän
-ja onnellisuuden, aineellisen hyvinvoinnin ja siveellisen arvon
-tasanteelle kuin mitä onnellisinkaan koskaan ennen oli nauttinut. Mutta
-vaikkakin rikkaat olisivat aluksi epäilleet sinua heidän luokkansa
-viholliseksi, niin köyhät, köyhäin suuret joukot, todellinen kansa, he
-varmasti alusta alkaen olisivat kuunnelleet, sillä heille kertomuksesi
-olisi merkinnyt suuren ilon riemukasta ennettä."
-
-"En ihmettele että sinä siten ajattelet", vastasin, "mutta vaikka
-minä yhä opettelen tämän uuden maailman aapistoa, tunsin aikalaiseni,
-ja tiedän ettei asia olisi käynyt niinkuin sinä ajattelet. Köyhät
-eivät olisi kuulleet sen paremmin kuin rikkaatkaan, sillä vaikka
-köyhät ja rikkaat minun päivinäni olivat katkerassa riidassa joka
-asiasta, olivat he vakaita siinä uskossa että aina täytyy olla
-olemassa rikkaita ja köyhiä ja että aineellisen tasa-arvoisuuden tila
-oli mahdotonta. Yleensä oli tapana sanoa ja usein näytti todellakin
-että yhteiskunnallinen uudistuksen harrastaja, joka koetti parantaa
-kansan tilaa, tapasi pettymystä synnyttävää estettä enemmän kansan
-joukon toivottomuudessa jota hän tahtoi kohottaa, kuin niiden
-harvojen käytännöllisessä vastustuksessa joiden ylivaltaa uhattiin.
-Ja todellakin, Edith, ollakseni todenmukainen oman luokkani suhteen
-täytyy minun sanoa että paraat rikkaitten joukosta usein yhtä paljon
-tämän saman toivottomuuden kuin harkitun itsekkyyden takia joutuivat
-vanhoillisiksi, kuten me heitä kutsuimme. Näet siis että ei olisi
-mitään hyvää vaikuttanut, vaikka olisin käynytkin saarnaamassa, kuten
-olet kuvitellut. Köyhät olisivat pitäneet puhettani yhdenvertaisuuden
-mahdollisuudesta omaisuuden suhteen kauniina sanoina, joiden
-kuulemiseen työmiehen ei olisi kannattanut aikaa tuhlata. Rikkaista
-pääosa olisi ivaillut ja parempi osa huokaillut, mutta kukaan ei olisi
-sitä vakavasti korviinsa ottanut."
-
-Mutta Edith hymyili levollisesti.
-
-"Kovin tuntuu rohkealta minun koettaa oikaista vaikutelmiasi omista
-aikalaisistasi ja siitä mitä heidän olisi odottanut ajattelevan ja
-tekevän, mutta huomaathan että omituiset seikat antavat minulle
-jonkinlaisia etuja. Sinun tietosi omasta ajastasi loppuvat ehdottomasti
-1887, jolloin jouduit tapausten kulun ulkopuolelle. Minä taasen olen
-käynyt koulua 20:nellä vuosisadalla ja minun on ollut pakko usein
-vasten tahtoani opiskella 19:nen vuosisadan historiaa; luonnollisesti
-siis tiedän mitä tapahtui sen päivän jälkeen, johon sinun tietosi
-loppuivat. Minä tiedän niin mahdottomalta kuin se sinusta tuntuukin
-että tuskin olit vaipunut pitkälliseen uneesi, ennenkuin Amerikan
-kansan syvästi ja laajalta valtasi halu päästä sellaiseen järjestykseen
-jota me nautimme ja että sangen pian se valtiollinen liike syntyi
-joka erilaiset muutosasteet läpäistyään aiheutti aikaisin 20:nellä
-vuosisadalla vanhan järjestelmän kukistumisen ja nykyisen perustamisen."
-
-Tämä oli todella hupaisa tieto minulle, mutta ryhtyessäni utelemaan.
-Edithiltä asioita edelleen, hän huokasi ja pudisti päätään.
-
-"Kun olen koettanut näyttää tietojeni etevämmyyttä, täytyy minua
-nyt tunnustaa tietämättömyyteni. Tiedän vain sen tosiasian että
-vallankumouksellinen liike alkoi, kuten sanoin, sangen pian sen
-jälkeen kuin olit vaipunut uneen. Isän tulee kertoa sinulle loput.
-Minä saatan hyvällä syyllä nyt asiasta puhuessamme myöntää, sillä sinä
-sen pian itsekin huomaisit, etten tiedä yleensä mitään sen enemmän
-vallankumouksesta kuin 19:nen vuosisadan asioista ylimalkaan. Sinä
-et voi kuvitellakaan, miten ankarasti olen koettanut syventyä asiaan
-kyetäkseni puhumaan kanssasi järkevämmin, mutta pelkään ettei siinä ole
-ollut mitään apua. En voinut sitä ymmärtää koulussa eikä tunnu siltä
-että ymmärtäisin sitä paremmin nytkään. Olen varma etten koskaan tiedä
-sen enempää kuin tänä aamuna. Sen jälkeen kuin kerroit minulle, miten
-vanha maailma esiintyi sinulle unessasi, on puheesi saattanut ne päivät
-niin pelottavan lähelle että voin ne melkein nähdä, mutta vieläkään
-en voi sanoa että ne näyttäisivät hitaistakaan järkevämmiltä kuin
-ennenkään."
-
-"Asiat olivat epäilemättä sangen huonolla ja synkällä kannalla",
-vastasin; "mutta en voi nähdä mikä niissä erikoisen järjetöntä oli.
-Mikä on vaikeus?"
-
-"Päävaikeus johtuu täydellisestä sopimuksen puutteesta aikalaistesi
-vaatimusten välillä mikäli ne koskivat tapaa millä heidän
-yhteiskuntansa oli järjestetty sekä historioissa kerrottuja
-tosiasioita."
-
-"Esimerkiksi?" kysäsin.
-
-"En luule että on paljon apua epäilysteni selvittämisestä", hän
-sanoi. "Sinä kai päättelet minun olevan typerän näiden murheitteni
-vuoksi, mutta minä koetan sinulle osottaa mitä tarkoitan. Sinä kykenet
-selvittämään asian jos kukaan. Sinä olet juuri kertonut minulle
-kansan pelottavan erilaisista olosuhteista, tuhlauksen ja puutteen
-vastakohdista, rikkaitten ylpeydestä ja vallasta, köyhien halpuudesta
-ja orjuudesta sekä kaikista muista tämän kauhistuttavan jutun
-vaiheista."
-
-"No niin."
-
-"Näyttää siltä kuin nämä vastakohdat olivat yleensä yhtä suuret kuin
-minä edellisenä historian aikakautena tahansa."
-
-"Epäiltävää on", vastasin, "tokko koskaan on suurempaa eroavaisuutta
-ollut eri luokkien olosuhteitten välillä kuin minkä olisit tavannut
-puoli tuntia käveltyäsi Bostonissa, New Yorkissa, Chicagossa tai
-jossain muussa suurkaupungissa Amerikassa 19:nen vuosisadan viimeisellä
-neljänneksellä."
-
-"Ja kuitenkin", sanoi Edith, "näkyy kaikista kirjoista että samaan
-aikaan amerikalaiset eniten kerskailivat sillä että erosivat kaikista
-muista ja entisistä kansoista ja olivat vapaita ja yhdenvertaisia.
-Alituiseen tapaa tämän lauseen sen ajan kirjallisuudessa. Nyt sinä olet
-selittänyt että he eivät olleet enemmän vapaita kuin yhdenvertaisiakaan
-missään sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan olivat jakaantuneet
-kuten aina ennenkin rikkaisiin ja köyhiin, herroihin ja palvelijoihin.
-Tahdotko nyt olla hyvä ja kertoa minulle, mitä he tarkoittivat
-sanoessaan itseään vapaiksi ja yhdenvertaisiksi?"
-
-"Sillä tarkoitettiin luullakseni että he kaikki olivat yhdenvertaisia
-lain edessä."
-
-"Se tarkoittaa tuomioistuimissa. Entä olivatko rikkaat ja köyhät
-yhdenvertaisia tuomioistuimissa? Saivatko he saman kohtelun osakseen?"
-
-"Minun täytyy sanoa", vastasin, "etteivät he missään muualla olleet
-vähemmän yhdenvertaisia. Laki määräsi kirjaimellisesti kaikki saman
-arvoisiksi, mutta ei todellisesti. Oli enemmän erotusta rikkaan
-ja köyhän ihmisen aseman välillä lain edessä kuin missään muussa
-suhteessa. Rikkaat olivat todellisesti lain yläpuolella, köyhät sen
-rattaiden alla."
-
-"Missä suhteessa sitten olivat rikkaat ja köyhät yhdenvertaiset?"
-
-"Heidän sanottiin olevan yhdenvertaisia mahdollisuuksien suhteen."
-
-"Minkälaisissa mahdollisuuksissa?"
-
-"Parantaa tilaansa, tulla rikkaaksi, päästä toisten ohi taistelussa
-rikkauden puolesta."
-
-"Minusta näyttää tämä, jos se totta olisi, tarkoittavan -- ei että
-kaikki olivat yhdenvertaisia -- vaan että kaikilla oli yhtäläinen
-tilaisuus päässä eriarvoisiksi. Mutta oliko totta että kaikilla oli
-samallaiset mahdollisuudet päästä rikkaaksi ja parantaa tilaansa?"
-
-"Asian laita lienee ollut sellainen jossain määrin ja jonain aikana,
-kun maa oli uusi", vastasin, "mutta minun aikanani ei sellaista enää
-ollut. Kapitaali oli todellisesti anastanut yksinoikeudekseen kaikki
-taloudelliset mahdollisuudet sinä aikana; liikeyrityksiä eivät voineet
-avata ne joilla ei ollut jonkun erinomaisen sattuman kautta pelastettua
-pääomaa."
-
-"Mutta varmaankin", sanoi Edith, "olivat kai ihmiset jossain suhteessa
-todella yhdenvertaisia, joka oli tämän kaiken yhdenvertaisuuden
-kerskailun pohjana?"
-
-"Oli kyllä. He olivat valtiollisesti yhdenvertaisia. Heillä kullakin
-oli yksi samanarvoinen ääni, ja enemmistö oli ylin lain laatija."
-
-"Niin sanovat kirjat, mutta se vain tekee asiain todellisen tilan
-ehdottomasti ymmärtämättömäksi."
-
-"Miten niin?"
-
-"Miten, sillä jos näillä ihmisillä kaikilla oli samanlainen äänivalta
-hallituksessa -- näillä raatavilla, nälkiintyneillä, viluisilla,
-köyhäin hylkiölaumoilla -- miksi he eivät hetkeäkään vitkastelematta
-tehneet loppua näistä eriarvoisuuksista joiden takia he kärsivät?"
-
-"Hyvin luultavasti", hän lisäsi, kun en heti vastannut, "minä vain
-osotan omaa typeryyttäni puhumalla näin. Epäilemättä jää minulta
-huomaamatta joku tärkeä asia, mutta etkö sinä sanonut että kaikilla
-näillä ihmisillä, ainakin miehillä, oli äänivalta hallituksessa?"
-
-"Varmasti; 19:nen vuosisadan jälkipuoliskolla ääni-mieheen-järjestelmä
-oli päässyt yleisesti käytäntöön Amerikassa."
-
-"Se on, kansa valitsemainsa välittäjäin kautta laati kaikki lait.
-Sitähän tarkoitat?"
-
-"Niin."
-
-"Mutta minä muistelen teillä olleen kansalliset ja valtioiden
-perustuslait. Ehkäpä ne estivät kansaa tekemästä täydelleen mitä
-halusi."
-
-"Eivät; perustuslait olivat vain hiukan enemmän perustuksellista laatua
-olevia lakeja. Enemmistö niitä laati ja muutti mielensä mukaan. Kansa
-oli ainoa ja ylin lopullinen valta ja sen tahto oli ehdoton."
-
-"Jos siis enemmistö ei pitänyt jostain voimassa olevasta järjestelmästä
-tai luullut sitä itselleen edulliseksi, niin se voi sen muuttaa niin
-perin pohjin kuin halusi?"
-
-"Aivan varmaan, kansan enemmistö saattoi tehdä mitä vain, jos se oli
-tarpeeksi suuri ja ratkaiseva."
-
-"Ja enemmistönä ymmärtääkseni olivat köyhät eivätkä rikkaat -- ne
-joille voimassa oleva eroavaisuus oli kääntänyt kieron puolensa?"
-
-"Juuri niin; rikkaita oli vain verrannollisesti kourallinen."
-
-"Mikään ei siis ollut estämässä kansaa, jos se vain tahtoi, minä
-aikana tahansa lopettamasta kärsimyksiään ja toimeen panemasta meidän
-kaltaista järjestelmää, mikä olisi taannut sille yhdenvertaisuutta ja
-hyvinvointia?"
-
-"Ei minkäänlaista."
-
-"Sitten vielä kerran pyydän sinua hyväntahtoisesti kertomaan minulle,
-miksi he eivät yhteistunteen nimessä sitä heti tehneet ja tulleet
-onnellisiksi, vaan laativat itsestään näytelmän niin surullisen että se
-vielä sadan vuoden kuluttuakin saattaa meidät itkemään?"
-
-"Sentakia", vastasin "että he ajattelivat ja uskoivat että teollisuuden
-ja kaupan soveltaminen ja rikkauden tuotanto ja jako oli kokonaan
-ulkopuolella hallitukselle kuuluvia tehtäviä."
-
-"Mutta, Julian rakkaani, elämähän itsessään ja kaikki mikä yleensä
-tekee elämän elämisen arvoiseksi, alkuperäisimpäin aineellisten
-tarpeitten tyydyttämisestä alkaen aina hienostetuimpien nautintojen
-tyydyttämiseen asti, kaikki mikä kuuluu niin sielun kuin ruumiinkin
-kehitykseen, riippuu ensiksi, viimeksi ja alituisesti siitä tavasta
-jolla rikkauden tuotanto ja jako on järjestetty. Sen varmasti täytyi
-olla yhtä totta teidän päivinänne kuin meidänkin."
-
-"Tietysti."
-
-"Ja nyt sinä sanot, Julian, että kansa poistettuaan
-kuninkuusjärjestelmän ja otettuaan omiin käsiinsä asiainsa ylimmän
-johtovallan suostui maltillisesti asioita punniten luovuttamaan
-valvontavallastaan kaikkein tärkeimmän ja ainoan todella tärkeän
-etujensa luokan."
-
-"Eivätkö historiat sitä kerro?"
-
-"Ne kertovat niin, ja juuri sentakia en ole koskaan voinut niitä
-uskoa. Asia näytti niin käsittämättömältä ja minä luulin että sitä
-jollain tavalla täytyi voida selittää. Mutta sanohan minulle, Julian,
-kun kansa ei luullut voivansa luottaa itseensä oman teollisuutensa ja
-sen tuotteitten jakamisen järjestämisessä, niin kenelle antoi se tämän
-vastuunalaisuuden?"
-
-"Kapitalisteille."
-
-"Entä valitsiko kansa kapitalistit?"
-
-"Ei kukaan valinnut heitä."
-
-"Kuka heidät sitten nimitti toimeensa?"
-
-"Ei kukaan heitä nimittänyt."
-
-"Merkillinen järjestelmä! No kun kukaan heitä ei valinnut eikä
-nimittänyt, täytyi heidän kai kuitenkin varmasti olla tilivelvolliset
-jollekulle siitä tavasta miten he käyttelivät valtaa josta jokaisen
-hyvinvointi ja koko olemassa olo riippui."
-
-"Päinvastoin, he eivät olleet velvolliset tekemään tiliä kenellekään
-eivätkä millekään paitsi omalle omalletunnolleen."
-
-"Omalletunnolleen! Ahaa, minä ymmärrän! Sinä tarkoitat että he olivat
-niin hyväntahtoisia, niin epäitsekkäitä, niin alttiita yleishyvälle
-että kansa kiitollisena kärsi heidän vallananastustansa. Nykyaikana ei
-kansa myöntäisi vastuunalaisuusvapauden sääntöä puolijumalillekaan,
-mutta arvatenkin oli toisin teidän päivinänne."
-
-"Entinen kapitalisti kun olen itse, olisin mielissäni jos voisin
-vahvistaa arvailusi todeksi, mutta mikään ei todella voisi olla
-kauempana tosiasiasta. Kapitalistit erikoisesti kielsivät kaikki
-hyväätekevät harrastukset teollisuuden ja kaupan kulusta. Heidän
-ainoana tarkoituksenaan oli saada mahdollisimman suurta voittoa
-itselleen vähääkään välittämättä yleisestä hyvinvoinnista."
-
-"Rakas ystävä! Sinähän leimaat nämä kapitalistit vielä pahemmiksi
-kuin kuninkaat, sillä kuninkaathan ainakin väittivät hallitsevansa
-kansansa hyvinvoinniksi, toimien kuten isät lastensa hyväksi, ja hyvät
-koettivatkin tehdä niin. Mutta kapitalistit, sinä sanot, eivät edes
-olleet tuntevinaan mitään vastuunalaisuutta alamaistensa hyvinvoinnin
-suhteen?"
-
-"Eivät vähintäkään."
-
-"Ja, mikäli minä ymmärrän", jatkoi Edith, "tämä kapitalistien
-hallinto ei ollut yksinomaan vailla kaikkea siveellistä suostumusta
-tai tunnustusta hyväntekeväiseen tarkoitukseen nähden, vaan se
-oli suoranaisesti taloudellinen vääryys -- se on, se ei kansan
-varakkaisuutta varmentanut."
-
-"Siinä mitä minä viime yönä unissani näin", vastasin, "ja mitä olen
-koettanut kertoa sinulle tänä aamuna, siinä on vain pikku katkelmia
-kapitalistisen järjestelmän alaisen maailman viheliäisyyttä."
-
-Edith ajatteli ääneti muutaman hetken. Lopultahan sanoi: "Sinun
-aikalaisesi eivät olleet hulluja eivätkä narrejakaan; varmasti on
-olemassa vielä jotakin jota et ole minulle kertonut; täytyy löytyä
-joku selitys taikka ainakin joku syyn varjo, miksi kansa sekä luopui
-valvontavallastaan tärkeimpäin ja suurinta elinkysymystä koskevien
-etujensa suhteen että vielä luovutti sen luokalle joka ei edes ollut
-osottavinaan mitään harrastusta sen hyvinvointiin nähden ja jonka
-hallitus ei nimeksikään varmentanut sitä."
-
-"Löytyy kyllä", sanoin, "on olemassa selitys, vieläpä sangen
-tervejärkinenkin. Yksilöllisen vapauden, teollisuuden riippumattomuuden
-ja yksilöllisen alkuunpano-oikeuden nimessä maan taloudellinen hallinto
-siirrettiin kapitalisteille."
-
-"Tarkoitatko sinä että sellaisen hallituksen muotoa joka näyttää olleen
-mitä vähimmin vastuunalainen ja mitä itsevaltiain mahdollisesti:
-puolustettiin vapauden nimellä?"
-
-"Juuri sitä, yksilön taloudellisen alkuunpanon vapaudella."
-
-"Mutta etkö sinä vastikään kertonut että taloudellinen
-alkuunpano-oikeus ja liikemahdollisuus teidän päivinänne olivat
-todellisesti itse kapitalistien yksinoikeutena?"
-
-"Kyllä niin. Myönnettiin että kellään muilla kuin kapitalisteilla ei
-ollut mahtia avata mitään liikettä, ja nopeasti oltiin tulossa sille
-kannalle että vain suurimmilla kapitalisteillakin oli alkuunpanon
-valta."
-
-"Ja kuitenkin sanot sinä että teollisuuden luovuttamisen syyksi
-kapitalistihallinnolle on mainittu teollisuusvapauden ja yksilöllisen
-alkuunpano-oikeuden edistämistä kansan kesken kokonaisuudessaan."
-
-"Niin. Kansa arveli voivansa yksilöllisesti nauttia suurempaa toiminnan
-vapautta ja rajoittamattomuutta teollisuusasioissa kapitalistien
-hallinnon alaisena kuin itse joukolla ohjaten teollisuusjärjestelmää
-omaksi hyödykseen; että kapitalistit tahtoisivat vielä lisäksi pitää
-silmällä heidän hyvinvointiaan viisaammin ja suosiollisemmin kuin
-he itse mahdollisesti voisivat tehdä, että he kykenisivät varaamaan
-itsellensä runsaammin sellaisia tuotantonsa osia, joita kapitalistit
-olisivat taipuvaisia heille antamaan, kuin he mahdollisesti voisivat
-tehdä, jos joutuisivat itse omiksi isännikseen ja jakaisivat koko
-tuotannon keskenään."
-
-"Mutta sehän oli paljasta pilantekoa; se höysti vääryyttä vielä
-solvauksellakin."
-
-"Siltä se kuulostaa, eikö niin? Mutta minä vakuutan sinulle, sitä
-pidettiin kansallistalouden terveimpänä laatuna minun aikanani. Niitä
-jotka sitä epäilivät leimattiin vaarallisiksi hourailijoiksi."
-
-"Mutta luullakseni kansan hallituksen, hallituksen jonka puolesta
-se äänesti, täytyi tehdä jotakin. Täytyihän olla olemassa joitain
-asiain tähteitä jotka kapitalistit jättivät valtiollisen hallituksen
-huolehdittaviksi."
-
-"Oli, oli todellakin. Sillä oli käsien täydeltä tointa pitäessään
-rauhaa yllä kansan kesken. Se oli pääosa valtiollisen hallinnon
-toiminnassa minun aikanani."
-
-"Miten tarvitsi rauha niin suurta huolenpitoa? Miksi se ei itse pitänyt
-huolta itsestään, kuten nyt?"
-
-"Olemassa olevain olosuhteitten erilaisuuden takia. Taistelu
-rikkaudesta ja puutteen synnyttämä epätoivo piti sammumattomassa
-tulessa ahneuden ja kateuden, pelon, himon, vihan, koston ja
-keinottelun kunkin likaisen intohimon helvettiä. Tätä yleistä
-mielipuolisuutta aisoissa pitämässä, jotta koko yhteiskuntajärjestelmä
-ei menehtyisi yleiseen verilöylyyn, tarvittiin koko armeija sotilaita,
-poliiseja, tuomareita ja vanginvartijoita sekä loppumatonta lain
-laadintaa riitajuttujen selvittelemiseksi. Kun vielä näihin epäsovun
-aineksiin lisäät arvonsa menettäneiden ja epätoivoisten heittiöiden
-lauman, joista kärsimykset olivat tehneet yhteiskunnan vihollisia ja
-jotka tarvitsivat kurinpitoa -- niin olet kai valmis myöntämään että
-kansan hallituksella oli tarpeeksi tekemistä."
-
-"Mikäli voin huomata", sanoi Edith, "oli kansan hallituksen
-päätehtävänä otella sen yhteiskunnallisen sekamelskan kanssa, joka
-oli seurauksena siitä että se oli laiminlyönyt talousjärjestelmän
-huostaansa ottamisen ja sen järjestämisen oikeuden kannalle."
-
-"Aivan niin. Et olisi voinut asiata selvemmin lausua, vaikka olisit
-siitä kirjan kirjoittanut."
-
-"Lukuunottamatta kapitalistisen järjestelmän suojelemista sen omilta
-sikiöiltä, eikö valtiollinen hallitus todellakaan mitään tehnyt?"
-
-"Tekihän toki, se nimitti postimestarit ja tullimiehet, piti yllä
-armeijaa ja sotalaivastoa ja haasteli riitaa ulkomaitten kanssa."
-
-"Luulisinpa että kansalaisen äänioikeus hallituksessa, jos se oli
-rajoitettuna mainitsemiesi tehtäväin rajain sisälle, tuskin tuntui
-hänestä suuriarvoiselta."
-
-"Luullakseni oli äänen hinta Amerikan vaaleissa, kun puolueet olivat
-jotenkin tasaväkiset, minun aikanani noin kaksi dollaria."
-
-"Hyvä isä, niinkö paljon!" sanoi Edith. "En tiedä tarkalleen, mikä oli
-rahan arvo teidän päivinänne, mutta sanoisinpa että se oli nylkyhinta."
-
-"Minä luulen että olet oikeassa", vastasin. "Minullakin oli tapana
-puhua äänioikeuden kauppaamattomuudesta ja sellaisten tuomiosta jotka
-kurjuuden pakosta joutuivat myymään itsensä rahasta, mutta siltä
-kannalta katsoen, jonne sinä olet minut saattanut tänä aamuna, olen
-taipuvainen ajattelemaan että niillä ihmisillä jotka äänensä myivät oli
-paljon selvempi käsitys niin sanotun kansan hallituksemme valheista,
-se hallitus rajoitettuna siihen virkaluokkaan jonka vastikään olen
-kuvaillut, kuin millään muulla aikalaisteni joukolla ja että jos he
-olivat väärässä, niin oli vääryys, kuten arvelitkin, vain siinä että he
-vaativat liian korkeata hintaa."
-
-"Mutta kuka maksoi äänistä?"
-
-"Sinä olet säälimätön ristikuulustelua", sanoin. "Ne luokat, joilla
-oli etua hallituksen vallitsemisesta -- se on, kapitalistit ja
-viran kärkkyjät -- tekivät ostoja. Kapitalistit hankkivat viran
-kärkkyjäin valitsemisessa tarvittavat rahat sillä välipuheella
-että viimemainitut valituiksi tultuaan tekisivät mitä kapitalistit
-halusivat. Mutta en tarkoita antaa sinulle sellaista käsitystä että
-äänten enemmistö suoranaisesti ostettiin. Se olisi ollut liian julkista
-kansan hallituksen valheellisuuden tunnustamista sekä myös liian
-kallista. Kapitalistien viran kärkkyjäin valitsemiseksi antamat rahat
-käytettiin pääasiallisesti vaikuttamaan kansaan välillisillä keinoilla.
-Äärettömiä summia taistelurahastojen nimellä kerättiin tätä tarkoitusta
-varten ja niitä käytettiin lukemattomiin keinoihin, sellaisiin kuin
-ilotulituksiin, kaunopuheisiin, juhlakulkueisiin, torvisoittokunnille,
-ulkoilmakokouksiin ja kaikenlaisiin keksintöihin joiden tarkoituksena
-oli kiihoittaa kansaa tarpeellisen korkealle innostuksen asteelle
-vaalissa, jotta äänestettävänä oleva ehdotus olisi mennyt läpi. Kukaan
-joka ei ole omin silmin nähnyt yhdeksännentoista vuosisadan Amerikan
-vaalia ei voisi osapuillekaan kuvitella sen näytelmän merkillisyyksiä."
-
-"Näyttää siis siltä", sanoi Edith, "kuin kapitalistit eivät vain
-pitäneet huostassaan taloudellista hallintoa erikoistoimenansa,
-vaan myös samalla käytännössä vallitsivat valtiollisen hallinnonkin
-koneistoa."
-
-"Niinpä niin, kapitalistit eivät olisi päässeet minnekään, elleivät
-olisi vallinneet valtiollista hallintoa. Kongressi, lainlaatijakunnat
-ja kaupunkien valtuuskunnat olivat aivan välttämättömiä välikappaleina
-heidän suunnitelmansa perille ajamiseksi. Suojellakseen itseään ja
-omaisuuttaan kansan meteleitä vastaan oli vielä lisäksi erittäin
-tarpeellista että heillä oli poliisi, oikeusistuimet ja sotilaat heidän
-etujansa vartioimassa, sekä presidentti, kuvernöörit ja pormestarit
-heidän viittaustaan tottelemassa."
-
-"Mutta minähän luulisin että presidentti, kuvernöörit ja
-lainlaatijakunnat edustivat kansaa joka heitä äänesti."
-
-"Siunatkoon sinua! Ei, miksi he olisivat kansaa edustaneet?
-Kapitalisteistahan eikä kansasta riippui heidän virassa olonsa.
-Kansalla joka äänesti oli vähän valinnan varaa ketä äänestää.
-Sen kysymyksen ratkaisivat valtiolliset puoluejärjestöt, jotka
-kapitalisteilta kerjäsivät raha-apua. Kellekään joka vastusti
-kapitalistien etuja ei myönnetty mahdollisuutta ehdokkaana vedota
-kansaan. Julkiselle virkamiehelle oli kansan etujen kannattaminen
-kapitalistien etuja vastaan varma keino kehitysmahdollisuutensa
-uhraamiselle. Sinun tulee muistaa, jos tahdot ymmärtää miten
-täydellisesti kapitalistit hallitusta vallitsivat, että presidentti,
-kuvernööri tai pormestari taikka kunnallisen, valtiollisen tai
-kansallisen valtuuskunnan jäsen oli vain väliaikaisesti kansan
-palvelija ja riippuvainen sen suosiosta. Julkisen asemansa hän
-piti vain vaalista vaaliin, harvoin pitemmälle. Hänen alituinen,
-elinkautinen ja kaikki vallitseva harrastuksensa, kuten meillä
-kaikilla, oli hänen toimeentulonsa, ja se riippui -- ei kansan
-hyväksymisestä -- vaan kapitaalin suosiosta ja suojeluksesta, ja sitä
-hänen ei kannattanut saattaa vaaranalaiseksi tavoitellessaan kansan
-suosion saippuakuplia. Nämä seikat, vaikkapa ei olisi ollutkaan
-olemassa suoranaisia lahjomistapauksia, selittivät riittävästi miksi
-politikoitsijamme ja virkailijamme harvoja poikkeuksia lukuunottamatta
-olivat kapitalistien vasalleja ja välikappaleita. Lakimiehet jotka
-järjestelmämme monimutkaisuuksien takia yleensä muodostivat ainoan
-julkisiin asioihin pystyvän luokan, olivat eritoten ja suoranaisesti
-elämästään riippuvaiset suurien kapitalististen yhteyksien
-suojeluksesta."
-
-"Mutta miksi ei kansa valinnut virkailijoitaan ja edustajiaan omasta
-luokastaan, jotka olisivat silmällä pitäneet enemmistön etuja?"
-
-"Ei ollut olemassa mitään takeita että he olisivat olleet
-uskollisempia. Heidän köyhyytensä olisi tehnyt heidät vielä
-alttiimmiksi rahakiusauksille; ja köyhät, se sinun tulee muistaa,
-vaikka sitäkin säälittävämpiä, eivät siveellisesti olleet sen parempia
-kuin rikkaatkaan. Sitten vielä -- ja se oli tärkein syy miksi kansan
-enemmistö, jona olivat köyhät, ei lähettänyt omasta luokastaan miehiä
-edustajikseen -- köyhyys säännöllisesti itsestään sen esti, siis
-käytännöllinen kykenemättömyys, missä tarkoituskin oli hyvä. Niin pian
-kuin köyhä mies kehittyi, oli hänellä viljalta kiusauksia kavaltaa oma
-luokkansa ja etsiä kapitaalin suosiota."
-
-Edith pysyi ääneti ajatuksissaan muutaman hetken.
-
-"Todellakin", hän vihdoin sanoi, "näyttää siltä kuin syy miksi en
-ole voinut ymmärtää niin sanottua kansan hallitusjärjestelmää teidän
-päivinänne on ollut se että olen koettanut keksiä mikä osa siinä
-kansalla on ollut, ja nyt selviää ettei sillä ole ollut minkäänlaista
-osaa."
-
-"Sinä olet edistynyt verrattomasti", huudahdin. "Epäilemättä
-käsitteiden sekoitus meidän valtiollisessa järjestelmässämme ensiksi
-hämmästyttää, mutta jos vakavasti tutkit sitä tärkeintä kohtaa että
-rikkaitten johto, kapitaalin ja sen etujen ylivalta kansan etuja
-vastaan kokonaisuudessaan oli järjestelmämme pääperiaate, niin on
-sinulla avain joka selvittää kaikki salaisuudet."
-
-
-
-
-LUKU II.
-
-Miksi ei vallankumous tapahtunut aikaisemmin.
-
-
-Keskusteluumme kiintyneenä emme olleet kuulleet tohtori Leeten
-askeleita hänen lähestyessään.
-
-"Olen tarkastellut teitä sisältä kymmenen minuuttia", hän sanoi,
-"kunnes en todellakaan enää voinut vastustaa haluani päästä tietämään
-mikä teistä on niin innostuttavaa."
-
-"Tyttärenne", sanoin, "on kokeillut taitoansa opettajattarena
-Sokrates-järjestelmän mukaan. [Sokrates-järjestelmällä ymmärretään
-tämän suuren kreikkalaisen filosoofin opetustapaa, joka yksinkertaisten
-kysymysten kautta johti oppilaan ymmärtämään tarkoitettua opin
-kappaletta. -- Suom. muistutus.] Sen viattoman tekosyyn varjossa että
-itse on perinpohjin tietämätön on hän kysellyt minulta sangen helppoja
-kysymyksiä ja saavuttanut sen tuloksen että minä näen selvemmin kuin
-koskaan ennen olisin voinut kuvitellakaan meidän teennäisen Amerikan
-kansan hallituksen äärettömän valheellisuuden. Kun olin itsekin rikas
-tiesin luonnollisesti että meillä oli suuri osa valtaa valtiossa, mutta
-ennen en ole ajatellut miten täydellisesti kansa oli vaikutusta vailla
-omaan hallitukseensa."
-
-"Ahaa", huudahti tohtori sangen iloisesti, "tyttäreni siis nousi
-aikaisin tänä aamuna vuoteeltaan tarkoittaen auttaa isäänsä tämän
-historiallisessa opetustoimessa?"
-
-Edith oli noussut puutarhapenkiltä jolla olimme istuneet ja järjesteli
-kukkiaan, jotka aikoi viedä sisälle. Hän pudisti päätään melkein
-vakavasti vastaukseksi isänsä arveluun.
-
-"Teidän ei tarvitse olla ollenkaan peloissanne", hän sanoi; "Julian on
-kokonaan parantanut minut tänä aamuna kaikesta halusta, jos minulla
-sellaista lie ollut, tunkeutua syvemmälle esi-isiemme olosuhteisiin.
-Olen aina ollut kovin suruissani sen aikaisen kansaraukan takia, kun
-se sai kärsiä köyhyyden ja rikkaitten sorron aiheuttamaa kurjuutta.
-Tästä lähin kuitenkin pesen käteni heidän suhteensa ja säästän
-myötätuntoisuuteni sitä paremmin ansaitseville asioille."
-
-"Mitä ihmettä!" huudahti tohtori. "Mikä on niin äkkiä ehdyttänyt
-säälisi lähteet? Mitä on Julian sinulle sanonut?"
-
-"Ei mitään todellakaan luullakseni, mitä en ennen olisi lukenut
-ja pitänyt tietää, mutta se kertomus tuntui minusta aina niin
-järjettömältä ja mahdottomalta uskoa etten koskaan ole täydellisesti
-uskonut sitä ennenkuin nyt. Arvelin että täytyi olla olemassa joitain
-selittäviä seikkoja joita ei oltu merkitty historioihin."
-
-"Mutta mitä hän on kertonut sinulle?"
-
-"Näyttää siltä", sanoi Edith, "että tämän kansan, tämän köyhäin joukon
-hallussa oli koko ajan hallituksen vallinta ja että he olisivat
-kyenneet päättävinä ja yhtyneinä milloin tahansa tekemään lopun
-kaikista niistä eriarvoisuuksista ja sortamisista joiden takia he
-valittivat, ja saattamaan kaikki yhdenvertaisiksi kuten me olemme
-tehneet. He eivät ainoastaan olleet tätä tekemättä, vaan selittivät
-syyksi jonka takia orjuutta kärsivät sen että heidän vapautensa
-joutuisivat vaaraan ellei heillä olisi vastuunalaisuudesta vapaita
-herroja hoitamassa heidän etujaan ja että jos he itse huolta pitäisivät
-omista asioistaan, niin heidän kahleettomuutensa olisi vaarassa. Minä
-tunnen että olen pettynyt kaikissa niissä kyynelissäni, joita olen
-vuodattanut sellaisen kansan kärsimyksien tähden; ne jotka suopeina
-sietävät vääryyksiä, vaikka heillä on valta lopettaa ne, eivät ansaitse
-sääliä vaan ylenkatsetta. Olen ollut hiukan pahoillani että Julianin
-piti olla sortoluokan jäsen, yksi rikkaista. Nyt kun oikein ymmärrän
-asiat olen siitä iloinen. Pelkään että jos hän olisi ollut köyhäin
-joukosta joku todellisten herrain suuresta laumasta, jotka korkein
-valta käsissään suostuivat olemaan takuumiehinä, olisin halveksinut
-häntä."
-
-Siten muodollisesti julkilausuttuaan ajatuksensa aikalaisistani että
-heidän ei tarvinnut enää odottaa mitään myötätuntoisuutta häneltä,
-läksi Edith sisälle jättäen minuun sen eloisan vaikutuksen että jos
-kahdennenkymmenennen vuosisadan miehet osottautuisivat kykenemättömiksi
-suojelemaan vapauksiaan, niin naisiin voitaisiin luottaa siinä
-suhteessa.
-
-"Todellakin, tohtori", sanoin, "teidän täytyy olla suuressa
-kiitollisuuden velassa tyttärellenne. Hän on säästänyt teiltä aikaa ja
-ponnistuksia."
-
-"Mitenkä niin?"
-
-"Siten että on päästänyt teidät vaivasta selitellä minulle miten ja
-miksi johduitte perustamaan kansallistutetun teollisuusjärjestelmänne
-ja taloudellisen yhdenvertaisuutenne. Jos olette joskus nähnyt
-aavikko- tai merikangastusta, muistanette että vaikka taivaalla
-oleva kuva on itsessään selvä ja selkeä, niin sen epätodellisuus käy
-ilmi yksityisseikkojen puutteesta, jonkinlaisesta harsosta joka sen
-kutoo yhteen etualan kanssa millä itse seisotte. Tiedättekö että
-tällä uudella yhteiskuntajärjestelmällä jonka todistajaksi olen niin
-oudolla tavalla joutunut on tähän asti ollut jonkinlaista tällaisen
-kangastuksen vaikutusta? Itsessään se on täsmällinen, säännöllinen ja
-sangen järkevä järjestelmä, mutta minä en ole voinut nähdä mitään teitä
-joita myöten se olisi voinut luonnollisesti kasvaa yhdeksännentoista
-vuosisadan kokonaan erilaisista olosuhteista. Saatoin vain ajatella
-että tämän maailman muutoksen on täytynyt olla uusien aatteiden ja
-voimain tulos jotka ovat voimaan päässeet minun aikani jälkeen. Minulla
-oli kokoelma kysymyksiä kaikki valmiina teille esitettäväksi tästä
-seikasta, mutta nyt voimme käyttää sen ajan puhumalla muista asioista,
-sillä Edith on osottanut minulle kymmenen minuutin ajalla että ainoa
-ihmeellinen asia teidän teollisuussysteeminne järjestämisessä yleiseksi
-liikkeeksi ei ole se että se on tapahtunut, vaan että kesti niinkin
-kauan ennenkuin se tapahtui, että järkeviä olentoja käsittävä kansa
-suostui pysymään vastuunalaisuudesta vapaitten herrojen taloudellisessa
-orjuudessa yli vuosisadan sen jälkeen kun oli saanut käsiinsä
-ehdottoman vallan muuttaa mielensä mukaan kaikki yhteiskunnalliset
-laitokset jotka olivat heille epämukavia."
-
-"Todellakin", sanoi tohtori, "Edith on osottautunut erittäin taitavaksi
-opettajaksi, vaikkakin pakolliseksi. Hänen on onnistunut yhdellä
-vedolla selittää teille nykyinen mielipide teidän aikakaudestanne.
-Meidän mielestämme Amerikan itsenäisyyden julistuksen kuolematon
-esipuhe vuodelta 1776 sisälsi johdonmukaisesti yleisen taloudellisen
-yhdenvertaisuuden opin koko esityksen, jonka yhdenvertaisuuden kansa
-kokonaisuutena takaa jäsenilleen yksilöinä. Muistanette miten sanat
-kuuluivat:
-
-"Me pidämme näitä totuuksia itsestään selvinä; että kaikki ihmiset
-ovat luodut yhdenvertaisiksi ja heillä on erinäisiä peruuttamattomia
-oikeuksia; että näiden joukossa on elämä, vapaus ja onnellisuuden
-tavoittaminen; että näitä oikeuksia ylläpitämään ovat hallitukset
-perustetut ihmisten kesken ja niiden oikea valta johtuu hallittavien
-suostumuksesta: että milloin vain joku hallituksen muoto yrittää
-tuhota näitä oikeuksia on kansalla oikeus muuttaa tai poistaa se ja
-perustaa uusi hallitus ja laskea sen perustus sellaisille periaatteille
-ja järjestää sen valta sellaiseen muotoon jotka paraiten näyttävät
-takaavan heidän turvallisuutensa ja onnensa."
-
-"Onko mahdollista, Julian, ajatella mitään hallitusmuotoa
-ala-arvoisempaa kuin meidän joka mahdollisesti voisi toteuttaa tämän
-suuren ihanteen, minkälaisen todellisen kansan hallituksen tulisi
-olla? Meidän valtiomme kulmakivenä on taloudellinen yhdenvertaisuus
-ja eiköpä se ole selvä, välttämätön ja ainoa riittävä takuu näille
-kolmelle perusoikeudelle -- elämä, vapaus ja onnellisuus? Mitä on elämä
-ilman aineellista perustettaan, ja mitäpä on samallainen elinoikeus
-muuta kuin oikeus samallaiseen elämän aineelliseen perusteeseen? Mitä
-on vapaus? Miten voivat ihmiset olla vapaita joiden täytyy anella
-työ ja elinoikeutta kanssaihmisiltään ja etsiä leipäänsä toisten
-käsistä? Mitenkä muuten saattaa mikään hallitus taata vapautta
-ihmisille kuin varaamalla heille riippumattomuuden ohella työ- ja
-elinmahdollisuudet; ja miten se voidaan toteuttaa, ellei hallitus johda
-sitä talousjärjestelmää josta työtilaisuus ja toimeentulo riippuvat?
-Lopuksi, mitä käsittää yhtäläinen oikeus kaikille onnellisuutta
-tavoiteltaessa? Mikä onnellisuuden muoto, mikäli se ollenkaan riippuu
-aineellisista seikoista, ei olisi kutoutunut yhteen taloudellisten
-olosuhteitten kanssa; ja miten voidaan taata kaikille yhtäläinen
-tilaisuus onnellisuutta tavoiteltaessa muuten kuin takaamalla
-taloudellinen yhdenvertaisuus?"
-
-"Niin", sanoin, "siihen ne todellakin kaikki sisältyvät, mutta miksi me
-emme sitä ennemmin nähneet?"
-
-"Istukaamme mukavuuden vuoksi tälle penkille", sanoi tohtori, "ja minä
-kerron teille mikä oli nykyaikainen vastin tälle sangen tärkeälle
-kysymykselle jonka nostitte. Ensi silmäyksellä näyttää varmaan
-käsittämättömältä miksi maailma yleensä ja eritoten Amerikan kansa
-vitkasteli tunnustaa että kansanvaltaisuus johdonmukaisesti tarkoitti
-kansan hallituksen perustamista, jonka rikkaitten johtovallan sijasta
-tuli järjestää rikkauden tuotanto ja jako, ei ainoastaan sentakia että
-se oli niin täydellinen seuraus kansan hallituksen aatteesta, vaan
-myös siksi, että sen toteuttamisesta kansan syvillä riveillä oli niin
-suoranaista etua. Edithin päätelmä että kansa joka ei pystynyt niin
-yksinkertaista järkikysymystä selvittämään kuin tämä oli, ei ansainnut
-paljon myötätuntoisuutta kärsimystensä tähden jotka se niin helposti
-olisi voinut korjata, on sangen luonnollinen ensimmäinen vaikutelma.
-
-"Tarkemmin ajatellessa kuitenkin luulen joutuvamme siihen
-lopputulokseen että aika, jonka maailma yleensä ja amerikalaiset
-erikoisesti tarvitsivat keksiäkseen kansanvaltaisuuden
-täyden merkityksen niin taloudellisena kuin valtiollisenakin
-uskontunnustuksena, ei ollut pitempi kuin odottaakin sopi asiaan
-kuuluvain ratkaisupäätösten tavattomaan laajuuteen nähden.
-Kansanvaltaisuuden aatteen mukaan kaikki inhimilliset olennot ovat
-yhdenlaisia oikeuksiin ja arvoon nähden ja inhimillisen hallituksen
-ainoa oikea aihe ja päämäärä on sen vuoksi yhteisen hyvinvoinnin
-ylläpitäminen ja edistäminen samallaisilla ehdoilla. Tämä aate
-oli suurin yhteiskunnallinen käsite minkä ihmismieli siihen asti
-koskaan oli muodostanut. Siihen sisältyi sen ensiksi synnyttyä
-lupaus ja valta uudistaa täydellisesti silloin olemassa olevat
-yhteiskuntalaitokset joiden joka ainoan perusteena ja muotona oli
-tähän asti ollut persoonallisen ja luokkaetuoikeuden periaate sekä
-harvain monien nimessä pitämä valtuus, vallinta ja itsekäs käyttö.
-Mutta yksinkertaisesti ristiriidassa rajoitetun ihmisymmärryksen
-kanssa oli niin laajaperäisen aatteen seurausten toteuttaminen heti.
-Aatteen täytyi ehdottomasti saada aikaa kasvaakseen. Taloudellisen
-kansanvaltaisuuden ja yhdenvertaisuuden koko nykyinen järjestys oli
-todellakin johdonmukaisesti kutoutunut yhteen kansanvaltaisuusaatteen
-ensimmäisen täydellisen ilmenemisen kanssa, mutta vain siten
-kuin täyskasvuinen puu on kutoutunut siemeneen: niin toisessa
-kuin toisessakin tapauksessa aika oli oleellinen tekijä tuloksen
-kehityksessä.
-
-"Me jaamme kansanvaltaisuusaatteen kehityshistorian kahteen toisillensa
-selvästi vastakkaiseen jaksoon. Ensimmäistä näistä sanomme negatiivisen
-kansanvaltaisuuden jaksoksi. Sitä ymmärtääksemme meidän täytyy ajatella
-kansanvaltaisuusaatteen alkuperää. Aatteet syntyvät aikaisemmista
-aatteista ja ovat kauan kehityksen alaisina, ja luonteen ja rajat
-painaa niihin ne asianhaarat joiden alaisina ne olemassaolonsa
-saavuttavat. Kansan hallituksen aate, niin Amerikan kuin yleensä
-aikaisemmissa tasavallan kokeissa, oli vastalause kuningashallitusta
-ja sen väärinkäytöstä vastaan. Mikään ei ole varmempaa kuin että
-kuolemattoman julistuksen allekirjoittajilla ei ollut mitään käsitystä
-siitä että kansanvaltaisuus välttämättä merkitsee jotakin enemmänkin
-kuin aatosta tulla toimeen ilman kuninkaita. He käsittivät sen vain
-hallitusmuodon muutokseksi eivätkä ollenkaan hallituksen periaatteiksi
-ja tarkoituksiksi.
-
-"He eivät kuitenkaan kokonaan olleet vapaita epäluulosta ettei
-joskus itsevaltias kansa huomaisi tätä aatetta hyväksi ja käyttäisi
-itsevaltiuttaan oman olonsa parantamiseksi. Toden teolla he näyttävät
-sitä mahdollisuutta hiukan vakavasti ajatelleenkin, mutta niin vähän he
-vielä kykenivät arvostelemaan kansanvaltaisuusaatteen johdonmukaisuutta
-ja voimaa että he uskoivat nerokkaitten pykälien avulla paperilla
-olevissa perustuslaeissa mahdolliseksi estää kansaa käyttämästä
-valtaansa itsensä auttamiseksi, vaikka se sitä haluaisikin.
-
-"Tämä ensimmäinen kansanvaltaisuuden kehitysjakso, jonka aikana
-se käsitettiin yksinomaan kuninkuuden sijaiseksi, käsittää kaikki
-niin sanotut tasavaltakokeet aina kahdennenkymmenennen vuosisadan
-alkuun asti, joista tietysti Amerikan tasavalta oli vaikuttavin.
-Tänä aikakautena kansanvaltaisuusaate pysyi pelkkänä vastalauseena
-edellistä hallitusmuotoa vastaan ja oli kokonaan vailla omia uusia
-positiivisia tahi sen elinperusteita koskevia periaatteita. Vaikka
-kansa oli karkoittanut kuninkaan yhteiskuntavaunuja ajamasta ja ottanut
-ohjakset omiin käsiinsä, ei se vielä ajatellutkaan muuta kuin ajopelien
-pitämistä vanhoissa raiteissa ja luonnollisesti matkustajat tuskin
-vaihdosta huomasivatkaan.
-
-"Kansanvaltaisuusaatteen toinen kehitysjoukko alkoi silloin kuin kansa
-heräsi huomaamaan että kuninkaitten erottaminen, sen sijaan että
-olisi ollut kansanvaltaisuuden päätarkoitus ja tehtävä, olikin vain
-aikeena sen todelliselle ohjelmalle, joka oli koko yhteiskuntakoneiston
-käyttäminen koko kansan hyvinvoinnin määräämättömäksi edistämiseksi.
-
-"Huomattava asianhaara on se että kansa alkoi ajatella vetoamista
-valtiolliseen valtaansa aineellisten olojensa parantamiseksi
-aikaisemmin Europassa kuin Amerikassa, vaikka kansanvaltaisuuden
-muodot olivat saaneet paljon vähemmän hyväksymistä siellä. Tämä
-oli tietysti seurauksena vuosisatoja kestäneestä syvien rivien
-taloudellisesta kurjuudesta vanhassa maailmassa joka kannusti heitä
-ensiksi ajattelemaan vaikutusta mikä uudella aatteella saattaisi olla
-toimeentulon kysymykseen. Toiselta puolen Amerikan syvien rivien
-yleinen hyvinvointi ja verraten helppo toimeentulon hankkiminen aina
-yhdeksännentoista vuosisadan viimeisen neljänneksen alkuun asti oli
-vaikuttamassa siihen seikkaan että vasta silloin Amerikan kansa alkoi
-vakavasti harkita taloussuhteittensa parantamista yhteistoiminnan
-kautta.
-
-"Kansanvaltaisuuden negatiivisen eli kielteisen jakson aikana sen
-arveltiin eroavan monarkiasta vain samalla tavalla kuin kaksi konetta
-toisistansa eroaa, joiden yleinen käyttö ja tarkoitus on sama.
-Kansanvaltaisuusaatteen kehittyessä toiselle eli positiiviselle
-jaksolle käsitettiin että korkeimman vallan vaihtuminen kuninkaan ja
-aateliston käsistä kansalle ei tarkoita ainoastaan hallituksen muotojen
-vaihdosta, vaan koko hallitsemisaatteen perusteellista kumoamista, sen
-edellytyksiä, tarkoituksia ja tehtäviä -- kumousta jonka tuli kokonaan
-toisinpäin kääntää koko yhteiskuntajärjestelmän navan ja kääntää
-niin sanoakseni mukanaan koko kompassitaulun, pohjoisen etelään ja
-idän länteen. Silloin nähtiin -- mikä näyttää meistä niin selvältä
-että on vaikeata ymmärtää miksi sitä ei aina ole huomattu -- että
-itsevaltaisen kansan ei sopinut rajoittaa toimintaansa niihin tehtäviin
-joita kuninkaat ja luokat vallassa ollessaan olivat suorittaneet, vaan
-että päinvastoin oli oletettava, kun kerran kuninkaitten ja luokkien
-edut olivat aina olleet tykkänään vastakkaisia kansan eduille, että
-mitä ikinä edelliset hallitukset olivat tehneet, sitä ei kansan
-itse johtaessaan pitänyt tehdä, ja mitä ikinä edelliset hallitukset
-olivat tekemättä jättäneet, sen tuli olettaa kansan etujen vaativan
-tehtäväksi; sekä että kansan hallituksen päätarkoituksena ja tehtävänä
-oli juuri se johon mikään edellinen hallitus ei ollut milloinkaan
-huomiota kiinnittänyt, nimittäin yhteiskunnallisen järjestön vallan
-käyttäminen itsevaltiaan kansan koko ruumiin aineellisen ja siveellisen
-hyvinvoinnin kohottamiseksi mahdollisimman korkeaan huippuunsa, jossa
-sama hyvinvoinnin aste voitaisiin varmaksi tehdä kaikille -- se on
-yhdenvertainen tasanne. Toisen eli positiivisen kansanvaltaisuuden
-jakso sai voiton suuressa vallankumouksessa, ja se on siitä asti ollut
-ainoa maailmassa tunnettu hallitusmuoto."
-
-"Mikä kokonaisuudessaan tarkoittaa", huomautin, "että kansanvaltaista
-hallitusta joka sen nimen olisi ansainnut ei ole milloinkaan ennen
-ollut olemassa kuin kahdennellakymmenennellä vuosisadalla."
-
-"Aivan niin", vakuutti tohtori, "niin sanotut tasavallat
-ensimmäiseltä jaksolta me luokitamme vale-tasavaltojen eli kielteisen
-kansanvaltaisuuden joukkoon. Eivätkä ne tietysti millään muotoa
-olleet ollenkaan todellisia kansan hallituksia, vaan pelkkiä
-plutokratian naamareita, jolloin rikkaat olivat todellisia vaikka
-vastuunalaisuudesta vapaita hallitsijoita! Te voitte helposti nähdä
-etteivät ne voineet olla mitään muuta. Syvät rivit olivat maailman
-alusta olleet rikkaitten alamaisia ja palvelijoita, mutta kuninkaat
-olivat olleet rikkaitten yläpuolella ja esteenä näiden vallinnalle.
-Kuninkaitten karkoittaminen poisti kaikki esteet rikkaitten vallalta
-joka tuli ylimmäksi. Kansa oli kuitenkin nimellisesti itsevaltias;
-mutta kun tämä itsevaltias oli yksilöistä koottu ja luokkana oli
-rikkaitten taloudellinen orja sekä eli heidän armoillaan, niin
-sanotusta kansan hallituksesta tuli pelkkä kapitalistein keppihevonen.
-
-"Nämä negatiivisen jakson tasavallat, kun niitä katsotaan
-välttämättöminä askeleina yhteiskunnan kehityksessä puhtaasta
-monarkiasta puhtaaksi kansanvallaksi, merkitsevät edistysaskeleita;
-mutta jos katsotaan niitä lopullisina, niin ne olivat paljon vähemmän
-ihailtavia tyyppejä kokonaisuudessaan kuin siistit monarkiat. Etenkin
-siihen nähden, että ne olivat herkkiä lahjomisille ja katsomaan läpi
-sormien rikkaitten lainrikoksia, ne olivat huonointa laatua hallitusta
-mitä olla saattaa. Yhdeksästoista vuosisata, jonka kuluessa tämä
-vale-kansanvaltaisuuden laiho kypsyi suuren vallankumouksen sirpin
-varalle, näyttää nykyiselle katsantokannalle vain määräämättömän,
-tyhjää toimittavan hallituksen surulliselta hallituksettomuudelta jonka
-toisella puolella on kahdeksannellatoista vuosisadalla miehekkään
-monarkian rappeutuminen ja toisella positiivisen kansanvaltaisuuden
-kohoaminen kahdennellakymmenennellä vuosisadalla. Aikakautta voidaan
-verrata alaikäisen kuninkaan hallitusaikaan, jolloin kuninkaallista
-valtaa väärin käyttivät lurjusmaiset valtion hoitajat. Kansa oli
-julistettu itsevaltiaaksi, mutta se ei ollut vielä ottanut valtikkaa
-haltuunsa."
-
-"Ja kuitenkin", sanoin, "yhdeksännentoista vuosisadan toisella
-puoliskolla, jolloin, kuten sanottu, maailma ei ollut vielä nähnyt
-yksinkertaistakaan näytettä kansan hallituksesta, meidän viisaat
-miehemme kertoivat meille että kansanvaltainen järjestelmä oli
-täydellisesti koeteltu ja oli valmis arvosteltavaksi tulostensa
-mukaan. Muutamat heistä, joita ei ollut kovin harvassa, menivät
-vielä niin pitkälle että väittivät kansanvaltaisuuskokeen kärsineen
-tappion, vaikka tosiasialta näyttää että mitään kansanvaltaisuuskoetta
-sanan varsinaisessa ymmärryksessä ei oltu vielä edes yritettykään
-toimeenpanna."
-
-Tohtori kohautti hartioitaan.
-
-"Sangen mieluisata tointa", hän sanoi, "on sen selityksen
-tekeminen, miksi syvät rivit olivat niin hitaita tuntemaan tietä
-joka olisi johtanut heidät täydellisesti käsittämään kaiken sen
-mitä kansanvaltaisuusaate heille tarkoitti, mutta yhtä vaikeata
-ja epäkiitollista on selittää teidän päivienne filosoofien,
-historioitsijain ja valtiomiesten täydellistä epäonnistumista
-yrittäessään järkevästi määritellä kansanvaltaisuuden johdonmukaista
-sisällystä ja ennustaa sen tulosta. Kansanvaltaisuusliikkeen siihen
-asti saavuttamain käytännöllisten tulosten vähäpätöisyyden, verrattuna
-sen ehdotelman laajuuteen ynnä sen takana oleviin voimiin, piti
-heille osottaa että sen kehitys oli vasta ensimäisellä asteellaan.
-Miten saattoivat järkevät ihmiset pettää itsensä sillä käsityksellä
-että kaikkien aikojen laajaperäisin ja kumouksellisin aate olisi
-vaikutuksensa lopettanut ja täyttänyt tehtävänsä vaihdettuaan
-kansan toimeenpanevan johtomiehen nimen kuninkaasta presidentiksi
-ja kansallisen lainsäätäjäkunnan parlamentista kongressiksi? Jos
-teidän kasvattajanne, opistojenne professorit ja presidentit sekä
-muut jotka olivat vastuussa kasvatuksestanne olisivat olleet oman
-suolansa arvoiset, ette olisi tavanneet nykyisessä taloudellisen
-yhdenvertaisuuden järjestelmässä mitään mikä olisi vähintäkään teitä
-hämmästyttänyt. Te olisitte heti sanoneet että se oli juuri sitä minkä
-olitte ajatellut tarpeelliseksi kansanvaltaisuusaatteen välttämättömän
-kehityksen seuraavalla asteella."
-
-Edith viittasi ovelta ja me nousimme istuimeltamme.
-
-"Suuren vallankumouksen kumouksellinen puolue", sanoi tohtori
-vitkalleen astuessamme taloa kohti, "menetteli kiihoitus- ja
-levittämistyössään eri nimien varjossa enemmän tai vähemmän
-merkillisesti ja sopimattomasti kuin valtiollisen puolueen nimelle
-oli soveliasta, mutta tämä yksi sana, kansanvaltaisuus ynnä sen eri
-vivahdukset ja johdannaiset selvemmin ja täydellisemmin esittivät,
-selittivät ja puhdistivat heidän järjestelmänsä, syynsä ja
-tarkoituksensa kuin kokonainen kirjasto saattoi tehdä. Amerikan kansa
-kuvitteli perustaneensa kansan hallituksen erotessaan Englannista,
-mutta he pettivät itsensä. Valloittaessaan ennen kuninkaitten hallussa
-olleen valtiollisen vallan, oli kansa vasta ottanut tyranniuden
-linnoituksen ulkovarustukset. Talousjärjestelmä, joka oli linnoitus ja
-komensi jokaista yhteiskuntarakenteen osaa, jäi edelleen yksityisten
-ja vastuunalaisuudesta vapaitten johtajain haltuun, ja niin kauvan
-kuin se sellaisena pysyi ei ulkovarustusten omistaminen merkinnyt
-kansalle mitään ja ne pysyivät kansan hallussa vain linnoituksen
-varusväen armosta. Vallankumous syntyi, kun kansa näki että sen joko
-täytyi valloittaa linnoitus taikka luopua ulkovarustuksista. Sen tuli
-joko täydentää työnsä kansan hallituksen perustamisessa, jonka sen
-isät olivat vain alkaneet, tai luopua kaikesta siitäkin jonka sen isät
-olivat loppuun saattaneet."
-
-
-
-
-LUKU III.
-
-Minä saan täydet oikeudet maassa.
-
-
-Saapuessamme aamiaiselle naiset osottivat meille sangen
-mieliäkiinnittävän uutispalasen jonka olivat löytäneet aamulehdistä.
-Se ei todellakaan ollut sen vähäisempää kuin kertomus niistä
-toimenpiteistä joihin Yhdysvaltain kongressi oli ryhtynyt minun
-suhteeni. Yksimielisesti oli, kuten selville kävi, hyväksytty päätös,
-joka kerrottuaan tavattoman henkiin palautumiseni yhteydessä olevat
-seikat selvitti kaikki mahdolliset kysymykset, jotka saattoivat herätä
-laillisesta olemassaolostani, julistaen minut Amerikan täysiarvoiseksi
-kansalaiseksi ja kaikkiin kansalaisoikeuksiin ja erikoisetuihin
-oikeutetuksi, mutta samalla myös kansan vieraaksi ja sellaisena
-vapaaksi kaikista kansalaisille yleensä kuuluvista velvollisuuksista ja
-palveluksista, paitsi jos minä haluaisin ne ottaa osakseni.
-
-Kun olin tähän asti ollut Leeten taloudessa yksinomaan, oli tämä
-melkein ensimmäinen viittaus jonka olin saanut yleisön suuresta ja
-yleisestä osanotosta asiassani. Se osanotto, kuten sain tietää, oli
-kohonnut minun persoonani yläpuolelle ja oli jo uudelleen elvyttänyt
-yleisen harrastuksen yhdeksännentoista vuosisadan kirjallisuuden
-ja politiikan ja eritoten sen muutoskauden historian ja filosofian
-tutkimiseen, jolloin vanha järjestelmä vaihtui uuteen.
-
-"Asia on niin", sanoi tohtori, "että kansa on vain suorittanut
-kiitollisuuden velkansa ottaessaan teidät vieraaksensa, sillä te
-olette nyt jo tehnyt enemmän kasvatuksellisten pyrintöjemme hyväksi
-edistämällä historiallisia tutkimuksia kuin koko opettajarykmentti
-olisi voinut toimeen saada elinaikanaan."
-
-Palaten sitten jälleen kongressin päätökseen tohtori sanoi että se
-hänen mielestään oli tarpeeton, sillä vaikka en ollutkaan muuta tehnyt
-kuin nukkunut melkoisen pitkän ajan kansalaisoikeuteni vastineeksi, ei
-kuitenkaan ollut olemassa mitään perustetta jonka nojalla voitaisiin
-päättää että olin mitään niistä menettänyt. Olipa sen laita miten
-tahansa, tämä päätös poisti kaiken epäilyksen minun asemastani, ja
-hän arveli että meidän ensimmäiseksi aamiaisen jälkeen oli mentävä
-Kansallispankkiin ja avattava siellä minun kansalaistilini.
-
-"Tietysti", sanoin lähtiessämme kotoa, "olen iloissani että pääsen
-vapautumaan välttämättömyydestä joka on pakottanut minun olemaan teidän
-niskoillanne, mutta tunnustan että tuntuu hiukan alentavalta hyväksyä
-lahjana tämä kansan jalomielinen tarjous toimeentulokseni."
-
-"Paras Julian", vastasi tohtori, "minun on toisinaan hiukan vaikeata
-täysin ymmärtää käsityskantaanne meidän laitoksistamme."
-
-"Luulisinpa että se olisi kyllin helppoa tässä asiassa. Minusta tuntuu
-kuin olisin yleisen armeliaisuuden esineenä."
-
-"Ahaa", sanoi tohtori, "teistä tuntuu että kansa on osottanut teille
-armoa, saattanut teidät kiitollisuuden velkaan. Teidän täytyy suoda
-anteeksi ymmärtämättömyyteni, mutta asia on niin että me katsomme tätä
-kansalaisten taloudellisen toimeentulon kysymystä kokonaan erilaiselta
-näkökannalta. Me arvelemme että vaatimalla ja hyväksymällä itsellenne
-kansalaisylläpidon te täytätte kansallisen velvollisuuden jonka kautta
-saatatte kansan -- se on kansalaistoverienne yleisen yhteyden --
-pikemmin suurempaan kiitollisuuden velkaan kuin mitä itse voitatte."
-
-Käännyin katsomaan, eikö tohtori laskenut leikkiä, mutta hän oli
-näöltään aivan vakava.
-
-"Minun pitäisi nyt jo olla valmistunut huomaamaan että kaikki
-on päinvastaista näinä päivinä", sanoin, "mutta totta puhuen,
-mikä mullistus yhteistunteessa, sellaisena kuin se ymmärrettiin
-yhdeksännellätoista vuosisadalla, aiheuttaa teitä väittämään että
-hyväksyessäni aineellisen ylläpidon kansalta saatan sen suurempaan
-kiitollisuuden velkaan kuin se minut?"
-
-"Mielestäni on helppoa johtaa teidät se näkemään", vastasi tohtori,
-"ollenkaan vaatimatta teitä poikkeamaan niistä päättelemistavoista
-joihin aikalaisenne olivat tottuneet. Teillä oli luullakseni
-käytännössä vapaa valtion ylläpitämä julkinen kasvatusjärjestelmä?"
-
-"Oli."
-
-"Mikä oli sen aate?"
-
-"Ettei kansalainen ollut varma äänestäjä ilman kasvatusta."
-
-"Aivan niin. Valtio ylläpiti sentakia suurilla kustannuksilla kansan
-vapaata kasvatusta. Kansalaisille oli suureksi eduksi suostua tähän
-kasvatukseen, aivan kuin tähän ylläpitoon suostuminen on teille, mutta
-vielä enemmän oli valtion etujen mukaista että kansalainen siihen
-suostui. Näettekö asian ydinkohtaa?"
-
-"Voin kyllä huomata valtion etujen mukaista olevan että minä suostuin
-kasvatettavaksi, mutta enpä oikein, miksi on valtiolle edullista että
-suostun ottamaan osan yleisestä omaisuudesta."
-
-"Kuitenkin siihen on sama syy, nimittäin yleinen etu hyvässä
-hallituksessa. Me pidämme aivan itsestään selvänä periaatteena että
-jokaisen joka ottaa osaa äänestykseen, tulee saada ei ainoastaan
-kasvatusta, vaan myös tukipiste maassa, jotta yksityisedut sulautuvat
-yhteen yleisten etujen kanssa. Kun jokaisen kansalaisen äänestyksessä
-käyttämä valta on sama, niin taloudellisen tukipisteen tulee olla
-sama, ja siten johdumme siihen syyhyn, miksi yleinen turvallisuus
-vaatii että teidän tulee uskollisesti hyväksyä samallainen tukipiste
-maassa ollenkaan lukuunottamatta sitä persoonallista etua minkä siten
-tekemällä voitatte."
-
-"Tiedättekö", sanoin, "että tämä teidän aatteenne että kullakin joka
-äänestää tulee olla taloudellinen tukipiste maassa, on samallainen
-jota meidän ylhäisimmät torymme [Amerikan vapautussodan aikana
-tory-miehet olivat Englannin puoltajia ja vapautussodan vastustajia.
--- Suom. muist.] sangen kiinteästi vaativat, mutta heidän vetämänsä
-käytännöllinen johtopäätös siitä oli aivan päinvastainen kuin se minkä
-te olette vetäneet? He tahtoivat samoinkuin tekin saada selviönä
-vahvistetuksi että valtiollisen vallan ja taloudellisen tukipisteen
-maassa tuli kuulua yhteen, mutta käytännöllinen vaatimus jonka he
-sen perusteella tekivät oli kielteinen myönteisen asemasta. Te
-päättelette että koska taloudellisten etuisuuksien maassa tulee kuulua
-yhteen äänestyksen kanssa, tulee kaikille joilla äänestysoikeus on
-taata myös nämä etuisuudet. He päättelivät päinvastoin että kaikilla
-joilla ei ollut taloudellista tukipistettä tuli ottaa äänioikeuskin
-pois. Ystävieni joukossa oli useita jotka väittivät että jokin
-sellainen äänioikeuden rajoitus oli välttämätön, jos mieli pelastaa
-kansanvaltainen koe tappiosta."
-
-"Se on", huomautti tohtori, "ehdotettiin kansanvaltaisuuskokeen
-pelastamista hylkäämällä se. Se oli nerokas ajatus, mutta.
-kansanvaltaisuuspa ei ollut koe joka oli hylättävissä, vaan kehitys
-joka oli täydennettävä. Miten valtavalla tavalla kuvaakaan tämänlainen
-aikalaistenne puhe -- äänioikeuden rajoittamisesta vastaamaan
-kansalaisten taloudellista asemaa -- sitä ymmärtämättömyyttä
-joka vallitsi järkevimpäinkin luokkain kesken teidän aikananne
-kansanvaltaisuususkon merkityksen suhteen, jota he tunnustivat!
-Kansanvaltaisuuden ensimäinen periaate on yksilön arvossa pitäminen.
-Se arvo käsittää ihmisluonteen laadun, ja on oleellisesti sama
-kaikissa yksilöissä, ja siksi on yhdenvertaisuus kansanvaltaisuuden
-elinperiaate. Tämän yksilön oleellisen ja yhdenvertaisen arvon
-alaiseksi täytyy taivuttaa kaikki aineelliset olosuhteet sekä
-persoonalliset sattumat ja ominaisuudet. Inhimillisen olemuksen
-kohottaminen persooniin katsomatta on järkähtämätön ja ainoa järkevä
-kansanvaltaisen politiikan aihe. Asettakaahan tämän käsityksen rinnalle
-aikalaistenne erinomainen käsitys äänioikeuden rajoittamisesta. He
-havaitsivat aineelliset eroavaisuudet yksilöjen asioissa ja ehdottivat
-yksilön oikeuksien ja arvon mukaannuttamista hänen aineellisten
-olosuhteittensa mukaan, sen sijaan että olisivat mukaannuttaneet
-aineelliset olosuhteet ihmisen oleellisen ja yhdenvertaisen arvon
-mukaisiksi."
-
-"Lyhyesti", sanoin, "samoin kuin me järjestelmämme valitessa teimme
-ihmiset asiain mukaisiksi, pidätte te järkevämpänä muodostaa asiat
-ihmisten mukaisiksi?"
-
-"Se on todellakin", vastasi tohtori, "peruserotus vanhan ja uuden
-järjestyksen välillä."
-
-Kuljimme ääneti muutaman hetken. Vihdoin tohtori sanoi: "Minä koetin
-muistella muuatta lausetta jota te äsken käytitte ja joka osotti laajaa
-erotusta sen merkityksen välillä mitä samalla lauseella ymmärrettiin
-teidän päivinänne ja mitä nykyään. Tahdoin sanoa: me ajattelemme että
-jokaisella joka äänestää tulee olla omaisuustukipiste maassa, ja te
-huomautitte että muutamilla ihmisillä oli sama aate teidän aikananne,
-mutta sitä mitä me käsitämme tukipisteellä maassa ei kellään ollut eikä
-voinut olla teidän talousjärjestelmänne aikana."
-
-"Miksi ei?" kysyin. "Eikö ihmisillä jotka omistivat omaisuutta maassa
--- miljoonamiehellä, esimerkiksi, kuten minulla -- ollut tukipistettä
-siinä?"
-
-"Siinä suhteessa että hänen omaisuutensa oli maantieteellisesti
-olemassa maassa saattoi sitä ehkä sanoa tukipisteeksi maan
-piirissä, mutta ei tukipisteeksi maassa. Se oli yksinomaan jonkun
-maapalasen omistamista taikka maan jonkun omaisuusosan omistamista,
-ja omistaja vain kehitti tätä erikoisosaa ja piti siitä huolen
-lopusta välittämättä. Sellainen erikoistukipiste taikka pyrkimys sen
-saavuttamiseksi, kaukana siitä että olisi kehittänyt sen omistajasta
-tai tavoittelijasta yhteishyvälle alttiin kansalaisen, saattoi hänestä
-yhtä hyvin muodostaa vaarallisen kansalaisen, sillä hänen itsekkäät
-etunsa olivat taipuvaisia suurentamaan hänen erikoistukipistettään
-hänen kansalaistovereinsa ja yleisetujen kustannuksella. Teidän
-miljoonamiehenne -- tietysti persoonallisesti tarkoittamatta teitä --
-näyttävät olleen vaarallisin kansalaisluokka mitä teillä oli, ja sitä
-juuri tuli odottaa kun heillä oli se mitä te sanotte tukipisteeksi
-maassa, vaan jota me emme siksi sano. Sillä tavalla omistetulla
-omaisuudella saattoi olla vain jaottava ja yhteiskunnallisvastainen
-vaikutus.
-
-"Me tarkoitamme tukipisteellä maassa jotakin sellaista jota kukaan ei
-ollut mahdollinen omistamaan, ennenkuin taloudellinen yhteisetuisuusoli
-sijoitettu kapitaalin yksityisomistuksen tilalle. Itse kullakin, niin
-miehellä kuin naisella, tietysti on oma kotinsa ja oma maapalansa,
-jos sitä haluaa, ja aina niin miehellä kuin naisellakin omat tulonsa
-mielensä mukaan käytettäväksi; mutta ne ovat vain käytettäviksi
-luovutettuja eivätkä ne, kun aina ovat samanlaisia, voi tuottaa mitään
-perustetta epäsovulle. Kansan kapitaali, kaiken tämän käytännön lähde,
-on jakamattomasti kaikkien yhteinen, ja mahdotonta on että mitään
-itsekkäistä perusteista johtuvia riitoja syntyisi tämän yhteisedun
-hallitsemisesta, josta kaikki yksityisedut riippuvat, miten mielipiteet
-sitten toisistaan eroavaisivatkin. Kansalaisen osuus tässä yhteisessä
-pääomassa on eräänlainen tukipiste maassa joka tekee mahdottomaksi
-toisen edun loukkaamisen loukkaamatta samalla omaa etua taikka oman
-edun edistämisen samalla tavalla kaikkia toisia etuja edistämättä. Sen
-taloudelliseen laajuuteen nähden sanottakoon että se saattaa 'kultaisen
-säännön' hallituksen itsetoimivaksi periaatteeksi. Mitä tahdomme tehdä
-itsellemme, se meidän täytyy välttämättä tehdä toisillekin. Aina
-siihen asti kun taloudellinen yhteisetuisuus teki mahdolliseksi tässä
-muodossa toteuttaa aate että kullakin kansalaisella tuli olla tukipiste
-maassa, ei kansanvaltaisuus järjestelmällä ollut milloinkaan ollut
-mahdollisuutta kehittää taipumuksiansa."
-
-"Näyttää siltä", sanoin, "että teidän taloudellisen yhdenvertaisuuden
-perusperiaatteenne, jonka minä olen luullut pääasiallisesti tähtäävän
-ja tarkoittavan kansan aineellisen hyvinvoinnin etua, onkin aivan yhtä
-paljon valtiollisen politiikan periaatetta hallituksen varmentamiseksi."
-
-"Niin se varmaan on", vastasi tohtori. "Meidän taloudellinen
-järjestelmämme on yhtä valtioviisas kuin inhimillinenkin toimenpide.
-Tiedättehän että jokaisen hallituksen vaikuttavaisuuden tai
-pysyväisyyden ensi ehtona on että hallitusvalta suoraan, muuttumatta
-ja ylinnä harrastaa yleistä hyvinvointia -- se on, koko valtion
-kukoistusta erillään sen kaikista osista. Monarkian vahvana puolena
-oli ollut se että kuningas maan omistajana itsekkäistä syistä tätä
-harrastusta tunsi. Virkavaltaisella hallitusmuodolla oli yksinomaan
-tästä syystä aina jonkinlaista raakalaatuista vaikuttavaisuutta.
-Toiselta puolen oli kansanvaltaisuuden tuhoavana heikkoutena sen
-negatiivisen jakson aikana ennen suurta vallankumousta se että
-kansalla, joka oli hallitsija, oli yksilöllisesti vain epäsuoraa ja
-kuviteltua harrastusta valtioon kokonaisuudessaan tai sen koneistoon
-nähden -- sen todellinen, pääasiallinen, muuttumaton ja suoranainen
-harrastus oli keskittyneenä persoonalliseen kohtaloon, yksityiseen
-tukipisteeseen, erillään ja vastakkaisena yleisestä tukipisteestä.
-Innostuksen hetkinä he saattoivat yhtyä kannattamaan yhteiskuntaa,
-mutta enimmäkseen tällä ei ollut mitään valvojaa, vaan oli alttiina
-ihmisten ja puolueitten suunnitteluille jotka kokivat ryöstää
-yhteiskuntaa ja käyttää hallituskoneistoa persoonallisiin tai
-puoluetarkoituksiin. Tämä oli kansavaltaisuusrakenteen heikkoutta,
-jonka vuoksi se ensi nuoruutensa elettyään muuttui vaihdellen sikäli
-kuin rikkauden erilaisuus kehittyi kaikista hallitusmuodoista
-mädänneimmäksi ja arvottomimmaksi ja herkimmäksi väärinkäytökselle
-ja turmelukselle itsekkäisten, persoonallisten ja luokkatarkoituksen
-hyväksi. Sitä heikkoutta kesti niin kauvan kuin maan kapitaali,
-sen taloudelliset edut, olivat yksityisten käsissä ja se voitiin
-parantaa vain yksityiskapitalismin perinpohjaisella hävittämisellä
-ja yhdistämällä kansan kapitaalin yhteisen valvonnan alaiseksi. Kun
-tämä oli tehty, niin sama taloudellinen peruste -- joka kapitaalin
-ollessa yksityisten käsissä pyrki hävittämään sen yleisen innon joka
-on kansanvaltaisen elämän henki -- tuli mitä voimakkaimmaksi yhteen
-liittäväksi mahdiksi ja saattoi kansan hallituksen ei ainoastaan
-ihanteellisesti kaikkein oikeuden mukaisimmaksi, vaan käytännöllisesti
-kaikkein menestyksellisimmäksi ja vaikuttavimmaksi valtiolliseksi
-järjestelmäksi. Kansalainen joka tähän asti oli ollut yhden osan
-esitaistelijana jälellä olevaa vastaan, tuli tässä vaihdoksessa
-kokonaisuuden valvojaksi."
-
-
-
-
-LUKU IV.
-
-Kahdennenkymmenennen vuosisadan pankkihuone.
-
-
-Muodollisuudet pankissa osottautuivat olevan sangen yksinkertaisia.
-Tri Leete esitti minut ylijohtajalle ja loppu seurasi itsestään eikä
-koko homma kestänyt kolmea minuuttia. Minulle ilmoitettiin että
-täyskasvuisen kansalaisen vuosiosuus siltä vuodelta oli $4.000, ja
-että minulle tuleva osa jälellä olevalta vuodelta -- oli syyskuun
-loppupuoli -- oli $1,075.41. Otin osotuksia $300 arvosta ja jätin loput
-talletettavaksi, aivan niinkuin olisin tehnyt jossain yhdeksännentoista
-vuosisadan pankissa ottaessani käyttörahoja. Kun asia oli toimitettu
-mr. Chapin, ylijohtaja, kutsui minut konttooriinsa.
-
-"Miltä tuntuu meidän pankkijärjestelmämme verrattuna teidän päivienne
-järjestelmään?" hän kysyi.
-
-"Sillä on mainittava etu sellaisen sentittömän liiketuttavan silmillä
-katsottuna kuin minä olen", vastasin -- "nimittäin että sittenkin
-on luottoa, vaikka ei ole mitään tallettanut; muuta tuskin tunnen
-tarpeeksi sanoakseni mielipiteeni."
-
-"Kun pääsette tarkemmin pankkijärjestelmämme perille", sanoi
-ylijohtaja, "niin luulen että hämmästytte sen yhtäläisyyttä oman
-järjestelmänne kanssa. Meillä kyllä ei ole rahaa eikä mitään mikä
-vastaisi rahaa, mutta koko pankkitiede alusta pitäin valmisteli
-tietä rahan poistamiseksi. Ainoa kohta missä meidän järjestelmämme
-todellisesti eroaa teidän järjestelmästänne on se että jokainen
-alottaa vuoden samalla luottomäärällä ja että tämä luotto ei ole
-siirrettävissä toiselle. Mitä tulee talletusten vaatimiseen, ennenkuin
-luottotili avataan, niin olemme siinä kohden ehdottomasti aivan yhtä
-vaativaisia kuin teidänkin pankkiirinne olivat, mutta meillä kansa
-kokonaisuudessaan tekee talletukset kaikkien puolesta yhtaikaa. Tämä
-joukkotalletus on sellaisten erilaisten käyttötarpeiden valmistusta ja
-sellaisten yleisten palvelusten toimittamista joiden odotetaan olevan
-tarpeellisia. Näille käyttötarpeille arvioidaan hinnat ja kustannukset
-ja hintojen yhteenlaskettu summa jaettuna väestön lukumäärällä määrää
-kansalaisen persoonallisen luottosumman, joka yksinkertaisesti on hänen
-vuoden käyttötarpeisiin ja palveluksiin tasaisesti sisältyvä osansa.
-Mutta epäilemättä tri Leete on kertonut teille kaiken tästä asiasta."
-
-"Mutta minustahan ei ollut täällä tietoa vuoden arvioita tehtäessä",
-sanoin. "Toivon ettei luottoani ole otettu toisten ihmisten osuuksista."
-
-"Siitä teidän ei ole tarvis olla huolissanne", vastasi ylijohtaja.
-"Vaikka onkin hämmästyttävää, miten kysynnän erilaisuudet pitävät
-toisiansa tasapainossa, kun suuret väestöt ovat yhteydessä, olisi
-kuitenkin mahdotonta johtaa näin suurta liikettä kuin meidänkin on
-ilman suuria vararahastoja. Tarkoituksena on pilaantuvain aineitten
-tuotantoa ja sellaisten joiden suhteen mieliteot usein vaihtelevat
-pitää niin vähän edellä kysyntää kuin mahdollista, mutta kaikissa
-tärkeissä tuotantohaaroissa varataan aina niin suuri ylivarasto että
-kahden vuoden kato ei vaikuttaisi mitään pilaantumattomain aineitten
-hintaan, sekä samalla väestön odottamaton vaikkapa useimpiin miljooniin
-nouseva lisäys ei häiritsisi minään aikana väestön ylläpitoa."
-
-"Tri Leete on minulle kertonut", sanoin, "että luotto-osuus jota
-kansalainen ei ole vuoden kuluessa käyttänyt peruutetaan ja on
-se mitätön seuraavana vuonna. Arvelen että se tarkoittaa varojen
-kasaantumismahdollisuuden estämistä, joka kaivaisi taloudellisten
-olosuhteittenne yhdenvertaisuuden perusteen ontoksi."
-
-"Se vaikuttaa kyllä sellaisen kasaantumisen estämiseksi", sanoi
-ylijohtaja, "mutta toiselta puolen se on tarpeellinen kansallisen
-kirjanpidon tekemiseksi yksinkertaisemmaksi ja sekaannusten
-estämiseksi. Vuotuinen luotto on maksuosotus erikoisista vissin
-vuoden aikana suoritetuista valmisteista. Seuraavaksi vuodeksi
-tehdään uusi arviolasku hiukan erilaisilla perusteilla, ja jotta se
-voidaan toimittaa ovat kirjat päätettävät ja kaikki maksuosotukset
-perustettavat joita ei ole peritty, jotta tiedämme täsmälleen millä
-kannalla olemme."
-
-"Miten sitten käy, jos kulutan luottosummani, ennenkuin vuosi on
-lopussa?"
-
-Ylijohtaja hymyili. "Olen lukenut", hän sanoi, "että tuhlauspahe oli
-sangen vakava teidän päivinänne. Meidän järjestelmällämme on se etu
-teidän rinnallanne että pahinkaan tuhlari ei voi koskea pääomaansa joka
-on hänen jakamaton samallainen osuutensa kansan kapitaalista. Enintäin
-voi hän hävittää vuotuisen osinkonsa. Jos tämän tekisitte, niin en
-epäile etteivät ystävänne pitäisi huolta teistä, ja elleivät he sitä
-tekisi, niin saatte olla varma että kansa sen tahtoisi tehdä, sillä
-meillä ei ole sitä tanakkaa vatsaa, jonka nojalla esi-isämme saattoivat
-kyllältään nauttia, vaikka nälkäisiä ihmisiä oli heidän ympärillään. Me
-olemme todella niin herkkätuntoisia että tietäessämme yhdenkään yksilön
-kansan joukossa olevan puutteessa veisi se meiltä öiden unet. Jos te
-tahtoisitte pysyä puutteen alaisena, niin teidän täytyisi kätkeytyä
-toisten silmiltä sitä tarkoitusta varten."
-
-"Onko teillä mitään tietoa", kysyin, "miten paljon tämä $4,000
-luottosumma olisi vastannut ostokyvyssä vuonna 1887?"
-
-"Jotakuinkin $6,000 tai $7,000 luullakseni", vastasi mr. Chapin.
-"Arvostellessanne kansalaisen taloudellista tilaa teidän tulee muistaa
-että suuri joukko erilaisia palveluksia ja käyttötarpeita on nyt
-maksuttomasti yleisesti käytettävissä, joista ennen yksilöiden oli
-maksettava, kuten esimerkiksi vesi, valo, musiikki, sanomalehdet,
-teaatteri ja ooppera, kaikellaiset posti- ja sähkökuletusneuvot,
-kulkulaitos ja monet muut liian lukuisat luetella."
-
-"Mutta kun niin paljon yleisön eli yhteisesti käytettäväksi luovutatte,
-niin miksi ei kaikkia anneta samalla tavalla? Sehän tekisi asiat vielä
-yksinkertaisemmiksi, luullakseni."
-
-"Me arvelemme päinvastoin että se sekoittaisi hallitustoimia, eikä se
-mitenkään yhtä hyvin kansan tarvetta vastaisi. Katsokaahan me vaadimme
-yhdenvertaisuutta, mutta meitä ei miellytä samanlaisuus, ja me koetamme
-menoarvioissamme varata mahdollisimman erilaisia makuja varten vapaan
-nautinnon."
-
-Arvellen että minua miellyttäisi niiden katseleminen oli ylijohtaja
-tuonut konttooriin muutamia pankin kirjoja. Vaikka en ollut
-ollenkaan ollut mikään asiantuntija yhdeksännentoista vuosisadan
-kirjanpitojärjestelmässä, olin kuitenkin suuresti ihmeissäni näiden
-tilien tavattomasta yksinkertaisuudesta niiden rinnalla joihin olin
-ennen perehtynyt. Tästä puhuessani lisäsin että se minua hämmästytti
-sitäkin enemmän kun olin ennakolta muodostanut sen arvelun että kun
-kansallisen ko-operatiivijärjestelmän etevämmyys oli suuri meidän
-liiketapojen rinnalla, niin se myös aiheutti suuren lisäyksen
-kirjanpidossa verrattuna siihen mikä oli tarpeen vanhan järjestelmän
-aikana. Ylijohtaja ja tohtori Leete katsoivat toisiaan ja hymyilivät.
-
-"Tiedättekö, mr West", sanoi ensinmainittu, "meistä tuntuu sangen
-omituiselta että teillä tällainen arvelu saattoi olla? Meidän arviomme
-mukaan nykyisen järjestelmän aikana yksi kirjanpitäjä tekee sen missä
-kaksitoista tarvittiin teidän aikananne."
-
-"Mutta", sanoin, "onhan kansalla nyt erikoinen tili jokaiselle
-miehelle, naiselle ja lapselle joka maassa asuu."
-
-"On tietysti", vastasi ylijohtaja, "mutta eiköpä teidän aikananne
-ollut samoin? Miten olisi muuten voitu arvioida ja koota veroja taikka
-kiristää tusinoittain muita velvollisuuksia kansalaisilta? Esimerkiksi
-teidän verotusjärjestelmänne jo yksin kaikkine tutkintoineen,
-arvioimisineen, keräyskoneistoineen ja rangaistuksineen oli äärettömän
-paljon monimutkaisempi kuin edessänne olevissa kirjoissa näkyvät tilit,
-joihin sisältyy, kuten näette, jokaiselle henkilölle saman luoton
-antaminen vuoden alusta sekä jälestäpäin yksinkertainen maksuosotusten
-merkitseminen lukematta korkoja taikka muita tuloposteja. Niin
-yksinkertaiset ja vaihtelemattomat ovat todella olosuhteet, mr. West,
-että tilit tehdään automaattisesti koneella ja kirjanpitäjä vain
-näppäilee koskettimia."
-
-"Mutta ymmärtääkseni kutakin kansalaista varten on myös luettelo hänen
-tekemistään palveluksista hänen kykyjensä luokittelemiseksi."
-
-"On tietysti ja mitä seikkaperäisin sekä mitä huolellisimmin varjeltu
-erehdyksiä ja kohtuuttomuutta vastaan. Mutta sillä luettelolla ei ole
-mitään tekemistä rahojenne taikka tekemästänne työstä maksettavain
-palkkojen kanssa, vaan se pikemmin on yksinkertainen kunnialuettelo
-kasvatuksenne perustuksesta jonka mukaan oppilaitten luokitus on
-määrätty."
-
-"Mutta kansalaisella on myös liikesuhteensa yleisten puotein kanssa
-joista hän tarpeensa noutaa?"
-
-"Kyllä niin, mutta ei luottosuhdetta. Kuten teidän aikalaisenne
-olisivat sanoneet, kaikki ostokset tapahtuvat vain käteisellä rahalla
--- se on luottokorteilla."
-
-"Sittenkin on vielä jälellä", intin yhä, "tilinteko tavaroista ja
-palveluksista puotien ja tuotanto-osastojen välillä sekä erikoisten
-osastojen välillä."
-
-"Tietysti; mutta kun koko järjestelmä on saman johdon alaisena ja
-kaikki osastot toimivat yhdessä hankaamatta toisiinsa ja ilman
-minkäänlaista epäsoinnun aihetta, niin on sellainen tilinteko
-lapsen työtä verrattuna liikejärjestelyyn toisiaan epäileväin
-yksityiskapitalistien välillä, jotka teidän päivinänne jakoivat
-keskenään liikemarkkinat ja valvoivat öitä keksiäkseen puijaustemppuja
-millä pettää, lyödä ja voittaa toisensa.
-
-"Mutta entä tarkat tilastot joille perustatte tuotantoa johtavat
-arviolaskut? Siinä ainakin tarvitaan sangen paljon numeroimista."
-
-"Teidän kansallinen ja valtiohallituksenne", vastasi mr. Chapin,
-"julkaisivat joka vuosi suuret määrät samallaisia tilastoja, joiden
-samalla kuin ne olivat epäluotettavat täytyi olla paljon suurempain
-vaivojen takana kerättäessä, siihen katsoen että niihin yhtyi vähemmän
-tervetullut yksityisten henkilöitten liikeasiain tarkastaminen, sen
-sijaan että koko summa olisi ollut pelkkää kertomusten kokoamista
-suuren liikkeen eri osastojen kirjoista. Kunkin tehtailijan,
-kauppiaan ja puodin pitäjän tuli teidän aikananne tehdä ennakkoarvio
-mahdollisesta kulutuksesta ja hairahdukset merkitsivät häviötä.
-Ja kuitenkin hän saattoi vain arvata, koska hänellä ei ollut
-riittävästi tietoja. Täydellisten tietojen avulla, jotka meillä on, on
-ennakkoarvioiden varmuus lisääntynyt samassa määrässä kuin vaikeudetkin
-ovat muuttuneet yksinkertaisemmiksi."
-
-"Pyydän säästäkää minut enemmistä osotuksista arvosteluni typeryyden
-suhteen."
-
-"Eihän tässä, mr. West, ole kysymystäkään typeryydestä. Kokonaan uusi
-asiain järjestelmä aina ensi näkemältä tuntuu monimutkaiselta, vaikka
-lähemmin tutkistellen se osottautuu itse yksinkertaisuudeksi. Mutta
-pyydän älkää nyt vielä minua keskeyttäkö, sillä olen kertonut teille
-vasta toisen puolen asiasta. Olen osottanut teille, miten harvat ja
-yksinkertaiset ovat meidän pitämämme tilit teidän vastaavissa suhteissa
-pitämiinne tileihin verrattuna; mutta huomattavin kohta kysymyksessä
-on eräät teidän pitämänne tilit, joita meillä ei ole ollenkaan.
-Debet ja kredit sanoja ei enää tunneta; korko, vuokra, osinko ja
-kaikki niille perustetut laskut ovat inhimillisestä liikkeestä
-kokonaan hävinneet. Teidän päivinänne jokainen, lukuunottamatta hänen
-tiliänsä valtion kanssa, oli sotkeutuneena tiliverkkoon kaikesta
-mikä häntä koski. Alhaisinkin palkkalainen oli ainakin kuuden,
-seitsemän liikemiehen kirjoissa ja varakas mies useampain kymmenien
-ja satojenkin, puhumattakaan kauppa-alalla olevista ihmisistä.
-Liukkaasti kulkeva dollari asettui aloilleen niin monta kertaa ja
-niin monessa paikassa vaeltaessaan kädestä toiseen että me olemme
-arvioineet sen noin viidessä vuodessa täytyneen maksaa itsensä
-musteen ja kynän kuulutuksessa sekä kauppa-apulaisten palkoissa,
-puhumattakaan kulumisesta ja hankaantumisesta. Kaikki nämä yksityis- ja
-liiketilien muodot ovat nyt poistetut. Kukaan ei ole toiselle velkaa
-eikä kukaan toista velo eikä kellään ole kontrahtia toisen kanssa eikä
-minkäänlaista tilitettävää, vaan jokainen yksinkertaisesti kohtelee
-toistaan niinkuin kunkin luonnolliset hyveet ansaitsevat."
-
-
-
-
-LUKU V.
-
-Saan kokea uuden vaikutelman.
-
-
-"Tohtori", sanoin tullessamme ulos pankista, "minulla on sangen
-merkillinen tunne."
-
-"Minkälainen tunne?"
-
-"Se on vaikutelma jonka laista ei minulla koskaan ennen ole ollut",
-sanoin, "enkä milloinkaan odottanut. Minusta tuntuu kuin haluaisin
-lähteä työhön. Niin, Julian West, miljoonain omistaja, vetelehtijä
-ammatiltaan, joka ei koskaan ole mitään hyödyllistä eläessään tehnyt
-eikä koskaan tahtonut tehdä, tuntee itsensä vallanneen voittamattoman
-halun kääriä ylös hihansa ja tehdä jotakin mikä vastaisi hänen
-elämäänsä."
-
-"Mutta", sanoi tohtori, "kongressi on julistanut teidät kansan
-vieraaksi ja varta vasten vapauttanut teidät velvollisuuksista
-yleisessä palveluksessa."
-
-"Se on kaikki sangen hyvä ja minä ymmärrän sen hyväntahtoisuuden, mutta
-minä alan tuntea etten saa nauttia mitään tietäessäni eläväni toisten
-ihmisten kustannuksella."
-
-"Mitä luulette sen olevan", sanoi tohtori hymyillen, "joka on teille
-tuottanut tämän tunteen että elätte toisten kustannuksella, jota ette
-kuten sanotte ole koskaan ennen tuntenut?"
-
-"En ole koskaan ollut halukas itsetutkisteluihin", vastasin, "mutta
-tunteen vaihto on sangen helppoa selvittää tässä asiassa. Minä huomaan
-olevani yhteiskunnan piirissä jonka jokainen ruumiiltaan terve jäsen
-suorittaa oman osansa sen aineellisen varakkuuden kokoamiseksi,
-jota minäkin osaltani nautin. Merkillisen jäykät täytyisi sen
-henkilön tunteet olla joka ei sellaisissa oloissa häpeäisi olla
-yhtymättä toisiin ja tekemättä osaansa. Miksi en ymmärtänyt samalla
-tavoin työvelvollisuuksia yhdeksännellätoista vuosisadalla? Siksi,
-yksinkertaisesti ettei silloin ollut mitään työn jakojärjestelmää
-taikka ei mitään järjestelmää ollenkaan. Siitä syystä ettei ollut
-olemassa mitään rehellistä työjaon määräystä eikä edes oikeudellista
-viittaustakaan siihen, jokainen joka voi, kieräili itsensä siitä
-vapaaksi ja ne jotka eivät voineet siitä vapautua kirosivat
-onnellisempia ja tekivätpä vielä niin paljon pahaakin kuin vain voivat.
-Otaksukaamme että joku rikas nuori kansalainen, minun kaltaiseni, olisi
-tuntenut halua suorittaa osansa. Miten hänen olisi tullut menetellä?
-Ei ollut olemassa mitään yhteiskunnallista järjestöä jonka avulla
-työ olisi voitu jakaa jonkinlaisilla oikeuden perusteilla. Ei ollut
-mitään yhteistoiminnan mahdollisuutta. Meillä oli valittavana joko
-käyttää hyväksemme talousjärjestelmän myöntämää etua elää toisten
-kustannuksella taikka suoda heille etu elää meidän kustannuksellamme.
-Meidän tuli kiivetä heidän hartioilleen, jos mielimme estää heitä
-kiipeämästä meidän hartioillemme. Meidän täytyi joko nauttia etua
-väärästä järjestelmästä taikka joutua sen uhreiksi. Ja kun toisessa
-vaihtoehdossa ei ollut sen enempää siveellistä tyydytystä kuin
-toisessakaan, me luonnollisesti pidimme ensin mainittua parempana.
-Vilaukselta siivoimmat meistä kyllä tunnustivat sen äärettömän
-halpamaisuuden jona täytyi pitää toimeentulonsa imemistä raatajilta,
-mutta omaatuntoamme täydelleen rauhoitti talousjärjestelmä joka
-näytti niin toivottomalta sekamelskalta että kukaan ei voinut nähdä
-sen läpi, ei oikaista sitä eikä itse tehdä oikein sen vallitessa.
-Minä voin vakuuttaa ettei kukaan minun seurapiiristäni, ei ainakaan
-kukaan ystävistäni, joka olisi samoin kuin minä joutunut tänä aamuna
-ehdottomasti yksinkertaisen, oikean ja yhdenvertaisen teollisuuskuorman
-jakojärjestelmän vaikutuksen alaiseksi, olisi muuta voinut kuin tuntea
-samaa kuin minäkin, kääriä hihansa ylös ja tarttua työhön."
-
-"Siitä olen kyllä aivan varma", sanoi tohtori. "Teidän kokemuksenne
-merkitsevällä tavalla vahvistaa sen vallankumoushistorian luvun joka
-meille kertoo että kun nykyinen talousjärjestelmä oli perustettu,
-niin ne jotka vanhan järjestelmän aikana olivat olleet mitä
-parantumattomimpia laiskureita ja maankiertäjiä yhtyivät innostuneina
-valtion palvelukseen tunnustaen uusien toimenpiteitten ehdottoman
-oikeuden ja kohtuullisuuden. Mutta puhuaksemme nykyisestä asemastanne,
-miksi ei minun aikaisempi ehdotukseni kelpaisi että te luennoissa
-kertoisitte kansallemme yhdeksännestätoista vuosisadasta?"
-
-"Minä arvelin ensiksi että se olisi hyvä aate", vastasin, "mutta
-keskustelumme puutarhassa tänä aamuna on saanut minun uskomaan
-että minä ja minun aikalaiseni olemme kaikkein viimeisiä niiden
-ihmisten joukossa joilla on ollut jotakin järjellistä käsitystä
-yhdeksännestätoista vuosisadasta, mitä se tarkoitti ja minne se oli
-pyrkimässä. Kun olen ollut seurassanne muutamia vuosia, voin oppia
-tarpeeksi omasta aikakaudestani puhuakseni siitä järjellisesti."
-
-"Siinä kyllä on jotakin perää", vastasi tohtori. "Mutta
-asiasta toiseen, näettekö tuota suurta rakennusta jossa on
-torni aivan vastapäätä katuristeystä? Se on meidän paikallinen
-teollisuustoimistomme. Ehkäpä arvellessanne mitä teidän tulisi tehdä
-ollaksenne hyödyksi, haluaisitte oppia hiukan sitä järjestelmää jonka
-perusteella kansamme valitsee toimintansa."
-
-Minä heti suostuin ja astuimme katuristeyksen poikki toimistoon.
-
-"Olen esittänyt teille tähän asti", sanoi tohtori, "vain
-pääpiirteet yleisen teollisuuspalveluksemme järjestelmästä. Te
-tiedätte että jokainen kumpaakin sukupuolta, ellei häntä jostain
-syystä ole väliaikaisesti tai kokonaan vapautettu, astuu yleiseen
-teollisuuspalvelukseen yhdenkolmatta vuotiaana ja kolme vuotta oltuaan
-jonkinlaisena yleisenä oppilaana luokittamattomilla asteilla valitsee
-erikoisen toimensa, ellei pidä parempana opiskella pitemmälle jotakin
-tieteellistä ammattia varten. Kun noin miljoona nuorukaista, enemmän
-tai vähemmän vuosittain valitsee toiminta-alansa, ymmärtänette että on
-monimutkainen tehtävä kullekin sellaisen paikan löytäminen joka vastaa
-sekä hänen omaa haluansa että yleisen palveluksen tarpeita."
-
-Vakuutin tohtorille että olin todella tätä asiata miettinyt
-
-"Muuan hetki", hän sanoi, "riittää selvittämään ajatuksenne tästä
-kysymyksestä ja osottamaan teille miten ihmeellisesti vähäinen
-järjellinen järjestelmä on saattanut yksinkertaiseksi sopivan elämän
-uran keksimisen mikä teidän päivinänne näyttää olleen niin vaikea asia
-ja niin harvoin tyydyttävällä tavalla onnistui."
-
-Löydettyämme mukavan nurkan itsellemme lähellä akkunaa keskimmäisessä
-salissa, tohtori toi pian joukon kaavalanketteja ja luetteloja ja
-alkoi selittää niitä minulle. Ensiksi hän näytti minulle yleisen
-hallituksen vuosijulistuksen maan tarpeista, joka seikkaperäisesti
-osotti missä suhteessa sinä vuonna käytettäväksi tuleva työn tekijäin
-voima oli jaettava eri toiminta-alojen välillä teollisuuspalvelukseen
-nähden. Se oli se puoli asiasta joka osotti yleisessä palveluksessa
-ehdottomasti suoritettavia välttämättömyyksiä. Sitten hän näytti
-minulle ehdonvaltaisuuseli valintalanketteja, joihin kukin sinä vuonna
-luokittamattomasta palveluksesta päässyt nuorukainen merkitsi, jos
-halusi valita, mitä toiminta-alaa yleisessä palveluksessa hän piti
-paraimpana, ja jos hän ei lankettia täyttänyt pidettiin sitä merkkinä
-siitä että hän oli taipuvainen ottamaan vastaan sen toimen mitä
-yleisessä palveluksessa kaivattiin.
-
-"Mutta", sanoin, "asuinpaikan asema on useasti yhtä tärkeä kuin
-toiminta-alan laatu. Esimerkiksi joku ei haluaisi joutua erilleen
-vanhemmistaan etkä varmastikaan lemmitystään, vaikkapa hänelle määrätty
-toiminta-ala muussa suhteessa olisi miten tyydyttävä."
-
-"Aivan oikein", sanoi tohtori. "Mutta jos meidän
-teollisuusjärjestelmämme ryhtyisi erottamaan rakastavaisia ja
-ystäviä, perheen isiä ja äitejä, vanhempia ja lapsia välittämättä
-heidän toivoistaan, ei se varmaankaan kauvan pysyisi pystyssä. Te
-näette tämän sarakkeen paikkakunnista. Jos te merkitsette ristinne
-Bostonin kohdalla tässä sarakkeessa, sitoo se hallituksen määräämään
-palveluspaikkanne sen piirin rajain sisälle. Kullakin kansalaisella on
-oikeus vaatia palveluspaikka itselleen kotipiirissään. Muutenhan, kuten
-sanoitte rakkauden ja ystävyyden siteet raakamaisesti katkottaisiin.
-Mutta tietenkään ei kahta hyvää voi kaikki saavuttaa; jos vaaditte
-ehdottomasti saada työpaikan kotipiirissänne täytyy teidän tyytyä
-toiminta-alaan jonka rinnalla olisitte parempana pitäneet jotakin
-tointa, mikä olisi ollut saatavissanne, jos olisitte halunneet lähteä
-kotoa pois. Kuitenkaan ei ole tavallista että kenenkään tarvitsee
-uhrata valitsemaansa toiminta-alaa tunnesiteiden takia. Maa on jaettu
-teollisuuspiireihin eli alueisiin joihin kuhunkin on koetettu muodostaa
-mahdollisimman täydellinen teollisuusjärjestelmä, missä kaikki
-tärkeät ammatit ja toiminta-alat ovat edustettuina. Tällä tavoin on
-useimmilla meistä mahdollisuutta löytää tilaisuuksia valitsemallaan
-toiminta-alalla tarvitsematta erota ystävistään. Tämä on sitäkin
-yksinkertaisemmin saavutettavissa, kun nykyaikaiset kulkuneuvot
-ovat siihen määrään poistaneet välimatkojen erotuksen että ihminen
-joka asun Bostonissa ja tekee työtä Springfieldissä, sadan mailin
-päässä on tavallaan kutakuinkin yhtä lähellä toimintapaikkaansa
-kuin tavallinen työmies oli teidän aikananne. Sellainen joka asuisi
-Bostonissa ja tekisi työtä kahden sadan mailin päässä (Albanyssa)
-olisi paljon paremmassa asemassa kuin tavallinen Bostonissa työtä
-tehnyt laitakaupunkilainen sata vuotta sitten. Mutta samalla kuin suuri
-joukko haluaa saada toimen kotona, on monta sellaistakin jotka vaihteen
-vuoksi pitävät paljon parempana lähteä lapsuuden tanteriltaan. Nämä
-myös osottavat halunsa merkitsemällä sen piirin numeron jonne haluavat
-päästä toimimaan. Samoin tulee osottaa vielä joku toinen tai kolmas
-paikka mitä asianomainen parempana pitää, joten huono olisi onni ellei
-voisi saada olopaikkaa ainakin siinä osassa maata jossa haluaa, vaikka
-paikkakunnan valintamääräys on sitova vain siinä tapauksessa että
-henkilö haluaa jäädä kotipiiriinsä. Muussa tapauksessa neuvotellaan
-asiasta niin kauvan että ristiriitaiset vaatimukset saadaan
-sovitetuiksi. Kun vapaaehtoinen siten on täyttänyt valintalankettinsa
-vie hän sen asianomaiselle registeeraajalle ja saapi luokituksensa
-virallisesti leimatuksi siihen."
-
-"Mikä on tämä luokitus?" kysyin.
-
-"Se on numero joka osottaa hänen edellistä asemaansa kouluissa
-ja palvellessaan luokittamattomana työn tekijänä, ja arvellaan
-sen olevan paraan saavutettavan tunnusmerkin hänen suhteellisesta
-järkevyydestään, kykeneväisyydestään ja uutteruudestaan työstä.
-Jos on enemmän tarjokkaita erikoisiin toimiin kuin tiloja, niin
-luokitukseltaan alin saapi tyytyä toiseen tai kolmanteen valintasijaan.
-Valintalanketit käsitellään lopuksi paikallistoimistossa ja sovitellaan
-teollisuuspiirin keskuskonttoorissa. Kaikille jotka ovat vaatineet
-työtä kotipiirissään varataan ensin työpaikka luokituksen mukaan.
-Lanketit joissa vaaditaan työtä toisissa piireissä lähetetään
-kansallistoimistoon ja siellä ne sovitellaan toisista piireistä
-tulleitten kanssa, niin että tarjokkaille varataan paikka niin paljon
-kuin mahdollista heidän toivomustensa mukaan ja heidän suhteelliseen
-luokitusoikeuteensa katsoen, milloin vaatimukset ristiriitaan joutuvat.
-Aina on havaittu että yksilöitten persoonalliset omituisuudet
-suurissa yhteyksissä ovat merkillisesti taipuvaiset pitämään toisiaan
-tasapainossa ja keskinäisesti täydentämään toisiaan, ja tämä ilmiö on
-merkittävällä tavalla huomattavissa meidän järjestelmässä toiminta-alaa
-ja paikkaa valittaessa. Valintalanketit täytetään kesäkuussa, ja
-elokuun ensi päivänä jokainen tietää missä hänen on ilmoittauduttava
-palvelukseen lokakuussa.
-
-"Mutta jos joku on saanut määräyksen joka on ehdottomasti
-epämiellyttävä joko paikkaan tai toimeen nähden, ei silloinkaan,
-enemmän kuin minään aikana, ole liian myöhäistä koettaa löytää toista.
-Hallitus on tehnyt parastaan soveltaakseen kunkin työn tekijän
-yksilölliset taipumukset ja halun yleisen palveluksen tarpeitten
-mukaan, mutta sen koneisto on kunkin käytettävissä joka haluaa edelleen
-koettaa asemaansa mukavammaksi saada."
-
-Ja sitten tohtori saattoi minut muutto-osastolle ja näytti minulle
-miten henkilöt jotka olivat tyytymättömiä saamaansa määräykseen joko
-toiminnan tai paikan suhteen voivat ryhtyä kirjeenvaihtoon joka
-puolella maata olevain samallaisten tyytymättömäni kanssa ja järjestää
-keskinäisten sopimusten kautta vaihtoja vapaaehtoisen järjestelyn
-avulla.
-
-"Jos henkilö ei ole ehdottomasti vastahakoinen mitään tekemään", hän
-sanoi, "eikä yhtäläisesti vastusta joka maan osaa, hän voi ennemmin
-tai myöhemmin varata itsellensä työpaikan sangen lähelle toivomaansa
-toiminta-alaa ja paikkaa. Ja jos kaikesta huolimatta olisi joku niin
-saamaton ettei voi toivoa menestyvänsä toimessaan eikä saada parempaa
-vaihtoa jonkun toisen kanssa, niin ei ole nykyään mitään valtion
-hyväksymää tointa mikä ei olotilaansa nähden olisi kuin arvokas
-lahja teidän päivienne mitä onnellisimmissa suhteissakin eläneelle
-työmiehelle. Ei ole mitään paikkaa missä ei hengen tai terveyden
-vaara olisi alennettu mahdollisimman vähäiseksi ja työn tekijän
-arvo ja oikeudet ehdottomasti taatut. Mallitus koettaa alituisesti
-saada vähemmän miellyttäviä toiminta-aloja hupaisemmiksi erikoisten
-etuoikeuksien, kuten vapaa-aikojen avulla ja muutenkin aina pitää
-tasapainoa niiden paremmuuden välillä niin oikeuden mukaisesti kuin
-mahdollista; ja jos lopultakin joku toiminta-ala kaikesta huolimatta
-pysyisi niin vastenmielisenä ettei siilien ketään tarjokkaita
-ilmaantuisi ja kuitenkin olisi se välttämätön, niin sen saisivat
-suorittaa kaikki vuoron jälkeen."
-
-"Kuten esimerkiksi", sanoin, "sellainen työ kuin likajohtojen korjaus
-ja puhdistus."
-
-"Jos senlaatuinen työ olisi yhtä vastenmielistä kuin sen täytyi olla
-teidän päivinänne, niin rohkenen sanoa että se olisi suoritettu
-vuoron jälkeen jolloin kaikki olisivat vuoronsa saaneet", vastasi
-tohtori, "mutta meidän likajohtomme ovat yhtä puhtaat kuin katumme.
-Niissä virtaa vain vettä joka on kemiallisesti puhdistettu ja lemusta
-vapautettu, ennenkuin se niihin pääsee, laitoksen avulla joka on
-jokaisen vesisäiliön yhteydessä. Saman laitoksen avulla kaikki
-kiinteä loka sähköllä poltetaan ja poistetaan tuhkana. Tämä parannus
-lokaviemäreistä, joka seurasi heti suuren vallankumouksen kintereillä,
-olisi ilman vallankumousta saanut odottaa satoja vuosia täytäntöön
-panoaan, vaikka tarpeelliset tieteelliset tiedot ja keinot olivat jo
-kauan olleet päteviksi tunnettuja. Tämä asia on vain yksi esimerkki
-niistä tuhansista keksinnöistä vastenmielisten ja vaarallisten
-työlaatujen poistamiseksi, joita, vaikkakin olivat yksinkertaisia,
-maailma ei milloinkaan välittänyt ruveta toteuttamaan niin kauan kuin
-rikkailla oli köyhissä valitusoikeutta vailla oleva taloudellinen
-orjarotu jonka hartioille saattoivat kaiken kuormansa kasata.
-Taloudellinen yhdenvertaisuuden vaikutus oli se että tuli yhtäläisesti
-kaikkien etujen mukaiseksi eniten vastenmielisten tehtävien poistaminen
-mikäli mahdollista, koska tästä lähin ne täytyi tasan suorittaa
-kaikkien. Tällä tavoin kokonaan erillään asian moraalisesta puolesta
-kemiallisen, terveydellisen ja koneellisen tieteen ennätykset ovat
-sanomattomassa kiitollisuuden velassa vallankumoukselle.
-
-"Arvattavasti", sanoin, "on teillä joskus omituisia henkilöitä --,
-'käyriä keppejä', kuten me niitä nimitimme -- jotka kieltäytyvät
-taipumasta yhteiskunnalliseen järjestykseen millään ehdolla ja
-tunnustamasta sellaisia asioita kuin yhteiskunnallinen velvollisuus.
-Jos sellainen henkilö ehdottomasti kieltäytyy suorittamasta
-minkäänlaista teollisuuspalvelusta tai muuta hyödyllistä millään
-ehdolla, niin mitä hänelle tehdään? Epäilemättä on järjestelmässänne
-pakottava puoli sellaisten henkilöitten varalta?"
-
-"Ei ollenkaan", vastasi tohtori. "Ellei järjestelmämme voi seisoa
-sen ansion pohjalla että se on mahdollisimman paras järjestys
-kaikkien korkeimman hyvinvoinnin edistämiseksi, niin kaatukoon.
-Teollisuuspalveluksen suhteen laki sanoo yksinkertaisesti että
-jos joku kieltäytyy suorittamasta osaansa yhteiskuntajärjestyksen
-ylläpitämisessä, niin hänen ei sallita ottaa osaa sen etuihinkaan.
-Selvää on ettei olisi kohtuullista toisiin nähden, jos joku näin
-tekisi. Mutta pakottaa häntä työhön vastoin hänen tahtoansa väkisin
--- sellainen aatos olisi kauhistava kansamme mielestä. Yhteiskunnan
-palveleminen on ennen kaikkea kunniapalvelusta, ja kaikki siihen
-kuuluvat ovat niinkuin te sanoitte ritarillisia. Samoinkuin teidän
-aikananne sotilaat eivät tahtoneet palvella yhdessä raukkojen kanssa,
-vaan rummuttivat pelkurit ulos leiristä, niin kieltäytyisivät työn
-tekijät yhteydestä henkilöitten kanssa jotka julkisesti koettaisivat
-välttää kansallisia velvollisuuksiaan."
-
-"Mutta miten menettelette sellaisten henkilöitten kanssa?"
-
-"Jos täysikasvuinen, joka ei ole rikollinen eikä mielisairas,
-harkintansa jälkeen ja ehdottomasti kieltäytyy suorittamasta millään
-tavalla palvelusosuuttansa joko valitsemallaan toiminta-alalla taikka
-valinnan laiminlyötyään hänelle määrätyssä toimessa, annetaan hänelle
-sellainen varasto siemeniä ja työaseita kuin itse näkee paraaksi valita
-ja viedään varta vasten sellaisia henkilöitä varten varatulle alueelle,
-joka ehkä hiukan vastaa sellaisille intiaaneille teidän päivinänne
-luovutettuja alueita jotka olivat vastahakoisia sivistykselle. Sinne
-hänet jätetään työskentelemään paremman ratkaisun saavuttamista
-olemassaolon kysymykseen kuin meidän yhteiskuntamme tarjoo, jos
-hän sen voi tehdä Me arvelemme että meillä on mahdollisimman paras
-yhteiskuntajärjestelmä, mutta jos parempi on olemassa, tahdomme sen
-oppia tuntemaan hyväksyäksemme sen. Me kiihoitamme kokeiluhalua."
-
-"Ja onko todella tapauksia", sanoin, "jolloin yksilöt näin
-vapaaehtoisesti lähtevät yhteiskunnasta pitäen sitä parempana kuin
-yhteiskunnallisten velvollisuuksiensa suorittamista?
-
-"On ollut sellaisia tapauksia, vaikka en tiedä, onko niitä tätä nykyä.
-Mutta määräykset niiden varalta ovat olemassa."
-
-
-
-
-LUKU VI.
-
-"Häpeä sille joka pahaa siitä ajattelee."
-
-
-Saapuessamme kotiin sanoi tohtori:
-
-"Minä jätän teidät Edithin huostaan tänä aamuna. Asia on niin että
-velvollisuuteni opastajana, vaikka erinomaisesti ovat mieleeni, eivät
-ole pelkkää laiskan virkaa. Keskustelussamme äsken syntyneet kysymykset
-osottavat että minun täytyy terästää yleisiä tietojani teidän päivienne
-ja nykyajan välisistä vastakkaisuuksista katselemalla historiallisia
-kirjailijoita. Puhelumme tänä aamuna on aiheuttanut tutkisteluja jotka
-antavat minulle kiirettä koko lopulle päivää."
-
-Tapasin Edithin puutarhassa ja sain häneltä onnittelut täysien
-kansalaisoikeuksieni johdosta. Hän ei näyttänyt ollenkaan hämmästyvän
-saadessaan tietää aikovani ottaa heti paikan teollisuuspalveluksessa.
-
-"Tietysti tahdot astua palvelukseen niin pian kuin voit", hän sanoi.
-"Tiesin kyllä että sen tahdot tehdä. Se on ainoa keino millä päästä
-kanssakäymiseen kansan kanssa ja tuntea olevansa kansan jäsen. Se on
-suuri tapaus jota kaikki kaipailemme lapsesta pitäin."
-
-"Puhuessamme teollisuuspalveluksesta", sanoin, "muistuu mieleeni muuan
-kysymys jota olen kymmenkunnan kertaa aikonut sinulta kysyä. Minä
-tiedän että jokainen joka vain kykenee, niin naiset kuin miehetkin,
-palvelee kansaa yhdenkolmatta vuotiaasta neljänkymmenen viiden
-vuotiaaksi jollain hyödyllisellä toiminta-alalla; mutta mikäli olen
-nähnyt, et sinä, vaikka olet terveyden ja reippauden perikuva, ole
-missään työssä, vaan aivan samallainen kuin suloisen joutilaisuuden
-nuoret naiset minun aikanani jotka kuluttivat aikaansa istumalla
-seurusteluhuoneessa ja näytellen sievyyttä. Tietysti minusta se on
-erittäin sopivaa että olet vapaana, mutta miten oikeastaan tämä
-joutilaisuutesi soveltuu yhteen yleisen palvelusvelvollisuuden kanssa?"
-
-Edithiä tämä huvitti tavattomasti.
-
-"Vai sinä arvelet että minä pyrin laiskottelemaan? Eikö ole vielä
-päähäsi pälkähtänyt että voisi olla sellaisiakin asioita olemassa kuin
-loma-aikoja tai lupia teollisuuspalveluksessapa että koko harvinainen
-ja miellyttävä vieras kodissamme antaisi minulle luonnollisen
-tilaisuuden ottaakseni lomaa, jos vain voin saada?"
-
-"Ja voitko ottaa lomaa, milloin haluat?"
-
-"Osan siitä voimme ottaa milloin haluamme, tietysti kuitenkin aina
-silmällä pitäen palveluksen tarpeita."
-
-"Mutta minkälaista työtä sinä teet -- opetat koulussa,
-maalailet lasimaalausta, pidät kirjoja hallituksessa, istut
-kassaluukulla yleisessä kaupassa vai hoidatko kirjoituskonetta tai
-sähkölennätinlaitosta?"
-
-"Siihenkö luetteloon sisältyivät kaikki naisten toiminta-alat teidän
-aikoinanne?"
-
-"Ei toki; ne olivat vain helpoimpia ja huvittavimpia toimia. Naiset
-olivat myös lattioiden ja vaatteiden pesijöitä ja kaiken työn
-palvelijoita. Vastenmielisimmät ja nöyryyttävimmät orjan työt oli
-lykätty naisten hartioille köyhälistön luokassa; mutta minä arvelen
-että sinä et sellaisessa työssä ole."
-
-"Voit olla varma että minä teen osani vaikka missä vastenmielisessä
-työssä mikä tahansa tehtävä on, ja niin tekee jokainen kansan jäsen;
-mutta me olemme kuitenkin jo kauan sitte järjestäneet asiat siten että
-on sangen vähän sellaista työtä tehtävissä. Mutta sanohan, eikö teidän
-aikananne ketään naista ollut koneenkäyttäjänä, farmarina, insinöörinä,
-puuseppänä, rautatöissä, rakentajana, konelämmittäjänä taikka muun
-sellaisen suurammatin jäsenenä?"
-
-"Ei ollut naisia niissä toimissa. Miehet niitä hoiti yksinomaan."
-
-"Sen kai olen tiennytkin", hän sanoi;, "olen lukenut niin paljon, mutta
-onpa outoa puhua yhdeksännentoista vuosisadan miehen kanssa, joka on
-niin nykyajan miehen kaltainen ja ajatella että naiset olivat niin
-erilaiset asiain ollessa toisin järjestettyinä."
-
-"Mutta todellakin", sanoin, "minä en voi ymmärtää miten naiset tässä
-suhteessa voivat kovinkaan eri tavalla toimia, elleivät he ruumiiltaan
-ole paljon vankempia. Useimmat näistä toimista joita juuri mainitsit
-olivat liian ankaria heidän voimilleen, ja siitä syystä ne suurima
-maksi osaksi olivat miesten tehtäviä, ja niin arvelisin niiden vieläkin
-täytyvän olla."
-
-"Ei ole koko luettelossa mitään ammattia tai tointa", vastasi Edith,
-"johon naiset eivät osaa ottaisi. Osaksi sentakia että olemme
-ruumiiltamme paljon ripeämpiä kuin teidän aikanne olentoraukat, teemme
-senlaatuista työtä joka heille oli liian raskasta, mutta vielä enemmän
-se johtuu koneiston parannuksista. Samalla kuin me olemme vahvistuneet,
-on kaikenlaatuinen työ käynyt helpommaksi. Tuskin mitään raskasta työtä
-nyt suoranaisesti tehdään; koneet tekevät kaiken, ja meidän tarvitsee
-vain niitä ohjata, ja mitä kevyempi on ohjaava käsi, sitä parempaa
-on tehty työ. Näet siis että nykyaikana ruumiillisia ominaisuuksia
-tarvitsee paljon vähemmän varteen ottaa kuin henkisiä toiminta-alaa
-valittaessa. Järki käypi yhä lähemmäksi työtä, ja isä sanoo että me
-jolloinkin kykenemme tekemään työtä pelkällä tahdon voimalla suorastaan
-emmekä tarvitse käsiämme ollenkaan. Sanotaan että toden teolla on
-enemmän naisia kuin miehiä suurissa konetöissä. Äitini oli ensimmäinen
-luutnantti eräässä suuressa rautapajassa. Muutamat väittävät että se
-aistinvoima mikä ihmisellä on vallitessaan jättiläiskonetta, vaatii
-naisen herkkyyttä enemmän kuin miehen. Mutta eipä ole todellakaan
-varsin kohtuullista jättää sinun arvattavaksesi, mikä minun toimeni on,
-sillä en ole sitä vielä kokonaan päättänyt."
-
-"Mutta sanoithan jo olevasi työssä."
-
-"Olen kyllä, mutta tiedäthän että ennenkuin valitsemme elintoimemme
-olemme kolme vuotta työn tekijäin luokittamattomalla eli sekaluokalla.
-Minä olen toista vuotta sillä luokalla."
-
-"Mitä teet?"
-
-"Vähän kaikkea, vaan en mitään kauan. Tarkoituksena on antaa meille
-tämän ajan kuluessa hiukan käytännöllistä kokemusta kaikissa työn
-pääosastoissa, jotta paremmin tietäisimme, miten ja minkä valitsemme
-toimeksemme. Arvellaan meidän kouluista läpipäässeen, ennenkuin tällä
-luokalle astumme, mutta toden teolla minä olen oppinut enemmän työssä
-ollessani kuin kaksinkertaisella kouluajalla. Sinä et voi ajatella
-miten erinomaisen hupaista tämänlaatuinen työ on. Minä en ihmettele
-että muutamat ihmiset pitävät parempana pysyä siinä koko elämänsä ajan
-saadakseen alinomaa vaihdella tointansa, kuin valitsevat säännöllisen
-toiminta-alansa. Juuri tätä nykyä olen maanviljelystöissä suurella
-farmilla Lexingtonin läheisyydessä. Se on hauskaa, ja olen ruvennut
-ajattelemaan farmityön valitsemista toiminta-alakseni. Se minulla oli
-mielessä, kun pyysin sinun arvaamaan ammattiani. Luuletko että olisit
-voinut sitä koskaan arvata?"
-
-"En luule, ja elleivät farmityön suhteet ole suuresti vaihtuneet minun
-päivieni jälkeen, en voi kuvitella miten sinä voisit sitä tehdä naisen
-pukimissa."
-
-Edith katseli minua hetken aikaa vilpittömästi hämmästyneenä ja silmät
-suurina. Sitten hänen katseensa siirtyi hänen pukuunsa, ja kun hän
-jälleen katsahti ylös oli hänen kasvojensa ilme samalla miettiväinen,
-hullunkurinen ja eriskummallinen. Vihdoin hän sanoi:
-
-"Etkö ole huomannut, rakas Julian, että kaduilla näkemiesi naisten puku
-on erilainen kuin naisten pitämä yhdeksännellätoista vuosisadalla?"
-
-"Olen tietysti huomannut ettei heillä yleensä ole hametta, mutta
-sinulla ja äidilläsi on samallainen puku kuin naisilla oli minun
-aikanani."
-
-"Ja eikö ole päähäsi pälkähtänyt ihmetellä, miksi meidän pukumme ei
-ole samallainen kuin toisten -- miksi me pidämme hameita, mutta toiset
-eivät?"
-
-"Mahdollisesti sekin on käväissyt mielessäni tuhansien toisten
-kysymysten mukana, joita joka päivä mieleeni johtuu vain
-karkoittuakseen sieltä jälleen, ennenkuin olen ehtinyt niitä esittää,
-toisten tuhansien tieltä; mutta luullakseni tässä asiassa minun
-olisi pikemmin pitänyt ihmetellä, miksi nämä toiset naiset eivät ole
-puettuina samoinkuin te kuin miksi te ette ole samoin puettu kuin
-he, sillä teidän pukunne, jota ainoastaan olin tottunut näkemään,
-tietysti tuntui minusta luonnolliselta ja tämä toinen tyyli joltain
-vaihdosmuodolta, erikoisten tai paikallisten syitten aiheuttamalta
-jotka myöhemmin olisin saava tietää. Sinä et saa pitää minua erityisen
-typeränä. Totta puhuakseni, nämä toiset naiset ovat minuun tuskin
-tehneet todellisuuden vaikutusta. Sinä olit aluksi ainoa henkilö jonka
-todellisuudesta olin varmasti vakuutettu. Kaikki toiset tuntuivat
-olevan vain osia mielikuvituksen ihmesekoituksesta, enemmän tai
-vähemmän mahdollisesta, joka vasta on alkanut käydä ymmärrettäväksi
-ja yhtenäiseksi. Aikain kuluessa olisin epäilemättä herännyt näkemään
-tosiasiaksi sen että muitakin naisia on maailmassa sinun ohellasi ja
-tekemään heidän suhteensa kysymyksiä."
-
-Puhuessani siitä orpouden tunteesta joka minut oli kiinnittänyt
-häneen noina ensimäisinä sekavuuden päivinä, ennenkuin olin päässyt
-vakuutetuksi omasta todellisuudestanikaan, herahtivat herkät kyyneleet
-toverini silmiin, ja -- no niin, siitä syystä toiset naiset olivat
-täydellisimmin unohduksissa kuin koskaan.
-
-Vihdoin hän sanoi:
-
-"Mistä me puhuimmekaan? Ai niin, nyt muistan -- noista toisista
-naisista. Minulla on tehtävänä tunnustus. Olen koko tämän ajan ollut
-syypäänä eräänlaiseen petokseen taikka ainakin totuuden peittämiseen,
-joka ei enää saa jatkua hetkeäkään. Minä toivon varmasti että annat
-minulle anteeksi ajatellessasi syitäni, etkä --"
-
-"Etkä mitä?"
-
-"Etkä liian paljon hämmästy."
-
-"Sinähän saat minun kovin uteliaaksi", sanoin. "Mikä on tämä salaisuus?
-Minä luulen voivani kestää sen paljastamisen."
-
-"Kuule sitten", hän sanoi. "Sinä ihmeellisenä yönä, joillain sinut
-ensi kerran näimme, oli tietysti hartaana pyrkimyksenämme että voisit
-päästä hämmästymästä useampaa niistä merkillisistä tapauksista, jotka
-olivat tapahtuneet teidän päivienne jälkeen, kuin oli välttämättä
-nähtävissäsi, ennenkuin olit täysin tuntoihisi päässyt. Tiesimme
-että sinun aikanasi naiset yleisesti käyttivät pitkiä hameita, ja me
-arvelimme että sinua epäilemättä oudosti hämmästyttäisi, jos näkisit
-äitini ja minut nykyaikaisissa puvuissa. No niin, vaikka hameettomat
-puvut ovat yleisesti -- jotenkin kaikkialla -- käytännössä useimmissa
-tilaisuuksissa, on kaikkia mahdollisia pukuja, muinaisia ja nykyisiä,
-kaikkien heimojen, ikäkausien ja sivistysasteiden, joko varastossa
-tai mahdollisimman lyhyessä ajassa saatavissa puodeista. Meidän
-oli sentakia sangen helppoa saada itsellemme vanhanaikuiset puvut,
-ennenkuin isä sinut meille esitti. Hän kertoi että kansalla teidän
-päivinänne oli satoja ajatuksia sopivaisuudesta ja soveliaisuudesta
-naisten suhteen, joten oli paras näin tehdä. Voitko antaa meille
-anteeksi, Julian, kun sillä tavoin olemme tietämättömyyttäsi
-käyttäneet?"
-
-"Edith", sanoin, "yhdeksännellätoista vuosisadalla oli sangen monia
-laitoksia joita suvaitsimme, koska emme tienneet miten niistä päästä,
-mutta hituistakaan parempaa niistä ajattelematta kuin te, ja yksi
-niistä oli vaatetus jota naisemme käyttivät itseänsä salapukuun
-pukeakseen ja rampautuakseen."
-
-"Pääsen siis helpommalle!" huudahti Edith. "Minä suorastaan vihaan
-näitä kauheita säkkejä, enkä tahdo niitä kantaa hetkeäkään kauempaa!"
-Ja pyytäen minua odottamaan hän juoksi sisälle huoneeseen.
-
-Viisi minuuttia ehkä odottelin lehtimajassa, jossa olimme istuneet,
-ja kun sitten kuultuani keveitä askeleita ruohostossa katsahdin
-ylöspäin näin Edithin silmissä hymyilevä kurillisuus seisovan edessäni
-nykyaikaisessa puvussa. Olen nähnyt hänet siinä puvussa sadoissa
-vaihdemuodoissa sen jälkeen ja olen perehtynyt sen taipuvaisuuteen
-loppumattomiin vaihdoksiin, mutta minä en usko että suurinkaan
-taiteilija värinsä ja talttansa avulla voisi uudelleen luoda minuun
-sitä lumoavan hämmästyksen vaikutusta jonka tämä sangen yksinkertainen
-ja nopeasti suoritettu pukeutuminen sai aikaan.
-
-En tiedä miten kauan seisoin häntä katsellen ajattelemattakaan mitään
-sanoa, mutta silmäni epäilemättä todistivat kyllin selvästi, miten
-ihastuttavalta hän minusta näytti. Hän kuitenkin tuntui näkevän jotakin
-muutakin minun ilmeissäni, sillä vihdoin hän sanoi:
-
-"Antaisin mitä tahansa, jos saisin tietää mitä sinä mietit mielesi
-pohjalla! Se mahtaa olla jotakin juhlallisen hullua. Miksi sinä käyt
-niin punaiseksi?"
-
-"Punastun itseäni", sanoin, enkä muuta tahtonut hänelle sanoa, vaikka
-hän kovasti minua kiusasi. Nyt pitkän väliajan jälkeen voin sanoa
-totuuden. Ensi tunteeni, lukuunottamatta valtavaa ihastustani, oli
-ollut lievää hämmästystä sen ehdottoman levollisuuden ja tyyneyden
-johdosta jolla hän kesti töllistelemiseni. Tämä on sellainen tunnustus
-joka tuntunee käsittämättömältä kahdennenkymmenennen vuosisadan
-lukijoista, ja Jumala suokoon etteivät he milloinkaan pääse sille
-näkökannalle joka saattaisi heidät kykeneviksi sitä paremmin
-ymmärtämään! Minun päivieni nainen, ellei ollut ammatillisesti
-tottunut käyttämään tämänlaista pukua, olisi joutunut hämilleen ja
-helposti kipeäksikin ainakin ajaksi niin terävän tarkastelun alaiseksi
-jouduttuaan, vaikkakin tarkastaja olisi ollut veli tai isä. Minä olin
-valmistautunut näkemään ainakin jotakin heikkoa hämmennystä Edithissä
-ja siksi hämmästyin hänen käytöstapaansa joka yksin kertaisesti vain
-osotti vilpitöntä tyytyväisyyttä ihailuni johdosta. Minä huomautan
-tästä hetkellisestä kokemuksesta, koska se minusta aina on näyttänyt
-erikoisen selkeällä tavalla kuvaavan sitä vaihdosta joka on tapahtunut
-niin eri sukupuolten välisissä tavoissa kuin heidän sisäisessä
-käytöksessäänkin entisen elämän jälkeen. Itseni puolustukseksi
-täytyy minun kiirehtiä lisäämään että tämä ensimmäinen hämmästyksen
-tunne hävisi samalla kuin se syntyikin, silmänräpäyksessä, kahden
-sydämmen tykinnän välillä. Hänen kirkkaista levollisista silmistään
-sain nykyaikaisen miehen katsantokannan naiseen nähden alituisesti
-pysyväksi. Silloin punastuin häveten itseäni. Sen punastumisen
-salaisuutta ei silloin olisi hurjain hevostenkaan avulla minusta
-kiskottu, vaikka olen sen hänelle kertonut jo kauvan sitten.
-
-"Minä ajattelin", sanoin, ja sitä myös todella ajattelin, "että meidän
-tulee olla suuressa kiitollisuuden velassa kahdennenkymmenennen
-vuosisadan naisille siitä että he ensi kerran ovat päästäneet näkyville
-miesten puvun taiteelliset mahdollisuudet."
-
-"Miesten puvun", hän kertasi, kuin ei olisi täysin ymmärtänyt
-tarkoitustani. "Tarkoitatko minun pukuani?"
-
-"Sitä tietysti; sehän on miehen puku, luullakseni, vai miten?"
-
-"Miksi enemmän miehen kuin naisen?" hän vastasi yksinkertaisesti.
-"Oh niin, unohdin hetkeksi, kenen kanssa puhun. Minä ymmärrän; sitä
-pidettiin miehen pukuna teidän päivinänne, kun naiset pukeusivat
-merenneidoiksi. Sinä kai pidät minua typeränä, kun en nopeammin
-käsittänyt ajatustasi, mutta olenhan kertonut sinulle että olin huono
-oppilas historiassa. Kaksi täyttä sukupolvea ovat nyt niin naiset kuin
-miehetkin pitäneet tätä pukua, ja vain historian professorin mieleen
-saattaisi juolahtaa ajatus sen omaksumisesta enemmän miehille kuin
-naisille. Se on meistä vain ainoa luonnollinen ja sopiva pukukysymyksen
-ratkaisu, joka on pääasiassa samallainen kummallekin sukupuolelle,
-koska kummankin ruumiin muoto on sama yleisissä piirteissään."
-
-
-
-
-LUKU VII.
-
-Uutta hämmästyttävää.
-
-
-Erittäin somat värivivahdukset Edithin puvussa saattoivat minun
-huomauttamaan että nykyajan pukujen väriluonne tuntui yleisesti olevan
-sangen valoisa verrattuna minun aikanani käytännössä olleisiin.
-
-"Tulos", sanoin, "on hyvin miellyttävä, mutta jos tahdot antaa anteeksi
-varsin arkipäiväisen huomautuksen, niin minusta tuntuu että kun koko
-kansa käyttää tällaisia somia väriyhteyksiä puvuissaan, niin pesulaskut
-nousevat koko suuriksi. Minun mielestäni koko kansallisen rahaston
-pitäisi olla vaarassa, jos pesulaskut ovat vain niin suuret kuin niiden
-luulisi olevan."
-
-Tämä huomautus, jota arvelin hyvinkin järkeväksi, saattoi Edithin
-nauramaan. "Epäilemättä emme paljonkaan muuta tehdä voisi, jos
-pesisimme pukumme", hän sanoi, "mutta me emme pese niitä, näethän."
-
-"Ette pese! Miksi ette?"
-
-"Koska emme pidä soveliaana pukeutua vaatteisiin jotka ovat ja niin
-likaantuneet että vaativat pesua."
-
-"No niin, en tahdo sanoa että olisin ällistynyt", vastasin; "toden
-teolla luullakseni en osaa enää hämmästyä mitään; mutta ehkä
-hyväntahtoisesti selität minulle mitä teette puvulla, kun se on
-likaantunut."
-
-"Me heitämme sen nurkkaan -- se on, se joutuu takaisin myllyihin ja
-siitä tehdään jotakin muuta."
-
-"Todellakin! Minun yhdeksännentoista vuosisadan ymmärrykselleni tuntuu
-puvun nurkkaan heittäminen paljon kalliimmalta kuin sen peseminen."
-
-"Ei suinkaan, se on halvempaa. Miten paljon luulet nyt tämän minun
-pukuni maksavan?"
-
-"Sitä en tiedä todellakaan. Minulla ei ole ollut vaimoa eikä ompelijain
-laskuja suoritettavana, mutta luulisin kuitenkin että se maksaa koko
-suuren joukon rahoja."
-
-"Tällainen puku maksaa kymmenen-kaksikymmentä senttiä", sanoi Edith.
-"Mistä luulet sen olevan tehty?"
-
-Otin hänen viittansa reunuksen sormieni väliin.
-
-"Arvelin sen olevan silkkiä tai hienoa pellavaa", vastasin, "mutta nyt
-näen ettei se ole. Epäilemättä se on jotakin uutta säijeyhdistystä."
-
-"Me olemme keksineet monia uusia säijeyhteyksiä, mutta minulla
-oli mielessä enemmän edistyskysymys kuin aineellinen. Tämä ei ole
-kutomatuotetta ollenkaan, vaan paperia. Se on tavallisinta pukuainetta
-nykyään."
-
-"Mutta -- mutta", huudahdin, "jos satelee näihin paperipukuihin?
-Eivätkö ne sula ja eivätkö ne repeä, jos ne hiukan pingoittuu?"
-
-"Tämänlaista pukua", sanoi "Edith, ei ole tarkoitettu myrskyilmaa
-varten, mutta ei se mitenkään sula vesi myrskyssä, olipa se miten
-ankara tahansa. Myrskypukuja varten käytämme paperia joka on
-ehdottomasti veden pitävä ulkopuoleltaan. Mitä sen kestäväisyyteen
-tulee, niin luullakseni huomaat että paperi on yhtä lujaa repeämistä
-vastaan kuin mikä tavallinen kangas tahansa. Tämä kudos on niin
-säikeillä vahvistettu että se pysyy koossa sangen tanakasti."
-
-"Mutta talvisin kuitenkin lämmintä tarvitessanne täytyy teidän palata
-vanhan ystävämme lampaan turviin."
-
-"Tarkoitat lampaan villoista tehtyjä pukuja? Ei, ei, niitä ei
-nykyaikana tarvita. Huokoisesta paperista tulee aivan yhtä lämmin puku
-kuin villastakin ja paljon kevyempi kuin teidän käyttämänne vaatteet.
-Ei mikään muu kuin haahkan untuva voisi olla samalla niin lämmin ja
-kevyt kuin meidän paperiset talvipukumme."
-
-"Entä puuvilla ja pellava! Älähän vain sano että nekin ovat kokonaan
-hylätyt kuten villakin?"
-
-"Ei suinkaan; me kudomme kankaita näistä ja muista kasvituotteista ja
-ne ovat melkein ylitä halpoja kuin paperi, mutta paperi on niin paljon
-keveämpää ja helpompaa muodostaa kaikkiin kuoseihin että sitä yleensä
-pidetään puvuksi parempana. Mutta missään tapauksessa emme pidä mitään
-ainetta puvuksi sopivana jota ei saata nakata loukkoon, kun se on
-likaantunut. Ajatus ruumiin verhojen pesemisestä ja puhdistamisesta
-ja niiden yhä uudelleen käyttämisestä olisi ihan sietämätön. Tästä
-syystä vaikka vaadimmekin kauniita pukuja emme erikoisesti välitä
-niiden kestävyydestä. Teidän päivinänne, näyttää siltä, oli teillä,
-lukuunottamatta pukujen pesemistapaa ja niiden uudelleen käyttämistä,
-vielä huonompi tapa, kun käytitte päällysvaatteitanne pesemättä
-niitä ollenkaan, ei ainoastaan päiviä vaan viikkoja, vuosia, vieläpä
-koko elinajankin, kun ne olivat erityisen arvokkaita, ja lopuksi
-ehkä annoitte ne vielä toisille. Näyttää siltä että naiset joskus
-säilyttivät häävaatteitansa niin kauvan että heidän tyttärensä niitä
-vielä häissään pitävät. Se meistä tuntuisi sangen vastenmieliseltä,
-mutta teidän hienot naisetkin siten tekivät. Miten köyhät säilyttivät
-ja pitivät vanhoja vaatteitansa, kunnes ne rääsyiksi kuluivat, se on
-asia jota ei jaksa ajatellakaan."
-
-"Onpa jotenkin hämmästyttävää", sanoin, "huomata että vaatteiden
-puhtauskysymys on ratkaistu hävittämällä pesulaitokset, vaikka minä
-kyllä ymmärrän että se oli ainoa mahdollinen perinpohjainen ratkaisu.
-'Kestävät käyttöä ja pesua', oli meidän pukukauppiaittemme tavallinen
-ilmoitus, mutta nyt kaiketi jos te myisitte pukuja teidän täytyisi
-taata että ne eivät kestä enemmän käytäntöä kuin pesuakaan."
-
-"Mitä kulumiseen tulee", sanoi Edith, "niin meidän vaatteillamme ei
-koskaan ole tilaisuutta osottaa kestävyyttään, ennenkuin nakkaamme
-ne loukkoon, enemmän kuin muillakaan kutoelmilla, sellaisilla kuin
-matoilla, sänkyvaatteilla ja verhostimilla joita käytämme kodissamme."
-
-"Ethän tahtone sanoa että nekin ovat papereista tehtyjä!" huudahdin.
-
-"Ei aina paperista, mutta aina niin halpaa ainetta että ne voi hyljätä
-sangen lyhyen käyttämisen jälkeen. Silloin kuin te tahtoisitte
-lakaista mattoa, me pistämme uuden tilalle. Kun te tahtoisitte pestä
-tai tuulettaa makuuvaatteitanne, me uudistamme ne, ja samoin on
-laita kaikkien verhojen kodeissamme joita vain käytämme ollenkaan.
-Täyteaineena me käytämme ilmaa tai vettä höyhenien asemasta. Yli
-ymmärrykseni käy, miten te saatoitte sietää ummehtuneita, pahanhajuisia
-ja pölyisiä huoneitanne joissa koko sukupolvien lian ja taudin
-siemenet itivät villa- ja karvateoksissa joilla ne olivat kalustetut.
-Kun me puhdistamme huonetta, me käännämme letkut kattoon, seiniin ja
-permantoon. Siitä ei ole mitään vahinkoa -- vain kiveä tai muuta kovaa
-pintaa. Terveyden tutkijamme sanovat että tapojen vaihto näissä puvun
-ja asunnon puhtauteen kuuluvissa asioissa on tehnyt enemmän kuin kaikki
-muut parannuksemme tarttuvain ja muiden tautien itujen hävittämiseksi
-sekä kulkutautien siirtämiseksi menneisyyden historian aikoihin."
-
-"Paperista puhuessamme", jatkoi Edith, työntäen esille sangen siron
-jalan kiinnittääkseen huomiotani sen pukuun, "mitä arvelet nykyajan
-kengistä?"
-
-"Tarkoitatko että nekin ovat paperista?" huudahdin.
-
-"Tietysti."
-
-"Huomasin että ne kengät jotka isäsi minulle antoi olivat sangen kevyet
-kaikkiin niihin verrattuina joita ennen olin käyttänyt. Se on todella
-suuri aatos, sillä jalkineitten kevyys on ensimmäinen välttämättömyys.
-Petolliset suutarit pistivät paperia kengän pohjiin minun aikanani.
-Nähtävästi sen sijaan että syytimme heitä petoksesta olisi meidän
-tullut kunnioittaa heitä itsetiedottomina ennustajina. Mutta asiaan
-palatakseni miten valmistatte paperipohjia jotta ne kestivät?"
-
-"Meillä on tarpeeksi keinoja jotka tekevät paperin yhtä kovaksi kuin
-rauta."
-
-"Eivätkö sitten nämä kengät vuoda talvella?"
-
-"Meillä on erilaatuisia kenkiä eri ilmoilla. Kaikki ovat saumattomia,
-ja märällä ilmalla käytettävät ovat veden pitävällä lakalla sivelty
-ulkopuolelta."
-
-"Se merkitsee kaiketi että kummiset päällyskengätkin on lähetetty
-museoon?"
-
-"Me käytämme kyllä kummia, mutta emme pukimiin. Vedenpitävä paperimme
-on kevyempää ja kaikin puolin parempaa."
-
-"Helppoa on tämän jälkeen uskoa että teidän hattunne ja
-päällysvaatteennekin ovat paperiset."
-
-"Ja niin ovat suureksi osaksi", sanoi Edith, "sitä kauheata
-pääkappaletta joka teidän ajan miehistä teki kaljupäitä eivät meidän
-ajan miehet kärsisi. Me käytämme niin vähäistä päähinettä kuin
-mahdollista ja mahdollisimman kevyttä."
-
-"Jatka!" huudahdin. "Arvelen että nyt ensimmäiseksi saan tietää että
-ne herkulliset mutta salaperäiset ruoka-aineet, jotka puristetun ilman
-avulla tulevat ruokalaitoksista taikka joita siellä tarjotaan, ovat
-myös paperista tehtyjä. Jatka -- olen valmis uskomaan senkin."
-
-"Niin pahoin ei kuitenkaan ole laita", nauroi seuralaiseni, "mutta
-todella sen lähinnä oleva aine, ne astiat joista ruokaa syöt, ovat
-paperista tehtyjä. Kivi- ja lasiastiain särinää, joka näyttää olleen
-jonkinlaista talouden pidon välttämätöntä säestystä teidän päivinänne,
-ei enää kuulla maassa. Meidän syönti- ja keittoastiamme nakataan
-menemään, kun ne puhdistusta, kaipailivat, taikka oikeammin, kuten on
-laita kaikkien hylättyjen aineiden suhteen joista olen puhunut, ne
-lähetetään takaisin tehtaisiin uudelleen massaksi muutettavaksi ja
-laitettaviksi toisiin muotoihin."
-
-"Mutta ette suinkaan käytä paperikattiloita? Tuli kaiketi yhä vielä
-polttaa, vaikka te näytättekin muuttaneen suurimman osan meidän
-aikuisista säännöistä."
-
-"Tuli kyllä yhä edelleen polttaa, mutta keittämisessä samoinkuin
-muitakin tarkoituksia varten on sähkökuumuus otettu käytäntöön. Me emme
-enää kuumita keittoastioitamme ulkoapäin, vaan sisältä, ja sentakia me
-keitämme paperiasioilla puisissa uuneissa, samoinkuin raakalaiset ennen
-keittivät koivun tuohesta tehdyillä astioilla kuumien kivien avulla;
-siten kuten filosoofit sanovat historia kertaa itseänsä alituisesti
-kohoavassa pyöriössä."
-
-Ja nyt alkoi Edith nauraa hämmästynyttä muotoani. Hän päätteli olevan
-selvää että minun uskoani oli koeteltu näillä nykyajan uutuuksien
-lukuisuudella siihen määrään ettei ollut viisasta koetella sitä enempää
-todistamatta niiden tiedonantojen pätevyyttä jotka hän oli tehnyt.
-Siksi hän esitti että loppu aamupuolesta käytettäisiin käymällä jossain
-suuressa paperin valmistustehtaassa.
-
-
-
-
-LUKU VIII.
-
-Suurin ihme -- muoti syösty valtaistuimelta.
-
-
-"Sinulla ei varmaankaan liene heikointa aavistustakaan siitä
-ruumiillisesta kiusauksesta mitä olen tuntenut käyttäessäni noita
-hirveitä muumion naamiopukuja", huudahti toverini lähtiessämme talosta.
-"Ajattelehan että nyt ensi kerran todella yhdessä kävelemme!"
-
-"Varmaankin unohdat", vastasin, "että olemme olleet ulkona yhdessä
-useampia kertoja."
-
-"Ulkona yhdessä, niin kyllä, mutta emme kävelemässä", vastasi hän;
-"ainakaan minä en ole kävellyt. En tiedä mikä eläintieteellinen sana
-sopivimmin kuvaisi sitä tapaa jota noiden säkkien sisäpuolella käytin
-eteenpäin päästäkseni, mutta kävelemistä ei se ainakaan ollut. Sinua
-aikasi naiset, näethän, olivat lapsesta pitäen tottuneet sellaiseen
-kulkutapaan ja epäilemättä kehittyneet koko taitaviksi siinä; mutta
-minulla ei koko elämässäni ole milloinkaan ollut hameita, paitsi
-kerran jossain näytelmässä. Se oli ankarinta tointa mitä koskaan olen
-kokenut, ja epäilen tokko milloinkaan enää osotan sinulle niin vankkaa
-todistusta kunnioituksestani. Minua ihmetyttää että sinä et näyttänyt
-huomaavan miten surkeassa tilassa olin."
-
-Mutta jos, tottunut kun olin poimuihin kahlehdittujen naisten
-käyntitapaan, en ollut huomannut mitään tavatonta Edithin kulussa
-ollessamme ulkona edellisillä kerroilla, niin keveä sulous hänen
-kävelyssään ja kimpoava ripeys hänen askeleissaan nyt vaeltaessaan
-vieressäni osotti hänen olevan urheilijan, lumoavan laadultaan.
-
-Kaiken sen kuvaileminen yksityisseikkoineen mitä sinä päivänä näin
-matkallani paperin valmistustehtaissa olisi vanhan kertomuksen
-esittäminen kahdennenkymmenennen vuosisadan lukijoille; mutta
-enemmän kuin kaikki koneyhteyksien nerokkuus ja vaihtelu vaikutti
-minuun työn tekijät itse ja heidän työsuhteensa. Minun ei tarvitse
-selitellä lukijoilleni, minkälaisia suuret myllyt ovat näinä päivinä
--- korkeita ilmakkaita saleja, seinät tiilistä tai metallista kauniine
-piirroksineen, palatsien tavoin kalustetut kaikilla mukavuuksilla,
-koneisto käyden melkein äänettömästi ja kaikki työpaikat jotka jollain
-tavoin voisivat olla vaarallisia nerokkaitten keksintöjen avulla
-saatettu mahdollisimman turvallisiksi. Ei minun myöskään tarvitse
-kuvailla teille näissä teollisuuspalatseissa olevia ruhtinaallisia
-työn tekijöitä, voimakkaita ja uhkeita miehiä ja naisia hienoine
-sivistyskasvoineen uurastaen taiteilijan innolla itse valitsemaansa
-työtä jossa hyöty ja kauneus yhtyvät. Te kaikki tiedätte minkälaisia
-tehtaanne ovat tätä nykyä; epäilemättä kukaan teistä ei pidä niitä
-liian miellyttävinä ja mukavina, kun olette sellaisiin tottunut koko
-elämänne ajan. Te epäilemättä arvostelette niitä ala-arvoisemmiksikin
-kuin niiden pitäisi oleman, sillä sellainen on ihmisluonne; mutta jos
-tahdotte ymmärtää, miltä ne minusta näyttävät, niin sulkekaa silmänne
-hetkeksi ja koettakaa mielessänne kuvitella, minkälaisia olivat
-puuvilla-, villa- ja paperimyllyt sata vuotta sitten.
-
-Kuvailkaa matalat huoneet, katossa karkeat ja likaiset hirret, seinät
-paljaista tai valkeaksi maalatuista tiileistä. Kuvitelkaa laattiat niin
-täynnä koneita jotta tilaa säästyisi, että tuskin jäi työn tekijöille
-ahtaita solia mistä luikerrella lentäväin teräskäsivarsien ja hankojen
-lomitse, ja harhaliikunto merkitsi kuolemaa tai ruhjoutumista.
-Kuvitelkaa ilman tila puhtaan ilman asemasta täynnä hajusekoitusta
-öljystä ja ruokottomuudesta, pesemättömistä ihmisruumiista ja
-likaisista vaatteista. Ajatelkaa alituista koneiston rätinää ja
-räiskettä kuin tuulispään särinä.
-
-Mutta nämä olivat vain näkymön aineellisia asioita. Sulkekaa silmänne
-kerran vielä, jotta näkisitte sen mitä en minä toivoisi koskaan
-nähneeni -- loppumaton jono naisia, kalpeita, posket lommolla, kasvot
-elottomat ja typerät, vain kurjuutta ilmoittavat, vaatteet ryysyjä,
-virttyneitä ja likaisia; eikä vain naisia, vaan laumoittain pikku
-lapsia, kasvoiltaan surkastuneita ja ryysyisiä -- lapsia joiden verestä
-äidin maito tuskin oli haihtunut ja luut vielä olivat rustoa.
-
-Edith esitti minut erään näiden tehtaiden superintendentille joka oli
-sievä ehkä neljänkymmenen vuotias nainen. Hän näytti meille hyvin
-ystävällisesti kaiken ja selitti minulle asioita ja oli sangen harras
-vuorostaan tietämään mitä minä ajattelin nykyaikaisista tehtaista
-ja niiden vastakohdista muinaisten päivien tehtaisiin verraten.
-Luonnolliseni kerroin hänelle että minuun oli vaikuttanut paljon
-enemmän muutos itse työn tekijäin olosuhteissa kuin mikään uusista
-käyttökoneista.
-
-"Oh niin", hän sanoi, "tietysti te sanotte niin; sen täytyy todellakin
-olla painava vastakohta, vaikka nykyiset olosuhteet tuntuvat
-meistä niin luonnollisilta että unohdamme niiden joskus olleen
-toisenlaiset. Kun työn tekijät päättävät miten työ on tehtävä, niin
-ei ole ihmeellistä että olosuhteitten pitäisi oleman mahdollisimman
-miellyttävät. Toiselta puolen, kun kuten teidän päivinänne yksi
-luokka, teidän yksityiskapitalistinne, joka ei ottanut osaa työhön,
-määräsi kuitenkin miten työ oli tehtävä, niin ei ole merkillistä
-että teollisuussuhteet olivat niin raakamaisia, etenkin kun
-kilpailujärjestelmä pakotti kapitalistit kiskomaan työn tekijöiltä
-mahdollisimman paljon työtä mitä halvimmalla hinnalla."
-
-"Tuleeko minun ymmärtää", kysyin, "että kussakin ammatissa työn tekijät
-itse järjestävät oman toimialansa olosuhteet?"
-
-"Ei suinkaan. Teollisuushallituksemme ykseysluonne on sen elinaate,
-jota vailla ollen se heti joutuisi epäkäytännölliseksi. Jos
-kunkin ammatin jäsenet vallitsisivat sen olosuhteet, niin he aina
-olisivat viettelyksessä johtaa sitä itsekkäästi ja yhteiskunnan
-yleisille eduille vastakkaisesti ja koettaisivat, samoinkuin
-teidän yksityiskapitalistinne, saada niin paljon ja antaa niin
-vähän kuin mahdollista. Eikä vain kaikki eri työn tekijäin luokka
-olisi kiusauksessa toimia tällä tavalla, vaan kukin saman ammatin
-työn tekijäin aliosastotkin seuraisivat pian samaa politiikkaa,
-kunnes koko teollisuusjärjestelmä olisi hajalla, ja meidän tulisi
-kutsua kapitalistit haudoistaan pelastamaan meitä. Sanoessani että
-työn tekijät järjestivät työsuhteet, tarkoitin työn tekijöitä
-kokonaisuudessaan -- se on, kansaa semmoisenaan, jonka kaikki jäsenet
-tätänykyä ovat työn tekijöitä kuten tiedätte. Teollisuusjärjestelmän
-eri haarojen olosuhteitten järjestäminen ja keskinäinen sovelluttaminen
-ovat kokonaan yleisen hallituksen tehtäviä. Samalla kuitenkin
-työsuhteitten järjestämistä kullakin toiminta-alalla valvovat sen työn
-tekijät tehokkaasti vaikka välillisesti sen oikeuden kautta joka meillä
-kullakin on saadessamme valita ja vaihtaa toiminta-alojamme. Kukaan ei
-haluaisi valita tointa, jonka olosuhteet eivät olisi tyydyttäviä, joten
-ne täytyy laittaa tyydyttäviksi ja pitää sellaisina."
-
-Ollessamme tehtaassa tuli puolisen aika ja minä pyysin
-superintendenttiä ja Edithiä syömään kanssani. Halusin oikeastaan
-päästä varmuuteen siitä, oliko vastikään saamani luottokortti jonkun
-arvoinen vai eikö.
-
-"Yksi asia on teidän puvuissanne", sanoin istuessamme pöytämme ääressä
-ruokasalissa, "jonka suhteen olen koko utelias. Tahdotteko sanoa
-minulle, kuka tai mikä määrää muodit?"
-
-"Luoja määrää ainoan muodin mitä nyt yleisesti noudatetaan", vastasi
-Edith.
-
-"Ja mikä se on?"
-
-"Ruumiimme muoto", hän vastasi.
-
-"Niin, niin, se on hyvä", vastasin, "ja aivan totta myös teidän
-pukuihinne nähden, samoinkuin se ei ollut meidän puvuissamme;
-mutta kysymykseni on vastinta vailla vielä. Selvästihän teillä
-on yleinen teoria puvuissanne nähtävänä, mutta onhan olemassa
-tuhansia eroavaisuuksia yksityiskohdissa, kuten tyylin mahdollisissa
-vaihdoksissa, kuosissa, värissä, aineessa ja missä lieneekään. No niin,
-pukujen laittokin luullakseni on kuten kaikki muukin teollisuus yleistä
-liikettä, yhteisen johdon alaista, eikö niin?"
-
-"On varmaan. Ihmiset tietysti voivat tehdä omat pukunsa jos haluavat,
-aivan samoin kuin voivat tehdä mitä tahansa, mutta se olisi suurta ajan
-ja vaivan hukkaa."
-
-"Hyvä. Tehtaissa valmistettavat puvut tehdään jonkun erikoisen
-suunnittelun tai suunnittelujen mukaan. Minun aikanani pukujen
-suunnittelukysymyksen ratkaisivat seuraelämän johtajat, muotilehdet,
-määräykset Pariisista tai herra ties mitkä kaikki; mutta joka
-tapauksessa kysymys meidän varalle ratkaistiin ja meidän täytyi
-vain totella. En sano että se oli mikään hyvä tapa; päinvastoin se
-oli inhottava; mutta minä haluan tietää: mikä järjestelmä teillä on
-tämän asemasta, sillä minä otaksun että teillä nyt ei ole seuraelämän
-johtajia, muotilehtiä eikä Pariisin määräyksiä? Kuka ratkaisee
-kysymyksen, miten pukeudutte?"
-
-"Me", vastasi superintendentti.
-
-"Tarkoitatte kai että määräätte sen joukolla kansanvaltaisella tavalla.
-No niin, katsellessani ympärilleni tässä ruokasalissa ja nähdessäni
-pukujen vaihtelevaisuutta ja kauneutta, täytyy minun sanoa että
-järjestelmänne tulokset näyttävät tyydyttäviltä, mutta luullakseni
-olisi vankinkin kansanvaltaisuuden periaatteiden uskoja epäillyt,
-tokko enemmistön valta tulee pukuihinkin ulettumaan. Minä myönnän että
-muotikytkyt jota me kumarsimme oli sangen rasittava, mutta totta oli
-sitäpaitsi että jos olimme kylliksi urheita, kuten muutamat todella
-olivat, saatoimme sen torjua luotamme; mutta kun puvun tyylin määrää
-hallitus ja vain erikoisia tyylejä tehdään, niin teidän täytyy joko
-seurata enemmistön makua taikka maata sängyssä. Miksi nauratte? Eikö
-asia ole niin?"
-
-"Me nauroimme sentakia", vastasi superintendentti, "että te hiukan
-väärin asian ymmärsitte. Sanoessani että me järjestämme pukukysymyksen,
-en tarkoittanut että me sen joukolla järjestämme, enemmistön maun
-mukaan, vaan yksilöllisesti, kukin itsellensä."
-
-"Mutta minä en voi älytä, miten sen voitte tehdä", intin vielä.
-"Kankaiden valmistaminen ja niiden puvuiksi tekeminen on hallituksen
-toimena. Eikö se käytännössä merkitse että hallituksella on valvonta-
-ja alkuunpanovalta pukujen muotiin nähden?"
-
-"Ei millään tavalla!" huudahti superintendentti. "Selvää on, mr. West,
-kuten historioitsijatkin sanovat, että hallinnollisessa toiminnassa
-teidän päivinänne oli jonkinlainen mielivaltainen johto, jota ei enää
-ole olemassa. Hallitus on todenteolla nyt mitä se nimellisesti oli
-Amerikassa teidän päivinänne -- palvelija, työase, välikappale jonka
-kautta kansa tahtonsa perille ajaa ja joka itse on tahtoa vailla.
-Kansan tahto ilmenee kahdella eri tavalla jotka ovat aivan erilaiset:
-ensiksi joukkopäätöksellä, enemmistön mukaan, kun kysymyksessä on
-yhteisiä, keskinäisiä etuja, sellaisia kuin yhteiskunnan suuret
-taloudelliset ja valtiolliset yhteisasiat; toiseksi, persoonallisesti,
-kunkin yksilön tahdon mukaan häntä itseään varten yksityisiä ja
-itselle kuuluvia asioita kosketeltaessa. Hallitus on yhtä ehdottomasti
-yksilöllisen mukavuuden palvelija yksityisissä asioissa kuin se on
-joukon tahdonkin noudattaja yhteiskunnan yhteisetuihin katsoen. Se
-on samalla kaikkein korkein edustaja yleisissä asioissa ja jokaisen
-asiamies, juoksupoika ja hommaaja kaikkia yksityisiä tarkoituksia
-varten. Mikään ei ole liian ylhäistä tai alhaista, liian suurta tai
-pientä sille mitä se ei hyväksemme tekisi.
-
-"Pukujen valmistusosastolla on ääretön varasto kankaita ja koneita
-kokonaan jokaisen kansaan kuuluvan miehen tai naisen mielen mukaan
-käytettävissä. Te voitte mennä johonkin puotiin ja tilata minkälaisen
-pavun tahansa josta historiallinen kuvaus on olemassa Eevan päivistä
-eilispäivään asti, taikka voitte jättää oman kuvittelunne mukaisen
-tilauksen aivan uuden muotoista pukua varten mistä nykyään olemassa
-olevasta aineesta tahansa, ja se lähetetään luoksenne kotiin
-vähemmässä ajassa kuin kukaan yhdeksännentoista vuosisadan ompelija
-edes lupasikaan valmistaa tilausta. Tästä puhuessamme todella
-haluaisin teidän näkevän pukuja valmistavat koneemme käynnissä.
-Meidän paperipukumme tietysti ovat saumattomia ja ne kokonaan tehdään
-koneilla. Kun laitos on sovitettavissa jokaisen mitan mukaan, voitte
-saada teitä varten kokonaan valmistetun puvun katsellessanne konetta.
-Tietysti on olemassa muutamia yleisiä tyylejä ja kuosia jotka ovat
-yleisemmin tavallisia ja puodeissa on varasto sellaisia saatavissa,
-mutta sillä on tarkoitettu kansan mukavuutta eikä osaston joka aina
-on valmis noudattamaan kunkin kansalaisen määräyksiä ja valmistamaan
-kaikki tilaukset mahdollisimman lyhyessä ajassa."
-
-"Sitten jokainen voi luoda muotinsa?" sanoin.
-
-"Jokainen voi sen tehdä, mutta sen seuraaminen riippuu siitä onko
-se hyvä ja onko sillä todella jotain uusia mukavuuden tai kauneuden
-puolia; muuten se ei varmastikaan tule muodiksi. Sen kestämisaika
-riippuu täsmälleen siitä ansiosta minkä yleinen maku sille takaa,
-aivan kuin se olisi konekeksintö. Jos uudella aatteella puvun suhteen
-on jotakin ansiota, niin se nopeasti otetaan käytäntöön, sillä meidän
-kansa on sangen harras korottamaan persoonallista kauneutta puvun
-avulla, ja kun mitään mielivaltaista tyylikantaa ei ole olemassa
-kuten muoti oli teillä, olemme me sangen kärkkäitä omaksumaan
-viehättäväisyyksiä ja uutuuksia kuosin ja värin suhteen. Vaikutuksen
-vaihtelevaisuudessa meidän pukemistapamme näyttää todella eniten
-eroavan teidän muodeistanne. Teidän tyylinne vaihtelivat aina vain
-muodin määräysten mukaan, mutta kun vain yhtä tyyliä kunakin aikana
-siedettiin, oli teillä vain perättäin seuraavia vaihtelevaisuuksia eikä
-samanaikuisia kuten meillä. Luulisin että tämän tyylin samallaisuus,
-joka usein mikäli ymmärrän ulettui kankaaseen, väriin ja kuosiin
-samalla kertaa, vaikutti että suuret kokouksenne osottivat kiusallista
-samallaisuutta."
-
-"Se seikka myönnettiin täysin todeksi minun aikanani", vastasin.
-"Taiteilijat olivat muodin vihollisia kuten todella muutkin järkevät
-ihmiset, mutta vastustus oli turhaa. Tiedättekö että jos voisin
-palata yhdeksännelletoista vuosisadalle, niin en ehkä voisi kertoa
-aikalaisilleni mitään muuta teidän toimittamistanne vaihdoksista
-joka niin syvästi heihin vaikuttaisi kuin tieto siitä että te olitte
-katkaisseet muodin valtikan, että ei enää tunnustettu mitään pakollista
-pukukantaa ja että millään tyylillä ei ollut muuta kestävyyttä
-kuin minkä sen ansioitten yksilöllinen tunnustaminen sille tuotti.
-Toiveikkaimmat heistä uskoivat että useimmat muut ihmiskunnan kantamat
-ikeet kerran vielä murtuisivat, mutta muodin orjuudesta ei koskaan
-vapautusta odotettu, ennenkuin ehkä taivaassa."
-
-"Muodin hallintokausi, kuten historian kirjat sitä sanovat, on aina
-tuntunut minusta käsittämättömältä asialta vanhan järjestelmän aikana",
-sanoi Edith. "Näyttäisi siltä kuin sillä olisi täytynyt olla jokin
-suuri voima takanaan, jolla voi pakottaa tottelevaiseen alamaisuuteen
-niin tyrannillisten sääntöjen alaiseksi. Ja nyt ei siinä näytä käytetyn
-minkäänlaista voimaa ollenkaan. Kerrohan meille, Julian, mikä oli tämä
-salaisuus?"
-
-"Älä kysy minulta!" vastasin. "Me olimme kuin julman tenhottaren
-vallassa -- siinä kaikki mitä tiedän. Kukaan ei väittänyt ymmärtävänsä,
-miksi teimme siten. Ettekö voi sanoa meille", lisäsin kääntyen
-superintendentin puoleen -- "miten te nykyajan ihmiset selitätte sen
-muotihulluustaudin joka meidän elämäämme niin rasitti?"
-
-"Kun minuun vetoatte", vastasi seuralaisemme, "niin sanon että
-historioitsijat selittävät muodin vallinnan teidän aikananne
-taloussuhteiden erilaisuuden luonnolliseksi tulokseksi, se erilaisuus
-kun vallitsi yhteiskunnassa missä jäykkä säätyero juuri oli lakannut
-vallitsemasta. Sen aiheutti kaksi syytä: yhteisen kansan halu matkia
-ylempiä luokkia ja ylempäin luokkain halu suojautua tätä matkimista
-vastaan ja säilyttää erotusta ulkomuodossa. Eri aikoina ja eri maissa,
-joissa luokat olivat lain tai rautaisen tavan määräämiä kasteja, oli
-kullakin kastilla erikoinen pukunsa jota toinen luokka ei saanut
-jäljitellä. Sentakia olivat muodit seisovia. Kansanvaltaisuuden
-noustessa poistettiin luokkaerotuksilta laillinen suojelus, vaikka
-todellinen erotus yhteiskunnallisessa luokituksessa yhä pysyi
-taloudellisten erilaisuuksien järkähtämättömyyden takia. Nyt oli
-kaikilla vapaus matkia yliluokkia ja siten ainakin näyttää yhtä
-hyvältä kuin ne, eikä mikään matkimismuoto ollut niin luonnollista ja
-helppoa kuin puvun matkiminen. Ensiksi yhteiskunnallinen kunnianhimo
-johti tähän matkimiseen; sitten vähemmän vaativainkin pian oli pakko
-seurata ensimmäisten esimerkkiä, jotta eivät selvästi tunnustaisi
-yhteiskunnallista halvempiarvoisuuttaan, kunnes lopuksi järkeväinkin
-täytyi seurata muuta joukkoa ja alistua muodin alaiseksi välttääkseen
-esiintymästä omituisena erikoisen ulkonäkönsä takia."
-
-"Saatan kyllä ymmärtää", sanoi Edith, "että yhteiskunnallinen kateus
-sai alemman kansan matkimaan rikkaampia ja yliluokkaa ja että muodit
-tällä tavoin syntyivät; mutta miksi niitä niin usein vaihdettiin, kun
-vaihtojen toimeenpanemisen täytyi kuitenkin tulla pelottavan kalliiksi
-ja tuottaa paljon vaivaa?"
-
-"Siitä syystä", vastasi superintendentti, "että ainoa keino
-millä yliluokka saattoi päästä jäljittelijöistään ja säilyttää
-eroavaisuutensa puvussa oli alituisesti uusien muotien käytäntöön
-ottaminen ja jälleen niiden muuttaminen uusiksi heti kun niitä oli
-matkimaan ruvettu. -- Eikö teistä tunnu, mr. West, että tämä selitys
-vastaa tosiasioita sellaisina kuin olette ne huomanneet?"
-
-"Aivan kokonaan", vastasin. "Lisätä myös saattaa että muotien vaihtoa
-suuresti yllytti ja auttoi suurten teollisuus- ja kauppayhteyksien
-oma etu, ne kun liikettä tekivät hankkimalla pukuaineita, sekä
-persoonalliset edut. Kukin vaihdos, saamalla aikaan uusien aineiden
-kysynnän ja saattamalla kelvottomiksi käytännössä olevat, oli kuten me
-sanoimme hyvä liikkeelle, vaikka jos liikemiehiä niin huonosti onnisti
-että äkillinen muodin muutos heidät tapasi varastojen ollessa tavaraa
-täynnä merkitsi se heille häviötä. Suuria tämänlaisia tappioita sattui
-kuitenkin aina muodin muuttuessa."
-
-"Mutta mehän olemme lukeneet että muodit koskivat monia muitakin
-asioita kuin pukuja", sanoi Edith.
-
-"Aivan niin", sanoi superintendentti. "Puku oli muodin vankin
-pääpaikka, koska matkiminen oli helpointa ja huomattavinta puvuissa,
-mutta melkeinpä kaikessa mikä kuului elintapoihin, syönnissä,
-juonnissa, huvituksissa, asunnoissa, huonekaluissa, hevosissa
-ja ajopeleissä, palvelijoissa, vieläpä kumarrustavassa ja käden
-pudistuksessa sekä ruuan tarjonnassa ja teekupin pitämisessä enkä
-tiedäkään missä kaikessa -- oli muoteja joita tuli noudattaa ja
-joita vaihdettiin heti kun niitä alettiin seurata. He olivat todella
-merkillistä kuvitusvoimaista väkeä ja mr. Westin aikalaiset näyttävät
-sen kokonaan ymmärtäneenkin; mutta niin kauan kuin yhteiskunta oli eri
-arvoisuutta täynnä eikä mitään kastirajoja ollut estämässä matkimista,
-täytyi alempain apinoida ylempiä ja ylempäin estää matkimista niin
-paljon kuin mahdollista etsimällä alinomaa tuoreita keksintöjä
-ylevämmyytensä osottamiseksi."
-
-"Lyhyesti", sanoin, "meidän ikävä samanlaisuutemme puvussa ja
-tavoissa näyttää teistä olleen luonnollinen tulos olosuhteittemme
-yhdenvertaisuuden puutteesta."
-
-"Aivan niin", vastasi superintendentti. "Sentakia ettette olleet
-yhdenvertaisia teitte itsenne kurjiksi ja ilkeiksi koettaessanne olla
-yhdenvertaisia. Eriarvoisuuden moraalisen vääryyden rinnalla oli
-yhdenvertaisuuden ihanne joka ilmeni samallaisuuden kammoamisessa.
-Sillä yhdenvertaisuuden ilma tappaa matkimisen ja synnyttää
-alkuperäistä; jokainen toimii itsenäisesti, koska kellään ei ole mitään
-hyötyä toisen matkimisesta."
-
-
-
-
-LUKU IX.
-
-Mikä ei ollut muuttunut.
-
-
-Erottuamme paperin valmistustehtaan superintendentistä sanoin Edithille
-että olin aamupäivän kuluessa saanut niin paljon uusia vaikutelmia
-ja uusia mietelmiä kuin mielessäni jaksoin sulattaa ja että tunsin
-tarvitsevani lepuuttaa mieltäni hetkeksi jotakin sellaista näkemällä
--- jos sellaista voisi olla -- joka ei ollut muuttunut tai parantunut
-viime vuosisadalta.
-
-Hetken mietittyään Edith huudahti: "Minä tiedän! Älä kysy mitään, vaan
-tule kanssani."
-
-Heti päästyämme hänen määräämälleen tielle hän kävi käsivarteeni ja
-sanoi: "Kiirehtäkäämme hiukan."
-
-Kiirehtiminen oli yhdeksännentoista vuosisadan sääntönä. "Hurry up!"
-oli enimmän käytetty lause englannin kielessä, ja se olisi pikemmin
-kuin "E pluribus unum" sopinut Amerikan kansan ponsilauseeksi, mutta
-ensi kerran nyt huomautus kiireestä sattui huomiooni sen jälkeen kuin
-olin ruvennut elämään kahdennenkymmenennen vuosisadan päivinä. Tämä
-seikka sekä seuraajani kosketus käsivarteeni kuin olisi siten tahtonut
-askeleitani jouduttaa sai minun katsahtamaan ympärilleni ja samalla
-pysähtymään äkisti.
-
-"Mikä tämä on!" huudahdin.
-
-"Se on kovin ilkeätä", sanoi seuralaiseni. "Koetin saada sinut ohi niin
-ettet olisi sitä huomannut."
-
-Mutta vaikka olin kysynyt mikä oli tämä rakennus jonka edustalla
-seisoimme, ei kukaan sen paremmin kuin minä voinut tietää mikä se oli.
-Salaisuutena oli miten se oli saanut jäädä tuohon, sillä keskellä tätä
-yhdenvertaisuuden loistavaa kaupunkia, missä köyhyys oli tuntematon
-sana, tapasin edessäni tyypillisen yhdeksännentoista vuosisadan
-vuokrakasarmin kurjinta laatua -- yksi niitä todellisia harakan pesiä
-joita oli tiheässä kaupungin pohjoispuolella ja muissakin osissa.
-Ympäristö oli kuitenkin aivan vastakkainen kuin sellaisten rakennusten
-minun aikanani, ne kun tavallisesti olivat työnnetyt innoittavien
-kujien ja pimeitten pahalta löyhkäävien pihojen eksyttäviin soliin,
-jotka olivat ilkeitten tuoksujen höyryäviä säiliöitä ja rajoitetut
-korkeilla valoa sulkevilla seinillä. Tämä rakennus seisoi yksinään
-keskellä avointa toria, kuin olisi se ollut joku palatsi tai muu
-näyttelypaikka. Mutta selkeämmin osottautui yksinäisenä ollen
-tämän likaisen rakennuksen inhoittava saastaisuus. Siitä tuntui
-heijastavan synkkä ja kolea ilma jota ei raittiin syyskuun iltapäivän
-täysteräinen päivän paistekaan kyennyt vallitsemaan. Eipä olisi ketään
-hämmästyttänyt, vaikkapa keskipäivälläkin olisi nähnyt aaveita noissa
-mustissa akkunoissa. Oven yläpuolella oli kirjoitus ja minä kuljin
-torin poikki sitä lukemaan Edithin vastahakoisesti seuratessa minua.
-Nämä sanat luin keskioven yläpuolella:
-
-_"Tämä julmuuden asunto on säilytetty muistona tuleville sukupolville
-rikkaitten vallinnasta."_
-
-"Tämä on yksi niitä aaverakennuksia", sanoi Edith, "joita pidetään
-kansaa pelottamassa, jotta ei milloinkaan suostuttaisi mihinkään mikä
-olisi vanhan asiain järjestyksen palauttamista muistuttavaakaan,
-myöntämällä jollekulle jonkun tekosyyn nojalla taloudellista etua
-toisen rinnalla. Luullakseni olisi parasta ne repiä pois, sillä enää
-ei ole olemassa maailmalla vaaraa, että vanha järjestys palautuisi,
-suurempaa kuin on maapallolla että pyörimisensä kääntäisi toisin päin."
-
-Lapsijoukko nuoren naisen saattamana tuli torin poikki meidän
-seisoessamme rakennuksen edustalla kulkien ovelle ja siitä ylös mustia
-ahtaita portaita myöten. Pienokaisten kasvot olivat kovin vakavat ja he
-kuiskutellen puhuivat.
-
-"He ovat koululapsia", sanoi Edith. "Meidät kaikki viedään tämän
-tai toisen samallaisen rakennuksen läpitse ollessamme koulussa, ja
-opettaja selittää minkä laatuisia asioita siellä toimitettiin ja
-siedettiin. Minä muistan hyvin miten minut vietiin lapsena tämän
-rakennuksen läpi. Vasta pitemmän ajan kuluttua jälestäpäin toinnuin
-siellä saamastani kauheasta vaikutuksesta. Toden teolla en luule
-että on mikään hyvä aatos tuoda nuoria lapsia tänne, mutta se tapa
-otettiin käytäntöön vallankumouksen jälkeisellä aikakaudella, jolloin
-orjuuden kauhut, joista he vasta olivat päässeet, olivat vielä tuoreina
-kansan muistossa, ja heidän suurimpana pelkonaan oli että valppauden
-puutteessa rikkaitten johtovalta voisi uudistua."
-
-"Tietysti", hän jatkoi, "tämä rakennus ynnä toiset samallaiset, jotka
-varoituksina säilytettiin, kun loput perustuksia myöten hajotettiin, on
-perin pohjin puhdistettu ja vahvistettu sekä laitettu terveelliseksi
-ja varmaksi kaikin puolin, mutta taiteilijamme ovat sangen taitavasti
-jäljentäneet kaikki lian ja saastan vanhat vaikutteet, joten kaikki
-näyttää aivan samalta kuin ennenkin. Huoneissa olevat taulut osottavat
-miten monen ihmisolennon oli siellä kasassa oltava sekä heidän elämänsä
-kauhistuttavat olosuhteet. Pahinta kaikista on se että kaikki asiat
-ovat otetut historiallisista lähteistä ja ovat ehdottomasti tosia.
-Muutamin paikoin on näiden rakennusten asukkaat kuvatut vahasta tai
-kipsistä, sellaisina kuin he tavallisesti olivat niissä parveutuneena,
-ynnä yksityiskohdittain puvut, huonekalut sekä kaikki muut piirteet
-ajan todellisten kuvausten tai kuvien mukaan laaditut. Tällä tavoin
-laitetuissa rakennuksissa käynti on sanomattoman kammottavaa. Mykät
-kuviot näyttävät rukoilevan kävijältä apua. Siitä on jo niin kauan, ja
-yhä tuntee omantunnon pistoksia siitä, kun ei kykene mitään asiassa
-tekemään.
-
-"Mutta; Julian, tule pois. Olipa minun tuhmuuttani, kun saatoin sinut
-tästä ohi. Kun otin näyttääkseni sinulle jotakin mikä ei ollut sinun
-päiviesi jälkeen muuttunut, en aikonut sinua narrinani pitää."
-
-Nykyaikaisen nopean kulkulaitoksen avulla seisoimme kymmentä
-minuuttia myöhemmin valtameren rannalla, jossa Atlannin laineet ääntä
-pitäen särkyivät jalkaimme juurella ja sen sininen pinta ulottui
-keskeymättömänä taivaan rannalle asti. Täällä todella oli jotakin mikä
-ei ollut muuttunut -- mahtava olemus jolle tuhat vuotta oli kuin yksi
-päivä ja yksi päivä kuin tuhannen vuotta. Ei voinut olla mitään säveltä
-nyt minua varten sellaista kuin tämän suuren olemassa olon vaikutus,
-tämän kaiken maailman muuttuvaisuuden muuttumattoman todistajan. Miten
-vähäpätöiseltä tuntuikaan se pikku ajan ripse, jonka minä olin kokenut,
-seisoessani tämän ijäti-kestäväisyyden symboolin läheisyydessä joka
-menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden teki mitätöntä merkitseviksi
-sanoiksi.
-
-Seuratessani Edithiä sille paikalle rannikkoa jossa seisoimme, en
-ollut pannut ollenkaan merkille suuntaamme, mutta nyt ruvetessani
-tarkastelemaan rannikkoa, huomasin eläväksi hämmästyksekseni että hän
-oli tietämättään tuonut minut entisen rannikkoasumukseni paikalle
-Nahantissa. Rakennukset olivat kyllä jo menneet ja puitten kasvaminen
-oli kokonaan muuttanut maiseman ulkonäön, mutta rannikon rajaviiva oli
-muuttumaton ja sen tunsin heti. Pyytäen häntä seuraamaan minua kuljin
-tietä pitkin erään niemen ympäri vähäiselle kapealle rantamasuikaleelle
-meren ja kallioseinän väliin, mikä esti näkemästä ja kuulemasta
-mitään takana olevasta maasta. Entisen elämäni aikana tämä paikka oli
-ollut mielipaikkani rannikolla asuessani. Niin kauan sitten kuluneen
-elämäni aikana, joka nyt mieleeni muistui kuin eilispäivä, olin täällä
-poikasesta pitäen käynyt uneksimassa haavekuvittelujani. Jokainen
-piirre tästä sopesta oli minulle yhtä tuttua kuin makuuhuoneeni ja
-kaikki oli aivan muuttumatta. Meri edessä, taivas yläpuolella, saaret
-ja kaukaa siintävän mantereen rannikko -- kaikki mikä näköalaan kuului
-oli samaa yksikohtia myöten. Heittäysin meren rannan lämpimälle
-sannalle, kuten olin tottunut tekemään, ja silmänräpäyksessä oli
-tuttujen yhteisvaikutelmien virta kiidättänyt minut takaisin entiseen
-elämääni, niin että kaikki kokemani ihmeet, kun niitä aloin muistella
-tuntuivat vain utukuvilta jotka olivat mieleeni tulvineet kuten niin
-monet muut ennen tällä rannikon sopukalla. Mutta mikä unelma se oli
-ollut, tämä kuvittelu tulevasta maailmasta; varmasti lumoavin kaikista
-siellä meren luona mieleeni johtuneista!
-
-Tyttö oli ollut niissä unelmissa, neito ylen toivottu. Pahapa olisi
-ollut, jos hänet olisin menettänyt; mutta enpähän ollut, sillä tässä
-hän oli, tämä outo- ja sulopukuinen tyttö, joka vieressäni seisoi ja
-minulle hymyili. Jonkun mahdottoman onnen avulla olin hänet tuonut
-mukanani unelmaini maailmasta, pitäen hänestä kiinni lempeni voimalla,
-kun haavekuva muuten kokonaan oli hävinnyt silmäni auettua.
-
-Miksi ei? Kukapa nuorukainen ei usein ole nähnyt unelmissaan
-immytihanteita, kauniimpia mitä maailmassa vaeltaa, joille hän
-valvoen on huokaillut ja joiden puoliksi muistoon jääneet kasvot ovat
-seuranneet häntä hämärällä kauneudellaan? Onnellisempana kuin he olin
-pettänyt unien polkujen kateellisen vartijan ja tuonut unelmain maan
-kuningattareni mukanani heidän ohitsensa.
-
-Koettaessani Edithille tehdä uskottavaksi tätä aatostani hänen
-olemassaolostaan, hän myönsi sen olevan sangen järkevän ja me
-kauan jatkoimme tämän aatoksen kehittämistä. Joutuessamme sen
-mielikuvan valtaan että hän oli ennakko-olento kahdennenkymmenennen
-vuosisadan naisesta sen sijaan että minä olisin ollut ontto jäännös
-yhdeksännentoista vuosisadan miehestä, me haaveilimme mitä kesän
-aikana tekisimme. Päätimme käydä suurilla huvituspaikoilla missä
-epäilemättä hän herättäisi suurta uteliaisuutta ja samalla hänellä
-olisi tilaisuus tutkia miltä hänen kahdennenkymmenennen vuosisadan
-mielelleen tuntuisi vielä hämmästyttävämmät ihmisolennot kuin miltä hän
-heistä näyttäisi -- nimittäin ihmiset jotka puutteen ja viheliäisyyden
-maailman ympäröiminä saattoivat tyytyä olemaan onnellisia arvottomassa
-ja jäytävässä laiskuudessa. Jälestäpäin läksisimme Europaan katselemaan
-siellä sellaisia asioita jotka luonnollisesti olisivat merkillisyyksiä
-vuoden 2000 tyttöselle, sellaiset kuin Rothschild, keisari sekä
-harvat erikoiset ihmisolennot, joita siihen aikaan muutamia vielä oli
-Saksassa, Itävallassa ja Venäjällä, ja jotka vilpittömästi uskoivat
-että Jumala oli antanut heidän visseille lähimmäisilleen jumalallisen
-arvon heitä hallitakseen.
-
-
-
-
-LUKU X.
-
-Keskiyön kylpy.
-
-
-Vasta pimeän tultua saavuimme kotiin ja vasta useamman tunnin kuluttua
-olimme saaneet kerrotuksi kokemuksemme. Isäntäväkeni ei kuitenkaan koko
-aikana tuntunut kyllästyvän kuunnellessaan kuvauksia nykyajan asioista
-saamistani vaikutelmista, vaan näytti olevan yhtä innostunut kuulemaan
-mitä minä niistä ajattelin kuin minä itse olin innostunut näiden asiain
-suhteen.
-
-"Katsokaahan", sanoi Edithin äiti, "se on vain jonkinlaista
-turhamaisuuden ilmaisua meidän puoleltamme. Te olette meille
-jonkinlaisena kuvastimena, josta voimme nähdä miltä näytämme eri
-näkökannalta katsellen kuin omaltamme. Ilman teitä emme olisi
-milloinkaan havainneet olevamme mitään erinomaista väkeä, sillä itse
-mielestämme, sen teille vakuutan, olemme sangen tavallisia ihmisiä."
-
-Siihen minä vastasin että puhuessani heidän kanssaan hekin tuntuivat
-minusta olevan peilinä minulle ja aikalaisilleni, mutta peilikuva ei
-millään tavoin minun turhamaisuuttani kutkutellut.
-
-Kun puhuessamme värikellon kupu kiertyen valkoiseksi osotti puoliyön
-olevan käsissä, puhui joku vuoteelle menosta, mutta tohtorilla oli
-toinen aatos.
-
-"Minä ehdotan", hän sanoi, "että hyvää yölepoa kaikki saadaksemme
-lähdemme kylpylaitokseen kylpemään."
-
-"Onko mikään yleinen kylpylaitos avoinna näin myöhään?" sanoin, "Minun
-aikanani kaikki oli suljettu jo kauan ennen."
-
-Silloin tohtori antoi minulle selityksen, joka vaikka onkin itsestään
-selvä asia kahdennenkymmenennen vuosisadan lukijoille minua koko
-lailla hämmästytti, että mikään yleinen palvelus- tai mukavuuslaitos
-ei ole tätänykyä koskaan vuoden mittaan suljettuna, enemmän yöllä kuin
-päivälläkään; ja että vaikka tämänlainen palvelus laajuutensa suhteen
-vaihteleekin riippuen kysynnästä, ei se milloinkaan vaihtele laatunsa
-puolesta.
-
-"Me arvelemme", sanoi tohtori, "että useitten pienempäin
-epämukavuuksien rinnalla teidän päivienne elämässä ei mikään voinut
-olla kiusallisempaa kuin alituinen keskeytys koko yleisessä toiminnassa
-tai sen suurimmassa osassa joka yö. Suurin osa ihmisistä nukkuu kyllä
-silloin, mutta aina on osa heistä valveilla ja liikkeellä ja kaikki
-meistä joskus, ja me pitäisimme sangen laimeana toimintana sitä joka ei
-yötyöläisille varaisi yhtä hyvää palvelusta kuin päivätyöläisillekin.
-Te tietysti ette voineet sitä tehdä, kun teiltä puuttui yksinomainen
-teollisuusjärjestö, mutta meille se on sangen helppoa. Meillä on yö- ja
-päivävuorot kaikilla yleisessä palveluksessa -- ensinmainitut tietysti
-paljon pienemmät."
-
-"Miten on yleisten juhlapäivien laita; oletteko ne hyljänneet?"
-
-"Jotenkin yleisesti. Tilapäisiä yleisiä juhlapäiviä teidän aikananne
-kansa ylisti, koska ne olivat kipeästi tarpeeseen aikoina jolloin sai
-vapaasti hengittää. Tätä nykyä kun työpäivä on niin lyhyt ja työvuosi
-on ripoteltu täyteen pitkiä loma-aikoja, ei vanhanaikainen juhlapäivä
-enää täytä mitään tarkoitusta ja sitä pidettäisiin vain vastuksena. Me
-mieluummin valitsemme ja käytämme vapaa-aikamme niinkuin haluamme."
-
-Askeleemme johdimme Leanderin kylpylaitokseen. Minun ei tarvitse
-muistuttaa bostonilaisia että tämä on vanhempia kylpylaitoksia ja sitä
-pidetään paljon vähempiarvoisena kuin nykyaikaisia rakennuksia. Minusta
-se kuitenkin oli sangen vaikuttava nähtävä. Korkea huikaisevan valoisa
-sisusta, ääretön uima-amme, neljä suurta vesisuihkua, jotka täyttivät
-ilman timanttiloisteella ja alas syöksevän veden loiskeella, sekä
-kirjavapukuinen ja naurava kylpijäin joukko muodosti vilkkaan ja komean
-näyn joka oli sangen vaikuttava johdatin nykyisen elämän urheilupuolen
-tutustumiseen. Suloisimmalta kaikesta tuntui ääretön vesijoukko jonka
-teki läpinäkyvän kirkkaaksi valkeasta pohjasta heijastuva valo,
-joten uijat koko ruumis näkyvissä olivat kuin leijailemassa jollain
-valoisalla smaragdipilvellä, ja katsoja sai sen vaikutuksen että he
-kelluivat painottomina kuin poijut veden pinnalla, mikä yhtä paljon
-oli hämmästyttävää kuin ihastuttavaa. Edith kiirehti kertomaan minulle
-kuitenkin ettei tämä ollut mitään uusien ja suurempien kylpylaitosten
-kauneuden rinnalla, missä pohjapeitteen värejä vaihtelemalla vesi on
-saatu sädehtimään kaikissa sateenkaaren väreissä, samalla kuin se on
-säilyttänyt läpinäkyvän kirkkautensa.
-
-Olin kuvitellut että vesi olisi suolatonta, mutta vihreä väri osotti
-sen kuitenkin olevan merivettä.
-
-"Meillä on huonot käsitykset suolattomasta vedestä uintivetenä, kun
-vain suolaista saamme", sanoi tohtori. "Tämä vesi on Atlantin viimeistä
-nousuvettä."
-
-"Mutta miten saatte sen näin korkealle?"
-
-"Me saatamme sen itsestänsä nousemaan", naurahti tohtori; "olisihan
-surkeata, ellei nousuveden voima, joka koko sataman veden nostaa
-seitsemän täyttä jalkaa, voisi nostaa sen vähän mitä me tarvitsemme
-hiukan korkeammalle. Älkää katsoko sitä niin epäilevästi", hän lisäsi.
-"Minä tiedän että Bostonin satamavesi ei läheskään ollut kyllin
-puhdasta uintia varten teidän päivinänne, mutta se kaikki on muuttunut.
-Teidän lokaviemärilaitoksenne, muistakaa, ovat unhottuneita iletyksiä,
-eikä mitään mikä voi saastuttaa lasketa mereen tai jokeen nykyaikana.
-Siitä syystä me voimme käyttää ja käytämmekin merivettä emme ainoastaan
-kaikissa julkisissa kylpylaitoksissa, vaan myös varaamme sitä erikoisia
-kotikylpyjä varten ynnä kaikkiin yleisiin vesisuihkuihin jotka siten
-loppumattomme varastoineen voivat aina olla käynnissä. Alutta käykäämme
-sisälle."
-
-"Kuten tahdotte", sanoin tuntien kuin kylmää väristystä, "mutta
-oletteko varma ettei se ole liian kylmää? Valtameren vettä me pidimme
-liian kylmänä uintia varten syyskuussa."
-
-"Ajattelitteko että viemme teidät kuolemaan?" sanoi tohtori. "Tietysti
-on vesi lämmitetty kohtuullisen lämpimäksi; nämä kylpylaitokset ovat
-avoinna kaiket talvetkin."
-
-"Mutta herran nimessä, miten voitte lämmittää tällaiset suuret määrät
-vettä joka vielä tavan takaa vaihtuu, varsinkin talvella?"
-
-"Oh, meidän tuntoamme ei ollenkaan vaivaa se mitä nousuveden saatamme
-puolestamme tekemään;" vastasi tohtori. "Me annamme sen nostaa
-veden tänne ylös ja lämmittääkin sen. Katsokaahan, Julian, kylmä ja
-kuuma ovat sanoja ilman todellista merkitystä, pelkkää kiemailevaa
-tuulahdusta jota luonto työntää esille osuttaen vaativansa hiukan
-kosiskelua. Se tahtoo aivan yhtä hyvin lämmittää kuin jäädyttääkin
-teitä, jos vain osaatte sitä oikein lähestyä. Lumimyrskyt, jotka teidän
-sukupolveanne palelluttivat, olisivat aivan yhtä hyvin voineet olla
-hiilikaivostenne tehtäviä toimittamassa. Te näytätte epäuskoiselta,
-mutta sallikaa minun nykyaikaisten olojen ymmärtämiseksi tarvittavana
-ensimmäisenä selityksenä sanoa että voima, ynnä kaikki siihen kuuluva
-valo, lämpö ja energia, on tätä nykyä käytännössä loppumaton ja
-maksuton ja tuskin tulee kysymykseen minään tekijänä mekaanillisissa
-arvioissa. Nousuveden, tuulien ja vesiputousten käyttäminen on
-kuitenkin vain puolieräisiä keinoja luonnon voimalähteiden esille
-tuomiseksi verrattuina toisiin käytännössä oleviin joiden kautta
-rajaton voima on kehitetty luonnon alkuperäisestä epätasaisuuden
-olotilasta."
-
-Hetkistä myöhemmin olin nauttimassa suloisinta merikylpyä mikä vielä
-milloinkaan oli osakseni tullut; kokonaan uusi tunne elämässäni oli se
-minkä sain suihkujen alla pulikoidessani.
-
-"Te olette pian kahdennenkymmenennen vuosisadan bostonilaisten ensi
-luokassa", sanoi tohtori nauraen minun riemulleni. "Sanotaan että
-meidän nykyaikaisen sivistyksen merkittävänä piirteenä on että
-kehityksemme tavoittelee kaukaisten esi-isiemme sammakkomuotoa;
-nähtävästi te ette tahdo asettua joukon kulkua estämään."
-
-Kello oli yksi kotiin saapuessamme.
-
-"Minä luulen", sanoi Edith toivottaessani hänelle hyvää yötä, "että
-kymmenen minuutin kuluttua olet jälleen yhdeksännentoista vuosisadan
-ystäviesi joukossa, jos uneksit samoin kuin viime yönä. Mitäpä
-antaisinkaan jos voisin tehdä sen matkan kanssasi ja itse nähdä miltä
-maailma silloin näytti!"
-
-"Ja minä antaisin yhtä paljon säästyäkseni sen kokemuksen
-uudistuksesta", sanoin, "ellei se tapahtuisi sinun seurassasi."
-
-"Tarkoitatko että todella pelkäät uneksuvasi vanhoista ajoista
-jälleen?'"
-
-"Pelkään niin suuresti", vastasin, "että minulla on hyvä halu
-istua ylhäällä koko yön välttääkseni toisen sellaisen painajaisen
-ilmestymistä."
-
-"Rakas ystävä, eihän sinun sitä tarvitse tehdä", hän sanoi. "Jos
-haluat, niin minä pidän huolta ettei sinua enää sillä tavoin kiusata."
-
-"Oletko sitten loihtija?"
-
-"Jos minä kiellän sinua erikoisesta asiasta uneksimasta, niin et
-uneksi", hän sanoi.
-
-"Sinä olet kyllä valvovain ajatusteni herratar", sanoin; "mutta voitko
-johtaa nukkuvaa ajatustanikin samoin?"
-
-"Saat nähdä", hän sanoi ja terottaen silmänsä minun silmiini, sanoi
-hän levollisesti, "muista, sinä et uneksu mitään tänä yönä mikä kuului
-vanhaan elämääsi!" Ja hänen puhuessaan tunsin mielessäni että niin oli
-käyvä kuin hän sanoi.
-
-
-
-
-LUKU XI.
-
-Elämä omaisuusoikeuden perusteena.
-
-
-Huonekalujen joukossa siinä maanalaisessa makuuhuoneessa missä tri
-Leete oli tavannut minut nukkumassa oli yksi niitä vankkoja taitavasti
-lukittuja rautakaappeja, joita minun aikanani käytettiin rahain ja
-arvoesineiden säilytyspaikkana. Tämän niin alhaalla olevan huoneen
-asema, sen tanakka kivirakenne ja äärettömät ovet tekivät sen sekä
-äänien suhteen läpitunkemattomaksi että myös yhtä varmaksi varkaita
-vastaan ja kun sen koko olemassaolo oli sitäpaitsi salaisuus, olin
-arvellut ettei mikään paikka voinut olla varmempi säilyttämään
-todistuksia omaisuudestani.
-
-Edith oli ollut sangen utelias tämän kassakaapin suhteen, millä
-nimellä me kutsuimme näitä vankkoja kaappeja, ja useasti käydessämme
-tässä holvissa oli hän innokkaasti lausunut toivovansa nähdä mitä
-sisäpuolella oli. Olin ehdottanut että avaan sen hänelle, mutta hän
-oli selittänyt että kun hänen isänsä ja äitinsä olisivat yhtä hartaita
-näkemään tätä tapausta, oli parasta lykätä tämä harvinainen tilaisuus
-siksi kuin kaikki olisivat läsnä.
-
-Istuessamme aamiaisella edellisessä luvussa kerrottujen tapausten
-jälkeisenä päivänä, hän kysyi eikö tänä aamuna aika olisi sopiva
-kassakaapin sisäpuolta tarkastella, ja kukin arveli ettei parempaa
-aikaa voinut olla.
-
-"Mitä on tässä kassakaapissa", kysyi Edithin äiti.
-
-"Viimeksi lukitessani sen vuonna 1887", vastasin, "oli siellä
-erilaatuisia arvopapereita ja arvotodistuksia edustaen noin miljoonaa
-dollaria. Kun sen tänä aamuna avaamme, löydämme suuren vallankumouksen
-vaikutuksen takia kauniin kokoelman arvottomia papereita. -- Mitähän
-sivumennen sanoen tuomarinne arvelisivat, tohtori, jos veisin nuo
-arvopaperit heidän luokseen ja muodollisesti vaatisin uudelleen
-haltuuni sen omaisuuden jota ne edustavat? Otaksukaapa että sanoisin:
-'Teidän arvoisuutenne, nämä omaisuudet olivat kerran minun enkä ole
-milloinkaan vapaaehtoisesti niistä luopunut. Miksi ne eivät ole
-minun nyt ja miksi niitä ei annettaisi minulle takaisin?' Tietysti
-ymmärrätte ettei minulla ole mitään halua alottaa kapinaa nykyistä
-asiain järjestystä vastaan jonka olen valmis myöntämään paljon
-paremmaksi vanhaa järjestelmää, mutta olempa utelias tietämään mitä
-tuomarit sellaiseen vaatimukseen vastaisivat, edellyttäen että he
-suostuisivat sen ottamaan vastaan vakavalta kannalta. Arvelen että he
-nauraisivat minut ulos oikeudesta. Mutta luullakseni voisinpa koko
-järkiperäisesti päätellä että siihen katsoen etten ollut saapuvilla kun
-vallankumous työnnälti meidät kapitalistit irti rikkauksistamme, olen
-ainakin oikeutettu saamaan kohteliaan selityksen niistä perusteista
-joiden nojalla se suunta oikeaksi tuomittiin siihen aikaan. En halua
-saada takaisin miljoonejani, vaikkapa niiden palauttaminen olisi
-mahdollistakin, mutta järjellisenä tyydytyksenä pitäisin tiedonantoa,
-minkä syyn nojalla ne takavarikkoon otettiin ja yhteiskunta niitä
-pitää."
-
-"Todellakin, Julian", sanoi tohtori, "olisipa erinomainen aatos tehdä
-juuri näin kuin selititte -- se on, nostaa muodollinen oikeudenkäynti
-kansaa vastaan entisen omaisuutenne palauttamisesta teille. Se
-synnyttäisi mitä vilkkainta yleistä harrastusta ja elähyttäisi
-keskustelua taloudellisen yhdenvertaisuutemme, siveellisestä
-perusteesta millä olisi yhteiskunnalle suuri kasvatuksellinen arvo.
-Näettehän, nykyinen järjestelmä on niin kauan ollut voimassa että
-usein ei juolahda muitten kuin historioitsijain mieleen että koskaan
-on muuta ollutkaan. Olisipa hyvä asia kansalle, jos sen mielet
-saataisiin elvytetyksi tässä asiassa ja pakotetuksi muodostamaan
-joitain perusteellisia ajatuksia vanhan ja uuden järjestyksen
-erotuksien ansioista ja nykyisen järjestelmän syistä. Käymällä oikeutta
-noiden hallussanne olevain arvopaperien perusteella saisitte aikaan
-sievän draamallisen kohtauksen. Siinä olisi yhdeksästoista vuosisata
-syyttäjänä kahdennettakymmenennettä vastaan, vanha sivistys vaatimassa
-tiliä uudelta. Tuomarit, siitä saatte olla varma, kohtelisivat teitä
-mitä suurimmalla huomaavaisuudella. He myöntäisivät teille heti näin
-omituisissa olosuhteissa oikeuden saada uudelleen vireille alusta
-pitäen koko kysymys rikkauden jakamisesta ja omaisuuden omistamisesta,
-ja he olisivat valmiit harkitsemaan sitä mitä laajimmassa
-merkityksessä."
-
-"Epäilemättä", vastasin, "mutta sepä on juuri kuvaus luullakseni
-epäitsekkään yhteishengen puutteesta aikalaisteni kesken etten tunne
-olevani halukas antautumaan näyteltäväksi edes kasvatuksellisestakaan
-syystä. Onko se muuten tarpeellistakaan? Te voitte sanoa minulle yhtä
-hyvin kuin tuomaritkin, mikä olisi vastaus ja kun minä vain vastausta
-haluan enkä omaisuutta, on se yhtä hyvä."
-
-"Epäilemättä", sanoi tohtori, "voisin selittää teille ne yleiset
-ajatussuunnat joita he seuraisivat."
-
-"Hyvä. Otaksukaamme sitten että te olette oikeus. Millä perusteella
-kieltäytyisitte palauttamassa minulle miljoonani, sillä minä arvelen
-että te kieltäytyisitte?"
-
-"Tietysti tapahtuisi se samalla perusteella", vastasi tohtori, "jota
-kansa seurasi kansallistuttaessaan omaisuuden jota sama miljoona edusti
-suuren vallankumouksen aikana."
-
-"Niin luulen; sen juuri tahdon saada tietää. Mikä on tämä peruste?"
-
-"Oikeus sanoisi että jos jonkun henkilön sallittaisiin yhteiskäytännön
-yleisestä hallituksesta ottaa ja pitää hallussaan suurempaa pääoman
-osaa kuin kaikille persoonallista käyttöä ja kulutusta varten myönnetty
-yhtäläinen osuus on, heikentäisi se samassa määrässä yhteiskunnan kykyä
-ensimmäisen velvollisuutensa täyttämisessä jäseniänsä kohtaan."
-
-"Mikä on tämä yhteiskunnan ensimmäinen velvollisuus jäseniänsä kohtaan
-joka heikentyisi, jos erinäisten kansalaisten sallittaisiin haltuunsa
-ottaa yhtäläistä suuremman osan maan pääomasta?"
-
-"Velvollisuus turvata jäsentensä ensimmäinen ja korkein oikeus --
-elämisen oikeus."
-
-"Mutta miten yhteiskunnan velvollisuus turvata jäsentensä elämää sen
-kautta loukkaantuu että toisella henkilöllä on enemmän pääomaa kuin
-toisella?"
-
-"Yksinkertaisesti sentakia", vastasi tohtori, "että kansan tulee syödä
-voidakseen elää sekä pukeutua ja käyttää joukon muita tarpeellisia ja
-toivottavia aineita jotka yhteensä muodostavat sen mitä me sanomme
-omaisuudeksi eli pääomaksi. Nyt jos näiden aineiden varasto aina
-olisi rajoittamaton kuin on ilma jota hengittääksemme tarvitsemme, ei
-olisi tarpeellista pitää silmällä että kukin osansa saisi, mutta kun
-omaisuuden varasto toden teolla on joka aika rajoitettu, niin seuraa
-siitä että jos jollakulla olisi suhteeton osa, ei jälellä olevilla
-olisi tarpeeksi ja voisivat jäädä kokonaan vaille, kuten laita oli
-miljoonain yltympäri maailmaa ennenkuin suuri vallankumous perusti
-taloudellisen yhdenvertaisuuden. Jos siis kansalaisen ensimmäinen
-oikeus on saada suojelusta elämälleen ja yhteiskunnan ensimmäinen
-velvollisuus on sitä antaa, tulee selvästi valtion katsoa että elämisen
-välikappaleita eivät kohtuuttomasti anasta erikoiset yksilöt, vaan
-että ne ovat siten jaetut että ne kaikkien tarpeisiin riittävät.
-Sitäpaitsi, jotta elämän välikappaleet tulevat varmoiksi kaikille,
-ei ole ainoastaan tarpeellista että valtio pitää silmällä että
-saatavissa oleva kulutettava omaisuus kunakin vissinä aikana oikein
-jaetaan; isillä vaikka kaikki siinä tapauksessa tänään saattaisivat
-voida hyvin huomenna kaikki voisivat kuolla nälkään, ellei sillä
-aikaa uutta omaisuutta olisi tuotettu. Yhteiskunnan velvollisuus
-turvata kansalaisen elämää ei sentakia sisällä ainoastaan kulutettavan
-omaisuuden yhdenvertaista jakoa, vaan myös sen sijoittamista pääomana
-kaikille mahdollisimman suureksi eduksi lisäomaisuuden tuottamiseksi.
-Kummaltakin puolen näette helposti että yhteiskunta laiminlöisi
-ensimmäisen ja suurimman tehtävänsä samassa määrässä kuin se sallisi
-yksilöiden yli yhdenlaisen osuutensa ottaa haltuunsa omaisuutta joko
-kulutusta varten taikka pääomana käytettäväksi yhteisetujen yleisestä
-hallituksesta."
-
-"Nykyinen omistuksen siveysoppi on hämmästyttävän yksinkertainen
-yhdeksännentoista vuosisadan edustajalle", huomautin. "Eivätkö tuomarit
-myös kysyisi minulta minkälaisella oikeudella täi minkä omistuksen
-muodolla vaadin omaisuuttani?"
-
-"Eivät varmaankaan. Mahdotonta on että teillä taikka kellään
-muullakaan olisi niin tanakka oikeus, aineellisiin kappaleisiin kuin
-vähimmälläkin kansalaistoverillanne on henkeensä taikka että voisitte
-niin tukevilla perusteilla vaatia yhteisvoimain käyttöä oikeuksienne
-tukemiseksi näiden kappaleitten suhteen kuin he voisivat tehdä
-yhteisvoimain käyttämistä vaatiakseen elinoikeuksiensa tukemista varten
-teidän aineoikeuksianne vastaan, missä nämä kaksi vaatimusta sitten
-ristiriitaan joutuisivatkin joko suoraan tai epäsuoraan. Yhteiskunnan
-omaisuuden suhteeton omistus jota muutamat sen jäsenet käyttäisivät
-supistaakseen ja uhatakseen jälellä olevain elämää ei millään tavalla
-ole yhteydessä niiden välikappaleiden kanssa joiden kautta omaisuus
-on saatu. Välikappaleet ovat voineet saada aikaan lisävääryyttä
-yhteiskunnalle, kuten ne menneinä aikoina usein tekivätkin kohtuuttoman
-jakonsa takia; mutta tämä suhteettomuus, miten sitten lie syntynytkin,
-oli jatkuvaa vääryyttä sen alkuun katsomatta. Meidän omaisuutemme
-siveysoppi on todellakin, kuten sanoitte, tavattoman yksinkertaista. Se
-sisältää yksinkertaisesti lain itsensä suojelemisesta, joka on kaikkien
-nimessä vakuutettu kenen tahansa anastusta vastaan. Se nojautuu
-periaatteeseen jonka lapsi voi ymmärtää yhtä hyvin kuin filosoofi ja
-jota ei kukaan filosoofi milloinkaan ole koettanut kieltää -- nimittäin
-kaikkien ylin oikeus elää ja sentakia vaatia että yhteiskunta niin
-järjestetään että tämä oikeus turvataan.
-
-"Mutta kaikesta huolimatta", jatkoi tohtori, "mikä tämän periaatteen
-taloudellisessa sovittelussamme on sellaista jonka täytyy vaikuttaa
-teidän aikanne ihmiseen toisellaistakin tunnetta kuin hämmästystä
-siitä ettei sitä jo aikaisemmin ole tehty? Siitä asti kuin se mitä
-te sanoitte uudenaikaiseksi sivistykseksi oli olemassa, on kaikkien
-hallitusten ja kansain periaatteena ollut että valtion ensimmäinen
-ja korkein velvollisuus on suojella kansalaisten henkeä. Tätä
-tarkoitusta varten ovat poliisit, oikeudet, armeijat ja suurin osa
-hallituksen koneistosta olleet olemassa. Te kävitte niin pitkälle että
-sanoitte: valtio, joka ei millä kustannuksilla tahansa ja äärimmilleen
-edellytyksiänsä käyttäen turvannut kansalaistensa henkeä, menetti
-kaikki vaatimuksensa heidän alamaisvelvollisuuksiinsa nähden.
-
-"Mutta samalla kuin saarnasitte tätä periaatetta niin leveästi
-sanoissa, te kokonaan käytännössä syrjäytitte toisen ja suuremman
-puolen sen tarkoituksesta. Jätitte kokonaan huomioon ottamatta taikka
-ylenkatsotte sen vaaran jolle elämä taloudelliselta puolen on alttiina
--- nälän, vilun ja janon. Te riipuitte kiinni siinä että elämä saattoi
-vaaraan joutua vain nuijan, puukon, kuulan, myrkyn taikka jonkun muun
-ruumista vahingoittavan rikosmuodon kautta, aivan kuin nälkä, vilu ja
-jano -- sanalla sanoen taloudelliset puutteet -- eivät olisi paljon
-pysyväisempiä olemassaolon verivihollisia kuin kaikki vihollisuuden
-muodot yhteensä. Te jätitte huomioon ottamatta sen tosiseikan että
-jokainen, joka jollain tavalla, vaikkapa miten välillisesti tai
-kiertäen, anasti kokonaan tai osaksi toisen elämiskeinoja, kävi hänen
-henkensä kimppuun aivan yhtä vaarallisesti kuin puukolla tai kuulalla
-se voitiin tehdä -- vieläpä vaarallisemminkin, sillä suoranaista
-hyökkäystä vastaan hänellä oli parempi tilaisuus puolustautua. Te
-ette ajatelleet että minkäänlainen joukko poliiseja eikä laki- tai
-sotilassuojelus voinut estää ketään kurjuuteen hukkumasta, jos hänellä
-ei ollut taipeeksi mitä syödä ja mihin pukeutua."
-
-"Me riipuimme siinä teoriassa", sanoin, "että valtion ei sopinut
-sekaantua tekemään yksilön hyväksi sellaista mitä hän itse saattoi
-tehdä eikä liioin auttaa häntä sitä tekemään. Me päättelimme että
-kokonaisuusjärjestöön saattoi vedota vain silloin, kun yksilön valta
-oli ilmeisesti erilaatuinen itsepuolustukseen nähden."
-
-"Se ei ollut niinkään huono teoria, jos vain olisitte eläneet
-sen mukaan", sanoi tohtori, "vaikkakin nykyinen teoria paljon
-järkiperäisemmin selittää että mitä vain paremmin voidaan toimittaa
-yhteistyöllä kuin yksityisellä toiminnalla, se tulee siten tehdä,
-vaikkapa se voitaisiinkin vajavaisemmilla keinoilla yksilöllisestikin
-loppuun saattaa. Mutta ettekö luule että niiden taloudellisten
-olosuhteitten vallitessa jotka yhdeksännentoista vuosisadan lopulla
-olivat käytännössä Amerikassa, Europasta puhumatta, olisi tavallinen
-hyvällä revolverilla varustettu mies pitänyt paljon helpompana
-tehtävänä itsensä ja perheensä suojelemista rikoksia vastaan kuin
-heidän suojelemistaan puutetta vastaan? Eivätkö häntä vastustavat
-hankaluudet viimemainitussa taistelussa olleet paljon suuremmat kuin
-ensinmainitussa, jos hän oli tavallisen hyvä ampuja? Miksi sitten
-teidän omat periaatteenne huomioon ottaen yhteiskunnan yhteisvoima
-rajoittamatta alistettiin hänen turvakseen rikoksia vastaan, jotka hän
-olisi hyvin voinut itsekin torjua, mutta jätettiin hänet taistelemaan
-taipumattomia vastuksia vastaan niukan toimeentulon saavuttamiseksi?
-Oliko yhtään tuntia päivässä taikka päivää vuodessa, jolloin
-taloustaistelun sekasorrosta ja köyhiä sortavista vastuksista johtuneet
-kuolleitten lukumäärä ja ruumiilliset ja siveelliset tuskat eivät olisi
-suhteentuneet kuin sata yhteen verrattuina saman tunnin rikoksista
-johtuneitten kuolleitten ja kärsimysten luetteloon? Paljon paremmin
-olisi yhteiskunta täyttänyt tunnustamaansa velvollisuuttaan jäsentensä
-hengen turvaamisessa, jos se olisi peruuttanut kaikki rikoslait,
-erottanut toimestaan jokaisen tuomarin ja poliisimiehen sekä jättänyt
-ihmisten omaksi asiaksi itsensä suojelemisen rikoksia vastaan paraan
-ymmärryksensä mukaan, mutta samalla perustanut rikosoikeuden koneiston
-tilalle taloudellisen hallintojärjestelmän joka olisi kaikki turvannut
-puutetta vastaan. Jos se todella olisi ylläpitänyt tämänlaista
-taloudellista yhteisjärjestöä rikos- ja oikeusjärjestelmän tilalla,
-olisi se heti yhtä vähän tarvinnut tätä viimemainittua kuin mekään,
-sillä useimmat rikoksista jotka teitä kiusasivat olivat suoranaisia tai
-epäsuoria tuloksia vääristä taloudellisista olosuhteistanne ja olisivat
-niiden mukana kadonneet.
-
-"Mutta suokaa anteeksi kiivauteni. Muistakaa että minä kiivailen
-teidän sivistystänne enkä teitä vastaan. Minä tahdon saada sanotuksi
-että teidän maailmanne yhtä täydellisesti kuin meidänkin hyväksyi
-periaatteen jonka mukaan yhteiskunnan ensimmäinen velvollisuus on
-turvata jäsentensä henkeä, mutta että suostumatta tätä periaatetta
-taloudellisestikin tulkitsemaan, samoin kuin poliisin, oikeusistuimien
-ja sotaväen perusteelta, teidän maailmanne sotkeutui ristiriitaan
-joka oli yhtä ilmeinen kuin seurauksiltaan julma. Me taasen ottamalla
-kansana niskoillemme vastuunalaisuuden ihmisten hengen turvaamisen
-suhteen taloudelliselta puolen olemme vain ensi kerran rehellisesti
-toteuttaneet periaatteen joka on yhtä vanha kuin sivistynyt valtio."
-
-"Tämä on kyllä selvää", sanoin "Jokaisen asiata ajatellessaan on pakko
-myöntää että valtion tunnustettu velvollisuus turvata kansalaisen henki
-hänen lähimmäistensä toimenpiteitä vastaan sisältää järkiperäisesti
-vastuunalaisuuden hänen suojelemisensa suhteen elämän taloudelliselta
-perusteelta tehtyjä hyökkäyksiä vastaan aivan yhtä hyvin kuin
-suoranaisilta väkivallan yrityksiltäkin. Minun aikani edistyneemmät
-hallitukset myönsivät köyhäin lakien ja vaivaisjärjestelmäinsä
-kautta epäselvästi tämän vastuunalaisuuden, vaikka se huolenpidon
-muoto jota he osottivat taloudellisesti kovaosaisille oli niin
-laihaa ja niin kunnialle käypien ehtojen takana että ihmiset useasti
-pikemmin tahtoivat kuolla kuin hyväksyä sitä. Mutta jos myönnetään
-että se tunnustuksen laatu jonka me annoimme kansalaisen oikeudelle
-olemassaolon turvaamisen suhteen oli julkeampaa pilkkaa kuin sen
-kokonaan kieltäminen olisi ollut, ja että sen velvollisuuden
-paljon laveampi tulkitseminen tässä suhteessa olisi ollut valtion
-tehtävä, niin miten siitä järjellisesti seuraa että yhteiskunta on
-velvoitettu takaamaan ja kansalainen vaatimaan ehdotonta taloudellista
-yhdenvertaisuutta?"
-
-"Aivan totta on, kuten sanotte", vastasi tohtori, "että yhteiskunnan
-velvollisuus taata varmaksi jokaiselle jäsenelleen hänen elämänsä
-taloudellinen pohja voitaisiin jollain tavalla suorittaa taloudellista
-yhdenvertaisuutta toimeen panemattakaan. Aivan samoin teidän päivinänne
-valtion velvollisuus turvata kansalaisten elämä ruumiillisista
-rikoksista voitiin suorittaa nimellisesti, jos se tyytyi vain estämään
-suoranaisten murhaajain työtä jättäen kansan kärsimään toistensa
-hillittömyyttä ja kaikenlaista rikollisuutta mikä ei suoranaisesti
-ollut kuolettavaa laatua;; mutta sanokaahan minulle, Julian, olisivatko
-hallitukset tyytyneet teidän päivinänne siten muodostamaan rajoja
-velvollisuudelleen suojella kansalaisia rikoksista, tai olisivatko
-kansalaiset tyytyneet sellaisiin rajoituksiin?"
-
-"Tietysti eivät."
-
-"Hallitus", jatkoi tohtori, "joka teidän päivinänne olisi rajoittanut
-kansalaisten rikoksista suojelemisen pelkkään murhien estämiseen ei
-olisi kestänyt päivääkään. Ei ollut olemassa sellaista raakalaiskansaa
-joka olisi kärsinyt sitä. Toden teolla kaikki sivistyneet hallitukset
-eivät ainoastaan suojelleet kansalaisia hyökkäyksistä heidän henkeänsä
-vastaan, vaan myös jokaisesta ja kaikenlaatuisista ruumiillisista
-pahoinpitelyistä ja hyökkäyksistä, miten mitättömistä tahansa. Ei
-saanut kukaan ihminen sormellaan toiseen vihamielessä koskea, ja jos
-hän kieltänsä, käytteli ilkeästi toista vastaan, niin hänet teljettiin
-vankilaan. Laki suojeli ihmisiä sekä heidän arvonsa että heidän
-ruumiillisen haavoittumattomuutensa puolesta, oikein tunnustaen, että
-ihmisen häpäiseminen tai herjaaminen on yhtä suuri rikos kuin hyökkäys
-itse henkeä vastaan.
-
-"No niin, kun me turvaamme kansalaisen elämisoikeuden taloudelliseen
-puoleen nähden, niin me vain tarkoin seuraamme teidän esimerkkiänne
-turvaten hänet suoranaisilta hyökkäyksiltä. Jos me turvaisimme
-hänen taloudellisen elämänsä perusteen vain siinä määrässä että
-torjuisimme suorastaan nälän tai vilun takia tulevan kuoleman,
-kuten teidän vaivaislakinne verukkeeksi tekivät, olisimme teidän
-päivienne valtionkaltaisia joka kielsi ehdottomasti murhan, mutta
-suvaitsi kaikenlaatuisia iskuja jotka eivät juuri murhaa tuottaneet.
-Taloudellisesta puutteesta johtuva hätä ja tuska tuottamatta juuri
-suoranaisesti nälkäkuolemaa vastaavat tarkalleen vähempiarvoisia
-rikostekoja joita vastaan teidän valtionne suojeli kansalaisia yhtä
-huolellisesti kuin murhia vastaan. Kansalaisen oikeutta saada elämänsä
-turvatuksi taloudelliselta puolen ei sentakia saateta tyydyttää
-minkäänlaisilla määräyksillä vain olemassaolon suhteen eikä millään
-vähemmällä kuin siten että kaikkia tarpeita varten on olemassa mitä
-täydellisin varasto minkä vain kansan voima mitä toimekkaimmin hoitaen
-kansallisia lähteitä voi kaikille varata.
-
-"Tämä merkitsee että laajentamalla lain ja yleisen oikeuden
-hallintovaltaa ihmisten etujen suojaamiseksi ja turvaamiseksi
-taloudellisellakin alalla me olemme vain seuranneet, kuten
-järkiperäisesti olimme velvoitetut seuraamaan, teidän paljon
-kerskumaanne perusohjetta yhdenvertaisuus lain edessä. Se perusohje
-tarkoittaa että samalla kuin yhteiskunta kokonaisuudessaan ryhtyy mihin
-hallinnolliseen toimenpiteeseen tahansa, sen täytyy toimia kenestäkään
-yksilöstä välittämättä kaikkien yhtäläiseksi eduksi. Ellemme me
-sentakia tahtoneet hyljätä periaatetta 'yhdenvertaisuus lain edessä',
-oli mahdotonta että yhteiskunta, otettuaan hoitoonsa omaisuuden
-tuotannon ja jaon yhteistehtäväkseen, saattoi suorittaa sitä minkään
-muun periaatteen nojalla kuin yhdenvertaisuuden."
-
-"Jos oikeus suvaitsee", sanoin, "haluaisin tässä kohden saada luvan
-keskeyttää ja lopettaa oikeudenkäyntini entisen omaisuuteni takaisin
-saamiseksi. Minun aikanani me pidimme kiinni kaikesta mitä meillä
-oli ja taistelimme kaikkien puolesta mitä voimme saada hyvällä
-omallatunnolla, sillä kilpailijamme olivat yhtä itsekkäitä kuin mekin
-eikä heillä ollut sen korkeampia oikeuskäsitteitä eikä laajempia
-katsantokantoja. Mutta tämä uudenaikainen yhteiskuntajärjestelmä
-yleisine kaiken kapitaalin huoltamistoimenpiteineen yleiseksi
-hyvinvoinniksi muuttaa kokonaan aseman. Se asettaa ihmisen, joka
-enemmän himoitsee kuin osansa on, samallaiseen valoon kuin henkilön
-joka hyökkää kansan jokaisen jäsenen elinoikeuden kimppuun ja koettaa
-vahingoittaa jokaisen hyvinvointia. Sitä asemaa nauttiakseen täytyy
-jokaisen osottaa koko joukon parempia oikeustodistuksia vaatimuksilleen
-kuin minulla koskaan on ollut entisaikoinakaan!"
-
-
-
-
-LUKU XII.
-
-Miten omaisuuden erilaisuus hävittää vapauden.
-
-
-"Kuitenkin", sanoi tohtori, "olen selittänyt vasta puolet niistä syistä
-joiden takia tuomarit eivät voisi, palauttamalla teille omaisuutenne,
-sallia yhteistä talousjärjestelmää vahingoitettavan ja alotettavan
-taloudellista erilaisuutta kansan kesken. On olemassa toinen suuri
-ja samanarvoinen oikeus kaikilla ihmisillä, jonka vaikka tarkoin
-sisältyykin elämisoikeuteen ylevät sielut asettavat vielä korkeammalle:
-tarkoitan vapauden oikeutta -- se on, oikeutta ei vain elää, vaan
-elää persoonallisesti riippumatta lähimmäisestään ja omistaen vain ne
-yhteiset yhteiskunnalliset velvollisuudet jotka kaikille yhtäläisesti
-kuuluvat."
-
-No niin, valtion velvollisuudeksi tunnustettiin kansalaisten vapauden
-turvaaminen teidän päivinänne aivan samoin kuin sen velvollisuutena
-oli turvata heidän elämänsä, mutta samalla rajoituksella, nimittäin
-että turvaamiseen kuului ainoastaan rikollisia hyökkäyksiä vastaan
-suojeleminen. Jos yritettiin kansalaista väkisin palauttaa orjuuteen,
-niin valtio astui väliin, mutta ei muuten. Kuitenkin oli teidän
-päivinänne vapauden ja persoonallisen riippumattomuuden, samoinkuin
-elämänkin suhteen totta se että ne vaarat, joille ne eniten alttiina
-olivat, eivät olleet väkinäisiä eivätkä rikollisia, vaan johtuivat
-taloudellisista syistä, olivat omaisuuden erilaisuuden välttämättömiä
-seurauksia. Kun valtio kokonaan tämän puolen jätti huomioon ottamatta,
-joka oli vertaamattomasti vapauskysymyksen suurin puoli, niin sen
-tarkoitus kansalaisten vapauden suojaamisessa oli yhtä törkeätä
-pilkkaa kuin heidän henkensä suojelemisen suhteenkin. Se oli vielä
-törkeämpääkin ja paljon suuremmassa asteikossa. Sillä vaikka minä
-olen puhunut omaisuuden ja tuotantokoneiston yksinoikeudesta, joka
-oli yhden kansan osan huostassa, sellaisena joka kaikkein ensiksi
-uhkasi yhteiskunnan jälellä olevan osan elämää ja jota sellaisena
-oli vastustettava, niin järjestelmän käytännöllinen päävaikutus ei
-kuitenkaan ollut ihmissuvun enemmistön elämän hävittämistä suorastaan,
-vaan sen pakottamista puutteen kautta ostamaan elämänsä heidän
-vapautensa riistäjiltä. Se on, he alistuivat palvelemaan omistavia
-luokkia ja tulivat heidän orjikseen saaden palkakseen olemassaolon
-tarpeita. Vaikka suuret joukot aina olivat sortumassa elintarpeitten
-puutteen takia, ei omistavan luokan harkittuna tarkoituksena kuitenkaan
-ollut heidän hukuttamisensa. Rikkaat eivät mitenkään voineet
-käyttää vainajia; toiselta puolen he loppumattomasti tarvitsivat
-käytettäväkseen ihmisolentoja palvelijoina, ei vain tuottamassa enemmän
-omaisuutta, vaan myös huvinsa ja ylöllisyytensä välikappaleina.
-
-"Minun ei tarvitse muistuttaa teille, perehtynyt kun siihen olitte,
-että maailman teollisuusjärjestelmä ennen suurta vallankumousta
-perustui kokonaan ihmissuvun enemmistön pakollisille palveluksille
-omistavan luokan hyväksi taloudellinen tarve pakkovoimana."
-
-"Epäilemättä", sanoin, "olivat köyhät luokkana rikkaitten
-taloudellisessa palveluksessa eli, kuten me sanoimme, työn palvelus oli
-kapitaalista riippuvainen, mutta tämä palvelus oli yhdeksännellätoista
-vuosisadalla tullut kokonaan vapaaehtoiseksi suhteeksi palvelijaan eli
-työn tekijään nähden. Rikkailla ei ollut mitään valtaa pakottaa köyhiä
-palvelijoikseen. He ottivat vain ne jotka vapaaehtoisesti tulivat
-pyytämään palvelukseen ja vielä kyyneleet silmissä rukoilivatkin.
-Tuskin niin etsittyä palvelusta saattoi sanoa pakolliseksi."
-
-"Sanokaahan meille, Julian", sanoi tohtori, "kävivätkö rikkaat
-toistensa luona pyytämässä oikeutta saada olla toistensa palvelijoina
-eli työn tekijöinä?"
-
-"Eivät tietenkään."
-
-"Mutta miksi eivät?"
-
-"Sentakia luonnollisesti ettei kukaan halunnut ruveta toisen
-palvelijaksi ja hänen käskyilleen alamaiseksi, joka voi ilman toimeen
-tulla."
-
-"Niin minäkin luulisin, mutta miksi sitten köyhät niin innokkaasti
-pyrkivät palvelemaan rikkaita, kun rikkaat pilkka kielellä kieltäysivät
-palvelemasta toisiaan? Senkö takia että köyhät niin rikkaita
-rakastivat?"
-
-"Tuskin."
-
-"Miksi sitten?"
-
-"Tietysti siitä syystä, että se oli köyhäin ainoa keino elatusta saada."
-
-"Tarkoitatte että vain puutteen tuottama pakko tai sen pelko ajoi
-köyhät rikkaitten palvelijain asemalle?"
-
-"Siihen suuntaan."
-
-"Ja sitäkö sanotte sitten vapaaehtoiseksi palvelemiseksi? Erotusta
-pakkopalveluksen ja sellaisen palveluksen välillä on meidän mahdoton
-huomata. Jos voidaan sanoa ihmisen vapaaehtoisesti tekevän sitä minkä
-vain katkeran välttämättömyyden paino pakottaa hänen tehtäväkseen
-valitsemaan, ei milloinkaan ole ollut olemassa mitään sellaista jota
-orjuudeksi sanotaan, sillä kaikki orjan työt ovat vain vähemmän pahan
-hyväksymistä pahemman pelossa. Otaksukaa, Julian, että te taikka joku
-harva teistä omistitte pääasialliset vesivarastot, ruokavarastot,
-pukuvarastot, maa-alueet taikka pääasialliset teollisuusmahdollisuudet
-yhteiskunnassa ja voitte pitää hallussanne omistuksenne, niin se seikka
-yksinomaan teki loput kansasta orjiksenne, eikö niin, ja se kaikki
-ilman minkäänlaista suoranaista pakkoa teidän puoleltanne?"
-
-"Epäilemättä."
-
-"Otaksukaa että joku syyttäisi teitä siitä että olette pitäneet kansaa
-pakollisessa orjuudessa ja te vastaisitte että te ette laskeneet
-kättänne heihin, vaan vapaehtoisesti saapuivat luoksenne ja suutelivat
-teidän kättänne siitä hyvästä että saivat etuoikeuden palvella teitä
-ja siitä vaihteeksi vettä, ruokaa tai vaatetta, eikö se olisi sangen
-läpikuultava hätäpuolustus teidän puoleltanne orjain pitämissyytöstä
-vastaan?"
-
-"Epäilemättä se olisi."
-
-"No niin, ja eikö se täsmälleen ollut se suhde jota kapitalistit eli
-työn antajat luokkana ylläpitivät toista yhteiskunnan osaa vastaan
-omaisuuden ja työkoneiston etuoikeusomistuksen nojalla?"
-
-"Minun täytyy myöntää että niin oli laita."
-
-"Teidän aikanne taloustieteilijät puhuivat paljon sopimusvapaudesta",
-jatkoi tohtori -- "työntekijäin vapaaehtoisesta, pakosta vapaasta
-sopimuksesta työn tekijäin kanssa palkkausehdoista. Saattoiko olla
-julkeampaa ulkokultaisuutta kuin tämä vaatimus, kun toden teolla
-jokainen sopimus, mikä tehtiin kapitalistin ja työntekijän välillä
--- joista edellisellä oli leipää ja voi pitää sen ja jälkimmäisen
-täytyi se tehdä tai kuolla -- olisi julistettu mitättömäksi oikein
-tuomittaessa teidänkin lakienne mukaan, sellaisena joka oli tehty
-nälän, kylmän ja alastomuuden tuottamissa kärsimyksissä, kuoleman
-uhatessa! Jos te omistatte ne tarpeet joita ihmisten täytyy saada, niin
-te omistatte ne ihmisetkin joiden täytyy niitä saada."
-
-"Mutta puutteen pakko", sanoin, "joka merkitsee nälkää ja kylmää, on
-luonnon pakkoa. Siinä suhteessa me kaikki olemme luonnon pakollisen
-palveluksen alaisia."
-
-"Niin kyllä, mutta emme toistemme. Siinä on koko erotus orjuuden ja
-vapauden välillä. Tätä nykyä ei kukaan ihminen palvele toistaan, vaan
-kaikki yhteishyvää jonka me tasan jaamme. Teidän järjestelmänne aikana
-luonnon pakko oli sen kautta että rikkaat olivat anastaneet luonnon
-vaatimuksia täytettäessä tarvittavat välikappaleet, muuttunut nuijaksi
-jonka avulla rikkaat pakottivat köyhät maksamaan luonnon työvelat ei
-ainoastaan omasta puolestansa vaan rikkaittenkin puolesta ja lisäksi
-vielä järjestelmän hyödyttömässä tuhlauksessa tarvittavat äärettömät
-ylitoimet."
-
-"Te leimaatte meidän järjestelmämme vain vähän paremmaksi orjuutta. Se
-on ankara sana."
-
-"Se on sangen ankara sana, ja me haluamme ennen kaikkea olla
-kohtuullisia. Katsokaamme tätä kysymystä. Orjuutta on olemassa siellä,
-missä toiset ihmiset väkisin toisia käyttävät käyttäjäin hyödyksi.
-Olemme luullakseni täydellisesti samaa mieltä siinä että köyhä
-ihminen teidän aikananne teki työtä rikkaitten puolesta ainoastaan
-siksi että välttämättömyys hänet siihen pakotti. Se pakko vaihteli
-voimassa sen puuteasteen mukaan millä työn tekijä kulloinkin oli. Ne
-joilla oli hiukan taloudellisia tarpeita, tahtoivat tehdä helpompaa
-laatua palvelusta enemmän tai vähemmän huokeilla ja kunniallisilla
-ehdoilla, kun taas ne joilla oli vähemmän tarpeita taikka olivat niitä
-kokonaan vailla, tekivät mitä tahansa ja vaikka miten tuskallisilla
-ja halventavilla ehdoilla tahansa. Työn tekijäin suurimmassa osassa
-oli välttämättömyyden pakko mitä terävintä laatua. Henkiorjan oli
-valittava joko työn teko herransa hyväksi taikka ruoska. Palkkalaisen
-oli valittava työn teko työn antajan hyväksi taikka nälkäkuolema.
-Vanhempina, raaempina orjuuden muodon aikoina oli herrojen alituiseen
-oltava varuillaan estääkseen orjansa karkaamasta ja heidän kiusanansa
-oli näiden orjain elättäminenkin. Teidän järjestelmänne oli paljon
-mukavampi, se kun teki luonnosta teille työpäällikön ja antoi sen
-tehtäväksi palvelijanne töissään pitämisen. Erotus oli olemassa
-sen suoranaisen pakon käyttämisen, jonka aikana orjat aina olivat
-kapinajalalla, ja sen epäsuoran pakon välillä joka tuotti saman
-teollisuustuloksen, mutta jolloin orja, sen sijaan että olisi
-kapinoinut herransa valtaa vastaan, oli kiitollinen saadessaan
-tilaisuuden häntä palvella."
-
-"Mutta", sanoin, "palkkalainen sai palkkansa, vaan orja ei saanut
-mitään."
-
-"Pyydän anteeksi. Orja sai elintarpeensa -- vaatteet ja asunnon --
-ja harva palkkalainen oli niin onnellinen että palkastaan enemmän
-voi saada kuin nämä. Palkkojen kanta, lukuunottamatta uusia maita,
-erikoisia olosuhteita ja ammattitaitoisia työn tekijöitä, pysyi juuri
-elämisehtojen tasalla aivan yhtä usein painuen alemmaksi kuin nousten
-ylemmäksi. Pääerotus oli se että henkiorjan palkan herra käytti
-hänen elatuksekseen, kun taas palkkalainen sen käytti itse. Tämä oli
-muutamissa suhteissa parempi työn tekijälle, mutta muissa vähemmän
-toivottava, sillä itsekkäistä syistä herra tavallisesti piti huolta
-että 'sielulla', hänen vaimollaan ja lapsillaan oli kylliksi, kun taas
-työn antaja, jolle ei mitään merkinnyt palkkalaisen henki eikä terveys,
-ei välittänyt elikö tämä vai kuoli. Milloinkaan eivät olleet orjatalot
-niin viheliäisiä kuin kaupunkien syrjäsolien vuokrakasarmit missä
-palkkalaiset asuntoa pitivät."
-
-"Mutta kuitenkin", sanoin, "oli minun aikani palkkalaisten ja
-henkiorjain välillä tämä jyrkkä erotus: ensinmainittu saattoi lähteä
-työn teettäjänsä luota milloin halusi, viimemainittu ei voinut."
-
-"Niin, se oli erotus, mutta varmasti sellainen joka ei ollut niin
-suureksi eduksi palkkalaiselle kuin hänen vahingokseen. Kaikkialla,
-paitsi tilapäisesti onnellisissa maissa missä asukkaita oli harvassa,
-olisi työn tekijä ollut todella iloinen, jos olisi voinut vaihtaa
-oikeutensa lähteä työn antajansa luota siihen varmuuteen ettei hän
-häntä pois aja. Työn tilaisuuden menettämisen pelko -- työpaikan
-menettäminen -- oli painajaisena työn tekijän elämässä, kuten teidän
-aikanne kirjallisuudesta selvästi näkyy. Eikö niin ollut?"
-
-Minun oli myöntäminen että näin oli asian laita.
-
-"Oikeus lähteä työn antajan luota toisen luo", jatkoi tohtori,
-"vaikkapa sen liiallisena vastapainona ei olisikaan ollut
-vastuunalaisuus työn suorittamisen suhteen, oli sangen vähänarvoinen
-työn tekijälle siihen katsoen että palkkakanta oli jotenkin sama
-kaikkialla minne hän saattoi mennä, ja vaihdos olisi ollut vain pelkkä
-valinta eri herrojen persoonallisuuden välillä, ja sekin erotus oli
-vähäpätöistä, sillä liikesäännöt määräsivät suhteen herrojen ja työn
-tekijäin välillä."
-
-Kerran vielä tein hyökkäyksen.
-
-"Yhdessä kohden teidän kuitenkin täytyy myöntää palkkalaisella olleen
-todellista paremmuutta henkiorjan rinnalla. Hän saattoi ansionsa
-nojalla kohota olosuhteistaan ja tulla itse työn antajaksi, rikkaaksi."
-
-"Varmaankin, Julian, unohdatte että harvoin on sellaista
-orjajärjestelmää ollut olemassa, jolloin eivät innokkaammat,
-järkevämmät ja uutterammat orjat olisi voineet ostaa ja ostaneetkin
-vapauttaan taikka saaneet sen herroiltaan. Vapautetut orjat muinaisessa
-Roomassa kohosivat tärkeille paikoille ja valtaan aivan yhtä usein
-kuin synnynnäiset köyhälistön jäsenet Europassa ja Amerikassa pääsivät
-olosuhteistaan."
-
-Minä en ajatellutkaan vastaamista sillä hetkellä, ja tohtori
-minua säälien jatkoi: "Vuosisatojen eri katsantokantojen vanha
-käsitys oli tämä kohta asiassa, jonka esititte palkkalaisten
-kohoamismahdollisuudesta, vaikka se teidän päivinänne jo oli
-häviämässä, ja se näyttää meistä koko järjestelmän pirullisimmalta
-ilmiöltä. Mitä merkitsikään se että tätä toivetta kohoamisesta
-pidettiin palkkalaistilan tai yleensä köyhän ihmisen olosuhteitten
-puolustuksena? Se oli samaa kuin olisi hänelle sanonut: 'Ole hyvä
-orja, ja sinäkin olet saava orjia omistaa'. Tällä kiilalla te erotitte
-taitavammat palkkalaiset palkkalaisjoukosta ja kunnianhimon nimellä
-ihannoitte kavalluksen ihmisyyttä vastaan. Kukaan kunnon ihminen ei
-halua kohota, ellei hän voi muita kanssansa kohottaa."
-
-"Yhden erokohdan teidän kuitenkin lopultakin täytyy tunnustaa", sanoin.
-"Henkiorjuuden aikana herroilla oli valta orjainsa persoonainkin
-ylitse, jota työn antajalla ei ollut köyhimmänkään työn tekijänsä
-suhteen: hän ei voinut kättänsä väkivalta mielessä heitä vastaan
-kohottaa."
-
-"Taas, Julian", sanoi tohtori, "mainitsitte erokohdan joka
-puhuu henkiorjuuden puolesta ja osottaa sen inhimillisemmäksi
-teollisuusjärjestelmäksi kuin oli palkkajärjestelmä. Jos siellä täällä
-henkiorjan omistaja kiukuissansa unohti itsensä hillitsemisen siihen
-määrään että raajarikoksi ja jäsenpuoleksi löi orjiansa, niin olivat
-sellaiset tapaukset kokonaisuuteen nähden harvinaisia, ja sellaisia
-herroja yleinen mielipide tuomitsi ellei laki; mutta palkkajärjestelmän
-vallitessa työn antajalla ei ollut mitään itsensä hillitsemisen
-aihetta säästääkseen työn tekijänsä henkeä tai jäseniä, ja hän pääsi
-vastuunalaisuudesta sen tosiasian nojalla että puutteenalainen kansa
-suostui käymään käsiksi ja innokkaasti pyrkikin mitä vaarallisimpiin ja
-vaivalloisimpiin töihin leipänsä tähden. Me luemme että Yhdysvalloissa
-joka vuosi vähintäin kaksisataa tuhatta miestä, naista ja lasta sortui
-kuolemaan tai joutui raajarikoksi teollisuustehtäviä täyttäessään,
-lähes neljäkymmentä tuhatta yksin höyryrautatiepalveluksen haarassa.
-Mitään arvioita ei kukaan näytä koskaan yrittäneenkään tehdä niiden
-monin kerroin suurempien lukumäärien suhteen jotka sortuivat
-välillisemmin huonojen teollisuussuhteitten turmiollisten vaikutusten
-takia. Mikä henkiorjuuden muoto milloinkaan saavutti sellaisen huipun
-ihmiselämän hävittämisessä kuin tämä?
-
-"Ei mikään. Ja lisäksi: henkiorjan omistaja kurittaessaan orjaansa
-teki sen vihapäissään ja mahdollisesti hämäyksen takia; mutta nämä
-palkkalaisten joukkoteurastukset jotka maanne punaiseksi värittivät
-toimitettiin selvällä mielellä ja kylmäverisesti ilman mitään muuta
-perustaa kuin voitonhimo kapitalistein puolelta jotka vastuunalaiset
-olivat.
-
-"Sitäpaitsi, henkiorjuuden räikeimpänä ilmiönä on aina pidetty
-orjattarien pakkoalistumista herrainsa himoille. Mitenkähän oli tämän
-asian laita rikkaitten johtoaikana? Me luemme historioissamme että
-suuret naisarmeijat teidän päivinänne köyhyyden takia olivat pakotetut
-liikettä tekemään luovuttamalla ruumiinsa niiden käytettäviksi joilla
-oli varaa pitää heitä leivässä. Kirjat kertovat näiden armeijain
-suurissa kaupungeissanne käsittäneen kolme- ja neljäkymmentä tuhatta
-naisruumista. Korviimme saapuu tarinoita niiden impeysverojen
-suuruudesta joita köyhemmät luokat saivat luovuttaa maksukykyisten
-himojen tyydyttämiseksi ja joiden rinnalla muinaisajan aikakirjat
-tuskin voivat vertaista kauheudessa esittää. Olenko sanonut liian
-paljon, Julian?"
-
-"Ette ole maininnut mitään muuta kuin tosiasioita, jotka koko elämäni
-ajan olivat silmäini nähtävänä", vastasin, "ja nyt näyttää siltä kuin
-oli minun odotettava toisen vuosisadan miestä selittämään minulle mitä
-ne tarkoittivat."
-
-"Juuri sentakia että ne olivat teidän ja aikalaisenne nähtävissä
-alinomaa ja aina olivat olleet, te menetitte kykynne arvostella
-niiden merkitystä. Ne olivat, kuten me sanoisimme, liian lähellä
-silmiä ja siksi niitä ei oikein voinut nähdä. Te olette nyt kylliksi
-kaukana tosiasioista ja voitte ruveta katsomaan niitä selvästi ja
-ajattelemaan niiden merkitystä. Kun te yhä jatkuvasti pääsette tämän
-nykyisen katsantokannan perille, niin saatte yhä täydellisemmin meidän
-kanssamme havaita että räikein kohta ihmisten olosuhteissa ennen suurta
-vallankumousta ei ollut ruumiillisten puutteiden kärsiminen eikä se
-suoranainen joukkonääntyminenkään joka välittömästi aiheutui omaisuuden
-erilaisesta jaosta, vaan tämän erilaisuuden epäsuora vaikutus joka
-melkein koko ihmisrodun alenti häpeälliseen asemaan lähimmäistensä
-orjiksi. Meistä näyttää että vanhan järjestelmän rikos vapautta
-vastaan oli suurempi kuin rikos henkeä vastaan; ja jos olisikin ollut
-ajateltavissa että se olisi voinut tyydyttää elämisoikeutta takaamalla
-kaikille toimeentulon, olisi sen kuitenkin täytynyt kukistua, sillä
-vaikka talousjärjestelmän yhteishallitus olisikin ollut tarpeeton
-elämää takaamaan, ei olisi voinut olla minkäänlaista vapautta niin
-kauan kuin omaisuuden erilaisuuksien vaikutuksen ja tuotantokeinojen
-yksityisen vallinnan takia ihmisten tilaisuudet olemassa olon
-välikappaleitten saavuttamiseksi riippuivat toisten ihmisten tahdosta."
-
-
-
-
-LUKU XIII.
-
-Yksityiskapitaali yhteisvarastosta varastettu.
-
-
-"Minä huomaan", jatkoi tohtori, "että Edith on sangen kärsimätön
-näiden kuivien tutkistelujen takia ja arvelee että jo on aika muuttaa
-tästä käsiteomaisuudesta aisteilla havaittavaan omaisuuteen joka on
-nähtävissä kaappinne sisällyksessä. Tahdon viivyttää seuraa vain
-sanoakseni muutaman sanan lisää; tämä kysymys teidän miljoonanne
-palauttamisesta, vaikka puolittain pilalla herätetty, koskee todella
-niin läpikotaisin yhteiskuntajärjestelmämme perus- ja ydinperiaatteita
-että haluan antaa teille ainakin osapuilleen selvityksen omaisuusjaon
-nykyisestä siveydellisestä puolesta.
-
-"Nyt te jo täydelleen tunnette varsinaisen erotuksen uuden ja vanhan
-katsantokannan välillä. Vanha siveysoppi ymmärsi kysymyksen, mitä
-ihminen oikeuden mukaan saattoi omistaa, sellaisena joka alusta loppuun
-asti koski yksilön suhdetta aineeseen. Aineella ei ole mitään oikeuksia
-elävien olentojen suhteen, eikä sentakia ollut mitään syytä, kun asia
-niin käsitettiin, miksi yksilöt eivät olisi hankkineet rajoittamatonta
-omistusoikeutta aineen suhteen niin pitkälle kuin heidän kykynsä
-salli. Mutta tämä katsantokanta ehdottomasti jätti huomioon ottamatta
-ne yhteiskunnalliset seuraukset jotka johtuvat aineellisten esineiden
-erilaisesta jaosta maailmassa missä jokainen ehdottomasti riippuu
-elämän ja kaiken sen käytännön suhteen näiden esineiden heille
-tulevasta osuudesta. Se on: vanha, niin sanottu omaisuuden siveysoppi
-ei ollenkaan välittänyt asian koko siveydellisestä puolesta --
-nimittäin sen vaikutuksesta inhimillisiin olosuhteisiin. Tämä puoli
-asiassa taas täsmälleen määrää nykyaikaisen omaisuuden siveysopin koko
-perusteen. Kaikki inhimilliset olennot ovat yhdenarvoisia oikeuksiltaan
-ja arvoltaan, ja vain sellainen omaisuuden jakamisjärjestelmä voi olla
-puolustettava joka kunnioittaa tätä yhdenarvoisuutta ja takaa sen
-olemassaolon. Mutta samalla kuin kuulette että tämä periaate yleisimmin
-pidetään taloudellisen yhdenvertaisuutemme moraalisena perusteena, on
-olemassa täysin riittävä ja kokonaan erilainen peruste jonka nojalla,
-vaikka elämän ja vapauden oikeudet eivät asiaan kuuluisikaan, me
-kuitenkin ajattelisimme, että teollisuuden koko tuotannon samallainen
-jako on oikea tapa ja kaikki muu ryöstöä.
-
-"Päätekijänä omaisuuden tuotannossa sivistyneitten ihmisten keskuudessa
-on yhteiskunnallinen järjestö, liittoutuneen työn ja vaihdon koneisto,
-jonka kautta sadat miljoonat yksilöt varaavat toistensa tuotteille
-kysyntää ja keskinäisesti täydentävät toistensa työtä, siten
-muodostaen kansan ja maailman tuotanto- ja jakojärjestelmästä suuren
-koneen. Tämä oli laita myös yksityiskapitalismin aikana, huolimatta
-sen toimintatavan äärettömästä tuhlaavaisuudesta ja jarrutuksesta;
-mutta tietysti on se nyt paljon tärkeämpi totuus, kun osuustoiminnan
-koneisto käypi mahdollisimman pehmeästi ja joka voimaunssi käytetään
-mahdollisimman vaikuttavasti. Alkuvoima koko teollisuustuotannossa,
-joka on yhteiskunnallisen järjestön tulos, on nähtävissä erotuksessa
-sen arvona minkä ihminen työn tekijänä tuottaa yhteiskunnallisen
-järjestön yhteydessä, ja sen välillä mitä hän voisi tuottaa erillänsä
-ollen. Lähimmäistensä kanssa yhdessä työskennellen yhteiskunnallisen
-järjestön avulla hän ja he tuottavat tarpeeksi auttaakseen kaikki mitä
-korkeimpaan ylöllisyyteen ja sivistykseen. Erillään työskennellessään
-on inhimillinen, kokemus osottanut että hän olisi onnellinen, jos
-voisi yleensä tuottaa siksi paljon että hengissä pysyisi. On arvioitu
-luullakseni että työn tekijän keskimääräinen päivän tuotanto Amerikassa
-on tätä nykyä noin 50 dollaria. Saman ihmisen työskentelystä olisi
-arvio saman laskuperusteen mukaan sangen korkea, jos sen sanottaisiin
-olevan viisikolmatta senttiä. Sanokaahan nyt minulle, Julian, kenelle
-kuuluu yhteiskunnallinen järjestö, tämän ihmisten yhteyden ääretön
-koneisto, joka kohottaa jokaisen työn tuotetta noin kaksi sataa kertaa?"
-
-"Ilmeisesti", vastasin, "se ei voi kuulua kellekään erikoisesti,
-vaan yksinomaan yhteiskunnalle kokonaisuudessaan. Yhteiskunta
-kokonaisuudessaan voi yksin olla järjen ja keksimisen yhteiskunnallisen
-omaisuuden perijä ja yhteiskunta kokonaisuudessaan saapi aikaan
-jatkuvasti jokapäiväisen joukkoyhteyden jonka avulla yksinomaan tätä
-perintöä voidaan käyttää."
-
-"Aivan niin. Yhteiskunnallinen järjestö ynnä kaikki mitä siinä on
-ja mitä se mahdolliseksi saattaa, on kaikkien jakamaton perintö
-yhteisesti. Kenelle sitten kohtuuden mukaan kuuluu kunkin työn kaksi
-sataa kertaa suurempi arvo joka johtuu yhteiskunnallisesta järjestöstä?"
-
-"Ilmeisesti yhteiskunnalle kokonaisuudessaan -- yhteiseen kassaan."
-
-"Ennen suurta vallankumousta", jatkoi tohtori, "vaikka
-silloin tuntuukin vallinneen hämärä ajatus tämän laatuisesta
-yhteiskunnallisesta kassasta, joka kuului yhteiskunnalle kokonaan,
-ei ollut mitään selvää ymmärrystä sen laajuudesta eikä sillä
-ollut vartijaa taikka määräyksiä jotka olisivat pitäneet huolta
-sen kokoamisesta ja käyttämisestä yhteistarpeisiin. Yleinen
-teollisuusjärjestö, kansallinen talousjärjestelmä, oli välttämätön,
-ennenkuin yhteiskunnallista kassaa voitiin mukavasti suojella ja
-hoitaa. Siihen asti sen välttämättä täytyi olla alttiina yleiselle
-ryöväykselle ja kavallukselle. Yhteiskunnallinen koneisto oli
-keinottelijain huostassa jotka sitä käyttivät rikastumiskeinonansa
-kantaen veroja kansalta jolle se kuului ja jota sen olisi pitänyt
-rikastuttaa. Vallankumouksen vaikutusta voi kuvata sanomalla että
-kansa vain silloin otti kokonaisuudessaan huostaansa yhteiskunnallisen
-koneiston, joka oli aina sille kuulunut, tarkoittaen siitä lähtien
-johtaa sitä yleisenä laitoksena jonka tulot tuli antaa yhdenarvoisille
-omistajille eikä enää rosvoille.
-
-"Te voitte helposti nähdä", jatkoi tohtori, "miten tämän
-teollisuustuotteiden erittelyn täytyi vähentää persoonallisen
-yhdenvertaisuuden tärkeyttä työn suorituksessa yksityisten työn
-antajain kesken. Jos nykyinen mies yhteiskuntakoneiston avulla
-voi tuottaa viidenkymmenen dollarin arvosta työtä, kun hän ilman
-yhteiskuntaa voi tuottaa vain neljännes dollarin arvosta, niin
-jokaista viittäkymmentä dollaria kohti neljäkymmentä yhdeksän ja
-kolme neljäsosaa dollaria täytyy sijoittaa yhteiskunnan kassaan,
-jos mieli tasa-arvoista jakoa toimeen panna. Kahden ihmisen
-teollisuustuotteliaisuudessa ilman yhteiskunnan apua saattoi toinen
-olla puolta pahempi toista -- se on, samalla kuin toinen kykeni
-tuottamaan täyden neljännes dollarin arvosta työtä päivässä, toinen
-saattoi tuottaa vain kahdentoista ja puolen sentin arvosta. Tämä oli
-sangen suuri erotus niiden olosuhteiden vallitessa, mutta kaksitoista
-ja puoli senttiä on niin mitätön osa viidestäkymmenestä dollarista
-ettei se mainitsemista edes ansaitse. Se on, erotus kahden ihmisen
-yksilöllisten kykyjen välillä jäi samaksi, mutta sen erotuksen alensi
-suhteellisesti vähäpätöiseksi se äärettömän suuri tasainen lisäys jonka
-yhteiskuntajärjestö molempain tuotteille samalla mitalla antoi. Taikka
-toista esimerkkiä käyttäen, ennenkuin ruuti oli keksitty saattoi yksi
-mies helposti olla kahden vertainen sotilaana. Erotus yksityisten
-miesten välillä pysyi kaikesta huolimatta voimassa; mutta pyssyn
-tuottama tavaton samallainen lisäys molempain voimaan saattoi heidät
-käytännössä samanarvoisiksi taistelijoiksi. Pyssyistä puhuessamme
-saamme vielä paremman esimerkin -- yksilöllisten sotilaitten suhde
-jalkaväen joukkueessa sen muodostamiseen nähden. Suuria erotuksia
-oli olemassa yksilöllisten sotilaitten taisteluvoimassa rivien
-ulkopuolella. Mutta riveissä ollen tämä muodostus lisäsi jokaisen
-sotilaan taistelukykyä yhtäläisesti niin valtavasti että eri miesten
-yksilöllisten kykyjen välinen eroavaisuus peittyi mitättömäksi.
-Sanokaamme esimerkiksi että tämä muodostelma lisäsi joka jäsenen
-taisteluvoimaa kymmenellä, silloin mies, joka rivien ulkopuolella oli
-kahden veroinen voimassa toveriinsa verrattuna, oli molempain rivissä
-seisoessa häneen verrattuna kuin kaksitoista yhdentoista rinnalla --
-vähäpätöinen erotus.
-
-"Minun tuskin tarvinnee teille huomauttaa, Julian, yhteiskunnallisen
-kassa-aatteen merkitystä taloudelliseen yhdenvertaisuuteen, kun
-teollisuusjärjestelmä oli kansallistutettu. Se osotti selvästi
-että vaikka olisikin mahdollista laskea tyydyttävällä tavalla
-teollisuustuotteiden erotus, jotta yksilöllinen työ saisi sille
-oikeudellisesti tulevan osuuden samoinkuin yhteiskuntakassakin, ei
-tulos kuitenkaan olisi vaivan arvoinen. Erikoisen kyvykäskään työn
-tekijä, joka voisi toivoa eniten siitä voittavansa, ei voisi toivoa
-voittavansa niin paljon kuin menettäisi toisten kanssa yhdessä
-uhraamalla teollisuuskoneiston lisäkyvyn joka olisi tuloksena
-yhteistunnosta ja yhteishengestä työn tekijäin kesken kehittyen
-täydellisesti etujen yhteyden tunnosta."
-
-"Tohtori", huudahdin, "minä pidän tästä yhteiskuntakassan aatoksesta
-tavattomasti! Se saattaa minut ymmärtämään muiden asiain ohessa,
-miten täydellisesti te näytte kehittyneen palkka-aatteesta joka
-muodossa tai toisessa oli kaikkien talousaatteiden perusteena
-minun aikanani. Se johtuu siitä että olette tottuneet pitämään
-yhteiskuntapääomaa rikkautenne päälähteenä pikemmin kuin jokapäiväisenä
-erikoiskäyttötavarana. Se on sanalla sanoen erotus kapitalistin ja
-köyhälistön aseman välillä."
-
-"Myöskin niin", sanoi tohtori. "Vallankumous teki meistä kaikista
-kapitalisteja, ja voitto-osuuden aate on karkoittanut palkka-aatteen.
-Me otamme palkkaa väin kunnian muodossa. Meidän kannaltamme katsoen,
-kun joukko-omistus vallitsee yteiskuntajärjestelmän talouskoneistoon
-nähden ja yhteiskunnalla kokonaisuudessaan on ehdoton valta sen
-tuotteisiin, on jotakin huvittavaa niissä uutterissa väittelyissä,
-joiden kautta teidän aikalaisenne koettivat määritellä täsmälleen,
-miten suurta tai pientä palkkaa tai hyvitystä palveluksistaan oli tämä
-tai tuo yksilö tai joukkokunta oikeutettu saamaan. Rakas Julian, jos
-taitavinkin työn tekijä saisi tyytyä vain omiin tuotteisiinsa, jos
-hän olisi ehdottomasti erotettu ja irrallaan niistä voimista joiden
-kautta yhteiskuntakoneisto oli sen monin kerroin lisännyt, ei hänen
-elinkulkunsa olisi parempi kuin puoliksi nälistyneen metsäläisen.
-Jokainen on oikeutettu ei ainoastaan omaan tuotteeseensa, vaan paljon
-enempään -- nimittäin osuuteensa yhteiskuntajärjestön tuotteista
-ynnä lisäksi persoonalliseen tuotantoonsa, eikä hänen oikeutensa
-tähän osuuteen riipu siitä teidän aikanne se-riistää-joka-riistää-voi
-periaatteesta, jonka avulla toiset itsestänsä tekivät miljoonamiehiä
-ja toiset jätettiin kerjäläisiksi, vaan samallaisista ehdoista kuin
-kaikilla hänen kanssakapitalisteillaankin on."
-
-"Minun aikanani puhuttiin ansaitsemattoman koron aatteesta jota korkoa
-yhteiskuntajärjestö antoi yksityisille omaisuuksille", sanoin, "mutta
-mikäli muistan vain maa-arvon yhteydessä. Oli uudistusmiehiä jotka
-päättelivät että yhteiskunnalla on oikeus ottaa itselleen veroina
-kaikki lisäykset maan arvossa jotka johtuivat yhteiskunnallisista
-aiheista sellaisista kuin väestön lisääntymisestä tai yleisistä
-parannuksista, mutta he näyttivät pitävän oppinsa toteuttamista
-mahdollisena vain maahan nähden."
-
-"Niin", sanoi tohtori, "ja merkillistä on että pitäessään kiinni
-johtolangasta he eivät sitä seuranneet."
-
-
-
-
-LUKU XIV.
-
-Me katselemme asevarastoani.
-
-
-Johtolangat valoa ja lämpöä varten oli johdettu holvihuoneeseen, ja se
-oli yhtä lämmin, valoisa ja mukava paikka kuin vuosisataa ennen, kun se
-oli ollut makuuhuoneenani. Polvistuen kassakaapin oven eteen aloin heti
-käsitellä merkkilaattaa, ja seuralaiseni samalla olivat kumartuneena
-minua kohti asemissa jotka osottivat tavatonta uteliaisuutta.
-
-Sata vuotta sitten olin lukinnut kassakaapin viimeisen kerran, ja
-tavallisissa oloissa se olisi ollut kyllin pitkä unohtaakseni monin
-kerroin lukon avaamiskeinon, mutta nyt se oli yhtä tuoreena muistossani
-kuin jos olisin sitä käytellyt muutamaa päivää ennen, mikä toden teolla
-olikin kuluneen aikakauden pituus, mikäli se koski itsetietoista
-elämääni.
-
-"Huomatkaa", sanoin, "että käännän tätä laattaa, kunnes kirjain 'K'
-tulee vastapäätä kirjainta 'R'. Sitten siirrän tätä toista laattaa,
-kunnes numero '9' tulee vastapäätä samaa kohtaa. Nyt kassakaappi on
-oikeastaan lukosta irti. Minun on enää vain käännettävä tätä nupua,
-joka siirtää salvat, ja sitten heilauttaa ovi auki, kuten näette."
-
-Mutta he eivät nähneet sitä, sillä nupu ei tahtonut kääntyä ja lukko
-pysyi kiinni. Minä tiesin etten ollut tehnyt mitään erehdystä lukon
-suhteen. Joku lukon salvoista ei ollut irtautunut. Koetin uudelleen
-useampia kertoja ja ravistelin laattaa ja ovea, mutta siitä ei ollut
-apua. Lukko pysyi itsepintaisena. Joku sanoi ettei sen muisto ollut
-yhtä hyvä kuin minun. Se oli unohtanut sääntönsä. Uskottavampi
-aineellinen selitys oli se että öljy lukossa oli ajan mukana kovettunut
-ja siksi vastusti ponnistuksiani. Lukko ei ollut voinut ruostua, sillä
-huoneen ilma oli ollut aivan kuiva. Muuten minä en olisi voinut elää.
-
-"Surukseni olette pettyneet odotuksessanne", sanoin, "sillä nyt
-meidän olisi lähetettävä hakemaan lukkoseppää kassakaappitehtailijain
-pääkonttoorista. Minä tiesin minne Sudbury kadulla oli mentävä, mutta
-arvelen että kassakaappiliike on muuttanut sen jälkeen."
-
-"Se ei ainoastaan ole muuttanut", sanoi tohtori, "se on kadonnut; tämän
-tapaisia kassakaappeja on historiallisessa museossa, mutta en ole tähän
-asti tiennyt miten ne avataan. Se on todella sangen nerokas."
-
-"Ja tahdotteko sanoa että tätä nykyä todellakaan ei ole lukkoseppää
-joka voisi avata tämän kaapin?"
-
-"Jokainen koneseppä voi leikata terästä kuin korttipaperia", vastasi
-tohtori; "mutta todellakaan en usko että maailmassa on ihmistä
-joka voisi avata lukkoa. Meillä tietysti on yksinkertaisia lukkoja
-yksityissalaisuuksien tallettamiseksi ja lasten pahantekoja vastaan,
-mutta ei mitään sellaisia joita olisi tarkoitettu vakavampaa
-vastustusta kestämään joko väkinäistä tai taidokasta. Lukkoseppien
-ammattikunta on kuollut."
-
-Tällöin Edith, joka malttamattomasti halusi nähdä kaapin avattuna,
-huudahti ettei kahdennellakymmenennellä vuosisadalla ollut mitään
-kerskaamista, ellei se voinut ratkaista pulmaa johon jokainen
-taitavampi murtovaras yhdeksännellätoista vuosisadalla pystyi.
-
-"Kärsimättömän nuoren naisen kannalta saattaa se siltä tuntua", sanoi
-tohtori. "Mutta meidän täytyy muistaa että hävinneet taiteet usein
-ovat inhimillisen edistyksen muistopatsaina, osottaen loppuunkuluneita
-rajoja ja välttämättömyyksiä joihin ne ovat kuuluneet. Siitä syystä
-ettei meillä enää ole varkaita, ei liioin ole lukkoseppiä. Julian
-raukan oli käytävä kaikki nämä vastukset läpi turvatakseen paperinsa
-tuossa kassakaapissa, koska hänestä olisi tullut kerjäläinen jos olisi
-ne menettänyt, ja sen sijaan että oli monien herra olisi hänestä tullut
-harvojen palvelija ja ehkä olisi viettelys johtanut rosvoksi hänetkin.
-Ei ole ihme että lukkoseppiä niinä päivinä tarvittiin. Mutta nyt,
-näettehän, vaikka otaksuisikin että yhteiskunnassa missä kukin nauttii
-yleistä ja samallaista varallisuutta joku haluaisi jotakin varastaa, ei
-hän voisi varastaa mitään sellaista minkä jälleen voisi myydä. Meidän
-varallisuutemme sisältää takuun siitä että kullakin on samallainen
-osuus kansan kapitaalissa ja tuloissa -- takuun joka on persoonallinen
-ja jota ei voida meiltä riistää eikä antaa pois, se kun on jokaiselle
-syntymässä annettu ja vasta kuoleman tapahduttua peruutetaan. Huomaatte
-kai että lukkosepät ja kassakaapin tekijät olisivat aivan tarpeetonta
-väkeä."
-
-Puhuessamme olin jatkanut laatan pyörittelemistä toivoen että
-uppiniskainen salpa taipuisi toimimaan ja lopulta heikko napsahdus
-vastasi ponnistuksiani ja minä heilautin oven auki.
-
-"Hyi!" huudahti Edith, kun sen sisältä tulvahti ilkeä ummehtunut
-löyhkä. "Säälinpä teidän aikaista väkeä, jos tämä löyhkä on osote siitä
-mitä he saivat hengittää."
-
-"Se on luultavasti ainoa jälellä oleva osote mikä saatavissa on",
-huomautti tohtori.
-
-"Kas miten naurettavan pieni laatikko se on sisältä, vaikka se
-ulkopuolelta on niin vaateliaan näköinen!" huudahti Edithin äiti.
-
-"Niin", sanoin. "Paksujen seinäin tuli turvata sisältöä sekä tulen että
-rosvojen varalta -- ja sivumennen sanoen luulisin että te yhä vielä
-tarvitsette tulenvarmoja kaappeja."
-
-"Meillä ei ole tulipaloja, paitsi vanhoissa rakennuksissa", vastasi
-tohtori. "Kun rakentaminen joutui koko kansan haltuun, emme me
-näettehän voineet sitä sietää, sillä omaisuuden hävittäminen merkitsee
-kansalle kuollutta häviötä, kun taas yksityiskapitalismin aikana häviö
-työnnettiin toisten niskoille kaikenlaisilla keinoilla. Silloin voitiin
-vakuuttaa, mutta nyt kansan on vakuutettava itse."
-
-Avasin kassakaapin sisäoven ja otin esille laatikoita jotka olivat
-täynnä kaikenlaatuisia arvopapereita, ja tyhjensin ne huoneessa
-olevalle pöydälle.
-
-"Näitäkö vastenmielisen näköisiä papereita te sanotte omaisuudeksi?"
-sanoi Edith ilmeisesti pettyneenä.
-
-"Emme itse papereita", sanoin, "vaan mitä ne edustivat."
-
-"Ja mitä se oli?"
-
-"Maan, talojen, myllyjen, laivojen, rautateitten ja kaikenlaisten
-muitten kappaleitten omistamista", vastasin, ja ryhdyin paraani mukaan
-selittämään hänen äidilleen ja hänelle itselleen vuokraa, liikevoittoa,
-korkoa, osinkoa j.n.e. Mutta selvästi näkyi heidän kasvojensa nolosta
-ilmeestä etten kovin suuria ennätyksiä saanut aikaan.
-
-Vihdoin tohtori katsahti ylös papereista, joihin hän muinaistutkijan
-uteliaisuudella oli tarrannut, ja nauroi.
-
-"Minä pelkään, Julian, että lähdette väärästä päästä. Teidän aikananne,
-näettehän, taloustiede oli asiain tiedettä, meidän päivinämme
-se on ihmisolentojen tiedettä. Meillä ei ole minkäänlaista mikä
-vastaisi teidän vuokraanne, korkoanne, liikevoittoanne tai muuta
-finanssikeksintöä, ja niitä tarkoittavilla sanoilla ei ole mitään
-merkitystä nyt muille kuin tutkijoille. Jos haluatte että Edith ja
-hänen äitinsä teitä ymmärtää täytyy teidän kääntää nämä rahasanat
-sanoiksi jotka merkitsevät miehiä, naisia ja lapsia, ja selittää
-kaikki teidän järjestelmänne mukaiset heitä koskevat seikat. Pidättekö
-sopimattomana, jos minä koetan tehdä asian heille hiukan selvemmäksi?"
-
-"Olen teille siitä sangen kiitollinen", sanoin, "ja ehkä samalla
-saatatte sen selvemmäksi minullekin."
-
-"Luullakseni", sanoi tohtori, "me kaikki ymmärrämme näiden asiakirjain
-luonteen ja arvon paljon paremmin, jos sen sijaan että puhuisimme
-niistä farmien, tehtaitten, kaivosten, rantateiden y.m. omistusoikeuden
-osotuksena pidämme kiinni vain siitä että ne todistivat omistajainsa
-olevan erilaisten miehiä, naisia ja lapsia käsittäväin joukkokuntain
-herroja eri osissa maata. Tietysti, kuten Julian sanoo, asiakirjat
-nimellisesti vahvistivat hänen oikeutensa vain kappaleisiin eivätkä
-puhu mitään miehistä ja naisista. Mutta ne miehet ja naiset, jotka
-seurasivat maatilojen, koneitten ja muitten erilaisten omaisuuksien
-mukana ja olivat niihin sidottuja ruumiillisten tarpeittensa kautta,
-juuri kaiken arvon loivat omaisuuden omistamiselle.
-
-"Mutta ellei sitä edellytystä olisi ollut että oli ihmisiä jotka koska
-heidän täytyi käyttää maata alistuivat tekemään työtä sen omistajille
-siitä hyvästä että saivat sen haltuunsa, ei näillä omistus- ja
-kiinnityskirjoilla olisi ollut mitään arvoa. Niin on laita näiden
-tehdasosakkeittenkin. Ne puhuvat vain vesivoimasta ja koneista, mutta
-ne olisivat olleet arvottomia ilman niitä tuhansia ihmistyöntekijöitä
-jotka olivat sidotut koneisiin ruumiillisten tarpeitten voimalla
-yhtä lujasti kuin olisivat olleet niihin kahlehditut. Ja samoin nämä
-hiilikaivososakkeet. Ilman sitoi viheliäistä ihmisolentojen joukkoa,
-jonka puute oli tuominnut työtä tekemään eläväin haudoissa, minkä
-arvoisia olisivat olleet nämä osakkeet jotka eivät sanallakaan heistä
-mainitse? Miten kuvaavaa onkaan se seikka että pidettiin tarpeettomana
-mainitakaan pellolla, koneitten ääressä, kaivoksissa työskenteleväin
-orjain nimiä! Henkiorjuuden aikana joka ennemmin oli vallinnut,
-oli tarpeellista nimittää erikseen kukin sielu tuntomerkkineen,
-jotta hänet karkaamisen tapahtuessa voitaisiin keksiä sekä kuoleman
-tapauksessa arvata tappio. Mutta mitään tappion pelkoa ei ollut
-niiden orjain karkaamisen tai kuoleman takia jotka näiden asiakirjain
-mukaan omistajansa saivat. He eivät tahtoneet juosta tiehensä, sillä
-mitään parempaa ei ollut pakopaikaksi saatavissa eikä mitään pääsyä
-koko maailmaa käsittävän talousjärjestelmän käsistä joka heitä orjina
-piti; ja jos he kuolivat, ei se mitään tappiota heidän omistajilleen
-tuottanut, sillä alituisesti oli yllinkyllin toisia heidän tilalleen.
-Siis heidän luettelemisensa olisi ollut paperin haaskausta.
-
-"Äsken aamiaispöydässä", jatkoi tohtori, "selittelin nykyistä
-katsantokantaa yksityiskapitalismin talousjärjestelmään nähden joka
-perustui kansan joukkojen pakolliseen kapitalistien palvelemiseen; sen
-palveluksen viimemainitut väkisin panivat toimeen anastaen etuoikeuden
-maailman tuotantolähteitten ja koneiston paljouteen ja jättäen puutteen
-puserruksen pakottamaan kansaa heidän ikeensä hyväksymään, poliisin
-ja sotilaitten aika ajoin puolustaessa heidän etuoikeuksiaan. Nämä
-asiakirjat kuvaavat erittäin sopivasti niitä nerokkaita ja vaikuttavia
-keinoja joiden avulla erilaatuiset työn tekijät järjestettiin
-kapitalistien palvelukseen. Ymmärrettävää kuvausta käyttääkseni,
-näiden erilaisten niin sanottujen arvopaperien saattaa sanoa olevan
-yhtä monenlaisia valjaita joilla puutteen puserruksen kukistamat ja
-kesyttämät kansan joukot iestettiin ja valjastettiin kapitalistien
-vaunujen eteen.
-
-"Esimerkiksi, tässä on kasa farmikiinnityksiä Kansasin farmeihin.
-Hyvä; tämän arvopaperin voiman nojalla eräät Kansasin farmarit
-tekivät työtä sen omistajan puolesta, ja vaikka he eivät koskaan
-ehkä tietäneet kuka hän oli eikä hän keitä he olivat, olivat he yhtä
-varmasti ja järkähtämättömäsi hänen orjiansa kuin jos hän olisi
-seissyt heidän vieressänsä ruoska kourassa, sen sijaan että hän istui
-seurusteluhuoneessaan Bostonissa, New Yorkissa tai Lontoossa. Näitä
-kiinnitysvaljaita käytettiin yleisesti kansan maata viljelevän luokan
-sitomiseksi. Useimmat Lännen farmareista saivat reutoilla niissä
-yhdeksännentoista vuosisadan loppupuolella. Eikö niin ollut Julian?
-Oikaiskaa tietoni, jos olen väärässä."
-
-"Te kerrotte aivan tarkkoja tosiseikkoja", vastasin. "Rupean
-käsittämään selvemmin entisen omaisuuteni luonnetta."
-
-"Katsokaamme nyt mikä tämä kasa on", jatkoi tohtori. "Ahaa, nämä
-ovat osakkeita Uuden Englannin puuvillatehtaisiin. Tämän laatuisia
-valjaita käytettiin pääasiallisesti naisille ja lapsille, joiden
-luokituksessa mentiin niin alas että soveliaina pidettiin yhden-
-ja kahdentoista vuotiset tytöt ja pojatkin. Tapana oli sanoa että
-vain pikkulasten melkein maksuttoman työn tuottama voitto piti näitä
-tehtaita kannattavina omaisuuksina. Uuden Englannin väestö suurimmaksi
-osaksi kukistettiin jo hentoikäisenä taipuakseen työhön tämänlaisissa
-valjaissa.
-
-"Tässä taasen on hiukan eri laatua. Nämä ovat rautatie-, kaasu- ja
-vesilaitososakkeita. Ne olivat laajemmalle ulottuvia valjaita joilla
-ei ainoastaan erikoinen työn tekijäin luokka, vaan koko kuntakin
-kahlehdittiin työtä tekemään arvopaperien omistajalle.
-
-"Ja vihdoin on meillä täällä ankarammat valjaat kaikista, hallituksen
-bondeja. Tämä asiakirja, näettekö, on Yhdysvaltain hallituksen bondi.
-Sen kautta seitsemänkymmentä miljoonaa ihmistä -- koko kansa toden
-teolla -- oli valjastettu tämän bondin omistajan vaunujen eteen; ja
-vielä lisäksi ajurina tässä tapauksessa oli hallitus itse, jota vastaan
-juhtien oli sangen työlästä potkia. Toisen laatuisten valjaitten
-sisällä tapahtui useasti potkimista ja vikuroimista, ja kapitalisteja
-useasti häiritsivät ja väliaikaisesti työnkin heiltä riistivät
-miehet jotka he olivat ostaneet ja täydellä rahalla maksaneet.
-Luonnollisesti senvuoksi hallituksen bondia he suuresti ylistelivät
-rahain sijoituskeinona. He käyttivät kaikkia mahdollisia ponnistuksia
-saadakseen eri hallituksia yhä enemmän kansan niskaan sälyttämään
-tämänlaisia valjaita, ja hallitukset kapitalistien asiamiesten
-yllytyksestä tietysti tekivät niin aina suuren vallankumouksen aattoon
-asti, mikä muutti bondit ja kaikki muut valjaat pelkäksi paperiksi."
-
-"Yhdeksännentoista vuosisadan edustajana", sanoin, "en voi
-kieltää ettei totuutta olisi teidän koko lailla hämmästyttävässä
-kuvailutavassanne meidän rahain sijoitusjärjestelmästämme. Mutta
-myöntänette että vaikka järjestelmä olikin huono ja kansan tila katkera
-sen vallitessa, niin kapitalistien toiminta sellaisen teollisuuden
-järjestämiseksi ja johtamiseksi kuin meidän oli, oli kuitenkin jonkin
-arvoista palvelusta maailmalle."
-
-"Oli varmasti", vastasi tohtori. "Se syy voidaan esittää, ja on
-esitetty, jokaisen järjestelmän puolustukseksi jonka kautta ihmiset
-ovat toisia lähimmäisiänsä tehneet palvelijoikseen alusta pitäen.
-Aina oli jotakin yleisesti arvokasta ja välttämätöntä palvelusta
-jonka sortajat voivat väittää ja väittävät olevan heidän asettamansa
-pakkopalveluksen perusteena ja puolustuksena. Kun ihmiset tulivat
-viisaammiksi huomasivat he maksavansa häviöön johtavaa hintaa siten
-annetusta palveluksesta. Niinpä he ensiksi sanoivat kuninkaille:
-'Ollaksenne turvassa te autatte valtiota puolustautumaan ulkolaisia
-vastaan ja hirttämään varkaat, mutta onpa liian paljon vaatia meitä
-olemaan teidän orjianne siitä hyvästä, me osaamme tehdä paremminkin.'
-Ja niin he perustivat tasavaltoja. Niin myös vihdoin kansa sanoi
-papeille: 'Te olette jotakin tehneet hyväksemme, mutta liian paljon
-olette vaatineet palveluksistanne vaatiessanne meidän alistamaan
-järkemme teidän tahtonne alaisiksi, me osaamme tehdä paremminkin.' Ja
-niin he perustivat uskonnollisen vapauden."
-
-"Ja samalla tavalla tässä viimeisessä asiassa, josta me nyt puhumme,
-kansa vihdoin sanoi kapitalisteille: 'Te kyllä olette järjestäneet
-meidän teollisuutemme, mutta sen hinnaksi olette meidät orjuuttaneet.
-Me voimme tehdä paremminkin.' Ja asettaen kansallisen yhteistoiminnan
-kapitalismin tilalle he perustivat teollisuustasavallan taloudellisen
-kansanvallan perusteelle. Jos olisi totta, Julian, että jokin toisille
-tehdyn palveluksen vaikutin, olipa palvelus miten arvokasta laatua
-tahansa, oikeuttaisi hyväntekijän orjiksi painamaan ne joille on hyvää
-tehnyt, ei olisi ollut mitään hirmuhallitusta tai orjavaltaa joka ei
-voisi itseänsä täysin pätevästi puolustaa."
-
-"Eikö sinulla ole oikeata rahaa meille näyttää", sanoi Edith, "jotakin
-muuta kuin näitä papereita -- kultaa tai hopeata, kuten museossa on?"
-
-Yhdeksännellätoista vuosisadalla ei ihmisten ollut tapana pitää suuria
-rahavaroja kotonaan, mutta sattumalta oli minulla niitä vähäinen kasa
-kassakaapissani, ja vastaukseksi Edithin kysymykseen vetäsin esille
-laatikon joka sisälsi useita satoja dollareita kullassa ja tyhjensin
-sen pöydälle.
-
-"Miten komeita ne ovat!" huudahti Edith, työntäen kätensä keltaiseen
-rahaläjään ja kilistellen niitä. "Ja onko aivan totta että jos teillä
-vain oli tarpeeksi näitä esineitä, ollenkaan huolimatta miten ja mistä
-olitte ne saaneet, niin miehet ja naiset alistuivat tahtonne alaisiksi
-ja antoivat teidän tehdä mitä halutti heidän suhteensa?"
-
-"He eivät ainoastaan antaneet teidän tehdä mitä halutti heille, vaan
-he olivat teille erittäin kiitollisia siitä että olitte niin hyvä ja
-käytitte heitä ettekä toisia. Köyhät taistelivat toistensa kanssa
-etuoikeudesta saada olla sellaisten palvelijoina ja alamaisina joilla
-oli rahaa."
-
-"Nytpä minä huomaan", sanoi Edith, "mitä nimi 'leivän herrat'
-tarkoittaa."
-
-"Mitkä leivän herrat?" kysyin. "Keitä he olivat?"
-
-"Se nimi annettiin kapitalisteille vallankumouksen aikana",
-vastasi tohtori. "Tämä asia josta Edith puhuu on palanen sen ajan
-kirjallisuutta, jolloin kansa ensiksi alkoi täydelleen herätä näkemään
-sen seikan että luokkaetuoikeus tuotantokoneistoon merkitsee kansan
-orjuutta."
-
-"Odottakaahan, kun koetan voinko sen muistaa", sanoi Edith. "Tällä
-tavalla se alkaa: 'Kaikkialla miehet, naiset ja lapset seisoivat
-turulla huutaen leivän herroja ottamaan heidät palvelukseensa, jotta
-he leipää saisivat.' Vahvat miehet sanoivat: 'Oi leivän herrat,
-tunnustelkaa meidän jäntereltämme ja lihaksiamme, käsivarsiamme ja
-raajojamme; katsokaa miten vankkoja olemme. Ottakaa meidät ja käyttäkää
-meitä. Antakaa meidän raataa puolestanne. Antakaa meidän puolestanne
-hakata. Antakaa meidän mennä alas kaivantoihin ja kaivaa puolestanne.
-Antakaa meidän vilua nähdä ja paleltua laivojenne keulalla. Lähettäkää
-meidät höyrylaivojenne lämmityskammioiden helvetteihin. Tehkää mitä
-mielitte kanssamme, mutta antakaa meidän palvella teitä, jotta saamme
-syödä ja kuolemasta pelastumme!'
-
-"Sitten puhuivat myös oppineet ihmiset, kirjanoppineet ja lakimiehet,
-joiden voima oli heidän aivoissaan eikä heidän ruumiissaan: 'Oi leivän
-herrat', he sanoivat, 'ottakaa meidät palvelijoiksenne täyttämään
-teidän tahtoanne. Katsokaa kuinka hieno on ymmärryksemme, kuinka laajat
-ovat tietomme, järkemme on kukkuroillaan opin aarteita ja filosofian
-viekasteluja. Meille on annettu selvempi näkövoima kuin toisille ja sen
-vakuutuksen voima että meidän tulisi olla kansan johtajina, äänettömäin
-ääninä, sokeain silminä. Mutta kansalla jota meidän palveleman pitäisi
-ei ole meille leipää antaa. Sentähden, leivän herrat, antakaa meille
-syötävää, ja me tahdomme kansan teille pettää, sillä meidän täytyy
-elää. Me tahdomme puolestamme oikeuksissa riidellä leskiä ja isättömiä
-vastaan. Me puhumme ja kirjoitamme teidän ylistykseksenne ja taitavin
-sanoin nolaamme ne jotka teitä vastaan puhuvat ja teidän valtaanne
-ja valtiota vastaan. Eikä mikään mitä te meiltä vaaditte näytä liian
-paljolta. Mutta koska me emme myy ainoastaan ruumistamme, vaan
-sielummekin, niin antakaa meille enemmän leipää kuin nämä työn tekijät
-saavat jotka vain ruumiinsa myyvät.'
-
-"Ja papit ja leviitat myös huusivat leivän herrojen kulkiessa turun
-poikki: 'Ottakaa meidät, herrat, palvelijoiksenne ja täyttämään teidän
-tahtonne, sillä meidänkin täytyy syödä, ja vain teillä on leipää.
-Me olemme pyhien oraakkelien vartioita, ja kansa meitä kuulee ja ei
-vastaa, sillä meidän äänemme heille on kuin Jumalan ääni. Mutta meidän
-täytyy saada leipää samoinkuin toistenkin syödäksemme. Antakaa meille
-siis yltäkyllin leivästänne, ja me tahdomme puhua kansalle että he
-hiljaa ovat eivätkä teitä häiritse napisemisellansa nälän tähden. Isän
-Jumalan nimessä me kiellämme heitä vaatimasta veljien oikeuksia, ja
-rauhan ruhtinaan nimessä me tahdomme saarnata teidän kilpailulakejanne.'
-
-"Ja kaikkien miesten huutojen ylitse kuultiin naisjoukkojen ääniä
-jotka leivän herroille huusivat: 'Älkää meidän ohitsemme kulkeko,
-sillä meidänkin myös syömän pitää. Miehet ovat meitä väkevämpiä,
-mutta he paljon leipää syövät ja me vähän, niin että vaikka me emme
-niin väkeviä, olekkaan, lopuksi te ette häviä, jos otatte meidät
-palvelijoiksenne heidän sijastansa. Ja jos te ette meitä tahdo työmme
-tähden, katsokaa meitä kuitenkin, me olemme naisia ja kauniita pitäisi
-meidän oleman teidän silmissänne. Ottakaa meidät ja tehkää meille mitä
-mielitte, sillä meidän pitää syödä.'
-
-"Ja yläpuolella kaupparähäkän, miesten karkeitten äänien ja naisten
-kimeitten äänien kohosi pikku lasten piipottava kitinä: 'Ottakaa meidät
-palvelijoiksenne, sillä äitiemme rinnat ovat ehtyneet eikä isillämme
-ole meille leipää antaa ja meidän on nälkä. Me olemme heikkoja kyllä,
-mutta me pyydämme niin vähän, niin kovin vähän että lopuksi me olemme
-teille halvemmat kuin miehet, meidän isämme, jotka niin paljon syövät,
-ja naiset, meidän äitimme, jotka enemmän syövät kuin me.'
-
-"Ja leivän herrat, otettuaan käytettäväkseen tai huvikseen ne miehistä,
-naisista ja pienokaisista joita soveliaina pitivät, läksivät tiehensä.
-Mutta markkinaturulle jäi suuret joukot niitä joilla ei leipää ollut."
-
-"Niin", sanoi tohtori katkaisten hiljaisuuden joka seurasi kun Edithin
-ääni oli tauonnut, "sen häpeällisen kurituksen viimeinen huippu,
-jonka teidän talousjärjestelmänne laski ihmisluonnon niskoille, oli
-todellakin se että se pakotti ihmiset itseänsä kaupaksi tarjoamaan.
-Vapaaehtoista ei kauppa todellisessa merkityksessä tietystikään ollut,
-sillä puute tai sen pelko ei jättänyt valinnan varaa, sillä heidän
-oli välttämättä myyminen itsensä jollekulle, mutta kussakin kaupan
-hieromisessa oli siksi paljon valintaa että se joutui häpeälliseksi.
-Heidän oli etsittävä ne joille itsensä tarjosivat ja itse päätettävä
-kauppa omasta itsestään. Tässä suhteessa pestuusta aiheutuva toisten
-ihmisten alamaisuus toisiin nähden oli vielä alentavampaa kuin
-suoranaiseen pakkoon perustuva orjuuden aikana. Tällöin orja voitiin
-pakottaa tottelemaan ruumiillisen kärsimyksen kautta, mutta hän
-saattoi mielessään vapaasti hautoa kostoa herralleen; mutta pestuun
-vallitessa ihmiset etsivät herrojansa ja suosion osotukseksi rukoilivat
-että he heitä käyttäisivät, niin ruumista kuin sieluakin, voitokseen
-ja huvikseen. Meidän nykyaikaisten mielestä sentakia oli henkiorja
-arvokkaampi ja jalompi olento kuin teidän päivienne pestuunalainen joka
-sanoi olevansa vapaa työn tekijä.
-
-"Orjan oli mahdollista kohota sielultaan ympäristöänsä korkeammalle
-ja tulla orjuuden filosoofiksi, kuten Epictetus [Epictetus oli
-kreikkalainen joka joutui Roomaan orjaksi ja siellä kehittyi
-filosoofiksi ja sai vihdoin vapautensa. Hänen selityksensä stoalaisesta
-filosofiasta pidetään paraimpina mitä on. Hän eli ensimmäisen
-vuosisadan lopulla. Suom. muistutus.], mutta pestuun alainen ei
-edes voinut pilkkailla etsimiänsä kahleita. Hänen asemansa halpuus
-ei ollut vain ruumiillista, vaan henkistäkin. Myydessään itsensä
-hänen välttämättä oli myyminen ajatuksensa itsenäisyyskin. Teidän
-koko teollisuusjärjestelmäänne näyttää tässä suhteessa paraiten ja
-sopivimmin kuvaavan muuan sana jonka te yksipuolisesti kyllä säästitte
-merkitsemään vain eräänlaista naisten harjoittamaa itsensä myyntitapaa.
-
-"Työ toisten hyväksi rakkaudesta ja ystävyydestä ja työ toisten kanssa
-yhteisen tarkoitusperän hyväksi jossa kaikilla on keskinäiset etunsa,
-sekä työ sen tuottaman ilon takia ovat kaikki yhtä kunniallisia, mutta
-kykyjemme pestaaminen toisten itsekkäästi käytettäväksi, joka muoto
-työllä yleisesti oli teidän aikananne, on ihmisluonteelle arvotonta.
-Vallankumous ensi kerran historiassa teki työn todella kunnialliseksi
-laskemalla sen veljellisen yhteistoiminnan perusteelle, tulokset
-yhteisesti ja tasaisesti jaettaviksi. Siihen asti se lievimmin sanoen
-oli vain häpeällinen välttämättömyys."
-
-Lopulta minä sanoin: "Kun olette tyydyttäneet uteliaisuutenne näiden
-papereitten suhteen voimme luullakseni tehdä niistä kokkovalkean, sillä
-niillä ei nyt näytä olevan sen suurempaa arvoa kuin pakanallisten
-epäjumalain kokoelmalla joiden entiset palvelijat ovat kristinuskoon
-kääntyneet."
-
-"No niin, vaan eikö sellaisella kokoelmalla ole arvoa
-historiantutkijalle?" sanoi tohtori. "Tietysti nämä asiapaperit tuskin
-ovat minkään arvoisia siinä merkityksessä kuin ennen, mutta toisessa
-merkityksessä niillä on suuri arvo. Olen nähnyt niiden joukossa useita
-muunnoksia jotka ovat sangen harvinaisia historiallisissa kokoelmissa,
-ja jos olette taipuvainen lahjoittamaan koko kokoelman museoomme, niin
-olenpa varma että lahjaa pidetään suuriarvoisena Meidän esi-isiemme
-rakentama suuri kokkovalkea, vaikka olikin aivan luonnollinen ja
-anteeksi annettava riemun ilmaisu kahleitten katkaisemisen johdosta, on
-arkeoloogiselta kannalta katsoen mielipahaa herättävä."
-
-"Mitä tarkoitatte suurella kokkovalkealla?" kysyin.
-
-"Se oli jotenkin draamallinen tapaus suuren vallankumouksen päätyttyä.
-Kun pitkällinen taistelu oli loppunut ja kapitaalin yleisen hallinnon
-kautta taattu taloudellinen yhdenvertaisuus perustettu, niin kansa
-kaikilta tahoilta maata keräsi kokoon äärettömät varastot teidän
-arvotodistuksianne, jotka, vaikka niiden todella piti olla vain
-aineellisen omaisuuden todistuksia, olivat todella muuttuneet
-ihmisomaisuuden todistuksiksi ja riistivät, kuten olemme nähneet, koko
-arvonsa niistä orjista jotka ruumiillisten tarpeiden pakottamina olivat
-kahlehditut aineeseen. Kansa -- vapauden innostuksen kiihkossa kuten
-ymmärtänette -- näitä katsoi hyväksi koota äärettömiin röykkiöihin
-New Yorkin osakepörssin paikalle, Plutuksen [Plutus, kreikkalaisten
-rikkauden jumala. -- Suom. muist.] suurelle alttarille, missä
-miljooneja ihmisolentoja oli uhrattu hänelle, ja siellä rakentaa niistä
-kokkovalkea. Suuri pylväs seisoo paikalla tänään, ja sen latvasta
-sädehtii alituisesti valtava sähköliekki tulisoihtuna sen tapauksen
-muistoksi ja ikuisena osotuksena pergamenttiorjuuden loppumisesta joka
-oli raskaampi kuninkaitten valtikkaa. On arvioitu että ihmisolentojen
-omistustodistuksia, eli kuten te niitä nimititte omaisuuden
-arvopapereita, haihtui taivaalle neljänkymmenen biljoonan dollarin
-arvosta sekä vielä satoja miljooneja paperirahaa siinä suuressa palossa
-jonka me varmasti uskomme olleen Jumalalle otollisemman kuin yhdenkään
-niistä lukemattomista polttouhreista jotka hänelle tarjottu on ajan
-alusta.
-
-"No niin, jos minä olisin ollut siinä, voin helposti kuvitella että
-olisin nauttinut loimusta yhtä paljon kuin kiihkeinkin sen ympärillä
-tanssijoista, mutta nyt levollisemmin asiata arvellessa surkuttelen
-tätä suurta historiallisten aineksien hävittämistä. Näette siis että
-teidän bondinne, omistuskirjanne, kiinnepaperinne ja osakkeenne ovat
-todella yhä arvokkaita."
-
-
-
-
-LUKU XV.
-
-Minne olisimme ilman vallankumousta joutuneet.
-
-
-"Me luimme historioista", sanoi Edithin äiti, "miten hämmästyttävän
-laajasti erikoisten yksilöitten ja perheitten onnistui keskittää
-omiin käsiinsä eri maitten luonnon lähteet, teollisuuskoneiston
-ja tuotteet. Julianilla oli vain miljoona dollaria, mutta monilla
-yksilöillä ja perheillä oli, kuten meille on kerrottu, omaisuutta
-viidenkymmenen, sadan ja kahden tai kolmen sadankin milj. dollarin
-arvosta. Me olemme lukeneet lapsista jotka kätkyessään olivat satojen
-miljoonain perillisiä. En milloinkaan ole nähnyt näissä kirjoissa
-mainittuna rajaa, sillä onhan täytynyt olla jokin raja määräämässä,
-mihin asti yksilö sai vallata maan pintaa ja tulolähteitä, tuotannon
-välikappaleita ja työn tuloksia."
-
-"Ei ollut mitään rajaa", vastasin.
-
-"Tarkoitatko", huudahti Edith, "että jos ihminen vain oli tarpeeksi
-taitava ja tunnoton hän saattoi vallata maan koko alueen ja jättää
-kansa kaikkea vaille, paitsi mitä suostui sille antamaan?"
-
-"Varmasti" vastasin. "Vanhan maailman monissa maissa yksilöt omistivat
-kokonaisia maakuntia, ja Yhdysvalloissa laajempiakin alueita oli
-siirtynyt ja siirtyi yksityisten ja yhtiöitten käsiin. Ei ollut
-minkäänlaista rajaa maan laajuuteen nähden jonka yksi henkilö saattoi
-omistaa, ja tietysti tähän omistukseen sisältyi oikeus karkoittaa
-jokainen ihmisolento siltä alueelta, ellei omistaja halunnut antaa
-yksityisten pysyä siinä veron maksua vastaan."
-
-"Entä muitten aineitten suhteen maata lukuun ottamatta?" kysyi Edith.
-
-"Asian laita oli sama", sanoin. "Ei mitään rajaa ollut olemassa sitä
-laajuutta määräämässä jonka mukaan yksilö sai vallata ehdottoman
-omistusoikeuden tehtaisiin, pajoihin, kaivoksiin ja teollisuuden
-välikappalaisiin ja kaikenlaiseen kauppaan, joten kukaan henkilö ei
-voinut löytää tilaisuutta ansaitsemaan ylläpitoansa paitsi omistajan
-palvelijana ja hänen määräämillään ehdoilla."
-
-"Jos olemme saaneet oikeat tiedot", sanoi tohtori, "niin tuotanto- ja
-jakokoneiston sekä liikkeen ja teollisuuden omistuksen keskitys oli jo
-ennen teidän uneen vaipumistanne saatettu trustien ja syndikaattien
-kautta Yhdysvalloissa sellaiselle asteelle joka yleistä häläkkätä
-synnytti."
-
-"Oli kyllä", vastasin. "Silloin jo oli parinkymmenen miehen vallassa
-New Yorkin kaupungissa pysäyttää mielensä mukaan jokainen vaunun
-pyörä Yhdysvalloissa, ja harvain toisten kapitalistijoukkueiden
-yhteinen toiminta olisi riittänyt käytännössä seisauttamaan koko
-maan teollisuuden ja kaupan, kieltämään jokaiselta työn saannin ja
-näännyttämään nälkään koko kansan. Näiden kapitalistien oma etu
-liikettä tehdessään oli ainoa takuupohja mikä muulla väestöllä oli
-elämisensä suhteen päivästä toiseen. Ja kun kapitalistit halusivat
-pakottaa kansaa äänestämään mielensä mukaan, oli heidän säännöllisenä
-tapanaan uhata seisauttaa maan teollisuus ja pahna toimeen liikepula,
-ellei vaali menisi heidän mielikseen."
-
-"Otaksukaapa, Julian, että joku yksilö, perhe tai kapitalistijoukkue,
-joka olisi päässyt yksinään yhden kansan kaiken maan ja koneiston
-omistajaksi, olisi halunnut käydä vielä pitemmälle ja vallannut
-yksinomaisen omistusoikeuden koko maailman kaikkeen maahan,
-taloudellisiin välikappaleisiin ja koneistoon, eikö se olisi ollut
-ristiriidassa teidän omistuslakienne kanssa?"
-
-"Ei ollenkaan. Jos joku yksilö, kuten otaksutte, olisi kyvyn ja taidon
-avulla sekä perintöjen kautta saanut laillisen omistusoikeuden koko
-maapalloon, olisi hän voinut meidän omistuslakimme mukaan menetellä sen
-suhteen mielensä mukaan aivan yhtä ehdottomasti kuin jos se olisi ollut
-puutarhatilkku. Eikä otaksumisenne että yksi henkilö tai perhe olisi
-tullut koko maailman omistajaksi ole kokonaan mielikuvituksellista
-laatua. Minun uneen vaipuessani oli Europassa muuan pankkiiriperhe
-jonka yli maailman ulottuva valta ja edellytykset olivat niin
-äärettömät ja lisääntyivät niin joutuisasti ja suunnattomassa määrässä
-että sillä oli jo vaikutus kansojen kohtaloihin laajemmalle ulottuva
-kuin ehkä kellään hallitsijalla koskaan on ollut."
-
-"Ja jos minä ymmärrän järjestelmäänne, jos sitä olisi jatkunut ja
-perhe olisi saanut maapallon omakseen joka tuumaa myöten, niin sillä
-perheellä taikka tavallisella yksilöllä olisi ollut laillinen oikeus
-pyhän omistusoikeuden nimessä antaa laillinen käsky ihmisrotua olevalle
-kansalle muuttaa maailmasta pois, ja siinä tapauksessa että he eivät
-taipuisi käskyn vaatimukseen lain nimessä määrätä heidän muodostamaan
-sheriffin apujoukon ja karkoittamaan itsensä maan pinnalta?"
-
-"Epäilemättä."
-
-"Isä hoi", huudahti Edith, "te Julianin kanssa koetatte tehdä meistä
-pilaa. Te arvelette kai että me uskomme kaiken, jos te vain pidätte
-naamanne totisina. Mutta te käytte liian pitkälle."
-
-"En ihmettele että ajattelet näin", sanoi tohtori. "Mutta sinä voit
-helposti kirjoista saada selville että me emme ole millään tavalla
-liioitelleet vanhan omaisuusjärjestelmän mahdollisuuksia. Mitä sen
-järjestelmän aikana sanottiin omaisuusoikeudeksi se merkitsi jokaisen
-sellaisen rajoittamatonta oikeutta jolla taitoa riitti kylliksi
-anastamaan keltä toiselta tahansa mitä omaisuutta tahansa."
-
-"Sitten näyttää siltä", sanoi Edith, "että unelma maailman
-valloittamisesta yksilön voimalla, jos se joskus olisi toteutunut, oli
-vanhan järjestelmän aikana mahdollisempi toteuttaa taloudellisilla kuin
-sotilaallisilla keinoilla."
-
-"Se on totta", sanoi tohtori. "Aleksanteri ja Napoleon erehtyivät
-kutsumuksessaan, heidän olisi tullut olla pankkiireja eikä sotilaita.
-Mutta kuitenkaan ei aika heidän päivinään ollut kypsynyt maailmaa
-käsittävän rahavallan varalle, sellaisen josta me olemme puhuneet.
-Kuninkailla oli väkivaltaiset keinonsa joiden kautta he rikkoivat
-niin sanottuja omaisuusoikeuksia, kun he joutuivat ristiriitaan
-kuninkaallisten luulo-ominaisuuksien kanssa taikka saivat aikaan
-vaarallista yleistä tyytymättömyyttä. Itse tyrannitkaan eivät
-mielellänsä häirinneet kilpailevia virkaveljiään heidän alueillaan.
-Vasta kun kuninkailta oli riisuttu heidän valtansa ja tilalle oli
-astunut valekansanvaltaisuuden sekava hallitus, mikä ei sietänyt
-rinnallaan valtiossa tai maailmassa mitään vankkaa voimaa rahavaltaa
-vastustamassa, vasta silloin syntyi tilaisuus maailmaa käsittävälle
-rikkauden hirmuvallalle. Silloin, yhdeksännentoista vuosisadan
-jälkipuoliskolla, kun kansainväliset liike- ja rahasuhteet olivat
-särkeneet kansallisuusrajat ja maailmasta oli tullut taloudellisten
-yritysten yhteiskenttä, kävi yleisesti vallitsevan ja keskitetyn
-rahavallan aatos ei ainoastaan mahdolliseksi toteuttaa, vaan, kuten
-Julian on sanonut, oli jo niin pitkälle toteutunut että se varjonsa loi
-yltympäri. Ellei vallankumous syntynyt silloin kuin se syntyi, olisi
-epäilemättä jonkinlainen tämmöinen yleinen rikkauden mahti tai tarkoin
-keskitetty harvain valta, perustuen kaiken omaisuuden täydelliseen
-yksinoikeuteen joka olisi ollut jonkun pikku joukon hallussa, tullut
-maailman hallitukseksi kauan ennen tätä aikaa. Mutta vallankumouksen
-tietysti täytyi syntyä silloin kuin se syntyi, eikä meidän siis
-tarvitse puhua siitä mitä olisi tapahtunut, ellei se olisi syntynyt."
-
-
-
-
-LUKU XVI.
-
-Tuomitseva puolustus.
-
-
-"Minä olen lukenut", sanoi Edith, "ettei milloinkaan ole
-sortojärjestelmää ollut niin huonoa etteivät ne jotka siitä hyötyivät
-olisi tunnustaneet siveellisen tunteen tuomiota oikeutetuksi ja
-koettaneet keksiä puolustusta itselleen. Oliko vanha omaisuuden
-jakojärjestelmä, jonka nojalla harvat pitivät monia orjuudessa nälkään
-nääntymispelon kautta, poikkeuksena tästä säännöstä? Varmaankaan
-eivät rikkaat olisi voineet katsella köyhiä kasvoihin, ellei heillä
-ollut jotakin puolustusta tarjolla, jotakin syyn varjoa heidän
-olosuhteittensa julmalle vastakohdalle.
-
-"Kiitos että muistutit meitä siitä seikasta", sanoi tohtori. "Kuten
-sanoit, ei koskaan ole ollut niin huonoa järjestelmää joka ei olisi
-itselleen puolustusta keksinyt. Eipä olisi täysin kohtuullista jättää
-vanhaa järjestelmää harkitsematta sen hyväksi lausuttua puolustusta,
-vaikka toiselta puolen todellakin olisi ystävällisempää, jos jättäisi
-sen mainitsematta, sillä se oli puolustus joka sen sijaan että olisi
-puolustanut, oli vain lisäperusteena järjestelmän tuomitsemiselle jonka
-oikeutta se pyrki osottamaan."
-
-"Mikä oli se puolustus?" kysyi Edith.
-
-"Se oli vaatimus että oikeuden mukaan kunkin tulee olla oikeutettu
-ominaisuuksiensa tuloksia nauttimaan -- se on, kykyjensä tuotteita,
-ponnistustensa hedelmiä. Kun eri henkilöitten ominaisuudet, kyvyt ja
-ponnistukset ovat erilaisia, niin toiset luonnollisesti voittavat etuja
-toisten rinnalla omaisuuden hankinnassa samoinkuin muissakin suhteissa;
-ja kun tämä oli luonnon mukaista, sanottiin että sen täytyi olla oikein
-eikä kellään ollut syytä napista muita kuin ehkä luojaa vastaan.
-
-"No niin, ensiksikin se oppilause että henkilöllä toisen kanssa
-tekemisissä ollessaan on oikeus käyttää omaksi eduksensa korkeampia
-kykyjään, ei ole mitään muuta kuin hiukan pyöristelty lausunto siitä
-opista joka sanoo että voima on oikeus. Juuri tätä tekoa estämässä
-seisoi poliisimies kadun kulmassa, tuomari istui penkillänsä ja pyöveli
-nosti palkkansa. Sivistyksen koko tarkoitusperä ja tulos oli kuitenkin
-perustanut suuremman voiman luonnollisen lain tilalla, keinotekoisen
-yhdenvertaisuuden asetustensa voimalla, joiden nojalla luonnollisista
-eroavaisuuksista huolimatta heikko ja yksinkertainen joutui
-tasa-arvoiseksi voimakkaan ja taitavan kanssa yhteisvoiman avulla.
-
-"Mutta vaikka yhdeksännentoista vuosisadan moralistit yhtä päättävästi
-kuin mekin väittivät ettei ihmisillä ollut oikeutta niittää etuja
-omista kyvyistään suoranaisesti aineellisen voiman kautta, he arvelivat
-että heillä oli täysi oikeus siihen, kun se tapahtui epäsuoraan sekä
-esineiden välityksellä. Se on, toinen ei saanut edes tölmäistäkään
-toista tämän juodessa vettä maljasta, jotta ei sitä maahan läikähtäisi,
-mutta hän saattoi anastaa veden lähteen, josta yhteiskunta yksinomaan
-riippui, ja vaatia ihmisiä maksamaan dollarin vesipisarasta tai olemaan
-ilman vettä. Taikka jos hän täytti lähteen umpeen ja kieltäytyi
-antamasta kansalle vettä mistään hinnasta, niin hänen arveltiin
-toimivan aivan oikeuksiensa mukaan. Hän ei saanut väkivallalla ottaa
-luuta kerjäläisen koiralta, mutta hän saattoi teljetä lukon taakse
-jyvävarastot kansalta ja näännyttää miljoonat nälkään.
-
-"Jos käyt ihmisen elinehtojen kimppuun, käyt samalla ihmisenkin
-kimppuun, olisi tuntunut niin täydeltä totuudelta kuin sanoihin pukea
-saattoi; mutta esi-isillämme ei ollut ollenkaan vaikeata kiertää sitä.
-'Tietysti', he sanoivat, 'et saa käydä ihmisen kimppuun; jos sormesi
-häneen satutat, on se lain rangaistava rikos. Mutta hänen elinehtonsa
-on kokonaan toinen asia. Se riippuu leivästä, lihasta, vaatteista,
-maasta, taloista ja muista aineellisista esineistä, joita sinulla on
-täysi oikeus vallata ja käyttää mielesi mukaan vähääkään välittämättä,
-jääkö muulle maailmalle mitään jälelle'.
-
-"Tuskin minun tarvinnee huomauttaa kaiken moraalisen oikeuden
-täydellistä puutetta niissä erilaisissa säännöissä joita esi-isämme
-seurasivat päättäessään miten oikeuden mukaan saitte käyttää korkeampia
-voimianne ollessanne tekemisissä lähimmäistenne kanssa suoranaisesti
-aineellisen voiman avulla tai epäsuorasti taloudellisen puutteen
-kautta. Kellään ei voi olla sen suurempaa oikeutta anastaa toisen
-elinehtoja korkeamman taloustaidon tai finanssikyvyn avulla kuin
-nuijankaan avulla, koska yksinkertaisesti kellään ei ole oikeutta etuja
-vallata toisen kustannuksella eikä kohdella häntä minkään avulla muuten
-kuin oikeuden mukaan. Jos tarkoitus itsessään ei ole moraalin mukainen,
-niin käytetyt keinot eivät voi mitään erotusta aikaan saada. Moralistit
-piinapenkkien äärellä päättelivät että hyvä tarkoitus oikeuttaa
-huonot keinot, mutta kukaan ei liene luullakseni mennyt niin pitkälle
-että olisi väittänyt hyvien keinojen oikeuttavan huonoa tarkoitusta;
-mutta tätä juuri itse asiassa väittävät vanhan omistusjärjestelmän
-puoltajat, kun he päättelivät että ihmisellä oli oikeus anastaa toisten
-elinehdot ja tehdä heidät orjikseen, jos vain hänen voittonsa aiheutui
-korkeammasta kyvystä tai uutterammasta hartaudesta aineellisten
-esineitten valtaamisessa.
-
-"Mutta vaikkapa oppilause että omaisuuden yksinoikeuden oikeutti
-suurempi taloudellinen kyky olisi ollut moraaliltaan tervekin, ei
-se olisi sopinut vanhalle omaisuusjärjestelmälle, sillä kaikista
-ajateltavista suunnitteluista omaisuuden jakamiseksi ei ainoakaan
-saattanut niin jyrkästi halveksia kaikkia taloudellisten ponnistusten
-pohjalle perustettuja ansiokäsityksiä. Ei mikään saattanut olla niin
-täydellisesti väärä, jos totena pidettiin että omaisuus oli jaettava
-yksilöitten osottaman kyvyn ja uutteruuden mukaan."
-
-Koko tämä puhe alkoi Julianin kohtalosta keskusteltaessa. "Kertokaahan
-nyt meille, Julian, oliko teidän miljoona dollarianne tuloksena
-taloudellisesta kyvystänne, uutteruutenne hedelmä?"
-
-"Eipä tietenkään", vastasin. "Joka sentti siitä oli perintöä. Kuten
-usein olen teille kertonut, en ole koskaan sormeani kohottanut
-hyödylliseen työhön koko elämässäni."
-
-"Ja olitteko ainoa henkilö jolle omaisuus tuli perinnön kautta ilman
-hänen omaa ponnistustaan?"
-
-"Päinvastoin, perinnöllinen omistusoikeus oli koko omaisuusjärjestelmän
-peruste ja selkäranka. Kaikki maa, paitsi uusimmissa maissa, sekä
-suurin osa seisovaa omaisuutta oli sellaisen omistusoikeuden varassa."
-
-"Aivan niin. Me kuulemme, mitä Julian sanoo. Moralistit ja papit
-julistivat juhlallisesti omaisuuden erilaisuuden oikeaksi ja nuhtelivat
-köyhäin tyytymättömyyttä sillä perusteella että kyvyn ja taidon
-luonnolliset eroavaisuudet oikeuttivat nämä erilaisuudet, mutta
-samalla he koko ajan tiesivät ja jokainen tiesi joka heitä kuunteli
-että koko omaisuusjärjestelmän perusperiaate ei ollut kyky, ponnistus
-eikä minkäänlainen ansio, vaan yksinomaan syntymisen sattumus; sen
-täydellisempää pilkkaa siveysopista ei olisi mikään muu moraalin nimeä
-pitävä voinut tehdä."
-
-"Mutta, Julian", huudahti Edith, "sinulla täytyi varmasti olla joku
-puolustuskeino omalletunnollesi siitä että hallussasi oli puutteen
-maailmassa vallitessa niin paljon hyviä tarpeita kuin sinulla oli!"
-
-"Minä pelkään", sanoin, "että ette helposti voi käsittää miten
-sitkeätä oli yhdeksännentoista vuosisadan omantunnon pintanahka.
-Muutamia lienee minun luokkalaisiani ollut Mother Goosen pikku Jack
-Hornerin [Mother Goose, muuan amerikalainen satukirja, Jack Horner,
-muuan sen henkilöistä. -- Suom. muist.] aatteellisella kannalla joka
-arveli että hänen tulee olla hyvä poika, koska oli napannut luumun
-puusta mutta minä en ollenkaan kuulunut sille asteelle. En milloinkaan
-paljon ajatellut syytä miksi minulla oli oikeus ylöllisyyteen, jonka
-ansaitsemiseksi en ollut mitään tehnyt, keskellä työntekijäin nälkää
-näkevää maailmaa, mutta toisinaan sitä ajatellessani tuntui kuin tulisi
-anteeksi pyytää almua anovalta kerjäläiseltä että oli tilaisuudessa sen
-antamaan."
-
-"Mahdotonta on saada minkäänlaista kiistaa aikaan Julianin kanssa",
-sanoi tohtori; "mutta olipa toisia hänen luokkalaisiaan vähemmän
-järkeviä. He kohdistivat moraaliset vaatimuksensa, omaisuuteensa
-ja nojausivat esi-isiinsä. He päättelivät että näillä esi-isillä,
-joilla he otaksuivat olleen ansio-oikeuden omaisuuteensa, oli sen
-ansion perusteella myös oikeus antaa se toisille. Tässä he tietysti
-ehdottomasti sekoittivat laillisen ja moraalisen oikeuden käsitykset.
-Laki saattoi kyllä antaa henkilölle oikeuden siirtää laillinen
-omaisuuden omistusoikeus tavalla joka soveltui lainlaatijoille, mutta
-omaisuuden ansio-oikeutta, se kun nojautui persoonalliseen ansioon,
-ei olisi voitu luonnon esineisiin nähden siirtää eikä luovuttaa
-kenenkään omaksi. Taitavinkaan lakimies ei koskaan olisi voinut väittää
-voivansa esittää asiakirjan joka kykenisi siirtämään pienimmänkään
-ansio-oikeuden toiselta henkilöltä toiselle, vaikka miten läheisiä
-sukulaisia olisivat olleet.
-
-"Muinaisina aikoina oli tapana vaatia lapset vastaamaan isiensä
-veloista ja myydä heidät velan korvaukseksi. Julianin aikaiset
-ihmiset pitivät vääränä rangaistuksena kuormittamista siten
-viattomain jälkeläisten hartioille esi-isien rikoksista. Mutta
-jos nämä lapset eivät olleet ansainneet esi-isiensä laiskuuden
-seurauksia, niin yhtä vähän oli heillä oikeutta esi-isiensä uutteruuden
-hedelmän omistamiseen. Raakalaiset jotka pitivät yllä molemman
-laatuista perinnöllisyyttä, olivat johdonmukaisempia kuin Julianin
-aikalaiset, jotka toisen puolen perinnöllisyyttä hylkäsivät, mutta
-toisen säilyttivät. Merkitseekö se että viimemainittu teoria olisi
-inhimillisempi vaikka yksipuolinen? Siinä suhteessa te olisitte voineet
-tiedustaa perinnöttömäin syvien rivien mielipidettä, joilla sen takia
-että maailman ja sen tulolähteet olivat sukupolvesta toiseen omistaneet
-yksin perinnöllisen omaisuuden omistajat, ei oltu jätetty mitään
-kiinnekohtaa eikä mitään elämiskeinoa, paitsi perinnöllisen luokan
-luvalla."
-
-"Tohtori", sanoin, "minulla ei ole mitään tarjolla tätä kaikkea
-vastaan. Meillä jotka perimme omaisuutemme ei ollut mitään moraalista
-omistusoikeutta siihen, ja sen me tiesimme yhtä hyvin kuin kuka
-tahansa, vaikka ei pidetty kohteliaana sen muistuttamista meidän läsnä
-ollessamme. Mutta jos minun täytyy tässä nousta häpeäpaaluun edustamaan
-perintöluokkaa, niin onpa toisia joiden täytyy seisoa vieressäni. Me
-emme olleet ainoat joilla ei ollut oikeutta rahoihimme. Ettekö aio
-mitään sanoa rahan tekijöistä, niistä lurjuksista jotka muutamissa
-vuosissa haravoivat kokoon suuria omaisuuksia tukkupetoksilla ja
-nylkemisillä?"
-
-"Anteeksi, olin juuri siirtymässä heihin", sanoi tohtori. "Naiset,
-teidän tulee muistaa", hän jatkoi, "että rikkaat, jotka Julianin
-päivinä omistivat melkein kaiken mikä oli jonkun arvoista joka
-maassa ja jättivät syville riveille vain tähteet ja murut, olivat
-kahdenlaisia: sellaisia jotka olivat perineet omaisuutensa ja sellaisia
-jotka kuten sanottiin olivat tehneet sen. Olemme nähneet miten oli
-perintöluokan oikeuden laita omaisuuteensa niiden periaatteiden
-mukaan joiden yhdeksästoista vuosisata vakuutti olevan omaisuutta
-puoltamassa -- nimittäin, että yksilöillä oli oikeus työnsä hedelmiin.
-Tarkastakaamme nyt miten sama periaate oikeutti tällaisten toisten
-omistukset, joihin Julian viittasi ja jotka väittivät itse tehneensä
-rahansa ja todistukseksi odottivat elämäänsä joka lapsuudesta pitäen
-oli ehdottomasti levähtämättä, seisahtamatta ollut pyhitetty voittojen
-pinoamiselle. Tietysti työ itsessään, olipa se miten uutterata tahansa,
-ei sisällä moraalista ansiota. Se saattaa olla rikollista toimintaa.
-Katsokaamme oliko näillä miehillä, jotka väittävät tehneensä rahansa,
-mitään parempaa oikeutta niihin kuin Julianin luokalla sen säännön
-nojalla joka erilaisen omaisuuden puolustukseksi esitettiin, että
-itse kullakin on oikeus työnsä tuloksiin. Täydellisin määritelmä
-omaisuusoikeuden periaatteesta, perustuen taloudellisiin ponnistuksiin,
-mikä on meille säilynyt, on tämä perusohje: 'Jokaisella ihmisellä on
-oikeus omaan tuotteeseensa, koko tuotteeseensa eikä mihinkään muuhun
-kuin tuotteeseensa.' Tällä perusohjeella on kaksikertainen kärki,
-negatiivinen samoinkuin positiivinenkin, ja negatiivinen kärki on
-sangen terävä. Jos itse kullakin oli oikeus omaan tuotteeseensa, ei
-kellään muulla ollut oikeutta mihinkään sen osaankaan, ja jos jonkun
-kasan nähtiin sisältävän jotain tuotetta mikä ei suoranaisesti ollut
-hänen, niin se laki hänet varkaaksi tuomitsi johon vedonnut oli. Jos
-osakekeinottelijaa, rautatiekuninkaitten, pankkiirien, suurten maan
-omistajain tai toisten rahaherrain suurissa omaisuuksissa, jotka
-herrat kerskailivat alkaneensa elää yhdellä shillingillä -- jos näiden
-nousukkaitten nopeasti kasvaneissa omaisuuksissa oli jotakin joka
-oikeastaan oli jonkun toisen vaan ei omistajan ponnistusten tuotetta,
-niin se ei ollut hänen ja se seikka että hän sen omisti, tuomitsi hänet
-varkaaksi. Jos hän tahtoi saada oikeuden omaisuuteensa, täytyi hänen
-yhtä huolellisesti saada kaiken sen mikä oli hänen omaa tuotettansa
-kuin välttää ottamasta mitään mikä ei hänen tuotettansa ollut. Jos
-hän vaati saadakseen paunan lihaa jonka lain puustain oli hänelle
-tuominnut, hänen täytyi tätä puustainta noudattaa ottaen huomioon
-Portian varoituksen Shylockille:
-
-    "Et enempää, et vähempää sa saa,
-    Kuin tarkan paunan lihaa; enemmän
-    Tai vähemmän jos leikkaat, jos vain on
-    Se liian raskas, kevyt hiukkaakaan,
-    Jos pienimmänkin painon kymmenys
-    On eroitus, hiuskarvan verran vain
-    Jos vaaka liikkuu nousten, painuen,
-    Sä kuolet, tavarasi menetät.
-
-"Kuinka monet niistä suurista omaisuuksista, joita itse kohonneet miehet
-teidän päivinänne, Julian, olivat kasanneet, olisi kestänyt tätä
-koetusta?"
-
-"Varmasti voi sanoa", vastasin, "ettei ollut ainoatakaan koko joukossa
-jota lakimies ei olisi kehoittanut tekemään samoinkuin Shylock teki
-ja peruuttamaan vaatimuksensa pikemmin kuin koettamaan tavoitella
-sitä rangaistuksen uhalla. Eihän milloinkaan olisi ollut mitään
-mahdollisuutta suuren omaisuuden luomiseen ihmisijän aikana, jos sen
-luoja olisi tyytynyt omiin tuotteisiinsa. Koko tunnustettu taito
-rikkauden keräämisessä suuressa asteikossa oli suunnittelua siitä
-miten saada haltuunsa toisten ihmisten tuotteita liian räikeästi
-lakia rikkomatta. Seisova ja tosi sana niinä aikoina oli ettei kukaan
-voinut rehellisesti kerätä miljoonaa dollaria. Jokainen tiesi että
-vain nylkemisen, keinottelun, osakepelin tai jonkun muun ryöstömuodon
-avulla ja lain varjon alla sellainen teko voitiin suorittaa. Tekään
-ette voi tuomita näitä ihmiskaarneita, jotka pinosivat väärin saatujen
-voittojen läjiä, katkerammin kuin yleinen mielipide heidän omana
-aikanaan. Yhteiskunnan kirous ja ylenkatse seurasivat suuria rahan
-tekijöitä hautaan asti ja täydellä syyllä. Minulla ei ole ollut mitään
-sanomista oman luokkani puolustukseksi, joka peri omaisuutensa, mutta
-toden teolla kansa näytti enemmän kunnioittavan meitä kuin näitä toisia
-jotka väittivät itse tehneensä rahansa. Sillä vaikka meillä perijöillä
-ilmeisesti ei ollut mitään moraalista oikeutta siihen omaisuuteen
-jonka tuottamiseksi tai saamiseksi emme mitään olleet tehneet, emme
-kuitenkaan olleet mitään suoranaista vääryyttäkään tehneet sen
-saamiseksi."
-
-"Näettehän", sanoi tohtori, "mikä vahinko olisi ollut, jos olisimme
-unohtaneet verrata yhdeksännentoista vuosisadan tarjoamaa omaisuuden
-erilaisen jaon puolustusta tämän jaon varsinaisten tosiseikkain kanssa.
-Siveysopillinen kanta edistyy ajan mukana, eikä aina ole kohtuullista
-arvostella aikakauden järjestelmiä myöhemmän ajan moraaliselta
-kannalta. Mutta me olemme nähneet että yhdeksännentoista vuosisadan
-omaisuusjärjestelmä ei olisi voittanut ollenkaan lievempää tuomiota
-vetoamalla kahdennenkymmenennen vuosisadan moraalisesta kannasta
-yhdeksännentoista vuosisadan moraaliseen kantaan. Ei ollut tarpeellista
-tuomion oikeuttamiseksi pitää apuna omaisuuden nykyaikaista siveysoppia
-joka erottaa omaisuusoikeudet ihmisoikeuksista. Tarvitsi vain vedota
-järjestelmän varsinaisiin tosiasioihin joita siveysopilliset verukkeet
-vetivät esille sen puolustukseksi -- nimittäin että jokaisella oli
-oikeus oman työnsä hedelmiin, mutta ei oikeutta kenenkään toisen
-tuotteisiin -- eikä koko rakennuksesta jäänyt kiveä kiven päälle."
-
-"Mutta eikö sitten todellakaan ollut ainoatakaan luokkaa teidän
-järjestelmänne aikana", sanoi Edithin äiti, "joka edes aikanne
-katsantokannan nojalla olisi voinut vaatia sekä siveellisen että
-laillisen omistusoikeuden omaisuuteensa?"
-
-"Oli kyllä", vastasin, "me olemme puhuneet rikkaista. Sääntönä voitte
-pitää että rikkailla, suurten omaisuuksien omistajilla, ei ollut
-mitään moraalina oikeutta niihin mikä olisi ansioon perustunut, sillä
-kuuluipa heidän omaisuudenpa perinnöllisen rikkauden luokkaan taikka
-oli muuten elinaikana koottua, niin se ehdottomasti oli pääsiallisesti
-toisten tuottamaa, enemmän tai vähemmän väkivallalla tai petoksella
-saavutettua. Kuitenkin oli olemassa suuri määrä kunniallistakin
-omaisuutta jonka yleinen mielipide tunnusti olevan kohtuullista tulosta
-palveluksesta jota sen omistajat olivat yhteiskunnalle tehneet. Näiden
-alapuolella oli ääretön joukko melkein kokonaan pennitöntä työväkeä,
-todellista kansaa. Näillä oli toden teolla yltäkyllin siveellistä
-omistusoikeutta omaisuuteen, sillä he olivat kaiken tuottajia; mutta
-ryysypukujansa lukuunottamatta oli heillä vain vähän tai ei ollenkaan
-omaisuutta."
-
-"Näyttäisi siltä", sanoi Edith, "että yleisesti puhuen sillä luokalla,
-jolla pääasiallisesti oli omaisuutta, oli vain vähän tai ei ollenkaan
-oikeutta siihen teidän aikanne ajatuskannankin mukaan, kun taas
-syvillä riveillä, joilla oikeus oli, oli vain vähän tai ei ollenkaan
-omaisuutta."
-
-"Todellisesti olikin niin asian laita", vastasin. "Se on, jos katsotaan
-sitä omaisuuden kasaa, joka oli pelkän laillisen perintöoikeuden
-hallussa, sekä lisätään siihen kaikki sellaisilla keinoilla saavutettu
-joita yleinen mielipide piti keinotteluna, nylkemisenä, petoksena tai
-edustavana tuloksia mitkä olivat liikanaisia tehtyyn työhön verraten,
-olisi jälelle jäänyt vain vähän omaisuutta eikä ollenkaan mainittavassa
-määrässä."
-
-"Julianin ajan pappien saarnoista", sanoi tohtori, "olisitte tulleet
-siihen käsitykseen että kristinuskon kulmakivenä oli omaisuuden
-omistusoikeus ja että suurin rikos oli omaisuuden väärin anastaminen.
-Mutta jos varastaminen merkitsi vain sen ottamista toiselta johon tällä
-oli puhdas siveellinen omistusoikeus, täytyi sen harjoittamisen olla
-rikoksista vaikeinta vaadittavan aineen puutteessa. Jos joku anasti
-köyhäin omaisuutta, oli luonnollisesti varmaa että hän oli varkaissa,
-mutta silloin heillä ei ollut mitään ottamista."
-
-"Kaikkein vähimmän uskottavalta tuntuu minusta koko tässä pelottavassa
-jutussa se seikka", sanoi Edith, "että järjestelmä, joka niin surkeasti
-pettyi vaikutuksessaan yleiseen hyvinvointiin, joka perinnöttä jättäen
-suuret kansanjoukot oli tehnyt niistä katkeria vihollisiaan ja jota
-vihdoin nekään ihmiset jotka kuten Julian olivat sen suosikkeja eivät
-koettaneetkaan puolustaa, kun siihen ei mitään kunnollisia perusteita
-ollut olemassa, saattoi pysyä pystyssä päivääkään."
-
-"Ei ole ihme että se sinusta näyttää käsittämättömältä, koska se
-minustakin siltä tuntuu nyt taaksepäin katsellessani", vastasin. "Mutta
-sinä et saata kuvitellakaan, kun minultakin se kuvitusvoima tässä
-uudessa ympäristössä on melkein katoamassa, miten mieltä huumaavaa
-laatua oli meidän tuntemamme ikivanhan omaisuusjärjestelmän lumous sekä
-sille perustettu rikkaitten johtovalta. Mitään muuta laitosta, mitään
-muuta ihmisten tuntemaa vallan rakennusta ei voi verrata sen kanssa
-kestävyydessä. Mitään muuta talousjärjestelmää ei todellakaan voitu
-sanoa koskaan olleen tunnettuna. Vaihdoksia ja muutoksia oli tapahtunut
-kaikissa muissa inhimillisissä laitoksissa, mutta ei mitään räikeämpää
-muutosta omaisuusjärjestelmässä. Valtiollisten, yhteiskunnallisten ja
-uskonnollisten järjestelmäin juoksu, kuninkaalliset, keisarilliset,
-papilliset ja kansanvaltaiset aikakaudet sekä kaikki muut suuret
-inhimillisten asiain vaiheet olivat olleet kuin vaeltavia pilven
-varjoja, pelkkiä päivän muoteja verratessa niitä rikkaitten johtovallan
-sammalpäiseen vanhuuteen. Ajatelkaa miten syvät ja miten laajalle
-haaroittuneet juuret inhimillisissä ennakkoluuloissa sellaisella
-järjestelmällä täytyi olla, miten valtava luottamus siihen täytyi
-enemmistön mielissä olla sitä mahdollisuutta vastaan että loppu
-saatettaisiin tehdä järjestelmästä, jolla ei koskaan tiedetty alkua
-olleen. Mitäpä puolustusta tai syytä tarvitsi järjestelmä joka
-niin syvälle oli laskenut perustuksensa tapoihin ja muinaisuuteen
-kuin tämä? Ei ole liikaa sanoa että ihmislasten enemmistöstä minun
-aikanani tuntui ihmissuvun jakaantuminen rikkaisiin ja köyhiin ja
-viimemainittujen alamaisuus ensinmainittuja kohtaan melkein luonnon
-lailta, samoinkuin vuodenaikojen vaihtelu -- sellaiselta joka
-mahdollisesti ei ollut tyydyttävä, mutta varmasti muuttumaton. Ja
-juuri tässä suhteessa, sen voin ymmärtää, täytyi vallankumouksen
-johtajilla olla ankarin sekä välttämättä myös ensimmäinen tehtävä
--- se on, ikivanhan perintöennakkoluulon äärettömän kuolleen
-painon voittaminen, joka väitti mahdottomaksi vapautumisen niin
-kauan kestäneistä väärinkäytöksistä, ja kansan silmäin avaaminen
-näkemään sitä tosiseikkaa että omaisuuden jakamisjärjestelmä oli
-vain inhimillinen laitos samoinkuin muutkin, ja että jos jotakin
-totta on olemassa ihmissuvun edistyksessä, niin mitä kauemmin joku
-laitos oli muuttumattomana pysynyt, sitä runsaammassa määrin sen oli
-täytynyt jäädä irralleen maailman edistyksestä ja sitä räikeämmän
-täytyi muutoksen olla joka sen oli saattava vastaavaan asemaa toisten
-yhteiskunnallisten kehitysuomien rinnalle."
-
-"Se on aivan nykyaikainen katsantokanta asiassa", sanoi tohtori.
-"Ajatukseni saan ymmärrettävämpään muotoon puhuessani sellaisen
-vuosisadan edustajan kanssa, joka kummituksia keksiskeli, kun sanon
-että kun vallankumoukselliset kävivät vanhan omaisuusjärjestelmän
-perusoikeuden kimppuun, sen puolustajat kykenivät sen vanhuuden
-perusteella vastustamaan heitä tavattoman jykevässä vallituksessa
--- jonka ajaksi olisi pitänyt hajoittavasti vaikuttaa. Mutta
-vallituksen takana ei ollut kerrassaan mitään. Sinä hetkenä jolloin
-yleinen mielipide saatiin rohkaistuksi sinne kurkistamaan oli
-leikki lopussa. Perintöaate, koko omaisuusjärjestelmän selkäranka,
-jätti heti ensimmäisen vakavan arvostelun hyökkäyksen jälkeen
-kaiken siveelliseen oikeuteen perustuvan puolustuksensa ja kutistui
-pelkäksi lain perustamaksi sopimukseksi joka oikeuden mukaan oli
-uudelleen perustettavissa jonkun paremman nimessä. Rosvoihin,
-suuriin rahantekijöihin nähden, kun valo kerran oli laskettu heidän
-toimintaansa valaisemaan, ei kysymystä ollut niin paljon heidän
-saaliistaan kuin heidän omasta nahastansa.
-
-"Historian kannalta katsoen", jatkoi tohtori, "on huomattava
-eroavaisuus olemassa kuningas- ja pappisvallan järjestelmäin
-rappeutumisen ja kukistuksen ja rikkaitten johtovallan perustamisen
-välillä. Ensinmainitut järjestelmät olivat syvälle juurtuneet
-tunteeseen ja ennakkoluuloihin, ja vielä sukupolvia niiden kukistumisen
-jälkeen pysyivät ne vallalla ihmisten sydämmissä ja kuvitteluissa.
-Meidän yleisluonteinen sukumme on ilman mielikarvautta muistellut
-kaikkea kärsimäänsä vääryyttä, mutta ei rikkaitten johtovaltaa.
-Rahavallan vallinta oli aina ollut vailla moraalista perustetta ja
-arvoa, ja sinä hetkenä jolloin sen aineelliset pönkitykset hävitettiin,
-se ei ainoastaan hukkunut, vaan näytti vaipuvan heti mädäntymistilaan
-joka saattoi maailman kiireesti hautaamaan sen sekä näkyvistä että
-muistosta."
-
-
-
-
-LUKU XVII.
-
-Vallankumous pelastaa yksityisomaisuuden yksinoikeuden vallasta.
-
-
-"Edith sai aikaan laajan keskustelun", sanoi hänen äitinsä,
-"esittäessään että avaisitte kaapin meille."
-
-Siihen minä lisäsin että olin sinä aamuna oppinut tuntemaan
-enemmän taloudellisen yhdenvertaisuuden moraalista perustetta sekä
-yksityisomaisuuden poistamissyitä kuin kaikista muista entisistä
-kokemuksistani kahdennenkymmenennen vuosisadan kansalaisena.
-
-"Yksityisomaisuuden poistaminen!" huudahti tohtori. "Mitä te sanotte?"
-
-"Tietysti", sanoin, "olen aivan valmis myöntämään että teillä on sen
-tilalla jotakin paljon parempaa, mutta yksityisomaisuuden olette
-varmaan poistaneet -- ettekö? Emmekö juuri siitä ole puhuneet?"
-
-Tohtori kääntyi naisten puoleen kuin vahvistusta saadakseen. "Ja
-tällä nuorella miehellä", hän sanoi, "joka arvelee meidän poistaneen
-yksityisomaisuuden, on tällä hetkellä taskussaan luottokortti joka
-edustaa yksityistä vuotuista tuloa yksinomaan persoonallista tarvetta
-varten neljä tuhatta dollaria, ja jonka perusteena on osakeosa maailman
-varakkaimmassa ja terveimmässä yhtiössä, ja hänen osansa arvo, jos tulo
-lasketaan neljän prosentin mukaan, tekee sata tuhatta dollaria."
-
-Minä hiukan nolostuin, kun niin selvästi osotettiin huomautukseni
-typeryys, mutta tohtori kiirehti sanomaan että hän täydellisesti
-ymmärsi mitä oli mielessäni ollut. Olin epäilemättä satoja kertoja
-kuullut aikani viisaitten miesten vakuuttavan että inhimillisten
-omaisuussuhteiden yhdenvertaisiksi tekeminen edellytti välttämättömästi
-yksityisomaisuuden hävittämistä, ja erikoisemmin asiata ajattelematta
-olin luonnollisesti päätellyt että omaisuuden tasajako kun oli pantu
-toimeen, oli myös yksityisomaisuus täytynyt poistaa tämän edellytyksen
-mukaan.
-
-"Kiitos", sanoin, "aivan niin on asian laita."
-
-"Vallankumous", sanoi tohtori, "poisti yksityisen kapitalismin --
-se on, se lopetti kansan teollisuuden ja kaupan vastuunalaisuudesta
-vapaitten henkilöitten johtovallasta, jota nämä omaksi hyväkseen
-käyttivät, ja siirti sen toimen kansalle kokonaisuudessaan
-vastuunalaisten toimimiesten hoidettavaksi yhteiseksi eduksi. Se
-vaihdos loi kokonaan uuden omaisuusjärjestelmän, mutta ei suoraan
-eikä epäsuoraan käynyt kieltämään yksityisomaisuuden oikeutta.
-Aivan päinvastoin järjestelmän vaihdos saattoi jokaisen kansalaisen
-yksityisen persoonallisen omaisuuden oikeudet pohjalle joka oli
-verrattomasti vankempi, varmempi ja laajempi kuin niillä koskaan
-ennen oli ollut tai saattanut olla yksityiskapitalismin aikana.
-Tarkastelkaamme yksityiskohdittain järjestelmän vaihdoksen vaikutuksia
-nähdäksemme eikö näin ollut.
-
-"Otaksukaamme että te ja joukko toisia aikalaisianne, joilla kaikilla
-oli erikoiset oikeutensa jossain kaivosalueella, muodostitte yhtiön
-käyttämään yhdistettyä omaisuuttanne yhtenä kaivoksena; olisiko teillä
-ollut vähemmän yksityistä omaisuutta tällöin kuin omistaessanne kukin
-oikeutenne erikseen? Te olisitte vaihtaneet omaisuutenne muotoa ja
-käyttötapaa, mutta jos vain asiat viisaasti järjestettiin, olisi kaikki
-ollut teidän eduksenne, eikö niin?"
-
-"Epäilemättä."
-
-"Tietysti teillä ei enää olisi ollut persoonallista eikä täydellistä
-vallintavaltaa yhdistyneessä kaivoksessa, mikä teillä oman erikoisen
-oikeutenne suhteen oli. Teidän tuli yhdessä yhtiötovereinne kanssa
-uskoa yhdistetyn omaisuuden hoito johtomiesten lautakunnalle, jonka
-itse valitsitte, mutta ettehän olisi päätellyt sen merkitsevän
-yksityisomaisuutenne uhraamista, ettehän?"
-
-"Tietysti emme. Sangen suuri, ellei suurin osa yksityistä omaisuutta
-oli minun aikanani sillä tavalla sijoitettu ja niin sitä hoidettiin."
-
-"Selvää siis on", sanoi tohtori, "että yksityisomaisuuden täydellinen
-omistaminen ja nauttiminen ei välttämättä edellytä että sen tulee
-olla erikoisena lohkona taikka että omistaja sitä suoranaisesti ja
-persoonallisesti vallitsisi. No niin, otaksukaamme nyt edelleen että
-sen sijaan että olisitte uskoneet yhdistetyn omaisuutenne hoidon
-enemmän tai vähemmän lurjusmaisille johtajille, jotka alituisesti
-olisivat koettaneet peijata osakkeen omistajia, kansa olisi ottanut
-hoitaakseen liikettänne teidän sijastanne toimimiesten kautta jotka
-te olisitte valinneet ja jotka teille olisivat olleet vastuunalaiset;
-olisiko se ollut hyökkäystä teidän omaisuusetujenne kimppuun?"
-
-"Päinvastoin, se olisi suuresti lisännyt omaisuuden arvoa. Se olisi
-ollut samaa kuin jos hallituksen takuu olisi saatu yksityisille
-sitoumuksille."
-
-"Hyvä, sen teki kansa vallankumouksessa yksityiselle omaisuudelle.
-Se yksinkertaisesti yhdisti maan omaisuuden joka aikaisemmin oli
-ollut erityisissä lohkoissa ja laski liikkeen hoidon kansallisen
-toimiston huostaan jonka velvollisuudeksi tuli maksaa osinkoja osakkeen
-omistajille heidän yksilöllisesti käytettäväkseen. Tähän asti varmaan
-täytyy myöntää ettei vallankumous pannut toimeen mitään yksityisen
-omaisuuden poistamista."
-
-"Se on totta", sanoin, "paitsi yhdessä suhteessa. Omaisuuden
-omistamiseen kuuluu tai kuului sekin seikka että sitä omistaja sai
-mielensä mukaan käyttää. Jonkun kaivoksen tai myllyn osakkeenomistaja
-ei kyllä voinut myydä palastakaan kaivoksesta tai myllystä, mutta hän
-saattoi myydä siihen kuuluvan osakkeensa; mutta kansalainen nyt ei voi
-siten käyttää osaansa kansallisessa yhteydessä. Hänen käytettävänään on
-vain osinko."
-
-"Niin kyllä" vastasi tohtori; "mutta samalla kuin omistajan
-luovuttamisvalta suurimpaan osaan omaisuuttansa oli tavallinen
-omistuksen ominaisuus teidän aikananne, ei se suinkaan läheskään
-ollut mikään välttämätön ominaisuus eli sellainen josta omistajalle
-oli hyötyä, sillä omaisuuden vapaaseen käyttämisoikeuteen yhdistyi
-vaara että se saattoi joutua toisten haltuun. Luullakseni oli teidän
-päivinänne vain harvoja omaisuuden omistajia jotka eivät sangen
-mielellään olisi luopuneet omaisuutensa vapaasta käyttämisoikeudesta,
-jos olisivat saaneet takeet siitä että se peruuttamattomasti tulisi
-pysymään heillä ja heidän lapsillaan. Rikkaat ihmiset, jotka
-paraimpansa mukaan halusivat perillisiään suojella, koettivat tutkia
-miten he niin varmasti ja luotettavasti voisivat omaisuutensa
-kiinnittää ettei sen nauttija voisi koskea pääomaan. Ottakaamme
-perintötilojen suhde toiseksi tämän aatteen esimerkiksi. Sen omaisuuden
-hallintotavan mukaan omistaja ei voinut sitä myydä, mutta sittenkin
-se oli eniten suosituita omaisuuden lajeja juuri sen seikan takia.
-Se asia, johon viittasitte -- että kansalainen ei voi luovuttaa
-osaansa kansallisessa yhtiössä joka on hänen tulojensa peruste --
-pyrkii samalla tavalla tekemään sitä arvokkaammaksi omaisuudeksi eikä
-vähemmän arvokkaaksi. Varmasti sen laatua ehdottomasti persoonallisena
-ja yksityisenä omaisuuden lajina korottaa se seikka että se on
-peruuttamattomasti yksilölle kiinnitetty. Saattaa sanoa että
-omaisuusjärjestelmän uudelleen järjestäminen, josta me nyt puhumme,
-kokonaisuudessaan loi Yhdysvalloista perintötilan sen kansalaisten sekä
-heidän lastensa yhtäläiseksi hyödyksi ikuisiin aikoihin."
-
-"Te ette vielä ole huomauttaneet", sanoin, "kaikkein räikeintä
-toimenpidettä jolla vallankumous hätyytti yksityistä omaisuutta,
-nimittäin sitä että itse kunkin hallussa oleva omaisuus tuli olemaan
-aivan saman suuruinen. Tässä ei ehkä itsessään ollut mitään poikkeusta
-yksityisomaisuuden periaatteesta, mutta varmasti se oli jyrkkää
-sekaantumista omaisuuden omistajain asioihin."
-
-"Se erotus on oikea. Se on välttämättömän tärkeä tämän kysymyksen
-oikein ymmärtämiseksi. Historia on ollut täynnä juuri sellaisia
-omaisuusetujen uudelleen järjestämisiä tukuttain ryöstöjen,
-anastusten ja takavarikkojen kautta. Ne ovat olleet enemmän tai
-vähemmän oikeutettuja, mutta vähimmin oikeutettuinakaan niiden
-ei ole katsottu sisältävän mitään poikkeusta yksityisomaisuuden
-periaatteesta itsestään, sillä niiden tapahduttua ne periaatteet
-vahvistettiin uudelleen erilaisessa muodossa. Vallankumouksessa
-tapahtunutta omaisuuden yleistä yhdensuuruiseksi tekemistä ei voida
-sanoa omaisuusoikeudesta poikkeamiseksi yhtä vähän kuin mitään ennen
-tapahtunuttakaan omaisuussuhteitten uudelleen järjestämistä. Aivan
-päinvastoin se oli saman oikeuden vakuuttamista ja puolustamista
-uudessa asteikossa josta ei ennen oltu uneksittukaan. Ennen
-vallankumousta kansasta sangen harvoilla oli omaisuutta ollenkaan eikä
-mitään taloudellista turvaa paitsi päivästä toiseen. Uuden järjestelmän
-kautta kaikille turvattiin suuri, samallainen ja määrätty osa
-kansallisesta kokonaispääomasta ja tuloista. Ennen vallankumousta nekin
-jotka olivat omaisuutta itselleen saaneet saivat alati olla varuillansa
-ettei omaisuutta heiltä otettu tai ettei se heiltä livahtanut tuhansien
-odottamattomuuksien kautta. Miljoonan omistajallakaan ei ollut
-mitään varmuutta siitä ettei hänen pojanpojastaan tullut koditonta
-kulkuria tai ettei hänen pojantyttärensä joutunut pakosta elämään
-häpeän alaisena. Uuden järjestelmän aikana jokaisen kansalaisen
-omistusoikeus yksilölliseen omaisuuteensa tuli peruuttamattomaksi,
-ja hän saattoi sen menettää vain siinä tapauksessa että kansa tekisi
-vararikon. Se on, vallankumous sen sijaan että olisi kieltänyt tai
-hävittänyt yksityisomaisuuden rakennuksen, varmenti sen verrattomasti
-vakavammassa, hyödyllisemmässä, kestävämmässä ja yleisemmässä muodossa
-kuin koskaan ennen oli tunnettu.
-
-"Tietysti, Julian, on aivan ihmisluonteen mukaista että teidän
-aikalaisenne olisivat huutaneet omaisuuden yleisoikeuden aatetta
-vastaan pitäen sitä hyökkäyksenä omaisuusperiaatteiden kimppuun. Ei
-ole milloinkaan ollut profeettaa eikä uudistajaa ääntänsä korottamassa
-puhtaamman, henkevämmän ja suoremman uskontoaatteen puolesta jota hänen
-aikalaisensa eivät ole syyttäneet uskonnon hävittämisyrityksestä; ei
-liioin valtiollisissa asioissa ole mikään puolue julistanut oikeampaa,
-laajempaa ja järkevämpää hallitusaatosta ilman että sitä on syytetty
-hallituksen hävittämisyrityksestä. Aivan entisten tapausten mukaista
-oli siis että niitä jotka väittivät kaikkien omaisuusoikeuden
-puolesta syytettiin hyökkäyksestä omaisuusoikeuden kimppuun. Mutta
-kutka, ajatelkaahan, olivat yksityisomaisuuden todellisia ystäviä
-ja esitaistelijoita, nekö jotka sellaisen järjestelmän puolesta
-kiivailivat että yksi ihminen jos oli tarpeeksi taitava saattoi
-anastaa maailman yksinoikeudekseen -- ja sangen vähäinen joukko oli
-sen jo melkein anastamaisillaan -- ja syöstä loput ihmissukukunnasta
-köyhälistöksi, vai nekö jotka toiselta puolen vaativat sellaista
-järjestelmää että kaikki pääsisivät omaisuuden omistajiksi
-samallaisilla ehdoilla?"
-
-"Minusta tuntuu", sanoin, "että niin pian kuin vallankumouksen
-johtajain onnistui avata kansan silmät näkemään tämän puolen asiasta,
-täytyi vanhojen ystävieni, kapitalistien huomata että heidän huutonsa
-'pyhän omistusoikeuden' suhteen kääntyi sangen vaaralliseksi aseeksi
-heitä itseänsä vastaan." [Kirjoittaja käyttää tässä kohdin sanaa
-"boomerang", joka on Australian alkuasukkaitten käyttämä heitto-ase.
-Taitava heittäjä osaa tätä asetta siten käsitellä että lintua esim.
-ilmassa tavoittaessaan sillä, se palaa heittäjän luo uudelleen, ellei
-satu tarkoitettuun paikkaan. -- Suom. muist.]
-
-"Niin he huomasivatkin. Mikään ei voinut paremmin auttaa
-vallankumouksen tarkoituksia, kuten olemme nähneet, kuin väittelyn
-syntyminen omaisuusoikeudesta. Mikään ei ollut niin toivottavaa kuin
-että kansa kokonaisuudessaan saataisiin hiukan vakavasti ajattelemaan
-sen oikeuden järkiperäisiä ja moraalisia syitä sekä vertaamaan
-niitä voimassa oleviin syihin. Sangen pian silloin huuto 'pyhästä
-omaisuusoikeudesta', jonka rikkaat ensin olivat harvojen puolesta
-nostaneet, kajahti valtavasti vaikuttaen perinnöttömäin miljoonain
-suusta kaikkien puolesta."
-
-
-
-
-LUKU XVII.
-
-Kaiku menneisyydestä.
-
-
-"Ahaa!" huudahti Edith joka äitinsä kanssa oli myllertänyt kassakaapin
-laatikoita tohtorin ja minun puhuessa, "täällä on muutamia kirjeitä,
-ellen erehdy. Näyttää siis siltä että käytit kaappia muitakin varten
-kuin rahoja."
-
-Siinä oli todellakin, kuten sanomattomaksi liikutuksekseni huomasin,
-nippu kirjeitä ja lippuja Edith Bartlettilta, jotka olivat kirjoitetut
-eri tilaisuuksissa rakkaussuhteissa ollessamme ja joita nyt Edith,
-hänen tyttären tyttärensä tytär piti kädessään. Otin ne häneltä ja
-avatessani yhden huomasin sen olevan päivätyn toukokuun 30 päivänä
-1887, sinä samana päivänä jolloin hänestä ijäksi erosin. Siinä hän
-pyysi minua tulemaan hänen perheensä kanssa kukituspäiväkäynnille Mount
-Auburnin hautausmaalle jossa hänen kansallissodassa kaatunut veljensä
-lepäsi.
-
-"Minä en odota, Julian", hän oli kirjoittanut, "että kaikki
-sukulaisuussuhteeni omaksesi hyväksyt sentähden että kanssani menet
-naimisiin -- se olisi liian paljon -- mutta urho-veljeni tahdon sinun
-tunnustavan omaksesi, ja sentakia haluaisin sinun lähtevän kanssamme
-tänään."
-
-Kulta ja pergamentit, kerran niin kalliit, nyt huolettomasti
-siroteltuina ympäri huonetta, olivat menettäneet arvonsa, mutta nämä
-rakkauden merkit eivät olleet luopuneet vallastansa aikojen kuluessa.
-Kuin taikamahdilla ne nostivat hetkessä muistojen usvan joka minut
-saattoi omaan maailmaani -- maailmaan missä nykyisellä ei ollut mitään
-tekemistä. En tiedä miten kauan siten istuin muistoihini vaipuneena
-ulkomaailmasta mitään tietämättä äänettömän myötätuntoisen joukon
-ympäröimänä. Omilta huuliltani lähtenyt syvä vastentahtoinen huokaus
-vihdoin herätti minut muistojeni maailmasta ja paluutti muinaisesta
-unien maasta tajuamaan nykyisen ympäristöni ja sen olosuhteet.
-
-"Nämä ovat", sanoin, "kirjeitä toiselta Edithiltä -- Edith
-Bartlettilta, sinun äidin äidin äidiltäsi. Ehkä haluaisit katsoa ne
-läpi. En tiedä, kuka olisi lähemmin ja paremmin niihin oikeutettu minun
-jälkeeni kuin sinä ja äitisi."
-
-Edith otti kirjeet ja alkoi tutkia niitä kunnioittavalla
-uteliaisuudella.
-
-"Ne ovat sangen huvittavia", sanoi hänen äitinsä, "mutta pelkäänpä,
-Julian, että saamme pyytää teitä lukemaan ne meille itse."
-
-Ulkomuotoni epäilemättä osotti tuntemaani hämmästystä tällaista
-oppimattomuuden tunnustusta kuullessani niin korkeasti sivistyneen
-henkilön puolelta.
-
-"Täytyykö minun ymmärtää", tiedustin vihdoin, "että käsin
-kirjoittaminen ja sen lukeminen, kuten lukkojen tekokin, on unohtunutta
-taitoa"?
-
-"Pelkäänpä että melkein niin on laita", vastasi tohtori, "vaikka sen
-selitys ei tässä kohden, kuten toisessa asiassa, nojaudu niin paljon
-taloudelliselle yhdenvertaisuudelle kuin keksintöjen kehitykselle.
-Meidän lapsiamme yhä opetetaan kirjoittamaan ja kirjoitusta lukemaan,
-mutta heillä on niin vähän käytäntöä jälkielämässä että he tavallisesti
-unohtavat taitonsa hyvin pian koulusta päästyään; mutta todella pitäisi
-Edithin vielä kyetä selvän saamaan yhdeksännentoista vuosisadan
-kirjeestä. -- Rakkaani, olenpa hiukan häpeissäni sinun puolestasi."
-
-"Oh, minä kyllä osaan lukea tämän, isä", huudahti hän katsahtaen otsa
-vielä rypyssä kirjeen sivulta jota oli tutkinut. "Ettekö muista että
-sain selvän niistä vanhoista Julianin kirjeistä Edith Bartlettille
-jotka olivat äidillä? -- vaikka siitä on jo vuosi aikaa ja taitoni on
-senjälkeen kangistunut. Mutta olen lukenut lähes kaksi riviä tätä jo.
-Se on todella hyvin selvää. Kyllä siitä otan kokonaan selvän mitään
-apua saamatta muilta paitsi äidiltä."
-
-"Ihme ja kumma", sanoin, "ettekö enää kirjoita kirjeitä"?
-
-"Emme", vastasi tohtori, "käsin kirjoittaminen on käytännöstä joutunut
-pois. Kirjevaihdossa, milloin emme telefoonia käytä, me lähetämme
-fonograafeja ja käytämme näitä kaikkia niitä tarkoituksia varten
-joihin te käsin kirjoittamista tarvitsitte. Siten on asian laita
-ollut jo niin kauan että tuskin mieleemme juolahtaa ihmisten koskaan
-toisin tehneen. Mutta varmaankin se on kehitysaste jonka teitä täytyy
-hiukan ihmetyttää: teillä oli fonograafi ja sen mahdollisuudet
-olivat kyllin selvät heti alussa. Tärkeissä muistiinpanoissamme
-me kyllä vielä suureksi osaksi käytämme painattamista, mutta
-painotuotteet valmistetaan fonograafijäljennöksistä, joten toden teolla
-erikoistapauksia lukuunottamatta käsin kirjoittamista vain vähän
-tarvitaan. Eikö ole merkillistä, kun tulee sitä ajatelleeksi, että mitä
-enemmän on sivistys kypsynyt, sitä enemmän sen ennätykset joutuvat
-häviäviksi? Kaldealaiset ja egyptiläiset käyttivät kirjoituksissaan
-tiiltä, ja kreikkalaiset ja roomalaiset enemmän tai vähemmän kiveä ja
-pronssia. Jos ihmissuku tänään häviäisi, ja maailma tarkastettaisiin
-sanokaamme Mars tähdestä käsin viittä sataa vuotta myöhemmin taikka
-vaikka ennemminkin, niin meidän kirjamme olisivat hävinneet ja Rooman
-valtakuntaa pidettäisiin inhimillisen sivistyksen viimeisenä ja
-korkeimpana asteena."
-
-
-
-
-LUKU XIX.
-
-"Voiko neito unohtaa koristuksensa"?
-
-
-Vihdoin Edith äitinsä kanssa läksi sisälle ottamaan selvää kirjeistä,
-ja kun tohtori oli niin ihastuneena syventynyt osakkeihin ja bondeihin
-että olisi ollut epäystävällistä jäädä hänen luokseen, arvelin että
-tilaisuus oli suotuisa yksityishankkeeni täyttämiseksi johon tähän asti
-oli mahdollisuutta puuttunut.
-
-Siitä asti jolloin olin saanut luottokorttini olin mietiskellyt erästä
-ostoa jonka halusin tehdä ensi tilaisuudessa. Se oli kihlasormus
-Edithille. Lahjat yleensä tietysti olivat menettäneet arvonsa tänä
-aikana jolloin jokaisella oli kaikkea mitä tarvitsi, mutta tämä oli
-sitä laatua jonka tunteen vuoksi varmasti arvelin tuntuvan naiselle
-yhtä haluttavalta kuin koskaan ennen.
-
-Sentakia hyväkseni käyttäen isäntäväkeni harvinaista poistumista
-erikoistoimiinsa läksin siihen suureen puotiin jonne Edith oli
-minut vienyt eräässä toisessa tilaisuudessa, ainoa jonne siihen
-asti olin astunut. Kun en nähnyt sitä lajia tavaraa, jota halusin,
-olevan näytteillä missään osastossa, pyysin vihdoin erästä nuorta
-naispalvelijatarta ohjaamaan minut jalokiviosastoon.
-
-"Pyydän anteeksi", hän sanoi hiukan kohottaen kulmakarvojaan, "en
-oikein ymmärtänyt mitä kysyitte"?
-
-"Jalokiviosastoa", vastasin, "Haluan katsoa sormuksia."
-
-"Sormuksia", hän kertasi katsoen minua selvästi ihmeissään. "Saanko
-kysyä minkä laatuisia sormuksia ja mitä varten käytettäviä"?
-
-"Sormessa käytettäviä", vastasin, arvellen ettei tämä nuori nainen
-voinutkaan olla niin järkevä kuin hän näytti.
-
-Näin sanoessani hän katsahti vasenta kättäni jonka yhdessä sormessa
-minulla oli entisaikani mallin mukainen sinettisormus. Hänen kasvojensa
-ilme muuttui heti sangen ymmärtäväiseksi, ja samalla niihin ilmestyi
-mitä vilkkainta harrastusta.
-
-"Pyydän tuhansin kerroin anteeksi"! hän huudahti. "Minun olisi pitänyt
-ymmärtää ennemmin. Te olette Julian West"?
-
-Minua alkoi hiukan suututtaa tuollainen salaperäisyys niin
-yksinkertaisessa asiassa.
-
-"Kyllä tosin olen Julian West", sanoin; "mutta suonette anteeksi etten
-näe missä yhteydessä se asia on teille tekemääni kysymykseen."
-
-"Oh, teidän tulee todella suoda minulle anteeksi", hän sanoi, "mutta se
-on sangen läheisessä yhteydessä. Amerikassa ei kukaan muu kuin juuri
-te olisi kysynyt sormessa kannettavia sormuksia. Niitä ei ole käytetty
-enää niin pitkään aikaan että olemme kokonaan lopettaneet niiden
-varastossa pitämisen; mutta jos haluatte saada sellaisen tilauksesta
-tehdyn, tarvitsee teidän vain antaa kuvaus minkälaisen tahdotte ja se
-heti valmistetaan."
-
-Kiitin häntä, mutta lisäsin etten halunnut ajaa hommaani perille,
-ennenkuin olin hiukan tarkemmin tutustunut olosuhteisiin.
-
-En sanonut mitään kokemuksestani kotona, sillä en halunnut joutua
-naurun alaiseksi enemmän kuin oli välttämätöntä; mutta puolisen
-jälkeen tavatessani tohtorin yksin mieluisassa työhuoneessaan talon
-tornikerroksessa, koetin varovasti urkkia häneltä asian laitaa.
-
-Huomauttaen aivan kuin sivumennen etten ollut huomannut kenenkään
-sormessa sormusta, kysyin häneltä, oliko jalokivien käyttämisestä
-vieraannuttu, ja jos niin oli laita, miten oli selitettävissä siitä
-tavasta luopuminen?
-
-Tohtori sanoi totta olevan että jalokivien käyttäminen oli todella
-ollut vanhentunut tapa jo parin sukupolven ajan, ellei enemmän. "Mitä
-taasen tulee asiassa vaikuttaneisiin syihin", hän jatkoi, "niin ne
-todellakin johtavat koko syvälle meidän nykyisen talousjärjestelmämme
-suoriin ja epäsuoriin seurauksiin. Ylimalkaan puhuen luulen että
-pääasiallisena ja ratkaisevana syynä siihen miksi kultaa ja hopeaa
-sekä kalliita kiviä on lakattu koristuksina ihailemasta on se että
-ne kokonaan menettivät kauppa-arvonsa, kun kansa järjesti omaisuuden
-jakamisen kaikkien kansalaisten peruuttamattoman taloudellisen
-yhdenvertaisuuden pohjalle. Kuten tiedätte ei tonnillinen kultaa eikä
-tynnyrillinen jalokiviä voisi hankkia leivän palaakaan yleisistä
-puodeista, kun siellä mikään ei kelpaa maksuksi muu kuin kansalaisten
-luotto, joka yksinomaan riippuu hänen kansalaisuudestaan ja on aina
-samallainen kuin kunkin toisen kansalaisen. Luonnollisesti ei tämän
-takia mikään ole minkään arvoinen kenellekään nykyään joka ei tuota
-jotakin hyötyä tai hupia. Pääsyynä miksi jalokiviä ja kalliita
-metalleja ennen käytettiin koristuksina näyttää olleen niille kuulunut
-suuri kauppa-arvo joka ne teki rikkauden ja mahtavuuden merkiksi sekä
-sentakia yhteiskunnallisen pöyhkeilyn mieluisiksi välikappaleiksi.
-Se seikka että ne ovat kokonaan tämän ominaisuuden menettäneet
-on luullakseni suureksi osaksi vaikuttanut niiden hylkäämiseen
-koristuksina, vaikkapa pöyhkeilyltä ei olisikaan perusteita riistänyt
-yhdenvertaisuuden laki."
-
-"Epäilemättä", sanoin; "mutta olipa niitä jotka arvelivat lahjain
-merkityksen olevan kokonaan erillään niiden arvosta."
-
-"Mahdollista kyllä", vastasi tohtori. "Niin, minä luulen että
-raakalaiskansat rehellisesti ajattelivat niin, mutta rehellisinä
-ollen he eivät osanneet erottaa jalokiviä lasipalloista, niin kauvan
-kuin kumpaisetkin olivat yhtä kirkkaita. Mitä tulee sivistyneitten
-ihmisten väitteeseen että he olisivat ihailleet kalliita kiviä tai
-kultaa niiden varsinaisen kauneuden takia niiden arvosta välittämättä,
-niin epäilen että se oli enemmän tai vähemmän tietoista luulottelua.
-Otaksukaamme että äkilliset yltäkylläiset löydöt olisivat alentaneet
-puhdasvetisimpäin timanttien arvon pullolasin tasalle, miten paljon
-kauemmin luulette että kukaan teidän päivinänne olisi niitä pitänyt?"
-
-Minun oli pakko myöntää että ne epäilemättä olisivat kadonneet
-näkyvistä nopeasti ja pysyväisesti.
-
-"Luullakseni", sanoi tohtori, "terve maku, jonka teidänkin päivinänne
-ymmärrämme otsa rypyssä katselleen sellaisten koristusten käyttämistä,
-tuli taloudellisen vaikutuksen avuksi poistamaan niitä käytännöstä,
-kun kerran uusi asiain järjestys oli perustettu. Kun jalokivet ja
-kalliit metallit menettivät lumousvoimansa mikä niillä oli keskitetyn
-varakkuuden osotuksina, pääsi maku vapaasti arvostelemaan sellaisten
-koristevaikutelmain todellista kauneusarvoa jotka saavutettiin
-ripustamalla läpikuultavia kivipalasia ja levyjä ja metallikahleita ja
--renkaita kasvoihin ja kaulaan ja sormiin, ja mielipide näyttää pian
-yleisesti mukaantuneen myöntämään että sellaiset ripustimet olivat
-raakamaisia eivätkä ollenkaan kauniita."
-
-"Mutta minne ovat joutuneet kaikki timantit, rubiinit, emeraldit ja
-kulta- ja hopeakoristeet?" huudahdin.
-
-"Metallit tietysti -- hopea ja kulta -- ovat pysyneet käyttökuntoisina
-koneteollisuudessa ja taiteessa. Ne ovat aina kauniita oikeissa
-paikoissaan, ja niitä käytetään yhtä paljon koristetarkoituksiin kuin
-ennenkin, mutta ne tarkoitukset ovat kohdistetut rakennustaiteeseen
-eikä henkilöihin kuten ennen. Vaikka emme noudatakaan vanhaa tapaa
-kasvojamme ja ihoamme maalaamalla, käytämme maalia, kuitenkin
-sellaisissa paikoin mitkä pidämme sille sopivina, ja juuri samoin
-on kullan ja hopean laita. Jalokivistä taasen muutamat ovat
-käyttökelpoisia konetarpeissa, ja niistä on tietysti kokoelmia
-museoissa siellä ja täällä. Luultavasti ei ole koskaan ollut
-käytännössä enempää kuin muuan sata tynnyriä jalokiviä, ja helposti
-on ymmärrettävissä sellaisten pikkutavarani niin vähäisen joukon
-häviäminen ja nopea katoaminen, kun niiden ihaileminen oli loppunut."
-
-"Esittämänne syyt jalokivien häviämiseen", sanoin, "ovat varmaan
-todellisia, ja te ette voine ymmärtää miten se seikka minua
-hämmästyttää. Timantin alentaminen lasipallon arvoiseksi,
-lukuunottamatta sen käytäntöä koneteollisuudessa, ilmaisee ja kuvaa
-luonnollisemmin kuin mikään muu seikka minulle sen vallankumouksen
-täydellisyyttä mikä nykyaikana on alistanut esineet ihmisen alaisiksi.
-Ei olisi ollut niin kovin vaikeata tietysti ymmärtää että miehet
-olisivat olleet valmiit luopumaan jalokiviä käyttämästä, mitä
-tapaa ei koskaan ole pidetty hyvän maun mukaisena miesten tapana,
-paitsi raakalaismaissa, mutta olisipa itse profeetta Jeremiastakin
-ällistyttänyt, jos hänen kysymykseensä; 'Voiko neito unohtaa
-koristuksensa?' olisi vastattu myöntävästi."
-
-Tohtori nauroi.
-
-"Jeremias oli sangen viisas mies", hän sanoi, "ja jos hänen huomionsa
-olisi johtunut taloudellisen yhdenvertaisuuden asiaan ja sen
-vaikutukseen sukupuolisuhteisiin, niin olen varma että hän olisi nähnyt
-sen järkiperäisenä seurauksena olevan naisiin nähden aivan yhtä suuren
-ajatuskyvyn kehityksen persoonalliseksi koristukseksi kuin mitä miehet
-ovat koskaan osottaneet. Hän ei olisi hämmästynyt oppiessaan huomaamaan
-että sellaisen yhdenvertaisuuden vaikutuksena miesten ja naisten
-välillä olisi ollut naisen aseman kumoaminen koko pukukysymykseen
-nähden niin täydellisesti että sapekkainkaan naisvihaaja -- jos
-sellaisia vielä olisi jälelle jäänyt -- ei olisi enää kyennyt
-syyttämään heitä että he ovat siinä suhteessa enemmän kypsymättömiä
-kuin miehet."
-
-"Tohtori, tohtori, älkäähän vaatiko minua uskomaan että viehättämishalu
-on tauonnut naisia liikuttamasta!"
-
-"Suokaa anteeksi, en tarkoittanut sanoa mitään siihen suuntaan",
-vastasi tohtori. "Minä puhuin sen halun suunnattomasta kehittymisestä
-mikä pyrkii sen oman tarkoituksenkin hävittämään äärimmäisen koristelun
-ja liiallisen keinotekoisuuden kautta. Jos voimme arvostella asioita
-teidän aikanne muistiinpanojen mukaan, niin oli tämä aivan yleisesti
-tuloksena liiallisesta pukujen rakkaudesta teidän naisillanne; eikö
-niin ollut?"
-
-"Oli epäilemättä. Ylenmääräinen pukuihin kiintyminen, liialliset
-viehättämisponnistukset olivat naisten taloudellisen viehättäväisyyden
-vankin selkäranka minun aikanani."
-
-"Entä miten oli miesten laita?"
-
-"Sitä ei voitu sanoa kenestäkään miehestä joka miehen nimen ansaitsi.
-Tietysti oli keisareita, mutta useimmat miehet välittivät pikemmin
-liian vähän kuin liian paljon ulkomuodostaan."
-
-"Se on, toinen sukupuoli kiinnitti liian paljon huomiotansa vaatteisiin
-ja toinen liian vähän?"
-
-"Niin oli laita."
-
-"Hyvä; sukupuolten taloudellisen yhdenvertaisuuden ja siitä johtuvan
-naisen alituisen riippumattomuuden seurauksena mieheen nähden on
-se että naiset paljon vähemmän ajattelevat pukujansa kuin teidän
-päivinänne ja miehet verraten enemmän. Kenenkään mieleen ei todellakaan
-juolahtaisi ajatella että kumpikaan sukupuoli nykyaikana olisi enemmän
-välinpitämätön persoonallisen viehättäväisyytensä suhteen kuin toinen.
-Yksilöiden harrastus tässä asiassa vaihtelee, mutta erotusta ei ole
-olemassa koko sukupuolesta puhuttaessa."
-
-"Mutta minkä syyksi luette tämän ihmeen", huudahdin, "sillä ihmeeltä se
-tuntuu taloudellisen yhdenvertaisuuden vaikutuksena miesten ja naisten
-suhteissa?"
-
-"Sen että siitä hetkestä jolloin yhdenvertaisuus luotiin heidän
-välillensä, ei naisilla ollut enää vähintäkään suurempaa etua
-osottautua viehättävinä ja toivottavina miehille kuin miehilläkään
-saman vaikutuksen tavoittamisessa naisissa."
-
-"Tämä tarkoittaa että ennen taloudellisen yhdenvertaisuuden
-perustamista miesten ja naisten välille oli naisilla ehdottomasti
-enemmän etua persoonallisesta viehättäväisyydestä kuin miehillä."
-
-"Varmasti", sanoi tohtori. "Sanokaahan minulle, minkä syyksi miehet
-teidän päivinänne lukivat toisen sukupuolen tavattomat ponnistukset
-pukuasioissa, verraten miesten suhteelliseen huolimattomuuteen samoissa
-asioissa?"
-
-"No niin, en luule että meillä oli mitään selvää ajatusta siinä
-asiassa. Jos siitä todella oli jotakin sukupuolista arvelua, niin se
-tuskin julki muuhun kuin tunteelliseen tai leikilliseen suuntaan."
-
-"Se oli todellakin", sanoi tohtori, "teidän aikanne luonteenomainen
-piirre, vaikka hyvin selitettävissä sen ulkokultaisuuden kautta mikä
-vallitsi koko sukupuolisuhteessa, teennäinen ritarillinen kunnioitus
-naisia kohtaan toiselta puolen mikä oli yhteydessä käytännöllisen
-sorron kanssa toiselta puolen, mutta täytyihän teillä olla joku arvelu,
-mikä vaikutti naisten liiallisen ponnistuksen persoonallista koristelua
-tavoittamaan."
-
-"Arvelu oli luullakseni muinaisuudesta johtunut -- nimittäin että
-nainen oli luonteeltaan turhamaisempi kuin mies. Mutta he eivät
-mielellään kuulleet sitä sanottavan; ja sentakia oli kohtelias selitys
-tälle ilmeiselle tosiasialle, että he paljon enemmän huolehtivat
-puvustaan kuin miehet, se että he olivat herkempiä kauneudelle,
-epäitsekkäämpiä miellyttämishalussansa ja muita sopivia lausetapoja."
-
-"Ja eikö mieleenne juolahtanut että todellinen syy, miksi nainen
-niin hartaasti ajatteli keinoja millä kauneuttaan, kohottaa, oli
-yksinkertaisesti se että taloudellisen riippuvaisuutensa vuoksi miehen
-suosiosta naisen kasvot olivat hänen onnensa peruste, ja että syy,
-miksi miehet enimmäkseen olivat niin välinpitämättömiä persoonallisesta
-ulkomuodostaan, oli se ettei heidän onnensa millään tavoin riippunut
-heidän kauneudestaan; ja että milloin se määräsikin heidän suosionsa
-toisen sukupuolen piirissä, oli heidän taloudellinen asemansa kuitenkin
-paljon voimakkaampi suosion tuottaja kuin mitkään persoonalliset
-edut? Varmasti tämä selvä johtopäätös täydellisesti selitti
-miksi nainen innokkaammin tavoitteli persoonallisia koristeluja,
-tarvitsematta etsiä minkäänlaista erotusta sukupuolten luontoperäisissä
-turhamaisuus-ominaisuuksissa."
-
-"Ja sentakia", huomautin, "kun naiset vapautuivat riippuvaisuudestansa
-miesten suosiosta taloudelliseen hyvinvointiin nähden, ei liioin heidän
-elämänsä päätarkoituksena enää ollut viehättäväisyytensä ylläpitäminen
-miesten silmissä?"
-
-"Aivan niin, sanomattomaksi hyödyksi heille mukavuuteen ja arvoon
-nähden sekä ajatuksen vapauteen tärkeimpäin asioitten varalle."
-
-"Mutta luullakseni yhteiskunnallisen panoraaman kauneuden tappioksi?"
-
-"Ei ollenkaan, vaan ehdottomasti sen merkittäväksi hyödyksi. Mikäli
-me voimme arvostella, olivat samat vaatimukset, mitä teidän aikanne
-naisilla oli viehättäväisyyden suhteen, voitettavissa aivan ilman
-heidän teennäisiä ponnistuksiaan. Muistakaamme että puhumme siitä
-naisten liikanaisesta sulojen kohottamisponnistelusta joka johti
-onnistumattomaan vaikutusten etsintään siten eksyen kokonaan etsitystä
-päämäärästä. Kun poistettiin ne taloudelliset vaikuttimet jotka naisten
-viehättäväisyydestä miesten silmissä tekivät elämän toimeentulokeinon,
-niin jälelle jäi luontainen vaikutin herättää ihailua toisessa
-sukupuolessa, mikä vaikutin on aivan kyllin voimakas kauneutta
-synnyttämään ja sitä vaikuttavampi kun se ei ole liian voimakas."
-
-"Aivan helppoa on huomata", sanoin, "miksi naisten taloudellisen
-riippumattomuuden täytyi vaikuttaa sen että heidän harrastuksensa
-olentonsa koristelun suhteen rajoittui järkeviin keinoihin; mutta miksi
-se olisi vaikuttanut päinvastaiseen suuntaan miehissä saattamalla
-heidät enemmän huomiotansa kiinnittämään pukuun ja persoonalliseen
-ulkomuotoon kuin ennen?"
-
-"Siitä yksinkertaisesta syystä että kun heidän taloudellinen
-ylivaltansa naisiin nähden hävisi, täytyi heidän siitä lähtein kokonaan
-jäädä persoonallisen miellyttäväisyytensä varaan, jos halusivat sekä
-voittaa naisten suosiota että ylläpitää sitä kerran sen voitettuaan."
-
-
-
-
-LUKU XX.
-
-Mitä vallankumous sai aikaan naisten hyväksi.
-
-
-"Minusta tuntuu, tohtori", sanoin, "että minun aikani naiselle olisi
-ollut vielä suuremman arvoista kuin minulle nukkua tähän asti, koska
-taloudellisen yhdenvertaisuuden perustaminen näyttää merkinneen enemmän
-naisille kuin miehille."
-
-"Edith ehkä ei olisi ollut hyvillään sellaisesta asiain tilasta",
-sanoi tohtori, "mutta toden teolla on sanoissanne paljon totta,
-sillä taloudellisen yhdenvertaisuuden perustaminen merkitsi todella
-verrattomasti enemmän naisille kuin miehille. Teidän päivinänne oli
-useimpain miesten olosuhteet viheliäisiä verrattuina heidän nykyiseen
-tilaansa, mutta naisten kohtalo oli kurja miestenkin kohtaloon
-verrattuna. Useimmat miehet olivat kyllä rikkaitten orjia, mutta
-nainen oli miehen alamainen olipa hän sitten rikas tai köyhä, ja
-viimemainitussa ja yleisemmässä tapauksessa oli siten orjan orja.
-Miten syvällä köyhyydessä mies elikin, oli häntä syvempänä yksi tai
-useampi hänestä riippuvain naisten muodossa jotka olivat hänen tahtonsa
-alaisia. Yhteiskuntaläjän pohjakerroksessa oli nainen kantaen koko
-kasan yhteistä painoa. Koko sielun, hengen ja ruumiin vallitseva
-hirmuvalta jota ihmissuku sieti painoi lopuksi yhdistynein voimin
-häntä. Niin paljon alempana miehenkin olotilaa oli nainen että hän
-olisi jo suuresti kohonnut, jos olisi voinut saavuttaa vain hänen
-asemansa. Mutta suuri vallankumous ei ainoastaan kohottanut häntä
-yhdenvertaiseksi miehen kanssa, vaan nosti heidät molemmat samalla
-voimakkaalla ponnella moraalisen arvon ja aineellisen hyvinvoinnin
-asteelle joka oli yhtä paljon yläpuolella miehen entistä olotilaa kuin
-hänen entinen tilansa oli ollut yläpuolella naisen tilaa. Jos siis
-miehet ovat kiitollisuuden velassa vallankumoukselle, niin miten paljon
-suuremmaksi tulee naisten arvata kiitollisuutensa sitä kohtaan! Jos
-miehille vallankumouksen ääni oli kutsumus korkeammalle ja jalommalle
-elämän asteelle, niin naiselle se oli kuin Jumalan ääni, kutsuva häntä
-uuteen luomakuntaan."
-
-"Epäilemättä", sanoin, "oli köyhäin naisilla sangen viheliäinen asema,
-mutta rikkaitten naiset eivät varmastikaan olleet sorron alaisia."
-
-"Rikkaitten naiset", vastasi tohtori, "olivat luvultaan liian vähän
-merkitsevät koko naissukupuolen suhteen että he ansaitsisivat huomioon
-ottamista teidän aikanne naisten tilaa yleisesti tarkastettaessa.
-Mutta senkään vuoksi emme pidä heidän kohtaloansa parempana kuin
-heidän köyhempien sisartensakaan. Totta on että he eivät kärsineet
-ruumiillista kovuutta, vaan päinvastoin heitä heidän miessuojelijansa
-hemmoittelivat ja hellivät kuin liiaksi lemmittyjä lapsia; mutta se ei
-meistä tunnu toivottavalta elämältä. Mikäli voimme selville saada sen
-aikaisista kertomuksista ja yhteiskunnallisista kuvauksista asuivat
-rikkaitten naiset imartelun ja teeskentelyn kiihoittavassa ilmakehässä,
-mikä kaikki oli vähemmän suosiollista moraaliselle tai henkiselle
-kehitykselle kuin köyhäin naisten kovinkin kohtalo. Nykyajan nainen,
-jos hänet tuomittaisiin takaisin elämään teidän maailmassa, pyytäisi
-ainakin syntyä pesumuijaksi pikemmin kuin varakkaaksi muotinaiseksi.
-Viimemainittu näyttää meistä enemmän kuin ensinmainittu sen tapaiselta
-naiselta joka täydellisemmin osotti sen sukupuolen lankeemistilaa
-teidän aikananne."
-
-Kun sama ajatus oli minulla mielessä ollut edellisen elämän aikana, en
-asiata vastaan väittänyt.
-
-"Niin sanottu naisliike, hänen asemansa suuren muutoksen alku", jatkoi
-tohtori, "oli jo teidän päivinänne varsin huomattava. Teidän on
-täytynyt sitä paljon kuulla ja nähdä, ja ehkä olette tuntenutkin niitä
-jaloja naisia jotka ensimmäisiä johtajia olivat."
-
-"Kyllä", vastasin. "Naisten oikeuksista oli paljon puhetta, mutta
-silloin ilmoitettu ohjelma ei millään tavalla ollut kumouksellista
-laatua. Se tarkoitti vain äänestysoikeuden saavuttamista sekä
-erinäisten muutosten aikaan saamista naisten omistusoikeuden
-laeissa, lasten hoitoa avioerojen sattuessa sekä muita sellaisia
-yksityisseikkoja. Vakuutan teille ettei naisilla, enemmän kuin
-miehilläkään ollut siihen aikaan mitään ajatusta talousjärjestelmän
-kumoamisesta."
-
-"Niin mekin sen ymmärrämme", vastasi tohtori. "Siinä suhteessa
-naisten itsenäisyystaistelu muistutti yleensä kumousliikkeitä, jotka
-alkuasteillaan käyvät haparoiden ja kompastellen näennäisesti niin
-hämärää ja epäjohdonmukaista tietä että vain filosoofi osaa arvata
-mikä tulos on siitä odotettavissa. Arvio naisliikkeen lopullisen
-tuloksen suhteen oli kuitenkin yhtä yksinkertainen kuin arvio
-siinäkin asiassa jota te sanoitte työväenliikkeeksi. Naiset ajoivat
-takaa riippumattomuutta miesten suhteen ja tasa-arvoisuutta heidän
-kanssaan, ja työväestö halusi päättää orjuutensa kapitalistien suhteen.
-Naisten kantamien siteitten avain oli aivan sama kuin se joka lukitsi
-työväestön kahleet. Se oli taloudellinen avain, olemassa olon keinojen
-valinta. Miesten sukupuoli piti vallassansa naista, ja rikkaitten
-luokka työtä tekeviä kansajoukkoja. Sukupuolisiteitten salaisuus
-oli aivan sama kuin teollisuussiteitten -- nimittäin omaisuusvallan
-erilainen jako, ja muutoksen, joka oli välttämätön molempain
-sidemuotojen lopettamiseksi, täytyi silminnähtävästi olla taloudellinen
-yhdenvertaisuus, joka sekä sukupuoli- että teollisuussuhteissa heti
-takaisi yhteistoiminnan ylläpitämisen välttämättömänä.
-
-"Naisten kapinan ensimmäiset johtajat eivät kyenneet näkemään nenän
-päätänsä pitemmälle, ja sentakia lukivat alamaisen tilansa ja
-kärsimänsä väärinkäytökset miehen pahuuden ansioksi, ja näyttivät
-uskovan että ainoa välttämätön parannuskeino oli hänen moraalinen
-parantamisensa. Tänä aikakautena sellaiset ilmaisumuodot kuin 'mies
-tyranni' ja 'mies julmuri' olivat kiihoituksen tunnussanoja. Naisten
-esitaistelijat eksyivät aivan samaan erehdykseen johon joutuivat
-suureksi osaksi työväestönkin ensimmäiset johtajat, jotka tuhlasivat
-henkeänsä ja kiukkuansa puskivat julistamalla kapitalistit köyhälistön
-kaiken viheliäisyyden uppiniskaisiksi tekijöiksi. Tämä oli pahempaa
-kuin pelkkää kiivailua; se oli harhaan viepää ja sokeuttavaa. Miehet
-eivät oleellisesti olleet huonompia kuin naisetkaan joita he sortivat,
-eivätkä kapitalistit huonompia kuin työväestö jota he riistivät. Jos
-työväestö olisi asetettu kapitalistien tilalle, niin se olisi tehnyt
-juuri samoin kuin kapitalistit tekivät. Ja todella milloin työmiehistä
-tuli kapitalisteja, niin heidän yleisesti sanottiin olleen mestareista
-ankarimpia. Samoin myös jos naiset olisivat voineet vaihtaa paikkoja
-miesten kanssa, he epäilemättä olisivat miesten suhteen menetelleet
-aivan samoin kuin miehet heidän suhteensa. Järjestelmä, joka salli
-ihmisolentojen joutua ylemmyyden ja alemmuuden suhteisiin toisiinsa
-nähden, oli koko pahan syy. Valta toisten yli huonontaa välttämättä
-käskijää siveellisesti ja halventaa alamaista. Yhdenvertaisuus on ainoa
-moraalinen suhde ihmisolentojen välillä. Jokainen uudistus, jonka
-tuli parantaa miesten naisia kohtaan tai kapitalistien työväestöä
-kohtaan osottamia väärinkäytöksiä, täytyi sentakia suunnittua heidän
-taloussuhteitansa muuttamaan yhdenvertaisiksi. Ennenkuin naiset,
-samoinkuin työväestökin luopuivat järjettömistä hyökkäyksistään
-taloudellisen eriarvoisuuden seurauksia vastaan ja hyökkäsivät itse
-eriarvoisuuden kimppuun, ei ollut mitään toivoa kummankaan luokan
-vapautumisesta.
-
-"Sitä ilmeisesti yksipuolista aatosta, joka naisten aikaisilla
-johtajilla oli tarkoittamastaan suuresta pelastustyöstä ja miten se
-oli toteutuva, kuvaa lystillisesti heidän innostuksensa aikakauden
-erilaisten niin sanottujen raittiuskiihoitusten hyväksi jotka
-tarkoittivat juoppouden ehkäisemistä miesten kesken. Naisluokan
-erikoinen harrastus tässä miesten tapoja koskevassa parannuspuuhassa --
-sillä naiset eivät yleensä juoneet väkijuomia -- johtui siitä arvelusta
-että jos miehet joisivat vähemmän, niin he vähemmän taipuvaisia
-olisivat heitä sortamaan ja paremmin pitäisivät huolta heidän
-ylläpitämisestään; se on, heidän korkeimmat tarkoituksensa rajoittuivat
-toivoon että he parantamalla isäntäinsä moraalia saisivat turvatuksi
-itselleen hiukan parempaa kohtelua. Isännyyden poistamisaate ei vielä
-ollut juolahtanut heidän mieleensä mahdollisena.
-
-"Tämä seikka sivumennen sanoen, teidän aikanne naisten ponnistukset
-miesten juomatapojen parantamiseksi lain kautta, sangen jyrkästi
-osottavat erotusta naisten silloisen ja nykyisen aseman välillä
-suhteissansa miehiin. Jos nykyaikana miehet joutuisivat jonkun tavan
-valtaan joka heidät arveluttavasti ja yleisesti tekisi naisille
-vaaralliseksi, ei näiden mieleen juolahtaisi koettaa heitä lailla
-hillitä. Meidän ajatuksemme persoonallisesta herruudesta ja yksilön
-oikeuden mukaisesta riippumattomuudesta kaikissa pääasiallisesti häntä
-itseään koskevissa asioissa ei mitenkään kärsisi mitään laillista
-sekaantumista yksilöiden yksityistapoihin mikä niin yleistä oli teidän
-aikananne. Mutta naiset huomaisivat ettei voima olekaan välttämätöntä
-miesten tapojen suoristamiseksi. Heidän ehdoton taloudellinen
-riippumattomuutensa joko naimisissa ollen tai sen ulkopuolella antaisi
-heidän käytettäväkseen voimakkaamman vaikuttimen. Pian huomattaisiin
-että miehet, jotka olisivat naisten herkkyyttä loukanneet,
-tavoittelisivat turhaan heidän suosiotaan. Naisten oli käytännössä
-mahdotonta teidän aikananne suojella itseään tai ajaa tahtonsa läpi
-tätä keinoa käyttämällä. Naimisiin meno oli naiselle taloudellinen
-välttämättömyys tai ainakin niin suuri etu hänelle ettei hän juuri
-voinut ehtoja määrätä kosijalleen, ellei ollut erittäin onnellisessa
-asemassa, ja kerran naimisiin mentyään oli sillä ymmärretty että kun
-hänen isäntänsä hänet yllä piti, tuli hänen vastineeksi olla isännän
-käytettävänä."
-
-"Se kuuluu kauhealta", sanoin, "näin pitkän ajan takaa, mutta minä
-pyydän teidän uskomaan ettei asia aina ollut niin pahoin kuin
-se näyttää. Miehistä paremmat käyttivät valtaansa ajatellen, ja
-hienostuneitten henkilöitten kesken nainen todella säilytti itsensä yli
-vallan, ja sentakia monissa perheissä nainen oli todellisesti perheen
-pää."
-
-"Epäilemättä, epäilemättä", vastasi tohtori. "Niin on aina ollut asian
-laita jokaisen orjuuden muodon aikana. Olipa isännän valta miten
-ehdoton tahansa, sitä on harjoitettu kohtuullisen ihmisyys-aatteen
-tasalla sangen lukuisissa tapauksissa, ja monissa kohdin nimellinen
-orja, jos on ollut lujaluonteinen, on todella harjoittanut vallitsevaa
-vaikutusta isäntäänsä. Tätä huomattua seikkaa ei kuitenkaan ole
-pidettävä kyllin tukevana perusteena jonka nojalla ihmisolento
-voitaisiin alistaa toisen pakkotahdon alaiseksi. Yleisesti puhuen on
-epäilemättä totta että naisten asema miesten alaisina, samoinkuin
-köyhäinkin asema rikkaitten alaisina, oli paljon enemmän siedettävä
-kuin meistä tuntuu mahdolliselta. Samoinkuin ihmisen ruumiillinen elämä
-voi säilyä ja usein menestyä hyvinkin kaikissa ilmanaloissa navoilta
-päiväntasaajaan asti, niin on hänen siveellinen luontonsa osottanut
-voivansa elää ja kasvattaa tuoksuvia kukkiakin mitä pelottavimpainkin
-yhteiskuntasuhteiden vallitessa.
-
-"Ymmärtääksemme miten äärettömässä kiitollisuuden velassa nainen on
-suurelle vallankumoukselle", jatkoi tohtori, "tulee meidän muistaa
-että ne kahleet joista se heidät vapautti olivat verrattomasti
-täydellisemmät ja halventavammat kuin mitkään niistä jotka alistivat
-miehiä toisten miesten alaisiksi. Niitä ei kytkenyt yksinkertainen,
-vaan kolminkertainen ies. Ensimmäinen ies oli alistuminen rikkaitten
-persoonalliseen ja luokkajohtoon jota naisten enemmistö kantoi
-yhdessä miesten enemmistön kanssa. Toiset kaksi iestä olivat hänellä
-erikoisia. Toinen oli hänen persoonallinen alamaisuutensa ei ainoastaan
-sukupuolisuhteissa, vaan koko hänen käytöstavassaan sitä erikoista
-miestä kohtaan josta hän toimeentulonsa puolesta riippui. Kolmas
-ies oli henkistä ja moraalista laatua ja sisälsi sen orjamaisen
-yksitoikkoisuuden jota häneltä vaadittiin kaikessa ajattelussaan,
-puheessaan ja toiminnassaan muinaistapoihin ja seurustelusääntöihin
-perustuvain joukkomääräysten mukaan joiden tarkoituksena oli tukahuttaa
-kaikki mikä oli itsenäistä ja yksilöllistä ja vaikuttaa keinotekoista
-yhtäläisyyttä sekä sisäiseen että ulkonaiseen elämään.
-
-"Viimemainittu oli näistä kolmesta ikeestä raskain ja turmiollisin
-vaikutuksiltaan sekä suoranaisesti naisiin että epäsuorasti ihmissukuun
-suvun äitien huonontumisen kautta. Itse naiseen oli vaikutus niin
-sielua tukahuttava ja järkeä näivettävä että siitä tehtiin otollinen
-syy jonka nojalla häntä sellaiset miehet kohtelivat luonnollisena
-alempana olentona, ketkä eivät olleet kylliksi järkeviä näkemään
-että se jota he syyksi tahtoivat tehdä hänen alamaisuuteensa olikin
-itsessään seuraus juuri tästä alamaisuudesta. Selitys naisen ajattelun
-ja toiminnan alistumisesta sellaiseen mikä todellisesti oli orjalaki
--- laki hänen sukupuolellensa erikoinen jota miehet halveksivat ja
-pilkkailivat -- oli se seikka että elämän mukavuuden pääasiallinen
-toivo riippui jokaisella naisella siitä miten hän saattoi herättää
-suosiollista huomiota jossain miehessä joka hänestä voisi huolta
-pitää. Nyt oli teidän talousjärjestelmänne vallitessa sellaisen miehen
-mielestä, joka etsi työpaikkaa, sangen otollista ajatella ja puhua
-samoin kuin hänen isäntänsä, jos halusi päästä eteenpäin elämässä.
-Mutta vissin asteen järjen ja käytöksen itsenäisyyttä myönsivät
-miehille heidän taloudelliset yliherransa useimmassa tapauksessa, niin
-kauan kuin se ei suoranaisesti ollut loukkaavaista, sillä kaikesta
-huolimatta haluttiin pääasiallisesti heidän työtänsä. Mutta naisen
-suhde mieheen joka häntä piti yllä oli aivan erilaista ja paljon
-kiinteämpää laatua. Hänen täytyi olla miehelle viehätysolentona.
-Viehättääkseen häntä naisen täytyi persoonallisesti olla hänelle
-miellyttävä, hän ei saanut hänen makuansa loukata eikä hänen
-ennakkoarveluitansa omilla mielipiteillään tai käytöksellään. Muuten
-mies mieluummin piti jotain toista parempana. Tästä seikasta seurasi
-että samalla kuin pojan kasvatus tarkoitti hänen opettamistaan
-soveliaaksi ansaitsemaan toimeentulonsa, kasvatettiin tyttöä
-pääasiallisesti silmällä pitäen sitä että hänestä tulisi, ellei
-miellyttävä, niin ainakin ei-epämiellyttävä miehille.
-
-"Jos nyt kukin nainen olisi ollut erityisesti kasvatettu jonkun
-määrätyn miehen maun mukaan -- kasvatettu käskettäväksi niin sanoakseni
--- vaikka sekin olisi ollut kyllin loukkaava kaiken naisellisen arvon
-ajatukselle, niin se olisi kuitenkin ollut vähemmän turmiollinen,
-sillä monet miehet olisivat paljon parempina pitäneet naisia joilla
-olisi ollut itsenäinen ajatuskyky ja alkuperäisiä ja luonnollisia
-mielipiteitä. Mutta kun ei ennakolla tiedetty kuka mies tahtoi ottaa
-ylläpitääkseen kunkin naisen, niin ainoa varma keino oli kasvattaa
-tytöt enemmän negatiivista kuin positiivista viehättäväisyyttä
-silmällä pitäen, jotta he eivät ainakaan loukkaisi tavallisia miesten
-ennakkovaatimuksia. Tämä tarkoitus paraiten saavutettiin siten että
-kasvatettiin tyttö mukaantumaan tavallisiin entisyydestä perittyihin
-ja muodissa oleviin tapoihin ajattelun, puheen ja käytöksen suhteen
--- sanalla sanoen kunakin aikana vallitsevan seurustelukannan mukaan.
-Ennen kaikkea hänen tuli välttää kuin ruttotautia kaikkia uusia ja
-alkuperäisiä aatteita tai käytöstapoja kaikilla tärkeillä aloilla,
-etenkin uskonnon, politiikan ja yhteiskunnan asioissa. Se merkitsi että
-hänen sielunsa, samoinkuin hänen ruumiinsakin tuli kasvattaa ja pukea
-voimassa olevan muodin haarniskaan. Hänen toiveensa tuli kohdistua
-edullisiin naimiskauppoihin eikä niiden rinnalla hänellä saanut
-huomattavissa olla mitään erikoista tai tavatonta taikka määrättyä
-mielipidettä ainakaan sen tärkeimmissä asioissa kuin koruompelussa
-tai seurusteluhuoneen koristelussa. Kun seurusteluvaatimukset siten
-oli pääasiassa saavutettu, niin minkä iloisempi ja sukkelampi hän
-sitten saattoi olla pikku keinojen valitsemisessa ja tyhjänpäiväisissä
-asioissa, sen paremmat olivat hänen edellytyksensä. Olenko erehtynyt
-kuvaillessani teidän järjestelmänne työskentelyä tässä suhteessa,
-Julian?"
-
-"Epäilemättä", vastasin, "te olette elävästi kuvaillut oikein muodin
-mukaisen tarkoituksen minun aikani naisten kasvatuksessa, mutta olipa,
-se teidän täytyy ymmärtää, sangen paljon naisia jotka mieleltään olivat
-kokonaan itsenäisiä ja vakavia henkilöitä, jotka uskalsivat ajatella ja
-puhua puolestaan."
-
-"Tietysti niitä oli. He olivat nykyisen tavallisen naisen perikuvia. He
-edustivat tulevaa naista, joka tätä nykyä on olemassa. He olivat omalle
-varallensa särkeneet sukupuolensa seurusteluverkot, ja todistivat
-maailmalle naisten henkisen yhdenarvoisuuden miesten kanssa kaikilla
-ajattelun ja toiminnan aloilla. Mutta vaikka suuret sielut vallitsevat
-olosuhteitaan, niin sielujen suurjoukkoa olosuhteet vallitsevat ja
-muodostavat. Ajatellessamme järjestelmän vaikutusta tähän laajaan
-naisten enemmistöön ja miten moraalisen ja henkisen orjuuden myrkky
-heidän suoniensa läpi kulki koko sukukunnan vereen, silloin me
-ymmärrämme miten ääretön on ihmisyyden tuomio teidän taloudellista
-järjestelmäänne vastaan naisten suhteen, miten tavaton etu ihmissuvulle
-oli vallankumous joka antoi suvulle vapaita äitejä -- vapaita ei
-ainoastaan aineellisista vaan myös moraalisista ja henkisistä kahleista.
-
-"Minä viittasin hetki sitten", jatkoi tohtori "siihen läheiseen
-yhtäläisyyteen joka teidän aikananne oli olemassa teollisuus- ja
-sukupuoliaseman välillä, työtä tekeväin joukkojen suhteissa
-kapitalisteihin ja naisten suhteissa miehiin. Sitä erinomaisesti kuvaa
-muuan toinenkin seikka.
-
-"Työväestön alistuminen kapitaalin omistajain sorrettavaksi pysyi
-välttämättömänä joka aika suuren työttömäin luokan takia joka oli
-valmiina polkemaan työväestön ansioita ja sangen kärkäs taipumaan
-työhön mistä hinnasta ja millä ehdoilla tahansa. Tällä nuijalla
-kapitalisti piti työväestöä kurissa. Samalla tavalla itsetiedottoman
-naisjoukon olemassaolo sitoi naiset miesvallan ikeeseen. Kun
-toimeentulo oli niin vaikea ratkaisu kuin se teidän päivinänne oli,
-niin useat miehet eivät voineet huolta pitää omasta toimeentulostaan
-ja ääretön joukko ei voinut toimeentuloa naisille hankkia oman
-itsensä lisäksi. Naimisiin menosta luopuminen maksoi miehelle
-hänen onnensa, mutta naisiin nähden ei ollut kysymyksessä vain
-onnen menettäminen, vaan säännöllisesti se jätti heidät alttiiksi
-köyhyyden puristettavaksi ja hukutettavaksi, sillä naisten oli paljon
-vaikeampaa kuin miesten saada omasta työstänsä riittävästi elämisapua.
-Seurauksena oli tärisyttävämpiä näytelmiä mitä maailma koskaan on
-kokenut -- ei vähempää todellakaan kuin kilpailu ja kilvoittelu
-naisten kesken naimisiin pääsyn mahdollisuuksista. Ymmärtääksemme
-miten voimattomia naiset olivat teidän päivinänne pääsemään miesten
-suhteen aineellisen, henkisen tai moraalisen arvon ja riippumattomuuden
-vaatimalle kannalle tarvitsee vain muistaa heidän surkeata kohtaloansa
-avioliittomarkkinoilla, kuten teidän aikalaisenne säälimättömän
-vastaavasti sanoivat.
-
-"Eikä sittenkään naisen nöyryytysmalja ollut täysi. Vielä oli
-olemassa toinen ja pelottavampi kilpailumuoto hänen oman sukupuolensa
-piirissä johon hänet oli pakosta tungettu. Alituisesti oli olemassa
-ääretön jäännös naimattomia naisia jotka tavoittelivat avioliiton
-tuottamaa taloudellista varmuutta, mutta näiden alapuolella oli
-laumoittain kurjia naisia jotka olivat menettäneet toivonsa saada
-kunniallisilla ehdoilla miehiltä toimeentuloa ja olivat halukkaita
-myymään itsensä leipäpalasta. Julian, ihmettelettekö että kaikista
-sen hirveän sekasotkun tunkioista jota te sanoitte sivistykseksi
-yhdeksännellätoista vuosisadalla löyhkäsi sukupuolisuhde ilkeimmin?"
-
-"Aikamme ihmisystävät olivat suuresti epätoivoissaan siitä mitä me
-sanoimme yhteiskunnalliseksi pahaksi", sanoin, -- "se on, tämän suuren,
-naisten saastajoukon olemassa olosta -- mutta yleisesti sitä tautia
-ei pidetty taloudellisen kysymyksen osana. Sitä pidettiin pikemmin
-moraalisena paheena joka johtui ihmissydämmen turmeluksesta ja jonka
-parantaminen kuului moraalisille ja uskonnollisille vaikutelmille."
-
-"Niin, kyllä tiedän. Kukaan tietysti ei teidän päivinänne saanut
-ymmärtää että talousjärjestelmä oli ääriään myöten turmeltunut,
-ja sen takia oli tavallista laskea kaikki sen hirveät seuraukset
-pahan ihmisluonteen niskoille. Niin, minä tiedän että oli ihmisiä
-jotka vakuuttivat että oli mahdollista saarnaamalla vähentää
-yhteiskunnallisen pahan kauhuja, vaikka samalla maassa oli miljooneja
-naisia epätoivoisen puutteen käsissä, joilla ei mitään muita keinoja
-ollut leivän hankkimiseksi kuin miesten himojen tyydyttäminen. Minä
-olen hiukan pääkallon tutkija, ja usein olen halunnut saada tilaisuutta
-tutkia yhdeksännentoista vuosisadan ihmisystävän pääkallon kehitystä,
-joka rehellisesti uskoi tämän, jos todella kukaan heistä rehellisesti
-sitä uskoi."
-
-"Sivumennen sanoen", sanoin, "korkealle kehittyneet naiset minunkin
-aikanani kieltäytyivät noudattamasta tapaa jonka nojalla heidän olisi
-ollut omaksuminen miehensä nimi naimisiin mennessään. Miten sen asian
-laita nyt on?"
-
-"Naisten nimeä ei avioliitto muuta enemmän kuin miestenkään."
-
-"Entä lapset?"
-
-"Tytöt ottavat äidin viimeisen nimen sekä isän nimen keskimmäiseksi
-nimekseen, pojat taas päinvastoin."
-
-"Minusta tuntuu", sanoin, "että olisi merkillistä ellei tapaus,
-joka niin syvältä koski naisen suhteeseen mieheen nähden hänen
-saavuttaessaan taloudellisen itsenäisyyden, olisi muodostanut entistä
-sukupuolimoraalin tavanmukaista kantaa muutamissa suhteissa."
-
-"Sanokaa pikemmin" vastasi tohtori, "että miesten ja naisten
-taloudellisen yhdenvertaisuuden perustaminen ensi kerran saattoi
-mahdolliseksi heidän suhteittensa rakentamisen moraaliselle pohjalle.
-Siveellisen toiminnan ensimmäinen ehto joka suhteessa on toimijan
-vapaus. Niin kauan kuin naisten taloudellinen riippuvaisuus miehistä
-esti heitä vapaasti toimimasta sukupuolisuhteissa, ei voinut niissä
-suhteissa olla mitään siveellisyyttä. Sukupuolikäytöksen oikea
-siveellisyys tuli mahdolliseksi toteuttaa vasta sitten kun naiset
-kykenivät itsenäisesti toimimaan taloudellisen yhdenvertaisuuden
-saavutettuaan."
-
-"Olisipa se hämmästyttänyt aikamme moralisteja", sanoin, "jos
-heille olisi sanottu että meillä ei ollut mitään sukupuolisiveyttä.
-Meillä varmasti oli sangen terävä ja huolellisesti valmistettu
-'ei-sinun-pidä'-järjestelmä."
-
-"Tietysti, tietysti", vastasi seuralaiseni. "Ymmärtäkäämme toisemme
-oikein tässä kohdassa, sillä asia on sangen tärkeä. Teillä oli,
-kuten sanotte, kokoelma sangen ankaria sääntöjä ja määräyksiä
-sukupuolikäytöksen suhteen -- se on, etupäässä naisille -- mutta sen
-peruste suurimmaksi osaksi ei ollut siveellinen vaan järkiperäinen,
-sillä tarkoituksena oli naisten taloudellisten etujen turvaaminen
-heidän suhteissaan miehiin. Naisille kokonaisuudessaan heidän
-turvaamiseksensa ei mikään voinut olla tärkeämpää kuin nämä säännöt,
-vaikka niillä niin usein julmasti sovitettiin heihin yksityisesti.
-Niin kauan kuin nainen oli taloudellisesti avuton ja riippuvainen
-olento, olivat ne ainoina keinoina millä hän ja hänen lapsensa
-edes osittain voivat saada turvaa miesten väärinkäytöksiä ja
-välinpitämättömyyttä vastaan. Älkää hetkeäkään epäilkö että tahdon
-kevytmielisesti puhua tämän yhteiskunnallisen asetuskokoelman arvosta
-ihmissuvulle sinä aikana jolloin se oli välttämätön. Mutta kun se
-kokonaan perustui mietelmiin jotka eivät johtuneet sukupuolisuhteen
-luonnollisesta puhtaudesta itsestään, vaan kokonaan järkiperäisistä
-taloudellisia tuloksia tarkoittavista mietelmistä, olisi ollut
-käsitteiden väärin käyttämistä, jos sitä olisi sanonut siveelliseksi
-järjestelmäksi. Vastaavammin sitä olisi voinut sanoa sukupuolitalouden
-asetuskokoelmaksi -- se on, kokoelmaksi lakeja ja tapoja, jotka
-määräsivät naisten ja lasten taloudellisen suojelemisen sukupuoli- ja
-perhesuhteissa.
-
-"Avioliittosopimusta koristi kirjava valikoima tunteellisia ja
-uskonnollisia haaveiluja, mutta minun ei tarvinne teille muistuttaa
-että sen oleellinen puoli lain ja yhteiskunnan silmissä oli sen
-sopimusluonne, tarkka taloudellinen toimitus. Sen mukaan mies
-laillisesti sitoutui pitämään huolta naisesta ja tulevasta perheestä,
-jota vastaan nainen antautui hänen yksinomaisesti käytettäväkseen
--- se on, sellaiseen asemaan että saadakseen oikeuden hänen
-omaisuuteensa, hän rupesi sen omaisuuden osaksi. Ainoa kohta, jonka
-laki tai yhteiskunnallinen sensori katsoi määräävän sukupuolitoiminnan
-siveellisyyden tai epäsiveellisyyden, puhtauden tai epäpuhtauden, oli
-yksinkertaisesti kysymys, oliko kauppaa tehtäessä lailliset muodot
-otettu huomioon. Jos se kohta oli asianmukaisesti täytetty, niin
-kaikki mitä ennen oli pidetty vääränä ja epäpuhtaana asian-osaisten
-kesken tuli oikeaksi ja siveäksi. He saattoivat olla avioliittoon
-sopimattomia henkilöitä taikka mahdottomia vanhemmiksi tulemaan; heidät
-oli saattanut yhteen johtaa mitä alhaisimmat ja kurjimmat vaikuttimet;
-morsiamen oli puute saattanut pakottaa hyväksymään itsellensä miehen
-jota hän inhosi; nuori oli saatettu uhrata tutisevalle vanhukselle,
-ja kaikkia luonnollisia sopivaisuuksia loukata; mutta teidän
-ajatuskantanne mukaan, jos sopimus oli lain mukaan suoritettu, oli
-kaikki seuraava vain valoisaa ja kaunista. Toiselta puolen, jos
-sopimuksen teko oli laimin lyöty ja nainen oli suostunut rakastajaan
-ilman sitä, niin olipa heidän lempensä miten suuri tahansa, olipa
-heidän liittonsa miten sopiva tahansa kaikkien luonnollisten
-näkökohtien mukaan, nainen häväistiin siveettömäksi, epäpuhtaaksi ja
-hänet jätettiin ja julistettiin eläväksi kuolleeksi yhteiskunnallisessa
-häpeässä. Sallikaa minun nyt toistaa että me täydellisesti ymmärrämme
-tämän yhteiskunnallisen lain olleen teidän innoittavan järjestelmänne
-aikana ainoan mahdollisen keinon millä naisten ja lasten taloudellisia
-etuja voitiin turvata, mutta jos sitä sanotaan siveelliseksi tai
-moraaliseksi katsantokannaltaan sukupuolisuhteisiin, niin on se
-varmasti mahdollisimman häpeämätöntä sanojen väärinkäyttämistä.
-Päinvastoin meidän täytyy sanoa että se oli laki joka turvatakseen
-naisten aineellisia etuja suostui mielivaltaisesti syrjäyttämään kaikki
-ne lait jotka ovat sydämmeen kirjoitetut sellaisista asioista.
-
-"Asiakirjoista näkyy että teidän päivinänne paljon puhuttiin siitä
-häpeällisestä seikasta että oli kaksi eri moraalista asetuskokoelmaa
-sukupuoliasioissa, toinen miehiä ja toinen naisia varten -- miehet
-kun kieltäysivät alistumasta naisille määrättyihin lakeihin, ja kun
-yhteiskunta ei yrittänytkään pakottaa niitä heidän noudatettavikseen.
-Ne jotka samallaista lakia vaativat molemmille sukupuolille väittivät
-että mikä naiseen nähden oli oikein tai väärin, se oli samoin myös
-miehenkin suhteen ja että tulisi olla molemmille sama oikean ja
-väärän, puhtauden ja epäpuhtauden, siveellisyyden ja epäsiveellisyyden
-peruskanta. Se oli selvästi oikea näkökohta asiassa; mutta mitäpä
-moraalista voittoa olisi ollut ihmissuvulle siitä, vaikka miehet olisi
-saatukin taivutetuksi hyväksymään naisten lain -- lain joka oli niin
-arvoton sisimmässä siveysaatteessaan sukupuolisuhteisiin nähden? Ei
-mikään muu kuin naisten taloudellisten kahleitten katkera paino oli
-pakottanut heidät suostumaan lain alaiseksi jota vastaan alituisesti
-Jumalalle huusi kymmentuhansien tahrattomain Margareettain veri sekä
-lukemattomain naisjoukkojen sortunut elämä joiden ainoana vikana oli
-liian hellä rakkaus. Niin, epäilemättä tuli olla yksi käytöskanta sekä
-miehille että naisille, kuten nyt on, mutta se ei saanut olla orjalaki
-kurjine perusteluineen, välttämättömyyden naisille pakottama. Yhteinen
-ja korkeampi laki miehille ja naisille, jota ihmissuvun omatunto
-vaati, saattoi käydä mahdolliseksi vasta sitten, ja heti sen jälkeen
-se voi tulla vahvistetuksi, kun miehet ja naiset sukupuolisuhteissa
-olivat toisiinsa nähden samalla kannalla kuin muussakin, ehdottoman
-yhdenvertaisuuden ja keskinäisen itsenäisyyden kannalla."
-
-"Kaikesta huolimatta, tohtori", sanoin, "vaikka minua ensin hiukan
-hämmästytti kuullessani teidän sanovan ettei meillä ollut mitään
-sukupuolisiveellisyyttä, ette kuitenkaan toden teolla ole sanonut
-sen enempää ettekä käyttänyt sen ankarampia sanoja kuin meidän
-runoilijamme ja satiirikkomme käsitellessään samaa ainetta. Täydellinen
-erotus tavanmukaisen sukupuolisiveyden ja vaistomaisen rakkauden
-moraalin välillä oli sananpartena keskuudessamme ja siitä aiheutui,
-kuten epäilemättä tiedätte, suurin osa romanttista ja dramaattista
-kirjallisuuttamme."
-
-"Niin", vastasi tohtori, "ei mitään voitaisi lisätä siihen voimaan ja
-tunteeseen millä teidän kirjailijanne julistivat näitä asioita koskevan
-yhteiskunnallisen rautalain julmuutta ja vääryyttä -- jonka lain
-teki kaksin kerroin julmaksi ja vääräksi se seikka että se rajoittui
-melkein yksinomaan naisiin. Mutta heidän paljastuksensa olivat turhia
-ja heidän herättämänsä mielten liikutus oli seurauksiltaan hedelmätön
-siitä syystä että he jättivät kokonaan mieliin teroittamatta perussyytä
-joka oli vastuussa heidän ahdistamastaan laista ja joka tuli poistaa,
-jos lain tilalle joskus tahdottiin asettaa oikea siveys. Se syy oli
-kuten olemme nähneet, omaisuuden jakojärjestelmä, jonka mukaan naisen
-ainoa toivo mukavuuden ja varmuuden saamiseksi oli pantu riippumaan
-siitä menestyksestä jonka avulla hän sai laillisen toimeentulovakuuden
-joltain mieheltä oman persoonansa hinnalla."
-
-"Minusta näyttää", huomautin, "että kun naiset kerran kunnollisesti
-saivat silmänsä auki ja näkivät mitä vallankumouksellinen ohjelma
-tarkoitti heidän sukupuolelleen vaatiessaan taloudellista
-yhdenvertaisuutta kaikille, niin heidän oman etunsa täytyi heistä tehdä
-vielä innokkaampia asian edistäjiä kuin koskaan miehistä."
-
-"Niin todella kävikin", vastasi tohtori. "Tietysti tavanmukaisuuden,
-muinaistapojen ja ennakkoluulojen sokeuttava ja sitova vaikutus,
-samoinkuin ikimuistoisen orjuuden synnyttämä arkuuskin, esti kauaksi
-aikaa naisten suurjoukkoa ymmärtämästä heille tarjotun vapautuksen
-suuruutta; mutta kun he kerran sen ymmärsivät, niin he heittäysivät
-vallankumoukselliseen liikkeeseen niin yksimielisesti ja innokkaasti
-että sillä oli ratkaiseva vaikutus taisteluun. Miehet saattoivat
-katsoa taloudellista yhdenvertaisuutta suosien tai vastenmielisesti
-heidän taloudellisen asemansa mukaan, mutta jokainen nainen, vain
-yksinkertaisesti sen takia että oli nainen, oli sidottu sen puolesta
-taistelemaan heti kun hän sai päähänsä mitä se merkitsi hänen
-edustamalleen ihmissuvun puoliskolle."
-
-
-
-
-LUKU XXI.
-
-Voimisteluharjoituksissa.
-
-
-Edith oli tullut ylös jo siksi aikaisin että oli kuullut loppuosan
-puheestamme, ja nyt hän sanoi isällensä:
-
-"Ajatellessani mitä olette kertonut Julianille nykyajan naisista
-verrattuna entisaikaisiin, olisi hän ehkä kernas käymään
-voimisteluharjoituksissa tänä iltapuolena katsomassa miten me itseämme
-kehitämme. Siellä on muutamia juoksu- ja ilmakilpailuja sekä joukko
-muita koetuksia. Tänä iltapuolena meidän vuosikurssimme on esillä, ja
-minun pitäisi siellä ainakin olla."
-
-Tästä ehdotuksesta, joka innokkaasti hyväksyttiin, johtuivat
-hupaisimmat ja opettavaisimmat kokemukseni niiltä aikaisilta ajoilta
-jolloin muodostelin käsityksiäni kahdennenkymmenennen vuosisadan
-sivistyksestä.
-
-Voimistelukoulun ovella erosi Edith meistä yhtyäkseen luokkaansa
-amfiteaatterilla.
-
-"Ottaako hän johonkin kilpailuun osaa?" kysyin.
-
-"Koko hänen vuosikurssinsa -- se on, kaikki hänen ikäisensä -- tässä
-piirissä esiintyvät muutamissa tai useammissa esityksissä."
-
-"Mikä on Edithin erikoisala?" kysyin.
-
-"Mitä erikoisaloihin tulee", vastasi tohtori, "ei meidän kansamme
-suuresti niitä kehitä. Tietysti yksityisesti kukin tekee mitä mielii,
-mutta yleisten harjoitusten tarkoituksena ei ole niin paljon kehittää
-atleettisia erikoisuuksia kuin saada aikaan kaikenpuolinen ja hyvin
-suhteutuva ruumiillinen kehitys. Me haluamme kaikkein ensiksi saada
-vissin voima- ja mittakannan säärille, reisille, käsivarsille,
-lanteille, rinnalle, hartioille, niskalle j.n.e. Tämä ei ole korkein
-pyrkimyskohta, vaan välttämätön alin. Kaikki jotka sen saavuttavat,
-pidetään terveinä ja kelvollisina miehinä ja naisina. Sitten heidän
-huoleksensa jätetään itsensä kehittäminen yksityisesti mielensä mukaan
-sen kohdan yläpuolella erikoissuuntiin."
-
-"Miten kauan tämä yleinen voimistelukasvatus kestää?"
-
-"Se on pakollinen kuten kaikki muutkin kasvatuskurssit, kunnes
-ruumis on täysin kehittynyt, jonka me arvelemme olevan asianlaidan
-kahdenkymmenen neljän vuoden ijässä; kuitenkin jatketaan sitä melkein
-aina läpi koko elämän, vaikkakin luonnollisesti se riippuu siitä, miten
-kukin yksilö haluaa."
-
-"Tarkoitatteko, että te käytte säännöllisillä harjoituksilla
-voimistelulaitoksessa?"
-
-"Miksi en kävisi? Eihän ole vähemmän tärkeätä minulle olla terve
-kuusikymmen vuotiaana kuin kahdenkymmenen ijässä."
-
-"Tohtori", sanoin, "jos näytänkin hämmästyneeltä, on teidän
-muistettava, että minun päivinäni oli sääntönä, ettei yli
-neljänkymmenen olevan miehen sovi juosta katuvaunun jälessä ja mitä
-naisiin tulee, heittivät he juoksemisen jo viidentoista ikäisinä,
-jolloin heidän ruumiinsa asetettiin puristimiin, heidän säärensä
-säkkeihin, heidän varpaansa ruuvipuristimiin ja he sanoivat jäähyväiset
-terveydelle."
-
-"Te näytätte todellakin olleen tyytymättömiä ruumiisiinne", sanoi
-tohtori. "Naiset laiminlöivät omansa kokonaan ja mikäli miehiin
-tulee, niin paljon kuin voin käsittää, he runtelivat ruumistaan
-neljäänkymmeneen ikävuoteen saakka ja siitä lähtien häiritsi heitä
-taasen heidän ruumiinsa, joka todella olikin oikeutettua. Se ääretön
-fyysillinen heikkoudesta ja sairaudesta johtuva kurjuus, joka aiheutui
-täysin estettävissä syistä, näyttää meistä, lähinnä asian moraalista
-puolta, yhdeltä suurimmista seikoista, joista teidän taloudellista
-epäyhdenvertaisuussysteemiänne voi syyttää, sillä tästä alkusyystä
-voidaan joko suoranaisesti tai epäsuorasti johtaa melkein kaikki
-elämänne piirteet. Ei sieluja eikä ruumiita voineet teidän miehenne
-ottaa huomioon järjettömässä taistelussaan elämisensä puolesta, kun
-taasen monimutkainen osuusjärjestelmä, jonka alaisina naiset pidettiin
-häiritsi samalla tapaa sekä sielua että ruumista, kunnes ei enää ollut
-mikään ihme, ettei heihin ollut jäänyt jälelle vähääkään terveyttä."
-
-Astuttuamme amfiteatteriin näimme me toisessa päässä voimistelutannerta
-noin kaksi tai kolmesataa nuorta miestä ja naista keskenään puhellen
-tai lepäillen. Nämä, kertoi tohtori minulle, olivat Edithin tovereita
-vuoden 1978 luokalta, kaikki ollen kahdenkymmenenkahden vuoden
-ikäisiä ja syntyneet samassa piirissä tai myöhemmin sinne asumaan
-muuttaneet. Minä tarkastelin ihaillen näiden nuorten miesten ja naisten
-vartaloita, kaikki ollen kauniita ja vankkoja kuin Olympuksen jumalat
-ja jumalattaret.
-
-"Onko minun käsitettävä", sanoin, "että tämä on täydellinen ja
-rehellinen kuva koko nuorisostanne eikä mikään valikoima paremmista
-urheilijoista?"
-
-"Onpa kyllä", vastasi hän, "kaikki kahdellakymmenellä kolmannella
-ikävuodellaan olevat nuorukaiset, jotka asuvat tässä piirissä, ovat
-tänään täällä, mahdollisesti itarilla tai kolmella poikkeuksella, jotka
-erityisistä syistä eivät ole voineet saapua."
-
-"Mutta missä ovat rammat, rumat, heikot, keuhkotautiset?"
-
-"Näettekö tuota nuorta miestä tuolla tuolissa, jonka ympärillä on min
-paljon muita?" kysyi tohtori.
-
-"Ah! Onpa siellä sitten ainakin yksi sairas."
-
-"On", vastasi seuralaiseni; "häntä kohtasi tapaturma eikä hänestä
-enää koskaan tule tervettä. Hän on luokan ainoa sairas ja te näette,
-miten muut häntä kohtelevat. Teidän rampanne ja sairaanne olivat niin
-lukuisat että säälikin alkoi väsyä ja kyyneleet loppua sekä surkuttelu
-muuttua kylmäksi; meidän joukossamme ovat ne niin harvinaisia, että
-heistä tulee suosikkimme ja lemmikkimme."
-
-Samassa kuului torvenpuhallus ja muutamia kymmeniä nuoria miehiä
-ja naisia syöksyi meihin päin kilpajuoksussa. Heidän juostessaan
-puhalsi torvi kaiken aikaa hermoihin koskevalla voimalla. Seikka,
-joka minua hämmästytti, oli tasamukaisuus juoksun lopettamisessa
-ottaessa huomioon sen seikan, etteivät kilpailijat olleet erityisesti
-juoksuun harjoitettuja, vaan olivat ainoastaan joukkoa, joka monien
-kilpailuittensa sarjassa sinä päivänä oli tullut juoksukilpailuun.
-Samanlaisten valikoimattomien osanottajien kilpajuoksussa minun päivinä
-olisi niitä ollut pitkin kilparataa puolesta radasta päämaaliin ja
-suurin osa lähempänä edellistä.
-
-"Edith mikäli huomasin saapui kolmantena perille", sanoi tohtori lukien
-merkkejä. "Hän tulee olemaan mielissään onnistuessaan niin hyvin kun
-hän tietää teidän olevan täällä."
-
-Seuraava tapaus oli täysi hämmästys. Minä olin huomannut joukon
-nuorukaisia korkealla lavalla amfiteatterin kaukaisessa päässä tekevän
-jonkunlaisia valmistuksia ja ihmettelin, mitä he aikoivat tehdä. Nyt
-äkisti torven merkin saatuaan näin heidän hyppäävän eteenpäin yli lavan
-reunan. Minulta pääsi tahtomattani kauhistuksen huuto, sillä maahan oli
-pelottava matka.
-
-"Kaikki on hyvin", nauroi tohtori ja seuraavassa hetkessä näin
-parikymmentä nuorta miestä ja naista kiitävän ilmassa viisikymmentä
-jalkaa yläpuolella kilparadan.
-
-Sen jälkeen seurasi pallonheittokilpailua.
-
-"No nyt voin käsittää, miksi naisillanne ovat niin kauniit rinnat ja
-olkapäät", sanoin.
-
-"Te olette siis sen jo huomanneet!" huudahti tohtori.
-
-"Olen kyllä", oli vastaukseni, "olen huomannut että nykyisillä
-naisillanne on yleensä voimaa ja hyvin kehittyneet lihakset yläpuolella
-vyötäisiä, jota meidän päivinämme nähtiin ainoastaan satunnaisesti."
-
-"Te haluatte epäilemättä kernaasti", sanoi tohtori, "saada huomionne
-todistetuksi positiivisen todistuksen kautta. Ehkä jätämme
-amfiteatterin muutamiksi minuuteiksi ja menemme anatoomisiin saleihin.
-On todellakin harvinainen tilaisuus anatomian tutkijalle saada
-oppilas, joka on niin kehittynyt käsittämään, voidakseen tälle osottaa
-seuraukset, jotka taloudellisilla yhdenvertaisuuden prinsiipeillämme
-ja parailla kehitysmahdollisuuksilla kaikille on ollut pyrkiessään
-kehittämään ihmisruumista yleensä ja etenkin naisen ruumista. Sanon
-erityisesti naisen ruumista, sillä teidän päivinänne käännyttiin siitä
-poispäin vaikutusten johdosta, jotka kielsivät naiselta vapaan elämän.
-Tässä on joukko vaksikuvia, jotka ovat muodostetut yhdeksännentoista
-vuosisadan ihmisruumisopin tuntijain tiedonantojen mukaan, joille
-niistä saamme olla suuresti kiitollisia. Te tulette huomaamaan, kuten
-huomautuksenne äsken osoittivat, että pyrkimyksenä oli silloin sitoa
-ja estää kehitystä yläpuolella vyötäröitten ja ylenmäärin kehittää
-alapuolella. Vartalo näytti niin pieneltä kuin se olisi pehmennyt ja
-kutistunut kokoon, kuten sokerikuva lämpimässä ilmassa. Katsokaa,
-leveysläpimitta lantioitten kohdalta on varsinaisesti suurempi kuin
-hartioitten kohdalta, vaikka sen tulisi olla tuumaa tai kahta pienempi
-ja sipulimaista ulkomuotoa on suuresti täytynyt lisätä suuret määrät
-vaatteita, joita naisenne kokosivat vyötäistensä ympärille."
-
-Näiden hänen sanojensa johdosta kohotin silmiäni erään naisruumiin
-jäykkiin kasvoihin, jonka kauneutta hän oli juuri moittinut ja minusta
-näytti kuin olisivat kuvan elottomat silmät katsoneet omiini moittivin
-ilmein, jonka johdosta sydämmeni oli heti valmis tunnustamaan tohtorin
-sanojen oikeuden. Minä olin ollut samanaikalainen tämän naisen kanssa
-ja ollut kiitollisuuden velassa heidän silmiensä välkkeelle kaikesta
-joka teki elämän jonkin arvoiseksi. Olkoon heidän kauneutensa sitten
-nykyajan kaavojen mukaan täydellistä tai ei, heidän kauttaan olin
-kumminkin oppinut tuntemaan naisellisuuden arvon. Ehkäpä moittivatkin
-nämät silmät minua siitä, että vaitiollen myönnyin halventamaan
-kauneutta, jolle niin paljon olin velkaa, yhdessä toisen aikakauden
-miehen kanssa.
-
-"Hiljaa, tohtori, hiljaa!" huudahdin. "Epäilemättä te olette oikeassa,
-mutta nämät sanat eivät sovi minun kuultavikseni."
-
-En voinut löytää sanoja selvittääkseni, mitä mielessäni liikkui, mutta
-se ei ollut tarpeenkaan. Tohtori ymmärsi ja hänen harmaat silmänsä
-kiilsivät, kun hän laski kätensä olkapäilleni.
-
-"Oikein, poikani, täysin oikein! Niin on teidän asianne sanoa ja Edith
-pitäisi teistä vielä enemmän sanojenne johdosta, sillä nykyisin ovat
-naiset arkoja toistensa kunniasta, jollaisia he eivät mahtaneet olla
-teidän aikananne. Toiselta puolen taasen, jos näiden teidän päivienne
-naisten ruumiittomat varjot olisivat saapuvilla, iloitsisivat he
-enemmän kuin muut niistä kauniimmista ja paremmista temppeleistä, joita
-vapaus on rakentanut heidän tyttäriensä sieluille asuttaviksi.
-
-"Katsokaa!" hän lisäsi viitaten toiseen kuvaan; "tässä on mallikuva
-nykyajan naisesta, muotopiirteet tosin ei ollen ideaaliset, mutta
-perustellut keskimääräisiin mittoihin tieteellistä vertailua varten.
-Ensiksi, te huomaatte että kuva on yli kaksi tuumaa korkeampi kuin
-tuo toinen. Katsokaa sen hartioita! Ne ovat voittaneet leveyttä kaksi
-tuumaa lantioihin nähden, jos vertaamme sitä tutkimaamme kuvaan.
-Toiselta puolen lantioitten ympärysmitta on suurempi osottaen parempaa
-lihaksien kehkeytymistä. Rinta on puolitoista tuumaa laajempi ja
-vatsan mitta on kasvanut kaksi tuumaa. Nämät kaikki kehkeytymiset ovat
-enemmän kuin mitä vartalon lisääntynyt pituus on voinut aiheuttaa. Mitä
-yleiseen lihaksien kehittymiseen tulee, voitte huomata, ettei siitä voi
-olla vertaustakaan.
-
-"Mikä on syynä tähän? Yksistään seuraus naisen täydellisestä, vapaasta
-ja esteettömästä fyysillisestä elämästä, jonne tien on avannut naisen
-taloudellinen riippumattomuus. Kehittääkseen hartioita, käsivarsia,
-rintaa, lantioita, jalkoja ja ruumista yleensä, tarvitaan harjoitusta
--- ei hentoa ja lievää, vaan voimakasta, ja yhtämittaista, jota ei
-tehdä, satunnaisesti, vaan säännöllisesti. Ei löydy mitään sallimuksen
-myönnytystä, joka antaisi naiselle koskaan fyysillistä kehitystä muilla
-ehdoilla, kuin millä miehet ovat saavuttaneet kehityksensä. Teidän
-aikanne naisilla ei kuitenkaan tähän ollut tilaisuutta. Heidän työnsä
-oli lukemattomia aikoja supistunut suureen määrään pikku tehtäviä
--- käsi ja sormitöihin -- tehtäviin, jotka väsyttivät ruumista ja
-sielua äärimmäisiinsä, mutta kokonaan jättivät elimellisiin voimiin
-vaikuttamatta, josta olisi ollut kehitystä ja vahvistusta käytetyille
-ruumiinosille. Ikimuistettavista ajoista saakka oli poika lähtenyt
-isänsä kanssa kaivamaan ja metsästämään tai kilpailemaan toisten
-poikien kanssa urheilussa, kun taasen tyttö jäi kotiin kehräämään ja
-leipomaan. Viiteentoista ikävuoteensa saakka voi hän jakaa veljensä
-kanssa muutamia pienempiä urheilutapoja, mutta täysin kehityttyään
-hän sai lopettaa kaiken osanoton; terveelliseen, voimistelevaan
-urheiluelämään. Mitä muuta voitiin silloin odottaa seurauksena kuin --
-heikontuvaa terveyttä ja puoli sairaloista elämää? Ainoa ihme on se,
-että niin pitkän ruumiillisen sortotilan jälkeen voi naisen fysiikka
-jälleen virota niin suuressa määrässä ja niin lyhyessä ajassa, kuin on
-tapahtunut viime vuosisadan naiselle avautuneen vapaan ajan aikana."
-
-"Meilläkin oli useita mitä kauneimpia naisia; fyysillisestikin
-terveiltä näyttivät he ainakin meille", sanoin minä.
-
-"Luonnollisesti he näyttivät teistä ja epäilemättä he olivatkin
-täydellisiä malleja, mitä te halusitte", vastasi tohtori. "He
-näyttivät teille, millaisen luonto oli aikonut koko sukupuolen
-olevan. Mutta olenko väärässä väittäessäni, että huono terveys oli
-yleisesti vallitsemassa naistenne joukossa? Niin kertovat meille
-kuitenkin tilastot Jos voimme niihin uskoa tapahtui neljä viidettä
-osaa lääkärien ammatinharjoittamisesta naisten keskuudessa eikä sekään
-näytä tehneen heille suurta hyvää, vaikkakaan kenties ei minun sopisi
-moittia omaa ammattiani. Tosi vaan on, etteivät he voineet tehdä
-mitään ja mahdollisesti tiesivätkin ei voivansa niin kauan kuin naisia
-hallitsevat seuratavat pysyivät muuttumatta."
-
-"Luonnollisesti olette te oikeassa itse pääasiassa", vastasin. "Ja
-todellakin, muuan suuri kirjailija pani liikkeelle yleiseen hyväksytyn
-säännön, että sairaus oli naisten varsinainen terveydentila."
-
-"Muistan tuon lauseen. Miten suuri tunnustus se olikaan sivistyksenne
-kykenemättömyydestä ratkaista puolen ihmissuvun perusonni Naisten
-sairaloisuus oli yksi sivistyksenne suuria surunäytelmiä ja hänen
-fyysillinen parantamisensa on yksi suurimpia kohtia yleisessä
-onnellisuudessa, jonka taloudellinen tasa-arvoisuus on tuottanut
-ihmissuvulle. Ajatelkaa, mitä sisältyy muutokseen naisen huokausten,
-kyynelten ja kärsimysten maasta, kuten te sen tunsitte, naisen
-nykyiseen maailmaan, jossa vallitsee riemun ja ilon henki sekä
-ylenmäärin pontevuutta ja elinvoimaa!"
-
-"Mutta", sanoin, "yksi asia ei ole minulle täysin selvänä. Olematta
-lääkäri tai tietämättä sellaisista asioista enempää kuin nuoren miehen
-voi otaksua tietävän olen kuitenkin yleensä käsittänyt, että syynä
-naisen fyysillisen tilan heikkouteen ja hentouteen olivat vissit
-luonnolliset heikkoudet hänen suvussaan."
-
-"Niin, minä tiedän, että teidän aikananne oli yleisenä lauselmana, että
-naisen fyysillinen ruumiin rakenne tuomitsi hänet välttämättömästi
-olemaan sairas, raihnainen ja onneton ja että enintäin voitiin hänen
-tilansa saada kärsittäväksi terveydellisessä suhteessa. Suurempaa
-herjausta luontoa vastaan ei koskaan ole lausuttu. Mikään luonnollinen
-järjestys ei voi aiheuttaa pysyväistä kärsimystä tai sairautta;
-jos niin on asianlaita, on järjellinen johtopäätös, että jotain on
-väärin. Itämaalaiset keksivät tarinan Eevasta ja omenasta sekä hänelle
-lausutusta kirouksesta selittääkseen naissuvun surun ja heikkouden,
-joka itse asiassa ei ollut seurauksena Jumalan kirouksesta, vaan
-ihmiskunnan omista oloista ja tavoista. Jos te kerran tunnustatte,
-että surut ja heikkoudet ovat erottamattomia naisen luonnollisesta
-olennosta, silloin ei löydy muuta loogillista seurausta kuin hyväksyä
-tarina historiallisena totuutena. Kuitenkin löytyi jo teidän päivinänne
-runsaasti esimerkkejä suurista eroista naisten fyysillisessä tilassa
-eri olosuhteissa ja eri yhteiskunnallisissa piireissä todistamaan
-puolueettomalle henkilölle, että läpeensä terveelliset olot, joita
-ylläpidetään tarpeeksi pitkä ajanjakso, johtaisivat naisen fyysilliseen
-parantamiseen, joka kokonaan vapauttaisi aiheettomasta parjauksesta
-Luojan maineen."
-
-"Onko minun käsitettävä, ettei äiteyteen nykyisin liity mitään vaaraa
-tai kärsimystä?"
-
-"Nykypäivinä ei sitä ollenkaan pidetä vaarallisena itse varsinaiseen
-tapahtumiseensa tai seurauksiinsa nähden. Kuten muutkin otaksutut
-luontaiset heikkoudet, joita teikäläiset viisaat miehet osasivat
-käyttää tehdäkseen niistä puolustuksia pitäessään naisia
-taloudellisessa alamaisuudessa, ovat ne lakanneet aiheuttamasta
-minkäänlaisia fyysillisiä häiriöitä."
-
-"Ja naisen ruumiinrakennuksen fyysillisen kasvatuksen loppua ei vielä
-ole tiedossa. Vaikkakin miehet vielä ovat taitavampia muutamissa
-urheilulajeissa, uskomme me että molemmat sukupuolet kerran ovat
-täydellisesti fyysillisesti tasa-arvoisia ollen enää silloin
-eroavaisuuksia yksilöissä."
-
-"On olemassa yksi kysymys", sanoin, "jonka tämä naisen ihmeellisen
-uudestisyntyminen synnyttää. Te sanotte, että hän jo on miehen
-vertainen fyysillisesti ja että teidän fysiolooginne otaksuvat ensi
-sukupolvissa vielä uusia kehityksiä tehdäkseen hänet täydellisesti
-miehen veroiseksi. Tästä päättäen voi siis sanoa, että hän
-varsinaisesti on ollut aina miehen veroinen ja että ainoastaan
-vastaiset asianhaarat ja olosuhteet ovat tehneet hänet vähemmän
-tasa-arvoisen näköiseksi, eikö niin?"
-
-"Varmasti."
-
-"Mistä sitten katsotte johtuvan sen tosiseikan, että hän on kaikkina
-aikoina ja kaikissa maissa sitten historian aamukoitteen muutamia
-epävarmoja ja muinaisia poikkeuksia lukuunottamatta ollut miehen
-fyysillinen orja alamainen? Jos hän siis kerran oli miehen arvoinen,
-miksi hän lakkasi sitä sitten olemasta, vieläpä niin yleisesti? Jos
-hänen alemmuutensa sitten historian takaisten aikojen katsotaan
-johtuvan miesten vaikuttamista epäsuotuisista oloista, miksi salli hän
-miehen tasa-arvossa ollen näitä olosuhteita sovitettavan itseensä?
-Viisaustieteellisen kysymyksen, miten joku olosuhde on lakattava, olisi
-sisällettävä järjellisen selityksen miten olosuhde on syntynyt."
-
-"Aivan oikein todellakin", vastasi tohtori. "Teidän kysymyksenne koskee
-käytäntöä. Niiden teoria jotka päättelevät että nainen vielä on tuleva
-täysin yhdenvertaiseksi miehen kanssa fyysilliseen voimaan nähden
-sisältää välttämättä myös teidän esittämänne oletuksen että hänen on
-kerran täytynyt olla todellisesti yhtä voimakas kuin mies, ja se vaatii
-selitystä tämän yhdenvertaisuuden menettämisestä. Otaksutaanpa että
-mies ja nainen ovat olleet todellisesti fyysillisesti yhdenvertaisia
-jolloinkin muinaisuudessa. Jälelle jää räikeä erotus heidän
-sukupuolisuhteissaan -- nimittäin, mies voi intohimojansa tyydyttää
-naisen kanssa vasten hänen tahtoaan, jos hän voi hänet voittaa, mutta
-nainen ei voi vaikka haluaisikin siten menetellä miehen suhteen ilman
-hänen täyttä suostumustansa, olipa hänen voimansa miten vankempi
-tahansa. Minä olen usein harkinnut syytä tähän tuntuvaan erotukseen,
-se kun on muinaisuuden koko sukupuolityranniuden juurena, mikä nyt
-onneksi on ikipäiviksi väistynyt keskinäisyyden tieltä. Toisinaan
-on minusta tuntunut että se oli luonnon määräys ihmisrotua elossa
-pitämään sen kehitysaikoina, jolloin elämä ei ollut elämisen arvoista
-muuten kuin etäällä olevain tulevaisten sukupolvien vuoksi. Tämän
-tarkoituksen, niin voimme arvella, se älykkäästi toteutti luovuttamalla
-väkinäisen ja määräävän vallan sukupuolisuhteissa sille sukupuolelle,
-jonka niskoilla oli vähempi osa sen harjoittamisen kautta aiheutuvista
-seurauksista. Me voimme sanoa että keksintö oli jotenkin halpa-arvoinen
-luonnon puolelta, mutta sen oli hyvin laskettu tarkoituksen täyttävän.
-Ilman sitä, huomioon ottaen lasta kantavan sukupuolen luonnollisen ja
-ymmärrettävää vastenmielisyyden antautua niin katkeran ja näköjään
-hyödyttömän kuorman alaiseksi, olisi ihmisrotu helposti voinut joutua
-kokonaan sukupuuton partaalle sen kehityksen pimeimpinä päivinä.
-
-"Mutta palatkaamme takaisin siihen erikoiskysymykseen josta puhuimme.
-Otaksukaamme että mies ja nainen jolloinkin entisien sukupolvien
-eläessä ovat olleet yleisesti katsoen fyysillisesti samanarvoisia
-sukupuolittain. Tietysti oli olemassa monia yksilöllisiä erilaisuuksia.
-Kummankin sukupuolen joukossa olivat toiset voimakkaampia kuin toiset
-heidän oman sukupuolensa jäsenet. Toiset miehet olivat voimakkaampia
-kuin jotkut naiset, ja toiset naiset taas voimakkaampia kuin jotkut
-miehet. Hyvä; me tiedämme että vielä historiallisinakin aikoina
-käytettiin vaimoja otettaessa raakalaista väkisin ryöstämistapaa. Sitä
-suuremmalla syyllä voimme otaksua voimaa käytetyn aina mahdollisuuden
-sattuessa vieläkin aikaisimpina ajan jaksoina. Vankalla naisella ei
-kuitenkaan voinut olla mitään tarkoitusta sukupuoliasioihin nähden
-kukistaessaan heikomman miehen eikä sen takia häntä halunnut tavoittaa.
-Päinvastoin kuitenkin vankoilla miehillä oli tarkoitus vangitessaan
-ja pitäessään vaimoinaan naisia jotka olivat heitä itseään heikommat.
-Koettaessaan hankkia vaimoja miehet luonnollisesti välttivät
-voimakkaampia naisia, joita heidän olisi ollut vaikea vallita, ja
-pitivät puolisoinaan mieluummin heikompia olentoja, jotka vähemmin
-kykenivät heidän tahtoansa vastustamaan. Toiselta puolen heikompain
-miesten oli verraten vaikeata vangita puolisoa ollenkaan, ja sen takia
-oli luultavampaa ettei teiltä jälkeläisiäkään jäänyt. Huomaatteko asian
-johtoa?"
-
-"Sehän on kyllin selvä", vastasin. "Te tarkoitatte että vankempi nainen
-ja heikompi mies kuolivat sukupuuttoon ja että jälellä olevaan rotuun
-tulivat kuulumaan vankemmat miehet ja heikommat naiset."
-
-"Aivan niin. Otaksukaamme nyt että sukupuolten fyysillisen voiman
-erotus tuli täysin järjestettyä historian takaisina aikoina, ennen
-sivistyksen sarastusta; kertomuksen loppu on hyvin yksinkertainen.
-Tunnustetusti vallitseva sukupuoli tahtoi tietysti koettaa ylläpitää
-ja lisätä vallintavaltaansa, ja kokonaan kukistettu sukupuoli rupesi
-aikaa voittaen pitämään synnynnäistä ala-arvoisuuttaan luonnollisena,
-välttämättömänä ja taivaan määräämänä. Ja niin sitä jatkui kuin on
-jatkunut, kunnes maailma viime vuosisadan lopulla heräsi näkemään
-inhimillisen yhteiskunnan uudelleen järjestämisen välttämättömäksi ja
-mahdolliseksi moraaliselle perusteelle, jonka ensimmäisenä periaatteena
-tuli olla kaikkien ihmisolentojen yhdenvertainen vapaus ja arvo. Sen
-jälkeen ovat naiset uudelleen ruvenneet tavoittelemaan -- ja myöhemmin
-kokonaan saavuttavatkin -- muinaista fyysillistä yhdenvertaisuuttaan
-miesten suhteen."
-
-"Minun mieleeni johtuu muuan hälyttävä aatos", sanoin. "Mitähän jos
-nainen lopuksi nousisi ei ainoastaan yhdenvertaiseksi miehen kanssa
-fyysillisen ja henkisen voiman suhteen vaan häntä ylemmäksi, kuten mies
-ennen, ja mitähän jos hän sitten käyttäisi sitä ylemmyyttään edukseen,
-kuten mies teki?"
-
-Tohtori nauroi. "En luule teidän tarvitsevan pelätä että
-sellaista ylemmyyttä, vaikka se saavutettaisiinkin, ruvettaisiin
-väärinkäyttämään. Ei sen takia että naisille sellaisenaan voitaisiin
-varmemmin kuin miehille uskoa vastuunalaisuudesta vapaata valtaa, vaan
-siitä syystä että ihmissuku on varmasti nousemassa sitä jo osaksi
-saavutettua pohjaperustetta kohti, jossa henkiset voimat kokonaan
-vallitsevat kaikkia asioita, ja fyysillistä voimaa koskevat kysymykset
-menettävät kaiken tärkeytensä ihmisellisissä olosuhteissa. Ihmisyyden
-vallinta ja johto on jo suuressa määrin joutunut, ja selvästi on
-määrätty kokonaan joutumaan niiden käsiin joilla on suurin sielu --
-se on, niille joilla eniten on Itse Suurimman henkeä; ja se olosuhde
-itsessään on ehdottomin takuu sen vallan väärinkäyttämistä vastaan
-itsekkäitä tarkoituksia varten, koska sellainen väärinkäyttö tekisi
-lopun siitä vallasta."
-
-"Itse Suurin -- mitä se merkitsee?" kysyin.
-
-"Se on niitä nimiä joilla kutsumme sielua ja Jumalaa", vastasi tohtori,
-"mutta se on liian suuri aine käydäksemme siihen nyt käsiksi."
-
-
-
-
-LUKU XXII.
-
-LIIKEVOITTOJÄRJESTELMÄN TALOUDELLINEN ITSEMURHA.
-
-
-Seuraavana aamuna Edith sai kutsun saapua työpaikkaansa, jotakin
-erikoista tilaisuutta varten. Hänen lähdettyään etsin tohtorin
-käsiini kirjastosta ja rupesin ahdistamaan häntä kysymyksillä, joita
-tavallisuuden mukaan oli yön aikana kasaantunut mieleeni koko varasto.
-
-"Jos haluatte jatkaa historiallisia opintojanne tänä aamuna", hän
-lopuksi sanoi, "aion ehdottaa opettajan vaihdosta."
-
-"Olen sangen tyytyväinen siihen jonka kohtalo on minulle määrännyt",
-vastasin, "mutta aivan luonnollista on että haluatte: saada hiukan
-huojennusta näissä alituisissa ristikyselyissä."
-
-"Se ei ollenkaan ole tässä asiana", vastasi tohtori. "Olen varma ettei
-kellään voi olla miellyttävämpää ja innostuttavampaa tointa kuin
-minulla on ollut eikä minulla ole aikomusta siitä vieläkään luopua.
-Mutta mieleeni juolahti että pikku vaihdos opetustavassa ja -keinoissa
-olisi tänä aamuna paikallaan."
-
-"Kuka on sitte se suuri opettaja?" kysyin.
-
-"Niitä on useampia, eivätkä ne ole opettajia ollenkaan, vaan oppilaita."
-
-"Mutta, tohtori", vastustin, "ettekö luule että minun asemassani
-olevalla ihmisellä on tarpeeksi ongelmoita selvitettävänä tekemättä
-niitä?"
-
-"Se kuulustaa ongelmalta, eikö niin? Mutta ei se ole. Kiirehdän
-kuitenkin selvittämään. Kun olen niitä kansalaisia joille oletetuista
-yleisistä palveluksista kansa on äänestänyt sininauhan, on minulla
-useita kunniatoimia yleisissä asioissa, etenkin kasvatustoimissa. Tänä
-aamuna olen saanut tiedon että kello kymmenen on yhdeksännen luokan
-tutkinto Arlingtonin koulussa. He ovat lukeneet suuren vallankumouksen
-edellä käyneen aikakauden historiaa ja esittävät yleisvaikutelmansa
-siitä. Arvelen että ehkä vaihteen vuoksi haluaisitte kuunnella heitä,
-eritoten niiden erikoiskysymysten vuoksi joista he aikovat keskustella."
-
-Vakuutin tohtorille että mikään ohjelma ei voinut luvata suurempaa
-huvitusta. "Mistä kysymyksestä he keskustelevat?" tiedustin.
-
-"Liikevoittojärjestelmä taloudellisen itsemurhan tuottajana on
-heidän aineensa", vastasi tohtori. "Puheissamme tähän asti olemme
-pääasiallisesti kosketelleet vanhan talousjärjestelmän moraalista
-vääryyttä. Keskustelussa, jota tänä aamuna saamme kuulla, ei
-moraalisiin mietelmiin kosketella kuin mahdollisesti sivumennen. Nuori
-kansa tahtoo koettaa meille todistaa että omaisuuden tuotantokoneistona
-olleella yksityiskapitalismilla oli muutamia perinnöllisiä ja tuntuvia
-puutteita, jotka kokonaan irrallaan sen siveellisestä luonteesta
-tekivät sen poistamisen välttämättömäksi, jos mieli ihmissukua
-ollenkaan nostaa ylös köyhyyden liejusta."
-
-"Sehän on kokonaan erilainen oppi kuin ne saarnat joita olen kuullut",
-sanoin. "Papisto ja moralistit yleisesti vakuuttivat meille ettei
-ollut olemassa mitään yhteiskunnallisia paheita joihin moraalinen
-ja uskonnollinen lääke ei olisi ollut kyllin tehoisa. Köyhyys, he
-sanoivat, oli inhimillisen turmeluksen lopullinen seuraus joka
-katoaisi, jos vain kukin olisi hyvä."
-
-"Niin olemme lukeneet", sanoi tohtori. "Me emme voi arvostella näin
-kaukaa, saarnasivatko papisto ja moralistit tätä oppia ammattisyistä
-tarkoittaen korottaa palvelustensa tärkeyttä moraalisina opettajina,
-vai kaiuttivatko he sitä vain hengellisen velttouden puolustukseksi,
-vai olivatko todellakin siinä uskossa, mutta vahingollisempaa
-sekasotkua ei ole koskaan opetettu. Teollisuus- ja kauppajärjestelmä,
-jonka avulla suuren kansan työ järjestetään ja johdetaan, on
-täydellinen koneisto. Jos koneisto on epäviisaasti rakennettu, se
-tuottaa tappiota ja tuhoa vähintäkään riippumatta siitä, ovatko
-johtajat pyhimyksistä parhaimpia vaiko syntisistä pahimpia. Maailma on
-aina tarvinnut ja tulee tarvitsemaan kaikki hyveet ja tosi uskonnon
-joita ihmiset voidaan taivuttaa noudattamaan; mutta jos farmarille
-selittäisi että persoonallinen uskonto tulee astumaan tieteellisen
-maanviljelyksen tilalle, tai merikulkuun kelvottoman aluksen
-päällikölle että hyvän moraalin noudattaminen johtaa hänen haahtensa
-rannalle, niin se ei olisi suurempaa lapsellisuutta kuin mitä papit
-ja moralistit teidän päivinänne osottivat vakuuttaessaan mielettömän
-talousjärjestelmän köyhdyttämälle maailmalle että yltäkylläisyyden
-salaisuus oli löydettävissä hyvistä töistä ja persoonallisesta
-hurskaudesta. Historia sisältää sangen katkeran luvun näistä sokeista
-johtajista, jotka vallankumouksen aikakaudella tekivät paljon enemmän
-kiusaa kuin ne jotka julkisesti vanhaa järjestelmää puolsivat, koska
-viimemainittujen törkeä suoruus karkoitti heistä hyviä ihmisiä, kun
-taas ensinmainitut johtivat heitä harhaan ja kauan aikaa torjuivat
-syyllisen järjestelmän niskoilta sitä närkästystä joka muuten olisi
-pikemmin sen hävittänyt.
-
-"Ja juuri nyt, Julian, sallikaa minun sanoa mitä tärkeimpänä seikkana
-teidän muistettavaksenne suuren vallankumouksen historiassa että vasta
-kun kansa oli kehittynyt tämän lapsellisen opetuksen piiristä pois
-ja nähnyt että maailman puutteen ja viheliäisyyden syinä ei ollut
-inhimillinen turmelus, vaan liikevoittojärjestelmän taloudellinen
-huonous, josta yksityiskapitalismi riippui, vasta silloin vallankumous
-alkoi vakavasti edistyä."
-
-Vaikka tohtori oli sanonut että koulu, jossa meidän piti käydä, oli
-Arlingtonissa, jonka tiesin olevan jonkun matkan päässä kaupungin
-ulkopuolella, ja että tutkinnon piti alkaa kello kymmenen, istui hän
-yhä mukavasti tuolillaan, vaikka kello oli viittä vaille kymmenen.
-
-"Onko tämä Arlington sama kylä joka oli esikaupunkina minun aikanani?"
-rohkenin vihdoin tiedustaa.
-
-"Varmaankin."
-
-"Se oli silloin kymmenen tai kahdentoista mailin päässä kaupungista",
-sanoin.
-
-"Sitä ei ole muutettu, sen vakuutan", sanoi tohtori.
-
-"Ellei ole ja jos tutkinto alkaa viiden minuutin päästä, niin emmekö me
-myöhästy?" huomautin varovaisesti.
-
-"Emme toki", vastasi tohtori. "Vielä on aikaa kolme tai neljä
-minuuttia."
-
-"Tohtori", sanoin. "Viime päivien kuluessa olen tutustunut moniin
-uusiin ja nopeisiin kulkuneuvoihin, mutta enpä voi huomata, miten
-voisitte saada minut täältä Arlingtoniin ajoissa tutkintoon
-joutuakseni, joka alkaa kolmen minuutin kuluttua, ellette muuta minua
-sähkökipinäksi, lähetä minua sinne lankaa myöten ja jälleen loihdi
-minua alkuperäiseen muotooni linjan toisessa päässä; ja siinäkään
-tapauksessa meillä ei olisi luullakseni aikaa hukattavana."
-
-"Eipä olisi varmaankaan, jos aikoisimme mennä Arlingtoniin
-sellaisellakin keinolla. Mieleeni ei juolahtanut että haluaisitte sinne
-mennä, olisimme voineet lähteä aikaisemmin. Se oli ikävätä!"
-
-"Minä en välitä käynnistä Arlingtonissa", vastasin, "mutta arvelin että
-se olisi välttämätöntä, jos mielin olla saapuvilla siellä tapahtuvassa
-tutkinnossa. Nyt huomaan erehdykseni. Minun olisi jo pitänyt oppia
-ymmärtämään ettei ole niin kovin varmaa niiden olemassa olo, joita me
-olimme tottuneet pitämään luonnon lakina."
-
-"Luonnon lait ovat paikallaan", naurahti tohtori. "Mutta onko
-mahdollista että Edith ei ole näyttänyt teille elektroskooppia?"
-
-"Mikä se on?" kysyin.
-
-"Se auttaa näkemään, samoinkuin telefooni kuulemaan", vastasi tohtori,
-ja ohjaten askeleensa musiikkihuoneeseen, hän näytti minulle koneen.
-
-"Kello on kymmenen", hän sanoi, "eikä meillä nyt ole aikaa selityksiin.
-Istukaa tähän tuolille ja sovittakaa kone samoinkuin näette minun
-tekevän. Nyt!"
-
-Samassa aavistamatta ja olematta vähääkään valmistunut tulevan varalle,
-huomasin katselevani suuren huoneen sisäpuolta. Noin kaksikymmentä
-poikaa ja tyttöä, 13 ja 14 vuotisia, istui kaksinkertaisella
-tuolirivillä jotka olivat järjestetyt puoliympyrän muotoon pöydän eteen
-jonka ääressä istui nuori mies selkä meihin käsin. Oppilaiden rivi
-oli meitä kohti, näköjään noin 20 jalan päässä. Heidän vaatteittensa
-kahina sekä jokainen piirteen vaihdos heidän ilmeikkäillä kasvoillaan
-oli yhtä selvästi silmieni ja korvieni havaittavissa kuin jos
-olisimme olleet aivan opettajan takana, kuten todella näytimmekin
-olevan. Samalla hetkellä, jolloin näkymö oli liehahtanut eteeni, olin
-tekemäisilläni jonkun huomautuksen tohtorille. Hän naurahti, kun
-katkaisin aikomukseni. "Teidän ei tarvitse pelätä häiritsevänne heitä",
-hän sanoi. "He eivät meitä näe eivätkä kuule, vaikka me sekä kuulemme
-heidän puheensa että näemme heidät näin hyvin. He ovat kahdentoista
-mailin päässä."
-
-"Taivaan Jumala!" kuiskasin -- sillä hänen vakuutuksestaan huolimatta
-en voinut ymmärtää, etteivät he minua kuulisi -- "olemmeko me täällä
-vai siellä?"
-
-"Täällä olemme varmaan", vastasi tohtori, "mutta silmämme ja korvamme
-ovat siellä. Tämä on yhdistetty elektroskooppi ja telefooni. Me
-olisimme kuulleet tutkinnon aivan yhtä hyvin ilman elektroskooppia,
-mutta arvelin että olisi teille huvi suurempi, jos voisitte sekä nähdä
-että kuulla. Komean näköistä nuorta väkeä, eikö ole? Nyt näemme, ovatko
-he yhtä järkeviä kuin kauniita."
-
-
-MITEN LIIKEVOITTO EHKÄISI KÄYTTÄMISTÄ.
-
-"Aineemme tänä aamuna", sanoi opettaja eloisasti, "on
-'Liikevoittotuotannon taloudellinen itsemurha', eli 'Ihmissuvun
-taloudellisen päämäärän toivottomuus yksityiskapitalismin aikana'.
--- No, Frank, tahdotko selittää meille tarkalleen, mitä tämä asia
-tarkoittaa?"
-
-Tämän kuullessaan muuan luokan pojista nousi seisaalleen.
-
-"Se tarkoittaa", hän sanoi, "että yhteiskuntain, jotka riippuivat --
-ja niiden täytyi riippua niin kauan kuin yksityiskapitalismia kesti
--- siitä vaikuttimesta että heidän elinehtoinaan olevain aineitten
-tuottaminen synnytti liikevoittoa, täytyy aina kärsiä köyhyyttä, koska
-liikevoittojärjestelmä välttämättömän luonteensa mukaisesti toimi
-tuotannon ehkäisemiseksi, rajoittamiseksi ja lamaannuttamiseksi heti
-kun se alkoi riittää."
-
-"Mikä rajoittaa omaisuuden mahdollista tuotantoa?"
-
-"Sen käyttäminen."
-
-"Eikö tuotanto voi käydä riittämättömäksi mahdolliselle käyttämiselle?
-Eikö käyttämiskysyntä voi nousta tuotannon mahdollisuuksia
-korkeammalle?"
-
-"Teoreettisesti se voi, mutta ei käytännössä -- se on, puhuttaissa
-järjellisten toiveitten piiriin kuuluvasta kysynnästä ja laajentamatta
-sitä pelkkiin kuvitteluasioihin. Sen jälkeen kuin työn jako astui
-voimaan, ja etenkin sen jälkeen kuin suuret keksinnöt lisäsivät
-äärettömiin ihmisen voimia, on tuotantoa käytännössä rajoittanut vain
-käyttämisen kautta syntynyt kysyntä."
-
-"Näinkö oli laita ennen suurta vallankumousta?"
-
-"Niin. Taloustieteilijäin kesken oli itsestään selvä totuus että
-joko Englanti, Saksa tai Yhdysvallat yksin olisi saattanut tyydyttää
-tehdastavarain kysynnän koko maailmassa. Mikään maa ei millään alalla
-tuottanut niin paljon kuin olisi voinut."
-
-"Miksi ei?"
-
-"Liikevoittojärjestelmän pakkolain takia jonka avulla se toimi
-tuotannon rajoittamiseksi."
-
-"Millä tavoin tätä lakia käytettiin?"
-
-"Siten että luotiin kuilu yhteiskunnan tuottavan ja kuluttavan voiman
-välille, jonka tuloksena oli että kansa ei kyennyt kuluttamaan, yhtä
-paljon kuin se kykeni tuottamaan."
-
-"Ole hyvä ja selitä tarkoin miten liikevoittojärjestelmä johti tähän
-tulokseen."
-
-"Kun asiain vanhan järjestelmän aikana", vastasi Frank poika, "ei ollut
-mitään yhteistä toimintaa joka olisi huolta pitänyt työn ja vaihdon
-järjestämisestä, niin se toimi luonnollisesti joutui urakoitsevain
-yksilöiden huostaan, joiden täytyi olla kapitalisteja, koska se toimi
-vaati paljon kapitaalia. Ne olivat kahta eri luokkaa -- kapitalistit
-jotka järjestivät työtä tuotantoa varten; ja liikemiehet, välittäjät ja
-kauppiaat jotka järjestivät jaon ja koottuaan kaikki eri tuotantolajit
-markkinoille myivät ne jälleen yleisölle kulutusta varten. Suuri
-kansan enemmistö -- yhdeksän ehkä joka kymmenestä -- oli palkkalaisia
-jotka myivät työnsä tuotantokapitalisteille; taikka pieniä itsenäisiä
-tuottajia jotka myivät persoonalliset tuotteensa välittäjille. Farmarit
-olivat tätä viimemainittua luokkaa. Palkkalaiset ja farmarit ne rahat
-käsissään, jotka he saivat palkkoina tai tuotteittensa hintana,
-läksivät myöhemmin markkinoille, jonne kaikellaiset tuotteet oli
-koottu, ja ostivat takaisin niin paljon kuin voivat kuluttaakseen.
-Tietysti oli nyt kapitalistien, jotka olivat joko tuotantoa tai
-jakoa järjestämässä, saatava jotain korvausta siitä että uskalsivat
-kapitaalinsa sijoittaa sekä tuhlata aikaansa tässä työssä. Tämä korvaus
-oli liikevoitto."
-
-"Selitä meille, miten liikevoitto koottiin?"
-
-"Tehtailijat tai työtä antavat kapitalistit maksoivat ihmisille jotka
-heille työtä tekivät, ja kauppiaat maksoivat farmareille heidän
-tuotteistaan merkeissä joita sanottiin rahaksi ja joilla saattoi ostaa
-takaisin kaikkia markkinoilla olevia sekatuotteita. Mutta kapitalistit
-eivät antaneet enemmän palkkalaiselle kuin farmarillekaan näitä
-rahamerkkejä niin paljon että olisivat voineet ostaa takaisin yhtä
-paljon kuin heidän työnsä oli tuottanut. Erotus, jonka kapitalistit
-jättivät itselleen, oli heidän liikevoittonsa. Se koottiin siten että
-asetettiin tuotteille korkeampi hinta niitä puodeissa myytäissä kuin
-mitä tuotteen kustannus oli kapitalisteille maksanut."
-
-"Esitä joku esimerkki."
-
-"Otamme sitten ensin tehtailijakapitalistin joka palkkasi työtä.
-Otaksutaan että hän valmistutti kenkiä. Otaksutaan että hän maksoi
-kutakin kenkäparia kohti 10 senttiä nahkurille rahassa, 20 senttiä
-työstä joka käytettiin kenkäin kokoamiseksi ja 10 senttiä kaikesta
-muusta työstä joka jollain tavoin kuului kengän valmistamiseen, joten
-pari maksoi hänelle todella etukäteen. 40 senttiä. Hän myi kengät
-välittäjälle sanokaamme 75 sentistä. Välittäjä myi ne vähittäismyyjälle
-yhdestä dollarista, ja vähittäismyyjä myi ne kuluttajalle puolesta
-toista dollarista. Ottakaamme toiseksi esimerkiksi farmari joka ei
-myynyt ainoastaan työtään kuten palkkalainen, vaan työnsä yhdessä
-aineksiensa kanssa. Otaksutaan että hän myi vehnänsä viljakauppiaalle
-40 sentistä bushelin. Viljakauppias myydessään sen jauhomyllyyn
-vaati sanokaamme 60 senttiä bushelista. Jauhomylly myi sen
-jauhotukkukauppiaalle yli jauhatukseen käytetyn työn kustannusten
-hinnasta joka sisälsi sievän liikevoiton hänelle. Jauhotukkukauppias
-lisäsi vielä liikevoiton myydessään sen vähittäiskauppiaalle ja
-tämä vielä myydessään sen kuluttajalle. Siten lopuksi vehnäbusheli
-jauhettuna jauhona maksoi alkuperäiselle farmarille, hänen ostaessaan
-sen takaisin käytettäväkseen, yksin liikevoittosummien takia yli sen
-todellisen työkustannuksen jota välitystoimessa oli käytetty, ehkä
-kaksi kertaa enemmän kuin mitä hän siitä sai viljakauppiaalta."
-
-"Hyvä on", sanoi opettaja. "Entä tämän järjestelmän käytännöllinen
-seuraus?"
-
-"Käytännöllinen seuraus", vastasi poika, "oli välttämättömästä se että
-ratkeama syntyi niiden tuottavan ja kuluttavan voiman välillä jotka
-liikevoitoilla kuormitettuja tavaroita olivat tuottamassa. Heidän
-kulutuskykynsä riippui niiden rahamerkkien arvosta joita he saivat
-tuottamistaan tavaroista, ja tiedonantojen mukaan se arvo oli pienempi
-kuin puodeissa näille tavaroille määrätty arvo. Se erotus osotti heidän
-tuotanto- ja kulutuskykynsä välistä ratkeamaa."
-
-
-MARGARET KUVAA TÄTÄ POHJATONTA RATKEAMAA.
-
-"Margaret", sanoi opettaja, "jatkahan sinä nyt siitä mihin
-Frank lopetti ja selitä meille mikä olisi ollut seuraus kansan
-talousjärjestelmälle sellaisesta ratkeamasta sen kuluttavan ja
-tuottavan voiman välillä jonka Frank meille osotti liikevoiton
-ottamisesta syntyneen."
-
-"Seuraus", sanoi tyttö joka vastasi Margaretin nimeä mainittaessa,
-"riippui kahdesta vaikuttimesta: ensiksi, miten lukuisa joukko oli
-palkkalaisia ja ensimmäisiä tuottajia, joiden tuotteille liikevoitto
-asetettiin; sekä toiseksi, miten suuri oli asetetun liikevoiton määrä
-ja siitä johtuva erotus kunkin työläisjoukkoon kuuluvan yksilön
-tuottavan ja kuluttavan voiman välillä. Jos tuottajia, joiden
-tuotteille liikevoitto asetettiin, oli vain kourallinen kansasta,
-niin kokonaisvaikutus siitä etteivät kyenneet ostamaan takaisin
-ja kuluttamaan muuta kuin osan tuotteistaan saattoi luoda vain
-vähäpätöisen ratkeaman yhteiskunnan tuottavan ja kuluttavan voiman
-välille kokonaisuudessaan. Mutta jos toiselta puolen katsoen heitä
-oli suuri osa koko väestöstä, niin ratkeama tuli samassa suhteessa
-suuremmaksi, ja taannuttava vaikutus estäen tuotantoa tuli sitä
-turmiollisemmaksi."
-
-"Ja mikä oli palkkalaisten ja alkuperäisten tuottajain todellinen suhde
-koko väestöön nähden, joita liikevoittojärjestelmä esti kuluttamasta
-yhtä paljon kuin he tuottivat?"
-
-"Heitä oli, kuten Frank sanoi, vähintäin yhdeksän kymmenettä osaa
-koko kansasta, ehkä enemmänkin. Liikevoiton ottajia, olivatpa sitten
-joko tuotannon tai jaon järjestäjiä, oli luvultaan paljon vähemmän
-merkitsevä joukko, kun taas ne joiden tuotteille liikevoitto asetettiin
-muodostivat yhteiskunnan enemmistön."
-
-"Hyvä on. Me tahdomme nyt tarkastella toista vaikutinta josta riippui
-sen ratkeaman koko minkä liikevoittojärjestelmä oli luonut yhteiskunnan
-tuottavan ja kuluttavan voiman välille -- nimittäin asetetun
-liikevoiton määrää. Selitähän meille siis mitä sääntöä kapitalistit
-noudattivat liikevoittoa määrätessään. Epäilemättä he järkevinä
-ihmisinä, ymmärtäen korkeitten liikevoittojen vaikutuksen kulutuksen
-estämiseen nähden, asettivat liikevoittojensa määräyskannan niin
-alhaiseksi kuin mahdollista."
-
-"Päinvastoin, kapitalistit määräsivät liikevoittonsa mahdollisimman
-korkeiksi. 'Heidän sääntönänsä oli: Verota liikettä niin paljon kuin se
-kestää voi'."
-
-"Tarkoitatko että he varta vasten koettivat korottaa liikevoittoa
-mahdollisimman ylhäiselle asteelle, sen sijaan että olisivat yrittäneet
-sen vaikutusta vähentää, kun se kulutusta pienenti?"
-
-"Sitä juuri tarkoitan", vastasi Margaret. "Liikevoittojärjestelmän
-kultainen sääntö, kapitalistien suuri ponsilause oli: 'Osta
-huokeimmilla markkinoilla -- myy kalliimmilla'!"
-
-"Mitä se merkitsi?"
-
-"Se merkitsi että kapitalistin tuli maksaa mahdollisimman vähän niille
-jotka hänelle työtä tekivät tai myivät hänelle tuotteensa, ja toiselta
-puolen asettaa mahdollisimman korkea hinta tuotteilleen, tarjotessaan
-ne myytäväksi yleisölle markkinoilla."
-
-"Ja se yleisö", huomautti opettaja, "oli pääasiallisesti sitä
-työväestöä jolle hän ja hänen kapitalistitoverinsa juuri olivat
-maksaneet mahdollisimman lähellä olematonta olevan palkan siitä että
-olivat luoneet sen tuotteen jonka heidän nyt odotettiin ostavan
-takaisin mahdollisimman korkeasta hinnasta."
-
-"Aivan niin."
-
-"No niin, koettakaamme ymmärtää tämän säännön täyttä taloudellista
-viisautta sellaisena kuin sitä kansan liikkeessä käytettiin. Se
-merkitsee, eikö niin: Hanki jotakin olemattomalla tai olematonta niin
-lähellä olevalla kuin mahdollista? No, jos siis voit saada sen kokonaan
-olemattomalla, niin toteutat lopullisesti ohjesäännön. Esimerkiksi, jos
-tehtailija saattoi lumota työmiehensä siihen määrään että olisi saanut
-heidät työtä tekemään hänelle kokonaan ilman palkkaa, niin hän olisi
-toteuttanut ponsisäännön koko tarkoituksen, eikö niin?"
-
-"Varmasti; tehtailija, joka sen olisi saattanut tehdä ja sitten laskea
-markkinoille maksamattomain työn tekijäinsä tuotteet tavallisista
-hinnoista, olisi tullut rikkaaksi sangen lyhyessä ajassa."
-
-"Ja sama kai luullakseni olisi ollut laita viljakauppiaan joka olisi
-kyennyt sellaisen edun voittamaan farmareilta että olisi saanut heidän
-viljansa ilmaiseksi ja jälestäpäin myynyt sen korkeasta hinnasta?"
-
-"Varmasti hänestä olisi tullut miljoonan omistaja heti."
-
-"No niin, otaksukaamme nyt että tämän lumoamiskeinon salaisuus olisi
-ollut tunnettu tuotantoa ja vaihtoa johtavain kapitalistien kesken ja
-että he olisivat sitä yleisesti käyttäneet, niin että jokainen heistä
-olisi kyennyt saamaan palkattomia työmiehiä ja ostamaan tuotantoa
-maksamatta siitä mitään, silloin epäilemättä kaikki: kapitalistit
-olisivat tulleet satumaisen rikkaiksi."
-
-"Ei suinkaan."
-
-"Hyvänen aika, miksi ei?"
-
-"Siksi että jos koko palkkalaisjoukko ei olisi saanut palkkaa työstään
-eivätkä farmarit mitään tuotteistaan, ei olisi ketään ollut mitään
-ostamassa ja markkinat olisivat kokonaan rauenneet. Ei: olisi ollut
-mitään kysyntää minkään tavaran suhteen, lukuunottamatta sitä vähää
-mitä kapitalistit itse ystävineen olisivat kuluttaneet. Työväestö olisi
-siten vihdoin nääntynyt ja kapitalistit olisivat jääneet itse työtänsä
-tekemään."
-
-"Näyttää siis siltä että mikä olisi ollut hyvä yksityiselle
-kapitalistille, jos hän sen yksin teki, olisi ollut hävittävää laatua
-sekä hänelle että kaikille muille, jos kaikki kapitalistit olisivat sen
-tehneet. Miksi näin oli?"
-
-"Siksi että yksityinen kapitalisti, toivoessaan päästä rikkaaksi
-maksamalla polkupalkkaa työväelleen, ei olisi tuotettaan myydessään
-laskenut ostajikseen ainoastaan sitä erikoista työväen joukkoa
-jonka hän oli palkannut, vaan koko yhteiskunnan, käsittäen toisten
-työväestöä palkatessaan huonompionnisten kapitalistien palkkalaisia,
-jolla sen takia olisi ollut ollut jotakin millä ostaa. Hänen juonensa
-perustui siihen edellytykseen että hänen kapitalistitoveriensa
-ei onnistuisi samaa juonta käyttää. Jos se edellytys ei pitänyt
-paikkaansa ja kaikkien kapitalistien onnistui samalla kertaa menetellä
-palkkalaistensa kanssa niinkuin he kaikki koettivat, niin; seurauksena
-oli koko teollisuusjärjestelmän seisahtuminen tykkänään."
-
-"Näyttää siis siltä että liikevoittojärjestelmässä meillä on
-taloudellinen toimintamuoto, jonka toimintasääntö kaipaisi vaan
-tarpeellisen täydellistä käytäntöön panemista saattaakseen koko
-järjestelmän kokonaan seisauksiin ja että järjestelmää käynnissä piti
-vain se vaikutus joka oli toimintasäännön täydellisen toteuttamisen
-tiellä."
-
-"Aivan niin oli asian laita", vastasi tyttö; "yksityisistä
-kapitalisteista tuli nopeimmin vilkkaammaksi se jonka onnistui paraiten
-nylkeä niitä joilta hän työn tai tuotteen osti; mutta ilmeisesti ei
-olisi tarvinnut muuta kuin että vain kyllin monta kapitalistia onnistui
-sellaisessa toimessa, ja sekä kapitalistit että kansa olisi joutunut
-samallaiseen yleiseen häviöön. Mahdollisimman ankaran sopimuksen aikaan
-saaminen työn tekijäin ja tuottajain kanssa, mahdollisimman vähimmän
-palkan maksaminen hänelle hänen työstään tai tuotteestaan, se oli se
-ihanne jota jokaisen kapitalistin alituisesti tuli pitää mielessään,
-ja kuitenkin oli matemaattisesti varmaa että jokainen sellainen ankara
-sopimus pyrki lahottamaan koko liikerakennuksen perustuksia, ja
-että rakennus kukistuisi heti kun vain tarpeeksi monen kapitalistin
-onnistuisi tarpeeksi monta sellaista ankaraa sopimusta solmia."
-
-"Vielä yksi kysymys. Huonon järjestelmän huonot seuraukset lisääntyvät
-aina niiden ihmisten itsepäisyydestä jotka siitä etua nauttivat,
-ja niinpä epäilemättä liikevoittojärjestelmänkin itsekkäät ihmiset
-saattoivat toimimaan huonommin kuin sen olisi tarvinnut tehdä.
-Otaksukaamme nyt että kapitalistit kaikki olisivat olleet mieleltään
-kunnon ihmisiä eivätkä riistäjiä ja olisivat muodostaneet palkkionsa
-palveluksistaan niin pieniksi kuin kohtuullinen voitto ja itsepuolustus
-olisi määrännyt, olisiko se seikka vaikuttanut niin suuren vähennyksen
-liikevoittopalkkioissa että se olisi suuresti auttanut kansaa
-kuluttamaan tuotteitaan ja siten edistämään tuotantoa?"
-
-"Ei olisi", vastasi tyttö. "Liikevoittojärjestelmän vastakohta
-omaisuuden ehkäisemättömään tuotantoon nähden aiheutui syistä jotka
-olivat ominaisia ja erottamattomia yksityiskapitalismin kanssa; ja
-niin kauan kuin yksityiskapitalismia oli olemassa, olisi niiden
-syiden täytynyt saattaa liikevoittojärjestelmän ristiriitaan jokaisen
-taloudellisen parannuksen kanssa kansan olosuhteissa, vaikkapa
-kapitalistit olisivat olleet enkeleitä. Pahan juuri ei ollut
-moraalista, vaan kokonaan taloudellista laatua."
-
-"Mutta eikö liikevoittojen määrä olisi suuresti vähentynyt tässä
-edellytetyssä tapauksessa?"
-
-"Muutamissa tapauksissa epäilemättä väliaikaisesti, mutta ei yleisesti
-eikä missään tapauksessa pysyväisesti. Epäillä saattaa, tokko
-liikevoitot kokonaisuudessaan olivat korkeammat kuin niiden täytyi olla
-rohkaistakseen kapitalisteja ryhtymään tuotantoon ja liikkeeseen."
-
-"Selitähän meille, miksi liikevoittojen tuli olla niin suuria tätä
-tarkoitusta varten."
-
-"Laillisia liikevoittoja yksityiskapitalismin aikana", vastasi tyttö
-Margaret -- "se on, sellaisia joita tuotantoon tai liikkeeseen
-ryhtyväin ihmisten tuli itsepuolustuksekseen laskea saavansa,
-vaikka miten hyväntahtoisia olisivat olleet yleisöä kohtaan -- oli
-kolmea laatua, jotka kaikki joutuivat yksityiskapitalismin kanssa
-eroamattomassa yhteydessä olevista olosuhteista, joista ei ainoatakaan
-enää ole olemassa. Ensiksi, kapitalistin täytyi laskea saavansa ainakin
-niin suuri korvaus uskaltamastaan kapitaalista kuin hän olisi saattanut
-saada lainaamalla sen hyviä takuita vastaan -- se on, voimassa oleva
-korkomäärä. Ellei hän siitä ollut varma, piti hän parempana lainata
-kapitaalinsa. Mutta se ei vielä riittänyt. Käydessään liikkeeseen
-hänellä oli koko kapitaalinsa menettämisen vaara tarjolla, jota ei
-ollut lainatessaan sen hyviä takuita vastaan. Sentakia kapitaalin
-voimassa olevan korkomäärän lisäksi täytyi hänen liikevoittonsa
-korvata myös liikkeeseen uskalletun kapitaalin vakuutuskustannukset
--- se on, täytyi olla liikeyrityksen menestymistapauksessa voiton
-toiveet siksi suuret että ne vastasivat kapitaalin menettämisvaaraa
-häviämistapauksessa. Jos häviämismahdollisuudet esimerkiksi olivat
-yhtä suuret, täytyi hänen laskea yli sadan prosentin liikevoitto
-menestymistapauksessa. Itse asiassa tappiomahdollisuudet liikkeessä ja
-kapitaalin menettämisvaara olivat niinä aikoina useasti paljon enemmän
-kuin yhtä suuret. Liike oli todella vähän muuta kuin keinottelevaa
-uhkapeliä, arpajaisten pitoa joissa tyhjät olivat paljon lukuisammat
-kuin voitot. Rahain sijoitushoukutusten täytyi senvuoksi olla suuret.
-Sitäpaitsi jos kapitalisti itse otti käsiinsä liikkeen hoidon johon
-hän oli rahansa sijoittanut, hän piti kohtuullisena vaatimuksena
-superintendentin asianmukaisia palkkoja -- toisin sanoen korvausta
-taidostaan ja arvostelustaan, kun osasi kuljettaa aluksen liikemeren
-myrskylaineitten läpi, joihin verrattuina niinä aikoina pohjois-Atlanti
-keskitalvella oli kuin myllypuronen. Tästä palveluksesta hänen
-arveltiin olevan oikeutetun tekemään runsaan lisäyksen liikevoiton
-määrään."
-
-"Sinä siis päättelet, Margaret, että vaikka entisajan kapitalisti olisi
-ollut taipuvainen kohtuullisuuteenkin yhteiskuntaa kohtaan, ei hän
-kuitenkaan olisi voinut turvallisesti vähentää liikevoittonsa määrää
-niin paljon että se olisi voinut saattaa kansaa paljoakaan lähemmäksi
-kuin se oli sitä olotilaa missä se olisi saanut kuluttaa tuotteensa."
-
-"Aivan niin. Pahan juuri oli niissä loppumattomissa vaikeuksissa,
-sekaannuksissa, erehdyksissä, uskalluksissa ja tuhlauksissa
-joihin yksityiskapitalismi ehdottomasti sotki tuotannon ja jaon
-menettelytavan, mikä yleiskapitalismin aikana on käynyt kokonaan niin
-yksinkertaiseksi, helposti toimitettavaksi ja varmaksi."
-
-"Sitten ei ollenkaan näytä olevan välttämätöntä pitää meidän
-kapitalistisia esivanhempiamme moraalisina hirviöinä, vaikka
-huomaammekin heidän taloudellisten menettelytapojensa johtaneen
-surulliseen tulokseen."
-
-"Ei millään tavalla. Kapitalistit olivat epäilemättä sekä hyviä että
-pahoja, kuten toisetkin ihmiset, vaan luultavasti koettivat samoin
-kuin muutkin ihmiset paraansa mukaan suojautua sellaisen järjestelmän
-turmiollisia vaikutuksia vastaan, joka viidessäkymmenessä vuodessa
-olisi itse taivaankin helvetiksi muuttanut."
-
-
-MARION SELITTÄÄ YLITUOTANTOA.
-
-"Se riittää, Margaret", sanoi opettaja. "Me pyydämme nyt sinua, Marion,
-edelleen selittämään tätä asiata. Jos liikevoittojärjestelmä toimi
-sen kuvauksen mukaan jonka olemme kuulleet, niin olemme valmistuneet
-oppimaan että taloudellisen tilan merkkinä olivat suuret käyttötavara
-varastot liikevoiton omista jäin käsissä, jotka he ilomielin myivät,
-sekä toiselta puolen suuri tavarain alkuperäisten tuottajain joukko,
-joka oli tavarain kipeässä tarpeessa, mutta ei kyennyt niitä ostamaan.
-Miten tämä teoria soveltuu yhteen historioihin merkittyjen tosiasiain
-kanssa?"
-
-"Niin hyvin", vastasi Marion, "että melkeinpä tekisi mieli uskoa teidän
-niitä lukeneen." Jolloin koko luokka hymyili ja samoin tein minäkin.
-
-"Kerrohan tarpeettomasti sekoittamatta siihen leikkiä -- sillä asia ei
-ollut leikillistä laatua esi-isillemme -- asiain tila joihin viittasit.
-Havaitsivatko meidän isoisämme isät tässä tavarain ylenpalttisuudessa
-ostajain lukuun verraten taloudellisten selkkausten syitä?"
-
-"He havaitsivat sen olevan sellaisten selkkausten suurena ja alituisena
-syynä. Heidän vaivojensa pysyväisenä taakkana olivat ahtaat ajat,
-liikeseisaukset ja tuotteiden kasaantumiset. Tilapäisesti heillä oli
-lyhyitä, kuten he sanoivat hyvän ajan jaksoja, jotka aiheutuivat hiukan
-vilkkaammasta ostosta, mutta paraimpinakin heidän hyvinä aikoinaan
-oli kansan enemmistön tila sellaista jota me sanoisimme inhoittavaksi
-viheliäisyydeksi."
-
-"Mikä oli se sana jolla he yleisemmin kuvailivat markkinoilla olevan
-enemmän tavaraa kuin voitiin myydä?"
-
-"Ylituotanto."
-
-"Tarkoittiko tämä ilmaisumuoto että todellisesti oli tuotettu
-ruoka-aineita, vaatetta ja muita tarpeita enemmän kuin kansa saattoi
-käyttää?"
-
-"Ei suinkaan. Kansan enemmistö oli alituisesti suuressa puutteessa
-ja katkerammassa puutteessa kuin koskaan juuri niinä aikoina jolloin
-liikekoneiston oli seisauttanut se mitä he ylituotannoksi sanoivat.
-Kansa, jos olisi päässyt käsiksi yli tuotettuihin tavaroihin, olisi
-joka aika ne hetkessä kuluttanut ja ääneen kutsunut lisää. Selkkauksena
-oli se, kuten jo on sanottu, että kapitalistitehtailijain ja
-liikemiesten nylkemä liikevoitto oli tehnyt alkuperäisille tuottajille
-mahdottomaksi ostaa ne takaisin sillä hinnalla minkä olivat saaneet
-työstään tai tuotteistaan."
-
-"Mihin ovat historioitsijamme tahtoneet verrata yhteiskunnan
-olosuhteita liikevoittojärjestelmän aikana?"
-
-"Kroonillisen luonnon ruuansulatuksen potilasuhriin joka tauti oli niin
-yleinen esi-isiemme kesken."
-
-"Ole hyvä ja selitä tämä vertaus."
-
-"Huonoa ruuansulatusta kärsivä potilas ei kyennyt ruokaa sulattamaan.
-Herkkujen yltäkylläisyydessä hän riutui, kun häneltä puuttui ravinnon
-sulatusvoima. Vaikka ei voinut syödä kylliksi henkeään ylläpitääkseen,
-hän kärsi alituiseen ruuansulatuksen tuskia, ja vaikka häntä kiusasi
-sellainen tunne että vatsa oli aina liian täynnä, hän kuitenkin oli
-nääntymäisillään ravinnon puutteen lakia. Yhteiskunnan taloudelliset
-olosuhteet liikevoittojärjestelmän aikana olivat kuvaavasti samanlaiset
-kuin sellainen huono ruuansulatus. Kansan enemmistö oli aina katkerassa
-puutteessa kaiken suhteen, vaikka teollisuutensa kautta kykeni yllin
-kyllin kaikkia tuottamaan, mutta liikevoittojärjestelmä ei voinut
-sallia sen kuluttaa sitäkään mitä se tuotti, vielä vähemmän tuottamaan
-mitä se kykeni. Tuskin oli enemmistö saanut pahimman nälkänsä
-tyydytettyä, kun liikejärjestelmän valtasi ankarat ruuansulatuksen
-tuskat ja kaikki ylenmäärin kuormitetun järjestelmän enteet, joista =ei
-mikään muu voinut vapauttaa kuin syömättä oleminen, minkä jälkeen sama
-kokemus samalla seurauksella uudistui ja niin yhä edelleen."
-
-"Voitko selittää, minkä vuoksi sellaista tavatonta nimeä kuin
-ylituotanto käytettiin merkitsemään tilaa jota paremmin olisi
-nälänhätä kuvannut; miksi sellaisen tilan sanottiin aiheutuvan
-yltäkylläisyydestä, kun se silminnähtävästi oli seuraus keinotekoisesta
-kieltäytymisestä? Erotushan oli samanlainen kuin jos olisi nälkäkuumeen
-sanonut ylönsyömisestä johtuneen."
-
-"Sentakia että taloustieteilijät ja oppineet luokat, joilla yksinomaan
-oli sanontavalta, katselivat talouskysymystä kokonaan kapitalistien
-kannalta ja jättivät huomioon ottamatta kansan edut. Kapitalistin
-silmillä katsellen oli se ylituotantoa, kun hän tuotteista kiskoi
-liikevoittoa, joka ne korotti kansan ostokyvyn yläpuolelle, ja
-niin muuttivat sitä hänen edukseen kirjoittivat taloustieteilijät.
-Kapitalistin ja siis taloustieteilijän kannalta katsoen oli
-kysymyksessä vain markkinain tila eikä kansan. Heitä ei se liikuttanut,
-näkikö kansa nälkää vai ylellisyydessäkö eli; ainoana kysymyksenä oli
-markkinain tila. Heidän ponsilauseensa että kysyntä vallitsee tarjontaa
-ja tarjonta aina tyydyttää kysyntää, ei millään tavoin tarkoittanut
-inhimillisiä tarpeita sisältävää kysyntää, vaan kokonaan sitä
-keinotekoista käsitettä jota sanottiin markkinoiksi ja joka itsessään
-oli liikevoittojärjestelmän tuote."
-
-"Mitä olivat markkinat?"
-
-"Markkinat merkitsivät sitä joukkoa jolla oli rahaa millä ostaa. Ne
-joilla ei ollut rahaa eivät olleet olemassakaan markkinain kannalta
-katsoen, ja kun suhteellisesti kansalla oli vähän rahaa, oli se vain
-pieni osa markkinoista. Markkinain tarpeet olivat niiden tarpeita
-joilla oli rahaa millä tarpeitaan tyydyttää. Loput, joilla oli tarpeita
-yllinkyllin, mutta ei rahaa, eivät tulleet kysymykseen, vaikka heitä
-oli sata siinä missä rahakkaita oli yksi. Markkinat olivat täynnä,
-kun ne joilla rahaa oli olivat tarpeeksi saaneet, vaikka kansan
-enemmistöllä vain hiukan oli eikä useilla ollut mitään. Markkinat
-olivat runsaasti varustetut, kun hyvinvoivat olivat tyydytetyt, vaikka
-nälkäänäkevä ja alaston lauma kaduilla saattoi kapinoida."
-
-"Saattaisiko nykyaikana olla mahdollista että yhtaikaa olisi olemassa
-täydet varastohuoneet ja nälkäinen, alaston kansa?"
-
-"Ei tietenkään. Mitään ylituotannon tapaista ei nykyään voisi syntyä,
-ennenkuin jokainen olisi tyydytetty. Meidän järjestelmämme on niin
-laitettu ettei missään voi olla liian vähän niin kauan kuin jossakin
-on liian paljon. Mutta vanhalla järjestelmällä ei ollut mitään
-verenkiertoa."
-
-"Millä nimellä esi-vanhempamme kutsuivat niitä erinäisiä taloudellisia
-selkkauksia jotka he ylituotannon vaikutukseksi laskivat?"
-
-"He sanoivat niitä liikepuliksi. Se on, alituinen runsauden tila
-oli vallitseva jota saattaa sanoa kroonilliseksi pulaksi, mutta
-alituisesta kulutuksen ja tuotannon välisestä ristiriitaisuudesta
-tuon tuostakin syntyneet jätteet kasaantuivat niin valtaviksi että
-melkein seisauttivat liikkeen. Milloin tämä tapahtui he sanoivat
-sitä erotukseksi alituisesta liiallisesta runsaudesta pulaksi tai
-hämmingiksi sen sokean kauhun takia jonka se sai aikaan."
-
-"Minkä syyksi he näitä pulia sanoivat?"
-
-"Melkein kaiken muun syyksi, mutta ei todellisen ja selvän vaikuttimen.
-Laaja kirjallisuus näyttää syntyneen siitä asiasta. Sitä on hyllyttäin
-museossa ja olen koettanut käydä sen, läpi tai ainakin silmäistä
-sitä tämän tutkimukseni yhteydessä. Elleivät ne kirjat olisi niin
-hämäriä tyyliltään olisivat ne sangen hauskoja juuri sen erinomaisen
-älykkäisyyden takia jota kirjoittajat osottavat väistäessään niiden
-asiain luonnollista ja ilmeistä selitystä joista he puhuvat. He
-tähtitieteeseenkin vetoavat."
-
-"Mitä tarkoitat?"
-
-"Luokka kaiketi arvelee että puhun päättömiä, mutta tosiasia on että
-kuuluisimpia teorioja, joiden nojalla esi-vanhempamme selittivät
-liikkeen ajoittaisia riutumisia jotka liikevoittojärjestelmästä
-syntyivät, oli niin sanottu auringon-pilkku-teoria. Yhdeksännentoista
-vuosisadan ensi puoliskolla sattui ankaria liikepulia aina kymmenen
-tai yhdentoista vuoden päästä. Sattui myös auringon pilkut
-olemaan näkyvillä keskimäärin joka kymmenes vuosi, ja muuan etevä
-englantilainen taloustieteilijä päätteli että nämä auringon pilkut
-synnyttivät pulat. Myöhemmin näyttää kuin tämä teoria olisi havaittu
-epätyydyttäväksi ja sen sijaan syntyi, luottamuksen-puute selitys."
-
-"Ja mikä se oli?"
-
-"En ole voinut siitä kokonaan saada selvää; mutta järkiperäiseltä
-tuntui arvella että luottamuksen puutteen on täytynyt melkoisesti
-kehittyä taloudellisessa järjestelmässä joka sellaisia tuloksia sai
-aikaan."
-
-"Marion, minä pelkään että sinä et myötätuntoisuutta liitä esi-isiemme
-toiminnan tutkimiseen, ja ilman myötätuntoisuutta emme toisia voi
-ymmärtää."
-
-"Minä pelkään että he ovat hiukan liian vieraita minun ymmärtää."
-
-Luokka nauraa kikatteli ja Marion sai luvan istua.
-
-
-JOHN PUHUU KILPAILUSTA.
-
-"No, John", sanoi opettaja, "nyt kysymme sinulta muutamia kysymyksiä.
-Me olemme nähneet minkälaisen toimituksen kautta alituinen tavarain
-ylenpalttius markkinoilla aiheutui liikevoittojärjestelmän toiminnasta
-joka saattoi tuotteet yläpuolelle varsinaisen kansan ostokyvyn
-ulottuvilta. Mikä merkittävä luonteenomainen ja pääasiallinen piirre
-esi-isiemme liikejärjestelmässä syntyi siten tuotetusta tavarain
-ylenpalttisuudesta?"
-
-"Minä luulen että tarkoitatte kilpailua", sanoi poika.
-
-"Niin. Mitä oli kilpailu ja mikä sen aiheutti, eritoten kapitalistien
-välisen kilpailun?"
-
-"Se aiheutui, kuten jo viittasitte, varsinaisen yleisön kulutusvoiman
-puutteesta, joka vuorostaan syntyi liikevoittojärjestelmästä. Jos
-palkkalaiset ja alkuperäiset tuottajat olisivat saaneet tarpeeksi
-ostovoimaa voidakseen saada haltuunsa markkinoilla tarjolla olevasta
-tuotteitten kokonaissummasta heidän lukunsa vastaavan määrän, olisivat
-markkinat tavaroista tyhjentyneet ilman mitään ponnistuksia myyjäin
-puolelta, sillä ostajat olisivat etsineet myyjiä ja heitä olisi ollut
-kylliksi kaikki ostaakseen. Mutta kun syvien rivien ostokyky heidän
-tuotteillensa kuormitetun liikevoiton vuoksi oli aivan riittämätön
-näitä tuotteita markkinoilta lunastamaan, seurasi luonnollisesti ankara
-kilpailu tuotantoa ja jakoa johtavain kapitalistien kesken siitä kuka
-sai mahdollisimman paljon niukasta ostajajoukosta kääntymään hänen
-suunnallensa. Kokonaisosto ei luonnollisesti voinut dollariakaan
-lisääntyä ilman suhteellista ja todellista kansan ostovoiman lisäystä,
-mutta mahdollista oli ponnistusten avulla muuttaa se erikoinen suunta
-jota kohti tämä ostovoima oli työnnettävä, ja se oli kilpailun ainoa
-tarkoitus ja vaikutus. Esi-isämme pitivät sitä erinomaisen nerokkaana
-asiana. He sanoivat sitä liikkeen sieluksi, mutta kuten olemme nähneet
-oli se vain liikevoittojärjestelmän kulutusta kahlehtivan vaikutuksen
-merkki."
-
-"Mitkä olivat ne keinot joita tuotantoa ja vaihtoa johtavat
-kapitalistit käyttivät saattaakseen liikkeen käyntiin, kuten he
-sanoivat?"
-
-"Ensiksikin suoranainen ostajain houkutteleminen ja häpeämätön
-itsekurikin tavarain kehuminen, jota myyjä ja hänen kielenkantajansa
-toimittivat, sekä rajaton kilpamyyjäin ja heidän tavarainsa
-häpäiseminen. Tunnoton ja rajaton vääristely oli niin yleinen
-johtosääntö liikkeessä että jos siellä täällä myyjä puhui totta ei
-häntä uskottu. Historia todistaa että valehteleminen aina on ollut
-enemmän tai vähemmän yleistä, mutta yhdeksännellätoista vuosisadalla
-täysin kehittynyt kilpailujärjestelmä vasta teki siitä koko maailman
-elämisehdon. Isoisiemme mukaan -- ja varmaankin piti tietää -- oli
-vääristely ainoa liikevoittojärjestelmän koneistossa tarvittava öljy,
-ja sen kysyntä oli rajoittamaton."
-
-"Eikä koko tämä valeitten valtameri, sanot sinä, lisännyt eikä voinut
-lisätä kulutettujen tavarain kokonaissummaa dollarinkaan arvosta."
-
-"Eipä tietenkään. Ei mikään, kuten jo sanoin, voinut lisätä
-sitä, paitsi kansan ostovoiman lisäys. Houkuttelujärjestelmä eli
-ilmoittaminen, kuten sitä sanottiin, sen sijaan että olisi lisännyt
-kokonaismyyntiä, pyrki sitä voimakkaasti vähentämään."
-
-"Miten niin?"
-
-"Koska se oli luonnottoman kallista ja kustannukset tuli lisätä
-tavarain hintaan ja jäivät kuluttajan maksettaviksi, joka sen vuoksi;
-saattoi ostaa juuri niin paljon vähemmän kuin jos hänet olisi jätetty
-rauhaan ja tavarain hinta olisi alennettu ilmoittamissäästöllä."
-
-"Sinä sanot että ainoa keino millä kulutusta olisi saattanut: lisätä
-oli kansan käsissä olevan ostovoiman lisääminen suhteellisesti
-ostettavissa oleviin tavaroihin nähden. Esi-isämmehän väittivät että
-juuri tämän vaikutti kilpailu. He väittivät että se oli voimakas keino
-hintojen alentamiseksi ja liikevoiton määrän pienentämiseksi, ja siten
-suhteellisesti kohotti syvien rivien ostokykyä. Oliko tämä väite hyvin
-perusteltu?"
-
-"Kapitalistien keskinäinen kilpailu", vastasi poika, "koettaessaan
-houkutella ostajia yllytti heitä kyllä myymään alle toistensa hintojen
-alentamalla varsinaisia hintoja, mutta harvoin nämä nimelliset
-alennukset, vaikka usein näköjään hyvinkin suuria, todella tuottivat
-ajan pitkään mitään taloudellista hyötyä kansalle kokonaisuudessaan,
-sillä ne tavallisesti aiheutuivat tarkoituksista jotka tekivät
-mitättömiksi niiden käytännöllisen arvon."
-
-"Ole hyvä ja selitä se tarkemmin."
-
-"No niin, kapitalisti luonnollisesti mieluummin halusi alentaa
-tavarainsa hintaa sillä tavalla, jos mahdollista, ettei hänen
-liikevoittonsa olisi alentunut, ja sitä varten hän tutkiskeli.
-Tässä tarkoituksessa hän käytti useampia keinoja. Ensimmäinen oli
-niiden tavarain laadun ja todellisen arvon alentaminen joiden hinta
-nimellisesti laskettiin. Tämä tapahtui väärentämisen ja petostyön
-avulla, ja se tapa ulottui yhdeksännellätoista vuosisadalla
-teollisuuden ja kaupan kaikille haaroille ja käsitti jotenkin kaikki
-tavarat joita ihmiset kuluttivat. Tapa kehittyi niin pitkälle, kuten
-historia meille kertoo, ettei kukaan voinut milloinkaan olla varma,
-oliko ostamansa tavara se mikä se näytti olevan taikka sanottiin
-olevan. Koko liikeilmasto oli väärennysten myrkyttämä. Teollisuuden
-tärkeimmillä aloilla toimivain kapitalistien harrastuksena oli laskea
-markkinoille tavaraa joka varta vasten oli tehty mahdollisimman
-vähän aikaa kestäväksi, jotta sitä pian tarvitsi uudelleen ostaa.
-He opettivat koneensakin epärehellisiksi ja lahjoivat teräksen ja
-vasken. Sen ajan umpisokeatkin ihmiset ymmärsivät näiden hinnan
-alennusten pintapuolisuuden ja käyttivät lausemuotoa, 'halpaa ja
-huonoa', joka merkitsi halvennettuja tavaroita. Kaikki tämän laatuiset
-alennukset, se on selvää, maksoivat kuluttajalle kaksi dollaria kutakin
-dollaria kohti jonka ne hänelle näyttivät säästävän. Yksinkertaisena
-esimerkkinä liikevoittojärjestelmän aikaisten hinnan alennusten
-kokonaan petollisesta luonteesta olkoon mainittu että yhdeksännentoista
-vuosisadan lopulla Amerikassa, kun melkein taikamaisia keksintöjä oli
-havaittu jalkineitten valmistuskustannusten alentamiseksi, oli yleisenä
-sananpartena että vaikka kenkien hinta oli melkoisesti huokeampi kuin
-viisikymmentä vuotta takaperin, jolloin ne käsin tehtiin, olivat
-myöhemmin valmistetut kengät niin paljon kehnompia laadultaan että
-niiden käyttäminen tuli aivan yhtä kalliiksi kuin entistenkin."
-
-"Olivatko väärennys ja petostyö ainoat keinot joiden avulla hintojen
-valealennuksia toimeen pantiin?"
-
-"Oli kaksi muuta keinoa. Ensimmäistä käytettiin siten että kapitalisti
-tavarain hintaa alentaessaan pelasti liikevoittonsa ottamalla
-alennuksen työväestölleen maksamistaan palkoista. Tällä keinolla
-hinnan alennukset sangen yleisesti toimeen pantiin. Tietysti tämä
-menettely supisti yhteiskunnan ostokykyä samalla määrällä millä
-palkkoja oli alennettu. Tällä tavoin erikoinen kapitatalistijoukkue
-palkkoja alentamalla saattoi myyntiänsä jouduttaa jonkun ajan, kunnes
-toiset kapitalistit samoin palkkoja alensivat. Perin perältä se ei
-ketään auttanut, ei kapitalistiakaan. Kolmas tapa näistä hinnan
-alennusten kolmesta päälaadusta aiheutui kilpailusta -- nimittäin,
-työtä säästävistä koneistoista ja muista keksinnöistä joita käytäntöön
-ottamalla kapitalisti saattoi erottaa työväkensä. Tavarain hinnan
-alennus perustui tässä samoin kuin edellisessäkin tapauksessa maksetun
-palkkasumman vähenemiseen, ja sentakia se merkitsi vähentynyttä
-ostokykyä yhteiskunnassa, mikä lopullisena vaikutuksena tavallisesti
-teki mitättömäksi hinnan alennuksen edun ja useasti enemmänkin kuin
-mitättömäksi."
-
-"Sinä olet osottanut", sanoi opettaja, "että useimmat kilpailun
-vaikuttamat hinnan alennukset olivat joko alkuperäisten tuottajain
-tai lopullisten kuluttajain kustannettavia alennuksia, vaan eivät
-liikevoiton alennuksia. Tarkoitatko että kapitalistien kilpailu
-liikkeestä ei milloinkaan saanut aikaan liikevoiton alennuksia?"
-
-"Epäilemättä se sai niitäkin aikaan maissa missä
-liikevoittojärjestelmän pitkäaikainen toiminta oli kasaannuttanut
-liikakapitaalin jonka täytyi sijoituksesta ankarasti kilpailla;
-sellaisten olosuhteiden vallitessa hinnan alennukset, vaikka olivatkin
-liikevoiton uhrausten seurauksia, tulivat tavallisesti liian myöhään
-voidakseen lisätä kansan kulutusta."
-
-"Miten liian myöhään?"
-
-"Koska kapitalisti luonnollisesti ei tahtonut uhrata liikevoittoansa
-hinnan alentamiseksi niin kauan kuin hän saattoi alennuksen
-kustannukset ottaa työväestönsä palkoista taikka ensimmäiseltä
-tuottajalta. Se on, vasta kun työtä tekevät luokat oli riistetty
-mahdollisimman lähelle olemassa olon alinta määrää kapitalisti päätti
-uhrata osan liikevoittoaan. Silloin oli liian myöhäistä kansan saada
-etua alennuksesta. Kun kansa oli sille kannalle joutunut, ei sitä
-ollut elähyttämässä minkäänlainen ostokyky. Mikään muu ei voinut sitä
-auttaa kuin tarpeitten ilmaiseksi antaminen. Sentakia me huomaamme että
-yhdeksännellätoista vuosisadalla hinnat aina olivat alhaisimmat niissä
-maissa missä väestö oli toivottomimmin köyhää. Tältä kannalta katsoen
-oli yhteiskunnan taloussuhteissa huono merkki se, kun kapitalisti piti
-välttämättömänä todellisesti liikevoittoansa uhrata, sillä se oli selvä
-todistus siitä että työtä tekevä luokka oli puristettu niin lujalle
-ettei sitä enää voitu puristaa."
-
-"Siis itse asiassa kilpailu ei liikevoittojärjestelmää lieventänyt?"
-
-"Minä arvelen ilmeisen selväksi käyneen että se oli sille sangen
-tuhoisa raskautus. Kapitalistien epätoivoinen kilpailu niukkain
-markkinain osuudesta jonka heidän oma liikevoittonsa ottaminen oli
-supistanut ajoi heidät käyttämään vilppiä ja petomaisuutta ja pakotti
-kovasydämmisyyteen, jommoiseen me emme voi uskoa ihmisolentojen
-syypäiksi joutuvan vähemmän ahdistuksen aikana."
-
-"Mikä oli kilpailun yleinen taloudellinen vaikutus?"
-
-"Se oli käytännössä kaikissa teollisuushaaroissa ja ajan pitkään
-alituisesti veti alaspäin kaikkia kansan luokkia, niin kapitalisteja
-kuin ei-kapitalistejakin, yhtä vastustamattomasti ja yleisesti
-kuin painovoima. Ne sen ensiksi tunsivat joilla ei mitään ollut ja
-farmariomistajat jotka lähes mitään omistamatta olivat melkein saman
-puristuksen alaisina etsiessään suoraa menekkiä tuotteilleen kuin
-palkkalaiset etsiessään työnsä suoranaisia ostajia. Nämä luokat
-olivat sen kilpailun ensimäisiä uhreja jonka vallitessa liikanaisesti
-kuormitetuilla markkinoilla myytiin tavaroita ja ihmisiä. Sitten tuli
-vuoro pikku kapitalisteille, kunnes lopuksi jälellä olivat vain suuret,
-ja nämä huomasivat olevan itsesäilymiseksi välttämätöntä itseänsä
-suojelemisen kilpailun kymmenysten ottojärjestelmää vastaan edut
-yhdistämällä. Vallankumouksen edellisen aikakauden ajan merkkejä oli
-tämä taipumus suurkapitalisteilla: etsiä suojaa kilpailun hävittävistä
-vaikutuksista siten että liikeyritykset yhdistettiin suuriksi
-trusteiksi tai syndikaateiksi."
-
-"Jos otaksumme että vallankumous ei olisi tullut keskeyttämään tätä
-menettelyä, niin olisiko järjestelmä, jonka aikana kapitaali ja kaiken
-liikkeen vallinta olisi yhdistetty harvojen käsiin, ollut pahempi
-yleisille eduille kuin kilpailun vaikutus?"
-
-"Sellainen liittoutunut järjestelmä olisi tietysti ollut sietämätöntä
-itsevaltiutta, jonka iestä, jos se kerran olisi hyväksytty,
-ihmissuku tuskin koskaan olisi kyennyt särkemään. Siinä suhteessa
-yksityiskapitalismi liittoutuneen rahavallan alaisena, mikä
-vallankumouksen aikaan uhkasi päästä vallitsevaksi, olisi ollut
-pahempi uhka maailman tulevaisuudelle kuin kilpailujärjestelmä; mutta
-molempain järjestelmäin välittömään vaikutukseen nähden inhimillisessä
-hyvinvoinnissa oli yksityiskapitalismilla liittoutuneessa muodossa
-ehkä muutamia edullisimpia kohtia. Virkavaltaisena ollen olisi se toki
-hiukan mahdollisuutta luovuttanut hyväntahtoiselle itsevaltiaalle,
-jotta se olisi voinut olla järjestelmää parempi ja hiukan parantaa
-kansan tilaa, mutta sitä ei kilpailu suvainnut kapitalistien tehdä."
-
-"Mitä sillä tarkoitat?"
-
-"Tarkoitan, ettei kilpailun aikana kapitalistin paremmille
-tunteille jäänyt minkäänlaista vapautta vaikka hänellä sellaisia
-olisi ollutkin. Hän ei voinut olla parempi kuin vallitsevana oleva
-systeemi. Jos hän yritti sitä, murskasi systeemi hänet. Hänen oli
-seurattava kilpailijoittensa määräämää polkua tai epäonnistuttava
-liikeyrityksissään. Millaisia konnankujeita tai julmuuksia hänen
-kilpailijansa keksivätkään, hänen oli heitä jäljiteltävä tai luovuttava
-taistelusta. Kavalin, halpamielisin ja konnamaisin kilpailijoista, se,
-joka sorti työväkensä alimmalle asteelle, väärensi enimmin tavaroitaan
-ja paraiten osasi valehdella, määräsi tien muille."
-
-"Luonnollisesti sinä, John, jos olisit elänyt vallankumouksellisen
-agitatsioonin alkupuoliskolla, olisit vähän suosinut sen aikuisten
-uudistajain mielipiteitä, jotka pelkäsivät, että suuret monopoolit
-lopettaisivat kilpailun."
-
-"En voi sanoa, olisinko ollut viisaampi kuin muutkaan sen
-aikuiset siinä tapauksessa", vastasi poika, "mutta otaksun, että
-kiitollisuudelleni monopolisteja kohtaan siitä, että he hävittävät
-kilpailun, olisi vetänyt vertoja ainoastaan haluni hävittää
-monopolistit tehdäkseni sijaa yleiselle omistusoikeudelle."
-
-
-ROBERT KERTOO IHMISTEN LIIKARUNSAUDESTA.
-
-"Nyt, Robert", sanoi opettaja, "John on kertonut meille, miten
-voittojärjestelmästä johtunut tuotteiden ylituotanto aiheutti kilpailua
-kapitalistien kesken tavaroittensa myynnissä ja mitkä seuraukset siitä
-syntyivät. Kuitenkin löytyi toistakin lajia liiallista runsautta
-voittojärjestelmästä johtuen. Mitä se oli?"
-
-"Oli olemassa liiaksi ihmisiä", vastasi Robert. "Ostokyvyn puute
-kansan puolelta johtuen joko työn puutteesta tai alhaisista palkoista,
-aiheutti tuotteiden menekin vähentymistä ja tämä taasen merkitsi
-tappiota tuottajille. Täyteensullotut varastohuoneet merkitsivät
-sulettuja tehtaita ja työtöntä ihmisjoukkoa, joka ei voinut saada
-työtä -- toisin sanoen ylituotanto tavaramarkkinoilla synnytti
-vastaavaa ylipaljoutta työmiesmarkkinoilla. Ja samalla tapaa
-kuin ylituotanto synnytti kapitalistien kesken kilpailua myymään
-tavaroitaan, synnytti myöskin ylipaljous työmarkkinoilla yhtä ankaraa
-kilpailua työntekijäin kesken myymään työtään. Kapitalistit, jotka
-eivät voineet löytää ostajia tuotteilleen, menettivät siten rahansa,
-mutta ne, joilla ei ollut muuta myytävänä kuin voimansa ja taitonsa
-eivätkä niitä saaneet kaupan, olivat vaarassa nääntyä. Kapitalisti
-voi, ellei hänen tavaransa ollut pilautuvaa laatua, odottaa parempaa
-kauppa-aikaa, mutta työmiehen oli löydettävä työlleen heti ostaja tai
-kuoltava. Ja tähän kyvyttömyyteen nähden odottaa itselleen sopivaa
-markkina-aikaa oli maanviljelijä, tosin myös muodollisesti kapitalisti,
-ainoastaan hiukan paremmassa asemassa kuin palkkatyöläinen, kun hänen
-kapitaalinsa pienuuden vuoksi oli mahdoton säilyttää tuotteitaan
-kuten palkkalaisenkin oli mahdoton tulla työtään myymättä toimeen.
-Palkkatyöläisen välttämätön pakko myydä heti työnsä millä ehdoilla
-tahansa ja pikku kapitalistien myydä tavaransa olivat juuri ne keinot,
-joiden avulla suurkapitalistit kykenivät alituisesti alentamaan
-palkkoja ja hintoja tuottajien tavaroille."
-
-"Ja oliko tämä ihmisten liikarunsaus olemassa vain palkkalaisten ja
-pikku tuottajain kesken?"
-
-"Päinvastoin, jokainen elinkeino, jokainen toimi, jokainen työ ja
-jokainen ammatti, oppineittenkin, oli samoin tulvillaan väkeä,
-ja kaikki jotka kussakin työssä olivat katselivat jokaista uutta
-tulokasta epäluuloisin silmin, nähden hänessä uuden kilpailijan
-elämän taistelussa, jonka hän teki jälleen vaikeammaksi kuin se ennen
-ollut oli. Näyttää siltä kuin näinä aikoina kellään ihmisellä ei
-olisi ollut tyydytystä työstään, vaikka olisi ollut miten itsensä
-kieltävä ja uuttera, sillä häntä täytyi alituiseen kiusata tunne että
-ystävällisempää olisi seisoa syrjässä ja antaa toisen työtä tehdä ja
-maksun saada koska kukin tiesi ettei ollut kaikille työtä ja palkkaa."
-
-"Sanohan meille, Robert, eivätkö esivanhempamme käsittäneet kuvaamasi
-aseman tosiseikkoja? Eivätkö he nähneet että tämä ihmisten liikarunsaus
-osotti jotakin olevan vinossa yhteiskunnan järjestyksessä?"
-
-"Varmaankin. He tunnustivat olevansa siitä suuresti huolissaan.
-Laaja kirjallisuus oli syntynyt keskusteltaessa, miksi ei ollut
-kylliksi työtä maailmassa missä kuitenkin niin paljon enemmän työtä
-nähtävästi tarvittiin, kuten yleinen köyhyys osotti. Kongressit ja
-lainlaatijakunnat nimittelivät alinomaa oppineitten miesten lautakuntia
-tutkimaan ja antamaan lausuntonsa asiasta."
-
-"Ja selittivätkö nämä oppineet miehet että asia selvästi aiheutui
-liikevoittojärjestelmän välttämättömästä seurauksesta, se kun ylläpiti
-ja alituisesti laajensi kuilua yhteiskunnan tuotanto- ja kulutusvoiman
-välillä?"
-
-"Ei, herran nimessä! Liikevoittojärjestelmän arvostelu olisi ollut
-julkeata jumalanpilkkaa. Oppineet miehet sanoivat sitä ratkaisua vailla
-olevaksi kysymykseksi -- työttömyyskysymykseksi -- ja jättivät sen
-silleen umpiongelmana. Esivanhempaimme suosittuna tapana oli väistää
-kysymyksiä joihin he eivät voineet vastata käymättä omin etujensa
-kimppuun ja sanoa niitä ratkaisemattomiksi kysymyksiksi sekä jättää ne
-sillensä jumalallisen kaitselmuksen ymmärtämättöminä salaisuuksina."
-
-"On ollut olemassa muuan filosoofi, Robert, -- eräs englantilainen --
-joka tutki perinpohjin tätä voittojärjestelmän aiheuttaman miesten
-liiallisuuden synnyttämää vaikeutta. Hän esitti ainoan keinon välttää
-ylituotantoa siinä tapauksessa, että voittojärjestelmä pysytetään
-voimassa. Muistatko hänen nimeään?"
-
-"Luulen että tarkoitatte Malthusta."
-
-"Juuri niin. Mikä oli hänen suunnitelmansa?"
-
-"Hän neuvoi köyhälistöä ainoana keinonaan välttääkseen nälkäkuolemaa
--- olemaan syntymättä -- toisin sanoen, tarkoitan, että hän neuvoi
-köyhiä ihmisiä olemaan synnyttämättä lapsia. Tämä vanhus oli ainoa koko
-joukosta, joka meni voittojärjestelmän juuriin saakka ja huomasi, ettei
-maan päällä ollut tilaa sille ja ihmiskunnalle. Jos voittojärjestelmä
-katsottiin Jumalan määräämäksi välttämättömyydeksi, ei hänen mielestään
-voinut olla epäilemistäkään, että ihmiskunnan oli olosuhteiden
-pakosta hävittävä maan päältä. Kansa kutsui Malthusta kylmäveriseksi
-filosoofiksi. Kenties hän sitä olikin, mutta varmasti oli ainoastaan
-paljasta ihmisrakkautta, että niin kauaksi kuin voittojärjestelmää
-löytyi maailmassa punainen lippu oli pystytettävä tähdellemme
-varotukseksi ihmissieluille olemaan sille laskeutumatta paitsi omalla
-vastuullaan."
-
-
-EMILY OSOTTAA SUURTEN JOHTOPUTKIEN VÄLTTÄMÄTTÖMYYDEN.
-
-"Olen täydellisesti yhtä mieltä kanssasi, Robert", sanoi
-opettaja, "ja nyt, Emily, pyydämme sinua ryhtymään johtamaan
-meitä käsitellessämme edelleen tätä mieltäkiinnittävää vaikkakaan
-ei hyödyttävää kysymystä. Tuotannon ja menekin taloudellista
-järjestelmää, jonka kautta kansakunta elää, voidaan hyvin verrata
-vesisäiliöön, joka on varustettu täyttöputkella, edustaen tuotantoa,
-jota myöten vettä pumpataan säiliöön ja tyhjennysputkella, edustaen
-menekkiä, jonka kautta vesi juoksee säiliöstä. Kun vesisäiliö on
-tieteellisesti rakennettu, vastaavat täyttö- ja tyhjennysputki
-toisiaan vedenkuljetuskyvyssään niin että vesi poistuu säiliöstä
-yhtä nopeasti kuin se siihen juokseekin eikä mitään ylitulvausta
-synny. Esi-isiemme voittojärjestelmän aikana kuitenkin oli rakenne
-toisenlainen. Sen sijaan että olisi vastannut tuotantoa edustavaa
-täyttöputkea vedenkuljetuskyvyssään, oli tyhjennysputki puoleksi tai
-kahdeksi kolmanneksi osaksi suljettu voiton vesisululla niin ettei se
-kyennyt kuljettamaan pois kuin sanokaamme puolet tai kolmannen osan
-vesimäärästä, joka säiliöön pumpattiin tuotannon täyttöputken kautta.
-No, Emily, mikä oli oleva luonnollisena seurauksena tästä vesisäiliön
-täyttö ja tyhjennysputkien epäsuhteellisuudesta?"
-
-"Luonnollisesti", vastasi tyttö, joka Emilyn nimeä mainitessa nousi
-vastaamaan, "seurauksena tuli olemaan, että vesisäiliö tuli täyteen ja
-pakotti pumput käymään puolella tai kolmannella osalla käyttövoimastaan
--- siis tyhjennysputken työkyvyn mukaisesti."
-
-"Mutta", sanoi opettaja, "otaksukaamme, että esi-isiemme käyttämän
-vesisäiliön suhteen seuraus tuotannon pumpun hiljentämisestä yhä
-edelleen vähensi jo ennestään liian pientä kulutuksen pumpun työkykyä
-riistämällä työväen joukolta sen vähäisenkin ostokyvyn, joka heillä
-ennen oli ollut työn palkan tai tuotannon hinnan muodossa."
-
-"Siinä tapauksessa", vastasi tyttö, "on selvää, että kun tuotannon
-vähentäminen ainoastaan esti eikä suinkaan kiiruhtanut kulutuksen
-avulla parannusta, ei voinut löytyä muuta keinoa estää koko laitoksen
-käynnin pysähtymistä kuin vapauttaa liika paine vesisäiliöstä avaamalla
-tuhlausputket."
-
-"Juuri niin. Nyt pystymme käsittämään miten tärkeä osa tuhlausputkilla
-oli esi-isiemme talousjärjestelmässä. Me olemme nähneet, että sen
-järjestelmän aikana kansan suuri joukko möi työnsä tai tuotantonsa
-kapitalisteille, mutta eivät kyenneet ostamaan takaisin ja käyttämään
-kuin pienen osan työnsä tai tuotantonsa lopputuloksista, loppu
-jääden voittona kapitalistien käsiin. Nyt taasen kapitalistit ollen
-lukumäärältään ainoastaan pieni joukko voivat kuluttaa ainoastaan
-pienen osan kokoontuneesta voitosta ja sen vuoksi, jos he eivät saaneet
-sitä mitenkään kaupaksi, oli tuotannon lakattava, koska kapitalistit
-omistivat täydellisesti kaikki tuotannon lähteet eivätkä sen vuoksi
-nähneet mitään syytä lisätä ylijäämää, jota he eivät saaneet kaupaksi.
-Kaiken lisäksi vielä samassa suhteessa kuin kapitalistit menekin
-puutteessa vähensivät tuotantoa, samassa suhteessa kansan suuri
-joukko, kun se ei löytänyt ketään, joka heidät olisi palkannut tai
-ostanut heidän työnsä sen tuotteet myydäkseen uudelleen, menetti sen
-vähäisenkin kulutuskyvyn, joka sillä oli ennen ollut ja yhä suuremmassa
-määrässä kokoontui tuotteita kapitalistien käsiin. Kysymykseksi jäi
-silloin miten menettelivät kapitalistit, kulutettuaan kaiken mitä he
-voivat tuotteistaan omiksi tarpeikseen, ylijäämän kanssa tehdäkseen
-sijaa uusille tuotteille?"
-
-"Ymmärrettävästi", vastasi tyttö Emily, "jos ylituotteet olivat
-kulutettavat vapautuakseen ylipaljoudesta, ensimmäisenä ehtona oli,
-että ne täytyi kuluttaa sillä tavalla, ettei niistä voinut olla
-käytännöllistä hyötyä. Ne täytyi ehdottomasti hävittää -- kuten mereen
-vettä heittämällä. Tämä voitiin toteuttaa käyttämällä ylituotteita
-ylläpitämään työläisjoukkoja, joita käytettiin tuotteettomilla
-työaloilla. Tätä hyödytöntä työtä oli kahta lajia -- ensimmäistä
-käytettiin turhaan teollisuus ja kauppakilpailuun, toista käytettiin
-ylellisyyden tarkoituksia ja palveluksia varten."
-
-"Kerropa meille jotain kilpailussa käytetystä hyödyttömästä
-työnkulutuksesta."
-
-"Tällaisia olivat sellaiset teollisuus ja kauppayritykset, joita ei
-vaatinut mikään menekin kasvaminen, vaan joiden ainoa tarkoitusperä oli
-ainoastaan toisten kapitalistien yritys kukistaa toisen kapitalistin
-liike."
-
-"Ja aiheuttiko tämä suurta työn tuhlausta?"
-
-"Sen suuruudesta voi saada käsityksen sinä aikana vallinneesta
-puheenparresta, että yhdeksänkymmentä viisi prosenttia teollisuus
-ja kauppayrityksistä epäonnistui, joka ainoastaan merkitsi, että
-suhteellisesti sellaisessa määrässä kapitalistit tuhlasivat
-rahansijoituksiaan koettaessaan ryhtyä täyttämään tarpeita, joita
-joko ei ollut olemassa tai jotka jo olivat tyydytetyt. Jos tämä
-arviolasku on edes lähelläkään totuutta, on se omiaan antamaan
-käsityksen niistä suunnattomista kokoontuneitten voittojen määristä,
-joita: tuhlattiin täysin hukkaan kilpailun aiheuttamiin menoihin. Ja
-muistettava on myöskin, että kun kapitalisti onnistui syrjäyttämään
-toisen ja anastamaan tämän liikkeen, oli kapitaalin kokonaistuhlaus
-yhtä suuri kuin jos hän olisi epäonnistunutkin, ainoana erona ollen,
-että tässä tapauksessa tuli hävitetyksi edellisen sijoittajan
-pääoma uudistulokkaan pääoman asemasta. Jokaisessa maassa, joka oli
-saavuttanut jonkunkaan verran taloudellista kehitystä, löytyi monin
-verroin enemmän liikeyrityksiä, kuin mille löytyi liikettä ja monin
-verroin enemmän sijoitettua pääomaa, kuin mille voi saada voittoa.
-Ainoa keino, miten uutta pääomaa voitiin sijoittaa liikkeeseen oli
-kukistamalla ja hävittämällä vanhan pääoman, joka jo ennemmin oli
-tullut sijoitetuksi. Tämä ainaisesti kasvava voittojen kokoontuminen,
-joka etsi itselleen markkinoita, joita kuitenkin juuri esti kasvamasta
-samat voitot, synnytti kapitalistien kesken pakon kilpailuun, jonka
-meille säilyneitten kertomusten mukaan on täytynyt olla kulovalkean
-tapainen pääomaan tekemänsä hävittävän vaikutuksen vuoksi."
-
-"Kerropa meille sitten jotain toisesta suuresta voittojen
-tuhlaustavasta, jonka avulla säiliön sulloutumista kylliksi
-lievennettiin salliakseen tuotannon edelleen jatkua -- se tahtoo sanoa,
-voittojen kulutusta työn käyttämisen kautta ylellisyyden palveluksessa.
-Mitä oli ylellisyys?"
-
-"Käsite ylellisyys verrattuna yhteiskunnan tilaan ennen vallankumousta
-merkitsi varakkaiden harjoittamaa rikkauksien ylenmääräistä tuhlausta
-hienostuneen aistillisuuden tyydyttämiseksi samalla aikaa kuin kansan
-suuret joukot kärsivät puutetta tärkeimmistäkin elinehdoistaan."
-
-"Mitä erityisiä lajeja rikkaiden harjoittamaa ylellistä tuhlausta
-löytyi?"
-
-"Niitä oli lukemattomia eri lajeja kuten esimerkiksi kalliiden
-palatsien rakentaminen asunnoiksi ja niiden kuninkaalliseen malliin
-koristaminen, suuren palveluskunnan pitäminen, ylellisyys ruassa,
-komeat ajopelit, huvilaivat ja kaikenlainen rajaton tuhlaaminen
-hienoissa puvuissa ja kalliissa kivissä. Paljon nerokkuutta käytettiin
-keksiäkseen keinoja, joiden avulla rikkaat voisivat tuhlata liikanaista
-tavaraa kansan ollessa samalla puutteessa nälkään nääntymässä.
-Suuri armeija työväkeä oli alituiseen valmistamassa lukemattomia
-erilaatuisia ylellisyyden ja komeilun esineitä ja vaatimuksia, jotka
-olivat ivallisena vastakohtana riittämättömille välttämättömillekin
-elintarpeille niiden puolella, jotka niitä valmistivat."
-
-"Mitä on sinulla sanomista moraaliselta kannalta katsoen tästä
-ylellisyyden tuhlauksesta?"
-
-"Jos koko yhteiskunta olisi päässyt tällaiselle taloudellisen
-hyvinvoinnin asteelle, joka olisi sallinut kaikkien yhden veroisesti
-nauttia ylellisyydestä", vastasi tyttö, "olisi niiden käyttäminen
-ollut ainoastaan maun asia. Mutta tämä rikkaiden puolelta
-harjotettu omaisuuden tuhlaaminen suuren kansan enemmistön nähden,
-joka itse kärsi puutetta elämän varsinaisistakin tarpeista, oli
-kuvana epäinhimillisyydestä, joka olisi näyttänyt uskomattomalta
-sivistyneeseen kansaan nähden, ellei sitä olisi niin hyvin
-todistettu. Huvitelkaa mielessänne joukon henkilöitä istuvan iloiten
-juhlapäivällisillä samaan aikaan kuin huoneen kaikissa nurkissa ja
-lattialla makaa joukottain lähimmäisiä kuolemaisillaan puutteesta ja
-seuraten nälkäisin silmin jokaista suupalaa, jonka juhlijat nostavat
-suuhunsa. Ja kuitenkin kuvaa tämä täydellisesti sitä tapaa, millä
-rikkaat tuhlasivat voittojaan Amerikan, Ranskan, Englannin ja Saksan
-suurkaupungeissa ennen vallankumousta, ainoana erona ollen, että
-puutetta kärsivät ja nälkäiset, sen sijaan että olisivat olleet itse
-juhlasalissa olivat ulkona kaduilla."
-
-"Väitettiinhän silloin, vai kuinka, kapitalistien ylellisen tuhlauksen
-puolusta jäin puolelta, että he siten antoivat työtä monelle, joka
-muuten olisi saanut olla työn puutteessa?"
-
-"Mutta miksi ei heillä olisi ollut työtä? Miksi olivat ihmiset
-iloisia saadessaan työtä ylellisten huvitusten ja himojen tyydytysten
-hankkimisessa kapitalisteille myyden itsensä mitä likaisimpiin ja
-alentavimpiin toimiin? Se johtui yksinkertaisesti siitä, että näiden
-samojen kapitalistien voiton ottaminen vähentämällä kansan kulutuskyvyn
-ainoastaan pieneen osaan sen tuottamiskyvystä oli suhteellisesti
-supistanut tuotteliaan työalan suuruutta, jossa järkiperäisen
-järjestelmän vallitessa tulee aina olla työtä jokaiselle tekijälle,
-kunnes kaikkien tarpeet ovat tyydytetyt, kuten nyt on asianlaita.
-Puolustaessaan ylellistä tuhlaustaan tunnustivat kapitalistit yhden
-vääryyden seuraukset oikeuttaakseen itseään tekemään toista."
-
-"Kaikkien aikojen siveellisyyden opettajat", sanoi opettaja, "ovat
-tuominneet vääräksi rikkaiden ylellisyyden. Miksi eivät heidän
-moitteensa aiheuttaneet mitään muutosta."
-
-"Kun he eivät ymmärtäneet kysymyksen taloudellista puolta. He eivät
-huomanneet, että voittojärjestelmän aikana voittojen ylimäärän
-täydellinen tuhlaus hyödyttömiin kulutuksiin oli taloudellinen
-välttämättömyys, jos tuotannon tahtoi jatkumaan, kuten huomautitte
-verratessanne sitä vesisäiliöön. Voittojen hävittäminen ylellisyyden
-kautta oli taloudellinen välttämättömyys tai käyttääksemme toista
-vertausta samanlaista kuin leikkauksen tekeminen on välttämätön
-muutamissa tapauksissa sairaan ruumiin saastaisuuden parantamiseksi.
-Meidän tasanjakojärjestelmämme aikana jaetaan yhteiskunnan omaisuutta
-runsaasti ja yhdenmukaisesti sen jäsenten kesken kuten veri jakautuu
-kautta koko terveen ruumiin Mutta kun, kuten vanhan järjestelmän
-aikana, rikkaus oli koottuna ainoastaan yhteiskunnan jäsenten osan
-käsiin, menetti se elähdyttävän laatunsa, kuten verenkin käy, kun
-se kokoontuu johonkin yksityiseen elimeen ja tämän kanssa samalla
-tapaa muuttui vaikuttavaksi myrkyksi, josta oli vapauduttava mistä
-hinnasta hyvänsä. Ylellisyyttä voi tällä tapaa pitää mätähaavana, jota
-on pidettävä avoinna, jos tahtoo voittojärjestelmän saada jatkumaan
-millään, tavalla."
-
-"Sanot siis", sanoi opettaja, "että tuotannon voidakseen jatkua,
-oli välttämätöntä ehdottomasti saada voittojen ylijäämä hävitetyksi
-jonkunlaisen hyödyttömän kulutuksen avulla. Mutta eivätkö
-voitonanastajat olisi voineet keksiä jotain muuta tapaa päästä
-ylijäämästä järkevämmin keinoin kuin kilpailemalla toistensa
-kukistamisesta ja enemmän ihmisyyden mukaisesti kuin tuhlaamalla
-rikkauksia hienostuneitten aistillisten nautintojen tyydyttämiseksi
-puutteessa olevan enemmistön läsnäollessa?"
-
-"Varmasti kyllä. Jos kapitalistit olisivat vähääkään välittäneet
-kysymyksen ihmisellisestä puolesta, olisivat he voineet ryhtyä paljoa
-vähemmän pahennusta tuottaviin keinoihin vapautuakseen esteitä
-tuottavasta ylijäämästä. He olisivat voineet aika ajoin rakentaa suuria
-rovioita siitä polttouhriksi hyödyn jumalalle tai katsoen paremmaksi
-kulettaa sitä laivoilla ulapalle upotettavaksi."
-
-"Helppoa on huomata", sanoi opettaja, "että moraaliselta näkökannalta
-katsoen tällaiset aika ajottaiset roviot tai mereenupotukset olisivat
-olleet paljon suotuisemmat jumalille ja ihmisille kuin oli varsinainen
-ylellisyyteen tuhlaaminen, joka teki ivaa kansan suuren joukon
-kipeimmistä tarpeista. Mutta miten olisi tällainen suunnitelma ollut
-taloudelliselta kannalta arvosteltuna?"
-
-"Se olisi ollut yhtä edullista taloudelliselta kuin moraaliseltakin
-kannalta. Ylivoittojen hävittäminen kilpailuun ja ylellisyyteen
-tapahtui hitaasti ja vitkalleen ja sillä välin tuottava teollisuus
-kitui ja työväki odotteli työttömyydessä ja puutteessa kunnes ylijäämä
-oli saatu kylliksi vähenemään antaakseen sijaa enemmälle tuotannolle.
-Mutta jos ylijäämä kerrallaan, kuten äsken mainitsin, olisi tullut
-hävitetyksi, tuottava teollisuus olisi heti jälleen voinut jatkua."
-
-"Mutta miten oli niiden työmiesten tila, jotka olivat kapitalistien
-palveluksessa näiden ylellisyyttä avustaessa? Eivätkö he olisi
-joutuneet työttömiksi, jos ylellisyys olisi loppunut?"
-
-"Päin vastoin, roviojärjestelmän aikana olisi heitä alituiseen
-tarvittu tuottavassa työssä hankkimassa polttoainetta roviolle ja tämä
-varmastikin olisi ollut paljon ansiokkaampaa työtä kuin kapitalistien
-auttaminen tuhlaamaan hullutuksiin tuotteliaassa työssä toimivien
-lähimmäistensä työntuloksia. Mutta tärkein etu kaikista, mitä olisi
-johtunut roviojärjestelmästä, on vielä mainitsematta. Kun kansa olisi
-tehnyt muutamia tällaisia vuotuisia roviouhreja voittojärjestelmälle,
-mahdollisesti jo ensimmäisen jälkeen, on luultavaa, että se olisi
-alkanut miettiä sellaisen kirkasliekkisen opettajan edessä, ovatko
-voittojärjestelmän siveelliset ihanuudet todellakin kyllin suuria
-korvatakseen tällaista taloudellista uhrausta."
-
-
-CHARLES KUMOAA EPÄLUULON.
-
-"No nyt, Charles", sanoi opettaja, "saat sinä auttaa meitä hiukan
-eräässä omantunnon kysymyksessä. Me olemme yksi ja toinen kertoneet
-kerrassaan pahoja asioita voittojärjestelmästä sekä sen moraaliselta
-että taloudelliselta puolelta käsitellen. Eiköhän voine olla
-mahdollista, että olemme tehneet sitä kohtaan vääryyttä? Emmeköhän ole
-maalanneet siitä liian mustaa kuvaa? Oikeusopilliselta katsantokannalta
-nähden sitä tuskin olemme voineet tehdä, sillä ei löydy kyllin
-kovia sanoja oikein kuvatakseen sitä ivaa, mitä se on tehnyt koko
-ihmiskunnalle. Mutta me emme mahdollisesti ole kyllin voimakkaasti
-esiintuoneet sen taloudellista voimattomuutta ja maailman tulevaisuuden
-toivottomuutta aineelliseen hyvinvointiin nähden niin kauan kuin sitä
-oli kärsittävä? Voitko puolustaa meitä tässä suhteessa?"
-
-"Helposti", vastasi poika Charles. "Täydellisempää todistusta
-taloudellisen tulevaisuuden toivottomuudesta yksityiskapitalismin
-aikana ei voisi toivoa, kuin mitä yhdeksännentoista vuosisadan
-taloustieteilijät meille itse runsaasti antavat. Vaikkakin he
-näyttävät olevan kykenemättömiä otaksumaankaan mitään muunlaista
-kuin yksityiskapitalismin taloudellisen järjestelmän pohjana, eivät
-he antaneet johtaa itseään harhaan sen tuloksista. Kaukana siitä,
-että he olisivat koettaneet lohduttaa ihmiskuntaa lupaamalla asiain
-kärsivällisellä kestämisellä kaiken parantuvan, he erityisesti
-opettivat, että voittojärjestelmän täytyy välttämättömästi jonain,
-ei enää niin kaukaisenakaan aikana, johtaa teollisuuden edistyksen
-keskeytykseen ja tuotannon paikallaan pysytykseen."
-
-"Miten selittivät he sen seikan?"
-
-"He tunnustivat, kuten mekin teemme, korkojen ja voittojen ominaisuuden
-yksityiskapitalismin aikana kokoontua pääomaksi kapitaalisen luokan
-käsiin, sillä välin kuin toisella puolen suuren kansanjoukon
-kulutuskyky ei kasvanut, vaan joko väheni tai pysyi ennallaan.
-Tästä sopusuhtaisuuden puutteesta tuotannon ja kulutuksen välillä
-seurasi, että vaikeuden edullisesti sijoittaa pääomaa tuottavaan
-teollisuuteen täytyi lisääntyä sitä mukaa kuin täten käytettävänä
-oleva pääoma lisääntyi. Kun kotimarkkinat olivat ensin täytetyt
-tuotteilla ja sitten ulkomaiset markkinat, johti kapitalistien kilpailu
-löytää tuottavaa sijoitusta pääomalleen, ensin alennettuaan palkat
-mahdollisimman alhaisiksi, heidät tarjoomaan viimeisestä jälellä
-olevasta markkina-alueesta kilpaa alentamalla oman voittonsa alimpaan
-määräänsä, mitä pääoman menettämisen uhalla oli mahdollinen tehdä. Alle
-tämän hinnan ei pääomaa enää voitaisi sijoittaa liikkeeseen. Siten oli
-tuotannon lakattava kasvamasta ja tultava asemillaan pysyväksi."
-
-"Tätä siis, kuten sanoit, yhdeksännentoista vuosisadan
-taloustieteilijät itse opettivat puhuessaan voittojärjestelmän
-lopputuloksesta?"
-
-"Juuri niin. Voisin luetella heidän huomattavimmista kirjoistaan koko
-joukon kohtia, joissa ennustetaan tällaista asiaintilaa, joka itse
-asiassa ei vaatinutkaan mitään profeettaa sitä tietämään."
-
-"Miten lähellä oli maailma -- se on luonnollisesti ne kansat, joiden
-teollisuuden kehitys on kauimmaksi ehtinyt -- tätä asiain tilaa, kun
-vallankumous tapahtui?"
-
-"Ne olivat aivan sen partailla. Taloudellisesti enimmän kehittyneet
-maat olivat jo yleensä täyttäneet kotimarkkinansa ja taistelivat
-epätoivoisesti lopuista ulkomaanmarkkinoista. Korkomäärä, joka osotti
-mihin määrään pääomaa oli liiaksi, oli laskeutunut Englannissa
-kahteen prosenttiin ja Amerikassa oli kolmenkymmenen vuoden kuluessa
-laskeutunut seitsemästä ja kuudesta prosentista, viiteen, neljään ja
-kolmeen prosenttiin ja oli laskemassa joka vuosi. Tuottelias teollisuus
-oli melkein pysähtynyt ja jatkui puuskauksittain. Amerikassa alkoivat
-palkkatyöläiset muuttua täydelliseksi köyhälistöksi ja maanviljelijät
-olivat muuttumassa vuokralaisiksi. Itse asiassa olikin se juuri
-näiden olosuhteitten aiheuttama yleinen tyytymättömyys yhdessä vielä
-pahemman tulevaisuuden aavistuksen kanssa, joka lopulla nostatti
-kansan yhdeksännentoista vuosisadan lopulla välttämättömyyden pakosta
-hävittämään yksityiskapitalismin mihin hintaan hyvänsä."
-
-"Ja onko minun sitten käsitettävä, että tämä paikallaan pysyvä olotila,
-jonka voimaan tultua ei enää voinut toivoa lisäännystä tuotannossa,
-oli astumassa käytäntöön aikana, jolloin vielä suuren kansanjoukon
-alkuperäiset tarpeet olivat tyydyttämättä?"
-
-"Niinpä juuri. Kansan enemmistön tarpeiden tyydyttäminen ei, kuten
-jo olemme useasti nähneet, ollut ensinkään tunnustettu tuotannon
-aiheuttajaksi voittojärjestelmän aikana. Kun tuotanto läheni
-pysäyskohtaansa, oli kansan kurjuuden lisäännyttävä suoranaisena
-seurauksena kilpailusta kapitalistien kesken sijoittaa liikaa
-pääomaansa liikkeeseen. Tätä pannakseen käytäntöön he koettivat
-alentaa tuotannon hinnan mahdollisimman alhaiseksi ja tämä
-merkitsi palkkatyöläisten palkkojen ja ensimmäisten tuottajien
-hintojen alentamista mahdollisimman alimpaan määräänsä, ennenkuin
-kapitalistien voittojen vähentämistä alettiin ajatella. Mitä entiset
-taloustieteilijät siis kutsuivat tuotannon paikallaan pysymistilaksi,
-merkitsi siis yleisen kansan suurimpien kärsimysten yhtämittaista
-olemassaoloa."
-
-"Se on oikein, Charles; olet sanonut jo kylliksi vapauttaaksesi minut
-arvelusta, että mahdollisesti olisin tehnyt väärin voittojärjestelmää
-kohtaan. Nähtävästi ei sitä voi tehdä järjestelmää kohtaan, josta jo
-sen omat puolustajat ennustivat johtuvan sellaisia tuloksia, kuin
-olet kertonut. Mitä vielä voitaisiin lisätä siihen kuvaukseen, jonka
-he antavat näissä ennustuksissa paikoillaan pysyvistä olosuhteista
-teollisuusohjelmassa, joka tunnustaa olevansa kykenemätön auttamaan
-parannuksia keskellä alastonta ja nälkään nääntyvää ihmiskuntaa? Tämä
-oli se tuleva hyvä aika, jonka toiveilla yhdeksännentoista vuosisadan
-taloustieteilijät lohduttivat työntekijäin kylmää ja nälkäistä maailmaa
--- aika, jolloin heidän, vaikkakin se oli huonompi kuin koskaan ennen,
-oli ikuisesti hyljättävä parannuksen toiveet. Ei ole ihmeteltävää
-sen vuoksi, että esi-isämme kutsuivat niin kutsuttua poliittista
-taloustiedettä synkäksi tieteeksi, sillä koskaan ei ole löytynyt
-mustempaa pessimismiä, syvempää toivottomuutta kuin mitä se ennusti.
-Huonoa olisi todellakin ollut ihmiskunnalle, jos se todellakin olisi
-ollut tiedettä."
-
-
-ESTER LUETTELEE VOITTOJÄRJESTELMÄN HINNAN.
-
-"Nyt, Ester", jatkoi opettaja, "aijon pyytää sinua tekemään
-hiukan arviolaskuja, miten paljon likipitäen oikeus ylläpitää
-voittojärjestelmää on maksanut esi-isillemme. Emily on antanut meille
-käsityksen kahden voittojen hävittämistavan suuruudesta -- tuhlauksesta
-kilpailussa ja tuhlauksesta ylellisyydessä. Sisälsikö näillä kahdella
-tavalla tuhlattu pääoma kaiken sen, mitä voittojärjestelmä maksoi
-kansalle?"
-
-"Se ei antanut vähintäkään käsitystä siitä, vielä vähemmin sisälsi
-sen kokonaan. Kilpailuun ja ylellisyyteen tuhlattu yhteinen
-omaisuus jaettuna tasan kansan käytettäväksi olisi epäilemättä
-melkoisesti kohottanut yleistä hyvinvointia. Verrattuna siihen,
-mitä voittojärjestelmä tuli maksamaan yhteiskunnalle, oli kuitenkin
-kapitalistien tuhlaama omaisuus aivan mitätön. Kalleimpana maksuna
-oli se, että voittojärjestelmä esti uusia rikkauksia tuottamasta
-pidättäen ja sitoen kokonaan ihmisen melkein rajattoman tuottamiskyvyn.
-Ajatelkaa, että kansan suuri joukko, sen sijaan että se vaipui
-köyhyyteen ja suureksi osaksi kovaan puutteeseen, olisi saanut
-riittävästi tyydyttääkseen kaikki tarpeensa ja voinut elää mukavaa
-elämää ja arvostelkaa sitten, miten paljon lisää omaisuutta olisi
-tarvittu tuottamaan voidakseen täyttää tämän kulutuksen määrän.
-Siitä voitte saada perustuksen, jonka pohjalla voitte laskea sen
-omaisuusmäärän, minkä Amerikan tai jokainen muu kansa olisi voinut
-ja tuottanutkin ilman voittojärjestelmää. Te voitte aavistaa, että
-se olisi merkinnyt viisi, seitsemän tai kymmenen kertaista tuotannon
-lisäystä."
-
-"Mutta sanoppas meille: Oliko Amerikan kansalle esimerkiksi ollut
-mahdollista yhdeksännentoista vuosisadan viimeisellä neljänneksellä
-lisätä tuotantoaan niin suuressa määrässä, jos kulutus olisi sitä
-vaatinut?"
-
-"Mikään ei ole varmempaa kuin että he olisivat sen voineet tehdä.
-Keksintöjen edistys oli ollut tarpeeksi suuri yhdeksännellätoista
-vuosisadalla lisätäkseen teollisuuden tuottamiskyvyn kahdestakymmenestä
-useampi satakertaiseen määrään. Ei ollut olemassa sitä aikaa
-viimeisellä neljänneksellä vuosisataa Amerikassa tai muussakaan
-kehittyneessä maassa, jolloin olevat tehtaat eivät olisi pystyneet
-tuottamaan kylliksi kuudessa kuukaudessa varustaakseen todellisen
-silloisen kulutuksen. Samalla tavalla maanviljelystuotteet
-pidettiin aina kaukana mahdollisesta määrästään, sillä runsas sato
-voittojärjestelmän aikana tarkoitti huonoja hintoja maanviljelijöille.
-Kuten jo on sanottu, tekivät vanhan ajan taloustieteilijät
-myönnytyksen, ettei tuotannolla ollut mitään nähtäviä rajoja jos
-ainoastaan voitiin saavuttaa kylliksi suuri kulutus tuotteille."
-
-"Voitko mainita jotain aikaa historiassa, jolloin voidaan sanoa kansan
-maksaneen niin suurta hintaa hidastuneessa ja estävässä kehityksessä
-jonkun muun tyranniuden säilyttämisoikeudesta kuin se maksoi
-voittojärjestelmän ylläpitämisestä?"
-
-"Olen varma, ettei toista sellaista tapausta ole olemassa ja sanon
-heti, miksi niin otaksun. Inhimillistä kehitystä ovat useilla eri
-aloilla hidastuttaneet sortolaitokset ja maailma on edistynyt aina
-niiden kukistumisesta. Mutta koskaan ennen, ei ole ollut aikaa, jolloin
-olosuhteet olisivat olleet niin kauan valmiina odottamassa niin
-suurta ja äkillistä eteenpäin kehitystä kaikilla yhteiskunnallisten
-parannusten aloilla kuin vallankumouksen edellisenä aikana. Kone ja
-teollisuusvoimat, joita voittojärjestelmä sitoi, tarvitsivat ainoastaan
-vapautua kahleistaan muuttaakseen ihmiskunnan taloudelliset olot kuin
-taikaiskulla. Nyt jo riittää voittojärjestelmän aineellisesta hinnasta
-esi-isillemme; mutta vaikkakin se oli ääretön, ei se ansaitse huomiota
-hetkeäkään verrattaessa, mitä se maksoi ihmiskunnan onnellisuudelle.
-Tarkoitan moraalista hintaa vääryyksissä ja kyyneleissä, mustissa
-juonissa ja tukahdutetuissa omantunnon äänissä, mitä maailma maksoi
-jokaisesta päivän viivytyksestä säilyttää yksityiskapitalismi: ei löydy
-sanoja sellaisia, joilla voisi sen suuruutta kuvata."
-
-
-POLIITTISTA TALOUSTIEDETTÄ EI LÖYTYNYT ENNEN VALLANKUMOUSTA.
-
-"Jo riittää, Ester. -- Nyt, George, haluan sinun kertomaan meille
-hiukan siitä erityisestä joukosta yhdeksännentoista vuosisadan
-oppineitten luokassa, jonka sen jäsenten ennustuksista päättäen
-olisi pitänyt tietää ja opettaa kansalle kaiken sen minkä me niin
-helposti olemme huomanneet voittojärjestelmän itsensämurhaavasta
-luonteesta sekä siitä taloudellisesta rappiotilasta, jota se merkitsi
-ihmiskunnalle niin kauan kuin sitä kärsittiin. Tarkoitan poliittisia
-taloustieteilijöitä."
-
-"Ei ole olemassa poliittisia taloustieteilijöitä ennen vallankumousta",
-vastasi poika.
-
-"Mutta varmasti oli kuitenkin olemassa suuri joukko oppineita miehiä,
-jotka kutsuivat itseään poliittisiksi taloustieteilijöiksi."
-
-"Löytyi kyllä, mutta he antoivat itselleen väärän nimen."
-
-"Miten sen selität?"
-
-"Koska ei ollut ennen vallankumousta -- paitsi luonnollisesti niiden
-joukossa jotka sitä koettivat saada tapahtumaan -- mitään käsitystä
-siitä, mitä poliittinen taloustiede on."
-
-"Mitä se on sitten?"
-
-"Taloustiede", vastasi poika, "tarkoittaa järkevää omaisuuden
-käytäntöä tuotantoon ja kulutukseen nähden. Yksilöllinen taloustiede
-on tämän taloudenhoidon tieto, kun sitä harjotetaan yksilön eduksi
-välittämättä muista. Perhetaloustiede on tämä taloudenhoidon tieto
-perhejoukon eduksi välittämättä muista joukkueista. Poliittinen
-taloustiede taasen voi ainoastaan tarkoittaa rikkauksien käyttämistä
-suurimmaksi eduksi poliittiselle tai sosiaaliselle yhdyskunnalle,
-kaikille kansalaisille, jotka muodostavat poliittisen yhdistyksen.
-Tämän laatuinen taloudenhoito välttämättömästä edellyttää yleistä tai
-poliittista taloudellisten asiain järjestelyä yleiseksi eduksi. Ennen
-vallankumousta ei kuitenkaan ollut ollenkaan käsitystä tällaisesta
-taloustieteestä eikä yhdistyksestä, joka sitä olisi käyttänyt. Kaikki
-järjestelmät ja opit taloustieteestä ennen sitä aikaa olivat puhtaasti
-ja yksinomaan yksityisiä ja yksilöllisiä teoriassa ja käytännössä.
-Vaikkakin muissa suhteissa esi-isämme eri tavoilla ja määrissä
-tunnustivat yhteiskunnallisen solidarisuuden ja poliittisen yhteyden
-suhteellisine oikeuksineen ja velvollisuuksineen, niin heidän teoriansa
-ja käytäntönsä kaikissa asioissa, jotka koskettelivat rikkauksien
-hankkimista ja jakamista, olivat hävyttömyyteen menevän yksilöllisiä,
-epäsosiaalisia ja epäviisaita."
-
-"Oletko koskaan katsellut jotain tieteellistä tutkiskelmaa, jota
-esi-isämme kutsuivat poliittiseksi taloustieteeksi, Historiallisessa
-museossa?"
-
-"Tunnustan", vastasi poika, "että johtavimman teoksen tällainen
-nimikirjoitus riitti minulle. Sen nimi oli 'Kansojen rikkaus' Se olisi
-mainio nimi poliittiselle taloustieteelliselle kirjalle nykyaikana,
-kun rikkauksien tuotantoa ja jakoa täydellisesti hoitaa kansa
-yhteisesti; mutta mitä merkitystä voi sillä olla kirjalle annettuna,
-joka oli kirjoitettu lähes sata vuotta ennemmin kuin sellaista
-asiaa kuin kansallistaloudellista yhdistystä osattiin aavistaakaan
-ja jonka ainoana tarkoituksena oli neuvoa kapitalisteille, miten
-oli tultava rikkaaksi lähimmäisten hyvinvoinnin kustannuksella
-tai ainakin siitä vähääkään välittämättä? Myöskin huomasin, että
-aivan yleisenä selitysnimikirjoituksena näissä niin kutsutuissa
-poliitillis-taloustieteellisissä kirjoissa oli puheenparsi: 'Oppi
-rikkauksista.' Mitä voi yksityisen kapitalismin ja voittojärjestelmän
-puolustaja mahdollisesti sanoa 'rikkausopista?' Aapiskirjana kaikelle
-rikkaustieteelle on välttämättömyys myös käytännöllisten yritysten
-sopusuhtaisuudesta; sen vuoksi kilpailu, taistelut ja loppumattomat
-sivutarkoitukset olivat seurauksena ja lopputuloksena näiden
-kirjailijain esittämistä taloustieteellisistä suunnitelmista."
-
-"Ja kuitenkin", sanoi opettaja, "ainoa todellinen vika näissä niin
-kutsutuissa poliittista taloustiedettä käsittelevissä kirjoissa on
-niiden nimien sopimattomuus. Korjatkaa se ja niiden arvo aikakauttaan
-kuvaavina kirjoina on heti huomattava. Esimerkiksi voisimme
-niitä kutsua 'Tutkimuksia taloudellisista ja yhteiskunnallisista
-seurauksista, jotka johtuivat koetettaessa tulla toimeen ilman
-poliittista taloustiedettä.' Vähemmän sopiva nimi olisi kenties
-'Tutkimuksia taloudellisten asiain luonnollisesta suunnasta, kun ne
-ovat jätetyt anarkian valtaan ilman minkäänlaisia yleisen edun hyväksi
-tehtyjä määrittelyjä.' Tässä valossa katsottuna ollessaan tarkkoina
-todistuksina yksityiskapitalismin turmiollisista vaikutuksista
-yhteiskuntien hyvinvointiin me vasta käsitämme näiden teoksien
-todellisen hyödyn ja arvon. Käsitellen seikkaperäisesti erilaisia
-ilmiöitä aikansa teollisuus- ja kauppamaailmassa sekä niiden
-vaikutuksia yhteiskunnassa todistavat niiden kirjoittajat, miten
-loppuseuraukset eivät voineet olla toisenlaisia yksityiskapitalismin
-säätämien lakien vuoksi ja että oli puhdasta hentomielisyyttä uskoa,
-että niin kauan kuin nämät lait pysyivät voimassa mitään erilaisia
-seurauksia voitaisiin saavuttaa, olkoot sitten ihmisten tarkoitusperät
-miten hyviä tahansa. Vaikkakin ne olivat jotenkin vaikeatajuisesi
-esitettyjä, olen usein ajatellut, että vallankumouksen aikakaudella
-eivät mitkään muut kirjoitukset olisi pystyneet paremmin vakuuttamaan
-järkeville miehille, jotka saatiin niitä lukemaan, että oli aivan
-välttämätöntä poistaa maailmasta yksityiskapitalismi, jos koskaan
-tahdottiin saada ihmiskunta kehittymään eteenpäin."
-
-"Turmiollinen ja melkein käsittämätön erehdys oli näitten kirjailijain
-puolelta se seikka, etteivät he itse huomanneet tätä johtopäätöstä
-ja saarnanneet sitä julki. Sen sijaan tekivät he uskomattoman
-erehdyksen hyväksymällä yhteiskuntaopin perusteeksi olosuhteitten
-joukon, joka oli suureksi osaksi ainoastaan jätteitä barbaarisilta
-ajoilta, kun heidän olisi helposti pitänyt huomata, että tieteellisen
-yhteiskuntajärjestyksen pääajatus jo vaati näitten olosuhteitten
-poistamista ensimmäisenä askeleena sen toteuttamiseen."
-
-"Nykyisessä luennossamme on vielä pari kolme kohtaa selvitettävänä
-ennen kuin sen jätämme. Me olemme puhuneet kokonaan voittojen otosta,
-mutta tämä oli ainoastaan yksi kolmesta pääkeinosta, joiden kautta
-kapitalistit kokosivat saaliinsa työtätekevältä maailmalta, joiden
-avulla he hankkivat ja säilyttivät valtansa. Mitä olivat nämä kaksi
-muuta keinoa?"
-
-"Vuokra ja korko."
-
-"Mitä oli vuokra?"
-
-"Niinä aikoina", vastasi George, "oikeus kohtuulliseen ja
-yhdenmukaiseen maapalaan yksityistarkoitusta varten ei kuulunut
-luonnollisena oikeutena jokaiselle henkilölle, kuten nykyisin on
-asianlaita. Kellään ei myönnetty olevan ollenkaan luonnollista oikeutta
-maahan. Toiselta puolelta ei ollut mitään määrärajaa maan suuruudelle,
-olkoonpa se sitten ollut vaikka kokonainen maakunta, jonka yksityinen
-henkilö voi laillisesti omistaa, jos hän vaan sai sen käsiinsä.
-Luonnollisena seurauksena tästä järjestelmästä oli voimakkain ja
-viekkain hankkinut itselleen enimmän maata, kun taasen kansan enemmistö
-oli jäänyt ilman mitään. Jokaisella maanomistajalla oli oikeus ajaa
-jokaisen maaltaan ja rangaista häntä sille tulemisesta. Kuitenkin
-kansa, jolla ei ollut maata oli pakotettu sitä omaamaan ja käyttämään
-ja sen vuoksi oli heidän mentävä tarpeissaan kapitalistien luo. Vuokra
-oli se hinta, jonka kapitalistit ottivat siitä, etteivät ajaneet kansaa
-pois maaltaan."
-
-"Edustiko tämä vuokra minkäänlaista taloudellista palvelusta, jonka
-vuokran saaja olisi tehnyt yhteiskunnalle?"
-
-"Mikäli se johtui maan käyttämisestä itsestään ilman sille tehtyjä
-parannuksia ei se edustanut minkäänlaista palvelusta, ainoastaan ollen
-maksu omistajan luopumisesta laillisesta oikeudestaan karkoittaa
-maaltaan sillä asuja. Se ei ollut maksuna minkään suorittamisesta, vaan
-suorittamatta jättämisestä."
-
-"Kerropa nyt meille jotain korosta; mitä se oli?"
-
-"Korko oli rahan käyttämisestä suoritettu maksu. Nykyaikana johtaa
-yhteinen hallinto kansakunnan teollisuusvoimia yhteiseksi hyväksi,
-mutta silloisina aikoina olivat kaikki taloudelliset yritykset
-yksityisten voitoksi ja niiden toimeenpanijain oli palkattava
-tarvitsemansa työvoima rahallaan. Luonnollisesti tällaisen
-välttämättömän apuesineen lainaaminen vaati korkeaa hintaa; tämä hinta
-oli korko."
-
-"Ja edellyttikö korko minkäänlaista taloudellista palvelusta
-yhteiskunnalle koron ottajan puolelta hänen lainatessaan rahojaan?"
-
-"Ei mitään. Päin vastoin se varsinaisesta luonteestaan on lainanantajan
-tekemä toimintavallan luovuttaminen lainanottajalle. Se oli hinta
-siitä, että sallittiin toisen tehdä se, mitä lainanantaja olisi voinut
-tehdä. Se oli vero, joka toimettomuuden niskoilta siirrettiin toiminnan
-niskoille."
-
-"Jos kaikki isännät ja lainanantajat olisivat kuolleet yhtenä yönä,
-olisiko se vaikuttanut mitään eroa maailmalle?"
-
-"Ei niin kauan kuin he vaan jättivät maan ja rahansa jälkeensä. Heidän
-taloudellinen toimintansa oli passiivista laatua ja suuresti vastainen
-voittoapyytäville kapitalisteille, jotka joka tapauksessa olivat
-kuitenkin toimeliaita."
-
-"Mikä oli yleisvaikutuksena vuokrasta ja korosta yhteiskunnan rikkauden
-kulutukseen ja siis myös tuotantoon?"
-
-"Se vaikutti molempiin häiritsevästi."
-
-"Miten?"
-
-"Samalla tapaa kuin voitonottaminenkin. Vuokran saajat olivat hyvin
-harvalukuisia, niihin, jotka sitä maksoivat, kuuluivat melkein kaikki.
-Ne, jotka saivat korkoa, olivat harvat ja sen maksajat monet. Vuokra
-ja korko tarkoittivat siten, kuten liikevoittokin yhtämittaista
-yhteiskunnan ostokyvyn supistamista ja sen kokoomista pienen osan
-käsiin."
-
-"Mitä sinulla on sanomista näistä kolmesta eri tavasta verratessa
-toisiinsa niiden hävittävää vaikutusta kansan kulutuskykyyn ja
-tuotannon kysyntään?"
-
-"Se oli erilainen eri aikoina ja eri maissa riippuen se niiden
-taloudellisen kehityksen määrästä. Yksityiskapitalismia on verrattu
-kolmisarviseen härkään, sarvina ollen korko, vuokra ja liikevoitto,
-ollen eri pitkiä ja vahvuisia eläimen ijän mukaan. Yhdysvalloissa
-luentomme käsittämänä aikana liikevoitto oli vielä edelleen pisimpänä
-sarvena, vaikka muutkin olivat kasvamassa pelottavan suurella
-nopeudella."
-
-"Me olemme nähneet, George", sanoi opettaja, "että jo kauan ennen
-suurta vallankumousta oli yhtä todistettu asia kuin nytkin, että ainoa
-raja omaisuuden tuotannolle yhteiskunnassa oli kulutuskyky. Me olemme
-nähneet, että yksityiskapitalismin aikana maailmaa piti köyhyydessä
-liikevoiton vaikutus yhdessä vuokran ja koron kanssa alentaa
-kulutuskykyä ja siten pilata tuotantoa kokoomalla kansan ostokyvyn
-muutamien harvojen käsiin. Se oli kuitenkin väärää asiain menoa. Ennen
-kuin jätämme tämän aineen, pyydän sinua selittämään meille muutamilla
-sanoilla, mikä oli oikea tapa. Kun kerran huomataan, että kulutus on
-tuotannon rajoittaja, mitä sääntöä tulee noudattaa jakaessa tuotannon
-tuloksia kulutettavaksi kehittääkseen kulutuksen huippuunsa ja siten
-taasen vuorostaan synnyttääkseen mahdollisimman suurta tuotannon
-kysyntää?"
-
-"Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi ovat tuotannon tulokset jaettavat
-yhdenmukaisesti kaikkien tuottavan yhteiskunnan jäsenten kesken."
-
-"Selitäpä, miksi sen tulee olla niin."
-
-"Se on itsestään selvä matemaattinen väitös. Mitä useammalle
-ihmiselle leipäkappale tai joku muu tunnettu esine jaetaan
-ja mitä yhdenmukaisemmin se jaetaan, sitä pikemmin se tulee
-kulutetuksi ja uutta leipää tarvitaan. Sanoaksemme sen yleisemmässä
-muodossa, ihmisolentojen tarpeet johtuvat samasta luonnollisesta
-ruumiinrakennuksesta ja ovat itse asiassa samat. Yhdenmukainen
-tarpeellisen omaisuuden jakaminen heille on siten se yleinen keino,
-jonka kautta sellaisten esineitten kulutus heti saadaan laajenemaan
-mahdollisimman suureksi ja jatkumaan tässä määrässä ilman keskeytystä
-kaikkien yhteiseksi tyydytykseksi. Siitä seuraa, että tuotteiden
-tasanmukainen jakaminen on sääntö, jonka avulla suurin mahdollinen
-kulutus saavutetaan ja siten myös vuorostaan kiihotetaan mahdollisimman
-suureen tuotantoon."
-
-"Mitä taasen johtuisi kulutukselle käytettävien tuotteiden
-epätasaisesta jakamisesta?"
-
-"Jos jakaminen olisi epätasaista, tulisi seurauksena olemaan, että
-toisilla olisi enemmän kuin he voisivat kiduttaa vississä ajassa ja
-toisilla vähemmän kuin he olisivat voineet kuluttaa samassa ajassa
-tarkoittaen tämä yleiskulutuksen vähentymistä alle sen määrän, mitä
-se olisi voinut olla samalla ajalla tuotteita tasan jakaessa. Jos
-miljoona dollaria jaettaisiin tasan tuhannen miehen kesken, tulisi se
-pian kulutetuksi tarpeellisiin esineihin synnyttäen tuotannon kysyntää
-yhtä suuressa määrässä; mutta jos se koottaisiin yhden miehen käsiin,
-ei sadatta osaakaan siitä, vaikka ylellistä elämääkin käytettäisiin
-tulisi luultavasti kulutetuksi saman ajan kuluessa. Yleinen peruslaki
-yhteiskunnan omaisuuden opissa on siten, että määrätyn ostokyvyn
-vaikutus synnyttää kulutusta on suhteellinen suoranaisesti jaon
-laajuuteen ja on enimmän vaikuttava, kun se on tasaisesti jaettu
-kaikkien kuluttajain kesken, sillä silloin tulee se mahdollisimman
-laajimmalle jaetuksi."
-
-"Sinä et ole kiinnittänyt huomiota siihen seikkaan, että kaavana
-suurimmalle rikkauksien tuotannolle -- se on, yhtäläiselle tuotteiden
-jakamiselle yhteiskunnassa -- on myöskin tuotannon käyttötapa, joka
-tuottaa enimmän inhimillistä onnellisuutta."
-
-"Minä puhuin kysymyksen puhtaasti taloudelliselta puolelta."
-
-"Eiköhän vanhoja taloustieteilijöitä olisi hämmästyttänyt kuulla, että
-parhaan rikkauksien tuotantojärjestelmän salaisuus oli yhdenmukainen
-Jesuksen Kristuksen opettaman kaikkien ihmisten yhdenarvoisuuden
-eetillisen opin kanssa?"
-
-"Epäilemättä, sillä he opettivat väärin, että on olemassa kahdenlaista
-ihmisen kohteluoppia -- moraalista ja taloudellista; ja kahdenlaatuista
-ajatustapaa -- taloudellista ja eetillistä, molemmat ollen aloillaan
-oikeita. Me tunnemme asian kuitenkin paremmin. Voi olla olemassa
-ainoastaan yhdenlainen oppi käytöksestä ja se on eetillinen. Jokainen
-taloudellinen esitys, jota ei voida lausua eetillisessä muodossa, on
-väärä. Mikään ei voi olla taloustiedettä, ellei se tunnu puhtaalta
-etiikalta. Sen vuoksi ei ole mikään sattuma, vaan järkiperäinen
-välttämättömyys, että sekä etiikan, että taloustieteen suurimman sanan
-tulee olla sama -- yhdenvertaisuus. Kultainen sääntö yhteiskunnassa
-käytäntöön otettuna on todellakin yhtä hyvin yltäkylläisyyden kuin
-rahan tekijänä."
-
-
-
-
-XXIII LUKU.
-
-VERTAUS VESISÄILIÖSTÄ.
-
-
-"Se on oikein, George. Lopettakaamme luento tähän. Meidän
-keskustelumme, minä huomaan, on venynyt pitemmäksi kuin odotinkaan
-ja lopettaaksemme aineemme tarvitsemme me vielä lyhyen luennon
-iltapäivällä. -- Ja nyt lopettaessamme täksi aamuksi, aijon minä omasta
-puolestanikin tarjota jotain. Toissa päivänä olin museossa penkomassa
-suuren vallankumouksen kirjallisuutta löytääkseni jotain, joka pystyisi
-valaisemaan ainettamme. Tällöin löysin minä erään pienen lentolehden
-tältä aikakaudelta, kellastuneen ja melkein mahdottoman lukea, jonka
-tutkittuani huomasin olevan hauskan pilkkakirjoituksen eli satiirisen
-palasen voittojärjestelmästä. Minulle juolahti mieleen, että luentomme
-voisi valmistaa meitä käsittämään sitä ja kopioin sen senvuoksi. Sen
-nimenä on 'vertaus vesisäiliöstä' ja kuuluu se seuraavasti:
-
-"Oli kerran muuan erittäin kuiva maa, jonka asukkaat olivat, kipeästi
-veden puutteessa. Ja he eivät tehneet muuta kuin etsivät vettä aamusta
-iltaan ja useita hukkui, kun he eivät sitä voineet löytää.
-
-"Oli kumminkin muutamia miehiä maassa, jotka olivat voimakkaampia
-ja ahkerampia kuin muut ja nämä olivat koonneet vesivarastoja
-sinne, missä toiset eivät voineet sitä löytää ja näille miehille
-annettiin kapitalistien nimi. Ja niinpä seurasi, että maan asukkaat
-tulivat kapitalistien luo ja pyysivät näiltä saada juodakseen heidän
-kokoamaansa vettä, sillä heidän tarpeensa oli suuri. Mutta kapitalistit
-vastasivat heille ja sanoivat:
-
-"'Menkää tiehenne, te hullut! Miksi antaisimme teille vettä, jota
-olemme koonneet, sillä silloin me joutuisimme samaan tilaan kuin tekin
-ja hukkuisimme teidän kanssanne? Mutta odottakaahan, mitä voimme
-hyväksenne tehdä. Ryhtykää palvelijoiksemme ja te saatte vettä.'
-
-"Ja kansa vastasi: 'Kunhan vaan annatte meille vettä, niin me tulemme
-palvelijoiksenne, me ja lapsemme.' Ja niin tapahtuikin.
-
-"Kapitalistit olivat ajattelevaisia ja järkeviä miehiä. He määräsivät
-kansan, joka oli heidän palvelijoinaan, joukkoihin kapteenien ja
-vartijain johdolla ja osan panivat he kaivoille ammentamaan vettä ja
-lopun etsimään uusia kaivoja. Ja kaikki vesi tuotiin yhteen paikkaan,
-jonne kapitalistit rakensivat suuren säiliön sitä varten ja tämä säiliö
-kutsuttiin markkinoiksi, sillä sieltä tuli kansa ja kapitalistien
-palvelijatkin vettä hakemaan. Kapitalistit sanoivat kansalle:
-
-"'Jokaisesta vesisaavista, jonka te tuotte meille kaataaksemme sen
-ammeeseemme, annamme me teille pennin, mutta jokaisesta vesisaavista,
-jonka me siitä otamme antaaksemme teidän, vaimojenne ja lastenne
-juoda, on teidän annettava meille kaksi penniä ja ero olkoon meidän
-voittonamme, koska ellemme tätä voittoa saisi, me emme ryhtyisi tätä
-hyväksenne tekemään ja te kaikki hukkuisitte.'
-
-"Tämä oli oikein kansan mielestä, sillä he olivat ymmärrykseltään
-tylsiä ja he kantoivat vettä ammeeseen useita päiviä ja jokaisesta
-vesisaavista, jonka he toivat, kapitalistit antoivat heille aina
-pennin; mutta jokaisesta saavista, jonka kapitalistit ottivat säiliöstä
-antaakseen sen kansalle, katso! kansa luovutti kapitalisteille kaksi
-penniä.
-
-"Ja jonkun ajan kuluttua vesisäiliö, joka oli markkinat, täyttyi
-yleensä, kun jokaisesta saavista, jonka kansa siihen kaatoi, se voi
-ostaa ainoastaan puolen saavia: Sen vuoksi ylijäämä, joka jokaisesta
-saavista jäi, saattoi säiliön tulvilleen, sillä kansaa oli paljon,
-mutta kapitalisteja vaan vähän, eivätkä he voineet juoda enemmän kuin
-muutkaan. Siitä syystä tuli vesisäiliö lopulta täyteen.
-
-"Ja kun kapitalistit näkivät, että vesi juoksi yli, sanoivat he kansalle:
-
-"'Ettekö te näe, että vesisäiliö, joka on markkinat, valuu ylitse?
-Levätkää sen vuoksi ja olkaa kärsivällisiä, sillä teidän ei tarvitse
-tuoda meille enempää vettä, ennenkuin vesisäiliö on tyhjänä.'
-
-"Mutta kun kansa ei enää saanut kapitalisteilta pennejä tuomastaan
-vedestä, eivät he voineet ostaa vettä kapitalisteilta, kun heillä ei
-ollut mitään millä ostaa. Ja kun kapitalistit näkivät, ettei heille
-enää ollut voittoa, kun ei kukaan ostanut heiltä vettä, huolestuivat
-he. He lähettivät miehiä kaikille teille ja aroille huutamaan: 'Jos ken
-on janoissaan, tulkoon hän vesisäiliöllemme ja ostakoon meiltä vettä,
-sillä säiliömme vuotaa yli.' Keskenään he sanoivat: 'Katso, ajat ovat
-huonot; meidän täytyy ilmoittaa.'
-
-"Mutta kansa vastasi sanoen: 'Miten voimme me ostaa, ellette meitä
-pestaa, sillä miten muuten me voimme saada, jolla ostaisimme? Pestaa
-meidät sen vuoksi kuten ennenkin ja me ostamme kernaasti vettä, sillä
-kärsimme janoa eikä teidän tarvitse ilmoitella.' Mutta kapitalistit
-sanoivat kansalle: 'Pitäisikö meidän palkata teidät kantamaan vettä,
-kun vesisäiliö, joka markkinat on, jo vuotaa ylitse? Ostakaa sen vuoksi
-ensin vesi ja kun säiliö tyhjä on ostamisenne kautta, me palkkaamme
-teidät uudelleen.' Ja niinpä kun kapitalistit eivät heitä enempää
-palkanneet vettä tuomaan, ei kansa voinut ostaa vettä, jonka he ennen
-tuoneet olivat ja kun taas kansa ei voinut ostaa vettä, jonka he ennen
-tuoneet olivat, eivät kapitalistit enää heitä palkanneet uutta vettä
-tuomaan. Ja silloin sanottiin maailmalla: 'Nyt on kireä aika.'
-
-"Ja kansan jano oli suuri, sillä nyt ei ollut, kuten oli ollut heidän
-isiensä aikana, jolloin maa oli heille avoinna jokaisen etsiä itselleen
-vettä, sillä nyt olivat kapitalistit ottaneet itselleen kaikki kaivot
-ja kaikki lähteet ja vesimyllyt ja laivat ja vesisaavit, niin ettei
-kukaan voisi saada vettä paitsi vesisäiliöstä joka markkinoina oli. Ja
-kansa nurisi kapitalisteja vastaan ja sanoi: 'Katso vesisäiliö juoksee
-yli ja me kuolemme janoon. Antakaa sen vuoksi meille vettä, ettemme
-hukkuisi.'
-
-"Mutta kapitalistit vastasivat: 'Ei niin. Vesi on meidän. Te ette sitä
-saa juoda, ellette osta sitä meiltä penneillä.' Ja he vahvistivat sen
-kirouksella, sanoen tapansa mukaan: 'Liike on liikettä.'
-
-"Mutta kapitalistit tulivat levottomiksi, kun kansa ei enää ostanut
-vettä, joten heillä ei enää ollut voittoja ja siksi he puhuivat
-toisilleen sanoen: 'Näyttää siltä kuin voittomme olisivat lopettaneet
-uudet voittomme ja ettemme voittojen vuoksi, joita tehneet olemme,
-voi tehdä uusia voittoja. Mistä se johtuu, että voittomme ovat meille
-hyödyttömiksi tulleet ja että ne meidät köyhiksi tekevät? Lähettäkäämme
-siis tietäjiä kutsumaan, että he meille mahtavat selittää tämän asian',
-ja he lähettivät tietäjiä kutsumaan.
-
-"Mutta tietäjät olivat oppineita mustissa konsteissa ja yhtyivät
-kapitalisteihin heidän vetensä vuoksi, että he sitä saada voisivat
-ja siitä elää, he ja heidän lapsensa. Ja he puhuivat kansalle
-kapitalistien puolesta ja olivat heidän lähettiläinään kansalle, sillä
-he ymmärsivät, etteivät kapitalistit olleet nopea-ajatuksisia ja
-valmiita puhumaan.
-
-"Ja kapitalistit vaativat, että he selittäisivät tämän asian heille,
-mistä se johtui, ettei kansa ostanut heiltä enempää vettä, vaikka
-vesisäiliö tulvillaan oli. Ja toiset tietäjistä vastasivat ja
-sanoivat: 'Sen syynä on ylituotanto' ja toiset sanoivat, 'se on
-liikarunsaudesta;' mutta molempien sanojen merkitys on sama. Ja
-toiset sanoivat: 'Ei, katso, tämä asia johtuu auringonpilkuista.'
-Ja vielä toiset vastasivat sanoen: 'Ei se ole ylirunsaudesta eikä
-auringonpilkuista, kun tämä paha on kärsittäväksemme tullut, vaan
-luottamuksen puutteesta.'
-
-"Ja sillä välin kuin tietäjät kiistelivät keskenään, tapansa mukaan
-lepäsivät voitonnauttijat ja nukkuivat ja kun he heräsivät, sanoivat
-he tietäjille: 'Jo on kylliksi. Te olette puhuneet meille hyvin. Nyt
-menkää ja puhukaa yhtä hyvin tälle kansalle, niin että he rauhassa
-pysyvät ja antavat meille meidän rauhamme.'
-
-"Mutta tietäjät, joita myös noidiksi jotkut kutsuivat, pelkäsivät mennä
-kansan eteen, etteivät kivitetyiksi tulisi, sillä kansa ei heitä
-rakastanut. Ja he sanoivat kapitalisteille:
-
-"'Mestarit, meidän ammattimme salaisuus on siinä, että jos kansa on
-kylläinen eikä janoa, vaan on rauhallinen, silloin havaitsevat he
-puheemme järkevyyden kuten tekin. Mutta jos he ovat janoissaan ja
-nälissään, eivät he siinä lohdutusta löydä, vaan pilkkaavat, sillä
-näyttää siltä kuin viisautemme olisi kansasta tyhjyyttä, elleivät he
-ole ravittuja.' Mutta kapitalistit sanoivat: 'Menkää te vaan. Ettekö te
-ole oikeita miehiä olemaan lähettiläinämme?'
-
-"Ja tietäjät menivät kansan luoksi ja selittivät sille ylituotannon
-salaisuutta ja miten se johtui, että heidän tuli nääntyä janoon sen
-vuoksi että oli liiaksi vettä olemassa ja miten sitä ei voinut olla
-kylliksi, koska sitä liiaksi oli. Ja samoin puhuivat he kansalle
-auringonpilkuista ja myöskin miten nämät kärsimykset olivat heidän
-päällensä tulleet luottamuksen puutteen tähden. Ja kaikki oli niin,
-kuten tietäjät sanoneet olivat, sillä kansasta näytti heidän puheensa
-tyhjyydeltä. Ja kansa pilkkasi heitä sanoen: 'Menkää ylös, paljaspäät!
-Tahdotteko pilkata meitä? Synnyttääkö runsaus puutetta? Eikö paljosta
-mitään tule?' Ja he kantoivat kiviä kivittääkseen heidät.
-
-"Ja kun kapitalistit näkivät, että kansa vielä napisi eikä tahtonut
-kuunnella tietäjiä ja kun he myöskin pelkäsivät, että kansa voisi tulla
-vesisäiliölle ja ottaa vettä väkivoimin, toivat he heille muutamia
-pyhiä miehiä (mutta nämät olivat vääriä profeettoja), jotka puhuivat
-kansalle, että sen tulee rauhassa pysyä eikä vaivata kapitalisteja sen
-vuoksi että he janoissaan olivat. Ja nämät pyhät miehet, jotka olivat
-vääriä profeettoja todistivat kansalle, että nämät kärsimyksensä oli
-heidän päällensä lähettänyt Jumala heidän sielujensa autuuden tähden ja
-että jos kestävät sitä kärsivällisesti eivätkä vettä himoitse eivätkä
-kapitalisteja häiritse, tulisi heille käymään, että kun he kuolleet
-ovat, he tulevat maahan, jossa ei ole kapitalisteja, mutta runsaasti
-vettä. Kuitenkin löytyi myös muutamia oikeitakin Jumalan profeettoja
-ja nämät armahtivat kansaa eivätkä ennustaneet kapitalistien puolesta,
-vaan pikemmin puhuivat aina heitä vastaan.
-
-"Kun nyt kapitalistit näkivät, että kansa yhä napisi eikä tahtonut
-rauhallisena pysyä tietäjien eikä väärien profeettain sanoista
-huolimatta, menivät he itse heidän keskuuteensa ja kastelivat sormensa
-vedessä, joka säiliöstä yli juoksi ja pirskottivat vesitippoja
-sormistansa kansan joukkoon, joka säiliön ympärillä tunkeili ja näiden
-vesitippojen nimenä oli armeliaisuus ja olivat ne tavattoman katkeria.
-
-"Ja kun kapitalistit yhä näkivät, etteivät tietäjien sanat eikä pyhien
-miesten, jotka vääriä profeettoja olivat, eivätkä vesitipat, joita
-armeliaisuudeksi kutsuttiin, rauhoittaneet kansaa, vaan pikemmin sitä
-kiihottivat ja kokosivat vesisäiliöiden luo ikään kuin he aikoisivat
-vettä väkivallalla ottaa, pitivät he yhteisen neuvottelun ja lähettivät
-miehiään salaisesti kansan keskuuteen. Ja nämät miehet etsivät
-mahtavimmat kansan joukosta ja kaikki, joilla oli sotataitoa ja ottivat
-heidät syrjään ja puhuivat voimakkaasti heille sanoen:
-
-"'Katso, miksi ette te yhdistä osaanne kapitalistien kanssa? Jos te
-rupeatte heidän miehiksensä ja palvelette heitä kansaa vastaan,
-ettei se vesisäiliöön pääse murtautumaan, silloin on teillä oleva
-yltäkylläisesti vettä, niin ettette te janoon näänny, te ja teidän
-lapsenne.'
-
-"Ja mahtavat miehet ja ne, jotka sodassa taitavia olivat, kuuntelivat
-tätä puhetta ja antoivat käännyttää itsensä, sillä jano heitä vaivasi
-kovin ja he menivät kapitalistien luo ja tulivat heidän miehikseen ja
-keihäät ja miekat annettiin heille käsiin ja he tulivat kapitalistien
-puolustajiksi ja he hosuivat kansaa, kun se tunkeili vesisäiliön luo.
-
-"Ja pitkän ajan kuluttua oli vesi säiliössä alentunut, sillä
-kapitalistit tekivät suihkulähteitä ja kalalammikoita sen vedestä ja
-kylpivät siinä, he ja heidän vaimonsa ja lapsensa ja tuhlasivat vettä
-omaksi huvituksekseen.
-
-"Ja kun kapitalistit näkivät, että vesisäiliö oli tyhjä, sanoivat he:
-'huono aika on loppunut', ja he lähettivät kansaa pestaamaan, että
-nämät toisivat vettä sen uudelleen täyttääkseen. Ja vedestä, jonka
-kansa toi säiliöön, saivat he joka saavista pennin, mutta vedestä,
-jonka kapitalistit ottivat säiliöstä kansalle antaakseen he saivat
-kaksi penniä, että he voisivat saada itselleen voiton. Ja jonkun ajan
-kuluttua säiliö taasen oli tulvillaan kuten ennenkin.
-
-"Ja kun kansa useita kertoja oli täyttänyt säiliön, kunnes se oli
-tulvillaan ja nähnyt janoa, kunnes kapitalistit olivat siinä olevan
-veden tuhlanneet, sattui, että maassa nousi muutamia miehiä, joita
-kutsuttiin agitaattoreiksi, sillä he kiihoittivat kansaa nousemaan
-vastustamaan. Ja he puhuivat kansalle kehottaen sitä yhtymään ja
-silloin heidän ei tarvitsisi enää kapitalisteja palvella eikä
-enää veden puutteessa kärsiä. Ja kapitalistien silmissä olivat
-nämät agitaattorit tuhoisia henkilöitä ja he olisivat varmasti
-ristiinnaulinneet heidät, mutta eivät uskaltaneet kansan pelvon tähden.
-
-"Ja näiden agitaattorien sanat, mitä he puhuivat kansalle, olivat tähän
-malliin:
-
-"'Hullut ihmiset, miten kauan te annatte itseänne valheella pettää
-ja uskotte omaksi vahingoksenne sitä, jota ei olemassa ole? Sillä
-katsokaa, kaikki nämät asiat, joita teille ovat sanoneet kapitalistit
-ja heidän tietäjänsä, ovat viekkaasti keksittyjä valeita. Ja samoin
-pyhät miehet, jotka sanovat, että se on Jumalan tahto, että teidän
-aina köyhiä ja kurjia ja janoovaisia olla pitäisi, katsokaa! he
-pilkkaavat Jumalaa ja ovat valehtelijoita, joita Jumala tulee ankarasti
-tuomitsemaan, vaikkakin hän kaikille muille anteeksi antaa. Mistä se
-johtuu, ettette te säiliön vettä käyttää saa? Eikö se ole sen vuoksi,
-ettei teillä ole rahaa? Ja miksi ei teillä rahaa ole? Eikö se johdu
-siitä, että te saatte yhden pennin jokaisesta saavista, jonka te tuotte
-säiliöön mutta saatte maksaa kaksi penniä jokaisesta saavista, jonka
-te siitä otatte, niin että kapitalistit voittonsa saisivat? Ettekö te
-näe, miten tämän vuoksi säiliön täytyy tulla tulvilleen, täyteen teidän
-puutteenne tähden ja teidän janonne vuoksi? Ettekö te näe, että mitä
-ahkerammin te teette työtä ja mitä ahkerammin te etsitte ja kokootte
-vettä, sitä pahempaa eikä parempaa on se teille voittojärjestelmän
-vuoksi ja niin on se aina oleva?'
-
-"Tähän tapaan puhuivat agitaattorit useita aikoja kansalle eikä kukaan
-heistä välittänyt, mutta jonkun ajan kuluttua kuitenkin kansa heitä
-viimein kuuli. Ja he vastasivat ja sanoivat agitaattoreille:
-
-"'Teillä on oikein. Kapitalistien ja heidän voittonsa vuoksi me
-puutteessa olemme, sillä me käsitämme, että heidän ja heidän voittonsa
-vuoksi emme me voi mitenkään saada työmme hedelmää, niin että työmme
-on turhaa ja mitä enemmän me teemme työtä säiliön täyttämiseksi, sitä
-pikemmin se tulee tulvilleen emmekä me voi mitään saada, koska vettä
-liiaksi on, tietäjäin sanojen mukaan. Mutta, katso, kapitalistit ovat
-ankaria miehiä ja heidän armeliaisuutensa on julmaa. Sanokaa meille,
-jos te tiedätte, keinon, minkä avulla me voimme vapautua heidän
-kahleistaan. Mutta ellette te tiedä mitään vapautumiskeinoa, niin me
-pyydämme teitä jättämään meidät rauhaan ja pysymään alallanne, että me
-voisimme unhottaa surkeutemme.'
-
-"Ja silloin agitaattorit vastasivat ja sanoivat: 'Me tiedämme keinon.'
-
-"Mutta kansa sanoi: 'Elkää meitä pettäkö, sillä tämä asiain tila on
-ollut olemassa alusta pitäen eikä kukaan ole keksinyt keinoa vapauttaa
-meitä siitä, vaikka useat ovat sitä huolellisesti etsineet; kyynelten
-valuessa. Mutta jos te tiedätte keinon, sanokaa se meille pian.'
-
-"Silloin agitaattorit puhuivat kansalle keinosta ja he sanoivat:
-
-"'Katsokaa, mitä te ensinkään tarvitsette näitä kapitalisteja, että
-teidän pitäisi antaa heille voittoa työstänne? Mitä suuria töitä he
-tekevät, jonka vuoksi te kannatte heille tämän kunniapalkinnon? Katso,
-se johtuu siitä, että he komentavat teitä joukoissa ja johtavat teitä
-ulos ja sisään ja antavat teille tehtäviä ja myöhemmin antavat teille
-vähäisen osan vedestä, jonka te tuoneet olette eikä he. Katsokaa tässä
-on keino vapautua kahleista! Tehkää se itsellenne, mitä olette tehneet
-kapitalisteille -- nimittäin hallitkaa itse työnne, johtakaa itseänne
-joukoissa ja jakakaa tehtävänne. Silloin ette ensinkään tarvitse
-kapitalisteja eikä teidän enään ole tarpeen luovuttaa heille voittoa,
-vaan kaikki työnne hedelmät te jaatte keskenänne kuin veljet, jokainen
-saaden yhtä paljon; ja silloin ei säiliö koskaan tule tulvilleen,
-ennenkuin jokainen on kylläinen eikä enää vettä tarvitsisi ja sen
-jälkeen te rakennatte ylitulvasta suihkulähteitä ja kalalampia itsenne
-ilahdukseksi kuten ennen tekivät kapitalistit; mutta näistä tulee
-olemaan iloa kaikille.'
-
-"Ja kansa vastasi: 'Miten me voisimme ryhtyä näitä tekemään, sillä ne
-näyttävät meistä hyviltä?'
-
-"Ja agitaattorit vastasivat: 'Valitkaa luotettavia miehiä toimimaan
-etupäässänne ja komentamaan teitä joukoissa ja johtamaan työtänne ja
-nämät miehet olkoon kuten ennen kapitalistit; mutta katso, he eivät
-ole teidän isäntiänne, kuten kapitalistit ovat, vaan ovat teidän
-veljiänne ja virkamiehiänne, jotka tekevät teidän tahtonne eivätkä
-he ota mitään voittoa, vaan jokainen mies osansa, niin ettei enää
-isäntiä ja palvelijoita olisi joukossanne, vaan veljiä ainoastaan. Ja
-aika ajottain, miten hyväksi näette, te valitsette luotettavia miehiä
-edellisten sijalle ohjaamaan teidän työtänne.'
-
-"Ja kansa kuunteli ja neuvo oli heidän mielestään hyvä. Myöskään ei
-se näyttänyt heistä vaikealta. Ja yhteen ääneen he huusivat: 'Olkoon
-sitten niin, kuten sanoneet olette, sillä me tahdomme niin tehdä!'
-
-"Ja kapitalistit kuulivat huudon, melun ja mitä kansa sanoi ja tietäjät
-kuulivat sen myöskin ja samoin väärät profeetat ja sotataitoiset
-miehet, jotka kapitalistien puolustuksena olivat; ja kun lie sen
-kuulivat, vapisivat he kovin, niin että heidän polvensa yhteen löivät
-ja sanoivat toinen toisillensa: 'Se on meidän loppumme!'
-
-"Kuitenkin oli myös muutamia oikeita elävän Jumalan pappeja, jotka eivät
-tahtoneet kapitalistien puolesta todistaa; ja kun he kuulivat kansan
-huudon ja mitä se sanoi, he iloitsivat suuresti ja kiittivät Jumalaa
-pelastuksesta.
-
-"Ja sen jälkeen kansa meni ja teki kaikkea, mitä agitaattorit olivat
-heitä käskeneet tekemään. Ja kaikki kävi, niinkuin agitaattorit
-olivat sanoneet, vieläpä kaikkien heidän sanojensa mukaan. Eikä enää
-ollut maassa janoa eikä ketään, joka olisi nälkää nähnyt tai ollut
-alaston, palellut tai muuten ollut puutteessa: ja jokainen mies sanoi
-lähimmäisellensä: 'veljeni', ja jokainen nainen sanoi toisellensa:
-'sisareni', sillä he olivat toistensa kanssa kuin veljet ja sisaret,
-jotka yhdessä asuvat. Ja Jumalan siunaus asui ijäti sen maan päällä."
-
-
-
-
-XXIV LUKU.
-
-MINULLE NÄYTETÄÄN KAIKKI MAAN KUNINGASKUNNAT.
-
-
-Poliittisen taloustieteen luokan pojat ja tyttäret nousivat seisomaan
-opettajan lopettajaissanojen jälkeen ja silmänräpäyksessä näky, joka
-oli huomiotani kiinnittänyt, katosi ja minä huomasin katselevani Dr.
-Leeten hymyileviin kasvoihin ja yritellen päästä selville, miten olin
-tullut sinne, missä nyt olin. Suurimman osan ja koko loppuosan luokan
-luentoa oli harhanäky läsnäolosta kouluhuoneessa ollut niin todellinen
-ja kysymyksen aihe niin puoleensa vetävä, että olin kokonaan unhottanut
-sen tavattoman välineen, jonka avulla voin nähdä ja kuulla tapahtumat.
-Kun nyt taasen muistin sen, heräsi mielessäni rajaton uteliaisuus
-elektroskoopiin ja niihin keinoihin, jotka aiheuttivat sen ihmeteot.
-
-Annettuaan minulle muutamia selityksiä koneen mekaanillisesta
-käyttämisestä ja tavasta, jolla se palveli pidennetyn näköhermon
-kehittymistä, ryhtyi tohtori näyttämään minulle sen voimaa suuremmassa
-määrässä. Seuraavana tuntina istuintani jättämättä tein retken
-ympäri maapallon ja huomasin aistimieni avulla, että muutos, joka
-Bostonissa oli tapahtunut sitten entisen elämäni, oli ainoastaan yhtenä
-esimerkkinä siitä, miten koko ihmiskunta oli muuttunut. Minun tarvitsi
-ainoastaan nimittää jonkun maan suuri kaupunki tai tunnettu paikka
-ollakseni heti siellä läsnä niin paljon kuin näkemällä ja kuulemalla
-voi sitä olla. Minä katselin uudenaikaista New Yorkia, sitten Chicagoa,
-San Franciscoa, New Orleansia huomaten ne melkein mahdottomiksi tuntea
-muusta kuin luonnollisista piirteistä niiden asutuksessa. Minä kävin
-Lontoossa. Kuulin parisilaisten puhuvan ranskaa, berliniläisten saksaa
-ja Pietarista menin Cairoon Delhin kautta. Yksi kaupunki voi juuri
-kylpeä keskipäivän auringonpaisteessa; seuraavassa, johon tulin, oli
-kenties kuu nousemassa ja tähdet ilmestymässä; kolmannessa taasen
-vallitsi täysi keskiyön hiljaisuus. Parisissa, muistan, satoi kovasti
-ja Lontoo oli sumujen peitossa; Pietarissa oli lumipyry. Kääntäen
-mietiskelyäni muuttuvasta ihmiskunnasta luonnon muuttumattomiin
-kasvoihin uudistin entisaikaiset tuttavuuteni maailman luonnonihmeisiin
--- kohiseviin vesiputouksiin, myrskyisiin valtameren rantoihin,
-yksinäisiin vuorenkukkuloihin, suuriin jokiin, välkkyväloisteisiin
-napaseutuihin ja erämaitten hyljättyihin seutuihin.
-
-Sillä välin selitti tohtori minulle, etteivät telefooni ja
-elektroskoopi ole aina yhteydessä ainoastaan lukemattomien varsinaisten
-suurten asemien kanssa, joista voidaan saada kaikista huomattavimmista
-kuva, vaan myöskin milloin hyvänsä jossain maailman osassa sattui
-erityistä huomiota ansaitseva tapaus tai onnettomuus, erityiset johdot
-asetettiin sinne heti, niin että koko ihmiskunta heti voi nähdä
-millainen tapahtumapaikka itsessään oli tarvitsematta varsinaisia tai
-otaksuttuja erityistaiteilijoita paikalle.
-
-Kaikki aika ja välimatkakäsitteet ollen yhtenä sekamelskana ja
-puolihuumauksissa ihmeistä huudahdin lopuksi:
-
-"En voi enempää tätä tällä erää kestää! Alan jo epäillä toden teolla,
-olenko ruumiissani vai siitä erillään!"
-
-Käytännöllisenä ratkaisukeinona tälle kysymykselle ehdotti tohtori
-pientä kävelyä, koska emme vielä sinä aamuna olleetkaan käyneet ulkona
-talosta.
-
-"Emmeköhän ole täksi päiväksi saaneet kylliksi taloustiedettä?" kysyi
-hän kun jätimme talon, "vai haluatteko vielä olla läsnä iltapäivän
-luennolla, josta opettaja puhui?"
-
-Vastasin että halusin siellä olla kaikin mokomin.
-
-"Hyvä", sanoi tohtori; "se tulee epäilemättä olemaan hyvin lyhyt
-ja mitäs sanotte jos tällä kertaa menemme sinne persoonallisesti
-saapuville? Meillä on kylliksi aikaa kävelläksemme ja voimme helposti
-ehtiä kouluun ennen tunnin kulumista ottamalla vaunun mistä paikasta
-hyvänsä. Tämän olette nähneet ensi kertaa elektroskoopia käyttämällä
-ja kun teillä ei ole muuta vakuutusta paitsi sen antama todistus,
-että sellainen koulu ja oppilaat todella ovat olemassa, auttaa se
-mahdollisesti vahvistamaan teille huomioita joita mahdollisesti olette
-saaneet käydessänne muissa paikoissa maapalloa."
-
-
-
-
-XXV LUKU.
-
-LAKKOLAISET.
-
-
-Vähän aikaa sen jälkeen kulkiessamme yli Boston Common torin
-keskusteluun vaipuneena lankesi tiemme yli varjo ja kun kohotin
-katseeni, näin vieressämme kohoavan ilmaan suurenkokoisen
-veistokuvaryhmän.
-
-"Ketä nämät ovat?" huudahdin.
-
-"Teidän pitäisi se tietää paremmin kuin kenenkään muun", sanoi tohtori.
-"Ne ovat teidän aikalaisianne, jotka teidän päivinänne saivat melkoisia
-häiriöitä toimeen."
-
-Ja todella paljaasta tahdottomasta hämmästyksestä oli johtunut
-kysymykseni, keiden kuvia edessäni oli.
-
-Sallikaa minun kertoa teille, kahdennenkymmenennen vuosisadan
-lukijat, mitä näin ylhäällä jalustalla ja te tunnette tämän maailman
-kuulun ryhmän. Olka kiinni olassa, ikäänkuin yhtyneinä vastustamaan
-hyökkäystä, seisoi siinä kolme miestä oman aikani työläisten pukuun
-puettuina. He olivat paljain päin ja heidän karkeavaatteiset paitansa,
-hihat kyynärvarsiin käärittyinä ja rinta avoinna päästivät näkyviin
-jäntereiset käsivarret ja rinnan. Heidän edessään maassa oli pari
-lapiota ja kuokka. Keskimmäinen henkilö oikea käsi ojennettuna, kämmen
-ulospäin käännettynä, osotti hylättyjä työkapineita. Molempien toisten
-käsivarret olivat ristissä rinnoilla. Kasvot olivat karkeat ja kovat
-piirteiltään ja hoitamattoman parran ympäröimät. Heidän kasvonilmeensä
-osottivat itsepäistä uhmaa ja heidän katseensa olivat kiinnitetyt
-sellaisella äreällä tuimuudella heidän edessään olevaan tyhjään
-paikkaan, että ehdottomasti vilahdin taakseni nähdäkseni, ketä he
-katsoivat. Ryhmässä oli myöskin kaksi naista, karkeita puvuissaan ja
-piirteissään. Toinen oli polvillaan oikealla olevan veistokuvan edessä
-ojentaen hänelle toista kättänsä kuin nälkäinen, puolialaston lapsi
-samalla kuin hän toisella osotti työkaluja miehen jalkojen juuressa
-rukoilevalla eleellä. Toinen naisista oli tarttunut vasemmalla seisovan
-miehen hihaan vetääkseen häntä taaksepäin samalla kuin hän toisella
-kädellään suojasi silmiään. Miehet eivät kuitenkaan välittäneet
-ollenkaan naisista taikka edes näyttäneet katkeran vihansa vuoksi
-huomaavankaan, että he olivat siinä.
-
-"Mitä", huudahdin, "nämäthän ovat lakkolaisia!"
-
-"Niin ovat", sanoi tohtori, "tässä ovat Lakkolaiset, Huntingtonin
-mestariteos, jota pidetään parhaimpana veistokuvaryhmänä tässä
-kaupungissa ja yhtenä paraimmista koko maassa."
-
-"Nuohan ihmiset ovat eläviä!" sanoin minä.
-
-"Se on hyvä tunnustus", vastasi tohtori. "Vahinko, että Huntington
-kuoli liian aikuisin sen kuullakseen. Hän olisi varmaan siitä ollut
-mielissään."
-
-Minä olin, kuten yleensä minun päivinäni rikas ja sivistynyt luokka,
-aina halveksinut ja kammonut lakkolaisia sokeina ja vaarallisina
-juonittelijoina, yhtä vähän omia parhaita etujaan käsittävinä kuin he
-välittävät muittenkaan eduista sekä muutenkin turmiollisina henkilöinä,
-joiden mielenosotuksia, niin kauan kuin ne eivät olleet väkivaltaisia,
-ei onnettomuudeksi voitu kukistaa väkivoimalla, mutta jotka olivat aina
-tuomittavat ja pikaisesti rautakourin kukistettava heti kun vähääkään
-voi puolustaa poliisin sekaantumista. Enemmän tai vähemmän voitiin
-hyvinvoivassa luokassa kärsiä yhteiskunnallisia parannussaarnaajia,
-jotka kirjoissa tai puheissa ajoivat hyvinkin jyrkkiä taloudellisia
-muutoksia niin kauan kuin he pysyivät säädyllisinä sanoissaan, mutta
-lakkolaisilla oli hyvin vähän puolustajia. Luonnollisesti kapitalistit
-tyhjensivät heidän päällensä vihansa ja halveksumisensa ja vieläpä
-kansa, joka arveli olevansa samaa mieltä heidän kanssansa pudisti
-päätänsä lakkoja mainittaessa arvellen niiden pikemmin hidastavan
-kuin edistävän työväen asiaa. Kasvatettu kun olin tällaisissa
-ennakkoluuloissa ei näyttäne kummeksuttavalta, joskin tunsin itseni
-hieman loukkautuneeksi huomatessani tällaisen epäkiitollisen aiheen
-valituksi kaupungin parhaalle paikalle.
-
-"Vähintäkään ei ole epäilemistä taiteilijan työn erinomaisuudesta",
-sanoin, "mutta mikä lakkolaisissa on aiheuttanut teidät ottamaan meidän
-ajaltamme heidät kunnioituksen esineiksi?"
-
-"Me näemme heissä", vastasi tohtori, "esitaistelijat kapinassa
-yksityiskapitalismia vastaan, joka on synnyttänyt nykyisen
-kehityskannan. Me kunnioitamme heitä, kuten niitä jotka Winkelriedin
-tavoin tekivät tietä vapaudelle ja kuolivat. Me näemme heissä
-kooperatiivisen teollisuuden ja taloudellisen yhdenvertaisuuden
-esimarttyyrit."
-
-"Mutta voin vakuuttaa teille, tohtori, että näillä miehillä ainakaan
-minun päivinäni ei ollut vähintäkään käsitystä siitä, että he olisivat
-olleet kapinassa yksityiskapitalismia vastaan järjestelmänä. He olivat
-verrattain tietämättömiä ja melkein kykenemättömiä käsittämään niin
-suurta aatetta. Heillä ei ollut ajatustakaan, että he voisivat tulla
-toimeen ilman kapitalisteja. Kaikki mitä he kuvailivat mahdollisena
-tai toivottavana oli hiukan parempaa kohtelua työnantajan puolelta,
-muutamia senttejä enemmän tunnilta, muutamia minuutteja vähemmän
-työaikaa päivässä tai ehkä ainoastaan vihatun esimiehen erottamista.
-Enintäin oli heidän vaatimuksinaan ainoastaan joitain pieniä
-parannuksia heidän tilassaan, joiden saavuttamiseksi he eivät epäilleet
-saattaa koko teollisuuskoneistoa epäjärjestykseen."
-
-"Kaiken sen tiedämme me nykyaikalaiset varsin hyvin", vastasi
-tohtori. "Katsokaa noita kasvoja. Onko kuvanveistäjä asettanut
-niihin ihanteita? Ovatko nuo kasvot ajattelijain kasvoja? Eivätkö
-ne vahvista teidän väitettänne, että lakkolaiset, kuten työläiset
-yleensä, olivat poikkeuksetta tietämätöntä ahdasmielistä väkeä,
-joilla ei ollut vähintäkään käsitystä suurista kysymyksistä ja jotka
-olivat kykenemättömiä niin suureen aatteeseen kuin ammoisista ajoista
-vallinneen taloudellisen järjestelmän kumoamiseen? Täysin totta
-onkin, että vielä joitakin vuosia sen jälkeen kuin te nukuitte uneen,
-he eivät käsittäneet, että heidän riitansa oli yksityiskapitalismia
-eikä yksilölliskapitalismia vastaan. Tässä heräämisen hitaudessa
-vallankumouksensa täyteen määrään olivat he aivan yhdenarvoisia
-kaikkien suurten vallankumousten alkutaistelijain kanssa. Varaväki
-Concordissa ja Lexingtonissa vuonna 1775 ei käsittänyt, että he
-nostivat aseensa yksinvaltiuden aatetta vastaan. Yhtä vähän ymmärsi
-kolmas sääty Ranskassa konventsiooniin vuonna 1789 mennessään, että
-sen tie oli käyvä yli valtaistuimen raunioiden. Yhtä vähän huomasivat
-Englannin vapauden esitaistelijat kun he alkoivat vastustaa Kaarle I:n
-tahtoa, että heidän oli pakko ennen päämäärään pääsyään ottaa häneltä
-pään. Yhdessäkään näistä tapauksista ei kuitenkaan jälkimaailma ole
-arvellut esitaistelijain rajoitetun ennakkotiedon toimintansa täysistä
-seurauksista vähentäneen maailman suurta alkuyrittelijäisyyttä, jota
-ilman täydellistä voittoa ei voi koskaan saavuttaa. Lakon päämääränä
-oli teollisuuden sopimattoman käytöstavan kukistaminen, jokopa
-lakkolaiset sen sitten tiesivät tai eivät emmekä me voi iloita tämän
-kukistamisen seurauksista kunnioittamatta heitä tavalla, joka hyvin
-luultavasti, kuten te arvelette, tulisi heitä hämmästyttämään, jos he
-tietäisivät siitä, yhtä paljon kuin se hämmästyttää teitä. Sallikaa
-minun koettaa selvittää teille nykyistä katsantokantaa siitä osasta,
-jota nämät alkutyöskentelijät näyttelivät." Me istuuduimme eräälle
-penkille lähelle patsasta ja tohtori jatkoi:
-
-"Rakas Julian, pyydän sanokaa, kuka se oli, joka ensiksi herätti
-teidän aikalaismaailmanne käsittämään sitä tosiseikkaa, että löytyi
-olemassa teollisuuskysymys ja liikuttavilla passiivisen vastarinnan
-mielenosotuksilla vääryyttä vastaan viidenkymmenen vuoden ajan piti
-yleistä huomiota kiinnitettynä tähän kysymykseen, kunnes se saatiin
-ratkaistuksi? Olivatko ne teidän valtiomiehiänne, tai kenties
-taloustieteilijöitänne, opettajianne tai muita niin kutsumianne
-viisaita miehiä? Ei. Ne olivat juuri noita halveksittuja, pilkattuja,
-kirottuja ja ahdistettuja olentoja tuolla jalustalla, jotka alituisten
-lakkojensa kautta eivät antaneet maailmalle rauhaa, ennen kuin heidän
-vääryytensä, joka samalla oli koko maailman vääryys oli korjattu.
-Taasen uuden kerran oli jumala valinnut yksinkertaiset välikappaleet
-saamaan aikaan viisautta, heikot välineet suuraa aikaan saamaan."
-
-"Käsittääksenne, miten voimakkaasti nämät lakot vaikuttivat
-paljastamaan kansalle yksityiskapitalismin sietämätöntä pahennusta
-ja järjettömyyttä, on teidän muistettava, että tapaukset opettavat
-ihmiskuntaa, että toiminnalla on paljon opettavampi vaikutus kuin
-millään määrällä opetusta ja etenkin sellaisena aikana kuin teidän
-aikanne oli, jolloin suurella kansanjoukolla ei ollut mitään sivistystä
-tai järkiperäisyyttä. Tosin ei puuttunut vallankumouksen aikakautena
-sivistyneitä miehiä ja naisia, jotka sanoin ja kynin ajoivat työväen
-asiaa ja osottivat heille oikeata tietä; mutta heidän sanansa olisivat
-saaneet vähän aikoihin ilman sitä kauheaa voimaa, jolla nämät miehet
-sitä vahvistivat kuollessaan nälkään sitä todeksi todistaessaan. Nuo
-karkean näköiset miehet, jotka luultavasti eivät olisi saaneet kokoon
-yhtä kieliopillista lausetta yhteisin voiminkaan todistivat uuden
-kehittyneen teollisuusjärjestelmän välttämättömyyden vakuuttavammalla
-todistustavalla kuin mitä parhainkaan puhujataito voi esiin tuoda. Kun
-miehet ottavat henkensä käsiinsä vastustaakseen sortoa, kuten nämät
-miehet tekivät, on toisten ihmisten pakko kiinnittää heihin huomiotaan.
-Me olemme kaivertaneet tuohon jalustaan jossa näette kirjoitusta,
-sanat, joihin ylläolevan ryhmän toiminta näyttää sisältyvän:
-
-"Me emme voi kestää kauempaa. Parempi on kuolla nälkään kuin elää
-teidän myöntämillänne ehdoilla. Henkemme, vaimojemme ja lastemme henget
-me asetamme teidän voittojanne vastaan. Jos te nostatte jalkanne meidän
-niskamme päälle, me puremme teitä kantapäähän."
-
-"Tällainen oli heidän huutonsa", jatkoi tohtori, "miesten, jotka
-sorto teki epätoivoisiksi, joille olemassaolo täynnä kärsimyksiä ei
-ollut mistään arvosta. Se oli sama huuto, joka eri muodossa, mutta
-samansisältöisenä oli ollut tunnussanana jokaisessa vallankumouksessa,
-joka tarkoitti ihmiskunnan edistymistä -- antakaa meille vapaus tai
-kuolema! -- ja koskaan ei se kaikunut arvokkaamman asian edestä tai
-herättänyt maailmaa mahtavampaan tehtävään kuin näiden ensimmäisten
-yksityiskapitalismin järjettömyyttä ja tyrannivaltaa vastaan
-kapinoivien suussa."
-
-"Teidän aikakaudellanne, sen tiedän, Julian", jatkoi tohtori
-suopeammalla äänellä, "oli tapana yhdistää urhoollisuus aseitten
-kalskeeseen, korskeuteen ja sotatoimiin. Mutta torven ja rummun ääni
-kuuluu meille ainoastaan heikosti eikä meitä ollenkaan liikuta.
-Sotilaalla ovat jo hänen päivänsä olleet ja menneet ikuisesti
-miehuusihanteineen, joita se kuvasi. Mutta tuo ryhmä esittää niin
-suuressa määrässä itseuhraavaisuutta, että se vaikuttaa meihin
-ehdottomasti. Nuo miehet uskalsivat henkensä heittäessään käsistään
-työkapineensa yhtä hyvin kuin sotamies taisteluun mennessään ja
-antautuivat yhtä epätoivoisen sattuman varaan, eikä yksin itse,
-vaan myös perheineen, joista mikään kiitollinen maa ei ottanut
-huolehtiakseen onnettomuuden sattuessa. Sotilaat lähtivät taisteluun
-musiikin soittaessa kunniamarssia ja maansa innostuksen rohkaisemina,
-mutta nämät toiset peitettiin häpeällä ja yleisellä halveksimisella
-ja heidän epäonnistumistaan ja tappiotaan tervehdittiin yleisillä
-hyväksymishuudoilla. Ja kuitenkaan eivät he etsineet toisten henkiä,
-vaan ainoastaan että he itse voisivat elää; ja vaikkakin heidän ensi
-ajatuksenaan oli heidän itsensä ja heidän perheittensä hyvinvointi,
-niin kuitenkin he taistelivat ihmisyyden ja jälkimaailman taistelua
-lyömällä ainoalla heille mahdollisella tavalla, kun kukaan muu ei
-uskaltanut panna ensinkään vastalausettaan taloudellista järjestelmää
-vastaan, joka kuristi maailmaa kurkusta eikä koskaan heittäisi
-kuristustaan hyvien sanojen vaikutuksesta tai ilman voimakkaita iskuja.
-Papisto, taloustieteilijät ja opettajat jätettyään nämät oppimattomat
-miehet etsimään parhaansa mukaan yhteiskunnallisen kysymyksen ratkaisua
-itse eläen helposti ja kieltäen mitään kysymystä löytyvänkään olivat
-hyvin liukaskielisiä moittimaan työmiesten erehdyksiä, ikään kuin olisi
-mahdollista pyrkiessään ulos yhteiskunnallisesta sekamelskasta tehdä
-erehdystä, joka olisi niin suuri tai niin rikollinen kuin erehdys
-olla ollenkaan etsimättä ratkaisua. Epäilemättä, Julian, olen pannut
-kauniimpia sanoja noiden miesten suuhun, kuin mitä he itse olisivat
-mahdollisesti ymmärtäneet, mutta vaikkei tämä ajatus ilmennytkään
-heidän sanoissaan, ilmeni se heidän töissään. Ja juuri sen vuoksi,
-mitä he tekivät, eikä mitä he sanoivat, me tänään kunnioitamme heitä
-teollisuustasavallan esimarttyyreina ja tuomme lapsemme suutelemaan
-kiitollisuudesta noiden karkeatekoisia jalkoja, jotka meille ovat tien
-raivanneet."
-
-Kokemukseni heräämiseni jälkeen tänä vuonna 2000 voi sanoa
-olleen yhtämittainen jono vallankumouksellisluontoisia äkillisiä
-ajatuksenmuutoksia, joissa se mikä ennen minusta oli näyttänyt pahalta,
-oli nyt muuttunut hyväksi ja mikä minusta oli näyttänyt viisaudelta,
-oli muuttunut järjettömyydeksi. Jos tämä keskustelu lakkolaisista
-olisi tapahtunut jossain muualla, olisi koko uusi vaikutelma, jonka
-olin saanut heidän näyttelemästään osasta suuressa yhteiskunnallisessa
-vallankumouksessa, josta olin osalliseksi tullut, ollut ainoastaan
-yksi uusi tällainen ajatuksen muutos ja kokonaan henkinen. Mutta tämän
-ihmeellisen ryhmän läsnäolo, veistoskuvien elävännäköisyys silmissäni
-kuunnellessani tohtorin sanoja, vaikuttivat omituisen persoonallisesti
--- niin sanoakseni -- tunteen muutokseeni, jonka nyt sain kokea.
-Vastustamattomasti liikutettuna nousin seisomaan ja kohottaen hattuani
-tervehdin karkeapiirteisiä veistokuvia, joiden eläviä alkuaiheita olin
-aikalaisteni kanssa yhdessä ivannut.
-
-Tohtori hymyili vakavana.
-
-"Tiedättekö, poikani", hän sanoi, "useaan ei tapahdu, että ajan pyörä
-tuottaa kostonsa yhtä draamallisella tavoin kuin tällä kertaa?"
-
-
-
-
-XXVI LUKU.
-
-ULKOMAANKAUPPA VOITTOJÄRJESTELMÄN AIKANA; SUOJELUSTULLI JA VAPAAKAUPPA
-TAI HELVETIN JA SYVÄN MEREN VÄLILLÄ.
-
-
-Me saavuimme Arlingtonin koululle hetkistä ennemmin luennon alkua,
-jolle meidän oli määrä mennä ja tohtori käytti tilaisuutta esittääkseen
-minut opettajalle. Tämä oli erittäin mielissään saadessaan tietää,
-että olin ollut läsnä aamuluennolla ja haluissaan saada selville
-jotain sen vaikutuksesta minuun. Edessä olevaan luentoon nähden hän
-arveli, että jos luokan oppilaat tietäisivät, että heillä oli niin
-huomattava kuulija, tulisi se heitä varmasti hämmentämään ja sen vuoksi
-ei hän sanoisi heille mitään läsnäolostani ennenkuin luennon lopulla,
-jolloin hän ottaisi itselleen oikeuden esittää minut persoonallisesti
-oppilailleen. Hän toivoi minun siihen suostuvan, kun se olisi heille
-merkkitapaus koko elämässä, jota heidän lastensalapset eivät koskaan
-väsyisi kuulemaan heidän kertovan. Luokan sisääntulo keskeytti
-keskustelumme ja kun tohtori ja minä olimme asettuneet kallerille,
-josta voimme nähdä ja kuulla olematta itse näkyvissä, alkoi luento heti.
-
-"Tänä aamuna", sanoi opettaja, "me rajoituimme käsittelemään selvyyden
-vuoksi voittojärjestelmän vaikutusta kansaan tai yhteiskuntaan otaksuen
-että se oli yksin maailmassa ja ilman suhteita toisiin yhteiskuntiin.
-Ei ole olemassa mitään tapaa, jolla nämä ulkonaiset suhteet olisivat
-vaikuttaneet poikkeavasti mihinkään voittojärjestelmän lakiin, joita
-aamupäivällä esitimme, mutta ne vaikuttivat usealla huomattavalla
-tavalla näiden lakien seurausten laajentamiseen ja ilman jonkun
-verran käsittelemättä ulkomaankauppaa olisi meidän tutkimuksemme
-voittojärjestelmästä epätäydellinen."
-
-"Esi-isiemme niin kutsutuissa poliittisissa taloustiedeopeissa me
-olemme lukeneet suuret määrät niistä eduista, joita maalla oli
-ulkomaankaupasta. Sen arveltiin olevan yksi kansallisen hyvinvoinnin
-suurista salaisuuksista ja yhdeksännentoistavuosisadan valtiomiesten
-päätutkimuksena näyttää olleen ulkomaankaupan perustaminen ja
-laajentaminen. -- No, Paul, tahdotko kertoa meille taloustieteellistä
-oppia ulkomaankaupan eduista?"
-
-"Se perustuu siihen tosiseikkaan", sanoi poika Paul, "että maat eroavat
-toisistaan ilmanalansa, luonnontuotteittensa ja muiden olosuhteiden
-puolesta, niin että joissakin maissa on aivan mahdotonta tai hyvin
-vaikeaa valmistaa joitain tarve-esineitä, kun taasen on hyvin helppoa
-valmistaa joitain muita esineitä suuremmassa määrässä kuin on
-tarpeen. Entisinä aikoina oli myös huomattava eroavaisuus eri maiden
-sivistysmäärän ja taiteellisten olojen välillä, joka vielä enemmän
-rajoitti sanottujen maiden rikkauden tuotantokykyä. Kun asianlaita
-oli tällainen, oli luonnollisesti keskinäiseksi eduksi maille
-vaihtaa keskenään, mitä ne voivat tuottaa, sellaiseen, mitä he eivät
-voineet ollenkaan tuottaa tai ainoastaan suurella vaikeudella voivat
-tuottaa ja siten ei ainoastaan hankkia itselleen useita esineitä,
-joita ilman he muuten olisivat saaneet olla, vaan myöskin suuresti
-lisätä teollisuutensa kokonaiskykyä käyttämällä sitä sen laatuiseen
-tuotantoon, mikä paraiten sopi olosuhteisiin. Että kuitenkin sanottujen
-maiden kansat todella nauttivat tästä edusta tai jotain etua ulkomaan
-vaihtokaupasta, on välttämätöntä, että tätä vaihtokauppaa harjoitetaan
-yhteiseksi eduksi antaakseen itse kansalle kokonaisuudessaan hyödyn
-siitä, kuten nykyaikana tehdään, jolloin ulkomaankauppaa, kuten
-muitakin taloudellisia yrityksiä hoitavat eri maiden hallitukset.
-Mutta silloin ei luonnollisesti ollut mitään kansallista asioimistoa
-harjoittamassa ulkomaankauppaa. Ulkomaankauppaa kuten kotimaista
-tuotantoa ja kauppatointa harjoittivat kapitalistit voittojärjestelmän
-pohjalla. Seurauksena oli, että kaikki edut tästä kauniisti sointuvasta
-ulkomaankauppateoriasta joko menivät myttyyn tai muuttuivat kiroukseksi
-ja kansainväliset eri maiden kauppasuhteet muodostivat ainoastaan
-laajemman alueen todistamaan voittojärjestelmän tuhoatuottavia
-seurauksia ja sen valtaa muuttaa hyvä pahaksi ja sulkea sääliväisyyden
-portit ihmiskunnalle."
-
-
-MITEN VOITOT TEKIVÄT MITÄTTÖMÄKSI KAUPAN EDUT.
-
-"Olepas hyvä ja kuvaa voittojärjestelmän osan kansainvälisessä
-kaupassa."
-
-"Otaksukaamme", sanoi poika Paul, "että Amerika voi tuottaa viljaa
-ja muita ruoka-aineita halvemmalla ja suuremmassa määrässä kuin mitä
-kansa tarvitsi. Otaksukaamme taasen päin vastoin, että Englanti
-erilaisten olosuhteiden vuoksi voi valmistaa vaate- ja rautatavaroita
-paljoa halvemmalla ja runsaammin kuin Amerika. Sellaisessa tapauksessa
-olisi näyttänyt molempien maiden voittavan jos amerikalaiset olisivat
-vaihtaneet ruoka-aineet, joita heidän oli helppo tuottaa, vaatteisiin
-ja rautatavaroihin, joita taasen Englannin oli helppo valmistaa.
-Lopputuloksen olisi luullut lupaavan selvän ja tasaisen voiton
-kummallekin kansalle. Tämä kuitenkin on otaksuttu siinä tapauksessa,
-että vaihtokaupan olisi toiminut julkinen asioimisto molempien
-kansojen eduksi kokonaisuudessaan. Mutta kun, kuten sinä aikana
-tapahtui, vaihtokaupan toimittivat kokonaan yksityiskapitalistit
-yksityisvoitokseen kansan kustannuksella, oli seuraus kokonaan toinen."
-
-"Amerikalainen viljakauppias, joka vei viljaansa Englantiin, oli
-pakotettu toisten amerikalaisten viljakauppiaiden kilpailun vuoksi
-laskemaan hintansa Englannissa mahdollisimman alhaiseksi ja tätä
-voidakseen oli hänen alennettava mahdollisimman alhaiseen hinta
-amerikalaiselle farmarille, joka viljan tuotti. Mutta amerikalaisen
-kauppiaan ei täytynyt myydä ainoastaan yhtä halvalla kuin hänen
-amerikalainen kilpailijansa teki, vaan hänen täytyi myös myydä
-halvemmalla kuin viljakauppiaat muista viljaatuottavista maista
-kuten Venäjältä, Egyptistä ja Indiasta. Ja katsokaamme sitten miten
-paljon hyötyä Englannin kansa sai halvasta amerikalaisesta viljasta.
-Sanokaamme, että ulkomaisten ruokavarojen vuoksi elämisen hinta aleni
-puolet tai kolmanneksen Englannissa. Tämä näyttäisi varmaan suurelta
-voitolta; mutta katsokaamme toiselta puolelta. Englantilaisten
-oli maksettava viljojen hankinnasta amerikalaisille vaatetta ja
-rautatavaroita, Englantilaiset näiden tuotteiden valmistajat olivat
-samanlaisia kilpailijoita kuin amerikalaisetkin kauppiaat --
-jokainen haluten anastaa niin suuren osan amerikalaista markkinaa
-kuin hän vaan voi. Hänen täytyi sen vuoksi jos mahdollista myydä
-halvemmalla kuin hänen kotoiset kilpailijansa. Vielä lisäksi, kuten
-amerikalaisen viljakauppiaan oli englantilaisen tehtailijan kilpailtava
-ulkomaisten kilpailijain kanssa. Belgia ja Saksa valmistivat rauta- ja
-vaatetavaroita halvalla ja amerikalaiset olisivat vaihtaneet viljansa
-näihin tarvekaluihin belgialaisten ja saksalaisten kanssa, elleivät
-englantilaiset myyneet niitä halvemmalla. Päämenona vaatteiden ja
-rautatavarain valmistuskustannuksissa olivat nyt työväelle maksetut
-palkat. Luonnollisesti oli varmaa, että jokainen englantilainen
-tehtailija ryhtyi pakottamaan työmiehiään tyytymään alhaisempiin
-palkkoihin voidakseen myydä halvemmalla kuin englantilaiset kilpailijat
-ja myöskin voittaakseen saksalaiset ja belgialaiset tehtailijat,
-jotka myös koettivat saada itselleen Amerikan kauppaa. Voiko nyt
-englantilainen työmies elää vähemmällä palkalla kuin ennen? Varmasti
-voi, sillä hänen ravintonsa hinta on suuresti halvennut. Siten
-huomaa hän pian palkkansa alennetuksi niin paljolla, kuin halvenneet
-ruoka-aineet olivat halventaneet hänen elämiskustannuksiaan ja siten
-hän huomaa olevansa samassa asemassa, kuin ennen Amerikan kaupan
-alkamista, Katsokaamme taasen amerikalaista farmaria. Hän saa nyt
-ulkoatuotetut vaatteensa ja työkapineensa paljoa halvemmalla kuin ennen
-ja luonnollisesti alhaisin elämisen hinta jolla hän voi myydä viljansa,
-on melkoisesti alhaisempi kuin ennen Englannin kaupan alkua -- niin
-paljon alhaisempi todella, kuin mitä hän on säästänyt työkapineissaan
-ja vaatteissaan. Tästä viljakauppias luonnollisesti otti itselleen
-etua, sillä ellei hän myynyt viljaansa Englannin markkinoilla
-halvemmalla kuin muut viljakauppiaat, menetti hän kauppansa ja Venäjä,
-Egypti ja Intia olivat valmiina turvaamaan Englannin viljallaan,
-elleivät amerikalaiset voineet tarjota alle heidän hintansa ja hyvästi
-silloin halvat vaatteet ja työkapineet! Pian alenivat amerikalaisen
-farmarin viljastaan viljastaan saamat hinnat, kunnes alennus oli
-poistanut kaiken, mitä hän oli voittanut halvemmissa tuotetuissa
-vaatteissa ja rautatavaroissa ja hän samoinkuin hänen uhritoverinsa
-meren takana -- englantilainen rautatyöläinen tai vaatetehtaalainen --
-ei ollut paremmassa asemassa kuin hän oli ennenkuin Englannin kauppaa
-oli esitettykään."
-
-"Mutta oliko hän todella yhtä hyvässä asemassa? Oliko amerikalainen tai
-englantilainen työläinen yhtä hyvässä asemassa kuin ennen tuotteiden
-vaihtokaupan alkua, joka jos sitä olisi oikein harjoitettu olisi niin
-suuresti hyödyttänyt molempia? Päin vastoin, molemmat olivat yhdellä
-lailla tärkeässä suhteessa huonommassa asemassa. Molemmilla oli tosin
-ollut kyllin huono elanto ennemminkin, mutta teollisuusjärjestelmä,
-josta he riippuivat ollen kansallisiin piireihin rajotettuna oli
-verrattain yksinkertaista ja vaillinaista, itsensä ylläpitävää sekä
-paikallisten ja ohimenevien häiriöiden alaista, joiden vaikutusta
-voitiin jonkun verran otaksua vieläpä mahdollisesti parantaakin. Nyt
-kuitenkin englantilaiset tehdastyöläiset ja amerikalaiset farmarit
-olivat yhdellä lailla tulleet riippuvaisiksi kansainvälisen järjestelyn
-hienosta tasapainosta, joka minä hetkenä hyvänsä voi joutua epäkuntoon,
-jolloin heiltä heidän elantonsa riistettiin jättämällä heille edes sitä
-pientä tyydytystä, että he olisivat ymmärtäneet, mikä heitä sorti.
-Heidän työnsä ja tuotteittensa hinta ei enää kuten ennen riippunut
-paikallisista elintavoista ja kansallisesta elantokannasta, vaan
-oli joutunut yleismaailmallisen kilpailun aiheuttaman säälimättömän
-pakon alaiseksi, jossa amerikalainen farmari ja englantilainen
-ammattityöläinen pakotettiin kilpailemaan intialaisen vuokramiehen,
-egyptiläisen fellahin, puolinälkäisen belgialaisen kaivosmiehen tai
-saksalaisen kutojan kanssa. Entisinä aikoina, ennenkuin kansainvälinen
-kauppa oli tullut yleiseksi, jolloin toinen kansa oli huonommassa,
-toinen paremmassa asemassa, oli aina toivoa merien takana; mutta
-tulevaisuus, jonka rajaton kansainvälisen kaupan kehitys aukaisi
-ihmiskunnalle loppupuolella yhdeksättätoista vuosisataa, oli sellainen,
-että yleismaailmallinen elämänkanta järjestetään sen mukaan,
-millä elämää voitiin ylläpitää alhaisimpien kansojen keskuudessa.
-Kansainvälinen kauppa alkoi jo osottautua välineeksi, jonka avulla
-yleismaailmallinen harvain valta pian olisi saatu perustetuksi, jos
-suuri vallankumous vielä olisi viipynyt."
-
-"Käsitellessäsi otaksuttua keskinäistä kauppaa Englannin ja Amerikan
-välillä, jota olet käyttänyt kuvauksessasi", sanoi opettaja,
-"olet sinä olettanut, että kauppasuhteet olivat tarve-esineitten
-vaihtamista yhtäläisillä ehdoilla. Siinä tapauksessa näyttää, että
-voittojärjestelmän vaikutuksena oli jättää molempien maiden suuri
-kansan enemmistö jonkun verran huonommalle kannalle kuin he olisivat
-olleet ilman ulkomaankauppaa, voitto sekä Amerikan että Englannin
-puolella langeten kokonaan teollisuus ja kauppakapitalisteille. Mutta
-todellisuudessa molempien maiden kauppasuhteet eivät tavallisesti
-olleet yhtäläisiin ehtoihin perustuvia. Toisen maan kapitalistit
-olivat useasti paljoa mahtavampia kuin toisen maan ja oli heillä
-käytettävänään vahvempia ja vanhempia taloudellisia yhdistyksiä
-avukseen. Mikä oli tällaisessa tapauksessa seurauksena?"
-
-"Voimakkaamman maan kapitalistien ylenmääräinen kilvottelu musersi
-heikomman maan kapitalistien yritykset, jolloin viimemainitun maan
-kansa joutui kokonaan riippuvaiseksi ulkomaisista kapitalisteista
-useiden tuotteiden kautta, joita muuten olisi valmistettu kotona
-kotimaan kapitalistien voitoksi ja samassa suhteessa kuin riippuvaisen
-maan kapitalistit tulivat kykenemättömiksi taloudellisesti
-vastustamaan, voimakkaamman maan kapitalistit määräsivät mielensä
-mukaan kauppaehdot. Amerikalaiset siirtomaat pakotettiin vuonna 1776
-kapinaan Englantia vastaan tällaisesta puhteesta syntyneen sorron
-vuoksi. Siirtomaa-asutusten perustamisen tarkoituksena, joka oli
-päätehtäviä seitsemännellä-, kahdeksannella- ja yhdeksännellätoista
-vuosisadalla, oli saattaa uusia yhdyskuntia taloudelliseen
-alamaisuussuhteeseen kotimaan kapitalisteihin nähden, jotka
-saatettuaan kotimarkkinat köyhyyteen eivät huomanneet itselleen
-olevan muuten toiveita elleivät he kiinnittäneet imupillejään ulkona
-oleviin yhdyskuntiin. Iso Britannia, jonka kapitalistit olivat toisia
-mahtavammat, oli luonnollisesti tämän politiikan johtaja ja sen sotien
-ja valtioviisauden päätarkoituksena useita vuosisatoja ennen suurta
-vallankumousta oli tällaisten uudisasutusten saavuttaminen sekä
-heikoilta kansoilta kauppamyönnytysten ja avausten hankkiminen --
-rauhallisesti, jos se oli mahdollista-, kanuunan avulla, jos se taas
-oli tarpeen."
-
-"Millainen oli varsinaisen kansan asema tällaisessa maassa, joka täten
-alistettiin toisen maan kapitalistien kauppavasalliuden alaiseksi?
-Oliko se välttämättömästi huonompi kuin voimakkaamman maan suuren
-kansanjoukon asema?"
-
-"Se ei ollut ensinkään sanottua. Meidän tulee aina muistaa,
-etteivät kapitalistien ja kansan edut ole keskenään samoja: jonkun
-maan kapitalistien menestyminen ei missään tapauksessa merkinnyt
-varallisuutta kansan keskuudessa eikä päinvastoinkaan. Elleivät
-riippuvaisen maan kansanjoukkoja olisi nylkeneet ulkomaiset
-kapitalistit, olisivat niitä nylkeneet kotimaiset kapitalistit.
-Sekä he että voimakkaamman maan työläisjoukot olivat samalla lailla
-kapitalistien työvälineitä ja orjia, jotka eivät kohdelleet työmiehiään
-paremmin sillä perusteella että he olivat saman maan kansalaisia kuin
-jos he olisivat olleet ulkomaalaisia. Riippuvaisen maan kapitalistit
-ne pikemmin olivat kuin varsinainen kansanjoukko, jotka kärsivät
-rajattomien liikeyritysten sorrosta."
-
-
-HELVETIN JA SYVÄN MEREN VÄLILLÄ.
-
-"Se riittää, Paul. -- Kysymme nyt jotain selitystä sinulta, Helen,
-seikalle, jota Paulin viime sanat tarkoittivat. Kahdeksannella-
-ja yhdeksännellätoista vuosisadalla raivosi katkera taistelu
-esi-isiemme keskuudessa kahta mielipidettä ja politiikkaa edustavien
-puolueiden välillä, jotka kutsuivat itseään suojelustullilaisiksi ja
-vapaakauppalaisiksi, joista edelliset väittivät, että oli edullista
-sulkea ulkomaisten kapitalistien kilpailulta kotimaiset markkinat
-asettamalla tullijärjestelmä tuotannolle, kun taasen viimemainitut
-väittivät, ettei mitään esteitä saa sallia täydellisesti vapaalle
-kaupalle. Mitä on sinulla sanottavaa tämän erimielisyyden ansioista?"
-
-"Paljaastaan", vastasi tyttö, jota oli kutsuttu Heleneksi, "että
-erotus molempien politiikkain välillä, mikäli se koski kansaa
-kokonaisuudessaan, supistui paljaaseen kysymykseen, halusiko se
-tulla kotimaisten vai ulkomaisten kapitalistien kautta nyletyksi.
-Vapaata kauppaa huusivat ne kapitalistit, jotka tunsivat kykenevänsä
-murskaamaan kilpaavan maan kapitalistit, jos heille annettiin
-tilaisuus ryhtyä kilpailuun näiden kanssa. Suojelustulli oli niiden
-kapitalistien huutona jotka tunsivat itsensä heikommiksi kuin
-toisten kansojen kapitalistit ja pelkäsivät, että heidän yrityksensä
-murskattaisiin ja he menettäisivät voittonsa, jos vapaa kilpailu
-sallittaisiin. Vapaakauppalaiset olivat samallaisia kuin mies, joka
-huomatessaan, ettei vastustaja vedä hänelle vertoja, vaatii tätä
-vapaaseen taisteluun ilman armoa, kun taasen suojelustullilainen oli
-samallainen kuin mies, joka nähdessään itsensä huonommaksi, kutsuu
-avukseen poliisin. Vapaakauppalainen väitti, että luonnollinen,
-jumalalta saatu kapitalistien oikeus keritä kansaa, missä sitä
-vaan tavattiin, oli ylempänä kaikkia heimo-, kansallisuus- tai
-maanajoja. Suojelustullilainen taasen vaati isänmaallista oikeutta
-yksinään saada keritä omia kansalaisia ulkomaisten kapitalistien
-siihen sekaantumatta. Itse varsinaiseen kansaan, kansakuntaan nähden
-kokonaisuudessaan oli, kuten Paul jo sanoi, vähemmän eroa, nylkivätkö
-heitä kotimaiset kapitalistit suojelustullin avulla vai ulkomaiset
-kapitalistit vapaakaupan vallitessa. Kirjallisuus tästä taistelusta
-suojelustullilaisten ja vapaakauppalaisten välillä selittää tämän
-hyvin. Mitä muuta hyvänsä suojelustulli laiset eivät onnistuneetkaan
-todistamaan, niin pystyivät he näyttämään toteen, että kansan
-asema vapaakauppamaissa oli yhtä huono kuin munallakin ja toiselta
-puolen vapaakauppalaiset olivat yhtä onnistuneita todistuksissaan,
-joita he esittivät, että kansa suojelustullimaassa, muiden olojen
-ollessa samallaisia, ei ollut yhtään paremmassa asemassa kuin
-vapaakauppamaissakaan. Kysymys suojelustullista ja vapaakaupasta
-kiinnitti ainoastaan kapitalistien mieliä. Kansalle tarkoitti se
-valitsemista helvetin ja syvän meren välillä."
-
-"Anna meille asiasta todellinen esimerkki", sanoi opettaja. "Ota
-esimerkiksi Englanti. Se oli epäämättömästi yhdeksännellätoista
-vuosisadalla maa, jolla oli suurin ulkomaakauppa ja hallitsi enimmin
-ulkomaan markkinoita. Jos kerran suuri määrä ulkomaankauppaa
-kapitalistien todellisuudessa määräämien ehtojen mukaan oli
-voittojärjestelmän mukaan maan kansallisen hyvinvoinnin lähteenä,
-voimme me odottaa näkevämme brittein kansan varsinaisen joukon
-yhdeksännentoista vuosisadan lopulla nauttivan tavattomasta onnesta ja
-yleisestä hyvinvoinnista verrattuna muiden kansojen tai sen entiseen
-tilaan, sillä koskaan ennen ei yhden kansan osalle ole tullut niin
-suurta ulkomaista kauppaa. Millaisia olivat tosiolot?"
-
-"Yleistä oli", vastasi tyttö, "esi-isillemme epämääräisellä ja
-hämärällä tavallaan, jolla he käyttivät sanoja 'kansakunta' ja
-'kansallinen' puhua Iso Britanniasta rikkaana maana. Mutta ne olivat
-ainoastaan sen kapitalistit, muutamia kymmeniä tuhansia miehiä,
-sen neljänkymmenen miljoonan joukossa, jotka olivat rikkaita.
-Näillä oli todellakin uskomattoman suuret omaisuudet, mutta loput
-neljästäkymmenestä miljoonasta -- koko kansa todella, paitsi tätä
-pienoista osaa -- oli köyhyyteen vajonnut. On sanottu, että Englannilla
-oli ratkaistavana suurempi ja toivottomampi köyhienkysymys, kuin
-millään muulla sivistyneellä maalla. Sen työläisjoukkojen olot eivät
-olleet ainoastaan paljoa kurjemmat kuin monen muun senaikaisen
-kansan, vaan myöskin huonommat, kuten huolellisista taloudellisista
-vertailuista on nähty, kuin ne olivat olleet viidennellätoista
-vuosisadalla, ennenkuin ulkomaankauppaa alettiin harjoittaa. Kansa
-ei muuta pois maasta, jossa sillä on hyvä olla, mutta brittein
-kansa puutteen kartoittamana on pitänyt jäätyneen Canadan ja kuuman
-maapiirin asuttavampana kuin oman syntymämaansa. Kuvauksena siitä,
-että työläisjoukkojen asemaa ei millään lailla parantanut se seikka,
-että maan kapitalistit hallitsivat ulkomaisia markkinoita, on huomioon
-otettava se seikka, että englantilaiset siirtolaiset voivat tehdä
-itselleen paremman elannon englantilaisissa siirtomaissa, joiden
-markkinoita hallitsivat kokonaan englantilaiset kapitalistit, kuin
-mitä heillä oli ollut ollut kotona ollessaan näiden kapitalistien
-palveluksessa. Meidän on myös muistettava, että Malthus, joka opetti,
-että parhain, mitä työmiehelle voi sattua, oli olla syntymättä, oli
-englantilainen ja perusti loppupäätelmänsä luonnollisesti huomioihinsa
-kansanjoukkojen elämästä maassa, joka oli menestynyt paremmin kuin
-mikään muu maa minään aikana anastamaan itselleen ulkomaiset maailman
-kauppamarkkinat kauppansa kautta."
-
-"Tahi", jatkoi poika, "ottakaamme Belgian tuon vanhan flemiläisten
-kauppiasten maan, jossa ulkomaan kauppaa oli kauemmin ja tasaisemmin
-harjoitettu kuin missään muussa Europan maassa. Myöhemmällä puoliskolla
-yhdeksättätoista vuosisataa sanottiin Belgian kansan, maailman
-kovimmin työtätekevän kansan olleen ilman poikkeusta ilman tyydyttävää
-ravintoa -- olleen sortumaisillaan, toisin sanoen, vähitellen
-nälkään nääntymässä. Heidän samoin kuin Englannin ja Saksan kansan
-on todistettu tilastollisten ainetta käsittelevien laskujen mukaan,
-joita meidän aikoihimme on säilynyt, olleen taloudellisesti paljoa
-paremmalla kannalla viidennellä ja alkupuolella kuudettatoista,
-jolloin ulkomaankauppaa tuskin tunnettiin, kuin mitä he olivat
-yhdeksännellätoista vuosisadalla. Mahdollisuutta oli ennen kuin
-ulkomaankauppa alkoi, että kansakin voi saada jotain osaa
-hedelmällisen maan rikkaudesta juuri sen vuoksi, ettei sille ollut
-mitään ulkoväylää. Mutta kun ulkomaankauppa voittojärjestelmän mukaan
-alkoi, katosi tämä mahdollisuus. Siitä pitäen kaiken hyvän ja halutun
-yli sen, mitä tarvittiin paljaaseen työväestön ylläpitämiseen,
-kokosivat kapitalistit itselleen perusteellisesti ja tyystisti
-vaihdettavaksi ulkomailla kultaan ja jalokiviin, silkkiin, samettiin
-ja kamelikurjen höyheniin rikkaita varten. Kilien Goldsmith sanoo:
-
-    "Around the world each needful product flies
-    For all the luxuries the world supplies."
-
-(Ympäri maailman kaikki hyödylliset tuotteet kootaan ylellisyyttä
-varten, jota maailma synnyttää.)
-
-"Mihin on kansojen taistelua ulkomaisista markkinoista
-yhdeksännellätoista vuosisadalla sattuvasti verrattu?"
-
-"Kilpailuun orjilla miehitettyjen galleerilaivojen kesken, joiden
-omistajat kilpailevat palkinnosta."
-
-"Sellaisessa kilpailussa kummalle miehistölle oli kilpailu vaikeampaa,
-voittavanko vai häviävän galleerilaivan miehistölle?"
-
-"Voittavan galleerilaivan, ymmärrettävästi", vastasi tyttö, "sillä
-otaksuttavaa on että kun muut seikat olivat molemmissa laivoissa
-samanlaiset, heitä oli sitä enemmän ruoskittu."
-
-"Juuri niin", sanoi opettaja, "ja saman säännön mukaan, kun kahden
-maan kapitalistit kilpailivat keskenään ulkomaisten markkinain
-varustamisesta, olivat juuri menestyneen kapitalistijoukon alaiset
-työmiehet ne, jotka olivat enemmän surkuteltavia, sillä muiden ehtojen
-ollessa samanlaisia, he olivat kaikesta päättäen ne, joiden palkat
-olivat alennetut alimmaksi ja joiden yleinen asema oli kurjin."
-
-"Mutta sanoppas meille", sanoi opettaja, "eikö ollut yleisen köyhyyden
-kohtauksia maissa, joilla ei ollut mitään ulkomaankauppaa, yhtä suuria
-kuin jo mainitsemissasi maissa?"
-
-"Olipa kyllä", vastasi tyttö. "Minä en ole tarkoittanut väittää, että
-kun ulkomaisten sääliväiset armolahjat olivat karvaita, kotimaisten
-kapitalistien olisivat sitä olleet vähemmän. Vertaus on ainoastaan
-voittojärjestelmän käyttämisen välillä suuremmassa tai vähemmässä
-määrässä. Niin kauvan kuin voittojärjestelmää pidettiin pystyssä, oli
-se lopulla aina sama, joko sitten rakennettiin muurit maan ympäri ja
-kansa jätettiin yksinomaan kotimaisten kapitalistien nylettäväksi tai
-muuri kaadettiin maahan ja sisälle päästettiin ulkomaalaiset."
-
-
-
-
-XXVII LUKU.
-
-MÄÄRÄTTYJEN ETUJEN JÄRJESTELMÄN VIHAMIELISYYS PARANNUKSIA KOHTAAN.
-
-
-"Nyt Florence", sanoi opettaja, "sinun avullasi otamme käsitelläksemme
-loppukysymystä isiemme talousjärjestelmän käsittelyssä -- nimittäin
-sen vihamielisyyttä keksintöjä ja parannuksia kohtaan. Tuskallisena
-velvollisuutenamme on ollut viitata useaan kohtaan, jossa arvoisat
-esi-isämme ovat olleet tavattoman sokeita taloudellisten laitostensa
-oikeista luonteista ja vaikutuksista, mutta ei missään tapauksessa
-huomattavammassa määrässä kuin tässä. Kaukana siitä, että he olisivat
-huomanneet välttämättömän vihamielisyyden yksityiskapitalismin ja
-kehityksen kulun välillä, joka meistä on niin selvää, he näyttävät
-tosissaan uskoneen, että heidän järjestelmänsä on tavattoman
-suotuisa keksintöjen edistymiselle ja, että sen etu tässä suhteessa
-oli niin suuri, että se oli tärkeänä vastapainona sen myönnetyille
-oikeusopillisille puutteille. Tässä kohdassa ovat mielipiteet niin
-aivan täydellisesti eriäviä, mutta onneksi ovat tosiseikat niin hyvin
-todistetut, ettei meillä ole mitään vaikeutta päättäessämme, mikä
-katsantokanta on oikea."
-
-"Kysymys jakaantuu kahteen osaan: Ensiksi, vanhan järjestelmän
-luontainen vihamielisyys taloudellisia muutoksia kohtaan; ja toiseksi,
-voittoprinsiipin vaikutus vähentää, ellei kokonaan tehdä mitättömäksi
-sellaisten taloudellisten parannusten vaikutusta, jotka kykenivät
-voittamaan tämän vihamielisyyden kylliksi tullakseen käytännössä
-esitetyksi. -- Nyt, Florence, kerropa meille, mikä se oli vanhassa
-taloudellisessa järjestelmässä, yksityiskapitalistijärjestelmässä, joka
-sen saattoi perusteellisesti vastustamaan muutoksia oloissa."
-
-"Siinä oli se tosiseikka", vastasi tyttö, "että sen muodostivat
-riippumattomat määrätyt edut ilman mitään yhteisjärjestelmällistä
-tai yhdistävää periaatetta, seurauksena siitä ollen, että jokaisen
-yksilön tai joukkueen taloudellinen menestyminen riippui kokonaan hänen
-tai tämän joukkueen erityisesti sijoittamista eduista välittämättä
-ollenkaan toisten tai kokonaisuuden eduista."
-
-"Ole hyvä ja selitä tarkoituksesi vertaamalla nykyistä järjestelmäämme
-puhumassasi suhteessa yksityiskapitalismiin."
-
-"Meidän järjestelmämme on täydellisesti yhdeksi kokonaisuudeksi
-muodostettu -- se tahtoo sanoa, kellään ei ole taloudellista etua
-mihinkään osaan taloudellista kokonaisuuttamme, joka eroaisi hänen
-edustaan muihin osiin tätä kokonaisuutta. Hänen ainoana etunaan on
-mahdollisimman suuri tuotanto kokonaisuudesta. Meillä on useat eri
-ammattimme, mutta ainoastaan voidaksemme sitä vaikuttavammin toimia
-yleisen kansan hyväksi. Me voimme olla erittäin innostuneita omaan
-erityiseen toimeemme, mutta ainoastaan henkisesti, sillä meidän
-taloudelliset etumme eivät ole enemmän riippuvaisia erityisammatistamme
-kuin mistään muusta. Me saamme yhtä paljon kokonaistuotannosta, mikä se
-sitten lieneekään."
-
-"Millä tavoin vaikuttaa taloudellisen järjestelmän täydellinen luonne
-suhteeseemme kaikenlaatuisia taloudellisen kehityksen parannuksia ja
-keksintöjä kohtaan?"
-
-"Me tervehdimme niitä suurella mielihyvällä. Miksi emme sitä tekisi?
-Jokainen tämän laatuinen parannus tulee ehdottomasti lisäämään
-jokaisen etuja kansakunnassa ja jokaisen etuja vielä samassa määrässä.
-Jos tämän keksinnön koskema Ammatti sattuu olemaan juuri meidän oma
-ammattimme, emme me menetä mitään, vaikkakin se tekisi koko ammatin
-tarpeettomaksi. Mahdollisesti voisimme siinä tapauksessa tuntea
-jonkun verran kaihomielisyyttä siirtyessämme pois vanhoista tavoista,
-mutta siinä olisikin kaikki. Kenenkään yksilön yksityisedut eivät
-tule suuremmassa määrässä kysymykseen kuin toistenkaan. Kaikki ovat
-kansakunnan palveluksessa ja kansakunnan tehtävä ja etu vaatii pitää
-huolta siitä, että jokaiselle hankitaan toista työtä niin pian kuin
-hänen entinen ammattinsa tulee tarpeettomaksi yleiselle hyvälle eikä
-missään tapauksessa muutos tule vaikuttamaan hänen toimeentuloonsa.
-Kaikessa suhteessa siten jokainen parannus taloudellisessa kehityksessä
-on epäämättömäksi siunaukseksi kaikille. Keksijä tuo suuremman
-rikkauden tai vapaa-ajan lahjan jokaiselle maan päällä eikä ole sen
-vuoksi ihmeellistä, että kansan kiitollisuus tekee hänen palkintonsa
-kadehdittavimmaksi, mitä yleinen hyväntekijä voi saavuttaa."
-
-"Nyt. Florence kerropa meille, millä tavalla eri määrättyjen etujen
-paljous, joka muodosti yksityiskapitalismin, vaikutti synnyttämään
-vastenmielisyyttä keksintöjä ja parannuksia kohtaan."
-
-
-MILLÄ TAVALLA KEHITYS VASTUSTI MÄÄRÄTTYJÄ ETUJA.
-
-"Kuten jo olen sanonut", vastasi tyttö, "supistui jokaisen etu ja oli
-sidottu siihen erityiseen ammattiin, jota hän harjoitti. Jos hän oli
-kapitalisti, tarkoitti pääoma sitä; jos hän oli käsityöläinen, oli
-hänen pääomanaan jonkun ammatin tai ammatin osan taitaminen ja hänen
-elämänsä riippui sellaisen työn kysynnästä, jota hän oli oppinut
-tekemään. Ei kapitalistina eikä käsityöläisenä, ei työnantajana eikä
-työläisenä ollut hänellä taloudellista etua eikä riippuvaisuutta
-ulkopuolella eikä suuremmassa määrässä kuin hänen ammatissaan. Jokainen
-uusi aate, keksintö tai parannus taloudellisessa uurastuksessa
-tulee enemmässä tai vähemmässä määrässä eroamaan tällä alalla ennen
-käytetystä tavasta ja samassa määrässä hävittämään niiden ammattien
-taloudellista pohjaa, jotka mainittua liikettä koskivat. Meidän
-järjestelmämme aikana, kuten jo olen sanonut, ei tämä merkinnyt
-tappiota kenellekään, vaan ainoastaan työmiesten vaihdosta, tuottaen
-puhdasta voittoa rikkaudessa tai vapaa-ajassa kaikille; mutta
-silloin merkitsi se häviötä niille, joita muutos koski. Kapitalisti
-menetti pääomansa, tehtaansa, sijoituksensa kokonaan tai osaksi ja
-työmiehet menettivät elinkeinonsa ja tulivat heitetyksi kuten te
-kutsuitte maailman kylmän armeliaisuuden käsiin -- armeliaisuuden,
-joka tavallisesti oli nollaa vähempi; ja tämä menetys ilman mitään
-helpotusta tai korvausta ihmiskunnalle yleensä jonkun yleisen
-edun muodossa, jota keksinnöstä olisi voitu saada. Se oli todella
-täydellistä tappiota. Siitä seurasi, että kaikkein hyödyllisimmätkin
-keksinnöt olivat julmia kuin kuolema niille, joiden eläminen tai
-voitto riippui jostain sen koskemasta ammatista. Kapitalistit tulivat
-harmaiksi pelätessään keksintöjä, jotka päivässä voivat muuttaa heidän
-kalliit tehtaansa vanhaksi rautaromuksi, joka kelpaisi ainoastaan
-**sulimoihin ja käsityöläisen yöpainajaisena oli joku kone, joka ottaisi
-leivän hänen lapsiensa suusta saattaessaan hänen työnantajansa
-kykeneväksi olemaan ilman hänen työtään."
-
-"Tällaisen taloudellisen toiminta-alueen jakaantumisen vuoksi joukkoon
-yksityisiä tai ryhmittäisiä määrättyjä etuja täysin ilman minkäänlaista
-yhteyttä tai keskinäistä suunnitelmaa jokainen pysyen pystyssä tai
-sortuen itsekseen saavutettiin jokainen askel kehityksessä taiteitten
-ja tieteitten alalla yksinomaan vasta melkoisen häviön ja tappion
-hinnalla jossain yhteiskunnan osassa ikäänkuin olisi siellä raivonnut
-ruoste ja ruttotaudit. Kehityksen polku oli täynnä lukemattomien
-onnettomuusuhrien valkenevia luita. Kehruukone astui rukin sijalle ja
-nälänhätä hiipi englantilaisiin kyliin. Rautatiet anastivat ajurien
-tilan ja tuhansia mäkikyliä katosi samalla kun yhtä useita uusia syntyi
-laaksoissa ja Idän maanviljelijät köyhtyivät uuden maanviljelyksen
-vuoksi Lännessä. Lamppuöljy seurasi valaanrasvaa ja satoja
-satamakaupunkeja katosi. Kivihiiltä ja rautaa löydettiin Etelässä
-ja heinä alkoi kasvaa Pohjoisessa olevien raudanvalmistuskeskuksien
-kaduilla. Sähkö seurasi kaasua ja biljoonien arvosta rautatieomaisuutta
-katosi. Mutta mitä kannattaa pitentää luetteloa, jota voisi jatkaa
-loppumattomiin? Perussääntö on aina sama: jokainen tärkeä keksintö
-toi aina korvaamatonta vahinkoa jollekin osalle kansaa. Lukemattomat
-vararikot, armeijoittani joutilaisuuteen pakotetut työmiehet,
-kokonainen meri kaikenlaatuisia kärsimyksiä olivat hinta, minkä
-esi-isämme maksoivat jokaisesta edistyksen askeleesta."
-
-"Myöhemmin kun uhrit olivat haudatut tai kuljetetut syrjään, oli
-esi-isillämme tapana juhlien viettää näitä teollisuuden voittoja ja
-sellaisissa tilaisuuksissa oli yleisenä sananpartena juhlapuhujain
-suussa seuraava säe:
-
-"Peace hath her victories not less renowned than those of war."
-
-(Rauhalla on yhtä kunniakkaat voittonsa kuin sodallakin.)
-
-"Puhujat eivät välittäneet ottaa huomioonsa sitä tosiseikkaa, että nämät
-voitot, joita he niin väärin kutsuivat rauhanvoitoiksi, tavallisesti
-olivat ostetut yhtä suurella ihmishenkien ja kärsimysten hinnalla --
-vieläpä usein suuremmallakin -- kuin niin kutsuttujen sotien voitot.
-Me olemme kaikki lukeneet Tamerlanin pyramiidistä Damaseuksen luona,
-joka oli tehty seitsemänkymmenen tuhannen hänen uhrinsa pääkallosta.
-Sanottakoon tässä ainoastaan, että jos; niiden eri keksintöjen
-uhrit, jotka olivat yhteydessä höyrynkeksinnön kanssa, olisivat
-myöntyneet antamaan pääkallonsa Stevensonin tai Arkwrightin kunniaksi
-rakennettavaa muistopatsasta varten olisi tämä jättänyt Tamerlanin
-muistopatsaan mitättömyydeksi. Tamerlan oli raakalainen ja Arkwright
-ihmisiä auttamaan lähetetty nero ja kuitenkin vanhanajan taloudellisen
-järjestelmän liettävät juonet saattoivat hyväntekijän aiheuttamaan
-yhtä paljon inhimillistä kärsimystä kuin raakalaisvoittajakin.
-Huonosti asiat todellakin olivat silloin kun miehet kivittivät ja
-ristiinnaulitsivat: niitä, jotka tulivat heidän avukseen, mutta
-yksityiskapitalismi teki heille vieläkin pahemman konnatyön muuttamalla
-heidän tuomansa: lahjat kiroukseksi.
-
-"Ja ryhtyivätkö työmiehet ja kapitalistit, joiden etuja keksintöjen
-kehitys uhkasi, varsinaisiin toimiin tämän kehityksen vastustamiseksi
-ja sortaakseen keksintöjä ja keksijöitä?
-
-"He tekivät kaikkensa tähän suuntaan. Jos työmiehet olisivat olleet
-kyllin voimakkaita, olisivat he panneet täydellisen vastalauseensa
-keksintöihin nähden, jotka koettivat vähentää raa'an käsityön
-kysyntää heidän ammateissaan. Kuten nyt oli asianlaita, he tekivät
-kaiken vallassaan olevan tätä saavuttaakseen ammattiuniomääräysten
-ja väkivaltaisuuksien kautta; eikä kukaan voi moittia miesparkoja
-siitä, että he vastustivat kaikkia keksintöjä, jotka paransivat heidän
-tilaansa ryöstämällä heiltä elämisen mahdollisuudet. Kuularuisku
-tuskin olisi ollut kuolettavampi, jos se olisi käännetty sellaisena
-päivänä työmiehiä kohti kuin työtä säästävä kone. Sellaisina katkerina
-aikoina mies, joka tuli heitetyksi pois työstä, johon hän oli itsensä
-harjoittanut, olisi yhtä hyvin voitu ampua ja ellei hän voinut saada
-muuta työtä, kuten silloin monelle kävi, olisi hänelle varmasti ollut
-parempi, jos hän olisi kaatunut taistelussa sotatorvien ja rumpujen
-soidessa ja toivossa hankkia perheelleen eläke. Kuitenkin olisi
-työmiesten ollut käytävä yksityiskapitalismijärjestelmän eikä työtä
-säästävän koneen kimppuun, sillä järjellisen taloudellisen järjestelmän
-aikana kone olisi ollut paljaastaan hyväntekijä."
-
-"Miten vastustivat kapitalistit keksintöjä?"
-
-"Pääasiallisesti negatiivisin keinoin, vaikkakin paljoa vaikuttavammin
-kuin väkivaltaisuudet, joita työmiehet käyttivät. Alkutoiminta kaikessa
-kuului kapitalisteille. Kukaan keksijä ei voinut saada käytäntöön
-keksintöään, miten mainio se sitten olikaan, ellei saanut kapitalisteja
-sitä hyväksymään ja tätä eivät nämä tavallisesti tehneet, ellei keksijä
-jättänyt heille suurinta osaa keksinnöstään toivomistaan voitoista.
-Paljoa tärkeämpi este keksintöjen käytäntöön otolle johtui siitä
-seikasta, että ne, joita liikutti keksinnön lunastaminen, olivat juuri
-niitä, jotka harjottivat liikettä, johon keksintö vaikutti ja heidän
-etunsa useimmissa tapauksissa vaati uudistuksen pidättämistä, joka
-uhkasi tehdä arvottomaksi koneiston ja menettelytavat, joihin heidän
-pääomansa oli sijoitettu. Kapitalistin tuli olla täysin vakuutettu
-ei ainoastaan siitä, että keksintö oli itsessään hyvä, vaan myöskin,
-että se oli hänelle itselleen siksi voittoa tuottava, että se korvaisi
-hänen pääomalleen syntyneen vahingon ennen kuin hän ryhtyi siihen
-käsiksi. Jos keksinnöt kokonaan poikkesivat menettelytavoista, jotka
-olivat olleet voitonoton perusteena, oli usein suoranaista itsemurhaa
-kapitalistille hyväksyä niitä käytäntöön. Elleivät he voineet pidättää
-tällaisia keksintöjä muulla tavalla, oli heidän tapanaan ostaa ne
-ja poistaa ne siten näyttämöltä. Vallankumouksen jälkeen löydettiin
-kylliksi tällaisia patentteja, joita oli ostettu ja käytäntöön
-tulemasta estetty kapitalistien itsesuojelukseksi pitämään maailmaa
-uusissa keksinnöissä kymmeniä vuosia, ellei uusia olisi keksitty.
-Yksi vanhan järjestelmän historian surullisimpia lukuja ovat ne
-vaikeudet, vastukset ja elämän ajan kestävät pettymykset, joiden
-kanssa keksijäin oli taisteltava, ennen kuin he saivat keksintönsä
-hyväksytyiksi sekä petokset, joiden kautta useimmissa tapauksissa
-heidän voittonsa puijasivat kapitalistit, joiden kantta he saivat
-keksintönsä käytäntöön. Nämä kertomukset tuntuvat todella nykypäivinä
-melkein mahdottomilta uskoa, jolloin kansa on kernas ja halukas
-kasvattamaan ja innostuttamaan jokaista huomattavampaa keksijähenkeä,
-ja jolloin jokainen, jolla vaan on uusi keksintö mielessä, voi
-maksutta vaatia hallituksen viranomaisia turvaamaan hänen vaatimastaan
-etuoikeudesta keksintöön ja hankkimaan hänelle kaikki mahdolliset
-helpotukset tietojen, aineksien ja laitosten hankkimiseksi keksintöään
-täydentääkseen.
-
-"Ottaen huomioon", sanoi tohtori, "että näiden seikkain, mikäli ne
-koskevat yksityisten etujen synnyttämää vastustusta parannusten
-eteenpäin marssille, on täytynyt olla vielä selvemmin huomattavia
-esi-isillemme kuin meille, mitä arvelet uskosta, joka heillä todella
-näyttää olleen, että yksityiskapitalismi järjestelmänä oli suotuisa
-keksinnöille?"
-
-"Epäilemättä", vastasi tyttö, "se johtui siitä, että milloin keksintöjä
-esiintyi, ne ilmestyivät kapitalistien suojeluksen alaisina. Tämä
-taasen luonnollisesti oli välttämätöntä sen johdosta, että kaikin
-taloudellinen yritteliäisyys supistui kapitalistien käsiin. Meidän
-esi-isämme huomatessaan, että keksinnöt milloin niitä ollenkaan
-otettiin käytäntöön, ilmaantuivat yksityiskapitalismin kautta, jättivät
-huomioonsa ottamatta sen seikan, että tavallisesti vasta sitten, kun
-kapitalismi oli käyttänyt kaikki voimansa vastustaakseen keksintöä, se
-suostui auttamaan sen käytäntööntuloa. He olivat tässä suhteessa kuten
-lapset, jotka nähdessään veden juoksevan yli sulkupadon, päättävät
-siitä, että pados oli apulaitoksena virran juoksulle sen sijaan, että
-se olisi ollut sille esteenä, joka päästi vasta sitten virran yli, kun
-sitä ei enää voinut kauempaa pidättää."
-
-"Luentomme", sanoi opettaja, "varsinaisesti supistuu ainoastaan vanhan
-järjestelmän taloudellisiin seurauksiin, mutta toisinaan aine osottaa
-entisten yhteiskunnallisten olosuhteitten olevan liian tärkeitä
-voidakseen ne sivuuttaa mitään mainitsematta. Me olemme nähneet,
-miten estävää laatua oli yksityisten etujen järjestelmä parannusten
-käytäntöönpanolle ja keksinnöille taloudellisella alalla. Mutta oli
-olemassa toinenkin ala, jolla sama vaikutus, oli huomattavissa vielä
-tärkeämmin ja vahingollisimmin vaikuttavana. -- Kerropa meille,
-Florence, jotain tavasta, jolla yksityisten etujen järjestelmä koetti
-vastustaa uusien aatteiden ilmaantumista ajatuksen, moraalin, tieteen
-ja uskonnon alalla."
-
-"Ennen suurta vallankumousta", vastasi tyttö, "jolloin korkein sivistys
-ei ollut niin yleistä kuin se on meillä, vaan supistettuna ainoastaan
-pieneen joukkueeseen, tämän joukkueen jäsenet, jotka olivat tunnetut
-oppineiden ja tiedemiesluokan nimellä, tulivat välttämättömästi
-kansakunnan moraalisiksi ja sielullisiksi opettajiksi ja johtajiksi.
-He muodostivat kansalle sen ajatuskannan, asettivat heidät omaan
-käsitykseensä asioista ja hallitsemalla heidän mielipiteitään
-johtivat heidän taloudellisia etujaan ja määräsivät sivistyksen
-suunnan. Nykyisin ei mitään tällaista valtaa ole jonkun erityisen
-luokan yksityisoikeutena, koska yleisen kasvatuksen korkea asema
-tekisi mahdottomaksi jollekin miesluokalle johtaa kansaa sokeasti.
-Kun kuitenkin huomataan, että sellaista valtaa harjotettiin sinä
-aikana, ollen se supistettuna niin pieneen luokkaan, oli mitä
-tärkeintä, että tämä olisi ollut kykenevä täyttämään niin tärkeän
-velvollisuutensa yleistä parasta tarkoittavassa hengessä ilman
-harhaan johtavia vaikutuksia. Mutta yksityiskapitalismijärjestelmän
-aikana, joka teki jokaisen henkilön ja ihmisryhmän taloudellisesti
-riippuvaiseksi yksinomaan hänen itsensä ja: hänen luokkansa edustaman
-ammatin edullisuudesta, tämä tarkoitusperä oli mahdoton saavuttaa.
-Oppineitten luokka, opettajat, papit, kirjailijat ja tiedemiehet olivat
-lopulla vaan ammattilaisia kuten suutarit ja nikkaritkin ja heidän
-hyvinvointinsa oli ehdottomasti sidottu siitä kysynnästä, jota heidän
-edustamillaan aatteilla ja opeilla ja heidän ammattiinsa kuuluvilla
-töillä oli. Jokaisen miehen opettaja tai saarnamiesala oli hänen
-yksityinen etunsa -- hänen elantonsa ehto. Kun asianlaita oli täten,
-olivat oppineiden ja virkamiesten luokan jäsenet samalla tapaa heidän
-alallaan ilmenevien muutosten alaisia kuin suutarit tai nikkarit
-olivat heidän ammattiaan koskevien uudistusten alaisia. Siitä seurasi
-välttämättömästi, että kun jotain uutta aatetta esitettiin uskonnon,
-lääketieteen, tieteitten, taloustieteen, yhteiskuntaopin ja todella
-kaikilla ajattelun aloilla, oli ensimmäisenä kysymyksenä, jonka teki
-itselleen tätä alaa hallitseva ja siitä elantonsa saava oppineiden
-joukko, ei että oliko aate hyvä ja oikea ja yleistä hyvää tarkoittava,
-vaan miten se tulisi heti ja suoranaisesti vaikuttamaan oppeihin,
-tapoihin ja laitoksiin, joiden kanssa heidän omat persoonalliset etunsa
-olivat samat. Jos esitetty oli uusi uskonnollinen kysymys, pohti pappi
-ensiksi kaikesta, miten tulisi se vaikuttamaan hänen lahkoonsa ja
-hänen asemaansa siinä. Jos se oli uusi lääketieteellinen aate, kysyi
-tohtori ensiksi, miten se tulisi vaikuttamaan siihen kouluun, jota hän
-edusti. Jos se oli uusi taloustieteellinen kysymys, silloin kaikki ne,
-joiden ammattipääomana oli heidän maineensa opettajina tällä alalla,
-kyselivät ensiksi, miten tämä uusi aate sopi oppeihin ja vaatimuksiin,
-jotka muodostivat heidän ammattivarastonsa. Kun nyt täten jokainen
-uusi aate aivan luonnollisesti synnytti epäluuloa saman alan entisten
-aatteiden joukossa, oli siitä seurauksena, että oppineitten luokkien
-omat taloudelliset edut vaistomaisesti ja melkein poikkeuksetta olivat
-vastaisia parannuksille ja muutoksille heidän ajatusalallaan."
-
-"Ollen ihmisolentoja voi heitä tuskin moittia enempää sen johdosta,
-että he katselivat ehdottomasti vastenmielisyydellä uusia aatteita
-heidän erikoisalallaan kuin kutojaa tai tiilentekijää, jotka
-vastustivat uusien keksintöjen käytäntöönottoa, joiden tarkoituksena,
-oli ryöstää leipä heidän suustaan. Ja kuitenkin, ajatelkaa millainen
-kauhea, melkein ylipääsemätön este ihmiskunnan kehitykselle syntyi
-sen tosiasian kautta, että kansan henkiset johtajat ja ajatuskannan
-muodostajat taloudellisen riippuvaisuutensa vuoksi jo nykyisin
-vallassaoleviin aatteisiin, tulivat vastustavalle kannalle edistykseen
-nähden omien etujensa vaikuttimista. Kun ajattelemme kyllin tämän
-seikan tärkeyttä, emme me enää ihmettele ihmiskunnan edistyksen
-hitautta entisaikana, vaan pikemmin sitä seikkaa, että kehitystä on
-ollenkaan ollut."
-
-
-
-
-XXVIII LUKU.
-
-MITEN VOITTOJÄRJESTELMÄ TEKI MITÄTTÖMÄKSI KEKSINTÖJEN HYÖDYN.
-
-
-"Kysymys yksityiskapitalismin vihamielisyydestä edistystä kohtaan",
-jatkoi opettaja, "jakaantuu itsessään, kuten jo olen sanonut
-kahteen osaan. Ensiksi perusteellinen vastakohtaisuus erityisen
-yksityisetujärjestelmän ja kaikkien ratkaisemattomien muutosten
-välillä, joka huolimatta siitä millainen loppuseuraus tulee
-olemaan, ehdottomasti vahingoittaa näitä etuja. Nyt pyydämme sinua,
-Harold, ottamaan käsitelläksesi toisen osan kysymystä -- nimittäin
-voittojärjestelmän vaikutusta vähentää, ellei kokonaan tehdä
-mitättömäksi yhteiskunnalle tulevaa hyötyä sellaisista keksinnöistä
-ja parannuksista, jotka kykenivät voittamaan yksityisten etujen
-vastustuksen saattamalla itsensä käytäntöön-otetuiksi. Yhdeksästoista
-vuosisata, myös siihen liittyen viimeinen neljännes kahdeksattatoista
-vuosisataa oli huomattava hämmästyttävän ja ennen kuulumattoman lukunsa
-vuoksi suuria keksintöjä taloudellisella alalla. Mistä johtui tämä
-keksivien nerojen purkaus?"
-
-"Samasta syystä." vastasi poika, "mikä aiheutti kansanvaltaisen
-liikkeen nousemisen ja aatteen inhimillisestä yhdenvertaisuudesta tänä
-aikana -- se tahtoo sanoa, ajatuskyvyn laajeneminen kansan keskuudessa,
-joka ensi kerran tullen yleiseksi, kertasi kymmentuhansin kerroin
-ihmiskunnan ajatusvoimaa ja poliittiselta asiain kannalta siirsi
-ajattelun tarkoitusperän yksilöiden eduista enemmistön etuihin."
-
-"Meidän esi-isämme", sanoi opettaja, "nähdessään tämän keksintöjen
-purkauksen tapahtuvan yksityiskapitalismin aikana, päättivät tästä,
-että jotain oli olemassa systeemissä, joka oli erittäin suotuisaa
-keksintökyvyille. Onko sinulla jotain sanomista tässä suhteessa, paitsi
-mitä jo olet sanonut?"
-
-"Ei ole muuta", vastasi poika, "paitsi että saman säännöin perusteella
-meidän olisi annettava tunnustuksemme kuninkaallisille laitoksille,
-aatelistolle ja ylimysvallalla niistä kansanvaltaisista aatteista,
-jotka heidän hallinnossa olonsa aikana kasvoivat kukoistukseensa suuren
-vallankumouksen aikana."
-
-"Arvelen, että se jo riittää siinä suhteessa", vastasi opettaja.
-"Nyt pyydämme sinua kertomaan meille jotain yksityiskohtaisempaa
-tästä suuresta keksintöjen aikakaudesta, joka alkoi loppupuolella
-kahdeksattatoista vuosisataa."
-
-
-HAROLD PUHUI TOSISEIKOISTA.
-
-"Muinaisuuden ajoista kahdeksannentoista vuosisadan viimeiseen
-neljännekseen saakka", sanoi poika, "ei ole ollut juuri mitään
-kehitystä koneteollisuuden alalla paitsi laivojen ja aseitten
-valmistuksessa. Vuodesta 1780 tai niiltä paikkeilta ovat alkuinsa
-voimanlähteitten keksintösarjat ja niiden käyttäminen taloudellista
-tarkoitusta varten käytettäviin koneisiin, joka seuraavan vuosisadan
-aikana täydellisesti mullisti teollisuus ja kauppaolot. Höyry ja
-kivihiili merkitsivät ihmisvoiman lisäystä rikkauksien tuotannossa,
-joka oli melkein mahdoton arvostellakaan. Teollisuusoloissa ei ole
-liian paljon sanottu sanoessa niiden muuttaneen ihmisen kääpiöstä
-jättiläiseksi. Ne olivat kuitenkin ainoastaan suurimpina tekijöinä
-lukemattomiin uusiin keksintöihin, joiden kautta suunnattomat
-työnsäästämiset aiheutuivat kaikilla aloilla, joilla ihmiselämää
-ylläpidetään ja ohjataan. Maanviljelyksessä, jossa suurena osakkaana
-on luonto, jota ei voi suuria kiiruhtaa ja jossa senvuoksi ihmisen
-valta on vähemmän hallitseva kuin muilla teollisuuden aloilla,
-olisi odottanut tuottavan kyvyn lisääntymisen olevan vähimmän. Ja
-kuitenkin on tällä alalla arvioitu, että maanviljelyskoneisto enimmin
-kehittyneenä Amerikassa oli tehnyt noin viisitoistakertaiseksi
-yksityisen työläisen tuotannon. Useimmissa muissa tuotannon lajeissa,
-jotka olivat vähemmän riippuvaisia luonnosta, keksinnöt tänä aikana
-olivat lisänneet työn tuottavaisuutta vieläkin suuremmassa määrässä,
-vaihdellen se viisikymmen ja satakertaisesta määrästä tuhatkertaiseen
-määrään, yksi mies kyeten saamaan aikaan yhtäpaljon kuin pieni armeija
-kaikkina entisinä aikoina."
-
-"Se tahtoo sanoa", sanoi opettaja, "näyttää siltä kuin, vaikkakaan
-ihmissuvun tarpeet eivät olleet kasvaneet ollenkaan, sen kyky tuottaa
-näitä tarpeita oli rajattomassa määrässä kasvanut. Tämä summaton
-kasvu työkyvyssä oli puhdasta taloudellista voittoa maailmalle,
-jollaista ihmiskunnan edellinen historia ei voinut näyttää läheskään.
-Oli kuin Jumala olisi antanut ihmiselle täydellisen valtakirjansa
-komentamaan kaikkia luomakunnan voimia itseään palvelemaan. No, Harold,
-otaksupa, että sinulle olisi ainoastaan sanottu saman verran kuin
-sinä olet sanonut meille ihmiskunnan tuotantokyvyn satakertaisesta
-lisääntymisestä, joka tänä aikana tapahtui ja ilman enempiä tietoja
-sinut jätettäisiin itseksesi päättämään, miten suuri muutos parempaan
-päin ihmiskunnan oloissa olisi ollut luonnollisena seurauksena, mikä
-olisi otaksuttavana loppupäätöksenä?"
-
-"Varmalta näyttäisi otaksua vähintäin", vastasi poika, "että jokainen
-muoto inhimillistä onnettomuutta ja puutetta, joka suoranaisesti tai
-välillisesti johtuu taloudellisista puutteista, olisi ehdottomasti
-tullut katoamaan maan päältä. Että itse 'köyhyys' sanan merkitys
-olisi kokonaan unohdettu, olisi näyttänyt suoranaiselta seuraukselta
-ajattelemaan alkaessa. Sen lisäksi me voisimme edelleen kuvitella
-kaikkia yleisen ylellisyyden alalla, mitä vaan haluamme. Arvelun
-perustaksi annetut tosiseikat oikeuttaisivat mahdottomimmatkin unelmat
-yleisestä onnellisuudesta, mikäli aineellinen yltäkylläisyys voi
-suoranaisesti tai välillisesti sitä aikaan saada."
-
-"Aivan oikein, Harold. Me tiedämme, mitä meillä on odotettavissa,
-kun alat kertoa meille, mitkä historialliset tosiseikat ihmiskunnan
-taloudellisen kehityksen alalla varsinaisesti johtuivat
-kahdeksannentoista ja yhdeksännentoista vuosisatojen keksinnöistä.
-Ota kansanjoukkojen asema kehittyneimmissä maissa yhdeksännentoista
-vuosisadan lopulla, sen jälkeen kuin he olivat saaneet kivihiilen ja
-höyryn tuottamia etuja ja useimpia muita suuria keksintöjä vuosisadan
-kuluessa ja vertaa niitä heidän asemaansa sanokaamme esimerkiksi vuonna
-1780, jolloin voit meille antaa käsityksen muutoksesta parempaan päin,
-joka heidän taloudellisessa hyvinvoinnissaan on tapahtunut. Epäilemättä
-oli se jotain ihmeellistä."
-
-"Monien väittelyjen ja tarkkojen laskujen alaista on ollut", vastasi
-poika, "tokkopa kehittyneimmissä maissa eri luokat yhdessä otettuina
-ja huomioon ottamatta paljaita muotomuutoksia, mitään varsinaista
-parannusta oli huomattavissa kansan suuren enemmistön taloudellisessa
-asemassa."
-
-"Voiko olla mahdollista, että parannukset olivat olleet niin vähäisiä,
-että voitiin nostaa kysymystä siitä, oliko niitä ollenkaan ollut?"
-
-"Olipa kyllä. Esimerkiksi Englannin kansasta yhdeksännellätoista
-vuosisadalla on Florence meille antanut todistuksia puhuessaan
-ulkomaisen kaupan vaikutuksista. Englannilla ei ainoastaan ollut
-suurempi ulkomainen kauppa kuin millään muulla kansalla, vaan oli
-se myöskin aikuisemmin ja täydellisemmin ottanut käytäntöön suuret
-keksinnöt kuin muut kansat. Florence on kertonut meille, että
-yhteiskuntaopin tutkijoille ei ollut ollenkaan vaikeaa näyttää
-toteen, että Englannin kansan taloudellinen tila oli paljoa kurjempi
-yhdeksännentoista vuosisadan loppupuolella kuin se oli ollut
-vuosisatoja ennen, ennen kuin höyrystä osattiin ajatellakaan ja tämä
-oli samalla lailla totta Alankomaitten ja Saksan kansojen suhteen.
-Mikäli koskee työväen joukkoja Italiassa ja Espanjassa olivat ne
-olleet paljon paremmissa taloudellisissa oloissa Rooman keisarikunnan
-aikoina kuin mitä he olivat yhdeksännellätoista vuosisadalla. Jos
-Ranskassa oltiinkin hiukan paremmassa asemassa yhdeksännellätoista kuin
-kahdeksannellatoista vuosisadalla, johtui se kokonaan maan jakamisesta,
-jonka Ranskan vallankumous aiheutti eikä missään suhteessa suurista
-keksinnöistä."
-
-"Miten oli asian laita Yhdysvalloissa?"
-
-"Jos Amerika", vastasi poka, "osottikin huomattavaa parannusta kansan
-asemassa, ei sitä ole ehdottomasti luettava keksintöjen kehityksen
-ansioksi, sillä uuden maan ihmeelliset taloudelliset edellytykset
-olivat antaneet kansalle suuren vaikkakin ehdottomasti ainoastaan
-hetkellisen edun muihin kansoihin nähden. Kuitenkaan ei näytä
-siltä, että olisi oltu enemmän yksimielisiä siitä, oliko todella
-kansanjoukkojen asema enemmän parantunut Amerikassa kuin vanhalla
-mantereellakaan. Viimeisellä vuosikymmenellä yhdeksättätoista
-vuosisataa, jolloin tyytymättömät palkkatyöläiset ja maanviljelijät
-olivat yhtymäisillään alkaen liike paisua vallankumoukselliseksi
-luonteeltaan, julkaisivat Yhdysvaltojen hallituksen asiamiehet
-muodosteltuja vertailuja palkkojen ja hintojen välillä, joissa he
-väittivät ilmenevän pienen parannuksen kokonaisuudessaan amerikalaisten
-käsityöläisten taloudellisessa asemassa vuosisadan kuluessa.
-Niin kaukaiselta ajalta emme me luonnollisesti voi arvostella
-näitä laskuja yksityiskohdissaan, mutta me voimme hyvällä syyllä
-epäillä lopputuloksista, että kansanjoukkojen tila olisi ollut
-suuresti parantunut päättäen siitä yleisestä tyytymättömyydestä,
-joita asettamaan nämä julkaisut olivat, vaikkakin turhaan sijotut.
-Turvalliselta näyttää olettaa, että kansa tunsi paremmin oman asemansa
-kuin sosiologistit ja varmaa on, että yhä kasvavana vakaumuksena
-amerikalaisten kansajoukkojen keskuudessa oli, että he yhä enemmän
-olivat menettämässä taloudellisella alalla ja vaarassa vajota entisen
-ja samanaikaisen Europan köyhälistön ja maalaisväestön alhaiseen
-asemaan. Kapitalismin puolustajien työtilastotauluja vastaan voimme
-me lisätä tärkeämpänä ja todistavampana seikkana Amerikan kansan
-taloudellisesta ahdinkotilasta loppupuolella yhdeksättätoista
-vuosisataa sellaisia ajanmerkkejä kuin kerjäläis- ja kulkurijuukkojen
-kasvamisen vanhalla mantereella tavattuun määrään, palkkatyöläisten
-katkerat kapinoimiset, jotka pitivät vallalla ainaista taloudellista
-sotaa ja lopuksi vararikkotilan, johon maataviljelevä väestö oli
-vaipumassa."
-
-"Riittää jo tähän kysymykseen", sanoi opettaja. "Sellaisessa
-vertauksessa kuin tämä on, ovat pienemmät eroavaisuudet vähemmän
-tärkeitä. On kylliksi tietää, että jos ihmisen tuotantokyvyn rajatonta
-kertautumista keksintöjen edistymisen kautta olisi kehitetty ja
-käytetty jonkunlaisellakaan harrastuksella yleiseksi hyväksi, köyhyys
-olisi kadonnut ja hyvinvointi ellei täydellinen ylellisyys olisi ollut
-yleisenä seurauksena. Kun tämä tosiasia on selvä kuin aurinko, on
-tarpeetonta ryhtyä pohtimaan taloustieteilijäin hiuksenhalkomiseen
-meneviä väitelmiä siitä olivatko luokan tai toisen olosuhteet yhdessä
-tai toisessa maassa hiukkaa parempia tai huonompia kuin mitä ne olivat
-olleet. Kylliksi on väitteen todistamiseksi, ettei kukaan missään
-maassa väittänytkään, että olisi ollut huomattavaa parannusta edes
-alkaakseenkaan täydellistä muutosta ihmiskunnan oloissa parempaan päin,
-joista suuret keksinnöt yleiseen käytäntöön otettuina olivat antaneet
-täydellisen ja pikaisen lupauksen ja mahdollisuuden."
-
-"Ja nyt kerropa meille, Harold, mitä esi-isillämme oli sanomista tästä
-hämmästyttävästä seikasta -- seikasta, joka oli vielä ihmeellisempi
-kuin itse suuret keksinnöt, nimittäin näiden epäonnistumisesta
-hyödyttää ihmiskuntaa huomattavammassa määrässä. Luonnollisesti jo
-itsessään niin hämmästyttävän ja ihmiskunnan onnellisuuden toiveille
-niin tuhoatuottavan ilmiön on täytynyt saattaa järjellisistä
-ihmisistä kokoonpannun maailman miettimään mitä suurimmasti, mikä
-sellaiseen mahtaa olla selityksenä Olisi voinut otaksua, että tämän
-epäonnistumisen, jota esi-isämme saivat kokea, olisi pitänyt olla
-kylliksi vakuuttamaan heille, että jotain täytyi olla suuressa määrässä
-väärin taloudellisessa järjestelmässä, joka tällaisen aiheutti tai
-salli ja ettei enempiä todistuksia olisi tarvittu kehottamaan heitä
-tekemään radikaalisia muutoksia siinä."
-
-"Niin olisi ainakin luullut", sanoi poika, "mutta esi-isillemme ei
-näytä juolahtaneen mieleen pitää taloudellista järjestelmäänsä syynä
-tällaisiin seurauksiin. Kuten olemme huomanneet, tunnustavat he
-välittämättä siitä että he väittelivät prosenttimääristä, etteivät
-suuret keksinnöt olleet onnistuneet saamaan huomattavampaa parannusta
-ihmiskunnan oloissa, mutta he eivät koskaan näytä päässeen kylliksi
-kauas tutkiakseen perusteellisemmin, mistä tämä johtui. Sen ajan
-taloustieteilijäin laajoissa teoksissa emme me löydä mitään pohdiskelua
-vieläpä vähemmän yritystä selittää tätä seikkaa, joka meidän
-mielestämme ehdottomasti peittää varjollaan kaikki muut taloudellisen
-aseman piirteet ennen vallankumousta. Ja oudoin seikka kaikessa
-tässä on se, ettei tämä heidän epäonnistumisensa saavuttaa jotain
-mainitsemisen arvoista hyötyä keksintöjen edistymisen kautta näyttänyt
-kuolettavan esi-isiemme harrastuksia keksintöihin. He näyttivät olevan
-huumaannuksissa töittensä ylpeilemisestä, vaikkakin he olivat suletut
-pois niiden tuottamasta edusta ja heidän jokapäiväisenä unelmanaan
-olivat uudet keksinnöt, jotka yhä suuremmassa määrässä saattaisivat
-luomakunnan voimat heidän käytettäväkseen. Kukaan heistä ei nähtävästi
-pysähtynyt ajattelemaan, että vaikka Jumala tyhjentäisi varastostaan
-heidän hyväkseen kaikki käytännön ja voiman salaisuudet, ei ihmiskunta
-olisi hituistakaan paremmassa asemassa, elleivät he keksisi jotain
-taloudellista konetta, jonka kautta nämä keksinnöt voitaisiin saada
-paremmin palvelemaan yleistä hyvää kuin mitä ne olivat tähän saakka
-tehneet. He eivät näytä käsittäneen, että niin kauan kuin köyhyyttä
-oli olemassa, jokainen uusi keksintö, joka lisäsi tuotantovoimaa,
-oli ainoastaan yksi uusi syytös heidän taloudellista järjestelmäänsä
-vastaan sen kykenemättömyydestä, joka oli yhtä suuri kuin se oli
-kohtuuton. He näyttivät kokonaan jättäneen huomioonsa ottamatta sen
-seikan, että siihen saakka kunnes heidän mahtavat koneensa tullaan
-käyttämään inhimillisen hyvinvoinnin lisäämiseen, he olivat ja tulivat
-edelleenkin olemaan paljaita hullunkurisia tieteellisiä leikkikaluja,
-joilla ei ollut suurempaa todellista arvoa ja hyötyä ihmiskunnalle kuin
-useilla hyvinkeksityillä tanssivilla nukeilla. Tämä mieletön halu yhä
-enempiä, suurempia ja laajempia keksintöjä tekemään taloudellisella
-alalla yhdessä nähtävästi täydellisen välinpitämättömyyden kanssa
-siitä saavuttiko ihmiskunta niistä mitään lopullista hyötyä vai ei,
-voidaan käsittää ainoastaan pitämällä sitä yhtenä niistä oudoista
-heikkomielisen kiihoituksen kulkutaudinkohtauksista, joiden tiedetään
-vaivanneen vissien ajanjaksojen koko kansakuntia, etenkin keskiaikana.
-Mitään järkiperäistä selvitystä ei siihen ole olemassa."
-
-"Hyvällä syyllä voit niin sanoa", huudahti opettaja. "Miksi hyödyksi
-todella olikaan, että kivihiili oli keksitty, kun kuitenkin oli yhtä
-paljon lämmittämättömiä asuntoja kuin koskaan ennen? Miksi hyödyksi
-olivat koneet, joiden avulla yksi mies voi kutoa yhtä paljon vaatteita
-kuin tuhannet sata vuotta ennen, kun kuitenkin oli yhtä paljon
-ryysyisiä, vilusta väriseviä olentoja kuin ennenkin? Miksi hyödyksi
-olivat koneet, joiden avulla amerikalainen farmari voi tuottaa tusinan
-kertaa enemmän ruoka-aineita, kuin hänen isoisänsä, kun kuitenkin oli
-olemassa yhä useampia nälkäkuolemakohtauksia ja suurempi määrä huonosti
-ravittua väkeä maassa kuin koskaan ennen ja laumoittain kodittomia,
-kurjuuteen vajonneita kulkureita vaelteli maassa kerjäten leipää
-jokaiselta ovelta? Nämä meidän esi-isämme olivat keksineet höyrylaivat,
-jotka olivat ihmelaitoksia, mutta näiden päätehtävänä oli kuljettaa
-köyhiä maista, jossa he olivat kerjäläisinä kulkeneet työtäsäästävistä
-koneista huolimatta, uudempiin maihin, jossa heidän välttämättömästi
-lyhyen ajan kuluttua oli uudelleen ryhdyttävä kerjäämään. Noin
-keskivälillä yhdeksättätoista vuosisataa riemustui maailma kutomakoneen
-keksimisestä ja siitä, minkä taakan se tulisi nostamaan ihmiskunnan
-hartioilta. Kuitenkin viisikymmentä vuotta myöhemmin pukuteollisuus,
-jonka luultiin muuttuvan keksinnön kautta parempain päin, oli muuttunut
-orjuudeksi sekä Amerikassa että Europassa joka 'hikipajasysteemin'
-nimellä saattoi silloisenkin hitaan väen häpeämään. Heillä oli helposti
-syttyviä tulitikkuja piikiven ja teräksen asemasta, paloöljyä ja
-sähkövalo kynttilöiden ja valaanöljyn asemasta, mutta saastan ja
-kurjuuden kuvat joita nämä parannetut valaistusvehkeet valaisivat,
-olivat samat ja näyttivät ainoastaan vielä pahemmilta niiden valossa.
-Ne harvat kerjäläiset, joita Amerikassa oli ollut yhdeksännentoista
-vuosisadan ensi neljänneksellä, kulkivat jalan, kun sen sijaan he
-viimeisellä neljänneksellä varastivat kulkunsa höyryhepojen vetämissä
-junissa ja oli heitä tällöin viisikymmentä kertaa enemmän. Maailma
-matkusti kuusikymmentä mailia tunnissa viiden tai kymmenen mailin
-asemesta vuosisadan alussa, mutta se ei ollut voittanut alaa tuumaakaan
-köyhyydeltä, joka siinä riippui kiinni kuin varjo kilpajuoksijassa."
-
-
-HELENA ANTAA SELITYKSEN TOSISEIKOILLE.
-
-"Nyt, Helena", jatkoi opettaja, "me haluaisimme sinun selittämään
-meille ne tosiseikat, joita Harold on meille niin selvästi esittänyt.
-Me haluamme sinun kertomaan meille, mistä se johtui, että ihmiskunnan
-taloudelliset olot saavuttivat enintäin tuskin huomattavan parannuksen,
-jos ollenkaan keksintöjen kehityksestä, jonka rajattoman tuotantovoiman
-lisääntymisen vuoksi kaiken järjellisen säännön mukaan olisi pitänyt
-täydellisesti muuttaa parempaan päin ihmissuvun taloudelliset
-olosuhteet ja kokonaan poistaa puutteen maailmasta. Mikä vanhassa
-yksityiskapitalismin systeemissä aiheutti tällaisen epäonnistumisen?"
-
-"Sen aiheutti voittojärjestelmän käytännössä olo", vastasi tyttö Helen.
-
-"Ole hyvä ja selitä tarkemmin."
-
-"Suuret taloudelliset keksinnöt, joista Harold on puhunut", vastasi
-tyttö, "olivat niin kutsuttua työtäsäästävää kone ja parannusmallia
--- se tahtoo sanoa ne saattoivat miehen kykeneväksi tuottamaan
-enemmän kuin ennen samalla työllä tai tuottamaan saman vähemmällä
-työllä. Kollektiivisen teollisuushoidon aikana, yhdenvertaisten
-etujen vallitessa, kuten meillä on nyt laita, tulisi jokaisen
-tällaisen keksinnön seurauksena olemaan lisäännys kokonaistuotannossa
-tasanjaettavaksi kaikkien kesken tai jos kansa niin halusi ja äänesti
-tuotanto jäämään siksi mikä se oli ja työn säästäminen jaettavaksi
-vapaa-aikana kaikille. Mutta vanhan järjestelmän aikana ei ollut
-luonnollisesti mitään kollektiivista hallintoa. Kapitalistit olivat
-haltioita, ollen ainoita henkilöitä, jotka voivat harjoittaa suurempaa
-liikettä tai ryhtyä taloudellisiin yrityksiin ja siinä mitä he tekivät
-tai tekemättä jättävät, ei heillä ollut näkökohtana yleisön etu tai
-yhteinen voitto vaan yksinomaan heidän oma voittonsa. Ainoa syy, mikä
-voi saada kapitalistin ottamaan käytäntöön joku keksintö, oli toivo
-voittonsa suurenemisesta tuotannon lisääntymisen kautta samalla työllä
-tai saman tuotteen valmistamisen kautta vähemmällä hinnalla."
-
-"Ottakaamme käsiteltäväksemme ensiksi ensimmäisen tapauksen.
-Otaksukaamme, että joku kapitalisti ottaessaan käytäntöön
-työtäsäästävän koneen on päättänyt pitää työssä kaikki entiset
-työjäisensä ja nauttia voittonsa saamalla suuremman määrän tuotantoa
-samalla kustannuksella. Nyt, jos kapitalisti halusi lisätä tuotantoaan
-ilman koneen apua, oli hänen palkattava lisää työläisiä, joille
-oli maksettava palkkaa, joka taasen myöhemmin kulutettiin ostaessa
-tuotteita markkinoilta. Tässä tapauksessa joka kerran tuotannon
-lisääntyessä myöskin oli jonkun verran lisäännystä, vaikkakaan ei
-yhtäpaljon kuin edellistä, myöskin yhteiskunnan ostokyvyssä. Mutta kun
-kapitalisti lisäsi tuotantoaan koneiden avulla lisäämättä työläistensä
-lukua, ei yhteiskunnan ostokyvyn puolella ollut huomattavissa vastaavaa
-lisäännystä korvaamaan kasvanutta tuotantoa. Osa ostokyvystä meni tosin
-palkoissa konetyöläisille, jotka rakensivat työtäsäästävät koneet,
-mutta se oli verrattain vähäistä verrattuna tuotannon lisäykseen, jota
-kapitalisti toivoi saavuttavansa koneistonsa avulla, sillä muussa
-tapauksessa ei hänellä suoranaisesti täyttämään entistä enemmän
-jo ennestään tulvillaan olisi ollut mitään syytä ostaa konetta.
-Lisätty tuotanto pyrki siten suoranaisesti täyttämään entistä enemmän
-ja ennesään tulvillaan olevia markkinoita; ja jos huomattavampi
-määrä kapitalisteja otti samalla tapaa käytäntöön koneita, tuli
-yltäkylläisyys muuttumaan täydelliseksi kriisiksi ja aiheuttamaan
-yleisen seisauksen tuotannossa."
-
-"Välttääkseen tai pienentääkseen tällaista onnettomuutta voivat
-kapitalistit menetellä kahdella tavalla. He voivat, jos näkivät
-hyväksi, alentaa lisääntyneitten konetuotteittensa hintaa niin että
-yhteiskunnan ostokyky, joka oli pysynyt ennallaan, voisi käyttää
-ainakin lähes yhtä kaikki tuotannosta kuin se oli tehnyt vähemmälle
-tuotannolle kalliimmilla hinnoilla ennen koneiden käytäntöön
-ottamista. Mutta jos kapitalistit tekivät tämän, eivät he saavuttaneet
-mitään lisäetua koneiden käytäntöön otosta, koko voitto silloin
-langeten yhteiskunnalle. Tarpeetonta on sanoakaan, ettei tämä ollut
-kapitalistien tarkoitusperänä. Toinen menettelytapa heillä oli pitää
-tuotantoaan samassa määrässä, missä se oli ollut, ennen koneen
-käytäntöön ottamista ja hankkia voittonsa erottamalla työväkeä siten,
-säästäen työkustannuksissa. Tällä tavoin useimmassa tapauksessa
-tehtiinkin, sillä tavarain ylipaljous oli niin yleisesti uhkaamassa,
-että kapitalistit varoivat suuresti lisäämästä tuotantoa paitsi jos
-keksinnöt aukaisivat kokonaan uusia aloja. Esimerkiksi jos kone saattoi
-yhden miehen kykeneväksi tekemään kahden miehen työn, kapitalisti
-erotti puolet työvoimastaan, pisti säästön työkustannuksista taskuunsa
-ja silti pystyi tuottamaan yhtä paljon kuin ennenkin. Vielä lisäksi oli
-tällä menettelytavalla toinenkin etu. Erotetut työmiehet paisuttivat
-työttömien lukua, jotka kauppasivat itseään toistaan halvemmasta
-työtä saadakseen. Tämän kilpailun kiivaus teki pian kapitalistille
-mahdolliseksi alentaa palkkoja entiselle puolelle työvoimalleen,
-jonka hän oli työssään pidättänyt. Täten oli tavallisena seurauksena
-työtä säästävien koneiden käytäntöön ottamisesta; ensiksi työmiesten
-erottaminen ja sitten lyhemmän tai pitemmän ajan kuluttua palkkojen
-aleneminen niille, jotka työssä saivat pysyä."
-
-"Jos oikein ymmärrän sinua", sanoi opettaja, "siten seurauksena
-työtäsäästävistä keksinnöistä oli joko tuotannon lisääntyminen ilman
-vastaavaa lisäännystä yhteiskunnan ostokyvyssä siten yhä lisäten
-ylijäämää tai muuten ehdottomasti yhteiskunnan ostokyvyn väheneminen
-erottamisten ja palkanalennusten kautta tuotannon kuitenkin pysyessä
-edelleen samana kuin ennenkin. Se tahtoo sanoa, puhtaana tuloksena
-työtäsäästävistä koneista oli erotuksen lisääminen tuotannon ja
-kulutuksen välillä, joka erotus jäi kapitalistien käsiin voitto-osana."
-
-"Aivan niin. Ainoana johteena kapitalistille ottaa käytäntöön
-työtäsäästäviä koneita oli suuremman tuotanto-osan pidättäminen omaksi
-voitokseen kuin ennen vähentämällä työväenluokan osaa -- toisin
-sanoin, työtäsäästävä koneisto, jonka olisi pitänyt hävittää köyhyys
-maailmasta, muuttui välineeksi voittojärjestelmän aikana köyhdyttämään
-kansan joukkoja vielä nopeammin kuin ennen koskaan."
-
-"Mutta eikö kilpailu kapitalistien kesken pakottanut heitä uhraamaan
-osaa lisääntyneestä voitostaan hintojen alennuksen katitta päästäkseen
-tavaroistaan?"
-
-"Epäilemättä, mutta sellaiset hinnanalennukset eivät lisänneet kansan
-kulutuskykyä paitsi milloin se tapahtui voitto-osasta ja kuten
-John meille selitti tänä aamuna, kun kapitalistit olivat kilpailun
-kautta pakotettuja alentamaan hintojaan, he säästivät voitto-osaansa
-mahdollisimman kauan korvaamalla hintojen alennuksia tavaran
-laadun huonontamisella tai alentamalla palkkoja, kunnes yleisöä ja
-palkkatyöläisiä ei voitu enempää nenästä vetää tai kiristää. Silloin
-vasta alkoivat he uhrata omaa voitto-osaansa ja silloin oli liian
-myöhäistä köyhtyneille kuluttajille lisätä kulutustaan. Aina oli
-asianlaita se kuten John sanoi, että maassa, jossa kansa oli köyhintä,
-olivat hinnat alimmat mutta ilman hyötyä itse kansalle."
-
-
-AMERIKALAINEN MAANVILJELIJÄ JA KONEET.
-
-"Ja nyt", sanoi opettaja, "haluan minä kysyä teiltä jotain
-työtäsäästävien keksintöjen vaikutuksesta siihen luokkaan niin
-kutsutulta kapitalisteja, jotka muodostivat suurimman osan Amerikan
-kansasta -- tarkoitan maanviljelijöitä. Sen johdosta, että he omistivat
-farminsa ja työkalunsa, vaikkakin velan ja kiinnitysten painamina,
-olivat he jokatapauksessa muodollisesti kapitalisteja, vaikkakin
-yhtä säälittäviä kapitalistien uhreja kuin köyhälistötyöläiset.
-Työtäsäästävät maanviljelyskonekeksinnöt Amerikassa yhdeksännellätoista
-vuosisadalla olivat kerrassaan jotain ihmeteltävää saattaen yhden
-miehen kuten meille on kerrottu, kykeneväksi tekemään viidentoista
-miehen työn sataa vuotta ennemmin. Kuitenkin oli amerikalainen
-maanviljelijä käymässä suoraa perikatoa kohti juuri näitä
-keksintöjä käytäntöön ottaessa. Minkä syyksi laskette tämän? Miksi
-ei maanviljelijä yhdenlaisena kapitalistina läjännyt voittoja
-työtäsäästävistä koneistaan kuten muutkin kapitalistit?"
-
-"Kuten jo olen sanonut", vastasi tyttö, "johtuivat työtäsäästävän
-koneiston antamat voitot palkatun työn lisääntyneestä tuotantokyvystä,
-siten saattaen kapitalistille mahdolliseksi joka tuottaa suuremman
-määrän samalla työkustannuksella tai yhtäläisen tuotannon vähemmällä
-työkustannuksella kun koneen korvaamat työläiset voitiin erottaa.
-Voittojen määrä oli siten riippuvainen harjoitetun liikkeen suuruudesta
--- se on palkattujen työläisten luvusta ja vastaavasta summasta, minkä
-työkustannukset koskivat liikkeeseen. Kun maanviljelystä harjoitettiin
-tavattomassa määrässä, kuten oli asian laita niin kutsutuilla bonanza
-farmeilla Yhdysvalloissa tänä aikana, kuuluen niihin kahdestakymmenestä
-kolmeenkymmeneen tuhanteen eekkeriin maata, tekivät niitä viljelevät
-kapitalistit suuria voittoja, jotka juuri suoranaisesti johtuivat
-työtäsäästävistä maanviljelyskoneista ja jotka olisivat olleet
-mahdottomia ilman niitä. Nämä koneet tekivät heidät kykeneviksi
-asettamaan markkinoille suuresti lisääntyneen tuotannon vähäisellä
-työkustannuslisäyksellä tai saman tuotannon suurella työkustannusten
-alennuksella. Mutta amerikalaisten maanviljelijäin varsinainen joukko
-toimi ainoastaan pienessä määrässä ja palkkasi ainoastaan vähän
-työvoimaa tehden itse pääasiallisesti oman työnsä. He voivat siten
-saavuttaa ainoastaan pienen voiton, jos ollenkaan työtäsäästävistä
-koneista erottamalla työväkeään. Ainoa keino, jolla he voivat niistä
-hyötyä nauttia, oli, ei vähentämällä tuotantokustannuksia, vaan
-lisäämällä tuotantoaan oman työnsä lisääntyneen tuottamiskyvyn kautta.
-Mutta ottaen huomioon, ettei tällä välin ollut tapahtunut mitään
-lisäännystä yhteiskunnan ostamiskyvyssä yleensä, ei löytynyt enempää
-rahoja heidän tuotteittensa ostamiseen kuin ennenkään ja luonnollisesti
-siis, jos maanviljelijäin koko joukko työtäsäästävien koneiden
-avulla lisäsi tuotteitaan, he voivat saada kasvaneesta tuotannostaan
-ainoastaan halvennetun hinnan, niin että he lopuksi eivät saaneet
-enempää suuremmasta sadosta kuin vähemmästäkään. Vieläpä, he eivät
-voineet saada niinkään paljoa, sillä vähäinenkin ylijäämä ahtaalla
-olevan kapitalistin käsissä, joka sitä ei voinut säilyttää, vaan
-oli pakotettu myymään, vaikutti alentamalla markkinahinnat määrään,
-joka oli kokonaan vähempi suhteellisesti ylijäämään. Yhdysvalloissa
-oli tällaisten pikkumaanviljelijäin luku määrä niin suuri ja heidän
-pakkonsa myydä tuotteensa niin suuri, että loppupuoliskolla vuosisataa
-he eivät pilanneet ainoastaan omia markkinoitaan, vaan myöskin suurten
-kapitalistien markkinat, jotka viljelivät suuria farmeja."
-
-"Loppupäätöksenä siis on", sanoi opettaja, "että puhdas tulos
-työtäsäästävistä koneista Yhdysvaltojen pikkufarmarijoukolle oli
-turmiota tuottava."
-
-"Epäilemättä", vastasi tyttö. "Tämä on sellainen tapaus, jossa
-historialliset tosiseikat ehdottomasti todeksi näyttävät järjellisen
-teorian. Kiitos voittojärjestelmälle keksinnöt, jotka kertasivat
-maanviljelijän tuotantokyvyn viisitoista kertaiseksi, saattoivat hänet
-vararikkoon ja niin kauan kuin voittojärjestelmää säilytettiin, ei
-hänellä ollut mitään pelastuksen toivoa."
-
-"Olivatko maanviljelijät ainoa pikkukapitalistiluokka, jota
-työtäsäästävä koneisto pikemmin vahingoitti kuin auttoi?"
-
-"Sääntö oli sama kaikille pikkukapitalisteille, missä hyvänsä ammatissa
-he sitten olivatkaan. Perustana sille oli, kuten olen sanonut, se
-seikka, että kapitalistien saavuttama voitto työtäsäästävistä koneista
-oli suhteellinen työmäärään, jonka he koneiden vuoksi voivat erottaa
--- se tahtoo sanoa, suhteellinen heidän liikkeensä suuruuteen. Jos
-kapitalistin liikkeenharjoitusmäärä oli niin pieni, ettei hän voinut
-tehdä suuria säästöjä työkustannusten vähentämisellä hankkimalla
-koneistoa, silloin saattoi sellaisen koneen käytäntöönottaminen hänet
-epäedulliseen asemaan verrattuna suurkapitalisteihin. Työtäsäästävät
-koneet olivat siten yhtenä voimakkaimmista vaikuttimista, jotka
-loppupuolella yhdeksättätoista vuosisataa tekivät pikkukapitalistille
-mahdottomaksi millään alalla kilpailla suurkapitalistien kanssa ja
-auttoivat taloudellisen maailman hallinnon kokoamista aina harvempien
-ja harvempien käsiin."
-
-"Otaksutaanpa, Helen, ettei vallankumousta olisi tapahtunut, että
-työtäsäästäviä koneita olisi edelleen keksitty yhtä nopeaan kuin
-ennenkin ja että suurkapitalistien etujen yhdistyminen, jota jo
-ennustettiin, olisi saatu täydelliseksi niin että heidän väliseen
-kilpailuun kulutettujen voittojen hukka olisi lakannut, mikä olisi
-siitä ollut seurauksena?"
-
-"Siinä tapauksessa", vastasi tyttö, "kaikki se rikkaus, jota oli
-tuhlattu kauppakilpailuun, olisi tuhlattu lisäksi ylellisyyteen,
-mitä jo ennen siihen tuhlattu. Vuosi vuodelta keksityt uudet koneet
-olisivat jatkaneet mahdollisuutta yhä pienemmälle ja pienemmälle
-osalle ihmiskuntaa tuottaa kaikki ihmiskunnan elintarpeet ja muu osa
-ihmiskuntaa, näihin lukien työläisten lukemattomat joukot olisivat
-saaneet työskennellä hyödyttömässä työssä hankkiakseen aineksia
-rikkaiden ylellisyydelle tai saaneet olla näiden persoonallisina
-palkollisina. Maailma olisi siten tullut jaetuksi kolmeen luokkaan:
-isännistöluokka, jonka lukumäärä oli rajotettu; suuri lukuinen
-määrä hyödyttömässä työssä olevia työläisiä, jotka olivat palkatut
-hankkimaan ylellisyystarpeita isännistöluokalle; ja pienoinen joukko
-hyödyllisesti tuottavia työläisiä, jotka koneiden täydellisen
-kehityksen kautta olisivat kykeneviä hankkimaan kaikille tarpeet.
-Tarpeetonta on sanoa, että kaikki muut paitsi isännät olisivat
-olleet alhaisimmassa tilassa elinehtoihinsa nähden. Riutuvat
-valtakunnat muinaisina aikoina ovat usein tarjonneet tällaisia kuvia
-keisarillisesta ja aristokraattisesta loistosta, jonka varustamiseksi
-ja ylläpitämiseksi nälkäänäkevien kansojen työ käytettiin. Mutta ei
-mikään muinaisuudessa esiintyvä kuva olisi vetänyt vertoja sille, mitä
-kahdennellakymmenennellä vuosisadalla olisi ollut näytettävänä, jos suuri
-vallankumous olisi sallinut yksityiskapitalismin saattaa kehityksensä
-huippuunsa. Muinaisina aikoina kansan suuria joukkoja on täytynyt
-käyttää hyödylliseen työhön varustaakseen maailman tarpeet, joten
-isäntien loistoon ja iloituksiin saatavissa oleva työväen osa on ollut
-verrattain pieni. Mutta rahavaltaisessa keisarikunnassa arvelemme me
-keksintönero työtäsäästävien koneiden avulla olisi saattanut isännät
-kykeneviksi käyttämään suurimman osan alamaisistaan oman valtionsa ja
-ylellisyytensä palvelukseen, kuin olisi ollut mahdollista minään muuna
-historiallisena itsevaltiuden aikana. Kauhistuttavat näytelmät ihmisten
-jumaliksi korottamisesta nöyrälle ja palvelevalle kansalle, joita
-Assyria, Egypti, Persia ja Rooma tietävät kertoa, olisivat nykyisten
-rinnalla himmentyneet pieniksi."
-
-"Jo riittää, Helen", sanoi opettaja. "Todistelmiesi nojalla me jätämme
-tutkistelemisemme yksityiskapitalismin taloudellisesta järjestelmästä,
-jonka suuri vallankumous on ainaiseksi hävittänyt. Luonnollisesti
-on olemassa suuri joukko muita kohtia ja sivuseikkoja kysymyksessä,
-joita voisimme ottaa käsitelläksemme, mutta niiden tutkiminen olisi
-yhtä hyödytöntä kuin mieltämasentavaakin. Minä arvelen, että me
-olemme jo käsitelleet tärkeimmän kohdan. Jos te käsitätte, miksi
-ja miten liikevoitto, korko ja vuokra synnyttivät rajoituksen
-yhteiskunnan useimpien kulutusvoimalle pieneen osaan sen tuottavasta
-voimasta, siten taasen vuorostaan sortaakseen jälkimmäistä, olette
-te käsittäneet salaisuuden maailman köyhyyteen ennen vallankumousta
-sekä mahdottomuuteen saada aikaan mitään huomattavampaa tai pysyväistä
-parannusta millään alalla ihmiskunnan taloudellisia oloja siihen saakka
-kunnes yksityiskapitalismi, josta liikevoittojärjestelmä vuokrineen ja
-korkoineen olivat tärkeitä ja eroittamattomia osia, tulisi poistetuksi."
-
-
-
-
-XXIX LUKU.
-
-MINULLE OSOTETAAN KUNNIOITUSTA.
-
-
-"Ja nyt", jatkoi opettaja katsahtaen gallerille, jossa tohtori ja minä
-istuimme piilossa, "on minulla suuri hämmästys teidän varallenne.
-Niiden joukossa, jotka ovat kuunnelleet luentoanne tänään, sekä
-aamu- että iltapäivällä on muuan henkilö, jonka nimen teidän tulisi
-voida arvata sanoessani, että kaikista henkilöistä maan päällä,
-hän on ehdottomasti pystyvin ja ainoa täysin pätevä arvostelemaan,
-miten tarkka teidän kuvauksenne yhdeksännentoista vuosisadan oloista
-on ollut. Ettei tieto siitä olisi häirinnyt tyyneyttänne, olen minä
-tähän saakka pidättänyt kertomasta, että meidän luonamme on tänään
-saapuvilla ei vähemmän huomattava vieras kuin Julian West ja että hän
-on hyväntahtoisesti suostunut sallimaan minun esittää itsensä teille."
-
-Minä olin myöntynyt pikemmin vastenhakoisesti opettajan pyyntöön, kun
-en olisi halunnut asettaa itseäni uteliaisuuden esineeksi. Mutta minun
-oli kumminkin vielä tehtävä tuttavuutta kahdennenkymmenennen vuosisadan
-poikien ja tyttöjen kanssa. Kun he saapuivat ympärilleni, oli helppoa
-tyttöjen kiihkeistä silmäyksistä ja poikien liikutetuista kasvoista
-nähdä, miten suuresti heidän mielikuvituksensa oli hämmästyksissä
-läsnäoloni vuoksi heidän joukossaan ja miten kaukana heidän tunteensa
-olivat tavallisesta ja epämiellyttävästä uteliaisuudesta. Mielenkiinto,
-jota he minuun osottivat oli niin täydellisesti myötätuntoista, ettei
-se olisi voinut loukata hienotunteisintakaan luonnetta.
-
-Tällainen oli itseasiassa ollut kaikkien täysikasvuistenkin
-henkilöitten käytös minua kohtaan, joita olin tavannut, mutta olin
-tuskin odottanut samaa käytöskykyä koululapsilta. Minä en, kuten
-näytti, ollut kylliksi ottanut huomioon sitä vaikutusta, joka oli
-tapoihin sillä hienostumisen ilmakehällä, joka ympäröi nykyajan
-lapsia aina kehdosta alkaen. Nämä nuoret olennot eivät olleet koskaan
-nähneet karkeutta, raakuutta tai sopimatonta käytöstä kenenkään
-puolelta. Heidän luottamustaan ei oltu koskaan väärinkäytetty, heidän
-tunteitaan loukattu tai heidän epäluuloaan kiihoitettu. Kun he eivät
-koskaan olleet kuvitelleetkaan löytyvän sellaista olentoa, kuin
-yhteiskunnallisesti ylempänä tai alempana olevaa henkilöä, eivät he
-olleet oppineet kuin yhden käytöstavan. Kun heillä ei koskaan ollut
-ollut tilaisuutta synnyttää väärää tai pettävää vaikutusta tai jotain
-sen tapaista, oli luonnollista, etteivät he tietäneet, mitä teeskentely
-oli.
-
-Todenteolla ovat nämä taloudellisen yhdenvertaisuuden toisarvoiset
-seuraukset, nämä siveelliset ja yhteiskunnalliset mullistukset, jotka
-loivat ihmisten kanssakäymiselle ylevän ilmapiirin, kaikesta huolimatta
-olleet suurinta apua jota itse periaatteesta on ollut ihmisonnelle.
-
-Heti jouduin puhumaan ja leikkiä laskemaan tämän nuoren joukon kanssa
-niin kevyesti kuin olisin heidät aina tuntenut, ja heidän hartaasti
-kuunnellessaan mitä heille kerroin vanhan ajan kouluista ja itse
-huvia nauttien heidän naiivien huomautustensa johdosta livahti tunti
-huomaamatta ohitse. Nuoriso on aina innostavaa ja näiden raittiiden,
-kauniiden ja nerokkaiden olentojen läsnäolo vaikutti kuin viinikylpy.
-
-Florence! Ester! Helena! Marion! Margaret! George! Robert! Harald!
-Paul! -- En milloinkaan unohda sitä tähtisilmäisten tyttöjen ja
-komeitten poikain joukkoa, jossa ensiksi tutustuin kahdennenkymmenennen
-vuosisadan tyttöihin ja poikiin. Voiko olla, että Jumala lähettää
-suloisempia sieluja maan päälle nyt kun se niille on niin paljon
-soveliaampi?
-
-
-
-
-LUKU XXX.
-
-MITÄ YLEINEN SIVISTYS MERKITSEE.
-
-
-Oli muuan noita intiaanikesän iltapuolia jolloin tuntuu synnilliseltä
-tilaisuuden tuhlaukselta joutilaan hetken sisällä viettäminen. Kun
-meillä ei ollut minkäänlaista kiirettä, otimme tohtori ja minä
-kahden istuttavat moottorivaunut lähimmältä asemalta ja viiletimme
-kotoa poispäin poikkeillen tieltä aivan päähänpistojen mukaan. Ääntä
-pitämättä vieriessämme sileitä katuja, joille laiteilla olevat
-puuryhmät olivat sirotelleet lehtiään, aloin ihmetellä koululasten
-varhaista kypsyyttä, he kun kolmen-, neljäntoista vuotisina pystyivät
-käsittelemään aineita jotka minun aikanani tavallisesti oli säästetty
-korkeakouluihin ja yliopistoihin. Tämän kuitenkin tohtori selitti.
-
-"Siitä ajasta alkaen", hän sanoi, "jolloin maailma hyväksyi työn
-ja sen tulosten tasaisen jakoehdotuksen, kävi kansantalous niin
-yksinkertaiseksi tieteeksi että kuka lapsi tahansa, joka osaa
-soveliaasti jakaa omenan pikku veljiensä kesken, on sen salaisuuden
-perillä. Tietysti on väärän kansantalouden erhetyksien keksiminenkin
-sangen yksinkertainen asia, kun kerran vain voi sitä vertailla oikean
-kanssa.
-
-"Mitä yleensä tulee varhaiseen henkiseen kehitykseen", jatkoi tohtori,
-"en luule että se on erikoisemmin huomattava, meidän lapsissamme
-teidän päiviinne lapsiin verrattuna. Me varmastikaan emme pyri sitä
-kehittämään. Yhdeksännentoista vuosisadan selväjärkinen kahdentoista
-vuotias koululapsi ei luultavastikaan tuloksiin nähden joutuisi
-huonommalle puolen vertailussa tavallisen kaksitoista vuotiaan kanssa
-meidän kouluissamme. Vertaillessanne heitä kymmentä vuotta myöhemmin
-näyttäisi ehkä kasvatusjärjestelmäin erotus vaikutustansa. Yhden- ja
-kahdenkolmatta vuotiaana tavallinen nuorukainen teidän päivinänne
-lienee ollut vain vähän pitemmällä kasvatuksessa kuin neljännellätoista
-vuodellaan, kun hänen luultavasti oli täytynyt lähteä koulusta
-tehtaaseen tai farmille siihen aikaan tai parisen vuotta myöhemmin,
-ellei hän sattunut oleman joku rikkaan vähemmistön lapsista. Vastaava
-lapsi meidän järjestelmämme vallitessa olisi jatkanut opintojaan
-keskeymättä ja yhdenkolmatta ikäisenä saavuttanut sen mitä te
-tavallisesti sanoitte korkeakoulun opetuskurssiksi."
-
-"Kasvatuskoneiston laajennuksen, joka vaadittiin korkeamman kasvatuksen
-varaamiseksi kaikille, on täytynyt olla tavaton", sanoin. "Meidän
-alkeiskoulujärjestelmämme piti alkeistietoja lähes kaikkien lasten
-varalle, mutta kahdestakymmenestä tuskin yksi kävi edes oppikouluun,
-tuskin yksi sadasta ennätti korkeakouluun eikä täyttä yhtä tuhannesta
-koskaan nähnytkään opistoa. Minun aikani suurista yliopistoista --
-Harvard, Yale ja muut -- lienee tullut pikku kaupunkeja, jotta voivat
-vastaan ottaa sinne tulvivat ylioppilaat."
-
-"Niiden olisi todellakin tarvinnut olla sangen suuria kaupunkeja",
-vastasi tohtori, "jos kysymyksessä olisi ollut nuorisomme
-korkeamman kasvatuksen luovuttaminen niiden haltuun, sillä joka
-vuosi yliopistollista arvoa meillä ei anneta vain tuhansille ja
-kymmentuhansille, joilla luvuilla teidän korkeakoulunne läpikäyneitä
-laskettiin, vaan miljoonille. Siitä syystä -- se on, kysymyksessä
-olevan lukumäärän vuoksi -- meillä ei voi enää olla mitään korkeamman
-kasvatuksen keskuksia yhtä vähän kuin teillä alkeiskasvatuksen.
-Kullakin yhteiskunnalla on yliopistonsa aivan samoin kuin ennen yleiset
-koulut, ja kullakin on niissä enemmän oppilaita lähistöltään kuin
-mikään teidän suurista yliopistoista saattoi vetonuotallaan koota
-kaiken maailman ääristä."
-
-"Mutta eikö erikoisten opettajain maine houkuttele oppilaita erikoisiin
-yliopistoihin?"
-
-"Siitä asiasta suoriudutaan helposti", vastasi tohtori. "Telefooni- ja
-elektroskooppijärjestelmämme täydellisyys antaa tilaisuuden nauttia
-minkä opettajan opetuksia tahansa miltä välimatkalta tahansa. Suosittu
-opettaja luennoi miljoonille oppilaille kuiskaillen, jos hänen äänensä
-on sortunut, paljon helpommin kuin kukaan teidän professoreistanne
-saattoi puhua viisikymmentä oppilasta käsittävälle luokalle, vaikka oli
-selvä-äänisenä."
-
-"Todellakin, tohtori", sanoin, "sivistyksessänne ei ole mitään
-kohtaa joka näyttää avaavan niin monia mahdollisuuden näköaloja
-ja ratkaisevan ennakolta niin monia mahdollisia vaikeuksia
-yhteiskuntajärjestelmänne järjestämisessä ja toiminnassa kuin tämä
-sivistyksen yleisyys. Minun täytyy sanoa ettei mikään mikä on järkevätä
-näytä mahdottomalta yhteiskunnan oikomistiellä, kun kerran te olette
-sen olomuodon omaksuneet. Minun omat aikalaiseni täydelleen tunnustivat
-teoriassa, kuten tiedätte, kansan kasvatuksen tärkeyden, jotta hyvä
-kansanvaltainen hallitus olisi voitu toteuttaa; mutta järjestelmämme,
-joka vain opetti kansan joukot tavailemaan, oli todellakin narripeliä
-nykyiseen kansalliseen kasvatukseen verrattuna."
-
-"Ehdottomasti niin", vastasi tohtori. "Kasvatuksen peruste on
-taloudellista laatua, se kun vaatii oppilaan ylläpitoa ilman
-taloudellisia tuloja kasvatusaikana. Jos mieli kasvatuksen tuottaa
-tuloksia, täytyy sen ajan kestää lapsuusvuodet ja nuoruutta ainakin
-kahdenteenkymmenenteen ikävuoteen asti. Se vaatii sangen suuria
-kustannuksia, joita tuskin yhdet vanhemmat tuhannesta saattoivat kestää
-teidän päivinänne. Valtio sen tietysti olisi voinut ottaa osalleen,
-mutta silloin olisi rikkaitten täytynyt avustaa köyhäin lapsia, eivätkä
-he luonnollisesti sellaisesta tahtoneet kuulla puhuttavankaan, ainakaan
-kasvatuksen alkeisasteiden yläpuolelle. Ja vaikkakaan ei asiassa
-olisi ollut rahakysymystä, olisivat rikkaat, jos toivoivat voivansa
-valtaansa säilyttää, olleet hulluja, jos olisivat heidän likaisia
-töitään suorittamaan määrätyille joukoille varanneet sivistystä joka
-heistä olisi tehnyt yhteiskunnallisia kapinoitsijoita. Näistä kahdesta
-syystä teidän talousjärjestelmänne oli aivan mahdoton mitään nimensä
-arvoista kansallista kasvatusjärjestelmää ylläpitämään. Toiselta puolen
-taloudellisen tasa-arvoisuuden ensimmäinen vaikutus oli samallaisten
-kasvatuksellisten etujen varaaminen kaikille ja vielä paraitten
-minkä yhteiskunta voi aikaan saada. Vallankumouksen historian mieltä
-kiinnittävimpiä lukuja on se joka kertoo miten heti uuden järjestyksen
-voimaan astuttua nuoret miehet ja naiset alle kahdenkymmenen ikävuoden,
-jotka olivat työskennelleet pelloilla ja tehtaissa ehkä lapsuudesta
-asti, jättivät työnsä ja tulvivat takaisin kouluihin ja opistoihin
-niin pian kuin tilaa heille voitiin valmistaa, jotta olisivat
-mahdollisimman paljon voineet korjata varhaisia tappioitaan. Kaikki
-yksimielisesti nyt ymmärsivät että kasvatus oli taloudellisesti
-tehty kaikille mahdolliseksi, että se oli suurin uuden järjestyksen
-tuottama anti. Kirjoista selviää myös ettei vain nuoriso, mutta
-miehet ja naiset ja vanhemmatkin, jotka olivat kasvatuksellisia etuja
-vaille jääneet, käyttivät kaiken teollisuusvelvollisuuksistaan vapaan
-aikansa täyttääkseen mahdollisuuden mukaan varhaisemman elinaikansa
-puutteita, jotta heidän ei liian suuresti olisi tarvinnut hävetä
-nousevan sukupolven läsnäollessa joka kokonaan oli oleva korkeakoulun
-läpikäyneitä.
-
-"Puhuaksemme kasvatusjärjestelmästämme nykyisessä muodossaan", jatkoi
-tohtori, "tahdon varottaa teitä siitä mahdollisesta erehdyksestä
-että luulisitte yhdenkolmatta vuoden ijässä päättyvän kurssin
-päättävän myös tavallisen yksilön kasvatuksellisen opintoajan. Se on
-päinvastoin vain vaadittava sivistyksellinen minimi jonka yhteiskunta
-jokaiselle nuorukaiselle vaatii annettavaksi heidän alaikäisyytensä
-aikana, jotta heistä tulisi vain soveliaita kansalaisia. Me kuitenkin
-pitäisimme sangen laihana kasvatuksena sitä joka siihen päättyisi.
-Me arvelemme että yliopistollisen arvon saavuttaminen täysikäisyyden
-alkaessa merkitsee vain että arvon saanut on päässyt sille ikäkaudelle
-jolloin hänen katsotaan kykenevän ja olevan oikeutetun täysi-ikäisenä
-pitää huolta opinnoistaan ilman valtion johdatusta ja pakotusta.
-Tätä tarkoitusta varten keinoja varatakseen kansa ylläpitää laajaa
-järjestelmää jota voitte sanoa oppiarvon saavuttaneitten valittavaksi
-opintokurssiksi jokaisessa tieteen haarassa, ja nämä ovat vapaasti
-avoimina jokaiselle elämän loppuun asti niin kauan tai niin lyhyen
-ajan, niin jatkuvasti tai niin asteettaisesti, niin perinpohjaisesti
-tai niin pintapuolisesti kuin kukin haluaa.
-
-"Järki ei todellakaan ole mahdollinen monissa tärkeissä
-opintohaaroissa, halu niihin ei heräjä eikä ymmärrys kykene niitä
-tavoittamaan, ennenkuin kypsyneellä ijällä, jolloin kuukauden
-pyrkimyksellä saavutetaan käsitys asiassa minkä omaksumisyritykseen
-vuosia olisi hukkaan tuhlattu nuoruudessa. Meidän tarkoituksenamme on
-niin paljon kuin mahdollista lykätä sellaisten haarojen vakava tutkimus
-oppiarvon saavuttaneiden kouluihin. Nuoren kansan täytyy saada asioista
-yleinen käsitys, mutta todenteolla heidän elinaikansa ei ole kiinteää
-ja tuloksellista tutkimusta varten. Jos tahdotte nähdä innostuneita
-oppilaita, joille tietojen tavoittelu on suurinta elämän iloa, täytyy
-teidän etsiä heidät keski-ikäisten isien ja äitien joukosta oppiarvon
-saavuttaneiden kouluista.
-
-"Tietojen elinkautisen tavoittelun tilaisuuksien oikein käyttämistä
-varten ovat meidän mielestämme elämämme vapaa-ajat, jotka teistä
-tuntuvat niin pitkiltä, aivan liian lyhyet. Ja ne joutoajat, niin
-pitkiä kuin ovatkin, puolet joka päivästä ja puolet joka vuodesta sekä
-koko jälkimmäinen puoli elämästä joka on pyhitetty persoonalliselle
-käyttämiselle -- vieläpä näiden pitkien aikojen lisäyksetkin, yhä
-suuremmiksi kasvaen jokaisen työtä säästävän keksinnön mukana,
-jotka ovat varatut elämän korkeampaa käyttöä varten, näyttävät
-meistä vähäarvoisilta henkiselle kehitykselle, olosuhteilta joita
-teidän aikananne ei ollut tuskin kenenkään käytettävissä, mutta
-jotka meidän laitoksemme ovat kaikille varanneet. Tarkoitan sitä
-rauhan moraalista ilmapiiriä joka johtuu mielen ehdottomasta
-vapauttamisesta häiritsevistä ankeuksista ja kiduttavasta huolesta
-oman itsemme ja meille rakkaitten aineellisen toimeentulon suhteen.
-Talousjärjestelmämme saattaa meidät asemaan jossa voimme seurata
-Kristuksen oppia, joka niin mahdoton oli teille, olla pitämättä 'huolta
-huomisesta.' Teidän ei tietysti pidä ymmärtää että koko kansamme on
-vain tutkijoita ja filosoofeja, mutta ymmärtänette että me olemme
-enemmän tai vähemmän uutteria ja järjestelmällisiä oppilaita ja
-koululaisia koko elämämme ajan."
-
-"Todellakin, tohtori", sanoin, "en muista oletteko koskaan puhunut
-minulle mitään mikä olisi osottanut täydellisempää ja räikeämpää
-ristiriitaa teidän ja minun aikani välillä kuin tämä puhtaasti
-henkisten harrastusten pysyvä ja kasvava kehitys läpi eläjään. Minun
-aikanani oli kuitenkin vain kuuden tai kahdeksan vuoden erotus
-köyhän miehen pojan ja onnellisemman nuorukaisen henkisen elämän
-kestäväisyyden välillä, edellinen oli tuomittu tehtaaseen neljäntoista
-vanhana, jälkimmäinen läksi opistoon. Jos toisen kehitysaika päättyi
-neljänteentoista ikävuoteen, niin toisen loppui jotenkin yhtä
-täydellisesti yhden- tai kahdenkolmatta ijässä. Sen sijaan että
-opin arvon saavuttamisella hän olisi päässyt tilaisuuteen alkamaan
-todellista kasvatustaan, merkitsi se tapaus tavalliselle nuorukaiselle
-opinto-ajan päättymistä ja oli hänen elämänsä vuoksiaika sivistyksen
-ja tieteitten ja humaanisuuden tietoon. Tässä suhteessa tavallinen
-yliopistolainen ei koskaan jälkeenpäin omistanut niin paljon tietoja
-oppiarvonsa saavuttamispäivänä. Sillä heti senjälkeen, ellei ollut
-rikkainta luokkaa, hänen täytyi suin päin syöksyä liike-elämän
-melskeeseen ja kilpailuun ja ottaa pesti olemassa olon aineellisten
-välikappaleiden taistelurekryytiksi. Sortuiko hän vai onnistui,
-se ei suuria vaikuttanut hänen henkisen elämänsä kuihtumisen ja
-kääpiöitymisen estämiseksi tai edistämiseksi. Hänellä ei ollut aikaa
-eikä voinut käyttää mitään ajatusta muuhun. Jos hän sortui taikka
-tuskin vältti sortumisen, alituinen ankeus hänen sydäntänsä jäyti: ja
-jos hän onnistui, hänen onnensa tavallisesti teki hänestä tylsäpäisen
-ja vielä avuttomamman itseensä tyytyväisen aineen orjan kuin jos
-olisi sortunut. Mitään toivoa ei kummallakaan tiellä ollut hänen
-mielelleen ja sielulleen. Jos elämänsä lopussa hänen ponnistuksensa
-olivat voittaneet hänelle hiukan hengityksen tilaa, ei siitä hänen
-käytettäväkseen ollut, sillä henkiset ja järjelliset osat käytännön
-puutteessa kuihtuvat eivätkä enää kyenneet vastaamaan tilaisuutta."
-
-"Ja tällaista olemassaolonsa puolustusta", sanoi tohtori, oli niiden
-elämä joita te piditte onnellisimpina ja menestyksellisimpinä --
-joiden arveltiin elämän palkinnon voittaneen. Voitteko ihmetellä
-että me pidämme suurta vallankumousta ihmisen toisena luomisena,
-etenkin kun se täydellisen mielen ja sielun elämän olosuhteet lisäksi
-tuotti siihen pelkkään aineelliseen toimeentuloon joka enemmän tai
-vähemmän kunnollisena oli ollut kaikkien ihmisolentojen, rikkaitten
-ja köyhien, melkein koko elämä mitä he siihen asti olivat tienneet?
-Olemassaolon taistelun vaikutus, se kun ehkäsi kokoamishimollaan
-henkisen kehityksen aikaihmisen elämän kynnykselle, olisi ollut kyllin
-turmiollinen, vaikkapa taistelun luonne riisi ollut siveellisesti
-nuhteetontakin. Kun johdumme ajattelemaan että se taistelu ei vain
-estänyt sielun kehitystä, vaan oli vaikutukseltaan tavattoman
-turmiollinen siveelliselle elämällekin, ymmärrämme täydellisesti
-ihmissuvun onnettomat olosuhteet ennen vallankumousta. Nuorisolla
-on ylevä pyrkimys velvollisuuteen ja oikeuteen ja korkeat unelmat
-niistä. Se katsoo maailmaa sellaisena kuin sen pitäisi oleman,
-eikä sellaisena kuin se on; ja onneksi on ihmiskunnalle, jos
-yhteiskunnan laitokset eivät loukkaa tätä moraalista innostusta,
-vaan pikemmin koettaa sitä säilyttää ja kehittää läpi koko elämän.
-Tämän nykyinen yhteiskuntajärjestys tekee, sen luullakseni voimme
-väittää. Taloudellisen järjestelmän avulla, joka perustuu kaiken
-työn teon korkeimmalle siveysopilliselle aatteelle, huomaa nuoriso
-maailmalle jouduttuaan että se on kaiken moraalin käytännöllinen
-koulu. Nuorukainen tapaa tarpeeksi tilaa ja ilmaa velvollisuuksissaan
-ja toimissaan ylevälle innostukselle, jokaiselle epäitsekkäälle
-pyrkimykselle mitä vain helliä mielii. Hän ei ole voinut muodostaa
-korkeampaa eikä täydellisempää moraalista kuvaa kuin mikä vallitsee
-meidän teollisuus- ja jakojärjestyksessämme.
-
-"Nuoriso oli teidän päivinänne yhtä ylevää kuin se on nyt, jo uneksi
-samoja suuria unelmia elämän mahdollisuuksista. Mutta kun nuori mies
-pääsi eteenpäin käytännöllisen elämän maailmaan, hän huomasi unelmiansa
-pilkattavan ja ja ihanteitansa ivailtavan joka käänteessä. Hän huomasi
-olevan pakotettu, tahtoipa sitten laikka ei, ottamaan osaa elämän
-taisteluun, jossa menestyksen ensimmäisenä ehtona oli siveysopin
-ripustaminen hyllylle ja omantunnon äänen tukahuttaminen. Teillä oli
-eri lausuntotapoja millä kuvailitte sitä prosessia, kun nuori mies
-vastenmielisesti luopuen ihanteistaan tyytyi innoittavan taistelun
-olosuhteisiin. Te sanoitte hänen 'oppivan käsittelemään maailmaa
-sellaisena kuin se oli', 'pääsevän romanttisista lapsellisuuksista',
-'tulevan käytännölliseksi' ja sen tapaista. Se todellisesti ei ollut
-muuta kuin sielun turmelemista. Onko se liioittelua?"
-
-"Se on vain totuutta ja me sen kaikki tiesimme", vastasin.
-
-"Kiittäkää Jumalaa että niistä päivistä on päästy ijäksi. Isän ei
-tarvitse enää opettaa pojallensa kyynillisyyttä, jotta hän ei elämässä
-tappiolle tulisi, eikä äidin tyttärellensä maailmallista viisautta
-suojatakseen häntä ylevältä vaistolta. Vanhemmat ovat lastensa
-arvoisia ja kykenevät heidän kanssansa liittoutumaan; siten meidän
-mielestämme ei ollut eikä voinut olla asian laita teidän päivinänne.
-Elämä on kauttaaltansa yhtä laaja ja ylevä kuin se näyttää olevan
-kodin kynnyksellä ikävöivälle lapselle. Täydellisyyden ihanteet,
-itseuhrauksen, kunnian, rakkauden ja velvollisuuden tuottama innostus
-ei enää kypsyneempinä vuosina vaihdu halvempiin perustuksiin, vaan
-jatkuu elämätä elättäen sen loppuun asti. Muistanette mitä Wordsworth
-sanoi:
-
-    "Lapsuudessa taivas meitä ympäröi.
-    Poikaijällämme meihin lankeaa
-    Jo varjot vankilan."
-
-"Jos hän olisi osallisena meidän elämässämme, ei luullakseni hänen olisi
-tarvinnut lapsuutta ylistää poikuusijän kustannuksella, sillä elämä
-kohoaa yhä laajemmaksi ja korkeammaksi loppuun asti."
-
-
-
-
-LUKU XXXI.
-
-"EI TÄLLÄ VUORELLA EIKÄ JERUSALEMISSA."
-
-
-Seuraavana aamuna, jolloin Edithin taas täytyi lähteä velvollisuuttaan
-suorittamaan, seurasin häntä rautatieasemalle. Seisoessamme junaa
-odottaen kiintyi huomioni erääseen erikoisemmalta näyttävään mieheen
-joka astui ulos vasta saapuneesta junasta. Hän näytti yhdeksännentoista
-vuosisadan kannalta arvostellen noin kuudenkymmenen vuotiaalta ja oli
-siis luultavasti kahdeksan- tai yhdeksänkymmenen vuotias, se kun oli
-se arviomäärä jonka olin huomannut tarpeelliseksi uusien aikalaisteni
-ikää määritellessäni, sillä näinä aikoina ijällisyyden merkit näkyvät
-myöhemmin. Huomauttaessani Edithille tästä henkilöstä, herätti hän
-minussa suurta mielenkiintoa, sillä Edith ilmoitti että hän oli Mr.
-Barton jonka telefoonissa kuulemani saarna niin oli vaikuttanut minuun
-uuden elämäni ensimmäisenä sunnuntaina, kuten olen kertonut teoksessani
-"Vuonna 2000." Edith ehti juuri esittää minut ennen junaan astumistaan.
-
-Lähtiessämme yhdessä asemalta sanoin toverilleni, suvaitsisiko hän
-minun kysyä mitä erikoista uskon lahkoa tai uskonnollista yhdyskuntaa
-hän edusti.
-
-"Rakas Mr. West", oli vastaus, "teidän kysymyksenne osottaa että
-ystäväni tri Leete ei ole luultavasti teille suuria kertonut nykyisestä
-katsantokannasta uskonnollisiin asioihin nähden."
-
-"Keskustelumme on vain hiukan liikkunut sillä alalla", vastasin, "mutta
-minua ei ihmetytä saadessani tietää että teidän aarteenne ja tapanne
-ovat kokonaan toiset kuin minun aikanani. Uskonnolliset aatteet ja
-kirkolliset laitokset olivat jo sinä aikana kuitenkin niin nopeitten
-ja perinpohjaisten mullistusten alaisia että varmasti saattoi ennustaa
-että jos uskonto oli elävä toisella vuosisadalla, oli se tapahtuva
-aivan toisenlaisten muotojen alaisena kuin koskaan ennen oli tunnettu."
-
-"Olette kosketellut asiata", sanoi seuralaiseni, "joka minulla on mitä
-suurimman harrastuksen esineenä. Ellei teillä ole muuta, tehtävää, ja
-haluatte hiukan puhua tästä, ei mikään ole minulle mieluisempaa."
-
-Saatuaan vakuutuksen että minulla ei ollut mitään muuta tointa kuin
-tietojen rypläileminen kahdennestakymmenennestä vuosisadasta, sanoi Mr.
-Barton:
-
-"Käykäämme sitten tuonne vanhaan kirkkoon, jonka epäilemättä jo olette
-tunteneet teidän aikanne jäännökseksi. Siellä voimme mukavasti istua
-keskustellessamme sellaisessa ympäristössä joka hyvin soveltuu yhteen
-keskusteluaineemme kanssa."
-
-Silloin huomasin että seisoimme erään viime vuosisadan
-kirkkorakennuksen edustalla, joka on säilytetty historiallisena
-muistomerkkinä, ja lisäksi kuten kummakseni havaitsin oli tämä se sama
-kirkko jossa minun perheeni oli aina käynyt ja minä samoin -- se on,
-silloin kuin kirkossa kävin mikä ei usein tapahtunut.
-
-"Merkillinen sattuma!" huudahti Mr. Barton kerrottuani hänelle tämän;
-"kukapa olisi sitä saattanut aavistaa? Luonnollisesti uudelleen
-astuessanne sellaiseen paikkaan joka on niin rikas entisistä
-muistoista tahdotte olla yksin. Teidän täytyy suoda minulle anteeksi
-aavistamattoman varomattomuuteni, kun ehdotin kääntymistä tänne."
-
-"Sattuma", vastasin, "on huvittava, vaan ei ollenkaan mieltäliikuttava.
-Minun aikani nuoret eivät kirkkosuhteitaan tavallisesti kovin vakaviksi
-käsittäneet. Olenpa huvikseni katseleva miltä tämä vanha paikka
-näyttää. Astukaamme sisälle kaikin mokomin."
-
-Sisäpuoli oli kokonaan muuttumaton pääkohdissaan siitä viime
-kerrasta jolloin olin sen seinien sisällä käynyt, toista vuosisataa
-sitten. Hyvin muistin että se viimeinen tilaisuus oli ollut
-pääsiäisjumalanpalvelus, jonne olin saattanut muutamia kauniita
-maalaisserkkuja, jotka halusivat kuulla musiikkia ja nähdä koreuksia.
-Epäilemättä olivat rappeutumisjäljet vaatineet monia korjauksia, mutta
-ne oli toimitettu niin että kokonaisvaikutuksen eheys oli säilytetty.
-
-Kulkien pitkin kuorin pääkäytävää pysähdyin perheeni penkin edustalle.
-
-"Tämä, Mr. Barton", sanoin, "on tai oli minun penkkini. Totta on että
-olen hiukan takapajulla penkin vuokran suhteen, mutta luullakseni
-rohkenen kutsua teidät istumaan kanssani."
-
-Olin totta puhunut Mr. Bartonille että sangen vähän tunteellisuutta
-kuului niihin kirkkosuhteisiin joita oli minulla ollut. Ne elivät
-todella vain perhetraditsiooneja ja yhteiskunnallista omaisuutta.
-Mutta toiselta puolen huomasin olevani koko lailla liikutuksissani,
-kun asettuessani tavalliselle paikalleni penkin päähän katsahdin
-hämärää ja äänetöntä huonetta. Katseeni kulkiessa penkistä penkkiin,
-mielikuvituksissani heräsi niiden miesten ja naisten, nuorten poikain
-ja neitojen elämä jotka olivat tottuneet sunnuntaisin sata vuotta
-sitten istumaan näissä penkeissä. Muistellessani heidän eri toimiansa,
-kunnianhimoansa, toivojansa, pelkojansa, kateuttansa ja juoniansa, ne
-kaikki kun olivat ollut omistetun, menetetyn tai himoitun rahaihanteen
-vallitsemat, ei minuun niin paljon vaikuttanut se persoonallinen
-kuolema, mikä oli kaikkien näitten vanhojen tuttavieni osaksi tullut,
-kuin ajatus siitä miten täydellisesti koko se yhteiskunnallinen meno,
-jossa he olivat eläneet, liikkuneet ja olemuksensa säilyttäneet,
-oli hävinnyt. Eivät ainoastaan he itse olleet menneitä, vaan heidän
-maailmansakin oli mennyt, eikä sen sijalla oleva sitä enää tuntenut.
-Miten outo, miten keinotekoinen, miten luonnoton se maailma oli ollut!
--- ja kuitenkin oli se heille ja minulle, ollessani yksi heistä,
-näyttänyt ainoalta mahdolliselta olemassaolon muodolta.
-
-Mr. Barton, hienotunteisesti kunnioittaen aatelmiani, odotti minun
-katkaisevan äänettömyyden.
-
-"Epäilemättä", sanoin, "koskapa säilytätte kirkkojamme
-merkillisyyksinä, on teillä itsellä parempia käytettävänänne?"
-
-"Meillä", vastasi seuralaiseni, "toden teolla on sangen vähän tai ei
-ollenkaan kirkkoja käytännössä."
-
-"Niin, todellakin! Unohdin hetkeksi että telefoonin avulla kuulin
-saarnanne. Telefooni nykyisessä täydellisyydessään on tietysti kokonaan
-poistanut kirkkojen tarpeellisuuden kuulijahuoneina."
-
-"Toisin sanoen", vastasi Mr. Barton, "kun me kokoonnumme tätä nykyä, ei
-meidän enää tarvitse tuoda ruumistamme mukanamme. Eriskummallisuutena
-on se merkillistä että samalla kuin telefooni ja elektroskooppi,
-poistettuaan etäisyyden olemasta esteenä näölle ja kuulolle, ovat
-saattaneet ihmiset niin likeiseen myötätuntoiseen ja henkiseen
-kanssakäymiseen ettei sellaista, koskaan ennen ole aavistettu, ovat
-ne samalla, vaikka pitävätkin yksilöitä mitä läheisimmässä yhteydessä
-kaiken kanssa mitä maailmassa tapahtuu, saattaneet heidät kykeneviksi
-nauttimaan, jos haluavat, ruumiillista yksinäisyyttä, jommoista vain
-erakko teidän päivinänne sai kokea. Meidän etumme tässä suhteessa ovat
-niin meidät hemmotelleet että joukossa oleminen, mikä oli välttämätön
-rangaistus, jos te jotakin mieltä kiinnittävää halusitte nähdä tai
-kuulla, näyttäisi meistä liian kalliilta hinnalta maksaaksemme sitä
-tuskin mistään nautinnosta."
-
-"Saatan ymmärtää", sanoin, "että kirkolliset laitokset ovat
-merkityksensä menettäneet toisillakin tavoin kuin kirkkorakennusten
-käyttämättä jättämisellä, kun telefooni järjestelmä on yleisesti
-otettu uskonnollisen opetuksen käytettäväksi. Minun aikanani se
-seikka, että kukaan puhuja ei voinut ääntänsä ulotuttaa muuta kuin
-pienen kuulijakunnan piiriin, vaikutti että todellinen saarnamiesten
-armeija oli välttämätön -- noin 50,000 yksinomaan Yhdysvalloissa --
-kansan opettamiseksi. Näistä tuskin yhtä monen satojen joukossa oli
-sellaista henkilöä jolla oli sanottavana jotakin todella kuulemisen
-arvoista. Esimerkiksi voimme sanoa että 50,000 pappismiestä saarnasi
-joka sunnuntai yhtä monta saarnaa yhtä monelle seurakunnalle. Neljä
-viidettä osaa näistä saarnoista olivat viheliäisiä, puolet jälellä
-olevista ehkä keskiarvoisia, muutamat toisista hyviä ja vain harvat
-koko joukosta todella oivallisen luokkaan kuuluvia. Tietysti ei nyt
-kukaan halunnut kuulla viheheliäistä esitystä mistään aineesta, kun
-hän aivan yhtä helposti saattoi kuulla oivallista, ja jos me olisimme
-saaneet telefoonijärjestelmämme sille kannalle kuin se teillä on,
-olisi tuloksena ollut että ensimmäisenä sunnuntaina sen käyntiin panon
-jälkeen jokainen, joka olisi halunnut saarnaa kuulla, olisi yhdistänyt
-telefooninsa muutamana laajalti mainehikkaitten saarnamiesten
-saarnahuoneitten tai kirkkojen kanssa, eikä toisilla olisi ollut
-kuulijoita ollenkaan, ja heidän olisi vihdoin ollut pakko etsiä uusia
-toimintaoloja."
-
-Mr. Barton oli huvitettu. "Te olette todellakin", hän sanoi, "osanneet
-teidän ja meidän aikamme välisten mitä tärkeimpäin ristiriitain
-mekaanilliseen puoleen -- nimittäin keskinkertaisuuden nykyiseen
-tukahuttamiseen opetuksessa, olipa se sitten henkistä tai uskonnollista
-laatua. Kun tilaisuutta on poimia mitä valituinta hengen ruokaa
-sukukunnan henkevimmiltä moralisteilta ja tietäjiltä, pitää tietysti
-jokainen yksimielisesti ajan tuhlauksena kuunnella ketään jolla
-on vähemmän painavia tietoja luovutettavana. Ajatellessanne että
-kaikki siten kykenevät saamaan paraat vaikutelmat mitä suurimmat
-henget voivat antaa, ja yhdistäessänne tämän siihen seikkaan että
-korkeamman kasvatuksen yleisyyden avulla kaikki ovat ainakin koko
-hyviä arvostelemaan mikä on parasta, ymmärrätte sen salaisuuden jota
-sanottakoon heti sen sivistysasteen tueksi jonka me olemme saavuttaneet
-ja korkeimman mahdollisimman edistyskannan varmimmaksi vakuudeksi alati
-parempia olosuhteita kohti -- nimittäin moraalisen ja henkisen neron
-johdannon. Teidän kaltaisellenne, joka on kasvatettu yhdeksännentoista
-vuosisadan aatteiden mukaisesti kansanvaltaisuuteen nähden, saattanee
-näyttää ristiväitteeltä se että taloudellisten ja kasvatuksellisten
-olosuhteiden yhdenvertaisiksi luomisesta, joka on kansanvaltaisuuden
-täydentänyt, saattoi johtua mitä täydellisin ylimysvalta, eli paraitten
-hallinto, mikä ajateltavissa olla voi; ja kuitenkin, mikä tulos saattoi
-olla luonnollisempi? Tämänpäiväinen kansa, joka on liian järkevätä
-antaakseen edes puolijumalain johtaa tai vietellä itseään harhaan
-itsekkäisiin tarkoitusperiin, on toiselta puolen valmis ymmärtämään
-ja seuraamaan innostuneena kaikkea parempaa johtoa. Tuloksena on
-että suurimmat miehemme ja naisemme tätä nykyä johtavat epäitsekästä
-valtakuntaa ehdottomammin kuin teidän tsaarinne uneksivatkaan, ja
-niin laajalta että sen rinnalla Aleksanderin valloitukset näyttävät
-maakunnallisilta. Maailmassa on ihmisiä, jotka kun hyväksi katsovat
-kanssaihmisiinsä vedota, kykenevät pelkällä ilmoituksella saamaan
-yhden, viiden tai kahdeksan sadan miljoonan ihmisen huomion yhtaikaa
-puoleensa. Jos tilaisuus on suuremmoinen ja puhuja sen arvoinen,
-vallitsee todella koko maailman laajuinen hiljaisuus, toiset auringon
-paistaessa tai tähtien tuikkeessa, toiset päivän nousussa tai
-illan hämärässä, kaikki huomionsa kiinnittävät opettajan huulille.
-Sellainen valta teidän päivinänne olisi ehkä näyttänyt vaaralliselta,
-mutta ajatellessanne että sen kestävyys riippuu sen harjoittamisen,
-viisaudesta ja epäitsekkyydestä ja kukistuisi heti ensimmäisen väärän
-oireen jälkeen, voitte arvata että se on yhtä varma kuin Jumalan
-vallinta."
-
-"Tri Leete", sanoin, "on puhunut minulle jotakin siitä tavasta, miten
-sivistyksen yleisyys yhdessä tieteellisten sovelluttamisienne kanssa
-on tehnyt tämän paraitten hallinnon mahdolliseksi; mutta, pyydän
-anteeksi, miten saattaa puhuja esittää sanottavansa niin äärettömälle
-lukumäärälle josta puhuitte, elleivät helluntai-ihmeet uudistu?
-Tottapa kuulijakunnan täytyy rajoittua ainakin niihin ainoastaan jotka
-käytettävää kieltä ymmärtävät."
-
-"Onko mahdollista ettei tri Leete ole teille mitään puhunut
-yleismaailmallisesta kielestämme?"
-
-"En ole muuta kieltä kuullut kuin englannin."
-
-"Tietysti puhuu itsekukin oman maansa kieltä kansalaistensa kanssa,
-mutta muun maailman kanssa hän puhuu yleiskieltä -- se on, me
-tätänykyä tarvitsemme vain kahta kieltä voidaksemme puhua kaikkien
-ihmisten kanssa -- oman ja yleiskieltä. Me saatamme oppia niin
-monia kuin haluamme ja tavallisesti meitä huvittaa oppia useampia,
-mutta nämä kaksi vain ovat tarpeelliset käydessämme ympäri maailman
-tai puhuessamme kaikkialle tulkitta. Joukko pienempiä kansoja on
-kokonaan jättänyt sikseen kansalliskielensä ja puhuu vain yleiskieltä.
-Suuremmat kansat, joilla on hienoa kirjallisuutta säilytettävänä omalla
-kielellään, ovat olleet hitaampia siitä luopumaan, ja tällä tavalla
-pienemmillä kansoilla on todellisesti ollut jonkinlaista etua suurten
-rinnalla. Taipumus yhden ainoan kielen käyttämiseen elävänä kielenä
-ja käsittelemään kaikkia muita kuolleina tai kuolemaan tuomittuina on
-kuitenkin lisääntymässä sellaisessa määrässä että jos olisitte nukkunut
-vielä yhden sukupolven yli, ette ehkä olisi tavannut muita kuin
-filologisia tuntijoita jotka olisivat osanneet puhua kanssanne."
-
-"Mutta yleisen telefoonin ja yleiskielen rinnalla", sanoin, "on
-vielä käsiteltävänä uskonnon juhla- ja kirkonmenojen puoli. Sen
-täytäntöä varten luullakseni hurskassieluiset yhä tarvitsevat kirkkoja
-kokouspaikoikseen, olkootpa miten kykeneviä tahansa niistä pääsemään
-opetustarkoituksissa."
-
-"Jos joku sitä tarvetta tuntee, ei ole mitään syytä miksi he eivät
-voi pitää niin monta kirkkoa kuin heitä haluttaa ja kokoontua niin
-usein kuin soveliaiksi näkevät. En tiedä onko vielä sellaisia jotka
-niin tekevät. Mutta korkean henkisyysasteen yleiseksi tultua maailman
-oli pakko kasvaa uskonnon juhlapuolesta pois, joka muotoineen
-ja tunnustähtineen, pyhine aikoineen ja paikkoineen, uhrineen,
-juhlineen, paastoineen ja uusikuineen merkitsi niin paljon ihmissuvun
-lapsuusaikoina. Se aika on nyt täysin tullut jota Kristus ennusti
-puhuessaan vaimon kanssa Samarian lähteellä, kun Temppeliaatos kaikkine
-perustuksineen oli väistyvä kokonaan henkisen uskonnon tieltä, aikaan
-ja paikkaan katsomatta jonka hän eniten sanoi Jumalaa miellyttävän."
-
-"Kun kirkonmenojen ja juhlien puoli uskonnosta on kadonnut", sanoin,
-"ja kirkossa käynti on tullut tarpeettomaksi opetustarkoituksissa sekä
-kun kukin valitsee oman saarnamiehensä persoonallisilla perusteilla, on
-kaiketi lahkokuntain täytynyt melkein kokonaan hävitä."
-
-"Niin ovat", sanoi Mr. Barton. "Se minua muistuttaa että puheemme
-alkoi teidän tiedustelullanne, mihin uskontokuntaan minä kuulun.
-Siitä on sangen kauan aikaa, kun kansan oli tapana jakautua lahkoihin
-ja luokitella itsensä eri nimisinä uskontoasiain mielipiteitten
-vaihtelujen mukaan."
-
-"Onko mahdollista", huudahdin, "että tarkoitatte sanoa etteivät ihmiset
-enää riitele uskonnosta? Todellako sanotte minulle että ihmisolennot
-ovat kyenneet ratkaisemaan erilaiset mielipiteet tulevasta elämästä
-tulematta vihollisiksi tässä elämässä? Tri Leete on pakottanut minun
-uskomaan sangen monia ihmeitä, mutta jo on tässä liian paljon!"
-
-"En ihmettele että se tuntuu hämmästyttävältä esitykseltä ensi
-kuulemalta yhdeksännentoista vuosisadan ihmiselle", vastasi Mr. Barton.
-"Mutta sittenkin, kuka se alotti ja ylläpiti uskontoriitoja menneinä
-päivinä?"
-
-"Ne olivat luonnollisesti kirkolliset yhdyskunnat -- papit ja
-saarnaajat."
-
-"Mutta niitä ei ollut paljon. Miten he kykenivät niin suuria
-selkkauksia aikaan saamaan?"
-
-"Niiden kansajoukkojen avulla, jotka tietämättömyyden pimeässä
-eläen olivat vastaavassa määrässä taikauskoisia ja tekopyhiä ja
-välikappaleita kirkkolaisten käsissä."
-
-"Mutta olihan sivistynyt vähemmistö. Olivatko hekin tekohurskaita?
-Olivatko he kirkon miesten välikappaleita?"
-
-"Päinvastoin he aina olivat tyyniä ja suvaitsevaisia uskonnollisiin
-kysymyksiin nähden ja papistosta riippumattomia. He mukautuivat
-kirkollisten vaikutukseen vain siksi että pitivät sitä tarpeellisena
-tietämättömän väestön vallintatarkoituksissa."
-
-"Hyvä on. Te olette selittäneet ihmeenne. Nyt ei ole mitään
-tietämätöntä väestöä, jonka vuoksi järkevimpäin tarvitsisi tinkiä
-totuuden kanssa. Teidän sivistynyt luokkanne suvaitsevine ja
-filosoofisine mielipiteineen uskonnollisten erimielisyyksien suhteen ja
-se rikollinen hupsujoukko joka niistä elämätä piti, on tullut yhdeksi
-ainoaksi nyt eläväksi luokaksi."
-
-"Miten kauan siitä on kun ihmiset lakkasivat sanomasta itseään
-katolilaisiksi, protestanteiksi, baptisteiksi, metodisteiksi ja niin
-edespäin?"
-
-"Sen luokittelumuodon saattaa sanoa saaneen pahan täräyksen suuren
-vallankumouksen aikaan, jolloin lahkorajat ja oppiriidat, jotka
-jo silloin olivat painuneet syrjään, kokonaan lakaistiin pois ja
-unohdettiin veljellisen rakkauden intohimoisen vaikutuksen aikana joka
-saattoi ihmiset yhteen ylevämpää yhteiskuntajärjestystä perustamaan.
-Vanha tapa olisi ehkä uudelleen henkiin herännyt aikanaan, ellei
-uusi sivistys ensimäisen ihmispolven aikana vallankumouksen jälkeen
-olisi hävittänyt tietämättömyyden ja taikauskon maaperää, joka
-oli kirkollista vaikutusta ylläpitänyt, ja tehnyt sen virkoamista
-ikipäiviksi mahdottomaksi.
-
-"Vaikka tietysti", jatkoi seuralaiseni, "henkisen sivistyksen
-yleistyminen on ainoa syy joka tarvitsee huomioon ottaa uskonnollisen
-lahkolaisuuden kokonaan katoamista harkittaessa, saatte vielä elävämmän
-käsityksen muinaisten ja nykyisten uskontotapojen välille syntyneestä
-juovasta, jos ajattelette muutamia taloudellisia olosuhteita, jotka
-nyt kokonaan ovat menneitä, mutta jotka teidän aikananne tukivat
-kirkollisten laitosten valtaa jotenkin oleellisessa määrässä. Tietysti
-etukädessä kirkkorakennukset olivat tarpeellisia saarnapaikkoja ja
-samoin uskonnon juhla- ja menopuolta varten. Sitäpaitsi uskonnon
-opetuksen voima, joka pääasiallisesti nojautui traditsioonin perustaan
-eikä omaan järkevyyteensä, vaati välttämättä että jokaisen saarnaajan
-joka halusi kuulijoita saada oli astuttava jonkun perustetun
-lahkojärjestön palvelukseen. Uskonto, sanalla sanoen, samoin kuin
-teollisuus ja politiikkakin, oli suurempain tai pienempäin yhteyksien
-kapitaaliyhtiö, joka yksinomaan vallitsi työalaa ja koneistoa ja johti
-sitä toiminimen arvon ja vallan hyväksi. Samoin kuin kaikkien niiden,
-jotka halusivat tointa saada politiikassa tai teollisuudessa, oli pakko
-tehdä sitä koneistoa vallitsevain yksilöiden tai yhtiöiden alamaisina,
-samoin oli uskonnollisissakin asioissa. Henkilöt jotka halusivat ryhtyä
-uskonnolliseen opetustoimeen saattoivat tehdä sen vain alistumalla
-jonkun koneistoa, työalaa ja liikkeen tahtoa vallitsevan järjestön
-ehtoihin -- se on, yhtymällä johonkin suureen kirkolliseen yhtiöön.
-Uskonnon opettaminen näiden yhtiöiden ulkopuolella, ellei ollutkaan
-suoranaisesti laitonta, oli mitä vaikeinta tointa, olipa opettajan kyky
-miten suuri tahansa -- yhtä vaikeata kuin oli politiikkaan osalliseksi
-pääseminen kantamatta puolueen tunnusmerkkiä, tai onnistuminen liikkeen
-harjoittamisessa suuria kapitalisteja vastaan. Uskonnolliseksi
-opettajaksi aikovan oli sentakia liittyminen johonkin lahkojärjestöön
-jonka liepeen kannattajaksi hänen oli suostuminen rupeamaan, jos halusi
-kuulluksi ollenkaan tulla. Järjestö saattoi olla pappisvaltainen, jossa
-tapauksessa hän ohjeensa sai yläpuolelta, tai se oli seurakunnallinen
-jossa tapauksessa hän määräyksensä sai alhaalta. Toinen tapa oli
-monarkillinen, toinen kansanvaltainen, toinen yhtä kurja kuin toinenkin
-uskonnollisen opettajan toimintapaikaksi, jonka ensi ehtona piti olla
-meidän mielestämme ehdoton itsemääräysvalta tunteeseen nähden ja
-lausuntovapaus.
-
-"Saattanee sanoa että vanha kirkollinen järjestelmä riippui
-kaksinkertaisista kahleista; toinen oli tietämättömyyden aiheuttama
-kansan henkinen alamaisuus hengellisiin johtajiinsa nähden,
-ja toinen itse johtajia lahkojärjestöihin sitova kahle, jotka
-järjestöt hengellisinä kapitalisteina yksinoikeudekseen sitoivat
-opetustilaisuudet. Samoin kuin kahleet olivat kaksinkertaiset, niin
-oli myös niistä vapautuminen -- vapautus samalla kansalle ja heidän
-opettajilleen, jotka johtajainsa johdossa olivat muuttuneet itse
-pelkiksi nukeiksi. Tätä nykyä saarnaaminen on yhtä vapaata kuin
-kuuleminen ja yhtä avoinna kaikille. Ihminen joka tuntee erikoista
-kutsumusta puhumaan tovereilleen uskonnollisista asioista ei
-tarvitse mitään muuta kapitaalia kuin jotakin sanomisen arvoista.
-Jos hänellä sitä on saattaa hän muuta koneistoa tarvitsematta kuin
-vapaan telefoonin saada kuulijakunnan jonka yksinomaan määrää hänen
-sanottavansa voima ja kunnollisuus. Hän ei nyt elä saarnaamisella.
-Hänen toimensa ei ole mitään erikoista ammattia. Hän ei kuulu muista
-kansalaisista enemmän kasvatuksen kuin toimialankaan kautta erotettuun
-luokkaan. Mitään tarkoitusta varten hänen ei tarvitse sitä tehdä.
-Korkeampi kasvatus, joka hänellä on samoinkuin toisillakin, tuottaa
-sopivata henkistä ainetta, ja persoonallisia tarkoituksia varten
-varatut runsaat loma-ajat, joita elämämme on täynnä, sekä, täydellinen
-vapautus velvollisuuksista neljänkymmenen viiden vuotiaana antavat
-yllin kyllin tilaisuutta kutsumuksensa harjoittamiseen. Sanalla sanoen
-nykyaikainen uskonnollinen opettaja on profeetta, ei pappi. Hänen
-sanojensa voima ei riipu inhimillisistä määräyksistä eikä kirkollisesta
-luvasta, vaan samoinkuin muinaisten profeettojen laita oli siitä miten
-hänen sanoillaan on voimaa vaikuttaa ihmissydämmeen."
-
-"Jos kansa", huomautin, "olisi yhä pysyttänyt makunsa vanhanaikaisiin
-kirkonmenoihin, juhlatoimiin ja kasvoista kasvoihin saarnaamiseen ja
-haluaisi saada kirkkoja sekä pappismiehiä erikoisesti palvelukseensa,
-onko mitään sitä estämässä?"
-
-"Ei todellakaan. Vapaus on sivistyksemme ensimmäinen ja viimeinen sana.
-Taloudellisen järjestelmämme kanssa täysin sopusoinnussa pysyen saattaa
-joukko yksilöitä tuloistaan luovuttaen kustannukset sekä vuokrata
-rakennuksia joukkotarkoituksia varten että korvaten kansalle yksilön
-menekin yleisessä palveluksessa ottaa hänet erikoiseksi papikseen.
-Vaikka valtio ei tee mitään yksilöllisiä sopimuksia minkäänlaisia, ei
-se liioin kielläkään niitä. Vanhaa kirkollista järjestelmää pitivät
-vanhoilliset jätteet jonkun ajan vallankumouksen jälkeen yllä ja
-sitä olisi voitu tehdä tähän asti, jos joku olisi halunnut. Mutta
-se ala-arvoisuus, johon palkkalaissuhteet olivat joutuneet heti
-vallankumouksen jälkeen, saattoi pian aseman palkatulle pappismiehelle
-sietämättömäksi, eikä lopulta ollut ketään joka olisi tahtonut alentua
-ryhtymään niin halveksittuun asemaan eikä ketään joka olisi tahtonut
-nauttia hengellistä palvelusta sellaisilla ehdoilla."
-
-"Kertoessanne tätä", sanoin, "näyttää sangen selvältä, miten loikki
-niin kävi eikä toisin voinut käydä; mutta tuskin voitte kuvitella
-miten yhdeksännentoista vuosisadan ihmiseen, joka on tottunut siihen
-äärettömään tilaan mikä kirkollisilla rakennuksilla ja vaikutuksella
-oli hallussaan ihmisten asioissa, vaikuttaa aatos maailmasta joka
-toimeen tulee ilman mitään sellaista."
-
-"Voin jotenkin kuvitella hämmästystänne", vastasi toverini, "vaikka
-en suinkaan täydellisesti. Ja kuitenkin täytyy minun sanoa ettei
-mikään vaihdos yhteiskuntajärjestelmässä näytä meistä niin selvästi
-olleen teidän aikanne merkkien heijastama kuin juuri tämä kirkollisen
-järjestelmän menehtyminen. Kuten itse huomautitte juuri ennen tänne
-kirkkoon tuloamme, vallitsi silloin yleinen opin kappaleitten
-hajoamistila, jonka johdosta aikalaisenne arvelivat mitä jäämään piti.
-Papiston vaikutus ja auktoriteetti oli nopeasti häviämässä, lahkorajat
-olivat rikki kulumassa, uskontunnustuksia ruvettiin halveksimaan ja
-traditsioonien uskottavuuteen ei enää luotettu. Jos jotakin voitiin
-varmasti ennustaa, niin ainakin sitä että maailman uskonnolliset
-aatteet ja laitokset olivat lähenemässä suurta vaihdosta."
-
-"Epäilemättä", sanoin, "jos kirkolliset minun aikanani olisivat
-arvelleet lopullisen tuloksen riippuvan miesten kesken vallitsevan
-ajatuskannan vaikutuksesta, niin heidän olisi täytynyt jättää kaiken
-toivonsa vaikutusvaltansa pysyväisyyden suhteen, mutta asiassapa oli
-toinenkin vaikutin joka heille rohkeutta antoi."
-
-"Ja mikä se oli?"
-
-"Naiset. Heitä minun aikanani sanottiin uskonnolliseksi sukupuoleksi.
-Papisto yleensä oli taipuvainen myöntämään että sivistyneen ja yleensä
-koko miesluokan harrastus kirkkoa kohtaan oli sangen huonoa, mutta he
-luottivat siihen että naisten hurskaus oli asian pelastava. Nainen oli
-kirkon viimeinen tuki. Naiset eivät yksinomaan olleet uskonnollisissa
-toimituksissa pääasiallisia läsnäolijoita, vaan suureksi osaksi
-heidän vaikutuksensa kautta miehiin nämä sietivät niinkin paljon
-kuin he tekivät kirkollisia vaatimuksia. Eivätkö siis pappismiehemme
-täydellisesti voineet luottaa naisten jatkuvaankin kannatukseen,
-tekivätpä sitten miehet mitä tahansa?"
-
-"Varmaankin he olisivat voineet, jos naisten kanta olisi muuttumatta
-entiselleen jäänyt, mutta kuten epäilemättä nyt jo hyvin tiedätte,
-naisten näköpiirin kohoaminen ja laajeneminen joka suuntaan oli ehkä
-merkittävimpiä vallankumouksen yksityispiirteitä. Jos naisia sanottiin
-uskonnolliseksi sukupuoleksi, niin se olisi ollut suuri ansion osotus,
-jos sillä olisi tarkotettu että he olivat henkisesti korkeammalla,
-mutta sitäpä eivät ollenkaan tarkoittaneet ne jotka sitä sanamuotoa
-käyttivät; sillä vain tarkoitettiin kohteliaalla tavalla huomauttaa
-sitä tosiseikkaa että naiset teidän aikananne olivat alamaista sukua.
-He kun säännöllisesti olivat ala-arvoisemmin kasvatettuja kuin miehet,
-tottumattomia vastuunalaisuuteen ja tottuneita alamaisuuteen ja
-itseensä luottamattomuuteen, nojausivat he kaikissa asioissa esikuviin
-ja auktoriteetteihin. Siksi he luonnollisesti yhä riippuivat kiinni
-uskonnon auktoriteettisen opetuksen periaatteissa kauan sen jälkeen
-kuin miehet sen olivat hyljänneet. Kaikki se vallankumouksessa muuttui
-ja oikeastaan alkoi muuttua jo kauan sitä ennen. Vallankumouksen
-jälkeen ei ole ollut mitään erotusta sukupuolien kasvatuksessa
-eikä liioin heidän taloudellisen yhteiskunnallisen asemansa
-riippumattomuudessa, vastuunalaisuuden ja kokemuksen harjoituksessa
-asiain käytännöllisen johtamisen suhteen. Kuten luonnollisesti olette
-havainneet he eivät enää ole erikoista alempaa luokkaa kuten ennen
-eivätkä he liioin enää kärsi auktoriteettia enemmän uskonnossa,
-politiikassa, taloudessa kuin heidän veljensäkään. Jokaisessa elämän
-pyrkimyksessä he miesten kanssa yhtyvät samoissa olosuhteissa, kaikista
-pyrkimyksistämme tärkeimmässä ja valtavimmassakin -- tiedon etsinnässä
-luonnon suhteen, ihmisen tarkoituksen suhteen sekä hänen asemansa
-suhteen henkiseen ja aineelliseen äärettömyyteen josta hän osa on."
-
-
-
-
-LUKU XXXII
-
-ERITIS SICUT DEUS.
-
-
-"Minä otaksuin siis", sanoin, "että uskonnollisten osastojen ja
-pappisluokan häviäminen ei ole vaikuttanut yleisen uskonnollisen
-harrastuksen vähenemistä."
-
-"Olisitteko voinut arvella että se sitä olisi vaikuttanut?"
-
-"En tiedä. En ole milloinkaan suuria ajatuksia niihin asioihin
-kiinnittänyt. Kirkollinen luokka edusti itseään uskonnon säilymisen
-oleellisena osana, ja me toiset pidimme varmana että niin oli."
-
-"Jokainen yhteiskunnallinen laitos, joka on olemassa ollut melkoisen
-kauan", vastasi Mr. Barton, "on varmasti suorittanut toimia jotka
-aikanaan ovat olleet enemmän tai vähemmän hyödyllisiä ja tarpeellisia.
-Kuninkaat, kirkon miehet ja kapitalistit -- kaikki heistä tässä
-suhteessa vain eri kapitalistilajeja -- ovat epäilemättä omina
-aikakausinaan suorittaneet toimia jotka, vaikkakin olivat huonosti
-toimitettuja, olivat välttämättömiä ja joita ei silloin olisi voitu
-paremmin suorittaa. Mutta aivan samoin kuin kuninkuuden poistaminen
-oli suoranaisen hallituksen alku, samoin kuin yksityiskapitalismin
-poistaminen oli suuremmoisen varakkuustuotannon alku, niin oli
-kirkkojärjestön ja koneiston eli kirkolliskapitalismin häviäminen
-alkuna maailmaa herättävälle kiihkottomalle harrastukselle sen laajan
-yhteyden suhteen jota kuvataan sanalla uskonto.
-
-"Inhimillisen kehityksen kulussa on ihmissuvun alamaisuus
-pappisauktoriteetin suhteen saattanut olla tarpeellista, mutta se
-on ollut vain holhousmuoto jolla enemmän kuin millään muulla on
-ollut tarkoituksena kangistaa ja kuolettaa sen yhteydessä olevia
-ominaisuuksia, ja kirkollisuuden rappeutuminen vihdoin valmisti
-tilaa suurten ihmisluonnetta ja tarkoitusta koskevien kysymysten
-innokkaalle harrastukselle, jota tuskin teidän aikanne arvokkaat kirkon
-miehet olisivat voineet kuvitellakaan, vaikka he niin tuskallisilla
-ponnistuksilla ja sangen pieniä tuloksia saavuttaen koettivat herättää
-joukkojansa hengellisiä asioita harrastamaan. Yleisen innostuksen puute
-näissä asioissa teidän aikananne oli luonnollinen seuraus siitä että
-ne olivat yksinoikeutena, erikoisalana pappisluokalla jonka jäsenet
-olivat välittäjinä ihmisen ja häntä ympäröivän salaperäisyyden välillä
-ja jotka lupautuivat takaamaan jokaiselle hengellisen hyvinvoinnin,
-jos vain heihin luottivat. Papillisen auktoriteetin rappeutumisen
-kautta jokainen sielu joutui itse vastakkain sen salaperäisyyden kanssa
-ja sai itse pitää vastuunalaisuuden sen itselleen tulkitsemisesta.
-Muinaisuudesta mieliin piintyneiden jumaluusoppien rappeutuminen
-vapautti koko sen alan joka koski ihmisen suhdetta äärettömyyteen,
-väärien dogma-ehdottomuuksien pusertavasta vaikutuksesta, joka oli
-siihen asti tehnyt tieteistä rajattomimman mitä typistetyimmäksi
-ja ahtaimmaksi. Entisyyden sielua rampaavan jumalanpalveluksen
-sijaan ja nykyisyyden kahlehtimisen sijaan siihen mitä on
-kirjoitettu, kumous osotti ihmisille ettei ollut mitään rajaa heidän
-tietämismahdollisuuksilleen oman luonteensa ja tarkoituksensa suhteen
-eikä mitään rajaa sen tarkoituksenkaan suhteen. Papillinen aatos,
-että menneisyys oli jumalallisempaa kuin nykyisyys, että Jumala oli
-ihmissuvun takana, väistyi sen uskon tieltä että meidän tulee katsoa
-eteenpäin eikä taaksepäin vaikutuksia saadaksemme ja että nykyisyys
-ynnä tulevaisuus lupasivat täydellisempää ja varmempaa tietoa sielusta
-ja Jumalasta kuin mikään ennen eletty menneisyys."
-
-"Onko tämä usko", kysyin, "saanut jo käytännöllistä vahvistusta
-jonkun todellisesti tapahtuneen edistysaskeleen kautta joka olisi
-tuottanut varmuutta, mikä näissä asioissa on totta? Arveletteko
-todella tietävänne enemmän niistä kuin me eli tuntevanne enemmän
-todellista niistä asioista joita me vain koetimme uskoa?" Mr. Barton
-oli hetken äänettä, ennenkuin vastasi. "Te huomautitte hetki sitten",
-hän sanoi, "että puheenne tri Leeten kanssa oli tähän asti vain vähän
-kosketellut uskonnollisia asioita. Esittäessään teille nykymaailmaa,
-oli aivan oikein ja johdonmukaista että hän ensin pysyi pääasiassa
-talousjärjestelmän muutoksessa, sillä se tietysti on muodostanut
-tarpeellisen aineellisen perusteen kaikille muille tapahtuneille
-muutoksille. Mutta olenpa varma että ette milloinkaan voi löytää
-ketään joka -- kysyttäessä millä suunnalla ihmissuvun edistys viime
-vuosisadalla on osottanut eniten taipumusta lisäämään inhimillistä
-onnea -- ei vastaisi että se on tapahtunut sielutieteessä ja sen
-suhteessa ikuisuuteen ja äärettömyyteen."
-
-"Tämä edistys ei ole ollut seurauksena ainoastaan järjellisemmästä
-asian käsityksestä ja täydellisestä henkisestä vapaudesta sen
-tutkimisessa, vaan sangen suuresti myös yhteiskunnallisista
-olosuhteista, jotka ovat päästäneet meidät melkein vapaiksi
-aineellisista varallisuuden varastoon keräämisestä. Me olemme nyt
-melkein vuosisadan ajan nauttineet taloudellista hyvinvointia,
-josta ei ole jäänyt mitään toivomisen varaa aineellisen tyydytyksen
-suhteen, etenkin kun samassa suhteessa tämän yltäkylläisyyden kanssa
-on sivistyksen kautta kehittynyt maun yksinkertaisuus joka estää
-liiallisuutta ja ylöllisyyttä ja yhä vähemmän panee painoa elämän
-aineelliseen puoleen ja yhä enemmän sielulliseen ja siveelliseen.
-Tämän aineellisen ja siveellisen kehityksen yhteistoiminnan takia
-me tarvitsemme sitä vähemmän mitä enemmän meillä on. Kauan sitten
-on tunnustettu että aineellisessa suhteessa ihmissuku on ehtinyt
-kehityksensä päähän. Me olemme suoraan sanoen kadottaneet halun
-enempään edistymiseen siinä suunnassa. Luonnollisena seurauksena on
-ollut että jo pitkiä aikoja järjen päätarmo on ollut keskitettynä
-ihmisen henkisen kehityksen mahdollisuuksiin, joille aineellisen
-kehityksen täydellisyys on vain valmistanut alun. Mitä olemme siihen
-mennessä vasta varmaksi oppineet, se on vasta ensimmäinen heikko
-aavistus siitä tiedosta joka meidän on saavutettava; ja vaikkapa tämän
-maallisen olotilan rajat olisivat sellaiset ettemme koskaan täällä
-voisi toivoa saavamme enemmän tietää kuin nyt, niin me emme nureksisi,
-sillä se tieto mikä meillä on, on riittänyt muuttamaan kuoleman
-synkeyden lupausten kaareksi ja poistamaan suolan ihmiskyyneleistä.
-Te huomaatte, oppiessanne tuntemaan enemmän kirjallisuuttamme, että
-eräässä suhteessa se kokonaan eroaa teidän kirjallisuudestanne,
-nimittäin traagillisuuden ehdottomassa puutteessa. Tämä on aivan
-luonnollisesti seurannut todellisen elämämme käsitystä että se on
-varmuudeltaan mahdoton loukata, se on Jumalan turvissa, kuten Paavali
-on sanonut, jonka kautta persoonalliset tapahtumat ja vaiheet ovat
-verraten vähäpätöisiksi menneet.
-
-"Teidän tietäjänne ja runoilijanne henkevimpinä hetkinään olivat
-nähneet että kuolema oli vain askel elämään, mutta tämä näytti
-useimmille teistä olleen sangen ankara sana. Nykyaikana, kun elämä
-lähenee loppuansa kohti, niin sen sijaan että sitä synkeys varjostaisi
-on sen omituisuutena levollinen kaihova odotus, joka nuoren saattaisi
-vanhusta kadehtimaan, ellei hän tietäisi että hetken kuluttua se sama
-ovi aukenee hänellekin. Teidän aikananne elämän sävy näyttää olleen
-sanomatonta murhetta, joka samoinkuin meren valitus lähellä valtamerta
-asuville osottautui aina kun vain hetkeksikään taukosi surkean
-varakkuuspyrkimyksen ääni ja häläkkä. Nyt tämä sävy on niin riemukas
-että me äänettä olemme sitä kuullaksemme."
-
-"Jos ihmiset jatkuvasti", sanoin, "tällä tavoin kasvavat jumalallisten
-asiain tiedoissa sekä jumalallisen elämän nauttimisessa, niin mihin he
-vielä joutuvatkaan?"
-
-Mr. Barton hymyili.
-
-"Eikö sanonut käärme vanhassa tarinassa: 'Jos te syötte tiedon puun
-hedelmästä, niin te tulette niinkuin jumalat'? Lupaus oli totta
-sanoiltaan, mutta nähtävästi siinä oli jokin erehdys puun suhteen. Ehkä
-se oli itsekkäisen tiedon puun taikka muuten ei ollut hedelmä kypsä.
-Tarina on hämärä, Kristus myöhemmin sanoi saman asian, sanoessaan
-ihmisille että he voivat tulla Jumalan pojiksi. Mutta hän ei mitenkään
-erehtynyt sen puun suhteen jonka hän heille osotti, ja hedelmä oli
-kypsä. Se oli rakkauden hedelmä, sillä yleinen rakkaus on samalla
-siemen ja hedelmä, syy ja seuraus korkeimman ja täydellisimmän tiedon.
-Rajattoman rakkauden kautta ihmisestä tulee jumala, sillä sen kautta
-hän pääsee tietoisuuteen yhteydestään Jumalan kanssa, ja koko maailma
-joutuu hänen jalkojensa juureen. Vasta kun suuri vallankumous sai
-aikaan inhimillisen veljeyden aikakauden, on ihmiskunta voinut yltä
-kyllin syödä tiedon todellisen puun hedelmästä ja sen kautta kasvaa yhä
-enemmän tietoisuuteen jumalallisesta sielusta siinä mielessä että se on
-elämämme oleellinen minuus ja todellinen salaisuus. Niin, todellakin
-meistä tulee jumalia. Nykyisen sivistyksen ponsilauseena on, _Eritis
-sicut Deus_!"
-
-"Te puhutte Kristuksesta. Tuleeko minun ymmärtää että te tätä nykyistä
-uskontoa pidätte samana oppina kuin Kristus opetti?"
-
-"Aivan varmaan. Sitä on opetettu historian alusta asti ja epäilemättä
-jo ennenkin, mutta Kristuksen opetus on täydellisimpänä ja selvimpänä
-meille saapunut. Se oli sama oppi jota hän opetti, mutta maailma
-harvoja lukuunottamatta ei silloin voinut sitä omaksua, eikä
-milloinkaan ole ollut mahdollista maailman yleisesti sitä omaksua eikä
-edes ymmärtää sitä, ennenkuin nykyisenä vuosisatana."
-
-"Miksi ei maailma voinut aikaisemmin omaksua ilmoitusta jonka se nyt
-näyttää niin helposti ymmärtävän?"
-
-"Siksi", vastasi Mr. Barton, "että sielun ja Jumalan -- joka on sama
--- profeetta ja ilmoittaja on rakkaus ja aina viime päiviin asti ei
-maailma ole tahtonut rakkautta kuulla, vaan sen ristiinnaulinnut.
-Kristuksen uskontoa, se kun riippui epäitsekkään innostuksen
-kokemuksesta ja välittömästä näkemisestä, ei voinut hyväksyä eikä
-ymmärtää yleisesti maailma joka sieti yhteiskunnallista järjestelmää
-mikä perustui olemassaolosuhteisiinsa nähden veljesmurhaa vaativaan
-taisteluun. Profeetat, messiaat, tietäjät ja pyhät lienevät todella
-itsessään nähneet Jumalan kasvoista kasvoihin, mutta mahdotonta oli
-että yleinen käsitys Jumalasta olisi sellaiseksi tullut kuin Kristus
-hänet näki, ennenkuin yhteiskunnallinen oikeus oli saattanut voimaan
-veljellisen rakkauden. Ihmisen täytyi ihmiselle veljenä esiintyä,
-ennenkuin Jumala hänelle isänä saattoi ilmestyä. Nimellisesti papisto
-ammattinaan hyväksyi ja kertasi Kristuksen opetusta että Jumala on
-rakastava isä, mutta tietysti oli sula mahdottomuus että sellainen
-aatos saattoi itää ja juurtua sydämmiin jotka olivat kylmät ja kovat
-kuin kivi lähimmäisiänsä kohtaan ja vihan ja epäilyksen tahmaama. 'Jos
-ihminen ei rakasta veljeänsä jonka hän nähnyt on, kuinka hän Jumalaa
-rakastaa taitaisi jota hän ei nähnyt ole'? Papit saarnasivat kuulijansa
-kuuroiksi kehoittaen heitä Jumalata rakastamaan, antamaan sydämmensä
-hänelle. Siten annetut sydämmet Jumalan rakkaus vihdoin sytyttäisi,
-samoinkuin muinaistarujen mukaan taivaan tuli oli aulis sytyttämään
-uhrit jotka olivat soveliaasti valmistetut.
-
-"Tuosta saarnatuolista, Mr. West, olette epäilemättä sangen monasti
-kuulleet nämä sanat ja monia muita niiden tapaisia kerrottavan: 'Jos
-me toinen toistamme rakastamme, niin Jumala asuu meissä ja hänen
-rakkautensa on täydellinen meissä.' 'Hän joka veljeänsä rakastaa asuu
-valossa.' 'Jos joku ihminen sanoo, minä rakastan Jumalaa, mutta vihaa
-veljeänsä, hän on valehtelija.' 'Joka ei veljeänsä rakasta, hän on
-kuolemaan vikapää.' 'Jumala on rakkaus ja joka rakkaudessa vaeltaa, hän
-vaeltaa Jumalassa.' 'Jokainen joka rakastaa tuntee Jumalan.' 'Joka ei
-rakasta, hän ei Jumalata tunne.'
-
-"Siinä ovat ne pisarat Kristuksen opetuksesta jotka olivat ehtoina
-jumalalliseen elämään. Tästä me löydämme tarpeeksi selvitystä, miksi
-sitä ilmoitusta, joka tuli Kristukselle kauan sitten ja muille
-valistuneille sieluille, ei voinut ihmiskunta yleensä omaksua niin
-kauan kuin epäinhimillinen yhteiskuntajärjestelmä yllä piti vallitusta
-ihmisen ja Jumalan välillä, ja miksi sinä hetkenä, jolloin tämä
-vallitus särettiin, ilmoitus tulvi maailmalle kuin auringon valovirta.
-
-"'Jos me toisiamme rakastamme, niin Jumala meissä asuu', huomatkaa
-miten nämä sanat selviksi kävivät sen kautta että vihdoinkin ihmissuku
-Jumalan löysi. Se ei tapahtunut, se huomatkaa, suoranaisesti,
-vasiten tai tietoisesti Jumalaa etsimällä. Se inhimillisyyden suuri
-innostus, joka vanhan järjestelmän kumosi ja veljesyhteiskunnan
-synnytti, ei ollut tarkoitukseltaan eikä tietoisuudeltaan ollenkaan
-pyrkimystä Jumalaa kohti. Se oli luonteeltaan inhimillinen liike. Se
-oli ihmissydänten sulaantumista ja yhdistymistä toisiinsa, katuvan
-ja heräävän tunteellisuuden purkautumista, keskinäisen rakkauden ja
-itseuhrauksen levollista vaikutusta yhteiseksi hyväksi. Mutta 'jos
-me toisiamme rakastamme, niin Jumala meissä asuu', ja niin ihmiset
-hänet löysivät. Näyttää että tuli hetki, ihmissuvun koko historian
-ylevin hetki, jolloin vasta toisensa syleilyksissä tavanneitten
-veljien maailman veljellinen hehku näyttää liittyneen jumalallisuuteen
-kuvaamattomassa värähdyksessä, aivan kuin Jumalan käsi olisi liittynyt
-ihmisten yhdistyneisiin käsiin. Ja niin on sitä jatkunut tähän päivään
-asti ja alati on jatkuva."
-
-
-
-
-LUKU XXXIII.
-
-ERINÄISIÄ TÄRKEITÄ ASIOITA KATSELEMASSA.
-
-
-Puolisen jälkeen tohtori sanoi että hänellä oli ehdotettavana
-tarkastelumatka iltapuolta varten.
-
-"Mieleeni on usein juolahtanut", hän jatkoi, "että kun teidän on
-mentävä maailmalle ja tutustuttava sen piirteisiin omien huomioittenne
-nojalla, niin muistellessanne näitä valmistavia opetuksia joita
-olen teille koettanut antaa, saatte mieleenne sangen huonon
-käsityksen opetuskyvystäni. Olen itse sangen tyytymätön siihen tapaan
-jolla olen asiata kehittänyt, se kun sen sijaan että olisi ollut
-filosoofisesti käsitetty opetussuunnitelma, on ollut vain umpimähkäisiä
-keskustelusarjoja, pikemmin teidän uteliaisuutenne aiheuttamia kuin
-minkään minusta lähteneen tarkoituksen."
-
-"Minä olen sangen kiitollinen, rakas ystävä ja opettaja", vastasin,
-"että olette minut päästänyt filosoofisesta tavasta. Haluamatta
-kerskata että olisin näin pian täydellisesti päässyt ymmärtämään
-nykyaikaisen järjestelmänne, olen kuitenkin aivan varma että tunnen
-siitä paljon enemmän kuin muuten olisin oppinut siitä syystä että
-olette niin hyväntahtoisesti seuranneet uteliaisuuteni johdatusta
-ettekä sitonut minua minkään menettelytavan tavoille."
-
-"Minä todella mielelläni uskoisin", sanoi tohtori, "että keskustelumme
-ovat olleet teille yhtä opettavaisia kuin ne ovat olleet mieluisia
-minulle, ja jos minä olen tehnyt erehdyksiä, tulee kuitenkin muistaa
-että mahdollisesti kukaan opettaja ei koskaan ole niin suurta tehtävää
-suorittanut kuin tämä minun tehtäväni on, eikä niin odottamatta
-haltuunsa saanut eikä liioin sellaista jonka oppilaan luonnollinen
-uteliaisuus on pakottanut suorittamaan kovin lyhyessä ajassa sen
-laajuuteen nähden."
-
-"Mutta tehän puhuitte jostain tarkastelumatkasta tänä iltapuolena."
-
-"Niin", sanoi tohtori. "Se on ehdotus jonka tarkoituksena, on koettaa
-korvata muutamia liiankin luultavia laiminlyöntejä tärkeitten asiain
-suhteen yrittämällä tutustaa teitä siihen miten me nyt elämme. Mitä
-sanotte jos ottaisimme ilmavaunun tänä iltana ja läksisimme linnun
-tietä katsastamaan kaupunkia ja ympäristöjä sekä näkemään mitä
-piirteitä nämä eri näkymöt ilmaisevat nykyajan sivistyksessä joita emme
-vielä ole koskettaneet."
-
-Aatos tuntui minusta ihastuttavalta, ja me heti ryhdyimme sitä
-toteuttamaan.
-
-Näissä summittaisissa ja katkonaisissa muistelmissa ensimmäisistä
-kokemuksistani nykyaikaisessa maailmassa on tietysti minun mahdotonta
-kosketella yhtäkään sadasta hämmästyttäviä asioita joita kokea sain.
-Mutta senkin rajoituksen huomioon ottaen saattanee lukijoistani tuntua
-oudolta ettei minulla ole ollut enempää sanomista sen ihmettelyn
-johdosta minkä mielessäni on vaikuttanut suurten minun aikanani
-tuntemattomain konekeksintöjen ja apukeinojen lukumäärä ja luonne, mikä
-auttaa sivistyksenne aineellista rakennusta ja koneistoanne käyttää.
-Esimerkiksi, vaikka tämä ei suinkaan ollut ensimmäinen ilmaretkeni, en
-kuitenkaan luule ennen kertoneeni tästä kokemukseni laadusta joka viime
-vuosisadan edustajalle on täytynyt olla hämmästyttävää. Saatan vain
-selitykseksi sanoa tälle näennäiselle välinpitämättömyydelle tämän ajan
-koneihmeitä kohtaan, että vaikkapa ne olisivat olleet kymmenen kertaa
-ihmeellisempiä, olisivat ne kuitenkin vaikuttaneet minuun verraten
-vähemmän hämmästyttävästi kuin uuden yhteiskuntajärjestelmänne kuvaama
-moraalinen vallankumous.
-
-Tämän, siitä olen varma, olisi kokenut jokainen minun aikani ihminen
-minun asemassani. Tieteellisten huomioiden ja konekeksintöjen
-eteenpäin kulku yhdeksännentoista vuosisadan jälkipuoliskolla oli
-ollut jo niin rivakka ja edistynyt niin nopeasti että me olimme
-valmistuneet odottamaan melkein mitä kehitystuloksia tahansa sillä
-taholla tulevaisuudessa. Teidän vedenalaisen laivakulkunne olimme jo
-varmaksi määritelleet ja osittain toteuttaneet. Sähkövoimain keksiminen
-oli saattanut melkein kaikki koneaatokset näyttämään mahdollisilta.
-Ilmapurjehdukseen nähden täydellisesti odotimme että sen onnellisesti
-ratkaisisivat lastemme lapset, elleivät jo lapsemme. Ellen todellakaan
-olisi nähnyt ihmisten purjehtivan ilmassa, olisin tuntenut suurta
-pettymystä.
-
-Mutta vaikkakin me olimme valmiit odottamaan melkein vaikka mitä
-ihmisen henkiseltä kehitykseltä ja hänen herruutensa täydellisyyttä
-aineellisen maailman yli, olimme sangen epäilevällä kannalla hänen
-itsensä moraalisen parannuksen mahdollisuuksien suhteen suuremmassa
-määrässä. Moraalisena olentona me luulimme hänen kehittyneen tarpeeksi
-ja että hän tässä maailmassa ei milloinkaan saavuttaisi ylempää
-olemusta. Filosoofisena määritelmänä me tunnustimme yhtä täydellisesti
-kuin tekin että kultainen sääntö loisi sellaisen yhteiskuntaelämän
-perusteen, jossa jokainen olisi tavattoman paljon onnellisempi kuin
-kukaan oli meidän maailmassamme, ja että kaikkien todellinen etu
-edellyttäisi sellaisen yhteiskuntajärjestelmän perustamista; mutta me
-samalla päättelimme että ihmisen moraalinen perusteettomuus ja sokea
-itsekkäisyys estää ikipäiviksi häntä sellaista ihannetta toteuttamasta.
-Turhaan hänelle oli annettu jumalainen ymmärrys; se ei hänelle voinut
-antaa minkäänlaista elämän korkeampaa käyttöä, sillä moraalinen
-turmelus häntä aina oli oleva estämässä tekemästä sitä mitä hän tiesi
-ja piti häntä toivottomassa alamaisuudessa luonteensa alhaisimpain ja
-turmelevimpain vaikutelmani suhteen.
-
-"Mahdotonta; se on vasten ihmisluonnetta!" kuului se huuto joka
-jokaisen profeetan tai opettajan tapasi, suurimmaksi osaksi huusi
-tukkoon tai vaijenti, joka koetti nostaa maailmaa tyytymättömäksi
-sekasorron hallitukseen ja herättää luottamusta Jumalan valtakunnan
-mahdollisuuteen maan päällä.
-
-Onko siis mikään ihme että minunlaiseni ihminen, joka oli hengittänyt
-tätä moraalisen epätoivon ilmaa, verraten vähäisen huomiota
-kiinnittäen, sivuuttaa tämän ajan ihmeelliset aineelliset ennätykset ja
-tutkii alati kasvavalla kunnioituksella ja ihmetyksellä teidän oikean
-ja riemukkaan elämänne salaisuutta?
-
-Muinaisia muistellessani huomaan nyt miten tämä peruskanta
-ihmisluonteesta oli suurinta epäuskoa Jumalaa ja ihmistä kohtaan
-mihin ihmissuku saattoi vajota, mutta, herra paratkoon, sitä epäuskoa
-ei kirkko tuominnut, vaan kyllä opetti että heidän oppinsa ihmisen
-toivottomasta turmeluksesta oli ehdottomasti varmaa ja vakaata.
-
-Tämä ilmapurjehdus, josta mainitsin, tarjoaa räikeän kuvan siitä
-oudosta yhteydestä johon aikalaiseni sitoivat rajattoman uskonsa ja
-ihmisen aineellisen edistyksen, samalla kokonaan epäuskon vallassa
-ollen hänen moraalisiin mahdollisuuksiinsa nähden. Kuten olen
-sanonut, me täydellisesti odotimme ilmapurjehdus oli tulevaisuudessa
-saavutettavissa, mutta eniten keskusteltiin sen keksinnön laadusta
-siltä kannalta, miten käytännöllinen se oli oleva sodassa pudottelemaan
-dynamiittipommeja tiheästi asuttuihin kaupunkeihin. Koettakaa ymmärtää
-sitä, jos voitte. Tennysonkaan tulevaisuuskuvitelmassaan ei mitään
-muuta nähnyt. Muistanette miten hän kuuli
-
-    "Taivaan täyden räiskinätä,
-    satoi kalman rakehet
-    kansain ilmalaivastoista
-    jotka luovi auteret."
-
-
-MITEN KANSA HOITI HALLITUSTA.
-
-"Ja nyt", sanoi tohtori keskeyttäessään vaunumme nousun noin tuhannen
-jalan korkeudella, "käykäämme käsiksi oppiaineisiimme. Mitä näette
-tuolla alhaalla joka jotakin kysymystä aiheuttaisi?"
-
-"No, niin, alkaaksemme asian", sanoin Valtiotalon tornin kiintyessä
-silmääni, "mitä maailmassa olette pistänyt tuonne? Se näyttää koko
-maailmalle sellaiselta itsetoimivalta tuulimyllyltä jommoisia farmarit
-minun aikanani käyttivät veden pumppaamiseen Se varmaankin on jokin
-vanhanaikainen koriste yleistä rakennusta varten."
-
-"Sitä ei ole tarkoitettu koristukseksi, vaan symbooliksi", vastasi
-tohtori. "Se edustaa oikean hallitusjärjestelmän nykyistä ihannetta.
-Mylly merkitsee hallituskoneistoa, tuuli joka sitä käyttää on yleisen
-tahdon kuvana, ja pyrstö, joka aina pitää myllyn viiriä tuulta vasten,
-kääntyipä tuuli miten nopeasti ja täydellisesti tahansa, osottaa
-sitä tapaa joka alituisesti pitää hallitusta vastuunalaisuudessa ja
-kansan jokaisen käskyn alle alistuvana, vaikkapa se vain kuiskauksena
-esiintyisi.
-
-"Olen puhunut teille niin paljon tästä asiasta ettei minun tarvitse
-enää selittää minkään nimensä arvoisen kansallisen hallituksen
-mahdottomuutta joka ei ole perustettu kansalaisten taloudellisen
-yhdenvertaisuuden perusteelle kaikkine seurauksineen. Mitkään
-perustuslailliset säädökset taikka parlamenttaarisen koneiston
-taitavuus eivät ole voineet kansallisista hallituksista tehdä muuta
-kuin pilakuvan, niin kauan kuin kansalaisen yksityiset taloudelliset
-edut olivat erilaiset ja vastakkaiset yhteisetujen kanssa ja niin
-sanottu itsevaltias kansa söi leipänsä kapitalistien käsistä. Kun taas
-toiselta puolen oli yksityisten ja yhteisten etujen taloudellinen
-yhtenäisyys, jokaisen yksilön täydellinen riippumattomuus jokaisesta
-toisesta ja yleinen sivistys kaikkien saatavilla, silloin ei
-hallinnollisen koneiston mikään puutteellisuus voinut estää hallitusta
-olemasta hyvä. Mutta me olemme parantaneet koneistonkin niin paljon
-kuin meillä on perusteltua voimaa. Te äänestitte tavallisesti kerran
-vuodessa tai kahdessa vuodessa tai kuudessa vuodessa, miten kulloinkin,
-niistä jotka tulivat teitä hallitsemaan seuraaviin vaaleihin asti, ja
-nämä hallitsevat valitsemishetkestään asti virkakautensa loppuun olivat
-yhtä vapaat vastuunalaisuudesta kuin tsaarit. He olivat vapaammatkin,
-sillä tsaarilla ainakin oli korkeimpana perusteenaan jättää perintönsä
-jakamattomana pojalleen, kun taas näillä valituilla tyranneilla ei
-ollut muuta harrastusta kuin saada mahdollisimman paljon vallastaan
-sinä aikana kuin se heillä oli.
-
-"Meidän mielestämme on kansanvaltaisen hallituksen suhteen selviö
-että valtaa edustettavaksi ei saa koskaan peruuttamattomasti
-antaa tunniksikaan, vaan sen tulee aina olla edustettavan vallan
-peruutettavissa. Yleiset virkamiehet nykyaikana valitaan joksikin
-ajaksi vain mukavuuden vuoksi, mutta se aika ei ole ehdoton. He
-ovat velvoitetut luopumaan vallastaan joka hetki päämiestensä
-äänestyksen mukaan; ei liioin ole mikään toimenpide muuta kuin
-tavanmukaista luonnetta, jonka joku eduskunta on tehnyt, vetoamatta
-kansaan. Kenenkään edustajan ääni missään tärkeässä asiassa ei voi
-olla lopullinen, ennenkuin hänen päämiehensä -- eli valitsijansa
-kuten te sanoitte -- ovat tilaisuudessa peruuttamaan se. Kansan
-valittu asiamies, joka rikkoisi valitsijain mielipiteitä vastaan,
-erotettaisiin ja hänen toimenpiteensä peruutettaisiin seuraavana
-päivänä. Te kaiketi haluatte sanoa että tämän järjestelmän vallitessa
-asiamiehen on sangen vaikea pysyä päämiestensä kanssa sopusoinnussa.
-Mutta nämä määräykset eivät ole ainoastaan vastuunalaisuudesta vapaata
-lainlaadintaa estämässä, vaan ne vaikuttavat myös sen että alkuperäiset
-toimenpiteitten esitykset tulevat kansalta useammin kuin heidän
-edustajiltaan.
-
-"Telefoonijärjestelmämme kautta on monimutkaisinkin äänestysmuoto
-käynyt niin täydelliseksi että koko kansa on järjestetty toimimaan
-melkein kuin parlamentti, jos on tarpeellista. Eduskuntamme merkitys,
-jotka vastaavat teidän entisiä kongressejanne, lainlaatijakuntianne
-ja parlamenttejanne, on tämän järjestelmän aikana pienentynyt niin
-että ne toimivat vain niitä tehtäviä jotka te annoitte niin sanotuille
-kongressikomiteoille. Kansa hallitsee ei vain nimellisesti, vaan myös
-todellisesti. Meillä on todellinen kansanvalta.
-
-"Me emme ota vaivaksemme hoitaa tätä suoranaista ja alituista
-asiaimme valvontaa siksi että epäilisimme tai pelkäisimme valittuja
-asiamiehiämme. Meidän peruuttamattoman, muuttumattoman taloudellisen
-yhdenvertaisuuden aikana ei ole mitään aihetta eikä tilaisuutta
-lahjomiselle. Ei ole mitään aihetta pahan tekoon, joka hetkeksikään
-voitaisiin asettaa yleisen kunnioituksen ansaitsemisen valtavaa aihetta
-vastaan, mikä todella on ainoa mahdollinen perusta jonka nojalla tätä
-nykyä virkaan suostutaan rupeamaan. Kaikki elinkysymyksemme ratkaistaan
-kiistelemättä yhteiskunnan kehyslaitoksen kautta. Me voisimme huoletta
-uskoa valitun kansalaisyhteyden huostaan yleisten asiain hoidon koko
-heidän elinajakseen. Syy miksi emme sitä tee on se että meitä huvittaa
-suoranaisesti hoitaa asiain hallitusta. Te voitte verrata meitä oman
-aikanne varakkaaseen mieheen, joka, vaikka hänellä oli palveluksessaan
-jos minkälaisia taitavia ajureita, halusi kuitenkin mieluummin itse
-käsitellä ohjaksia huvin vuoksi. Te äänestitte tavallisesti ehkä kerran
-vuodessa, kuluttaen siihen viisi minuuttia ja kiukutellen sen ajan
-takia mikä oli kulunut siihen yksityisasioistanne, joiden tarkoitusta
-te luullakseni sanoitte pääasiaksi. Meidän yksityisasiamme ovat
-yleisiä asioita eikä meillä muita tärkeitä olekaan. Meidän pääasiamme
-on yleinen hyvinvointi eikä meillä muuta olekaan. Me äänestämme ehkä
-satoja kertoja vuodessa kaikilla tavoilla kysymyksistä, yleisten
-kylpylaitosten lämpimyysasteesta, tai mallista minkä mukaan joku
-yleinen rakennus laitetaan aina suurimpiin maailman yhtenäisyyttä
-koskeviin kysymyksiin asti, ja pidämme sitä yhtä hupaisana kuin mitä
-opettavimpanakin.
-
-"Ja nyt, Julian, katsokaahan taas alas ja etsikää ettekö löydä jotain
-muuta piirrettä näkymöstä joka aiheuttaisi kysymyksen."
-
-
-PIKKU SODAT JA SUURI SOTA.
-
-"Minä huomaan", sanoin, "että satamalinnoitukset yhä ovat paikoillaan.
-Säilytätte kai niitä samoinkuin erikoisia vuokrakasarmejakin
-historiallisena todistuksena esi-isäinne, minun aikalaisteni
-raakalaisuudesta."
-
-"Teidän ei pidä loukkaantua", sanoi tohtori, "jos sanon että meidän
-todella täytyy pitää täydellinen varasto sellaisia näytteitä
-sen varalta että lapset suoraan kieltäytyisivät uskomasta niitä
-kertomuksia joita kirjat esittävät heidän iso-isäinsä lukemattomista
-muinaisjätteistä."
-
-"Kansainvälisen rauhan takeita jotka maailman liitto on saanut
-aikaan", sanoin, "pitänee kansanne varmaan uuden järjestelmän mitä
-merkittävimpinä tuloksina, ja minua ihmetyttää että te kuitenkin olette
-sangen vähän siitä puhuneet."
-
-"Tietysti", sanoi tohtori, "on se suuri asia itsessään, mutta niin
-verrattoman pienempi merkitykseltään kuin taloudellisen sodan
-poistaminen ihmisten väliltä että me pidämme sitä vain sivuasiana
-tämän viimemainitun rinnalla. Mikään ei ole ihmeteltävämpää teidän
-aikalaistenne henkisissä hommissa kuin se häläkkä jota he pitivät
-tilapäisten kansanvälisten sotien julmuuksista, kun he samalla
-nähtävästi unohtivat sen olemassaolon taistelun kauhut johon te kaikki
-alituisesti olitte kietoutuneet. Meidän kannaltamme katsoen olivat
-sotanne, vaikkakin tietysti sangen hupsuja, verraten inhimillisiä ja
-kokonaan mitättömiä näytteitä veljesmurhia vaativan taloudellisen
-taistelun rinnalla. Sotiin ottivat osaa vain miehet, voimakkaat
-valiomiehet, ainoastaan sangen pieni osa koko väestöstä, Ketään
-naisia eikä lapsia, ei vanhoja eikä raajarikkoja laskettu sotaan.
-Haavoitettuja huolellisesti hoidettiin joko ystäväin tai vihamiesten
-toimesta ja parannettiin jälleen terveiksi. Sodan säännöt kielsivät
-tarpeettoman julmuuden, ja joka aika oli kunniallinen antautuminen
-kunnollisen kohtelun ohella tarjolla voitetulle. Tappelut yleisesti
-tapahtuivat rajoilla, poissa kansan silmistä ja kuultavilta. Sodat
-olivat myös sangen harvinaisia, usein yhtäkään ei sukupolvea kohti.
-Vihdoin ne tunteet joihin vedottiin kansainvälisissä selkkauksissa,
-olivat tavallisesti rohkeuden ja itseuhrauksen luonnetta. Usein,
-melkeinpä aina sotien syyt olivat arvottomat näille itseuhrauksen
-tunteille, joita taistelu synnytti, mutta tunteet itse olivat mitä
-ylevintä laatua.
-
-"Verratkaamme nyt tämänlaiseen sodankäyntiin taloudellisen olemassa
-olon taistelun olosuhteitten luonnetta. Se oli sotaa johon eivät osaa
-ottaneet vain pienet valitut taistelijaryhmät, vaan johon koko väestön
-joka maassa, lukuunottamatta mitätöntä rikasten joukkoa, oli pakko
-ottaa pesti ja palvella. Eivätkä ainoastaan naiset lapset, vanhukset ja
-raajarikot olleet pakoitetut siihen osaa ottamaan, mutta mitä heikommat
-olivat taistelijat, sen ankarammat olivat ne olosuhteet joihin heidän
-täytyi taipua. Se oli sotaa, jossa ei haavoitetuille apua ollut,
-ei leposijaa voitetuille. Se ei ollut kaukaista rajamaitten sotaa,
-vaan sotaa joka kaupungissa, joka kadulla ja joka talossa, ja sen
-haavoitetut, muserretut ja kuolevat uhrit olivat jaloissa kaikkialla
-ja sattuivat silmään joka taholla että aina sai uusia kurjuuden
-muotoja nähdä. Korva ei voinut säästyä kuulemasta lyötyjen valituksia
-eikä heidän turhia huutojaan säälin herättämiseksi. Eikä tämä sota
-sattunut vain kerran tai kahdesti vuosisadassa eikä kestänyt vain
-joitakuita viikko-, kuukausi- tai vuosikausia ja sitten rauhan edestä
-väistynyt, kuten sotilaitten taistelut, vaan se oli lakkaamatonta,
-alituista, ilman aselepoa, elinkautista Se oli vielä sotaa joka ei
-vedonnut mihinkään vievään, jaloon eikä kunnioitettavaan tunteeseen
-eikä niitä kehittänyt, vaan päinvastoin palkintoja jakeli ihmisluonteen
-alhaisimmista, petollisimmista ja julmimmista taipumuksista.
-
-"Katsellessamme teidän aikaanne, on sen tapainen taistelu johon nuo
-vanhat linnoitukset tuolla alhaalla viittaavat, meistä melkein jaloa
-ja vain surullista olemassa olon taistelun inhoittavaan näytelmään
-verrattuna.
-
-"Me voimme myös myötätuntoisuudella lukea eräitten teidän aikanne
-ammattisotilaitten lausuntoa että tilapäiset sodat, vedoten -- vaikkapa
-miten väärin -- yleviin ja itsensä uhraaviin tunteisiin, olivat
-ehdottomasti välttämättömiä estämässä yhteiskuntaanne, joka muuten
-oli niin saastainen ja itsekäs ihanteissaan, sortumasta ehdottomaan
-mädännäisyyteen."
-
-"Onpa pelättävissä", kiirehdin huomauttamaan, "että jälkimaailma ei
-olekaan rakentanut niin korkeata muistopatsasta minun aikani yleisten
-rauhayhdistysten apostoleille kuin he odottivat."
-
-"He olivat kyllä hyvää tarkoittavia sikäli kuin ymmärsivät
-epäilemättä", sanoi tohtori, "mutta he näyttävät olleen pelottavan
-lyhytnäköistä ja upposokeata ihmisjoukkoa. Heidän ponnistuksensa sotain
-lakkauttamiseksi kansojen väliltä, samalla kuin he rauhallisesti
-jättivät huomioon ottamatta maailman laajuisen olemassaolon taistelun
-joka enemmän ihmishenkiä ja kärsimyksiä maksoi yhdessä kuukaudessa
-kuin kansainväliset sodat kokonaisen ihmispolven eläessä, olivat mitä
-kuvaavimpia tapauksia jolloin sääskiä siivilöitiin ja kameelia nieltiin.
-
-"Mitä jälleen ihmiskunnan voittoon tulee, joka on johtunut kaikkien
-sotien ja kansainvälisten sotien mahdollisuuksienkin poistamisesta,
-näyttää meistä siihen vähemmän kuuluvan todellisten verisaunojen
-estäminen kuin vanhan kateuden ja myrkyllisen vihan kuoleentuminen,
-joka katkeroitti kansan toista vastaan yhtä paljon rauhan kuin sodankin
-aikana, ja veljellisen myötätuntoisuuden ja keskinäisen hyvän tahdon
-kasvaminen sen tilalle, joka ei mistään heimo- tai maarajoista mitään
-tiedä."
-
-
-VANHA ISÄNMAALLISUUS JA UUSI.
-
-Tohtorin puhuessa tarttui silmääni kaukana alhaalla liehuvan lipun
-hulmuavat poimut. Se oli tähdikäs lippu. Sydämmeni hytkähti sen
-nähdessäni ja silmäni kostuivat.
-
-"Ah!" huudahdin, "tuollahan on se vanha kunniakas!" sillä niin oli
-tullut tavaksi kutsu, lippua kansalaissodan aikana ja sen jälkeen.
-
-"Niin", vastasi seuralaiseni, kun hänen silmänsä seurasivat katsettani,
-"mutta se puolustaa uutta kunniata nyt, sillä missään missä se liehuu
-ei ole ainoatakaan ihmisolentoa löydettävissä joka sorrettuna olisi tai
-mitään sellaista puutetta kärsisi minkä ihmisapu voi poistaa.
-
-"Teidän päivienne amerikalaiset", hän jatkoi, "olivat ylen
-isänmaallisia omalla tavallaan, mutta erotus vanhan ja uuden
-isänmaallisuuden välillä on niin suuri että se tuskin näyttää
-samalta tunteelta. Teidän aikananne ja aina ennen lipun vaikutus ja
-yhdistysvoima oli pääasiallisesti sotamaista laatua. Itsensä uhraaminen
-kansalle sodassa toisten kansojen kanssa oli se aate jota yleisesti
-ymmärrettiin sanalla 'isänmaallisuus' ja sen johdonnaisilla, Tietysti
-täytyi asian niin olla aikoina jolloin kansojen tuli alituisesti
-olla valmiina taistelemaan toistensa kanssa olemassa olosta. Mutta
-tuloksena oli että kansallisen yhteenkuuluvaisuuden tunne joutui
-sotakannalle inhimillisen yhteenkuuluvaisuustunteen kanssa. Pienempi
-yhteiskunnallinen innostusvoima asetettiin vastakkain suuremman
-kanssa, ja tuloksena välttämättä täytyi olla koko joukko moraalisia
-vastakohtia. Liiankin usein olisi isänmaanrakkaudeksi sanottua tunnetta
-paremmin voinut kuvata vihaksi ja kateudeksi toisia maita kohtaan, vain
-siitä syystä että toisia oli olemassa, ja piintyneeksi enakkoluuloksi
-ulkomaisia aatteita ja laitoksia kohtaan -- jotka usein olivat paljon
-parempia kuin kotoiset -- vain siitä syystä että ne olivat ulkomaisia.
-Tämän laatuinen isänmaallisuus oli vaikuttavimpana esteenä sivistyksen
-kehitykselle lukemattomina aikoina, sillä uusien aatteiden leviämistä
-vastassa olivat rajat korkeammat kuin vuoret, leveämmät kuin joet ja
-syvemmät kuin meret.
-
-"Uusi isänmaallisuus on luonnollinen tulos uusista yhteiskunnallisista
-ja kansainvälisistä olosuhteista jotka alkoivat suuresta
-vallankumouksesta. Sodat, jotka jo teidän aikananne kävivät
-harvinaisemmiksi, kävivät mahdottomiksi maailman liiton kautta,
-ja nyt ne ovat useille sukupolville olleet tuntemattomia. Vanhat
-kansojen verin tahratut rajat merkitsevät nyt tuskin muuta kuin
-hallinnollisen mukavuuden vuoksi maa-alueita erottavia rajoitelmia,
-kuten vartiolinjat Amerikan Yhdysvalloissa. Näiden olosuhteiden
-vallitessa kansainvälinen kateus, epäluulo, viha ja pelko ovat kuolleet
-luonnollisen kuoleman. Taisteluiden ja voittojen vuosijuhlat, joilla
-muinaista isänmaallisuutta elvyteltiin, ovat jo kauan sitten joutuneet
-unohduksiin. Sanalla sanoen, isänmaallisuus ei ole enää mikään sotainen
-tunnelma eikä siihen ollenkaan kuulu sotaa muistuttavia yhteyksiä.
-Samalla kuin lippu on menettänyt entisen merkityksensä ulospäin
-kohdistuvan ylpeyden esikuvana, on se voittanut uuden tarkoituksen
-sisäisen sopusoinnun ja keskinäisyyden ylimpänä tunnusmerkkinä; se
-on tullut yhteiskunnallisen yhteenkuuluvaisuuden näkyväksi merkiksi,
-jossa kaikkien hyvinvointi on yhtäläisesti ja peruuttamattomasti
-taattu. Amerikalainen, nyt nostaessaan katseensa kansallislippuunsa, ei
-muista sen sotilaallista sankariutta toisiin kansoihin verrattuna, ei
-entisiä taistelujuhlia, eikä mahdollisia tulevaisia voittoja. Hänelle
-eivät hulmuavat poimut mitään sellaisia ajatelmia mieleen tuo. Ne
-pikemmin muistuttavat niitä veljellisyyden sopimuksia, joiden mukaan
-hän kaikkien kansalaistensa keralla on velvollinen turvaamaan jokaisen
-yhdenlaista arvoa ja hyvinvointia kaikkien yhteisvoimalla.
-
-"Vanhanaikasten isänmaallisten aatos oli että ulkomaalaiset olivat
-ainoita ihmisiä joiden käsissä lippu voi häväistystä kärsiä, ja
-ilmoitus etiketin laiminlyömisestä sen suhteen heidän puoleltaan
-kiihoitti tavallisesti kansan isänmaalliseen mielipuolisuuteen.
-Sen tapainen tunne olisi nyt yksinkertaisesti käsittämätön. Meidän
-mielestämme ulkomaalaisilla ei ole minkäänlaista voimaa lipun
-häpäisemiseen, sillä heillä ei ole mitään sen kanssa tekemistä eikä
-senkään kanssa mitä se edustaa. Sen kunnian tai häpeän täytyy riippua
-siitä kansasta, jonka velvollisuusluottoa tosiinsa, ylläpitämään
-yhteiskunnallista sopimusta, se edustaa. Vanhan ajan isänmaalliselle
-ei ollut mitään sopimatonta siinä näytelmässä, kun kansallisen
-yhtenäisyyden tunnusmerkki liehui kaupungeissa jotka suitsusivat mitä
-inhottavinta sortoa, olivat täynnä irstautta, kerjuuta ja sanomattoman
-kurjuuden luolia. Nykyisen katsantokannan mukaan, jos hetkeksikään maan
-jossain kolkassa olisi kansalaiselta riistetty täysi tasa-arvoisuuden
-nautinto-oikeus, se jo muuttaisi lipun merkityksen kopeilevaksi
-valheeksi ja ihmiset närkästyksissään vaatisivat että se on alas
-hinattava eikä nostettava, ennenkuin vääryys on korjattu."
-
-"Todella", sanoin, "se uusi kunnia, jota tämä vanha kunniakas edustaa,
-on suurempi kuin vanha kunnia."
-
-
-ENEMMÄN ULKOMAAMATKOJA, VÄHEMMÄN ULKOMAAN LIIKETTÄ.
-
-Puhuessamme oli tohtori antanut vaunumme ajella länsituulen mukana,
-kunnes nyt olimme sataman kohdalla ja minua suuresti ihmetytti se
-niukka laivajoukko joka oli satamassa.
-
-"Minusta ei näytä", sanoin, "että tuolla olisi enemmän laivoja kuin
-minunkaan aikanani ja paljon vähemmän niitä on kuin ne suuret laivastot
-joita odottaisi näkevänsä väestön ja edellytysten vuosisataisen
-kehityksen jälkeen."
-
-"Uusi järjestelmä" sanoi tohtori, "osottaa itse asiassa taipumusta
-vähentämään ulkomaisen liikkeen laajuutta, vaikka toiselta puolen
-ulkomaiset matkustukset oppimista ja huvitusta varten ovat tuhat kertaa
-monilukuisemmat."
-
-"Millä tavalla", kysyin, "osottaa taipumusta vähentämään vaihtoa
-ulkomaitten kanssa?"
-
-"Kahdella tavalla", vastasi tohtori. "Ensiksikin on, kuten tiedätte,
-liikevoittojärjestelmä nyt poistettu ulkomaisesta liikkeestä, samoin
-kuin kotimaisesta jaostakin. Kansainvälinen valtuuskunta valvoo kaikkea
-kansainvälistä vaihtoa, eikä minkään toisen kansan toiselle viemän
-tavaran hinta saa olla suurempi kuin se minkä tavarata kuljettava kansa
-on siitä omalle väestölleen määrännyt. Sentakia ei ole mitään syytä,
-miksi kansa välittäisi tuottaa tavarata vientiä varten muuta ja enempää
-kuin se toisen maan tavaroita, joita se itse ei niin hyvin voi tuottaa,
-tarvitsee omaa todellista kulutustaan varten.
-
-"Uuden järjestelmän toisena ja vaikuttavampana syynä, joka rajoittaa
-ulkomaista vaihtoa, on kaikkien kansojen yleinen yhdenvertaisuus joka
-on kauan sitten johtanut tieteitten ja taiteitten ymmärrykseen, tietoon
-ja käyttämiseen. Nykyinen kansakunta tuntisi itsensä nöyryytetyksi, jos
-sen tarvitsisi muualta tuottaa sellaista tavaraa, jota voittamattomat
-luonnon olosuhteet eivät ole estämässä kotona tuottamasta. Sellaisiin
-tuotteisiin rajoittuu sentakia kauppa, ja niidenkin luettelo yhä
-lyhenee sikäli kuin keksintöjen edistyksen kanssa ihmisen voitto
-luonnon yli käypi täydellisemmäksi. Mitä tulee hiiltä tuottavain maiden
-vanhoihin etuilun teollisuudessa, niin katosi se noin satakunta vuotta
-sitten niiden suurten keksintöjen kautta jotka tekivät sähkövoiman
-rajattoman kehityksen aivan kustannuksettomaksi.
-
-"Mutta teidän tulee ymmärtää että ainoastaan taloudellisilla
-perusteilla tai oman arvon takia eivät eri kansat kaikkea mahdollista
-halua tehdä itse mieluummin kuin riippua kaukana olevista ihmisistä.
-Se tapahtuu aivan yhtä paljon vähällä alalla toimivan monihaaraisen
-teollisuusjärjestelmän kasvatuksesta ja mieltä herättävästä
-vaikutuksesta. Meidän tarkoituksemme, mikäli se voidaan taloudellisesti
-toteuttaa teollisuushaarojen ryhmityksessä, on ei ainoastaan
-täydelliseksi kokonaisuudeksi muodostaa joka kansan järjestelmä,
-vaan myös ryhmittää eri teollisuushaarat kussakin eri maassa niin
-että jokainen merkittävämpi piiri voi omien rajainsa sisällä esittää
-jonkinlaisen pienoiskuvan teollisuusmaailmasta. Me puhuimme tästä,
-muistanette kai, muuanna aamuna työn vaihtotoimistossa."
-
-
-NYKYISEN LÄÄKÄRIN HELPPO TOIMINTA.
-
-Tohtori oli vähäistä ennen kääntänyt suuntaamme ja me liukuilimme nyt
-länteen päin kaupungin yli.
-
-"Mikä on tuo rakennus jonka yli juuri kuljemme ja jossa on niin paljon
-lasia?" kysyin.
-
-"Se on yksi parantoloista", vastasi tohtori, "jonne ihmiset menevät
-huonossa terveydessä ollessaan eivätkä halua ilmanalaa vaihtaa, jonka
-mielestämme kaikkien henkilöitten tulisi tehdä ja nyt tekevätkin, jos
-haluavat, kun heitä vaivaa, vakava pitkällinen pahoinvointi. Näissä
-rakennuksissa kaikki on ehdottomasti sovellutettu potilaan olotilan
-mukaan, aivan kuin hän sinä aikana olisi maailmassa jossa hänen
-tautinsa on normaalitilaa."
-
-"Epäilemättä on suuria parannuksia tapahtunut kaikissa teidän
-ammattianne koskevissa asioissa -- lääkkeissä, terveyden hoidossa,
-haavain hoidossa ja muussa -- minun ajastani lukien."
-
-"On", vastasi tohtori, "suuria parannuksia on tapahtunut kahdella
-tavalla -- negatiivisesti ja positiivisesti -- ja tärkein näistä
-kahdesta on ehkä negatiivinen tapa, joka merkitsee että terveyttä
-vastustavat olosuhteet ovat kadonneet, joita vastaan lääkärien ennen
-oli taisteleminen useissa tapauksissa sangen pienillä menestyksen
-edellytyksillä. Esimerkiksi nyt on kaksi täyttä sukupolvea elänyt
-siitä jolloin kaikille taattu yhtäläinen toimeentulo päästi naiset
-taloudellisen itsenäisyyden asemaan ja siten täydellisesti vallitsemaan
-suhdettaan miehiin. Te saatatte kai ymmärtää nyt miten yhtenä
-seurauksena tästä kuppatauti on kauan sitten erotettu ihmiskunnan
-verestä. Kolme sukupolvea kestänyt yleiset asunto-olojen, vaatetuksen,
-lämmön ja yleensä elämisen mitä puhtaimmat ja hienoimmat olosuhteet,
-yhdessä mitä paraimman sairaustapausten hoidon kanssa, ovat melkein --
-tahdonpa sanoa täydellisesti -- lopettaneet kaikki tarttuvat taudit.
-Kertomuksen täydentämiseksi lisätkää näihin kansan terveyssuhteitten
-parannuksiin järjestelmällinen ja yleinen ruumiin hoito, joka on
-osa nuorison kasvatuksesta, ja sitten loppupäätökseksi ajatelkaa
-tämän ruumiillisen uudestisyntymisen vaikutusta -- te voitte sitä
-sanoa naisen toiseksi luomiseksi ruumiillisessa suhteessa -- joka
-on puhdistanut elinvirran lähteissään ja siihen uutta elävää voimaa
-valanut."
-
-"Todellakin, tohtori, tahdonpa sanoa pitemmälle ehtimättä että te
-olette otollisesti tuominneet ammattinne kaikesta toiminnasta irti."
-
-"Te voitte hyvin niin sanoa", vastasi tohtori. "Keksintöjen ja
-parannusten edistys teidän päivienne jälkeen ovat monin kerroin
-parantaneet lääkärit irti heidän entisestä toiminnastaan, aivan samoin
-kuin kaikki muutkin työntekijät, mutta vain avatakseen hienomman työn
-uusia ja korkeampia aloja.
-
-"Ehkä", jatkoi toverini, "vielä tärkeämpi negatiivinen tekijä
-lääketieteellisten ja terveyshoidon olosuhteitten parannuksessa
-kuin mitä jo olen maininnut, on se seikka että kansa ei enää ole
-siinä tietämättömyyden tilassa oman ruumiinsa suhteen kuin se ennen
-näyttää olleen. Tiedon edistys siinä suhteessa on pysynyt yleisen
-sivistyksen kulun rinnalla. Kaikesta mitä olemme lukeneet käypi
-selväksi että sivistyneetkään luokat teidän päivinänne eivät häpeänä
-pitäneet olla kokonaan tietämättömänä fysiologiasta ja terveyden sekä
-sairauden tavallisista suhteista. He näyttävät jättäneen ruumiilliset
-etunsa lääkäriensä hoidettaviksi melkein samalla kyynillisellä
-välinpitämättömyydellä kuin he sielunsa työnsivät papiston huostaan.
-Nykyään sellaista kasvatusjärjestelmää pidettäisiin hassunkurisena joka
-ei kylliksi tietoa antaisi fysiologian, terveyshoidon ja lääketieteen
-yleisistä periaatteista, jotka saattaisivat henkilön kykeneväksi
-hoitamaan jokaista tavallista ruumiillista selkkausta apua etsimättä
-lääkäriltä. Liian paljon ei liene sanottu että jokainen tätä nykyä
-tietää yhtä paljon tautien hoidosta kuin suuri osa lääketieteellisen
-ammatin jäsenistä tiesi teidän päivinänne. Kuten helposti huomaatte
-on tämä asema jossa, vaikka huomioon ottamatta jättäisikin yleisen
-terveyden paranemisen, ihmiset tulevat toimeen yhdellä lääkärillä
-tapauksissa missä parikymmentä ennen toimintaa tapasi. Me lääkärit
-olemme vain erikoistuntijoita ja asianymmärtäviä asioissa joissa
-jokaisella edellytetään olevan hyvät pohjatiedot. Kun meitä kutsutaan,
-tapahtuu se vain neuvottelua varten, käyttääkseni teidän päivienne
-sanaa, ja toisina neuvottelijoina on potilas ystävineen.
-
-"Mutta kaikista tekijöistä, jotka ovat lääketiedettä edistäneet, on
-tärkein ollut puoskaroimisen katoaminen, joka on suurimmaksi osaksi
-johtunut niistä samoista siveellisyys- ja taloussyistä mitkä sen
-uskonnosta karkoittivat. Tuskin tarvinnee teille muistuttaa että teidän
-aikananne lääketiede, lähinnä jumaluusoppia, kärsi enimmän kuin mikään
-muu tieteen haara dogmillisten koulujen kohmettavasta vaikutuksesta.
-Näyttääpä olleen melkein yhtä paljon ennakkoluuloa ruumiin
-parantamistieteessä kuin sielunkin, ja sen vaikutus alkuperäisten
-ajatusten heikentämisessä ja edistyksen hidastuttamisessa oli jotenkin
-samallainen molemmilla aloilla.
-
-"Ei ole todella mitään olosuhteita jotka lääkärien kulkua
-rajoittaisivat. Lääketieteellinen kasvatus on mahdollisimman
-täydellinen, mutta käytäntötavat jätetään lääkärin ja potilaan
-huostaan. Luonnollisena pidetään että siten kasvatetut ihmiset kuin
-meikäläiset ovat yhtä kykeneviä valitsemaan hoitotavan ruumistansa
-kuin sieluansakin varten. Lääketieteen edistys, joka on johtunut tästä
-täydellisestä riippumattomuudesta ja vapaudesta lääkärin alkuunpanon
-suhteen jota ylläpitää tuloksia täydellisesti tuomitsemaan pystyvän
-kansan arvostelu ja tunnustus, on ollut tavaton. Ei ole ainoastaan
-ylläpitämis- ja parantamistaidon erikoisessa kutsumuksessa saavutettu
-lukemattomia voittoja ja keksitty aivan uusia perusteita, vaan me
-olemme edistyneet elämän keskusmysterioiden tietoja kohti, joista
-teidän päivinänne olisi ollut melkein jumalanpilkkaa uneksiakaan.
-Kipuja taas me kärsimme vain oireitten osotuksena ja mikäli niiden
-johtoa tarvitsemme taudin alkuperän keksimisessä."
-
-"Arvelen kuitenkin ettette ole kuolemata poistaneet."
-
-"Minä vakuutan teille", nauroi tohtori, "että jos sattumalta joku
-keksisi sen salaisuuden, niin kansa hänet nuijaisi ja polttaisi hänen
-resehtinsä. Luuletteko että me haluamme pysyä täällä ikuisesti?"
-
-
-"MITEN TODELLAKIN VOIMME?"
-
-Ryhdyin jälleen tutkimaan liikkuvaa panoraamaa allamme ja huomautin
-lopulta tohtorille että meidän täytyi olla sangen lähellä sen paikan
-yläpuolella jota ennen sanottiin Brightoniksi, kaupungin esikaupunki
-jossa karjatarhat kaupungin ruokatarpeiksi olivat pääasiallisesti
-olleet sijoitettuina.
-
-"Vanhat karjasuojukset ovat näemmä menneet", sanoin. "Epäilemättä
-on teillä paljon paremmin se asia järjestetty. Sivu mennen, nyt kun
-jokainen tulee hyvin toimeen ja voi saada mitä paraita lihapaloja,
-arvelen että kysymys, miten suurelle kaupungille varataan tuoretta
-lihaa, on paljon vaikeampi kuin minun aikanani, jolloin köyhät
-saattoivat käyttää vain hiukan liharuokaa ja sitäkin kehnointa lajia."
-
-Tohtori katseli vaunun syrjän yli hetkisen ennenkuin vastasi. "Luulen",
-hän sanoi, "ettette ole puhunut kenellekään ennen tästä asiasta."
-
-"En luule puhuneeni. Se ei ennen ole mieleeni juolahtanut."
-
-"Se on samantekevä", sanoi tohtori. "Näettehän, Julian, ajatuksen ja
-sopivaisuuskannan tapojen muuttuessa teidän aikanne jälkeen tuskin
-olisi saattanut muuta tapahtua kuin että muutamissa asioissa vaihdot
-tapahtuivat ehdottomasti päinvastaiseen mielenlaatuun entisiin tapoihin
-nähden. En oikein tiedä miten ajatukseni selittäisin, mutta olenpa
-iloinen että te ensin puhuitte tästä asiasta minulle."
-
-Valo minulle välähti ja äkkiä selvitti minulle niiden lukuisten
-puolihämäräin huomioitten merkityksen joita olin ennen tehnyt.
-
-"Oh!" huudahdin, "te tarkoitatte ettette enää syö eläinten lihaa."
-
-"Onko mahdollista ettette ole sitä arvannut? Ettekö ole huomannut ettei
-teille ole sellaista ravintoa tarjottu?"
-
-"Asia on niin", vastasin, "että keittäminen on niin erilaista kaikissa
-suhteissa kuin minun aikanani että olen herennyt tunnustelemasta
-kaikkia. Mutta empä varmastikaan ole menettänyt mitään maustani
-johon olin tottunut, vaikka olen saanut nauttia sangen paljon uusia
-ruokalajeja."
-
-"Niin", sanoi tohtori, "sen yhden tai kahden alkuperäisiltä ihmisiltä
-perityn valmistustavan sijassa, joilla te tavallisesti valmistitte
-ruokanne ja sen ominaisuuksia kypsennitte, on meillä sangen useita ja
-erilaisia. Epäilen tokko oli teillä ainoatakaan makua jota me emme
-voisi tyydyttää, huomioon ottamattakaan sitä suurta uusien lukumäärää
-joka on teidän aikanne jälkeen keksitty."
-
-"Mutta milloin eläinten ravintona käyttäminen lakkasi?"
-
-"Pian suuren vallankumouksen jälkeen."
-
-"Mikä aiheutti muutoksen? Oliko se todistus että lihan syönnin
-välttäminen edistää terveyttä?"
-
-"Se vaikutin ei näytä pääasiallisesti muutosta aiheuttaneen.
-Epäilemättä eläinten syöntitavan hylkäämisellä, jonka kautta me perimme
-kaikki niiden tauditkin, on jotakin ollut tekemistä ihmissuvun suurten
-ruumiillisten parannustenkin kanssa, mutta ihmiset, eivät nähtävästi
-luopuneet eläimiä syömästä pääasiallisesti terveyden takia enemmän
-kuin ihmissyöjätkään muinaisina aikoina eivät sentakia lähimmäisiään
-syömästä luopuneet. Se tapahtui tietysti sangen kauan aikaa sitten,
-eikä ehkä ollut ollenkaan käytännössä ensimainittu muoto, jota
-ihmiset heti sen hyljättyään näyttävät ruvenneen kovin häpeämään.
-Tämän takia epäilemättä me löydämme vain laihoja tietoja aikakauden
-historioista sen muutoksen, asianhaaroista. Ei näytä kuitenkaan
-olevan epäilemistäkään ettei tavan hylkääminen pääasiallisesti ollut
-inhimillisyystunteen suuren heräämisen vaikutusta, sääliväisyystunteen
-ja kaiken kärsimystä synnyttävän katumuksen -- sanalla sanoen, lempeän
-sydämmellisyyden seurausta -- mikä todella oli vallankumouksen taustana
-suuri moraalinen voima. Kuten odotettavissa oli, tämä ilmiö ei koskenut
-vain ihmisten keskinäisiä suhteita, vaan myös heidän suhdettansa koko
-tunteiseen maailmaan. Veljeyden tunne, yhteenkuuluvaisuuden käsitys,
-ei rajoittunut vain miehiin ja naisiin, vaan myös eläimiin, maallisen
-elämämme yksinkertaisempiin tovereihimme ja sen kohtaloitten jakajiin.
-Ihmisten keskinäisiin velvollisuuksiin ja oikeuksiin suunnattu
-uusi ja eloisa valo saattoi näkyville ja tunnustettaville myöskin
-alempiosaisten olentojen oikeudet. Tunne kaikellaista eläinjulmuutta
-vastaan oli kauan kasvamassa ollut sivistysmaissa, ja ja muodosti
-sen erikoisen piirteen tapojen yleisessä lieventymisessä joka johti
-vallankumoukseen. Tämä tunne nyt muuttui innostukseksi. Uusi käsitys
-suhteestamme eläimiin vetosi sydämmeen ja valtasi ihmiskunnan
-mielikuvituksen. Sen sijaan että olisi uhrattu heikommat rodut meidän
-käytettäviksemme tai huviksemme, ollenkaan ajattelematta niiden
-hyvinvointia, ruvettiin näkemään että meidän pikemmin tulee suuren
-Luonnon perheen vanhempina veljinä niin paljon kuin mahdollista olla
-heikompien auttajia ja suojelijoita, niiden kohtalo kun on meidän
-käsissämme ja me heihin nähden olemme kuin jumalia. Ettekö näe, Julian,
-miten tämän uuden katsantokannan ylevämmyys saattoi pian johtaa ihmiset
-pitämään eläintovereittensa syöntiä väkivallan tekona, ainakin saman
-sukuisena kuin oli ihmissyöntikin ollut?"
-
-"Se on tietysti sangen helposti ymmärrettävissä. Mutta, tohtori, te
-ette saa uskoa että minun aikalaiseni tässä asiassa olivat kokonaan
-tunteettomia. Paljon ennenkuin vallankumousta unelmoimiinkaan oli
-tuttavissani sangen monia henkilöitä jotka vakavasti inhosivat
-lihan syöntiä, ja ehkä suurin osa hienostuneita henkilöitä tunsivat
-omantunnon vaivoja eri aikoina sen tavan johdosta. Seikka oli se
-ettei todella näyttänyt olevan muuta tehtävää. Asian laita oli aivan
-sama kuin taloudellisen järjestelmämme. Inhimilliset henkilöt yleensä
-myönsivät että se oli sangen huonoa ja julmaa, mutta vain harvat
-saattoivat tarkemmin nähdä mitä maailma oli sijaan asettava. Teidän
-aikanne ihmiset näyttävät onnistuneen täydellisen keittämisjärjestelmän
-keksimisessä lihaa käyttämättä, ja minä myönnän että se on joka
-puolelta tyydyttävämpi kuin meidän oli, mutta te ette voi kuvitella,
-miten ehdottomasti mahdottomalta näytti minun aikanani aatos tulla
-toimeen eläimellistä ravintoa käyttämättä, kun ei vielä oltu mitään
-määrätympää esitetty sen tilalle, joka olisi tarjonnut suuhun jotakin
-ajateltavaa tyydytystä, jospa se nyt elämisen ylläpidon olisi
-antanutkin."
-
-"Minä voin kuvitella sen vaikeuden jossain määrin. Se oli, kuten
-sanotte, samallainen kuin se joka niin kauan esti talousjärjestelmän
-muutosta. Ihmiset eivät voineet selvästi ymmärtää mitä oli tuleva
-tilalle. Kun suu on täynnä jotakin maukasta, on vaikeata kuvitella
-toista. Keinotekoisen kuvittelun puute kansan seassa on se este joka on
-ollut muinaisten pahojen poistamisen tiellä ja tehnyt välttämättömiksi
-vallankumouksen pakkolaineet työtä tekemään. Sellaiset tunneaallot
-kuin minä olen kuvaillut olivat tarpeelliset tässä asiassa poistamassa
-lihan syönnin ikivanhaa tapaa. Heti kun uusi kanta ihmismielissä
-poisti heidän lihahalunsa ja vaatimuksena oli että se oli korvattava
-jollain toisella vastaavalla ravintomuodolla, se näyttää heti tulleen
-keksityksi."
-
-"Mistä lähteestä?"
-
-"Tietysti", vastasi tohtori, "pääasiallisesti kasvimaailmasta, vaikka
-ei suinkaan kokonaan. Ei ollut koskaan ennen vakavasti koettu varmuutta
-saada siitä, mitä sen ravintovarastot todella olivat, vielä vähemmin
-mitä niistä voisi tulla tieteellisen käsittelyn avulla, Eikä liioin
-niin kauan kuin ei mitään estettä ollut eläinten tappamiseen eikä
-mitään vääjäämistä siten saatujen ainesten käyttämiseen, voitu mitään
-varmuutta saadakaan. Rikkaat elivät pääasiallisesti lihasta. Mitä
-taas työtä tekeviin joukkoihin tulee, joka oli aina saanut voimansa
-pääasiallisesti kasvikunnasta, ei kukaan vaikuttavista luokista
-välittänyt heidän asemansa tekemisestä suvaittavammaksi. Nyt kuitenkin
-kaikki yhteisestä sopimuksesta ryhtyivät tutkimaan minkälaisen
-ruokapöydän luonto voi varata ihmisille jotka olivat murhaamisen
-hyljänneet.
-
-"Aivan samoinkuin raaka ja yksinkertainen orjuus, ensin henkiorjuus,
-sitten palkkaorjuus, oli niin kauan kuin sitä kesti estänyt ihmisiä
-koettamasta raakojen mukavuuksien tilalle asettaa tieteellisen
-teollisuusjärjestelmän, samalla tavalla lihan ravintona käyttämisen
-raaka tapa oli tähän asti estänyt ihmisiä tarkemmin tutkiskelemasta
-luonnon ravintolähteitä. Viivyttelyä tässä suhteessa edelleen edisti se
-seikka että ruuan valmistus sen teollisuuskäsittelyn vuoksi oli ollut
-vähimmän edistyksen alainen kaikista elämän taidoista."
-
-"Mitä se on?" sanoin. "Vähemmän edistyksen alainen taidoista? Miksi
-niin?"
-
-"Siksi että sitä oli aina käsitelty erillään olevana talouden pidon
-teollisuushaarana ja sellaisena pääasiallisesti jätetty palvelijain
-tai naisten huostaan, jotka entisaikoina muodostivat vanhoillisimman
-ja entisiin tapoihin piintyneimmän yhteiskuntaluokan. Keittämistaidon
-säännöt olivat jääneet silleen vain hiukan muuttuneina aina siitä asti
-jolloin arialaisen lehmipaimenen vaimo laittoi ruokaa miehelleen.
-
-"Nyt on sangen epäiltävää, tokko heti olisi kapina eläimellistä
-ruokaa vastaan onnistunut, jos tavallinen perhekokki, joko vaimo
-tai palkkalainen, olisi jätetty kukin yksikseen omaan keittiöönsä
-tuumiskelemaan kysymystä miten ruokapöytä voidaan varustaa
-tyydyttävästi ilman lihaa. Mutta suuren vallankumouksen monipuolisen
-luonteen takia sen ajan saumaviivat, jolloin inhimillisen tunteen,
-kasvaminen synnytti kapinan eläimellistä ravintoa vastaan, sattuivat
-yhteen kotipalveluksen täydellisen kukistuksen ja naisten laajemman
-elämän vaatimuksen kanssa, jotka seikat pakottivat ruuan varaamisen
-ja valmistamisen asettamaan osuustoiminnalliselle pohjalle ja
-muodostamaan siitä yleisen palveluksen haaran. Niin tapahtui että
-niin pian kuin ihmiset menetettyään syöntihalunsa eläintovereihinsa
-nähden alkoivat vakavasti kysellä mitä muuta voidaan syödä, oli jo
-järjestetty suuri hallituksen osasto, joka palveluksessaan käytti
-kaikkia kansan tieteellisiä kykyjä ja jolla oli selkänojanaan maan
-kaikki edellytykset, kysymyksen ratkaisemista varten. Ja helposti
-saattaa uskoa että mitään uusia hallitusosastoja ei ponnistuksissaan
-kannustanut kiinteämpi yleinen harrastus kuin tätä, jonka tehtävänä oli
-uuden kansallisen ruokalistan laittaminen. Nämä olivat ne olosuhteet
-joita elantokysymys oli odottanut ihmissuvun alusta alkaen tieteeksi
-tullakseen.
-
-"Ensiksi ravintoaineet sekä niiden todella saatavissa olevat ja eri
-kansojen käyttämät valmistustavat ensi kerran historian kuluessa
-koottiin yhteen ja vertailtiin toisiinsa. Yleismaailmallisten
-erilaisuuksien ja kansainvälisen ruokalistan siten ollessa saatavilla
-jokaisen kansan keittolaitos tuomittiin siihen asti kulkeneeksi
-syvää raidetta myöten. Oli selvää etteivät missään suhteessa kansat
-olleet enemmän olleet korpelaisten kannalla eivätkä jäykimpiä
-ennakkoluuloja pitäneet toisiltansa oppimista vastaan kuin ravinto- ja
-keittämisasioissa. Huomattiin, kuten huomioita tehneet matkustajat aina
-olivat tehneet, että joka kansalla ja maalla, usein joka maakunnalla
-oli puoli tusinaa vatsasalaisuuksia, jotka eivät koskaan olleet rajan
-takana käyneet taikka korkeintaan olleet vain sieltä pikimältään
-pistäytymässä.
-
-"Sivumennen on hyvä mainita että kansainvälisten ruokalistojen vertailu
-oli vain yksi esimerkki niistä lukemattomista keinoista, joiden avulla
-kansat, niin pian kuin uusi järjestys lopetti vanhat ennakkoluulot,
-alkoivat oikealta ja vasemmalta lainata ja omaksua toistensa aatteita
-ja laitoksia suureksi yleiseksi runsastuttamiseksi.
-
-"Mutta ruoka-aineiden tieteellisen järjestelmän muodostaminen,
-ei pysähtynyt jo olemassa olevain ainesten ja käyttötapojen
-käsittelemiseen. Luonnontutkijat ja kemistit sitten ryhtyivät etsimään
-uusia ravintoaineita ja uusia valmistamistapoja. Heti huomattiin että
-niistä luonnon tuotteista, jotka sopivat ihmisten ravintoaineiksi,
-ei koskaan ollut käytännössä ollut kuin vähäpätöinen osa; ainoastaan
-ne, ja vain vähäinen osa siitäkin luokasta, jotka helposti sopivat
-siihen yksinkertaiseen ja alkuperäiseen tapaan millä ihmissuku
-tähän asti oli koettanut ruokaa valmistaa -- nimittäin käyttämällä,
-kuivaa tai kosteata lämpöä. Tähän nyt liitettiin moninaisia toisia
-kemian esittämiä tapoja ja saavutettiin tuloksia jotka esi-isäimme
-mielestä olivat yhtä mieluisina kuin uusinakin. Keittämistieteen
-laita tähän asti oli ollut sama kuin metallien käsittelyn silloin kun
-yksinkertainen tuli oli sen ainoana keinona.
-
-"Kirjoitettu on että Israelin lapset, käyttäessään pakosta kasviaineita
-syötävänään erämaassa, halasivat Egyptin lihapatoja ja luultavasti
-hyvällä syyllä. Esi-isiemme kokemukset näyttävät tässä, suhteessa
-olleen kokonaan toisellaisia. Näyttää siltä että ne tunteet, millä
-he sangen lyhyen ajan kuluttua muistelivat lihapatoja, joita olivat
-jälkeensä jättäneet, olivat aivan päinvastaisia kuin katumus. Siltä
-ajalta on olemassa sangen huvittava kuva joka osottaa miten lyhyen
-ajan he vain tarvitsivat huomatakseen miten hyvän työn olivat
-itsellensä tehneet päättäessään säästää eläimiä. Kuva muistaakseni on
-kaksiosainen. Ensimmäinen osottaa Ihmisyyttä, naisolentona kuvattuna ja
-katsellen eläinjoukkoa jossa on härkä, lammas ja sika. Hänen kasvonsa
-osottavat mitä syvintä katumusta ja hän kyynelsilmin huudahtaa:
-'Olentoraukat! Miten me koskaan olemme voineet teitä syödä?' Toinen
-osaa esittää samaa joukkoa otsakkeella 'Viittä vuotta jälkeenpäin.'
-Mutta tässä Ihmisyyden kasvot katsellessaan eläimiä eivät ilmaise
-katumusta eikä itsesyytöstä, vaan inhoa ja vastenmielisyyttä, ja hän
-huudahtaa melkein samoilla sanoilla, mutta aivan eri tarkoituksella:
-'Miten todella olemme voineet?'"
-
-
-MITÄ TULI SUURKAUPUNGEISTA.
-
-Jatkaen kulkua länteen päin sisämaata kohti olimme nyt asteettain
-jättäneet taaksemme tiheämmin asutut kaupungin osat, jos mitään
-näiden nykyaikaisten kaupunkien osaa, missä jokaisella talolla on oma
-piirinsä, voi sanoa tiheään asutuksi. Puistot, nurmikot ja isot puut
-olivat tulleet lukuisiksi, ja kyliä ilmestyi näkyviin tavan takaa. Me
-olimme maaseudulla.
-
-"Tohtori", sanoin, "muistanette että on käynyt niin että mitä
-olen nähnyt kahdennenkymmenennen vuosisadan elämästä, se on ollut
-pääasiallisesti sen kaupunkielämää. Jos maaseudun elämä on vaihtunut
-minun aikani jälkeen yhtä paljon kuin kaupungin elämä, on sangen
-hauskaa tutustua siihen jälleen. Kertokaahan jotain siitä minulle."
-
-"Muutamissa suhteissa luullakseni", vastasi tohtori, "vaikutus
-tuotannon ja jaon kansallistuttamisesta taloudellisen yhdenvertaisuuden
-perusteelle on saanut aikaan suuremman muutoksen kuin kaupungin ja
-maaseudun suhteissa, ja merkillistä on ettemme ole tästä sattunut
-puhumaan ennenkuin nyt."
-
-"Ollessani viimeksi elävien ihmisten maailmassa", sanoin, "kaupunki oli
-maaseudun tekemäisillään melkein autioksi. Onko sitä menoa jatkunut,
-vai onko se mahdollisesti kääntynyt toisin käsin?"
-
-"Ehdottomasti viimemainitun", vastasi tohtori, "on täytynyt tapahtua,
-kuten heti näette, ajatellessanne että entisyyden suurkaupunkien
-tavaton kasvaminen on kokonaan yksityiskapitalismijärjestelmän
-taloudellinen seuraus, se kun välttämättä riippui yksilöllisestä
-alkuunpanosta ja kilpailujärjestelmästä."
-
-"Se on minulle kokonaan vieras käsitys", sanoin.
-
-"Luullakseni huomaatte sen sangen selväksi ajatellessanne", vastasi
-tohtori. "Yksityiskapitalismin aikana, näettehän, ei ollut mitään
-yleistä eikä hallitusjärjestelmää tuotantotoiminnan muodostamiseksi
-eikä sen tulosten jakamiseksi. Ei ollut mitään yleistä ja erehtymätöntä
-koneistoa joka olisi tuottajat ja kuluttajat yhteen tuonut. Jokaisen
-tuli itse etsiä oma toimialansa ja ylläpitonsa omalla vastuullaan, ja
-onnistuminen riippui siitä, miten hän löysi tilaisuuden vaihtaa työnsä
-tai omaisuutensa toisten omaisuuksiin tai työhön. Tätä tarkoitusta
-varten tietysti oli paras paikka se jossa oli paljon ihmisiä jotka
-samoin halusivat ostaa tai myydä työnsä tai tavaransa. Kun siis joko
-sattumalta tai varta vasten joukko ihmisiä oli kokoontunut yhteen,
-liittyi heihin toisia, sillä jokainen sellainen joukko muodosti
-markkinapaikan, missä yksinkertaisesti henkilöitten lukumäärän
-takia, jotkut halusivat ostaa ja myydä, oli löydettävissä parempia
-vaihtotilaisuuksia kuin harvemmassa ihmisjoukossa, ja mitä suurempi
-oli ihmisten lukumäärä, sitä paremmat ja suuremmat vaihtotilaisuudet.
-Kun kaupunki siten oli alkanut, niin sitä suuremmaksi se tuli, sitä
-varmemmat sillä oli kasvamismahdollisuudet saman perusteen mukaan mikä
-sen ensi nousun oli aiheuttanut. Työläinen meni sinne löytääkseen
-suurimman ja varmimman kauppapaikan lihaksilleen ja kapitalisti -- joka
-ollen tuotannon johtaja halusi suurimpia ja varmempia työmarkkinoita
--- meni sinne myös. Kapitalistinen liikemies läksi sinne löytääkseen
-tavarainsa suurimman kuluttajajoukon pienimmällä alalla.
-
-"Vaikka ensiksi kaupungit syntyivät ja kasvoivat pääasiallisesti
-vaihtomukavuuksien takia niiden omien asukkaitten kesken, niin
-lopulta vaihtomukavuuksien paremman järjestyksen tulos muodosti
-niistä vaihtokeskuksia ympäröivän maaseudun tuotteille. Tällä tavoin
-niillä jotka asuivat kaupungeissa, ei ainoastaan ollut erinomaisia
-rikastumistilaisuuksia täyttämällä tiheästi asuvan väestön tarpeita,
-mutta he myös kykenivät myös ottamaan veroa ympäri maaseutua asuvain
-ihmisten tuotteista pakottamalla ne tuotteet kulkemaan heidän kättensä
-kautta kuluttajille, vaikkakin kuluttajat tuottajain tavoin asuivat
-maaseudulla ja mahdollisesti olivat läheisiä naapureitakin.
-
-"Tavallisissa oloissa", jatkoi tohtori, "tämä aineellisen omaisuuden
-keskittyminen kaupunkeihin saattoi sinne keskittymään myös kaikki
-elämän ylhäisemmät, hienoimmat, huvittavimmat ja ylellisemmät virat.
-Ainoastaan käsillään työtä tekevät ihmiset eivät kasaantuneet
-kaupunkeihin, markkinapaikkoihin missä he paraiten saattoivat vaihtaa
-työnsä kapitalistien rahoihin, vaan ammatti- ja oppinut luokka muutti
-niihin samassa tarkoituksessa. Lakimiehet, opettajat, tohtorit, puhujat
-ja erikoistaitoiset ihmiset kaikilta aloilta läksivät sinne, paraimpiin
-paikkoihin mistä voivat löytää rikkaimmat ja lukuisammat kykyjensä
-paikkaajat ja elämän uransa löytää.
-
-"Ja samalla tavalla kaikki joilla oli huvitusta myytävänä --
-taiteilijat, näyttelijät, laulajat, niin ja ilotytötkin -- kasaantuivat
-kaupunkeihin samoista syistä. Ja ne jotka huvitusta halusivat ja joilla
-oli varaa sitä ostaa, ne jotka halusivat nauttia elämästä, joko sitten
-sen irstaissa tai hienostuneissa nautinnoissa, seurasivat huvituksen
-antajia. Ja vihdoin varkaat ja rosvot sekä ne jotka olivat eteviä
-toisten kustannuksella elämisen jumalattomissa taidoissa, seurasivat
-virtausta kaupunkeihin, koska ne heillekin tarjosivat paraimman alan
-kykyjensä käyttämiseen. Ja siten tuli kaupungeista suuria pyörrepesiä
-jotka vetivät itseensä kaiken mikä oli rikkainta ja parasta ja myös
-kaiken mikä oli törkeintä koko maassa.
-
-"Sellainen, Julian, oli kaupunkien syntymisen ja kasvamisen laki
-ja se oli välttämättömänä seurauksena maaseudun ja maaseutuelämän
-surkastumisen, häviön ja kuoleman laki. Jos vain yksityiskapitalismin
-aikakausi Amerikassa olisi kestänyt tarpeeksi kauan, niin maaseudun
-olot olisivat alentuneet samallaisiksi kuin ne olivat Rooman
-keisarikunnan päivinä ja jokaisen keisarikunnan joka täysin sai
-kehittyä -- nimittäin alueiksi joista kaikki jotka päästä voivat olivat
-lähteneet etsimään onneansa kaupungeista, jättäen jälelle vain orjia ja
-päällysmiehiä.
-
-"Ollaksemme oikeuden mukaisia aikalaisianne kohtaan myöntäkäämme
-että he näyttivät ymmärtävän että kun kaupunki nieli maaseudun, ei
-se mitään hyvää ennustanut sivistykselle, ja he olisivat nähtävästi
-olleet mielissään, jos olisivat jonkun parannuskeinon siihen löytäneet,
-mutta eivät ollenkaan huomanneet että kun se oli välttämätön seuraus
-yksityiskapitalismista, voitiin se parantaakin vain sen hävittämisellä."
-
-"Mutta miten", sanoin, "yksityiskapitalismin poistaminen ja
-kansallistutetun talousjärjestelmän perustaminen vaikutti kaupunkien
-kasvamisen lakkaamiseen?"
-
-"Siten että markkinapaikkain tarve työn ja kauppatavaran vaihtoa
-varten poistettiin", vastasi tohtori. "Kaupunkeihin järjestetyt
-vaihtomukavuudet yksityiskapitalismin aikana tulivat kokonaan
-tarpeettomiksi ja sopimattomiksi tuotannon ja jaon kansallisen
-järjestämisen jälkeen. Maan tuotteita ei enää käsitelty eikä jaettu
-kaupunkien välityksellä, paitsi jos ne tuotettiin ja kulutettiin
-siellä. Kaikille paikkakunnille luovutettujen tavarain laatu
-sekä kaikilta vaadittu teollisuuspalveluksen määrä oli sama. Kun
-taloudellinen yhdenvertaisuus hävitti sekä rikkaat että köyhät, niin
-kaupungit eivät enää olleet paikkoja missä suurempaa ylellisyyttä
-voitiin nauttia tai näytellä kuin maaseudullakaan. Työnteon määräys
-ja työtilaisuuksien ylläpito kaikille samoilla ehdoilla riisti eri
-paikkakunnilta elinkeinoja auttavat etuoikeudet. Sanalla sanoen, ei
-ollut enää mitään aihetta minkä nojalla joku henkilö olisi voinut
-pitää kaupunkielämää maaseudun elämää parempana, ellei pitänyt yhteen
-kasaantumisesta vain sen kasaantumisen takia. Näiden olosuhteiden
-vallitessa ette pitäne outona että kaupunkien kasvaminen loppui ja
-niiden asukkaat alkoivat harveta heti kun vallankumouksen vaikutukset
-alkoivat käydä selviksi."
-
-"Mutta teillä on kaupunkeja yhä vielä?" huudahdin.
-
-"On kyllä -- se on meillä on paikkakuntia, missä asukkaita
-suurkaupungeista ei ole hävinnyt, mutta niiden väestö on vain pieni osa
-siitä mitä sitä on ollut."
-
-"Mutta Boston on varmasti paljon hienomman näköinen kaupunki kuin minun
-aikanani."
-
-"Kaikki nykyajan kaupungit ovat paljon hienompia ja kauniimpia joka
-puolelta kuin niiden edeltäjät ja äärettömän paljon sopivampia ihmisten
-asua, mutta jotta ne sellaisiksi saatiin, oli välttämätöntä päästä
-niiden liikaväestöstä. Tätä nykyä on Bostonissa ehkä vain neljäs osa
-siitä ihmismäärästä joka asui samain rajojen sisällä teidän aikanne
-Bostonissa, ja yksinkertaisesti sentakia että oli neljä kertaa enemmän
-ihmisiä niiden rajain sisällä kuin voitiin majoittaa ja ylläpitää
-ympäristön mukaan silmällä pitäen nykyistä terveellisen ja mukavan
-elämän aatetta. New York, joka on ollut paljon pahemmin täyteen
-sullottu kuin Boston, on menettänyt vielä paljon enemmän entisestä
-väestöstään. Jos kävisitte Manhattan saarella, niin arvelen että
-ensimmäinen vaikutelmanne olisi että teidän aikanne Central Park on
-laajentunut Batterysta aina Harlemin jokeen asti, vaikka itse asiassa
-paikka on pikemmin tiheämpään rakennettu kuin nykyaikainen käsitys
-sietäisi, siellä kun asuu noin kaksisataa viisikymmentä tuhatta ihmistä
-puistojen ja lähteitten keskellä."
-
-"Ja te sanotte että tämä ihmeellinen väestön väheneminen tapahtui heti
-vallankumouksen jälkeen?"
-
-"Silloin se alkoi. Ainoa keino millä vanhain kaupunkien ääretön väestö
-voitiin saada mahtumaan niin pienelle tilalle oli pakata heidät kuin
-silakat vuokrakasarmeihin. Heti kun oli päästy siitä selville että
-jokaisen tulee saada todella hyvät ja yhtä hyvät asunnot, seurasi
-siitä että kaupunkien täytyi menettää suurimman osan väestöstään.
-Näille täytyi varata asuntoja maaseudulla. Tietysti niin ääretöntä
-työtä ei voitu loppuun saattaa heti, mutta siihen käytiin käsiksi
-kaikella mahdollisella kiireellä. Ihmisten kaupungeista vaelluksen
-lisäksi, sentakia ettei siellä ollut tilaa heidän kunnollisesti
-asua, tapahtui myös suuria poisvirtauksia toistenkin puolelta, joita
-nyt, kun kaupunkielämästä kaikki taloudelliset etuisuudet olivat
-loppuneet, viehätti maaseudun luonnollinen suloisuus; helposti siis
-huomaatte että ensimmäisen vallankumouksen jälkeisen vuosikymmenen
-suurena tehtävänä oli varustaa koteja kaikkialla niitä varten jotka
-halusivat kaupungeista lähteä. Maaseudulle vetävää liikettä jatkui,
-kunnes kaupungit olivat tyhjentyneet liikaväestöstään ja mahdollista
-oli tehdä perinpohjaisia muutoksia niiden järjestelyn suhteen. Suuri
-osa vanhoja rakennuksia ja kaikki rumat, korkeat ja epätaiteelliset
-revittiin alas ja tilalle laitettiin matalata, leveätä ja tilavaa
-laatua olevia rakennuksia, joka olivat sovellutetut uusien elintapojen
-mukaisiksi. Puistoja, puutarhoja ja tilavia kenttiä lisättiin
-kaikkialle ja kulkujärjestelmä muodostettiin siten että siitä meteli ja
-pölyäminen lakkasi ja lopuksi sanalla sanoen teidän aikanne kaupunki
-muutettiin nykyajan kaupungiksi. Kun se siten oli saatu yhtä hauskaksi
-elinpaikaksi kuin oli maaseutukin, lakkasi kansan vaellus kaupungeista
-ja tasapaino saatiin perustetuksi."
-
-"Minusta tuntuu", huomautin, "että joka tapauksessa kaupungeissa, kun
-niihin kansaa enemmän on keskittynyt, täytyy yhä olla jonkun verran
-parempi yleinen palvelus kuin pikku kylissä, sillä luonnollisesti
-sellaiset mukavuudet kysyvät vähemmän kustannuksia siellä missä
-tiheämmässä asuva väestö on ylläpidettävä."
-
-"Siinä suhteessa", vastasi tohtori, "jos joku henkilö haluaa asua
-jossain etäisessä kolkassa kaukana naapureista täytyy hänen alistua
-muutamiin epämukavuuksiin. Hänen tulee noutaa tarpeensa lähimmästä
-yleisestä puodista ja luopua moninaisista yleisistä mukavuuksista joita
-lähempänä toisiaan asuvat saavat nauttia; mutta ollakseen todella
-poissa näiden mukavuuksien ulottuvilta täytyy mennä sangen kauas.
-Teidän tulee muistaa että nykyaikana liikenne- ja kulkulaitoskysymykset
-sekä yleisiä että yksityisiä tarkoituksia varten ovat niin
-täydellisesti ratkaistut että välimatkat jotka teidän aikananne olivat
-mahdottomat ovat nykyään merkitystä vailla. Viiden ja kymmenen mailin
-päässä olevat kylät ovat yhtä lähellä yhteiskunnallisen kanssakäymisen
-ja taloudellisen hallinnon suhteen kuin teidän kaupunkinne vierekkäiset
-vaardit. Joko omillansa tai yhdessä toisten pienempäin kyläkuntain
-kanssa he nauttivat kaikellaisia yleisiä mukavuuksia yhtä täydellisesti
-kuin kaupunkilaisetkin. Kaikilla on yleiset puodit ja keittiöt sekä
-telefooni- ja jakamisjärjestelmä, yleiset kylpylaitokset, kirjastot
-sekä korkeimmat kasvatuslaitokset. Ja mitä tulee heille varattujen
-palvelusten ja mukavuuksien laatuun, niin ne ovat ehdottomasti yhtä
-oivalliset kuin missä tahansa. Telefoonin ja elektroskoopin avulla
-joka puolella maata asuvat, vaikka olisivat miten syvälle uppoutuneet
-metsiin ja vuorille, voivat sitäpaitsi nauttia teaattereista,
-konserteista ja puheista aivan yhtä edullisesti kuin suurempienkin
-kaupunkien asukkaat."
-
-
-METSÄIN ELPYMINEN.
-
-Yhä me liitelimme mailin toisensa perästä sisämaata kohti ja yhä
-alla oleva maanpinta oli samoin puistomaisen näköinen kuin kaupungin
-läheisimmässä ympäristössäkin. Jokainen luonnon piirre näytti tulleen
-ihannoiduksi ja kaikki sen salaiset merkitykset olivat esille tulleet
-täydellisen maisemataiteilijan rakastavan neron kautta, ja ihmistyöt
-loistivat täydellisessä sopusoinnussa luonnon kasvojen rinnalla.
-Sellaiset rakennelmat eivät olleet varsin harvinaisia minunkaan
-aikanani, jolloin suurkaupungit valmistelivat kalliita huvituskenttiä,
-mutta en ollut koskaan kuvitellutkaan mitään tällaisessa asteikossa.
-
-"Miten pitkälle tätä puistoa kestää?" kysyin vihdoin. "Sillä ei näytä
-olevan mitään loppua."
-
-"Se ulottuu Tyyneeseen mereen", vastasi tohtori.
-
-"Tarkoitatteko että koko Yhdysvallat ovat tällä tavoin muodostetut?"
-
-"Ei juuri tällä tavalla suinkaan, vaan sadoilla eri tavoilla maan
-pinnan luonnollisten edellytysten mukaan ja mitä vaikuttavimmin
-sen kanssa sopusoinnussa. Tällä alueella esimerkiksi, missä on
-harvoja jyrkkiä luonnon piirteitä saavutettiin paras vaikutus
-hymyilevällä rauhallisella maisemalla, jossa on niin paljon yksityisiä
-vaihtelevaisuuksia kuin mahdollista. Vuorialueilla päinvastoin, jossa
-luonto tarjoaa vaikutelmia joita ihmisen taito ei voi vahvistaa, on
-toimintamuotona ollut antaa kaiken olla ehdottomasti luonnon jäljellä,
-vain liikenteen ja katselemisen välttämättömät mukavuudet varaten. Kun
-käytte White Mountainilla tai Berkshire Hillillä, huomaatte luullakseni
-niiden lammet olevan perkamattomammat, kosket hurjemmat, metsät
-tuuheammat ja jylhemmät kuin sata vuotta sitten. Ainoat todistukset
-ihmisten kätten töistä joita siellä löytyy ovat tiet jotka johtavat
-jokaiseen vuoren solaan ja kukkulan huipulle, saattaen matkustajan
-nähtäville luonnon kaiken viileyden jylhyyden ja kauneuden."
-
-"Mitä metsiin tulee, niin eipä ole minun tarvis käydä vuorilla
-huomatakseni että puut eivät ainoastaan ole säännöllisesti paljon
-tuuheammat, vaan niitä on äärettömän paljon enemmän kuin minun
-aikanani."
-
-"Niin", sanoi tohtori, "olisipa merkillistä, ellette huomaisi erotusta
-maisemassa. Sanotaan että on nykyään viisi tai kymmenen puuta siinä
-missä vain oli yksi teidän aikananne ja suuri osa noista joita tuolla
-alhaalla näette ovat 75-100 vuoden vanhoja, laskien syntynsä metsien
-uudelleen elpymisestä asti."
-
-"Mikä oli metsien uudelleen elpyminen?" kysyin.
-
-"Se oli metsien korjaaminen vallankumouksen jälkeen.
-Yksityiskapitalismin aikana yksityisten ahneus tai tarve oli johtanut
-niin yleiseen metsien haaskaamiseen että virrat paljon kuivuivat ja
-maata alituiseen kiusasi kuivuus. Vallankumouksen jälkeen huomattiin
-että mitä tärkein tehtävä oli maan uudelleen metsittäminen. Tietysti
-on ottanut kauan aikaa ennenkuin uudet istutukset ovat täydellisiksi
-kasvaneet, mutta luullakseni noin viisikolmatta vuotta sitten
-metsitysaikeet saatiin täydelliseen kuntoon ja muinaisen haaskauksen
-viimeiset jäljet katosivat."
-
-"Tiedättekö", sanoin vihdoin, "että muuan maisemasta puuttuva piirre
-vaikuttaa minuun yhtä paljon kuin mikään mikä siinä on."
-
-"Mitä siitä puuttuu?"
-
-"Heinäniityt."
-
-"Oh niin, ei ole ihme, jos sen huomaatte puuttuvan", sanoi tohtori.
-"Minä ymmärrän että teidän aikananne heinä oli pääasiallisin sato
-Uudessa Englannissa."
-
-"Aivan niin", vastasin, "ja nyt luullakseni te ette heiniä käytä
-ollenkaan. Hyvä isä, miten suuri tärkeitten toimien joukko sekä
-ruuan että työn alalla onkaan eläinten käyttämisen lakattua päässyt
-käytäntöön ihmisten toiminnassa ja harrastuksissa!"
-
-"Niinpä todellakin", sanoi tohtori, "ja aina yhteiskunnallisten
-olojen merkittäväksi korjaukseksi, vaikka tuntunee kiittämättömältä
-niin sanoa. Esimerkiksi hevosten laita. Sen kauan kärsineen ihmisen
-palvelijan päästyä hyvin ansaittuun lepoon, tulivat tasaiset, kestävät
-ja puhtaat maantiet vasta mahdollisiksi; pöly, lika, vaara ja
-epämukavuus lakkasivat olemasta matkustuksen välttämättömiä tapauksia.
-
-"Hevosten käyttämisen lakattua oli mahdollista kaventaa maanteitä
-puolella tai kolmanneksella, rakentaa ne sileiksi ja kovapintaiseksi
-ruohikosta toiseen johon ei mitään maata jäänyt tuulen eikä sateen
-liikutettavaksi, ja sellaiset tiet kun ne kerran ovat rakennetut
-kestävät kuin tiet eivätkä ne koskaan kasva tukkoon rikkaruohoja. Nämä
-polut jotka tunkeutuvat maan joka soppeen ja kolkkaan, tekevät yhdessä
-sähkömoottorien kanssa matkustuksen sellaiseksi ylellisyydeksi että
-me kaikki lyhyet matkat, ja ellei aika ole tiukalla niin pitkätkin,
-suoritamme omilla kulkuneuvoillamme. Jos maalla kulku olisi jäänyt
-samaan tilaan missä se oli hevosista riippuessaan, niin ilmavaunun
-keksiminen olisi voimakkaasti vietellyt ihmisiä kohtelemaan maata
-samoin kuin linnut tekevät -- vain paikkana minne laskeutua joskus
-lentojen välillä. Nyt näin ollen me pidämme yhdenarvoisena kysymystä,
-onko miellyttävämpää leijua halki ilman kuin liukua maata myöten,
-liike kun on jotenkin yhtä pehmeää, äänetöntä ja helppoa kummassakin
-tapauksessa."
-
-"Myöskin ennen vuotta 1887", sanoin, "oli polkupyörä pääsemässä
-sellaiseen suosioon ja sähkön edellytykset alkoivat kangastaa niin
-suurina että ennustava kansa alkoi arvella hevosten päivien menneen
-ohi. Mutta luultiin että vaikka se voidaankin hyljätä tien käytännössä,
-niin sen täytyy aina pysyä välttämättömänä moninaisissa farmityön
-tarkoituksissa, ja niin olisin minäkin olettanut. Miten sen laita on?"
-
-
-KAHDENNENKYMMENENNEN VUOSISADAN MAANVILJELYS.
-
-"Odottakaahan hetkinen", vastasi tohtori; "kun olemme laskeutuneet
-hiukan alemmaksi, annan teille käytännöllisen vastauksen."
-
-Kun olimme laskeutuneet ehkä noin tuhannen jalan korkeudelta parin
-sadan korkeudelle, tohtori sanoi:
-
-"Katsokaa tuonne alas oikealle."
-
-Katsoin ja näin suuren pellon josta elo oli leikattu. Sen pinnalla
-liikkui jono suuria koneita joiden takana maa aaltoili ruskeina,
-kankeina laineina. Kussakin koneessa seisoi tai istui keveässä asemassa
-nuori mies tai nainen aivan sen näköisenä kuin olisi ollut huvimatkalla.
-
-"Nähtävästi", sanoin, "nämä ovat auroja, mutta mikä niitä kuljettaa?"
-
-"Ne ovat sähköauroja", vastasi tohtori. "Näettekö tuota
-käärmeenmuotoista köyttä joka laahaa murrettua maanpintaa pitkin kunkin
-koneen jälessä? Se on johtolanka jota myöten voima otetaan. Huomatkaa
-nuo patsaat säännöllisten matkojen päässä pellolla. Tarvitsee vain
-kiinnittää tuollaisen johtolangan patsaaseen saadakseen voimaa joka
-mihin maanviljelyskoneeseen tahansa kiinnitettynä antaa liikekykyä
-miehen voimasta aina sataan hevosvoimaan asti eikä ohjaamisessa
-tarvitse muuta voimaa kuin mikä lapsen sormissa on."
-
-Eikä vain tätä, vaan minulle edelleen selitettiin että tämän taipuvan
-johtolankajärjestelmän avulla saatiin kaikellaista sähkövoimaa ei
-ainoastaan kaikkiin niihin raskaisiin toimiin, joita ennen eläimet
-tekivät, vaan myös käsityökaluihin -- lapioon, tarikkoon ja hankoon --
-joita käyttääkseen farmarin minun aikanani oli pakko taivuttaa omaa
-selkäänsä, vaikka olisi miten hyvin ollut varustettuna hevosvoimalla.
-Ei ollut todellakaan mitään työkalua, olipa se miten pieni tahansa,
-selitti tohtori, jota käytettiin maanviljelyksessä tai muussa työssä,
-johon tätä moottoria ei olisi voinut sovittaa, joten työn tekijälle jäi
-vain laitoksen sovittaminen ja ohjaaminen.
-
-"Yhdellä meidän lapiollamme", sanoi tohtori, "voi ymmärtäväinen poika
-kaivaa ojaa tai mailin matkan perunoita nopeammin kuin miesjoukko
-teidän aikananne, käyttämättä suurempaa ponnistusta kuin käsirattaita
-työntäessään."
-
-Minulle oli useampia kertoja kerrottu että nykyistä farmityötä
-pidettiin yhtä haluttuna kuin mitä tointa tahansa, mutta kun olin
-vanhastaan käsittänyt maanmiehen toimen erikoisen raskaaksi, en ollut
-osannut ymmärtää, miten näin saattoi olla asian laita. Nyt se alkoi
-näyttää mahdolliselta.
-
-Tohtori arveli että mahdollisesti haluaisin astua maalle ja tarkastaa
-hiukan nykyisen farmarin laitoksia, ja mielelläni suostuin siihen.
-Mutta ensin hän käytti hyväkseen korkeata asemaamme osottaakseen
-minulle sitä rautatieverkkoa jota myöten koko farmikuletus tapahtui ja
-joiden avulla elo, kun se oli korjattu, vietiin jos haluttiin lähettää
-suoraan ilman pitempiä käsittelyjä minne paikalle tahansa maassa.
-Astuttuamme vaunusta kuljimme pellon poikki lähinnä olevaa auraa kohti,
-jonka kuljettajana oli tummatukkainen nuori nainen maukkaasti puettuna,
-jollaista olentoa varmasti ei yksikään yhdeksännentoista vuosisadan
-farmipelto ikinä ollut nähnyt. Hänen suloisena istuessaan kiiltävän
-metallihirviön takana joka kulkiessaan penkoi maata peloittavilla
-sarvillaan, saatoin vain muistella Europaa härkänsä selässä. Jos hänen
-kuvansa lie ollut yhtä viehättävä kuin tämän nuoren naisen, niin
-varmasti voidaan Jupiterille antaa anteeksi että hänen kanssaan läksi
-karkuteille. [Tarkoitetaan kreikkalaista satua, jonka mukaan Jupiter
-ryösti Foinikian kuninkaan Agenorin tyttären, Eusopian, ja muuttaen
-itsensä härän muotoon ui kauniin saaliinsa keralla meren poikki Kreetan
-saarelle. Suom. muist.]
-
-Meidän lähetessämme hän pysäytti auran ja miellyttävästi kääntyi
-puoleemme tervehtien. Selvää oli että hän tunsi minut ensi näkemällä,
-kuten arvattavasti kuvani levittämisen vuoksi jokainen näytti tekevän.
-Se mielenkiinto millä hän minua katseli olisi tuntunut imartelevalta,
-ellen olisi tiennyt että se kokonaan johtui olemisestani luonnon
-oikkuna eikä ollenkaan oman persoonani takia.
-
-Kun kysyin häneltä mitä laatua eloa he aikoivat kylvää tähän aikaan,
-hän vastasi että kyntäminen tapahtui vain samoin kuin monilla muilla
-paikoin maaperän kunnossa pidon vuoksi.
-
-"Me käytämme tietysti sangen monia lannoituskeinoja", hän sanoi, "mutta
-arvelemme että maa itse on paras lannoittajansa, jos sitä pidetään
-liikkeessä."
-
-"Epäilemättä", sanoin, "työ on paras maan lannoittaja. Niin vanha
-asianymmärtäjä kuin Aisapos opettaa meille niin tarinassaan 'Maahan
-kätketty aarre', mutta se oli pelottavan kallis lannoituskeino minun
-aikanani, kun se oli tuotettava ihmisten ja eläinten lihaksien avulla.
-Yksi kyntö vuodessa oli kaikki mitä farmarimme voivat aikaan saada, ja
-sekin melkein heidän selkänsä katkasi."
-
-"Niin", hän sanoi, "olen lukenut niistä ihmisparoista. Nyt näette
-asiain olevan toisin. Niin kauan kuin vuoksi ja luode nousee ja laskee
-kahdesti päivässä, lukuunottamattakaan tuulia ja vesitulvia, ei ole
-mitään syytä miksi emme kyntäisi joka päivä jos se on tarpeellista.
-Luullakseni on arveltu että noin kymmenkerroin se voimasumma käytetään
-nyt kutakin eekkeriä kohti maan muokkauksessa kuin entisaikoina oli
-mahdollista aikaan saada."
-
-Käytimme jonkun aikaa farmin tarkastamiseen. Tohtori selitti ojitus-
-ja pumppujärjestelmän joiden kummankin avulla sateen liijallisuutta
-tai niukkuutta vastaan voidaan suojautua ja antoi minulle tilaisuuden
-tutkia yksityiskohtia myöten muutamia niitä ihmeellisiä työkapineita
-joita hän oli kuvaillut ja jotka todella eivät vaatineet työn tekijältä
-mitään lihasten käyttöä, vain mieltä käyttämisessä.
-
-Yhteydessä farmin kanssa oli suuri kasviksien istutuslaitos, josta
-ihmiset saavat tuoreita kasviksia talvella, ja sielläkin me kävimme.
-Uutteran viljelyksen ihmeet, joita näin siinä suuressa rakennuksessa,
-eivät tietysti hämmästyttäisi ketään lukijoistani, mutta minulle
-tuotti alati unohtumattoman vaikutuksen se näky, mitä oli voitu saada
-kasveista kun kaikki valon, lämmön, kosteuden ja maaperän sekoituksen
-mahdollisuudet ovat kokonaan käytettävissä. Minusta tuntui kuin
-olisin varkain pujahtanut itse Luojan laboratorioon ja tavannut hänet
-näkyvin käsin muodostelemassa maan tomua sekä näkymätöntä ilmaa elämän
-muotoihin. En ollut koskaan ennen nähnyt kasvien todellisesti kasvavan
-ja olin pitänyt Intian silmänkääntäjäin temppuja petoksena. Mutta
-täällä näin niiden nostavan päätänsä, kehittävän silmikoltansa sekä
-avaavan kukkasiansa hetkessä jota silmä saattoi seurata. Tunnustan että
-vakavasti kuuntelin kuullakseni niiden kuiskivan.
-
-"Minun aikanani kasviksien viljelystä sinä aikana jolloin ne eivät
-ulkona kasvaneet toimitettiin vain siinä määrässä että voitiin täyttää
-suurrikkaitten aivan pienen luokan kysyntää. Ajatus että sellaisia
-tarpeita varattaisiin kohtuhinnoilla koko yhteiskunnalle, niinkuin
-nykyään tehdään, ei tietysti ollut uneksittavissakaan."
-
-Lähtiessämme kasvihuoneesta iltapuoli oli kulunut ja päivä laskemassa.
-Nousimme nopeasti niin korkealle että sen säteet vielä meitä
-lämmittivät, ja laskimme kotia kohti.
-
-Voimakkaimpana kaikista vaikutuksista, mitä olin minulle niin
-ihmeellisenä iltapuolena saanut, pysyi mielessäni vahvimmin
-painuneena tämä viimeinen -- nimittäin saamani suoranainen opetus
-maanviljelysolosuhteiden muuttumisesta, ihmisten suuren alkuperäisen
-ja päätoiminnan sekä kaiken teollisuusjärjestelmän perusteen
-muuttumisesta. Vihdoin sanoin:
-
-"Kun kerran olette niin menestyksellisesti suoriutuneet toisesta minun
-aikanani tunnetusta maanviljelystoimen pääpainajaisesta -- nimittäin
-sen liiallisesta työn vaativaisuudesta -- niin epäilemättä olette myös
-osanneet poistaa toisenkin, joka oli yksinäisyys, erossa olo, yhteisen
-kanssakäymisen ja yhteiskunnallisen sivistyksen puute, mikä farmarin
-elämässä oli piirteenä."
-
-"Kukaan ei varmastikaan tekisi farmityötä", vastasi tohtori, "jos se
-yhä edelleen olisi joko erossa muista tai enemmän työtä vaativaa kuin
-muukaan toimi. Maanviljelijä ei yhteiskunnalliseen ympäristöönsä nähden
-ole millään muotoa eri asemassa kuin käsityöläinen tai mikä muu työn
-tekijäin luokka tahansa. Hän asuu samoin kuin toisetkin missä häntä
-huvittaa, ja heitä kuljettavat sellaisinaan asunto- ja toimipaikkansa
-väliä nopeakulkuiset kulkulinjat joita on maassa ristiin rastiin.
-Farmityö ei enää vaadi farmilla elämään, paitsi jotka siitä pitävät."
-
-"Farmarin elämän ehtona vuodenaikojen vaihtelun takia", sanoin, "on
-aina ollut vaihtelu kevyen työn ja sellaisten aikojen välillä jotka
-vaativat erikoista vireyttä, kuten kylvö ja korjuu, jolloin äkkinäinen
-moninkertaisen työvoiman tarve on pakottanut mitä ankarimpiin
-ponnistuksiin toisin ajoin. Tämä vaihtelu liian vähän ja liian
-paljon työn välillä lienee luullakseni yhä jatkumassa ja erottaa
-maanviljelyksen muista toimialoista."
-
-"Epäilemättä", vastasi tohtori, "mutta tämä vaihtelu, johon ei
-ollenkaan kuulu enemmän ponnistusten suunnaton vähennys kuin työn
-tekijäin liikanainen työntökään, antaa virvoitustilaisuuksia jotka
-erikoista viehätysvoimaa lisäävät maanviljelystoimelle. Kylvön ja
-korjuun ajat ovat tietysti enemmän tai vähemmän erilaisia eri osissa
-niin laajaa maata kuin tämä on. Tämä seikka saattaa mahdolliseksi
-sen että menestyksellä voidaan kullekin osalle varata niin paljon
-ylimääräistä työväestöä toisista piireistä kuin tarvitaan. Ei ole
-ollenkaan tavatonta muutaman päivän ilmoitusajalla saada satatuhatta
-työn tekijää alueelle missä on erikoinen tilapäinen työn kysyntä.
-Innostus näihin suuriin joukkoliikkeisiin on huomattava, ja täytyy
-olla jotakin saman tapaista joka teidän aikananne nähtiin armeijain
-kokoomisessa ja marssittamisessa sotaan."
-
-Lipuilimme hetken äänettöminä hämärtyvän avaruuden halki.
-
-"Todellakin, Julian", sanoi tohtori vihdoin, "mikään teollisuusmuutos
-teidän aikanne jälkeen ei ole ollut niin täydellinen, eikä mikään
-varmaankaan ole koskenut niin suurta osaa ihmisistä kuin se mikä
-maanviljelyksen osaksi on tullut. Runoilijat Virgiliuksesta lähtien
-ja ennen häntä ovat maalaistoiminnassa ja maanviljelyksessä nähneet
-mitä suotuisimmat ehdot rauhalliseen ja onnelliseen elämään. Heidän
-kuvitelmiaan tässä suhteessa ovat kuitenkin nykyaikaan asti pilkkaillet
-maanviljelyksen todelliset olosuhteet, jotka ovat liittoutuneet
-tehdäkseen farmarin, koko maailman ylläpitäjän kohtalon raskaammaksi,
-vaikeammaksi ja toivottomammaksi kuin niitä mikään muu ihmisluokka
-on kärsinyt. Aina maailman alusta viime vuosisataan asti on maaperän
-jalostaja ollut mitä surkuteltavin olento historiassa. Kaikilla
-orjuuden aikakausilla hänen osansa on ollut olla orjain alimpana
-luokkana. Sitten kun orjuus katosi hänen toimensa on ollut tukalin,
-ankarin ja epätoivoisin. Hän kärsi enemmän kuin palkkalaisen köyhyyttä
-saamatta hänen vapauttaan huolien suhteen, ja kaikkea kapitalistin
-sydämmen ahdistusta omaamatta hänen korvaavain voittojensa toivoa.
-Toiselta puolen hän oli riippuvainen tuotteistaan enemmän kuin
-mikään muu luokka luonnon oikuista, kun taas toiselta puolen niiden
-käyttämisen suhteen hän oli täydellisemmin välittäjän armoilla kuin
-kukaan muu tuottaja. Mahtoi hän ajatella, kumpi oli sydämmettömin
-luonto vai ihminenkö. Jos huono vuosi sattui, farmari menehtyi, jos oli
-hyvä vuosi, välittäjä vei voiton. Seisoen kuin puhvarin luonnon voimain
-ja inhimillisen yhteiskunnan välillä, hän oli toisen kuritettavana vain
-siihen asti kuin toinen hänet tölmäsi luotaan. Maahan kiinnitettynä hän
-joutui kaupunkien kauppaorjuuteen melkein yhtä täydellisesti kuin oli
-ollut feodaalinen orjuus. Erillään olevan ja yhteiskunnasta irtautuneen
-elämänsä vuoksi hän oli kömpelö, oppimaton, sivistyksestä osaton,
-tilaisuuksia vailla itsensä parantamiseksi, vaikkakin hänen katkera
-raatamisensa olisi jättänyt hänelle intoa tai aikaa sen varalle. Siitä
-syystä kaupungin asukkaat pitivät häntä johonkin alempaan rotuun
-kuuluvana Kaikissa maissa, kaikkina aikoina maalaista on pidetty
-sopivana pilkkatauluna lurjusmaisten kaupungin asukkaitten puolelta.
-Kaupungin katujen nälkiintynyt köyhälistö on pilkannut farmaria
-moukaksi. Ei ole ketään ollut hänen puolestaan puhumassa ja hänen
-karkeita epäselviä valituksiaan on ivaten kohdeltu. Bileam ei enemmän
-hämmästynyt, kun aasi jolla hän ratsasti nuhteli häntä kuin Amerikan
-johtoluokat näyttävät hämmästyneen farmarien viime vuosisadan lopulla
-ryhtyessä vaatimaan jotakin sanomista maan hallituksessa.
-
-"Toisin ajoin historian kuluessa on farmarien asema lyhyitä ajan
-jaksoja ollut siedettävää. Englannin pikkutilallinen oli kerran
-lyhyen ajan sellaisena joka aatelistoa silmiin katsoi. Myöskin
-Amerikan farmari yhdeksännentoista vuosisadan puolivälille asti nautti
-maanviljelyksen kulta-aikaa. Silloin lyhyen aikakauden, tuottaen
-pääasiassa käytäntöä eikä välikäsien myyntiä varten, hän oli itsenäisin
-ihmisistä ja nautti alkuperäistä ylellisyyttä. Mutta, ennenkuin
-yhdeksästoista vuosisata oli ehtinyt viimeiselle kolmannekselleen
-oli Amerikan maanviljelys kulkenut pääasiallisesti sopusointuisen
-aikakautensa läpi ja yksityiskapitalismin välttämättömän toiminnan
-vaikutuksesta farmari alkoi luisua alaspäin orjuuden tilaa kohti joka
-kaikkina edellisinä aikoina oli ollut hänen tavallinen asemansa ja
-täytyi olla ijankaikkisesti, niin kauan kuin ihmisten taloudellista
-riistämistä ihmisten kautta oli jatkuva. Jossain suhteessa
-taloudellinen yhdenvertaisuus tuotti samallaisen siunauksen jokaiselle,
-mutta kahdella luokalla oli erikoisesti syytä tervehtiä sitä korkeamman
-aseman tuottajana heille syvemmästä alennustilasta kuin kenellekään
-muulle. Toinen näistä luokista oli naisluokka, toinen farmarit."
-
-
-
-
-LUKU XXXIV.
-
-MITEN ALKOI VALLANKUMOUS.
-
-
-Mitä sanoisin teaatterista tänä iltana? oli kysymys jonka Edith minulle
-esitti kotia tullessamme. Selville tuli että kuuluisa historiallinen
-draama suuresta vallankumouksesta esitettiin Honolulussa sinä iltana ja
-hän oli arvellut että haluaisin sen nähdä.
-
-"Tosiaankin sinun pitäisi olla läsnä", hän sanoi, "sillä kappaleen
-esitys on jonkinlainen kohteliaisuuden osotus sinulle, sillä se on
-uudelleen esille otettu sen yleisen harrastuksen takia jonka sinua
-ilmaantumisesi on herättänyt vallankumoushistoriaan."
-
-Mikään illan viettämistapa ei voinut olla miellyttävämpi minulle ja
-sovittiin että me muodostaisimme perheteaatterijoukon.
-
-"Ainoa vaikeus", sanoin istuessamme teepöydän ympärillä, "on se etten
-tunne vielä tarpeeksi vallankumousta voidakseni seurata esitystä kyllin
-ymmärtäväisenä. Olen kyllä kuullut useasti viitattavan vallankumouksen
-tapahtumiin, mutta minulla ei ole mitään yhtenäistä käsitystä
-vallankumouksesta kokonaisuudessaan."
-
-"Se ei vaikuta asiaan", sanoi Edith. "On vielä kyllin aikaa, ennen
-esityksen alkamista ja isä voi sillä välin kertoa välttämättömimmän.
-Esitys alkaa vasta kello kolme iltapäivällä Honolulussa ja kun kello
-nyt vasta on kuusi, on meillä ajan erotuksen takia useita tunteja
-ennenkuin esirippu nousee."
-
-"Sepä on kuitenkin lyhyt aika ja vielä lyhyempi valmistusaika niin
-suurta tointa kuin suuren vallankumouksen selittämistä varten",
-vastusti tohtori lempeästi, "mutta nämä seikat huomioon ottaen koetan
-tehdä parastani."
-
-"Alku on aina hankala", hän sanoi, kun suoraan hänelle avasin
-lähtökohdan kysyen milloin suuri vallankumous alkoi. "Ehkä pyhä
-Johannes sitä asiata käsitteli yksinkertaisemmin sanoessaan että
-'alussa oli Jumala.' Päästäksemme lähemmäksi, saattanee sanoa
-että Jesus Kristus perusti suuren vallankumouksen oppipohjan ja
-käytännöllisen tarkoituksen selittäessään että kultainen sääntö
-kaikkien yhtäläisestä ja mitä paraimmasta kohtelemisesta oli ainoa
-oikea periaate jonka nojalla ihmiset voivat yhdessä elää. Puhuaksemme
-kuitenkin historioitsijani kielellä, niin suurella vallankumouksella,
-samoinkuin kaikilla tärkeillä tapahtumilla, oli kaksi syysarjaa --
-ensiksi, yleinen, välttämätön ja perussyy jonka täytyi saattaa se
-loppuunsa, olivatpa alempiarvoiset olosuhteet minkälaiset tahansa; ja
-toiseksi, läheiset eli suoranaisesti vaikuttavat syyt jotka erinäisissä
-rajoissa määräsivät, milloin sen varsinaisesti oli alkaminen
-yhdessä syrjäpiirteitten kanssa. Nämä välittömät eli suoranaisesti
-vaikuttavat syyt olivat tietysti erilaiset eri maissa, mutta yleinen,
-välttämätön ja perussyy oli sama kaikissa maissa, kun kuten tiedätte
-suuri vallankumous oli maailmaa käsittävä ja melkein samanaikainen
-edistyneempäin kansojen kesken.
-
-"Tämä syy, kuten olen usein huomauttanut keskustellessamme, oli
-ymmärryksen kasvaminen ja tiedon leviäminen kansan joukkoon, joka
-alkaen kirjapainon käytäntöön pääsemisestä levisi hitaasti kuudennen-,
-seitsemännen- ja kahdeksannentoista vuosisadan kuluessa ja paljon
-nopeammin yhdeksännellätoista vuosisadalla, jolloin se maissa, missä
-suotuisemmat olosuhteet vallitsivat, alkoi olla jo melkein yleistä.
-Ennen tämän valistustoiminnan alkua ihmissuvun suurimman osan asema
-ymmärrykseen nähden oli muinaisista ajoista asti ollut suorastaan
-sellaisella kannalla joka vain vähän oli yläpuolella vähäjärkisen
-kantaa. Ajattelematta tai tahtomatta itsensä suhteen enempää kuin savi
-valajansa käsissä heitä vastustamatta muokkailtiin ymmärtävämpäin
-ja vaikuttavampain yksilöiden sekä heidän laatuistensa joukkojen
-käytettäväksi. Siten sitä jatkui lukemattomia ihmispolvia eikä kukaan
-uneksinutkaan muuta, kunnes vihdoin olosuhteet kypsyivät ja henkistä
-elämää voitiin puhaltaa tähän tylsään ja mielettömään möhkäleeseen. Se
-tapahtumasarja, jonka kautta tämä herääminen johtui, oli äänetöntä,
-asteettaista, huomaamatonta, mutta mitään edellistä tapausta tai
-tapausten sarjaa ihmiskunnan historiassa ei voida sen kanssa verrata
-siihen vaikutukseen nähden mikä sillä oli oleva ihmisen kohtalon
-suhteen. Se merkitsi että monien edut harvojen etujen asemasta,
-kaikkien hyvinvointi osan hyvinvoinnin sijasta oli tuleva tästälähin
-yhteiskuntajärjestyksen korkeimmaksi tarkoitukseksi ja kehityksen
-päämääräksi.
-
-"Hämärästi näyttävät teidän yhdeksännentoista vuosisadan filosoofinne
-tajunneen että ymmärryksen yleinen leviäminen oli uusi ja suuri
-tosiseikka ja että se tuotti sangen tärkeän voiman yhteiskunnalliseen
-kehitykseen, mutta kaihisilmäisinä he eivät voineet nähdä sitä
-varmuutta että sen takana häämöitti täydellinen yhteiskunnan
-taloudellisen perusteen kumous koko ihmissuvun eduksi ja kaikkia
-luokkaetuja tai osittaisia etuja vastaan. Sen ensimmäisenä vaikutuksena
-oli se kansanvaltainen liike jonka kautta persoonallinen ja luokkajohto
-poliitillisissa asioissa kumottiin kansan ylimpäin etujen ja
-itsenäisyyden nimessä. Merkillistä on että teidän joukossanne piti olla
-ainoatakaan ymmärtäväistä henkilöä joka ei älynnyt että poliitillinen
-kansanvaltaisuus oli vain taloudellisen kansanvaltaisuuden tien
-raivaajakunta ja etujoukko joka tietä puhdisti ja varasi keinoja
-ohjelman varsinaisen osan suorittamiseksi -- nimittäin työn ja
-toimeentulon jakamisen saamiseksi yhdenvertaiseksi. Se olkoon sanottu
-yleisestä, välttämättömästä ja pääsyystä suureen vallankumoukseen ja
-sen selittämiseksi -- nimittäin ymmärryksen asteettaisesta leviämisestä
-kansaan kuudenneltatoista vuosisadalta yhdeksännentoista loppuun. Kun
-tämä voima kerran pääsi toimintaan, niin yhteiskunnan taloudellisen
-perusteen kumouksen täytyi ennemmin tai myöhemmin tulla sen
-seuraukseksi kaikkialla: ennemmin tai myöhemmin, millä tavalla ja minkä
-olosuhteitten vallitessa, se riippui siitä miten erilaiset suhteet eri
-maissa määräsivät.
-
-"Amerikaan nähden alkoi vallankumouksellisen agitatsioonia
-aikakausi, joka aiheutti nykyisen järjestelmän perustamisen, melkein
-heti kansalaissodan loputtua. Muutamat historioitsijat laskevat
-vallankumouksen alkaneen vuodesta 1873."
-
-"Kahdeksantoistasataa seitsemänkymmentäkolme!" huudahdin. "Mitenkä,
-sehän oli toistakymmentä vuotta ennenkuin minä vaivuin uneen! Näyttää
-siis siltä kuin minä olisin ollut ainakin osasta vallankumouksen
-aikalainen ja sen todistaja, mutta minä en mitään vallankumousta ole
-nähnyt. Totta on että me huomasimme teollisuussekamelskan ja yleisen
-tyytymättömyyden olevan sangen uhkaavan, mutta me emme ymmärtäneet että
-vallankumous oli menossa."
-
-"Odotettavissa olikin ettette sitä ymmärtäneet", vastasi tohtori.
-"Sangen harvoin suurten vallankumousliikkeitten aikalaiset ovat
-ymmärtäneet niiden luonnetta, kunnes ne ovat melkein juoksunsa
-lopettaneet. Seuraava sukupuoli aina arvelee että he olisivat olleet
-ymmärtäväisimpiä ajan merkkejä lukiessaan, mutta se ei ole luultavaa."
-
-"Mutta mitä sitten", sanoin, "tapahtui 1873 joka on saattanut
-historioitsijat määräämään sen ajaksi josta voi lukea vallankumouksen
-alun?"
-
-"Yksinkertaisesti se seikka että se osotti koko selvällä tavalla
-taloudellisten selkkausten aikakauden alkaneen Amerikan kansan kesken
-jota jatkui ajoittaisia ja osittaisia keskeytyksiä huomioon ottamatta
-aina yksityiskapitalismin kumoamiseen asti. Tästä kokemuksesta
-aiheutuva yleinen tyytymättömyys oli vallankumouksen suorastaan
-vaikuttava syy. Se herätti amerikalaiset siitä heille mieluisesta
-unelmasta että yhteiskunnallinen kysymys oli ratkaistu tai voitiin
-ratkaista kansanvaltaisen järjestelmän kautta joka rajoittui vain
-poliitillisiin muotoihin, ja pani heidät etsimään todellista ratkaisua.
-
-"Vuosisadan viimeisellä kolmanneksella alkanutta teollisuus --
-selkkausta, joka oli suoranainen vallankumouksen synnyttäjä, verrattiin
-sangen huonosti siihen joka oli ollut toisten kansojen alituinen
-kohtalo ja muinainen perintö. Se edusti vain ensimmäistä tai paria
-ensimmäistä sen kiertimen kierrosta jolla kapitalismi sopivana
-aikana puristi kuivaksi kansan aina ja kaikkialla. Uuden maansa
-tavaton laajuus ja rikkaus oli antanut amerikalaisille vuosisadan
-viivytyksen yleisestä kohtalosta. Ne edut olivat menneet, armon aika
-oli loppunut ja se aika oli tullut, jolloin kansan oli taivuttaminen
-niskansa sen ikeen alle jota kaikki kansat ennen olivat kantaneet.
-Mutta kun amerikalaiset olivat kehittyneet korkeahenkisiksi niin
-pitkän verrattaisen hyvinvoinnin kokemuksissa, he vastustivat tätä
-kuormaa, ja kun huomasivat vastustuksen turhaksi, he lopettivat
-sen tehden vallankumouksen. Siinä pääasiallisesti on koko kertomus
-suuren vallankumouksen kulusta Amerikassa. Mutta vaikka tämä ehkä
-tyydyttäisikin väsynyttä kahdennenkymmenennen vuosisadan uteliaisuutta
-niin kauan sitten tapahtuneena asiana, te luonnollisesti haluatte
-tietää hiukan runsaammin yksityiskohtia. Stariotin vallankumouksen
-historiassa on erikoinen luku joka selittää miten ja miksi kapitaalin
-vallan kasvaminen sai aikaan suuren kapinan; se suuresti minuun
-vaikutti kouluaikanani, enkä luullakseni voi paremmin käyttää osaa
-lyhyestä ajastanne kuin lukemalla siitä muutamia kappaleita."
-
-Ja kun Edith oli tuonut kirjan kirjastosta -- sillä me yhä istuimme
-teepöydässä -- tohtori luki:
-
-"Yksityiskapitalismin järjestelmän sen kehityskohdan perusteella,
-jolloin se sai aikaan vallankumouksen uhaten kansan henkeä ja
-vapautta, jakavat historioitsijat Amerikan tasavallan historian sen
-perustamisesta 1787 asti suureen vallankumoukseen, joka siitä teki
-todellisen tasavallan, kolmeen aikakauteen.
-
-"Ensimmäinen käsittää vuosikymmenet tasavallan perustamisesta
-yhdeksännentoista vuosisadan ensimmäisen kolmanneksen loppuun -- noin
-1830 tai 1840 luvulle. Tämä oli aikakausi jolloin kapitaalin valta
-yksityisissä käsissä ei ollut vielä osottautunut uhkaavan sortavaksi.
-Rahallinen luokka oli pieni ja kapitaalin kasaantuminen vähäpätöistä.
-Neitseellisen maan luonnollisten, tulolähteitten äärettömyys kesti
-vielä ahneuden himoa. Saatavissa olevat avarat maa-alat takasivat
-riippumattomuuden kaikille työn hinnasta. Näillä edellytyksillä
-kenenkään ihmisen ei tarvinnut etsiä itselleen toista herraa. Tätä
-voidaan pitää tasavallan sopusoinnun aikakautena, aikana jolloin De
-Tocqueville näki ja ihaili sitä, vaikkakin ennusti tuomion mikä sitä
-odotti. Kuolinsiemen oli yksityiskapitalismin periaatteen vallinnassa
-ja se varmasti oli aikoinaan kasvava ja kypsyvä, mutta nyt vielä eivät
-olosuhteet olleet suosiolliset sen kehitykselle. Kaikki näytti käyvän
-hyvin, eikä outoa ole se Amerikan kansan toivo että heidän tasavaltansa
-todella oli ratkaissut yhteiskuntakysymyksen.
-
-"Noin vuoden 1830 tai 1840 jälkeen, puhuen tietysti ajasta vain
-ylimalkaan, me katsomme tasavallan astuneen toiselle kehityskaudelleen
--- nimittäin sille jolloin kapitaalin kasvaminen ja keskittyminen
-alkoi olla nopeata. Rahallinen luokka nyt kasvoi voimakkaaksi ja alkoi
-tavoitella ja itsellensä omistaa maan luonnollisia tulolähteitä sekä
-järjestyä voittoa, saadakseen kansan työstä. Sanalla sanoen, rahavallan
-kasvaminen kävi vilkkaaksi. Se tapaus, joka tälle liikkeelle antoi
-suuren sysäyksen sekä määräsi rajan ensimmäisen ja toisen aikakauden
-välillä kansan historiassa, oli tietysti yleinen höyryn käytäntöön otto
-kaupan ja teollisuuden alalla. Aikakauden vaihdon voidaan kuitenkin
-sanoa tapahtuneen hiukkaista ennemmin tehdasjärjestelmän käytäntöön
-astuttua. Tietysti jos ei höyryä eikä niitä keksintöjä, jotka tekivät
-tehdasjärjestelmän mahdolliseksi, olisi koskaan käytäntöön otettu,
-olisi kysymyksessä vain ollut pitempi aika ennenkuin kapitalistiluokka,
-tässä tapauksessa edistyen maanomistuksen ja koronkiskonnan tietä,
-olisi voinut painaa kansan alamaisuuteen ja kukistaa kansanvaltaisuuden
-samoinkuin muinaisissa tasavalloissa, mutta suuret keksinnöt
-hämmästyttävällä tavalla jouduttivat rahavallan valloitusta. Ensi
-kerran historiassa kapitalistilla lähimmäisiään kukistaessaan oli
-koneisto liittolaisena ja mitä vaikuttavin olikin. Tämä oli se voimakas
-tekijä joka monin kerroin lisäämällä kapitaalin valtaa ja samassa
-suhteessa vähentäen työväen merkitystä aiheutti tavattoman nopeuden
-jolla toisella ja kolmannella aikakaudella tasavallan valloitus
-rahavallan kautta toimeen pantiin.
-
-"Amerikalaiselle ansioksi on luettava, että he jo v. 1840 rupesivat
-havaitsemaan uusien ja vaarallisten vaikutusten häiritsevän
-uhkaavasti tasavaltaa ja pettävän lupaukset hyvinvoinnista. Mainittu
-ajanjakso on huomattava Amerikan historiassa silloin ilmenneiden
-yleisten yhteiskuntaolojen parannusharrastusten jako-operatiivisten
-toimintamahdollisuuksien kokeilemisen tähden. Silloin jo valistuneet,
-yleishyvää harrastavat kansalaiset rupesivat huomaamaan ettei niin
-kutsuttu kansan hallitus pienemmässäkään määrin sekaantunut rikkaiden
-vallankäyttöä ehkäisemään, jonka vallankäytön tähden kansakerros
-joutui kokonaan näiden taloudellisten mahtiherrain alammaiseksi.
-He epäilivät, jos moinen asiain tili jatkuu, tokko on mitään hyvää
-tasavaltaisesta hallitusmuodosta, josta he olivat ennen ylpeilleet.
-Edellämainittu yhteiskunnallisten kysymysten kasvava, jyrkkä pohdinta
-osoittautui Amerikan erikoisten taloudellisten olojen tähden kuitenkin
-vaikutukseltaan ennenaikaiseksi. Vallitsihan täällä maassa vielä
-maaorjuus. Ihmisten vapauden edistyksen välttämättömänä ehtona oli
-siis murtaa maaorjuuden kahleet, jotka olivat kauheammat seuraavia
-palkkaorjuuden kahleita. Ilman sen väliasteen saavuttamistaistelua ja
-siitä johtuvia oloja olisi luultavasti suuri vallankumous tapahtunut
-Amerikassa jo kahtakymmentä viittä vuotta aikaisemmin. Mutta sen tuli
-tehdä; ja niin ollen vuodesta 1840 aina vuoteen 1870 orjuuskysymys,
-vetäen suuret joukot pyörteisiinsä, kiinnitti kansamme kaiken
-siveellisen, henkisen ja ruumiillisen voiman.
-
-"Kolmen-, neljänkymmenen vuoden aikana, alkaen vakavasta
-orjainvapausliikkeen alusta ja kestäen sen lopulliseen ratkaisuun
-asti, ei kansallemme johtunut mieleenkään tuhlata aikaansa ja
-voimiansa muihin asioihin. Tänä aikakautena pääomien keskittyminen
-muutamien aniharvojen käsiin -- joka seikka jo v. 1840 oli muutamien
-valistuneiden silmiin kajastanut -- sai kaikessa rauhassa suuremman
-yleisön huomaamatta tapahtua ja laskea maa ja kansa vaikutuksensa
-alaiseksi. Siviiliosaston ja siihen johtavan ynnä siitä seuraavan
-kiihotusajan varjossa saivat kapitalistit tilaisuuden varastaa
-ylivallan kansalta ja siten kohota maassa määrääviksi.
-
-"Kahdeksantoistasataa seitsemänkymmentä kolme on lähtökohtana sille
-aikakaudelle, jolloin kansamme, vapautuneena orjain vapautustaistelun
-henkisestä ja aineellisesta jännityksestä, ensikerran rupesi
-havaitsemaan sen elämän taistelun jonka kapitalismi oli esille
-pakoittanut -- taistelun rahavallan ja kansanvallan välillä.
-Olihan kansanvaltaisuuden vaatimuksena kaikille samanlainen oikeus
-elämäntilaisuuteen, oikeuteen ja onnellisuuteen, jotka seikat olivat
-ristiriidassa rahavallan etujen keralla. Tästä ajanluvusta alkavaksi
-niin ollen me laskemme lopullisen vallankumoukseen, joka toimitettiin
-valheellisen Amerikan tasavallan nykyiselle kannalle muodostamiseksi.
-
-"Historia sisältää lukuisia kuvauksia edellisten tasavaltaisten
-keskittymisestä johtuvina. Mutta yhtään kuvausta ei löydy, jossa
-ilmenisi niin nopea ja täydellinen vallankumous taloudellisissa
-perusteissa kuin Amerikan tasavallassa. Amerikassa ennen sotaa, kuten
-ennen jo on kerrottu, oli rikkaus jakautunut melkoisen tasaväkisesti
-katsoen valtakunnan suuruuteen. Löytyi ainoastaan aniharvoja rikkaita
-ja vielä pienempi määrä suuromaisuuksien omistajia. Yksilöillä tai
-luokalla omaisuuden avulla ei ollut tilaisuutta harjoittaa muiden
-yhteiskunnan jäsenten sortoa. Mutta sitte seuraavan kahdenkymmenen
-viiden tai kolmenkymmenen vuoden kuluessa muuttuivat olot aivan
-päinvastaisiksi. Jo kahdeksannella vuosikymmenellä yhdeksättätoista
-sataa oli. Amerika saanut yleisen maineen miljoneerien maana, jossa
-suurimmat mahdollisuudet yksilöllisten äärettömien rikkauksien
-kokoamiseksi olivat olemassa. Tämä ennen tasaisesti jaetun omaisuuden
-muutamien aniharvojen käsiin keskittyminen, joka vaikutti kansan
-teollisen, yhteiskunnallisen ja valtiollisen elämän rappeutumiseen, ei
-voinut olla muuta kuin vallankumouksellista.
-
-"Liikemaailmassa oli vapaakilpailu lakannut. Persoonallinen
-yrittelijäisyys teollisuuden aloilla oli mahdoton kaikille muille
-paitsi kapitalisteille. Heistäkin ainoastaan suurkapitalisteilla oli
-etuoikeus. Ennen suurten tilaisuuksien maaksi tunnettu Amerika oli
-muuttunut samassa määrin suureksi monopolien maaksi. Ihmistä ei enään
-arvioitu sen mukaan mikä hän oli, mutta kuinka paljon hänellä oli
-rikkautta. Järki ja ahkeruus yhdistettynä kuuliaisuuteen voi voittaa
-ylipalkollisen aseman itselleen kapitalismia palveluksessa; mutta
-itsenäisyys oli estetty.
-
-"Maan taloudellisen elämän keskittyminen verrattain harvalukuisen
-suurkapitalistijoukon käsiin vuorostaan oli pakoitettu keskittämään ja
-muodostamaan samallaiset tuotanto ja jako-olot. Yksi suuri, mahtavalla
-pääomalla varustettu liikelaitos valtasi koko sen alueen jossa ennen
-lukematon joukko pikkuliikkeitä toimi. Tässä kehityskulussa suuret
-joukot pikkuliikkeitä muserrettiin kuin kärpäset ja näiden liikkeiden
-omistajat pakoitettiin liittymään suurliikkeen alammaisiksi ja käskyn
-täyttäjiksi. Joka hetki näinä vuosina saatettiin havaita, että
-suuret rikkauksien alueet ja yritteliäisyyden mahdollisuudet, joiden
-olisi tullut kuulua kaikille, joutuivat kapitalististen renkaiden
-ja monopoolien käsiin. Sanat 'trusti' ja 'syndikaatti' otettiin
-sanakirjaan merkitsemään näitä taloudellisia hirmulaitoksia, joita
-ennen ei tunnettu liike- ja teollisuusmaailmassa.
-
-"On vaikea sanoa kumpi kahdesta työväenryhmästä, palkkatyöläiset
-tai maanviljelijät, kärsi ankarimmin muuttuneissa oloissa. Ennen
-vallinnut hyvä persoonallinen suhde työnantajan ja tekijän välillä
-oli kadonnut. Suuret yhteenliittyneet pääomat, jotka olivat astuneet
-yksityisten liikemiesten tilalle, olivat persoonattomia voimia, jotka
-eivät tunteneet työläistä enää ihmisenä vaan voimayhteytenä. Työläinen
-oli muodostunut koneen välikappaleeksi, jota pidettiin jonkunlaisena
-tarveaineena, jonka ylöspidosta tuli huolehtia niin kauvan kuin joku
-uusi kone hänet ihan tarpeettomaksi tuotannossa ja sen välityksessä
-tekee.
-
-"Maanviljelijän taloudellinen peruste ja elämän mahdollisuus samoin
-riistettiin koko maan liike-elämän muutamien käsiin keskittämisellä.
-Rautatiet ja viljamarkkinat jakoivat maanviljelijän voitot keskenään.
-Jos viljavuosi oli hyvä, jäi maanviljelijälle paikaksi varsinaisen
-työläisen palkkaosuus. Mutta jos viljasato oli huonompi, sai hän
-tehdä velkaa elääkseen ja kiinnittää maatilansa kapitalisteille.
-Vähitellen tällaisten olojen vallitessa vaipui maanviljelijä yhä
-suuremman velkakuorman alaiseksi. Vihdoin ei ollut muuta neuvoa
-kuin ottaa yhä uutta velkaa toivomatta milloinkaan velan tekaisin
-suorittamismahdollisuutta. Moisesta asiaintilasta johtui, että
-maanviljelijäin asutut ja muokatut maatilat myytiin pakkohuutokaupalla
-suurille rahayhtiöille. Maanviljelijä joutui veronalaiseksi
-vuokralaiseksi, torppariksi tahi päiväpalkkalaiseksi omalle konnulleen.
-
-"Vuosien 1873 ja 1896 välillä kertoo historia tapahtuneen kuusi,
-huomattavaa liikepulaa. Näiden liikepulien väliajat olivat kuitenkin
-niin lyhyet, että voimme sanoa jatkuvan liikepulan vallinneen koko
-mainitun aikakauden. Liikepulat varhaisemman tasavallan keskiaikana
-olivat lukuisat ja vahingolliset, mutta liikejärjestelmä, nojautuen
-silloin yleiseen alottelijain yritteliäisyyteen, osoittautui
-kimpoavaksi, joten näitä liikepulia seurannut väliaika johdatti ihmiset
-entistä ehompaan varallisuuteen. Mutta sekä kimpoavaisuus että sen
-aihe olivat poistuneet myöhemmistä liikejärjestelmistä. Niin ollen
-niissä liikepula merkitsi yhä kasvavaa hätää yleiselle kansalle. Tosin
-jonkunlaista vastavaikutusta liikepulan jälkeen saattoi myöhemmän
-liikejärjestelmän vallitessakin havaita; mutta se ei vaikuttanut mitään
-etuja köyhälistölle. Päinvastoin elintarpeiden hinnan ja työläisten
-sekä maanviljelijäin palkan eroavaisuus kävi yhä huomattavammaksi.
-Edelliset kohousivat ja jälkimmäiset laskeusivat.
-
-"Paras todistus maanviljelijäin ja työläisten hyvinvoinnin surkeaan
-alenemiseen löydetään ulkomailta tänne saapuneen siirtolaisuuden
-vähenemisessä ja siirtolaisten ala-arvoisuudessa. Kahdeksannentoista
-vuosisadan puolivälistä alkaen oli siirtolaisuus täällä maassa
-vallitsevien lupaavien olojen tähden yhä kasvanut. Siten oli tänne
-saapunut parhaita Europan voimia. Mutta heti sisällissodan jälkeen
-muuttui siirtolaisuuden luonne. Siirtolaisuus johtui myöhempinä
-vuosikymmeninä etupäässä alhaisella kehitysasteella ja melkein
-raakuuden tilassa olevien maiden huonommista aineksista. Ja näitäkin
-saadakseen olivat siirtolaislaivayhtiöt ja Amerikan maasyndikaatit
-pakoitetut lähettämään asiamiehiään Europari kurjimpiin maihin
-valeilla ynnä houkutuksilla väkeä hankkimaan. Asiat olivat kehittyneet
-sille asteelle, ettei mikään Europan maalainen tai työmies, joka oli
-kerjäläistä hiukankaan paremmissa oloissa, tullut tänne Amerikaan
-jakamaan täkäläisen köyhälistön kurjaa kohtaloa.
-
-"Samaan aikaan kun vaalien edellä politikoitsijat kuvailivat parempien
-aikojen tuloa, olivat taloudelliset kirjailijat melkein yksimielisiä
-siitä, että asia on aivan päinvastoin. Entinen Amerikan olojen
-paremmuus on menneisyyteen kuuluva. Sen sijaan vajoavat olosuhteet yhä
-alemmaksi, kunnes ne vihdoin ovat Europan huonoimpien maiden olojen
-kanssa samalla asteella. Tällaisien olojen vallitessa havaitsemme,
-että vuodesta 1880 alkaen yhä halventuneiden tuotantokustannusten --
-joista työläisten palkka muodostaa suurimman osan -- vuoksi ryhtyvät
-amerikalaiset pääoman omistajat voittamaan ulkomaisilla markkinoilla
-kilpailussa hintojen halpuudessa Englannin, Belgian, Ranskan ja Saksan
-kapitalistien orjain tuotannon kaupan.
-
-"Tähän aikaan, jolloin taloudellinen hätä pakoitti kansakerroksen
-teolliseen sotaan ja ennen tyytyväiset maanviljelijät
-vallankumouksellisiksi, kehittyivät yksityiset rikkaudet
-äärimmäiseen huippuunsa. Miljoneerit, jotka ennen sisällissotaa
-olivat tuntemattomia, olivat nyt jo muodostuneet monimiljoneereiksi.
-Edelleen oli jo lukuisa joukko satojen miljoonien omistajia ja
-muutamia biljoneereja. Ei tietysti ollut vaikeaa, -- eikä kansa
-sitä sellaisena pitänytkään -- nähdä, mihinkä ne rikkaudet, jotka
-kansa kadotti, joutuivat. Kymmenet tuhannet tavalliset varakkaat
-katosivat ilmestyäkseen mahdottoman rikkaina. Ja sitä mukaa kuin
-muutamien aniharvojen rikkaus kasvoi suhdattomasti, laskeusi kansan
-hyvinvointikurjuuden asteelle.
-
-"Yhteiskunnalliset olot, jotka näin kumosivat entiset taloudelliset
-olot, olivat siis vallankumouksellisia. Amerikassa ennen sotaa kävi
-rikkauksien hankkiminen päinsä persoonallisen yritteliäisyyden avulla.
-Yleisenä sananpartena oli, että oli ainoastaan kolme ajanjaksoa
-paidan hihasta paidan hihaan. Se merkitsi, että minkä isä kokosi
-sen poika hävitti ja pojan-poika taas oli ruumiillisena työläisenä.
-Täten taloudellisten olojen ollen vaihtelevia, oli luokkakannan
-selviytyminen vaikea. Silloin ei havaittu selvempää pysyväistä työväen,
-herrasväen tai pääomanomistajain luokka perustetta. Rikkaus ja köyhyys,
-jouten-olo tai työnteko, katsottiin riippuvaksi etupäässä hyvästä
-tahi huonosta onnesta eikä luokka-olojen perusteista. Mutta tällainen
-asema muuttui. Uuden taloudellisen järjestelmän perusteella suuret
-omaisuudet pysyivät samoissa käsissä. Pelkoa niiden häviämisestä
-ja toisiin käsiin muuttumisesta ei ollut enempää kuin aatelistolla
-aatelinimensä katoamisesta. Toiselta, puolen taas tuotanto- ja
-liikeolojen keskityttyä harvalukuisen kapitalistijoukon käsiin kävi
-suurelle kansan enemmistölle aivan mahdottomaksi kohota varallisuuteen.
-Rikkaaksi tulemisen toivo, joka ennen sotaa innostutti ihmisiä toimiin,
-oli lakannut vaikuttamasta köyhälistöön. Rikkaiden ja köyhien välillä
-ovi oli tästälähin suljettu. Yhteiskunnallisen turvallisuuden tie oli
-tukettu rahasäkeillä.
-
-"Luonnollinen heijastus maamme muuttuneista yhteiskunnallisista
-olosuhteista on nähtävänä uuden luokan tiedesanaluettelossa, joka
-vanhasta maailmasta on lainattu ja joka heti sodan jälkeen tuli
-Yhdysvalloissa käytäntöön. Entisen Amerikan ylvästelyn aiheena
-on ollut, että jokainen täällä maassa oli työmies; mutta nyt me
-huomaamme että työmies sanaa käytetään yhä useimmin erottamaan
-köyhää hyvinvoivasta ihmisestä. Ensikerran Amerikan kirjallisuudessa
-me rupeamme lukemaan alaluokasta, yläluokasta ja keskiluokasta,
--- kaikki määritelmiä, jotka ennen sisällissotaa olisivat olleet
-tarkoituksettomia. Mutta tällöin ne soveltuivat niin sattuvasti
-Amerikan oloihin, ettei niitä voinut olla käyttämättä.
-
-"Tuhlaavainen ylellinen elämäntapa, jolle ei vertoja Europassa
-voitu löytää, rupesi käymään yleiseksi uusien, ennen kuulumattomien
-rikkauksien omista jäin keskuudessa. Kultainen loisto, ruhtinaallinen
-mässäys, ja tuhlaavaisuus kiihoitti yleistä tyytymättömyyttä ja loi
-valoa eroavaisuudelle, joka vallitsi herrojen ja kansan olojen välillä.
-
-"Samaan aikaan rahakuninkaat eivät olleet kiireisiä salaamaan uskoaan
-siitä, että kansanvallan päivä oli laskeutumassa ja tasa-arvoisuus
-oli päättymässä. Kun yleinen mielipide Amerikassa oli kasvanut heitä
-kohtaan katkeraksi, osoittivat he varsin suorasti vastenmielisyytensä
-kansanvaltaisille laitoksille. Johtavat Amerikan miljoneerit olivat
-muodostuneet kansainvälisiksi persooniksi, tuhlaten suurimman osan
-omaisuudestaan ja ajastaan Europan maissa ja lähettäen lapsensa
-siellä kasvatettavaksi. Muutamissa tapauksissa pitivät he Europasta
-siinä määrin, että uhkailivat antautua jonkun Europan maan
-alamaisiksi. Amerikan suurkapitalistien ylenkatsetta kansanvaltaisia
-oloja kohtaan ja mielenkiintoa Eurooppaan nähden osoittaa myöskin
-se, että he naittivat tyttärensä ulkolaisille aatelismiehille.
-Nähtävästi amerikalaisen miljoneerin tyttärelle ainoastaan sellainen
-avioliitto on kyllin arvokas. Nämä suurkapitalistit olivat hyvin
-kekselijäitä raha-asioissa, joten se seikka, että he kiinnittivät
-miljoonejaan aatelisnimiin, voi ainoastaan todistaa heidän käsitystään
-tulevaisuudesta, joka heidän mielestään kuului etuoikeutetuille
-säädyille eikä suinkaan kansalle. He luulivat, että tulevaisuus tulee
-muodostumaan samanlaiseksi kuin varhainen menneisyys, jolloin harvoilla
-oli täydellinen valta kansan ylitse.
-
-"Kapitalistien vaikutus poliittiseen hallitukseen liike-etujen
-saamiseksi, oli hyvin huomattava ja aika ajoin aikaan sai suuria ja
-vakavia rettelöltä. Sikäli kuin rikkaudet olivat keskittyneet ja
-yhteenliittyneet, kasvoi rahan vaikutus hallitukseen. Kahdeksannella
-ja yhdeksännellä vuosikymmenellä raha oli jo itse asiassa hallituksen
-määrääjä. Tosin määräysvalta oli koetettu verhota, mutta siinä ei
-suuresti onnistuttu. Ja myöhemmin ei kapitalistiluokka katsonut
-tarpeelliseksi edes peittää kansalta rahan todellista vaikutusvaltaa
-hallitukseen nähden. Elleivät kansan nimelliset edustajat olisi
-alistuneetkaan valvomaan kapitalistien etuja yksinomaan, niin oli
-kapitalisteilla suuri ja hyvin valittu asiamiesjoukko jokaisessa
-virastossa heidän etujaan valvomassa. Vähitellen nämä asiamiehet
-saivat puolivirallisen aseman virastoissa ja sen ajan poliitillisessa
-koneistossa.
-
-"Hallituksen historia sisältää muutamia muitakin häpeällisiä lukuja
-lehdillään -- lukuja joissa kerrotaan kuinka tänä aikana kunnallis-,
-valtio- ja kansallislainlaatijakunnat, seuraten ylioikeuksien ja
-toimeenpanevien viranomaisten esimerkkejä, kilpailivat keskenään maan,
-etuoikeuksien, kontrahtien ja monopoolioikeuksien tukkumyönnytyksissä
-ja koko maan rikkauden ja kansan kapitalistiluokan ja heidän
-jälkeläistensä vallan alaisuuteen saattamisessa. Yleiset maat,
-joista muutamia vuosikymmeniä sitte toivottiin saatavan pysyväinen,
-rajaton perintö tulevaisille sukupolville, oli lahjoitettu laajoina
-alueina suurille syndikaateille ja kapitalisteille, jotka aitasivat
-ne itselleen tulevaisen ajan varalta, jolloin heidän lapsensa
-ovat maa-aatelistona ja koko kansa heidän verotuksensa alaisena
-maaorjajoukkona. Eikä ainoastaan aineellinen kansan omaisuus
-yksin-omaan joutunut kapitalistiluokan haltuun, mutta kaikki kauppa- ja
-liikealat ja teollisuudenhaarat olivat joutuneet suurien monopoolien
-haltuun lainlaatijakuntien myöntämien etuoikeuksien perusteella.
-Täten tulevilta sukupolvilta riistettiin elämisen ja työnsaannin
-mahdollisuus. Heille jäi perinnöksi ainoastaan vapaus vaipua
-kapitalistiluokan nöyriksi ja tottelevaisiksi palvelijoiksi. Vanhoja
-kuningaskunnan oloja kuvaavien aikakauskirjojen lehdillä tapaa synkkiä
-kertomuksia, kuinka kuningas, suuttuneena joillekkin alamaisilleen, möi
-heidät orjuuteen ja heidän omaisuutensa lahjoitti jollekin suosikilleen
-laiskuudessa ja ylöllisyydessä nautittavaksi. Mutta synkin näistä
-kertomuksista on kirkas niiden rinnalla, joissa kerrotaan Amerikan
-kansan yhteisen perinnön, omaisuuden, ja toiveiden enimmän tarjoovalle
-myömisestä. Asian vieläkin kamalammaksi tekee tietoisuus, että
-myyjänä esiintyy niin kutsuttu kansanvaltainen valtio, kansallinen ja
-paikallinen hallitus.
-
-"Erityisemmin tarpeelliseksi oli yläluokalle käynyt mahdollisuus
-käyttämään hallituksen valtaa mielensä mukaan sentähden, että
-työläisjoukkojen mieli oli kauheasti katkeroitunut ja hurjistunut.
-
-"Työväen toimeenpanemat työlakot useinkin aiheuttivat niin suuria
-rauhattomuuksia, ettei poliisivoima kyennyt järjestystä ylläpitämään.
-Yleiseksi tavaksi kapitalisteille muodostui valtion jopa kansalliseen
-hallitukseen vetoaminen sotaväen suojeluksen omaisuudelleen ja
-eduilleen saamiseksi. Siten valtion sotaväen pääasialliseksi
-toimeksi kehittyi lakkojen lakkauttaminen pistimillä tai kuulilla ja
-kapitalistien omaisuuden suojeleminen. Vihdoin työväestöllä oli ainoana
-mahdollisuutena kuolla nälkään tai palata kapitalistien asettamilla
-ehdoilla takaisin työhön.
-
-"Kahdeksannen vuosikymmenen kuluessa otti valtiohallitus
-ohjelmaansa sotaväen järjestämisen tälle uudelle käytännölliselle
-alalle. Kansalliskaarti muutettiin kapitalistien kaartiksi. Koko
-sotajoukko uudelleen järjestettiin ja sen lukumäärä lisättiin.
-Sotajoukko harjoitettiin erityisesti ampumaan kapinallista työväkeä.
-Katuampumaharjoitus -- aivan uusi harjoitusala eikä suinkaan mieluinen
-amerikalaisille sotilaille -- astui yleiseen päiväjärjestykseen.
-Sillä alalla osoitettu taito painoi paljon ylennysasioissa. Kivi
-ja tiilikasarmeja varustettuina ampumaluukuilla ja suojeltuina
-kanuunoilla, oli perustettu kaupunkien tärkeimpiin osiin. Muutamissa
-tapauksissa paikallissotaväki, joka suurimmaksi osaksi muodostui
-kansakerroksen lapsista ja siis oli myötätuntoinen kansan vaatimuksille
-ja taistelulle, osotti vastenmielisyyttään työväestön ampumiseen ja
-verilöylyjen toimeenpanemiseen niin suuressa määrin, että kapitalistit
-mieluummin kutsuivat avukseen varsinaisia hallituksen vakinaisia,
-melkoista raaempia ja säälimättömämpiä sotajoukkoja. Vihdoin hallitus
-kapitalistien toivomuksesta ryhtyi perustamaan sotilasleirejä suurten
-kaupunkien lähistöllä Näistä leireistä pitivät sotilaat kapitalistien
-kaupungissa sijaitsevia työmaita ja etuja silmällä. Intiaanisodat
-olivat jo aikoja sitten päättyneet. Sotilaat, jotka ennen olivat
-leiritettyinä lännen valtioihin suojelemaan siellä asuvia asukkaita
-intiaanien hyökkäyksiltä, siirrettiin itävaltioihin suojelemaan
-kapitalistien etuoikeuksia valkea-ihoisten, hätääntyneiden työläisten
-vaatimuksilta. Sellainen oli yksityisomaisuuden ja kapitalismin kehitys.
-
-"Kuinka suuressa määrin ja laajoilla alueilla kapitalistit saivat
-hallituksen käyttämään valtion sotajoukkoja heidän yksityiseksi
-edukseen, siitä saadaan käsitys kun otetaan huomioon, että yhtenä,
-ainoana vuonna 8 à 10 tuhatta sotilasta oli yhtä mittaa liikkeellä
-New Yorkin ja Pensylvanian valtioiden lakkoalueilla lakkolaisia,
-kukistamassa. Vuonna 1892 viiden valtion sotaväki vakinaisen väen
-avustamana, oli alituiseen aseissa lakkolaisia vastaan. Tämän
-joukon lukumäärää voitanee täydellä syyllä verrata armeijaan, joka
-Washingtonilia oli käytettävänään. Semmoista tilaa sopi kyllä jo kutsua
-sisällissodaksi.
-
-"Amerikalaiset entisinä aikoina olivat nauraneet ulkomaiden
-yksinvaltaisuutta suojaaville sotajoukoille sanoen, että hallitus, joka
-tarvitsee väkivaltaa suojelemaan itseään omalta kansaltaan oli siten
-tunnustanut oman huonoutensa. Tähän samaan tilaan oli Yhdysvaltain
-taloudellinen järjestelmä nopeasti kehittymässä -- se oli muuttumassa
-pajunettihallitukseksi.
-
-"Näin lyhykäisesti, poikkeamatta erikoiskohtiin, voidaan kuvata
-muutamat yleisimmät Amerikan kansan oloja koskevien muutosten ilmiöt,
-jotka olivat suoranaisia seurauksia pääomien keskittymisestä, joka
-rupesi vakavampaa huolestumista yleisössä herättämään sisällissodan
-päätyttyä.
-
-"Voitaisiin täydellä syyllä sanoa että pohjoisten valtioiden
-kansalaisarmeijat palatessaan tasavallan pelastussodasta julkista,
-vihollista vastaan löysivät tasavallan salaisten mutta paljon
-vaarallisemman kotiin jättämänsä vihollisen varastamana. Samaan aikaan
-kun he olivat hajoittamassa roturajoja Etelä-valtioissa rakensivat
-kapitalistit Pohjois-valtioissa rikkaudelle nojaavan luokkarajan
-ja vallan. Ja tämä rakennus tuli löytämään maaperänsä myöskin
-Etelävalloissa lyhyen ajan sisällä. Samaan aikaan kun tasavallan
-armeija vuodatti suurina virtoina vertaan kansallisen ja valtiollisen
-tasa-arvoisuuden aikaansaamiseksi hyökättiin yhteiskunnallisen
-tasa-arvoisuuden -- jolle kaikki muu tasa-arvoisuus nojaa -- kimppuun
-luokkajaon kautta. Luokkajako ei voi muuhun päättyä kun ennen
-yhtenäisenä olleen, toisiaan kunnioittavista ihmisistä muodostuneen
-kansakunnan täydelliseen jakoon ja puolueryhmitykseen, joita ryhmiä
-yhdessä pitämään tarvitaan hirmuvallan rautaista kouraa. Neljä
-miljoonaa orjaa oli todellakin vapautettu maaorjuudesta, mutta samaan
-aikaan valkeaihoinen kansa oli kulkenut taloudellisten vasallien
-ikeen alle, jota Amerikan kansa Europasta oli paennut. Ei kukaan
-olisi uskonut sen tapahtuvan, jos sisällissodan alkaessa olisi sitä
-ennustettu."
-
-Tohtori sulki kirjan josta hän oli lukenut ja heitti sen syrjään.
-
-"Julian", hän sanoi, "tämä kertomus yläluokkalaisten Amerikan
-tasavallassa hallitsemisesta, on kerrassaan hämmästyttävä. Sinä olet
-ollut näiden tässä kerrottujen tapauksien silmin-näkijänä ja voit
-arvostella josko kertomuksessa on liioittelua."
-
-"Päinvastoin", vastasin, "luulin sinun lukevan ääneesi sen ajan
-sanomalehti kokoelmaa. Kaikki poliittiset, yhteiskunnalliset ja
-taloudelliset asiat ja ilmiöt, joihin kirjoittaja on kajonnut, olivat
-yleisen huomion ja keskustelun alaisia asioita. Jollei ne ennen
-ole minuun vaikuttaneet samalla tavalla kuin nyt, johtuu se siitä
-syystä yksinomaan, etten minä kysymyksessä olevana aikana kuullut
-niitä esitettävän tällaisessa määrättyä tarkoitusta tavoittelevassa
-järjestyksessä ja muodossa."
-
-Vielä kerran pyysi tohtori Edithin tuomaan erään kirjan kirjastosta.
-Käännellen lehtiä kunnes hän vihdoin löysi etsimänsä kohdan, hän lausui:
-
-"Jos sinä luulet, että Storiotin yhdeksännentoista vuosisadan kolmannen
-neljänneksen taloudellisia ja yhteiskunnallisia oloja kuvaava kertomus
-on voimastaan ja vaikuttavaisuudestaan velassa rhetorilliselle
-järjestykselleen, tahdon minä osoittaa sinulle muutamia suoria
-ja kylmiä tilastoja, joissa osoitetaan käytännöllistä rikkauden
-jakaantumista ja keskittymistä edellämainittuna ajanjaksona. Tässä
-on kirja, kokoonpantu sitä ainetta koskevista tiedonannoista, jotka
-perustuvat sensusilmoitusten, verotuslaskujen, omaisuusoikeusvirastojen
-ja virallisten asiakirjojen lausuntoihin ja selityksiin. Minä voin
-antaa sinulle näistä tutkimusten tuloksista kolme eri henkilön
-toimittamaa laajaa teosta. Itse kukin käsittelee eri alueita. Mutta
-kaikissa niissä tullaan samaan lopputulokseen, joka ollen hyvin tarkoin
-todistellen perusteltu ei jätä minkäänlaatuista epäilemisen sijaa.
-
-"Ensimmäinen tilastoteos, joka on tehty vuonna 1903 erään tilastollisen
-toimituskunnan viranomaisen toimesta Yhdysvaltain tilastotiedollisten
-tutkimusten tuloksista, osoittaa meille, että kuudenkymmenenkahden
-biljoonan dollarin yleisomaisuudesta joukko miljoneereja ja
-monimiljoneereja edustaen kolmea sadatta osaa prosenttia koko maan
-väestöstä omisti 12 biljoonan dollarin arvosta yleisomaisuutta eli
-viidennen osan koko yleisomaisuudesta. Vuorostaan vähempi kuin 9
-prosenttia kansasta omisti vuorostaan 33 biljoonaa yleisomaisuudesta
-ja muodosti siten niin kutsuttujen hyvinvoipien luokan. Jälelle
-jäänyt 91 prosenttia kansasta, siis suuri kansan enemmistö, kuului
-köyhäin luokkaan ja jakoi keskuudessaan jälellä olevan seitsemäntoista
-biljoonan dollarin yleisomaisuuden.
-
-"Toinen tilastollinen teos, joka on kokoonpantu New Yorkin valtion
-omaisuusolojen tutkimusten tuloksista vuonna 1894 osoittaa, että
-1 prosentti eli yksi sadas osa kansasta omisti 55 prosenttia
-omaisuuksista. Edelleen siitä käy selville että niin kutsuttu
-hyvinvoipien luokka, joka muodosti 11 prosenttia kansasta, omisti 32
-prosenttia koko omaisuuden määrästä. Näin ollen 12 prosenttia kansasta,
-suurkapitalistit ja hyvinvoivat omistivat yhteensä 87 prosenttia
-omaisuudesta, joten kansalle, joka muodosti 88 prosenttia väkiluvusta,
-jäi ainoastaan 13 prosenttia omaisuutta.
-
-"Kolmas tilastollinen laitos, joka on laadittu eri aloilla
-toimitetuista tutkimuksista, hyvin huomattavalla tavalla yhdistyy
-edellisten kanssa samoihin johtopäätöksiin. Tässä teoksessa esitetään
-tietoja, jotka vuosina 1889 ja 1891 on keräilty luotettavista
-lähteistä. Teoksessa jaetaan koko kansa kolmeen luokkaan --
-suurkapitalisteihin, keski- ja työväenluokkaan. Suurkapitalistit,
-ollen 1.04 prosenttia kansasta hallitsevat 70 prosenttia maan
-yleisomaisuudesta yksilöllisenä omaisuutenaan. Keskiluokka, edustaen
-9.02 osaa kansasta, omisti 12 prosenttia yleisomaisuudesta. Siis
-edelliset luokat edustaen 10.06 prosenttia kansasta omistivat 82
-prosenttia yleisomaisuudesta. Näin ollen työväen luokalle, joka edustaa
-89.04 prosenttia kansasta, jää ainoastaan 18 prosenttia omaisuudesta."
-
-"Tohtori", huudahdin, "minä tiedän että omaisuus oli hyvin
-epätasaisesti jaettu minun aikakaudellani, mutta mainitsemasi numerot
-tuntuvat hämmästyttäviltä. Sinun ei tarvitse vaivaantua selittämään
-minulle minkätähden kansa yksityisomaisuutta vastaan kapinoitsi.
-Edelliset tilastonumerot muuttavat kivetkin vallankumouksellisiksi."
-
-"Minä aavistin sinun niin sanovan", vastasi tohtori. "Muista myöskin
-että edelliset tilastot osottavat ainoastaan yhden sukupolven aikana
-tapahtuneen omaisuuden keskittymistä koskevat tulokset. Amerikalaiset
-voivat ihan täydellä syyllä sanoa: 'Jos nämä kaikki asiat tapahtuivat
-tuoreessa puussa, mitä on tapahtuva kuivassa puussa?' Jos kapitalismi,
-maassa, jossa äsken vielä oli vallinnut ennen tuntematon taloudellinen
-tasavertaisuus, voi toimittaa yleisomaisuuden ynnä koko hallituksen
-oman luokkansa käsiin ryöstön kolmen kymmenen vuoden kuluessa, niin
-mitä jäi näin ollen kansalle tuleviksi ajoiksi? Mitä jäi tulevan ajan
-sukupolville perinnöksi?"
-
-
-
-
-LUKU XXV.
-
-MIKSI VALLANKUMOUS EDISTYI ALUSSA HITAASTI MUTTA LOPULTA NOPEAAN.
-
-
-"Olkoon edellisessä kylliksi selitystä yleisistä ja periaatteellisista
-Amerikan vallankumouksen syistä. Lisätkäämme ainoastaan yleiseen
-tasa-arvoisuuteen johtava kansan valistus, joka muodostui uudeksi
-yhteiskunnalliseksi tekijäksi ja Amerikalle omituiset paikkakunnalliset
-vaikuttimet, jotka määrittelivät vallankumouksen ilmenemisajan ja
-määrätyn suunnan. Nyt voidaan lyhykäisesti luoda huomiomme tähän
-suuntaan, jonka vallankumous sai.
-
-"Taloudellisen saappaan puristus tuntui ensimmäiseksi siihen luokkaan,
-joka sitä kaikista vähemmän ansaitsi, se on palkkatyöläisiin, ja
-vallankumous saatetaan sanoa alkaneeksi työläisten kapinoilla. Vuonna
-1869 ensimmäinen suuri työväestön liitto perustettiin vastustamaan
-kapitalismin kasvavaa valtaa. Ennen sisällissotaa tapahtuneet
-työläisten lakot voitaisiin laskea sormilla. Mutta ennenkuin kuudes
-vuosikymmen oli kulunut laskettiin lakot jo sadoissa, seitsemännellä
-vuosikymmenellä tuhansissa ja kahdeksannella vuosikymmenellä kymmenissä
-tuhansissa työlakoissa, jotka koskivat kolmea miljoonaa työläistä.
-Useammat näistä lakoista olivat koko maata käsittäviä ja sellaisina
-tärisyttivät koko liikemaailmaa aikaansaaden suuria ja yleisiä pulia.
-
-"Heti palkkatyöläisten kapinoita seurasivat maanviljelijäin taistelut.
-Ne olivat luonteeltaan vähemmän melskeisiä mutta paljon vakavimpia
-ja turmiollisempia seurauksiltaan. Nämä taistelut saivat salaisten
-yhdistysten ja julkisten poliittisten puolueiden muodon, joilla oli
-tarkoituksena vastustaa niin kutsuttua rahanvaltaa. Jo seitsemännellä
-vuosikymmenellä nämä yhdistykset saivat aikaan valtion ja
-kansallispolitiikassa sekaannuksen ja häiriön ja myöhemmin muodostuivat
-varsinaisten vallankumouksellisten puolueiden keskukseksi.
-
-"Sinun aikalaistesi ajattelevia ihmisluokkia ei voida syyttää
-välinpitämättömyydestä mainittuihin ilmiöihin nähden. Yleinen
-kirjallisuus ja keskustelu kuvastaa sitä huolestumista, joka oli
-vallannut kaikki vakavat ihmiset. Vanhanaikaisen heinäkuun neljännen
-päivän vietto ja sen yhteydessä tapahtunut kerskailu tasavallan
-onnellisuudesta oli hävinnyt kuulumattomiin. Kaikki myönsivät, ettei
-tasavaltainen hallitusmuoto ylimalkaan ollut toteuttanut lupauksiaan
-yleisestä hyvinvoinnista, mutta sen sijaan osottautui varsin heikoksi
-vastustamaan Europan paheiden, varsinkin luokkaetujen ja vihan, tänne
-maahan kulkeutumasta -- kaikki ilmiöitä joiden ei luultu tasavallan
-ilmapiirissä menestyvän. Kaikilla tahoilla havaittiin että vanha
-järjestys kävi huonoksi ja että tasavalta kaikkine sille asetettuine
-hyvine toiveineen oli vaarassa. Yleisenä huutona oli, että jotain
-tuli tehdä turmiollisen asiaintilan korjaamiseksi. Sana 'uudistus'
-oli jokaisen suussa. Sitä huusivat kaikki puolueet joko tositeolla
-sitä tarkoittaen tai teeskennellen. Mutta turhaa lienee minun sinulle
-selitellä näitä asioita, Julian, sillä olithan sinä silmännäkijänä aina
-vuoteen 1887 asti."
-
-"Sinun kuvauksesi on aivan yhtäpitävä todellisuuden kanssa. Silloin
-todellakin vallitsi teollinen ja valtiollinen kiihoitustila ja käsitys
-siitä, että asiat menivät nurin päin. Yleisenä huutona oli uudistusten
-vaatimus. Mutta, kuten minä jo ennen sanoin, tuntui kiihoitus liian
-tarkoituksettomalta ja sekavalta johdattaakseen vallankumoukseen.
-Kaikki olivat samaa mieltä siitä, että jotain oli tehtävä. Mutta tuskin
-kaksi ihmistä oli samaa mielipidettä itse tehtävän laadusta ja tavasta."
-
-"Aivan niin", vastasi tohtori. "Meidän historioitsijamme jakavat koko
-vallankumouksellisen ajanjakson -- sodan lopusta tai seitsemännen
-vuosikymmenen alusta nykyisen järjestelmän muodostumiseen
-kahdennenkymmenennen vuosisadan alkupuoliskolla -- kahteen aikakauteen,
-kypsymättömään ja järjestykselliseen. Ensimmäinen aikakausi on ollut
-meidän keskustelumme aiheena ja siitä Storiotkin minun lukemissani
-kirjoitelmissa kuvaa. Tällä aikakaudella sinä olit tapahtumien
-silminnäkijänä todistajana. Kuten me olemme havainneet, oli silloinen
-aika täynnä levottomuutta, taistelua ja tarkoituksetonta, sekavaa
-kiihotusta ja Babelin mielten sekoitusta. Kansa sokeana ja pimeässä
-potki kapitalismin kallioita vastaan, olematta itsekään täysin selvillä
-mitä ja minkätähden potki.
-
-"Kumpikin työntekijäin ryhmä, palkkatyöläiset ja maanviljelijät,
-olivat yhtä sokeita nähdäkseen selvästi ja kokonaisuudessaan niiden
-olojen ja voimien todellista luonnetta, joiden uhreja he olivat.
-Palkkatyöläisten ainoana tarkoituksena oli yhdistää käsityöläiset
-ja ammattilaiset järjestöihin joiden avulla työpalkkoja voitaisiin
-saada korotetuksi ja kohtuullisina pidetyiksi. Heillä ei todellakaan
-näyttänyt olevan enempää tietoa kuin lapsilla voittojärjestelmän
-vaikutuksesta yhteiskunnan kulutuskyvyn pysyttämisessä alapuolella
-tuotantokykyä ja siitä vuorostaan seuraavasta alituisesta työ- ja
-tavaramarkkinoilla ilmenevästä työvoimain ja tavarain runsaudesta. He
-eivät myöskään havainneet, että moisia ilmiöitä ei mikään voi poistaa
-niin kauvan kun voittojärjestelmä vallitsee -- voittojärjestelmä,
-joka ehdottomasti pakoittaa työläisten palkat yhä alemmaksi siksi kun
-ne eivät enää riitä ylöspitoon. Sentähden niin kauvan, kun työläiset
-eivät edellä mainittuja seikkoja havainneet ja jatkoivat toivottomia
-lakkotaistelujaan yksityisiä kapitalisteja vastaan, joista taisteluista
-ei mitään mahdollista yleisempää seurausta ollut, oli vallankumous
-pakoitettu odottamaan. Ja kapitalistit tällöin eivät nähneet mitään
-syytä huolehtiakseen asemastaan.
-
-"Mitä taas maanviljelijöihin tulee, eivät he ottaneet osaa työväestön
-toimintaan joka kohdistui yksinomaan työläisten etujen ajamiseen.
-Sen sijaan toimivat he vuorostaan yksinomaan omien etujensa
-eduksi kovalla kiihkolla, joten palkkatyöläiset, pitäen niitä
-maanviljelijöitä ainoastaan koskevina toimenpiteinä, pysyttelivät
-erillään. Maanviljelijän tarkoitus oli hankkia asemansa parantamiseksi
-hallitukselta apua. He käyttivät samaa keinoa kuin pikkukapitalistit,
-jotka olivat joutuneet suurkapitalistien murhaavan voittokulun
-jalkoihin. He koettivat estää yksityisen pääoman vallitessa ilmenevän
-luonnollisen kehityksen kulkua, jossa pienet kapitalistit olivat
-pakoitettuja sortumaan suurempien tieltä. Heidän käsitteensä mukaan
-maanviljelijän huono asema pääasiallisesti jollei kokonaan johtui
-raha-asiain lainlaadinnasta, josta he luulivat aiheutuvan rahan
-vähyyden ja kalleuden. He siis vaativat täydellisenä parannuskeinona
-moisen lainsäädännön kumoamista ja rahan suurempaa ulosjakoa.
-Varsinkin maanviljelijäin luokalle tuultiin moisella toimenpiteellä
-aikaansaatavan suurta hyötyä, sillä rahamarkkinoiden vilkastuttua olisi
-huokeampi saada rahoja velkojen ja niiden koron maksoon.
-
-"Epäilemättä hallituksen rahaliike ynnä järjestys oli kapitalistien
-vaikutuksen kautta hävyttömästi järjestetty palvelemaan raharuhtinaita
-heidän ryöstöhommissaan, joiden johdosta koko kansan rikkaus siirtyi
-täydellisesti heidän valtaansa. Mutta samalla kertaa on huomattava,
-ettei tämä kapitalistien taloudellinen toimenpide ollut yhtään pahempi
-kun muutkaan heidän muilla aloilla toimeen panemansa järjestelmät.
-Heidän keinottelunsa valtion raha-asioissa ainoastaan soi heille
-tilaisuuden lyhemmässä ajassa kansan varallisuuden omiin käsiinsä
-keskittämiseen. Muussa tapauksessa olisi heidän tullut tyytyä
-yksinomaan käyttämään laillisiksi nimitettyjä keinoja, kuten vuokraa,
-korkoa ja voittoa, rikkauksien omiin käsiinsä hankkimiseksi. Tätä tietä
-olisi se yhtä hyvin tapahtunut. Tosin kansan kärsimyksen aikakausi
-olisi tullut pilkallisemmaksi. Kapitalisteilla ei olisi ollut mitään
-syytä hallituksen raha-asioihin sekaantua, jos he olisivat tyytyneet
-maltillisempaan rikastumiseen. Mikään raha-asiain järjestys ei
-heitä kuitenkaan olisi voinut estää kansan omaisuuksien omistajiksi
-pääsemästä. Kulta, hopea, paperi, kallis raha, halpa raha, kova raha,
-huono raha ja hyvä raha -- kaikki eri lajit -- ovat aivan samalla
-tavalla eri maissa ja eri aikoina vastanneet kapitalistien toivomuksia
-ja pyrkimyksiä. Erikois-seikat mahdollisesti ainoastaan ovat voineet
-muodostua raha-asiain tähden hieman toisenlaiseksi.
-
-"Tullakseen varmuuteen taloudellisen pulansa poistamiseksi kongressiin
-vetoamisen ja raha-asioita järjestävän lainsäädännön laatimisen
-hyödyttömyydestä, olisi Amerikan maanviljelijäin ainoastaan tarvinnut
-luoda silmäyksensä Europan maihin; silloin olisivat he saattaneet
-havaita, että maata viljelevä luokka oli kaikkialla vajonnut vieläkin
-syvempään kurjuuteen välittämättä minkäänlaatuisista raha-asiain
-järjestyksistä. Maanviljelijäin olisi tullut syventyä tutkimaan
-yleisempiä syitä, jotka ovat johtaneet heidän tilansa kurjuuteen.
-Tämän yleisen, kaikkien maiden suhteen vaikuttavan syyn olisivat
-maanviljelijät havainneet, jos olisivat syventyneet, historiaan. Se
-olisi osoittanut, että kaikissa yhteiskuntaoloissa oli käyty saman
-kehitysasteen kautta; sillä kapitalistien voitto, korko ja vuokra ei
-voi muuhun johtaa kuin koko kansan varallisuuden kapitalistiluokan
-käsiin keskittymiseen, joka seikka etupäässä ja kipeämmin koskee
-työntekijöitä ja maanviljelijöitä. Hetken aikaa kykeni Amerikan
-kansa niihin luettuna myöskin maanviljelijät laajan maaomaisuutensa
-perusteella pakenemaan sitä yleistä kehityslakia. Muita nyt yleinen
-kohtalo rupesi valtaamaan alaa. Eikä sitä voinut mitenkään muutoin
-ehkäistä tapahtumasta paitsi yksityisomaisuuden järjestelmän
-poistamisen kautta.
-
-"On aivan mahdotonta mainita kaikkia niitä lukemattomia
-uudistusesityksiä, joita pienemmät kansan uudistuspuolueet tekivät.
-Ne alkoivat kieltolakipuolueen teoriiasta jonka mukaan pääsyy
-taloudelliseen hätään -- jota lännen maanviljelijät etupäässä kärsivät
--- oli väkijuomain liiallinen käyttö. Toiselta puolelta ne pysähtyivät
-oletukseen, että Jumala rankaisi kansaa sentähden ettei perustuslaeissa
-tunnustettu virallisesti kolminaisuuden Jumalaa. Tietysti nämä
-olivat erikoishenkilöjen opetusta. Mutta miltei yhtä sokeita
-olivat nekin, jotka lähemmin huomasivat omaisuuden keskittymisen
-todelliseksi taloudellisen hädän syyksi. He eivät huomanneet että
-se oli luonnollinen yksityisomaisuuden kehityksen tulos, jota
-seurauksiinsa nähden ei voitu ehkäistä muutoin kuin yksityisomaisuuden
-lakkauttamisella.
-
-"Kuten saattoi odottaakin, olivat nämä palkkatyöläisten ja
-maanviljelijäin toimenpiteet, puhumattakaan toisarvoisista
-vallankumouksen ensimmäisellä ajanjaksolla esiintyvistä uudistusryhmien
-vaatimuksista, ihan vaikuttamattomia. Suuret työläisten liitot, joita
-heti sodan jälkeen oli perustettu suojelemaan työläisten hyvinvointia,
-kaksikymmentäviisi vuotta taisteltuaan olivat osottaneet oman
-voimattomuutensa työväestön olojen samanlaatuisina pysyttämisessä.
-Parannuksesta ei saattanut olla puhettakaan. Sinä aikana oli noin
-kymmenen eli viisitoista tuhatta lakkoa tapahtunut, mutta niiden
-kokonaistulos osoitti ainoastaan tyhmimmällekin työläiselle, ettei
-työväen luokan osaksi tullutta kohtaloa voitu poistaa yksinkertaisella
-luokkajärjestö-toiminnalla puhumattakaan sen korjaamisesta. Kaiken
-taistelun ja kärsimyksen jälkeen huomasivat työläiset olevansa entistä
-turvattomampia. Maanviljelijät eivät liioin olleet saavuttaneet
-taisteluillaan minkäänlaatuista huojennusta oloihinsa. Heidän
-liittonsa, vaikka hallitsivatkin miljoonia äänestäjiä, osoittautuivat
-jos mahdollista vieläkin suuremmassa määrin kykenemättömiksi
-suojelemaan heitä rahavallalta. Sielläkin missä he saivat valtiollisen
-järjestysvallan havaitsivat he hyvinkin pian, että rahavallalle oli
-jäänyt vaikuttavia vaikka tosin kieroja keinoja, joiden avulla heidän
-pyrkimyksensä tulivat tyhjiksi ja toivotut hedelmät muuttuivat Sodoman
-omeniksi, jotka ovat kauniita puissa riippuen, mutta käteen otettuina
-hajoavat tuhkana tuuleen.
-
-"Mitä oli yleisestä kiihkeästä keskustelusta, joka johtui kysymyksestä
-mitä oli tehtävä kahdenkymmenen viiden vuoden kuluttua käytännöllisenä
-tuloksena? Täydellisesti ei mitään. Jos täällä tai tuolla esitettiinkin
-joku uudistus, niin siitä huolimatta yleisemmässä katsannossa, olojen
-kurjuus yhä lisääntyi. Jos yläluokan valta vuonna 1873 oli ollut niin
-pieni että sen sopi verrata miehen pikku sormeen oli se jo vuonna 1895
-miehen vartalon mittainen. Pintapuolisista aineellisista merkeistä
-päättäen näytti todelliselta että taistelu kulki säännöllistä, kansaan
-nähden toivotonta rataansa nopeasti ja että kapitalistit, jotka
-miljoonillaan ostivat lapsilleen aatelisnimiä olivat oikeammassa
-tulevaisuuteen nähden kuin uusi, kasvava valon ja oikeuden sukupolvi.
-
-"Mutta sittenkin heidän katsomuksensa oli kokonaan erehdyttävä.
-Tämän parannusyritysten katkeamattoman tappion ja epäonnistumisen
-aikana täydellistä yksityisomaisuusjärjestelmän poistamista
-tähtäävä vallankumous oli edistynyt siinä määrin, että valistunut
-tutkija saattoi ennustaa täydellistä voittoa jo heti läheisemmässä
-tulevaisuudessa."
-
-"Mutta missä se edistys saatetaan havaita?" kysyin. "Tähän astisesta
-kertomuksesta ei sitä ainakaan ole selville käynyt."
-
-"Se ilmenee kansan keskuudessa kehittyvässä vallankumouksellisessa
-luonteenominaisuudessa", vastasi tohtori. "Edelleen se ilmenee kansan
-yleisen mielipiteen muodostumisessa siihen suuntaan, että ryhdyttiin
-hyväksymään taloudellisen järjestelmän uudelleen muodostaminen
-välttämättömänä tehtävänä. Suuren vallankumouksen, joka täydellisesti
-muodostaa yhteiskunnallisen järjestelmän tulee saada ylitse
-vuotavaisen siveellisen voiman ja oikeuden tunnon painon päästäkseen
-kunnollisesti alkuun. Se kehitys, jonka avulla tällainen siveellinen
-voima ja tietoisuus syntyy ja aika jolloinka se rupeaa vaikuttamaan
-ei ole niin nopea ja selväpiirteinen kun varsinaisen käytännöllisen
-vallankumouksen kehitys, joka alkuun päästyään suurella nopeudella
-murskaa tiellään olevat esteet jotka kauvan aikaa ovat sen voimia
-täyteen vauhtiin pääsemästä ehkäisseet. Mutta tiedemiehelle ensimmäinen
-vallankumouksellisten voimain kehitysaikakansi on paljon tärkeämpi
-tutkittava. Aivan välttämätöntä oli Amerikan kansalle ennenkuin se
-ryhtyi työhön, jonka tarkoitus oli toimittaa niinkin suuri tehtävä
-kuin yksityisomaisuuden muuttaminen yleisomaisuudeksi oli, että
-se tuli varmuuteen katkerien käytännöllisten kokemustensa kautta
-siitä ettei mikään vähempi toimenpide riitä olojen oikealle tolalle
-saattamiseen. Kansan oli kokemusten perusteella havaittava että
-kapitalismi oli saavuttanut kehitysasteen jossa sitä ei voitu muutoin
-turmioa tuottamasta estää kuin koko järjestelmän lakkauttamisella.
-Ja tätä tosin katkeraa mutta kuitenkin tarpeellista kokemusta hankki
-kansa varhaisemmalla vallankumouksen ajalla. Näin ollen kaikki
-tappiot, kärsimykset ja pettymykset, jotka kansa koki seitsemännellä,
-kahdeksannella ja yhdeksännellä vuosikymmenellä, auttoivat sitä
-enemmän kuin sama lukumäärä voittoja lopullista ja voitollista
-hyvinvointia kohti. Todellakin oli tarpeellista, että kaikki tapahtumat
-tapahtui muodostaakseen vallankumouksen mahdolliseksi. Oli aivan
-välttämätöntä että kapitalismi ja sen luokkatyrannius täydensi itsensä
-ja siten kyllin selvästi osoitti voimansa tasavallan ja kansan
-vihollisena ja ihmisten onnen, vapauden ja elämän sortajana taatakseen
-kansassa kyllin vakavan tahdon ja harrastuksen sen järjestelmän
-täydelliseksi kumoamiseksi. Vallankumoukset jotka hätäisesti syntyvät
-päättyvät ennen aikojaan. Mutta tällöin ihmisten hyvinvointi edellytti,
-ettei tämä vallankumous pysähtyisi tai laimenisi ennenkuin viimeinenkin
-sirpale siitä järjestelmästä joka taloudellisen keinon avulla riisti
-ihmisten onnen ja vapauden oli poistettu. Sentähden ei yhtään
-taistelua, sortoa, orjuutusta, sydämmetöntä tekoa, toimeenpanevan
-vallan, lainlaatijakunnan ja oikeuslaitoksen häpeällistä vallankäyttöä,
-häpeästä vuotavaa isänmaallista kyyneltä, poliisien iskua, kiväärin
-kuulaa tahi sotilaan pajunetin pistoa mennyt tarkoituksettomasti ja
-seurausta tuottamatta hukkaan. Ei mikään muu paitsi tämä epätoivo ja
-pettymys, jonka varhaisimmat uudistustaistelijat kärsivät, olisi voinut
-kansaa kasvattaa käsittämään kapitalistisen järjestelmän poistamisen
-ehdotonta pakollisuutta.
-
-"Me havaitsemme vallankumouksen toisen osan alkavan ajasta
-jolloin kansan järkevin osa tuli selvään käsitykseen ihmisen
-oikeuksien ja edesvastuuttoman yksityiskapitaalivallan perusteiden
-ristiriitaisuudesta ja ettei kansan hyvinvoinnin ja onnen saavuttaminen
-voinut tapahtua muutoin kuin aivan uuden talousjärjestelmäni avulla,
-joka siihen astisen yksilöllisen hoidon alaisena ilmenevän tuotannon ja
-jaon saattaa yleisön s.o. kansan hoidon ja hallituksen alaiseksi."
-
-"Mihin aikaan", minä kysyin tohtorilta, "sinä luulet vaistomaisen
-vallankumouksen muodostuneen itsetietoiseksi?"
-
-"Vaikea on määritellä kuukautta tahi vuotta", vastasi tohtori,
-"sillä mainitut kaksi ajanjaksoa liittyvät toisiinsa kehityksellistä.
-tietä. Mikään merkkitapahtuma ei eroita vaistomaista ja itsetietoista
-vallankumousta toisistaan. Mutta siitä huolimatta saatetaan jälkimäisen
-ajanjakson mainita alkavan ihmisissä havaittavan uuden hengen ja
-tietoisuuden ilmenemisellä. Ensimmäisen ajanjakson vaistomainen
-kiihoitustila ja lyhytnäköisyys kauvan sekoittui aikakauteen jolloin
-itsetietoisuus ja varma tarkoitusperä rupesi ilmenemään, joka
-voidaan mainita tapahtuneeksi yhdeksännen vuosikymmenen alussa.
-Silloin tarkoitukseton kapinoiminen muuttui tarkoitukselliseksi
-vallankumoukselliseksi liikkeeksi, joka rupesi oloja kehittämään
-nykyiselle kannalle.
-
-"Jos sinä olisit voinut olla valveilla paria vuotta kauvemmin et
-sinä tarvitsisi nyt näin suuressa määrin ihmetellä meidän teollista
-ja erittäinkin taloudellista järjestelmäämme ja sen edellyttämää
-tasa-arvoisuutta ja yhdenvertaisuutta; sillä muutamaa vuotta
-nukkumistasi myöhemmin tällaiseen järjestelmään johtavat syyt olivat
-kaikkialla havaittavissa ja yleisen keskustelun aiheena.
-
-"Tietoisuus siitä, että taloudellisen järjestelmän muodostaminen
-yleishyötyä tuottavalle kannalle yhteistyön kautta on mahdollinen,
-on yhtä vanha kuin filosoofia. Teoriana se jo ilmenee Platon aikana;
-mutta vaikeaa on määritellä miten kauvan ennen jo käsitys siitä on
-ilmennyt. Kuitenkin jo itse tietoisuuden toteuttaminen ei saattanut
-käydä mahdolliseksi ennenkuin kehityksen määrätyllä asteella,
-jossa tietoisuus yksilöiltä oli siirtynyt yleiseksi ja varmaksi
-käytännölliseksi käsitykseksi. Siihen asti oli tietoisuus pakotettu
-odottamaan ikäänkuin ruumiiseen sidottu sielu ylösnousemisensa
-päivää. Itsekkäät hallitsijat pitivät kansaa yksinomaan heidän
-hyvinvointinsa tähden luotuna raaka-aineena. Jos he siis olisivatkin
-joskus ajatelleet taloudellisen järjestelmän täydellisentämistä, niin
-tekivät he sen yksinomaan tarkoituksella varmistaa valtaansa kansan
-laajojen kerrosten yli. Sentähden ei ko-operatiiviselle perusteelle
-taloudellisen järjestelmän muodostamisesta saattanut täyttä totta tulla
-ennenkuin kansan kehityttyä asteelle, jossa se itse pystyi esiintymään
-hallitsijana. Jo heti ensimmäisten kansanvaltaisten liikkeiden ilmettyä
-Europassa kehittyi myöskin kysymys yhteiskunnallisen järjestelmän
-uudistamisesta kansanvaltaisempaan suuntaan. Jo yhdeksännentoista
-vuosisadan puolivälissä Europassa mielipiteet rupesivat kokonaan
-polttopisteeseen uuden yhteiskuntajärjestelmän suunnitelmiin nähden.
-Amerika, kehittymättömien taloudellisten olojensa perusteella
-luonnollisesti jäi niistä osattomaksi.
-
-"Minä en tarvinne uudelleen huomauttaa, että syynä Amerikan jälelle
-jäämiseen edellämainitussa mielipiteessä oli Amerikan kansan
-keskuudessa niihin aikoihin vallitseva hyvinvointi. Yksilölliset
-toimenpiteet varallisuuden kokoamisessa olivat muodostuttaneet
-kansan niin suuressa määrin, ettei kansa välittänyt parannuskeinojen
-keksimisestä. Kansan laajojen kerrosten huomioa herättävät
-vaikuttimet puuttuivat. Vielä varhaisemmalla vallankumouksen ajalla
-oli mahdoton saada kansaa ottamaan huomioonsa Europassa ilmeneviä
-enteitä. Vasta kahdeksannella vuosikymmenellä, kahden kymmenen pitkän
-vuoden kapitalistisen yhteiskunnan parannustöissä ja yrityksissä
-kuluttua ilman toivottuja tuloksia, tuli yleisesti niin järkeväksi,
-että rupesi vakavampaa huomioa kiinnittämään koko kapitalistisen
-järjestelmän muuttamiseen yhteistyölle ja vaikutukselle nojaavaksi
-ko-operatiiviseksi järjestelmäksi.
-
-"Vallankumouksen ohjelman kaksi suurinta vaatimusta -- taloudellisen
-elämän yhdenvertaisuus ja teollisuus-olojen kansallisiksi laitoksiksi
-saattaminen -- soveltuivat Amerikan kansan luonteen-ominaisuuteen.
-Tosin lakimiehet olivat laatineet Yhdysvaltain perustuslait; mutta
-todellinen perustuslaki, joka oli kansan henkeen kirjoitettu,
-oli säilynyt kuolemattomana julistuksena kaikkien ihmisten
-samanarvoisuudesta. Teollisuuden kansalliselle pohjalle muodostaminen
-ynnä ne siveelliset perusteet joihin sen tarkoituksen saavuttamiseksi
-tuli vedota, eivät olleet Amerikan kansalla vieraita ja tuntemattomia.
-Päinvastoin olivat ne johdonmukaisia osuuksia itsehallinnon aatteessa,
-jolle Amerikan järjestelmät oli alkujaankin tarkoitettu laskea.
-Tämän periaatteen toteuttaminen taloudellisen järjestelmän alalla
-oli kerrassaan käytännöllinen ja historiallisesti uusi. Heti saattoi
-yksinkertaisinkin kansanvaltalainen havaita siinä oman sisällisen
-toivomuksensa samanarvoisuudesta vaikka tosin ihan uudella alalla.
-Ennen oli totuttu ajattelemaan valtiollista saman-arvoisuutta
-olemuksen perusteeksi. Mutta myöhempien kokemuksien kautta tultiin
-tietoisuuteen ettei se ollut riittävä. Sentähden, kun taloudelliseen
-samanarvoisuuteen ruvettiin vetoamaan, pitivät Amerikalaiset sitä
-luonnollisena ja ihmettelivät ettei se jo ennemmin tullut huomatuksi.
-Ko-operatiivisen talous-järjestelmän apostoleilla yksinvaltaisessa
-Europassa sensijaan oli kahdenkertainen tehtävä. Ensiksi oli kansalle
-opetettava, että heillä oli oikeus itse hallintoon ja toiseksi
-kuinka se taloudellisella alalla ilmenee. Mutta Amerikalaisille
-sensijaan oli ainoastaan tarpeellista osoittaa tähän asti määrätyistä
-syistä havaitsemattomana piillyt jo ennen tunnetun samanarvoisuuden
-periaatteen taloudellisille aloille sovelluttamismahdollisuus.
-
-"Tämän uuden käsityksen hyväksyminen aiheutti ohjelmamuutoksien ohella
-myöskin muutoksen vallankumousliikkeen yleisessä katsomuksessa. Siihen
-asti oli koetettu estää kapitalismia, anastustyötä ja palauttaa
-ennen vallinneita taloudellisia oloja vapaan kilpailun avulla. Moinen
-tarkoitus ei luonnollisesti voinut onnistua. Päivän selväksi kehittyi
-käsitys, että taloudelliset muutokset olivat luonnollisena seurauksena
-kapitalistisesta kehityksestä, jonka vastustus oli turhaa niin kauvan
-kun itse järjestelmä vallisi.
-
-"Katsokaa ympärillenne! -- kehoitettiin. -- Taistelkaa eteenpäin eikä
-takaisin! Marssikaa taloudellisen kehityksen mukana eikä sitä vastaan.
-Kilpailujärjestelmää ei koskaan voida eikä ansaitse palauttaa;
-parhaassa tapauksessa se oli yksinomaan epätoivoista taistelua
-elämästä ja kuolemasta. Uudet olot vaativat uusia vastauksia. On aivan
-turhaa koettaa kilpailulla kukistaa nuorta monopooli jättiläistä;
-se on kukistettavissa ainoastaan vieläkin mahtavamman jättiläisen,
-yleisen yhteiskunnallisen monopoolin avulla. Yksityiseduille nojaavat
-liikeliitot on kukistettava yhä suurempien kaupunkien, valtioiden
-ja kansakunnan liikeliittojen kautta. Kapitalismi on voitettava
-omaisuuksien kansallistuttamisella. Kapitalistit syrjäyttivät
-kilpailujärjestelmän. Sitä älköön koetettako palauttaa; sen sijaan
-kiittäkää että se on syrjäytetty. Toimikaa ei vanhojen kurjuuden
-luolien takaisin saamiseksi, mutta uuden valoisan ja ihanan ihmisyyden
-temppelin rakentamiseksi jota jo kauvan odotettu on.
-
-"Tällaisen uuden opetuksen valossa kansa rupesi havaitsemaan, että
-tasavalta, oli joutunut sille ahtaalle asteelle josta suora kaitainen
-polku johti yleiseen hyvin vointiin ja onnellisuuteen jota ainoastaan
-vanhat juutalaiset profeetat olivat kyenneet kyllin ihanilla väreillä
-kuvaamaan.
-
-"Uuden filosoofian synnyttämä käsite, joka kansan ja yläluokan välille
-ilmeni, ei ollut ensinkään outo ja sattuman tulos, mutta varmojen
-kehityslakien määräämä voima, joka kansanvaltaisen järjestelmän
-johdatti alemmilta asteilta verrattoman paljoa ylemmäksi. Sentähden
-ei sitä käsitettä vastustettu vaan tervehdittiin, ei pidätetty
-vaan kiihotettiin. Selvästi havaittiin, ettei sen käsitteen
-merkityksestä ihmiskunnan kehityksessä ja maailmaa käsittävän laajan
-kansanvaltaisuuden tunteesta saattanut olla epäilystä. Tien varrella,
-jota tasavallan kulku kävi puutteen ja vastuksien vuoren pimeistä
-onkaloista ja kuiluista ylös, aivan siinä kohdassa, jossa vuoren
-päällys aukenee tasaisena eteen ja josta silmiin kajastavat ihanat
-hyvinvoinnin ja onnellisuuden maisemat, on aina seisonut sphinxi
-huutaen arvoitustaan: 'Miten voipi valtio yhdistää kansanvaltaisen
-yhdenvertaisuuden toteuttamisen rikkauden kehittymisen kanssa?'
-Arvoitukseen oli löytynyt todellakin yksinkertainen vastaus.
-Kansan tuli ainoastaan järjestää olonsa siten, että rikkaudet
-jakaantuivat kaikille tasan sitä mukaa kuin ne lisääntyivät, joten
-rikkauden lisääntyminen ei koskaan voinut häiritä yhdenvertaisuutta.
-Yhdenvertaisuuden oikeus nojaa valtiolliseen yhdenvertaisuuden
-lähteeseen, ja se kansa joka siitä lähteestä juo tulee aina elämään.
-Ennen ei yksikään tasavalta ollut pystynyt ratkaisemaan sitä arvoitusta
-eikä pääsemään sen arvoituksen ratkaisijoille luvatuille ihanille olin
-tiloille.
-
-"Mutta se aika oli nyt tullut inhimillisen ymmärryksen kehityksessä,
-jolloin niin monasti kysytty, mutta koskaan vastaamaton ratkaisu oli
-saava oikean vastauksen, jolloin sphinxistä oli tehtävä loppu ja tie
-vapautettu ikipäiviksi kaikille kansoille.
-
-"Tämä varma vakuutus, luottamus ja rajaton toivo oli ominaista uudelle
-aatteen levittämistyölle, ja se oli rohkaisevampaa kuin yksipuolinen
-kapitalistipuolueen sileä pessimismi, sekä niiden uudistussaarnaajain
-kurjat tarkoitusperät, luokkaedut, ahtaat näkökannat sekä arka henki
-jotka tähän asti olivat heitä vastustaneet.
-
-"Olisi luullut että oppi, jota voitiin levittää niin vaikuttavalla
-voimalla ja joka lupasi ihmisille ihmeen ihania tähän asti aivan
-täydellisesti puuttuneita hedelmiä, saisi koko kansan puolelleen
-yhdessä lyhyessä hetkessä. Ja niin olisi epäilemättä tapahtunutkin
-jos kansan mielipiteisiin vaikuttavat tiedonanto ja johtovälineet
-olisivat olleet kansan omissa tahi edes puolueettomissa käsissä sen
-sijaan että ne olivat täydellisesti kapitalistiluokan käsissä. Ennen
-kun sanomalehtiliike oli ollut vähäistä, eivät kapitalistit lainanneet
-sille suurempaa huomiota. Sentähden sanomalehdistö varhaisimmalla
-ajalla edusti yleistä mielipidettä. Mutta yhdeksännentoista
-vuosisadan loppupuolella kehittyivät sanomalehdet suuriksi ja suuria
-pääomia vaativiksi liikeyrityksiksi. Tällöin kapitalistit tulivat
-sanomalehtiyhtiöiden osakkaiksi ja luonnollisesti määräsivät niiden
-toimituskannan. Lukuunottamatta jalojen ajattelijain ja tiedemiesten
-sanomalehtiä kaikki muut olivat olevien olojen kannalla puolustaen
-ja kiittäen kapitalistista järjestelmää sekä vastustaen yhä kasvavaa
-vallankumouksen henkeä ja liikettä. Nämä sanomalehdet edelleen
-valtasivat tiedonantovälityslaitokset ja jakoa toimittavat virastot
-sekä siten saivat vallan määritellä melkoisen tarkoin mitä kansa sai
-tietää ja mitä ei. Yhtä täydellinen rahan aiheuttama sensuuri vallitsi
-Amerikassa kuin Venäjällä tai Turkissa, jossa sensuuritoimi oli laissa
-määritelty.
-
-"Ei ainoastaan sanomalehdistö, mutta myöskin uskonnollinen opetus
-oli kapitalistien valvonnan ja määräysten alainen. Kirkot olivat
-riippuvaisia rikkaiden luokan antimista toimintaansa nähden.
-Edelleen yliopistot y.m. korkeat oppilaitokset olivat kiinnitetyt
-kapitalistiluokan etuihin kultaketjuilla. Samoin kuin kirkot,
-riippuivat nekin rikkaiden antipaloista, joiden loukkaaminen oli
-sama kuin itsemurha. Sitäpaitsi ainoastaan kapitalistiluokka kykeni
-lähettämään lapsensa näihin korkeampiin oppilaitoksiin, joten koulujen
-opetussuunnan tuli olla sopusoinnussa pääomaluokan etukatsomuksien
-kanssa.
-
-"Jos uudistuksen ajajat olisivat saaneet käsiinsä sanomalehdistön,
-saarnastuolin ja koululaitoksen joita kapitalistit hallitsivat,
-olisivat he voineet herättää kansan omat-tunnot ja mielipiteen
-puolelleen yhdessä kuukaudessa.
-
-"Tietäen kuinka pian voitto olisi saavutettu jos he vaan olisivat
-voineet häiritsemättä vaikuttaa kansaan, oli luonnollista että he
-tuskaantuivat niistä jokapäiväisistä vastuksista, jotka kansan laajan
-enemmistön kehitysmahdollisuuden ristiin-naulitsivat. Kukapa ei
-heidän tilallaan olisi käynyt kärsimättömäksi ja huudahtanut: 'Kuinka
-kauvan, oi herra, kuinka kauvan?' Sellaisessa asemassa oleville
-henkilöille jokainen päivä tuntui vuosisadalta. Jokapäiväisten
-taistelujen tuoksinassa ollen eivät he olleet täysin selvillä itse
-liikkeen suunnasta ja asemasta enemmän kuin sotilas, joka alituisessa
-hyökkäyksessä kadottaa käsityksen kaikesta muusta paitsi siitä että
-eteenpäin on mentävä. Mutta meille, jotka nykyisyydestä katsomme
-menneisyyttä näyttää silloisen liikkeen kehityksen nopeus, jonka
-kautta Amerikan kansa saatiin vallankumouksellisen ohjelman puolelle,
-kerrassaan hämmästyttävältä. Itse lopulliseen liikkeen päämäärään
-nähden ei saattanut epäilystä olla pienimmässäkään määrin.
-
-"Noin toisen vallankumouksellisen ajanjakson alussa silloinen
-kirjallisuus rupeaa heijastamaan tavatonta ja aivan jyrkkää
-vastavaikutusta yhteiskunta järjestysten epäoikeudelle. Ei
-ainoastaan vakavissa julkaisuissa ja yleisissä teoksissa mutta
-myöskin kevytmielisissä kaunokirjallisissa kirjoitelmissa
-yhteiskunta-uudistukset valloittavat sijansa. Radikaalisen yhteiskunnan
-uudistuksen vaatimuksia sisältävän kirjallisuuden lukumäärä itsessään
-jo selittää vallankumouksen. Orjuutta vastustavalla liikkeellä oli
-ainoastaan yksi Setä Tuoman tupa, mutta kapitalismia vastustavalla
-liikkeellä oli niitä paljon.
-
-"Erityisemmin huomattava seikka ilmeni kaukaisen Lännen maanviljelijäin
-innossa ja myötätuntoisuudessa jota he ottivat vastaan evankeliumin
-taloudellisen järjestelmän tasa-arvoisuudesta. Menneisyydessä
-vallankumouksellinen henki löysi jalansijansa varsinaisen työläisluokan
-piireissä. Silloin tavallisesti voi hallitus varmuudella luottaa
-maanviljelijöihin, jotka eivät vallankumouksellisille virtauksille
-olleet alttiita ja niin ollen antoivat hallitukselle apuaan työläisten
-kumousliikkeiden kukistamiseksi. Mutta tässä vallankumouksessa
-olivat maanviljelijät mukana. Tämä seikka yksinään jo oli varma
-edellytys kumouksen nopeasti voittavasta päämäärästä ja sen suunnasta.
-Kapitalistit jo alussa näin ollen kadottivat selkänojansa.
-
-"Yhdeksännen vuosikymmenen alussa vallankumouksellinen liike ilmenee
-huomattavimmin valtiollisella alalla. Kaksikymmentä vuotta orjain
-vapautussodasta lukien määräsi Etelä- ja Pohjoisvaltioiden keskinäinen
-suhde valtiollisten puolueiden rajat ja täten ehkäisi varsinaisten
-taloudellisten syiden pakosta syntyvien vaikutelmien puhkeamasta esille
-valtiollisella näyttämöllä. Mutta kahdeksannen vuosikymmenen lopussa
-Etelä- ja Pohjoisvaltioiden välillä siihen asti vallinnut rotuviha
-haihtui, jättäen heidät vapaaksi ottamaan vastaan uusia tunteita, jotka
-jo sisällissodasta saakka olivat yhä selvemmiksi kehittyneet ennustaen
-ankaraa läheisen tulevaisuuden taistelua elämästä ja kuolemasta
-kansanvallan ja etuoikeutetun luokan, ihmisoikeuden ja edesvastuuttoman
-kapitalin tyranniuden välillä.
-
-"Vaikka taloudellisten yritysten yleisön johdon alaisuuteen saattaminen
-ei ennen ollut herättänyt pienintäkään myötätuntoisuutta ja huomioa
-Amerikassa, niin kuitenkin jo v. 1890, eli heti kun siitä ryhdyttiin
-julkisesti keskustelemaan, saivat poliittiset puolueet, jotka olivat
-suosiollisia sen käytäntöön asettamiselle määrätyillä tärkeillä
-taloudellisilla aloilla, suurta kannatusta vaalien aikana. Vuona 1892
-miltei jokaisessa Amerikan valtiossa muodostettu puolue sai vähintäin
-noin miljoonan ääntä rautateiden, sähkösanomaliikkeen, pankkien y.m.
-sellaisten valtion hoidon alle saattamiseksi. Kaksi vuotta myöhemmin
-puolueen äänimäärä osotti suurta lisäystä ja 1896 sen ohjelman hyväksyi
-yksi maan suurimmista historiallisista puolueista. Siten toinen puoli
-kansasta siirtyi uudistusohjelman puolelle.
-
-"Pelko, jonka kapitalistiluokkiin tämä yhteiskunnallisesta
-tyytymättömyydestä kehittyneen puolueen voiman ilmaisu synnytti, oli
-kerrassaan merkillinen ottaen huomioon etteivät kapitalistit vielä
-huomanneet puolueen lopullista tarkoitusta, joka lakkauttaisi kaikki
-heidän etunsa ja oikeutensa. Ei ole epäilemistäkään, että heidän
-pelkonsa aiheutui huomiosta että yleinen mielipide, joka vastusti ja
-osittain vihasi kaikkia heidän toimiaan tulisi lopulta vaatimaan yhä
-laajempia etuja heiltä pois. Orjuutta vastustava puolue ei ryhtynyt
-heti vaatimaan orjuuden täydellistä lakkauttamista, mutta ainoastaan
-sen osittaista rajoittamista. Orjain omistajat eivät kuitenkaan
-erehtyneet liikkeen lopulliseen päämäärään nähden. Kapitalistiluokka
-olisi ollut paljon tyhmempi kuin heidän edeltäjänsä orjain isännät
-elleivät olisi kansan asemasta kapitalistiluokan suhteen osanneet vetää
-oikeaa johtopäätöstä, joka olisi ennustanut täydellistä taloudellista
-ja yhteiskunnallista vallankumousta läheisemmässä tulevaisuudessa."
-
-Tällöin minä keskeytin tohtorin puheen huomauttaen: "Minun mielestäni
-olisi luullut kapitalistiluokan havaitessaan moisen asiaintilan
-vallitsevan ryhtyvän tekemään kansalle myönnytyksiä, siten
-pelastaakseen edes osittaisen vallan ja edut itselleen."
-
-"Niin, jos he olisivat sen tehneet", vastasi tohtori, "olisivat he
-olleet ensimmäiset laatuaan; sillä suurten vallankumouksellisten
-tulvien noustessa eivät tyrannit arvaa antaa perään ennenkuin se on
-täydellisesti liian myöhäistä. He sen sijaan asettavat sulkuja eteen
-ja pakottavat tulvaveden voiman kasvamaan yhä raivoisammaksi. Katsos,
-tyrannit ovat aina aineellisia jota vastoin suuret vallankumoukset
-ovat henkisiä ja siveellisiä. Ja sentähden eivät tyrannit koskaan
-täydellisesti aavista kohtaloaan ennenkuin se on liian myöhäistä.
-
-"Nyt tahtomattanikin antauduttuani luomaan ylimalkaisen kuvauksen
-vallankumouksen suunnasta, on minun vielä kerrottava siitä yleisestä
-ja tavattomasta innostuksesta joka aiheutti edistyksen nopeuden
-myöhemmillä asteilla. Pidän sen kertomisen sitäkin tärkeämpänä syystä,
-että teaatterissa johon menemme nyt esillä oleva kappale kuvailee niitä
-asioita.
-
-"Tietysti on täytynyt olla useoita ihmisiä jotka samalla kuin
-myönsivät että ko-operatiivinen talousjärjestelmä tulisi ottamaan
-yksityispääoman eduille perustetun järjestelmän paikan Amerikassa ja
-kaikkialla, eivät voineet uskoa sen pikaiseen toteutumiseen. Heidän
-mielestään se tapahtuisi hitaan kehityksen tietä ottaen mahdollisesti
-noin puolen vuosisadan mahdollisesti pitemmänkin ajan. Mahdollisesti
-tämä käsitys oli hyvinkin yleinen. Mutta he unhottivat tarkata yleistä
-innostusta, joka valtavana työnsi liikettä eteenpäin yhä kasvaen sitä
-mukaa kuin varsinaiset syvät kansan kerrokset joutuivat virran mukaan.
-Kun kansallisen teollisen järjestelmän ja sen tulosten tasaisenjaon
-suunnitelmalupauksineen yksityisomaisuuden häviämisestä ja yleisestä
-hyvinvoinnista ensikerran kansalle esitettiin, synnytti se epäilystä
-sen toteutumiseen nähden juuri edellyttämänsä suuren pelastuksen
-tähden. Se näytti liian ihanalta ollakseen totta. Suurella vaivalla
-kurjuuteen ja toivottomuuteen alennettu kansan onneton kerros oli
-voinut uskoa raamatulliseen kuvaukseen jonka mukaan taivaassa ei ollut
-köyhyyttä ja kurjuutta. Mutta, että maan päällä ihan nyt heti täällä
-Amerikassa sellainen paratiisi olisi saatavissa, se oli liikaa heidän
-uskoakseen.
-
-"Mutta myöhemmin, kun vallankumouksellinen kiihoitus muodosti selvän
-ja eittämättömän tietoisuuden perusteen, jolle mahdollisuuden
-vakuutus nojasi, ja kun kumouksellisten joukkojen suuret enemmistöt
-silmin nähtävästi osoittivat epäuskoisemmillekin, ettei ennustusten
-toteutuminen enää saattanut kaukana olla, muuttui kansakerroksen
-epäusko toivoksi ja toivo luottamukseksi. Luottamus, vuorostaan antoi
-uutta sytykettä leimuavalle innostukselle. Se sama valoisa edellytys
-onnesta, joka ensin oli heitä lannistanut, innostutti nyt heitä.
-Kärsimätön halu päästä toivottuun satamaan valloitti heidät siinä
-määrin, että jokaisen tunnin viivytys tuntui heistä sietämättömältä.
-Nuoret sanoivat; 'kiiruhtakaamme luvattuun maahan ollessamme vielä
-nuoria että tulemme tietämään mitä elämä on! Vanhat vuorostaan
-sanoivat: 'Menkäämme sinne ennenkuin kuolemme jotta voimme sulkea
-silmämme rauhallisina tietäessämme lastemme tulevaisuuden olevan
-taatun! Vallankumouksen eturivin taistelijat ja johtajat monta vuotta
-vedottuaan kylmään ja välinpitämättömään yleisöön, havaitsivat nyt
-itse joutuneensa suuren innostuksen hyökyaallon mukaan, jota he eivät
-voineet vastustaa tai suunnata. Heidän oli mentävä aallon mukana sinne
-mihin se vei.
-
-"Tähän yleiseen innostukseen, ikäänkuin täytennyksen huipuksi,
-liittyi uskonnollinen herännäisyys, sytyttäen pyhän tunnelmien
-tulen. Tämä uskonnollinen herännäisyys kohdistui pääasiallisesti
-yhteiskunnalliseksi sen sijaan kuin varhaisemmat olivat yksilöön
-kohdistuvia. Herännäisyys kärjistyi toivomukseen Jumalan valtakunnan
-lähestymisestä maan päälle, jota Kristus opetti ihmisien toivomaan.
-Tällöin kansassa tapahtui yleinen henkinen ja uskonnollinen
-herääminen joka pyrkii käytännöllisesti ilmenemään taloudellisen ja
-yhteiskunnallisen järjestelmän muuttamisessa sellaiseksi, että se
-takaisi kaikille ihmisille taloudellisen yhdenvertaisuuden.
-
-"Mikään, totisesti, ei voinut olla enemmän itsetodistavaa kuin
-tämän takauksen jyrkkä kristillinen käsite. Sen mukaan ei riittänyt
-mikään sen vähempi kuin Kristuksen opin kaikkien samanarvoisuudesta,
-yhdenvertaisuudesta ja toistensa rakkaudesta yhteiskunnallisella
-alalla koko laajuudessaan toteuttaminen. Siitä käsityksestä ja
-syvästä vakaumuksesta oli ensimmäisenä seurauksena halu pikaisesti
-järjestämään taloudellisesti yhdenvertainen tilaisuus kaikille, sillä
-se oli ensimmäinen ehto hyvinvoinnille. Joku voinee ajatella, että
-nimellisesti kristitylle ja yleisesti Uutta Testamenttia lukeneelle
-kansalle ei kenenkään tarvinnut opettaa näitä asioita, mutta että
-he heti jo ensi hetkenä niiden ilmettyä ovat käsittäneet, että
-vallankumouksellisten ohjelma oli yksinkertaisesti yksi valtiollisen
-ja taloudellisen kultaisen säännön pykälä. Joku olisi voinut sanoa,
-että välittämättä siitä mitä muut yhteiskunnan jäsenet tekevät,
-kristityt olisivat heti hyökänneet täydestä sydämmestään ja sielustaan
-puolustamaan sellaista liikettä. Mutta niin ei ollut asian laita. He
-olivat hyvinkin hitaita. Ja syynä siihen oli pappien -- juuri sen
-luokan, jonka velvollisuus se olisi ollut -- opetus ja opettamattomuus.
-He opettivat Kristuksen opetusten käytännössä toteuttamista vastaan. Ja
-kun oli kysymys Kristuksen opetusten käytäntöön asettamiskeinoista ei
-niistä tämä nimellisesti kristitty papisto puhunut mitään.
-
-"Monet ajanjaksot, aivan kristillisen aikakauden alusta asti ovat
-kirkot ja niiden pyhät papit kääntäneet selkänsä Kristuksen ihanteelle
-Jumalan valtakunnan maan päällä toteuttamisesta keskinäisen avunannon
-ja vuorovaikutuksen lakien perusteella. Antaen ylön ihmisellisen
-yhteiskunnan uudistamistoiveen toivottomana ja mahdottomana asiana
-oli papisto ruvennut kansalle opettamaan Jumalan tahdon maan päällä
-toteutumisen mahdottomuutta. Suorastaan vastustaen Kristuksen
-ihanteiden sovelluttamista käytännöllisessä elämässä, tuli papisto koko
-sielustaan vanhojen, kurjien olojen ja niistä hyötyvien valtaluokkien
-puollustajaksi ja olojen uudistusta vaativien ihmisten kiroojaksi.
-Europassa papisto oli ollut sankarina etuoikeuksien ja niille
-edullisten virkavaltaisten järjestelmien puolustamistaistelussa. Se oli
-siunannut etuoikeudet Jumalan antamina ja laatinut niistä erinäisen
-lakikirjan ja huoneentaulun. Kaikkia vapautta ja yhdenvertaisuutta
-vastaan heillä olivat aina valmiit pannajulistuksensa ja
-kidutustelineensä. Sentähden kuninkaat ja muut hallitsijat havaitsivat
-papiston paljon käytännöllisemmäksi palvelijakunnaksi kuin sotilaat
-ja poliisit. Amerikassa vuorostaan, kun kuninkaan oli pakko jättää
-valtansa kapitalisteille, liittoutui tämä pyhä papisto rahavaltaan.
-Sen sijaan että se ennen oli saarnannut jumalan kuninkaille yksinomaan
-määräämästä hallitusvallasta, saarnasi se uudessa liitossaan saman
-vallan olevan kapitalisteilla, joille Jumala armostaan ja viisaudestaan
-muka oli antanut maallista tavaraa merkiksi suosiostaan. Kansan käski
-papisto täydellisesti ja uskossa alistumaan kapitalistien tahdon
-alaiseksi.
-
-"Kirkon ainainen taipumus olla vallan ja etuoikeuksien puolella
-jokaisessa taistelussa joka ihmisoikeuksista ja yhdenvertaisuudesta
-taisteltiin kehittyi yleiseksi ivan esineeksi joten jokaisessa
-vallankumouksessa ne kadottivat yleisön kunnioituksen ja
-luottamuksen. Sitä suuremmassa määrin tällöin, kun kansan täydellisen
-yhdenvertaisuuden ja yksityiskapitalismin oikeuden väliltä taisteltiin,
-riippui kirkon menettelystä koko niiden tulevaisuus. Jos papit olisivat
-tehneet erehdyksen asettuen yleiselle mielipiteelle vastakkaiselle
-puolelle, olisi siitä ehdottomasti ollut seurauksena heille joko
-osittainen tahi täydellinen häviö -- häviö joka olisi merkinnyt
-heidän valtansa kansan sydänten ja järjen ylitse loppumista. Mutta
-toiselta puolen taas, jos he olisivat asettuneet yleisen mielipiteen
-puolelle joka Kristuksen ihannetta käytännölliseen yhteiskunta elämään
-pyrki asettamaan, olisivat kirkon johtajat kaikista ennen tehdyistä
-erehdyksistä huolimatta saavuttaneet takaisin menetetyn kunnioituksen
-ja kansan myötätuntoisuuden. Muutamat, tai paremmin sanoen useat
-papiston jäsenet huomasivat tämän asian ja koettivat parhaansa mukaan
-saada ammattikuntansa enemmistöä samalle kannalle. Mutta siinä he eivät
-onnistuneet. Rahanvalta ja vanhoilliset käsitykset pitivät papiston
-enemmistöä kahleissa, joten he eivät havainneet kansassa syntyneen
-henkisen virtauksen puolelle kääntyä ennenkuin se oli liian myöhäistä.
-Pappien ohella löytyi suuri joukko muitakin oppineita, jotka eivät
-käsittäneet kansassa ilmenevää ja yhä kasvavaa innostuksen hyökyaaltoa,
-joka lainehti maailman yli kaikki olot uudistaen ja muuttaen. Mutta
-näiden oppineiden ryhmien käsittämättömyys ei vaikuttanut kansassa niin
-suurta vastenmielisyyttä kuin pappien joiden toimena oli ollut saarnata
-ja opettaa vallankumouksen tarkoittamaa ihmisten tasa-arvoisuuden
-ja yhdenvertaisuuden kultaista sääntöä. Heiltä vaadittiin etupäässä
-myötätuntoisuutta liikkeelle joka tarkoitti toteuttaa sen ennustuksen
-veljellisestä rakkaudesta jota he olivat saarnanneet ja opettaneet.
-
-"Luonnollista oli, että uudistusta tarkoittavat ihmisjoukot olivat
-kerrassaan vihamielisiä papistolle kahdesta syystä: papisto
-ei täyttänyt uskonnon eikä ihmisyyden vaatimuksia vastustaen
-vallankumousta sen sijaan, että sitä olisi tullut auttaa. Silloinen
-aika synnytti nopeasti jyrkkiä tuomioita, ja etupäässä surkutellen kuin
-halveksuen ja soimaten nyt arvostellaan sitä seikkaa, ettei papisto
-osannut asettua oikealle puolelle ja niin ollen kadotti suurimman
-tilaisuuden kansan kunnioitukseen mitä koskaan on ilmennyt. Miksi
-asettaisimme kuormaa enää kuorman päälle?
-
-"Vaikka papiston auktoriteetti tiedon lisääntymisen tähden siihen
-aikaan oli Amerikassa jo suuressa määrin kadonnut, niin yleisesti
-heidän epäedullinen ja suorastaan vastaan vaikuttava toimintansa
-kansan yhdenvertaisuuden pyrintöihin nähden vaikutti lamauttavasti
-kansaan, joten liike ei saanut heti alussa sitä kannatusta jota
-olisi sopinut kristityltä kansalta toivoa. Mutta sen kannatuksen
-saaminen oli ainoastaan ajan kysymys. Kansa oli pakoitettu asioista
-keskustelemaan, jolloin se myöskin yhä suuremmassa määrin asiaan
-innostui. Suuri uskonnollinen herännäisyys syntyi siten, että kansa
-keskinäisen kasvatuksen ja olojen vaikutuksen tietä tuli havaitsemaan,
-että liike, jota papit vastustivat oli puhtain kristillinen liike mitä
-yksikään Kristuksen opin tunnetuksi tulemisesta laskien, joten kaikkien
-tosikristittyjen velvollisuudeksi tuli edistää sitä parhaiten voimiensa
-mukaan.
-
-"Amerikan kansa nähtävästi uskonnollisissa asioissaan oli
-tietoperäisempi muita maailman ihmisiä. Kristillisyys amerikalaiseen
-vaikutti hyvin voimakkaasti. Kun kansa tuli havaitsemaan, ettei
-ihannemaailma ollutkaan mikään vertauskuva ainoastaan, kuten papit sitä
-olivat nimittäneet, vaan toteutettavissa oleva Kristuksen ennustusten
-mukainen yhteiskunta, niin ei se voinut pidättää innoitustaan, joka
-johti vallankumoukselliseen liikkeeseen. Edelleen havaittiin, ettei
-uuden yhteiskunnan edustajain suunnitelma ja toiminta ollutkaan mikään
-tyhjä ja kiusaava viettelys, mutta todellisuudessa loistava Bethlehemin
-tähti, joka kirouksen yön helmasta johti päivän valoon. Tällöin muuttuu
-vallankumous todelliseksi ristiretkeksi, joka suurimmassa määrin
-kuin mikään muu ennen ilmennyt ansaitsee sen nimen. Kansa oli tullut
-siihen varmaan käsitykseen, että uuden yhteiskunnan perustamisella
-täyttäessään oman toivonsa maan päällä ihanan elämän saavuttamisesta
-toteuttaisi se myöskin Jumalan korkeimman tahdon. Moisen katsomuksen
-vallitessa kehittyi vallankumouksellinen innostus uskonnolliseksi.
-Kuten ennen Kristuksenkin aikoina vastasi kansa uuden ihanan
-yhteiskunnan puolesta saarnaajille huutamalla: 'Jumala niin tahtoo!'
-Kukaan ei epäillyt sitä. Siten siis vallankumous kulki eteenpäin
-moraalisen ja uskonnollisen herännäisyyden kiihottamana."
-
-"Mutta miten kävi kirkolle ja papistolle kansan huomattua heidän
-sokeutensa ja vääryytensä", minä kysyin.
-
-"Epäilemättä tuntui heistä siltä kuin tuomiopäivä olisi tullut, kun
-kansa raamatun perusteella heiltä vaati vastausta, minkätähden he
-olivat raamattua väärentäneet ja salanneet Jumalan ennustukset ja
-todellisen tahdon. Mutta kansa, joka oli vihdoinkin löytänyt suuren
-ilon ja onnen ihanassa uskossaan uuteen aikakauteen, ei tuntenut
-suurempaa katkeruutta heitä kohtaan. Kansa oli ainoastaan tullut
-havaitsemaan sen tosiasian, ettei kirkkosäädyn johtoon olisi koskaan
-sokeasti luotettava. Ihmisinä olivat papit yhtä hyviä kuin muutkin.
-Heidän menettelynsä ei johtunut luonteen pahuudesta, vaan siitä, että
-taloudelliset vaikuttimet olivat toisenlaatuiset ja vastakkaiseen
-suuntaan johtavat kuin varsinaisen kansan. Heti herännäisyyden
-kiivaimmilleen noustessa, liittyi papisto vallankumoustaisteluun. Mutta
-nyt se ei enää työntäytynyt johtajaksi vaan sensijaan johdettavaksi. He
-seurasivat kansan tietä kansan mukana.
-
-"Tästä suuresta herännäisyydestä me laskemme meidän uskontomme
-alkavan -- uskonnon, joka on heittänyt syrjään kaikki kaavat ja
-seremooniat, ahneuden, uskonkappaleet ja pelon sisällisen minuutemme
-pahuudesta, uskonnon, joka nojaa ihmiskunnan ja Jumalan täydelliselle
-solidarisuudelle ja tietoisuudelle ihmisen ainaisesta pyhyydestä."
-
-"Minun lienee tarpeetonta kysyä", virkoin tohtorille, "josko vielä
-mitään väliasteita vallankumousliikkeessä ilmeni ottaen huomioon
-herännäisyyden synnyttävän suuren ja kaikki tieltään raivaavan voiman."
-
-"Niin todellakin oli asianlaita", vastasi tohtori. "Mutta samalla,
-kuin liike kehittyi vastustamattoman kiivaaksi, jonka tarkoituksena
-oli murtaa kaikki esteet yhdenvertaisen hyvinvoinnin tieltä, ei
-näitä esteitä kuitenkaan murrettu; ne pikemmin sulatettiin pois.
-Kapitalistit, kuten itse tietänet kuuluttuasi kerran heidän luokkaansa,
-eivät pohjaltaan ihmisinä olleet pahempia kuin toisetkaan ihmisluokat;
-he olivat ainoastaan toisten taloudellisten luokkavaikutelmien alaisina
-kehittyneet toisenlaisiksi. Omaten samanlaatuisia luonnollisia tunteita
-ja ominaisuuksia kuin muutkin ihmiset tarttui yleinen ihmisyyden
-innostus ja säälin tunne sekä herännäisyyden synnyttämä hellyys
-heihinkin. He eivät voineet parhaalla tahdollaankaan sitä vastustaa.
-Heti kun yleisesti tuli havaituksi, että taistelu vallitsevien olojen
-puolesta uusia vastaan olikin kysymys kaikkivaltiaan dollarin ja
-Jumalan voitosta, niin ei ollut suuria aprikoimisia oikean puolen
-valitsemisessa. Tosin hyvin pieni vähemmistö kapitalistipuolueesta
-loppuun asti taisteli vallankumousta vastaan, mutta sillä ei ollut sen
-suurempaa merkitystä. Suurin kapitalistien enemmistö liittyi kansan
-mukaan, sillä kyllin selvästi ja oli havaittavissa uuden järjestelmän
-etevämmyys vanhaan verraten. Se lupasi kaikille samalaatuisia
-etuisuuksia."
-
-"Siis ei tarvittu sotaa?"
-
-"Sotaa! Tietysti ei. Kukapa olisi ollut taistelemassa toisella puolen?
-Merkillistä on, miten monet aikaisemmista uudistusmiehistä näyttävät
-aavistaneen sotaa, ennenkuin yksityiskapitalismi voitiin kukistaa.
-He alituisesti viittasivat Yhdysvaltain sisällissotaan ja Ranskan
-vallankumoukseen pitäen niitä ennakkotapauksina jotka oikeuttivat
-heidän pelkonsa, mutta todella ne eivät olleet samankaltaisia
-tapauksia. Orjaselkkauksessa kaksi maantieteellistä ryhmää, jotka
-keskinäisesti eivät kyenneet sulattamaan toistensa aatteita, oli
-vastakkain ja sota oli välttämätön. Ranskan vallankumouksessa ei olisi
-ollut mitään verisaunaa Ranskassa, elleivät naapurikansat törkeine
-kuninkaineen ja eläimellisine ihmisineen olisi tulleet väliin. Suuren
-vallankumouksen rauhallista ratkaisua Amerikassa vielä tanakammin suosi
-vielä syväksi juurtumattomat luokkaerot ja sen takia puuttuva
-luokkaviha. Niiden kasvaminen alkoi edistyä kuitenkin pelottavalla
-nopeudella, mutta se ei ollut ehtinyt vielä kovin pitkälle eikä syvälle
-eikä se kyennyt vastustamaan yhteiskunnallisen innostuksen pursuamista,
-joka vallankumouksen huippuvuosina kirkasti koko kansan yhteiseen
-uskoon ja tarkoitukseen.
-
-"Ällös unhoita, ettei Amerikan suuri vallankumous ollut vallankumous
-siinä poliittisessa merkityksessä missä edelliset vallankumoukset
-olivat olleet. Kaikissa muissa vallankumouksissa kun kansa oli
-tullut selville mitä oli muutettava, oli sen ryhdyttävä taisteluun
-valtiollisen vallan hankkimiseksi, joka ei käynyt muutoin päinsä kuin
-entisen valtaluokan kukistamisella. Mutta kansanvaltaisessa maassa, kun
-kansan mielipide siitä mikä oli välttämättömästi saatava oli syntynyt,
-saattoi varsinaisen vallankumouksen jo sanoa tapahtuneeksi. Ei mikään
-ollut vastustamassa kansaa täyttämästä vaatimuksiaan. Amerikan
-vallankumous muiden maiden vallankumouksiin verraten oli rauhallinen
-neuvotteluoikeus, jossa syyt ja tarpeet esitettiin ja sitten tuomio
-julistettiin, sensijaan kuin muiden maiden vallankumoukset olivat
-verisiä ja väkivaltaisia. Tuomioa harjoittavana lautakuntana Amerikassa
-oli kansa, ja vastustajalla oli ainoana mahdollisuutena vakuuttaa kansa
-oikeudestaan. Tästä oikeuden päätöksestä ei voitu korkeammalle vedota;
-sillä kansan tahto on korkein laki.
-
-"Vanhan ajan vallankumouksellisten liikkeiden näkyvät ilmiöt olivat
-runsaampia moninaisine melskeineen. Keinottelu, kavaluus, ruudin
-savu, veri, melske ja juonittelu oli niissä yleinen. Sentähden nämä
-Italian ja Flemin vallankumoukset antoivatkin paljon rikkaampia
-kiihoitusromaanien aiheita mitä Amerikan vallankumous, jossa kuitenkin
-paljon enemmän toimitettiin."
-
-"Pitääkö minun ymmärtää, ettei todellakaan minkäänlaatuista
-väkivaltaista toimenpidettä ilmennyt tämän suuren muutoksen aikana?"
-
-"Oli joitakin moninaisia pikkukahakoita, joissa vuosi verta, mutta
-mitään sellaista jota sodaksi voitaisiin nimittää ja joita entisaikoina
-oli välttämättöminä odotettu ei tapahtunut. Moni menneen ajan kuninkaan
-ja kansan välillä tapahtunut kahakka, jota pidettiin liian mitättömänä
-historiassa mainittavaksi, oli maksanut paljon enemmän verta ja vaivaa
-kuin Amerikan vallankumous, tuo mahtavin kaikista vallankumouksista."
-
-"Pääsivätkö Europan kansat yhtä ehyenä ja onnellisesti tällaisen
-tärkeän tapauksen läpi?"
-
-"Niiden olot eivät läheskään olleet yhtä suotuisia kuin Amerikan
-rauhalliselle vallankumoukselle, joten siellä taistelu oli ankarampi ja
-pitkäaikaisempi. Mutta siitä huolimatta ei Europassakaan vallankumous
-väsyttänyt ja rasittanut kansoja niin suuressa määrin kuin edelliset
-vallankumoukset. Yli koko maailman oli vallankumous ylimalkaisesti
-puhuen rauhallinen moraalisen voiman toimittama."
-
-
-
-
-XXXVI.
-
-TEAATTERISSA KÄYNTI KAHDENNELLA KYMMENELLÄ VUOSISADALLA.
-
-
-"Minä olen kovin pahoillani häiritessäni", sanoi Edith, "mutta nyt on
-enää viisi minuuttia esiripun kohoamiseen. Julianin ei saa myöhästyä
-ensimäistä näytöstä näkemästä."
-
-Tämän Edithin huomautuksen johdosta me kaikin siirryimme
-musiikkihuoneeseen, jossa neljä mukavaa tuolia oli järjestetty
-meidän varallemme. Sillä aikaa kun tohtori asetteli telefoonia ja
-electroskoopia käyttökuntoon, ryhdyin minä vertailemaan entisajan
-teaatterissa käyntiä nykyiseen. Nykyinen oli tietysti kelpo lailla
-edellä entisaikaisesta. Vertausmahdollisuutta tuskin oli; sillä
-nykyinen teaatteri järjestelmä oli kerrassaan etevä.
-
-"Minun aikanani ainoastaan suurten kaupunkien varakkaat asujamet tai
-siellä vierailijat voivat nauttia teaatterista ja oopperasta. Laajat
-kansan kerrokset eivät saaneet tilaisuutta sellaiseen, nautintoon.
-Mutta nekin, joilla oli varoja ja jotka olivat tilaisuudessa, joutuivat
-niin suurten uhrausten, vaivannäön alaiseksi teaatterissa käydessään,
-että mieluummin olivat kotosalla. Sitä paitsi jos halusi jotain etevää
-taiteilijaa kuulla tai katsoa, sai matkustaa toiseen maan osaan tahi
-maksaa taiteilijan matkakustannukset. Nykyään sensijaan on aivan
-toisin. Saa olla kotona ja lähettää ainoastaan korvansa ja silmänsä
-ulos. Missä ikinä sähköjohdot ovat -- ja ne ovat harvemmin asutuillakin
-paikkakunnilla, joko ilmalaivassa merellä tai jäävuorilla -- siellä
-on tilaisuus nauttia näytelmästä ja musiikista, jota maailman muilla
-kulmilla esitetään. Myös on muistettava, että taide on koko maailman
-ihmisten arvostelun alaisena, jonka perusteella taiteilijat saavat
-kannatusta, joten ala-arvoinen entis-ajan taide ei nyt enää menesty.
-Sellaiset taiteilijat ei saisi nyt enää kannatusta sillä ihmiskunta on
-tottunut arvostelukyvyn kehittymisen perusteella vaatimaan parhainta."
-
-Nyt soi kello merkiksi esiripun kohoamisesta, jonka jälkeen minun
-huomioni kiintyi yksinomaan näytelmän seuraamiseen. Minun ei ole
-tarpeellista laajemmin selittää niin yleisesti tunnettua kappaletta
-kuin on "kultaisen hallituksen ritarit." Kylliksi on kun huomautetaan,
-että kappaleen juoni liikkuu yhdeksännentoista vuosisadan viimeisten
-päivien tapahtumissa, jotka erosivat hyvinkin vähässä määrässä
-tapahtumista minun päivinäni. Pukuihin ja lavaan nähden saattoi havaita
-muutamia pienempiä erehdyksiä, jotka minä sain myöhemmin kunnian
-korjata ja poistaa. Mutta varsinainen näytteleminen oli kerrassaan
-taiteellista ja veti se huomioni heti ensi hetkestä puoleensa. Itse
-juoni ja kuvaus aikakaudellisessa suhteessa oli myöskin ehyt ja oikea.
-Näytöksessä minä tulin siirtyneeksi omaan entiseen aikakauteeni;
-miehet ja naiset puettuina kuten itse olin entispäivinä. Näyttelijät
-käyttivät vanhaa puhetapaa, esittivät vanhoja katsomuksia täydellisellä
-tarkkuudella jonka johdosta tuntui niinkuin olisin uudelleen siirtynyt
-entiseen olotilaani yhdeksännellätoista vuosisadalla. Ainoa tunne
-joka häiritsi käsitystä, että katsoin yhdeksännentoista vuosisadan
-näytelmää, oli ihmettely siitä että minä käsitin enemmän kuin
-itse näyttelijät kappaleen juonen esittämästä yhteiskunnallisen
-vallankumouksen toteutumisesta.
-
-Kun ensimmäisen näytöksen jälkeen esirippu sulkeutui ja minä huomasin
-ympärilläni tohtorin, hänen vaimonsa ja Edithin, löi käsitys
-todellisesta, entisestä olemuksestani sähköiskun tavoin minua. Mutta
-minä olin jo uuteen elämään ja persoonaani tottunut siinä määrin,
-ettei isku voinut mitään suurempaa häiriöä aikaansaada. Myöhempi
-näytelmän osa, jossa edelleenkin juoni liikkui kahden toisistaan
-aivan erilaatuisen aikakauden ihmisissä, ei enää minua vaivannut niin
-suuressa määrin, joten minä jo kykenin siitä nauttimaan huviakin.
-
-Esiripun lopullisesti sulkeuduttua, istuimme me pitkän ajan keskenämme
-yleensä näytelmästä puhellen kunnes vihdoin värivalokello muuttui
-pullolasin viheriästä valkoiseksi osottaen keskiyön aikaa, jolloin
-naiset menivät levolle huoneisiinsa. Mutta tohtori ja minä jäimme vielä
-keskustelemaan omista asioistamme.
-
-
-
-
-XXXVII.
-
-SIIRTYMISAIKA.
-
-
-"Nyt on jo hyvin myöhä", sanoin tohtorille, "mutta minun haluttaa
-tehdä muutamia kysymyksiä vallankumouksen suhteen. Kaikista tähän
-astisista tiedonannoista huolimatta en ole voinut päästä täydellisesti
-käsittämään mitkä olivat ne suorastaan käytännölliset keinot, joiden
-avulla yleisomaisuuden muoto voitiin asettaa yksityisomaisuuden
-tilalle ilman suurempaa melskettä. Minun päivinäni oli kyllin eteviä
-insinööriä siirtämään suuria rakennuksia puolelta toiselle niin
-varmalla ja tasaisella tavalla etteivät sisällä olijat siitä vähääkään
-häiriintyneet, ja varsinaiset koti-askareet voitiin keskeytymättä
-suorittaa. Samallainen problemi, mutta miljoonia kertoja suurempi ja
-täydellisempi, syntyi tietysti ratkaistavaksi silloin kun kysymys koko
-tuotannon ja jaon perusteitten muutos ja kaikkien toiminnan ja elämän
-suhteitten vallankumous tapahtui. Sitäkin ihmeellisempi on tapahtuma,
-jos se ilman mitään, rauhallista tietä ja kenenkään elämän toimintaa
-häiritsemättä tapahtui. Minä olisin hyvin halukas lähemmin tietämään
-miten se kaikki tehtiin."
-
-"Sinun kysymyksesi", vastasi tohtori, "osottaa sinussa piilevän
-saman tunteen joka vallankumouksellisella aikakaudella koko suuressa
-määrin aiheutti kapitalistisen järjestelmän jatkuvaa sietämistä
-sen kiusaavista ominaisuuksista huolimatta. Täydellinen muutos
-taloudellisissa järjestelmissä tuntui heistä kuten sinustakin
-kerrassaan täristyttävältä ja mahdottomalta teolta, jonka tähden
-moni niistäkin, jotka toivoivat sen toteutuvan vetäytyivät syrjään
-toiminnasta peljäten järjestelmien välisen siirtymisajan rasituksia.
-Tietysti kapitalistit itsekkäistä syistä ylläpitivät moista tunnetta
-vaatien vallankumouksellisia osoittamaan vissejä keinoja, joiden avulla
-he valtaan päästyään voivat muuttaa yksityisomaisuudelle nojaavan
-talouden kansallistalouden perusteille, jolloin tuotanto toimitetaan
-kaikille yhtä edullisesti.
-
-"Yksi vallankumouksellisten koulukunta kieltäytyi laatimasta mitään
-varmaa toiminta ohjelmaa vallankumouksen rakentavan asteen varalle. He
-väittivät että itse silloinen olin tila ja kehitysaste määrittelee ne
-keinot, jotka tarpeellisia ovat, joten olisi turhaa ennakolta niistä
-määritellä ja keskustella. Mutta hyvä kenraali tekee suunnitelman
-taistelun ylimalkaisista toimenpiteistä. Hänen suunnitelmansa
-tietysti ovat alttiit joutumaan hyvinkin jyrkkien muutosten alaisiksi
-asianhaarojen mukaan. Mutta siitä huolimatta tulee yleinen suunnitelma
-olla. Tämän koulukunnan vastaus ei siis ollut oikea ja tyydyttävä. Niin
-kauvan kun ei parempaa voitu antaa, pysyi vakava ja vanhoillinen yleisö
-vallankumousliikkeeseen nähden odottavalla kannalla.
-
-"Käsittäen, että jotain täydellisempää kun taistelusuunnitelmaa
-tarvittiin, kokeilivat useammat koulukunnat monenlaisia suunnitelmia
-keksiä. Eräs väitti, että ammatti-uniot omasivat kylliksi voimia
-järjestääkseen laajat ammatti-alueet ja asettaakseen omat virkailijansa
-kapitalistien tilalle. Siten he tarkoittivat muodostaa ammattiunioiden
-liittokuntaa. Jos tämä oppi olisi voittanut, olisi siitä ollut
-seurauksena ryhmäkapitalismi, joka olisi ollut vielä vaarallisempi ja
-vahingollisempi yleisölle kuin varsinainen yksilöllinen kapitalismi
-olikaan. Mutta tämä käsitys menetti hyvin pian jalansijansa kun tuli
-ilmi, että ammatti-unioiden mahti ja voima oli hyvinkin rajoitettu ja
-sellaisena mahdoton ratkaisemaan yhteiskunnallista kysymystä.
-
-"Oli toinen koulukunta, joka väitti ratkaisun löytyvän siinä,
-että mahdollisimman suuri lukumäärä pieniä ko-operatiivisille
-perusteille nojaavia vapaa-ehtoisia yhdyskuntia oli perustettava.
-Kun näiden esimerkin ja hyödyn kautta koko yleisö vihdoin niihin
-liittyy, niin vihdoin sitä tietä koko yhteiskunta järjestyy yhdeksi
-suureksi ko-operatiiviseksi laitokseksi. Moni jalo ja etevä sielu
-antautui edustamaan tätä suuntaa. Ja monet vallankumousaikakauden
-yhdyskunnat ovat selviä todistuksia ihmisten halusta parempien
-yhteiskunnallisten olojen saamiseen. Mutta siinäpä se kaikki olikin.
-Muutoin niistä ei ollut eikä voinutkaan olla mitään suurempia
-tuloksia. Taloudellisesti heikkoja, yhdyssiteenä tunnelma vaikutus,
-yleisesti muodostunut etevistä ja arvokkaista henkilöistä sitä paitsi
-ympäröityinä turmiollisilta yhteiskunnallisilta ja taloudellisilta
-vastavirtauksilta, oli mahdotonta toivoa, että näistä yhdyskunnista
-mitään käytännöllisesti pysyvää ja hyödyllistä olisi tullut.
-
-"Edelleen oli koulukunta, joka väitti että uusi yhteiskunta- ja
-elämän-muoto verkalleen ja aivan huomaamatta kehittyy vanhasta
-jatkuvan lainlaadinnan kautta. Tällaisen lainlaadinnan tuli käsittää
-tehdaslakeja, päivätyömääräyksiä, vanhuuden eläkesitoumuksia,
-asuntomääritelmiä, siveettömyys- ja juoppouskieltolakeja. Aivan
-mahdotonta on luetella kaikkia yksityisomaisuusjärjestelmän synnyttämiä
-paheita, joita vastaan tuli nyt siis lainlaadinnalla taistella. Nämä
-hyvät ihmiset uskoivat, että kun ajan vieriessä kaikki kapitalismin
-synnyttämät vääryydet oli poistettu oli helppoa työntää itse
-kapitalismikin syrjään -- se tahtoi sanoa, sen jälkeen kuin vääryyden
-puun kurjat hedelmät oli yksitellen käsin pois puusta noukittu vasta
-voitiin kaataa itse puu. Tietysti tällaista uskoa vastaan tehtiin
-kerrassaan pätevä väitös: niinkauvan kuin puu annetaan kasvaa eivät
-kurjuuden omenat siitä poimimalla lopu, sillä uusia kasvaa sikäli kuin
-poimitaan. Nämä moninaiset keinot olivat kieltämättä ihmisellisiä
-ja ihania, mutta ne eivät voineet kestää, arvostelua silloin kun
-oli kysymys koko yhteiskuntajärjestelmän, kaiken paheen lopullisen
-syyn, kumoamisesta ja toisille perusteille muodostamisesta. Nämä
-parannuspuuhat siinä tapauksessa päinvastoin ehkäisivät lopullisen
-parannuksen toteutumista pidentäen kapitalismin vallan aikaa.
-Todellakin oli vallankumouksellisen liikkeen vauhtiin päästyä aika,
-jolloin tämän koulukunnan lakitieteelliset edustajat koettivat eksyttää
-kansan varsinaisen tarkoituksen saavuttamisesta syrjäpoluille,
-persoonallisen parannushommailun aloille kallista aikaa tuhlaamaan.
-
-"Mutta sinä kysyit, millä käytännöllisellä keinolla tai toimintatavalla
-kumoukselliset valtaan päästyään kumosivat yksityisomistus-oikeuden.
-Se oli todellakin sellainen sotamanööveri osoitus, jota sota historia
-kutsuu sivuliikkeen nimellä. Sivuliike on sellainen liike, jonka kautta
-armeija saa aseman sivulla, jossa se useimmissa tapauksissa laukausta
-ampumatta voi pakoittaa vastustavan armeijan poistumaan asemiltaan.
-Sellaisen tempun vallankumoukselliset taistelujohtajat tekivät
-viimeisessä ottelussa kapitalisteille.
-
-"Kapitalistit olivat tulleet siihen vahvaan uskoon, että heidän
-omaisuutensa joukkojen ylivoimalla anastetaan valtiolle. Niin ei
-kuitenkaan käynyt. Vaikka lopussa kansan yleisomaisuus asetettiin
-täydellisenä ja kaikessa laajuudessaan käytäntöön yksityisomistuksen
-tilalle, niin ei sitä tehty ennenkuin yksityisomaisuus itse oli itsensä
-pirstaleiksi tuhonnut. Toisin sanoen vallankumoukselliset eivät
-hyökänneet suoraan päin, mutta sivulta vaikuttivat yksityisomaisuuden
-ilmenemisen mahdottomaksi muodostumisen, jonka johdosta sen itsensä oli
-tehtävä peräytymis- ja vihdoin antautumisliike.
-
-"Tietysti sinä käsität, ettei tätä tehty minkään kapitalistien
-oikeuden perusteella. Kauvan aikaa ennen jo oli kansa tottunut
-yksityisomaisuutta pitämään kaiken kurjuuden täydellisenä syynä Se
-johtui päinvastoin koko kansan etukatsomuksesta, jonka mukaan suuremmat
-taloudelliset häiriöt ja niistä johtuvat pulat tuli välttää niin
-tarkoin kuin suinkin oli mahdollista siirtyessä vanhasta järjestelmästä
-uuteen.
-
-"Minä en tosin ole erityisemmin tutkinut tätä historian aikakautta
-yliopistosta erottuani, joten mahdollista on että lukiessasi
-historiaa, sinä tulet havaitsemaan muutamia poikkeuksia pikkuisiin
-erikoistapahtumiin nähden. Mutta minun tarkoitukseni onkin ainoastaan
-luoda esitys yleisistä tapahtumista parhaan muistini mukaan. Minä olen
-jo ennen selittänyt, että yksityisomaisuuden vastustajien tärkein askel
-oli ensiksi saada kansa muodostamaan muutamia toimialoja kunnalliselle
-ja kansalliselle omistusperusteelle. Sellaisia olivat vesijohdot,
-valaistuslaitokset, rautatiet lennätinlaitos, telefoonilinjat,
-kivihiilikaivannot, öljytuotanto ja väkijuomaliikkeen veroitus. Nämä
-ollen kilpailusta vapaita ja luonteeltaan monopoolisia eivät heti
-kunnallis- ja kansallisomaisuuksiksi muodostuttua voineet häiritä
-yleistä tuotantoa ja jakoa, joten melkoisen vanhoillisetkin voivat
-näitä asioita ennakkoluulottomina katsella. Koko tämän suurpääoman
-olisi voinut järjestää kansan hallituksen alaiseksi loukkaamatta
-kovinkaan suuressa määrin varsinaisesti yksityispääoma-oikeutta. Ei
-se edes ollut läheisesti vaarallinen kapitalisteillekaan. Vaikka
-kaikki nämä muutamat välitysomaisuudet olisivat siirtyneet kansan
-haltuun, niin oli kapitalisteilla kilpailevan voittojärjestelmän avulla
-osittainen valta nauttii niistä suoranaista hyötyä.
-
-"Näin ollen oli tällä liikealojen kansan hoidon alaiseksi muuttamisella
-etupäässä toinen tarkoitus. Kapitalismin kimppuun ei sen avulla
-tahdottu suinkaan hyökätä. Ainoastaan oli tarkoitus todistaa
-kansalle yleisomistusoikeuden ja yleisomaisuuden olojen etevämmyys
-yksityisomaisuusoloihin verraten. Samalla oli tarkoitus kasvattaa
-vähitellen kylliksi laaja kuluttajajoukko tällaisen yhteistuotannon
-takaajaksi, ettei sitten kun laajemmassa muodossa yhteistuotanto
-käytäntöön asetetaan, synny mitään hankaluuksia. Edelleen tarkoitus
-oli kasvattaa kansaa luopumaan yksityiskapitalismin ylläpitämistä
-persoonallisista erikoiseduista.
-
-"Ja miten suuressa määrin tämä toiminta kehittyi siitä saanee selvän
-kuvauksen tietäessä, että valtion rautatiepalvelijakunnan lukumäärä m.m.
-nousi lähes miljoonaan henkeen. Jos otetaan heidän perheensä lukuun,
-niin edustivat he 4000,000 ihmistä. Edelleen kivihiilikaivantojen
-lennätin, telefooni- ja valaistuslaitoksen työläiset edustivat useimpa
-satoja tuhansia ihmisiä. Ennen näiden toimialojen hallitukselle
-siirtymistä oli valtion palveluksessa jo 250,000 siviilivirkamiestä ja
-50,000 sotilasta. Nämä ryhmät perheiden kanssa muodostivat vuorostaan
-noin miljoonan suuruisen ihmisjoukon. Ja kun näihin vielä lisättiin
-rautatie- y.m. palvelijat, kohosi kokonais-summa noin 5 miljoonaan
-henkilöön. Tämän lukumäärän ohella tuli huomioon vielä ottaa valtio- ja
-kunnallisvirkamiehet kuvernööreistä aina katujen lakaisijoihin asti."
-
-
-YLEISET KANSAN KAUPAT.
-
-"Kun kumouspuolue kasvoi enemmistöksi ja siten pääsi valtaan, ryhtyi
-se järjestämään yleisiä kansan kauppoja, joissa kansan palkkaamat
-palvelijat jakoivat yleisölle tarve- sekä ylellisyystavaroita niiden
-todellisesta tuotantohinnasta. Yritys ei hämmästyttänyt yleisöä,
-sillä se ei ollut mikään uutuus. Moni hallitus oli jo sotilaille y.m.
-palvelijoilleen samalla tavalla välittänyt tarvetavaroita. Täten saadut
-tarvetavarat olivat ehdottomasti parhaimpia sekä samalla halvempia kuin
-yksityisistä liikkeistä ostetut, joten sotamiehiä ynnä hallituksen
-palvelijoita jo oli totuttu kadehtimaan noiden etujen tähden. Kun
-hallitus nyt yleisiä kauppoja perusti, niin otettiin ne vastaan
-mieltymyksellä. Nämä kauppalaitokset järjestettiin mahdollisimman
-monipuolisiksi ja laajoiksi, joten ne kykenivät tyydyttämään yleisön
-tarvetta.
-
-"Alussa näissä kaupoissa välitettiin ainoastaan tarvetavaroita, joita
-ostettiin yksityis-kapitalisteilta ja tuottajilta. Tällöin jo yleisö
-säästi kaiken sen mikä oli ennen mennyt välitysmiesten ja vähittäin
-myyjien voitoksi. Yleisö sai tavaransa näistä kaupoista puolella tai
-kahdella kolmatta sitä hintaa jonka he yksityisissä kaupoissa saivat
-maksaa samalla kun he tällöin saattoivat tavaran laatuun nähden olla
-aivan huoleti sillä hallitus tarkasti kaikki tavarat ja takasi ne
-ostajille. Mutta nämä etuisuudet olivat sittekin verrattain pieniä
-kun otetaan huomioon, että hallitus välitystoimen lisäksi otti myös
-tuotannon omiin käsiinsä ja ryhtyi niitä suurimmalla vilkkaudella
-tuottamaan moninaisia tarvetavaroita omiin kauppoihinsa sen sijaan että
-ne ennen yksityisiltä tuottajilta oli ostettu.
-
-"Tätä tarkoitusta silmällä pitäen perustettiin suuria pumpuli- ja
-viljakasvatuslaitoksia useampaan maan osaan sekä rakennetuin tehtaita,
-joten pian hallituksen palveluksessa oli ei ainoastaan 5000,000 mutta
-puolta enemmän maanviljelijöitä, käsityöläisiä ja työläisiä kaikesta
-laadusta. Työläisillä tietysti oli oikeus yleisten laitosten etuihin.
-Täten ostava yleisö säästi ei ainoastaan välittäjien voiton mutta
-myöskin tuottajan ja teollisuutta harjoittavan pääomanomistajan voiton.
-
-"Edelleen ei hallitus tyytynyt siihen että ainoastaan tuotti
-yleisölle tarvetavaroita, mutta jatkoi toimintaansa yhä laajemmaksi,
-muodostaen kaikenlaatuisia tarpeellisia toimikuntia, kuten keittiöitä,
-pesulaitoksia, talonrakennustoimitsijoita y.m. yleistä tarvetta varten.
-Ja kaikki ainoastaan luonnollisesta hinnasta. Seurauksena oli että
-yleisön palvelija sekä yleisö oli tilaisuudessa saamaan kotona tahi
-ravintoloissa parhaan taidon mukaan parhaimmista aineista laitettua
-ja mahdollisimman vaihtelevaa ruokaa paljon halvemmalla mitä ennen
-yksityisjärjestelmän vallitessa."
-
-"Kuinka sai hallitus ne maat ja teollisuuslaitokset haltuunsa joita
-se tarvitsi?" minä kysyin. "Ostiko se entisiltä omistajiltaan maat ja
-perusti omalla kustannuksellaan teollisuuslaitokset?"
-
-"Hallitus olisi voinut ostaa maat sekä rakennuttaa teollisuuslaitokset
-vähääkään joutumatta pulaan, mutta se oli yleisesti tarpeetonta.
-Maihin nähden miljoonat maanviljelijät olivat kerrassaan halukkaita
-antamaan maatilansa hallitukselle ja saamaan hallituksen työläisinä
-tilaisuuden niitä viljellä; sillä hallitus kaikissa tapauksissa takasi
-paremman toimeentulon maanviljelijälle ja hänen perheelleen hallituksen
-palvelijana kuin yksityisenä viljelijänä. Sitä paitsi hallitus ryhtyi
-viljelemään yleisiä luonnon tilassa olevia maita, samalla verotuksella
-tasoittaen tuottokykyä.
-
-"Miltei samalla tavalla saatiin teollisuuslaitokset ja verstaat joita
-kansallinen tuotantojärjestelmä tarvitsi. Ne seisoivat kaikkialla
-joutilaina tuhansien nälkää kärsivien joutilaiden ympäröiminä. Kun
-tällaiset laitokset kävivät hallitukselle tarpeellisiksi, asetti
-hallitus ne käyntiin, ottaen niiden laitosten entiset joutilaat
-työläiset työhön. Useimmissa tapauksissa ylijohtajat ja työpäälliköt
-olivat iloisia saadessaan tehdä entisissä työpaikoissaan työtä
-hallituksen työläisinä. Tällaisten teollisuuslaitosten omistajat, jos
-oikein muistan, saivat hallitukselta korvausta, joka vastasi hyvin
-alhaista korkoa siltä omaisuudelta, jota hallitus käytti. Korvausta
-maksettiin siihen asti kuin uusi järjestys oli täydellisesti asetettu
-täytäntöön ja kaikille tehtiin edut samanlaisiksi. Ja että sellainen
-järjestelmä hyvinkin pian saataisiin toimeen oli jo silminnähtävissä,
-joten tehtaiden omistajat olivat hyvinkin iloisia saadessaan pienenkään
-tienausmahdollisuuden omaisuuksillaan.
-
-"Teollisuuslaitokset eivät olleet ainoat joutilaina olevat omaisuudet,
-jotka hallitus sai sopivilla ehdoilla haltuunsa. Mahdottomat varastot
-ulkomaalaista tuotantoa tarvittiin tyydyttämään yleisten kauppojen
-tarvetta. Välttääkseen kapitalistien voiton kiskomusta näissä
-tuotteissa, ryhtyi hallitus ottamaan käytettäväkseen joutilaat laivat.
-Myös uusia lisäksi rakennettiin, ja siten saadulla laivastolla
-ryhtyi hallitus suoranaiseen tavarain vaihtokauppaan ulkomaiden
-kanssa, kuljettaen ulos yleistä oman maan liikatuotantoa ja sillä
-ostaen ulkomaan markkinoilta sikäläisiä tavaroita. Kalastuslaivastot
-vuorostaan toivat maahan meren antimia. Nämä rauhalliset laivastot
-tulivat pian sotalaivastoja monilukuisimmiksi Silloin merimies lakkasi
-olemasta orja."
-
-
-KUINKA RAHA KADOTTI ARVONSA.
-
-"Ja ajatteleppas sitten toista vaikutusta, joka johtui kansan yleisestä
-kauppajärjestelmästä. Niissä ei käytetty varsinaista rahaa. Sitä
-ei yleisissä kaupoissa otettu vastaan, sen sijaan, oli käytännössä
-luottokortti, johon merkittiin ostoerät. Kortti oli voimassa ainoastaan
-vissin ajan. Yleinen työläinen oli oikeutettu vaihettamaan palkaksi
-saamansa rahan tällaiseen luottokorttiin työarvon perusteella. Hallitus
-antoi näitä luottokortteja yksinomaan varsinaisille palvelijoilleen.
-Mutta yleisissä kaupoissa hyväksyttiin luottokortti olipa se keneltä
-tahansa. Hallitus ainoastaan piti silmällä sitä seikkaa, ettei luottoa
-kulutettu kortissa mainittua työnarvoa suuremmassa määrässä. Täten
-luottokortti tuli arvoksi jolla oli kolme, neljä jopa viisikin sataa
-prosenttia suuremmat edut kuin varsinaisella rahalla, jolla ei voinut
-saada muuta kuin väärennettyjä ja verrattain kalliita tavaroita jälellä
-olevista yksityisten kauppaliikkeistä. Kulta, jota kapitalistit pitivät
-parhaimpana rahaläjinä, ei yleisiin kauppoihin kelvannut enemmän kuin
-hopea, kupari tai paperirahakaan, joten henkilö joka halusi saada hyvää
-tavaraa kohtuullisella hinnalla yleisestä kaupasta oli onnellinen
-tavatessaan, yleisen työläisen, joka oli kyllin tyhmä vaihettamaan
-neljällä kulta dollarilla yhden dollarin arvon luottokortissa.
-
-"Rahan arvon katoaminen kävi yhä suuremmaksi sikäli kun yleisten
-työläisten lukumäärä kasvoi. Nämä saivat työstään luottokortin jolla
-välittivät kaikki ostoksensa. Samoin kun hallituksen tuotanto- ja
-välitysliikkeet tulivat laajemmiksi lakkasi kapitalistisien tuotteiden
-tarve ja sen mukana myöskin rahan käyttö-arvo. Samaan aikaan rahan
-lainaus teollisuus- ja viljelysaloille väheni sentähden, että yleisö
-tuli huomaamaan yksityisen yritteliäisyyden käyvän päivä päivältä
-yhä mahdottomammaksi sen sijaan kun yhteiskunnallinen aina vaan
-kasvoi. Kukaan ei myöskään tahtonut rahaa säästää ja tallettaa, sillä
-silminnähtävää oli raha-arvon aleneminen ja käytön väheneminen. Minä
-äsken sanoin, että yleisten kauppojen luottokortti oli useampia satoja
-prosentteja arvokkaampi kuin varsinainen raha. Se oli niin alkuaikoina.
-Sitävastoin vähitellen rahan arvo katosi tykkönään, joten rahalla
-vihdoin ei voinut mitään saada ostetuksi.
-
-"Voidaksesi käsittää koko rahajärjestelmän kumouksen ja siitä johtuvan
-vaikutuksen ja suhteiden lakkaamisen täydellisesti, tarvitsee sinun
-ainoastaan ajatella minkä seurauksen olisi synnyttänyt tieto, joka
-sinun aikanasi olisi varmalta ja luotettavalta taholta vakuuttanut,
-että maailman loppu tulee muutaman viikon sisällä varmasti tapahtumaan.
-Tässä tapauksessa ei maailman loppu tosin tullut, mutta sen sijaan
-tuli täydellinen muutos maailman oloissa; muutos, joka aiheutti ettei
-rahoja ensinkään tarvittu ja ettei rahalla mitään valtaa eikä arvoa
-ollut. Siten siis kaikki ne suhteet, jotka rahan tähden olivat olemassa
-lakkasivat vaikuttamasta. Ihmisiä lakattiin arvioimasta rahan mukaan."
-
-"Minua ihmetyttää", keskeytin minä, "miten silloin, kun raha kadotti
-arvoansa, hallitus voi saada mitään tuloja verotuksesta."
-
-"Vero kuului yksityiskapitalismin järjestelmiin ja katosi sen
-mukana. Veron tarkoitus oli ollut antaa hallitukselle varoja työn
-hallitsemiseksi. Mutta kun valtio kollektiivisesti järjestyi tuottamaan
-omat tarveaineensa ja valtiona pitämään työllään yllä kaikkinaiset
-menoerät, katosi vero samoinkuin rahakin. Yleisö palvellen yleisöä
-ei tarvinnut verotusta sillä ei ollut ketään jota verotuksella olisi
-ylläpidetty."
-
-
-KUINKA VARSINAINEN KANSA TULI MUKAAN.
-
-"Minusta tuntuu, että näihin aikoihin, jollei jo ennenkin, suuri
-kansanjoukko, joka tähän asti oli ollut ulkopuolella yleistä
-tuotantojärjestelmää, rupesi hyvinkin kiivaasti vaatimaan oikeutta
-samanlaisiin etuihin."
-
-"Tietysti; ja sitä oli odotettukin heiltä. Sitäpaitsi kansan
-tähden oli varustettu kaikki laitokset ja tarvittiin ne saada vaan
-säännölliseen toimintaan. Entiset, pienilukuiset yleiset työläisjoukot
-olivat ainoastaan alkutoimenpiteitä varten. Kun nämä toimenpiteet
-oli suoritettu ryhtyi hallitus ottamaan työhön kaikkia työläisiä
-eikä ainoastaan rajoitettuja ammattityöläisiä. Siitä alkaen rupesi
-varsinainen teollisuusarmeija kasvamaan kymmenin tuhansin päivässä
-kunnes vihdoin koko kansa oli hallituksen töissä.
-
-"Tietysti, jos jollain oli ammatti tahi muu varsinainen toimi,
-annettiin hänen toimia entisellä alallaan. Työnvälitystoimistot
-vuorostaan järjestivät muut työläiset. Myöhemmin kun yleinen järjestely
-oli saatu toimitetuksi lajiteltiin työläiset tarkemmin tarpeen mukaan
-määrättyihin ammatteihin ja työhommiin.
-
-"Ensimmäiset yleiset hallituksen työläiset olivat tietysti varsinaisia
-työläisiä kuten myöhemmin tulijatkin, joten heidän suhteensa
-ei syntynyt mitään pelkoa erimielisyyksistä ja viivytystä koko
-yhteiskunnan kollektiiviselle järjestämiselle. Kapitalistien vastaan
-otto synnytti sen sijaan hälinää. Mutta heidän liittymistään ei liijoin
-vastustettu. Ainoastaan ehdoista saattoi olla kysymys. Ja ehtona oli,
-että kapitalisti voi liittyä samoinkuin muutkin työläisenä mutta ei
-millään etuoikeudella varustettuna. Hän voi ostaa yleisistä kaupoista
-samoinkuin muutkin työläiset ainoastaan työnsä arvon edestä eikä
-enempää. Kapitalistin muut rahat eivät olleet mistään arvosta. Useita
-rikkaita miehiä ja naisia kumousajan lopussa inhimillisen innostuksen
-valtaamina siirsivät kaiken omaisuutensa hallitukselle ja ottivat
-vastaan sellaisen toimen kun heille annettiin. Mutta yleisesti ei
-kapitalisteista tuntunut suloiselta ajatus että heidän tuli antautua
-työhön samanarvoisina työläisinä entisten palkollistensa keralla, joten
-he hyvin väkinäisesti liittyivät mukaan."
-
-"Pakoitettiinko kapitalistit sitte väkipakolla mukaan?"
-
-"Väkipakolla! Ei suinkaan! Ei minkäänlaatuista pakotusta kohdistettu
-heihin enemmän kuin muihinkaan ihmisiin, ellei oteta lukuun sitä
-vaikeutta, joka vähitellen teki muutoin elämisen mahdottomaksi.
-Vaikeaksi kävi palkata työväkeä, sillä ne olivat hallituksen
-töissä. Samoin myös oli vaikea saada elintarpeita muualta paitsi
-yleisistä kaupoista. Ennenkuin hallitus otti vastaan kaikkia, jotka
-halusivat työtä yleisön töissä ahdistivat työläisjoukot kapitalisteja
-työvaatimuksilla. Mutta heti kun kaikilla oli tilaisuus yleisiin
-töihin, kävi kapitalisteille mahdottomaksi saada työväkeä. He eivät
-voineet tarjota mitään sellaista, joka olisi ollut kyllin arvokasta
-tai houkuttelevaa työtätekeville ihmisille yleisissä töissä. Jokainen
-myöskin tiesi että rikkaiden luokilla ei ollut mitään tulevaisuutta,
-joten heidän suosionsa ei ollut mistään arvosta.
-
-"Sitäpaitsi, kuten mahdollisesti käsität, oli kehittynyt yleinen
-mielipide sellaiseksi, että se halveksui niitä, jotka antautuivat
-muutamia yksilöjä palvelemaan silloin kun heillä oli tilaisuus
-palvella koko kansaa, johon he jäseninä kuuluivat; tällainen mielipide
-teki yksityistyöläisen tai palvelijan aseman sietämättömäksi. Eikä
-ainoastaan kapitalisteille käynyt mahdottomaksi hankkia palvelijoita
-ruokaansa laittamaan, vaatteita pesemään, kenkiä kiillottamaan tai
-huoneita lakaisemaan, mutta heidän markkinoilleen, jossa rahakauppaa
-tehtiin lakkasivat tuottajat tuomasta tarvetavaroita, joten
-elintarpeiden saanti kävi hyvinkin tukalaksi ja vihdoin mahdottomaksi.
-Hetken ajan he taistelivat kohtaloaan vastaan eläen ikävää yksinäistä
-elämää kotiensa nurkissa; mutta lopulta, tietysti, heidän oli
-seurattava entisiä palvelijoitaan uuteen valtioon, sillä muuta elämisen
-mahdollisuutta ei ollut. Siten aivan taistelua tai aseellista pakkoa
-täytyi kapitalistiluokan, joka oli tyrannina työläisiä hallinnut,
-kulkea työläisten työn valtakuntaan ja työn perusteella onneen ja
-elämään."
-
-
-MITEN TEHTIIN SIVEETTÖMILLE JA RIKOLLISILLE.
-
-"Minun mielestäni löytyi eräs toinen aines, joka antoi uudelle
-yhteiskunnalle paljon enämpi työtä ja vaivaa kuin rikasten luokka",
-sanoin tohtorille. "Ja se oli siveetönten ja rikoksellisten joukkio.
-Rikkaat olivat kaikessa tapauksessa sivistyneitä ja tietäviä ihmisiä
-ja sellaisina voivat sulautua uuden yhteiskunnan oloihin. Mutta nämä
-toiset olivat vaikeampia käsitellä. Ennen vallankumousta oli suuri
-joukko kerjäläisiä, maankiertäjiä, varkaita, tyhjäntoimittajia ja
-kaikenlaatuisia rikoksellisia molempaa sukupuolta. Minä myönnän että
-vanha yhteiskunta oli syypää heidän olemassaoloonsa; mutta se ei
-muuta asiaa -- uuden yhteiskunnan oli heidät otettava huolenpitonsa
-alaisuuteen. Kaiken lisäksi nämä rikokselliset olivat epäinhimillisiä,
-raakoja ja vaarallisia. Heitä voitiin jonkunlaisessa kurissa pitää
-ainoastaan alituisesti vartioivan sotilas- ja poliisivallan avulla.
-Tavallisten kiihoitusten aikoina, varsinkin vallankumouksen hetkinä,
-oli heillä taipumus liittyä suuriksi aseellisiksi joukoiksi, jotka
-herättivät melskeillään kauhua. Samoin he tietysti tekivät nykyisen
-yhteiskunnan muodostamiseen, tarvittavan vallankumouksen kireimmällä
-hetkellä aikaan saaden paljon häiriöä. Mitä siis uusi yhteiskunta
-teki heille? Sen ihmisellinen ja oikea elämän tapa tuskin lienee
-kiinnittänyt heitä; sillä he eivät olleet järkiolentoja: he tahtoivat
-elää laittomalla ja väkivaltaisella tavalla ennemmin kuin ahkeruudella.
-Tietysti uusi yhteiskunta havaitsi tällaisen joukon olevan liian
-vaikean sulattaa."
-
-"Ei läheskään niin vaikeaksi", vastasi tohtori, "kun vanha yhteiskunta.
-Ensiksikin vanha yhteiskunta itsessään oli rikollinen, moraaliton
-ja siveetön ja puuttui siltä henkistä valtaa voidakseen vaikuttaa
-rikoksellisiin. Yhteiskunta itsessään oli syyllinen rikoksellistenkin
-silmissä oikeudettomaan menettelyyn, ja se herätti heissä koston
-halua. Sentähden koko sinun aikalaistesi rikoksellisten tuomitseminen
-muuttui narrinpeliksi. Jokainen järkevä ihminen tiesi, että
-rikokselliset olivat vääryyden ja välinpitämättömyyden tuloksia, johon
-yhteiskunnalliset olot ja ne ympäristöt, joissa nämä ihmisraukat olivat
-pakoitettuja elämään, olivat suoranaisena aiheena Oikeuden mukaan
-olisi yhteiskunnan, sen sijaan että se tuomitsi näitä rikoksellisia,
-tullut seisoa heidän rinnallaan korkeamman tuomio-istuimen edessä.
-Yhteiskunnan olisi tullut ottaa päälleen suurin syiden taakka. Tämän
-käsittivät ainakin vaistomaisesti rikokselliset ja sentähden eivät
-voineet kunnioittaa lakia jota he pelkäsivät. He tunsivat, että
-yhteiskunta joka esti heidät parantumasta, tarvitsi itse itsessään
-kipeimmin parannusta. Uusi yhteiskunta sitä vastoin ojensi heille
-lämpimän kätensä. Myöntäen vääryyden, jonka alaisena he olivat olleet
-menneisyydessä, kehoitti se heitä uuteen elämään uusissa oloissa
-jotka tarjosivat heille yhdenvertaisen perinnön yhteiskunnallisesta
-perinnöstä. Luuletko sinä koskaan löytyneen niin raakaa ja tunteettoman
-rikoksellista ihmissielua, joka ei tuntisi erotusta vääryyden ja
-oikeuden välillä ja ottaisi vastaan oikeutta?
-
-"Hämmästyttävän suuri lukumäärä rikoksellisista, joista sinä mainitsit
-ja jotka vanha yhteiskunta tuomitsi mahdottomiksi vaikka ne itse
-asiassa olivat todistuksia sen yhteiskunnan mahdottomuudesta,
-otti vastaan ensimmäisen tilaisuuden tullakseen hyviksi miehiksi
-ja naisiksi. Tietysti oli melkoinen joukko niitäkin, jotka olivat
-painetut siinä määrin toivottomuuteen ja tylsämielisyyteen etteivät
-enää voineet luottaa ylösnousemiseensa paraimmalla tahdollakaan. Näitä
-kohtaan menetteli uusi, täydellistä oikeutta harjoittava yhteiskunta
-vakavalla sääliväisyydellä. Uusi yhteiskunta ei luonnollisesti kuten
-vanha rikoksellisia suosinut keskuudessaan. Vanhalla yhteiskunnalla
-ei milloinkaan ollut moraalista oikeutta -- kieltää varastamasta tai
-tuomita ryöväreitä, sillä koko sen taloudellinen järjestelmä nojasi
-muutamien joko väkivaltaisesti tai viekkaudella harjoittavaan kansan
-työntulosten ryöstöön ja niillä keinottelemiseen. Sitäkin vähemmän
-sillä oli oikeutta kieltää kerjäämästä ja tuomita väkivaltaisuutta
-nähdessään, että käytännössä oleva järjestelmä synnytti kumpaisenkin.
-Mutta uusi yhteiskunta, taaten kaikille yhdenvertaisuuden ja
-elämän yltäkylläisyyden ei jättänyt varkaalle mitään puolustusta
-eikä perustetta kerjäämiselle ja väkivaltaisuudelle. Valitessaan
-epärehellisen ja rikoksellisen elämän kunniallisen ja rehellisen
-asemasta, vetivät he päällensä koko yhteiskunnan ylenkatseen. Hyvällä
-omallatunnolla sentähden uusi yhteiskunta menetteli rikoksellisten ja
-siveettömien keralla samalla lavoin kuin mielisairaidenkin, sulkien
-heidät elämään, ei köyhyydessä ja ankaran rangaistuksen alaisena,
-mutta erillään muista niin etteivät he voineet jatkaa entisiä
-paheitaan. Täten kansa heti jo seuraavan sukupolven aikana suuresta
-vallankumouksesta laskien, voi vapautua perimästään rikollisuudesta,
-siveettömyydestä ja kurjuudesta. Ja siitä lähtien on kansa elänyt
-puhtaana sukupolvesta sukupolveen."
-
-
-KUINKA OLOJEN MUUTOSTA OLISI VOITU JOUDUTTAA.
-
-"Minulla olisi vielä yksi asia, joka koskee olojen muutosaikakautta,
-ja josta minä haluaisin kuulla selityksesi", sanoin. "Todellisuudessa,
-sinun väitteesi mukaan, kapitalistit jatkoivat teollista toimintaansa
-ja omaa taloudellista elämäänsä niin kauvan kun heillä suinkin oli
-siihen tilaisuutta, tahi paremmin sanoen, niin kauvan kuin heillä
-riitti työläisiä ja kuluttajia. Ja se tietysti oli ihmisluonteen,
-se on, kapitalistisen ihmisluonteen mukaista, Samalla oli sellainen
-kapitalistien menettely vallankumoukselle edullinen, sillä se antoi
-kyllin pitkän ajan uuden yhteiskunnan hommaajille muodostaa ja
-järjestää uusi taloudellinen järjestelmä käyntiin, että koko kansa
-saatiin otetuksi mukaan. Mutta yhtä mahdollista minun mielestäni olisi
-ollut, että kapitalistit olisivat valinneet toisen tien. Esimerkiksi
-ajatteleppas, että samalla hetkellä kun vallankumouksellisten käsiin
-joutui hallitusvalta kapitalistit olisivat tehneet lakon, se on,
-lakkauttaneet kaikki laitoksensa ja liikkeensä. Tämä, muista, olisi
-tapahtunut ennen kuin hallitus olisi ehtinyt järjestämään edes uuden
-järjestelmän alkeitakaan. Se olisi tehnyt vallankumouksen paljon
-vaikeammaksi, eikö olisikin?"
-
-"Minä en usko että se olisi ollut sen vaikeampi", vastasi tohtori.
-"Se olisi ainoastaan vaatinut ryhtymään pikaisempiin toimenpiteisiin.
-Hallituksella olisi ollut tehtävänä kaksi työtä ja ne olisi
-tullut tehdä heti paikalla: Ensiksi olisi pitänyt ottaa haltuunsa
-teollisuuslaitokset y.m. ja jatkaa tuotannon suoritusta ja toiseksi
-pitää huolta kansan toimeentulosta niinkauvan kun tuotanto olisi saatu
-järjestetyksi. Minä luulen, että kansan toimeentulon turvaamiseksi
-olisi ryhdytty samanlaatuisiin toimenpiteisiin kun tulvien, katovuosien
-ja piiritystilan vallitessa ennen. Epäilemättä olisi ensimmäisenä
-toimenpiteenä ollut ottaa jyvävarastot yleisön käytettäväksi. Samoin
-myös karjalaumat, lukuunottamatta yksityisiä poikkeuksia, olisi otettu
-yleisen tarpeen tyydyttämiseksi. Jokaisessa sivistyneessä maassa on
-aina ylituotantoa ja elintarpeita niin paljon, että ne riittävät
-useammaksi kuukaudeksi jopa vuodeksikin kansan ylöspitoon. Ja se aika
-olisi ollut kylliksi riittävä hallitukselle asettamaan kapitalistien
-pysäyttämä koneisto uudelleen käyntiin uuden järjestelmän alaisena.
-Jokaiselle kansalaiselle, joka olisi itsensä ilmoittanut yleisön
-palvelukseen, olisi annettu oikeus yleisistä kaupoista ja varastoista
-elintarpeiden y.m. tavarain saantiin. Samaan aikaan hallitus olisi
-ryhtynyt jatkamaan niitä tuotantoaloja, jotka kapitalistit olivat
-pysäyttäneet, Kaikki entiset työläiset olisivat luonnollisesti
-jatkaneet työtään niillä, ja niille työläisille joilla ei työtä ennen
-ollut, olisi yksinkertaisesti sitä hankittu moninaisilla toimialoilla.
-Uusi tuotannon tulos sikäli kuin kerittiin tuottaa, olisi lähetetty
-yleisiin kauppoihin ja varastoihin. Näin ollen olisi tulos, ollut aivan
-sama, mutta nopeampi. Jollei se olisi mennytkään aivan tasaisesti
-kiireen tähden, niin ei kuitenkaan mitään sellaista pulaa olisi
-saattanut syntyä kuin entiset liikepulat olivat. Ne tärisyttivät koko
-kansakuntaa, saaden monenlaista kurjuutta aikaan, joka seitsemäs vuosi
-ja loppuaikoina useamminkin."
-
-
-MITEN TYÖTTÖMILLE SAATIIN TYÖTÄ.
-
-"Sinun kysymyksesi muistutti minulle erään seikan, josta mahdollisesti
-sinulle lienee hyvinkin tarpeellista tehdä selkoa, nimittäin:
-kuinka saatiin työttömille työtä ennenkuin uusi talousjärjestelmä
-oli saatu niin valmiiksi, että koko kansa voi siihen sisältyä. Se,
-mitä sinun aikalaisesi suvaitsivat kutsua 'työttömyyskysymykseksi'
--- voittojärjestelmä kun pakollisesti synnytti työttömyyttä -- oli
-kasvanut vallankumouksen alusta lähtien yhä suuremmaksi niin, että
-vuosisadan jamassa jo miljoonat olivat joutilaina. Samalla kun se
-antoi vallankumoukselliselle kiihoitustyölle aineksia, joiden avulla
-oli helppo osoittaa mihin kilpaileva ja yksityisvoittojärjestelmään
-nojaava kapitalinen olintila johtaa, samalla se myöskin antoi
-kapitalisteille yhä suuremman vallan työläisten yli. Työnsaannin
-lujituttua äärimmilleen joutuivat työläiset melkoisessa määrin
-kapitalistien armoille, ja siis heidän talutettavikseen. Ne, joilla
-oli työtä jo pelkäsivät sen kadottavansa ja ne joilla ei sitä ollut
-ja siis toivoivat sitä saavansa, alistuivat pelon ja toivon tähden
-kapitalistiluokan eduksi äänestämään ja muutoinkin toimimaan. Vaalit
-vaalien jälkeen toimitettiin täten kapitalistien voitoksi, sillä heillä
-oli valtaa pakoittaa työläiset äänestämään kapitalistien vaalilistalla
-vastoin omia käsityksiään.
-
-"Tällainen asema pakoitti vallankumouksellisen puolueen ennen yleisen
-hallituksen valloittamista toimeenpanemaan osittaista työnhankintaa
-työttömille. Työaloja avattiin työttömiä varten. Näissä töissä taattiin
-työläisille kapitalistien ahdistuksilta toimeentulo.
-
-"Monissa valtioissa sikäli kun vallankumouksellinen puolue sai
-jalansijaa, ryhdyttiin käyttämään uusia keinoja työttömyyden
-poistamiseksi. Tavallisesti valtio takasi jokaiselle kansalaiselle
-hakemuksen perusteella toimeentulon mahdollisuuden hakijan työnteon
-perusteella. Hakija otti tällöin palkkansa elintarpeessa, vaatteissa
-ja asunnossa. Valtio hankki tointa ja työtä. Voitto, joka jäi yli
-jaettiin aina tasan työläisten kesken. Ulkomaalaisia tavaroita
-tahi raaka-aineita saatiin ylituotannon markkinoilla myymisestä.
-Valtion, vankilan ja köyhäinkotien tuotteille oli löydetty erikoinen
-ostajakunta. Tämä systeemi, jonka avulla valtio avusti ahdinkotilaan
-joutuneet työläiset keskinäisen toiminnan kautta pitämään huolta
-itsestään antaen heille tarpeellista johtoa, työaseita ja välineitä
-yleensä, tuli yleisesti käytäntöön vaikuttaen paljon hyvää kansan
-keskuudessa. Muutamissa valtioissa tällainen järjestelmä oli
-kehittynyt erittäin täydelliseksi ja sellaisena se takasi työläisille
-verrattain paremmat olosuhteet mitä kapitalistien palveluksessa
-olevilla työläisillä oli. Täten myös työnantajien valta työläisten
-yli heikkeni ja työläiset pääsivät vapaiksi käyttämään omaa järkeään
-yhteiskunnallisissa kysymyksissä. Myöhemmin nämä valtioiden
-toimeenpanemat sisälliset yhteistoimintaliitot sulautuivat yhdeksi
-laajaksi työn ja onnen valtakunnaksi."
-
-
-NAISTEN KOHTALO.
-
-"Mitenkä meneteltiin naisten suhteen?" minä kysyin. "Voitiinko
-odottaa, että naiset uuden yhteiskunnan muodostuessa olivat
-ruumiillisesti ja henkisesti kyvykkäät vastaanottamaan samat tehtävät
-ja vastuunalaisuudet kuin miehetkin?"
-
-"Missä naiset entuudestaan jo olivat kotoisien askareiden
-suorittamiseen osaaottamassa", vastasi tohtori, katsottiin heitä
-yleisöä palveleviksi siihen asti kuin uusi yleistalous astui
-täydellisyydessään voimaan, tehden yksityiskeittiöt tarpeettomiksi.
-Muussa tapauksessa naiset antautuivat miesten kanssa samoilla
-ehdoilla suorittamaan velvollisuuksiaan uudessa yhteiskunnassa
-sillä eroituksella, että heidän ruumiin voimilleen sopivia toimia
-järjestettiin.
-
-"Jos vallankumous olisi tapahtunut sata vuotta aikaisemmin jolloin
-naisilla ei ollut muuta ammattia kuin kotiaskareet, niin olisi muutos
-ollut huomattava. Mutta nyt naiset olivat jo siirtyneet teollisuus-
-ja liike-aloille. Ja kun vallankumous tapahtui oli miltei kaikilla
-naimattomilla naisilla varma ammatti- tai toimialansa. Naisille
-vallankumous ainoastaan loi samanlaatuiset oikeudet kuin miehillekin.
-
-"Tietysti naineiden naisten laita oli hieman erilainen. On pitkiä
-aikoja, jolloin naineet naiset eivät voi ottaa osaa minkäänlaatuisiin
-yleisiin toimiin. Mutta tällaisia tapauksia lukuunottamatta ei
-löydy mitään pätevää syytä minkätähden naineet naiset viettäisivät
-joutilaampaa elämää kuin miehetkään. Uuden yhteiskunnan aikana, ne
-olivat naiset itse, jotka vaativat itselleen annettavaksi miesten
-kanssa tasaväkinen tilaisuus yleiseen työn suoritukseen sekä oikeuksien
-nautintoon. Miehet eivät olisi naisia vaatineet työnsuoritukseen.
-Tämän ohella on sinun muistettava, että vallankumous koko ajan oli
-tarkoittanut luoda olot, joissa naiset saavat suuremmat oikeudet
-elämään kuin ennen ja että he tulevat tasa-arvoisiksi velvollisuuksien
-täytössä ja oikeuksien nautinnossa miesten kanssa. Naiset, naineet ja
-naimattomat, olivat väsyneet holhousasemaan ja vaativat vapauttaan.
-Jollei vallankumous olisi taannut naiselle yhdenvertaisuutta ja
-toveruutta miehen rinnalla, niin ei se koskaan olisi saanut osakseen
-naisten kannatusta.
-
-"Lapset kasvatettiin alussa kotona. Ja ne naiset, jotka äiteinä lapsia
-kasvattivat, olivat vapaat muusta toimesta. Mutta äitejä ei sentähden
-estetty osaa-ottamasta, jos heillä aikaa ja halua oli, yleiseen työhön.
-He saivat itse sen määrätä. Myöhemmin sitten perustettiin etevät
-kasvatuslaitokset, joissa lapset hoidettiin ja kasvatettiin tieteen
-kaikkien sääntöjen mukaan. Tämä vuorostaan vapautti naiset ja antoi
-heille yhä lisääntyvän mahdollisuuden miesten kanssa yhtä suureen
-toimintavapauteen yleisillä toimialoilla."
-
-
-KOSKA TALOUDELLINEN YHDENVERTAISUUS TÄYDELLISESTI ASTUI VOIMAAN.
-
-"Kun yksityiskapitalismin viimeinenkin jäännös oli hävinnyt
-näyttämöltä, ryhtyi hallitus turvaamaan koko kansan olemassaoloa ja
-hyvinvoinnin. Siihen asti yleiset työt toimitettiin palkkaperusteilla,
-joka oli ainoa käytäntöön soveltuva aikana, jolloin vielä melkoisen
-suuri määrä tuotantoa ja kauppaa välitettiin kapitalistien
-toimesta. Sitäpaitsi teollisen joukon ääretön lisääntyminen
-hallituksen työaloilla, teki toistaiseksi kerrassaan mahdottomaksi
-minkäänlaatuisen jakokeskiarvon laatimisen. Kuitenkin oli hallituksen
-tarkoitus saada mahdollisimman tasaiseksi tulosten jako. Ja se
-toimitettiin toimialojen työpalkkojen yhtäläistyttämisellä.
-
-"Esimerkiksi: yksi työläinen oli saanut kaksi dollaria, ja toinen
-puolitoista dollaria päiväpalkkaa. Kun nyt yleisissä kaupoissa
-tavarat olivat huoistuneet puolella entisiin hintoihin verraten, niin
-saivat työläiset tällöin palkallaan puolta enämpi kuin ennen. Nyt
-hallitus korotti puolentoista dollarin palkan kahteen dollariin Kahden
-dollarin miehen palkasta ei kadonnut mitään. Kumpikin rupesi saamaan
-saman verran palkkaa. Ja tämä palkankorotus korvattiin vuorostaan
-palkkalisän tuotantokustannuksiin merkitsemällä ja yleisten kauppain
-tavarain hinnan vähäisellä korotuksella, joten kaikki yhteisesti
-tulivat korvaamaan palkankoroituksen tavarain hinnoissa. Kenelläkään
-erityisesti ei voinut olla nurisemista tätä toimenpidettä vastaan,
-sillä se oli yhteistyön tulos, josta jokaisella oli oikeus ainoastaan
-yhtäläiseen osuuteen. Täten aikaa voittaen valtio tuli tilaan, jossa
-samanlaisen osuuden jako kaikilla työaloilla kävi mahdolliseksi.
-Korkeapalkkaisten virkailijain palkat jyrkästi alennettiin työväen
-palkkojen kanssa samalle asteelle; sillä koko vallankumouksen henki
-oli vaatinut, että jokaisen ihmisen tuli olla taloudellisesti
-saman-arvoisen työläisen ilman taloudellisia etuoikeuksia.
-
-"Mutta tietysti ei palkkojen samanlaistuttaminen ollut tärkein työ,
-jonka kautta taloudellinen yhdenvertaisuus saavutettiin. Paljon
-tärkeämpi ja radikaalisempi oli kysymys työkyvyttömien, ala-ikäisten,
-vanhojen ja sairaiden samanlaatuisen tulososuuden nauttijoiksi
-saattaminen. Vallankumouksen aikana tuli hallituksen menetellä kuten
-kapitalistienkin ja siten ottaa huolenpitonsa alaisiksi ainoastaan
-työkykyiset henkilöt. Sairaiden, lapsien ja vanhojen toimeentulosta
-ei silloin voitu huolehtia, sillä hallituksen oli kilpailtava
-yksityiskapitalismin keralla. Mutta heti kun valtio sai haltuunsa
-koko maan taloudellisen elämän välineet, ryhtyi se niiden avulla
-toimimaan vapauden julistuksen periaatteiden mukaan, jotka siihen asti
-olivat olleet mahdottomia käytännössä toteuttaa. Tämän julistuksen
-periaatteet vaativat, että kaikilla ihmisillä tuli olla yhdenvertainen
-oikeus vapauteen, elämään ja onneen ja että hallitus oikeastaan voi
-olla olemassa hyvän ja oikean toimeenpanemiseksi, jonka ensimmäisenä
-ehtona on, että kaikki saavat yhdenvertaisen taloudellisen elämän
-mahdollisuuden. Näin ollen kaikki täysi-ikäiset ihmiset, jotka
-kykenivät työhön, olivat velvollisuudessa sen tekemään, jos he mielivät
-saada osuutta yhteistyön tuloksista. Mutta samalla kaikki ihmiset,
-jotka kerran tunnustivat uuden yhteiskunta- ja talousjärjestelmän
-oikeudellisuuden, olivat oikeutetut saamaan samanlaatuisen osuuden sen
-toiminnan tuloksista katsomatta siihen, josko he olivat työkykyisiä tai
-ei. Esimerkiksi lasten suhteen tehtiin sellaisia määritelmiä, jotka
-estivät heidät kärsimästä itsekkäiden vanhempien huolimattomuudesta.
-
-"Lähimpänä seurauksena tietysti saivat varsinaiset toimivat työläiset
-vähemmän kuin jos he olisivat yksin olleet jako-oikeutettuja,
-alutta jos otetaan huomioon, että he täten säästyivät turvaamasta
-yksilöllisesti työhön kykenemättömien sukulaistensa toimeentulon,
-niin eivät he mitään kadottaneet. Päinvastoin pääsivät he vapaiksi,
-sillä he tiesivät, että kaikki olivat yhteiskunnan toimesta turvatut,
-eivätkä siis tarvinneet yksilöllistä armeliaisuuden synnyttämää
-apua. Sitäpaitsi jokaisen osuus oli siksi suuri, että yhteiskunnan
-tuli ryhtyä laatimaan yhä enemmän nautintotilaisuutta ja vähentämään
-työtaakkaa."
-
-
-LOPULLINEN TILINTEKO KAPITALISTIEN KANSSA.
-
-"Eräs asia" keskeytin minä, "on minulle vielä hieman epäselvänä.
-Kun kansa lopullisesti otti haltuunsa kaikki maat, koneet,
-teollisuuslaitokset ja yleensä pääomat, niin piti epäilemättä kansan
-tehdä jonkunlainen tilitys kapitalistien kanssa, joiden entinen
-omaisuus oli täten kansalliseksi saatettu. Mitenkä se tehtiin? Ja mikä
-oli tässä lopullisessa tilinteossa perusteena?"
-
-"Kansa syrjäytti tilinteon", vastasi tohtori. "Kuillotiini, vankila
-ja teloitus ei tullut tässä vallankumouksessa kysymykseen kuten
-entisissä kumouksissa. Tosin kumoustaistelun aikana kapitalistien
-ärsyttävä vastustus oli synnyttänyt pahaa verta taistelevassa kansassa.
-Ja uhkauksia oli tehty kostosta. Mutta voitto toi mukanaan lämpimän
-ihmisyyden tuulahduksen, jonka kanssa kaikki katkeruus katosi. Kansa
-antoi menneisyyden anteeksi kapitalisteille."
-
-"Kuulkaas tohtori", keskeytin; "en minä sitä tarkoittanut. Sinä käsität
-minun väärin. Muista että minä tässä edustan entisyyden kapitalismin
-henkistä katsomusta. Ja siis minä tarkoitin kysyä, minkä hyvityksen
-kansa antoi kapitalisteille heidän omaisuudestaan. Kahdennenkymmenennen
-vuosisadan katsomuksen kannalta asioita katsellessa, olivat
-kapitalistit velkojain puolella lopullisessa tilinteossa, jos sitä
-tehtiin."
-
-"Etkö sinä huomaa, ettei kumouksellisilla ollut mitään
-tilivelvollisuutta kapitalisteille. Siinähän oli kysymys oikeudesta.
-Jos kumouksellisten olisi tullut kapitalisteille jotain korvausta
-maksaa, olisi se osottanut, että kapitalistit ovat oikeassa, jolloin
-kumoukselliset olisivat luonnollisesti olleet väärässä. Mutta tässä
-tapauksessa kapitalistit olivat väärässä; ja siinä tapauksessa ne
-olivat kapitalistit, joiden olisi tullut kansalle maksaa hyvityksen
-vääryydestä. Kansa oli päättänyt millä hinnalla tahansa päästä
-vapaaksi entisten orjuuttajiensa kahleista. Kun entisaikoina orjain
-vapautuksesta tuli kysymys, tunsivat orjainomistajat itsensä sangen
-onnelliseksi kuin saivat sen vapauden antamalla säilyttää henkensä.
-Jos kapitalistit nyt olisivat nostaneet kysymyksen hyvityksestä, olisi
-se heille ollut hyvin onneton seurauksiltaan. Heidän kysymykseensä,
-kuka maksaisi heille omaisuuksista, jotka valtio otti haltuunsa,
-olisi kansa vastannut: Kuka maksaa siitä vapaudesta, ilosta ja
-elämästä, joka heidän vanhemmiltaan oli ryöstetty. Näin ollen oli
-kapitalisteille viisainta olla vaiti ja kiittää onneaan, ettei mitään
-sellaista lopputilitystä toimitettu. Sitäpaitsi olisi kapitalistien
-hyvitys edelleenkin säilyttänyt yksityisomistuksen käsitteen
-sekä periaatteellisesti että käytännöllisesti. Ja se olisi ollut
-vaarallista."
-
-"Minä nyt täydellisesti käsitän", vastasin. "Mutta eräs toinen seikka
-on vielä hämäränä minulle. Se on kumouksellisen liikkeen alkuaikoina
-muodostettujen kunnallisomaisuuksien seikka. Kuten tiedät, otettiin
-kumouksen alkuaikoina sellaiset omaisuudet kuten valaistuslaitokset,
-rautatiet, sähkösanomalinjat j.n.e. kunnallisomaisuudeksi, jolloin
-hallitus kapitalistisena ollen antoi kapitalisteille näillä aloilla
-saaduista tuloista jonkunlaista voittoa. Yleinen mielipide kun silloin
-ei vielä ollut täydellisen kumouksen puolella. Koska tällainen voiton
-jako kapitalisteille lakkautettiin?"
-
-"Sinä nyt jo käsittänet", vastasi tohtori, "että kun yleinen käsitys
-syntyi siitä, että taloudellinen tasa-arvoisuus oli astumassa
-käytäntöön, ryhdyttiin vastustamaan voitto-osinkojen maksoa sellaisista
-välineistä, joilla yksityiskapitalistit eivät kuitenkaan olisi voineet
-mitään tienata ilman kansan suostumusta, Sitäpaitsi yksityisomaisuus,
-joka oli ollut voitto-osingon peruste, kadotti vuosi vuodelta yhä
-arvoansa ja siten myös voiton kiskomisarvoa. Kapitalisteilta ei ostettu
-mitään pääomia tai tuotannon välikappaleita. Korkeintaan heille
-taattiin olemassa olon turva kumousaikana. Sitäpaitsi omistusoikeuden
-annettiin pysyä kapitalistien käsissä; valtio otti omaisuudet
-ainoastaan käyttääkseen valtion eduksi. Hallitus estääkseen yleisesti
-ilmenevää vääryyttä esim. rautatieliikenteen aloilla jatkumasta,
-ryhtyi hoitamaan rautatieliikennettä. Rehellinen omaisuuden arvio
-toimitettiin. Sen perusteella määrätty voitto-osinko -- jos voittoa
-tuli -- maksettiin omaisuuden omistajille. Tämä menettelytapa ehkäisi
-yksityiskapitalismin väärinkäytökset yleisöä ja työläisiä kohtaan.
-Samalla kun sen avulla miljoona rautatieläistä siirtyi yleisten
-työläisten, s.o. kansan palvelijain listalle, nauttimaan suurempaa
-turvallisuutta ja hyvinvointia.
-
-"Yleinen periaate, joka määritteli kumouksellisten menettelytavan
-kaikenlaatuisten omaisuuden omistajain kanssa myönsi, että silloinen
-omaisuuden jako oli väärä ja omistusoikeus moraalisesti kelpaamaton,
-joten niin pian kuin mahdollista uusi järjestelmä oli saatava aikaan.
-Mutta kuitenkin siihen asti kun uusi järjestelmä aikaan saataisiin
-vanhan sijalle tuli omaisuuden omistajain laillisia oikeuksia
-kunnioittaa, ja siinä missä yleisön etu vaati heidän omaisuuksiinsa
-nähden johtovallan valtiolle, tuli valtion turvata heidät kaikelta
-kärsimykseltä. Yksilöllistä elämisen oikeutta ja tilaisuutta ei saa
-ottaa pois ennenkuin yleiseltä kansan taholta voidaan tarjota tilaisuus
-toisenlaisen tuotantoperusteen mukaiseen elämään yhteistuotannon
-nojalla. Tämän periaatteen käyttö oli kumouksellisilla johdonmukainen;
-selvä ja ehdoton. Vanhaa omaisuuslakia, niin kiero kuin se olikin,
-eivät he ryhtyneet poistamaan rähinällä ja väkivallalla. He sen
-tekivät niin johdonmukaisella oikeudentuntoon ja järkeen nojaavalla
-menettelyllä, ettei kukaan siitä todellisesti joutunut kärsimään."
-
-"Muodostaakseni koko asiasta yleisen johtopäätöksen", keskeytin minä,
-"tuli kapitalistien uuden yhteiskunnan muodostumisen aikana alistua
-saman lain alaiseksi kuin täältä elämästä kuoleman kautta tulevaan
-siirtyessä. Heidän yksinkertaisesti oli jätettävä rahat jälkeensä."
-
-"Johtopäätöksesi todellakin on hyvin sattuva", vastasi tohtori.
-"Ainoastaan yksi huomautus on sen suhteen tehtävä. Ennen vanhaan, niin
-kerrotaan, pidettiin muuttoa täältä maailmasta tulevaiseen ikävänä.
-Mutta vanhasta yhteiskunnasta uuteen muutto oli iloinen asia. Kun
-yhteiskunta oli ollut vallalla puoli vuosikymmentä niin ei ollut yhtään
-entisistä miljoneereista, joka ei olisi pitänyt elämäänsä siinä toisten
-kanssa yhdenvertaisena parempana kuin ennen rahapohattana oloaan."
-
-"Saatiinko uusi yhteiskuntajärjestelmä niin pian täydellisesti
-muodostetuksi?"
-
-"Tietysti ei se niin täydelliseksi, kun se nyt ilmenee, voinut tulla
-muutamissa vuosissa. Se otti sukupolven ajan ennenkuin kaikki asiat
-saatiin järjestetyiksi täydellisemmin. Mutta tämä järjestely oli
-helppoa, hauskaa ja luonnollista: sillä sitä toimittamassa oli hyvin
-vointiin haluava, toimintavapaa ja kykenevä kansa, jonka tarvitsi
-ainoastaan havaita epäkohta niin oli se jo poistettu. On aivan
-mahdotonta kuvailla sinulle sitä yleistä innostusta, joka valtasi
-kansan vallankumouksen tapahduttua. Koko kansa ryhtyi jättiläisvoimin
-kohottamaan kansaa sille elämän asteelle, jossa ennen rikkaat olivat
-olleet. Ei koskaan ennen sellaista jättiläisvoimaa ja harrastusta
-historiasta saateta löytää. Ennen vanhaan kansalla ei ollut kylliksi
-työtä. Miljoonat rikkaat ja köyhät joko haluttomasti tai halusta olivat
-laiskoina. Sitäpaitsi puoli siitä työstä, joka tehtiin menetettiin
-turhanaikaisessa kilpailussa tai tarpeettomien ylellisyystavarain
-tuottamisessa muutamia aniharvoja varten. Kansa oli aina tyytymätön.
-Joutilaita työvälineitä, joutilasta maata ja joutilasta kaikenlaatuista
-pääomaa oli pilkkaamassa kansan puutetta ja kurjuutta. Nyt, yhtäkkiä
-ei riittänyt kylliksi käsiä, työvälineitä, sähkö- tai höyryvoimaa ja
-aikaa niiden suurten parannusten ja uudistusten aikaansaamiseksi, jotka
-olivat tarpeellisia kaikkien yhdenvertaiselle toimeentulolle. Sillä
-kaikki eivät olleet yhdenvertaisia ja onnellisia ennenkuin kaikki
-saivat runsasta ja hyvää ruokaa, hauskoja koteja, lämpimiä pukuja ja
-iloa.
-
-"Uuden yhteiskuntajärjestyksen ensimäisenä vuotena oli tuotanto kolmea
-kertaa suurempi mitä vanhan järjestelmän vallitessa. Mutta sitten
-kasvoi tuotantokyky suuremmassa asteikossa. Toisena vuotena se oli jo
-taas puolella edellisestä kasvanut.
-
-"Ennen vanhaan riideltiin hyvin paljon palkoista. Viidenkymmenen sentin
-päiväpalkan erotus saattoi merkitä ilmeistä nälänhätää. Se oli jo
-koko suuri rahamäärä ja sellaisena hyvinkin suuri tekijä ihmisten
-elämässä. Täten emme saata ihmetellä, että näille ihmisille oli
-vaikea käsittää miten taloudellinen yhdenvertaisuus oli mahdollinen.
-Se käsittämättömyys oli ihan luonnollinen. Ihmiset taistelevat
-muruista, joita rikkaan pöydältä putoaa, kun he ovat nälänhädässä,
-mutta eivät riitele leivästä juhlapöydän ääressä. Kun vallankumouksen
-jälkeen uusi yhteiskunta ylöllisen elämän kaikille turvasi, katosi
-tuo entinen kirottu nälkävaikutin ja sen mukana erilaatuinen käsitys
-elämän mahdollisuudesta. Uuden yhteiskunnan työläisten toiminta sai
-kiihotinta yhdenvertaisuuden yhä liittyvästä käsitteestä, oikeuden
-ja velvollisuuden tunnosta jota veljeyden ja yhteenkuuluvaisuuden
-tietoisuus kannusti. Työ sai korkeammat edut, joten työ oli
-kunnioitetuin asia. Ja työläinen, yhdeksännentoista vuosisadan
-palkkaorja oli kohonnut ihmisyyden jaloksi ritariksi."
-
-
-
-
-XXXVIII.
-
-SOKEAIN KIRJA.
-
-
-Lukija, mahdollisesti siitä keskustelusta, joka minulla tohtori
-Leeten keralla on ollut, josta tämän kirjan lehdillä puhutaan, on
-tullut siihen johtopäätökseen, että minun yksinomaisena työnäni oli
-tutkia nykyisen maailman taloustiedettä ja yhteiskunta filosofiaa. Se
-johtopäätös olisi kuitenkin hyvin erehdyttävä. Niin jännittävää kuin
-edellä mainittu tutkimus-ala olikin, käsitti se kuitenkin verrattain
-pienen osan harrastuksistani. Sen sijaan olin paljon suuremmassa määrin
-kiintynyt Edithin kanssa tutkimaan erästä toista seikkaa. Tästä ei ole
-tullut ennen mainituksi sentähden, että katsoin sen tutkimuksen alan
-olevan kaikille melkoisen tunnetun. Siksi en siitä tohtori Leetellekään
-mitään pitkiin aikoihin puhunut.
-
-Vasta sitten kun hän oli saanut selitetyksi vallankumous-ajan kehitys
-tapahtumat, sattui eräs seikka joka johdatti keskustelun siihen.
-
-Eräänä iltana palasin Edithin kanssa kävelyltä. Ja kun ilta oli jo
-myöhäinen, meni Edith levolle. Minä sitävastoin en halunnut nukkua. Sen
-vuoksi katsahdin tohtori Leeten työhuoneeseen. Ja aivan oikein. Siellä
-paloi lamppu ja tohtori näytti lukevan erästä isohkoa kirjaa.
-
-Jouduttuani lähemmäksi, näin nimen kirjan selkämyksessä. Se oli Kenloen
-kirjoittama "Sokeain kirja."
-
-"Kirjallahan on kummallinen nimi", virkoin tohtorille, joka jo oli
-huomannut minut ja pyytänyt kanssaan keskustelemaan.
-
-"Niin on. Se on myöskin kummallinen kirja, vastasi tohtori. Kirja on
-lähes sata vuotta vanha; se on nähtävästi julaistu heti vallankumouksen
-jälkeen. Kaikki olivat silloin iloisia ja onnellisia ja sellaisina
-valmiit unhottamaan kapitalistien ja oppineen luokan katkeran ja
-pitkällisen vallankumouksen vastustamisen. Papit, jotka olivat
-saarnanneet, opettajat jotka olivat opettaneet ja kirjailijat jotka
-olivat kirjoittaneet vallankumousliikettä ja sen pyrkimyksiä vastaan,
-olivat nyt kovaäänisimmät vallankumouksen ylistäjät. He eivät mitään
-niin suuresti toivoneet kuin sitä, että heidän entinen menettelynsä
-unhoitettaisiin. Mutta Kenloe jonkunlaisen kylmän oikeuden tunteen
-valtaamana päätti estää unhotuksen peittämästä niitä asioita. Sentähden
-otti hän suorittaakseen vaivaloisen työn. Hän kokoili nimiä, päivä-
-ja kuukaus-määrät, paikkojen nimet ja suuret joukot puhujien puheita,
-pappien saarnoja ja sanomalehtiä, joissa kapitalistisen yhteiskunnan
-puolustajat olivat hurjalla kiihkolla yksityisomistusta puolustaneet
-ja siunanneet mutta vallankumouksellisia kironneet. Nämä hän sovitteli
-kaikki yhteen tarkoituksella ikipäiviksi ikuistuttaa sellaisten sokeain
-paimenten maineen, jotka kansakunnan sokeudessaan olivat kurjuuden
-kuiluun johdattaneet ja jotka edelleen sokeudessaan sieltä kuilusta
-ylösnousemista vastustivat. Hän aavisti että joskus tulee aika, jolloin
-on vaikeanlainen ymmärtää kuinka järkevät ja sen lisäksi oppineet
-ihmiset voivat olla niin hulluja, että vastustivat taloudellista
-kehitystä, joka johti taloudelliseen yhdenvertaisuuteen ja yleiseen
-onnellisuuteen. Sellaista aikaa varten hän valmisti tämän teoksen. Sitä
-hän ei tehnytkään suotta. Nyt se on jo käynyt tarpeelliseksi, sillä
-tuntuu melkein mahdottomalta uskoa, että koskaan on saattanut löytyä
-niin typeriä ihmisiä, jotka nykyistä onnea ja siihen johtuvia liikkeitä
-vastustivat. Luonnollisesti kirjan ilmestyminen vaikutti katkeruutta
-silloin vielä elävissä teoksessa mainituissa vastahangan vetäjissä. Ne
-henkilöt miltei vihasivat häntä. Kuitenkin olkoon sanottu, että jos
-koskaan määrätyt henkilöt tarvitsivat sellaista terveellistä rankaisua,
-niin olivat ne juuri ne joista kirjassa kerrottiin.
-
-"Kun minä kirjaston hyllyllä huomasin eräänä päivänä tämän teoksen,
-juolahti mieleeni, että se on tarpeellinen täydentääkseni sinun
-tietojasi vallankumouksesta. Olinhan sinulle tähän asti selitellyt
-etupäässä kansan suhdetta siihen. Siten kapitalistiseen elämän
-ymmärrykseen nojaavien luokkien, joihin sinäkin aikoinasi kuuluit,
-suhde oli jäänyt toisarvoiselle selitykselle. Ja tämä teos on omiaan
-selittämään ne katsomukset, joita kapitalistiluokka omasi suuren
-vallankumouksen suhteen."
-
-Minä vakuutin tohtorille olevani kernas kuulemaan. Minä olin
-jo vähitellen kasvanut uuteen, kahdennenkymmenennen vuosisadan
-katsomukseen kiinni siinä määrin, että tuntui ihan oudolta kuulla minua
-luettavan vanhan ajan kapitalistiseen luokkaan. Samalla oli uteliaisuus
-uutuuden viehätyksen kautta herännyt minussa.
-
-"Edellyttäen, että sinä olet halukas kuulemaan", virkkoi tohtori, "olen
-minä järjestänyt erikoiselle listalle ne pääasiat, joista Kenloen
-kokoelma puhuu. Siis nyt voimme käydä niitä tarkastelemaan. Tietysti
-kokoelmassa on useampia muita verrattain opettavia kertomuksia, mutta
-niihin ei ole nyt tilaisuutta syventyä."
-
-Minä etsin itselleni mukavan tuolin jonka jälkeen tohtori ryhtyi
-selittelemään Kenloen teoksen pääsisältöä.
-
-
-KIRKON VASTUSTUS.
-
-"Papisto näyttää sinun päivinäsi olleen kansan johtaja, joten on oikeus
-ja kohtuus, että otamme ensin tarkastaaksemme heidän vastaväitteitään
-vallankumouksen suhteen. Silmin nähtävästi papisto ei uskaltanut
-kärjistää kurjien olojen vastustamista äärimmäiseen jyrkkyyteensä
-sentähden, että ne olot itse asiassa perustuivat kristillisyyden
-perusaatteeseen. Sen sijaan heidän vastustuksensa suuntautuu
-suurimmaksi osaksi käsitysten sekoittamiseen.
-
-"Papisto järkeili, että perussyy ihmisten yhteiskunnalliseen kurjuuteen
-oli synti ja pahuus, joten oli aivan turhaa odottaa mitään hyvää
-yhteiskunnan uudesti järjestämisestä niin kauvan kun ihmiset eivät
-sisällisesti olleet parantuneet ja synnistä luopuneet. Näin ollen
-niinkauvan kuin ihmisissä sisällistä uudesti syntymistä ei tapahtunut,
-oli kerrassaan turhaa yrittää minkäänlaatuisten yhteiskunnallisten
-olojen korjaamista ja uudistamista. Uudet järjestelmät olisivat yhtä
-huonoja elleivät ihmiset sisällisesti olisi parantuneet.
-
-"Näissä väitteissä oli totuutta ainoastaan siinä, että kansalle on
-turha perustaa mitään malliyhteiskuntaa kenenkään muun. Myöskin
-siinä väitöksessä, että kansan tulee kehittyä asteelle, jossa se voi
-sulautua uusiin oloihin, on totuus. Kansan tulee taloudellisten ja
-yhteiskunnallisten olojen perusteella tulla varmaan tietoisuuteen
-vallitsevien olojen kehnoudessa ja sitä vaikuttavista syistä. Sen
-jälkeen on kansan itsensä taisteltava uusien muotojen järjestämiseksi.
-Mutta samalla kun sen myönnämme, on huomautus tehtävä sitä väitöstä
-vastaan, että synnin ja pahuuden tähden olisi yhteiskunnallinen
-kurjuus olemassa, sillä päinvastoin yhteiskunnallisesta kurjuudesta
-on seurauksena suurin osa niistä ilmiöistä, joita synnin ja pahuuden
-nimellä tunnemme.
-
-"Historia todistaa, että kansan valmistuminen määrättyyn olojen
-muutokseen havaitaan siitä, miten laajalle levinnyt ja syvällinen on
-olojen muutoksen vaatimus. Kun kansat tositeolla rupesivat vaatimaan
-uskonnon ja omantunnon vapautta, todisti se että kansa oli valmistunut
-ne vastaanottamaan. Kun kansa voimakkaalla tavalla rupesi vaatimaan
-kansan hallitusta, oli se selvänä todistuksena siitä, että kansa oli
-valmistautunut sen varalle ja että se voi itsensä sovittaa niiden
-olojen pohjalle. Se ei ollut tarpeellista ottaa huomioon, josko kaikki
-olivat yhtä kyvykkäitä ja hyviä. Myöhempi kokemus kyllä osoitti miten
-on toimittava kussakin tapauksessa. Varmaa kaikessa tapauksessa oli,
-että siellä missä kansa oli tällaisen asteen saavuttanut, kävivät
-vanhat olojen muodot mahdottomiksi. Ja silloin välittämättä siitä,
-kuinka hankalat alussa uudet olot olivatkin, kansan edut vaativat
-niiden omaksumista, joten niiden muutosten vastustaminen oli edistyksen
-vastustamista.
-
-"Katsoen tässä valossa yhdeksännentoista vuosisadan loppua, mitä
-todistuksia oli silloin siitä, että maailman kansa oli valmistunut
-uuteen olojen muutokseen? Todistus on se yleinen vaatimus, joka uusia
-järjestelmiä sangen kiihkeästi oli herännyt vaatimaan. Kansa, tärkeät
-muutokset saadakseen oli valmis taistelemaan vaikka Jumalaa vastaan.
-Mitä muita todistuksia siis voitiin vaatia siitä, että kansa oli
-valmis astumaan uusiin oloihin, uuteen veljeyden ja yhdenvertaisuuden
-valtakuntaan.
-
-"Jos papisto, joka vallankumousta vastusti sen tähden ettei parempi
-yhteiskuntamuoto voisi olla miksikään hyödyksi ilman kansan sisällistä
-parannusta, oli rehellisesti vakaumuksensa perusteella sitä mieltä,
-niin olisivat he heti ensi silmäyksellä yleiseen mielipiteeseen
-saattaneet havaita sen mahtavan siveellisen voiman, joka pyrki uusia
-oloja muodostamaan. Silloin heidän käsityksensä olisi täytynyt muuttua.
-
-"Mutta meillä on hyvin suuri syy luulla etteivät he olleet täysin
-rehellisiä. He väärensivät Kristuksen opin perusajatuksia. Sen sijaan,
-että he olisivat saarnanneet syntiä synnyttäviä oloja vastaan ja
-ryhtyneet muodostamaan oloja sellaisiksi, että niissä todellinen
-kristillisyys, rakkaus, veljeys ja yhdenvertaisuus olisi ollut
-mahdollista, vastustivat he kaikkea sellaista työtä. He myönsivät, että
-vallalla olevat olot olivat kurjia ja epäkristillisiä. Mutta samalla
-he kielsivät niitä muuttamasta sentähden etteivät ihmiset olleet vielä
-kyllin hyviä kokeakseen parempia oloja. Oli tarpeellista odottaa niin
-kauvan, että oli kyllin hyvä jättääkseen paheet pois. Edelleenkin oli
-jatkettava ryöväystä ja siveettömyyttä niinkauvan kun tulee kyllin
-voimakkaaksi niistä luopumaan.
-
-"Tämä oli papiston opetuksen ydin, vaikkakin se toisilla sanoilla
-kirkoissa esitettiin. Ja näin ollen ei heidän tuomionsa ote ollut
-läheskään ankara. Kenloe on heitä kerrassaan liian lievästi moittinut."
-
-
-KIIHOTTIMIEN PUUTE.
-
-"Mutta älkäämme pappisparoille olko kovin ankaroita. He olivat
-kuitenkin melkoisen tyhmiä kaikesta päättäen. Sen sijaan luokaamme
-silmäys sen ajan taloustieteilijöihin. Katsokaamme mitä heillä oli
-sanomista.
-
-"He väittivät, että uusi järjestelmä ei voi pysyä pystyssä, sillä
-ihmiset eivät viitsi tehdä riittävästi työtä kun ei ole yksilöllisiä
-kiihottimia. He edelleen koettivat uskottaa, että ihmisillä kaikkina
-aikoina tuli olla melkoinen määrä kurjuutta ja puutetta, jonka pelko
-heidät ainoastaan saattoi pakoittaa ahkeraan yritteliäisyyteen työnteon
-aloilla.
-
-"Katsokaammepa nyt tätä vastaväitettä. Vanhan yhteiskunnan vallitessa
-oli pääasiallisesti kaksi toiminnan kiihoitusta: yksi kohdistui
-etupäässä laajoihin kansakerroksiin, jotka elivät kädestä suuhun,
-omaamatta mitään muita toiveita; toinen kohdistui rikkaiden
-pääomanomistajain luokkaan, kiihoittaen heitä yhä virkeämpään
-omaisuuden kokoamiseen. Kansakerroksien laajoja joukkoja ajoi aina
-pelko puutteesta ja nälkäkuolemasta. Rikkaita kiihoitti kullan
-himo hirveään kamppailuun sen omistamisesta. Sitävastoin uuden
-yhteiskuntajärjestelmän vallitessa kaikilla tuli turvatuksi samanlainen
-toimeentulo samanlaatuisten velvollisuuksien perusteella, joten
-kärsimyksien epätoivoinen pelko lakkaisi. Kukaan ei liioin voinut
-toivoa rikkauden kokoamisen kautta etusijaa toistaa ylitse. Edelleen
-silloin yleinen hyvinvointi olisi paljon suuremmassa määrin yksityisten
-silmämääränä mitä suoranainen persoonallinen etu. Sentähden väitettiin,
-että moisen järjestelmän seurauksena olisi ihmisten laiskuus. Jokainen
-tekisi mahdollisimman vähän työtä. Ainoastaan hädin tuskin niin paljon
-työtä tehtäisiin, että niukasti toimeentullaan, mutta ei enempää. Siten
-elämä uudessa yhteiskunnassa muodostuisi melkoisen köyhäksi."
-
-"Sellainen väitelmä tuntuukin hyvin luonnolliselta", liitin tohtorin
-puheeseen. "Minä olisin kernas pitämään sellaista väitöstä hyvinkin
-pätevänä."
-
-"Siten sinun aikakautesi kapitalistitkin väitelmistään ajattelivat.
-Mutta itse asiassa ne väitelmät olivat kapitalistiselle
-yhteiskuntajärjestelmälle eikä uudelle vaaralliset. Ajattelehan, että
-näissä väitteissä mitä röyhkeimmällä tavalla huomautetaan, ettei sen
-yhteiskunnan olemassa olo voi muutoin olla mahdollinen kun ainoastaan
-alituisesti vallitsevan nälän ja puutteen perusteella. Ajattelehan,
-Julian, mikä on sen parempi todistus kapitalistisen yhteiskunnan
-kirotusta kieroudesta ja uuden yhteiskunnan välttämättömyydestä,
-kuin tämä kapitalistisen yhteiskunnan suojelijain taholta tehty
-puolustusväite, joka aivan alastomana kertoo, että kansan on aina
-kärsittävä nälkää heidän yhteiskunnassaan. Mikään yhteiskunta ei
-saattaisi enää olla kurjempi kuin kapitalistinen, jonka vankin
-puolustus on kurjuus ja puute."
-
-"Jos mikään niin tämä kapitalistien taholta tehty väitös heikensi
-heidän omaa asiaansa kun sitä ajatellaan sinun esittämässäsi valossa;"
-sanoin. "Alussa, kun ei sitä lähemmin tutki, tuntuu se koko vahvalta
-puolustukselta."
-
-"Syy siihen on löydettävissä siinä, että sinun aikalaisesi rikastumista
-pitivät ylimmässä arvossa, joten heistä tuntui koko elämän lopulta, kun
-sellaiset tilaisuudet tulevat loppumaan. Silloinhan ei enään kellään
-olisi ollut tilaisuus rikastua ja sen eduksi taloudellisista toimistaan
-s.o. ryöstöä jatkaa. Ja siinä he olivatkin oikeassa. Mutta varsin eri
-kysymys on, josko se merkitsi yleisen yritteliäisyyden katoamista. Eri
-kysymys on myöskin se, josko yksityinen rikkauden kokoon haaliminen
-todellisuudessa lisäsi yhteiskunnan rikkautta. Se kyllä yritti kehittää
-rikkauden keskiarvoa silloin kuin se oli ehtona uudelle rikkaudelle,
-mutta ei muutoin. Sitäpaitsi jos otamme huomioon, että kapitalistit
-keinottelivat suuremmaksi osaksi jo ennen kehitetyn rikkauden
-kustannuksella yksityisten etujen tähden, ei yleisen rikkauden
-kehittäminen tule kysymykseenkään. Edelleen oli kapitalistinen
-yhteiskuntajärjestelmä tuhlaavainen rikkauteen nähden.
-
-"Kapitalistien rikastumisen halu oli perusvaikutin siihenkin vähään
-rikkauden luontiin, joka entisaikoina tapahtui. Sitä kutsuttiinkin
-voiton tuotannoksi. Mutta meidän aikakautemme taloustieteilijät
-väittävät että tuotannon harjoittaminen voiton tähden ja sitä varten
-on taloudellinen itsemurha sentähden että se asettaa vissit rajat
-tuotannon harjoittamiselle. Ainoastaan voittoa tuottavia tuotannon
-aloja harrastetaan. Voittoa tuottamattomat, vaikka ne olisivat
-kuinka tärkeät kansan elämälle tahansa, heitetään syrjään. Muutamat
-rikastuvat ja suurin ihmiskunnan osa jää puille paljaille. Niin
-ollen ei liene väärin sanottu, että tällainen rikkauden tuotanto oli
-päin vastoin köyhyyden ja kurjuuden tuotanto. Sillä aina toiminnan
-vaikutukset on laskettava kansakunnan enemmistön eikä suinkaan
-muutaman aniharvan yksilön olojen mukaan. Luultavasti tässä on
-kylliksi sanottu selitykseksi niille väitteille, joiden mukaan
-ihmiskunta tulisi kadottamaan yksityisen rikkauden ylläpitämän
-kiihoituksen lakkauttamisesta. Nyt meillä on todistuksia, että juuri
-sen kiihoituksen lakkauttamisen kautta pääsi kansakunta erilleen
-köyhyydestä ja rikkauden yksilöllisestä kokoon haalimisesta.
-
-"Nykyisen yhteiskunnan vallitessa ei kenelläkään ole ajatustakaan
-puutteeseen joutumisesta paitsi siinä tapauksessa, että hän
-tahallisesti itse niin tahtoo. Me uskomme, että pelko on heikoin ja
-samalla kurjin keino yritteliäisyyden aikaan saamiseksi. Me emme
-tahtoisi sitä taloudelliseksi tekijäksemme vaikkapa siitä yleinen
-voittokin riippuisi. Jo entisajan kapitalistikin tiesi, ettei kädestä
-suuhun perusteen mukaan työskentelijä ollut luotettavin ja parhain,
-vaan, että henkilö, jonka ajatuksissa ainainen puute ja huoli ei
-kummitellut, oli etevin. Itsekunnioitus ja luottamus antoi henkilölle
-tarmoa olla etevä alallaan.
-
-"Jos nämä vaikuttimet olivat silloin jo niin tärkeitä, niin
-ajattelehan, kuinka paljon tärkeämpiä eivätkö ne ole nyt! Entisaikoina
-kun kaksi työläistä työskenteli yhdessä ja toinen laiskotteli, ei
-ahkera työläinen siitä kärsinyt, mutta isäntä joka palkan maksoi.
-Mutta nyt kun kaikki työskentelevät yhteiseen rahastoon, ryöstää
-laiskottelija kaikkia työtovereitaan. Nyt on sellaisen henkilön, joka
-työnteossa toisia petkuttaa, paras hirttää itsensä, sillä hän saa
-osalleen ankaran yleisen halveksumisen.
-
-"Toinen vanhan ajan taloustieteilijäin väitös, että taloudellinen
-yhdenvertaisuus estäisi henkilöt saamasta ansionsa mukaisen tuloksen,
-oli yhtä hatara. Luulo siitä, että raha oli ainoa laatu, jolla ihmisen
-etevyys voitiin korvata, osottaa suurta tietämättömyyttä. Jokainen on
-nyt paljon suuremmassa määrin varma oman ansionsa mukaisen korvauksen
-saannista kuin silloin. Ainoa eroitus on vaan siinä, ettei hän saa
-palkkioksi rahoja. Kuten tiedät, koko yhteiskunnallinen työläisten
-joukko siihen luettuna myöskin kaikki virkamiehet ja kunniajäsenet,
-arvostellaan heidän taloudellisessa toiminnassa ilmituomiensa lahjojen
-ja ahkeruuden mukaan. Kaikki saa arvonsa yhteiskunnalle yleisesti
-suorittamansa työn ja palveluksen perusteella, joka oli kerrassaan
-mahdoton asia vanhan yhteiskunnan vallitessa.
-
-"Koko vanhan yhteiskunnan tiedemiesten katsomus oli äärettömän
-lapsellinen. Luullessaan että korkein arvo voitiin saavuttaa
-ulkonaisten vaikuttimien kautta. Ihminen on joko kyvytön tai kykenevä.
-Muutamissa tapauksissa ei tilaisuus eikä mikään ulkonainen vaikutin
-saa häntä innostumaan. Sitä vastoin toisissa tapauksissa hän on
-äärettömästi innostunut ja toiminta-kykyinen. Ellei ihmisessä ole
-sisällistä voimaa ei ulkonainen vaikutin voi liioin häneen vaikuttaa.
-Paras mitä taloudellinen järjestelmä voi tehdä, on se, että se antaa
-ihmisille tilaisuuden etsiä edullisia oloja sisäiselle itselleen.
-Tämän tilaisuuden vanha yhteiskuntamuoto jyrkästi teki mahdottomaksi.
-Mutta nykyisessä yhteiskuntamuodossa se on ensimmäisiä olemassa
-olon ehtoja. Tietysti henkilöitä nytkin syntyy sellaisina, etteivät
-omaa mitään taipumuksia ja ovat sairaloisia laiskoja. Näitä tietysti
-ei voida auttaa. Mutta ne pois luettuna -- ja niitten lukumäärä on
-mitätön -- kaikki muut löytävät innostuttavan alan ja tilaisuuden
-omille taipumuksilleen. Laiskatkin silti tuottavat yhteiskunnalle
-niin paljon, että heidän kustannuksensa tulee korvatuksi. Entisen
-yhteiskunnan aikana olivat miljoonat täysin terveet ihmiset laiskana.
-Vallankumouksen tapahduttua tämä kuorma katosi yhteiskunnan harteilta."
-
-
-PELKO SIITÄ, ETTÄ YHDENVERTAISUUS TEKISI KAIKKI SAMANLAISIKSI.
-
-"Tärkeä väite vanhaan aikaan oli myöskin se, että taloudellinen
-yhdenvertaisuus tekisi kaikki ihmiset samanlaisiksi kaikissa
-tapauksissa, jolloin yksitoikkoisuus kuolettaisi elämän halun yhden
-kuukauden kuluttua. Tämä väitelmä on hyvin kuvaava aikakaudelta,
-jolloin kaikki ihmiset arvosteltiin rahan mukaan. Kun siis esitettiin
-rahan hävittämistä ihmisten arvon määräämisestä, niin silloin
-heti oletettiin, että se toimenpide ehdottomasti merkitsi kaiken
-persoonallisen eroavaisuuden katoamista. Tämä katsomus todellakin
-on kuvaava sen ajan filosoofiasta, jolloin ihmisiä arvosteltaessa
-sanottiin, hän on niin monen miljoonan arvoinen. Aivan luonnollista
-oli, että sellaisissa oloissa elävät ihmiset eivät voineet muuta
-käsittää, kuin että heidän erilaatuisuutensa riippui pankkisäästöjen
-erilaatuisuudesta.
-
-"Mutta olkaamme vakavia sen aikakauden suhteen. Heillä tämän kirjan
-mukaan tuntui oikein vakavasti olleen käsitys, että taloudellinen
-yhdenvertaisuus tarkoittaisi ihmisten yhdenlaatuisuutta, sillä kun
-ihmisillä ei olisi eri varallisuussuhteita eri harrastuksia, niin
-luonnolliset vaikuttimet erilaatuisuuteen luonnollisesti häviäisivät.
-He eivät huomanneet, että taloudellinen, yhdenvertaisuus, antamalla
-kaikille vapauden ja tilaisuuden omien kutsumuksiensa mukaisien olojen
-ja elämäntapojen valitsemiseen, on ainoa todellinen peruste ihmisten
-itsenäisyyden ja siis toisista eristymisen ilmenemiselle. Vanha
-yhteiskunta asetti taloudellisten rajoitusten kautta luontaisille
-taipumuksille jyrkän esteen ja siten pakoitti ihmiset suurimmaksi
-osaksi muodostumaan samanlaatuisiksi. Sitävastoin nykyinen yhteiskunta
-olemassa oloonsa ja edistykseensä nähden pääasiallisesti nojasi
-ihmisten luonteenomaiseen ja itsenäisesti toimitettavaan työhön.
-Sentähden äärettömän moninainen luonteenominaisuuksien, kykyjen
-ja tietojen aarre olikin tuloksena. Jokainen on erilainen, oma
-itsensä, joka vuorostaan eri laatuisuuksineen liittyy yhteen suureen
-kokonaisuuteen, rikastuttaakseen sitä omilla väriheijastuksillaan."
-
-
-YHDENVERTAISUUS HÄVITTÄÄ KILPAILUJÄRJESTELMÄN.
-
-"Sitten vastustettiin uutta yhteiskuntajärjestelmää sen perusteella,
-että se taloudellisen yhdenvertaisuuden kautta hävittää
-kilpailujärjestelmän ja lakkauttaa olemassa olon taistelun, jotka
-olivat vanhan katsomuksen mukaan tärkeitä tekijöitä parhaiden tuloksien
-saavuttamiseksi. Jos vanhan yhteiskunnan puolustajat olisivat
-väittäneet uutta yhteiskunta järjestelmää vastaan sen perusteella,
-etteivät ihmiset vielä olleet kypsyneet vastaanottamaan uutta
-yhteiskuntajärjestelmää, niin ei se olisi ollut niin korkeaa. Mutta
-kun he tekivät väitöksensä siveyteen ja ihmiskunnan onnistumiseen
-vedoten, on sen rehellisyyteen vaikeanlainen luottaa. Sillä mitä oli
-kilpailujärjestelmä muuta kuin surkuteltava taistelu elämän tarpeista,
-jossa onnistuminen riippui siitä, ettei ollut kylliksi kilpailijoita,
-ja jos häviölle joutuneiden oli kukistuttava onnistuneiden
-käskyläisiksi? Tällaisen elämän tarpeiden tähden tapahtuvan taistelun
-eroituksena taistelusta, jota pyssyjen kanssa toimitettiin itse elämän
-puolustamiseksi ja ottamiseksi ei ollut mitään tosi eroavaisuutta.
-Mutta katsokaamme asiaa kuitenkin lähemmin.
-
-"Ensiksikin, myöntäkäämme, että taistelu elämän tarpeista, eli
-toisin sanoen kilpailu, kaikessa surkeassa raakuudessaan olisi ollut
-puolustettava, jos se todellakin olisi voinut edellyttää ihmisten
-kehittymistä paremmaksi. Mutta kaiken kilpailun perustuksena tulee
-olla tilaisuuksien tasaväkisyys. Oliko se taattu vanhan yhteiskunnan
-vallitessa? Ei suinkaan. Silloinhan päinvastoin jokaisen toiminnan
-edellytykset olivat erilaatuiset ja rajoitetut. Rikas luonnollisesti
-sai suuremmat edut kuin köyhä, sillä olivathan järjestelmät juuri
-rikkaiden etuoikeuksille nojaavia. Köyhien jo kilpailuun antautuessaan
-oli havaittava, että he olivat alakynnessä. Suoraan sanoen sangen
-laajoilla kansankerroksilla ei saattanut olla kysymystäkään mistään
-tasaväkisestä kilpailusta. Rikkaat omassa keskuudessaan vuorostaan
-olivat eri asemissa. Toiset olivat väkevämpiä ja toiset heikompia. He
-taistelivat eri laatuisissa voimasuhteissa toisiaan ja koko kansaa
-vastaan. Kilpailu siis yksinkertaisesti oli kilpailua ei paremman
-luonteenominaisuuden ja jalouden voittamiseksi, mutta rikkauksien
-luomiseksi laajojen kansankerroksien elämän ja onnen kustannuksella.
-Sellainen kilpailu aina ilmetessään tuotti kurjuutta ja alensi ihmisien
-moraalia ja ihmisyyttä. Se saattoi heidät raateleviksi pedoiksi,
-joiden silmämääränä oli liikevoitto. Vanhan ajan Roomalaiset olivat
-huvitettuja katselemaan taistelua elämästä ja kuolemasta, mutta he
-kuitenkin pitivät tarkkaa huolta siitä, että taistelijat olivat
-tasaväkisiä. Inhoa osotettiin katsojien puolelta kaikkea taistelussa
-ilmenevää puolueellisuutta ja vääryyttä vastaan.
-
-"Sanopas sinä Julian, mitä olisi ollut tehtävä vanhan järjestelmän
-aikana saattaakseen kaikki taistelijat samanväkisiksi ja heidän
-taistelu edellytyksensä ja tilaisuutensa yhdenlaisiksi, jottei
-kenelläkään olisi ollut mitään erikoisetuja puolellaan taistelussa?"
-
-"Tietysti ensiksi olisi ainakin tullut tehdä yhdenvertaisiksi heidän
-kasvatusopilliset asiansa ja taistelun yleiset edellytykset sekä
-taloudelliset voimat."
-
-"Aivan niin. Ja juuri sen taloudellinen yhdenvertaisuus tarkoitti
-suorittaa. Vanhan ajan ihmiset vastustivat taloudellista
-yhdenvertaisuutta sentähden, että se muka hävittää kilpailun, vaikka
-se itse asiassa tarkoitti saada aikaan oikean ja rehellisen kilpailun.
-Uusi yhteiskuntamuoto asetti kaikki ihmiset samanväkisinä kilpailemaan.
-Kaikilla olivat samat edellytykset. Kaikki kilpailijat kunnioittivat
-toisiansa, sillä he eivät olleet eri asteilla. Ei ollut rikkaita
-ei köyhiä. Kaikki olivat onnellisen ja hyvinvoinnin yhteiskunnan
-kansalaisia. Kaikkien kiihoittimena oli yleinen hyvinvointi, tietoisuus
-omista voimista ja itse-kunnioitus. Sentähden ei taistelu tullut
-hillittömäksi persoonalliseksi vihaksi. Taistelevat kunnioittivat
-toisiaan. He rakastivat toisiaan. Sillä lopullisesti voittojen voitto
-oli häviölle joutuneenkin voitto, sillä eroituksella ainoastaan,
-että voittaja sai voiton merkin samalla kuin hän oli omaa voimaansa
-kehittäessään kohottanut toisten pyrkimysmäärää."
-
-
-VÄITÖS ETTÄ YHDENVERTAISUUS KUOLETTAISI ITSENÄISYYDEN.
-
-"Tämän väitteen me löydämme seuraavana luettelossamme. Sen mukaan
-väitettiin, että taloudellinen yhdenvertaisuus taatessaan huokealla
-kaikille ihmisille elämän, kuolettaisi heistä itsenäisyyden ja
-omintakeisuuden. Tämä vasta väite voitaisiin yhdistää edelliseen
-kuuluvaksi, sillä ajatus on tässäkin sama; nimittäin, että
-taloudellinen eriarvoisuus on ainoa kiihotin kaikelle pyrkimyksellä.
-Matta kun väitettä käytettiin koko paljon vallankumouksen
-vastustamisessa, niin otettakoon se tässä huomioon.
-
-"Väite itsessään kumoaa itsensä. Siinä sanotaan, että henkilöt ovat
-vaarassa kadottaa itsenäisyytensä saavutettuaan itsenäisen aseman.
-Jos minä nyt sinulta kysyisin, minkälaatuinen asema, pelkoa vaiko
-luottamusta synnyttävä, oli edullisin itsenäisyyden ja omintakeisuuden
-kehittymiselle, niin mitä sinä sanoisit?"
-
-"Minä tietysti sanon, että luottamusta herättävä, turvattu asema on
-omintakeisuuden ja itsenäisyyden peruste."
-
-"Aivan oikein. Sehän on selvää. Ja uusi yhteiskunta järjestelmähän
-juuri tarkoitti sellaisen aseman kaikille ihmisille takaamista.
-Minkätähden siis väitettiin, että sen järjestelmän olot olisivat
-epäedullisia itsenäisyydelle ja omintakeisuudelle? Jos missään elämän
-varmuus ja taloudellinen riippumattomuus saattaa vaikuttaa edullisesti,
-niin on se juuri siinä, että ihmisen itsenäisyys ja omintakeisuus
-varmistuu taloudellisen aseman varmuuden kautta, joten ihminen tuntee
-itsensä omaksi herrakseen. Sitävastoin epävarmuus toimeentulosta
-pakoittaa ihmiset aina kuolettamaan itsenäisyyttään ja antautumaan
-toisten voimallisempien turviin.
-
-"Se olisi mahdollisesti kylliksi kumoamaan koko väitelmän. Mutta
-kapitalistien perusväitelmä, että kaikki muut yhteiskunta järjestelmät
-tulisivat olemaan onnettomia kaikessa suhteessa ihmiskunnalle ja että
-kapitalistinen järjestelmä on vaan ainoa oikea, on siksi laajassa
-muodossa tehty, että sen selittäminen vaatii tarkempaa syventymistä.
-Sentähden ryhtykäämme perusteellisemmin katselemaan niitä seikkoja
-joita väite edellyttää puolustuksekseen ja sitten vuorostaan niitä,
-joita meillä on väitteen kumoamiseen.
-
-"Tarkastettakoon niitä ilmiöitä, joita vanhan yhteiskunnan aloilla
-esiintyy. Otettakoon ensin naiset, s.o. toinen puoli ihmissuvusta.
-He olivat ensi kädessä valtiollisesta ja taloudellisesti miesten
-hallinnon alaisia ja toisessa kädessä jonkun miesyksilön holhottavia
-sentähden, että taloudellinen ja yhteiskunnallinen olosuhde oli heidät
-painanut asemaan, jossa he miltei tykkönään olivat joutuneet miehistä
-riippuviksi. Miehet vanhojen tratitionien perusteella muodostivat
-ahtaita käsitteitä naisten velvollisuudesta ja rakkaudesta ynnä
-elämäntavoista yleensä. Mutta miltei samanlainen oli miestenkin elämä
-sillä eroituksella ainoastaan, että he jossain määrin olivat naisia
-edellä vallassa. Suurin miesten enemmistö oli vuorostaan riippuvainen
-työnantajansa armosta. Sentähden tuli heidän sulattaa herrojensa kaikki
-elämän ymmärryksen seikat ja mahtikäskyt ilman vastalauseita. Jos ei
-voinut niitä ken hyväksyä, tuli hänen kuitenkin olla sangen hiljaa ja
-tekeytyä välinpitämättömäksi. Katso esimerkiksi vanhan ajan salaisen
-vaalitavan lakia. Luultiin sen olevan tarpeellisen sentähden, että
-köyhälistö saa vapaasti äänestää. Eikö se laki itsessään tunnusta, että
-työläisiltä vapautta puuttui? Eikö se puhu selvää kieltä työnantajan
-vaikutusvallasta työläiseen. -- Työläisten jälkeen tulevat liikemiehet,
-jotka itseään pitivät työläisiä onnellisempina, Liikemiehillä minä
-tarkoitan välityskauppiaita, jotka elättivät itseänsä tyrkyttämällä
-ihmisille tavaroitaan. Näitten liikemiesten joukossa on itsenäisyys
-sitäkin harvinaisempi vieras. Liikemiesten menestyäkseen tuli ottaa
-tarkka vaari itseään ylempien tavoista ja viittauksista ja olla sekä
-tukkukauppiasten että ostajiensa kumartava orja.
-
-"Katsottakoon korkeammalle. Meillä on oikeutta toivoa ajatuksen
-vapautta ja itsenäisyyttä ainakin oppineissa hyvinvoivissa tieteilijäin
-piireissä. Katsottakoon niitä. Otettakoon pappien toimi ensiksi.
-Me havaitsemme, että he olivat seurakuntiensa ja yleisen isäntien
-mielipiteiden alaisia ja saarnasivat palkkaorjiensa mielen mukaan,
-mutta ei kenenkään muiden. Jokaisen sanan minkä he lausuivat
-punnitsivat he tarkoin. Jos havaitsivat siinä vähässäkään määrin
-vapautta herättävää ja ajatuksen unta häiritsevää, oli heidän se
-karsittava pois, taikka muutoin oli heidän virkapaikkansa mennyttä
-kalua. Entäs sitte korkeamman luokan opetustyö, kutea yliopistoissa ja
-korkeakouluissa. Kuolleiden kielien opetuksessa vallitsi nähtävästi
-jonkunlainen vapaus; mutta jos joku professori uskalsi jonkun elävän
-aineen käsittelyssä käyttää kapitalisteilta: vastakkaista selitystä,
-niin tiesi hän hyvin pian mitä hänen rauhaansa sopii. Sanomalehdistö
-ja kirjallisuus vuorostaan oli kapitalistisen katsomuksen orja.
-Toimittajat eivät olleet oikeutetut kirjoittamaan omia mielipiteitään
-enemmän kuin kutojat voivat määrätä malleja, joita he halusivat kutoa.
-Toimittajat palkattiin valvomaan kapitalistien maailmankäsitystä ja
-etuja; sillä sanomalehdistö riippui kapitalisteista.
-
-"Voiko sellaisissa oloissa puhua mitään itsenäisyydestä ja
-omintakeisuudesta? Voiko puhua mitään itsenäisyyden ja omintakeisuuden
-häviämisestä joita ei pienimmässäkään määrin missään ilmennyt. Olematon
-itsenäisyys ei voi kadota. Ja mikään olojen vaihdos ei voi enää
-huonommaksi muuttaa itsenäisyyden kohtaloa mikä se kapitalistisessa
-yhteiskunnassa oli.
-
-"Uudessa yhteiskunnassa sitä vastoin ei ollut mitään hallitsevia ja
-valta-asemissa olevia yksilöjä enemmän kuin luokkiakaan, jotka olisivat
-määräilleet joko taloudellisella tai valtiollisella vallallaan mitä
-sai ja mitä ei saanut ajatella, puhua tai kirjoittaa. Kaikki olivat
-saman arvoisia ja yhtä mahtavia. Kaikilla oli oikeus ja tilaisuus
-itsenäiseen ja omintakeiseen toimintaan. Sitäpaitsi koko olemassaolo ja
-menestymisen edellytykset nojasivat itsenäisyyteen ja omintakeisuuteen.
-Suurimman kansalaistoveriensa ihailun voitti itsenäinen sielu ja
-omintakeisuus oli paras suositus yleisessä seuraelämässä."
-
-"Sellaisissa oloissa päinvastoin tuli riippuvaisuuden kadota ja
-itsenäisen omintakeisuuden astua valtaistuimelle."
-
-
-HALLITUKSEN EPÄREHELLISYYS JA KANSALLINEN TEOLLISUUS.
-
-"Seuraava vastaväite väittää, että kansallinen yhteisteollisuus ei
-voi menestyä sentähden, että hallitus ei epärehellinen ja valvoisi
-sellaisena vaan omia etujaan. Tämä väite näyttää heräävän kokemuksista
-yhdeksännellätoista vuosisadalla, jolloin hallituksen hoidettaviksi
-siirtyi useampia kunnollisia ja yleismaallisia omaisuus- ja toimialoja.
-Näitä hallitessaan, piti silloinen hallitus silmällä yksinomaan omia ja
-pääomain omistajain etuja, jotka itse asiassa olivat samat niinkauvan
-kuin pääoman omistajain luokan jäsenet olivat hallituksena tai muutoin
-määräävästi vaikuttivat hallitusmiesten valintaan. Virkamiehet
-suorastaan möivät kaikki edut ja oikeudet vallastaan kapitalisteille.
-
-"Sentähden, kun sellaisia asioita kaikkialla joukottain paljastettiin,
-tuli kansa epäluuloiseksi hallituksiin nähden, jolloin vallankumouksen
-vastustajat saivat tilaisuuden sanoa, että yhä suurempien asiain hoidon
-hallituksen käsiin antaminen olisi suurinta hulluutta.
-
-"Kapitalistien taloudellisen ja yhteiskunnallisen toiminnan teoria ja
-käytäntö tarkoitti yksinomaan heidän omaa hyötyänsä. Kapitalistit eivät
-pienimmässäkään määrin antaneet arvoa kansan yleisille eduille, jotka
-luonnollisesti olivat heidän eduilleen ristiriitaisia. Sentähden he
-toimintansa keskittivätkin tuottaakseen yhteiskunnan kustannuksella
-itselleen mahdollisimman suuria etuja ja voittoja. Kansan asettaman
-virkamiehen ylpeys oli jättää virkapaikka yhtä köyhänä kun oli siihen
-astunutkin. Mutta kapitalistien suurimpana ylpeilyn aiheena oli,
-että he osasivat asemansa käyttää mahdollisimman suurien rikkauksien
-itselleen kokoomiseksi. Kapitalistien suhteen ei sellaista tointa
-kutsuttu epärehellisyydeksi kuten tehtiin kansan virkailijain paljon
-pienempien epärehellisyyden ilmiöiden tähden. Kapitalistien rikkauksia
-nimitettiin laillisiksi voitoiksi. Mutta mistä ne voitot olivat
-lähtöisin? Eikö ne olleet kansalle mitään maksaneet?
-
-"Nämä kapitalistien luokan -- joka itse asiassa oli silloin todellinen
-hallitus vaikkei aina mahdollisesti sitä nimeä kantanutkaan -- voiton
-kiristämiskeinot olivat kauhean vaarallisia kansalle. Niiden kautta
-kapitalistien luokka todellisesti riisti kaikki kansan tuotannon. Mutta
-hyvien tapojen ja rehellisyyden apostolit eivät sanaakaan sitä vastaan
-sanoneet. Sen sijaan he pitivät kauhean suurta melua, jos kansan
-virkailijat pienimmässäkään määrin käyttivät yleisiä varoja omiin
-asioihinsa. Pienet varkaat hirtettiin, mutta suuret seppelöitiin. Sen
-kautta kapitalistit saivat olla rauhassa, sillä kun kansan huomio oli
-virkailijoihin kiintynyt, ei ollut pelkoa, että se joutaa havaitsemaan
-päärosvoja.
-
-"Näin ollen ei ole suuresti ihmeteltävää, jos löytyi sellaisia
-mielipiteitä, jotka väittivät, että hallitus ei voi johtaa mitään
-rehellisesti. Kapitalistit sen käsityksen itse synnyttivät. Saarnattiin
-oppia, että kaikkien asiain hoito on uskottava yksityisille pääoman
-omistajille, jotka itse asiassa kaikessa laajuudessaan tarkoittivat
-asettaa käytäntöön sen ryöstön mistä muutamia virkamiehiä syytettiin.
-Sellainen esitys tuntuu siltä kuin talon omistaja, joka ei löytänyt
-sopivaa henkilöä talonsa hoitoon, olisi esittänyt sen hoidon uskomista
-ammatti-varkaille.
-
-"Virkamiesten epärehellisyys oli ainoastaan siinä, että he unhottivat
-valansa ja asettuivat samalle asteelle millä koko kansakunnan
-taloudellinen keinotteluolemus seisoi. Tietysti oli oikein, että kansa
-oli ankara virkailijoihinsa nähden; mutta se oli väärin, ettei kansa
-huomannut, että yksityiskapitalistit todellisesti olivat lopullisia
-rikollisuuden ja epärehellisyyden synnyttäjiä. He yhteiskunnan
-taskusta ilman mitään tyhjensivät kaikki rikkaudet. Käsityksen
-hataruutta osoittaa sekin seikka, kun kansa ei havainnut, että hallitus
-epärehellisimmissäkään tapauksissa ei ryöstänyt ja varastanut kansaa
-likimainkaan niin suuressa määrin kuin yksityiskapitalistit samassa
-suhteessa olisivat tehneet."
-
-
-VÄITE, ETTÄ KANSALLINEN TEOLLISUUSJÄRJESTELMÄ UHKAISI VAPAUTTA.
-
-"Useampia muitakin melkoisen tärkeitä vastaväitteitä löytyy vielä tästä
-teoksesta. Muiden muassa väite, että teollisuuden yleiseksi, vaikkapa
-kansan valitseman hallituksenkin valvonnan alaiseksi muodostaminen
-tulisi vahingoittamaan kansalaisten vapautta, oli melkoisen tärkeä.
-
-"Mainittu väitelmä nojasi sellaiseen oletukseen, että kapitalistisen
-tuotannon ja teollisuuden vallitessa kansa oli vapaa ja ettei sen
-tarvinnut olla kenellekään edesvastuussa. Mutta mikä oletus olisi
-voinut olla totuudesta enemmän poikkeavaa kuin tämä? Yksityisen
-kapitalismin vallitessa koko teollisuus ja sen käytäntö, joista
-kaikkien elantosuhteet riippuvat, oli täydellisesti despoottisen
-suurkapitalismin hallinnon alaisena. Teollisuuden kansalliseksi
-muodostaminenkin suoranaisesti juuri johtui siitä kauheasta sortavasta
-riippuvaisuudesta, jonka alaisena kansa yksityiskapitalismin vallitessa
-oli ollut.
-
-"Vuonna 1776 amerikalaiset kukistivat brittiläisten vallan siirtomaissa
-ja perustivat oman valtansa sen tilalle. Ajatteles jos kuningas
-silloin olisi lähettänyt lähettiläänsä varoittamaan Amerikan
-kansaa, ilmoittaen, että se uuden yhteiskuntavallan perustamisella
-vahingoittaisi yleistä vapautta! Sellaiselle lähetystölle ja väitteelle
-tietysti olisi naurettu. Jos jotain olisi vastattu lähetystölle,
-niin olisi se käsittänyt selityksen, ettei mitään uutta valtaa ollut
-tarkoituskaan perustaa, mutta sen sijaan oli tarkoitus syrjäyttää
-entinen valta ja antaa kansalle oikeus määritellä omat asiansa mielensä
-mukaan. Samoin oli teollisuuden kansalliselle pohjalle järjestämisen
-laita. Kysymys oli tällöin siitä, josko kansalle ja kansan eduille
-vastakkainen valta sallittiin edelleenkin jatkua tai ottiko kansa itse
-sen vallan käsiinsä, siten voidakseen vapaana teollisuuden aloilla
-toimia omien etujensa saavuttamiseksi sensijaan, että he ennen olivat
-pakoitetut pitämään huolta kapitalistien eduista.
-
-"Jokainen, joka vähässäkään määrin on selvillä kansan toimeenpanemien
-pyrkimysten ilmiöistä, tietää tarkoin kansan aina sorrosta pyrkivän
-vapauteen. Niinpä teollisuuden kansallistuttamisenkin tarkoitus oli
-vapauttaa kansa kapitalistien teollisesta orjuudesta siten, että
-teollisuus siirtyi kansan toiminnan ja huolenpidon alaiseksi, jolloin
-jokainen kansalainen oli kenestäkään riippumaton vapaa tuottaja
-ja kuluttaja. Tällöin ei tuotantoa ja kulutusta voi yksityinen
-määritellä ja siten pakoittaa kansakunta ikeensä alaiseksi. Sen
-sijaan kansakunta ja sen jokainen yksilö määräilee tuotannon ja
-kulutuksen erinäiset seikat oman makunsa ja tarpeidensa mukaan.
-Korkeimpana siteenä persoonien vapaudelle saattoi olla ainoastaan
-yleisen hyvinvoinnin edellytys. Siitä yleisestä hyvinvoinnista riippui
-yksityinen hyvinvointi, joten yksityinen oman etunsa pakoituksesta
-varsin vapaaehtoisesti ja ilman mitään muuta varsinaista pakkoa
-täytti tehtävänsä. Mahdollisien erimielisyyksien sattuessa tarvittiin
-ainoastaan käyttää yleisäänestystä kansan yleisten etukatsomusten
-selville saamiseksi. Ja kaiken tämän vallitessa pysyi kansa kansana
-ja sen yksilöt yksilöinä täydellisesti vapaina. Pieninkään pakon
-ilmiö ei sitä vapautta himmentää voinut. Meidän ainoastaan tarvitsi
-yhteisesti suostua noudattamaan käytännössä sellaista periaatetta, että
-velvollisuuksien täyttöön kykenevä henkilö laiminlyöden niiden täytön,
-ei ole oikeutettu myöskään nauttimaan tuloksista ja oikeuksista."
-
-
-MALTHUSIALAINEN VASTAVÄITE.
-
-"Heittäen huomioon ottamatta pienimmät vastaväitökset, tulemme
-me viimeiseen, mikä tässä merkillisessä kirjassa esiintyy. Tämä
-väitös eroaa kaikista toisista siinä, että se myöntää taloudellisen
-tasa-arvoisuuden menestyvän ja kohottavan ihmiskuntaa entistä
-korkeammalle onnellisuuden ja ihmisyyden asteelle. Mutta samalla se
-ottaa juuri tämän myönnytyksen vastustuksiensa perusteeksi."
-
-"Sen väitteen tulee olla kerrassaan eriskummaisen", sanoin. "Antaapas
-kuulla sen lähemmät perusteet."
-
-"Vastustajat väittivät seuraavalla tavalla: 'Ajatelkaamme, että
-köyhyys, kurjuus ja kaikki muut sellaiset vaikuttimet hävitetään
-maailmasta. Silloin jokainen tulisi saamaan takeen siitä, että heillä
-ja heidän lapsillaan tulisi olemaan yllinkyllin kaikkia tarpeita.
-Siitä vuorostaan olisi seurauksena, että ihmisten lisääntyneistä
-ei ole mikään vaikutin rajoittamassa. Kun kaikki seikat olisivat
-kaikille yhdenvertaiset, merkitsisi se, että väkiluku kasvaisi
-hirveän suuressa määrässä, josta vuorostaan seurauksena olisi ruoan
-kulutuksen lisääntyminen siinä määrässä, ettei sitä voitaisi tyydyttää
-tiedossaolevilla keinoilla. Tulisi olettaa, että peräti uusi, tähänasti
-varsin tuntematon elintarpeiden ja niiden tuotannon muoto löydettäisiin!'
-
-"Katsottakoon nyt tätä vastaväitöstä lähemmin. Väitös lähtee
-osottamaan, että kun köyhyys ja kurjuus poistuisi, niin ihmissuvun
-nopealle lisääntymiselle ei löydettäisi mitään esteitä ja rajoja. Siis
-toisin sanoen, tämä väite olettaa, että hyvin vointi ja onnellisuus
-edellyttää lasten syntymisen lisääntymistä."
-
-"Niinpä luulisi", vastasin minä.
-
-"Mutta niin ei kuitenkaan todellisuudessa tarvitse olla. Katsoo
-esimerkiksi kapitalistisen aikakauden rikkaita ja sivistyneitä. Heillä
-oli yllin kyllin rikkauksia ja ei yhtään puutteista johtuvia huolia.
-Ne eivät saattaneet siis vaikuttaa heidän lisääntymisprosenttiinsa.
-Ja kuitenkin lähemmin katsottuna havaitsemme, että heidän
-keskuudessaan perheet ovat sangen pieniä. Tuskin syntymäprosentti
-vastaa kuolevaisuutta. Vieläpä väitetään, että rikasten ja varakasten
-luokkien perheet hävisivät sentähden, että heidän keskuudessaan
-lasten syntymisprosentti oli harvinaisen alhainen. Mikä sen aiheutti?
-He olivat rikkaita, sivistyneitä ja saivat elää miten tahtoivat. Ja
-kuitenkin heidän piireissään syntyvien lukumäärä oli arveluttavan
-pieni. Siis, vielä kerran, mikä sen aiheutti"?
-
-"Luultavasti se seikka", vastasin minä, "että sivistys ja valistus
-oli kehittänyt heidän siveyskäsitteensä niissä asioissa korkeammaksi,
-joten eläimellisyys, joka siihen asti oli siksikin valtavana
-esiintynyt, kadotti heidän piireissään jalansijansa. Samalla myös, kun
-perheet yleisesti valistuivat, kieltäytyivät naiset olemasta miesten
-sukupuoliorjia ja rupesivat saamaan sananvaltaa sukupuolielämän
-kaikissa asioissa."
-
-"Aivan niin. Sinun vastauksesi on kylliksi kumoamaan Malthusilaisten
-vastaväitteen korkeamman ja paremman elämänjärjestelmän perusteita
-vastaan sen nojalla, että ihmiskunnan lisääntyminen siten liijalliseksi
-kävisi. Malthus, kuten tietänet, uskoi, että ihmisillä on suurempi
-taipumus lisääntyä mitä tuotanto olisi sallinut, joten siitä oli
-seurauksena yhä lisääntyvä elintarpeiden puute. Moinen katsomus
-rikkaiden keskuudessa oli hyvinkin laajalle levinnyt -- rikkaiden,
-jotka kuitenkin varsinaisesti olivat maailman kurjuuteen syyllisiä. He
-tietysti olivat varsin tyytyväisiä sellaisesta opetuksesta, joka kaiken
-syyn heidän niskoiltaan siirsi luonnon syntiluetteloon. Sitäpaitsi oli
-Malthusen oppi rikkaille edullinen toisessakin suhteessa. Se nimittäin
-vastusti kaikkia uudistuspyrkimyksiä sentähden muka, että ihmisten
-ehompi onnellisuus tekisi asiat toista tietä yhä entistään huonommiksi.
-
-"Mutta jätettäköön nyt Malthus sikseen. Vaikka alhainen
-syntymisprosentti sivistyneiden joukossa -- joiden olot olivat
-kerrassaan vastakkaisia kurjuudelle ja vastasivat yleisiä kansan
-oloja taloudellisen yhdenvertaisuuden vallitessa -- olisi kylliksi
-pätevä, kumoamaan väitöksen onnellisuuden vaikutuksesta ihmissuvun
-lisääntymiseen, niin on meillä vielä eräs toinen paljon tärkeämpi
-todiste jälellä. Äsken sinä sanoit yhdeksi syyksi varakkaiden
-piireissä syntymisprosentin alhaisuuteen sen, että naisten sanoille
-niissä asioissa asetettiin enemmän painoa kuin alemmissa luokissa.
-Taloudellisen yhdenvertaisuuden varmana seurauksena on ja on aina
-oleva, että kaikkien naisten mielipide ja sana kysymyksen alaisissa
-asioissa painaa enemmän kuin miesten. Niin ollen siis naiset lakkaavat
-taloudellisen yhdenvertaisuuden vallitessa olemasta sukupuoliorjia
-ja yksinomaan lapsensiitoskoneita. Lapsen synnytysvaisto naisille
-tulee luonnolliseksi. Luonnollisuus vuorostaan on takeena siitä, että
-syntymisprosentti on luonnollisille oloille ja elämän edellytyksille
-sovelias, joten pelkoa suuresta tai pienestä syntymisprosentista ei
-tarvitse olla."
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK YHDENVERTAISUUS***
-
-
-******* This file should be named 60274-8.txt or 60274-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/6/0/2/7/60274
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/60274-8.zip b/old/60274-8.zip
deleted file mode 100644
index 3329ed7..0000000
--- a/old/60274-8.zip
+++ /dev/null