diff options
| -rw-r--r-- | 57377-0.txt | 2569 | ||||
| -rw-r--r-- | 57377-8.txt | 2950 |
2 files changed, 2569 insertions, 2950 deletions
diff --git a/57377-0.txt b/57377-0.txt new file mode 100644 index 0000000..1ebc85d --- /dev/null +++ b/57377-0.txt @@ -0,0 +1,2569 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57377 *** + + + + + + + + + + + +MUINAIS-TIEDUSTUKSIA POHJANPERILTÄ + +Kirj. + +J. W. Calamnius + + + + + +Helsingissä, +Aikakauskirja Suomi, 7 Osa, +Suomalaisen Kirjall. Seuran kirjapainossa, +1868. + + + + + + +Muinais-tiedustuksia Pohjanperiltä[1] + + + + +Ala-Tornion pitäjä ynnä Karungin kappeli. + + +Tornio on nähtävästi saanut nimensä ruotsalaisista sanoista _torn_, +torni, ja _ö_, saari, jonka johdosta onkin nimi ennen ollut _Torneö_, +niinkuin se kirjoitetaankin vanhoissa kirjoissa, ja niinkuin eräs +"Suuri-valtaisimman kuninkaan, itse kuningas Karl XI:nen" tekemä +kirjoitus Tornion kirkossa sen myöskin kirjoittaa. Asema on vanha +kalastuspaikka, jonka asukasten ja kävijäin johdoksi ja tuntomerkiksi +torni oli rakennettu Sventsar-saarelle. Tämä saari oli ennen aikaan +eroitettu sen eteläpuolella olevasta karista, joka, muutoin veden +alainen, ainoastaan kovalla pohjastuulella oli näkyvissä. Taru kertoo +sitten, että, kun Hollantilaiset ja etelä-Ruotsalaiset tänne purjehtivat +kalan pyyntöön ja heidän laivansa kerran joutui tälle karille, he +tänne ensin panivat meriviitan, ja sittemmin rakentivat oikean tornin, +josta kari sai nimen "Tornö", jonka Suomalaiset käänsivät Tornioksi. +Vähitellen muuttui tämä kari saareksi ja yhdistyi viimein Sventsarön +kanssa.[2] + +Meren alinomaa tapahtuva laskeminen ja maan nouseminen on kaikissa +ranta-pitäjissä vaikuttanut suuria muutoksia. Ehk'eivät nämä +lyhyemmässä ajassa niin pääse näkyviin, joutuvat ne kuitenkin ajan +pitkään niin suuriksi, että tuleva vuosisata edellistänsä tuskin +tunteekaan. Näin on Torniossakin käynyt. Vielä 16 vuosisadan +keskipalkoilla mainitaan Torniolaisilla olleen hyötysä kalastuspaikka +"Sventzar-niemellä", vaan maan nousu on tätä jo aikaa sitten +muuttanut. Niinpä oli myös n.k. Kaupunginlahti muinoin niin syvä, +että laivat siellä uivat ja että sen rannoilla laivoja rakennettiin, +vaan nyt se jo on niin matala, että ainoastaan veneet siellä pääsevät +kulkemaan. Näihin asioihin viittaavat myöskin, nimet _Laivanjärvi_ ja +_Laivanniemi_, joista en kuitenkaan ole mitään likempää kuullut. + +Arkeologiallisista muistoista on Tornio köyhä, niinkuin sitä voipikin +arvata maan mataluudesta. Muualla kaikkialla ainakin tunnetaan Jättejä, +Jättiläisiä, ja osoitetaan heidän jättämiä merkkejä, mutta täälläpä +näistä ei saa juuri mitään nähdä eikä kuulla, ja tämä olikin ainoa +paikka, missä minä, näistä Jätteistä kysellessäni, itse sain vastata +siihen vasta-kysymykseen, mitä ne Jätit sitten olivat, "onko ne niitä +munkkilaisia?" + +Lappalaisista täällä ei myöskään ole juuri mitään muistoa jälellä. +Ainoat heistä muistuttavaiset nimet tässä seudussa ovat _Lapinmäki_, +kunnas, missä Haaparannan kirkko nyt seisoo -- mikä siis ei enään +kuulukaan meillen -- ja _Lappikari_, mikä Tornion raastuvanoikeuden +pöytäkirjoissa mainitaan vuonna 1643 olleen kalastuskarina "aivan +kaupungin vieressä." Kari on Laivanniemen ja tuon kohta mainittavan +Pirkiön saaren välillä. Kirjoituksessaan "Bidrag till Finlands kännedom +i ethnografiskt hänseende", Suomi 1847, mainitsee A. Warelius eräästä +_Torniovaara_-nimisestä vuoresta "pohjoisimmassa Pohjanmaassa", +millä vuorella myös olisi raunioita. Nimestä ehkä luulisi tämän +vuoren kuuluvan tähän pitäjään. Niin ei kuitenkaan ole laita, ja +tämä Torniovaara on luultavasti Kemin Tornivaara, josta edempänä. +"Etevimmät vuoret täällä ovat _Huitaperi_ ja _Kiimavaara_, mutta +uskottavain herrasmiesten ja talonpoikain sanomain mukaan", -- +kirjoittaa eräässä kirjeessä mulle rehtori Thauvon, joka tätä on asian +tähden tutkinut ja hyväntahtoisesti mulle ilmoittanut -- "löytyy +näillä yhtä vähän kuin muillakaan vuoriloilla täällä päin selviä +Lapinraunioita tahi kivikumpuja. Kansantarun mukaan olisi kuitenkin +Lappalaisia asunut Yli-Tornion vuorikko-asemoilla, ja Huitaperillä +taidetaan vielä muutamista epäselvistä merkeistä nähdä, missä heillä +on ollut tulisijansa." + +Kaksi muuta nimeä täällä sen sijaan löytyy, mitkä ovat paikkakunnan +historioitsijain muistoon pantavat. Saari, johon Ala-Tornion maankirkko +on rakennettu, on nimeltänsä _Pirkkiö_ (Birkiö, Björkö), ja _Helsinki_ +on eräs kylännimi. Edellinen säilyttää historialle Pirkkalaisten, +jälkimäinen Helsinkiläisten nimeä -- kaksi kansaa, jotka mainitaan +täällä harjoittaneen kauppaliikettä.[3] -- Myöskin löytyy täällä nimi +Danskinsaari, saari Torniojoessa Svensar-saaren ylipuolella, ja Rauma, +kylä vähän matkaa itäpuolella Tornion kaupunkia. Tämä nimi juteltiin +tulleen Rauman kaupungin siirtolaisista, mutta hyvinkin mahdolliselta +näyttää, että nimi on paikalle alkuperäinen, merkiten rämeistä, +suoperäistä asemaa -- jota se nimi täällä merkitsee. Muuallakin +maassamme löytyy tämä nimi, niin esm. Lohtajassakin. + +Pirkkiön saarella kerrotaan ensimäiset tänne tulleet Suomalaiset +asuneen, ja tästä sen nimikin olisi tullut, koska nämät Suomalaiset +olivat Pirkkalaisia, mitkä ensin tulivat tänne kalan pyyntöön, mutta +sitten jäivät tänne asumaan. Ne sanotaan omistaneen itsillensä nimen +"Lapin kuninkaat", sillä ne kävivät kolme kertaa vuodessa kuninkaan +nimessä laittomia veroja ryöstämässä Lappalaisilta, jota pahaa +menettelemistä kesti satoja vuosia, siihen asti kuin Ruotsin hallitus +vihdoin laski nämät seudut allensa. Kun Pirkkalaiset ajan pitkään +rupesivat liian ahneiksi, niin sanotaanpa välistä kovia kahakoitakin +syttyneen Pirkkalaisten ja Lappalaisten välillä. Heidän pukunsa, jolla +he koettivat pelättää ja voittaa itsillensä kunnioitusta Lappalaisilta, +sanotaan olleen merkillinen. Heillä mainitaan olleen korkeat, punasilla +nauhoilla ja kulta- sekä hopeareunuksilla varustetut lakit. Samaten oli +myös heidän takkinsa punasilla nauhoilla ja palteilla, niinkuin myös +kullalla ja hopealla, hyvin koristettu (J.F. Thauvon.). + +Kirkkojen ympäri yhdistyy usein pitäjäin historia. Tornion +kaupunginkirkko on rakennettu vuonna 1683 ja näyttää häkityksillänsä +maalauksellansa vähän katoliselta. Kummallakin puolen alttaria on +seinäkoristuksena historiallinen muistomerkki, toinen se jo mainittu: +kuningas Karl XI:nen tekemä ja sittemmin tauluun maalattu kirjoitus +hänen korkeasta käynnistänsä Tornion kirkontapulissa, kesäkuulla +v. 1694, katsomassa kesä-yön aurinkoa, toinen eräs vaakuna, jonka +kirjoitus jo on kulunut. Edellinen löytyy jo julkaistuna Murman'in +kertomuksessa s. 7, jonka tähden se tästä jääköön. Jälkimäisen +mainitsee Brunnius kuuluneen näin: "Kongl. Maij:ts Troman och Major +under Westerbotns infanteri, Wälborne Herr Alexander Fredrich Sack +genannt von Oster, är föd i Liefland pÃ¥ Oesel d. 10 Novemb. 1655 och +blef död i Torne d. 23 Jan. 1694." Vanha kirkko, joka 1682 paloi, on +seisonut vähän eteläisempänä, missä nyt joukko aittoja on. + +Muinaistaruja täällä ei löydy sanottaviksi. Yksi on taru kuitenkin +eräästä pispasta, joka näillä seuduin olisi kastanut joukon +Suomalaisia. Jos on tässä tarussa perää, niin se nähtävästi oli pispa +Hemming, jonka Geijer mainii kastaneen vuonna 1350 "kaksikymmentä +Kemin ja Simon Lappalaista ja Karjalaista suuressa ammeessa Tornion +vieressä".[4] Mutta missä paikassa tämä on tapahtunut, siitä ei ole +tietoa; eräs himeä taru viittasi Karunkiin. -- Myös Iso viha ei +näy jättäneen varsinaisia muistoja. Tähän aikaan oli itse kaupunki +melkeen kokonansa palanut v. 1714, jonka jälkeen viholliset hävittivät +ja ryöstivät mitä tuli oli säästänyt, jopa 9 kertaa "ottivat +kaupungin valtaansakin", niinkuin raastuvanoikeuden protokollat +oikein todenteolla vakuuttavat. Jos saapi Brunnius'een luottaa, niin +olisivat "meikäläiset vielä vuosina 1715 ja 1716 yksimielisesti yhteen +liittyneet, varustettuina pyssyillä, keihäillä ja miekoilla, ilman +kenenkään kehottamatta. Suuresta isänmaan-rakkaudesta kiihotetuilla +olivat he muka nimensä suureksi kunniaksi puolustaneet isänmaatansa, +lyöden viholliset pakoon sekä ilmitappelussa että myöskin käyttämällä +monenlaisia sukkelasti ajateltuja sota-keinoja. Vihdoin oli kuitenkin +vihollinen, näitä tämmöisiä tappioita pahaksi pannen, vuonna 1717 tänne +tullut niin suuressa joukossa, että hän ei ainoastaan karkoittanut +meikäläisiä, mitkä eivät enään voineetkaan tehdä vastarintaa, vaan +myöskin hävittäen kuleksi näitä seutuja aina Paajalan kylään saakka, +puolen penikulmaa Kengisten tehtaan toisella puolella. Rikkaan saaliin +kanssa olivat he viimein täältä sitten paenneet".[5] + + + + +Kemin pitäjä ynnä Tervolan ja Simon kappelit. + + +Salosten pitäjän ohessa Kemi lienee vanhin asuttu maakunta pohjoisessa +Pohjanmaassa, sitä todistavat sen vanhat muistot. Nimensä, joka +merkitsee jokea, pää-jokea, joen uraa eli ojannesta, on pitäjä saanut +siitä veden-juovasta, joka täällä mahtavana virtana mereen kulkee. +Ennen vanhaan sen nimi myöskin kuului Kymi, Kimi, Kiemi tahi vaan +Kym, Kim. Eräs taru tahtoi johtaa nimen venäläisestä Kem'istä, josta +tänne muka olisi siirtolaisia muuttanut rikkaan kalansaaliin tähden. +Toinen taru taas tiesi kertoa eräästä saman-nimisestä joesta "Hämeen +ja Venäjän välillä", mistä tänne olisi asukkaita tullut. Mutta +verrattomana nimen johdatuksena seisoo kuitenkin ijäti Ol. Rudbeck'in +(vanhemman) selitys, että Kemi tulee sanasta "Cimmeria", josta Kemi +siis on yhtä kuin "Cimmerialaisten maa." + +Merestä aina korkeanlaiseen Kivalo-selänteesen saakka on Kemi jokseen +lakeata tasankomaata, joka helposti johtaa mieleen sitä aikaa, +jolloin kalat ihmisten sijassa tällä alalla liikkuivat ja aallot +lainehtivat Kivalovuoren juurilla. Tähän esi-historialliseen aikaan +kuuluu _Jatulinletto_, se on: Jättiläisten saari, joka nykyään on +Kivalo-selän korkeimpia kukkuloita, 3 penikulmaa meren rannasta. Näistä +ajoista muistuttaa myös _Vammanvuori_, joka on korkein vuorenhuippu +Tervolassa, noin 3 penikulman päässä Tervolan kirkosta, ja jonka päältä +on löydetty laivan runko. Tämän ikää on satu niin korottanut, että jäte +viedään aina mailman luomiseen asti ja myöskin mainitaan itse "Noakin +arkiksikin." Esimerkkinä tapahtuvasta maatumisesta on myös _Merikoski_ +Simojoessa, mikä koski nyt on neljänneksen matkan paikoilla merestä. +Ja kun Walmarin niemellä Kemijoen rannalla, noin neljänneksen matkaa +merestä, kaivo kerran kaivettiin, niin löydettiin maasta kahdeksan +kyynärän syvyydeltä hiiltynyttä puuta ja katajata. Myöskään ei ole +joen laskuhaara sama kuin ennen. Entinen on näet kuivennut ja on nyt +lampena. + +Ehk'ei kyllä nyt enään Kemissä löydy niin paljon muinaismerkkejä +kuin muissa tietävästi nuoremmissa pitäjissä, niin on hyvinkin +todennäköistä, ett'ei asian laita ole näin aina ollut. Sillä jos +missään niin on täällä nuorempi aikakausi hävittänyt vanhemman jälkiä. +Tätä todistaapi paraiten satuisa Kivalo, johon vanhimmat muistotarut +viittaavat. Muinoin sanotaan täällä olleen paljonkin muinaisjätteitä, +vaan nytpä niitä harvassa vaan siellä on. + +Jatulinletosta, joka on Jättiläisten viimeinen asuntopaikka näillä +tienoin, on jo mainittu. Huomattava on, että Jättiläiset täällä +Kemissä ja Tervolassa, niinkuin haja-paikoin Simossakin, vaan ei +muissa pitäjissä, kutsutaan _Jatuleiksi_ ja _Jotuneiksi_. Tälle +pitäjälle erinomaiseksi omituisuudeksi luettavana on myös sen rikkaus +senkaltaisista kivirakennuksista, joita yleisesti kutsutaan "Pietarin +leikeiksi", vaan täällä saavat nimen _Jatulin-taraat_, se on: +Jättiläisten aitauksia (= tarhoja). Näitä havaitaan hyvin tiheässä, ja +suuruutensa puolesta ne vaihtelevat kahden ja neljän jopa useammankin +syllän välillä. Ne ovat rakennetut päänkokoisista kivistä, jotka ovat +yksi-kertaisesti maan päälle laaditut. Mutta välistä on niitä laitettu +suuremmalla huolella hyvin matalain muurien tapaisiksi, enemmin tai +vähemmin kierteleväisiksi sokkeloiksi eli labyrinteiksi. Kun näitä, +meidän tietääksemme, ainoastaan on huvin ja leikin vuoksi rakennettu, +niin on heidän paljoutensa milt'ei merkillinenkin. Jatulinletolla +on tämmöinen ollut, samaten _Ajos_ saarella, _Hannuksenvaaralla_ +Tervolassa myös y.m. Tästä Hannuksenvaaran aitauksesta mainitsee +Warelius'kin -- kirjoituksensa 62 s. -- sanoen tämän olevan kirkonsijan +mukaisen. Halu teki siis tätä nähdä, mutta kun ei aika sitä myöntänyt, +toimitin itselleni siitä omin silmin näkijältä seuraavan kuvaelluksen. +Kertoja on Tervolan silloinen kappalainen M.A. Kolström, joka jo +ennenkin oli sen nähnyt, mutta sitten vielä aivan asian tähden +sinne matkusti, ja hyväntahtoisesti siitä mulle näin kirjoitti: +"Hannuksenvaaralla, joka on noin 3/4 penikulman päässä kirkonkylästä, +olen käynyt jäännöstä katsomassa. Se kutsutaan Jatulin eli Jotunin +tarhaksi ja on ymmyrkäinen aitaus suuremmista ja pienemmistä kivistä, +noin 10 kyynärää poikki-mitaten, melkeen kokonaan jo hajallansa. +Pesosen isäntä kertoi mulle tästä Jatulin tarhasta, että se vielä +hänen nuorra ollessansa oli ollut korkeampi sekä toisenlaiselta +näyttänyt sisäpuoleltansa, ehkä kyllä se jo silloin, hänen isänsä +sanoman mukaan, olisi ollut suureksi osaksensa hajonnut. Hän kertoi, +että tarhassa oli ollut ovi ja useata ympyrää ja kierrosta, niin että +tottumaton näihin pian eksyi eikä enään ovelle osannutkaan, vaan +täytyi astua yli aitauksen. Kertoja sanoi myös, että tarhan keskellä +oli suurempi kivi, jonka alta he, nuoruudessansa siellä kaivaen, olivat +luupalasia löytäneet." Eräästä toisesta, _Wiianvaaralla_ olevasta, +"Jatulin haudasta" kerrottiin mulle myöskin Tervolassa. Mutta perille +tultuani havaitsin sen olevan, ei ihmisen, vaan luonnon tekemää. Se oli +sammal-pohjainen soikea hauta eli kuoppa, noin 15 syllän pituinen, ja 5 +syllän levyinen -- ilmetty entinen lampi. + +Lappalaiset ovat useitakin muistoja pitäjälle jättäneet. Joen +itäisellä puolella, vähän matkaa lauttaus-paikasta, _Jakun-ojan_ +varrella, sanotaan heidän asuneen, mutta ainoastaan muutamia kuoppia +on siellä enään nähtävinä. Nimen ovat he taas antaneet _Lapin-ojalle_, +Wahtolan alapuolella. Kivalo-harjanteella on eräs _Tornivaara_ niminen +vuorenkumpu, joka nähtävästi on se Tornionvaara, jota Warelius +mainitsee, sanoen siellä löytyvän muinaisjätteitä "eri laatuisia kuin +ennen kuvatut Lapin-rauniot, mutta sittenkin kansan jutun mukaan +Lappalaisten jättämiä." Sen kuvauksen mukaan, minkä minä näistä sain +omin silmin näkijältä -- sopimattoman ajan tähden en itse päässyt +käymään Kivalolla -- ovat ne niin kutsutuita "Lapinhautoja", pieniä +ympyrkäisiä kivikumpuja. Ne ovat luvultansa kolme, ovat ennen +olleet korkeammat, mutta nyt on niitä hajoitettu, jott'ei ne enään +ole kuin kyynärän korkeisia. Ne kutsutaan myös torniksi, ja sanotaan +antaneen kummulle nimen. Täällä on myöskin kivistä maahan laadituita +syvennyksiä, nämäkin hajoitettuina, joita kutsutaan Jotulin hautoiksi. +_Penikat_ nimisillä vuoren-kukkuloilla löytyy myöskin siellä täällä +enemmin tai vähemmin selviä Lapinraunioita. _Kokomaalla_kin on näitä +n.k. Jättiläisten hautoja ja syvennyksiä. + +Simossa löytyy Lapinraunioita lukuisasti. Melkeen joka harjulla niitä +näkyy. Niin esm. kaikilla seuraavilla: _Marostenmäki, Kiimavaara_ +(selvimpiä), _Kirkkovaara, Waresharju, Näätämaa, Isoharju, +Peräharju, Ervastin_ talon taustalla ja _Kirnuvaaralla_. Mitä +näihin Kirnuvaaran raunioihin tulee, niin ovat niistä ne, mitkä ovat +enemmin mereen päin, tätä nykyä jo liian epäselviä. Mutta niistä, mitkä +harjun toisessa päässä näkyvät, ovat ainakin kaksi ulommaista varsin +selviä. Ne ovat kivi-ympyröitä, ulottuen 6-9 jalkaa poikkimittauksessa, +joiden seinät, 2-3 jalan korkeiset, ovat kukistuneet, muodostaen +sisässänsä kuopakkeen. Heidän pyörämuotonsa on johtanut kansan mieltä +näkemään niissä kirnuja, josta nimi Kirnuvaara. Seinien ulkopuolella +näkyy syvyyksiä, mitkä kenties ovat siitä tulleet, että seinä-kivet +ovat siitä otetut. Mereen päin vähenevät kuopakkeet yhä enemmin sekä +suuruutensa että selvyytensä puolesta, eivätkä nouse maanpintaa +ylemmäksi. + +Mutta vaikka näitä "Lapin-raunioita" näinkin lukuisasti Simossa +löytyy, niin astuu sittenkin Tervola esiimme Lappalais-muistojen +oikeana pesänä. Täällä on _Törmävuori_ Lappalais-kehinensä, täällä +on _Wiianvaara_ Lappalais-jätteinensä, täällä on jo mainittu +_Hannuksenvaara_, jossa on samanlaisia muistomerkkejä, ja _Joonin_ +vieressä myös näytetään Lappalaisten vanhoja asuntopaikkoja. Vanhoissa +kirjoissa kutsutaan koko Tervolan kappeli _Lapinniemeksi_, pappila +kutsutaan _Lapinniemeksi_, ja lavea suo, joka alkaa puolentoista +virstan päässä joesta ja siitä ulottuu Kivalovuoren seutuihin saakka, +kantaa nimen _Lapinjänkä_. Tässä suossa on sammalen alta löydetty +lautta, josta arvellaan, että Lappalaiset muinoin olisivat sitä +käyttäneet päästäksensä entisen järven toisesta rannasta toiseen. +Tällä jängällä on laskunsa _Lapinojan_ kautta, joka Jurvan edustalla +jokeen purkauu, ja tämä Lapinoja tekee yhdessä joen kanssa varsinaisen +luonnollisen _Lapinniemen_. Vihdoinpa löytyy vielä joessa, ihan +vastapäätä Lapinniemen pappilata, eräs _Seitasaari_ niminen luoto, mikä +luoto ennen on niemukkeena ollut, niinkuin sitä vielä voipikin maan +laadusta nähdä, ja on _Seitaniemeksi_ kutsuttu. Tällä saarella, kuten +taru tietää mainita, ovat Lappalaiset muinoin pitäneet käräjiänsä, ja +siksi tarpeeksi oli tähän laadittu kiviä ympyrään, joidenka kivien +päällä Lappalaisten päämiehet ja vanhemmat istuivat tässä tilassa. +Keskellä ympyrää oli suurempi kivi, jonka päällä jumalan-kuva eli seita +seisoi. Näitä kiviä on vielä meidänkin aikana nähty, mutta nyt ovat +jo tulvat ne korjanneet ja ihmiset vieneet tarpeisinsa, esm. kirkon +alustukseen ja portaisin. + +Kirkollisia muistoja on Kemillä paljon. Nykyinen kirkko on varmaan +neljäs, vaan luultavasti ainakin viides. Muuanna aikana tämän +vuosisadan alkupuolella seisoi täällä kolme kirkkoa yhtä haavaa, +ainoastaan kivenheiton matkaa toisistansa. Vanhin näistä, Kemin +kivinen kirkko, jota kansantarussa mainitaan Jättiläis-tekemäksi, on +rakennettu vuosina 1519-21 katoliseen rakennustapaan, ja näyttää vallan +muinaiselta.[6] Lattian alla säilytetään joukko ruumiita, joiden seassa +myöskin eräs Rungius nimisen miehen, joka täällä oli pastorina 1610-29, +ja jonka ruumis vieläkin on niin hyvästi säilynyt, että se luullaan +balsameeratuksi.[7] Kirkossa, joka ei enään ole käytettävänä, löytyy +seuraavat muinaiskalut: 1. "Ristiin naulitun Kristuksen veisto-kuva, +öljyväreillä maalattu ja kullattu, Kemin nimismiehen Juhana Matinpoika +Wilm'in lahjoittama." Tästä ei ole jälillä muuta kuin rungon yläpuoli +ja osa jalkoja; 2. Kristuksen veistokuva, jolla vasemmassa kädessä +on maan-pallo, oikea käsi poissa, päässä kruunu. Kuva seisoo eläimen +päällä, josta on vaikea ratkaista, onko se leijona, karhu vai +elefantti. Kanto-pylväänä on paholaisen kuva; 3. Puolentoista kyynärän +korkeinen kuva, luultavasti pyhästä Henrikistä; 4. Neitsy Maarian +kuva, jokseenkin säilynyt pait värejä; 5. Lutherus'en kuva, kömpelö; +6. Vaimo-ihmisen kuva (arvattavasti Maarian) lapsensa kanssa, vallan +kömpelön-näkyinen. + +Ennen tätä kirkkoa seisoi toinen, puusta tehty, Walmarin niemellä, +missä sija vielä näytetään ja missä muutamat kuopat muistuttavat +entisestä hautausmaasta. Messenius'en mukaan olisi tämä kirkko ollut +rakennettu v. 1431. Mutta jos niin on, niin se ei suinkaan olekaan +ollut ensimäinen, koska arvellaan, että täällä kirkkoherra-kunta jo +vuonna 1248 pantiin toimeen. Kirkon mainitaan Venäläiset polttaneen, +minä vuonna, siitä ei tietoa. Luultavasti tapahtui se "suuren +venäläis-sodan" aikana 1473-1510? Samassa tilaisuudessa sanotaan +myöskin kirkonkellojen tulleen upotetuiksi siihen paikkaa jokea, missä +nyt, kun tämä haara on kiini mennyt, pikkuinen lampi on. + +E. Frosterus käsikirjoituksessaan "Breves Observationes ad antiquitates +Ostrobotniae" sanoo Kemissä olevan messinkisen suitsutus-astian, jota +Paavin-aikakautena käytettiin pyhää savua poltettaessa. Tämä savu-astia +on kadonnut, ja kenties samaa tietä mennyt kuin muutkin vanhat hopeat. +Näistä näet kerrotaan, että niitä kerran sodan aikana kirkkovärti +kaivoi vihollisilta piiloon maahan, johonkuhun Wahtolan viereen, vaan +että kirkkovärti kuoli, eikä löytänytkään kukaan niitä enään. Vanhimmat +kalut ovat nykyään eräs kalkki[8] ja öylätti-lautanen, varustettu +munkkikirjaimilla ja koristuksilla ja vuosiluvulla: 1250. Pörhölän +pappilassa säilytetään myöskin eräs kupari-kalkki, jota ei enään +käytetä; tämän ikä ei kuitenkaan ole korkea, eikä sen muotokaan muutoin +tavaton. + +Merkillinen on täällä niinkuin Iissäkin kulkeva taru eräästä +luostarista, joka muka näillä pohjoisilla seuduilla olisi muinoin +ollut. Paikkaa määrätessä, missä tämä luostari olisi seisonut, +eivät sadut kuitenkaan vedä yhtä. Mutta kun viimein saapi luostarin +asetetuksi Walmarin niemelle, niin joutuu asia selväksi: katolinen +kirkko ja luostari sekaantuvat helposti toisiinsa. _Montaja_ on eräs +saari Simon ulkopuolella. Tämä kuuluu sekin paikkakunnan katolisiin +muistoihin. Tähänkin tahtoo näet taru asettaa luostarin. Mutta asian +laita on se, että Montaja vaan on ollut, johonkuhun luostariin kuuluva, +kalastuspaikka. Siihen luuloon, että luostari olisi Montajalla ollut, +on vaikuttimena myöskin ollut Munkkihiedan läheisyys, joka on maalla +aivan vastapäätä saarta. Tämä Munkkihieta on kummallinen luonnon teos. +Tasaiselle meren rannalle on veden ja tuulten tuoma hieta pystyttäynyt +monimutkaiseksi muuriksi, jonka korkeus veden pinnan yli on noin +36 jalkaa. Merenpuolinen seinä on mereen päin kallattava, mutta +maanpuolinen äkkijyrkkä, 26 jalan korkeinen. Koko hietarakennus on +jonkunmoisen epämukaisen hevosenkengän muotoinen, jonka leveys toisesta +päästä toiseen on 120 jalkaa. Sivut eli kengän santamuurit ovat 20-25 +jalan levyisiä. Kummallinen on muodostuminen, kummallista myöskin miten +näin korkea hiekkamuuri on kestänyt meren tuulia, ennenkuin siihen on +puita kasvanut, niinkuin nyt on. Tämän oudon hietamuodostelman nimestä +tietää taru kertoa, että se olisi siitä tullut, että munkkilaislaiva +kerran täällä olisi myrskyn valtaan joutunut, kärsinyt haaksirikkoa ja +sitten törmännyt hiekkaan, mihin se munkkinensa aarteinensa haudattiin, +ja haudan päälle sitten tämä hieta-pylväs noussut. Välistä näkyy +vielä muka sydän-yön aikana sininen liekki palavan aarteiden yli +santa-pylvään kukkulalla.[9] + +Näistä vanhemmista ajoista on paikkakunnalla toinenkin muisto. Se +on ruotsalainen siirtokunta. Kemijoen länsi-puolella on koko kylä, +jonka nimenä on Liedakkala eli Sihtuna, ja joka on Ruotsin Sigtunasta +asujamensa saanut. Tästä tietääkin vielä kansan muisto mainita, että +tänne on asukkaita siirtynyt "Liedakkalan eli Sihtunan kaupungista +Ruotsin puolelta." Moniaat ruotsalaiset nimet vielä muistuttavatkin +tästä alkuperästänsä, esm. Gunnari. Myöskin suomalaisia siirtoja on +paikkakuntaan tehty, niinkuin sen kielimurteista voikin päättää. +Savo-karjalaisia alkuaineita havaitaan täällä yhtä selvästi kuin +hämäläisiä Torniossa. Varsinkin on ison vihan jälkeen asutuksia näihin +paikkoihin tapahtunut. + +Isoon vihaan kuuluvat seuraavat muistot ja tarut: Venäläiset tulivat +kerran tapaansa myöten veneillä alas jokea kuljettaen näissä +ryöstämänsä rahat ja kalliit tavarat, joiden seassa myös kaksi +kirkonkelloa, mitkä he olivat Rovaniemestä ottaneet. He tulivat +Taivalkoskelle, joka on 6 neljännestä Kemin kirkosta. Kun tämä mahtavan +suuri koski heistä näytti kovin hirveältä heidän laskeaksensa sitä +alas omin neuvoin ilman laskijatta, menivät he maalle hankkiaksensa +itsilleen tämmöisen. Mutta kun oli kaikki mies-puolinen suku lähtenyt +pakoon, onnistuivat Venäläiset vaan saamaan kiini erään ämmän, joka +kerskaili laskemis-taidostansa. Hän otettiin laskijaksi, vene sysättiin +vedelle, akka perään. Mutta ämmä oli viekas ja uskalias. Laskiessa +viillätti ämmä kallion sivutse, hyppäsi itse kalliolle ja jätti Ryssät +menemään itsiksensä yhtä vauhtia vaan. Mitäs muuta, kaikki Ryssät +hukkuivat, kaikki tavara painui kosken pohjaan. Täältä kuuluu vielä +joskus kirkonkellot soivan. Mutta kallio, mihin ämmä itsensä pelasti, +kantaa siitä saakka nimen Ämmänpää. -- Itse tapauksen kertomisessa +olivat tarut yksimieliset, vaikka eri tarinoitsija siihen asetti eri +seurakunnan kelloja. Niin arveli muuan, ett'ei kellot olleetkaan +Rovaniemen, sillä nämä kuuluvat olevan Ounasjokeen uponneet, vaan +Kemijärven. Toinen taas, että ne oli Tervolan. Tämä tiesi lisätä, +että ainoastaan Tervolan suurempi kirkonkello olisi Taivalkoskeen +painunut, sillä pienemmän, joka oli niin halpa-arvoinen, ett'eivät +Ryssät huolineet sitä kuljettaa, olivat he Tervolassa upottaneet +mutaiseen lähteesen, kosk'eivät saaneet tahtonsa mukaan sitä rikki, +ja tästä onkin lähde saanut nimen _Kellonlähde_. -- _Mikkolan_ taloon, +lähellä Tulkkilaa, liittyy myöskin näistä ajoista muisto. Venäläiset +olivat paikan ottaneet ja tähän asettuneet. Mutta Suomalaiset, +ruotsalaisen päällikön johdon alla, piirittivät paikan, sytyttivät +talon ja tappoivat viholliset. Yksi ainoa pääsi jäälle pakoon, +mutta saavutettiin sitten ja surmattiin hänkin. Kun sittemmin kiuas +hajoitettiin, oli sieltä löydetty rahoja, joita Ryssät olivat sinne +kätkeneet.[10] -- Kostaaksensa Ryssäin julmaa käytöstä olivat +Suomalaiset kerran piirittäneet pirtin, missä Ryssiä nukkui, ja +tuleen kaikki polttaneet. -- _Sotisaari_, johon Kemin uusi kaupunki +on määrätty rakennettavaksi, sanotaan saaneen nimensä siitä, että +Suomalaiset täällä -- ison vihan aikana, sanoo juttu, vaan luultavasti +vuosien 1580-90 meteleissä -- olivat odottaneet ja sotineet niitä +Venäläisiä vastaan, mitkä tulivat jokea alas. -- _Vallittu-saari_, +josta en ole sen tarkempaa tietoa saanut, kantaa nimensä luultavasti +jonkun samankaltaisen tapauksen nojassa. -- Kemistä ryöstettiin +muutoin kaksi kirkonkelloa, niin että seurakunta sittemmin torvella +kutsuttiin jumalanpalvelukseen. + +_Kuopasjärven_ vieressä Simossa, 10 penikulmaa jokea ylöspäin, +mainitaan löytyvän Ryssän hautoja;[11] nämä niinkuin muutkin +tänlaiset kuuluvat luultavasti 1808-9 vuosien sotaan. -- Maassamme +jokseenkin yleinen taru _Laurukaisesta_ sovellutettiin täällä samaan +Kuopasjärveen. -- Laurukais-jutun mukaan kerrottiin täällä myöskin +eräästä vaimo-ihmisestä, jonka Ryssät olivat ottaneet ja vieneet +saareen. Täältä olisi hän kuitenkin pelastettu miehensä kautta, +joka tietysti ei Ryssille suonut kaunista ja nuorta vaimoansa. -- +Kulkiessansa pitkin joen rantaa olivat Venäläiset myöskin tulleet +Yli-Kärppälään, mistä asukkaat heti lähtivät pakoon, antaen Ryssäin, +ilman estämättä, ryöstää kaikki tavarat. Mutta kun olivat Venäläiset +lähteneet tiehensä, pisti asukkaita heidän oma pelkoisuutensa vihaksi, +ja he päättivät ajaa vihollisia takaa, saadaksensa, jos mahdollista, +omaisuutensa takasin. Nyt tarjouupi sokea ukkokin seuraan. Häntä ei +tahdottu ensin ottaa mukaan, koska mietittiin, ett'ei sokea juuri +mitään hyötyä voi tehdä, pikemmin vaan on esteeksi. Mutta ukko ei +luopunut tarjoumisestaan, ja vihdoinpa hän otettiinkin. Lähdettiin +nyt vihollisia ajamaan, ja tavattiinkin heitä yön aikana. Nuoriso +tahtoi heti tehdä päälle-rynnäkön. Mutta vanha sokea kysyi, miltä +se vihollisen makuupaikka näytti. Vastattiin, että lukuisia, suuria +tulia paloi, ja tulten ääressä ihmisiä liikkui. Vanhus silloin kielsi +rynnäköstä. Ajan perästä hän uudisti kysymyksensä ja sai vastaukseksi, +että tulet olivat pienenneet, liike samaten. Vieläkin esti hän +ryntäämästä. Sitten kysyi hän taas kolmannen kerran, ja kun hälle nyt +vastattiin, että tulet olivat ihan sammumaisillaan eikä ihmisiä enään +näkynytkään liikkuvan, sanoi hän oikean ajan tulleeksi, sillä nyt +nukkuivat viholliset tuhon unta. Suomalaiset karkasivat nyt vihollisten +päälle, tappoivat ne ja ottivat omaisuutensa takaisin.[12] + +Tervolassa ei löydy, pait mainittua juttua Kellonlähteestä, ison +vihan aikuisia muistoja. Luultavasti oli paikkakunta niin harvassa +asuttu, ett'ei vihollisilla ollut juuri erinomaista täällä saatavana. +Täälläkin, niinkuin Kemissä ja Simossa, löytyy kuitenkin, varsinkin +Kivaloon päin, "pakopirttejä" erämaissa; ja näistä ajoista on löydetty +hopearaha, joka on säilytetty.[13] + +Todistukseksi kirkkojen harvinaisuudesta vanhaan aikaan tiesi eräs +juttu kertoa, että ennen muinoin "oli Kemistä lähdetty Salosten +kirkkoon ripille". -- Vanhinna kauppapaikkana Kemissä mainitaan +_Brauilan santa_, Walmaria vastapäätä. Mutta kun Walmarin kirkko +poltettiin, muutettiin markkinat siihen saareen, joka on vastapäätä +nykyistä pappilaa. Tämä saari oli täynnänsä aittoja ja kauppa-puoteja, +mitkä siinä seisoivat siksi asti, kuin nuotta-nuotiosta irti päässyt +tulipalo niitä tuhkaksi poltti, mikä tapahtui noin 40 vuotta sitten. +Nykyään pidetään markkinat lauttaus-paikassa, joen itäisellä puolella. +-- _Kallinkangas_, kivi-harjus kirkon luoteisella puolella, josta on +kaunis näky-ala yli saaristoa, Torniota, kirkonkylää ja jokea, on +historiassa tuttu rajana Ruotsia vastaan ennen 1809. Sen nimestä tiesi +eräs juttu Tervolassa kertoa, että kun Kemin vanhan kirkon kelloja +ensi kerta soitettiin, niin oli tämä outo ääni pahasti viiltänyt niitä +Jättiläisiä korviin, mitkä silloin vielä asuivat Kivalo-vuorella, +he kun olivat pakanoita eivätkä siis saattaneet kärsiä pyhää ääntä. +Viha-päissään oli niistä yksi, jonka nimi oli Kalli, reväissyt vuoresta +suuren kallion ja paiskannut sen vasten kirkkoa, aikoen tätä tällä +tavalla musertaa. Vaan kallio-möhkäle lensi liiallisesta vauhdista +kirkon toiselle puolelle, jossa se meni pirstoiksi, eikä sattunutkaan. +Jättiläiset lähtivät nyt pakoon ja katosivat kokonaan, mutta kiviläjä, +joka pirstoista tuli, kutsuttiin siitä asti Kallinkankaaksi. + +Gananderin jumalais-tarulliset kertomukset "Kipumäestä", missä muka +olisi kivi yhdeksällä reiällä varustettu, joiden keskimäiseen "kaikki +kivut kiistetähän, turmiot tungetahan", ovat kansan muistolle tätä +nykyä peräti tuntemattomat. Nähtävästi on nimi Kipumäki johdatettava +sanasta _Kivalo_. Sananjuuri on näissä nimissä yhtä. -- Kaleva-saduista +muistuttaa nimi _Kalevan väylä_ Kemijoessa Tervolassa. Satu tietää +kertoa, että Kalevalaiset olisivat sauvoneet tätä muinoin väkevätä, +vaan nyt kuivennutta, koskea ylös. + +Löytämiä: _Paakkolan_ maalla Taivalkosken viereltä on kesällä 1862 +eräästä suosta, virstan päässä joesta, löydetty neljä kappaletta +kupari-lootuja, joidenka kaikissa neljässä nurkassa oli Karl XII:nen +nimimerkki ja vuosiluku 1711. Ne tekivät kappaleeltansa 2 talaria +hopeata. Ne oli suon ääreen kaikki yhteen paikkaan pistetyt laidallensa +seisomaan. Luultavasti oli joku ne sinne kätkenyt sodan aikana, ja +kuollut tahi niitä ei enään löytänyt.[14] -- Eräs kiviase on muinoin +Kivalo-harjulta löydetty, mutta mihin se on joutunut, ei tiedetä. -- +Rautainen "Jättiläis-kirves" _Ruikan_ maalta; varren-reikä sanotaan +olleen kolmi-nurkkainen, terä tapparan muotoinen; kadonnut. -- +_Rajasen_ maalta Simossa myntätty kupari-lootu. -- _Hepolan_ maalta, +10 vuotta sitten, joukko saman kaltaisia kupari-lootuja, vanhoja. -- +_Pölhön_ maalta viis virstaa joen suusta, löydettiin kesällä 1861, +kaivoa kaivettaissa joen rantaan, rautakeihäs, josta kuitenkaan ei +muuta kuin kärki enään ollut jälellä, sekin taittunut. Keihäs, joka +löydettiin 1:n syllän syvyydestä, oli löydettäissä ollut noin kolmen +tuuman levyinen, multa särkynyt laidoistansa kun multa ja ruoste +kaapittiin pois.[15] + + + + +Iin pitäjä ynnä Kuivaniemen, Haukiputaan, Yli- ja Ala-Kiimingin +kappelit. + + +Paikkakuntain nimien seassa on Ii tosiaan vaikeimpia selityksen +puolesta. Huviksemme mainin tässäkin vanhemman Ol. Rudbeck'in +selityksen asiassa. Hänpä arvelee Iin saaneen nimensä muka Isiin +jälkeen, joka oli Cimmerialaisten kuningas Inakhon tytär. Tämä Isis +kutsuttiin näet myös Rhea, Freja ja Jo, josta Ijo, paikkakunnan +ruotsalainen nimitys. Epäiltävä, jos kyllä verrattoman todenmukaisempi, +on myös Mathesius'en antama selitys. Tämä näet sanoo,[16] että +"kansan-taru johtaa nimityksen eräästä Lappalaisesta, nimeltä Hijo, +joka veljinensä Oulas ja Limas, olisi ensimäisenä näitä paikkoja +anastanut, antaen itse nimensä Iille, samaten kuin Oulas Oululle, Limas +Limingalle". Tätä nykyä on tämä taru jo kokonaan hävinnyt pitäjästä. +Mutta jos elikin se täällä Mathesius'en aikana, se on: toista sataa +vuotta sitten, niin on sittenkin tarun todenperäisyys varsin epäiltävä, +sillä jokseenkin varmaan voipi päättää, että täällä ennen Lappalaisia +on asunut muuta kansaa. Jättäen Iin nimen johdatuksen sikseen arvelen +nimen olevan tämän entisen kansan jättämän vaan.[17] + +Mathesius pitää kuitenkin hänkin mainitun tarun Lappalainen Hijosta +epäiltävänä. "Sed vix credi potest -- lausuu hän -- haec loca, +capiendis piscibus maxime idonea, ad adventum usque Lapponum fuisse +ignota". Olkoonpa nyi kalan-rikkaus tai mikä tahansa tähän syynä, niin +se ainakin lienee varmaa, että paikkakunta jo varhain sai asukkaita, +jopa ennen Lappalaisten tuloakin. Tätä todistanevat todeksi sekä +muutamat muistomerkit, joista alempana kerrotaan, että myöskin vielä +elävä kansantaru. Ennen muinoin -- niin tietää tämä taru mainita -- +oli täällä asunut isokasvuinen kansa, joka oli asuntonsa rakentanut +vuorille. Maata he eivät viljelleet, oleskelivat vaan kivikankaillansa +ja vaaroillansa, josta ovatkin tämmöiset kivikankaat saaneet nimen +_Hiiden pellot_, sillä Hiiden kansaa tämä oli. Näistä nimensä saaneita +paikkoja löytyy vielä paikkakunnassa, esm. _Hiidenpato, Hiidenkoski, +Hiidenvaara_, ja heidän viimeisenä asuntopaikkana osoitetaan vielä +_Hiidenkangas_. Tämä Hiidenkangas on korkeanlainen hiekka-kangas, +jonka ylimmäinen harju on laveata kivi-tannerta. Kiviharjun keskellä +kasvaa pikku lehdikko, jota kutsutaan "Jättiläisten puutarhaksi", +samaten kuin koko kiviharju myöskin kutsutaan "Jättiläisten kirkoksi". +Sillä Jättiläiset ja Hiiden kansa ovat kansan mielessä yhtä, ja nämä +nimitykset vaihdellaan eroittamatta toisiinsa.[18] _Hiidenpato_ on +poikki jokea kulkeva kivipato eli muuri, joka tekee laskeville veneille +vaarallisen, lyhyen mutta jyrkän, vedenpudotuksen. Tämäkin mainitaan +"Jättiläisten tekemäksi". Mahdollista on, että tämä pato on luonnon +rakentama; mahdollista myöskin, että se on ihmisten. Tunnettu näet on, +että Suomalaiset varustimena Venäläisiä vastaan sodissa 15 vuosisadan +loppupuolella myöskin käyttivät sitä keinoa, että rakensivat +kivisalpauksia jokien poikki, millä he estivät vihollisia pääsemästä +jokia myöten kulkemaan ja saattoivat heille surman. Tämmöinen salpaus +voisi Hiidenpatokin olla. + +Että tämä Hiiden kansa olisi Lappalaisia, sitä kieltävät kansan sanomat +vakaasti, sillä "eri kansaa ne oli". Lappalaisista puhuukin kansantaru +usein jonkunmoisella ylenkatseella, jota vastaan se aina pelolla +mainitsee Jättiläisiä eli Hiiden kansaa. Ja niinkuin Jättiläisten +viimeistä asuntopaikkaa näytetään, niin näytetään myöskin Lappalaisten. +Ne ei ensinkään sovi yhteen. + +Hiiden kansa on nyt paennut kauas pois Siperian taakse, kertoo taru. +Kuitenkin he vielä silloin tällöin ilmestyvät aaveina. Niin oli esm. +muuan mies kerran, iltapuolella puuta hakatessaan Hiidenvaaralla, +äkkiä kuullut kaikuvan äänen huutavan: "Mitäs sinä siellä kesken yötä +puuta hakkaat, tuossahan talo, mene, pane maata!" Hämmästyneenä loi +puun hakkaaja silmänsä ylös, ja todellakin, siinä talo seisoi hänen +edessänsä. Ei muuta, tottelihan se puun hakkaaja, meni, pani maata ja +nukkui siinä hyvin. Nousi taas aamulla ja meni työlle, niin katsoi +hän taaksensa -- talo oli kadonnut. Toinen mies taas oli kerran +väsyksissään pannut maata erääsen saunaan sydänmaassa. Hiidet toivat +oven kautta hälle silloin kauniin tytön. Mutta kun mies ojensi kätensä +halataksensa tätä tyttöä, niin jo veivät Hiidet irvistellen tytön pois. + +Eräästä "Jättiläis-linnasta" saapi joskus Iissäkin kuulla haastettavan. +Se ei kuitenkaan ole mikään linna, vaan luonnon tekemä jyrkkä kallio +nimeltä Herukkavaara, joka outoutensa tähden näillä alamailla +on saanut kunnia-nimen: linna. Se on Olhavan kylässä, ja tarjoo +jotensakin lavean katsanto-alan. Yksinäinen pietarin-leikki eli +"Jatulin-taras", niinkuin näitä Kemissä kutsuttiin, kuuluu löytyneen +Olhavan lasi-tehtaan tienoilla. + +Lappalaisten jättämiä muistoja on pitäjässä useita. Olhavassa on pieni +lampi, jolla on nimenä _Lapinjärvi_. Toinen _Lapinjärvi_ niminen +lampi on Oulun ja Iin rajalla, jossa myöskin löytyy _Lapinneva_. +Yli-Kiimingissä on _Lapinlampi_. Tannilan kylässä on _Lapinsaari_, +jonka ohessa siellä myöskin löytyy _Hirsipuun niemi_ niminen niemeke, +jossa Lappalaiset kerrotaan pitäneen käräjiä, tuominneen rikoksia ja +hirttäneen syylliset, josta sen nimi. Mitään merkkiä siinä ei nyt enään +näy. -- Oijärvellä mainitsi eräs nykyisen miespolven mies nähneensä +täällä lappalais-kodan, jonka seipäätkin vielä oli seisoneet siten, +että ne ylhäällä yhdistyivät. Takkakin oli vielä selvästi näkynyt. +Kertojan vanhempain aikana oli täällä vielä muutamia Lappalaisia +asunut, mitkä olivat heille poroja kesyttäneet ja taivuttaneet. Näiden +Lappalaisten seassa olisi muka myöskin eräs Niilman ollut, jota kesänä +ei milloin nähty, hän kun oli kulkenut missä lienee kulkenutkin, vaan +talvena aina taas tuli näkyviin, ja jolla silloin, kun ihmeteltiin +hänen vielä elävän, oli tapa vastata, "no, mikäs tappoi?" Vanhempain +Lappalaisten kuoltua oli muka heidän lapsensa yhdistyneet suomalaiseen +väestöön, mikä naimisella, mikä palvelemalla j.n.e., mutta enin osa oli +muuttanut pois paikkakunnasta. + +Lappalais-rauniot ovat täällä, niinkuin useimmissa muissakin +paikkakunnissa, enimmältään ympyriäisiä. Useimmat suuremmat +vaarat säilyttävät näitä. Niin esm. _Puutikkanenä, Matkavaara_ ja +_Poutuaselkä_ Tannilan kylässä, _Mäntyharju_ Pirttitörmän kylässä, +_Makkaraharju, Härkövaara ja Metelinvaara_ Yli-Kiimingissä samaten +kuin _Wepsän_ kylässäkin, ja _Huttulan_ kylässä Ala-Kiimingissä. +Matkavaaralla on suurin Lapin-raunio, mitä nähnyt olen. Se on +poikkimitaten kaksi syltää leveä, ehk'eivät tavalliset juuri yli yhden +syllän ole. Puhumatta näistä ylimaissa olevista paikoista, niin on +alhaisempiakin, joissa tänkaltaisia raunioita löytyy. Niinpä niitä +korkeammilla saarillakin saapi nähdä, esm. _Satakarilla, Röytällä eli +Papinkarilla ja Krunneilla_. + +Mutta paitsi näitä ympyriäisiä kiviraunioita, niin tavataan +nelinurkkaisiakin. Niin ovat esm. _Matkavaaralla_ enimmät melkeen aivan +neliöllisiä eli kvadratin muotoisia. Ne ovat samaten kuin ympyrätkin +tehdyt kokoon-laadituista kivistä, yhden kerroksen korkeisiksi, mutta +ovat tavallisesti suuremmat kuin ympyrät. Näiden sisällä tavataan +välistä toinen pienempi nelikulma, joka luultavasti on takkana +ollut. Samalla Matkavaaralla näytettiin myös yksityinen kivistä +laadittu nelikulmainen pyykki, kahden kyynärän korkeinen, jota muka +suuri-arvoiseksi arveltiin. Vaan uuden ajan väre vivahti rakennuksesta, +ja nähtävästi se ei ole tätä vuosisataa vanhempi. Melkeen yhdenlaisen, +ehkä pienemmän, sanottiin Portinkankaallakin löytyvän, mikä kivikumpu +siis ei sekään vanha ole. + +Erikaltaisia taas ovat ne kivi-ympyrät, joita Hiidenkankaalla Putahilla +tavataan, ja joita kansa kutsuu "Jättiläisten luoliksi". Ne eivät kohoa +maanpinnasta ylöspäin, vaan painuvat päin vastoin suppilon muotoon maan +pinnasta alas, ja ovat laaditut suuremmista kivistä, kuin edelliset. +Tämmöisiä täällä voipi havaita kymmenittäin. Lappalaisten jättämiksi +kansa näitä ei katso, arvelee vaan niitä Jättiläisten tekemiksi. Mikä +niiden merkillisyyttänsä koroittaa, on se, että kiviharjun toisella +puolella eli missä kivirakka muuttuu tavalliseksi kivikko-törmäksi +havaitaan kivi-laadelmia, mitkä kaikista muista eroavat. Kiviä on näet +laadittu yhteen kerrokseen niin, että ne muodostavat suora-nurkan +eli rektangelin, melkeen yhtä suuren kuin meidän tavalliset haudat. +Keskellä havaitaan välistä myös yksi litteä kivikin. Muutamat näitä +näyttivät pitkistä sivuistansa sisään päin laskeuneilta, niin että ne +kesken olivat syvemmät. Miksi tarpeeksi näitä on rakennettu, on vaikea +arvata. Kivet kulkivat ainoastaan yhdellä kerroksella, eikä niiden alla +näkynyt juuri mitään, mikä olisi niiden tarkempaan tutkintoon tahi +kaivamiseen kiihoittanut. + +Merkillisimpiä tämän paikkakunnan muistomerkkejä ovat kivikummut +Konttikankaalla Tannilan kylässä, seitsemän neljänneksen päässä soiden +ja rämeiden takana Siurua-joesta, ja melkeen saman verran päässä meren +rannasta. Avaroista rämeistä kohoaapi täällä vähitellen korkeneva +kangas, kantaen niskoillansa korkeanlaisen, puoli-pyörön muotoisen +kivirakan, josta rakasta sitten kummut kohoavat. Näitä kumpuja, +joita kansa kutsuu "Jättiläisten haudoiksi", on täällä neljättä +kymmentä. Ne ovat hyvin selviä, ehk'eivät kaikki ole yhden kokoiset, +vaan vaihtelevaiset sekä laajuutensa että korkeutensa puolesta. +Hauta-rakennusta ei vaivaa hiekka, niinkuin useimmiten muualla asian +laita on, vaan kivien välit ovat tyhjät ja puhtaat, niin että vallan +selvään näkee, että kivet ovat ihmisten kokoonlaatimat. + +Yhden näitä kumpuja olen syllän avaraan poikkimittaukseen avauttanut. +Kun oli purettu itse kumpu, joka oli suuremmista kivistä, -- ei mikään +kuitenkaan sen suurempi, kuin että yksi mies sen helposti liikutti +-- ja päästy kivirakan pinnan tasalle, niin alkoi kerros pienempää +kivilajia. Nämä pikku-kivet suurenivat kuitenkin suurenemistaan mitä +syvemmälle päästiin, ja muuttuivat viimein sen kokoisiksi, että meidän +täytyi kolmen miehen yhdistyneillä voimilla niitä haudasta nostaa. Me +olimme jo syllän syvyydelle päässeet, emmekä vielä olleet haudan pohjaa +saavuttaneet. Arvataankin tämmöisten hautain pitävän 3:n, 5:n jopa +7:nkin syllän syvyyden. Kivien vastus kasvoi vähitellen yli voimiamme. +Mutta kun hankalan matkan tähden emme voineet mukaamme vetää tämän, +milt'ei arvaamattomankin, esteen poistamiseksi riittäviä rauta-aseita, +niin täytyi meidän, pohjaa saavuttamatta, pyrinnöstämme luopua. +Haudassa löytyi tiheään homelönttejä, ja hämähäkit näkyi siellä hyvin +menestyvän. Alimmalta löytyi kerros punamultaa, melkeen kuin poltetusta +tiilistä, mistä mullasta vähän otettiin ja pantiin tallelle. Muutoin +on näillä haudoilla heille hyvin sopiva tila tässä erämaassa. Mailman +metelisyys ei ainakaan kuolleita täällä vaivaa. Kivirakan kukkulalta +seutua katsellen, näkee selvästi, että tämä kadonneen suvun hautausmaa +on ennen muinoin meren saarena ollut. + +Jos jo näillä muinaisen ajan haudoilla on historiallinen +merkillisyytensä ja mielenkiintonsa, niin sama on vielä suuremmassakin +määrässä sen muinais-jäännöksen laita, joka nyt on kuvaeltavana ja joka +onkin paikkakunnan erinomaisin muinaisjäte. Se on eräs soikean-pyörä +raunio, jota kansa sanoo _Metelin linnaksi_, mutta vielä useammin +_Metelin kirkoksi_. Tämä sadun rakastama muinais-rakennus, kolmen +neljän virstan päässä Kakon talosta Karjalan kylässä, on sekin +ylängöllä. Puut kasvavat jo syvässä rauhassa tämän raunion päällä, ja +sammal peittää ikivanhat muurit. Pari kolme kymmentä vuotta sitten +olivat nämä muurit vielä neljän jalan korkeisia, kuten todistavat +miehet, mitkä tätä siihen aikaan näkivät, vaan nytpä niistä ei enään +ole juuri miksikään. + +Ensimäinen kohta, joka silmään astuu, on raunion monikertainen +rakennus. Ensin on näet soikea-pyörä valli eli muuri rakennettu, joka +pisimmältä suunnaltansa kulkee idästä länteen. Tähän muuriin on tehty +neljä porttia, toisiansa vastakkain, antaen koilliseen ja luoteiseen, +kaakkoon ja lounaan päin. Sitten on tämän muurin sisäpuolelle vielä +toinenkin muuri laitettu, joka kulkee yhtä-suuntaisena ja rinnakkain +ulkomuurin kanssa, 8 à 10 jalan kaukaisena tästä. Sisämuurissa ei +havaita portin merkkejä. Mutta mainittujen ulkomuurin porttien edessä +näkyy hajonneita kivilajia, jotka ensi silmäyksessä näyttävät tehdyiltä +ja rinkilöihin vähän vivahtavilta. Tarkempi tutkinto näyttää kuitenkin, +ett'ei niin ole laita, tehden todennäköiseksi, että ne vaan hajoomisen +kautta ovat sinne tulleet. Mahdollista on, että nämä kiviläjät ovat +jonkummoisia hajonneita porrastuksia, koska ne ovat juuri porttien alla. +Täten saapi tämä, muihin verrattuna monikertainen, kehämuuri semmoisen +ulkomuodon kuin kuva I kuvalehdellä osoittaa. [Kuvia ei ole tässä +mukana.] + +Kun olin sen ulkomuodosta selvälle päässyt, päätin tarkemmin +tutkia rakennuksen ainetta ja rakennustapaa, koska se tämä minusta +tärkeäksi näytti päästäkseni oikeaan ymmärrykseen muinaisjäännöksen +mahdollisesta tarkoituksesta. Käännyin siis ensin ulkomuurin +tutkimiseen ja kaivatin sen kahdesta eri paikasta halki, missä muuri +selvimmältä ja korkeimmalta näytti. + +Ensimäisessä kaivannossa (a) havaitsin muurin tehdyksi +kokoonlaadituista pään-kokoisista kivistä, joiden seasta kuitenkin +löydettiin sekä suurempia että pienempiäkin. Hiekkaa ei tässä paikassa +juuri sanottavaksi nähty. Sen verta, mitä siellä näkyi, oli aika sinne +voinut myöhemmin saattaa. Sammalta oli muurin päällä. Toinen taas +kaivanto (b) ei tuonutkaan paljaita kiviä esiin, sillä tässä oli muuri +tehty enimmiten someromaasta, jossa kuitenkin tuon tuostakin sekä +suurempia että pienempiä kiviä yhä ilmestyi. Lujaa rakennuslajia tämä +ei ollut. Muutkin kehä-muurin osat näkyivät samaten olevan eri laatua. +Tästä näyttääkin, ikäänkuin rakennettaissa ei olisikaan suuresti lukua +pidetty muurin lujuudesta ja vastustus-voimasta, ellei muutoin sen +hävinnyt tila arvosteluamme petä. Siitäpä näyttää kuin jos itsekuhunkin +paikkaan olisi pantu sitä rakennus-ainetta mitä siinä vaan löytyi. +Tästä kenties ne vähäiset syvyydet, joita muurin alla, ulkopuolella, +vielä voipi eroittaa. + +Mitä enemmin ulkomuurin arvo täten tuli katoomaan sitä enemmin olisi +minusta sisämuurin pitänyt itselleen arvo voittaman, jos nimittäin tämä +muinaisjäännös olisi linnoitukseksi aiottu. Tämän muurin tutkimiseen +kääntyen, kaivatin senkin halki kahdella kaivannolla (c ja d) siinä +paikoin, missä se paraiten oli näkyvissä. Kumpasenkin kaivannon +te'etin syllän leveäksi. Molemmissa paikoissa oli täälläkin, samaten +kuin ulkomuurissakin, järeätä someromaata ja sen seassa kiviä, mitkä +täällä kuitenkin olivat pieniä kuin tavalliset käsikivet. Tänkaltainen +maa-kerros kesti lakkaamatta syllän syvyydelle saakka, jonka perästä +maahan kiintyneitä ja vuorenperäisiä kiviä alkoi ilmi tulla, jotka +olivat sitä laatua, ett'ei niitä ole saatettu sinne vääntää. Muutoin +löytyi haudasta muutamia savikivettymiä, joiden seassa yksi puukannon +muotoinenkin. + +Täten näkyy sisämuurinkin laatu osoittavan, ett'ei ole kehä-muuria +aiottu varustus-palkaksi. Pitäen vielä lattiankin tutkimisen +tarpeellisena, kaivatin sisäkehän keskelle nelikulmaisen kaivannon +(e) 8 jalan pitkän, 6 jalan leveän ja 6 jalan syvän. Täälläkään ei +mitään erinomaista astunut silmiin, maa oli vaan erästä kovaa ja lujaa +rautahiekan lajia, joka teki lapiolle vastusta. Vuori-peräiset kivet +estivät viimein täälläkin syvemmälle pääsemästä. Kun nähtävä oli, +ett'ei näitä oltu sinne pantu, olimme me siis pohjaa saavuttaneet. + +Kaikesta tästä näkyy seuraavan, ettei kehämuuri olekaan +varustus-linnaksi aiottu. Tätä vakuuttavat seuraavaisetkin kohdat. +Ulkomuuri, jonka lujuudesta ja pätevyydestä tämmöisen linnoituksen +vastustus-voima ainakin rippuu, on sisämuuria alhaisempi, jopa +alhaisempikin kuin sisäkehän pohjan pinta. Korkoviiva a-b on, näet, +g-kohtaa alhaisempi, niin että ulkomuuri ei niin vähääkään suojele +sisäkehän sisällä seisovata. Suojelusta eipä myöskään muurien välinen +loma tarjoo, sillä nämä, kohdat d ja c, ovat ulkomuurin tasalla +olevia. Sisämuurinkin vähäpätöisyyteen katsoen, tulee asia yhä +todennäköisemmäksi. Tätä todistaa vielä lisäksi vertaaminen muihin +kehämuureihin, joita olen ollut tilaisuudessa omin silmin nähdä, ja +jotka alempana tulevat paikoillansa kuvatuiksi. + +Näihin katsoen astuu näet heti silmiin se kohta, että niiden paikka jo +itsessään ilman linnoituksettakin tarjoo suojaa ja varustusta, mikä ei +ole "Metelin kirkon" laita. Niin ovat esm. vähäpätöisemmältä näistä, +nim. Linnankankaan linnoituksella Paavolassa, muurit kyllä melkein yhtä +kehnot ja alhaisemmatkin kuin Metelinkirkolla,[19] mutta sen sijaan +itse luonto tälle tarjoo varustusta jyrkkäin törmäinsä kautta. Mitä +taas Pesuankankaan linnalta puuttuu luonnon antaman varustus-voiman +puolesta, sitä on koettu korvata lujilla ja vakavilla muurilla. +Salosten linnalle vihdoin on sekä luonto että ihmisten työ antanut +niin lujan varustuksen, että jos vertaa Metelinkirkkoa tähän ainoaan +linnaan, niin ei pääse ensinkään Metelinkirkko linnoituksen arvoiseksi. +Ulkomuodoltansa ovat nämä kolme kehämuuria ihan toistensa kaltaiset; +Metelinkirkko se tämänkin suhteen eroopi. Näillä on näet vaan yksi +muuri, vaan Metelinkirkolla kaksi. Edellisillä on heidän porttinsa yksi +joka puolella vastapäätä toisiansa, mutta Metelinkirkolla on ne vaan +pitkillä puolillansa, vaan ei päässä. Eroavaisuudeksi saattaa vielä +mainita hajassa olevia porrasraunioita, joita semmoisia ei näy muissa +linnoituksissa. + +Jos tähän nyt vielä senkin todistuksen liittää, minkä kansantaru +tarjoo, kun se ei ainoastaan kutsu paikkaa useimmin kirkoksi, kuin +linnaksi, vaan myöskin paikasta kertoo sen laatuisia satuja ja juttuja, +mitkä paremmin soveltuvat uskonnollisiin kuin sotaisiin käytäntöihin ja +menoihin, niin syitä ei puuttune siihen arveluun, että Metelinkirkko on +vanha pakanuuden uhripaikka. + +Tarkan mittaamisen mukaan on sen laajuus kaikista puolin seuraava: +Pituus lännestä itään 126 jalkaa; leveys pohjasesta etelään 90 +jalkaa; muurin korkeus on vaihteleva 2:n ja 4:n jalan välillä, sen +leveys, suuremman tai vähemmän hajoomisen jälkeen, 6:n, 10:n 12:n +jalkain välillä. Poikkimitattuna on sisä-kehä 83 jalkaa pitkä ja 53 +jalkaa leveä; muurien välinen loma on 8-10 jalkaa. Ylänne, minkä +päällä jäännös seisoo, on pitkä-kallahtava ja vähäpätöinen; itse +paikka eriksensä oleva ja rauhallinen. Ylänteen juuressa on suo, joka +nähtävästi ennen muinoin on ollut järvenä. Se laskeuupi nyt Kälkäjoen +kautta Iijokeen. + +Kansa katselee näitä raunioita taikauskolla, ja vaeltaja poikkeepi +mielellään pimeässä syrjälle, päästäksensä menemästä raunion ohitse. +Tiedetäänpä muka kertoa useista tapaturmista, mitkä täällä olisivat +kohdanneet. Niin oli esm. eräs keinoilija, joka täältä oli kultaa +etsinyt, tullut sokeaksi. Toinen oli pudonnut ja loukannut jalkaansa. +Kolmas oli rammaksi joutunut, j.n.e. Senpä tähden olivatkin myös ne +työmiehet, joilla minä teetin mainitut kaivannot, hyvin halukkaat +noudattamaan minun tahtoani, kun ma käskin heitä jälleen täyttää +kaikki kaivannot, niin että kuului melkeen itseänsä lohduttamiselta, +kun heistä eräs, työn tehtyänsä, vakuutti "kirkon ei pahenneen meidän +käsissämme". Mutta merkillisimpänä kaikesta, mitä taru tiesi tästä +paikasta kertoa, on minusta se, että paikan haltia on -- ei ukko-vanhus +harmaahiuksinen, pitkäpartainen, sata vuotia hartioilla kantava, vaan +-- nainen, neitsy. Tätä hentoa haltiata ei kuitenkaan enään saada +näkyviin, sillä hän vaikuttaa ja toimii näkymättömänä. Kerta vaan +on vanhalle noita-akalle onnistunut saada neitsy esiin, akka kun +tiesi loihtu-sanat. Eräs poika oli näet raunioilla "pitänyt ilvettä", +josta haltia hänen rankaisi niin pahalla silmän taudilla, että silmät +olivat kuopistansa vuotaa. Kysyttiin tähän noita-akalta neuvoa, niin +sanoi akka, ett'ei kukaan muu kuin haltia itse voinut tätä parantaa. +Akka otti koettaaksensa lepyttää haltiata, ja läksi sairaan kanssa +raunion sisään iltahämärässä -- sillä sen arvannee, että haltia-neitsy +rakastaapi illan hämärää ja aamun sumua. Rukoiltuansa ja loihdittuansa +onnistuikin akalle vihdoin saada haltia esiin, joka armahti poikaa ja +teki hänen terveeksi. Muutoin ei tarvitse hurskaan pelätä haltiata, +sillä se on hurskaille laupias, mutta epähurskaille kova. + +Ylänteen rinteellä, joka suohon antaa, on ympyriäisiä ja nelinurkkaisia +raunioita. Ne ovat kaikki vallan epäselviä ja vanhoja. Yhden niistä, +joka vähän vertaa yleni maasta, kaivatin ma, mutta annoin työn taas +heretä, kun ei näkynytkään mitään merkkiä siitä, että kivet olisivat +tahalla kokoon laaditut. + +Muinaisista kivilaitoksista puhuttaissa mainittakoon myöskin, että +viimeisiin aikoihin saakka on ulkosaarilla -- esm. _Krunneilla ja +Tukkikarilla_ -- nähty kivi-roukkioita kokoon-laadituita ihmisen +kokoisiksi ja ihmisen muotoisiksikin, mihin roukkioihin on uhrattu +rahaa, jotta saataisiin runsas kalansaalis, tyven ilma j.n.e. + +Meren ja lähimmäisen ylänteen välinen ala kantaa sekin kivirakennuksia, +joita myöskin, ehkä ovatkin vähäpätöisiä, otettakoon mainittaviksi. +Ne ovat nelikulmaisia kiviperustuksia, mitkä eivät nouse maanpintaa +ylemmäksi, ja joita siis paraiten havaitsee siitä, että ne ovat +puista paljaat. Tänkaltaisia saapi nähdä muutamia liki toisiansa, ja +usein niistä kulkee kivinen polkukin mereen päin. Jos tätä perustusta +otetaan ylös, niin havaitaan sen olevan pientä kivilajia, sitten +someroa, viimein santaa, s.t.s tavallista merenpohjan kerrosta. Tämä +asia, samaten kuin niiden asemakin, osoittaa, että ne ovat entisten +kalasaunain perustuksia, niinkuin niitä tämmöisiä saunoja vielä nytkin +saaristossa pidetään. Erinomattain vanhoja ne siis ei saata olla, +kosk'ei puutkaan ole niihin vielä oikeen päässeet kasvamaan. Olhavassa +näitä paraiten havaitaan. + +Merkkinä veden laskemisesta ja maan nousemisesta ovat esm. ne valkamat, +mitkä siellä täällä havaitaan paikoissa, jotka nyt ovat vedestä +kaukana. Niin esm. _Illinsaaren_ korkeimmalla paidalla, metsässä, +_Merikosken_ törmällä y.m. Tämä Merikoski oli muinoin viimeinen koski, +niinkuin sen nimikin ilmoittaa, mutta nyt on se jäänyt 7 virstan päähän +merestä, ja sillä on nyt neljä koskea allansa. Sittemmin oli joen +lasku-paikka Kirkkosaaren vieressä, josta nyt on pari kolme virstaa +merelle. -- Pitäjän pohjoisessa osassa on _Herukka-hieta_ niminen, nyt +jokseenkin mataloitunut, lahdelma, joka muinoin pidettiin Pohjanlahden +uloimmaisena perukkana. -- Ne Jättiläisten haudat eli kivikattilat, +joita Hirvesvaaralla ja uuden tien varrella Tannilassa näytetään, ei +ole muuta kuin luonnon tekemiä syvyyksiä, joista vesi on kuivennut. + + * * * * * + +Noista rajuista sodista XVI vuosisadan loppupuolella säilyttää +kansan taru vielä muutamia muistoja, joiden keskuutena on +talonpoika _Wesaisen_ urotyöt. Wesainen oli kotosin _Wesan_ +talosta Yli-Kiimingistä, ja sanotaan olleen erinomattain neuvokas, +urhea ja voimakas mies. Ei ainoastaan kotiseudussa vaan myöskin +naapuri-pitäjissä oli hän itselleen voittanut semmoisen arvon ja +luottamuksen, että nämä aina panivat hänen päälliköksi, kun heidän +oli puolustaminen itseänsä Ryssiä vastaan tai kosto- ja ryöstö-retkiä +tekeminen vihollisten omaan maahan. Täällä kerran ryöstöllä käydessään +olivat viholliset myöskin sytyttäneet Iin emäkirkkoakin. Se tapahtui +itse pyhä-päivänä. Wesainen kuitenkin rohkeudellansa tiesi pelastaa +kirkkoon kokoontuneen aseettoman väen sekä itse kirkonkin, vieläpä +ajoi viholliset pakoon. Tätä ryöstöretkeä kostaaksensa retkeilivät nyt +Suomalaiset syvälle pohjois-Venäjään ja aina Kantalahden kaupunkiin +saakka, missä taru mainii heidän polttaneen kaksi kirkkoa, jopa olleen +aikeissa polttaa kolmaskin. Tämän he kuitenkin mainitaan säästäneen, +muka sen pyhyyteen nähden, ja se siis vielä nytkin muka seisoo. He +palasivat sitten kotimaahansa suuren saaliin kanssa. Mutta sillä aikaa, +kuin nämä näin ryöstivät Venäjässä pitkin Wienan meren rantoja, olivat +Venäläiset niiden sivutse tunkeuneet Suomen maahan, jonka pohjoisia +pitäjiä he hirmuisesti hävittivät ja ryöstivät, pitäjät kun nyt +olivat paljastetut sotaisasta nuorisostansa ja etenkin johdattajasta. +Varsinkin oli heillä syytä kääntää vihansa Iitä vastaan, tämä kun oli +vihatun ja peljätyn Wesaisen kotipaikka. Tälle ne sentähden ankaralla +hävityksellä kostivat Wesaisen tekoja. Kerrotaanpa myöskin, että eräs +vihollinen olisi pahoin menetellyt Wesaisen vaimonkin kanssa, joka +sanotaan olleen nuori ja kaunis nainen, ja miehellensä uskollinen. +Miehensä kanssa oli hällä kaksi lastakin, mitkä Venäläiset viime +retkellänsä tappoivat. Wesainen tulee nyt kotiin juuri parahiksi +nähdäksensä, kuinka viholliset hävittävät, kuinka kirkko palaa +ilmitulessa, ja kuinka hänen nuori vaimonsa on erään Ryssän vallassa. +Tästäkö nyt meteli nousi! Viholliset karkoitettiin, ja Wesainen teki +uuden hävittävän kosto-retken. Riistettyänsä raastettuansa monta kylää +ja kaupunkia palasi hän sitten vihollisen maasta taas kotiin, mutta +tällä paluumatkalla surmasi hänen eräs sotavanki, nimeltä Ahma. + +Ison vihan ajoista täälläkin löytyy tavalliset kertomukset +rosvoomisesta ja ihmis-kiduttamisesta. Yli-Kiimingiilä sanotaan +vihollisten kuitenkin kerran olleen niin hentoina, etteivät kärsineet +nähdä verta, jonka tähden he, havaittuansa joukon naisia ja lapsia, +mitkä olivat erääsen maan-alaiseen kellariin kätkeyneet, ainoastaan +salpasivat oven ulkopuolelta kiini, jotta lapset ja naiset näin +siivosti siihen kuolivat. -- Viholliset sanotaan olleen erinomattain +taitavat vainumaan kätketyitä kaluja ja ihmisiä, niin että kansan +taru on heitä kuvaillut _Koirankuontolaisiksi_ s.t.s. ihmisiksi, +joilla on koiran naama, niin että he paljaalla vainulla aina löysivät +kaikkea salattua. -- Erään akan olivat täälläkin viholliset polttaneet +olki-tulella. -- Missä niin voitiin, tehtiin vasta-rynnäkköä. +Kuitenkin on monessa paikoin päässyt kansan mieleen se luulo, että +kaikki tämä rajaton viheliäisyys vaan oli Jumalan lähettämä rangaistus +ihmisille heidän syntiensä tähden, joka luulo jo oli muka senkin +aikuisissa ihmisissä elänyt ja vaikuttanut. Senpä tähden muka olikin +semmoinen kauhu ja hirmu turmellut näiden mieltä, että he usein eivät +uskaltaneet yrittääkään vastusta, vaan joutuivat kokonaan pelkuriuden +alaisiksi. Niinpä esm. kerrotaan, että kaksi ainoata kasakkaa kerran +tappoi koko joukon miehiä ja naisia ilman kenenkään vastustamatta. +Ja Haukiputahilla, Murhasaari nimisessä paikassa, oli samaten suuri +joukko tapettu ja kauheasti kidutettu saunassa, ehkä aseita löytyi +millä itseänsä puolustaa, ja ehkä vihollisten lukumäärä oli vähäinen. +-- Näistä ajoista on lukuisia pakopirttien jäännöksiä erämaissa. Myös +ulkosaariin lähdettiin pakoon. Niin esm. tuli pakolaisia Hailuodosta, +mitkä pelastivat itsensä Iin Krunneihin. + +Kellon kylän läpitse virtaava _Kalimänoja_ on sekin näistä ajoista +tuttu. Tässä näet tapahtui se kahakka ruotsalaisen ratsuväen ja +kasakkain välillä vuoden 1719 alussa, jossa kasakkain päällikkö, +majuori Antamon Antonevitsch, hevosen selästä pudottuansa, piilosi +pensaisin, ja sittemin paljain päin vaelsi jään yli Hailuotoon, kun +oli hänen väkensä kaikki pakoon lähtenyt, syystä että he luulivat +päällikkönsä kuolleeksi, koska näkivät hänen hevosensa laukkaavan +irtonaisena sinne tänne (ks. Ã…bo Tidn. 1791 N:o 24). + +_Taimenen kivi_ on suuri litteä kivi Iijoessa Karjalan kylässä, mikä +kivi, kun vesi on alhaisella, seisoo veden pintaa ylempänä. Tähän +olivat Venäläiset kerran sodan aikana panneet veneillä, luullen +itsensä täällä olevan paremmassa turvassa, kuin metsäisillä rannoilla. +Heillä oli muassa ollut vangiksi otettu nainen, jota muka pelkäsivät +heiltä ryöstettävän. Nimi taimenen-kivi olisi siitä tullut, että +Venäläiset täällä taimenia itsilleen keittivät, kun talonpojat, jotka +olivat väijyksissä, heitä ampuivat. -- _Venäjänkari_, lohen-pyynti +paikka joessa, kirkonkylässä, on nimensä saanut siitä, että joukko +venäläis-ruumiita, jotka olivat ylikylissä tapetut, ja jotka nyt kulkea +kelluttivat alas virtaa, tarttuivat tälle karille. + +Paljon Venäläisiä kerrotaan hukkuneen, kun he omin tuumin jokea +laskivat. Kerran olivat he pakolla saaneet erään talonpojan heitä +laskemaan. Mutta tämä hyppäsi sivulla olevalle kalliolle, ja kaikki +Venäläiset hukkuivat. -- Toisen kerran taas olivat Venäläiset saaneet +erään talonpojan kiinni ja pakoittivat häntä heitä laskemaan. Myöskin +vannoittivat häntä rehellisesti sen tekemään. Mies piti valansa ja +laskikin koskia taitavasti. Mutta kun tulivat Raasakkaan, joka on joen +uljain ja vaarallisin koski; ja mies täällä viillätti veneen suoraan +kallioita kohden, niin eivät Ryssät muuta uskoneet, kuin että mies +tahtoi heitä surmata, ja paiskausivat joka mies koskeen vaan, unhottaen +kostoa ja kaikkea. Täällä ne musertuivat kallioita ja kiviä vastaan, ja +hukkuivat kaikki, sen arvaa. Mutta mies laski vakaana samaa suuntaa +vaan, sillä kallion juuressa se väylä kulki, eikä hänellä mitään hätää: +valansa oli hän pitänyt, tuli terveenä alas. + +Eräästä _Jokinen_ nimisestä miehestä, kotoisin Ala-Kiimingin Jokelasta, +kerrotaan, että hän kerran karhunkeihäällänsä pisti kaksi Ryssää yhtä +haavaa kuoliaiksi. Toisten oli hän toisen toverin kanssa suksissa +ajanut Venäläislaumaa takaa, siksi että näistä eräs jättiläisen +kokoinen mies seisahtui ja uhkasi Jokista pampullansa. Vaan Jokinen +otti keihäänsä ja syöksi sen Ryssään, niin että tämä kaatui, ajoi +sitten toverinsa kanssa toiset pakoon. Muutoin rosvoi vihollinen kirkot +hyvin tarkkaan, eikä halveksinut vähimmän arvoistakaan. + +1742 vuoden sodan aikana läksi _Löfving_ Kellon kylästä Hailuotoon ja +hyökkäsi siellä olevaisten Ryssäin päälle. Mutta kun hänen toimensa ei +satu tähän pitäjään, niin ei ole kummaakaan, ett'ei hänestä täällä sen +enempätä muisteta. Eipä niitä muitakaan tämän sodan tapauksia muisteta. + +Muiden nimien ja muistojen johdosta mainittakoon myöskin, että +_Kirkkosaari_ tietysti on nimensä saanut siitä, että kirkko ennen +oli siihen rakennettu. Se oli sen ohessa sekä hautaus- että +mestauspaikka. Kuinka monta kirkkoa tässä on seisonut, ja onko +muuallakin pitäjässä kirkkoa ollut, siitä ei enään tietoa. Hämärä +muisto viittaa Illinsaareen, että muka täällä ennen olisi kirkko +seisonut. Jopa mainiikin sen muiston mukaan taru, että muinaisessa +sodassa kerran kirkonkelloja olisi upoteltu tällä saarella olevaan +mutalampeen, mikä lampi muka pohjatonna on, niin ettei kelloja +enään saatukaan ylös. Ainakin XV vuosisadan loppupuolella oli +pitäjällä oma kirkko, mikä sittemmin, XVI vuosisadan loppupuolella, +joutui vihollisten polttamaksi. Nykyinen kirkko seisoo vastapäätä +Kirkkosaarta, ja sillä on seuraavat vanhat kalut: Vanha hopeakalkki, +päällekirjoituksella "Scvande Banér 1625", jalassa Kristus-kuva; Vanha +kummanlainen alttari-peite, kaikenlaisilla eläimillä ja koristuksilla +koristettu;[20] Muutamia kuolleiden virkamiesten miekkoja, yksi +vuodesta 1721; Vanha mestaus-kirves y.m. Pappila oli ennen muinoin +Karhusaarella, jossa sen raunioita vielä nähdään Kirkkosaarta +vastapäätä. Tämä poltettiin samassa tilassa kuin kirkkokin, nim. +vuonna 1582. Kellari ynnä kivi-perustukset ja tako-alustin ovat vielä +nähtävinä. Luultavasti on se tämä _kellari_, joka on Ã…bo Tidningar'iin +vuodelta 1772, nro 8, tuottanut sen ilmoituksen, että Iissä muka ennen +olisi ollut luostari, josta vieläkin kellari näkyy. Koko luostari-taru +supistuu muutoin muutamiin niittyihin, jotka kuuluivat Rauman +luostariin.[21] + +Muutamia erinomaisempia tapauksia, jotka ovat pitäjässä tapahtuneet, +on E.J. Frosterus kirjoittanut muistoon. Ne ovat luettavina Iin +emäkirkon Inventario-kirjassa käsikirjoituksessa. Näistä on Murman +Suomi-kirjassa vuodelta 1865, Toinen Jakso, 3 osa, siv. 30 ss., jo +enimmät julkaissut -- esm. _Mathias_ nimisestä kappalaisesta, jonka +Venäläiset v. 1588 elävältä polttivat, lohiverkkoihin käärittynä; +_Jacobus Olai_ nimisestä pastorista, joka 9 vuorokautta makasi jään +alla _Kintaskoskessa_, ja sittenkin vielä otettiin elävänä ylös; +kuningas _Adolf Fredrikin_ käynnistä Iissä, pappilassa, 1752, y.m. -- +jonkatähden niitä ei tarvitse täällä uudestan julkaista. Yksi taru +on kuitenkin hänellä jäänyt julkaisematta, jonka tähden se täällä +kerrottakoon mainitun Frosterus'en käsikirjoituksen mukaan. Se kuuluu +suomennettuna näin: "Jacobus Olai Fellman[22] 1584, ennen kappalainen +Isossa Kyrössä, on allekirjoittanut 'Decretum Upsaliense'. Hänestä on +muistoon piirretty, että Venäläiset (vuosilukua ei ole mainittu) hänen +vangittivat, ja että hänen täytyi rahalla lunastaa sekä oma henkensä, +että vaimonsakin jopa sikiönkin emäkohdussa. Mainitun pastorin ovat +he vangittuna vieneet kanssansa Pudasjärvelle, 14 penikulmaa Iistä, +erääsen paikkaan nimeltä _Invi_(?) _vät_,[23] josta he sitten päästivät +hänen irti, kun ensin olivat häneltä ottaneet valan sen päälle, ettei +hän meikäläisille ilmoittaisi, kuinka suuri vihollinen oli luvultansa. +Mutta kun viholliset sitten, mainitussa paikassa, laittoivat itsensä +saaliista ilopäihin, niin joutuivat meikäläiset heidän päällensä ja +löivät heidät kokonaan". + +Muista pitäjän nimistä olen saanut seuraavat tiedot: _Kellon_ kylä +on saanut nimensä siten, että eräs alus, jolla oli kirkonkello tänne +tuotavana, joutui nykyisen Himottu nimisen sillan paikoilla pahasti +kivelle, niin että koko alus meni pirstoiksi ja kello painui veden +pohjaan, johon se katosi. Tämä paikka oli näet ennen muinoin järvenä, +ehkä se nyt on kuivehtunut. Himottu-silta on Lopakan kestikiivarin +vieressä, ja se puro, jonka yli silta viepi, on nyt aivan vähäpätöinen, +ehkä täällä ennen jahdilla kuljettiin. Lampi, josta puro laskeuupi, +kantaa tästä tapauksesta saakka nimen: _Kellonlampi_.[24] + +Että paikkakunta on saanut vastaanottaa siirtolaisia muistakin +maaseuduista, Savosta, Karjalasta ja Hämeestä, se varmaa. Tästä +asutuksesta muistuttavat esm. Oijärvet, Karjalat, Hämeenjärvet. Kerran +oli näet "Sauvon maasta" siirtokunta muuttanut näille seuduille. +Kauvan kuljettuansa erämaita sinne tänne, löytämättä itsilleen sijaa, +oli yht'äkkiä muuanna päivänä heidän silmäinsä edessä ilmestynyt +viheriäinen tienoo ja sen keskellä järvi. "Oi! järvi!" huusivat he +hämmästyneinä. He asettuivat tänne, ja siitä asti kantaakin paikka +nimen _Oijärvi_. -- "Karjalasta Venäjän puolelta" oli samaten muutamia +perhekuntia tännepäin muuttanut, ja kun he seutuun mielistyivät, niin +he tänne asettuivat ja kutsuivat uuden paikan _Karjalaksi_, entisen +asuntopaikkansa jälkeen. -- Niinpä oli myöskin, kerrotaan, tänne +siirtynyt Hämäläisiä, mitkä kutsuivat järven, jonka ympäri asettuivat, +_Hämeenjärveksi_, joka on järvi Ala-Kiimingissä. + +Muiden nimien seasta muistuttaa _Helsinginkoski_, nykyään pari kolme +virstaa merestä, Helsingeistä, joidenka vallassa luultavasti täällä +muinoin rikas kalastustila oli; _Kyrönlahti_ ja _Kyrönsaari_, +Putahilla, useassa tavattavasta Kyrö-nimestä: ja _Finninkari_ siitä +ajasta, jolloin eri väestöt eivät vielä olleet yhteensulaneet, vaan +katsoivat toisiansa vieraiksi. + +Löytöjä ei ole tietääkseni muita löydetty kuin _Makkarankankaalla_ +etelä-Iin kylässä eräs tappara-keihäs eli hillebardi. Se oli maannut +vanhan mänty-kannon juurien alla erään pienen puron rannalla.[25] + + + + +Oulun pitäjä ynnä Oulunsalon kappeli. + + +Oulu-nimen alkuperälle lienee vaikea päästä. Muistamme Mathesius'en +antaman tiedon, että kolme Lappalaisia olisi naapuri-pitäjille Ii, Oulu +ja Liminka, antanut nimensä. Oulas olisi siten Oulu-nimen synnyttäjä. +Merkillistä on, että eräs kertoja Limingassa vielä tiesi tästä kertoa, +ehkäpä kyllä hän ei tuntenut kuin kaksi Lappalaista, joista toinen +oli asettunut Liminkaan, toinen Ouluun. Oulun Lappalaisen nimi kuului +hänen suustansa Olli eli Ulle. Vaikealle kuitenkin tuntuu päättäminen, +ettei kalainen Oulujoki olisi tykönsä vetänyt asukkaita jo ennen +Lappalaisten tuloa. Senpätähden ei Mathesius'kaan tyydy saamaansa +tietoon, vaan antauupi ennemmin nuoremman Rudbeck'in eriskummalliseen +selitystapaan, jonka mukaan Oulu on hebrealaista alkuperää.[26] + +Kaupungin rientävä, toimelias elämä on haihduttanut enimmät +muinaismuistot tästä, laveudeltansa vähäisestä, pitäjästä. Taru ei +rakasta kaupunkielämän ulos päin käännettyä mieltä eikä kauppa-liikkeen +kiiru-rientoa. Sentähden ei ole ensinkään odottaminen täältä paljon, +paikkakunnan muinaisuutta koskevia tietoja. Muistetaanpa täällä +kuitenkin puhua maan mainioista Jättiläisistä, ehkä näiden jättämiä +muistomerkkejä ei enään ole tiedossa. + +Lappalais-muistoja täällä kumminkin löytyy vähän runsaammin. Niinpä +niitä vielä näkyy niillä vuoriloilla, mitkä ovat Oulujoen rannoilla, +esm. _Korkiavaaralla_ ja _Matokankaalla_, niinkuin myöskin järvein +rannoilla. Eräs talo joen pohjaspuolella kantaa vielä heistä nimensä +Lappala. Ja Turkka nimisen saaren kohdalla näytetään vielä joessa +paikka, missä Lappalaisten pato olisi ollut lyötynä. + +Väitöskirjassansa "Beskrifning öfver Cajaneborgs Län" mainii E. Castrén +_Metelin-väestä_, mitkä muka piti oleman kapinoitsijoita, jotka täällä +Suomessa puolustivat Sigismundia Karl IX:tä vastaan, ja joista, hänen +saamainsa tietojen mukaan, vielä kuoppia ja luolia näyteltäisiin, missä +nämä kapinoitsijat olivat kätkeyneet, mainiten sen ohessa hänelle +kerrotuksi, että "etelässä päin Muhoksen kirkosta, Oulun ja Limingan +rajalla", vielä näkyisi raunioita eräästä harmaa-kivestä muuratusta +vallista, joka olisi ollut linnan-pihan näköinen, ja jossa tämä +Metelinväki olisi majaellut. Kumpua, missä tämä linna on seisonut, +kutsuttaisiin _Metelinvaaraksi_. Näin Castrén. Myöskin Mathesius mainii +tästä Metelin-vaarasta, mikä hänen määräyksensä mukaan pitäisi oleman +Oulun pitäjän "eteläisimmässä osassa" ja niin korkeana, että "sille +sopi nimitys tämän maakunnan vuorien Foenix, koska sen kukkulasta +selvään voi havaita seitsemän kirkkoa". + +Kehoitettuna näin hupaisista tiedoista ko'in saada selvää ensinkin +metelinväestä. Havaitsin kuitenkin piankin, että niin taru kuin itse +metelinväkikin oli nykyiselle miespolvelle kokonaan tuntemattomia. +Vaan eipä sitä mainiota metelinvaaraakaan tunnettu, eikä sen paremmin +muurattua valliakaan. Limingassa viittasi hämärä tieto Muhokseen, +Oulunjärven seutuihin, mutta Muhoksessa viitattiin taas Liminkaan. +Vihdoin onnistuin Oulun pitäjän rajalla saamaan sen tiedon, että vuori, +jonka kukkulalta voi nähdä seitsemän kirkkoa, todellakin löytyy, +mutta ei Oulussa, vaan Kempeleesen päin, eikä nimellä Metelinvaara, +-- mikä kertojasta pitäisi oleman Oulunjärven seuduilla -- vaan +Moukkulanvaara eli Viilaselkä. Mutta linnaa tahi muuta muinaismerkkiä +eli rauniota ei ollut kertoilijani nähnyt, vaikka hän siellä oli +paljon kuljeskellut ja tänäkin kesänä usein siellä _hevosissa_ +käynyt.[27] Ainoa metelinimi, joka Oulussa löytyy, on Metelinmäki, se +mäki, jonka päälle pappila nyt on rakennettu. Ennen oli se ollut +metsätöyry kaupungin ulkopuolella, mutta on nykyään jo kaupungin +keskellä.[28] + +_Linnansaari_ kantaa nimensä Oulunlinnan jälkeen, minkä Pehr Bagge 1590 +rakenti, sittenkuin 1570 vuoden linnoitus näkyy hävinneen. Saarella +näkyy vielä vallit ja kesken saarta kruutikellari. Saaren rannalla +samaten kuin mannermaankin vastaavalla rannalla näkyy kivityksiä.[29] +Saaren pohjaspuolella oleva koski kutsutaan _Linnankoskeksi_. Itse +linnasta ja sen kohtaloista ei säilytä kansan muisti enään mitään +kerrottavaa. Sama on laita myöskin kaupungin. Näiden muistoja ja +kohtaloita ovat historiakirjat ottaneet säilyttääksensä, niinkuin +luonnollista onkin.[30] Kaupungin kirkko, rakennettu 1763 (entinen +kirkko rakennettiin 1613) tallittaa muinaisista mainion Johannes +Messenius'en muotokuvan niinkuin ruumiinkin.[31] + +Oulunsalon vanha kirkko on näillä seuduin miltei kuuluisakin. Se +rakennettiin vuonna 1665, on puusta tehty, pikkuinen ja vähäpätöinen. +Katto niinkuin seinät ovat täynnä kömpelöitä hengellisiä maalauksia, +joiden seassa myöskin on olennoituita kuvauksia kuolonsynneistä, esm. +vihasta, kateudesta y.m., kaikki latinaisilla allekirjoituksilla +("Ira", "Invidia" y.m.) varustetuilla. Sakaristo on niin pikkuinen, +että kaksi henkeä siellä tuskin toimeen tulee. Tämä vähäinen, +nykyään ihan käyttämätön, kirkko voitti ajan pitkään itsellensä +suurenkin maineen paikkakunnassa. Täällä tiesi näet hengellinen into +harjoittaa kaikenlaista taika-uskoisuutta ja menoa. Paikkakunnan +kauppiaat ja merenkulkijat, joilla oli vaarallinen kulku tehtävä, +niinkuin kalastajatkin, mitkä merelle läksivät, samaten kuin muutkin +matkustajat, millä oli matka tehtävä, olipa se sitten minne tahansa, +kaikki ne tavan mukaan tälle kirkolle ensin uhrasivat, jotta ne täten +itsillensä suosittaisivat korkeammat voimat, ja jotta matka heille +näin joutuisi onnelliseksi. Tapana oli myös uhrata palatessa, jos +näet matka oli onnella päättynyt. Tavalliset uhrit olivat rahat. +Täksi oli säästölaatikko asetettu kirkon seinälle, mihin laatikkoon +itsekukin pani roponsa. Näin kootut rahat käytettiin paikkakunnan +köyhäin hyväksi, ja kun kerrotaan tämän kassan usein olleen runsaankin, +niin eivät tainneet köyhät nähdä hätää. Jokiseuduiltakin, niinkuin +esm. Braahen kaupungista, mainitaan tänne rahaa tulleen. Se, jok'ei +matkalle mennessänsä uhrannut, se teki lupauksen antaaksensa sen +eli sen verran rahaa, jos matka onnistuisi. Varsinkin kuuluu pyhän +Tapanin päivä olleen uhrauspäivä, jolloin väkeä kokoontui kirkolle +paljon. Jos saapi maineesen luottaa, niin olisi täällä ennen aikaa +muutakin taika-uskoisuutta harjoitettu, niinkuin esm. kirkossa ja +kirkkomaalla valvomista, n.k. Jumalan tuomioita, näkyjä, ilmestyksiä ja +senkaltaista. Uhraaminen kuuluu olleen harjoitettuna meidän aikoihin +saakka, ehkä eri muodossa ja kenties salaisuudessa. + +Syyksi tämän kirkon näin suureen pyhyyteen saapi kuulla seuraavan +jutun: Kerran oli eräs pispa seuroinensa miehinensä matkustanut meritse +pohjaseen päin. Matkalla joutui laiva pahan myrskyn valtaan. Myrsky +ajeli laivan mereltä rannemmalle ja vei sen niin siihen salmeen, +joka ennen muinoin teki Oulunsalon saareksi, vaan nyt on kuivehtunut +alhaiseksi niityksi. Täällä sattui laiva semmoisella vauhdilla kariin, +että särkyi. Saadun avun kautta oli pispa kuitenkin pelastanut +henkensä, ja rakennutti sitten, kiitollisuudesta Jumalata kohtaan, joka +oli sallinut hänen tulla pelastetuksi, tähän paikkakuntaan kirkon, +ja pyhitti itse ensimäisenä paikkaa uhrilla. Näin kertoo taru kirkon +pyhyyden alkua. + +Tämä kirkko sanotaan olleen rikas muinaiskaluista ja kalliista +tavaroista. Näiden joukosta mainii Mathesius maljan ja hopeakannun, +molemmat kauniisti tehdyt, jotka silloinen maaherra Paroni Conrad +Ribbing oli vuonna 1666 tänne lahjoittanut, niinkuin näkyy nimestä ja +vaakunasta ja vuosiluvusta, mitkä ovat niihin piirretyt.[32] Nämät +ovat ynnä vanhain hopeakaluin kanssa kadonneet, ja tästä katoomisesta +tietää taru mainita näin: Kirkon vierisessä Lääkkö eli Kuivala +nimisessä talossa asui kaksi veljestä, nimiltänsä Erkki ja Perttu. Kun +oli jo hopeat ja muut kalliit tavarat kirkossa nousseet niin suureen +arvoon, että niiden varastaminen kannatti vaivaa ja vaaraa, niin +miettivät mainitut veitikat koettaa, onnistuisiko heille asia. Pimeänä +syksy-yönä he panivat päätöksensä toimeen. Akkunan kautta menivät he +kirkkoon ja ottivat sieltä mitä otettavaa oli. Kaikki vietiin kotiin +paitsi ainoastaan kalkkia, joka oli niin kallis, ettei uskallettu sitä +ottaa, jonka tähden se kätkettiin erään sillan alle. Kohta sen perästä, +ennenkuin varkaus vielä oli huomattu, läksivät molemmat veljet pakoon, +niinkuin sanotaan Norjaan, möivät siellä kaikki varastetut tavarat, ja +palasivat sitten, 40 vuotta siellä elettyänsä, taas kotipaikkaansa, +missä ei kukaan heitä enään hätyyttänytkään, vaikka kyllä kaikki +tiesivät, että he ne tavarat ottaneet olivat. Toinen veli kutsuttiin +tästä lähin "Norjan Erkiksi", toinen "Pallas Pertuksi". Näin tästä +asiasta kerrottiin. + +Kun mainittu pispa kulki Oulunsalon saarella katsoaksensa päätetylle +kirkolle sijaa, istui hän levähtääksensä eräälle tien vieressä olevalle +kivelle, mikä kivi tästä syystä kutsutaan Pispankiveksi. Kivi on +nykyisen tien varrella, neljänneksen päässä Oulunsalon pappilasta. +Paitsi nämä pispanmuistot on niitä vielä yksi. Oulun sataman suun +pohjaspuolella on näet Pispanletto niminen saari, josta taru tietää +mainita, että eräs pispa siinä olisi maalla käynyt pohjaseen päin +matkustellessaan. + +Oulunsalon entinen saari on liiaksi nuori ja alankoinen, niin ettei +siellä tarvitse odottaa löytävänsä muinaisjäännöksiä. Isolla vihalla +ymmärretään täällä yhtä kuin rosvomista ja ihmis-kiduttamista. +Pahajärven vieressä on suuri kuoppa, jota "pakohaudaksi" kutsutaan, +ja johon ison vihan aikana oli kätketty paljon kallista tavaraa. +Viholliset ne kuitenkin näitäkin löysivät ja veivät. Täällä kerrottiin +myös eräästä "Pait-syntinen" nimisestä miehestä, jota näin kutsuttiin +hänen tavallisista vannomissanoistansa "paitti mun syntini". Tämä, joka +olisi ollut kotona Junttilasta (Limingalla?), sai viekkaudellansa +Venäläiset usein petetyiksi. Monta kertaa joutui hän heidän käsiinsä, +mutta yhtä monta kertaa pääsi hän taas pakoon. Kerran oli hän, vangiksi +jouduttua, saanut juosta laukata kosakki-hevosen jälessä, ansa kaulansa +ympäri ja ansan toisessa päässä kosakki, joka häntä näin juoksutti +Oulusta Liminkaan asti. + +Ennen aikaan seisoi jo mainitulla Turkkasaarella rukoushuone, missä +tapana oli pitää Jumalanpalvelusta kun tähän saareen välistä kokoutui +sangen paljon väkeä. Paikka on näet vanha lohenpyyntipaikka, jossa +ennen mailmassa runsaasti saatiin kalaa. Tämän rukoushuoneen polttivat, +senkin, Venäläiset v. 1715. Sen rauniot nähdään vielä saaressa. Perus +on pituudeltansa 30 jalkaa, leveydeltänsä 28. Jumalanpalvelus ei +kuitenkaan sillä tauonnut. Uutta huonetta ei kyllä enään rakennettu, +mutta palvelus pidettiin sittemmin joko ulkona tahi likitaloissa, ja on +tapana pysynyt meidän aikoihin saakka.[33] + +Poikana ollessani kuulin Oulussa kerrottavan, että Pokkitörmästä, +niinkuin Linnansaarestakin, oli löytöjä ennen löydetty, kannuksia, +miekan kärkiä, jalustimia ja senkaltaista. Liekö siinä perää, ja, jos +niin on, mihin ne ovat joutuneet, siitä ei mulla tietoa. + + + + +Muhoksen pitäjä ynnä Utajärven kappeli. + + +Arkeologialliselta kannalta on Oulun pitäjä likeisessä yhteydessä +Muhoksen kanssa, molemmat saman yhdistäjän, nimittäin Oulujoen, ympäri, +toinen vaan toista vähän ylempänä. Muhos, muho, merkitsee höllää, +kuohkeata maata, niin ikään myös hete- eli noromaata, ja on luultavasti +alkunsa saanut joko Muhojoen höltyvistä rannoista tahi jostakusta +rämeestä, josta se sitten on koko paikkakunnan nimeksi levinnyt. +Jättiläistarut eleskelevät täällä jokseen vilkkaassa muistossa ja +todistavat korkeata ikää. Myöskään Lappalais-muistoja ei täällä aivan +harvassa ole; useammat korkeammanlaiset ylänteet Oulunjoen kummallakin +rannalla kantavat niistä joitakuita merkkejä.[34] + +Mutta ei ainoastaan rannoilla vaan myöskin sisempänä järvien tienoilla +löytyy Lappalais-raunioita ja "Jättiläisten hautoja". Niinpä näitä +on esm. Juorkunan kylässä Utajärven kappelissa _Wesalankankaalla_ ja +_Korkeamaanharjulla_, pohjaspuolella Oulunjokea. Noin kahden penikulman +päässä Kosulan kestikiivarista itään päin, pohjaspuolella jokea, +kerrottiin Pirttijärvi nimisessä järvessä löytyvän eräs saari, nimeltä +Jättläis-saari, jossa saaressa löytyisi kivikehiä -- Lappalaisraunioita +-- ja pait näitä myös eräs n.k. "Jättiläiskirkko". Tämän vähäpätöisestä +laajuudesta päätin kuitenkin sen olevan tavallisen suuremman +Lapinraunion, enkä huolinutkaan lähteä asian tähden sitä tarkastamaan. +Sangin kylässä Utajärvellä on pohjaspuolella jokea _Maanselkä_ niminen +selänne, jossa minä myöskin havaitsin muutamia kiviraunioita, ehkä +nämä olivat nelikulmaisia. Se erinomaisuus näissä kuitenkin oli, että +tulensija, joka tavan mukaan aina löydetään keskeltä rauniota, näissä +havaittiin olevan nurkassa.[35] Tämä tekisi epäiltäväksi, ovatko +nämä Lappalais-raunioita, ellei taas heidän ikänsä ja pienuutensa, +joka on tavallinen lappalais-mukainen, tätä todistaisi. Seinät olivat +näet ainoastaan syllän pituisia ja itse perus vallan vähäpätöinen. -- +Mäkelän talon vieressä samassa Sangin kylässä sanottiin myös löytyvän +erinomaisia Jättiläisten hautoja. Mutta perille tultuani havaitsin +niiden olevan ainoastaan tavallisia luonnon tekemiä syvyyksiä, joista +vesi oli kuivennut. Sitä vastaan havaitsin vähän etäämmällä kaksi +selvää ympyriäistä rauniota, kahden syllän levyisiä poikkimitattuina, +ja muutamia kyheitä samanlaisiin, ehkä jo niin epäselviä, ettei niitä +minkään muotoisiksi enään juuri saanut. Nämä olivat mäen rinteellä +järven rannalla. -- Lapinraunioita havaitaan myös _Hirvenravikolla_, +joka soista, entisistä järvistä, kohoaapi, niinkuin _Mäntyvaarallakin_, +kolmen neljänneksen päässä itäpuolella Laitilaa, missä ne kutsutaan +Jättiläisten luoliksi. Samaten myös niitä on _Pitkäselällä_, +_Pilpajärvellä_ Pikkaralan kylässä y.m.p. + +Hiltulan talon kohdalla Utajärvellä on erilainen muisto Lappalaisten +täällä olosta. Se on eräs kivi-aita, joka kulkee joen poikki, ja +kutsutaan _Lappalaisten padoksi_. Itse talokin mainitaan Lappalaisten +entiseksi asunnoksi.[36] + +Jättiläisistä pitäisi tarun mukaan _Jäkisalmi_-nimen muistuttaman. +Tämä, joka on entinen salmi taikka suo neljänneksen matkan päässä +Oulunjoesta Engeslevään päin, sanottiin muka merkitsevän yhtä kuin +Jättisalmi. Tästä on löydetty vanha ruuhi suosta. Täällä sanotaan myös +olevan "Jättiläis-raunioita", mitkä kuitenkin lienevät vaan tavallisia +ympyriäisiä Lapinraunioita, osoittaen täten miten Jättiläis- ja +Lappalaismuistot sekoitetaan toisiinsa. + +Kertoessansa Muhoksen pitäjästä sanoo Mathesius: "Likellä Sotkajärveä, +puoli kuudelta penikulmaa Oulusta joen etelä-rannalla, kuuluu Pyhäkoski +kuohuvan vanhan linnoituksen raunioin vieressä". Mutta vaikka nämä +sanat kyllä kuvaavat romanttisen näky-alan, niin täytyy niitä kuitenkin +tyhjiksi tehdä, sillä sen mukaan mitä minä olen asiasta saanut selvää +sekä likellä että loitolla asuvaisilta, ei löydy mitään linnoituksen +rauniota tässä paikassa, eikä ole miesmuistissa ollutkaan. Mathesius'en +sanoma on kuitenkin helppo selittää. Hän on kuullut puhuttavan eräästä +"hiien-linnasta" Pyhäkosken rannalla. Tämmöinen Hiienlinna tässä +tosiaan löytyy, vaan se ei ole muuta, kuin korkea ja jyrkkä törmä. +Linnoitusta siihen ei tarvitse ajatellakaan, sillä kansa kutsuu usein +tämmöisiä luonnon tekemiä varustuksia "linnoiksi".[37] Vastapäätä tätä +Hiidenlinnan törmää, pohjoisella rannalla, löytyy eräs luolan-muodostus +veden ääressä. Näyttää ihan kuin jos pyhä koski raivoissansa kerran +olisi kaikilla voimillansa syössyt näiden kallioin päälle, jotka +tahtovat hänen kulkuansa säätää, purrut itsensä kallioihin kiini +ja niistä naukaissut suuren lohkareen. Se ontelo, joka näin syntyi +kallioon, muodostaa luolan. Luola on siinä paikassa, missä veneet, +koskea laskeissa, kulkevat ihan likellä kallioitten sivutse. Tämän +luolan vieressä on muutamia kivi-istuimia kalliossa, joita sanotaan +"Jättiläisten istuimiksi". + +Puhuessamme pyhästä koskesta emme saa jättää mainitsematta sen pyhyyden +alkua. Taru kertoo tästä tähän tapaan: Oli aika, jolloin ei kukaan +vielä ollut uskaltanut laskea Oulujoen kuohuvia koskia. Tuli silloin +"Karjalan Venäläinen" jokea myöten matkustaen ja laski kosket. Mutta +kun Pyhäkosken yläpuolelle joutui ja näki sen raivoilevia aaltoja, +niin kauhistui hän kovin ja teki kosken haltialle sen lupauksen: "jos +päästät mun elävänä, niin ollos pyhä, olkoon sulle myös uhri vuodessa!" +Sitten otti hän karahkan, joka hänellä oli veneessä, nakkasi sen +menemään koskeen ja viillätti veneitänsä tämän uivan karahkan jälkeen +-- ja tuli terveenä alas. Tästä asti ottaa Pyhäkoski joka vuosi +uhrinsa, ja jos yhdeksi vuodeksi "jääpikin velaksi", niin ottaa se +toisena kertana kaksin. Kansa näet katsoo sen varmaksi, että joka vuosi +ainakin yksi, jos ei useampi, on koskeen hukkuva.[38] + +Maantien varrella kaksi virstaa Syväyksen kestikiivarista Muhoksessa +löytyy kivi, joka on saanut jonkunmoisen merkillisyyden. Se on niin +kutsuttu _Ruskonkivi_. Käsikirjoituksessaan "Breves Observationes" +etc. puhuu Frosterus tästä kivestä näillä sanoilla: "tähän kiveen ovat +hakattuina ruotsalainen kruunu, Venäläisten risti ja Lappalaisten +vasara, mitkä merkit eivät nyt enään niin tarkkaan ole havaittavat, +vaan muutamia aikoja sitten ovat olleet aivan selviä". Se olisi +näin muka ollut jonakuna rajakivenä näiden kansain välillä. Myöskin +Mathesius mainii tästä kivestä yhdellä lailla, lisäten hän puolestansa, +"ettei näitä merkkiä nyt enää voida ollenkaan taikka ainakin ainoastaan +hyvin epäselvästi nähdä". Koska tämä kivi täten mainitaan vanhoissa +kirjoituksissa, ja se omassa paikkakunnassakin on saanut jonkunmoisen +kuuluisuuden, niin otettakoon se likemmin tarkastettavaksi. + +Perille tultuani ha'in minä ensinkin mainitut merkit. Näitä +havaitsinkin ja näin vanhain kirjoittajain siinä totta puhuneen, +että nämä merkit olivat epäselviä. Nenäliinalla kostuteltuani näitä, +jotta selvemmin niitä näkisin, ja tarkkaan nyt näitä tarkasteltuani +tulin minä siihen vakuutukseen, että asiata oltiin jokseenkin +romanttiseerattu. Risti siinä kyllä näkyi, sekin vähäpätöinen, vaan ei +oikeata vasarata, eikä kruunua. Oli siinä kyllä semmoinen kolo, jonka +sopi vasaran pääksi saada, mutta kun se ensiksikin oli hyvin syvä ja +aivan hyvässä säilyksessä, niin että se vallan selvästi näkyi ilman +kostuttamattakin, kun sen sijassa muut merkit olivat vallan kuluneet +ja epäselvät, niin ettei niitä kostuttamallakaan tahtonut selvään +saada ja toiseksi tällä kololla ei ollut vähintäkään varrenkyhettä, +jota ilman se ei vasaraksi pääse, niin se minusta näyttää sangen +epäiltävältä 1:ksi onko tämä kolo sinne ollenkaan ihmisen käden kautta +tullutkaan, koska se minun mielestäni helpommin sopisi yhdenlaiseksi +luonnon tekemäksi reiäksi kuin ne, joita useasti muuallakin tavataan +kivissä, ja joita esm. Sangin kylässä tätä pitäjätä usein nähdään -- +ja 2:ksi onko tämä kolo, jos sen nyt ihmisen tekemäksi päättäisikin, +aiottu merkitsemään vasarata.[39] Mitä taas kruunuun tulee, niin se +on yhtä vaikea saada. Vaan jos se nyt ainakin väkiselläkin on sinne +saatava, niin täytyy myöntää, että se taideniekka, joka sen kruunun +sinne piirtänyt on, oli pahanpäiväinen nurkkamestari. Mutta minusta +tämä "kruunu" yhtä vähän pääsee kruunuksi, kuin "vasara" vasaraksi. +Minun nähden se ei ole muuta, kuin yli-puoli kuluneesta A kirjaimesta, +semminkin koska se, niinkuin kuvasta näkyy [ei tässä mukana], on +yhdessä rivissä toistenkin siihen piirretyin kirjainten H:n ja M:n +kanssa. Jos se kruunumerkiksi olisi aiottu, niin se luultavasti olisi +pantu yhteen riviin toisten, valta-merkeiksi muka aiottuin, piirrosten +kanssa. Ja sijaa ei ole muussa paikassa ollut, eikä olekaan täällä +koskaan muita merkkiä nähty, kuin nyt mainitut, sitä vakuuttivat ne +uteliaat ihmiset, jotka kokoontuivat kiven ympärille katsomaan minun +menetystäni. Vähän syrjälle on piirretty vuosiluku 1681. Kivi on 9 +jalkaa pitkä ja 4 jalkaa korkea. Luultavasti on se ennen muinoin +näyttänyt paljoa arvoisammalta, kun koko se kangas, jossa se seisoo, +ja jonka nimi on _Ruskonkangas_, oli tasainen ja metsätön. + +Ruskonkiven nimen arvelen siten tulleen, että kangas se ensinnä +Ruskon-nimen kantoi, kenties siitä ruskeasta sammalesta joka sillä +kasvaa, ja kivi sitten saanut Ruskon-nimen, se kun Ruskonkankaalla +oli. Niinkuin melkeen kaikkia muitakin merkillisempiä kiviä ja +kappaleita varustaa kansa mielessänsä tätäkin kiveä suurilla +aarteilla ja salaisuuksilla. Myöskin tietää se mainita, että eräs +onnenhaeskelija täällä olisi kaivanutkin kultaa, vaan että hänen +on täytynyt yrityksestänsä heretä, kun alkoi näkymään ja kuulumaan +kaikenlaisia varottavaisia ilmiöitä. Kiveen piirretyn ristin nenät +viittaavat jokseenkin tarkkaan pohjaseen, etelään, itään ja länteen. +Itäinen ristihaara viittaa myös Pyhäkosken ensimäiseen pudotukseen +Sotkajärvestä. + +Vanhojen muistojen joukkoon otettakoon myös _Kähkösen_ talo, jossa +ennen muinoin on ollut lato, missä on uhrattu, ja _Trattila_ +Pyhäkoskessa, jossa on lohta uhrattu. Näitä molempia mainii Ganander +Mythologiassaan, mutta nyt ovat ne muistosta kadonneet, Trattila +kokonaan nimeksiki. Myöskin antaa sama kirjoittaja tämän tiedon: +"_Nykyri_, eräs talonpoika, jonka jälkeen talokin vielä Muhoksessa +löytyy nimitettynä, kuuluu naapurinensa sukulaisinensa niin kohdelleen +kuleskelevia Venäläis-joukkoja suurena sota-aikana, että veri oli +jäällä juossut ja kirkko pelastettiin vihollisilta, mikä olisi +tapahtunut samana vuotena, milloin Limingan kirkko joutui Venäläisten +poltettavaksi v. 1591". + +Gananderin antaman tiedon mukaan ko'in tiedustella likempiä tietoja +tästä miehestä ja onnistuin saamaan seuraavat sanomat kirjoitetuiksi: +Nykyri oli huudossa oleva ja mahtava noitamies, mustaverinen ja +näöltänsä kolkko, jonka tähden hän sanottiinkin "Musta-Nykyriksi". +Ruumiinsa puolesta oli hän hyvin pitkä ja laihakas, mutta suurilla +voimilla ja notkeudella varustettu. Ruumiin-voimiansa hän kuitenkin +harvoin vaan ja vasten tahtoansa käytti, sillä loihtu ja noituus oli +hälle rakkaampi. Kun nyt Ryssät suurissa laumoissa tulivat idästä +päin ja Nykyrin vähäinen väkijoukko pelkäsi vihollisen paljoutta, +rohkaisi Nykyri heitä sillä sanomalla, että, jos he pitivät itsiänsä +liian vähälukuisina vihollisten rinnalla, hän kyllä esiin loihtisi jos +kuin suuren joukon ihmisiä, siihen kait ei paljon tarvittu, suurempia +kummia oli hän toimittanut, hän ei tarvinnut muuta kuin kourallisen +höyheniä vaan, ja niitä kun hän ilmaan puhaltaisi, niin ne muuttuisivat +sota-miehiksi. Ryssät tulivat, Suomalaisten täytyi vetäytyä +Nykyrin talosta Walkolaan, ja silloin täytyi Nykyrinkin tarttua +loihtutemppuihinsa. Vaan hän puhalsi nyt ei ainoastaan kourallisen +vaan säkillisen höyheniä ilmaan, ja heti muuttuivat nämä sotamiehiksi. +Tästä kävivät Suomalaiset urhoollisiksi ja tappelu luja nousi nyt +jäällä Nykyrin talon ja Walkolan välillä. Vihdoin ajettiin Venäläiset +pakoon. Nykyri ajoi niitä takaa aina Nenäkankaalle saakka Limingassa. +Tämä tapahtui "uuden vuoden päivänä". Äkkiä oli Nykyri sitten +ilmestynyt Limingan kirkossa, missä kansa paraikaa oli kokoontuneena +jumalanpalvelusta pitämään, ilmoittanut kansalle vihollisten tuloa, ja, +kun kansa ei tahtonut hänen sanojansa uskoa, reväissyt auki vaatteensa +ja näyttänyt veristä paitaansa. -- Kaiken sen pahan edestä, minkä hän +tiesi Ryssille tehdä, vihasivat nämä häntä kovasti ja koettivat kaikin +voimin häntä vainota ja hänen perhekuntaansa rääkätä. Itse täytyi hänen +viimein lähteä pakoon ja hän katosi sitten tietämättömiin. Ainoastaan +pojallensa oli hän sanonut "tuonne jäivät hopeani" ja samalla viitannut +suohon, joka on Muhos- ja Oulujokien välillä. Poika oli koettanut +hopeat siitä saada ja sen vuoksi suota kaivanut, mutta hopeat olivat +kiini lunastussanoissa, jotka isä oli unhottanut antaa, ja sen tähden +ne sinne ikuisiksi päiviksi ovat jääneet. + +Tämä viidennentoista vuosisadan sodista. Ison vihan jälkinä on +erämaissa paljon pakopirttejä, niinkuin esm. Tunturinkankaalla y.m. +_Tunturinkankaan_ pirttiin kuuluu paljon väkeä piiloon lähteneen, +mutta kun Venäläiset koirankuonolaisten avulla ne sieltä löysivät, +niin ne kaikki surmattiin. Ja niin pelkurimainen sanotaan tämä +väkijoukko olleen, että ainoastaan 5 Venäläistä tarvittiin koko joukon +tappamiseksi.[40] _Markuksenvaaralla_ sanotaan olevan neljä kappaletta +pirttiä.[41] _Rokuanvaarasta_ tiettiin kertoa yhdenlainen historia kuin +Tunturinkankaastakin. Tällä kertaa olivat Venäläiset yhdeksän ja ne +surmasivat paraillaan, ilman kenenkään vastustamatta, väkeä pirtissä, +kun äkkiä talonpoika _Räisänen_ ilmautui, joka yksin ajoi kaikki +Venäläiset pakoon. + +Isosta vihasta mainitaan myös, että Venäläiset Korholassa, talon ensin +poltettuansa, olivat elävältä polttaneet talon isännänkin kiven päällä. +Niskakosken seudusta kerrotaan seuraavaa: Kaikki väki läksi pakoon +_Raappana_ nimiseen saareen. Ainoastaan vanha akka jäi taloon ja +kätkeyi lattian alle. Kun Venäläiset tulivat taloon ja näkivät sen +tyhjänä, niin oli eräs niistä kummastellen lausunut: "kas, tässäpä asui +ennen puhelias akka", johon akka, unhottaen tilansa, lattian alta +vastasi: "eipä niinkään puhelias!" -- josta hän saatiin ilmi. Hän +pakoitettiin nyt ilmoittamaan toistenkin piilopaikka, ja tapettiin +sitten hänkin niinkuin ne. + +Löytöjä: _Kosulan_ talossa, puoli kolmatta penikulmaa Oulusta, on +peltoa kuokittaessa löydetty kivikirves maasta kyynärän syvyydeltä. +Se on lujaa kivenlaatua ja ulkomuodoltaan semmoinen kuin kuva III +osoittaa [kuva ei tässä mukana]. Sen pituus on 7 3/4 tuumaa, leveys +terästä kohden 2 3/4 ja kannasta 1 1/2. Kiven muoto osoittaa, että se +on ollut kirves, melkeen samanvertainen kuin se; jonka Nilsson on +kuvauttanut, lehti A, kuva IX 2 ja lehti 2, kuvat 11 ja 12. Mitään +vartta ei ole nähty.[42] + +Keräsen talossa on myös löydetty kiviase, jota en kuitenkaan onnistunut +saamaan sillä oli liian myöhään, ase kun oli rikki lyöty, eivätkä +palasetkaan enään tallella olleet. Tarkan kuvauksen mukaan oli sen +muoto ollut semmoinen kuin kuva IV osoittaa ja näyttää siis olleen +jonkunmoinen muodostus niistä aseista, jotka löytyvät kuvattuina +Nilssonin tykönä I. X, kuvat 124 ja 127, s.t.s. jonkunmoinen vasara. +Kansa sanoi sitä "nuijaksi" eli "kirveeksi". Sitä oli käytetty suolan +survoimeksi. Se oli sekin kuokkamaasta löydetty. -- Särkijärvellä on +myöskin löydetty kiviase, jolla oli reikä ollut keskellä, ja jota +sanottiin "nuija-kurikaksi".[43] + + + + +Limingan pitäjä ynnä Kempeleen, Lumijoen, Temmeksen ja Törnävän +kappelit. + + +Eräs kertoja selitti Limingan nimen syntyä Mathesius'en hylkäämällä +tavalla. Tänne olisi näet tullut _Limmi_ niminen Lappalainen, joka +anteliaan kalastuksen tähden olisi tänne asettunut ja nimensä jättänyt +paikkakunnalle. Ja tämä asutus ei olisi tapahtunut yksinnä, vaan +joukossa. Niin olisi esm. eräs _Hirvi_ (Hirvas) myös tullut ja nimen +antanut Hirvasniemelle, samaten kuin Ranto Rantakylälle, _Wirkki_ +eli _Wirkku_ Wirkkulalle j.n.e. Näistä kolmesta mainitusta miehestä +tiesi sama kertoja mainita, että he kerran kalansaalista jakaessansa +joutuivat toraan, jolloin Hirvi ja Ranto yhtyivät ja surmasivat +Wirkun.[44] + +Vaikka Liminka lienee Salon, Kemin ja Iin rinnalla myöhemmin +asujansa saanut, niinkuin sen köyhyydestäkin muinaismuistoista +sopii arvata, niin täälläkin on muutamia muistoja, joita kansantaru +viepi Lappalaisten edelliseen aikakauteen s.t.s. Jättiläis-aikaan. +Tähän aikaan viittaa nimellänsä esm. _Jättiläisten kangas_ elikkä +Linnankangas Koskelan taustalla Temmeksessä. Täällä nähdään +vielä n.k. "jättiläisten raunioita" s.t.s. hajonneita kivikehiä, +Lappalaisrinkilöitä. Temmeksessä on pait tätä Linnankangasta myös +_Linnanmaa_, jossa myös on nähty kiviaitaus, mutta vähäpätöinen ja +pieni. Sekin sanottiin olevan "Jättiläis-rakennus". Löytyypä sittenkin +vielä yksi _Linnankangas_ eli _Linnanmaa_ Temmeksellä Matilan takana. +Huomattava on, että nyt ollaan semmoisilla maaseuduilla, jotka ovat +niin alhaiset ja tasaiset, että melkeen joka vaara, jolla vaan on +vähänkin linnoituksen luontoa, saapi linnan, linnoituksen nimen.[45] +Tällä Linnankankaalla on sen laatuisia raunioita, mitkä maanpinnasta +kulkevat ratinmuotoisina alaspäin. Kivet ovat päänkokoisia. +Mustosenkankaalla eli -mäellä, kolme neljännestä Wirkkulan talon +ylipuolella Limingassa, sanottiin myöskin olevan "Jättiläiskirkko," +mutta kun muutamat siellä käyneet miehet taas sanoivat siellä ei +löytyvän mitään senkaltaista, niin en katsonut vaivaa maksavaksi sinne +lähteä. Viimeinen paikka, missä Jättiläiset olisivat asuneet, sanottiin +olevan Tornion puustelli. + +Lapinraunioita löytyy muutoin esm. _Pukamaalla_, pikku ylänne +Törnävässä Linnanmaan vieressä, samaten kuin _Mutstikkakankaalla_ +y.m.p. Muutoin on _Lapinniemi_ Lumijoella pienemmässä määrässä samaa +Limingalle, kuin Tervola Kemille: Lappalaismuistojen keskuspaikka. + +Limmi, Lappalainen, joka olisi nimensä antanut paikkakunnalle, +sanotaan rakentaneen asuntonsa merta likeisemmän selänteen päälle, +mikä selänne tästä oli saanut nimensä Lapinkangas. Tämä kangas eli +selänne, joka puoliympyränä juoksee Lumijoelle päin, on näiden +alankomaiden ensimäinen rintasuoja merta vasten. Kankaalle +noustuamme,[46] havaitsimme vanhojen Lappalaiskotain jälkejä, joiden +hävinnyt ja hajonnut tila viittasi hyvin ammoisiin aikoihin. Mitään +mahdotonta se ei ollut, että, kuten kansa arvelee, nämät jäljet ovat +jäännöksiä Limmin ikivanhasta majasta. Tavallista laatua nämät rauniot +eivät ole, vaan nelikulmaisia. Myöskin oli niissä havaittavana se +erilaisuus, että keskellä rauniota oli pienempi nelikulma, sekin +kivestä, luultavasti tulen sijaksi aiottuna. Nämät rauniot olivat siis +samaa lajia, kuin ne, mitkä löydettiin maanselältä Utajärven kappelin +Sangin kylässä, eivätkä siis oikeata Lappalais-laatua, ehkä kyllä +heidän asemansa hyvin sopii Lappalaisten asuntopaikalle. Sillä kun +harjulla seisoo ja katselee sitä tasankomaata, joka harjusta levenee +merelle saakka, niin juontuu helposti mieleen se aika, jolloin meren +aallot löivät leikkiänsä Lapinkankaan juuressa. Ja silloinpa kangas +olikin vallan sovelias kalastaville. Mitä raunioihin tulee, niin ne +olivat tavallista suuruutta 8 jalan pitkillä seinillä ja luvultansa +kolme. Yhdessä niistä, joka muutoin oli kaikista selvin, ei havaittu +mitään tulensijaa eli takkaa. + +Meteli-nimiä kohtaa meitä Limingallakin ainakin yksi: _Metelinkangas_, +joka on kivikangas 2:den neljänneksen päässä Lumijoen kirkosta, +Sallisen vieressä. Tällä kankaalla ei kuitenkaan ole muuta +merkillisyyttä, kuin että siinä sanottiin ennen löytyneen muutamia +raunioita. + +Myöhemmistä ajoista on Limingalla myös muutamia muistoja, mutta nämät +eivät sentään ole noita muinaisia paljoa selvemmät. Virstan päässä +nykyisestä kirkosta menee valtatie pohjaseen päin pienen kummun ylitse, +josta kummusta taru tietää kertoa, että se on entisiä, jalompia aikoja +ja tapauksia nähnyt, vaikka kyllä nykyinen polvi huolimatonna sen yli +kulkee, tietämättä siitä, että se polkee vanhoja muistoja. Tässä on +näet seisonut kaksi kirkkoa, kumpikin muistossa surullinen, kumpikin +muistuttava verisistä naapurisodista XVI vuosisadan loppupuolella, +kumpikin vihollisen polttama, tulen saaliiksi joutunut. Näiden +tapausten vuosiluvut ovat 1589 ja 1591. Kuitenkin mainitsee Mathesius, +että Limingan kirkko on kolmekin kertaa poltettu, ja J. Snellman, että +se poltettiin myös vuonna 1582, jolloin Venäläiset myöskin kävivät +Pohjanmaalla.[47] Olisiko se tämä kirkon kolmas palo? Silloinpa olisi +tämä kumpu ollut ihan kuin tulisoittona näissä rauhattomissa ajoissa. +Vaan eipä tähän kyllä. Kumpu kantaa lisäksi nimen _Linnukka_ s.t.s. +pikku linna. Tämmöinen nimi ei olisi suotta sille annettu, koska sen +luonto itsessään ei ole semmoinen, joka jotain suojellusta tarjoisi, +niinkuin laita on muiden paikkain, mitkä näillä seuduilla ovat "linnan" +nimiä saaneet kannettaviksi. Luultavaa on sentähden, että tässä joku +linna on ennen ollut. Eräs kertoja tahtoikin muistaa kuulleensa, että +tässä ennen mailmassa "ennen isoa vihaa" oli ollut linnoitus. Mutta +mitään tarkempaa tietoa ei ollut tästä asiasta saatavana.[48] + +Paljon selvempää tietoa ei tiedetty antaa toisestakaan muistosta, +ehkä tämä on jo kirjoitettuun historiaan kuuluva. Sillä paikalla, +missä nyt kirkko ja -- likimmiten -- kirkontapuli seisoo, on näet ennen +ollut linnoitus, varustettuna maavalleilla ja puumuureilla. Tästäkin +linnoituksesta mainittiin vaan, että se kuului ison vihan edellisiin +aikoihin. Mutta nähtävästi on tämä linnoitus sama, missä asukkaat +urhollisesti tekivät Venäläisille vastarintaa vuonna 1591, ja mistä +ammuttiin nahalla päällystetyllä puutykilläkin vasten vihollisia, +jotka ammuntaa niin oudoksuivat, etteivät voineet mitään tehdä +linnoitukselle, ennenkuin epähuomion kautta, tykkiä ladattaissa, koko +tykki herkesi laukeilemasta, Jolloin Venäläiset pääsivätkin +voitolle.[49] Tämä linnoitus kuuluu olleen nähtävänä vielä meidänkin +päivinä, siksi että kirkko sinne rakennettiin linnoituksen päälle.[50] + +Isosta vihasta kerrotaan tavallisia murhaamisen kohtauksia ja +hirmutöitä, ja tähän rauhattomaan aikaan viedään kaikki muistot, missä +vaan surma ja kuolema ovat aineina. Isoon vihaan viedään näin esm. eräs +n.k. "kalmisto", joka on Törnävän pappilan vieressä. Tämä Limingan +pitäjä se onkin, jolla on kerrottavana hirmuisin tapaus kaikista tämän +ajan hirmuisista tapauksista: kertomus äitistä ja hänen seitsemästä +lapsesta, hevosen ruumiista ja seitsemästä ihmisruumiista, mitkä kaikki +perätysten käytettiin ruvaksi, kunnes viimein tuli lasten vuoro, +joista vielä kaksi kerrotaan ruumiillansa ravinneen jälkeenjääneitä +omaisiansa. Tapaus tapahtui Haaran talolla emäseurakunnassa. + +Suuria vaiheita Pohjanmaan asutuksessa matkaansaatti myös iso viha. +Muistoja tästä on Limingalla esm. nimissä _Kyrö, Wäisälä, Karjala_ -- +kaikki Lumijoen Lapinniemellä. Kyrön ensimäiset asukkaat sanottiin +olevan Hämeenmaasta, Karjalan Karjalasta, ja Wäisälän asukkaista sanoi +kertojani itsensä olevan viidenneltä polvea siitä suvusta, joka ison +vihan jälkeen muutti Wäisälänmäeltä Savossa tänne tähän paikkaan, ja +nimitti uutta asuntopaikkaa vanhan jälkeen.[51] + +Muita merkittävämpiä nimiä on: _Soini_, talo Lapinniemellä, josta +Ganander Mythologiassaan mainii, että se olisi erään Kalevan pojan +rakentama, joka oli muka yhdessä päivässä tänne soutanut Paltamolta +asti. Tarua ei enään tunneta. -- _Pappisaari_, entinen saari, nyt +niitty Törnävän joen rannalla, jossa kerran oli eräs pappi surmattu +-- milloin ja miten, on tietämätöntä. -- _Pispanmäki_ ja _Pispanperä_, +molemmat Temmeksellä, mitkä taas kuuluvat lukuisiin pispa-taruihin. +Edellinen kerrottiin saaneensa nimen siitä, että eräs pispa kerran +oli pahan ruton aikana täällä haudannut joukon ihmisiä -- luita onkin +täältä löydetty. Jälkimäinen taas siitä, että se oli perimmäinen +paikka, jossa pispa kulkiessaan täällä päin oli käynyt; pellosta +sanottiin ennen löytyneen suuri rautakuula. + + + + +Siikajoen pitäjä ynnä Revolahden, Paavolan ja Frantsilan kappelit. + + +Jo enemmän kun 80 vuotta sitten, nim. vuonna 1783, tutki Ganander +tämän pitäjän muinaismuistoja ja julkaisi havaintonsa saman vuoden Ã…bo +Tidningarin 24:ssä numerossa. Tästä syystä en katsonut tarpeelliseksi +uudestaan käydä näitä paikkoja tutkimassa. Liitän tähän siis +ainoastaan muutamia vanhempia nimiä ynnä tarkempia tietoja +_Linnan- ja Pesuankankaan_ linnoituksista, joista Ganander antaa liian +vaillinaisen kertomuksen. + +Vuorenkankaan kohdalla kulkee Siikajoen poikki vedenalainen kivisilta, +joka veden matalalla ollessa näkyy noin kahden kyynärän syvyydeltä, +ja nimitetään _Jättiläisten sillaksi_. Puhuessani Iin pitäjän +muinaismuistoista mainitsin sielläkin löytyvän samanlaisen kivisillan, +nimeltä Hiidenpato, jonka ohessa tein sen muistutuksen, että se on +mahdollista, että silta olisi ihmisten rakentama esteeksi muka niitä +vihollisia vastaan, mitkä entisinä sodanaikoina tulivat jokea alas. +Luultavasti on tämä Jättiläisten silta aiottu samaan tarpeesen, sillä +muutoin ei ymmärrä sen tarkoitusta. + +Lappalais-muisto elää täällä ainakin kahdessa nimessä: _Lapinniemi_ +Siikajoella, eteläisellä rannalla, ja _Lappi_, kylä Paavolassa. + +Tapahtuneista asutuksista puhuvat muiden joukossa talon nimi _Hämet_, +Siikajoen rannalla, siirtokunta Hämeenmaasta, ja _Matilanperä_ +Paavolassa, joka paikalla elävän muiston jälkeen, on siirtokunta +Maaningalta Savossa. + +Paavolassa, niinkuin Salonkin pitäjäässä, kerrottiin niin ahkerasti +eräästä täällä olevasta ristinmuotoisesta kirkonrauniosta, että +vanhanaikuinen ristihauta jo alkoi muodostua toivovassa mielessäni, +kunnes ma vihdoin onnistuin tulemaan raunion perille, Hemmin talon +vieressä, ja havaitsin sen, raunion, olevan ainoastaan kirkonperuksen, +ristinmuotoisen, mutta tämänaikuisen, kristillisen. Tähän oli näet +päätetty rakentaa kirkko, mutta syystä tai toisesta sitä ei sitten +sinne rakennettukaan. -- Kokon kestikiivarin vieressä näytettiin mulle +_Hautapakka_ niminen paikka, johon mainittiin ruumiita haudatuiksi ison +vihan aikana. Paikan omistaja oli siihen aikonut kuokkia itselleen +pottumaan, vaan lakannut kuokkimasta, kun oli luita ja pääkalloja +alkanut näkyä. Se oli vähän tervahaudan näköinen. + +Revolahdella löytyy sielläkin taas _Metelinkangas_ niminen kangas, +mutta ilman muuta merkillisyydettä; se oli kivinen santakangas +vaan. Toinen _Metelikangas_ sanottiin olevan Pehkolan kylässä +Paavolassa etelä-puolella jokea, ja sen päällä samanlainen linna kuin +Linnankankaallakin (alemmalla). Kertoja oli kertomuksessaan kuitenkin +yksin, enkä ollutkaan minä tilaisuudessa tutkimaan hänen kertomuksensa +todenperäisyyttä. + +Mitä nyt tulee jo mainittuihin linnoituksiin, niin on ensinkin +huomattavana se seikka, että ne ovat toisiansa niin likellä. Kun ei +mistään pitäjästä pohjaspuolella Siikajokea tänkaltaisia linnoituksia +ole löydetty -- Metelinkirkko Iissä ei tule kysymykseen, koska sen +tarkoitus nähtävästi on ollut erilainen -- niin kohtaa meitä täällä +äkkiä kaksikin kappaletta ainoastaan neljänneksen välillä toisistansa. +Molemmat ovat näet Paavolassa, toinen Linnankankaalla, toinen +Pesuankankaalla. + +_Linnankankaan_ linnoitus, Mäkelän vieressä Pehkolan kylässä, on +soikea, pikkukivistä tehty muuri, nyt jo hävinnyt ja vallan huonossa +tilassa, maata ja puuta päällä. Muurin korkeus on parahimmassa +paikassaan ainoastaan 2 jalkaa, sen leveys taas -- joka on vaikea +tarkoin määrätä syystä että muuri, hajonneena kuin se on, ei selvään +nouse maasta -- on pantava noin 4 à 6 jalaksi. Vielä vaikeampi on +havaita portteja. Muutamista maahan painuneista paikoista voi +kuitenkin nähdä, että muurilla on ollut neljä semmoista, jokseenkin +säännöllisesti toisiansa vastapäätä. Muurin ulkomuotoa osoittaa [tästä +puuttuvalla] kuvalehdellä kuva V. + +Pääsuunnaltansa käypi se pohjasesta etelään, on pituudeltansa muurien +kanssa 93 jalkaa, ja leveydeltänsä 62. Nykyisessä tilassaan ei tarjoa +muuri mitään suojelusta. Vaan näyttääpä kuin se ei ennenkään olisi +minäkänä turvana itsessään ollut, koska ei näy merkkejä sen vieremästä. +Kuitenkin on luultava, että muuri on varustukseksi eli linnoitukseksi +aiottu; sen asema todeksi näyttää, sillä sen puolesta on sen turva +hyvä. Eteläpuolella Siikajokea kulkee näet tässä paikassa selänne +vasten jokea ja loppuu tässä vuorenniemekkeesen. Tähän niemekkeesen +on linnoitus asetettu. Niemekkeen ja joen välillä on alhainen tasamaa +-- joka kenties oli linnoituksen aikoina vedenalainen -- mutta itse +niemeke loppuu niin jyrkillä seinillä, että muutamissa paikoissa olisi +melkeen mahdotonta päästä ylös, elleivät nyt jo siihen juurtuneet +puut ja pensaat ylöskiipeemistä auttaisi. Näiden avulla sinne nyt +hyvinkin pääsee, mutta kun näitä ei ollut, niin on luonnollista, että +jyrkät seinärinteet olivat parhaat puolustajat rynnäkköä vastaan. Joki +on muutoin kiviheiton matkaa niemekkeestä, jonka ympäri se kiertää. +Paikasta ei tiedetty antaa selitystä eikä taruakaan. Sama oli laita +myös Pesuankankaan sekä Salostenkin linnan, joista ei myöskään mitään +muistoa enään ollut jälillä. + +Mitä _Pesuankankaan_ linnoitukseen tulee, niin kutsuu sitä väestö +_Jättiläisten linnaksi_ (jopa _haudaksikin_). Se on sama kivimuuri, +josta Ganander Mythologiassaan näin puhuu: "Pesuankangas, kiviylänne, +jossa ma syyskuun 16 p. 1783 hajotin neljä kivikumpua; se on suuri +kiviympyrä, vanhan vallituksen elikkä linnoituksen näköinen (Linnat) +kahdella portilla, ja seisoo vallan jyrkällä mäellä; sisältänsä on se +matala ja sileä ilman kivittä, mutta ulkoa harmaasta kivestä muurattu. +Kenties on se samanlainen 'kalmisto' kuin esm. Kalmasaari Mangilan +järvessä". + +Näin Ganander. Mitä ensin hänen kuvaelmaansa tulee, niin on merkittävä, +että mäki, jonka päällä linnoitus seisoo, ei ole niin vallan jyrkkä, +ei ainakaan nyt enään, eikä läheskään niin jyrkkä kuin Linnankangas. +Muurattu ei tämä linna ole enemmän kuin muutkaan samankaltaiset +linnamme, vaan irtanaisista kivistä kokoon laadittu. Myöskin havaitaan +siinä yhtä selvästi neljä kuin kaksi porttia, joten se tuleekin muiden +linnain laatuiseksi (kts. kuvalehden kuvaa VI). + +Linnankankaan linnoitukseen verrattuna on tämän linnan omituisuus +sen muurin vahva leveys. Linnankankaan muurin suurin leveys oli +vaan 6 jalkaa, mutta Pesuankankaan on kahteentoista saakka. Korkeus +ei täälläkään ole suuri, suurempi kuitenkin kuin edellisen. Se oli +korkeudeltaan 2 jalkaa, tämä on 2:sta aina 6:teen saakka. Mitat ovat +muuten muurien mukaan: pituus 106 jalkaa, leveys 74. Ylänne, jonka +kukkulalla linnoitus seisoo, on luultavasti ennen muinoin ollut +saarena. + +Että se olisi ollut "kalmisto", niinkuin Ganander miettii, on tuskin +luultavaa. Tämmöisiä olisi silloin pitänyt oleman tiheämmässä ja +semmoisissa seuduissa, missä ihmisiä ennen on tietysti ollut. Mutta +niin ei ole laita, kosk'ei Salolla, eikä Kemillä, eikä Iilläkään, +mitkä nähtävästi ovat tämän maanpuolen vanhimmat asutuspaikat, ole +tämmöisiä. Ja jos Pesuankangas olisi kalmisto, niin pitäisipä samalla +syyllä Linnankangaskin niin oleman. Mutta mahdoton ymmärtää olisi +tässä tapauksessa, mintähden juuri tämä paikkakunta tarvitsisi kaksi +kalmistoa näin likellä toisiansa, koska ei ole syytä luulla, että +tässä paikkakunnassa väestö, eikä kuolevaisuuskaan, olisi ollut +suurempi, kuin muualla. Pikemmin voisi tehdä sen arvelun, että nämä +muurit olisivat kahden, keskenänsä riitelevän, suvun taikka heimon +varustuksina ja linnoituksina, joista he toisiansa valvoivat ja joissa +hakivat suojaa rynnäkköä vastaan. + +Missä ne hautakummut ovat olleet, joita Ganander mainii hajottaneensa, +ei enään havaita, elleivät ne kenties olleet siinä paikassa muuria, +missä näkyy muutamia syvyyksiä -- kuvassa merkityt ympyrät -- mikä +kuitenkin olisi jokseenkin kummallisia. Luultavasti ne seisoivat mäen +rinteellä. + +Limingan linnan-nimien johdosta tein sen muistutuksen, että ylänteet +ja mäet, jotka äkkiä ja jyrkästi nousevat maapinnasta, niin että ne +tarjoavat luonnollista varustusta, ja joilla on jokseenkin säännöllinen +ulkomuoto, saavat näillä tasankomailla linnain nimen, varsinki jos ne +seisovat yksinänsä. Uuden todistuksen siihen antaa taas tämäkin pitäjä, +jonka Mangilan kylässä tänkaltainen ylänne seisoo, josta nimitetäänkin +se talo, joka sen päälle on rakennettu, _Linnalaksi_, vaikkei siinä +koskaan ole mitään linnaa ollut.[52] + + + + +Salosten pitäjä ynnä Wihannin kappeli. + + +Salosten eli Salon pitäjä on pohjoisen Pohjanmaan vanhin asutuspaikka, +niinkuin sen lukuisat rauniotkin osoittavat. Se on myöskin ainoa täällä +kysymyksessä olevista pitäjistä, jonka nimen perästä ei tarvitse +epäilläkään. Salo on salo, metsä, metsästynyt paikka, varsinkin saari. +Nimen alku on sillä selitettynä. Wihannin nimestä kerrotaan näin: +Muinaisina aikoina tuli tänne kolme miestä Hämeenmaasta, ja asettuivat +sen järven ympärille, mikä on nykyisen kirkon vieressä. Joka asettui +nykyisen kirkonrannan vastapuolelle, kuitenkin pian huomasi tulleensa +metsän puolesta petetyksi, jonka tähden hän, katsoen vastaisella +rannalla olevata metsää, huudahti: "ei -- tuollapa vihanta metsä, sinne +minä lähden!" Tästä sitten paikan nimi "vihanta", josta ruotsin kieli +on tehnyt Wihandi. + +Tämänkin pitäjän maatumishistoriasta tuotakoon muutamia muistoja: +_Piehenginvaaralta_ on muinoin löydetty laivan emäpuu (kööli) sekä +osa rungostakin. _Poikainvaavalla_ näkyy vielä veneen valkamia, ja +täältä on myöskin löydetty veneen palasia, joissa on nauloja istunut. +_Kastelin_ vieressä on harjulta löydetty aluksen kappaleita, ja samasta +syystä on _Laivanvaara_ saanut nimensäkin. Kaikki nämät ovat nyt +kaukana merestä. + +Myöhempiä nimiä ovat: _Kirkonluoto_, tähän aikaan jo mannermaata, +missä kirkko, ennen vuotta 1622, on seisonut, siksi että se siitä +muutettiin, kun suuri kirkkovene täynnä ihmisiä joutui haaksirikkoon ja +ihmiset hukkuivat; ja Annansaari, sekin jo mannermaata. Kirkonluodolla +näkyy vielä epäselviä merkkejä vanhasta kirkonsijasta: nelikulmainen +kiviperus, vastapäätä nykyistä kirkkoa, entisen lahdelman +sisäpuolella.[53] Maatumishistoriaan kuuluvia nimiä ovat myöskin +"puolen neljänneksen matkan päässä merenrannasta Salonkylän takana +niityn vieressä olevaiset _Siian apaja_ ja _Silahkan apaja_, mitkä +nimillänsä osoittavat, että siinä ennen on nuottaa vedetty". +Kirjoitukset mainivat myös, että "15 sataluvun loppupuolella on +nuottaa vedetty nykyisen pappilan kohdalla". + +Jättiläistarut elävät täällä ja ovat samaa laatua kuin muuallakin.[54] +Jättiläis-kansasta muistuttavia nimiä ovat vielä "Jättiläishaudat" ja +"Jättiläisten linna" Pattijoen kylässä -- joista alempana laveammin. + +Lappalaisista kantaa melkeen jok'ikinen korkeampi kumpu merkkejä, ja +niiden raunioita löytyy tässä pitäjässä niin tiheään, että oikeen +kummastuttaa. Näiden joukosta mainittakoon seuraavat: Kopsan kylässä +_Mäntyselkä_ nimisellä harjulla on Lapinröykkiöitä, hajouneitten +ympyrämuurien näköisiä, jotka poikkipäin koko rauniota ovat 16 +jalkaa, ja sisäpuoleltansa -- sen mukaan kuin voipi alkukehää nyt +enään määrätä -- noin 8 à 10 jalkaa, siis suurenlaisia kyllä. Viisi +kappaletta tämmöisiä havaitsin selvään, mutta pait näitä oli harjulla +useita muitakin epäselvempiä merkkejä tämmöisistä. _Kolakankaalla_ +Kangasniemen vieressä näin myös muutamia hämäriä raunioita, joista +kuitenkin yksi oli selvempi. _Hummastenvaara_, Jättiläisten muinainen +asuntopaikka, kantaa sekin rinteillänsä lapinraunioita. Sama on laita +_Mustikkavaaran, Piehenginvaaran, Poikainvaaran_ ja _Rullanmäen_.[55] +Vihannissa on niitä _Lehmikankaalla_ epäselviä, _Wiiankankaalla_, +ratinmuotoisia kivikehiä, jotka kulkevat alaspäin, maahan, ja joita +kansa, kumma kyllä, kutsui "linnoiksi", ja Mustakankaalla sekä Wähän +metsän-osassa.[56] Nämät ovat kaikki ulkomuodoltansa ympyriäisiä, +mutta nelikulmaisiakin kiviraunioita havaitaan täällä, esm. +Jylhävaaralla, jossa niitä on koko joukko melkeen neliönmuotoisia. +Ne ovat huoneen perustuksen muotoon kokoonladotuita kiviä, joka +seinä noin 12 à 14 jalkaa. Tämän perustuksen sisällä on vielä toinen +pienempi samanlainen, joka luultavasti on tulensijaksi rakennettu, ja +jonka seinät ovat noin 4 jalkaa pitkät. Nämät nelikulmaiset rauniot +ovat täällä, niinkuin muuallakin, jossa niitä näin, epäselvempiä kuin +ympyriäiset.[57] + +Mutta hupaisemmat kaikkia näitä ovat ne muinaisjätteet, jotka löytyvät +Kastellin talon vieressä Pattijoen kylässä, vähän enemmän kuin kaksi +peninkulmaa meren rannasta.[58] Virstan päässä Kastellista kohoaa +kangasylänne, nimeltä _Linnankangas_, ja tällä ylänteellä on muinainen +kivimuuri, joka nimitetään _Jättiläisten linnaksi_ elikkä, pitäjän +jälkeen, "Salosten linnaksi". Muodoltansa on tämä muuri samanlainen, +kuin Siikajoen vasta kuvatut muurit ja kuin Metelinkirkko Iissä s.t.s. +se on soikea. Mutta näistä eroaa se silmin nähtävällä tavalla kaikin +puolin suuremmalla tukevuudellansa. Jo ensimäinen silmäys vakuuttaa +varmaan, että muuri on varustukseksi rakennettu. Sen todistavat muurin +korkeus ja leveys, niinkuin sen luonto ja asema. Sen todistaapi myös +_linna'n_ nimitys, joka sille aina annetaan. + +Linnoitus, joka pääsuunnaltansa kulkee pohjasta etelään, on asetettu +ylänteen päälle sillä tapaa, että yksi sen pitkäseinistänsä on +käännetty merta vasten. Tällä puolen on ylänne aivan jyrkkä, joten +linnoitus siltä puolen on vakava päällekarkausta vastaan. Niinkuin +muillakin linnoituksilla on tälläkin neljä porttia, säännöllisesti +toinen toistansa vastapäätä. Mutta maanpuolisella pitkäseinällä +näkyy paitsi säännöllistä porttia vielä kaksi muutakin, kummallakin +puolella tätä. Jos nämät aukot ovat varsinaisia portteja vai sittemmin +-- kaivamisen taikka eläinten tallaamisen taikka muun kautta -- +sinne tulleita satunnaisia aukkoja vaan, ei voi tarkoin määrätä, +koska ne ovat jokseenkin epäselviä. Mutta edellinen tapaus -- s.o. +jos ne olisivat varsinaisia portteja -- osoittaisi, että linnoitus +merenpuolelta odotti vihollisiansa, ei maanpuolelta, koska maanpuoleen +päin oli kolme porttia, mutta mereen päin ainoastaan yksi (ks. +kuvalehden kuvaa VII). Jos muuritkin otetaan lukuun on linnoitus +pituudeltansa = 175 jalkaa ja leveydeltänsä = 112. Muurin leveys on +noin 20 jalkaa, sen korkeus 6 à 8 jalkaa. Kuitenkin on korkeus ennen +ollut suurempi, sillä muurin sivut osoittavat selvästi, että muuri on +ajan kuluessa vierinyt alas ja tämän kautta tarpeettomasti itseänsä +levittänyt.[59] + +Näin leveillä ja korkeilla muureilla tarjoaa linnoitus, joka lisäksi on +ylänteen kukkulalla, varmaa suojaa, milt'ei vielä nytkin. Maanpuolella +eivät kuitenkaan mäen rinteet ole niin jyrkät kuin mereen päin. +Ylänteeltä näkee merenrantaa ja Braahen kaupunkia. Tännepäin on maa +lakeana, niin että helpoin havaitsee, että Pohjanlahti ennen mailmassa +ulottui ylänteen juuriin asti. Ja tästä ajasta linnoitus lieneekin. Se +olisi siis ollut joku merilinna. Sen sivukuvaa osoittaa kuvalehdellä +kuva VII æ. + +Muurin sulkema sija, elikkä linnoituksen lattia, on tasainen. Mutta +sekä tämä lattia että itse muurikin kantaa merkkejä kaivamuksista. +Minun tietääkseni ovat viimeiseksi sotavuosina 1854-1855 tohtori +Ehrström ja postimestari Wallenius täällä tehneet kaivamisia, +vaan eivät mitään löytäneet. Mutta ulkopuolella muuria oli tässä +tilaisuudessa saatu löytö, josta täällä annettakoon kuvaelma sen +mukaan kuin postimestari Wallenius siitä on suullisesti kertonut. Se +oli luupala, 4 tuumaa leveä, 2 à 3 tuumaa korkea, l/2 tuumaa paksu ja +muodoltansa semmoinen kuin kuva VIII osoittaa. + +Luupala oli kaareva eli kupea, onsipuoleltansa (konkav) valkea, +kuperapuolelta (konvex) ruskea. Laitoja myöten oli laitettu ympyriäisiä +koristuksia, niinkuin kuva osoittaa. Ylilaidan puolessa oli paitsi +tätä reikä, jonka reiän ylikanta näytti kuluneelta. Luupala oli kesken +poikki. Tämä luulevy, joka kenties oli joku palanen luupantsarista, on, +paha kyllä, kadonnut, eikä vielä löydetty.[60] + +Pait tätä linnoitusta säilyttää Linnankangas muitakin muinaisjätteitä. +Ylänteen selällä on näet joukko kiviroukkioita, joita kansa kutsuu +"Jättiläisten haudoiksi". Vaihtelevalla korkeudella kohoavat ne maasta, +kulkevat yhdessä rivissä linnoituksen pohjoisella ja eteläisellä +puolella, ja näyttävät sangen vanhoilta, laskeuneilta ja hävinneiltä. +Nämätkin näyttävät jälkiä edellisistä tutkimuksista, sillä useammat +kummut näyttivät hajoitetuilta ja muuan avoinkin hauta ammoitti meitä +vastaan.[61] Koska meidän tietääksemme ei ole julkisesti annettu +mitään tietoa näistä vanhoista tutkimuksista, katsoimme tarpeelliseksi +kaivattaa pari hautaa, saattaaksemme täten antaa jotakuta tietoa +hautojen rakennustavasta ja sisällisestä tilasta. + +Tässä tarkoituksessa kaivatimme kaksi hautaa. Ensimäisellä, joka +oli pohjoisin elikkä koillisin linnoituksesta, oli 3 à 4 syllän +poikkimittainen ja puolen syllän korkeuinen kumpu. Ylinnä kummulla +makasi nelikulmainen litteä kivi, 2 kyynärää pitkä, yhden kyynärän +leveä, yhden myös paksu. Tämän ympäri oli laadittu suurempia kiviä. Kun +oli kummun päällys, jonka ympärys oli suuremmista kivistä, kuorittu, +alkoi kerros santamaata, pienempiä kiviä seassa, silloin tällöin joku +suurempi kivi joukossa. Tänlainen kerros piisasi lakkaamatta aina +muutamain kyynäräin syvyydelle saakka, jossa ylen suuri kivi kohtasi, +estäen kaikkia yrityksiä päästä syvemmälle. Kun kaivamisella koetimme +kiertää tätä kiveä, satuimme savikerrokseen, jota katsoimme haudan +pohjaksi, syystä että kerros ihan äkkiä alkoi, eikä näkynyt mitään +jälkeä sekaantumisesta tahi koskemisesta. -- Aika lienee muutoin +painanut kovasti kummun päälle ja litistänyt hautaa, sillä lomia ja +ontevuuksia nähtiin vallan vähän kivien välissä. Home, joka siellä +täällä näkyi, osoitti kuitenkin, että maata oli muinoin koskettu. + +Toisessa haudassa, jonka kumpu poikkimitattuna oli 4 syltää leveä +ja 2 kyynärää korkea, olivat kivet suurempia kuin edellisessä. Maa +oli jokseenkin samaa laatua kuin siinäkin, mutta tämä oli nähtävästi +reikäisempi ja ontervampi. Tätä hautaa kaivatimme me 3 syllän leveään +aukkoon, poikkimitaten, ja tunkeilimme syllän syvyydelle maahan. +Kyynärän syvyydeltä löydettiin kiven alta litistetyitä haavan lehtiä, +ja toisen verran syvyydeltä palanen koivun kuorta, torven mukaiseksi +kierrettynä, jota kaivajat hämmästyneinä viskasivat menemään, arvellen +sen olevan "Jättiläisten kurkkutorven". Alempana näkyi hiiltä. +Maakerros oli muutoin muuttumatta samanlainen, siellä täällä vaan +muutama suurempi kivi. Vihdoin väheni ontevuus selvästi ja tiheä +santakerros alkoi, josta päätimme olevamme haudan pohjalla, kosk'ei maa +enään näyttänyt kosketulta. Muuta merkittävää emme löytäneet, ei luuta +eikä metallipalasia. -- Luultavasti ovat nämät "Jättiläisten haudat" +vietävät "Jättiläisten linnan" kanssa yhteen.[62] + +Linnoja kysellessäni tulin ma myös viedyksi _Linnastenkankaalle_ +Wihannissa. Tämä Linnastenkangas osoittaa selvästi, minlaiset ne vuoret +ja harjut pitää oleman, joille kansa antaa kunnioitusnimen "linna". +Ja missään paikassa ei ole tämä nimi harjulle annettu suuremmalla +syyllä, kuin tässä, jossa nimi on melkeen luonnollinen. Kankaan +rinteillä kohoo santa-aaltoja muurien näköisiksi, jotka kulkevat +kankaan ympäri. Koska näitä santamuureja on monta, niin on luultavasti +tästä annettu nimelle monikon päätekin, Linnastenkangas s.t.s. +useain linnain kangas, sillä ne näyttävät tosiaan linnoilta elikkä +valleilta. Näyttää ihan juuri kuin jos kerran muinaiseen aikaan meren +aallot, ylänteen ympäri lainehtien, yht'äkkiä olisivat jähmettyneet +ja muuttuneet mullaksi ja sannaksi, niin selvään seisovat he vielä +aaltojen-muotoisina. Ja ylänteen kukkulalla on sitten vielä jokseen +säännöllinen soikea santamuuri eli aalto, joka kokonaisena kulkee +koko kukkulan ympäri, sulkien sisällänsä koveran lakean 156 jalan +pituudelta. Tämä aaltovalli, joka sekin on sannasta ja pikkukivistä, +on erittäin se, joka tekee ylänteen niin linnoituksen kaltaiseksi. +Ettei se kuitenkaan ole ihmisten tekoa, se varmaa. Mutta se kyllä +mahdollista, että lappalainen väestö ennen muinoin on käyttänyt tätä +"linnaa" poronpelloksi s.t.s. semmoiseksi paikaksi, johon porot +kaikki ajetaan yhteen, kun niitä eroitetaan ja vasikat merkitään. +Ajatteleminen on tässä tapauksessa, että santavallin päällä vielä oli +joku korkeampi puu-aitaus. Mikä minun tähän luuloon sai, oli etenkin +muurin ulkopuolella oleva yksinäinen lappalaiskodan raunio, joka oli +muurin toisessa päässä juuri sillä paikkaa, missä muuririvit lähenevät +toisiansa ja muodostavat kujankaltaisen suun. Tavallisesti ei näe yhden +raunion seisovan yksinäisenä, vaan aina on niitä koolta. Täällä ei +kuitenkaan näe mitään jälkeä muista. Kun otin raunion sisään vierineitä +kiviä pois, näkyi yhdessä paikassa hiiliä, ja kivet osoittivat tulen +vaikuttamia merkkejä. Luultavasti on tämä raunio joku vahtikodan sija. + + * * * * * + +Salolla on myös vanhoja pappis-muistoja, ja sen kirkkokin on +muistokas. Kirkolla on seuraavat vanhat kalut: 1. Kuva Maariasta +lapsen kanssa. Kuva seisoo kauniissa kaapissa, jolla on kahdenkertaiset +ovet, joita saatetaan sulkea. Maarialla on kultainen mantteli, ja +muutoinkin on kuva vallan kaunis, ja kunniataivas on laitettu sen yli. +Ovien sisäpuolella on kauniita öljymaalauksia, ja varmaan mahtoi se +tehdä oikeen lumoavaisen vaikutuksen, kun ovet lyötiin selällensä ja +kullat ja kauniimmat värit loisti silmiin; 2. Brigittan kuva, sekin +kunniataivaalla ja kaksinovilla varustettu, joidenka sisäpuolet nekin +ovat kauniilla maalauksilla koristetut, niinkuin kuvakin on kaunis; 3. +Pyhän Yrjön kuva; 4. Pietarin ja Paavalin kuvat; 5. Kolme pienempää +kuvaa; 6. Ristiinnaulittu Kristus ja 7. Muutamia vanhoja kirjoja.[63] + +Neljänneksen päässä Braahen kaupungin eteläpuolella on _Sataman_ vanha +kauppapaikka _Satamalahden_ rannalla. Tämän se oli paikan vilkas +kaupanliike, joka saattoi kreivi Brahe'a tänne rakentamaan kaupungin. +Tähän satamaan tuli muinoin kauppiaita Inkerinmaalta, Liivinmaalta, +Lybekistä, Norrköpingista, Tukholmasta ja Turusta, kenties joskus +Hollannistakin.[64] Satama ja lahti ovat nyt mataloituneet ja +maatuneet, mutta entisestä vilkkaasta liikkeestä tietää tarukin +kertoa. Tästä muistuttaa myös _Markkinaniemi_, vuoriniemi Satamalahden +etelä-puolella. Tämän niemen rannalla nähdään vielä valkamia, joista +pohjoisimmat kutsutaan "Kemin valkamoiksi", mikä todistaa, että +tänne tuli kauppiaita muistakin paikoista. Ylempänä niemellä on +hävitettyjä kivirivejä, jotka luultavasti ovat olleet perustuksia +niille kauppapuodille ja vajoille, mitkä tässä ennen ovat seisoneet. +Niiden käsikirjoitusten mukaan, joita ylempänä (kts. muist. 64) +mainin, olisi täällä myöskin ollut "suuri kirkonhuone, jota +kaupungin ensimäinen porimestari Corte muutatti Satamasta, jossa +jumalanpalvelus ennen oli markkinaväen tähden pidetty, uuteen +käsityö- ja markkinapaikkaan (nim. kaupunkiin), jossa jumalanpalvelus +sitten pidettiin siihen asti kuin uusi kirkko joutui valmiiksi. Tämä +huone on vielä tämän vuosisadan alussa seisonut torin vieressä +rannalla, ollut 8 à 9 syltää pitkä, 5 syltää leveä, ja siihen aikaankin +jo käyttämättömänä". Markkinaniemen kaupungin-puolisella rinteellä +on paitsi tätä kiviharju, joka näyttää rajoitetulta suoralla +kiviperuksella, joka kenties on ollut joku kaji eli rantasilta. + +Pait kirkonhuonetta, joka on rannalla seisonut, on kaupungilla ollut +toinenkin huone, joka kuuluu paikkakunnan sotahistoriaan ja nyt on +kokonaan kadonnut. Se on seisonut "missä tie kulkee sekä etelään että +pohjaseen" s.t.s. melkein keskellä nykyistä kaupungintoria. Se on ollut +kahdeksankulmainen puuhuone, rakennettu varustukseksi. Se sanotaan +rakennetuksi suojelemaan kaupunkia kulkevia vihollis-joukkoja vastaan +ja täksi tarpeeksi olleen varustettuna 8 tykillä. Vielä "edellisen +venäläis-sodan aikana" -- luultavasti ison vihan aikana -- mainitaan +sen olleen hyvässä kunnossa, mutta kun ne 8 tykkiä vietiin pois +(Kajaaniin?), niin oli linnoituksen voimakin poissa. Linnoituksen sekä +varhaimmat että myöhemmät kohtalot ovat tuntemattomat. + +Täällä, niinkuin muuallakin, on iso viha kovasti raivonnut, ja tähän +sotaan ovat muistot entisistäkin metelisistä ajoista kadonneet, niin +että kaikki nyt johdetaan vaan "isoon vihaan". Tässä sodassa menivät +kaikki kaupungin vanhemmat asiakirjat hukkaan, "kaupunki poltettiin +suurimmalta osaltansa, kirkko ja jälkeenjääneet huoneet joutuivat +rappiolle ja muuttuivat lintujen ja kärmeiden asunnoiksi", maakuntaa +rosvottiin ja hävitettiin, kansa hajotettiin ja surmattiin, ja niin, +että esm. Wihannin kappeli oli 7 vuotta ihan autiona. + +Salostenlahden suussa on niemi, nimeltä _Venäjänniemi_. Sillä on +nimensä isosta vihasta. Tälle niemelle oli joukko vihollisia asettunut. +Mutta asukkaat väijyivät heitä, ja kun yön kuluessa nuotiot sammuivat +ja vihollinen oli uneen vaipunut, karkasivat meikäläiset vihollisten +päälle ja löivät heidät kaikki kuoliaksi. + +Toinen joukko oli kerran veneillä lähtenyt erääsen meren-puoliseen +saareen, ja kanssansa vienyt kaksi pikku poikaa. Saarelle asettuivat +nyt Venäläiset ja jäivät sinne yötä. Mutta pojat valvoivat tilaa +päästäksensä pois. Kun huomasivat kaikkien vihollisten nukkuvan, +läksivät he hiljaan rantaan, lykkäsivät kaikki veneet vedelle ja +hyppäsivät itse viimeiseen veneesen. Mutta samassa sattui yksi +vihollisista heräämään, joka heti juoksi rantaan ja alkoi uida poikia +kiini. Vanhempi poika souti voimiansa myöten ja käski nuorempata lyödä +vihollista päähän, jota tämä tekikin, ja tämän kautta pelastivat pojat +henkensä.[65] + +Kun oli ison vihan hirmut menettäneet väestöä, sai paikkakunta uusia +asukkaita maamme sisäpuolista, enimmiten, kuten täällä näkyy, Savosta. +Tältä ajalta on kylännimi Savolahti Salossa. Wihantiinkin tuli +siirtolaisia kuten kerrotaan "Sauvonmaasta", jota todistaakin tämän +kappelin väestön ulkomuoto ja luonne, jotka ovat kokonaan Savonmaisia. + +Asutukset ennen isoa vihaa taas näyttävät enemmiten tapahtuneen +Hämeenmaasta, niinkuin tarutkin tietävät kertoa, esm. taru Wihannin +nimen saamisesta. Käsikirjoitukset vakuuttavat tätä, sanoen eräässä +paikassa: "vanhat ihmiset sanovat kuulleensa esi-isiltänsä, että +_Hämeen Suomalaisia_ ennen muinoin oli tänne muuttanut ja nämät +alkaneet maata viljellä, josta kuuluukin se tulleen, että vielä +tänäänkin eräs pelto Jusolan maalla kutsutaan _Hämäläiseksi_". + +Löytöjä, muita kuin jo mainittu luupala ja Wihannissa, Korpi nimisessä +kylässä, muutamia "ukon kynsiä", ei ole täältä tietysti löydetty. +Yleisesti odottanevat maassa kätketyt kalut ja aseet täällä niinkuin +muuallakin vielä laveampata ja ahkerampaa rämeiden ja soiden viljelyä, +joka kenties saattaa niitä ilmi antamaan todistuksensa edesmenneistä +ajoista. + + + + +Viitteet: + + +[1] Nämät tiedustukset ovat tehdyt moniaita vuosia sitten, parhaasta +päästä vuonna 1862. Tekijä. + +[2], Rehtori maisteri J.F. Thauvon, jota minun tulee kiittää useista +tätä pitäjätä koskevista tiedoista. -- Mitä nimeen _Sventsarö_ +tulee, niin on se nähtävästi suomesta johdatettava -- joko sitten +sanoista _suun_ ja _saari_, niinkuin Yrjö Koskinen sen arvelee, tahi +sanoista _suvanto_ ja _saari_, niinkuin Murman sen tahtoo (Kertomus +Tiedustusmatkasta Pohjanperällä s. 6). Brunnius johtaa nimen ruotsin +sanasta "Sven" (lisää "Kjöp", se on: köpsven, mercator) ja suomen +sanasta "sar", "sari", insula. Se olisi siis yhtä kuin "mercatorum +insula", "quod nomen" -- lisää hän -- "ei optime convenit ob negotiones +ibidem jamdudum a Bircarlis habitas" (Ks. Brunnius Disp. De urbe +Torna, Ups. 1731, praes. Alstrin, s. 4 muist. f). Itse Tornion nimen +johtaa Brunnius "a vocabulo Sveogothis antiquitus usitato _torna_ vel +_törna_ h.e. reverti, finire; quia heic sinus Botnicus finitur"!! -- +Suvanto-saari, nykyään Selkäsaari, on kaupungin saaren ylipuolella, +Ruotsinpuolisen Mattilan kylän edustalla. + +[3] Ks. Y.K. "Pohjanmaan asuttamisesta", Suomi 1857 s. 122: "Tämä +Perä-Pohja tuli tästä lähin" -- nim. 1300 vuoden paikoilta -- +"Pirkkalais-seuran oikeaksi pääpesäksi". -- Helsingeistä taas +todistaapi Ol. Magnus, Hist. Septentr. I. 20 cap. 1: "Ad hanc +enim -- nim. Tornioon -- confluunt Russi Albi, Lappones, Biarmi, +Botnienses, Finni, Sveci, Tavasti, Helsingi et complures alii ex +partibus Norvegiæ". -- Näin näkyy paikka saavan jokseen korkean iän. +Eriskummallisuuden tähden mainittakoon myöskin mainion Rudbeck'in +tuumat Atlantica nimisessä kirjassaan: -- "primum illud mortalium agmen +cum duce suo septentrionalia loca pelens, post Babylonicam dispersionem +haec loca primum occupasse, ibidemque consedisse", ja että "Orpheus +apellaverit Tornenses _Taurous_" j.n.e. -- ks. Brunnius. + +[4] Ks. Geijer "Sv. F. Hist." I. 98 "en svensk ärkebiskop." -- Vrt. +Y.K. Pohjanmaan asuttamisesta s. 124. + +[5] Ks. Brunnius Cap. II. s. 48. -- Puheena olevista sotakeinoista +mainitsee Brunnius tärkeimpänä sen, jota Kaakamalla käytettiin. Täällä +olivat asukkaat, talvella 1715, kaadetuista puista tehneet murroksen +kummallekin puolelle tietä, ja näiden suojasta risti-ammunnalla pahasti +menetelleet vihollisten kanssa, mitkä syvässä lumessa hyvin vaikeasti +pääsivät hevosillansa liikkumaan, kun sen sijaan Suomalaiset murrosten +suojassa olivat melkeen vaaratta. + +[6] Tämänkin kirkon rakentamisesta kerrottiin tavallinen taru, että, +kun oltiin riidassa mihin kirkko olisi rakennettava, niin päätettiin +sitä rakentaa "mihin härkä seisahtaa." + +[7] Että niin on laita, ei ole niinkään varmaa. Mahdollista on näet +myöskin, että säilyminen on siten tapahtunut, että ruumis, talven +pakkasessa haudattuna, olisi jäätynyt ja iho kuivennut umpinaisessa +säiliössä ja täten tullut varjelluksi ilman vaikutuksesta. Näin +arvelevat useat sekä Rungius'esta että toisistakin ruumiista. + +[8] Samako kalkki, jonka Mathesius sanoo Sten Sturen lahjoittamaksi? + +[9] Katolisiin ja munkki-muistoihin kuuluu myös nimi Tulkkila, tulkin +talo, joka on talo itä-puolella jokea, rannalla. Täällä asui näet +tulkki, joka Joulunpäivän saarnassa suomensi papin sanat "että Jesus +oli Jessen suvusta syntyisin" lauseella hanhen jalasta (Jesse, gäss, +gÃ¥s), jota hän, siitä huomautettuna, paransi näin: "no, jos hän ei ole +jalasta, niin olkohon varpahasta." Ganander, Mythologia Fennica. + +[10] Tämä taru kenties viittaa siihen tapaukseen, joka löytyy +kuvailtuna Ã…bo Tidn:ssä v. 1789 N:o 49. Päällikkönä olisi siis ollut +kapteeni Björkesten, ja vuosiluku 1716. + +[11] Forstmestari U. Forsman. + +[12] Saman jutun olen kuullut Hailuodossakin, jossa sen kirjoitin +muistoon kesällä 1861. Se sovellutettiin täällä Pudasjärven pitäjään, +joten se siis jokseenkin sopii yhteen tämän kanssa, sillä Simo ja +Pudasjärvi ovat naapuri-paikkakuntia. + +[13] Jätetty minun kautta Yli-opiston kokoilemiin. + +[14] Yhden näistä olen minä lunastanut ja jättänyt Yli-opiston +kokoilemiin. + +[15] Tämän keihäs-kärjen on maan-omistaja Pölhö minun kauttani +jättänyt Yli-opiston kansa-tieteelliseen museoon Helsingissä. + +[16] Ks. Geogr. beskrifning öfver Österb. -- Suomi 1843. + +[17] Nimen alkuperää haettaessa on muistaminen, että Ii-nimi muuallakin +ilmestyy maassamme, esm. nimissä Ii-salmi, Iitti, puhumatta Iijoen +seutuihin kuuluvista Ii-nimistä (Iinatti y.m.). Mutta merkillisempää +sittenkin lienee, että pohjois-Asiassakin tämä nimi löytyy nimityksenä +eräälle Obi-joen syrjäjoelle (Ija), jonka vieressä myöskin löytyy nimi +Kem. Kielentutkija Europaeus miettii, että nimi on johdettava Syrjänin +kielestä, missä löytyy sana ij (Votjakin kielessä ijä), joka on sama +kuin suomen jää. Iijoki olisi siis yhtä kuin Jääjoki. + +[18] Kerran kun minä tästä asiasta huomautin kertojaa, antoi tämä sen +selvityksen, että Jättiläiset kyllä olivat itsenäistä kansaa, vaan että +he olivat Hiiden sukua. + +[19] Ks. sitä vertailevata taulua, joka löytyy Sälöisten linnan +kuvaelluksen alla. + +[20] Edellisen, nim. kalkin, on nykyään yliopiston konsistorio +lunastanut kansa-tieteelliselle museollensa. Alttari-peitteestä +on palanen jätetty samaan museoon, toinen puoli säilytetään kirkon +sakaristossa. Kuivaniemen kirkossa käytetään vielä eräs Venäläisen +lahjoittama alttari-peite, mikä todella ei enään ole juuri uuden muodin +mukainen sekään. + +[21] Ks. Murman'in julkaisemaa Iin kirkko-arkiston kirjaa, Kertomus +Tiedustusmatkasta Pohjanperällä Suomi 1865, s. 54. + +[22] Sama mies, mikä Kintaskoskessa makasi. Suomentajan muist. + +[23] Nimi on käsikirjoituksessa siten kirjoitettuna, että edellinen +osa sanaa on toisella rivillä, jälkimäinen toisella. Kun sittemmin +on paperia suoraksi leikattu, niin on edellisen osan lopusta yksi +tahi kaksi kirjainta mennyt hukkaan, niin ettei nimestä enään +saada täysinäistä sanaa. Turhaan olen minä ahkerasti kuulustanut +Pudasjärveltä tänkaltaista nimeä. Senmoista ei siellä nykyään ole, eikä +muisteta olleen. Kenties onnistuu kuitenkin vielä yritys saada nimestä +selvää. + +[24] Tämän kansantarun on v. pastori K.A. Calamnius kerännyt ja +kirjoittanut muistoon. Häntä on minun kiittäminen useista muistakin +hänen keräämistänsä tiedoista ja suuresta avusta tämän pitäjän +muinais-jäännösten tutkimisessa. + +[25] Tämän hillebardin on v. pastori K.A. Calamnius lunastanut ja +lahjoittanut Yliopiston kansatieteelliselle museolle. + +[26] Tämän oppineen herran mielestä on nimen juurena sana alah = "hän +nousi", josta sitten saataisiin Oulu yhtä merkitseväksi kuin sana olah +s.t.s. "nouseva eli itäinen paikka, syystä luultavasti että se on +etevimpiä paikkoja Pohjanlahden itäpuolella". + +[27] Ylänne on itsessään vähäinen, mutta seudun tasaisuuden pitäisi +muka mahdolliseksi tekemän että, ilman kirkkaana ollessa, ylänteen +kukkulasta näkisi mainittua määrää kirkkoja. Nämä olisivat: Oulun, +Oulunsalon, Kempeleen, Limingan, Tyrnävän, Muhoksen ja joko Temmeksen +tai Lumijoen tai jonkun Iin kappelin -- si fama vera. + +[28] Meteli-sanan eri merkityksistä tehtäköön tässä näytäntö, +semminkin koska tämä sana kohtaa meitä jo Iin merkillisimmän +muinais-jäännöksen nimessä; Metelin-kirkko, ja vastakin tulee meitä +kohtaamaan seuraavissa pitäjissä. Metelin tavallinen merkitys on +sota, kapina, melu, melske. Limingalla, Siikajoella, Sälöisissä y.m. +kutsutaan Metelinkankaaksi semmoinen kangas eli kivirakka, jossa on +tavallista vierre-kiveä, varsinkin jos se on paljaana niin ettei sen +päällä kasva puita. Tähän merkitykseen tulee vielä sekin ymmärre, +että kivirakka pitää oleman yksinäisenä seisova taikka ainakin +itsenäinen, sillä kokonainen selänne ei mielellään näy ottavan tätä +nimeä kantaaksensa. Tyrnävän kappelissa Limingan pitäjätä kuulin uuden, +omituisen merkityksen (herastuomari Eskolalta). Tämän mukaan olisi +meteli-kivi sen laatuista kiveä, joka olisi niinkuin tulenkestävämpää, +kovaa ja sinistä. Tätä sanan merkitystä kuulin toisessakin paikassa +sillä erityislisäyksellä, että kiven piti oleman litteänä saadaksensa +tämän nimen. Tämmöisiä mulle näytettiinkin. Ne olivat litteät, +sinertävät, kovat. Jos niitä oli ympyriäisiä seassa, niin näitä ei +muka metelikiviksi sanottu. Muhoksessa taas, Utajärven kappelissa, +annettiin sanalle eri käsite, nim. kaukaisuuden, etäisyyden käsite. +Täällä sanottiin hevosista, jotka olivat sydänmaissa laitumella, että +"he olivat metelissä". + +[29] Tekeillä oleva silta yli Oulunjokea tulee kulkemaan Linnansaaren +poikki. Kenties tuovat siihen tarpeelliset kaivamiset, jos kyllä +ne vähän hävittävätkin, jotain ilmi. Oulussa koulua käydessäni +kuulin kerrottavan, että Linnansaaren ja Pokkitörmän välillä olisi +maansisäinen käytävä, Merikosken alitse, mikä käytävä, ehkä hävinnyt, +vielä olisi nähtävä. + +[30] Linnasta, josta saapi lukea Joh. Snellmanin väitöskirjassa "De +urbe Uloa" § VI, on Murman julkaisnut kartan, ks. Suomi, Toinen Jakso, +3 osa. + +[31] Uljas hautakirjoitus kuuluu: Här Hvila Doctor Johannes Messenii +Been. Själen i Gudz Rike, Rychtet Kring Hela Verlden. 1636. + +[32] Vrt. Gananderin Mythologia Fennica alla nimen: Uhripaikat. + +[33] Viime kertaa pidettiin tämmöinen rukous viidenkymmenen luvun +keskipalkoilla (1854). Pastori Bäckvall. + +[34] Melkeen kummallisen tiheässä löytyy Oulujoen korkeilla rannoilla +vanhoja maatuneita tervahaudan-syvyyksiä, joita aika on sattunut +välistä niin muodostelemaan, että ne pettävät asujainkin silmää, +niin että nämä niitä "Jättiläishautoina" jopa linnoinakin näyttävät +vieraille. + +[35] Sama oli myös laita niiden raunioiden, joita näin Lapinkankaalla +Limingassa. + +[36] Ehkei kyllä muinaismuistoihin kuuluvia, mainittakoon tässä ne +santakuopat, jotka löytyvät Utosjoen rannalla noin 6 neljänneksen +päässä Laitilan kestikiivarista, koska nämä kuopat puhuvat vastoin sitä +luuloa, joka arvelee, että ne tavalliset ympyriäiset kivirauniot, joita +kiviharjuilla tapaa -- esm. Hiidenkankaalla Iissä -- olisi kuoppia, +joissa poroja pyydettiin. Näistä Utosjoen kuopista, jotka luvullansa +ovat 6 à 10, tiedetään näet varmaan, että ne ovat aiotut juuri +tämmöiseen poronpyyntiin. Mutta ne ovatkin erilaatuisia. Ensinkin +ovat ne tasasella santakankaalla hiekkaan kaivetut, eikä kivistä +tehdyt, ja sitten paljon suuremmat niitä, mitkä tavataan kivirakoissa. +Näitä santakuoppia käytettiin näin: pohjaan pantiin teräviä seipäitä +seisomaan kärjet ylöspäin, kuoppa peitettiin ohueilla päreillä ja +näiden päälle pantiin santaa. Kun nyt poroja ajettiin näiden päälle, +putosivat he kuoppaan ja haavoitettiin terävillä seipäillä. + +[37] Esimerkkiä tästä näemme vastakin. -- Tämä Hiienlinna on yksi niitä +törmiä, jolla Pyhäkangas laskeepi Pyhäkoskeen. -- Warelius puhuu hänkin +Muhoksessa löytyvästä "Jättiläis-kirkosta". Se ei voi olla muu kuin +joko se Pirttijärven "jättiläis-kirkko" tahi tämä sama "Hiienlinna". + +[38] Tämä taru ei suinkaan ole tydyttävä, ja onkin luultavasti +myöhemmän sukupolven tekemää, sukupolven, joka ei ole ymmärtänyt +syitä, miksi esi-isät pyhittivät semmoiset paikat. Syy, mintähden +koskenlaskija tehtiin Venäläiseksi, lienee se, ettei oman maan miehestä +ole uskottu niin kovaa ja julmaa uhrauksen-lupausta. + +[39] Kansa pitää tämän kolon kyyniläisenä merkkinä erään Venäläisen +mahalla-makaamisesta. + +[40] Tämmöistä olemme jo ennenkin kuulleet. Tätä kerrottaessa +lisättiin "niin silloin olivat miehet, Jumala tiesi mimmoiset nykyiset +lienevät". + +[41] Näissä raunioissa luullaan myös olevan rahaa, ja tästä +kerrottiin seuraava juttu: Eräs "Noki-Matti" niminen mies oli kerran +ottanut kaivaaksensa täältä rahaa. Kun rahaa kaivetaan, niin pitää +oleman ääneti, sen arvaa. Mutta kun Noki-Matti, kauan kaiveltuansa +ahkeroittuansa, viimein löysi raha-arkun ja juuri oli sitä haudasta +nostamaisillansa, niin ärjäsi hän kovan vaivansa vimmassa: "aha, +perkele, jopa ma sun sain!" -- ja samassa painui arkku iki päiviksi +maahan. + +[42] Tämän kivikirveen olen jättänyt Yliopiston kokoilemiin. + +[43] Ylioppilas Carlenius, joka minua ennen oli täällä matkustellut, on +kenties onnistunut saamaan tämän. + +[44] Limingan nimeä selitettäessä on taas huomaaminen Mathesius'en +kummalliset arvelut. Liminka tulee, miettii hän, Lami eli Lima +nimisestä kansasta, mikä taas on nimensä saanut hebrealaisesta sanasta +lamah = kansa, suku, samasta juuresta lähtevä, josta sitten on tullut +sana lauma = joukko, paljous. "Sillä -- sanoo hän -- niinkuin kaikki +tietävät, että meidän Pohjanmaamme ihmisen-siittämisestä on Etelämaita +paljoa runsaampi, niin on kansa täällä kenties sikiäväisyydestänsä +saanut nimensä, mikä on tullut merkitsemään kansaa, joka harvoista +valta-äiteistä polveutuu. Eipä voikaan kukaan kieltää, saman +sikiäväisyyden löytyvän muissakin Pohjanmaan osissa, joten tämä +nimijohdatus ei millään tavalla näytä uskomattomalta." + +[45] Vrt. "Linnastenkangas" Wihannissa, "Linnala" Paavolassa y.m. + +[46] V. pastori K.I. Hällfors, joka mua muuallekin suosiollisesti +seurasi, kävi kanssani Lapinkangastakin tarkastamassa. + +[47] Disp. De Urbe Uloa. + +[48] Kenties kuuluu linnoitus "suuren venäläissodan" aikaan, +jolloin Venäläiset Kemissäkin kävivät. Mahdollistapa olisi myös, +että se kuuluisi 1580-95 vuosien sotavehkeisin. Mutta kenties tässä +ei tarvinnekaan ajatella varsinaista linnoitusta, vaan ainoastaan +esm. jonkunmoista varustusta vaan, joka olisi sotavuosina rakennettu +kirkon ympäri, kun uusi kirkko rakennettiin vanhan palaneen sijaan. -- +Kaikella tällä on kuitenkin paikka joutunut salaluuloon ja on, samaten +kuin muutkin senkaltaiset paikat, sekin saanut haltiansa, niinkuin +seuraava juttu osoittaa: Kummulla on viimeisinä aikoina seisonut mylly, +joka on ollut Nikulan. Kerran kun oli niin kiire aika, että jauhaminen +pitkitettiin yön pitkään, oli myllärille äkkiä ilmestynyt valkeaan +paitaan puettu olento, joka myllärille oli virkkanut: "Anna minun luuni +rauhassa täällä levätä, äläkä untani estä!" Hämmästyneenä oli omistaja +silloin seisottanut myllyn, ja kiitollisuudesta tästä oli ilmiö hälle +ilmoittanut aarteen, joka olisi löydettävä samasta paikasta missä linna +oli seisonut. Mylläri kaivoi ja löysi aarteen, tuli rikkaaksi ja muutti +myllyn. -- Hautoja ja luita on löydetty kummun ympärisestä entisestä +hautausmaasta, joka nyt on pelloksi raivattu. + +[49] Y. Koskinen Nuija Sota II s. 15. -- Vrt. Solovetin kronikaa, Suomi +1843. Limingan ostrogista. + +[50] Mintähden kirkko juuri tämän vanhan historiallisen muiston +päälle rakennettiin, on vaikea ymmärtää. Jos edes kuvakaan tästä +linnoituksesta otettiin, ennenkuin se kirkonsijaksi hajotettiin, siitä +ei tietoa. Kerrotaan kuitenkin, että linnoitus olisi silloin vielä +ollut selvästi näkyvissä. + +[51] Muistoonpanoistani, tehdyt vaellusmatkalla 1855, olen havainnut, +että todellakin Wäisälänmäki niminen vuori on Onkiveden rannalla, missä +se on seudun korkeinna kumpuna. + +[52] Syistä, jotka alussa jo mainitsin, en katsonut tarvitsevani +kauemmin aikaa tässä pitäjässä viipyä, jonkatähden paikkakunnan +tarutkin jäivät kokoilematta. Sitä myöten kuin sivumennessä kerkesin +näitä kysyä, näyttää minusta kuin jos olisi paikkakunta näistä +tämmöisistä melkeen köyhä. Puhumatta 1808-9 vuoden suurista muistoista, +muistaa kansa vielä isoa vihaa. Täälläkin kävivät Venäläiset XVI +vuosisadan loppupuolen meteleissä ja polttivat täällä kirkonkin 1591. + +[53] "Jos itse vanha kirkonhuone on muutettu Kirkonluodosta nykyiseen +kirkonpaikkaan, sitä ei varmaan tiedetä. Nykyisellä kirkkomäellä +muistetaan kuitenkin vanhan huoneen seisoneen, millä huoneella, +joka oli pituudeltansa ja leveydeltänsä yhtämittainen vanhan +kirkonperustuksen kanssa Kirkonluodolla, olisi kumpasessa sivuseinässä +ollut pylväs. Sisältänsä oli huone varustetta alttaripöydällä, +penkeillä, kuvilla ja lauluilla; mutta sakaristoa ei ollut. Kuitenkaan +ei muista kukaan muuta, kuin että tämä huone olisi ollut pitäjäntupa, +jossa pitäjänkokouksia on pidetty, ja että papisto siellä toimitti +jumalanpalveluksia, kun oli kova pakkanen. Sanottuihin asioihin katsoen +on kuitenkin todennäköistä, että huonetta on, vanhan kirkon muuttamisen +jälkeen, käytetty kirkkona ennenkuin uusi kirkko oli rakennettu. Tähän +kirkkoon on sitten pantu kuvia, joiden joukossa kuva neitsy Maariasta +lapsensa kanssa on kaunis ja kaunistettu kalliilla kultauksella. +Muutoin löytyy täällä vanhoja paavillisia kirjoja munkkistyylillä +präntätyitä, niinkuin myös pari maalattua keppiä, joita epäilemättä on +käytetty soittoina paavikunnan aikana". + +Näin kertovat eräät Salon kirkonkirjastoon kuuluvat kirjoitukset. +Nämät, jotka ovat osa niitä kirjoituksia, jotka tästä kirjastosta ovat +kadonneet, ovat tuntemattomien tapausten jälkeen tulleet pelastetuiksi +kauppias Sovelius'en kautta ja häneltä aiotut annettaviksi arkistoon +takasin. Suosiollisen avun kautta olin minä tilaisuudessa saada +näitä kirjoituksia lukea ja niistä kirjoittaa, mitä minun aineelleni +sopivaksi näytti. + +[54] Yksi näitä kerrottakoon tässä näytteeksi, kuinka vapaasti +kansankuvitus kohtelee kaikkia ajanmääräyksiä ja kuinka luontevasti se +käyttää anakronismeja. Hummastenvaaralla oli näet Jättiläisiä asunut +ammoisista ajoista. Sattuipa näin ajan kuluessa, että Braahen kaupunki +rakennettiin. Jättiläiset eivät tätä pahastuneet, vaan läksivät +Hummastenvaaralta veneillänsä kaupunkia katsomaan ja poikkesivat +niinkuin suuret herrat ainakin sisään kaupungin rikkahimman porvarin +Sovion taloon. (Sovio -- nykyään Sovellus -- on kaupungin vanhimpia +sukuja). Täällä tahtoivat he porvarilta tervetulijaisiksi "halstoopin +ryypyn", jonka he kerrassaan itsekukin joivat pohjaan, ja kun he sitten +taas palasivat kotiin, ottivat he vaivatta kaksi suolasäkkiä kainaloon. +Tästä sanottiinkin: "aika miehet läksivät aika taloon". Anakronismi +on siinä, kun tehdään Jättiläiset yhdenaikuisiksi Braahen kaupungin +kanssa, ja Braahen kaupungin kuvaillaan olleen rakennettuna siihen +aikaan, kun Hummastenvaara vielä oli saarena -- koska Jätit soudellen +kulkivat -- s.t.s. aikaan, jolloin se paikka, missä kaupunki nyt +seisoo, tuskin vielä oli vedestä kohonnut. + +[55] V. maanmittari Juvelius, joka ammattinsa kautta on ollut +tilaisuudessa hankkimaan useita tietoja muinaisista muistomerkeistä +näissä paikoin, ja on muinaistutkintoon hyvin mielistynyt, +suosiollisesti on antanut havainnoistansa mulle osaa. + +[56] Mustakangas ja Vähä, maanmitt. Juvelius. + +[57] Sivumennen mainittakoon tässä erästä, neljänneksen matkaa +Kastellista erämaissa olevata, luolaa, koska vallan luultavaa on, että +se ennen muinoin on ollut jonkun köyhän Lappalaisen yksinkertainen +koti. Luola on eräässä kivikkomäessä Kastellin eteläpuolella. +Sen ulkomuodosta saapi parhaan ymmärteen, jos ajattelee niitä +Druidi-alttareita ("Dös, Dyss"), joista Nilson, Skand. Nord. Urinnev. +Kap. VI, puhuu, ja joista hän, kuvalehdellä XVII kuva 204, antaa +kuvauksen. Nämät Druidi-alttarit olivat rakennetut siten, että litteä +kivi oli pantu kahden muun litteän kiven päälle, mitkä jälkimäiset +olivat kannallensa pystytetyt. Sama rakennustapa on tällä luolalla. +Eroitus on kuitenkin aivan silmin-nähtävä. Sillä ensinkin ovat ne +kivet, jotka päällänsä kantavat katon, maaperäisiä ja kiintonaisia, ja +toiseksi on kattokivikin niin summattoman suuri, ettei ihmisten voima +ole sitä sinne voinut asettaa, puhumatta siitä, että se ylipuoleltansa +ei ole litteä, vaan töyrykäs. Kaikki osoittaa luonnon luomaa. Suu +elikkä ovi on niin ahdas ja matala, että ainoastaan kontaten pääsee +sisälle, mutta sisäpuolelta lavenee luola ja muodostaa niinkuin +kaksi kammiota. Katto näytti savusta mustenneelta ja kivet tulen +polttamilta. Siinä paikoin, missä kattokivi ei tiheään sopinut yhteen +alustansa kanssa, vaan jätti lomia välillensä, olivat nämät lomat +tukitut pienillä kivillä -- selviä merkkejä ihmistyöstä. Kun luolan +lattia on suuta alempana ja kallahtava, on vesi vienyt luolaan multaa, +santaa, lehtiä ja muuta roskaa, niin että luola nyt on matalampi kuin +se nähtävästi ennen on ollut. + +[58] Kastelli (Castellum) ja Linnala ovat nähtävästi saaneet nimensä +siitä, että ne ovat Salosien linnan naapuri-taloja. Silveri siitä, että +sen pelloista on löydetty hopeaa (silfver). + +[59] Vertaeleva taulu, josta näkee täällä kuvattujen linnain mitat, +jalka-mitassa määrätyt: + + Nimet Koko linnoitus Itse muuri + poikkimitaten + Pituus. Leveys. Korkeus. Leveys. + + Linnankangas (Siikajoella) 93 62 noin 2 noin 6 + Pesuankangas " 106 74 2-4 (5) 12 + Metelinkirkko (Iissä) 126 90 2-4 10-12 + Jättiläisten linna (Salossa) 175 112 6 20 + +[60] Jos se vastedes vielä löydettäisiin, on postimestari Wallenius +suosiollisesti luvannut sen tänne lähettää. + +[61] Minun seurassani oli tässä tilassa Fredrik Alfr. Saxbäck vainaja, +jonka kanssa jo kesänä 1861 kävin näitä muinaisjätteitä tutkimassa. + +[62] Näistä n.k. Jättiläisten haudoista muutama sananen. Yleisesti +johdetaan niitä Lappalaisiin, ja tämä lieneekin oikeen. Mutta kumma on, +ettei näitä tämmöisiä löydy joka paikassa muuallakin, missä Lappalaisia +nähtävästi on asunut. Niinpä niitä ei löydy esm. Siikajoella, +Limingalla, Torniossa y.m. Ainoastaan Iissä näin samanlaisia, +nimittäin Konttikankaalla. Ja kuitenkin ovat Lappalaiset asuneet +mainituissakin pitäjissä. Miksi ei siis täälläkin tämmöisiä? +(Vrt. Arvids. Rühs, Bih. s. 127 muist.). + +[63] Maarian kuva sanottiin olevan jonkun paavin lahjoittama, mutta +minkä? milloin? -- Niiden pyhäin miesten joukossa, mitkä ovat Maarian +kuvan kaapin-ovilla kuvatut, on myös pispa Henrik, seisoen Lallin (?) +päällä; muut ovat epäselvät. Brigittan kaapin-ovilla on muiden joukossa +myös "Ericus Rex". + +[64] Ks. silloisen porimestari Konst. Hildénin kirjoitusta Braahen +kaupungista, painettu Oulun Viikko-Sanomissa 1860. + +[65] Ks. Stenbäck: Beskrifning öfver Brahestad 1769. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Muinais-tiedustuksia Pohjanperiltä, by +J. W. Calamnius + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57377 *** diff --git a/57377-8.txt b/57377-8.txt deleted file mode 100644 index da8defb..0000000 --- a/57377-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2950 +0,0 @@ -Project Gutenberg's Muinais-tiedustuksia Pohjanperiltä, by J. W. Calamnius - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and -most other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms -of the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll -have to check the laws of the country where you are located before using -this ebook. - - - -Title: Muinais-tiedustuksia Pohjanperiltä - -Author: J. W. Calamnius - -Release Date: June 23, 2018 [EBook #57377] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUINAIS-TIEDUSTUKSIA POHJANPERILTÄ *** - - - - -Produced by Jari Koivisto - - - - - - - - -MUINAIS-TIEDUSTUKSIA POHJANPERILTÄ - -Kirj. - -J. W. Calamnius - - - - - -Helsingissä, -Aikakauskirja Suomi, 7 Osa, -Suomalaisen Kirjall. Seuran kirjapainossa, -1868. - - - - - - -Muinais-tiedustuksia Pohjanperiltä[1] - - - - -Ala-Tornion pitäjä ynnä Karungin kappeli. - - -Tornio on nähtävästi saanut nimensä ruotsalaisista sanoista _torn_, -torni, ja _ö_, saari, jonka johdosta onkin nimi ennen ollut _Torneö_, -niinkuin se kirjoitetaankin vanhoissa kirjoissa, ja niinkuin eräs -"Suuri-valtaisimman kuninkaan, itse kuningas Karl XI:nen" tekemä -kirjoitus Tornion kirkossa sen myöskin kirjoittaa. Asema on vanha -kalastuspaikka, jonka asukasten ja kävijäin johdoksi ja tuntomerkiksi -torni oli rakennettu Sventsar-saarelle. Tämä saari oli ennen aikaan -eroitettu sen eteläpuolella olevasta karista, joka, muutoin veden -alainen, ainoastaan kovalla pohjastuulella oli näkyvissä. Taru kertoo -sitten, että, kun Hollantilaiset ja etelä-Ruotsalaiset tänne purjehtivat -kalan pyyntöön ja heidän laivansa kerran joutui tälle karille, he -tänne ensin panivat meriviitan, ja sittemmin rakentivat oikean tornin, -josta kari sai nimen "Tornö", jonka Suomalaiset käänsivät Tornioksi. -Vähitellen muuttui tämä kari saareksi ja yhdistyi viimein Sventsarön -kanssa.[2] - -Meren alinomaa tapahtuva laskeminen ja maan nouseminen on kaikissa -ranta-pitäjissä vaikuttanut suuria muutoksia. Ehk'eivät nämä -lyhyemmässä ajassa niin pääse näkyviin, joutuvat ne kuitenkin ajan -pitkään niin suuriksi, että tuleva vuosisata edellistänsä tuskin -tunteekaan. Näin on Torniossakin käynyt. Vielä 16 vuosisadan -keskipalkoilla mainitaan Torniolaisilla olleen hyötysä kalastuspaikka -"Sventzar-niemellä", vaan maan nousu on tätä jo aikaa sitten -muuttanut. Niinpä oli myös n.k. Kaupunginlahti muinoin niin syvä, -että laivat siellä uivat ja että sen rannoilla laivoja rakennettiin, -vaan nyt se jo on niin matala, että ainoastaan veneet siellä pääsevät -kulkemaan. Näihin asioihin viittaavat myöskin, nimet _Laivanjärvi_ ja -_Laivanniemi_, joista en kuitenkaan ole mitään likempää kuullut. - -Arkeologiallisista muistoista on Tornio köyhä, niinkuin sitä voipikin -arvata maan mataluudesta. Muualla kaikkialla ainakin tunnetaan Jättejä, -Jättiläisiä, ja osoitetaan heidän jättämiä merkkejä, mutta täälläpä -näistä ei saa juuri mitään nähdä eikä kuulla, ja tämä olikin ainoa -paikka, missä minä, näistä Jätteistä kysellessäni, itse sain vastata -siihen vasta-kysymykseen, mitä ne Jätit sitten olivat, "onko ne niitä -munkkilaisia?" - -Lappalaisista täällä ei myöskään ole juuri mitään muistoa jälellä. -Ainoat heistä muistuttavaiset nimet tässä seudussa ovat _Lapinmäki_, -kunnas, missä Haaparannan kirkko nyt seisoo -- mikä siis ei enään -kuulukaan meillen -- ja _Lappikari_, mikä Tornion raastuvanoikeuden -pöytäkirjoissa mainitaan vuonna 1643 olleen kalastuskarina "aivan -kaupungin vieressä." Kari on Laivanniemen ja tuon kohta mainittavan -Pirkiön saaren välillä. Kirjoituksessaan "Bidrag till Finlands kännedom -i ethnografiskt hänseende", Suomi 1847, mainitsee A. Warelius eräästä -_Torniovaara_-nimisestä vuoresta "pohjoisimmassa Pohjanmaassa", -millä vuorella myös olisi raunioita. Nimestä ehkä luulisi tämän -vuoren kuuluvan tähän pitäjään. Niin ei kuitenkaan ole laita, ja -tämä Torniovaara on luultavasti Kemin Tornivaara, josta edempänä. -"Etevimmät vuoret täällä ovat _Huitaperi_ ja _Kiimavaara_, mutta -uskottavain herrasmiesten ja talonpoikain sanomain mukaan", -- -kirjoittaa eräässä kirjeessä mulle rehtori Thauvon, joka tätä on asian -tähden tutkinut ja hyväntahtoisesti mulle ilmoittanut -- "löytyy -näillä yhtä vähän kuin muillakaan vuoriloilla täällä päin selviä -Lapinraunioita tahi kivikumpuja. Kansantarun mukaan olisi kuitenkin -Lappalaisia asunut Yli-Tornion vuorikko-asemoilla, ja Huitaperillä -taidetaan vielä muutamista epäselvistä merkeistä nähdä, missä heillä -on ollut tulisijansa." - -Kaksi muuta nimeä täällä sen sijaan löytyy, mitkä ovat paikkakunnan -historioitsijain muistoon pantavat. Saari, johon Ala-Tornion maankirkko -on rakennettu, on nimeltänsä _Pirkkiö_ (Birkiö, Björkö), ja _Helsinki_ -on eräs kylännimi. Edellinen säilyttää historialle Pirkkalaisten, -jälkimäinen Helsinkiläisten nimeä -- kaksi kansaa, jotka mainitaan -täällä harjoittaneen kauppaliikettä.[3] -- Myöskin löytyy täällä nimi -Danskinsaari, saari Torniojoessa Svensar-saaren ylipuolella, ja Rauma, -kylä vähän matkaa itäpuolella Tornion kaupunkia. Tämä nimi juteltiin -tulleen Rauman kaupungin siirtolaisista, mutta hyvinkin mahdolliselta -näyttää, että nimi on paikalle alkuperäinen, merkiten rämeistä, -suoperäistä asemaa -- jota se nimi täällä merkitsee. Muuallakin -maassamme löytyy tämä nimi, niin esm. Lohtajassakin. - -Pirkkiön saarella kerrotaan ensimäiset tänne tulleet Suomalaiset -asuneen, ja tästä sen nimikin olisi tullut, koska nämät Suomalaiset -olivat Pirkkalaisia, mitkä ensin tulivat tänne kalan pyyntöön, mutta -sitten jäivät tänne asumaan. Ne sanotaan omistaneen itsillensä nimen -"Lapin kuninkaat", sillä ne kävivät kolme kertaa vuodessa kuninkaan -nimessä laittomia veroja ryöstämässä Lappalaisilta, jota pahaa -menettelemistä kesti satoja vuosia, siihen asti kuin Ruotsin hallitus -vihdoin laski nämät seudut allensa. Kun Pirkkalaiset ajan pitkään -rupesivat liian ahneiksi, niin sanotaanpa välistä kovia kahakoitakin -syttyneen Pirkkalaisten ja Lappalaisten välillä. Heidän pukunsa, jolla -he koettivat pelättää ja voittaa itsillensä kunnioitusta Lappalaisilta, -sanotaan olleen merkillinen. Heillä mainitaan olleen korkeat, punasilla -nauhoilla ja kulta- sekä hopeareunuksilla varustetut lakit. Samaten oli -myös heidän takkinsa punasilla nauhoilla ja palteilla, niinkuin myös -kullalla ja hopealla, hyvin koristettu (J.F. Thauvon.). - -Kirkkojen ympäri yhdistyy usein pitäjäin historia. Tornion -kaupunginkirkko on rakennettu vuonna 1683 ja näyttää häkityksillänsä -maalauksellansa vähän katoliselta. Kummallakin puolen alttaria on -seinäkoristuksena historiallinen muistomerkki, toinen se jo mainittu: -kuningas Karl XI:nen tekemä ja sittemmin tauluun maalattu kirjoitus -hänen korkeasta käynnistänsä Tornion kirkontapulissa, kesäkuulla -v. 1694, katsomassa kesä-yön aurinkoa, toinen eräs vaakuna, jonka -kirjoitus jo on kulunut. Edellinen löytyy jo julkaistuna Murman'in -kertomuksessa s. 7, jonka tähden se tästä jääköön. Jälkimäisen -mainitsee Brunnius kuuluneen näin: "Kongl. Maij:ts Troman och Major -under Westerbotns infanteri, Wälborne Herr Alexander Fredrich Sack -genannt von Oster, är föd i Liefland på Oesel d. 10 Novemb. 1655 och -blef död i Torne d. 23 Jan. 1694." Vanha kirkko, joka 1682 paloi, on -seisonut vähän eteläisempänä, missä nyt joukko aittoja on. - -Muinaistaruja täällä ei löydy sanottaviksi. Yksi on taru kuitenkin -eräästä pispasta, joka näillä seuduin olisi kastanut joukon -Suomalaisia. Jos on tässä tarussa perää, niin se nähtävästi oli pispa -Hemming, jonka Geijer mainii kastaneen vuonna 1350 "kaksikymmentä -Kemin ja Simon Lappalaista ja Karjalaista suuressa ammeessa Tornion -vieressä".[4] Mutta missä paikassa tämä on tapahtunut, siitä ei ole -tietoa; eräs himeä taru viittasi Karunkiin. -- Myös Iso viha ei -näy jättäneen varsinaisia muistoja. Tähän aikaan oli itse kaupunki -melkeen kokonansa palanut v. 1714, jonka jälkeen viholliset hävittivät -ja ryöstivät mitä tuli oli säästänyt, jopa 9 kertaa "ottivat -kaupungin valtaansakin", niinkuin raastuvanoikeuden protokollat -oikein todenteolla vakuuttavat. Jos saapi Brunnius'een luottaa, niin -olisivat "meikäläiset vielä vuosina 1715 ja 1716 yksimielisesti yhteen -liittyneet, varustettuina pyssyillä, keihäillä ja miekoilla, ilman -kenenkään kehottamatta. Suuresta isänmaan-rakkaudesta kiihotetuilla -olivat he muka nimensä suureksi kunniaksi puolustaneet isänmaatansa, -lyöden viholliset pakoon sekä ilmitappelussa että myöskin käyttämällä -monenlaisia sukkelasti ajateltuja sota-keinoja. Vihdoin oli kuitenkin -vihollinen, näitä tämmöisiä tappioita pahaksi pannen, vuonna 1717 tänne -tullut niin suuressa joukossa, että hän ei ainoastaan karkoittanut -meikäläisiä, mitkä eivät enään voineetkaan tehdä vastarintaa, vaan -myöskin hävittäen kuleksi näitä seutuja aina Paajalan kylään saakka, -puolen penikulmaa Kengisten tehtaan toisella puolella. Rikkaan saaliin -kanssa olivat he viimein täältä sitten paenneet".[5] - - - - -Kemin pitäjä ynnä Tervolan ja Simon kappelit. - - -Salosten pitäjän ohessa Kemi lienee vanhin asuttu maakunta pohjoisessa -Pohjanmaassa, sitä todistavat sen vanhat muistot. Nimensä, joka -merkitsee jokea, pää-jokea, joen uraa eli ojannesta, on pitäjä saanut -siitä veden-juovasta, joka täällä mahtavana virtana mereen kulkee. -Ennen vanhaan sen nimi myöskin kuului Kymi, Kimi, Kiemi tahi vaan -Kym, Kim. Eräs taru tahtoi johtaa nimen venäläisestä Kem'istä, josta -tänne muka olisi siirtolaisia muuttanut rikkaan kalansaaliin tähden. -Toinen taru taas tiesi kertoa eräästä saman-nimisestä joesta "Hämeen -ja Venäjän välillä", mistä tänne olisi asukkaita tullut. Mutta -verrattomana nimen johdatuksena seisoo kuitenkin ijäti Ol. Rudbeck'in -(vanhemman) selitys, että Kemi tulee sanasta "Cimmeria", josta Kemi -siis on yhtä kuin "Cimmerialaisten maa." - -Merestä aina korkeanlaiseen Kivalo-selänteesen saakka on Kemi jokseen -lakeata tasankomaata, joka helposti johtaa mieleen sitä aikaa, -jolloin kalat ihmisten sijassa tällä alalla liikkuivat ja aallot -lainehtivat Kivalovuoren juurilla. Tähän esi-historialliseen aikaan -kuuluu _Jatulinletto_, se on: Jättiläisten saari, joka nykyään on -Kivalo-selän korkeimpia kukkuloita, 3 penikulmaa meren rannasta. Näistä -ajoista muistuttaa myös _Vammanvuori_, joka on korkein vuorenhuippu -Tervolassa, noin 3 penikulman päässä Tervolan kirkosta, ja jonka päältä -on löydetty laivan runko. Tämän ikää on satu niin korottanut, että jäte -viedään aina mailman luomiseen asti ja myöskin mainitaan itse "Noakin -arkiksikin." Esimerkkinä tapahtuvasta maatumisesta on myös _Merikoski_ -Simojoessa, mikä koski nyt on neljänneksen matkan paikoilla merestä. -Ja kun Walmarin niemellä Kemijoen rannalla, noin neljänneksen matkaa -merestä, kaivo kerran kaivettiin, niin löydettiin maasta kahdeksan -kyynärän syvyydeltä hiiltynyttä puuta ja katajata. Myöskään ei ole -joen laskuhaara sama kuin ennen. Entinen on näet kuivennut ja on nyt -lampena. - -Ehk'ei kyllä nyt enään Kemissä löydy niin paljon muinaismerkkejä -kuin muissa tietävästi nuoremmissa pitäjissä, niin on hyvinkin -todennäköistä, ett'ei asian laita ole näin aina ollut. Sillä jos -missään niin on täällä nuorempi aikakausi hävittänyt vanhemman jälkiä. -Tätä todistaapi paraiten satuisa Kivalo, johon vanhimmat muistotarut -viittaavat. Muinoin sanotaan täällä olleen paljonkin muinaisjätteitä, -vaan nytpä niitä harvassa vaan siellä on. - -Jatulinletosta, joka on Jättiläisten viimeinen asuntopaikka näillä -tienoin, on jo mainittu. Huomattava on, että Jättiläiset täällä -Kemissä ja Tervolassa, niinkuin haja-paikoin Simossakin, vaan ei -muissa pitäjissä, kutsutaan _Jatuleiksi_ ja _Jotuneiksi_. Tälle -pitäjälle erinomaiseksi omituisuudeksi luettavana on myös sen rikkaus -senkaltaisista kivirakennuksista, joita yleisesti kutsutaan "Pietarin -leikeiksi", vaan täällä saavat nimen _Jatulin-taraat_, se on: -Jättiläisten aitauksia (= tarhoja). Näitä havaitaan hyvin tiheässä, ja -suuruutensa puolesta ne vaihtelevat kahden ja neljän jopa useammankin -syllän välillä. Ne ovat rakennetut päänkokoisista kivistä, jotka ovat -yksi-kertaisesti maan päälle laaditut. Mutta välistä on niitä laitettu -suuremmalla huolella hyvin matalain muurien tapaisiksi, enemmin tai -vähemmin kierteleväisiksi sokkeloiksi eli labyrinteiksi. Kun näitä, -meidän tietääksemme, ainoastaan on huvin ja leikin vuoksi rakennettu, -niin on heidän paljoutensa milt'ei merkillinenkin. Jatulinletolla -on tämmöinen ollut, samaten _Ajos_ saarella, _Hannuksenvaaralla_ -Tervolassa myös y.m. Tästä Hannuksenvaaran aitauksesta mainitsee -Warelius'kin -- kirjoituksensa 62 s. -- sanoen tämän olevan kirkonsijan -mukaisen. Halu teki siis tätä nähdä, mutta kun ei aika sitä myöntänyt, -toimitin itselleni siitä omin silmin näkijältä seuraavan kuvaelluksen. -Kertoja on Tervolan silloinen kappalainen M.A. Kolström, joka jo -ennenkin oli sen nähnyt, mutta sitten vielä aivan asian tähden -sinne matkusti, ja hyväntahtoisesti siitä mulle näin kirjoitti: -"Hannuksenvaaralla, joka on noin 3/4 penikulman päässä kirkonkylästä, -olen käynyt jäännöstä katsomassa. Se kutsutaan Jatulin eli Jotunin -tarhaksi ja on ymmyrkäinen aitaus suuremmista ja pienemmistä kivistä, -noin 10 kyynärää poikki-mitaten, melkeen kokonaan jo hajallansa. -Pesosen isäntä kertoi mulle tästä Jatulin tarhasta, että se vielä -hänen nuorra ollessansa oli ollut korkeampi sekä toisenlaiselta -näyttänyt sisäpuoleltansa, ehkä kyllä se jo silloin, hänen isänsä -sanoman mukaan, olisi ollut suureksi osaksensa hajonnut. Hän kertoi, -että tarhassa oli ollut ovi ja useata ympyrää ja kierrosta, niin että -tottumaton näihin pian eksyi eikä enään ovelle osannutkaan, vaan -täytyi astua yli aitauksen. Kertoja sanoi myös, että tarhan keskellä -oli suurempi kivi, jonka alta he, nuoruudessansa siellä kaivaen, olivat -luupalasia löytäneet." Eräästä toisesta, _Wiianvaaralla_ olevasta, -"Jatulin haudasta" kerrottiin mulle myöskin Tervolassa. Mutta perille -tultuani havaitsin sen olevan, ei ihmisen, vaan luonnon tekemää. Se oli -sammal-pohjainen soikea hauta eli kuoppa, noin 15 syllän pituinen, ja 5 -syllän levyinen -- ilmetty entinen lampi. - -Lappalaiset ovat useitakin muistoja pitäjälle jättäneet. Joen -itäisellä puolella, vähän matkaa lauttaus-paikasta, _Jakun-ojan_ -varrella, sanotaan heidän asuneen, mutta ainoastaan muutamia kuoppia -on siellä enään nähtävinä. Nimen ovat he taas antaneet _Lapin-ojalle_, -Wahtolan alapuolella. Kivalo-harjanteella on eräs _Tornivaara_ niminen -vuorenkumpu, joka nähtävästi on se Tornionvaara, jota Warelius -mainitsee, sanoen siellä löytyvän muinaisjätteitä "eri laatuisia kuin -ennen kuvatut Lapin-rauniot, mutta sittenkin kansan jutun mukaan -Lappalaisten jättämiä." Sen kuvauksen mukaan, minkä minä näistä sain -omin silmin näkijältä -- sopimattoman ajan tähden en itse päässyt -käymään Kivalolla -- ovat ne niin kutsutuita "Lapinhautoja", pieniä -ympyrkäisiä kivikumpuja. Ne ovat luvultansa kolme, ovat ennen -olleet korkeammat, mutta nyt on niitä hajoitettu, jott'ei ne enään -ole kuin kyynärän korkeisia. Ne kutsutaan myös torniksi, ja sanotaan -antaneen kummulle nimen. Täällä on myöskin kivistä maahan laadituita -syvennyksiä, nämäkin hajoitettuina, joita kutsutaan Jotulin hautoiksi. -_Penikat_ nimisillä vuoren-kukkuloilla löytyy myöskin siellä täällä -enemmin tai vähemmin selviä Lapinraunioita. _Kokomaalla_kin on näitä -n.k. Jättiläisten hautoja ja syvennyksiä. - -Simossa löytyy Lapinraunioita lukuisasti. Melkeen joka harjulla niitä -näkyy. Niin esm. kaikilla seuraavilla: _Marostenmäki, Kiimavaara_ -(selvimpiä), _Kirkkovaara, Waresharju, Näätämaa, Isoharju, -Peräharju, Ervastin_ talon taustalla ja _Kirnuvaaralla_. Mitä -näihin Kirnuvaaran raunioihin tulee, niin ovat niistä ne, mitkä ovat -enemmin mereen päin, tätä nykyä jo liian epäselviä. Mutta niistä, mitkä -harjun toisessa päässä näkyvät, ovat ainakin kaksi ulommaista varsin -selviä. Ne ovat kivi-ympyröitä, ulottuen 6-9 jalkaa poikkimittauksessa, -joiden seinät, 2-3 jalan korkeiset, ovat kukistuneet, muodostaen -sisässänsä kuopakkeen. Heidän pyörämuotonsa on johtanut kansan mieltä -näkemään niissä kirnuja, josta nimi Kirnuvaara. Seinien ulkopuolella -näkyy syvyyksiä, mitkä kenties ovat siitä tulleet, että seinä-kivet -ovat siitä otetut. Mereen päin vähenevät kuopakkeet yhä enemmin sekä -suuruutensa että selvyytensä puolesta, eivätkä nouse maanpintaa -ylemmäksi. - -Mutta vaikka näitä "Lapin-raunioita" näinkin lukuisasti Simossa -löytyy, niin astuu sittenkin Tervola esiimme Lappalais-muistojen -oikeana pesänä. Täällä on _Törmävuori_ Lappalais-kehinensä, täällä -on _Wiianvaara_ Lappalais-jätteinensä, täällä on jo mainittu -_Hannuksenvaara_, jossa on samanlaisia muistomerkkejä, ja _Joonin_ -vieressä myös näytetään Lappalaisten vanhoja asuntopaikkoja. Vanhoissa -kirjoissa kutsutaan koko Tervolan kappeli _Lapinniemeksi_, pappila -kutsutaan _Lapinniemeksi_, ja lavea suo, joka alkaa puolentoista -virstan päässä joesta ja siitä ulottuu Kivalovuoren seutuihin saakka, -kantaa nimen _Lapinjänkä_. Tässä suossa on sammalen alta löydetty -lautta, josta arvellaan, että Lappalaiset muinoin olisivat sitä -käyttäneet päästäksensä entisen järven toisesta rannasta toiseen. -Tällä jängällä on laskunsa _Lapinojan_ kautta, joka Jurvan edustalla -jokeen purkauu, ja tämä Lapinoja tekee yhdessä joen kanssa varsinaisen -luonnollisen _Lapinniemen_. Vihdoinpa löytyy vielä joessa, ihan -vastapäätä Lapinniemen pappilata, eräs _Seitasaari_ niminen luoto, mikä -luoto ennen on niemukkeena ollut, niinkuin sitä vielä voipikin maan -laadusta nähdä, ja on _Seitaniemeksi_ kutsuttu. Tällä saarella, kuten -taru tietää mainita, ovat Lappalaiset muinoin pitäneet käräjiänsä, ja -siksi tarpeeksi oli tähän laadittu kiviä ympyrään, joidenka kivien -päällä Lappalaisten päämiehet ja vanhemmat istuivat tässä tilassa. -Keskellä ympyrää oli suurempi kivi, jonka päällä jumalan-kuva eli seita -seisoi. Näitä kiviä on vielä meidänkin aikana nähty, mutta nyt ovat -jo tulvat ne korjanneet ja ihmiset vieneet tarpeisinsa, esm. kirkon -alustukseen ja portaisin. - -Kirkollisia muistoja on Kemillä paljon. Nykyinen kirkko on varmaan -neljäs, vaan luultavasti ainakin viides. Muuanna aikana tämän -vuosisadan alkupuolella seisoi täällä kolme kirkkoa yhtä haavaa, -ainoastaan kivenheiton matkaa toisistansa. Vanhin näistä, Kemin -kivinen kirkko, jota kansantarussa mainitaan Jättiläis-tekemäksi, on -rakennettu vuosina 1519-21 katoliseen rakennustapaan, ja näyttää vallan -muinaiselta.[6] Lattian alla säilytetään joukko ruumiita, joiden seassa -myöskin eräs Rungius nimisen miehen, joka täällä oli pastorina 1610-29, -ja jonka ruumis vieläkin on niin hyvästi säilynyt, että se luullaan -balsameeratuksi.[7] Kirkossa, joka ei enään ole käytettävänä, löytyy -seuraavat muinaiskalut: 1. "Ristiin naulitun Kristuksen veisto-kuva, -öljyväreillä maalattu ja kullattu, Kemin nimismiehen Juhana Matinpoika -Wilm'in lahjoittama." Tästä ei ole jälillä muuta kuin rungon yläpuoli -ja osa jalkoja; 2. Kristuksen veistokuva, jolla vasemmassa kädessä -on maan-pallo, oikea käsi poissa, päässä kruunu. Kuva seisoo eläimen -päällä, josta on vaikea ratkaista, onko se leijona, karhu vai -elefantti. Kanto-pylväänä on paholaisen kuva; 3. Puolentoista kyynärän -korkeinen kuva, luultavasti pyhästä Henrikistä; 4. Neitsy Maarian -kuva, jokseenkin säilynyt pait värejä; 5. Lutherus'en kuva, kömpelö; -6. Vaimo-ihmisen kuva (arvattavasti Maarian) lapsensa kanssa, vallan -kömpelön-näkyinen. - -Ennen tätä kirkkoa seisoi toinen, puusta tehty, Walmarin niemellä, -missä sija vielä näytetään ja missä muutamat kuopat muistuttavat -entisestä hautausmaasta. Messenius'en mukaan olisi tämä kirkko ollut -rakennettu v. 1431. Mutta jos niin on, niin se ei suinkaan olekaan -ollut ensimäinen, koska arvellaan, että täällä kirkkoherra-kunta jo -vuonna 1248 pantiin toimeen. Kirkon mainitaan Venäläiset polttaneen, -minä vuonna, siitä ei tietoa. Luultavasti tapahtui se "suuren -venäläis-sodan" aikana 1473-1510? Samassa tilaisuudessa sanotaan -myöskin kirkonkellojen tulleen upotetuiksi siihen paikkaa jokea, missä -nyt, kun tämä haara on kiini mennyt, pikkuinen lampi on. - -E. Frosterus käsikirjoituksessaan "Breves Observationes ad antiquitates -Ostrobotniae" sanoo Kemissä olevan messinkisen suitsutus-astian, jota -Paavin-aikakautena käytettiin pyhää savua poltettaessa. Tämä savu-astia -on kadonnut, ja kenties samaa tietä mennyt kuin muutkin vanhat hopeat. -Näistä näet kerrotaan, että niitä kerran sodan aikana kirkkovärti -kaivoi vihollisilta piiloon maahan, johonkuhun Wahtolan viereen, vaan -että kirkkovärti kuoli, eikä löytänytkään kukaan niitä enään. Vanhimmat -kalut ovat nykyään eräs kalkki[8] ja öylätti-lautanen, varustettu -munkkikirjaimilla ja koristuksilla ja vuosiluvulla: 1250. Pörhölän -pappilassa säilytetään myöskin eräs kupari-kalkki, jota ei enään -käytetä; tämän ikä ei kuitenkaan ole korkea, eikä sen muotokaan muutoin -tavaton. - -Merkillinen on täällä niinkuin Iissäkin kulkeva taru eräästä -luostarista, joka muka näillä pohjoisilla seuduilla olisi muinoin -ollut. Paikkaa määrätessä, missä tämä luostari olisi seisonut, -eivät sadut kuitenkaan vedä yhtä. Mutta kun viimein saapi luostarin -asetetuksi Walmarin niemelle, niin joutuu asia selväksi: katolinen -kirkko ja luostari sekaantuvat helposti toisiinsa. _Montaja_ on eräs -saari Simon ulkopuolella. Tämä kuuluu sekin paikkakunnan katolisiin -muistoihin. Tähänkin tahtoo näet taru asettaa luostarin. Mutta asian -laita on se, että Montaja vaan on ollut, johonkuhun luostariin kuuluva, -kalastuspaikka. Siihen luuloon, että luostari olisi Montajalla ollut, -on vaikuttimena myöskin ollut Munkkihiedan läheisyys, joka on maalla -aivan vastapäätä saarta. Tämä Munkkihieta on kummallinen luonnon teos. -Tasaiselle meren rannalle on veden ja tuulten tuoma hieta pystyttäynyt -monimutkaiseksi muuriksi, jonka korkeus veden pinnan yli on noin -36 jalkaa. Merenpuolinen seinä on mereen päin kallattava, mutta -maanpuolinen äkkijyrkkä, 26 jalan korkeinen. Koko hietarakennus on -jonkunmoisen epämukaisen hevosenkengän muotoinen, jonka leveys toisesta -päästä toiseen on 120 jalkaa. Sivut eli kengän santamuurit ovat 20-25 -jalan levyisiä. Kummallinen on muodostuminen, kummallista myöskin miten -näin korkea hiekkamuuri on kestänyt meren tuulia, ennenkuin siihen on -puita kasvanut, niinkuin nyt on. Tämän oudon hietamuodostelman nimestä -tietää taru kertoa, että se olisi siitä tullut, että munkkilaislaiva -kerran täällä olisi myrskyn valtaan joutunut, kärsinyt haaksirikkoa ja -sitten törmännyt hiekkaan, mihin se munkkinensa aarteinensa haudattiin, -ja haudan päälle sitten tämä hieta-pylväs noussut. Välistä näkyy -vielä muka sydän-yön aikana sininen liekki palavan aarteiden yli -santa-pylvään kukkulalla.[9] - -Näistä vanhemmista ajoista on paikkakunnalla toinenkin muisto. Se -on ruotsalainen siirtokunta. Kemijoen länsi-puolella on koko kylä, -jonka nimenä on Liedakkala eli Sihtuna, ja joka on Ruotsin Sigtunasta -asujamensa saanut. Tästä tietääkin vielä kansan muisto mainita, että -tänne on asukkaita siirtynyt "Liedakkalan eli Sihtunan kaupungista -Ruotsin puolelta." Moniaat ruotsalaiset nimet vielä muistuttavatkin -tästä alkuperästänsä, esm. Gunnari. Myöskin suomalaisia siirtoja on -paikkakuntaan tehty, niinkuin sen kielimurteista voikin päättää. -Savo-karjalaisia alkuaineita havaitaan täällä yhtä selvästi kuin -hämäläisiä Torniossa. Varsinkin on ison vihan jälkeen asutuksia näihin -paikkoihin tapahtunut. - -Isoon vihaan kuuluvat seuraavat muistot ja tarut: Venäläiset tulivat -kerran tapaansa myöten veneillä alas jokea kuljettaen näissä -ryöstämänsä rahat ja kalliit tavarat, joiden seassa myös kaksi -kirkonkelloa, mitkä he olivat Rovaniemestä ottaneet. He tulivat -Taivalkoskelle, joka on 6 neljännestä Kemin kirkosta. Kun tämä mahtavan -suuri koski heistä näytti kovin hirveältä heidän laskeaksensa sitä -alas omin neuvoin ilman laskijatta, menivät he maalle hankkiaksensa -itsilleen tämmöisen. Mutta kun oli kaikki mies-puolinen suku lähtenyt -pakoon, onnistuivat Venäläiset vaan saamaan kiini erään ämmän, joka -kerskaili laskemis-taidostansa. Hän otettiin laskijaksi, vene sysättiin -vedelle, akka perään. Mutta ämmä oli viekas ja uskalias. Laskiessa -viillätti ämmä kallion sivutse, hyppäsi itse kalliolle ja jätti Ryssät -menemään itsiksensä yhtä vauhtia vaan. Mitäs muuta, kaikki Ryssät -hukkuivat, kaikki tavara painui kosken pohjaan. Täältä kuuluu vielä -joskus kirkonkellot soivan. Mutta kallio, mihin ämmä itsensä pelasti, -kantaa siitä saakka nimen Ämmänpää. -- Itse tapauksen kertomisessa -olivat tarut yksimieliset, vaikka eri tarinoitsija siihen asetti eri -seurakunnan kelloja. Niin arveli muuan, ett'ei kellot olleetkaan -Rovaniemen, sillä nämä kuuluvat olevan Ounasjokeen uponneet, vaan -Kemijärven. Toinen taas, että ne oli Tervolan. Tämä tiesi lisätä, -että ainoastaan Tervolan suurempi kirkonkello olisi Taivalkoskeen -painunut, sillä pienemmän, joka oli niin halpa-arvoinen, ett'eivät -Ryssät huolineet sitä kuljettaa, olivat he Tervolassa upottaneet -mutaiseen lähteesen, kosk'eivät saaneet tahtonsa mukaan sitä rikki, -ja tästä onkin lähde saanut nimen _Kellonlähde_. -- _Mikkolan_ taloon, -lähellä Tulkkilaa, liittyy myöskin näistä ajoista muisto. Venäläiset -olivat paikan ottaneet ja tähän asettuneet. Mutta Suomalaiset, -ruotsalaisen päällikön johdon alla, piirittivät paikan, sytyttivät -talon ja tappoivat viholliset. Yksi ainoa pääsi jäälle pakoon, -mutta saavutettiin sitten ja surmattiin hänkin. Kun sittemmin kiuas -hajoitettiin, oli sieltä löydetty rahoja, joita Ryssät olivat sinne -kätkeneet.[10] -- Kostaaksensa Ryssäin julmaa käytöstä olivat -Suomalaiset kerran piirittäneet pirtin, missä Ryssiä nukkui, ja -tuleen kaikki polttaneet. -- _Sotisaari_, johon Kemin uusi kaupunki -on määrätty rakennettavaksi, sanotaan saaneen nimensä siitä, että -Suomalaiset täällä -- ison vihan aikana, sanoo juttu, vaan luultavasti -vuosien 1580-90 meteleissä -- olivat odottaneet ja sotineet niitä -Venäläisiä vastaan, mitkä tulivat jokea alas. -- _Vallittu-saari_, -josta en ole sen tarkempaa tietoa saanut, kantaa nimensä luultavasti -jonkun samankaltaisen tapauksen nojassa. -- Kemistä ryöstettiin -muutoin kaksi kirkonkelloa, niin että seurakunta sittemmin torvella -kutsuttiin jumalanpalvelukseen. - -_Kuopasjärven_ vieressä Simossa, 10 penikulmaa jokea ylöspäin, -mainitaan löytyvän Ryssän hautoja;[11] nämä niinkuin muutkin -tänlaiset kuuluvat luultavasti 1808-9 vuosien sotaan. -- Maassamme -jokseenkin yleinen taru _Laurukaisesta_ sovellutettiin täällä samaan -Kuopasjärveen. -- Laurukais-jutun mukaan kerrottiin täällä myöskin -eräästä vaimo-ihmisestä, jonka Ryssät olivat ottaneet ja vieneet -saareen. Täältä olisi hän kuitenkin pelastettu miehensä kautta, -joka tietysti ei Ryssille suonut kaunista ja nuorta vaimoansa. -- -Kulkiessansa pitkin joen rantaa olivat Venäläiset myöskin tulleet -Yli-Kärppälään, mistä asukkaat heti lähtivät pakoon, antaen Ryssäin, -ilman estämättä, ryöstää kaikki tavarat. Mutta kun olivat Venäläiset -lähteneet tiehensä, pisti asukkaita heidän oma pelkoisuutensa vihaksi, -ja he päättivät ajaa vihollisia takaa, saadaksensa, jos mahdollista, -omaisuutensa takasin. Nyt tarjouupi sokea ukkokin seuraan. Häntä ei -tahdottu ensin ottaa mukaan, koska mietittiin, ett'ei sokea juuri -mitään hyötyä voi tehdä, pikemmin vaan on esteeksi. Mutta ukko ei -luopunut tarjoumisestaan, ja vihdoinpa hän otettiinkin. Lähdettiin -nyt vihollisia ajamaan, ja tavattiinkin heitä yön aikana. Nuoriso -tahtoi heti tehdä päälle-rynnäkön. Mutta vanha sokea kysyi, miltä -se vihollisen makuupaikka näytti. Vastattiin, että lukuisia, suuria -tulia paloi, ja tulten ääressä ihmisiä liikkui. Vanhus silloin kielsi -rynnäköstä. Ajan perästä hän uudisti kysymyksensä ja sai vastaukseksi, -että tulet olivat pienenneet, liike samaten. Vieläkin esti hän -ryntäämästä. Sitten kysyi hän taas kolmannen kerran, ja kun hälle nyt -vastattiin, että tulet olivat ihan sammumaisillaan eikä ihmisiä enään -näkynytkään liikkuvan, sanoi hän oikean ajan tulleeksi, sillä nyt -nukkuivat viholliset tuhon unta. Suomalaiset karkasivat nyt vihollisten -päälle, tappoivat ne ja ottivat omaisuutensa takaisin.[12] - -Tervolassa ei löydy, pait mainittua juttua Kellonlähteestä, ison -vihan aikuisia muistoja. Luultavasti oli paikkakunta niin harvassa -asuttu, ett'ei vihollisilla ollut juuri erinomaista täällä saatavana. -Täälläkin, niinkuin Kemissä ja Simossa, löytyy kuitenkin, varsinkin -Kivaloon päin, "pakopirttejä" erämaissa; ja näistä ajoista on löydetty -hopearaha, joka on säilytetty.[13] - -Todistukseksi kirkkojen harvinaisuudesta vanhaan aikaan tiesi eräs -juttu kertoa, että ennen muinoin "oli Kemistä lähdetty Salosten -kirkkoon ripille". -- Vanhinna kauppapaikkana Kemissä mainitaan -_Brauilan santa_, Walmaria vastapäätä. Mutta kun Walmarin kirkko -poltettiin, muutettiin markkinat siihen saareen, joka on vastapäätä -nykyistä pappilaa. Tämä saari oli täynnänsä aittoja ja kauppa-puoteja, -mitkä siinä seisoivat siksi asti, kuin nuotta-nuotiosta irti päässyt -tulipalo niitä tuhkaksi poltti, mikä tapahtui noin 40 vuotta sitten. -Nykyään pidetään markkinat lauttaus-paikassa, joen itäisellä puolella. --- _Kallinkangas_, kivi-harjus kirkon luoteisella puolella, josta on -kaunis näky-ala yli saaristoa, Torniota, kirkonkylää ja jokea, on -historiassa tuttu rajana Ruotsia vastaan ennen 1809. Sen nimestä tiesi -eräs juttu Tervolassa kertoa, että kun Kemin vanhan kirkon kelloja -ensi kerta soitettiin, niin oli tämä outo ääni pahasti viiltänyt niitä -Jättiläisiä korviin, mitkä silloin vielä asuivat Kivalo-vuorella, -he kun olivat pakanoita eivätkä siis saattaneet kärsiä pyhää ääntä. -Viha-päissään oli niistä yksi, jonka nimi oli Kalli, reväissyt vuoresta -suuren kallion ja paiskannut sen vasten kirkkoa, aikoen tätä tällä -tavalla musertaa. Vaan kallio-möhkäle lensi liiallisesta vauhdista -kirkon toiselle puolelle, jossa se meni pirstoiksi, eikä sattunutkaan. -Jättiläiset lähtivät nyt pakoon ja katosivat kokonaan, mutta kiviläjä, -joka pirstoista tuli, kutsuttiin siitä asti Kallinkankaaksi. - -Gananderin jumalais-tarulliset kertomukset "Kipumäestä", missä muka -olisi kivi yhdeksällä reiällä varustettu, joiden keskimäiseen "kaikki -kivut kiistetähän, turmiot tungetahan", ovat kansan muistolle tätä -nykyä peräti tuntemattomat. Nähtävästi on nimi Kipumäki johdatettava -sanasta _Kivalo_. Sananjuuri on näissä nimissä yhtä. -- Kaleva-saduista -muistuttaa nimi _Kalevan väylä_ Kemijoessa Tervolassa. Satu tietää -kertoa, että Kalevalaiset olisivat sauvoneet tätä muinoin väkevätä, -vaan nyt kuivennutta, koskea ylös. - -Löytämiä: _Paakkolan_ maalla Taivalkosken viereltä on kesällä 1862 -eräästä suosta, virstan päässä joesta, löydetty neljä kappaletta -kupari-lootuja, joidenka kaikissa neljässä nurkassa oli Karl XII:nen -nimimerkki ja vuosiluku 1711. Ne tekivät kappaleeltansa 2 talaria -hopeata. Ne oli suon ääreen kaikki yhteen paikkaan pistetyt laidallensa -seisomaan. Luultavasti oli joku ne sinne kätkenyt sodan aikana, ja -kuollut tahi niitä ei enään löytänyt.[14] -- Eräs kiviase on muinoin -Kivalo-harjulta löydetty, mutta mihin se on joutunut, ei tiedetä. -- -Rautainen "Jättiläis-kirves" _Ruikan_ maalta; varren-reikä sanotaan -olleen kolmi-nurkkainen, terä tapparan muotoinen; kadonnut. -- -_Rajasen_ maalta Simossa myntätty kupari-lootu. -- _Hepolan_ maalta, -10 vuotta sitten, joukko saman kaltaisia kupari-lootuja, vanhoja. -- -_Pölhön_ maalta viis virstaa joen suusta, löydettiin kesällä 1861, -kaivoa kaivettaissa joen rantaan, rautakeihäs, josta kuitenkaan ei -muuta kuin kärki enään ollut jälellä, sekin taittunut. Keihäs, joka -löydettiin 1:n syllän syvyydestä, oli löydettäissä ollut noin kolmen -tuuman levyinen, multa särkynyt laidoistansa kun multa ja ruoste -kaapittiin pois.[15] - - - - -Iin pitäjä ynnä Kuivaniemen, Haukiputaan, Yli- ja Ala-Kiimingin -kappelit. - - -Paikkakuntain nimien seassa on Ii tosiaan vaikeimpia selityksen -puolesta. Huviksemme mainin tässäkin vanhemman Ol. Rudbeck'in -selityksen asiassa. Hänpä arvelee Iin saaneen nimensä muka Isiin -jälkeen, joka oli Cimmerialaisten kuningas Inakhon tytär. Tämä Isis -kutsuttiin näet myös Rhea, Freja ja Jo, josta Ijo, paikkakunnan -ruotsalainen nimitys. Epäiltävä, jos kyllä verrattoman todenmukaisempi, -on myös Mathesius'en antama selitys. Tämä näet sanoo,[16] että -"kansan-taru johtaa nimityksen eräästä Lappalaisesta, nimeltä Hijo, -joka veljinensä Oulas ja Limas, olisi ensimäisenä näitä paikkoja -anastanut, antaen itse nimensä Iille, samaten kuin Oulas Oululle, Limas -Limingalle". Tätä nykyä on tämä taru jo kokonaan hävinnyt pitäjästä. -Mutta jos elikin se täällä Mathesius'en aikana, se on: toista sataa -vuotta sitten, niin on sittenkin tarun todenperäisyys varsin epäiltävä, -sillä jokseenkin varmaan voipi päättää, että täällä ennen Lappalaisia -on asunut muuta kansaa. Jättäen Iin nimen johdatuksen sikseen arvelen -nimen olevan tämän entisen kansan jättämän vaan.[17] - -Mathesius pitää kuitenkin hänkin mainitun tarun Lappalainen Hijosta -epäiltävänä. "Sed vix credi potest -- lausuu hän -- haec loca, -capiendis piscibus maxime idonea, ad adventum usque Lapponum fuisse -ignota". Olkoonpa nyi kalan-rikkaus tai mikä tahansa tähän syynä, niin -se ainakin lienee varmaa, että paikkakunta jo varhain sai asukkaita, -jopa ennen Lappalaisten tuloakin. Tätä todistanevat todeksi sekä -muutamat muistomerkit, joista alempana kerrotaan, että myöskin vielä -elävä kansantaru. Ennen muinoin -- niin tietää tämä taru mainita -- -oli täällä asunut isokasvuinen kansa, joka oli asuntonsa rakentanut -vuorille. Maata he eivät viljelleet, oleskelivat vaan kivikankaillansa -ja vaaroillansa, josta ovatkin tämmöiset kivikankaat saaneet nimen -_Hiiden pellot_, sillä Hiiden kansaa tämä oli. Näistä nimensä saaneita -paikkoja löytyy vielä paikkakunnassa, esm. _Hiidenpato, Hiidenkoski, -Hiidenvaara_, ja heidän viimeisenä asuntopaikkana osoitetaan vielä -_Hiidenkangas_. Tämä Hiidenkangas on korkeanlainen hiekka-kangas, -jonka ylimmäinen harju on laveata kivi-tannerta. Kiviharjun keskellä -kasvaa pikku lehdikko, jota kutsutaan "Jättiläisten puutarhaksi", -samaten kuin koko kiviharju myöskin kutsutaan "Jättiläisten kirkoksi". -Sillä Jättiläiset ja Hiiden kansa ovat kansan mielessä yhtä, ja nämä -nimitykset vaihdellaan eroittamatta toisiinsa.[18] _Hiidenpato_ on -poikki jokea kulkeva kivipato eli muuri, joka tekee laskeville veneille -vaarallisen, lyhyen mutta jyrkän, vedenpudotuksen. Tämäkin mainitaan -"Jättiläisten tekemäksi". Mahdollista on, että tämä pato on luonnon -rakentama; mahdollista myöskin, että se on ihmisten. Tunnettu näet on, -että Suomalaiset varustimena Venäläisiä vastaan sodissa 15 vuosisadan -loppupuolella myöskin käyttivät sitä keinoa, että rakensivat -kivisalpauksia jokien poikki, millä he estivät vihollisia pääsemästä -jokia myöten kulkemaan ja saattoivat heille surman. Tämmöinen salpaus -voisi Hiidenpatokin olla. - -Että tämä Hiiden kansa olisi Lappalaisia, sitä kieltävät kansan sanomat -vakaasti, sillä "eri kansaa ne oli". Lappalaisista puhuukin kansantaru -usein jonkunmoisella ylenkatseella, jota vastaan se aina pelolla -mainitsee Jättiläisiä eli Hiiden kansaa. Ja niinkuin Jättiläisten -viimeistä asuntopaikkaa näytetään, niin näytetään myöskin Lappalaisten. -Ne ei ensinkään sovi yhteen. - -Hiiden kansa on nyt paennut kauas pois Siperian taakse, kertoo taru. -Kuitenkin he vielä silloin tällöin ilmestyvät aaveina. Niin oli esm. -muuan mies kerran, iltapuolella puuta hakatessaan Hiidenvaaralla, -äkkiä kuullut kaikuvan äänen huutavan: "Mitäs sinä siellä kesken yötä -puuta hakkaat, tuossahan talo, mene, pane maata!" Hämmästyneenä loi -puun hakkaaja silmänsä ylös, ja todellakin, siinä talo seisoi hänen -edessänsä. Ei muuta, tottelihan se puun hakkaaja, meni, pani maata ja -nukkui siinä hyvin. Nousi taas aamulla ja meni työlle, niin katsoi -hän taaksensa -- talo oli kadonnut. Toinen mies taas oli kerran -väsyksissään pannut maata erääsen saunaan sydänmaassa. Hiidet toivat -oven kautta hälle silloin kauniin tytön. Mutta kun mies ojensi kätensä -halataksensa tätä tyttöä, niin jo veivät Hiidet irvistellen tytön pois. - -Eräästä "Jättiläis-linnasta" saapi joskus Iissäkin kuulla haastettavan. -Se ei kuitenkaan ole mikään linna, vaan luonnon tekemä jyrkkä kallio -nimeltä Herukkavaara, joka outoutensa tähden näillä alamailla -on saanut kunnia-nimen: linna. Se on Olhavan kylässä, ja tarjoo -jotensakin lavean katsanto-alan. Yksinäinen pietarin-leikki eli -"Jatulin-taras", niinkuin näitä Kemissä kutsuttiin, kuuluu löytyneen -Olhavan lasi-tehtaan tienoilla. - -Lappalaisten jättämiä muistoja on pitäjässä useita. Olhavassa on pieni -lampi, jolla on nimenä _Lapinjärvi_. Toinen _Lapinjärvi_ niminen -lampi on Oulun ja Iin rajalla, jossa myöskin löytyy _Lapinneva_. -Yli-Kiimingissä on _Lapinlampi_. Tannilan kylässä on _Lapinsaari_, -jonka ohessa siellä myöskin löytyy _Hirsipuun niemi_ niminen niemeke, -jossa Lappalaiset kerrotaan pitäneen käräjiä, tuominneen rikoksia ja -hirttäneen syylliset, josta sen nimi. Mitään merkkiä siinä ei nyt enään -näy. -- Oijärvellä mainitsi eräs nykyisen miespolven mies nähneensä -täällä lappalais-kodan, jonka seipäätkin vielä oli seisoneet siten, -että ne ylhäällä yhdistyivät. Takkakin oli vielä selvästi näkynyt. -Kertojan vanhempain aikana oli täällä vielä muutamia Lappalaisia -asunut, mitkä olivat heille poroja kesyttäneet ja taivuttaneet. Näiden -Lappalaisten seassa olisi muka myöskin eräs Niilman ollut, jota kesänä -ei milloin nähty, hän kun oli kulkenut missä lienee kulkenutkin, vaan -talvena aina taas tuli näkyviin, ja jolla silloin, kun ihmeteltiin -hänen vielä elävän, oli tapa vastata, "no, mikäs tappoi?" Vanhempain -Lappalaisten kuoltua oli muka heidän lapsensa yhdistyneet suomalaiseen -väestöön, mikä naimisella, mikä palvelemalla j.n.e., mutta enin osa oli -muuttanut pois paikkakunnasta. - -Lappalais-rauniot ovat täällä, niinkuin useimmissa muissakin -paikkakunnissa, enimmältään ympyriäisiä. Useimmat suuremmat -vaarat säilyttävät näitä. Niin esm. _Puutikkanenä, Matkavaara_ ja -_Poutuaselkä_ Tannilan kylässä, _Mäntyharju_ Pirttitörmän kylässä, -_Makkaraharju, Härkövaara ja Metelinvaara_ Yli-Kiimingissä samaten -kuin _Wepsän_ kylässäkin, ja _Huttulan_ kylässä Ala-Kiimingissä. -Matkavaaralla on suurin Lapin-raunio, mitä nähnyt olen. Se on -poikkimitaten kaksi syltää leveä, ehk'eivät tavalliset juuri yli yhden -syllän ole. Puhumatta näistä ylimaissa olevista paikoista, niin on -alhaisempiakin, joissa tänkaltaisia raunioita löytyy. Niinpä niitä -korkeammilla saarillakin saapi nähdä, esm. _Satakarilla, Röytällä eli -Papinkarilla ja Krunneilla_. - -Mutta paitsi näitä ympyriäisiä kiviraunioita, niin tavataan -nelinurkkaisiakin. Niin ovat esm. _Matkavaaralla_ enimmät melkeen aivan -neliöllisiä eli kvadratin muotoisia. Ne ovat samaten kuin ympyrätkin -tehdyt kokoon-laadituista kivistä, yhden kerroksen korkeisiksi, mutta -ovat tavallisesti suuremmat kuin ympyrät. Näiden sisällä tavataan -välistä toinen pienempi nelikulma, joka luultavasti on takkana -ollut. Samalla Matkavaaralla näytettiin myös yksityinen kivistä -laadittu nelikulmainen pyykki, kahden kyynärän korkeinen, jota muka -suuri-arvoiseksi arveltiin. Vaan uuden ajan väre vivahti rakennuksesta, -ja nähtävästi se ei ole tätä vuosisataa vanhempi. Melkeen yhdenlaisen, -ehkä pienemmän, sanottiin Portinkankaallakin löytyvän, mikä kivikumpu -siis ei sekään vanha ole. - -Erikaltaisia taas ovat ne kivi-ympyrät, joita Hiidenkankaalla Putahilla -tavataan, ja joita kansa kutsuu "Jättiläisten luoliksi". Ne eivät kohoa -maanpinnasta ylöspäin, vaan painuvat päin vastoin suppilon muotoon maan -pinnasta alas, ja ovat laaditut suuremmista kivistä, kuin edelliset. -Tämmöisiä täällä voipi havaita kymmenittäin. Lappalaisten jättämiksi -kansa näitä ei katso, arvelee vaan niitä Jättiläisten tekemiksi. Mikä -niiden merkillisyyttänsä koroittaa, on se, että kiviharjun toisella -puolella eli missä kivirakka muuttuu tavalliseksi kivikko-törmäksi -havaitaan kivi-laadelmia, mitkä kaikista muista eroavat. Kiviä on näet -laadittu yhteen kerrokseen niin, että ne muodostavat suora-nurkan -eli rektangelin, melkeen yhtä suuren kuin meidän tavalliset haudat. -Keskellä havaitaan välistä myös yksi litteä kivikin. Muutamat näitä -näyttivät pitkistä sivuistansa sisään päin laskeuneilta, niin että ne -kesken olivat syvemmät. Miksi tarpeeksi näitä on rakennettu, on vaikea -arvata. Kivet kulkivat ainoastaan yhdellä kerroksella, eikä niiden alla -näkynyt juuri mitään, mikä olisi niiden tarkempaan tutkintoon tahi -kaivamiseen kiihoittanut. - -Merkillisimpiä tämän paikkakunnan muistomerkkejä ovat kivikummut -Konttikankaalla Tannilan kylässä, seitsemän neljänneksen päässä soiden -ja rämeiden takana Siurua-joesta, ja melkeen saman verran päässä meren -rannasta. Avaroista rämeistä kohoaapi täällä vähitellen korkeneva -kangas, kantaen niskoillansa korkeanlaisen, puoli-pyörön muotoisen -kivirakan, josta rakasta sitten kummut kohoavat. Näitä kumpuja, -joita kansa kutsuu "Jättiläisten haudoiksi", on täällä neljättä -kymmentä. Ne ovat hyvin selviä, ehk'eivät kaikki ole yhden kokoiset, -vaan vaihtelevaiset sekä laajuutensa että korkeutensa puolesta. -Hauta-rakennusta ei vaivaa hiekka, niinkuin useimmiten muualla asian -laita on, vaan kivien välit ovat tyhjät ja puhtaat, niin että vallan -selvään näkee, että kivet ovat ihmisten kokoonlaatimat. - -Yhden näitä kumpuja olen syllän avaraan poikkimittaukseen avauttanut. -Kun oli purettu itse kumpu, joka oli suuremmista kivistä, -- ei mikään -kuitenkaan sen suurempi, kuin että yksi mies sen helposti liikutti --- ja päästy kivirakan pinnan tasalle, niin alkoi kerros pienempää -kivilajia. Nämä pikku-kivet suurenivat kuitenkin suurenemistaan mitä -syvemmälle päästiin, ja muuttuivat viimein sen kokoisiksi, että meidän -täytyi kolmen miehen yhdistyneillä voimilla niitä haudasta nostaa. Me -olimme jo syllän syvyydelle päässeet, emmekä vielä olleet haudan pohjaa -saavuttaneet. Arvataankin tämmöisten hautain pitävän 3:n, 5:n jopa -7:nkin syllän syvyyden. Kivien vastus kasvoi vähitellen yli voimiamme. -Mutta kun hankalan matkan tähden emme voineet mukaamme vetää tämän, -milt'ei arvaamattomankin, esteen poistamiseksi riittäviä rauta-aseita, -niin täytyi meidän, pohjaa saavuttamatta, pyrinnöstämme luopua. -Haudassa löytyi tiheään homelönttejä, ja hämähäkit näkyi siellä hyvin -menestyvän. Alimmalta löytyi kerros punamultaa, melkeen kuin poltetusta -tiilistä, mistä mullasta vähän otettiin ja pantiin tallelle. Muutoin -on näillä haudoilla heille hyvin sopiva tila tässä erämaassa. Mailman -metelisyys ei ainakaan kuolleita täällä vaivaa. Kivirakan kukkulalta -seutua katsellen, näkee selvästi, että tämä kadonneen suvun hautausmaa -on ennen muinoin meren saarena ollut. - -Jos jo näillä muinaisen ajan haudoilla on historiallinen -merkillisyytensä ja mielenkiintonsa, niin sama on vielä suuremmassakin -määrässä sen muinais-jäännöksen laita, joka nyt on kuvaeltavana ja joka -onkin paikkakunnan erinomaisin muinaisjäte. Se on eräs soikean-pyörä -raunio, jota kansa sanoo _Metelin linnaksi_, mutta vielä useammin -_Metelin kirkoksi_. Tämä sadun rakastama muinais-rakennus, kolmen -neljän virstan päässä Kakon talosta Karjalan kylässä, on sekin -ylängöllä. Puut kasvavat jo syvässä rauhassa tämän raunion päällä, ja -sammal peittää ikivanhat muurit. Pari kolme kymmentä vuotta sitten -olivat nämä muurit vielä neljän jalan korkeisia, kuten todistavat -miehet, mitkä tätä siihen aikaan näkivät, vaan nytpä niistä ei enään -ole juuri miksikään. - -Ensimäinen kohta, joka silmään astuu, on raunion monikertainen -rakennus. Ensin on näet soikea-pyörä valli eli muuri rakennettu, joka -pisimmältä suunnaltansa kulkee idästä länteen. Tähän muuriin on tehty -neljä porttia, toisiansa vastakkain, antaen koilliseen ja luoteiseen, -kaakkoon ja lounaan päin. Sitten on tämän muurin sisäpuolelle vielä -toinenkin muuri laitettu, joka kulkee yhtä-suuntaisena ja rinnakkain -ulkomuurin kanssa, 8 à 10 jalan kaukaisena tästä. Sisämuurissa ei -havaita portin merkkejä. Mutta mainittujen ulkomuurin porttien edessä -näkyy hajonneita kivilajia, jotka ensi silmäyksessä näyttävät tehdyiltä -ja rinkilöihin vähän vivahtavilta. Tarkempi tutkinto näyttää kuitenkin, -ett'ei niin ole laita, tehden todennäköiseksi, että ne vaan hajoomisen -kautta ovat sinne tulleet. Mahdollista on, että nämä kiviläjät ovat -jonkummoisia hajonneita porrastuksia, koska ne ovat juuri porttien alla. -Täten saapi tämä, muihin verrattuna monikertainen, kehämuuri semmoisen -ulkomuodon kuin kuva I kuvalehdellä osoittaa. [Kuvia ei ole tässä -mukana.] - -Kun olin sen ulkomuodosta selvälle päässyt, päätin tarkemmin -tutkia rakennuksen ainetta ja rakennustapaa, koska se tämä minusta -tärkeäksi näytti päästäkseni oikeaan ymmärrykseen muinaisjäännöksen -mahdollisesta tarkoituksesta. Käännyin siis ensin ulkomuurin -tutkimiseen ja kaivatin sen kahdesta eri paikasta halki, missä muuri -selvimmältä ja korkeimmalta näytti. - -Ensimäisessä kaivannossa (a) havaitsin muurin tehdyksi -kokoonlaadituista pään-kokoisista kivistä, joiden seasta kuitenkin -löydettiin sekä suurempia että pienempiäkin. Hiekkaa ei tässä paikassa -juuri sanottavaksi nähty. Sen verta, mitä siellä näkyi, oli aika sinne -voinut myöhemmin saattaa. Sammalta oli muurin päällä. Toinen taas -kaivanto (b) ei tuonutkaan paljaita kiviä esiin, sillä tässä oli muuri -tehty enimmiten someromaasta, jossa kuitenkin tuon tuostakin sekä -suurempia että pienempiä kiviä yhä ilmestyi. Lujaa rakennuslajia tämä -ei ollut. Muutkin kehä-muurin osat näkyivät samaten olevan eri laatua. -Tästä näyttääkin, ikäänkuin rakennettaissa ei olisikaan suuresti lukua -pidetty muurin lujuudesta ja vastustus-voimasta, ellei muutoin sen -hävinnyt tila arvosteluamme petä. Siitäpä näyttää kuin jos itsekuhunkin -paikkaan olisi pantu sitä rakennus-ainetta mitä siinä vaan löytyi. -Tästä kenties ne vähäiset syvyydet, joita muurin alla, ulkopuolella, -vielä voipi eroittaa. - -Mitä enemmin ulkomuurin arvo täten tuli katoomaan sitä enemmin olisi -minusta sisämuurin pitänyt itselleen arvo voittaman, jos nimittäin tämä -muinaisjäännös olisi linnoitukseksi aiottu. Tämän muurin tutkimiseen -kääntyen, kaivatin senkin halki kahdella kaivannolla (c ja d) siinä -paikoin, missä se paraiten oli näkyvissä. Kumpasenkin kaivannon -te'etin syllän leveäksi. Molemmissa paikoissa oli täälläkin, samaten -kuin ulkomuurissakin, järeätä someromaata ja sen seassa kiviä, mitkä -täällä kuitenkin olivat pieniä kuin tavalliset käsikivet. Tänkaltainen -maa-kerros kesti lakkaamatta syllän syvyydelle saakka, jonka perästä -maahan kiintyneitä ja vuorenperäisiä kiviä alkoi ilmi tulla, jotka -olivat sitä laatua, ett'ei niitä ole saatettu sinne vääntää. Muutoin -löytyi haudasta muutamia savikivettymiä, joiden seassa yksi puukannon -muotoinenkin. - -Täten näkyy sisämuurinkin laatu osoittavan, ett'ei ole kehä-muuria -aiottu varustus-palkaksi. Pitäen vielä lattiankin tutkimisen -tarpeellisena, kaivatin sisäkehän keskelle nelikulmaisen kaivannon -(e) 8 jalan pitkän, 6 jalan leveän ja 6 jalan syvän. Täälläkään ei -mitään erinomaista astunut silmiin, maa oli vaan erästä kovaa ja lujaa -rautahiekan lajia, joka teki lapiolle vastusta. Vuori-peräiset kivet -estivät viimein täälläkin syvemmälle pääsemästä. Kun nähtävä oli, -ett'ei näitä oltu sinne pantu, olimme me siis pohjaa saavuttaneet. - -Kaikesta tästä näkyy seuraavan, ettei kehämuuri olekaan -varustus-linnaksi aiottu. Tätä vakuuttavat seuraavaisetkin kohdat. -Ulkomuuri, jonka lujuudesta ja pätevyydestä tämmöisen linnoituksen -vastustus-voima ainakin rippuu, on sisämuuria alhaisempi, jopa -alhaisempikin kuin sisäkehän pohjan pinta. Korkoviiva a-b on, näet, -g-kohtaa alhaisempi, niin että ulkomuuri ei niin vähääkään suojele -sisäkehän sisällä seisovata. Suojelusta eipä myöskään muurien välinen -loma tarjoo, sillä nämä, kohdat d ja c, ovat ulkomuurin tasalla -olevia. Sisämuurinkin vähäpätöisyyteen katsoen, tulee asia yhä -todennäköisemmäksi. Tätä todistaa vielä lisäksi vertaaminen muihin -kehämuureihin, joita olen ollut tilaisuudessa omin silmin nähdä, ja -jotka alempana tulevat paikoillansa kuvatuiksi. - -Näihin katsoen astuu näet heti silmiin se kohta, että niiden paikka jo -itsessään ilman linnoituksettakin tarjoo suojaa ja varustusta, mikä ei -ole "Metelin kirkon" laita. Niin ovat esm. vähäpätöisemmältä näistä, -nim. Linnankankaan linnoituksella Paavolassa, muurit kyllä melkein yhtä -kehnot ja alhaisemmatkin kuin Metelinkirkolla,[19] mutta sen sijaan -itse luonto tälle tarjoo varustusta jyrkkäin törmäinsä kautta. Mitä -taas Pesuankankaan linnalta puuttuu luonnon antaman varustus-voiman -puolesta, sitä on koettu korvata lujilla ja vakavilla muurilla. -Salosten linnalle vihdoin on sekä luonto että ihmisten työ antanut -niin lujan varustuksen, että jos vertaa Metelinkirkkoa tähän ainoaan -linnaan, niin ei pääse ensinkään Metelinkirkko linnoituksen arvoiseksi. -Ulkomuodoltansa ovat nämä kolme kehämuuria ihan toistensa kaltaiset; -Metelinkirkko se tämänkin suhteen eroopi. Näillä on näet vaan yksi -muuri, vaan Metelinkirkolla kaksi. Edellisillä on heidän porttinsa yksi -joka puolella vastapäätä toisiansa, mutta Metelinkirkolla on ne vaan -pitkillä puolillansa, vaan ei päässä. Eroavaisuudeksi saattaa vielä -mainita hajassa olevia porrasraunioita, joita semmoisia ei näy muissa -linnoituksissa. - -Jos tähän nyt vielä senkin todistuksen liittää, minkä kansantaru -tarjoo, kun se ei ainoastaan kutsu paikkaa useimmin kirkoksi, kuin -linnaksi, vaan myöskin paikasta kertoo sen laatuisia satuja ja juttuja, -mitkä paremmin soveltuvat uskonnollisiin kuin sotaisiin käytäntöihin ja -menoihin, niin syitä ei puuttune siihen arveluun, että Metelinkirkko on -vanha pakanuuden uhripaikka. - -Tarkan mittaamisen mukaan on sen laajuus kaikista puolin seuraava: -Pituus lännestä itään 126 jalkaa; leveys pohjasesta etelään 90 -jalkaa; muurin korkeus on vaihteleva 2:n ja 4:n jalan välillä, sen -leveys, suuremman tai vähemmän hajoomisen jälkeen, 6:n, 10:n 12:n -jalkain välillä. Poikkimitattuna on sisä-kehä 83 jalkaa pitkä ja 53 -jalkaa leveä; muurien välinen loma on 8-10 jalkaa. Ylänne, minkä -päällä jäännös seisoo, on pitkä-kallahtava ja vähäpätöinen; itse -paikka eriksensä oleva ja rauhallinen. Ylänteen juuressa on suo, joka -nähtävästi ennen muinoin on ollut järvenä. Se laskeuupi nyt Kälkäjoen -kautta Iijokeen. - -Kansa katselee näitä raunioita taikauskolla, ja vaeltaja poikkeepi -mielellään pimeässä syrjälle, päästäksensä menemästä raunion ohitse. -Tiedetäänpä muka kertoa useista tapaturmista, mitkä täällä olisivat -kohdanneet. Niin oli esm. eräs keinoilija, joka täältä oli kultaa -etsinyt, tullut sokeaksi. Toinen oli pudonnut ja loukannut jalkaansa. -Kolmas oli rammaksi joutunut, j.n.e. Senpä tähden olivatkin myös ne -työmiehet, joilla minä teetin mainitut kaivannot, hyvin halukkaat -noudattamaan minun tahtoani, kun ma käskin heitä jälleen täyttää -kaikki kaivannot, niin että kuului melkeen itseänsä lohduttamiselta, -kun heistä eräs, työn tehtyänsä, vakuutti "kirkon ei pahenneen meidän -käsissämme". Mutta merkillisimpänä kaikesta, mitä taru tiesi tästä -paikasta kertoa, on minusta se, että paikan haltia on -- ei ukko-vanhus -harmaahiuksinen, pitkäpartainen, sata vuotia hartioilla kantava, vaan --- nainen, neitsy. Tätä hentoa haltiata ei kuitenkaan enään saada -näkyviin, sillä hän vaikuttaa ja toimii näkymättömänä. Kerta vaan -on vanhalle noita-akalle onnistunut saada neitsy esiin, akka kun -tiesi loihtu-sanat. Eräs poika oli näet raunioilla "pitänyt ilvettä", -josta haltia hänen rankaisi niin pahalla silmän taudilla, että silmät -olivat kuopistansa vuotaa. Kysyttiin tähän noita-akalta neuvoa, niin -sanoi akka, ett'ei kukaan muu kuin haltia itse voinut tätä parantaa. -Akka otti koettaaksensa lepyttää haltiata, ja läksi sairaan kanssa -raunion sisään iltahämärässä -- sillä sen arvannee, että haltia-neitsy -rakastaapi illan hämärää ja aamun sumua. Rukoiltuansa ja loihdittuansa -onnistuikin akalle vihdoin saada haltia esiin, joka armahti poikaa ja -teki hänen terveeksi. Muutoin ei tarvitse hurskaan pelätä haltiata, -sillä se on hurskaille laupias, mutta epähurskaille kova. - -Ylänteen rinteellä, joka suohon antaa, on ympyriäisiä ja nelinurkkaisia -raunioita. Ne ovat kaikki vallan epäselviä ja vanhoja. Yhden niistä, -joka vähän vertaa yleni maasta, kaivatin ma, mutta annoin työn taas -heretä, kun ei näkynytkään mitään merkkiä siitä, että kivet olisivat -tahalla kokoon laaditut. - -Muinaisista kivilaitoksista puhuttaissa mainittakoon myöskin, että -viimeisiin aikoihin saakka on ulkosaarilla -- esm. _Krunneilla ja -Tukkikarilla_ -- nähty kivi-roukkioita kokoon-laadituita ihmisen -kokoisiksi ja ihmisen muotoisiksikin, mihin roukkioihin on uhrattu -rahaa, jotta saataisiin runsas kalansaalis, tyven ilma j.n.e. - -Meren ja lähimmäisen ylänteen välinen ala kantaa sekin kivirakennuksia, -joita myöskin, ehkä ovatkin vähäpätöisiä, otettakoon mainittaviksi. -Ne ovat nelikulmaisia kiviperustuksia, mitkä eivät nouse maanpintaa -ylemmäksi, ja joita siis paraiten havaitsee siitä, että ne ovat -puista paljaat. Tänkaltaisia saapi nähdä muutamia liki toisiansa, ja -usein niistä kulkee kivinen polkukin mereen päin. Jos tätä perustusta -otetaan ylös, niin havaitaan sen olevan pientä kivilajia, sitten -someroa, viimein santaa, s.t.s tavallista merenpohjan kerrosta. Tämä -asia, samaten kuin niiden asemakin, osoittaa, että ne ovat entisten -kalasaunain perustuksia, niinkuin niitä tämmöisiä saunoja vielä nytkin -saaristossa pidetään. Erinomattain vanhoja ne siis ei saata olla, -kosk'ei puutkaan ole niihin vielä oikeen päässeet kasvamaan. Olhavassa -näitä paraiten havaitaan. - -Merkkinä veden laskemisesta ja maan nousemisesta ovat esm. ne valkamat, -mitkä siellä täällä havaitaan paikoissa, jotka nyt ovat vedestä -kaukana. Niin esm. _Illinsaaren_ korkeimmalla paidalla, metsässä, -_Merikosken_ törmällä y.m. Tämä Merikoski oli muinoin viimeinen koski, -niinkuin sen nimikin ilmoittaa, mutta nyt on se jäänyt 7 virstan päähän -merestä, ja sillä on nyt neljä koskea allansa. Sittemmin oli joen -lasku-paikka Kirkkosaaren vieressä, josta nyt on pari kolme virstaa -merelle. -- Pitäjän pohjoisessa osassa on _Herukka-hieta_ niminen, nyt -jokseenkin mataloitunut, lahdelma, joka muinoin pidettiin Pohjanlahden -uloimmaisena perukkana. -- Ne Jättiläisten haudat eli kivikattilat, -joita Hirvesvaaralla ja uuden tien varrella Tannilassa näytetään, ei -ole muuta kuin luonnon tekemiä syvyyksiä, joista vesi on kuivennut. - - * * * * * - -Noista rajuista sodista XVI vuosisadan loppupuolella säilyttää -kansan taru vielä muutamia muistoja, joiden keskuutena on -talonpoika _Wesaisen_ urotyöt. Wesainen oli kotosin _Wesan_ -talosta Yli-Kiimingistä, ja sanotaan olleen erinomattain neuvokas, -urhea ja voimakas mies. Ei ainoastaan kotiseudussa vaan myöskin -naapuri-pitäjissä oli hän itselleen voittanut semmoisen arvon ja -luottamuksen, että nämä aina panivat hänen päälliköksi, kun heidän -oli puolustaminen itseänsä Ryssiä vastaan tai kosto- ja ryöstö-retkiä -tekeminen vihollisten omaan maahan. Täällä kerran ryöstöllä käydessään -olivat viholliset myöskin sytyttäneet Iin emäkirkkoakin. Se tapahtui -itse pyhä-päivänä. Wesainen kuitenkin rohkeudellansa tiesi pelastaa -kirkkoon kokoontuneen aseettoman väen sekä itse kirkonkin, vieläpä -ajoi viholliset pakoon. Tätä ryöstöretkeä kostaaksensa retkeilivät nyt -Suomalaiset syvälle pohjois-Venäjään ja aina Kantalahden kaupunkiin -saakka, missä taru mainii heidän polttaneen kaksi kirkkoa, jopa olleen -aikeissa polttaa kolmaskin. Tämän he kuitenkin mainitaan säästäneen, -muka sen pyhyyteen nähden, ja se siis vielä nytkin muka seisoo. He -palasivat sitten kotimaahansa suuren saaliin kanssa. Mutta sillä aikaa, -kuin nämä näin ryöstivät Venäjässä pitkin Wienan meren rantoja, olivat -Venäläiset niiden sivutse tunkeuneet Suomen maahan, jonka pohjoisia -pitäjiä he hirmuisesti hävittivät ja ryöstivät, pitäjät kun nyt -olivat paljastetut sotaisasta nuorisostansa ja etenkin johdattajasta. -Varsinkin oli heillä syytä kääntää vihansa Iitä vastaan, tämä kun oli -vihatun ja peljätyn Wesaisen kotipaikka. Tälle ne sentähden ankaralla -hävityksellä kostivat Wesaisen tekoja. Kerrotaanpa myöskin, että eräs -vihollinen olisi pahoin menetellyt Wesaisen vaimonkin kanssa, joka -sanotaan olleen nuori ja kaunis nainen, ja miehellensä uskollinen. -Miehensä kanssa oli hällä kaksi lastakin, mitkä Venäläiset viime -retkellänsä tappoivat. Wesainen tulee nyt kotiin juuri parahiksi -nähdäksensä, kuinka viholliset hävittävät, kuinka kirkko palaa -ilmitulessa, ja kuinka hänen nuori vaimonsa on erään Ryssän vallassa. -Tästäkö nyt meteli nousi! Viholliset karkoitettiin, ja Wesainen teki -uuden hävittävän kosto-retken. Riistettyänsä raastettuansa monta kylää -ja kaupunkia palasi hän sitten vihollisen maasta taas kotiin, mutta -tällä paluumatkalla surmasi hänen eräs sotavanki, nimeltä Ahma. - -Ison vihan ajoista täälläkin löytyy tavalliset kertomukset -rosvoomisesta ja ihmis-kiduttamisesta. Yli-Kiimingiilä sanotaan -vihollisten kuitenkin kerran olleen niin hentoina, etteivät kärsineet -nähdä verta, jonka tähden he, havaittuansa joukon naisia ja lapsia, -mitkä olivat erääsen maan-alaiseen kellariin kätkeyneet, ainoastaan -salpasivat oven ulkopuolelta kiini, jotta lapset ja naiset näin -siivosti siihen kuolivat. -- Viholliset sanotaan olleen erinomattain -taitavat vainumaan kätketyitä kaluja ja ihmisiä, niin että kansan -taru on heitä kuvaillut _Koirankuontolaisiksi_ s.t.s. ihmisiksi, -joilla on koiran naama, niin että he paljaalla vainulla aina löysivät -kaikkea salattua. -- Erään akan olivat täälläkin viholliset polttaneet -olki-tulella. -- Missä niin voitiin, tehtiin vasta-rynnäkköä. -Kuitenkin on monessa paikoin päässyt kansan mieleen se luulo, että -kaikki tämä rajaton viheliäisyys vaan oli Jumalan lähettämä rangaistus -ihmisille heidän syntiensä tähden, joka luulo jo oli muka senkin -aikuisissa ihmisissä elänyt ja vaikuttanut. Senpä tähden muka olikin -semmoinen kauhu ja hirmu turmellut näiden mieltä, että he usein eivät -uskaltaneet yrittääkään vastusta, vaan joutuivat kokonaan pelkuriuden -alaisiksi. Niinpä esm. kerrotaan, että kaksi ainoata kasakkaa kerran -tappoi koko joukon miehiä ja naisia ilman kenenkään vastustamatta. -Ja Haukiputahilla, Murhasaari nimisessä paikassa, oli samaten suuri -joukko tapettu ja kauheasti kidutettu saunassa, ehkä aseita löytyi -millä itseänsä puolustaa, ja ehkä vihollisten lukumäärä oli vähäinen. --- Näistä ajoista on lukuisia pakopirttien jäännöksiä erämaissa. Myös -ulkosaariin lähdettiin pakoon. Niin esm. tuli pakolaisia Hailuodosta, -mitkä pelastivat itsensä Iin Krunneihin. - -Kellon kylän läpitse virtaava _Kalimänoja_ on sekin näistä ajoista -tuttu. Tässä näet tapahtui se kahakka ruotsalaisen ratsuväen ja -kasakkain välillä vuoden 1719 alussa, jossa kasakkain päällikkö, -majuori Antamon Antonevitsch, hevosen selästä pudottuansa, piilosi -pensaisin, ja sittemin paljain päin vaelsi jään yli Hailuotoon, kun -oli hänen väkensä kaikki pakoon lähtenyt, syystä että he luulivat -päällikkönsä kuolleeksi, koska näkivät hänen hevosensa laukkaavan -irtonaisena sinne tänne (ks. Åbo Tidn. 1791 N:o 24). - -_Taimenen kivi_ on suuri litteä kivi Iijoessa Karjalan kylässä, mikä -kivi, kun vesi on alhaisella, seisoo veden pintaa ylempänä. Tähän -olivat Venäläiset kerran sodan aikana panneet veneillä, luullen -itsensä täällä olevan paremmassa turvassa, kuin metsäisillä rannoilla. -Heillä oli muassa ollut vangiksi otettu nainen, jota muka pelkäsivät -heiltä ryöstettävän. Nimi taimenen-kivi olisi siitä tullut, että -Venäläiset täällä taimenia itsilleen keittivät, kun talonpojat, jotka -olivat väijyksissä, heitä ampuivat. -- _Venäjänkari_, lohen-pyynti -paikka joessa, kirkonkylässä, on nimensä saanut siitä, että joukko -venäläis-ruumiita, jotka olivat ylikylissä tapetut, ja jotka nyt kulkea -kelluttivat alas virtaa, tarttuivat tälle karille. - -Paljon Venäläisiä kerrotaan hukkuneen, kun he omin tuumin jokea -laskivat. Kerran olivat he pakolla saaneet erään talonpojan heitä -laskemaan. Mutta tämä hyppäsi sivulla olevalle kalliolle, ja kaikki -Venäläiset hukkuivat. -- Toisen kerran taas olivat Venäläiset saaneet -erään talonpojan kiinni ja pakoittivat häntä heitä laskemaan. Myöskin -vannoittivat häntä rehellisesti sen tekemään. Mies piti valansa ja -laskikin koskia taitavasti. Mutta kun tulivat Raasakkaan, joka on joen -uljain ja vaarallisin koski; ja mies täällä viillätti veneen suoraan -kallioita kohden, niin eivät Ryssät muuta uskoneet, kuin että mies -tahtoi heitä surmata, ja paiskausivat joka mies koskeen vaan, unhottaen -kostoa ja kaikkea. Täällä ne musertuivat kallioita ja kiviä vastaan, ja -hukkuivat kaikki, sen arvaa. Mutta mies laski vakaana samaa suuntaa -vaan, sillä kallion juuressa se väylä kulki, eikä hänellä mitään hätää: -valansa oli hän pitänyt, tuli terveenä alas. - -Eräästä _Jokinen_ nimisestä miehestä, kotoisin Ala-Kiimingin Jokelasta, -kerrotaan, että hän kerran karhunkeihäällänsä pisti kaksi Ryssää yhtä -haavaa kuoliaiksi. Toisten oli hän toisen toverin kanssa suksissa -ajanut Venäläislaumaa takaa, siksi että näistä eräs jättiläisen -kokoinen mies seisahtui ja uhkasi Jokista pampullansa. Vaan Jokinen -otti keihäänsä ja syöksi sen Ryssään, niin että tämä kaatui, ajoi -sitten toverinsa kanssa toiset pakoon. Muutoin rosvoi vihollinen kirkot -hyvin tarkkaan, eikä halveksinut vähimmän arvoistakaan. - -1742 vuoden sodan aikana läksi _Löfving_ Kellon kylästä Hailuotoon ja -hyökkäsi siellä olevaisten Ryssäin päälle. Mutta kun hänen toimensa ei -satu tähän pitäjään, niin ei ole kummaakaan, ett'ei hänestä täällä sen -enempätä muisteta. Eipä niitä muitakaan tämän sodan tapauksia muisteta. - -Muiden nimien ja muistojen johdosta mainittakoon myöskin, että -_Kirkkosaari_ tietysti on nimensä saanut siitä, että kirkko ennen -oli siihen rakennettu. Se oli sen ohessa sekä hautaus- että -mestauspaikka. Kuinka monta kirkkoa tässä on seisonut, ja onko -muuallakin pitäjässä kirkkoa ollut, siitä ei enään tietoa. Hämärä -muisto viittaa Illinsaareen, että muka täällä ennen olisi kirkko -seisonut. Jopa mainiikin sen muiston mukaan taru, että muinaisessa -sodassa kerran kirkonkelloja olisi upoteltu tällä saarella olevaan -mutalampeen, mikä lampi muka pohjatonna on, niin ettei kelloja -enään saatukaan ylös. Ainakin XV vuosisadan loppupuolella oli -pitäjällä oma kirkko, mikä sittemmin, XVI vuosisadan loppupuolella, -joutui vihollisten polttamaksi. Nykyinen kirkko seisoo vastapäätä -Kirkkosaarta, ja sillä on seuraavat vanhat kalut: Vanha hopeakalkki, -päällekirjoituksella "Scvande Banér 1625", jalassa Kristus-kuva; Vanha -kummanlainen alttari-peite, kaikenlaisilla eläimillä ja koristuksilla -koristettu;[20] Muutamia kuolleiden virkamiesten miekkoja, yksi -vuodesta 1721; Vanha mestaus-kirves y.m. Pappila oli ennen muinoin -Karhusaarella, jossa sen raunioita vielä nähdään Kirkkosaarta -vastapäätä. Tämä poltettiin samassa tilassa kuin kirkkokin, nim. -vuonna 1582. Kellari ynnä kivi-perustukset ja tako-alustin ovat vielä -nähtävinä. Luultavasti on se tämä _kellari_, joka on Åbo Tidningar'iin -vuodelta 1772, nro 8, tuottanut sen ilmoituksen, että Iissä muka ennen -olisi ollut luostari, josta vieläkin kellari näkyy. Koko luostari-taru -supistuu muutoin muutamiin niittyihin, jotka kuuluivat Rauman -luostariin.[21] - -Muutamia erinomaisempia tapauksia, jotka ovat pitäjässä tapahtuneet, -on E.J. Frosterus kirjoittanut muistoon. Ne ovat luettavina Iin -emäkirkon Inventario-kirjassa käsikirjoituksessa. Näistä on Murman -Suomi-kirjassa vuodelta 1865, Toinen Jakso, 3 osa, siv. 30 ss., jo -enimmät julkaissut -- esm. _Mathias_ nimisestä kappalaisesta, jonka -Venäläiset v. 1588 elävältä polttivat, lohiverkkoihin käärittynä; -_Jacobus Olai_ nimisestä pastorista, joka 9 vuorokautta makasi jään -alla _Kintaskoskessa_, ja sittenkin vielä otettiin elävänä ylös; -kuningas _Adolf Fredrikin_ käynnistä Iissä, pappilassa, 1752, y.m. -- -jonkatähden niitä ei tarvitse täällä uudestan julkaista. Yksi taru -on kuitenkin hänellä jäänyt julkaisematta, jonka tähden se täällä -kerrottakoon mainitun Frosterus'en käsikirjoituksen mukaan. Se kuuluu -suomennettuna näin: "Jacobus Olai Fellman[22] 1584, ennen kappalainen -Isossa Kyrössä, on allekirjoittanut 'Decretum Upsaliense'. Hänestä on -muistoon piirretty, että Venäläiset (vuosilukua ei ole mainittu) hänen -vangittivat, ja että hänen täytyi rahalla lunastaa sekä oma henkensä, -että vaimonsakin jopa sikiönkin emäkohdussa. Mainitun pastorin ovat -he vangittuna vieneet kanssansa Pudasjärvelle, 14 penikulmaa Iistä, -erääsen paikkaan nimeltä _Invi_(?) _vät_,[23] josta he sitten päästivät -hänen irti, kun ensin olivat häneltä ottaneet valan sen päälle, ettei -hän meikäläisille ilmoittaisi, kuinka suuri vihollinen oli luvultansa. -Mutta kun viholliset sitten, mainitussa paikassa, laittoivat itsensä -saaliista ilopäihin, niin joutuivat meikäläiset heidän päällensä ja -löivät heidät kokonaan". - -Muista pitäjän nimistä olen saanut seuraavat tiedot: _Kellon_ kylä -on saanut nimensä siten, että eräs alus, jolla oli kirkonkello tänne -tuotavana, joutui nykyisen Himottu nimisen sillan paikoilla pahasti -kivelle, niin että koko alus meni pirstoiksi ja kello painui veden -pohjaan, johon se katosi. Tämä paikka oli näet ennen muinoin järvenä, -ehkä se nyt on kuivehtunut. Himottu-silta on Lopakan kestikiivarin -vieressä, ja se puro, jonka yli silta viepi, on nyt aivan vähäpätöinen, -ehkä täällä ennen jahdilla kuljettiin. Lampi, josta puro laskeuupi, -kantaa tästä tapauksesta saakka nimen: _Kellonlampi_.[24] - -Että paikkakunta on saanut vastaanottaa siirtolaisia muistakin -maaseuduista, Savosta, Karjalasta ja Hämeestä, se varmaa. Tästä -asutuksesta muistuttavat esm. Oijärvet, Karjalat, Hämeenjärvet. Kerran -oli näet "Sauvon maasta" siirtokunta muuttanut näille seuduille. -Kauvan kuljettuansa erämaita sinne tänne, löytämättä itsilleen sijaa, -oli yht'äkkiä muuanna päivänä heidän silmäinsä edessä ilmestynyt -viheriäinen tienoo ja sen keskellä järvi. "Oi! järvi!" huusivat he -hämmästyneinä. He asettuivat tänne, ja siitä asti kantaakin paikka -nimen _Oijärvi_. -- "Karjalasta Venäjän puolelta" oli samaten muutamia -perhekuntia tännepäin muuttanut, ja kun he seutuun mielistyivät, niin -he tänne asettuivat ja kutsuivat uuden paikan _Karjalaksi_, entisen -asuntopaikkansa jälkeen. -- Niinpä oli myöskin, kerrotaan, tänne -siirtynyt Hämäläisiä, mitkä kutsuivat järven, jonka ympäri asettuivat, -_Hämeenjärveksi_, joka on järvi Ala-Kiimingissä. - -Muiden nimien seasta muistuttaa _Helsinginkoski_, nykyään pari kolme -virstaa merestä, Helsingeistä, joidenka vallassa luultavasti täällä -muinoin rikas kalastustila oli; _Kyrönlahti_ ja _Kyrönsaari_, -Putahilla, useassa tavattavasta Kyrö-nimestä: ja _Finninkari_ siitä -ajasta, jolloin eri väestöt eivät vielä olleet yhteensulaneet, vaan -katsoivat toisiansa vieraiksi. - -Löytöjä ei ole tietääkseni muita löydetty kuin _Makkarankankaalla_ -etelä-Iin kylässä eräs tappara-keihäs eli hillebardi. Se oli maannut -vanhan mänty-kannon juurien alla erään pienen puron rannalla.[25] - - - - -Oulun pitäjä ynnä Oulunsalon kappeli. - - -Oulu-nimen alkuperälle lienee vaikea päästä. Muistamme Mathesius'en -antaman tiedon, että kolme Lappalaisia olisi naapuri-pitäjille Ii, Oulu -ja Liminka, antanut nimensä. Oulas olisi siten Oulu-nimen synnyttäjä. -Merkillistä on, että eräs kertoja Limingassa vielä tiesi tästä kertoa, -ehkäpä kyllä hän ei tuntenut kuin kaksi Lappalaista, joista toinen -oli asettunut Liminkaan, toinen Ouluun. Oulun Lappalaisen nimi kuului -hänen suustansa Olli eli Ulle. Vaikealle kuitenkin tuntuu päättäminen, -ettei kalainen Oulujoki olisi tykönsä vetänyt asukkaita jo ennen -Lappalaisten tuloa. Senpätähden ei Mathesius'kaan tyydy saamaansa -tietoon, vaan antauupi ennemmin nuoremman Rudbeck'in eriskummalliseen -selitystapaan, jonka mukaan Oulu on hebrealaista alkuperää.[26] - -Kaupungin rientävä, toimelias elämä on haihduttanut enimmät -muinaismuistot tästä, laveudeltansa vähäisestä, pitäjästä. Taru ei -rakasta kaupunkielämän ulos päin käännettyä mieltä eikä kauppa-liikkeen -kiiru-rientoa. Sentähden ei ole ensinkään odottaminen täältä paljon, -paikkakunnan muinaisuutta koskevia tietoja. Muistetaanpa täällä -kuitenkin puhua maan mainioista Jättiläisistä, ehkä näiden jättämiä -muistomerkkejä ei enään ole tiedossa. - -Lappalais-muistoja täällä kumminkin löytyy vähän runsaammin. Niinpä -niitä vielä näkyy niillä vuoriloilla, mitkä ovat Oulujoen rannoilla, -esm. _Korkiavaaralla_ ja _Matokankaalla_, niinkuin myöskin järvein -rannoilla. Eräs talo joen pohjaspuolella kantaa vielä heistä nimensä -Lappala. Ja Turkka nimisen saaren kohdalla näytetään vielä joessa -paikka, missä Lappalaisten pato olisi ollut lyötynä. - -Väitöskirjassansa "Beskrifning öfver Cajaneborgs Län" mainii E. Castrén -_Metelin-väestä_, mitkä muka piti oleman kapinoitsijoita, jotka täällä -Suomessa puolustivat Sigismundia Karl IX:tä vastaan, ja joista, hänen -saamainsa tietojen mukaan, vielä kuoppia ja luolia näyteltäisiin, missä -nämä kapinoitsijat olivat kätkeyneet, mainiten sen ohessa hänelle -kerrotuksi, että "etelässä päin Muhoksen kirkosta, Oulun ja Limingan -rajalla", vielä näkyisi raunioita eräästä harmaa-kivestä muuratusta -vallista, joka olisi ollut linnan-pihan näköinen, ja jossa tämä -Metelinväki olisi majaellut. Kumpua, missä tämä linna on seisonut, -kutsuttaisiin _Metelinvaaraksi_. Näin Castrén. Myöskin Mathesius mainii -tästä Metelin-vaarasta, mikä hänen määräyksensä mukaan pitäisi oleman -Oulun pitäjän "eteläisimmässä osassa" ja niin korkeana, että "sille -sopi nimitys tämän maakunnan vuorien Foenix, koska sen kukkulasta -selvään voi havaita seitsemän kirkkoa". - -Kehoitettuna näin hupaisista tiedoista ko'in saada selvää ensinkin -metelinväestä. Havaitsin kuitenkin piankin, että niin taru kuin itse -metelinväkikin oli nykyiselle miespolvelle kokonaan tuntemattomia. -Vaan eipä sitä mainiota metelinvaaraakaan tunnettu, eikä sen paremmin -muurattua valliakaan. Limingassa viittasi hämärä tieto Muhokseen, -Oulunjärven seutuihin, mutta Muhoksessa viitattiin taas Liminkaan. -Vihdoin onnistuin Oulun pitäjän rajalla saamaan sen tiedon, että vuori, -jonka kukkulalta voi nähdä seitsemän kirkkoa, todellakin löytyy, -mutta ei Oulussa, vaan Kempeleesen päin, eikä nimellä Metelinvaara, --- mikä kertojasta pitäisi oleman Oulunjärven seuduilla -- vaan -Moukkulanvaara eli Viilaselkä. Mutta linnaa tahi muuta muinaismerkkiä -eli rauniota ei ollut kertoilijani nähnyt, vaikka hän siellä oli -paljon kuljeskellut ja tänäkin kesänä usein siellä _hevosissa_ -käynyt.[27] Ainoa metelinimi, joka Oulussa löytyy, on Metelinmäki, se -mäki, jonka päälle pappila nyt on rakennettu. Ennen oli se ollut -metsätöyry kaupungin ulkopuolella, mutta on nykyään jo kaupungin -keskellä.[28] - -_Linnansaari_ kantaa nimensä Oulunlinnan jälkeen, minkä Pehr Bagge 1590 -rakenti, sittenkuin 1570 vuoden linnoitus näkyy hävinneen. Saarella -näkyy vielä vallit ja kesken saarta kruutikellari. Saaren rannalla -samaten kuin mannermaankin vastaavalla rannalla näkyy kivityksiä.[29] -Saaren pohjaspuolella oleva koski kutsutaan _Linnankoskeksi_. Itse -linnasta ja sen kohtaloista ei säilytä kansan muisti enään mitään -kerrottavaa. Sama on laita myöskin kaupungin. Näiden muistoja ja -kohtaloita ovat historiakirjat ottaneet säilyttääksensä, niinkuin -luonnollista onkin.[30] Kaupungin kirkko, rakennettu 1763 (entinen -kirkko rakennettiin 1613) tallittaa muinaisista mainion Johannes -Messenius'en muotokuvan niinkuin ruumiinkin.[31] - -Oulunsalon vanha kirkko on näillä seuduin miltei kuuluisakin. Se -rakennettiin vuonna 1665, on puusta tehty, pikkuinen ja vähäpätöinen. -Katto niinkuin seinät ovat täynnä kömpelöitä hengellisiä maalauksia, -joiden seassa myöskin on olennoituita kuvauksia kuolonsynneistä, esm. -vihasta, kateudesta y.m., kaikki latinaisilla allekirjoituksilla -("Ira", "Invidia" y.m.) varustetuilla. Sakaristo on niin pikkuinen, -että kaksi henkeä siellä tuskin toimeen tulee. Tämä vähäinen, -nykyään ihan käyttämätön, kirkko voitti ajan pitkään itsellensä -suurenkin maineen paikkakunnassa. Täällä tiesi näet hengellinen into -harjoittaa kaikenlaista taika-uskoisuutta ja menoa. Paikkakunnan -kauppiaat ja merenkulkijat, joilla oli vaarallinen kulku tehtävä, -niinkuin kalastajatkin, mitkä merelle läksivät, samaten kuin muutkin -matkustajat, millä oli matka tehtävä, olipa se sitten minne tahansa, -kaikki ne tavan mukaan tälle kirkolle ensin uhrasivat, jotta ne täten -itsillensä suosittaisivat korkeammat voimat, ja jotta matka heille -näin joutuisi onnelliseksi. Tapana oli myös uhrata palatessa, jos -näet matka oli onnella päättynyt. Tavalliset uhrit olivat rahat. -Täksi oli säästölaatikko asetettu kirkon seinälle, mihin laatikkoon -itsekukin pani roponsa. Näin kootut rahat käytettiin paikkakunnan -köyhäin hyväksi, ja kun kerrotaan tämän kassan usein olleen runsaankin, -niin eivät tainneet köyhät nähdä hätää. Jokiseuduiltakin, niinkuin -esm. Braahen kaupungista, mainitaan tänne rahaa tulleen. Se, jok'ei -matkalle mennessänsä uhrannut, se teki lupauksen antaaksensa sen -eli sen verran rahaa, jos matka onnistuisi. Varsinkin kuuluu pyhän -Tapanin päivä olleen uhrauspäivä, jolloin väkeä kokoontui kirkolle -paljon. Jos saapi maineesen luottaa, niin olisi täällä ennen aikaa -muutakin taika-uskoisuutta harjoitettu, niinkuin esm. kirkossa ja -kirkkomaalla valvomista, n.k. Jumalan tuomioita, näkyjä, ilmestyksiä ja -senkaltaista. Uhraaminen kuuluu olleen harjoitettuna meidän aikoihin -saakka, ehkä eri muodossa ja kenties salaisuudessa. - -Syyksi tämän kirkon näin suureen pyhyyteen saapi kuulla seuraavan -jutun: Kerran oli eräs pispa seuroinensa miehinensä matkustanut meritse -pohjaseen päin. Matkalla joutui laiva pahan myrskyn valtaan. Myrsky -ajeli laivan mereltä rannemmalle ja vei sen niin siihen salmeen, -joka ennen muinoin teki Oulunsalon saareksi, vaan nyt on kuivehtunut -alhaiseksi niityksi. Täällä sattui laiva semmoisella vauhdilla kariin, -että särkyi. Saadun avun kautta oli pispa kuitenkin pelastanut -henkensä, ja rakennutti sitten, kiitollisuudesta Jumalata kohtaan, joka -oli sallinut hänen tulla pelastetuksi, tähän paikkakuntaan kirkon, -ja pyhitti itse ensimäisenä paikkaa uhrilla. Näin kertoo taru kirkon -pyhyyden alkua. - -Tämä kirkko sanotaan olleen rikas muinaiskaluista ja kalliista -tavaroista. Näiden joukosta mainii Mathesius maljan ja hopeakannun, -molemmat kauniisti tehdyt, jotka silloinen maaherra Paroni Conrad -Ribbing oli vuonna 1666 tänne lahjoittanut, niinkuin näkyy nimestä ja -vaakunasta ja vuosiluvusta, mitkä ovat niihin piirretyt.[32] Nämät -ovat ynnä vanhain hopeakaluin kanssa kadonneet, ja tästä katoomisesta -tietää taru mainita näin: Kirkon vierisessä Lääkkö eli Kuivala -nimisessä talossa asui kaksi veljestä, nimiltänsä Erkki ja Perttu. Kun -oli jo hopeat ja muut kalliit tavarat kirkossa nousseet niin suureen -arvoon, että niiden varastaminen kannatti vaivaa ja vaaraa, niin -miettivät mainitut veitikat koettaa, onnistuisiko heille asia. Pimeänä -syksy-yönä he panivat päätöksensä toimeen. Akkunan kautta menivät he -kirkkoon ja ottivat sieltä mitä otettavaa oli. Kaikki vietiin kotiin -paitsi ainoastaan kalkkia, joka oli niin kallis, ettei uskallettu sitä -ottaa, jonka tähden se kätkettiin erään sillan alle. Kohta sen perästä, -ennenkuin varkaus vielä oli huomattu, läksivät molemmat veljet pakoon, -niinkuin sanotaan Norjaan, möivät siellä kaikki varastetut tavarat, ja -palasivat sitten, 40 vuotta siellä elettyänsä, taas kotipaikkaansa, -missä ei kukaan heitä enään hätyyttänytkään, vaikka kyllä kaikki -tiesivät, että he ne tavarat ottaneet olivat. Toinen veli kutsuttiin -tästä lähin "Norjan Erkiksi", toinen "Pallas Pertuksi". Näin tästä -asiasta kerrottiin. - -Kun mainittu pispa kulki Oulunsalon saarella katsoaksensa päätetylle -kirkolle sijaa, istui hän levähtääksensä eräälle tien vieressä olevalle -kivelle, mikä kivi tästä syystä kutsutaan Pispankiveksi. Kivi on -nykyisen tien varrella, neljänneksen päässä Oulunsalon pappilasta. -Paitsi nämä pispanmuistot on niitä vielä yksi. Oulun sataman suun -pohjaspuolella on näet Pispanletto niminen saari, josta taru tietää -mainita, että eräs pispa siinä olisi maalla käynyt pohjaseen päin -matkustellessaan. - -Oulunsalon entinen saari on liiaksi nuori ja alankoinen, niin ettei -siellä tarvitse odottaa löytävänsä muinaisjäännöksiä. Isolla vihalla -ymmärretään täällä yhtä kuin rosvomista ja ihmis-kiduttamista. -Pahajärven vieressä on suuri kuoppa, jota "pakohaudaksi" kutsutaan, -ja johon ison vihan aikana oli kätketty paljon kallista tavaraa. -Viholliset ne kuitenkin näitäkin löysivät ja veivät. Täällä kerrottiin -myös eräästä "Pait-syntinen" nimisestä miehestä, jota näin kutsuttiin -hänen tavallisista vannomissanoistansa "paitti mun syntini". Tämä, joka -olisi ollut kotona Junttilasta (Limingalla?), sai viekkaudellansa -Venäläiset usein petetyiksi. Monta kertaa joutui hän heidän käsiinsä, -mutta yhtä monta kertaa pääsi hän taas pakoon. Kerran oli hän, vangiksi -jouduttua, saanut juosta laukata kosakki-hevosen jälessä, ansa kaulansa -ympäri ja ansan toisessa päässä kosakki, joka häntä näin juoksutti -Oulusta Liminkaan asti. - -Ennen aikaan seisoi jo mainitulla Turkkasaarella rukoushuone, missä -tapana oli pitää Jumalanpalvelusta kun tähän saareen välistä kokoutui -sangen paljon väkeä. Paikka on näet vanha lohenpyyntipaikka, jossa -ennen mailmassa runsaasti saatiin kalaa. Tämän rukoushuoneen polttivat, -senkin, Venäläiset v. 1715. Sen rauniot nähdään vielä saaressa. Perus -on pituudeltansa 30 jalkaa, leveydeltänsä 28. Jumalanpalvelus ei -kuitenkaan sillä tauonnut. Uutta huonetta ei kyllä enään rakennettu, -mutta palvelus pidettiin sittemmin joko ulkona tahi likitaloissa, ja on -tapana pysynyt meidän aikoihin saakka.[33] - -Poikana ollessani kuulin Oulussa kerrottavan, että Pokkitörmästä, -niinkuin Linnansaarestakin, oli löytöjä ennen löydetty, kannuksia, -miekan kärkiä, jalustimia ja senkaltaista. Liekö siinä perää, ja, jos -niin on, mihin ne ovat joutuneet, siitä ei mulla tietoa. - - - - -Muhoksen pitäjä ynnä Utajärven kappeli. - - -Arkeologialliselta kannalta on Oulun pitäjä likeisessä yhteydessä -Muhoksen kanssa, molemmat saman yhdistäjän, nimittäin Oulujoen, ympäri, -toinen vaan toista vähän ylempänä. Muhos, muho, merkitsee höllää, -kuohkeata maata, niin ikään myös hete- eli noromaata, ja on luultavasti -alkunsa saanut joko Muhojoen höltyvistä rannoista tahi jostakusta -rämeestä, josta se sitten on koko paikkakunnan nimeksi levinnyt. -Jättiläistarut eleskelevät täällä jokseen vilkkaassa muistossa ja -todistavat korkeata ikää. Myöskään Lappalais-muistoja ei täällä aivan -harvassa ole; useammat korkeammanlaiset ylänteet Oulunjoen kummallakin -rannalla kantavat niistä joitakuita merkkejä.[34] - -Mutta ei ainoastaan rannoilla vaan myöskin sisempänä järvien tienoilla -löytyy Lappalais-raunioita ja "Jättiläisten hautoja". Niinpä näitä -on esm. Juorkunan kylässä Utajärven kappelissa _Wesalankankaalla_ ja -_Korkeamaanharjulla_, pohjaspuolella Oulunjokea. Noin kahden penikulman -päässä Kosulan kestikiivarista itään päin, pohjaspuolella jokea, -kerrottiin Pirttijärvi nimisessä järvessä löytyvän eräs saari, nimeltä -Jättläis-saari, jossa saaressa löytyisi kivikehiä -- Lappalaisraunioita --- ja pait näitä myös eräs n.k. "Jättiläiskirkko". Tämän vähäpätöisestä -laajuudesta päätin kuitenkin sen olevan tavallisen suuremman -Lapinraunion, enkä huolinutkaan lähteä asian tähden sitä tarkastamaan. -Sangin kylässä Utajärvellä on pohjaspuolella jokea _Maanselkä_ niminen -selänne, jossa minä myöskin havaitsin muutamia kiviraunioita, ehkä -nämä olivat nelikulmaisia. Se erinomaisuus näissä kuitenkin oli, että -tulensija, joka tavan mukaan aina löydetään keskeltä rauniota, näissä -havaittiin olevan nurkassa.[35] Tämä tekisi epäiltäväksi, ovatko -nämä Lappalais-raunioita, ellei taas heidän ikänsä ja pienuutensa, -joka on tavallinen lappalais-mukainen, tätä todistaisi. Seinät olivat -näet ainoastaan syllän pituisia ja itse perus vallan vähäpätöinen. -- -Mäkelän talon vieressä samassa Sangin kylässä sanottiin myös löytyvän -erinomaisia Jättiläisten hautoja. Mutta perille tultuani havaitsin -niiden olevan ainoastaan tavallisia luonnon tekemiä syvyyksiä, joista -vesi oli kuivennut. Sitä vastaan havaitsin vähän etäämmällä kaksi -selvää ympyriäistä rauniota, kahden syllän levyisiä poikkimitattuina, -ja muutamia kyheitä samanlaisiin, ehkä jo niin epäselviä, ettei niitä -minkään muotoisiksi enään juuri saanut. Nämä olivat mäen rinteellä -järven rannalla. -- Lapinraunioita havaitaan myös _Hirvenravikolla_, -joka soista, entisistä järvistä, kohoaapi, niinkuin _Mäntyvaarallakin_, -kolmen neljänneksen päässä itäpuolella Laitilaa, missä ne kutsutaan -Jättiläisten luoliksi. Samaten myös niitä on _Pitkäselällä_, -_Pilpajärvellä_ Pikkaralan kylässä y.m.p. - -Hiltulan talon kohdalla Utajärvellä on erilainen muisto Lappalaisten -täällä olosta. Se on eräs kivi-aita, joka kulkee joen poikki, ja -kutsutaan _Lappalaisten padoksi_. Itse talokin mainitaan Lappalaisten -entiseksi asunnoksi.[36] - -Jättiläisistä pitäisi tarun mukaan _Jäkisalmi_-nimen muistuttaman. -Tämä, joka on entinen salmi taikka suo neljänneksen matkan päässä -Oulunjoesta Engeslevään päin, sanottiin muka merkitsevän yhtä kuin -Jättisalmi. Tästä on löydetty vanha ruuhi suosta. Täällä sanotaan myös -olevan "Jättiläis-raunioita", mitkä kuitenkin lienevät vaan tavallisia -ympyriäisiä Lapinraunioita, osoittaen täten miten Jättiläis- ja -Lappalaismuistot sekoitetaan toisiinsa. - -Kertoessansa Muhoksen pitäjästä sanoo Mathesius: "Likellä Sotkajärveä, -puoli kuudelta penikulmaa Oulusta joen etelä-rannalla, kuuluu Pyhäkoski -kuohuvan vanhan linnoituksen raunioin vieressä". Mutta vaikka nämä -sanat kyllä kuvaavat romanttisen näky-alan, niin täytyy niitä kuitenkin -tyhjiksi tehdä, sillä sen mukaan mitä minä olen asiasta saanut selvää -sekä likellä että loitolla asuvaisilta, ei löydy mitään linnoituksen -rauniota tässä paikassa, eikä ole miesmuistissa ollutkaan. Mathesius'en -sanoma on kuitenkin helppo selittää. Hän on kuullut puhuttavan eräästä -"hiien-linnasta" Pyhäkosken rannalla. Tämmöinen Hiienlinna tässä -tosiaan löytyy, vaan se ei ole muuta, kuin korkea ja jyrkkä törmä. -Linnoitusta siihen ei tarvitse ajatellakaan, sillä kansa kutsuu usein -tämmöisiä luonnon tekemiä varustuksia "linnoiksi".[37] Vastapäätä tätä -Hiidenlinnan törmää, pohjoisella rannalla, löytyy eräs luolan-muodostus -veden ääressä. Näyttää ihan kuin jos pyhä koski raivoissansa kerran -olisi kaikilla voimillansa syössyt näiden kallioin päälle, jotka -tahtovat hänen kulkuansa säätää, purrut itsensä kallioihin kiini -ja niistä naukaissut suuren lohkareen. Se ontelo, joka näin syntyi -kallioon, muodostaa luolan. Luola on siinä paikassa, missä veneet, -koskea laskeissa, kulkevat ihan likellä kallioitten sivutse. Tämän -luolan vieressä on muutamia kivi-istuimia kalliossa, joita sanotaan -"Jättiläisten istuimiksi". - -Puhuessamme pyhästä koskesta emme saa jättää mainitsematta sen pyhyyden -alkua. Taru kertoo tästä tähän tapaan: Oli aika, jolloin ei kukaan -vielä ollut uskaltanut laskea Oulujoen kuohuvia koskia. Tuli silloin -"Karjalan Venäläinen" jokea myöten matkustaen ja laski kosket. Mutta -kun Pyhäkosken yläpuolelle joutui ja näki sen raivoilevia aaltoja, -niin kauhistui hän kovin ja teki kosken haltialle sen lupauksen: "jos -päästät mun elävänä, niin ollos pyhä, olkoon sulle myös uhri vuodessa!" -Sitten otti hän karahkan, joka hänellä oli veneessä, nakkasi sen -menemään koskeen ja viillätti veneitänsä tämän uivan karahkan jälkeen --- ja tuli terveenä alas. Tästä asti ottaa Pyhäkoski joka vuosi -uhrinsa, ja jos yhdeksi vuodeksi "jääpikin velaksi", niin ottaa se -toisena kertana kaksin. Kansa näet katsoo sen varmaksi, että joka vuosi -ainakin yksi, jos ei useampi, on koskeen hukkuva.[38] - -Maantien varrella kaksi virstaa Syväyksen kestikiivarista Muhoksessa -löytyy kivi, joka on saanut jonkunmoisen merkillisyyden. Se on niin -kutsuttu _Ruskonkivi_. Käsikirjoituksessaan "Breves Observationes" -etc. puhuu Frosterus tästä kivestä näillä sanoilla: "tähän kiveen ovat -hakattuina ruotsalainen kruunu, Venäläisten risti ja Lappalaisten -vasara, mitkä merkit eivät nyt enään niin tarkkaan ole havaittavat, -vaan muutamia aikoja sitten ovat olleet aivan selviä". Se olisi -näin muka ollut jonakuna rajakivenä näiden kansain välillä. Myöskin -Mathesius mainii tästä kivestä yhdellä lailla, lisäten hän puolestansa, -"ettei näitä merkkiä nyt enää voida ollenkaan taikka ainakin ainoastaan -hyvin epäselvästi nähdä". Koska tämä kivi täten mainitaan vanhoissa -kirjoituksissa, ja se omassa paikkakunnassakin on saanut jonkunmoisen -kuuluisuuden, niin otettakoon se likemmin tarkastettavaksi. - -Perille tultuani ha'in minä ensinkin mainitut merkit. Näitä -havaitsinkin ja näin vanhain kirjoittajain siinä totta puhuneen, -että nämä merkit olivat epäselviä. Nenäliinalla kostuteltuani näitä, -jotta selvemmin niitä näkisin, ja tarkkaan nyt näitä tarkasteltuani -tulin minä siihen vakuutukseen, että asiata oltiin jokseenkin -romanttiseerattu. Risti siinä kyllä näkyi, sekin vähäpätöinen, vaan ei -oikeata vasarata, eikä kruunua. Oli siinä kyllä semmoinen kolo, jonka -sopi vasaran pääksi saada, mutta kun se ensiksikin oli hyvin syvä ja -aivan hyvässä säilyksessä, niin että se vallan selvästi näkyi ilman -kostuttamattakin, kun sen sijassa muut merkit olivat vallan kuluneet -ja epäselvät, niin ettei niitä kostuttamallakaan tahtonut selvään -saada ja toiseksi tällä kololla ei ollut vähintäkään varrenkyhettä, -jota ilman se ei vasaraksi pääse, niin se minusta näyttää sangen -epäiltävältä 1:ksi onko tämä kolo sinne ollenkaan ihmisen käden kautta -tullutkaan, koska se minun mielestäni helpommin sopisi yhdenlaiseksi -luonnon tekemäksi reiäksi kuin ne, joita useasti muuallakin tavataan -kivissä, ja joita esm. Sangin kylässä tätä pitäjätä usein nähdään -- -ja 2:ksi onko tämä kolo, jos sen nyt ihmisen tekemäksi päättäisikin, -aiottu merkitsemään vasarata.[39] Mitä taas kruunuun tulee, niin se -on yhtä vaikea saada. Vaan jos se nyt ainakin väkiselläkin on sinne -saatava, niin täytyy myöntää, että se taideniekka, joka sen kruunun -sinne piirtänyt on, oli pahanpäiväinen nurkkamestari. Mutta minusta -tämä "kruunu" yhtä vähän pääsee kruunuksi, kuin "vasara" vasaraksi. -Minun nähden se ei ole muuta, kuin yli-puoli kuluneesta A kirjaimesta, -semminkin koska se, niinkuin kuvasta näkyy [ei tässä mukana], on -yhdessä rivissä toistenkin siihen piirretyin kirjainten H:n ja M:n -kanssa. Jos se kruunumerkiksi olisi aiottu, niin se luultavasti olisi -pantu yhteen riviin toisten, valta-merkeiksi muka aiottuin, piirrosten -kanssa. Ja sijaa ei ole muussa paikassa ollut, eikä olekaan täällä -koskaan muita merkkiä nähty, kuin nyt mainitut, sitä vakuuttivat ne -uteliaat ihmiset, jotka kokoontuivat kiven ympärille katsomaan minun -menetystäni. Vähän syrjälle on piirretty vuosiluku 1681. Kivi on 9 -jalkaa pitkä ja 4 jalkaa korkea. Luultavasti on se ennen muinoin -näyttänyt paljoa arvoisammalta, kun koko se kangas, jossa se seisoo, -ja jonka nimi on _Ruskonkangas_, oli tasainen ja metsätön. - -Ruskonkiven nimen arvelen siten tulleen, että kangas se ensinnä -Ruskon-nimen kantoi, kenties siitä ruskeasta sammalesta joka sillä -kasvaa, ja kivi sitten saanut Ruskon-nimen, se kun Ruskonkankaalla -oli. Niinkuin melkeen kaikkia muitakin merkillisempiä kiviä ja -kappaleita varustaa kansa mielessänsä tätäkin kiveä suurilla -aarteilla ja salaisuuksilla. Myöskin tietää se mainita, että eräs -onnenhaeskelija täällä olisi kaivanutkin kultaa, vaan että hänen -on täytynyt yrityksestänsä heretä, kun alkoi näkymään ja kuulumaan -kaikenlaisia varottavaisia ilmiöitä. Kiveen piirretyn ristin nenät -viittaavat jokseenkin tarkkaan pohjaseen, etelään, itään ja länteen. -Itäinen ristihaara viittaa myös Pyhäkosken ensimäiseen pudotukseen -Sotkajärvestä. - -Vanhojen muistojen joukkoon otettakoon myös _Kähkösen_ talo, jossa -ennen muinoin on ollut lato, missä on uhrattu, ja _Trattila_ -Pyhäkoskessa, jossa on lohta uhrattu. Näitä molempia mainii Ganander -Mythologiassaan, mutta nyt ovat ne muistosta kadonneet, Trattila -kokonaan nimeksiki. Myöskin antaa sama kirjoittaja tämän tiedon: -"_Nykyri_, eräs talonpoika, jonka jälkeen talokin vielä Muhoksessa -löytyy nimitettynä, kuuluu naapurinensa sukulaisinensa niin kohdelleen -kuleskelevia Venäläis-joukkoja suurena sota-aikana, että veri oli -jäällä juossut ja kirkko pelastettiin vihollisilta, mikä olisi -tapahtunut samana vuotena, milloin Limingan kirkko joutui Venäläisten -poltettavaksi v. 1591". - -Gananderin antaman tiedon mukaan ko'in tiedustella likempiä tietoja -tästä miehestä ja onnistuin saamaan seuraavat sanomat kirjoitetuiksi: -Nykyri oli huudossa oleva ja mahtava noitamies, mustaverinen ja -näöltänsä kolkko, jonka tähden hän sanottiinkin "Musta-Nykyriksi". -Ruumiinsa puolesta oli hän hyvin pitkä ja laihakas, mutta suurilla -voimilla ja notkeudella varustettu. Ruumiin-voimiansa hän kuitenkin -harvoin vaan ja vasten tahtoansa käytti, sillä loihtu ja noituus oli -hälle rakkaampi. Kun nyt Ryssät suurissa laumoissa tulivat idästä -päin ja Nykyrin vähäinen väkijoukko pelkäsi vihollisen paljoutta, -rohkaisi Nykyri heitä sillä sanomalla, että, jos he pitivät itsiänsä -liian vähälukuisina vihollisten rinnalla, hän kyllä esiin loihtisi jos -kuin suuren joukon ihmisiä, siihen kait ei paljon tarvittu, suurempia -kummia oli hän toimittanut, hän ei tarvinnut muuta kuin kourallisen -höyheniä vaan, ja niitä kun hän ilmaan puhaltaisi, niin ne muuttuisivat -sota-miehiksi. Ryssät tulivat, Suomalaisten täytyi vetäytyä -Nykyrin talosta Walkolaan, ja silloin täytyi Nykyrinkin tarttua -loihtutemppuihinsa. Vaan hän puhalsi nyt ei ainoastaan kourallisen -vaan säkillisen höyheniä ilmaan, ja heti muuttuivat nämä sotamiehiksi. -Tästä kävivät Suomalaiset urhoollisiksi ja tappelu luja nousi nyt -jäällä Nykyrin talon ja Walkolan välillä. Vihdoin ajettiin Venäläiset -pakoon. Nykyri ajoi niitä takaa aina Nenäkankaalle saakka Limingassa. -Tämä tapahtui "uuden vuoden päivänä". Äkkiä oli Nykyri sitten -ilmestynyt Limingan kirkossa, missä kansa paraikaa oli kokoontuneena -jumalanpalvelusta pitämään, ilmoittanut kansalle vihollisten tuloa, ja, -kun kansa ei tahtonut hänen sanojansa uskoa, reväissyt auki vaatteensa -ja näyttänyt veristä paitaansa. -- Kaiken sen pahan edestä, minkä hän -tiesi Ryssille tehdä, vihasivat nämä häntä kovasti ja koettivat kaikin -voimin häntä vainota ja hänen perhekuntaansa rääkätä. Itse täytyi hänen -viimein lähteä pakoon ja hän katosi sitten tietämättömiin. Ainoastaan -pojallensa oli hän sanonut "tuonne jäivät hopeani" ja samalla viitannut -suohon, joka on Muhos- ja Oulujokien välillä. Poika oli koettanut -hopeat siitä saada ja sen vuoksi suota kaivanut, mutta hopeat olivat -kiini lunastussanoissa, jotka isä oli unhottanut antaa, ja sen tähden -ne sinne ikuisiksi päiviksi ovat jääneet. - -Tämä viidennentoista vuosisadan sodista. Ison vihan jälkinä on -erämaissa paljon pakopirttejä, niinkuin esm. Tunturinkankaalla y.m. -_Tunturinkankaan_ pirttiin kuuluu paljon väkeä piiloon lähteneen, -mutta kun Venäläiset koirankuonolaisten avulla ne sieltä löysivät, -niin ne kaikki surmattiin. Ja niin pelkurimainen sanotaan tämä -väkijoukko olleen, että ainoastaan 5 Venäläistä tarvittiin koko joukon -tappamiseksi.[40] _Markuksenvaaralla_ sanotaan olevan neljä kappaletta -pirttiä.[41] _Rokuanvaarasta_ tiettiin kertoa yhdenlainen historia kuin -Tunturinkankaastakin. Tällä kertaa olivat Venäläiset yhdeksän ja ne -surmasivat paraillaan, ilman kenenkään vastustamatta, väkeä pirtissä, -kun äkkiä talonpoika _Räisänen_ ilmautui, joka yksin ajoi kaikki -Venäläiset pakoon. - -Isosta vihasta mainitaan myös, että Venäläiset Korholassa, talon ensin -poltettuansa, olivat elävältä polttaneet talon isännänkin kiven päällä. -Niskakosken seudusta kerrotaan seuraavaa: Kaikki väki läksi pakoon -_Raappana_ nimiseen saareen. Ainoastaan vanha akka jäi taloon ja -kätkeyi lattian alle. Kun Venäläiset tulivat taloon ja näkivät sen -tyhjänä, niin oli eräs niistä kummastellen lausunut: "kas, tässäpä asui -ennen puhelias akka", johon akka, unhottaen tilansa, lattian alta -vastasi: "eipä niinkään puhelias!" -- josta hän saatiin ilmi. Hän -pakoitettiin nyt ilmoittamaan toistenkin piilopaikka, ja tapettiin -sitten hänkin niinkuin ne. - -Löytöjä: _Kosulan_ talossa, puoli kolmatta penikulmaa Oulusta, on -peltoa kuokittaessa löydetty kivikirves maasta kyynärän syvyydeltä. -Se on lujaa kivenlaatua ja ulkomuodoltaan semmoinen kuin kuva III -osoittaa [kuva ei tässä mukana]. Sen pituus on 7 3/4 tuumaa, leveys -terästä kohden 2 3/4 ja kannasta 1 1/2. Kiven muoto osoittaa, että se -on ollut kirves, melkeen samanvertainen kuin se; jonka Nilsson on -kuvauttanut, lehti A, kuva IX 2 ja lehti 2, kuvat 11 ja 12. Mitään -vartta ei ole nähty.[42] - -Keräsen talossa on myös löydetty kiviase, jota en kuitenkaan onnistunut -saamaan sillä oli liian myöhään, ase kun oli rikki lyöty, eivätkä -palasetkaan enään tallella olleet. Tarkan kuvauksen mukaan oli sen -muoto ollut semmoinen kuin kuva IV osoittaa ja näyttää siis olleen -jonkunmoinen muodostus niistä aseista, jotka löytyvät kuvattuina -Nilssonin tykönä I. X, kuvat 124 ja 127, s.t.s. jonkunmoinen vasara. -Kansa sanoi sitä "nuijaksi" eli "kirveeksi". Sitä oli käytetty suolan -survoimeksi. Se oli sekin kuokkamaasta löydetty. -- Särkijärvellä on -myöskin löydetty kiviase, jolla oli reikä ollut keskellä, ja jota -sanottiin "nuija-kurikaksi".[43] - - - - -Limingan pitäjä ynnä Kempeleen, Lumijoen, Temmeksen ja Törnävän -kappelit. - - -Eräs kertoja selitti Limingan nimen syntyä Mathesius'en hylkäämällä -tavalla. Tänne olisi näet tullut _Limmi_ niminen Lappalainen, joka -anteliaan kalastuksen tähden olisi tänne asettunut ja nimensä jättänyt -paikkakunnalle. Ja tämä asutus ei olisi tapahtunut yksinnä, vaan -joukossa. Niin olisi esm. eräs _Hirvi_ (Hirvas) myös tullut ja nimen -antanut Hirvasniemelle, samaten kuin Ranto Rantakylälle, _Wirkki_ -eli _Wirkku_ Wirkkulalle j.n.e. Näistä kolmesta mainitusta miehestä -tiesi sama kertoja mainita, että he kerran kalansaalista jakaessansa -joutuivat toraan, jolloin Hirvi ja Ranto yhtyivät ja surmasivat -Wirkun.[44] - -Vaikka Liminka lienee Salon, Kemin ja Iin rinnalla myöhemmin -asujansa saanut, niinkuin sen köyhyydestäkin muinaismuistoista -sopii arvata, niin täälläkin on muutamia muistoja, joita kansantaru -viepi Lappalaisten edelliseen aikakauteen s.t.s. Jättiläis-aikaan. -Tähän aikaan viittaa nimellänsä esm. _Jättiläisten kangas_ elikkä -Linnankangas Koskelan taustalla Temmeksessä. Täällä nähdään -vielä n.k. "jättiläisten raunioita" s.t.s. hajonneita kivikehiä, -Lappalaisrinkilöitä. Temmeksessä on pait tätä Linnankangasta myös -_Linnanmaa_, jossa myös on nähty kiviaitaus, mutta vähäpätöinen ja -pieni. Sekin sanottiin olevan "Jättiläis-rakennus". Löytyypä sittenkin -vielä yksi _Linnankangas_ eli _Linnanmaa_ Temmeksellä Matilan takana. -Huomattava on, että nyt ollaan semmoisilla maaseuduilla, jotka ovat -niin alhaiset ja tasaiset, että melkeen joka vaara, jolla vaan on -vähänkin linnoituksen luontoa, saapi linnan, linnoituksen nimen.[45] -Tällä Linnankankaalla on sen laatuisia raunioita, mitkä maanpinnasta -kulkevat ratinmuotoisina alaspäin. Kivet ovat päänkokoisia. -Mustosenkankaalla eli -mäellä, kolme neljännestä Wirkkulan talon -ylipuolella Limingassa, sanottiin myöskin olevan "Jättiläiskirkko," -mutta kun muutamat siellä käyneet miehet taas sanoivat siellä ei -löytyvän mitään senkaltaista, niin en katsonut vaivaa maksavaksi sinne -lähteä. Viimeinen paikka, missä Jättiläiset olisivat asuneet, sanottiin -olevan Tornion puustelli. - -Lapinraunioita löytyy muutoin esm. _Pukamaalla_, pikku ylänne -Törnävässä Linnanmaan vieressä, samaten kuin _Mutstikkakankaalla_ -y.m.p. Muutoin on _Lapinniemi_ Lumijoella pienemmässä määrässä samaa -Limingalle, kuin Tervola Kemille: Lappalaismuistojen keskuspaikka. - -Limmi, Lappalainen, joka olisi nimensä antanut paikkakunnalle, -sanotaan rakentaneen asuntonsa merta likeisemmän selänteen päälle, -mikä selänne tästä oli saanut nimensä Lapinkangas. Tämä kangas eli -selänne, joka puoliympyränä juoksee Lumijoelle päin, on näiden -alankomaiden ensimäinen rintasuoja merta vasten. Kankaalle -noustuamme,[46] havaitsimme vanhojen Lappalaiskotain jälkejä, joiden -hävinnyt ja hajonnut tila viittasi hyvin ammoisiin aikoihin. Mitään -mahdotonta se ei ollut, että, kuten kansa arvelee, nämät jäljet ovat -jäännöksiä Limmin ikivanhasta majasta. Tavallista laatua nämät rauniot -eivät ole, vaan nelikulmaisia. Myöskin oli niissä havaittavana se -erilaisuus, että keskellä rauniota oli pienempi nelikulma, sekin -kivestä, luultavasti tulen sijaksi aiottuna. Nämät rauniot olivat siis -samaa lajia, kuin ne, mitkä löydettiin maanselältä Utajärven kappelin -Sangin kylässä, eivätkä siis oikeata Lappalais-laatua, ehkä kyllä -heidän asemansa hyvin sopii Lappalaisten asuntopaikalle. Sillä kun -harjulla seisoo ja katselee sitä tasankomaata, joka harjusta levenee -merelle saakka, niin juontuu helposti mieleen se aika, jolloin meren -aallot löivät leikkiänsä Lapinkankaan juuressa. Ja silloinpa kangas -olikin vallan sovelias kalastaville. Mitä raunioihin tulee, niin ne -olivat tavallista suuruutta 8 jalan pitkillä seinillä ja luvultansa -kolme. Yhdessä niistä, joka muutoin oli kaikista selvin, ei havaittu -mitään tulensijaa eli takkaa. - -Meteli-nimiä kohtaa meitä Limingallakin ainakin yksi: _Metelinkangas_, -joka on kivikangas 2:den neljänneksen päässä Lumijoen kirkosta, -Sallisen vieressä. Tällä kankaalla ei kuitenkaan ole muuta -merkillisyyttä, kuin että siinä sanottiin ennen löytyneen muutamia -raunioita. - -Myöhemmistä ajoista on Limingalla myös muutamia muistoja, mutta nämät -eivät sentään ole noita muinaisia paljoa selvemmät. Virstan päässä -nykyisestä kirkosta menee valtatie pohjaseen päin pienen kummun ylitse, -josta kummusta taru tietää kertoa, että se on entisiä, jalompia aikoja -ja tapauksia nähnyt, vaikka kyllä nykyinen polvi huolimatonna sen yli -kulkee, tietämättä siitä, että se polkee vanhoja muistoja. Tässä on -näet seisonut kaksi kirkkoa, kumpikin muistossa surullinen, kumpikin -muistuttava verisistä naapurisodista XVI vuosisadan loppupuolella, -kumpikin vihollisen polttama, tulen saaliiksi joutunut. Näiden -tapausten vuosiluvut ovat 1589 ja 1591. Kuitenkin mainitsee Mathesius, -että Limingan kirkko on kolmekin kertaa poltettu, ja J. Snellman, että -se poltettiin myös vuonna 1582, jolloin Venäläiset myöskin kävivät -Pohjanmaalla.[47] Olisiko se tämä kirkon kolmas palo? Silloinpa olisi -tämä kumpu ollut ihan kuin tulisoittona näissä rauhattomissa ajoissa. -Vaan eipä tähän kyllä. Kumpu kantaa lisäksi nimen _Linnukka_ s.t.s. -pikku linna. Tämmöinen nimi ei olisi suotta sille annettu, koska sen -luonto itsessään ei ole semmoinen, joka jotain suojellusta tarjoisi, -niinkuin laita on muiden paikkain, mitkä näillä seuduilla ovat "linnan" -nimiä saaneet kannettaviksi. Luultavaa on sentähden, että tässä joku -linna on ennen ollut. Eräs kertoja tahtoikin muistaa kuulleensa, että -tässä ennen mailmassa "ennen isoa vihaa" oli ollut linnoitus. Mutta -mitään tarkempaa tietoa ei ollut tästä asiasta saatavana.[48] - -Paljon selvempää tietoa ei tiedetty antaa toisestakaan muistosta, -ehkä tämä on jo kirjoitettuun historiaan kuuluva. Sillä paikalla, -missä nyt kirkko ja -- likimmiten -- kirkontapuli seisoo, on näet ennen -ollut linnoitus, varustettuna maavalleilla ja puumuureilla. Tästäkin -linnoituksesta mainittiin vaan, että se kuului ison vihan edellisiin -aikoihin. Mutta nähtävästi on tämä linnoitus sama, missä asukkaat -urhollisesti tekivät Venäläisille vastarintaa vuonna 1591, ja mistä -ammuttiin nahalla päällystetyllä puutykilläkin vasten vihollisia, -jotka ammuntaa niin oudoksuivat, etteivät voineet mitään tehdä -linnoitukselle, ennenkuin epähuomion kautta, tykkiä ladattaissa, koko -tykki herkesi laukeilemasta, Jolloin Venäläiset pääsivätkin -voitolle.[49] Tämä linnoitus kuuluu olleen nähtävänä vielä meidänkin -päivinä, siksi että kirkko sinne rakennettiin linnoituksen päälle.[50] - -Isosta vihasta kerrotaan tavallisia murhaamisen kohtauksia ja -hirmutöitä, ja tähän rauhattomaan aikaan viedään kaikki muistot, missä -vaan surma ja kuolema ovat aineina. Isoon vihaan viedään näin esm. eräs -n.k. "kalmisto", joka on Törnävän pappilan vieressä. Tämä Limingan -pitäjä se onkin, jolla on kerrottavana hirmuisin tapaus kaikista tämän -ajan hirmuisista tapauksista: kertomus äitistä ja hänen seitsemästä -lapsesta, hevosen ruumiista ja seitsemästä ihmisruumiista, mitkä kaikki -perätysten käytettiin ruvaksi, kunnes viimein tuli lasten vuoro, -joista vielä kaksi kerrotaan ruumiillansa ravinneen jälkeenjääneitä -omaisiansa. Tapaus tapahtui Haaran talolla emäseurakunnassa. - -Suuria vaiheita Pohjanmaan asutuksessa matkaansaatti myös iso viha. -Muistoja tästä on Limingalla esm. nimissä _Kyrö, Wäisälä, Karjala_ -- -kaikki Lumijoen Lapinniemellä. Kyrön ensimäiset asukkaat sanottiin -olevan Hämeenmaasta, Karjalan Karjalasta, ja Wäisälän asukkaista sanoi -kertojani itsensä olevan viidenneltä polvea siitä suvusta, joka ison -vihan jälkeen muutti Wäisälänmäeltä Savossa tänne tähän paikkaan, ja -nimitti uutta asuntopaikkaa vanhan jälkeen.[51] - -Muita merkittävämpiä nimiä on: _Soini_, talo Lapinniemellä, josta -Ganander Mythologiassaan mainii, että se olisi erään Kalevan pojan -rakentama, joka oli muka yhdessä päivässä tänne soutanut Paltamolta -asti. Tarua ei enään tunneta. -- _Pappisaari_, entinen saari, nyt -niitty Törnävän joen rannalla, jossa kerran oli eräs pappi surmattu --- milloin ja miten, on tietämätöntä. -- _Pispanmäki_ ja _Pispanperä_, -molemmat Temmeksellä, mitkä taas kuuluvat lukuisiin pispa-taruihin. -Edellinen kerrottiin saaneensa nimen siitä, että eräs pispa kerran -oli pahan ruton aikana täällä haudannut joukon ihmisiä -- luita onkin -täältä löydetty. Jälkimäinen taas siitä, että se oli perimmäinen -paikka, jossa pispa kulkiessaan täällä päin oli käynyt; pellosta -sanottiin ennen löytyneen suuri rautakuula. - - - - -Siikajoen pitäjä ynnä Revolahden, Paavolan ja Frantsilan kappelit. - - -Jo enemmän kun 80 vuotta sitten, nim. vuonna 1783, tutki Ganander -tämän pitäjän muinaismuistoja ja julkaisi havaintonsa saman vuoden Åbo -Tidningarin 24:ssä numerossa. Tästä syystä en katsonut tarpeelliseksi -uudestaan käydä näitä paikkoja tutkimassa. Liitän tähän siis -ainoastaan muutamia vanhempia nimiä ynnä tarkempia tietoja -_Linnan- ja Pesuankankaan_ linnoituksista, joista Ganander antaa liian -vaillinaisen kertomuksen. - -Vuorenkankaan kohdalla kulkee Siikajoen poikki vedenalainen kivisilta, -joka veden matalalla ollessa näkyy noin kahden kyynärän syvyydeltä, -ja nimitetään _Jättiläisten sillaksi_. Puhuessani Iin pitäjän -muinaismuistoista mainitsin sielläkin löytyvän samanlaisen kivisillan, -nimeltä Hiidenpato, jonka ohessa tein sen muistutuksen, että se on -mahdollista, että silta olisi ihmisten rakentama esteeksi muka niitä -vihollisia vastaan, mitkä entisinä sodanaikoina tulivat jokea alas. -Luultavasti on tämä Jättiläisten silta aiottu samaan tarpeesen, sillä -muutoin ei ymmärrä sen tarkoitusta. - -Lappalais-muisto elää täällä ainakin kahdessa nimessä: _Lapinniemi_ -Siikajoella, eteläisellä rannalla, ja _Lappi_, kylä Paavolassa. - -Tapahtuneista asutuksista puhuvat muiden joukossa talon nimi _Hämet_, -Siikajoen rannalla, siirtokunta Hämeenmaasta, ja _Matilanperä_ -Paavolassa, joka paikalla elävän muiston jälkeen, on siirtokunta -Maaningalta Savossa. - -Paavolassa, niinkuin Salonkin pitäjäässä, kerrottiin niin ahkerasti -eräästä täällä olevasta ristinmuotoisesta kirkonrauniosta, että -vanhanaikuinen ristihauta jo alkoi muodostua toivovassa mielessäni, -kunnes ma vihdoin onnistuin tulemaan raunion perille, Hemmin talon -vieressä, ja havaitsin sen, raunion, olevan ainoastaan kirkonperuksen, -ristinmuotoisen, mutta tämänaikuisen, kristillisen. Tähän oli näet -päätetty rakentaa kirkko, mutta syystä tai toisesta sitä ei sitten -sinne rakennettukaan. -- Kokon kestikiivarin vieressä näytettiin mulle -_Hautapakka_ niminen paikka, johon mainittiin ruumiita haudatuiksi ison -vihan aikana. Paikan omistaja oli siihen aikonut kuokkia itselleen -pottumaan, vaan lakannut kuokkimasta, kun oli luita ja pääkalloja -alkanut näkyä. Se oli vähän tervahaudan näköinen. - -Revolahdella löytyy sielläkin taas _Metelinkangas_ niminen kangas, -mutta ilman muuta merkillisyydettä; se oli kivinen santakangas -vaan. Toinen _Metelikangas_ sanottiin olevan Pehkolan kylässä -Paavolassa etelä-puolella jokea, ja sen päällä samanlainen linna kuin -Linnankankaallakin (alemmalla). Kertoja oli kertomuksessaan kuitenkin -yksin, enkä ollutkaan minä tilaisuudessa tutkimaan hänen kertomuksensa -todenperäisyyttä. - -Mitä nyt tulee jo mainittuihin linnoituksiin, niin on ensinkin -huomattavana se seikka, että ne ovat toisiansa niin likellä. Kun ei -mistään pitäjästä pohjaspuolella Siikajokea tänkaltaisia linnoituksia -ole löydetty -- Metelinkirkko Iissä ei tule kysymykseen, koska sen -tarkoitus nähtävästi on ollut erilainen -- niin kohtaa meitä täällä -äkkiä kaksikin kappaletta ainoastaan neljänneksen välillä toisistansa. -Molemmat ovat näet Paavolassa, toinen Linnankankaalla, toinen -Pesuankankaalla. - -_Linnankankaan_ linnoitus, Mäkelän vieressä Pehkolan kylässä, on -soikea, pikkukivistä tehty muuri, nyt jo hävinnyt ja vallan huonossa -tilassa, maata ja puuta päällä. Muurin korkeus on parahimmassa -paikassaan ainoastaan 2 jalkaa, sen leveys taas -- joka on vaikea -tarkoin määrätä syystä että muuri, hajonneena kuin se on, ei selvään -nouse maasta -- on pantava noin 4 à 6 jalaksi. Vielä vaikeampi on -havaita portteja. Muutamista maahan painuneista paikoista voi -kuitenkin nähdä, että muurilla on ollut neljä semmoista, jokseenkin -säännöllisesti toisiansa vastapäätä. Muurin ulkomuotoa osoittaa [tästä -puuttuvalla] kuvalehdellä kuva V. - -Pääsuunnaltansa käypi se pohjasesta etelään, on pituudeltansa muurien -kanssa 93 jalkaa, ja leveydeltänsä 62. Nykyisessä tilassaan ei tarjoa -muuri mitään suojelusta. Vaan näyttääpä kuin se ei ennenkään olisi -minäkänä turvana itsessään ollut, koska ei näy merkkejä sen vieremästä. -Kuitenkin on luultava, että muuri on varustukseksi eli linnoitukseksi -aiottu; sen asema todeksi näyttää, sillä sen puolesta on sen turva -hyvä. Eteläpuolella Siikajokea kulkee näet tässä paikassa selänne -vasten jokea ja loppuu tässä vuorenniemekkeesen. Tähän niemekkeesen -on linnoitus asetettu. Niemekkeen ja joen välillä on alhainen tasamaa --- joka kenties oli linnoituksen aikoina vedenalainen -- mutta itse -niemeke loppuu niin jyrkillä seinillä, että muutamissa paikoissa olisi -melkeen mahdotonta päästä ylös, elleivät nyt jo siihen juurtuneet -puut ja pensaat ylöskiipeemistä auttaisi. Näiden avulla sinne nyt -hyvinkin pääsee, mutta kun näitä ei ollut, niin on luonnollista, että -jyrkät seinärinteet olivat parhaat puolustajat rynnäkköä vastaan. Joki -on muutoin kiviheiton matkaa niemekkeestä, jonka ympäri se kiertää. -Paikasta ei tiedetty antaa selitystä eikä taruakaan. Sama oli laita -myös Pesuankankaan sekä Salostenkin linnan, joista ei myöskään mitään -muistoa enään ollut jälillä. - -Mitä _Pesuankankaan_ linnoitukseen tulee, niin kutsuu sitä väestö -_Jättiläisten linnaksi_ (jopa _haudaksikin_). Se on sama kivimuuri, -josta Ganander Mythologiassaan näin puhuu: "Pesuankangas, kiviylänne, -jossa ma syyskuun 16 p. 1783 hajotin neljä kivikumpua; se on suuri -kiviympyrä, vanhan vallituksen elikkä linnoituksen näköinen (Linnat) -kahdella portilla, ja seisoo vallan jyrkällä mäellä; sisältänsä on se -matala ja sileä ilman kivittä, mutta ulkoa harmaasta kivestä muurattu. -Kenties on se samanlainen 'kalmisto' kuin esm. Kalmasaari Mangilan -järvessä". - -Näin Ganander. Mitä ensin hänen kuvaelmaansa tulee, niin on merkittävä, -että mäki, jonka päällä linnoitus seisoo, ei ole niin vallan jyrkkä, -ei ainakaan nyt enään, eikä läheskään niin jyrkkä kuin Linnankangas. -Muurattu ei tämä linna ole enemmän kuin muutkaan samankaltaiset -linnamme, vaan irtanaisista kivistä kokoon laadittu. Myöskin havaitaan -siinä yhtä selvästi neljä kuin kaksi porttia, joten se tuleekin muiden -linnain laatuiseksi (kts. kuvalehden kuvaa VI). - -Linnankankaan linnoitukseen verrattuna on tämän linnan omituisuus -sen muurin vahva leveys. Linnankankaan muurin suurin leveys oli -vaan 6 jalkaa, mutta Pesuankankaan on kahteentoista saakka. Korkeus -ei täälläkään ole suuri, suurempi kuitenkin kuin edellisen. Se oli -korkeudeltaan 2 jalkaa, tämä on 2:sta aina 6:teen saakka. Mitat ovat -muuten muurien mukaan: pituus 106 jalkaa, leveys 74. Ylänne, jonka -kukkulalla linnoitus seisoo, on luultavasti ennen muinoin ollut -saarena. - -Että se olisi ollut "kalmisto", niinkuin Ganander miettii, on tuskin -luultavaa. Tämmöisiä olisi silloin pitänyt oleman tiheämmässä ja -semmoisissa seuduissa, missä ihmisiä ennen on tietysti ollut. Mutta -niin ei ole laita, kosk'ei Salolla, eikä Kemillä, eikä Iilläkään, -mitkä nähtävästi ovat tämän maanpuolen vanhimmat asutuspaikat, ole -tämmöisiä. Ja jos Pesuankangas olisi kalmisto, niin pitäisipä samalla -syyllä Linnankangaskin niin oleman. Mutta mahdoton ymmärtää olisi -tässä tapauksessa, mintähden juuri tämä paikkakunta tarvitsisi kaksi -kalmistoa näin likellä toisiansa, koska ei ole syytä luulla, että -tässä paikkakunnassa väestö, eikä kuolevaisuuskaan, olisi ollut -suurempi, kuin muualla. Pikemmin voisi tehdä sen arvelun, että nämä -muurit olisivat kahden, keskenänsä riitelevän, suvun taikka heimon -varustuksina ja linnoituksina, joista he toisiansa valvoivat ja joissa -hakivat suojaa rynnäkköä vastaan. - -Missä ne hautakummut ovat olleet, joita Ganander mainii hajottaneensa, -ei enään havaita, elleivät ne kenties olleet siinä paikassa muuria, -missä näkyy muutamia syvyyksiä -- kuvassa merkityt ympyrät -- mikä -kuitenkin olisi jokseenkin kummallisia. Luultavasti ne seisoivat mäen -rinteellä. - -Limingan linnan-nimien johdosta tein sen muistutuksen, että ylänteet -ja mäet, jotka äkkiä ja jyrkästi nousevat maapinnasta, niin että ne -tarjoavat luonnollista varustusta, ja joilla on jokseenkin säännöllinen -ulkomuoto, saavat näillä tasankomailla linnain nimen, varsinki jos ne -seisovat yksinänsä. Uuden todistuksen siihen antaa taas tämäkin pitäjä, -jonka Mangilan kylässä tänkaltainen ylänne seisoo, josta nimitetäänkin -se talo, joka sen päälle on rakennettu, _Linnalaksi_, vaikkei siinä -koskaan ole mitään linnaa ollut.[52] - - - - -Salosten pitäjä ynnä Wihannin kappeli. - - -Salosten eli Salon pitäjä on pohjoisen Pohjanmaan vanhin asutuspaikka, -niinkuin sen lukuisat rauniotkin osoittavat. Se on myöskin ainoa täällä -kysymyksessä olevista pitäjistä, jonka nimen perästä ei tarvitse -epäilläkään. Salo on salo, metsä, metsästynyt paikka, varsinkin saari. -Nimen alku on sillä selitettynä. Wihannin nimestä kerrotaan näin: -Muinaisina aikoina tuli tänne kolme miestä Hämeenmaasta, ja asettuivat -sen järven ympärille, mikä on nykyisen kirkon vieressä. Joka asettui -nykyisen kirkonrannan vastapuolelle, kuitenkin pian huomasi tulleensa -metsän puolesta petetyksi, jonka tähden hän, katsoen vastaisella -rannalla olevata metsää, huudahti: "ei -- tuollapa vihanta metsä, sinne -minä lähden!" Tästä sitten paikan nimi "vihanta", josta ruotsin kieli -on tehnyt Wihandi. - -Tämänkin pitäjän maatumishistoriasta tuotakoon muutamia muistoja: -_Piehenginvaaralta_ on muinoin löydetty laivan emäpuu (kööli) sekä -osa rungostakin. _Poikainvaavalla_ näkyy vielä veneen valkamia, ja -täältä on myöskin löydetty veneen palasia, joissa on nauloja istunut. -_Kastelin_ vieressä on harjulta löydetty aluksen kappaleita, ja samasta -syystä on _Laivanvaara_ saanut nimensäkin. Kaikki nämät ovat nyt -kaukana merestä. - -Myöhempiä nimiä ovat: _Kirkonluoto_, tähän aikaan jo mannermaata, -missä kirkko, ennen vuotta 1622, on seisonut, siksi että se siitä -muutettiin, kun suuri kirkkovene täynnä ihmisiä joutui haaksirikkoon ja -ihmiset hukkuivat; ja Annansaari, sekin jo mannermaata. Kirkonluodolla -näkyy vielä epäselviä merkkejä vanhasta kirkonsijasta: nelikulmainen -kiviperus, vastapäätä nykyistä kirkkoa, entisen lahdelman -sisäpuolella.[53] Maatumishistoriaan kuuluvia nimiä ovat myöskin -"puolen neljänneksen matkan päässä merenrannasta Salonkylän takana -niityn vieressä olevaiset _Siian apaja_ ja _Silahkan apaja_, mitkä -nimillänsä osoittavat, että siinä ennen on nuottaa vedetty". -Kirjoitukset mainivat myös, että "15 sataluvun loppupuolella on -nuottaa vedetty nykyisen pappilan kohdalla". - -Jättiläistarut elävät täällä ja ovat samaa laatua kuin muuallakin.[54] -Jättiläis-kansasta muistuttavia nimiä ovat vielä "Jättiläishaudat" ja -"Jättiläisten linna" Pattijoen kylässä -- joista alempana laveammin. - -Lappalaisista kantaa melkeen jok'ikinen korkeampi kumpu merkkejä, ja -niiden raunioita löytyy tässä pitäjässä niin tiheään, että oikeen -kummastuttaa. Näiden joukosta mainittakoon seuraavat: Kopsan kylässä -_Mäntyselkä_ nimisellä harjulla on Lapinröykkiöitä, hajouneitten -ympyrämuurien näköisiä, jotka poikkipäin koko rauniota ovat 16 -jalkaa, ja sisäpuoleltansa -- sen mukaan kuin voipi alkukehää nyt -enään määrätä -- noin 8 à 10 jalkaa, siis suurenlaisia kyllä. Viisi -kappaletta tämmöisiä havaitsin selvään, mutta pait näitä oli harjulla -useita muitakin epäselvempiä merkkejä tämmöisistä. _Kolakankaalla_ -Kangasniemen vieressä näin myös muutamia hämäriä raunioita, joista -kuitenkin yksi oli selvempi. _Hummastenvaara_, Jättiläisten muinainen -asuntopaikka, kantaa sekin rinteillänsä lapinraunioita. Sama on laita -_Mustikkavaaran, Piehenginvaaran, Poikainvaaran_ ja _Rullanmäen_.[55] -Vihannissa on niitä _Lehmikankaalla_ epäselviä, _Wiiankankaalla_, -ratinmuotoisia kivikehiä, jotka kulkevat alaspäin, maahan, ja joita -kansa, kumma kyllä, kutsui "linnoiksi", ja Mustakankaalla sekä Wähän -metsän-osassa.[56] Nämät ovat kaikki ulkomuodoltansa ympyriäisiä, -mutta nelikulmaisiakin kiviraunioita havaitaan täällä, esm. -Jylhävaaralla, jossa niitä on koko joukko melkeen neliönmuotoisia. -Ne ovat huoneen perustuksen muotoon kokoonladotuita kiviä, joka -seinä noin 12 à 14 jalkaa. Tämän perustuksen sisällä on vielä toinen -pienempi samanlainen, joka luultavasti on tulensijaksi rakennettu, ja -jonka seinät ovat noin 4 jalkaa pitkät. Nämät nelikulmaiset rauniot -ovat täällä, niinkuin muuallakin, jossa niitä näin, epäselvempiä kuin -ympyriäiset.[57] - -Mutta hupaisemmat kaikkia näitä ovat ne muinaisjätteet, jotka löytyvät -Kastellin talon vieressä Pattijoen kylässä, vähän enemmän kuin kaksi -peninkulmaa meren rannasta.[58] Virstan päässä Kastellista kohoaa -kangasylänne, nimeltä _Linnankangas_, ja tällä ylänteellä on muinainen -kivimuuri, joka nimitetään _Jättiläisten linnaksi_ elikkä, pitäjän -jälkeen, "Salosten linnaksi". Muodoltansa on tämä muuri samanlainen, -kuin Siikajoen vasta kuvatut muurit ja kuin Metelinkirkko Iissä s.t.s. -se on soikea. Mutta näistä eroaa se silmin nähtävällä tavalla kaikin -puolin suuremmalla tukevuudellansa. Jo ensimäinen silmäys vakuuttaa -varmaan, että muuri on varustukseksi rakennettu. Sen todistavat muurin -korkeus ja leveys, niinkuin sen luonto ja asema. Sen todistaapi myös -_linna'n_ nimitys, joka sille aina annetaan. - -Linnoitus, joka pääsuunnaltansa kulkee pohjasta etelään, on asetettu -ylänteen päälle sillä tapaa, että yksi sen pitkäseinistänsä on -käännetty merta vasten. Tällä puolen on ylänne aivan jyrkkä, joten -linnoitus siltä puolen on vakava päällekarkausta vastaan. Niinkuin -muillakin linnoituksilla on tälläkin neljä porttia, säännöllisesti -toinen toistansa vastapäätä. Mutta maanpuolisella pitkäseinällä -näkyy paitsi säännöllistä porttia vielä kaksi muutakin, kummallakin -puolella tätä. Jos nämät aukot ovat varsinaisia portteja vai sittemmin --- kaivamisen taikka eläinten tallaamisen taikka muun kautta -- -sinne tulleita satunnaisia aukkoja vaan, ei voi tarkoin määrätä, -koska ne ovat jokseenkin epäselviä. Mutta edellinen tapaus -- s.o. -jos ne olisivat varsinaisia portteja -- osoittaisi, että linnoitus -merenpuolelta odotti vihollisiansa, ei maanpuolelta, koska maanpuoleen -päin oli kolme porttia, mutta mereen päin ainoastaan yksi (ks. -kuvalehden kuvaa VII). Jos muuritkin otetaan lukuun on linnoitus -pituudeltansa = 175 jalkaa ja leveydeltänsä = 112. Muurin leveys on -noin 20 jalkaa, sen korkeus 6 à 8 jalkaa. Kuitenkin on korkeus ennen -ollut suurempi, sillä muurin sivut osoittavat selvästi, että muuri on -ajan kuluessa vierinyt alas ja tämän kautta tarpeettomasti itseänsä -levittänyt.[59] - -Näin leveillä ja korkeilla muureilla tarjoaa linnoitus, joka lisäksi on -ylänteen kukkulalla, varmaa suojaa, milt'ei vielä nytkin. Maanpuolella -eivät kuitenkaan mäen rinteet ole niin jyrkät kuin mereen päin. -Ylänteeltä näkee merenrantaa ja Braahen kaupunkia. Tännepäin on maa -lakeana, niin että helpoin havaitsee, että Pohjanlahti ennen mailmassa -ulottui ylänteen juuriin asti. Ja tästä ajasta linnoitus lieneekin. Se -olisi siis ollut joku merilinna. Sen sivukuvaa osoittaa kuvalehdellä -kuva VII æ. - -Muurin sulkema sija, elikkä linnoituksen lattia, on tasainen. Mutta -sekä tämä lattia että itse muurikin kantaa merkkejä kaivamuksista. -Minun tietääkseni ovat viimeiseksi sotavuosina 1854-1855 tohtori -Ehrström ja postimestari Wallenius täällä tehneet kaivamisia, -vaan eivät mitään löytäneet. Mutta ulkopuolella muuria oli tässä -tilaisuudessa saatu löytö, josta täällä annettakoon kuvaelma sen -mukaan kuin postimestari Wallenius siitä on suullisesti kertonut. Se -oli luupala, 4 tuumaa leveä, 2 à 3 tuumaa korkea, l/2 tuumaa paksu ja -muodoltansa semmoinen kuin kuva VIII osoittaa. - -Luupala oli kaareva eli kupea, onsipuoleltansa (konkav) valkea, -kuperapuolelta (konvex) ruskea. Laitoja myöten oli laitettu ympyriäisiä -koristuksia, niinkuin kuva osoittaa. Ylilaidan puolessa oli paitsi -tätä reikä, jonka reiän ylikanta näytti kuluneelta. Luupala oli kesken -poikki. Tämä luulevy, joka kenties oli joku palanen luupantsarista, on, -paha kyllä, kadonnut, eikä vielä löydetty.[60] - -Pait tätä linnoitusta säilyttää Linnankangas muitakin muinaisjätteitä. -Ylänteen selällä on näet joukko kiviroukkioita, joita kansa kutsuu -"Jättiläisten haudoiksi". Vaihtelevalla korkeudella kohoavat ne maasta, -kulkevat yhdessä rivissä linnoituksen pohjoisella ja eteläisellä -puolella, ja näyttävät sangen vanhoilta, laskeuneilta ja hävinneiltä. -Nämätkin näyttävät jälkiä edellisistä tutkimuksista, sillä useammat -kummut näyttivät hajoitetuilta ja muuan avoinkin hauta ammoitti meitä -vastaan.[61] Koska meidän tietääksemme ei ole julkisesti annettu -mitään tietoa näistä vanhoista tutkimuksista, katsoimme tarpeelliseksi -kaivattaa pari hautaa, saattaaksemme täten antaa jotakuta tietoa -hautojen rakennustavasta ja sisällisestä tilasta. - -Tässä tarkoituksessa kaivatimme kaksi hautaa. Ensimäisellä, joka -oli pohjoisin elikkä koillisin linnoituksesta, oli 3 à 4 syllän -poikkimittainen ja puolen syllän korkeuinen kumpu. Ylinnä kummulla -makasi nelikulmainen litteä kivi, 2 kyynärää pitkä, yhden kyynärän -leveä, yhden myös paksu. Tämän ympäri oli laadittu suurempia kiviä. Kun -oli kummun päällys, jonka ympärys oli suuremmista kivistä, kuorittu, -alkoi kerros santamaata, pienempiä kiviä seassa, silloin tällöin joku -suurempi kivi joukossa. Tänlainen kerros piisasi lakkaamatta aina -muutamain kyynäräin syvyydelle saakka, jossa ylen suuri kivi kohtasi, -estäen kaikkia yrityksiä päästä syvemmälle. Kun kaivamisella koetimme -kiertää tätä kiveä, satuimme savikerrokseen, jota katsoimme haudan -pohjaksi, syystä että kerros ihan äkkiä alkoi, eikä näkynyt mitään -jälkeä sekaantumisesta tahi koskemisesta. -- Aika lienee muutoin -painanut kovasti kummun päälle ja litistänyt hautaa, sillä lomia ja -ontevuuksia nähtiin vallan vähän kivien välissä. Home, joka siellä -täällä näkyi, osoitti kuitenkin, että maata oli muinoin koskettu. - -Toisessa haudassa, jonka kumpu poikkimitattuna oli 4 syltää leveä -ja 2 kyynärää korkea, olivat kivet suurempia kuin edellisessä. Maa -oli jokseenkin samaa laatua kuin siinäkin, mutta tämä oli nähtävästi -reikäisempi ja ontervampi. Tätä hautaa kaivatimme me 3 syllän leveään -aukkoon, poikkimitaten, ja tunkeilimme syllän syvyydelle maahan. -Kyynärän syvyydeltä löydettiin kiven alta litistetyitä haavan lehtiä, -ja toisen verran syvyydeltä palanen koivun kuorta, torven mukaiseksi -kierrettynä, jota kaivajat hämmästyneinä viskasivat menemään, arvellen -sen olevan "Jättiläisten kurkkutorven". Alempana näkyi hiiltä. -Maakerros oli muutoin muuttumatta samanlainen, siellä täällä vaan -muutama suurempi kivi. Vihdoin väheni ontevuus selvästi ja tiheä -santakerros alkoi, josta päätimme olevamme haudan pohjalla, kosk'ei maa -enään näyttänyt kosketulta. Muuta merkittävää emme löytäneet, ei luuta -eikä metallipalasia. -- Luultavasti ovat nämät "Jättiläisten haudat" -vietävät "Jättiläisten linnan" kanssa yhteen.[62] - -Linnoja kysellessäni tulin ma myös viedyksi _Linnastenkankaalle_ -Wihannissa. Tämä Linnastenkangas osoittaa selvästi, minlaiset ne vuoret -ja harjut pitää oleman, joille kansa antaa kunnioitusnimen "linna". -Ja missään paikassa ei ole tämä nimi harjulle annettu suuremmalla -syyllä, kuin tässä, jossa nimi on melkeen luonnollinen. Kankaan -rinteillä kohoo santa-aaltoja muurien näköisiksi, jotka kulkevat -kankaan ympäri. Koska näitä santamuureja on monta, niin on luultavasti -tästä annettu nimelle monikon päätekin, Linnastenkangas s.t.s. -useain linnain kangas, sillä ne näyttävät tosiaan linnoilta elikkä -valleilta. Näyttää ihan juuri kuin jos kerran muinaiseen aikaan meren -aallot, ylänteen ympäri lainehtien, yht'äkkiä olisivat jähmettyneet -ja muuttuneet mullaksi ja sannaksi, niin selvään seisovat he vielä -aaltojen-muotoisina. Ja ylänteen kukkulalla on sitten vielä jokseen -säännöllinen soikea santamuuri eli aalto, joka kokonaisena kulkee -koko kukkulan ympäri, sulkien sisällänsä koveran lakean 156 jalan -pituudelta. Tämä aaltovalli, joka sekin on sannasta ja pikkukivistä, -on erittäin se, joka tekee ylänteen niin linnoituksen kaltaiseksi. -Ettei se kuitenkaan ole ihmisten tekoa, se varmaa. Mutta se kyllä -mahdollista, että lappalainen väestö ennen muinoin on käyttänyt tätä -"linnaa" poronpelloksi s.t.s. semmoiseksi paikaksi, johon porot -kaikki ajetaan yhteen, kun niitä eroitetaan ja vasikat merkitään. -Ajatteleminen on tässä tapauksessa, että santavallin päällä vielä oli -joku korkeampi puu-aitaus. Mikä minun tähän luuloon sai, oli etenkin -muurin ulkopuolella oleva yksinäinen lappalaiskodan raunio, joka oli -muurin toisessa päässä juuri sillä paikkaa, missä muuririvit lähenevät -toisiansa ja muodostavat kujankaltaisen suun. Tavallisesti ei näe yhden -raunion seisovan yksinäisenä, vaan aina on niitä koolta. Täällä ei -kuitenkaan näe mitään jälkeä muista. Kun otin raunion sisään vierineitä -kiviä pois, näkyi yhdessä paikassa hiiliä, ja kivet osoittivat tulen -vaikuttamia merkkejä. Luultavasti on tämä raunio joku vahtikodan sija. - - * * * * * - -Salolla on myös vanhoja pappis-muistoja, ja sen kirkkokin on -muistokas. Kirkolla on seuraavat vanhat kalut: 1. Kuva Maariasta -lapsen kanssa. Kuva seisoo kauniissa kaapissa, jolla on kahdenkertaiset -ovet, joita saatetaan sulkea. Maarialla on kultainen mantteli, ja -muutoinkin on kuva vallan kaunis, ja kunniataivas on laitettu sen yli. -Ovien sisäpuolella on kauniita öljymaalauksia, ja varmaan mahtoi se -tehdä oikeen lumoavaisen vaikutuksen, kun ovet lyötiin selällensä ja -kullat ja kauniimmat värit loisti silmiin; 2. Brigittan kuva, sekin -kunniataivaalla ja kaksinovilla varustettu, joidenka sisäpuolet nekin -ovat kauniilla maalauksilla koristetut, niinkuin kuvakin on kaunis; 3. -Pyhän Yrjön kuva; 4. Pietarin ja Paavalin kuvat; 5. Kolme pienempää -kuvaa; 6. Ristiinnaulittu Kristus ja 7. Muutamia vanhoja kirjoja.[63] - -Neljänneksen päässä Braahen kaupungin eteläpuolella on _Sataman_ vanha -kauppapaikka _Satamalahden_ rannalla. Tämän se oli paikan vilkas -kaupanliike, joka saattoi kreivi Brahe'a tänne rakentamaan kaupungin. -Tähän satamaan tuli muinoin kauppiaita Inkerinmaalta, Liivinmaalta, -Lybekistä, Norrköpingista, Tukholmasta ja Turusta, kenties joskus -Hollannistakin.[64] Satama ja lahti ovat nyt mataloituneet ja -maatuneet, mutta entisestä vilkkaasta liikkeestä tietää tarukin -kertoa. Tästä muistuttaa myös _Markkinaniemi_, vuoriniemi Satamalahden -etelä-puolella. Tämän niemen rannalla nähdään vielä valkamia, joista -pohjoisimmat kutsutaan "Kemin valkamoiksi", mikä todistaa, että -tänne tuli kauppiaita muistakin paikoista. Ylempänä niemellä on -hävitettyjä kivirivejä, jotka luultavasti ovat olleet perustuksia -niille kauppapuodille ja vajoille, mitkä tässä ennen ovat seisoneet. -Niiden käsikirjoitusten mukaan, joita ylempänä (kts. muist. 64) -mainin, olisi täällä myöskin ollut "suuri kirkonhuone, jota -kaupungin ensimäinen porimestari Corte muutatti Satamasta, jossa -jumalanpalvelus ennen oli markkinaväen tähden pidetty, uuteen -käsityö- ja markkinapaikkaan (nim. kaupunkiin), jossa jumalanpalvelus -sitten pidettiin siihen asti kuin uusi kirkko joutui valmiiksi. Tämä -huone on vielä tämän vuosisadan alussa seisonut torin vieressä -rannalla, ollut 8 à 9 syltää pitkä, 5 syltää leveä, ja siihen aikaankin -jo käyttämättömänä". Markkinaniemen kaupungin-puolisella rinteellä -on paitsi tätä kiviharju, joka näyttää rajoitetulta suoralla -kiviperuksella, joka kenties on ollut joku kaji eli rantasilta. - -Pait kirkonhuonetta, joka on rannalla seisonut, on kaupungilla ollut -toinenkin huone, joka kuuluu paikkakunnan sotahistoriaan ja nyt on -kokonaan kadonnut. Se on seisonut "missä tie kulkee sekä etelään että -pohjaseen" s.t.s. melkein keskellä nykyistä kaupungintoria. Se on ollut -kahdeksankulmainen puuhuone, rakennettu varustukseksi. Se sanotaan -rakennetuksi suojelemaan kaupunkia kulkevia vihollis-joukkoja vastaan -ja täksi tarpeeksi olleen varustettuna 8 tykillä. Vielä "edellisen -venäläis-sodan aikana" -- luultavasti ison vihan aikana -- mainitaan -sen olleen hyvässä kunnossa, mutta kun ne 8 tykkiä vietiin pois -(Kajaaniin?), niin oli linnoituksen voimakin poissa. Linnoituksen sekä -varhaimmat että myöhemmät kohtalot ovat tuntemattomat. - -Täällä, niinkuin muuallakin, on iso viha kovasti raivonnut, ja tähän -sotaan ovat muistot entisistäkin metelisistä ajoista kadonneet, niin -että kaikki nyt johdetaan vaan "isoon vihaan". Tässä sodassa menivät -kaikki kaupungin vanhemmat asiakirjat hukkaan, "kaupunki poltettiin -suurimmalta osaltansa, kirkko ja jälkeenjääneet huoneet joutuivat -rappiolle ja muuttuivat lintujen ja kärmeiden asunnoiksi", maakuntaa -rosvottiin ja hävitettiin, kansa hajotettiin ja surmattiin, ja niin, -että esm. Wihannin kappeli oli 7 vuotta ihan autiona. - -Salostenlahden suussa on niemi, nimeltä _Venäjänniemi_. Sillä on -nimensä isosta vihasta. Tälle niemelle oli joukko vihollisia asettunut. -Mutta asukkaat väijyivät heitä, ja kun yön kuluessa nuotiot sammuivat -ja vihollinen oli uneen vaipunut, karkasivat meikäläiset vihollisten -päälle ja löivät heidät kaikki kuoliaksi. - -Toinen joukko oli kerran veneillä lähtenyt erääsen meren-puoliseen -saareen, ja kanssansa vienyt kaksi pikku poikaa. Saarelle asettuivat -nyt Venäläiset ja jäivät sinne yötä. Mutta pojat valvoivat tilaa -päästäksensä pois. Kun huomasivat kaikkien vihollisten nukkuvan, -läksivät he hiljaan rantaan, lykkäsivät kaikki veneet vedelle ja -hyppäsivät itse viimeiseen veneesen. Mutta samassa sattui yksi -vihollisista heräämään, joka heti juoksi rantaan ja alkoi uida poikia -kiini. Vanhempi poika souti voimiansa myöten ja käski nuorempata lyödä -vihollista päähän, jota tämä tekikin, ja tämän kautta pelastivat pojat -henkensä.[65] - -Kun oli ison vihan hirmut menettäneet väestöä, sai paikkakunta uusia -asukkaita maamme sisäpuolista, enimmiten, kuten täällä näkyy, Savosta. -Tältä ajalta on kylännimi Savolahti Salossa. Wihantiinkin tuli -siirtolaisia kuten kerrotaan "Sauvonmaasta", jota todistaakin tämän -kappelin väestön ulkomuoto ja luonne, jotka ovat kokonaan Savonmaisia. - -Asutukset ennen isoa vihaa taas näyttävät enemmiten tapahtuneen -Hämeenmaasta, niinkuin tarutkin tietävät kertoa, esm. taru Wihannin -nimen saamisesta. Käsikirjoitukset vakuuttavat tätä, sanoen eräässä -paikassa: "vanhat ihmiset sanovat kuulleensa esi-isiltänsä, että -_Hämeen Suomalaisia_ ennen muinoin oli tänne muuttanut ja nämät -alkaneet maata viljellä, josta kuuluukin se tulleen, että vielä -tänäänkin eräs pelto Jusolan maalla kutsutaan _Hämäläiseksi_". - -Löytöjä, muita kuin jo mainittu luupala ja Wihannissa, Korpi nimisessä -kylässä, muutamia "ukon kynsiä", ei ole täältä tietysti löydetty. -Yleisesti odottanevat maassa kätketyt kalut ja aseet täällä niinkuin -muuallakin vielä laveampata ja ahkerampaa rämeiden ja soiden viljelyä, -joka kenties saattaa niitä ilmi antamaan todistuksensa edesmenneistä -ajoista. - - - - -Viitteet: - - -[1] Nämät tiedustukset ovat tehdyt moniaita vuosia sitten, parhaasta -päästä vuonna 1862. Tekijä. - -[2], Rehtori maisteri J.F. Thauvon, jota minun tulee kiittää useista -tätä pitäjätä koskevista tiedoista. -- Mitä nimeen _Sventsarö_ -tulee, niin on se nähtävästi suomesta johdatettava -- joko sitten -sanoista _suun_ ja _saari_, niinkuin Yrjö Koskinen sen arvelee, tahi -sanoista _suvanto_ ja _saari_, niinkuin Murman sen tahtoo (Kertomus -Tiedustusmatkasta Pohjanperällä s. 6). Brunnius johtaa nimen ruotsin -sanasta "Sven" (lisää "Kjöp", se on: köpsven, mercator) ja suomen -sanasta "sar", "sari", insula. Se olisi siis yhtä kuin "mercatorum -insula", "quod nomen" -- lisää hän -- "ei optime convenit ob negotiones -ibidem jamdudum a Bircarlis habitas" (Ks. Brunnius Disp. De urbe -Torna, Ups. 1731, praes. Alstrin, s. 4 muist. f). Itse Tornion nimen -johtaa Brunnius "a vocabulo Sveogothis antiquitus usitato _torna_ vel -_törna_ h.e. reverti, finire; quia heic sinus Botnicus finitur"!! -- -Suvanto-saari, nykyään Selkäsaari, on kaupungin saaren ylipuolella, -Ruotsinpuolisen Mattilan kylän edustalla. - -[3] Ks. Y.K. "Pohjanmaan asuttamisesta", Suomi 1857 s. 122: "Tämä -Perä-Pohja tuli tästä lähin" -- nim. 1300 vuoden paikoilta -- -"Pirkkalais-seuran oikeaksi pääpesäksi". -- Helsingeistä taas -todistaapi Ol. Magnus, Hist. Septentr. I. 20 cap. 1: "Ad hanc -enim -- nim. Tornioon -- confluunt Russi Albi, Lappones, Biarmi, -Botnienses, Finni, Sveci, Tavasti, Helsingi et complures alii ex -partibus Norvegiæ". -- Näin näkyy paikka saavan jokseen korkean iän. -Eriskummallisuuden tähden mainittakoon myöskin mainion Rudbeck'in -tuumat Atlantica nimisessä kirjassaan: -- "primum illud mortalium agmen -cum duce suo septentrionalia loca pelens, post Babylonicam dispersionem -haec loca primum occupasse, ibidemque consedisse", ja että "Orpheus -apellaverit Tornenses _Taurous_" j.n.e. -- ks. Brunnius. - -[4] Ks. Geijer "Sv. F. Hist." I. 98 "en svensk ärkebiskop." -- Vrt. -Y.K. Pohjanmaan asuttamisesta s. 124. - -[5] Ks. Brunnius Cap. II. s. 48. -- Puheena olevista sotakeinoista -mainitsee Brunnius tärkeimpänä sen, jota Kaakamalla käytettiin. Täällä -olivat asukkaat, talvella 1715, kaadetuista puista tehneet murroksen -kummallekin puolelle tietä, ja näiden suojasta risti-ammunnalla pahasti -menetelleet vihollisten kanssa, mitkä syvässä lumessa hyvin vaikeasti -pääsivät hevosillansa liikkumaan, kun sen sijaan Suomalaiset murrosten -suojassa olivat melkeen vaaratta. - -[6] Tämänkin kirkon rakentamisesta kerrottiin tavallinen taru, että, -kun oltiin riidassa mihin kirkko olisi rakennettava, niin päätettiin -sitä rakentaa "mihin härkä seisahtaa." - -[7] Että niin on laita, ei ole niinkään varmaa. Mahdollista on näet -myöskin, että säilyminen on siten tapahtunut, että ruumis, talven -pakkasessa haudattuna, olisi jäätynyt ja iho kuivennut umpinaisessa -säiliössä ja täten tullut varjelluksi ilman vaikutuksesta. Näin -arvelevat useat sekä Rungius'esta että toisistakin ruumiista. - -[8] Samako kalkki, jonka Mathesius sanoo Sten Sturen lahjoittamaksi? - -[9] Katolisiin ja munkki-muistoihin kuuluu myös nimi Tulkkila, tulkin -talo, joka on talo itä-puolella jokea, rannalla. Täällä asui näet -tulkki, joka Joulunpäivän saarnassa suomensi papin sanat "että Jesus -oli Jessen suvusta syntyisin" lauseella hanhen jalasta (Jesse, gäss, -gås), jota hän, siitä huomautettuna, paransi näin: "no, jos hän ei ole -jalasta, niin olkohon varpahasta." Ganander, Mythologia Fennica. - -[10] Tämä taru kenties viittaa siihen tapaukseen, joka löytyy -kuvailtuna Åbo Tidn:ssä v. 1789 N:o 49. Päällikkönä olisi siis ollut -kapteeni Björkesten, ja vuosiluku 1716. - -[11] Forstmestari U. Forsman. - -[12] Saman jutun olen kuullut Hailuodossakin, jossa sen kirjoitin -muistoon kesällä 1861. Se sovellutettiin täällä Pudasjärven pitäjään, -joten se siis jokseenkin sopii yhteen tämän kanssa, sillä Simo ja -Pudasjärvi ovat naapuri-paikkakuntia. - -[13] Jätetty minun kautta Yli-opiston kokoilemiin. - -[14] Yhden näistä olen minä lunastanut ja jättänyt Yli-opiston -kokoilemiin. - -[15] Tämän keihäs-kärjen on maan-omistaja Pölhö minun kauttani -jättänyt Yli-opiston kansa-tieteelliseen museoon Helsingissä. - -[16] Ks. Geogr. beskrifning öfver Österb. -- Suomi 1843. - -[17] Nimen alkuperää haettaessa on muistaminen, että Ii-nimi muuallakin -ilmestyy maassamme, esm. nimissä Ii-salmi, Iitti, puhumatta Iijoen -seutuihin kuuluvista Ii-nimistä (Iinatti y.m.). Mutta merkillisempää -sittenkin lienee, että pohjois-Asiassakin tämä nimi löytyy nimityksenä -eräälle Obi-joen syrjäjoelle (Ija), jonka vieressä myöskin löytyy nimi -Kem. Kielentutkija Europaeus miettii, että nimi on johdettava Syrjänin -kielestä, missä löytyy sana ij (Votjakin kielessä ijä), joka on sama -kuin suomen jää. Iijoki olisi siis yhtä kuin Jääjoki. - -[18] Kerran kun minä tästä asiasta huomautin kertojaa, antoi tämä sen -selvityksen, että Jättiläiset kyllä olivat itsenäistä kansaa, vaan että -he olivat Hiiden sukua. - -[19] Ks. sitä vertailevata taulua, joka löytyy Sälöisten linnan -kuvaelluksen alla. - -[20] Edellisen, nim. kalkin, on nykyään yliopiston konsistorio -lunastanut kansa-tieteelliselle museollensa. Alttari-peitteestä -on palanen jätetty samaan museoon, toinen puoli säilytetään kirkon -sakaristossa. Kuivaniemen kirkossa käytetään vielä eräs Venäläisen -lahjoittama alttari-peite, mikä todella ei enään ole juuri uuden muodin -mukainen sekään. - -[21] Ks. Murman'in julkaisemaa Iin kirkko-arkiston kirjaa, Kertomus -Tiedustusmatkasta Pohjanperällä Suomi 1865, s. 54. - -[22] Sama mies, mikä Kintaskoskessa makasi. Suomentajan muist. - -[23] Nimi on käsikirjoituksessa siten kirjoitettuna, että edellinen -osa sanaa on toisella rivillä, jälkimäinen toisella. Kun sittemmin -on paperia suoraksi leikattu, niin on edellisen osan lopusta yksi -tahi kaksi kirjainta mennyt hukkaan, niin ettei nimestä enään -saada täysinäistä sanaa. Turhaan olen minä ahkerasti kuulustanut -Pudasjärveltä tänkaltaista nimeä. Senmoista ei siellä nykyään ole, eikä -muisteta olleen. Kenties onnistuu kuitenkin vielä yritys saada nimestä -selvää. - -[24] Tämän kansantarun on v. pastori K.A. Calamnius kerännyt ja -kirjoittanut muistoon. Häntä on minun kiittäminen useista muistakin -hänen keräämistänsä tiedoista ja suuresta avusta tämän pitäjän -muinais-jäännösten tutkimisessa. - -[25] Tämän hillebardin on v. pastori K.A. Calamnius lunastanut ja -lahjoittanut Yliopiston kansatieteelliselle museolle. - -[26] Tämän oppineen herran mielestä on nimen juurena sana alah = "hän -nousi", josta sitten saataisiin Oulu yhtä merkitseväksi kuin sana olah -s.t.s. "nouseva eli itäinen paikka, syystä luultavasti että se on -etevimpiä paikkoja Pohjanlahden itäpuolella". - -[27] Ylänne on itsessään vähäinen, mutta seudun tasaisuuden pitäisi -muka mahdolliseksi tekemän että, ilman kirkkaana ollessa, ylänteen -kukkulasta näkisi mainittua määrää kirkkoja. Nämä olisivat: Oulun, -Oulunsalon, Kempeleen, Limingan, Tyrnävän, Muhoksen ja joko Temmeksen -tai Lumijoen tai jonkun Iin kappelin -- si fama vera. - -[28] Meteli-sanan eri merkityksistä tehtäköön tässä näytäntö, -semminkin koska tämä sana kohtaa meitä jo Iin merkillisimmän -muinais-jäännöksen nimessä; Metelin-kirkko, ja vastakin tulee meitä -kohtaamaan seuraavissa pitäjissä. Metelin tavallinen merkitys on -sota, kapina, melu, melske. Limingalla, Siikajoella, Sälöisissä y.m. -kutsutaan Metelinkankaaksi semmoinen kangas eli kivirakka, jossa on -tavallista vierre-kiveä, varsinkin jos se on paljaana niin ettei sen -päällä kasva puita. Tähän merkitykseen tulee vielä sekin ymmärre, -että kivirakka pitää oleman yksinäisenä seisova taikka ainakin -itsenäinen, sillä kokonainen selänne ei mielellään näy ottavan tätä -nimeä kantaaksensa. Tyrnävän kappelissa Limingan pitäjätä kuulin uuden, -omituisen merkityksen (herastuomari Eskolalta). Tämän mukaan olisi -meteli-kivi sen laatuista kiveä, joka olisi niinkuin tulenkestävämpää, -kovaa ja sinistä. Tätä sanan merkitystä kuulin toisessakin paikassa -sillä erityislisäyksellä, että kiven piti oleman litteänä saadaksensa -tämän nimen. Tämmöisiä mulle näytettiinkin. Ne olivat litteät, -sinertävät, kovat. Jos niitä oli ympyriäisiä seassa, niin näitä ei -muka metelikiviksi sanottu. Muhoksessa taas, Utajärven kappelissa, -annettiin sanalle eri käsite, nim. kaukaisuuden, etäisyyden käsite. -Täällä sanottiin hevosista, jotka olivat sydänmaissa laitumella, että -"he olivat metelissä". - -[29] Tekeillä oleva silta yli Oulunjokea tulee kulkemaan Linnansaaren -poikki. Kenties tuovat siihen tarpeelliset kaivamiset, jos kyllä -ne vähän hävittävätkin, jotain ilmi. Oulussa koulua käydessäni -kuulin kerrottavan, että Linnansaaren ja Pokkitörmän välillä olisi -maansisäinen käytävä, Merikosken alitse, mikä käytävä, ehkä hävinnyt, -vielä olisi nähtävä. - -[30] Linnasta, josta saapi lukea Joh. Snellmanin väitöskirjassa "De -urbe Uloa" § VI, on Murman julkaisnut kartan, ks. Suomi, Toinen Jakso, -3 osa. - -[31] Uljas hautakirjoitus kuuluu: Här Hvila Doctor Johannes Messenii -Been. Själen i Gudz Rike, Rychtet Kring Hela Verlden. 1636. - -[32] Vrt. Gananderin Mythologia Fennica alla nimen: Uhripaikat. - -[33] Viime kertaa pidettiin tämmöinen rukous viidenkymmenen luvun -keskipalkoilla (1854). Pastori Bäckvall. - -[34] Melkeen kummallisen tiheässä löytyy Oulujoen korkeilla rannoilla -vanhoja maatuneita tervahaudan-syvyyksiä, joita aika on sattunut -välistä niin muodostelemaan, että ne pettävät asujainkin silmää, -niin että nämä niitä "Jättiläishautoina" jopa linnoinakin näyttävät -vieraille. - -[35] Sama oli myös laita niiden raunioiden, joita näin Lapinkankaalla -Limingassa. - -[36] Ehkei kyllä muinaismuistoihin kuuluvia, mainittakoon tässä ne -santakuopat, jotka löytyvät Utosjoen rannalla noin 6 neljänneksen -päässä Laitilan kestikiivarista, koska nämä kuopat puhuvat vastoin sitä -luuloa, joka arvelee, että ne tavalliset ympyriäiset kivirauniot, joita -kiviharjuilla tapaa -- esm. Hiidenkankaalla Iissä -- olisi kuoppia, -joissa poroja pyydettiin. Näistä Utosjoen kuopista, jotka luvullansa -ovat 6 à 10, tiedetään näet varmaan, että ne ovat aiotut juuri -tämmöiseen poronpyyntiin. Mutta ne ovatkin erilaatuisia. Ensinkin -ovat ne tasasella santakankaalla hiekkaan kaivetut, eikä kivistä -tehdyt, ja sitten paljon suuremmat niitä, mitkä tavataan kivirakoissa. -Näitä santakuoppia käytettiin näin: pohjaan pantiin teräviä seipäitä -seisomaan kärjet ylöspäin, kuoppa peitettiin ohueilla päreillä ja -näiden päälle pantiin santaa. Kun nyt poroja ajettiin näiden päälle, -putosivat he kuoppaan ja haavoitettiin terävillä seipäillä. - -[37] Esimerkkiä tästä näemme vastakin. -- Tämä Hiienlinna on yksi niitä -törmiä, jolla Pyhäkangas laskeepi Pyhäkoskeen. -- Warelius puhuu hänkin -Muhoksessa löytyvästä "Jättiläis-kirkosta". Se ei voi olla muu kuin -joko se Pirttijärven "jättiläis-kirkko" tahi tämä sama "Hiienlinna". - -[38] Tämä taru ei suinkaan ole tydyttävä, ja onkin luultavasti -myöhemmän sukupolven tekemää, sukupolven, joka ei ole ymmärtänyt -syitä, miksi esi-isät pyhittivät semmoiset paikat. Syy, mintähden -koskenlaskija tehtiin Venäläiseksi, lienee se, ettei oman maan miehestä -ole uskottu niin kovaa ja julmaa uhrauksen-lupausta. - -[39] Kansa pitää tämän kolon kyyniläisenä merkkinä erään Venäläisen -mahalla-makaamisesta. - -[40] Tämmöistä olemme jo ennenkin kuulleet. Tätä kerrottaessa -lisättiin "niin silloin olivat miehet, Jumala tiesi mimmoiset nykyiset -lienevät". - -[41] Näissä raunioissa luullaan myös olevan rahaa, ja tästä -kerrottiin seuraava juttu: Eräs "Noki-Matti" niminen mies oli kerran -ottanut kaivaaksensa täältä rahaa. Kun rahaa kaivetaan, niin pitää -oleman ääneti, sen arvaa. Mutta kun Noki-Matti, kauan kaiveltuansa -ahkeroittuansa, viimein löysi raha-arkun ja juuri oli sitä haudasta -nostamaisillansa, niin ärjäsi hän kovan vaivansa vimmassa: "aha, -perkele, jopa ma sun sain!" -- ja samassa painui arkku iki päiviksi -maahan. - -[42] Tämän kivikirveen olen jättänyt Yliopiston kokoilemiin. - -[43] Ylioppilas Carlenius, joka minua ennen oli täällä matkustellut, on -kenties onnistunut saamaan tämän. - -[44] Limingan nimeä selitettäessä on taas huomaaminen Mathesius'en -kummalliset arvelut. Liminka tulee, miettii hän, Lami eli Lima -nimisestä kansasta, mikä taas on nimensä saanut hebrealaisesta sanasta -lamah = kansa, suku, samasta juuresta lähtevä, josta sitten on tullut -sana lauma = joukko, paljous. "Sillä -- sanoo hän -- niinkuin kaikki -tietävät, että meidän Pohjanmaamme ihmisen-siittämisestä on Etelämaita -paljoa runsaampi, niin on kansa täällä kenties sikiäväisyydestänsä -saanut nimensä, mikä on tullut merkitsemään kansaa, joka harvoista -valta-äiteistä polveutuu. Eipä voikaan kukaan kieltää, saman -sikiäväisyyden löytyvän muissakin Pohjanmaan osissa, joten tämä -nimijohdatus ei millään tavalla näytä uskomattomalta." - -[45] Vrt. "Linnastenkangas" Wihannissa, "Linnala" Paavolassa y.m. - -[46] V. pastori K.I. Hällfors, joka mua muuallekin suosiollisesti -seurasi, kävi kanssani Lapinkangastakin tarkastamassa. - -[47] Disp. De Urbe Uloa. - -[48] Kenties kuuluu linnoitus "suuren venäläissodan" aikaan, -jolloin Venäläiset Kemissäkin kävivät. Mahdollistapa olisi myös, -että se kuuluisi 1580-95 vuosien sotavehkeisin. Mutta kenties tässä -ei tarvinnekaan ajatella varsinaista linnoitusta, vaan ainoastaan -esm. jonkunmoista varustusta vaan, joka olisi sotavuosina rakennettu -kirkon ympäri, kun uusi kirkko rakennettiin vanhan palaneen sijaan. -- -Kaikella tällä on kuitenkin paikka joutunut salaluuloon ja on, samaten -kuin muutkin senkaltaiset paikat, sekin saanut haltiansa, niinkuin -seuraava juttu osoittaa: Kummulla on viimeisinä aikoina seisonut mylly, -joka on ollut Nikulan. Kerran kun oli niin kiire aika, että jauhaminen -pitkitettiin yön pitkään, oli myllärille äkkiä ilmestynyt valkeaan -paitaan puettu olento, joka myllärille oli virkkanut: "Anna minun luuni -rauhassa täällä levätä, äläkä untani estä!" Hämmästyneenä oli omistaja -silloin seisottanut myllyn, ja kiitollisuudesta tästä oli ilmiö hälle -ilmoittanut aarteen, joka olisi löydettävä samasta paikasta missä linna -oli seisonut. Mylläri kaivoi ja löysi aarteen, tuli rikkaaksi ja muutti -myllyn. -- Hautoja ja luita on löydetty kummun ympärisestä entisestä -hautausmaasta, joka nyt on pelloksi raivattu. - -[49] Y. Koskinen Nuija Sota II s. 15. -- Vrt. Solovetin kronikaa, Suomi -1843. Limingan ostrogista. - -[50] Mintähden kirkko juuri tämän vanhan historiallisen muiston -päälle rakennettiin, on vaikea ymmärtää. Jos edes kuvakaan tästä -linnoituksesta otettiin, ennenkuin se kirkonsijaksi hajotettiin, siitä -ei tietoa. Kerrotaan kuitenkin, että linnoitus olisi silloin vielä -ollut selvästi näkyvissä. - -[51] Muistoonpanoistani, tehdyt vaellusmatkalla 1855, olen havainnut, -että todellakin Wäisälänmäki niminen vuori on Onkiveden rannalla, missä -se on seudun korkeinna kumpuna. - -[52] Syistä, jotka alussa jo mainitsin, en katsonut tarvitsevani -kauemmin aikaa tässä pitäjässä viipyä, jonkatähden paikkakunnan -tarutkin jäivät kokoilematta. Sitä myöten kuin sivumennessä kerkesin -näitä kysyä, näyttää minusta kuin jos olisi paikkakunta näistä -tämmöisistä melkeen köyhä. Puhumatta 1808-9 vuoden suurista muistoista, -muistaa kansa vielä isoa vihaa. Täälläkin kävivät Venäläiset XVI -vuosisadan loppupuolen meteleissä ja polttivat täällä kirkonkin 1591. - -[53] "Jos itse vanha kirkonhuone on muutettu Kirkonluodosta nykyiseen -kirkonpaikkaan, sitä ei varmaan tiedetä. Nykyisellä kirkkomäellä -muistetaan kuitenkin vanhan huoneen seisoneen, millä huoneella, -joka oli pituudeltansa ja leveydeltänsä yhtämittainen vanhan -kirkonperustuksen kanssa Kirkonluodolla, olisi kumpasessa sivuseinässä -ollut pylväs. Sisältänsä oli huone varustetta alttaripöydällä, -penkeillä, kuvilla ja lauluilla; mutta sakaristoa ei ollut. Kuitenkaan -ei muista kukaan muuta, kuin että tämä huone olisi ollut pitäjäntupa, -jossa pitäjänkokouksia on pidetty, ja että papisto siellä toimitti -jumalanpalveluksia, kun oli kova pakkanen. Sanottuihin asioihin katsoen -on kuitenkin todennäköistä, että huonetta on, vanhan kirkon muuttamisen -jälkeen, käytetty kirkkona ennenkuin uusi kirkko oli rakennettu. Tähän -kirkkoon on sitten pantu kuvia, joiden joukossa kuva neitsy Maariasta -lapsensa kanssa on kaunis ja kaunistettu kalliilla kultauksella. -Muutoin löytyy täällä vanhoja paavillisia kirjoja munkkistyylillä -präntätyitä, niinkuin myös pari maalattua keppiä, joita epäilemättä on -käytetty soittoina paavikunnan aikana". - -Näin kertovat eräät Salon kirkonkirjastoon kuuluvat kirjoitukset. -Nämät, jotka ovat osa niitä kirjoituksia, jotka tästä kirjastosta ovat -kadonneet, ovat tuntemattomien tapausten jälkeen tulleet pelastetuiksi -kauppias Sovelius'en kautta ja häneltä aiotut annettaviksi arkistoon -takasin. Suosiollisen avun kautta olin minä tilaisuudessa saada -näitä kirjoituksia lukea ja niistä kirjoittaa, mitä minun aineelleni -sopivaksi näytti. - -[54] Yksi näitä kerrottakoon tässä näytteeksi, kuinka vapaasti -kansankuvitus kohtelee kaikkia ajanmääräyksiä ja kuinka luontevasti se -käyttää anakronismeja. Hummastenvaaralla oli näet Jättiläisiä asunut -ammoisista ajoista. Sattuipa näin ajan kuluessa, että Braahen kaupunki -rakennettiin. Jättiläiset eivät tätä pahastuneet, vaan läksivät -Hummastenvaaralta veneillänsä kaupunkia katsomaan ja poikkesivat -niinkuin suuret herrat ainakin sisään kaupungin rikkahimman porvarin -Sovion taloon. (Sovio -- nykyään Sovellus -- on kaupungin vanhimpia -sukuja). Täällä tahtoivat he porvarilta tervetulijaisiksi "halstoopin -ryypyn", jonka he kerrassaan itsekukin joivat pohjaan, ja kun he sitten -taas palasivat kotiin, ottivat he vaivatta kaksi suolasäkkiä kainaloon. -Tästä sanottiinkin: "aika miehet läksivät aika taloon". Anakronismi -on siinä, kun tehdään Jättiläiset yhdenaikuisiksi Braahen kaupungin -kanssa, ja Braahen kaupungin kuvaillaan olleen rakennettuna siihen -aikaan, kun Hummastenvaara vielä oli saarena -- koska Jätit soudellen -kulkivat -- s.t.s. aikaan, jolloin se paikka, missä kaupunki nyt -seisoo, tuskin vielä oli vedestä kohonnut. - -[55] V. maanmittari Juvelius, joka ammattinsa kautta on ollut -tilaisuudessa hankkimaan useita tietoja muinaisista muistomerkeistä -näissä paikoin, ja on muinaistutkintoon hyvin mielistynyt, -suosiollisesti on antanut havainnoistansa mulle osaa. - -[56] Mustakangas ja Vähä, maanmitt. Juvelius. - -[57] Sivumennen mainittakoon tässä erästä, neljänneksen matkaa -Kastellista erämaissa olevata, luolaa, koska vallan luultavaa on, että -se ennen muinoin on ollut jonkun köyhän Lappalaisen yksinkertainen -koti. Luola on eräässä kivikkomäessä Kastellin eteläpuolella. -Sen ulkomuodosta saapi parhaan ymmärteen, jos ajattelee niitä -Druidi-alttareita ("Dös, Dyss"), joista Nilson, Skand. Nord. Urinnev. -Kap. VI, puhuu, ja joista hän, kuvalehdellä XVII kuva 204, antaa -kuvauksen. Nämät Druidi-alttarit olivat rakennetut siten, että litteä -kivi oli pantu kahden muun litteän kiven päälle, mitkä jälkimäiset -olivat kannallensa pystytetyt. Sama rakennustapa on tällä luolalla. -Eroitus on kuitenkin aivan silmin-nähtävä. Sillä ensinkin ovat ne -kivet, jotka päällänsä kantavat katon, maaperäisiä ja kiintonaisia, ja -toiseksi on kattokivikin niin summattoman suuri, ettei ihmisten voima -ole sitä sinne voinut asettaa, puhumatta siitä, että se ylipuoleltansa -ei ole litteä, vaan töyrykäs. Kaikki osoittaa luonnon luomaa. Suu -elikkä ovi on niin ahdas ja matala, että ainoastaan kontaten pääsee -sisälle, mutta sisäpuolelta lavenee luola ja muodostaa niinkuin -kaksi kammiota. Katto näytti savusta mustenneelta ja kivet tulen -polttamilta. Siinä paikoin, missä kattokivi ei tiheään sopinut yhteen -alustansa kanssa, vaan jätti lomia välillensä, olivat nämät lomat -tukitut pienillä kivillä -- selviä merkkejä ihmistyöstä. Kun luolan -lattia on suuta alempana ja kallahtava, on vesi vienyt luolaan multaa, -santaa, lehtiä ja muuta roskaa, niin että luola nyt on matalampi kuin -se nähtävästi ennen on ollut. - -[58] Kastelli (Castellum) ja Linnala ovat nähtävästi saaneet nimensä -siitä, että ne ovat Salosien linnan naapuri-taloja. Silveri siitä, että -sen pelloista on löydetty hopeaa (silfver). - -[59] Vertaeleva taulu, josta näkee täällä kuvattujen linnain mitat, -jalka-mitassa määrätyt: - - Nimet Koko linnoitus Itse muuri - poikkimitaten - Pituus. Leveys. Korkeus. Leveys. - - Linnankangas (Siikajoella) 93 62 noin 2 noin 6 - Pesuankangas " 106 74 2-4 (5) 12 - Metelinkirkko (Iissä) 126 90 2-4 10-12 - Jättiläisten linna (Salossa) 175 112 6 20 - -[60] Jos se vastedes vielä löydettäisiin, on postimestari Wallenius -suosiollisesti luvannut sen tänne lähettää. - -[61] Minun seurassani oli tässä tilassa Fredrik Alfr. Saxbäck vainaja, -jonka kanssa jo kesänä 1861 kävin näitä muinaisjätteitä tutkimassa. - -[62] Näistä n.k. Jättiläisten haudoista muutama sananen. Yleisesti -johdetaan niitä Lappalaisiin, ja tämä lieneekin oikeen. Mutta kumma on, -ettei näitä tämmöisiä löydy joka paikassa muuallakin, missä Lappalaisia -nähtävästi on asunut. Niinpä niitä ei löydy esm. Siikajoella, -Limingalla, Torniossa y.m. Ainoastaan Iissä näin samanlaisia, -nimittäin Konttikankaalla. Ja kuitenkin ovat Lappalaiset asuneet -mainituissakin pitäjissä. Miksi ei siis täälläkin tämmöisiä? -(Vrt. Arvids. Rühs, Bih. s. 127 muist.). - -[63] Maarian kuva sanottiin olevan jonkun paavin lahjoittama, mutta -minkä? milloin? -- Niiden pyhäin miesten joukossa, mitkä ovat Maarian -kuvan kaapin-ovilla kuvatut, on myös pispa Henrik, seisoen Lallin (?) -päällä; muut ovat epäselvät. Brigittan kaapin-ovilla on muiden joukossa -myös "Ericus Rex". - -[64] Ks. silloisen porimestari Konst. Hildénin kirjoitusta Braahen -kaupungista, painettu Oulun Viikko-Sanomissa 1860. - -[65] Ks. Stenbäck: Beskrifning öfver Brahestad 1769. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Muinais-tiedustuksia Pohjanperiltä, by -J. W. Calamnius - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUINAIS-TIEDUSTUKSIA POHJANPERILTÄ *** - -***** This file should be named 57377-8.txt or 57377-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/7/3/7/57377/ - -Produced by Jari Koivisto - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - |