diff options
Diffstat (limited to '57146-0.txt')
| -rw-r--r-- | 57146-0.txt | 697 |
1 files changed, 697 insertions, 0 deletions
diff --git a/57146-0.txt b/57146-0.txt new file mode 100644 index 0000000..205a985 --- /dev/null +++ b/57146-0.txt @@ -0,0 +1,697 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57146 *** + + + +E-text prepared by Tapio Riikonen + + + +PUHE RUNOILIJA ARCHIAAN PUOLUSTUKSEKSI + +Pitänyt + +M. Tullius Cicero + +Suomentanut + +T:ri K. J. Hidén, roomalaisen filologian dosentti + + + + + + +Helsingissä, +Oy Weilin & Göös Ab, +1905. + + + + + Die Muse wagte es, in der Toga auf der römischen Rednerbühne + zu erscheinen, und den Vorhang ihres Heiligthums zu lüften; + die Art, wie sie eingeführt wurde, giebt Aufschluss über + Cicero und sein Volk. + + _W. Drumann_ Geschichte Roms Th. IV p. 204. + + + +SISÄLLYS: + +Alkulause. +M. Tullius Ciceron elämä ja teokset. +Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi + Johdanto. + Selonteko. + Todistelu. + Loppulause. +Viiteselitykset. + + +Lyhennyksiä: + + A. = Aulus + C. = Gaius + Cn. = Gnaeus + L. = Lucius + M. = Marcus + P. = Publius + Q. = Quintus + + + + +Alkulause. + + + Non scholae, sed vitae discimus. + +Jo v. 1865 ilmestyivät Ciceron puhe runoilija Archiaan puolustukseksi +sekä puhe Q. Ligariuksen hyväksi Oulun ruotsalaisen alkeisopiston +lehtorin Oskar Blomstedtin suomentamina sekä painettiin sittemmin +uudestaan aivan muuttumatta v. 1891. + +Koska Blomstedtin kirjasen jälkimäinenkin painos nykyjään lienee +loppuun myyty, olen katsonut ajan vaatimaksi julkaista tekemäni +edellisen puheen suomennoksen. Tämä poikkeaa eri syistä Blomstedtin +käännöksestä, varsinkin sen johdosta, että tahallani en ole siihen +tutustunut ennen oman työni päätyttyä. + +Käännös on ylipääten tehty sen tekstin mukaan, minkä Lehtori Tri O. +Grotenfelt on julkaissut kirjassa M. Tullii Ciceronis orationes +selectae VI, Helsingforsiae 1894. Muuten olen hyväkseni käyttänyt +tärkeimmät puheen käsittämistä edistävät apuneuvot, joista erityisesti +mainitsen Lehtori H.F. Silander'in toimittamat oivalliset selitykset +(Selityksiä ja Sanaluettelo M. Tullius Ciceron puheeseen Runoilija +Archiaan puolustukseksi, Helsingissä 1903). + +Helsingissä, kesäkuulla 1905. + +_K.J. Hidén_. + + + + +M. Tullius Ciceron elämä ja teokset. + + +M. Tullius Cicero syntyi tammikuun 3 p. v. 106 e.Kr. lähellä Arpinumin +pikkukaupunkia (nyk. Arpino kaakkoon päin Roomasta). Saatuansa Roomassa +yhdessä nuoremman veljensä Quintuksen kanssa huolellisen kasvatuksen +hän esiintyi jo v. 81 julkisesti puhujana ja saavutti vähitellen yhä +suuremman maineen varsinkin sen jälkeen, kuin hän oli harjoitellut +opintoja Kreikassa vv. 79-77. Hän otti nyt enemmän kuin ennen osaa +valtiolliseen elämään, tuli v. 75 quaestoriksi sekä kohosi nopeasti +läpi kaikkien virka-asteitten, jotta hän huolimatta siitä että oli +nuosukas (_homo novus_) pääsi konsulin virkaan vuodeksi 63 +varhaisimpana lain myöntämänä ikävuotena. Konsulina Cicero paljasti +Catilinan vallankumoukselliset aikeet sekä kukisti valtiolle perin +vaarallisen salaliiton. Tällöin Cicero oli kohonnut valtiollisen +toimensa kukkuloille, mutta tämän jälkeen elämä hänelle tarjosi vain +pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. + +Ciceron täytyikin jo v. 58 lähteä maanpakoon Roomasta. Kuitenkin hän +seuraavana syksynä kutsuttiin takaisin, jolloin Rooman kanssa suurella +riemulla otti hänet vastaan. Seuraavat vuodet hän toimi etenkin +puhujana sekä Forumilla että senaatissa saavuttamatta kumminkaan +aikaisempaa vaikutustaan. V. 51 hän joutui prokonsulina hoitamaan +Cilician maakuntaa vuoden ajan. Kun Cicero Ciliciasta palasi Roomaan, +oli kansalaissota Caesarin ja Pompeiuksen välillä alkanut. Kauan +epäröityään hän lähti Pompeiuksen luo Kreikkaan. Pharsaluksen +ratkaisevan taistelun jälkeen v. 48 hän jälleen palasi Italiaan sekä +sai helposti Caesarilta armahduksen. Muuttuneet olot vaikuttivat nyt +sen että Cicero toistaiseksi pysyi aivan erillään valtiollisesta +elämästä omistaen kaiken aikansa vain kirjallisille ja tieteellisille +harrastuksilleen. Vasta Caesarin murhan jälkeen Cicero taasen astui +valtiolliselle taistelutanterelle asettuen kaikella voimallaan mahtavaa +Antoniusta vastaan. Mutta sen johdosta hänenkin nimensä myöhemmin +joutui valtiopannaan julistettujen joukkoon ja murhamiehet yllättivät +hänet Caietan luona (nyk. Gaëta) joulukuun 7 p. v. 43 e.Kr. + +Joskin Cicero valtiollisen toimintansa johdosta useinkin on joutunut +ankaran arvostelun alaiseksi, on hän puhujana ja kirjailijana +saavuttanut yleisen tunnustuksen sekä katoamattoman maineen. Hänen +merkityksensä omalle ajalleen sekä jälkimaailmalle on etenkin siinä, +että hän helposti tajuttavassa, miellyttävässä muodossa Rooman kielellä +on esittänyt eetillisesti ja esteettisesti etevämmän kreikkalaisen +sivistyksen tuotteita ja tuloksia sekä johdonmukaisella, puhtaalla ja +sointuvalla kielenkäytöllään kohottanut latinan kielen täydellisyyteen, +josta tuli esikuva pitkiksi ajoiksi. + +Ciceron kirjallisten tuotteiden lukumäärä on melkoisen suuri. +Tavallisesti hänen jälkeenjättämänsä kirjoitukset jaetaan seuraaviin +ryhmiin: _puheet; retoriset kirjoitukset; filosofiset teokset; +kirjeet_. + + +Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi. + +Niinkuin itse puheesta näkyy, muudan Grattius syytti Archiasta siitä +että hän laittomasti oli itselleen kavaltanut Rooman kansalaisoikeuden. +Koska kantajan tekemät syytökset oli verrattain helppo kumota, oli koko +oikeudenkäynti kaikesta päättäen valtiollisten vastustajien +toimeenpanema runoilijaa suosivan Lucullusten perheen häpäisemiseksi. +Juttua käsiteltiin v. 62 valamiesoikeudessa, jonka puheenjohtajana +toimi praetori Q. Tullius Cicero, puhujan veli. Sitten kuin Grattius +oli kanteensa esittänyt piti Cicero puolustuspuheen, josta hän +suurimman osan omistaa tieteiden ja taiteiden ylistämiselle +osoittaakseen että Archias, ollen näitten harrastaja, kaikin puolin on +ansainnut tulla Rooman kansalaiseksi. Kuten odottaa saattoi, kumottiin +kanne aiheettomana. + + + + +PUHE RUNOILIJA ARCHIAAN PUOLUSTUKSEKSI + + +1. [Johdanto] Jos minussa, tuomarit, on jotain synnynnäistä kykyä, +jonka pienuuden kyllä tunnen, tahi jotain harjaantumista puheiden +pitämiseen, johon kieltämättä olen kohtalaisesti perehtynyt, tahi +jonkinmoisia innokkaalla tieteellisellä työskentelyllä saavutettuja +opinnollisia tietoja tällä alalla, jonka lähellä -- sen tunnustan -- +kaiken elinaikani olen uskollisesti pysynyt, niin kaiketikin ensi +sijassa juuri tämä A. Licinius milt'ei täydellä syyllä on oikeutettu +minulta vaatimaan hedelmän korvaukseksi kaikista edellä mainituista +perusteista.[1] Sillä aloittaessani tarkasteluani aina siitä saakka, +mihin suinkin saatan ajatuksissani silmäillä menneitä päiviäni sekä +ulotuttaa lapsuuteni ajan varhaisimmat muistelmat, siitä saakka huomaan +tämän päämieheni ensimäisenä innostuttaneen minua ryhtymään ja +antautumaan näitten harrastusten palvelukseen. Jos siis puhelahjani, +tämän miehen kehoittelusta ja opastuksista sopusuhtaisesti kehittynyt, +jolloinkulloin on ollut muutamille hyödyksi, olen totta tosiaan, minkä +verran minussa voimia on, velvollinen auttamaan ja pelastamaan juuri +sitä, jolta olen saanut vastaanottaa sen keinon, minkä avulla saatan +kaikkia muita auttaa ja monia muita pelastaa. Ja jott'ei muuten kukaan +mahdollisesti kummastelisi näitä minun sanojani, sen johdosta että +tässä miehessä on aivan toinen hengenlahja kuin minun omaamani +oppitieto ja taito puhumisessa, niin tahdon huomauttaa, en ole minäkään +koskaan ollut kiintynyt yksinomaan vain tähän taiteeseen. Sillä +kaikilla opinhaaroilla, jotka korkeampaa sivistystä tarkoittavat, on +jonkinlainen yhdysside ja ne liittyvät toisiinsa niin sanoakseni +sukulaisuuden kautta. + +2. Mutta jott'ei kenellekään teistä näyttäisi kummalliselta, että minä +lakiin perustuvaa tutkimusta pidettäessä sekä rikosjuttua käyteltäessä, +kun asiata käsitellään Rooman kansan praetorin, varsin ansiokkaan +miehen, ynnä järkähtämättömien tuomarien edessä, tämän näin lukuisasti +kokoontuneen ihmisjoukon läsnäollessa, että minä käytän tällaista +esitysmuotoa, mikä eroaa sekä tavanmukaisista käräjämenoista että myös +oikeudellisesta sana-asusta, pyydän teitä että tässä jutussa annatte +minulle tämän vapauden, mikä on soveltuva tälle vastaajalle eikä +toivoakseni teille vastenmielinen, ja suvaitsette että minä, puhuessani +tämän oivallisen runoilijan ja mainion oppineen puolesta näitten +lukuisain sivistyneitten läsnäollessa ja teidän, niin valistuneiden +miesten edessä ja lopuksi tämän praetorin johtaessa oikeuden istuntoa, +saan puhua vähää vapaammin sivistyttävistä ja tieteellisistä riennoista +sekä, kun on kysymys sellaisesta miehestä, joka julkisuutta vierovan ja +tieteitä harrastavan elintapansa vuoksi mitä vähimmin on joutunut +käräjissä ja rikosjutuissa raastettavaksi, käyttää melkein aivan uutta +ja tavatonta esitysmuotoa. + +Mutta jos nyt tiedän teidän suosiollisesti myöntävän tämän, niin johdan +teidät varmasti siihen lopulliseen käsitykseen että tämä A. Licinius ei +suinkaan ole poistettava kansalaisten luvusta, hän kun on kansalainen, +vaan päinvastoin, joll'ei hän olisi, otettava kansalaisten joukkoon. + +3. [Selonteko] Sillä niin pian kuin Archias oli jättänyt taaksensa +poikaiän ja niistä opetusaineista, joiden kautta nuoriso tavallisesti +kasvatetaan todelliseen sivistykseen, antautui kirjailijatoimeen, niin +hän ensiksi Antiochiassa -- siellä, näette, hän oli syntynyt ylhäisestä +suvusta --, mikä muinoin oli väkirikas, varakas kaupunki sekä +oppineitten ihmisten ja tieteellisten pyrintöjen pesäpaikka, pian alkoi +voittaa kaikki muut nerollisuutensa maineella.[2] Sittemmin muissakin +Vähän-Aasian osissa ja koko Kreikassa siten hänen tuloansa kaikkialla +juhlittiin, että jännitys, jolla häntä odotettiin, oli suurempi kuin +hänen nerollisuutensa vaikuttama maine, mutta itse hänen tulonsa +herättämä ihastus voitti jännityksen. Mitä Italiaan tulee, versoi +siihen aikaan siellä kaikkialla kreikkalaiset taiteet ja tieteet, ja +näitä harrastuksia pidettiin vielä silloin Latiumissakin innokkaammin +vireillä kuin nyt samoissa kaupungeissa eikä niitä täälläkään +Roomassa laiminlyöty valtion rauhallisen aseman johdosta. Siksipä +Tarentumilaiset, Locrilaiset, Rhegiumilaiset ja Neapolilaiset +kunnioittivat häntä lahjoittamalla hänelle kansalaisoikeutensa ynnä +muita kunnianosoituksia ja kaikki, jotka edes jossakin määrin osasivat +älyjä arvostella, pitivät häntä personallista tutustumista +ansaitsevana.[3] Kun hän tämän suuren ja laajalle levinneen +maineen kautta vielä muilla paikkakunnilla oleskellessaan oli +tullut tunnetuksi, saapui hän Roomaan Mariuksen ja Catuluksen +konsulivuotena.[4] Hän tapasi heti konsuleina semmoiset miehet, joista +toinen saattoi hänelle tarjota arvokkaita aineksia runollista esitystä +varten ja toinen taasen sekä aineksia että myös harrastusta ja +arvostelukykyä. Heti-kohta Lucullukset vastaanottivat hänet kodissaan, +vaikka hän vielä silloin oli nuorukaisen puvussa. Ja todistuksena niin +hyvin hänen lahjakkaisuudestaan ja tieteellisestä sivistyksestään kuin +lisäksi hänen jalosta luonteestaan oli tämä, että se perhe, joka +ensinnä hänelle nuoruudessaan osoitti suosionsa, edelleen pysyi hänelle +vanhuudessaan likeisesti tuttavallisena. Niihin aikoihin hän oli +mieluinen tuolle mainiolle Q. Metellus Numidicukselle ja hänen +pojalleen Piukselle, hänen esityksiään kuunteli M. Aemilius, hän +seurusteli läheisesti Q. Catuluksen, sekä isän että pojan kanssa, L. +Crassus häntä kunnioitti, mutta kun hän seurustelullaan piti itseensä +kiintyneinä Lucullukset, Drusuksen, Octaviukset, Caton ja koko +Hortensiusten perhekunnan, nautti hän suurtakin kunnioitusta, koska +eivät ainoastaan ne häntä kunnioittaneet, jotka mielivät jotain +henkisesti omaksua sekä nautinnokseen kuunnella, vaan myös ne, jotka +ehkä olivat niin tekevinään.[5] 4. Kun hän sillä välin kyllin pitkän +väliajan jälkeen M. Luculluksen kanssa oli lähtenyt Siciliaan ja tästä +maakunnasta palasi niinikään Luculluksen kanssa, saapui hän +Heracleaan.[6] Kun tämä oli täydellisesti yhdenvertaisiin oikeuksiin +perustuva liittovaltio, tahtoi hän kirjoittautua tämän valtion +kansalaiseksi ja, jos kohta häntä jo itse kauttansa pidettiin siihen +kelvollisena, sai hän sen Heraclealaisilta erityisesti Luculluksen +vaikutuksen ja suosion johdosta. Annettiinpa hänelle kansalaisoikeus +erään Silvanuksen ja Carbon lain nojalla: Kansalaisia olkoot kaikki, +jotka ovat kansalaisiksi kirjoitetut liittolaisvaltioissa, jos silloin, +kuin lakiehdotus tehtiin, asuivat Italiassa ja jos he 60 päivän +kuluessa ilmoittautuivat praetorille. Kun päämiehelläni jo monta vuotta +oli ollut asunto Roomassa, ilmoittautui hän likeiselle ystävälleen +praetori Q. Metellukselle. + +[Todistelu] Jos minulla nyt on puhuttavana ainoastaan +kansalaisoikeudesta ja laista, minun ei tarvitse sanoa mitään lisää; +sillä puolustuspuheeni on päättynyt. Mitähän tästä voidaan kumota, +Grattius? Kiellätkö hänen olleen Heraclean kansalaiseksi kirjoitettuna? +Todistajana on läsnä erittäin luotettava, velvollisuudentuntoinen ja +rehellinen mies, M. Lucullus; tämä väittää tietävänsä eikä luulevansa, +nähneensä eikä vain kuulleensa, olleensa toimeenpanijana eikä vain +olleensa läsnä. Todistajina ovat läsnä Heraclean kunnianarvoiset +lähettiläät, tämän oikeusjutun takia ovat he saapuneet tehtävineen ja +virallisine todistuskappaleineen; nämä sanovat hänen kirjoitetun +Heraclean kansalaiseksi. Tässä vielä kaipaat Heraclean virallisia +kansalaisluetteloja, joiden kaikki tiedämme hävinneen Italian sodan +aikana valtioarkiston tulipalossa? On todellakin naurettavaa, ett'ei +sanota mitään sen johdosta, mikä meillä on, vaan kysytään, mitä meillä +ei saata olla, ett'ei olla tietävinään suullisesta todistuksesta, vaan +vaaditaan kirjallista ja, vaikka on olemassa niin jalon miehen +kunniasana ja niin luotettavan municipikaupungin valallinen vakuutus, +hylätään se, jota ei millään lailla voida väärentää, mutta kaivataan +luetteloja, joita kumminkin itse sanot monesti väärennettävän. Tai +eikö hän olisi asunut Roomassa, hän, joka monta vuotta ennen +kansalaisoikeuden saamista kaikkine tamineineen tavaroineen asettui +Roomaan asumaan? Tai eikö hän olisi ilmoittautunut? On kyllä, vieläpä +niihin luetteloihin, mitkä yksin praetorivirkakunnalle tehdyistä +ilmoittaumisista omaavat virallisten luettelojen pätevyyden. 5. Sillä +kun Appiuksen luetteloja sanottiin jokseenkin huolimattomasti +säilytetyiksi ja Gabiniuksen kevytmielisyys hänen ollessa vielä +tuomitsematta sekä onnettomuus tuomion jälkeen oli hävittänyt +luettelojen koko luotettavaisuuden, niin sitä vastoin tuo peräti +nuhteeton ja oikeamielinen Metellus oli niin tunnon-tarkka, että hän +meni praetori L. Lentuluksen ja tuomarien luo sekä sanoi käyneensä +rauhattomaksi yhden nimen pyyhkimisestä.[7] Näissä luetteloissa ette +nyt näe mitään pyyhkimistä tapahtuneen A. Liciniuksen nimen kohdalla. +Näin ollen, mitä syytä on epäillä hänen kansalaisoikeuttaan, +varsinkin kun hän on ollut muidenkin kansalaiskuntain jäseneksi +kirjoitettuna? Sillä kun ihmiset Suur-Kreikassa jakelivat sulan suotta +kansalaisoikeutta vähäpätöisille henkilöille, jotka eivät olleet +perehtyneet mihinkään tahi vain johonkin ala-arvoiseen taiteeseen, +eivät suinkaan Rhegiumilaiset tai Locrilaiset tai Neapolilaiset tai +Tarentumilaiset, kuten minun kai täytynee uskoa, olisi kieltäneet tältä +nerollisuuden erinomaisella maineella varustetulta mieheltä sitä, minkä +tavallisesti lahjoittivat näyttämötaiteilijoille! Entä vielä? muut ovat +kyllä sekä kansalaisoikeuden antamisen jälkeen että Papiuksen lain +jälkeen jollakin tavoin päässeet pujahtamaan noitten municipikaupunkien +kansalaisluetteloihin; tämäkö sitten olisi hylättävä, joka ei edes +käytä niitä, joihin on kirjoitettu, koska hän aina tahtoi käydä +Heraclealaisesta? + +Sinä vaadit meikäläisiä verotusluetteloja esitettäviksi. Luonnollisesti +kyllä; sillä onhan se aivan tuntematon asia, että hän viimeisten +censorien aikana[8] oli tuon mainion päällikön L. Luculluksen seurana +sotajoukossa ja että hän edellisten aikana[9] oleskeli Vähässä-Aasiassa +saman miehen seurassa, kun hän vielä oli quaestori, kuin myös että +ensimäisten, Juliuksen ja Crassuksen aikana,[10] ei yhtään osaa +kansasta kirjoitettu henkiluetteloihin. Mutta koska hengillepano ei +vahvista kansalaisaseman laillisuutta, vaan ainoastaan osoittaa että +se, joka on luetteloon merkitty, jo siihen aikaan sen kautta on +esiintynyt kansalaisena, niin tiedä, että niihin aikoihin, jolloin +tämä, syytöksesi mukaan, ei edes omankaan käsityksensä nojassa +omistanut Rooman kansalaisen oikeuksia, hän useampia kertoja lakiemme +jälkeen teki testamenttinsa sekä sai vastaanottaa Rooman kansalaisten +määräämiä perintöjä ja L. Lucullus maaherrana suositti häntä +rahapalkkioiden saantia varten valtionrahastolle. 6. Hae vielä +todisteita, jos voit; ei häntä kuitenkaan koskaan oman taikka +ystäviensä käsityksen mukaan saata syylliseksi todistaa. + +Kysyt meikäläiseltä mieheltä, Grattius, miksi niin suuresti olen tähän +mieheen ihastunut. Koska hän tarjoaa minulle tyyssijan, missä henkeni +virkistyy tämän Forumin hälinän jälkeen ja torailemisesta väsyneet +korvani löytävät lepoa. Vai luuletko että meille voisi riittää ainetta, +mistä joka päivä puhuisimme niin monenmoisissa asioissa, ell'emme +tieteellisellä työskentelyllä jalostuttaisi henkeämme, tahi että +henkemme voisi kestää niin suurta rasitusta, ell'emme virkistäisi sitä +niinikään samalla työskentelyllä? Minäpä todellakin tunnustan olleeni +tieteellisiin harrastuksiin ihastunut. Hävetkööt muut, jotka siten ovat +tieteisiin hautaantuneet, ett'eivät niistä voi mitään käyttää +yhteiseksi hyväksi eivätkä julkisuuden valoon saattaa; vaan miksikä +minua hävettäisi, tuomarit, joka niin monta vuotta olen elänyt siten, +ett'ei joutoajan vietto ole minua pidättänyt eikä nautinnonhimo +ehkäissyt, saati sitten unentarve estänyt yhdenkään kansalaisen +ahdinkotilassa tahi aineellista etua uhattaessa? Kukapa siis minua +sitten moittisi tahi kuka minulle syyllä vihoittelisi, jos minä +puolestani käytän näitten opintojen harjoittamiseen kaiken sen ajan, +mikä muille myönnetään yksityisten asiainsa hoitamiseen, juhlapäivien +ja leikkien viettämiseen tahi toisenlaisia huvituksia sekä suorastaan +hengen ja ruumiin lepoa varten, sen ajan, minkä muut omistavat varhain +alkaviin pitoihin, noppapeliin tai pallonheittoon? Vieläpä on tämä sitä +enemmän minulle sallittava, koska näistä opinnollisista harrastuksista +minunkin puhujataitoni kehittyy, joka, olkoonpa se kuinka vähäinen +tahansa, ei koskaan ole ystäviä pulaan jättänyt. Mutta jos tämä +jostakusta näyttää jokseenkin vähäpätöiseltä, tunnen kumminkin sen +lähteen, mistä saatan ammentaa ne ohjeet, mitkä ovat tärkeimmät. Sillä +joll'en monien suullisten ohjausten ja monipuolisen kirjallisuuden +viljelemisen kautta nuoruudesta asti olisi tullut siihen vakaumukseen, +ett'ei mitään elämässä suuresti ole tavoitettava paitsi kunniaa +ja siveellisyyttä, että taasen sen takaa-ajamisessa kaikki +ruumiin-rasitukset, kaikki kuoleman, vieläpä maanpaonkin vaarat ovat +vähäpätöisiksi arvosteltavat, en olisi milloinkaan teidän hyväksenne +pannut itseäni alttiiksi niin lukuisille, suurille vaaroille sekä +näitten katalien ihmisten jokapäiväisille hyökkäyksille. Mutta täynnä +noita ohjeita ovat kaikki kirjat, kaikki viisaitten lausunnot, kaikki +muinaiset esikuvat; nämä kaikki olisivat hämärän peitossa, ell'ei +tieteen valaisu niitä kohtaisi. Kuinka monta elävästi esitettyä kuvaa +oivallisista miehistä ovatkaan kreikkalaiset ja latinalaiset +kirjailijat meille jättäneet sekä katsellaksemme että vielä enemmän +jäljitelläksemme! Näitä minä aina pidin silmäini edessä valtiota +johtaessani ja koetin siten sydäntäni ja henkeäni, noita oivallisia +miehiä nimenomaan tarkastelemalla, sopusuhtaisiksi kehittää. + +7. Joku kysynee: Mitä kummia? tuonko tieteellisen koulutuksen kautta, +jota kiitoksilla ylistelet, juuri nuo mainiot miehet, joiden ansioista +on kirjallisuudessa kerrottu, ovat kasvatuksensa saaneet? Vaikeaa on +vakuuttaa tätä kaikista, mutta kuitenkin tiedän tarkalleen, mitä minun +tulee siihen vastata. Minä puolestani myönnän että useat erinomaisen +lahjakkaat ja ansiokkaat henkilöt ovat olleet tieteellistä sivistystä +vailla ja että he pelkästään melkein jumalallisen luonnonlaatunsa +kautta itsestänsä ovat tulleet siveellisiksi ja lujiksi, vieläpä lisään +senkin että luontainen taipumus ilman tieteellistä sivistystä useammin +on auttanut saavuttamaan kiitosta ja kuuluisuutta kuin sivistys ilman +luontaista taipumusta. Ja kumminkin minä väitän tämän että, jos +erinomaiseen, mainioon taipumukseen on yhtynyt järjestyksellinen ja +sopusuhtainen tieteellinen kasvatus, niin tavallisesti silloin sukeutuu +moinen aivan harvinainen etevyys. Näitä miehiä on tuo kuolematon +Africanus, jonka isämme ovat nähneet, näitä nuo varsin järkevät ja +maltilliset miehet C. Laelius ja L. Furius sekä tuo sangen tarmokas +ynnä sen ajan mieheksi perin oppinut M. Cato vanhus;[11] jos nämä eivät +olisi tieteistä saaneet mitään apua käsittääkseen ja noudattaakseen +hyvettä, eivät varmaan olisi koskaan antautuneet niitä harjoittamaan. +Mutta joskaan tätä suurta hyötyä ei olisi silmämääräksemme asetettava +ja jos näistä opinnoista etsittäisiin vain huvitusta, niin kuitenkin +luullakseni teidän täytyisi pitää tätä hengen virkistyskeinoa +jaloimpana ja ylevimpänä. Sillä muut eivät sovellu kaikkiin aikoihin +eivätkä kaikille ikäkausille eivätkä kaikkiin paikkoihin, mutta +tällaiset tieteelliset harrastukset elähdyttävät nuoruutta, huvittavat +vanhuutta, kaunistavat myötäkäymisiä, tarjoovat turvaa ja lohtua +vastoinkäymisissä, ovat huviksi kotona eivätkä esteeksi sen +ulkopuolella, ovat seuranamme öillä, matkustellessamme ulkomailla sekä +maaseudulla oleskellessamme. + +8. Mutta jos emme itse saata niitä harjoitella emmekä mielessämme +niistä nauttia, pitäisi meidän kuitenkin niitä ihailla, vieläpä +silloin, kuin vain näkisimme niitä muissa. Kuka meistä oli niin +sivistymätön ja tunteeton, ett'ei äskettäin Rosciuksen kuolema olisi +häneen koskenut? Vaikka hän kuolikin vanhuksena, oli yleinen mielipide +se, ett'ei hänen olisi pitänyt ensinkään kuolla oivallisen taitonsa ja +viehättäväisyytensä takia.[12] Hän oli siis saanut osakseen niin paljon +rakkautta meiltä kaikilta ruumiinsa elkeillä; tuleeko meidän sitten +välinpitämättömästi kohdella hengen uskomatonta eloisuutta ja neron +lentoa? Kuinka monesti olenkaan nähnyt tämän Archiaan, tuomarit, -- +käytän, näette, hyväkseni suosiollisuuttanne, koska te tässä laadultaan +oudossa oikeuspuheessa niin tarkasti minua kuuntelette, -- kuinka +monesti olenkaan nähnyt hänen, vaikka ei ollut kirjoittanut yhtään +kirjainta, lausuvan valmistautumatta suuren määrän mitä parhaita +säkeitä juuri hetken tapahtumista, kuinka monesti olen nähnyt hänen +pyydettynä toistamaan esittävän saman asian muutettuaan sanat ja +ajatukset! Niiden runojen taasen, jotka hän oli kirjallisesti +julkaissut huolella ja harkinnalla, näin saavuttavan semmoista +suosiota, että hän on kohonnut vanhain kirjailijain maineen tasalle. +Häntäkö en rakastaisi, häntäkö en ihailisi, häntäkö en kaikin mokomin +katsoisi puolustettavaksi? Ja edelleen olemme sen kuulleet +mainioimmilta ja oppineimmilta henkilöiltä että muitten tieteiden +harjoittaminen riippuu opetuksesta, säännöistä ja taitavuudesta, mutta +että runoilija juuri luonnonlahjojensa avulla voipi voitavansa ja saapi +yllykettä hengenvoimistaan sekä jumalallisesta henkäyksestä ikäänkuin +täyttyy innostuksella. Siksipä täydellä syyllä kuuluisa maanmiehemme +Ennius nimittää runoilijoita pyhiksi, koska näyttävät jumalain lahjana +ja armonosoituksena olevan meille uskotut.[13] + +Olkoon niin muodoin, tuomarit, runoilijanimi teille, korkeasti +valistuneille miehille pyhä, tämä runoilijanimi, jota ei mikään +sivistymätön kansa konsanaan ole loukannut. Kalliot ja erämaat antavat +vastakaikua ihmisäänelle, julmat petoeläimet usein lauhtuvat soitosta +sekä pysähtyvät kuuntelemaan; me korkean sivistyksen jalostuttamat +ihmiset emmekö tuntisi runoilijan äänen tenhovoimaa? Colophonin +asukkaat sanovat Homeruksen olevan kansalaisensa, Chiolaiset väittävät +hänet heikäläisekseen, Salamiin väestö vaati häntä itselleen, +Smyrnalaiset taasen vakuuttavat hänen olevan maanmiehensä ja ovat sen +johdosta hänelle vihkineet pyhäkön kaupungissaan, ja monet muut sitä +paitsi hänestä kiivaasti kiistelevät keskenään.[14] + +9. Niin muodoin nuo vaativat itselleen muukalaista myöskin hänen +kuoltuaan, sen johdosta että hän oli runoilija; mekö hylkäisimme hänen +eläessään tämän miehen, joka sekä oman toivonsa mukaan että lakien +perusteella on meikäläinen, sittenkin vaikka Archias jo pitkät ajat on +käyttänyt kaiken harrastuksensa ja neronsa Rooman kansan kunnian ja +maineen ikuistuttamiseksi? Sillä jo nuorukaisena hän käsitteli +Cimbriläissotaa ja oli samalla rakas tuolle C. Mariukselle, joka näytti +jotenkin kylmäkiskoiselta tällaisia harrastuksia kohtaan. Eihän kukaan +ole niin nurjamielinen Runottarille, ett'ei hän kernaasti soisi +töittensä ylistystä runoudella ikuistettavaksi. Kerrotaan +Themistocleen, Ateenan mainioimman miehen, vastanneen häneltä +kysyttäessä, kenenkä esitystä tai kenenkä ääntä hän mieluimmin +kuunteli: Sen, joka hänen kuntoaan parhaiten ylistelisi. Niinikään tuo +Marius myös erityisesti rakasti L. Plotiusta, koska hän luuli tämän +henkensä lahjoilla voivan ylistellä tekojaan.[15] Mutta edelleen hän on +kokonaisuudessaan esittänyt sotaa Mithridateen kanssa, mikä oli mahtava +ja vaikea sekä monien vaihtelujen alainen käänteissään maalla ja +merellä;[16] ja tämä runoelma tuottaa loistoa niin hyvin tuolle ylen +urholliselle, kuuluisalle L. Lucullukselle kuin myös Rooman kansan +nimelle. Rooman kansahan Luculluksen ylijohdolla avasi Pontuksen, joka +muinoin oli suojattu kuninkaitten apuneuvojen ja luonnollisenkin +asemansa kautta, Rooman kansan sotajoukko saman miehen johdolla kukisti +jotenkin pienellä voimalla Armenialaisten lukemattomat joukot. Rooman +kansan mainetekoja on se että Cyzicuksen perin ystävällismielinen +kaupunki niinikään hänen toimestaan riistettiin ja pelastettiin +kaikkinaisesta hyökkäyksestä kuninkaan puolelta sekä koko sodan +ammottavasta kidasta;[17] meidän urhotyönämme aina mainitaan ja +julistetaan tuo uskomattoman kiivas meritaistelu Tenedoksen luona, +jolloin L. Luculluksen johtaessa taistelua vihollisten päälliköt +tuhottiin ja laivasto upotettiin; meidän ovat voittopatsaat, meidän +muistomerkit, meidän voittokulut. Mutta ne, jotka henkensä lahjoilla +ylistävät näitä tapauksia, ne kohottavat Rooman kansan mainetta. +Maanmiehemme Ennius oli Scipio Africanus vanhemman suosikki ja sen +takia otaksutaan hänen marmorikuvansa olevan pystytetyn Scipioiden +sukuhaudassa; hänen ylistyslaulujensa kautta ei ainoastaan ylistetty +sotasankari saa kunniaa, vaan myös Rooman kansa. Pilviin saakka hän +kohottaa tämän läsnäolevan Caton esi-isää ja sen kautta Rooman historia +saa mainehikkaan lisäyksen. Lyhyesti sanottuna, se että mokomat miehet +kuin Maximus, Marcellus, Fulvius joutuvat ylistetyiksi on meidän +kaikkien yhteinen kunniamme.[18] 10. Sentähden esi-isämme ottivat +kansalaistensa joukkoon näitten laulujen tekijän, joka oli vain +Rudiaesta kotoisin; mekö valtiostamme karkoittaisimme tämän Heraclean +kansalaisen, jota monet valtiot omakseen tavoittelevat ja joka on +tähänkin laillisesti otettu? + +Sillä jos joku luulee vähemmän mainesatoa korjattavan kreikkalaisista +runoelmista kuin latinalaisista, niin hän kovin erehtyy, sentähden että +kreikkaa luetaan melkein kaikkien kansakuntain keskuudessa, mutta +latina epäilemättä on ahdettu omien suppeitten rajainsa sisäpuolelle. +Siksipä, jos maailman ääret rajoittavat urhotekojamme, tulee meidän +toivoa että kunniamme ja maineemme tunkeutuu yhtä kauas, kuin me aseet +käsissä olemme päässeet, koska tämä tuottaa kuuluisuutta niin hyvin +juuri niille kansoille, joitten teoista kerrotaan, kuin varmaankin +niille, jotka henkensä kaupalla taistelevat kunnian puolesta, on +suurimpana yllykkeenä vaaroja ja vaivoja kestämään. Kuinka monta +tekojensa kertojaa sanotaankaan Aleksanteri suurella olleen mukanaan! +Ja kuitenkin hän huudahti asetuttuaan Sigeumin niemellä Achilleen +hautakummulle:[19] Oi sinä onnen suosima nuorukainen, joka satuit +saamaan Homeruksen sankariutesi julistajaksi! Ja syystäkin. Sillä +joll'ei tuo Ilias olisi syntynyt, olisi sama kumpu, mikä oli hänen +ruumiinsa peittänyt, myös kätkenyt hänen nimensä unhoon. Entä vielä? +Eiköhän meidän vielä elävä suurmiehemme Cn. Pompeius,[20] jolla on yhtä +suuri onni kuin kunto, kokoontuneen sotajoukkonsa edessä lahjoittanut +kansalaisoikeutta historiansa kirjoittajalle mityleneläiselle +Theophaneelle ja eivätkö nuo meidän sankarimme, jotka kyllä ovat +urhollisia, mutta sivistymättömiä sotureita, niin sanoakseni kunnian +tenhovoiman lumoamina hyväksyneet sitä äänekkäällä huudolla, ikäänkuin +olisivat hekin olleet osallisia tuohon ylistykseen? Jos siis Archias +lakien mukaan ei olisi ollut Rooman kansalainen, ei hän tietenkään +olisi voinut saada aikaan sitä että joku ylipäällikkö hänelle olisi +myöntänyt kansalaisoikeuden. Niinpä Sulla antaessaan kansalaisoikeuden +Hispanialaisille ja Galleille olisi tietenkin hylännyt hänen +pyyntönsä;[21] ja kumminkin olemme nähneet, mitenkä Sulla +kansankokouksessa, kun muudan kehno kansanrunoilija hänelle oli +ojentanut kyhäelmän, missä hän Sullan kunniaksi oli sepittänyt +tilapäärunon vuorotellen eripituisilla säkeillä, mitenkä hän hetikohta +niistä tavaroista, jotka hän paraikaa antoi myydä, käski maksaa tälle +palkinnon, mutta vain sillä ehdolla, ett'ei hän mitään jäljestäpäin +kirjoittaisi. Hän, joka arveli kehnon runoilijan tungeskelevaisuuden +kuitenkin ansaitsevan jotain palkintoa, hän ei olisi tavoitellut tämän +miehen runoilijalahjaa sekä ytimekästä ja sisältörikasta esitystapaa? +Entä edelleen? eikö hän itsensä kautta tahi Lucullusten välityksellä +olisi saanut tätä oikeutta läheiseltä ystävältään Q. Metellus +Piukselta, joka useille myönsi sen? varsinkin koska hän siihen määrin +toivoi tekojensa kertomista, että hän kallisti korvansa myös Cordubassa +syntyneille runoniekoille, vaikka heidän runonsa kaikuivat jonkin +verran kömpelöltä ja vieraalta.[22] + +11. Eihän sitä ole salattava, jota ei voida peittää, vaan on se julki +lausuttava: Meitä kaikkia ohjaa ylistyksen mieliteko ja, kuta jalompi +kukin on, sitä enemmän häntä johtaa kunnianhalu. Itse filosofitkin +piirtävät nimensä niihin kyhäelmiin, jotka kirjoittavat kunnian +halveksimisesta; juuri siinä, missä ylönkatsovat ylistystä ja +kuuluisuutta, he haluavat tulla ylistetyiksi ja kuuluisiksi. Niinpä +Decimus Brutus, tuo mainio sankari ja sotapäällikkö, koristi +rakennuttamiensa temppelien ja muistomerkkien käytäviä hyvän ystävänsä +Acciuksen runoelmilla.[23] Edelleen vielä, tuo Fulvius, joka Ennius +seurassaan soti Aetoleja vastaan, ei epäröinyt omistaa sotasaalista +Runottarille. Siinä kaupungissa siis, missä sotapäälliköt melkein +sotisopaan puettuina ovat kunnioittaneet runoilijain nimeä ja +Runotarten pyhäkköjä, eivät tuomarit rauhanpuvussa ole oikeutetut +kieltäytymään kunnioittamasta Runottaria ja pelastamasta runoilijoita. + +Ja lisäksi, jotta kernaammin tekisitte sen, paljastan teille, tuomarit, +oman sydämeni ajatukset ja tunnustan teille julkisesti oman niin +sanoakseni kunniankaipuuni, joka ehkä on liiankin kiihkeä, mutta +kuitenkin vilpitön. Sillä kaikki ne toimet, mitkä minä konsulikautenani +yhdessä teidän kanssanne olen saanut aikaan tämän kaupungin ja +valtakunnan menestykseksi, kansalaisten elämän puolesta sekä koko +valtion hyväksi, on hän tehnyt runoelman aiheeksi vieläpä aloitellut +sitä. Tämän kuultuani kehoitin häntä saattamaan sen loppuun, syystä +että aihe minusta näytti tärkeältä ja viehättävältä. Eihän kunto vaadi +mitään muuta palkkaa vaivoistaan ja vaaroistaan kuin julkista +tunnustusta ja kunniaa; ja jos tämä meiltä pidätetään, tuomarit, mitä +syytä meillä on näännyttää itseämme niin tavattomilla ponnistuksilla +tällä ahtaalla ja lyhykäisellä elämänurallamme? Jos sielu ei aavistaisi +mitään tulevaisuudesta ja jos se ahtaisi kaikki ajatuksensa samojen +rajain sisäpuolelle, joilla elämänjaksomme on ympäröitty, se ei +varmaankaan uuvuttaisi itseään moisilla ponnistuksilla eikä kiusaisi +lukuisilla huolilla ja unettomilla öillä eikä niin usein aivan henkensä +kaupalla taistelisi. Mutta nyt asuu kussakin jalossa henkilössä ylevä +vaisto, mikä yöt päivät pääksytysten yllyttää mieltä kunnian +kiihoittimilla ja varoittaa ett'ei maineemme mittaa ole jätettävä niin +lyhyeksi, kuin elinaikamme on, vaan että se on ulotettava etäisimpään +tulevaisuuteen. 12. Vai saattaisimmeko me todellakin ilmeisesti olla +niin lyhytmielisiä, me kaikki, jotka liikumme valtiollisissa toimissa +ja samalla tässä vaaran- ja vaivanalaisessa elämässä, että me, kun +elämämme viime hetkeen saakka, emme ole vetäneet yhtään rauhallista ja +huoletonta hengähdystä, luulisimme kaiken kuolevan samalla kuin +ruumiimmekin? Koska monet mainiot miehet halukkaasti ovat jälkeensä +jättäneet patsaskuvia ja kuvateoksia, jotka eivät mukaile heidän +sielunsa piirteitä, vaan ruumiinsa muotoa, eikö meidän pitäisi paljoa +mieluummin jättää aatteitamme ja ansioitamme esittävää taideluomaa, +minkä suuret nerot ovat valmistaneet ja viimeistelleet? Ainakin minä +arvelin jo silloin, kuin toimessa olin, sirottelevani ja kylväväni +kaikki toimeni koko maanpiirin muistissa ikuisesti säilytettäviksi. +Olkoonpa että muisto pysyy kuoltuani tietoisuuteni ulkopuolella tahi +että, niinkuin suurimmat filosofit ovat otaksuneet, se ulottuu edes +johonkuhun osaan henkistä olemustani, varmaa on että nyt ainakin tunnen +iloa sitä ajatellessani ja toivoessani. + +[Loppulause] Vapauttakaa siis, tuomarit, kanteenalaisuudesta moinen +siveellisesti jalo mies, joka, niinkuin näette, saa osakseen täyden +tunnustuksen korkea-arvoisten ja monivuotisten ystävien puolelta, +moinen mies, jolla on niin suuri luontainen lahjakkuus, kuin sitä +täytynee pitää, koska ylimystömme nerokkaimmat miehet, kuten huomaatte, +ovat hänen seuraansa tavoitelleet, ja jonka asia päälle-päätteeksi on +senlaatuinen, että sen osoittaa todeksi lain suosiollisuus, +municipikaupungin antama vakuutus, Luculluksen todistus sekä +Metelluksen henkiluettelot. Näin ollen pyydän teitä, tuomarit, koska +suurissa neroissa tulee olla niin hyvin inhimillinen kuin jumalallinen +suositus, pyydän teitä siten ottamaan hänet suojelukseenne, että +selvästi nähdään, mitenkä te, sen sijasta että olisitte ankaruudessanne +vahingoittaneet, olette lempeydessänne hänet vapauttaneet, sillä hän on +aina ylistänyt teitä, teikäläisiä päälliköitä sekä Rooman kansan +mainetöitä ja lupaa todistuksellaan ikuisesti tehdä kuuluisiksi nämä +vast'ikään meitä ja teitä valtion sisäisessä elämässä kohdanneet vaarat +ja kuuluu lisäksi niiden joukkoon, joita kaikkina aikoina ja kaikkien +kansain keskuudessa on pyhinä pidetty ja niiksi nimitetty. + +Tuomarit! Toivon sen varmasti saavan yleisen hyväksymisen, minkä tapani +mukaan lyhyesti ja yksinkertaisesti olen lausunut oikeusasiasta; sen, +minkä poikkeamalla Forumilla ja oikeusistuinten edessä käytetystä +esitystavasta olen puhunut päämieheni nerollisuudesta ja ylimalkaan +hänen runoilijatoimestaan, te, tuomarit, toivoakseni hyväntahtoisesti +olette kuunnelleet, oikeuden puheenjohtajan tiedän varmasti sen +tehneen. + + + + +Viiteselitykset: + + +[1] _A. Licinius Archias_ oli runoilijan nimi Rooman kansalaisena. + +[2] _Antiochia_ Syyrian pääkaupunki (nyk. Antakie). + +[3] _Tarentum_ (nyk. Taranto), _Locri_ (nyk. hävinnyt), _Rhegium_ (nyk. +Reggio) ja _Neapolis_ (nyk. Napoli) Etelä-Italian kaupunkeja. + +[4] V. 102 e.Kr. + +[5] _Q. Caecilius Metellus Numidious_ konsuli v. 109 e.Kr. ja hänen +poikansa _Q. Caec. Met. Pius_ konsuli v. 80; _M. Aemilius Scaurus_ +konsuli vv. 115 ja 107 e.Kr.; _Q. Lutatius Catulus_ konsuli v. 102 ja +hänen samanniminen poikansa konsuli v. 78; _L. Licinius Crassus_, +mainio puhuja, konsuli v. 95; _L. Licinius Lucullus_ praetori, hänen +samanniminen poikansa, kuuluisa maailmanmies ja päällikkö, konsuli v. +74 ja _M. Lic. Lucullus_ edellisen veli; _M. Livius Drusus_ +kansantribuni v. 91; _Cn. Octavius_ konsuli v. 87, hänen poikansa _L. +Oct._ konsuli v. 75 ja _M. Oct._ kansantribuni; _M. Porcius Cato_ M. +Porcius Cato Maiorin pojanpoika; _Q. Hortensius Hortalus_ konsuli v. 97 +ja hänen poikansa, tunnettu puhuja, konsuli v. 69. + +[6] _Heraclea_ nyk. hävinnyt kaupunki Etelä-Italiassa. + +[7] _Appius Claudius Pulcher, P. Gabinius Capito ja L. Cornelius +Lentulus_ v. 89 praetoreja. + +[8] V. 70 e.Kr. + +[9] V. 86 e.Kr. + +[10] V. 89 e.Kr. L. Iulius Caesarin ja P. Licinius Crassuksen aikana. + +[11] _P. Cornelius Scipio Africanus Minoi_, kuuluisa sotasankari, kuol. +v. 129 e.Kr., hänen ystävänsä _C. Laelius Sapiens ja L. Purius Philus_ +konsuli v. 136 e.Kr. + +[12] _Q. Roscius Gallus_ aikansa kuuluisin näyttelijä. + +[13] _Q. Ennius_ synt. Rudiaen kaupungissa Etelä-Italiassa v. 239, +kuollut Roomassa v. 169 e.Kr. + +[14] _Colophon_ kaupunki Vähässä-Aasiassa, _Chios_ saari Aegean +meressä, _Salamis_ Kypros saaren suurin kaupunki. + +[15] _L. Plotius Gallus_ perusti Rooman ensimäisen latinalaisen +puhujakoulun. + +[16] N.s. kolmas sota Mithridatesta, Pontuksen kuningasta, vastaan vv. +74-64 e.Kr. + +[17] _Cyzicus_ kaupunki Marmarameren (Propontis) rannalla. + +[18] _Q. Fabius Maximus Cunctator_ ja _M. Claudius Marcellus_ +Hannibalin vastustajia; _M. Fulvius Nobilior_ kukisti Aetolit v. 189. + +[19] _Sigeum_ niemi Trojan läheisyydessä. + +[20] _Cn. Pompeius Magnus_, kuuluisa päällikkö, synt. v. 106, +kuol. v. 48 e.Kr. + +[21] _L. Cornelius Sulla_, Rooman diktaattori, synt. v. 138, +kuol. v. 78 e.Kr. + +[22] _Corduba_ nyk. Cordova Espanjassa. + +[23] _D. Iunius Brutus_ konsuli v. 138 e.Kr.; _L. Accius_ synt. v. 170 +e.Kr. + + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57146 *** |