Sentinels relocatedHEADmain

2 files changed, 697 insertions, 1085 deletions

diff --git a/57146-0.txt b/57146-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..205a985
--- /dev/null
+++ b/57146-0.txt
@@ -0,0 +1,697 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57146 ***
+
+
+
+E-text prepared by Tapio Riikonen
+
+
+
+PUHE RUNOILIJA ARCHIAAN PUOLUSTUKSEKSI
+
+Pitänyt
+
+M. Tullius Cicero
+
+Suomentanut
+
+T:ri K. J. Hidén, roomalaisen filologian dosentti
+
+
+
+
+
+
+Helsingissä,
+Oy Weilin & Göös Ab,
+1905.
+
+
+
+
+      Die Muse wagte es, in der Toga auf der römischen Rednerbühne
+      zu erscheinen, und den Vorhang ihres Heiligthums zu lüften;
+      die Art, wie sie eingeführt wurde, giebt Aufschluss über
+      Cicero und sein Volk.
+
+                        _W. Drumann_ Geschichte Roms Th. IV p. 204.
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+Alkulause.
+M. Tullius Ciceron elämä ja teokset.
+Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi
+  Johdanto.
+  Selonteko.
+  Todistelu.
+  Loppulause.
+Viiteselitykset.
+
+
+Lyhennyksiä:
+
+  A. = Aulus
+  C. = Gaius
+ Cn. = Gnaeus
+  L. = Lucius
+  M. = Marcus
+  P. = Publius
+  Q. = Quintus
+
+
+
+
+Alkulause.
+
+
+      Non scholae, sed vitae discimus.
+
+Jo v. 1865 ilmestyivät Ciceron puhe runoilija Archiaan puolustukseksi
+sekä puhe Q. Ligariuksen hyväksi Oulun ruotsalaisen alkeisopiston
+lehtorin Oskar Blomstedtin suomentamina sekä painettiin sittemmin
+uudestaan aivan muuttumatta v. 1891.
+
+Koska Blomstedtin kirjasen jälkimäinenkin painos nykyjään lienee
+loppuun myyty, olen katsonut ajan vaatimaksi julkaista tekemäni
+edellisen puheen suomennoksen. Tämä poikkeaa eri syistä Blomstedtin
+käännöksestä, varsinkin sen johdosta, että tahallani en ole siihen
+tutustunut ennen oman työni päätyttyä.
+
+Käännös on ylipääten tehty sen tekstin mukaan, minkä Lehtori Tri O.
+Grotenfelt on julkaissut kirjassa M. Tullii Ciceronis orationes
+selectae VI, Helsingforsiae 1894. Muuten olen hyväkseni käyttänyt
+tärkeimmät puheen käsittämistä edistävät apuneuvot, joista erityisesti
+mainitsen Lehtori H.F. Silander'in toimittamat oivalliset selitykset
+(Selityksiä ja Sanaluettelo M. Tullius Ciceron puheeseen Runoilija
+Archiaan puolustukseksi, Helsingissä 1903).
+
+Helsingissä, kesäkuulla 1905.
+
+_K.J. Hidén_.
+
+
+
+
+M. Tullius Ciceron elämä ja teokset.
+
+
+M. Tullius Cicero syntyi tammikuun 3 p. v. 106 e.Kr. lähellä Arpinumin
+pikkukaupunkia (nyk. Arpino kaakkoon päin Roomasta). Saatuansa Roomassa
+yhdessä nuoremman veljensä Quintuksen kanssa huolellisen kasvatuksen
+hän esiintyi jo v. 81 julkisesti puhujana ja saavutti vähitellen yhä
+suuremman maineen varsinkin sen jälkeen, kuin hän oli harjoitellut
+opintoja Kreikassa vv. 79-77. Hän otti nyt enemmän kuin ennen osaa
+valtiolliseen elämään, tuli v. 75 quaestoriksi sekä kohosi nopeasti
+läpi kaikkien virka-asteitten, jotta hän huolimatta siitä että oli
+nuosukas (_homo novus_) pääsi konsulin virkaan vuodeksi 63
+varhaisimpana lain myöntämänä ikävuotena. Konsulina Cicero paljasti
+Catilinan vallankumoukselliset aikeet sekä kukisti valtiolle perin
+vaarallisen salaliiton. Tällöin Cicero oli kohonnut valtiollisen
+toimensa kukkuloille, mutta tämän jälkeen elämä hänelle tarjosi vain
+pettymyksiä ja vastoinkäymisiä.
+
+Ciceron täytyikin jo v. 58 lähteä maanpakoon Roomasta. Kuitenkin hän
+seuraavana syksynä kutsuttiin takaisin, jolloin Rooman kanssa suurella
+riemulla otti hänet vastaan. Seuraavat vuodet hän toimi etenkin
+puhujana sekä Forumilla että senaatissa saavuttamatta kumminkaan
+aikaisempaa vaikutustaan. V. 51 hän joutui prokonsulina hoitamaan
+Cilician maakuntaa vuoden ajan. Kun Cicero Ciliciasta palasi Roomaan,
+oli kansalaissota Caesarin ja Pompeiuksen välillä alkanut. Kauan
+epäröityään hän lähti Pompeiuksen luo Kreikkaan. Pharsaluksen
+ratkaisevan taistelun jälkeen v. 48 hän jälleen palasi Italiaan sekä
+sai helposti Caesarilta armahduksen. Muuttuneet olot vaikuttivat nyt
+sen että Cicero toistaiseksi pysyi aivan erillään valtiollisesta
+elämästä omistaen kaiken aikansa vain kirjallisille ja tieteellisille
+harrastuksilleen. Vasta Caesarin murhan jälkeen Cicero taasen astui
+valtiolliselle taistelutanterelle asettuen kaikella voimallaan mahtavaa
+Antoniusta vastaan. Mutta sen johdosta hänenkin nimensä myöhemmin
+joutui valtiopannaan julistettujen joukkoon ja murhamiehet yllättivät
+hänet Caietan luona (nyk. Gaëta) joulukuun 7 p. v. 43 e.Kr.
+
+Joskin Cicero valtiollisen toimintansa johdosta useinkin on joutunut
+ankaran arvostelun alaiseksi, on hän puhujana ja kirjailijana
+saavuttanut yleisen tunnustuksen sekä katoamattoman maineen. Hänen
+merkityksensä omalle ajalleen sekä jälkimaailmalle on etenkin siinä,
+että hän helposti tajuttavassa, miellyttävässä muodossa Rooman kielellä
+on esittänyt eetillisesti ja esteettisesti etevämmän kreikkalaisen
+sivistyksen tuotteita ja tuloksia sekä johdonmukaisella, puhtaalla ja
+sointuvalla kielenkäytöllään kohottanut latinan kielen täydellisyyteen,
+josta tuli esikuva pitkiksi ajoiksi.
+
+Ciceron kirjallisten tuotteiden lukumäärä on melkoisen suuri.
+Tavallisesti hänen jälkeenjättämänsä kirjoitukset jaetaan seuraaviin
+ryhmiin: _puheet; retoriset kirjoitukset; filosofiset teokset;
+kirjeet_.
+
+
+Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi.
+
+Niinkuin itse puheesta näkyy, muudan Grattius syytti Archiasta siitä
+että hän laittomasti oli itselleen kavaltanut Rooman kansalaisoikeuden.
+Koska kantajan tekemät syytökset oli verrattain helppo kumota, oli koko
+oikeudenkäynti kaikesta päättäen valtiollisten vastustajien
+toimeenpanema runoilijaa suosivan Lucullusten perheen häpäisemiseksi.
+Juttua käsiteltiin v. 62 valamiesoikeudessa, jonka puheenjohtajana
+toimi praetori Q. Tullius Cicero, puhujan veli. Sitten kuin Grattius
+oli kanteensa esittänyt piti Cicero puolustuspuheen, josta hän
+suurimman osan omistaa tieteiden ja taiteiden ylistämiselle
+osoittaakseen että Archias, ollen näitten harrastaja, kaikin puolin on
+ansainnut tulla Rooman kansalaiseksi. Kuten odottaa saattoi, kumottiin
+kanne aiheettomana.
+
+
+
+
+PUHE RUNOILIJA ARCHIAAN PUOLUSTUKSEKSI
+
+
+1. [Johdanto] Jos minussa, tuomarit, on jotain synnynnäistä kykyä,
+jonka pienuuden kyllä tunnen, tahi jotain harjaantumista puheiden
+pitämiseen, johon kieltämättä olen kohtalaisesti perehtynyt, tahi
+jonkinmoisia innokkaalla tieteellisellä työskentelyllä saavutettuja
+opinnollisia tietoja tällä alalla, jonka lähellä -- sen tunnustan --
+kaiken elinaikani olen uskollisesti pysynyt, niin kaiketikin ensi
+sijassa juuri tämä A. Licinius milt'ei täydellä syyllä on oikeutettu
+minulta vaatimaan hedelmän korvaukseksi kaikista edellä mainituista
+perusteista.[1] Sillä aloittaessani tarkasteluani aina siitä saakka,
+mihin suinkin saatan ajatuksissani silmäillä menneitä päiviäni sekä
+ulotuttaa lapsuuteni ajan varhaisimmat muistelmat, siitä saakka huomaan
+tämän päämieheni ensimäisenä innostuttaneen minua ryhtymään ja
+antautumaan näitten harrastusten palvelukseen. Jos siis puhelahjani,
+tämän miehen kehoittelusta ja opastuksista sopusuhtaisesti kehittynyt,
+jolloinkulloin on ollut muutamille hyödyksi, olen totta tosiaan, minkä
+verran minussa voimia on, velvollinen auttamaan ja pelastamaan juuri
+sitä, jolta olen saanut vastaanottaa sen keinon, minkä avulla saatan
+kaikkia muita auttaa ja monia muita pelastaa. Ja jott'ei muuten kukaan
+mahdollisesti kummastelisi näitä minun sanojani, sen johdosta että
+tässä miehessä on aivan toinen hengenlahja kuin minun omaamani
+oppitieto ja taito puhumisessa, niin tahdon huomauttaa, en ole minäkään
+koskaan ollut kiintynyt yksinomaan vain tähän taiteeseen. Sillä
+kaikilla opinhaaroilla, jotka korkeampaa sivistystä tarkoittavat, on
+jonkinlainen yhdysside ja ne liittyvät toisiinsa niin sanoakseni
+sukulaisuuden kautta.
+
+2. Mutta jott'ei kenellekään teistä näyttäisi kummalliselta, että minä
+lakiin perustuvaa tutkimusta pidettäessä sekä rikosjuttua käyteltäessä,
+kun asiata käsitellään Rooman kansan praetorin, varsin ansiokkaan
+miehen, ynnä järkähtämättömien tuomarien edessä, tämän näin lukuisasti
+kokoontuneen ihmisjoukon läsnäollessa, että minä käytän tällaista
+esitysmuotoa, mikä eroaa sekä tavanmukaisista käräjämenoista että myös
+oikeudellisesta sana-asusta, pyydän teitä että tässä jutussa annatte
+minulle tämän vapauden, mikä on soveltuva tälle vastaajalle eikä
+toivoakseni teille vastenmielinen, ja suvaitsette että minä, puhuessani
+tämän oivallisen runoilijan ja mainion oppineen puolesta näitten
+lukuisain sivistyneitten läsnäollessa ja teidän, niin valistuneiden
+miesten edessä ja lopuksi tämän praetorin johtaessa oikeuden istuntoa,
+saan puhua vähää vapaammin sivistyttävistä ja tieteellisistä riennoista
+sekä, kun on kysymys sellaisesta miehestä, joka julkisuutta vierovan ja
+tieteitä harrastavan elintapansa vuoksi mitä vähimmin on joutunut
+käräjissä ja rikosjutuissa raastettavaksi, käyttää melkein aivan uutta
+ja tavatonta esitysmuotoa.
+
+Mutta jos nyt tiedän teidän suosiollisesti myöntävän tämän, niin johdan
+teidät varmasti siihen lopulliseen käsitykseen että tämä A. Licinius ei
+suinkaan ole poistettava kansalaisten luvusta, hän kun on kansalainen,
+vaan päinvastoin, joll'ei hän olisi, otettava kansalaisten joukkoon.
+
+3. [Selonteko] Sillä niin pian kuin Archias oli jättänyt taaksensa
+poikaiän ja niistä opetusaineista, joiden kautta nuoriso tavallisesti
+kasvatetaan todelliseen sivistykseen, antautui kirjailijatoimeen, niin
+hän ensiksi Antiochiassa -- siellä, näette, hän oli syntynyt ylhäisestä
+suvusta --, mikä muinoin oli väkirikas, varakas kaupunki sekä
+oppineitten ihmisten ja tieteellisten pyrintöjen pesäpaikka, pian alkoi
+voittaa kaikki muut nerollisuutensa maineella.[2] Sittemmin muissakin
+Vähän-Aasian osissa ja koko Kreikassa siten hänen tuloansa kaikkialla
+juhlittiin, että jännitys, jolla häntä odotettiin, oli suurempi kuin
+hänen nerollisuutensa vaikuttama maine, mutta itse hänen tulonsa
+herättämä ihastus voitti jännityksen. Mitä Italiaan tulee, versoi
+siihen aikaan siellä kaikkialla kreikkalaiset taiteet ja tieteet, ja
+näitä harrastuksia pidettiin vielä silloin Latiumissakin innokkaammin
+vireillä kuin nyt samoissa kaupungeissa eikä niitä täälläkään
+Roomassa laiminlyöty valtion rauhallisen aseman johdosta. Siksipä
+Tarentumilaiset, Locrilaiset, Rhegiumilaiset ja Neapolilaiset
+kunnioittivat häntä lahjoittamalla hänelle kansalaisoikeutensa ynnä
+muita kunnianosoituksia ja kaikki, jotka edes jossakin määrin osasivat
+älyjä arvostella, pitivät häntä personallista tutustumista
+ansaitsevana.[3] Kun hän tämän suuren ja laajalle levinneen
+maineen kautta vielä muilla paikkakunnilla oleskellessaan oli
+tullut tunnetuksi, saapui hän Roomaan Mariuksen ja Catuluksen
+konsulivuotena.[4] Hän tapasi heti konsuleina semmoiset miehet, joista
+toinen saattoi hänelle tarjota arvokkaita aineksia runollista esitystä
+varten ja toinen taasen sekä aineksia että myös harrastusta ja
+arvostelukykyä. Heti-kohta Lucullukset vastaanottivat hänet kodissaan,
+vaikka hän vielä silloin oli nuorukaisen puvussa. Ja todistuksena niin
+hyvin hänen lahjakkaisuudestaan ja tieteellisestä sivistyksestään kuin
+lisäksi hänen jalosta luonteestaan oli tämä, että se perhe, joka
+ensinnä hänelle nuoruudessaan osoitti suosionsa, edelleen pysyi hänelle
+vanhuudessaan likeisesti tuttavallisena. Niihin aikoihin hän oli
+mieluinen tuolle mainiolle Q. Metellus Numidicukselle ja hänen
+pojalleen Piukselle, hänen esityksiään kuunteli M. Aemilius, hän
+seurusteli läheisesti Q. Catuluksen, sekä isän että pojan kanssa, L.
+Crassus häntä kunnioitti, mutta kun hän seurustelullaan piti itseensä
+kiintyneinä Lucullukset, Drusuksen, Octaviukset, Caton ja koko
+Hortensiusten perhekunnan, nautti hän suurtakin kunnioitusta, koska
+eivät ainoastaan ne häntä kunnioittaneet, jotka mielivät jotain
+henkisesti omaksua sekä nautinnokseen kuunnella, vaan myös ne, jotka
+ehkä olivat niin tekevinään.[5] 4. Kun hän sillä välin kyllin pitkän
+väliajan jälkeen M. Luculluksen kanssa oli lähtenyt Siciliaan ja tästä
+maakunnasta palasi niinikään Luculluksen kanssa, saapui hän
+Heracleaan.[6] Kun tämä oli täydellisesti yhdenvertaisiin oikeuksiin
+perustuva liittovaltio, tahtoi hän kirjoittautua tämän valtion
+kansalaiseksi ja, jos kohta häntä jo itse kauttansa pidettiin siihen
+kelvollisena, sai hän sen Heraclealaisilta erityisesti Luculluksen
+vaikutuksen ja suosion johdosta. Annettiinpa hänelle kansalaisoikeus
+erään Silvanuksen ja Carbon lain nojalla: Kansalaisia olkoot kaikki,
+jotka ovat kansalaisiksi kirjoitetut liittolaisvaltioissa, jos silloin,
+kuin lakiehdotus tehtiin, asuivat Italiassa ja jos he 60 päivän
+kuluessa ilmoittautuivat praetorille. Kun päämiehelläni jo monta vuotta
+oli ollut asunto Roomassa, ilmoittautui hän likeiselle ystävälleen
+praetori Q. Metellukselle.
+
+[Todistelu] Jos minulla nyt on puhuttavana ainoastaan
+kansalaisoikeudesta ja laista, minun ei tarvitse sanoa mitään lisää;
+sillä puolustuspuheeni on päättynyt. Mitähän tästä voidaan kumota,
+Grattius? Kiellätkö hänen olleen Heraclean kansalaiseksi kirjoitettuna?
+Todistajana on läsnä erittäin luotettava, velvollisuudentuntoinen ja
+rehellinen mies, M. Lucullus; tämä väittää tietävänsä eikä luulevansa,
+nähneensä eikä vain kuulleensa, olleensa toimeenpanijana eikä vain
+olleensa läsnä. Todistajina ovat läsnä Heraclean kunnianarvoiset
+lähettiläät, tämän oikeusjutun takia ovat he saapuneet tehtävineen ja
+virallisine todistuskappaleineen; nämä sanovat hänen kirjoitetun
+Heraclean kansalaiseksi. Tässä vielä kaipaat Heraclean virallisia
+kansalaisluetteloja, joiden kaikki tiedämme hävinneen Italian sodan
+aikana valtioarkiston tulipalossa? On todellakin naurettavaa, ett'ei
+sanota mitään sen johdosta, mikä meillä on, vaan kysytään, mitä meillä
+ei saata olla, ett'ei olla tietävinään suullisesta todistuksesta, vaan
+vaaditaan kirjallista ja, vaikka on olemassa niin jalon miehen
+kunniasana ja niin luotettavan municipikaupungin valallinen vakuutus,
+hylätään se, jota ei millään lailla voida väärentää, mutta kaivataan
+luetteloja, joita kumminkin itse sanot monesti väärennettävän. Tai
+eikö hän olisi asunut Roomassa, hän, joka monta vuotta ennen
+kansalaisoikeuden saamista kaikkine tamineineen tavaroineen asettui
+Roomaan asumaan? Tai eikö hän olisi ilmoittautunut? On kyllä, vieläpä
+niihin luetteloihin, mitkä yksin praetorivirkakunnalle tehdyistä
+ilmoittaumisista omaavat virallisten luettelojen pätevyyden. 5. Sillä
+kun Appiuksen luetteloja sanottiin jokseenkin huolimattomasti
+säilytetyiksi ja Gabiniuksen kevytmielisyys hänen ollessa vielä
+tuomitsematta sekä onnettomuus tuomion jälkeen oli hävittänyt
+luettelojen koko luotettavaisuuden, niin sitä vastoin tuo peräti
+nuhteeton ja oikeamielinen Metellus oli niin tunnon-tarkka, että hän
+meni praetori L. Lentuluksen ja tuomarien luo sekä sanoi käyneensä
+rauhattomaksi yhden nimen pyyhkimisestä.[7] Näissä luetteloissa ette
+nyt näe mitään pyyhkimistä tapahtuneen A. Liciniuksen nimen kohdalla.
+Näin ollen, mitä syytä on epäillä hänen kansalaisoikeuttaan,
+varsinkin kun hän on ollut muidenkin kansalaiskuntain jäseneksi
+kirjoitettuna? Sillä kun ihmiset Suur-Kreikassa jakelivat sulan suotta
+kansalaisoikeutta vähäpätöisille henkilöille, jotka eivät olleet
+perehtyneet mihinkään tahi vain johonkin ala-arvoiseen taiteeseen,
+eivät suinkaan Rhegiumilaiset tai Locrilaiset tai Neapolilaiset tai
+Tarentumilaiset, kuten minun kai täytynee uskoa, olisi kieltäneet tältä
+nerollisuuden erinomaisella maineella varustetulta mieheltä sitä, minkä
+tavallisesti lahjoittivat näyttämötaiteilijoille! Entä vielä? muut ovat
+kyllä sekä kansalaisoikeuden antamisen jälkeen että Papiuksen lain
+jälkeen jollakin tavoin päässeet pujahtamaan noitten municipikaupunkien
+kansalaisluetteloihin; tämäkö sitten olisi hylättävä, joka ei edes
+käytä niitä, joihin on kirjoitettu, koska hän aina tahtoi käydä
+Heraclealaisesta?
+
+Sinä vaadit meikäläisiä verotusluetteloja esitettäviksi. Luonnollisesti
+kyllä; sillä onhan se aivan tuntematon asia, että hän viimeisten
+censorien aikana[8] oli tuon mainion päällikön L. Luculluksen seurana
+sotajoukossa ja että hän edellisten aikana[9] oleskeli Vähässä-Aasiassa
+saman miehen seurassa, kun hän vielä oli quaestori, kuin myös että
+ensimäisten, Juliuksen ja Crassuksen aikana,[10] ei yhtään osaa
+kansasta kirjoitettu henkiluetteloihin. Mutta koska hengillepano ei
+vahvista kansalaisaseman laillisuutta, vaan ainoastaan osoittaa että
+se, joka on luetteloon merkitty, jo siihen aikaan sen kautta on
+esiintynyt kansalaisena, niin tiedä, että niihin aikoihin, jolloin
+tämä, syytöksesi mukaan, ei edes omankaan käsityksensä nojassa
+omistanut Rooman kansalaisen oikeuksia, hän useampia kertoja lakiemme
+jälkeen teki testamenttinsa sekä sai vastaanottaa Rooman kansalaisten
+määräämiä perintöjä ja L. Lucullus maaherrana suositti häntä
+rahapalkkioiden saantia varten valtionrahastolle. 6. Hae vielä
+todisteita, jos voit; ei häntä kuitenkaan koskaan oman taikka
+ystäviensä käsityksen mukaan saata syylliseksi todistaa.
+
+Kysyt meikäläiseltä mieheltä, Grattius, miksi niin suuresti olen tähän
+mieheen ihastunut. Koska hän tarjoaa minulle tyyssijan, missä henkeni
+virkistyy tämän Forumin hälinän jälkeen ja torailemisesta väsyneet
+korvani löytävät lepoa. Vai luuletko että meille voisi riittää ainetta,
+mistä joka päivä puhuisimme niin monenmoisissa asioissa, ell'emme
+tieteellisellä työskentelyllä jalostuttaisi henkeämme, tahi että
+henkemme voisi kestää niin suurta rasitusta, ell'emme virkistäisi sitä
+niinikään samalla työskentelyllä? Minäpä todellakin tunnustan olleeni
+tieteellisiin harrastuksiin ihastunut. Hävetkööt muut, jotka siten ovat
+tieteisiin hautaantuneet, ett'eivät niistä voi mitään käyttää
+yhteiseksi hyväksi eivätkä julkisuuden valoon saattaa; vaan miksikä
+minua hävettäisi, tuomarit, joka niin monta vuotta olen elänyt siten,
+ett'ei joutoajan vietto ole minua pidättänyt eikä nautinnonhimo
+ehkäissyt, saati sitten unentarve estänyt yhdenkään kansalaisen
+ahdinkotilassa tahi aineellista etua uhattaessa? Kukapa siis minua
+sitten moittisi tahi kuka minulle syyllä vihoittelisi, jos minä
+puolestani käytän näitten opintojen harjoittamiseen kaiken sen ajan,
+mikä muille myönnetään yksityisten asiainsa hoitamiseen, juhlapäivien
+ja leikkien viettämiseen tahi toisenlaisia huvituksia sekä suorastaan
+hengen ja ruumiin lepoa varten, sen ajan, minkä muut omistavat varhain
+alkaviin pitoihin, noppapeliin tai pallonheittoon? Vieläpä on tämä sitä
+enemmän minulle sallittava, koska näistä opinnollisista harrastuksista
+minunkin puhujataitoni kehittyy, joka, olkoonpa se kuinka vähäinen
+tahansa, ei koskaan ole ystäviä pulaan jättänyt. Mutta jos tämä
+jostakusta näyttää jokseenkin vähäpätöiseltä, tunnen kumminkin sen
+lähteen, mistä saatan ammentaa ne ohjeet, mitkä ovat tärkeimmät. Sillä
+joll'en monien suullisten ohjausten ja monipuolisen kirjallisuuden
+viljelemisen kautta nuoruudesta asti olisi tullut siihen vakaumukseen,
+ett'ei mitään elämässä suuresti ole tavoitettava paitsi kunniaa
+ja siveellisyyttä, että taasen sen takaa-ajamisessa kaikki
+ruumiin-rasitukset, kaikki kuoleman, vieläpä maanpaonkin vaarat ovat
+vähäpätöisiksi arvosteltavat, en olisi milloinkaan teidän hyväksenne
+pannut itseäni alttiiksi niin lukuisille, suurille vaaroille sekä
+näitten katalien ihmisten jokapäiväisille hyökkäyksille. Mutta täynnä
+noita ohjeita ovat kaikki kirjat, kaikki viisaitten lausunnot, kaikki
+muinaiset esikuvat; nämä kaikki olisivat hämärän peitossa, ell'ei
+tieteen valaisu niitä kohtaisi. Kuinka monta elävästi esitettyä kuvaa
+oivallisista miehistä ovatkaan kreikkalaiset ja latinalaiset
+kirjailijat meille jättäneet sekä katsellaksemme että vielä enemmän
+jäljitelläksemme! Näitä minä aina pidin silmäini edessä valtiota
+johtaessani ja koetin siten sydäntäni ja henkeäni, noita oivallisia
+miehiä nimenomaan tarkastelemalla, sopusuhtaisiksi kehittää.
+
+7. Joku kysynee: Mitä kummia? tuonko tieteellisen koulutuksen kautta,
+jota kiitoksilla ylistelet, juuri nuo mainiot miehet, joiden ansioista
+on kirjallisuudessa kerrottu, ovat kasvatuksensa saaneet? Vaikeaa on
+vakuuttaa tätä kaikista, mutta kuitenkin tiedän tarkalleen, mitä minun
+tulee siihen vastata. Minä puolestani myönnän että useat erinomaisen
+lahjakkaat ja ansiokkaat henkilöt ovat olleet tieteellistä sivistystä
+vailla ja että he pelkästään melkein jumalallisen luonnonlaatunsa
+kautta itsestänsä ovat tulleet siveellisiksi ja lujiksi, vieläpä lisään
+senkin että luontainen taipumus ilman tieteellistä sivistystä useammin
+on auttanut saavuttamaan kiitosta ja kuuluisuutta kuin sivistys ilman
+luontaista taipumusta. Ja kumminkin minä väitän tämän että, jos
+erinomaiseen, mainioon taipumukseen on yhtynyt järjestyksellinen ja
+sopusuhtainen tieteellinen kasvatus, niin tavallisesti silloin sukeutuu
+moinen aivan harvinainen etevyys. Näitä miehiä on tuo kuolematon
+Africanus, jonka isämme ovat nähneet, näitä nuo varsin järkevät ja
+maltilliset miehet C. Laelius ja L. Furius sekä tuo sangen tarmokas
+ynnä sen ajan mieheksi perin oppinut M. Cato vanhus;[11] jos nämä eivät
+olisi tieteistä saaneet mitään apua käsittääkseen ja noudattaakseen
+hyvettä, eivät varmaan olisi koskaan antautuneet niitä harjoittamaan.
+Mutta joskaan tätä suurta hyötyä ei olisi silmämääräksemme asetettava
+ja jos näistä opinnoista etsittäisiin vain huvitusta, niin kuitenkin
+luullakseni teidän täytyisi pitää tätä hengen virkistyskeinoa
+jaloimpana ja ylevimpänä. Sillä muut eivät sovellu kaikkiin aikoihin
+eivätkä kaikille ikäkausille eivätkä kaikkiin paikkoihin, mutta
+tällaiset tieteelliset harrastukset elähdyttävät nuoruutta, huvittavat
+vanhuutta, kaunistavat myötäkäymisiä, tarjoovat turvaa ja lohtua
+vastoinkäymisissä, ovat huviksi kotona eivätkä esteeksi sen
+ulkopuolella, ovat seuranamme öillä, matkustellessamme ulkomailla sekä
+maaseudulla oleskellessamme.
+
+8. Mutta jos emme itse saata niitä harjoitella emmekä mielessämme
+niistä nauttia, pitäisi meidän kuitenkin niitä ihailla, vieläpä
+silloin, kuin vain näkisimme niitä muissa. Kuka meistä oli niin
+sivistymätön ja tunteeton, ett'ei äskettäin Rosciuksen kuolema olisi
+häneen koskenut? Vaikka hän kuolikin vanhuksena, oli yleinen mielipide
+se, ett'ei hänen olisi pitänyt ensinkään kuolla oivallisen taitonsa ja
+viehättäväisyytensä takia.[12] Hän oli siis saanut osakseen niin paljon
+rakkautta meiltä kaikilta ruumiinsa elkeillä; tuleeko meidän sitten
+välinpitämättömästi kohdella hengen uskomatonta eloisuutta ja neron
+lentoa? Kuinka monesti olenkaan nähnyt tämän Archiaan, tuomarit, --
+käytän, näette, hyväkseni suosiollisuuttanne, koska te tässä laadultaan
+oudossa oikeuspuheessa niin tarkasti minua kuuntelette, -- kuinka
+monesti olenkaan nähnyt hänen, vaikka ei ollut kirjoittanut yhtään
+kirjainta, lausuvan valmistautumatta suuren määrän mitä parhaita
+säkeitä juuri hetken tapahtumista, kuinka monesti olen nähnyt hänen
+pyydettynä toistamaan esittävän saman asian muutettuaan sanat ja
+ajatukset! Niiden runojen taasen, jotka hän oli kirjallisesti
+julkaissut huolella ja harkinnalla, näin saavuttavan semmoista
+suosiota, että hän on kohonnut vanhain kirjailijain maineen tasalle.
+Häntäkö en rakastaisi, häntäkö en ihailisi, häntäkö en kaikin mokomin
+katsoisi puolustettavaksi? Ja edelleen olemme sen kuulleet
+mainioimmilta ja oppineimmilta henkilöiltä että muitten tieteiden
+harjoittaminen riippuu opetuksesta, säännöistä ja taitavuudesta, mutta
+että runoilija juuri luonnonlahjojensa avulla voipi voitavansa ja saapi
+yllykettä hengenvoimistaan sekä jumalallisesta henkäyksestä ikäänkuin
+täyttyy innostuksella. Siksipä täydellä syyllä kuuluisa maanmiehemme
+Ennius nimittää runoilijoita pyhiksi, koska näyttävät jumalain lahjana
+ja armonosoituksena olevan meille uskotut.[13]
+
+Olkoon niin muodoin, tuomarit, runoilijanimi teille, korkeasti
+valistuneille miehille pyhä, tämä runoilijanimi, jota ei mikään
+sivistymätön kansa konsanaan ole loukannut. Kalliot ja erämaat antavat
+vastakaikua ihmisäänelle, julmat petoeläimet usein lauhtuvat soitosta
+sekä pysähtyvät kuuntelemaan; me korkean sivistyksen jalostuttamat
+ihmiset emmekö tuntisi runoilijan äänen tenhovoimaa? Colophonin
+asukkaat sanovat Homeruksen olevan kansalaisensa, Chiolaiset väittävät
+hänet heikäläisekseen, Salamiin väestö vaati häntä itselleen,
+Smyrnalaiset taasen vakuuttavat hänen olevan maanmiehensä ja ovat sen
+johdosta hänelle vihkineet pyhäkön kaupungissaan, ja monet muut sitä
+paitsi hänestä kiivaasti kiistelevät keskenään.[14]
+
+9. Niin muodoin nuo vaativat itselleen muukalaista myöskin hänen
+kuoltuaan, sen johdosta että hän oli runoilija; mekö hylkäisimme hänen
+eläessään tämän miehen, joka sekä oman toivonsa mukaan että lakien
+perusteella on meikäläinen, sittenkin vaikka Archias jo pitkät ajat on
+käyttänyt kaiken harrastuksensa ja neronsa Rooman kansan kunnian ja
+maineen ikuistuttamiseksi? Sillä jo nuorukaisena hän käsitteli
+Cimbriläissotaa ja oli samalla rakas tuolle C. Mariukselle, joka näytti
+jotenkin kylmäkiskoiselta tällaisia harrastuksia kohtaan. Eihän kukaan
+ole niin nurjamielinen Runottarille, ett'ei hän kernaasti soisi
+töittensä ylistystä runoudella ikuistettavaksi. Kerrotaan
+Themistocleen, Ateenan mainioimman miehen, vastanneen häneltä
+kysyttäessä, kenenkä esitystä tai kenenkä ääntä hän mieluimmin
+kuunteli: Sen, joka hänen kuntoaan parhaiten ylistelisi. Niinikään tuo
+Marius myös erityisesti rakasti L. Plotiusta, koska hän luuli tämän
+henkensä lahjoilla voivan ylistellä tekojaan.[15] Mutta edelleen hän on
+kokonaisuudessaan esittänyt sotaa Mithridateen kanssa, mikä oli mahtava
+ja vaikea sekä monien vaihtelujen alainen käänteissään maalla ja
+merellä;[16] ja tämä runoelma tuottaa loistoa niin hyvin tuolle ylen
+urholliselle, kuuluisalle L. Lucullukselle kuin myös Rooman kansan
+nimelle. Rooman kansahan Luculluksen ylijohdolla avasi Pontuksen, joka
+muinoin oli suojattu kuninkaitten apuneuvojen ja luonnollisenkin
+asemansa kautta, Rooman kansan sotajoukko saman miehen johdolla kukisti
+jotenkin pienellä voimalla Armenialaisten lukemattomat joukot. Rooman
+kansan mainetekoja on se että Cyzicuksen perin ystävällismielinen
+kaupunki niinikään hänen toimestaan riistettiin ja pelastettiin
+kaikkinaisesta hyökkäyksestä kuninkaan puolelta sekä koko sodan
+ammottavasta kidasta;[17] meidän urhotyönämme aina mainitaan ja
+julistetaan tuo uskomattoman kiivas meritaistelu Tenedoksen luona,
+jolloin L. Luculluksen johtaessa taistelua vihollisten päälliköt
+tuhottiin ja laivasto upotettiin; meidän ovat voittopatsaat, meidän
+muistomerkit, meidän voittokulut. Mutta ne, jotka henkensä lahjoilla
+ylistävät näitä tapauksia, ne kohottavat Rooman kansan mainetta.
+Maanmiehemme Ennius oli Scipio Africanus vanhemman suosikki ja sen
+takia otaksutaan hänen marmorikuvansa olevan pystytetyn Scipioiden
+sukuhaudassa; hänen ylistyslaulujensa kautta ei ainoastaan ylistetty
+sotasankari saa kunniaa, vaan myös Rooman kansa. Pilviin saakka hän
+kohottaa tämän läsnäolevan Caton esi-isää ja sen kautta Rooman historia
+saa mainehikkaan lisäyksen. Lyhyesti sanottuna, se että mokomat miehet
+kuin Maximus, Marcellus, Fulvius joutuvat ylistetyiksi on meidän
+kaikkien yhteinen kunniamme.[18] 10. Sentähden esi-isämme ottivat
+kansalaistensa joukkoon näitten laulujen tekijän, joka oli vain
+Rudiaesta kotoisin; mekö valtiostamme karkoittaisimme tämän Heraclean
+kansalaisen, jota monet valtiot omakseen tavoittelevat ja joka on
+tähänkin laillisesti otettu?
+
+Sillä jos joku luulee vähemmän mainesatoa korjattavan kreikkalaisista
+runoelmista kuin latinalaisista, niin hän kovin erehtyy, sentähden että
+kreikkaa luetaan melkein kaikkien kansakuntain keskuudessa, mutta
+latina epäilemättä on ahdettu omien suppeitten rajainsa sisäpuolelle.
+Siksipä, jos maailman ääret rajoittavat urhotekojamme, tulee meidän
+toivoa että kunniamme ja maineemme tunkeutuu yhtä kauas, kuin me aseet
+käsissä olemme päässeet, koska tämä tuottaa kuuluisuutta niin hyvin
+juuri niille kansoille, joitten teoista kerrotaan, kuin varmaankin
+niille, jotka henkensä kaupalla taistelevat kunnian puolesta, on
+suurimpana yllykkeenä vaaroja ja vaivoja kestämään. Kuinka monta
+tekojensa kertojaa sanotaankaan Aleksanteri suurella olleen mukanaan!
+Ja kuitenkin hän huudahti asetuttuaan Sigeumin niemellä Achilleen
+hautakummulle:[19] Oi sinä onnen suosima nuorukainen, joka satuit
+saamaan Homeruksen sankariutesi julistajaksi! Ja syystäkin. Sillä
+joll'ei tuo Ilias olisi syntynyt, olisi sama kumpu, mikä oli hänen
+ruumiinsa peittänyt, myös kätkenyt hänen nimensä unhoon. Entä vielä?
+Eiköhän meidän vielä elävä suurmiehemme Cn. Pompeius,[20] jolla on yhtä
+suuri onni kuin kunto, kokoontuneen sotajoukkonsa edessä lahjoittanut
+kansalaisoikeutta historiansa kirjoittajalle mityleneläiselle
+Theophaneelle ja eivätkö nuo meidän sankarimme, jotka kyllä ovat
+urhollisia, mutta sivistymättömiä sotureita, niin sanoakseni kunnian
+tenhovoiman lumoamina hyväksyneet sitä äänekkäällä huudolla, ikäänkuin
+olisivat hekin olleet osallisia tuohon ylistykseen? Jos siis Archias
+lakien mukaan ei olisi ollut Rooman kansalainen, ei hän tietenkään
+olisi voinut saada aikaan sitä että joku ylipäällikkö hänelle olisi
+myöntänyt kansalaisoikeuden. Niinpä Sulla antaessaan kansalaisoikeuden
+Hispanialaisille ja Galleille olisi tietenkin hylännyt hänen
+pyyntönsä;[21] ja kumminkin olemme nähneet, mitenkä Sulla
+kansankokouksessa, kun muudan kehno kansanrunoilija hänelle oli
+ojentanut kyhäelmän, missä hän Sullan kunniaksi oli sepittänyt
+tilapäärunon vuorotellen eripituisilla säkeillä, mitenkä hän hetikohta
+niistä tavaroista, jotka hän paraikaa antoi myydä, käski maksaa tälle
+palkinnon, mutta vain sillä ehdolla, ett'ei hän mitään jäljestäpäin
+kirjoittaisi. Hän, joka arveli kehnon runoilijan tungeskelevaisuuden
+kuitenkin ansaitsevan jotain palkintoa, hän ei olisi tavoitellut tämän
+miehen runoilijalahjaa sekä ytimekästä ja sisältörikasta esitystapaa?
+Entä edelleen? eikö hän itsensä kautta tahi Lucullusten välityksellä
+olisi saanut tätä oikeutta läheiseltä ystävältään Q. Metellus
+Piukselta, joka useille myönsi sen? varsinkin koska hän siihen määrin
+toivoi tekojensa kertomista, että hän kallisti korvansa myös Cordubassa
+syntyneille runoniekoille, vaikka heidän runonsa kaikuivat jonkin
+verran kömpelöltä ja vieraalta.[22]
+
+11. Eihän sitä ole salattava, jota ei voida peittää, vaan on se julki
+lausuttava: Meitä kaikkia ohjaa ylistyksen mieliteko ja, kuta jalompi
+kukin on, sitä enemmän häntä johtaa kunnianhalu. Itse filosofitkin
+piirtävät nimensä niihin kyhäelmiin, jotka kirjoittavat kunnian
+halveksimisesta; juuri siinä, missä ylönkatsovat ylistystä ja
+kuuluisuutta, he haluavat tulla ylistetyiksi ja kuuluisiksi. Niinpä
+Decimus Brutus, tuo mainio sankari ja sotapäällikkö, koristi
+rakennuttamiensa temppelien ja muistomerkkien käytäviä hyvän ystävänsä
+Acciuksen runoelmilla.[23] Edelleen vielä, tuo Fulvius, joka Ennius
+seurassaan soti Aetoleja vastaan, ei epäröinyt omistaa sotasaalista
+Runottarille. Siinä kaupungissa siis, missä sotapäälliköt melkein
+sotisopaan puettuina ovat kunnioittaneet runoilijain nimeä ja
+Runotarten pyhäkköjä, eivät tuomarit rauhanpuvussa ole oikeutetut
+kieltäytymään kunnioittamasta Runottaria ja pelastamasta runoilijoita.
+
+Ja lisäksi, jotta kernaammin tekisitte sen, paljastan teille, tuomarit,
+oman sydämeni ajatukset ja tunnustan teille julkisesti oman niin
+sanoakseni kunniankaipuuni, joka ehkä on liiankin kiihkeä, mutta
+kuitenkin vilpitön. Sillä kaikki ne toimet, mitkä minä konsulikautenani
+yhdessä teidän kanssanne olen saanut aikaan tämän kaupungin ja
+valtakunnan menestykseksi, kansalaisten elämän puolesta sekä koko
+valtion hyväksi, on hän tehnyt runoelman aiheeksi vieläpä aloitellut
+sitä. Tämän kuultuani kehoitin häntä saattamaan sen loppuun, syystä
+että aihe minusta näytti tärkeältä ja viehättävältä. Eihän kunto vaadi
+mitään muuta palkkaa vaivoistaan ja vaaroistaan kuin julkista
+tunnustusta ja kunniaa; ja jos tämä meiltä pidätetään, tuomarit, mitä
+syytä meillä on näännyttää itseämme niin tavattomilla ponnistuksilla
+tällä ahtaalla ja lyhykäisellä elämänurallamme? Jos sielu ei aavistaisi
+mitään tulevaisuudesta ja jos se ahtaisi kaikki ajatuksensa samojen
+rajain sisäpuolelle, joilla elämänjaksomme on ympäröitty, se ei
+varmaankaan uuvuttaisi itseään moisilla ponnistuksilla eikä kiusaisi
+lukuisilla huolilla ja unettomilla öillä eikä niin usein aivan henkensä
+kaupalla taistelisi. Mutta nyt asuu kussakin jalossa henkilössä ylevä
+vaisto, mikä yöt päivät pääksytysten yllyttää mieltä kunnian
+kiihoittimilla ja varoittaa ett'ei maineemme mittaa ole jätettävä niin
+lyhyeksi, kuin elinaikamme on, vaan että se on ulotettava etäisimpään
+tulevaisuuteen. 12. Vai saattaisimmeko me todellakin ilmeisesti olla
+niin lyhytmielisiä, me kaikki, jotka liikumme valtiollisissa toimissa
+ja samalla tässä vaaran- ja vaivanalaisessa elämässä, että me, kun
+elämämme viime hetkeen saakka, emme ole vetäneet yhtään rauhallista ja
+huoletonta hengähdystä, luulisimme kaiken kuolevan samalla kuin
+ruumiimmekin? Koska monet mainiot miehet halukkaasti ovat jälkeensä
+jättäneet patsaskuvia ja kuvateoksia, jotka eivät mukaile heidän
+sielunsa piirteitä, vaan ruumiinsa muotoa, eikö meidän pitäisi paljoa
+mieluummin jättää aatteitamme ja ansioitamme esittävää taideluomaa,
+minkä suuret nerot ovat valmistaneet ja viimeistelleet? Ainakin minä
+arvelin jo silloin, kuin toimessa olin, sirottelevani ja kylväväni
+kaikki toimeni koko maanpiirin muistissa ikuisesti säilytettäviksi.
+Olkoonpa että muisto pysyy kuoltuani tietoisuuteni ulkopuolella tahi
+että, niinkuin suurimmat filosofit ovat otaksuneet, se ulottuu edes
+johonkuhun osaan henkistä olemustani, varmaa on että nyt ainakin tunnen
+iloa sitä ajatellessani ja toivoessani.
+
+[Loppulause] Vapauttakaa siis, tuomarit, kanteenalaisuudesta moinen
+siveellisesti jalo mies, joka, niinkuin näette, saa osakseen täyden
+tunnustuksen korkea-arvoisten ja monivuotisten ystävien puolelta,
+moinen mies, jolla on niin suuri luontainen lahjakkuus, kuin sitä
+täytynee pitää, koska ylimystömme nerokkaimmat miehet, kuten huomaatte,
+ovat hänen seuraansa tavoitelleet, ja jonka asia päälle-päätteeksi on
+senlaatuinen, että sen osoittaa todeksi lain suosiollisuus,
+municipikaupungin antama vakuutus, Luculluksen todistus sekä
+Metelluksen henkiluettelot. Näin ollen pyydän teitä, tuomarit, koska
+suurissa neroissa tulee olla niin hyvin inhimillinen kuin jumalallinen
+suositus, pyydän teitä siten ottamaan hänet suojelukseenne, että
+selvästi nähdään, mitenkä te, sen sijasta että olisitte ankaruudessanne
+vahingoittaneet, olette lempeydessänne hänet vapauttaneet, sillä hän on
+aina ylistänyt teitä, teikäläisiä päälliköitä sekä Rooman kansan
+mainetöitä ja lupaa todistuksellaan ikuisesti tehdä kuuluisiksi nämä
+vast'ikään meitä ja teitä valtion sisäisessä elämässä kohdanneet vaarat
+ja kuuluu lisäksi niiden joukkoon, joita kaikkina aikoina ja kaikkien
+kansain keskuudessa on pyhinä pidetty ja niiksi nimitetty.
+
+Tuomarit! Toivon sen varmasti saavan yleisen hyväksymisen, minkä tapani
+mukaan lyhyesti ja yksinkertaisesti olen lausunut oikeusasiasta; sen,
+minkä poikkeamalla Forumilla ja oikeusistuinten edessä käytetystä
+esitystavasta olen puhunut päämieheni nerollisuudesta ja ylimalkaan
+hänen runoilijatoimestaan, te, tuomarit, toivoakseni hyväntahtoisesti
+olette kuunnelleet, oikeuden puheenjohtajan tiedän varmasti sen
+tehneen.
+
+
+
+
+Viiteselitykset:
+
+
+[1] _A. Licinius Archias_ oli runoilijan nimi Rooman kansalaisena.
+
+[2] _Antiochia_ Syyrian pääkaupunki (nyk. Antakie).
+
+[3] _Tarentum_ (nyk. Taranto), _Locri_ (nyk. hävinnyt), _Rhegium_ (nyk.
+Reggio) ja _Neapolis_ (nyk. Napoli) Etelä-Italian kaupunkeja.
+
+[4] V. 102 e.Kr.
+
+[5] _Q. Caecilius Metellus Numidious_ konsuli v. 109 e.Kr. ja hänen
+poikansa _Q. Caec. Met. Pius_ konsuli v. 80; _M. Aemilius Scaurus_
+konsuli vv. 115 ja 107 e.Kr.; _Q. Lutatius Catulus_ konsuli v. 102 ja
+hänen samanniminen poikansa konsuli v. 78; _L. Licinius Crassus_,
+mainio puhuja, konsuli v. 95; _L. Licinius Lucullus_ praetori, hänen
+samanniminen poikansa, kuuluisa maailmanmies ja päällikkö, konsuli v.
+74 ja _M. Lic. Lucullus_ edellisen veli; _M. Livius Drusus_
+kansantribuni v. 91; _Cn. Octavius_ konsuli v. 87, hänen poikansa _L.
+Oct._ konsuli v. 75 ja _M. Oct._ kansantribuni; _M. Porcius Cato_ M.
+Porcius Cato Maiorin pojanpoika; _Q. Hortensius Hortalus_ konsuli v. 97
+ja hänen poikansa, tunnettu puhuja, konsuli v. 69.
+
+[6] _Heraclea_ nyk. hävinnyt kaupunki Etelä-Italiassa.
+
+[7] _Appius Claudius Pulcher, P. Gabinius Capito ja L. Cornelius
+Lentulus_ v. 89 praetoreja.
+
+[8] V. 70 e.Kr.
+
+[9] V. 86 e.Kr.
+
+[10] V. 89 e.Kr. L. Iulius Caesarin ja P. Licinius Crassuksen aikana.
+
+[11] _P. Cornelius Scipio Africanus Minoi_, kuuluisa sotasankari, kuol.
+v. 129 e.Kr., hänen ystävänsä _C. Laelius Sapiens ja L. Purius Philus_
+konsuli v. 136 e.Kr.
+
+[12] _Q. Roscius Gallus_ aikansa kuuluisin näyttelijä.
+
+[13] _Q. Ennius_ synt. Rudiaen kaupungissa Etelä-Italiassa v. 239,
+kuollut Roomassa v. 169 e.Kr.
+
+[14] _Colophon_ kaupunki Vähässä-Aasiassa, _Chios_ saari Aegean
+meressä, _Salamis_ Kypros saaren suurin kaupunki.
+
+[15] _L. Plotius Gallus_ perusti Rooman ensimäisen latinalaisen
+puhujakoulun.
+
+[16] N.s. kolmas sota Mithridatesta, Pontuksen kuningasta, vastaan vv.
+74-64 e.Kr.
+
+[17] _Cyzicus_ kaupunki Marmarameren (Propontis) rannalla.
+
+[18] _Q. Fabius Maximus Cunctator_ ja _M. Claudius Marcellus_
+Hannibalin vastustajia; _M. Fulvius Nobilior_ kukisti Aetolit v. 189.
+
+[19] _Sigeum_ niemi Trojan läheisyydessä.
+
+[20] _Cn. Pompeius Magnus_, kuuluisa päällikkö, synt. v. 106,
+kuol. v. 48 e.Kr.
+
+[21] _L. Cornelius Sulla_, Rooman diktaattori, synt. v. 138,
+kuol. v. 78 e.Kr.
+
+[22] _Corduba_ nyk. Cordova Espanjassa.
+
+[23] _D. Iunius Brutus_ konsuli v. 138 e.Kr.; _L. Accius_ synt. v. 170
+e.Kr.
+
+
+
+
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57146 ***
diff --git a/57146-8.txt b/57146-8.txt
deleted file mode 100644
index 71370e0..0000000
--- a/57146-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,1085 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi, by
-Marcus Tullius Cicero, Translated by K. J. Hidén
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi
-
-
-Author: Marcus Tullius Cicero
-
-
-
-Release Date: May 12, 2018  [eBook #57146]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PUHE RUNOILIJA ARCHIAAN
-PUOLUSTUKSEKSI***
-
-
-E-text prepared by Tapio Riikonen
-
-
-
-PUHE RUNOILIJA ARCHIAAN PUOLUSTUKSEKSI
-
-Pitänyt
-
-M. Tullius Cicero
-
-Suomentanut
-
-T:ri K. J. Hidén, roomalaisen filologian dosentti
-
-
-
-
-
-
-Helsingissä,
-Oy Weilin & Göös Ab,
-1905.
-
-
-
-
-      Die Muse wagte es, in der Toga auf der römischen Rednerbühne
-      zu erscheinen, und den Vorhang ihres Heiligthums zu lüften;
-      die Art, wie sie eingeführt wurde, giebt Aufschluss über
-      Cicero und sein Volk.
-
-                        _W. Drumann_ Geschichte Roms Th. IV p. 204.
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
-Alkulause.
-M. Tullius Ciceron elämä ja teokset.
-Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi
-  Johdanto.
-  Selonteko.
-  Todistelu.
-  Loppulause.
-Viiteselitykset.
-
-
-Lyhennyksiä:
-
-  A. = Aulus
-  C. = Gaius
- Cn. = Gnaeus
-  L. = Lucius
-  M. = Marcus
-  P. = Publius
-  Q. = Quintus
-
-
-
-
-Alkulause.
-
-
-      Non scholae, sed vitae discimus.
-
-Jo v. 1865 ilmestyivät Ciceron puhe runoilija Archiaan puolustukseksi
-sekä puhe Q. Ligariuksen hyväksi Oulun ruotsalaisen alkeisopiston
-lehtorin Oskar Blomstedtin suomentamina sekä painettiin sittemmin
-uudestaan aivan muuttumatta v. 1891.
-
-Koska Blomstedtin kirjasen jälkimäinenkin painos nykyjään lienee
-loppuun myyty, olen katsonut ajan vaatimaksi julkaista tekemäni
-edellisen puheen suomennoksen. Tämä poikkeaa eri syistä Blomstedtin
-käännöksestä, varsinkin sen johdosta, että tahallani en ole siihen
-tutustunut ennen oman työni päätyttyä.
-
-Käännös on ylipääten tehty sen tekstin mukaan, minkä Lehtori Tri O.
-Grotenfelt on julkaissut kirjassa M. Tullii Ciceronis orationes
-selectae VI, Helsingforsiae 1894. Muuten olen hyväkseni käyttänyt
-tärkeimmät puheen käsittämistä edistävät apuneuvot, joista erityisesti
-mainitsen Lehtori H.F. Silander'in toimittamat oivalliset selitykset
-(Selityksiä ja Sanaluettelo M. Tullius Ciceron puheeseen Runoilija
-Archiaan puolustukseksi, Helsingissä 1903).
-
-Helsingissä, kesäkuulla 1905.
-
-_K.J. Hidén_.
-
-
-
-
-M. Tullius Ciceron elämä ja teokset.
-
-
-M. Tullius Cicero syntyi tammikuun 3 p. v. 106 e.Kr. lähellä Arpinumin
-pikkukaupunkia (nyk. Arpino kaakkoon päin Roomasta). Saatuansa Roomassa
-yhdessä nuoremman veljensä Quintuksen kanssa huolellisen kasvatuksen
-hän esiintyi jo v. 81 julkisesti puhujana ja saavutti vähitellen yhä
-suuremman maineen varsinkin sen jälkeen, kuin hän oli harjoitellut
-opintoja Kreikassa vv. 79-77. Hän otti nyt enemmän kuin ennen osaa
-valtiolliseen elämään, tuli v. 75 quaestoriksi sekä kohosi nopeasti
-läpi kaikkien virka-asteitten, jotta hän huolimatta siitä että oli
-nuosukas (_homo novus_) pääsi konsulin virkaan vuodeksi 63
-varhaisimpana lain myöntämänä ikävuotena. Konsulina Cicero paljasti
-Catilinan vallankumoukselliset aikeet sekä kukisti valtiolle perin
-vaarallisen salaliiton. Tällöin Cicero oli kohonnut valtiollisen
-toimensa kukkuloille, mutta tämän jälkeen elämä hänelle tarjosi vain
-pettymyksiä ja vastoinkäymisiä.
-
-Ciceron täytyikin jo v. 58 lähteä maanpakoon Roomasta. Kuitenkin hän
-seuraavana syksynä kutsuttiin takaisin, jolloin Rooman kanssa suurella
-riemulla otti hänet vastaan. Seuraavat vuodet hän toimi etenkin
-puhujana sekä Forumilla että senaatissa saavuttamatta kumminkaan
-aikaisempaa vaikutustaan. V. 51 hän joutui prokonsulina hoitamaan
-Cilician maakuntaa vuoden ajan. Kun Cicero Ciliciasta palasi Roomaan,
-oli kansalaissota Caesarin ja Pompeiuksen välillä alkanut. Kauan
-epäröityään hän lähti Pompeiuksen luo Kreikkaan. Pharsaluksen
-ratkaisevan taistelun jälkeen v. 48 hän jälleen palasi Italiaan sekä
-sai helposti Caesarilta armahduksen. Muuttuneet olot vaikuttivat nyt
-sen että Cicero toistaiseksi pysyi aivan erillään valtiollisesta
-elämästä omistaen kaiken aikansa vain kirjallisille ja tieteellisille
-harrastuksilleen. Vasta Caesarin murhan jälkeen Cicero taasen astui
-valtiolliselle taistelutanterelle asettuen kaikella voimallaan mahtavaa
-Antoniusta vastaan. Mutta sen johdosta hänenkin nimensä myöhemmin
-joutui valtiopannaan julistettujen joukkoon ja murhamiehet yllättivät
-hänet Caietan luona (nyk. Gaëta) joulukuun 7 p. v. 43 e.Kr.
-
-Joskin Cicero valtiollisen toimintansa johdosta useinkin on joutunut
-ankaran arvostelun alaiseksi, on hän puhujana ja kirjailijana
-saavuttanut yleisen tunnustuksen sekä katoamattoman maineen. Hänen
-merkityksensä omalle ajalleen sekä jälkimaailmalle on etenkin siinä,
-että hän helposti tajuttavassa, miellyttävässä muodossa Rooman kielellä
-on esittänyt eetillisesti ja esteettisesti etevämmän kreikkalaisen
-sivistyksen tuotteita ja tuloksia sekä johdonmukaisella, puhtaalla ja
-sointuvalla kielenkäytöllään kohottanut latinan kielen täydellisyyteen,
-josta tuli esikuva pitkiksi ajoiksi.
-
-Ciceron kirjallisten tuotteiden lukumäärä on melkoisen suuri.
-Tavallisesti hänen jälkeenjättämänsä kirjoitukset jaetaan seuraaviin
-ryhmiin: _puheet; retoriset kirjoitukset; filosofiset teokset;
-kirjeet_.
-
-
-Puhe runoilija Archiaan puolustukseksi.
-
-Niinkuin itse puheesta näkyy, muudan Grattius syytti Archiasta siitä
-että hän laittomasti oli itselleen kavaltanut Rooman kansalaisoikeuden.
-Koska kantajan tekemät syytökset oli verrattain helppo kumota, oli koko
-oikeudenkäynti kaikesta päättäen valtiollisten vastustajien
-toimeenpanema runoilijaa suosivan Lucullusten perheen häpäisemiseksi.
-Juttua käsiteltiin v. 62 valamiesoikeudessa, jonka puheenjohtajana
-toimi praetori Q. Tullius Cicero, puhujan veli. Sitten kuin Grattius
-oli kanteensa esittänyt piti Cicero puolustuspuheen, josta hän
-suurimman osan omistaa tieteiden ja taiteiden ylistämiselle
-osoittaakseen että Archias, ollen näitten harrastaja, kaikin puolin on
-ansainnut tulla Rooman kansalaiseksi. Kuten odottaa saattoi, kumottiin
-kanne aiheettomana.
-
-
-
-
-PUHE RUNOILIJA ARCHIAAN PUOLUSTUKSEKSI
-
-
-1. [Johdanto] Jos minussa, tuomarit, on jotain synnynnäistä kykyä,
-jonka pienuuden kyllä tunnen, tahi jotain harjaantumista puheiden
-pitämiseen, johon kieltämättä olen kohtalaisesti perehtynyt, tahi
-jonkinmoisia innokkaalla tieteellisellä työskentelyllä saavutettuja
-opinnollisia tietoja tällä alalla, jonka lähellä -- sen tunnustan --
-kaiken elinaikani olen uskollisesti pysynyt, niin kaiketikin ensi
-sijassa juuri tämä A. Licinius milt'ei täydellä syyllä on oikeutettu
-minulta vaatimaan hedelmän korvaukseksi kaikista edellä mainituista
-perusteista.[1] Sillä aloittaessani tarkasteluani aina siitä saakka,
-mihin suinkin saatan ajatuksissani silmäillä menneitä päiviäni sekä
-ulotuttaa lapsuuteni ajan varhaisimmat muistelmat, siitä saakka huomaan
-tämän päämieheni ensimäisenä innostuttaneen minua ryhtymään ja
-antautumaan näitten harrastusten palvelukseen. Jos siis puhelahjani,
-tämän miehen kehoittelusta ja opastuksista sopusuhtaisesti kehittynyt,
-jolloinkulloin on ollut muutamille hyödyksi, olen totta tosiaan, minkä
-verran minussa voimia on, velvollinen auttamaan ja pelastamaan juuri
-sitä, jolta olen saanut vastaanottaa sen keinon, minkä avulla saatan
-kaikkia muita auttaa ja monia muita pelastaa. Ja jott'ei muuten kukaan
-mahdollisesti kummastelisi näitä minun sanojani, sen johdosta että
-tässä miehessä on aivan toinen hengenlahja kuin minun omaamani
-oppitieto ja taito puhumisessa, niin tahdon huomauttaa, en ole minäkään
-koskaan ollut kiintynyt yksinomaan vain tähän taiteeseen. Sillä
-kaikilla opinhaaroilla, jotka korkeampaa sivistystä tarkoittavat, on
-jonkinlainen yhdysside ja ne liittyvät toisiinsa niin sanoakseni
-sukulaisuuden kautta.
-
-2. Mutta jott'ei kenellekään teistä näyttäisi kummalliselta, että minä
-lakiin perustuvaa tutkimusta pidettäessä sekä rikosjuttua käyteltäessä,
-kun asiata käsitellään Rooman kansan praetorin, varsin ansiokkaan
-miehen, ynnä järkähtämättömien tuomarien edessä, tämän näin lukuisasti
-kokoontuneen ihmisjoukon läsnäollessa, että minä käytän tällaista
-esitysmuotoa, mikä eroaa sekä tavanmukaisista käräjämenoista että myös
-oikeudellisesta sana-asusta, pyydän teitä että tässä jutussa annatte
-minulle tämän vapauden, mikä on soveltuva tälle vastaajalle eikä
-toivoakseni teille vastenmielinen, ja suvaitsette että minä, puhuessani
-tämän oivallisen runoilijan ja mainion oppineen puolesta näitten
-lukuisain sivistyneitten läsnäollessa ja teidän, niin valistuneiden
-miesten edessä ja lopuksi tämän praetorin johtaessa oikeuden istuntoa,
-saan puhua vähää vapaammin sivistyttävistä ja tieteellisistä riennoista
-sekä, kun on kysymys sellaisesta miehestä, joka julkisuutta vierovan ja
-tieteitä harrastavan elintapansa vuoksi mitä vähimmin on joutunut
-käräjissä ja rikosjutuissa raastettavaksi, käyttää melkein aivan uutta
-ja tavatonta esitysmuotoa.
-
-Mutta jos nyt tiedän teidän suosiollisesti myöntävän tämän, niin johdan
-teidät varmasti siihen lopulliseen käsitykseen että tämä A. Licinius ei
-suinkaan ole poistettava kansalaisten luvusta, hän kun on kansalainen,
-vaan päinvastoin, joll'ei hän olisi, otettava kansalaisten joukkoon.
-
-3. [Selonteko] Sillä niin pian kuin Archias oli jättänyt taaksensa
-poikaiän ja niistä opetusaineista, joiden kautta nuoriso tavallisesti
-kasvatetaan todelliseen sivistykseen, antautui kirjailijatoimeen, niin
-hän ensiksi Antiochiassa -- siellä, näette, hän oli syntynyt ylhäisestä
-suvusta --, mikä muinoin oli väkirikas, varakas kaupunki sekä
-oppineitten ihmisten ja tieteellisten pyrintöjen pesäpaikka, pian alkoi
-voittaa kaikki muut nerollisuutensa maineella.[2] Sittemmin muissakin
-Vähän-Aasian osissa ja koko Kreikassa siten hänen tuloansa kaikkialla
-juhlittiin, että jännitys, jolla häntä odotettiin, oli suurempi kuin
-hänen nerollisuutensa vaikuttama maine, mutta itse hänen tulonsa
-herättämä ihastus voitti jännityksen. Mitä Italiaan tulee, versoi
-siihen aikaan siellä kaikkialla kreikkalaiset taiteet ja tieteet, ja
-näitä harrastuksia pidettiin vielä silloin Latiumissakin innokkaammin
-vireillä kuin nyt samoissa kaupungeissa eikä niitä täälläkään
-Roomassa laiminlyöty valtion rauhallisen aseman johdosta. Siksipä
-Tarentumilaiset, Locrilaiset, Rhegiumilaiset ja Neapolilaiset
-kunnioittivat häntä lahjoittamalla hänelle kansalaisoikeutensa ynnä
-muita kunnianosoituksia ja kaikki, jotka edes jossakin määrin osasivat
-älyjä arvostella, pitivät häntä personallista tutustumista
-ansaitsevana.[3] Kun hän tämän suuren ja laajalle levinneen
-maineen kautta vielä muilla paikkakunnilla oleskellessaan oli
-tullut tunnetuksi, saapui hän Roomaan Mariuksen ja Catuluksen
-konsulivuotena.[4] Hän tapasi heti konsuleina semmoiset miehet, joista
-toinen saattoi hänelle tarjota arvokkaita aineksia runollista esitystä
-varten ja toinen taasen sekä aineksia että myös harrastusta ja
-arvostelukykyä. Heti-kohta Lucullukset vastaanottivat hänet kodissaan,
-vaikka hän vielä silloin oli nuorukaisen puvussa. Ja todistuksena niin
-hyvin hänen lahjakkaisuudestaan ja tieteellisestä sivistyksestään kuin
-lisäksi hänen jalosta luonteestaan oli tämä, että se perhe, joka
-ensinnä hänelle nuoruudessaan osoitti suosionsa, edelleen pysyi hänelle
-vanhuudessaan likeisesti tuttavallisena. Niihin aikoihin hän oli
-mieluinen tuolle mainiolle Q. Metellus Numidicukselle ja hänen
-pojalleen Piukselle, hänen esityksiään kuunteli M. Aemilius, hän
-seurusteli läheisesti Q. Catuluksen, sekä isän että pojan kanssa, L.
-Crassus häntä kunnioitti, mutta kun hän seurustelullaan piti itseensä
-kiintyneinä Lucullukset, Drusuksen, Octaviukset, Caton ja koko
-Hortensiusten perhekunnan, nautti hän suurtakin kunnioitusta, koska
-eivät ainoastaan ne häntä kunnioittaneet, jotka mielivät jotain
-henkisesti omaksua sekä nautinnokseen kuunnella, vaan myös ne, jotka
-ehkä olivat niin tekevinään.[5] 4. Kun hän sillä välin kyllin pitkän
-väliajan jälkeen M. Luculluksen kanssa oli lähtenyt Siciliaan ja tästä
-maakunnasta palasi niinikään Luculluksen kanssa, saapui hän
-Heracleaan.[6] Kun tämä oli täydellisesti yhdenvertaisiin oikeuksiin
-perustuva liittovaltio, tahtoi hän kirjoittautua tämän valtion
-kansalaiseksi ja, jos kohta häntä jo itse kauttansa pidettiin siihen
-kelvollisena, sai hän sen Heraclealaisilta erityisesti Luculluksen
-vaikutuksen ja suosion johdosta. Annettiinpa hänelle kansalaisoikeus
-erään Silvanuksen ja Carbon lain nojalla: Kansalaisia olkoot kaikki,
-jotka ovat kansalaisiksi kirjoitetut liittolaisvaltioissa, jos silloin,
-kuin lakiehdotus tehtiin, asuivat Italiassa ja jos he 60 päivän
-kuluessa ilmoittautuivat praetorille. Kun päämiehelläni jo monta vuotta
-oli ollut asunto Roomassa, ilmoittautui hän likeiselle ystävälleen
-praetori Q. Metellukselle.
-
-[Todistelu] Jos minulla nyt on puhuttavana ainoastaan
-kansalaisoikeudesta ja laista, minun ei tarvitse sanoa mitään lisää;
-sillä puolustuspuheeni on päättynyt. Mitähän tästä voidaan kumota,
-Grattius? Kiellätkö hänen olleen Heraclean kansalaiseksi kirjoitettuna?
-Todistajana on läsnä erittäin luotettava, velvollisuudentuntoinen ja
-rehellinen mies, M. Lucullus; tämä väittää tietävänsä eikä luulevansa,
-nähneensä eikä vain kuulleensa, olleensa toimeenpanijana eikä vain
-olleensa läsnä. Todistajina ovat läsnä Heraclean kunnianarvoiset
-lähettiläät, tämän oikeusjutun takia ovat he saapuneet tehtävineen ja
-virallisine todistuskappaleineen; nämä sanovat hänen kirjoitetun
-Heraclean kansalaiseksi. Tässä vielä kaipaat Heraclean virallisia
-kansalaisluetteloja, joiden kaikki tiedämme hävinneen Italian sodan
-aikana valtioarkiston tulipalossa? On todellakin naurettavaa, ett'ei
-sanota mitään sen johdosta, mikä meillä on, vaan kysytään, mitä meillä
-ei saata olla, ett'ei olla tietävinään suullisesta todistuksesta, vaan
-vaaditaan kirjallista ja, vaikka on olemassa niin jalon miehen
-kunniasana ja niin luotettavan municipikaupungin valallinen vakuutus,
-hylätään se, jota ei millään lailla voida väärentää, mutta kaivataan
-luetteloja, joita kumminkin itse sanot monesti väärennettävän. Tai
-eikö hän olisi asunut Roomassa, hän, joka monta vuotta ennen
-kansalaisoikeuden saamista kaikkine tamineineen tavaroineen asettui
-Roomaan asumaan? Tai eikö hän olisi ilmoittautunut? On kyllä, vieläpä
-niihin luetteloihin, mitkä yksin praetorivirkakunnalle tehdyistä
-ilmoittaumisista omaavat virallisten luettelojen pätevyyden. 5. Sillä
-kun Appiuksen luetteloja sanottiin jokseenkin huolimattomasti
-säilytetyiksi ja Gabiniuksen kevytmielisyys hänen ollessa vielä
-tuomitsematta sekä onnettomuus tuomion jälkeen oli hävittänyt
-luettelojen koko luotettavaisuuden, niin sitä vastoin tuo peräti
-nuhteeton ja oikeamielinen Metellus oli niin tunnon-tarkka, että hän
-meni praetori L. Lentuluksen ja tuomarien luo sekä sanoi käyneensä
-rauhattomaksi yhden nimen pyyhkimisestä.[7] Näissä luetteloissa ette
-nyt näe mitään pyyhkimistä tapahtuneen A. Liciniuksen nimen kohdalla.
-Näin ollen, mitä syytä on epäillä hänen kansalaisoikeuttaan,
-varsinkin kun hän on ollut muidenkin kansalaiskuntain jäseneksi
-kirjoitettuna? Sillä kun ihmiset Suur-Kreikassa jakelivat sulan suotta
-kansalaisoikeutta vähäpätöisille henkilöille, jotka eivät olleet
-perehtyneet mihinkään tahi vain johonkin ala-arvoiseen taiteeseen,
-eivät suinkaan Rhegiumilaiset tai Locrilaiset tai Neapolilaiset tai
-Tarentumilaiset, kuten minun kai täytynee uskoa, olisi kieltäneet tältä
-nerollisuuden erinomaisella maineella varustetulta mieheltä sitä, minkä
-tavallisesti lahjoittivat näyttämötaiteilijoille! Entä vielä? muut ovat
-kyllä sekä kansalaisoikeuden antamisen jälkeen että Papiuksen lain
-jälkeen jollakin tavoin päässeet pujahtamaan noitten municipikaupunkien
-kansalaisluetteloihin; tämäkö sitten olisi hylättävä, joka ei edes
-käytä niitä, joihin on kirjoitettu, koska hän aina tahtoi käydä
-Heraclealaisesta?
-
-Sinä vaadit meikäläisiä verotusluetteloja esitettäviksi. Luonnollisesti
-kyllä; sillä onhan se aivan tuntematon asia, että hän viimeisten
-censorien aikana[8] oli tuon mainion päällikön L. Luculluksen seurana
-sotajoukossa ja että hän edellisten aikana[9] oleskeli Vähässä-Aasiassa
-saman miehen seurassa, kun hän vielä oli quaestori, kuin myös että
-ensimäisten, Juliuksen ja Crassuksen aikana,[10] ei yhtään osaa
-kansasta kirjoitettu henkiluetteloihin. Mutta koska hengillepano ei
-vahvista kansalaisaseman laillisuutta, vaan ainoastaan osoittaa että
-se, joka on luetteloon merkitty, jo siihen aikaan sen kautta on
-esiintynyt kansalaisena, niin tiedä, että niihin aikoihin, jolloin
-tämä, syytöksesi mukaan, ei edes omankaan käsityksensä nojassa
-omistanut Rooman kansalaisen oikeuksia, hän useampia kertoja lakiemme
-jälkeen teki testamenttinsa sekä sai vastaanottaa Rooman kansalaisten
-määräämiä perintöjä ja L. Lucullus maaherrana suositti häntä
-rahapalkkioiden saantia varten valtionrahastolle. 6. Hae vielä
-todisteita, jos voit; ei häntä kuitenkaan koskaan oman taikka
-ystäviensä käsityksen mukaan saata syylliseksi todistaa.
-
-Kysyt meikäläiseltä mieheltä, Grattius, miksi niin suuresti olen tähän
-mieheen ihastunut. Koska hän tarjoaa minulle tyyssijan, missä henkeni
-virkistyy tämän Forumin hälinän jälkeen ja torailemisesta väsyneet
-korvani löytävät lepoa. Vai luuletko että meille voisi riittää ainetta,
-mistä joka päivä puhuisimme niin monenmoisissa asioissa, ell'emme
-tieteellisellä työskentelyllä jalostuttaisi henkeämme, tahi että
-henkemme voisi kestää niin suurta rasitusta, ell'emme virkistäisi sitä
-niinikään samalla työskentelyllä? Minäpä todellakin tunnustan olleeni
-tieteellisiin harrastuksiin ihastunut. Hävetkööt muut, jotka siten ovat
-tieteisiin hautaantuneet, ett'eivät niistä voi mitään käyttää
-yhteiseksi hyväksi eivätkä julkisuuden valoon saattaa; vaan miksikä
-minua hävettäisi, tuomarit, joka niin monta vuotta olen elänyt siten,
-ett'ei joutoajan vietto ole minua pidättänyt eikä nautinnonhimo
-ehkäissyt, saati sitten unentarve estänyt yhdenkään kansalaisen
-ahdinkotilassa tahi aineellista etua uhattaessa? Kukapa siis minua
-sitten moittisi tahi kuka minulle syyllä vihoittelisi, jos minä
-puolestani käytän näitten opintojen harjoittamiseen kaiken sen ajan,
-mikä muille myönnetään yksityisten asiainsa hoitamiseen, juhlapäivien
-ja leikkien viettämiseen tahi toisenlaisia huvituksia sekä suorastaan
-hengen ja ruumiin lepoa varten, sen ajan, minkä muut omistavat varhain
-alkaviin pitoihin, noppapeliin tai pallonheittoon? Vieläpä on tämä sitä
-enemmän minulle sallittava, koska näistä opinnollisista harrastuksista
-minunkin puhujataitoni kehittyy, joka, olkoonpa se kuinka vähäinen
-tahansa, ei koskaan ole ystäviä pulaan jättänyt. Mutta jos tämä
-jostakusta näyttää jokseenkin vähäpätöiseltä, tunnen kumminkin sen
-lähteen, mistä saatan ammentaa ne ohjeet, mitkä ovat tärkeimmät. Sillä
-joll'en monien suullisten ohjausten ja monipuolisen kirjallisuuden
-viljelemisen kautta nuoruudesta asti olisi tullut siihen vakaumukseen,
-ett'ei mitään elämässä suuresti ole tavoitettava paitsi kunniaa
-ja siveellisyyttä, että taasen sen takaa-ajamisessa kaikki
-ruumiin-rasitukset, kaikki kuoleman, vieläpä maanpaonkin vaarat ovat
-vähäpätöisiksi arvosteltavat, en olisi milloinkaan teidän hyväksenne
-pannut itseäni alttiiksi niin lukuisille, suurille vaaroille sekä
-näitten katalien ihmisten jokapäiväisille hyökkäyksille. Mutta täynnä
-noita ohjeita ovat kaikki kirjat, kaikki viisaitten lausunnot, kaikki
-muinaiset esikuvat; nämä kaikki olisivat hämärän peitossa, ell'ei
-tieteen valaisu niitä kohtaisi. Kuinka monta elävästi esitettyä kuvaa
-oivallisista miehistä ovatkaan kreikkalaiset ja latinalaiset
-kirjailijat meille jättäneet sekä katsellaksemme että vielä enemmän
-jäljitelläksemme! Näitä minä aina pidin silmäini edessä valtiota
-johtaessani ja koetin siten sydäntäni ja henkeäni, noita oivallisia
-miehiä nimenomaan tarkastelemalla, sopusuhtaisiksi kehittää.
-
-7. Joku kysynee: Mitä kummia? tuonko tieteellisen koulutuksen kautta,
-jota kiitoksilla ylistelet, juuri nuo mainiot miehet, joiden ansioista
-on kirjallisuudessa kerrottu, ovat kasvatuksensa saaneet? Vaikeaa on
-vakuuttaa tätä kaikista, mutta kuitenkin tiedän tarkalleen, mitä minun
-tulee siihen vastata. Minä puolestani myönnän että useat erinomaisen
-lahjakkaat ja ansiokkaat henkilöt ovat olleet tieteellistä sivistystä
-vailla ja että he pelkästään melkein jumalallisen luonnonlaatunsa
-kautta itsestänsä ovat tulleet siveellisiksi ja lujiksi, vieläpä lisään
-senkin että luontainen taipumus ilman tieteellistä sivistystä useammin
-on auttanut saavuttamaan kiitosta ja kuuluisuutta kuin sivistys ilman
-luontaista taipumusta. Ja kumminkin minä väitän tämän että, jos
-erinomaiseen, mainioon taipumukseen on yhtynyt järjestyksellinen ja
-sopusuhtainen tieteellinen kasvatus, niin tavallisesti silloin sukeutuu
-moinen aivan harvinainen etevyys. Näitä miehiä on tuo kuolematon
-Africanus, jonka isämme ovat nähneet, näitä nuo varsin järkevät ja
-maltilliset miehet C. Laelius ja L. Furius sekä tuo sangen tarmokas
-ynnä sen ajan mieheksi perin oppinut M. Cato vanhus;[11] jos nämä eivät
-olisi tieteistä saaneet mitään apua käsittääkseen ja noudattaakseen
-hyvettä, eivät varmaan olisi koskaan antautuneet niitä harjoittamaan.
-Mutta joskaan tätä suurta hyötyä ei olisi silmämääräksemme asetettava
-ja jos näistä opinnoista etsittäisiin vain huvitusta, niin kuitenkin
-luullakseni teidän täytyisi pitää tätä hengen virkistyskeinoa
-jaloimpana ja ylevimpänä. Sillä muut eivät sovellu kaikkiin aikoihin
-eivätkä kaikille ikäkausille eivätkä kaikkiin paikkoihin, mutta
-tällaiset tieteelliset harrastukset elähdyttävät nuoruutta, huvittavat
-vanhuutta, kaunistavat myötäkäymisiä, tarjoovat turvaa ja lohtua
-vastoinkäymisissä, ovat huviksi kotona eivätkä esteeksi sen
-ulkopuolella, ovat seuranamme öillä, matkustellessamme ulkomailla sekä
-maaseudulla oleskellessamme.
-
-8. Mutta jos emme itse saata niitä harjoitella emmekä mielessämme
-niistä nauttia, pitäisi meidän kuitenkin niitä ihailla, vieläpä
-silloin, kuin vain näkisimme niitä muissa. Kuka meistä oli niin
-sivistymätön ja tunteeton, ett'ei äskettäin Rosciuksen kuolema olisi
-häneen koskenut? Vaikka hän kuolikin vanhuksena, oli yleinen mielipide
-se, ett'ei hänen olisi pitänyt ensinkään kuolla oivallisen taitonsa ja
-viehättäväisyytensä takia.[12] Hän oli siis saanut osakseen niin paljon
-rakkautta meiltä kaikilta ruumiinsa elkeillä; tuleeko meidän sitten
-välinpitämättömästi kohdella hengen uskomatonta eloisuutta ja neron
-lentoa? Kuinka monesti olenkaan nähnyt tämän Archiaan, tuomarit, --
-käytän, näette, hyväkseni suosiollisuuttanne, koska te tässä laadultaan
-oudossa oikeuspuheessa niin tarkasti minua kuuntelette, -- kuinka
-monesti olenkaan nähnyt hänen, vaikka ei ollut kirjoittanut yhtään
-kirjainta, lausuvan valmistautumatta suuren määrän mitä parhaita
-säkeitä juuri hetken tapahtumista, kuinka monesti olen nähnyt hänen
-pyydettynä toistamaan esittävän saman asian muutettuaan sanat ja
-ajatukset! Niiden runojen taasen, jotka hän oli kirjallisesti
-julkaissut huolella ja harkinnalla, näin saavuttavan semmoista
-suosiota, että hän on kohonnut vanhain kirjailijain maineen tasalle.
-Häntäkö en rakastaisi, häntäkö en ihailisi, häntäkö en kaikin mokomin
-katsoisi puolustettavaksi? Ja edelleen olemme sen kuulleet
-mainioimmilta ja oppineimmilta henkilöiltä että muitten tieteiden
-harjoittaminen riippuu opetuksesta, säännöistä ja taitavuudesta, mutta
-että runoilija juuri luonnonlahjojensa avulla voipi voitavansa ja saapi
-yllykettä hengenvoimistaan sekä jumalallisesta henkäyksestä ikäänkuin
-täyttyy innostuksella. Siksipä täydellä syyllä kuuluisa maanmiehemme
-Ennius nimittää runoilijoita pyhiksi, koska näyttävät jumalain lahjana
-ja armonosoituksena olevan meille uskotut.[13]
-
-Olkoon niin muodoin, tuomarit, runoilijanimi teille, korkeasti
-valistuneille miehille pyhä, tämä runoilijanimi, jota ei mikään
-sivistymätön kansa konsanaan ole loukannut. Kalliot ja erämaat antavat
-vastakaikua ihmisäänelle, julmat petoeläimet usein lauhtuvat soitosta
-sekä pysähtyvät kuuntelemaan; me korkean sivistyksen jalostuttamat
-ihmiset emmekö tuntisi runoilijan äänen tenhovoimaa? Colophonin
-asukkaat sanovat Homeruksen olevan kansalaisensa, Chiolaiset väittävät
-hänet heikäläisekseen, Salamiin väestö vaati häntä itselleen,
-Smyrnalaiset taasen vakuuttavat hänen olevan maanmiehensä ja ovat sen
-johdosta hänelle vihkineet pyhäkön kaupungissaan, ja monet muut sitä
-paitsi hänestä kiivaasti kiistelevät keskenään.[14]
-
-9. Niin muodoin nuo vaativat itselleen muukalaista myöskin hänen
-kuoltuaan, sen johdosta että hän oli runoilija; mekö hylkäisimme hänen
-eläessään tämän miehen, joka sekä oman toivonsa mukaan että lakien
-perusteella on meikäläinen, sittenkin vaikka Archias jo pitkät ajat on
-käyttänyt kaiken harrastuksensa ja neronsa Rooman kansan kunnian ja
-maineen ikuistuttamiseksi? Sillä jo nuorukaisena hän käsitteli
-Cimbriläissotaa ja oli samalla rakas tuolle C. Mariukselle, joka näytti
-jotenkin kylmäkiskoiselta tällaisia harrastuksia kohtaan. Eihän kukaan
-ole niin nurjamielinen Runottarille, ett'ei hän kernaasti soisi
-töittensä ylistystä runoudella ikuistettavaksi. Kerrotaan
-Themistocleen, Ateenan mainioimman miehen, vastanneen häneltä
-kysyttäessä, kenenkä esitystä tai kenenkä ääntä hän mieluimmin
-kuunteli: Sen, joka hänen kuntoaan parhaiten ylistelisi. Niinikään tuo
-Marius myös erityisesti rakasti L. Plotiusta, koska hän luuli tämän
-henkensä lahjoilla voivan ylistellä tekojaan.[15] Mutta edelleen hän on
-kokonaisuudessaan esittänyt sotaa Mithridateen kanssa, mikä oli mahtava
-ja vaikea sekä monien vaihtelujen alainen käänteissään maalla ja
-merellä;[16] ja tämä runoelma tuottaa loistoa niin hyvin tuolle ylen
-urholliselle, kuuluisalle L. Lucullukselle kuin myös Rooman kansan
-nimelle. Rooman kansahan Luculluksen ylijohdolla avasi Pontuksen, joka
-muinoin oli suojattu kuninkaitten apuneuvojen ja luonnollisenkin
-asemansa kautta, Rooman kansan sotajoukko saman miehen johdolla kukisti
-jotenkin pienellä voimalla Armenialaisten lukemattomat joukot. Rooman
-kansan mainetekoja on se että Cyzicuksen perin ystävällismielinen
-kaupunki niinikään hänen toimestaan riistettiin ja pelastettiin
-kaikkinaisesta hyökkäyksestä kuninkaan puolelta sekä koko sodan
-ammottavasta kidasta;[17] meidän urhotyönämme aina mainitaan ja
-julistetaan tuo uskomattoman kiivas meritaistelu Tenedoksen luona,
-jolloin L. Luculluksen johtaessa taistelua vihollisten päälliköt
-tuhottiin ja laivasto upotettiin; meidän ovat voittopatsaat, meidän
-muistomerkit, meidän voittokulut. Mutta ne, jotka henkensä lahjoilla
-ylistävät näitä tapauksia, ne kohottavat Rooman kansan mainetta.
-Maanmiehemme Ennius oli Scipio Africanus vanhemman suosikki ja sen
-takia otaksutaan hänen marmorikuvansa olevan pystytetyn Scipioiden
-sukuhaudassa; hänen ylistyslaulujensa kautta ei ainoastaan ylistetty
-sotasankari saa kunniaa, vaan myös Rooman kansa. Pilviin saakka hän
-kohottaa tämän läsnäolevan Caton esi-isää ja sen kautta Rooman historia
-saa mainehikkaan lisäyksen. Lyhyesti sanottuna, se että mokomat miehet
-kuin Maximus, Marcellus, Fulvius joutuvat ylistetyiksi on meidän
-kaikkien yhteinen kunniamme.[18] 10. Sentähden esi-isämme ottivat
-kansalaistensa joukkoon näitten laulujen tekijän, joka oli vain
-Rudiaesta kotoisin; mekö valtiostamme karkoittaisimme tämän Heraclean
-kansalaisen, jota monet valtiot omakseen tavoittelevat ja joka on
-tähänkin laillisesti otettu?
-
-Sillä jos joku luulee vähemmän mainesatoa korjattavan kreikkalaisista
-runoelmista kuin latinalaisista, niin hän kovin erehtyy, sentähden että
-kreikkaa luetaan melkein kaikkien kansakuntain keskuudessa, mutta
-latina epäilemättä on ahdettu omien suppeitten rajainsa sisäpuolelle.
-Siksipä, jos maailman ääret rajoittavat urhotekojamme, tulee meidän
-toivoa että kunniamme ja maineemme tunkeutuu yhtä kauas, kuin me aseet
-käsissä olemme päässeet, koska tämä tuottaa kuuluisuutta niin hyvin
-juuri niille kansoille, joitten teoista kerrotaan, kuin varmaankin
-niille, jotka henkensä kaupalla taistelevat kunnian puolesta, on
-suurimpana yllykkeenä vaaroja ja vaivoja kestämään. Kuinka monta
-tekojensa kertojaa sanotaankaan Aleksanteri suurella olleen mukanaan!
-Ja kuitenkin hän huudahti asetuttuaan Sigeumin niemellä Achilleen
-hautakummulle:[19] Oi sinä onnen suosima nuorukainen, joka satuit
-saamaan Homeruksen sankariutesi julistajaksi! Ja syystäkin. Sillä
-joll'ei tuo Ilias olisi syntynyt, olisi sama kumpu, mikä oli hänen
-ruumiinsa peittänyt, myös kätkenyt hänen nimensä unhoon. Entä vielä?
-Eiköhän meidän vielä elävä suurmiehemme Cn. Pompeius,[20] jolla on yhtä
-suuri onni kuin kunto, kokoontuneen sotajoukkonsa edessä lahjoittanut
-kansalaisoikeutta historiansa kirjoittajalle mityleneläiselle
-Theophaneelle ja eivätkö nuo meidän sankarimme, jotka kyllä ovat
-urhollisia, mutta sivistymättömiä sotureita, niin sanoakseni kunnian
-tenhovoiman lumoamina hyväksyneet sitä äänekkäällä huudolla, ikäänkuin
-olisivat hekin olleet osallisia tuohon ylistykseen? Jos siis Archias
-lakien mukaan ei olisi ollut Rooman kansalainen, ei hän tietenkään
-olisi voinut saada aikaan sitä että joku ylipäällikkö hänelle olisi
-myöntänyt kansalaisoikeuden. Niinpä Sulla antaessaan kansalaisoikeuden
-Hispanialaisille ja Galleille olisi tietenkin hylännyt hänen
-pyyntönsä;[21] ja kumminkin olemme nähneet, mitenkä Sulla
-kansankokouksessa, kun muudan kehno kansanrunoilija hänelle oli
-ojentanut kyhäelmän, missä hän Sullan kunniaksi oli sepittänyt
-tilapäärunon vuorotellen eripituisilla säkeillä, mitenkä hän hetikohta
-niistä tavaroista, jotka hän paraikaa antoi myydä, käski maksaa tälle
-palkinnon, mutta vain sillä ehdolla, ett'ei hän mitään jäljestäpäin
-kirjoittaisi. Hän, joka arveli kehnon runoilijan tungeskelevaisuuden
-kuitenkin ansaitsevan jotain palkintoa, hän ei olisi tavoitellut tämän
-miehen runoilijalahjaa sekä ytimekästä ja sisältörikasta esitystapaa?
-Entä edelleen? eikö hän itsensä kautta tahi Lucullusten välityksellä
-olisi saanut tätä oikeutta läheiseltä ystävältään Q. Metellus
-Piukselta, joka useille myönsi sen? varsinkin koska hän siihen määrin
-toivoi tekojensa kertomista, että hän kallisti korvansa myös Cordubassa
-syntyneille runoniekoille, vaikka heidän runonsa kaikuivat jonkin
-verran kömpelöltä ja vieraalta.[22]
-
-11. Eihän sitä ole salattava, jota ei voida peittää, vaan on se julki
-lausuttava: Meitä kaikkia ohjaa ylistyksen mieliteko ja, kuta jalompi
-kukin on, sitä enemmän häntä johtaa kunnianhalu. Itse filosofitkin
-piirtävät nimensä niihin kyhäelmiin, jotka kirjoittavat kunnian
-halveksimisesta; juuri siinä, missä ylönkatsovat ylistystä ja
-kuuluisuutta, he haluavat tulla ylistetyiksi ja kuuluisiksi. Niinpä
-Decimus Brutus, tuo mainio sankari ja sotapäällikkö, koristi
-rakennuttamiensa temppelien ja muistomerkkien käytäviä hyvän ystävänsä
-Acciuksen runoelmilla.[23] Edelleen vielä, tuo Fulvius, joka Ennius
-seurassaan soti Aetoleja vastaan, ei epäröinyt omistaa sotasaalista
-Runottarille. Siinä kaupungissa siis, missä sotapäälliköt melkein
-sotisopaan puettuina ovat kunnioittaneet runoilijain nimeä ja
-Runotarten pyhäkköjä, eivät tuomarit rauhanpuvussa ole oikeutetut
-kieltäytymään kunnioittamasta Runottaria ja pelastamasta runoilijoita.
-
-Ja lisäksi, jotta kernaammin tekisitte sen, paljastan teille, tuomarit,
-oman sydämeni ajatukset ja tunnustan teille julkisesti oman niin
-sanoakseni kunniankaipuuni, joka ehkä on liiankin kiihkeä, mutta
-kuitenkin vilpitön. Sillä kaikki ne toimet, mitkä minä konsulikautenani
-yhdessä teidän kanssanne olen saanut aikaan tämän kaupungin ja
-valtakunnan menestykseksi, kansalaisten elämän puolesta sekä koko
-valtion hyväksi, on hän tehnyt runoelman aiheeksi vieläpä aloitellut
-sitä. Tämän kuultuani kehoitin häntä saattamaan sen loppuun, syystä
-että aihe minusta näytti tärkeältä ja viehättävältä. Eihän kunto vaadi
-mitään muuta palkkaa vaivoistaan ja vaaroistaan kuin julkista
-tunnustusta ja kunniaa; ja jos tämä meiltä pidätetään, tuomarit, mitä
-syytä meillä on näännyttää itseämme niin tavattomilla ponnistuksilla
-tällä ahtaalla ja lyhykäisellä elämänurallamme? Jos sielu ei aavistaisi
-mitään tulevaisuudesta ja jos se ahtaisi kaikki ajatuksensa samojen
-rajain sisäpuolelle, joilla elämänjaksomme on ympäröitty, se ei
-varmaankaan uuvuttaisi itseään moisilla ponnistuksilla eikä kiusaisi
-lukuisilla huolilla ja unettomilla öillä eikä niin usein aivan henkensä
-kaupalla taistelisi. Mutta nyt asuu kussakin jalossa henkilössä ylevä
-vaisto, mikä yöt päivät pääksytysten yllyttää mieltä kunnian
-kiihoittimilla ja varoittaa ett'ei maineemme mittaa ole jätettävä niin
-lyhyeksi, kuin elinaikamme on, vaan että se on ulotettava etäisimpään
-tulevaisuuteen. 12. Vai saattaisimmeko me todellakin ilmeisesti olla
-niin lyhytmielisiä, me kaikki, jotka liikumme valtiollisissa toimissa
-ja samalla tässä vaaran- ja vaivanalaisessa elämässä, että me, kun
-elämämme viime hetkeen saakka, emme ole vetäneet yhtään rauhallista ja
-huoletonta hengähdystä, luulisimme kaiken kuolevan samalla kuin
-ruumiimmekin? Koska monet mainiot miehet halukkaasti ovat jälkeensä
-jättäneet patsaskuvia ja kuvateoksia, jotka eivät mukaile heidän
-sielunsa piirteitä, vaan ruumiinsa muotoa, eikö meidän pitäisi paljoa
-mieluummin jättää aatteitamme ja ansioitamme esittävää taideluomaa,
-minkä suuret nerot ovat valmistaneet ja viimeistelleet? Ainakin minä
-arvelin jo silloin, kuin toimessa olin, sirottelevani ja kylväväni
-kaikki toimeni koko maanpiirin muistissa ikuisesti säilytettäviksi.
-Olkoonpa että muisto pysyy kuoltuani tietoisuuteni ulkopuolella tahi
-että, niinkuin suurimmat filosofit ovat otaksuneet, se ulottuu edes
-johonkuhun osaan henkistä olemustani, varmaa on että nyt ainakin tunnen
-iloa sitä ajatellessani ja toivoessani.
-
-[Loppulause] Vapauttakaa siis, tuomarit, kanteenalaisuudesta moinen
-siveellisesti jalo mies, joka, niinkuin näette, saa osakseen täyden
-tunnustuksen korkea-arvoisten ja monivuotisten ystävien puolelta,
-moinen mies, jolla on niin suuri luontainen lahjakkuus, kuin sitä
-täytynee pitää, koska ylimystömme nerokkaimmat miehet, kuten huomaatte,
-ovat hänen seuraansa tavoitelleet, ja jonka asia päälle-päätteeksi on
-senlaatuinen, että sen osoittaa todeksi lain suosiollisuus,
-municipikaupungin antama vakuutus, Luculluksen todistus sekä
-Metelluksen henkiluettelot. Näin ollen pyydän teitä, tuomarit, koska
-suurissa neroissa tulee olla niin hyvin inhimillinen kuin jumalallinen
-suositus, pyydän teitä siten ottamaan hänet suojelukseenne, että
-selvästi nähdään, mitenkä te, sen sijasta että olisitte ankaruudessanne
-vahingoittaneet, olette lempeydessänne hänet vapauttaneet, sillä hän on
-aina ylistänyt teitä, teikäläisiä päälliköitä sekä Rooman kansan
-mainetöitä ja lupaa todistuksellaan ikuisesti tehdä kuuluisiksi nämä
-vast'ikään meitä ja teitä valtion sisäisessä elämässä kohdanneet vaarat
-ja kuuluu lisäksi niiden joukkoon, joita kaikkina aikoina ja kaikkien
-kansain keskuudessa on pyhinä pidetty ja niiksi nimitetty.
-
-Tuomarit! Toivon sen varmasti saavan yleisen hyväksymisen, minkä tapani
-mukaan lyhyesti ja yksinkertaisesti olen lausunut oikeusasiasta; sen,
-minkä poikkeamalla Forumilla ja oikeusistuinten edessä käytetystä
-esitystavasta olen puhunut päämieheni nerollisuudesta ja ylimalkaan
-hänen runoilijatoimestaan, te, tuomarit, toivoakseni hyväntahtoisesti
-olette kuunnelleet, oikeuden puheenjohtajan tiedän varmasti sen
-tehneen.
-
-
-
-
-Viiteselitykset:
-
-
-[1] _A. Licinius Archias_ oli runoilijan nimi Rooman kansalaisena.
-
-[2] _Antiochia_ Syyrian pääkaupunki (nyk. Antakie).
-
-[3] _Tarentum_ (nyk. Taranto), _Locri_ (nyk. hävinnyt), _Rhegium_ (nyk.
-Reggio) ja _Neapolis_ (nyk. Napoli) Etelä-Italian kaupunkeja.
-
-[4] V. 102 e.Kr.
-
-[5] _Q. Caecilius Metellus Numidious_ konsuli v. 109 e.Kr. ja hänen
-poikansa _Q. Caec. Met. Pius_ konsuli v. 80; _M. Aemilius Scaurus_
-konsuli vv. 115 ja 107 e.Kr.; _Q. Lutatius Catulus_ konsuli v. 102 ja
-hänen samanniminen poikansa konsuli v. 78; _L. Licinius Crassus_,
-mainio puhuja, konsuli v. 95; _L. Licinius Lucullus_ praetori, hänen
-samanniminen poikansa, kuuluisa maailmanmies ja päällikkö, konsuli v.
-74 ja _M. Lic. Lucullus_ edellisen veli; _M. Livius Drusus_
-kansantribuni v. 91; _Cn. Octavius_ konsuli v. 87, hänen poikansa _L.
-Oct._ konsuli v. 75 ja _M. Oct._ kansantribuni; _M. Porcius Cato_ M.
-Porcius Cato Maiorin pojanpoika; _Q. Hortensius Hortalus_ konsuli v. 97
-ja hänen poikansa, tunnettu puhuja, konsuli v. 69.
-
-[6] _Heraclea_ nyk. hävinnyt kaupunki Etelä-Italiassa.
-
-[7] _Appius Claudius Pulcher, P. Gabinius Capito ja L. Cornelius
-Lentulus_ v. 89 praetoreja.
-
-[8] V. 70 e.Kr.
-
-[9] V. 86 e.Kr.
-
-[10] V. 89 e.Kr. L. Iulius Caesarin ja P. Licinius Crassuksen aikana.
-
-[11] _P. Cornelius Scipio Africanus Minoi_, kuuluisa sotasankari, kuol.
-v. 129 e.Kr., hänen ystävänsä _C. Laelius Sapiens ja L. Purius Philus_
-konsuli v. 136 e.Kr.
-
-[12] _Q. Roscius Gallus_ aikansa kuuluisin näyttelijä.
-
-[13] _Q. Ennius_ synt. Rudiaen kaupungissa Etelä-Italiassa v. 239,
-kuollut Roomassa v. 169 e.Kr.
-
-[14] _Colophon_ kaupunki Vähässä-Aasiassa, _Chios_ saari Aegean
-meressä, _Salamis_ Kypros saaren suurin kaupunki.
-
-[15] _L. Plotius Gallus_ perusti Rooman ensimäisen latinalaisen
-puhujakoulun.
-
-[16] N.s. kolmas sota Mithridatesta, Pontuksen kuningasta, vastaan vv.
-74-64 e.Kr.
-
-[17] _Cyzicus_ kaupunki Marmarameren (Propontis) rannalla.
-
-[18] _Q. Fabius Maximus Cunctator_ ja _M. Claudius Marcellus_
-Hannibalin vastustajia; _M. Fulvius Nobilior_ kukisti Aetolit v. 189.
-
-[19] _Sigeum_ niemi Trojan läheisyydessä.
-
-[20] _Cn. Pompeius Magnus_, kuuluisa päällikkö, synt. v. 106,
-kuol. v. 48 e.Kr.
-
-[21] _L. Cornelius Sulla_, Rooman diktaattori, synt. v. 138,
-kuol. v. 78 e.Kr.
-
-[22] _Corduba_ nyk. Cordova Espanjassa.
-
-[23] _D. Iunius Brutus_ konsuli v. 138 e.Kr.; _L. Accius_ synt. v. 170
-e.Kr.
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PUHE RUNOILIJA ARCHIAAN
-PUOLUSTUKSEKSI***
-
-
-******* This file should be named 57146-8.txt or 57146-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/5/7/1/4/57146
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-