diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-08 04:21:02 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-08 04:21:02 -0800 |
| commit | abbe211f0e1fe7f67cd526e2f4b3aa41eba2f021 (patch) | |
| tree | 7787499adc445052ad7019c9a939b3a9999baea8 /57105-0.txt | |
| parent | 34557919cc881a9b0ea77f6cdb6b00446f424d71 (diff) | |
Diffstat (limited to '57105-0.txt')
| -rw-r--r-- | 57105-0.txt | 488 |
1 files changed, 488 insertions, 0 deletions
diff --git a/57105-0.txt b/57105-0.txt new file mode 100644 index 0000000..8698253 --- /dev/null +++ b/57105-0.txt @@ -0,0 +1,488 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57105 *** + + + + + + + + + + + +SCIPION UNENNÄKÖ + +Kirj. + +M. Tullius Cicero + + +Suomentanut + +T:ri K.J. Hidén, roomalaisen filologian dosentti + + + + + +Helsingissä, +Oy Weilin & Göös Ab, +1905. + + + + + + + Von des Lebens Gütern allen + Ist der Ruhm das höchste doch; + Wenn der Leib in Staub zerfallen, + Lebt der grosse Name noch. + Tapfrer, deines Ruhmes Schimmer + Wird unsterblich sein im Lied; + Denn das ird'sche Leben flieht, + Und die Todten dauern immer. + + _Schiller_ Das Siegesfest. + + Vaan täytymyst' ei minun kieltää sovi, + Ja se, se Karthagonkin hautaan vei; + Niin säätää jumalat, ja tuonen ovi + Se vielä kerran aukee Roomallei. + Niin, Rooma, kerran vahvat muuris murtuu, + Maan tasalle sun kuulu kansas sortuu, + Se Iliaan on kohtaloa vaan! + Mut käyköön niinkin, tulkoon kuolo vainen, + Kun kansassa vaan henk' on roomalainen, + Meit' alentamaan voimaa tarvitaan. + + _P. Cajander_ Scipio Africanus. + + + +SISÄLLYS: + +Alkulause. +M. Tullius Ciceron elämä ja teokset. +Scipion unennäkö. + + +Lyhennyksiä + + C. = Gaius + L. = Lucius + M. = Marcus + P. = Publius + Q. = Quintus + Tib. = Tiberius. + + + + +Alkulause. + + +Ciceron kyhäämä katkelmana säilynyt Scipion unennäkö (Somnium +Scipionis) ilmestyy täten suomeksi siinä muodossa, kuin olen käännöksen +aiemmin yliopistollisilla luennoilla esittänyt. + +Suomennokseni perustuu kaikkialla G. Meissnerin julkaisemaan tekstiin +(M. Tullii Ciceronis Somnium Scipionis erklärt von Dr. Carl Meissner. +4 verb. Aufl.. Leipzig 1897). + +Helsingissä, kesäkuulla 1905. + +_K.J. Hidén_. + + + + +M. Tullius Ciceron elämä ja teokset, + + +M. Tullius Cicero syntyi tammikuun 3 p. v. 106 e.Kr. lähellä Arpinumin +pikkukaupunkia (nyk. Arpino kaakkoon päin Koomasta). Saatuansa Roomassa +yhdessä nuoremman veljensä Quintuksen kanssa huolellisen kasvatuksen +hän esiintyi jo v. 81 julkisesti puhujana ja saavutti vähitellen yhä +suuremman maineen varsinkin sen jälkeen, kuin hän oli harjoitellut +opintoja Kreikassa vv. 79-77. Hän otti nyt enemmän kuin ennen osaa +valtiolliseen elämään, tuli v. 75 quaestoriksi sekä kohosi nopeasti +läpi kaikkien virka-asteitten, jotta hän huolimatta siitä että oli +nousukas (_homo novus_) pääsi konsulin virkaan vuodeksi 63 +varhaisimpana lain myöntämänä ikävuotena. Konsulina Cicero paljasti +Catilinan vallankumoukselliset aikeet sekä kukisti valtiolle perin +vaarallisen salaliiton. Tällöin Cicero oli kohonnut valtiollisen +toimensa kukkuloille, mutta tämän jälkeen elämä hänelle tarjosi vain +pettymyksiä ja vastoinkäymisiä. + +Ciceron täytyikin jo v. 58 lähteä maanpakoon Roomasta. Kuitenkin hän +seuraavana syksynä kutsuttiin takaisin, jolloin Rooman kansa suurella +riemulla otti hänet vastaan. Seuraavat vuodet hän toimi etenkin +puhujana sekä Forumilla että senaatissa saavuttamatta kumminkaan +aikaisempaa vaikutustaan. V. 51 hän joutui prokonsulina hoitamaan +Cilician maakuntaa vuoden ajan. Kun Cicero Ciliciasta palasi Roomaan, +oli kansalaissota Caesarin ja Pompeiuksen välillä alkanut. Kauan +epäröityään hän lähti Pompeiuksen luo Kreikkaan. Pharsaluksen +ratkaisevan taistelun jälkeen v. 48 hän jälleen palasi Italiaan sekä +sai helposti Caesarilta armahduksen. Muuttuneet olot vaikuttivat nyt +sen että Cicero toistaiseksi pysyi aivan erillään valtiollisesta +elämästä omistaen kaiken aikansa vain kirjallisille ja tieteellisille +harrastuksilleen. Vasta Caesarin murhan jälkeen Cicero taasen astui +valtiolliselle taistelutanterelle asettuen kaikella voimallaan mahtavaa +Antoniusta vastaan. Mutta sen johdosta hänenkin nimensä myöhemmin +joutui valtiopannaan julistettujen joukkoon ja murhamiehet yllättivät +hänet Caietan luona (nyk. Gaëta) joulukuun 7 p. v. 43 e.Kr. + +Joskin Cicero valtiollisen toimintansa johdosta useinkin on joutunut +ankaran arvostelun alaiseksi, on hän puhujana ja kirjailijana +saavuttanut yleisen tunnustuksen sekä katoamattoman maineen. Hänen +merkityksensä omalle ajalleen sekä jälkimaailmalle on etenkin siinä, +että hän helposti tajuttavassa, miellyttävässä muodossa Rooman kielellä +on esittänyt eetillisesti ja esteettisesti etevämmän kreikkalaisen +sivistyksen tuotteita ja tuloksia sekä johdonmukaisella, puhtaalla ja +sointuvalla kielenkäytöllään kohottanut latinan kielen täydellisyyteen, +josta tuli esikuva pitkiksi ajoiksi. + +Ciceron kirjallisten tuotteiden lukumäärä on melkoisen suuri. +Tavallisesti hänen jälkeenjättämänsä kirjoitukset jaetaan seuraaviin +ryhmiin: _puheet; retoriset kirjoitukset; filosofiset teokset; +kirjeet_. + + +Muutama sana Scipion unennäkö nimisestä kyhäelmästä. + +Se kyhäelmä, jolle vanhastaan on annettu nimi Somnium Scipionis, kuului +alkujaan loppuosana Ciceron valtiollis-filosofiseen teokseen Valtiosta +(De republica). Samoin kuin monessa muussa suurelle yleisölle aiotussa +teoksessa Cicero puki esityksensä vuoropuhelun muotoon saadakseen +aikaan enemmän eloa ja havainnollisuutta. Koko teoksen päähenkilö sekä +esityksen varsinainen kannattaja on kuuluisa P. Cornelius Scipio +Aemilianus Africanus Minor. Hänen maatilalleen muka kokoontuvat v. 129 +e.Kr. useat läheiset ystävät niink. C. Laelius Sapiens, Q. Aelius +Tubero, L. Eurius Philus y.m., jotka hänen johdollaan ryhtyvät +keskustelemaan parhaimmasta valtiomuodosta, sen perusteista ja sen +edellytyksistä. Valitettavasti kyllä tämä 6 kirjaa käsittävä teos jo +muinaisuudessa joutui kadoksiin. [Vasta v. 1820 Vatikanin kirjaston +hoitaja kardinaali Angelo Mai löysi suuren osan tätä teosta eräästä +pergamenttikäsikirjoituksesta, johon oli kirjoitettu uutta tekstiä +poisraavitun alkuperäisen tekstin päälle.] + +Ainoastaan osa kuudennesta kirjasta n.k. Somnium Scipionis on säilynyt +sen kautta, että eräs oppinut tutkija Macrobius 5:nnen vuosisadan +alkupuolella varusti tekstin pitkillä selityksillä. Macrobius myös +mainitsee, mistä unennäön kertominen oli aiheutunut. Erään Laeliuksen +tekemän huomautuksen johdosta oli Scipio lausunut että ansiokkailla +miehillä kuoltuaan on suuremmat palkinnot tulevassa elämässä tarjona, +kuin maallinen olo koskaan saattaa heille antaa, sekä väitettään +perustellut kertomalla erään aikoja sitten näkemänsä unen. Samoin kuin +Cicero koko teoksensa esikuvana on pitänyt Platonin samannimistä +teosta, hän myös tätä kohtaa varten on saanut mallin kreikkalaisen +kirjan loppuosasta. Aihettaan on Cicero hyvin onnistuneesti käsitellyt, +joten tämä pieni kirjanen runollisen kauniilla kielellään, +miellyttävällä esityksellään sekä ihanteellisilla ajatuksillaan +kaikkina aikoina on herättänyt huomiota. + + + + +SCIPION UNENNÄKÖ + + +1. Kun olin saapunut Afrikaan ollakseni, kuten tiedätte, sotatribunina +neljännessä legionassa konsuli Manius Maniliuksen johdolla [_M. +Manilius_ konsuli v. 149 e.Kr.], ei minulle mikään ollut mieleisempää +kuin kohdata kuningas Masinissa, joka pätevistä syistä oli perheemme +likeinen ystävä. Tultuani hänen luokseen, syleili tuo vanhus minua +purskahtaen itkuun ilosta, katsahti heti sitten taivasta kohti sekä +huudahti: "Kiitän sinua, Aurinko ylevä, sekä teitä, muut taivaalliset, +siitä että minä, ennenkuin tästä elämästä erkanen, saan nähdä +valtakunnassani ja kattoni alla P. Cornelius Scipion, jonka pelkästä +nimestä uudestaan elvyn; niinpä ei koskaan mielestäni häivy tuon +mainion ja voittamattoman sankarin muisto." Sittemmin kysyin häneltä +valtakunnastaan ja hän taasen minulta valtiollisista oloistamme, ja +paljon puhellessamme molemmin puolin kului tämä päivä meiltä loppuun. + +Jälkeenpäin taasen nauttiessamme kuninkaan komeasta ateriasta jatkoimme +keskusteluamme myöhään yöhön saakka, kun, näette, ukko ei puhunut +muusta kuin Africanuksesta sekä johdatti muistiin kaikki hänen sekä +tekonsa että sanansa. Kun sitten erosimme mennäksemme levolle, +tavallista sikeämpi uni valtasi minut, koska olin matkastani väsynyt +sekä olin valvonut myöhään yöhön. Tällöin Africanus -- luullakseni sen +johdosta, minkä olimme puhuneet; sattuuhan ylipääten että ajatuksemme +ja keskustelumme unessa aikaansaavat jotain semmoista, niinkuin Ennius +kertoo Homerukseen nähden [_Q. Ennius_, synt. v. 239, kuol. v. 169 +e.Kr.], josta hänen tiettävästi hyvin usein valveillaan oli tapana +ajatella ja puhua -- tällöin Africanus ilmestyi eteeni siinä muodossa, +mikä oli minulle tuttu enemmän hänen kuvastaan kuin hänen itsensä +kautta. [_P. Cornelius Scipic Africanus Maior_, Hannibalin voittaja, +kuol. v. 185 e.Kr.] Kun hänet tunsin, säikähdyin, mutta hän lausui: +"Rohkaise mieltäsi, Scipio, ja jätä pelkosi, kerro jälkimaailmalle, +mitä sinulle sanon!" + +2. "Näetkö tuon kaupungin, joka minun kauttani pakoitettu tottelemaan +Rooman kansaa uudistaa edelliset sotansa eikä saata olla rauhallisena? +-- hän näytti, näette, minulle Karthagon korkealta, tähtirikkaalta, +loistavalta ja ylen kirkkaalta paikalta -- tämän piiritykseen sinä nyt +saavut melkein tavallisena, alhaisarvoisena sotamiehenä. Tämän olet +kukistava, kahden vuoden sisässä konsuliksi valittuna, ja olet itse +kauttasi sen nimen itsellesi hankkiva, mikä sinulla edelleen on minulta +perittynä. Mutta kun olet Karthagon hävittänyt, olet triumfiretken +viettänyt, olet ollut censorina sekä lähettiläänä käynyt Egyptissä, +Syyriassa, Vähässä-Aasiassa ja Kreikassa, valitaan sinut toistamiseen +poissa olevana konsuliksi ja päätät mahtavan sodan: hävität, näet, +Numantian. Mutta kun triumfivaunuilla Capitoliumille ajat, tapaat +valtion tyttäreni pojan aikeiden hämmentämänä. [_Tib. Sempronius +Graochus_.] + +"Tällöin sinun, Africanus, tulee isänmaallesi osoittaa henkesi, nerosi +ynnä neuvokkaisuutesi loistavat edut. Mutta siihen aikaan nähden +huomaan kohtalonvoimain tien epämääräiseksi. Sillä kun elinaikasi on +ennättänyt seitsemän kertaa kahdeksan täydellistä auringon kiertokulkua +ja nämä molemmat luvut, joista kumpaakin eri syistä pidetään +täydellisenä, luonnollisessa ajankulussa ovat aikaansaaneet kohtalon +sinulle määräämän summan vuosia [s.o. 56 vuotta], niin koko valtio +kääntyy yksin sinun ja sinun nimesi puoleen, sinuun senaatti, sinuun +kaikki kunnon kansalaiset, kaikki liittolaiset ja Latinalaiset +katselevat, sinä olet oleva ainoa, josta kansalaisten onni riippuu, ja, +lyhyesti sanottuna, diktaattorina tulisi sinun järjestää valtion oloja, +jos välttäisit sukulaistesi murhakäsiä." Kun tällöin Laelius huudahti +ja muutkin kiivaasti vaikeroivat, lausui Scipio hieman hymähtäen: "St! +pyydän teitä, älkää herättäkö minua unestani, vaan kuulkaa hetkinen +vielä seuraavaa." + +3. "Mutta jotta sinä, Africanus, olisit innokkaampi valtion parasta +turvaamaan, niin tiedä: kaikille, jotka isänmaansa ovat pelastaneet, +sitä auttaneet ja edistäneet, on taivaassa määrätty varma paikka, missä +autuaallisina voivat nauttia ikuista elämää. Sillä kaikesta, mikä +maailmassa tapahtuu, ei mitään ole mieleisempää sille korkeimmalle +jumalalle, mikä koko maailmaa hallitsee, kuin ne ihmisten oikeuden +pohjalle perustamat yhteydet ja yhdistykset, joita yhteiskunniksi +kutsutaan. Näitten johtajat ja ylläpitäjät ovat täältä lähteneet ja +palaavat tänne jälleen." + +Tällöin minä, vaikka olin pelästynyt enemmän omaisteni salajuonista +kuin kuolemanpelosta, kuitenkin kysyin, elikö hän itse ja isäni Paulus +[_L. Aemilius Paulus Macedonicus_] sekä kaikki muut, joita luulemme +kuolleiksi. "Niin tosiaan", vastasi hän, "nämä elävät, jotka ovat +lentäneet ruumiinsa kahleista ikäänkuin vankilasta, mutta teidän niin +sanottu elämänne on kuolema. Etkö näe isäsi Pauluksen tulevan +kohdallesi?" Kun hänet näin, vuodatin kyynelvirran, hän taasen +syleillen ja suudellen esti minut itkemästä. + +Ja heti kuin tukahuttaen itkuni jälleen saatoin ryhtyä puhumaan, +lausuin: "Pyydän, jalo, paras isäni, koska tämä on todellinen elämä, +kuten kuulen Africanuksen sanovan, miksi viivyn maan päällä? enkö +kiiruhda tullakseni tänne luoksenne?" "Ei niin", vastasi hän. "Sillä +joll'ei se jumala, jolle koko tämä näkemäsi avaruus kuuluu, ole +vapauttanut sinua noista ruumiisi kahleista, niin tie tänne ei saata +sinulle avautua. Ihmiset, näet, ovat luodut sillä tarkoituksella, että +katselisivat tuota palloa, minkä näet keskellä tätä avaruutta, tuota +niin sanottua maata, ja niille on annettu sielu muodostettu niistä +ikuisista tulista, joita nimitätte tähtisykeröiksi ja tähdiksi ja jotka +pallonmuotoisina ja pyöreinä jumalallisten sielujen elvyttäminä +ihmeellisellä nopeudella täyttävät piirinsä ja kiertokulkunsa. +Sentähden tulee sinun, Publius, ja kaikkien hurskaitten pysytellä +sielua ruumiin vankeudessa eikä hänen käskemättään, joka sen on teille +antanut, muuttaa ihmiselämästä, jott'ette näyttäisi paenneen jumalan +määräämää inhimillistä tarkoitusta. Mutta, Scipio, noudata niinkuin +tämä isoisäsi ja minä, isäsi, oikeutta ja hurskautta, mikä vanhempien +ja sukulaisten suhteen on tärkeä ja isänmaahan nähden varsin +suurenarvoinen. Tämä elämä on tie taivaaseen ynnä niitten seuraan, +jotka jo ovat eläneet ja ruumiillisuudesta irtaantuneina asuvat sitä +paikkaa, jonka näet -- siellä oli, näette, liekeistä heijastuva ylen +kirkkaasti hohtava piiri -- ja jota te, kuten Kreikkalaisilta olette +oppineet, maitoradaksi [s.o. linnunrata] nimitätte." Sieltä +katsellessani näytti minusta kaikki muu kirkkaalta ja ihmeelliseltä. +Sielläpä oli semmoisia tähtiä, jommoisia emme koskaan ole täältä +nähneet, ja semmoinen oli kaikkien suuruus, ett'emme sen vertaista +koskaan ole aavistaneet, ja niistä oli se pienin, mikä etäisimpänä +taivaasta lähinnä maata loisti vieraalla valolla. Mutta tähtipallot +voittivat helposti maapallon suuruudessa. Ja nytpä itse maa näytti +minusta niin pieneltä, että minua paheksutti valtakuntamme, mikä sillä +muodosti ikäänkuin pisteen. + +4. Kun kauemmin maata silmäilin, lausui Africanus: "Pyydän sinua, +kuinka kauan mielesi on maahan kiintynyt? Etkö toki katsele, +minkälaisiin avaruuksiin olet saapunut? Kaikki on yhdistetty yhdeksällä +piirillä tai oikeammin pallolla, joista yksi, taivas, on äärimäinen. +Tämä ympäröi kaikkia muita ja on itse korkein jumala, joka käsittää ja +koossa pitää muita; siihen ovat kiinnitetyt nuo tähdet, jotka kiertävät +ikuisilla radoillaan. Sen alle ovat järjestetyt nuo seitsemän +taivaankappaletta, mitkä liikkuvat päinvastaiseen suuntaan kuin taivas; +yhden pallon niistä muodostaa se tähti, jota maan päällä nimitetään +Saturnuksen tähdeksi. Sen jälkeen on tuo niin kutsuttu Jupiterin tähti +ihmissuvulle onnekas ja siunausta tuova; sitten tuo punertava ja maalle +peloittava, jota Marsin tähdeksi nimitätte; alapuolella sen jälkeen +Aurinko käsittää melkein keskikohdan, kaikkien muiden valojen johtaja, +hallitsija ja ohjaaja, koko maailman sielu ja johtava perus, joka on +niin suuri, että se valaisee ja täyttää kaikki valollaan. Tätä +seuraavat tovereina toiselta puolen Venuksen rata, toiselta +Mercuriuksen, ja alimmassa piirissä kiertyy Kuu auringon säteiden +valaisemana. Alla taasen ei ole mitään muuta kuin kuolevaista ja +katoavaista paitsi jumalan armosta ihmissuvulle annettuja sieluja. +Sillä se mikä on keskimäinen ja yhdeksäs, Maa, ei liiku ja on alin, ja +sitä kohti pyrkivät kaikki kappaleet painovoimansa johdosta." + +5. Kun hämmästyksessäni tätä silmäilin, huudahdin toinnuttuani: "Mitä, +mikä mahtava ja kuitenkin suloinen sävel se on, mikä korviani täyttää?" +"Tämä on", virkkoi hän, "se sävel, mikä aikaansaadaan juuri noitten +piirien kierrolla ja liikkeellä; se on muodostettu erilaisista, +kuitenkin määrätyssä suhteessa erotetuista intervalleista sekä kehittää +sopusuhtaisesti monenlaisia sävelyhtymiä yhdistämällä korkeita ääniä +mataliin. Sillä eihän niin mahtavia liikkeitä voida aikaansaada +hiljaisuudessa ja luonto vaikuttaa sen, että äärimäinen toiselta +puolelta soi matalasti, toiselta puolelta taasen korkeasti. Sen +johdosta tuon korkean, tähdikkään taivaan kulku tapahtuu kimeällä ja +korotetulla soinnulla, koska sen liikunto on kiihkeämpi, erittäin +kumealla sitä vastoin tapahtuu kuun kulku, se kun on alin. Mutta maa, +yhdeksäs tähti, pysyy aina liikkumatonna yhdellä ja samalla paikalla, +täyttäen maailman keskikohdan. Nuo kahdeksan rataa taasen, joista +kahdella on sama luonto, aiheuttavat seitsemän äänivälien erottamaa +sointua, luku mikä on melkein kaikkien seikkain yhdysside. Tätä ovat +oppineet ihmiset jäljitelleet kielisoittimilla ja laulelmilla sekä +siten avanneet itselleen paluumatkan tähän paikkaan, niinkuin kaikki +muut, jotka oivallisilla hengenkyvyillä varustettuina ihmiselämässä +ovat viljelleet jaloja harrastuksia. Tämän soinnun vaikutuksesta +ihmisten korvat käyvät kuuroiksi. Eihän mikään aisti teissä ole +vähemmän tarkka; niinpä se heimo, mikä asuu sillä paikalla, missä Niili +varsin korkeilta vuorilta syöksyy Catadupa nimisiin putouksiin, on +kuuloaistia vailla mahtavan pauhinan johdosta. Mutta koko +maailmanrakennuksen ylen nopsan liikunnon takia kehkeää täällä sointu +niin mahtava, että ihmiskorvat eivät saata sitä käsittää, samoin kuin +ette osaa katsella aurinkoa vastaan, vaan näkönne tarkkuus käy +tehottomaksi sen säteistä." Tätä minä kummastelin, mutta käänsin +kuitenkin silmäni yhä uudestaan maata kohti. + +6. Silloin lausui Africanus: "Huomaan sinun yhäti vielä tarkastelevan +ihmisten asuinsijaa ja kotipaikkaa. Jos tämä nyt näyttää sinusta +pieneltä, niinkuin se todellakin on, niin käännä aina mielesi tähän +taivaalliseen ja ylönkatso kaikkea maallista. Sillä mitähän ylistystä +ihmiskielin tai mitä tavoitettavaa mainetta saatat saavuttaa? Näet että +maan päällä asutaan harvoilla, kapeilla paikoilla ja että noittenkin +asuttujen pilkkujen välissä on autioita erämaita sekä että maan +asukkaat eivät ainoastaan ole niin hajallaan, ett'ei mikään tieto saata +levitä heidän kesken toisten luota toisille, vaan myös osaksi elävät +vastakkain, osaksi vierekkäin, osaksi vielä viistoon teistä; niiltä +ette varmaan voi mitään mainetta odottaa. + +"Mutta huomaat että tuo sama maa on ikäänkuin muutamien vyöhykkeiden +rajoittama ja ympäröimä ja näet että näistä kaksi on keskenään peräti +erisuuntaista sekä kumpaiseltakin puolelta aivan taivaannapoihin +rajoittuen jään vallassa ja että taas keskimäinen, tuo laajin, on +auringonvalon polttama. Kaksi on asuttavaa, joista tuo eteläinen, jonka +asukkaat ovat teidän vastajalkaisenne [antipodit], ei ensinkään ole +rotunne yhteydessä ja tämä taas toinen pohjoiseen suuntautuva, missä +asutte, huomaappas, kuinka vähäinen osa siitä kuuluu teille. Sillä koko +asumanne maa, joka kapenee napoihin päin ja levenee sivuille, on +tavallaan pieni saari sen meren keskellä, jota maan päällä nimitätte +Atlantin mereksi tahi Isoksi mereksi tai Valtamereksi, ja näet +kumminkin, kuinka vähäpätöinen se on huolimatta mahtavasta nimestään. +Saattoiko sinun nimesi taikka jonkun toisen meikäläisen nimi juuri +näistä asutuista ja tunnetuista maista kulkea Kaukasuksen yli, jonka +tuolla näet, taikka Gangeksen poikki? Kukapa nimesi kuulee muissa +nousevan tai laskevan auringon etäisissä maissa tahi pohjolan ja etelän +seuduilla? Jos tämän kaiken jätät lukuunottamatta, huomaat totta +tosiaan, kuinka ahtaissa rajoissa maineenne saattaa levitä. Ja ne +taasen, jotka teistä puhuvat, kuinka kauan heillä on puhelahja?" + +7. "Vieläpä, jos vastaisten ihmisten jälkisuku mielisi herkeämättä +jättää jälkeläisilleen jokaisen meikäläisen maineen, jonka se on +perintönä saanut isiltään, niin emme kuitenkaan vedenpaisumusten ja +maailmanpalojen takia, joitten välttämättömästi pitää tapahtua +määräaikana, voisi saavuttaa pysyväistä kunniata, saatikka sitten +ikuista. Vaan mitä hyötyä sinulla on siitä, että ne, jotka myöhemmin +syntyvät, sinusta puhuvat, kun eivät ne sitä tee, jotka ennen sinua +ovat syntyneet? -- nämä eivät olleet harvemmat luvultaan ja olivat +varmaan paremmat ihmiset -- varsinkin kun juuri niistä, joille nimemme +saattaa kuulua, ei yksikään kykene muistissaan käsittämään edes yhtä +maailmanvuotta. Ihmiset tosin tavallisen käsityksen mukaan määräävät +vuodenajan yksinomaan auringon, se on yhden ainoan tähden kiertokulun +perusteolla, mutta kun kerrassaan kaikki tähdet ovat palautuneet siihen +kohtaan, mistä kerran ovat lähteneet, sekä pitkien välimatkain perästä +aikaansaaneet saman koko taivaan aseman, niin silloin voidaan tätä +todellakin nimittää vuoden kiertokuluksi; tuskin uskallan sanoa, +montako ihmissukua siihen sisältyykään. Sillä vasta silloin kuin +aurinko, niinkuin se kerran muinoin ihmisille näytti pimenevän ja +sammuvan, kun, näette, Romuluksen sielu kohosi juuri näihin +avaruuksiin, vasta silloin kuin aurinko samalta puolelta ja samaan +aikaan toistamiseen on pimennyt, saatat pitää maailmanvuotta +täydellisenä kaikkien taivaankappalten ja tähtien palattua +lähtökohtaansa. Tiedä, ett'ei kahdeskymmenes osakaan tuommoisesta +vuodesta vielä ole suoritettu. [Maailmanvuosi n. 12000 vuotta.] + +"Siksipä, joll'et toivo mitään paluuta tähän paikkaan, johon suurten, +eteväin miesten koko pyrkimys kohdistuu, kuinka vähäinen onkaan sitten +tuo maine ihmisten keskuudessa, mikä saattaa ulottua tuskin yhden +vuoden pikkuosan yli? Niin ollen, jos tahdot kohottaa katseesi ylöspäin +sekä pitää tätä asuinsijaamme ja ikuista kotipaikkaamme silmämääränäsi, +et saa turvautua yleisön puheisiin etkä panna elämäntoivoasi maallisiin +palkintoihin. Omilla viehätyksillään vetäköön nimenomaan hyve sinut +todelliseen kunniaan, kaikki tuommoinen puhe taasen rajoittuu näkemiesi +seutujen ahtaisiin aloihin eikä koskaan kenestäkään ole ollut ikuinen: +se häviää ihmisten kuoltua ja katoaa jälkeläisten unohdettua." + +8. Kun hän tämän oli lausunut, vastasin: "Tosiaan Africanus, jos nyt +isänmaataan hyvin palvelleilla on ikäänkuin ura avoinna päästäkseen +taivaaseen, tahdon nyt vielä paljoa virkeämmin ponnistaa niin suuren +palkinnon toivossa, vaikka lapsuudesta asti olen astunut isäni ja sinun +jälkiäsi enkä mainettanne pilannut." Ja hän jatkoi: "Ponnista sinä sekä +ole vakuutettu siitä, ett'et sinä ole kuolevainen, vaan tämä ruumiisi: +sillä ethän ole se, minkä tuo muotosi osoittaa, vaan kunkin ihmisen +sielu sepä on ihminen eikä se muoto, mikä sormella saatetaan näyttää. +Tiedä siis että olet jumala, jos muuten se on jumala, joka meissä elää, +tuntee, muistaa, joka niin johtaa, ohjaa ja liikuttaa sitä ruumista, +jonka johtoon se on asetettu, kuin tuo korkein jumala tätä maailmaa; ja +niinkuin se on iankaikkinen jumala, joka liikuttaa osaltaan katoavaista +maailmaa, niin ikuinen sielu liikuttaa heikkoa ruumista. + +"Sillä se, mikä aina liikkuu, on ikuinen; mikä taasen liikuttaa jotakin +toista ja mikä itse joutuu liikkeelle toisen vaikutuksesta, lakkaa +välttämättömästi elämästä, kun liikunto lakkaa. Ainoastaan se, mikä +itsestään liikkuu, ei konsanaan myöskään lakkaa liikkumasta, koska se +ei konsanaan jätä itseään. Vieläpä on se muille liikkuville olioille +liikunnon lähde ja alkusyy. Alkusyy taasen on alkuperää vailla, sillä +alkusyystä ovat peräisin kaikki, itse alkusyy taas ei saata mistään +muusta syntyä; eihän se olisi mikään alkusyy, mikä toisaalta +aiheutuisi. Mutta jos se ei milloinkaan ala, ei se myös milloinkaan +lopu. Sillä jos alkusyy häviää, se ei uudelleen synny toisesta eikä +itsestään luo jotain toista, jos välttämättömyyden pakosta alkusyystä +kaikki alkaa. Siitä seuraa että liikunnon alkusyy johtuu siitä, mikä +juuri itse itsensä liikuttaa; se taas ei saata syntyä eikä liioin +kuolla, tahi muuten täytyisi koko taivaan sortua kokoon ja koko +luomiston pysyä paikallaan eikä saavuttaa mitään voimaakaan, jonka +vaikutuksesta se uudelleen joutuisi liikkeelle." + +9. "Kun siis on ilmeistä että se on ikuinen, mikä itsestään liikkuu, +kukapa kieltää että tänlainen luonto on annettu sieluille? Eloton on, +näette, kaikkinainen olio, mikä joutuu liikuntoon ulkonaisesta +vaikutuksesta; mikä taas on elävä olento, se kulkee sisäisestä ja +omasta liikutuksestaan. Tämähän on sielun omituinen luonnonlaatu ja +olemus; jos se on ainoa kaikista olioista, mikä itsensä liikuttaa, niin +se varmaan toiselta puolen ei ole syntynyt ja toiselta puolen on +ikuinen. + +"Käytä sinä tätä sielua mitä jaloimpiin toimiin! jaloimmat taasen ovat +ponnistukset isänmaan hyväksi, ja sielu, mikä niihin on käytetty ja +rasitettu, liitelee nopeammin tähän asuinpaikkaamme, omaan +kotisijaansa. Ja se tekee tämän pikemmin, jos se silloin, kuin se on +ruumiiseen suljettu, kohottautuu ylöspäin sekä sen ulkopuolella olevaa +tarkkaillen mikäli mahdollista erottautuu ruumiillisuudesta. Sillä +niiden sielut, jotka ovat antautuneet ruumiin nautintoihin sekä +ikäänkuin tekeytyneet sen palvelijoiksi ja aistillisten, nautintoja +noudattavien himojen vaikutuksesta loukanneet jumalain ja ihmisten +oikeuksia, ajetaan ruumiista päästyään maan ympäri eivätkä palaja tähän +paikkaan, ennenkuin ovat kuljeskelleet hätyytettyinä useita +vuosisatoja." + +Hän poistui luotani, minä taasen heräsin unestani. + + + + + + + + +End of Project Gutenberg's Scipion unennäkö, by Marcus Tullius Cicero + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57105 *** |
