Sentinels relocatedHEADmain

1 files changed, 488 insertions, 0 deletions

diff --git a/57105-0.txt b/57105-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..8698253
--- /dev/null
+++ b/57105-0.txt
@@ -0,0 +1,488 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57105 ***
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+SCIPION UNENNÄKÖ
+
+Kirj.
+
+M. Tullius Cicero
+
+
+Suomentanut
+
+T:ri K.J. Hidén, roomalaisen filologian dosentti
+
+
+
+
+
+Helsingissä,
+Oy Weilin & Göös Ab,
+1905.
+
+
+
+
+
+
+      Von des Lebens Gütern allen
+      Ist der Ruhm das höchste doch;
+      Wenn der Leib in Staub zerfallen,
+      Lebt der grosse Name noch.
+          Tapfrer, deines Ruhmes Schimmer
+          Wird unsterblich sein im Lied;
+          Denn das ird'sche Leben flieht,
+          Und die Todten dauern immer.
+
+                    _Schiller_ Das Siegesfest.
+
+      Vaan täytymyst' ei minun kieltää sovi,
+      Ja se, se Karthagonkin hautaan vei;
+      Niin säätää jumalat, ja tuonen ovi
+      Se vielä kerran aukee Roomallei.
+      Niin, Rooma, kerran vahvat muuris murtuu,
+      Maan tasalle sun kuulu kansas sortuu,
+      Se Iliaan on kohtaloa vaan!
+      Mut käyköön niinkin, tulkoon kuolo vainen,
+      Kun kansassa vaan henk' on roomalainen,
+      Meit' alentamaan voimaa tarvitaan.
+
+                _P. Cajander_ Scipio Africanus.
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+Alkulause.
+M. Tullius Ciceron elämä ja teokset.
+Scipion unennäkö.
+
+
+Lyhennyksiä
+
+ C. = Gaius
+ L. = Lucius
+ M. = Marcus
+ P. = Publius
+ Q. = Quintus
+ Tib. = Tiberius.
+
+
+
+
+Alkulause.
+
+
+Ciceron kyhäämä katkelmana säilynyt Scipion unennäkö (Somnium
+Scipionis) ilmestyy täten suomeksi siinä muodossa, kuin olen käännöksen
+aiemmin yliopistollisilla luennoilla esittänyt.
+
+Suomennokseni perustuu kaikkialla G. Meissnerin julkaisemaan tekstiin
+(M. Tullii Ciceronis Somnium Scipionis erklärt von Dr. Carl Meissner.
+4 verb. Aufl.. Leipzig 1897).
+
+Helsingissä, kesäkuulla 1905.
+
+_K.J. Hidén_.
+
+
+
+
+M. Tullius Ciceron elämä ja teokset,
+
+
+M. Tullius Cicero syntyi tammikuun 3 p. v. 106 e.Kr. lähellä Arpinumin
+pikkukaupunkia (nyk. Arpino kaakkoon päin Koomasta). Saatuansa Roomassa
+yhdessä nuoremman veljensä Quintuksen kanssa huolellisen kasvatuksen
+hän esiintyi jo v. 81 julkisesti puhujana ja saavutti vähitellen yhä
+suuremman maineen varsinkin sen jälkeen, kuin hän oli harjoitellut
+opintoja Kreikassa vv. 79-77. Hän otti nyt enemmän kuin ennen osaa
+valtiolliseen elämään, tuli v. 75 quaestoriksi sekä kohosi nopeasti
+läpi kaikkien virka-asteitten, jotta hän huolimatta siitä että oli
+nousukas (_homo novus_) pääsi konsulin virkaan vuodeksi 63
+varhaisimpana lain myöntämänä ikävuotena. Konsulina Cicero paljasti
+Catilinan vallankumoukselliset aikeet sekä kukisti valtiolle perin
+vaarallisen salaliiton. Tällöin Cicero oli kohonnut valtiollisen
+toimensa kukkuloille, mutta tämän jälkeen elämä hänelle tarjosi vain
+pettymyksiä ja vastoinkäymisiä.
+
+Ciceron täytyikin jo v. 58 lähteä maanpakoon Roomasta. Kuitenkin hän
+seuraavana syksynä kutsuttiin takaisin, jolloin Rooman kansa suurella
+riemulla otti hänet vastaan. Seuraavat vuodet hän toimi etenkin
+puhujana sekä Forumilla että senaatissa saavuttamatta kumminkaan
+aikaisempaa vaikutustaan. V. 51 hän joutui prokonsulina hoitamaan
+Cilician maakuntaa vuoden ajan. Kun Cicero Ciliciasta palasi Roomaan,
+oli kansalaissota Caesarin ja Pompeiuksen välillä alkanut. Kauan
+epäröityään hän lähti Pompeiuksen luo Kreikkaan. Pharsaluksen
+ratkaisevan taistelun jälkeen v. 48 hän jälleen palasi Italiaan sekä
+sai helposti Caesarilta armahduksen. Muuttuneet olot vaikuttivat nyt
+sen että Cicero toistaiseksi pysyi aivan erillään valtiollisesta
+elämästä omistaen kaiken aikansa vain kirjallisille ja tieteellisille
+harrastuksilleen. Vasta Caesarin murhan jälkeen Cicero taasen astui
+valtiolliselle taistelutanterelle asettuen kaikella voimallaan mahtavaa
+Antoniusta vastaan. Mutta sen johdosta hänenkin nimensä myöhemmin
+joutui valtiopannaan julistettujen joukkoon ja murhamiehet yllättivät
+hänet Caietan luona (nyk. Gaëta) joulukuun 7 p. v. 43 e.Kr.
+
+Joskin Cicero valtiollisen toimintansa johdosta useinkin on joutunut
+ankaran arvostelun alaiseksi, on hän puhujana ja kirjailijana
+saavuttanut yleisen tunnustuksen sekä katoamattoman maineen. Hänen
+merkityksensä omalle ajalleen sekä jälkimaailmalle on etenkin siinä,
+että hän helposti tajuttavassa, miellyttävässä muodossa Rooman kielellä
+on esittänyt eetillisesti ja esteettisesti etevämmän kreikkalaisen
+sivistyksen tuotteita ja tuloksia sekä johdonmukaisella, puhtaalla ja
+sointuvalla kielenkäytöllään kohottanut latinan kielen täydellisyyteen,
+josta tuli esikuva pitkiksi ajoiksi.
+
+Ciceron kirjallisten tuotteiden lukumäärä on melkoisen suuri.
+Tavallisesti hänen jälkeenjättämänsä kirjoitukset jaetaan seuraaviin
+ryhmiin: _puheet; retoriset kirjoitukset; filosofiset teokset;
+kirjeet_.
+
+
+Muutama sana Scipion unennäkö nimisestä kyhäelmästä.
+
+Se kyhäelmä, jolle vanhastaan on annettu nimi Somnium Scipionis, kuului
+alkujaan loppuosana Ciceron valtiollis-filosofiseen teokseen Valtiosta
+(De republica). Samoin kuin monessa muussa suurelle yleisölle aiotussa
+teoksessa Cicero puki esityksensä vuoropuhelun muotoon saadakseen
+aikaan enemmän eloa ja havainnollisuutta. Koko teoksen päähenkilö sekä
+esityksen varsinainen kannattaja on kuuluisa P. Cornelius Scipio
+Aemilianus Africanus Minor. Hänen maatilalleen muka kokoontuvat v. 129
+e.Kr. useat läheiset ystävät niink. C. Laelius Sapiens, Q. Aelius
+Tubero, L. Eurius Philus y.m., jotka hänen johdollaan ryhtyvät
+keskustelemaan parhaimmasta valtiomuodosta, sen perusteista ja sen
+edellytyksistä. Valitettavasti kyllä tämä 6 kirjaa käsittävä teos jo
+muinaisuudessa joutui kadoksiin. [Vasta v. 1820 Vatikanin kirjaston
+hoitaja kardinaali Angelo Mai löysi suuren osan tätä teosta eräästä
+pergamenttikäsikirjoituksesta, johon oli kirjoitettu uutta tekstiä
+poisraavitun alkuperäisen tekstin päälle.]
+
+Ainoastaan osa kuudennesta kirjasta n.k. Somnium Scipionis on säilynyt
+sen kautta, että eräs oppinut tutkija Macrobius 5:nnen vuosisadan
+alkupuolella varusti tekstin pitkillä selityksillä. Macrobius myös
+mainitsee, mistä unennäön kertominen oli aiheutunut. Erään Laeliuksen
+tekemän huomautuksen johdosta oli Scipio lausunut että ansiokkailla
+miehillä kuoltuaan on suuremmat palkinnot tulevassa elämässä tarjona,
+kuin maallinen olo koskaan saattaa heille antaa, sekä väitettään
+perustellut kertomalla erään aikoja sitten näkemänsä unen. Samoin kuin
+Cicero koko teoksensa esikuvana on pitänyt Platonin samannimistä
+teosta, hän myös tätä kohtaa varten on saanut mallin kreikkalaisen
+kirjan loppuosasta. Aihettaan on Cicero hyvin onnistuneesti käsitellyt,
+joten tämä pieni kirjanen runollisen kauniilla kielellään,
+miellyttävällä esityksellään sekä ihanteellisilla ajatuksillaan
+kaikkina aikoina on herättänyt huomiota.
+
+
+
+
+SCIPION UNENNÄKÖ
+
+
+1. Kun olin saapunut Afrikaan ollakseni, kuten tiedätte, sotatribunina
+neljännessä legionassa konsuli Manius Maniliuksen johdolla [_M.
+Manilius_ konsuli v. 149 e.Kr.], ei minulle mikään ollut mieleisempää
+kuin kohdata kuningas Masinissa, joka pätevistä syistä oli perheemme
+likeinen ystävä. Tultuani hänen luokseen, syleili tuo vanhus minua
+purskahtaen itkuun ilosta, katsahti heti sitten taivasta kohti sekä
+huudahti: "Kiitän sinua, Aurinko ylevä, sekä teitä, muut taivaalliset,
+siitä että minä, ennenkuin tästä elämästä erkanen, saan nähdä
+valtakunnassani ja kattoni alla P. Cornelius Scipion, jonka pelkästä
+nimestä uudestaan elvyn; niinpä ei koskaan mielestäni häivy tuon
+mainion ja voittamattoman sankarin muisto." Sittemmin kysyin häneltä
+valtakunnastaan ja hän taasen minulta valtiollisista oloistamme, ja
+paljon puhellessamme molemmin puolin kului tämä päivä meiltä loppuun.
+
+Jälkeenpäin taasen nauttiessamme kuninkaan komeasta ateriasta jatkoimme
+keskusteluamme myöhään yöhön saakka, kun, näette, ukko ei puhunut
+muusta kuin Africanuksesta sekä johdatti muistiin kaikki hänen sekä
+tekonsa että sanansa. Kun sitten erosimme mennäksemme levolle,
+tavallista sikeämpi uni valtasi minut, koska olin matkastani väsynyt
+sekä olin valvonut myöhään yöhön. Tällöin Africanus -- luullakseni sen
+johdosta, minkä olimme puhuneet; sattuuhan ylipääten että ajatuksemme
+ja keskustelumme unessa aikaansaavat jotain semmoista, niinkuin Ennius
+kertoo Homerukseen nähden [_Q. Ennius_, synt. v. 239, kuol. v. 169
+e.Kr.], josta hänen tiettävästi hyvin usein valveillaan oli tapana
+ajatella ja puhua -- tällöin Africanus ilmestyi eteeni siinä muodossa,
+mikä oli minulle tuttu enemmän hänen kuvastaan kuin hänen itsensä
+kautta. [_P. Cornelius Scipic Africanus Maior_, Hannibalin voittaja,
+kuol. v. 185 e.Kr.] Kun hänet tunsin, säikähdyin, mutta hän lausui:
+"Rohkaise mieltäsi, Scipio, ja jätä pelkosi, kerro jälkimaailmalle,
+mitä sinulle sanon!"
+
+2. "Näetkö tuon kaupungin, joka minun kauttani pakoitettu tottelemaan
+Rooman kansaa uudistaa edelliset sotansa eikä saata olla rauhallisena?
+-- hän näytti, näette, minulle Karthagon korkealta, tähtirikkaalta,
+loistavalta ja ylen kirkkaalta paikalta -- tämän piiritykseen sinä nyt
+saavut melkein tavallisena, alhaisarvoisena sotamiehenä. Tämän olet
+kukistava, kahden vuoden sisässä konsuliksi valittuna, ja olet itse
+kauttasi sen nimen itsellesi hankkiva, mikä sinulla edelleen on minulta
+perittynä. Mutta kun olet Karthagon hävittänyt, olet triumfiretken
+viettänyt, olet ollut censorina sekä lähettiläänä käynyt Egyptissä,
+Syyriassa, Vähässä-Aasiassa ja Kreikassa, valitaan sinut toistamiseen
+poissa olevana konsuliksi ja päätät mahtavan sodan: hävität, näet,
+Numantian. Mutta kun triumfivaunuilla Capitoliumille ajat, tapaat
+valtion tyttäreni pojan aikeiden hämmentämänä. [_Tib. Sempronius
+Graochus_.]
+
+"Tällöin sinun, Africanus, tulee isänmaallesi osoittaa henkesi, nerosi
+ynnä neuvokkaisuutesi loistavat edut. Mutta siihen aikaan nähden
+huomaan kohtalonvoimain tien epämääräiseksi. Sillä kun elinaikasi on
+ennättänyt seitsemän kertaa kahdeksan täydellistä auringon kiertokulkua
+ja nämä molemmat luvut, joista kumpaakin eri syistä pidetään
+täydellisenä, luonnollisessa ajankulussa ovat aikaansaaneet kohtalon
+sinulle määräämän summan vuosia [s.o. 56 vuotta], niin koko valtio
+kääntyy yksin sinun ja sinun nimesi puoleen, sinuun senaatti, sinuun
+kaikki kunnon kansalaiset, kaikki liittolaiset ja Latinalaiset
+katselevat, sinä olet oleva ainoa, josta kansalaisten onni riippuu, ja,
+lyhyesti sanottuna, diktaattorina tulisi sinun järjestää valtion oloja,
+jos välttäisit sukulaistesi murhakäsiä." Kun tällöin Laelius huudahti
+ja muutkin kiivaasti vaikeroivat, lausui Scipio hieman hymähtäen: "St!
+pyydän teitä, älkää herättäkö minua unestani, vaan kuulkaa hetkinen
+vielä seuraavaa."
+
+3. "Mutta jotta sinä, Africanus, olisit innokkaampi valtion parasta
+turvaamaan, niin tiedä: kaikille, jotka isänmaansa ovat pelastaneet,
+sitä auttaneet ja edistäneet, on taivaassa määrätty varma paikka, missä
+autuaallisina voivat nauttia ikuista elämää. Sillä kaikesta, mikä
+maailmassa tapahtuu, ei mitään ole mieleisempää sille korkeimmalle
+jumalalle, mikä koko maailmaa hallitsee, kuin ne ihmisten oikeuden
+pohjalle perustamat yhteydet ja yhdistykset, joita yhteiskunniksi
+kutsutaan. Näitten johtajat ja ylläpitäjät ovat täältä lähteneet ja
+palaavat tänne jälleen."
+
+Tällöin minä, vaikka olin pelästynyt enemmän omaisteni salajuonista
+kuin kuolemanpelosta, kuitenkin kysyin, elikö hän itse ja isäni Paulus
+[_L. Aemilius Paulus Macedonicus_] sekä kaikki muut, joita luulemme
+kuolleiksi. "Niin tosiaan", vastasi hän, "nämä elävät, jotka ovat
+lentäneet ruumiinsa kahleista ikäänkuin vankilasta, mutta teidän niin
+sanottu elämänne on kuolema. Etkö näe isäsi Pauluksen tulevan
+kohdallesi?" Kun hänet näin, vuodatin kyynelvirran, hän taasen
+syleillen ja suudellen esti minut itkemästä.
+
+Ja heti kuin tukahuttaen itkuni jälleen saatoin ryhtyä puhumaan,
+lausuin: "Pyydän, jalo, paras isäni, koska tämä on todellinen elämä,
+kuten kuulen Africanuksen sanovan, miksi viivyn maan päällä? enkö
+kiiruhda tullakseni tänne luoksenne?" "Ei niin", vastasi hän. "Sillä
+joll'ei se jumala, jolle koko tämä näkemäsi avaruus kuuluu, ole
+vapauttanut sinua noista ruumiisi kahleista, niin tie tänne ei saata
+sinulle avautua. Ihmiset, näet, ovat luodut sillä tarkoituksella, että
+katselisivat tuota palloa, minkä näet keskellä tätä avaruutta, tuota
+niin sanottua maata, ja niille on annettu sielu muodostettu niistä
+ikuisista tulista, joita nimitätte tähtisykeröiksi ja tähdiksi ja jotka
+pallonmuotoisina ja pyöreinä jumalallisten sielujen elvyttäminä
+ihmeellisellä nopeudella täyttävät piirinsä ja kiertokulkunsa.
+Sentähden tulee sinun, Publius, ja kaikkien hurskaitten pysytellä
+sielua ruumiin vankeudessa eikä hänen käskemättään, joka sen on teille
+antanut, muuttaa ihmiselämästä, jott'ette näyttäisi paenneen jumalan
+määräämää inhimillistä tarkoitusta. Mutta, Scipio, noudata niinkuin
+tämä isoisäsi ja minä, isäsi, oikeutta ja hurskautta, mikä vanhempien
+ja sukulaisten suhteen on tärkeä ja isänmaahan nähden varsin
+suurenarvoinen. Tämä elämä on tie taivaaseen ynnä niitten seuraan,
+jotka jo ovat eläneet ja ruumiillisuudesta irtaantuneina asuvat sitä
+paikkaa, jonka näet -- siellä oli, näette, liekeistä heijastuva ylen
+kirkkaasti hohtava piiri -- ja jota te, kuten Kreikkalaisilta olette
+oppineet, maitoradaksi [s.o. linnunrata] nimitätte." Sieltä
+katsellessani näytti minusta kaikki muu kirkkaalta ja ihmeelliseltä.
+Sielläpä oli semmoisia tähtiä, jommoisia emme koskaan ole täältä
+nähneet, ja semmoinen oli kaikkien suuruus, ett'emme sen vertaista
+koskaan ole aavistaneet, ja niistä oli se pienin, mikä etäisimpänä
+taivaasta lähinnä maata loisti vieraalla valolla. Mutta tähtipallot
+voittivat helposti maapallon suuruudessa. Ja nytpä itse maa näytti
+minusta niin pieneltä, että minua paheksutti valtakuntamme, mikä sillä
+muodosti ikäänkuin pisteen.
+
+4. Kun kauemmin maata silmäilin, lausui Africanus: "Pyydän sinua,
+kuinka kauan mielesi on maahan kiintynyt? Etkö toki katsele,
+minkälaisiin avaruuksiin olet saapunut? Kaikki on yhdistetty yhdeksällä
+piirillä tai oikeammin pallolla, joista yksi, taivas, on äärimäinen.
+Tämä ympäröi kaikkia muita ja on itse korkein jumala, joka käsittää ja
+koossa pitää muita; siihen ovat kiinnitetyt nuo tähdet, jotka kiertävät
+ikuisilla radoillaan. Sen alle ovat järjestetyt nuo seitsemän
+taivaankappaletta, mitkä liikkuvat päinvastaiseen suuntaan kuin taivas;
+yhden pallon niistä muodostaa se tähti, jota maan päällä nimitetään
+Saturnuksen tähdeksi. Sen jälkeen on tuo niin kutsuttu Jupiterin tähti
+ihmissuvulle onnekas ja siunausta tuova; sitten tuo punertava ja maalle
+peloittava, jota Marsin tähdeksi nimitätte; alapuolella sen jälkeen
+Aurinko käsittää melkein keskikohdan, kaikkien muiden valojen johtaja,
+hallitsija ja ohjaaja, koko maailman sielu ja johtava perus, joka on
+niin suuri, että se valaisee ja täyttää kaikki valollaan. Tätä
+seuraavat tovereina toiselta puolen Venuksen rata, toiselta
+Mercuriuksen, ja alimmassa piirissä kiertyy Kuu auringon säteiden
+valaisemana. Alla taasen ei ole mitään muuta kuin kuolevaista ja
+katoavaista paitsi jumalan armosta ihmissuvulle annettuja sieluja.
+Sillä se mikä on keskimäinen ja yhdeksäs, Maa, ei liiku ja on alin, ja
+sitä kohti pyrkivät kaikki kappaleet painovoimansa johdosta."
+
+5. Kun hämmästyksessäni tätä silmäilin, huudahdin toinnuttuani: "Mitä,
+mikä mahtava ja kuitenkin suloinen sävel se on, mikä korviani täyttää?"
+"Tämä on", virkkoi hän, "se sävel, mikä aikaansaadaan juuri noitten
+piirien kierrolla ja liikkeellä; se on muodostettu erilaisista,
+kuitenkin määrätyssä suhteessa erotetuista intervalleista sekä kehittää
+sopusuhtaisesti monenlaisia sävelyhtymiä yhdistämällä korkeita ääniä
+mataliin. Sillä eihän niin mahtavia liikkeitä voida aikaansaada
+hiljaisuudessa ja luonto vaikuttaa sen, että äärimäinen toiselta
+puolelta soi matalasti, toiselta puolelta taasen korkeasti. Sen
+johdosta tuon korkean, tähdikkään taivaan kulku tapahtuu kimeällä ja
+korotetulla soinnulla, koska sen liikunto on kiihkeämpi, erittäin
+kumealla sitä vastoin tapahtuu kuun kulku, se kun on alin. Mutta maa,
+yhdeksäs tähti, pysyy aina liikkumatonna yhdellä ja samalla paikalla,
+täyttäen maailman keskikohdan. Nuo kahdeksan rataa taasen, joista
+kahdella on sama luonto, aiheuttavat seitsemän äänivälien erottamaa
+sointua, luku mikä on melkein kaikkien seikkain yhdysside. Tätä ovat
+oppineet ihmiset jäljitelleet kielisoittimilla ja laulelmilla sekä
+siten avanneet itselleen paluumatkan tähän paikkaan, niinkuin kaikki
+muut, jotka oivallisilla hengenkyvyillä varustettuina ihmiselämässä
+ovat viljelleet jaloja harrastuksia. Tämän soinnun vaikutuksesta
+ihmisten korvat käyvät kuuroiksi. Eihän mikään aisti teissä ole
+vähemmän tarkka; niinpä se heimo, mikä asuu sillä paikalla, missä Niili
+varsin korkeilta vuorilta syöksyy Catadupa nimisiin putouksiin, on
+kuuloaistia vailla mahtavan pauhinan johdosta. Mutta koko
+maailmanrakennuksen ylen nopsan liikunnon takia kehkeää täällä sointu
+niin mahtava, että ihmiskorvat eivät saata sitä käsittää, samoin kuin
+ette osaa katsella aurinkoa vastaan, vaan näkönne tarkkuus käy
+tehottomaksi sen säteistä." Tätä minä kummastelin, mutta käänsin
+kuitenkin silmäni yhä uudestaan maata kohti.
+
+6. Silloin lausui Africanus: "Huomaan sinun yhäti vielä tarkastelevan
+ihmisten asuinsijaa ja kotipaikkaa. Jos tämä nyt näyttää sinusta
+pieneltä, niinkuin se todellakin on, niin käännä aina mielesi tähän
+taivaalliseen ja ylönkatso kaikkea maallista. Sillä mitähän ylistystä
+ihmiskielin tai mitä tavoitettavaa mainetta saatat saavuttaa? Näet että
+maan päällä asutaan harvoilla, kapeilla paikoilla ja että noittenkin
+asuttujen pilkkujen välissä on autioita erämaita sekä että maan
+asukkaat eivät ainoastaan ole niin hajallaan, ett'ei mikään tieto saata
+levitä heidän kesken toisten luota toisille, vaan myös osaksi elävät
+vastakkain, osaksi vierekkäin, osaksi vielä viistoon teistä; niiltä
+ette varmaan voi mitään mainetta odottaa.
+
+"Mutta huomaat että tuo sama maa on ikäänkuin muutamien vyöhykkeiden
+rajoittama ja ympäröimä ja näet että näistä kaksi on keskenään peräti
+erisuuntaista sekä kumpaiseltakin puolelta aivan taivaannapoihin
+rajoittuen jään vallassa ja että taas keskimäinen, tuo laajin, on
+auringonvalon polttama. Kaksi on asuttavaa, joista tuo eteläinen, jonka
+asukkaat ovat teidän vastajalkaisenne [antipodit], ei ensinkään ole
+rotunne yhteydessä ja tämä taas toinen pohjoiseen suuntautuva, missä
+asutte, huomaappas, kuinka vähäinen osa siitä kuuluu teille. Sillä koko
+asumanne maa, joka kapenee napoihin päin ja levenee sivuille, on
+tavallaan pieni saari sen meren keskellä, jota maan päällä nimitätte
+Atlantin mereksi tahi Isoksi mereksi tai Valtamereksi, ja näet
+kumminkin, kuinka vähäpätöinen se on huolimatta mahtavasta nimestään.
+Saattoiko sinun nimesi taikka jonkun toisen meikäläisen nimi juuri
+näistä asutuista ja tunnetuista maista kulkea Kaukasuksen yli, jonka
+tuolla näet, taikka Gangeksen poikki? Kukapa nimesi kuulee muissa
+nousevan tai laskevan auringon etäisissä maissa tahi pohjolan ja etelän
+seuduilla? Jos tämän kaiken jätät lukuunottamatta, huomaat totta
+tosiaan, kuinka ahtaissa rajoissa maineenne saattaa levitä. Ja ne
+taasen, jotka teistä puhuvat, kuinka kauan heillä on puhelahja?"
+
+7. "Vieläpä, jos vastaisten ihmisten jälkisuku mielisi herkeämättä
+jättää jälkeläisilleen jokaisen meikäläisen maineen, jonka se on
+perintönä saanut isiltään, niin emme kuitenkaan vedenpaisumusten ja
+maailmanpalojen takia, joitten välttämättömästi pitää tapahtua
+määräaikana, voisi saavuttaa pysyväistä kunniata, saatikka sitten
+ikuista. Vaan mitä hyötyä sinulla on siitä, että ne, jotka myöhemmin
+syntyvät, sinusta puhuvat, kun eivät ne sitä tee, jotka ennen sinua
+ovat syntyneet? -- nämä eivät olleet harvemmat luvultaan ja olivat
+varmaan paremmat ihmiset -- varsinkin kun juuri niistä, joille nimemme
+saattaa kuulua, ei yksikään kykene muistissaan käsittämään edes yhtä
+maailmanvuotta. Ihmiset tosin tavallisen käsityksen mukaan määräävät
+vuodenajan yksinomaan auringon, se on yhden ainoan tähden kiertokulun
+perusteolla, mutta kun kerrassaan kaikki tähdet ovat palautuneet siihen
+kohtaan, mistä kerran ovat lähteneet, sekä pitkien välimatkain perästä
+aikaansaaneet saman koko taivaan aseman, niin silloin voidaan tätä
+todellakin nimittää vuoden kiertokuluksi; tuskin uskallan sanoa,
+montako ihmissukua siihen sisältyykään. Sillä vasta silloin kuin
+aurinko, niinkuin se kerran muinoin ihmisille näytti pimenevän ja
+sammuvan, kun, näette, Romuluksen sielu kohosi juuri näihin
+avaruuksiin, vasta silloin kuin aurinko samalta puolelta ja samaan
+aikaan toistamiseen on pimennyt, saatat pitää maailmanvuotta
+täydellisenä kaikkien taivaankappalten ja tähtien palattua
+lähtökohtaansa. Tiedä, ett'ei kahdeskymmenes osakaan tuommoisesta
+vuodesta vielä ole suoritettu. [Maailmanvuosi n. 12000 vuotta.]
+
+"Siksipä, joll'et toivo mitään paluuta tähän paikkaan, johon suurten,
+eteväin miesten koko pyrkimys kohdistuu, kuinka vähäinen onkaan sitten
+tuo maine ihmisten keskuudessa, mikä saattaa ulottua tuskin yhden
+vuoden pikkuosan yli? Niin ollen, jos tahdot kohottaa katseesi ylöspäin
+sekä pitää tätä asuinsijaamme ja ikuista kotipaikkaamme silmämääränäsi,
+et saa turvautua yleisön puheisiin etkä panna elämäntoivoasi maallisiin
+palkintoihin. Omilla viehätyksillään vetäköön nimenomaan hyve sinut
+todelliseen kunniaan, kaikki tuommoinen puhe taasen rajoittuu näkemiesi
+seutujen ahtaisiin aloihin eikä koskaan kenestäkään ole ollut ikuinen:
+se häviää ihmisten kuoltua ja katoaa jälkeläisten unohdettua."
+
+8. Kun hän tämän oli lausunut, vastasin: "Tosiaan Africanus, jos nyt
+isänmaataan hyvin palvelleilla on ikäänkuin ura avoinna päästäkseen
+taivaaseen, tahdon nyt vielä paljoa virkeämmin ponnistaa niin suuren
+palkinnon toivossa, vaikka lapsuudesta asti olen astunut isäni ja sinun
+jälkiäsi enkä mainettanne pilannut." Ja hän jatkoi: "Ponnista sinä sekä
+ole vakuutettu siitä, ett'et sinä ole kuolevainen, vaan tämä ruumiisi:
+sillä ethän ole se, minkä tuo muotosi osoittaa, vaan kunkin ihmisen
+sielu sepä on ihminen eikä se muoto, mikä sormella saatetaan näyttää.
+Tiedä siis että olet jumala, jos muuten se on jumala, joka meissä elää,
+tuntee, muistaa, joka niin johtaa, ohjaa ja liikuttaa sitä ruumista,
+jonka johtoon se on asetettu, kuin tuo korkein jumala tätä maailmaa; ja
+niinkuin se on iankaikkinen jumala, joka liikuttaa osaltaan katoavaista
+maailmaa, niin ikuinen sielu liikuttaa heikkoa ruumista.
+
+"Sillä se, mikä aina liikkuu, on ikuinen; mikä taasen liikuttaa jotakin
+toista ja mikä itse joutuu liikkeelle toisen vaikutuksesta, lakkaa
+välttämättömästi elämästä, kun liikunto lakkaa. Ainoastaan se, mikä
+itsestään liikkuu, ei konsanaan myöskään lakkaa liikkumasta, koska se
+ei konsanaan jätä itseään. Vieläpä on se muille liikkuville olioille
+liikunnon lähde ja alkusyy. Alkusyy taasen on alkuperää vailla, sillä
+alkusyystä ovat peräisin kaikki, itse alkusyy taas ei saata mistään
+muusta syntyä; eihän se olisi mikään alkusyy, mikä toisaalta
+aiheutuisi. Mutta jos se ei milloinkaan ala, ei se myös milloinkaan
+lopu. Sillä jos alkusyy häviää, se ei uudelleen synny toisesta eikä
+itsestään luo jotain toista, jos välttämättömyyden pakosta alkusyystä
+kaikki alkaa. Siitä seuraa että liikunnon alkusyy johtuu siitä, mikä
+juuri itse itsensä liikuttaa; se taas ei saata syntyä eikä liioin
+kuolla, tahi muuten täytyisi koko taivaan sortua kokoon ja koko
+luomiston pysyä paikallaan eikä saavuttaa mitään voimaakaan, jonka
+vaikutuksesta se uudelleen joutuisi liikkeelle."
+
+9. "Kun siis on ilmeistä että se on ikuinen, mikä itsestään liikkuu,
+kukapa kieltää että tänlainen luonto on annettu sieluille? Eloton on,
+näette, kaikkinainen olio, mikä joutuu liikuntoon ulkonaisesta
+vaikutuksesta; mikä taas on elävä olento, se kulkee sisäisestä ja
+omasta liikutuksestaan. Tämähän on sielun omituinen luonnonlaatu ja
+olemus; jos se on ainoa kaikista olioista, mikä itsensä liikuttaa, niin
+se varmaan toiselta puolen ei ole syntynyt ja toiselta puolen on
+ikuinen.
+
+"Käytä sinä tätä sielua mitä jaloimpiin toimiin! jaloimmat taasen ovat
+ponnistukset isänmaan hyväksi, ja sielu, mikä niihin on käytetty ja
+rasitettu, liitelee nopeammin tähän asuinpaikkaamme, omaan
+kotisijaansa. Ja se tekee tämän pikemmin, jos se silloin, kuin se on
+ruumiiseen suljettu, kohottautuu ylöspäin sekä sen ulkopuolella olevaa
+tarkkaillen mikäli mahdollista erottautuu ruumiillisuudesta. Sillä
+niiden sielut, jotka ovat antautuneet ruumiin nautintoihin sekä
+ikäänkuin tekeytyneet sen palvelijoiksi ja aistillisten, nautintoja
+noudattavien himojen vaikutuksesta loukanneet jumalain ja ihmisten
+oikeuksia, ajetaan ruumiista päästyään maan ympäri eivätkä palaja tähän
+paikkaan, ennenkuin ovat kuljeskelleet hätyytettyinä useita
+vuosisatoja."
+
+Hän poistui luotani, minä taasen heräsin unestani.
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of Project Gutenberg's Scipion unennäkö, by Marcus Tullius Cicero
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 57105 ***