diff options
Diffstat (limited to '56786-0.txt')
| -rw-r--r-- | 56786-0.txt | 12269 |
1 files changed, 12269 insertions, 0 deletions
diff --git a/56786-0.txt b/56786-0.txt new file mode 100644 index 0000000..d9ce417 --- /dev/null +++ b/56786-0.txt @@ -0,0 +1,12269 @@ +*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 56786 *** + + + +E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen + + + +ONNEN SUOSIKKI + +Romaani + +Kirj. + +JACK LONDON + +Englannin kielestä suomentanut + +Kerttu Tuura + +Alkuperäinen nimi: Burning Daylight + + + + + + +Helsingissä, +Lindstedt'in antikvaarinen kirjakauppa, +1912. + +Helsingin Uusi Kirjapaino O.Y. + + + + + + +I OSA. + + + + +I LUKU. + + +Oli hiljainen yö Tivolissa. Tarjoilupöytään, joka ulottui avaran, +veistämättömistä hirsistä salvetun tuvan poikki, nojaili puolisen +tusinaa miestä, joista kaksi keskusteli kuusenhavuteen ja kalkkijuoman +suhteellisista eduista keripukin parannuskeinoina. He pohtivat asiaa +alakuloisen näköisinä ja vaipuivat vähäväliä synkkään äänettömyyteen. +Toiset tuskin kuuntelivat heitä. Vastakkaisella seinällä olivat +pelipöydät rivissä. Crappöytä oli tyhjä. Yksi ainoa mies oli +farao-pöydän ääressä, rulettihyrrä ei juhlapäivän aattona pyörinyt ja +pelinhoitaja seisoi tulikuuman, räiskyvän uunin edessä jutellen nuoren +tummasilmäisen, kauniskasvoisen ja kaunisvartaloisen naisen kera, joka +Juneausta Fort Yukoniin saakka tunnettiin nimellä "Neito". Kolme miestä +pelasi pokeria, mutta panokset olivat pienet, eikä pelaajissa ollut +innostusta, kun ei ollut katsojiakaan. Perällä olevan tanssihuoneen +lattialla tanssi kolme ikävystynyttä paria valssia viulun ja pianon +soiton mukaan. + +Circle City ei ollut autio, eikä rahaakaan ollut niukalti. Moosehide +Creekin kaivostyömiehet olivat saapuvilla ja kullankaivuu lännessä +ja kullanhuuhtelu kesällä oli ollut hyvätuloksista ja miesten pussit +olivat raskaat kultahiekasta ja metallilohkareista. Klondikea ei +oltu vielä löydetty, eivätkä Yukonin kaivostyömiehet olleet oppineet +kaivamaan kultaa syvältä eivätkä puita polttamalla sulattamaan roudan +jäädyttämää maata. Mitään työtä ei saanut talvella ja heillä oli tapana +talvehtia Circle Cityn tapaisissa suurissa leireissä pitkän napaseudun +yön kestäessä. Päivät olivat ikäviä, heidän pussinsa olivat hyvin +täynnä ja ainoa ajanviete oli löydettävissä kapakoista. Mutta nyt oli +Tivoli todellakin tyhjä ja Neito, joka seisoi uunin luona, haukotteli +peittelemättä ja sanoi Charles Batesille: + +"Ellei pian tapahdu jotakin, menen nukkumaan. Mikä leiriä vaivaa? +Ovatko kaikki kuolleet?" + +Bates ei viitsinyt vastata, vaan rupesi kiertämään savuketta. Dan +MacDonald, Pohjois-Yukonin ensimäinen ravintoloitsija ja pelaaja, +Tivolin ja sen pelien omistaja, kulki yksin aution lattian poikki ja +liittyi pariin uunin luona. + +"Onko joku kuollut?" kysyi Neito häneltä. + +"Näyttää siltä kuin olisi", kuului vastaus. + +"Sitten on koko leiri kuollut", päätti Neito ja haukotteli toisen +kerran. + +MacDonald nauraa virnisteli ja nyökkäsi ja avasi suunsa puhuakseen, kun +samassa pääovi avautui ja muuan mies tuli huoneeseen. Kylmä ilmavirta +muuttui huoneen lämpimässä usvaksi, joka leijaili hänen ympärillään +polviin saakka ja virtasi lattian poikki vähitellen hälveten, kunnes +se kahdentoista askeleen päässä uunista kokonaan haihtui. Vastatullut +otti luudan ovipielen naulasta ja karisti lumen intiaanisaappaistaan ja +pitkistä saksalaisista sääryksistään. Hän olisi näyttänyt kookkaalta +mieheltä, ellei jättiläismäinen Canadan ranskalainen olisi tullut +tarjoilupöydän äärestä puristamaan hänen kättään. + +"Hoi Daylight!" tervehti tämä. "Tekee vanhoille silmilleni hyvää nähdä +sinua." + +"Hoi, Louis, milloin olet oppinut noin koreasti puhumaan?" sanoi +tulokas. "Tule ottamaan naukku ja kerro meille kaikki mikä koskee Bone +Creekia. No, vanha veikko, puristahan kättäni vielä kerran. Missä on +toverisi? Olen juuri häntä etsimässä." + +Toinen harvinaisen kookas mies tuli tarjoilupöydän äärestä lyömään +kättä. Olaf Henderson ja Ranskalais-Louis, molemmat Bone Creekin +osakkaita, olivat seudun kookkaimmat miehet, ja vaikka he tuskin olivat +puolta päätään pitemmät kuin äskentullut, näytti tämä heidän rinnallaan +aivan pienikasvuiselta. + +"Hoi Olaf, siinäpä kaipaamani mies", sanoi Daylightiksi nimitetty. +"Huomenna on syntymäpäiväni ja aijon hankkia teille kaikille +pääntäyteisen humalan -- ymmärrättekö? Ja sinulle myös, Louis. +Voittehan ottaa humalan minun syntymäpäivänäni -- vai? Tule ottamaan +ryyppy, Olaf, niin kerron sinulle kaikki." + +Vastatullut oli nähtävästi tuonut lämpöaallon huoneeseen. "Sehän +on Burning Daylight", huusi Neito, joka ensimäiseksi tunsi hänet +hänen tullessaan valoon. Charles Batesin tiukat piirteet kävivät +lauhkeammiksi, kun hän näki hänet, ja MacDonald liittyi noihin kolmeen +tarjoilupöydän ääressä. Burning Daylightin tultua kävi koko huone +äkkiä valoisammaksi ja hauskemmaksi. Viinurit ryhtyivät työhönsä. +Puhelu tuli äänekkäämmäksi. Joku nauroi. Ja kun viulunsoittaja, joka +kurkisti etuhuoneeseen, huomautti: "Se on Burning Daylight", vilkastui +valssintahti huomattavasti, ja tanssijat, joihin yleinen mieliala +tarttui, alkoivat pyöriä aivankuin olisivat todella olleet huvitetut +tanssista. He tiesivät vanhastaan, ettei mikään ollut laimeata, kun +Burning Daylight oli saapuvilla. + +Hän kääntyi selin tarjoilupöytään ja näki naisen uunin luona ja sen +innokkaan tervetulijaiskatseen, jonka tämä loi häneen. + +"Terve, Neito, tyttöseni", huusi hän. "Terve Charley. Mikä teitä +kaikkia vaivaa? Miksi näytätte siltä kuin maksaisivat ruumisarkut vain +kolme unssia? Tulkaa kaikki juomaan. Tule sinäkin hautaamaton vainaja +ja kerro, mikä sinua vaivaa. Tulkaa kaikki. Nyt on minun yöni ja aijon +käyttää sitä. Huomenna täytän kolmekymmentä ja sitten olen jo vanha +mies. Tämä on viimeinen nuoruuden hurjasteluni. Oletteko kaikki mukana? +Siis toimeen! Juokaamme!" + +"Malttakaahan, Davis", sanoi hän miehelle, joka jakoi kortit +farao-pelissä, ja joka oli työntänyt tuolinsa taaksepäin. "Haluanpa +nähdä, tarjoanko minä teille vai te meille muille." + +Hän otti takkinsa taskusta raskaan kultahiekkapussin ja nimitti +korttinsa. + +"Viisikymmentä", sanoi hän. + +Farao-pelin pankinpitäjä otti pakasta kaksi korttia. Burning Daylight +voitti. Pankinpitäjä töhersi summan paperilapulle ja ravintolan +punnitsija punnitsi viidenkymmenen dollarin arvosta kultahiekkaa +vaakakupissa ja pani sen Daylightin pussiin. Kun valssi oli +takahuoneessa päättynyt, keksi Daylightin silmä nuo kolme paria, joita +pianon- ja viulunsoittaja ja ravintolanpitäjä olivat seuranneet. + +"Tulkaa kaikki mukaan!" huusi hän. "Juokaamme! Tämä on minun yöni ja +yö sellainen, jollaisia ei usein tulekaan. Juokaa, te siwashit ja +lohensyöjät. Nyt on minun yöni, tietäkää se --" + +"Sydäntä kutkuttava, oikein syyhyttävä yö", pisti Charley Bates väliin. + +"Olet oikeassa, poikani", sanoi Burning Daylight iloisesti. "Syyhyinen +yö, mutta se on nähkääs minun yöni. Olen vanha, syyhyinen uros-susi. +Kuunnelkaa ulvontaani." + +Ja hän ulvoi kuin yksinäinen harmaa susi metsässä, kunnes Neito pisti +sievät sormensa korviinsa ja rupesi värisemään. Hetkistä myöhemmin +liiteli Neito hänen käsivarttensa tukemana tanssilattialla, missä +kohta oli käymässä vilkas skotlantilainen tanssi, johon nuo kolme +muuta naista ja heidän toverinsa yhtyivät. Miehet ja naiset tanssivat +intiaanisaappaissa ja huoneessa vallitsi kohta kova melu, Burning +Daylight oli sen keskus ja eloa-antava kipinä, joka leikinlaskuin ja +pistopuhein ja teeskentelemättömällä iloisuudellaan herätti heidät +siitä apeudesta, johon he olivat vaipuneet ennen hänen tuloaan. + +Ilma huoneessa muuttui hänen tultuaan. Hän näytti täyttävän sen +tavattomalla elinvoimallaan. Miehet, jotka tulivat kadulta, tunsivat +sen heti, ja vastaukseksi heidän kysymyksiinsä nyökähyttivät viinurit +takahuoneeseen päin ja sanoivat, asian tyhjentävästi selittäen: +"Burning Daylight on hurjalla päällä." Ja tulijat jäivät ja viinurit +saivat työtä heitä palvellessaan. Pelaajat innostuivat ja pian olivat +pöydät miehiä täynnä, kortit läiskähtivät pöytiin ja rulettihyrrän +surina kuului yksitoikkoisena ja voitokkaana käheiden miesäänten ja +heidän kiroustensa ja naurunsa ylitse. + +Harvat tunsivat Elam Hamishia muulla nimellä kuin Burning Daylightin. +Tämä nimi oli entisinä aikoina annettu hänelle sen johdosta, +että hänellä oli tapana aamuisin penkoa toverinsa esiin heidän +villahuovistaan ja valittaa, että päivä jo on palava: "_burning +daylight_". Häntä pidettiin vanhimpana uutisasukkaana kaukaisen +napaseudun erämaassa, jossa kaikki miehet ovat uutisasukkaita, +tienraivaajia. Miehet sellaiset kuin Al Mayo ja Jack McQuestion olivat +olleet ennen häntä; mutta ne olivat tulleet maahan Rockien poikki, +Hudson Baymaasta idässä. Hän sitä vastoin oli ensimäisenä kulkenut +Chilcootin ja Chilcatin poikki. Keväällä 1883, kaksitoista vuotta +aikaisemmin oli hän kahdeksantoistavuotiaana nuorukaisena kulkenut +viiden toverin kera Chilcootin poikki. Hän oli palannut takaisin yhden +kera. Neljä oli kuollut tapaturmaisesti valkeaan, kartoittamattomaan +erämaahan. Ja kaksitoista vuotta oli Elam Hamish yhä kaivanut kultaa, +väliin napaseudun pimeässäkin. + +Eikä kukaan ollut kaivanut niin itsepintaisesti ja kestävästi. Hän oli +kasvanut mieheksi maan keralla. Hän ei tuntenut mitään muuta maata. +Sivistys oli unelma jostakin entisestä elämästä. Forty Milen ja Circle +Cityn kaltaiset leirit olivat hänen mielestään pääkaupunkeja. Eikä +hän ollut ainoastaan kasvanut maan keralla, vaan hän oli auttanut +sen luomisessa, muokkaamaton kun se oli. Hän oli tehnyt historiaa +ja maantiedettä ja ne, jotka seurasivat häntä, kirjoittivat hänen +vastoinkäymisistään ja kartoittivat ne jäljet, jotka hänen jalkansa +olivat polkeneet. + +Sankareille annetaan harvoin sankarin arvo, mutta tämän nuoren maan +-- yhtä nuoren kuin hän -- sankareista pidettiin häntä vanhimpana. +Ijältään oli hän heitä edellä. Teoissa oli hän heitä etevämpi. Kun +kestävyyttä kysyttiin, tiedettiin hänen voivan uuvuttaa vahvimmankin +heistä. Sitäpaitsi pidettiin häntä voimakkaana, rehellisenä ja +moitteettomana miehenä. + +Joka maassa, missä elämä on sattuman varassa, jonka kanssa on helppo +leikitellä ja joka on helppo heittää hukkaan, muuttuvat miehet +huvin ja vaihtelun tarpeen vuoksi miltei tahtomattaan pelaajiksi. +Yukonissa panivat miehet kultaa etsiessään elämänsä alttiiksi ja +ne, jotka löysivät kultaa maasta, pelasivat siitä toisten kanssa. +Eikä Elam Hamish ollut mikään poikkeus. Hän oli ennenkaikkea +oikea miesten mies ja vaisto pelata elämän uhkapeliä oli hänessä +voimakas. Ympäristö oli ratkaissut minkä muodon tämä peli saisi. +Hän oli syntynyt maatilalla Iowassa ja hänen isänsä oli muuttanut +Länsi-Oregoniin, millä kaivosalueella Elam vietti poikavuotensa. Hän +ei ollut oppinut tuntemaan mitään muuta kuin uhkapelin, jossa oli +suuret panokset. Rohkeus ja kestävyys auttoivat siinä pelissä, mutta +suuri hyvä kohtalo jakoi kortit. Rehellistä työtä varman, vaikka +niukan voiton eteen, ei pidetty minkäänarvoisena. Mies pelasi korkeata +peliä. Hän pani alttiiksi kaikki ja jos hän sai vähemmin kuin oli +odottanut, hävisi hän pelin. Siispä oli Elam Hamish kaksitoista +vuotta hävinnyt. Hän oli nostanut edellisenä kesänä rehellisesti +ansaitsemansa kaksikymmentätuhatta dollaria ja jättänyt jälelle +toiset kaksikymmentätuhatta. Mutta, kuten hän itse vakuutti, siinä ei +ollut enempää kuin että sillä saattoi hankkia hyvän humalan. Hän oli +ahertanut kaksitoista vuotta ja neljäkymmentätuhatta oli pienoinen +voitto siitä panoksesta -- sillä saattoi kustantaa ryypyn ja tanssin +Tivolissa, yhden talven vetelehtimisen Circle Cityssä. + +Yukonin miehet muuttivat vanhan säännön sananparreksi: _vaivoin +hankittu on helposti menetetty_. Skotlantilaisen tanssin päätyttyä +tarjosi Elam Hamish taas kaikille. Juomat maksoivat dollarin lasilta, +kullan arvoksi oli laskettu kuusitoista dollaria unssilta, läsnä oli +kolmekymmentä henkeä, jotka noudattivat hänen kutsuansa ja joka tanssin +välillä olivat kaikki läsnäolijat Elamin vieraina. Tämä oli hänen +yönsä eikä kenenkään muun sallittu maksaa mistään. Eipä silti, että +Elam Hamish olisi ollut juomari. Hän ei pitänyt whiskystä. Hän oli +liian elinvoimainen ja voimakas, liian terve sielultaan ja ruumiiltaan +vajotakseen alkoholin orjuuteen. Samoillessaan intiaanien teitä ja +virtoja pitkin vietti hän kuukausia yhteenmenoon nauttimatta mitään +kahvia väkevämpää, olipa hän ollut vuoden yhteen menoon juomatta +kahvia iltaisin. Mutta hän piti seurasta ja koska Yukonissa ainoan +seuran tuottaman huvituksen saattoi löytää ravintolasta, taipui hän +käyttämään tätä keinoa. Hänen poikavuosinaan olivat kaikki miehet +Lännen kaivosalueella tehneet niin. Hänestä se oli sopiva tapa miehelle +hankkia seuraa ja huvitusta. Hän ei tuntenut mitään muuta keinoa. + +Hän oli mies, jonka erotti joukosta, vaikka hänen pukunsa oli +samanlainen kuin kaikkien muitten miesten Tivolissa. Hänellä oli +jalassa pehmeät, ruskeat hirvennahkaiset intiaanisaappaat, jotka olivat +intiaanien tapaan kirjaillut helmillä. Hänen avarat housunsa olivat +vallan tavallista mallia, hänen takkinsa oli tehty villahuovasta. +Pitkät villalla vuoratut nahkahansikkaat riippuivat hänen kupeellaan. +Ne riippuivat Yukonin tavan mukaan nahkahihnasta, joka kulki kaulan +ympäri ja ristiin hartioilta. Hänen päässään oli turkislakki, jonka +korvalaput oli työnnetty ylös ja jonka leukanauhat riippuivat +irrallaan. Hänen laihat ja pitkähköt kasvonsa muistuttivat poskiluitten +alla olevien kuoppien takia intiaania. Päivän polttama hipiä ja mustat, +terävät silmät lisäsivät tätä vaikutusta, vaikka ihon pronssiväri +ja silmien muoto olivat valkean miehen. Hän näytti vanhemmalta kuin +kolmenkymmenenvuotiaalta ja kuitenkin oli hän paljaiksi ajeltuine ja +rypyttömine kasvoineen miltei poikamainen. Tämä ikämiehen ulkonäkö +perustui johonkin, jota ei voinut tarkoin määritellä. Se tuli miehen +suorittamista maineteoista, siitä, mitä hän oli kestänyt ja kokenut, +ja mikä oli kätkettynä arki-ihmisen olemuksen taa. Hän oli elänyt +seikkailurikasta elämää, täynnä jännitystä, ja jotakin kaikesta tästä +välähteli hänen silmissään, värähteli hänen äänessään, ja näytti alati +kuiskivan hänen huuliltaan. + +Hänen huulensa olivat ohuet ja taipuvaiset sulkeutumaan tiiviisti +tasaisten valkoisten hampaiden eteen. Mutta niiden tylyyttä lievensivät +suupielten kaartumat ylöspäin. Nämä kaartumat tekivät hänet lempeän +näköiseksi samoinkuin silmäkulmien pienet rypyt tekivät hänen +kasvonsa iloisiksi ja nauraviksi. Nämät miellyttävät pikkupiirteet +pelastivat hänet luonnonlaadusta, joka pohjaltaan oli kesyttämätön ja +joka muussa tapauksessa olisi ollut julma ja kova. Nenä oli laiha, +suurisieraiminen, sirorakenteinen ja suuruudeltaan sopusoinnussa +kasvojen kanssa; korkea otsa oli kaunis ja sopusuhtainen, ikäänkuin +korvatakseen kapeutensa. Intiaania muistuttivat vielä hänen hiuksensa, +jotka olivat hyvin suorat ja hyvin mustat, ja niiden kiilto, jonka vain +hyvä terveys saattoi lahjoittaa. + +"Palavan päivän palavat kynttilät", sanoi nauraen Dan MacDonald +kuullessaan ilon remahduksen tanssihuoneesta. + +"Ja hänessä on miestä sytyttämään ne, vai mitä, Louis?", sanoi Olaf +Henderson. + +"Kyllä, voit lyödä vetoa siitä", sanoi Ranskalais-Louis. "Se poika on +silkkaa kultaa -- --" + +"Ja kun Jumala kaikkivaltias huuhtoo esille Daylightin sielua +viimeisenä suurena huuhdontapäivänä", keskeytti MacDonald, "täytyy +Jumalan kaikkivaltiaan rakentaa vesipato, tavallinen huuhdontakattila +ei sellaisessa kullan paljoudessa riitä." + +"Hyvä", mutisi Olaf Henderson katsoen vanhaan pelaajaan syvästi +ihaillen. + +"Oikein hyvä", vahvisti Ranskalais-Louis. "Luulenpa, että otamme naukun +sen päälle, vai?" + + + + +II LUKU. + + +Kello oli kaksi aamulla, kun tanssijat keskeyttivät tanssinsa +puoleksi tunniksi saadakseen jotakin syötävää. Ja juuri sillä +hetkellä ehdotti Jack Kearns, että pelattaisiin pokeria. Jack Kearns +oli suurikasvuinen lihava mies, joka Bettlesin kera oli tehnyt +onnettoman retken löytääkseen erään paikan Koyokukin pääjuoksun +varrelta, kaukana napapiirin pohjoispuolelta. Tämän jälkeen oli Kearns +menettänyt paikkansa Forty Milessä ja Sixty Milessä, ja ryhtyi sitten +toisenlaisiin keinotteluihin tilaamalla Yhdysvalloista pienen sahan +ja jokihöyrylaivan. Edellisen olivat jo intiaanit ja koirat hinanneet +Chilcootin salmen poikki ja sen piti tulla Yukoniin varhain kesällä, +jäiden lähdön jälkeen. Myöhemmin kesällä, kun Beringin meri ja Yukonin +suupuoli olivat jäästä vapaat, piti höyrylaivan tulla virtaa ylöspäin +täydessä ruokatavaralastissa. + +Jack Kearns ehdotti pokeria. Ranskalais-Louis, Dan MacDonald ja Hal +Campbell (joka oli keksinyt Moosehidessa malmisuonen), kaikki nämä +kolme, jotka eivät tanssineet syystä, ettei ollut tarpeeksi tyttöjä, +yhtyivät ehdotukseen. He etsivät parhaillaan viidettä miestä, kun +Burning Daylight ilmestyi takahuoneesta Neito käsipuolessaan ja +tanssijat kintereillään. Vastaukseksi pokerinpelaajien kysymykseen tuli +hän heidän pöytänsä ääreen nurkkaan. + +"Teitä tarvitaan, jotta peli saataisiin käyntiin", sanoi Campbell. +"Millainen onni teillä on?" + +"Se on varmasti hyvä tänä yönä", vastasi Burning Daylight innokkaasti +ja tunsi samalla Neidon varottavasti puristavan käsivarttaan. Neito +odotti häntä tanssiin. "Minulla on varmasti onni myötäni, mutta menen +mieluummin tanssimaan. En halua riistää teiltä kaikkia rahojanne." + +Ei kukaan väittänyt vastaan. He pitivät hänen kieltoaan lopullisena, ja +Neito puristi hänen käsivarttaan johdattaakseen hänet illallisseuraan, +kun hänen mielensä muuttuikin. Se ei johtunut siitä, ettei häntä +olisi haluttanut tanssia, eikä siitä, että hän olisi tahtonut loukata +tyttöä. Se johtui vain siitä, että tuo vaatelias puristus hänen +käsivarteensa sai hänen vapaan-miehenluontonsa kapinoimaan. Tästä +hänen luonneominaisuudestaan johtui, ettei hän kaivannut ketään naista +toverikseen. Hän oli naisten suosikki siitä huolimatta, ettei hänellä +ollut heistä yleviä ajatuksia. He olivat leikkikaluja, osa elämän +leikin tarjoamasta huvista. Hän piti naisia whiskyn ja pelin veroisina, +ja oli pannut merkille, että oli paljon helpompi lähteä juomien +ja korttien äärestä kuin naisen luota, kun mies kerran oli oikein +kietoutunut pauloihin. + +Hän oli oman itsensä orja, mikä on luonnollista terveelle +itsekkäisyydelle, mutta hän ei tahtonut olla kenenkään toisen orja. +Rakkauden suloinen orjuus oli jotakin, jota hän ei käsittänyt. +Miehet, jotka hän oli nähnyt lemmenpauloissa, tuntuivat hänestä +mielenvikaisilta, ja hulluutta ei hänen mielestään kannattanut +tutkistella. Mutta miesten toveruus oli jotakin toista kuin naisten +rakkaus. Toveruudessa ei ollut orjuutta. Toveruus on kuin liikeyritys, +missä miehet rehellisesti jakavat keskenään voiton, eivät vainoa +toisiaan, vaan jakavat vaarat samoillessaan intiaanipolkuja, jokia ja +vuoria tavoitellessaan onnea ja rikkautta. Mies ja nainen vainoavat +toisiaan ja toisen tai toisen täytyy saada toinen alistumaan. Toveruus +on vallan toisellaista. Siinä ei ole mitään orjuutta; ja vaikka hän, +joka todella oli voimakas eikä vain voimakkaan näköinen, antoi paljon +enemmän kuin sai, ei hän antanut mitään pakosta, vaan antoi kaiken +kuninkaallisen loistavana lahjana. Ja hän jakoi anteliaasti lahjoina +työtään ja sankarillisia ponnistuksiaan. Jos saa kantaa päiväkausia +myrskyisissä vuorisolissa ja poikki sääskiparvien peittämien soitten +kaksi kertaa niin suuria taakkoja kuin toverinsa, niin siinä ei ole +epärehellisyyttä eikä pakkoa. Kukin yrittää parhaansa mukaan. Se oli +rehellistä kauppaa, se kuului yrityksen luonteeseen. Muutamat miehet +ovat voimakkaampia kuin toiset -- se on totta. Mutta kun jokainen tekee +voitavansa, on peli rehellistä, kunnian vaatimukset on täytetty ja +kaikki on rehellisesti jaettu. + +Mutta naiset olivat vallan toisellaisia. Naiset antoivat vähän ja +vaativat kaikki. Naisilla oli esiliinannauhat ja he olivat halukkaat +kietomaan ne jokaisen miehen ympärille, joka vain pari kertaa +katsahtikin heidän puoleensa. Sellainen oli Neitokin, joka haukotteli +suun täydeltä hänen tullessaan ja oli onnellinen kun pääsi hänen +kanssaan tanssimaan. Yksi tanssi kävi päinsä, mutta jos tanssi hänen +kanssaan kaksi ja kolme kertaa ja vielä useammin, puristi Neito hänen +käsivarttaan, kun häntä pyydettiin pokeria pelaamaan. Se oli tuo +inhottava esiliinanauha, ensimäinen niistä monista pakotusyrityksistä, +joita Neito tulisi häntä kohtaan tekemään, jos hän vain kerrankin +alistuisi. Eipä silti, ettei hän ollut soma tyttö, terve ja voimakas ja +kaunis katsella, ja erinomainen tanssimaan sen lisäksi, mutta hän oli +nainen, jolla oli kaikki naisen halut sitoa hänet esiliinannauhallaan +ja kietoa hänet käsistä ja jaloista merkitäkseen hänet poltinraudalla, +Kernaammin pelasi hän pokeria. Sitäpaitsi piti hän pokerista yhtäpaljon +kuin tanssista. + +Käsivarressa tuntuva puristus herätti hänessä vastustushalun ja hän +sanoi: + +"Haluaisin tavallani antaa teille kaikille häviön." + +Taas tunsi hän käsivarttaan puristettavan. Neito koetti kietoa +esiliinannauhan hänen ympärilleen. Murto-osan sekunnista oli hän +villi-ihminen, jota vallitsi mieletön pelko, ja halu murhata tuo +nainen heräsi hänessä. Tänä äärettömän lyhyenä hetkenä oli hän aivan +peljästetyn tiikerin kaltainen, jonka täyttää raivo ja pelko kun se +huomaa satimen. Ellei hän olisi ollut muuta kuin villi, olisi hän +hurjana paennut tai hyökännyt naisen kimppuun ja surmannut hänet. +Mutta samalla liikkui hänessä kurin taltuttamien sukupolvien veret, +kurin, jonka avulla ihmisestä on saatu epätäydellinen yhteiskuntaeläin. +Hienotunteisuus ja myötätunto taistelivat hänessä ja hän hymyili +katsoessaan Neitoa silmiin ja sanoi: + +"Mene hankkimaan jotakin suuhunpantavaa. Minun ei ole nälkä. Ja pian +tulen taas tanssimaan. Yöhän on vasta alulla. Mene, tyttöseni." + +Hän irroitti käsivartensa ja taputti tyttöä leikillisesti olkapäälle ja +kääntyi samalla pokerinpelaajani puoleen. + +"Heittäkäähän panosraja, niin tulen mukaan." + +"Rajana on katto", sanoi Jack Kearns. + +"Ottakaa pois katto." + +Pelaajat vilkaisivat toinen toiseensa ja Kearns sanoi: "Katto on +poissa." + +Elam Hamish vaipui tyhjään tuoliin, aikoi ottaa esiin kultapussinsa, +mutta muutti mieltään. Neito näytti hetkisen nyrpeältä, sitten läksi +hän muiden tanssijoiden pariin. + +"Tuon sinulle voileivän, Daylight", sanoi hän katsahtaen olkansa takaa. + +Daylight nyökäytti päätään. Tyttö hymyili hänelle anteeksiantavaisesti. +Hän oli katkaissut esiliinannauhan, eikä hänen ollut tarvinnut liian +kovasti loukata tytön tunteita. + +"Pelatkaamme merkeillä", ehdotti hän. "Rahat saavat aina pöydän +epäjärjestykseen... Jos se teitä miellyttää?" + +"Minä olen halukas", vastasi Hal Campbell. "Minun merkkini vastaavat +viittä sataa." + +"Minun samoin", vastasi Hamish, ja toisetkin määräsivät omien +merkkiensä arvon. Ranskalais-Louis, joka oli kohtuullisin heistä, +määräsi omat merkkinsä sadan dollarin arvoisiksi kunkin. + +Alaskassa ei tähän aikaan ollut roistoja eikä väärinpelaajia. Pelattiin +rehellisesti ja miehet luottivat toisiinsa. Miehen sana oli yhtä hyvä +kuin hänen kultansa vaakakupissa. Merkki oli litteä, pitkulainen +pikkulaatta, noin sentin arvoinen. Mutta kun pani merkin peliin ja +ilmoitti sen arvoksi viisisataa dollaria, niin sen arvoksi hyväksyttiin +viisisataa dollaria. Voitti sen ken tahansa, hän tiesi merkin +liikkeeseenlaskijan lunastavan sen kultahiekkamäärällä, jonka arvoksi +vaaka osoitti viisisataa dollaria. Kun merkit olivat erivärisiä, ei +omistajan ollut vaikea eroittaa niitä muitten merkeistä. Näinä Yukonin +seudun alkuaikoina ei kukaan vielä edes uneksinutkaan pelata panokset +pöydällä. Mies vastasi pelitappioistaan koko omaisuudellaan, eikä +kukaan välittänyt siitä missä hänen omaisuutensa oli tai minkälainen se +oli. + +Hamish nosti ja joutui jakajaksi. Onneaan parantaakseen hän kortteja +sekottaessaan käski viinuria tuomaan lasin kaikille läsnäoleville. +Antaessaan ensimmäisen kortin vasemmalla istuvalle MacDonaldille hän +sanoi: + +"Menkää nyt syvälle kaivokseen, likanaamaiset eskimot ja +siwashi-lurjukset. Menkää kaivoksen pohjalle ja kaivakaa syvään! +Vetoköysi tiukalle! Vääntäkää vipua kaikella väellä, kiskokaa +vetonuoria koko voimallanne ja painollanne! Hei -- juu! Hei -- juu! Tie +auki ja lakit käteen! Tässä tulee vielä ankara työ ennenkuin aamuun +päästään. Ja muutamat vielä saavat mustelmia... oikein tuntuvia." + +Kun peli pääsi alkuun, vaikenivat pelaajat miltei kokonaan, vaikka +heidän ympärillään jatkui liikettä ja hälinää. Elam Hamish oli +sytyttänyt kipinän. Tivoliin tuli kaivostyömies toisensa jälkeen ja jäi +sinne. Kun Burning Daylight oli hurjalla päällään, ei kukaan muukaan +ollut murheellinen. Tanssilattia oli täynnä. Kun naisia ei riittänyt, +kääri moni mies silkkinenäliinan käsivarteensa naisellisuutensa +merkiksi ja tanssi muiden miesten kanssa. Kaikki pelipöydät olivat +tungokseen asti täynnä ja pitkän tarjoilupöydän ääressä juttelevien ja +uunin eteen kokoontuneiden miesten ääniä säesti rahojen säännöllinen +kilinä ja rulettihyrrän vuoroon vaimeneva ja vuoroon kiihtyvä terävä +surina. Kaikki Yukonin yölle ominaiset sekalaiset ainekset olivat +Tivolissa. + +Pelionni vaihteli yksitoikkoisesti, sillä mitään hyviä kortteja ei +ollut kukaan vielä saanut. Seurauksena oli, että korkea peli muuttui +peliksi pienillä panoksilla, vaikkei mikään peli kestänyt kauvan. +Milloin voitti toinen, milloin toinen. + +Mutta kello kolmelta alkoivat pelaajat saada hyviä kortteja. Nyt +tuli se suurhetki, jota miehet poker-pelissä odottavat viikkokausia. +Sanoma tästä levisi kautta Tivolin. Katselijat kävivät hiljaisiksi. +Etäämpänä seisovat lakkasivat juttelemasta ja tulivat pöydän luo. +Pelaajat jättivät muut pelipöydät ja tanssihuone jäi tyhjäksi, ja +lopulta seisoi poker-pöydän ympärillä alun toistasataa henkeä taajassa, +äänettömässä ryhmässä. Katsojat olivat alkaneet lyödä vetoja suurista +summista ennenkuin voitto oli ratkaistu ja vedot pienenivät jälleen, +kun ratkaisu viipyi. Kearns oli jakanut kortit ja Ranskalais-Louis oli +avannut pelin yhdellä merkillä, jonka arvo oli sata dollaria. Campbell +"kuulosti". + +Mutta Elam Hamish, joka sitten oli vuorossa, löi pöytään viisisataa +dollaria, huomauttaen MacDonaldille, että oli hyödyttänyt tätä. + +MacDonald vilkaisi vielä kortteihinsa ja pani peliin tuhatta dollaria +vastaavat merkit. Kearns, joka kauvan tarkasteli korttejaan, kuulosti +lopulta. Ranskalais-Louis sai siis, päästäkseen peliin, suorittaa +yhdeksänsataa dollaria, jotka hän suorittikin, samoin kauvan +aprikoituaan. Campbell sai niinikään suorittaa yhdeksänsataa saadakseen +jäädä peliin ja ostaakseen uudet kortit, mutta kaikkien ihmeeksi hän +noiden yhdeksän sadan lisäksi pani peliin vielä tuhat dollaria. + +"Olettepa lopulta päässeet vauhtiin", Hamish huomautti, kun hän näki +panokset ja vielä lisäsi tuhat dollaria. "Aamuun päästessä peli +varmaankin kohoaa ja parasta on, että te kaikki varustaudutte." + +"Samat sanat", jatkoi MacDonald ostaen uudet kortit kahdella tuhannella +dollarilla ja pannen peliin vielä tuhat dollaria. + +Peli oli nyt päässyt sille asteelle, että pelaajat täysin tajusivat +suurten summien olevan kysymyksessä. Vaikkei heidän kasvoistaan näkynyt +mitään, oli joka mies tahtomattaan jännityksessä. Jokainen koetti +näyttää luonnolliselta ja jokaisen "luonnollisuus" oli erilainen. Hal +Campbell teeskenteli tavallista varovaisuuttaan. Ranskalais-Louisin +mielenkiinto ilmeni selvästi. MacDonald säilytti tavallisen +hyväntahtoisuutensa, vaikka se ilmeni hiukan liioitellussa muodossa. +Kearns oli kylmä, intohimoton ja epäluuloinen ja Elam Hamish taas oli +yhtä leikkisä ja iloinen kuin aina. Yksitoista tuhatta dollaria oli jo +pelissä ja merkit olivat sikin sokin läjässä keskellä pöytää. + +"Minulla ei ole enää merkkejä", huomautti Kearns valittaen. "Meidän on +parasta ruveta pitämään kirjaa." + +"Olen hyvilläni, että kestätte", kuului MacDonaldin rohkaiseva vastaus. + +"En minä vielä lopeta. Minulla on tuhat dollaria jo pelissä. Millainen +on peli nyt?" + +"Kuulostaminen maksaa kolmetuhatta dollaria, muttei kukaan estäne teitä +korottamasta." + +"Korottamasta -- hiiteen. Uskokaa siihen, että minä saan kortteja yhtä +hyvin kuin tekin". Kearns katsoi korttejaan. "Sanonpa teille, Mac, mitä +teen. Minulla on sellaiset kortit, että kuulostan kolmella tuhannella." + +Hän kirjoitti summan paperiliuskalle, piirsi siihen nimensä ja heitti +sen keskelle pöytää. + +Kaikkien katseet kohdistuivat Ranskalais-Louisiin. Hän hypisteli +korttejaan hetkisen hermostuneesti. Sitten hän kirahti. "Ei ainoatakaan +kunnon korttia, perhana vie!" ja heitti äkeissään korttinsa hylättyjen +korttien läjään. + +Seuraavassa silmänräpäyksessä alun toistasataa silmäparia suuntasi +katseensa Campbelliin. + +"En huolisi korttejanne, Jack", hän sanoi, suorittaen pakolliset kaksi +tuhatta dollaria. + +Silmät kääntyivät Hamishiin, joka kirjoitti jotakin paperipalaselle ja +työnsi sen keskemmälle pöytää. + +"Aijon opettaa teille kaikille, ettei tämä ole mikään pyhäkoulu +eikä armeliaisuusseura", hän sanoi. "Näen teidät, Jack, ja korotan +tuhannella. Kas tässä, Mac, rahat, jotka saatte korteillanne." + +"Minä en korteistani suurin kostu, mutta kuitenkin vielä korotan +tuhannella", oli MacDonaldin vastaus. "Onko teillä, Jack, vielä +kortteja?" + +"Onhan täällä muutama". Kearns hypisteli korttejaan pitkän aikaa. "Ja +minä tulen niillä peliin. Mutta teidän täytyy saada tietää millainen +on asemani. Ensin höyrylaivani, Bella tiedättehän, jonka arvo on +kaksikymmentätuhatta yhtä varmasti kuin se on unssin arvoinen. Sitten +minulla Sixty Miles'issa on viidentuhannen arvosta kaivososakkeita +säästössä. Ja tiedätte, että minulla on saha tulossa tänne. Se on nyt +Linderman-järvellä, ja lotja on rakenteilla. Hyväksyttekö?" + +"Tulkaa vaan peliin, olette täysin kelvollinen", oli Daylightin +vastaus. "Ja kun kerran tällaisista tuli puhe, niin minäkin samalla +mainitsen, että minulla on kaksikymmentätuhatta Macin kassakaapissa, ja +toisen kahdenkymmenen arvosta Moosehiden kaivososakkeita. Tunnettehan +kaivokset, Campbell. Kelpaako?" + +"Varmasti, Daylight." + +"Korkeako peli nyt on?" Kearns kysyi. + +"Kuulostaminen kaksituhatta." + +"Te saatte varmasti pietin, jos tulette peliin", varoitti Daylight. + +"Minulla on erinomaiset kortit", sanoi Kearns, pannen kahdentuhannen +arvoisen paperiliuskaleensa yhäti kasvavaan läjään pöydän keskellä. +"Tunnen miten selkääni syyhyttää." + +"On minullakin tavalliset kortit", Campbell ilmoitti, pistäen +paperilappunsa kasaan. "Mutta niillä ei kannata korottaa." + +"Minun korteillani kannattaa", Daylight pisti väliin ja kirjoitti +sitten ääneti paperilapulle. "Kuulostan tuhannella ja korotan toisella +mokomalla." + +Neito, joka seisoi hänen takanaan, teki sellaista, mitä ei miehen paras +ystäväkään ole oikeutettu tekemään. Kurottautuen Daylightin olkapään +ylitse, otti hän käteensä tämän kortit ja katsoi niitä, pitäen samalla +noiden viiden kortin kuvapuolta suojellen rintaansa vasten. Hän näki, +että siinä oli kolme kuningatarta ja kaksi kahdeksikkoa, mutta kukaan +ei arvannut mitä hän näki. Kaikki pelaajat tarkkasivat hänen kasvojaan +kun hän katsoi kortteja, mutta ne eivät ilmaisseet mitään. Hänen +kasvonsa olivat kuin jäästä, sillä niiden ilme oli sama ennenkuin +hän katsoi, hänen katsoessaan ja jälkeenpäin. Ei ainoakaan lihas +värähtänyt, sieraimet eivät rahtuakaan laajentuneet eivätkä silmät +välähtäneet. Hän asetti kortit kuvapuoli alaspäin takaisin pöydälle ja +häntä tarkkaavat katseet kääntyivät hitaasti poispäin saamatta tietää +mitään. + +MacDonald hymyili hyväntahtoisesti. "Näen panoksenne, Daylight, ja +korotan nyt kahdella tuhannella. Millaiset kortit teillä on, Jack?" + +"Älähän hätäile, Mac. On minullakin kortit. Panen kolme tuhatta. Ja +sitten on vielä Daylightinkin vuoro." + +"Niin onkin", Daylight myönsi Campbellin heitettyä pöydälle korttinsa. +"Hän tietää mitä hänellä on ja pelaa sen mukaisesti. Minä kuulostan +kahdella tuhannella ja sitten saatte nähdä kuka voittaa." + +Kuolonhiljaisuudessa kuuluivat vain noiden kolmen pelaajan hillityt +äänet. Kolmekymmentäneljä tuhatta dollaria oli jo pelissä, ja peli +oli vielä tuskin puolessa. Neidon hämmästykseksi Daylight piti kolme +rouvaansa, hylkäsi kahdeksikkonsa ja vaati kahta uutta korttia. Ja nyt +ei Neitokaan uskaltanut katsoa, mitä hän oli saanut. Hän tunsi valtansa +rajan. Eikä Daylightkaan katsonut. Nuo kaksi korttia olivat pöydällä +kuvapuoli alaspäin kuten jakaja oli ne heittänyt. + +"Haluatko kortteja?" kysyi Kearns MacDonaldilta. + +"Omani riittävät", kuului vastaus. + +"Voitte pyytää, jos haluatte, sen tiedätte", varoitti Kearns häntä. + +"En välitä." + +Kearns osti itselleen kaksi korttia, muttei katsonut niitä. + +Hamish antoi korttiensa vielä olla pöydällä. + +"En milloinkaan lähde pelistä kesken", sanoi hän hitaasti, katsoen +ravintoloitsijaan. "Antakaa tulla, Mac." + +MacDonald tarkasteli korttejaan huolellisesti, ollakseen täysin varma +siitä, ettei hänellä ollut huonoja, kirjoitti summan paperipalaselle ja +pani sen pöydällä! olevaan läjään, virkkoen vain: + +"Viisi tuhatta." + +Kearns, jota kaikkien silmät tarkkasivat, katsoi kahta uutta korttiaan, +laski kaikki korttinsa ollakseen varma siitä, ettei hänellä ollut +liikoja kortteja ja kirjoitti jotakin paperipalaselle. + +"Korotan vain pienellä tuhannella, juuri niin paljolla, että voin pitää +puoliani Daylightia vastaan." + +Jännittyneiden katselijain katseet suuntautuivat Daylightiin, joka +niinikään tarkasteli saamiaan uusia kortteja ja laski, oliko hänellä +todella kaikkiaan viisi. + +"Korotan vielä viidellä tuhannella... voidakseni pitää puoliani teitä +vastaan, Jack." + +"Ja minäkin korotan viidellätuhannella, pitääkseni puoliani Jackia +vastaan", sanoi MacDonald vuorostaan. + +Hänen äänensä oli hieman käheä ja värähtelevä ja suupielet vavahtelivat +hermostuneesti hänen puhuessaan. + +Kearns oli kalpea, ja hänen kätensä vapisi, kun hän kirjoitti summan +paperille. Mutta hänen äänensä oli muuttumaton. + +"Minä korotan vielä viidellätuhannella", sanoi hän. + +Daylight oli taas kaikkien huomion esineenä. Katossa palavista +öljylampuista lankesi valo hänen hikiselle otsalleen. Poskien +pronssiväri oli tummentunut veren noustessa päähän. Hänen mustat +silmänsä säihkyivät ja hänen sieramensa olivat laajentuneet ja +jännittyneet. Sieraimet olivat suuret. Ne olivat perintöä villeiltä +esi-isiltä, joilta hän myös oli perinyt erinomaiset keuhkonsa ja avaran +henkitorvensa. + +"Kortit paranevat tänä iltana kerta kerralta", huomautti Kearns. "Ja +sen vuoksi on velvollisuus sanoa: korota, Jack, korota. Ja minä korotan +viidellä tuhannella." + +Daylight nojautui tuolinsa selkämystään ja katseli öljylamppuun samalla +kun laski ääneen. + +"Viime kierroksella oli aika yhdeksäntuhatta, ja minä kuulostin ja +korotin yhdellätoista tuhannella -- siis yhteensä kolmekymmentä +tuhatta. Voin enää vastata vain kymmenestä". Hän kumartui eteenpäin ja +katsahti Kearns'iin. "Ostan siis kymmenellä tuhannella." + +"Voitte korottaa jos haluatte", Kearns vastasi. "Koiranne ovat +viidentuhannen arvoiset tässä pelissä." + +"Koiriani en pane peliin. Te saatte voittaa kultahiekkani, jopa +huuhdontasoranikin, mutta koiristani ette saa ainoatakaan. Ilmoitin jo +ostomääräni." + +MacDonald tuumiskeli kauan. Kukaan ei liikahtanut, ei ainoatakaan +kuiskausta kuulunut. Katselijoiden kasvoissa ei ainoakaan lihas +värähtänyt. Kukaan ei vaihtanut jalkaa. Hiljaisuutta ei häiritty. +Kuului vain ilmaveto valtavassa takassa ja ulkoa hirsiseinän +vaimentamaa koirien ulvontaa. Yukonissa ei joka yö pelattu näin +suurista summista. Tämä peli oli suoraan sanoen korkein, mistä seudun +historia tiesi kertoa. Vihdoin ravintoloitsija virkkoi: + +"Jos joku toinen voittaa, saa hän kiinnityksen Tivoliin." + +Molemmat toiset nyökäyttivät päätään. + +"Siis minäkin ostan kortit." + +MacDonald lisäsi läjään viiden tuhannen lippunsa. + +Kukaan ei enää halunnut uusia kortteja. Yhtaikaa miehet vaijeten +laskivat korttinsa pöydälle, kaikkien katselijoiden kurottaessa +kaulaansa paremmin nähdäkseen. Daylightilla oli neljä rouvaa ja ässä, +MacDonaldilla neljä sotamiestä ja ässä sekä Kearnsilla neljä kuningasta +ja kolmonen. Kearns pyyhkäsi panokset molemmilla käsivarsillaan omalle +pöydänsyrjälleen. Hänen kätensä vapisivat. + +Daylight otti ässänsä ja pannen sen MacDonaldin ässän viereen hän sanoi: + +"Tämä minut petti, Mac. Tiesin, että vain kuninkaat saattoivat voittaa +minut, ja hänellä oli ne." + +"Minkälaiset kortit teillä oli?" hän vilkkaasti kysyi kääntyen +Campbellin puoleen. + +"Neljän samanvärisen sarja, joka olisi voinut jatkaa kummallekin +taholle -- hyvät pelikortit." + +"Varmasti. Siitä olisi voinut tulla viiden sarja tai olisitte ainakin +saanut viisi samanväristä." + +"Kyllähän minä sitä ajattelin", sanoi Campbell murheissaan. "Minulle +juttu maksoi kuusituhatta." + +"Olisitte jatkanut", Daylight sanoi naurahtaen. "Silloin en minäkään +olisi saanut neljättä rouvaani. Nyt on minun tehtävä matkasopimus Billy +Rawlinsin kanssa ja sitten kiireesti Dyeaan. Suuriko on saaliinne, +Jack." + +Kearns ryhtyi laskemaan, mutta oli liian hermostunut. Daylight veti +panosläjän puoleensa pöydän poikki ja järjesti sitten varmoin sormin +pelimerkit ja velkakirjat eri läjiin ja laski hämmentymättä summan. + +"Sata kaksikymmentäseitsemän tuhatta", ilmoitti hän. "Olette nyt +varakas mies, Jack." + +Voittaja hymyili, nyökäytti päätään, mutta ei saanut sanaa suustaan. + +"Tarjoisin ryypyt", MacDonald sanoi, "mutta tämä talo ei enää ole +minun." + +"Kyllä se on teidän", sanoi Kearns, ensin kostuttaen kielellä huuliaan. +"Velkakirjanne on rahanarvoinen kuinka kauan tahansa. Mutta minä +tarjoan juomat." + +"Ryypätkää mitä haluatte, voittaja maksaa!" huusi Daylight kaikille +ympärillään oleville, nousi samalla tuoliltaan ja tarttui Neidon +käsivarteen. "Pistetään tanssiksi, kuuletteko. Yö on vasta alullaan; +ja huomenna minulla on paljon puuhia. Kuulkaa Rawlins, minä suostun +tuohon sopimukseen. Minä lähden matkaan tänä aamuna kello yhdeksän -- +vai? Tulkaa kaikki mukaan! Missä viulunsoittaja on?" + + + + +III LUKU. + + +Tämä oli Daylightin yö. Hän oli remuavan juhlan keskipiste ja johtaja, +väsymätön ilontuoja, joka tartutti kujeilunhalun muihinkin. Mikään kuje +ei ollut liian hurja hänen tovereidensa mielestä, ja kaikki yhtyivät +ilonpitoon, vaikka se vähitellen muuttuikin mielettömäksi hoilaamiseksi +ja hurjaksi hihkumiseksi. Kenenkään ei tarvinnut olla huolissaan eikä +kainostella. Yukonissa tiedettiin, että kun yö oli Burning Daylightin, +niin viha ja murhe oli kiellettyä. Hänen yönään ei kukaan uskaltanut +riidellä. Ennen sellaista joskus oli tapahtunut ja miehet olivat +silloin oppineet, mitä kelpo tappelu on ja he olivat saaneet sellaisen +löylytyksen, jonka ainoastaan Burning Daylight saattoi antaa. Hänen +yönään täytyi nauraa ja olla onnellinen tai mennä kotiin. + +Daylight oli väsymätön. Tanssien välillä hän maksoi velkansa Kearnsille +antamalla kahdenkymmenen tuhannen arvosta kultahiekkaa ja siirtämällä +hänelle oikeutensa Moosehiden valtauksiin. Samaten järjesti hän +matkasopimuksensa Billy Rawlinsin kanssa ja ryhtyi lähtövalmisteluihin. +Hän lähetti sananviejän kiireesti hakemaan Kamaa, koirain-ajajaansa, +joka oli fananaw-intiaani ja oli joutunut kauas heimonsa asuinsijoilta +valkoihoisten anastajain palvelukseen. Kama tuli Tivoliin, pitkänä, +laihana, jäntevänä, turkit yllään, äänettömänä ja välittämättä +juhlijoista, jotka remusivat hänen ympärillään Daylightin antaessa +hänelle määräyksiään. + +"Jaa", sanoi Kama, laskien sormillaan määräyksiä. "Saatava kirjeitä +Rawlinsilta. Tavarat rekeen. Ruokaa Selkirkiin saakka -- kai haluatte +koiranruoan riittävän Selkirkiin saakka." + +"Riittävästi koiranruokaa, Kama." + +"Jaa. Laittaa reki kuntoon kello yhdeksäksi. Tuoda lumikengät. Ei tuoda +telttaa. Entä mitä muuta?" + +"Ei mitään", vastasi Daylight päättäväisesti. + +"Paljon pakkasta." + +"Luuletko työtämme helpoksi, vai? Viemme paljon kirjeitä sinne ja +tuomme takaisin paljon kirjeitä. Olet voimakas mies. Paljon pakkasta, +paljon työtä, kaikki hyvin." + +"Ehdottomasti hyvin", murahti Kama alistuen kohtaloonsa. "Valmis kello +yhdeksän." + +Hän teki täyskäännöksen intiaanisaappaittensa koroilla ja lähti +huoneesta, järkähtämättömänä, sfinxin kaltaisena, tervehtämättä ketään, +katsahtamatta oikeaan tai vasempaan. Neito vei Daylightin syrjään +muista. + +"Kuulehan Daylight, sinulla on varmaankin matti kukkarossasi", sanoi +hän hiljaa. + +"En ole mikään kitupiikki." + +"Minulla on kahdeksan tuhatta Macin kassakaapissa", alkoi hän. + +Mutta Daylight keskeytti hänet. Esiliinannauha kangasti hyvin lähellä +hänen mielikuvituksessaan ja hän arkaili kuin kesytön varsa. + +"En tarvitse", sanoi hän, "Rahattomana tulin maailmaan, rahattomana +lähden ja rahattomana olen kulkenut suurimman osan elämääni. Tule, +menkäämme tanssimaan." + +"Mutta kuulehan", suostutteli Neito. "Minä en tarvitse rahojani. +Lainaisin ne sinulle -- alkuun päästäksesi", lisäsi hän nopeasti +nähdessään Daylightin käyvän levottomaksi. + +"En huoli keltään apua", oli vastaus. "Tulen omillani toimeen. Ja kun +sitten jolloinkin pääsen hyvälle saaliille, on se kokonaan minun. Ei +kiitos, tyttöseni! Olen hyvin kiitollinen. Aijon nyt hankkia leipäni +postinkuljetuksella." + +"Daylight", mutisi tyttö hellästi. + +Ja taitavasti teeskennellen äkkinäistä hurjapäisyyttä Daylight vei +tytön tanssihuoneeseen. Ja kun he liitelivät valssin pyörteissä, +mietiskeli Neito sitä, miten kova sydän olikaan tuolla miehellä, joka +vei häntä karkelossa ja vastusti kaikkia hänen houkutuksiaan. + +Kello kuudelta aamulla, polttavasta paloviinasta huolimatta, +Burning Daylight vielä täysissä voimissaan väänsi joka miehen käden +tarjoilupöytään. Kädenvääntäminen tapahtui siten, että kaksi miestä +asettui vastatusten, oikean käden kyynärpäät tarjoilupöydällä, ja +tarttuivat kumpikin vastustajansa oikeaan käteen, koettaen sitten +painaa vastustajansa kättä pöytään. Mies toisensa perästä tuli +mittelemään voimiaan hänen kanssaan, mutta kukaan ei taivuttanut hänen +kättään pöytään. Kookkaisuudestaan huolimatta joutuivat Olaf Henderson +ja Ranskalais-Louis tappiolle. Kun he väittivät hänen saavan voitostaan +kiittää salatemppuja ja erikoisesti harjoitelleen lihaksiaan tätä +varten, haastoi hän heidät toisenlaisille kilpasille. + +"Kuulkaa, te kaikki!" huusi hän. "Aijon tehdä kaksi temppua: ensin +punnitsen kultahiekkapussini ja panen sitten sen veikkaan, että teidän +kaikkien nostettua lattiasta niin monta jauhosäkkiä kuin kykenette, +minä panen vielä kaksi säkkiä lisää ja nostan kaikkityyni pulskasti +lattiasta." + +"Minä suostun, hitto vie, vetoon!" jyrisi Ranskalais-Louisin ääni +ylinnä muita. + +"Maltahan!" huusi Olaf Henderson. "Kelvannen minäkin yhtä hyvin kuin +sinäkin. Minä otan puolet vedosta." + +Daylightin kultahiekkapussi punnittiin ja sen arvoksi tuli neljäsataa +dollaria, ja Louis ja Olaf jakoivat keskenään vetomäärän. MacDonaldin +varastosta haettiin viidenkymmenen naulan jauhosäkkejä. Muut miehet +koettivat ensin voimiaan, He asettuivat kahdelle tuolille, jauhosäkit +pantiin lattialle ja sidottiin yhteen köydellä. Useat saattoivat täten +nostaa neljä tai viisisataa naulaa, kun taas muutamien onnistui nostaa +kuusisataakin. Sitten kävivät nuo kaksi jättiläistä käsiksi säkkeihin, +sitoen yhteen seitsemänsataa naulaa yhteensä painavat jauhosäkit. +Ranskalais-Louis lisäsi vielä yhden säkin ja nosti seitsemänsataa ja +viisikymmentä naulaa. Olaf lisäsi vielä yhden säkin, mutta kumpikaan +ei voinut nostaa kahdeksaasataa naulaa. Kerran toisensa perästä he +koettivat, hiki virtasi heidän otsaltaan ja heidän luunsa narskuivat. +Kumpikin sai säkkiläjän liikkumaan, mutta he eivät saaneet sitä +kohoamaan lattiasta. + +"Hitto vie, Daylight, tässä vedonlyönnissä sinä suuresti erehdyit", +sanoi Ranskalais-Louis ojentautuen ja nousten tuolilta. "Vain rautainen +mies voi tehdä sen. Sata naulaa enemmän, mukamas! Ei kymmentäkään +naulaa enempää." + +Säkit tuotiin, mutta kun kaksi säkkiä oli lisätty, astui Kearns väliin. + +"Vain yksi säkki on pantava lisää." + +"Kaksi!" huusi joku. "Kaksi oli määrä vedossa." + +"He eivät nostaneet viimeistä säkkiä", pani Kearns vastaan. "He +nostivat vain seitsemänsataa ja viisikymmentä." + +Mutta Daylight torjui jalomielisesti tämän välitysyrityksen. + +"Mitä hyödyttävät kaikki teidän turhat puheenne? Mitä siitä, jos onkin +yksi säkki liikaa. Jollen voi nostaa kolmea säkkiä lisää, en voi +varmasti nostaa yhtäkään. Sitokaa ne yhteen." + +Hän seisoi tuoleilla, kyyristyi ja taivutti hartiansa taaksepäin, +kunnes sai köyden käsiensä väliin. Hän muutti hiukan jalkaansa, +jännitti lihaksensa nostaakseen, ja antoi niiden sitten jälleen höltyä, +ikäänkuin koetellen, millä tavoin parhaiden saisi taakan nousemaan +lattialta. + +Ranskalais-Louis, joka katseli epäuskoisena hänen yritystään, huusi: + +"Päin mäntyä menee, Daylight!" + +Daylightin lihakset jännittyivät toisen kerran ja nyt täydellä todella, +kunnes hän oli pinnistänyt kaikki voimansa ja aivan huomaamatta, ilman +äkillistä nykäystä tai ponnistusta, kohosi yhdeksänsadan naulan taakka +lattiasta ja heilui edestakaisin hänen jalkojensa välissä. + +Olaf huokasi kuuluvasti. Neito, joka oli tietämättään jännittänyt +lihaksensa niin, että teki kipeää, nyt herpaantui. Ranskalais-Louis +mutisi kunnioittavaisesti: + +"Eläköön m'sieu Daylight! Minä olen suuri lapsi. Te olette suuri mies." + +Daylight päästi taakkansa lattialle, hypähti tuolilta ja meni muiden +edellä tarjoilupöydälle päin. + +"Punnitkaa!" huusi hän työntäen pussinsa punnitsijalle, joka pani sinne +neljänsadan dollarin arvosta kultahiekkaa vetonsa hävinneiden pusseista. + +"Tulkaa kaikki mukaan!" sanoi Daylight kääntyen. "Juokaa mitä haluatte. +Voittaja maksaa." + +"Tämä on minun yöni!" huusi hän kymmenen minuuttia myöhemmin. "Olen +yksinäinen uros-susi ja olen nähnyt kolmekymmentä talvea. Tämä on +syntymäpäiväni, minun ainoa päiväni vuodessa, ja minä voin juottaa +joka miehen humalaan. Tulkaa kaikki ulos. Aijon heittää teidät kaikki +lumeen. Tulkaa pihalle, te arkajalkaiset, uudet tulokkaat ja te +entisajan miehet, niin minä kastan teidät." + +Meluava joukko virtasi ulos ovista, kaikki muut paitsi viinurit ja +pahimmat viinan jumalan palvelijat. MacDonaldissa heräsi yht'äkkiä oman +arvon tunto, ja hän läheni Daylightia käsi ojona. + +"Mitä? Tekö ensin?" sanoi Daylight nauraen ja puristi hänen kättään +kuin tervehtiessä. + +"Ei, ei", vastusti toinen kiireesti, "Aijoin vaan onnitella teitä +syntymäpäivänne johdosta. Kohteliaisuudesta voitte paiskata minut +lumeen. Mitä mahdollisuuksia on minulla pitää puoliani miestä vastaan, +joka nostaa yhdeksänsataa naulaa?" + +MacDonald painoi sata kahdeksankymmentä naulaa ja Daylight tarttui +häneen vain toisella kädellään, sitten nosti hän ravintolanomistajan +äkkiä maasta ja heitti hänet suin päin lumeen. Nopeasti lennätti hän +sitten lähimmät puolitusinaa miestä lumeen. Vastarinta oli hyödytöntä. +He lensivät suinpäin hänen käsistään, loukkaantumatta, kaikenlaisiin +hullunkurisiin asentoihin pehmeään lumeen. Pian kävi vaikeaksi tähtien +himmeässä välkkeessä eroittaa niitä, jotka jo oli heitetty lumeen ja +niitä, jotka odottivat vuoroaan, ja Daylight rupesi tunnustelemaan +heidän selkäänsä ja hartioitaan, päättäen heidän tilansa siitä, +olivatko ne vai eivätkö olleet lumisia. + +"Joko olette kastettu?" kuului hänen yksitoikkoinen kysymyksensä, kun +hän ojensi hirveät kätensä. + +Muutama kymmen virui jo lumessa pitkässä rivissä ja toiset polvistuivat +teeskennellen nöyryyttä, ripottivat lunta päänsä päälle ja väittivät, +että toimitus oli täytetty. Mutta viisi miestä seisoi pystyssä -- +Pohjois-Amerikan itäisten aarniometsien uutisasukkaita ja rajamaan +miehiä, jotka olivat innokkaat kilpailemaan joka miehen syntymäpäivänä. + +He olivat käyneet oppia ja kasvaneet miehiksi mitä ankarimmassa +koulussa, he olivat monien mellakoiden ja tappeluiden vanhoja +sankareita, he olivat veren ja hien uupumattomia miehiä. Eikä +heiltäkään puuttunut sitä, mitä Daylightillä oli niin suuressa +määrin, nimittäin aivojen ja lihasten miltei täydellistä +sopusuhtaisuutta. Heille ja heidän elämässään se oli luonnollista, +eikä se Daylightillekaan ollut mikään ansio. Tämän lahjan hän oli +jo saanut syntyessään. Hänen hermonsa olivat herkemmät kuin heidän, +hänen sieluntoimintonsa, joista tahdon toiminta oli täydellisimmäksi +kehittynyt, olivat nopeammat kuin heidän. Hänen lihaksensakin, vaikka +ne ainekokoomukseltaan olivatkin samallaiset kuin heidän, tottelivat +tahdon käskyjä nopeammin kuin heidän lihaksensa. Hän oli nyt sellainen. +Hänen lihaksensa toimivat nopeasti ja rajusti kuin räjähdysaine. Hänen +ruumiinsa oli vipu, joka toimi yhtä varmasti, oli kysymyksessä leikki +tai tosi. Ja kaiken tämän lisäksi hänessä oli tuota yliluonnollista +voimaa, jonka on saanut osakseen tuskin yksi ihminen miljoonista -- +voimaa, joka ei riipu ruumiin suuruudesta, vaan sen laadusta, elimistön +erinomaisuudesta ja lihasten aineen verrattomuudesta. Hän pani +lihaksensa toimimaan niin nopeasti, että ennenkuin toinen sen huomasi +ja ryhtyi vastarintaan, lihasten toiminnan tarkoitus jo oli saavutettu. +Ja hän puolestaan huomasi vastustajan aikoman otteen niin nopeasti, +että hän joko kokonaan vapautui siitä, tai teki ajoissa vastaotteen. + +"Vai olisi minun käytävä käsiksi kaikkiin teihinkin", Daylight virkkoi +tuolle odottavalle ryhmälle. "Voitte tekin yhtä hyvin heittäytyä lumeen +ja kastaa itsenne. Te saatatte voittaa minut jonakin muuna päivänä, +mutta syntymäpäivänäni haluan tulla tunnustetuksi miesten parhaaksi. +Pat Hanrahan näyttää kovin halukkaalta. Tulehan, Pat." + +Pat Hanrahan, entinen ammatti-nyrkkeilijä ja suurtappelija, astui +esiin. Nuo kaksi miestä kävivät toisiinsa käsiksi, mutta kohta alussa +Daylight teki puoli-nelsonin ja lennätti armotta irlantilaisen pään ja +hartiat lumihankeen. Joe Hines, entinen merimies, joutui samallaisella +tempulla hankeen niin rajusti kuin olisi hän pudonnut kaksikerroksisen +rakennuksen harjalta -- ennenkuin hän vielä ennätti olla varuillaan, +väitti hän. + +Tämä kaikki ei vielä ollut uuvuttanut Daylightia. Hän ei edes +ollut hengästynyt. Itse asiassa ei hänen ponnistuksiinsa ollutkaan +kulunut aikaa. Hänen ruumiinsa toimi hetken äkisti ja rajusti ja +sitten se seuraavana hetkenä jälleen vaipui lepoon. Niinpä Doc +Watson, harmaapartainen, raudan-vankka mies, jonka menneisyydestä +ei kukaan mitään tietänyt, pelätty tappelupukari, joutui hankeen +sekunnin murto-osassa, ennenkuin hän ennätti tehdä tavallisen rajun +hyökkäyksensä. Kun hän juuri kyyristyi hyökätäkseen, oli Daylight +hänen kimpussaan ja lannisti hänet hirveällä vauhdilla täydellisesti. +Olaf Henderson, joka otti oppia tästä, aikoi nujertaa Daylightin +yllättämällä ja hyökkäsi hänen kimppuunsa sivulta, kun Daylight juuri +ojensi kättään auttaakseen Watsonin pystyyn. Daylight kaatui kättensä +varaan saaden kylkeensä aimo töytäyksen Olafin polvesta. Olaf itsekin +kompastui Daylightiin. Ennenkuin hän ennätti nousta oli Daylight +keikauttanut hänet selälleen ja pesi lumella hänen kasvojaan ja +korviaan, pistäen muutaman kourallisen lunta hänen niskaansakin. + +"Hitto vie, olen minä mies siinä kuin Daylightkin", Olaf mutisi +hangesta kömpiessään, "mutta kautta Jupiterin, en tosiaankaan ole ennen +nähnyt sellaista heittoa." + +Ranskalais-Louis oli viimeinen noista viidestä ja hän oli nähnyt +tarpeeksi tietääkseen olla varuillaan. Hän kierteli ja kaarteli +hyvän aikaa ennenkuin ryhtyi asiaan. Ja hyvän aikaa he sitten vielä +ponnistelivat kummankaan saamatta voittoisaa otetta. Ja vihdoin, +juuri kun kamppailu alkoi käydä jännittäväksi, Daylight teki yhden +tavallisista salamannopeista liikkeistään. Hän muuttui pelkäksi +joustavaksi vipuvoimaksi, ja sitten hänen lihaksensa äkkiä toimivat. +Ranskalais-Louis rynnisteli niin että hänen suuret luunsa rutisivat ja +kuitenkin hän joutui suin päin hankeen. + +"Voittaja maksaa!" huudahti Daylight päästyään vastustajastaan ja +rientäen ennen muita Tivoliin. "Tulkaa kaikki! Tätä tietä!" + +He nojasivat pitkään tarjoilupöytään kaksi- tai kolmimiehisissä +ryhmissä ja tömistelivät lämpimikseen intiaanisaappaitaan lattiaan -- +ulkona oli pakkasta enemmän kuin kuusikymmentä astetta [Fahrenheitin +asteikon mukaan]. Bettles, vanhain miesten parhaimpia oli kyseessä +työ tai vaara, lakkasi hoilaamasta laulua "sassafras-puun juuresta" +ja hoiperteli Daylightia onnittelemaan. Mutta samassa hänen päähänsä +pälkähti, että hänen oli pidettävä puhe, ja hän korotti äänensä +kaikuvaan mahtiponteen: + +"Sanon pojat teille, että minä ylpeilen siitä, että voin +sanoa Daylightia ystäväkseni. Me kuljimme entiseen aikaan +yhdessä tuntemattomia intiaani-polkuja, ja hän on, piru vie, +kahdeksantoista-karaattista kultaa saappaista ylöspäin, senkin vanha +syyhyinen koiraluuska, on totisesti. Hän oli poikakloppi, kun hän +ensin tuli tälle seudulle. Hänen ijässään teillä, pojat, tuskin +korvantaustat vielä olivat kuivat. Hän ei ole milloinkaan ollut +kakara. Hän on syntynyt täysikasvuisena miehenä. Ja sanon teille, että +siihen aikaan täytyikin miehen olla mies. Silloin ei täällä ollut +veltostuttavaa sivistystä, niinkuin nyt jo alkaa olla." Bettles vaikeni +niin kauvan, että ennätti kiertää käsivartensa Daylightin niskaan, +pusertaen hänet karhumaiseen syleilyyn. "Kun minä ja sinä, Daylight, +ajoimme koirillamme tänne Yukon'iin muinoin, niin ei taivaasta satanut +lihalientä eikä kukaan antanut ryypyn paineeksi ilmaista ruokaa. +Viritimme nuotiomme siihen, missä joku otus joutui saaliiksemme, ja +enimmäkseen me elimme lohenperkkeillä ja kaniinien sisälmyksillä -- +enkö ole oikeassa?" + +Mutta kuullessaan naurunrähäkän, jonka hänen viime sanansa synnyttivät, +hän päästi Daylightin karhunsyleilystään ja kääntyi julmistuneena +joukkoon päin. + +"Naurakaa vain, räkänokat, naurakaa! Sanon teille suoraan, ettei teistä +parhainkaan ole kelvollinen solmimaan Daylightin saapasvarsien pauloja. +Eikö totta, Campbell? Eikö totta, Mac? Daylight on vanhaa kaartia, yksi +vanhoja, rehtejä erämiehiä. Ja siihen aikaan ei ollut höyrylaivaa eikä +postinkulkua, ja meidän oli hengenpitimiksi pureskeltava lohensuolia ja +kaniinien perkkeitä." + +Hän katsahti voitonriemuisana ympärilleen ja hänen puhettaan +seuranneiden hyvä-huutojen joukosta kuului kehoituksia, että Daylight +nousisi puhumaan. Tämä ilmoittikin suostuvansa. Haettiin tuoli ja hänet +autettiin sille seisomaan. Hän ei ollut selvempi rähisevää joukkoa, +jonka yläpuolelle hänet oli korotettu -- hurjaa, karkeavaatteista +joukkoa, missä joka miehellä oli jalassaan intiaanisaappaat tai +eskimolais-kengät. Rukkaset riippuivat joka miehen kaulalla, ja +nahkaset korvalaput oli nostettu ylös, joten ne muistuttivat muinaisten +viikinkien kypäränsiipiä. Daylightin tummat silmät välähtivät ja +väkevät juomat olivat tummentaneet hänen poskiensa pronssivärin. +Häntä tervehtivät joka taholta innokkaat huudot, jotka saivat hänen +silmänsä kosteiksi epäilyttävällä tavalla, vaikka useat äänet olivatkin +sammaltavia, humalan sotkemia. Niin, siten ovat miehet käyttäytyneet, +juhlineet, tapelleet ja reuhanneet joko pimeissä luolissa tai nuotion +ääressä kyyröttäen, Rooman keisaripalatseissa ja ryöväriritarien +kalliolinnoissa, tai nykyajan pilvenpiirtäjissä ja merikaupunkien +tillikoissa. Juuri sellaisia olivat nämäkin miehet, jotka napaseudun +yössä loivat valtiota, suurisuisia, juopuneita ja räyhääviä, leväten +muutamina hurjina unhotuksen hetkinä sankarillisen kamppailunsa +julmasta todellisuudesta. He olivat nykyajan sankareita, eivätkä olleet +missään suhteessa huonompia kuin muinaisajan. + +"Noh, pojat, en oikeastaan tiedä, mitä sanoisin", alkoi Daylight +verkkaan ja hiljaisesti puhua, järjestellen sekavia ajatuksiaan ja +tunteitaan. "Kerronpa teille pienen kaskun. Minulla oli alhaalla +Juneaussa yhtiömies. Hän oli kotoisin Pohjois-Carolinasta ja hänellä +oli tapana kertoa minulle tämä sama juttu. Se tapahtui vuoristossa +hänen kotiseudullaan, ja silloin oli häät. Saapuvilla olivat koko perhe +ja kaikki ystävät. Pappi oli juuri pääsemässä loppuun ja sanoi: 'Ne +jotka Jumala on yhteen laittanut, niitä ei ihmisten pidä eroittaman'. + +"'Pastori', sanoi sulhanen, 'minusta sananne eivät sattuneet +muodollisesti vallan oikein. Haluan, että vihkimiseni tapahtuu +moitteettomasti.' + +"Kun savu oli hälvennyt, katsoi morsian ympärilleen ja näki kuolleen +sulhasen, kuolleen papin, kuolleen veljen, kaksi kuollutta enoa ja +viisi kuollutta häävierasta. + +"Silloin huokasi hän syvään ja lausui: 'Luulenpa uudenaikaisten, +nopeasti laukeavien revolverien vieneen hiiteen tulevaisuudentoiveeni.' + +"Ja niin sanon minäkin teille kaikille", lisäsi Daylight, kun +naurunrähäkkä oli hiljentynyt, "Jack Kearnsin neljä kuningasta ovat +vieneet hiiteen tulevaisuudentoiveeni. Minulla on matti kukkarossani ja +minun on taivallettava Dyeaan --" + +"Aijotko lähteä karkuun?" joku kysyi. + +Hänen kasvonsa vääntyivät lyhyen silmänräpäyksen ajaksi vihasta, mutta +seuraavassa silmänräpäyksessä oli hänen hyvä tuulensa palannut. + +"Tiedän, että vain leikillänne pistätte nenänne asiaan, joka ei teille +ensinkään kuulu", hän sanoi hymyillen. "Tietenkään minä en aijo karata +näiltä mailta." + +"Vannomatta paras, Daylight", sanoi sama ääni. + +"Pysyn sanassani. Tulin ensimäisenä Chilcootin poikki vuonna 83. +Kuljin solassa lumimyrskyssä, paita riekaleina ja eväinäni kupponen +jauhoja. Sain sinä talvena elantoni Juneaussa ja keväällä kuljin vielä +kerran solan poikki. Ja sitten vielä kerran pakoitti nälänhätä minut +lähtemään. Seuraavana keväänä palasin ja vannoin, etten milloinkaan +poistuisi täältä ennenkuin olin päässyt varakkaaksi. Ja täällä olen +pysynyt ja täällä minä nyt olen enkä aijo lähteä täältä. Vien postin ja +palaan rehellisesti. En pysähdy yöksikään Dyeaan. Ennätän Chilicootiin +pian, vaihdan koiria ja otan postin ja koiranruokaa. Ja vannon vielä +kerran kautta helvetin tulen ja Johannes Kastajan pään, etten pötki +paremmille markkinoille ennenkuin olen täällä koonnut omaisuuden. Ja +sanon teille, ettei se saakaan olla mikään tavallinen omaisuus." + +"Mikä sinusta on rikkaus?" kysyi Bettles alhaalta, hellästi hyväillen +Daylightin jalkoja. + +"Niin, kuinka paljon? Mikä on teidän mielestänne rikkaus?" huusivat +toiset. + +Daylight mietiskeli hetkisen tiukkaan. + +"Neljä tai viisi miljoonaa" sanoi hän hitaasti kohottaen kättään, +vaatien hiljaisuutta, kun hänen ilmoittamansa määrä otettiin vastaan +ivahuudoin, "Niin, minä olen itsepäinen ja panen alkumääräksi +miljoonan. Enkä lähde maasta unssiakaan vähemmällä." + +Taas kuului ivahuutoja. Koko Yukonista ei siihen mennessä vielä oltu +saatu edes yhteensä viiden miljoonan edestä kultaa eikä kukaan ollut +tehnyt sadantuhannen löytöä, miljoonista puhumattakaan. + +"Kuulkaa kaikki. Olette nähneet Jack Kearnsin voiton tänä yönä. +Näitte hänen epäröivän, ennenkuin hän osti uudet kortit. Hänen kolme +kuningastaan eivät riittäneet. Mutta hän tiesi, että hän vielä saattoi +saada yhden kuninkaan, se oli hänen voittomahdollisuutensa -- ja hän +sai tuon kuninkaansa. Ja vakuutan teille, että minullakin on kortit ja +voittomahdollisuuteni. Yukonissa löydetään kohta oikea kulta-aarre. En +tarkoita tavallisia Moosehiden ja Birch Creekin kaltaisia kultasuonia. +Tarkoitan oikein huikeata kullanrunsautta. Sanon teille, että se +synnyttää kansanvaelluksen, jota ei mikään voi estää. Sinne saatte +seurata intiaanisaappaitteni jälkiä lähimmässä tulevaisuudessa, +jos mielitte löytää minut -- jossakin Stewart-joen, Indianjoen ja +Klondike-joen seutuvilla. Kun olen tuonut postin takaisin, lähden +sinne niin nopeasti, että lumi vaan tuiskuaa ympärilläni. Kultaa +tulee, toverit, kultaa pelkästä ruohikostakin, sata dollaria yhdestä +huuhdontakattilasta. Te luulette, että helvetti on irti, kun tämä +kultalöytö on tehty." + +Hän kohotti lasinsa huulilleen. + +"Toivon, että te kaikki silloin tulette upporikkaiksi." + +Hän joi ja astui alas tuolilta, joutuen toisen kerran Bettlesin +karhunsyleilyyn. + +"Jos olisin teidän sijassanne, Daylight, en lähtisi tänään", +neuvoi Joe Hines, käytyään katsomassa oven ulkopuolella olevaa +väkiviina-lämpömittaria. "Nyt on oikein paukkuva pakkanen. Nyt on +kuusikymmentä kaksi astetta kylmää ja lämpömittari vielä alenee. On +parempi odottaa ilmanmuutosta." + +Daylight nauroi ja vanhat erämiehet hänen ympärillään nauroivat. + +"On juuri teidän keltanokkien tapaista", sanoi Bettles, "pelätä pientä +pakkasta. Ja anteeksiantamattoman vähän te tunnette Daylightia, jos +luulette, että pakkanen häntä pidättää." + +"Voi ainakin jäädyttää hänen keuhkonsa, jos hän nyt lähtee matkaan", +kuului vastaus. + +"Jäädyttää paperia ja siirappikaramellia! Kuulkaahan, Hines, +olette ollut näillä mailla kolme vuotta. Ette ole vielä tottunut +ilmanalaan. Olen nähnyt Daylightin taivaltavan yhdessä päivässä +viisikymmentä penikulmaa Koyokukia pitkin, kun lämpömittari näytti +seitsemääkymmentäneljää." + +Hines ravisti päätään murheellisena. + +"Keuhkot siellä jäätyy", valitti hän. "Jos Daylight lähtee taipaleelle +ennenkuin tulee ilmanmuutos, ei hän ikinä pääse perille -- ja hänen on +taivallettava levähtämättä." + +"Dyeaan on tuhat penikulmaa", ilmoitti Bettles kiiveten tuolille ja +tukien huojuvaa ruumistaan kiertämällä kätensä Daylightin kaulaan. +"Sanon, että sinne on tuhat penikulmaa ja suurin osa tiestä on ummessa, +mutta lyön vetoa, että Daylight ennättää Dyeaan kolmessakymmenessä +päivässä." + +"Se on keskimäärin kolmekymmentäkolme penikulmaa päivässä", varoitti +Doc Watson, "ja olen toki itsekin ollut taipaleella. Lumimyrsky +Chilcootissa tukkeisi häneltä tien viikoksi." + +"Mitä vielä", vastasi Bettles, "Daylight suorittaa vielä paluumatkankin +kolmessakymmenessä päivässä ja minä lyön vetoa viisi sataa dollaria, +että niin käy kuin sanon lumimyrskyistä huolimatta." + +Sanojensa vahvikkeeksi otti hän esiin aimo makkaran kokoisen +kultahiekkapussin ja löi sen tarjoilupöytään. Doc Watson paiskasi +pussinsa viereen. + +"Malttakaahan!" huusi Daylight. "Bettles on oikeassa ja minäkin haluan +olla vedossa mukana. Lyön vetoa viisi sataa dollaria siitä, että olen +kuudenkymmenen päivän kuluttua tästä päivästä Tivolin ovella Dyean +posti mukanani." + +Kuului epäluuloista murinaa ja tusina miehiä otti esiin pussinsa. Jack +Kearns tunkeutui joukkoon ja vaati puheenvuoroa. + +"Minä yhdyn vetoon, Daylight", huusi hän, "Kaksi yhtä vastaan, ettette +tee sitä -- seitsemässäkymmenessä päivässä." + +"Ei mitään almuja, Jack", kuului vastaus. "Vetosumma on sama +kummallakin puolen ja aika on kuusikymmentä päivää." + +"Seitsemänkymmentäviisi päivää ja kaksi yhtä vastaan, ettette tee +sitä", intti Kearns. "Rantajää on haurasta." + +"Mitä minulta voitatte, on teidän", sanoi Daylight. "Ette, piru +vieköön, saakaan sitä tällä tavalla annetuksi minulle takaisin. En +tahdo lyödä vetoa kanssanne. Te koetatte antaa minulle rahaa. Mutta +sanonpa teille jotakin, Jack, minulla on vielä muita mahdollisuuksia. +Voitan sen takaisin lähipäivinä. Odottakaahan vaan, kunnes suuri +kultasuoni löytyy. Silloin pelaamme me, te ja minä, sellaista peliä, +jota ei miehen tarvitse hävetä." + +He puristivat toistensa kättä. + +"Luonnollisesti tekee hän sen", kuiskasi Kearns Bettlesin korvaan. "Ja +minä lyön vetoa, että Daylight on saapunut takaisin kuudenkymmenen +päivän kuluessa." + +Billy Rawlins päätti vedon ja Bettles syleili Kearnsia innoissaan. + +"Kautta Jupiterin, tahtoisinpa minäkin olla mukana tässä vedossa", +sanoi Olaf Henderson, vetäen Daylightin pois Bettlesin ja Kearnsin +luota. + +"Voittaja maksaa!" huusi Daylight, päättäen vedon. "Ja minä tulen +varmasti voittamaan, ja kuusikymmentä päivää on pitkä ryyppyjen väli, +joten minä maksan nyt. Sanokaa mitä juomia haluatte!" + +Whisky-lasi kädessä kiipesi Bettles takaisin tuolilleen ja keinuen +edestakaisin lauloi ainoaa taitamaansa laulua: -- + + Pyhäkoulun peruukeitten + Kera Henry Ward Beecher on, + käy sassafras-juuresta juttu. + Mutt' kielellä paatuneitten + sanan selvitys ei lie mahdoton: + mehu kielletyn puun on tuttu. + +Ja sitte joukko kertasi kuorossa: + + Mutt' kielellä paatuneitten + sanan selvitys ei lie mahdoton: + mehu kielletyn puun on tuttu. + +Joku avasi ulko-oven. Heikko, harmaa valo kajasti huoneeseen. + +"Päivä jo nousee, päivä jo nousee -- burning daylight, burning +daylight", huusi joku varoittaen. + +Daylight vaikeni kesken puhettaan, meni ovelle ja laski korvalappunsa +alas. Kama seisoi ulkona reen vieressä. Se oli pitkä, kapea laitos, +kuusitoista tuumaa leveä ja seitsemän ja puoli jalkaa pitkä ja sen +liistepohja oli kuusi tuumaa raudoitettuja jalaksia ylempänä. Siinä +oli hirvennahkahihnoilla sidotut, keveät purjekankaaseen käärityt +postipussit ja ruokaa ja tarpeita koirille ja ihmisille. Sen edessä +kyyrötti tavalliseen köyteen valjastettuina viisi huurrekarvaista +koiraa. Ne olivat husky-koiria [_husky_: tavattoman vahva, kestävä, +ilkivaltainen ja viisas susikoira] saman suuruisia ja -värisiä, +kaikki tavattoman kookkaita ja kaikki harmaita. Julmasta kuonosta +tuuheaan häntään saakka olivat ne niin metsäsusien näköisiä, kuin +herneet samassa palossa ovat toistensa näköiset. Susia ne olivatkin, +kesytettyjä tosin, mutta ulkonäöltään ja luonnonlaadultaan susia. +Ylinnä kuorman päällä, sidehihnojen alle työnnettyinä ja valmiina heti +käytettäviksi, oli kaksi paria lumikenkiä. + +Bettles osoitti napaseudun jäniksennahoista tehtyä vaippaa, joka pisti +esiin pussin suusta. + +"Tämä on hänen vuoteensa", sanoi hän. "Kuusi naulaa jäniksennahkaa. +Lämpöisin peite, minkä alla hän milloinkaan on nukkunut, mutta minä +en piru vieköön pysyisi siinä lämpimänä, enkä minäkään ole kehnoimpia +miehiä kylmää kestämään. Daylightilla palaa helvetin tuli ruumiissaan." + +"En tahtoisi olla tuon intiaanin vaatteissa", huomautti Doc Watson. + +"Daylight näännyttää hänet, näännyttää hänet varmaan", lauloi Bettles +riemuiten. "Minä kyllä tiedän. Olen ollut Daylightin kera taipaleella. +Se mies ei ole milloinkaan elämässään ollut väsyksissä. Ei tiedä edes, +mitä väsymys on. Olen nähnyt hänen tekevän työtä neljänkymmenen viiden +asteen pakkasessa sukat märkinä. Joku toinen mies olisi menettänyt +siinä henkensä." + +Tällä välin Daylight sanoi jäähyväisiä niille, jotka parveilivat +hänen ympärillään. Neito tahtoi suudella häntä ja vaikka Daylight oli +whiskyn juonnista tullut hiukan humalaan, osasi hän nytkin välttää +esiliinannauhan. Hän suuteli Neitoa, mutta hän suuteli yhtä hartaasti +noita kolmea muutakin naista. Hän veti käsiinsä pitkät käsineensä, +ravisti koirat jalkeille ja asettui paikalleen ohjaustangon luo. +[Ohjaustanko on vankka kanki, joka pistää esiin reensevin toisesta +sivusta ja jolla rekeä ohjataan] + +"Hei, liikkeelle kaunottaret!" huusi hän. + +Koirat jännittivät koko painollaan kiinnitysköysiä, kumartuivat +syvään ja kaivoivat käpälänsä lumeen. Ne vinkuivat kärsimättömästi ja +ennenkuin reki oli kulkenut parisenkymmentä jalkaa eteenpäin, täytyi +Daylightin ja Kaman juosta pysyäkseen tasalla. Ja juosten laskeutuivat +miehet ja elukat alas rantaäyrästä Yukon-joen jäälle ja katosivat +harmaassa aamuhämärässä näkyvistä. + + + + +IV LUKU. + + +Joenjäällä, missä oli tie tallattu ja missä lumikengät olivat +tarpeettomat, kulkivat koirat kuusi peninkulmaa tunnissa. Pysyäkseen +niiden tasalla, oli noiden kahden miehen pakko juosta. Daylight ja Kama +pitelivät vuorotellen ohjaustankoa, sillä siinä oli ankarin työ, kun +samalla piti ohjata kiitävää rekeä ja pysytellä sen edellä. Toinen mies +tuli reen jälessä ja hyppäsi silloin tällöin rekeen levähtääkseen. + +Se oli tiukkaa työtä, mutta se sai mielen virkeäksi. + +He kulkivat juosten suurimman osan tallatusta tiestä. Heidän oli sitten +vielä kuljettava tallaamatonta tietä, missä kolme peninkulmaa tunnissa +oli hyvä ennätys. Sitten ei tullut enää kysymykseen reessä-ajo eikä +levähtäminen eikä juoksu. Silloin olisi reen ohjaaminen helpompaa ja +mies tuli siihen levähtämään, täytettyään ensin tehtävänsä kulkueen +etunenässä, tallattuaan lumikengillä tietä koirille. Se työ oli kaikkea +muuta kuin virkistävää. Ja sitten heillä vielä oli edessään taipaleita, +missä oli peninkulmittain kuljettava pitkin rosoisia jääröykkiöitä, +jolloin onnen ollessa suotuisa eteni vain pari peninkulmaa tunnissa. +Olipa sellaisiakin välejä, lyhyitä tosin, mutta mahdottomia kiertää, +missä oli rajusti ponnisteltava, jos mieli päästä peninkulman tunnissa. + +Kama ja Daylight eivät puhelleet mitään. Heidän työnsä laatu esti +heitä nyt puhelemasta eikä muutenkaan ollut heidän luonteensa mukaista +rupatella työtä tehdessä. Silloin tällöin, kun oli välttämätöntä, +he lausuivat jonkun yksitavuisen sanan, Kama enimmäkseen tyytyi +vain murahtelemaan. Välistä joku koirista vinkasi tai ärähti, mutta +ylimalkaan koira-valjakko juoksi ääntä päästämättä. Kuului vain reen +jalasten kolkahtelua ja kitinää ja reen liitosten narinaa. + +Aivankuin seinän läpi oli Daylight Tivolin surinasta ja +melusta siirtynyt vallan toiseen maailmaan -- äänettömyyden ja +liikkumattomuuden maailmaan. Ei mikään liikkunut. Yukon uinaili kolmen +jalan paksuisen jäävaippansa alla. Ei tuulen henkäyskään puhaltanut. +Ei nestekään virrannut rannoilla kasvavien aarniokuusten ytimissä. +Puut, joita painoi niin suuri lumitaakka kuin niiden oksat saattoivat +kannattaa, olivat kuin kivettyneitä. Pieninkin vavahdus olisi saanut +lumen putoamaan, mutta ei lumihiukkanenkaan pudonnut. Reki oli ainoa, +missä oli liikettä ja elämää tässä juhlallisessa hiljaisuudessa ja +jalasten korvia-viiltävä kitinä teki äänettömyyden vielä tuntuvammaksi. + +Se oli kuollut maailma ja sitäpaitsi harmaa maailma. Sää oli +kylmä ja kirkas; ilmassa ei ollut yhtään kosteutta eikä usvaa; +taivas oli kuin harmaa vaippa. Tämä johtui siitä, että vaikkei +ollut pilvenhattaraakaan taivaalla pimittämässä päivän kirkkautta, +niin ei ollut aurinkoakaan valaisemassa. Kaukana etelässä kiipesi +aurinko säännöllisesti puolipäivä-piiriin, mutta sen ja jäätyneen +Yukonin välillä oli maapallon kaartuma. Yukon oli yön varjossa ja +päiväkin oli todellisuudessa vain pitkä hämärä. Neljännestä vailla +kaksitoista, kun joen laajassa polvekkeessa avautui näköala etelään, +näkyi taivaanrannalla auringon ylimmäinen reuna. Mutta se ei noussut +luotisuoraan. Sen sijaan nousi se viistoon ja oli puolipäivän hetkenä +vain kohottanut himmeän reunansa näköpiirin yläpuolelle. Se oli heikko, +kalpea aurinko. Sen säteissä ei ollut lämpöä, ja ihminen saattoi +silmiään vahingoittamatta katsoa suoraan siihen. Ennenkuin se oli +ennättänyt puolipäivänpiiriin, alkoi se kallistua takaisin näköpiirin +alapuolelle ja neljännestä yli kaksitoista heitti maa jo varjonsa yli +maiseman. + +Miehet ja koirat kiiruhtivat eteenpäin. Daylight ja Kama olivat +villi-ihmisiä. He saattoivat syödä epäsäännöllisesti, kun sattui +ahmivat he aikalailla, ja kun sattui kulkivat he pitkiä taipaleita +syömättä mitään. Samoinkuin koiratkin, söivät he vain kerran päivässä, +ja harvoin enempää kuin naulan kuivattua kalaa mieheen. Heillä oli +kova nälkä, ja kuitenkin olivat he erinomaisissa voimissa. Samoin kuin +susienkin tapahtui heidänkin ruoansulatuksensa ankaran säästeliäästi +ja täydellisesti. Ruoassa ei ollut mitään arvotonta. Viimeinenkin +ruoanhiukkanen muuttui voimaksi. Kama ja Daylight olivat vallan susien +kaltaisia. He polveutuivat sukupolvista, jotka olivat kärsineet ja +kestäneet, ja hekin kestivät. He tunsivat yksinkertaisen, alkeellisen +säästäväisyyden. Vähäiset ruoka-annokset muuttuivat suunnattomaksi +voimaksi. Ei mitään mennyt hukkaan. Sivistyksen veltostuttama mies, +joka istuu koulupöydän ääressä, olisi laihtunut ja tullut alakuloiseksi +eläessään ruoalla ja juomalla, jolla Kama ja Daylight pysyivät täysissä +ruumiinvoimissa. He tiesivät, mitä ei koulupöydän ääressä istuva mies +milloinkaan tiedä, sen nimittäin, mitä on olla aina luonnollisesti +nälissään, niin että voisi syödä joka tunti. Ruokahalua ei heiltä +koskaan puuttunut, he purivat ahnaasti kaikkea, mitä vaan oli tarjolla, +eivätkä tienneet mitään huonosta ruoansulatuksesta. + +Kello kolmelta iltapäivällä muuttui pitkä hämärä yöksi. Tähdet +syttyivät taivaalle, näyttäen hyvin läheisiltä ja kirkkailta ja +niiden valossa taivalsivat vielä koirat ja miehet eteenpäin. He +olivat väsymättömiä. Eikä tämä ollut yhden päivän saavutus, vaan +ensimäinen kuudestakymmenestä sellaisesta päivästä. Vaikka Daylight +oli viettänyt yön nukkumatta, tanssien ja juoden, ei se tuntunut +jättäneen häneen mitään jälkiä. Tähän oli kaksi selitystä: ensiksikin +hänen tavaton elinvoimansa, ja toiseksi se seikka, että sellaiset yöt +olivat harvinaisia hänen elämässään. Koulupöydän miehen työkykyä olisi +enemmän vahingoittanut kuppi kahvia ennen maatapanoa, kuin Daylightia +vahingoitti kokonainen juoden ja remuten vietetty yö. + +Daylight kulki ilman kelloa, hän _tunsi_ ajan kulun. Kun kello hänen +arvelunsa mukaan oli kuusi, rupesi hän katselemaan leirinpaikkaa. +Eräässä joen polvekkeessa kulki tie joen poikki. Kun he eivät olleet +löytäneet sopivaa paikkaa, pyrkivät he vastakkaiselle rantaäyräälle, +joka oli penikulman päässä. Mutta puolitiessä oli heitä vastassa +jääröykkiö, joka vaati yhden tunnin ankarat ponnistukset. Viimein keksi +Daylight sen mitä etsi, kuivuneen puun rantaäyrään suojassa. Reki +saatiin sinne ylös. Kama mutisi tyytyväisesti ja leirinteko alkoi. + +Työnjako oli erinomainen. Kumpikin tiesi mitä hänen oli tehtävä. +Daylight pilkkoi kirveellä kuivuneen männyn. Lumikengällä ja toisella +kirveellä lapioi Kama kahden jalan paksuisen lumikerroksen Yukonin +jäältä ja louhi jääpalasia keittämistä varten. Kuivalla koivuntuohella +saatiin valkea syttymään ja Daylight ryhtyi ruoanvalmistushommiin, +Kaman irroittaessa reen ja antaessa koirille näiden annoksen kuivattua +kalaa. Ruokasäkin hän heitti korkealle puuhun, jott'eivät koirat +ulottuisi siihen hyppäämällä. Sitten hän kaatoi nuoren kuusen ja +karsi sen oksat. Aivan nuotion äärestä tallasi hän kovaksi pehmeän +lumen ja peitti tallatun paikan oksilla. Tälle lattialle hän laski +omansa ja Daylightin vaatesäkit, joissa oli kuivia sukkia ja +alusvaatteita ja heidän makuuvaippansa. Kamalla kuitenkin oli kaksi +jäniksennahkavaippaa, kun Daylightilla oli vain yksi. + +He puuhasivat uutterasti, puhelematta, menettämättä yhtään aikaa +turhaan. Kumpikin teki mitä tarvittiin, ajattelematta jättää toiselle +pienintäkään sattuvaa tehtävää. Niinpä Kama näki, milloin tarvittiin +lisää jäätä ja toimitti sitä, ja Daylight korjasi lumikengän, jonka +koira oli telmiessään työntänyt pois paikaltaan. Silläaikaa kun kahvi +kiehui, silava kärisi ja omenamunkkitaikina oli sekoitettu, ennätti +Daylight panna tulelle suuren padallisen papuja. Kama tuli takaisin, +istahti kuusenoksille ja ryhtyi odottaessaan paikkaamaan valjaita. + +"Luulenpa, että Skookum ja Booga hankkivat tappelua", huomautti Kama +heidän aterioidessaan. + +"Pidä niitä silmällä", kuului Daylightin vastaus. + +Ja tämä oli heidän ainoa keskustelunsa aterian aikana. Mutisten +hampaittensa välistä kirouksen juoksi Kama yht'äkkiä kekäle kädessään +koirien luo ja eroitti tappelevat elukat käyttämällä sitä aseenaan. +Daylight pani syödessään jäälohkareita tinapannuun sulamaan. Aterian +päätyttyä kohensi Kama tulta, pilkkoi lisää puita aamuksi ja palasi +kuusenhavuvuoteelle ja rupesi taas valjaita korjaamaan. Daylight +leikkasi silavasta suuria palasia ja pani ne porisevaan papupataan. +Molempien intiaanisaappaat olivat märät ja ankaran pakkasen vioittamat; +kun ei heidän enää tarvinnut jättää kuusenhavulavaansa, riisuivat +he saappaansa ja ripustivat ne lyhyille oksille kuivamaan nuotion +ääreen ja käänsivät niitä vähäväliä. Kun pavut olivat kypsyneet kaatoi +Daylight osan niistä säkkikankaasta tehtyyn yhden ja puolen jalan +pituiseen ja läpimitaten kolmen tuuman suuruiseen pussiin. Tämän +hän sitten asetti lumeen jäätymään. Loput pavuista jätettiin pataan +aamiaiseksi. + +Kello oli yli yhdeksän ja he olivat valmiit käymään levolle. Koirien +kiista ja tappelu oli aikoja sitten lakannut ja väsyneet eläimet +makasivat kyyryssä lumessa, jokaisen kuono ja jalat yhdessä rykelmässä +tuuhean sudenhännän peittämänä. Kama levitti makuuturkkinsa ja sytytti +piippunsa. Daylight kiersi itselleen ruskeasta paperista savukkeen ja +nyt syntyi illan toinen keskustelu. + +"Luulen, että kuljimme lähes kuusikymmentä penikulmaa", sanoi Daylight. + +"Niin luulen minäkin", sanoi Kama. + +He kääriytyivät vaippoihinsa riisuutumatta, kumpaisellakin yllään +villainen Mackinaw-takki _parkan_ [parka: kevyt, hiippaniekka, hameen +tapainen puuvillapuku] asemasta, jota he ennen olivat käyttäneet. +Nopeasti, melkein samassa kuin olivat sulkeneet silmänsä, vaipuivat he +uneen. Tähdet karkeloivat hyisessä avaruudessa ja revontulet loimusivat. + +Daylight heräsi pimeässä ja herätti Kaman. Vaikka revontulet vielä +loimusivatkin, oli uusi päivä jo alkanut. Aamiaiseksi oli heillä +lämmitettyjä omenamunkkeja, lämmitettyjä papuja, kuivattua silavaa +ja kahvia. Koirat eivät saaneet mitään, vaikka ne etäämmällä ahnaina +kärkkyivät istuen lumessa, häntä kietoutuneena käpälien ympärille. +Herkeämättä ne vähä väliä nostivat vuoroon toista, vuoroon toista +etukäpäläänsä, aivankuin olisi pakkanen niitä nipistellyt. Pakkanen +oli pureva. Kylmää oli vähintään 65 astetta ja kun Kama paljain +käsin valjasti koiria täytyi hänen usean kerran mennä nuotion ääreen +lämmittelemään kohmettuneita, sormiaan. Miehet laittoivat yhdessä +reen matkakuntoon. He lämmittelivät käsiään viimeisen kerran, vetivät +kintaat käsiinsä ja ajoivat koirat rantatörmältä jokitielle. Daylightin +arvelun mukaan oli kello seitsemän tienoissa, mutta tähdet karkeloivat +vielä yhtä loistavina avaruudessa vihertävien revontulten liekehtivien +säteitten himmeästi kajastaessa taivaanlaella. + +Kaksi tuntia myöhemmin tuli äkkiä pimeä -- niin pimeä, että he +saattoivat pysytellä tiellä vain etupäässä vaistonsa avulla; ja +Daylight tiesi nyt, että hänen ajanarvioimisensa oli ollut oikea. Se +oli aamunkoittoa ennustava pimeys, joka ei missään ole sen tuntuvampi +kuin Alaskassa talvella. Hitaasti, kuin varkain, tunkeutui harmaa +valo läpi pimeyden, ensin tuskin huomattavasti, niin että he miltei +hämmästyen huomasivat tien häämöittävän jalkojensa alla. Sitten +saattoivat he nähdä rekeä lähinnä olevan koiran ja vähitellen vihdoin +koko valjakon ja lumiaavikot kummallakin puolen tietä. Sitten kangasti +lähin rantaäyräs hetkisen jälleen hävitäkseen näkyvistä, kangasti vielä +toisen kerran ja jäi vihdoin näkyviin. Muutaman minuutin kuluttua tuli +etäisempikin ranta, joka oli noin peninkulman päässä, vaatimattomasti +näkyviin ja edessä ja takana saattoi nähdä koko jäätyneen virran ja +vasemmalla jonon teräväpiirteisiä, lumipeittoisia vuoria. Ja siinä +kaikki. Aurinko ei noussut. Hämärä pysyi hämäränä. + +Kerran juoksi ilves tien poikki juuri etumaisen koiran kuonon alitse ja +katosi valkeaan metsään. Koirissa heräsivät metsänelävän vaistot. Ne +päästivät metsästysulvonnan, ravistelivat kaulanauhojaan ja kääntyivät +tieltä lähteäkseen ajamaan ilvestä. Daylight huudahti kimakasti, +ponnisteli ohjaustangosta pidellen ja sai reen kaatumaan pehmeään +lumeen. Koirat pysähtyivät, reki käännettiin pystyyn ja viisi minuuttia +myöhemmin kiitivät he taas eteenpäin kovaksi tallatulla tiellä. Ilves +oli ainoa elonmerkki, mitä he olivat kahteen päivään nähneet ja sekin +juostessaan pehmeästi ja äänettömästi ja pian kadoten näkyvistä oli +aaveen kaltainen. + +Kello kahdeltatoista, kun aurinko pilkisti esiin maapallonkaartuman +takaa, he pysähtyivät ja laittoivat pienen nuotion jäälle. Daylight +hakkasi kirveellä palasia jäätyneestä papukeitosta. Sulatettuna ja +lämmitettynä oli tämä heidän koko ateriansa. He eivät keittäneet +kahvia. Daylight ei sanonut tarvitsevansa päivän paistaessa sellaista +ylellisyyttä. Koirat tappelivat keskenään ja katselivat halukkaasti +miesten aterioimista. Vain yöksi saivat ne kalanaulansa. Väliaikana ne +saivat vain raataa. + +Ankaraa kylmyyttä yhä jatkui. Vain rautaiset miehet kestävät +taivaltamista sellaisessa kylmyydessä ja Kama ja Daylight olivat +rotunsa parhaimpia. Mutta Kama tiesi, että toinen oli häntä +voimakkaampi, ja lähtöhetkestä alkaen hän oli tiennyt joutuvansa +tappiolle. Eipä silti, että hän olisi pienimmässäkään määrässä +vähentänyt ponnistuksiaan tai auliuttaan, mutta häntä heikensi +kuorma, jota hän kantoi mielessään. Hänen käytöksensä Daylightia +kohtaan oli kunnioittava. Ollen järkähtämätön, vaitelias ja ylpeä +ruumiinvoimistaan, näki hän kaikki nämät ominaisuudet ruumiillistuneina +valkoihoisessa toverissaan. Siinä oli mies, joka oli etevä +seikoissa, joissa kannattaa olla etevä, eikä Kama voinut olla häntä +kunnioittamatta, -- vaikkei hän millään tavalla osoittanut sitä. Ei +ollut kumma, että valkoisen miehen rotu voitti, ajatteli hän, kun +se synnytti tämänkaltaisia miehiä. Mitä voitonmahdollisuuksia oli +intiaaneilla niin kestävän ja jäntevän rodun rinnalla? Ei intiaanikaan +taivaltanut niin kylmällä säällä, ja heillä oli kuitenkin takanaan +tuhansien sukupolvien kokemus; mutta nytpä olikin tuo veltosta Etelästä +tullut Daylight heitä etevämpi, hän, joka vain nauroi heidän pelolleen +ja taivalsi kymmenen ja kaksitoista tuntia vuorokaudessa. Ja Daylight +luuli voivansa kestää kolmenkymmenenkolmen penikulman päivämatkoja +kuusikymmentä päivää. Odottakoonpa vain kunnes tuli lumipyry tai kunnes +pääsivät umpiteille tai hauraalle rantajäälle, joka reunusti sulia +paikkoja. + +Siihen mennessä pani Kama parastaan, ei milloinkaan nurkunut eikä +milloinkaan koettanut päästä tehtäviään täyttämästä. Lämpömittarin +näyttäessä kuuttakymmentäviittä astetta nolla-asteen alapuolella +on hyvin kylmä. Koska vesi jäätyy lämpömittarin näyttäessä +kolmeakymmentäkahta astetta nolla-asteen yläpuolella, on siis +kuusikymmentäviisi astetta kylmää yhdeksänkymmentäseitsemän astetta +jäätymäpisteen alapuolella. Jonkinlaisen käsityksen tämän merkityksestä +voi saada kuvittelemalla samanlaista lämpömäärän eroa päinvastaiseen +suuntaan. Lämpömittarin näyttäessä sataa kahtakymmentä yhdeksää +lämpöastetta, on polttavan kuuma päivä, ja kuitenkin tämä lämpömäärä on +vain yhdeksänkymmentä seitsemän astetta jäätymispisteen yläpuolella. +Kun kaksinkertaistuttaa tämän eroituksen, saa jonkunlaisen käsityksen +pakkasesta, jossa Kama ja Daylight taivalsivat pimeän ja pimeän välillä +ja yön pimeässäkin. + +Kaman posket paleltuivat ahkerasta hieromisesta huolimatta ja liha +muuttui mustaksi ja sierottuneeksi. Niinikään paleltuivat lievästi +hänen keuhkokudoksensa -- vaarallinen juttu ja selvä syy siihen, miksi +ihmisen ei tule kuudenkymmenen viiden asteen pakkasessa tarpeettomasti +ponnistella ulkoilmassa. Mutta Kama ei milloinkaan valittanut ja +Daylightilla oli lämmityslaitos ruumiissaan, hän kun nukkui yhtä +lämpimästi kuuden naulan jäniksennahkojen alla kuin Kama kahdentoista +naulan. + +Toisena yönä, viidenkymmenen peninkulman matkan jälkeen leiriytyivät +he lähellä Alaskan ja Luoteisalueen rajaa. Paitsi viimeistä lyhyttä +taivalta Dyeaan oli loppumatkalla kuljettava Kanadan aluetta pitkin. +Tien ollessa kovaa ja kun ei pitkään aikaan ollut satanut lunta, laski +Daylight ennättävänsä Forty Mile'en neljäntenä yönä. Hän ilmoitti sen +Kamalle, mutta kolmantena päivänä alkoi lämpömittari nousta ja he +tiesivät, että lunta oli odotettavissa; sillä Yukonissa seuraa lauhkeaa +ilmaa aina lumisade. Tänä päivänä he tapasivat kymmenen penikulman +laajuisia jääröykkiöitä, missä heidän oli käsivoimillaan nostettava +reki tavaroineen päivineen suurten jäälohkareitten yli ja laskettava +se taas alas. Koirat olivat tässä hyödyttömät ja sekä ne että miehet +väsyivät kovin epätasaista tietä pitkin ponnistellessaan. Yhden tunnin +ylimääräinen juoksu korvasi vain osan menetetystä ajasta. + +Kun he aamulla heräsivät oli heidän vaippojensa päällä kymmenen +tuuman paksuinen lumikerros. Koirat olivat hautaantuneet sen alle +eivätkä mielisuosiolla nousseet mukavasta pesästään. Tämä uusi lumi +tiesi vaivaloista kulkua. Reen jalakset eivät luistaneet hyvin ja +yhden miehistä täytyi kävellä koirien edellä ja tallata tie kovaksi +lumikengillä. Lumi oli aivan erilaista kuin se, minkä etelässä asuvat +tuntevat. Se oli kovaa ja hienoa ja kuivaa. Se muistutti lähinnä +sokeria. Jos potkaisi sitä, niin se lensi suhisten kuin hiekka. +Hiukkasten välillä ei ollut mitään vetovoimaa, eikä sitä voinut +puristaa lumipalloksi. Se ei ollut muodostunut hiutaleista, vaan +kristalleista -- pienistä säännöllisistä huurre-kristalleista. Se ei +itse asiassa ollutkaan lunta vaan huurretta. + +Sää oli suoja, vain kaksikymmentä astetta jäätymispisteen alapuolella +ja molemmat miehet, jotka olivat nostaneet ylös korvalappunsa ja +riisuneet kintaansa, hikoilivat eteenpäin ponnistellessaan. He eivät +ennättäneet sinä yönä Forty Mileen, ja kun he seuraavana päivänä +sivuuttivat tämän leirin, pysähtyi Daylight vain jättääkseen postin ja +ottaakseen lisää koiranruokaa. Seuraavan päivän illalla leiriytyivät +he Klondike-joen suulle. He eivät olleet tavanneet ristinsieluakaan +Forty Milesta lähdettyään ja he olivat tallanneet tien itselleen. +Nyt talvella ei kukaan ollut kulkenut joenjäätä pitkin Forty Milesta +etelään ja koko talven aikana tulisivat he olemaan ainoat, jotka siitä +olivat kulkeneet. Siihen aikaan oli Yukon autio maa. Klondike-joen ja +valtameren välillä oli kuusi sataa peninkulmaa lumenpeittämiä erämaita +ja koko tällä alalla oli vain kaksi paikkaa, joissa Daylight saattoi +odottaa näkevänsä ihmisiä. Molemmat olivat eristettyjä postiasemia, +Sixty Mile ja Fort Selkirk. Kesällä saattoi kohdata intiaaneja +Stewart- ja White-joen suulla, Big ja Little Salmonin varrella ja Lake +Le Bargessa, mutta talvella olivat nämätkin, sen hän hyvin tiesi, +seuranneet hirvilaumojen jälkiä vuoristoon. + +Tänä yönä, heidän leiriytyessään Klondike-joen suulla, ei Daylight +pannut levolle kun illan tehtävät oli suoritettu. Jos joku valkoinen +mies olisi ollut saapuvilla, olisi Daylight huomauttanut, että +kultakuume häntä poltti. Näin ollen sitoi hän lumikengät jalkaansa, +jätti lumeen kyyristyneet koirat ja raskaasti hengittävän Kaman +jäniksennahkojensa alle ja kiipesi lakealle paikalle korkean +rantaäyrään yläpuolella. Mutta tuuheat kuuset peittivät häneltä +näköalan ja hän raivasi itselleen tien lakean paikan poikki ylös +ensimäiselle jyrkästi viettävälle vuorelle. Täältä saattoi hän nähdä +idästä suorassa kulmassa virtaavan Klondiken ja etelästä laajasti +kaartuvan Yukonin. + +Vasemmalla myötävirtaan katsottuna näkyi selvästi tähtien tuikkeessa +Moosehide Mountain. Luutnantti Schwatka oli antanut sille nimen, mutta +hän, Daylight, oli ensimäisenä nähnyt sen kauvan ennemmin kuin tuo +peloton tutkimusmatkailija oli kulkenut Chilcootin poikki ja lautalla +Yukonia alas. + +Mutta vuori kiinnitti vain ohimennen hänen huomiotansa. Daylightin +mielenkiinto kohdistui suureen lakeuteen, jonka rannoilla oli runsaasti +syviä paikkoja laivojen laskea maihin. + +"Varmasti sopiva kaupunginpaikka", mutisi hän. "Tilaa +neljänkymmenentuhannen miehen leirille. Tarvitaan vain kultasuoni +ennenkuin siitä mitään syntyy". Hän mietti hetkisen. "Kymmenen dollaria +saa kerralla huuhtelukattilasta ja siitä tulee suurin kansanvaellus, +mitä Alaskassa on milloinkaan nähty. Ja jollei se ole täällä, niin on +se jossakin täällä lähellä. On varmaan hyvä ajatus matkan varrella +pitää silmällä kaupunginpaikkoja." + +Hän seisoi vielä hetkisen katsellen autiota tasankoa ja kuvitellen +mielessään, miltä seutu näyttäisi kansanvaelluksen päivinä. +Mielikuvituksessaan hän sijoitti sahat, suuret varastohuoneet, +ravintolat ja tanssisalit, ja pitkät kadut, joiden varsilla olivat +kullankaivajien hökkelit. Ja näitä katuja näki hän tuhansien miehien +kulkevan edestakaisin ja varastohuoneitten edustalla oli raskaita +kuormarekiä, joiden eteen oli valjastettu pitkät rivit koiria. +Niinikään hän näki toimeliaitten tavaranvälittäjien kulkevan alas +pääkatua Klondiken jäälle lähelle sitä kuviteltua paikkaa, missä +huuhdontalaitosten piti olla. + +Hän nauroi ja karkoitti näyn silmistään, laskeutui alas ja kulki +tasaisen paikan yli leiriin. Viisi minuuttia sen jälkeen kun hän oli +kääriytynyt vaippaansa, avasi hän silmänsä ja nousi istumaan ihmetellen +sitä, ettei ollut vielä vaipunut uneen. Hän vilkaisi vieressään +nukkuvaan intiaaniin, hiipuvaan nuotioon, noihin viiteen koiraan, +jotka makasivat sudenhäntä kuonon ympärille kiedottuna ja noita neljää +lumessa törröttävää lumikenkää. + +"Kylläpä tämä tuottaa minulle päänvaivaa", mutisi hän. Hänen +mieleensä johtui poker-peli. "Neljä kuningasta!" Hän irvisteli tätä +ajatellessaan. "Se oli peliä, se!" + +Hän laskeusi jälleen levolle, veti vaippansa liepeen niskaansa ja +korvalappujensa päälle, sulki silmänsä ja vaipui tällä kertaa uneen. + + + + +V LUKU. + + +Sixty Milessa he hankkivat lisää ruokavaroja, lisäsivät kuormaansa +muutaman naulan kirjekääröllä ja jatkoivat keskeytymättä matkaa. +Forty Milesta lähtien oli tie ollut umpea ja niin tuli tästälähin +olemaan aina Dyea'an saakka. Daylight kesti matkan vaivaloisuudet +erinomaisesti, mutta Kaman voimat alkoivat uupua. Hänen ylpeytensä esti +häntä mitään puhumasta, mutta keuhkojensa kylmettymistä ensimäisessä +tuimassa pakkasessa ei hän voinut salata. Paljain silmin näkymätön oli +se keuhkokudoksen reuna, jota pakkanen oli vioittanut, mutta se alkoi +nyt vihoitella ja synnytti kuivaa yskää. Jokainen erikoisen ankara +ponnistus kiihdytti yskäkohtauksia. Veri kokoontui hänen silmiinsä, +kunnes ne pullistuivat kuopistaan, ja kyyneleet valuivat hänen poskiaan +pitkin. Silavasta paistaessa lähtevä käry olisi tuottanut hänelle +puolen tunnin yskänpuuskan, ja hän pysytteli huolellisesti tuulen +puolella Daylightin valmistaessa ruokaa. + +He ponnistelivat päivät päästään loppumattomasti pehmeässä, +tallaamattomassa lumessa. Se oli kovaa, yksitoikkoista työtä, siinä ei +ollut sitä iloa ja veren liikkeelle panevaa vauhtia, jota kokee kun +kiitää eteenpäin pitkin kovaa pintaa. Milloin oli toinen etumaisena +lumikengissä, milloin oli toinen, aina oli se kovaa, itsepintaista +ponnistelua. Oli tallattava kyynärän korkuinen kerros tomun-hienoa +lunta ja leveä, kankaalla päällystetty lumikenkä vajosi miehen painosta +kaksitoista tuumaa pehmeään lumeen. Lumikengillä ponnisteleminen +sellaisella kelillä vaatii paljon enemmän lihasvoimia kuin tavallinen +käveleminen. Askel askeleelta ei jalkaa noustessa voinut nostaa ja +laskea vinosti. Sen täytyi nousta luotisuoraan. Kun lumikenkä oli +painunut lumeen, oli sen kärjen edessä pystysuora kahdentoista tuuman +korkuinen lumiseinä. Jos jalka kohotessaan meni hiukkasenkaan viistoon, +tunkeutui lumikengän kärki lumiseinään ja painui alaspäin kunnes +lumikengän pää sattui miehen sääreen. Jalan täytyi siis joka kerta ja +koko ajan nousta suorasti kaksitoista tuumaa ennenkuin saattoi astua +askeleen eteenpäin. + +Tätä osittain poljettua tietä pitkin tulivat sitten koirat, +ohjaustankoa pitelevä mies ja reki. Parhaimmassakin tapauksessa, kun +he ponnistelivat niinkuin ainoastaan valiomiehet saattavat tehdä, +he ennättivät vain kolme peninkulmaa tunnissa. Tämä vaati pitempää +päivätyötä ja Daylight kohottikin työajan kahdeksitoista tunniksi +vuorokaudessa hankkiakseen ylijäämän tapaturmien varalle. Kun kolme +tuntia kului leirin kuntoonpanemiseen yöksi ja papujen keittämiseen, +aamiainen aamulla ja leirin purkamiseen ja papujen lämmittämiseen +päivälliseksi, jäi yhdeksän tuntia nukkumiseen ja voimienkokoomiseen, +eivätkä miehet yhtä vähän kuin koiratkaan hukanneet montakaan minuuttia +näistä yhdeksästä tunnista. + +Selkirkissa, mikä on Pelly-jokea lähellä oleva postiasema, ehdotti +Daylight, että Kama jäisi sinne ja yhtyisi häneen hänen palatessaan +Dyeasta. Muuan intiaani Lake Le Bargesta oli halukas rupeamaan hänen +sijaisekseen, mutta Kama oli itsepäinen. Hän murahteli jotakin +kiitollisuudesta ja siinä kaikki. Koiria Daylight kuitenkin vaihtoi ja +jätti oman uupuneen valjakkonsa lepäämään siksi kunnes palaisi takaisin +ja lähti matkaan kuudella uudella koiralla. + +He olivat olleet taipaleella kello kymmeneen sinä yönä kun saapuivat +Selkirkiin ja kello kuusi aamulla he jo lähtivät liikkeelle tuolle +lähes viiden sadan peninkulman pituiselle erämaantaipaleelle, joka oli +Selkirkin ja Dyean välillä. Sää muuttui taas kylmäksi, mutta olipa +pakkanen tai suoja, oli tie yhtä kaikki ummessa. Kun lämpömittari +oli laskeutunut viiteenkymmeneen asteeseen saakka, oli kulku vielä +vaivaloisempaa, sillä ankaralla pakkasella olivat lumikristallit +hiekkajyvästen kaltaisia, eivätkä reenjalakset niillä luistaneet. +Koirien täytyi vetää lujemmin kuin olisi tarvinnut samalla lumella +lämpömittarin osoittaessa kahtakymmentä tai kolmeakymmentä astetta +kylmää. Daylight kohotti päivän työajan kolmeksitoista tunniksi. Hän +säilytti huolellisesti saavuttamansa ylijäämän, sillä hän tiesi, että +vaikeakulkuisia taipaleita oli edessä. + +Ei ollut vielä keskitalvi käsissä, ja myrskyinen Fifty Mile-joki +osoitti hänen arvelunsa oikeaksi. Se oli useissa kohdin sulana ja +rantajäät molemmin puolin olivat hauraita. Monin paikoin, missä +vesi loiski jyrkkiä syvävesisiä kalliorantoja vasten, oli rantajää +mahdotonta kulkea. He kääntyivät ja kiertelivät milloin kulkien +virran poikki, milloin palaten takaisin ja joskus täytyi heidän tehdä +toistakymmentä yritystä ennenkuin löysivät tien erikoisen pahojen +paikkojen poikki. Se oli hidasta kulkua. Jäälauttoja oli ensin +koeteltava ja joko Daylight tai Kama kulki edellä lumikengät jalassa +ja pitkä tanko poikittain kädessä. Jos maa petti, saattoivat he +pitää kiinni tangosta, joka muodosti sillan heidän ruumiinsa tekemän +aukon yli. Monta sellaista tapaturmaa sattui kumpaisellekin heistä. +Viidenkymmenen asteen pakkasessa ei vyötäisiin saakka kastunut mies +voi kulkea paleltumatta; siispä jokainen kylmä kylpy tiesi viivykettä. +Niin pian kuin märkä mies oli päässyt varmalle jäälle, alkoi hän juosta +edestakaisin, jottei olisi kohmettunut, sillä aikaa kuin kuiva toveri +sytytti tulen. Tämän ääressä voitiin muuttaa vaatteet ja kuivata +kastuneet vaatteet vastaisen tapaturman varalle. + +Asioita pahensi vielä se seikka, ettei tällä vaarallisella joen +jäällä voinut kulkea pimeässä ja heidän työpäivänsä supistui kuudeksi +tunniksi, minkä puolihämärää kesti. Joka hetki oli kallis ja he +koettivat toimia niin, ettei ainoaakaan hetkeä kulunut hukkaan. +Ennenkuin harmaa päivä vielä kajastikaan, oli leiri purettu, reki +laitettu matkakuntoon, koirat valjaissa ja molemmat miehet kyyröttivät +nuotion ääressä. Eivätkä he pysähtyneet päivällistäkään syömään. +Näin ollen oli heidän ennätyksensä paljon pienempi kuin Daylightin +määräksi panema, sillä joka päivä he kuluttivat ylijäämää, jonka olivat +aikaisemmin saavuttaneet. Oli päiviä, jolloin he ennättivät vain +viisitoista peninkulmaa ja päiviä, jolloin he ennättivät kaksitoista. +Ja muuatta pahaa, yhdeksän peninkulman taivalta kulkeakseen he +tarvitsivat kaksi päivää, kun heidän oli pakko jättää joen jää ja +kantaa rekensä ja tavaransa vuorien yli. + +Viimein he pääsivät Fifty Mile-joelta ja tulivat Lake Le Bargen +jäälle. Täällä ei ollut avantoja eikä jääröykkiöitä. Enemmän kuin +kolmenkymmenen peninkulman laajuudelta oli jää tasaista kuin pöytä, +lunta oli kolmen jalan paksuinen kerros ja se oli pehmoista kuin +jauho. Kolme peninkulmaa tunnissa oli heidän paras ennätyksensä, mutta +Daylight juhli Fifty Milelta lähtöä tekemällä työtä myöhään. Kello +yhdeltätoista aamupäivällä he ennättivät järven rannalle. Kello kolme +iltapäivällä, kun napaseudun yö on pimein, alkoivat he merkeistä +päättäen lähetä toista rantaa, ja ensimäisten tähtien syttyessä olivat +he selvillä asemasta. Kello kahdeksan illalla he jättivät järven +taakseen ja ennättivät Lewes-joen suulle. Täällä pysähtyivät he +puoleksi tunniksi lämmittääkseen papukeittoa ja antaakseen koirille +ylimääräisen kala-annoksen. Sitten jatkoivat he kulkuaan virtaa pitkin +kello yhteen yöllä, jolloin he rakensivat tavanmukaisen leirin. + +He olivat sinä päivänä olleet taipaleella kuusitoista tuntia, koirat +olivat liian uuvuksissa tapellakseen keskenään tai muristakseen +edes, ja Kama oli viimeiset peninkulmat kulkenut miltei nilkuttaen; +mutta Daylight oli seuraavana aamuna jo kello kuudelta liikkeellä. +Kello yhdeltätoista oli hän White Horsen rannalla ja tänä yönä +leiriytyi hän Box Canonin luo, viimeinen vaikeakulkuinen joenjäätaival +takanaan ja edessään jono järviä. Ei ollut helppoa seurata häntä. He +olivat taipaleella kaksitoista tuntia vuorokaudessa, kuusi tuntia +puolihämärässä ja kuusi pimeässä. Kolme tuntia meni keittämiseen, +valjaiden korjaamiseen, leirin tekoon ja purkamiseen ja loput yhdeksän +tuntia nukkuivat koirat ja miehet kuin tukit. Kaman rautainen voima +murtui. Päivä päivältä tämä hirveä kulku kalvoi hänen elinvoimaansa. +Päivä päivältä hän kulutti varavoimaansa. Hänen liikkeensä tulivat +hitaammiksi, hänen lihaksensa veltostuivat, ja hän ei enää kävellyt +muuten kuin nilkuttaen. Mutta hän ponnisteli urheasti, ei milloinkaan +laiminlyönyt tehtäviään, eikä milloinkaan pienimmälläkään tavalla +valittanut. Daylight oli laiha ja uupunut. Hän näyttikin väsyneeltä, +mutta tavalla tai toisella hän ihmeellisen ruumiinrakennuksensa avulla +yhä kulki eteenpäin, armotta. Kaman silmissä ei hän milloinkaan ollut +suuremmoisempi kuin noina viimeisinä päivinä heidän kulkiessaan +etelärajan yli. Intiaani, jonka voimat alkoivat olla lopussa, näki +hänen ponnistelevan eteenpäin innolla ja kestävyydellä sellaisella, +ettei Kama ollut milloinkaan nähnyt tai uneksinut saavansa nähdä moista +inhimillisessä olennossa. + +Tuli aika, jolloin Kama ei voinut kulkea etunenässä tallaamassa tietä, +ja kun hän antoi Daylightin koko päivän raataa lumikengissä, oli se +todistus siitä, että hänen voimansa olivat vallan lopussa. Marshista +Lindermaniin ulottuvan järvi jonon he kulkivat järvi järveltä ja +alkoivat nousta Chilcootille. Oikeastaan piti Daylightin leiriytyä +solan viimeiselle kukkulalle pimeän tultua, mutta hän jatkoi matkaa +alas Sheep Campiin, sillä hänen takanaan raivosi lumimyrsky, joka olisi +viivyttänyt häntä kaksikymmentäneljä tuntia. + +Tämä viimeinen ankara ponnistus mursi Kaman kokonaan. Aamulla ei hän +voinut enää tehdä työtä. Kun hän jännitettyään kaikki voimansa pääsi +istumaan, ähkyi hän ja vaipui takaisin makuulle. Daylight suoritti +molempien työn purkaen leirin, valjastaen koirat, ja kun kaikki oli +kunnossa, kääri hän kaikki makuuvaipat avuttoman intiaanin ympärille ja +laski hänet kuorman päälle. Kulku luisti hyvin, viimeinen taival oli +menossa. Hän ajoi koirat Dyea Canonin halki ja pitkin kovaksi tallattua +tietä, joka vei Dyea Postiin. Ja Kaman ähkyessä kuormalla ja Daylightin +juostessa ohjaustangosta pidellen välttäen joutumasta kiitävän reen +jalasten alle, saapuivat he Dyeaan meren rannalle. + +Uskollisena lupaukselleen ei Daylight pysähtynyt tänne. Tunnin +kuluessa oli hän kuormittanut rekeen postipussit ja koiranruoan, +valjastanut uudet koirat ja hankkinut uuden intiaanin Kaman sijaan. +Kama ei ollut hiiskunut sanaakaan tulohetkestä siihen hetkeen, kun +Daylight lähtövalmiina seisoi hänen vieressään jättääkseen hyvästit. He +puristivat toistensa kättä. + +"Te näännytätte tuon intiaanin", sanoi Kama. "Eikö totta, Daylight? Te +näännytätte hänet." + +"Vieläpä mitä", sanoi Daylight irvistellen. + +Kama ravisti epäillen päätään ja kääntyi selin, kun Daylight lähti. + +Daylight ennätti Chilcootin yli samana päivänä ja pimeässä ja +lumipyryssä hän kulki nuo viisisataa jalkaa alas Crater Lakeen, mihin +leiriytyi. Kaukana puurajan yläpuolella oli leiri "kylmä", sillä +hänellä ei ollut polttopuita mukana. Tänä yönä peitti heidät kolmen +jalan paksuinen lumikerros ja kun he pimeänä aamuna kaivautuivat +esille lumesta, yritti intiaani karata. Hän oli saanut tarpeensa +taivaltamisesta miehen kera, jota hän piti mielipuolena. Mutta Daylight +pakoitti hänet ankaruudellaan pysymään paikallaan ja he kulkivat +poikki Deep Laken ja Long Laken, ja poikki Lake Lindermanin tasaisen +jään. Paluumatka oli yhtä näännyttävää ponnistelua kuin menomatkakin, +eikä tämä intiaani kestänyt sitä yhtä hyvin kuin Kama. Ei hänkään +valittanut. Eikä koettanut toistamiseen karata. Hän raatoi ja teki +parhaansa samalla kun hän uudisti päästöksensä välttää vastaisuudessa +Daylightia. Päivät kuluivat yön ja hämärän vaihdellessa, milloin satoi +lunta, milloin oli hyytävä pakkanen, ja koko ajan, tuntien verkkaan +kuluessa, jättivät he taakseen peninkulmittain taivalta. + +Mutta Fifty Milessa sattui heille onnettomuus. Heidän kulkiessaan +jäälautan yli, murtui jää koirien alta ja virta vei ne jään alle. +Hihnat, jotka yhdistivät valjakon rekeä lähinnä olevaan koiraan, +katkesivat, ja virta vei valjakon näkyvistä. Vain rekeä lähinnä oleva +koira jäi, ja Daylight pani intiaanin valjaisiin, ruveten itsekin rekeä +vetämään. Mutta mies ei tällaisessa työssä vastaa edes yhtä koiraa ja +nyt oli kahden miehen suoritettava viiden koiran työ. Ensimäisen tunnin +kuluttua Daylight jo vähensi kuormaa reestä. Koiran ruoka, tarpeettomat +kapineet ja varakirves heitettiin nyt tien oheen. Seuraavana päivänä +koiralta tässä ankarassa ponnistuksessa katkesi jalkasuoni. Koiraa ei +voinut auttaa, Daylight ampui sen ja hylkäsi reen. Hän otti selkäänsä +160 naulaa postia ja ruokavaroja, ja sälytti intiaanin selkään +125 naulaa. Tarvekalujen kulettaminen olisi ollut itsekidutusta. +Indiaani kauhistui nähdessään, että jokainen naula arvotonta postia +säilytettiin, kun taas pavut, juoma-astiat, sangot ruoka-astiat ja +varavaatteet heitettiin kinokseen. Mukaan otettiin vain vaippa mieheen, +yksi kirves, tina-astia ja niukalti silavaa ja jauhoja. Silavan saattoi +syödä raakana ja jauhoista sai kuumaan veteen sekoittamalla vesivelliä, +jolla mies pysyi jalkeilla. Rihlapyssy ja sen ampumavarat hylättiin +niinikään. + +Ja tällä tavoin kulkivat he nuo kaksisataa peninkulmaa Selkirkiin. +Daylight oli taipaleella myöhään ja varhain, koska tunnit, jotka +ennen olivat kuluneet leiri-valmistuksiin ja koirien valjastukseen, +nyt käytettiin kulkuun. Yöllä kyyröttivät he pienen nuotion ääressä +vaippoihinsa kääriytyneinä, söivät jauhovelliä ja paistoivat silavaa +tikun käressä; ja aamupimeässä he nousivat sanaakaan vaihettamatta, +sälyttivät taakat selkäänsä, korjasivat kantohihnoja ja läksivät +taipaleelle. Viimeiset peninkulmat Selkirkiin ajoi Daylight eteenpäin +kuin juhtaa intiaania, kuoppaposkista ja -silmäistä haamua, joka +muutoin olisi paneutunut kinokseen nukkumaan ja heittänyt taakkansa +maahan. + +Selkirkissa valjastettiin vanha koiravaljakko, joka oli levännyt +ja nyt oli hyvissä voimissa. Ja samana päivänä ponnisteli Daylight +eteenpäin hoitaen ohjaustankoa vuorotellen Le Bargen intiaanin kanssa, +joka oli vapaaehtoisesti tarjoutunut toimeen menomatkalla. Daylight +oli kuluttanut kaksi päivää enemmän kuin hän alkuaan oli laskenut ja +lumisade ja umpitie pitivät hänet kaksi päivää jälessä koko matkan +Forty Mileen. Ja täällä ilma suosi häntä. Oli tulossa ankara pakkanen +ja luottaen siihen vähensi Daylight koirain ja miesten ruokavaroja. +Forty Milen miehet ravistivat pahaaennustavasti päätään ja tahtoivat +tietää, mitä hän tekisi, jos lumisadetta yhä jatkuisi. + +"Pakkanen tulee varmasti", nauroi Daylight ja läksi taipaleelle. + +Monta rekeä oli jo tänä talvena kulkenut Forty Milen ja Circle Cityn +väliä ja tie oli poljettu kovaksi. Ja ankara pakkanen tuli ja pysyi +ja Circle City oli vain kahdensadan peninkulman päässä. Le Bargen +intiaani oli nuori mies, jonka kokemuspiiri oli vielä rajoitettu ja +joka oli hyvin ylpeä. Hän lähti ilomielin taipaleelle Daylightin kera +ja kuvittelipa ensin voivansa uuvuttaa valkoisen miehen. Ensimäisiä +sataa peninkulmaa kuljettaessa hän etsi Daylightista heikontumisen +oireita ja ihmetteli, kun ei niitä nähnytkään. Toisia sataa +peninkulmaa taivallettaessa huomasi hän heikkouden oireita itsessään +ja puri hammasta ja kesti. Ja Daylight oli väsymätön, hän milloin +juoksi ohjaustangon ääressä, milloin lepäsi vuorollaan kiitävässä +reessä. Viimeisenä päivänä, jolloin oli kylmempi ja kirkkaampi kuin +milloinkaan, oli keli mainio, ja he taivalsivat seitsemänkymmentä +peninkulmaa. Kello oli kymmenen illalla kun he nousivat ylös +rantaäyrästä ja huimaa vauhtia kiitivät piikin Circle Cityn pääkatua; +ja nuori intiaani juoksi reen perässä, vaikka oli oikeastaan hänen +vuoronsa olla ohjaustangossa. Tämä oli kunnioitettavaa ylvästelyä, +sillä hän oli matkalla huomannut voimainsa rajan ja vain vaivoin +pysynyt mukana. Nyt hän korskasti juoksi leiriin. + + + + +VI LUKU. + + +Miesjoukko täytti Tivolin -- sama seurue, joka oli nähnyt Daylightin +lähdön kaksi kuukautta takaperin, sillä oli kuudennenkymmenennen +ensimäisen päivän yö ja mielipiteet olivat eriäviä siitä, voisiko hän +suorittaa tehtävänsä. Kello kymmenen lyötiin vielä vetoja, vaikka joka +vedon jälkeen uskalsivat ne, jotka luottivat hänen epäonnistumiseensa, +yhä suurempia summia vetoon. Sydämensä syvyydessä oli Neito varma +siitä, että Daylight oli menettänyt vedon, mutta löi kuitenkin Charley +Batesin kera vetoa kahdestakymmenestä unssista neljääkymmentä vastaan, +että Daylight tulisi perille ennen puoltayötä. + +Hän ensimäisenä kuuli koirien haukunnan. + +"Kuulkaa!" huusi hän. "Se on Daylight!" + +Kaikki hyökkäsivät yhtenä miehenä ovelle, mutta kun kaksoisovet saatiin +auki, perääntyi joukko. He kuulivat koirien vinkunan, koiranruoskan +läimäykset ja Daylightin äänen hänen huudellessaan rohkaisusanoja +väsyneille eläimille, jotka komeasti päättivät työnsä vetämällä rekeä +pitkin puista lattiaa huoneeseen. Ne tulivat pyrynä huoneeseen, ja +niiden kera pakkanen, näkyvä valkea usva, jonka läpi ne häämöittivät +valjaitaan kiristellessä, kunnes näytti siltä kuin olisivat ne uineet +virrassa. Niiden jälestä tuli ohjaustankoa pitelevä Daylight, joka +näytti kahlaavan polviin saakka ulottuvassa pakkasusvassa. + +Hän oli entinen Daylight, vaikka olikin laiha ja silmät olivat +kuopalla ja hänen mustat silmänsä säteilivät yhtä kirkkaasti kuin +konsanaan ennen. Hänen parkansa huppukaulus oli vedetty pään yli kuin +munkilla, ja viitan laskokset valuivat suorina poimuina polviin saakka. +Leirisavun ja tulen tahrimana ja polttamana kertoi hänen pukunsa hänen +matkansa tarinan. Kahden kuukauden vanha parta peitti hänen kasvonsa; +ja parrassa taas oli jääpalasia, jotka hänen hengityksensä oli +synnyttänyt pitkällä seitsemänkymmenen peninkulman taipaleella. + +Hänen tulonsa huoneeseen oli vaikuttava kuin hyvä kuvaelma, ja hän +tiesi sen. Tämä oli hänen elämäänsä, juuri hänen mielensä mukaista. +Toveriensa keskuudessa oli hän suuri mies, napaseudun sankari. Hän oli +ylpeä siitä, ja hänelle oli suuri hetki tulla suoraan kahdentuhannen +peninkulman taipaleelta tähän tarjoiluhuoneeseen koirat, reki, +posti, intiaani ja tavarat mukanaan. Hän oli suorittanut vielä yhden +mainetyön, josta kerrottaisiin pitkin Yukonia -- hän, Burning Daylight, +erämaankulkijain ja koiranajajain kuningas. + +Hän vavahti hämmästyksestä kuullessaan tervetuliaismelun ja nähdessään +Tivolin jokaisen tutun yksityiskohdan -- pitkän tarjoilupöydän ja +pullorivit, pelipöydät, suuren uunin, punnitsijan vaakakuppeineen, +soittoniekat, miehet ja naiset, Neidon, Celian ja Nellien, Dan +MacDonaldin, Bettlesin, Billy Rawlinsin, Olaf Hendersonin, Doc Watsonin +-- kaikki heidät. Kaikki oli juuri niin kuin se oli ollut hänen +lähtiessään, ja ulkonäöstä päättäen olisi tämä vallan hyvin saattanut +olla sama päivä, jona hän oli lähtenyt. Nuo kuusikymmentä päivää +yhtämittaista taivallusta valkeassa erämaassa olivat nyt äkkiä etäällä, +näkymättömissä -- niitä ei enää ollutkaan! Ne olivat olleet vain hetken +häiveitä. Hän oli vaipunut äänettömyyden avaruuteen, oli sukeltanut +seuraavassa hetkessä sieltä takaisin ja oli nyt taas Tivolin remussa ja +hälinässä. + +Silmäys rekeen purjekankaaseen käärittyine postipusseineen oli tarpeen +ennenkuin hän tuli vakuutetuksi noiden kuudenkymmenen päivän ja +kahdentuhannen peninkulman taivalluksen todellisuudesta. Kuin unessa +puristi hän tarjottuja käsiä. Hän oli haltioissaan. Elämä oli ihanaa. +Hän rakasti sitä. Suuri ystävyyden ja toveruuden tunne tempasi hänet +mukaansa. He olivat kaikki hänen tovereitaan, hänen kaltaisiaan. Se +oli valtavaa, peloittavaa. Hän tunsi sydämensä sulavan ja hän olisi +tahtonut puristaa heidät kaikki yhtaikaa rintaansa vasten hellään +syleilyyn. + +Hän hengähti syvään ja huusi: "Voittaja maksaa, ja minä olen voittaja, +eikö totta? Tulkaa, te malemutit ja siwashit ja sanokaa mitä haluatte! +Tässä on Dyean posti, suoraan meren rannalta tuotuna. Heittäkää +purkaminen hiiteen ja tulkaa ryypylle!" + +Kaksitoista paria kättä oli ryhtynyt purkamaan rekeä, kun nuori +Le Bargen intiaani, joka halusi ryhtyä samaan työhön, äkkiä ja +vaivaloisesti suoristihe. Hänen silmistään kuvastui suuri hämmästys. +Hän katseli silmät suurina ympärilleen, sillä kaikki, mitä hän +näki, oli uutta hänelle. Hän oli vallan ymmällä ja taas hän +huomasi mitättömyytensä. Hän vapisi kuin olisi saanut äkillisen +halvauskohtauksen, ja hänen polvensa pettivät. Hän vaipui hitaasti +poikittain reen yli ja pyörtyi. + +"Väsymystä", sanoi Daylight. "Nostakaa hänet reestä ja pankaa hänet +vuoteeseen, joku teistä kaikista. Hän on kelpo intiaani." + +"Daylight on oikeassa", oli Doc Watsonin tuomio hetkistä myöhemmin. +"Mies on vallan kuitti." + +Posti avattiin, koirat ajettiin asuntoonsa ja ruokittiin, ja Bettles +viritti laulun sassafras-juuresta heidän nojaillessaan pitkään +tarjoilupöytään jutellen ja perien saataviaan vedoista. + +Muutamia minuuttia myöhemmin pyöri Daylight tanssilattialla tanssien +valssia Neidon kera. Hän oli vaihtanut parkan nahkalakkiinsa ja +villahuopatakkiin, riisunut jäätyneet intiaanisaappaansa ja tanssi nyt +sukkasillaan. Hän oli myöhään iltapäivällä kastunut polviin saakka, +jatkanut matkaa jalkineita muuttamatta, ja hänen pitkät saksalaiset +sukkansa olivat polviin saakka jäässä. Huoneen lämmössä alkoi jää sulaa +ja murtua lohkareiksi, jotka takertuivat sukkiin. Nämät lohkareet +kalisivat hänen tanssiessaan ja niitä putosi vähä väliä kolahtaen +lattiaan ja toiset tanssijat liukastuivat niihin. Mutta kaikki antoivat +Daylightille anteeksi. Hän, joka oli yksi niitä harvoja, jotka loivat +lakia tässä kaukaisessa maassa, ja käytöksellään antoivat oikean ja +väärän mittapuun, ei kuitenkaan kaikitenkaan ollut lain yläpuolella. +Hän oli noita harvinaisia ja onnensuosimia kuolevaisia, jotka eivät +voi tehdä mitään väärää. Mitä hän teki oli oikein, olipa muille +sitten sallittua tai ei tehdä samoin. Luonnollisesti ovat sellaiset +kuolevaiset poikkeusasemassa sen tosiasian perusteella, että melkein +aina johdonmukaisesti tekevät oikein ja tekevät sen hienommin ja +ylevämmin kuin muut ihmiset. Niinpä Daylightkin, joka oli vanhempi +sankari tässä nuoressa maassa ja samalla nuorempi kuin useimmat heistä, +liikkui kuin erikoisolento, kuin mies, joka oli päätään pitempi +kaikkea muuta kansaa, oikea miesten mies. Eikä ollut ihme, että Neito +tanssi tanssin toisensa jälkeen hänen kanssaan ja koko ajan raskain +mielin tiesi, ettei hän Daylightin silmissä ollut mitään muuta kuin +hyvä ystävä ja mainio tanssimaan. Oli pieni lohdutus tietää, ettei +hän rakastanut ketään muutakaan naista. Hän oli sairas rakkaudesta +Daylightiin ja tämä tanssi hänen kanssaan aivan yhtä kernaasti kuin +olisi tanssinut kenen naisen kanssa tahansa, samaten kuin olisi +tanssinut miehen kanssa, joka tanssi hyvin ja jonka käsivarren ympäri +oli sidottu silkkinenäliina naisellisuuden merkiksi. + +Sellaisen miehen kera Daylight tanssikin tänä yönä. Vanhojen erämiesten +keskuudessa oli aina ollut kestäväisyyden todistuksena tanssia toinen +mies uuvuksiin, ja kun Ben Davis, farao-pelin pankinpitäjä, kirjava +side käsivarressaan pyysi Daylightia skotlantilaiseen tanssiin, alkoi +leikki. Tanssi alkoi ja kaikki perääntyivät katselemaan. Nuo kaksi +miestä pyörivät ja pyörivät ja aina samaan suuntaan. Sanoma siitä kulki +suureen tarjoiluhuoneeseen ja tarjoilu- ja pelipöydät jäivät tyhjiksi. +Soittoniekat soittivat soittamistaan ja nuo kaksi miestä pyörivät +pyörimistään. Davis oli harjaantunut tähän työhön ja Yukonissa hän oli +voittanut painissa monen vahvankin miehen. Mutta muutaman minuutin +kuluttua oltiin selvillä siitä, että hän, eikä Daylight, joutuisi +tappiolle. + +Vielä kotvan he pyörivät ympäri ja sitten Daylight äkkiä pysähtyi, +päästi irti toverinsa ja etääntyi seinämälle hoiperrellen ja huitoen +käsillään kuin ilmaa saadakseen. Mutta Davis, sekava hämmästyksen +hymy kasvoilla, horjahti sivullepäin, kääntyi koettaessaan saavuttaa +tasapainon ja syöksyi päistikkaa ovelle. Daylight hoiperteli ja huitoi +ilmaa käsillään ja tarttui lähinnä seisovaan tyttöön alottaakseen hänen +kanssaan valssin. Taas oli hän suorittanut suurtyön. Väsyneenä kahden +tuhannen peninkulman matkasta jäätä pitkin ja juostuaan samana päivänä +seitsemänkymmentä peninkulmaa, oli hän tanssinut täysissä voimissa +olevan miehen uuvuksiin ja tämä mies oli Ben Davis. + +Daylight rakasti kunniapaikkoja ja vaikka hänen maailmassaan oli +sellaisia vähän, oli hän valloittanut korkeimman minkä tiesi. Suuri +maailma ei ollut milloinkaan kuullut hänen nimeään, mutta aavassa, +hiljaisessa Pohjolassa tunsivat sen joka paikassa valkoihoiset ja +intiaanit ja eskimot, Beringin merestä soliin saakka, eteläisten jokien +päähaaroilta aina Point Barrowin rannoilla oleville tuntureille saakka. +Vallanhimo oli hänessä voimakas ja se ilmeni kaikessa, joko hän sitten +kamppaili luonnonvoimien, toisten miesten tai pelionnen kera. Kaikki +oli peliä, elämä ja kaikki sen yritykset. Hän pelasi koko sielullaan. +Tappionuhka ja voitonmahdollisuudet olivat ruoka ja juoma. Tosin ei +elämä ollut täydellisesti sokea, sillä se vaati tietoja, taitoa ja +voimia; mutta sen takana oli ikuinen kohtalo, joka toisinaan rikkoi +lupauksensa ja musersi viisaat ja siunasi hullut ja narrit -- onni, +jota kaikki etsivät ja jonka kaikki uneksivat voittavansa. Ja niin +hänkin. Kaikissa vaiheissaan syvä elämä lauloi itse seireenilaulua +omasta mahtavuudestaan, aina kuiskaten ja innokkaasti vakuuttaen +hänelle, että hän kykenisi aikaansaamaan enemmän kuin muut miehet, +voittamaan, missä he olivat joutuneet tappiolle, menestymään +siinä, missä he olivat joutuneet surman omiksi. Se oli terveen ja +voimakkaan elämän vaatimus, elämän, joka ei tuntenut heikkoutta eikä +rappeutumista, ja joka juopuu ylpeästä tyytyväisyydestä ja ihastuu +omaan toivehikkaisuuteensa. Aina, hiljaisimmassakin kuiskauksessa +ja äänekkäimmässäkin torventoitotuksessa kuului sanoma, että joskus +hän jossakin saavuttaisi kohtalon, valtaisi sen ja merkitsisi sen +omakseen. Kun hän pelasi pokeria kuiskasi se neljästä ässästä ja +loistavista sarjoista. Kun hän teki suunnitelmia, kuiski se nurmikosta +löydettävästä kullasta, kullasta peruskalliossa ja kullasta joka +paikassa. Taivaltaessaan pitkin intiaanipolkuja ja -virtoja ja +nähdessään nälkää, kuului sanoma: toiset saattavat nääntyä, mutta hän +pääsee voittajana perille. Se oli tuo vanhanvanha valhe elämästä, joka +saa ihmisen muka tuntemaan itsensä, uskomaan olevansa kuolematon ja +katoamaton, ja kykenevänsä hallitsemaan muitten elämää ja toteuttamaan +kaikki sydämensä toivomukset. + +Ja niin Daylight valssin pyörteissä karkoitti pyörtymyksensä ja vei +seurueen juomapöytään. Mutta nyt kohosi yksimielinen vastalause. Ei +enää hyväksytty hänen mielilausettaan, että voittaja maksaa. Se oli +hyväin tapain ja toverihengen vastaista, ja vaikka tuo mielilause +perustui hyvään toveruuteen, ei sitä juuri hyvän toveruuden vuoksi +voitu enää noudattaa. Nyt oli Ben Davis'en asia tarjota ja hänen täytyi +tarjota. Sitä paitsi oltiin sitä mieltä, että Daylightin piti saada +ilmaiseksi, talon puolesta, mitä vaan halusi. Bettles puhui muiden +puolesta ja hänen todisteensa olivat selvät ja siinä maassa tehoavat, +ja ne hyväksyttiin epäilyittä. + +Daylight irvisti, astui rulettipöydän luo ja osti kasan keltaisia +pelimerkkejä. Kymmenen minuutin kuluttua hän meni punnitsijan luo +ja sai kahden tuhannen dollarin arvosta kultahiekkaa. Onni hänellä +oli, vaikka tuo onni olikin pelottava. Hän kävi yhä ylimielisemmäksi. +Nyt hän eli ja tämä yö oli hänen. Hän kääntyi päin hyväätarkoittavia +arvostelijoitaan. + +"Nyt kai voittaja varmasti saa maksaa", sanoi hän. + +Ja he suostuivat. Ei auttanut vastustella Daylightia, kun hän herkesi +hurjalle päälleen ja ryhtyi komeilemaan. + +Kello yksi aamulla hän näki Elijah Davis'in, Henry Finnin ja Joe +Hines'in yhdessä ryhelmässä seisovan ovella. Daylight ehätti väliin. + +"Minne olette kaikki menossa?" kysyi Daylight koettaen vetää heitä +takaisin tarjoilupöydän luo. + +"Nukkumaan", vastasi Elijah Davis. + +Hän oli laiha, tupakkaa pureskeleva Uuden Englannin mies, perheensä +ainoa uskalikko, joka oli kuullut ja noudattanut Lännestä, Mount +Desertin laidunmaiden ja salojen takaa kuuluvaa kutsua. + +"Mennä levolle", lisäsi Joe Hines anteeksipyytäen. "Aijomme aamulla +suoriutua taipaleelle." + +Daylight pidätti heitä vielä. + +"Minne? Onko tehty uusi löytö?" + +"Ei mitään uutta löytöä", selitti Elijah. "Aijommepa vain hiukan +yrittää ja käydä käsiksi Ylämaahan. Haluatko tulla mukaan?" + +"Haluanpa tietenkin", vahvisti Daylight. + +Mutta kysymys oli tehty leikillä eikä Elijah ollut kuulevinaan +myöntymystä. + +"Aijomme käydä käsiksi Stewart-jokeen", jatkoi hän. "Al Mayo kertoi +minulle ensi kerran kulkiessaan Stewartia alas nähneensä joitakin +matalikon tapaisia ja me aijomme tutkia niitä joen vielä ollessa +jäässä. Sinä kuulet, Daylight, ja muista sanoneeni: kohta tulee aika, +jolloin kullankaivuu on käynnissä talvella. Silloin nauravat miehet +meidän talviuntamme." + +Tähän aikaan oli kullankaivuu talvella tuntematon asia Yukonissa. +Maa oli jäässä sammaleesta ja ruohosta aina peruskallioon saakka ja +jäätynyt sora, kova kuin graniitti, oli kuokan ja lapion tiellä. +Kesällä miehet kaivoivat maata, mikäli aurinko sitä sulatti. Sitten +ryhtyivät he kullankaivuuseen. Talvella he kuljettivat varastonsa, +kävivät hirvenä jossa, laittoivat kaikki valmiiksi kesän työtä varten +ja vetelehtivät sitten kylmät, pimeät kuukaudet läpeensä Circle Cityn +ja Forty Milen tapaisissa suurissa keskusleireissä. + +"Talvikaivuuseen ryhdytään vielä varmasti", sanoi Daylight. +"Malttakaahan kunnes tuo suuri kultalöytö tehdään virran yläpäässä. +Silloin saatte nähdä uudenlaista kaivostyötä. Mikä estää polttamasta +puita ja syventämästä kuiluja ja kaivamasta kuljetuskujia pitkin +peruskallioita? Jäätynyt maa ja sora pysyy jäässä siksi kuin itse +helvetti on jäätynyt ja sen myllyvesi muuttunut jääksi. Tulevaisuudessa +kaivetaan malmisuonia sadan jalan syvyydessä. Tulen varmasti mukaan, +Elijah." + +Elijah nauroi, kokosi toverinsa ja aikoi toisen kerran lähteä ovelle. + +"Malttakaa", huusi Daylight, "Puhun kuin puhunkin tosissani." + +Nuo kolme miestä kääntyivät äkkiä katsomaan häntä, kasvoillaan +hämmästystä, mielihyvää ja epäuskoa. + +"Olette mieletön", sanoi Finn, hiljainen, vakaa Wisconsinin mies. + +"Koirani ja rekeni ovat valmiina", vastasi Daylight. "Siinä on kaksi +valjakkoa ja puoli kuormaa, vaikka meidän täytyy vuorollamme olla +helpommalla, sillä koirat ovat tietenkin uuvuksissa." + +Nuo kolme miestä olivat hyvin mielissään, mutta vielä hiukan +epäilevällä kannalla. + +"Kuulkaapas nyt Daylight", sanoi Joe Hines ajattelemattomasti. "Meillä +on mielessä tosityö. Tuletteko mukaan?" + +Daylight ojensi kätensä ja puristi hänen kättään. + +"Silloin on teidän parasta panna levolle", neuvoi Elijah. "Aijomme +lähteä liikkeelle kello kuudelta, eikä neljänkään tunnin uni ole pitkä." + +"Eiköhän meidän pitäisi siirtää matkaamme yhden päivän ja antaa hänen +levätä", ehdotti Finn. + +Daylightin ylpeyttä oli loukattu. + +"Älkää tehkö sitä", huusi hän. "Lähdemme kello kuudelta. Mihin aikaan +haluatte nousta? Kello viisi? Hyvä, minä herätän teidät kello viisi." + +"Teidän pitäisi nukkua hiukan", neuvoi Elijah vakavasti. "Ette voi +yhtämittaa olla taipaleella." + +Daylight oli loukkaantunut, syvästi loukkaantunut. Hänenkin rautainen +ruumiinsa tunsi väsymystä. Hänen jokainen lihaksensa kaipasi lepoa, +kauhistui jatkuvia ponnistuksia ja ajatusta, että oli taas lähdettävä +taipaleelle. Hänen ruumiinsa vastalause herätti kapinan hänen +aivoissaan. Mutta syvimpänä oli ylenkatseellisena ja epäilevänä elämä +itse, sen oleellinen tuli, ja se kuiskasi, että kaikki Daylightin +toverit odottivat, että nyt oli aika himmentää uudella mainetyöllä +entiset, kerskailla voimistaan muiden voimien rinnalla. Siinä oli taas +elämä kuiskaamassa vanhoja valheitaan. Ja liitossa sen kanssa oli +whisky, joka nosti rohkeuden ja turhamaisuuden ylimmilleen. + +"Luuletteko te, että minä olen sylivauva?" kysyi Daylight. "Kahteen +kuukauteen en ole juonut tippaakaan, enkä tanssinut askeltakaan, enkä +ollut ihmisten parissa. Menkää te levolle. Herätän teidät kello viisi." + +Ja loppuyön hän tanssi sukkasillaan ja kello viisi aamulla koputtaa +jyristi hän uusien toveriensa majan ovelle ja lauloi laulua, josta hän +oli saanut nimensä: + +"Päivä koittaa, kaikki te Stewart-joen kullanetsijät! Päivä jo koittaa! +Päivä jo koittaa! Päivä jo koittaa!" + + + + +VII LUKU. + + +Tällä kertaa oli kulku helpompaa. Tie oli tallattu kovemmaksi, eikä +heidän ollut kuljettava posti-määräajan kuluessa. Päivämatkat olivat +lyhyemmät samoinkuin työpäiväkin. Postia kuljettaessaan oli Daylight +näännyttänyt kolme intiaania, mutta hänen nykyiset toverinsa tiesivät, +etteivät he saaneet olla näännyksissä tullessaan Stewart-joen +matalikoille, joten he taivalsivat hitaammin. Ja täten hitaasti +kuljettaessa kokosi Daylight voimia ja lepäsi. Forty Milessa he +viipyivät kaksi päivää koirien vuoksi ja Sixty Milessa möi Daylight +koiransa. Päinvastoin kuin Daylight eivät ne olleet tuon hirveän matkan +jälkeen Selkirkista Circle Cityyn voineet paluumatkalla koota voimia. +Nuo neljä miestä jatkoivat matkaa Sixty Milesta ja Daylightin reen +edessä oli uusi koiravaljakko. + +Seuraavana yönä leiriytyivät he Stewart-joen suussa olevalle +saariryhmälle. Daylight puhui kaupunginpaikoista ja vaikka toiset +nauroivat hänelle, osoitti hän heille joitakuita korkeita metsäisiä +saaria. + +"Luulen, että suuri kulta-aarre löytyy Stewartjoesta", selitti hän. +"Tokkopa te olette silloin mukana ja tokkopa te silloin haluattekaan. +Mutta minä varmasti tahdon olla mukana. Teidän olisi nyt parempi +tutkistella asiaa ja liittyä minuun." + +Mutta toiset olivat itsepäiset. + +"Olette yhtä hupsu kuin Harper ja Joe Ladue", sanoi Joe Hines". +Tunnetteko tuon suuren tasangon tapaisen Klondike-joen alapuolella ja +Moosehide Mountainen alla? No, Forty Milen kirjuri kertoi minulle, +että he valtasivat sen noin kuukausi takaperin -- Harperin ja Laduen +kaupunginpaikka. Ha! Ha! Haa!" + +Elijah ja Finn yhtyivät nauruun, mutta Daylight oli ankaran totinen. + +"Siellä se on!" huusi hän. "Kultalöytö on tulossa. Sen tuntee ilmassa, +sanon minä teille! Minkävuoksi olisivat he paaluttaneet niin suuren +alan, elleivät he olisi vainunneet kultaa. Olisittepa te paaluttaneet +sen." + +Hänen äänensä surullinen sävy synnytti heissä toisen naurunrähäkän. + +"Naurakaa vaan, naurakaa! Sepä juuri pimittää teidän järkenne. Te +luulette kaikki, että kullanetsiminen on ainoa keino päästä rikkaaksi. +Mutta minäpä sanon teille, että kun suuri kulta-aarre löytyy, raapitte +te hiukan maanpintaa ja mutaa, mutta vähän siitä kostutte. Te nauratte +elohopealle huuhdontakattilassa ja luulette, että kaikkivaltias Jumala +on luonut kultahiekan vartavasten sylivauvoille ja arkajalkaisille +uusille tulokkaille. Kultakimpaleita suoraan, se on teidän mielestänne +ainoa mahdollinen tapa. Te ette saa puoliakaan siitä, mitä maaperässä +on, ja huuhtoessanne menee teiltä siitäkin vielä puolet hukkaan. + +"Mutta miehet, jotka luovat maan suuruuden, perustavat kaupunkeja, +suur-yhtiöitä, pankkeja -- --" + +Tässä keskeytti hänet taas naurunremahdus. Pankkeja Alaskaan! Ajatus +oli kovin hullu. + +"Niin, ja perustavat pörssin -- --" + +Miehet vääntelehtivät naurusta. Joe Hines vierähti vuoteelleen ja +piteli sivujaan. + +"Ja heidän jälkeensä tulevat suuret kaivoshuijarit, jotka ostavat +kokonaisia kaivosalueita, missä te olette raaputelleet roposia +saadaksenne kuin kanat hernemaassa. Ja he käyttävät kesällä puserrettua +ilmaa ja talvella höyryä -- --" + +Sulattaa maata höyryllä! Se oli jo liikaa. Daylight oli varmasti +sivuuttanut entiset ennätyksensä leikinlaskussa. Sulattaa höyryllä +maata -- vaikka sulattaminen puitakin polttamalla oli vain kuviteltu +koe, tuulentuoma unelma! + +"Naurakaa te vaan, naurakaa! Ette ole vielä saaneet silmiänne auki. +Olette kuin läjä pieniä naukuvia kissanpoikia. Sanon teille, että +Harperista ja Laduesta tulee miljoonanomistajia, jos kulta-aarre +löydetään Klondikesta. Ja jos se löydetään Stewartista, saatte nähdä +Elam Hamishin kaupunginpaikalla kansanvaelluksen. Siihen aikaan +kuljette te kaikki ilmaa haukkoen..." Hän huokasi alistuvasti. "No, +luulen, että minun täytyy antaa teille jotakin purtavaa tai lientä +nieltäväksi tai mitä hyvänsä suuhun pantavaa." + +Daylight näki näyn. Hänen mielikuvituksensa oli ahdasrajainen, +mutta kaikki mitä hän näki, hän näki suuresti. Hänen ajatustapansa +oli järjestelmällistä, hänen mielikuvituksensa käytännöllistä, +eikä hän milloinkaan uneksinut turhia. Kun hän mielikuvituksessaan +rakensi vilkasliikkeisen suurkaupungin autiolle metsän ja lumen +peittämälle lakeudelle, oli sen perustuksena kultalöytö, joka teki +kaupungin mahdolliseksi, ja lähinnä hän otti huomioon sataman, sahan +ja varastohuoneiden paikan ja kaikki muut tällaiset seikat, jotka +ovat tarpeellisia kaukaisessa kaivoskaupungissa. Mutta tämä kaikki +oli vain perustana jollekin suuremmalle, nimittäin mielikuvituksen +leikittelylle. Hän kuvitteli kaupunkinsa kaikki olot, sen taloudelliset +ja muut suhteet. Näin sai hän laajemman alan mielikuvitukselleen, +joka hipoi taivaan pilviä, rajana toisella puolen etelä ja toisella +puolen revontulet. Peli kävisi suurenmoiseksi, suuremmaksi kuin kukaan +Yukonin mies saattoi aavistaa, ja hän, Burning Daylight, kyllä +laittaisi itsensä tähän peliin. + +Kuitenkaan ei tästä ollut nyt mitään hyötyä, vaan kullanetsinnästä. +Mutta suurtyötä oli tulossa. Samoinkuin hän uskalsi viimeisen +kultaunssinsa hyville poker-korteille, samoin pani hän elämänsä ja +ponnistuksensa kullanetsintään suuren kultalöydön toivossa. Hän ja +hänen kolme toveriaan taivalsivat koirineen, rekineen ja lumikenkineen +Stewartin jäätynyttä rantajäätä pitkin, taivalsivat yhä etäämmälle +valkeaan erämaahan, jonka loppumatonta hiljaisuutta ei milloinkaan +ollut häirinnyt ihmisäänet, kirveeniskut tai pyssynpamaukset. He +liikkuivat autiossa ja hyisessä hiljaisuudessa, pienet ihmismyyrät, +ennättäen päivässä määrätyt peninkulmat, sulattaen jäätä juomavedeksi, +leiriytyen yöksi lumeen. Heidän susikoiransa kyyröttivät huurteisena, +karvaisena kasana, heidän kahdeksan lumikenkäänsä törröttivät lumessa +rekien vieressä. + +He eivät nähneet mitään merkkejä muista ihmisistä, vaikka he kerran +näkivät sauvottavan veneen, joka oli talaalla joen rannalla. Ken +olikin sen sinne jättänyt, ei hän ollut milloinkaan palannut; ja +he ihmettelivät sitä ja jatkoivat matkaa. Toisen kerran saapuivat +he paikalle, jossa oli ollut intiaanikylä, mutta intiaanit +olivat kadonneet; he olivat epäilemättä hirvenä jossa Stewartin +oikeanpuoleisilla rantamailla. Kahden sadan peninkulman päässä +Yukonista he löysivät nuo matalikot, joista Al Mayo oli kertonut. He +rakensivat pitempiaikaisen leirin, panivat ruokavaransa korkealle +telineelle suojellakseen niitä koirilta ja ryhtyivät työhön +matalikolla, kaivaen itselleen tien sorakerrokseen jääpeitteen läpi. + +Se oli kovaa ja alkuperäistä elämää. Suuruksen syötyään ryhtyivät he +työhön harmaassa aamunsarastuksessa; ja kun yö yltyi keittivät he +ruokansa ja tekivät muita pikkuaskareita, tupakoivat ja kertoilivat +merimiesjuttuja kotvasen, kääriytyivät sitten makuuvaippoihinsa ja +nukkuivat revontulien leimutessa taivaalla ja tähtien karkeloidessa +avaruudessa. Heidän ravintonsa oli yksitoikkoista: hapanta leipää, +silavaa, papuja ja silloin tällöin vadillinen keitettyjä riisiryynejä +luumujen kera. Tuoretta lihaa ei heidän onnistunut hankkia. Eläinkunta +puuttui miltei kokonaan. Harvoin näkivät he lumikengän jättämällä +jäljellä kaniinin tai kärpän: mutta ylimalkaan näytti kaikki elämä +paenneen näiltä mailta. Se ei ollut heille mitään outoa, sillä kerran +tai pari oli heidän elämässään sattunut, että he olivat yhtenä vuotena +taivaltaneet seudun kautta, jossa vilisi metsänriistaa, ja jossa vuotta +tai paria myöhemmin ei ollut mitään. + +He löysivät kultaa matalikoista, mutta ei niin suurissa määrin, +että olisi kannattanut sitä sieltä kaivaa, Ollessaan hirvenä jossa +viidenkymmenen peninkulman päässä, oli Elijah huuhtonut kattilassa +suuren puron pintasoraa ja huomannut sen lupaavaksi. He valjastivat +koirat ja ajoivat paikalle ottaen mukaan vain hiukan ruokavaroja. +Täällä ja mahdollisesti ensi kerran Yukonin historiassa otettiin +käytäntöön puiden polttaminen kuilua syvennettäessä. Se tapahtui +Daylightin alotteesta. Poistettuaan sammaleet ja ruohon laittoivat +he nuotion kuivasta kuusipuusta. Kuuden tunnin polttaminen sulatti +kahdeksan tuuman paksuudelta maata. He iskivät kuokkansa siihen ja +kun multamöhkäleet oli lapioitu pois, sytytettiin uusi nuotio. He +tekivät työtä myöhään ja varhain, kokeen onnistumisen yllyttäminä. +Tunkeuduttuaan kuuden jalan paksuisen jäätyneen multakerroksen läpi, +oli heidän käytävä käsiksi soraan, joka niinikään oli jäässä. Tässä +kävi eteneminen hitaammin. Mutta he oppivat hoitamaan nuotiotansa +paremmin ja saattoivat pian sulattaa viisi tai kuusi tuumaa kerrallaan. +Sorassa oli kultajauhoa ja kahden jalan päästä tuli jälleen vastaan +multakerros. Seitsemäntoista jalan syvyydeltä he tapasivat hienon +sorajuovan ja siinä kultaa ja koepannusta saatiin kuuden ja kahdeksan +dollarin edestä kultaa. Ikävä kyllä, oli tämä sorajuova vain tuuman +paksuinen. Sen alla oli multaa, jossa oli muinaisten puiden runkoja +ja maanpäältä hävinneiden hirviöiden luukivettymiä. Mutta he olivat +kuin olivatkin löytäneet kultaa; ja mikä oli luultavampaa kuin että he +löytäisivät suuren kerrostuman peruskallioon päästyään? He tahtoivat +kaivautua peruskallioon saakka, vaikka se olisi ollut neljänkymmenen +askeleen syvyydessä. He työskentelivät nyt yötä päivää kahdessa +työvuorossa ja kahdessa kuilussa, ja heidän nuotionsa savusivat aina. + +Tähän aikaan loppuivat heidän papunsa ja Elijah lähetettiin pääleiriin +hakemaan lisää ruokaa. Elijah oli itse sisukas vanhanajan erämies. +Matka edestakaisin oli sata peninkulmaa, mutta hän lupasi tulla +takaisin kolmantena päivänä, sillä yksi päivä menisi menomatkaan ilman +kuormaa ja kaksi paluumatkaan kuormitettuna. Sensijaan hän saapuikin +toisen vuorokauden yönä. He olivat juuri panneet levolle, kun he +kuulivat hänen tulevan. + +"Mitä hittoa nyt on tapahtunut?" kysyi Henry Finn, kun tyhjä reki +tuli nuotion valopiiriin ja kun hän huomasi, että Elijahin pitkähköt, +totiset kasvot näyttivät vielä pitemmiltä ja totisemmilta kuin +tavallisesti. + +Joe Hines heitti puita nuotioon ja nuo kolme miestä kömpivät +makuuvaipoissaan lämmittelemään. Elijahin parrakkaat posket olivat +jäässä samoinkuin hänen kulmakarvansakin, joten hän turkeissaan näytti +uusenglantilaisen joulupukin irvikuvalta. + +"Muistatteko tuota suurta kuusta, joka kannatti telineen joenpuoleista +kulmaa?" alkoi Elijah. + +Onnettomuus oli pian kerrottu. Tuo suuri puu, joka oli näyttänyt niin +vankalta, että olisi luullut sen kestävän useamman sadan kilon painon, +oli sisältä ollutkin laho. Sen juuret olivat tavalla tai toisella +irroittautuneet maasta. Telineen paino yhdessä lumen painon kanssa oli +ollut liikaa sille; tasapaino, jota se ympäristönsä avulla niin kauvan +oli ylläpitänyt, oli järkytetty; se oli horjunut ja kaatunut rytisten +maahan, ja turmellut telineen ja järkyttänyt vuorostaan tasapainoa, +jonka nuo neljä miestä ja yksitoista koiraa olivat rakentaneet. Ahmat +olivat menneet hävitetylle varastopaikalle, ja mitä ne eivät olleet +syönet suuhunsa, sen ne olivat turmelleet. + +"Ne olivat popsineet kaiken silavan ja luumut ja sokerin ja +koiranruo'an", kertoi Elijah, "ja olen varma siitä, että ne nakersivat +säkkeihin reijät ja ripottelivat jauhot ja pavut ja riisisuurimot +Danin ja Beersheban välille. Löysin tyhjiä säkkejä, jotka ne olivat +kuljettaneet neljännes-peninkulman päähän paikalta." + +Kukaan ei puhunut mitään pitkään aikaan. Ei voinut sattua pahempaa +tapaturmaa kuin ruokavarojen kadottaminen napaseudun talven vallitessa +ja riistattomassa maassa. He eivät olleet pelkureita, mutta he +olivat valmiit katsomaan onnettomuutta suoraan silmiin ja miettimään +asemaansa. Joe Hines rupesi ensin puhumaan. + +"Voimme etsiä lumesta papuja ja riisisuurimoita... vaikkei riisiä ollut +jäljellä kahdeksaa tai kymmentä naulaa enempää." + +"Ja joku ottaa valjakon ja lähtee Sixty Mileen", sanoi Daylight +vuorostaan. "Minä lähden", sanoi Finn. He tuumivat vielä kotvasen. + +"Mutta millä elävät kolme miestä ja toinen valjakko siksi kun hän +palaa?" kysyi Hines. + +"On vain yksi neuvo siihen", sanoi Elijah puolestaan. "Sinä, Joe, otat +toisen valjakon ja kuljet pitkin Stewartia siksi kun löydät intiaanit. +Sitten palaat ruokatavarakuorman kera. Ennätät tänne paljoa ennemmin +kuin Henry ennättää takaisin Sixty Milesta ja teidän lähdettyänne +on meitä täällä syömässä vain Daylight ja minä, ja me kyllä tulemme +toimeen." + +"Ja aamulla me lähdemme leiripaikalle katsomaan löytäisimmekö joitakin +ruoka-aineita lumesta." Puhuessaan asettui Daylight makuulle ja kääri +makuuvaipan ympärilleen. "Parasta käydä levolle, koska on varhain +lähdettävä taipaleelle. Te kaksi otatte koirat. Elijah ja minä lähdemme +kumpikin tahollemme katsomaan, emmekö löytäisi hirveä." + + + + +VIII LUKU. + + +Ei yhtään aikaa hukattu. Hines ja Finn olivat kaksi päivää olleet +taipaleella koirien kera, joiden ruoka-annokset jo olivat niukat. +Kolmantena päivänä keskipäivällä yhätti heidät Elijah ja ilmoitti, +ettei ollut nähnyt vilaustakaan hirvestä. Saman päivän yönä tuli +Daylight tuoden saman sanoman. Heti heidän saavuttuaan panivat miehet +toimeen tarkan etsinnän lumessa leirin ympärillä. Se oli laajaperäistä, +aikaa vaativaa työtä, sillä he löysivät papuja sadan englantilaisen +kyynärän päässä leiristä. Vielä yhden päivän miehet jatkoivat +vaivaloista etsimistään. Tulos oli kehno, ja nuo neljä miestä näkivät +sen laadun jakaessaan ne muutamat naulat ruokaa, jotka oli löydetty. + +Niin pienet kuin heidän ruokavaransa olivatkin, jätettiin suurin osa +siitä Daylightille ja Elijahille. Ne, jotka lähtivät taipaleelle +koirien kanssa, toinen Stewartia ylöspäin ja toinen alaspäin, pääsivät +pikemmin ravinnon ääreen. Niiden kahden, jotka jäivät, oli tultava +toimeen siksi kun toiset palasivat. Sitäpaitsi, vaikka koirat, +joiden täytyi elää muutaman unssin papuannoksesta päivässä, kulkivat +hitaammin, olisi miehillä, jotka olivat niiden kera taipaleella, +viimeisessä hädässä edes koirat syötävänä. Mutta miehillä, jotka +jäivät, ei nälänhädän sattuessa ollut koiriakaan. Tästä syystä olivat +Daylight ja Elijah toivottomammassa asemassa. Se oli vähintä mitä he +saattoivat tehdä ja mitä he uskalsivat tehdä. Päivät kuluivat ja talvi +alkoi huomaamatta muuttua napaseudun kevääksi, joka saapuu äkisti kuin +salama. Tulossa oli vuoden 1896 kesä. Maaliskuu loppui ja huhtikuu +alkoi, ja Daylight ja Elijah laihoina ja nälkäisinä aprikoivat, +miten oli käynyt heidän kahden toverinsa. Vaikka otti lukuun kaikki +mahdolliset viivytykset ja antoi runsaasti aikaa, oli aika, jolloin +heidän olisi pitänyt palata, jo aikoja sitten ohi. Epäilemättä oli +heitä kohdannut onnettomuus. Toverukset olivat pitäneet mahdollisena, +että yhtä miestä saattoi kohdata onnettomuus ja pääasiallisesti siksi +oli lähetetty kaksi eri suuntaan. Mutta että tapaturma sattuisi heille +molemmille, oli lopullinen onnettomuus. + +Kuitenkin Daylight ja Elijah elää kitkuttivat yhä vielä toivoen, vaikka +toivo jo näytti turhalta. Lumi ei ollut vielä alkanut sulaa, joten he +saattoivat koota lunta sortuneen telineen ympäriltä ja sulattaa sen +pannuissa ja padoissa ja huuhdontakattiloissa. Sen annettiin kotvanen +seisoa, ja kun sitten kaadettiin vesi pois, oli astian pohjalle jäänyt +ohut sakka-kerros. Tämä oli jauhoista, joita siellä täällä lumen +seassa oli siroteltuna jokunen hiukkanen. Silloin tällöin löytyi tästä +vellistä myös vetinen teelehti tai kahvipapu, ja siinä oli multapalasia +ja ruohonkorsia. Mutta mitä kauvemmas he ennättivät telineen paikalta, +sitä vähemmin löytyi jauhoja ja sitä ohuemmaksi kävi velli. + +Elijah oli vanhempi heistä ja hän se ensiksi heikkenikin, niin että +hän makasi suurimman osan päivästä turkiksissaan. Silloin tällöin +saatiin orava, se piti heidät hengissä. Oravain pyynti tuli Daylightin +toimeksi ja se oli tarkkaa työtä. Koska ampumavaroja oli niukalti, +ei saanut kertaakaan ampua harhaan, ja koska hänen pyssynsä oli +isoreikäinen, oli hänen pakko ampua pieniä otuksia päähän. Oravia oli +hyvin vähän ja kului päiviä Daylightin näkemättä ainoatakaan. Kun hän +näki yhden, menetteli hän äärettömän varovaisesti. Hän läheni sitä +tuntikausia. Vaikka hänen käsivartensa vapisivat väsymyksestä tähtäsi +hän lukemattomia kertoja eläintä ja esti liipasimen liikahduksen. Hänen +kestävyytensä oli rautainen. Hän oli mestari. Ehdottoman varma ampuja +ei hän kuitenkaan ollut. Kuinka ankara nälkä häntä vaivasikin ja kuinka +kiihkeästi hän halusikin tuota nakertajasta saatua suupalasta, ei hän +taipunut ampumaan ainoatakaan laukausta, jonka maaliin osumisesta +hän ei ollut aivan varma. Niin synnynnäinen pelaaja kuin hän olikin, +pelasi hän kylmäverisemmin kuin tavallinen pelaaja. Hänen elämänsä oli +panoksena, hänen kortteinansa olivat patruunat ja hän pelasi niinkuin +ainoastaan etevä pelaaja saattaa pelata, äärettömän varovaisesti ja +harkiten. Seurauksena oli, ettei hän milloinkaan ampunut harhaan. Joka +laukaus kaatoi oravan, ja vaikka päiviä kului laukausten välillä, ei +hän milloinkaan muuttanut metsästystapaansa. + +Oravista ei mitään heitetty hukkaan. Nahastakin keitettiin lientä ja +luut murskattiin, jotta sitten voitiin pureskella niitä ja lopulta +niellä ne. Daylight haki lumesta ja löysi toisinaan hiukan karpaloita. +Parhaimmassakaan tapauksessa ei karpaloissa ole muuta kuin vettä ja +siemeniä ja sitkeä kuori niiden ympärillä; mutta ne karpalot, jotka hän +löysi, olivat edellisen vuoden satoa, kuivia ja kurttuisia, ja niiden +ravintoarvo oli aivan pieni. Miltei parempaa oli nuorten puiden kuori, +jota keitettiin tunti ja joka nieltiin huolellisen pureskelemisen +jälkeen. + +Huhtikuu kului loppuun ja kevät koitti. Päivät pitenivät pitenemistään. +Auringon paisteessa alkoi lumi sulaa ja lumen alta tihkui ohuita +vesisateita. Chinook-tuuli puhalsi kaksikymmentäneljä tuntia ja näiden +kahdenkymmenenneljän tunnin kuluessa aleni lumi yhden jalan. Myöhään +iltapäivällä sulava lumi jäätyi taas niin kovaksi, että se saattoi +kannattaa miehen painon. Pieniä valkoisia pulmusia tuli etelästä, +viipyi yhden päivän ja jatkoi matkaa pohjoiseen. Kerran näkyi korkealla +ilmassa avovettä etsivä ja liian varhain liikkeelle lähtenyt, kiilana +lentävä villihanhiparvi matkalla pohjoiseen. Ja alhaalla joenrannalla +ilmaantui pajuihin urpuja. Näissä nuorissa urvuissa oli keitettynä +jonkun verran ravintoa. Elijahissa heräsi jälleen toivo, vaikka hänen +mielensä taas masentui, kun ei Daylight löytänytkään toista pajukkoa. + +Mahla nousi puihin ja päivä päivältä kävi pikkupurojen lorina yhä +äänekkäämmäksi, kun jäätynyt maa heräsi uuteen eloon. Mutta virta +pysyi vielä jääkahleissaan. Talvi oli kuukausien kuluessa takonut +ne lujiksi, eivätkä ne olleet yhdessä päivässä murretut, ei edes +napaseudun salamana saapuvan kevään voimalla. Toukokuu koitti ja +edellisen vuoden sääskiä, täysikasvuisia, vaikka vaarattomia, ryömi +esiin kallionkoloista ja lahonneista puista. Sirkat alkoivat sirkuttaa +ja uusia hanhi- ja sorsaparvia tuli näkyviin. Ja joki oli vielä jäässä. +Kymmenentenä päivänä toukokuuta irtaantui Stewartin jää suurella +pauhulla ja ryskeellä rannoista ja vesi nousi kolme jalkaa. Mutta +se ei lähtenyt liikkeelle. Yukon-joessa, joka oli alempana ja johon +Stewart laski, täytyi jään ensin murtua ja lähteä liikkeelle. Siihen +mennessä saattoi Stewartin jää vain nousta korkeammalle ja korkeammalle +veden lisääntyessä sen alla. Milloin Yukon loisi jääpeitteensä oli +tietymätöntä. Se laski kahden tuhannen peninkulman päässä Beringin +mereen, ja jääsuhteista Beringin merellä riippui milloin Yukon +vapautuisi siitä miljoonien tonnien painoisesta jäästä, joka liikkui ja +ryski sen pinnalla. + +Kahdentenatoista päivänä toukokuuta läksivät miehet liikkeelle kantaen +makuuvaippojaan, kattilaa, kirvestä ja tuota kallisarvoista pyssyä, +ja pyrkivät joenjäätä alaspäin. Heidän aikomuksensa oli päästä tuon +talaalle pannun veneen luo, jonka olivat nähneet, laskea se vesille +heti avoveden tultua ja ajautua myötävirtaa Sixty Mileen. Väsyneitä +kun olivat ja ilman ruokaa, kävi kulku hitaasti ja vaivaloisesti. +Elijah kaatui usein eikä voinut nousta. Daylight antoi hänelle omasta +voimastaan nostaessaan hänet jaloilleen, ja sen jälkeen vanhempi mies +hoiperteli koneellisesti eteenpäin, kunnes taas kompastui ja kaatui. + +Sinä päivänä, jolloin heidän olisi pitänyt päästä veneen luo, menetti +Elijah viimeisetkin voimansa. Kun Daylight nosti hänet pystyyn, +kaatui hän uudelleen. Daylight koetti kantaa häntä, mutta oli itse +niin heikontunut, että he kaatuivat molemmat. Hän laahasi Elijahin +rannalle, rakensi yksinkertaisen leirin ja läksi oravia etsimään. Tällä +kertaa häntä itseäänkin pyörrytti. Iltasella hän löysi ensimäisen +oravan, mutta pimeys tuli ennenkuin hän pääsi ampumaan. Villi-ihmisen +kärsivällisyydellä odotti hän seuraavaan päivään ja tunnin kuluttua oli +orava hänen. + +Daylight antoi parhaimmat palat Elijahille ja piti itse vain sitkeämmät +paikat ja luut. Mutta sellainen on elämän aineenvaihdos, että tuo +pienoinen elikko, tuo pivollinen liikkuvaa lihaa, siirsi syötynä +miesten ruumiiseen saman kyvyn liikkua. Orava ei enää kiivennyt +kuusiin, hypellyt oksalta oksalle tai keinunut naksutellen heiluvilla +puunoksilla. Sen sijaan sama elonvoima, joka oli tämän kaiken tehnyt, +virtasi miesten herpaantuneisiin lihaksiin ja horjuvaan tahtoon ja sai +heidät liikkeelle -- ei, liikutti heitä -- kunnes he hoipertelivat +eteenpäin nuo muutaman peninkulmaa, jotka eroittivat heidät +veneestä. Sinne asti päästyään he kaatuivat ja makasivat pitkän ajan +liikkumattomina. + +Vaikka veneen laskeminen maahan olisi ollut helppo tehtävä voimakkaalle +miehelle, vei se Daylightilta tunteja. Ja monta tuntia vielä hän +joka päivä hoippui veneen ympärillä ja tukkesi turpeella suuria +rakoja. Kun tämä oli tehty, oli virta vielä jäässä. Jää oli noussut +monta jalkaa, mutta ei vielä lähtenyt liikkeelle. Ja vielä odotti +toinenkin tehtävä, veneen laskeminen vesille, kun virta vapautuisi +jäävaipastaan. Turhaan Daylight hoiperteli ja liukasteli ja kaatui ja +ryömi märässä, sulavassa lumessa, tai käveli hangella, kun yöpakkanen +oli jäädyttänyt lumenpinnan niin kovaksi, että se kantoi miehen painon, +ja haki oravaa. Turhaan koetti hän vielä kerran muuttaa karvaisen +elukan hypyt ja järjettömän naksutuksen miehen ruumiin äärimmäiseksi +voimanponnistukseksi, jolla hilaisi veneen rantajään poikki ja laskisi +sen virtaan. + +Kahdeskymmenesensimäinen päivä toukokuuta loi virta jäänsä. Jää alkoi +liikkua kello viisi aamulla ja päivät olivat jo niin pitkät, että +Daylight nousi ylös katselemaan jäidenlähtöä. Elijah oli liian heikko +ollakseen huvitettu näytelmästä. Vaikka hän oli vielä tajuissaan, +makasi hän liikkumatta, kun jää irtaantui rannoista, kun suuret +jääpaakut syöksyivät rantaäyräitä vastaan, repien juurineen irti +puita ja irroittaen satojen tonnien painoisia multalohkareita. Heidän +ympärillään järisi maa näiden valtavain yhteentörmäysten voimasta. +Tunnin kuluttua pysähtyi jää. Jossakin alempana oli jääröykkiö sulkenut +tien. Silloin alkoi virta nousta ja kohotti jään pinnallaan, kunnes se +oli korkeammalla kuin rantaäyräs. Takaapäin virtasi yhä uutta vettä +ja yhä uusia suunnattomia jäälohkareita liittyi ruuhkaan. Puserrus ja +puristus oli kamala. Suuret jäälohkareet lensivät ilmaan kuin meloonin +siemenet lapsen puristaessa niitä peukalon ja etusormen välissä ja +rannoille tunkeutui jäämuuri. Kun jääröykkiö murtui, alkoi kohina ja +ryske uudelleen kaksinkertaisella voimalla. Jäänlähtöä kesti toista +tuntia. Virta laski nopeasti. Mutta jäämuuri, joka ulottui veden rajaan +saakka, jäi rannalle. + +Viimeisetkin jäälautat vyöryivät ohi ja ensi kerran kuuteen kuukauteen +näki Daylight avovettä. Hän tiesi, etteivät Stewartin ylimmät osat +olleet vielä vapaat jäästä, vaan että jää oli kasaantunut röykkiöksi +virran yläosassa ja että se saattoi lähteä liikkeelle ja tulla virtaa +alas milloin tahansa; mutta asema oli siksi epätoivoinen, ettei enää +käynyt viivytteleminen. Elijah oli niin heikko, että saattoi kuolla +minä hetkenä tahansa. Omasta puolestaan ei hän ollut varma siitä, oliko +hänellä enää herpaantuneissa lihaksissaan tarpeeksi voimaa voidakseen +työntää veneen vesille. Kaikki oli yhtä uhkarohkeata. Jos hän odottaisi +toista jäidenlähtöä, kuolisi Elijah varmasti ja hyvin luultavasti hän +itsekin. Jos hänen onnistuisi työntää vene vesille, jos hän välttäisi +toisen jäidenlähdön eikä takertuisi ylä-Yukonilta tuleviin jäihin, +jos onni suosisi häntä joka suhteessa, pääsisivät he Sixty Mileen +ja tulisivat pelastetuiksi jos -- ja taas jos -- jos hänellä olisi +tarpeeksi voimia ohjata vene maihin Sixty Milessa eivätkä he ajautuisi +ohi. + +Hän ryhtyi työhön. Jäämuuri oli viisi jalkaa korkeammalla kuin vene. +Etsiessään parasta paikkaa, mistä työntää veneen vesille, löysi hän +paikan, missä suuri jääpaakku ulkoni rannasta jokeen, joka virtasi +viisitoista jalkaa jäämuurin alapuolella. Tämä jääpaakku oli vain +jonkun jalan päässä ja tunnin kuluttua oli hän saanut veneen sille. +Hän oli merikipeä ponnistuksista, eikä hän aika ajoin voinut nähdä +mitään, hänen silmiään kiusasivat valopilkut ja -täplät, jotka olivat +yhtä kiduttavat kuin timanttijauho, hänen sydämensä kohosi kurkkuun +ja oli tukahuttaa hänet. Elijah ei osoittanut mitään mielenkiintoa; +ja Daylightin oli taisteltava taistelunsa loppuun. Vaipuen polvilleen +väsymyksestä sai hän lopulta veneen varmaan tasapainopisteeseen +jäämuurin päälle. Ryömien käsin ja jaloin kuljetti hän veneeseen +jäniksennahka-vaippansa, pyssyn ja sangon. Hän ei enää kiduttanut +itseään kirveen kantamisella. Hänen olisi sen takia tarvinnut ryömiä +vielä toiset kaksikymmentä jalkaa edestakaisin, ja hän tiesi hyvin, +että jos hän tulisi sitä tarvitsemaan, olisi kaikki lopussa. + +Elijah tuotti hänelle enemmän vaivaa kuin hän oli aavistanutkaan. +Muutaman tuuman kerrallaan ja leväten välillä laahasi hän tämän veneen +viereen. Mutta veneeseen ei hän enää ollut saada häntä. Elijahin +vetelää ruumista oli paljon vaikeampi nostaa ja käsitellä kuin +samankokoista ja -painoista kankeaa esinettä. Daylight ei voinut nostaa +häntä, sillä ruumis lysähti kokoon keskeltä kuin puoleksi täytetty +jyväpussi. Daylight meni itse veneeseen ja koetti turhaan vetää +toverinsa perässään. Hän saattoi vain nostaa Elijahin pään ja hartiat +partaalle. Kun hän päästi ne irti nostaakseen alaruumista lysähti +Elijah kokoon ja putosi takaisin jäälle. + +Epätoivossaan muutti Daylight menettelytapaa. Hän löi toveriaan +kasvoihin. + +"Oletko sinäkin muka mies, herra nähköön?" huusi hän. "Siinä saat, +kirottu vetelys, siinä saat!" + +Joka kiroukselta löi hän häntä poskiin, nenään, suuhun, koettaen +lyönneillä kutsua takaisin miehen paennutta sielua ja tahtoa. Elijahin +silmät avautuivat ja pyörivät. + +"Kuuntele nyt!" huusi Daylight tuimasti. "Kun panen pääsi partaalle, +niin pidä kiinni siitä! Kuuletko? Pidä kiinni! Käy hampain kiinni +siihen, mutta pidä kiinni!" + +Elijahin silmät pyörivät, mutta Daylight huomasi, että hän oli tajunnut +käskyn. Taas nosti hän avuttoman miehen pään ja hartiat partaalle. + +"Pysyttele kiinni siinä, kirottu! Käy hampain kiinni!" huusi Daylight +tarttuessaan häneen alempaa. + +Voimaton käsi irtaantui partaalta, toisen käden sormet päästivät +otteensa, mutta Elijah totteli ja pysyttelihe hampain kiinni laidassa. +Kun Daylight nosti häntä, sattuivat Elijahin kasvot partaaseen ja +rosoinen lauta repi nahan hänen nenästään, poskiltaan ja huuliltaan, +ja kasvot alaspäin putosi hän veneen pohjalle ja hänen jalkansa jäivät +riippumaan veneen laidalle. Mutta ne olivat vain hänen jalkansa ja +Daylight nosti ne veneeseen. Raskaasti hengittäen käänsi hän Elijahin +selälleen ja peitti hänet makuuvaipoilla. + +Tärkein tehtävä oli jäljellä -- veneen työntäminen vesille. Tämä oli +ehdottomasti vaikeinta kaikesta, sillä hänen oli ollut pakko asettaa +toverinsa perään. Siitä syystä vaati veneen nostaminen äärettömiä +ponnistuksia. Daylight karkaisi luontonsa ja alkoi. Ponnistellessaan +hän kai satutti itsensä johonkin, vaikkei hän itse siitä tiennyt +mitään, sillä kun hain tuli tajuihinsa, huomasi hän makaavansa +vatsallaan, allaan terävä peräsin. Nähtävästi oli hän pyörtynyt +ensi kerran elämässään. Sitäpaitsi tuntui hänestä, että kaikki oli +lopussa, ettei hän enää voinut liikahuttaa jäsentäkään ja -- mikä oli +omituisinta -- ettei hän enää viitsinytkään. Hän näki näkyjä, selviä +ja todellisia ja ajatteli ajatuksia teräviä kuin veitsenterä. Hän, +joka koko ikänsä oli katsellut alastonta elämää, ei ollut milloinkaan +ennen nähnyt elämää niin alastonna. Ensi kerran heräsi hänessä epäilys +omasta erinomaisesta itsestään. Tällä hetkellä ei elämä muistanut +valhetella. Hän olikin pieni maanmato, aivan samanlainen kuin kaikki +muut maanmatoset, samanlainen kuin orava, jonka oli syönyt, samanlainen +kuin muut miehet, joiden hän oli nähnyt joutuvan tappiolle ja kuolevan, +samanlainen kuin Joe Hines ja Henry Finn, jotka jo olivat joutuneet +tuhon omiksi ja varmaankin kuolleet, samanlainen kuin Elijah, joka +välinpitämättömänä virui veneen pohjalla kasvot haavoissa. Daylight +saattoi siitä, missä hän makasi, nähdä joen polvekkeeseen saakka, josta +ennemmin tai myöhemmin alkaisi vyöryä toisen jäidenlähdön jäät. Siinä +katsellessaan tuntui hänestä kuin näkisi hän kauas menneisyyteen, +hamaan siihen aikaan, jolloin tässä maassa ei ollut valkoisia miehiä +eikä intiaanejakaan, ja aina näki hän saman Stewart-joen joka talvi +jäätyvän ja joka kevät murtavan jääkahleensa ja virtaavan vapaana. Ja +samoin näki hän kaukaiseen tulevaisuuteen, kun viimeinen ihmissukupolvi +oli hävinnyt Alaskasta, niinkuin hänkin häviäisi, ja hän näki yhä saman +virran, joka jäätyi ja rikkoi jääpeitteensä ja virtasi yhä uomaansa. + +Elämä oli valhettelija ja petturi. Se piti pilkkanaan kaikkia +olentoparkoja. Se oli pitänyt pilkkanaan häntä, Burning Daylightia, +joka oli ollut sen parhaimpia ja iloisimpia luomia. Hän ei ollutkaan +mitään -- vain läjä lihaa ja hermoja ja aistimia, joka ryömi mudassa +kultaa etsiessään, uneksi, toivoi ja pelasi uhkapeliä, oli kerran, +eikä sitten enää ollutkaan. Vain elottomat kappaleet pysyivät +muuttumattomina, kappaleet, joissa ei ollut lihaa eikä hermoja eikä +aistimia, sellaiset kuin hiekka ja muta ja sora, tasangot, vuoret, +itse virta, joka vuosi vuodelta jäätyi ja mursi jääkahleensa. Loppujen +lopuksi oli se mitätöntä peliä. Arpa oli heitetty. Ne, jotka kuolivat, +hävisivät pelin, ja kaikkihan kuolivat. Ken sitten voitti? Ei +elämäkään, tuo syötti, tuo pääpetkuttaja -- elämä, tuo aina-kukoistava +hautuumaa, tuo loppumaton hautaussaatto. + +Silmänräpäykseksi hän palasi nykyhetkeen ja pani merkille, että virta +vielä aaltoili vapaana ja että pikkulintu oli istahtanut veneen +laidalle ja katseli häntä ujostelematta. Sitten vaipui hän taas +unelmiinsa ja mietteisiinsä. + +Ei kenkään voinut välttää leikin loppumista. Hän oli varmasti tuomittu +jäämään kaikesta siitä osattomaksi. Ja entä sitten? Hän pohti tätä +kysymystä yhä uudelleen ja uudelleen. + +Sovinnainen uskonto ei ollut vaikuttanut Daylightiin. Hänelle oli ollut +jonkinlaista hartauden harjoittamista, kun hän toimi rehellisesti, eikä +tehnyt muille vääryyttä, eikä häntä olleet huolettaneet turhat mietteet +tulevasta elämästä. Kuolema oli kaiken loppu. Hän oli aina myöntänyt +sen, eikä se ollut häntä pelottanut. Ja tällä hetkellä, veneen +ollessa viisitoista jalkaa vedenpinnan yläpuolella, hänen viruessaan +puoli-pyörryksissä väsymyksestä, tuntematta voimanrahtuakaan +lihaksissaan, myönsi hän yhä vielä, että kuolema on kaiken loppu +eikä se vielä nytkään häntä peloittanut. Hänen mielipiteensä olivat +liian selvät ja vakavat, jotta ensimäinen myrsky tai sammuvan elämän +kuolemankauhu olisi niitä järkyttänyt. + +Hän oli nähnyt ihmisten ja eläinten kuolevan ja hänen mieleensä johtui +nyt kymmenittäin sellaisia kuolemantapauksia. Hän näki ne aivan yhtä +selvästi kuin oli kerran ne nähnyt, eivätkä nekään häntä järkyttäneet. +Entäpä sitten? He olivat kuolleet, ja kuolleet jo kauan sitten. Kuolema +ei ollut tuottanut kärsimystä. He eivät olleet viruneet vatsallaan +veneessä odottaen kuolemaa. Kuolema oli helppo -- helpompaa kuin hän +oli kuvitellutkaan; ja nyt kun se oli lähellä, sai ajatus siitä hänet +iloiseksi. + +Hän näki uuden näyn. Hän näki unelmiensa vilkasliikkeisen kaupungin -- +Pohjolan kultakaupungin, joka oli rakennettu korkealle Yukonin rannalle +ja ulottui laajan tasangon laitaan. Hän näki jokihöyryt satamassa, +hän näki sahat työssä ja pitkät koiravaljakot kahdet reet takanaan +vetämässä tarpeita kultakentälle. Ja vielä näki hän pelihuoneet, +pankit, pörssit ja kaikki pelikojeet ja -merkit, paljon suuremmoisemman +pelin voiton- ja tappionmahdollisuudet kuin hän milloinkaan oli nähnyt. +Hän ajatteli, että oli kuitenkin ikävää kuolla kaikesta tästä juuri kun +kultalöytö oli tulossa. Elämä värähteli ja elpyi ja alkoi vielä kerran +toistaa vanhoja valheitaan. + +Daylight kääntyi ja pudottausi veneestä ja istuutui jäälle nojaten +veneeseen. Hän halusi olla mukana kultalöydössä. Ja miksei hän +saattaisi olla? Hänen herpaantuneissa lihaksissaan oli siksi paljon +voimaa, jos hän saattoi sen koota yhdellä kertaa, että hän saisi veneen +työnnetyksi vesille. Kuin itsestään heräsi hänessä heti ajatus ostaa +Harperilta ja Joe Laduelta osa Klondiken alueesta. He möisivät varmaan +hänelle kolmannen osan polkuhintaan. Jos sitten Stewartista löytyisi +suuri kultarikkaus, olisi kaikki hyvin. Jos taas Klondikesta, ei hän +siinäkään tapauksessa jäisi vallan osattomaksi. + +Sitä ennen tahtoi hän koota voimia. Hän asettui pitkin pituuttaan +jäälle kasvot maahanpäin ja virui siinä puoli tuntia ja lepäsi. +Sitten hän nousi, karkoitti äkillisen sokeuden silmistään ja tarttui +veneeseen. Hän tunsi tarkalleen tilansa. Ellei ensimäinen yritys +onnistuisi, epäonnistuisivat kaikki seuraavatkin yritykset. Hänen +täytyi panna kaikki jälleenkootut voimansa yhteen yritykseen ja niin +täydellisesti täytyi hänen panna kaikki voimansa liikkeelle, ettei +mitään jäisi toisiin yrityksiin. + +Hän työnsi, ja hän työnsi yhtä paljon sielullaan kuin ruumiillaan, +pannen koko sielunsa ja ruumiinsa tähän yritykseen. Vene liikkui. +Hän luuli olevansa pyörtymäisillään, mutta hän työnsi yhä. Hän tunsi +veneen siirtyvän, kun se rupesi vierimään viettävää jäälauttaa alas. +Kooten viimeiset voimansa heittäytyi hän itse siihen ja putosi Elijahin +jaloille satuttaen itseään. Hän ei enää kyennyt nousemaan ja lojuessaan +hän kuuli ja tunsi, miten vene meni veteen. Puidenlatvoista hän näki, +että vene pyöri ympäri. Rysähdys ja lentelevät jääpalaset kertoivat +hänelle, että vene oli törmännyt rantaan. Toistakymmentä tuntia se +pyöri ja törmäili rantaan, sitten se alkoi esteettä liukua virran +viemänä. + +Daylight virkosi ja luuli nukkuneensa. Aurinko ilmaisi, että oli jo +monta tuntia kulunut. Oli aikainen iltapäivä. Hän laahusti perään +ja nousi istumaan. Vene oli keskellä virtaa. Metsäiset rannat +jääreunamineen liukuivat ohitse. Lähellä häntä ui suuri, juurineen +irti reväisty honka. Virran oikku vei veneen kiinni siihen. Hän ryömi +kokkaan ja sitoi kokkanuoran juureen. Puu, joka oli syvemmältä vedessä, +kulki nopeammin ja köysi jännittyi, kun puu alkoi hinata venettä. +Luotuaan viimeisen sekavan katseen ympärilleen, missä hän näki rantojen +keinuvan ja auringon heiluvan taivaalla kuin kellonheilurin, kääri +Daylight jäniksennahkavaippansa ympärilleen, asettui pitkäkseen veneen +pohjalle ja vaipui uneen. + +Kun hän heräsi, oli pimeä yö. Hän virui seljällään ja näki tähtien +tuikkivan. Kuului virran hiljainen kohina. Äkillinen nykäys ilmaisi +hänelle, että nopeammin liikkuva honka oli taas vetänyt kireämmälle +kokkaköyden, joka hetkiseksi oli höltynyt. Eksynyt ajojäälautta kolahti +venettä vasten ja narisi hiipaistessaan sen sivua. Hän ajatteli, ettei +jääröykkiö ollut kaikeksi onneksi vielä saavuttanut heitä, ja nukahti +uudelleen. + +Oli valoisa päivä, kun hän seuraavan kerran avasi silmänsä. Auringon +asemasta päättäen oli keskipäivä. Hän vilkaisi etääntyneisiin rantoihin +ja arvasi ajelehtivansa valtavassa Yukon-joessa. Sixty Mile ei +saattanut olla kaukana. Hän oli sanomattoman heikko. Hänen liikkeensä +olivat hitaat ja hapuilevat ja virheelliset ja hänen hengityksensä +oli salpaantua ja hänen päätään pyörrytti, kun hän laahusti perään +istumaan pyssy vieressään. Hän katseli kauan Elijahia, mutta ei nähnyt, +hengittikö tämä vielä vai ei, ja hän oli liian väsynyt ottaakseen siitä +selon. + +Hän vaipui taas unelmiin ja mietteisiin, jotka usein keskeytti +jonkinlainen horrostila, jolloin hän ei nukkunut eikä ollut tajuton, +eikä kuitenkaan huomannut, mitä hänen ympärillään tapahtui. Hänestä +tuntui silloin kuin olisi hänen aivoihinsa työnnetty tulppa. Ja näinä +selvinä hetkinä hän tutkisteli asemaa. Hän oli yhä vielä hengissä ja +pelastuisi luultavasti, mutta mistä johtui, ettei hän virunut kuolleena +poikkiteloin veneessä jäämuurin harjalla? Sitten muisti hän viimeisen +suuren voimanponnistuksensa. Mutta miksi oli hän sen tehnyt? kysyi hän +itseltään. Kuolemanpelkoa ei se ollut. Hän ei ollut pelännyt kuolemaa, +se oli varma. Sitten hän muisti kultasuonen, jonka uskoi ennen pitkää +löytyvän, ja tiesi silloin, että häntä oli kannustanut halu olla +mukana tässä suuressa pelissä. Ja taas kysyi hän: miksi? Mitä hyödytti +miljoonain omistaminen? Hän kuolisi kuitenkin kerran niinkuin nekin, +joilla ei milloinkaan ole ollut enempää kuin jokapäiväinen leipä. Miksi +hyväksi siis? Mutta tyhjät aukot hänen ajatustoiminnassaan tulivat yhä +lukuisemmiksi ja hän jättäytyi kokonaan suloisen voipumuksen huomaan, +joka kietoi hänet helmaansa. + +Hän heräisi hätkähtäen. Oli kuin joku olisi kuiskannut hänelle, että +hänen täytyi herätä. Samassa hän näki Sixty Milen vajaan sadan jalan +päässä. Virta oli kuljettanut hänet oikeaan paikkaan. Mutta sama virta +oli viemäisillään hänet ohi, asumattomiin erämaihin joen alajuoksun +varrella. Ei ketään näkynyt. Ellei hän olisi nähnyt keittiönpiipuista +nousevan savua, olisi saattanut luulla paikkaa autioksi. Hän koetti +huutaa, mutta ei saanut ääntä. Luonnoton kähinä vuoroin korisi, vuoroin +sähisi hänen kurkussaan. Hän hapuili pyssyä, nosti sen olkapäälleen +ja painoi liipasinta. Pyssyn ponnahdus laukaistessa järisytti koko +hänen ruumistaan, ja hänestä tuntui kuin olisi sitä tuhansin tavoin +kidutuspenkillä piinattu. Pyssy putosi hänen polvilleen ja hän +koetti turhaan nostaa sitä olkapäälleen. Hän tiesi, että hänen oli +oltava nopsa ja hän tunsi olevansa pyörtymäisillään, minkävuoksi hän +painoi liipasinta, vaikkei saanutkaan pyssyä asentoon. Tällä kertaa +ponnahti pyssy ylös ja putosi jokeen. Mutta juuri ennenkuin maailma +musteni hänen silmissään, näki hän keittiön oven avautuvan ja naisen +katsahtavan ulos suuresta hirsitalosta, joka puiden kera iloisesti +hyppeli hänen silmissään. + + + + +IX LUKU. + + +Kymmenen päivää myöhemmin saapuivat Harper ja Joe Ladue Sixty Mileen, +ja vaikka Daylight vielä oli hieman heikko, oli hän kuitenkin kyllin +voimakas totellakseen kultakuumetta, joka oli saanut hänet valtoihinsa. +Hän luovutti kolmanneksen valtauksestaan Stewart-joen varrella heidän +Klondike-joen varrella olevan valtauksensa kolmannesta vastaan. He +luottivat ylämaan kultarikkauteen ja Harper läksi tavaralautalla +myötävirtaa Klondike-joen suulle, johon hänen piti perustaa pieni asema. + +"Miksi et, Daylight, käy käsiksi Indian-jokeen?" neuvoi Harper ennen +lähtöään. "Maaperä on siellä erinomainen ja kyllä siellä jossain on +kultaa löytäjäänsä odottamassa. Se paikka on minun mieleeni. Sieltä saa +kultaa oikein kosolti, eikä Indian-joki ole maailman ääressä." + +"Ja siellä on harmaana hirviä", lisäsi Joe Ladue. "Bob Henderson on +jossain siellä päin, on ollut jo kolme vuotta. Ja hän vannoi, että +jotain suurta on tapahtumaisillaan. Hän tappaa siellä laumottain hirviä +ja hakee kultaa ylt'ympäri seutua kuin olisi hän hieman hassu." + +Daylight päätti lähteä Indian-joelle "haljuilemaan", kuten hän itse +sanoi. Mutta Elijah ei taipunut lähtemään hänen kanssaan. Elijahin +oli nälkä turruttanut ja häntä kauhistutti kaikkien kärsimystensä +toistuminen. + +"En tosiaankaan voi lähteä ruoan äärestä", sanoi hän. "Tiedän, että se +on hulluutta, mutta minä en tosiaankaan mahda sille mitään. Siinä on +kyllin, että pääsen pöydän äärestä kun vatsa on niin täynnä, etten saa +sinne enää ainoatakaan palaa. Palaan Circlen leiriin ja oleilen siellä, +kunnes olen tullut jälleen terveeksi." + +Daylight viipyi vielä muutaman päivän, kooten voimia ja järjestellen +vähäisiä matkatavaroitaan. Hän aikoi lähteä kevein varustuksin, +mukanaan vain seitsemänkymmenenviiden naulan taakka ja sälyttäen hyvään +intiaanitapaan jokaisen viidestä koirastaan kannettavaksi kolmekymmentä +naulaa. Laduen kuvauksista oppia ottaen hän aikoi noudattaa Bob +Hendersonin esimerkkiä, elää käytännöllisesti ja syödä pelkkää lihaa. +Kun Jack Kearnsin lotja, joka toi sahaa Linderman-järveltä, poikkesi +Sixty Mileen, niin Daylight vei siihen tavaransa ja koiransa, antoi +Elijahin tehtäväksi ilmoittaa valtauksensa rekisteröitäväksi ja nousi +samana päivänä maihin Indian-joen suulla. + +Neljänkymmenen peninkulman päässä joen suusta tuli hän paikalle, jonka +hän kuulemiensa kuvausten perusteella päätti olevan Quartz Creek'in. +Siellä hän näki jälkiä Bob Hendersonin töistä. Kuljettuaan jokivartta +vielä: kolmekymmentä peninkulmaa tuli hän Australia Creek'iin. Kului +viikkoja, mutta Daylight ei milloinkaan tavannut Bob Hendersonia. +Kaikkialla oli hirviä yllin kyllin ja hänen koiransa herkuttelivat +liharuoalla. Hän löysi tusinanverran kannattavia ja lupaavia +kultapaikkoja hiekassa, ja kun hän huomasi parinkymmenen purosen mudan +ja soran pinnalla hajallaan kultahiukkasia, niin päätti hän tästä, että +siellä täytyi olla runsaat määrät varsinaista kultamalmiakin, joka +nyt vaan oli löydettävä. Usein hän loi katseensa vuorenharjanteihin +pohjoisessa ja aprikoitsi, oliko kulta peräisin sieltä. Lopulta +hän samosi Dominion Creek'in lähteille, kulki vedenjakajan poikki +ja tuli siihen Klondiken seutuun, joka myöhemmin sai nimen Hunker +Creek. Jos hän olisi vedenjakajan poikki mennessään kiertänyt vuoren +oikealta puolelta, niin hän olisi tullut Gold Bottom'iin, jolle nimen +oli antanut Bob Henderson, jonka hän olisi siellä nähnyt työssään, +huuhtomassa ensimäisiä kannattavia kattilallisia Klondikessa. Mutta +Daylight kiersi vuorenlaen vasemmalta, jatkoi matkaansa Hunker-joen +vartta alas Klondikeen ja sitten edelleen Yukoniin intiaanien +kesäkalastuspaikoille. + +Täällä hän oli päivän Carmackin, squaw-miehen [Squaw-mies, squawman on +intiaaninaisen, "squawin" kanssa naimisissa oleva mies. Squaw-miehet +eivät avioliittonsa vuoksi nauti täydellistä yhteiskunnallista +arvonantoa. He eivät esim. saa seurustella perheessä, missä emäntä on +valko-ihoinen.] ja tämän intiaanilangon, Skookum Jim'in nuotiotoverina, +osti veneen ja kulki sitten koirineen myötävirtaan Yukonia Forty +Mileen. Elokuun viimeiset päivät olivat käsissä, päivät lyhenivät +lyhenemistään ja talvi teki tuloaan. Yhä vielä lujasti luottaen Ylämaan +kultarikkauteen aikoi Daylight neljän, viiden toverin kera tai, jos se +oli mahdollista, ainakin yhden toverin kera sauvoa virtaa ylöspäin, +ennenkuin joki jäätyi talveksi. Mutta Forty Milen miehet olivat +epäuskoiset. Heille riitti kullankaivuu lännessä. + +Silloin juuri tuli Carmack, hänen lankonsa Skookum Jim ja +Cultus Charlie kanootilla Forty Mileen. He menivät suoraan +kulta-asiamiehen luo ja ilmoittivat rekistöröitäväksi kolme +valtausta ja löytämänsä Bonanza Creekin valtauksen. Tämän jälkeen he +yöllä näyttivät Sourdough-ravintolassa epäuskoiselle miesjoukolle +kultametallikappaleita. Miehet nauroivat ja ravistivat päätään. He +olivat nähneet, että ennenkin oli erehdytty kultalöytöjen suhteen. +Tämä oli ilmeisesti Harperin ja Joe Laduen suunnitelma, jonka he +olivat panneet toimeen houkutellakseen kullanetsijöitä valtauksensa +läheisyyteen ja saadakseen sinne postiaseman. Ja kuka oli Carmack? +Squaw-mies. Kuka oli konsanaan kuullut, että joku squaw-mies olisi +löytänyt jotakin? Ja mikä oli Bonanza Creek? Pelkkä hirvilaidun +Klondike-joen suulla, sama, jota entisajan miehet olivat nimittäneet +Rabbit Creekiksi. Jospa edes Daylight tai Bob Henderson olisi +ilmoittanut valtauksia rekisteröitäväksi ja näyttänyt kultametallia, +niin olisivat he tienneet siinä olevan jotakin perää. Mutta Carmack, +squaw-mies! Ja Skookum Jim! Ja Cultus Charlie! Ei, ei, se oli tyhjää +puhetta. + +Daylight oli epäuskoinen, vaikka hän uskoi Ylämaan mahdollisuuksiin. +Olihan hän vain joku päivä sitten nähnyt Carmackin maleksimassa +intiaaniensa kanssa, aivankuin ei olisi milloinkaan ajatellutkaan +kullanetsintää. Mutta kun hän kello yksitoista yöllä istui penkkinsä +syrjällä aukomassa intiaanisaappaittensa pauloja, juolahti hänen +mieleensä ajatus. Hän pani takin ylleen ja hatun päähänsä ja palasi +Sourdoughiin. Carmack istui yhä vielä siellä ja näytteli kultaansa +epäuskoiselle sukukunnalle. Daylight istahti hänen viereensä ja +tyhjensi Carmackin pussin sulattajaan. Tätä hän tutkisteli pitkän +aikaa. Sitten pani hän omasta pussistaan toiseen sulattajaan muutaman +unssin verran Circle Cityn ja Forty Milen kultaa. Sitten hän taas +pitkän aikaa tutki ja vertaili. Viimein pani hän oman kultansa pussiin, +antoi Carmackille takaisin tämän kullan ja vaati kädenliikkeellä +hiljaisuutta. + +"Toverit, kerronpa teille jotakin", sanoi hän. "Kultasuoni on varmasti +löydetty virran yläjuoksun varrelta. Ja minä sanon teille selvään ja +vakuuttavasti, että se on tehty. Tämänkaltaista kultaa ei ole ennen +näillä seuduin nähty sulattajassa. Se on uutta kultaa. Siinä on +enemmän hopeaa. Voitte nähdä sen väristä. Carmack on varmasti löytänyt +kultasuonen. Kuka haluaa lähteä kanssani kultapaikalle?" + +Ei kukaan halunnut. Sen sijaan kuului vain naurua ja ivailua. + +"Onko teilläkin siellä valtaus?" kysyi joku. + +"On kuin onkin", kuului vastaus, "ja sitä paitsi kolmannes Harperin +ja Ladue'n valtauksesta. Saatte nähdä, että minä myyn syrjäisetkin +palstani korkeammasta hinnasta kuin te milloinkaan olette ansainneet +Birch Creekissa maata penkomalla." + +"Hyvä on, Daylight", pisti Curly Parson väliin imarrellen. "Teillä +on hyvä maine ja me tiedämme, että teihin voi luottaa. Mutta te +olette yhtä hyvin kuin ken tahansa saattanut takertua ansaan, jonka +nuo maankiertäjät ovat virittäneet. Kysyn teiltä suoraan: Koska oli +Carmack kullanetsinnässä? Sanoittehan itse, että hän kalasti lohia +siwashilaisten sukulaistensa kera vain joku päivä sitten." + +"Ja Daylight puhui totta", keskeytti Carmack kiihoittuneena. "Ja minä +kerron totuuden, taivaallisen totuuden. Minä en ollut etsimässä kultaa. +En sinne päinkään. Mutta kun Daylight oli lähtenyt, niin kuka muu kuin +Bob Henderson tulee tavaralautalla myötävirtaa. Hän tuli Sixty Milesta +käsin ja aikoi palata Indianjokea pitkin ja kantaa tavarat Quartz +Creekin ja Gold Bottomin välillä olevan vedenjakajan poikki." + +"Missä helvetissä on Gold Bottom?" kysyi Curly Parson. + +"Bonanzan, entisen Rabbit Creekin tuolla puolen", sanoi squaw-mies +kääntyen hänen puoleensa. "Siellä on suuri puro, joka virtaa +Klondikeen. Minä menin sitä tietä, mutta palasin vedenjakajan poikki, +kuljin monta peninkulmaa sen harjaa pitkin ja laskeuduin Bonanza +Creekiin. 'Tule mukaan Carmack ja paaluta itsellesi valtaus', sanoi Bob +Henderson minulle. 'Löysin sen äskettäin Gold Bottomista. Huuhtelin +jo neljäkymmentä viisi unssia!' Ja minä menin mukaan, ja Skookum Jim +ja Cultus Charlie samaten. Ja me kaikki paalutimme Gold Bottomissa. +Minä palasin Bonanzan kautta, kun näin hirven. Me pysähdyimme Bonanzan +alapuolelle ja keitimme ruokaa. Minä panin nukkumaan ja Skookum Jim +ryhtyi kuin ryhtyikin kullanetsintään. Hän oli, nähkääs, tarkannut +Hendersonia. Hän vie yks' kaks' kattilan koivun juurelle, täyttää sen +huuhdontasoralla ja saa enemmän kuin dollarin arvosta kultametallia. +Sitten herättää hän minut ja minä ryhdyn huuhdontaan. Sain kaksi ja +puoli dollaria ensimäisestä kattilasta. Sitten minä nimitin poukaman +'Bonanzaksi', paalutin löytöni ja me tulimme tänne rekisteröimään +valtauksemme." + +Hän katseli innokkaasti ympärilleen, toivoen saaneensa toiset +vakuutetuiksi sanojensa todenperäisyydestä, mutta näki vain +epäluuloisia kasvoja -- kaikkien muitten paitsi Daylightin, joka +koko ajan hänen kertomuksensa kestäessä oli pitänyt silmällä hänen +kasvojensa ilmettä. + +"Paljonko ovat Harper ja Ladue antaneet teille tämän jutun +levittämisestä?" kysyi joku. + +"He eivät tiedä siitä mitään", vastasi Carmack. "Se mitä kerroin +teille, on totinen tosi. Minä sain yhdestä huuhdontakattilasta kolme +unssia." + +"Ja siinä on kulta", sanoi Daylight. "Sanonpa teille, toverit, ettei +milloinkaan ennen ole sulattajassa ollut tämäntapaista kultaa. Katsokaa +sen väriä." + +"Onhan se hieman tummempaa", sanoi Curly Parson. "On luultavalta, että +Carmackilla on ollut samassa pussissa hopeadollarin kappaleita. Ja yksi +asia vielä: jos siinä olisi jotakin perää, niin miksei Bob Henderson +ole tullut tänne ilmoittamaan valtauksiansa rekisteröitäväksi?" + +"Hän on Gold Bottomissa", selitti Carmack. "Palattuamme juuri +huomasimmekin, mitä olimme löytäneet." + +Vastauksena oli naurunrähäkkä. + +"Kuka tulee toverikseni ja lähtee huomenna sauvomaan venettä +Bonanzaan?" kysyi Daylight. + +Ei kukaan ilmoittanut suostuvansa. + +"Kuka teistä ottaa toimekseen ennakkomaksusta sauvoa vastavirtaa tuhat +naulaa ruokavaroja?" + +Curly Parson ja Pat Monahan suostuivat ehdotukseen ja tavallisella +ripeydellään maksoi Daylight heille ennakolta palkan ja teki ostoksensa +vaikka hän näin ollen tyhjensi pussinsa. Hän oli lähtemäisillään +Sourdoughista, kun hän äkkiä palasi ovelta tarjoilupöydän ääreen. + +"Mikä vielä asiana?" kysyi joku. "Johtuipa mieleeni jotakin", vastasi +Daylight. "Jauhon hinta varmaankin tänä talvena Klondikessa nousee +suunnattomasti. Kuka lainaa minulle rahaa?" + +Silmänräpäyksessä oli parisenkymmentä miestä, jotka olivat +kieltäytyneet seuraamasta häntä mielettömälle retkelle, ryhmittynyt +hänen ympärilleen tarjoten kultahiekkapussejaan. + +"Paljonko haluatte jauhoja?" kysyi Alaskan Kauppayhtiön +varastonhoitaja. "Noin kaksi tonnia." + +Tarjottuja kultapusseja ei vaadittu takaisin, vaikka niiden omistajat +puhkesivat loukkaaviin ihmettelynhuudahduksiin. + +"Mitä teette kahdella tonnilla?" kysyi varastonhoitaja. + +"Poikani", vastasi Daylight, "ette ole ollut kyllin kauvan näillä +seuduilla tunteaksenne kaikki sen mahdollisuudet. Aijon perustaa +hapankaali-haaraliikkeen ja yhdistetyn hilseen parantolan." + +Hän lainasi rahaa oikealta ja vasemmalta ja palkkasi kuusi miestä +kantamaan jauhot yhdeksään veneeseen ja maksoi heille palkan etukäteen. +Taas oli hänen pussinsa tyhjä ja hän oli korviaan myöten velassa. + +Curly Parson pudisti päätään tarjoilupöydän ääressä toivottomuutta +ilmaisevin elein. + +"En käsitä", vaikeroi hän, "mitä te oikein aijotte tehdä." + +"Kerron teille kaikki, selitän teille kaikki päivänselväksi", Daylight +sanoi, nosti sormensa ja alkoi luetella: "Ensimäinen juttu: Ylämaassa +on tehty suuri kultalöytö. Toinen seikka: sen on tehnyt Carmack. +Kolmas seikka: hän ei ole löytänyt kaikkea. Siellä on vielä enemmän. +Jos ensimäinen ja toinen asia ovat perälliset, niin jauho nousee +huimaavaan hintaan. Jos ensimäisen ja toisen asian hyväksyn, niin on +minun hyväksyttävä kolmaskin ja käytettävä sitäkin hyväkseni. Jos olen +oikeassa, niin jauhot tänä talvena maksavat painonsa kultaa. Ja sanonpa +teille, pojat, että kun teillä on joku mahdollisuus, niin käyttäkää +sitä kaikin tavoin hyväksenne. Mitä hyötyä on onnesta, ellette osaa +ottaa tilaisuudesta vaarin. Ja kun käytätte tilaisuutta hyväksenne, +niin käyttäkää oikein hitonmoisesti. Olen ollut vuosikausia näillä +mailla ja odottanut, että kerran tehtäisiin suurlöytö. Nyt se on tehty. +Hyvä, aijon hyötyä siitä, aijon totisesti. Hyvää yötä, pojat, hyvää +yötä!" + + + + +X LUKU. + + +Miehet yhä vielä epäilivät puheita uudesta kultalasta perättömiksi. +Kun Daylight saapui raskaine jauholastineen Klondikejoen suuhun, hän +huomasi suuren lakeuden yhtä autioksi ja asumattomaksi kuin ennenkin. +Lähellä virtaa oli intiaanipäällikkö Isaacin ja hänen heimonsa leiri +lohenkuivaustelineineen. Muutamia vanhoja kullankaivajia oli siellä +niinikään leirissä. Lopetettuaan kesätyönsä Ten Mile Creekissä, olivat +he tulleet Yukonia alas, lähelle Circle Cityä. Mutta Sixty Milessä he +olivat kuulleet kerrottavan uudesta kultasuonesta ja olivat jääneet +maaperää tarkastelemaan. He olivat juuri palanneet veneelleen, kun +Daylight laski jauhoaluksensa maihin, ja heidän kertomansa eivät olleet +toivehikkaita. + +"Kirottu hirvilaidun", sanoi eräs heistä, Pitkä Jim Harney, vaijeten +välillä puhaltaakseen tinakupissa höyryävää teetä. "Et kostu täällä, +Daylight. Tämä on hävyttömän likaista petkutusta. He ovat ovelasti +kyhänneet kokoon jutun uudesta kultasuonesta. Harper ja Ladue ovat +varsinaiset suunnittelijat, Carmackia on käytetty vain syöttinä. +Onko milloinkaan kuultu kullankaivamisesta hirvilaitumella, puolen +penikulman päässä rantakallioista ja jumala tiesi miten etäällä +peruskalliosta!" + +Daylight nyökäytti myöntävästi päätään ja mietti hetkisen. + +"Oletteko huuhdelleet ollenkaan?" kysyi hän vihdoin. + +"Vai huuhdelleet!" kuului suuttunut vastaus. "Pidätte minua varmaan +eilispäivän lapsena! Vain joku arkajalkainen tulokas saattaisi kulkea +tällä laitumella ja täyttää kattilan huuhdontasoralla. Minua ette +sellaisesta mielettömyydestä yllätä. Minulle riitti kun vaan kerran +katsoinkin. Lähdemme aamulla Circle Cityyn. En ole milloinkaan +luottanut tähän Ylämaahan. Tananan seudut ovat kyllin hyvät minulle, +ja huomatkaa sanani, kun suuri kultalöytö tehdään, tehdään se joen +alajuoksun varrella. Tämä Johnny tässä paalutti pari penikulmaa, mutta +sen hän teki tyhmyyksissään." + +Johnny näytti olevan häpeissään. + +"Tein sen piloillani", selitti hän. "Antaisin oikeuteni valtaukseen +naulasta puristettua Star-tupakkaa." + +"Saatte sen minulta", sanoi Daylight nopeasti. "Mutta älkää tulko +sitten valittamaan, jos minä saan kaksikymmentä tai kolmekymmentä +tuhatta siitä irti." + +Johnny irvisteli iloisesti. + +"Antakaa tänne vaan tupakka", sanoi hän. + +"Toivon, että minäkin olisin paaluttanut itselleni valtauksen siitä +vierestä", mutisi Pitkä Jim valittaen. + +"Ei ole vielä liian myöhäistä", sanoi Daylight. + +"Mutta olisi marssittava kaksikymmentä peninkulmaa edestakaisin." + +"Minä paalutan sen teille huomenna kun menen sinne", ehdotti Daylight. +"Sitten teette niinkuin Johnny. Saatte maksun Tim Loganilta. Hänellä +on ravintola Sourdoughissa ja hän lainaa tupakan minulle. Ilmoittakaa +valtaus sitten rekisteröitäväksi omissa nimissänne, siirtäkää paperit +minulle ja antakaa ne Timille." + +"Minä myös", sanoi kolmas vanha kullankaivaja. + +Ja kolmella naulalla Star-purutupakkaa osti Daylight ilman muuta kolme +viidensadan jalan valtausta Bonanzasta. Hän saattoi sitäpaitsi omissa +nimissään paaluttaa itselleen valtauksen, nuo toiset kun olivat vain +siirretyt hänelle. + +"Olette maar' kovin kärkäs jakelemaan purutupakoitanne", sanoi Pitkä +Jim irvistellen. "Onko teillä täällä jossakin varastopaikka?" + +"Ei, mutta minulla on mainio suunnitelma", kuului vastaus, "ja minä +sanon teille, että tulee halvemmaksi kuin huuhtelu-muta käyttää +tilaisuutta hyväkseen ja ostaa kolme valtausta kolmella naulalla +purutupakkaa." + +Mutta tuntia myöhemmin tuli hänen omaan leiriinsä Joe Ladue, joka juuri +oli saapunut Bonanza Creekiin. Hän oli ensin aivan tietämätön Carmackin +kultalöydöstä, sitten hän oli epäilevällä kannalla ja lopulta tarjosi +hän Daylightille sata dollaria tämän palstasta. + +"Nyt heti?" kysyi Daylight. + +"Tietysti. Tässä on rahat." + +Näin sanoessaan otti Ladue esiin kultapussinsa. Daylight otti +sen hajamielisenä käteensä ja avasi kuin epähuomiossa siteet ja +pudotti hiukan kultahiekkaa kouraansa. Se oli tummempaa kuin +mikään kultahiekka, jonka hän ennen oli nähnyt, Carmackin kultaa +lukuunottamatta. Hän pani kullan takaisin, sitoi pussin suun kiinni ja +antoi sen takaisin Laduelle. + +"Luulen, että olet enemmän sen tarpeessa kuin minä", sanoi Daylight. + +"Eikö mitä; minulla on vielä yllinkyllin", vakuutti toinen. + +"Mistä olet saanut tuon kullan?" + +Daylight oli aivan viattoman näköinen tehdessään tämän kysymyksen ja +Ladue näytti sen kuullessaan yhtä tylsältä kuin joku intiaani. Mutta +lyhyen silmänräpäyksen katsoivat miehet toisiaan silmiin ja tässä +silmänräpäyksessä näytti Joe Laduen ruumiista ja sielusta lähtevän joku +näkymätön ja kuulumaton viesti. Ja Daylightista tuntui, että hän oli +käsittänyt tuon viestin ja aavistanut, että toisella oli tiedossa joku +salaisuus, jota tämä aikoi käyttää hyväkseen. + +"Tunnet paikan paremmin kuin minä", sanoi Daylight. "Ja jos minun +palstani on sadan dollarin arvoinen sinun silmissäsi, joka tunnet +asiat, on se sadan dollarin arvoinen minulle, siitä riippumatta, +tiedänkö sen arvon vai en." + +"Annan sinulle kolme sataa", tarjosi Ladue epätoivon vimmassa. + +"Taas sama johtopäätös. Tietämättömyydestäni huolimatta on sen arvo +minulle se, minkä sinä olet halukas siitä maksamaan." + +Silloin muutti Joe Ladue häpeissään mieltä. Hän vei Daylightin syrjään +leiristä ja muista miehistä ja uskoi hänelle salaisuutensa. + +"Löytö on nyt varmasti tehty", hän päätti puheensa. "Minä en rakentanut +patoa, huuhdoin vain jalaskattilassa. Sain koko tämän pussillisen +eilen rannalla. Sanon sinulle, että voit saada saman verran vallan +ruohonjuurista. Eikä kukaan aavista, mitä on peruskalliossa, puron +pohjassa. Mutta paljon siellä on. Älä hiisku mitään, vaan hanki +valtauksia niin paljon kuin suinkin saat. Valtaukset ovat hajallaan, +mutta en hämmästy, jos saan niistä viisikinkymmentä tuhatta. Ainoa +harmini on, etteivät valtaukseni ole suuremmat." + + * * * * * + +Kuukausi kului ja Bonanza Creek pysyi hiljaisena. Aniharvat olivat +paaluttaneet ja useimmat heistäkin olivat paalutettuaan lähteneet Forty +Mileen ja Circle Cityyn. Ne, jotka uskoivat kyllin lujasti jäädäkseen +paikalle, olivat uutterassa työssä rakentaessaan hökkeleitä lähenevän +talven varalle. Carmack ja hänen intiaanisukulaisensa rakensivat patoa +saadakseen vettä kullanhuuhdontaan. Työ kävi hitaasti, sillä heidän +täytyi sahata hirtensä käsin kasvavasta metsästä. Mutta etäämpänä +Bonanzan alapuolella oli neljä miestä, jotka olivat tulleet virran +yläpäästä. Dan Mc Gilvary, Dave Mc Kay, Dave Edwards ja Harry Waugh. He +olivat hiljaisia toveruksia, jotka eivät puuttuneet toisten asioihin +eivätkä puhelleet omistaan ja kulkivat yhdessä omia teitään. Mutta +Daylight, joka oli huuhdellut sieltä täältä Carmackin valtauksen +vierestä ja saanut kultaa aivan maanpinnalta, ja joka oli huuhdellut +monista muista paikoista löytämättä mitään, oli halukas tietämään mitä +oli peruskalliossa. Hän oli pannut merkille, että nuo neljä vaiteliasta +miestä kaivoivat kuilua lähelle rantaa ja hän oli kuullut heidän +lankkusahansa kitinän, kun he sahasivat palkkeja huuhtelupatojaan +varten. Hän ei odottanut kutsua, vaan meni katsomaan kun he ensimäisen +kerran huuhtelivat siinä kultaa. Kun yksi miehistä oli nostanut viisi +lapiollista, näki hän heidän saavan kolmetoista ja puoli unssia +kultaa. Siinä oli kultaa pienistä jyväsistä aina kahdentoista dollarin +arvoisiin kimpaleisiin ja se oli saatu peruskalliosta. Tänä päivänä +satoi ensimäinen lumi ja napaseudun talvi teki tuloaan, mutta Daylight +ei välittänyt pakenevan lyhyen kesän kalpeanharmaasta synkeydestä. Hän +näki unelmansa käyvän toteen ja hanttien keskelle kohosi taas hänen +mielikuvituksensa kultakaupunki. Kultaa oli löydetty peruskalliosta. +Tämä oli suurta. Carmackin löytö oli varmennettu. Daylight paalutti +omissa nimissään valtauksen niiden kolmen lisäksi, jotka oli ostanut +purutupakalla. Hänellä oli sitten kahdentuhannen jalan pituinen +yhtäjaksoinen kaistale, joka ulottui rantakalliosta rantakallioon. + +Palatessaan tänä yönä leiriinsä Klondike-joen suulle, tapasi hän +Kaman, tuon intiaanin, jonka oli jättänyt Dyeaan. Kama oli tullut +kanootilla tuoden vuoden viimeistä postia. Hänellä oli parisen sadan +dollarin arvosta kultahiekkaa, jonka Daylight heti lainasi häneltä. +Vastapalvelukseksi paalutti hän Kamalle valtauksen, jonka tämän piti +Forty Milen ohi kulkiessaan ilmoittaa rekisteröitäväksi. Kun Kama +seuraavana aamuna läksi vei hän tukun kirjeitä kaikille Daylightin +vanhoille tovereille, joita kehoitettiin viipymättä tulemaan +paaluttamaan. Samansuuntaisia kirjeitä antoivat muutkin Bonanzassa +työskentelevät miehet hänen vietäväkseen. + +"Siitä tulee varmaan aika rynnäkkö tänne", ajatteli Daylight hymähtäen +kun hän mielikuvituksessaan näki Forty Milen ja Circle Cityn +kiihoittuneen asujamiston kiirehtivän veneisiin ja soutavan kilpaa +satoja peninkulmia Yukonia ylöspäin; sillä hän tiesi, että hänen +sanoihinsa luotettiin ehdottomasti. + +Ensimäisten venekuntien saavuttua vilkastui elämä Bonanza Creekissa +ja sen jälkeen alkoi pitkä-aikainen kilpajuoksu valheen ja totuuden +välillä. Miehet valhettelivat niin urheasti kuin vain osasivat, mutta +todellisuus voitti aina heidän valheensa. Kun miehet, jotka epäilivät +Carmackin kertomusta kahdesta ja puolesta dollarista kattilalta, itse +huuhtelivat kaksi ja puoli, valhettelivat he ja sanoivat saaneensa +yhden unssin. Ja jo kauan ennenkuin tämä valhe oli oikein päässyt +vauhtiin, olivat he saaneet viisi unssia eikä vain yhtä. Tällöin he +väittivät saaneensa kymmenen unssia ja kun he täyttivät kattilan +soralla vahvistaakseen valheensa, saivatkin he siitä kaksitoista +unssia. Ja niin kilpajuoksua jatkui. He valhettelivat yhä urheasti, +mutta totuus oli yhä suurempi kuin heidän valheensa. + +Eräänä joulukuun päivänä täytti Daylight kattilan peruskalliosta omassa +valtauksessaan ja vei sen omaan majaansa. Täällä paloi tuli, jolla +hän piti vettä sulana vesisäiliössä. Hän kumartui vesisäiliön yli ja +alkoi huuhdella. Multa ja sora näytti täyttävän kattilan. Kun hän +pyöritti sitä ympyrässä huuhtoontuivat kevyemmät ainekset yli laidan. +Silloin tällöin hän haravoi pintaa sormillaan ja kokosi kourallisittani +soraa. Kattilan sisältö väheni. Kun hän läheni pohjaa tyhjensi hän +kärsimättömästi äkillisellä liikkeellä kattilan vedestä. Koko pohja +näytti siltä kuin olisi se ollut voin peitossa. Keltainen kulta +tuli näkyviin kun mutainen vesi oli kaadettu pois. Siinä oli kultaa +-- kultahiekkaa, kultarakeita, kultakimpaleita, suuria kimpaleita. +Hän oli aivan yksin. Hän asetti kattilan syrjään hetkeksi ja tuumi +pitkään. Sitten hän päätti huuhtelun ja punnitsi saaliinsa. Jos laski +unssin hinnaksi kuusitoista dollaria, oli hän saanut kattilasta alun +kahdeksatta sataa dollaria. Se oli enemmän kuin hän milloinkaan oli +uneksinutkaan. Hänen rohkeimmatkaan ennakkolaskelmansa eivät olleet +kohonneet korkeammalle kuin kahteenkymmeneen tai kolmeenkymmeneen +tuhanteen dollariin valtaukselta; mutta tämän mukaan olivat valtaukset +vähintäin puolen miljoonan arvoiset kukin. + +Hän ei palannut työhönsä kuilussa sinä päivänä, eikä seuraavana, eikä +sitäkään seuraavana päivänä. Sensijaan hän lakki päässä ja käsineet +kädessä, jäniksennahkainen vaippa kiinnitettynä hihnoilla selkään teki +monen päivän jalkamatkan pitkin veden-jakajia ja puroja ja tarkasti +koko lähiseudun. Joka paikassa kehoitettiin häntä hankkimaan itselleen +valtaus, mutta hän oli varovainen. Vain Hunker Creekissa hän paalutti +valtauksen. Bonanza Creek oli paalutettu suusta lähteisin, ja jok'ainoa +pienoinen joki-uoma tai puronen, joka laski siihen, oli niinikään +paalutettu. Näistä sivuhaaroista ei oltu uskottu juuri löytyvän +mitään. Ne olivat paaluttaneet ne sadat miehet, joiden ei ollut +onnistunut saada valtausta Bonanzasta. Suosituin näistä oli Adams. +Vähimmin suosittu oli Eldorado, joka laski Bonanzaan juuri Carmackin +Discovery-valtauksen yläpuolella. Ei Daylightkaan pitänyt Eldoradon +paikoista; mutta käyttäen tilaisuutta hyväkseen osti hän puolella +jauhosäkillä osan siitä. Kuukautta myöhemmin hän maksoi kahdeksansataa +dollaria viereisestä valtauksesta. Kolme kuukautta myöhemmin hän +aluettaan laajentaessaan maksoi neljäkymmentä tuhatta kolmannesta +valtauksesta; ja vaikka se oli vielä peittynyt tulevaisuuden hämärään, +täytyi hänen pian senjälkeen maksaa sata viisikymmentä tuhatta +neljännestä valtauksesta, jota oli pidetty kaikkein vähimmin lupaavana. + +Siitä päivästä lähtien, jolloin hän yhdestä ainoasta +huuhdontakattilasta oli saanut seitsemänsataa dollaria ja kumartuneena +sen yli tuuminut pitkään, ei hän enää koskenut kuokkaan eikä lapioon. +Hän olikin sanonut Joe Laduelle tuona yönä, jolloin hän teki tuon +ihmehuuhdontansa: + +"Joe, en enää milloinkaan käy käsiksi kovaan työhön. Nyt alan tehdä +työtä aivoillani. Rupean kaivattamaan muilla kultaa. Kulta kasvaa +itsestään, jos sinulla vain on ymmärrystä ja kykenet hankkimaan alun +siemeneksi. Kun näin nuo seitsemänsataa kattilan pohjalla, niin tiesin, +että minulla vihdoinkin oli siemen." + +"Mihin aijot kylvää sen?" oli Joe Ladue kysynyt. + +Ja Daylight heilutti kättään ja osoitti koko ympäristöä ja aluetta +vedenjakajain takana. + +"Tuonne", sanoi hän, "ja kohta saat nähdä savuni. Tuossa on miljoonia +miehelle, joka vain osaa ne nähdä. Ja minä näin kaikki nuo miljoonat +tänään iltapäivällä, kun nuo seitsemänsataa dollaria pilkistivät +silmiini kattilan pohjalta ja visersivät: 'Jo löysi Burning Daylight +meidät vihdoinkin!'" + + + + +XI LUKU. + + +Burning Daylight, joka oli aikaisemmin, ennen Carmackin löytöä, ollut +Yukonin sankari, oli nytkin kultakaivoksen sankari. Tarinaa hänen +onnestaan ja siitä, kuinka hän osasi käyttää sitä hyväkseen, kerrottiin +ylt'ympäri maata. Epäilemättä oli hän menetellyt paljon rohkeammin kuin +kukaan muu, sillä ei viidelläkään niistä, joita onni parhaiten oli +suosinut, ollut hallussaan niin paljon ja arvokkaita valtauksia kuin +hänellä. Ja sitäpaitsi hän yhä kartutti omaisuuttaan vähenemättömällä +rohkeudella. Jotkut viisaat ravistivat päätään ja ennustivat, että hän +vielä kadottaisi joka unssin, jonka oli voittanut. He väittivät, että +hän teki kauppoja aivankuin olisi koko seutu ollut täynnä kultaa, eikä +kukaan, joka sillä tavoin rehenteli kullanhuuhtelupaikalla, voinut +voittaa. + +Toisaalla arveltiin hänen omaisuutensa arvon nousevan miljooniin, +ja oli niinkin herkkäuskoisia miehiä, että he pitivät mielettömänä +miestä, joka ryhtyi vedonlyöntiin Daylightin kera. Hänen loisteliaassa +tuhlaavaisuudessaan ja huolettomassa rahojen käytössään piili selvää, +käytännöllistä arvostelukykyä, mielikuvitusta ja kaukonäköisyyttä. +Hänessä oli suuren pelaajan rohkeutta. Hän kuvitteli sellaista, mitä ei +milloinkaan ollut omin silmin nähnyt, ja hän pelasi voittaakseen paljon +tai hävitäkseen kaikki. + +"Täällä Bonanzassa on liian paljon kultaa, jotta se päättyisi tähän", +päätteli hän. "Jossakin muualla on pääsuoni ja uusia löytöjä tehdään +vielä. Pitäkää silmällä Indian-jokea. Joet, jotka laskevat siltä +puolelta Klondiken vedenjakajaa, saattavat aivan yhtä hyvin olla +kultarikkaita kuin ne, jotka laskevat tältä puolen." + +Hän oli niin varma tässä uskossaan, että hän palkkasi puoli tusinaa +retkikuntaa etsimään malmia Indianjoen varsilta. Toisia miehiä, +sellaisia, joiden ei ollut onnistunut paaluttaa kultarikkaita +valtauksia, hän pani työhön Bonanzassa oleviin kaivoksiinsa. +Ja hän maksoi heille hyvin -- kuusitoista dollaria päivältä +kahdeksantuntisesta työvuorosta, ja hän oli järjestänyt kolme vuoroa. +Hänellä oli niin paljon ruokavaroja, että saattoi panna työn alkuun, +ja kun jäiden lähdettyä _Bella_ laski maihin tuoden ruokatavaroita, +luovutti hän Jack Kearnsille varastohuoneen paikan ruokatavaravarastoa +vastaan, josta kaikki hänen miehensä saivat elantonsa vuoden 1896 koko +talven ajan. Ja tänä talvena, kun nälänhätä uhkasi ja jauhonaula maksoi +kaksi dollaria, piti hän kolme työvuoroa työssä Bonanzan kaikilla +neljällä valtauksella. Toiset kaivostenomistajat maksoivat viisitoista +dollaria päivässä miehilleen; mutta hän oli ensimäisenä ottanut miehiä +työhön ja alusta alkaen maksanut heille täyden unssin päivältä. +Seurauksena oli, että hänellä oli työssään parhaimmat miehet, jotka +hyvin ansaitsivat suuremman palkkansa. + +Yhden rohkeimmista kaupoistaan hän teki syystalvella joen jäädyttyä. +Satoja kullankaivajia, jotka olivat paaluttaneet itselleen valtauksia +muualta kuin Bonanzasta, oli palannut ennen joen jäätymistä myötävirtaa +Forty Mileen ja Circle Cityyn. Daylight panttasi Alaskan Kauppayhtiölle +yhden Bonanza-valtauksistaan ja osti rahoilla matkakreditiivin. Sitten +hän valjasti koiransa ja lähti taivaltamaan myötävirtaa jäätä pitkin +suorittaen päivämatkoja, jollaisia vain hän saattoi suorittaa. Hän +uuvutti menomatkalla yhden intiaanin, paluumatkalla toisen ja neljä +koiravaljakkoa, ja Forty Milessa ja Circle Cityssä hän osti valtauksia +tusinoittain. Useimmat niistä osottautuivat aivan arvottomiksi, mutta +muutamista saatiin parempia tuloksia kuin Bonanzasta. Hän osti oikealta +ja vasemmalta ja maksoi niinkin alhaisen hinnan kuin viisikymmentä +dollaria ja niinkin korkean kuin viisi tuhatta. Kalleimman valtauksensa +hän osti Tivolin ravintolassa. Se oli Eldoradon ylimmäinen valtaus, ja +kun hän suostui hintaan, nousi Jacob Wilkins, vanhanajan kullankaivaja, +joka oli juuri käynyt vilkaisemassa hirvilaidunta, ja jätti huoneen +sanoen: + +"Daylight, olen tuntenut sinut seitsemän vuotta ja sinä olet aina +tähän saakka näyttänyt järkevältä mieheltä. Ja nyt olet juuri +antamaisillasi niiden nylkeä itseäsi oikealta ja vasemmalta. Sehän +on suoraa nylkemistä. Viisi tuhatta valtauksesta tuolla kirotulla +hirvilaitumella. En voi jäädä huoneeseen ja katsella, kuinka sinua +petkutetaan." + +"Sanon sinulle, Wilkins", vastasi Daylight, "että Carmackin kultalöytö +on niin suuri, ettemme sen päätä voi nähdäkään. Tämä on kuin +arpajaisissa. Jokainen valtaus, jonka ostan, on arpa. Ja sieltä saa +varmaan erinomaisia voittoja." + +Jacob Wilkins, joka seisoi avoimessa ovessa, puhisi epäuskoisesti. + +"Otaksuppa nyt Wilkins", jatkoi Daylight, "otaksuppa, että tietäisit +taivaasta satavan lientä. Mitä tekisit silloin? Ostaisit tietysti +lusikoita. No hyvä, minä ostan parhaillaan lusikoita. Klondikessa +rupeaa satamaan lientä, ja ne, joilla on haarukat, eivät saa mitään +suuhunsa." + +Mutta Wilkins paiskasi oven jälkeensä kiinni ja Daylight ryhtyi +päättämään kauppaansa. + +Palattuaan Dawsoniin hän teki työtä ankarammin kuin milloinkaan ennen +elämässään, vaikka hän piti sanansa eikä kertaakaan koskenut kuokkaan +tai lapioon. Hänellä oli tuhat rautaa tulessa ja ne pitivät hänet aina +loimessa. Edustaminen kävi kalliiksi ja hänen täytyi usein taivaltaa +valtaukselta toiselle, voidakseen päättää, missä piti keskeyttää +työtä ja missä piti jatkaa kaivuuta. Hän oli itse nuoruudessaan ennen +Alaskaan tuloaan ollut vuorikristallin-kaivajana ja haaveili nyt +pääsuonen löytämistä. Kullanhuuhteluleiri on lyhytaikainen kun taas +vuorikristallileiri on pysyväinen ja hän palkkasi kuukausmääriksi +parisenkymmentä miestä etsimään sitä. Pääsuonta ei milloinkaan löydetty +ja vuosien kuluttua hän arvioi sen etsimisen tulleen itselleen +maksamaan viisikymmentä tuhatta dollaria. + +Mutta hänellä oli suuret suunnitelmat. Vaikka hänen menonsa olivatkin +suuret, olivat hänen tulonsa vieläkin suuremmat. Hän kylvi rahaa, osti +puolia osuuksia, antoi ruokaa ja sai lisää alueita. Hänen koiransa +olivat yöt päivät matkavalmiit ja hänellä oli parhaimmat valjakot; +kun tehtiin uusi suurlöytö, taivalsi Burning Daylight pisimmät, +kylmimmätkin yöt läpeensä, kunnes pääsi ennen muita perille ja iski +paalunsa löytäjän valtauksen viereen. Tavalla tai toisella (monista +arvottomista valtauksista puhumattakaan) hankki hän valtauksia hyvistä +kultapaikoista, sellaisista kuin Sulphur, Dominion, Excelsis, Siwash, +Christo, Alhambra ja Doolitle. Tuhannet, jotka virtasivat hänen +käsistään, tulvivat takaisin kymmeninä tuhansina. Forty Milen miehet +kertoivat hänen kahdesta jauhotonnistaan ja tekivät laskelmia siitä, +miten paljon ne olivat tuottaneet hänelle voittoa, ja arvioivat sen +miljoonaksi tai puoleksi. Yksi seikka tiedettiin varmasti, nimittäin, +että puolikas Eldoradon ensimäisestä valtauksesta, jonka Daylight oli +ostanut jauhosäkin puolikkaalla, oli viiden sadan tuhannen arvoinen. +Toisaalta kerrottiin, että kun tanssijatar Freda saapui solien poikki +Peterborough-kanootilla ajojäiden keskitse, ja kun hän tarjosi tuhat +dollaria kymmenestä jauhosäkistä, eikä kenelläkään ollut myydä, antoi +Daylight jauhot hänelle lahjaksi, vaikkei ollut milloinkaan häntä +nähnytkään. Samoin antoi hän kymmenen säkkiä yksinäiselle katooliselle +papille, joka oli pannut kuntoon ensimäisen sairashuoneen. + +Hänen anteliaisuutensa oli tuhlaavainen. Muut sanoivat sitä +mielettömäksi. Kun hän kerran kaupoissa oli saanut jauhosäkin +puolikkaasta puoli miljoonaa, niin oli sulaa hulluutta antaa +kaksikymmentä täyttä säkillistä tanssijattarelle ja papille. Mutta +se oli nyt hänen tapaistaan. Rahat olivat vain pelimerkkejä. Häntä +viehätti itse peli. Miljoonien omistaminen muutti vähän hänen +elämäntapojaan, lukuunottamatta sitä, että hän hoiti peliään +intohimoisemmin. Kohtuullinen kun oli aina ollut paitsi harvoissa +poikkeustapauksissa, joi hän vielä vähemmin nyt, kun hänellä olisi +ollut varoja juoda määrättömästi ja juomat aina olivat saatavissa. +Suurin muutos hänen elämäntavoissaan oli tapahtunut siinä, että hän +enää vain matkoilla keitti itselleen. Muuan rampa kullankaivaja asui +hänen kanssaan hirsimajassa ja valmisti hänen ruokansa. Mutta se oli +samaa ruokaa: silavaa, papuja, jauhoja, luumuja, kuivattuja hedelmiä +ja riisisuurimoita. Hänen pukunsakin oli yhä vielä sama kuin ennenkin: +kaikkialla saksalaiset säärystimet, intiaanisaappaat, flanellipaita, +nahkalakki ja villahuopatakki. Hän ei ruvennut polttamaan +sikaareitakaan, jotka halvimmatkin maksoivat puoli dollaria tai +dollarin kappale. Sama Bull Durham-tupakka ja ruskeasta paperista käsin +kierretyt savukkeet kelpasivat hänelle. Tosin piti hän enemmän koiria +ja maksoi niistä suunnattomia hintoja. Ne eivät olleet ylellisyyttä, +vaan tarpeen vaatimat. Hänen täytyi kulkea nopeasti. Ja samasta syystä +hän palkkasi keittäjänkin. Hänellä oli liian paljon työtä ennättääkseen +keittää itselleen, siinä koko juttu. Ei kannattanut tuhlata aikaa tulen +virittämiseen ja veden sulattamiseen, kun piteli miljoonia. + +Dawson kasvoi nopeasti tänä talvena, 1896. Rahaa virtasi Daylightille +maapalstojen myynnistä. Hän sijoitti sen heti uusiin tuottaviin +yrityksiin. Hän pelasi vaarallista peliä, niin vaarallista kuin +kullanhuuhteluleirissä saattoi tulla kysymykseen. Mutta hän pelasi +silmät auki. + +"Odottakaahan kunnes uutinen tästä löydöstä ennättää etäämmälle", +sanoi hän vanhoille ystävilleen Moosehornin ravintolassa. "Uutinen +ennättää levitä ensi kevääseen mennessä. Silloin on odotettavissa +kolme rynnäkköä. Kesä-ryntäys, jolloin miehet tulevat ilman liikoja +kapistuksia; syys-ryntäys, jolloin he tulevat tavaroineen; ja +kevät-ryntäys ensi vuoden keväänä, jolloin tulee viisikymmentä tuhatta +miestä. Silloin on täällä arkajalkoja maa kirjavanaan. No, puhuaksemme +aluksi vuoden 1897 kesä- ja syys-ryntäyksestä. Mihin toimenpiteisiin +aijotte sen johdosta ryhtyä?" + +"Mihin toimenpiteisiin aijotte itse ryhtyä?" kysyi muuan ystävä. + +"En mihinkään", vastasi hän. "Olen jo ryhtynyt toimenpiteisiin. Olen +lähettänyt kaksitoista miesjoukkiota Yukonia ylöspäin hakkaamaan +hirsiä. Jäiden lähdettyä saatte nähdä heidän lauttansa tulevan +myötävirtaa tänne. Majoja! Niistä varmaan ensi syksynä miehet maksavat, +mitä jaksavat. Hirsiä! Ne nousevat varmaan huimaavaan hintaan. Minulla +on kolme sahaa, joita par'aikaa hinataan solien poikki. Ne tulevat +tänne heti, kun järvet ovat tulleet jäistä vapaiksi. Ja jos olette +hirsien tarpeessa, teen heti kanssanne sopimuksen -- kolme sataa +dollaria tuhannelta." + +Syrjäisempiä palstoja halutuimmista valtauksista myytiin tänä talvena +kymmenestä, jopa kolmestakymmenestäkin tuhannesta. Daylight lähetti +uusille tulokkaille sanan tuoda hirsilauttoja alas myötävirtaa ja +seurauksena oli, että kesällä 1897 hänen sahansa olivat työssä yötä +päivää kolmessa työvuorossa ja vielä jäi häneltä hirsiä majojen +rakennuttamiseen. Näistä majoista ja niitä ympäröivästä maapalstasta +hän sai muutamia tuhansia dollareita. Kaksikerroksiset rakennukset +leirien keskuksessa tuottivat hänelle neljäkymmentä tai viisikymmentä +tuhatta dollaria kukin. Nämät pääoman lisäykset hän heti käytti toisiin +yrityksiin. Kultaa tulvi hänelle joka taholta, kunnes kaikki mihin hän +koski näytti muuttuvan kullaksi. + +Mutta tämä ensimäinen talvi Carmackin kultalassa opetti Daylightille +paljon. Tuhlaavaisuudestaan huolimatta tiesi hän kuitenkin määränsä. +Hän katseli miljoonamies-nousukkaiden hurjaa tuhlausta eikä käsittänyt +sitä. Hänen kannaltaan oli aivan paikallaan yhden yön iloisessa +leikissä panna menemään kaikki säästönsä. Sen hän olikin tehnyt +pelatessaan Circle Cityssä pokeria, missä menetti viisikymmentä +tuhatta -- kaiken mitä omisti. Mutta viisikymmentä tuhatta oli hänen +mielestään ollut vain pikkusumma. Toista oli, kun tuli miljoonista +kysymys. Niin suuri omaisuus oli panos, eikä sitä saanut kylvää +ravintolahuoneiden lattialle, suorastaan kylvää, niinkuin tekivät +humalaiset miljoonanomistajat, jotka olivat menettäneet kaiken +käsityksen mitasta ja määrästä. Sellainen oli Mc Mann, jonka yksi ainoa +ravintolalasku nousi kolmeenkymmeneen kahdeksaan tuhanteen dollariin; +ja Raaka Jimmie, joka menetti sata tuhatta kuukaudessa ja hurjisteli +neljä kuukautta kunnes eräänä maaliskuun yönä kaatui humalaisena lumeen +ja paleltui kuoliaaksi; ja Swiftwater Bill, joka tuhlattuaan kolmen +arvokkaan valtauksen hinnan kohtuuttomissa juomingeissa, lainasi kolme +tuhatta dollaria jättääkseen seudun, ja joka erään naisen tähden, joka +keimaillen oli vakuuttanut pitävänsä munista, osti Dawsonin torilta +sata kymmenen tusinaa munia maksaen niistä kaksikymmentä neljä dollaria +tusinalta ja syötti ne heti koirille. + +Samppanja maksoi neljä-, viisikymmentä dollaria neljännes ja +osterilaatikko viisitoista dollaria. Daylight ei sallinut itselleen +mitään sellaista ylellisyyttä. Hän tarjosi mielellään tarjoiluhuoneen +täyteiselle miesjoukolle whiskyä, joka maksoi viisikymmentä senttiä +lasi, mutta hänenkin tuhlaavaisessa ja hurjassa luonteessaan oli +jonkinlainen sopivaisuuden ja sopusuhtaisuuden tunne, joka esti häntä +maksamasta viittätoista dollaria osterilaatikon sisällöstä. Toisaalta +menetti hän mahdollisesti enemmän rahaa kovaonnisten auttamiseen kuin +hurjimmatkaan vastaleivotuista miljoonamiehistä panivat mielettömiin +hurjisteluihinsa. Sairaalan isä Judge olisi voinut kertoa paljon +suuremmista lahjoituksista kuin ensimäiset kymmenen jauhosäkkiä. Ja +entiset toverit, jotka tulivat Daylightin luo hädässään, läksivät aina +hänen luotaan autettuina. Mutta viisikymmentä dollaria vaahtoavasta +samppanjaneljänneksestä! Se oli liikaa! + +Ja kuitenkin hän vielä toisinaan vietti yön entiseen tapaan juoden +ja reuhaten. Mutta hän teki niin eri syistä. Ensiksikin hän kaipasi +tällaisia öitä, syystä että ne entiseen aikaan olivat kuuluneet hänen +elämänjärjestykseensä. Ja toiseksi hänellä oli varoja siihen. Mutta +hän ei enää pitänyt tästä huvittelumuodosta aivan yhtä paljon kuin +ennen. Hän oli saanut hiukan esimakua vallasta. Sitä oli seurannut +vallanhalu. Hän oli rikkain Alaskan kullankaivajista, mutta hän halusi +tulla vielä rikkaammaksi. Hän pelasi suurta peliä ja piti siitä +enemmän kuin mistään muusta pelistä. Se vaati tavallaan luovaa työtä. +Hän teki jotakin. Kuitenkaan ei tyydytys, jota hän tunsi Eldoradon +miljoonavaltauksen johdosta, ollut koskaan niin syvä kuin ilo, jota +hän tunsi nähdessään sahansa työssä ja hirsilauttojen laskevan rantaan +Moosehide Mountainin tuolla puolen. Kulta vaakakupeissakin oli sekin +oikeastaan epätodellista, käytännössä merkityksetöntä, Se edusti +kappaleita ja voimaa tehdä. Mutta sahat olivat itse kappaleita, +todellisia ja käsitettäviä, ja ne olivat kappaleita, joiden avulla +tehtiin uusia kappaleita. Ne olivat todellisuudeksi muuttunut unelma, +kauniiden haaveiden kova ja epäämätön toteutus. Kesärynnäkön mukana +tuli suurten sanomalehtien ja aikakauskirjojen erikoiskirjeenvaihtajia +ja kaikki kirjoittivat he Daylightista, joten Daylightista +sanomalehtiä lukevan yleisön silmissä tuli Alaskan tärkein henkilö. +Luonnollisesti maailman mielenkiinto muutaman kuukauden kuluttua +kohdistui Espanjan sotaan; mutta Klondikessa Daylight vielä sittenkin +pysyi huomattavimpana henkilönä. Kun hän kulki Dawsonin kaduilla, +kääntyivät kaikkien katseet seuraamaan häntä ja ravintoloissa uudet +tulokkaat tuskin käänsivät silmiään hänestä niin kauan kuin hän oli +heidän näköpiirissään. Hän ei ainoastaan ollut seudun rikkain mies, +vaan hän oli Burning Daylight, uranuurtaja, mies, joka tämän nuoren +maan nuoruudenaikana oli kulkenut Chilcootin poikki ja ajautunut +myötävirtaa Yukonia pitkin tapaamaan noita vanhempia sankareita, Al +Mayo'a ja Jack Mc Questionia. Hän oli Burning Daylight, lukemattomien +hurjien seikkailujen sankari, mies, joka halki jää-aavikoiden oli +vienyt sanan Pohjois-Jäämereen jäätyneeseen valaanpyytäjälaivastoon, +joka oli kuljettanut postin Circlesta valtamerelle ja sieltä takaisin +kuudessakymmenessä päivässä, joka talvella 91 pelasti koko Tananan +heimon kuolemasta sukupuuttoon lyhyesti sanoen, mies, joka sai +tulokkaiden mielikuvituksen enemmän liikkeelle kuin kaksitoista muuta +miestä yhteensä. + +Hänellä oli tuo turmiollinen taipumus puhua itsestään. Hänen tilapäiset +ja luonnollisetkin tekonsa leimasi yleisön mielikuvitus merkittäviksi. +Ja hänen viimeinen tekonsa oli aina joka miehen huulilla, joko hän +sitten oli ensimäisenä ennättänyt Danish Creekin löytöpaikalle tai +voittanut kanootinsoutukilpailussa Queens Birthdayssa, oltuaan +pakoitettu ottamaan osaa kilpailuun viime tingassa, kun vanhojen +kullankaivajien edustaja ei saapunut. Eräänä yönä pelasi hän +Moosehornissa Jack Kearnsin kanssa pokeria, josta he jo aikoja sitten +olivat sopineet. Taivas ja kello kahdeksan aamulla olivat rajana ja +pelin päätyttyä oli Daylight voittanut kaksisataa kolmekymmentä tuhatta +dollaria Jack Kearnsille, joka jo oli moni-miljoonanomistaja, ei tämä +häviö ollut huimaava. Mutta koko yhteiskuntaa vapisutti panosten +suuruus ja jokainen noista kahdestatoista kirjeenvaihtajasta lähetti +lehdelleen mieltäkiihoittavan kyhäelmän. + + + + +XII LUKU. + + +Monista tulolähteistään huolimatta oli Daylight koko ensi talven +ahtaalla. Kultasora, joka sulatettiin peruskalliossa, jäätyi heti, +kun se hinattiin maanpinnalle. Siten hänen kaivoksensa, joissa oli +monen miljoonan arvosta kultaa, olivat hyödyttömät. Vasta kun palaava +aurinko sulatti maan ja veden, missä voi huuhdella, saattoi hän käyttää +hyväkseen niissä löytyvää kultaa. Ja silloin talletti hän kahteen +vastaperustettuun pankkiin ylijäämän; ja monet miehet ahdistivat häntä +ankarasti saadakseen hänet sijoittamaan pääomansa heidän yrityksiinsä. + +Mutta hän huomasi parhaaksi hoitaa omaa peliään ja liittyi muihin +vain silloin, kun oli yhteinen puolustus tai hyökkäys kysymyksessä. +Niinpä hän, vaikka oli maksanut korkeimmat päiväpalkat, liittyi +Kaivostenomistajain liittoon, ratkaisi taistelun ja lannisti +perinpohjin päivätyöläisten kytevän uppiniskaisuuden. Aika oli +muuttunut. Entiset ajat olivat olleet ja menneet. Uusi aikakausi +oli alkanut ja Daylight, joka oli rikkain kaivostenomistajista, oli +uskollinen nykyiselle yhteiskuntaluokalleen. Tosin teki hän vanhanajan +kullankaivajat, jotka olivat hänen työssään, uusien tulokkaiden +päällysmiehiksi, estääkseen heitä liittymästä järjestyneen työväen +ammattiyhdistykseen; mutta tämä oli Daylightille sydämen asia, eikä +pään. Sydämessään ei hän ollut voinut unohtaa entisiä aikoja, vaikka +hän järjellään hoiti taloudellista peliä noudattaen viimeisiä ja +tarkoituksenmukaisimpia menetelmiä. + +Mutta lukuunottamatta työnantajain liittoon liittymistä, kieltäytyi +hän sitoutumasta kenenkään peliin. Hän pelasi yksin suurta peliä ja +tarvitsi kaikki rahansa omiin yrityksiinsä. Hiljattain perustettu +arvopaperipörssi herätti hänessä vilkasta mielenkiintoa. Hän ei ollut +milloinkaan ennemmin nähnyt sellaista laitosta, mutta hän näki heti +sen ansiopuolet ja osasi käyttää sitä hyväkseen. Kaupanteko siellä +oli ennen kaikkea uhkapeliä, ja monta kertaa, vaikkei se ollut +välttämätöntä hänen omien suunnitelmiensa edistämiseksi, sai hän aikaan +paniikin pörssissä pelkästä kevytmielisyydestä ja kujeilunhalusta. + +"Tämä on kuin farao-peliä", sanoi hän eräänä päivänä, kun hän, +pidettyään viikon ajan Dawsonin pörssipelaajia jännityksessä vuoroin +ostamalla ja myymällä, näytti kaikille korttinsa ja luopui voitosta, +joka jollekin toiselle olisi ollut melkoinen rikkaus. + +Koottuaan omaisuuden olivat toiset miehet lähteneet etelään, +Yhdysvaltoihin, ottaen lomaa napaseudun julmasta taistelusta. Mutta kun +Daylightilta kysyttiin, milloin hän lähtisi etelään, nauroi hän aina +ja sanoi lähtevänsä vasta sitten kun oli pelannut pelinsä loppuun. Hän +lisäsi vielä, että hullu oli se mies, ken luopui pelistä juuri kun oli +saanut voittoisat kortit. + +Tuhannet uudet tulokkaat, jotka jumaloivat Daylightia kuin sankaria, +väittivät, että hän oli mies, joka ei tiennyt mitä on pelko. Mutta +Bettles ja Dan MacDonald ja muut entisajan miehet pudistivat päätään +ja nauroivat mainitessaan sanan _naiset_. Ja he olivat oikeassa. +Hän oli aina pelännyt heitä, aina siitä lähtien kuin "Kuningatar +Anna" Juneausta oli avonaisella ja naurettavalla tavalla osoittanut +rakkauttaan hänelle, seitsemäntoistavuotiaalle nuorukaiselle. Tämän +takia ei hän milloinkaan ollut tuntenut naisia. Hän oli syntynyt +kaivosleirissä, missä naiset ovat harvinaisia ja salaperäisiä, +hänellä ei ollut yhtään sisarta, hänen äitinsä oli kuollut hänen +pienenä ollessaan, joten hän ei milloinkaan ollut joutunut tekemisiin +heidän kanssaan. Tosin oli hän paettuaan "Kuningatar Annan" luota +tavannut heitä myöhemmin Yukonissa ja seurustellut heidän kanssaan -- +uranuurtajanaisten, jotka olivat miesten jälkiä seuraten kulkeneet +solien poikki ensimäisille kultakaivospaikoille. Mutta mikään lammas +ei ollut milloinkaan kulkenut suden kanssa suuremmalla pelolla ja +vavistuksella kuin hän oli kulkenut heidän kanssaan. Hänen miehisestä +ylpeydestään johtui, että hän seurusteli heidän kanssaan, ja hän oli +tehnyt sen vain näön vuoksi; mutta naiset olivat yhä hänelle suljettu +kirja, ja hänestä oli hauskempaa pelata yksin tai sitten suuressa +joukossa. + +Ja nyt, kun hänet tunnettiin nimeltä "Klondiken kuningas", kun hänellä +oli kosolti muitakin kuninkaallisia arvonimiä, kuten "Eldoradon +kuningas", "Bonanzan kuningas", "Metsä-parooni" ja "Kultala-ruhtinas", +puhumattakaan hänen parhaimmasta lisänimestään, joka oli +"Vanhanajan-miesten isä", pelkäsi hän naisia enemmän kuin milloinkaan +ennen. Innokkaammin kuin konsanaan koettivat he kietoa hänet +pauloihinsa, ja päivä päivältä tulvaili paikkakunnalle uusia naisia. +Joko hän istui päivällistä syöden kulta-asiamiehen talossa, tai tarjosi +heille tanssisalissa juotavaa, tai suostui New Yorkin "Sun"-lehden +naisreportterin haastateltavaksi, niin koettivat he kaikki kietoa häntä +pauloihinsa. + +Oli vain yksi poikkeus ja se oli Freda, tanssijatar, jolle hän oli +antanut jauhoja. Tämä oli ainoa nainen, jonka seurassa hän viihtyi, +sillä tämä oli ainoa, joka ei koettanut häntä kietoa. Ja kuitenkin +oli kohtalo määrännyt, että juuri tämä nainen hänessä herätti entistä +ankaramman pelon. + +Tämä tapahtui syksyllä 1897. Hän oli paluumatkalla tarkastamassa +Henderson-jokea, joka laski Yukoniin, tavalliselta nopealta retkeltään, +oltuaan tällä kertaa aivan Stewartin yläpuolella. Talvi oli tullut +yht'äkkiä ja hänen täytyi kulkea seitsemänkymmentä peninkulmaa Yukonia +alaspäin kehnossa Peterborough-kanootissa myötävirtaa ajelehtivien +jäälohkareitten keskitse. Pysytellen lähellä rantajäätä, joka jo piti, +hän ennätti Klondiken suuhun parhaiksi näkemään, miten yksinäinen mies +kiihoittuneena hyppeli rannalla ja osoitti veteen. Samassa näki hän +turkkeihin puetun naisenruumiin kasvot alaspäin vajoomassa jäälauttojen +väliin. Kun kapea kuja avaantui jäiden keskelle, oli vain muutaman +silmänräpäyksen työ ohjata kanootti paikalle, tarttua naiseen ja vetää +hänet varovaisesti kanootin viereen. Nainen oli Freda. Ja kaikki olisi +käynyt hyvin, ellei tämä myöhemmin, tultuaan tuntoihinsa olisi katsonut +häneen vihasta säihkyvin sinisilmin ja kysynyt: "Miksi teitte sen? Voi, +miksi teitte sen?" + +Tämä ahdisti hänen mieltään. Seuraavana yönä hän sen sijaan, että olisi +heti vaipunut uneen, niinkuin tapansa oli, makasi valveilla ja näki +yhä edessään nuo vihasta säihkyvät sinisilmät ja mietti noita sanoja. +Ne olivat kuuluneet vilpittömiltä. Moite oli todellinen. Tyttö oli +tarkoittanut juuri sitä mitä oli sanonut. Ja yhä hän aprikoi. + +Kun hän ensi kerran sen jälkeen tapasi Fredan, kääntyi tämä vihaisen ja +halveksivan näköisenä poispäin. Ja kuitenkin hän tuli sitten pyytämään +Daylightiltä anteeksi ja kertoi jostakin miehestä, jonka takia hän oli +menettänyt kaiken elämänhalunsa. Hän puhui suoraan, mutta sekavasti, ja +Daylight sai hänen puheistaan selville vain sen, että tuo tapaus, mikä +se sitten lienee ollutkin, oli sattunut jo vuosia takaperin. Niinikään +hän sai selville, että Freda oli rakastanut tuota miestä. + +Sellaista oli rakkaus. Se toi onnettomuutta mukanaan. Se oli +pelottavampi kuin pakkanen tai nälkä. Naiset olivat hyvät olemassa, +kauniit ja suloiset nähdä; mutta jos se, mitä sanottiin rakkaudeksi, +sai heissä vallan, poltti se heidät luihin saakka ja teki heidät niin +sekapäisiksi, ettei milloinkaan saattanut arvata, mihin he seuraavalla +hetkellä ryhtyisivät. Tämä Freda oli komea naisolento, uhkea, kaunis +ja älykäs; mutta rakkaus oli tullut ja katkeroittanut hänen elämänsä, +pakoittanut hänet lähtemään Klondikeen ja etsimään väkivaltaista +kuolemaa niin innokkaasti, että hän rupesi vihaamaan miestä, joka +pelasti hänen henkensä. + +Tähän saakka Daylight oli välttänyt rakkauden kuten hän oli välttänyt +isonrokonkin; mutta se oli yhtä tarttuvaa kuin rokko ja aiheutti +vielä pahempia vaurioita. Se sai miehet ja naiset tekemään hirveitä +ja mielettömiä tekoja. Se muistutti juoppohulluutta, mutta oli vain +pahempi. Jos se saisi valtoihinsa hänet, Daylightin, hämmentäisi se +hänenkin elämänsä yhtä armottomasti kuin kaikkien muidenkin. Se oli +hulluutta, sulaa hulluutta ja päällepäätteeksi tarttuvaa. Puolisen +tusinaa nuorta miestä oli rakastunut Fredaan. He kaikki halusivat +mennä hänen kanssaan naimisiin. Mutta Freda taas oli rakastunut +johonkin mieheen toisella puolella maailmaa eikä tahtonut olla missään +tekemisissä heidän kanssaan. + +Mutta Neito sittenkin herätti hänessä ankarimman pelon. Hänet +löydettiin eräänä aamuna kuolleena majassaan. Hän oli ampunut luodin +päähänsä, eikä ollut jättänyt jälkeensä mitään viestiä eikä selitystä. +Siitä puhuttiin paljon. Jotkut tiesivät, että Daylight oli syynä tähän +tapaukseen. Neito oli surmannut itsensä hänen tähtensä. Kaikki tiesivät +sen ja lausuivat sen julki. Sanomalehtien kirjeenvaihtajat kirjoittivat +siitä ja vielä kerran täyttyivät Yhdysvaltain sunnuntai-lisälehtien +palstat mieltäkiihoittavilla kuvauksilla Daylightista, "Klondiken +kuninkaasta". Neito oli viettänyt hyvin vaatimatonta elämää, kertoivat +kirjeenvaihtajat, ja se oli totta. Hän ei ollut milloinkaan käynyt +Dawsonin tanssisalissa. Circle Citystä tultuaan oli hän ensin +hankkinut elatuksensa vaatteiden pesulla. Sitten hän oli hankkinut +ompelukoneen ja valmistanut miesten parka-takkeja, turkislakkeja ja +hirvennahkakäsineitä. Sitten hän oli mennyt virkailijaksi ensimäiseen +Yukonin pankkiin. Tämä ja vielä muutakin tiedettiin ja kaikki olivat +yksimieliset siitä, että Daylight oli tahtomattaan syypää hänen +ennenaikaiseen kuolemaansa. + +Ja pahinta oli, että Daylight itsekin tiesi sen olevan totta. Aina oli +hän muistava tuon viimeisen yön, jona oli nähnyt hänet. Hän ei silloin +ollut ajatellut mitään sen johdosta; mutta kun hän ajatteli kulunutta +elämäänsä, muistui hänen mieleensä jokainen pikkupiirre ja tapahtuma. +Tämän surullisen tapauksen valossa hän ymmärsi kaiken -- Neidon +levollisuuden, hänen tyynen varmuutensa. Oli aivankuin olisi Neito +ratkaissut kaikki elämän kiduttavat kysymykset ja vaijentanut ne, ja +tuo taivaallinen lempeys kaikessa, mitä Neito sanoi ja teki, oli ollut +miltei äidillistä. Daylight muisti, miten hän oli katsonut häneen, +miten hän oli nauranut, kun hän kertoi erehdyksestä, minkä Mickey Dolan +oli tehnyt paaluttaessaan kappaleen Skookum-rotkosta. Hänen naurunsa +oli ollut iloista, ja kuitenkin oli siitä samalla puuttunut sen +entinen voima. Ei niin, että Neito olisi ollut vakava ja alistuvainen. +Päinvastoin oli hän näyttänyt niin ilmeisen tyytyväiseltä, niin +rauhalliselta. Hän oli pettänyt Daylightia, joka oli todenteolla +hullu. Hän oli tuona yönä ajatellut, että Neidon rakkaus häntä kohtaan +oli sammunut ja tämä ajatus oli tuottanut hänelle mielihyvää ja hän +oli kuvitellut heidän vastaista ystävyyttään, jota rakkaus ei enää +häiritsisi. + +Daylight muisti kuinka hän sitten seisoi lakki kädessä ovella ja +sanoi hyvää yötä. Hänestä oli silloin tuntunut naurettavalta ja +kiusalliselta, että Neito oli kumartunut ja suudellut hänen kättään. +Hänestä oli tuntunut, että Neito piti häntä pilkkanaan, mutta nyt hän +värisi muistaessaan sen ja tuntiessaan vielä kerran kädellään Neidon +huulien kosketuksen. Neito oli sanonut hänelle jäähyväiset, iäiset +jäähyväiset, eikä hän ollut aavistanut sitä. Tällä hetkellä ja koko +illan oli hän kylmäverisesti ja tarkoin punnittuaan, yhtä varmasti +kuin hän, Daylight tiesi mitä teki, päättänyt kuolla. Jospa hän vain +olisi tiennyt sen! Vaikkei tuo tarttuva tauti ollutkaan häneen itseensä +kajonnut, olisi hän mennyt naimisiin Neidon kanssa, jos olisi vain +hiukankaan aavistanut, mitä tällä oli mielessä. Ja kuitenkin hän tiesi, +että Neidossa oli tuollaista jäykkäpolvista ylpeyttä, joka ei olisi +sallinut tämän suostua avioliittoon, jota tarjottiin säälistä. Hän ei +itse asiassa ollutkaan enää pelastettavissa. Rakkaudentauti oli iskenyt +häneen kyntensä ja hän oli alusta alkaen tuomittu sortumaan. + +Neidon ainoa pelastusmahdollisuus olisi ollut se, että häneenkin, +Daylightiin, olisi sama tauti tarttunut. Mutta se ei ollut tarttunut +häneen. Jos hän olisi rakastunut, olisi hän todennäköisimmin rakastunut +Fredaan tai johonkin toiseen naiseen. Hän tunsi Dartworthyn, joka +oli paaluttanut itselleen kultarikkaan valtauksen Bonanzasta. Kaikki +tiesivät, että vanhan Doolittlen tytär Bertha oli mielettömästi +rakastunut häneen. Mutta ennen kaikkia muita naisia oli kapteeni +Walthstonen, suuren Guggenhammerin liikkeen kaivostentuntijan vaimo +sytyttänyt hänen rakkautensa ja vastannut siihen. Seurauksena oli +kolme mielettömyyttä: Dartworthy myy kaivoksensa kymmenesosaan +sen arvosta; naisraukka uhraa kunniansa ja pakenee hänen kanssaan +avonaisessa veneessä Yukonia alas; ja kapteeni Walthstone, jonka +on vallannut murhan ja hävityksen himo, ajaa heitä takaa toisessa +avonaisessa veneessä'. Tuo traagillinen kolmikko oli kulkenut alas +Yukonia, ohi Forty Milen ja Circlen ja sen takana oleva erämaa oli +ollut murhenäytelmän todistajana. Oli totinen tosi, että rakkaus +toi onnettomuutta ja hämmennystä miesten ja naisten elämään, kylvi +hävitystä ja kuolemaa ympärilleen, pani ylösalaisin kaikki käsitteet +oikeasta ja järkevästä, teki kelpo naisista avioliitonrikkojia tai +itsemurhaajia, sekä konnia ja murhamiehiä miehistä, jotka aina olivat +olleet rehellisiä ja moitteettomia. + +Ensi kerran elämässään menetti Daylight tarmonsa. Hän tunnusti suoraan +itselleen pelkäävänsä pahasti. Naiset olivat hirveitä olentoja ja +rakkaudensiemen orasti erittäin vehmaasti heidän läheisyydessään. Ja +he olivat niin häikäilemättömiä, niin pelottomia. Heitä ei peloittanut +Neidon kohtalo. He koettivat viekottelevammin kuin milloinkaan +kietoa häntä pauloihinsa. Rikkaudettaankin, pelkkänä miehenä, joka +juuri oli täyttänyt kolmekymmentä, oli harvinaisen voimakas ja yhtä +hyvännäköinen ja hyväluontoinen, olisi hän tavallisen naisen silmissä +ollut tavottelemisen arvoinen. Mutta kun hänen luontaisiin avuihinsa +liittyi hänen nimensä romanttisuuden sädekehä ja hänen suunnaton +rikkautensa, niin jokainen naimaton nainen katsoi häneen ihastunein +silmin, puhumattakaan joistakuista naineistakin naisista. Muut miehet +olisivat siinä asemassa kadottaneet järkensä; mutta tämän kaiken ainoa +vaikutus häneen oli se, että hänen pelkonsa kasvoi. Seurauksena oli, +että hän useimmiten vastasi kieltävästi kutsuihin taloista, missä hän +saattoi tavata naisia, ja kävi vain poikamiesten luona Moosehornin +ravintolassa, jonka yhteydessä ei ollut tanssisalia. + + + + +XIII LUKU. + + +Kuusituhatta miestä toi talvi 1897 Dawsoniin, työt kaivoksissa +vilkastuivat ja solien takaa tuli sanoma, että satatuhatta lisää oli +odotettavissa keväällä. Myöhään eräänä lyhyenä iltapäivänä istui +Daylight penkillä French Hillin ja Skookum Hillin välillä ja alkoi +katsella avarammin asioita. Hänen allaan oli Eldoradon kultarikkain +alue ja Bonanzaa näkyi peninkulmain laajalta. Se oli laaja maisema, +jossa kaikkialla näkyi hävityksen jäljet. Mäiltä oli huippuihin saakka +puut kaadettu ja niiden paljailla rinteillä näkyi jälkiä koloista, +joita ei lumivaippakaan saanut peitetyksi. Hänen alapuolellaan oli joka +suunnalla ihmisasumuksia. Mutta vähän ihmisiä oli näkyvissä. Savupeite +kattoi laaksot ja muutti harmaan päivänvalon synkeäksi hämäräksi. Savu +kohosi tuhansista koloista lumessa, missä syvällä peruskalliossa, +jäätyneessä mudassa ja sorassa miehet ryömivät ja kaapivat ja +kaivoivat, ja yhä rakennettiin uusia nuotioita, joilla käytiin pakkasen +jäädyttämää maata sulattamaan. Siellä täällä, missä uusia kuiluja +ryhdyttiin kaivamaan, loimusivat nuotiotulet punertavina. Miehiä +ryömi ulos koloista tai katosi niihin tai nostivat he käsivintturilla +sulatetun soran maanpinnalle, missä se heti taas jäätyi. +Keväthuuhdonnan jälkiä näkyi kaikkialla huuhdontapatojen paaluja, +huuhdontakouruja, suuria vesirattaita -- kullankaivaja-armeijan +kuormaston tähteitä. + +"Tuo on kaikki pelkkää maamyyrän työtä", mutisi Daylight ääneen. + +Hän katseli alastomia mäkiä ja sai selvän kuvan siitä suunnattomasta +metsänhaaskauksesta, mikä oli tapahtunut. Täältä ylhäältä katsoen +hän selvään näki heidän kuumeisen työnsä suunnattoman järjestyksen +puutteen. Se ei vastannut tarkoitustaan. Jokainen työskenteli +itsekseen ja seurauksena oli sekasorto. Tällä kultarikkaimmallakin +kaivosalueella maksoi kahden dollarin kultamäärän kaivattaminen yhden +dollarin ja jokaisen dollarin ohella, minkä he kuumeentapaisilla, +suunnitelmattomilla menettelytavoillaan saivat irti maasta, jäi toinen +dollari toivottomasti sinne. Vuoden kuluttua olisi työ useimmissa +valtauksissa lopetettu, eikä niistä saatu kultamäärä olisi yhtään +suurempi kuin kultamäärä, joka oli jäänyt maahan. + +Tarvittiin järjestelmällisyyttä, päätti hän; ja hänen nopea +mielikuvituksensa näki jo Eldorado-joen suusta lähteisiin ja vuoren +huipulta toiselle taitavan johdon käsissä. Höyryllä sulattamistakin, +jolla ei vielä oltu kokeiltu, mutta joka otettaisiin käytäntöön, +piti hän vain hätävarakeinona. Oli ryhdyttävä puristetulla ilmalla +sulattamaan laakson sivuja ja pengermiä ja sitten joen pohjassa +käytettävä kultaruoppaajaa, kuten hän oli kuullut Californiassa +tehtävän. + +Siinä oli vielä oikea mahdollisuus suurtyöhön. Hän oli juuri +ihmetellytkin, mistä syystä Guggenhammer ja suuret englantilaiset +yhtiöt olivat lähettäneet paikalle kallispalkkaiset asiantuntijansa. +Tämä oli heidän suunnitelmansa. Tämän vuoksi olivat he tarjoutuneet +ostamaan valtauksia, joissa työt jo oli lopetettu sekä huuhtelumutaa. +He antoivat pienten kaivostenomistajain kaivaa valtauksistaan niin +paljon kuin saivat irti, sillä miljoonia jäisi vielä jäljelle. + +Ja katsellessaan savuavaa helvettiä, missä ankara työ oli käynnissä, +suunnitteli Daylight uuden pelinsä pääpiirteet, pelin, jossa +Guggenhammer ja nuo muut saisivat ottaa hänet huomioonsa. Mutta +ilon ohella, jonka nämät uudet suunnitelmat tuottivat, tunsi hän +väsymystä ja kyllästymistä. Pitkät napaseudulla vietetyt vuodet olivat +kuluttaneet häntä, ja ulkomaailma houkutteli hänen uteliaisuuttaan +-- tuo avara maailma, josta hän oli kuullut muiden miesten kertovan, +mutta jonka suhteen hän oli tietämätön kuin lapsi. Sielläkin pelattiin. +Siellä oli avarampi pelipöytä, eikä mikään estänyt häntä miljoonineen +käymästä sen ääreen ja ottamasta kortteja. Tänä iltapäivänä Skookum +Hiilissä hän siis päätti pelata viimeiset parhaat korttinsa Klondikessa +ja lähteä sitten Yhdysvaltoihin. + +Se vei kuitenkin aikaa. Hän palkkasi luotettavia asiamiehiä +seuraamaan suurten asiantuntijain jälkiä, ja missä nämät olivat +alkaneet ostaa, osti hänkin hyljättyjä valtauksia. Missä tahansa he +tuumivat pilkkahinnasta ostaa kulta-alueen, oli hän ennättänyt heidän +tielleen ja hankkinut itselleen valtauksen osia tai viekkaasti heidän +valtaustensa joukkoon sijoitettuja valtauksia, jotka tekivät heidän +suunnitelmansa mitättömiksi. + +"Pelaan avonaista peliä voittaakseni -- enkö ole oikeassa?" sanoi hän +kerran kiihkeässä neuvottelussa. + +Seurauksena oli otteluita, aselepoja, sovittelulta, voittoja ja +tappioita. Vuonna 1898 oli Klondikessa kuusikymmentä tuhatta miestä +ja kaikkien heidän omaisuuteensa ja asioihinsa vaikuttivat Daylightin +käymät taistelut. Ja yhä enemmän ja enemmän kasvoi Daylightin +halu suuriin yrityksiin. Olihan hän jo ollut käsikähmässä suuren +Guggenhammerin liikkeen kanssa ja voittanut, ylpeästi voittanut. +Mutta hänen uhkarohkein yrityksensä oli ehkä kuitenkin Ophir, joka +parhaiten vastasi hirvilaitumen nimeä, ja jonka huuhtelusoran alhaisen +kultamäärän korvasi vain alueen laajuus. Seitsemän valtauksen +omistaminen sen keskuksessa saattoi Daylightin sen valtiaaksi, +eivätkä he voineet sopia kauppaehdoista. Guggenhammerin asiantuntijat +arvelivat, että yritys kävi yli Daylightin voimien ja kun he esittivät +hänelle loppuvaatimuksensa, suostui hän siihen ja osti heiltä loput +alueesta. + +Suunnitelma oli hänen omansa, mutta hän kutsui Yhdysvalloista taitavia +insinöörejä panemaan sitä täytäntöön. Rinkabillyn vedenjakajaan +kahdeksankymmenen peninkulman päässä hän rakensi vesisäiliön ja +kahdeksankymmenen peninkulman pituinen suuri puinen vesijohto kuljetti +veden seudun poikki Ophiriin. Vesisäiliön ja -johdon kustannusarvio +oli kolme miljoonaa, mutta ne tulivat maksamaan lähes neljä. Hän ei +pysähtynyt tähänkään. Hän hankki sähkölaitoksia ja hänen työmiehensä +saivat tehdä työtä kirkkaassa sähkövalossa. Toiset vanhanajan miehet, +joiden rohkeimmatkin unelmat olivat täyttyneet yli odotuksen, +pudistivat synkästi päätään, varoittivat häntä häviöstä ja kielsivät +häntä ryhtymästä niin uhkarohkeaan yritykseen. Mutta Daylight nauroi ja +myi jälellä olevat maapalstansa. Hän möi oikeaan aikaan, kun kultakuume +oli kiihkeimmillään. Kun hän ennusti vanhoille ystävilleen Moosehornin +ravintolassa, ettei neljän vuoden kuluttua Dawsonissa saisi maapalstoja +rahallakaan ja että majoja revittäisiin polttopuiksi, nauroivat he +hänelle ja vakuuttivat, että pääsuoni löytyisi jo ennen tätä aikaa. +Mutta hän jatkoi alkamaansa suuntaan ja möi yhtä hyvästä hinnasta +sahansa, kun ei enää tarvinnut hirsiä. Niinikään möi hän hajallaan +olevat maapalstansa eri alueilla ja kenenkään varoituksista huolimatta +rakensi hän vesijohtonsa valmiiksi, rakensi ruoppaajansa, tuotti +Yhdysvalloista koneita ja ryhtyi heti kaivamaan kultaa Ophirista. +Ja hän, joka neljä vuotta takaperin oli Indian-joelta päin kulkenut +vedenjakajan poikki ja vaeltanut hiljaisessa erämaassa, intiaani-tapaan +kuljettaen koirilla tavaroitaan ja intiaani-tapaan itse eläen +hirvenlihalla, kuuli nyt käheä-äänisten vihellysten kutsuvan satoja +työmiehiä työhön ja näki heidän ahertavan sähkölamppujen valkeassa, +häikäisevässä valossa. + +Mutta tämän tehtyään oli hän lähtövalmis. Ja kun hän ilmoitti +aikovansa myydä Ophirin, kilpaili Guggenhammer englantilaisen yhtiön +ja uuden ranskalaisen yhtiön kera siitä, kuka saattoi tarjota enimmän, +Guggenhammer tarjosi enimmän ja hinta oli niin hyvä, että Daylightille +jäi miljoona puhdasta voittoa. Huhuiltiin, että hänen omaisuutensa +nousi kahden-, kolmenkymmenen miljoonan paikkeille. Mutta hän yksin +tiesi, kuinka suuri se oli, tiesi että hän viimeisen valtauksen +myytyään oli kaiken kaikkiaan vähän päälle yhdentoista miljoonan +omistaja. + +Hänen lähtöjuhlansa oli merkkitapaus Yukonin historiassa kuten +hänen muutkin tekonsa. Koko Yukon oli hänen vieraanaan ja Dawson +oli juhlan keskipiste. Tänä viimeisenä yönä ei kelvannut kenenkään +muun kultahiekka kuin hänen. Juomat eivät olleet kaupan. Joka +kapakka oli auki ja väsyneillä viinureilla oli apuna lisäväkeä eikä +juomista ollut puutetta. Muuan mies, joka kieltäytyi nauttimasta +hänen vierasvaraisuuttaan ja tahtoi maksaa puolestaan, sai tusinan +miehiä kimppuunsa. Viimeiset uudet tulokkaat nousivat puolustamaan +Daylightin nimeä moista solvausta vastaan. Ja kaiken tämän keskellä +liikkui Daylight intiaanisaappaissaan, hurjapäinen Burning Daylight, +mieli tulvillaan hyväntahtoisuutta ja toveruutta, ulvoen kuin +urossusi, ja vaatien että yö tunnustettaisiin hänen omakseen, painaen +miesten käsivarsia tarjoilupöytään, suorittaen voimannäytteitä. Hänen +pronssinkarvaiset kasvonsa punottivat juomisesta, hänen mustat silmänsä +välähtelivät, hänellä oli päällystakki ja villahuopalakki, hänen +korvaläppänsä riippuivat, hänen kalvokkailla varustetut käsineensä +heiluivat hartioiden yli ristiin kulkevista hihnoista. Mutta tällä +kertaa ei hän pannut koko omaisuuttaan peliin kuten kerran ennen, hän +käytteli rahojaan vain mikäli häntä huvitti juottaa muita. + +Tämä juhla-yö saattoi varjoon kaiken, mitä Dawsonissa oli milloinkaan +nähty. Daylight halusi tehdä sen ikimuistettavaksi ja hän onnistuikin +siinä. Suurin osa Dawsonin väestä joi itsensä juovuksiin tänä yönä. +Sää oli syksyinen ja vaikkei Yukon ollut vielä jäätynyt, osoitti +lämpömittari kahtakymmentä viittä astetta nollapisteen alapuolella +ja laski yhä. Senvuoksi oli tarpeenvaatimaa panna liikkeelle +hengenpelastaja-joukkueita, jotka kulkivat vahdissa kaduilla ja hakivat +lumeen kaatuneita juopuneita miehiä, joille tunnin uni lumessa olisi +käynyt turmiolliseksi. Daylight, joka mielijohdettaan noudattaakseen +oli juottanut sadottain ja tuhansittain miehiä juovuksiin, pani +alkuun hengenpelastustoiminnan. Hän tahtoi, että Dawson tänä yönä +juhli, mutta hän ei hurjimmallakaan päällä ollessaan ollut koskaan +ajattelematon eikä kevytmielinen ja hän piti huolen siitä, ettei +sattunut mitään onnettomuutta. Ja kuten entisaikojenkin öinä, antoi hän +määräyksen, ettei saanut riidellä eikä tapella, vaan lupasi hän itse +rangaista rauhanhäiritsijöitä. Mutta hänen ei tarvinnut ruveta ketään +rankaisemaan. Sadat uskolliset opetuslapset pitivät huolen siitä, että +riidanrakentajaa kieriteltiin lumessa ja hänet heitettiin vuoteeseen. + +Kun suuressa maailmassa mahtavat teollisuuspäälliköt kuolevat, +pysähtyvät kaikki pyörät minuutiksi heidän johtamissaan tehtaissa. +Mutta Klondiken iloinen suru päällikkönsä lähdön johdosta oli +niin suuri, ettei kahteenkymmeneen neljään tuntiin mitkään pyörät +liikkuneet. Suuressa Ophirissakin tuhansine työmiehineen oli työ +seisahduksissa. Seuraavana päivänä ei kukaan kyennyt tai saanut mennä +työhön. + +Seuraavana aamuna, päivän koittaessa, sanoi Dawson jäähyväiset. +Tuhatlukuisella joukolla, joka seisoi rannalla, oli käsineet käsissä +ja korvalaput oli vedetty tiukasti korville. Oli kolmekymmentä +astetta nollapisteen alapuolella ja Yukonissa ajelehti jäälohkareita, +"Seattlen" kannelta huusi Daylight jäähyväisensä. Kun köydet oli +irroitettu ja höyrylaiva eteni rannasta, näkivät lähinnäseisovat +Daylightin silmien kostuvan. Olihan tämä tavallaan hänelle lähtö +synnyinmaasta, ankaralta napaseudulta, ainoasta maasta, minkä hän +todella oli tuntenut. Hän kiskaisi lakin päästään ja heilutti sitä. + +"Hyvästi!" huusi hän. "Hyvästi!" + + + + + + +II OSA. + + + + +I LUKU. + + +Daylightin tulo San Fransiskoon ei herättänyt lainkaan huomiota. +Ei oltu unohdettu vain häntä, vaan vieläpä hänen kerallaan koko +Klondikekin. Muut asiat kiinnittivät ihmisten mieliä ja Alaskan +tapahtumat samoinkuin sota Espanjaa vastaan kuuluivat jo menneisyyteen. +Paljon oli tapahtunut senjälkeen. Huomiotaherättäviä tapahtumia sattui +joka päivä eikä sanomalehtien tarvinnut tekemällä tehdä uutisia. Oli +kuitenkin tavallaan virkistävää liikkua näin tuntemattomana. Hän oli +ollut suurmies pohjan perillä. Nämä uudet olot olivat sikäläisiä +paljon suuremmoisemmat. Se näkyi siitäkin, ettei välitetty yhdentoista +miljoonan miehestä, vaikkapa hänellä oli sellainen elämäntyö takanaan +kuin Daylightilla oli. + +Hän asettui asumaan St. Francis-hotelliin. Alotteleva reportteri +haastatteli häntä sivumennen ja antoi hänelle hyviä neuvoja. Daylight +naurahti itsekseen, alkoi tarkata ympäristöään ja alkoi opetella +hänelle uutta elämää ja asiain järjestystä. Hän oli hyvin kömpelö ja +hyvin itsetietoinen. Omistamansa yksitoista miljoonaa jäykistivät hänen +niskaansa luontaisen itseluottamuksen lisäksi. Mikään ei hämmästyttänyt +häntä, hän ei ihmetellyt uuden ympäristönsä loistoa, sivistystä +eikä suurpiirteisyyttä. Tämä oli vain toisellaista erämaata, siinä +kaikki. Hänen oli opittava tuntemaan sen tiet, tienmerkit, polut ja +hyvät lähdepaikat sekä pahat taipaleet ja vaaralliset virrankurimot. +Tavalliseen tapaansa hän pelkäsi naisia. Viime kokemustensa johdosta +hän oli vielä niin peloissaan, ettei hän päästänyt lähelleen noita +häikäisevän komeita olentoja, jotka hän miljooniensa vuoksi olisi +voinut saada omikseen. He loivat häneen kaihoisia katseita, mutta +hän salasi niin hyvin arkuutensa, että liikkui näennäisesti rohkeana +heidän parissaan. Eikä vain hänen rikkautensa saattanut häntä +heidän silmissään viehättäväksi. Hänessä oli niin paljon miestä +ja hän oli niin epätavallinen mies. Vielä nuori, vain 36-vuotias, +huomattavan kaunispiirteinen, erinomaisen voimakas, elinvoimaa uhkuva. +Katukivitykseen tottumattoman erämiehen joustava käynti, tummat silmät, +jotka olivat tottuneet erämaan laajoihin näköaloihin, eivätkä vielä +olleet väsyneet kuin ahtaissa sokkeloissa liikkuneen kaupunkilaisen, +saivat monen naisen uteliaasti ja veikeästi katsahtamain häneen. Hän +näki sen, ymmärsi ja naurahti itsekseen, ja katsoi naisia kasvoihin +samoinkuin oli säikkymättä katsellut niin monta muutakin vaaraa, +kylmäverisesti, vaikkakin hänen täytyi terästää tahtoaan enemmän kuin +nälän, pakkasen tai tulvan uhatessa. + +Hän oli tullut Yhdysvaltoihin kamppaillakseen miehiä vastaan eikä +naisten kanssa pelehtiäkseen. Miehiä hän ei vielä ollut oppinut +tuntemaan. Miehet olivat hänestä velttoruumiisia; mutta hän aavisti +heidän olevan liikeasioissa kovia, kovia pehmeästä pinnasta huolimatta. +Hänen mielestään heissä oli jotakin kissamaista. Hän tapasi heitä +klubeissa ja aprikoi, kuinka todellista oli heidän osoittamansa +ystävyys ja kuinka pian he paljastaisivat kyntensä ja repisivät +ja raapisivat. "Sepä juuri on pulma", tuumi hän, "mitä he tekevät +kun leikki on lopussa". Hän tunsi syyttä suotta epäilevänsä heitä. +"He ovat pohjamutaa", oli hänen salainen arvostelunsa; ja muutamat +sanat, jotka hänen toverinsa silloin tällöin tulivat lausuneiksi, +tukivat hänen ajatustaan. Muuten heistä säteili miehekkäisyyttä ja +rehtiyttä. He saattoivat repiä ja raapia taistelussa -- mikä olikaan +sen luonnollisempaa; mutta hän tunsi kuitenkin, että he repisivät ja +raapisivat sääntöjä noudattaen. Tällainen oli hänen heistä saamansa +käsitys. Ikävä vain, että heidän joukossaan oli joku määrä roistojakin. + +Hän vietti San Fransiskossa muutamia kuukausia, joiden kuluessa hän +tutki peliä ja sen sääntöjä ja valmistautui ottamaan siihen osaa. Hän +otti yksityisopetusta englannin kielessä ja hänen onnistui poistaa +puheestaan pahimmat virheellisyydet, vaikka hän mielenkuohun hetkinä +olikin taipuvainen käyttämään Klondiken seutujen voimasanoja. Hän +oppi syömään ja pukeutumaan ja ylimalkaan käyttäytymään sivistyneiden +ihmisten tapaan; mutta kaikesta huolimatta pysyi hän omana itsenään; +hän ei ollut liian nöyrä eikä liian varovainen, eikä hän milloinkaan +epäröinyt siekailematta rikkoa jotakin sovinnaisuussääntöä, joka +oli hänen tiellään, ja kiusaus oli kyllä suuri. Hän ei, kuten +useimmat syrjäseuduilta tulleet pohatat, tuntenut kunnioitusta +kaikkia sivistyneisyyden epäjumalia kohtaan. Hän oli nähnyt ennenkin +jumalankuvia ja tiesi niiden arvon. + +Kyllästyneenä olemaan vain katselijana läksi hän Nevadaan, jossa oli +löydetty lupaava kultakaivos "vain hieman jaloitellakseen" kuten hänen +sanansa kuuluivat. Hän viipyi Tonopahin arvopaperipörssissä kymmenen +päivää, pistäen lopulta taskuunsa sievosen, puolen miljoonan voiton. +Sen jälkeen hän huuliaan maiskuttaen palasi San Fransiskoon ja St. +Francis-hotelliin. Alku ennusti hyvää ja hänen pelihimonsa kiihtyi. + +Ja vielä kerran kirjoittivat sanomalehdet hänestä huomiota +herättäviä uutisia. Nimi _Burning Daylight_ painettiin taas +lihavilla kirjasimilla. Haastattelijat hyörivät hänen ympärillään. +Aikakauslehtien ja sanomalehtien vanhat vuosikerrat tarkastettiin +ja romantillinen ja historiallinen Elam Hamish, "Pohjanperän +seikkailija", "Klondiken Kuningas" ja "Vanhojen erämiesten isä" +pääsi paahdetun leivän ja aamiaisruuan kera miljoonien kotien +aamiaispöydälle. Jo ennenkuin hänen omasta mielestään hänen aikansa +oli tullutkaan täytyi hänen käydä leikkiin käsiksi. Rahamiehet ja +keinottelijat ja kaikki liike-elämän meren hylyt työntyivät hänen +yhdentoista miljoonansa kallioita vastaan. Itsepuolustukseksi oli +hänen ollut pakko turvautua julkisiin virastoihin. Hän oli antanut +heille tietoja itsestään ja nyt he jakoivat hänelle kortteja, +tahtoipa hän tai ei, ja julistivat hänen olevan pelissä mukana. +Hyvä, pelata hän tahtoikin; hän vielä näyttäisi heille; huolimatta +ylpeistä ennustuksista siitä, miten pian hän muka törmäisi karille +-- ennustuksista ja kuvauksista siitä kömpelöstä ja moukkamaisesta +tavasta, millä hän muka tulisi peliään hoitamaan ja hänen hurjasta ja +nyreästä ulkonäöstään. + +Hän ryhtyi ensin pikkuyrityksiin, "aikansa ratoksi", kuten hän selitti +Holdsworthylle, ystävälleen Alta-Pacific-klubissa. Daylight oli klubin +jäsen, Holdsworthy oli ehdottanut hänet jäseneksi. Ja hyvä olikin, +että Daylight aluksi hoiti peliään varovaisesti, sillä hän huomasi +pian hämmästyksekseen miten paljon huijareita -- "ammattihuijareita", +kuten hän heitä nimitti parveili hänen ympärillään. Hän näki helposti +mitä he olivat miehiään, jopa häntä kummastutti, että niin suurelle +joukolle riitti saalista, mistä elää. Heidän veijarimaisuutensa ja +epäilyttäväisyytensä oli niin läpinäkyvää, ettei hän käsittänyt, kuinka +kukaan antoi heidän puijata itseään. + +Ja sitten hän huomasi, että oli eroa huijareilla ja huijareilla. +Holdsworthy kohteli häntä enemmän veljenään kuin pelkkänä +klubi-tuttavana. Holdsworthy piti hänestä huolta, neuvoi häntä ja +esitti hänet sikäläisen liikemaailman mahtimiehille. Hänen perheensä +asui viehättävässä kesäasunnossa lähellä Menlo-puistoa ja täällä +Daylight vietti muutamia lauvantai- ja sunnuntaipäiviä ja näki +hienoa ja herttaista kotielämää, jollaista hän ei milloinkaan ollut +uneksinutkaan. Holdsworthy oli innokas kukkien viljelijä ja miltei +hulluuteen saakka innostunut siipikarjan hoitoon; ja nämä intohimot +olivat ainaisena ilon lähteenä Daylight'ille, joka laski niistä +hyväntahtoista pilaa. Sellainen rakastettava tahdonheikkous todisti +miehen terveyttä ja teki hänet Daylightille rakkaammaksi. Hän oli +Daylightin mielestä hyväonninen, kyvykäs liikemies vailla suurta +kunnianhimoa -- mies, joka niin helposti tyytyi pieniin pelipanoksiin, +ettei milloinkaan yrittänytkään koettaa onneaan suuressa pelissä. + +Kerran hänen käydessään sai Holdsworthy hänen tekemään hyvän kaupan, +hyvän pikkukaupan, ostamaan Glen Ellenin tiilitehtaan. Daylight +kuunteli tarkasti toisen selityksiä asemasta. Se oli varsin edullinen +kauppa ja Daylightin ainoa vastaväite oli se, että se oli liian +pieni yritys eikä kuulunut hänen alaansa; ja hän ryhtyi siihen +vain ystävyydestä, kun Holdsworthy oli selittänyt sijoittaneensa +siihen hiukan rahoja ja olevansa pakoitettu tekemään uhrauksia +toisaalla voidakseen kehittää sitä. Daylight suoritti kauppasumman, +viisikymmentätuhatta dollaria ja selitti nauraen jälkeenpäin: "Tein +kyllä tyhmyyden, mutta ei Holdsworthy minua siihen veijannut. Tein sen +hänen kyyhkystensä ja marjapensaittensa vuoksi." + +Se oli kuitenkin hyvä opetus, sillä hän oppi, että liikemaailmassa +oli vähän rehellisyyttä ja ettei tavallinen kestiystävyyskään +merkinnyt mitään arvottoman tiilitehtaan ja viidenkymmenen tuhannen +dollarin käteisen rinnalla. Mutta hän teki sen johtopäätöksen, että +kaikenkarvaiset huijarit olivat pinnalla. Syvällä, arveli hän, oli +rehellinen ja vakava liikemaailma. Noiden suurten teollisuusjohtajain +ja pohattain kera saattoi olla liikeasioissa, päätteli hän. Heidän +suurten kauppojensa ja yritystensä luonteesta johtui, että heidän +täytyi pelata rehellisesti. Siinä eivät soveltuneet pikkuhuijarien +juonet ja vehkeet. Ei ollut kummeksittavaa, että vähäpätöiset miehet +paransivat kultakaivoksia haulipyssyllä tai möivät arvottomia +tiilitehtaita ystävilleen, mutta suuressa liikemaailmassa eivät +sellaiset menettelyt pitkälle auttaneet. Siellä miehet vaikuttivat +maan kehitykseen, perustivat rautateitä, avasivat kaivoksia, tekivät +sen suuret luonnolliset tulolähteet hyötyätuottaviksi. Heidän pelinsä +täytyi pakostakin olla rehellistä ja vakaata. "He eivät voi käyttää +väärinpelaajien menettelytapoja", kuului hänen loppupäätelmänsä. + +Tästä johtui, että hän päätti jättää Holdsworthyn kaltaiset +vähäpätöiset miehet omaan oloonsa; ja vaikka hän seurusteli +tuttavallisesti heidän kanssaan, ei hän huolinut ketään läheiseksi +ystäväkseen. Hän piti siitä huolimatta vähäpätöisistä miehistä, +Alta-Pacificin miehistä. Hän ei vaan yksinkertaisesti huolinut heistä +tovereikseen siinä suuressa pelissä, jota aikoi pelata. Hän ei vielä +tiennyt minkälaista tämä suuri peli tuli olemaan. Hän odotti sopivaa +tilaisuutta. Ja odottaessaan yritteli hän yhtä ja toista pientä ja piti +silmänsä auki suurelle mahdollisuudelle kun se kerran ilmestyisi. + +Ja sitten hän kohtasi John Dowsettin, suuren John Dowsettin. Se +tapahtui sattumalta. Sitä ei voitu epäillä. Kuten Daylight itse +tiesi, oli pelkkä sattuma, että hän Los Angelesista lähtiessään +poikkesi Santa Catalinan saarelle sensijaan, että olisi palannut +suoraan San Fransiskoon niinkuin oli suunnitellut. Täällä hän tapasi +John Dowsettin, joka oli jäänyt muutamaksi päiväksi lepäämään kesken +kiireellistä matkaansa lännessä. Dowsett oli luonnollisesti kuullut +puhuttavan kuuluisasta Klondiken kuninkaasta ja hänen huhutuista +kolmestakymmenestä miljoonastaan ja kun he tutustuivat toisiinsa, +herätti Daylight varmaankin hänessä mielenkiintoa. Jo tällöin lienee +hänen aivoissaan herännyt muuan ajatus. Mutta hän ei lausunut sitä +julki, vaan kypsytti sitä huolellisesti. Hän siis puhui yleisistä +asioista ja koetti parhaansa mukaan miellyttää Daylightia ja voittaa +hänen ystävyytensä. + +Hän oli ensimäinen mahtimies, jonka kanssa Daylight oli seurustellut, +ja viimemainittu oli hurmaantunut ja ihastunut. Hän oli niin +ystävällinen ja miellyttävä, niin nerokkaan kansanvaltainen, että +Daylightista oli raskasta todeta, että hänellä oli edessään itse John +Dowsett, useiden pankkiyhtymien esimies, vakuutuskeinottelija, Standard +Oilin johtomiesten liittolainen ja Guggenhammerin liittolainen. Eikä +hän tuntunut olevan halukas väittämään perättömäksi mainettaan eikä +toimintatapaansa. + +Ulkonäöltään hän vastasi sitä kuvaa, minkä Daylight kuulemansa +perustuksella oli hänestä saanut. Huolimatta kuudestakymmenestä +ikävuodestaan ja lumivalkeasta tukastaan oli hänen kädenpuristuksensa +lujan sydämellinen eikä hänessä näkynyt mitään merkkejä vanhuuden +heikkoudesta. Hän käveli reippaasti ja nopeasti, hänen liikkeensä +olivat varmoja ja täsmällisiä. Hänen ihonsa oli terveen punakka ja +hänen ohuet, tiukasti yhteen puristetut huulensa osasivat taidon +vetäytyä hymyyn, kun hän kuuli jonkun sukkeluuden. Hänellä oli +rehelliset, hyvin vaaleat sinisilmät; ne katsoivat kanssaihmiseen +ystävällisesti ja suoraan tuuheiden, harmaiden kulmakarvojen alta. +Hänen järkensä toimi täsmällisesti ja järjestelmällisesti ja se oli +Daylightinkin mielestä pettämätön kuin terässakset. Hän oli mies. +joka _tiesi_ ja joka ei milloinkaan verhonnut tietoaan tunteen tai +mielenliikutuksen narrinkoruihin. Oli ilmeistä, että hän oli oppinut +käskemään, ja jokainen sana ja ilme kertoi vallasta. Tähän tuli +lisäksi hänen hyvänsuopaisuutensa ja tahdikkaisuutensa ja Daylight +saattoi helposti havaita ne tuntomerkit, jotka eroittivat hänet +Holdsworthyn kaltaisista vähäpätöisistä miehistä. Daylight tunsi hänen +elämäntarinansa, vanhan amerikalaisen suvun, josta hän polveutui, hänen +omat sankarityönsä sodassa. Hänen esi-isiään olivat John Dowsett, joka +oli tunnetun pankkiiriliikkeen perustaja, vuoden 1812 sodan amiraali +Dowsett, vapautussodan kenraali Dowsett ja ensimäinen Dowsett, jolla +oli entisaikaan ollut maita ja orjia Uudessa Englannissa. + +"Hän on varmasti rehti mies", sanoi hän myöhemmin eräälle +klubituttavistaan Alta-Pacificin tupakkahuoneessa. "Sanonpa teille, +Gallon, että hän oli minulle todellinen yllätys. Tiesin, että +mahtimiehet ovat sellaisia, mutta minun täytyi nähdä hänet, ennenkuin +todella sen tiesin. Hän on niitä, jotka saavat aikaan jotakin. Sen +näkee koko hänen olennostaan. Hänen kaltaisiaan on yksi tuhannessa. Hän +ei pelkää minkäänlaista peliä ja saatte olla varma siitä, että hänessä +on miestä peliään hoitamaan. Lyönpä vetoa siitä, ettei kuuden miljoonan +häviö tai voitto saa häntä silmääkään räpäyttämään." + +Gallon puhalsi savun sikaaristaan ja katsoi ylistyspuheen päätyttyä +uteliaasti kumppaniinsa; mutta Daylightilta, joka tilasi cocktailin, +jäi tämä utelias silmäys huomaamatta. + +"Otaksun, että olette jossakin liikeyrityksessä hänen osakkaanaan", +huomautti Gallon. + +"Ei sinnepäinkään. -- Tämä on ystävyyttä. Aijoin juuri sanoa, että olen +päässyt selville, miten nuo mahtimiehet saavat suuria aikaan. Niin, +minulla oli hänestä sellainen tunne, että hän tiesi kaiken, ja minä +oikein häpesin itseäni." + +"Luulen, että voisin antaa hänelle kompassin ja lapion, kun olisi +ajettava koiravaljakkoa", huomautti Daylight mieterikkaan vaitiolon +jälkeen. "Ja minä kyllä myönnän, että voisin antaa hänelle yhden ja +toisen osviitan pokerpelissä ja kullankaivuussa ja ehkä myös kanootin +melomisessa. Ja ehkäpä minulla olisi suuremmat mahdollisuudet perehtyä +siihen peliin, jota hän on koko ikänsä pelannut, kuin hänellä olisi +perehtyä siihen peliin, jota minä pelasin pohjan perillä." + + + + +II LUKU. + + +Vähän senjälkeen läksi Daylight New Yorkiin. John Dowsettin kirje oli +aiheuttanut matkan -- tavallinen pieni koneella kirjoitettu, muutamia +rivejä sisältävä kirje. Mutta Daylight oli vavahtanut sen lukiessaan. +Hän muisti miten hän kerran ennenkin ollessaan viisitoistavuotias +poikanen oli vavahtanut kun pelaaja Tom Galsworthy oli neljännen +miehen puutteessa sanonut hänelle: "Tule pelaamaan, kakara". Nytkin +hän vavahti. Nuo kuivat koneella kirjoitetut lauseet näyttivät hyvin +salaperäisiltä. _"Meidän miehemme herra Howison tulee hotelliinne teitä +tapaamaan. Hän on luotettava. Meitä ei saa nähdä yhdessä. Te ymmärrätte +kaikki, kun olemme saaneet puhella."_ Daylight aprikoi näitä sanoja +yhä uudelleen ja uudelleen. Tässä se oli. Tilaisuus suureen peliin +oli tullut ja näytti siltä, kuin olisi hänet kutsuttu ottamaan siihen +osaa. Aivan varmaan, sillä mistään muusta syystä ei mies niin jyrkästi +kehottaisi toista miestä matkustamaan Amerikan mantereen poikki. + +"Meidän" herra Howisonin toimesta he tapasivat toisensa Hudsonin +rannalla komeassa maatalossa. Saamiaan ohjeita noudattaen saapui +Daylight sinne yksityisellä moottorivaunulla, joka oli annettu hänen +käytettäväkseen. Hän tiesi yhtä vähän kenen vaunu se oli, kuin hän +tiesi kuka omisti talon uudenaikaisine mukavuuksineen. Dowsett oli +jo siellä ja eräs toinen mies, jonka Daylight tunsi ennenkuin heidät +oli esitettykään toisilleen. Se oli Nathaniel Letton eikä kukaan muu. +Daylight oli nähnyt hänen kuvansa usean kerran aikakauslehdissä ja +sanomalehdissä ja lukenut hänen asemastaan liikemaailmassa ja hänen +lahjoituksistaan Daratonan yliopistolle. Hänkin teki Daylightiin +voimaihmisen vaikutuksen, vaikka hän joutui ymmälle, kun ei nähnyt +hänessä mitään yhtäläisyyksiä Dowsettin kanssa. Lukuunottamatta +rehellisyyttä -- rehellisyyttä, joka näytti tunkeutuneen hänen +olemuksensa salatuimpiinkin sopukoihin -- oli Nathaniel Letton +joka suhteessa erilainen kuin toverinsa. Ollen luonnottoman laiha, +näytti hän kylmältä liekkimieheltä, jonkunlaiselta salaperäiseltä +kemialliselta ihmisliekiltä, jonka jäisen pinnan alla piili tuhansien +aurinkojen tulinen kuumuus. Hänen suuret harmaat silmänsä etupäässä +synnyttivät tämän vaikutelman ja ne katsoivat kuumeisina päästä, joka +kasvojen kapeuden ja ihon aavemaisen kalpeuden takia näytti miltei +ruumiin pääkallolta. Vaikka hän oli vasta viisikymmenvuotias, näytti +hän harvoine raudanharmaine hiuksineen usein Dowsettin ikäiseltä. +Mutta Nathaniel Lettonilla oli valtaa -- Daylight näki sen selvästi. +Hän oli kapeakasvoinen askeetti, joka eli korkeassa, ohennetussa, +tyvenessä ilmakehässä -- sulanut kiertotähti ylimaailmallisen jääpinnan +peittämänä. Ja kuitenkin teki Daylightiin valtavimman vaikutuksen +miehen peloittava ja kunnioitusta herättäjä vilpittömyys. Hänessä ei +ollut mitään turhanpäiväistä. Hänet oli nähtävästi tuli puhdistanut. +Daylightilla oli tunne, että mehevä kirous olisi ollut kuolettava +loukkaus hänen korvissaan, häväistys ja herjaus. + +He joivat -- se on, Nathaniel Letton joi kivennäisvettä, jota talossa +oleva palvelija tarjosi hiilihappovesikoneesta ja Dowsett joi +skotlantilaista whiskyä soodan kera ja Daylight otti cocktailin. Ei +kukaan näyttänyt huomaavan, että oli tavatonta juoda Martin-cocktailia +keskiyöllä, vaikka Daylight juuri sen vuoksi piti heitä tarkoin +silmällä; sillä hän oli jo aikoja sitten oppinut, että martineilla on +tarkoin määrätyt aikansa ja paikkansa. Mutta hän piti martineista ja +ollen luonnollinen mies, joi hän mitä kulloinkin halutti. Muut olivat +panneet merkille tämän hänen ominaisuutensa, mutta eivät Dowsett ja +Letton; ja Daylightin salainen ajatus oli: "He eivät varmaankaan +silmiäänkään räpäyttäisi, jos pyytäisin lasillisen syövyttävää +sublimaattiliuvosta." + +Leon Guggenhammer tuli huoneeseen heidän parhaillaan juodessa ja +pyysi skotlantilaista whiskyä. Daylight tarkasteli häntä uteliaana. +Tässähän oli mahtavan Guggenhammerin perheen jäsen; nuori tosin, +mutta yksi niistä, joiden kera hänellä oli ollut monta tuimaa ottelua +pohjanperillä. Eikä Leon Guggenhammerikaan jättänyt mainitsematta tuota +vanhaa juttua. Hän ylisti Daylightin rohkeutta -- "Tiedättekö, kaikuja +Ophirista kuului tänne meille saakka. Ja minun on sanottava, herra +Daylight -- anteeksi, herra Hamish -- että voititte meidät loistavasti +siinä jutussa." + +_Kaikuja!_ Daylight ei voinut olla hätkähtämättä tämän sanan +kuullessaan -- _kaikuja_ taistelusta, johon hän oli käynyt koko +voimallaan ja klondikelaisten miljooniensa voimalla, oli tullut +heidänkin korviinsa. Guggenhammerien täytyi varmaan olla uppo-rikkaita, +kun niin valtava taistelu oli vain kahakka, josta he suvaitsivat kuulla +kai'un. "He varmaankin pelaavat tavattoman suurta peliä täällä", oli +hänen loppupäätelmänsä ja siihen liittyi ylpeyttä sen johdosta, että +hänet oli kutsuttu ottamaan osaa juuri tähän suunnattoman suureen +peliin. Tällä hetkellä hän katkerasti valitti sitä, ettei huhu ollut +totta ja etteivät hänen yksitoista miljoonaansa todellisuudessa +olleetkaan kolmekymmentä miljoonaa. No, tässä seikassa hänen täytyi +olla suora; hän ilmaisi heille tarkalleen varansa. + +Leon Guggenhammer oli nuori ja lihava. Hän ei ollut päivääkään yli +kolmenkymmenen ja lukuunottamatta pusseja silmien alla olivat hänen +kasvonsa sileät ja rypyttömät kuin poikasen. Hänkin teki rehellisen +vaikutuksen. Hänen ihonvärinsä oli terveen punakka, hänen puhdas, sileä +ihonsa kertoi erinomaisesta terveydestä. Tämän erinomaisen ihon vuoksi +täytyi hänen lihavuuttaan ja pyöreää vatsaansa pitää luonnollisena. +Hänen ruumiinrakennuksensa oli taipuvainen lihavuuteen, siinä kaikki. + +Puhe kääntyi pian liikeasioihin, vaikka Guggenhammer ensin +sanoi sanottavansa piakkoin tapahtuvasta kansainvälisestä +purjehduskilpailusta ja omasta, oivallisesta höyrypurrestaan +Electrasta, jonka äskettäin hankitut koneet jo olivat vanhentuneet. +Dowsett kertoi suunnitelmasta ja toiset kaksi auttoivat häntä +satunnaisilla huomautuksilla. Daylight kyseli. Olipa ehdotus mikä +hyvänsä, tahtoi hän avoimin silmin sen hyväksyä tai hyljätä. Ja he +täyttivät hänen mielikuvituksensa käytännöllisillä näyillä siitä, mitä +heillä oli mielessä. "Heidän ei ikinä pälkähdä päähän, että te olette +liittyneet meihin", sanoi Guggenhammer, kun asia oli pääpiirteissään +selvitetty ja hänen kauniit juutalaissilmänsä säteilivät innostuksesta. +"He luulevat teidän ajavan omia asioitanne oikein merirosvon tapaan." + +"Tietysti te, herra Hamish, käsitätte, että meidän liittomme on +pidettävä aivan salassa", varoitti Nathaniel Letton vakavasti. + +Daylight nyökähytti päätään. + +"Ja luonnollisesti te niinikään käsitätte", jatkoi Letton, "että +tulos voi olla vain hyvä. Yritys on laillinen ja oikea, ja saattaa +vahingoittaa vain pörssipelaajia. Emme koeta saada aikaan tuhoja +rahamarkkinoilla. Kuten itsekin näette, on teidän ostamalla saatava +hinnat nousemaan. Kunniallinen pääomansijoittaja hyötyy." + +"Niin juuri on asia", sanoi Dowsett. "Kuparin tarve kaupassa yhä +kasvaa. Ward Valleyn kupari ja kaikki mitä siihen kuuluu -- kuten +näytin teille, tyydyttää se itseasiassa neljänneksen koko maailman +kysynnästä -- on suuri yritys, niin suuri, ettemme mekään voi sitä +tarkoin arvioida. Valmistuksemme ovat jo suoritetut. Meillä on kyllin +pääomaa itsellämme ja nyt haluamme lisää. Nyt on liian paljon Ward +Valleyn osakkeita liikkeellä, haitaksi nykyisille suunnitelmillemme. +Siispä me tapamme kaksi pääskystä samalla kivellä -- --" + +"Ja minä olen se kivi", keskeytti Daylight hymyillen. + +"Juuri niin. Teidän ei ole ainoastaan koetettava saada Ward Valleyn +osakkeiden hintoja kohoamaan, vaan on teidän samalla ostettava niitä. +Tästä on meille arvaamatonta hyötyä ja te ja me kaikki saamme osamme +voitosta. Ja kuten herra Letton huomautti, on asia laillinen ja oikea. +Tämän kuun kahdeksantenatoista päivänä on johtokunnan kokous ja osinko +koroitetaan kahdenkertaiseksi." + +"Ja ketkä joutuvat tässä kärsimään!" huusi Leon Guggenhammer kiihkeästi, + +"Keinottelijat", selitti Nathaniel Letton, "pelaajat, Wall Streetin +pintakuohu -- käsitättehän. Varsinaiset pääomansijoittajat eivät joudu +häviölle. Sitäpaitsi oppivat he tuhannennen kerran luottamaan Ward +Valleyhin. Ja käyttämällä hyväkseen heidän luottamustaan voimme panna +toimeen laajat parannukset, joista olemme teille pääkohdissa tehneet +selkoa." + +"Tulee liikkumaan kaikenlaisia huhuja kaupungilla", varoitti Dowsett +Daylightia, "mutta älkää pelästykö niitä. Nämä huhut voivat olla +meidänkin alkuunpanemiamme. Käsitätte kyllä miten ja miksi. Mutta +huhut eivät liikuta teitä. Te olette perillä asioista. Teidän on +vaan ostettava, ostettava, ostettava, ostettava ja tehtävä viimeinen +kaappauksenne juuri kun johtokunta korottaa osingon kaksinkertaiseksi. +Ward Valleyn osakkeet on korotettava niin korkeiksi, ettei kukaan enää +tästä lähtien pysty niitä ostamaan." + +"Me haluamme", sanoi Letton vuorostaan ottaen puhevuoron ja vaikeni +maistaakseen kivennäisvettään, "me haluamme saada suuren määrän +Ward Valleyn osakkeista pois yleisön hallusta. Me voisimme tehdä +tämän helposti kiristämällä rahamarkkinoita ja peloittamalla +osakkeenomistajia. Ja se kävisi meille siten halvemmaksikin. Mutta me +olemme ehdottomasti aseman herroja, ja me olemme siksi hyvänsuopia, +että ostamme Ward Valleyn osakkeita huippuhintoihin. Eipä silti, +että mielisimme harjoittaa hyväntekeväisyyttä, mutta me tarvitsemme +pääomansijoittajia suurissa parannussuunnitelmissamme. Emmekä +suoranaisesti häviäkään näin menetellessämme. Kun johtokunnan päätös +tulee tunnetuksi kohoavat Ward Valleyn osakkeet pilviin. Tämän +laillisen liiketoimemme ohessa me samalla aimo tavalla höyhennämme +hankintakaupalla keinottelevia. Mutta tämä on vain satunnaista ja +tavallaan välttämätöntä. Hankintakaupalla keinottelevat ovat tietysti +oikeita pelaajia ja heille tapahtuu ansion mukaan." + +"Ja vielä yksi seikka, herra Hamish", sanoi Guggenhammer, "jos ostatte +yli käytettävänä olevien varojenne tai yli sen summan, minkä uskallatte +tähän kauppaan panna, niin kutsukaa viipymättä meitä avuksenne. +Muistakaa, että me olemme takananne." + +"Niin, me olemme takananne", toisti Dowsett. Nathaniel Letton +nyökähytti päätään vahvistukseksi. "Puhukaamme nyt tuosta +kaksinkertaisesta osingosta kahdeksantenatoista päivänä --." John +Dowsett repäisi lehden muistikirjastaan ja korjasi silmälasejaan. +"Esitän teille numerot. Tässä te näette..." + +Ja sitten hän esitti pitkän ammattimaisen ja historiallisen selonteon +Ward Valleyn tuloista ja osingoista sen perustamispäivästä lähtien. + +Koko neuvottelu kesti vain tunnin, jonka kuluessa Daylight eli +korkeimmalla huipulla, minne milloinkaan oli elämässään kiivennyt. +Nämät miehet olivat suurpelaajia. He olivat mahtimiehiä. Tosin hän +tiesi, etteivät he olleet kaikkein suurimpia. He eivät olleet Morganien +ja Harrimanien vertaisia. Mutta he olivat kuitenkin tekemisissä noiden +jättiläisten kera ja olivat itse pienempiä jättiläisiä. Häntä miellytti +heidän käytöksensä häntä kohtaan. He kohtelivat häntä hyväntahtoisesti, +mutta ei alentuvasti. He kohtelivat häntä kunnioittavasti kuin +vertaistaan ja se hiveli Daylightin mieltä, sillä hän tiesi hyvin, että +he tiedoissa ja varallisuudessa olivat häntä paljon edellä. + +"Me saamme hiukan eloa keinottelija-joukkueeseen", sanoi Leon +Guggenhammer riemuiten, kun he nousivat lähteäkseen. "Ja te, herra +Hamish, olette mies sen tekemään. He luulevat varmasti, että te ajatte +omia asioitanne, ja heidän aseensa ovat teroitetut teidänlaisenne +vasta-alkajan varalle." + +"He tulevat varmaan erehtymään", vahvisti Letton ja hänen harmaat +silmänsä katselivat suuren kaulahuivin poimuista, joka peitti hänen +kaulansa korviin saakka. "Heidän ajatuksensa kulkevat vanhoja uriaan. +Joku odottamaton seikka tekee tyhjäksi heidän kaavamaiset laskelmansa +-- joku uusi yhdistelmä, joku outo tekijä, joku uusi muunnos. Ja te, +herra Hamish, olette heille kaikkea tätä. Ja toistan vielä, he ovat +pelaajia ja ansaitsevat kohtalonsa. He häiritsevät ja painostavat +jokaista laillista yritystä. Teillä ei ole käsitystäkään siitä, mitä +häiriötä he tekevät meikäläisille -- vähä väliä pelitempuillaan +tekemällä tyhjiksi terveimmätkin suunnitelmat, saattamalla häviöön +vakavaraisimmatkin laitokset." + +Dowsett ja nuori Guggenhammer nousivat toiseen moottorivaunuun, Letton +yksinään toiseen. Daylightiin, jonka ajatukset vielä askaroivat +kuluneen tunnin tapahtumissa, teki lähtöhetki syvän vaikutuksen. Nuo +kolme konetta seisoivat kuin loihditut öiset hirviöt hiekoitetulla +pihalla pimeän ajoportin alla. Yö oli pimeä ja moottorivaunujen valot +leikkasivat pimeyttä: yhtä terävästi kuin veitset leikkaisivat kovaa +puuta. Kuuliainen palvelija -- koneellisesti toimiva haltija talossa, +joka ei ollut kenenkään noista kolmesta miehestä -- seisoi vakavana +kuin kuvapatsas autettuaan heidät vaunuihin. Turkkipukuiset ajajat +häämöittivät epäselvinä, valtavina haahmoina istuimiltaan. Toinen +toisensa perästä kiitivät vaunut kuin ratsastajan kannustamat juoksijat +pimeyteen, kääntyivät ajotielle ja hävisivät yöhön. + +Daylightin vaunu kulki viimeisenä ja kurkistaessaan ulos, näki hän +vilahdukselta valaisemattoman talon, joka pimeydessä näytti vuoren +suuruiselta. Kenen se oli? aprikoi hän. Kuinka käyttivät he juuri sitä +salaiseen neuvotteluunsa? Puhuisiko palvelija? Entä ajajat? Olivatko +hekin luotettavia miehiä kuten "meidän" herra Howison? Salaperäisyyttä? +Asian menestys riippui siitä. Ja käsikädessä salaperäisyyden kanssa +kulki voima. Hän nojasi taaksepäin ja imi savukettaan. Suuria yrityksiä +oli tekeillä. Kortit oli jaettu varkain ja hänkin otti osaa suureen +peliin. Hänen mieleensä muistuivat entiset poker-pelit Jack Kearnsin +kera ja hän nauroi ääneen. Hän oli pelannut tuhansista, mutta nyt +hän pelasi miljoonista. Häntä hytkähytti, kun hän kuvitteli noiden +miesten tappiota kahdeksantenatoista päivänä, jolloin johtokunta +päättäisi jakaa kaksinkertaisen osingon -- noiden miesten, jotka olivat +teroittaneet aseitaan nolatakseen hänet -- hänet, Burning Daylightin. + + + + +III LUKU. + + +Hänen palatessaan hotelliinsa olivat reportterit odottamassa +haastatellakseen häntä, vaikka kello oli jo lähes kaksi aamulla. +Seuraavana aamuna oli niitä vielä enemmän. New York otti hänet +vastaan paperitorven toitotuksin. Vielä kerran esiintyi hänen kuvansa +sanomalehtien palstoilla. Klondiken kuningas, Napaseudun sankari, +Pohjanperän kolmenkymmenen miljoonan pohatta oli tullut New Yorkiin. +Mitä varten oli hän tullut? Nolatakseen New Yorkin asukkaat, kuten +oli nolannut Tonopahilaiset Nevadassa. Wall Streetin oli paras pitää +varansa, sillä Klondiken hurjimus oli juuri tullut kaupunkiin. Tai +ehkäpä nolaisi Wall Street hänet. Wall Street oli nolannut monta hurjaa +miestä, se tulisi tämän Daylightinkin kohtaloksi. Daylight nauroi +itsekseen ja antoi haastatteluissa epäselviä vastauksia. Se hyödytti +peliä ja hän nauroi taas ajatellessaan, että Wall Street saisi paljon +tekemistä ennenkuin se oli saanut hänet nolatuksi. + +He olivat varmat siitä, että hän ryhtyisi peliin ja kun Ward Valleyn +osakkeita alettiin ostaa, oltiin pian yksimielisiä siitä, että hän +oli takana. Liikemaailman lörpöttelijät supattelivat. Hän ahdisti +vielä kerran Guggenhammeria. Tarina Ophirista kerrottiin vielä kerran +siinä määrin liioiteltuna, että Daylight tuskin tunsi sitä. Hiljaa, se +kaikki vain hyödytti hänen tehtäväänsä. Pörssipelaajat olivat selvästi +petetyt. Joka päivä hän lisäsi ostotarjouksiaan ja niin innokkaat +olivat myyjät, että Ward Valleyn osakkeet nousivat, vaikka hitaasti. +"Tämä on varmaan jännittävämpää kuin pokerpeli", kuiskasi Daylight +iloisesti itsekseen huomatessaan aikaansaamansa hämmingin. Sanomalehdet +esittivät lukemattomia arveluita ja otaksumisia ja Daylightia ahdisti +alati reportterilauma. Hikien haastattelunsa olivat mestarillisia. +Huomatessaan, miten sanomalehtiä huvittivat hänen klondikelaiset +sanasutkauksensa ja kielivirheensä, hän vielä liioitteli näitä +puhetapansa omituisuuksia, käytti lausetapoja, joita oli kuullut muiden +vanhojen erämiesten käyttävän, ja keksi itse silloin tällöin uusia. + +Viikko ennen torstaita, kahdeksattatoista päivää, oli hänelle hyvin +jännittävä. Hän ei ainoastaan pelannut kiihkeämmin kuin milloinkaan +ennen elämässään, vaan hän pelasi maailman suurimmalla pelipöydällä +ja niin suurilla panoksilla, että karaistuneinkin pelaaja joutui +pakosta ymmälle. Huolimatta siitä, että osakkeita rajattomasti myytiin, +kohosivat Ward Valleyn osakkeet kohoamistaan ja kun torstai lähestyi, +oli asema kireä. Jotakin oli tekeillä. Kuinka paljon aikoi tuo +klondikelainen pelaaja ostaa Ward Valleyn osakkeita? Kuinka paljon hän +_saattoi_ ostaa? Mitä teki Ward Valleyn joukkokunta koko tämän ajan? +Daylightin mielestä eivät heidän haastattelunsa merkinneet mitään -- +ne olivat huvittavan tyyniä haastatteluja. Leon Guggenhammer uskalsi +ilmaista ajatuksen, että tämä Pohjanperän Kroisos mahdollisesti oli +erehtynyt. Mutta eipä silti, että he olisivat olleet huolissaan, +selitti John Dowsett. Eivät he tehneet vastaväitteitäkään. Vaikkeivät +tienneetkään hänen aikeitaan, olivat he yhdestä seikasta aivan varmat, +nimittäin, että hän koetti saada Ward Valleyn osakkeita kohoamaan. +Eivätkä he käsittäneet tätä. Vähätpä siitä, miten kävi hänen ja hänen +pörssikauppojensa, Ward Valleyn osakkeet olivat varmat ja tulisivat +pysymään varmoina, lujina kuin Gibraltarin kallio. Ei, heillä ei ollut +Ward Valleyn osakkeita myydä. Tämä keinotekoinen pula rahamarkkinoilla +menisi pian ohi, eikä Ward Valleyn tarvinnut muuttaa kantaansa jonkun +mielettömän arvopaperipörssi-hämmennyksen takia. "Se on pelkkää +uhkapeliä alusta loppuun", sanoi Nathaniel Letton, "ja me kieltäydymme +ryhtymästä mihinkään toimenpiteisiin sen johdosta ja ottamasta sitä +missään muodossa huomioon." + +Tämän ajan kuluessa oli Daylightilla ollut muutama salainen kohtaus +osakkaidensa kanssa -- hän oli kerran neuvotellut Leon Guggenhammerin +kanssa, kerran John Dowsettin ja kerran herra Howisonin kanssa. Mutta +lukuunottamatta onnitteluja, ei niistä ollut mitään todellista tulosta, +sillä, kuten hänelle vakuutettiin, kaikki kävi tyydyttävästi. + +Mutta tiistaiaamuna tuli Daylightin korville huhu, joka oli omiaan +saamaan hänet pois tasapainosta. Se oli niinikään julaistuna Wall +Street Journalissa, joka oli saanut sen tietää varmalta taholta. Huhu +kertoi, että kun Ward Valleyn johtokunta torstaina kokoontuu, näin +päätetään tavanmukaisen osingon määräämisen asemasta ryhtyä verottamaan +osakkaita lisämaksuilla. Se oli ensimäinen Daylightia kohdannut este. +Samalla hänestä tuntui, että jos se oli totta, oli hän mennyttä +miestä. Niinikään hän huomasi, että hän oli suunnattomiin yrityksiinsä +käyttänyt yksinomaan omia rahojaan. Dowsett, Guggenhammer ja Letton +eivät olleet panneet alttiiksi mitään. Se oli tosin lyhytaikainen +säikähdys, mutta kyllin kiihkeä muistuttaakseen hänelle Holdsworthya ja +tiilitehdasta ja saadakseen hänet peruuttamaan kaikki ostomääräykset +hyökätessään puhelimeen. + +"Siinä ei ole perää -- pelkkä huhu", kuuluivat Leon Guggenhammerin +kurkku-äänellä lausutut sanat puhelimessa. "Kuten tiedätte", +sanoi Nathaniel Letton, "kuulun minäkin johtokuntaan ja tietäisin +varmasti jos joku semmoinen päätös olisi tekeillä." Ja John Dowsett; +"Varoitinhan jo teitä sellaisista huhuista. Siinä ei ole rahtuistakaan +perää -- ei rahtuistakaan. Vakuutan sen teille kunniani kautta." + +Kovasti häveten mielenmalttinsa hetkellistä menettämistä, palasi +Daylight tehtäväänsä. Keskeytys osakkeiden ostossa oli muuttanut +arvopaperipörssin hulluinhuoneeksi ja pitkin linjaa aikaansaivat +"karhut" hävitystä. Ward Valleyn osakkeet, jotka olivat kohonneet +korkeimmalle, joutuivat ankarimman hyökkäyksen esineeksi ja olivat +jo alkaneet horjua. Daylight lisäsi tyynesti ostotarjouksensa +kaksinkertaisiksi. Ja tiistaina, keskiviikkona ja torstaiaamuna hän yhä +osti ja Ward Valley kohosi voitokkaana korkeammalle. He yhä myivät ja +hän yhä osti, monin verroin enemmän kuin hänen olisi kannattanutkaan, +jos hänen todella olisi tarvinnut lunastaa kaikki ostamansa osakkeet. +Mitäpä siitä? Tänäänhän päätettäisiin jaettavaksi kaksinkertainen +osinko, vakuutti hän itselleen. Vain keinottelijat joutuisivat pulaan. +He saisivat sopia ehdoista hänen kanssaan. + +Ja sitten iski salama. Huhu, joka oli kertonut, että Ward Valleyn +johtokunta päättäisi verottaa osakkaitaan, osottautui todeksi. Daylight +kohotti käsiään. Hän hankki varmuuden tiedon todenperäisyydestä ja +lakkasi pelistä. Eivät ainoastaan Ward Valleyn osakkeet, vaan kaikki +arvopaperit alenivat voitokkaiden "karhujen" toimesta. Daylight ei +enää viitsinyt ottaa selvää, alenivatko Ward Valleyn osakkeet yhä, vai +pysyivätkö paikalla. Vaikka Wall Street oli mielettömänä, ei Daylight +ollut huumaantunut eikä ällistynyt. Hän väistyi taistelutantereelta +harkitakseen asemaa. Lyhyen neuvottelun jälkeen välittäjäinsä kanssa, +hän läksi hotelliinsa ostaen matkalla iltalehtiä ja silmäili niiden +otsakkeita. _Burning Daylight menettänyt kaikki rahansa_, luki hän; +_Burning Daylight saanut rökkiinsä; toinen epäonnistunut yritys hankkia +helpolla rahaa_. Kun hän ennätti hotelliinsa, kerrottiin myöhemmässä +painoksessa, että muuan nuori mies, joka oli noudattanut Daylightin +esimerkkiä, oli tehnyt itsemurhan. _"Miksi, piru vieköön, hän meni +tappamaan itsensä?"_ mutisi Daylight. + +Hän meni huoneisiinsa, tilasi Martin-cocktailin, riisui kenkänsä ja +istuutui miettimään. Puolen tunnin kuluttua hän nousi juomaan ja kun +hän tunsi liköörin lämmittäen virtaavan ruumiissaan, vääntyivät hänen +kasvojensa lihakset kylmään, jäykkään, todelliseen irvistykseen. Hän +nauroi itselleen. + +"Puijattu!" + +Sitten katosi irvistys hänen kasvoiltaan ja ne muuttuivat kalpeiksi +ja vakaviksi. Lukuunottamatta hänen osuuksiaan muutamiin Lännen +yrityksiin (joiden takia hän vielä sai maksaa suuria lisämaksuja) oli +hän häviöön joutunut mies. Mutta kovemman kolauksen oli saanut hänen +ylpeytensä. Hän oli ollut niin lyhytnäköinen. He olivat kynineet hänet +putipuhtaaksi, eikä hänellä ollut mitään, jolla olisi sen todistanut. +Typerinkin moukka olisi vaatinut todistuskappaleita, kun hän oli +tyytynyt gentlemanin vakuutukseen ja päällepäätteeksi vielä suulliseen. +_Gentlemanin vakuutus!_ Hän myhähti sille. Hänen korvissaan soivat +Dowsettin sanat puhelimessa. _"Kunniani kautta"_. He olivat varkaita +ja huijareita, eivät ollenkaan sen parempia, ja he olivat antaneet +hänelle aimo iskun. Sanomalehdet olivat olleet oikeassa. Hän oli +tullut New Yorkiin joutuakseen puijatuksi ja herrat Dowsett, Letton +ja Guggenhammer olivat sen tehneet. Hän oli pieni kala ja he olivat +leikkineet hänen kanssaan kymmenen päivää -- kyllin kauan riistääksen +häneltä hänen kymmenen miljoonaansa. Tietysti olivat he koko ajan +myöneet osakkeitaan hänelle ja ostivat nyt Ward Valleyn osakkeita +takaisin polkuhinnasta, ennenkuin rahamarkkinat tasaantuivat. Oli +luultavinta, että Nathaniel Letton käytti voitto-osuutensa uuden +rakennuksen rakennuttamiseen yliopistolleen. Leon Guggenhammer +hankkisi uudet koneet huvipurteensa tai kokonaisen huvipursilaivaston. +Mutta hän ei keksinyt, mitä pirullinen Dowsett tekisi saaliillaan -- +todennäköisintä oli, että hän perustaisi uusia pankkirenkaita. + +Ja Daylight istui ja tyhjensi cocktaileja ja muisteli elämäänsä +Alaskassa ja eli uudelleen nuo julmat vuodet, jolloin hän oli +taistellut yhdentoista miljoonansa puolesta. Hetkeksi valtasi hänet +murhanhimo ja hurjia ajatuksia ja keskeneräisiä aikeita surmata +pettäjänsä liikkui hänen mielessään. Se olisi tuon nuoren miehen +pitänyt tehdä sensijaan, että oli tappanut itsensä. Hänen olisi pitänyt +ampua. Daylight avasi käsilaukkunsa ja otti esille itsetoimivan +pistoolinsa -- suuri Coltin 44. Hän veti sen vireeseen ja tyhjensi sen +patruunasäiliön. Sieltä vierähti yksitellen kahdeksan patruunaa. Hän +täytti säiliön jälleen, työnsi sinne sitten vielä lisäpatruunan. Hän +veti pistoolin vireeseen ja painoi suojusliipasimen paikoilleen. Sitten +hän pisti aseen taskuunsa ja tilasi uuden martinin ja joi sen. + +Hän ajatteli tiukasti tunnin ajan, mutta hän ei enää irvistellyt. +Hänen kasvoihinsa ilmaantui ryppyjä ja nämät rypyt kertoivat työstä +pohjanperällä, pakkasesta, kaikesta siitä, mitä hän oli suorittanut +ja kestänyt -- pitkistä loppumattomista viikoista taipaleella, Point +Barrowin kalpeista lumiaavikoista, Yukonin ryskivistä jäälohkareista, +kamppailuista ihmisten ja eläinten kera, nälän vaikeista päivistä, +pitkistä kuukausista Koyokukin varrella sääskien ahdistellessa, +raatamisesta kuokka ja lapio kädessä, raskaiden taakkojen kantamisesta, +ja kahdestakymmenestä vaivan, hien ja ponnistusten pitkästä vuodesta. + +Kello kymmeneltä hän nousi ja tutki tarkoin kaupungin karttaa. Sitten +hän pani kengät jalkoihinsa, otti ajurin ja läksi yön selkään. Kaksi +kertaa hän muutti ajuria ja meni lopulta erään salapoliisitoimiston +yökonttoriin. Hän valvoi itse asian suoritusta, maksoi runsaasti +etukäteen, valikoi kuusi miestä, jotka tarvitsi ja antoi heille ohjeet. +Milloinkaan eivät nämät olleet saaneet niin hyvää palkkiota niin +yksinkertaisesta tehtävästä, sillä virallisen palkan lisäksi hän antoi +jokaiselle viisisataa dollaria ja lupasi antaa vielä saman verran, jos +he onnistuisivat tehtävässään. Hän oli varma siitä, että hänen kolme +äänetöntä osakastaan kohtaisivat toisensa seuraavana päivänä, ellei jo +ennemmin. Hän oli pannut kaksi salapoliisia pitämään kutakin heistä +silmällä. Hän halusi tietää vain paikan ja ajan. + +"Älkää antako minkään estää itseänne, pojat", kuului hänen viimeinen +ohjeensa. "Minun täytyy saada tämä tieto. Vastaan kaikesta mitä te +ikinä teettekin, mitä ikinä tapahtuneekin." + +Hotelliinsa palatessaan hän kaksi kertaa vaihtoi ajuria, kuten +ennenkin, meni huoneeseensa, joi vielä yhden cocktailin, paneutui +levolle ja nukkui. Aamulla hän pukeutui ja ajeli partansa, käski +lähettämään aamiaisen ja sanomalehdet huoneeseensa ja odotti. Mutta hän +ei juonut mitään. Kello yhdeksältä alkoi puhelin soida ja tiedonantoja +tulla. Nathaniel Letton oli lähtenyt junalla Tarrytowniin. John Dowsett +oli tulossa maanalaisella rautatiellä. Leon Guggenhammer ei ollut vielä +lähtenyt liikkeelle. Ja kaupungin kartta edessään seurasi Daylight +täten noiden kolmen miehen liikkeitä, heidän lähtiessään kohtaamaan +toisiaan. Nathaniel Letton oli konttorissaan Mutual-Solanderin +talossa. Ensin saapui Guggenhammer. Dowsett viipyi vielä omassa +konttorissaan. Mutta kello yhdeltätoista tuli sana, että hänkin oli +saapunut ja muutamia minuuttia myöhemmin kiiruhti Daylight vuokratussa +moottorivaunussa Mutual-Solanderin taloa kohti. + + + + +IV LUKU. + + +Nathaniel Letton puhui juuri kun ovi avautui; hän vaikeni ja kahden +toverinsa kera tuijotti huoneeseen astuvaan Daylightiin kyeten hyvin +peittämään ällistyksensä. Kenties tietämättään liioitteli Daylight +käynnissään erämaankävijän vapaita, heiluvia liikkeitä. Näytti todella +siltä kuin olisi hän tuntenut polun jalkainsa alla. + +"Hyvää päivää, herrat, hyvää päivää", sanoi hän ollen olevinaan +huomaamatta sitä tunnotonta tyyneyttä, millä he ottivat hänet vastaan. +Hän tervehti heitä vuorotellen kädestä, kulkien toisen luota toisen luo +ja puristaen heidän käsiään niin sydämellisesti, ettei Nathaniel Letton +voinut olla hätkähtämättä. Daylight heittäytyi jykevään nojatuoliin ja +oikoi laiskasti jäseniään ikäänkuin olisi ollut väsyksissä. Nahkaisen +käsilaukun, jonka hän oli tuonut mukanaan huoneeseen, laski hän +huolettomasti viereensä lattialle. + +"Kyllä jukoliste nyt olen ollut leikissä", hän alkoi huoaten puhua, nyt +ollenkaan välttämättä kotiseutunsa murteellisuuksia. "Olemme pulskasti +nolanneet heidät. Enkä minä oivaltanut pelin hienouksia ennenkuin se jo +oli lopussa. Isku heitti kerrassa tantereeseen. Ja heidän surmaniskunsa +oli todella hämmästyttävä." + +He rauhoittuivat kuunnellessaan hänen lännen murteella verkkaan ja +hyvänsävyisästi lausuilevan. Hän ei siis lopulta ollutkaan niin +pelottava. Huolimatta siitä, että hän oli tunkeutunut huoneeseen +vastoin Lettonin konttoriväelleen antamia määräyksiä, ei näyttänyt +siltä, että Daylight rupeaisi rettelöimään ja raakuuksia syytämään. + +"Noh, eikö teillä ole mitään sanottavaa osakkaallenne?" kysyi Daylight +hyväntuulisesti. "Vai onko hänen loistava häviönsä häikäissyt teidät +kokonaan?" + +Letton rykäsi käheästi. Dowsett istui tyynenä ja odotti, Leon +Guggenhammer sai sanottua: + +"Olette kuin kuolleista noussut Kain." + +Daylightin mustat silmät välähtivät iloisesti. + +"Todellako!" sanoi hän riemuiten. "Emmekö pitäneet heitä pilkkanamme! +Olin vallan ällistynyt. En olisi luullut heitä niin lyhytnäköisiksi." + +"Ja nyt", jatkoi hän, antamatta vaitiolon käydä kiusalliseksi, "on +meidän paras tehdä tili. Aijon tänään iltapäivällä lähteä Länteen." +Hän tarttui käsilaukkuunsa, avasi sen ja penkoi sitä molemmin käsin. +"Mutta älkää unohtako, toverit, että kuiskaatte korvaani sanasen, kun +ensi kerran haluatte lähettää minut Wall Streetin mylläkkään. Siitä on +minulle hyötyä." + +Hän otti laukusta kaksi suurta kasaa papereita, maksumääräyslomakkeita +ja välittäjäin kuitteja. Nämät hän asetti läjään suurelle pöydälle ja +kaivoi sitten vielä esiin muutamia papereita, jotka lisäsi läjään. +Hän katsoi paperilappua, jonka oli ottanut takkinsa taskusta ja luki +ääneen: -- + +"Kymmenen miljoonaa kaksikymmentäseitsemän tuhatta neljäkymmentäkaksi +dollaria ja kuusikymmentäkahdeksan senttiä on minulla ollut kuluja. +Tietysti lasketaan tämä voitosta ennenkuin rupeamme laskemaan osuutta +saaliista. Mitkä ovat teidän numeronne?" + +Nuo kolme miestä katsoivat hämmästyneinä toinen toistaan. Tuo mies oli +suurempi narri kuin he olivat luulleetkaan tai sitten pelasi hän peliä, +josta heillä ei ollut aavistusta. + +Nathaniel Letton kostutti huuliaan ja loihe lausumaan: + +"Kestää muutaman tunnin ennenkuin tili on tehty, herra Hamish. Herra +Howison laskee sitä juuri. Otaksun, että syömme yhdessä välipalaa ja +juttelemme siitä. Panen konttoripalvelijat kiireellä työhön, jotta +hyvissä ajoin ennätätte junallenne." + +Dowsett ja Guggenhammer ilmaisivat miltei silminnähtävästi tuntemansa +huojennuksen. Asema alkoi selvitä. Oli hermoillekäypää oleskella +samassa huoneessa kuin tämä jäntevälihaksinen, intiaanin kaltainen +mies, jonka rahat he olivat ryövänneet. He muistelivat kauhulla monia +tarinoita hänen vahvuudestaan ja häikäilemättömyydestään. Jos Letton +vain voisi karkoittaa hänet siksi kauvas, että he pääsisivät pakenemaan +konttorin oven ulkopuolelle poliisin suojeleman maailman turviin, olisi +kaikki hyvin; ja näytti aivan siltä kuin olisi Daylight aikonut lähteä. + +"Hauska kuulla", sanoi hän. "En tahtoisi myöhästyä junalta ja olen +tuntenut itseni ylpeäksi saadessani olla liikeasioissa teidän +kanssanne, hyvät herrat. Tajuan sen täydellisesti, vaikken kykene +tunteitani ilmaisemaan. Mutta olen kovin utelias ja tahtoisin hirveän +mielelläni tietää, paljonko arvelette meidän voittaneen. Voitteko +suunnilleen arvioida sitä?" + +Nathaniel Letton ei katsonut vedoten ystäviinsä, mutta lyhyen +vaitiolon kestäessä nämät tunsivat, että hän vetosi heihin. Dowsett, +joka oli karskimpaa ainetta kuin nuo toiset, alkoi aavistaa, että +klondikelaisella oli jotakin mielessä. Mutta toiset kaksi antoivat +hänen lapsellisen viattomuutensa yhä pettää itseään. + +"Se on kovin vaikeata", alkoi Leon Guggenhammer, "Ward Valleyn +osakkeiden kurssi on vaihdellut, joten --" + +"Joten edeltäkäsin on mahdotonta tehdä mitään arvioita", täydensi +Letton. + +"No sinnepäin vain", neuvoi Daylight ystävällisesti. "Miljoona sinne +tai tänne ei paljoa merkitse. Täsmälliset numerot saamme sitten +myöhemmin. Mutta olen nyt niin utelias. Miksi ette sano?" + +"Miksi leikkiä kauemmin tyhjillä sanoilla?" kysyi Dowsett äkisti ja +kylmästi. "Tehkäämme nyt heti asiat selviksi. Herra Hamishilla on +väärä käsitys asioista ja häntä täytyy neuvoa. Tässä liikeyrityksessä +--" + +Mutta Daylight keskeytti hänet. Hän oli pelannut siksi paljon pokeria, +ettei sielutieteellinen tekijä ollut jäänyt häneltä huomaamatta ja +hän ehätti ennen Dowsettia suorittaakseen pelin paljastuksen omalla +tavallaan. + +"Liikeyrityksistä puhuttaessa", sanoi hän, "muistuu mieleeni muuan +poker-peli, jonka näin kerran Renossa, Newadassa. Se ei ollut +oikein rehellistä peliä. Kaikki, jotka olivat siinä mukana, olivat +väärinpelaajia. Mutta siellä oli muuan uusi tulokas -- keltanokiksi +niitä siellä sanottiin. Hän seisoi jakajan takana ja näki, että tämä +jakoi itselleen neljä ässää korttipakan pohjasta. Keltanokka säikähtyi. +Hän hiipi jakajaa vastapäätä istuvan pelaajan luo. + +"'Kuulkaahan', kuiskasi hän, 'näin jakajan antavan itselleen neljä +ässää.' + +"'No, entäpä sitten?' sanoi pelaaja. + +"'Luulin, että minun olisi kerrottava se teille', sanoi keltanokka. 'Hän +antoi itselleen neljä ässää.' + +"'Kuulkaahan, herraseni', sanoi pelaaja, 'teidän on paras suoria täältä +tiehenne. Te ette ymmärrä peliä ollenkaan. Nythän on _hänen_ vuoronsa +jakaa'." + +Nauru, joka tervehti hänen juttuaan oli väkinäistä, mutta Daylight ei +näyttänyt sitä huomaavan. + +"Otaksun, että jutullanne on joku tarkoitus", sanoi Dowsett +painokkaasti. + +Daylight katsoi häneen viattomasti eikä vastannut. Hän kääntyi +hilpeästi Nathaniel Lettonin puoleen. + +"Sanokaa pois", sanoi hän. "Sanokaa paljonko suunnilleen voitamme. +Kuten jo äsken sanoin, ei miljoona sinne tai tänne vaikuta asiaan, kun +voitto on niin suuri." + +Mutta tällä kertaa oli Letton rohkaistunut Dowsettin ottamasta +asenteesta ja hänen vastauksensa oli suora ja täsmällinen. + +"Pelkään, että olette käsittänyt väärin, herra Hamish. Teille ei tule +mitään voitto-osuutta. Pyydän älkää nyt kiihtykö. Minun tarvitsee vain +painaa tätä nappulaa..." + +Puhumattakaan siitä, että Daylight olisi kiihtynyt, näytti hän +kaikesta päättäen vallan huumaantuneelta. Hän haki hajamielisenä +liivintaskustaan tulitikun, sytytti sen ja huomasi, ettei hänellä +ollut savukkeita. Nuo kolme miestä seurasivat jännittyneinä hänen +liikkeitään. Nyt kun se oli sanottu, he tiesivät, että heillä oli +edessään kiusalliset hetket. + +"Ettekö sanoisi sitä vielä kerran?" sanoi Daylight. "Minusta tuntuu, +etten käsittänyt aivan oikein. Te sanoitte...?" + +Hän näytti tuskallisessa jännityksessä odottavan Nathaniel Lettonin +sanoja. + +"Sanoin, että olette käsittänyt väärin, herra Hamish, siinä kaikki. +Olette harjoittanut pörssipeliä ja kärsinyt suuria tappioita. Mutta +ei Ward Valley enkä minä, eivätkä yhtiötoverini tunnusta, että olemme +teille mitään velkaa." + +"Tuo tuossa vastaa kymmentä miljoonaa kahtakymmentäseitsemää tuhatta +neljääkymmentäkahta dollaria ja kuuttakymmentäkahdeksaa senttiä +puhdasta rahaa. Eikö se teidän mielestänne ole mitään?" + +Letton hymyili ja kohautti hartioitaan. + +Daylight katsoi Dowsettiin ja mutisi: + +"Alanpa aavistaa, että tuolla jutullani oli kuitenkin tarkoitus." +Hän yritti nauraa. "Oli teidän vuoronne jakaa kortit ja kyllä te ne +jaoittekin. Hyvä, en tahdo puuttua siihen. Olen tuon pokerinpelaajan +kaltainen. Oli teidän vuoronne jakaa, ja teillä oli oikeus katsoa +eteenne. Ja te sen teittekin -- kynitte minut putipuhtaaksi +kädenkäänteessä." + +Daylight osoitti kuitti- ja paperikasaa pöydällä. + +Hän tuijotti tyrmistyneen näköisenä paperiläjään pöydällä. + +"Ja kaikki tuo ei ole edes sen paperin arvoinen, jolle se on +kirjoitettu. Oh ei, en tahdo valittaa. Oli teidän vuoronne jakaa ja te +puijasitte minua ja mies, joka pyrkii toisen miehen osuutta anastamaan, +ei ole mies eikä mikään. Ja nyt on peli päättynyt, kortit ovat pöydällä +ja tappiot on suoritettu, mutta..." + +Hänen kätensä sukelsi nopeasti povitaskuun ja otti esiin Coltin +itsetoimivan pistoolin. + +"Kuten sanoin, on vanha peli jo päättynyt. Nyt alkaa _minun_ pelini ja +haluanpa nähdä, kykenenkö minä pitämään neljä ässääni -- --" + +"Ottakaa pois kätenne, te valkeaksi sivuttu hauta!" huusi hän ankarasti. + +Nathaniel Lettonin käsi, joka oli hiipinyt lähemmäksi soittonappulaa +pöydällä, pysähtyi äkkiä. + +"Muuttakaa paikkoja", komensi Daylight. "Muuttakaa tämä tuoli sinnemmä, +te raadonkarvainen petturi. Pian! Kautta Jumalan! Tai laitan teihin +sellaisen vuodon, että luulevat isänne olleen vesijohtohanan ja äitinne +kasteluvaunun. Te, Guggenhammer, siirtäkää tuolianne lähemmäs ja te, +Dowsett, istukaa tänne, niin selitän teille tämän pistoolin hyvät +ominaisuudet. Se on ladattu suurta peliä varten ja siinä on kahdeksan +panosta. Se on varma kapine, kun vaan alkaa sillä paukutella. + +"Kun alkuhuomautukset nyt on tehty, käyn käsiksi peliin. Ottakaa +huomioon, etten ole tehnyt mitään muistutuksia teidän peliänne vastaan. +Te teitte parhaanne ja se oli oikein. Mutta nyt on minun pelini +vuoro ja minun on tehtävä parhaani. Ensiksikin, te tunnette minut. +Olen Burning Daylight -- tiedättekö sen? En pelkää Jumalaa, pirua, +kuolemaa enkä murhaa. Ne ovat minun neljä ässääni ja ne voittavat +teidän kuparinne. Katsokaahan tuota elävää luurankoa. Letton, teitä +kuolema varmaan peloittaa. Teidän luunne rutisevat säikähdyksestä. +Ja katsokaa tätä lihavaa juutalaista. Tämä pieni ase tekee hänet +jumalaapelkääväiseksi. Hän on keltainen kuin sitruuna. Dowsett, +te olette kylmäverinen mies. Ette ole edes silmäänne räpäyttänyt. +Se johtuu siitä, että te olette taitava laskennossa. Ja se tekee +pelini helpoksi. Te istutte siinä ja laskette kaksi ja kaksi yhteen +ja tiedätte, että minä varmasti nyljen teitä. Te tunnette minut ja +tiedätte, etten pelkää mitään. Ja te laskette kaikki rahanne ja +tiedätte, ettette kuole, jos vaan voitte sen estää." + +"Tahdon nähdä teidät hirressä", kuului Dowsettin vastaus. + +"Sitä ette, piru vie, näe. Kun leikki alkaa, ammun teidät ensiksi. +Tulen kyllä roikkumaan hirressä, mutta te ette saa olla elossa +nähdäksenne sitä. Te kuolette tässä ja nyt heti, mutta minä kuolen +vasta pitkän ajan päästä lain käden kautta -- ymmärrättekö? Kuoltuanne, +kun ruoho kasvaa haudoillanne, ette saa tietää milloin minut hirtetään, +mutta minulla on oleva pitkät ajat ilo tietää, että olen ampunut +teidät." + +Daylight vaikeni. + +"Ette kaiketi tahdo surmata meitä"? kysyi Letton kummallisella, +kimeällä äänellä. + +Daylight ravisti päätään. + +"Se olisi kaiketi liikaa tuhlausta. Ette ole sen arvoiset. Otan +mieluummin rahani takaisin. Ja arvaan, että tekin mieluummin annatte +rahani takaisin kuin joudutte paareille." + +Seurasi pitkä äänettömyys. + +"No, olen jakanut kortit. Nyt on teidän pelattava. Mutta ennenkuin +rupeatte harkitsemaan asiaa, on minun varoitettava teitä: jos tuo ovi +avautuu ja joku konttoristeistanne huomaa, että täällä on jotakin +tavatonta tekeillä, niin ammun heti. Ei kukaan pääse ulos tästä +huoneesta muuten kuin jalat edellä." + +Seurasi pitkä, kolmen tunnin istunto. Ratkaisevana tekijänä ei +ollut suuri itsetoimiva pistooli, vaan varmuus siitä, että Daylight +käyttäisi sitä. Eivät ainoastaan nuo kolme muuta miestä olleet +vakuutetut siitä, vaan Daylight itsekin oli siitä vallan varma. Hän +oli lujasti päättänyt tappaa miehet, ellei saisi rahojaan takaisin. +Ei ollut helppoa yht'äkkiä hankkia kymmentä miljoonaa paperirahassa +ja kiusallisia viivykkeitä sattui. Toistakymmentä kertaa kutsuttiin +herra Howison ja konttoripäällikkö huoneeseen. Tällöin oli pistooli +huolellisesti piilossa sanomalehden alla ja Daylight kierteli tai +sytytti tapansa mukaan savukkeitaan. Mutta lopulta oli kutenkin kaikki +valmista. Muuan konttoriapulaisista haki odottavasta moottorivaunusta +lippaan ja Daylight lukitsi sen. Hän pysähtyi ovelle tehdäkseen +loppuhuomautuksensa. + +"Minulla on vielä kolme seikkaa teille sanottavana. Kun olen ennättänyt +tämän oven ulkopuolelle, niin olette te vapaat toimimaan ja minä haluan +juuri varoittaa teitä siitä, mitä aijotte tehdä. Ensiksikin: ei mitään +toimenpiteitä minun vangitsemisekseni -- ymmärrättekö? Tämä raha on +minun, enkä minä ole sitä teiltä ryöstänyt. Jos tulee ilmi, miten te +petkutitte minua ja miten minä maksoin teille samalla mitalla, joudutte +te naurunalaisiksi, teille nauretaan oikein makeasti. Tämä nauru ei +varmaan ole teille oikein tervetullut. + +"Jos te sen jälkeen kun olen saanut takaisin rahani, jotka te +ryöväsitte minulta, haastatte minut oikeuteen ja koetatte toistamiseen +ryövätä minua, niin ammun teidät, aivan varmaan tapan teidät. Eivät +teidän kaltaisenne arat peukaloiset nyle Burning Daylightia. Jos te +voitatte, niin te häviätte ja täällä saadaan varmasti viettää muutamia +odottamattomia hautajaisia. Katsokaa minua nyt silmiin, niin tiedätte, +että tarkoitan täyttä totta. Nuo paperit ja kuitit pöydällä ovat +teidän. Hyvästi." + +Kun ovi oli sulkeutunut hänen jälkeensä, juoksi Nathaniel Letton +puhelimeen ja Dowsett ehätti häntä estämään. + +"Mitä aijotte tehdä?" kysyi Dowsett. + +"Hälyyttää poliisin. Tämä on suoraa ryöväystä. En aijo kärsiä sitä. +Sanon teille, etten aijo kärsiä sitä." + +Dowsett hymyili julmasti, mutta kantoi samalla laihan rahamiehen +takaisin ja laski hänet nojatuoliin. + +"Puhumme siitä tarkemmin", sanoi hän ja sai Leon Guggenhammerista +huolestuneen liittolaisen. + +Eikä siitä milloinkaan tullut sen enempää. Asia pysyi noiden +kolmen miehen salaisuutena. Ei Daylightkaan milloinkaan ilmaissut +salaisuutta, vaikka hän tänä iltapäivänä riisuttuaan kenkänsä ja +nostettuaan jalkansa tuolille kauvan ja sydämellisesti nauraa hihitti +hotellihuoneessaan. New York sai ainaista päänvaivaa tästä jutusta; +se ei kyennyt keksimään mitään järjellistä selitystä. Kaikesta +päättäen olisi Daylightin pitänyt menettää kaikki rahansa, mutta +tiedettiin, että hän heti sen jälkeen palasi San Fransiskoon ja +liikutteli näennäisesti koskematonta pääomaa. Tämä ilmeni selvästi +hänen yritystensä suurenmoisuudesta. Hän esimerkiksi riisti Shefstlyltä +Panama-radan johtajavallan ja myi sitten kahden kuukauden kuluttua +osuutensa tähän yhtiöön Harriman'ille voitolla, joka herätti +suunnatonta huomiota. + + + + +V LUKU. + + +San Fransiskossa Daylightin maine kohosi nopeasti. Tavallaan oli hänen +maineensa kaikkea muuta kuin kadehdittava. Miehet pelkäsivät häntä. +Häntä pidettiin tappelijana, vihollisena, tiikerinä. Hänen pelinsä +oli repimistä ja musertamista, eikä kukaan tiennyt miten ja mihin hän +seuraavan iskunsa suuntaisi. Kaikki, mitä hän teki, kohtasi muita +yllätyksenä. Hän, joka vasta oli tullut pohjan periltä, ei ajatellut +totuttujen kaavojen mukaan, vaan kykeni keksimään tavattoman paljon +uusia temppuja ja sotajuonia. Ja voitettuaan kerran jonkun edun, +käytti hän sydämettömästi sitä hyväkseen. "Järkähtämätön kuin punainen +intiaani", sanottiin hänestä ja se oli totta. + +Toisaalta pidettiin häntä "rehellisenä". Hänen sanansa oli yhtä varma +kuin hänen velkakirjansa, vaikkei hän itse puolestaan luottanut +kenenkään sanoihin. Ehdotukset, jotka perustuivat _gentlemanin +vakuutuksiin_ saivat hänet aina vetämään vastakynttä ja, henkilö, +joka liikeasioissa Daylightin kanssa pani kunniansa pantiksi, sai +kiusallisen hetken. Hän ei milloinkaan antanut lupaustaan, ellei hän +ollut voiton puolella. Toisen asia oli hyväksyä se tai jäädä pois +leikistä. + +Laillinen pääomansijoitus ei kuulunut Daylightin peliin. Se kahlehti +rahan ja vähensi uhkayritysmahdollisuutta. Hänet lumosi se, mikä +liike-elämässä on uhkapeliä ja kun pelasi kuten hän, piti rahojen aina +olla saatavissa. Hänen rahansa olivat vain lyhyinä väliaikoina sidotut, +sillä hän liikutteli niitä alinomaa. Varma, viisi prosenttia tuottava +rahansijoitus ei häntä miellyttänyt; mutta pannessaan peliin miljoonia +kovissa, tuimissa otteluissa, joissa saattoi menettää kaikki tai +voittaa viisikymmentä tai sata prosenttia, tunsi hän oikein elävänsä. +Hän pelasi sääntöjä noudattaen, mutta hän pelasi säälimättömästi. +Kaadettuaan kumoon jonkun miehen tai yhtiön, ei hän hellittänyt +otettaan, vaikka he valittivatkin. Armonpyynnöt liike-elämässä +kaikuivat kuuroille korville. Hän oli vapaa, eikä hänellä ollut mitään +ystävyyssuhteita. Hänen silloin tällöin solmimissaan suhteissa olivat +liike-edut määräävinä ja hän piti liittolaisiaan henkilöinä, jotka +tahtoivat pettää häntä tai saattaa hänet häviöön, jos vain sopiva +tilaisuus sattuisi. Tästä elämänkatsannostaan huolimatta oli hän +uskollinen liittolaisilleen. Mutta hän oli uskollinen juuri niin kauan +kuin he olivat uskollisia, eikä yhtään kauemmin. Heti, kun hän oli +päässyt selville heidän petollisuudestaan, oli hän valmis maksamaan +samalla mitalla. + +Tyynenmeren rannikon liike- ja rahamiehet eivät milloinkaan unohtaneet +läksytystä, jonka hän antoi Charles Klinknerille ja "California and +Altamont Trust" yhtiölle, Klinkner oli sen johtaja. Hän oli liitossa +Daylightin kanssa ja yhdessä he kävivät "San José Interurbanin" +kimppuun. Mahtava "Lake Power" ja "Sähkövalaistusyhtiö" tulivat avuksi +ja juuri taistelun ollessa kuumimmillaan meni Klinkner vihollisen +puolelle luullen siitä hyötyvänsä. Daylight menetti kolme miljoonaa +ennemmin kuin hän piti sen hyvänään, ja "California and Altamont +Trust" yhtiö sai joutua toivottomasti häviöön ja Klinkner tehdä +itsemurhan pahantekijän vankikopissa. Daylight ei ainoastaan menettänyt +otettaan "San Jose Interurbaniin", vaan sai taistelunsa synnyttämän +kauppapulan aikana vielä kovia tappioita joka taholla. Asiantuntijat +väittivät, että hän olisi voinut tehdä sovinnon ja pelastaa paljon. +Mutta sensijaan hän tahallansa luopui taistelusta "San José +Interurbania" ja "Lake Poweria" vastaan ja näennäisesti voitettuna kävi +napoleonimaisella äkkirynnäköllä Klinknerin kimppuun. Sitä Klinkner +kaikkein vähimmin osasi odottaa ja Daylight tiesi sen. Hän tiesi +niinikään, että "California and Altamont Trust" yhtiö oli sellaisenaan +terve liikeyritys, mutta, että se juuri sillä hetkellä Klinknerin +keinottelujen kautta oli joutunut epävarmaan asemaan. Hän tiesi myös, +että muutaman kuukauden kuluttua seisoisi Trust-yhtiö vankemmin +jaloillaan kuin milloinkaan ennen juuri noiden samojen keinottelujen +avulla ja että oli iskettävä heti, jos ollenkaan mieli iskeä. "Siitä on +minulla yhtäpaljon ja enemmänkin hyötyä tulevaisuudessa", kerrottiin +hänen sanoneen tappioistaan. "Tästälähin miehet, jotka ryhtyvät +kanssani liikeasioihin, tuumivat päänsä ympäri ennenkuin koettavat +pettää minua." + +Syynä hänen hurjaan menettelytapaansa oli se, että hän halveksi +miehiä, joiden kanssa oli tekemisissä. Hän oli vakuutettu siitä, ettei +yksi sadastakaan ollut moitteettoman rehellinen ja hän ennusti, että +rehellisille kierossa pelissä kävisi hullusti. Hänen kokemuksensa +New Yorkissa olivat avanneet hänen silmänsä. Hän oli reväissyt rikki +liike-elämän peliä verhoavat harhaluulot ja näki sen alastomuudessaan. +Hän katseli yhteiskuntaa ja teollisuutta jotenkin tämäntapaisessa +valossa: -- + +Järjestetty yhteiskunta oli suurta epärehellistä peliä. Oli olemassa +paljon synnynnäisesti kykenemättömiä -- miehiä ja naisia, jotka +eivät olleet kyllin sairaita joutuakseen heikkomielisten koteihin +eivätkä kyllin voimakkaita kyetäkseen muuhun kuin puunhakkaajiksi ja +vedenkantajiksi. Sitten oli narreja, jotka ottivat järjestelmällisen +narripelin vakavasti, kunnioittivat ja pitivät sitä arvossa. He +olivat helppoa saalista toisille, jotka näkivät selvästi ja tiesivät +narripelin siksi, mitä se oli. + +Työ, oikea työ oli kaiken rikkauden lähde. Olipa sitten kysymyksessä +säkillinen perunoita, loistopiano tai seitsemän matkustajaa kulettava +moottori-vaunu, oli se työn tulos. Pelin nurjuus kävi ilmi siitä +miten nämät esineet jaettiin ihmisten kesken sen jälkeen kun työ +oli ne luonut. Hän ei nähnyt karkeakouraisia työmiehiä pelaamassa +loistopianoilla ja ajamassa automobiileilla. Tämä johtui siitä, että +peli oli väärää. Kymmeniä tuhansia ja satojatuhansia miehiä valvoi +öisin miettien keinoja, miten saattoivat asettua työmiesten ja +työmiesten työn väliin. Nämät keinottelijat olivat liikemiehiä. Kun he +tunkeutuivat työmiehen ja hänen työnsä tulosten väliin, ottivat he osan +siitä itselleen. Osan suuruus ei riippunut kohtuullisuuden säännöistä, +vaan heidän omasta voimastaan ja sikamaisuudestaan. Sanottiinhan aina: +"kaikki liike kannattaa". Hän näki kaikkien liikemiesten tekevän siten. + +Ollessaan eräänä päivänä lempeällä mielellä (jonka useat cocktailit +ja hyvä välipala olivat herättäneet) rupesi hän pakinoille Jonesin, +hissipojan kanssa. Jones oli laiha, hurjapäinen mies, joka näytti +hoitavan tointaan loukatakseen ihmisiä, joita palveli. Tämä juuri +herätti Daylightin mielenkiinnon eikä kestänyt kauan ennenkuin hän +huomasi, mikä Jonesia vaivasi. Hän oli oman luokituksensa mukaan +köyhälistöläinen ja hän olisi tahtonut elää kirjailemalla. Kun +aikakauskirjat eivät olleet huolineet hänen kirjoituksiaan ja kun hänen +oli pakko hankkia ruokaa ja katto päänsä päälle oli hän mennyt pieneen +Petachan laaksoon lähes sadan peninkulman päässä Los Angelesista. +Hän aikoi päivisin käydä työssä voidakseen öisin kirjoittaa ja +lukea. Mutta rautatie nieli kaikki, mitä liike tuotti. Petacha oli +autio laakso ja sieltä saatiin vain kolmenlaisia tuotteita: karjaa, +polttopuita ja puuhiiltä. Rahti vaununlastilta karjaa Los Angelesiin +maksoi rautatiellä kahdeksan dollaria. Tähän selitti Jones olevan +syynä sen seikan, että karjalla on jalat ja sen saattoi ajaa Los +Angelesiin yhtä suurilla kustannuksilla kuin mitä vaununlasti maksoi. +Mutta polttopuilla ei ollut jalkoja ja rautatie kiskoi täsmälleen +kaksikymmentäneljä dollaria vaununlastilta. + +Tämä oli kekseliäs järjestelmä, sillä kun puiden myyntihinnasta Los +Angelesissa laskettiin rahti, jäi puunhakkaajalle kahdentoista tunnin +työstä dollari ja kuusikymmentä centiä. Jones oli luullut pääsevänsä +voitolle pelissä muuttamalla puunsa puuhiileksi. Hänen arviolaskunsa +olivat tyydyttäviä, Mutta rautatie oli niinikään tehnyt arvioita. Se +määräsi neljäkymmentäkaksi dollaria hiilen rahdiksi vaununlastilta. +Kolmen kuukauden kuluttua Jones teki tilinpäätöksen ja huomasi, että +hän yhä vielä ansaitsi vain dollarin ja kuusikymmentä centiä päivässä. +Jones jätti tuon homman. + +Daylight meni konttoriinsa ja mietti vielä kotvasen. Siinäpä se oli: +_kaikki kauppa kannattaisi_. Huipusta pohjaan saakka oli se pelin +sääntönä; ja peli pysyi pystyssä siitä syystä, että joka minuutti +syntyi maailmaan raukkoja. Jos Jonesin kaltainen ihminen syntyisi +joka minuutti, ei peli kestäisi kauvankaan. Onni pelaajille, etteivät +työmiehet olleet Jonesin kaltaisia. + +Mutta pelissä oli muitakin ja suurempia puolia. Pikkuliikemiehet, +kamasaksat ja muut sellaiset ottivat työmiehen työn tuotteesta niin +suuren osan kuin saivat; mutta lopuksi kuitenkin suurliikemiehet +käyttivät hyväkseen työmiehiä pikkuliikemiesten avulla. Loppujen +lopuksi jälkimäiset, kuten Jones Petachan laaksossa, saivat vain +päiväpalkan vaivoistaan. He olivat todenteolla vain suurkauppiasten +palkollisia. Vielä ylempänä olivat oikeat mahtimiehet. He käyttivät +suuria ja monimutkaisia laitoksia päästäkseen satojen tuhansien +työntekijäin ja heidän työnsä väliin. Nämät miehet eivät olleet niin +paljon pelkkiä ryöväreitä kuin pelaajia. Ja kosk'eivät he tyytyneet +suoranaiseen voittoonsa, ryöstivät he toinen toistaan. He nimittivät +tätä pelin muotoa suureksi liike-elämäksi. He ryöstivät ensikädessä +työntekijöitä, mutta silloin tällöin he lyöttäytyivät yhteen ja +ryöstivät toisiltaan koottua saalista. Tämä selitti ne viisikymmentä +tuhatta dollaria, jotka Holdsworthy ryösti häneltä, ja sen kymmenen +miljoonan dollarin ryöstön, jonka Dowsett, Letton ja Guggenhammer +olivat panneet toimeen. Ja kun hän ryösti Panaman rautatieyhtiön, oli +hän menetellyt juuri samalla tavalla. Hänen loppupäätelmänsä oli, että +hienompaa urheilua oli ryöstää toisia ryöväreitä kuin ryöstää raukkoja +typeriä työmiehiä. + +Vaikka Daylight oli tuiki perehtymätön filosofiaan, hyväksyi hän +itselleen kahdennenkymmenennen vuosisadan yli-ihmisen aseman ja +kutsumuksen. Hän huomasi, että harvoja ja satunnaisia poikkeuksia +lukuunottamatta, eivät liikemies- ja rahamies-ylimykset välittäneet +tunnuslauseesta _aateluus velvoittaa_. Kuten muuan älykäs matkailija +oli kerran päivällisen jälkeen sanonut Alta-Pacific-klubissa, "pitivät +varkaat kiinni kunniasta ja juuri se eroitti heidät kunniallisista +miehistä". Siinäpä se. Se oli kuin naulan päähän sanottu. Nykyaikaiset +rosvot olivat ahnaita rosvoja, jotka menivät hävyttömyydessä niin +pitkälle, että saarnasivat uhreilleen lakia oikeasta ja väärästä, +mutta eivät itse käytännössä sitä toteuttaneet. Heidän keskuudessaan +piti mies lupauksensa vain niinkauvan kuin hänen oli pakko se pitää, +_"Ei sinun pidä varastaman"_ sopi vain kunniallisille työmiehille. He, +yli-ihmiset, olivat sellaisten käskyjen yläpuolella. He luonnollisesti +varastivat ja toverit kunnioittivat heitä sitä enemmän mitä enemmän +varastivat. + +Mitä kauvemmin Daylight otti osaa peliin, sitä selvemmäksi kävi +asema hänelle. Huolimatta siitä, että jokainen rosvo oli halukas +ryöstämään jokaista toista rosvoa, olivat he hyvin järjestäneet +kaikki asiat. He todenteolla vallitsivat yhteiskunnan valtiollista +koneistoa pikkupolitikoitsijasta aina Yhdysvaltain senaattiin saakka. +He äänestivät lakeja, jotka antoivat heille etuoikeuden ryöstää. He +vahvistivat näitä lakeja poliisin, nostoväen, säännöllisen armeijan +ja tuomioistuimien avulla. Yli-ihmisen suurin vaara oli toinen +yli-ihminen. Suuri, typerä kansanjoukko ei ymmärtänyt mitään. Se oli +luotu sellaisesta raaka-aineesta, että ilmeisinkin lainvääristely +ei herättänyt siinä epäluuloja. Yli-ihminen käsitteli koneiston +ohjausnappuloita ja kun työmiesten ryöstäminen kävi kuivaksi ja +yksitoikkoiseksi, ryöstivät he toinen toistaan. + +Daylightilla oli taipumus miettiä maailman menoa, mutta hän ei ollut +mikään filosofi. Hän ei ollut milloinkaan lukenut kirjoja. Hän oli +teräväpäinen käytännön mies ja hänestä oli kaukana ajatuskin ruveta +milloinkaan lukemaan kirjoja. Hän oli elänyt elämänsä alkuperäisissä +oloissa, missä kirjat eivät olleet välttämättömiä elämänilmiöiden +ymmärtämiseksi ja nyt näytti monimutkainenkin elämä hänestä +yksinkertaiselta. Hän näki sen petosten ja keksintöjen lävitse ja +huomasi, että se oli yhtä alkeellista kuin elämä Yukonin varsilla. +Ihmiset olivat luodut samoista aineksista. Heillä oli samat intohimot +ja toiveet. Liike-elämä oli vain pokerpeliä laveammassa muodossa. +Sitä pelasivat ne, joilla oli rahaa. Työmiehiä olivat ne pelitoverit, +jotka raatoivat päiväpalkasta. Hän näki, että peliä pelattiin pysyvien +sääntöjen mukaan ja hänellä oli itselläänkin kortit. Ihmiskunnan +suunnaton vähäpätöisyys, ihmiskunnan, jota rosvojoukko johti ja nylki, +ei häntä kummastuttanut. Se oli luonnollinen järjestys. Olivathan +kaikki inhimilliset ponnistukset itse asiassa turhia. Hän oli niin +usein sen huomannut. Hänen toverinsa olivat kärsineet nälkää ja +kuolleet Stewart-joella. Sadat entisajan kullankaivajista eivät olleet +hankkineet valtauksia Bonanzasta ja Eldoradosta, kun taas ruotsalaiset +ja uudet tulokkaat olivat hirvilaitumelle tietämättään paaluttaneet +miljoona-valtauksia. Sellaista oli elämä ja elämä oli julmaa. Miehet +sivistyneessä maailmassa ryöstivät siksi, että heidän luontonsa oli +sellainen. He ryöstivät yhtä luonnollisesti kuin kissat raapivat, nälkä +ahdistaa ja pakkanen puree. + +Täten tuli Daylightista kyvykäs rahamies. Hän ei ryhtynyt työmiehiä +pettämään. Hänellä ei ensiksikään ollut sydäntä siihen ja sitäpaitsi +ei se tyydyttänyt hänen pelivaistoaan. Työmiehet olivat niin helpot +pettää, niin typerät. Heidän pettämisensä muistutti fasaanien +lahtaamista Englannin rauhoitetuilla metsästysmailla, josta hän oli +kuullut kerrottavan. Hänen mieleistään urheilua oli väijyä kyvykkäitä +ryöväreitä ja riistää heidän saaliinsa. Siinä oli hauskuutta ja +jännitystä ja silloin tällöin kävi taistelu oikein hitonmoiseksi. +Kuten Robin Hood entisaikaan ryösti Daylight mieluimmin rikkaita ja +jakoi vähissä erin tarvitsevaisille. Mutta hän oli armelias omalla +tavallaan. Suuri inhimillinen kurjuus ei häntä liikuttanut. Se kuului +ainaiseen maailmanjärjestykseen. Hän ei sietänyt järjestettyjä +hyväntekeväisyysseuroja eikä hyväntekeväisyys-ammattikauppiaita. +Eikä hän antanutkaan omaatuntoaan rauhoittaakseen. Hän ei ollut +kenellekään velkaa, eikä voinut ajatella hyvitystä. Mitä hän +antoi, oli vapaaehtoinen lahja; ja hän antoi niille, joiden kanssa +tuli tekemisiin. Hän ei milloinkaan antanut rahastoon, jota +koottiin Japanissa maanjäristyksestä kärsineiden hyväksi, eikä +ulkoilma-rahastoon New Yorkin Cityssä. Sen sijaan antoi hän Jonesille, +hissimiehelle niin paljon rahaa, että tämä vuoden ajan saattoi +kirjoittaa kirjaansa. Saatuaan tietää, että tarjoilijansa vaimo poti +keuhkotautia, lähetti hän vaimon Arizonaan, ja kun lääkärit myöhemmin +julistivat tämän tilan toivottomaksi, lähetti hän miehenkin sinne, +jotta mies saisi olla vaimonsa kanssa tämän kuolemaan saakka. Niinikään +osti hän monet jouhiset ratsastusvaljaat eräältä rangaistusvangilta, +joka levitti hyvää sanomaa tästä, kunnes Daylight arveli toisen puolen +vankilan rangaistusvangeista tekevän hänelle valjaita. Hän osti ne +kaikki ja maksoi jokaiselle heistä kahdestakymmenestä viiteenkymmeneen +dollariin. Ne olivat kauniita ja hyödyllisiä kapineita ja hän koristi +niillä kaikki tyhjät paikat makuuhuoneensa seinillä. + +Ankara elämä Yukonissa ei ollut tehnyt Daylightia kovaksi. Vasta +sivistys sai sen aikaan. Siinä hurjassa pelissä, jota hän nyt pelasi, +hävisi huomaamatta hänen tavallinen iloisuutensa samaten kuin hänen +pitkäveteinen ja hidas puhetapansa. Samoinkuin hänen puheensa muuttui +teräväksi ja hermostuneeksi, samoin muuttui hänen aivotoimintansa. +Pelin tuoksinassa oli hänellä yhä vähemmän aikaa olla hyväntahtoinen. +Muutos näkyi hänen kasvoissaankin. Hänen piirteensä kävivät kovemmiksi. +Harvoin kaartuivat hänen huulensa leikilliseen myhäilyyn, harvoin sai +hymyily hänen silmäkulmansa vetäytymään ryppyihin. Itse silmissä, jotka +olivat mustat ja välkkyvät kuin intiaanin, näkyi julmuuden ja raa'an +voimantunnon välähdyksiä. Hänen peloittava elinvoimansa oli jäljellä ja +säteili koko hänen olemuksestaan, mutta se ilmeni nyt miesten-polkijan, +miesten-voittajan elinvoimana. Hänen taistelunsa alkuperäistä luontoa +vastaan olivat tavallaan olleet persoonattomia; nyt taisteli hän +vertaistensa miesten kera ja kamppailut taipaleella, joella ja +pakkasessa olivat vahingoittaneet häntä paljon vähemmän kuin nykyisen +taistelun katkeruus ja kiihkeys. + +Hänellä oli vielä iloisuuden ja sydämellisyyden hetkiä, mutta ne olivat +ajoittaisia ja pingoitettuja ja tavallisesti oli niiden aiheuttajana +ennen aterianaikaa nautitut cocktailit. Pohjanperällä hän oli juonut +hillittömästi ja epäsäännöllisten väliaikojen perästä; mutta nyt +muuttui hänen juomisensa säännölliseksi ja hillityksi. Muutos oli +tapahtunut itsetiedottomasti, mutta se perustui hänen ruumiillisiin +ja henkisiin elinehtoihinsa. Hän käytti cocktailia ehkäisykeinona. +Vaikkei hän ollut ajatellut sitä, vaati jännitys, joka johtui hänen +yritystensä uhkarohkeudesta, ehkäisyä tai lakkautumista; ja viikkojen +ja kuukausien kuluessa hän huomasi cocktailien täyttävän tämän +tehtävän. Ne rakensivat kiviseinän. Hän ei milloinkaan juonut aamulla +eikä konttoritunteina; mutta heti konttorista lähdettyään ryhtyi hän +rakentamaan alkoholin luomaa unohduksen muuria tietoisuutensa suojaksi. +Konttori muuttui heti joksikin, jonka kanssa hänellä ei ollut mitään +tekemistä. Se lakkasi olemasta. Iltapäivällä, välipalan jälkeen, +se eli taas tunnin tai pari, kunnes hän sieltä lähtiessään rakensi +unohduksen muurin. Luonnollisesti poikkesi hän joskus tästä tavasta; +ja niin ankara oli hänen itsekurinsa, että hän pidättäytyi juomasta, +jos hänellä oli edessään päivälliset tai neuvottelu, missä hän kohtasi +vihollisia tai liittolaisia ja päätti liikeyrityksistä. Mutta heti kun +liikeasiat olivat järjestetyt, tilasi hän aina Martin-cocktailin. Se +oli tuotava korkeassa lasissa, muuten ei hän ollut tyytyväinen. + + + + +VI LUKU. + + +Daylightin elämään tuli Dede Mason. Hän tuli miltei huomaamatta. +Daylight oli ottanut hänet palvelukseensa kiinnittämättä häneen sen +enempää huomiota kuin konttorikalustoon, juoksupoikaan, Morrisoniin, +konttoripäällikköön ja ainoaan apulaiseen ja kaikkeen muuhun, mikä +kuului yli-ihmisen pelipaikan, liiketoimisten tarpeisiin Ensimäisten +kuukausien kuluessa, jotka Dede Mason oli hänen palveluksessaan, ei hän +olisi voinut sanoa, minkä väriset silmät tällä oli, jos joku olisi sitä +kysynyt. Hänellä oli hämärä käsitys, että Dede Mason oli tumma, vaikka +tämä itse asiassa oli keskiväliltä. Niinikään oli hänellä mielikuva, +ettei Dede Mason ollut laiha, vaikkei hän Daylightin käsityksen mukaan +ollut lihavakaan. Hänellä ei ollut minkäänlaista käsitystä siitä, miten +hän pukeutui. Hänen silmänsä eivät olleet harjaantuneet huomaamaan +sellaisia asioita, eikä hän ollut niistä huvitettukaan. Päinvastaisen +vaikutelman puutteessa piti hän selvänä, että hän oli hyvin puettu. +Hän tunsi hänet "Neiti Masonina" ja siinä kaikki, vaikka hän oli +pannut merkille, että hän pikakirjoittajana oli nopsa ja täsmällinen. +Tämäkin vaikutus oli kuitenkin hyvin epämääräinen, sillä hän ei ollut +milloinkaan ollut tekemisissä muiden pikakirjoittajien kanssa ja piti +luonnollisena, että he kaikki olivat nopsia ja täsmällisiä. + +Allekirjoittaessaan eräänä aamuna kirjeitä, huomasi hän sanat _I +shall_. Silmäiltyään nopeasti sivua, nähdäkseen oliko siellä samoja +lausetapoja, huomasi hän useita _I will. I shall_ oli yksin. Se +näytti epäilyttävältä. Hän painoi kahdesti soittonappulaa ja hetkistä +myöhemmin tuli Dede Mason huoneeseen. + +"Sanoinko noin, neiti Mason?" kysyi hän ojentaen hänelle kirjettä ja +osoittaen epäilyttävää lausetta. + +Mielipahan varjo häivähti Dede Masonin kasvoilla. Hänet oli tavattu +virheestä. + +"Olen erehtynyt", sanoi hän. "Olen pahoillani. Mutta se ei ole virhe, +te tiedätte", lisäsi hän nopeasti. + +"Mistä sen tiedätte?" väitti Daylight. "Se ei kuulu oikealta minun +korvissani." + +Dede Mason oli jo ennättänyt ovelle ja kääntyi nyt kirje kädessään. + +"Se on aivan oikein niin." + +"Mutta silloinhan ovat kaikki nuo _I wills_ väärin", päätteli Daylight. + +"Niin ovatkin", kuului rohkea vastaus. "Muutanko ne?" + +"_I shall be over to look that affair up on Monday_." Daylight toisti +ääneen kirjeen lauseen. Hän sanoi sen totisen ja hartaan näköisenä ja +kuunteli liukkaan oman äänensä sointua. Hän ravisti päätään. "Se ei +kuulu oikealta, neiti Mason. Se ei kuulosta oikealta. Eihän kukaan +kirjoita minulle sillä tavoin. Kaikki sanovat _I will_ -- ja toiset +heistä ovat sivistyneitä miehiä. Eikö se ole niin?" + +"On", myönsi hän ja meni koneensa ääreen korjatakseen kiistanalaisen +kohdan. + +Samana päivänä sattui, että muuan nuori englantilainen, muuan +kaivosinsinööri kuului seuraan, jonka kanssa hän söi välipalaa. Jos +se olisi tapahtunut joskus toiste, olisi se jäänyt Daylightilta +huomaamatta, mutta nyt, heti pikakirjoittajattaren kera tapahtuneen +kiistan perästä pani Daylight heti merkille, että englantilainen +sanoi _I shall_. Aterian kuluessa toistui tämä lause monta kertaa, ja +Daylight oli varma, ettei se tapahtunut erehdyksestä. + +Välipalan jälkeen saattoi hän ahdinkoon Mc Intoshin, yhden niistä +klubin jäsenistä, jonka hän tiesi olleen yliopistossa, päättäen siitä +maineesta, joka tällä oli jalkapallopelissä. + +"Kuulehan, Bunny", kysyi Daylight, "kumpi on oikein, '_I shall be over +to look that affair up on Monday_, tai _I will be over to look that +affair up on Monday_?'" + +Entinen jalkapallomestari tuumi vaivaloisesti hetkisen. + +"Kunpa vaan tietäisin", tunnusti hän. "Miten minä sen sanon?" + +"_I will_ tietysti." + +"Silloin on se toinen oikea muoto, luota vaan siihen. Olen aina ollut +kehno kieliopissa." + +Paluumatkalla konttoriinsa pistäysi Daylight kirjakauppaan ja osti +kieliopin; ja nostettuaan jalkansa pöydälle, tutki hän pitkän tovin +sitä huolellisesti. + +"On totta tosiaan tyttö oikeassa", sanoi hän ääneen tutkistelun +päätyttyä. Ensi kerran juolahti hänen mieleensä, ettei hänen +pikakirjoittajattarensa ollut niinkään vähäpätöinen henkilö. Hän oli +ollut Daylightin silmissä naisolento, jotakin, joka kuului konttorin +sisustukseen. Mutta nyt, kun oli käynyt ilmi, että hän taisi paremmin +kielioppia kuin liikemiehet ja yliopisto-tutkinnon suorittaneet, +muuttui hän yksilöksi. Hän esiintyi nyt Daylightin tietoisuudessa yhtä +selvänä kuin _I shall_ oli esiintynyt konekirjoitetulla sivulla ja hän +alkoi tehdä huomioita. + +Hän päätti tänä iltapäivänä odottaa hänen poislähtöään ja huomasi ensi +kerran, että hän oli kaunisvartaloinen ja pukeutui hyvin. Daylight +ei tiennyt mitään naisten pukujen yksityiskohdista, eikä nähnyt +mitään yksityiskohtia pikakirjoittajattarensa sievässä puserossa ja +moitteettomassa kävelypuvussa. Hän näki vain yleisvaikutuksen. Hän +näytti hyvin puetulta. Hänen puvussaan ei ollut mitään sopimatonta eikä +tarpeetonta. + +"Hän on aika sievä tyttö", kuului hänen arvostelunsa, kun ulko-ovi oli +sulkeutunut tytön jälkeen. + +Sanellessaan seuraavana aamuna kirjeitä, päätti hän, että piti hänen +kampaustavastaan, vaikkei hän millään ehdolla olisi osannut sitä +määritellä. Vaikutus oli miellyttävä, siinä kaikki. Tyttö istui +hänen ja akkunan välissä ja hän huomasi, että tytön hiukset olivat +vaaleanruskeat ja vivahtivat kultapronssiin. Kalpea aurinko, joka +paistoi sisään, sai tukan kultapronssin välähtelemään tavalla, jota +oli hyvin hauska katsella. Hän ajatteli leikillisesti, ettei hän +milloinkaan ennen ollut huomannut tätä luonnonilmiötä. + +Keskellä kirjettä täytyi hänen käyttää muotoa, joka edellisenä päivänä +oli saanut aikaan hämmennystä. Hän muisti kielioppiottelunsa ja +saneli: -- + +"_I shall meet you halfway in this proposition_ -- --" + +Neiti Mason vilkaisi häneen nopeasti. Ele oli aivan vaistomainen ja +hämmästyksen aiheuttama. Seuraavassa silmänräpäyksessä oli hän jälleen +luonut alas silmänsä ja odotti sanelua. Mutta hänen vilkaistessaan +ylös oli Daylight huomannut, että hänen silmänsä olivat harmaat. +Myöhemmin hän sai tietää, että noissa harmaissa silmissä oli kultaisia +välähdyksiä; mutta sekin, mitä hän nyt näki, kummastutti häntä, sillä +hän tajusi äkkiä, että hän oli aina pitänyt neiti Masonia tummaverisenä +ja ruskeasilmäisenä. + +"Te olitte kuitenkin oikeassa", tunnusti hän ja hänen kasvoilleen +ilmestyi hymy, joka ei ollenkaan sopinut hänen jyrkkiin, intiaania +muistuttaviin piirteisiinsä. + +Taas sai hän palkinnoksi katseen ja hymyilyn ja tällä kertaa hän +varmisti huomionsa, että tytön silmät olivat harmaat. + +"Mutta se ei kuulu oikealta", valitti hän. + +Tälle neiti Mason suorastaan nauroi. + +"Pyydän anteeksi", kiiruhti hän korjaamaan asiaa ja pilasi sen sitten +lisäämällä, "mutta te olette niin lystikäs." + +Daylight alkoi joutua hiukan hämilleen ja aurinko kisaili yhä tytön +hiuksissa. + +"En tarkoittanut olla lystikäs", sanoi hän. + +"Juuri sitä minä nauroinkin. Mutta se _on_ oikein ja aivan kieliopin +mukaista." + +"Hyvä", huokasi Daylight -- "_I shall meet you halfway in this +proposition_ -- joko kirjoititte sen?" + +Ja sanelu jatkui. + +Daylight huomasi, että väliaikoina, kun neiti Masonilla ei ollut mitään +tekemistä, hän luki kirjoja ja aikakauslehtiä tai teki jotakin somaa +naisellista käsityötä. + +Kerran hän meni hänen pöytänsä ääreen, otti käteensä nidoksen Kiplingin +runoja ja selaili sitä hämillään. + +"Te pidätte kirjoista, neiti Mason?" sanoi hän laskien kirjan takaisin +pöydälle. + +"Kyllä", kuului vastaus, "hyvin paljon." + +Toisen kerran oli pöydällä Wellsin _Onnen pyörät_. + +"Mikä kirja se on?" kysyi Daylight. + +"Oh, se on romaani, rakkaustarina." + +Hän vaikeni, mutta Daylight yhä odotti ja hän katsoi velvollisuudekseen +jatkaa. + +"Siinä kerrotaan vähäpätöisestä kangaskauppiaan apulaisesta, joka +vapaa-aikanaan tekee polkupyörämatkan ja rakastuu nuoreen tyttöön, joka +on paljon hänen yläpuolellaan. Tytön äiti on kuuluisa kirjailija. Asema +on hyvin omituinen ja surullinen ja traagillinen. Haluatteko lukea sen?" + +"Saako hän tytön?" kysyi Daylight. + +"Ei, sepä juuri on kuvaava piirre. Hän ei -- --" + +"Ja hän ei saa tyttöä ja te luette kaikki nuo sivut, satoja sivuja, +saadaksenne sen tietää?" mutisi Daylight kummissaan. + +Neiti Mason oli harmistunut ja huvitettu. + +"Mutta luettehan te kaivos- ja liikeuutisia joka päivä", vastasi hän. + +"Mutta siitä on minulle hyötyä. Ne ovat liikeasioita ja se on eri +juttu. Siitä minä saan rahaa. Mitä saatte te kirjoista?" + +"Elämänkatsomuksia, uusia ajatuksia, elämää." + +"Sellaista, mikä ei ole sentinkään arvoista." + +"Elämä on arvokkaampaa kuin raha." + +"Niin kaiketi", sanoi Daylight miehekkään suvaitsevaisesti, "niin +kauvan kuin nautitte siitä. Otaksun, että se on sitä, minä sen pidätte; +eikä mausta ole kiisteltävä." + +Huolimatta omasta halventavasta näkökannastaan, oli Daylightilla +se käsitys, että neiti Mason tiesi paljon asioita ja hänellä oli +ohimenevä tunne aivankuin raakalaisella, joka näkee jonkun pelottavan +kulttuuri-ilmiön. Daylightin mielestä oli sivistys arvotonta ja +kuitenkin hänen mielipidettään nyt hiukan järkytti aavistus, että +sivistys oli arvokkaampi kuin hän luuli. + +Ohimennessään näki hän taas neiti Masonin pöydällä kirjan, joka +oli hänelle tuttu. Tällä kertaa ei hän pysähtynyt, sillä hän tunsi +kansilehden. Se oli erään aikakauslehden kirjeenvaihtajan kirja +Alaskasta ja hän tiesi, että siinä oli hänen kuvansa ja elämäkertansa +ja hän tiesi niinikään, että siinä oli muuan luku, jossa kerrottiin +erään naisen itsemurhasta. + +Tämän jälkeen ei hän enää puhunut neiti Masonin kanssa kirjoista. +Hän kuvitteli, mitä vääriä johtopäätöksiä tämä oli tehnyt tuon +erityisen luvun perusteella ja se harmitti häntä sitä enemmän, kun +ne olivat ansaitsemattomia. Kaikista epämieluisista asioista oli +vastenmielisin huhu, että hän oli naistensurmaaja -- hän, Burning +Daylight -- ja että nainen oli hänen tähtensä surmannut itsensä. Hän +tunsi olevansa maailman kovaonnisin mies ja hän aprikoi mikä kohtalon +oikku oli juuri tuon kirjan kaikista tuhansista kirjoista saattanut +hänen pikakirjoittajattarensa käsiin. Muutaman päivän jälkeen oli +hänellä epämiellyttävä rikollisuuden tunne aina neiti Masonin seurassa +ollessaan; ja kerran hän huomasi, että tämä katsoi häneen tiukkaan ja +uteliaasti aivankuin päästäkseen selville, mikä hän oli miehiään. + +Hän kuulusteli Morrisonia, konttoristia, joka purki mieskohtaiset +valituksensa neiti Masonia kohtaan ennenkuin saattoi kertoa sitä +vähäistä mitä tästä tiesi. + +"Hän on kotoisin Siskiyousta. Hän on tietysti hyvin ystävällinen toveri +täällä konttorissa, mutta hän on ylpeä, tiedättekö." + +"Mistä sen päätätte?" kysyi Daylight. + +"Hän on mielestään liian hyvä seurustellakseen työtoveriensa kanssa +täällä konttorissa. Hän ei, nähkääs, tahdo olla missään tekemisissä +toverien kanssa. Olen monta kertaa pyytänyt häntä mukaani teatteriin +ja muihin huvituksiin. Mutta mikään ei kelpaa. Hän sanoo, että tahtoo +nukkua tarpeeksi, eikä voi nousta myöhään ylös ja että hänen on +kuljettava koko matka Berkeleyhin -- siellä hän asuu." + +Tämä kohta kuvauksesta oli Daylightin mieleen. Neiti Mason oli koko +joukon yläpuolella tavallisen. Mutta Morrisonin seuraavat sanat tekivät +hänet taas tyytymättömäksi. + +"Mutta se on pelkkää lorua. Hän seurustelee ylioppilasten kanssa. Hän +tarvitsee muka paljon unta eikä voi mennä teatteriin minun kanssani, +mutta hän saattaa tanssia heidän kanssaan milloin tahansa. Olen kuullut +varmalta taholta, että hän käy kaikissa heidän tanssijaisissaan. Liian +hieno ja ylpeä pikakirjoittajattareksi. Ja hänellä on hevonenkin. Hän +ratsastaa sillä pitkin mäkiä siellä maalla. Näin itse hänet eräänä +sunnuntaina. En käsitä kuinka hänellä on varoja siihen. Kuusikymmentä +viisi dollaria kuukaudessa ei pitkälle riitä. Sitten hänellä on vielä +sairas velikin." + +"Asuuko tämä kotonaan?" + +"Ei, heillä ei ole kotia eikä omaisia. Olen kuullut, että he olivat +varakkaita. Heidän täytyi olla, muutoin ei tämä hänen veljensä olisi +voinut mennä Californian yliopistoon. Hänen isällään oli suuri +maatila ja karjaa, mutta hän rupesi keinottelemaan kaivoksilla ja +teki vararikon ennen kuolemaansa. Hänen äitinsä oli kuollut jo +paljon varemmin. Hänen veljensä kulutti varmaankin paljon rahaa. Hän +pelasi jalkapalloa, oli innokas metsämies ja vuoristoretkeilijä. +Hän loukkasi jalkansa ratsastusmatkalla ja sai sitten luuvalon tai +jonkun sentapaisen. Toinen jalka on lyhyempi kuin toinen ja hiukan +surkastunut. Hän kulkee kainalosauvojen nojalla. Näin heidät kerran +yhdessä -- lautalla. Lääkärit ovat kokeilleet hänellä vuosikausia ja +luulen, että hän on nyt ranskalaisessa sairashuoneessa." + +Kaikki nämät lisätiedot neiti Masonista, lisäsivät Daylightin +mielenkiintoa. Mutta niin suuresti kuin häntä olisi haluttanutkin, ei +hän tullut rakentaneeksi lähempää tuttavuutta tämän kanssa. Hänen teki +mieli pyytää tätä kanssaan välipalalle, mutta hänessä oli vanhanajan +miesten luontaista ritarillisuutta eikä hän koskaan pannut ajatustaan +täytäntöön. Hän tiesi, ettei ollut itseään kunnioittavan, rehellisen +miehen tapaista tarjota pikakirjoittajattarelleen välipalaa. Hän +tiesi, että sellaista kyllä sattui, sillä hän oli kuullut klubilla +juoruja; mutta hän ei ajatellut hyvää sellaisista miehistä ja tyttöjä +hän surkutteli. Hänellä oli se omituinen käsitys, että miehellä oli +vähemmin oikeuksia niihin, jotka olivat hänen palveluksessaan kuin +pelkkiin tuttaviin tai vieraisiin. Ellei siis neiti Mason olisi ollut +hänen palveluksessaan, olisi hän varmaan pyytänyt häntä välipalalle tai +teaatteriin. Mutta hän tunsi, että koska hän osti virkailijan aikaa +maksamalla työtunneista, olisi ollut väärin, jos hän jollain tavalla +olisi anastanut työntekijänsä vapaata aikaa. Jos hän olisi tehnyt sen, +olisi hän ollut kerskuri. Asema oli kiero. Hän olisi siinä tapauksessa +käyttänyt hyväkseen sitä tosiasiaa, että virkailija oli elatuksensa +vuoksi riippuvainen hänestä. Virkailija saattaisi suostua tarjoukseen +pelosta, että loukkaisi työnantajaa eikä tulla halusta. + +Tässä tapauksessa hän tiesi, että sellainen tarjous olisi ollut +erityisen moitittava, sillä olihan neiti Mason lukenut tuon Klondiken +kirjeenvaihtajan kirjan. Mahtoi hänellä olla kauniit ajatukset hänestä, +tuolla tytöllä, joka oli liian ylpeä seurustellakseen Morrisonin-laisen +hauskannäköisen kelpo toverin kanssa! Mutta pääsyynä oli kuitenkin +se, että Daylight oli arka. Ainoat, mitä hän koskaan elämässään oli +pelännyt, olivat naiset ja hän oli pelännyt heitä koko ikänsä. Tämä +arkuus ei heti ottanut haihtuakseen kun hän nyt ensi kerran tunsi +hiukan kaipaavansa naista. Esiliinannauhan aave kummitteli vielä hänen +ajatuksissaan ja auttoi häntä selittämään itselleen sen, ettei hän +päässyt lähemmäksi Dede Masonia. + + + + +VII LUKU. + + +Kun ei Daylightin onnistunut päästä Dede Masonin lähemmäksi +tuttavaksi, laimeni hänen mielenkiintonsa vähitellen. Tämä oli aivan +luonnollistakin, sillä hän oli korviaan myöten kiinni uhkarohkeissa +yrityksissä ja pelin lumous ja sen laajuus vaati kaiken sen tarmon, +jonka hänen erinomainen elimistönsä tarjosi. Nämät yritykset vaativat +niin kokonaan hänen huomionsa, että kaunis pikakirjoittaja hitaasti ja +huomaamatta lakkasi olemasta keskeinen ilmiö hänen tietoisuudessaan. +Ensimäkien arka naisen kaipaus, mitä hän parhaimmassa merkityksessä +oli milloinkaan tuntenut, haihtui. Hänellä oli enää vain miellyttävä +tyydytyksen tunne siitä, että hänellä oli sievä pikakirjoittajatar. + +Ja viimeisetkin kytevät toiveet, mitkä hän mahdollisesti oli +kiinnittänyt Dede Masoniin, unohtuivat täydellisesti, kun hän parhaiksi +joutui kiihkeään, katkeraan taisteluun Rannikkolaiva-yhtiön ja +Hawai'in, Nicaraguan ja Tyynenmeren -- Meksikon höyrylaivayhtiön kera. +Hän herätti suuremman myrskyn kuin oli aikonutkaan ja häntä itseäänkin +kauhistutti nähdessään, miten laajalle taistelu haaraantui ja miten +odottamattomia ja vastakkaisia etuja oli pelissä. Jokainen sanomalehti +San Fransiskossa kääntyi häntä vastaan. Tosin oli pari niistä alussa +antanut ymmärtää, että ne olivat halukkaat häntä puolustamaan, mutta +Daylight arveli, ettei asema oikeuttanut sellaisia menoja. Tähän saakka +oli sanomalehdistö ollut häntä kohtaan leikillisen suvaitsevainen ja +hyväntahtoisen liioitellusti puhunut hänestä, mutta nyt hän sai tietää +mihin myrkyllisiin raakuuksiin vihamielinen sanomalehdistö kykeni. +Hänen elämänsä jokainen yksityiskohta kaivettiin esiin ilkeämielisten +valheiden perustukseksi. Daylightia kummastutti se uusi tapa, millä +kaikki hänen tekonsa nyt tulkittiin, Alaskan sankarista oli hän +muuttunut alaskalaiseksi seikkailijaksi, petturiksi, turmiontuojaksi +ja joka suhteessa "pahaksi mieheksi". Tähän ei vielä tyydytty, +vaan hänestä keksittiin valhe toisensa jälkeen. Hän ei milloinkaan +vastannut näihin, vaikka hän kerran kevensi mieltään puolelle tusinalle +reporttereita. + +"Tehkää vaan parhaanne", sanoi hän heille. "Burning Daylight on +selvitellyt suurempiakin juttuja kuin teidän likaiset valhettelevat +lehtenne. Enkä minä teitä moitikaan, pojat... en ainakaan paljoa. +Ette voi auttaa sitä. Elettävähän sitä teidänkin on. Tässä maailmassa +on paljon naisia, jotka saavat elatuksensa samankaltaisella tavalla +kuin tekin senvuoksi, etteivät kykene parempaan. Jonkun täytyy tehdä +likaistakin työtä ja miksette tekin. Saatte maksun siitä, ettekä kykene +kunnollisempaan hommaan." + +Kaupungin sosialistinen sanomalehdistö käytti riemulla hyväkseen +tätä lausuntoa ja levitti sitä san-fransiskolaisille lehtiensä +kymmentuhantisissa painoksissa. Ja sanomalehtimiehet, joita oli +pistetty arkaan kohtaan, kostivat ainoalla vallassaan olevalla keinolla +-- käyttämällä väärin painomustetta. Hyökkäys kävi raivokkaammaksi +kuin milloinkaan ennen. Varsinainen asia unohtui ja sijaan tuli +vain alhaista kostonhimoa ja raivoa. Naisraukka, joka oli surmannut +itsensä, hänen vuokseen, nostettiin haudastaan, ja kuvattiin +suunnattomissa paperiröykkiöissä marttyyriksi ja Daylight'in kauhean +julmuuden uhriksi. Julaistiin vakavia tilastollisia tutkielmia, +missä todistettiin hänen päässeen rikastumisen alkuun ryöstämällä +köyhiltä kullankaivajilta näiden valtaukset, ja anastaneen loput +omaisuuttaan pettämällä Guggenhammeria Ophirin kauppajutussa. Oli +pääkirjoituksia, missä häntä nimitettiin yhteiskunnan viholliseksi, +jolla oli luolaihmisen käytöstapa ja sivistys, suurten liikepulien +aikaansaajaksi, kaupungin liike-elämän hävittäjäksi ja vaaralliseksi +anarkistiksi. Eräässä pääkirjoituksessa vakavasti todistettiin, että +hirttäminen olisi paras loppu hänelle ja hänen kaltaisilleen, ja +lausuttiin se harras toivomus, että hänen automobilinsa jonakuna; +päivänä räjähtäisi ilmaan ja samalla tuhoisi hänet. + +Hän oli kuin suuri karhu, joka ryöstää mehiläispesää ja pistoksista +huolimatta itsepintaisesti hakee hunajaa. Hän kiristeli hampaitaan ja +iski takaisin. Hän ryösti aluksi kaksi höyrylaivayhtiötä ja siitä hän +joutui kiihkeään taisteluun muuatta kaupunkia, valtiota ja mannermaan +rantarataa vastaan. Hyvä; he olivat halunneet taistelua ja sitä he +tulisivat saamaankin. Sitäpä hänkin halusi ja hänellä oli mielestään +oikeus siihen siksi, että hän oli tullut Klondikesta, sillä täällä hän +pelasi suurempaa peliä kuin mikä Klondikessa saattoi tulla kysymykseen. +Hänellä oli liittolaisena muuan lakimies Larry Hegan, nuori +irlantilainen, jonka hän ruhtinaallisilla lupauksilla ja loistavalla +palkkatarjouksella oli houkutellut puolelleen. Tämä rahamiesnero +oli ollut tuntematon kunnes Daylight keksi hänet. Heganissa oli +keltiläistä mielikuvitusta ja rohkeutta; ja sitä niin runsaassa määrin, +että tarvittiin Daylightin kylmempää päätä pitämään aisoissa hänen +hurjaa haaveiluaan. Heganilla oli napoleonimainen lakimiesäly, se oli +vailla tasapainoa, mutta juuri tämä tasapaino oli Daylightilla. Yksin +olisi irlantilainen ollut tuomittu ajamaan karille, mutta Daylightin +johtamana oli hän varallisuuteen ja maineeseen vievällä valtatiellä. +Hänellä ei ollut sen enempää yksityis- eikä kansalaisomaatuntoa kuin +Napoleonillakaan. + +Hegan auttoi Daylightia selviytymään nykyaikaisen politiikan +selkkauksista, työväenjärjestöstä ja kauppa- ja yhdistyslaista. +Juuri Hegan, jonka pää oli täynnä ajatuksia ja suunnitelmia, avasi +Daylightin silmät kahdennenkymmenennen vuosisadan sodankäynnin +ennenaavistamattomille mahdollisuuksille; ja Daylight vuorostaan +hylkäsi, hyväksyi ja seuloi ehdotukset, suunnitteli taistelut ja pani +ne toimeen. Tyynenmeren rannikon Puginin salmesta Panamaan saakka +hälistessä ja kohistessa ja San Fransiskon raivotessa näytti siltä +kuin olisivat nuo molemmat suuret höyrylaivayhtiöt voittaneet. Näytti +siltä kuin olisi Burning Daylight lannistettu maahan saakka. Ja silloin +hän iski -- höyrylaivayhtiöitä, San Fransiskoa ja koko Tyynenmeren +rannikkoa. + +Alku oli vähäpätöinen. Kristillinen yhdistys oli pitänyt kokousta +San Fransiskossa ja kantajain liitto n:o 927 rupesi rettelöimään +matkatavarain kantamisesta lauttauspaikalle. Muutamia loukkaantui, +joitakuita vangittiin ja tavarat vietiin määräpaikkaansa. Ei kukaan +olisi aavistanut, että tämän vähäpätöisen rettelön takana oli Heganin +viekas irlantilainen käsi, jonka Burning Daylightin klondikelainen +kulta oli tehnyt voimakkaaksi. Se oli aivan merkityksetön juttu -- tai +ainakin näytti siltä. Mutta kuorma-ajurien liitto yhtyi riitaan ja +sitä auttoi vesijohtotyömiesten liitto. Askel askeleelta lakko levisi. +Keittäjät ja tarjoilijat kieltäytyivät palvelemasta lakonrikkureita +kuorma-ajureita ja heidän esimiehiään ja yhtyivät lakkoon. Teurastajat +ja ruokatavarapurret kieltäytyivät kajoamasta ruokatavaraan, joka +oli määrätty meneväksi epärehellisiin ravintoloihin. Yhtyneiden +työnantajien liitto muodosti lujan rintaman ja huomasi, että sillä +oli vastassaan 40,000 San Fransiskon järjestynyttä työläistä. +Ravintolain leipurit ja leipomovaunujen kuljettajat liittyivät lakkoon +ja heitä seurasivat lypsäjät, maidonkuljettajat ja lintujen kynijät. +Rakennustyöntekijät ilmoittivat selvin sanoin kantansa ja koko San +Fransisko oli kuohuksissa. + +Mutta vielä rajoittui lakko yksinomaan San Fransiskoon. Heganin +juonet olivat mestarillisia ja Daylightin taistelutanner yhä laajeni. +Voimakas taistelujärjestö, joka tunnettiin nimellä Tyynenmeren +merimiesten liitto, kieltäytyi työskentelemästä laivoissa, joiden +lastauksen ja lastinpurkauksen toimittivat rikkureiksi ruvenneet +laivatyömiehet. Liitto esitti loppuvaatimuksensa ja sitten julisti +lakon. Tähän oli Daylight koko ajan tähdännyt. Liiton virkamiehet +menivät jokaiseen satamaan saapuneeseen laivaan ja miehistö lähetettiin +maihin. Ja merimiesten mukana tulivat lämmittäjät, koneenkäyttäjät ja +laivakeittäjät ja tarjoilijat. Joka päivä kasvoi joutilaiden laivojen +luku. Oli mahdotonta hankkia uutta työväkeä, sillä Merimiesten liittoon +kuului taistelijoita, jotka olivat harjaantuneet meren kovassa koulussa +ja kun he tekivät lakon, tiesi se verta ja kuolemaa lakonrikkureille. +Tämä lakko levisi pitkin koko Tyynenmeren rannikkoa, kunnes kaikki +satamat olivat täynnä joutilaita laivoja ja meriliike oli pysähtynyt. +Päivät ja viikot vierivät ja lakkoa yhä kesti. Rannikkolaiva-yhtiö ja +Hawai'in, Nicaraguan ja Tyynenmeren--Meksikon höyrylaivayhtiö olivat +täydellisesti sidotut. Toimenpiteet lakon masentamiseksi tuottivat +suunnattomia kuluja eivätkä hyödyttäneet mitään ja päivä päivältä +kävi asema yhä pahemmaksi kunnes alettiin vaatia "rauhaa mistä +hinnasta tahansa". Eikä rauhaa syntynyt ennenkuin Daylight ja hänen +liittolaisensa olivat pelanneet pelinsä loppuun ja korjanneet voitot. + +Seuraavina vuosina pantiin merkille, että useat työväen johtomiehistä +rakensivat itselleen taloja vuokratonteille ja tekivät matkoja +Europaan ja jo aikaisemmin pääsivät toiset johtajat ja "mustat +hevoset" valtiollisiin toimiin ja valvomaan kunnallishallintoa ja +kunnallisvarojen käyttöä. Puoluepomojen, "bossien" ylivalta San +Fransiskossa edisti Daylightin valtavaa taistelua suuremmassa määrin +kuin kaupungin asukkaat saattoivat uneksuakaan. Sillä hänen osuutensa +taistelussa, vaikkakin sen yksityiskohdista liikkui vain huhuja ja +arveluita, tuli vähitellen ihmisten tietoon, ja tästä johtui, että +Daylightista pian tuli suuresti vihattu ja kirottu mies. Daylight ei +itsekään ollut aavistanut, että hänen taistelunsa laivayhtiöitä vastaan +paisuisi niin valtavaksi kuin se oli paisunut. + +Mutta hän oli saanut, mitä oli tavotellut. Hän oli pelannut jännittävää +peliä ja voittanut musertamalla tomuksi höyrylaivayhtiöt ja armotta +ryöstämällä osakkeenomistajia oivallisten, laillisten menettelytapojen +mukaan. Luonnollisesti olivat hänen liittolaisensa niiden suurten +rahasummien lisäksi, jotka hän oli maksanut, anastaneet etuja, jotka +myöhemmin oikeuttaisivat heidät ryöstämään kaupunkia. Hänen liittonsa +murhaajien kanssa oli aikaansaanut paljon murhaamista. Mutta omatunto +ei häntä soimannut. Hän muisti, että oli kerran kuullut vanhan papin +sanovan: joka miekkaan tarttuu, se miekkaan hukkuu. Joku käytti +mahdollisuuksia hyväkseen, leikkiessään murhaajien kanssa ja hän, +Daylight oli yhä vahingoittumaton. Siinäpä se! Ja hän oli voittanut. +Kaikki oli peliä ja taistelua, voimakkaiden miesten kesken. Narreja ei +otettu lukuun. He saivat aina selkäänsä, ja sen vähäisen nojalla, mitä +hän tiesi historiasta, veti hän sen johtopäätöksen, että he olivat aina +saaneet rökkiinsä. San Fransisko oli tahtonut sotaa ja hän oli antanut +sille sodan. Sellaista oli peli. Kaikki mahtimiehet tekivät samoin ja +vielä paljon pahempaakin. + +"Älkää puhuko minulle moraalista ja kansalaisvelvollisuudesta", sanoi +hän eräälle itsepäiselle haastattelijalle. "Jos te jonakin päivänä +jätätte toimenne ja siirrytte toisen lehden palvelukseen, niin te +kirjoitatte juuri niin kuin teitä käsketään kirjoittamaan. Se merkitsee +teille nyt siveellisyyttä ja kansalaisvelvollisuutta; uudessa toimessa +teidän täytyisi tukea varastavia rautateitä... 'siveellisyydellä ja +kansalaisvelvollisuudella', luullakseni. Teidän palkkanne, ystäväni, on +noin kolmekymmentä dollaria viikossa. Siitä hinnasta te myytte itsenne. +Mutta lehtenne olisi ostettavissa hiukan suuremmasta summasta. Rahalla +saa tähän aikaan kaikkea ja lehtenne muuttaisi mädän politiikkansa +joksikin muuksi mädäksi politiikaksi." + +"Ja kaikki tämä johtuu siitä, että joka hetki syntyy maailmaan +raukkoja. Niin kauvan kuin kansa sallii sen, on heillä hyvä olla, +ystäväni. Osakkeenomistajat ja liikemiehet voisivat yhtähyvin +julkisesti ilmoittaa, miten paljon heitä on vahingoitettu. Ette ole +milloinkaan kuullut kenenkään heistä valittavan, kun he ovat saaneet +toisen toverin alleen ja mukiloivat häntä. Nyt on heidän vuoronsa tulla +mukiloiduiksi ja siinä kaikki. Puhua velttiöistä! Nuo samat miehet +olisivat valmiita varastamaan vaatteet nälistyneiltä ja kultapaikat +vainajien hampaista ja pahasti kirkumaan, jos joku vainajista +alkaisi kummitella. He ovat kaikki samankarvaisia, suuret ja pienet. +Ajatelkaahan esimerkiksi sokeritrustia -- miljoonistaan huolimatta se +alhaisen taskuvarkaan tavoin kavaltaa vettä New Yorkin kaupungilta, +eikä sen synnit paina raskaina hallituksen vaakakupeissa. Sellaista on +siveellisyys ja kansalaiskunto! Turhaa lörpötellä siitä." + + + + +VIII LUKU. + + +Daylightin tulo sivistyneeseen maailmaan ei ollut tehnyt häntä +paremmaksi. Tosin hän kävi paremmin puettuna, oli oppinut hienompia +tapoja ja puhui virheettömämpää englanninkieltä. Pelaajana ja +miestensurmaajana hän oli tuntuvasti edistynyt. Hän oli päässyt +korkeammalle elämäntasolle ja hän oli teroittanut järkensä teräväksi +kuin partaveitsen kamppailevien miesten uljaassa, monimutkaisessa +taistelussa. Mutta hän oli kovettunut ja se oli tapahtunut hänen +entisen terveen hyväsydämisyytensä kustannuksella. Hän ei tuntenut +sivistyksen todellista hienostumista. Hän ei tiennyt, että sitä +oli olemassakaan. Hän oli muuttunut kyynilliseksi, katkeraksi ja +väkivaltaiseksi. Hän epäili mahtavia riistäjiä, halveksi typerää +laumaa, joka antoi riistää itseään, ja luotti vain itseensä. Tämä vei +kohtuuttomaan ja väärään itsetehostamiseen, samalla kun ystävällinen +toisten kunnioittaminen -- vieläpä tavallinen arvonantokin -- oli +kadonnut, eikä häneen jäänyt muuta kuin itsensä alttarilla palvominen. + +Ruumiillisesti ei hän enää ollut se rautalihaksinen mies, joka +hän oli ollut Alaskasta lähtiessään. Hänellä ei ollut tarpeeksi +ruumiinliikettä, hän söi enemmän kuin oli hyvä hänelle ja joi +niinikään liian paljon. Hänen lihaksensa olivat tulleet veltoiksi ja +hänen räätälinsä huomautti hänen avartuvasta housunkauluksestaan. +Itse asiassa oli Daylight tulemaisillaan lihavaksi. Tämä +ruumiillinen rappeutuminen ilmeni hänen kasvoissaankin. Hänen laihat +intiaani-kasvonsa olivat muuttuneet. Kuopat poskissa ulkonevien +poskiluitten alla olivat täyttyneet. Silmien alle alkoi muodostua +selvät pussit. Niska oli pöhöttynyt ja ihraleuvan ensimäinen poimu +näkyi selvästi. Entinen askeettisuuden leima, jonka hirveät kärsimykset +ja ponnistukset olivat synnyttäneet, oli hävinnyt, piirteet olivat +käyneet leveämmiksi ja karkeammiksi; elämä, jota hän eli, oli niihin +lyönyt leimansa, joka kertoi miehen itsejumaloimisesta, kovuudesta ja +väkivaltaisuudesta. + +Hänen tuttavapiirinsäkin oli huonontunut. Hän pelasi yksinäistä +peliä, halveksi useimpia niistä miehistä, joiden kanssa pelasi, ja +kun hän ei tuntenut myötätuntoa eikä ymmärtämystä heitä kohtaan ja +oli heistä täysin riippumaton, oli hänellä vähän yhteistä niiden +kanssa, joita hän tapasi esim. Alta-Pacific-klubissa. Kun taistelu +höyrylaivayhtiöitten kanssa oli kuumimmillaan ja hänen ryöstönsä oli +tuottanut liikemaailmalle suunnattomia vaurioita, kehoitettiin häntä +päällepäätteeksi eroamaan Alta-Pacificista. Tämä tapaus oli oikeastaan +hänelle mieleen ja hän löysi uuden olinpaikan Riverside-klubissa, +jonka kaupungin puoluepomot olivat perustaneet ja jota he pitivät +yllä. Oikeastaan hän piti sellaisista miehistä enemmän. He olivat +alkuperäisempiä ja luonnollisempia, eivätkä olleet olevinaan. He olivat +kunniallisia rosvoja, suoria ja rehellisiä omalla tavallaan, pinnalta +raakoja ja sivistymättömiä, mutta heitä ei oltu kiilloitettu liukkaalla +tai miellyttävällä tekopyhyydellä. Alta Pacific oli ehdottanut, että +hänen eronsa pidettäisiin yksityisasiana ja oli kuitenkin yksityisesti +antanut siitä tiedon sanomalehdille. Nämät olivat pitäneet suurta ääntä +tästä pakollisesta eronpyynnöstä, mutta Daylight nauroi ja meni hiljaa +matkoihinsa, vaikka hän panikin mustan merkin muutaman klubinjäsenen +nimen viereen. Nämä saivat sitten myöhemmin kokea klondikelaisen +rahamiehen käpälän musertavaa painoa. + +Sanomalehtien yhteisen hyökkäyksen kestäessä kuukausimääriä, revittiin +Daylightin luonne riekaleiksi. Hänen elämäntarinassaan ei ollut tekoa, +jota ei olisi vääristelty rikokseksi tai paheeksi. Se, että hänestä +julkisesti tehtiin luonnoton hirviö, musersi hänen viimeisenkin +viipyvän toiveensa päästä Dede Masonin tuttavaksi. Hän tunsi, +ettei ollut mitään mahdollisuuttakaan, että tämä olisi voinut edes +ystävällisin silmin katsella hänen laistaan miestä ja korotettuaan +hänen palkkansa seitsemäksikymmeneksiviideksi dollariksi kuukaudessa, +luuli Daylight vähitellen unohtavansa hänet. Palkankorotuksen hän +ilmoitti hänelle Morrisonin välityksellä ja myöhemmin Dede Mason kiitti +Daylightia ja siihen se asia päättyi. + +Eräänä lauvantaina hän oli alakuloinen ja kyllästynyt kaupunkiin ja +sen katuihin ja noudatti mielijohdetta, joka myöhemmin sai aikaan +tärkeän käänteen hänen elämässään. Hän halusi hengittää maalaisilmaa ja +nähdä toisenlaisia näköaloja kuin mitä oli tarjona kaupungissa. Mutta +itselleen hän Glen Ellenin matkansa tekosyyksi keksi sen, että hänen +oli tarkastettava tiilitehdasta, jonka Holdsworthy oli viekotellut +hänet ostamaan. + +Hän vietti yön pienessä maalaishotellissa ja läksi sunnuntaiaamuna +kylästä ratsastaen Glen Ellenin teurastajalta vuokraamallaan hevosella. +Tiilitehdas oli lähellä, Sonomajärven rannalla. Kuivausuunit näkyivät +puiden välistä kun hän katsoi vasemmalle ja näki puolen peninkulman +päässä metsänpeittämän kukkularyhelmän Sonomavuoren rinteellä. Vuori, +joka sekin oli metsäinen, näkyi niiden takaa. Kukkulat näyttivät +ikäänkuin viittovan hänelle. Kuiva, päivänpaisteinen kevätkesän +ilma vaikutti häneen kuin viini. Vaistomaisesti hän joi sitä syvin +henkäyksin. Tiilitehdas näytti hyvin vähän houkuttelevalta. Hän oli +väsynyt kaikkiin liike-asioihin ja metsäiset kukkulat kutsuivat häntä. +Hänellä oli jalkojensa välissä hevonen -- vieläpä hyvä hevonen, +kuten hän oli huomannut; se toi hänen mieleensä entiset hurjat +ratsastusretket Etelä-Oregonissa, kun hän vielä oli nuori poikanen. +Hän oli ollut jotakuinkin hyvä ratsastaja nuorena ollessaan ja satulan +narina kuului hyvältä hänen korvissaan. + +Päätettyään huvitella ensin ja tarkastaa tiilitehdasta myöhemmin, +ratsasti hän vuorelle päin etsien tietä, joka veisi suoraan +kukkuloille. Hän jätti maantien ensimäiselle veräjälle ennätettyään ja +ratsasti täyttä laukkaa heinäpellon läpi. Heinä oli molemmin puolin +lähes miehen korkuista ja hän veti nautinnolla sieraimiinsa sen +lämmintä tuoksua. Leivosia lensi ilmaan hänen edestään ja jostakin +kuului suloista linnunlaulua. Tietä oli silminnähtävästi käytetty +saven kuljetukseen uudelle hyödyttömälle tiilitehtaalle. Rauhoittaen +omaatuntoaan ajatuksella, että tämä oli hänen aluettaan ratsasti +hän savikuopalle, joka oli suuri kuilu vuoren kupeella. Mutta hän +ei viipynyt kauvan, vaan kääntyi taas vasemmalle ja jätti tien. Ei +ainoatakaan maataloa ollut näkyvissä ja siirtyminen kaupungin melusta +tänne hiljaisuuteen tuntui viihdyttävältä. Hän ratsasti pitkin kapeaa, +raivattua, kukkien reunustamaa aukeamaa kunnes tuli lähteelle. Hän +asettui vatsalleen maahan ja joi kirkasta vettä ja katsellessaan +ympärilleen huomasi hän yhtäkkiä, miten kaunis maailma oli. Se +yllätti hänet yht'äkkiä kuin olisi hän keksinyt jotakin; hän ei ollut +milloinkaan ennen sitä huomannut ja hän oli niinikään paljon unohtanut. +Eihän ihminen voinut yhtäaikaa huolehtia tärkeistä liikeasioista ja +nauttia luonnonkauneudesta. Kun hän joi ilmaa, nautti näköalasta ja +etäisestä leivosten laulusta, oli hänellä tunne kuin pokerinpelaajalla, +joka lopettaa yön kestäneen pelin ja lähtee ummehtuneesta huoneilmasta +raittiiseen aamuilmaan. + +Kukkulain juurella hän näki luhistumaisillaan olevan paaluaidan. +Sitä katseltuaan hän arveli sen olevan vähintäin neljänkymmenen +vuoden vanhan -- sen oli rakentanut joku uudisasukas, joka oli tullut +maahan, kun kultakuume oli loppunut. Puut olivat hyvin paksuja +täällä, missä ei ollut pensaistoa niiden juurilla, ja hän ratsasti +suurten oksain varjossa, Nyt hän joutui muutaman acren suuruiselle +alalle, missä tammien, manzanita- ja madrono-puitten asemasta kasvoi +muhkeita punapuita. Jyrkästi viettävän kukkulan juurelta hän löysi +punapuuryhmän, joka reunusti kapeata, lirisevää puroa. + +Hän pysähdytti hevosensa, sillä puron rannalla kasvoi villi +kalifornialainen lilja. Se oli ihmeen ihana korkeiden puiden +muodostamassa holvissa. Se oli vähintäin kahdeksan jalkaa korkea +ja sen runko kohosi suorana ja solakkana, vihreänä ja paljaana +kaksi kolmannesta sen pituudesta ja puhkesi sitten lukemattomiksi +lumivalkeiksi vahamaisiksi kelloiksi. Siinä oli sadottain kukkia ja +kaikki saman varren päässä, nuokkuen hentoina ja hauraina. Daylight +ei ollut milloinkaan nähnyt mitään sen kaltaista. Hitaasti hänen +katseensa siirtyi siitä kaikkeen, mitä oli hänen ympärillään. Hän +otti hartaana hatun päästään. Tämä oli suuremmoista. Täällä ei ollut +sijaa ylenkatseelle eikä synnille. Tämä oli vilpitöntä ja raitista +ja kaunista -- jotakin, jota hän saattoi kunnioittaa. Tämä oli +aivankuin kirkko. Täällä vallitsi pyhä rauha. Täällä tunsi ihminen +ylevien asioiden vaikutuksen. Tällaista ja vielä paljon muutakin +liikkui Daylightin sydämessä, kun hän katseli ympärilleen. Mutta se ei +kiteytynyt ajatukseksi. Hän vain tunsi sen ajattelematta sitä. + +Jyrkällä vierulla lähteen yläpuolella kasvoi hienoja neidonhius-nimisiä +sananjalkoja ja korkeammalla kasvoi leveämpiä sananjalkoja. Suuria +kaatuneita sammalpeitteisiä puunrunkoja oli siellä täällä maassa +sulautuen vähitellen metsän multaan. Taampana hiukan valoisammassa +paikassa kiersivät villit viiniköynnökset ja kuusamapensaat vanhojen +ryhmyisten tammien runkoja. Harmaa Douglas-orava kiipesi oksalle ja +katseli häntä. Jostain etäältä kuului tikan nakutus. Tämä ääni ei +häirinnyt metsän hiljaisuutta ja hartautta. Puiden hiljainen humina +teki yksinäisyyden täydelliseksi. Puron porehtivat kareet ja harmaa +orava puussa olivat mittoja, joilla saattoi mitata äänettömyyttä ja +liikkumatonta lepoa. + +"Täältä mahtaa olla miljoona penikulmaa ihmisasuntoon", kuiskasi +Daylight itsekseen. + +Mutta yhä hänen katseensa palasi ihmeelliseen liljaan poreilevan puron +partaalla. + +Hän sitoi hevosensa puuhun ja vaelsi jalan kukkuloilla. Niiden huippuja +peittivät satavuotiset kuuset ja niiden rinteillä kasvoi tammia ja +madronos-puita ja rautatammia. Mutta komea punapuumetsä raivasi +itselleen tien kukkulain keskitse. Täältä hän ei löytänyt avonaista +paikkaa mistä olisi päässyt kulkemaan hevosineen ja hän palasi liljan +luo lähteen partaalla. Hevostaan taluttaen kulki hän kompastellen ylös +vuoren rinnettä. Ja sananjalat muodostivat ruohomaton hänen jalkojensa +alle, metsä kiipesi kilpaa hänen kerallaan ja rakensi holvin hänen +päänsä päälle ja ilo ja onni hiipi hänen mieleensä. + +Huipulle päästyään hän kulki läpi tiheikön, jossa kasvoi nuoria +samettirunkoisia madronos-puita ja tuli avonaiselle rinteelle, joka +vei kapeaan laaksoon. Kirkas auringonpaiste häikäisi häntä ensin ja +hän pysähtyi lepäämään, sillä hän läähätti ponnistuksesta. Hän ei +ollut entisaikaan niin kovasti hengästynyt, eivätkä hänen lihaksensa +olleet niin helposti väsyneet kiipeämisestä. Kapea joki virtasi kapeaan +laaksoon kapean niityn poikki, jossa kasvoi tiheä polvenkorkuinen heinä +ja sini- ja valko-apilaa. Vuorenrinne oli täynnä mariposa-liljoja +ja villejä hyasintteja, joiden yli hänen hevosensa hitaasti ja +varovaisesti ja vastahakoisesti asteli. + +Kuljettuaan ojan poikki, seurasi Daylight karjapolkua matalan +kallioisen kukkulan yli ja manzanita-metsikön läpi ja laskeutui toiseen +kapeaan laaksoon, jonka poikki virtasi toinen kapea, niityn reunustama +oja. Kaniini ponnahti esiin pensaikosta aivan hänen hevosensa turvan +alitse, juoksi ojaan ja katosi vastakkaisen rinteen vaivaistammien +väliin. Daylight katseli sitä ihaillen ratsastaessaan niityn päähän. +Täällä hän peloitti liikkeelle metsäkauriin, jolla oli monihaaraiset +sarvet, ja joka näytti lentävän niityn poikki, paaluaidan ylitse ja yhä +lentäen katoavan turvalliseen metsikköön niityn takana. + +Daylight nautti rajattomasti. Hänestä tuntui, ettei hän +ollut milloinkaan ollut niin onnellinen. Hänen entiset +metsänkulkija-vaistonsa olivat heränneet ja kaikki herätti hänessä +mielenkiintoa -- puiden ja oksien sammal, misteli-kimput, jotka +riippuivat tammista, metsärotan pesä, vesikrassi, joka kasvoi +pienen virran rantojen suojassa, perhoset, jotka lentelivät puiden +himmentämässä auringonvalossa, siniset närhit, jotka loivat loistavia +väritäpliä metsän vihreälle taustalle, peukaloisia muistuttavat +pikkulinnut, jotka hyppelivät pensaikossa ja matkivat viiriäisten +huutoa, ja tikka, jolla oli karmosiininpunainen harja päässä ja joka +lakkasi nokkimasta puuta ja pani päänsä kallelleen häntä katsellessaan. +Kuljettuaan joen poikki näki hän epäselviä jälkiä metsätiestä, jota +luultavasti oli käytetty miespolvi takaperin, kun niityltä oli raivattu +siellä silloin kasvavat tammet. Hän löysi haukanpesän kuuden jalan +korkuisen punapuun latvasta. Ja päällepäätteeksi oli hänen hevosensa +kompastua muutamiin puolikasvuisiin viiriäispoikueisiin ja ilma oli +täynnä niiden piipitystä. Hän pysähtyi ja katseli niiden pakoa maassa +hänen silmiensä edessä ja kuunteli, miten vanhat viiriäiset, jotka +olivat piilossa tiheikössä, hätäisesti kutsuivat poikasiaan. + +"Menlo Parkin kesäasunnot eivät vedä vertoja tälle", sanoi hän ääneen, +"ja jos minun joskus rupeaa tekemään mieleni maalaiselämään, niin tulen +tänne." + +Vanha metsätie vei hänet aukealle paikalle, missä viininpunaisessa +maassa kasvoi viiniköynnöstä. Karjapolku, puita ja tiheikköä -- ja hän +oli laskeutunut alas vuorenrinnettä kaakkoiselle aukeamalle. Täällä +suuren metsistyneen kentän yläpuolella oli pieni maatalo, jonka pääty +oli Sonoma-laaksoon päin. Se oli navettoineen ja ulkohuoneilleen +ryöminyt aivan vuorenrinteen juurelle, joka suojeli sitä lännestä +ja pohjoisesta. Hän arveli, että vuorenrinteeltä syössyt irrallinen +multakerros oli muodostanut pienen tasaisen maakaistaleen, johon oli +sitten tehty keittiöpuutarha. Multa oli lihavaa ja mustaa ja vettä oli +runsaasti, sillä hän näki muutamia auki-olevia kastelujohdon tappeja. + +Tiilitehdas oli unohtunut. Ei ketään ollut kotona, mutta Daylight +laskeutui hevosen selästä ja käyskenteli keittiöpuutarhassa syöden +hyötymansikoita ja vihreitä herneitä. Sitten hän tarkasteli vanhaa, +auringossa kuivaneista tiileistä rakennettua navettaa ja ruosteista +auraa ja kiersi itselleen savukkeita ja poltti niitä katsellessaan +kana-poikueitten ja emäkanojen lystikästä tepastelua pihalla. Polku, +joka vei laaksoon, houkutteli häntä ja hän läksi kulkemaan sitä pitkin. +Vesijohtoputki kulki maanpinnalla yhdensuuntaisesti polun kanssa, jonka +hän arveli vievän vastavirtaa järven rannalle. Vuorenseinä oli monta +sataa jalkaa korkea ja niin uhkeat olivat koskemattomat puut, että +paikka oli aina varjossa. Siellä oli kuusia, jotka silmämitalla olivat +viisi ja kuusi jalkaa läpimitaten ja vielä suurempia punapuita. Hän +näki yhden punapuun, joka oli vähintäin kymmenen tai yksitoista jalkaa +läpimitaten. Polku vei suoraan pienelle padolle, josta sai alkunsa +vesijohtoputki, jolla keittiöpuutarhaa kasteltiin. Täällä virran +partaalla kasvoi leppiä ja laakeripuita ja hän kulki sananjalkojen +keskitse, jotka olivat häntä korkeammat. Sametinpehmoista sammalta +kasvoi kaikkialla ja siitä yleni neidonhius- ja muita sananjalkalajeja. + +Patoa lukuunottamatta oli se neitseellistä aarniometsää. Ei kenenkään +kirves ollut häirinnyt metsän rauhaa ja puut kaatuivat vain vanhuuttaan +ja talvimyrskyn raivotessa. Kaatuneiden puiden suuret rungot olivat +sammaleiden peitossa ja hajosivat hitaasti takaisin maahan, josta +olivat nousseet. Muutamat olivat jo lahonneet niin kauvan, että ne +olivat jo miltei muuttuneet maaksi, vaikka niiden epäselvät ääriviivat +vielä saattoi erottaa. Toiset muodostivat sillan virran yli ja erään +jättiläisen rungon alta kasvoi puolisen tusinaa nuorta puuta, jotka se +kaatuessaan oli kaatanut ja musertanut. Ne elivät vielä ja kukoistivat, +virta huuhteli niiden juuria ja törröttävillä oksillaan ne imivät +auringonvaloa, aukosta, joka oli metsän holvissa. + +Palattuaan maataloon nousi Daylight hevosensa selkään ja ratsasti +pois sieltä sen takana olevalle jyrkemmälle rinteelle. Hänen +lupapäivä-mielialaansa ei mikään muu voinut tyydyttää kuin +Sonoma-vuorelle nouseminen. Ja tämän huipulle hän kolme tuntia +myöhemmin pääsikin, väsyneenä ja hikisenä, vaatteet revittyinä ja +kasvot ja kädet naarmuissa, mutta hänen silmänsä säteilivät ja +hän nautti tavattomasti. Hänen mielensä oli kuin koulupojan, joka +on jäänyt pois koulusta. Suuri pelipöytä San Fransiskossa tuntui +hyvin kaukaiselta. Mutta tämä oli enemmän kuin koulupojan luvatonta +huvittelemista. Oli aivankuin hän olisi ottanut jonkinlaisen +puhdistavan kylvyn. Täällä ei ollut sijaa kaikelle sille alhaisuudelle, +kurjuudelle ja paheellisuudelle, joka täytti kaupunkielämän samean +lätäkön. Vaikkei hän tarkemmin miettinyt kaikkea tätä, tunsi hän +puhdistuneensa ja kohonneensa. Jos häntä olisi pyydetty selittämään, +miltä hänestä tuntui, olisi hän vain sanonut, että hänen oli +hyvä olla; sillä hän ei tietoisesti tajunnut luonnon valtavaa +viehätysvoimaa, joka virtaili hänen kaupungin turmelemaan ruumiiseensa +ja sieluunsa. Se tehosi häneen sitä voimakkaammin, kun hän polveutui +erämaanasukas-esi-isistä ja kun hänen oma sivistyksensä oli peräti +pintapuolista. + +Sonoma-vuoren huipulla ei ollut taloja ja ollen yksin Kalifornian +sinisen taivaan alla, antoi hän hevosensa hitaasti kävellä huipun +eteläiselle laidalle. Hän näki metsittyneiden vuorilaaksojen halkomia +aukeita laidunmaita, jotka penger penkereeltä alenivat hänen jalkojensa +juurelta itään ja etelään Petulama-laaksoon päin, joka oli tasainen +kuin biljardipöytä, talonpoikain mittausopillisen säännöllisiin +viljelyspalstoihin jaettu. Taustassa lännessä kohosi vuorijono toisensa +jälkeen ja niiden huippuja hyväili laaksoista kohoava purppuranpunainen +sumu. Ja vielä etäämmällä, viimeisen vuorijonon takana hän näki Tyynen +valtameren hopeahohtoisen ulapan. Hän käänsi hevosensa ja katseli +länteen ja pohjoiseen. Santa Rosasta St. Helenan vuorelle ja itään +Sonoma-laakson poikki viidakkopeitteisiin vuoriin, jotka peittivät +näköalan Napa-laaksoon. Lähellä idässä, Sonoma-laakson rinteellä, oli +Glen Ellenin pikkukylän talojonot. Hän näki uurroksen vuorenrinteessä. +Hän luuli sitä ensin kaivoksen kaatopaikaksi, mutta kun hän muisti, +ettei tämä ollut kultarikasta seutua, niin hän heitti uurroksen +mielestään ja jatkoi kaakkoisen maiseman ihailua. Siellä hän saattoi +nähdä San Pablon lahden vesien poikki Diabolo-vuoren kaksoishuipun +selvästi. Etelässä oli Tamalpais-vuori, ja viidenkymmenen peninkulman +päässä, missä Tyynen valtameren tuulet raikkaina puhalsivat Kultaisessa +portissa, San Fransiskon savupilvet leijailivat kuin usvahattarat. + +"En ole pitkään aikaan nähnyt niin paljon maata yhdellä kertaa", +ajatteli hän ääneen. + +Häntä ei haluttanut lähteä, eikä hän vielä pitkään aikaan kyennyt +irtautumaan näköalasta ja alottamaan vuorelta laskeutumista. Häntä +huvitti kulkea uutta tietä alas ja siksipä olikin jo myöhäinen +iltapäivä käsissä, kun hän ennätti metsäisille kukkuloille. Täällä +keksivät hakien terävät silmänsä vihreän väriläikän, joka jyrkästi +erosi kaikista niistä värivivahduksista, mitä hän päivän kuluessa oli +nähnyt. Katseltuaan sitä hetkisen, päätti hän, että sen muodosti kolme +sypressiä ja hän tiesi, ettei mikään muu kuin ihmiskäsi ollut saattanut +istuttaa niitä sinne. Vallan poikamaisen uteliaisuuden pakoittamana hän +päätti ottaa siitä selvän. Kukkulalla kasvoi puita niin tiheässä ja se +oli niin jyrkkä, että hänen täytyi laskeutua hevosen selästä ja kulkea +jalan, paikkapaikoin ryömiä päästäkseen tiheän pikkumetsän läpi. Hän +joutui aivan lähelle sitä paikkaa, missä sypressit kasvoivat. Ne olivat +pienen neliskulmaisen aitauksen sisällä; hän saattoi selvästi nähdä, +että paalut oli veistetty ja terotettu käsin. Aitauksen sisäpuolella +oli kahden lapsen hautakummut. Kaksi puista ristiä, jotka niinikään +olivat käsin veistetyt, kertoivat tarinan: _Pieni David, syntynyt 1855 +kuollut 1859;_ ja _Pieni Lily, syntynyt 1853, kuollut 1860_. + +"Pienet lapsiraukat", mutisi Daylight. + +Merkeistä päättäen hoidettiin hautoja huolellisesti. Kummuilla oli +kuihtuneita vihkoja villeistä kukista ja poikkipuun kirjaimet oli +hiljattain maalattu. Tämä antoi Daylightille aiheen hakea polkua ja +hän löysikin polun, joka vei vastakkaiseen suuntaan kuin mistä hän oli +tullut. Hän kiersi kukkulan juuren, nousi hevosensa selkään ja ratsasti +maatalolle. Savupiipusta nousi savua ja hän joutui pian keskusteluun +hermostuneen, laihan nuorenmiehen kera, joka, kuten hän sai tietää, oli +vain maatilan vuokraaja. Miten suuri se oli? Sata kahdeksankymmentä +acrea, vaikka se näytti paljon suuremmalta. Se johtui siitä, että sen +rajat olivat niin epäsäännölliset. Kyllä siihen kuului savikuoppa +ja kukkulat ja sen raja, joka kulki pitkin suurta rotkoa, oli yli +peninkulman pituinen. + +"Nähkääs", sanoi nuori mies, "se oli niin epätasaista ja kivikkoa, +että kun he ensin rupesivat viljelemään seutua, ostivat maanviljelijät +hyvän maan sen laidoilta. Siitä syystä ovat sen rajat epätasaiset ja +kalvetut." + +Niin kyllä, hän ja hänen vaimonsa saivat elatuksensa tarvitsematta +kovin paljon rehkiä. Heidän ei tarvinnut maksaa suurta vuokraa. +Hillard, omistaja, sai tulot savikuopasta. Hillard oli varakas mies +ja hänellä oli viljelyksiä ja viinitarhoja alhaalla laaksossa. +Tiilitehdas maksoi savesta kymmenen senttiä kuutiokyynärältä. Maalla +oli paikkapaikoin hyviä viljelysmaita, jotka olivat raivatut, kuten +keittiöpuutarha ja viinitarha, mutta muu osa oli liian epätasaista. + +"Te ette ole farmari", sanoi Daylight. + +Nuori mies nauroi ja pudisti päätään. + +"En, olen sähköttäjä. Mutta vaimoni ja minä päätimme ottaa kahden +vuoden loman ja... täällä me olemme. Mutta loma-aika on kohta lopussa. +Palaan syksyllä konttoriin saatuani viinirypäleet korjuuseen." + +Niin, hänellä oli yhdentoista acren suuruinen viinitarha, jossa +kasvoi viinirypäleitä. Hän sai rypäleistä tavallisesti hyvän hinnan. +Hän kasvatti suurimman osan siitä mitä he söivät. Jos paikka olisi +ollut hänen omansa, olisi hän raivannut maatilkun kukkulan rinteelle +viinitarhan yläpuolelle ja istuttanut pienen hedelmäpuutarhan. Multa +oli hyvää. Maatilalla oli runsaasti karjalaitumia ja siellä oli +muutamia raivattuja tilkkuja, kaikkiaan viisitoista acrea, jossa hän +kasvatti hienointa vuoriheinää mitä saattoi löytyä. Siitä maksettiin +kolme, jopa viisikin dollaria enemmän tonnilta kuin karkeakortisesta +laaksoheinästä. + +Kuunnellessaan tunsi Daylight äkkiä kateutta tuota nuorta miestä +kohtaan, joka asui keskellä sitä uhkuvaa luontoa, jota hän oli monta +tuntia samoillut. + +"Mitä hittoa te palaatte sähkösanomakonttoriin?" kysyi hän. + +Nuori mies hymyili hiukan huolestuneesti. + +"Siksi, ettemme edisty täällä..." (hän epäröi hetkisen) "ja siksi, +että on lisämenoja tulossa. Vuokra tuntuu, vaikka se onkin pieni ja +sitä paitsi en minä ole kyllin vahva viljelläkseni voimaperäisesti +tilaa. Jos omistaisin sen tai jos olisin oikein reipas, kuten te, en +pyytäisi mitään parempaa. Eikä vaimonikaan." Taas häivähti huolestunut +hymy hänen kasvoillaan. "Me olemme nähkääs maaseudun lapsia, ja +oleskeltuamme muutamia vuosia kaupungeissa, me tunnemme, että maaseutu +on paras. Olemme tuumineet koota hiukan varoja ja sitten jostain ostaa +maatilkun ja jäädä siihen." + +Lasten haudat? Niin, hän oli maalannut uudelleen hautakirjoitukset ja +kuokkinut pois rikkaruohot. Se oli tullut tavaksi täällä. Jokainen, +joka asui tilalla, teki sen. Monena vuonna, kertoi tarina, olivat isä +ja äiti palanneet joka kesä haudoille. Mutta sitten oli tullut aika, +jolloin he eivät enää tulleet ja silloin oli vanha Hillard pannut alun +tavalle. Uurre poikki laakson? Entinen kaivos. Se ei ollut milloinkaan +kannattanut. Miehet olivat kaivaneet siinä vuosikaudet, sillä merkit +olivat olleet hyvät. Mutta siitä oli jo vuosikymmeniä. Mitään +kannattavaa kaivosta ei oltu milloinkaan tavattu laaksosta, vaikka +koe-louhoksia oli alinomaa tehty ja kolmekymmentä vuotta takaperin oli +sinne tulvinut kullankaivajia. + +Hennonnäköinen nuori nainen tuli ovelle kutsumaan nuorta miestä +illalliselle. Daylightin ensimäinen ajatus oli, ettei hän soveltunut +kaupunki-elämään. Ja sitten hän pani merkille hänen kasvojensa +päivettymän ja onnellisen hohteen ja hän päätti, että maaseutu oli +hänen paikkansa. Hyljäten illalliskutsun jatkoi hän matkaa Glen +Elleniin istuen jalat rentoina satulassa ja hyräillen unhottuneita +lauluja. Hän ratsasti epätasaista, kiemurtelevaa tietä pitkin, halki +tammimetsien, joissa siellä täällä oli manzanita-tiheikköjä ja aukeita +paikkoja, joista metsä oli raivattu. Hän kuunteli mielissään viiriäisen +kutsuhuutoja ja nauroi kerran pelkästä ilosta pienelle maa-oravalle, +joka hyppäsi vihaisesti naksutellen pengermälle, liukastui pehmeässä +maassa ja putosi alas. Sitten se hyppäsi tien poikki hänen hevosensa +turvan alitse ja yhä toraillen kiipesi suojelevaan tammeen. + +Daylight ei tänä päivänä malttanut pysyä valmiiksi poljetuilla teillä +ja oikaistessaan seudun läpi Glen Elleniin, joutui hän vuorisolaan, +joka niin salpasi häneltä tien, että hän oli iloinen voidessaan seurata +rauhallista karjapolkua. Tämä vei pieneen majaan. Ovet ja akkunat +olivat auki ja ovensuussa ruokki kissa poikasiaan, mutta ketään ei +näkynyt kotosalla. Hän läksi ratsastamaan alas polkua, joka nähtävästi +kulki rotkon poikki. Vähän matkan päässä hän kohtasi vanhuksen, joka +tuli lännestäpäin. Hänellä oli kädessä sanko vaahtoavaa maitoa. Hänellä +ei ollut hattua päässä ja hänen kasvoissaan, joita lumivalkea tukka +ja parta reunusti, oli mailleen menevän kesäpäivän punertava hohde ja +tyytyväisyys. Daylight ajatteli, ettei hän ollut milloinkaan nähnyt +niin tyytyväisen näköistä olentoa. + +"Kuinka vanha olette, vaari?" kysyi hän. + +"Kahdeksankymmentä neljä vuotta", kuului vastaus. "Niin, herra, +kahdeksankymmentä neljä vuotta ja reippaampi kuin monet." + +"Olette varmaankin hoitanut hyvin itseänne?" arveli Daylight. + +"En tiedä sitä. En ole milloinkaan vetelehtinyt joutilaana. Kuljin +härkävaljakkoa ajaen tasankojen poikki, sain kutsun vuonna 1855 ja +olin silloin perheellinen mies ja seitsemän lapsen isä. Olin silloin +samanikäinen kuin te nyt olette tai jotenkin sinnepäin." + +"Eikö teistä ole yksinäistä täällä?" + +Vanhus laski sangon maahan ja rupesi tuumimaan. + +"Kuinka sen ottaa", sanoi hän ratkaisevasti. "En ole milloinkaan ollut +yksin ennenkuin vanha vaimoni kuoli. Toiset ovat yksin ihmisjoukossa ja +minä olen niitä. Olen yksin vain silloin, kun käyn 'Friscossa'. Mutta +nyt en enää mene sinne. Tämä kelpaa minulle. Olen ollut tässä laaksossa +vuodesta 54 alkaen -- olin ensimäisiä uutisasukkaita espanjalaisten +jälkeen." + +Daylight pani hevosensa liikkeelle ja sanoi: + +"Hyvää yötä, vaari. Hyvää vointia. Te saatatte kaikki nuoret miehet +häpeään ja arvaanpa, että vielä ennätätte haudata monta heistä." + +Vanhus nauroi ja Daylight jatkoi matkaa kumman tyytyväisenä itseensä ja +koko maailmaan. Näytti siltä, että entinen tyytyväisyys, jota hän oli +tuntenut Yukonissa, taipaleella ja leirissä oli palannut. Hän ei voinut +karkoittaa silmistään vanhan uutisasukkaan kuvaa. Tämä oli ripeä ukko +kahdeksankymmentäneljä-vuotiaaksi. Daylightin mieleen juohtui ajatus +seurata hänen esimerkkiään, mutta suuri peli San Fransiskossa karkoitti +tämän ajatuksen. + +"Kerran vielä", päätti hän, "kun olen tullut vanhaksi ja kyllästynyt +peliin, asetun asumaan johonkin tämänkaltaiseen paikkaan ja kaupunki +saa mennä helvettiin." + + + + +IX LUKU. + + +Sensijaan, että olisi palannut maanantaina kaupunkiin vuokrasi +Daylight teurastajan hevosen toiseksi päiväksi ja ratsasti laakson +poikki itäisille kukkuloille tarkastellakseen kaivosta. Täällä oli +kuivempaa ja kivikkoisempaa kuin siellä missä hän oli ollut edellisenä +päivänä ja rinteillä kasvoi etupäässä matalaa tammimetsää -- niin +tiheää, että oli mahdotonta päästä sen läpi ratsain. Mutta rotkossa +oli runsaasti vettä ja siitä syystä oli siellä uhkea kasvullisuus. +Kaivos oli hyljätty, mutta häntä huvitti puolisen tuntia kiipeillä sitä +tarkastellen. Hänellä oli kokemusta kvartsikaivoksista ennen Alaskaan +menoaan ja hän huomasi ilokseen, ettei hänen entinen viisautensa ollut +unohtunut. Tarina oli selvä hänelle: hyvät näytteet, jotka takasivat +tunnelin kaivamisen kukkulan rinteeseen; kolmen kuukauden työ ja +rahojen loppuminen; työnseisaus, jolloin miehet olivat hakemassa +muuta työansiota; sitten paluu ja työn jatkaminen uusin työvoimin, +kunnes vuosien toivon jälkeen oli jätetty työ kesken ja lähdetty pois. +Luultavasti he jo tätä nykyä olivat kuolleet, ajatteli Daylight, kun +hän kääntyi satulassa ja katseli rotkon poikki entistä kaatopaikkaa ja +tunnelin mustaa suuta. + +Kuten edellisenäkin päivänä kulki hän huvikseen karjapolkuja +umpimähkään ja raivasi itselleen tien huipuille. Jouduttuaan ylöspäin +vievälle ajotielle, seurasi hän sitä muutaman peninkulman ja joutui +pieneen vuorien ympäröimään laaksoon, missä puolisen tusinaa köyhää +tilallista viljeli viinirypäleitä jyrkillä rinteillä. Sen takana alkoi +tie taas kohota. Tiheä, matala tammimetsä peitti kukkulain rinteet, +mutta rotkoissa kasvoi suuria kuusia ja villiä kauraa ja kukkia. + +Puoli tuntia myöhemmin hän tuli vuoren huippujen suojaamalle +aukeamalle, mistä metsä oli raivattu pois, Siellä täällä, missä multa +oli hyvää eikä rinne ollut kovin jyrkkää, kasvoi viinirypäleitä. +Daylight saattoi huomata, että siinä oli nähty paljon vaivaa ja että +villi luonto näytti hiljattain päässeen voitonpuolelle. Tammivesakko +oli tunkeutunut aukeamalle, viinitarhakaistaleet olivat kokonaan tai +osaksi ruohottuneet ja hyljätyt; ja kaikkialla oli vanhoja paaluaitoja, +jotka turhaan koettivat suojella viinitarhaa tungettelijoilta. +Tie päättyi tähän pienen asuinrakennuksen eteen, jota suuret +ulkohuonerakennukset ympäröivät. Takana sulki vesakko tien. + +Hän näki vanhan naisen, joka käänsi hangolla lantaa navetan pihalla, ja +pysähdytti hevosensa veräjälle. + +"Hoi, muori", tervehti hän, "eikö täällä ole yhtään miesväkeä, joka +tekisi tuon edestänne." + +Nainen nojasi hankoonsa, kiinnitti hameensa vyötäisiltä ja katsoi +häneen iloisesti. Daylight näki, että hänen työhön tottuneet kätensä +olivat aivankuin miehen, käsnäiset, suuret sorminivelistä ja karkeat ja +että hänen sukattomissa jaloissaan oli raskaat miehenkengät. + +"Ei täällä ole yhtään miestä", vastasi nainen. "Ja mistä te olette +kotoisin? Ettekö halua pysähtyä ja levähtää ja juoda lasia viiniä?" + +Astuen kömpelösti, mutta tarmokkaasti kuten työmies, vei nainen +hänet asuinrakennukseen, missä Daylight näki käsipusertimen ja +viinin valmistukseen tarvittavat kapineet. Oli liian pitkä matka ja +liian paha tie, jotta olisi voinut kuljettaa viinirypäleet laakson +viinipuristimoihin, selitti nainen, ja niinpä täytyi heidän itse +valmistaa viini. "He" olivat hän itse ja hänen tyttärensä, jälkimäinen +leski ja neljänkymmenen yhden vuoden vanha. Oli ollut helpompaa, +ennenkuin tyttärenpoika kuoli ja ennenkuin hän meni taistelemaan +villejä vastaan Filippineille. Hän oli kuollut siellä jossakin +kahakassa. + +Daylight joi täyden juomalasillisen oivallista Riesling-viiniä, +puheli muutaman minuutin ja pyysi sitten toisen lasillisen. Niin, he +tulivat juuri ja juuri toimeen niin ettei tarvinnut puutetta kärsiä. +Hänen miehensä ja hän olivat tulleet tänne vuonna 1857 ja raivanneet +viinitarhan ja viljelleet sitä, kunnes mies kuoli, jolloin hän oli +jatkanut työtä. Tätä nykyä ei tämä homma oikein maksanut vaivannäköä, +mutta mitäpä he muutakaan olisivat tehneet? Oli muodostettu viinitrusti +ja viinin hinta oli alhainen. Mitäkö hän sai tästä Riesling-viinistä? +Hän kuljetti sen rautatielle alhaalla laaksossa ja sai kaksikymmentä +kaksi senttiä. Ja matka oli pitkä. Meni päivä ennenkuin oli kulkenut +sen edestakaisin. Hänen tyttärensä oli nyt lähtenyt matkaan kuorman +kera. + +Daylight tiesi, että hotelleissa Riesling-viini, joka ei ollut edes +näinkään hyvää, maksoi puolitoista ja kaksi dollaria neljännekseltä. +Ja vanhus sai kaksikymmentä kaksi senttiä mitalta. Sellaista oli peli. +Hän kuului typerään, vähäväkiseen rahvaaseen, -- niihin, jotka tekivät +työn, ajoivat härkänsä kenttien poikki, raivasivat uutisasutuksen +neitseelliseen maahan, ahersivat kaiket päivät ja kaiket vuodenajat, +maksoivat veronsa ja lähettivät poikansa ja pojanpoikansa taistelemaan +lipun puolesta, joka suojeli heitä niin kurjalla tavalla, että heidän +täytyi myydä viininsä kahdestakymmenestä kahdesta sentistä. Samasta +viinistä hän, Daylight maksoi St. Francis-hotellissa kaksi dollaria +neljännekseltä tai kahdeksan dollaria pieneltä mitalta. Sellaista oli +maailman meno. + +Oli seitsemän dollarin kahdeksankymmenen kahdeksan sentin ero hinnassa, +jonka nainen sai vuoristossa käsipusertimella valmistamastaan +viinistä ja jonka hän, Daylight maksoi viinistä hotellissa. Viekas +kaupunkilaisjoukko rupesi välittäjäksi ja nylki heitä molempia. +Ja heidän ohellaan oli koko joukko muita, jotka ottivat osansa. +He nimittivät sitä rautatieksi, vaihtokaupaksi, tukkukaupaksi, +maaomaisuudeksi ja muuksi sellaiseksi, mutta jutun summa oli se, että +he anastivat voiton, samalla kuin vanhus sai rippeet -- kaksikymmentä +kaksi senttiä. Niinpä niin, raukkoja syntyi joka hetki, huokasi hän +itsekseen, eikä ketään voinut moittia; se kuului kaikki peliin ja vain +harvat saattoivat voittaa, mutta se oli hyvin kovaa raukoille. + +"Kuinka vanha olette, muori?" kysyi hän. + +"Tammikuussa täytän seitsemänkymmentä yhdeksän." + +"Arvaan, että olette aina tehnyt kovaa työtä?" + +"Siitä lähtien kuin olin seitsenvuotias. Olin palveluksessa +Michiganissa kunnes tulin täysikasvuiseksi. Sitten menin naimisiin ja +tunnustan, että työ kävi yhä raskaammaksi ja raskaammaksi." + +"Milloin lepäätte?" + +Vanhus katsoi häneen aivankuin olisi ajatellut, että kysymys oli +leikillä tehty, eikä vastannut. + +"Uskotteko Jumalaan?" + +Vanhus nyökähytti päätään. + +"Silloinhan te saatte siitä palkinnon", vakuutti Daylight; mutta +sydämessään hän ihmetteli jumalaa, joka salli niin monen raukan syntyä +eikä tehnyt loppua pelistä, jossa heitä ryöstettiin kehdosta hautaan. + +"Paljonko saatte tätä Riesling-viiniä?" + +Vanhus loi silmäyksen viinitynnyreihin ja laski. "Suunnilleen kahdeksan +sataa mittaa." + +Daylight ihmetteli mitä hän tekisi sillä kaikella ja aprikoi kenelle +voisi sitä lahjoittaa. + +"Mitä tekisitte, jos saisitte dollarin mitalta?" kysyi Daylight + +"Laskette varmaan leikkiä?" + +"En, puhun vakavasti." + +"Hankkisin tekohampaat, teettäisin uuden katon taloon ja ostaisin uudet +vaunut. Tiet ovat hyvin pahat vaunuilla kulkea." + +"Ja sitten?" + +"Ostaisin itselleni ruumisarkun." + +"No, muoriseni, ne ovat teidän, ruumisarkku ja kaikki." + +Vanhus katsoi häneen epäuskoisesti. + +"Ei, minä tarkoitan totta. Tässä on viisikymmentä dollaria kaupan +päättäjäisiksi. Kuittia ei tarvita. Ainoastaan rikkaiden täytyy olla +valppaita, heidän muistinsa kun on niin lyhyt, kuten tiedätte. Tässä on +osoitteeni. Teidän on kuljetettava viini rautatielle. Ja nyt näyttäkää +minulle tie täältä. Haluan nousta huipulle." + +Hän kulki vesakon läpi noudattaen epäselviä karjapolkuja ja nousten +hitaasti ylöspäin, kunnes tuli vedenjakajalle ja katsoi alas +Napa-laaksoon ja takaisin Sonoma-vuorelle. + +"Ihana maa", mutisi hän, "kovin ihana maa." + +Hän haki toista tietä Sonoma-laaksoon, mutta karjapolut näyttivät +häviävän jäljettömiin ja vesakko kävi yhä tiheämmäksi, ja vaikka hän +vielä paikkapaikoin itse pääsikin tunkeutumaan sen lävitse, olivat +rotko ja pienet sivurotkot liian äkkijyrkkiä hänen hevoselleen ja hänen +täytyi kääntyä takaisin. Mutta se ei häntä harmittanut. Hän iloitsi +kaikesta, sillä hän oli jälleen lähellä luontoa. Myöhään iltapäivällä +hän murtausi vesakon lävitse ja kulki hyvää polkua pitkin, joka vei +alas kuivuneeseen kalliorotkoon. Täällä odotti häntä uusi yllätys. Hän +oli kuullut koiran haukuntaa maatumia minuutteja aikaisemmin ja äkkiä +näki hän suuren vuorikauriin kiitävän pakoon paljaan kallion poikki +hänen yläpuolellaan. Ja vähän matkan päässä juoksi koira, komea elukka. +Daylight istui jännittyneenä satulassa ja seurasi niitä silmillään, +kunnes ne katosivat näkyvistä. Hän hengitti kiivaammin aivankuin olisi +hänkin ottanut osaa metsästykseen, hänen sieraimensa laajenivat ja +hänen jäsenissään oli entinen kolotus ja hänen päässään vilisi muistoja +niiltä ajoilta, jolloin hän ei vielä asunut kaupungissa. + +Kuiva kalliorotko päättyi ja alkoi toinen, jonka pohjalla virtasi kapea +vesijuova. Polku yhtyi metsätiehen ja metsätie yhtyi jonkun matkan +päässä huonosti hoidettuun maantiehen. Lähettyvillä ei näkynyt mitään +viljelysmaita eikä mitään taloja. Maa oli laihaa, multaa oli niukalti +kallioilla tai oli kallio kokonaan näkyvissä. Manzanita ja rautatammi +kukoistivat täällä kuitenkin ja muodostivat molemmin puolin tietä +viidakkoseinämän. Ja viidakosta tuli näkyviin mies hypellen tavalla, +joka muistutti Daylightista kaniinia. + +Hän oli pienoinen mies, hänen vaatteensa olivat monesta kohden +paikatut; hän oli paljain päin ja hätiin pumpulipaitansa oli +auki kaulasta ja rinnasta. Aurinko oli paahtanut hänen kasvonsa +punaisenruskeiksi ja vaalistanut hänen hiekanväriset hiuksensa +ruosteenvärisiksi. Hän viittasi Daylightia pysähtymään ja näytti +kirjettä kädessään. + +"Jos olette menossa kaupunkiin, niin olisin kiitollinen, jos panisitte +tämän postiin", sanoi hän. + +"Teen sen kyllä", sanoi Daylight ja pisti kirjeen takkinsa taskuun. +"Asutteko täällä, vieras." + +Mutta pikku mies ei vastannut. Hän tuijotti Daylightiin hämmästyneesti +ja kiinteästi. + +"Minä tunnen teidät", sanoi pieni mies. "Te olette Elam Hamish -- +sanomalehdet nimittävät teitä Elam Hamishiksi. Olenko oikeassa?" + +Daylight nyökäytti päätään. + +"Mutta mitä kummaa teette täällä viidakossa?" Daylight irvisteli +vastatessaan: + +"Olen täällä solmimassa uusia liikesuhteita." + +"Olen hyvilläni, että kirjoitin tuon kirjeen tänään", jatkoi pieni +mies, "muuten en olisikaan nähnyt teitä. Olen nähnyt kuvanne monta +kertaa sanomalehdissä ja ihmiskasvot painuvat hyvin mieleeni. Tunsin +teidät heti. Nimeni on Ferguson." + +"Asutteko täällä?" toisti Daylight kysymyksensä. + +"Kyllä. Minulla on pieni tammimetsikkö täällä viidakon takana ja hyvä +lähde ja muutamia hedelmäpuita ja marjapensaita. Tulkaa katsomaan. Ja +lähde on oikea aarre. Ette milloinkaan ole maistanut sellaista vettä, +jota siitä saa. Tulkaa maistamaan." + +Kävellen ja taluttaen hevostaan seurasi Daylight nopeasti astelevaa +innokasta pikkumiestä vihreää tunnelia pitkin ja joutui äkkiä +raivatulle aukeamalle, jos siksi voi nimittää paikkaa, missä villi +luonto ja ihmiskätten työ olivat sulautuneet yhteen. Se oli pieni +sopukka vuoristossa, kalliorotkon jyrkkien seinien suojassa. Siinä +kasvoi suuria tammia, sillä maaperä oli täällä parempaa. Vuoren +rinteeltä aikojen kuluessa vyöryneet maakerrostumat olivat vähitellen +muodostaneet siihen lihavamman multakerroksen. Tammien alla, +miltei niiden peitossa, oli karkeatekoinen maalaamaton maja, jonka +avaraa kuistia tuolineen ja riippumattoineen nähtävästi käytettiin +makuuhuoneena. Daylightin terävät silmät näkivät kaiken. Raivattu alue +oli epäsäännöllinen, sillä metsä oli raivattu niistä kohdin, missä oli +paras multa, ja jokaisen hedelmäpuun ja marjapensaan, vieläpä jokaisen +keittiökasvin luo oli johdettu vettä. Kapeita kastelukanavia oli +kaikkialla ja muutamissa niistä virtasi parhaillaan vettä. + +Ferguson katseli innokkaasti vierastaan kasvoihin odottaen hyväksymistä. + +"Mitä arvelette tästä?" + +"Kaikki tehty käsin", Daylight nauroi, mutta ilo ja tyydytys, joka +säteili hänen silmistään, tyydytti pikku miestä. + +"Tiedättekö, tunnen joka puun aivankuin olisivat ne omia poikiani. +Olen ne itse istuttanut, niitä kastellut ja hoitanut. Tulkaa katsomaan +lähdettä." + +"Se on aika poika", kuului Daylightin arvostelu, kun he palasivat +taloon käytyään sitä katsomassa ja maisteltuaan sen vettä. + +Majan sisustus oli Daylightille täydellinen yllätys. Keittiö oli +erikseen pienessä majasta ulkonevassa rakennuksessa ja koko maja oli +yhtenä ainoana avarana asuinhuoneena. Keskellä oli suuri pöytä, joka +oli täynnä kirjoja ja aikakauslehtiä. Seinillä oli lattiasta kattoon +ulottuvat kirjahyllyt täynnä kirjoja. Daylightista tuntui, ettei +hän milloinkaan ollut nähnyt niin paljon kirjoja yhdessä paikassa. +Lattialla oli villikissan ja hirvennahkoja. + +"Olen itse ampunut ja parkinnut ne", ilmoitti Ferguson ylpeästi. + +Huoneen kaunistus oli suuri hakkaamattomista paasista ja mukulakivistä +tehty tulisija. + +"Olen rakentanut sen itse", sanoi Ferguson, "ja kautta Jumalan, se +vetää! Ei milloinkaan savunhäiventäkälän muualla kuin savutorvessa, ei +edes rajujen kaakkoistuulten puhaltaessa." + +Daylight oli ihastunut pikkumieheen ja samalla utelias. Kuinka oli +tämä kirjoineen joutunut tänne viidakkoon? Hän ei ollut mielipuoli, +sitä ei voinut huomata. Miten siis? Koko asia vivahti seikkailulle ja +Daylight otti vastaan illalliskutsun ja oli puolittain valmistunut +siihen, että isäntänsä olisi raakojen hedelmien syöjä tai joku +samantapainen terveysintoilija. Pöydässä istuessaan ja syödessään +riisisuurimoita ja kaniinimuhennosta (kaniinin oli Ferguson ampunut) he +puhuivat siitä ja Daylight huomasi, ettei pikkumiehellä ollut mitään +ravinto-"periaatteita". Hän söi kaikkea sitä mistä piti ja vältti vain +sellaisia yhdistelmiä, jotka kokemus oli osoittanut vahingolliseksi +hänen ruuansulatukselleen. + +Sen jälkeen Daylight otaksui Fergusonin saaneen jonkun uskonnollisen +päähänpiston; mutta keskustelussa, jossa kosketeltiin mitä +erilaisimpia asioita, ei hän parhaalla tahdollakaan voinut keksiä +mitään omituisuutta. Kun he sitten olivat pesseet ja kuivanneet ja +korjanneet astiat ja asettuneet mukavasti tupakoimaan, esitti Daylight +kysymyksensä. + +"Kuulkaahan, Ferguson. Siitä lähtien, kun olemme olleet yhdessä, olen +koettanut päästä selville siitä, mikä teissä on vikana, mutta en +ole, hitto vie, siinä onnistunut. Mitä kummaa te teette täällä? Mikä +sai teidät tulemaan tänne? Millä ansaitsitte elatuksenne ennen tänne +tuloanne? Selittäkäähän!" + +Ferguson näytti olevan hyvillään kysymyksistä. + +"Ennen kaikkea", alkoi hän, "säikähdyttivät lääkärit minut sanomalla +tilani toivottomaksi. He antoivat minulle parhaimmassa tapauksessa +muutaman kuukauden elinaikaa ja tämä tapahtui sen jälkeen, kun olin +oleskellut parantolassa, käynyt Europassa ja Hawai'issa. He koettivat +parantaa minua sähköllä, käskivät minua vuoroin syömään kovasti, +vuoroin paastoamaan. Olin jo koettanut jos vaikka mitä. He olivat +köyhdyttää minut laskuillaan, mutta minä tulin vain huonoa huonommaksi. +Heikkouteeni oli kaksi syytä: ensiksikin olin synnynnäisesti heikko; +ja toiseksi: olin elänyt luonnottomasti -- liian paljon työtä ja +vastuunalaisuutta ja ponnistuksia. Olin _Times-Tribunen_ päätoimittaja +--" + +Daylight aivan ällistyi, sillä _Times-Tribune_ oli San Fransiskon +suurin ja vaikutusvaltaisin sanomalehti ja oli aina ollut. + +"-- enkä ollut kyllin vahva siihen toimeen. Luonnollisesti kärsi +ruumiini ja mielentilanikin siitä. Sitä täytyi virkistää whiskyllä, +joka ei ollut hyvä sille yhtävähän kuin klubien ja hotellien ruoka +oli hyvää vatsalleni. Minua vaivasi se, että olin elänyt aivan +nurinkurisesti." + +Hän kohautti olkapäitään ja veti savuja piipustaan. "Kun lääkärit +hylkäsivät minut, selvitin minä asiani ja hylkäsin lääkärit. Se +tapahtui viisitoista vuotta sitten. Olin poikasena loma-aikana +retkeillyt täällä ja kun mieleni oli aivan masennuksissa, heräsi +minussa halu lähteä takaisin maalle. Niin minä läksin, jätin +peruuttamattomasti kaikki ja asetuin asumaan Moon-laaksoon -- +se on nimittäin Sonoma-laakson intiaani-nimitys. Ensi vuoden +asuin pikkurakennuksessa; sitten rakensin tämän majan ja tuotin +kirjani tänne. En milloinkaan ennen tiennyt mitä on onni ja +terveys. Katsokaa minuun nyt ja sanokaa, luulisitteko minua +neljäkymmentäseitsemän-vuotiaaksi." + +"En olisi luullut teitä päivääkään vanhemmaksi kuin neljäkymmentä +vuotta", tunnusti Daylight. + +"Tänne tullessani näytin lähes kuusikymmenvuotiaalta ja se oli +viisitoista vuotta sitten." + +He jatkoivat puheluaan ja Daylight katseli maailmaa uudelta puolelta. +Tässä oli mies, joka ei ollut katkera eikä kyynillinen ja joka nauroi +kaupunkilaisille ja sanoi heitä mielettömiksi; mies, joka ei välittänyt +rahasta, ja jonka vallanhimo oli aikoja sitten kuollut. Hänen isäntänsä +puhui varmasti kaupunkilaisten ystävyydestä. + +"Mitä tekivät kaikki nuo miehet, jotka tunsin, klubien jäsenet, joiden +kera olin tuttavallisesti seurustellut ties kuinka kauvan. Minä en +ollut heille kiitollisuuden velassa mistään ja kun läksin sieltä, ei +heidän joukossaan ollut ainoatakaan, joka olisi kirjoittanut minulle +riviäkään ja kysynyt: miten on laitasi, ukkoseni. Voinko millään +palvella sinua? Muutaman viikon kuluttua sanottiin: Miten on Fergusonin +käynyt? Sen jälkeen olin minä heille vain muisto. Jok'ikinen heistä +tiesi, ettei minulla ollut muuta kuin palkkani ja etten minä ollut +siitä pannut penniäkään säästöön." + +"Mutta, kuinka te nyt menettelette?" kysyi Daylight. "Tarvitsettehan te +rahaa vaatteisiin ja aikakauslehtiin?" + +"Teen silloin tällöin viikon tai kuukauden päivätyötä, kynnän talvella +tai poimin viinirypäleitä syksyllä ja pitkin kesää saa tilanomistajilta +aina jotakin työtä, Minä en tarvitse paljon rahaa, joten ei minun +tarvitse paljon tehdä työtäkään. Suurimman osan ajastani vietän +täällä kotosalla. Voisin ansaita kirjoittelemalla sanomalehtiin ja +aikakauskirjoihin, mutta pidän enemmän kyntämisestä ja rypäleiden +poiminnasta. Katsokaa minuun tarkoin niin käsitätte, mistä se johtuu. +Minä olen vankka kuin kallio. Ja minä pidän työstä. Mutta minä sanon +teille, että siihen täytyy ensin tottua. On suurenmoista, kun kykenee +koko pitkän päivän poimimaan rypäleitä ja kun päivätyön päätyttyä tulee +kotiin väsyneenä ja onnellisena sen sijaan, että olisi ruumiillisen +turtumuksen tilassa. Tuo tulisija -- nuo suuret kivet. -- Olin silloin +heikko, vähäverinen ja alkoholin turmelema ja muutamat noista suurista +kivistä olivat vähällä murtaa selkärankani ja sydämeni. Mutta minä olin +itsepintainen ja käytin ruumistani luonnon säätämällä tavalla -- en +istumalla pöydän ääressä ja juomalla whiskyä... ja tässä minä nyt olen +entistäni ehompana ja tuossa on tulisija, kaunis ja käyttökelpoinen, +vai mitä?" + +"Ja nyt kertokaa minulle Klondikesta ja miten te viime ryöstöllänne +panitte San Fransiskon ylösalaisin. Olette kelpo taistelija ja panette +mielikuvitukseni liikkeelle, vaikka kylmempi järkeni sanoo, että te +olette yhtä mieletön kuin muutkin. Vallanhimo! Se on hirveä tauti! +Miksi ette pysynyt San Fransiskossa? Tai miksi ette raivaa itsellenne +maakaistaletta ja elä luonnollista elämää, kuten minä esimerkiksi? +Näette, että minäkin osaan tehdä kysymyksiä. Nyt puhukaa ja antakaa +minun hetkinen kuunnella." + +Vasta kello kymmeneltä Daylight läksi Fergusonin luota. Ratsastaessaan +tähtitaivaan alla, heräsi hänessä ajatus ostaa maatila laakson toisesta +päästä. Hän ei aikonut milloinkaan asettua siihen asumaan. Mutta hän +piti paikasta ja hän aikoi heti konttoriin palattuaan ryhtyä kauppoihin +Hillardin kanssa. Sitä paitsi kuului maatilaan savikuoppa ja se olisi +hänellä hyvänä turva ja Holdsworthya vastaan, jos tämän joskus mielisi +tehdä hänelle kepposet. + + + + +X LUKU. + + +Aika kului ja Daylightin peli jatkui. Mutta peli oli joutunut +uuteen vaiheeseen. Pelurin vallanhimo oli muuttumassa kostajan +vallanhimoksi. San Fransiskossa oli monta miestä, joiden varalle +hän oli muistikirjaansa pannut mustan merkin ja silloin tällöin hän +salamantapaisella hyökkäyksellään pyyhki yhden sellaisen merkin. Hän ei +pyytänyt armoa; hän ei antanut armoa. Ihmiset pelkäsivät ja vihasivat +häntä, eikä kukaan rakastanut häntä lukuunottamatta Larry Hegania, +hänen lakimiestään, joka olisi antanut henkensä hänen edestään. Mutta +hän olikin ainoa mies, joka oli Daylightin läheinen ystävä, vaikka hän +oli ystävällisissä toveruussuhteissa Riverside-klubin raakoihin ja +löyhä-periaatteisiin puoluepomoihin. + +Muuten oli San Fransisko alkanut kohdella Daylightia toisella tavalla +kuin ennen. Vaikka hän äkkiarvaamattomine merirosvo-menettelyineen +oli selvä uhkaus tavallisille pelaajille, oli hän siitä huolimatta +niin painava uhkaus, että he olivat hyvillään, kun saivat jättää hänet +rauhaan. Hän oli jo opettanut heille, miten mainiota oli antaa nukkuvan +koiran olla alallaan. Vieläpä monet niistä, jotka tiesivät olevansa +vaarassa joutua tekemisiin hänen suuren karhunkäpälänsä kanssa, kun se +ryhtyi ryöstämään hunajakekoja, koettivat lepyttää häntä ja saada hänet +ystäväkseen. Alta-Pacific-klubi lähenteli häntä salaa ja olisi ottanut +hänet jälleen jäsenekseen. Mutta hän hylkäsi jyrkästi tarjouksen. Hän +vaaniskeli muutamia tämän klubin jäseniä ja tilaisuuden sattuessa +hyökkäsi hän heidän kimppuunsa ja musersi heidät. Sanomalehdetkin, +yhtä tai kahta suoranaisella kiristämisellä elävää lukuunottamatta, +lakkasivat häntä pahoinpitelemästä ja muuttuivat kunnioittaviksi +häntä kohtaan. Lyhyesti sanoen, häntä pidettiin napamailta tulleena +sileäkuonoisena harmaana karhuna, jota oli paras väistää. Siihen aikaan +kun hän ryösti höyrylaivayhtiöitä, lehdet olivat joukolla nalkutelleet +ja pilkanneet häntä ja tulos oli ollut vain se, että hän vielä +huimemmin oli suominut San Fransiskoa. + +Ei helposti unohdettu Tyynenmeren merimiesten lakkoa ja +kunnallishallinnon joutumista työväen puoluepomojen käsiin. Charles +Klinknerin sekä California ja Altamont Trust yhtiön tuhoaminen oli +ollut varoituksena. Mutta se oli ollut yksityistapaus ja he olivat +luottaneet monilukuisuuteensa -- kunnes hän opetti heille muuta. + +Daylight ryhtyi yhä vielä uhkarohkeisiin yrityksiin. +Japanilais-venäläisen sodan uhatessa hän, tottunut ja menestyksellinen +kun oli laivaliikekeinottelussa, teki suurkaappauksen ja pääsi todella +yksinvaltiaana määräämään höyrylaivojen rahdit. Tuskin oli merellä +sitä laivapahaista, jonka rahtisopimuksia hän ei määrännyt. Kuten +tavallisesti oli hänen kantansa tämä; "Teidän täytyy tulla minua +katsomaan". Ja he tulivat ja he "maksoivat nenälläänkin", käyttääksemme +toista hänen sanontatapaansa, saadakseen rahdata laivoja. Mutta +kaikella tällä uhkapelillä ja kamppailulla oli vain yksi tarkoitus. +Hän uskoi Heganille, että hän kerran, kun hän oli koonnut tarpeeksi +varoja, menisi New Yorkiin ja perinpohjin nujertaisi herrat Dowsettin, +Lettonin ja Guggenhammerin. Hän näyttäisi heille, mikä hän oikeastaan +oli miehiään ja miten typeriä he olivat olleet yrittäessään puijata +häntä. Mutta hän malttoi mielensä, sillä hän tiesi, ettei hän vielä +ollut kyllin voimakas käydäkseen kuolettavaan taisteluun kolmea niin +voimakasta vihollista vastaan. Mutta hän oli mielessään merkinnyt +heidät tuhonpäivää ennustavilla mustilla merkeillä. + +Dede Mason oli vielä toimistossa. Daylight ei ollut tehnyt mitään +tarjouksia, ei ollut enää keskustellut kirjoista eikä kieliopista. +Hänen mielenkiintonsa oli laimentunut ja pikakirjoittajatar oli hänelle +miellyttävä muisto jostakin, jota ei ollut milloinkaan tapahtunut, +ilo, jota hänen oleellinen luontonsa oli estänyt häntä milloinkaan +tuntemasta. Mutta vaikka hänen mielenkiintonsa oli uinahtanut ja hänen +tarmonsa suunnattu hänen loppumattomiin uhkarohkeisiin taisteluihinsa, +tunsi hän jokaisen valokisailun hänen hiuksissaan, hänen jokaisen +nopean ja varman liikkeensä, ja hänen vartalonsa jokaisen viivan, +jonka hänen tailormade-pukunsa sai selvästi näkymään. Daylight oli +muutaman kerran noin kuuden kuukauden väliaikojen perästä korottanut +hänen palkkaansa, kunnes hän sai yhdeksänkymmentä dollaria kuukaudessa. +Sen yli ei hän uskaltanut mennä, vaikka hän oli kiertänyt sen +tekemällä hänen työnsä helpommaksi. Tämän oli hän tehnyt siten, että +pikakirjoittajattaren lomalta palattua oli ottanut hänen sijaisensa +apulaiseksi. Niinikään oli hän muuttanut konttorihuoneiston järjestelyä +siten, että noilla kahdella tytöllä oli nyt oma huoneensa. + +Hänen katseensa teroittui suuresti kaikessa siinä, mikä koski Dede +Masonia. Hän oli aikoja sitten huomannut, että tämä oli ylpeä. Hän +ei ollut sitä mitenkään loukkaavalla tai silmiinpistävällä tavalla, +mutta hän oli ylpeä, Daylight arveli tavasta, jolla hän osoitti sitä, +että hän piti ruumistaan jonakin, josta kannatti olla ylpeä ja johon +kannatti olla ihastunut kuin kauniiseen ja arvokkaaseen omaisuuteen +ainakin. Tässä ja siinä tavassa, miten hän kantoi pukujaan, vertasi +Daylight häntä hänen apulaiseensa pikakirjoittajattariin, joita hän +näki toisissa toimistoissa ja katukäytävillä. "Hän on todellakin +komea", päätteli Daylight itsekseen, "ja hän osaa kantaa pukunsa +liioittelematta ja lisäilemättä mitään." + +Mitä enemmän hän Dede Masonia katseli ja mitä paremmin hän luuli +hänet tuntevansa, sitä vähemmin hän uskoi olevan mahdollisuutta +milloinkaan lähestyä häntä. Mutta siitä lähtien, kun hän oli luopunut +aikeesta koettaa lähestyä häntä, ei tämä enää ollut hänelle muuta kuin +epätyydyttävä tosiasia. Hän oli iloinen siitä, että Dede Mason oli +hänen konttorissaan ja toivoi, että hän pysyisi siellä ja siinä kaikki. + +Daylight ei vuosien vieriessä muuttunut parempaan päin. Elämä ei +pidellyt häntä hyvin. Hän lihoi ja veltostui ja hänen lihaksensa +menettivät jäntevyytensä. Mitä enemmän hän joi cocktaileja, +sitä useamman täytyi hänen niitä juoda saavuttaakseen toivotun +tuloksen, voidakseen unohtaa ainaiset liikeasiansa. Sen lisäksi +hän joi aterioilla viiniä ja istui päivällisen jälkeen pitkään +Riverside-klubissa juoden skotlantilaista whiskyä ja soodaa. Sitä +paitsi kärsi hänen ruumiinsa liikunnon puutteesta ja hänen sielunsa +kunnollisten ystävien puutteesta. Koskei hän milloinkaan kyennyt +peittämään mitään, joutuivat muutamat hänen poikamaisuuksistaan +yleisön tietoon, sellaiset, kuin huviretket hänen suurella punaisella +moottorivaunullaan San Joséhen -- tapaukset, joista sanomalehdissä +sitten tehtiin pilaa. + +Ei ollut mitään, joka olisi voinut pelastaa hänet. Uskonto ei ollut +herättänyt hänessä vastakaikua. Ihmiskunnan kehitys ei herättänyt +hänessä mielenkiintoa. Hänen karkean yhteiskunta-oppinsa mukaan oli +kaikki peliä. Jumala oli oikullinen, aineeton, mielipuoli olio, jota +nimitettiin onneksi. Pelin kulku riippui siitä, miksi kukin sattui +syntymään -- raukaksi tai rosvoksi; onni jakoi kortit ja pienet piltit +ottivat kortit, jotka arpa heille määräsi. Vastarinta oli turhaa. +Sellaiset olivat heidän korttinsa ja heidän täytyi pelata niillä, joko +sitten tahtoivat tai eivät, joko sitten olivat kyttyräselkäisiä tai +suoraselkäisiä, rampoja tai virheettömiä, tyhmiä tai terävä-älyisiä. +Siinä ei ollut mitään oikeudenmukaisuutta. Useimmat saivat huonot +kortit; harvat saivat sellaiset kortit, että saattoivat ruveta +rosvoiksi. Korteilla pelaaminen oli elämä; pelaajat olivat yhteiskunta. +Pelipöytä oli maailma; ja maa, möhkäleinä ja lohkareina, leipäpalasesta +suuriin punaisiin moottorivaunuihin oli panoksena. Ja lopuksi tuli niin +onnellisille kuin osattomillekin kuolema. + +Se oli kovaa vähäväkisille, sillä he olivat syntymästä alkaen tuomitut +menettämään pelissä. Mutta mitä enemmän hän katseli noita muita, +näennäisiä voittajia, sitä vähemmin näytti heillä olevan syytä kerskua +mistään. Hekin kuolivat kuitenkin lopuksi ja heidän elämäntyönsä hupeni +mitättömäksi. Elämä oli hurjaa, eläimellistä taistelua; voimakkaat +tallasivat heikkoja ja hän oli jo huomannut, etteivät voimakkaat -- +miehet sellaiset kuin Dowsett, Letton ja Guggenhammer -- välttämättä +olleet parhaita. Hän muisti kaivostoverinsa Alaskassa. He olivat +typeriä vähäväkisiä, he tekivät raskasta työtä ja muut ryöstivät +heiltä heidän työnsä hedelmät aivankuin tuolta vanhalta vaimoltakin, +joka valmisti viiniä Sonoma-vuoristossa; ja kuitenkin olivat he +rehellisempiä, uskollisempia ja parempia tovereita toisilleen kuin +ne, jotka ryöstivät heitä. Näytti siltä, että voittajien täytyi olla +kavalia, epärehellisiä ja turmeltuneita. Eikä heilläkään oikeastaan +ollut valtaa valita. He pelasivat korteilla, jotka heille oli annettu; +ja onni, hirveä, mielipuolisen hyvä olio, katseli peliä ja nauroi. Se +kokosi läjiin olemassaolon korttipakat. + +Korttien jaossa ei noudatettu oikeutta. Pieniltä ihmisaluilta, jotka +tulivat maailmaan, pieniltä pehmeäruumiisilta kapalolapsilta ei +edes kysytty, tahtoisivatko he ottaa osaa peliin. Heillä ei ollut +valinnan vapautta. Sattuma heitti heidät maailmaan, paiskasi heidät +pelipöytää vasten, jonka ympärillä toisiaan töykkivä joukko hyöri ja +sanoi heille: "Nyt pelatkaa, piru vie, pelatkaa!" Ja nuo pienet raukat +tekivät parhaansa. Toisten peli vei höyrypursiin ja palatseihin, +toisten hulluinhuoneeseen ja vaivaistalolle. Toiset pelasivat samalla +kortilla koko ajan, valmistivat koko ikänsä viiniä viidakossa toivoen +lopulta voivansa hankkia tekohampaita ja ruumisarkun. Toisten peli +loppui lyhyeen: he olivat saaneet kortin, jonka nimi oli väkivaltainen +kuolema, nälänhätä kuivalla kankaalla tai inhoittava ja hivuttava +tauti. Muutaman kortin nimi oli kuninkuus ja edesvastuuton ja +ansaitsematon valta; toisten kortteja nimitettiin kunnianhimoksi, +suunnattomaksi rikkaudeksi, alennukseksi ja häpeäksi tai naisiksi ja +viiniksi. + +Hän itse oli saanut hyvät kortit, vaikkei hän voinut nähdä kaikkia +korttejaan. Hänelle saattoi vielä tapahtua jotakin. Oikullinen onni +saattoi tehdä hänelle vielä ikävät kepposet. Muutama onneton sattuma +ja kuukauden kuluttua saattoi rosvojoukkio tanssia sotatanssia hänen +omaisuutensa raunioitten ympärillä. Tai vielä tänä päivänä saattoi +kadulla automobiili ajaa hänen ylitseen tai myymäläkilpi pudota +jostakin rakennuksesta ja musertaa hänen pääkallonsa. Tai saattoi +häntä kohdata parantumaton sairaus, onnen julmin oikku. Ken saattoi +sanoa! Huomenna tai jonakin muuna päivänä voisi hän saada ruumiiseensa +jonkun taudinsiemenen, joka kaataisi hänet tautivuoteelle. Hän ajatteli +tohtori Bascomia, Lee Bascomia, joka viikko sitten oli seisonut +hänen rinnallaan ja puhellut ja nauranut, nuoruuden, voiman ja +terveyden loistavana kuvana. Ja kolmen päivän päästä hän oli kuollut +-- keuhkotulehdukseen, sydänhalvaukseen ja ties mihin muuhun tautiin +sitäpaitsi -- ja kuolinkamppailun kestäessä hän oli huutanut niin, +että kuului läpi rakennuksen. Se oli kamalaa. Se oli Daylightilla +vielä tuoreessa muistissa. Ja milloin tulisi hänen oma vuoronsa? Ken +saattoi sanoa? Siihen mennessä ei ollut muuta neuvoa kuin käyttää niitä +kortteja, jotka hän näki kädessään, ja ne olivat _taistelu, kosto ja +cocktailit_. Ja onni istui kaiken yläpuolella ja nauroi. + + + + +XI LUKU. + + +Eräänä sunnuntaina myöhään iltapäivällä joutui Daylight paluumatkalla +Oaklandista Piedmontin kukkuloille. Hän oli, kuten tavallisesti, +suuressa moottorivaunussa, vaikkei tällä kertaa omassaan, Swiftwater +Billin vieraana, tuon onnen lempilapsen, joka oli tullut etelään +tekemään loppua seitsemännestä omaisuudesta, jonka oli löytänyt +napaseudun jäätyneestä sorasta. Hän oli yleisesti tunnettu tuhlari +ja hänen viimeinen omaisuutensa oli jo hyvällä alulla menossa samaa +tietä kuin kuusi edellistäkin. Se oli hän, joka Dawsonin ensi aikoina +oli juonut määrättömästi samppanjaa maksaen viisikymmentä dollaria +neljännekseltä; ja joka viimeisillä rahoillaan oli ostanut kaikki +munat mitä oli Alaskassa maksaen kaksikymmentäneljä dollaria tusinalta +kaikkiaan sadasta kymmenestä tusinasta, tehdäkseen kiusaa naiselle, +joka oli pitänyt häntä pilkkanaan; ja se oli hän, joka maksaen +ruhtinaallisesti nopeudesta oli vuokrannut yksityisjunan ja voittanut +kaikki ennätykset San Fransiskon ja New Yorkin välisellä matkalla. Ja +täällä hän oli vielä kerran "onnen löytökäinen", kuten Daylight häntä +nimitti, ja tuhlasi viimeistä omaisuuttaan entisellä kevytmielisyydellä. + +Se oli iloinen seurue ja heillä oli ollut hupainen päivä. He olivat +San Fransiskosta lähdettyään kiertäneet merenlahden, sivuuttaneet San +Josén, käyneet Oaklandissa ja heidät oli kolmasti pysäytetty liian +nopean ajon vuoksi, mutta kolmannella kerralla he olivat ryöstäneet +poliisin, joka oli heidät pidättänyt, ja kulettivat nyt häntä mukanaan. +Koska he pelkäsivät, että oli puhelimitse annettu määräys pidättää +heidät, olivat he kääntyneet kukkulain kautta kulkevalle takatielle +ja kiitäessään nyt uutta tietä Oaklandia kohti keskustelivat he +äänekkäästi siitä, mihin toimenpiteisiin ryhtyisivät poliisin suhteen. + +"Kymmenen minuutin kuluttua me olemme Blair Parkissa", sanoi yksi +heistä. "Kuulkaahan, Swiftwater, vähän matkan päässä alkaa syrjätie, +joka vie Berkeleyhin. Sitten voimme palata Oaklandiin toiselta +haaralta, palata kaupunkiin lautalla ja antaa kuljettajan yönaikaan +tuoda kiertoteitä kone perille." + +Mutta Swiftwater Bill ei käsittänyt, mikseivät he menisi Oaklandiin +Blair Parkin kautta, ja he päättivät tehdä niin. + +Samassa tuli tienkäänteessä näkyviin se takatie, jota he olivat +päättäneet olla käyttämättä. Tiellä he näkivät punaisenruskean raudikon +selässään nuoren naisen, joka kallistui ulospäin satulassa ja kiinnitti +sitä parhaillaan. Ensi silmäyksellä huomasi Daylight, että hänessä +oli jotakin omituisen tutunomaista. Seuraavassa silmänräpäyksessä +suoristui nainen satulassa liikkeellä, jota Daylight ei voinut olla +tuntematta, ja alkoi täyttä ravia ratsastaa heistä poispäin. Se oli +Dede Mason -- Daylight muisti Morrisonin sanoneen, että hänellä oli +ratsuhevonen, ja hän oli hyvillään siitä, ettei tyttö ollut nähnyt +häntä tässä meluavassa seurassa. Swiftwater Bill seisoi ja piteli +toisella kädellä kiinni etuistuimen selustasta ja heilutti toista +kättään kiinnittääkseen nuoren naisen huomion puoleensa. Hänen huulensa +jo vetääntyivät kimeään vihellykseen, jossa hän oli taitava ja jonka +Daylight tunsi vanhastaan, kun Daylight kävi häntä kiinni hartioista ja +paiskasi ällistyneen Billin takaisin istuimelle. + +"Te varmaankin tunnette neitosen", sopersi Swiftwater Bill. + +"Niin teen", vastasi Daylight, "olkaa siis alallanne." + +"No, onnittelen hyvää aistianne, Daylight. Hän on kaunis ja ratsastaa +erinomaisesti." + +Puut kätkivät hänet tällä hetkellä näkyvistä ja Swiftwater Bill +syventyi kysymykseen, mitä tehdä heidän poliisilleen, mutta Daylight +nojautui silmät ummessa istuimeen ja oli yhä näkevinään Dede Masonin +ratsastavan täyttä ravia tietä pitkin. Swiftwater Bill oli oikeassa. +Hän osasi varmasti ratsastaa. Ja istuessaan miessatulassa hevosen +selässä oli hänen ryhtinsä sorea ja varma. Se sopi Dedelle! Hänellä +oli siis kaikkien avujensa lisäksi rohkeutta ratsastaa ainoalla +luonnollisella ja järjellisellä tavalla. Hänellä oli pää oikealla +paikalla, se oli varma. + +Kun hän maanantai-aamuna tuli kirjoittamaan sanelun mukaan, katsoi +Daylight häneen uudella mielenkiinnolla, vaikkei hän mitenkään +sitä osoittanut; ja koneellinen työ suoritettiin tavalliseen +koneelliseen tapaan. Mutta seuraavana sunnuntaina oli Daylight itse +ratsastusretkellä Piedmontin kukkuloilla. Hän viipyi siellä kauvan, +mutta ei nähnyt vilahdustakaan Dede Masonista, vaikka hän kulki tuota +syrjätietä pitkin ja kävi Berkeleyssä. Ratsastaessaan pitkin talojen +välisiä kapeita kujia ja katuja ylös ja alas, aprikoi hän, missä niistä +Dede Mason asui. Morrison oli aikoja sitten sanonut hänen asuvan +Berkeleyssä ja hän oli myöhään iltapäivällä edellisenä sunnuntaina +ratsastanut sinne vievää tietä pitkin -- luultavasti oli hän silloin +palannut kotiin. + +Se oli ollut turhaan käytetty päivä mitä Dede Masoniin tuli; mutta +kuitenkaan ei se ollut aivan hukkaan heitetty, sillä hän oli nauttinut +raittiista ilmasta ja ratsastuksesta siinä määrin, että hän maanantaina +antoi kauppiaalle määräyksen hankkia parhaan punaisenruskean raudikon, +minkä rahalla saattoi ostaa. Viikon varrella hän monta tuntia +tarkasteli punaisenruskeita raudikoita, ratsasti koetteeksi muutamilla +ja oli tyytymätön. Vasta lauvantaina hän löysi Bobin. Daylight mieltyi +siihen heti ensi silmäyksellä. Se oli suuri ratsuhevoseksi, mutta ei +kuitenkaan liian suuri niin kookkaalle miehelle kuin Daylight. Bob oli +erinomaisissa voimissa ja sen karva kiilsi auringonpaisteessa kuin +tulenliekki ja sen kaula kaartui uljaasti. + +"Siinä on oiva hevonen", päätti Daylight; mutta kauppias ei ollut yhtä +innostunut. Hän oli saanut hevosen myytäväksi ja omistaja oli vaatinut, +että Bobin oikea luonnonlaatu ilmaistaisiin ostajalle. Kauppias kuvasi +sen. + +"Se ei ole oikeastaan pahanilkinen hevonen, vaan vaarallinen. Täynnä +oikkuja ja vehkeitä, mutta ei pahassa tarkoituksessa, vaan ikäänkuin +leikillä. Itse en uskaltaisi sillä ratsastaa. Mutta se on hyvin +kestävä. Katsokaa tuota rintakehää. Ja katsokaa noita jalkoja. Ei +pienintäkään vikaa. Sitä ei ole milloinkaan pidelty pahoin eikä +rasitettu työssä. Ei kukaan ole kyennyt sitä hallitsemaan. Sitäpaitsi +on se vuoristohevonen, varmajalkainen kuin vuorikauris. Ei säikkyile. +Ei todella pelkää mitään, mutta on pelkäävinään. Ei potki, vaan +nousee takajaloilleen ja siksi on sillä ratsastettaessa käytettävä +rintahihnaa. Sillä on paha tapa pyöriä ympäri ilman syytä. Se luulee +siten huvittavansa ratsastajaa. Kaikki riippuu siitä, millä tuulella +se sattuu kulloinkin olemaan. Toisena päivänä saattaa sillä ratsastaa +kaksikymmentä peninkulmaa rauhallisesti ja vaivatta. Seuraavana päivänä +se rupeaa vikuroimaan ennenkuin on ennättänyt lähteä liikkeellekään. +On niin tottunut automobiileihin, että saattaa paneutua nukkumaan +automobiilin viereen tai syödä siitä kauroja. Se saattaa silmää +räpäyttämättä sivuuttaa yhdeksäntoista ja kahdennenkymmenennen +nähdessään lähteä laukkaamaan kuin vimmattu. Ylimalkaan on se liian +raisu ja levoton herrasmiehelle. Nykyinen omistaja on antanut sille +lisänimen Judas Iskariot ja kieltäytyy myymästä sitä, ellei ostaja saa +tietää sen kaikkia pahoja tapoja. Nyt olen kertonut kaikki mitä tiedän, +mutta katsokaahan sen harjaa ja häntää. Oletteko milloinkaan nähnyt +mitään niiden kaltaista. Karva niin hienoa kuin pienen lapsen tukka." + +Kauppias oli oikeassa. Daylight tunnusteli harjaa ja huomasi, että +se oli hienompaa kuin minkään hevosen karva, jonka hän milloinkaan +oli nähnyt. Sen värikin oli epätavallinen, sillä se oli melkein +kastanjanruskea. Kun hän kampasi sitä sormillaan, käänsi Bob päätään ja +hieroi leikillisesti turpaansa Daylightin olkapäähän. + +"Satuloikaa se, niin ratsastan sillä koetteeksi", sanoi hän +kauppiaalle. "Tokkohan se on tottunut kannukseen. En huoli +englantilaista satulaa. Antakaa minulle hyvä mexikolainen satula ja +kankikuolaimet -- älkää panko niitä liian kireälle." + +Daylight valvoi valmistuksia, korjasi kuolaimien solkihihnaa ja +jalustinkannattimien pituutta. Hän epäili rintahihnan tarpeellisuutta, +mutta myöntyi kauppiaan neuvoon ja salli panna sen hevoselle. Ja +Bob pysyi jotakuinkin siivona valjastettaessa. Lukuunottamatta +muutamaa anteeksiannettavaa syrjähyppäystä ja tanssimista ei se +tunnin ratsastusmatkallakaan käyttäytynyt huonosti. Daylight oli +ihastuksissaan; kauppa päätettiin heti ja Bob vietiin heti valjaineen +ja ratsastustarpeineen asuntoonsa Oaklandin ratsastuskoulun talliin. + +Seuraava päivä oli sunnuntai ja Daylight oli varhain liikkeellä. +Hän meni lautalla Oaklandiin mukanaan Wolf, hänen rekivaljakkonsa +johtaja, ainoa koira, jonka hän Alaskasta lähtiessään oli ottanut +mukaansa. Vaikka hän etsi pitkin Piedmontin kukkuloita ja kävi +Berkeleyhin vievällä syrjätiellä ei hän nähnyt Dede Masonia eikä +tämän punaisenruskeata raudikkoa. Mutta hänellä oli vähän aikaa +tuntea pettymystä, sillä hänen oma punaisenruskea raudikkonsa piti +häntä jännityksessä. Bob koetti kaikkia mahdollisia pirullisuuksia ja +temppuja ja se koetti lannistaa ratsastajansa samoinkuin ratsastaja +koetti lannistaa sen. Daylight käytti kaikki tietonsa ja taitonsa +hevosten hoidossa samalla kun Bob vuorostaan yritti jokaista +mahdollista kujetta. Kun se huomasi, että rintahihna oli tavallista +höllemmällä antoi se näytteen takajaloilleen nousemisesta ja +takajaloilla kävelemisestä. Kun se oli pitänyt tätä peliään kymmenen +minuuttia pääsi Daylight alas hevosen selästä ja kiristi rintavyötä. +Sen jälkeen käyttäytyi Bob enkelimäisen siivosti. Se sai Daylightin +täydellisesti petetyksi. Puolen tunnin kuluttua Daylight ratsasti +huolettomana käymäjalkaa ja kiersi savuketta polvet velttoina ollenkaan +olematta varuillaan ja suitset hevosen kaulalla. Bob rupesi äkkiä +pyörimään salamannopeudella. Se pyöri takajaloillaan ja etujalat olivat +hiukan koholla maasta. Daylightin oikea jalka irtautui jalustimesta, +hän putosi satulasta ja tarrautui käsin hevosen kaulaan; ja Bob käytti +asemaa hyväkseen hypähtääkseen tiensyrjään. Toivoen, ettei tapaisi Dede +Masonia tällä hetkellä, pääsi Daylight tavalliseen ratsastusasentoon ja +sai hevosen hillityksi. + +Heidän palattuaan samalle paikalle rupesi Bob taas pyörimään. Tällä +kertaa Daylight pysyi satulassa, mutta lukuunottamatta hyödyttömiä +ohjaksia ristissä hevosen kaulalla ei hän tehnyt mitään estääkseen +pyörimistä. Hän pani merkille, että Bob pyöri aina oikeaan ja päätti +pitää sen oikealla suunnalla painamalla vasemman jalan kannuksen sen +kylkeen. Mutta niin äkkinäisiä ja nopeita olivat pyörähdykset, että +niitä tuskin saattoi aavistaa ennenkuin ne jo olivat tapahtuneet. + +"No, Bob", puheli hän hevoselle ja pyyhki hikeä kasvoiltaan. "Minun +täytyy myöntää, että olet pirullisin ja nopein nelijalkainen elukka, +minkä milloinkaan olen nähnyt. Arvaan, että ainoa keino hillitä sinua +on pitää kannus aina valmiina iskemään -- ah, sinä paholainen!" + +Sillä samassa silmänräpäyksessä kun kannus kosketti sitä, potkasi +se vasemmalla takajalallaan jalustinta antaen sille aimo iskun. +Uteliaisuudesta Daylight monta kertaa iski kannuksen sen kylkeen ja +joka kerta potkaisi Bob jalustinta. Sitten Daylight noudatti hevosen +esimerkkiä ja iski äkkiarvaamatta molemmat kannukset sen kylkiin ja löi +sitä ruoskalla vatsaan. + +"Sinä et ole milloinkaan saanut oikein kunnollista löylytystä", mutisi +hän, kun Bob lopetti vikuroimisensa ja läksi nuolennopeudeila kiitämään +eteenpäin. + +Kannuksien ja ruoskan käyttäminen puolisen tusinaa kertaa lannisti sen +ja Daylight valmistausi nauttimaan hurjasta vauhdista. Kun ei sitä enää +rangaistu, hiljensi Bob vauhtiaan puoli peninkulmaa kiidettyään ja +kulki nyt tasaista ravia. Wolf, joka oli jäänyt jälkeen, sai heidät +kiinni ja kaikki näytti käyvän hyvin. + +"Annanpa sinun nyt hieman pyörähdellä", sanoi Daylight, kun Bob pyöri. + +Bob keskeytti yht'äkkiä ravinsa ja iski etujalkansa jäykkinä maahan. +Daylight keikahti satulasta juoksijansa kaulaa vasten ja tarrautui +siihen molemmin käsin ja samassa alkoi Bob etujalat ilmassa pyöriä +ympäri. Vain taitava ratsastaja saattoi välttää hevosen selästä +putoamisen ja Daylightille oli vähällä käydä niin. Kun hän pääsi +takaisin satulaan, juoksi Bob täyttä laukkaa samaa tietä takaisin ja +sai Wolfin tekemään syrjähyppäyksiä pensaikkoon. + +"Hyvä on, sinä kirottu!" murisi Daylight käyttäen kerran toisensa +perästä kannuksia ja ruoskaa. "Takaperin sinä haluat kulkea ja +takaperin saatkin kulkea kunnes lopen näännyt." + +Kun Bob tunnin kuluttua yritti hiljentää hurjaa vauhtiaan sai se taas +tuta kannuksia ja ruoskaa, jotka yllyttivät sen uusiin ponnistuksiin. +Ja kun Daylight viimein arveli, että hevonen oli saanut tarpeensa, +käänsi hän sen äkkiä ja pani sen hiljakseen ravaamaan eteenpäin. +Hetkisen kuluttua hän pysähdytti sen ohjaksista nykäsemällä nähdäkseen +huohottiko se. + +Bob seisoi hetkisen, käänsi päätään ja hieroi veitikkamaisesti +ja kärsimättömästi turpaansa ratsastajansa jalustaneen aivankuin +huomauttaakseen, että oli aika jatkaa matkaa. + +"No, onko kummempaa nähty!" puheli Daylight. "Ei vastahakoinen, ei +vihoissaan, ei mitään -- ja tämän kurituksen perästä! Olet verraton +veitikka, Bob." + +Vielä kerran narrasi hevonen Daylightin vaipumaan varomattomaan +huolettomuuteen. Tunnin ajan käyttäytyi Bob niin mallikelpoisesti +kuin ratsuhevoselta saattoi vaatia, kun se kuten ennenkin yht'äkkiä +ja aavistamatta rupesi pyörimään ja läksi laukkaamaan takaisin samaa +tietä, mitä oli tullut. Daylight sai sen kannuksien ja ruoskan avulla +pysähtymään ja ajoi rangaistukseksi monta peninkulmaa siihen suuntaan +mihin se oli lähtenyt laukkaamaan. Mutta kun hän käänsi sen ja lähti +eteenpäin, oli Bob pelkäävinään puita, lehmiä, pensaita, Wolfia, +omaa varjoaan -- lyhyesti sanoen jokaista mahdollista ja mahdotonta +esinettä. Tällöin asettui Wolf loikomaan varjoon ja katseli, miten +Daylight taisteli hevosta vastaan. + +Niin kului päivä. Muitten kujeittensa ohella Bob oli rupeavinaan +pyörimään eikä kuitenkaan pyörinytkään. Tämä oli yhtä voimiakysyvää +kuin jos se todella olisi pyörinyt, sillä joka kerta se sai Daylightin +narratuksi jännittämään kaikki lihaksensa. Ja kun se sitten muutaman +kerran oli ollut rupeavinaan pyörimään, pyöri se todella ja heitti +Daylightin entiseen asentoon, kädet hevosen kaulan ympärillä. Ja +koko loppupäivän Bob koetti milloin toista, milloin toista kujetta; +sivuutettuaan Oaklandin tiellä kaksitoista automobiilia oli se +yht'äkkiä hurjasti pelkäävinään aivan tavallista pientä ajopeliä. +Ja juuri vähää ennen kuin he saapuivat tallille rupesi se päivän +päättäjäisiksi yhtäaikaa pyörimään ja nousemaan takajaloilleen, jolloin +rintahihna katkesi ja se pääsi pystysuoraan asentoon takajaloilleen. +Tällä ratkaisevalla hetkellä petti jalustimen vanhuuttaan hauras nahka +ja Daylight putosi kuin putosikin hevosen selästä. + +Mutta hän oli mieltynyt hevoseen eikä katunut kauppaansa. Hän oli +selvillä siitä, ettei Bob ollut äksy eikä häijyluontoinen, vaan sen +viat johtuivat sen vilkkaudesta ja älykkäisyydestä, joka oli kokolailla +suurempi kuin tavallisen hevosen. Juuri vilkkaus ja älykkäisyys +tavattoman veitikkamaisuuden ohella saivat sen siksi, mikä se oli. Sitä +taltuttamaan vaadittiin lujaa kättä, sopivaa kovuutta ja vieläpä hiukan +väkivaltaisuuttakin. + +"Nyt on kysymys siitä, pääsenkö minä voitolle, vai sinäkö, Bob." sanoi +Daylight useammin kuin kerran tänä päivänä. + +Ja tallirengille hän sanoi yöllä: + +"Mutta siinäpä vasta on hevonen! En ole ikinä nähnyt mitään sen +veroista. Paras hevonen, millä milloinkaan olen ratsastanut ja minä +olen eläissäni nähnyt monta hevosta." + +Ja Bobille, joka oli kääntänyt päänsä ja hieroi veitikkamaisesti +turpaansa isäntänsä olkapäähän, hän sanoi: + +"Hyvästi, veitikka. Näen sinut jälleen ensi sunnuntaina ja saammepa +nähdä, eivätkö kujeet sinusta lähde." + + + + +XII LUKU. + + +Koko viikon kiinnitti Bob Daylightin mieltä miltei yhtä paljon kuin +Dede; ja koskei hänellä tällä haavaa ollut vireellä mitään suurta +liikeyritystä, niin on luultavaa, että nämät molemmat herättivät +hänessä enemmän mielenkiintoa kuin liikeasiat. Bobin pyöriminen +tuotti hänelle paljon päänvaivaa. Miten estää se -- siinä kysymys. +Entäpä jos hän tapaisi Deden kukkuloilla? Ja entäpä jos hän jostakin +kohtalon oikusta saisi ratsastaa hänen rinnallaan? Silloin olisi Bobin +pyöriminen hyvin häiritsevää ja harmillista. Hän ei olisi mielellään +suonut Deden näkevän häntä käsin tarrautuneena Bobin kaulaan. Eikä +olisi myöskään ollut hauskaa äkkiä jättää häntä ja lähteä kiitämään +hevosen selässä takaisinpäin käyttäen ruoskaa ja kannuksia. + +Täytyi keksiä joku menetelmä, jolla saattoi estää tuon salamannopean +pyörimisen. Täytyi pysähdyttää hevonen ennenkuin se rupesi pyörimään. +Ohjaksilla ei sitä tehty. Eikä kannuksillakaan. Entä ruoskalla? Mutta +miten menetellä? Hajamielisiä hetkiä sattui hänelle usein tällä +viikolla, kun hän konttorituolillaan istuessaan mielikuvituksessaan +oli ratsastavinaan ihmeellisellä punaisenruskealla raudikolla ja +koettavinaan estää odotettavissa olevaa pyörimistä. Tällainen hetki +sattui hänelle kerran lopulla viikkoa, kun hän parhaillaan neuvotteli +Heganin kanssa. Hegan, joka kehitteli uutta, paljon lupaavaa +suunnitelmaa, huomasi, ettei Daylight kuunnellut. Hänen silmänsä olivat +kiillottomat ja hänkin eli omissa näyissään. + +"Jopa keksin sen!" huusi hän äkisti. "Hegan, onnittele minua. Se on +niin yksinkertaista kuin hirren vierittäminen. Minun on lyötävä sitä +turvalle ja lyötävä kovasti." + +Sitten hän selvitti asian ällistyneelle Heganille ja muuttui jälleen +tarkkaavaiseksi kuulijaksi, mutta hän ei voinut olla silloin tällöin +äänettömästi nauramatta tyytyväisyydestä ja mielihyvästä. Hänen +suunnitelmansa oli tällainen. Bob pyöri aina oikeaan. No hyvä. Hän +ottaisi käteensä kaksi ruoskaa ja samassa silmänräpäyksessä kuin +Bob alkaisi pyöriä löisi hän sitä tällä kaksinkertaisella ruoskalla +turvalle. Ei ollut olemassa sellaista hevosta, jonka olisi tehnyt mieli +pyöriä vielä sittenkin, kun oli saanut kaksinkertaisesta ruoskasta +turvalleen. + +Selvemmin kuin milloinkaan tuli Daylight tämän viikon kuluessa +huomaamaan, ettei hänellä ollut minkäänlaista yhteiskunnallista eikä +inhimillistäkään kosketusta Deden kanssa. Asema oli sellainen, ettei +hän voinut tehdä tytölle tuota yksinkertaista kysymystä, aikoiko +tämä ensi sunnuntaina mennä ratsastamaan vai eikö. Oli uudenlainen +vaikeus olla kauniin tytön työnantajana. Daylight katsoi häneen usein, +kun päivän tavanmukainen työ oli käynnissä ja kysymys, jota hän ei +voinut tehdä poltti hänen huulillaan. -- _Aikoiko Dede mennä ensi +sunnuntaina ratsastamaan_. Ja katsoessaan hän aprikoi, kuinka vanha hän +mahtoi olla ja mitä rakkausjuttuja hänellä oli mahtanut olla noiden +ylioppilas-nulikoiden kera, joiden kanssa Morrison oli sanonut hänen +seurustelevan ja tanssivan. Hän ajatteli Dedeä hyvin paljon näinä +kuutena pyhäpäivien välipäivinä ja yksi seikka kävi hänelle aivan +selväksi: hän kaipasi Dedeä. Ja hän kaipasi häntä niin palavasti, että +hänen entinen esiliinannauha-pelkonsa oli hävinnyt. Hän, joka suurimman +osan ikäänsä oli paennut naisia, oli nyt tullut niin rohkeaksi, +että hän tavotteli naista omakseen. Jonakuna sunnuntaina ennemmin +tai myöhemmin hän tapaisi Deden konttorin ulkopuolella jossakin +kukkuloilla ja elleivät he silloin solmisi lähempää tuttavuutta, +niin olisi siihen syynä se, ettei Dede tahtonut. Siispä oli hän +saanut toisen kortin, jonka mieletön kohtalo oli hänelle antanut. +Hän ei aavistanut, miten tärkeä tämä kortti tuli olemaan, mutta hän +arveli, että se oli varsin hyvä kortti. Väliin hän epäili. Entäpä +jos se olikin kohtalon punoma juoni hänen turmioon saattamisekseen? +Otaksuppa, ettei Dede häntä huolisikaan ja otaksuppa, että hän, +Daylight, rupeisi häntä yhä enemmän, yhä kiihkeämmin rakastamaan! +Hänen entinen ylimalkainen pelkonsa, jota hän aina oli rakkautta +kohtaan tuntenut, heräsi uudelleen. Hän muisti tuntemiensa miesten ja +naisten rakkaustarinat. Hän muisti Bertha Doolittlen, vanhan Doolittlen +tyttären, joka oli ollut mielettömästi rakastunut Dartworthyyn, +rikkaaseen Bonanza-valtauksen omistajaan. Ja Dartworthy vuorostaan +ei lainkaan rakastanut Berthaa, vaan eversti Walthstonen vaimoa ja +karkasi hänen kanssaan Yukonista. Ja eversti Walthstone itse rakasti +mielettömästi omaa vaimoaan ja ajoi takaa pakenevaa paria. Ja mikä oli +ollut tulos? Tietenkin oli Berthan rakkaus onneton ja traagillinen ja +sellainen noiden kolmen toisenkin rakkaus, Minookin alapuolella olivat +eversti Walthstone ja Darthoworthy taistelleet keskenään, Darwohthy oli +surmattu. Ja kuula, joka oli tunkeutunut eversti Walthstonen keuhkojen +läpi oli heikontanut hänet siinä määrin, että hän seuraavana keväänä +kuoli keuhkotulehdukseen. Ja everstin vaimolla ei ollut enää maailmassa +ketään, jota olisi rakastanut. + +Ja Freda, joka oli heittäytynyt kevätjäiseen jokeen jonkun toisessa +päässä maailmaa asuvan miehen takia ja joka vihasi häntä, Daylightia +siksi, että hän oli hänet pelastanut elämään. Ja Neito... Entiset +muistot pelottivat häntä. Jos hänen rakkautensa vaan kasvaisi ja +kiihtyisi ja jollei Dede huolisi häntä, kärsisi hän miltei yhtä +paljon kuin silloin kun Dowsett, Letton ja Guggenhammer häntä +pettivät. Jos hänen kytevä intohimonsa olisi ollut pienempi, olisi +tämä pelko karkoittanut hänen jokaisen ajatuksensa lähestyä Dedeä. +Näin ollen lohdutti häntä ajatus, että jotkut rakkausjutut päättyivät +onnellisesti. Ja kukaties oli kohtalo antanut hänelle voitokkaat +kortit. Kukaties hän olikin sellainen mies, synnynnäinen onnen myyrä, +joka ei voinut hävitä. + +Sunnuntai tuli ja Bob käyttäytyi Piedmontin kukkuloilla kuin enkeli. +Se oli tosin vilkas ja pyrki hypähtelemään, mutta se oli lauhkea +kuin lammas. Daylight, jolla oli kaksinkertainen ruoska valmiina +oikeassa kädessään, odotti pyörähdystä, vain yhtä pyörähdystä, mutta +Bob esiintyi kiusoittavan mallikelpoisesti eikä pyörinyt. Dedeä ei +Daylight tavannut. Turhaan hän kierteli kukkulateitä ja turhaan hän +nousi vedenjakajan jyrkkää rinnettä ja laskeutui Maraga-laaksoon. Juuri +kun hän oli päässyt laaksoon, kuuli hän ravaavan hevosen kavioiden +kapseen. Se kuului siltä suunnalta, minne hän oli menossa. Mitä jos se +olikin Dede? Hän käänsi Bobin ja läksi käymä jalkaa palaamaan samaa +tietä, jota oli tullutkin. Jos se oli Dede, oli hän onnen myyrä, sillä +tapaaminen ei olisi saattanut sattua paremmissa olosuhteissa. Olivathan +he molemmat menossa samaan suuntaan ja Dede saavuttaisi hänet juuri +sillä kohtaa, missä jyrkkä rinne pakoittaisi ajamaan käyden. Dedellä ei +olisi muuta neuvoa kuin ratsastaa hänen kanssaan vedenjakajan huipulle +ja sinne päästyä pakoittaisi yhtä jyrkkä rinne toisella puolen taas +ajamaan käyden. + +Kavioidenkapse läheni, mutta hän katsoi suoraan eteensä kunnes +kuuli hevosen takanaan rupeavan kävelemään. Silloin hän vilkaisi +olkapäänsä ylitse. Se oli Dede. He tunsivat heti toisensa ja Dede +näytti hämmästyvän tätä kohtaamista. Mikä olikaan sen luonnollisempaa +kuin että Daylight osittain käänsi hevosensa ja odotti kunnes Dede +ennätti kohdalle ja että he sitten rinnakkain ratsastivat rinnettä +ylös. Se mitä Daylight jo kauvan oli toivonut, oli tapahtunut ja niin +helposti. Hän olisi saattanut helpotuksesta huo'ahtaa. Tervehdykset oli +vaihdettu; nyt he ratsastivat rinnakkain samaan suuntaan ja heillä oli +peninkulmia edessään. + +Daylight huomasi, että Dede ensin katsoi hevosta ja vasta sitten häntä +itseään. + +"Kuinka kaunis hevonen!" oli hän huudahtanut Bobin nähdessään. Hänen +säteilevät silmänsä ja onnea hohtavat kasvonsa nähdessään saattoi +Daylight tuskin uskoa, että ne olivat saman nuoren naisen kasvot, jonka +hän oli nähnyt joka päivä konttorissa, nuoren naisen hillittyine, +virallisine ilmeineen. + +"En tiennyt, että te ratsastatte", sanoi Dede miltei ensi sanoikseen. +"Luulin, että olitte mieltynyt nopeisiin automobiileihin." + +"Olenkin myöhään ruvennut ratsastamaan", kuului vastaus. "Olen, +nähkääs, alkanut lihoa liikaa ja minun täytyy jollakin tavalla päästä +siitä." + +Dede heitti häneen pikaisen syrjäsilmäyksen, joka tarkasti Daylightin +kiireestä kantapäähän satuloineen päivineen ja sanoi: -- + +"Mutta olette ratsastanut ennemmin." + +Hän varmaankin ymmärtää hevosia ja hevosasioita, ajatteli Daylight +vastatessaan: + +"En moneen vuoteen. Mutta pidin itseäni aimo hevosmiehenä +poikanulikkana ollessani Itä-Oregonissa ja olin usein hevosen selässä." + +Täten he Daylightin suureksi huojennukseksi olivat osuneet aiheeseen, +joka huvitti molempia. Daylight kertoi Bobin kujeista ja pyörimisestä +ja miten hän oli ajatellut tehdä siitä lopun; ja Dede myönsi, että +hevosia oli kohdeltava järkiperäisellä ankaruudella huolimatta +ollenkaan siitä, miten paljon niistä piti. Tämä hänen Mabinsa oli ollut +hänellä kahdeksan vuotta ja hänen oli täytynyt totuttaa se tavasta +potkia pilttuutaan. Menettely oli ollut tuskallista Mabille, mutta se +oli parantunut. + +"Olette ratsastanut paljon", sanoi Daylight. + +"En todellakaan voi muistaa, milloin ensi kerran olin hevosen +selässä", sanoi Dede, "Olen kasvanut maalla eikä minua voitu +pitää erossa hevosista. Rakkaus hevosiin lienee synnynnäistä +minussa. Sain ensimäisen ponini, kun olin kuusivuotias. Kun olin +kahdeksanvuotias, olin päivät pitkät satulassa Daddyn selässä. +Kun olin yksitoistavuotias, minä menetin sen ensimäisellä +hirvenmetsästysretkelläni. Hevosetta minä vallan menehtyisin. Vihaan +kamarielämää ja ilman Mabia minä varmaankin olisin aikoja sitten +sairastunut ja kuollut." + +"Te pidätte maaseudusta?" kysyi Daylight ja samalla hän ensi kerran +huomasi hänen silmissään valohäivähdyksen, joka ei ollut harmaa. + +"Yhtä paljon kuin vihaan kaupunkia", vastasi Dede. "Mutta nainen ei voi +ansaita elatustaan maaseudulla. Niinpä minäkin elän miten parhaiten +taidan -- Mabin kanssa." + +Ja sitten hän kertoi enemmän elämästä maalla ennen isänsä kuolemaa. +Ja Daylight oli onnellinen. Heidän tuttavuutensa oli hyvällä alulla. +Keskustelu ei ollut kertaakaan tyrehtynyt sinä runsaana puolituntisena +minkä he olivat olleet yhdessä. + +"Minä olen kotoisin samoilta seuduilta", sanoi hän. "Olen kasvanut +Itä-Oregonissa eikä se ole niin kaukana Siskiyousta." + +Seuraavassa silmänräpäyksessä olisi hän tahtonut purra kielensä poikki, +sillä Dede kysyi nopeasti: + +"Kuinka tiedätte, että minä olen kotoisin Siskiyousta? Olen varma, +etten ole milloinkaan sitä maininnut." + +"En tiedä", sanoi Daylight hämillään. "Kuulin jostakin, että te olette +sieltä kotoisin." + +Wolf, joka samassa hiipi näkyviin kevytjalkaisena ja varjomaisena, +säikytti Deden hevosen ja karkoitti hämilläolon, sillä he puhuivat +alaskalaisista koirista, kunnes keskustelu kääntyi takaisin hevosiin. +Ja hevosista he puhuivat koko ajan, minkä tarvitsivat ratsastaakseen +ylös rinnettä ja sitten alas toiselle puolelle. + +Kun Dede puhui, kuunteli Daylight ja seurasi häntä katseillaan +ja kuitenkin hän koko ajan samalla hautoi omia ajatuksiaan ja +vaikutelmiaan. Tämä miehensatulassa ratsastaminen vaati Dedeltä +tarmoa eikä Daylight oikein tiennyt pitikö hän siitä vai ei. Hänen +käsityksensä naisista olivat hiukan vanhanakuiset, ne olivat samat, +jotka hän oli imenyt itseensä nuoruudessaan, jolloin ei ketään nähty +muussa kuin naisensatulassa. Häneen oli juurtunut se hiljainen käsitys, +etteivät naiset hevosenselässä olleet kaksijalkaisia. Dede, joka istui +niin miesmäisenä satulassa, oli hänelle yllätys. Mutta hänen täytyi +tunnustaa, että tämä näky sellaisenaan häntä miellytti. + +Kaksi muutakin seikkaa häntä hämmästytti. Ensiksikin se, että Deden +silmissä oli kultaisia täpliä. Ihme ja kumma, ettei hän milloinkaan +ennen ollut sitä huomannut. Ehkei valaistus konttorissa ollut +sovelias ja ehkäpä ne välillä hävisivät. Ei, ne olivat värihohdetta +-- jonkunlaista häivähtelevää kultaista valoa. Ei se ollut oikein +kultaistakaan, mutta se muistutti enemmän sitä, kuin mitään muuta +väriä, minkä hän tunsi. Varmasti se ei ainakaan ollut minkään +keltaisen vivahdus. Rakastajan ajatukset ovat aina värikkäät ja olisi +saattanut epäillä, jos joku muu maailmassa olisi sanonut Deden silmiä +kultaisiksi, Mutta Daylight otti asian tunnontarkasti ja hän piti niitä +mieluimmin kultaisina ja siitä syystä ne olivatkin kultaiset. + +Ja sitten oli Dede niin luonnollinen. Hän oli pitänyt Dedeä nuorena +naisena, jonka kanssa oli hyvin vaikea seurustella. Mutta se olikin +niin helppoa. Dedessa toverina ei ollut mitään mahtipontista -- tällä +tuttavallisella tavalla hän nimitti Dedeä hevosen selässä eroitukseksi +siitä Dedesta, jonka hän oli nähnyt konttorissa. Ja kuitenkin, vaikka +hän iloitsi siitä helppoudesta, millä kaikki kävi ja siitä, ettei +heiltä ollut puuttunut puheenaihetta, kyti hänessä kuitenkin salainen +tyytymättömyys. Olihan kaikki tämä puheleminen turhaa ja hedelmätöntä. +Hän oli toiminnan mies, joka kaipasi häntä, Dede Masonia, naista; hän +tahtoi rakastaa tuota naista ja voittaa hänen vastarakkautensa. + +Hän oli tottunut voimakeinoihin, tottunut käymään käsiksi ihmisiin +ja asioihin ja taivuttamaan ne tahtonsa mukaan ja nytkin hän tunsi +saman pakoittavan vallanhalun. Hän olisi tahtonut sanoa Dedelle, että +hän rakasti tätä ja ettei Deden auttanut muu kuin mennä naimisiin +hänen kanssaan. Ja kuitenkaan ei hän noudattanut tätä halua. Naiset +olivat arvoituksellisia olentoja, eikä pelkkä kovakouraisuus olisi +ollut paikallaan. Hän muisti, miten kauvan hän oli odottanut ennenkuin +ampui otusta nälänhädän aikana, jolloin osuminen tai harhalaukaus +tiesi elämää tai kuolemaa. Tosin ei tämä tyttö merkinnyt juuri elämää +ja kuolemaa, mutta merkitsi kuitenkin paljon -- nyt enemmän kuin +milloinkaan, kun hän sai ratsastaa hänen rinnallaan ja vilkaista häneen +niin usein kuin vaan uskalsi. Korderoi-ratsastuspuvussaan oli Dede +niin uljaan miesmäinen ja kuitenkin niin täydellisesti ja ilmeisesti +naisellinen, kun hän hymyili, nauroi ja jutteli säteilevin silmin ja +poskien heloittaessa kesätuulen ja auringon vaikutuksesta. + + + + +XIII LUKU. + + +Seuraavana sunnuntaina kiertelivät mies ja hevonen ja koira Piedmontin +kukkuloita. Ja taas Daylight ja Dede ratsastivat yhdessä. Mutta tällä +kertaa sekaantui Deden hämmästykseen hänen Daylightin nähdessään hiukan +epäluuloa; tai oikeammin, hänen hämmästyksensä oli toisenlaatuista. +Heidän tapaamisensa edellisenä sunnuntaina oli ollut aivan satunnaista, +mutta kun nyt Daylight toisen kerran ilmestyi hänen mielikukkuloilleen, +ei se enää saattanut olla satunnaista. Daylight aavisti, että Dede +epäili häntä ja kun hän muisti nähneensä kivilouhoksen Blair Parkin +lähellä, kertoi hän heti aikovansa ostaa sen. Tiilitehtaan osto oli +herättänyt hänessä tämän ajatuksen -- ja se oli hänestä hyvä ajatus, +sillä se antoi hänelle aiheen ehdottaa, että Dede ratsastaisi hänen +kanssaan tarkastamaan kivilouhosta. Daylight vietti useita tunteja +hänen seurassaan ja Dede oli sama tyttö kuin ennenkin; luonnollinen, +teeskentelemätön, iloinen, hymyilevä ja naurava, hyvä toveri, joka +puhui hevosista ehtymättömällä innostuksella ja hieroi ystävyyttä +tylyluontoisen Wolfin kera ja ilmaisi halunsa ratsastaa Bobilla, johon +hän sanoi olevansa entistä ihastuneempi. Tähän viimeiseen teki Daylight +vastaväitteitä. Bob oli täynnä vaarallisia kujeita, eikä hän pahinta +vihamiestään lukuunottamatta olisi sallinut kenenkään nousta sen +selkään. + +"Te luulette, etten minä ymmärrä ollenkaan hevosia, siksi että olen +tyttö", sanoi Dede. "Mutta hevonen on siksi usein heittänyt minut +satulasta, että osaan olla aina varuillani. Enkä minä ole mieletön. En +tahtoisi ratsastaa potkivalla hevosella. Olen oppinut, ettei se käy +laatuun. Enkä pelkää minkään muunlaisia hevosia. Ja te itse kerroitte, +ettei Bob potki." + +"Mutta ettehän ole milloinkaan nähnyt Bobin tekevän temppujaan", +vastusti Daylight. + +"Mutta teidän tulee muistaa, että olen nähnyt monen muun hevosen elkeet +ja itse ratsastanut monella niistä. Olen totuttanut Mabin olemaan +säikkymättä sähköraitiotievaunuja, vetureita ja automobiileja. Se oli +vain kesytön varsa, kun sain sen omiin hoteisiini. Totutettu satulaan, +siinä kaikki. En muutoin tahtoisi vahingoittaa hevostanne." + +Vastoin parempaa tietoaan Daylight myöntyi ja hiljaisella tienkohdalla +he vaihtoivat satuloita ja ratsastusneuvoja. + +"Muistakaa, että se on nopea kuin salama", varoitti hän auttaessaan +Dedeä satulaan. + +Dede nyökähytti päätään ja Bob höristi korviaan huomatessaan, että +sillä oli vieras ratsastaja selässään. Leikki alkoi pian -- liiankin +pian Dedelle, joka joutui Bobin kaulaa vasten, kun se rupesi pyörimään +ja laukkaamaan takaisin toista tietä. Daylight seurasi Deden hevosella +ja katseli. Hän näki Deden pian pakoittavan hevosen seisahtumaan ja +heti sen jälkeen ohjakset ristissä kaulalla ja vasen kannus valmiina +iskemään karauttavan takaisin samaa tietä mitä he olivat tulleet ja +miltei yhtä nopeasti. + +"Pitäkää ruoska valmiina iskemään sitä turvalle", kehoitti Daylight. + +Mutta Bob rupesi taas liian äkkiarvaamatta pyörimään, vaikka tällä +kertaa Dede ankaralla ponnistuksella pelastautui tuosta hiukan +sopimattomasta asennosta sen kaulalla. Hän ei voinut estää sitä +karkaamasta takaisin, mutta hän pakoitti sen hypähtelevään raviin +ja käänsi sen armotta kannuksella varustetulla kantapäällään. +Tavassa, millä hän sitä kohteli, ei ollut mitään naisellista; hänen +menettelytapansa oli käskevää ja miesmäistä. Ellei niin olisi ollut, +olisi Daylight luullut hänen saaneen tarpeekseen. Mutta tämä alkunäyte +oli antanut hänelle hyvän käsityksen Deden ominaisuuksista. Ja ellei +se olisi riittänyt, olisi silmäys hänen ankariin harmaisiin silmiinsä +ja lujasti suljettuun suuhunsa kertonut hänelle samaa. Daylight ei +ehdottanut mitään, vaan katseli miltei iloisena hänen puuhiaan ja +odotti, mitä juonikas Bob saisi. Ja Bob sai sen ensi pyörähdyksellään +tai oikeammin pyörähdysyrityksellään, sillä se oli ennättänyt vain +puolittain ympäri, kun ruoska sattui sen turpaan. Hämmästys ja tuska +sai sen laskemaan maahan etujalkansa, jotka olivat hiukan koholla +maasta. + +"Hyvä!" onnitteli Daylight. "Kaksi ruoskaa tehoo siihen paremmin. Se on +tarpeeksi viisas tietääkseen, milloin leikki on kaukana." + +Taas Bob koetti. Mutta tällä kertaa oli se ennättänyt vain neljänneksen +kierroksesta, kun kaksinkertainen ruoska läjähti sen turpaan ja +pakoitti sen laskemaan etujalkansa maahan. Senjälkeen ei Dede enää +tarvinnut ohjaksia eikä kannuksia, vaan hallitsi sen pelkällä ruoskalla. + +Dede katsoi voitonriemuisena Daylightiin. + +"Saanko ratsastaa sillä kovasti?" kysyi hän. + +Daylight nyökäytti päätään ja Dede kiiti Bobin selässä tietä alaspäin. +Daylight seurasi häntä katseillaan kunnes hän tienkäänteessä hävisi +näkyvistä ja odotti kunnes hän palatessaan taas tuli näkyviin. Hänpä +osasi ratsastaa, ajatteli Daylight, ja hän oli varmasti oikea naisen +esikuva. Jumala, siinä olisi miehelle vaimo. Ja ajatella, että tuo +koko viikon jyskytti kirjoituskonetta. Siinä ei ollut hänen paikkansa. +Hänen olisi pitänyt olla miehen vaimo, pukeutua silkkiin, samettiin ja +jalokiviin ja puuhailla koirien ja hevosten ja sellaisten seikkain kera +-- "Ja saammepa nähdä, herra Burning Daylight, mitä sinä ja minä voimme +tässä suhteessa tehdä", mutisi hän itsekseen; ja ääneen hän sanoi +Dedelle: -- + +"Te olette kelpo ratsastaja, neiti Mason. Ei mikään hevonen ole kyllin +hyvä teille, joka, vaikka olette nainen, osaatte noin ratsastaa. Ei, +pysykää vaan Bobin selässä, niin ratsastamme kivilouhokselle". Hän +nauroi. "Bob todenteolla huokasi, kun te viimeisen kerran löylytitte +sitä. Kuulitteko sitä? Ja näittekö, miten se laski jalkansa maahan -- +juuri aivankuin olisi nähnyt edessään kiviseinän. Ja se on tarpeeksi +älykäs tietääkseen, että sama kiviseinä on aina oleva valmiina, jos se +yrittää juonitella." + +Kun he iltapäivällä erosivat toisistaan Berkeleyn tiehaarassa, +ratsasti Daylight vähän matkan päässä kasvavien puiden luo, mistä hän +huomaamatta saattoi katsella Dedeä, kunnes tämä hävisi näkyvistä. +Palattuaan Oaklandiin vievälle tielle, juohtui hänen mieleensä +ajatus, joka sai hänet katuvan näköisenä irvistelemään. "Ja nyt +minun on kuin onkin pakko ostaa tuo kirottu kivilouhos", mutisi hän +itsekseen. "Mikään vähempi asia ei riitä tekosyyksi näillä kukkuloilla +kuljeksimiselleni." + +Mutta kivilouhos menetti joksikin aikaa kaiken merkityksensä hänelle, +sillä seuraavana sunnuntaina hän ratsasti yksin. Dede kastanjanruskean +raudikon selässä ei tullutkaan tänä päivänä Berkeleyhin vievää +syrjätietä eikä tullut viikkoa myöhemminkään. Daylight oli +kärsimättömyydestä ja pettymyksestä suunniltaan, vaikka hän konttorissa +hillitsi itsensä. Hän ei huomannut Dedessa mitään muutosta ja koetti +olla itsekin näyttämättä mitään muutosta. Sama yksitoikkoinen +koneellinen työ jatkui, vaikka se nyt oli ärsyttävää ja oli vähällä +tehdä hänet hulluksi. Daylight oli tyytymätön maailmaan, joka ei +sallinut miehen käyttäytyä pikakirjoittajatartaan kohtaan niinkuin +kaikki miehet naisia kohtaan käyttäytyvät. "Mitä hyötyä on miljoonien +omistamisesta?" kysyi hän eräänä päivänä pöytäkalenterilta, kun Dede +sanelun päätyttyä poistui. + +Kun kolmas viikko oli kulumassa loppuun ja uusi ikävä sunnuntai ole +odotettavissa, päätti Daylight puhua vaikka sen täytyikin tapahtua +konttorissa. Ja luonteensa mukaisesti hän kävi heti suoraan asian +ytimeen. Dede oli päättänyt työnsä ja keräili papereitaan ja kyniään +poistuakseen, kun Daylight sanoi: -- + +"Vielä yksi asia, neiti Mason, ja minä toivon, ettette pane pahaksenne, +jos olen suora ja puhun suuni puhtaaksi. Olette aina tuntunut +minusta järkevältä tytöltä, enkä luule, että loukkaannutte siitä, +mitä aijon sanoa. Tiedätte, kuinka kauan olette ollut toimistossa +-- jo vuosikausia, monta vuotta ainakin; ja tiedätte, että aina +olen käyttäytynyt teitä kohtaan moitteettomasti ja rehellisesti. En +ole milloinkaan ottanut itselleni vapauksia. Syystä, että olette +konttorissani, olen tässä suhteessa ollut tunnontarkempi kuin ellette +-- ellette olisi konttorissani -- te ymmärrätte. Mutta se ei estä minua +tuntemasta inhimillisesti. Olen yksinäinen mies -- älkää käsittäkö tätä +ystävällisyyden rukoukseksi. Aikomukseni on vaan selvittää teille, +miten paljon nuo kaksi ratsastusmatkaa teidän kanssanne merkitsivät +minulle. Ja nyt toivon, ettette pahastu kun kysyn teiltä, miksi ette +ole ollut ratsastamassa kahtena viime sunnuntaina?" + +Hän vaikeni ja odotti hyvin innokkaana ja hämillään ja pieniä +hikikarpaloita kohosi hänen otsalleen. Dede ei heti puhunut ja Daylight +kulki huoneen poikki ja kohotti akkunaa. + +"Olen ollut ratsastamassa", vastasi Dede, "toisella suunnalla." + +"Mutta miksi...?" hän ei syystä tai toisesta täydentänyt kysymystään. +"Pyydän, olkaa suora minua kohtaan", pyysi hän. "Aivan yhtä suora kuin +minä olen teitä kohtaan. Miksi ette ratsastanut Piedmontin kukkuloilla? +Minä etsin teitä kaikkialta." + +"Ja juuri senvuoksi en tullut sinne". Dede hymyili ja katsoi häntä +hetkisen suoraan silmiin, sitten hän loi alas katseensa. "Te käsitätte +kyllä, herra Hamish." + +Daylight pudisti nyrpeästi päätään. + +"Käsitän enkä käsitä. En ole tottunut kaupunkilaistapoihin. On asioita, +joita ei tarvitse tehdä ja joita minä en muista niinkauan kuin en halua +niitä tehdä." + +"Mutta entä silloin, kun haluatte tehdä?" kysyi Dede nopeasti. + +"Silloin minä teen niin." Näin sanoessaan hän puristi huulensa +lujasti yhteen, mutta seuraavalla hetkellä hän oli valmis korjaamaan +väitettään. "Se on, enimmäkseen minä teen niin. Mutta miksi ette voi +tehdä jotakin, missä ei ole mitään väärää ja mikä ei vahingoita ketään +-- kuten esimerkiksi tämä ratsastus." + +Dede leikitteli hetkisen hermostuneesti kynällä ikäänkuin olisi +harkinnut vastaustaan ja Daylight odotti kärsivällisesti. + +"Tämä ratsastus", alkoi hän, "ei ole oikein ihmisten mielestä. +Päättäkää itse. Te tunnette maailman. Te olette herra Hamish, +miljoonainomistaja -- --" + +"Pelaaja", keskeytti Daylight tuimasti. + +Dede nyökähytti hyväksyvästi päätään ja jatkoi: + +"Ja minä olen pikakirjoittajattarena teidän konttorissanne -- --" + +"Te olette tuhat kertaa minua parempi -- --" yritti Daylight +keskeyttää, mutta Dede keskeytti hänet vuorostaan. + +"Ei ole siitä kysymys. Se on selvä ja yleinen pulma, joka täytyy ottaa +huomioon. Minä teen teille työtä. Eikä ole kysymys siitä, mitä te tai +minä ajattelemme, vaan mitä muut ihmiset ajattelevat. Eikä ole tarvis +kertoa teille sen enempää siitä. Te tiedätte itse." + +Hänen kylmä, asiallinen puhetapansa oli ristiriidassa hänen +naisellisuutensa kanssa -- tai Daylight ainakin ajatteli niin +katsellessaan hänen vartalonsa kaarevia viivoja, povea, joka nousi ja +laski syvään -- ja punaa, jonka mielenliikutus oli kohottanut hänen +poskilleen. + +"Olen pahoillani, että olen peloittanut teidät mielipaikoiltanne", +sanoi hän miltei tarkoituksettomasti. + +"Te ette ole minua peloittanut", vastasi Dede hiukan tulistuneena. "En +ole typerä koulutyttö. Olen jo kauan pitänyt huolta itsestäni eikä +minua ole säikytetty. Olimme yhdessä kahtena sunnuntaina ja olen varma +siitä, etten pelännyt Bobia enkä teitä. Ei ole siitä kysymys. Osaan +pitää huolen itsestäni, mutta maailma tahtoo yhtäkaikki huolehtia +minusta. Siinä pulma. On kysymys siitä, mitä ihmiset sanoisivat, +jos minä ja työnantajani säännöllisesti tapaisimme toisemme ja +ratsastaisimme yhdessä kukkuloilla sunnuntaisin. Se on naurettavaa, +mutta niin se on. Voisin huomiota herättämättä ratsastaa jonkun +konttoristin kanssa, mutta teidän kanssanne -- en." + +"Mutta ihmiset eivät tiedä eikä heidän tarvitse tietää", sanoi Daylight. + +"Siten asia tavallaan pahenee, sillä silloin täytyy hiiviskellä +syrjäteitä ja tuntee koko ajan tekevänsä jotakin väärää. Minusta olisi +hienompaa ja uljaampaa julkisesti..." + +"Tulla kanssani jonakin arkipäivänä ravintolaan syömään välipalaa", +sanoi Daylight arvaten hänen epätäydellisen todistelunsa tarkoituksen. + +Dede nyökähytti päätään. + +"En juuri sitä ajatellut, mutta niin se olisi. Minusta on parempi +tehdä peittelemättä jotakin, jonka jokainen tietää kuin tehdä jotakin +salaa ja pelätä, että se tulee ilmi. Eipä silti, että haluaisin tulla +kanssanne ravintolaan", lisäsi hän hymyillen, "mutta olen varma, että +ymmärrätte kantani." + +"Miksi ette sitten ratsasta julkisesti ja rehellisesti kanssani +kukkuloilla?" kysyi Daylight. + +Dede pudisti päätään ja Daylightin mielestä hän tuntui olevan +hieman pahoillaan. Ja äkkiä Daylight tunsi miltei hulluuteen saakka +kaipaavansa häntä. + +"Kuulkaahan, neiti Mason, tiedän, ettette pidä siitä, että puhumme +asioista täällä konttorissa. En minäkään. Ei kai pidetä sopivana, että +mies puhuu pikakirjoittajattarensa kanssa muista kuin liikeasioista. +Tahdotteko ratsastaa kanssani ensi sunnuntaina niin puhumme asiasta +perusteellisesti ja teemme jonkunlaisen päätöksen. Siellä kukkuloilla +voimme puhua muustakin kuin liikeasioista. Arvelen, että tunnette +minua tarpeeksi tietääksenne, että olen moitteettoman rehellinen. +Minä -- minä kunnioitan ja pidän teitä arvossa, ja... ja muuta +sellaista, ja minä..." Hän oli alkanut puhua epäselvästi ja käsi, joka +lepäsi pöydän imupaperilla, vapisi nähtävästi. Hän koetti suistaa +mielenliikutuksensa. "Toivon sitä hartaammin kuin mitään ennen +elämässäni. Minä -- minä en voi sitä selittää, mutta niin se on. +Tahdotteko? -- Juuri ensi sunnuntaina? Huomenna?" + +Hän ei aavistanut, että hikipisarat hänen otsallaan, hänen vapiseva +kätensä ja silminnähtävä tuskansa saivat etupäässä Deden taivutetuksi +vastahakoiseen myöntymykseen. + + + + +XIV LUKU. + + +"Tietysti on mahdotonta saada selville se, mitä joku tahtoo, siitä, +mitä hän sanoo". Daylight hipaisi ruoskallaan Bobin kapinallisia korvia +ja aprikoi tyytymättömänä juuri lausumiaan sanoja. Ne eivät sanoneet +sitä, mitä hän oli tarkoittanut. "Olette päättäväisesti sanonut, +ettette halua tavata minua enää ja olette ilmoittanut syynne, mutta +kuinka tiedän, että ne ovat teidän todelliset syynne. Kukaties, ette +halua seurustella kanssani, ettekä tahdo sanoa sitä pelosta, että +loukkaisitte minua. Ymmärrättekö? En mistään hinnasta maailmassa tahdo +tungetella kenenkään seuraan, joka ei minua suvaitse. Jos luulisin, +ettette enää haluaisi minua tavata, niin suorisin tieheni niin +nopeasti, ettette näkisi minua pölyltä." + +Dede hymyili hänen sanoilleen, mutta jatkoi äänettömänä ratsastusta. +Ja tämä hymy, ajatteli Daylight, oli suloisin ja ihmeellisin hymy, +minkä hän milloinkaan oli nähnyt. Hän vakuutti itselleen, että se +erosi kaikista hymyilyistä, mitä Dede ennemmin oli hänelle antanut. +Niin hymyili se, joka hiukkasen häntä tunsi, se, joka hiukan tunsi +ystävyyttä häntä kohtaan. Tietysti oli se itsetiedotonta Deden +puolelta, koetti hän tyynnyttää itseään. Sellaista varmaan sattui +keiden tahansa kahden henkilön seurustelussa. Joku vieras, joku +liikemies, konttoristi, ken tahansa saisi muutaman satunnaisen +yhdessäolon jälkeen osakseen samanlaisia ystävyyden osoituksia. +Sellaista varmaan tapahtui, mutta kun Dede sen teki, teki se +häneen suuremman vaikutuksen; ja sitäpaitsi oli se niin suloinen +ja ihmeellinen hymy. Muut naiset, jotka hän oli tuntenut, eivät +milloinkaan olleet hymyilleet siten; hän oli varma siitä. + +Se oli ollut onnellinen päivä. Daylight oli tavannut Deden Berkeleyn +syrjätiellä ja he olivat ratsastaneet monta tuntia yhdessä. Vasta +nyt, kun päivä jo oli päättymässä ja kun he lähenivät Berkeleyn tien +veräjää, oli Daylight ottanut puheeksi tärkeän kysymyksen. + +Dede alotti vastauksensa hänen viimeiseen väitteeseensä ja Daylight +kuunteli kiitollisena. + +"Mutta otaksukaa, otaksukaa vain, että ilmoittamani syyt ovat ainoat? +-- ettei ole ollenkaan kysymys siitä haluanko oppia teitä tuntemaan?" + +"Silloin minä ahdistan teitä kuten Sam Scratch", sanoi Daylight +nopeasti. "Koska, nähkääs, olen aina huomannut, että ihmiset, jotka +ovat taipuvaiset johonkin, ovat paljon vilpittömämmät kuullessaan, +että asia on päätetty. Mutta jos teillä on tuo toinen syy, ellette +te halua tutustua minuun, ja jos -- jos, no, jos te ajattelette, +ettei minun tunteitani pidä loukata siitä syystä, että teillä on hyvä +paikka konttorissani..." Tällöin pelkän mahdollisuuden ajatteleminen +täytti hänet pelolla, että se olikin todellisuus, ja hän kadotti +perustelujensa langan. "No, oli miten oli, teidän tarvitsee vain lausua +sana ja minä katoan. Enkä ole loukkaantunutkaan; ajattelen vain, että +minulla on ollut huono onni. Siis olkaa rehellinen, neiti Mason, ja +sanokaa, onko tämä syy -- miltei olen varma siitä, että niin on laita." + +Dede katsahti häneen silmät äkkiä hiukan kosteina ja näytti puolittain +loukkaantuneelta, puolittain suuttuneelta. + +"Oi, mutta tämä ei ole kaunista", huudahti hän. "Minun täytyy joko +valhetella teille ja loukata teitä päästäkseni teistä eroon tai luopua +suojastani sanomalla teille totuuden, sillä silloin te, kuten itse +sanoitte, aijotte ahdistaa minua." + +Hänen poskensa punottivat, hänen huulensa vapisivat, mutta hän tuijotti +Daylightia suoraan silmiin. + +Daylight hymyili tyytyväisenä. + +"Olen todella iloinen, neiti Mason, todella iloinen noista sanoista." + +"Mutta ne eivät hyödytä teitä", jatkoi Dede kiireesti. "Ne eivät +hyödytä teitä. Älkää luulkokaan. Tämä on viimeinen ratsastusretkemme, +ja... tuossa on portti." + +Hän ratsasti tammansa portin ääreen, kumartui, avasi säpin ja ratsasti +aukenevasta portista. + +"Ei, ette saa tulla", sanoi hän kun Daylight yritti seuraamaan häntä. + +Nöyränä ja tottelevaisena Daylight peräytyi ja portti sulkeutui heidän +välillään. Mutta he eivät olleet vielä puhuneet loppuun sanottavaansa +ja Dede pysähtyi. + +"Kuulkaa, neiti Mason", sanoi Daylight matalalla äänellä, joka +vavahteli vilpittömyydestä. "Tahdon vakuuttaa teille muuatta seikkaa. +Ei ole tarkoitukseni pettää teitä. Pidän teistä, kaipaan teitä, enkä +milloinkaan elämässäni ole ollut totisemmalla mielellä. Aikeissani ei +ole mitään väärää. Aikomukseni ovat kunnialliset -- --" + +Mutta Deden kasvojen ilme sai hänet pysähtymään. Tämä oli vihainen ja +nauroi samalla. + +"Ne olivat vihoviimeiset sanat, mitkä teidän piti sanoa", huudahti +Dede. "Ne muistuttavat avioliittotoimistoa: aikeet täysin kunnialliset; +tarkoitus avioliitto. Mutta en ansainnut sen parempaa. Tätä te kai +sanotte ahdistamiseksi Sam Scratchin lailla." + +Daylightin nahanvärinen hipiä oli vaalennut kaupungissa, joten +veriaalto kuulsi punaisena noustessaan niskaan ja levitessään +kasvoille. Daylight ei suuressa onnettomuudessaan aavistanut, että Dede +tällä hetkellä katsoi häneen ystävällisemmin kuin kertaakaan ennen tänä +päivänä. Hän ei ollut ennen nähnyt suurten ikämiesten punastuvan kuin +koulupojat ja hän jo katui äkillistä ilkeyttään. + +"Katsokaas, neiti Mason", alkoi Daylight ensin hitaasti ja hapuillen, +mutta sitten yhä nopeammin. "Olen karkeatapainen mies, tiedän sen +kyllä, ja tiedän, etten paljoakaan tiedä maailman menoista. En ole +harjaantunut käyttämään kauniita sanoja. En ole milloinkaan kosinut, +enkä ole milloinkaan rakastanutkaan -- enkä tiedä, miten silloin +on meneteltävä. Ette saa takertua houkkiomaisiin sanoihini, vaan +oppikaa tuntemaan mies, joka on sanojen takana. Se mies olen minä +ja tarkoitukseni on vilpitön, vaikken tiedäkään, miten sen teille +selvittäisin." + +Dede Mason oli vilkas kuin lintu ja siirtyi nopeasti mielialasta +toiseen; ja nyt hän oli täynnä katumusta ja sovittamishalua. + +"Suokaa anteeksi nauruni", sanoi hän portin toiselta puolen. "En +todella aikonut nauraa. Se tuli vallan tahtomattani, olin niin +hämmästynyt ja loukkaantunutkin, Nähkääs, herra Hamish, en ole..." + +Hän vaikeni äkkiä epäröiden täydentää ajatusta, jonka hän +vilkkaudessaan oli alottanut. + +"Tarkoitatte, ettette ole tottunut sellaiseen kosintaan", sanoi +Daylight. "Näin se käy: Hyvää päivää, hauska tutustua, suostutteko +tarjoukseeni." + +Dede nyökähytti päätään ja purskahti nauruun, johon Daylight yhtyi ja +joka karkoitti nolouden tunteen. Daylightin rohkeus kasvoi nauraessa ja +hän rupesi nyt kylmäverisemmin ja maltillisemmin ajamaan asiaansa. + +"Siinä näette. Teillä on kokemusta näissä asioissa. En epäile, että +teitä on monta kertaa kosittu. No, minä en ole milloinkaan ketään +kosinut ja olen kuin kala kuivalla maalla. Sitä paitsi ei tämä ole +kosimista. Tämä on epätavallinen asema, siinä kaikki, ja minä olen +ahdingossa. Minulla on kylliksi paljon hevostuntemusta tietääkseni, +ettei otaksuta miehen esittävän avioliittoa tytön kanssa syyksi, +minkä vuoksi tahtoo seurustella hänen kanssaan. Ja juuri siksi +minä olen pulassa. Ensiksikin, minä en voi seurustella kanssanne +konttorissa. Toiseksi, te sanotte, ettette tahdo tavata minua konttorin +ulkopuolella. Kolmanneksi syyksi te sanotte sen, että ihmiset juoruavat +syystä, että te olette minun konttorissani. Neljänneksi, minun täytyy +saada seurustella kanssanne ja minun täytyy saada teidät uskomaan, +että tarkoitukseni ovat oikeat ja vilpittömät. Viidenneksi, te olette +toisella puolen veräjää valmiina lähtemään ja minä olen toisella puolen +veräjää aivan toivottomana ja koetan sanoa jotakin, joka saisi teidät +muuttamaan mielenne. Kuudenneksi, minä sanoin sanottavani. Ja nyt minä +toivon, että te olette muuttanut mieltänne." + +Ja kuunnellessaan häntä, nähdessään hänen totiset, levottomat +kasvonsa ja kuullessaan hänen koruttomat, arkipäiväiset sanansa, +jotka vain tekivät hänen totisuutensa huomattavammaksi ja tekivät +silmiinpistävämmäksi eron hänen ja kaikkien niiden keskinkertaisten +miesten välillä, jotka Dede oli tuntenut, unohti hän lopulta kuunnella +ja vaipui omiin ajatuksiinsa. Voimakkaan miehen rakkaus kiehtoo aina +tervesieluista naista ja katsellessaan suljetun veräjän yli Daylightia, +tunsi Dede voimakkaammin kuin milloinkaan sen tenhovoiman. Tosin ei +hänellä ollut kaukaisintakaan aikomusta mennä naimisiin Daylightin +kanssa -- monet syyt estivät häntä siitä; mutta saattoihan hän hiukan +enemmän seurustella hänen kanssaan. Daylight ei suinkaan ollut +hänelle vastenmielinen. Päin vastoin Dede piti hänestä, oli pitänyt +hänestä siitä päivästä lähtien, kun oli ensikerran nähnyt hänen +laihat intiaanin-kasvonsa ja hänen säkenöivät intiaanin-silmänsä. Hän +oli miesten mies muissakin suhteissa kuin erinomaisten lihaksiensa +puolesta. Olihan hän monien seikkailujen sankari, tämä miehekäs, +hienostumaton Pohjanperän seikkailija, tämä monien sankaritekojen ja +monien miljoonien mies, joka oli tullut napaseudulta kamppailemaan niin +mestarillisesti Etelän miesten kanssa. + +Hurja kuin punainen intiaani, pelaaja ja irstailija, mies, jolla ei +ollut moraalia ja jonka kostonhimo ei milloinkaan saanut kyllikseen. +Mies, joka polki kasvoihin kaikkia niitä, jotka vastustivat -- +niin, hän tiesi kyllä kaikki hänen raskauttavat nimensä. Mutta +hän ei pelännyt häntä. Hänen nimeensä sisältyi muutakin. _Burning +Daylight_ herätti eloon muullaisiakin mielikuvia. Niistä kerrottiin +sanomalehdissä, aikakauskirjoissa ja kirjoissa Klondikesta. Kaiken +kaikkiaan sisältyi _Burning Daylight_-nimeen niin paljon -- sellaista, +mikä sai joka naisen mielikuvituksen liikkeelle, niinkuin se sai hänen, +Deden, mielikuvituksen liikkeelle, kun hän veräjän poikki kuunteli +hänen kaihoavaa ja intohimoista puhettaan. Dede oli nainen ja hänellä +oli naisen sukupuoliturhamaisuus ja tätä turhamaisuutta hiveli ajatus, +että sellainen mies hädässään kääntyi hänen puoleensa. + +Ja vielä muutakin liikkui hänen mielessään -- väsymyksen ja +yksinäisyyden tunteita; tuhansia epäselviä tunteita ja vielä +epäselvempiä mielijohteita. Hän tunsi suurta kiusausta ratsastaa tämän +miehen kanssa kukkuloilla. Eihän se milloinkaan muuttuisi muuksi, sillä +hän oli varma siitä, ettei hän milloinkaan voisi jakaa Daylightin +elämää. Toisaalta ei häntä kiusannut mikään tavallinen naisellinen +pelko eikä arkuus. Hän ei milloinkaan epäillyt, ettei kaikissa +olosuhteissa voisi huolehtia itsestään. Mikseikä siis? Olihan se +kuitenkin niin pieni seikka. + +Hänen elämänsä oli jokapäiväistä ja ikävää. Hän näki kuin +kuvaelma-sarjana erakko-elämänsä vierivän ohitseen: kuusi päivää +viikossa konttorissa ja kulkien edes takaisin lautalla; tunnit ennen +maatamenoa, jotka hän kuin varkain käytti pianonsoittoon, vaatteittensa +ompelemiseen ja korjaamiseen; kaksi iltaa viikossa, jolloin hän salli +itselleen seuraelämän huvituksia; muut varkain anastetut hetket ja +lauvantai-iltapäivä, jonka hän vietti veljensä luona sairaalassa; +ja seitsemäs päivä, sunnuntai, hänen virkistyspäivänsä, jonka hän +vietti Mabin selässä kukkuloilla. Mutta hänen täytyi ratsastaa yksin. +Monet naisylioppilaat olivat koettaneet ratsastaa, mutta vietettyään +sunnuntain tai pari vuokrattujen hevoskaakkien selässä, olivat he +menettäneet halunsa. Madeline oli ostanut oman hevosen ja ratsastanut +innokkaasti muutaman kuukauden, mutta oli sitten mennyt naimisiin ja +poistunut Etelä-Kaliforniaan. Aikojen kuluessa kävi yksitoikkoiseksi +aina ratsastaa yksin. Hän oli niin poikamainen, tuo suuri +miljoonanomistaja-jättiläinen, jota puolet San Fransiskon rikkaista +miehistä pelkäsi. Niin poikamainen! Hän ei ollut milloinkaan aavistanut +hänen luonteensa tätä puolta. + +"Miten joutuvat ihmiset naimisiin?" jatkoi Daylight puhettaan. "No, +ensiksikin he tapaavat toisensa; toiseksi, mieltyvät toistensa +ulkomuotoon; kolmanneksi, tutustuvat toisiinsa; ja neljänneksi, menevät +naimisiin tai ei, riippuen siitä, miten he pitävät toisistaan opittuaan +tuntemaan toisensa. Mutta en käsitä, miten meillä on mahdollisuus saada +selville pidämmekö toisistamme, ellemme itse luo tätä mahdollisuutta." + +Äkkiä Deden mieliala muuttui ja asema tuntui hänestä naurettavalta +ja eriskummalliselta. Häntä halutti nauraa -- ei vihaisesti +eikä hysteerisesti, vaan ainoastaan hilpeästi. Se oli niin +hullunkurista. Hän itse, pikakirjoittajatar, hän, kuuluisa ja mahtava +miljoonanomistaja ja heidän välissään veräjä, jonka yli vyöryivät hänen +todistelunsa siitä, miten ihmiset tutustuvat toisiinsa ja menevät +naimisiin. Olihan asema mahdoton. Nämät salaiset kohtaukset kukkuloilla +lakkaisivat. He eivät missään konttorin ulkopuolella tapaisi toisiaan. +Ja jos Daylight näin ollen koettaisi konttorissa kosia häntä, +menettäisi hän hyvin edullisen paikan ja siihen juttu loppuisi. Sitä ei +ollut hauska ajatella, mutta hän oli huomannut, että miehet, etenkin +kaupungeissa, olivat kaikkea muuta kuin hienotunteisia. Hän ei ollut +vuosikausia tehnyt työtä elatuksekseen menettämättä monta harhaluuloa. + +"Emme piileskele ratsastusretkillämme", selitti Daylight. "Ratsastamme +niin rohkeasti kuin haluatte ja jos joku näkee meidät, niin nähköön, +Jos he juoruavat -- no, niin kauvan kuin omatuntomme on puhdas, ei +meidän tarvitse kiusata itseämme. Suostukaa ja Bobilla on selässään +maailman onnellisin mies." + +Dede pudisti päätään, hillitsi tammaa, joka kärsimättömänä tahtoi +kotiin, ja katsoi merkitsevästi piteneviin varjoihin. + +"On myöhä jo", sanoi Daylight, "emmekä ole tulleet mihinkään +ratkaisuun. Vielä yksi sunnuntai -- se ei ole paljon pyydetty -- +tehdäksemme lopullisen päätöksen." + +"Meillä on ollut koko tämä päivä", sanoi Dede. "Mutta me rupesimme +liian myöhään sitä pohtimaan. Ensi kerralla ryhdymme siihen +aikaisemmin. Voin sanoa teille, että tämä on minulle vakava ja tärkeä +ehdotus. Luvatkaa siis ensi sunnuntaina?" + +"Eivätkö miehet milloinkaan ole rehellisiä?" kysyi Dede. "Tiedätte +varsin hyvin, että ensi sunnuntailla tarkoitatte monena sunnuntaina." + +"No luvatkaa sitten monena sunnuntaina", huusi Daylight +häikäilemättömästi ja Dede ajatteli, ettei hän milloinkaan ollut nähnyt +häntä kauniimpana. "Sanokaa se sana. Vain se sana. Ensi sunnuntaina +kivilouhoksella..." + +Dede kokosi ohjat käteensä lähtövalmisteluksi. + +"Hyvää yötä", sanoi hän, "ja -- --" + +"Kyllä", kuiskasi Daylight ja hänen äänessään oli tuskin tuntuva +käskevä väre. + +"Kyllä", sanoi Dede hiljaisella mutta selvällä äänellä, Samassa hän +kiihoitti tamman raviin ja ratsasti tietä alaspäin katsahtamatta +kertaakaan taakseen, kiinteästi aprikoiden omia tunteitaan. Vaikka +hänen teki mieli kieltää -- ja viime hetkeen saakka hän oli päättänyt +kieltää -- olivat hänen huulensa kuitenkin lausuneet myöntymyksen. +Tai näytti ainakin siltä kuin olisi hän myöntynyt vain huulillaan. +Hän ei ollut aikonut myöntyä. Miksi hän siis oli myöntynyt? Hänen +ensi hämmästyksensä ja ihmettelynsä niin täysin harkitsemattomasta +teosta muuttui säikähdykseksi, kun hän mietti sen seurauksia. Hän +tiesi, ettei Burning Daylight ollut mies, joka tyytyi vähään ja että +hän teeskentelemättömyydestään ja poikamaisuudestaan huolimatta oli +itse asiassa voimakas, miehekäs olento ja että hän oli vannoutunut +tulevaisuudelle, josta välttämättä tulisi jännittävä ja myrskyinen. + + + + +XV LUKU. + + +Elämä konttorissa jatkui jotenkin samaan tapaan kuin ennenkin. He +eivät milloinkaan sanalla tai katseella ilmaisseet, että asema oli +mitenkään entisestä muuttunut. Joka sunnuntai he sopivat, missä +seuraavana sunnuntaina kohtaisivat; tähän he eivät milloinkaan +puuttuneet konttorissa. Daylight oli tarkka ja ritarillinen tässä +suhteessa. Hänelle tuotti ehtymätöntä iloa nähdä Dede työssä. Hän ei +kuitenkaan käyttänyt tätä väärin viivyttämällä sanelua tai määräämällä +ylimääräistä työtä, joka olisi pidättänyt Dedeä kauvemmin hänen +silmiensä edessä. Mutta hänen rakkautensa rehelliseen peliin voitti +sellaisen itsekkäisyyden. Häntä olisi hävettänyt käyttää hyväkseen +aseman satunnaisia etuja. Rakkaus oli hänelle korkeampaa kuin pelkkää +omistamista. Hän tahtoi tulla oman itsensä vuoksi rakastetuksi. + +Vaikka Daylight olisi ollut kaikkein taitavin juonienpunoja, ei hän +olisi voinut noudattaa viisaampaa menettelytapaa. Dede muistutti lintua +yksilöllisessä vapaudenrakkaudessaan, joka ei sietänyt vaatimalla +vaatimista eikä pakkoa tunneseikoissa, ja siksi hän piti suuressa +arvossa Daylightin hillittyä käytöstä. Hän teki sen itsetietoisesti, +mutta syvemmällä hänen itsetiedottomassa olemuksessaan olivat sen +vaikutukset huomaamattomina kuin hienot hämähäkinkudokset. Aivan +huomaamatta Daylightin personallisuuden verkko kietoutui hänen +ympärilleen. Lanka langalta nämät salaiset ja aavistamattomat siteet +vahvistuivat. Kukaties ne juuri olivat saaneet Deden sanomaan kyllä, +kun hän oli aikonut sanoa ei. Ja kukaties hän samaten tulevaisuudessa +jossakin tärkeämmässä vaiheessa huolimatta terveen järjen ohjeista +antaisi toisenkin suostumuksen, jota ei ollut aikonut antaa. + +Daylightin yhä kasvavasta tuttavallisuudesta Deden kera oli muiden +muassa se hyvä seuraus, ettei Daylight uskaltanut juoda niin paljon +kuin ennen. Hänen alkoholin himonsa oli vähentynyt niin, että hän +lopulta itsekin huomasi. Tavallaan oli Dede itse välttämätön este. +Häntä ajatteleminen vaikutti kuin cocktail. Tai jossain määrin hän +vastasi vissiä cocktailmäärää. Hänen luonnottoman kaupunkielämänsä +jännitys ja kiihkeä liikepelinsä oli tehnyt hänestä säännöllisen +juomarin. Saadakseen huojennusta ankarasta jännityksestä täytyi hänen +aina rakentaa unohduksen muuri ja Dede oli osana tässä muurissa. Hänen +personallisuutensa, hänen naurunsa, hänen äänensä väreet, mahdottomat +kultaiset välähdykset hänen silmissään, valoleikki hänen hiuksissaan, +hänen vartalonsa muodot, hänen pukunsa, hänen liikkeensä hevosen +selässä -- kaikki tämä, joka oli syöpynyt Daylightin mieleen, sai hänet +jättämään juomatta monta cocktailia tai skotlantilaista whiskyä soodan +kera. + +Huolimatta heidän päätöksestään, olivat heidän kohtauksensa kuitenkin +jokseenkin salaisia. Itse asiassa he tapasivat toisiaan varkain. He +eivät uljaasti ratsastaneet yhdessä koko maailman nähden. Päinvastoin +he aina kohtasivat syrjäisillä teillä, Dede ratsasti Berkeleyhin vievää +syrjätietä ja Daylight tuli häntä puolitiessä vastaan. He ratsastivat +vain vähäliikkeisiä teitä pitkin kirkkoon menevien maalaisten ohitse, +jotka tuskin olisivat tunteneet Daylightiakaan hänen kuvistaan +sanomalehdissä. + +Daylight huomasi pian, että Dede oli hyvä hevosnainen -- ei ainoastaan +hyvä ratsastaja, vaan kestäväkin. Muutamina päivinä he ratsastivat +kuusikymmentä, seitsemänkymmentä, jopa kahdeksankymmentäkin +peninkulmaa; eikä Daylight milloinkaan valittanut päivää liian +pitkäksi eikä -- mikä Daylightin mielestä oli mainio puoltolause -- +väsyttävimmänkään päivän jälkeen kastanjanruskean raudikon selässä +ollut pienintäkään haavaa. "Siinä vasta on tyttö", kuului Daylightin +kaavamainen, mutta aina innostunut arvostelu. + +He oppivat paljon tuntemaan toisiaan näinä pitkinä keskeytymättöminä +ratsastusretkinä. Heillä ei ollut paljon muuta puhuttavaa kuin +itsestään ja samalla kuin Dede sai hyvän käsityksen napaseudun +ponnistuksista ja kullankaivuusta, sai Daylight yhä selvemmän kuvan +Dedestä. Dede kertoi seikkaperäisesti elämästä maatilalla, jutteli +hevosista ja koirista ja ihmisistä ja asioista, kunnes Daylight oli +näkevinään hänen kasvinaikansa ja kotinsa ilmielävinä edessään. Hän +kertoi myös isänsä vararikosta ja kuolemasta, jolloin hänen oli +täytynyt keskeyttää opintonsa yliopistossa ja ottaa paikka konttorissa. +Myöskin veljestään hän puhui ja pitkällisistä ponnistuksistaan saada +tämä terveeksi ja nyt heikkenevistä toiveistaan. Daylight arveli, että +oli helpompaa kuin oli aavistanutkaan oppia häntä ymmärtämään, vaikka +hän aina tajusi sen, että kaiken sen takana ja alla, mitä hän Dedestä +tiesi, oli salaperäinen ja oikukas nainen ja sukupuoli. Hän tunnusti +nöyrästi itselleen, että siinä oli kartoittamaton ja rajaton meri, +josta hän ei tiennyt mitään ja jota hänen kuitenkin täytyi jotenkuten +purjehtia. + +Hänen ainainen naispelkonsa oli aikaansaanut sen, ettei hän ymmärtänyt +naisia, ja se oli estänyt häntä koettamastakaan heitä ymmärtää. Dede +hevosenselässä, Dede poimimassa unikoita aurinkoisella mäenrinteellä, +Dede, joka nopein pikakirjoituspiirroin pani hänen sanelunsa paperille +-- tämän kaiken hän käsitti. Mutta hän ei tuntenut Dedeä, joka +niin nopeasti siirtyi mielialasta toiseen, Dedeä, joka kivenkovaan +kieltäytyi ratsastamasta hänen kanssaan ja sitten äkkiä myöntyi, Dedeä, +jonka silmissä kultainen välke kisaili ja kuiski käskyjä ja viestejä, +jotka eivät olleet hänen korviaan varten. Kaikessa tällaisessa hän näki +sukupuolen häämöittävät syvyydet, tunnusti niiden tenhon ja piti niitä +käsittämättöminä. + +Dedessä oli toinenkin puoli, jonka suhteen hän tiesi olevansa +tietämätön. Dede oli lukenut paljon ja hänellä oli tuota +salaperäistä ja peloittavaa "sivistystä". Ja kuitenkaan ei hänen +alituiseksi kummastuksekseen tämä sivistys koskaan tuppautunut +heidän keskusteluihinsa. Dede ei milloinkaan puhunut kirjoista eikä +taiteesta eikä senkaltaisista aiheista. Hän oli miltei yhtä koruton ja +luonnollinen kuin Daylight itse. Hän piti raittiista ulkoilmaelämästä, +hevosista ja kukkuloista, auringonpaisteesta ja kukista. Daylightille +oli kasvikunta täällä osittain outo ja Dede opasti häntä, näytti +hänelle eri tammilajit, tutustutti hänet madronoon ja manzanitaan, +opetti hänelle lukemattomien villien kukkien, pensaiden ja +sananjalkojen nimet, elintavat ja kasvupaikat. Deden kirkkaat silmät, +jotka olivat harjaantuneet metsässä ja joilta vähän jäi huomaamatta, +ihastuttivat Daylightia. Eräänä päivänä he koetteeksi päättivät katsoa, +kumpi heistä keksisi enemmän linnunpesiä. Ja Daylight, joka aina oli +ylpeillyt teräväksi harjaantuneesta huomiokyvystään, huomasikin olevan +vaikeata pysyä voitolla. Päivän päätyttyä oli Daylight vain kolme +pesää edellä. Daylight onnitteli häntä ja sanoi, että syynä hänen +menestykseensä oli se, että hän itsekin oli lintu ja että hänellä oli +linnun kirkas katse ja vilkkaat liikkeet. + +Mitä enemmän Daylight oppi Dedeä tuntemaan, sitä enemmän tässä +hänen mielestään oli linnun ominaisuuksia. Siitä syystä Dede +myös piti ratsastamisesta, päätteli hän. Se muistutti lähinnä +lentoa. Unikkoketo, sananjalkojen kattama vuorisola, poppelirivi +kapealla tiellä, ruskeankeltainen kukkulanrinne, etäinen, +auringonpaisteinen vuorenhuippu -- kaikki tämä sai hänet puhkeamaan +nopeisiin ilonhuudahduksiin, jotka Daylightin mielestä olivat kuin +laulunhyrähdyksiä. Dede iloitsi pikkuseikoista ja hän näytti aina +laulavan. Vakavammissakin asioissa hän muistutti lintua. Kun hän +ratsasti Bobilla ja kamppaili tämän erinomaisen hevosen kanssa +yliherruudesta, olivat kotkan ominaisuudet hänessä silmiinpistävimpinä. + +Nämät Deden pienet nopeat ilonhuudahdukset olivat Daylightille +ilon lähteitä. Hän iloitsi Deden ilosta, hänen silmänsä olivat +yhtä hartaasti kiintyneinä Deden silmiin, kuin Deden silmät olivat +kiintyneinä hänen mielenkiintonsa esineeseen. Deden avulla hän oppi +paremmin käsittämään luontoa ja luonnon kauneutta. Dede näytti +hänelle maisemassa värejä, joita hän ei milloinkaan ollut luullut +olevan olemassakaan. Hän oli tuntenut vain päävärit. Kaikki punaiset +värit olivat punaista. Musta oli mustaa ja ruskea oli ruskeaa kunnes +se muuttui keltaiseksi, jolloin se ei enää ollut ruskeaa. Hän oli +aina luullut, että purppura oli punaista, jokseenkin verenväristä, +kunnes Dede opetti hänelle muuta. Kerran he ratsastivat pitkin +korkean kukkulan reunaa, missä tuulentuomista siemenistä kasvaneet +unikot helottivat heidän hevostensa polvien ympärillä ja Dede tuli +haltioihinsa nähdessään ääriviivat eri etäisyyksien päässä. Hän laski +niitä seitsemän ja Daylight, joka oli koko ikänsä katsellut maisemia, +sai ensi kerran tietää, mitä oli "etäisyys". Tämän jälkeen ja aina +hän katsoi luontoon silmillä, jotka näkivät enemmän ja hän löysi +iloa katsellessaan purppuraisia kesäusvia, jotka vaippoivat etäisten +kukkulain huiput. + +Mutta kaiken lävitse kulki rakkauden kultainen lanka. Ensin oli +Daylight tyytyväinen, kun sai ratsastaa Deden kanssa ja olla +toverillisessa suhteessa häneen; mutta hänen himonsa ja tarpeensa olla +Deden läheisyydessä kasvoivat. Mitä enemmän hän oppi Dedeä tuntemaan, +sitä kalliimmaksi tämä hänelle kävi. Jos Dede olisi ollut umpimielinen +ja ylpeä häntä kohtaan tai ollut pelkkä nauraa-kikattava, teeskentelevä +naisolento, olisi ollut toista. Sen sijaan Dede hämmästytti häntä +luonnollisuudellaan ja toverillisuudellaan. Tämä jälkimäinen oli +odottamatonta hänelle. Hän ei milloinkaan ollut nähnyt sitä puolta +naisessa. Nainen leikkikalu; nainen, verenimijä; nainen välttämätön +vaimo ja suvun jälkeläisten äiti -- muuta hän ei ollut naisessa nähnyt. +Mutta nainen toverina, leikkitoverina, ilotoverina -- tällä oli Dede +häntä hämmästyttänyt. Ja mitä enemmän hyviä puolia hän Dedessä keksi, +sitä tulisempana hehkui hänen rakkautensa, joka itsetiedottomasti +väritti hänen äänensä hyväileväksi ja sytytti merkkitulia hänen +silmiinsä. Eikä se jäänyt Dedeltä huomaamatta, mutta kuten niin moni +nainen ennen häntä, luuli hän voivansa leikkiä tulella ja välttää sen +luonnollisen seurauksen, tulipalon. + +"Talvi lähenee", sanoi Dede surullisesti ja tarkoituksella, "ja sitten +täytyy jättää ratsastaminen." + +"Mutta minun täytyy saada samaten tavata teitä talvellakin", sanoi +Daylight nopeasti. Dede pudisti päätään. + +"Olemme olleet hyvin onnelliset", sanoi hän ja katsoi Daylightia +lujasti suoraan silmiin. "Muistan teidän hullunkuriset todisteenne +miksi ihmiset tutustuvat toisiinsa; mutta se ei johda mihinkään, ei +saata. Tunnen itseni liian hyvin voidakseni erehtyä". + +Hänen kasvonsa olivat totiset, niistä näkyi selvästi, ettei hän olisi +tahtonut loukata, ja hänen silmänsä olivat järkähtämättömät, mutta +niissä oli kultaiset valot -- sukupuolen syvyydet, joihin Daylight nyt +vallan pelotta katsoi. + +"Olen ollut oikein kiltti", julisti Daylight. "Enkö teidänkin +mielestänne. Saatan sanoa teille, että se on kyllä ottanut kovalle. +Ajatelkaa vaan. En ole kertaakaan sanonut teille sanaakaan rakkaudesta +ja kuitenkin olen koko ajan teitä rakastanut. Se on vaikeata miehelle, +joka on tottunut kulkemaan omia teitään. Kun on työnteko kysymyksessä, +en minä siekaile. Ja kuitenkin olen teidän edessänne lauhkea kuin +lammas. Luulen, että tämä on todisteena siitä, miten paljon teitä +rakastan. Luonnollisesti haluan mennä kanssanne naimisiin. Olenko +sanonut teille sanaakaan siitä? En tavuakaan, en henkäystäkään. +Olen ollut tyyni ja kiltti, vaikka tämä tyynenä pysyminen on ollut +aika-ajoin tehdä minut sairaaksi. En ole kosinut teitä. En kosi teitä +nytkään. Eipä silti, ettette te tyydyttäisi minua. Tiedän varmasti, +että te olette minulle sopiva vaimo. Mutta tunnetteko te minua +tarpeeksi tietääksenne oman mielenne." Hän kohautti olkapäitään. "Minä +en tiedä, enkä pidä sitä todennäköisenä. Teidän täytyy varmasti tietää, +voitteko uskoa minulle elämänne vai ettekö voi, ja minä pelaan hidasta +ja maltillista peliä. En tahdo hätiköimällä pilata peliäni." + +Tällaista rakkauden tunnustusta ei Dede vielä milloinkaan ollut +kuullut. Sen tulisuuden puute tuotti hänelle pettymyksen, jonka hän +saattoi karkoittaa vain muistamalla, miten Daylightin käsi kerran oli +vavissut, ja muistamalla intohimoa, jonka juuri tänäpäivänä ja joka +päivä oli nähnyt hänen silmissään tai kuullut hänen äänessään. Sitten +muisti hän vielä, mitä Daylight joitakuita viikkoja takaperin oli +sanonut hänelle: "Tokko te tiedättekään mitä on kärsivällisyys", oli +hän sanonut ja kertonut hänelle oravien ampumisesta silloin kun hän ja +Elijah Davis olivat nähneet nälkää Stewart-joella. + +"Näette siis", sanoi Daylight, "että meidän on juuri tehdäksemme +rehelliset kaupat seurusteltava toistemme kanssa hiukan enemmän. On +luultavinta, ettette te ole vielä selvillä tunteistanne -- --" + +"Mutta minä olen selvillä", keskeytti Dede. "En uskaltaisi rakastua +teihin. En löytäisi onnea teidän rinnallanne. Pidän teistä, herra +Hamish, mutta siitä ei milloinkaan voi tulla mitään sen enempää". + +"Te ajattelette niin siksi, ettette pidä elämäntavastani", sanoi +Daylight ja ajatteli itsekseen huomiotaherättäviä automobiiliajoja ja +irstailijan mainetta, jolla sanomalehdet olivat häntä kunnioittaneet -- +ajatteli tätä ja aprikoi, kieltäisikö Dede tyttömäisestä kainoudesta +tietävänsä tästä mitään. + +Hänen hämmästyksekseen oli Deden vastaus suora ja taipumaton. + +"Ei, en pidä siitä." + +"Tiedän, että olen ollut hiukan raju noissa automobiili-ajoissa, joista +on kerrottu sanomalehdissä", alotti Daylight puolustuspuheensa, "ja +että olen seurustellut vallattomien veikkojen kanssa -- --" + +"En tarkoita sitä", sanoi Dede, "vaikka tiedän senkin enkä voi sanoa +pitäväni siitä. Mutta en pidä elämästänne yleensä, toimestanne. On +naisia, jotka saattavat mennä naimisiin teidän kaltaisenne miehen +kanssa ja tulla onnelliseksi, mutta minä en saata. Mitä enemmän +olisin rakastunut sellaiseen mieheen, sitä onnettomammaksi tulisin. +Onnettomuuteni tekisi vuorostaan miehenikin onnettomaksi. Minä +pettyisin ja saisin hänet pettymään, vaikkei hän olisi niin onneton, +koska hänellä yhä olisi liikeasiansa." + +"Toimeni!" ihmetteli Daylight. "Mitä pahaa on siinä? Minä hoidan +liike-asiani rehellisesti ja moitteettomasti. En käytä mitään +salateitä, jota ei voida sanoa useimman liikkeen hoidosta, olipa sitten +kysymyksessä suuret yhtiöt tai pettävät, valhettelevat vähäpätöiset +kamasaksat. Noudatan rehellisesti pelin sääntöjä enkä valhettele enkä +petä enkä syö sanaani." + +Dede tervehti helpoituksentunteella uutta keskustelun vaihetta ja +tilaisuutta saada puhua suunsa puhtaaksi. + +"Muinaisessa Kreikassa", alkoi hän opettavaisesti, "pidettiin kunnon +kansalaisena sitä, joka rakensi taloja, istutti puita -- --." Hän +ei täydentänyt johdantoaan, vaan veti reippaasti johtopäätöksen. +"Kuinka monta taloa olette te rakentanut? Kuinka monta puuta olette te +istuttanut?" + +Daylight pudisti päätään epätietoisena, sillä hän ei käsittänyt Deden +todistelujen tarkoitusta. + +"No niin", jatkoi Dede, "kaksi talvea sitten te saitte aikaan pulan +hiilimarkkinoilla." + +"Vain San Fransiskossa", irvisteli Daylight sitä muistellessaan, "vain +San Fransiskossa. Ja minä käytin hyväkseni lakkoa brittiläisessä +Columbiassa." + +"Mutta te ette itse ollut kaivamassa tätä hiiltä. Kuitenkin te +kohotitte hinnan neljällä dollarilla tonnilta ja ansaitsitte paljon +rahaa. Tämä oli teidän liikkeenhoitoanne. Te pakoititte köyhät +maksamaan enemmän hiilistään. Te sanoitte pelaavanne rehellisesti, +mutta te pistitte kätenne kaikkien heidän taskuun ja ryöstitte rahanne +heiltä. Minä tiedän. Minä poltan arkihuoneessani Berkeleyssa valkeata. +Ja sen sijaan, että olisin maksanut yksitoista dollaria hiilitonnilta, +maksoinkin sinä talvena viisitoista. Te ryöstitte minulta neljä +dollaria. + +"Minä saatoin maksaa nuo neljä dollaria. Mutta oli tuhansittain oikein +köyhiä, jotka eivät voineet niitä maksaa. Voitte nimittää sitä +lailliseksi peliksi, mutta minusta se on suoraa ryöväystä." + +Daylight ei hämmästynyt. Tämä ei ollut mitään uutta hänelle. Hän muisti +vanhaa naista, joka valmisti viiniä Sonoma-kukkuloilla, ja miljoonia +hänen kaltaisiaan, jotka olivat luodut ryöstettäviksi. + +"Tunnustan, neiti Mason, että tuossa on hieman perää. Mutta olette jo +pitkän ajan kuluessa nähneet liikeasiain hoitoani ja tiedätte, ettei +ole tapanani ryöstää köyhiä. Minä ahdistan pomoja. He ovat minun +miehiäni. He ryöstävät köyhiä ja minä ryöstän heitä. Tuo hiilijuttu oli +tapaturma. Minä en tavoitellut köyhien rahoja, vain rikkaiden, ja ne +minä sainkin. Köyhät sattuivat olemaan tiellä ja saivat samalla kärsiä, +siinä kaikki." + +"Ettekö näe", jatkoi hän, "että koko elämä on peliä. Jokainen pelaa +tavalla tai toisella. Maanviljelijä pelaa säätä ja markkinoita vastaan +vuodentulollaan. Niin tekee Yhdysvaltojen rautayhtiö. Monen elinkeinona +on ryöstää köyhiä. Tiedän sen. Olen aina ahdistanut ryöväreitä." + +"Kadotin näkökohtani", sanoi Dede. "Odottakaa hetkinen." + +Ja he ratsastivat hetkisen äänettöminä. + +"Näen sen selvemmin kuin saatan sen selvittää, mutta jotenkin tähän +tapaan. On rehellistä työtä ja on työtä, joka -- no, joka ei ole +rehellistä. Maanviljelijä muokkaa maata ja kasvattaa jyviä. Hän tekee +jotakin, joka on hyödyllistä ihmiskunnalle. Hän todella tavallaan luo +jotakin, jyviä, jotka täyttävät nälkäisen suun." + +"Ja sitten rautatiet ja kauppiaat ja muut ryöstävät häneltä melkoisen +osan noiden jyvien hinnasta", keskeytti Daylight. + +Dede hymyili ja kohotti kättään. "Odottakaa hetkinen. Hämmennätte +ajatuksenjuoksuni. Ei vaikuta asiaan, jos he ryöstävät häneltä kaikki, +niin että hän nääntyy nälkään. Vehnä, jonka hän kasvatti, on yhä vielä +maailmassa. Se on olemassa. Ettekö käsitä? Maanviljelijä luo jotakin, +sanokaamme kymmenen tonnia vehnää, ja nämät kymmenen tonnia ovat +olemassa. Rautatiet kuljettavat vehnän kauppaan, suihin, jotka tahtovat +syödä sen. Tämä on niinikään rehellistä. Se on samantapaista kuin jos +joku toisi teille lasin vettä tai ottaisi kivensirusen silmästänne. +Jotakin on tehty, jotakin on saatu aikaan, aivankuin vehnä." + +"Mutta rautatiet ryöstävät kuin Sam Scratch", oikaisi Daylight. + +"Silloin työ, jonka ne suorittavat, on osittain rehellistä, osittain +ei. Nyt tulemme teihin. Te ette luo mitään. Mitään uutta ei ole +olemassa, kun te olette päättänyt jonkun liikeyrityksenne. Samoin kävi +tuossa hiilijutussa. Te ette kaivanut sitä. Te ette kuljettanut sitä +kauppaan. Te ette hankkinut sitä. Käsitättekö? Tätä minä tarkoitan +puiden istuttamisella ja talojen rakentamisella. Te ette ole istuttanut +yhtään puuta, ettekä rakentanut ainoatakaan taloa." + +"En milloinkaan ole aavistanut, että kukaan nainen maailmassa osaisi +puhua tuolla tavoin liikeasioista", mutisi Daylight ihaillen. "Ja te +olette pannut minut ahtaalle. Mutta minun kannaltanikin on paljon +sanomista. Nyt kuunnelkaa te minua. Puhun kolmessa osassa. Ensiksi: +Elämämme on lyhyt parhaimmassakin tapauksessa ja kuolema kohtaa +pian. Elämä on peliä. Toiset ovat syntyneet onnellisiksi ja toiset +ovat syntyneet onnettomiksi. Jokainen ottaa osaa peliin ja jokainen +koettaa ryöstää jotakuta toista. Useimpia ryöstetään. He ovat +synnynnäisiä raukkoja. Joku minun kaltaiseni veikko pääsee perille +pelin juonesta. Minulla on kaksi valintamahdollisuutta. Voin vetää +yhtä köyttä raukkojen kanssa tai voin vetää yhtä köyttä ryövärien +kanssa. Raukkana en voita mitään. Leivänkannikatkin riistävät ryövärit +suustani. Teen kovaa työtä koko ikäni ja kuolen työni ääreen. En ole +milloinkaan saanut hengähtää. Minulla ei ole ollut mitään muuta kuin +työtä, työtä, työtä. Puhutaan työn arvokkaisuudesta. Sanon teille, +ettei tämänlaatuisessa työssä ole mitään arvokkaisuutta. Toinen +mahdollisuuteni on vetää yhtä köyttä ryövärien kanssa ja minä vedän +yhtä köyttä heidän kanssaan. Tahdon ansaita. Saan automobiileja ja +hyvää ruokaa ja pehmeitä vuoteita. + +"Toiseksi: Ei ole suurta eroa siinä, jos on puolittain ryöväri, kuten +rautatie, joka kulettaa maanviljelijän vehnän kauppaan, tai jos on +kokonaan ryöväri ja ryöstää ryöväreitä, kuten minä. Ja sitäpaitsi on +puolinainen ryövääminen liian hidasta peliä minulle. En saata ansaita +kyllin nopeasti." + +"Mutta minkävuoksi haluatte ansaita?" kysyi Dede, "Teillä on jo +miljoonia ja miljoonia. Ette voi ajaa useammalla kuin yhdellä +automobiililla kerrassaan, ette nukkua useammassa kuin yhdessä +vuoteessa kerrassaan." + +"Numero kolme antaa siihen vastauksen", sanoi Daylight, "ja näin se +kuuluu: Ihmisillä ja luontokappaleilla on eri halut ja mieliteot. +Kaniini pitää kasvisravinnosta. Ilves pitää lihasta. Sorsat uivat; +kananpojat pelkäävät vettä. Joku mies kerää postimerkkejä, joku toinen +kerää perhosia. Tämä mies pitää tauluista, tuo mies huvipursista ja +jonkun toisen intohimo on metsästys. Jonkun mielestä on hevos-kilpa-ajo +tärkeintä maailmassa, toiselle tuottaa suurimman tyydytyksen seurustelu +näyttelijättärien kanssa. He eivät voi auttaa näitä halujaan. Heillä on +ne ja mitä tehdä? Nyt minä pidän pelistä. Pidän pelaamisesta. Tahdon +pelata korkeata peliä ja pelata nopeasti. Sellainen on luontoni. Ja +minä noudatan sitä." + +"Mutta miksi ette voi tehdä hyvää rahallanne?" + +Daylight nauroi. + +"Tehdä hyvää rahallanne! Sehän olisi samaa kuin jos antaisi Jumalalle +korvapuustin, kuin jos sanoisi hänelle, ettei hän osaa johtaa +maailmaansa ja että te olisitte kiitollinen jos hän väistyisi syrjään +ja antaisi teidän yrittää. Eikö ole naurettavaa kulkea suuri nuija +kädessä ja murskata ihmisten päitä ja ottaa heidän rahansa kunnes on +koonnut aimo omaisuuden ja sitten katua tekojaan ja kulkea sitomassa +päitä, jotka muut ryövärit ovat musertaneet. Eikö totta? Siksi +muuttuu hyvän tekeminen rahalla. Silloin tällöin joku ryöväreistä +muuttuu helläsydämiseksi ja ryhtyy ajamaan sairasvaunua. Niin teki +Carnegie. Hän, joka oli oikein suurryöväri, nujersi päitä vimmatuissa +taisteluissa, ryösti raukoilta viisisataa miljoonaa ja nyt hän kulkee +jakelemassa sitä heille takaisin. Naurettavaa? Eikö totta?" + +Hän kiersi savukkeen ja odotti puoleksi uteliaana, puoleksi huvitettuna +Deden vastausta. Hänen vastauksensa ja häikäilemätön ajatustapansa sai +vastustajan helposti ymmälle ja Dede palasi lähtökohtaansa. + +"Minä en voi väitellä kanssanne ja te tiedätte sen. Vaikka nainen olisi +kuinka oikeassa, on miehillä kuitenkin sellainen taito, että kaikki +mitä he sanovat tuntuu vakuuttavimmalta ja kuitenkin nainen on yhä +varma siitä, että hän on oikeassa. Mutta on olemassa jotakin muuta -- +luomisilo. Nimittäkää sitä pelaamiseksi jos tahdotte, mutta sentään +tuottaa minusta enemmän tyydytystä luoda jotakin, tehdä jotakin, +kuin pyöritellä koko päivä arpanappuloita. Toisinaan kun halusin +ruumiinliikettä tai kun minun täytyi maksaa viisitoista dollaria +hiilistä, rupesin sukimaan Mabia. Ja kun sen karva kiilsi hienona kuin +silkki, olin tyytyväinen työhöni. Samaa täytyy tuntea miehen, joka +rakentaa talon tai istuttaa puita. Hän saattaa katsella sitä. Hän teki +sen. Se on hänen kättensä työtä. Vaikka joku teidän kaltaisistanne +ottaisi hänen puunsa, olisivat puut silti olemassa ja hän tietäisi, +että hän ne on istuttanut. Te, herra Hamish, ette kaikkine +miljooninenne voi riistää häneltä tätä tietoa. Se on luomisiloa ja +se on puhtaampaa iloa kuin pelkkä pelaaminen. Ettekö milloinkaan ole +itse tehnyt mitään esinettä -- hirsimajaa Yukonissa, tai kanoottia, +tai lauttaa, tai jotakin muuta? Ja ettekö muista, miten tyytyväinen te +olitte ja miten hyvältä tuntui ollessanne työssä ja sen jälkeen kun +olitte päättänyt työnne." + +Hänen puhuessaan heräsi Daylightin mielessä samansuuntaisia muistoja. +Hän näki aution lakeuden Klondike-joen varrella ja hän näki +hirsimajojen ja varastohuoneiden nousevan maasta ja sahansa yöt ja +päivät työssä kolmessa työvuorossa. + +"Niin, olkoon menneeksi, neiti Mason. Te olette oikeassa -- tavallaan. +Olen rakentanut satoja taloja siellä Napaseudulla ja muistan, että +olin ylpeä ja iloinen nähdessäni ne valmiina. Ja olen iloinen +ja ylpeä nyt, kun muistan niitä. Ja siellä oli Ophir -- kehnoin +hirvilaidun kullankaivuupaikaksi mitä milloinkaan on nähty. Ja minä +tein siitä suuren Ophirin. Minä johdin sinne veden Rinkabillysta, +kahdeksankymmenen peninkulman päästä. Kaikki sanoivat, etten minä voi +sitä tehdä, mutta minä tein sen ja se oli tehty. Pato ja huuhdontaväylä +maksoivat minulle neljä miljoonaa. Mutta teidän olisi pitänyt nähdä +Ophir -- sähkölaitokset, sähkövalo ja satoja miehiä työssä yöt ja +päivät. Luulen hieman aavistavani, mitä te tarkoitatte luomisella. +Minä loin Ophirin ja se oli, piru vie, suuremmoinen homma -- pyydän +anteeksi. En aikonut kirota. Mutta tämä Ophir! -- Tietenkin minä olen +ylpeä siitä nyt kuten silloinkin kun viimeksi sen näin." + +"Ja te voititte jotakin, joka on arvokkaampaa kuin pelkkä raha", +rohkaisi Dede. "Nyt saatte tietää, mitä minä tekisin, jos minulle +olisi paljon rahaa ja minä kuitenkin tahtoisin hankkia yhä lisää. +Katsokaa noiden paljaiden kukkuloiden eteläisiä ja läntisiä rinteitä. +Minä ostaisin ne ja istuttaisin niille eucalyptus-puita. Minä tekisin +sen pelkän ilon vuoksi, jonka tämä työ minulle tuottaisi; mutta jos +minussa olisi tuo kummallinen pelihimo, niin tekisin sen kuitenkin ja +ansaitsisin rahaa puilla. Ja tässä on taas minun toinen näkökohtani. +Sensijaan, että korottaisin hiilen hintaa tuomatta unssiakaan hiiliä +kauppaan, minä hankkisin tuhansia syliä polttopuita. Ja jokainen, +joka kulkisi lautalla lahden poikki, näkisi nuo metsäiset kukkulat ja +ilostuisi. Kuka ilostui siitä, että te korotitte hiilen hintaa neljällä +dollarilla tonnilta?" + +Nyt oli Daylightin vuoro olla hetkinen ääneti, sillä aikaa kun Dede +odotti vastausta. + +"Soisitteko mieluummin, että tekisin jotakin tämän tapaista?" kysyi hän +viimein. + +"Se olisi parempi maailmalle ja parempi teille", vastasi Dede. + + + + +XVI LUKU. + + +Koko viikon tiesi jokainen konttorissa, että jotakin uutta ja tärkeätä +liikkui Daylightin mielessä. Lukuunottamatta muutamia vähäpätöisiä +liikeyrityksiä, ei hän moneen kuukauteen ollut osoittanut mielenkiintoa +mihinkään. Mutta nyt tekivät hänen aivonsa ankaraa työtä, hän teki +äkkinäisiä ja pitkällisiä retkiä lahden poikki Oaklandiin, tai istui +äänettömänä ja liikkumatta pöytänsä ääressä tuntikausia, Hän näytti +hyvin onnelliselta näissä mietteissään. Silloin tällöin tuli miehiä +neuvottelemaan hänen kanssaan -- ja nämät olivat aivan toisenlaisia +kuin ne, jotka tavallisesti tulivat häntä tapaamaan. + +Sunnuntaina sai Dede tietää kaikki. + +"Olen paljon tuuminut keskusteluamme", alkoi Daylight, "ja minulla on +valmiina suunnitelma, joka saa hiukset nousemaan pystyyn päässänne. +Se on sellaista, mitä te sanotte rehelliseksi ja samalla se on +suuremmoisinta peliä, mihin kukaan mies milloinkaan on ryhtynyt. Mitä +sanotte siitä, jos lahjoittaa ihmisille aikaa tukuttain, antaa heille +kaksi minuuttia siihen, mihin ennen on ollut varaa vain yksi minuutti? +Niin, ja istuttaa puitakin -- monta miljoonaa puuta, Te muistatte tuon +kivilouhoksen, jonka sanoin aikovani ostaa? No niin, minä ostan sen. +Ostan nämät kalliot, tästä Berkeleyn ympäriltä ja toiselta puolen San +Leandroon saakka. Olen jo ostanut osan niistä tätä tarkoitusta varten. +Mutta tämä on visusti pidettävä salassa. Ennenkuin kukaan aavistaa +mitään, on minulla jo suuret alat hallussani. Te näette tuon kukkulan +vastapäätä. Siitä olen ostanut jo alueen. Eikä se ole vielä mitään sen +rinnalla mitä aijon ostaa." + +Hän vaikeni voitonriemuisena. + +"Ja kaikki tämä siinä tarkoituksessa, että voisitte lahjoittaa +ihmisille kaksi minuuttia yhden asemasta?" kysyi Dede ja nauroi samalla +sydämellisesti hänen salaperäisyydelleen. + +Daylight katsoi häneen lumottuna. Hänellä oli sellainen suora +poikamainen tapa nauraessaan heittää päätään taaksepäin. Ja hänen +hampaitaan Daylight ihaili ihailemasta päästyään. Ne eivät olleet +pienet, mutta säännölliset ja lujat, ilman ainoatakaan koloa ja ne +olivat Daylightin mielestä terveimmät, valkoisimmat ja kauniimmat +hampaat, mitkä hän milloinkaan oli nähnyt. Ja jo kuukausia hän oli +verrannut niitä jokaisen tapaamansa naisen hampaisiin. + +Vasta kun Deden nauru oli lakannut hän saattoi jatkaa. + +"Lauttausjärjestelmä Oaklandin ja San Fransiskon välillä on kehnoin +ja vanhanaikaisin laitos Yhdysvalloissa, Te kuljette sillä joka päivä +edestakaisin, kuutena päivänä viikossa. Siis kahtenakymmenenä viitenä +päivänä kuukaudessa, tai kolmenasatana vuodessa. Miten pitkä aika menee +teiltä joka kerta tähän kulkuun? Neljäkymmentä minuuttia jos hyvin käy. +Minä vien teidät ylitse kahdessakymmenessä minuutissa. Jollen täten +lahjoita ihmisille kahta minuuttia yhden asemasta niin olen Matti. +Säästän teiltä kaksikymmentä minuuttia kerralla. Se on neljäkymmentä +minuuttia päivässä, kaksitoista tuhatta minuuttia vuodessa teiltä, +yhdeltä henkilöltä. Malttakaahan: se on kaksisataa tuntia. Otaksutaan, +että minä säästän kaksisataa tuntia vuodessa tuhansille muille -- se on +jo jotakin, eikö totta?" + +Dede saattoi vain hengästyneenä nyökähyttää päätään. Häneen oli +tarttunut Daylightin innostus, vaikkei hän ollutkaan selvillä siitä, +miten tämä aikaa säästäessään aikoi menetellä. + +"Tulkaa", sanoi Daylight. "Ratsastakaamme tuonne kukkulalle ja +päästyämme huipulle mistä on avara näköala, minä selitän teille kaikki." + +Kapea polku vei alas kalliorotkon kuivuneeseen uomaan, jonka poikki +täytyi kulkea, ennenkuin saattoivat alottaa kiipeämisen. Rinne +oli jyrkkä ja tiheän pensaikon peittämä, jossa heidän hevosensa +kompastelivat, Bob suuttui, kääntyi äkkiä ja koetti päästä Mabin +ohitse. Se työnsi tamman syrjään tiheään pensaikkoon, missä tämä oli +vähällä kaatua. Tasapainon saavutettuaan työntyi Mab koko painollaan +Bobia vastaan. Välttämätön seuraus oli, että molemmat ratsastajat +törmäsivät yhteen ja kun Bob syöksyi rinnettä alaspäin, oli Dede +vähällä pudota hevosen selästä. Daylight sai hevosensa hillityksi +ja auttoi Deden samalla satulaan. Oksa- ja lehti-sade rapisi heidän +päälleen ja vastus seurasi vastusta kunnes he vaatteet revittyinä, +mutta onnellisina ja virkein mielin pääsivät huipulle. Täällä eivät +mitkään puut peittäneet näköalaa. Se kukkula, jonka huipulla he olivat, +ulkoni säännöllisestä kukkulajonosta, joten he näkivät kolmeneljännestä +ympyrästä. Alhaalla lahden ympärillä olevalla tasangolla oli Oakland, +ja lahden takana oli San Fransisko. Näiden kahden kaupungin välillä +he saattoivat nähdä valkeat lauttaveneet vedessä. Heidän oikealla +puolellaan oli Berkeley, ja vasemmalla harvaanasutut kylät Oaklandin +ja San Leandron välillä. Suoraan heidän edessään oli Piedmont +umpimähkäisine asumuksineen ja viljelysmaineen, ja Piedmontista vietti +maa säännöllisesti alenevina aaltoina Oaklandiin. + +"Katsokaa", sanoi Daylight tehden kaarevan liikkeen käsivarrellaan. +"Tuolla asuu sata tuhatta ihmistä, eikä mikään estä siellä +asumasta puolta miljoonaa. Siinä mahdollisuus lisätä asukasluku +viidenkertaiseksi. Tällainen on suunnitelmani lyhyesti kerrottuna. +Miksi ei Oaklandissa asu enemmän väkeä? Puuttuu hyvä yhdysliikenne San +Fransiskon kanssa ja sitäpaitsi on Oakland nukkuvaa paikkakuntaa. Se on +paljon sopivampi asuinpaikaksi kuin San Fransisko. Otaksukaammepa nyt, +että minä ostan kaikki Oaklandin, Berkeleyn, Alamedan, San Leandron +ja muut raitiotiet -- hankin niille pätevän ja yhteisen johdon, +Otaksukaamme, että minä lyhennän San Fransisko-matkaan tarvittavan +ajan puoleksi rakentamalla suuren aallonmurtajan Goat Islandin +tienoille ja järjestämällä lauttauslaitoksen uusilla ajanmukaisilla +veneillä? No, silloin ihmiset haluavat asua tällä puolen lahtea. Hyvä. +He tarvitsevat maata, mille rakentaa. Siispä minä ensin ostan maan. +Mutta maa on halpaa nyt. Miksi? Siksi, että tämä on maaseutua, siksi, +ettei ole sähköraitioteitä, ei nopeita kulkulaitoksia, eikä kukaan +aavista, että sähköraitiotiet ovat tulossa. Minä rakennan raitiotiet. +Se saa maanarvon kohoamaan. Sitten minä myyn maata niin paljon kuin +ihmiset haluavat ostaa parannetun lauttauslaitoksen ja kulkuneuvojen +houkuttelemina. + +"Te näette, rakentamalla tiet minä lisään maan arvoa. Sitten minä +myyn maan ja saan arvon takaisin ja tämän jälkeen ovat vielä +jäljellä raitiotiet, jotka kuljettavat ihmisiä edes takaisin ja +ansaitsevat suuria summia. En saata hävitä tässä pelissä. Ja on +muitakin mahdollisuuksia ansaita miljoonia. Millaista on alue +vanhan aallonmurtajan ja sen paikan välillä, mihin aijon rakentaa +aallonmurtajani? Vesi on siinä matalaa. Minä täytän ja ruoppaan sen ja +rakennan laivatelakoita, joihin sadat laivat laskevat. San Fransiskon +telakoilla on tungosta. Ei ole enää tilaa laivoille. Jos sadat +laivat purkavat lastinsa lahden tällä puolen suoraan kolmen suuren +rautatielinjan tavaravaunuihin, perustetaan tehtaita tänne sen sijaan, +että nyt perustetaan niitä San Fransiskoon. Tehtaat tarvitsevat maata. +Minun on siis ostettava tehtaan paikat ennenkuin kukaan aavistaa, +että maan-arvo tulee kohoamaan. Tehtaat tuovat mukanaan kymmeniä +tuhansia työmiehiä perheineen. Nämät tarvitsevat enemmän taloja ja +enemmän maata, siis minua, sillä minähän heille myyn maan. Ja kymmenet +tuhannet perheet tuovat joka päivä kymmeniä tuhansia nikkelilantteja +sahköraitiovaunuihin. Kasvava asutus tarvitsee enemmän kauppoja; +enemmän pankkeja, enemmän kaikkea. Kaikkeen tähän tarvitaan minua. Mitä +arvelette siitä?" + +Ennenkuin Dede ennätti vastata, jatkoi Daylight taas puhettaan. Hänen +sielunsa silmien edessä vilisi kuvia tästä uudesta hänen unelmainsa +kaupungista, jonka hän rakensi Alamedan kukkuloille. + +"Tiedättekö -- olen ollut sitä katsomassa -- Clyden vuono, missä +kaikki rautaiset laivat rakennetaan, ei ole puoleksikaan niin +suuri kuin Oaklandin lahti tuolla alhaalla, missä kaikki vanhat +laivahylyt viruvat? Miksei se ole Clyden vuono? Siksi että Oaklandin +kaupunginneuvosto kuluttaa aikansa kiistelemällä joutavista +asioista. Tarvitaan joku, joka näkee asiat ja sen jälkeen tarvitaan +järjestelykykyä. Minä olen siinä mies paikallani. En suotta onnistunut +niin hyvin tehdessäni Ophirin siksi, mikä se oli. Ja kun asiat +ensin ovat ruvenneet luonnistamaan, tulvii kyllä vierasta pääomaa +yritykseen. Minun on vain pantava se alkuun. 'Hyvät herrat', sanon +minä, 'täällä on kaikki luonnolliset edellytykset suurelle kaupungille. +Jumala Kaikkivaltias on ne pannut tähän ja pannut minut näkemään ne. +Haluatteko laskea maihin teenne ja silkkinne Aasiasta ja lähettää sen +laivoilla suoraan Itään. Tässä ovat laivatelakat höyrylaivoillenne ja +tässä ovat rautatiet. Haluatteko tehtaita, joista voitte kuljettaa +tavarat suoraan maitse tai meritse. Tässä on paikka tehtaille ja tässä +on nykyaikainen ajanmukainen kaupunki viimeisine parannuksineen teidän +ja työmiestenne asuttavaksi.' + +"Sitten on vesijohtokysymys. Tulen jokseenkin täydellisesti omistamaan +vedenjakajan. Miksi en vesilaitoksiakin? Oaklandissa on nyt kaksi +vesiyhtiötä, jotka tappelevat keskenään kuin kissa ja koira. +Suurkaupunki tarvitsee hyvää vesijohtolaitosta. Nuo yhtiöt eivät +sitä voi antaa. Ne ovat kehnosti järjestetyt. Minä anastan, nielen +ne ja hankin kaupungille hyvää vettä. Siitäkin tulee rahaa -- rahaa +kaikkialta. Jokainen parannus saa jonkun muun arvon kohoamaan. Arvo +riippuu asukasluvusta. Mitä suurempi on jonkun paikkakunnan asukasluku, +sitä arvokkaampi on siellä maaomaisuus. Ja tämä on kuin luotu suuren +ihmisjoukon asuinpaikaksi. Katsokaa sitä! Katsokaahan vain! Ette voisi +löytää parempaa paikkaa suurelle kaupungille. Tarvitaan vain asukkaita +ja kahden vuoden kuluttua on täällä parisataa tuhatta asukasta lisää. +Ja mikä on enemmän, tässä ei tapahdu mitään huijausta. Se on rehellistä +peliä. Kahdenkymmenen vuoden kuluttua on lahden tällä puolen miljoona +asukasta. Puuttuu vielä hotellit. Täällä ei ole yhtään kunnollista +hotellia. Minä rakennan pari ajanmukaista hotellia, jotka herättävät +huomiota. En välitä siitä, vaikkeivät ne vuosikausiin tuottaisikaan +voittoa. Niistä on kuitenkin minulle toisissa suhteissa hyötyä. +Ja sitten aijon vielä istuttaa miljoonia eukalyptus-puita näille +kukkuloille." + +"Mutta miten aijotte menetellä?" kysyi Dede. "Teillä ei ole kylliksi +rahaa kaikkiin näihin suunnitelmiinne." + +"Minulla on kolmekymmentä miljoonaa ja jos tarvitsen enemmän voin +lainata maata vastaan. Kuoletuslainan korot eivät lähimainkaan niele +maan arvon kohoamista ja minä aijon myydä maata kosolti." + +Seuraavina viikkoina oli Daylight aina toimessa. Hän vietti suurimman +osan ajastaan Oaklandissa ja tuli harvoin konttoriin. Hän aikoi muuttaa +konttorin Oaklandiin, mutta, kuten hän sanoi Dedelle, oli sitä ennen +alkuvalmistukset, maan osto, suoritettavat loppuun. Sunnuntain toisensa +perästä he milloin miltäkin kukkulanhuipulta katselivat uneksittuun +kaupunkiin ja sen maataviljeleviin esikaupunkeihin ja Daylight näytti +Dedelle viimeiset ostonsa. Aluksi ne olivat maakaistaleita sieltä ja +täältä, mutta sitä mukaan kuin viikot vierivät, harvenivat kohdat, +joita Daylight ei omistanut, kunnes ne lopulta olivat kuin saaria, +joita Daylightin maa ympäröi. + +Se vaati nopeaa ja suurisuuntaista toimintaa, sillä Oaklandissa +ja sen lähiseuduilla piankin huomattiin summaton maanostaminen. +Mutta Daylight maksoi heti ja nopeasti toimiminen oli aina +kuulunut hänen menettelyohjeisiinsa. Ennenkuin muut saattoivat +aavistaakkaan hänen aikeitaan, hän kaikessa hiljaisuudessa saattoi +loppuun monta aijetta. Samaan aikaan kuin hänen asiamiehensä +ostivat maa-alueita sekä liikekeskusta että tehtaita varten, +hankki Daylight kaupunginneuvostolta etuoikeuksia, valtasi nuo +kaksi vedetöntä vesiyhtiötä ja kahdeksan tai yhdeksän itsenäistä +raitiotielinjaa ja sai haltuunsa lahden rantamat telakoitaan +varten. Rantamista oli vuosikausia käräjöity ja hän ryhtyi ripeästi +asiaan -- osti yksityisomistajien osuudet ja samalla vuokrasi osan +kaupunginvaltuustolta. + +Samaan aikaan kuin Oakland oli kuohuksissa tämän odottamattoman +joka suuntaan ulottuvan toiminnan johdosta ja kiihtyneenä kyseli +sen tarkoitusta, osti Daylight salaa republikaanisen puolueen +pää-äänenkannattajan ja demokratisen puolueen pää-äänenkannattajan ja +muutti rohkeasti uuteen konttorihuoneustoonsa. Tämä oli luonnollisesti +suuri, se käsitti neljä kerrosta kaupungin ainoassa ajanmukaisessa +konttorirakennuksessa -- ainoassa rakennuksessa, jota ei myöhemmin +tultaisi repimään, kuten Daylight arveli. Siellä oli osasto toisensa +jälkeen ja satoja konttoristeja ja pikakirjoittajia. Kuten hän kertoi +Dedelle: + +"Minulla on enemmän yhtiöitä kuin osaatte laskeakaan. Alamedan & Contra +Costan Maarengas, Yhdistetyt Katuraitiotiet, Yerba Buenan Lautta-yhtiö, +Yhdistetty Vesiyhtiö, Piedmontin Kiinteimistö-yhtiö, Fairview- ja +Portola-hotelli-yhtiö ja puolisen tusinaa muita, joiden nimet minun +on täytynyt merkitä muistikirjaan voidakseni ne muistaa. Vielä on +Piedmontin Pesulaitosyhtiö ja Redwoodin Yhdistetyt Kivilouhokset. +Ostettuani aluksi tuon louhoksen, josta on ollut puhetta, olen +nyt aikeissa ostaa ne kaikki. Ja sitten on laivarakennusyhtiö, +jolle en vielä ole antanut nimeä. Kun minun kerran täytyy hankkia +lauttausveneitä, niin päätin rakentaa ne itse. Ne ovat valmiina siksi +kuin aallonmurtajakin on kunnossa. Kylläpä tässä on ollut hommaa. Ja +minulla on ollut ilo samalla pettää ryövärijoukkuetta. Vesiyhtiön +miehet kiljuvat nyt. Annoin varmaankin heille aimo iskun. Tein lopun +hyvästä tulolähteestä." + +"Mutta minkävuoksi vihaatte heitä noin?" kysyi Dede. + +"Siksi, että he ovat sellaisia raukkamaisia pettureita." + +"Mutta he pelaavat samaa peliä kuin tekin." + +"Kyllä, mutta eivät samalla tavalla." Daylight katseli häntä +miettiväisenä. "Kun sanon raukkamaisia pettureita, niin tarkoitan +juuri sitä -- raukkamaisia pettureita. He ovat olevinaan aika pelaajia +eikä yhdellä tuhannestakaan heistä ole rohkeutta olla pelaaja. He +ovat pieniä pumpulihäntäisiä kaniineja, jotka koettavat uskotella +olevansa suuria peloittavia susia. Katsokaa miten he menettelevät. Kun +mahtimiehet halusivat myydä Little Copper-osakkeita, lähettivät he +Jakey Fallowin New Yorkin arvopaperipörssiin huutamaan: 'Minä ostan +kaikki Little Copperin osakkeet tai osan niistä viidestäkymmenestä +viidestä.' -- Little Copper oli silloin viidessäkymmenessä neljässä. +Ja kolmessakymmenessä minuutissa nuo pumpulihännät -- _rahamiehiksi_ +jotkut nimittävät heitä -- saivat Little Copperin kohoamaan +kuuteenkymmeneen. Ja tunnin kuluttua syntyi paniikki ja Little Copper +aleni neljäänkymmeneen viiteen, jopa neljäänkymmeneen. + +"He toimivat tietämättään pomojen kätyreinä. Miltei yhtä paljon kuin he +ryöstävät raukkoja, ryöstävät pomot heitä. Tai käyttävät pomot heitä +välikappaleinaan ryöstäessään toisiaan. Tällä tavoin trusti viimeisessä +paniikissa kaappasi Chattanogan Hiili- ja Rautayhtiön osakkeita. +Trusti sai aikaan tuon paniikin. Se tahtoi saattaa häviöön pari suurta +pankkiyhtiötä ja löylyttää samalla puolta tusinaa pomoja; ja se teki +tämän peloittamalla pumpulihännät. Pumpulihännät pitivät huolen muusta +ja yhtiö keräsi Chattanogan Hiili- ja Rautayhtiön osakkeita. Ken +tahansa, kellä on rohkeutta ja ymmärrystä, voi tanssittaa pumpulihäntiä +mielensä mukaan. Minä en suorastaan vihaa heitä, mutta en juuri +kunnioita tuollaisia pelkureita." + + + + +XVII LUKU. + + +Daylight oli kuukausia hautautuneena työhön. Menot olivat hirvittävät, +eikä mitään tuloja ollut. Lukuunottamatta yleistä maanarvon nousua, +ei Oakland ollut hyväksynyt hänen tunkeutumistaan taloudelliselle +näyttämölle. Kaupunki odotti häntä, tahtoi nähdä, mitä hän aikoi +tehdä, eikä hän vitkastellut. Hän palkkasi työn eri aloja varten +parhaiten harjaantuneet aivot, mitä oli saatavissa. Mahdollisiin +alkuerehdyksiin ei hänellä ollut kärsivällisyyttä ja hän oli päättänyt +alkaa oikein. Siksi otti hän palvelukseensa Wilkinsonin ja korotti +hänen entisestäänkin suuren palkkansa miltei kaksinkertaiseksi, +saadakseen hänet jättämään toimensa Chicagossa ja ottamaan +huolekseen raitiotieliikenteen järjestelyn. Yöt ja päivät ahersivat +raitiotietyömiehet kaduilla. Ja yöt ja päivät iskivät paaluttajat +suuria paaluja San Fransiskon lahden mutaan. Aallonmurtajasta aijottiin +tehdä kolme peninkulmaa pitkä ja Berkeleyn kukkuloilta hakattiin +kokonaisia eucalyptus-viidakoita paaluiksi. + +Samaan aikaan kuin raitiotieraiteita rakennettiin, kartoitettiin +kaurapeltoja ja raivattiin kaupungin puistikoiksi ja sinne tänne +laitettiin parhaita nykyaikaisia menettelytapoja noudattaen +kiemurtelevia puistokatuja ja puistoja. Kadut tehtiin leveitä ja +suunniteltiin hyvin, viemäri- ja vesijohdot tehtiin valmiiksi ja ne +pantiin sepelikivillä hänen omista louhoksistaan. Niinikään laskettiin +katukäytävät sementillä, joten ostajan tarvitsi vain valita tontti +ja arkkitehti ja ryhtyä rakentamaan. Daylightin uusilla raitioteillä +pääsi nopeasti Oaklandin laajan alueen joka kolkkaan ja jo aikoja +ennen kuin lauttauslaitos oli kunnossa rakennettiin satoja taloja. +Hänen maasta saamansa voitto oli suunnaton. Yhdessä päivässä oli hän +rahamiestempullaan muuttanut tavallisen maanviljelysseudun parhaiten +asutuksi kaupunginosaksi. + +Mutta tämän rahan, joka virtasi hänelle, käytti hän heti muihin +yrityksiinsä. Raitiotievaunujen tarve oli niin suuri, että hän ryhtyi +itse niitä rakentamaan. Ja vaikka maanarvo jo oli noussut, osti hän +yhä vielä tehtaan- ja asuinrakennustontteja. Wilkinsonin neuvosta +rakennettiin uudelleen kaikki jo käytännössäkin olleet raitiotiet. +Kevyet, vanhanaikuiset kiskot revittiin ja sijaan pantiin raskaimmat, +mitä oli saatavissa. Hän osti syrjäkatuja, joita levennettiin, +jotta raitiovaunut olisivat päässeet nopeammin kulkemaan. Sama +laajasuuntainen järjestelmä toteutettiin vesijohtolaitoksessa. Kaiken +piti olla parasta laadultaan, jos mieli hänen suurten yritystensä +menestyä. Oaklandista oli tehtävä ensi luokan kaupunki ja sen hän +aikoi toteuttaa. Suurten hotelliensa lisäksi hän rakensi huvipuistoja +rahvaalle ja klubihuoneustoja hienommalle väelle. Jo ennenkuin väkiluku +oli lisääntynyt, oli liike raitioteillä huomattavasti vilkastunut. +Hänen suunnitelmissaan ei ollut mitään turhia houreita. Ne olivat +terveesti harkittuja yrityksiä. + +"Oakland tarvitsee ensiluokan teatterin", sanoi hän ja koetettuaan +turhaan innostuttaa paikkakunnan rahamiehiä asiaan, ryhtyi hän itse +rakentamaan teatteria: sillä hän yksin aavisti nuo kaksisataa tuhatta +uutta asukasta, jotka kaupunki tulisi saamaan. + +Mutta huolimatta siitä miten kiire Daylightilla oli, käytti hän +aina sunnuntait ratsastukseen kukkuloilla. Eivät edes sateiset +talvisäät tehneet loppua näistä ratsastusretkistä Deden kera. +Eräänä lauvantai-iltapäivänä konttorissa Dede sanoi hänelle, ettei +hän seuraavana päivänä voinut tavata Daylightia ja kun tämä vaati +selitystä, sanoi Dede. + +"Olen myynyt Mabin." + +Daylight oli hetkisen sanattomana. Deden teko merkitsi niin vakavia +asioita, ettei hän heti osannut sitä selittää itselleen. Se vivahti +miltei petokseen. Oliko Dedellä ehkä rahahuolia? Vai oliko se hänen +tapansa antaa hänen, Daylightin, ymmärtää, ettei enää tahtonut +seurustella hänen kanssaan. Tai... + +"Mistä syystä?" sai Daylight kysytyksi. + +"En voinut ruokkia sitä, kun kaurat maksavat neljäkymmentäviisi +dollaria tonnilta", vastasi Dede. + +"Oliko tämä teidän ainoa syynne?" kysyi Daylight ja katsoi häneen +lujasti; sillä hän muisti Deden kerran kertoneen hänelle, miten viisi +vuotta takaperin oli ruokkinut yhden talven tammaa, vaikka kaurat +olivat maksaneet kuusikymmentäkin dollaria tonnilta. + +"Ei. Veljeni menot ovat niinikään nousseet ja minun täytyi päättää, +että kosken voinut molempia tyydyttää, niin oli parempi luopua tammasta +ja auttaa veljeäni." + +Daylight tunsi itsensä sanomattoman alakuloiseksi. Elämä tuntui +äkkiä hänestä hyvin tyhjältä. Mitä olisi sunnuntai ilman Dedeä. Ja +loppumattomat sunnuntait ilman häntä. Hän rummutti neuvottomana +sormillaan pöytään. + +"Kuka osti sen?" kysyi hän. + +Deden silmät välähtivät tavalla, jonka hän jo kauvan sitten oli oppinut +tuntemaan ja jonka tiesi merkitsevän suuttumusta. + +"Uskallatteko ostaa sen minulle takaisin", sanoi Dede. "Älkääkä +kieltäkö, että ajattelitte sitä." + +"Ei, en tahdo kieltää sitä. Sitä juuri ajattelin. En olisi tehnyt sitä +kysymättä ensin teidän mieltänne, ja kun näen, miten te sen otatte, en +kysykään. Mutta te piditte paljon tammasta ja on kovaa teille menettää +se. Olen pahoillani. Ja olen pahoillani siitäkin, ettette huomenna +ratsasta kanssani. En tiedä miten saan päiväni kulumaan." + +"En minäkään tiedä", tunnusti Dede alakuloisena, "paitsi että minulla +nyt on aikaa ommella." + +"Mutta minä en osaa ommella." + +Daylightin ääni oli surkean valittava, mutta salaisesti teki Deden +yksinäisyyden tunnustus hänet onnelliseksi. Tämä tieto korvasi miltei +tamman menettämisen. Dede siis hiukan piti hänestä. Hän ei ollut aivan +vastenmielinen. + +"Toivon, että ajattelette vielä asiaa, neiti Mason", sanoi hän. "Ei +ainoastaan tamman vuoksi, vaan minun vuokseni. Raha ei merkitse tässä +mitään. Tamman ostaminen ei minulle olisi sen suurempi asia kuin muille +on lähettää kukkavihko tai makeisrasia nuorelle naiselle. Enkä minä +ole milloinkaan lähettänyt teille kukkia enkä makeisia." Hän näki +varoittavan välähdyksen Deden silmissä ja kiiruhti jatkamaan estääkseen +kieltoa. "Sanonpa teille, miten me teemme. Otaksutaanpa, että minä +ostan tamman ja pidän sen itse ja lainaan sen teille, kun te haluatte +ratsastaa. Siinä ei ole mitään väärää. Joku lainaa hevosen joltakin +toiselta, siinä kaikki." + +Taas hän näki, että Dede kieltäisi ja kiiruhti jatkamaan ennenkuin tämä +ennätti sen tehdä. + +"Monet miehet ajelevat naisten kanssa. Siinä ei ole mitään väärää. +Ja mies aina maksaa hevosen ja ajopelit. No, mitä eroa on siinä, jos +huomenna ajelen kanssanne ja maksan hevosen ja kärryt tai ratsastan +kanssanne ja maksan hevoset?" + +Dede ravisti päätään ja kieltäytyi vastaamasta, samalla katsoen ovelle +ikäänkuin huomauttaakseen, että oli aika lopettaa tämä epävirallinen +keskustelu. Daylight teki vielä yhden yrityksen. + +"Tiedättekö, neiti Mason, ettei minulla ole maailmassa muuta ystävää +kuin te. Tarkoitan todellista ystävää, miestä tai naista, jonka +seurassa olette mielellänne ja jota kaipaatte, kun olette hänestä +erossa. Hegan on minua lähinnä oleva mies, ja hän on minusta miljoonan +penikulman päässä. Liikeasioiden ulkopuolella emme ollenkaan sovi +yhteen. Hän on suuri kirjatoukka ja hän viettää aikansa lukemalla +ranskan-, ja englannin- ja muita vieraskielisiä kirjoja -- milloin +hän ei kirjoita runoja ja näytelmiä. Minulla ei ole ketään muuta +ystävää kuin te ja te tiedätte, miten vähän olemme olleet yhdessä -- +kerran viikossa, sunnuntaina ellei ole satanut. Olen tavallaan teistä +riippuvainen. Teistä on tavallaan tullut minulle -- -- --." + +"Tottumus", sanoi Dede hymyillen. + +"Niin juuri. Ja tuo tamma ja te sen selässä tulossa tiellä puiden +varjossa tai auringonpaisteessa -- jos kadotan teidät molemmat, ei ole +enää mitään arvokasta, mitä koko viikon odottaisi. Jos sallitte minun +ostaa sen -- -- --." + +"Ei, ei, sanon teille, ettei siitä tule mitään." Dede nousi +kärsimättömänä tuoliltaan, mutta hänen silmänsä olivat kosteat, kun hän +muisti suosikkiaan. "Pyydän, älkää puhuko minulle enää Mabista. Jos +luulette, että minun oli helppo erota siitä, niin erehdytte. Mutta minä +olen nähnyt sen viimeisen kerran ja haluan unohtaa sen." + +Daylight ei vastannut mitään ja ovi sulkeutui Deden jälkeen. + +Puoli tuntia myöhemmin hän neuvotteli Jonesin, entisen +hissinkuljettajan ja hurjan köyhälistöläisen kera, jolle hän aikoja +sitten oli antanut vuoden elantoon tarvittavat varat. Jones oli +käyttänyt tämän ajan kirjailemiseen, mutta tuloksena oleva novelli oli +epäonnistunut. Kustantajat eivät olleet huolineet siitä ja Daylight +käytti julmistunutta kirjailijaa pieniin salaisiin yksityisiin +tehtäviin, joihin tarvitsi luotettavaa miestä. Jones, joka väitti, +ettei mikään häntä enää hämmästyttänyt hänen musertavien kokemustensa +jälkeen polttopuiden ja hiilen rautatierahdeista, ei osoittanut +mitään kummastusta, kun hänen tehtäväkseen annettiin etsiä erään +kastanjanruskean tamman ostaja. + +"Paljonko saan maksaa siitä?" kysyi hän. + +"Mitä tahansa. Pääasia on, että ostatte sen. Tinkikää kovasti, jottette +herättäisi epäluuloja, mutta ostakaa se. Sitten viette sen Sonomaan +miehelle, jonka osote on tässä. Hän hoitaa pientä maatilaa, joka +minulla on siellä. Sanokaa, että hänen on hoidettava sitä hyvin. Ja +tämän jälkeen unohtakaa koko juttu. Älkää sanoko minulle sen miehen +nimeä, jolta sen ostatte. Älkää sanoko minulle mitään muuta kuin että +olette ostanut sen ja vienyt sen määräpaikkaan. Ymmärrättekö?" + +Mutta viikko ei ollut vielä kulunut, kun Daylight huomasi Deden +silmissä välähdyksen, joka tiesi levottomuutta. + +"Onko jotakin hullusti -- mitä sitten?" kysyi hän rohkeasti. + +"Mab", sanoi Dede. "Mies, joka osti sen, on jo myynyt sen. Jos +luulisin, että teillä on jotakin tekemistä siinä asiassa -- --" + +"Minä en edes tiedä, kuka osti sen", vastasi Daylight. "Ja mikä +on tärkeämpää, minä en ole sillä vaivannut päätäni. Se oli teidän +tammanne, eikä kuulu minuun, mitä te sille teette. Olette myynyt sen, +se on varmaa ja sitä pahempi. Ja koska kerran nyt olemme ottaneet +puheeksi arkaluontoiset asiat, niin aijon käydä käsiksi vielä yhteen. +Eikä teidän ole pakko pitää sitä niin arkaluontoisena, sillä se ei +oikeastaan ole teidän asianne." + +Dede odotti äänettömänä jatkoa ja silmäili häntä miltei epäluuloisesti. + +"Tarkoitan veljeänne. Hän tarvitsee enemmän kuin te voitte tehdä +hänen hyväkseen. Myymällä tuon tamman te ette voi lähettää häntä +Saksaan. Ja sitä sanoo hänen oma lääkärinsä hänen tarvitsevan -- tuota +taitavaa saksalaista erikoistuntijaa, joka silpoo ihmisen luut ja +lihakset muodottomaksi lihamöhkäleeksi ja sitten muovailee ne taas +uuteen uskoon. No, minä haluan lähettää hänet Saksaan tuon taitavan +erikoistuntijan käsiteltäväksi." + +"Jospa se vain olisi mahdollista!" sanoi Dede aivan hengästyneenä ja +osoittamatta lainkaan suuttumusta. "Se ei vain ole mahdollista ja te +tiedätte sen. En voi ottaa rahaa teiltä -- --" + +"Malttakaahan", keskeytti Daylight. "Ettekö tahtoisi ottaa vettä +yhdeltä kahdestatoista apostolista, jos olisitte kuolemaisillanne +janoon? Tai pelkäisittekö noita ainaisia tarkoitusperiä" -- Dede teki +kielteisen eleen -- "tai sitä, mitä ihmiset sanoisivat siitä?" + +"Mutta sehän on aivan toista", alkoi Dede. + +"Kuulkaahan, neiti Mason. Te olette saanut päähänne jonkun hullun +mielipiteen. Tuo raha-käsitys on hullunkurisinta mitä olen nähnyt. +Otaksukaamme, että te putoisitte kalliokielekkeeltä, enkö silloin +tekisi oikein, jos kumartuisin ja tarttuisin teitä käsivarteen? +Tietenkin se olisi oikein tehty. Mutta otaksukaamme, että te +tarvitsette muunlaista apua -- käsivoimani asemasta kukkaroni +vahvuutta. Se olisi väärin. Niin sanovat kaikki. Mutta miksi he sanovat +niin? Siksi, että rosvojoukkue tahtoo, että raukat olisivat rehellisiä +ja pitäisivät rahaa arvossa. Jolleivät raukat olisi rehellisiä, eivätkä +kunnioittaisi rahaa, niin miten kävisi silloin rosvojen. Ettekö +käsitä? Rosvot eivät tee kauppaa käsivoimilla; he tekevät kauppaa +dollareilla. Siksi on käsivoima tavallista ja yleistä, mutta dollarit +ovat pyhitettyjä -- niin pyhiä, ettette te salli minun lainata teille +pikkusummaa. + +"Tai voi ajatella toisinkin asiaa", jatkoi hän Deden äänettömän +vastarinnan kannustamana. "On oikein ja paikallaan, jos autan teitä +käsivoimillani, kun olette putoamaisillanne kallionkielekkeeltä. Mutta +jos käytän näitä samoja käsivoimia ansaitakseni kaivamisella kaksi +dollaria päivässä, niin ette tahdo tietää mitään näistä kahdesta +dollarista. Kuitenkin on tässä sama käsivoima uudessa muodossa. +Sitäpaitsi ei tässä ehdotuksessa ole oikeastaan kysymys teistä. En +lainaa teille. Autan veljeänne aivan samalla tavalla kuin jos hän +olisi putoamaisillaan kallionkielekkeeltä. Ja olisipa kauniisti tehty +teiltä tulla huutamaan 'seis' ja antaa veljenne pudota jyrkänteeltä. +Hän tarvitsee tuota taitavaa saksalaista erikoistuntijaa saadakseen +jalkansa terveiksi ja minä tarjoan hänelle apua. + +"Toivon, että voisitte nähdä huoneeni. Seinät ovat täynnä +hevosjouhisuitsia -- niitä on siellä sadottain. Minä en niitä tarvitse +ja niillä on huimaava hinta. Mutta muutamat rangaistusvangit tekevät +niitä ja minä ostan kaikki. Olen käyttänyt enemmän rahaa yhden yön +whiskyyn kuin mitä tarvittaisiin parhaiden erikoistuntijani palkkioksi +ja kahdentoista samanlaisen sairaustapauksen hoitokuluihin, mikä +veljellänne on. Ja muistakaa, ettei teillä ole mitään tekemistä +tässä. Jos veljenne haluaa pitää tätä lainana, niin hyvä on. Se on +hänen asiansa ja teidän on väistyttävä, kun minä autan hänet takaisin +kallionkielekkeeltä." + +Dede vastusti vielä ja Daylightin todistelu muuttui kiusallisemmaksi. + +"Arvaan, että te seisotte veljenne tiellä vain siksi, että olette +saanut päähänne väärän ajatuksen, että tämä on minun tapani kosia. +No niin, sitä se ei ole. Yhtä hyvin voisitte luulla, että minä kosin +kaikkia noita rangaistusvankeja, joilta ostan suitsia. En ole pyytänyt +teitä vaimokseni, ja jos pyytäisinkin, en koettaisi ostaa teidän +suostumustanne. Kun kosin teitä, ei se tapahdu salateitä käyttämällä." + +Dede punastui ja näytti suuttuneelta. "Jos te tietäisitte, miten +naurettava olette, niin te lakkaisitte", kuohahti hän. "Te kohtelette +minua kiusallisemmin kuin kukaan mies, jonka olen tuntenut. Vähänväliä +te annatte minun ymmärtää, ettette ole vielä kosinut minua. En halua, +että te kositte minua ja olen alusta alkaen varoittanut teitä ja +sanonut, ettei teillä ole mitään mahdollisuuksia. Ja kuitenkin te +uhkaatte minua sillä, että te kerran aijotte kosia minua. Olkaa hyvä +ja kosikaa minua nyt, niin saatte tietää vastaukseni ja sitten on +asia päätetty." Daylight katsoi häneen ihaillen. "Rakastan teitä niin +hullusti, neiti Mason, etten uskalla kosia teitä nyt", sanoi hän niin +surkeana ja vakavana, että Dede heitti päätään taaksepäin ja nauroi +suoralla ja poikamaisella tavallaan. "Sitä paitsi minä, kuten olen +sanonut teille, olen kokematon näissä asioissa. En ole milloinkaan +kosinut ketään, enkä halua tehdä mitään erehdyksiä." + +"Mutta te teette kuitenkin alati erehdyksiä", huudahti Dede +innokkaasti, "Ei kukaan mies ole ikinä koettanut voittaa naista +omakseen uhkaamalla häntä kosinnalla." + +"En tee sitä enää milloinkaan", sanoi Daylight nöyrästi. "Mutta +jouduimme pois asiasta. Siinä, mitä hetki sitten puhuin, on vielä +perää. Te olette veljenne tiellä. Huolimatta siitä, mitä hullutuksia +olette saanut päähänne, on teidän nyt väistyttävä ja annettava hänelle +mahdollisuus koettaa tulla terveeksi. Saanko mennä häntä tapaamaan ja +puhumaan hänelle asiasta?" + +Dede silminnähtävästi epäröi. + +"Ja muistakaa yksi seikka, neiti Mason: nyt on kysymys hänen jaloistaan +eikä teidän." + +Dede ei vieläkään vastannut ja Daylight jatkoi vahvistaen asemaansa: + +"Ja muistakaa, että minä menen yksin häntä tapaamaan. Hän on mies +ja tulen paremmin toimeen hänen kanssaan kun ei ole naisväkeä siinä +ympärillä. Menen sinne huomenna iltapäivällä." + + + + +XVIII LUKU. + + +Daylight oli puhunut täyttä totta sanoessaan Dedelle, ettei hänellä +ollut ketään todellisia ystäviä. Vaikka hän oli hyvänpäiväin-tuttava +tuhansien kanssa ja satojen juomatoveri, oli hän yksinäinen nuori +mies. Hänen ei onnistunut löytää miestä tai miesryhmää, jolle hän +olisi voinut olla läheinen ystävä. Kaupungit eivät ole niin omiansa +toveruustunnetta herättämään kuin oli elämä Alaskassa. Sitä paitsi +olivat miehet erilaiset. Daylight epäili ja halveksi liikemiehiä +ja hänen suhteensa San Fransiskon puoluepomoihin perustui miltei +yksinomaisesti laskelmiin. Hän piti enemmän näiden puoluepomojen ja +heidän johtajiensa suorasukaisesta raakuudesta, mutta hän ei voinut +tuntea heitä kohtaan mitään syvää kunnioitusta. He olivat liian +taipuvaiset vilpistelyyn. Velkakirjat olivat varmemmat kuin miehen sana +ja miehen täytyi tarkasti pitää kiinni velkakirjoista, Yukonissa oli +ollut toisin. Velkakirjoista ei välitetty. Mies sanoi omistavansa niin +ja niin paljon ja poker-pelissäkin hyväksyttiin tämä arvio. + +Larry Hegan, jonka taito riitti Daylightin suurimpiinkin +liikeyrityksiin ja jolla oli harvoja harhaluuloja ja jolle teeskentely +oli vielä vieraampaa, olisi saattanut olla ystävä, jollei hän +luonteeltaan ja taipumuksiltaan olisi ollut niin omituinen. Hän oli +omituinen nero, lain Napoleon, mutta konttorin ulkopuolella hänellä ei +ollut mitään yhteistä Daylightin kanssa. Hän vietti aikansa kirjojen +parissa, joita Daylight ei voinut sietää. Niinikään hän kirjoitti +näytelmiä, joita ei milloinkaan painettu eikä näytelty ja vaikka +Daylight yksin tunsi salaisuuden, hän nautti säännöllisesti vaikka +kohtuullisesti haschischia. Hän vietti koko elämänsä huoneessaan +kirjojen parissa mielikuvituksen maailmassa. Ulkomaailmaa hän +ei ymmärtänyt eikä suvainnut. Syömisessä ja juomisessa hän oli +kohtuullinen kuin munkki ja ruumiinliikuntoa hän vihasi. + +Daylightin ystävät olivat juomaveikkoja ja remutovereita. Ja +kun sunnuntairatsastukset Deden kera olivat loppuneet, rupesi +hän yhä enemmän ja enemmän käyttämään tämäntapaisia huvituksia. +Unohtaakseen täytyi hänen juoda enemmän cocktaileja kuin milloinkaan +ennen. Suuri punainen automobiili oli nyt useammin liikkeellä ja +tallirenki oli palkattu ratsastamaan Bobilla. Hänen varhaisempana San +Fransisko-aikanaan oli hänen liikeyrityksillään ollut väliaikoja, +mutta tässä hänen nykyisessä suurimmassa yrityksessään oli jännitys +alinomainen. Kahteen kolmeen kuukauteen ei sitä voitu saattaa +onnelliseen tulokseen. Ja se oli niin monimutkainen ja laajaperäinen, +että selkkauksia ja pulmia ilmaantui alinomaa. Jokainen päivä toi +omat pulmansa ja selvitettyään ne mestarillisella tavalla hän lähti +konttorista suurella automobiilillaan ja miltei huokasi helpotuksesta +ajatellessaan lähenevää Martin-cocktailia. Harvoin hän oli juovuksissa. +Siksi oli hänen ruumiinrakennuksensa liian vahva. Sen sijaan +hän oli pahin kaikista juomareista, säännöllinen, varovainen ja +hillitty juomari, joka nautti paljon suuremmat määrät alkoholia kuin +epäsäännöllinen ja hillitön juomari. + +Kuuteen viikkoon ei hän ollut nähnyt Dedeä muualla kuin konttorissa ja +siellä hän lujasti pidättäytyi lähestymästä häntä. Mutta seitsemäntenä +sunnuntaina kävi kaipaus hänelle ylivoimaiseksi. Se oli myrskyinen +päivä. Navakka koillistuuli puhalsi ja vähäväliä tuli sadekuuro. Hän ei +voinut karkoittaa Dedeä mielestään ja hän oli näkevinään hänet akkunan +ääressä ompelemassa joitakin naisellisia pikkuesineitä. Kun tuli aika, +jolloin hänelle tuotiin ensimäinen cocktail ennen väliateriaa hänen +huoneisiinsa, ei hän juonutkaan sitä. Täynnä rohkeaa päättäväisyyttä +hän katsoi muistikirjastaan Deden puhelinnumeroa ja soitti. + +Ensin tuli Deden emännän tytär vastaamaan, mutta hetkisen kuluttua hän +kuuli äänen, jota oli kaihonnut. "Tahdoin vain ilmoittaa teille, että +tulen teitä tapaamaan", sanoi hän. "En tahtonut varoittamatta tunkeutua +luoksenne." + +"Onko jotakin tapahtunut?" kysyi ääni. "Kerron sinne päästyäni", +vastasi Daylight vältellen. + +Hän jätti punaisen automobiilinsa kahden talon päähän Deden asunnosta +ja saapui jalan hauskan, kolmikerroksisen, Berkeleyn talon eteen. Vain +hetkisen hän huomasi epäröivänsä, sitten hän soitti ovikelloa. Hän +tiesi, että se, mitä hän teki, oli vastoin Deden toivomuksia ja että +hän aikoi antaa hänelle vaikean tehtävän ottaa sunnuntaivierailijana +vastaan kuuluisan miljoonanomistajan Elam Hamishin, josta sanomalehdet +niin paljon puhuivat. Toisaalta hän oli varma siitä, ettei Dede ottaisi +häntä epäystävällisesti vastaan. Eikä hän siinä pettynytkään. + +Dede tuli itse häntä vastaan ovelle ja puristi hänen kättään. Daylight +ripusti hattunsa ja sadetakkinsa vaatenaulakkoon hauskassa eteisessä. + +"Tuolla on vieraita", sanoi Dede osoittaen vastaanottohuonetta, josta +kuului nuorten äänekästä puhelua ja jonka avoimesta ovesta Daylight +näki yliopistonuorisoa. "Teidän täytyy tulla minun huoneisiini." + +Dede ohjasi hänet huoneeseensa ja sinne päästyään jäi Daylight +hämillään seisomaan kuin kiinninaulattuna lattiaan ja katseli +ympärilleen ja Dedeä ja koetti samalla olla katsomatta. +Hämmästyksissään ei hän kuullut eikä nähnyt, että Dede pyysi häntä +istumaan. Tällaiset olivat siis hänen huoneensa. Ne olivat parihuoneet, +toista nähtävästi käytettiin arkihuoneena, ja toinen, jonne hän saattoi +nähdä avoimesta ovesta, oli makuuhuone. Lukuunottamatta tammista +pukupöytää, jolla oli harjoja ja kampoja ja somia naisten pikku +kapineita, ei siinä ollut mitään, joka olisi osoittanut, että sitä +käytettiin makuuhuoneena. Leveä leposohva vaaleanpunaisine peitteineen +ja tyynyineen oli varkaankin vuoteena, vaikkei Daylight milloinkaan +ennen ollut nähnyt sivistyneessä maailmassa sellaista vuodetta. + +Tosin ei hän nähnyt paljon yksityiskohtia siinä hämillään seisoessaan. +Hänen yleinen vaikutelmansa oli se, että täällä oli lämmintä, mukavaa +ja kaunista. Lattialla ei ollut mattoja, mutta siellä täällä oli suden +ja prääriesuden nahkoja. Eniten kiinnitti hänen huomiotaan Venuksen +kuvapatsas, joka seisoi Steinway-pianon päällä, seinälle ripustettu +vuorileijonan talja taustanaan. + +Mutta Dede itse kuitenkin eniten viehätti häntä. Hän oli aina +mielihyvällä ajatellut, että Dede oli hyvin naisellinen -- +hänen vartalonsa viivat, hänen hiuksensa, hänen silmänsä, hänen +äänensä, hänen linnunkaltainen tapansa nauraa olivat syynä siihen; +mutta täällä omassa huoneessaan väljässä puvussaan ilmeni hänen +naisellisuutensa vielä paljon selvemmin. Daylight oli tottunut +näkemään hänet ruumiinmukaisissa kävelypuvuissa ja paitapuseroissa tai +ratsastuspuvussa ja Dede kotipuvussa oli hänelle aivan uusi ilmestys. +Hän näytti niin paljon suloisemmalta, niin paljon notkeammalta ja +hennommalta. Hän kuului tähän rauhan ja kauneuden ilmakehään. Hän +sopi siihen niinkuin hän toisellaisessa puvussa oli sopinut vakavaan +konttoriympäristöön. + +"Ettekö istuisi?" toisti Dede. + +Daylight tunsi samaa kuin eläin, jolta on kauvan puuttunut ravinto. +Hänen rakkaudennälkänsä läikähti hänessä. Nyt ei ollut aikaa +kärsivällisyyteen eikä valtioviisauteen. Suorinkaan tie ei ollut +kyllin nopea hänelle ja vaikkei hän tiennyt sitä, oli se se tie, joka +parhaiten vei voittoon. + +"Kuulkaahan", sanoi hän äänellä!, joka värisi intohimosta, "en tahdo +kosia teitä toimistossa. Siksi olen täällä. Dede Mason, minä tahdon +teidät omakseni, minä tahdon." + +Puhuessaan hän läheni Dedeä, hänen silmänsä hehkuivat ja veri nousi +tummana hänen poskiinsa. + +Hänen liikkeensä olivat niin äkkiarvaamattomat, että Dede ennätti +vain huudahtaa hämmästyksestä ja astahtaa askeleen taaksepäin ja +samalla tarttua Daylightin toiseen käteen, kun tämä koetti sulkea +hänet syliinsä. Päinvastoin kuin Daylightin, pakeni veri Deden +poskilta. Käsi, jolla hän oli torjunut Daylightin käden ja joka vielä +piti siitä kiinni, vapisi. Hän irroitti sormensa ja Daylightin käsi +putosi hänen kupeelleen. Hän tahtoi sanoa jotakin, tehdä jotakin, +päästä tästä kiusallisesta asemasta, mutta ainoatakaan järkevää +ajatusta ei tullut hänen mieleensä. Hänen teki vain mielensä +nauraa. Tämä halu oli osittain hysteerinen, osittain välittömästä +huumorintunteesta syntynyt. Hän ei voinut olla näkemättä jutun +naurettavaa puolta. Hänen mielialansa oli kuin henkilön, joka säikähtää +murhanhimoista maantienrosvoa ja sitten huomaakin tämän rauhalliseksi +jalkamatkailijaksi, joka kysyy kelloa. + +Daylight oli ripeämpi toimimaan. "Ooh, tiedän kyllä, että näytän +mielettömältä", sanoi hän. "Minun täytyy kai istuutua. Älkää pelätkö, +neiti Mason. Minä en ole todenteolla vaarallinen." + +"Minä en pelkää", vastasi Dede hymyillen ja istuutui nojatuoliin, +jonka vieressä lattialla oli ompelukori, josta pisti esiin pitsiä ja +ohutta kangasta. Hän hymyili vielä kerran. "Vaikka tunnustan, että te +säikytitte minua hetki sitten." + +"On hullunkurista", huokasi Daylight miltei valittaen, "että tässä minä +istun, vaikka olen kyllin vahva taivuttaakseni teidät kaksinkerroin. +Tässä istun minä, joka olen tottunut taivuttamaan ihmiset ja eläimet ja +kaikkityyni tahtoni mukaan. Ja minä istun tässä nojatuolissa nöyränä ja +avuttomana kuin karitsa. Te olette minut niin nujertanut." + +Dede vaivasi turhaan päätään koettaen keksiä vastausta näihin +huomautuksiin. Sen sijaan pysähtyivät hänen ajatuksensa itsepintaisesti +siihen tosiasiaan, että Daylight kesken väkivaltaista kosintaa malttoi +tehdä asiaankuulumattomia huomautuksia. Häntä hämmästytti Daylightin +miehekäs varmuus. Niin vähän tämä epäili, että saisi hänet omakseen, +että hän saattoi ylimalkaisesti viisastella rakkaudesta ja rakkauden +vaikutuksista. + +Dede huomasi, että hän tietämättään pisti kätensä takintaskuun, missä +Dede tiesi hänen pitävän tupakkansa ja savukepaperinsa. + +"Saatte polttaa jos haluatte", sanoi hän. + +Daylight veti kätensä niin äkisti taskusta kuin olisi taskussa ollut +jotakin, joka olisi pistänyt häntä. + +"Ei, en ajatellut polttamista. Ajattelin teitä. Mitä muuta voi mies +tehdä kuin pyytää vaimokseen naista, jota rakastaa. Juuri niin minä +teenkin. En osaa tehdä sitä kaikkien sääntöjen mukaan. Tiedän sen. +Mutta osaan puhua suuni puhtaaksi selvällä englanninkielellä ja se +riittää minulle. Rakastan teitä hurjasti, neiti Mason. Te olette nyt +miltei aina mielessäni. Ja haluan tietää, rakastatteko tekin minua. +Siinä kaikki." + +"Toivon, ettette olisi kysynyt", sanoi Dede lempeästi. + +"Ehkä on parasta, että saatte tietää yhtä ja toista ennenkuin annatte +vastauksen", jatkoi Daylight huomaamatta, että vastaus jo oli annettu. +"En ole milloinkaan ennen elämässäni tavoitellut naista omakseni +huolimatta sanomalehtireportterien päivänvastaisista jutuista. +Lorut, mitä sanomalehdissä ja kirjoissa olette lukenut minusta -- +että minä muka olisin naistensurmaaja -- ovat vääriä. Siinä ei ole +totta siteiksikään. Arvaan, että kortinpeluussa ja whiskynjuonnissa +olen suorittanut enemmän kuin oman osani, mutta naiset olen jättänyt +rauhaan. Muuan nainen surmasi itsensä, mutta minä en tiennyt, että hän +rakasti minua niin hurjasti, sillä muutoin olisin nainut hänet -- en +rakkaudesta vaan estääkseni häntä tappamasta itseään. Hän oli paras +siellä olevasta naisjoukosta, mutta minä en milloinkaan antanut hänelle +aihetta luulla, että rakastin häntä. Kerron teille tämän kaiken siksi, +että olette lukenut siitä ja haluan, ettei teillä ole minusta vääriä +käsityksiä." + +"Naisten-surmaaja!" ähkyi hän. "No niin, neiti Mason, en muista, olenko +kertonut teille, että olen pelännyt naisia koko ikäni. Te olette +ensimäinen nainen, jota en ole pelännyt. Se on omituista. Pidän teitä +arvossa, enkä kuitenkaan pelkää teitä. Johtuneeko se ehkä siitä, että +te olette toisenlainen kuin ne naiset, jotka olen tuntenut. Te ette ole +milloinkaan ajanut minua takaa. Naistensurmaaja! Olen paennut naisia +niin kauvan kuin muistan ja luulen, että minut pelasti se, että olin +voimakas enkä milloinkaan taittanut jalkaani tai saanut muuta vammaa. + +"En myöskään milloinkaan tahtonut mennä naimisiin ennenkuin opin +tuntemaan teidät enkä vielä pitkään aikaan sittenkään. Miellyin teihin +alusta alkaen; mutta en milloinkaan luullut, että siitä sukeutuisi niin +vakava asia kuin avioliitto. En voi nukkua öisin, kun ajattelen teitä +ja kaipaan teitä." + +Hän vaikeni ja odotti. Dede oli ottanut korista musliinin ja pitsin, +mahdollisesti rauhoittaakseen hermojaan ja alkanut ommella. Milloin +Dede ei katsonut häneen, ahmi Daylight häntä silmillään. Hän katseli +varmoja, taitavia käsiä -- käsiä, jotka kykenivät hillitsemään Bobin +tapaisen hevosen, käsiä, jotka osasivat käytellä kirjoituskonetta +miltei yhtä nopeasti kuin ihminen puhui, käsiä, jotka osasivat ommella +kauniita vaatteita, ja jotka epäilemättä osasivat soittaa pianoa tuolla +nurkassa. Toisenkin tuiki naisellisen yksityiskohdan hän huomasi -- +Deden tohvelit. Ne olivat pienet ja pronssinväriset. Hän ei ollut +milloinkaan aavistanut, että Dedellä oli niin pienet jalat. Hän oli +tähän saakka nähnyt niissä vain kävelykengät ja ratsastussaappaat, +eivätkä ne olleet antaneet hänelle oikeaa käsitystä Deden jalkojen +pienuudesta. Pronssinväriset tohvelit lumosivat hänet ja niihin hänen +katseensa lakkaamatta kääntyivät. + +Ovelle koputettiin ja Dede riensi ovelle. Daylight ei voinut olla +kuulematta keskustelua. Dedeä pyydettiin puhelimeen. + +"Pyytäkää herraa soittamaan uudelleen kymmenen minuutin päästä", +kuuli hän Deden sanovan, ja sana "herra" herätti hänessä äkillisen +mustasukkaisuudentunteen. Hän päätti, että olipa tuo puhelimeen pyytäjä +ken tahansa, pitäisi Burning Daylight hänet lämpimänä. Oli hänen +mielestään ihme, ettei Deden kaltainen tyttö ollut jo aikoja sitten +joutunut naimisiin. + +Dede palasi, hymyili hänelle ja tarttui ompelukseensa. Daylightin +katseet siirtyivät nopsista käsistä pronssinkarvaisiin tohveleihin ja +taas takaisin ja hän oli varma siitä, että maailmassa oli hyvin vähän +Deden kaltaisia pikakirjoittajattaria. Hän oli varmaankin hyvin hyvästä +suvusta ja saanut hyvin hyvän kasvatuksen. Mitenkään muuten ei voinut +selittää hänen huoneittensa sisustusta ja hänen pukujaan ja tapaa, +jolla hän ne kantoi. + +"Kymmenen minuuttia kuluu nopeasti", sanoi Daylight. + +"Minä en voi mennä kanssanne naimisiin", sanoi Dede. + +"Ettekö rakasta minua?" + +Dede pudisti päätään. + +"Pidättekö minusta -- hiukkasenkaan?" + +Tällä kertaa hän nyökähytti päätään ja samalla hymyili huvitettuna. +Mutta hänen hymyilyssään ei ollut mitään halveksivaa vivahdusta. Aseman +humoristinen puoli jäi harvoin häneltä huomaamatta. + +"No, siitä voi sukeutua enemmänkin", sanoi Daylight. "Se on alku. +Minäkin vain pidin teistä ensin ja nyt olen joutunut näin pitkälle. Te +muistatte, että kerran sanoitte, ettette pidä minun elämäntavastani. +No hyvä, olen koko lailla muuttanut sitä. En ole enää pelaaja niinkuin +olin ennen. Olen ryhtynyt rehelliseen työhön, kuten te sitä nimitätte, +säästän aikaa ja lisään paikkakunnan väkiluvun kolminkertaiseksi. +Ja ensi vuonna tähän aikaan kasvaa kukkuloilla kaksi miljoonaa +eukalyptys-puuta. Sanokaa, pidättekö minusta enemmän kuin hiukkasen?" + +Dede kohotti katseensa työstään ja katsoi häneen vastatessaan: -- + +"Pidän teistä paljonkin, mutta -- --" + +Daylight odotti hetkisen, että Dede olisi täydentänyt lauseensa, mutta +kun Dede vaikeni, jatkoi hän itse. + +"Minulla ei ole liian hyvät käsitykset itsestäni, joten voin +kerskailematta sanoa, että minusta tulee oikein hyvä aviomies. Minulla +ei ole taipumusta moittimiseen eikä jankuttamiseen. Arvaan, mitä +merkitsee teidänlaisellenne naiselle riippumattomuus. No hyvä, te +saatte olla riippumaton minun vaimonani. Teitä ei mikään kahlehdi. +Saatte noudattaa omaa tahtoanne eikä mikään ole teille liian hyvää. +Minä annan teille kaikki, mitä sydämenne halajaa -- --" + +"Paitsi itseänne", keskeytti Dede äkisti, miltei terävästi. + +Daylightin ällistys oli lyhytaikainen. + +"En käsitä sitä. Olen vilpitön ja suora ja elän rehellisesti. En halua +jaettuja tunteita." + +"En tarkoita sitä", sanoi Dede. "Sen sijaan, että antaisitte itsenne +vaimollenne, te antaisitte itsenne Oaklandin kolmellesadalle +asukkaalle, raitioteillenne ja lauttauslaitoksellenne, noille kahdelle +miljoonalle puulle kukkuloilla -- kaikille liikeyrityksillenne -- ja -- +ja -- kaikelle sille, mitä tarkoitan." + +"Saammepa nähdä, ettei niin käy", sanoi Daylight ylpeästi. "Minä olisin +teidän, milloin vain käskisitte -- --" + +"Niin te ajattelette, mutta toisin kävisi." Dede tuli äkkiä +hermostuneeksi. "Meidän täytyy lopettaa tämä keskustelu. Se muistuttaa +liiaksi kaupan hierontaa. 'Paljonko annatte?' 'Annan niin ja niin +paljon.' 'Tahdon enemmän' ja niin edespäin. Pidän teistä, mutta en +kylliksi voidakseni mennä naimisiin kanssanne, enkä milloinkaan tule +pitämään teistä niin paljon, että tulisin vaimoksenne." + +"Miten tiedätte sen?" kysyi Daylight. + +"Koska pidän teistä yhä vähemmin ja vähemmin." + +Daylight tuli sanattomaksi. Isku näkyi selvästi hänen kasvoillaan. + +"Oi, te ette käsitä", huudahti Dede kiihkeästi ja alkoi menettää +itsehillitsemiskykynsä. "En tarkoita siten. Pidän teistä; mitä enemmän +olen oppinut teitä tuntemaan, sitä enemmän olen pitänyt teistä. Ja mitä +enemmän olen oppinut teitä tuntemaan, sitä vähemmin uskaltaisin mennä +kanssanne naimisiin." + +Tämä arvoituksellinen lausunto sai Daylightin aivan neuvottomaksi. + +"Käsitättekö?" jatkoi Dede kiireesti. "Olisin voinut ennemmin mennä +naimisiin sen Elam Hamishin kanssa, joka juuri oli tullut Klondikesta, +kun ensi kerran näin hänet, kuin mennä naimisiin teidän kanssanne +sellaisena kuin te nyt istutte edessäni." + +Daylight ravisti hitaasti päätään. + +"Tuo on liian monimutkaista minulle. Mitä enemmän te opitte miestä +tuntemaan ja mitä enemmän pidätte hänestä, sitä vähemmin te haluatte +mennä hänen kanssaan naimisiin. Tuttavallisuus synnyttää ylenkatsetta +-- arvaan että tarkoitatte sitä." + +"Ei, ei", huudahti Dede, mutta ennenkuin hän ennätti jatkaa, +koputettiin ovelle. + +"Nuo kymmenen minuuttia ovat kuluneet", sanoi Daylight. + +Hänen silmänsä, joiden huomiokyky oli nopea kuin intiaanin, harhailivat +pitkin huonetta Deden poissaollessa. Lämmön, mukavuuden ja kauneuden +vaikutelma oli vallitsevana, vaikkei hän osannut selvittää sitä +itselleen. Täällä vallitseva yksinkertaisuus viehätti häntä. Hän +arveli, että huonekalut yksinkertaisuudestaan huolimatta olivat +kalliita ja jäännöksiä Deden isänkodista. Hän ei ollut milloinkaan +aavistanut, että paljas puulattia parine sudennahkoineen näytti niin +hauskalta; se varmaankin löi laudalta kaikki matot. Hän katseli +juhlallisin mielin kirjahyllyä, jossa oli parisataa kirjaa. Siinä oli +salaisuus. Hän ei voinut käsittää, mistä ihmiset löysivät niin paljon +kirjoittamisen aihetta. Kirjoittaminen ja puhuminen ei ollut samaa kuin +teot ja hän toiminnan miehenä käsitti vain teot. + +Hänen katseensa siirtyi Venuksen patsaasta pieneen teepöytään hauraine +ja hienoine kalustoineen ja kirkkaaseen kuparikattilaan ja kupariseen +hehkupannuun, jolla lautasia ja laseja lämmitetään. Hehkupannut +eivät olleet hänelle tuntemattomia ja hän aprikoi, lämmittikö Dede +sillä illallista nuorille ylioppilaille, joista hän oli kuullut +puhuttavan. Pari vesivärimaalausta seinällä oli Dede arvatenkin itse +maalannut. Seinillä oli sitäpaitsi valokuvia hevosista ja vanhojen +mestarien tauluista. Mutta yhäti hänen katseensa palasi Venukseen +pianolla. Hänestä, joka oli arkipäiväinen hienostumaton mies, näytti +omituiselta, että nuori suloinen tyttö pitäisi sellaista rohkeaa, +ellei syntistä esinettä huoneessaan. Mutta koska Dede sen teki, niin +oli se aivan niinkuin olla pitikin. Se kuului nähtävästi sivistykseen. +Larry Heganilla oli samantapaisia valuteoksia ja valokuvia kirjojen +täyttämissä huoneissaan. Mutta Larry Heganiin nähden se oli toista. +Hänessä oli jotakin epätervettä, jonka Daylight aina tunsi ollessaan +hänen seurassaan, kun Dede sen sijaan näytti joka suhteessa terveeltä. +Hänessä oli auringonpaisteen ja tuulen raikkautta. Ja jos sellainen +viaton, terve tyttö kuin Dede, piti alastomia naisia pianollaan, niin +_täytyi_ sen olla oikein. Dede teki sen oikeaksi. Sitäpaitsi ei hän, +Daylight, ymmärtänyt ensinkään sivistystä. + +Dede palasi huoneeseen, ja kun hän astui lattian poikki nojatuolilleen, +ihaili Daylight tapaa, jolla hän käveli, ja pronssinkarvaiset tohvelit +olivat tehdä hänet hulluksi. + +"Tahtoisin tehdä teille joitakuita kysymyksiä", alkoi hän heti. +"Aijotteko mennä naimisiin jonkun toisen kanssa?" + +Dede nauroi iloisesti ja pudisti päätään. "Pidättekö jostakin toisesta +enemmän kuin minusta? -- esimerkiksi siitä miehestä, jonka kanssa äsken +puhuitte puhelimessa?" + +"Ei ole ketään toista. En tunne ketään, josta pitäisin tarpeeksi paljon +mennäkseni naimisiin. Siksi luulen, etten ole avioliittoon sopiva +nainen. Konttorityö näkyy turmelevan naisen." + +Daylight katsoi häntä kasvoista pronssinkarvaisten tohvelien kärkiin +tavalla, joka sai veren kohoamaan tytön poskille. Samalla hän pudisti +epäilevästi päätään. + +"Minusta tuntuu, että te olette eniten avioliittoon sopiva nainen, mikä +milloinkaan on pannut miehen pään pyörälle. Ja nyt toinen kysymys. +Pidättekö jostakin toisesta enemmän kuin minusta?" + +Mutta Dede piti hyvin puoliaan. + +"Tuo ei ole kaunista", sanoi hän. "Ja jos lopetatte ja ajattelette +hiukan asiaa, niin teette nyt jotakin, jota muka ette milloinkaan +tee -- jankutatte nimittäin. Kieltäydyn vastaamasta enää yhteenkään +kysymykseen. Puhukaamme muusta. Miten voi Bob?" + +Puoli tuntia myöhemmin kiiti Daylight sateessa Telegraph Avenue'ta +Oaklandiin ja poltti ruskea-paperisavukettaan ja muisteli mitä oli +tapahtunut. Hänen loppupäätöksekseen tuli, että huonomminkin olisi +hänelle saattanut käydä, vaikka Deden sanoissa oli paljon, mikä sai +hänet neuvottomaksi. Olihan Dede sanonut pitävänsä hänestä sitä +enemmän, mitä paremmin oppi häntä tuntemaan ja samalla sitä vähemmin +tahtovansa mennä hänen kanssaan naimisiin. Se oli pulmallinen kysymys. + +Mutta se tosiasia, että Dede oli antanut hänelle rukkaset, osoitti +jonkunlaista ylpeyttä. Antaessaan rukkaset hänelle oli Dede antanut +rukkaset hänen kolmellekymmenelle miljoonalleen. Se oli huomattava +teko pikakirjoittajattarelta, jolla oli yhdeksänkymmenen dollarin +kuukausipalkka, ja joka oli nähnyt parempia päiviä. Oli ilmeistä, ettei +Dede välittänyt rahasta. Jokainen nainen, jonka hän oli tavannut, oli +näyttänyt halukkaalta ottamaan hänet hänen rahojensa takia. Hän oli +kaksinkertaistuttanut omaisuutensa, ansainnut viisitoista miljoonaa +siitä päivästä lähtien kuin Dede oli tullut hänen konttoriinsa ja Deden +halukkaisuus mennä naimisiin hänen kanssaan oli vähentynyt sitä mukaa +kuin hänen rahansa olivat lisääntyneet. + +"Perhana!" mutisi hän. "Jos voitan tässä maakaupassa sata miljoonaa +niin ei hän enää tahdo vaihtaa sanaa kanssani." + +Mutta hän ei voinut leikkiä laskemalla karkoittaa asiaa mielestään. +Hänen mielensä oli yhä vielä hämmentynyt tuosta arvoituksellisesta +selityksestä, että Dede olisi ennemmin saattanut mennä naimisiin vasta +Klondikesta tulleen Elam Hamishin kanssa kuin nykyisen Elam Hamishin +kanssa. Hyvä, päätteli hän, hänen olisi siis tultava enemmän entisen +Daylightin kaltaiseksi, joka oli tullut pohjanperiltä koettamaan +onneaan suuremmassa pelissä. Mutta se oli mahdotonta. Ollutta ja +mennyttä ei saatu takaisin. Toivomalla ei sitä saanut takaisin, eikä +mitään muuta keinoa ollut. Yhtä hyvin olisi hän saattanut toivoa +saavansa poikuusvuotensa takaisin. + +Toisenkin tyydytyksen oli heidän keskustelunsa hänelle tuottanut. Hän +oli ennemmin kuullut puhuttavan pikakirjoittajattarista, jotka antoivat +rukkaset työnantajalleen ja heti sen jälkeen erosivat toimestaan. Mutta +Dede ei ollut viitannut sinnepäinkään. Olivatpa hänen puheensa miten +hämmennystä herättävät tahansa, järjetön ja typerä ei hän ollut. Hän +oli selväpäinen. Mutta hän, Daylight, oli niinikään ollut selväpäinen +ja se oli osaksi hänenkin ansiotaan. Hän ei ollut koettanut käyttää +hyväkseen Deden konttorissa-oloa. Tosin oli hän kaksi kertaa astunut +yli rajojen, mutta hän ei ollut ottanut sitä tavaksi. Dede tiesi, että +häneen saattoi luottaa. Mutta tästä kaikesta huolimatta hän tiesi, +että useimmat nuoret naiset olisivat olleet kyllin typerät jättämään +paikkansa, jos heidän olisi täytynyt antaa rukkaset työnantajalleen. +Ja sitä paitsi oli Dede sallinut hänen lähettää veljensä Saksaan, kun +Daylight oli esittänyt hänelle asian oikeassa valossa. + +"Heleijaa!" päätti hän, kun automobiili pysähtyi hänen hotellinsa +edustalle. "Jos olisin vain tiennyt sen, minkä nyt tiedän, niin olisin +kosinut häntä ensimäisenä päivänä kun hän tuli toimistoon. Hänen omien +puheittensa mukaan olisi silloin ollut otollinen hetki. Hän pitää +minusta yhä enemmän ja enemmän ja mitä enemmän hän minusta pitää, +sitä vähemmin hän uskaltaisi mennä kanssani naimisiin! Mitä nyt tästä +arvelet. Hän on varmaan hieman hassahtava." + + + + +XIX LUKU. + + +Vielä kerran, eräänä sateisena sunnuntaina viikkojen kuluttua, kosi +Daylight Dedeä. Kuten ensi kerrallakin hän hillitsi itseään kunnes +kaipaus kävi hänelle ylivoimaiseksi ja pakotti hänet kiitämään +punaisella automobiilillaan Berkeleyhin. Hän jätti koneen muutaman +talonvälin päähän ja meni jalan taloon. Mutta Dede oli poissa, kertoi +emännän tytär hänelle ja lisäsi, että hän oli kävelemässä kukkuloilla. +Sitä paitsi kertoi nuori neitonen hänelle, missä päin Dede luultavimmin +käveli. + +Daylight noudatti tytön ohjeita ja pian vei tie, jota hän kulki +viimeisen talon ohi ja päättyi siihen, mistä kukkulain ensimäiset +jyrkät rinteet alkoivat. Ilma oli kostea tulevasta sateesta, sillä +myrsky ei ollut vielä puhjennut, vaikka yltyvä tuuli ilmaisi, että +se oli tulossa. Niin pitkälle kuin hän saattoi nähdä, ei Dedestä +näkynyt vilaustakaan tasaisilla ruohoisilla kukkuloilla. Oikealla +kasvoi notkossa täysikasvuisia eukalyptuspuita. Täällä oli rätinää +ja liikettä, komeat hoikkarunkoiset puut heiluivat edestakaisin +tuulessa ja löivät oksiaan yhteen. Kun tuulenpuuska tuli, kuului +syvä rummuttava, kuin valtavan harpun synnyttämä ääni, joka voitti +kaikki hiljaisemmat äänet, natinan ja rapinan. Daylight, joka tunsi +Deden, arvasi, että tämä olisi jossakin täällä lehdossa, missä myrskyn +vaikutus ilmeni niin selvästi. Ja hän löysikin Deden vastakkaisen +rinteen avoimella huipulla, missä tuuli oli rajuimmillaan. + +Tavassa, millä Daylight kosi, oli jotakin yksitoikkoista, vaikkei +ikävystyttävää. Hän ei kyennyt kiertelemään eikä punnitsemaan +askeleitaan, vaan oli suora ja myrskyinen kuin vihuri itse. Hänellä ei +ollut aikaa edes tervehtiä tai pyytää anteeksi. + +"Sama juttu taas", sanoi hän. "Rakastan teitä ja tulin pyytämään teitä +omakseni. Teidän täytyy tulla vaimokseni, Dede, sillä mitä enemmän sitä +mietin, sitä varmemmaksi tulen siitä, että teidän mieltymyksenne minuun +ei ole noita tavallisia. Ettekä te rohkene sanoa, ettei se ole totta; +vai rohkenetteko?" + +Hän oli kätellyt Dedeä samalla kuin oli alkanut puhua ja piti yhä vielä +hänen kättään omassaan. Kun Dede ei vastannut, tunsi hän Daylightin +hiljaa, mutta hellittämättä, puristavan kättään aivankuin vetääkseen +hänet luokseen. Tahtomattaan hän puolittain antoi hänelle perään, hänen +halunsa oli tällä hetkellä voimakkaampi kuin hänen tahtonsa. Sitten hän +äkkiä perääntyi, vaikka salli yhä Daylightin pitää kiinni kädestään. + +"Ette kai pelkää minua?" kysyi Daylight. + +"En." Dede hymyili surullisesti. "En teitä vaan itseäni." + +"Ette ole niin rohkea kuin minä", ahdisti Daylight kuultuaan nämä +rohkaisevat sanat. + +"Ei, ei", pyysi Dede. "Me emme voi milloinkaan mennä naimisiin, +älkäämme siis puhuko siitä." + +"Silloin olen varma siitä, että menetätte vedon." Daylight oli +miltei iloinen nyt, sillä menestys oli tullut pikemmin kuin hän oli +rohkeimmissa unelmissaankaan uskaltanut toivoa. Dede piti hänestä, +siitä ei ollut epäilystäkään; Dede piti hänestä siksi paljon, että +salli hänen pitää kädestään, siksi paljon että sieti häntä lähellään. + +Dede pudisti päätään. + +"Ei, se on mahdotonta. Te menettäisitte vedon." Ensi kerran juolahti +Daylightin mieleen synkkä epäluulo -- ajatus, joka selitti kaikki. + +"Sanokaahan, ettehän vain ole salaisesti naimisissa?" + +Hänen äänessään ja kasvoissaan ilmenevä kauhu oli liikaa Dedelle, hän +purskahti iloiseen ja välittömään nauruun. + +Daylight tiesi vastauksensa ja suuttuneena itseensä hän päätti, että +teko oli tehokkaampi kuin puhe. Hän asettui siis seisomaan niin, että +suojasi Dedeä tuulelta ja veti hänet lähelleen. Tavattoman navakka +tuuli puhalsi heidän ympärillään ja rummutti puiden latvoja heidän +päänsä päällä ja he vaikenivat kuunnellakseen. Heidän päälleen putosi +liiteleviä lehtiä ja tuuli toi mukanaan sadepisaroita. Daylight +katsoi alas Dedeen ja hänen hiuksiaan, joita tuuli heilutteli hänen +kasvoilleen; ja Deden läheisyys sai hänet niin vapisemaan, että Dede +huomasi sen kädestä, joka piteli hänen kättään. + +Äkkiä Dede nojasi häneen, taivutti päätään ja painoi sen kevyesti hänen +rintaansa vasten. Ja he seisoivat niin, kun toinen tuulenpuuska tuli +tuoden mukanaan liiteleviä lehtiä ja yksinäisiä sadepisaroita. Yhtä +nopeasti hän jälleen kohotti päätään ja katsoi Daylightiin. + +"Tiedättekö", sanoi hän, "viime yönä rukoilin teidän puolestanne. +Rukoilin, että joutuisitte häviöön, että menettäisitte kaikki -- +kaikki!" + +Daylight tuijotti häneen kummissaan tästä peitetystä lausunnosta. + +"En varmaankaan ymmärrä sitä. Olen aina sanonut, että naiset käyvät yli +ymmärrykseni ja nyt te puhutte asioista, joita en käsitä. Te toivotte, +että menettäisin kaikki, ja kuitenkin pidätte minusta -- --" + +"En ole milloinkaan sitä sanonut." + +"Ette uskalla kieltääkään. Niin, kuten sanoin: käy yli ymmärrykseni, +miksi te toivotte minun joutuvan häviöön, kun pidätte minusta. Se on +yhtä käsittämätöntä kuin teidän toinen arvoituksellinen lausuntonne: +mitä enemmän te pidätte minusta sitä vähemmin te haluatte mennä +kanssani naimisiin. Teidän täytyy selittää." + +Hän kietoi kätensä Deden ympärille ja veti hänet lähemmäksi itseään +ja tällä kertaa ei Dede vastustanut. Hänen päänsä oli kumarassa eikä +Daylight voinut nähdä hänen kasvojaan, mutta hän tunsi vaistomaisesti, +että Dede puhuisi suunsa puhtaaksi. Daylight oli oppinut äänettömyyden +arvon ja odotti. Asiat olivat kehittyneet sille kannalle, että täytyi +nyt sanoa hänelle jotakin. Sen hän tunsi. + +"En ole romantillinen", alkoi Dede ja katsoi taas häneen puhuessaan. +"Olisi ehkä parempi minulle, jos olisin. Silloin voisin pettää itseni +ja olla onneton koko lopun ikääni. Mutta terve järkeni estää sen. Enkä +silti ole rahtuakaan onnellisempi." + +"En ole vieläkään entistä viisaampi", sanoi Daylight turhaan +odotettuaan, että Dede jatkaisi. "Teidän piti selittää minulle, ettekä +te vielä ole selittänyt mitään. Teidän terve järkenne ja rukouksenne, +että minä joutuisin häviöön, ovat minulle vielä yhtä käsittämättömät. +Pieni nainen, rakastan teitä ja haluan mennä kanssanne naimisiin. +Se on suoraa ja rehellistä ja mutkatonta puhetta. Tahdotteko tulla +vaimokseni?" + +Dede pudisti päätään hitaasti. Ja kun hän sitten puhui, näytti hän +vähitellen muuttuvan ankaraksi ja murheelliseksi, ja Daylight tiesi, +että tämä ankaruus oli suunnattuna häneen. + +"Sallikaa minun siis selittää ja aivan yhtä suoraan ja selvästi, +kuin te olette kosinut." Hän vaikeni aivankuin miettiäkseen miten +alkaisi. "Te olette rehellinen ja vilpitön. Haluatteko, että minä olen +rehellinen ja vilpitön, vaikkei naisten luulla osaavan sitä olla? -- +haluatteko, että sanon teille sellaista, mikä tulee teitä loukkaamaan? +-- että teen tunnustuksia, joita häpeän? -- että käyttäydyn tavalla, +jota miehet pitävät epänaisellisena?" + +Käsivarsi, jonka Daylight oli kietonut Deden ympärille, puristi +rohkaisevasti, mutta hän ei puhunut. + +"Tahtoisin mielelläni tulla vaimoksenne, mutta minä pelkään. Olen +samalla kertaa ylpeä ja nöyrä sen johdosta, että teidänlaisenne mies +on rakastunut minuun. Mutta teillä on liian paljon rahaa. Siihen minun +terve järkeni kompastuu. Vaikka menisimmekin naimisiin, ette te voisi +milloinkaan olla minun mieheni -- rakastajani ja aviomieheni. Te +olisitte rahanne orja. Tiedän olevani hupsu nainen, mutta minä vaadin +mieheni itselleni. Te ette olisi vapaa. Rahanne pitää teidät orjanaan, +anastaa aikanne, ajatuksenne, tarmonne, kaikki, pakoittaa teidät +menemään sinne ja tänne, tekemään tämän ja tuon. Käsitättekö. Ehkä +on se pelkkää houkkamaisuutta, mutta minä tunnen, että voin rakastaa +paljon, antaa paljon -- antaa kaikki, ja vaikken vastalahjaksi vaadi +kaikkea, niin vaadin paljon -- paljon enemmän kuin te rahoiltanne +voisitte minulle antaa. + +"Ja rahanne turmelee teidät; se tekee teidät yhä epämiellyttävämmäksi +ja epämiellyttävämmäksi. En häpeä sanoa, että rakastan teitä, koska +en milloinkaan aijo mennä kanssanne naimisiin. Ja minä rakastin teitä +paljon ennenkuin ollenkaan tunsinkaan teitä, kun te olitte vasta tullut +Alaskasta ja minä tulin konttoriin. Te olitte minun sankarini. Te +olitte kultamaiden Burning Daylight, rohkea erämies ja kullankaivaja. +Ja te näytitte siltä. En käsittänyt kuinka kukaan nainen saattoi nähdä +teidät rakastumatta teihin -- silloin. Mutta te ette näytä siltä nyt." + +"Suokaa anteeksi, että loukkaan teitä. Te halusitte suoraa puhetta ja +minä puhun teille suoraan. Kaikki nämät viime vuodet te olette elänyt +luonnottomasti. Te, ulkoilmaihminen, olette sulkeutunut kaupunkeihin. +Te ette ole lainkaan sama mies ja rahanne turmelee teidät. Teihin on +vähitellen tullut jotakin muuta, jotakin, joka ei ole niin tervettä, +niin tahratonta, niin kunnollista. Rahanne ja elämäntapanne ovat sen +saaneet aikaan. Te tiedätte sen. Ruumiinne ei ole sama kuin silloin. +Te olette lihonut, eikä se ole tervettä lihomista. Tiedän, että olette +minua kohtaan hyvä ja sydämellinen, mutta te ette ole kaikkia kohtaan +hyvä ja sydämellinen niinkuin te olitte silloin. Te olette muuttunut +tylyksi ja julmaksi. Ja minä tiedän. Ottakaa huomioon, että olen +tarkastellut teitä kuusi päivää viikossa, kuukaudesta kuukauteen, +vuodesta vuoteen; ja minä tiedän teistä enemmän kuin te minusta. +Julmuus ei ole ainoastaan sydämessänne ja ajatuksissanne, vaan se on +kasvoissannekin. Se on piirtänyt viivansa kasvoihinne. Olen nähnyt +niiden ilmaantuvan ja syvenevän. Rahanne ja elämä, jota se pakoittaa +teidän viettämään, on kaiken tämän alku. Te olette raa'istunut ja +mennyt alaspäin. Ja tämä kehitys voi vain jatkua edelleen kunnes olette +auttamattomasti rappiolla. -- --" + +Daylight koetti keskeyttää, mutta Dede ehkäisi hänet ja hänen äänensä +vapisi. + +"Ei, ei, antakaa minun puhua loppuun. En ole tehnyt muuta kuin +miettinyt, miettinyt, miettinyt kaikki nämät kuukaudet siitä lähtien +kuin aloimme yhdessä ratsastaa, ja nyt kun olen alkanut puhua, niin +puhun kaikki mitä minulla on mielessäni. Rakastan teitä, mutta en +voi mennä kanssanne naimisiin ja raiskata rakkauttani. Te olette +muuttumassa sellaiseksi, että minun lopulta täytyy halveksia teitä. +Te ette voi auttaa sitä!. Enemmän kuin te voitte minua rakastaa, te +rakastatte liikepeliä. Nämät liikeasiat -- ja se on kaikki vallan +tarpeetonta, sillä te olette jo rikas -- vaativat teidät kokonaan. +Väliin ajattelen, että olisi helpompaa jakaa teidät toisen naisen +kanssa kuin jakaa teidät liikeasioitten kanssa. Omistaisinhan edes +puolet teistä. Mutta liikeasiat eivät anasta teistä vain puolta, vaan +yhdeksän kymmenesosaa tai yhdeksänkymmentäyhdeksän sadasosaa. + +"Muistakaa, ettei avioliiton tarkoitus minulle ole se, että saisin +miehen rahat käytettäväkseni. Minä tahdon miehen. Te sanotte, että +te tahdotte _minut_. Ja otaksukaa, että minä suostuisin, mutta +antaisin teille vain yhden sadannesosan itsestäni. Otaksukaa, että +elämässäni olisi jotakin muuta, joka anastaisi toiset yhdeksänkymmentä +yhdeksäsosaa ja joka sitä paitsi turmelisi vartaloni, muodostaisi +pussit silmieni alle, ja vanhuudenrypyt silmäkulmiini ja rumentaisi +ruumiini ja sieluni. Tyytyisittekö tähän yhteen sadasosaan minusta? +Kuitenkaan te ette tarjoa minulle sen enempää. Kummeksitteko, etten +tahdo tulla vaimoksenne? -- etten voi?" + +Daylight odotti nähdäkseen, oliko hän jo lopettanut ja hän jatkoi vielä. + +"Se ei johdu siitä, että minä olen itsekäs. Onhan rakkaus etupäässä +antamista eikä ottamista. Mutta minä näen niin selvästi, etten kaikella +antamisellani tekisi teille mitään hyvää. Te olette kuin sairas +mies. Te ette pelaa liikepeliä kuten muut miehet. Te pelaatte sitä +sydämellänne ja sielullanne ja koko olemuksellanne. Huolimatta siitä, +mitä te uskotte ja aijotte, olisi vaimo teille vain lyhyt ajanviete. +Teillä on tuo mainio Bob, joka talliin suljettuna on menehtyä. Te +ostaisitte minulle kauniin asunnon ja jättäisitte minut siihen +ikävöimään kunnes joutuisin pois suunniltani tai itkemään silmäni +puhki avuttomuudessani ja kykenemättömyydessäni teitä pelastamaan. +Liikehuolet kalvaisivat teitä ja pitäisivät teitä koko ajan vallassaan. +Te pelaatte sitä, niinkuin te olette pelannut kaikkea muutakin, +niinkuin te Alaskassa pelasitte uhkapeliä matkoillanne. Ei kukaan +saanut taivaltaa niin nopeasti ja kauvas, tehdä työtä niin ankarasti +ja kestävästi. Teitä ei pidättänyt mikään; te panitte kaikki mitä +omistitte jokaiseen uuteen yritykseenne -- --" + +"Rajana on taivas", mutisi Daylight vahvistukseksi. + +"Mutta jos te vain tahtoisitte siten olla rakastaja -- +aviomiehenä -- --" + +Hänen äänensä petti ja hänen kosteille poskilleen kohosi puna, kun hän +loi alas katseensa Daylightin katseen edessä. + +"Ja nyt en sano enää sanaakaan", lisäsi hän, "Olen pitänyt aika +saarnan." + +Hän nojasi nyt teeskentelemättä ja avoimesti Daylightin käsivarteen, +eikä kumpikaan tuntenut tuulta, joka puhalsi yhä navakammin. Rankkasade +ei ollut vielä tullut, mutta vähäväliä toi tuulenpuuska mukanaan +usvankaltaista sadetta. Daylight oli hämillään eikä koettanut sitä +peittää ja hän oli vielä hämillään kun hän alkoi puhua. + +"Olen hämilläni. Olen nolattu, neiti Mason -- tai Dede, koska +mielelläni mainitsen teitä sillä nimellä. En voi olla myöntämättä, +että siinä, mitä sanotte, on paljon perää. Kuten sen käsitin, on +loppupäätelmänne se, että te tulisitte vaimokseni, jollei minulla olisi +senttiäkään ja jollen olisi lihonut. -- Ei, ei, en laske leikkiä. Se on +vain minun tapani iskeä asian ytimeen. Jollei minulla olisi senttiäkään +ja jos viettäisin terveellistä elämää ilman muuta päämäärää kuin saada +rakastaa teitä ja olla miehenne, sen sijaan, että nyt olen korviin +saakka hautautunut liikeasioihin -- niin te tulisitte vaimokseni. + +"Tämä on kaikki selvää kuin painettu sana. Te olette tarkkanäköisempi +ja johdonmukaisempi kuin milloinkaan aavistinkaan. Te olette hiukan +avannut silmiäni. Mutta minä olen kiinni. Mitä voin tehdä? Liikeasiani +ovat orjuuttaneet minut. Olen sidottu käsistä ja jaloista, enkä voi +irtautua ja vaeltaa vihreillä kedoilla. Olen kuin mies, joka sai +karhua kiinni hännästä. En voi irtautua; ja minä rakastan teitä ja +minun täytyy irtautua ennenkuin saan teidät vaimokseni. En tiedä, +mitä tekisin, mutta jotakin täytyy varmaankin tapahtua. En voi luopua +teistä. En voi. Enkä aijo teistä luopua. Liikeasiat ovat sittenkin +vähempiarvoiset. Liikeasiat eivät milloinkaan pidä minua öisin hereillä. + +"Ette jättänyt minulle mitään mahdollisuutta väittää vastaan. +Tiedän, etten ole sama mies kuin silloin, kun tulin Alaskasta. En +pystyisi taivaltamaan koirien kanssa niinkuin ennen. Lihakseni ovat +veltostuneet ja mieleni on kovettunut. Ennen kunnioitin miehiä. Nyt +heitä halveksin. Olen elänyt koko ikäni ulkosalla ja myönnän, että olen +ulkoilma-ihminen. Minulla on Glen Ellenissä kaunein pieni maatila, +minkä milloinkaan olette nähnyt. Se on sielläpäin, missä minulla on +tuo arvoton tiilitehdas. Muistatte kirjeenvaihdon asiasta. Näin vain +kerran tuon maatilan ja miellyin siihen niin, että sittemmin ostin sen. +Ratsastin pitkin kukkuloita ja olin onnellinen kuin koulupoika lomalla. +Olisin parempi ihminen jos asuisin maalla. Kaupunkielämä ei tee minua +paremmaksi. Siinä olette aivan oikeassa. Tiedän sen. Mutta otaksukaa, +että rukouksenne täytettäisiin ja minä menettäisin kaikki ja minun +olisi pakko ansaita elatukseni päivätyöllä?" + +Dede ei vastannut, vaikka koko hänen ruumiinsa tuntui vaativan häntä +myöntämään. + +"Otaksukaa, ettei minulla olisi mitään muuta kuin tuo pieni maatila +ja että minä tyytyisin kasvattamaan muutamia kananpoikia ja maata +muokkaamalla hankkimaan elatukseni -- tulisitteko silloin vaimokseni, +Dede?" + +"Miksi en, saisimmehan silloin olla koko ajan yhdessä!" sanoi Dede. + +"Mutta minun täytyisi silloin tällöin mennä kyntämään", varoitti +Daylight, "tai kaupunkiin hankkimaan luokaa." + +"Mutta siellä ei olisi konttoria, eikä tarvitsisi nähdä alinomaa +ihmisiä. Mutta tämä on kaikki mieletöntä ja mahdotonta ja meidän täytyy +lähteä jos mielimme välttää sadetta." + +Heidän kulkiessaan puiden lomitse ennenkuin he alkoivat laskeutua alas +kukkulan rinnettä tuli hetki, jolloin Daylight olisi saattanut painaa +Deden syliinsä ja suudella häntä. Mutta uudet ajatukset, jotka Dede oli +hänessä herättänyt, täyttivät niin hänen mielensä, ettei hän älynnyt +käyttää asemaa hyväkseen. Hän tarttui vain Dedeä käsivarteen ja auttoi +häntä epätasaisella polulla. + +"Glen Ellenissä on hyvin kaunista", sanoi hän miettiväisenä, "Toivon, +että voisitte nähdä sen." + +Heidän ennätettyään eukalyptus-lehdon reunaan, ehdotti Daylight, että +he eroisivat siinä. + +"Olemme lähellä asuntoanne ja ihmiset juoruavat." Mutta Dede tahtoi +häntä saattamaan itseään asunnolleen saakka. + +"En voi pyytää teitä sisään", sanoi hän ojentaen kätensä rappusten +edessä. + +Tuuli humisi kovasti säännöllisin väliajoin, mutta sade yhä viipyi. + +"Tiedättekö", sanoi Daylight, "kun otan kaikki lukuun, niin on tämä +elämäni onnellisin päivä." Hän otti hattunsa päästään ja tuuli +heilutti hänen mustaa tukkaansa, kun hän juhlallisena jatkoi. "Ja +olen kiitollinen Jumalalle tai sille, olkoon hän sitten kuka tahansa, +joka on vastuunalainen teidän olemassaolostanne maan päällä. Sillä te +pidätte minusta paljon. On ollut suuri ilo minulle saada kuulla teidän +sanovan sen tänään minulle. On -- --" Hän jätti lauseensa kesken ja +hänen kasvonsa saivat tutun, omituisen ilmeen, kun hän kuiskasi: "Dede, +Dede, meidän täytyy mennä naimisiin. Se on ainoa keino ja luottakaa +onneen, että kaikki käy hyvin." + +Mutta kyyneleet olivat taas vähällä nousta Deden silmiin, kun hän +pudisti päätään ja kääntyi ja nousi ylös portaita. + + + + +XX LUKU. + + +Kun lauttauslaitos alkoi toimia ja Oaklandin ja San Fransiskon väliseen +matkaan tarvittava aika oli lyhentynyt puoleksi, olisivat Daylightin +hirvittävät menot voineet vähentyä. Mutta ne eivät todella vähentyneet, +sillä hän ryhtyi heti muihin yrityksiin. Hän myi tuhansittain +tontteja, tuhansia koteja oli rakennettu ja parhaillaan rakennettiin. +Niinikään hän myi tehtaanpaikkoja ja liiketalojen tontteja Oaklandin +keskuksesta. Tästä oli seurauksena, että Daylightin maa-alueiden arvo +varmasti kohosi. Mutta, kuten ennenkin, oli hänellä suurenmoiset +suunnitelmat. Hän oli jo alkanut lainata pankeilta. Suuret voitot, +mitkä hän sai myymällä maata, hän heti käytti uusiin maa-ostoihin; ja +sen sijaan, että olisi maksanut entiset lainat, hankki hän uusia. Hän +käytti Oaklandissa samaa menettelytapaa, mitä oli käyttänyt Dawson +Cityssä; mutta hän teki sen tietäen, että nyt oli kysymys varmasta +liikeyrityksestä eikä epävarmasta kullankaivuusta. + +Pienessä muodossa muut miehet seurasivat hänen esimerkkiään, ostivat +ja myivät maata ja hyötyivät hänen parannuksistaan. Mutta tämä ei +ollut mitään odottamatonta ja heidän ansaitsemansa pienet omaisuudet +eivät Daylightia harmittaneet. Oli kuitenkin yksi poikkeus. Simon +Dolliverilla, jolla oli rahaa sekä ymmärrystä ja rohkeutta käyttää +sitä, näytti olevan hyvät toiveet koota monta miljoonaa Daylightin +kustannuksella. Dolliver noudatti Daylightin menettelytapaa, toimi +nopeasti ja täsmällisesti ja käytti voittonsa heti uusiin ostoihin. +Useamman kuin kerran oli hän Daylightin tiellä, kun tämä oli ruvennut +noudattamaan samaa menettelytapaa kuin Guggenhammerin liike keksittyään +Ophirin. + +Daylightin laivatelakoilla tehtiin ripeää työtä; mutta ne nielivät +suunnattomasti rahaa eikä niitä saatu niin nopeasti valmiiksi kuin +lauttauslaitosta. Rakentamisvaikeudet olivat suuret, ruoppaaminen ja +täyttäminen jättiläistyötä. Pelkkään paaluttamiseen menevä rahaerä ei +ollut vähänen. Keskimäärin tuli jokainen paalu valmiiksi kiinnitettynä +maksamaan kaksikymmentä dollaria kullassa ja näitä paaluja tarvittiin +tuhansittain. Kaikki saatavissa olevat täysikasvuiset eukalyptyspuut +käytettiin ja suuret lautalliset mäntypaaluja tuotettiin Pugetin salmen +rannalta. + +Daylight ei tyytynyt raitioteitään varten valmistamaan sähköä +vanhan-aikaisella tavalla, voima-asemilla, vaan perusti Sierran +ja Salvadorin Voimayhtiön. Tästä tuli heti suurisuuntainen. +Matkallaan vuoristosta se kulki San Joaquin-laakson poikki ja Contra +Costa-kukkulain lävitse se saattoi antaa voimaa ja valoa monelle +kauppalalle ja suurehkolle kaupungille; siitä piti saada sekä +katu- että asuntovalaistus. Heti kun sähkölaitosten maan osto +Sierrassa oli pikaisesti päätetty, alotettiin rakennustyöt. + +Ja tähän tapaan työt jatkuivat. Oli tuhansia reikiä, joihin lakkaamatta +täytyi syytää rahaa. Mutta se oli kaikki niin tervettä ja rehellistä, +että Daylight, joka oli syntynyt pelaajaksi ja oli selvä- ja +kaukonäköinen, ei voinut pelata varovaisesti ja varmasti. Nyt oli +sopiva tilaisuus ja hän saattoi vain yhdellä tavalla käyttää hyväkseen: +pelaamalla suurta peliä. Eikä hänen ainoa neuvonantajansakaan, Larry +Hegan, joka tunsi kaikki hänen suunnitelmansa, kehoittanut häntä +varovaisuuteen. Päinvastoin oli Daylightin pakko hillitä tämän +haschisch-uneksijan hurjia näkyjä. Daylight ei ainoastaan ottanut +suuria lainoja pankeilta ja trustiyhtiöiltä, vaan täytyi hänen +sitäpaitsi myydä muutamien yhtiöittensä osakkeita. Hän teki sen +kuitenkin vastahakoisesti ja piti useimmat suurista yrityksistään +kokonaan ominaan. Niiden yhtiöiden joukossa, joihin hän vasten tahtoaan +salli ostavan yleisön liittyä oli Kultaisen portin telakka-yhtiö, +Huvipuistoyhtiö, Yhdistynyt vesiyhtiö, Encinalin laivanrakennusyhtiö +ja Sierran ja Salvadorin voima-yhtiö. Kuitenkin jättivät hän ja Hegan +itselleen niin paljon osakkeita, että heillä oli määräämisvalta +kaikissa näissä yrityksissä. + +Hänen suhteensa Dede Masoniin pysyi ennallaan. Vaikka hän viivytteli +käymästä käsiksi siihen omituiseen arvoitukseen, jonka tuo suhde +asetti hänen ratkaistavakseen, kasvoi hänen rakkautensa yhä. Hänen +pelikielellään kuului hänen päätelmänsä: Onni oli antanut hänelle +korttipakan tärkeimmän kortin ja hän oli vuosikausia halveksinut sitä. +Rakkaus oli se kortti. Rakkaus oli valttikuningas, viides ässä. Se +oli korttien kortti ja hän aikoi lyödä sen pöytään, pelata rajaan +saakka, kun tuli mahdollisuus siihen. Hän ei vielä voinut nähdä mitään +mahdollisuutta. Nykyinen peli täytyi ensin saattaa jonkunlaiseen +loppuun. + +Mutta hän ei voinut aivoistaan karkoittaa muistoa noista +pronssinkarvaisista tohveleista, tuosta väljästä puvusta ja Deden +naisellisesta suloudesta ja notkeudesta kauniissa Berkeleyn huoneessa. +Vielä kerran hän eräänä sateisena sunnuntaina ilmoitti puhelimella +tulonsa. Ja niinkuin on tapahtunut alinomaa siitä lähtien kuin mies +ensi kerran katsoi naiseen ja sanoi häntä hyväksi, käytti hän hyväkseen +miehekkään pakon sokeaa voimaa naisen salaista heikkoutta vastaan. +Tosin ei Daylightin tapa ollut pyytää ja rukoilla. Päinvastoin teki hän +mestarillisesti kaikki, mitä teki, mutta hänellä oli kummallinen tapa +mielistellä, jota Deden oli vaikeampi vastustaa, kuin nöyrästi pyytävän +rakastajan rukouksia. Heidän kohtauksensa ei päättynyt onnellisesti, +sillä suuttuneena omaan heikkouteensa Dede sanoi: + +"Te vaaditte minua koettamaan onnea, menemään kanssanne naimisiin ja +luottamaan siihen, että kaikki käy hyvin. Ja elämä on peliä, sanotte. +No niin, pelatkaamme. Ottakaa raha ja heittäkää se ilmaan. Jos se +putoaa kuvapuoli ylöspäin, niin tulen vaimoksenne. Jollei, niin teidän +on jätettävä minut ainaiseksi rauhaan, ettekä milloinkaan saa puhua +sanaakaan avioliitosta." + +Daylightin silmissä välähti rakkauden ja pelihimon tuli. Vaistomaisesti +hän kohotti kättään ottaakseen taskustaan rahan. Sitten hänen kätensä +pysähtyi ja tuli hänen silmistään sammui. + +"Jatkakaa", kehoitti Dede terävästi. "Älkää viivytelkö, tai minä saatan +muuttaa mieleni ja menetätte mahdollisuutenne." + +"Pieni nainen". Hänen vertauksensa olivat humoristiset, mutta hänen +tarkoituksensa oli vakava. Hänen ajatuksensa olivat juhlalliset +kuten hänen äänensäkin. "Pieni nainen, pelaisin koko tien Luomisesta +hamaan Tuomiopäivään, panisin peliin kultaharpun toisen ihmisen +pyhimyssädekehää vastaan, pelaisin vielä Uuden Jerusalemin kynnyksellä +kruunua ja klaavaa penninrahoilla tai farao-peliä Päärlyporttien +takana; mutta olen ikuisesti kadotettu jos pelaan rakkaudesta. Rakkaus +on minulle siksi tärkeä, etten tahdo heittäytyä sattuman varaan. +Rakkauden täytyy olla varma ja teidän ja minun välillä se on varma. +Vaikka olisi sata mahdollisuutta yhtä vastaan, että voittaisin tämän +heiton, niin en sittenkään heittäisi." + +Keväällä tuli suuri paniikki. Ensimäisenä varoituksena oli se, että +pankit alkoivat vaatia maksettaviksi lainojaan. Daylight maksoi heti +ensimäiset mieskohtaiset lainansa; sitten hän arvasi, että tämä osoitti +vain miltä suunnalta tuuli rupeisi puhaltamaan ja että Yhdysvalloissa +kohta riehui tuollainen hirmuinen taloudellinen myrsky, jollaisista hän +oli kuullut puhuttavan. Hän ei aavistanut miten peloittava juuri tästä +myrskystä tulisi. Kuitenkin hän ryhtyi kaikkiin vallassaan oleviin +varokeinoihin eikä epäillyt voivansa sitä kestää. + +Rahamarkkinat kiristyivät. Aluksi tekivät muutamat Idän suurimmista +pankkiliikkeistä vararikon ja kireys levisi kunnes jokainen +paikkakunnan pankki supisti luotonantoaan. Daylight oli pinteessä ja +hän oli pinteessä juuri siitä syystä, että hän ensi kerran pelasi +rehellistä liikepeliä. Entiseen aikaan olisi tuollainen paniikki +suurine arvonvähennyksineen ollut hänelle kultainen ansiotilaisuus. +Nyt hänen ei auttanut muu kuin pysyä lujana ja kestää pelin hänelle +tuottamat vaarat. + +Hän näki selvästi aseman. Kun pankit vaativat häntä maksamaan lainansa, +niin hän tiesi, että ne olivat pahassa rahapulassa. Mutta hän oli +vielä pahemmassa. Ja hän tiesi, etteivät pankit välittäneet hänen +ylimääräisistä takuistaan, jotka niillä oli hallussaan. Niistä ei ollut +pankeille mitään hyötyä. Kun arvot siten alenivat, ei ollut myydä. +Hänen takuunsa olivat hyvät, erittäin terveet ja arvokkaat. Mutta ne +olivat arvottomat sellaisena aikana, jolloin lakkaamatta vaadittiin +vain rahaa, rahaa, rahaa. Kun pankit huomasivat hänet paatuneeksi, +vaativat ne enemmän takuita ja kun rahapula yhä kiristyi, vaativat ne +kaksi ja kolme kertaa niin paljon takuita kuin olivat alkuaan vaatineet. + +Toisinaan Daylight alistui näihin vaatimuksiin, mutta useammin ei, ja +aina otteli hän tuimasti. + +Hän taisteli aivankuin olisi savella vahvistanut hajoamaisillaan olevaa +vallia. Kaikki vallin osat olivat vaarassa luhistua ja hän kulki ympäri +ja vahvisti alituisesti heikoimpia paikkoja savella. Savi oli rahaa ja +sitä käytettiin summa siellä ja summa täällä mikäli sitä tarvittiin, +mutta ainoastaan, kun sitä kipeimmin tarvittiin. Hänen asemaansa +vahvistivat Yerba Buenan lauttayhtiö, Yhdistetyt katuraitiotiet +ja Yhdistetty vesiyhtiö. Vaikkeivät ihmiset enää ostaneet asunto- ja +liiketalo- ja tehtaantontteja, täytyi heidän kulkea hänen +raitiovaunuissaan ja lauttausveneissään ja käyttää hänen vettään. Kun +koko liikemaailma kipeästi kaipasi rahaa ja oli sen puutteessa joutua +häviöön, virtasi joka kuukauden ensimäisenä päivänä monta tuhatta +dollaria vesijohtomaksuina hänen kassakirstuihinsa ja raitioteiltä +ja lautalta tuli joka päivä kymmenen tuhatta dollaria hopea- ja +nikkelilanteissa. + +Rahaa ennenkaikkea vaadittiin ja kaikki olisi ollut hyvin, jos hän +olisi saanut käyttää kaikki rahat säännöllisistä tulolähteistään. +Asiain näin ollen hän sai lakkaamatta taistella voidakseen pitää osan +niistä. Parannustyöt lakkautettiin ja vain ehdottomasti välttämättömät +korjaukset suoritettiin. Tuimimmin täytyi hänen otella voidakseen +suorittaa liikekulut, eikä tämä taistelu milloinkaan päättynyt. +Pakko hankkia velkaa ja säästää ahdisti häntä lakkaamatta. Hän +kiristi suurhankkijoita ja säästi konttorihenkilökunnan palkoissa ja +postimerkkikuluissakin. Kun hänen alijohtajansa ja osastopäällikkönsä +saivat aikaan ihmeitä menojen vähentämisessä, vaati hän enemmän. Kun +he toivottomina vääntelivät käsiään, osoitti hän heille, miten enemmän +voitiin saada aikaan. + +"Te saatte kahdeksantuhatta dollaria vuodessa", sanoi hän +Matthewsonille. "Teillä on parempi palkka kuin milloinkaan ennen +elämässänne. Teidän menestyksenne riippuu minun menestyksestäni. +Teidänkin on kestettävä osanne jännityksestä ja tappionuhasta. Teillä +on luottoa kaupungilla. Käyttäkää sitä. Tehkää velkaa teurastajalle +ja leipurille ja kaikille muillekin. Ymmärrättekö? Te saatte nyt +suunnilleen kuusisataa kuusikymmentä dollaria kuukaudessa. Minä +vaadin nämät rahat. Tästälähtien alennetaan jokaisen palkka sadaksi +dollariksi. Minä korvaan teille tappionne, kun myrsky on ohitse." + +Kun he kaksi viikkoa myöhemmin tarkastelivat palkkauslistaa, sanoi +Daylight: + +"Matthewson, kuka on kirjanpitäjä Rogers? Sisarenpoikanneko? Niinpä +arvelinkin. Hän saa kahdeksankymmentä viisi dollaria kuukaudessa. +Saakoon hän tästä lähtien kolmekymmentä viisi. Nuo viisikymmentä minä +lainaan." + +"Mahdotonta!" huudahti Matthewson. "Hän tuskin tulee toimeen nykyisellä +palkallaan ja hänellä on vaimo ja kaksi lasta." + +Daylight keskeytti hänet voimakkaalla kirouksella. "Ei voi! Mahdotonta! +Mitä helvettiä luulette minun tekevän? Luuletteko minun kustantavan +heikkomielisten kotia? Luuletteko minun ruokkivan ja vaatettavan ja +ruokkoovan idiootteja, jotka eivät kykene pitämään huolta itsestään? +En ikinä. Minä olen nyt pinteessä ja nyt täytyy jokaisen, joka tekee +minulle työtä olla pinteessä. Minä en halua mitään kauniinilman lintuja +istumassa konttorini nojatuoleilla. Nyt on ruma ilma, kirotun ruma ilma +ja heidän on kärsittävä siitä kuten minunkin. Oaklandissa on juuri nyt +kymmenentuhatta ihmistä työtönnä ja San Fransiskossa kuusikymmentä +tuhatta. Sisarenpoikanne ja kaikki muut saavat tehdä niinkuin juuri +sanoin tai suoria tiehensä. Jos joku heistä joutuu rahattomaksi, niin +auttakaa te heitä luotollanne. Ja alentakaa kaikki palkat samaan +tapaan. Olen pitänyt huolta monesta tuhannesta ihmisestä, joiden täytyy +nyt jonkun aikaa itse pitää huolta itsestään." + +"Te sanotte, että on hankittava uusi suodatin", sanoi hän +vesijohtolaitospäällikölleen. "Saammehan nähdä. Juokoot Oaklandin +asukkaat vaihteeksi mutaa. Siitä he oppivat pitämään arvossa hyvää +vettä. Keskeyttäkää työt. Eroittakaa työmiehet. Peruuttakaa tilaukset. +Sopimuksentekijät antavat haasteen? Antakoot vaan." + +Ja Wilkinsonille: -- + +"Poistakaa lauttauslaitoksen viimeinen kulkuvuoro. Soutakoon yleisö +ja tulkoon varhain kotiin vaimonsa luo. Ja poistakaa viimeinen +raitiovaunu, joka liittyy 12,45 Twenty-secondiin ja Hastingsiin +tulevaan veneeseen. En voi kulettaa sitä parin kolmen matkustajan +takia. Tulkoot aikaisemmalla veneellä kotiin tai kävelkööt. Nyt ei +ole aika harjoittaa hyväntekeväisyyttä. Poistakaa samalla muutamia +raitiovaunuja, jotka kulkevat vilkkaimpaan liikeaikaan." + +Ja toiselle johtajalle, jota alituiset menojensupistusvaatimukset +tuskastuttivat: + +"Sanotte, ettette voi tehdä sitä, ettekä voi tehdä tätä. Näytän teille +viimeiset esimerkit tässä suhteessa. Onko teidän pakko alistua? Hyvä, +jos ajattelette niin. En ole milloinkaan tavannut miestä, joka olisi +ollut niin pahassa rahapulassa kuin minä nyt. Ja jos joku luulee, etten +tule toimeen ilman häntä, niin näytän hänelle viimeisen esimerkin ja +annan hänelle lähtöpassit." + +Ja tähän tapaan hän taisteli ja pakotti ja uhmaili ja vieläpä +mielistelikin saadakseen muut taipumaan tahtoonsa. Se oli taistelua, +taistelua, taistelua ilman pysähdystä aamusta iltaan. Hänen +yksityiskonttorissaan oli joka päivä tungosta. Kaikki tulivat häntä +tapaamaan tai saivat määräyksen tulla. Milloin julisti hän toivehikkaan +mielipiteensä paniikista, milloin kertoi hupaisen jutun, keskusteli +vakavasti liikeasioista tai vaati suoraan hyväksymään jonkun +toimenpiteen tai jättämään paikkansa. Eikä ollut ketään, joka olisi +häntä tukenut ja rauhoittanut. Hänen täytyi pakoittaa, pakoittaa, +pakoittaa ja hän yksin pystyi siihen. Ja tätä jatkui päivästä päivään +ja koko liikemaailma huojui hänen ympärillään ja liike toisensa perästä +teki vararikon. + +"Kaikki hyvin, ukkoseni", sanoi hän joka aamu Heganille ja samoja +iloisia sanoja hän toisti päivät päästään paitsi silloin, kun hänen +täytyi kuumimmin otella taivuttaakseen ihmiset ja asiat tahtonsa mukaan. + +Kello kahdeksalta hän oli joka aamu konttorissaan. Kello kymmeneltä +hän läksi voimavaunullaan kierrokselle pankkiin. Ja tavallisesti oli +hänellä vaunussa mukanaan nuo kymmenen tuhatta dollaria ja enemmän, +jotka hänen lauttansa ja raitiotiensä olivat edellisenä päivänä +ansainneet. Nämä olivat liikepadon heikoimpia kohtia varten. Ja toisen +pankinjohtajan kanssa toisensa perästä hän esitti samantapaisia +kohtauksia. He olivat kaikki pelon lamauttamia ja ennenkaikkea hän +esitti mahtavan ja elinvoimaisen optimistin osaa. Ajat elivät jo +paranemaan päin. Tietysti olivat. Merkit olivat jo ilmassa. Täytyi vain +kestää vielä jonkun aikaa. Siinä kaikki. Idässä oli jo runsaammin rahaa +liikkeessä. Katsokaa kaupanhierontaa Wall Streetillä viime vuorokauden +aikana. Siitä näki, mistä päin tuuli alkoi puhaltaa. Eikö Ryan ollut +sanonut niin ja niin? Ja eikö kerrottu, että Morgan aikoi tehdä sen ja +sen? + +Mitä häneen itseensä tuli, niin eivätkö tulot raitioteiltä yhä +lisääntyneet? Paniikista huolimatta muutti Oaklandiin yhä enemmän +väkeä. Ja maata alettiin taas ostaa. Hän oli myynyt tuhansia acreja +maata esikaupungeistaan. Luonnollisesti oli se uhraus, mutta se +vähentäisi jännitystä ja rohkaisisi pelkureita. Pelkurit -- nepä +juuri saivatkin häiriötä aikaan. Jollei olisi ollut pelkureita, niin +ei olisi ollut paniikkiakaan. Idän rengas hieroi nyt hänen kanssaan +kauppoja ottaakseen haltuunsa osake-enemmistön Sierran ja Salvadorin +voimayhtiössä. + +Ja ellei iloinen keskustelu auttanut, vaan Daylightin täytyi rukoilla +ja pyytää, tai pankit osoittautuivat taipumattomiksi, muutti hän +menettelytapaa. Jos he saattoivat uhmailla, niin saattoi hänkin +uhmailla. Jos palvelus, jota hän pyysi, kiellettiin, osasi hän vaatia. +Ja kun tuli avoin ja kaunistelematon taistelu kysymykseen, osasi hän +kyllä pitää puoliaan. + +Mutta hän tiesi myöskin, milloin ja miten tuli taipua, Kun hän näki, +että valli jollakin kohtaa oli auttamattomasti luhistumaisillaan, +paikkasi hän sen rahalla, jota sai kolmesta tuottavasta yhtiöstään. +Jos pankit sortuivat, sortui hänkin. Kaikki riippui siitä, kestivätkö +ne. Jos ne tekivät vararikon ja kaikki hänen arvopaperinsa, jotka +niillä oli hallussaan, joutuisivat sekasortoisille markkinoille, oli +se hänenkin loppunsa. Ja kun aika kului, sattui joskus, että hän +päivittäisin raha-erän lisäksi kuletti punaisessa automobiilissaan +varmimpia arvopapereitaan, nimittäin Lauttausyhtiön, Vesijohtoyhtiön ja +Yhtyneiden raitioteiden osakkeita. Mutta hän teki tämän vastahakoisesti +ja taisteli tuuma tuumalta. + +Merchant San Antonio-pankin johtajalle, joka väitti, että pankkiin +tuotiin niin paljon muita papereita, hän sanoi: + +"Ne ovat vähäpätöisiä liikeyrityksiä. Tehkööt ne vararikon. Hyödytte +enemmän, jos autatte minua. Minä olen liian voimakas joutuakseni +häviöön. Te voisitte vain saattaa minut pulaan ja joutuisitte itse +rettelöihin. Antakaa pikkuliikkeitten tehdä vararikko ja minä autan +teitä siinä." + +Ja tänä liikesekasorron aikana Daylight järjesti Simon Dolliverin asiat +ja sai aikaan, että tämä kilpailija teki täydellisen vararikon. Golden +Gate National oli Dolliverin päävarustus ja tämän laitoksen johtajalle +Daylight sanoi: + +"Te olette nyt joutunut kovaan ahdinkoon, sillä Dolliver on käyttänyt +teitä ja minua hyväkseen koko ajan. Se ei käy päinsä. Te kuulette, se +ei käy päinsä. Dolliver ei voisi hankkia teille yhtätoista dollaria +pelastaakseen teidät. Minä annan teille neljän päivän nikkelilantit +raitioteillä -- siitä tulee neljäkymmentätuhatta dollaria. Ja +kuukauden kuudentena päivänä te saatte kaksikymmentätuhatta; lisää +Vesijohtoyhtiöstä." Hän kohautti olkapäitään. "Hyväksykää tai +hyljätkää. Ne ovat minun sanani." + +"Minä olen kaikkiruokainen, en halveksi mitään tarjona olevaa ruokaa", +selitti Daylight tänä iltapäivänä Heganille; ja Simon Dolliver vaelsi +samaa tietä kuin muutkin onnettomat tässä suuressa paniikissa, jossa +oli paljon papereita ja vähän rahaa. + +Daylightin keinot ja neuvot olivat hämmästyttävät. Ei ollut mitään +niin suurta eikä pientä, jota hänen kirkkaat silmänsä eivät olisi +keksineet. Jännitys, jossa hän eli, oli hirveä. Hän ei enää syönyt +väliateriaa. Päivät olivat liian lyhyet ja hänen yhdeksän tuntiansa +olivat täynnä puuhaa ja hänen konttorinsa täynnä väkeä. Kun työpäivä +oli päättynyt, oli hän lopen uuvuksissa ja hillittömämmin kuin +milloinkaan ennen hän etsi unohdusta alkoholista. Hän ajoi suoraan +hotelliinsa ja meni suoraan huoneisiinsa, mihin hänelle heti tuotiin +päivän ensimäinen Martini. Päivällisellä olivat hänen aivonsa jo hyvin +tylstyneet ja paniikki oli unohtunut. Maata mennessä, jolloin häh vielä +joi skotlantilaista whiskya, oli hän juovuksissa -- ei rajusti eikä +meluavasti juovuksissa, eikä typeränä, vaan suloisessa tylsyydentilassa. + +Seuraavana aamuna hän heräsi huulet ja suu kuivina ja päässä raskauden +tunne, joka pian hävisi. Kello kahdeksalta hän oli konttoripöytänsä +ääressä taistovalmiina, kello kymmeneltä hän läksi mieskohtaiselle +kierrokselleen pankkeihin ja tämän jälkeen hän keskeytymättä iltaan +saakka selvitteli teollisuuden, rahamaailman ja ihmisluonnon +sotkuisia johtolankoja. Ja illalla hän palasi hotelliin Martin +cocktailien ja skotlantilaisen whiskyn ääreen ja tällainen oli hänen +päiväjärjestyksensä päivästä päivään kunnes päivät muuttuivat viikoiksi. + + + + +XXI LUKU. + + +Vaikka Daylight toverien seurassa esiintyi rohkeana ja väsymättömänä, +tarmoa ja elinvoimaa uhkuvana, oli hän sielunsa syvyydessä hyvin +väsynyt mies. Ja toisinaan hänen ollessaan väkijuomien huumaamana +oli hänen järkensä kirkkaampi kuin hänen selvänä ollessaan, kuten +esimerkiksi eräänä yönä, kun hän istui vuoteensa laidalla kenkä +kädessään ja mietti Deden sanoja, ettei hän voinut nukkua useammassa +kuin yhdessä vuoteessa kerrallaan. Yhä pitäen kenkää kädessään hän +katseli jouhisuitsia seinillä. Sitten hän kenkä kädessään nousi +ja rupesi niitä laskemaan ja meni kahteen muuhunkin huoneeseensa +voidakseen laskea kaikki. Sitten hän palasi vuoteelleen ja sanoi +juhlallisesti kengälleen: + +"Pieni nainen on oikeassa. Vain yksi vuode kerrallaan. Sata +neljäkymmentä kappaletta jouhisuitsia, enkä yhdelläkään niistä tee +mitään. Yhdet suitset kerrallaan! En voi ratsastaa yhdelläkään +hevosella. Vanha Bob raukka. Olisi parasta lähettää sinut laitumelle. +Kolmekymmentä miljoonaa dollaria ja sata miljoonaa tai ei mitään +tulossa ja mitä hyötyä on minulle siitä? On paljon sellaista, mitä +rahalla ei voi ostaa. En voi ostaa tuota pientä naista. Mitä hyötyä +on kolmestakymmenestä miljoonasta, kun minuun ei mahdu enempää kuin +neljännes cocktailia päivässä. Olisi eri asia, jos minulla olisi sadan +neljänneksen cocktailin jano. Mutta yksi neljännes -- yksi vaivainen +pieni neljännes! Minä, kolmenkymmenen miljoonan omistaja olen joka +päivä enemmän orjuutettu kuin kaksitoista miestä, jotka ovat minulla +työssä ja ainoa palkkani on kaksi ateriaa, jotka eivät maistu hyvälle, +vuode, neljännes Martin cocktailia ja sata neljäkymmentä kappaletta +jouhisuitsia seinillä." Hän tuijotti synkkänä ympärilleen. "Herra +Kenkä, olen suuttunut." + +Paljon pahempi kuin hillitty, säännöllinen juomari, on yksinäinen +juomari ja siksi oli Daylight kehittymässä. Hän joi harvoin enää +seurassa, vaan omassa huoneessaan, itsekseen. Palattuaan väsyneenä joka +päivän keskeytymättömien ponnistusten perästä, hän huumasi itsensä +uneen, tietäen, että hän aamulla heräisi kuivin ja polttavin suin ja +toistaisi saman päiväjärjestyksen. + +Mutta paikkakunta ei tavallisella joustavuudellaan tullutkaan +entiselleen. Rahaa ei ollut liikkeellä, vaikka Daylightin ja +kaikkien muiden lehtien tilapäinen lukija olisi voinut tehdä vain +sen johtopäätöksen, että kireä raha-aika jo oli ohi ja että paniikki +kuului jo menneisyyteen. Kaikki julkiset lausunnot olivat toivehikkaita +ja iloisia, mutta yksityisesti moni näiden lausuntojen antajista +oli hyvinkin ahtaalla. Kohtaukset Daylightin yksityiskonttorissa +ja hänen johtajiensa neuvottelukokoukset olisivat kumonneet hänen +sanomalehtiensä pääartikkelit; kuten esimerkiksi silloin, kun hän sanoi +Sierran ja Salvadorin voimayhtiön, Yhdistetyn vesiyhtiön ja muutamien +muiden osakeyhtiöitten suurille osakkeenomistajille: + +"Teidän täytyy ponnistaa. Teillä on hyvät osakkeet, mutta teidän täytyy +tehdä uhrauksia saadaksenne pitää ne. Ei kannata pitää koreita puheita +kireästä ajasta. Enkö minä muka tiedä, että nyt on kovat ajat käsissä? +Olettehan te juuri siitä syystä täällä. Kuten jo ennemmin sanoin, +täytyy teidän ponnistaa. Minulla on osake-enemmistö ja asiat ovat sillä +kannalla, että on ryhdyttävä verottamaan osakkaita. On tehtävä joko se +tai vararikko. Pienet osakkeenomistajat voivat mennä menojaan, mutta te +suuret, ette voi. Tämä laiva ei vajoa niinkauvan kuin te olette siinä +mukana. Mutta jos te jätätte sen, niin te varmasti vajootte pohjaan +ennenkuin ennätätte rannalle. Tähän verotukseen on suostuttava, siinä +kaikki." + +Suurilla tukkuliikkeenomistajilla, hänen hotelliensa hankkijoilla +ja kaikilla niillä, jotka lakkaamatta vaativat maksua, oli kuumat +puolituntisensa hänen kanssaan. Hän kutsui heidät konttoriinsa ja +selvitteli heille viimeisiä esimerkkejä siitä, mitä voidaan saada +aikaan, kun kovalle ottaa. + +"Kautta Jumalan, teidän täytyy tukea minua!" sanoi hän heille. "Jos +te luulette, että nyt on kysymyksessä pieni hupainen whisti-peli ja +että te voitte sen lopettaa ja mennä kotiin milloin haluatte, niin +te suuresti erehdytte. Watkins, te huomautitte muutama minuutti +sitten, ettette voi kestää sitä. Nyt sanon minä teille jotakin. Te +kestätte, sillä hyvä. Teidän täytyy yhä edelleenkin hankkia minulle +mitä tarvitsen, ja ottaa paperini kunnes rahapula on ohitse. Miten te +siitä selviätte, on teidän asianne eikä minun. Muistatteko, mitä tein +Klinknerille Altamont Trust Yhtiölle? Tunnen liikeasianne paremmin kuin +te itsekään tunnette ja jos te koetatte hyljätä minut, niin minä saatan +teidät häviöön. Vaikka itse joutuisinkin häviöön, niin olisi minulla +kuitenkin aikaa käydä teidän kimppuunne ja vetää teidät mukanani. +Meidän kaikkien täytyy yhdessä vajota tai uida ja te kyllä käsitätte, +että teidän täytyy oman etunne vuoksi auttaa minua." + +Ehkä kuumimmat ottelunsa oli hänellä Yhdistetyn vesijohtoyhtiön +osakkeenomistajien kanssa, sillä hän käytti koko tämän yhtiön +suuret tulot omiin tarpeisiinsa. Mutta hän ei milloinkaan antanut +omavaltaisuutensa mennä liian pitkälle. Vaikka hän pakoitti uhrauksiin +henkilöt, joiden kohtalo riippui hänen kohtalostaan, auttoi hän heidät +kuitenkin pälkähästä, kun he joutuivat pahaan pulaan. Ainoastaan +voimakas mies saattoi pelastaa niin sotkuisen aseman niin jännittävänä +aikana ja Daylight oli mies siihen. Hän kierteli ja kaarteli, +suunnitteli ja keksi keinoja, uhmaili heikompia, rohkaisi pelkureita +eikä armahtanut niitä, jotka karkasivat leikistä. + +Ja vihdoinkin, kun kesä oli alulla, kääntyi kaikki parempaan päin. +Tuli päivä, jolloin Daylight teki jotakin odottamatonta. Hän lähti +konttorista tuntia aikaisemmin kuin tavallisesti ja siitä syystä, ettei +ensi kerran paniikin alettua siellä ollut mitään välttämätöntä tehtävää +suoritettavana. Ennen lähtöään hän pistäytyi Heganin yksityiskonttoriin +juttelemaan ja kun hän nousi lähteäkseen niin hän sanoi: + +"Hegan, me olemme onnenpoikia. Olemme suoriutuneet pulskasti pulmasta +tarvitsematta jättää jälkeemme ainoatakaan lunastamatonta panttia. +Pahin on ohitse ja loppu on näkyvissä. Vain ohjat kireällä vielä parin +viikon ajan, hiukan rahapulaa tai levottomuutta silloin tällöin, ja me +saamme sylkäistä kämmeniimme." + +Hän muutti ohjelmaansa. Sen sijaan, että olisi lähtenyt suoraan +hotelliinsa, hän teki kierroksen ravintoloihin ja kahviloihin, joi +cocktailin siellä ja cocktailin täällä ja kaksi tai kolme, kun +tapasi tuttavia. Noin tunnin kuluttua hän pistäytyi Parthenonin +ravintolaan juodakseen vielä viimeisen cocktailin, ennenkuin läksi +päivälliselle. Tällöin oli alkoholi miellyttävästi lämmittänyt koko +hänen olemuksensa ja hän oli parhaimmalla tuulellaan. Ravintolan +nurkassa koettelivat muutamat nuoret miehet parhaillaan vanhaa temppua +koettaa painaa toistensa kädet alas kyynärpäitten ollessa pöydällä. +Muuan leveäharteinen nuori jättiläinen ei milloinkaan liikahuttanut +kyynärpäitään, vaan aina painoi kaikkien kädet pöytään. Tämä herätti +Daylightin mielenkiinnon. + +"Se on Slossom", kertoi tarjoilija vastaukseksi hänen kysymykseensä. +"Hän on U.C:n paras moukarinheittäjä. Lyönyt kaikki ennätykset tänä +vuonna ja hänellä on maailmanennätys. Hän on oikein voimakas." + +Daylight nyökähytti päätään ja meni hänen luokseen ja asetti kätensä +vääntöasentoon. + +"Minäkin tahtoisin yrittää, poikaseni", sanoi hän. + +Nuori mies nauroi ja tarttui hänen käteensä; ja Daylightin +hämmästykseksi painui hänen oma kätensä pöytään. + +"Malttakaahan", mutisi hän. "Vielä kerran. En ollut tällä kertaa +valmiina." + +Taas heidän kätensä yhtyivät. Se kävi nopeasti. Daylightin lihasten +hyökkäysasento muuttui silmänräpäyksessä puolustusasennoksi ja +vastustuskin oli turhaa, hänen kätensä painui pöytään. Daylight oli +ymmällä. Tässä ei ollut tapahtunut mitään konnankoukkua. Molemmat +olivat yhtä harjaantuneet tähän temppuun tai oikeastaan oli hän itse +harjaantuneempi. Voima, pelkkä voima oli hänet voittanut. Hän tilasi +juomia ja yhä ymmällä ja mietiskellen hän piti ylhäällä kättään ja +katseli käsivarttaan aivankuin olisi nähnyt uuden oudon esineen. Hän ei +tuntenut tätä käsivartta. Se ei ollut varmaankaan se käsivarsi, jota +hän oli kuljettanut mukanaan kaikki nämät vuodet. Entinen käsivarsi. +Ennen olisi ollut leikintekoa hänelle painaa tuon nuoren miehen käsi +pöytään. Mutta tämä käsivarsi -- hän katseli sitä katselemistaan niin +epäillen ja kummissaan, että nuoret miehet purskahtivat nauruun. + +Tämä nauru herätti hänet mietteistään. Hän yhtyi siihen aluksi, mutta +sitten hänen kasvonsa hitaasti muuttuivat vakaviksi. Hän kääntyi +moukarinheittäjän puoleen. + +"Poikaseni", sanoi hän, "antakaahan, kun kuiskaan teille salaisuuden. +Lähtekää täältä ja lopettakaa juominen ennenkuin olette alottanutkaan." + +Nuori mies punastui suuttuneena, mutta Daylight jatkoi. + +"Nyt kuulette isänne puhuvan ja sallikaa hänen sanoa teille yhtä ja +toista. Minä olen itse nuori mies, mutta en ole. Muutamia vuosia +takaperin olisi kätenne taivuttaminen pöytään ollut lasten leikkiä +minulle." + +Slossom katsoi häneen epäuskoisena ja toiset naureskelivat ja +kokoontuivat Daylightin ympärille. + +"Poikaseni, en ole taipuvainen pitämään saarnoja. Tämä on ensimäinen +kerta kuin olen milloinkaan puhunut jostakin katuen, ja se on teidän +syynne. Olen kokenut yhtä ja toista aikoinani, enkä ole turhamainen, +kuten voitte luulla. Mutta sanon teille suoraan, että omistan piru +tiesi kuinka monta miljoonaa ja että antaisin varmasti kaikki juuri +tässä paikassa, jos voisin taivuttaa kätenne pöytään, jos saisin +takaisin ruumiinvoimani, jotka minulla oli silloin, kun nukuin +taivasalla ja ennenkuin tulin kaupunkien kanakoppeihin juomaan +cocktaileja ja ajamaan automobiileilla. Poikaseni, näin on minun +laitani ja näin minä siitä ajattelen. Peli ei ole minkäänarvoinen. +Pitäkää huolta itsestänne ja miettikää neuvoani. Hyvää yötä!" + +Hän kääntyi ja hoiperteli pois sieltä ja hänen sanojensa +vaikuttavaisuutta vähensi suuresti se seikka, että hän ne lausuessaan +oli niin silminnähtävästi juovuksissa. + +Yhä vielä ymmällä saapui Daylight hotelliinsa, soi päivällisensä ja +valmistautui menemään levolle. + +"Kirottu nuori keltanokka!" mutisi hän. "Painaa pöytään minun käteni +aivankuin ei mitään. Minun käteni!" + +Hän piti pystyssä loukattua jäsentä ja katseli sitä ihmetellen. Käsi, +joka ei vielä milloinkaan ollut tavannut vahvempaansa! Käsi, joka oli +saanut Circle Cityn jättiläiset vääntelehtimään! Ja ylioppilas-poikanen +oli naurusuin taivuttanut sen pöytään -- kahdesti. Dede oli oikeassa. +Hän ei ollut sama mies. Asema oli vakavampi kuin häh oli milloinkaan +myöntänyt. Mutta nyt ei ollut aika ajatella sitä. Aamulla, nukuttuaan +hyvin yön, hän tuumisi asiaa. + + + + +XXII LUKU. + + +Daylight heräsi suu ja huulet ja kurkku kuivina, kuten tavallisesti, +joi pitkän siemauksen vettä vuoteen vieressä olevasta kannusta ja +selvitteli yöllisiä ajatuksiaan. Hän ajatteli, että rahapula oli +hellittänyt. Asiat olivat vihdoinkin paranemaan päin. Vaikka kulku +vielä oli hankalaa, olivat pahimmat vaarat jo ohitse. Kuten hän oli +Heganille sanonut, tarvittiin nyt vain kireitä ohjia ja varovaista +peliä. Pulmia ja vaaroja voisi vielä tulla, mutta ei niin vakavia +kuin ne, jotka he jo olivat läväisseet. Hän oli ollut ahtaalla, mutta +hän oli läpäissyt ehein nahoin, mikä oli enemmän kuin Simon Dolliver +ja moni muu saattoi sanoa. Eikä ainoakaan hän liikeystävistään ollut +joutunut häviöön. Hän oli pakoittanut heidät pelastamaan itsensä ja he +olivat samalla itse pelastaneet nahkansa. + +Hänen ajatuksensa siirtyivät tapaukseen Parthenonin ravintolassa, missä +nuori atleetti oli vääntänyt hänen kätensä pöytään. Tapahtuma ei enää +häntä kummastuttanut, mutta hän oli murheissaan ja järkytetty, kuten +ainoastaan voi olla voimakas mies, joka huomaa voimansa menneeksi. +Ja tulos oli niin selvä, ettei hän itselleenkään viitsinyt etsiä +verukkeita. Hän tiesi, miksi hänen kätensä oli painunut alas. Ei siksi, +että hän oli vanha mies. Hän oli mies parhaassa ijässään ja jos hänen +ruumiinsa olisi ollut kunnossa, olisi tuon moukarinheittäjän käsi +painunut alas. Daylight tiesi, että hän oli tehnyt pahaa itselleen. +Hän oli aina pitänyt voimaansa ainaisena ja kuitenkin se vuosien +kuluessa oli vähitellen tihkunut hänestä. Hän oli taivasalla muuttanut +kaupunkeihin. Hän oli miltei unohtanut kävelemisen. Hän oli ajanut +automobiileilla, vaunuilla ja raitiovaunuilla. Hänellä ei ollut +ruumiinliikettä ja hän oli turmellut lihaksensa alkoholilla. + +Ja oliko tämä elämä sen arvoista. Mitä merkitsivät kaikki hänen +rahansa loppujen lopuksi. Dede oli oikeassa. Se ei voinut ostaa +hänelle enempää kuin yhden vuoteen kerrallaan ja samalla se teki +hänet kurjimmaksi kaikista orjista. Se kiinnitti häntä lujin sitein. +Hän oli juuri nytkin sidottu. Vaikka häntä olisi haluttanutkin ei +hän olisi voinut maata vuoteessa tätä päivää. Hänen rahansa kutsui +häntä. Konttorin vihellys kuuluisi pian ja hänen täytyi noudattaa +sitä. Varhainen auringonpaiste tulvi sisään akkunasta -- olisi ollut +hauskaa ratsastaa Bobilla kukkuloilla Dede Mabin selässä rinnallaan. +Mutta kaikki hänen miljoonansa eivät voineet ostaa hänelle tätä päivää. +Saattaisi taas sattua joku pulma ja hänen täytyi olla konttorissa sitä +selvittelemässä. Kolmekymmentä miljoonaa! Ja ne olivat voimattomat +taivuttamaan Deden ratsastamaan Mabilla -- Mabilla, jonka hän oli +ostanut ja joka hyödyttömänä lihoi laitumella. Kolmekymmentä miljoonaa! +-- jotka pakoittivat hänet menemään sinne ja menemään tänne, jotka +painoivat häntä kuin yhtä monta myllynkiveä, jotka turmelivat häntä +kasvaessaan, jotka estivät häntä saamasta omakseen tyttöä, joka +ansaitsi yhdeksänkymmentä dollaria kuukaudessa. + +Mikä oli parempi? kysyi hän itseltään. Kaikki tämä oli Deden omaa +ajatusta. Sitä oli Dede tarkoittanut rukoillessaan, että hän, Daylight +joutuisi häviöön. Hän piti pystyssä loukattua oikeaa käsivarttaan. +Se ei ollut sama entinen käsivarsi. Luonnollisesti ei Dede voinut +rakastaa tätä käsivartta ja tätä ruumista, kuten oli rakastanut entistä +voimakasta ja kaunista käsivartta ja ruumista. Hän ei itse pitänyt +tästä käsivarresta ja ruumiista. Nuori keltanokka oli tehnyt sille, +mitä oli tahtonut. Hän oli mennyt taaksepäin. Hän nousi äkkiä istumaan. +Hän oli totisesti mennyt taaksepäin. Hän oli menettänyt Deden silmissä. +Dede oli oikeassa, tuhat kertaa oikeassa ja hänellä oli kylliksi järkeä +tietääkseen sen, kylliksi järkeä kieltäytyäkseen menemästä naimisiin +rahanorjan kanssa, jonka ruumiin whisky oli pilannut. + +Hän jätti vuoteen ja katseli itseään vaatekaapin oven pitkässä +peilissä. Hän ei ollut kaunis. Entiset laihat posket olivat hävinneet. +Nämät olivat raskaat, tuntuivat riippuvan omasta painostaan. Hän +etsi julmuuden viivoja, joista Dede oli puhunut ja hän löysi ne ja +hän löysi niinikään silmistä kovuuden, silmistä, jotka olivat sumeat +edellisen yön ja edellisten kuukausien ja vuosien cocktaileista. Hän +katseli selvästi näkyviä pusseja silmiensä alla ja ne pelästyttivät +häntä. Hän kääri ylös yötakkinsa hihaa. Ei kumma, että moukarinheittäjä +oli taivuttanut hänen kätensä pöytään. Nämät eivät olleet lihaksia. +Ne olivat hautaantuneet lihaan. Hän kohotti yöpukuaan. Taas häntä +kauhistutti, tällä kertaa ruumiinsa pyöreys ja pulleus. Se ei ollut +kaunis. Laiha vatsa oli muuttunut ihravatsaksi. Rinta-, hartia- ja +vatsalihakset hukkuivat rasvakerroksiin. + +Hän istuutui vuoteen laidalle ja hänen mielessään vilahti kuvia +hänen loistavasta nuoruudestaan, vaivoista, joita hän oli kestänyt, +intiaaneista ja koirista, jotka hän oli uuvuttanut näännyttävinä +päivinä ja öinä Alaskassa, suuremmoisista voimannäytteistä, jotka +olivat tehneet hänestä jäntevärotuisten vanhojen kullankaivajain +kuninkaan. + +Ja nyt oli hänen miehuusaikansa käsissä. Sitten hän ajatteli +vanhaa miestä, jonka hän oli nähnyt Glen Ellenissä ja joka tuli +auringon paisteessa kukkulan rinnettä ylöspäin, valkopäisenä ja +valkopartaisena, kahdeksankymmentäneljä-vuotiaana, kädessään kuohuava +maitosanko ja mailleen menevän kesäpäivän lämmin hohde ja tyytyväisyys +kasvoillaan. Sellaisen pitäisi vanhuuden olla. "Niin, herra, olen +kahdeksankymmentäneljä vuotta vanha ja reippaampi kuin monet", oli hän +kuulevinaan vanhuksen sanovan. "Enkä ole milloinkaan ollut joutilaana. +Kuljin härkävaunuilla ruohoaavikoiden poikki, olin mukana vuonna 51 ja +minulla oli silloin perhe ja seitsemän lasta." + +Sitten hän muisti vanhan naisen, joka valmisti viiniä uutisasunnollaan +vuoristossa; ja Fergusonin, pikku miehen, joka oli tielle tullessaan +hypellyt kuin kaniini, suuren sanomalehden entisen päätoimittajan, joka +tyytyi elämään tammivesakossa vuoristo-lähteineen ja käsin istutettuine +puineen. Ferguson oli selvittänyt pulman. Vaikka hän oli heikko ja +alkoholisti, oli hän jättänyt lääkärit ja kaupungin kanakopit ja +imenyt itseensä terveyttä kuin janoinen sieni. Hyvä, mietti Daylight, +jos sairas mies, jonka lääkärit olivat hyljänneet, saattoi muuttua +terveeksi maatyöntekijäksi, niin mitä tuloksia saavuttaisikaan +samanlaisissa olosuhteissa hänen kaltaisensa voimakas mies. Hän näki +ruumiinsa entisessä nuorekkaassa oivallisuudessaan ja istuutui äkkiä +vuoteelle miltei säikähtäen ajatuksen suuruutta, joka hänessä oli +herännyt. + +Hän ei istunut kauvan. Hänen ymmärryksensä, joka toimi tavallisella +pontevalla tavallaan, tutki ajatusta kaikessa sen laajuudessa. Se oli +suuri -- suurempi kuin mikään, mikä ennemmin oli hänen aivoissaan +syntynyt. Ja hän tarttui siihen molemmin käsin ja käänteli sitä ja +katseli sitä. Sen yksinkertaisuus viehätti häntä. Hän nauraa hykerteli +sille, teki päätöksensä ja rupesi pukeutumaan, Kesken pukeutumistaan +hän meni puhelimeen. + +Hän soitti ensin Dedelle. + +"Älkää tulko konttoriin tänä aamuna", sanoi hän, "tulen kohta teitä +tervehtimään." + +Hän soitti muille. Hän käski laittamaan automobiilinsa lähtökuntoon. +Jonesille hän antoi määräyksen viedä Bob ja Wolf Glen Elleniin. +Hegania hän hämmästytti pyytämällä tätä etsimään Glen Ellenin maatilan +siirtokirjan ja laittamaan uuden Dede Masonin nimelle. "Kenen?" kysyi +Hegan. "Dede Masonin", toisti Daylight järkähtämättömänä -- "kone +mahtaa olla tänä aamuna epäkunnossa. D-e-d-e M-a-s-o-n. Kuulitteko?" + +Puoli tuntia myöhemmin hän kiiti Berkeleyhin. Ja ensi kerran hänen +suuri punainen automobiilinsa pysähtyi suoraan talon eteen. Dede +tarjoutui ottamaan hänet vastaan vastaanottohuoneessa, mutta Daylight +ravisti päätään ja nyökähytti Deden huoneisiin päin. + +"Tuolla", sanoi hän, "Mikään muu paikka ei sovellu." + +Kun ovi oli suljettu kietoi hän kätensä Deden ympärille. Sitten hän +seisoi kädet Deden olkapäillä ja katsoi häntä kasvoihin. + +"Dede, jos sanon teille suoraan ja mutkattomasti, että aijon muuttaa +asumaan tuolle Glen Ellenin maatilalle, etten ota senttiäkään mukaani, +että aijon työllä ansaita joka suupalan, minkä syön ja etten pelaa enää +ainoatakaan korttia liikepelissä, niin haluatteko tulla mukaani?" + +Dede päästi iloisen pienen huudahduksen ja Daylight puristi häntä +lähemmäs itseään. Mutta seuraavassa hetkessä oli Dede irroittautunut ja +peräytynyt entiseen asentoonsa käsivarren mitan päähän. + +"Minä -- minä en käsitä", sanoi hän nopeasti hengittäen. + +"Etkä sinä ole vastannut ehdotukseeni, vaikka arvaan, ettei vastausta +tarvita. Me menemme heti naimisiin ja lähdemme kaupungista. Olen +lähettänyt Bobin ja Wolfin jo matkaan. Milloin olet valmis?" + +Dede ei voinut olla hymyilemättä. + +"Mikä rajumyrsky mieheksi! Ettehän ole vielä selittänyt minulle +hituistakaan." + +Daylight hymyili vastaan. + +"Katsos, Dede, tämä on sitä, mitä väärinpelaajat nimittävät korttien +näyttämiseksi. Meidän välillämme ei enää tule olemaan rakkausloruja +eikä kursailua eikä kinasteluja. Meidän on puhuttava suumme puhtaaksi +-- sanottava totuus, koko totuus, eikä mitään muuta kuin totuus. Nyt +sinä vastaat muutamiin minun kysymyksiini ja sitten minä vastaan sinun +kysymyksiisi." Hän vaikeni. "No niin, minulla on vain yksi kysymys; +rakastatko minua kylliksi tullaksesi vaimokseni?" + +"Mutta -- --" alkoi Dede. + +"Ei mitään muttia", keskeytti Daylight terävästi. "Nyt on näytettävä +kortit. Kun puhun avioliitosta, niin tarkoitan sitä, mitä ensin +sinulle kerroin, että me muutamme asumaan maatilalle. Rakastatko minua +tarpeeksi voidaksesi sen tehdä?" + +Dede katsoi häneen hetkisen, sitten hänen silmäluomensa painuivat alas +ja koko hänen olemuksensa tuntui ilmaisevan suostumusta. + +"Tule sitten, lähtekäämme." Daylightin jalkalihakset jännittyivät +tahdottomasti aivankuin olisivat tahtoneet viedä häntä ovelle. "Autoni +odottaa ulkona. Kun panet vaan hatun päähäsi, niin voimme lähteä." + +Hän kumartui Deden ylitse. "Luulen, että tämä on sallittua", sanoi hän +suudellessaan Dedeä. + +Siitä tuli pitkä suudelma ja Dede alkoi ensimäisenä puhua. + +"Te ette ole vastannut minun kysymyksiini. Kuinka on tämä mahdollista? +Kuinka voitte jättää liikeyrityksenne? Onko jotakin tapahtunut?" + +"Ei, mitään ei ole vielä tapahtunut, mutta tulee pian tapahtumaan. Olen +laskenut saarnasi sydämelleni ja aijon tehdä parannuksen. Sinä olet +minun Herra Jumalani ja minä aijon palvella sinua. Muulle minä annan +palttua. Sinä olit oikeassa. Olen ollut rahani orja ja koska en voi +palvella kahta herraa, niin annan rahan mennä menojaan. Tahdon ennemmin +omakseni sinut kuin koko maailman rahat." Taas hän syleili Dedeä. "Ja +minä saan sinut omakseni, Dede. Minä varmasti saan. + +"Ja minulla on vielä muutakin kerrottavaa. Olen juonut viimeisen +juomani. Sinä menet naimisiin whiskynjuomarin kanssa, mutta miehesi ei +ole sellainen. Hänestä tulee toinen niin pian, ettet häntä tunnekaan. +Muutaman kuukauden kuluttua sinä jonakin aamuna heräät Glen Ellenissä +ja huomaat, että sinulla onkin ventovieras kanssasi talossa ja että +sinun on tutustuttava häneen. Sinä sanot, 'Olen rouva Hamish, kuka +olette te?' Ja minä sanon: 'Olen Elam Hamishin nuorempi veli, Olen +juuri tullut Alaskasta hautajaisiin!' + +"'Mihin hautajaisiin?' sanot sinä. Ja minä sanon, 'Tuon kelvottoman, +pelaavan, whiskyä juovan Burning Daylightin -- miehen, joka kuoli +sydämen rasvoittumiseen, jonka hän hankki pelatessaan yöt ja päivät +liikepeliä. Niin, rouvaseni', sanon minä, 'häntä ei enää ole ja minä +olen tullut hänen sijaansa tekemään teidät onnelliseksi. Ja nyt, +rouvaseni, jos sallitte, niin menen laitumelle lypsämään lehmää +Silläaikaa kuin te valmistatte aamiaista'." + +Taas hän tarttui Deden käteen ja yritti viedä häntä ovelle. Kun Dede +vastusti, kumartui hän ja suuteli häntä yhä uudelleen ja uudelleen. + +"Kaipaan sinua kipeästi, pieni nainen", mutisi hän. "Sinä saat +kolmekymmentä miljoonaa näyttämään kolmeltakymmeneltä sentiltä." + +"Istukaa ja olkaa järkevä", pyysi Dede. Hänen poskensa hehkuivat ja +kultainen hohde hänen silmissään paloi kultaisempana kuin milloinkaan +ennen. + +Mutta Daylight tahtoi tehdä sen omalla tavalla ja kun hän istuutui +täytyi Deden istuutua hänen viereensä ja Daylight kietoi kätensä hänen +ympärilleen. + +"Niin, rouvaseni", sanon minä, "Burning Daylight oli kyllä kelpo +poika, mutta on parempi, että olette päässyt hänestä. Hän lakkasi +nukkumasta lumessa kaniininnahkoihin käärittynä ja rupesi elämään +kanakopissa. Hän lakkasi kävelemästä ja tekemästä työtä ja eli Martin +cocktailien ja skotlantilaisen whiskyn varassa. Hän luuli rakastavansa +teitä, rouvaseni, ja hän yritti parhaansa mukaan, mutta hän rakasti +cocktailejaan enemmän ja hän rakasti rahojansa enemmän ja itseään +enemmän ja miltei kaikkea muuta enemmän kuin teitä! Ja sitten minä +sanon: 'Rouva, luokaa silmänne minuun ja huomatkaa, miten erilainen minä +olen. Minulla ei ole cocktailin janoa ja minulla on kaikkiaan rahaa +dollari ja neljäkymmentä senttiä ja niillä minä ostan uuden kirveen, +sillä entinen on kulunut kelvottomaksi ja minä voin rakastaa teitä +yksitoista kertaa enemmän kuin ensimäinen miehenne teitä rakasti. +Nähkääs, hän oli liian lihava. Ja minussa ei ole unssiakaan liikaa +lihaa!' Ja minä käärin ylös hihani ja näytän sinulle ja sanon: 'Rouva +Hamish, tahdotteko ottaa mieheksenne tällaisen hoikan nuoren miehen +oltuanne naimisissa tuon vanhan lihavan rahasäkin kanssa?' Ja sinä +itket hiukan vanhaa Daylight-raukkaa ja katsot minuun myöntyväinen ilme +silmissäsi ja sitten minä ehkä punastun hiukan, koska olen nuori mies +ja kierrän käsivarteni ympärillesi, näin, ja sitten -- sitten minä +nain veljeni lesken ja menen askareilleni siksi aikaa kuin sinä keität +ruokaa." + +"Mutta ette ole vastannut kysymyksiini", moitti Dede, kun hän punakkana +ja säteilevänä irtautui syleilystä, joka oli päättänyt Daylightin +kertomuksen. + +"Mitä haluat sitten tietää?" kysyi Daylight. + +"Haluan tietää, kuinka kaikki tämä on mahdollista? Kuinka voitte jättää +liikeyrityksenne tällaiseen aikaan? Mitä tarkoitatte sanoessanne, että +jotakin tulee pian tapahtumaan? Minä --" hän epäröi ja punastui. "Minä +vastasin kysymykseen, te tiedätte." + +"Menkäämme siis heti naimisiin", sanoi Daylight. "Tiedät, että minun +on väistyttävä tuon nuoren voimakkaan veljeni tieltä, eikä minulla +ole pitkää elinaikaa." Dede näytti kärsimättömältä ja Daylight jatkoi +vakavasti. "Näetkös, Dede, näin ovat asiat. Olen siitä lähtien kuin +tuo kirottu paniikki alkoi tehnyt työtä kuin neljäkymmentä hevosta +ja koko ajan olivat nuo ajatukset, jotka sinä olet minulle antanut, +valmiina itämään. No niin, ne itivät tänä aamuna, siinä kaikki. +Nousin ylös aikoen mennä konttoriin, kuten tavallista. Mutta minä en +mennytkään konttoriin. Kaikki nuo ajatukset valtasivat minut juuri +silloin. Aurinko paistoi akkunasta ja minä tiesin, että kukkuloilla +oli nyt kaunista. Ja minä tiesin, että minä halusin kolmekymmentä +miljoonaa kertaa ennemmin ratsastaa kanssasi kukkuloilla kuin mennä +konttoriin. Ja minä tiesin koko ajan, että se oli mahdotonta. Ja miksi? +Konttorin vuoksi. Konttori ei minua päästänyt. Kaikki rahani nousivat +takajaloilleen ja asettuivat tielle eivätkä mielineet päästää minua +menemään. Sillätavoin kirottu raha asettuu tielle. Tiedät sen itse. + +"Ja sitten minä olin selvillä siitä, että olin parhaillani +tienristeyksessä. Toinen tie vei konttoriin. Toinen tie vei +Berkeleyhin. Ja minä: valitsin Berkeleyn tien. En enää milloinkaan astu +jalallani konttoriin. Minun työni siellä on päättynyt ja minä teen +vararikon. Olen päättänyt sen. Näetkös, minulla on nyt uskonto ja se +on varmaankin entisajan uskonto; uskontoni on rakkaus sinuun ja se on +vanhempi kuin maailman vanhin uskonto. Se on tärkein tekijä maailmassa." + +Dede katsoi häneen äkillinen säikähtynyt ilme kasvoissaan. + +"Te tarkoitatte -- --?" alkoi hän. + +"Tarkoitan juuri sitä. Aijon tehdä vararikon. Kun nuo kolmekymmentä +miljoonaa dollaria asettuivat tielleni ja sanoivat, etten minä voisi +mennä tänään kanssasi kukkuloille, niin minä tiesin, että oli tullut +aika ottaa ratkaiseva askel. Ja minä olen ottanut ratkaisevan askeleen. +Saan omakseni sinut ja voimani tehdä työtä sinun puolestasi ja tuon +pienen maatilan Sonomassa. Siinä kaikki mitä haluan ja mitä aijon +pelastaa hävityksestä ja sitäpaitsi vielä Bobin ja Wolfin, vaatearkun +ja sadat neljätkymmenet jouhisuitset. Kaikki muu saa mennä. Se on +hylkytavaraa." + +Mutta Dede oli itsepäinen, "Siis ei tämä suunnaton vararikko ole +välttämätön?" kysyi hän. + +"Niin en ole sanonut. Se _on_ välttämätön. Jos raha luulee voivansa +asettua tielleni ja kieltää minua ratsastamasta sinun kanssasi -- --" + +"Ei, ei, olkaa vakava", keskeytti Dede. "En tarkoita sitä ja sen te +tiedätte. Haluan tietää ovatko liikeasiat sillä kannalla, että tämä +vararikko on välttämätön?" + +Daylight pudisti päätään. + +"Se ei ole välttämätöntä. Se on juuri jutun korkokohta. Minä en tee +vararikkoa siksi, että paniikki on minut nujertanut ja minun on pakko +tehdä vararikko. Minä teen se vasta kun olen nujertanut paniikin ja +olen voitonpuolella. Tämä juuri osoittaa miten vähän välitän koko +jutusta. Vain sinusta, pieni nainen, minä välitän ja sovitan pelini sen +mukaan." + +Mutta Dede irtautui hänen suojaavista käsivarsistaan. + +"Sinä olet mieletön, Elam." + +"Sano minua uudelleen siksi", mutisi Daylight haltioissaan. "Se kuuluu +suloisemmalta kuin miljoonien kilinä." + +Dede ei ollut tästä kaikesta tietävinään. + +"Se on mielettömyyttä. Sinä et tiedä mitä teet -- --" + +"Oi, kyllä minä tiedän", vakuutti Daylight. "Saan sydämeni rakkaimman +toiveen toteutetuksi. Pikkusormesi on arvokkaampi -- --" + +"Ole hetkinen järkevä." + +"En ole milloinkaan elämässä ollut järkevämpi. Tiedän mitä haluan +ja minä saan sen. Tahdon saada sinut omakseni ja tahdon viettää +ulkoilma-elämää. Tahdon päästä katukivityksestä ja puhelimesta. +Tahdon pienen maatilan kauneimmalla seudulla, mitä Jumala milloinkaan +on luonut ja tahdon askaroida tällä maatilalla -- lypsää lehmiä, ja +hakata puita ja harjata hevosia ja kyntää maata ja kaikkea muuta sen +lisäksi, ja haluan elää siellä sinun kanssasi. Olen peräti kyllästynyt +kaikkeen muuhun. Ja minä olen varmasti maailman onnellisin mies, sillä +minä saan omakseni sen, jota rahalla ei voi ostaa. Minä saan omakseni +sinut, eikä sinua voida ostaa kolmellakymmenellä miljoonalla eikä +kolmellatuhannella miljoonalla eikä kolmellakymmenellä sentillä -- --" + +Koputus ovelle keskeytti hänet ja hän jäi katselemaan Venuksen +kuvapatsasta ja muita Deden kauniita kapineita silläaikaa kuin Dede +kävi puhelimessa. + +"Se on herra Hegan", sanoi Dede palattuaan. "Hän on puhelimessa. Hän +sanoo, että hänellä on tärkeätä asiaa." + +Daylight pudisti päätään ja hymyili. + +"Pyydä herra Hegania poistumaan puhelimesta. Minä olen päättänyt työni +konttorissa enkä halua kuulla mistään mitään." + +Minuutin kuluttua tuli Dede taas takaisin. + +"Hän kieltäytyy poistumasta. Hän pyysi minua kertomaan sinulle, että +Unwin on nyt konttorissa odottamassa sinua ja Harrison niinikään. +Herra Hegan sanoi, että Grimshaw ja Hodgins ovat pulassa. Että näyttää +siltä kuin olisi heidän tehtävä vararikko. Ja hän puhui jotakin +puolustuksesta." + +Nämä olivat peloittavia tietoja. Sekä Unwin että Harrison edustivat +suuria pankkiyhtiöitä ja Daylight tiesi, että jos Grimshaw ja Hodgins +tekisivät vararikon, olisi seurauksena monta muuta vararikkoa ja +vakavanlaatuinen häiriö liikemaailmassa. Mutta Daylight hymyili ja +pudisti päätään ja matki virallisen sävytöntä konttoriääntä +sanoessaan: -- + +"Neiti Mason, olkaa hyvä ja sanokaa herra Heganille, etten aijo ryhtyä +mihinkään toimenpiteisiin ja että hänen on lopetettava puhelu." + +"Mutta sinä et voi tehdä sitä", rukoili Dede. + +"Odotahan", vastasi Daylight julmasti. + +"Elam!" + +"Sano se uudelleen." huudahti Daylight. "Sano se uudelleen ja kymmenen +Grimshawia ja Hodginsia saa tehdä vararikon!" + +Hän tarttui Deden käteen ja veti hänet luokseen. + +"Anna Heganin odottaa puhelimessa siksi kunnes väsyy. Emme voi suoda +hänelle sekuntiakaan tällaisena päivänä. Hän pitää vain kirjoista ja +liikeasioista, mutta minulla on sylissäni todellinen elävä nainen, joka +rakastaa minua, vaikka rimpuilee vastaan." + + + + +XXIII LUKU. + + +"Mutta minä tiedän jotakin taistelusta, jonka olette kestänyt", sanoi +Dede. "Jos te nyt pysähdytte, niin joutuu hukkaan kaikki mitä olette +saanut aikaan. Teillä ei ole oikeutta tehdä sitä. Te ette voi tehdä +sitä." + +Daylight oli paatunut. Hän pudisti päätään ja hymyili. + +"Ei mitään joudu hukkaan, Dede, ei mitään. Et käsitä liikepeliä. +Sitä pelataan paperilla. Etkö käsitä? Missä on kulta, jonka kaivoin +Klondikessa? Se on kahdenkymmenen dollarin rahoissa, kultakelloissa ja +vihkisormuksissa. Otaksu, että kuolisin nyt juuri. Se ei vaikuttaisi +kultaan hituistakaan. Samoin on nykyisessä asemassa. Kaikki mistä +vastaan on papereita. Minulla on papereita tuhansien acresien arvoiseen +maa-alueeseen. No hyvä. Polta paperit ja polta minut niiden keralla. +Maat jäävät, eikö totta? Sade lankee sille, jyvät itävät, puut +kasvavat siinä, talot seisovat sillä ja raitiovaunut kulkevat sen +poikki. On yhdentekevää menetänkö paperini vai menetänkö henkeni, se +ei muuta ainoatakaan hiekkajyvästä tässä maassa tai käännä ainoatakaan +ruohonkortta toiseen suuntaan. + +"Mitään ei mene hukkaan -- ei ainoatakaan paalua telakoilta, ei +ainoatakaan raitioraiteiden naulaa. Raitiovaunut kulkevat joko +sitten minä omistan paperit tai joku toinen ne omistaa. Liike +Oaklandiin jatkuu. Väkeä alkaa taas tulvata sinne. Me myömme taas +rakennustontteja. Huolimatta siitä miten käy minun tai paperien, ovat +nuo kolmesataa tuhatta asukasta yhtäkaikki tulossa. Ja Oaklandissa +on raitiovaunuja heitä kuljettamaan ja taloja heidän asuttavakseen +ja hyvää vettä heidän juotavakseen ja sähköä, josta saavat valoa ja +kaikkea muuta." + +Tällöin oli Hegan ennättänyt perille automobiililla. Sen jyskytys +kuului avonaisesta akkunasta ja he näkivät sen pysähtyvän punaisen +automobiilin viereen. Unwin ja Harrison istuivat vaunussa ja Jones +istui ohjaajan vieressä. + +"Haluan tavata Hegania", sanoi Daylight Dedelle. "Muita ei tarvita. +Odottakoot he automobiilissa." + +"Onko hän juovuksissa?" kuiskasi Hegan Dedelle ovella. + +Dede pudisti päätään ja vei hänet huoneeseensa. + +"Hyvää huomenta, Larry", tervehti Daylight. "Istu ja lepuuta jalkojasi. +Näytät levottomalta." + +"Niin olen", vastasi pieni irlantilainen terävästi. "Grimshaw ja +Hodgkins tekevät vararikon, ellei jotakin pian tehdä. Miksi ette tule +konttoriin? Mitä aijotte tehdä?" + +"En mitään", sanoi Daylight laiskasti venyttäen sanojaan. "Paitsi, että +luullakseni annan heidän mennä vararikkoon -- --" + +"Mutta -- --" + +"En ole missään asioissa Grimshawin ja Hodgkinsin kanssa. En ole +heille velkaa mitään. Sitäpaitsi teen itse vararikon. Kuuleppas Larry, +sinä tunnet minut. Sinä tiedät, että kun teen päätökseni, on minulla +tosi mielessä. No niin, olen tehnyt päätökseni, Olen kyllästynyt koko +peliin. Aijon jättää sen niin pian kuin voin ja vararikko on nopein +keino päästä siitä." + +Hegan tuijotti päällikköönsä, sitten hän siirsi kauhistuneen katseensa +Dedeen, joka nyökäytti päätään myötätuntoisesti. + +"Tulkoon siis vararikko, Larry", jatkoi Daylight. "Teidän on vain +suojeltava itseänne ja kaikkia ystäviämme. Nyt kuunnelkaa kun sanon +teille, mitä teidän on tehtävä. Ei ketään saa vahingoittaa. Jokaisen, +joka on auttanut minua, täytyy selviytyä asiasta vahingoitta. Kaikki +maksamatta jääneet palkat täytyy suorittaa asianomaisille. Kaikki +rahat, jotka olen anastanut vesiyhtiöltä, raitiotieyhtiöltä ja +lauttausyhtiöltä, on suoritettava takaisin. Etkä sinä tule kärsimään +vahinkoa. Kaikki yhtiöt, joissa sinulla on osakkeita, tulevat +selviytymään -- --" + +"Sinä olet mieletön, Daylight!" huudahti pikku lakimies. "Tämä on +heikkomielistä lörpöttelyä. Mikä sinua vaivaa? Oletko nauttinut jotakin +myrkkyä tai muuta?" + +"Olen kai", hymyili Daylight vastaukseksi. "Ja nyt minä pääsen siitä +vapaaksi. Olen sairas kaupungissa asumisesta ja liikeasioitten +hoitamisesta. Aijon lähteä auringonpaisteeseen ja maalle ja vihreille +ruohikoille. Ja Dede tässä tulee mukaani. Joten teillä on tilaisuus +ensimäisenä onnitella minua." + +"Onnitella -- piru vie!" puuskahti Hegan. "En aijo olla mukana +tällaisessa mielettömyydessä." + +"Kyllä sinä olet; sillä jollet sinä ole mukana, niin tulee mullistus +suuremmaksi ja jotkut joutuvat luultavasti kärsimään. Sinä omistat nyt +itse miljoonan tai enemmän ja jos tottelet minua niin selviydyt asiasta +ehein nahoin. Minä haluan tehdä vararikon ja menettää kaikki. Sitä +juuri tavoittelen eikä ole olemassa ketään, joka voisi minua estää. +Ymmärrätkö, Hegan? Ymmärrätkö?" + +"Mitä olette tehnyt hänelle?" murisi Hegan Dedelle. + +"Malta Larry." Ensi kerran oli Daylightin ääni terävä ja kaikki +tutut julmuutta ilmaisevat juovat hänen kasvoissaan näkyivät taas. +"Neiti Masonista tulee kohta vaimoni, ja jos haluat puhua hänelle +niin täytyy sinun käyttää erityistä äänensävyä, ellet mieli joutua +sairashuoneeseen. Ja salli minun kertoa sinulle vielä yksi seikka. Tämä +kaikki on minun työtäni. Hänkin sanoo, että minä olen mieletön." + +Hegan pudisti päätään sanattomassa murheessaan ja tuijotti yhä. + +"Kantomiehiä ei tietysti voida välttää", jatkoi Daylight, "mutta ne +eivät vaivaa ketään eivätkä kauan. Sinun täytyy viipymättä pelastaa +kaikki -- miehet, jotka ovat antaneet palkkansa käytettäväkseni, kaikki +velkojat ja kaikki yhtiöt, jotka ovat auttaneet minua. New Jerseyn +joukkue on ostellut muuatta maa-aluetta. He ostaisivat parituhatta +acrea ja tekevät kaupat nyt jos vaan annat heille mahdollisuuden. +Fairmontin alue on paras paikka siinä ja he maksavat tuhat dollariakin +acrelta sen osasta. Siitä saat hyvän avun. On onni, jos he maksavat +kaksi sataa acrelta alueesta, joka on sen takana." + +Dede, joka tuskin oli kuunnellut, näytti äkkiä tehneen päätöksensä ja +astui molempien miesten eteen. Hänen kasvonsa olivat kalpeat, mutta +päättäväiset, niin että Daylight katsoessaan niitä muisti päivää, +jolloin Dede ensi kerran oli ratsastanut Bobilla. + +"Malttakaa", sanoi hän. "Haluan sanoa jotakin. Elam, jos teet tämän +mielettömän teon, niin en mene kanssasi naimisiin. Kieltäydyn menemästä +kanssasi naimisiin." + +Kurjuudestaan huolimatta loi Hegan häneen pikaisen kiitollisen katseen. + +"Aijon käyttää tätä mahdollisuutta hyväkseni", alkoi Daylight. + +"Odota", keskeytti Daylight taas. "Ja jollet tee sitä, niin minä menen +kanssasi naimisiin. + +"Annahan kun selvittelen itselleni tätä ehdotusta." Daylight puhui +hitaasti ja hillitysti. "Jos ymmärsin oikein, niin sinä haluat tulla +vaimokseni, jos minä jatkan liikepeliäni? Sinä tulet vaimokseni, jos +minä näännytän itseni työllä ja juon Martin cocktaileja?" + +Joka kysymyksen jälkeen hän vaikeni ja Dede nyökkäsi päätään +myöntymyksen osoitukseksi. "Ja sinä menet heti kanssani naimisiin?" + +"Kyllä." + +"Tänään? Nyt?" + +"Niin." + +Daylight tuumi hetkisen. + +"Ei, pieni nainen, en tee sitä. Se ei käy päinsä ja sinä tiedät sen +itse. Tahdon sinut omakseni -- kokonaan; ja saadakseni sinut kokonaan +omakseni, täytyy minun antaa sinulle itseni kokonaan ja jos jatkan +liikepeliä, jää minusta hyvin vähän jäljelle sinulle annettavaksi. +Kun sinä, Dede, olet kanssani maatilalla, olen varma sinusta ja +varma itsestäni. Sinusta olen varma joka tapauksessa. Sinä saat +sanoa, mitä haluat, mutta yhtäkaikki sinä varmasti tulet vaimokseni. +Ja nyt, Larry, on sinun parasta lähteä. Palaan pian hotelliin ja +koska en enää astu jalallani konttoriin, saat tuoda kaikki paperit +huoneisiini allekirjoitettaviksi. Ja voit soittaa minulle puhelimella +milloin tahansa. Tämä vararikko on täyttä totta. Ymmärrätkö? Olen sen +päättänyt?" + +Hän nousi osoittaakseen Heganille, että oli aika lähteä. Jälkimäinen +oli aivan ymmällä. Hän nousi niinikään, mutta jäi avuttomana +katselemaan ympärilleen. + +"Suoraa mielettömyyttä", mutisi hän. + +Daylight laski kätensä toverinsa olkapäille. + +"Rohkaise mielesi, Larry. Olet aina puhunut ihmisluonnon ihmeistä ja +nyt minä annan sinulle siitä esimerkin, etkä sinä ymmärrä arvostaa +sitä. Minä olen suurempi uneksija kuin sinä, siinä kaikki, ja minä +uneksin sellaista, mistä tulee tosi. Se on suurin, parhain uni, mitä +milloinkaan olen uneksinut ja minä aijon sen toteuttaa -- --" + +"Menettämällä kaiken, mitä omistat", puhkesi Hegan puhumaan. + +"Niin -- menettämällä kaiken, mitä omistan ja mitä en halua omistaa. +Mutta minä otan mukaani sata neljäkymmentä kappaletta jouhisuitsia. Nyt +on sinun parasta mennä Unwinin ja Harrisonin luo ja lähteä kaupunkiin. +Olen hotellissa ja voit soittaa minulle milloin tahansa." + +Hän kääntyi Deden puoleen heti kun Hegan oli lähtenyt ja tarttui hänen +käteensä. + +"Ja nyt ei sinun, pieni nainen, tarvitse mennä enää konttoriin. Voit +pitää itseäsi erotettuna toimestasi. Ja muista, että minä olin sinun +työnantajasi, joten sinun täytyy pyytää minulta suosituksia, ja jollet +ole oikein hyvä, niin en anna sinulle mitään. Sillä välin saat levätä +ja tuumia, mitä tavaroita aijot ottaa mukaan, sillä meidän täytyy +sisustaa ainakin osa taloa sinun huonekaluillasi." + +"Mutta, Elam, minä en tahdo, en tahdo. Jos teet tämän mielettömän teon, +en milloinkaan mene kanssasi naimisiin." + +Hän koetti irroittaa kätensä, mutta Daylight puristi sitä suojelevasti +ja isällisesti. + +"Tahdotko olla suora ja rehellinen? Hyvä on. Minkä tahtoisit mieluimmin +-- minut ja rahat, vai minut ja maatilan?" + +"Mutta -- --" alkoi Dede. + +"Ei mitään muttia. Minut ja rahat?" + +Dede ei vastannut. + +"Minut ja maatilan?" + +Dede ei vieläkään vastannut, mutta Daylight ei menettänyt malttiaan. + +"Näethän, että tiedän vastauksesi, Dede, eikä tässä asiassa ole enää +muuta sanottavaa. Sinä ja minä lähdemme täältä ja menemme Sonomaan. +Sinä päätät mitä otat mukaasi ja minä lähetän tänne parin päivän +kuluttua muutamia miehiä pakkaamaan tavaroitasi. Se on viimeisiä +palveluksia, mitä kukaan meille tekee. Sinä ja minä puramme ne itse +perillä." + +Dede teki viimeisen yrityksen. + +"Elam, etkö tahdo olla järkevä? Vielä on aikaa muuttaa päätös. Minä +voin soittaa ja pyytää puhelimeen herra Heganin heti kun hän saapuu +konttoriin -- --" + +"Minä olen ainoa järkevä mies koko joukossa", sanoi Daylight. "Katsohan +minuun -- niin tyyni kuin vain suvaitset ja yhtä onnellinen kuin +kuningas, kun he hyörivät kuin säikähtynyt villihanhiparvi, jota vaara +uhkaa." + +"Minä huutaisin, jos luulisin siitä olevan mitään hyötyä", uhkasi Dede. + +"Siinä tapauksessa minä syleilisin sinua hiukan pitempään ja hyväilisin +sinua", uhkasi Daylight vuorostaan. "Ja nyt minä lähden. On ikävää, +että olet menettänyt Mabin. Olisit voinut lähettää sen maatilalle. +Mutta minä pidän huolta siitä, että saat toisen tamman ratsastaaksesi." + +Kun Daylight seisoi portaiden päässä lähdössä, sanoi Dede: + +"Sinun ei tarvitse lähettää noita miehiä. Ei ole mitään pakattavaa, +koska minä en aijo mennä kanssasi naimisiin!" + +"Et voi minua säikyttää", vastasi Daylight ja meni portaita alas. + + + + +XXIV LUKU. + + +Kolme päivää myöhemmin meni Daylight Berkeleyhin punaisella +automobiilillaan. Hän käytti sitä viimeistä kertaa, sillä huomenna +suuri kone siirtyi uudelle omistajalle. Nuo kolme päivää olivat +olleet myrskyiset, sillä hänen vararikkonsa oli suurin, minkä +paniikki oli aikaansaanut Kaliforniassa. Sanomalehdet olivat olleet +täynnä selontekoja siitä, ja suuri suuttumuksen ja harmin huuto oli +päässyt juuri niiltä miehiltä, jotka myöhemmin huomasivat, että +Daylight oli täysin suojellut heidän etujaan. Nämät tosiasiat, jotka +vähitellen tulivat ilmi, antoivat vauhtia sille laajalle levinneelle +väitteelle, että Daylight oli menettänyt järkensä. Liikemiehet olivat +yksimielisesti vakuutetut siitä, ettei kukaan tervejärkinen mies voinut +sillä tavoin menetellä. Toisaalta ei hänen pitkällinen säännöllinen +juomisensa eikä hänen suhteensa Dedeen ollut tullut julkisuuteen, joten +ainoa mahdollinen johtopäätös oli se, että hurja alaskalainen rahamies +oli menettänyt järkensä. Ja Daylight oli ilkkunut ja vahvistanut +epäluuloa kieltäytymällä vastaanottamasta reporttereita. + +Hän pysähdytti automobiilin Deden oven eteen ja käyttäytyi häntä +kohtaan samalla myrskyisellä tavalla sulkien hänet syliinsä ennenkuin +sanaakaan oli voitu lausua. Vasta sitten, kun Dede oli irroittautunut +hänestä ja saanut hänet istumaan, alkoi hän puhua. + +"Minä olen tehnyt sen", julisti hän. "Olet tietysti lukenut +sanomalehtiä. Olen selviytynyt kaikesta ja olen tullut tänne +saadakseni tietää, minä päivänä haluat lähteä Glen Elleniin. Lähdön +täytyy tapahtua pian, sillä elämä Oaklandissa tulee tähän aikaan +kalliiksi. Elantoni hotellissa on maksettu vain tämän viikon loppuun +ja sen jälkeen en voi enää olla täällä. Ja huomisesta alkaen on minun +käytettävä raitiovaunuja ja ne kuluttavat nikkelilantteja." + +Hän vaikeni ja odotti ja katsoi Dedeen, Deden kasvot ilmaisivat +päättämättömyyttä ja hämminkiä. Sitten alkoi hymy, jonka Daylight +niin hyvin tunsi, väreillä hänen huulillaan ja silmissään, kunnes hän +heitti päätään taaksepäin ja nauroi entisellä raikkaalla poikamaisella +tavallaan. + +"Milloin tulevat nuo miehet hakemaan tavaroitani?" kysyi hän. + +Ja taas hän nauroi ja oli turhaan koettavinaan välttää Daylightin +karhunkäsivarsia. + +"Rakas Elam", kuiskasi hän; "rakas Elam." Ja suuteli häntä ensi kerran +itsestään. + +Hän siveli hyväillen Daylightin hiuksia. "Sinun silmäsi ovat juuri +nyt aivan kultaiset", sanoi hän. "Voin katsoa niihin ja sanoa, kuinka +paljon sinä rakastat minua." + +"Ne ovat jo kauan olleet sinun mielestäsi aivan kultaiset. Luulen, että +pikku maatilallamme ne ovat aina aivan kultaiset." + +"Sinun hiuksissakin on kultaa, jonkunlaista hehkuvaa kultaa." Daylight +käänsi äkkiä hänen kasvonsa ja piti niitä käsiensä välissä ja katsoi +kauan hänen silmiinsä. "Ja sinun silmäsi olivat täynnä! kultaa sinä +päivänäkin, kun sanoit, ettet tahtonut tulla vaimokseni." + +Dede nyökäytti päätään ja nauroi. + +"Sinä halusit pitää oman pääsi", tunnusti hän. "Mutta minä en voinut +olla osallisena sellaiseen mielettömyyteen. Ja kaikki nuo rahat olivat +sinun eivätkä minun. Mutta minä rakastin sinua koko ajan, Elam, siksi +että sinä olit suuri poika, joka särit kolmenkymmenen miljoonan +leikkikalun, jolla olit kyllästynyt leikkimään. Ja kun sanoin 'ei' niin +tiesin koko ajan, että tarkoitin 'kyllä.' Ja olen varma, että silmäni +olivat koko ajan kultaiset. Pelkäsin ainoastaan, ettet menettäisikään +kaikkea. Sillä, rakkahin, minä tiesin, että menisin joka tapauksessa +naimisiin kanssasi, ja minä halusin niin juuri sinua ja maatilaa ja +Bobia ja Wolfia ja noita jouhisuitsia. Kerronko sinulle salaisuuden? +Heti kun olit lähtenyt minä soitin miehelle, joka oli ostanut Mabin." + +Hän kätki hetkeksi kasvonsa Daylightin rintaa vasten ja sitten taas +katsoi häneen kasvot ilosta säteillen. + +"Näetkö, Elam, huolimatta siitä, mitä huuleni puhuivat, olin minä +selvillä itsestäni jo silloin. Minulla ei yksinkertaisesti ollut muuta +neuvoa kuin mennä kanssasi naimisiin. Mutta minä rukoilin, että sinun +onnistuisi unohtaa kaikki. Ja sitten minä koetin saada selville, mihin +Mab oli joutunut. Mutta mies, joka oli ostanut sen, ei tiennyt, miten +sille oli käynyt. Näetkö, minä halusin ratsastaa kanssasi Glen Ellenin +kukkuloilla samoin kuin olin ratsastanut Piedmontin kukkuloilla." + +Daylight oli vähällä ilmaista Mabin olinpaikan, mutta pidätti itsensä. + +"Lupaan hankkia sinulle tamman, josta pidät aivan yhtä paljon kuin +Mabista", sanoi hän. + +Mutta Dede pudisti päätään eikä suvainnut tässä kohdassa tyytyä. + +"Nytpä keksin jotakin", sanoi Daylight kiiruhtaen johtamaan keskustelun +vähemmin vaaralliselle uralle. "Me pakenemme kaupungista, eikä +sinulla ole sukulaisia eikä ystäviä, joten minusta ei näytä oikein +soveliaalta, että me aluksi menemme kaupungissa naimisiin. Näin olen +tuuminut: minä menen maatilalle ja laitan asiat reilaan talossa +ja annan maatilanhoitajalle lähtöpassit. Sinä seuraat minua parin +päivän kuluttua, tulet aamujunalla. Pappi on valmiina ja odottaa. Ja +vielä muutakin minä keksin. Sinä tuot ratsastuspukusi matkalaukussa. +Ja niin pian kuin vihkiminen on toimitettu menet sinä hotelliin ja +muutat pukua. Sitten sinä tulet ulos ja minä olen odottamassa kahden +hevosen kanssa ja sitten me ratsastamme perille niin että saat ensiksi +nähdä maatilan kauneimmat paikat. Ja maatila on kuin onkin kaunis. Ja +nyt päätämme, että minä odotan sinua ylihuomenna aamujunalla." Dede +punastui puhuessaan. "Sinä olet sellainen hirmumyrsky mieheksi." + +"Niin, rouvaseni", sanoi Daylight. "Minä en mielelläni hukkaa aikaa. +Ja sinä ja minä olemme jo hukanneet paljon aikaa. Olemme olleet +pahennustaherättävän huimapäiset. Meidän olisi pitänyt jo vuosia +takaperin mennä naimisiin." + +Kaksi päivää myöhemmin seisoi Daylight odottamassa pienen Glen Ellenin +hotellin ulkopuolella. Vihkiminen oli toimitettu ja Dede oli mennyt +hotelliin muuttamaan pukua sillävälin kuin Daylight haki hevoset. +Hän piteli nyt Bobia ja Mabia ja vesiruuhen varjossa loikoi Wolf ja +katseli. Jo kaksi päivää Californian polttavassa auringonpaahteessa +oli päivettänyt Daylightin kasvot. Mutta vielä lämpimämpi hohde syttyi +hänen poskiinsa ja silmiinsä, kun hän näki Deden tulevan ovesta +ratsuruoska kädessä ja Piedmontin ajoilta tuttu puku yllään. Hänen omat +kasvonsa hohtivat, kun hän vastasi Daylightin katseeseen ja vilkaisi +hänen ohitseen hevosiin. Sitten häh näki Mabin. Mutta hänen katseensa +siirtyi taas mieheen. + +"Oi, Elam!" sanoi hän läähättäen. + +Se oli miltei kuin rukous, mutta rukous, johon sisältyi tuhansia +ajatuksia. Daylight koetti heittäytyä typeräksi, mutta hänen sydämensä +tykytti hurjasti pelkästä ilosta. Lausuessaan hänen nimensä oli Deden +ääni ilmaissut kaikkea -- moitetta, kiitollisuutta ja ennen kaikkea +rakkautta ja iloa. + +Dede tuli luo ja hyväili tammaa ja kääntyi taas ja katsoi mieheen ja +kuiskasi: -- + +"Oi, Elam!" + +Ja hänen silmissään kuvastui kaikki se, mikä väreili hänen äänessään, +ja niissä Daylight näki välähdyksen syvyydestä, jota ei ajatuskaan +kyennyt käsittämään -- sukupuolen ja rakkauden koko selvittämättömän +salaisuuden ja ihmeen. + +Taasen koetti hän lyödä leikiksi, mutta hetki oli liian suuri rakkauden +leikinlaskuunkin. Ei kumpikaan puhunut. Dede tarttui ohjiin ja Daylight +kumartui ja sai hänen jalkansa käteensä. Dede hypähti, kun Daylight +nosti ja pääsi satulaan. Seuraavalla hetkellä oli Daylight satulassa +ja hänen rinnallaan ja Wolfin juostessa etunenässä omaa tyypillistä +suden-raviaan he tulivat mäelle, joka vei ulos kauppalasta -- kaksi +rakastunutta kahden kastanjanruskean raudikon selässä ratsastamassa +kuherruskuukauttaan viettämään. Daylight tunsi olevansa kuin juopunut +viinistä. Hän oli elämänsä korkeimmalla kukkulalla. Korkeammalle ei +kukaan mies voinut kohota eikä ollut milloinkaan kohonnut. Tämä oli +hänen päivien päivänsä, hänen rakkautensa päivä ja hänen hääpäivänsä ja +kaiken huippukohtana oli tuon neitseellisen puolison omistaminen, joka +oli sanonut "Oi, Elam!" ja katsonut häneen sielunsa sisimmästä. + +He olivat päässeet kukkulan huipulle ja Daylight näki, miten Deden +kasvot säteilivät ilosta, kun kaunis raikas maaseutu levisi heidän +eteensä. Daylight osoitti metsäistä kukkularyhmää tuleentuneiden +viljapeltojen takana. + +"Nuo ovat meidän", sanoi hän. "Ja ne ovat ainoastaan näytteenä +maatilasta. Maltahan kunnes näemme suuren vuorirotkon. Siellä on +portimoita ja kauriita -- tuolla vuorella niitä oikein vilisee +ja luulen, että jos hyvin käy niin voimme säikyttää liikkeelle +vuorileijonan. Ja siellä on pieni niitty -- no, en kerro enää enempää. +Saat odottaa ja nähdä itse." + +He kääntyivät veräjästä, missä savikuopalle vievä tie kulki vainioiden +poikki ja molemmat haistelivat mielihyvällä lämmintä tuoksua, joka +tuleentuneesta heinästä nousi heidän sieramiinsa. Kuten Daylightin +ensikertaakin käydessä täällä visertelivät leivoset ja lehahtivat +lentoon hevosten edestä kunnes he ennättivät metsään ja kukkien +reunustamille aukeamille, jolloin he leivosten asemasta näkivät +sininärhiä ja tikkoja. + +"Nyt olemme omalla maallamme", sanoi Daylight, kun heinäpelto jäi +heidän taakseen. "Epätasaisimmat alat ovat meidän. Odota, niin saat +nähdä." + +Kuten ensi kerrallakin, kaarsi hän savikuopan ja kulki +vasemmanpuolisten metsien läpi, sivuutti ensimäisen lähteen ja antoi +hevosten hypätä paaluaidan lahonneiden jäännösten ylitse. Täältä +lähtien oli Dede alati hurmaantunut milloin mihinkin. Puron partaalla, +joka lorisi punapuiden välitse kasvoi toinen suuri villi lilja, jonka +hoikan varren päässä kasvoi runsaasti valkeita vahamaisia kelloja. +Tällä kertaa ei Daylight laskeutunut hevosen selästä, vaan ratsasti +syvään kalliorotkoon, johon virta oli uurtanut tien kukkulain väliin. +Hän oli ollut työssä täällä ja jyrkkä ja liukas hevospolku kulki +nyt puron poikki ja he ratsastivat hämärän punapuumetsikön läpi ja +etäämpänä tammi- ja madronosmetsikön kautta. He tulivat muutaman +acresin suuruiselle raivatulle alueelle, missä kasvoi korkeata heinää. + +"Meidän", sanoi Daylight. + +Dede kumartui satulassa, taittoi tuleentuneen heinänkorren ja pureskeli +sitä hampaissaan. + +"Hyvää vuoristoheinää", sanoi hän. "Siitä Mab pitää." + +Ja heidän ratsastaessaan hän yhä päästeli hämmästys- ja +ihastus-huudahduksia. + +"Ja sinä kun et milloinkaan kertonut minulle tästä!" moitiskeli hän +miestään, kun he pienen aukeaman ja metsäisten rinteiden ylitse +katselivat mutkittelevaan Sonoma-laaksoon. + +"Tule", sanoi Daylight; ja he kääntyivät ja palasivat varjokkaan metsän +kautta, kulkivat virran poikki ja tulivat puron partaalla kasvavan +liljan luo. + +Tännekin hän oli raivannut epätasaisen hevostien, joka kulki jyrkkiä +kukkuloita ylös ja alas. Kun he vaivaloisesti etenivät pitkin +mutkittelevaa tietä, näkivät he paikkapaikoin vilahduksen lehtiverkon +lävitse. Mutta paljon ei näkynyt, sillä kaikkialla sulkivat oksat +näköalan ja kaikkialla oli heidän päänsä päällä lehtikatos, jonka +lävitse vain niukalti pääsi auringonvaloa tunkeutumaan. Ja kaikkialla +heidän ympärillään kasvoi sananjalkoja, eri lajeja, hienosta +neidonhius-sananjalasta aina kuuden ja kahdeksan jalan korkuisiin. Kun +he nousivat mäkiä ylöspäin näkivät he vanhojen puiden suuria ryhmyisiä +runkoja ja oksia ja yläpuolellaan samanlaisia suuria ryhmyisiä oksia. + +Dede pysähdytti hevosensa ja huokasi, niin valtavasti vaikutti kaikki +tämä kauneus häneen: + +"On aivankuin olisimme uijia", sanoi hän, "ja nousisimme syvästä +rauhallisesta poukamasta. Yllämme on taivas ja aurinko, mutta tässä +_on_ poukama ja me olemme syliä syvällä." + +He lähtivät liikkeelle, mutta muuan orvokkilaji, joka kasvoi +neidonhius-sananjalkojen seassa, osui Deden silmiin ja sai hänet taas +pysähdyttämään hevosensa. + +He pääsivät huipulle ja sukelsivat kuin toiseen maailmaan, sillä +nyt he olivat tiheikössä, jossa kasvoi samettirunkoisia nuoria +madronos-puita ja josta oli vapaa näköala aurinkoisen rinteen ja +nuokkuvan ruohikon poikki kapeaan sini- ja valko-apilasniittyyn kapean +joen kummallakin puolen. Dede taputti käsiään. + +"Täällä on kaiketi kauniimpaa kuin konttorissa", huomautti Daylight. + +"On kyllä", vastasi Dede. + +He kulkivat virran poikki ja yli matalan kallioisen kukkulan vievää +karjapolkua ja matalan manzanitametsikön lävitse kunnes joutuivat +kapeaan laaksoon, jonka läpi virtaavan joen kummallakin puolen oli +niitty. + +"Jollemme nyt pian tapaa viiriäisiä, niin olen hämmästynyt", sanoi +Daylight. + +Ja juuri kuin hän oli saanut nämät sanat sanotuksi, kuului hurjaa +rummutusta, kun vanhat viiriäiset lehahtivat lentoon Wolfin ympäriltä +ja poikaset hyppivät pakoon ja katosivat kuin ihmeen kautta aivan +katselijoiden silmien edestä. + +Daylight näytti Dedelle haukanpesän punapuun latvassa ja Dede keksi +metsähiiren pesän, jota Daylight ei ollut ennen nähnyt. Sitten he +kulkivat entistä puutietä ja tulivat kahdentoista acresin aukeamalle, +missä kasvoi viinirypäleitä punertavassa tuliperäisessä maassa. Sitten +he kulkivat karjapolkuja uusien metsien ja tiheikköjen ja raivattujen +alueiden lävitse ja laskeutuivat alas kukkulanrinnettä mistä suuri +vuorirotkon partaalla oleva maatalo tuli näkyviin vasta kun he olivat +aivan sen edessä. + +Dede seisoi avaralla kuistilla, joka oli talon etuseinän pituinen, +sillä aikaa kuin Daylight sitoi hevoset. Oli hyvin rauhallista. +Oli kuiva, lämmin Kalifornian keskipäivän aika, jolloin ei +tuulenhenkäyskään puhaltanut. Koko maailma näytti torkkuvan. Jostakin +kuului kyyhkysten kuherrusta. Hengähtäen syvään väsymyksestä laskeutui +Wolf, joka oli juonut kyllikseen kaikista matkan varrella olleista +lähteistä, kuistin kylmään varjoon. Hän kuuli Daylightin askeleet +ja hengitti nopeammin. Daylight tarttui hänen käteensä ja ovenripaa +vääntäessään hän tunsi Deden epäröivän. Silloin hän kietoi kätensä +vaimonsa ympärille; ovi aukeni ja yhdessä he astuivat sisään. + + + + +XXV LUKU. + + +Monet, jotka ovat kaupungissa syntyneet ja kasvaneet, ovat muuttaneet +maalle ja tulleet hyvin onnellisiksi. Niissä tapauksissa ovat he +onnistuneet vain tottumalla pettymyksiin. Mutta Deden ja Daylightin +laita oli toisin. He olivat molemmat syntyneet maalla ja tiesivät +miten siellä elettiin. He olivat kuin kaksi ihmistä, jotka kauvan +harhailtuaan maailmalla ovat palanneet kotiin. Heidän askaroimisensa +luonnossa tarjosi heille vähemmin uutta, mutta heille kuului +muistojen sulous. Heistä oli tervettä ja luonnollista se, mikä jonkun +arkanahkaisemman mielestä olisi ollut likaista ja vastenmielistä. He +tiesivät miten luontoa piti kohdella. He tekivät harvemmin erehdyksiä. +He tiesivät jo ja heille tuotti iloa muistutella mieleensä, mitä olivat +unohtaneet. + +Ja he oppivat senkin, että oli helpompaa sille, joka oli herkutellut +lihapatojen ääressä, tyytyä köyhyyteen, kuin sille, joka tunsi vain +köyhyyden. Eipä silti, että heidän elämänsä olisi ollut köyhää. +Eroitus oli siinä, että nyt pikkuasiat tuottivat heille suurempaa iloa +ja syvempää tyydytystä. Daylight, joka oli hoidellut suurenmoisinta +ja omituisinta peliä, mitä ajatella saattaa, huomasi, että täällä, +Sonoma-vuoren rinteellä oli sama tuttu peli yhä käynnissä. Täälläkin +oli yhä työtä, joka kysyi voimia, esteitä, jotka täytyi voittaa. Kun +hän kokeili kasvattamalla muutamia kyyhkysiä kaupaksi, tuotti hänelle +arvioiminen, miten paljon saisi kyyhkysenpoikia, yhtä paljon iloa kuin +ennen, kun miljoonat olivat olleet kysymyksessä. Työtä ja vaivaa sekin +kysyi, vaikka hän oli käyttänyt järkiperäisempiä menettelytapoja, jotka +hänen järkensä hyväksyi. + +Kotikissa, joka oli villiintynyt ja ryösti hänen kyyhkysiään oli yhtä +vaarallinen hänen tuumilleen kuin liikemaailmassa oli ollut Charles +Klinkner, joka oli koettanut riistää häneltä muutamia miljoonia. +Haukat ja portimot ja sudet olivat yhtä monta Dowsettia, Lettenia ja +Guggenhammeria, jotka salaa vahingoittivat häntä. Villin kasvullisuuden +meri, joka heitteli aaltojaan hänen viljelysmaittensa rajoja vastaan +ja silloin tällöin viikon ajaksi pääsi tulvimaan hänen alueelleen, +ei ollut mikään vähäpätöinen vihollinen. Hänen keittiökasvitarhansa +kukkuloiden kulmauksessa, jossa maa oli hedelmällistä, ei oikein +tahtonut menestyä ja tuotti hänelle paljon päänvaivaa. Kun hän ratkaisi +tämän yhä tärkeämmäksi käyvän kysymyksen laittamalla sinne sala-ojat, +sai hän aina iloita menestyksestään. + +Hän ryhtyi laittamaan vesijohtoa. Hän saattoi ostaa ainekset myymällä +muutamia jouhisuitsiaan. Työn hän teki itse vaikka hänen jonkun kerran +täytyi pyytää Dedeä pitämään kiinni ruuviavaimella. Kun lopulta johto +kylpyhuoneeseen ja muualle oli kunnossa, saattoi Daylight tuskin +riistäytyä irti kättensä työn katselemisesta. Ensimäisenä iltana Dede, +joka kaipasi häntä, rupesi häntä etsimään ja löysi hänet lamppu kädessä +onnellisen näköisenä tuijottamassa vesijohtokouruihin. Hän silitteli +kädellään niiden tasaista puista reunaa ja nauroi ääneen ja oli +häpeissään kuin koulupoika, kun Dede yllätti hänet salaa ihailemassa +omaa. + +Vesijohdon rakentaminen teki tarpeelliseksi pienen työpajan +rakentamisen, minne hän vähitellen keräsi kokoelman rakastettuja +työkaluja. Ja hän, joka ennen omistaessaan miljoonia oli heti saattanut +ostaa kaikki mitä halusi, oppi tuntemaan uuden ilon, jota tuntee, +kun ankaraa säästäväisyyttä noudattaen saa vihdoinkin omakseen kauan +haluamansa esineen. Hän odotti kolme kuukautta ennenkuin uskalsi +ostaa amerikalaisen ruuvitaltan ja hänen ilonsa tästä ihmeellisestä +pienestä koneistosta oli niin suuri, että Dede sai hyvän ajatuksen. +Hän säästi kuuden kuukauden aikana muna-rahansa, joihin hänellä oli +erikoisoikeus ja antoi miehelleen syntymäpäivälahjaksi sorvituolin, +joka oli ihmeellisen yksinkertainen rakenteeltaan, mutta jota voitiin +käyttää moninaisiin tarkoituksiin. Heidän yhteinen ilonsa tämän +työkalun johdosta, joka oli miehen erikoisomaisuutta, oli yhtä suuri +kuin heidän ilonsa Mabin ensimäisen varsan johdosta, joka oli Deden +erikoisomaisuutta. + +Vasta toisena kesänä Daylight rakensi suuren tulisijan, joka oli vielä +komeampi kuin Fergusonin rakentama laakson toisella puolen. Sillä +kaikki nämät puuhat vaativat aikaa, eivätkä Dede ja Daylight pitäneet +kiirettä. He eivät tehneet maalle paenneiden kaupunkilaisten tavallista +erehdystä. He eivät yrittäneet liikoja. Heidän ei tarvinnut huolehtia +kiinnityslainan maksusta, eivätkä he halunneet rikastua. He tyytyivät +vähään, eikä heidän tarvinnut maksaa vuokraa. He suunnittelivat +tyynesti tehtäviään ja pitivät huolen siitä, että heillä oli kyllin +aikaa olla toistensa seurassa. Fergusonin esimerkistä he oppivat +paljon. Siinä oli mies, joka tyytyi mitä yksinkertaisimpaan ruokaan; +joka omin käsin hankki yksinkertaiset tarpeensa; joka teki ansiotyötä +vain silloin, kun tarvitsi rahaa kirjoihin ja aikakauslehtiin; ja +joka suuremman osan valveillaoloajastaan käytti huvitteluun. Hän +maleksi mielellään koko iltapäivät varjostossa kirjoineen tai nousi +aamunkoitteessa ja harhaili kukkuloilla. + +Toisinaan hän oli Deden ja Daylightin mukana kauriin jahdissa, jota +käytiin vuorirotkojen poikki ja Hood-vuoren epätasaisten jyrkänteiden +ylitse, vaikka useimmin Dede ja Daylight olivat yksin. Nämät +ratsastusretket olivat heidän suurimpia huvituksiaan. Joka sopukan +kukkuloilla he kolusivat ja oppivat tuntemaan jokaisen salaisen lähteen +ja kätketyn notkelman koko laaksoa ympäröivässä kukkulaseinämässä. He +oppivat tuntemaan kaikki tiet ja lehmipolut; mutta mikään ei ollut +heistä hauskempaa kuin samoilla epätasaisimpia ja mahdottomimpia +taipaleita, missä heidän täytyi ryömiä ahtaita kauriinteitä pitkin, +Bobin ja Mabin vaivaloisesti tunkeutuessa eteenpäin heidän perässään. + +Näiltä ratsastusretkiltä he toivat kotiin villien kukkien siemeniä, +jotka he kylvivät mielipaikkoihin maatilalla. Polun varrella, joka +vei alas suuren vuorirotkon laitaa sinne, mistä vesijohto alkoi, he +istuttivat sananjalkoja. He eivät tehneet sitä säännöllisesti ja +sananjalat jäivät oman onnensa nojaan. Dede ja Daylight vain silloin +tällöin istuttivat uusia, jotka he muuttivat toisesta villistä +maaperästä toiseen. Samoin tehtiin villille syreenille, jonka Daylight +sai Mendocinosta. Sekin sai kasvaa villinä, kuten kaikki muut +koristekasvit maatilalla, ja kun sitä oli autettu jonkun aikaa, sai se +tulla omin neuvoin toimeen. Heillä oli tapana koota kalifornialaisen +unikon siemeniä ja kylvää niitä sinne tänne maalleen, niin että +punakeltaiset kukat helottivat vuoriheinäniityillä ja aitojen varsilla +ja uudisviljelysten reunamilla. + +Dede, joka piti timoteistä, kylvi sitä niitty-joen varrelle, missä +sen oli taisteltava olemassaolosta vesikrassin kanssa. Ja kun +jälkimäinen uhkasi kuolla sukupuuttoon, kävi Daylight apuun ja julisti +sodan jokaista vesikrassi-tarhaansa tunkeutuvaa timoteitä vastaan. +Hääpäivänään oli Dede nähnyt pitkän sipulikasvi-orvokin mutkittelevan +tien varrella punapuumetsikössä olevan lähteen yläpuolella ja tänne +hän istutti yhä uusia ja uusia. Avonaisesta kukkulanrinteestä kapean +niityn yläpuolella tuli Mariposa-liljojen siirtola. Tämä oli Deden +työtä, kun sen sijaan Daylight, joka ratsasti lyhytvartinen kirves +satulankaaressaan raivasi pienestä manzanita-metsiköstä kivikkoisella +kukkulalla kaikki kuivuneet ja kitukasvuiset puut ja harvensi sitä, +missä puita oli liian tiheässä. + +Nämät puuhat eivät tuottaneet heille vaivaa. Se oli enemmän huvia kuin +työtä. Vain ohimennen he silloin tällöin auttoivat luontoa. Nämät +kukat ja pensaat kasvoivat itsestään ja sopivat ympäristöön. Mies ja +nainen eivät koettaneet kasvattaa kukkaa tai pensasta, joka ei avutta +menestynyt. Eivätkä he suojelleet niitä niiden vihollisilta. Hevoset +ja varsat ja lehmät ja vasikat kävivät laitumella ja tallasivat niitä +ja kukan tai pensaan oli tultava toimeen miten parhaiten taisi. Mutta +elukat eivät tehneet sanottavasti vahinkoa, sillä niillä oli vähän +ja maatila oli laaja. Muuten olisi Daylight voinut ottaa kaksitoista +hevosta laitumelle ja ansainnut puolitoista dollaria kuussa hevosesta. +Mutta hän ei tehnyt sitä peläten hävitystä, jonka sellainen hevoslauma +olisi saanut aikaan. + +Ferguson tuli heidän luokseen juhlimaan huoneenlämmitystä, joka seurasi +suuren kivi-tulisijan valmistumista. Daylight oli jonkun kerran +ratsastanut laakson poikki neuvottelemaan hänen kanssaan siitä, miten +oli meneteltävä ja hän oli ainoa vieras tässä juhlatilaisuudessa, +jolloin ensi kerran oli tuli takassa. Poistamalla väliseinän oli +Daylight tehnyt kahdesta huoneesta yhden ja tämä oli suuri arkihuone, +mihin Deden aarteet oli sijoitettu -- hänen kirjansa ja taulunsa ja +valokuvansa, hänen pianonsa, Venuksen kuvapatsas, hehkupannu, missä +lautasia ja vateja lämmitettiin ja kaikki sen kiiltävät tarpeet. Deden +omien nahkojen lisäksi oli täällä Daylightin tappamien kauriiden +ja preeriasusien nahkoja ja yksi vuorileijonan nahka. Hän oli itse +parkinnut ne hitaasti ja vaivaa nähden vanhan ajan kullankaivajien +tapaan. + +Daylight ojensi tulitikun Dedelle, joka raapaisi tulta ja sytytti. +Hauras manzanita-puu ritisi, kun liekit levisivät ja kävivät kiinni +suurempien puiden kuivaan kuoreen. Sitten Dede nojasi miehensä +käsivarteen ja kolmisin he katselivat jännityksestä henkeään +pidätellen. Kun Ferguson lausui tuomion, teki hän sen säteilevin +kasvoin ja käsi ojennettuna. + +"Se vie savun! Totta vie, se vie savun!" huusi hän. + +Hän puristi Daylightin kättä innoissaan ja Daylight puristi yhtä +innokkaasti hänen kättään ja kumartui ja suuteli Dedeä huulille. +He olivat yhtä onnelliset vähäpätöisen työnsä onnistumisesta kuin +joku suuri päällikkö on hämmästyttävästä voitosta. Fergusonin silmät +olivat epäilyttävän kosteat ja nainen nojasi lujemmin mieheen, jonka +työn tulos tämä oli. Daylight nosti äkkiä vaimonsa käsivarsilleen ja +lennätti häntä pianolle päin huutaen: "Soita, Dede! Soita ylistysvirsi!" + +Ja liekkien noustessa takassa, joka toimi moitteettomasti, kaikui +huoneessa riemuitsevat säveleet. + +XXVI LUKU. + +Daylight ei ollut tehnyt mitään ehdottoman raittiuden lupausta, vaikkei +ollut maistanut väkijuomia kuukausmääriin siitä päivästä lähtien, +jolloin oli päättänyt tehdä vararikon. Nyt hän jo arveli olevansa +kyllin vahva uskaltaakseen ottaa lasillisen ottamatta toista. Toisaalta +oli hän menettänyt kaiken halun ja tarpeen juoda jouduttuaan maalle. +Hän ei kaivannut sitä ja unohti, että sitä oli olemassakaan. Mutta +hän ei tahtonut tunnustaa pelkäävänsä sitä ja kun hänelle kaupungissa +joskus tarjottiin, vastasi hän: "Hyvä on, poikaseni. Jos minä juomalla +lasillisen ilahutan teitä, niin olkoon menneeksi. Saanko whiskyä?" + +Mutta yksi lasillinen ei herättänyt hänessä halua juoda toista. Se ei +tehnyt häneen mitään vaikutusta. Hän oli todella niin voimakas, ettei +niin pieni määrä tehonnut häneen. Kuten hän oli Dedelle ennustanut, oli +kaupunkilainen liikemies Burning Daylight kuollut pikaisen kuoleman +maatilalla ja hänen nuorempi veljensä, Alaskan Daylight astunut hänen +sijaansa. Kaikki liika lihavuus oli hävinnyt hänen ruumiistaan ja hän +oli taas, kuten entisaikaan, laiha ja notkea kuin intiaani. Niinikään +olivat entiset kuopat jälleen ilmestyneet hänen poskiinsa. Hänelle ne +ilmaisivat, että hänen ruumiinsa oli parhaassa kunnossa. Hänestä tuli +Sonoma-laakson tunnustetusti vahva mies, joka nosti raskaimmat taakat +ja viimeiseksi väsyi reippaan maanviljelijä-väen keskuudessa. Ja kerran +vuodessa hän vietti syntymäpäiväänsä entiseen kullankaivaja-tapaan +haastamalla koko laakson kilpasille kanssaan maatilalle. Ja suuri osa +laakson asukkaista noudatti kutsua, toi naiset ja lapset mukanaan ja +vietti päivän hauskasti ulkosalla huvitellen. + +Ensin oli Daylight rahaa tarvitessaan noudattanut Fergusonin esimerkkiä +ja käynyt päivätyössä; mutta pian saattoi hän ansaita toisella tavalla, +joka miellytti häntä enemmän, eikä pakottanut häntä jättämään Dedeä +yksin kotiin ja luopumaan alituisista ratsastusretkistä kukkuloilla. +Seppä oli leikkiä laskien kehoittanut häntä koettamaan opettaa muuatta +pahatapaista varsaa ja hän onnistui tässä niin hyvin, että hän pian sai +maineen taitavana hevosen-opettajana. Pian hän saattoi ansaita kaikki +rahat mitä tarvitsi tällä hänelle mieluisalla työllä. + +Muuan sokerikuningas, joka maatilallaan Calientessa kolmen peninkulman +päässä kasvatti hevosia, lähetti häntä hakemaan, kun tarvitsi, ja +ennenkuin oli kulunut vuottakaan, tarjosi hän hänelle talliensa +johtajan paikan. Multa Daylight hymyili ja pudisti päätään. Myöskään ei +hän ottanut opettaakseen niin monta eläintä kuin tarjottiin. + +"En mieli näännyttää itseäni ylenpalttisella työllä", vakuutti hän +Dedelle; ja hän ryhtyi sellaiseen työhön vain silloin, kun tarvitsi +rahaa. Myöhemmin hän aitasi pienehkön alan, jonne silloin tällöin otti +rajoitetun määrän opetettavia hevosia. + +"Meillä on maatila ja toinen toisemme", sanoi hän vaimolleen, "ja +ennemmin ratsastan kanssasi joka päivä Hood-vuorelle kuin ansaitsen +neljäkymmentä dollaria. Et voi ostaa auringonpaistetta, etkä rakastavia +vaimoja, etkä kylmää lähdevettä neljälläkymmenellä dollarilla; ja +neljäkymmentä miljoonaa dollaria eivät voi ostaa minulle takaisin yhtä +päivää, jolloin en ratsastanut kanssasi Hood-vuorelle." + +Hänen elämänsä oli erittäin tervettä ja luonnonmukaista. Hän kävi +varhain vuoteeseen, nukkui kuin lapsi ja nousi aamunkoitteessa. Hän +oli aina toimessa ja vaikka hänellä oli tuhansia pikkuaskareita +toimitettavana ei hän milloinkaan uupunut, sillä ne tuntuivat +houkuttelevilta, eivätkä pakollisilta. Kuitenkin täytyi sekä hänen +että Deden toisinaan maata pannessa tunnustaa olevansa väsyksissä, +kun he olivat ratsastaneet seitsemänkymmentä tai kahdeksankymmentä +peninkulmaa. Toisinaan, kun Daylightilla oli säästössä hiukan rahaa +ja kun vuodenaika oli otollinen, he nousivat hevosensa selkään, +sälyttivät taakseen satulalaukut ja ratsastivat laaksoon ja sieltä +toisiin laaksoihin. Kun yö yllätti, he poikkesivat ensimäiseen sopivaan +maataloon tai kylään ja aamulla taas jatkoivat matkaa ilman määrättyä +suunnitelmaa, vain ratsastaen päivän toisensa perästä, kunnes heidän +rahansa loppuivat ja heidän oli pakko palata kotiin. Näihin retkiin +heiltä meni noin viikko tai kymmenen päivää tai kaksi viikkoa ja kerran +he viipyivät matkalla kolme viikkoa. Myöskin he päättivät kerran, kun +olivat kyllin rikkaita kulkea ratsain aina Daylightin lapsuudenkotiin +Itä-Oregonissa ja poiketa matkalla Deden lapsuudenkotiin +Siskiyoussa. Ja kaikki odotuksen ilot he kokivat lukemattomat kerrat +suunnitellessaan tämän suuren tapahtuman yksityiskohtia. + +Kun he eräänä päivänä pysähtyivät Glen Ellenin postikonttoriin panemaan +kirjettä postiin, seppä pidätti heitä. + +"Kuulkaahan, Daylight", sanoi hän, "muuan nuori mies nimeltä Slosson +lähettää teille terveisiä. Hän kulki tämän kautta automobiililla +matkalla Santa Rosaan. Hän halusi tietää, asutteko jossakin täälläpäin, +mutta hänen seuralaisillaan oli kiire. Hän lähetti siis teille +terveisiä ja pyysi kertomaan teille, että hän on ottanut neuvonne +varteen ja on yhä kerran toisensa perästä lyönyt oman ennätyksensä." + +Daylight oli aikoja sitten kertonut Dedelle kohtauksensa Slossonin +kanssa. + +"Slosson?" muistutteli hän, "Slosson? Se on varmaankin tuo +moukarinheittäjä. Hän, nuori vekkuli, painoi kahdesti käteni pöytään." +Hän kääntyi äkkiä Deden puoleen. "Mitä arvelet, on vain kaksitoista +peninkulmaa Santa Rosaan ja hevoset eivät ole uuvuksissa." + +Dede arvasi, mitä hänellä oli mielessä, sillä hänen vilkkuvat silmänsä +ja poikamainen ilmeensä ilmaisivat sen kyllin selvästi, ja nyökähytti +päätään. + +"Oikaisemme Bennet-laakson poikki", sanoi Daylight. "Sitä tietä +pääsemme pikemmin perille." + +Oli hiukan vaikeata löytää Santa Rosasta Slossonia. Hän ja hänen +seurueensa asuivat Oberlin-hotellissa ja Daylight tapasi nuoren +moukarinheittäjän itsensä konttorissa. + +"Nähkääs, poikaseni", sanoi Daylight niin pian kuin oli esittänyt +Deden, "olen tullut toisen kerran koettamaan onneani tuossa käden +vääntämisessä. Tässä on sopiva paikka." + +Slosson hymyili ja suostui. He asettuivat vastakkain oikean käden +kyynärpäät pöydällä ja heidän kätensä yhtyivät. Slossonin käsi painui +nopeasti taaksepäin ja alas pöytään. + +"Te olette ensimäinen mies, jonka milloinkaan on onnistunut tehdä se", +sanoi hän. "Koettakaamme vielä kerran." + +"Kyllä", vastasi Daylight. "Ja älkää unohtako, että te olette +ensimäinen, joka minun käteni sai painumaan pöytään. Siksi tulin tänään +teitä tapaamaan." + +Taas heidän kätensä yhtyivät ja taas painui Slossonin käsi pöytään. Hän +oli leveäharteinen vankkalihaksinen nuori jättiläinen, ainakin puolta +päätään Daylightia pitempi ja hän ilmaisi suoraan mielipahansa ja pyysi +saada kolmannen kerran koettaa. Tällä kertaa hän pani kaikki voimansa +liikkeelle ja hetkisen näytti epävarmalta kumpi voittaisi. Kasvot +punaisina ja huulet yhteenpuristettuina hän piti puoliaan, kunnes +lihaksensa pettivät. Hän hengitti raskaasti, kun hän höllensi otteensa +ja käsi painui taipuisasti pöytään. + +"Te olette liian vahva minulle", tunnusti hän. "Toivon vain, ettette +rupea moukarinheittäjaksi." + +Daylight nauroi ja pudisti päätään. + +"Me teemme sovinnon ja kumpikin pysyy omalla alallaan. Te heitätte +moukaria ja minä taivutan käsiä." + +Mutta Slosson ei mielinyt ilman muuta tyytyä tappioonsa. + +"Kuulkaahan", sanoi hän, kun Daylight ja Dede istuivat lähtövalmiina +satulassa. "Kuulkaahan -- sallitteko, että ensi vuonna tulen teitä +tervehtimään? Tahtoisin mielelläni vielä kerran koettaa." + +"Tietysti, poikaseni. Te olette tervetullut milloin tahansa. Mutta +minun täytyy valmistaa teitä siihen, että käy kuten nytkin. Teidän +täytyy kelpolailla harjoitella ja vahvistua, sillä minä kynnän ja +pilkon puita ja opetan varsoja." + +Kerran toisensa perästä kuuli Dede kotimatkalla suuren poikamaisen +miehensä nauraa hykertelevän iloisesti. Kun he pysähtyivät +Bennet-laakson vedenjakajan huipulle katsellakseen auringonlaskua, +kietoi Daylight kätensä hänen vyötäisilleen. + +"Pieni nainen", sanoi hän, "sinun syytäsi se on kaikki. Ja luuletko, +että maailman kaikki raha on yhtä arvokas kuin tällainen käsivarsi, kun +sen voi kietoa pienen suloisen naisen ympärille." + +Sillä kaikista ilonaiheista, mitä uusi elämä toi Daylightille, oli +Dede suurin. Kuten hän kerran toisensa perästä selitti Dedelle, +oli hän koko ikänsä pelännyt rakkautta, vain tullakseen lopulta +huomaamaan, että se oli suurinta maailmassa. He eivät ainoastaan +olleet onnellinen pariskunta, vaan he olivat maatilalle muuttaessaan +valinneet parhaan maaperän, missä heidän rakkautensa saattoi menestyä. +Huolimatta kirjoistaan ja musiikistaan piti Dede luonnonmukaisesta +ulkoilmaelämältä ja Daylight oli joka solullaan etupäässä +ulkoilma-ihminen. + +Daylight ei voinut milloinkaan kyllin ihmetellä Deden näppäriä käsiä +-- käsiä, joiden hän ensin oli nähnyt vikkelästi piirtelevän paperille +pikakirjoitusmerkkejä ja käyttävän kirjoituskonetta; käsiä, jotka +kykenivät hillitsemään Bobin kaltaisen raisun hevosen, jotka loihtivat +pianosta ihmeellisiä säveleitä, jotka olivat taitavat taloustoimissa, +ja jotka osasivat ihmeellisesti hyväillä. Mutta Daylight ei ollut +liiaksi naisvaltikan alla. Hän eli niinkuin miehen tulee, aivankuin +Dede eli niinkuin naisen tulee. Heillä oli oikea työnjako, joka +sääsi heille kumpaisellekin omat tehtävänsä. Mutta kaikki oli heille +yhteistä siten, että he tunsivat harrasta mielenkiintoa toistensa +hommiin, Daylight oli yhtä huvitettu Deden keittämisestä ja soitosta +kuin Dede oli Daylightin kokeista keittiöpuutarhassa. Ja Daylight, +joka päättäväisesti oli kieltäytynyt rasittamasta itseään liikaa, piti +huolen siitä, että Dedekin vältti tämän vaaran. + +Tästä syystä hän jyrkästi kieltäytyi sallimasta, että Dede rasitti +itseään vieraiden palvelemisella. Sillä vieraita heillä oli +etenkin pitkinä lämpiminä kesinä ja tavallisesti ne olivat heidän +kaupunkilaisystäviään, jotka asuivat leiritapaan teltoissa, joista +itse pitivät huolen ja heidän, kuten todellisten leiriläisten +ainakin, täytyi itse valmistaa ruokansa. Kukaties ainoastaan +Kaliforniassa, missä kaikki tuntevat leirielämää, saattoi sellainen +elämänjärjestys käydä päinsä. Mutta Daylight pysyi kivenkovaan +päätöksessään, ettei hänen vaimostaan saanut tulla keittäjätärtä ja +kamarineitsyttä siksi, ettei hänellä ollut palvelijoita. Kuitenkin +olivat heidän leirivieraansa toisinaan kutsuttu illallisille suureen +arkihuoneeseen ja tällöin Daylight määräsi kullekin tehtävän ja katsoi, +että määräyksiä noudatettiin. Oli eri juttu, jos joku viipyi vain +vuorokauden. Niinikään tekivät he poikkeuksen Deden veljen suhteen, +joka oli palannut Saksasta ja jälleen saattoi istua hevosen selässä. +Loma-aikoina hänestä tuli kolmas perheenjäsen ja hän sai toimekseen +valkean sytyttämisen, lakaisemisen ja astiainpesun. + +Daylight pyrki keventämään Deden töitä ja tämän veli kehoitti häntä +käyttämään hyväkseen maatilan mainiota vesivoimaa, joka nyt kului +hukkaan. Daylightin täytyi opettaa ylimääräisiä hevosia voidakseen +ostaa tarpeet ja veli uhrasi kolmen viikon loman hänen auttamiseensa ja +yhdessä he panivat kuntoon Peltonin rattaan. Paitsi puiden sahaamiseen +ja sorvintuolin ja tahkon vääntämiseen, käytti Daylight sitä +kirnuamiseen; mutta hänen suurin riemunsa oli, kun hän kietoi kätensä +Deden vyötäisille ja vei hänet katsomaan pesukonetta, jota Peltonin +ratas käytti ja joka todella toimi ja pesi vaatteita. + +Dede ja Ferguson opettivat vuorotellen kärsivällisesti Daylightille +runoutta, joten tämän lopulta usein saattoi nähdä istumassa rentona +satulassa ja kiidättämässä pitkin vuoripolkuja ääneen laulaen +Kiplingin "Tomlinsonia", tai kirvestään teroittaessa säestäen tahkon +surinaa Henleyn "Miekkalaululla". Mutta hänestä ei milloinkaan tullut +täydellistä kirjatoukkaa, kuten hänen molemmat opettajansa olivat. +Paitsi "Fra Lippo Lippi" ja "Caliban ja Setebos" runoja ei hän +Browningilta löytänyt mitään mieleistään ja George Meredith oli hänen +kauhunsa. Kuitenkin hän omasta alotteestaan osti viulun ja harjoitteli +niin uutterasti, että hän ja Dede sittemmin viettivät monta onnellista +hetkeä soittamalla yhdessä iltaisin. + +Niin tämä onnellinen pariskunta vietti onnellista elämää. Aika ei +milloinkaan käynyt pitkäksi. Aina oli uusia ihmeellisiä aamu- ja +hiljaisia viileitä hämärähetkiä päivän päätyttyä; ja aina vaativat +tuhannet seikat miehen mielenkiintoa, jonka nainen jakoi. Paremmin +kuin itse tiesikään oli Daylight tullut käsittämään asioiden +verrannollisuuden. Tässä uudessa pelissä tuottivat pikkuasiat hänelle +kaiken sen tyydytyksen ja halun kiihkeyden, jonka hänelle olivat +tuottaneet mielettömät suuret yritykset siihen aikaan, kun hän oli +mahti ja sai raivokkailla iskuillaan puolet Amerikaa järkkymään. +Kun hän henkensä uhalla lannisti ja taltutti raisun varsan ja teki +siitä ihmisen palvelijan, oli hän mielestään saanut yhtä suuria +aikaan. Ja tämä uusi pelipöytä oli puhdas. Sen ääressä ei valheteltu +eikä petetty eikä teeskennelty. Toinen peli oli vienyt perikatoon +ja kuolemaan, tämä uusi peli vei voimakkuuteen ja elämään. Ja Dede +rinnallaan hän tyytyväisenä antoi päivien ja vuodenaikojen vieriä; hän +oli tyytyväinen, kun sai ratsastaa viileinä aamuina tai polttavassa +auringonpaahteessa; ja istua suojassa suuressa arkihuoneessa, missä +puut rätisivät hänen rakentamassaan takassa, kun ulkona kaakkoismyrsky +vavahdutti maailmaa. + +Yhden ainoan kerran Dede kysyi häneltä, katuiko hän milloinkaan ja +vastaukseksi Daylight puristi Deden syliinsä ja suuteli hänen huuliaan. +Minuuttia myöhemmin hän vastasi sanoin: + +"Pieni nainen, vaikka menetinkin sinun tähtesi kolmekymmentä miljoonaa, +niin olet sinä elämäni suurin välttämättömyys." Ja sitten hän lisäsi: +"Tahtoisin kuitenkin saada takaisin ajan, jolloin koetin voittaa sinut +omakseni. Ratsastaisin mielelläni Piedmontin kukkuloilla sinua etsien. +Tahtoisin olla huoneissasi Berkeleyssä ensi kerran. Ja en voi kielin +kertoa, miten pahoillani olen siitä, etten voi taas kietoa käsivarttani +ympärillesi kuten silloin, kun sinä painoit pääsi rintaani vasten ja +puhuit tuulessa ja sateessa." + + + + +XXVII LUKU. + + +Mutta eräänä vuonna varhain huhtikuussa tuli päivä, jolloin Dede istui +mukavassa nojatuolissa kuistilla ommellen erinäisiä pikkuvaatteita +ja Daylight luki hänelle ääneen. Oli iltapäivä ja aurinko paistoi +kirkkaasti tuoreen vihantaan maailmaan. Keittiökasvitarhan +kastelu-kouruja pitkin virtasi vesi ja vähäväliä Daylight keskeytti +lukemisensa mennäkseen muuttamaan vesivirran suuntaa. Myöskin oli +hän hyvin huvitettu pikkuvaatteista, joita Dede ompeli ja Dede itse +oli säteilevän onnellinen niistä, vaikka toisinaan, kun miehen hellä +leikinlasku kävi liian kouraantuntuvaksi, hän hämillään punastui ja oli +suuttuvinaan. + +Siitä, missä he istuivat, saattoivat he nähdä koko maailmansa. Kuin +turkkilaisen käyrä-sapelin terä levisi Moon-laakso heidän edessään +maataloineen, laidunmaineen, heinäniittyineen ja viinitarhoineen. +Takana kohosi laakson seinämä, jonka joka loukon ja notkelman Dede ja +Daylight tunsivat ja yhtäällä, minne aurinko suoraan paistoi, hohti +hyljätyn kaivoksen valkea kaatopaikka kuin jalokivi. Etualalla tallin +takana olevassa haassa vartioi Mab huolekkaasti varhaista kevätvarsaa, +joka hoippui sinne tänne honteloilla jaloillaan. Ilma hohti kuumuudesta +ja päivä oli raukaisevan lämmin. Viiriäiset visertelivät poikasilleen +talon takana olevassa tiheikössä. Kesyt kyyhkyset kuhertelivat +hiljaa ja suuren rotkon vihreästä syvyydestä kuului villin kyyhkysen +nyyhkyttävä kuherrus. Kerran päästivät kanat varoittavan kotkotuksen +ja juoksivat hurjasti piiloon, kun korkealla sinitaivaalla liitelevä +haukka heitti varjonsa maahan. + +Tämä ehkä herätti vanhoja metsästysmuistoja Wolfissa. Joka tapauksessa +huomasivat Dede ja Daylight levottomuutta haassa ja siellä näyteltiin +Nuoren Maailman julmaa vanhaa murhenäytelmää. Omituisen innokkaana, +pehmytjalkaisena ja äänettömänä kuin aave läheni koira, joka oli +vain kesytetty susi, hiipien ja ryömien nuorta varsaa, jonka Mab +hiljattain oli saattanut maailmaan. Ja tamma, jonka entiset vaistot +olivat heränneet ja väreilivät, kierteli yhä asettuen varsan ja sitä +uhkaavan vaaran väliin, niinkuin entisinä villeinä aikoina, kun kaikki +sen esi-isät olivat pelänneet sutta ja sen raatelevia veljiä. Kerran +se pyöri ja koetti potkia koiraa takajaloillaan, mutta tavallisesti se +koetti osua siihen etujaloillaan tai hyökkäsi sen kimppuun suu auki +ja korvat luimussa, musertaakseen sen selkärangan hampaillaan. Ja +susikoira korvat luimussa ryömien väisti pehmeästi vain kiertääkseen +toiselta puolelta varsan luo ja antaakseen tammalle aihetta uuteen +levottomuuteen. Silloin Daylight Deden levottomuuden nähdessään päästi +matalan uhkaavan huudon; ja Wolf, joka silmänräpäyksessä palasi ihmisen +vallanalaisuuteen, luikki nolona tallin taakse. + +Kun Daylight vähän myöhemmin keskeytti lukemisensa mennäkseen +muuttamaan kasteluvirtoja, huomasi hän, että vesi oli lakannut +juoksemasta. Hän heitti olalleen lapion ja kärkikuokan, otti vasaran ja +ruuviavaimen kaluhuoneesta ja palasi Deden luo kuistille. + +"Luulenpa, että minun täytyy mennä kaivamaan vesijohto vapaaksi", sanoi +häh. "Sen on tukennut tuo maanvieremä, joka koko talven on uhannut. +Arvaan, että se on vihdoinkin vyörynyt alas." + +"Älä lue nyt eteenpäin", varoitti hän, kun hän kiersi talon ja läksi +kulkemaan polkua, joka vei alas vuorirotkon laitaa. + +Polun puolitiestä hän löysi maavieremän. Se oli vähäpätöinen, vain +muutama tonni maata ja murskautunutta kalliota; mutta vyöryttyään +viisikymmentä jalkaa korkeammalta, oli se törmännyt vesijohtoon +tarpeeksi suurella voimalla tukkeakseen sen, Ennenkuin Daylight ryhtyi +työhön, katsoi hän ylöspäin vieremän jälkeen jättämää polkua ja hän +katsoi maanlaadun arvostelemiseen harjaantuneen kaivostyömiehen +silmillä. Ja hän näki jotakin, joka sai hänet säpsähtämään ja +lakkaamaan tähyilemästä edemmäksi. + +"Hohoi", sanoi hän ääneen, "katsotaanpa, mitä siellä on." + +Hänen katseensa liikkui jyrkkää myllerrettyä pintaa ylöspäin ja sen +poikki laidasta laitaan. Siellä täällä oli pieniä yhteenkietoutuneita +manzanita-puita, jotka olivat juurtuneet näin vaaralliseen maaperään, +mutta ylimalkaan ruohoa ja rikkaruohoa lukuunottamatta oli vuorirotkon +tämä osa paljasta. Näkyi merkkejä siitä, että pinta oli usein +vaihtunut, kun sade oli tuonut mukanaan ylhäältä päin irtautunutta +maata. + +"Oikea halkeama-suoni, tai en ole ikinä nähnyt sellaista", sanoi hän +hiljaa. + +Ja samaten kuin entiset metsästysvaistot olivat tänään heränneet +susikoirassa, samaten heräsi hänessä uudelleen koko vanha kiihkeä +kullanetsintä-himo. Hän laski maahan vasaran ja ruuviavaimen, mutta +piti kuokan ja lapion ja kiipesi vieremää ylöspäin sinne, missä +esiinpistävän enimmäkseen maanpeittämän kallion epäselvät ääriviivat +näkyivät. Ne olivat miltei huomaamattomat, mutta hänen harjaantunut +silmänsä oli keksinyt kätketyt muodostumat, jotka osoittivat sitä. +Siellä täällä hän hakkasi murtuvaa kalliota kuokalla ja lapioi estävän +maan pois. Välistä hän tutki tätä kalliota. Se oli paikkapaikoin +niin pehmeätä, että hän saattoi murentaa sitä sormillaan. Hän +siirtyi kaksitoista jalkaa korkeammalle ja käytti taas kuokkaa ja +lapiota. Ja kun hän tällä kertaa poisti maan kalliolohkareesta ja +katsoi, ojentautui hän äkisti ja hengitti syvään. Ja aivankuin kauris +juomapaikassaan vihollisiaan peläten hän loi nopean katseen ympärilleen +nähdäkseen, pitikö häntä kukaan silmällä. Hän naurahti omalle +narrimaisuudelleen ja rupesi taas tarkastamaan möhkälettä. + +Auringonsäde lankesi sille ja sai siinä olevat kultapilkut +kimaltelemaan. + +"Ruohonjuurista alaspäin", mutisi hän mielenliikutuksesta +värähtelevällä äänellä iskiessään kuokkansa rikkaaseen kamaraan. + +Hän näytti muuttuvan. Cocktail-neljännes ei ollut milloinkaan saanut +hänen poskiaan niin hehkumaan eikä sytyttänyt sellaista paloa hänen +silmiinsä. Työskennellessään hän joutui saman intohimon valtoihin, +joka oli vallinnut häntä suurimman osan hänen ikäänsä. Hänet valtasi +mielettömyys, joka hetki hetkeltä huomattavasti yltyi. Hän raatoi +kuin mielipuoli, kunnes hän huohotti rasituksesta ja hiki valui +hänen kasvoiltaan maahan. Hän etsi vieremän pinnan poikki suonen +vastakkaiseen seinämään ja sieltä takaisin. Ja keskikohdalta hän +kaivoi kuopan punaiseen tulivuoriperäiseen maahan, kunnes sai näkyviin +kvartsin, rapean kvartsin, joka murtui ja mureni hänen käsissään, ja +jossa oli kultaa. + +Toisinaan hän sai aikaan vähäpätöisiä maanvieremiä, jotka peittivät +hänen työnsä ja pakottivat hänet uudelleen kaivamaan. Kerran hän liukui +viisikymmentä jalkaa alas vuorirotkon seinämää, mutta hän kiipesi taas +ylös pysähtymättä edes hengähtämään. Hän löysi kvartsia, joka oli niin +rapeata, että se oli miltei kuin savea, ja se oli kultarikkaampaa kuin +kiinteämpi kvartsi. Tässä oli oikea aarrekammio. Sata jalkaa ylöspäin +ja alaspäin hän sai selville missä suonen seinämät kulkivat. Kiipesipä +hän vuorirotkon laidan yli katsomaan näkyikö sillä puolen mitään +merkkejä alempien kerrosten ilmaantumisesta päivänvaloon. Mutta sillä +ei ollut kiirettä ja hän riensi takaisin löydölleen. + +Hän raatoi yhtä mielettömän kiireisesti, kunnas väsymys ja sietämätön +särky selässä pakotti hänet lopettamaan. Hän ojentausi kädessään +vielä entistä kultarikkaampi kvartsipalanen. Hänen kumarruksissa +ollessaan oli hiki hänen otsaltaan valunut maahan. Nyt se virtasi +hänen silmilleen ja sokaisi hänet. Hän pyyhki sen kädenselällään +ja rupesi taas huolellisesti tutkimaan kultaa. Tonnista saisi +kolmekymmentätuhatta, neljäkymmentätuhatta dollaria -- hän tunsi asiat. +Ja kun hän katseli keltaista syöttiä ja huohotti ja pyyhki hikeä +otsaltaan, alkoi hänen mielikuvituksensa askarrella. Hän näki tien, +joka kulki laaksosta ja ylänkö-laidunmaiden poikki ja hän rakensi +sillan, joka kulki vuorirotkon poikki, kunnes kaikki oli elävänä hänen +silmiensä edessä. Vuorirotkon toisella puolen oli rouhimon paikka +ja sinne hän sen rakensi; niinikään hän pani kuntoon loppumattomat +sankojonot, jotka riippuivat ankkurikettingissä ja joilla malmi +kuljetettiin vuorirotkon poikki kvartsi-rouhimoon. Samoin kasvoi koko +kaivos hänen edessään ja allaan -- tunneleja, kuiluja ja miinakaivoksia +ja hissejä. Hän oli kuulevinaan räjähdykset ja töminän vuorirotkon +poikki. Käsi, joka piteli kvartsilohkaretta, vapisi ja hänen +vatsanpohjassaan tuntui raukeata hermostunutta tykytystä. Äkkiä hänelle +selveni, että hän olisi tahtonut juoda jotakin whiskyä, cocktailin, +mitä tahansa. Ja juuri silloin, kun tämä uusi kiihkeä alkoholinhimo +hänessä heräsi, kuuli hän kaukaa ja epäselvästi Deden äänen: + +_"Tänne tipu, tipu, tipu, tipu, tipu! Tänne tipu, tipu, tipu!"_ + +Häntä hämmästytti ajan kuluminen. Dede oli jättänyt ompeluksensa +kuistille ja mennyt ruokkimaan kananpoikia ennenkuin ryhtyi +valmistamaan illallista. Iltapäivä oli kulunut. Hän ei voinut käsittää, +että oli ollut niin kauan poissa. + +Taas kuului Deden maanittelu: "Tänne, tipu, tipu, tipu, tipu, tipu! +Tänne tipu, tipu, tipu!" + +Siten Dede aina kutsui. Ensin viisi, sitten kolme kertaa. Daylight oli +aikoja sitten pannut sen merkille. Nämät ajatukset, jotka koskivat +Dedeä toivat mukanaan toisia, jotka hitaasti saivat hänet suuren pelon +valtaan. Sillä hänestä tuntui, että hän oli miltei kadottanut Deden. Ei +kertaakaan hän ollut ajatellut Dedeä noina mielipuolisina tunteina ja +niin suuresta rikoksesta täytyi vähintäin olla seurauksena, että hän +oli todella hänet menettänyt. + +Hän laski kädestään kvartsikappaleen, liukui vieremää alas ja juoksi +raskaasti polkua ylöspäin. Päästyään viljelysmaan laitaan hän hiljensi +vauhtiaan ja miltei ryömi paikkaan mistä itse näkymättä saattoi +tähystellä talolle päin. Dede ruokki kananpoikia, heitti niille +kahmaloittain jyviä ja nauroi niiden kujeille. + +Hänen näkemisensä näytti vaimentavan hurjaa pelkoa, joka oli +Daylightiin iskenyt ja hän kääntyi ja lähti juoksemaan polkua alaspäin. +Taas hän kiipesi maavieremää ylöspäin, mutta tällä kertaa hän kiipesi +korkeammalle ja vei kuokan ja lapion mukanaan. Ja taas hän raatoi +hurjasti, mutta tällä kertaa toisessa tarkoituksessa. Hän työskenteli +taitavasti, irroitti punaisen maalohkareen toisensa perästä ja antoi +sen vyöryä alas peittämään sen, minkä hän oli paljastanut, kätkemään +päivän valolta aarteen, jonka hän oli keksinyt. Menipä hän metsäänkin +ja keräsi sylintäyden menneenvuotisia pudonneita lehtiä, jotka kylvi +vieremälle. Mutta tästä hän luopui pitäen sitä turhana ja vyörytti +uusia maalohkareita työpaikalleen, kunnes suonen esiinpistävistä +seinämistä ei näkynyt jälkeäkään. + +Sitten hän korjasi tukkeutuneen vesijohdon, keräsi työkalunsa ja +lähti kulkemaan polkua ylöspäin. Hän käveli hitaasti, tuntien suurta +väsymystä kuten ihminen, joka on elänyt peloittavan murroskauden. Hän +korjasi työkalut, joi pitkän siemauksen vettä, joka jälleen virtasi +vesikouruissa ja istuutui penkille avonaisen keittiönoven pieleen. Dede +oli keittiössä illallisen valmistuspuuhissa ja hänen askeltensa kopse +tuotti Daylightille suurta tyydytystä. + +Hän hengitti syvään virkistävää vuori-ilmaa, kuten sukeltaja, joka +juuri on noussut vedestä. Ja samalla kuin hän joi ilmaa, katseli hän +pilviä ja taivasta ja laaksoa aivankuin olisi ilman keralla juonut +niitäkin. Dede ei tiennyt, että Daylight oli palannut ja silloin +tällöin käänsi tämä päätään ja vilkaisi Dedeen salavihkaa -- hänen +näppäriin käsiinsä, hänen ruskeisiin pronssihiuksiinsa, jotka hohtivat +kullanvärisenä, kun auringonsäde niihin sattui, hänen vartalonsa +lupaukseen, joka herätti miehessä outoa suloista hellyyttä. Hän +kuuli Deden lähenevän ovea ja piti päättäväisesti päätään laaksoon +käännettynä. Ja sitten hän värähti, niinkuin hän oli aina värähtänyt, +kun hän tunsi vaimonsa hyväilevien sormien hiljaa hivelevän hiuksiaan. + +"En tiennyt, että olit palannut", sanoi Dede. "Olliko se vaarallista?" + +"Hyvin paha, tuo maavieremä", vastasi Daylight yhä katsellen eteensä ja +värähtäen vaimonsa kosketuksesta. "Pahempi kuin luulinkaan. Mutta olen +keksinyt suunnitelman. Tiedätkö, mitä aijon tehdä? -- aijon istuttaa +kumipuita koko alueelle. Ne lujittavat maan. Istutan niitä niin +tiheään, ettei nälkäinen kaniinikaan mahdu pujahtamaan niiden välitse +ja kun niiden juuret haarautuvat ja vahvistuvat ei mikään maailmassa +voi liikuttaa tuota maata." + +"Onko se niin vaarallista?" + +Daylight pudisti päätään. + +"Ei ole syytä levottomuuteen. Mutta minä en aijo sallia tuollaisen +vanhan ilkeän vieremäin tehdä itselleni kepposia. Laitan tuon +rotkonlaidan niin lujaksi, että se pysyy paikoillaan miljoonia vuosia. +Ja kun tuomiopasuuna soi ja Sonoma-vuori ja kaikki muut vuoret +sortuvat, pysyy tuo vanha rinne yhä juuriensa lujittamana paikallaan." + +Hän kietoi kätensä Deden ympärille ja veti hänet polvelleen. + +"Sanohan, pieni nainen, sinä varmaankin menetät paljon asumalla täällä +maalla -- soitantoa, teattereita ja muuta sellaista. Etkö milloinkaan +haluaisi palata kaupunkiin?" + +Niin suuri oli hänen levottomuutensa, ettei hän uskaltanut katsoa +Dedeen ja kun Dede nauroi ja pudisti päätään, tunsi hän suurta +huojennusta. Niinikään hän pani merkille, että Deden tuttu poikamainen +nauru oli yhä vielä yhtä nuorekasta. + +"Kuulehan", sanoi hän äkkiä jyrkästi, "älä mene tuolle rinteelle +kävelemään, ennenkuin olen saanut puut juurtumaan sinne. Siellä on +hyvin vaarallista kävellä ja minä en tahdo menettää sinua nyt." + +Hän lähensi huulensa vaimonsa huuliin ja suuteli häntä nälkäisesti ja +intohimoisesti. + +"Miten tulinen rakastaja!" sanoi Dede ja hän ilmaisi ylpeyttä, jota hän +tunsi miehestään ja omasta naisellisuudestaan. + +"Katso tuonne, Dede." Daylight pyöritti käsivarttaan laajassa kaaressa, +johon sisältyi laakso ja sen takana olevat vuoret. "Moon-laakso +-- hyvä nimi, hyvä nimi. Tiedätkö, kun katselen sitä ja ajattelen +sinua ja onneamme, niin kurkkuani miltei kuristaa ja minä tunnen +sydämessäni sellaista, mitä ei voi kielin kertoa ja minusta miltei +tuntuu, että voin ymmärtää Browningia ja noita muita korkealentoisia +runoilijaveikkoja. Katsoppas Hood-vuorta, tuonne, minne aurinko juuri +kallistuu. Tuolta notkelmasta me silloin löysimme lähteen." + +"Ja sinä iltana sinä lypsit lehmät vasta kello kymmeneltä", nauroi Dede. +"Ja jos pidätät minua tässä vielä kauemmin, niin ei illallinen valmistu +aikaisemmin kuin sinäkään iltana." + +He nousivat molemmat penkiltä ja Daylight otti maitosangon oven +pielestä naulasta. Hän jäi vielä hetkiseksi katselemaan laaksoa. + +"Se on suuremmoinen", sanoi hän. "Se on suuremmoinen", toisti Dede +nauraen iloisesti hänelle ja itselleen ja koko maailmalle ja meni +keittiöön. + +Ja kuten se vanha mies, jonka Daylight kerran oli nähnyt, kulki hän +auringonpaisteessa kukkulaa alas maitosanko käsivarrellaan. + + + + + +*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 56786 *** |