Sentinels relocatedHEADmain

2 files changed, 8299 insertions, 8679 deletions

diff --git a/56422-0.txt b/56422-0.txt
new file mode 100644
index 0000000..53cd22e
--- /dev/null
+++ b/56422-0.txt
@@ -0,0 +1,8299 @@
+*** START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 56422 ***
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+
+NAPOLEON
+
+Kuvannut
+
+H. C. BERING LIISBERG
+
+Suomentanut
+
+A. Meurman
+
+
+
+
+
+Hämeenlinnassa,
+Suomalainen kustannusosakeyhtiö Kansa,
+1908
+
+A.W. Leinosen kirjapaino.
+
+
+
+
+
+
+SISÄLLYS:
+
+   I. Lapsuus ja nuoruus.
+  II. Kenraali Buonaparte.
+ III. Konsulaatti.
+  IV. Keisari Napoleon.
+   V. Euroopan vanki.
+
+
+
+
+I. LAPSUUS JA NUORUUS.
+
+Kotona Korsikassa. -- Ranskalaisessa koulussa. -- Luutnantti ja
+filosofi. -- Kapteeni Buonaparte. -- Unelmat ja todellisuus.
+
+
+1769 vuoden kevät oli levotonta aikaa Korsikan kalliosaaren
+väestölle. Eihän tosin oltu totuttukaan rauhaisiin päiviin: 40
+vuotta olivat korsikalaiset, joiden puukko ammoisista ajoista
+helposti irtaantui tupestaan, vapauden hurmauksessa ja hehkuvalla
+isänmaanrakkaudella taistelleet vihattua genualaista ylivaltaa
+vastaan, jonka alla olivat vuosisatoja huokailleet. Vihollinen
+oli jo useita vuosia sitten karkotettu kaameista vuorilaaksoista,
+ja piti vielä miehitettyinä ainoastaan pari satamakaupunkia
+avonaisen rannikon ohessa. Mutta sieltäkin vapaudensankari _Paoli_,
+korsikalaisten jumaloima, kaikkialla ihailtu johtaja, toivoi
+heidät häätävänsä, vaikka Ranska asettui Genuan puolelle ja antoi
+sotajoukkoja saaren kukistamiseksi. Silloin 1769 kuului huhuja, että
+Genua oli luovuttanut saaren Ranskalle, aluksi panttina. Vuorikansa
+liittyi taas Paoliin uutta vihollista vastaan, joka uhkasi kalliisti
+ostettua vapautta, ja rohkeasti se antautui epätasaiseen taisteluun.
+30,000 miestä kenraali de Vaux'n johdossa astui maalle, mutta kauvan
+puolustautuivat nuo köyhät, harjaantumattomat joukot kotiseutunsa
+vuoristoissa ranskalaisia vastaan. Mutta Englannista varmasti
+luvattua apua ei saapunut, ja toukokuun 9 p:nä 1769 Paoli joutui
+täydelliseen tappioon Ponte-Nuovon luona. Itse hän kesäkuussa pakeni,
+kun sinä hetkenä kaikki oli menetetty, sotalaivassa Englantiin,
+hänen puoluelaistensa jäännöksien ottaessa toistaiseksi tyyssijansa
+korkealla Monte Rotondolla.
+
+Niiden joukossa, jotka olivat erityisesti kunnostautuneet
+"Saraseeninpään", Korsikan kansallislipun alla, oli muuan
+kahdenkolmatta ikäinen aatelismies, ammatiltaan prokuraattori, _Carlo
+Maria Buonaparte_. Kauniin ja uljaan vaimonsa, _Letitia Ramolinon_
+seurassa hän viimeiseen saakka oli taistellut Paolin rinnalla, ja
+ainoastaan vaimon kyyneleet saivat hänet luopumaan seuraamasta
+Paolia Englantiin. Hänen arvokas sukunimensä ja Paolin ystävyys
+hankkivat hänelle etevän sijan pakolaisten kesken Monte Rotondolla,
+ja Carlo Buonaparte joutui sentähden yhdeksi niistä, jotka valittiin
+välittelemään voitollisten ranskalaisten kanssa rauhan ehdoista.
+Siitä kai sitten oli seurauksena, että hänen raskauden tilassa oleva
+vaimonsa ranskalaiselta kenraalilta sai luvan lähteä Monte Rotondolta
+kotiinsa Ajaccioon.
+
+Oli silloin sellainen aika, jolloin hurskas katolilainen ei
+laiminlyönyt kirkon lohdutuksen etsimistä, kun kellot suurina
+juhlapäivinä kaikuivat kautta maan. Letitia Ramolino, tilastaan
+huolimatta, ja vaikka se oli hänen osallisuudestaan sissien
+seikkailuissa ja ponnistuksissa pahentunut, ei tahtonut jäädä pois
+pyhän neitsyen taivaaseen-astumisen juhlasta elokuun 15 p:nä,
+mutta voimat eivät riittäneet; heti kirkkoon päästyänsä hän tunsi
+semmoista pahoinvointia, että hänen täytyi kiireesti lähteä kotia.
+Jumalanpalveluksesta palanneet naapurirouvat tapasivat Buonaparten
+perheen lisääntyneenä poikalapsella, joka kasteessa sai nimen
+_Napoleone_.
+
+Pikku mies, jossa alussa ei ollut muuta erinomaista kuin tavattoman
+suuri pää, jätettiin hentona lapsena imettäjälle, tuliselle ja
+jäykkäluonteiselle Mammuccia Caterinalle, joka eli alituisessa
+riidassa ja rettelöissä lapsen äidin kanssa. Ne, jotka luulevat että
+imettäjän ominaisuudet maidon kautta siirtyvät lapseen, löytäisivät
+tässä todistuksen otaksumisensa tueksi. Napoleone saa kaikilta
+lapsuutensa aikalaisilta ja itseltäänkin sen mainesanan, että hän
+oli lapsista vallattomin ja itsepäisin, äkäinen, riitainen ja
+sentähden pian kaikkien pelkäämä. Kovimmalle luonnollisesti joutui
+hänen läheisimpänsä, puoltatoista vuotta nuorempi veli _Josef_, jota
+hän joka päivä puri, potki, kynsi. Ainoastaan Letitia-rouva, jonka
+näköinen hän lapsena tuntuvasti oli, kykeni häntä kesyttämään, ja se
+usein suoritettiin sellaisella kovuudella, että hänen vähemmin ankara
+aviokumppaninsa saattoi nähdä aiheen asettua poikaa puolustamaan.
+
+Mutta pian huomattiin että kaiken tämän uhman ja viileyden alla
+piili merkittäviä ominaisuuksia. Toisin kuin monet sisaruksensa
+-- niitä oli lopulta yksitoista -- Napoleone ei koskaan ratkennut
+itkuun kun häntä piestiin. Koska ilkiöllekin saattaa tapahtua
+vääryyttä, niin häntä tietenkin toisinaan syyttömästi epäiltiin
+ja rangaistiin jostakin lapsellisesta rikoksesta, kuten makeisten
+näpistelemisestä y.m.s., mutta iskujen sadellessakin oli mahdotonta
+saada häntä pyytämään anteeksi tai -- mikä vielä merkillisempää --
+ilmottamaan todellista syyllistä. Niinkuin Korsikan sivistymätön
+väestö puolivillissä tilassaan oli säilyttänyt jonkinmoisen
+ylevämielisyyden eikä esim. koskaan edes verivihollista kohtaan
+unhottanut vierasvaraisuuden pyhää lakia, samoin tässäkin villissä
+ja vallattomassa korsikalaisessa pojassa ilmeni erityisiä yleviä
+ominaisuuksia, jotka veivät voiton sekä lahjomisyrityksistä että
+rangaistuksista.
+
+Hänen ensimäisenä opettajanaan oli hänen setänsä _Fesch_, rouva
+Letitian velipuoli; hän oli vain viisi vuotta oppilastansa vanhempi,
+mutta aapiston hän sai kunnialla suoritetuksi pojan kanssa. Niin
+pitkälle päästyään hänet viisivuotiaana pantiin tyttökouluun.
+Siellä hän oli ainoa poika, ja täytyi hänen siitä syystä tietysti
+kestää paljon ivaa ja pilkkaa kaupungin samanikäisten miehenalkujen
+puolelta. Kun hänen sukkansa olivat tavattoman pitkät, niin että
+näkyivät saapasvarsien yli, ja kun hän pian oli liittynyt pieneen
+tyttöön, jota seurasi käsikynkässä kävelyillä, sepusti joku kaupungin
+sukkelapää heti näiden seikkain johdosta pilarunon, joka pian kaikui
+Napoleonen jäljissä missä hän vain näkyi, ivaten ja uhmaten:
+
+Napoleone di mezza calcelta Fa l'amore a Giacominetta!
+
+[Napoleon hienoissa puolisaappaissa on rakastunut Giacominettaan.]
+
+Mutta voi sitä, joka ei aikanaan pötkinyt pakoon! Kivet pyryilivät
+heidän korviensa ympärillä, ja vaikka vastassa olisi ollut kuinkakin
+monta, Napoleone hyökkäsi heihin käsiksi ja pieksi heitä tarmonsa
+takaa. Ja sill'aikaa pikku Giacomina istui kotona aavistamatta, että
+vastainen maailman hallitsija se suoritti ensimäiset taistelunsa
+hänen puolestaan.
+
+Opetus tyttökoulussa on tuskin jättänyt syvempiä jälkiä hänen
+kehitykseensä. Sitä suuremman merkityksen saivat hänelle kertomukset
+itsenäisyystaistelun sankariteoista. Niitä hän kuuli kaikilta
+tahoilta, vuorilta ja laaksoista, jotka olivat olleet taistelujen
+näyttämöinä, henkilöiltä, jotka itse olivat olleet muassa,
+Mammuccialta, joka kertoi hänen äitinsä osanotosta, kun tämä kantaen
+häntä sydämensä alla oli uhmannut kaikkia vaaroja ja ponnistuksia
+avustaaksensa vihollisen karkottamista kalliista isänmaasta. Silloin
+kaikki sydämet syttyivät tuleen ja posket hehkuivat; hiljaisella
+kunnioituksella mainittiin Paolin nimeä, hurjalla raivolla syydettiin
+kirouksia vihattuja muukalaisia vastaan. Jo 7-8 vuotiaana paloi
+Napoleonessa tulinen innostus syntymäsaarensa puolesta ja yhtä
+tulinen viha sen sortajia vastaan.
+
+Hänen isäänsäkin mainittiin vapaustaistelun sankarien joukossa,
+mutta tätä nimeä ei lausuttu samalla hurmauksella kuin muiden. Heti
+rauhan tehtyä hän oli asettunut sovinnolliselle, jopa ystävälliselle
+kannalle uusiin vallanpitäjiin nähden; hänen talonsa oli avoinna
+muukalaisille, ja ranskalainen päällikkö, kreivi _Marbeuf_, oli
+usein nähtynä vieraana. Ennen oli Carlo Buonaparte, kuten useimmat
+saaren satamakaupungeissa, ollut innokas genualaisen puolueen
+jäsen; hänen liittymisensä kansallisiin oli hankkinut hänelle
+Paolin suuren kunnioituksen, mutta siltä näytti kuin hän nytkin
+osaisi mukautua oloihin eikä unhottaisi mikä oli hänelle itselleen
+edullisinta. Hänen vaimonsa Letitia -- Korsikan kaunein nainen --
+suoritti suurella arvokkuudella emännän tehtävät, mutta hänen syvempi
+vakavuutensa, joka joskus läheni ankaruutta, lienee vaikuttanut
+sen, ettei kannan muutos hänelle tainnut olla niinkään helppo
+asia. Hän oli aito korsikalainen, ylväs, rohkea, lujatahtoinen ja
+harkitseva, jaloluonteinen, esiintymisessään jonkinlaista ylevyyttä
+ja vapaasyntyisyyttä, ja sen ohessa hänen luonteessaan oli tavaton
+järjestyksen ja säästäväisyyden harrastus.
+
+Nämä jälkimäiset ominaisuudet olivat ylen tarpeelliset Carlo
+Buonaparten kodissa, jossa lapsilauma yhä lisääntyi, tulojen
+pikemmin vähentyessä kuin kasvaessa. Lisäksi täytyi vielä kannattaa
+arvoaankin, sillä Carlo oli korsikalaisen juntan jäsen, ja rouva
+sai runsaasti tilaisuutta ilmaista synnynnäistä taipumustaan
+säästäväisyyteen. Järkevänä perheenisänä Carlo mahdollisimman paljo
+käytti edukseen ystävällistä suhdettaan ranskalaisiin viranomaisiin
+ja erityisesti päällikköön. Tämän avulla hän 1777, ollessaan
+jäsenenä korsikalaisen aateliston lähetystössä Ludvig XVI luona
+Versaillessa, hankki itselleen muutamia etuja, m.m. vapaapaikan
+pojallensa Brienne'n kunink. sotilaskoulussa. Samaan aikaan hän,
+niinikään ystävyyssuhteittensa kautta Marbeufin perheeseen, sai
+kaksi vapaapaikkaa vanhimmalle ja kolmannelle pojalleen _Josef'ille
+ja Lucien'ille_ Autun'in kollegissa, jossa ainakin edellisen piti
+opiskeleman jumaluusoppia. Siten toistaiseksi häipyivät vanhempien
+sydämeltä näiden kolmen pojan kasvatuksen huolet.
+
+Kuten jokainen satamakaupungissa syntynyt, oli Napoleone varmaankin
+6-7 vuotiaana satamassa mellastanut veneissä ja laivoissa, ja kun
+tämän lisäksi tuli hänen raju uskaliaisuutensa, hänen rohkeutensa
+ja hurjuutensa, heräsi isässä ajatus, että hän lähetettäisiin
+merelle. Silloin, kunink. vapaapaikan saatua Brienne'ssä, tuli
+mahdollisuus saada hänet meriupseeriksi, ja siihen tähtäsivät nyt
+kaikki suunnitelmat. Ja niin selvästi olivat pojassa nämä taipumukset
+ilmenneet, että luovuttiin muutoin aina noudatetusta säännöstä panna
+vanhin poika, perheen vastaisena päänä, sotilasuralle.
+
+Kunink. sotakouluihin pääsemiseksi oli säädetty 9-10 vuoden ikä.
+Ei siis ollut 1778 mitään aihetta pitää tuota pientä huimapäätä
+pitempään kotona maleksimassa, ja saman vuoden joulukuussa eronhetki
+oli käsissä. Carlo Buonaparte astui kolmen poikansa kanssa laivaan
+Ajaccion satamassa; perheen liehuttaessa liinoja, itkiessä ja
+onnellista matkaa toivottaissn laiva pian kiidätti Napoleonen täysin
+purjein avaraan maailmaan.
+
+Tammikuussa 1779 matkustajat saapuivat ranskalaiseen Autun'in
+kaupunkiin. Siellä piti Josefin ja Lucien'in käydä koulua ja
+Napoleonen oleskella isän lähtiessä Versailles'iin saadaksensa
+aateluutensa tunnustetuksi, sillä ainoastaan aatelissukuisten oli
+mahdollista päästä Ranskan kuninkaan sotakouluihin. Aika käytettiin
+ranskankielen ja sen lausumisen ensimäisten alkeiden opettamiseen
+pojalle, ja niinä kolmena kuukautena, jotka hän siellä asui, hän
+lapsen nopealla käsityskyvyllä pääsi niin pitkälle, että hän
+kutakuinkin kykeni puhumaan ranskaa, jopa kirjoittamaan pieniä
+aineita ja käännöksiä.
+
+Huhtikuussa 1779 Napoleone lähti Brienne'en, kirjoitettiin 23 p:nä
+koulun oppilaaksi ja oli nyt ranskalainen sotamies.
+
+Pojan kehitykselle, kun hän nuorena, reippaana ja vaikutuksille
+alttiina ensi kerran eroaa kodista ja joutuu vierasten pariin, ei
+ole tosiaankaan millään niin ratkaisevaa merkitystä kuin niillä
+oloilla, joissa hänen nyt on eläminen. Olipa koti kuinka ankara
+tahansa, se kuitenkin lapsen-ijässä on useimmille koti; rakastavat
+silmät ovat lasta seuranneet; rajuutta ja vallattomuutta on kohdeltu
+sääliväisyydellä ja anteeksiantavilla selityksillä. Ja tappelujen
+jälkeen kaupungin tahi koulun poikien kanssa on kodissa aina tarjona
+lohdutus tai kärsityn häväistyksen hyvitys. Mutta muukalaisten
+parissa ei aina tavata hellää huolenpitoa. Jokainen tietää kuinka
+säälimättömiä pojat saattavat olla toisiansa kohtaan, jokainen on
+elänyt jakson moista keskiaikaa raakoine julmuuksineen. Se koskee
+tietysti aina enimmän niihin, joilla on enimmän omituisuuksia, joko
+synnynnäisiä tai myöhemmin tulleita, ja enimmän kulmikkaisuutta
+luonteessaan. Hennot luonteet siitä kärsivät, itkevät surunsa
+myötätuntoisen ystävän helmaan ja luisuvat vihdoin arkipäiväisyyteen;
+lujemmat saavat useampia kolauksia, mutta niistä ne vain karaistuvat
+taisteluihin.
+
+Pikku Napoleonessa oli enemmän kulmikkaisuutta kuin monessakaan
+muussa pojassa; kuohahtava kiivaus ja itsepäisyys, rajaton
+vapaudentunne, viha pakkoa vastaan, olipa se mitä laatua tahansa,
+ja lopuksi tulinen himo tulla huomatuksi. Kaikki nämä ominaisuudet
+hän kodista toi muassaan, mutta täällä, missä hän oli yksin niin
+monta vastaan, hän pian huomasi, että hänen täytyi olla varuillaan
+eikä antaa aihetta syytöksiin. Hän oli synkkä, miltei raju, kertoo
+eräs hänen kumppaninsa Brienne'ssä, itseensä suljettu ikäänkuin hän
+olisi äsken saapunut erämaasta, ja vain kummastusta ja epäluuloa
+herätti hänessä muista ihmisistä saamansa ensimäinen vaikutelma.
+Mutta kun kertojamme lisää, että hän oli kaiken leikin, jopa kaiken
+lapsellisen ilon vihollinen, emme saa unohtaa, että poika täällä
+pohjoisessa, kylmässä Champagne'ssa ja kaukana sinisestä merestä poti
+kotikaipuuta, ikävöitsi etelän hymyilevää taivasta tahi aurinkoista
+saartansa jyrkkine vuorineen ja syvine laaksoineen, jossa kaikki
+hänen muistonsa asuivat, ja joka oli hänen innostuneen ja hehkuvan
+rakkautensa esineenä; että hän tunsi itsensä yksinäiseksi maansa
+vihollisten ja sortajien parissa. Kaikkea pilkkasivat toiset pojat,
+hänen kieltänsä, hänen tapojaan, hänen köyhää kodista tuotua pukuaan;
+hänen aateluuttaan epäiltiin, hänen isäänsä ivattiin alituisesti
+pojillensa pyytämiensä vapaapaikkojen tähden, ja hänen oma nimensä,
+jonka hän italiaksi lausui: Napolione, väännettiin liikanimeksi:
+Paille-au-nez. [Tämä lienee ollut koulukielessä yleinen haaveilijain
+ja uneksijain nimitys.]
+
+Mutta tätä kaikkea pahempi oli ranskalaisten poikien ylimielinen
+pälpätys hänen isänmaansa valloittamisesta. Jo lyhyen oleskelunsa
+aikana Autun'ssä hän oli saanut esimakua siitä, mikä hänellä oli
+odotettavissa.
+
+"Nuo korsikalais-pelkurit, jotka eivät rohjenneet puolustautua!"
+huusivat ivaten hänen vihollisensa. "Niin, jospa olisitte tulleet
+neljä yhtä vastaan", Napoleone vastasi, "ei olisi tapahtunut koskaan
+antautumista, mutta teitä oli kymmenen yhtä vastaan." Brienne'ssä
+tuli vielä pahempaa; ei yksistään toverit pilkanneet kaikkea, mikä
+hänelle oli rakkahinta, vaan opettajienkin, jotka pian huomasivat
+hänen innostuksensa Paoliin, pälkähti päähän häntä siitä ivata.
+Itse esimiehen pöydässä, jossa oppilaat vuorotellen aterioitsivat,
+ruvettiin, kun Napoleone vuorostaan oli kutsuttuna, halveksien
+puhumaan vapaudensankarista. Hänen nuori maamiehensä, joka joskus
+toveriansa kohtaan mieluummin käytti nyrkkiään kuin kieltään, antoi
+nyt, kun hän vieraana istui päämiehensä pöydässä, vastauksen, joka
+oli arvokkaampi kuin opettajien pila. "Paoli oli suuri mies, hän
+rakasti maatansa, enkä koskaan anna anteeksi, että isäni, joka oli
+hänen ajutanttinsa, on myötävaikuttanut Korsikan yhdistämiseksi
+Ranskaan."
+
+Poika kärsi kaikesta tästä, mutta hän ei masentunut, päin vastoin
+uhma hänessä yltyi. Hän on varhain kehittynyt, väkevä itsetuntonsa
+ja tarkka silmänsä sai hänet pian tietoiseksi etevämmyydestään
+tovereihin verrattuna, ja ärtyisessä ylpeydessään hän -- ollen liian
+köyhä ottaaksensa osaa toisten huveihin -- sulkeutui ylhäiseen
+umpimielisyyteen eläen kaukana heidän lapsellisista ajanvietteistään
+lukemisissaan ja unelmiensa maailmassa. Oppilaitoksena Brienne ei
+ollut varsin korkealla asteella, ja kielissä -- semminkin latinassa
+-- Napoleone varsin vähän edistyi. Sitä vastoin hän suurella innolla
+ryhtyi matematikkaan, historiaan ja maantieteeseen, ja jo täällä
+huomattiin hänen erinomainen kykynsä matematisissa tieteissä. Mutta
+kun luennot, koulutunnit ja sotilasharjoitukset olivat suoritetut,
+hän suuntasi askeleensa kirjastosaliin, siellä hän syventyi
+mielilukuunsa: Plutarkoksen mainioiden miesten elämän kuvauksiin
+sekä Polybiukseen ja Arrianukseen, jotka erityisellä mieltymyksellä
+käsittelevät teoksissaan sotia ja perinpohjaisina asiantuntijoina
+taktiikassa ja sotajohtotaidossa kuvaavat taisteluja Rooman ja
+Kreikan historian eri aikakausilta.
+
+Kun hän vihdoin tulisesta tiedonhalustaan huolimatta paljoon
+lukemiseen väsyi, hän vetäytyi omaan sopukkaansa puutarhassa, jossa
+jokaisella oppilaalla oli oma maakaistaleensa, ja antautui siellä
+unelmoihinsa. Silloin ajatukset lensivät kuten muuttolinnut kylmistä
+pohjoismaista etelään lämpöisen auringon luo. Kuinka hän olikaan
+raatava tullaksensa kyvykkääksi ja sitten joskus palataksensa kotiin
+ja siellä näyttääksensä, ettei hän ollut aikaansa hukkaan kuluttanut,
+syödessään nöyryytyksen leipää vieraassa maassa! Tulla toiseksi
+Paoliksi, koota kotona voimia ja maamiehiänsä johtaen karkoittaa
+ranskalaiset saaresta, saada se vapaaksi ja itsenäiseksi, siinä hänen
+mielikuvituksensa päämäärä, jossa isänmaanrakkaus ja oma kunnianhimo
+niin täydellisesti sulivat yhteen.
+
+Kun Napoleone siten istui puutarhassaan rakentaen tuulentupia, ei
+ollut hyvä häntä lähestyä. Eräänä juhlailtana, jolloin toverit
+puuhasivat ilotulituksen valmisteluissa, pieni ruutilaatikko
+varomattomuuden takia räjähti ilmaan; säikähtyneet pojat
+pelastuaksensa pötkivät kiireesti pakoon, ja muutamat hädässään
+hyppäsivät aidan yli Napoleonen puutarhaan, jossa hän tavallisuuden
+mukaan astuskeli yksin miettiväisenä. Mutta niiden täytyi pian
+korjata luunsa. Raivostuneena tästä pyhäkön rauhan loukkaamisesta
+korsikalainen tempasi kuokan ja ryntäsi heitä vastaan, kunnes
+vihollinen oli karkoitettu ja hän taas oli tyyssijansa valtias.
+
+Raivo, joka noin saattoi vallata pojan, aiheutui hänen tavattomasta
+hermostumisestaan ja saattoi muuttua suorastaan ruumiilliseksi
+kivuksi. Jostakin rikkomuksesta järjestysmies eräänä päivänä oli
+tuominnut hänet pukeutumaan katumuspukuun, jota pahantapaisia
+oppilaita varten yleensä käytettiin Ranskan kouluissa, ja määräsi,
+että hänen piti istuman ruokasalin kynnyksellä päivällisateriaansa
+syömässä. Tuommoinen pilkka oli enemmän kuin mitä ylväs ja
+kunniastaan arka poika saattoi kestää. Kun katumusaika tuli, hän
+kaatui kouristuskohtaukseen, sai puistatuksia, rupesi oksentamaan ja
+pääsi siten tuosta häpäisevästä rangaistuksesta.
+
+Napoleone varmaankaan ei ollut muista oppilaista luonteeltaan
+miellyttävä, eikä hän kaiketi ollut omiansa hankkimaan itselleen
+ystäviä. Ainoastaan yhteen toveriin hän näyttää lähemmin liittyneen,
+Fauvelet de Brienne'en, jolla poikana oli se yhtä suotuisa kuin
+vaarallinen ominaisuus, että hän osasi miellyttää kaikkia.
+Napoleonekaan ei voinut olla tuntematta mieltymystä tähän yleisesti
+pidettyyn poikaan. "Sinusta minä pidän, sinä minua et koskaan ivaa --
+mutta sinun ranskalaisillesi teen kiusaa mikäli suinkin voin."
+
+Kirje, jonka tuo kaksitoistavuotias poika huhtikuussa 1781 kirjoitti
+isälleen, kuvaa mitä elävimmin hänen mielentilaansa Brienne'ssä
+ollessaan:
+
+"Jos te, isäni, tai muut suosijani ette voi antaa minulle tilaisuutta
+elämään sopivammalla tavalla kumppanieni parissa, pyydän saada
+palata kotiin mahdollisimman pian. Olen kyllästynyt köyhyydelläni
+kerskailemaan ja näkemään hävyttömän koulupoikajoukon sitä
+pilkkaavan, vaikka ainoastaan rahoillaan ovat minua ylempänä; sillä
+kaikki ne ovat minua ja niitä tunteita, jotka minua elähyttävät,
+paljoa alempana. Eihän voi olla teidän tarkoituksenne, että poikanne
+on alituisesti muutamien aatelisnulikoiden pilkkana, jotka kopeina
+siitä, että voivat itselleen hankkia iloa ja huvitusta, hävyttömästi
+irvistelevät niille kieltäymyksille, joihin minun täytyy alistua. Ei,
+isäni, ei! Jos on mahdotonta parantaa asemaani, niin suokaa minun
+tulla pois täältä, antakaa minun -- jos muuta ei ole tarjona --
+oppia jotakin ammattia, antakaa minun nähdä vertaisiani ympärilläni,
+niin olen pian oleva niistä kaikista n:o 1! -- Päättäkää tästä
+kuinka epätoivossa olen: mutta toistan vielä, tahdon mieluummin
+olla ammattilaisista ensimäinen kuin halveksittu ammattilainen
+opiskelevain parissa."
+
+"Uskokaa minua; tämä kirje ei ole turhamaisen kalliitten huvien halun
+sanelema, niistä en välitä laisinkaan. Minä vain tunnen tarvetta
+omata, kuten kumppaninikin, varoja sellaisten hankkimiseen."
+
+Pojan toivomuksia, niin luonnollisia ja selvästi ja arvokkaasti
+esitettyjä kuin olivatkin, ei voitu toteuttaa. Vastaus kodista kertoi
+vain huolista ja puutteista ja muistutti, kuinka välttämätöntä oli,
+että hän mahdollisimman pian voisi asettua omille jaloilleen, ehkäpä
+tulla kodinkin tueksi.
+
+Lapsenmieli pääsi myös valtaan Napoleonessa, eivätkä kaikki
+päivät olleet hänelle yhtä synkkiä: ilo omasta edistyksestään,
+helppoudesta millä hän tietoja itselleen ammensi, rupesi varmaankin
+varhain häneen valoa luomaan. Myöskin hänen kasvatuksensa puhtaasti
+sotilaallinen puoli oli hänelle mieluinen, ja on olemassa riittäviä
+todistuksia siitä, että hänen halunsa ja kykynsä komentoa
+pitämään varhain ilmeni. Vaikka hän muutoin oli epäystävällisissä
+suhteissa useimpiin muihin oppilaihin, hän aina oli hyvä kumppani
+virantoimissa. Jo varsin pienenä kodissa hän oli halveksinut
+kaikkea, mitä saattoi sanoa kielittelemiseksi. Täälläkin, kun hän
+oli asuntotarkastajana tai muuten hoiti komentoa ja siis kantoi
+edesvastuunkin, hän mieluummin kärsi rangaistuksen -- tavallisesti
+arestia -- toisen puolesta kuin ilmaisi kumppaninsa. Ne tosiaankaan
+eivät kiitosta ansaitse siitä, ettei tämmöinen ominaisuus --
+jota kunniantuntoiset oppilaat muutoin pitävät arvossa -- eikä
+hänen jalo ylevyytensä ja uupumaton ahkeruutensa voineet hänelle
+tuottaa enemmän myötätuntoisuutta. Hänen suurta lahjakkaisuuttaan
+ei kauvankaan epäilty. "Olen huomannut kipinän, jota täytyy
+vaalia mitä suurimmalla huolella", sanoi hänestä sotakoulujen
+ylitarkastaja Keralio syyskuussa 1783. Kuukausi sen jälkeen muuan
+toveri, joka tiesi hänen isänsä olevan asianajajana ja oikeuden
+asessorina, loukkasi häntä sanomalla: "Oh, isäsi on vain kurja
+poliisimies." Napoleone ja hänen vastustajansa olivat 14 vuotiaita,
+siis varsinaisen poikaiän jättäneitä; se, mikä 4 vuotta tätä ennen
+olisi ollut pahanelkinen nulikkakompa, oli nyt solvaus. Ja Napoleone
+oli Korsikasta, missä jokainen solvaus on verellä puhdistettava.
+Hän heti lähetti solvaajalle kaksintaisteluvaatimuksen, mutta
+hänen uskoton sekundanttinsa, joka pelkäsi seurauksia, jätti sen
+luokan tarkastajalle, ja heti saivat nuo nuoret herrat kömpiä
+arestiin, Napoleone kuitenkin lievempään vankeuteen kuin hänen
+vastustajansa. Hänen vanhan suosijansa toimesta, joka satunnaisesti
+oli läheisyydessä, Napoleone jo toisena päivänä pääsi arestista. Sekä
+hänen oma miehekäs esiintymisensä tässä tilaisuudessa että arvokkaan
+kenraalin suojelus hankki hänelle paremman aseman Brienne'ssä kuin
+tähän saakka. Mutta kaiketikaan hän ei painanut kylliksi mieleensä
+kenraalin ystävällisiä sanoja hänelle: "Kunnioitan teidän tunteitanne
+ja ymmärrän esiintymisenne... mutta älkää tästä lähin yhtä helposti
+kiihtykö, sillä se, joka aluksi hyvällä syyllä suuttuu, lopuksi aina
+tulistuu ilman syytä".
+
+Napoleonen toivomus päästä meriväkeen ei toteutunut, vaikka
+ylitarkastaja Keralio kirjoitti hänestä antamaansa todistukseen:
+hänestä tulee mainio merimies. Meriväkeen tunkeili aina ylenmäärin
+väkeä, ja hienompia puoltajia ja ylhäisempiä suhteita tarvittiin
+kuin ne, joita perhe Korsikassa saattoi hankkia. Napoleone päätti
+sitten mennä tykkiväkeen. Siellä oli tavallisesti parempi ylenemisen
+toivo kuin muissa aselajeissa, syystä että aatelis-junkkarit niiden
+suurempien vaatimusten tähden, joita tällä alalla kysyttiin, eivät
+kovin lukuisasti pyrkineet sinne, ja siellähän hänen matematiset
+tietonsa tulisivat parhaiten käytetyiksi. Lokakuussa 1784 hän
+siis lähti Brienne'stä astuaksensa Parisin upseerikouluun. Siihen
+siirrettiin oppilaita maan kahdestatoista sotakoulusta siten, että
+ylitarkastaja "kuninkaan oppilaiden", s.o. vapaapaikkoja nauttivien
+joukosta, valitsi parhaimmat. Napoleone oli yksi niistä viidestä,
+jotka Keralio valitsi Brienne'stä, ja sangen kiittävällä virallisella
+todistuksella hän sieltä neljän kumppaninsa kanssa lokakuun 17
+p:nä matkusti Parisiin. Mutta Bourienne kertoo, että Brienne'stä
+lähetettiin toinenkin yksityisempi lausunto Parisin kouluun. Kyllä
+kai siinä tunnustettiin hänen lahjakkaisuutensa, mutta lisättiin,
+että hän luonteeltaan oli vallanhimoinen, käskevä ja itsepäinen.
+
+"Minä näin Napoleonen samana päivänä kun hän saapui kaupunkiin,
+heti hänen astuttuaan vaunuista", kertoi muuan hänen maanmiehensä
+joitakuita kuukausia myöhemmin; "hänestä näkyi, että hän äsken
+oli tullut maaseudulta; hän kulki töllöttäen, ikäänkuin hän
+olisi hukannut nenänsä ja suunsa, helppona saaliina jokaiselle
+'moukanpyytäjälle', jos hänellä olisi ollut jotakin taskussa."
+
+Palais-Royal'issa, joka juuri siihen aikaan oli keikailevan Parisin
+elämän keskustana, Napoleonen huomasi hänen maanmiehensä _Demetrius
+Gomnenos_ jonka suku oli läheisesti liittynyt hänen omaansa
+Ajacciossa. Korsikalaisen parissa Napoleone tosin oli avonaisempi ja
+puheliaampi kuin hän ennen oli ollut; mutta Comnenos, jonka luona
+hän usein kävi, saattoi sittenkin usein kummastella nuoren vieraansa
+sulkeutumista ja ärtyisiä tapoja. "Minä pelkään", hän sanoi, "että
+hänessä on enemmän turhamielisyyttä kuin mikä on hyödyllistä hänen
+asemassaan ja hänen oloissaan."
+
+Vaikka jyrkkä siirtyminen hiljaisen Brienne'n luostarimaisesta
+elämästä eloisaan, meluavaan pääkaupunkiin, joka heti alussa
+vaikutti valtaavana ja hurmaavana semmoiseenkin luonteeseen kuin
+Napoleonen, hän kuitenkin pian taas oli entisellään. Kaikki mitä
+hän oli kestänyt ja kärsinyt Brienne'ssä uudistui Parisissa, mutta
+kiusallisemmassa muodossa kuin ennen. Taskurahat, jotka eivät olleet
+koskaan pitkälle riittäneet, hupenivat Parisissa vieläkin pikemmin,
+ja tuon köyhän vaan ylvään kadetin kärsimykset alkoivat uudestaan.
+Kadettien piirissä oli, näet, valloillaan ylellisyys, jonka rinnalla
+Brienne'n keikarien komeus ei ollut puheen arvoinen: lukuisa
+palvelusväki, mainio keittiö, kalliit hevoset y.m.s. Napoleonea
+harmitti -- hän kun luonteeltaan oli taipuvainen ankaraan kohtuuteen
+ja yksinkertaisuuteen -- että vastaisia sotilaita kasvatettiin niin
+hemmottelevissa oloissa, ja kun kumppanit suruttomina nauttivat
+elämää, velkaantuivat eivätkä mitään vakavaa toimittaneet, hän
+syventyi muinaisajan oppimiseen. Ja samaan aikaan hän tutki
+oman isänmaansa historiaa. Hän huomasi pian yhtäläisyyskohtia
+terästettyjen, tyytyväisten maanmiestensä ja mainotien oloissa ja
+oli töihinsä suuressa määrässä kiintynyt. "Kun Napoleone kävi minun
+luonani", Comnenos jälestäpäin kertoi, "hän laajasti puhui siitä
+ylellisyydestä, jota nuoret kadettikoulun herrat pitivät luvallisena.
+Äskettäin hän perusteellisesti käsitteli kysymystä nuorten mainotien
+kasvatuksesta ja sen suhteesta entiseen spartalaiseen. Siitä hän
+aikoi kirjoittaa esityksen, jonka hän antaisi sotaministerille."
+Käytännöllinen Comnenos ennustaa, että hän sillä vain riitaantuu
+kumppaniensa kanssa ja hankkii niskaansa pari kaksintaistelua.
+
+Esitys tuli kumminkin kirjoitetuksi 1784 ja aluksi lähetetyksi
+eräälle Brienne'n koulun esimiehistä. Mutta tuon 15 vuotiaan
+kadetin mielipiteet upseerin kasvatuksesta siten, että hän pystyisi
+uhmaamaan vaaroja ja kestämään ponnistuksia niin että hän saavuttaisi
+sotamiestensä luottamuksen, ilmenivät vasta 24 vuotta myöhemmin,
+kun hän keisari Napoleonina 1808 julkaisi ohjesäännön ranskalaisia
+sotakouluja varten. "Kadetti ei saa maksaa enemmän kuin 20 souta
+päivässä; ne ovat sotamiesten ja käsityöläisten poikia, enkä tahdo
+niiden tottuvan elämäntapaan, joka heitä vain vahingoittaa."
+
+Parisissa olonsa aikana Napoleon menetti isänsä, joka kuoli
+Montpellier'ssä helmikuun 24 p. 1785. Se oli hänelle kova isku,
+ja hän puhuu kirjeessään kotiin surulla "nuoruutensa tuen"
+menettämisestä. Isän kuolema pakotti sekä kodin että hänen itsensä
+vieläkin ankarampaan säästäväisyyteen. "Kaikki nämä surut ovat
+synkistäneet nuoruuteni ja saaneet minut vakavaksi ennen aikojaan",
+hän jälestäpäin sanoi. Hän kävi yhä suljetummaksi ja kalkerammaksi
+kuin ennen niitäkin henkilöitä kohtaan, jotka kohtelivat häntä
+ystävällisesti, ja ärtyisessä ylevyydessään hän pelkäsi jokaista
+ystävyyden ilmausta. Comnenoksen langon, joka tiesi koulun kadettien
+puuhaavan jotakin keräyskokousta, johon Napoleonella tavallisuuden
+mukaan ei ollut varoja ottaa osaa, täytyi -- saaduksensa hänet
+ottamaan sitä varten rahoja -- turvautua valheeseen; hän antoi
+hänelle rahasumman, jonka sanoi saaneensa hänen isältään tämmöistä
+tapausta varten. "Napoleone loi minuun", näin kertojamme jatkaa,
+"siksi tutkivan silmäyksen, että se minua melkein säikähytti, ja
+sanoi: 'Koska nämä rahat ovat isältäni, otan ne vastaan; lainana
+en olisi niitä ottanut. Äidilläni on kyllin huolia, minun ei sovi
+niitä lisätä menoilla, semminkään ei semmoisilla, joihin kumppanieni
+hupsuudet minua pakottavat'."
+
+Tietysti ei monikaan oppinut tuntemaan näin kauniita puolia
+Napoleonen luonteessa. Toverinsa hän miltei kaikki pelotti
+seurastaan ivallisuudellaan, esimiehiänsä ja vanhempia henkilöitä
+hän säikähytti vapailla mielipiteillään, rajun kiihkoisuutensa
+purkauksilla, rohkeasti moittimalla muutamia laitoksia, puhumalla
+ivallisella ja repäisevällä sävyllä asioista, joita he olivat
+tottuneet kunnioittamaan. Heidän korviansa viilsi, kun hän saatuaan
+moitteet siitä, että hän, kuninkaan varoilla kasvatettu mies,
+rohkeni arvostella hänen säännöksiänsä, antoi vastaukseksi: "En
+ole kasvatettu kuninkaan vaan valtion varoilla", tahi kun hän 16
+vuotiaana rohkeni sanoa: "Olisinpa minä herra, kyllä pian kävisi
+toisin". Olisihan voinut haluttaa tämmöiselle nauraa ja pitää sitä
+poikamaisuutena, mutta hänen katseessaan ja äänessään oli jotakin,
+joka tukahutti naurun ja herätti sen sijaan katkeruutta.
+
+Kerrotaan, että tämä hänen esiintymistapansa sai aikaan yleisen
+ja hartaan toivon, että hän mahdollisimman pian ylennettäisiin
+upseeriksi, jotta hänestä päästäisiin. Itse hän toivoi pian
+kykenevänsä olemaan ilman avustusta kodista; suvella 1785 hän
+viidenkymmenen neljän kumppaninsa kanssa, joilla kaikilla oli ollut
+pitempi valmistusaika kuin hänellä, meni tutkintoon ja suoritti sen
+42:sena. Opettajien arvostelut hänestä olivat varsin monenlaiset.
+Saksalainen herra Bauer piti häntä miltei epattona, koska hän niin
+vastenmielisesti oppi saksaa. Historian opettaja sitä vastoin
+kirjoitti hänestä: "Hän on synnyltään ja luonteeltaan korsikalainen,
+ja hän menee pitkälle, jos onni on myötäinen." Mutta virallinen
+todistus on varmaankin sattuvin; siinä sanotaan: "Hän on umpimielinen
+ja ahkera, on aina halukkaampi opintoihin kuin huveihin, ja hänen
+suurimpana ilonaan on hyvien kirjain lukeminen. Matematikassa ja
+maantieteessä hänellä on perusteelliset tiedot. Hän on vaitelias,
+oikullinen ja ylväs, rakastaa yksinäisyyttä ja on tavattoman
+itsekäs. Paljon puhumatta hän aina antaa täsmälliset vastaukset, on
+keskusteluissa terävä ja muita etevämpi. Hänen kunnianhimollaan ei
+ole rajaa."
+
+Kaikista upseerin ilon päivistä on varmaankin iloisin se, jolloin
+kadetti-röijy vaihdetaan upseeripukuun epoletteineen. Kouluaika on
+ohi, miekka kalisee kupeella ja koko maailma on avoinna. Tämäkään
+päivä -- syyskuun 1 p. 1785 -- ei kumminkaan saanut kulua tuottamatta
+katkeruutta nuorelle luutnantille, joka hennon ruumiinrakenteensa
+tähden univormussaan ei näyttänyt kovinkaan mahtipontiselta. Kun hän
+koko loistossaan saapui Comnenoksen sukulaisten, vierasvaraisten,
+hänelle aina ystävällisten Permons'ien salonkiin, hänen avarat
+saappaansa, joiden varret lonkkasivat kovin hoikissa säärissä,
+herättivät myrskyisen iloisuuden talon tyttärissä eikä Napoleonen
+kiukku suinkaan lauhtunut, kun hän naurunremahduksien seasta kuuli
+itseään verrattavan "saapasjalka-kissaan".
+
+       *       *       *       *       *
+
+Tykistörykmentti _La Fére'n_, jossa Buonaparten tuli palvella
+aliluutnanttina, asemapaikka oli Valence, ja lokakuun alussa hän
+lähti Parisista, kadettikoulutoverinsa Aleksandre de Mazis'in
+seurassa. Tällä kertaa hänen oli ollut pakko luopua periaatteistaan
+ja lainata rahaa matkaa varten, muutoin hän ei olisi päässyt
+liikkeelle; mutta ne eivät riittäneet -- ei vaikka niitä matkalla
+kartutettiinkin -- ja loppumatka oli suoritettava jalkaisin.
+
+On säilynyt eräs Buonaparten kirje sedälleen Fesch'ille Brienne'ssä
+olon ajalta, merkillisenä todistuksena hänen erinomaisesta
+kehityksestään ja varhaisesta kypsyydestään. Hän siinä neuvoo
+vanhinta veljeänsä Josefia olemaan siirtymättä hengellisestä
+säädystä sotilassäätyyn. "Hän tietysti haluaa jalkaväkeen! Hyvä,
+minä ymmärrän, hän ei tahdo ryhtyä työhön vaan kuluttaa katukiviä
+päivät päästään. Ja mitä on tuommoinen jalka-sotamiesraukka?
+Vetelehtijä kolme neljäsosaa elämästään." Buonaparte sai pian
+kokea, ettei yksin jalkaväen upseereilla ollut liiaksi aikaa
+linna-palveluksessa; tykistössäkin palveleva saattoi, kun vaan
+halua oli, kuluttaa katukiviä pitkin päivää. Näyttää siltä, että
+hän luutnantti-aikansa alussa tunsi tarvetta heittää hiiteen
+entisen spartalaisen kieltäymyksen ja lämmitellä hiukan nuoruuden
+kultaisessa auringon-paisteessa. Hänhän oli täällä uusissa oloissa,
+koulusta vapaana ja kaukana kirvelevistä muistoista. Niinpä hänen
+alussa nähdäänkin entistä enemmän ottavan osaa seuraelämään. Ja
+asuntopaikassaan, vanhan neiti Bon'in luona, hän antautui ennen
+tuntemattomaan nautintoon, romaanien lukemiseen, jopa hän itsekin
+rupesi romaaninkirjoittajaksi. "Romaanien lukeminen minua suuresti
+miellytti", hän myöhemmin kertoi, "koetin itse kirjoittaa ja annoin
+täten mielikuvitukseni vapaasti lentää. Tietoni ja kokemukseni
+sekaantuivat mielikuvien lentoon, ja minua usein huvitti uneksia,
+mitatakseni heti sen jälkeen unelmani järjen mittapuulla. Siirryin
+ajatuksissa ihanteiden maailmaan ja tutkin missä suhteessa se erosi
+todellisesta elämästä."
+
+Haaveilla, uneksia, keinua mielikuvituksen virrassa, onhan se
+miellyttävää useimmille siinä ijässä, jolloin elämä on edessä ja
+maailma näyttää olevan avoinna. Mutta kun mielikuvitus on voimakas,
+se tavallisesti riistää tahdolta vallan, ja haaveilija, uneksija
+tai intoilija harvoin saa lujaa asemaa todellisuudessa. Toisin oli
+Buonaparten; hänen mielikuvituselämänsä oli varhain tavattomassa
+määrässä kehittynyt. Jo koulussa muuan opettaja hänestä lausui
+näkevänsä hänen suuremmoisissa liiallisuuksissaan tulivuoren
+hehkuttamaa graniittia: tämä raju mielikuvitus ilmenee taas hänen
+romaaneissaan ja värikkäässä, intohimoisessa kielessään, mutta se
+ei koskaan käy hillittömäksi eikä eksy tieltä, sillä sitä suistaa
+kylmät, selvät, aprikoivat aivot.
+
+Eikä Buonaparte pysähtynyt romaanien lukemiseen ja uneksimiseen.
+Mittapuuta, jonka hän sovitti haaveiluihinsa -- tietoja ja
+kokemuksia -- oli aina parannettava. Hän käytti sentähden
+olinaikansa Valence'ssa perinpohjaisiin opintoihin, ja ne saivat
+määrätyn suunnan, sillä yhä häntä elähytti ainoastaan yksi ajatus:
+esiintyä synnyinsaarensa vapauttajana. Viha Ranskaa vastaan
+leimuaa muuttumattomana hänen mielessään. Se purkautuu esille
+hänen korsikalaisissa romaaneissaan, se on pohjasäveleenä hänen
+Korsikan historiassaan, jota hän yhä jatkaa. Sen vuoksi hän tutkii
+sotatieteitä, luo suunnitelmia saaren puolustamiseksi, linnotusten
+rakentamiseksi j.m.s., ja tutkimalla valistusajan filosofiaa hän
+valmistautuu johtajaksi ja lainsäätäjäksi.
+
+Ja näiden opintojen kautta Buonapartesta, jota ei mitkään
+siteet kiinnittäneet Ranskaan ja jolla ei ollut vähääkään tuota
+perinnöllistä, melkeinpä uskonnollista kuningasvallan kunnioitusta,
+tuli vielä enemmän sen suuren vallankumouksen suosija, joka oli
+ovella.
+
+Hänellä sitä paitsi ei ollut mitään menetettävää vanhojen olojen
+kukistuessa, mutta kaikki voitettavissa, sillä ylenemisen toiveet
+olivat hänelle nykyisissä oloissa hämärät. Suvun vanha hyväntekijä
+kenraali _Marbeuf_ oli kuollut; lähellä loppuaan oli varakas
+setäkin, joka oli häntä ja kotia Ajacciossa avustanut; korkeammat
+upseeripaikat varattiin yksinomaan rikkaiden ja ylhäisten perheiden
+pojille tai semmoisille, joilla oli suosijoita; eikä tulevaisuus,
+joka päättyisi korkeintaan kapteenin arvolla, ollut houkutteleva.
+Pelkkä "vallankumous"-sana sisälsi lupauksen siitä, että vihdoin
+päästään pitkien aikojen vääryyksistä ja hävitetään ne etuoikeudet,
+joita varakkaammat luokat nauttivat ainoastaan alempain luokkien
+kustannuksella. Tietystikin Buonaparte toiveikkaalla ilolla tervehti
+uutta aikaa; olihan hän vuosi sitä ennen poikana kirjoittanut
+isälleen: "Antakaa minun päästä vertaisteni pariin ja ennen pitkää
+olen kaikista niistä ensimäinen!"
+
+Mutta nuoren luutnantin radikaaliset mielipiteet kyllä suurensivat
+hänen ja hänen kumppaniensa välisen juovan, he kun kuuluivat
+vanhaan ranskalaiseen aateliin ja olivat monilla vahvoilla siteillä
+kiinnitetyt olevaan järjestykseen. Niiden kesken syntyi usein
+kinastuksia; yksi semmoinen kerran loppui siihen, että jotkut
+ärtyneet rykmentin upseerit viskasivat hänet Rhône-jokeen. Suhde
+siis ei ollut ystävällinen; hän seurusteli sentähden enimmiten
+virkamiesten ja porvarillisessa asemassa olevien henkilöiden kanssa,
+jotka hautoivat samoja toiveita ja odottivat uudelta ajalta samaa
+kuin hänkin. Hän kuitenkin pian palasi entiseen yksinäisyyteensä,
+alkoi taas entisen kohtuullisen elämäntapansa kaikessa
+ankaruudessaan, söi ainoastaan kerran päivässä ja tyytyi muutamien
+tuntien lepoon. Mutta yhtä uupumattomasti hän tekee työtä, ja samalla
+kun hän hankkii tietoja hän kirjoittaa romaaneja ja filosofisia
+tutkielmia, joista toivoi saavansa jonkunverran tuloja.
+
+Siihen aikaan kautta koko Europan kävi haaveksivan tunteellisuuden
+puuska, joka erityisesti tarttui nuorisoon ja jonka kuvaavin
+ilmaus ja parhain edistäjä oli Goethen kuuluisa kirja "Nuoren
+Wertherin kärsimykset". Vaikka onkin suuri erotus germanilaisen ja
+romanilaisen luonteessa ja temperamentissa, tämä kirja kuitenkin
+valtavasti vaikutti Buonaparteen, ja yhä uudestaan hän sen luki.
+Sen vaikutus ilmeneekin varsin selvästi hänen päiväkirjassaan.
+Hän on elämään kyllästynyt, olemassaolo on hänelle taakka. "Kun
+olen aina yksin, ihmistenkin parissa, menen kotiini antautuakseni
+unelmiini ja raskasmielisyyteeni. Minkä ympärillä pyörivät synkät
+ajatukseni tänään? Ne miettivät kuolemaa. Ja kuitenkin on elämässäni
+vasta aamurusko ja saatan toivoa eläväni kauan vielä. Mihin ryhdyn
+tässä maailmassa? Eikö ole parempi -- kun minun kuitenkin täytyy
+joskus kuolla -- itse tehdä loppu päivistäni? Jos olisin vanha
+mies, taipuisin aikalaisteni ennakkoluulojen edessä ja odottaisin
+hiljaisena kuoleman tuloa; mutta kun ei mikään tuota minulle iloa,
+kun alku on pelkkiä onnettomuuksia, miksi kestäisin elämää, jossa
+ei minulle mikään onnistu? Kuinka kauvas ovatkaan ihmiset joutuneet
+luonnosta! Kuinka pelkureita, halpamielisiä, matelevia ne ovatkaan!
+Elämä on minulle tuska, sillä en tunne mitään iloa, ja kaikki minulle
+tuottaa vain tuskaa: se on minulle taakka! koska ihmiset, joiden
+parissa elän ja joiden parissa luultavasti tulen aina elämään, ovat
+tavoiltaan aivan toisenlaisia kuin minä, niinkuin kuun valo eroaa
+auringon valosta."
+
+Näihin yleisluontoisiin alakuloisen mielen purkauksiin tuli
+lisäksi korsikalaisen suru oman asemansa johdosta Ranskassa. Usein
+saavat sanat deklamatorisen soinnun, kuten hänen kirjottaessaan
+loma-ajan toivossa: "Minkä näytelmän saanenkaan nähdä isänmaassani!
+Maanmieheni, kahleisiin taottuina, suutelevat vapisten sitä kättä,
+joka heitä sortaa. Ne eivät enään ole niitä uljaita korsikalaisia,
+joita sankari elähytti maineellaan, eivät enään tyrannien, velttouden
+ja hovimatelijain vihollisia! Kun ei ole enään olemassa isänmaata,
+on kunnon kansalaisen kuoltava." Mutta usein ilmenee tosi, syvä
+tunne näiden opittujen puheenpartten rinnalla. "Isänmaani kuva sen
+nykyisessä tilassa ja kykenemättömyyteni muuttamaan sitä on minulle
+syynä paeta maailmasta, jossa velvollisuuteni on kiitellä ihmisiä,
+joita hyvettä seuraten pitäisi vihata." Ja kysymys, joka häntä
+kaikista enimmän tuskastuttaa, on tämä: "Miltä tulen näyttämään
+kodissani, mitä kieltä olen puhuva?" Sillä hän oli ollut kauvan
+poissa kodista ja -- ainakin osaksi -- unhottanut äidinkielensä.
+
+Kaikki tämä levottomuus, kahtalaisen asemansa tuskallinen tunne,
+ollessaan samalla hehkuva korsikalainen patriootti ja ranskalainen
+soturi, itse vihollisen armeijassa palveleva, haihtui niiden
+surullisten tietojen johdosta, joita hän sai kodin taloudellisista
+huolista: itse rouva Letitia oli rohkeutensa menettämäisillään
+ja pyysi poikaansa kotiin. Buonaparten terveys, jota ei suinkaan
+ollut vahvistanut hänen spartalainen elämäntapansa ja väsymätön
+työteliäisyytensä, saattoi sekin tehdä kotonakäynnin suotavaksi,
+ja tammikuussa 1787 hän vihdoin sai virkaloman ja luvan matkustaa
+Korsikaan.
+
+Epäilemättä niiden voimakasten tunteiden muisto, joita hänessä
+liikkui tämän ensimäisen kotonakäynnin aikana, antoi jälestäpäin
+keisarille aihetta hurmaantunein sanoin puhua kotimaan viehätyksestä.
+"Kaikki on siellä parempaa; vaikka olisin ollut suletuin silmin,
+olisi maaperän lemu jo riittänyt antamaan tiedon siitä, missä
+olin. En ole sitä missään muualla tavannut. Näen itseni taas ensi
+vuosissani, ensimäisessä rakkaudessani; tapaan itseni siellä taas
+nuoruudessani, jyrkkien kuilujen keskellä kiipeämässä korkeille
+vuorenhuipuille ja vaeltamassa ahtaita solia ja syviä laaksoja,
+kaikkialla nauttien vierasvaraisuuden kunnianosotuksia ja riemuja."
+
+Olo Korsikassa toi terveyttä hänen vereensä ja terveyttä hänen
+ajatuksiinsa. Hän kiertelee kautta saaren, kuulee uudestaan
+silminnäkijäin kertomuksia vapaussodan taisteluista, tutkii seudut
+ja saavuttaa tässä rosoisessa kalliomaassa erinomaisen varmuuden
+paikallissuhteiden arvostelemisessa ja sellaisten paikkain
+keksimisessä, jotka taistelussa saattoivat olla tärkeitä. Mutta tämän
+ja vastaistenkin kodissa käyntien suurin merkitys oli hänelle siinä,
+että ne verestivät hänen lapsuutensa puoleksi haihtuneet vaikutelmat,
+joita hänessä olivat herättäneet ensimäiset, voimakkaat, välittömät
+opetukset tässä villissä saaressa, jossa lain ja oikeuden käsitteet
+olivat miltei tuntemattomat, jossa vallitsivat loppumattomat, veriset
+kostosodat, jossa itse talonpoika auransa kurjessa kulki pyssy
+selässään ja jossa teeskentelyä ja viekkautta ylistettiin samanlaisin
+ylevin puheenparsin kuin oikeamielisyyttä ja miehuutta. Kun
+vallankumous todenteolla syttyi, muuttaen ranskalaiset villeiksi, oli
+lyönyt se hetki, jolloin Buonaparte sai käyttää Korsikastn saamaansa
+opetusta.
+
+Oltuansa neljänneksen toista vuotta kotona hän palasi rykmenttiinsä,
+eikä nyt enään ollut aikaa unelmiin. Vanhempia upseereja
+syrjäyttämällä hänelle uskottiin, hänen tunnetun taitonsa tähden,
+kaikenlaisia sotilaallisia tehtäviä. Sitä paitsi hän oli ahkerasti
+kirjallisissa töissä. Yhdessä hänen päiväkirjoistaan tältä ajalta
+on luonnos tutkimukseen kuningasvallasta. Tässä tekeleessä hän muun
+muassa sanoo tahtovansa yksityiskohdin käsitellä sitä anastettua
+valtaa, jota kahdentoista Euroopan monarkian kuninkailla on ilo
+nauttia. "Niissä ei ole monta, jotka eivät ansaitsisi tulla viralta
+pois."
+
+Mutta kaikista enimmän hänen ajatuksensa liikkuivat Korsikasta
+saaduissa vaikutelmissa. Kun Napoleone ennen unelmissaan oli nähnyt
+itsensä sinä, joka kokoaa maanmiehensä ympärilleen ja kukistaa
+muukalaisten vallan, hänen haaveilunsa olivat olleet enimmäkseen
+utuisia, epäselviä, mutta silti suuresti houkuttelevia. Hän oli nyt
+pitkän saaressa olonsa aikana huomannut, kuinka helppo olisi saada
+se liittymään vallankumoukseen, joka ennen kaikkea ajoi vapauden
+asiaa. Ja hän oli siellä tavannut suuren kansallisen puolueen, joka
+jo liittymisessä vapauden innokkaisiin puolestapuhujiin mannermaalla
+näki parhaimman tien itsehallinnon ja suuremman tai pienemmän
+riippumattomuuden saavuttamiseen saarelle. Sillä Buonapartessa --
+kuten vähitellen Korsikan kansallismielisissäkin -- nuorekas, hehkuva
+viha Ranskan kansaa vastaan muuttui kypsyneemmän miehen vihaksi
+vanhaa ranskalaista hallitusjärjestelmää vastaan kaikkine mielivallan
+ja vääryyden mahdollisuuksineen, aatelis- ja virkavaltoineen.
+Lisäksi kyti useimmissa kansalaisissa alituinen pelko Genuan vallan
+palauttamisesta, sillä Korsika oli ainoastaan toistaiseksi luovutettu
+panttina Ranskalle, ja kuinka suuri viha Ranskan ylivaltaa vastaan
+oli ollutkaan ja monessa paikkakunnassa vielä oli, se sittenkään ei
+ollut mitään verrattuna raivoon perivihollista Genuaa vastaan.
+
+Omituisen taitavasti Buonapartet olivat aina ymmärtäneet liittyä
+siihen puolueeseen, jolla näytti olevan parhaat kortit käsissä.
+Hyväntekijänsä, konservativisen, kuningasmielisen kreivi Marbeufin
+kuoltua he kerrassaan liittyivät radikaalis-kansallisiin. Emme
+tiedä, oliko Buonapartelle mieskohtaisesti raskasta puolueensa
+mukana liittyä niin läheisesti henkilöihin, jotka kuuluivat siihen
+kansaan, jota hän pari vuotta sitten oli sanonut pitävän vihata
+"hyvettä seuraten". Mutta inhimilliset tunteet ovat usein varsin
+monimutkaiset; ylevimmätkin saattavat joskus olla läheisessä
+yhteydessä itsekkäimpien ja omaetuisimpien kanssa. Ja Buonaparten
+isänmaanrakkaus oli omaa lajiaan. Se ei ollut -- kuten Paolin --
+uhrautuvaa, kieltäyvää laatua. Hän, jossa oli ihmeellisellä tavalla
+ruumistuneina syntymäsaarensa ja sen väestön luonne ja omituisuudet,
+hurja intohimo ja raju kunnianpyynti kylmän, viekkaan oman edun
+arvioimisen ohessa ja jossa jo poikavuosina oli huomattu rajaton
+itserakkaus ja itsekkäisyys, oli ajatuksissaan ja unelmissaan
+yhdistänyt itsensä ja isänmaansa yhdeksi ja samaksi. Hän sitä
+rakasti, koska se oli Hänen. Korsikan itsenäisyys oli hänestä sama
+kuin hänen oma itsenäisyytensä. On syytä uskoa, että Korsikan kohtalo
+oli Buonapartelle jotensakin yhdentekevä sitten kun hänen suhteensa
+saareen katkesivat, kun ei hänestä tullut sitä, joka oli sen
+tulevaisuutta johtava.
+
+Mutta hänen haaveilevat ajatuksensa lensivät varmaan silloin jo
+pientä saarta ulommaksi: "Jos voisit nähdä sieluni pohjaan", hän
+kerran sanoi muutamalle ystävälleen, "jos voisit lukea sieltä,
+mikä minun sisintäni hallitsee, niin sanoisit minua hulluksi, jopa
+mielisairaaksi. En tahdo sitä sinulle kertoa, sillä tuskin uskallan
+sitä itselleni tunnustaa." Varmaankaan hän ei Korsikan hallitsemista
+noin tyystin tahtonut salata; se ajatus oli hänessä yhteinen saaren
+monen muun kunnianhimoisen nuorukaisen kanssa. Mutta entä jos hän,
+italialainen, joka oli Ranskalle kerrassaan vieras, hän, josta Paoli
+oli sanonut: "Sinussa, Napoleone, ei ole mitään uudenaikaista,
+sinä olet kokonaan valettu klassilliseen kaavaan", -- entä jos hän
+veisi kipinän vallankumouksellisesta Ranskasta Italiaan, saisi sen
+nousemaan herrojansa vastaan, tekisi sen vapaaksi ja voimakkaaksi
+ja kohottaisi vanhan Rooman maailman valtijaaksi! Hänelle, Cesarin
+hengen lapselle, semmoinen mielikuva ei tosiaan ollut jättimäisempi
+kuin se, jonka hän sittemmin toteutti.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Kun Parisissa heinäkuun 14 p:nä 1789 Bastilji oli kukistunut,
+toistuivat kaikkialla maaseudulla pääkaupungin näytelmät.
+Aatelislinnoja vallattiin, jyväaittoja ryöstettiin ja hälytyskellot
+soivat kaikkialla. Sotaväenosastoja lähetettiin asemapaikoiltaan
+rauhaa ja järjestystä palauttamaan, mutta monessa paikassa
+sotamiehet kieltäysivät tottelemasta, ja luutnantti Buonaparten
+tunteet sotilaana varmaankin näillä komennusretkillä usein joutuivat
+ristiriitaan hänen tunteittensa kanssa korsikalaisena ja aateliston
+vihollisena. Kauvan hän kuitenkaan ei saanut tutkia, kuinka meteleitä
+saadaan aikaan ja kuinka niitä parhaiten kukistetaan, sillä kun
+saapui tieto kansalliskokouksen keskusteluista yöllä elokuun 4
+päivää vasten -- jolloin Ranskan koko yhteiskuntarakennus kerrassa
+kumottiin -- aateliston etuoikeuksien lakkauttamisesta, kaikkien
+yhdenvertaisuudesta lain edessä y.m.s., niin oli kuin maa polttaisi
+hänen jalkojensa alla. Nyt oli tullut toiminnan hetki, nyt oli
+taottava, sillä rauta oli kuuma. Levottomasta ajasta huolimatta
+Buonaparte pyysi virkalomaa, sai sen ja oli syyskuun alussa 1789 taas
+Ajacciossa.
+
+Siellä kaikki toistaiseksi oli ollut rauhallista; mutta tuskin
+Buonaparte oli saapunut kotiin, kun jo levottomuus alkoi.
+Vapauskokardi otettiin esiin; muodostettiin vallankumouksellisia
+klubeja ja komiteoita, ja nuori luutnantti, "samalla kertaa kaupungin
+tribuunina, puhujana ja reformaattorina", oli kaikkialla läsnä;
+hänen uupumaton toimintansa sai kaikki kapinaan ja sähköitti koko
+Ajaccion. Mutta vuoristolaisilta ja sisämaasta ei kuulunut mitään
+apua, ja ranskalainen komendantti sai tulen tukahutetuksi. Buonaparte
+laati pitkän valituskirjeen kansalliskokoukselle, jossa hän syytti
+konservativisia vallanpitäjiä monista mielivaltaisuuksista ja
+koetti puolustaa hankkeita saaren liittämiseksi vallankumoukseen.
+Siten virallisesti esiintyen yhtenä vallankumouksen johtajana
+nuori luutnantti antautui suurille vaaroille alttiiksi -- eihän
+kukaan tiennyt mitä tulevaisuus oli tuova mukanaan --, ja sentähden
+hänelle oli äärettömän tärkeä tapaus, että Korsika -- Genuan
+vastalauseesta huolimatta -- maakuntana yhdistettiin Ranskaan. Vaikka
+hän olisikin mieluummin nähnyt, että saari vielä olisi joksikin
+ajaksi jäänyt epävarmaan asemaansa, hän kuitenkin aluksi saavutti
+sen, ettei hänen vallankumouksellinen esiintymisensä ja julkinen
+sotilasvelvollisuuksiensa laiminlyöminen kansalliskokouksessa saanut
+varsin ankaraa tuomiota.
+
+Mutta samalla suotiin anteeksianto kaikille vapaussodassa Ranskaa
+vastaan olleille, jotka oli karkoitettu saaresta. Heinäkuussa
+1790 Paoli, oltuansa 21 vuotta maanpaossa, palasi riemuitsevien
+maanmiestensä pariin ja valittiin pian sen jälkeen presidentiksi
+uuteen kuvernementinneuvostoon. Hän ei siis astunut ensimäiselle
+sijalle ainoastaan maanmiestensä vaalin perusteella, vaan lisäksi
+Ranska vahvisti vaalin; sillä itse hallituskin piti tuota vanhaa
+vapaudensankaria parhaana rauhan ja järjestyksen takaajana
+kaukaisella saarella. Ja niin kauan kuin kuningasvalta pysyi, hän
+luuli isänmaansa parhaiten turvatuksi lujasti Ranskan kuningaskuntaan
+liittyneenä. Olihan se nyt saavuttanut kaikki ne vapauden edut,
+joiden puolesta hän nuoruudessaan oli taistellut. "Muutoin", hän
+kirjoitti muutamalle ystävälleen, "saarelta joko riistetään vapaus
+tai se myydään tahi valloittaa sen sortaja."
+
+Kun vanha isänmaanystävä kirjoitti nämä sanat tammikuussa 1790,
+hän ei aavistanut, että vaarallisin niistä "kunnianhimoisista
+nuorukaisista", jommoisia Korsikassa aina oli runsaasti ja jotka
+kaikki koettivat tunkeutua esille ja asettua hänen sijallensa,
+oli hänen vanhan ystävänsä ja asekumppaninsa Carlo Buonaparteu
+poika. Aluksi nuori luutnantti näytti sileimmän puolensa; hän pyrki
+sangen hartaasti Paolin suosioon. Olihan tämä sitä paitsi vanha;
+tieteellisesti kehittyneenä upseerina Buonaparte saattoi toivoa
+saavansa hyvin vapaat kädet; vihdoin oli kyllä tuleva aika, jolloin
+hänen ei enään tarvinnut kulkea Paolin nimileiman alla, vaan voi
+seisoa omilla jaloillaan.
+
+Mutta luutnantti Buonaparte osasi odottamisen taidon, hän oli
+toistaiseksi asettanut päämääräkseen päästä Korsikan kansalliskaartin
+päälliköksi, hän kun varmasti toivoi, että semmoinen muodostettaisiin
+täällä kuten Ranskan muissakin maakunnissa. Siten hän tuntuvasti
+ylenisi ja saisi suuremmat tulot; paljoa tärkeämpää oli
+sentään se, että hän siten saisi aina olla saapuvilla kotimaan
+näyttämöllä valmiina suorittamaan osansa heti sopivan hetken
+tullessa. Kansalliskaartin muodostamisen käskyä kuitenkaan ei
+ollut vielä tullut Parisista, ja nuoren luutnantin täytyi, vaikka
+vastenmielisestikin, 1791 palata linnaväkeensä.
+
+Tästä lyhyestä olosta rykmentissä on olemassa myöhemmältä ajalta
+itse Buonaparten lausunto. "En astunut koskaan jalallani kahvilaan
+enkä koskaan ollut mukana seuraelämässä; söin kuivaa leipää ja
+harjasin itse vaatteeni, jotta ne kestäisivät kauvemmin. Etten olisi
+rikkana rokassa kumppanieni parissa, elin kuin karhu kammiossani
+aina yksinäni ja seurustelin yksinomaan kirjojeni kanssa, jotka
+siihen aikaan olivat ainoana ilonani." Kun hän suurella vaivalla
+oli saanut säästöön parisen markkaa, hänen ensimäinen käyntinsä
+suuntautui kirjakaupan akkunaan, jossa hän kauan himoitsevin katsein
+tarkasti noita kalliita aarteita ennenkuin valitsi ostoksensa.
+Vaikka hän kesäkuun alussa ylennettiin yliluutnantiksi ja siten
+sai korkeamman palkan, olivat raha-asiat aina tiukalla, sillä
+tavattomasti kehittynyt perhetunne oli saanut hänen ottamaan kotoa
+mukaansa nuoremman veljensä Lucien'in ja kasvattamaan häntä omalla
+kustannuksellaan. Teoksellaan "Keinoista saada ihmiset onnellisiksi"
+hän toivoi saavansa Lyon'in akatemian palkinnen; toivo ei toteutunut,
+eikä tämä enemmän kuin muutkaan hänen filosofisista kirjoituksistaan
+tuottanut hänelle rahallista tuloa.
+
+Vaikka Buonaparte ennen alakuloisina hetkinä oli antautunut
+haaveiluihin ja unelmiin, hän nyt tuntui olevan semmoisiin varsin
+vähän halukas. Eräs kirjoitus rakkaudesta todistaa kuinka kaukana
+hän nyt oli haaveiluista. "Minäkin kerran olin rakastunut", hän
+kirjoittaa, "ja se on vielä niin tuoreessa muistossa, ettei minun
+tarvitse ruveta metafysillisiin selityksiin rakkaudesta ja sen
+olemuksesta, selityksiin, jotka ainoastaan hämmentävät käsitteitä.
+Minä kiellän siltä olemisen oikeuden ja vielä enemmän, minä pidän
+sitä vahingollisena sekä yhteiskunnalle että yksityiselle, sanalla
+sanoen, uskon että rakkaus saa aikaan enemmän pahaa kuin hyvää ja
+että olisi jumalallinen hyvätyö vapauttaa ihmiskunta siitä."
+
+Eihän ollutkaan aika eikä paikka sovelias haaveiluille. Rhônelaakson
+ja sen lähiseutujen väestö oli ilmi tulessa vallankumouksen puolesta,
+ja Buonaparte oli tässä innokkaasti osallisena. "Etelän veri
+vierii Rhônen vauhdilla suonissani", hän kirjeessä lausui. Hän oli
+sihteerinä "valtiosäännön ystäväin" klubissa, joka oli likeisissä
+väleissä Parisin jakobinein kanssa, ja suosi yleensä samoja
+mielipiteitä kuin tämä äärimäisyyteen menevä puolue, jonka tarmo
+häntä, kaiken epäselvyyden ja puolinaisuuden halveksijaa, suuresti
+miellytti. Sitä paitsi oli hänelle omien suunnitelmiensa vuoksi
+tärkeätä että hajaannus Ranskassa leveni mahdollisimman laajalle.
+Kuninkaan epäonnistuneen pakoyrityksen jälkeen kesäkuussa 1791
+ruvettiin pelkäämään ulkomaiden sekaantumista asioihin ja kostoretkeä
+emigranttien puolelta, joiden pääkortteeri oli Koblenzissa. Kun
+maa oli sisällisen eripuraisuuden ja kapinan tähden heikontunut ja
+ulkoapäin Euroopan suurvaltain uhkaama, saattoi ehkä tulla se hetki,
+jolloin kunnianhimoinen, tilaisuutta vaaniva luutnantti saisi viskata
+pois naamarin, toteuttaa lapsuutensa unelmat ja vapauttaa isänmaansa,
+tietysti oman valtikkansa turvin.
+
+Kuinka vähän Ranskan edut juuri tällöin merkitsivät Buonapartelle
+Korsikan etujen rinnalla, näkyy selvästi siitä, että hän syyskuussa
+1791, huolimatta uhkaavista enteistä ja vaikka sotaministeri niiden
+johdosta oli jyrkästi kieltänyt antamasta lomaa upseereille, hankki
+itselleen enemmän tai vähemmän tavattomin keinoin kolmen kuukauden
+loman ja lokakuun alussa oli taas Ajacciossa. Sillä vihdoin oli nyt
+tapahtunut se, mitä hän oli toivonut ja vaanien odottanut: yleisen
+kansalliskaartin muodostaminen. Korsikaa varten määrättiin neljä
+pataljoonaa. Upseeripaikat saivat sotajoukot itse täyttää vaalin
+kautta, ja Buonapartelle oli nyt pääasia tulla päälliköksi valituksi.
+Tässä vaalitaistelussa, jossa hänen omat etunsa niin suuressa
+määrässä olivat kyseessä, hänen käskevä luonteensa vasta esiintyy
+täydessä valossaan. Vanha setä oli kuollut vähän hänen saapumisensa
+jälkeen, ja hän tuli heti itse perheen pääksi. "Kaikkien täytyi
+ehdottomasti totella, arvata hänen salaisimmatkin toiveensa. Vähinkin
+vastustus voi saada hänet raivoon." Erään vastaehdokkaansa, joka
+oli pilkannut hänen mitätöntä muotoaan, hän oli, niin kerrotaan,
+ollut tappamaisillaan. Kuullessaan mainittavan hänen nimeänsäkään,
+Buonaparte muutti väriään. Mutta niin vallanhimoinen ja loukkaava
+kuin hän ajoittain olikin, hän saattoi, milloin vain niin soveltui,
+olla yhtä kohtelias ja rakastettava. Hänen ensi nuoruutensa ajoilta
+puhutaan jo hänen ihmeellisistä silmistään, jotka saattoivat
+salamoida kylmästi ja terävästi kuin miekka ja saada uljaimmatkin,
+jopa vallankumouksen rajupäätkin vapisemaan; mutta puhuttiin myös
+hänen hienosta suustaan ja hymyilystään, jolla hän osasi hurmata
+jokaisen, jonka halusi voittaa puolelleen.
+
+On olemassa todistuksia siitä, että Buonaparte sekä julkisesti
+että salaisesti käytti kaikki suuret lahjansa sotamiesten suosioon
+päästäksensä, ja tuloksena oli, että hän vaalissa saavutti kauvan
+ikävöidyn tarkoituksensa, tuli everstiluutnantiksi ja Korsikan
+kansalliskaartin päälliköksi. Tosin hänen vielä täytyi antaa osa
+vallasta eversti _Quenzalle_; mutta kun tämä oli kerrassaan mitätön
+mies, saattoi Buonaparte pitää itseään johtavana päällikkönä.
+Semmoisen valitun, innostuneesti tehtäväänsä antautuneen
+sotajoukon etunenässä -- siihen kuului enimmäkseen uljaita,
+kestäviä vuoristolaisia -- hän nyt, tarkoin tuntien saaren,
+kehittyneenä sotilaana, erinomaisella taitavuudellaan, tarmollaan
+ja kestävyydellään saattoi vankalla pohjalla seurata edelleen
+suunnitelmiansa.
+
+Hän ei kuitenkaan ollut päässyt perille ilman uhrauksia. Tammikuun
+1 p:nä 1792 hänen loma-aikansa loppui: helmikuun 6 p:nä hänen
+nimensä, syystä että hän laittomasti oli ollut poissa, pyyhittiin
+Ranskan armeijan luetteloista; mutta puuhatessaan kiihkeästi
+Korsika-asioissaan, hän ei joutanut siitä välittämään. Hänen täytyi
+takoa raudan kuumana ollessa; jos hän pääsisi Ajaccion ja sen
+linnan herraksi ja onnistuisi itse esiintymällä ja vallankumouksen
+edistämisen varjolla saamaan aikaan levottomuuksia ja meteleitä
+saaren ranskalaisia viranomaisia vastaan, oli sen vapauttaminen
+helppo ja luonnollinen asia, eikä Ranska, joka nyt oli taistelemassa
+puolta Euroopaa vastaan, voisi ilman suuria vaikeuksia valloittaa
+saarta uudestaan.
+
+Pääsiäisen aikaan 1792 puhkesi kauvan valmisteltu kapina tuimana
+katutaisteluna Ajacciossa kaupungin asujanten ja kansalliskaartin
+välillä. Buonaparte riensi miehittämään kaupungin tärkeimmät
+sotilasasemat ja ryhtyi suorastaan piirittämään linnaa, joka oli
+ranskalaisten linjajoukkojen hallussa; näiden joukossa oli paljo
+korsikalaisia alkuasukkaita, jotka olivat Buonaparten puolella.
+Tämä tapahtui tietysti vallankumouksen nimessä ja "isänmaan
+pelastamiseksi". Mutta viime tingassa saapui hallituksen komissario,
+jonka Paoli oli lähettänyt saatuaan tiedon kapinasta. Ja pelkällä
+Paolin nimellä oli semmoinen kaiku, että järjestys ja rauha heti
+palasi. Mutta kunnianhimoinen everstiluutnantti sai Paolilta -- joka
+vihdoin oli päässyt hänestä selville -- virkaeron ja toukokuussa
+1792 me hänet taas tapaamme kuohuvassa Parisissa ilman tointa, ilman
+tulevaisuutta, ilman tuloja.
+
+       *       *       *       *       *
+
+"Olen tullut siihen vakaumukseen", kirjoitti Ranskan sotaministeri
+Ajaccion linnan päällikölle heinäkuun 8 p:nä, "ettei olisi voitu
+menetellä maltillisemmin ja vireämmin kuin te olette toimineet niin
+epäsuotuisissa ja tukalissa oloissa; niinikään olen vakuutettu,
+että Buonaparte ja Quenza ovat menetelleet kovin moitittavasti, ja
+ettei ole salattavissa, missä määrin he ovat syypäät joukkojensa
+epäjärjestyksiin ja laittomuuksiin."
+
+Entisissä oloissa Buonapartea olisi uhannut sotaoikeuden
+tuomio; uuden valtiosäännön mukaan hän kuitenkin oli asetettava
+siviilioikeuden eteen; mutta ennenkuin eri virastot kerkesivät
+"vaihtaa kirjeitä" asiasta, tapahtui seikkoja, jotka kaatoivat kumoon
+valtaistuimen ja ministerituolit ja paljon muuta.
+
+Buonaparte oli äkkiä syössyt alas unelmiensa huipuilta. Nöyryytys ja
+väärät laskelmat kirventelivät hänen mieltään, ja nyt enemmän kuin
+koskaan oli hänelle mieskohtaisesti ainoa pelastuksen keino, että
+puhdas rahvaan valta pääsisi musertamaan kaikki olevat olot. Hän
+oli itse filosofisissa kirjoitelmissaan kirjoittanut siitä, kuinka
+"kalpeat kunnianhimoiset" intohimojen päästessä riehumaan sieppaavat
+vallan käsiinsä, ja tällä lauselmalla varmaankin ajatellut itseänsä.
+Miksi hänen suunnitelmansa nyt muodostuivatkaan, yksi asia ainakin
+oli selvä: kalastaminen oli tapahtuva vallankumouksen sameassa
+vedessä.
+
+Parisissa hän vietti jotensakin tyhjäntoimittajan elämää ystävänsä
+Bourienne'n kanssa, jonka hän uudelleen oli tavannut. He tekivät
+suunnitelmia, aikoivat ostaa rivin rakennuksen alaisia taloja
+vuokratakseen ne, puuhasivat päästäksensä jälleen armeijaan ja
+hautoivat monia muita ajatuksia, joista ennen kaikkea piti koituman
+jokapäiväinen leipä. Sillä niukalla olivat rahat. Bourienne, joka
+oli sentään vähä varakkaampi, sai yleensä maksaa päivälliset,
+milloin niitä oli saatavissa, ja vihdoin vaelsi Buonaparten kello
+panttilainaajalle.
+
+Kesäkuun 20 p. oli määrätty kansalliseksi juhlapäiväksi. Se oli
+pallo-huoneessa vannotun valan kolmas vuosipäivä, ja kansan piti
+"istuttaman toukokuun puita" vapauden kunniaksi. Ystävykset
+olivat päättäneet yhtyä ruokalassa St. Honoré'n varrella lähellä
+Palais Royal'ia. Ulos tullessaan he näkivät kadulla olevan
+täyden kapinan. Ryysyinen joukkio, jonka Buonaparte vikkelällä
+silmäyksellään arvosteli 5-6,000 mieheksi, mitä naurettavimmilla
+ja hullunkurisimmilla aseilla varustettuna, kulki laulaen päivän
+suosittua laulua: Ça ira! Ça ira! kohti Tuillerioita. Suuttumus
+radikaalisen ministeriön kukistumisesta oli saanut tämän kummallisen
+sotajoukon liikkeelle. Se tuli suoraan lakiasäätävästä kokouksesta,
+jossa se uhaten oli esittänyt valituksensa ja sieltä lähtenyt
+Santerre'n johtamana Tuillerioita kohti.
+
+Ça ira! Ça ira!
+
+"Mennään tuon roistojoukkion muassa", sanoi Buonaparte lyhyesti;
+hän odotti vakavata yhteentörmäystä, mutta huomasi suureksi
+hämmästyksekseen, että linnan portit rauhallisesti aukenivat ja että
+joukkio esteettömästi vyöri linnaan. "Tuskin voin", sanoo Bourienne,
+"kuvata hänen harmiaan ja hämmästystään nähdessään millä heikkoudella
+ja pitkämielisyydellä kohdeltiin tätä roskaväen parvea." Mutta kun
+eräässä suuressa akkuna-aukossa nähtiin kuninkaan istuvan tuolilla
+pöydän päällä, asettavan päähänsä punaisen jakobinilakin, joka
+hänelle kurotettiin keihään kärjessä, ja sillä tapaa sitte esiintyvän
+ulvovan rahvaan edessä, jota oli sisällä ja akkunan ulkopuolella,
+niin se jo Buonapartesta tuntui liian paksulta. "Mikä narri!" hän
+huudahti italian kielellä. "Kuinka on voitu päästää tuo roska-joukko
+sisään? Olisi pitänyt tykkipatterilla luutia pois 4-500; loput
+saisivat kyllä koivet allensa!"
+
+Jos Buonapartea harmitti se leväperäisyys ja myöntyväisyys, jolla
+kuninkaan käskystä kohdeltiin väkijoukkoa, niin kyllä hänellä siihen
+oli syynsäkin. Tuommoisen kokoonhaalitun hillittömän joukkion
+tunkeileminen jo itsessään loukkasi hänen järjestystä ja kuria
+vaativaa luonnettaan. Mutta hänellä oli sillä hetkellä yhteisiä
+harrastuksia tämän joukon kanssa, josta hän muutoin välitti viis.
+Niistä maltillisista ministereistä, jotka Ludvig XVI kesäkuun 13
+p:nä oli valinnut ympärillensä radikaalisten sijoille, mikä juuri
+oli saanutkin metelin aikaan, Buonaparten täytyi erityisesti pelätä
+kovin kuningasmielistä sotaministeriä, joka, kuten yllä mainitusta
+kirjeestä kesäkuun 8 p:ltä selviää, ei aikonut niinkään helposti
+unohtaa hänen kummallista menettelyänsä Korsikassa. Metelin --
+tuon siveellisen purkauksen, kuten sitä sanottiin -- tarkoituksena
+oli pakoittaa kuningas ottamaan radikaalinen, "patriotinen"
+ministeriö, eikä mikään soveltunut paremmin Buonaparten toiveisiin.
+Semmoinen olisi taipuvaisempi katsomaan sormien lomitse Korsikan
+tapauksia, jotka hän aina saattoi esittää vallankumouksen eduksi
+toimeenpannuiksi; sitäpaitsi hänellä oli ystäviä ja suosijoita
+radikaalien leirissä; hänelle siis ei ollut mikään mieluisempaa
+kuin radikaalisen puolueen valtaan-pääsy. Se tiesi entisten syntien
+anteeksiantoa ja lupauksia tulevaisuuden varalle. Kuninkaan
+vetelyys, joka nosti Buonaparten raivoon, sai myrskyn toistaiseksi
+laantumaan, ja virasta eroitetun upseerin tulevaisuus oli yhä yhtä
+synkkä. Mutta elokuun 10 p:nä samosi uusi, pelottavampi kansanjoukko
+kuninkaallista linnaa kohden. Se oli etukaupunkien väestöä,
+mutta tällä kertaa lisättynä marseillelaisilla sekä etelästä,
+Rhône-laaksosta saapuneilla, jossa Buonaparte hyvin tunnettiin.
+Sveitsiläiskaarti surmattiin, linna valloitettiin rynnäköllä, mutta
+kuningas oli jo poistunut sieltä ja etsinyt suojaa lakiasäätävältä
+kokoukselta. Buonaparte, joka koko elinaikansa osasi niin mainiosti
+käyttää draamallisia keinoja, sanoi jälestäpäin: "Jos kuningas
+olisi esiintynyt ratsain, voitto olisi ollut hänen. Ei koskaan",
+hän kertoi, "millään taistelutantereella ole ruumiskasat näyttäneet
+minusta niin suurilta kuin nähdessäni nuo kaatuneet sveitsiläiset,
+lieneekö sen sitte aiheuttanut paikan ahtaus vai se, että olin
+ensikertalainen semmoista näkemässä." Edelleen hän kertoo -- ja siitä
+näkyy millä järkähtämättömällä tyyneydellä hän oli tutkinut asemaa
+päivänä, jolloin kaikki ranskalaiset Parisissa olivat rajuimmassa
+kapinassa -- että hän kaikissa yleisissä paikoissa herätti huomiota,
+että häneen luotiin vihamielisiä, epäluuloisia katseita, ja itse
+hän selittää tämän aiheutuneen siitä, että hänen kasvonsa näyttivät
+tyynemmiltä kuin useimpien muiden. Tämä tietää, toisin sanoen, ettei
+vallankumous tälle harkitsevalle korsikalaiselle merkinnyt mitään;
+niitä ihanteita, jotka hurmasivat tuhansittain ranskalaisia ja joiden
+puolesta he uskon rohkeudella menivät kuolemaan, ei ollut hänellä.
+"Hän oli vallankumouksen ulkopuolella, ja sentähden hän saattoi
+kohota sen yläpuolelle."
+
+Kuningasvallan kukistuminen elokuun 10 p:nä ja uuden radikaalisen
+ministeristön asettaminen, johon muiden muassa kuului matematikko
+_Monge_, yksi Buonaparten entisiä hänelle suopeita opettajia, auttoi
+hänet onnen portaille. Jo seuraavana päivänä hän kirjoitti eräälle
+sedälleen: "älkää enään huolehtiko veljenpojistanne; kyllä ne
+menestyvät". Elokuun 30 p:nä hän uudestaan kirjoitettiin luetteloihin
+upseerina, vieläpä nimitettiin kapteeniksi.
+
+Keväällä olivat Ludvig XVI:nen ministerit pakoittaneet hänen
+julistamaan sodan Preussille ja Itävallalle. Levottomuudet
+Preussissa, hovin tukala tila ja emigranttien kiihoitukset
+jouduttivat mainittujen valtojen sota-varustuksia. Braunschweigin
+_Ferdinand_ samosi sotajoukoin Ranskan koillista rajaa vastaan ja
+julistuskirjalla heinäkuun 25 p:ltä uhkasi hävittää Parisin maan
+tasalle, jos kuninkaaseen hiuskarvaankaan kosketaan. Kenraali
+_Dumouriez_ lähetettiin sotajoukon kera Mosel-virran luo vihollista
+torjumaan ja äsken kapteeniksi ylennetty Buonaparte siirrettiin
+erääseen Dumouriez'n prikaatin rykmenttiin.
+
+Mutta kapteeni Buonapartella oli sillä hetkellä aivan toiset
+harrastukset kuin taisteleminen Ranskan puolesta. Ollessaan nyt
+vallanpitäjien yhteydessä ja uudestaan upseeriksi päästyään hän
+saattoi taas olla pelissä mukana. Oli vain hankittava tilaisuus
+jälleen hiipiä Korsikaan. Ja se tulikin pian. Elokuussa uusi hallitus
+lakkautti kaikki kuninkaalliset kasvatuslaitokset, ja Buonaparten
+sisar _Elisa_, joka oli sijoitettu St. Cyr'iin, oli nyt yht'äkkiä
+koditonna. Näin levottomana aikana oli ihan luonnollinen asia, että
+veli saattoi sisarensa kotiin; ja varmaankin hämmennys ja höllyys
+kaikissa oloissa vaikutti sen, ettei Buonaparte joutunut syytteeseen,
+vaikka hän jätti rykmenttinsä oman onnensa nojaan ja viipyi
+kotisaaressaan kolme neljännesvuotta, kesäkuuhun 1793.
+
+Tässä mainittakoon vain lyhyesti, että Buonaparte heti kotiin
+palattuaan koetti kaikin mokomin korvata edellisenä keväänä
+kärsimänsä tappion. Taas sama juonittelu: hän esiintyi näennäisesti
+Ranskan etujen kiihkeimpänä puoltajana, todellisuudessa
+työskennellessään omien suunnitelmiensa edistämiseksi. Viekkaasti
+laskemalla hän ja veljekset Arena, jotka nekin kuuluivat "hurjan
+kunnianhimoisiin", osasivat saadaksensa Paolin epäillyksi Parisissa
+käyttää hyväkseen hänen muuttunutta suhdettaan kansalliskonventtiin
+kuninkaan teloittamisen jälkeen. Hirmuhallitus pääkaupungissa näytti
+vanhasta kenraalista paljo huonommin takaavan hänen kotisaarensa
+vapautta ja rauhallisuutta kuin rajaton kuningasvalta, ja kaikkia
+niitä, jotka näinä päivinä eivät olleet konventin puolella,
+syytettiin heti sen vastustamisesta.
+
+Mutta Buonaparten kaksoispeli ei voinut ajan pitkään jatkua tulematta
+ilmi. Maaliskuussa 1793 tunnettu historioitsija ja maantieteilijä
+_Volney_, joka suuresti harrasti Korsikan asioita ja oli tutkinut
+oloja tarkoin, kirjoitti sanomalehtiin saaren tilasta, ja hän
+lopettaa erään kirjoituksensa lausumalla: "Täytyy myöntää, että
+isänmaanystäviksi tekeytyneet (Buonaparte y.m.) ovat käyttäneet
+väärin Ranskan kansan arvoa ja ehkä vieläkin sitä väärin käyttävät
+tyytymättömyyden lisäämiseksi." Siis Parisissakin huomattiin vääräksi
+se, että Buonaparte oli Korsikassa nostanut Ranskan lipun. Mutta
+Volneyn julkinen lausunto ei vaikuttanut mitään, sillä Buonapartella
+oli hartaana auttajana konventissa vaikutusvaltainen maanmiehensä
+_Salicetti_, joka itse kuului Paolin vihamiehiin. Vihdoin konventti
+näiden alituisten ilmiantojen johdosta käski vangita Paolin huhtikuun
+2 p:nä 1793. Mutta tässä "kunnianhimoiset" ampuivat yli maalin. Sillä
+nyt tapahtui mitä ei kukaan aavistanut. Kun levisi huhu, että vanhan
+kansansankarin persoonallinen vapaus oli uhattu, kaikki riita ja
+eripuraisuus saarella katosi; Arena-veljesten ja Buonaparten y.m.
+kiihoittamat asujamet unhottivat keskinäisen riitansa ja ryhmittyivät
+varsin valtavana joukkona vanhan johtajansa ympärille. Toukokuun 27
+p:nä julisti Paolin kokoonkutsuma kansallisneuvosto Arena-veljekset
+syypäiksi kavallukseen; Buonaparten perheestä langetettiin se tuomio,
+ettei Korsikan kansan arvo sallinut sen olla missään tekemisissä
+Buonapartein kanssa; sentähden se "jätettiin katumaan ja julkisesti
+häpeämään".
+
+Napoleone oli siis omaistensa kanssa lain turvaa vailla omassa
+maassaan; perheen tilat oli annettu muiden saaliiksi; sai olla
+iloinen, että henkensä sai pitää. Toisin oli käynyt kuin hän
+nuoruudessaan oli uneksinut. Nyt ei ollut enään muuta neuvoa kuin
+heittäytyä kokonaan ranskalaisten syliin. Hän tuli koko saaren
+tykistön komentajaksi, yritti ranskalaisen sotajoukon johtajana
+päästä Ajaccion linnan isännäksi ja teki hyökkäyksen kaupunkiin
+vastapäätä satamaa olevilta "Verisaarilta", mutta kaikki turhaan.
+Paolin valta oli liian suuri, ja kesäkuussa täytyi Buonaparten
+perheineen pakolaisena lähteä isänmaastaan.
+
+Mutta kun keisari Napoleon 22 vuotta myöhemmin kahlehdittiin
+St. Helenaan, oli hän joutunut korsikalaisen koston, vendettan,
+uhriksi. Vanha perhevihollinen Pozzo di Borgo se oli saanut häneltä
+riistetyksi Paolin suosion, arvannut hänen aikeensa ja ehkäissyt
+hänen suunnitelmansa. Tämä mies seisoi nyt siinä, missä Buonaparte
+kerran oli uneksinut seisovansa: voittajana Paolin rinnalla.
+Kolme vuotta tämän jälkeen täytyi hänen Buonaparten vainoamana
+paeta mannermaalle. Siellä hän antautui palvelemaan venäläisenä
+diplomaattina ja oli siinä asemassa varsinaisena yllyttäjänä
+kaikissa Napoleonia vastaan suunnatuissa yrityksissä. Ja hän se
+1812 vuoden jälkeen kutoi kaikki sen verkon langat, johon keisarin
+pää kiedottiin. Korsikalainen Pozzo di Borgo ei suonut itselleen
+lepoa ennen kuin hänen verivihollisensa oli kahlehdittu valtameren
+kalliosaareen.
+
+
+
+
+II. KENRAALI BUONAPARTE.
+
+Ensimäiset askeleet -- Kallioiden ja karien keskellä. -- Tasavallan
+pelastaja. -- Aviomies ja soturi: -- Klassillisella maaperällä. --
+Idässä.
+
+
+Heinäkuun alussa 1793 ranskalainen sotajoukko kulki Rhône-laaksoa
+myöten etelään. Sotamiehet olivat kaikkialta haalittuja, vakinaisia
+ja harjaantumattomia, äsken otettuja miehiä sekaisin. Aseissa
+ja puvuissa oli yhtä ja toista toivomisen varaa. Kenraali itse,
+_Carteaux_, oli entinen muotokuvamaalari. Siinä se konventin armeija,
+jonka piti kukistaa etelä-Ranskassa hirmuhallitusta vastaan noussut
+kapina. Sillä semmoisetkin kaupungit kuin Marseille y.m., jotka ennen
+olivat olleet kiihkeimmin tulessa ja liekissä kuningasvaltaa vastaan,
+asettuivat nyt -- semminkin girondistien kukistumisen jälkeen -- yhtä
+katkerina jakobineja vastaan. Kaikkialla Ranskassa tarttui kaupunkeja
+ja maakuntia aseisiin niitä vastaan -- Paolin kapina Korsikassa oli
+rengas samassa ketjussa --, mutta kaikkialla mannermaalla olivat
+Yhteishyvän valiokunnan komissariot saapuvilla, diktaattori-vallalla
+varustettuina, ja kukistivat verrattomalla julmuudella kaiken
+vastustuksen.
+
+Buonaparten onni oli, että hänellä maanmiehessään, konventin
+komissariossa Salicettissa, joka oli yhtenä osallisena
+Korsika-suunnitelmissa, oli melkein kaikkivaltias ystävä ja auttaja.
+Tämä toimitti selityksen, jossa hän tahtoi osoittaa, että kapteeni
+Buonaparten olo Korsikassa oli ollut ehdottomasti tarpeellinen. Siten
+Napoleone pääsi kaikista epämieluisista tutkimuksista poissaolonsa
+johdosta ja sai taas palata paikallensa. Hänen rykmenttinsä oli
+Nizzan läheisyydessä, mutta monien onnellisten sattumain tai ehkäpä
+järkevän kaukonäköisyyden ja olojen arvioimisen avulla hän pääsi
+lähtemästä asemille syrjäisessä vuoristossa, jossa hän olisi ollut
+kerrassaan poissa suurten tapausten näyttämöltä. Matkalla, jonka hän
+teki kuljettaaksensa suuren ruutivaraston eräästä kapinallisella
+paikkakunnalla olevasta tehtaasta tasavaltalaiselle armeijalle
+Nizzaan, hän Avignon'in luona kohtasi konventin sotajoukon Carteaux'n
+johdossa, jonka piti ensin tukahuttaa kapina Etelä-Ranskassa ja
+sitten lähteä paolilaisia vastaan Korsikaan. Kun ruudinkuljetus
+nyt kävi mahdottomaksi, Buonaparte astui Carteaux'n palvelukseen.
+Avignon'in piirityksessä hänen tykkinsä ratkaisivat asian, ja kun
+kaupunki oli valloitettu, hän jäi sinne muodostaakseen tykistöosaston
+konventin joukkojen lähtiessä edelleen Marseille'ta kohti.
+
+Oltuaan kyllin onnekas kiinnittääkseen huomiota puoleensa mainioilla
+ominaisuuksillaan tykkimiehenä Avignon'in luona, lujenti nuori
+kapteeni kumminkin vielä enemmän asemaansa pienellä vihkosella "Ilta
+Beaucaire'ssä", jonka hän parin päivän sairauden aikana kirjoitti
+Avignon'issa. Muodon puolesta on kirjoitus keskustelua sotamiehen ja
+muutamien Nimes'in, Monpellier'n ja Marseille'n porvarien kesken, ja
+hän tahtoo siinä todistaa marseillelaisille, kuinka turha on asettua
+konventtia ja tasavaltaa vastaan. Tämä kirjanen näet vei hänet
+likeisiin suhteisiin mieheen, jonka ystävyys oli oleva hänelle varsin
+arvokas, nuorempaan _Robespierre'en_, itse pelätyn diktaattorin
+veljeen. Tämä kulki konventin komissariona useiden muiden kanssa,
+niiden joukossa myös Salicetti, Avignon'in kautta Marseille'hin
+ja oli pian Buonaparten hartain ihailija; tämä kirjanen sai hänen
+ehdottoman hyväksymisensä, se painettiin yleisillä varoilla, mutta
+marseillelaisille ei suotu pitkää aikaa miettiäkseen siinä annettuja
+hyviä neuvoja, sillä jo elokuun 26 p:nä kaupunki valloitettiin
+rynnäköllä ja joutui konventtiarmeijan julmalle kostolle alttiiksi.
+Pian sen jälkeen sotajoukko samosi Toulon'iin.
+
+Tähän kaupunkiin kaikkien ranskalaisten ajatukset silloin
+liittyivät. Pari päivää Marseille'n valloittamisen jälkeen Toulon'in
+kuningasmieliset ja maltilliset tasavaltalaiset sovussa ja yhteisesti
+peläten ja kammoksuen hirmuvaltaa olivat vetäneet alas kolmivärisen
+ja nostaneet bourbonien valkoisen lipun. Mutta ei siinä kyllin; he
+olivat vielä avanneet sataman Englannin laivastolle sekä luovuttaneet
+englantilaisille Ranskan Välimeren-laivaston varastorakennuksineen.
+Siten tasavalta oli menettänyt herruutensa Välimerellä, ja vihollinen
+oli saanut tukevan jalansijan itse Ranskassa. Ja samaan aikaan
+tasavallan vaarallisimmat vastustajat, kuningasvallan puoltajat,
+jotka kautta koko maan vimmatusti taistelivat jakobineja vastaan,
+olivat saaneet lujan yhdyssiteen ulkomaalaisten vihollisten kanssa,
+sataman, johon aina voitiin kuljettaa ampumavaroja ja sotajoukkoja.
+Toulon oli siis millä hinnalla tahansa otettava takaisin; se
+sotajoukko, joka lähetettiin kaupunkia vastaan, taisteli Ranskan ja
+puolen Euroopan silmien edessä.
+
+Nuori tykistöupseeri, joka täällä ensi kerran oli kirjoittava
+nimensä Ranskan historiaan, kaiketi ei ollut näkemättä, mitä
+merkitsi esiintyminen juuri sellaisella näyttämöllä. Korsikan
+unelmat olivat saaneet surmaniskun, kun hän karkoitettiin saaresta,
+eikä ollut toivoa niiden henkiin heräämisestä, vaikkapa hän Ranskan
+valloittaessa saaren uudestaan siinä pääsisikin huomattavaan asemaan.
+Buonapartelle oli tällä lykkäyksellä se merkitys, että hänen
+kunnianhimonsa sai avaramman toiminta-alan kuin hänen synnyinsaarensa
+saattoi tarjota.
+
+Hallituskomissariot -- Napoleonen Avignon-ystävät -- joita konventti
+oli lähettänyt valvomaan käskyjensä tarkkaa noudattamista,
+eivät olleet varsin tyytyväisiä kenraali Carteaux'hon, joka nyt
+majaili Toulon'in edustalla. Siitä he saivat yhä enemmän aihetta
+pitää kansalaista Buonapartea esillä konventille lähettämissään
+tiedonannoissa. Entinen tykistönpäällikkö oli kahakassa haavoittunut,
+ja kaikkivaltiaat herrat siirsivät heti päällikkyyden tieteellisesti
+sivistyneen Buonaparten käsiin. Näiden suosiosta Buonaparte
+tosin yleni; mutta hänen oma uupumaton toimintansa, työtarmonsa
+ja järjestävä johtajakykynsä ne tekivät hänet mahdolliseksi
+suorittamaan ja enemmänkin kuin suorittamaan tehtäväkseen ottamansa
+velvollisuudet. Kaikkialla hän oli saapuvilla ja kaikki hän itse
+teki. Ja jos kateelliset ja kokemattomat kenraalit rakensivat esteitä
+hänen tiellensä, hän vetosi suorastaan konventtiin ja hänen tahtonsa
+tapahtui. Hänen hyökkäyssuunnitelmansa hyväksytään; Carteaux pannaan
+viralta, kun Buonaparte valittaa hänen kelvottomuuttaan, saman
+kohtalon alaiseksi joutuu kahdeksan päivän perästä uusi ylikenraali,
+entinen lääkäri _Doppet_, ja vasta kun hän saa sota-taitoisen
+kenraalin _Dugommier'n_, joka kykenee ymmärtämään hänen aatteitaan ja
+antamaan niille arvoa, hän tekee rauhan esimiestensä kanssa.
+
+Pian saivat piiritetyt tuta, että hyökkäys oli saanut toisen
+vauhdin. Heidän tuimasta tulestaan huolimatta Buonaparten patterit
+tunkeutuivat yhä lähemmäksi; _la Montagne_ ja _les Sansculottes_
+hän niitä jakobinien kunniaksi nimitti. Kolmatta, johon miehistö
+vitkasteli lähteä, se kun oli vihollisten ylen raivokkaan tulen
+alainen, hän varhain tutustuneena ranskalaisen sotamiehen
+luonteeseen sanoi "pelkäämättömien patteriksi" (la batterie des
+hommes sans peur), ja heti ne kilpailivat kunniasta saada huolehtia
+tykkitarjoilusta.
+
+Pikku kapteenista pian tuli sotamiesten epäjumala; ei osannut kukaan
+niin "valloittaa" niitä, ei voinut kukaan niitä niin sähköittää
+kuin hän. Kun tykin lataaja kaatui, hän itse tarttui puhdistimeen
+ja latasimeen; sattuikin että hän sellaisessa tapauksessa sai
+pahanlaisen ihotaudin, joka vaivasi häntä aina hänen loistoaikaansa
+asti. Erästä patteria rakennettaessa hänen oli lähetettävä raportti;
+kun hänen oma käsialansa oli hirveän huono -- kirjeiden saajat usein
+eivät saaneet niistä selkoa -- hän komensi esiin kirjoitustaitoisen
+miehen; muuan kersantti ilmoittautui ja Buonaparten sanelun mukaan
+kirjoitti raportin rintavarustuksella seisoen. Vihollisen luoti
+iski paikkaan ja sotki hiekkaan ja multaan sekä kirjoittajan
+että valmiin kirjeen. "Nyt sitä ei ole tarvis sannoittaa", sanoi
+kylmäverinen kersantti antaen raportin päällikölleen. Tämän tyyneys
+ja hyvä käsiala laskivat perustuksen kenraali _Junot'n_, sittemmin
+Abrantes'in herttuan loistavalle uralle. Muitakin niistä miehistä,
+joiden nimet historiassa ovat liittyneet Napoleonen nimeen,
+tapaamme täällä ensi kerran. Yleensä hän Toulon'in piirityksessä
+muodosti itselleen esikunnan ystävistään, jotka harkinnan nojalla
+tai aavistamalla uskoen hänen onnentähteensä tahi ystävyydestä ja
+sokeasta ihailusta elinajakseen kiintyivät häneen.
+
+Piiritettyjen ulkovarustukset hajosivat toinen toisensa perästä
+Buonaparten tarkoin tähdätyssä tulessa: joulukuun 18 p:nä hän ryntäsi
+suurinta ja tärkeintä varustusta Mulgrave'ia vastaan: hän sai useita
+lieviä haavoja ja hevonen ammuttiin hänen altaan, mutta varustus
+valloitettiin, ja hänen vallassaan oli nyt kerrassaan Toulon'in
+kaupunki ja satamansuu, jossa englantilaiset kiireimmiten koettivat
+saada miehistönsä ja pakolaiset laivoihinsa. "Huomenna me syömme
+illallista Toulon'issa", sanoi konventin komissariolle Buonaparte,
+joka piirityksen aikana oli tullut everstiksi, ja toisena päivänä
+tasavallan sotajoukko astuikin hävitettyyn kaupunkiin. Se oli kuin
+kuollut. Kolme neljäsosaa väestöstä oli pakenemalla pelastunut;
+muut piiloutuivat kellareihin ja sopukkoihin mahdollisimman
+kauvan säilyttääkseen henkensä. Toreilla komissariot suorittivat
+pikatuomioita: roistoväen perusteettomimpienkin ilmiantojen nojalla
+ja ilman mitään tutkimusta tuomittiin onnettomat hengiltä isänmaan
+kavaltajina; niitä haalittiin kokoon sadottain ja ammuttiin tykeillä.
+_Fouché_, vastainen poliisiministeri, lopettaa voitonhurmauksen ensi
+päivänä kirjoitetun kirjeen näin: "Hyvästi, ystäväni! Ilonkyyneleet
+vierivät poskiltani, ne virtaavat sieluni yli; me olemme ainoastaan
+yhdellä tavalla voineet viettää voittoamme; tänään lähetimme 213
+kapinallista tykkiemme kitaan!" Buonaparte vastusti tarpeetonta
+verenvuodatusta ja lienee saanut sen rajoitetuksi. Ainakin
+hän itse kirjoittaa raportissa: "Suurempaan verenvuodatukseen
+tykistön komentaja ja hänen toverinsa eivät olisi suostuneet
+myötävaikuttamaan."
+
+Toulon'in pikaisen valloituksen kunniasta myönnettiin heti veljenosa
+Buonapartelle, ja konventin komissariot _Barras, Fréron_ ja
+Robespierre nuorempi ylensivät hänet frimaire-kuun 30 p:nä vuonna
+II (20/12 v. 1793) kiitollisuudesta prikaatikenraaliksi. Dugommier
+kirjoitti Yhteishyvän valiokunnalle: "Palkitkaa tätä nuorta miestä
+ja ylentäkää hänet: jos hänelle osoitetaan kiitollisuutta, kyllä hän
+itse osaa hankkia itselleen ylennystä."
+
+Mitkä laajat näköalat avautuivatkaan neljänkolmatta-vuotiaalle
+kenraalille! Nyt kun hänessä oli onnellinen tunne siitä, että oli
+päässyt oikealle alalleen, jossa hänen luonnonlahjansa saattoivat
+vapaasti kehittyä, hän tunsi itsensä läheisesti liittyneeksi siihen
+kansaan, jonka mahtava voimankehitys häntä innostulti ja jonka kanssa
+hän jo oli voiton hurmaavaa onnea nauttinut. Tähän saakka hän oli
+tuntenut itsensä italialaiseksi ja ehkä ajatellut tulevaisuuttaan
+Korsikassa, mutta nyt nämä ajatukset jäivät syrjään. Se Ranska, jossa
+hän nyt eli, oli aivan toista kuin se, jota hän lapsena oli oppinut
+vihaamaan. Kaikki vanha oli kukistettu, hänen ikävöimänsä aika oli
+tullut. "Päästäkää minut vertaisieni pariin", hän oli kirjoittanut
+poikana, "ja minä olen pian heistä kaikista ensimäinen."
+
+Mutta minkä lopputarkoituksen hän itselleen asetti, kuinka korkealle
+hänen kunnianhimoinen henkensä pyrki nyt, kun se kerran oli liidellyt
+Korsikan ahtaiden vuorien yli ja oli oppinut tuntemaan voimansa,
+siitä on mahdoton puhua. Enemmän kuin koskaan ennen hän varmaankin
+nyt oli varuillaan, ettei vain kukaan pääsisi lukemaan ajatuksia
+hänen sielunsa syvyydestä. Terävästä älystään huolimatta hän oli
+taipuvainen vaanimaan tulevaisuuden enteitä, ja juuri tähän aikaan
+hänelle oli ennustettu, että hän oli kulkeva meren poikki voitokkain
+lipuin ja palaava suurempana kuin ikinä ennen.
+
+Kunnian portaat olivat niinä päivinä vaaralliset. Guillotinin
+vuodattama veri teki ne liukkaiksi ja nilveiksi; joka nopeimmin
+pääsi ylös, se nopeimmin putosi alas. Sen Buonapartekin sai kokea.
+Korsikalaisista kävi ammoisista ajoista maine, että he olivat
+viekkain ja neuvokkain kaikista Italian heimoista, ja Buonaparte
+oli aito korsikalainen. Mutta kuinka varovaisesti hän liikkuikin,
+hän pari kertaa oli luiskahtamaisillaan. Heti kun Yhteishyvän
+valiokunta oli vahvistanut hänen kenraaliksi-nimityksensä, hän
+luopui aateluudestaan, joka varmaankaan ei merkinnyt hänelle mitään
+-- ja pääsi siten vaarallisesta aristokraatti-nimestä. Mutta kun
+hän, saatuansa tehtäväkseen Toulon'in sataman ja koko rannikon
+linnoittamisen Mentone'en saakka, sotilaalliselta näkökannalta
+ehdotti Marseille'n linnoituksen uudestaan rakentamista, niin
+Parisin klubit heti syyttivät häntä vallankumoustribunalissa
+vapaudelle ja tasa-arvoisuudelle vaarallisena -- tyranniuden
+revittyjä muistomerkkejä ei ikinä enään saanut rakentaa. Ainoastaan
+vaikutusvaltaisten ystäviensä avulla hän vapautui matkustamasta
+Parisiin, josta hän tuskin olisi palannut. Mutta ainoastaan vähän
+aikaa hän sai iloita ystäviensä suojeluksesta. Valkeni termidor'in
+9 p. vuonna III (21/7 1794), ja kun Robespierre'iä vastaan kytenyt
+vihanvimma purkautui, kammoksuttu diktaattori kukistettiin ja
+maltillisemmat termidorilaiset ja girondistit pääsivät valtaan,
+silloin Buonapartelle heti puhalsi vastatuuli. Koska hän oli ollut
+läheisessä yhteydessä kukistuneen puolueen kanssa, jopa niin,
+että hän "konventin täyttä luottamusta nauttien" oli ollut mukana
+Genuassa salaisessa lähetystössä, josta vain jotkut konventin
+jäsenet tiesivät, niin hänkin nyt sai kärsiä seuraukset. Hänen
+ystävänsä Salicetti -- ollen itse vaaran alaisena -- ilmiantoi hänet,
+toivoen siten pysyvänsä pinnalla. Buonapartelle olivat Salicettin
+entisyys ja tuumat tunnetummat kuin mitä tälle oli mieluista.
+Salicetti pelkäsi häntä sen lisäksi vielä sentähden, että aavisti
+hänestä saavansa kykenevimmän kilpailijan, ja nyt hän, vaikka viime
+päiviin saakka oli kuulunut samaan puolueeseen, tahtoi päästä
+Buonapartesta ilmiantamalla hänet termidorilaisille Robespierre'in
+hartaaksi ystäväksi. Seurauksena oli, että kenraali Buonaparte
+eroitettiin virasta ja vangittiin, ja kaikki hänen paperinsa otettiin
+takavarikkoon.
+
+Kymmenkunta päivää hän istui vankina Quarré'n fortissa pienen
+merikaupungin Antibes'in lähellä, ja hänellä siis oli hyvin aikaa
+miettiä onnen vaihtelevaisuutta. Ehkä hän nyt katkerasti katui,
+ettei ollut suostunut rupeamaan Parisin päälliköksi silloin,
+kun Robespierre puoli vuotta sitten hänelle virkaa tarjosi.
+"Mitä hittoa minulla olisi siinä romussa tekemistä?" hän silloin
+ajatteli. "Kärsivällisyyttä! Kyllä minä vielä tulen pitämään
+komentoa Parisissa." Mutta hän oli siksi toimekas luonne, ettei
+hän kauvankaan huolehtinut asioista ja oloista, joita ei voinut
+muuttaa. Heti saatuansa vihiä tuhoisasta termidorin 9 p:stä ja pari
+päivää ennen vangitsemistaan hän kirjoitti eräälle ranskalaiselle
+diplomaatille: "Robespierre nuoremman kukistus on tehnyt minuun
+jommoisenkin vaikutuksen; minä pidin hänestä varsin paljon ja
+uskoin hänet rehelliseksi mieheksi. Mutta olisipa hän ollut vaikka
+isäni, olisin hänen rintaansa työntänyt tikarin, jos olisin hänessä
+huomannut ajatusta ruveta tyranniksi." Kummallisia sanoja sen miehen
+suusta, joka muutama vuosi myöhemmin hautoi ja toteutti saman
+ajatuksen; mutta tuo olikin vain yksi niitä tasavaltaisia fraaseja,
+joita silloin täytyi kantaa kielellään, jos mieli käydä hyvästä
+kansalaisesta. Näinä levottomina aikoina opittiin pitkälle kehittynyt
+teeskentelytaito. Ylt'ympäri vilisi vakoojia; kirjesalaisuutta ei
+ollut missään; mutta juuri tätä seikkaa Buonaparte käytti hyväkseen.
+Hän osasi paremmin kuin yksikään muu sanoilla salata ajatuksen:
+yksityisissä kirjeissään -- jotka hän arvasi matkalla avattavan ja
+joita hän siis tiesi lukevan monen muunkin kuin kirjeen saajan (ne
+olivat sitä varten aiotutkin) -- hän on tyyni, asioista välittämätön,
+kiihkosta ja kunnianhimosta vapaa mies, joka haluaa vain maapalstan
+ja pienen rakennuksen elääksensä rauhassa ja onnellisena.
+Ulkoasussaankin hän noudatti mitä suurinta yksinkertaisuutta ja
+arkipäiväisyyttä, jotta ei eroaisi tasavaltaisista muodoista.
+Niin kenraali kuin olikin, hänen pukunsa oli melkein kurja. Hänen
+tukkansa, joka ajan tavan mukaan oli niskaan punottu piiskaksi ja
+ohimoilla riippui löysästi "koirankorvina", oli huonosti puuteroittu
+ja huonosti kammattu: hattu ja tuo sittemmin niin kuuluisa harmaa
+takki oli rasvainen ja harjaamaton, ja virkamerkit mahdollisimman
+yksinkertaiset; saappaat olivat usein kiilloittamattomat; hansikkaita
+hän ei käyttänyt, "päästäksensä tarpeettomista kuluista"; kädet,
+joista hän sittemmin suorastaan ylpeili, olivat laihat ja sormet
+mustat. Ollen hipiältään kelmeä ja naalakka, tavattoman laiha,
+käynniltään kömpelö ja huojuva, pieni korsikalainen ei tehnyt
+sellaisen vaikutusta, joka kykenisi pyrkimään sitä kenraalin arvoa
+korkeammalle, mihin hän jo oli päässyt.
+
+Ja se häneltä nyt aiottiin riistää; jopa uhkasi vaara hänen
+henkeänsäkin. Mutta vaikka hänellä todellakin sekä Robespierre'n
+ystävänä että muutamien Genuan-matkalla sattuneiden arveluttavien
+tapausten tähden oli aihetta pelätä pahinta -- keikahdus elämästä
+kuolemaan oli siihen aikaan helposti suoritettu --, hänen harkitseva
+älynsä ei jättänyt häntä hetkeksikään pulaan. Hänen sokea ihailijansa
+Junot, joka nyt oli hänen luutnanttinaan ja sihteerinään, ja Marmont
+tahtoivat auttaa häntä pakenemaan ja olivat valmistautuneet sitä
+varten, että jos häntä todellakin lähdettäisiin viemään Parisiin,
+hyökättäisiin vartioväen kimppuun ja vapautettaisiin nuori kenraali.
+Buonaparte sai tuumasta vihiä ja käytti heti -- vaikka olikin
+tiettävästi asiasta levoton -- tilaisuutta tekeytyäkseen Junot'lle
+osoitetussa kirjeessä, jonka hän tiesi joutuvan monen muunkin kuin
+hänen luutnanttinsa luettavaksi -- tyyneksi mieheksi, joka ei pelkää
+ja jolla ei ole syytäkään pelätä tuomareitansa:
+
+'Huomaan taas, rakas Junot, ystävyytesi siitä tuumasta, jota minulle
+ehdotat. Sinä tunnet myös ja olet pitkät ajat tuntenut minun
+ystävyyteni sinua kohtaan, ja toivon sinun siihen luottavan.
+
+Ihmiset saattavat tehdä minulle vääryyttä, rakas Junot, mutta on
+kylliksi, että tietää olevansa syytön. Omatuntoni on se tuomioistuin,
+jonka eteen haastan tekoni.
+
+Tämä omatunto on tyyni, kun siltä kyselen; älä siis mihinkään ryhdy;
+sinä vain saisit minut epäilyksen alaiseksi.
+
+Hyvästi, rakas Junot, ystävälliset terveiset.
+
+Buonaparte.'
+
+Hän pääsi vapauteen, vaan ei hyvän omantuntonsa eikä deklamatorisen
+puolustuskirjoituksensa nojalla, jonka hän lähetti Salicettille ja
+hänen apulaisilleen. "Kuulkaa minua!" hän siinä lopuksi kirjoittaa,
+"ottakaa pois minulta se paino, joka minua rasittaa, ja suokaa
+minulle kaikkien patrioottien kunnioitus. Jos huonot lopultakin
+himoitsevat henkeäni -- hyvä on, tunnin perästä ne sen saakoot, siksi
+vähän siitä pidän ja olenhan sen niin usein pannut alttiiksi! Niin,
+yksin se ajatus, että elämäni saattaisi olla isänmaalle hyödyksi,
+saa minut sen painon miehekkäästi kantamaan." Hänen vapauttamisensa
+lähimpänä syynä oli, että hänen toimintansa ja hyvät palveluksensa
+Toulon'issa olivat vielä tuoreessa muistossa, ja että Salicetti hänen
+papereissaan ei tavannut mitään, joka olisi voinut hänelle itselleen
+olla vaarallista. Kun asiaa tutkittaessa häntä vastaan ei ollut
+mitään varsinaista käynyt ilmi, ja kun sitä paitsi tasavalta saattoi
+käyttää hänen sotilaallisia tietojaan ja kykyään suuresti hyödykseen,
+konventti käski jälleen päästää Buonaparten vapaaksi ja antaa hänen
+pitää entisen virka-arvonsa.
+
+Vaikka hän taas olikin vapaa mies, hänen kulkuaan kuitenkin oli
+arveluttavasti ehkäisty sen pahempi juuri hänen valmistautuessaan
+toteuttamaan suunnitelmaa, jota hän itse piti tienä valtaan ja
+maineeseen -- tulevaisuus oli pian osoittava kuinka suurella
+syyllä. Toulon'in valloituksen jälkeen Buonaparte oli johtanut,
+paitsi linnoitustöitä pitkin rannikkoa, "italialaisen armeijan"
+hyökkäysretkeä Sardiniaa ja itävaltalaisia vastaan Piemontissa.
+Hänen korsikalaiset tutkimuksensa sissisodan käynnistä vuoristossa
+olivat hänelle tässä erittäin hyödylliset; sen sijaan että ennen
+oli suurin ponnistuksin koetettu ajaa vihollinen pois asemistaan,
+osasi Buonaparte yksinkertaisesti ne kiertää, joten ne menettivät
+merkityksensä. Mutta hän meni vielä pitemmälle ja valmisti
+suunnitelman Genuan valloittamiseksi. Kun hän kerran saisi jalansijan
+hedelmällisessä pohjois-Italiassa, hän saattaisi mielensä mukaan
+kääntyä Itävaltaa tai Italian ruhtinaita vastaan. Tämän suunnitelman
+hän oli ilmaissut Robespierre nuoremmalle; sen olivat hän ja useat
+muut konventin jäsenet täydellisesti hyväksyneet, ja siinä oli
+salaisen Genuan-matkan varsinainen ydin. Kaikki nämä loistavat
+tulevaisuussuunnitelmat olivat nyt termidor'in 9 p:n tapauksien
+jälkeen mennyttä.
+
+Mutta Buonaparte ei voinut pysyä toimetonna; hän tarvitsi uusia
+voittoja, jotka hankkisivat hänelle sen vaikutusvallan ja arvon,
+minkä syytös ja vangitseminen olivat häneltä riistäneet. Sillä
+hetkellä, hirmuvallan kukistumisen jälkeen, kävi kautta maan
+sellainen ikävöimisen huokaus, sellainen levon ja rauhan kaipuu --
+kun vain rauha saavutettaisiin kunniallisilla ehdoilla --, että hänen
+täytyi itsekseen myöntää toiveiden sodalla saavutettavista eduista
+olevan varsin pieniä. Semmoisissa oloissa tuo vaatimaton nuoruuden
+unelma, päästä johonkin tehtävään Korsikassa, saattoi hänestä taas
+näyttää houkuttelevalta; vastoinkäyminen Ranskassa vei hänet jälleen
+kotirannoille.
+
+Paoli oli kesäkuussa 1794 asettanut Korsikan Englannin suojelukseen.
+Ranskalainen sotaväki pysyi kuitenkin vielä linnoitetuissa
+satamakaupungeissa. [Kun Englannin laivasto elokuussa valloitti
+niistä viimeisen -- Bastian -- menetti laivaston päällikkö Nelson
+toisen silmänsä.] Mikä olikaan luonnollisempaa Buonapartelle
+kuin ehdotus, että "Korsikan departementti vapautettaisiin"
+englantilaisista, että rikolliset, jotka kavalasti olivat pitäneet
+vihollisen puolta, rangaistaisiin, ja että ne monet hyvät
+tasavaltalaiset, joiden oli ollut pakko paeta, palautettaisiin
+isänmaahan? Semmoinen oli ohjelma virallisesti; mutta "rikolliset"
+olivat hänen mieskohtaisia vihollisiaan, "hyvät tasavaltalaiset"
+hänen omia puoluelaisiaan vuosilta 1792-93, ja "Korsikan
+vapauttaminen" paras tilaisuus nuorelle kenraalille, joka tällä
+kertaa oli vähän huonossa huudossa, voittaa uusia laakereita ja
+enemmän kunniaa.
+
+Buonaparte kirjoitti syyskuussa 1794: "8-10,000 miehen ja 12
+sotalaivan voimalla yritys Korsikaa vastaan tähän vuoden aikaan on
+oleva jaloitteluretki vain". Laivasto kuitenkaan ei valmistunut
+lähtöä varten ennenkuin 1 p. maaliskuuta seuraavana vuonna; sen piti
+ensin puhdistaa kulkuväylä englantilaisista laivoista. Mutta joku
+päivä sen jälkeen se kohtasi Englannin laivaston, hävisi taistelussa
+perinpohjin, ja sen täytyi kiireimmiten palata kotimaahan. Siten
+oli Korsikan valloitus toistaiseksi mahdoton. Buonaparten hankkeet
+tälläkin kertaa pettivät.
+
+Harvoin sattuu onnettomuus tuomatta toisenkin mukanaan. Kommentissa
+kiinnitettiin huomiota siihen arveluttavaan seikkaan, että
+suuri joukko korsikalaisia upseereja palveli italialaisessa
+armeijassa. "Korsikalaiset ovat sotaisia; heidän maansa on lähellä;
+englantilaisten valloittamasta Bastiasta on tullut Ranskaan
+entisten lisäksi koko joukko noita saarelaisia, jotka ovat kaikki
+vallankumouksen puolella, ja korsikalaisen kansanedustajan läsnäolo
+etelä-armeijassa on niitä houkutellut sinne." Hallitus huomasi
+viisaimmaksi hajoittaa nämä levottomat vallankumoukselle suosiolliset
+päät niin laajalle kuin mahdollista ja asetti korsikalaiset upseerit
+eri osastoihin kautta maan. Buonaparte sai käskyn siirtyä tykistön
+päälliköksi länsi-armeijaan, joka taisteli Vendée'n kapinoitsijoita
+vastaan; joku päivä sen jälkeen hän kuitenkin sai uuden tiedonannon,
+että hän konventin käskystä siirretään tykistöstä jalkaväkeen.
+
+Kaikki hänen kauniit tuulentupansa särkyivät kerrassaan. Hänen
+ei ainoastaan ollut pakko luopua näyttämöltä, jota hän -- pitäen
+silmällä italialaista hyökkäyssotaansa -- oli yhä uudestaan
+tutkinut, poistua ainoasta paikasta, jossa hänellä oli mahdollisuus
+saavuttaa sielunsa janoama kuuluisuus. Ei, hän vielä suorastaan
+alennettaisiin, siirrettäisiin tykistöstä, entisestä aselajistaan,
+jota hän paremmin kuin kukaan muu osasi käyttää ja jolle hän oli
+osannut hankkia jonkinmoisen itsenäisyyden, jalkaväestöön, jota
+hän ja kaikki muiden aselajien sotaherrat siihen aikaan pitivät
+tavallaan ala-arvoisena. Hänelle ei juolahtanut hetkeksikään mieleen
+alistua herra Aubry'n, Yhteishyvän valiokunnan sotalaitosta varten
+valtuutetun taantumuksellisen jäsenen käskyihin, miehen, joka
+korkeasta iästään huolimatta ei ollut päässyt kapteenia ylemmäksi,
+ja joka sai kiittää ainoastaan oikullisia valtiollisia oloja
+lyhyestä valtansa aikakaudesta. Buonaparte matkusti heti Parisiin
+saadaksensa selityksen tähän nöyryyttävään virka-alennukseen. Syyksi
+Aubry esitti -- ainoassa puhelussa, jonka hän Buonapartelle myönsi
+-- tämän suhteettoman pikaisen ylenemisen ja hänen nuoruutensa.
+"Taistelutantereella vanhenee äkkiä", vastasi viisikolmattavuotias
+kenraali tiukasti, "ja sieltä minä tulen." Päätös ei kumminkaan ollut
+peruutettavissa, ja silloin hän ajan voittamiseksi ja odottaaksensa
+tapausten kehittymistä ilmoittautui sairaaksi. Yksi ainoa
+henkilövaihdos Yhteishyvän valiokunnassa saattaisi avata hänelle
+uusia mahdollisuuksia.
+
+Ja varsin luultavaa olikin, että pian oli tapahtuva yleinen sekä
+henkilö- että järjestelmänmuutos. Äärimäiset "vuorelaiset", jotka
+kukistuivat termidorin 9 p:nä v. II, koettivat valmistaa nousua
+taantumusta vastaan. Siihen Buonaparte pani kaiken toivonsa -- samoin
+kuin hän kolme vuotta ennen oli toivonut demokratian voittoa elokuun
+10 p:nä. Salicetti ja muut entiset ystävät olivat ankarissa puuhissa
+kapinan järjestämiseksi, ja itse Buonaparte näkyy ottaneen osaa sen
+valmistuksiin. Hänen ystävänsä koulu-ajalta, Bourienne, jonka hän
+taas tapasi, ainakin näyttää viittaavan siihen: "Kävin melkein joka
+aamu hänen luonaan. Sinne tuli moni sen ajan etevistä miehistä, m.m.
+Salicetti, jonka kanssa hänellä oli vilkkaita keskusteluja ja jonka
+kanssa hän mielellään tahtoi olla kahdenkesken. Huomasin pian, että
+nuori ystävämme oli päässyt tai koki päästä jonkin valtiollisen
+juonen perille. Vieläpä luulen havainneeni, että Salicetti oli
+hänet vannottanut ja että hän oli sitoutunut olemaan ilmaisematta,
+mitä oli tekeillä. Hän oli aina mietiskelevä, usein totinen ja
+rauhaton, ja odotti aina salatun kärsimättömästi Salicettin tuloa."
+Myöskin yhteisen kotimaalaisensa rouva Permon'in luona he usein
+tapasivat toisensa, ja sielläkin -- vähää ennen kapinaa -- oli pantu
+merkille heidän levottomuutensa ja hajamielisyytensä. Joskus sattui
+heidän välillään kiivaita yhteentörmäyksiä, ja kun rouva Permon
+kerran lausui Buonapartelle paheksumisensa Salicettin menettelyn
+johdosta häntä kohtaan, hän käsittämättömällä hymyilyllä vastasi:
+"Hän on tahtonut tehdä minulle suurta harmia, mutta minun tähteni
+ei ole sitä sallinut. Sittenkään en rohkene juuri kehua tähteäni:
+minkähänlaiseksi tulevaisuuteni muodostuneekaan?"
+
+Prairial'in 1 p:nä III (20/5 1796) puhkesi kapina, mutta kaikkialla
+se kukistettiin; hallitus oli lujempi kuin koskaan ennen, ja
+Buonaparten toivo saada nähdä uusia miehiä peräsimessä petti.
+Jotkut hänen ystävistään ja tuttavistaan, jotka eivät olleet yhtä
+nuorteita ja taitavia laskuissaan kuin hän, olivat rohjenneet
+mennä liian pitkälle; niiden joukossa oli Salicetti, jota vastaan
+heti julkaistiin vangitsemis- ja syytöskirja. Hän oli ennen,
+hirmuhallituksen aikana, pelastanut rouva Permon'in miehen ja pojan
+teloituslavalta ja tuli nyt itse vaaran uhatessa anomaan tyyssijaa
+hänen talossaan. Piilopaikastaan hän sai ohuen seinän takaa kuulla
+Buonaparten sadatuksia häntä vastaan: "Hän on minua suuresti
+vahingoittanut ja turmellut tulevaisuuteni sen ensi hetkinä, saanut
+kunnianhimoiset toiveeni lakastumaan varressaan. Sen raportin, jonka
+lähetin Genuasta palattuani ja jonka piti antaman minulle arvoa ja
+kunniaa, sen on pahanilkisyys myrkyttänyt, niin että se käännettiin
+minua vastaan syytöksenä! Anteeksi voin antaa, mutta unohtaa? Ei, se
+on toinen asia."
+
+Buonaparte, joka Salicettin ilmiannossa Robespierre'n kukistumisen
+jälkeen luuli näkevänsä syyn nykyiseen toimettomuuteensa ja
+alennukseensa, sai pian palvelijaltansa, joka oli rouva Permon'in
+kamarineitsyen rakastaja, tiedon Salicettin piilopaikasta. Mutta
+jalomielisyydellä, joka aiheutui viisaudesta sekä varovaisuudesta
+rouva Permon'in ja hänen perheensä vuoksi, hän ei ollut siitä
+tietävinäänkään; vasta kun rouva Permon, ajuriksi puettu Salicetti
+palvelijanaan, tyttärineen pysähtyi postiasemalla Parisin
+ulkopuolella vaihtaakseen hevosia matkalla Bordeaux'hon, sai hän
+kenraali Buonapartelta seuraavan kirjeen:
+
+'En ole koskaan tahtonut käydä narrista; siltä kuitenkin näyttäisin
+teidän silmissänne, ellen sanoisi teille, että olen yli kolme viikkoa
+tiennyt Salicettin olevan teidän luonanne kätkettynä. Muistakaa
+sanani, rouva Permon, itse prairialin 1 p:nä. Olin siitä melkein
+siveellisesti vakuutettu. Nyt sen tiedän varmasti. Salicetti --
+huomaat, että olisin voinut sinulle kostaa sen ikävyyden, jonka
+teit minulle; sillä olisin ainoastaan kostanut, sen sijaan että
+sinä tuotit minulle pahaa, vaikka en ollut sinua loukannut. Kumpi
+meistä nyt on jalommin menetellyt, sinäkö vai minä? Niin, olisin
+voinut kostaa, enkä sitä tehnyt. Ehkä väität, että suojaajattaresi
+tähden olet pelastunut, ja on suhteeni häneen todella minuun
+suuresti vaikuttanut. Mutta vaikka olisit ollut yksin, aseetonna ja
+turvattomaksi julistettuna, olisi pääsi ollut minulle pyhä. Pakene!
+Etsi rauhassa paikka, jossa voit saada paremmat tunteet isänmaatasi
+kohtaan; minun suuni ei ikinä mainitse nimeäsi. Koeta katua, ja ennen
+kaikkea: koeta antaa arvoa vaikuttimilleni. Sen ansaitsen, sillä ne
+ovat ylevät ja jalomieliset.
+
+Parhaat toivomukseni seuraavat teitä, rouva Pernmon, ja tytärtänne.
+Te olette kaksi heikkoa, turvatonta olentoa. Taivas ja ystävänne
+rukoukset suojelkoot teitä. Olkaa varovaisia, älkääkä oleskelko
+koskaan isoissa kaupungeissa. Jääkää hyvästi!'
+
+Buonaparten, sairaaksi ilmoitettuna, tutkiessa ajan merkkejä
+hänen kassansa arveluttavassa määrässä hupeni. Paperirahat,
+_les assignats_, joilla valtio maksoi hänen jotensakin niukan
+kenraalinpalkkansa, olivat siihen määrään arvossa alentuneet,
+että heinäkuussa 1795 maksettiin 750 paperifrangia 20 frangin
+kultarahasta, ja samaan aikaan elatusaineiden hinta suunnattomasti
+nousi. Hän antautui Bourienne'n kanssa keinotteluihin, jotka
+kuitenkin menivät myttyyn; sen paremmin ei menestynyt yritys
+toimittaa ranskalaista kirjallisuutta ulkomaille. Hänen täytyi pian
+myydä vaununsa ja supistaa tarpeensa välttämättömimpään. Joskus
+hänellä ei ollut sitäkään; silloin hänen täytyi olla iloinen,
+että oli hyviä ystäviä. Yhteen aikaan Buonaparte ja Junot elivät
+jälkimäisen kotoa saaduilla taskurahoilla. Kun nekin loppuivat, hän
+vei Junot'n muassaan Permon'lle ja sanoi hymyillen talon rouvalle:
+"Espanjan hopealaivasto ei ole saapunut tänään, minä tuon sentähden
+vieraan mukanani." Täällä eräillä päivällisillä, joihin jokaisen
+täytyi kalliin ajan tähden tuoda leipä muassaan, Junot ensi kerran
+näki talon nuoren tyttären, neiti Loulou'n; hänestä tuli sittemmin
+hänen vaimonsa, ja Abrantes'in herttuattarena hän tiesi kertoa monta
+hauskaa kaskua Buonapartesta.
+
+Uhkaavasta nälänhädästä huolimatta Parisi oli hirmuhallituksen
+kukistuttua herännyt uuteen elämään. "Vaunuja ilmestyy taas;
+keikareita näkyy kaduilla, tai oikeammin: ne eivät muista -- kuten
+pitkän unennäön jälkeen -- että koskaan olisivat lakanneetkaan
+loistelemasta. Taas käydään kirjastoissa, käydään kuulemassa
+historian, kemian, kasvitieteen, tähtitieteen y.m. luennoita
+myötäänsä. Tässä maassa on koottuna kaikki, millä voi huvitella
+ja saada elämän suloiseksi; mietiskelyistä tempaudutaan irti --
+minkätähden katsottaisiinkaan maailmaa mustassa valossa moisen
+henkisen liikkeen aikana, moisessa hälinässä ja hyörinässä. Naisia
+on kaikkialla, teattereissa, kävelypaikoilla, kirjastoissa.
+Oppineen työhuoneessa tavataan hurmaavia naisia. Ainoa paikka maan
+päällä, jossa ne ansaitsevat päästä hallitsemaan, on täällä! Miehet
+ovat sentähden kokonaan niiden lumoamia, ainoastaan niitä miehet
+ajattelevat, elävät ainoastaan niitä varten. Vain puolen vuoden
+oleskelu Parisissa riittää naiselle opettamaan, mikä hänelle sopii ja
+kuinka suuren vallan hän voi saavuttaa."
+
+"Täällä tuntuu hyvältä olla, ja huvittelemaan täällä ollaan varsin
+halukkaita; tekisi mieli sanoa, että jokainen koettaa korvata
+äskeisinä aikoina kärsimänsä vahingon ja että epävarma tulevaisuus
+vaatii nauttimaan hetkestä mahdollisimman tyyten."
+
+Nämä sanat Buonaparten kirjeessä veljellensä Josefille, joka äsken
+oli nainut rikkaan saippuankeittäjän tyttären, neiti _Clary'in_,
+jonka sisarta _Desirée'tä_ hän itse juuri tähän aikaan toivoi
+vaimokseen, kuvaavat selvästi pääkaupungin uudestaan virinnyttä
+elämää. Mutta siinä ei mainita, että hän itse olisi ollut osallisena
+yleisessä ilossa; hän näyttelee lähinnä vain katselijan osaa.
+Lisäyksessä yllä sanottuun hän ilmoittaa, mitä hän kaipaa. "Omasta
+puolestani olen tyytyväinen; kaipaan vain edes yhtä taistelua.
+Soturin täytyy poimia laakereita tai kaatua kunnian tantereella."
+Mutta tämä kaipuu olikin niin kipeä ja toivo saada se poistetuksi
+siksi pieni, että Buonaparte, vaikka hän joskus olikin huveissa
+mukana, ei päässyt koskaan sen painostuksesta vapaaksi. "Olimme
+Théâtre Français'ssa", kertoo Bourienne'n vaimo, "mieheni, Buonaparte
+ja minä. Kaikkia näytteleminen huvitti, taputettiin käsiä ja nauraa
+hohotettiin. Buonaparte vain istui kylmänä ja vaiti. Minulle silloin
+selvisi, että hänen luonteensa on kylmä, usein synkkä; hänen hymynsä
+oli harvoin luonnollinen, ja hän usein nauroi väärässä kohdassa."
+Joskus hänelle sattui meluavan iloisuuden kohtauksia; ne saattoivat
+vaikuttaa vastenmielisesti, mutta silloin hän osasi, vaikkakin
+puutteellisella ranskankielellä, omituisen pirteällä tavalla kertoa
+tapahtumia sotilaselämästä, joita leimasi milloin tarttuva hilpeys,
+milloin kyynillinen vahingonilo. Ruvettiin jo kutakuinkin yleisesti
+parisilaisessa seuraelämässä puhumaan tuosta vaatimattomasti
+puetusta, jo tunnetusta mutta ulkomuodoltaan niin vähäpätöisestä
+kenraalista, jonka silmiä ja suuta kuitenkaan ei unohdettu koskaan,
+kun ne kerran oli sattumalta nähty, ja joka ulkonaisesti niin
+paljon muistutti kauheata Marat'ta. "Sen vaikutuksen hän teki,
+ettei ole hyvä tavata häntä illalla metsän läheisyydessä," kertoo
+muuan säätynainen siihen aikaan. Sittemmin sama nainen puhuu hänen
+kauniista katseestaan ja lisää: "Ellei hän olisi ollut laiha
+sairaloisuuteen saakka, niin että häntä tuli sääli, olisi huomattu,
+että hänen piirteensä olivat erinomaisen hienot. Semminkin hänen
+suunsa oli hyvin kauniisti muodostunut. Eräs maalari, Davidin
+oppilas, joka usein kävi herra N:n luona, missä kenraalin tapasin,
+sanoi että hänessä oli kreikkalaisia piirteitä."
+
+Tämä hieno suu osasi kuitenkin sinkahuttaa teräviä sanoja.
+Tällä odotusajalla, jolloin köyhyys ja tulevaisuuden huolet
+häntä tuskastuttivat ja jolloin hän aina itselleen saarnasi
+kärsivällisyyttä, hän oli osannut hankkia pääsyn kaikkiin johtaviin
+piireihin, ja siten hän osui myös _Tallien'in_ luo, jonka kaunis
+vaimo oli muodin ja maun kuningatar. Siellä hän kerran tapasi
+vaarallisimman kilpailijansa, tasavallan ylpeyden, nuoren
+kenraali _Hoche'in_; tämä oli päällikkönä länsiarmeijassa, johon
+Buonaparte vastoin tahtoaan oli siirretty. Seurueen huviksi hän
+esiintyi taikurina läsnäolijain käden viiruista ennustaen heidän
+tulevaisuuttaan. Myöskin Hoche ojensi kätensä; Buonaparte tarkasti
+viivat ja sanoi kuivasti: "Te, kenraali, kuolette rauhallisesti
+vuoteessanne."
+
+Vaikka tuo kunnianhimoinen mies kuumeisesti odotti onnea tuottavaa
+mullistusta, hän kuitenkin mestarillisesti osaa kirjeissään
+Josef-veljelleen salata levottomat ajatuksensa ja toiveensa ja
+puhuu mitä ylistävimmin sanoin Ranskasta ja hallituksesta: "Tämä
+on se paikka, jossa oikeamielinen ja järkevä mies, joka ainoastaan
+huolehtii ystäviensä menestyksestä, saattaa elää täysin pakottomana
+ja todellisesti vapaana." -- "Oleskelen Parisissa yksinomaan sinun
+tähtesi." -- Ei voine kuitenkaan kukaan väittää hänen laiminlyöneen
+omia etujansa; päinvastoin hänen olonsa Parisissa oli hänelle
+itselleen merkitykseltään mitä tärkein. Mutta korsikalainen, voimakas
+perhetunteensa sai hänet kyllä varsin vireästi toimimaan sukunsakin
+puolesta. Äiti ja sisaret olivat turvatut Josefin rikkaan naimisen
+kautta, joten hänellä niistä ei ollut mitään huolta. Mutta Lucien
+oli terroristina vangittu; hän oli vapautettava; Jerôme oli saatava
+Parisiin kouluun; Louis, jonka kasvatuksen hän erityisesti oli
+ottanut huolekseen, oli lähetettävä Chalons'iin Marnen varrelle
+suorittamaan tykistötutkinto, ja tämä kaikki oli Buonaparten
+hartioilla. Viimemainitusta veljestään hän kirjoittaa Josefille
+syyskuun 6 p:nä: "Olen varsin tyytyväinen Louis'hin, hän vastaa minun
+toivomuksiani ja odotuksiani, hän on reipas viikari ja sentähden myös
+minun makuni mukainen, hänessä on yhdistyneenä lämpö, terveys ja
+kyky, hän on luotettava ja rakastettava, hänessä on kaikkea. Tiedät,
+ystäväni, että elän yksinomaan siitä ilosta, jonka voin valmistaa
+omaisilleni; jos toiveitani seuraa sama menestys, joka ei koskaan
+petä minua yrityksissäni, niin voin tehdä teidät onnellisiksi ja
+toteuttaa toivomuksenne."
+
+Hän saattoi hyvällä syyllä puhua menestyksestä, joka aina seurasi
+häntä. Sillä uusi sotaministeri, joka heinäkuussa astui Aubry'n
+sijalle, oli kutsuttanut hänet kuulustaaksensa hänen mielipidettään
+italialaisesta armeijasta, joka taas oli menettänyt Buonaparten
+itsensä saavuttamat edulliset asemat. Tässä kosketeltiin kaikkien
+hänen toiveittensa ytimeen. Hän oli heti ilmi tulessa ja esitti
+hämmästyneelle ministerille sotaretkisuunnitelman, jonka mukaan
+oli samottava Lombardian ja Tyrolin kautta aina Wien'iin saakka.
+Ihastuneena niihin nerokkaisiin ja rohkeisiin ajatuksiin, joita hän
+heti huomasi suunnitelmassa, ministeri pyysi häntä olemaan jonkun
+aikaa vapaana ja rauhassa ja laatimaan selityksen, jonka ministeri
+sitten aikoi esittää Yhteishyvän valiokunnalle. "Aikaa!" huudahti
+Buonaparte. "Suunnitelmani on niin kypsä, ja minulla on se niin
+täydellisenä päässäni, että minun tarvitsee vain pyytää teiltä pari
+paperiarkkia, kynää ja mustetta."
+
+Puoli tuntia sen jälkeen sotasuunnitelma oli ministerin pöydällä
+ja lähetettiin Yhteishyvän valiokunnan käskystä Italian-armeijan
+kenraaleille, joiden mielipidettä tahdottiin kuulla. Buonaparte
+määrättiin toistaiseksi topografisen toimiston johtajaksi; tämä
+oli hänelle sikäli suureksi hyödyksi, että hän joka päivä joutui
+tekemisiin hallituksen jäsenten kanssa. Hän osoitti tässä toimessa
+suunnatonta työkykyä. Koko päivän ja joskus kolmeen asti yöllä hän
+oli toimessa, ja pääsi lyhyessä ajassa yhteyteen kaikkien tasavallan
+sotaväen-osastojen kanssa.
+
+Mutta toivoaan päästä takaisin etelä-armeijan tykistöväkeen hän ei
+saanut toteutetuksi; se oli "liian suurta kunnianhimoa", sanottiin
+hänelle. Vaikka hän kuinka koetti salata näihin aikoihin niin
+vaarallista intohimoa, ei hän siinä kuitenkaan aina onnistunut.
+Saadaksensa tuumansa siihen valoon, että hänen ajatuksensa olivat
+muka Ranskasta kaukana, hän teki konventille ehdotuksen lähteäkseen
+Konstantinopoliin järjestämään sultanin tykistöä ajanmukaiseen
+kuntoon, niin että Turkki voisi ryhtyä Ranskan eduksi taisteluun
+Itävaltaa ja Venäjää vastaan. Hän varmasti uskoi, että viime tingassa
+ei suostuttaisi päästämään pois upseeria, joka jo oli osoittautunut
+monessa suhteessa tavattoman kykeneväksi. Ja hän toivoi, että kyllä
+hänet siirretään entiseen aselajiinsa, kun vaan asianomaiset saavat
+syytä pelkoon, että hän omin päinsä lähtee pois. Hän kirjoittaa
+syyskuun alussa Josefille: "Mitä tapahtuneekin, älä ole minun
+puolestani levoton; olen saanut kaikki oikeamieliset ihmiset
+ystävikseni, mihin puolueeseen kuulunevatkin ja mitä mieltä asioista
+lienevätkin."
+
+Mutta oli sittenkin muutamia ei "oikeamielisiä" ihmisiä, joilla
+oli jonkunverran vaikutusta. Fructidor'in 27 p:nä muutamat hänen
+ystävänsä Yhteishyvän valiokunnassa ehdoittivat, että häntä
+käytettäisiin sekä tykistössä että diplomaattina, ja lausuen hänestä
+kiittäviä sanoja arvelivat hänen turkkilaistuumansa johdosta, ettei
+pitäisi päästää pois niin kykenevää upseeria, vaan pikemmin palkita
+häntä; kaksi päivää myöhemmin, fructidor'in 29 p:nä (syyskuun 15
+p:nä), toiset valiokunnan jäsenet saivat aikaan käskyn, että kenraali
+Buonaparte oli pyyhittävä armeijan luetteloista, "koska hän oli
+kieltäytynyt lähtemästä virkaan, joka oli hänelle määrätty". Tämä
+määräys on sitä merkillisempi, kun sama Yhteishyvän valiokunta 16
+päivää sitä ennen oli käskenyt hänen pysyä topografisessa toimistossa
+ja itse pannut toisen upseerin länsiarmeijaan hänen sijalleen.
+
+"Tässä täytyy tavalla tai toisella olla joku väärinkäsitys", sanoo
+Napoleonin uusi elämänkertoja, ja semmoinen onkin silloisissa
+sekavissa oloissa sangen todennäköinen ja hyvin selitettävissä. Mutta
+nuo erilaiset, ristiriitaiset konventinkäskyt ilmaisevat varmasti,
+että jos Buonaparte saattoikin jommoisellakin luottamuksella puhua
+ystävistä, niin häneltä myöskään ei puuttunut vihollisia, jotka
+kaikin tavoin koettivat päästä hänestä. Siten allekirjoitettiin
+fructidor'in 29 p:nä samassa konventinkokouksessa, jossa hänen
+erottamisensa kenraalin virasta päätettiin, suostumus siihen, että
+hänet ranskalaisena kenraalina lähetetään Turkkiin. Asia kuitenkin
+tälläkin kertaa viivähti, kun Buonaparte pyysi saada ottaa mukaansa
+muutamia muita upseereja, pyyntö, jonka hän etukäteen tiesi
+evättävän, mutta jolla hän aina voi saada lähdön lykätyksi. Itse
+hän ei näyttänyt mitenkään hätääntyneeltä äkkinäisen virkaeronsa
+johdosta, jatkoi vain näennäisesti tyynenä matkavalmistuksiansa.
+Syyskuun 26 p:nä -- 11 päivää myöhemmin -- hän kirjoittaa Josefille:
+"Nyt puhutaan enemmän kuin milloinkaan matkastani; se olisi jo
+päätetty, ellei tällä hetkellä oltaisi semmoisessa kuohunnassa, mutta
+nyt on kiehuva levottomuus ja paljon kapinansiemeniä ilmassa; kyllä
+kaikki kuitenkin parissa päivässä tyyntyy."
+
+Ei ole vähintäkään epäilystä, että tämä kuohuva levottomuus
+verrattomasti enemmän veti puoleensa Buonaparten huomion kuin
+Turkin-matka; ei tiennyt kukaan paremmin kuin hän, että jos nämä
+kapinansiemenet aijottiin parissa päivässä tukahuttaa, niin täytyi
+tykkien puhua ensi kerran Parisin kaduilla Ranskan kansalaisille.
+
+Se, mikä nyt sai mielet liikkeelle, oli pian tapahtuva
+äänestys konventin valmistamasta uudesta hallitusmuodosta --
+direktori-hallituksesta. Viime vuosien veristen kokemusten
+opettamana hallitus ehdotuksessaan koetti turvata maalle rauhallisen
+kehityksen; tätä yritettiin saavuttaa antamalla hallitusmuodolle niin
+konservatiivinen leima kuin suinkin sopi tasavaltaisiin muotoihin,
+muun muassa ehkäisemällä vallankumouksellisten klubien vaikutusvaltaa
+väkijoukkoihin; jakobinien klubi oli jo yhdeksän kuukautta sitten
+suljettu. Lakiasäätävä valta annettiin lainsäätäjäkunnan käsiin;
+sen toinen osasto, "nuorempien neuvosto", johon ehdotettiin 500
+jäsentä, saisi tehtäväkseen lakitekstien valmistamisen, mutta toinen,
+"vanhempien neuvosto", 250 jäseninen, ne sitten hyväksyisi tai
+hylkäisi. Vaalikelpoisuuden ehdoksi nuorempien neuvostoon säädettiin
+30:n ja vanhempien neuvostoon 40:n vuoden ikä; jälkimäiseen
+valittavien piti sitäpaitsi olla perheenisiä. Vanhempien neuvosto
+valitsi ne viisi direktoria, joiden käsissä oli toimeenpaneva valta;
+yhden niistä piti joka vuosi erota.
+
+Tämä valtiosääntö viritti suuria toiveita kaikissa kuningasvallan
+puoltajissa. Siten tuli heille ehkä tilaisuus saada vaaleissa
+enemmistö lainsäätäjäkuntaan ja samalla tehdä mahdolliseksi
+monarkiaan palaaminen. Mutta kun konventti ei aikonut panna kalliisti
+saavutettua vapautta vaaranalaiseksi ja tahtoi hinnalla millä
+hyvänsä pelastaa tasavallan, määräsi se liitteessä valtiosääntöön,
+että kaksi kolmatta osaa lainsäätäjäkunnan jäsenistä oli valittava
+konventin omien jäsenten joukosta. Se muodostaisi siten luonnollisen
+siirtymisen direktorioon, ja turvaisi sillä itselleen läheisimmässä
+tulevaisuudessa valtavan vaikutuksen kehityksen menoon.
+
+Helppo oli ymmärtää, ettei tätä väliaikaista pykälää voitu saada
+hyväksytyksi ilman taistelua. Ennen oli vastustusta konventtia
+vastaan ilmaantunut ainoastaan maaseudulla; termidor'in 9 p:n jälkeen
+se levisi Parisiin ja oli nyt arveluttavan kiihkeä. Kuningasmieliset
+eivät, huolimatta Quiberon'in luona kärsimästään tappiosta, olleet
+menettäneet rohkeuttaan, vaan lietsoivat tyytymättömyyttä tarmonsa
+takaa, ja Vendée'n chouanit taas tulivat hereille. Kaikkialla kapina
+hehkui tuhan alla, ja väliaikainen säännös oli kaikille konventin
+vihollisille merkkinä yleiseen kapinaan. Emigrantteja ja rojalisteja
+tulvaili joukottani Parisiin ja otti chouanien tunnusmerkin;
+fructidor'in 20 p:nä (elokuun 6) 44 Parisin 48:sta vaalipiiristä
+hyväksyi uuden perustuslain, mutta hylkäsi väliaikaisen säännöksen.
+
+Tätä liikettä tasavaltaa ja konventtia vastaan, vaarallisinta
+minkä "vastavallankumous" tähän saakka oli saanut aikaan,
+Buonaparte -- joka eli tapausten keskustassa ja seurasi niiden
+kehitystä jännittyneellä tarkkuudella -- kirjeessä elokuun 24
+p:ltä, siis levottomuuksien hyörinässä, mainitsee "muutamien
+nuorukaisten yritykseksi saada taantumusta aikaan". Hän noudattaa
+taas vanhaa periaatettaan peittää kiihtymyksensä ja toiveensa
+välinpitämättömyyden naamarilla.
+
+Kolmannen kerran eläessään häneltä nyt olivat kadonneet kaikki
+mahdollisuudet, ja hänen täytyi rakentaa kaikki toiveensa äkilliseen
+muutokseen johtavissa piireissä. Tässä hänelle olivat kuitenkin
+eduksi hänen jakobinilaiset mielipiteensä ja entiset suhteensa
+"Vuoreen"; sillä onnellisesti suoriutuakseen uhkaavasta pulasta
+täytyi konventin etenkin luottaa radikaalisiin puolueisiin, jotka,
+kuten Buonaparte ja joukko upseereja y.m. -- esim. tunnettu
+Santerre -- olivat taantumuksen aikana kärsineet. Konventissa
+istuikin henkilöitä, jotka eivät ainoastaan, kuten Barras ja
+Fréron (jälkimäinen oli hänen sisarensa Paulinen ihailija)
+olleet nähneet häntä Toulon'in edustalla, vaan semmoisiakin,
+jotka tunsivat hänen kirjasensa "Ilta Beaucaire'issa", jossa hän
+puolustaa jakobineja ja halveksien kaikkea puolinaisuutta näkee
+tasavallan pelastuksen ainoastaan häikäilemättömässä, tarmokkaassa
+esiintymisessä. Konventissa tiedettiin, mihin hän oli valmis ja
+missä hän oli ajan tullen löydettävissä. Huolimatta väliaikaisen
+säännöksen hylkäämisestä, konventti vendémiaire'in 2 p:nä (syyskuun
+23) julkaisi uuden perustuslain, jonka piti tulla voimaan heti
+kun vaalit olivat ohi. Kapinalliset kuitenkin kieltäytyivät
+hajoittamasta vaalikokouksiaan, jotka nyt tulivat entisten klubien
+sijaan ja joissa nyt puhuttiin samalla tavalla konventista kuin
+joku vuosi sitten oli puhuttu kuningasvallasta. Erityisesti yksi
+vaalipiiri -- Lepelletier -- esiintyi rajusti; kun lokakuun 4
+p:nä kenraali Menou lähetettiin sinne asevoimalla hajoittamaan
+kokousta ja sulkemaan huoneustoa, hän antautui välittelyihin
+kapinallisten kanssa ja vetäytyi pois uskaltamatta ryhtyä toimeen.
+Se oli siveellinen tappio konventille, joka käsitti, ettei saanut
+hetkeäkään epäröidä. Sillä oli käytettävänään tuskin enempää kuin
+7,000 miestä kapinallisia vastaan, joilla oli tukenaan noin 30,000
+kansalliskaartilaista. Myöhään illalla konventti julisti, ettei se
+aijo hajaantua ennenkuin järjestys on palautettu ja jätti hallituksen
+viidelle sen omasta keskuudesta valitulle miehelle. Kun ei rohjettu
+luovuttaa sotavoiman ylipäällikkyyttä muukalaiselle, se annettiin
+Barras'lle, jolla entisenä meriupseerina luultiin olevan jonkinmoinen
+käsitys sotilasasioista; mutta Barras, joka itse epäili näin
+kärjistyneissä oloissa ryhtyä päälliköksi, pyysi saada lähimmäksi
+miehekseen tykistöupseerin jo vangitun Menou'n sijaan, ja ehdotti
+Carnot'n kehoituksesta nuorta kenraali Buonapartea. Keskiyön aikana
+hän eräässä komiteahuoneessa, pienessä kabinetissa Tuilleriain
+teatterisalin vieressä, esitettiin konventille.
+
+Napoleon on sittemmin itse antanut kertomuksen tapauksista tänä
+hänelle niin merkillisenä päivänä.
+
+"Olin eräänä iltana teaterissa, oli vendémiaire'in 12 p. (lokakuun
+4). Kuulin sanottavan, että seuraavaksi päiväksi odotettiin jotakin
+'halloota' -- tiedätte, että se oli yleinen sana Parisissa, jossa oli
+totuttu välinpitämättömästi katselemaan alituisia hallitusmuutoksia,
+koska ne olivat niin jokapäiväisiä, etteivät ne häirinneet
+parisilaisten puuhia eikä huveja, tuskinpa heidän päivällistäänkään.
+Hirmuhallituksen jälkeen tyydyttiin kaikkeen, kun vain henki säilyi.
+
+"Kerrottiin että konventin istunto jatkuisi keskeytymättä. Riensin
+sinne ja tapasin kaikki hämmentyneinä ja neuvottomina. Salin
+keskustasta kuului äkkiä ääni: 'Jos joku tuntee kenraali Buonaparten
+osotteen, pyydetään asianomaisia kääntymään hänen puoleensa
+ja ilmoittamaan hänelle, että konventtivaliokunnassa halutaan
+keskustella hänen kanssaan'. Olen aina mielelläni suonut ohjakset
+sattumalle; sen mukaan tein päätökseni ja lähdin valiokuntaan.
+
+"Tapasin siellä muutamia jäseniä, kaikki mitä suurimmassa
+hämmingissä, muiden muassa Cambacérès'in. He odottivat hyökkäystä
+seuraavana päivänä; mihin ryhtyä? Minulta pyydettiin neuvoa; minä
+vastasin pyytämällä tykkejä. Tämä heitä kauhistutti, ja niin
+koko yö kului, eikä mitään päätetty. Tiedot olivat aamulla hyvin
+huolestuttavia. Silloin uskottiin minulle koko juttu ja ruvettiin
+keskustelemaan, oliko todellakin oikeus asettaa väkivalta väkivaltaa
+vastaan. 'Herrat ehkä tahtovat, että me kysyisimme kansanjoukolta,
+suvaitseeko se itseään ammuttavan! Kun minut on nimitetty, olen
+minäkin asiaan sekaantunut henkeni uhalla; ei ole sentähden muuta
+kuin oikeus ja kohtuus, että te sallitte minun toimia.' Sitten
+jätin nuo herrat, jotka olivat vähällä hukkua omaan sanatulvaansa,
+järjestin sotamieheni ja suuntasin kaksi tykkiä St. Roch'ia kohti.
+Niiden vaikutus oli kauhistuttava; porvarismiehistö ja kapinaliitto
+olivat silmänräpäyksessä lakaistut pois."
+
+Noin "sattumalta", kuin Buonaparte tässä rouva Rémusat'lle kertoo
+asian, se kaiketi ei liene käynyt. Jo Korsikassa muuan vanha
+sukulainen hänelle ennusti, että hän kerran hallitsee maailmaa,
+koska hän osaa niin mainiosti valehdella; ja jo vanhastaan on
+häntä syytetty siitä, että hän muistelmissaan, sekä niissä, jotka
+hän kirjoitutti, että niissä, jotka hän on kertonut, ei pidä
+varsin suurta lukua totuudesta. Jo Abrantes'in herttuatar, joka
+oli hänen ihailijoitaan, sekä Bourienne ovat tämän huomanneet.
+"Hän ei tullut ajatelleeksi", sanoo Junot'n vaimo, "että oli
+tuleva memoarien aikakausi, joka saattoi kukistaa hänen viekkaasti
+lasketun rakennuksensa; niinikään hän ei tullut ajatelleeksi,
+että saattoi säilyä yksityisiä kirjeitä ja asiakirjoja -- sillä
+paljon on tahallisesti hävitetty ja toimitettu pois -- joilla on
+sama todistusvoima kuin memoareilla. Lyhyesti, Buonaparte tahtoi
+itse kirjoittaa historiansa ja esiintyä siinä valossa, joka
+hänelle paraiten sopi; hän koettaa samassa määrässä mutta vähemmän
+taitavasti pettää jälkimaailmaa kuin omaakin aikaansa; sentähden hän
+kaikkialla salaa kunnianhimoiset puuhansa ja viekkaasti harkitut
+temppunsa, joita hän eteenpäin päästäkseen käytti, ja esittää
+elämänsä ratkaisevat tapaukset kohtalon leikkinä. Jos myönnetäänkin,
+että Buonaparte, jonka harrastukset kuitenkin suuressa määrässä
+riippuivat olojen kehityksestä ja niiden menosta päivä päivältä,
+vasta teatterissa sai tiedon piirikuntain kapinallisista hankkeista
+ja konventin keskeytymättömästä jatkumisesta, on sittenkin vaikea
+uskoa, että hän konventissa sattumalta kuuli yleisesti lausutun
+kehoituksen kelle halukkaalle hyvänsä koettamaan hankkia tietoa
+kenraali Buonaparten olinpaikasta! Kun jäsenten oma kallis henki
+oli kyseessä, on varmaa, että he olivat ryhtyneet parempiin toimiin
+kutsuakseen saapuville sen miehen, jonka uskaliaaseen esiintymiseen
+he nyt turvautuivat.
+
+Sitäpaitsi onkin todistuksia siitä, että Buonaparte saman päivän
+aamuna oli ollut kirjevaihdossa Barras'n kanssa, ja Fréron se
+iltamyöhään vei hänet konventin valiokuntaan, jossa Barras hänelle
+tarjosi paikan konventin sotajoukkojen päällikkönä ja kenraalina.
+Joku tunti sitä ennen tullessaan teaterista ja nähdessään
+kapinallisten valmistukset hän sanoi Junot'lle: "Kumpa vain minulle
+annettaisiin johto, kyllä minä ottaisin kahdessa tunnissa viedäkseni
+nuo ihmiset Tuillerioihin ja karkoittaakseni kaikki nuo viheliäiset
+konventin jäsenet." Ei voi mikään paremmin kuin tämä osottaa, kuinka
+vähän hän piittasi puolueista; hänen halunsa oli yksinomaan päästä
+valtaan. Nyt oli kuitenkin arpa heitettävä, nyt oli luovuttava
+kaikesta kaksoispelistä. Tuona yöllisenä hetkenä ratkaistiin Euroopan
+kohtalo pitkiksi ajoiksi.
+
+Buonaparte ei horjunut; hän vain asetti sen ehdon, että hänelle
+suodaan vapaat kädet; tunti sen jälkeen kulki ratsuosasto, nuori
+luutnantti Murat johtajanaan, kiertoteitä ja hiljaisuudessa leiriin
+Sablons'in luo ja vei sinne tuodun tykistön turvaan Parisiin.
+Päivän koittaessa olivat Tuilleriat ylt'ympäri tykkien saartamat;
+niiden taa oli asetettu konventin joukkoja, 7,000 miestä, joihin
+viime hetkessä oli lisätty 1,500 "1789 vuoden patrioottia", vanhoja
+klubin jäseniä ja etukaupunkien väkeä Santerre'in johdossa. Itse
+konventin jäsenille, jotka unettoman levottoman yön jälkeen olivat
+jotakuinkin riutuneita, Buonaparte antoi jakaa aseita, ja kaikki oli
+siis valmiina vihollisen kohtaamiseen, jos sitä haluttaisi ryhtyä
+rynnäkköön.
+
+Kun päivä vaikeni, niin että asemasta voitiin saada yleissilmäys,
+konventin jäsenet huomasivat kauhukseen, että kapinallisia oli paljo
+enemmän kuin konventin väkeä. Kapinalliset puolestaan masentuivat
+nähdessään uhkaavat tykkien suut tähdättyinä heitä kohden.
+Guillotiniin oli totuttu, mutta noita mustia, kylmiä kapineita ei
+oltu totuttu näkemään, ja muisto niiden kauheasta vaikutuksesta
+Toulon'in ja Marseille'n kaduilla heräsi äkkiä vireille. Vastoin
+kaikkea hyvää Parisin tapaa seisoivat molemmat puolet suuren
+osan päivästä rauhallisina vastakkain. Konventin kokoussalissa
+keskusteltiin yhtenään kapinallisten lähettiläiden kanssa. Monet
+olivat sovintoon taipuvaisia, toiset arvelivat, että konventilla ei
+ollut muuta valitsemisen varaa kuin voitto tai kuolema -- silloin
+kumahtivat klo 1/2 5 iltapuolella ensimäiset laukaukset. Painostava
+äänettömyys oli loppunut; pian oltiin kaikin rajussa taistelussa.
+Buonaparten tykit lakaisivat katuja, niin ettei vihollisen
+ylivoimainen lukumäärä paljoakaan hyödyttänyt. Tuimimmin riehui
+taistelu St. Honoré-kadulla; siellä olivat kapinallisten osastot ja
+kansalliskaarti alkaneet tulen, ja tykit, jotka olivat asetetut kadun
+toiselle puolelle, aikaansaivat hirvittävän verilöylyn kapinallisten
+riveissä, jotka olivat miehittäneet St. Roch-kirkon portaat. Joku
+tunti sen jälkeen Buonaparte samoilta portailta kuritti Pont Neufiä,
+josta klo 7 aikaan yritettiin viimeinen rynnäkkö Tuillerioihin.
+Yön tullen tasavalta oli pelastettu. "Kaikki on ohitse", kirjoitti
+Buonaparte samana iltana Josefille. "Minulle on onni myötäinen."
+
+Niin, onni oli ollut hänelle suopea, ja hän oli saanut komennon
+Parisissa kenties pikemmin kuin oli odottanut. Hän oli taas monien
+kohtalon vaiheiden perästä mitä lähimmässä yhteydessä hallitsevan
+puolueen kanssa; kunnianosotuksia hänelle tuli tulvimalla tämän
+pontevan esiintymisen ja Tuillerioiden nerokkaan puolustamisen
+johdosta. Kolme viikkoa vendémiaire'in 13 p:n jälkeen hän oli
+nimitetty prikaatinkenraaliksi ja kaikkien Ranskassa olevain
+konventin sotajoukkojen ylipäälliköksi. Mutta oli tällä pikaisesti
+saavutetulla menestyksellä arveluttavakin puolensa. Se oli saatu
+kansalaissodassa vuodattamalla ranskalaista verta, ja Buonaparte,
+joka taantumuspuolueen silmissä oli vain _le corse terroriste_
+(korsikalainen hirmuvallan puoltaja), ei ollut hyvillään niistä
+liikanimistä, joita hänelle pian annettiin: "herra kenraali
+Vendémiaire", "katukenraali" y.m., ja hän tunsi pakottavaa tarvetta
+ansaita laakerinsa toisella tavalla. Vaikka hänen valta-asemansa
+olikin melkoinen, piti hän sitä vain askeleena eteenpäin sillä
+tiellä, jonka kunnianhimo oli hänelle viittonut. Sillä Buonaparten
+päätä ei koskaan pyörryttänyt, häntä ei koskaan onnensa hurmannut.
+Saavutettuaan yhden päämäärän, jonka hän mielikuvituksessaan
+oli itselleen asettanut, ryhtyi hän heti selvänäköisenä ja
+teräväjärkisenä toimeen saavuttaakseen toisen.
+
+Ennen kaikkea hän tunsi välttämättömäksi hankkia itselleen Ranskan
+yhteiskunnassa lujemman aseman kuin minkä hän ennen, pitäen silmällä
+vain korsikalaisia suunnitelmiaan, oli voinut saada. On ennen
+mainittu, että Buonaparte Toulon'in valloituksen jälkeen siirsi
+kunnianhimoisen mielikuvituksensa toiselle näyttämölle ja ajatteli
+tulevaisuuttansa Ranskassa. Semmoinen tapaus kuin vendémiaire'in 13
+p:n tietysti ainoastaan vahvisti tätä ajatusta, ja nyt huomaamme
+hänen gallialaistavan nimensäkin, heittämällä pois italialaisen u:n,
+ja kirjoittavan siit'edes nimensä Bonaparte. Ja samaan aikaan neiti
+Permon kertoo, että hän äitinsä häntä italiaksi puhutellessa tekeytyi
+kuin olisi unohtanut äidinkielensä ja vastasi tämän moitteeseen, että
+olihan hän muuten ranskalainen. Viimeiseksi renkaaksi, jonka piti
+liittää yhteen kaikki Bonaparten ponnistukset päästä täysikelpoiseksi
+kansalaiseksi Ranskan yhteiskunnassa, tuli tietenkin hänen
+avioliittonsa ranskalaisen naisen kanssa.
+
+Kun Bonaparte suvella 1795 oli halunnut naida veljensä kälyn,
+Desirée Clary'n, oli tämän melkoinen varallisuus avioliiton aikeen
+käytännöllisenä vaikuttimena. Nyt, päästyään kaikista taloudellisista
+vaikeuksista, hänen tuumansa menivät siihen suuntaan, että hän
+naimisella pääsisi hienojen seurapiirien yhteyteen. Sillä "hienot
+seurapiirit" rupesivat vähitellen saamaan merkitystä, ja uudestaan
+virinneessä salonkielämässä matkittiin miten parhaiten taittiin
+_l'ancien régime'in_ hienoa maailmaa. Barras, Bonaparten ystävä
+ja suosija, vanhaa provensilaista aatelia, nautinnonhimoinen
+ja irstaileva, eli täydellisesti kuten _grand seigneur_ ennen
+vallankumousta. Hänen salongeissaan, joihin kokoontui koko
+senaikainen Parisin eleganssi, toivoi Bonaparte paremmin kuin
+missään muualla saavansa unohdetuksi _le corse terroriste'in_ ja
+saavuttavansa yhteyksiä vanhojen aatelissukujen kanssa, joiden
+jäsenet taas vähitellen alkoivat näytellä osaansa seuraelämässä. Ja
+siihen määrään oli järki etualalla hänen naimatuumissaan, että hän
+kosi sukunsa vanhaa ystävää, rouva Permon'ia, joka juuri äsken oli
+joutunut leskeksi. Rouva Permon oli tosin nähnyt hänen saapumisensa
+maailmaan ja hänellä oli täyskasvuisia lapsia, mutta hän oli rikas ja
+yhteydessä monien vanhojen sukujen kanssa. Mutta rukkaset Bonaparte
+sai ja hänen täytyi luoda silmänsä toiselle taholle. Silloin sattuma
+tuli hänelle avuksi.
+
+Direktorio oli estääksensä uusia levottomuuksia antanut Bonapartelle
+käskyn riisua aseet parisilaisilta, ja jokaisen täytyi luovuttaa,
+mitä hänellä aseita hallussaan oli. Silloin eräänä päivänä
+viisitoistavuotias _Eugène de Beauharnais_ tuli kyynelsilmin
+pyytämään lupaa saada pitää isänsä miekan. Hänen isänsä, kenraali
+_de Beauharnais_, joka vähää ennen termidor'in 9:ttä päivää oli
+mestattu, oli kunnialla käyttänyt sitä tasavallan vihollisia
+vastaan. Lupa annettiin, ja seuraavana päivänä saapui rouva
+_Josephine de Beauharnais_ kiittämään poikansa puolesta. Hän oli jo
+sivuuttanut ensi nuoruuden, oli kolmenkymmenenkahden vuotias, mutta
+piti omituisen viehättävällä esiintymisellään paikkansa Parisin
+kauniimpien naisten rinnalla. Hän oli vanhaa Ranskan aatelia --
+Tascher de la Pagerie --, syntynyt Martiniquen saarella, ja hänen
+parisilaiseen hienouteensa liittyi vielä jotakin tropikimaista, mikä
+harvoin oli tekemättä vaikutusta miehiin. "Olematta varsinaisesti
+kaunis", kertoo hänestä eräs ystävätär, "koko hänen persoonassaan oli
+omituista suloutta. Hänen piirteensä olivat hienot ja sopusointuiset,
+katse lempeä, ja hänen tavattoman pieni suunsa peitti taitavasti
+rumat hampaat. Hänen hipiänsä hiukan ruskeahkon värin peitti punainen
+ja valkoinen ihomaali, jota hän osasi oivallisesti käyttää. Hänellä
+oli siro vartalo, hänen muotonsa olivat hienot ja solakat; hänen
+pieninkin liikkeensä oli kevyt ja sulava. Hän oli itse hyvyys ja
+hyväntahtoisuus, hänessä oli tavaton mielen tasapaino ja helposti
+hän unohti sen pahan, mitä hänelle tehtiin. Mutta hän oli nainen
+ilman lahjakkaisuutta. Hän oli kreolilainen ja keimaileva, ja hänen
+kasvatuksensa oli kovin laiminlyöty. Hän kuitenkin tiesi puutteensa
+eikä koskaan antautunut vaaraan paljastaa itseään keskustelussa.
+Hänellä oli hieno, luonnollinen esiintymistaito, hän osasi puhua
+ihmisille miellyttävästi ja hänen muistinsa oli oivallinen, mikä
+on hyvä ominaisuus korkeassa asemassa olevilla henkilöillä.
+Valitettavasti häneltä puuttui sielun suuruutta ja tunteen
+vakavuutta."
+
+Bonaparte heti rakastui viehättävään rouva Josephine'iin ja rakastui
+niinkuin voi ainoastaan mies, jolla on niin väkevät intohimot kuin
+hänellä. Kaiketi ei kestänyt kauvan ennenkuin rouva sen huomasi, ja
+kyllä hän näyttää häntä jossain määrin rohkaisseenkin. Tämän huomaa
+riittävästi seuraavasta kirjelipusta brumaire'in 6 p:ltä IV (lokakuun
+27 p. 1795):
+
+'Te ette enään käy ystävättären luona, joka teistä pitää. Te olette
+hänet kokonaan jättänyt; siinä te teette väärin, sillä hän on teille
+hellästi ystävällinen.
+
+Tulkaa huomenna, septidinä, syömään suurusta luonani. Minun täytyy
+tavata teitä ja puhua kanssanne harrastuksistanne.
+
+Hyvää yötä, ystäväni, syleilen teitä.'
+
+Tuo kaunis nainen oli varmaankin huomannut arveluttavaksi
+pysyä leskenä kahden lapsen kanssa näin levottomina aikoina.
+Hirmuhallituksen aikana hän aateluutensa tähden itse oli
+ollut vangittuna ja hengiltä tuomittuna, mutta oli pelastunut
+Robespierre'in kukistuessa. Hän siis kokemuksesta tunsi ne myrskyt,
+jotka saattoivat olla uhkaamassa. Ja muistakin syistä saattoi olla
+hyvä, että häntä olisi miehen käsivarsi tukemassa. Hän ei ollut
+varakas ja oli kokenut, miltä tuntui olla ilman huolenpitäjää.
+Ainoastaan Barras'n rakastajattaren, kauniin rouva Tallien'in
+ystävyys ja muutamien vaikutusvaltaisten miesten tuttavuus, joita
+hän erityisesti oli tavannut viimemainitun salongeissa, oli antanut
+hänelle tilaisuuden elää niinkuin hän eli. Mutta juuri näiden
+tuttavuuksien ja seuraelämän irstaisuuden ja huikentelevaisuuden
+tähden saattoi olla välttämätöntä naiselle, joka halusi säilyttää
+siveytensä ja pitää huolta ulkonaisesta muodosta, että hänellä oli
+mies rinnallaan. Arveluttavaa vain oli, ettei kenraali, tunnettukaan
+kenraali, ollut mikään loistava aviomies, kun hän ei ollut varakas.
+Tähän kuitenkin ehkä oli apu saatavissa; kaiketi näistä Bonaparten
+asioista rouva tahtoi hänen kanssaan puhua aamiaisilla brumairen
+7 p:nä. Jos rouva Josephine siten huomasikin edulliseksi mennä
+yhteen miehen kanssa, jolla selvästi oli tulevaisuus edessään,
+niin ei ollut Bonapartekaan näkemättä hyötyä, joka hänelle voisi
+olla avioliitosta markiisitar de Beauharnais'n kanssa. Sillä tuo
+kaunis leski kuului Ranskan ylhäisimpiin perheisiin, ja naidessaan
+hänet Bonaparte tiesi pääsevänsä korkeampaan yhteiskunnalliseen
+piiriin, mihin hän aina oli pyrkinyt, tavallansa tulevansa
+"salonkikuntoisemmaksi", kuten hän jälestäpäin itse myönsi. Mutta jos
+hän rakastikin Josephine'iä myrskyisellä intohimolla, ei tämä juuri
+tuntenut erityistä taipumusta pieneen kenraaliin, jonka huoleton
+ulkoasu ja usein kömpelö esiintyminen tuskin olivat omiansa tekemään
+häntä naisten suosikiksi. Mutta hänetkin valloitti Bonaparten
+selittämätön, melkeinpä demoninen vaikutusvoima niihin, jotka hän
+tahtoi voittaa puolelleen. "Olet nähnyt kenraali Bonaparten luonani",
+kirjoittaa hän eräälle ystävättärelleen. "No niin, hän haluaa tulla
+Aleksanteri de Beauharnais'n lapsille isän veroiseksi, tahtoo
+naida hänen leskensä. Kysyt: rakastatko häntä?... En, mutta tunnen
+olevani penseyden tilassa, joka on minulle epämieluinen ja jota
+hurskaat pitävät uskonnon asioissa kaikista pahimpana. Ihailen hänen
+miehuuttaan, hänen laajoja tietojaan, hänen henkensä vireyttä, joka
+saa hänet ymmärtämään toisten ajatuksia ennenkuin ne ovat lausutut.
+Mutta -- sen myönnän -- minua kauhistuttaa, että hän koettaa saada
+valtansa alle kaikki, jotka häntä ympäröivät. Hänen tutkivassa
+katseessaan on jotakin selittämätöntä, outoa, joka painostaa meidän
+direktori-herrojammekin. Se, jonka pitäisi vihdoin minua lämmittää,
+hänen väkevä intohimonsa minua kohtaan, jonka hän ilmaisee niin
+tulisesti, että minun on mahdoton epäillä sen vilpittömyyttä, juuri
+se minut on pidättänyt ollessani useasti antamaisillani hänelle
+lupaukseni."
+
+Rouva de Beauharnais itse ja hänen ympäristönsä olivat kauvan olleet
+selvillä Bonaparten tunteista ennenkuin tämä -- oman kertomuksensa
+mukaan -- rohkeni niitä hänelle tunnustaa. "Kun siitä ruvettiin
+juoruamaan, puhui Barras minulle asiasta. Minulla ei ollut ollenkaan
+syytä salata mitään. Te siis aikoisitte naida rouva de Beauharnais'n,
+hän sanoi. Te osaatte käyttää hyväksenne kykyänne ja virka-arvoanne,
+mutta olette yksin, ilman varoja ja ilman suosijoita. Teidän täytyy
+naida; siitä saatte selkänojaa."
+
+Ja Barras, joka halusi olla mieliksi rakastajattarensa kauniille
+ystävättärelle ja samalla mielellään käytti tilaisuutta päästäkseen
+Bonaparten suosioon, otti hankkiakseen hänelle aseman, jossa oli
+saatavana sekä laakereita että kultaa, niin että siten avioliitto
+tulisi mahdolliseksi. Saatuaan tästä tiedon Josephine vihdoin
+suostui, ja Bonaparte oli jonkun aikaa ylimmässä taivaassa.
+Luettakoon vain kirje, jonka hän kihlauksen aikana kirjoitti
+rakkaallensa:
+
+'Täynnä sinua luon aamuisin auki silmäni; sinun kuvasi ja tuo
+hurmaava eilisilta eivät ole suoneet mielelleni lepoa. Rakas,
+verraton Josephine, minkä ihmeellisen vallan oletkaan saavuttanut
+sielussani! Jos näen sinut suuttuneena, huolestuneena, levotonna, on
+sydämeni pakahtumaisillaan, eikä ole ystävälläsi rauhaa ollenkaan.
+Mutta saanko enemmän rauhaa, kun päästän valloilleen minua
+hallitsevan syvän intohimon ja sinun huulillasi, sinun povellasi imen
+liekkiä, joka minua kuluttaa? Oi, minulle on tänä yönä selvinnyt,
+ettei sinun kuvasi ole sinä itse. Sinä lähdet päivällisille, kolmen
+tunnin perästä näen sinut taas. Miljoona suudelmaa siksi, mio dolce
+amor -- mutta älä anna minulle yhtäkään, ne sytyttävät vereni tuleen.'
+
+Selvää on, ettei kaunis markiisitar ollut aina pysynyt yhtä kylmänä
+rakastunutta kenraalia kohtaan.
+
+Bonaparten rakkaus-onni tosin täytti hänen mielensä, mutta ei
+sittenkään niin, että se olisi hillinnyt hänen kunnianhimoansa.
+Päinvastoin, toinen tunne imi ravintoa toisesta. "Ymmärsin
+hänen puheestaan", sanoo Bourienne heti vendémiaire'in 13 p:n
+jälkeen, "että tämä avioliitto tulisi suuresti edulliseksi hänen
+kunnianhimoisille hankkeillensa." Hän oli vakuutettu siitä, että
+yhtyminen tämän nuoren lesken kanssa tuottaisi hänelle onnen.
+Siitä hänelle ei koituisi ainoastaan luja selkänoja Ranskan
+yhteiskunnassa, vaan siitä olisi rouva Josephine'in ja hänen
+ystävättärensä vaikutuksesta Barras'han ja muihin vielä sekin
+seuraus, että hän vihdoin pääsisi toimimaan sillä näyttämöllä, josta
+hänet aikanaan aivan vastoin tahtoaan oli syrjäytetty. Ensimäinen
+suuri todistus Bonaparten nerokkaasta silmästä lienee se, että hän
+paljon ennen muita oli käsittänyt, mitä osaa Italia sillä hetkellä
+näytteli Euroopan valtiollisissa oloissa. Mannermaavallat olivat
+vähitellen tehneet rauhan tasavallan kanssa. Ainoastaan Itävalta
+jatkoi taistelua yhdessä Sardinian kanssa. Keisari oli tähän saakka
+käynyt sotaa Saksan puolella Reinin varrella luottaen siihen,
+että Sardinian kuningas pystyy torjumaan kaikki yritykset tunkea
+Piemont'iin. Italia oli siten sen sotilaalliseen merkitykseen
+nähden huonosti puolustettu. Ja kuitenkin oli juuri sieltä suurin
+maine saavutettavissa. Siellä liikuttiin klassillisella maaperällä;
+voitokas sotapäällikkö, jonka maine säteili täältä, voisi helposti
+aikana semmoisena, joka oli kasvatettu klassilliset esikuvat silmien
+edessä, päästä muinaisajan suurten miesten rinnalle ja saada ikuisen
+maineen kuten nekin. Päästä takaisin italialaiseen armeijaan ja
+voittaa siellä, ei erityisen puolueen suosiota, vaan koko Ranskan
+kansan ihastus puolelleen -- siinä oli Bonaparten toivomusten
+lopputarkoitus. Sillä sotajoukkojen sokea alttius ja kansakunnan
+innostus oli hänelle tarpeellinen ryhtyessään ratkaisevasti
+tavoittelemaan seuraavaa päämääräänsä, joka hänellä varmaan jo
+silloin oli mielessään: perustuslain muutosta, jonka avulla hän,
+ainoastaan kahdenkymmenenviidenvuotias mies, pääsisi valtaan
+Direktoriossa. Sillä direktorien piti hallitusmuodon mukaan olla
+ijältään yli neljänkymmenen vuoden.
+
+Direktorio oli sotaisen politiikin puolella ja se oli jatkanut
+Konventin taistelua Itävaltaa vastaan sekä Saksassa että Italiassa.
+Tahdottiin toteuttaa Carnot'n suuri hyökkäyssuunnitelma: kolmin
+armeijoin piti tämän mukaan samota Wieniin; Meuse-joelta Main- ja
+Naab-laaksojen kautta tulevan pohjoisarmeijan piti Regensburg'in
+luona yhtyä Reinin armeijaan, jonka oli kuljettava pitkin Tonavaa;
+näiden kahden armeijan piti vihdoin myöhemmin liittyä italialaiseen
+armeijaan, jonka tuli kulkea pitkin Po'ta ja sieltä taas reetisten
+alppien kautta. Kuitenkaan ei käynyt missään toiveiden mukaan.
+Bonaparte valmisti silloin uuden sotasuunnitelman italialaista
+armeijaa varten, tällä kertaa pannen pääpainon hyökkäykseen
+Piemont'ia vastaan, ja lähetti sen hallitukselle. Tammikuun 19
+p:nä 1796 se Direktoriossa hyväksyttiin ja lähetettiin kenraali
+_Scherer'ille_, joka silloin komensi italialaista armeijaa ja
+majaili Merialpeilla. Direktorion käskyyn panna toimeen Bonaparten
+suunnitelma hän vastasi, että se oli hullun ihmisen laatima ja että
+sen tekijä mieluummin pantakoon itse sitä suorittamaan. Sitäpä juuri
+toivottiinkin. Carnot ehdotti Barras'n ja _La Réveillère-Lepaux'n_
+kannattamana Bonapartea italialaisen armeijan ylipäälliköksi.
+Ehdotus herätti monessa suurta tyytymättömyyttä, mutta Carnot, joka
+oli lujasti vakuutettu Bonaparten suuresta sotapäällikön-kyvystä,
+ajoi sen läpi; helmikuun 23 p. 1796 Direktorio allekirjoitti
+hänen nimityksensä, varmasti luottaen siihen, että mies, joka oli
+pelastanut tasavallan, myös osaisi ajaa sitä politiikkia, joka
+yksin kykeni tällä hetkellä pitämään sen hallitusta pystyssä:
+valloituspolitiikkia.
+
+Kirjeessä, jonka Josephine kirjoitti eräälle naisystävälleen
+vähää ennen häitä, hän kertoo Barras'n varmasti vakuuttaneen --
+siinä tapauksessa että hän, Josephine, suostuu menemään naimisiin
+Bonaparten kanssa -- antavansa tälle italialaisen armeijan
+ylipäällikkyyden. Jos tässä tiedonannossa onkin vähän kerskailua
+-- Direktoriohan se nimitti ylikenraalit eikä yksityinen direktori
+-- ei sittenkään liene epäilystä siitä, että avioliitto rouva
+Tallien'in ystävättären kanssa suuressa määrässä edisti Bonaparten
+ylenemistä. Itse hän ei mielellään tätä myöntänyt. Josephine
+kirjoittaa yllämainitussa kirjeessä: "Kun Bonaparte eilen kertoi
+minulle tästä kunnian-osotuksesta, joka jo saa hänen kumppaninsa
+nurisemaan, vaikka se ei ole vielä lopullisesti päätettykään, sanoi
+hän: luuletteko minun tarvitsevan suosiota päästäkseni eteenpäin?
+Kaikki ne kerran ihastuvat, jos minä tahdon antaa heidän käyttää
+hyödykseen suojelustani. Miekka on kupeellani, ja sillä pääsen
+pitkälle! Mitä arvelet sellaisesta luottamuksesta onneensa? Eikö
+se osoita itseluottamusta, joka voi syntyä ainoastaan rajattomasta
+itserakkaudesta? Prikaatikenraali aikoo suojella hallituksen
+etevimpiä miehiä! En tiedä... mutta joskus tämä naurettava varmuus
+minua niin huikaisee, että todellakin uskon mahdolliseksi kaikki,
+mitä tämä merkillinen mies minulle luulottelee voivansa tehdä. Ja
+kuka tietää, mitä hän kuvitusvoimallaan saattaa saada aikaan!"
+
+Maaliskuun 9 p:nä Bonaparte vietti häänsä markiisitar de
+Beauharnais'n kanssa. Sormukseen, jonka hän pani morsiamensa sormeen,
+oli hän piirrättänyt sanat: "_Au destin!_" (kohtalon huomaan!). Siinä
+ilmeni mahdollisimman selvästi hänen fantastinen uskontunnustuksensa,
+joka niin usein purkautuu hänestä esiin ja joka omituisessa
+määrässä kehittyy hänen elämänsä ihmeellisissä vaiheissa. Onni ei
+kuitenkaan koskaan ollut huimannut hänen päätänsä: päinvastoin,
+hänen aivojensa tavaton voima, hänen pettämätön ihmistuntemuksensa
+ja uskomaton laskelmataitonsa tekivät hänet kykeneväksi itse
+ohjaamaan onnensa vaunuja. "Kauvan tutkimalla sitä miestä, jota on
+sanottu 'kohtalon mieheksi'", sanoo Bourienne, "olen tullut siihen
+käsitykseen, että hänen menestyksensä oli seuraus hänen korkeasta
+intelligenssistään, hänen salamannopeista laskelmistaan, teon ja
+ajatuksen samanaikaisuudesta, vihdoin hänen vakaumuksestaan, että
+rohkeus usein on järkevyyttä." Bonaparte käyttää yhdessä ensimäisistä
+kirjeistään Josephine'ille näitä kummallisia sanoja: "Olen aina ollut
+onnellinen; kohtaloni ei ole koskaan asettunut tahtoani vastaan."
+Tässä hän itse koskettaa siihen, mikä on hänen salaisuutensa: tuohon
+ihmeteltävään sopusointuun, joka on olemassa hänen järkensä ja
+tahtonsa, hänen kylmien, selkeiden aivojensa vaatimusten ja hänen
+hehkuvan, intohimoisen sydämensä halun välillä. "Minä huomasin pian",
+sanoo hänestä rouva de Staël, "ettei hänen luonnettaan käy kuvaaminen
+samoilla lauselmilla, joita meidän on tapana käyttää. Minulla oli
+epämääräinen aavistus, ettei mikään tunne voinut vaikuttaa hänen
+sydämeensä. Hän arvosteli ihmistä samalla tavalla kuin numeroita ja
+tosiasioita eikä niinkuin vertaistaan. Yhtä vähän hän vihaa kuin
+rakastaakin; hänelle ei ole olemassa muuta kuin hän itse. _Hänelle
+on kaikki välikappaleena tai keinona johonkin päämäärään_. Hän ottaa
+asiat lukuun ainoastaan mikäli ne ovat välittömästi hyödyksi, yleinen
+periaate on hänelle vastenmielinen, naurettava tai vihattava."
+
+Hänen lopputarkoituksensa oli valta, rajaton valta. "Minä rakastan
+valtaa, mutta minä rakastan sitä taiteilijana, kuten soittaja
+rakastaa viuluansa. Minä rakastan sitä syystä, että voin siitä
+houkutella säveliä, akordeja, sointuja. Valta on rakastajattareni."
+-- Kun hän kerran keskustelussa sattui lausumaan: "En ole laisinkaan
+kunnianhimoinen", hän itse samassa korjasi lausuntonsa, lisäten
+varsin kuvaavasti: "tai jos olen, niin on kunnianhimoni siksi
+myötäsyntyinen, niin likeisesti olentooni liittynyt, että se on kuin
+veri, joka virtaa suonissani, kuin ilma, jota hengitän."
+
+Kaikki, mikä vie häntä tätä tarkoitusperää kohti, on hänelle
+arvokasta, vaistomaisesti, ei selvästi käsitettynä. Tosin voisi
+päätellä niistä hehkuvista kirjeistä, joita hän avioliittonsa
+alussa lähetti Josephine'lle, että niiden takana piili välitön,
+luonnonomainen rakkaus. Mutta kummallista! Neljätoista vuotta
+myöhemmin tapaamme hänet yhtä yltiöpäisesti rakastuneena varsin
+vähän viehättävään saksalaiseen keisarintyttäreen Marie-Louise'iin.
+Nämä molemmat naiset, tai oikeammin yhdistyminen kumpaankin, olivat
+eri aikoina tarpeelliset hänelle, sentähden ne olivat hänelle
+arvokkaita. Huolimatta Josephine'in kylmyydestä häntä kohtaan ja
+hänen varmoista, hyvin perustelluista luuloistaan Josephine'in
+uskottomuudesta -- asioita, jotka muutoin haavoittavat intohimoisia
+etelämaalaisia arimpaan kohtaan ja synnyttävät vihaa rakkauden sijaan
+-- Bonapartessa aina sittenkin, kun hänen rakkautensa oli sammunut,
+pysyi lämmin ja hellä tunne häntä kohtaan. Asia oli se, että hän,
+joka oli yhtä taikauskoinen kuin ikinä italialainen talonpoika,
+hän, joka kuunteli ennustuksia ja vaani enteitä tavallisimmissa ja
+mitättömimmissäkin tapauksissa, oli saanut päähänsä, että hänen
+vaimonsa tavalla tai toisella mystillisesti oli yhdistettynä hänen
+"tähteensä", että hän tuotti hänelle onnea, ja tämän hengettären
+menettämisen pelko saattoi hänet suhteissa vaimoonsa ilmaisemaan
+kärsivällisyyttä, joka muutoin ei ollut hänen vahvoja puoliaan.
+Tavallisella naisystävyydellään rouva Rémusat kertoo, että Josephine
+osasi oivallisesti käyttää tätä miehensä taika-uskoa.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Ainoastaan kaksi vuorokautta Bonaparte sai nauttia kuherrusviikon
+suloa. Jo maaliskuun 12 p:nä hän lähti liikkeelle ryhtyäkseen
+virkaansa; hänen puolisonsa sai toistaiseksi jäädä Parisiin.
+Neljäntoista päivän perästä Bonaparte oli pääkortteerissa Nizzassa.
+Vanhemmat prikaatikenraalit, kuten _Masséna, ja Augereau_, jotka
+olivat olleet mukana useissa kahakoissa, olivat äärettömästi
+suutuksissaan tuosta "korsikalaisesta nousukkaasta", joka heille
+lähetettiin Parisista. Mitä oli tämä matemaatikko ja haaveilija muuta
+tehnyt kuin komentanut joitakuita tykkejä Toulon'issa ja Parisissa,
+eikä sielläkään edes vihollisia vaan Ranskan kansalaisia vastaan?
+Jättiläiskokoinen Augereau puhui mitä solvaavimmin sanoin tästä
+pienestä "katukenraalista", Barras'n suosikista, joka oli heitä
+kaikkia nuorempi. Mutta tuskin olivat he käyneet ensi tervehdyksellä
+päällikkönsä luona kuin jo huomasivat hänessä mahtavampansa. Augereau
+myöntää, että "tuo pieni kenraali raukka" häntä peljästytti. Hän ei
+laisinkaan käsitä sitä ylevämmyyttä, joka masensi hänet heti ensi
+hetkessä. Ja mitä oli tuossa vastaanotossa tapahtunut? Kenraalit
+olivat kokoontuneet ja vietiin sisään. Bonaparte antoi odottaa
+itseänsä; kun hän vihdoin astui saliin, loi hän jokaiseen tutkivan
+katseen ja kiinnittäen miekan vyötäreilleen ja asettaen hatun
+päähänsä antoi sitten mahtavalla äänellä lyhyesti käskynsä. Käden
+liike... asia oli suoritettu, ja he saivat mennä. Mutta jokainen
+myönsi, että nämä selvät, täsmälliset käskyt soveltuivat toisiinsa
+kuin rattaat koneistossa ja että niiden takana oli mies, joka kykeni
+saamaan koneiston käymään.
+
+Armeijan 60,000 miehestä Bonaparte tapasi runsaasti kolmannen
+osan sairaaloissa. Muut majailivat ylhäällä alpeilla ja kapealla
+rannikolla niiden juurella. Mutta missä tilassa olikaan tämä
+"italialainen armeija!" Kaiken puutteessa sotamiehet majailivat
+luolissa, joita olivat kaivaneet maahan tai lumeen. Ravinto oli kurja
+ja varustus ainakin yhtä kehno, sillä vallankumouksen raastamasta
+Ranskasta ei voitu mitään tuottaa. Kastanjat olivat parasta ravintoa.
+Silloin tällöin saattoi ryöstöretki Piemontiin tuottaa ylellisestikin
+elintarpeita, mutta ennen pitkää oli lähin seutu tyhjäksi riistetty,
+ja talvikylmä ja nälkä rasittivat kovasti.
+
+Mutta solaan harjaantunutta oli tämä väki. Kolme vuotta oli se
+oleskellut vuoristossa alituisessa kosketuksessa vihollisen kanssa:
+siten miehet olivat tulleet kestäviksi ja karaistuiksi, yhtä haavaa
+reippaiksi ja tuimiksi hyökkäyksissään. Tasavallalla varmaankaan ei
+ollut parempia sotureita, helpommin syttyviä ja vauhtiin saatavia
+kuin nämä puolisissit Merialpeilla.
+
+Semmoisella väestöllä Bonaparten tuli ryhtyä sotaretkeen, jota hän
+itse piti keinona päästä janoamaansa maineeseen. Mutta hänpä osasi
+puhua ranskalaiselle sotamiehelle ja tunsi väkensä siltä ajalta,
+jolloin hän Toulon'in piirityksen jälkeen oli komentanut italialaisen
+armeijan tykistöä. Maaliskuun 27 p:nä 1796, melkein heti kun oli
+saapunut Nizzaan, hän julkaisi ensimäisen ja kentiesi mainehikkaimman
+päiväkäskynsä:
+
+"Sotamiehet! Teillä ei ole vaatteita ja ruokanne on kehno; hallitus
+on teille suuressa velassa; se ei voi teille mitään antaa. Teidän
+kestävyytenne, teidän miehuutenne täällä vuoristossa on ihmeteltävä,
+mutta mitään mainetta se teille ei tuota; ei mikään loiste säteile
+teille. Minä vien teidät maailman hedelmällisimmille lakeuksille.
+Rikkaat maakunnat, suuret kaupungit joutuvat siellä teidän valtaanne,
+siellä saatte kunniaa, mainetta ja rikkauksia. Italian soturit!
+Teiltä ei puuttune uljuutta ja kestävyyttä?"
+
+"Saadaksensa miehet mukaansa täytyy puhua mielikuvitukselle", sanoi
+Bonaparte sittemmin. Sitä hän juuri tässä tekee. Tuon vilustuneen
+ja nälkäisen lauman hän vie korkeille alppien huipuille ja näyttää
+niille sieltä luvatun maan. "Hän petkuttaa meidät peräti noilla
+hedelmällisillä lakeuksillaan", sanoivat vanhat soturit. "Jospa
+hän ensin antaisi meille jalkineita, että voisimme mennä sinne
+alas." Eivät he olleet juuri sillä pilattuja, että päällystö olisi
+huolehtinut heidän varustuksestaan, mutta kylläpä pian kävi toisin
+Bonaparten aikana. Ollessaan ensi päiviä armeijassa hän hellittämättä
+teki työtä hankkiaksensa sotamiehilleen parempaa ruokaa ja parempia
+vaatteita. "Tuskin voidaan ajatella, minkälaista elämää minä täällä
+vietän", hän kirjoitti Direktoriolle. "Minä saavun kuolemakseni
+uupuneena, minun täytyy valvoa kaiket yöt hoitaessani hallintoa;
+kaikkialla minun täytyy olla mukana saadakseni asiat järjestykseen."
+Niiden häpeällisten petkutusten, joilla muonanhankkijat ja
+vastaanottajat armeijassa rikastuivat sotilasten kustannuksella,
+täytyi pian lakata hänen tarkan valvontansa alla. Milloin ei ole
+leipä kyllin hyvää, milloin hankkija ottaa lihanaulasta 10 souta, kun
+sitä teurastajalta saa 8:lla, milloin on univormu liian ahdas, viitta
+liian lyhyt tai kangas huono. Hankittuja hevoskauroja, ampumavaroja
+ja aseita hän tarkastaa yhtä huolellisesti, lyhyesti sanottuna:
+järjestys ja täsmällisyys saadaan aikaan kaikkialla, missä kenraali
+Bonaparte on komentajana. Mitä hyödyttää ylikenraalin sotilaallinen
+nero, jos sotamiehellä ei ole nappeja takissa eikä anturoita
+saappaissa?
+
+Jo aikoja sitten Bonaparte oli määrännyt Alppien ja Apenninien
+välisen notkon toimintansa lähtökohdaksi. Sieltä menee tie
+Savona-solan kautta pohjoiseen Piemont'iin; koillinen sivuhaara heti
+solan pohjoispuolella vie Milanoon Lombardiassa. Ensimainittua tietä
+puolusti Sardinian kuninkaan armeija Collin johdossa; jälkimäistä
+-- Milanoon saakka -- itävaltalaiset, johtajana kenraali Beaulieu.
+Bonaparten ensi tehtävä oli eristää toisistaan nämä liittolaiset
+ja pakottaa Piemont rauhantekoon. Sodan pikainen päättäminen tällä
+taholla oli pääkohtana Bonaparten suunnitelmassa; hän oli otaksunut
+Sardinian kuninkaan olevan rauhaan taivutettavissa, kun Itävalta
+häntä ei enään suoranaisesti tukenut.
+
+Bonaparten joukko oli osaksi alpeilla Col di Tendan ja Savonan
+välillä, osaksi kapealla rannikolla Voltriin päin länteen Genuasta.
+Täällä ryntäsi Beaulieu ranskalaisia vastaan huhtikuun 9 p:nä ja
+ajoi ne takaisin Savonaan; mutta seuraavina päivinä Bonaparte
+eteni, löi huhtik. 12 p:nä itävaltalaiset Montenotten luona solan
+pohjoispuolella, 13 p:nä piemontilaiset ja itävaltalaiset Millesimon
+luona ja 14 p:nä jälkimäiset Degon luona. Tämän viime tappion jälkeen
+Beaulieu'n oli pakko kokonaan vetäytyä takaisin Acquiin pitääksensä
+avoimena tien Alessandriaan.
+
+Direktorion käskyä noudattaen olisi Bonaparten pitänyt hätyyttää
+Beaulieu'tä ja ensin suoriutua itävaltalaisista. Hänellä oli,
+kuten siihen aikaan kaikilla Ranskan kenraaleilla, mukanaan kaksi
+hallituksen komissariota, joiden tuli valvoa, että Direktorion
+käskyjä noudatettiin, ja pitää silmällä hänen menettelyänsä. Siten
+tahdottiin estää tasavallalle vaarallisen sotilasvallan synty. Jo
+Toulon'in luona Bonaparte oli pyytänyt sikäläisiä komissarioita
+olemaan sekaantumatta sotilasasioihin, joita he eivät ymmärrä.
+Täällä hän voitokkaana ylikenraalina, joka noudatti tyystin
+määrättyä suunnitelmaa, oli vieläkin vähemmän taipuvainen kuulemaan
+heidän vastalauseitaan. Oli sattunut niin, että Salicetti, hänen
+maanmiehensä ja petollinen ystävänsä, oli määrätty yhdeksi niistä,
+joiden oli pidettävä häntä silmällä. Mutta Bonapartella oli keinoja
+saada hänet ja hänen virkakumppaninsa estetyiksi saamasta aikaan
+vahinkoa, ja hän esiintyi täydelleen omavaltaisesti. Hän jätti
+Beaulieu'n rauhaan, lähti piemontilaisia vastaan, löi ne huhtikuun 22
+p:nä Mondovin luona ja valloitti Cherascon 25 p:nä. Kävi niinkuin hän
+oli laskenut. Kun Sardinian kuningas nyt huomasi olevansa Itävallasta
+eristettynä ja pelkäsi vallankumouksellisia pyrintöjä kansassaan,
+anoi hän rauhaa. Bonaparte suostui siihen 28 p:nä ehdolla, että hän
+saa kolme linnaa pantiksi ja vapaan kulun maan kautta. Ensimäinen osa
+hänen tehtävästään oli onnellisesti ratkaistu ainoastaan neljäntoista
+päivän kuluessa. Ranskalaisilla oli vallassaan tiet Torinoon ja
+Milanoon; he olivat ottaneet 10,000 vankia, 40 tykkiä ja joukon
+lippuja.
+
+Beaulieu oli sillä välin koonnut voimansa Ticino-joen taa, s.o. sen
+itäiselle rannalle, suojellakseen Milanoa, ja odotti siellä lännestä
+tulevaa vastustajaansa. Kauvan hänen ei tarvinnut odottaa. Toukokuun
+8 p:nä hän sai tiedon, että Bonaparte -- jonka hän oli odottanut
+tulevan suoraan häntä vastaan anastaaksensa itselleen pääsyn joen yli
+-- olikin kulkenut itään pitkin Po'ta ja jo edellisenä päivänä mennyt
+joen yli Piacenzan luona. Nyt hän siis oli samalla puolen Ticinoa
+kuin Beaulieu itse ja uhkasi hyökätä hänen kimppuunsa selän puolelta.
+Milano ei ollut pelastettavissa, asema Ticinon luona oli jätettävä,
+ja Beaulieu etsi suurimmassa kiireessä suojaa Addan takaa. Toukokuun
+10 p:nä ranskalaiset saapuivat Lodin luo ja tunkeutuivat samana
+iltana joen yli vallattuaan tuimalla ja hämmästyttävän rohkealla
+rynnäköllä sillan. Beaulieu vetäytyi Mantuaan, ja Lombardian
+valloitus, Bonaparten toinen tehtävä, oli suoritettu kuudessa
+viikossa sotaretken alusta lukien. Toukokuun 16 p:nä Bonaparte saapui
+Milanoon.
+
+Näillä taistelussa itävaltalaisia vastaan saaduilla voitoilla
+Bonaparte oli lisäksi saanut melkoisia voittoja alkuansa hänelle
+varsin vihamielisistä kenraaleista ja omista sotamiehistään.
+"Kaikkien heidän esiintymistään nuorta kenraaliansa kohtaan",
+kertoo ranskalaisista upseereista eräs omin silmin näkijä, "leimasi
+kunnioitus tai oikeammin ihailu." Hänen suuri etevämmyytensä, hänen
+täydellinen välinpitämättömyytensä vaaroista, se ulkonainen tyyneys,
+jonka hän osasi säilyttää arveluttavimmissakin tiloissa ja varma
+voittoon vievä johto ne saivat sotamiehet polvilleen hänen eteensä.
+Sillä nuo sotilaat, jotka olivat perineet vallankumouksen hurjan
+vapaudeninnon ja jotka niin kauvan olivat eläneet puolirosvoina
+ylhäällä Alpeilla, eivät helposti voineet alistua siihen kuriin,
+jonka heidän mitättömän näköinen kenraalinsa tahtoi saada toimeen.
+Porvarillista sinuttelua käytettiin vielä upseereja, jopa
+kenraalejakin puhuteltaessa. Saattoi tapahtua, että kun Bonaparte
+taistelun tulessa saapui vaahtoavalla ratsullaan ja kiihtyneenä huusi
+alemmalle upseerille: "Miksi et piru vie ole suorittanut lähettämääni
+käskyä? Etkö osaa lukea, senkin pölkkypää?" hän sai vastaukseksi:
+"Hitto vieköön, sinun pitäisi oppia kirjoittamaan niin että sitä
+ymmärtää; kuka sinun kirotuista harakankynsistäsi saa selvää?" Hän
+sai joskus kuulla varsin röyhkeitä huutoja ratsastaessaan pitkin
+rintamaa, mutta hän ymmärsi, että sotamies on lapsi ja siis lapsena
+kohdeltavakin. Mutta jokaisen saavutetun voiton jälkeen hän kasvoi
+väkensä silmissä, kunnes hän vihdoin näytti heistä jumaluudelta, joka
+voi heidät käden viittauksella lähettää kuolemaan.
+
+Mutta sotamiehet eivät aavistaneet, että heidän päällikkönsä, joka
+keskellä kuulatuiskua istui ratsullaan tyynenä kuin pronssiin
+valettu patsas, ennen taistelua vapisi kuin haavanlehti, oli
+ihmisistä hämmentynein. Ei häneen vaikuttanut tulossa olevan vaaran
+pelko. Ei, syynä oli mielenliikutus, hänen aivojensa rajusti
+suorittaessa laskelmia myötä ja vastaan, asettaessa todennäköisyyden
+todennäköisyyttä vastaan ja tarmokkaasti arvostellessa kaikkia
+mahdollisuuksia. Se tavaton hermostus, joka hänessä huomattiin jo
+poikaijässä, saattoi silloin ilmetä käsivarsien ja kasvojen lihasten
+puistattavina tempauksina. "Tunsin usein olevani synnyttävän vaimon
+tilassa", sanoi hän itse. "Se kuitenkaan ei estänyt minua, niin pian
+kuin luonnosteni toimeenpano alkoi ja todellisuus oli kynnyksellä,
+esiintymästä täydellisesti tyynenä ympäristöni edessä."
+
+Tuo onnellisesti suoritettu Lodin sillan rynnäkkö, jota Bonaparte
+itse piti kauneimpana urhontekona koko sotaretken aikana, lisäsi
+osaltaan suuressa määrässä hänen uskoaan onnelliseen tähteensä. "Ei
+vendémiaire eikä Montenotte", sanoi hän St. Helenassa, "saaneet minua
+uskomaan olevani erinomainen ihminen. Vasta Lodin taistelun jälkeen
+selvisi minulle, että minusta saattaa tulla merkittävä henkilö
+valtiollisella näyttämöllä. Silloin syttyivät minussa korkealle
+pyrkivän kunnianhimon ensimäiset kipinät."
+
+Bonaparte kaiketi ei tässä puhu varsin oikein; korkealle
+pyrkivästä kunnianhimostaan hän oli kauvan ollut tietoinen,
+mutta hän voi täydellä syyllä pitää Lodin taistelua ratkaisevana
+kohtana elämässään. Siitä tuli hänelle mittapuu, mitä hän voi
+uskaltaa. Hänen voittonsa ja nopea menestymisensä olivat tietysti
+hankkineet hänelle joukon vihamiehiä, jotka alkoivat pelätä nuorta
+kenraalia, joka toimi täysin omavaltaisesti, ei pitänyt paljon
+lukua hallituksen komissarioista ja joskus käytti esiintymisessään
+hallitusta kohtaan sävyä, joka sitä ällistytti. Direktorio olisi
+tahtonut, että Piemont'ista, joka todellisesti oli valloitettu,
+tehtäisiin tasavalta; mutta se ei ollut Bonaparten mieliksi,
+vaan hän suvaitsi omin päin solmia rauhan Sardinian kuninkaan
+kanssa. Kun Direktorio jotensakin tyytymättömänä palautti hänelle
+allekirjoitetun sopimuksen, hän vastasi: "Olen vastaanottanut teidän
+rauhansopimuksenne Sardinian kanssa: armeija on sen hyväksynyt."
+Oli niitä, jotka lyhyesti arvelivat, että moisen vastauksen pitäisi
+tuottaa miehelle viisikolmatta luotia ruumiiseen. Monia rupesi
+lisäksi peloittamaan se tapa, millä Bonaparte alkoi vetää puoleensa
+kansan suosiota, esim. kun hän antoi ajutanttinsa Junot'n viedä 21
+anastettua lippua mahtipontisessa kulkueessa kautta Ranskan ja pitkin
+Parisin katuja Direktorioon. Kansa riemuitsi, ja Bonaparten nimi oli
+kaikkien huulilla. Ensi kerran hän silloin täytti ranskalaisille sen
+päihdyttävän voitonmaljan, jonka hän -- ja kuten näytti, hän yksin --
+osasi valmistaa heille ja joka aikojen kuluessa sai heidät unohtamaan
+vallankumouksen kautta saadun kalliin vapauden.
+
+Hallituksesta oli kuitenkin, vaikka sen pelko yhä kasvoi,
+arveluttavaa karkoittaa pois miestä, jonka voitot lisäsivät sen arvoa
+-- aikana, jolloin se ei ollut missään arvossa muulla taholla --
+ja joka sitäpaitsi omin neuvoin suoritti oman armeijansa kulungit
+ja lisäksi kykeni lähettämään miljoonan toisensa jälkeen Parisiin
+ja muillekin armeijoille. Saadaksensa kuitenkin jarrutetuksi tätä
+vaarallista mutta ehdottomasti tarpeellista Bonapartea Direktorio
+päätti, että hänen täst'edes oli komennettava yhdessä kenraali
+Kellermann'in kanssa, jonka johdossa oli Alppi-armeija, ja samaan
+aikaan hänelle ankarasti huomautettiin, että diplomatiset välittelyt
+olivat kokonaan jätettävät hallituksen komissarioille. Tämä
+odottamaton käsky saapui Bonapartelle päivää jälkeen Lodin taistelun,
+jolla hän oli pukenut Ranskan nimen voiton säteilevään loistoon. Hän
+ei milloinkaan olisi ollut halukas luopumaan itsenäisestä asemastaan
+ja päästämään toista kunniansa ja valloitustensa osalliseksi. Tämän
+uuden loistokohtauksen jälkeen se oli hänelle mahdotonta. Hänen
+päätöksensä oli nopea, ja toukokuun 14 p:nä hän vastasi Parisiin.
+Hänen kirjeensä alkoi kertomalla Lodin voitosta. "Toivomuksenne
+ovat toteutuneet. Lombardia on nyt tasavallan oma." Mutta Carnot'n
+välityksellä hän Direktoriolle lähetti päätöksensä ylipäällikkyyden
+jakamisesta. "Nykyisissä oloissa on ehdottomasti välttämätöntä, että
+teillä on kenraali, jolla on teidän täydellinen luottamuksenne. En
+valita, jollen minä ole se, ja minun intoni on oleva kahdenkertainen
+ansaitakseni luottamuksenne siinä asemassa, jonka minulle määräätte.
+Mutta itsekullakin on omat tapansa sodankäynnissä. Kenraali
+Kellermann'illa on suurempi kokemus kuin minulla, hän ehkä osaa
+käydä sotaa paremmin kuin minä, mutta molemmat yhdessä me vasta
+voisimme käydä sitä huonosti. Sodan laita on sama kuin hallitsemisen;
+se on tunteen asia. En tahdo mitään jarrua jalkaani. Olen alkanut
+joltisellakin kiitoksella, haluan vast'edeskin osoittautua teidän
+vaatimustenne arvoiseksi. Mutta jos minun täytyy hallituksen
+komissarioille tehdä selkoa jokaisesta askeleestani, johon rupean,
+jos heille suodaan oikeus muuttaa liikkeitäni, lisätä tai vähentää
+sotajoukkojani, älkää sitten odottakokaan saavanne minusta kuulla
+mitään hyvää."
+
+"Vannon teille, että pidän silmällä ainoastaan isänmaan parasta;
+minut tapaatte aina oikealla tiellä. Olen velvollinen uhraamaan
+aatteeni tasavallalle. Jos minua koetetaan halventaa teidän
+silmissänne, niin on vastaukseni sydämessäni ja omassatunnossani!"
+
+Bonaparten vastaus, jossa hän lujasti teroitti sen seikan
+ehdotonta tarpeellisuutta, että koko valta sekä sotilaallisissa
+että diplomatisissa asioissa keskitettäisiin yhteen käteen, teki
+Direktoriossa vaikutuksensa: Kellermann jäi sinne missä oli,
+lausuttiin toivomus, että hyökättäisiin Livornoa vastaan, ja kenraali
+Bonaparte jäi yksin määrääjäksi ja sai vapaat kädet Italiassa.
+Direktorio asettui täten arveluttavalla tavalla pelin ulkopuolelle
+ja antoi lyhytnäköisyydessään ohjakset sen miehen käsiin, joka osasi
+niitä pidellä niinkuin ei yksikään toinen. Bonaparte sydämessään
+riemuitsi. "Minulle on varattu", sanoi hän Marmont'ille, "tilaisuus
+suorittaa suurtöitä, joita nykyinen sukupolvi ei voi ajatella
+mahdolliseksi." Mutta ensimäiset korkealle tähtäävän kunnianhimon
+kipinät eivät syttyneet nyt; ne olivat kauvan kyteneet tuhan alla
+hänen ensi ajoistaan saakka. Nyt ne leimahtivat ilmi liekkeihin.
+Mutta hänen lupauksensa uhrata aatteensa tasavallalle oli pelkkä
+fraasi kuten tällä ajalla moni muukin, ja Direktorio olisi varmaan
+ollut hänen kanssaan eri mieltä siitä, mikä oli oikea tie ja mitä
+varsinaisesti isänmaan paras vaati. Bonaparte näki selvästi, mihin
+hän pyrki; hän jo tunsi itsensä Cesariksi; oli vain tartuttava
+oikeaan hetkeen kulkeakseen Rubicon'in yli.
+
+Mutta sillä välin Direktorio antoi kaikkialla Ranskassa viettää
+juhlia Italiassa saavutettujen loistavien voittojen johdosta.
+
+Bonaparte oli otettu Milanossa -- jossa hän soi miehilleen kahdeksan
+päivän levon -- vastaan vapauttajana. Mutta suuret verot, joita
+hän vaati asukkailta, saivat pian mielet kääntymään ja aiheuttivat
+kansankapinan päivä sen jälkeen, kun hän oli lähtenyt joukkoineen
+Beaulieu'tä vastaan. Hän huomasi aseman siksi vakavaksi, että hän
+itse ryhtyi meteliä asettamaan, ja ankarasti se kukistettiin.
+Hänen täällä puuhatessaan armeija kulki itään päin. Yhdestä
+ainoasta lauseesta kirjeessä, jonka hänelle näinä päivinä kirjoitti
+Berthier, saa käsityksen siitä, mihin määrään Bonaparte oli sieluna
+armeijassaan, kuinka hänen lujaa johtoansa kaivattiin silloin, kun
+hän ei ollut saapuvilla. "Armeija teitä kärsimättömänä ikävöitsee."
+Eikä sen tarvinnutkaan kauvan häntä odottaa; jo 27 p:nä hän saapui,
+ja nyt riennettiin eteenpäin vihollista vastaan.
+
+Beaulieu odotti ranskalaista armeijaa Mincio-joen takana.
+Toukokuun 30 p:nä Bonaparte kulki joen yli Borghetton luona, löi
+itävaltalaiset ja karkoitti ne Adige'n toiselle rannalle. Hän jatkoi
+takaa-ajoa, ja Beaulieu etsi osaksi turvaa Mantuan muurien suojasta,
+osaksi pelastusta pakenemalla ylös Tyroliin. Peschiera ja Verona
+valloitettiin, ja Bonaparte sai kesäkuun 1 p:nä, 8 päivää Milanosta
+lähtönsä jälkeen, ilmoittaa Direktoriolle: "Itävaltalaiset ovat
+Italiasta karkoitetut; etuvartijamme seisovat Saksan vuorilla."
+
+Yksistään Mantuan vahva linna Mincion varrella pysyi vielä viimeisenä
+Itävallan varustuksena Italiassa. Sen omistamisesta oli tästä lähin
+sotaa käytävä.
+
+Itävaltalaisten poissaoloa aikoi Bonaparte käyttää Direktorion
+niin suuresti toivoman retken suorittamiseksi keski-Italiaan. Ja
+toukokuussa oli Pannan ja Modenan herttuain pakko ostaa itselleen
+aselepo. Kesäkuussa tuli Neapelin ja Kirkkovaltion vuoro. Kaikkialla
+täytyi maksaa suuria summia ja luovuttaa taideteoksia y.m. Bonaparten
+oveluutta kuvaavaa on, että hän kapitoliumista pyysi Brutuksen,
+kuninkaanmurhaajan jälkeläisen ja vapauden puolustajan antiikisen
+rintakuvan. Kun se Bonaparten lahjana asetettiin Direktorion saliin,
+kuka silloin voikaan lahjoittajassa aavistaa Cesaria, tasavallalle
+vaarallista miestä? Neapelin täytyi sitoutua puolueettomuuteen.
+Rooman täytyi luovuttaa Ranskalle Ferrara ja Bologna sekä tärkeä
+Anconan satamakaupunki. Kesäkuun 28 p:nä valloitettiin Livorno,
+jolloin englantilaiset menettivät tärkeän yhdyssiteen Italian kanssa,
+jota paitsi Bonaparten käsiin joutui joukko monenlaisia runsaita
+tavaravarastoja. Pari kuukautta myöhemmin ranskalainen sotajoukko
+sieltä käsin valloitti hänen isänmaansa Korsikan.
+
+Nyt hän keskitti kaikki voimansa Mantuan valloittamiseen. Piiritys
+oli alkanut jo ennenkuin hän oli retkeillyt etelään, ja hän oli
+toivonut saavansa linnan haltuunsa ennenkuin uudestaan järjestetty
+itävaltalainen armeija _Wurmser'in_ johdolla joutuisi avuksi.
+Heinäkuun lopussa hän sai tiedon, että itävaltalaiset -- luvultaan
+paljon voimakkaampina -- lähestyivät kahtena osastona; Wurmserin
+johdossa oleva tuli pitkin Adige'a Garda-järven itäpuolitse, ja
+sen piti hyökätä hänen rintamaansa vastaan Mantuan edustalla;
+toinen kulki _Quosdanovich'in_ johtamana Garda-järven läntistä
+rantaa pitkin, ja sen tuli käydä kimppuun selkäpuolelta. Hänen
+alikenraalinsa, joiden piti estellä etenevän vihollisen kulkua,
+lyötiin molemmilla tahoilla takaisin. Bonaparte tunsi, että ratkaisu
+oli käsissä. "Voi sitä, joka meistä on väärin laskenut", hän lausui
+Wurmser'ista ja itsestään. Kaikki oli kyseessä, mutta vaaran ohessa
+hänen kykynsäkin kasvoi. Äkkiä hän päätti keskeyttää Mantuan
+piirityksen; tykit tukittiin, ja koko armeija kokoontui Mincion
+vasemmalle rannalle.
+
+"Antaakseni käsityksen", sanoi eräs ranskalainen valtiomies
+jotensakin tähän aikaan, "Bonaparten ruumiinrakenteesta,
+hänen sitkeydestään, uljuudestaan, liikuntojensa nopeudesta,
+vireydestään ja kaikista niistä hänen ominaisuuksistaan, joita
+hyvässä merkityksessä tapaamme hänessä, sanon häntä aina pieneksi
+tiikeriksi!" Tämä kuvaus ylikenraalista on huomioon otettava
+käsittääksemme koko italialaista sotaretkeä, sillä juuri nämä
+ominaisuudet muodostavat sen luonteen: nuo salamannopeat liikunnot,
+harkitut ja äkkinäiset harppaukset ja tuo vastustamaton, musertava
+hyökkäys. Hänen oma vireytensä, nopeutensa ja tarmonsa tarttui
+hänen väkeensä. "Niinkuin koski", sanoi hän miehilleen, "te olette
+syösseet alppien huipuilta alas; kaiken, mikä asettui teitä vastaan,
+te kaadoitte ja musersitte." Hän oli pää, armeija oli ruumis, ja
+jokainen sen jäsen totteli salamannopeasti ja silmänräpäyksessä noita
+oivallisia aivoja. Hänen neronsa ei kohonnut missään suurempaan
+loistoon kuin taisteluissa Garda-järven eteläisen kärjen ympärillä,
+jossa hän johti liikkeitä kahden armeijan välissä. Ennenkuin
+itävaltalaiset vielä aavistivatkaan hänen läheisyyttään, hän jo
+oli heidän kimpussaan, löi Quosdanovich'in Lonaton luona, kääntyi
+lounaaseen ja voitti seuraavana päivänä Wurmser'in Castiglione'n
+luona. Seuraavana päivänä taas voitto Peschieran luona, ja sitä
+seuraavana -- elokuun 7:ntenä -- oli Mantua uudestaan piiritettynä.
+
+Kuukautta myöhemmin Wurmser keisarinsa käskystä toisen kerran
+samosi eteenpäin, tällä kertaa alas Brenta-laakson kautta, hänen
+alikenraalinsa Davidovich'in kulkiessa pitkin Adige'a. Tarkoitus
+oli taas saada Bonaparte kahden tulen väliin. Vaikka vihollinen nyt
+oli nähnyt niin monta todistusta hänen ihmeteltävästä nopeudestaan,
+tuli se taas yllätetyksi. Bonaparte kiiti Tyroliin Davidovich'ia
+vastaan, löi hänet ahtaissa rotkoissa Roveredon ja Callianon luona
+ja ajoi hänet niin kauvas takaisin pohjoiseen, että hän itse saattoi
+kulkea Brenta-laakson kautta. Wurmser marssi mitään aavistamatta
+ainoastaan kaksi päivän-matkaa edellä, päästäksensä pitkin
+Brenta-jokea Legnanoon, josta hänen yhteistyönsä Davidovich'in kanssa
+ja Bonaparten sulkeminen oli alkava. Silloin ranskalaiset tekivät
+hyökkäyksen hänen jälkijoukkoonsa; hänen täytyi kiirehtiä marssiansa
+päästäksensä johonkin paikkaan, jossa voisi kääntää rintaman
+Bonapartea vastaan. Yritys tehtiin seuraavana päivänä, syyskuun
+8:ntena, Bassanon luona, mutta siitä sukeutui täydellinen tappio.
+Ja kaikki tiet Saksaan olivat suljetut! Hänen täytyi sentähden
+armeijansa jäännöksen kanssa, jota oli 14,000 miestä, kulkea
+eteenpäin maassa, joka oli kaikkialta vihollisen miehittämä. Hän
+kulkee etelään Vicenzan kautta Bonaparten takaa-ajamana, joka toivoo
+saada hänet pidätetyksi Adige'n luona. Mutta paria hänen käskyistään
+ei oltu ajoissa toteltu; Legnanon luona oli Wurmser'in onnistunut
+pujahtaa joen yli ja asettua Mantuan edustalle. Kaksi päivää sen
+jälkeen saapui Bonaparte, löi hänet ja pakoitti hänet sulkeutumaan
+linnaan, jonka miehistö siten kohosi 25,000 soturiin. Itävaltalaiset
+olivat tällä kaksitoista-päiväisellä retkellä menettäneet 22,000
+miestä ja 75 tykkiä; loput olivat kytketyt Mantuaan.
+
+"Kuten hyvin ymmärrätte, rakas kenraali", kirjoitti Carnot
+Bonapartelle syyskuun 19 p:nä, "me levottomina odotimme sen toimen
+tuloksia, josta annoitte meille tiedon kuriirin kautta. Olemme nyt
+saaneet viime raporttinne, ja vaikka olimmekin tottuneet teidän
+erinomaisiin urotöihinne, sittenkin tiedonantonne Bassanon voitosta
+kävi yli toiveittemme. Minkä kunnian olettekaan niittänyt, kuolematon
+Bonaparte! Mikä tappio uhkamieliselle Itävallalle!" Juuri samaan
+aikaan Reinin joukot olivat kokeneet vastoinkäymisiä; Bonaparten
+ihailu tuli vaan sitä suuremmaksi, se kohosi innostukseksi; mutta
+"voiton lemmikki" oli hankkiva ranskalaisille vielä useampia
+yllätyksiä.
+
+Marraskuun alussa oli Itävalta asettanut vielä kolmannen armeijan
+avustamaan yhä piiritettyä Mantuaa. Tällä kertaa vanha, kokenut
+_Alvinczy_ ylikenraalina samosi idästä, Bassanosta, Davidovich'in
+tullessa pohjoisesta pitkin Adige'a. Taas piti Bonaparte
+muserrettaman ylivoimalla Mantuan muurien edustalla. Hänen
+alikenraalinsa syöstään takaisin, itse hän Veronan luona marraskuun
+12 p:nä kärsii tuntuvan tappion. Yksitoista hänen kenraaleistaan on
+haavoittunut, sotamiehet uupuneet ja asema vakava. Mutta sairaaloista
+nähtiin potilaiden ja haavoitettujen raahautuvan tarttuakseen
+aseisiin ja iskeäkseen vielä kerran kolmivärisen lipun alla. "Moni
+näistä uljaista miehistä vuoti vielä verta haavoistaan", kirjoittaa
+Bonaparte; "tämä surullinen näky kuohutti sieluani kovin." Hän
+rohkenee vielä kerran yrittää ylivoiman murtamista, yritys,
+jota asiantuntijat pitävät loistavimpana neron tekona uudessa
+sotahistoriassa.
+
+Marraskuun 14 p:nä hän yön tullessa kaikessa hiljaisuudessa lähti
+Veronasta, kulki Adige'n poikki ja lisäsi voimaansa suurimmalla
+osalla Mantuaa piirittävää armeijaa. Itään, pitkin joen oikeata
+rantaa kävi kulku yön pimeydessä pieneen Roncon kaupunkiin, johon
+hän etukäteen oli rakennuttanut sillan. 15 p:n aamulla hän taas
+seisoi Adige-joen vasemmalla rannalla; edessään hänellä oli laaja,
+rämeinen seutu Adige'n ja sen haarajoen Alpone'n välissä; soiden
+poikki johtivat salpatiet pohjoiseen. Niiden yli hän antoi armeijansa
+marssia eteenpäin. Augereau kulki keskistä salpa-tietä pitkin, joka
+Arcole'n luona johti Alpone'n yli rakennetulle sillalle. Bonaparten
+tarkoitus oli tätä tietä myöten selkäpuolelta iskeä viholliseen, joka
+vielä luuli hänen olevan Veronassa.
+
+Taistelupaikaksi tuli Arcole. Täällä majaili osasto kroateja siltaa
+vartioimassa; peitetyistä asemista heidän tykistönsä sai aikaan
+kauhean verilöylyn ryntäävien ranskalaisten riveissä; Augereau, joka
+huomasi väkensä horjuvan, sieppasi lipun ja syöksyi etupäähän; neljä
+kenraalia, jotka seurasivat häntä, heti haavoittui, ja ryntäyskolonna
+peräytyi toisen kerran. Silloin saapuu lentäen Bonaparte ratsunsa
+selässä, heittäytyy maahan, tarttuu lippuun, ja niin edetään taas.
+Lannes, joka jo on saanut kaksi haavaa, ja Marmont seuraavat
+häntä; eräs nuori upseeri, Muiron, tahtoo juosta päällikköänsä
+suojaamaan, mutta kaatuu kuolleena hänen eteensä. Mutta mikään ei
+kestä vihollisen murhaavaa kylkitulta. Taas ranskalaiset tungetaan
+takaisin, kaikki pakenevat. Bonaparte itse suistuu salpatieltä
+suohon, ja hänen veljensä kenraali Marmont'in avulla vasta viime
+hetkessä hänet pelastaa joutumasta vangiksi. Seuraavana päivänä
+taistellaan yhtä itsepintaisesti ylipääsystä; milloin pääsevät
+ranskalaiset voitolle, milloin tunkevat itävaltalaiset ne takaisin.
+17 p:nä Bonaparte uudestaan ryntää Arcole-sillalle, mutta yöllä hän
+oli rakennuttanut alapuolelle toisen sillan joen yli, ja sen kautta
+Augereau nyt kulkee samalle rannalle, jossa vihollinen seisoo.
+
+"Jokaisessa taistelussa on hetki", sanoo Bonaparte itse, "jolloin
+vähinkin liike on ratkaiseva... se on se tippa, joka täyttää maljan
+yli reunojen." Se liike, joka ratkaisi tämän kolmipäiväisen verisen
+taistelun, sai alkunsa hänen vanhasta periaatteestaan vaikuttaa
+mielikuvitukseen silloin kun hän tahtoi saada jotakin aikaan.
+Vaikka itävaltalaiset olivat kolmena päivänä pitäneet puoliansa
+vihollistansa vastaan, ne äkkiä lähtivät pakoon, kun noin 50
+ranskalaista ratsumiestä räikeästi kajahuttaen torvia tuimassa
+rynnäkössä syöksyi suon kaislan kahistessa heidän selkäänsä. Tuo
+suuri ihmistuntija oli laskenut oikein. Nuo vähälukuiset ratsumiehet
+kasvoivat uupuneiden sotamiesten silmissä mahtavan armeijan
+hirmukuvaksi, ja sitä vastaan ne eivät kestäneet. Seuraavana päivänä
+ranskalainen armeija, joka pari päivää ennen oli salaa hiipinyt ulos
+Milanoon johtavan portin kautta, riemuiten marssi Veronaan Venetsian
+portista. Itävaltalaiset peräytyivät Tyroliin, ja Mantua piiritettiin
+uudestaan.
+
+Vielä viimeisen voimanponnistuksen tahtoi keisari Frans yrittää
+valtansa säilyttämiseksi Italiassa. 1797 vuoden alussa Alvinczy
+samosi esiin uudella sotajoukolla Tyrolista pitkin Adige'a.
+Ranskalaisen kenraalin _Joubert'in_ täytyi peräytyä suuren ylivoiman
+edestä, ja hän asettui Rivolin luo; tästäkin paikasta hän aikoi
+luopua, mutta viime tingassa hän sai Bonapartelta käskyn pysyä
+asemassaan. Varsin ylivoimaisen vihollisen aikomus oli koota eri
+joukkonsa, ratsuväkensä ja tykistönsä lakeudelle Rivolin luo.
+Bonaparte tahtoi käydä häneen käsiksi ennenkuin tämä yhtyminen oli
+tapahtunut ja siten pakoittaa hänet taistelemaan ilman tykistöä.
+Aamulla tammikuun 14 p:nä klo 2 Bonaparte joukkoineen yhtyi
+Joubert'iin. Aamun koitteessa taistelu alkoi, ja klo 2 iltapuolella
+vihollinen oli lyöty.
+
+Bonapartelle oli omituista, ettei hän tuntenut ensinkään sitä
+herpoutumisen tunnetta, joka tarkoituksen saavutettua valtaa muut
+kuolevaiset, semminkin kun kaikki voimat ovat olleet pinnistettyinä.
+Vielä samana iltana voiton jälkeen, marssittuaan koko yön ja oltuaan
+tantereella kello kahdesta aamulla, hän vetäytyi Mantuaan, jossa
+taas taisteli ja voitti 10 p:nä. Muuan itävaltalainen apujoukko oli
+näet pikamarssissa kulkenut alas Mantuaan ja hyökännyt piiritysväkeä
+vastaan, Wurmser'in hyökätessä ulos kaupungista. Nyt ei ollut enään
+mikään pelastusmahdollinen. Helmikuun 2 p:nä Mantuan täytyi antautua.
+
+Itävaltalaiset olivat nyt karkoitetut Italiasta. Niiden kokoontuessa
+Tyrolin vuoristoon ja kootessa sinne apujoukkoja Bonaparte
+mitättömällä voimalla lähti Roomaa vastaan. Kirkkovaltio ei ollut
+täyttänyt velvollisuuksiansa tasavaltaa kohtaan, ja Bonaparte tahtoi
+ennenkuin lähti uudestaan itävaltalaisia vastaan olla varma Italian
+ehdottomasta kuuliaisuudesta. Munkit kyllä koettivat yllyttää
+väestöä ja saarnata kestävyyttä, ja madonnan kuvat irvistelivät
+vihasta ranskalaisten menestyksen vuoksi, mutta paavin sotamiehet
+pakenivat joka paikasta. Retki alkoi helmikuun 1 p:nä, rauha
+tehtiin aivan Bonaparten määräysten mukaisesti helmikuun 19 p:nä
+Tolentinossa. Ennen luovutettujen maakuntien lisäksi jätettiin nyt
+Romagna Ranskalle ja lisäksi melkoisesti korotettu rahasumma. Rooman
+miehittäminen olisi ollut mitä helpointa, mutta Bonaparte, joka osasi
+arvostella paavin vaikutusta ja tiesi mitä merkitsivät hyvät suhteet
+pyhään isään, luopui varsin järkevästi kiihoittamasta häntä vastaansa
+ikuisen kaupungin miehittämisellä.
+
+Neljätoista päivää paavin kanssa tehdyn rauhan jälkeen Bonaparte
+lähti itävaltalaisia vastaan. Suurin osa niiden Reinin armeijaa oli
+kutsuttu vahvistamaan niitä osastoja, joiden asiana oli puolustaa
+teitä Italiasta Wien'iin. Bonaparte lähti liikkeelle ennenkuin nämä
+osastot olivat saapuneet. Entisten Itävallan ylikenraalien sijalle,
+ne kun kaikki olivat vanhoja miehiä, oli tällä kertaa asetettu
+kuusikolmatta-vuotias arkkiherttua _Kaarle_, joka menestyksellä oli
+taistellut ranskalaisia vastaan Reinin luona. Hän oli asettunut
+Tagliamenton taa, mutta lyötiin siellä maaliskuun 10 p:nä, ja hänen
+täytyi, menetettyään paljon väkeä, vetäytyä takaisin Isonzon taa.
+Sieltäkin hän karkoitettiin, ja monien kohtalokkaiden tappelujen
+jälkeen Alppien korkeilla harjanteilla Bonaparte huhtikuun 7 p:nä
+oli Leoben'issa, josta on vain parin päivän matka keisarikaupunkiin.
+Siellä kaikki joutui hämminkiin; hovi pakeni ja odotettiin hyökkäystä
+kaupunkiin.
+
+Sitä ei kuitenkaan Bonaparte tarkoittanut. Että hän oli rohjennut
+edetä niin kauvas, se riippui ainoastaan siitä, että hän tahtoi
+päästä esille ennen muita ja yksin solmia rauhan. Hän tiesi, ettei
+Ranskan kansalla sillä hetkellä ollut hartaampaa toivomusta kuin
+rauha. Jos hänen onnistuisi lopettaa sota, saavuttaisi hän sillä
+vielä suuremman kansansuosion kuin loistavimmillakaan voitoilla.
+Sentähden hän tahtoi olla yksin rauhanteossa, ja sentähden oli kiire
+käsissä ennenkuin Rein-armeijan kenraalit joutuisivat suorittamaan
+osaansa Carnot'n hyökkäyssuunnitelmasta ja yhtymään häneen Wien'in
+edustalla, jolloin nekin saisivat osansa kunniasta. Se oli kaikin
+mokomin vältettävä. Bonaparten täytyi olla yksin vallassa, sillä
+hänen tuumansa kävivät kokonaan toisaalle kuin Direktorion,
+ja epäilemätöntä oli, että Hoche ja Moreau, Rein-kenraalit,
+täydellisesti mukautuisivat Direktorion käskyihin rauhanteossa ja
+vastustaisivat hänen mielipiteitään. Häntä ei huolestuttanut, ettei
+hänellä ollut mitään valtuutta tekemään rauhaa; kyseessä oli vain
+saada Itävalta kylliksi rauhaa harrastavaksi.
+
+Direktorion ensimäinen rauhanehto oli Belgian luovuttaminen
+Ranskalle. Siten valtakunta saisi ne rajat, jotka sillä oli silloin
+kun hyväksyttiin valtiosääntö vuodelta III. Korvaukseksi se tahtoi
+antaa Itävallalle Bonaparten valloittaman Lombardian. Sentähden
+oli kerrassaan sen mieltä vastaan, että Bonaparte oli tukenut
+tasavaltaisia taipumuksia siellä. Kaukonäköisen kenraalin mieleen
+kuitenkaan ei juolahtanut luopua valloituksistaan Italiassa; mutta
+kun hän tiesi, että Itävalta -- joka varmaankaan ei suostuisi
+peräytymään Italiasta koettamatta vieläkin kerran sotaonneaan -- oli
+jo ennen luonut silmänsä Venetsiaan, ja kun lisäksi oli tiettyä,
+että Itävallan ja Venäjän kesken oli tehty sopimus anastaa tuo vanha
+tasavalta ja kappaleita Turkista, kuten olivat ennen keskenään
+jakaneet Puolan, niin hänessä syntyi ajatus tarjota keisarille
+Venetsian mannermaa korvaukseksi Belgiasta ja Lombardiasta. Bonaparte
+houkutteli täten Itävaltaa niin vanhan ja tulisen toivomuksen
+täyttymisellä, ettei se voinut vastustaa. Siten jäi sille kuitenkin
+luja jalansija Italiassa ja sieltä käsin voitiin odottaa parempia
+aikoja. Alustava rauha allekirjoitettiin Leoben'issa huhtikuun 18
+p:nä 1797.
+
+Siinä kertomuksessa rauhanteosta, jonka Bonaparte lähetti
+Direktoriolle, hän jätti mainitsematta, että hän Itävallalle
+oli sitoutunut pakoittamaan Venetsian alistumaan, toisin sanoen
+valloittamaan sen keisarille. Hän päinvastoin esitti asian siinä
+valossa, että se oli Itävallan oma tehtävä, sillä hän tiesi varsin
+hyvin, ettei Direktorio voinut hyväksyä eikä sallia sellaista
+menettelyä puolueetonta valtiota kohtaan. Mutta valmistuksiin hän
+aikoja sitten oli ryhtynyt; tasavallan, jolla ei ollut riittävästi
+voimaa saadakseen puolueettomuutensa tunnustetuksi, oli ollut pakko
+nähdä noiden kahden sotaa käyvän vallan suorittavan taistelunsa sen
+alueella; kansan kiihtymys vallankumouksellisia ranskalaisia vastaan,
+jotka olivat mellastaneet sen maassa, oli suuri, eikä ollut vaikea
+saada aikaan yleistä kansannousua. Se puhkesikin Veronassa parahiksi
+sillä hetkellä, jolloin Bonaparte sitä tarvitsi; ranskalaisia
+sotamiehiä surmattiin; yrityksiä tehtiin Bonaparten henkeä vastaan;
+itse Venetsiassa surmattiin muuan ranskalainen merikapteeni. "Minun
+käskettävänäni on 80,000 miestä ja 20 tykkivenettä", vastasi
+Bonaparte tasavallan lähettiläille, jotka tulivat suostumaan kaikkiin
+hänen asettamiinsa vaatimuksiin. "En tahdo enään tietää mistään
+inkvisitsionista; tahdon olla Venetsialle uusi Attila." Toukokuun 16
+p:nä hän miehitti kaupungin; dogien ylväs kaupunki oli nyt kerrassaan
+Bonaparten vallassa.
+
+Hänen aikomuksensa oli jättää itse Venetsian kaupunki vielä
+toistaiseksi itsenäiseksi; sen mannermaalla olevat maakunnat, jotka
+ulottuivat lännessä aina Como-järveen saakka, hän tahtoi jättää
+Itävallalle; mutta sen itäiset maakunnat oli tarkoitus pidättää
+Ranskalle. Kun hän oli valloittanut Neapelin ja Kirkkovaltion ja
+koko Italia totteli hänen viittaustaan, hän rupesi katselemaan mistä
+löytäisi näyttämön uusille urotöille, ja valloitettuaan tärkeän
+Anconan kaupungin hän kirjoitti Parisiin: "Kahdessakymmenessäneljässä
+tunnissa voidaan täältä päästä Makedoniaan; tällä maalla on verraton
+arvo vaikutuksellemme osmannien valtakunnan kohtaloon." Nyt hän
+Venetsian valloituksen jälkeen siirtyi tuumasta toimeen. Kenraali
+Gentilin, maanmiehensä, hän lähetti ranskalaisilla sotalaivoilla
+miehittämään Jonian saaria. "Jos väestö osoittaa taipumusta
+riippumattomuuteen, täytyy teidän sitä liehakoida makunsa mukaan,
+eikä pidä jättää puhumatta Kreikasta, Atenasta ja Spartasta." --
+"Euroopa on vain myyränpesä", sanoi hän samaan aikaan Bourienne'ille,
+"ei ole koskaan ollut suuria valtakuntia ja suuria vallankumouksia
+muualla kuin Idässä, jossa elää 600 miljoonaa ihmistä." Oli ilmeistä,
+että hän, joka Italiassa oli näytellyt Cesarin osaa, jo ajatteli
+tulla Aleksanteriksi Kreikassa ja Aasiassa.
+
+Keskustelut lopullisesta rauhasta menivät sillä välin menoaan
+Montebellon linnassa Milanon luona, johon Bonaparte asettui. Siellä
+nähtiin yli-kenraalin käyskelevän mahdollisimman vaatimattomassa
+puvussa kultaneulomuksilla ylenpalttisesti koristettujen kenraaliensa
+keskellä. Hänen voittonsa ja suuri valtansa eivät olleet muuttaneet
+ollenkaan hänen kohtuullisia elämäntapojaan. Samalla kun hänen
+kenraalinsa arvelematta kokosivat rikkauksia valloitetuista
+maakunnista ja elivät niillä suurellisesti, esiintyi Italian
+jumaloitu ja ylistetty valloittaja yhtä yksinkertaisena kuin köyhä
+kapteeni Bonaparte. Hän ei piitannut vallan ulkomuodoista; itse
+valtaa hän himoitsi. Hän saikin pian tilaisuuden näyttää, kuinka
+kauvas hänen käsivartensa ulottui. Tyytymättömät Ranskassa olivat
+vendémiaire'in 13 p:n jälkeen taas ruvenneet hengittämään; keväällä
+1797 vaalit olivat käyneet Direktoriolle epäedullisesti; sekä
+vanhempien että nuorempien neuvostossa kuningasmieliset olivat
+saaneet tuntuvan ylivoiman, ja ajatus saada bourbon'it takaisin --
+Ludvig XVI:n veljen, Provence'in kreivin persoonassa -- tuli päivä
+päivältä vilkkaammaksi. Silloin päätti Direktorion radikaalinen,
+tasavaltainen vähemmistö, Barras, _Rewbell_ ja La Réveillère-Lepaux
+joutua vastustajien edelle. He rupesivat yhteyteen Bonaparten kanssa,
+joka lähetti Parisiin Direktorion avuksi uljaan, mutta turhamielisen
+eikä suinkaan teräväpäisen kenraali Augereau'n. "Minä sanon teille",
+kirjoitti Bonaparte oppositsioni-puolueen johtajille, "että puhun
+80,000 miehen puolesta; se aika on mennyt, jolloin raukkamaiset
+asianajajat ja kurjat lavertelijat mestauttivat sotamiehiä."
+Augereau, joka heti nimitettiin muutaman Parisin armeijaosaston
+päälliköksi, toimi täsmälleen päällikkönsä antamain käskyjen
+mukaan; fructidor'in 18 p. (syyskuun 4) suuri osa kuningasmielisiä
+neuvoston jäseniä vangittiin; molemmat konservatiiviset direktorit,
+Carnot ja _Barthélémy_, pakenivat; niiden sijaan astui radikaalisia
+demokraatteja Direktorioon. Mutta fruktidor'in 18 p:n hedelmät kuten
+vendémiaire'in 13:nkin korjasi Bonaparte, sillä konservatiivinen
+puolue oli kuohuksissaan, semminkin hänen menettelystään Venetsian
+asiassa, asettunut mitä kiivaimmin hänen ehdotukseensa perustuvaa
+lopullista rauhantekoa vastaan. Siinähän oli Puolan jako uudestaan,
+sanottiin, eikä ollut Ranskan arvon raukaista olla semmoisessa
+osallisena. Bonaparten omavaltaista menettelyä Italiassa oli
+yleensä hyvin kiihkeästi käytetty aseena Bonapartea vastaan. Nyt
+fructidor'in 18 p:n tapaukset kerrassaan masensivat koko tämän
+vastustuksen. Horjuvaa ja epäröivää Direktorioa kohtaan hän käytti
+samaa menettelyä kuin Itävallan välittäjiä kohtaan, jotka mielellään
+tahtoivat venyttää keskusteluja saadaksensa jos mahdollista
+suotuisampia ehtoja: hän peloitti niitä. Nämä lausuivat rauhanteon
+edellisenä päivänä muutamia uhkaavia sanoja mahdollisesta liitosta
+Venäjän kanssa. Bonaparte, joka hermostuneessa jännityksessä
+kiirehti saadakseen rauhankeskustelut päättymään, ponnahti ylös
+kuullessaan nämä sanat, jotka kerrassaan näyttivät siirtävän hänen
+toiveittensa tarkoitukset epämääräiseen tulevaisuuteen. "Te siis
+haluatte sotaa, herrani", huudahti hän. "Hyvä! Sen saatte; se on
+julistettu tästä hetkestä; mutta huomatkaa minun sanani: kolmessa
+kuukaudessa minä muserran teidän yksivaltanne niinkuin nyt muserran
+tämän hauraan porslinin." Samassa hän tarjoilupöydältä sieppasi
+kallisarvoisen porslini-kaluston ja paiskasi sen lattiaan, jossa
+se kalisten meni sirpaleiksi; sitten hän rajusti huudahdellen
+ja ankarasti kiihoittuneena syöksyi ulos ovesta. Direktoriota
+vastaan, joka vitkasteli antaa suostumustaan Bonaparten sanelemiin
+rauhanehtoihin, hän käytti toista peloituskeinoa: hän uhkasi luopua
+päällikkyydestä. Direktorion vastauskirjelmä lokakuun 16 p:ltä 1797
+tämmöiseen uudistettuun uhkaukseen antaa parhaimman käsityksen
+nuoren kenraalin asemasta hallitukseen nähden. "Teidän sydämeenne on
+istutettu epäluulon siemen", kirjoittaa Direktorio hänelle, "ja se
+saattaa riistää isänmaalta teidän neronne. Ei ole isänmaa koskaan
+sitä tarvinnut niinkuin nyt. Te puhutte levosta, terveydestänne,
+halustanne vetäytyä syrjään? Tasavallan rauha ei salli teidän
+ajatella omaa lepoanne. Jollei Ranska suoriudu voitolla, jos se
+pakoitetaan nöyryyttävään rauhaan, jos voitollisten urotöittenne
+hedelmät joutuvat hukkaan, silloin, kansalais-kenraali, emme ole
+ainoastaan sairaita, me olemme kuolleet. -- Ei, Direktorio ei suostu
+teidän virkaeroonne, ei, teidän ei tarvitse meihin nähden vedota
+omaantuntoonne eikä jälkeentulevaisten todistukseen. Direktorio uskoo
+kenraali Bonaparten kuntoon ja luottaa siihen lujasti."
+
+Kaiketikin ylenkatseellinen hymy värisi Bonaparten ohuilla huulilla
+hänen lukiessaan tämän loppufraasin. Millä oikeudella tuo kurja,
+kelvoton direktorihallitus, joka oli väkivoimalla päässyt valtaan ja
+ainoastaan väkivoimalla pysynyt pystyssä, millä oikeudella sen kovin
+vähän rehelliset ja kovin omanvoitonpyyntöiset jäsenet luottivat
+muiden rehellisyyteen ja epäitsekkäisyyteen? Mitä muuta harrastusta
+heillä oli kuin valta, vaikka maan onnenkin kustannuksella? Olisiko
+epärehellistä sysätä heidät syrjään mahdottomina ja asettaa tarmo,
+kelvollisuus ja äly heidän sijalleen? Onko kaikki se veri, jonka
+vallankumous on vuodattanut, juossut mitään hyötyä tuottamatta,
+onko Ranska vietävä takaisin samaan tilaan kuin ennen vuotta 1789?
+Se mies, joka Italian sodan kautta oli hajoittanut 1:n koalitsionin
+ja joka, oltuaan tuntematon kenraali, puolentoista vuoden kuluessa
+pelkästään loistavien lahjojensa avulla oli saavuttanut poliittisena
+henkilönä euroopalaisen merkityksen, se mies oli jo aikoja sitten
+ratkaissut nämä kysymykset. "Uskotteko", sanoi Bonaparte eräälle
+ranskalaiselle diplomaatille rauhanvälittelyjen kestäessä, "että minä
+Direktorion asianajajain ylistämiseksi juhlin voittoja Italiassa? Vai
+perustaakseni tasavallan? Meidänkö tavoillamme, meidänkö paheillamme
+tasavalta!... Se on houre, johon ranskalaiset ovat hurmautuneet
+ja joka katoaa kuten moni muu. Ne kaipaavat sodan kunniaa,
+turhamaisuutensa tyydytystä, mutta vapautta, sitä ne eivät ymmärrä.
+Katsokaa armeijaa! Ne suotuisat tulokset, joita olemme saavuttaneet,
+ne voitot, joita olemme voittaneet, ovat jo antaneet jälleen
+ranskalaiselle sotamiehelle hänen entisen luonteensa... Minä olen
+hänelle kaikki. Koettakoon Direktorio riistää minulta päällikkyyttä,
+niin saadaan nähdä, sekö on valtias. Kansa kaipaa johtajaa, johtajaa,
+joka on saavuttanut mainetta töillään eikä hallitusteorioillaan
+tai fraaseillaan." Tästä näkyy, että Bonaparte oli täysin selvillä
+tulevaisuudesta; mutta muutkin huomasivat selvästi, mihin mennään.
+"Tämä mies", sanoi hänestä eräs tuttava elokuussa 1797, "ei pysähdy
+ennenkuin hän on joko valtaistuimella tahi mestauslavalla." -- "Hän
+tahtoo hallita Ranskaa ja Ranskalla Euroopan", sanoo hänestä muuan
+ranskalainen siirtolainen kuukautta myöhemmin. "Jos olisi Ranskassa
+kuningas ja se ei olisi hän itse, niin hän olisi luonut hänet;
+hänellä olisi tämän kuninkaan oikeudet miekkansa kärjessä eikä
+hän koskaan laskisi tätä miekkaa kädestään, voidakseen syöstä sen
+kuninkaan rintaan, jos tämä lakkaisi olemasta hänelle alamainen."
+Lokakuun 17 p:nä 1797 rauha vihdoin allekirjoitettiin Campo
+Formiossa. Ranska sai Belgian ja Jonian saaret, Itävalta Venetsian
+alueet Adige'en saakka. Valloitettujen maa-alueiden jäännöksistä
+muodostettiin cisalpininen tasavalta. Genuasta oli jo sitä ennen
+tehty Ligurian tasavalta.
+
+Italian sotaretki on pidettävä Napoleonin historian valoisimpina
+lehtinä. Se oli hänen hämmästyttävän lahjakkaisuutensa ensimäinen,
+tuore ilmaus, hänen ihmeellisen persoonallisuutensa ensimäinen,
+häikäisevä esiintyminen. Yksin hänen vastustajansakin ranskalaisten
+kenraalien joukossa antoivat hänelle täyden tunnustuksensa; tosin
+väitettiin, ettei hän säästänyt ihmishenkeä, että hän saattoi
+olla kova ja käskevä, mutta lisättiin, että jokainen näki hänen
+katseestaan ja kuuli hänen äänestään, että hän oli syntynyt
+hallitsemaan ja että häntä täytyi ehdottomasti totella. Suurin
+arvo tässä on kuitenkin annettava kansan, alhaisen sotamiehen
+arvosteluille nuoresta kenraalistaan; niitähän semminkin surmattiin,
+haavoitettiin ja tehtiin raajarikoiksi hänen ajatuksiansa
+toimeenpantaessa. Tuomio hänestä on lausuttu sillä nimellä, jonka
+ne antoivat hänelle Lodin taistelun jälkeen: pieni korpraali.
+"Korpraali on se käskijä, joka on sotamiestä lähinnä, jonka
+virka-arvo ei vapauta häntä mistään alhaisen sotamiehen tehtävästä
+ja joka sittenkin on vastuunalainen ja käskijä." "Pieni korpraali"
+on ranskalaisen sotamiehen suussa kunnianimi, jota ei yksikään
+sotajoukon johtaja ole saanut. Se tietää suuren sodanjohtajan
+tuttavallisuutta, toveruutta ja huolenpitoa jokaista soturia kohtaan
+hänen armeijassaan.
+
+Bonaparten keväällä 1796 taistellessa piemontilaisia ja
+itävaltalaisia vastaan hänen vaimonsa huvittelihe Parisissa.
+Avioliitto oli hänelle ollut enemmän järjen kuin sydämen asia, ja
+Bonaparten kaipaavat, hehkuvat kirjeet, joissa hän alituisesti
+kehoittaa häntä tulemaan luoksensa, eivät tehneet sanottavaa
+vaikutusta keimailevaan naiseen. "Eikö hän ole naurettava ihminen,
+tuo Bonaparte", saattoi hän tokaista saatuansa hänen hellät,
+intohimoiset kirjeensä. Mutta tuon naurettavan ihmisen voitot
+heijastivat valoa häneenkin, ja se teki hänelle vieläkin vaikeammaksi
+tempautua irti pääkaupungista, jossa hän äkkiä oli päässyt huomatuksi
+henkilöksi, kun häntä mainion kenraalin vaimona täytyi juhlia ja
+kursailla. Kun eivät mitkään Bonaparten kirjeet ja sanat auttaneet,
+kirjoitti hän suuttuneena Carnot'lle: "Olen epätoivossa; vaimoni
+ei tule, hänellä on rakastaja, joka häntä pidättää Parisissa. Minä
+kiroon kaikkia naisia." Vihdoin, kesäkuun lopussa, Josephine ei
+osannut enää keksiä mitään verukkeita poissaolonsa puolustukseksi, ja
+hän lähti Junot'n kanssa Italiaan. Hän oli epätoivossa, että hänen
+täytyi jättää Parisi, hän itki "ikäänkuin vietäisiin mestauslavalle."
+Bonaparte, joka odotti häntä Milanossa, oli ylen onnellinen
+hänen vihdoin saapuessaan, mutta pian hänen taas täytyi lähteä
+vihollista vastaan; Josephine huomasi, että kyllä Milanossakin käy
+huvitteleminen, siellä kun joukko nuoria upseereja seisoi varpaillaan
+hänen edessään; ja kun hänen miehensä vaati häntä tulemaan luoksensa
+pääkortteeriin, hänellä oli taas sadottain mutkia esitettävänä.
+Vähitellen Bonaparte rupesi ymmärtämään, ettei hänen vaimonsa hänestä
+välittänyt. Useat nuoret luutnantit, joiden huomaavaisuus Josephine'ä
+kohtaan oli ollut liian harras, lähetettiin pois armeijasta, ja
+hänen kirjeistään katosi intohimoinen sävy. Hän antautuu hölliin,
+ohimeneviin suhteisiin ja puhuu apein mielin ja alakuloisena hänestä,
+joka olisi voinut yksin hallita hänen sydämessään.
+
+Joulukuun 5 p:nä Bonaparte odottamatta ja ilmoittamatta saapui
+Parisiin. Hän koetti täällä mikäli mahdollista välttää huomiota,
+mutta seuraus oli tietysti, että syntyi sitä suurempi riemu, kun
+hänet saatiin nähdä. Kuitenkin hän varsin vähän välitti tästä
+onnesta. "Väkeä tunkeilisi yhtä paljon nähdäksensä minut vietävän
+mestauslavalle", sanoi hän. "Parisissa unohdetaan helposti. Jos
+viivyn täällä kauvan mitään toimittamatta, niin olen mennyttä kalua.
+Tässä Babylonissa toinen kuuluisuus syrjäyttää toisen. Jos minut on
+kolme kertaa nähty teaterissa, ei kukaan enää vilkaise puoleeni;
+sentähden sinne niin harvoin menen." Direktorio käski, että sen kadun
+nimi, jonka varrella hän asui, rue de la Chantereine, oli vast'edes
+hänen kunniakseen oleva rue de la Victoire, Voitonkatu. Vietettiin
+sarja juhlia ja teaterinäytäntöjä häntä varten; niiden kaikkien
+huippuna oli se suuri juhla, joka vietettiin silloin kun voittoisa
+italialaisen armeijan kenraali antoi Direktoriolle Itävallan keisarin
+allekirjoittaman rauhansopimuksen. Ranskan Instituti antoi hänelle
+kunniajäsenen arvon, ja täst'edes hänet usein nähtiin Institutin
+jäsenen vaatimattomassa ja porvarillisessa puvussa.
+
+Mutta pakko, jonka alaisena hänen täytyi elää, esiintyessään näin
+syrjään vetäytyneenä ja vaatimattomana, rauhallisena kansalaisena,
+kävi hänelle ajan pitkään sietämättömäksi. Hän oli, omien sanojensa
+mukaan, päässyt komentamisen makuun eikä hän voinut siitä luopua.
+Hänen oli mahdotonta voittojensa jälkeen olla Parisissa "ja käydä
+kunniatervehdyksillä muutamien asianajajain luona." Mutta, kuten
+hän itse oli lausunut, hedelmä ei ollut vielä kypsä, se aika ei
+ollut vielä käsissä, jolloin hän Parisissa saattoi esiintyä samalla
+vallalla ja itsenäisyydellä kuin Italiassa. Hän ymmärsi selvästi,
+ettei mikään olisi hänelle edullisempaa kuin olla jonkun aikaa poissa
+pääkaupungista, jossa jo ruvettiin huhuilemaan, että hän huolimatta
+valtiosäännön määräyksistä hautoi mielessään päästä Direktorioon.
+Ja pian kysyivät parisilaiset, jotka Italian voittojen aikana eivät
+olleet kokonaan unhottaneet vendémiaire'in 13 päivää: "Mitä tekee
+kenraali Bonaparte niin kauvan Parisissa? Eikö hän kohta lähde
+laivastolla Englantiin."
+
+Merisota Englantia vastaan näet jatkui yhä; Ranskan ja Hollannin
+siirtomaat olivat melkein kaikki valloitetut ja Ranskan kauppa
+kärsi suuresti, kun englantilaiset olivat sulkeneet Ranskan,
+Hollannin ja vihdoin Espanjankin länsirannikon satamat. Itävallan
+nöyryyttämisen jälkeen Bonaparte tahtoi Englannin kukistamista.
+"Jos teemme kaikkemme laivastomme vahvistamiseksi ja kukistaaksemme
+Englannin", kirjoitti hän Direktoriolle, "niin on Euroopa jalkojemme
+juuressa." Jo marraskuussa 1797 hän oli määrätty "englantilaisen
+armeijan" päälliköksi, jonka piti astua maihin Englannin rannikolla
+ja suunnata isku suoraan Lontoota vastaan. Vaikka hän suuresti
+epäili moisen maihinnousun yrityksen mahdollisuutta Ranskan
+vähäväkisellä merivoimalla, antoi hän kuitenkin sotajoukon kokoontua
+pohjoisrannikolle. On kuitenkin enemmän kuin todennäköistä että hän,
+ruvetessaan tähän tehtävään, aikoi käyttää uutta armeijaansa, johon
+suureksi osaksi kuului italialaisen armeijan sotilaita, kukistaakseen
+Direktorion; mutta, kuten sanottu, hän ei pitänyt hedelmää kypsyneenä
+vielä, ja kun hän itse selvästi huomasi, että hän sitä mukaan kuin
+aika kului menetti jalansijaansa Parisissa, hän päätti lähteä
+sieltä pois. Ensin hän helmikuussa 1798 matkusti pitkin Ranskan
+pohjoisrannikkoa tutkiakseen sikäläisiä oloja, mutta kirjoitti jo
+23 p:nä Direktoriolle, että maihinnousu-yritys Englantiin oli nyt
+mahdoton suorittaa ja että se kaikessa tapauksessa oli lykättävä
+pimeihin syysöihin saakka. Vähän sen jälkeen hän ehdotti armeijan
+käyttämistä Egypti-retkeen.
+
+Tässä kohden Bonaparte otti omakseen vanhan ranskalaisen tuuman.
+Jo neljännellätoista vuosisadalla Ranskan kuningas Filip Kaunis
+uneksi herruutensa laajentamista Saksan, Italian ja bysantilaisen
+valtakunnan valloittamisella. Hänen mielikuvituksessaan oli Egyptin
+omistaminen maailmanherruuden pää-kulmakivi. Sittemmin, kun Ludvig
+XIV liittyneenä kristikunnan vihollisiin, turkkilaisiin, uhkasi
+Hollantia ja Itävaltaa, oli filosoofi Leibnitz kehottanut häntä
+kääntämään aseensa mieluummin turkkilaisia vastaan ja riistämään
+niiltä Egyptin, jolla hän tuntuvasti voisi vahingoittaa Hollannin
+kauppaa Intiassa. Omituista kyllä hän huomauttaa "suurelle
+kuninkaalle" Egyptin valta-asemaa muinaisuudessa ja sitä että
+kaikki maailmanvalloittajat olivat pitäneet Egyptiä välttämättömänä
+alusmaittensa osana. Kokonaan riippumatta Leibnitz'in ehdotuksesta
+syntyi 1732 suunnitelma Suez'in kannaksen katkaisemiseksi ja
+myöhemmin Puolan jaon aikana Versailles'n hallitus aprikoi, eikö
+Ranskan pitäisi hankkia itselleen turvallisuus valloittamalla
+faraonien maan. Vihdoin oli Egyptissä oleva Ranskan konsuli vähän
+ennen Bonaparten ehdotusta lähettänyt Direktoriolle raportin,
+jossa hän lämpimästi puolsi Egyptin miehittämistä. Sekin olisi jo
+Englannin eduille Intiassa varsin uhkaavaa; mutta jos mentäisiin
+pitemmälle kaivamalla kanava Suez'in kannaksen poikki, olisi ehkä
+mahdollista tuhota Englannin koko kauppa Intiassa. Sillä Korsikan,
+Italian, Jonian saaret ja Maltan valloitettuaan -- Bonaparte oli jo
+ne kaikki päättänyt anastaa -- oli Ranska yksinvaltiaana Välimerellä
+ja voi ohjata koko Intian kaupan Suez'in kanavan kautta suuriin
+satamakaupunkeihinsa Toulon'iin ja Marseille'hin.
+
+Direktorio suostui mielihyvällä Bonaparten ehdotukseen Egyptin
+retkestä, josta lupasi koitua tuhoava isku Englannille ja joka
+sitäpaitsi saisi tuon peljätyn kenraalin poistumaan Ranskan rajoilta.
+Egyptin yliherra, Konstantinopolin sultaani, joka oli enemmän
+nimeksi kuin asiallisesti herrana, toivottiin saada suostuvaiseksi
+esittämällä retken tarkoittavan yksinomaan mamelukkeja, jotka
+olivat anastaneet kaiken vallan. Viekas diplomaatti Talleyrand sai
+tehtäväkseen Turkin taivuttamisen Ranskan puolelle ja vihollisuuksien
+virittämisen Venäjän ja sultaanin kesken. Huhtikuun 12 p:nä Bonaparte
+nimitettiin egyptiläisen armeijan ylipäälliköksi.
+
+Vanha unelma se olikin, mikäli se häntä koski, joka hänen nyt siellä
+oli toteutettava. Jo kadetti- ja luutnanttivuosina hänen vireä
+mielikuvituksensa oli liikkunut Idän asioissa, ja monta kertaa
+ennenkuin vallankumous puhkesi antaen toivoa paremmista ajoista hän
+oli ajatellut lähteä Intiaan. Italian sodan aikana nämä unelmat
+olivat äkkiä saaneet uutta voimaa; nyt oli todellisuus käsissä.
+"En tahdo pitempään viipyä täällä, täällä ei ole enää mitään
+tekemistä", hän sanoi Bourienne'ille ja Junot'lle; "ne (Direktorio)
+eivät tahdo suostua mihinkään. Näen, että jos jään tänne, olen
+mennyttä kalua. Kaikki täällä kuluu piloille. Maine, jonka olin
+hankkinut, on pian haihtunut; tämä pieni Euroopa ei voi tuottaa
+minulle riittävästi kunniaa. Tahdon Itään, ainoastaan siellä on
+saatavissa nimi, maine, joka kestää kautta aikakausien." Saattaa
+pitää varmana, että Bonapartelle tuolloin oli varsin vastenmielistä
+jättää kauvas taaksensa pääkaupunki Seinen varrella. Tosin hänellä
+ei ollut kilpailijaa, joka voisi tulla hänelle vaaralliseksi
+Ranskassa -- kenraali Hoche oli äsken kuollut ja kuollut vuoteessaan
+kuten Bonaparte itse oli hänelle ennustanut -- mutta mitä
+saattoikaan tapahtua hänen poissa ollessaan? Kuitenkin... eikö
+maailmaa voinut hallita yhtä hyvin Aleksanteri Suuren kaupungista
+kuin Parisista? Eikö Aleksandria perustettu suuren Makedonian
+valtakunnan keskipisteeksi? Se ajatus häntä lohdutti, kun hän aavisti
+mahdolliseksi, että ajat saattoivat muuttua Ranskalle levollisemmiksi
+kuin miltä nyt näytti. Bonaparte, jonka tarvitsi vain laskea löysälle
+Korsikassa orastuneen ja vallankumouksessa kehittyneen diplomatisen
+neronsa ohjakset, ei laiminlyönyt ennen lähtöään mitään, joka saattoi
+häiritä rauhaa ulospäin. Direktorio kyllä itse pitäisi huolta
+siitä, että syntyisi levottomuutta ja tyytymättömyyttä kotimaassa.
+Sillä "hedelmä oli kypsä" vasta mielivallan ja hämmingin joutuessa
+siihen mittaan, että Ranskan kansa yksistään nimessä Bonaparte näki
+pelastuksen toivon. Sentähden hän saattoi vastata kysymykseen,
+kauvanko hän aikoi olla poissa: "Pari kuukautta tai kuusi vuotta; se
+riippuu asianhaaroista."
+
+Bonaparten nero sai kaikki tiet viemään perille; mihin suuntaan hän
+ohjasikin, hän näki onnensa tähden säteilevän edessään.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Niin suurella innolla valmistuksia kiiruhdettiin, että kaikki oli
+suoritettu kuukausi sen jälkeen kun suunnitelma, jota ainoastaan
+ani harva tunsi, oli hyväksytty. Kaikkialla Euroopassa arveltiin,
+että tarkoituksena oli maihinnousu Englantiin. Ei voitu pitää
+salassa kuljetuslaivaston varusteluja Toulon'issa, Genuassa ja
+muissa Välimeren kaupungeissa; laivastoon kuului 400 kuormalaivaa
+ja niiden suojaksi 15 linjalaivaa, 15 fregattia, 7 korvettia ja
+30-40 kuunariparkkia; mutta yleisesti otaksuttiin, että tämän
+suuren sotavoiman piti ensin vapauttaa liittoutuneen espanjalaisen
+laivaston, jota englantilaiset pitivät suljettuna Cadiz'issa, ja
+sitten ottaa sotajoukot pohjoisrannikolta ja viedä ne Englantiin.
+Yksityisiä huhuja, joita oli liikkeellä lähetyskunnan todellisesta
+tarkoituksesta, ei tahdottu uskoa missään. Silloin saapui Englannin
+amiraalille, loordi Vincentille, joka silloin laivastollaan oli
+Lissabon'in ulkosatamassa, 1 p. toukokuuta tieto, että Bonaparte
+Toulon'issa marssitti laivoihinsa 60.000 miestä ja että aavistettiin,
+ettei tämä tarkoittanut Englantia. Niin kauvan kun peljätyn kenraalin
+oli luultu olevan pohjoisarmeijassa, uskottiin varmasti maallenousua
+Englantiin; mutta jos hän itse oli Toulon'issa, niin kyllä se tiesi
+jotakin muuta. Heti lähetettiin Nelson 8:lla laivalla vakoilemaan;
+17 p:nä hän piileksi Hyér-saarien edustalla ja anasti ranskalaisen
+korvetin, joka oli ennen kuormalaivastoa lähtenyt vesille, Bonaparten
+luullessa Välimeren länsi-osaa englantilaisista vapaaksi. Vankeja
+kuulustaessaan Nelson sai varman tiedon, että Bonaparte itse johti
+12,000 miehen laivoihin astumista; mutta retken tarkoituksesta eivät
+vangit mitään tienneet, niin oli Bonaparte osannut pitää tuumansa
+salassa. Nelson lähti vesille kohdatakseen vihollisen, mutta Ranskan
+laivaston lähtiessä Toulon'ista 19 p:nä ja kulkiessa pitkin rannikkoa
+yhtyäkseen Genuasta, Ajacciosta ja Civita Vecchiasta tuleviin
+osastoihin, mikä menestyksellä suoritettiinkin, Nelsonin yllätti 22
+ja 23 p:n välillä ankara myrsky, jossa hän sai sellaisia vaurioita,
+että hänen täytyi mennä St. Pierre'n saareen Sardinian eteläpuolelle
+niitä korjaamaan. Aavistamatta läheistä vaaraa Bonaparte suuntasi
+matkan itään; hän oli saanut tiedemiehiä kaikilta aloilta liittymään
+matkueeseen, ja amiraalilaivassa "l'Orient" vietettiin päivät
+oppineissa keskusteluissa ja tutkimuksissa. Kesäkuun 9 p:nä laivasto
+ankkuroi Maltan edustalla. Koko voima oli nyt 32,000 miehen
+suuruinen, sijoitettuna 400 laivaan.
+
+Maltan saaria puolusti 400 vanhan temppeliherra- eli
+johanniittikunnan ritaria, joilla vuodesta 1530 oli ollut
+pääpaikkansa täällä. Niiden lisänä oli 500-miehinen rykmentti. Jo
+Italian sodan aikana Napoleon oli ruvennut sekaantumaan niiden
+asioihin ja hankkinut tilaisuuden vaikuttaa muutamiin niistä
+lupauksilla ja lahjomisilla. Hän korjasi nyt ponnistustensa hedelmät,
+kun tuo vahva, valloittamattomana pidetty La Valettan linna kesäkuun
+12 p:nä antautui lyhyen, mitättömän vastustuksen jälkeen. Suuret
+varastot ja runsaat aarteet joutuivat tällöin ranskalaisten käsiin.
+
+Jo heti Maltaan tultuansa Bonaparte oli saanut tietää, että Nelson,
+joka vieläkään ei tiennyt mitään hänen lopullisesta tarkoituksestaan,
+oli etsinyt häntä Neapelista ja siellä saanut lisäksi 10 linjalaivaa.
+Hän oli siis pian odotettavissa Maltaan ajaessaan takaa ranskalaista
+laivastoa, ja Bonaparte lähti sentähden mahdollisimman kiireesti
+saaresta ja purjehti itään päin. Jos tapahtuisi se onnettomuus, että
+Nelson pääsisi hänen jäljillensä, tahtoi hän olla maan läheisyydessä,
+jotta voisi pelastaa joukkonsa maihin; sentähden hän purjehti
+Jonian saarten rannikkoa myöten. Tuskin oli Nelson saapunut Maltaan
+ja nähnyt trikolorin (kolmivärisen lipun) liehuvan La Valettan
+valleilla, kun hän jo huomasi, että ranskalainen matkue tarkoitti
+Egyptiä, ja nyt lähdettiin minkä varustukset kestivät Aleksandriaan.
+Mutta juuri purjehtimalla suoraa tietä hän sivuutti vihollisensa.
+Sillä Bonaparte, joka kuljetti laivastoa yhtä mestarillisesti kuin
+sotajoukkoakin, pysyi pohjoisempana Kreetan rannikolla, josta
+Nelsonin mieleen tuskin juolahtaisi häntä etsiä. Täällä olivat
+kumminkin molemmat laivastot eräänä yönä toisiansa niin likellä,
+että englantilaisten laivain tykkisignaalit kuultiin ranskalaisiin.
+Kun Nelson saapui Aleksandriaan, tapasi hän ulkosataman tyhjänä.
+Oitis kulki hän edelleen Syriaan, ja kun hän sielläkään ei tavannut
+vihollistaan, hän kiiruhti Sisiliaan, koko sydämestään kiroillen
+ranskalaisia, "noita pirun sikiöitä, joilla oli semmoinen pirunmoinen
+menestys."
+
+Vasta kesäkuun 28 p:nä, jolloin Bonaparte antoi käskyn suunnata
+kaakkoon Afrikan rannikkoa kohden, hän julisti joukoilleen, että
+niiden "englantilaisen armeijan itäisenä siipenä" -- sillä retkeä
+pidettiin yhä osana suuresta yrityksestä Englantia vastaan -- ensin
+oli valloitettava Egypti. Kesäkuun 1 p:nä, kaksi päivää sen jälkeen
+kun Nelson täältä oli etsinyt ranskalaisen laivaston, hän ankkuroi
+Abukirin poukamaan Aleksandrian itäpuolelle. Lännessä Bonaparte näki
+Ptolemaios-pylvään ikäänkuin himmeän varjon kuvastuvan kirkasta
+taivasta kohti, Aleksandrian, Aleksanteri Suuren kaupungin minaretien
+kimmeltäessä laskevan auringon valossa. Mihin hänen tähtensä vie
+hänet? Mutta mitä siitä... "miehuullinen halveksii tulevaisuutta."
+Eikö Cesar ollut huutanut pelkureille miehillensä veneessä: "Se
+kantaa Cesaria ja hänen onneansa!" Eteenpäin siis pitkin erämaan
+hiekkaa!
+
+Korkeasta aallokosta huolimatta Bonaparte vielä samana iltana
+panetti alkuun laivojen tyhjentämisen ja marssi ensimäisten 5,000
+miehen kanssa kirkkaassa kuutamossa Aleksandriaa kohti, joka lyhyen
+vastustuksen perästä antautui; muutkin Niilinsuun rantakaupungit
+joutuivat helposti hänen valtaansa, kun mamelukit, todellinen
+sotavoima, olivat vetäytyneet sisämaahan. Se oli ratsuväkenä, noin
+8-10,000 miestä, erinomaista joukkoa _Ibrahim'in ja Murad-Bey'n_
+johtamana, mutta tykkejä heillä oli varsin vähän. Vihollisten
+paljoutta Bonaparten siis ei tarvinnut pelätä, vaan luonnon- ja
+elämänsuhteita ja semminkin pettymyksiä, joiden alaisiksi
+ranskalaiset soturit joutuivat. Sillä ne olivat, kuultuansa
+faraonien vanhasta maasta, kuvitelleet sitä hedelmällisiksi,
+viljaviksi maisemiksi, jotensakin paratiisin kaltaisiksi, mutta
+todellisuudessa siellä ei ollut tarjona muuta kuin erämaita, kurjia
+hökkeleitä, huonoa juomavettä ja sietämätön kuumuus. Jo marssiessaan
+Aleksandriasta mamelukkien pääkaupunkiin Kairoon, johon Bonaparte
+kulki erämaan kautta, vaikka tie oli parempi, joskin pitempi
+Rosette'stä pitkin Niiliä, sotamiehet saivat tuta kaikkia nälän
+ja janon kauheuksia. Moni kuoli matkalla; toisten nähtiin käyvän
+omaan henkeensä käsiksi pelastuaksensa nykyisistä ja vastaisista
+kärsimyksistä; jopa itse ylikenraalin edessä sotamiehet ampuivat
+luodin otsaansa, lausuen: "Tämä on sinun työtäsi!" Kenraalien
+mennessä ohitse huusi miehistö: "Tuolla kävelevät ranskalaisten
+teloittajat! Tuhat kertaa parempi olisi kuolema kuin se kurjuus,
+johon nyt olemme joutuneet." Tuommoisia kohtia on upseerien kirjeissä
+kotimaahan. Mutta ylikenraali, joka tavallisuuden mukaan esiintyi
+sotamiesten parissa, joka oli samojen kärsimysten alaisena ja kesti
+samoja ponnistuksia, hän näytti olevan ainoa, johon kurjuus ei
+koskenut. "Kas niin, _Berthier_, nyt olemme vihdoin täällä", sanoi
+hän taputtaen esikuntapäällikköänsä olalle.
+
+Vasta jälleen lähestyessään Niiliä matkallaan Kairoon ranskalainen
+sotajoukko joutui mamelukkien hyökkäyksen alaiseksi. Chebrissan (eli
+Ramanhieh'in) luo vihollinen oli asettanut muutamia tykkiveneitä,
+joiden tuli ryhtyä taisteluun pientä ranskalaista Niilin-laivastoa
+vastaan, jonka Bonaparte kiireessä oli saanut kuntoon. Heinäkuun 12
+p:nä ranskalaiset saapuivat sinne, ja heti syntyi joella kahakka,
+jonka aikana 5,000 ratsumiestä mannermaalla koetti murtaa tiiviisti
+sulkeutuneita ranskalaisia kolonnia. Kummassakin paikassa vihollinen
+ajettiin takaisin ja vasta 21 p:nä sen päävoima yritti pidättää
+Bonapartea Embabeh'in luona lähellä pyramiideja. "Soturit", huusi
+Bonaparte joukollensa, "muistakaa, että neljäkymmentä vuosisataa
+katsoo teihin tuolta ylhäältä." Illan tullessa vihollinen oli
+hajoitettu, Murad Bey'n rikas leiri oli ranskalaisten saaliina ja
+hän itse pakosalla Ylä-Egyptiin, kenraali Desaix'n seuratessa häntä
+tarmokkaasti aina Syene'n koskiin saakka. Ibrahim Bey joukkoineen
+pakeni Syriaan. Pari päivää sen jälkeen Bonaparte astui Kairoon ja
+asetti pääkortteerinsa Murat'in avaraan palatsiin.
+
+Ne kuukaudet, jotka hän täällä levossa vietti sotilastensa kanssa,
+hän käytti valmistaviin töihin maanviljelyksen parantamiseksi. Hänen
+varma uskonsa oli, että Egyptin vanhat rikkauden lähteet saataisiin
+uudestaan vuotamaan, kun poistettaisiin vuosisatojen rappiotilan
+seuraukset. Koko tiedemiesten joukko, jonka hän oli tuonut mukanaan
+ja järjestänyt Ranskan "Institut National'in" mukaan, toimi senvuoksi
+ensin tutustuaksensa perin pohjin maahan ja keksiäksensä sopivimmat
+keinot Bonaparten suunnitelmien toteuttamiseksi. Instituti,
+joka piti ensimäisen istuntonsa, Monges puheenjohtajana, Hassan
+Kachef'in palatsissa, jaettiin neljään osastoon, matematiikkia.
+luonnontiedettä, valtiotiedettä ja taidetta varten. Ylikenraali itse,
+seurassaan joukko insinöörejä, ryhtyi heti tutkimuksiin löytääksensä
+ikivanhan Suez'in kanavan jäljet, mikä onnistuikin; pintamittauksia
+toimitettiin, karttoja piirustettiin, mutta aika ei sallinut suureen
+työhön ryhtymistä.
+
+Kaikilla niillä suurilla mieskohtaisilla keinoilla, jotka olivat
+Bonaparten käytettävissä, hän koetti saada väestöä puolelleen;
+hän kääntyi sentähden erityisesti pappissäädyn puoleen, jolla
+oli suurin vaikutus, eikä hän laiminlyönyt mitään tilaisuutta
+osoittaakseen kunnioitustaan korania ja profeettaa kohtaan, jonka
+juhlaan hän suurimmalla komeudella otti osaa. Siten hän tarkoin
+noudatti Aleksanteri Suuren enemmän kuin 2,000 vuotta vanhan
+esimerkkiä, ja samoin kuin tämä suuri makedonialainen julistutti
+itsensä Ammon-jumalan pojaksi, Bonapartekin esiintyi korkeampien
+valtojen lähettiläänä. "Onko ainoatakaan ihmistä", kirjoittaa hän
+eräässä julistuksessa Kairon asukkaille, "niin sokeata, ettei hän
+huomaa kaikkia toimiani itse kohtalon johtavan? Julistakaa kansalle,
+että maailman luomisesta saakka on ollut kirjoitettuna, että minä,
+muserrettuani Islamin viholliset ja kumottuani ristin olin tuleva
+kaukaisesta Lännestä suorittamaan mitä minulle säädetty oli. Kertokaa
+kansalle, että kaikki, mikä on tapahtunut, on ennustettu enemmän
+kuin kaksikymmentä kertaa koranin pyhässä kirjassa ja että se, mikä
+on tuleva, jo on selitetty. Mutta se päivä on tuleva, jolloin kaikki
+ihmiset ymmärtävät, että korkeampi valta johtaa minua ja etteivät
+mitkään inhimilliset ponnistukset voi mitään minua vastaan."
+
+Viisi vuotta myöhemmin hänen ajatuksensa kääntyivät takaisin tähän
+aikaan: "Egyptissä minä tunsin itseni vapaaksi kaikista sivistyksen
+ehkäisevistä ohjaksista. Unelmoin mielessäni kaikkia mahdollisuuksia
+ja näin keinot unelmieni toteuttamiseksi. Näin itseni, perustettuani
+uuden uskonnon, matkalla Aasiaan norsun selässä, turbaani päässäni ja
+kädessäni uusi korani, jonka olin kirjoittanut oman mieleni mukaan.
+Tahdoin yritykselläni sulattaa yhteen kahden maanosan kokemukset,
+tehdä historian alamaisekseni, hyökätä Englannin valtaa vastaan
+Intiassa ja valloitettuani sen uudestaan ryhtyä yhteyteen Euroopan
+kanssa."
+
+Semmoiset unelmat, mielikuvitukset ja houkuttelevat tuulentuvat
+elähyttivät häntä niin ankaran ja lohduttoman todellisuuden keskellä,
+että se olisi masentanut jokaisen muun kuin tämän ihmeellisesti
+varustetun miehen rohkeuden. Bonaparte, El-Kebir, s.o. suuri, joksi
+maan asujamet häntä sanoivat, oleskeli 30,000-miehisen voiman
+kanssa vihollisessa pääkaupungissa, jonka asukasluku oli 300,000.
+Vaikka hän kaikin mokomin koetti taivuttaa väestöä lempeydellä ja
+ystävyydellä, ei hän siinä mitenkään onnistunut, ja ennen pitkää
+hänen täytyi päivittäin Kairon kaduilla teloittaa viisi, kuusi
+ihmistä, synnyttääksensä turkkilaisissa kauhua, joka yksin oli
+mahdollinen pitämään heitä kurissa. Mutta niin kauan kuin hän
+oli tekemisissä yksistään mamelukkien ja tyytymättömän väestön
+kanssa, niin kauan kuin maan oikea yliherra, Turkin sultaani,
+salli itseänsä petkuttaa, tyytyen siihen selitykseen, että retki
+kohdistui yksinomaan kapinallisia mamelukkeja vastaan, sikäli tuo
+kaikki kävi päinsä. Elokuun alussa Bonaparte sai tietää, että Nelson
+oli hyökännyt Ranskan laivastoa vastaan Abukirin luona ja että se
+urhean puolustuksen jälkeen melkein kokonaan oli tuhottu. Itse
+amiraali Bruyes oli "l'Orient" laivan mukana räjähytetty ilmaan.
+Yhteys Ranskan kanssa oli katkaistu ja palaaminen sotajoukon kanssa
+oli toistaiseksi mahdoton. Hänen sieluntarmonsa osoittautui tässä
+koko suuruudessaan. Mitä tunteita hänessä lieneekin virittänyt tuo
+masentava tiedonanto, hän kuitenkin esiintyi hillittynä ja tyynenä
+kuin aina. "Onneton Bruyes, mitä oletkaan tehnyt", oli ainoa
+huudahdus, joka pääsi hänen huuliltaan. "Nykyinen sotaretkemme
+kysyy enemmän kuin yhtä lajia miehuutta", hän sanoi upseereilleen.
+"Täytyy menetellä niin, että pää aina pysyy aaltojen yläpuolella;
+kyllä ne sitten pian asettuvat ja tyyntyvät." Sotamiehet ja
+upseerit olivat epätoivossa tietäen olevansa eristettyinä kodista,
+mutta Bonaparten tyyneys ja kylmäverisyys teki vaikutuksensa;
+tästä lähin he enemmän kuin koskaan ennen panivat luottamuksensa
+kaksikymmentäyhdeksän-vuotiaaseen päällikköönsä, joka ei koskaan
+unohtanut niitä, jotka olivat häntä tänä vaikeana aikana auttaneet.
+
+Otteet hänen upseeriensa kirjeistä kotimaahan ovat riittävänä
+todisteena heidän suhteistaan ylikenraaliin. "Luottamuksemme
+Bonaparteen on rajaton... koko armeija menettäisi rohkeutensa, ellei
+se tuntisi hänen neroansa. Hän yksin saa pitää kokonaan huolen siitä,
+että suoriudumme meitä ympäröivästä kurjuudesta." Ja se mies, joka
+epätoivoisissa oloissa piti yllä tuhansien muiden rohkeutta, oli
+itse surujen ja tuskien vallassa. "Jätän sinun haltuusi asiani",
+kirjoittaa hän Josef-veljelleen, "minulla on suuret kotoiset huoleni,
+sillä huntu on nyt kokonaan nostettu." Rouva Josephine -- hänhän
+huvitteli Parisissa.
+
+Mutta häviö Abukirin luona irroitti sultaanin täydellisesti
+Ranskasta; nyt hän teki liiton Venäjän kanssa, joka pelkäsi Ranskan
+vaikutusta Välimerellä yhtä paljon kuin Englantikin. Ja levottomuutta
+se herätti maan asukkaissakin, niin suuresti kuin he Bonapartea
+ihailivat ja pelkäsivätkin. Kun hän voidaksensa paremmin puolustaa
+Kairon linnoitusta hajoitutti erään moskean, puhkesi kapina. Vasta
+kauhean verilöylyn jälkeen, jolloin kokonaisia kaupunginosia
+ampumalla täydellisesti ruhjottiin, kapina saatiin asettumaan.
+
+Kun laivaston hävittäminen oli kumonnut hänen alkuperäiset
+suunnitelmansa ja kun huhu tiesi kertoa, että sultaani oli julistanut
+sodan Ranskaa vastaan ja lähettänyt julmuudestaan tunnetun _Achmed
+pashan_, Djessariksi (teurastajaksi) sanotun, alas Syrian kautta,
+päätti Bonaparte kohta lähteä häntä vastaan. Tyhjentymättömällä
+keksintäkyvyllään hän oli oitis tehnyt uudet suunnitelmat. "Nelson
+kenties pakoittaa minut suorittamaan suurtöitä, joita alussa en
+laisinkaan ajatellut", hän lausui Kleber'ille. Välittelyihin
+ryhdyttiin Maissore'n sultaanin Tippo Sahib'n kanssa, joka oli
+Englannin kiihkein vihamies Intiassa, ja niinikään Persian shahin
+kanssa. Nyt oli hänen unelmistaan ja mielikuvitteluistaan tehtävä
+tosi. Kaupungit Syrian rannikolla oli valloitettava; St. Jean
+d'Acre'sta -- Ranskan historiassa mainio jo ristiretkien ajoilta
+--, joka hänestä oli Intian avain ja tarpeellinen yhteyttä varten
+Tippo Sahib'in kanssa, hän lähtisi Damaskon ja Aleppon kautta
+Konstantinopoliin. Kun sitten hajoamistilassa oleva Turkin valtakunta
+on kukistettu, hän perustaa uuden suuren keisarikunnan Itään ja palaa
+Adrianopolin ja Wien'in kautta takaisin.
+
+Helmikuussa 1799 hän lähti Syriaa kohti. El-Arieh, Gaza ja Askalon
+valloitettiin suuremmitta vaikeuksitta. Jaffan linna kesti kolme
+päivää. Rynnäkössä sitä vastaan kaatui 2,000 miestä Achmed'in
+parhaista joukoista ja 2,000 otettiin vangiksi. Kaksi päivää
+mietittyään ja pidettyään neuvottelua ei Bonaparte keksinyt
+muuta keinoa kuin ammuttaa ne kaikki. "Koulumestarimaista
+historian kirjoitusta", sanoo eräs saksalainen historioitsija,
+"tämä on pöyristyttänyt ja kauhistuttanut; mutta sotilaallinen
+historiankirjoitus ei voi katsoa asiata samalta kannalta. Napoleon ei
+ollut julma, mutta hänellä oli se ominaisuus, joka on sotapäällikölle
+välttämätön, että hän oikealla hetkellä voi olla julma ja että hänen
+laskuissaan ihmiset ovat vain numeroita."
+
+Maaliskuun 19 p:nä Ranskan sotajoukko leiriytyi sen kenraalille
+niin tärkeän St. Jean d'Acre'n (Akkan) edustalle. Linnaa puolusti
+Achmed pasha itse, ja hänen raju kiihkonsa teki puolustuksen
+riittävän lujaksi ja tarmokkaaksi. Kuukauden piirityksen jälkeen
+hän kuitenkin katsoi olevansa pakoitettu ajattelemaan antautumista.
+Bonaparte, joka ei ollut voinut kuljettaa piiritysaseita erämaan
+läpi mukanaan, odotti vain niiden tuloa meritse, suunnataksensa
+ratkaisevan ryntäyksen linnaa vastaan. Silloin eräänä aamuna nähtiin
+jonon englantilaisia saaristolaivoja lähestyvän satamaa. Tulossa
+oli uhkarohkea päällikkö Sydney Smith, joka toi Achmed'ille apua ja
+joka oli siepannut haltuunsa Bonaparten piiritystykistöä kuljettavat
+kuormalaivat. Heti käyttivät englantilaiset tykistömiehet hyväkseen
+Achmed'in tykkejä, ja Sydney Smith'in ystävästä, kiihkeästä
+rojalistista kreivi Philippeaux'sta, joka oli istunut koulupenkillä
+Bonaparten kanssa Brienne'issä, Achmed sai kenraalin, jonka
+mieskohtainen viha Bonapartea kohtaan merkitsi paljon piirityksen
+lopputulokseen nähden.
+
+Ei ollut tila ranskalaisessa armeijassa hyvä. Rutto rupesi raivoamaan
+ja miehiä kuoli päivässä sadottain sairauteen tai janoon. Siitä
+huolimatta Bonaparte tuon tuostakin ryntäsi linnaa vastaan ja sai
+sitäpaitsi huhtikuun 10 p:nä Tabor'in vuoren luona loistavan voiton
+apujoukosta, joka Damaskosta oli rientänyt Kleber'iä vastaan, joka
+Lannes'in ja muiden kenraalien kera oli valloittanut pyhän maan.
+"Jos otamme tämän kaupungin, niin menen Konstantinopoliin ja olen
+Idän herra", oli Bonaparte piirityksen aikana sanonut. Hänen täytyi
+suureksi harmikseen tunnustaa itselleen, ettei hän tällä kertaa
+voinut pakoittaa todellisuutta mielikuvituksensa alaiseksi; hänen
+sotajoukkonsa voima ei riittänyt, ja toukokuun 20 p:nä -- viimeisen
+hurjan hyökkäyksen jälkeen -- hänen täytyi verta vuotavin sydämin
+luopua piirityksestä ja palata Egyptiin.
+
+Sillä siellä häntä pian tarvittiin. Hän sai tietää, että turkkilainen
+armeija oli astuva maihin Egyptiin; tehtävänä oli nyt estää se
+miehittämästä maata ja semminkin Kairoa. Kestäen mitä suurimpia
+kärsimyksiä, joskus leivän puutteessa ja kerran viisi päivää ilman
+vettä, ranskalainen miehistö vetäytyi takaisin. Lämpömittari
+näytti 36 astetta, hiekka, jossa nuo onnettomat vaivaloisesti
+raahautuivat, kuumeni 50 asteeseen. Rutto-sairaiden, haavoitettujen
+ja kuolevien tuskanhuudot saivat ilman värisemään. Lienee suurin
+todistus Bonaparten etevyydestä, että hän näissä oloissa kykeni
+pitämään joukkonsa koossa ja taistelukuntoisena. Jaffassa hän
+antoi sen levätä neljä päivää; täällä hän suoritti kuuluisan
+käyntinsä ruttosairaalassa, jossa hänen sanotaan huonoimmille
+sairaille käskeneen antaa opiumia, pelastaaksensa heidät joutumasta
+turkkilaisten käsiin.
+
+Näin epätoivoisista oloista huolimatta sotajoukko kesäkuun 14 p:nä
+saapui Kairoon. Vähemmässä kuin kolmessa viikossa erämaan läpi 77
+penikulmaa! Mutta kyllä hän tulikin oikealla hetkellä. Heinäkuun 11
+p:nä astui maihin 18.000 turkkilaista Abukir'in luona; Bonaparte oli
+valmis ottamaan heidät vastaan. 8,000 miehellä hän heinäkuun 24 p:nä
+teki hyökkäyksen. Illalla hän kirjoitti Kairoon: "Abukir'in taistelu
+on kauneimpia mitä olen nähnyt. Maalle astuneista turkkilaisista ei
+ole yksikään pelastunut."
+
+Hetki, jota Bonaparte kiihkeässä jännityksessä oli odottanut,
+oli vihdoin tullut, kun Ranska taistellessaan puolta Euroopaa
+vastaan näki ainoan pelastuksensa hänen palaamisessaan. Sveitsin
+miehittäminen ja Rooman, jolloin itse paavi oli otettu vangiksi, sekä
+helvetialaisen ja roomalaisen tasavallan perustaminen, mikä kaikki
+oli tapahtunut ennen Bonaparten lähtöä, oli Direktorion puolelta
+koko monarkista Euroopaa vastaan niin pontevaa uhmailua kuin suinkin
+voi ajatella. Vapaaehtoisessa maanpakolaisuudessaan Bonaparte aluksi
+oli tahtonut odottaa tapausten kehitystä ja rajoittua Egyptiin,
+mutta laivaston häviö oli pakoittanut hänet yrittämään ajatuksen
+toteuttamista, joka varmaankin varhain oli hänessä herännyt, vaan
+joka kotimaassa kaiketi ei alusta alkaen ollut päässyt juurtumaan.
+Mutta Egyptissä olo oli suuresti kehittänyt hänen luonteensa
+itsevaltaista puolta ja kaikki nuo loistavat unelmat mahtavasta
+itämaisesta valtakunnasta, joiden alamaisia sai laskea sadoissa
+miljoonissa, tulivat merkitykseltään hänelle suunnattoman tärkeiksi.
+Toistaiseksi ne näyttivät tuhoutuneen Acre'n, tuon soraläjän luona,
+jossa hänen onnensa tähti, kuten hän itse arveli, oli yht'äkkiä
+sammunut. "En tiedä -- enkö sanone ikuiset jäähyväiset Ranskalle",
+hän oli lausunut, "mutta sitä en epäile, että se kutsuu minut
+takaisin." Hänen jäähyväisensä ei, Acre'n onnettomuuden tähden,
+tullut ikuiseksi, ja nyt Ranska hänet kutsui kotia.
+
+Omituista kyllä, että juuri hänen pahin vihollisensa Sydney Smith
+(joka risteili Aleksandrian edustalla) teki hänelle suurimman
+palveluksen, mitä yksikään voi tehdä. Hän näet lähetti Bonapartelle
+-- joka oli kokonaan eristetty Ranskasta eikä olisi saamatta sieltä
+tietoja kyennyt summassa käyttämään hyväkseen oikeaa hetkeä -- ne
+ranskalaiset sanomalehdet, joissa kerrottiin yhä uudistuneista
+tappioista. Oli muodostunut toinen koalitsioni Venäjän, Englannin,
+Itävallan, Neapelin ja Turkin kesken; niiden armeijat olivat
+lähteneet liikkeelle keväällä 1798, ranskalaiset karkoitettiin
+Italiasta ja Sveitsistä ja itse Ranskassa näkyi ainoastaan olevan
+valittavana joko vallankumous tai kuningasvalta; Direktorio ei
+kyennyt pitämään puolueita aisoissa.
+
+Sydney luuli suututtavansa vihollisensa lähettämällä hänelle
+näitä uutisia sisältävät sanomalehdet. Kun niissä sen ohessa oli
+kovaäänisiä lausuntoja, joissa sanottiin toivottavaksi saada
+Bonaparte kotiin Egyptistä, lisäsi Sydney Smith ivallisesti,
+että hän juuri oli Aleksandrian edustalla estääksensä häntä
+sotajoukkoineen pääsemästä maasta. Mutta Bonaparte ratkaisi asian
+heti, niin pian kuin sai todisteita asiain tilasta. "Älkäämme
+odottako, kunnes häviö on täydellinen", sanoi hän Marmont'ille.
+"Ranskassa saadaan samaan aikaan kuin minä palaan tieto turkkilaisen
+armeijan häviöstä Abukir'in luona. Läsnäoloni on virittävä uutta
+rohkeutta, antava jälleen sotaväelle menetetyn itseluottamuksen
+ja hyville porvareille onnellisen tulevaisuuden toivon." Armeijan
+ylipäällikkyyden Bonaparte päätti uskoa Kleber'ille ja laittautui
+valmiiksi astumaan "Muiron"-fregattiin, jolle hän oli antanut tämän
+nimen sen nuoren upseerin muistoksi, joka oli hänet ruumiillaan
+suojellut vihollisen tulelta Arcole-sillalla. Ei kukaan muu kuin
+Marmont, ei edes hänen jälkeläisensä Kleber, aavistanut mitään
+hänen aikomuksestaan. Odotettiin sitä hetkeä, jolloin Sydney
+Smith oli mennyt Kyproon noutamaan uutta juomavettä -- sillä tuo
+hidasajatuksinen englantilainen, joka ei voinut käsittää, että
+kenraali lähtee kotia ilman sotajoukkoaan, ei ollut selvillä
+siitä, että vartioiminen koskikin yksin Bonapartea -- ja yöllä
+elokuun 21 ja 22 p:äin välillä "Muiron" lähti vesille seurassaan
+toinen fregatti ja mukanaan ylikenraali, Marmont ja Murat sekä
+200 kaartilaista. Kolme viikkoa he risteilivät länteen päin
+alituisesti taistellen länsituulia vastaan. Bon-niemen vaiheilla
+he vihdoin saivat suotuisan tuulen, pääsivät yöllä huomaamattomina
+englantilaisen risteilijän ohi, joka lakkaamatta liikkui Afrikan ja
+Sicilian rannikkojen välillä, ja saapuivat lokakuun 1 p. Ajaccion
+satamaan. Bonaparte näki taas syvästi liikutettuna kotimaan vuoret
+ja tunsi ensimäisessä veneessä, joka laski fregatin kupeelle,
+muiden tuttavien joukossa vanhan imettäjänsä, joka huusi ilosta
+nyyhkien, käsivarret kurotettuina häneen: "Poikani, rakas poikani!"
+Bonaparten vastaus: "Äitini, äitini!" todisti hänelle, ettei hän
+ollut unohtunut. Vastatuuli pidätti taas Bonaparten siellä, ja siten
+pakosta saapuneena kotiin hän veresti monta vanhaa muistoa. Täällä
+hän sai tietoja ranskalaisten yhä jatkuvista vastoinkäymisistä --
+kaikki ranskalaiset kenraalit oli lyöty toinen toisensa jälkeen -- ja
+Direktorion täydellisestä neuvottomuudesta. Alkuaan hän oli päättänyt
+lähteä sotanäyttämölle Italiaan, hankkiaksensa heti uusilla voitoilla
+lisää loistoa nimelleen, mutta hän huomasi nyt, ettei yksikään päivä
+saa mennä hukkaan. Hän otti laivaansa korsikalaisen purren ja pestasi
+siihen miehiä saaren parhaimmista soutajista, hätätilassa voidakseen
+jättää fregatin ja soudattaa itsensä maihin.
+
+Hänen varovaisuutensa osoittautui tarpeelliseksi; lokakuun 8 p:n
+illalla aivan Hyér-saarten rannikolla sukelsi näkyviin englantilainen
+eskaaderi; laivan päällikkö ehdotti jo, että palattaisiin Korsikaan,
+mutta Bonaparte luotti tähteensä, käski kaikkien tapausten varalle
+asettaa korsikalaisen purren lähtökuntoon ja suuntasi Fréjus'iin eikä
+Toulon'iin. Takaa-ajajat eivät yön tultua kyenneet saamaan häntä
+käsiinsä, ja lokakuun 9 p:n aamulla Bonaparte nousi maihin Ranskan
+mantereelle.
+
+
+
+
+III. KONSULAATTI.
+
+Anarkia tai bourbonit. -- Valtiokeikaus. -- Mitä kansa sanoi. --
+Suuri rakennusmestari. -- Sota ja rauha -- Helvetinkoneita --
+Keisarikunta.
+
+
+
+Bonaparte oli lähtenyt Ranskasta jättääksensä olosuhteet kehittymään.
+Sitä valtiosäännön muutosta, jota hän piti Ranskalle välttämättömänä,
+hän ei olisi silloin voinut saada toimeen. Mutta hänen poissa
+ollessaan pitäisi kansan itsensä omasta kokemuksestaan tulla siihen
+käsitykseen, että perinpohjainen muutos oli tarpeellinen; mitä
+hän tahtoi saavuttaa, se hänen tuli saavuttaa koko suuren kansan
+yhteisellä mielisuosiolla.
+
+Laittomuus ja hämminki olivat keväällä ja suvella 1799 samalla
+kannalla kuin vallankumouksen hurjimmassa mellakassa. Huijauksia ja
+pörssikeinotteluja harjoittivat hallituksen ystävät kansalaisten
+kustannuksella ja omaksi rikastumisekseen; pakollisia valtiolainoja
+säädettiin; veronkantajat julkisesti tekivät itsensä syypääksi
+suurimpiin vääryyksiin; petokset ja lahjomiset turmelivat
+virkamiehet, joille ei maksettu palkkaansa, ja sotamiehet, jotka
+eivät saaneet muonarahojaan, karkasivat joukoittain. Teollisuus oli
+lamassa; satamat ja kanavat maatuivat, tiet rappeutuivat ja kävivät
+mahdottomiksi kulkea; ja lukemattomat rosvojoukot mellastivat
+aina suurien kaupunkien porteille saakka. Tällaisissa oloissa
+jakobiniklubit muodostuivat uudestaan, ja kuningasmieliset lietsoivat
+kaikella tarmollaan tyytymättömyyttä, jotta voisivat suuremmalla
+menestyksellä kalastaa sameassa vedessä. Se kova lakimääräys, että
+emigranttien sukulaisten piti antaa hallitukselle takeita, oli
+erittäin kiihoittanut heitä. Rojalistisia ja anarkistisia kapinoita
+puhkesi pohjoisessa ja etelässä, ja siltä näytti, että Ranska
+oli uudestaan joutuva hirmuhallituksen valtaan tai taipuva taas
+bourbon'ien lipun alle.
+
+Mutta kansan keskuudessa ruvettiin kysymään: "Missä on kenraali
+Bonaparte? Missä on se ainoa tarmokas mies, jolla on voimaa ja
+kykyä suistaa levottomuudet ja saada aikaan järjestystä? Mitä hän
+tekee Egyptissä aikana, jolloin Ranska tarvitsee häntä enemmän
+kuin koskaan?" Pian rupesi leviämään huhu, että Direktorio oli
+lähettänyt Italian valloittajan Egyptin aavikoille päästäkseen
+hänestä, ja mitä Bonaparten voitot eivät olleet voineet tehdä, sen
+sai aikaan se käsitys, että tuo ylenkatsottu, kelvoton hallitus piti
+häntä vihollisenaan. Äkkiä hän tuli kansan lämpimimmän ikävöimisen
+esineeksi.
+
+Epäjärjestyksen ja hämmingin lisääntyessä kautta valtakunnan,
+yhdistettyjen vihollisten valtain tuhotessa toisen ranskalaisen
+kenraalin toisensa perästä ja samotessa maan rajoja kohti, Direktorio
+ei ollut kiistassa ainoastaan omassa keskuudessaan, vaan riiteli
+myös lakiasäätävän kokouksen kanssa. Ainoastaan väkivallalla ja
+vääryydellä radikaalinen enemmistö oli voinut pysyä pystyssä, mutta
+jokainen vaali oli tuonut uusia vihollisia sekä vanhempien että
+nuorempien neuvostoon, ja kun toukokuussa 1799 apotti Sieyès tuli
+valituksi Direktorioon, sen täytyi avautua direktori-järjestelmän
+ilmeisimmälle viholliselle. Hän oli jo ennen kieltäytynyt ottamasta
+vastaan direktorinvirkaa, koska hän piti tätä valtiojärjestystä
+kelvottomana, ja kun hän nyt suostui, tapahtui se vain sitä
+varten, että hän voisi itse esiintyä isänmaan pelastajana ja
+päästä kunnianhimonsa korkeimpaan päämäärään: saada hyväksytyksi
+oman laatimansa hallitusmuodon, joka ennen oli hyljätty. Kesäkuun
+18 p:nä 1799 (prairial'in 30) hänen onnistui saada enemmistö
+Direktoriossa. Hän huomasi yhtä selvästi kuin Bonapartekin, että
+valtiosäännön muutoksen, josta voitiin toivoa rauhallisempia aikoja,
+koko kansa ottaisi vastaan mielihyvällä, sillä jo aikoja sitten se
+oli kyllästynyt veljeyden ja vapauden fraaseihin. "Tätä nykyä",
+sanoi hän, "Ranska tarvitsee pään ja miekan." Viimemainitun hän oli
+toivonut saavansa nuoresta kenraalista Joubert'ista; pääksi hän aikoi
+itse. Mutta elokuun 15 p:nä Joubert'in löivät yhdistyneet venäläiset
+ja itävaltalaiset Novin luona; hän itse kaatui, ja tarmokkaan apotin
+tuumat keskeytyivät kehityksessään.
+
+Silloin arvaamatta astui maahan se mies, jolla oli sekä pää että
+säilä.
+
+Heti Bonaparten astuessa laivalaiturille varhain aamulla lokakuun
+9 p:nä pienessä Fréjus'in rantakaupungissa joukkojen riemuhuudot
+ilmaisivat hänelle, että hän oli tullut oikeaan aikaan. Kaikki
+tahtoivat nähdä hänet, kuulla hänen äänensä, mieluimmin -- huolimatta
+ruton tarttumisen mahdollisuudesta -- koskea häneen varmistuaksensa
+sen uskomattoman tiedon todenperäisyydestä, että ikävöitty mies oli
+päässyt Egyptin aavikoista ja Englannin risteilijöistä ja nyt seisoi
+Ranskan maaperällä luodakseen rauhan ja järjestyksen ja pelastaakseen
+onnettoman isänmaan. Ainoastaan kaksi tuntia hän viipyi Fréjus'issä.
+Hänen syödessään suurusta monet kävivät häntä tervehtimässä ja
+lausumassa ilonsa, että olivat saaneet nähdä hänet. Kaupungin klubin
+jäsen piti hänelle puheen, joka päättyi sanoihin: "Rientäkää,
+kenraali, lyökää viholliset ja karkoittakaa ne, ja sitten teemme
+teistä kuninkaan, jos teitä itseänne haluttaa."
+
+Vaikka Bonaparte nuorena ei ollutkaan mikään kova latinantaitaja,
+kyllä hän varmaankin sinä hetkenä muisti, mitä merkitsi vanha
+sananparsi: _vox populi vox dei_, kansan ääni on Jumalan ääni.
+
+Kenraalin matka Fréjus'istä Parisiin oli todellinen riemukulku.
+Innostusta häntä kohtaan ei vähentänyt juuri nyt saapunut tieto, että
+Masséna ja _Bruno_ voitollisissa otteluissa olivat lyöneet vihollisen
+takaisin sekä Sveitsissä että Hollannissa. Päinvastoin, "näytti
+siltä, että Bonaparten tarvitsi vain näyttäytyä, kun jo onni taas
+hymyili Ranskan lipuille". Kaikkialla häntä tervehdittiin suurimmalla
+riemulla. Hedelmä oli kypsä, siitä ei ollut epäilystä; nyt se vain
+oli poimittava; mutta oveluutta, laskelmataitoa ja varovaisuutta
+kysyttiin sen onnistumiseen.
+
+Huhu Bonaparten palaamisesta oli kiitänyt hänen edellään ja joutunut
+Parisiin ennenkuin hän itse Aix'n kaupungista antoi siitä tiedon
+Direktoriolle. Tieto tuotti sille yhtä vähän iloa kuin rouva
+Josephine Bonapartelle. Josephine ei voinut olla epätietoinen siitä,
+että nyt oli edessä tilinteon päivä; sillä Egyptiin hänestä saadut
+tiedot olivat hänet kokonaan paljastaneet miehelleen; ne kertoivat,
+että hän taas oli ruvennut suhteisiin erään nuoren luutnantin kanssa,
+jonka hän aikaisemmin tunsi italialaisen armeijan ajoilta. Tässä
+oli sen verran perää, että hänen sydämensä pamppailu oli kylläkin
+ymmärrettävä, kun hän kuuli Bonaparten saapuneen kotiin. Hän päätti
+lähteä häntä vastaan puhuaksensa hänelle ennenkuin kälylleen
+vihamieliset langot saisivat häneen vaikuttaa. Mutta onnettomuudeksi
+oli Bonaparte matkustanut toista tietä kuin Josephine oli arvellut,
+ja lokakuun 16 p:n aamuna hän saapui kotiinsa ja löysi sen tyhjänä.
+Mitä rouva Josephinen paha omatunto oli pelännyt, tapahtui siis
+hänen ponnistuksistaan huolimatta. Bonaparte sai toiselta taholta
+vahvistuksen siihen, mitä hän ennen oli kuullut, ja kohteli vaimon
+palattua tätä varsin kylmästi. Onneksi kevytmieliselle naiselle,
+joka teki kaikkensa sovittaakseen suuttunutta puolisoansa, vastaiset
+tärkeät tapahtumat pitivät Bonapartea siksi vallassaan, ettei hänelle
+riittänyt aikaa tarkemmin miettiä alkuperäistä aikomustansa erota
+hänestä. Kun lisäksi rouva Josephine saattoi olla hänelle joksikin
+hyödyksi, piti hän anteeksiannon parempana. Mutta tästä lähin jäi
+hänen vaimonsa asiaksi koettaa lähestyä häntä.
+
+"Jonkinmoisen valtiollisen vainun kautta Ranskassa aina saadaan
+vihiä milloin hallitus on kukistumaisillaan, ja silloin kaikki
+puolueet rientävät metsästyskoirina saamaan osansa kaatuneesta
+otuksesta." Näillä sanoilla puhuu muuan ranskalainen historioitsija
+asemasta Parisissa syksyllä 1799. Ilma oli täynnä valtiollisia
+laskelmia. Kaikki tiesivät, että jotakin tapahtuu, mutta ei kukaan
+tietänyt, mihin mentiin tai kuka vihdoin rohkeni ottaa teon
+vastuulleen. Että Bonaparte siinä näyttelisi jotain osaa, se kyllä
+oli useimmille selvä, ja oli niitäkin, esim. kenraali Bernadotte,
+hänen mieskohtainen vastustajansa, jotka selvästi näkivät, mihin hän
+suuntasi. Josef Bonaparten lankona Bernadotte kuitenkaan ei tahtonut
+asettua vaimonsa entistä ihailijaa vastaan.
+
+Bonaparte itse myöhemmin kertoo tästä ajasta: "Minä olin se piste,
+jonka ympäri kaikki salaliitot pyörivät. Mutta näiden suunnitelmien
+johdossa ei ollut yhtäkään miestä, joka kykeni niitä toteuttamaan.
+Kaikki luottivat minun apuuni, sillä ne tarvitsivat soturia. Minä
+en luottanut kehenkään, ja sain siten tilaisuuden valita sen
+suunnitelman, joka minulle paraiten sopi. Direktorio vapisi minun
+palatessani; olin mitä suurimmassa määrässä varuillani -- sinä
+elämäni kautena minä olin kaikkein ovelin. Tapailin Sieyés'iä
+ja lupasin hänelle saavani hänen runsassanaisen valtiosääntönsä
+hyväksytyksi; otin vastaan jakobinien johtajia ja bourbonien
+asiamiehiä. En kieltänyt keltään neuvojani, mutta annoin niitä vain
+omaa etuani silmällä pitäen. Salasin itseni kansalta, tiesin, että
+uteliaisuus ajan tullen saa heidät petkutetuksi juoksemaan perässäni,
+missä hyvänsä olinkin. Kaikki ne juoksivat verkkooni, ja kun tulin
+valtion päämieheksi, ei ollut ainoatakaan, joka ei rakentanut
+toivomuksiansa minun onneni pohjalle."
+
+Bonaparten oveluus ja uskomaton teeskentelytaito ilmeni erityisesti
+siinä taidossa, millä hän osasi pimittää Direktorion vähemmistön,
+puheenjohtajan _Cohier'n_ ja kenraali _Moulins'in_. Näiden ollessa
+vakuutettuja, että Bonaparte sydämestään vihasi Sieyés'iä, heidän
+virkakumppaniansa, hän jo oli tehnyt liiton tämän kanssa; sitä miestä
+hän juuri kaikista enimmän tarvitsi, Direktorion johtavaa henkilöä
+ja vanhimpien neuvoston vaikuttavinta miestä. Että hän samaan aikaan
+ymmärsi alistua tuon hänelle välttämättömän miehen valtaan, se oli
+vain lisätodistus hänen etevästä kyvystään.
+
+Kuinka uhatussa asemassa Bonaparte katsoi olevansa, käy ilmi hänen
+varovaisuudestaan, hän kun ei ottanut maistaaksensa tarjottuja
+ruokia semmoisellakaan suurella juhla-aterialla, jonka vanhempien ja
+nuorempien neuvostot hänen kunniakseen antoivat marraskuun 6 p:nä,
+vaan antoi ajutanttinsa hankkia leipää ja viiniä. Tätä varovaisuutta
+saattoi pitää paljastuksena, sillä siitä näkyi, kuinka vaarallinen
+hän omasta mielestään oli. Ja samana iltana hänellä todellakin oli
+kokous salaliittolaisten, Sieyés'in ja hänen sokean puoluelaisensa
+direktori _Roger Ducos'n_, veljensä Lucien'in, joka äsken oli tullut
+nuorempien neuvoston puheenjohtajaksi, ja monien muiden kanssa:
+siellä nyt sovittiin lopullisista tehtävistä. Osat jaettiin kolmen
+päähenkilön kesken: Bonaparten tuli saada puolellensa kenraalit ja
+sotavoima; Sieyès'in piti valmistaa vanhempien neuvostoa ja hänelle
+uskollisten inspektorien avulla kutsua kokoon ainoastaan ne jäsenet,
+joihin voitiin luottaa; samanlaisen osan oli vihdoin saava Lucien,
+jonka nuorempien neuvoston puheenjohtajana piti johtaa keskusteluja
+käskyn mukaan. Direktoriaali-valtiosäännön 102 §:ää, joka myönsi
+vanhain neuvostolle oikeuden siirtää lakiasäätäväin kokousten
+kokouspaikan Parisin ulkopuolelle, piti käytettämän vipusimena
+valtiosäännön kumoamiseksi, ja toimeenpano määrättiin brumaire'in 18
+(marraskuun 9) p:ksi 1799.
+
+Sinä päivänä klo 7 aamulla kokoontui vanhempien neuvosto, s.o. ne
+jäsenet, joihin Sieyés saattoi luottaa; toiset saivat inspektoreilta
+kutsumuksen liian myöhään. Kiireessä hyväksyttiin salaliittolaisten
+kirjoittamat määräykset: lakiasäätävän kokouksen siirtäminen St.
+Cloud'iin, johon sen tuli saapua seuraavana päivänä päivällisaikaan,
+ja että Bonapartelle uskottaisiin Parisin varusväen, kansalliskaartin
+ja neuvostojen kaartin päällikkyys. Vajaan kahden tunnin kuluttua
+kenraali itse saapui ratsastaen ja suuri seurue mukanaan vannomaan
+uskollisuutta valtiosäännölle ennenkuin ryhtyi hänelle uskottua
+päällikkyyttä hoitamaan. "Teidän viisautenne", sanoi hän neuvostolle,
+"on ryhtynyt näihin toimenpiteisiin, meidän käsivartemme osaavat ne
+toteuttaa. Tahdomme tasavaltaa, joka perustuu todelliseen vapauteen,
+kansalaisten vapauteen ja kansalliseen eduskuntaan. Sen me saamme,
+sen vannon omassa ja asekumppanieni nimessä." Huomaamme, että hän
+järkevästi jätti mainitsematta sanaakaan siitä valtiosäännöstä,
+jonka hän varmasti oli päättänyt kumota. Yksi jäsen rohkenikin
+huomauttaa, ettei Bonaparte laisinkaan ollut vannonut uskollisuutta
+perustuslaille, mutta puhemies julisti, että näiden tapahtumien
+perästä ei voitu keskustella muualla kuin St. Cloud'issa.
+
+Sen jälkeen päivän sankari puolestaan tarkasti lukuisan
+sotamiesosaston, jonka hän muka paraatia pitääksensä oli käskenyt
+kokoontumaan Tuillerioiden pihamaalle. Sotamiehet siellä häntä
+hurmaantuneina tervehtivät; hän taas lyhyellä puheella innostutti
+upseerit ja sotamiehet. Samaan aikaan Sieyès, Ducos ja Barras
+-- jolle kaikki tämä oli vain afäärikysymys -- ilmoittivat
+luopuvansa direktorinviroistaan, jolloin hallituskoneisto oli
+todellisuudessa pysähtynyt. Muut kaksi direktoria, Cohier ja Moulins,
+saatuansa tietää tapahtumista, riensivät Tuillerioihin pannakseen
+vastalauseensa, mutta Bonaparte vastasi heille, ettei Direktoriota
+enään ollut olemassa. Sitten hän piti heitä vartioituina asunnoissaan
+Luxemburgissa.
+
+Näiden tapahtumain aikana Parisi oli täysin levollinen.
+Poliisiministeri Fouché, entinen vallankumousmies, joka itse
+kuului salaliittoon, oli vastoin Bonaparten toivomusta ryhtynyt
+muutamiin varokeinoihin. "Miksi kaikki tuo varovaisuus?" oli hän
+sanonut. "Puolellamme on kansakunta, ja me toimimme ainoastaan sen
+turvissa." Sieyés, joka oli ollut mukana koko vallankumouksen ajan,
+oli neuvonut yön kuluessa vangitsemaan neljäkymmentä nuorempien
+neuvoston vihamielisinä jäsentä. Sitäkin oli Bonaparte vastustanut.
+Hän tahtoi mahdollisimman huolellisesti välttää kaikkea, mikä näytti
+väkivallalta. "Hyvinhän meni tänään", sanoi hän illalla hymyillen
+Bourienne'ilIe. "Saas nähdä miksi huomispäivä muodostuu!" Mutta ennen
+vuoteelle laskemistaan hän vastoin tapaansa latasi pistoolinsa.
+
+Vaikein oli kuitenkin vielä tulossa. Kummankin neuvoston jäsenten
+kokoontuessa St. Cloud'iin nuo monet sotilasvartiot ja sotaväen
+osastot luonnollisesti lisäsivät suuttumusta, jota Direktorion
+puoltajien täytyi tuntea edellisen päivän tapahtumien johdosta,
+joita he toistaiseksi tunsivat vain huhujen mukaan. Jopa itse
+vanhempien neuvostossa mieliala oli aivan toinen kuin eilen. Ne,
+joita ei oltu aikanaan kutsuttu ratkaisevaan kokoukseen, nostivat
+hälytyksen, ja kun sihteeri kuultuaan vaadittavan varmuutta
+Direktorion paikoillaanolosta, avonaisesti vastasi, että useat
+direktorit ovat luopuneet virastaan ja että kenraali Bonaparte piti
+toisia vartioituina, niin myrsky puhkesi. Nyt ymmärrettiin, että koko
+valta oli yksin hänen kädessään ja että kyseessä oli perustuslaki
+eikä henkilömuutos. Melun ja suuttumuksen riehuessa astui Bonaparte
+saliin; hän tiesi, että kiihtymys oli nuorempien neuvostossa vielä
+suurempi kuin täällä; ei ollut mitään muuta neuvoa kuin uhmata
+vastustajia. Hän puhui ja häntä kuunneltiin hiljaisuudessa. Hänen
+ovelasti harkitut sanansa, joita lausuttaessa totuuden jumalattaren
+usein oli peittäminen kasvonsa, tekivät vaikutuksen ja saivat
+mielet osaksi muuttumaan. Silloin nousi eräs tasavaltalainen jäsen
+ylös: "Kenraali! me hyväksymme kaikki mitä olette sanonut. Vannokaa
+vain meidän kanssamme tottelevanne III vuoden hallitusmuotoa,
+direktorihallintoa, joka yksistään voi pitää tasavallan pystyssä."
+Siinä oli se arka kohta, jossa kaikki verukkeet joutuivat karille.
+Mutta Bonaparte rohkeni lyödä kortit avonaisesti pöytään.
+"Hallitusmuoto!" hän huusi. "Sitä olette itse rikkoneet fructidor'in
+18 p:nä, kuten sitä rikoitte floreal'in 22 ja prairial'in 30 p:nä.
+Hallitusmuoto! Kaikki puolueet vetoavat siihen, ja kaikki ovat sitä
+rikkoneet. Se ei voi meille enään pelastusta tuottaa, sillä sitä ei
+enään noudata kukaan. Kun valtiosääntö on rikottu, täytyy hankkia
+uusi sopimus ja uusia takeita." Myrsky oli lopussa. Kokous nousi ja
+tervehti Bonapartea puheilla ja kätten taputuksilla.
+
+Nuorempien neuvostossa oli keskusteluun ruvettu hurjalla melulla
+ja ensiksi päätetty, että jäsenten yhden kerrallaan piti vannoa
+uskollisuus valtiosäännölle. Tätä parastaikaa tehtäessä saapui
+kokoukseen Bonaparte, lopetettuaan puheensa vanhempien neuvostossa,
+seurassaan muutamia krenatöörejä; nämä hän jätti seisomaan
+ovenpieleen, ja itse hän astui hattu kädessä peremmäksi saliin. Kun
+nähtiin sotamiehet kiväärein ja pistimin salissa, syntyi vallan
+suunnaton raivo. "Alas diktaattori! Julistakaa hänet henkipatoksi!
+Eläköön tasavalta! Lyökää hänet kuoliaaksi!" huudettiin joka
+haaralta. Uhkaavin elein jäsenet syöksyivät alas istuimiltaan
+häntä kohden. Ei ole vielä varmistettu, suunnattiinko häntä
+vastaan todellakin tikareita ja pistooleja; toiset väittävät,
+toiset kieltävät. Bonaparten, joka kävi kuoleman kalpeaksi ja puri
+äärimäisen kiihtymyksen vallassa hampaansa yhteen, vei hänen oma
+kaartinsa pikaisesti pois salista. Vielä ovella kuuli hän tuon tuhoa
+uhkaavan, vihaisen huudon: "henkipatto!"
+
+Ei ole epäilemistäkään, että Bonaparte kallionlujasti luottaessaan
+itseensä ja tähteensä oli ollut varma siitä, että hänen pelkkä
+esiintymisensä vihamielisten neuvostonjäsenten keskuudessa riittäisi
+masentamaan kaiken vastustuksen. Sodasta hän jo tunsi, millä
+miltei hypnotisoivalla voimalla hän yhdellä sanalla tai katseella
+sai joukot liikkeelle. Eikä hän yksistään omaan väkeensä niillä
+vaikuttanut. Lonaton taistelussa (Italian sodan aikana), jossa
+kovin mäkinen seutu esti saamasta yleiskatsausta, hän äkkiä huomasi
+olevansa 3-4,000 itävaltalaisen saarroksessa. Eräs upseeri kehotti
+häntä antaumaan. "Tiedättekö, kelle puhutte?" vastasi Bonaparte
+ilmaisemalta vähintäkään hämmästystä. "Minä olen ranskalainen
+ylikenraali; armeijani on kinterelläni; ellette heti paikalla käske
+väkeänne laskemaan alas aseensa, annan minä joka miehen paikalla
+kuolla." Hänen sanansa, hänen tyyneytensä, hänen täydellinen
+näyttelijätaitonsa vaikutti viholliseen niin, että se unohti
+tosiasian, joka oli semmoinen, että hän oli saarrettuna, aivan
+yksinkertaisesti vankina. Hänen kykynsä puhua mielikuvitukselle oli
+taas tehnyt tehtävänsä. Lisäksi huomaa niissä sanoissa, joilla hän
+vanhempien neuvostossa lopetti puheensa, jotakin jälkikaikua hänen
+olostaan Egyptissä, jossa hän maan asukasten edessä oli esiintynyt
+melkein kuin jumalana. "Älkää unohtako, että esiinnyn sodan ja onnen
+jumalan seuraamana." Ne ilmenevät taas hetken jälkeen. Lucien oli
+salissa kieltänyt äänestämästä hänen henkipatoksi julistamisestaan,
+luopunut puhemiestoimestaan ja rientänyt ulos; hevosensa selästä hän
+piti puheen sotamiehille kehoittaen heitä puolustamaan kenraaliansa
+neuvoston jäseniä vastaan, joita englantilaiset olivat lahjoneet ja
+jotka olivat paljastaneet tikarinsa Bonapartea vastaan. Silloin nousi
+hänessä taas sama valtaava tunne, ja hän huusi: "Niin, seuratkaa
+minua! Seuratkaa minua! Sillä minä olen päivän jumala." -- "Pidä
+toki suusi kiinni", oli tyynempi Lucien kuiskannut hänelle. "Luulet
+puhuvasi mamelukeillesi."
+
+Mutta neuvoston jäsenet eivät olleet sotureita: heillä ei ollut halua
+eikä edellytyksiä tunnustamaan hänessä yliherraansa, he eivät olleet
+nähneet häntä taistelutantereella, heillä ei ollut käsitystä eivätkä
+he tahtoneetkaan käsittää, että vaaroissa tarvitaan välttämättä yksi
+käskijä, eikä heillä ollut mitään välitöntä tunnetta siitä, että
+hän oli synnynnäinen hallitsija. Tässä tarvittiin toisia keinoja
+kuin pelkkä persoonallisuuden mahti. Kun hän oli vähän selvinnyt
+hermostuneesta kiihtymyksestään, hän käski Murat'ta hajoittamaan
+kokouksen. Huutaen: "Eläköön Bonaparte!" sotamiehet syöksyivät
+painetit tanassa saliin. Jäsenet pakenivat pois akkunoista ja ovista.
+Säilyttääksensä jonkinmoista laillisuuden varjoa Lucien heti kokosi
+puoluelaisensa jäsenten joukosta, ja tämä lainsäätäjäkunnan sirpale
+päätti samana päivänä, että Direktorio oli lakannut olemasta; sen
+sijalle astui väliaikainen hallitus, johon kuuluivat Sieyés, Ducos ja
+Bonaparte. Näiden tuli uudestaan järjestää koko hallinto ja pyrkiä
+pysyväiseen ja kunniakkaaseen rauhaan ulkomaiden kanssa. Molempien
+eduskuntien, joiden istunnot lykättiin helmikuun 20 p:ään 1800,
+piti ensin valita kaksi komiteaa, kumpaankin 25 jäsentä, joiden
+tuli valmistaa uusi valtiomuoto ja hoitaa juoksevat asiat. Vielä
+samana iltana nämä päätökset hyväksyttiin vanhempien neuvostossa,
+ja vihdoin nuo kolme konsulia vannoivat suojelevansa kansanvaltaa,
+tasavaltaa, vapautta ja tasa-arvoa. Kun parisilaiset seuraavana
+päivänä heräsivät, lukivat he katujen kulmissa suuria julistuksia,
+joissa ilmoitettiin Direktorion kukistus ja vihdoin lausuttiin, että
+kenraali Bonaparte ja hänen soturinsa olivat ansiokkaasti isänmaata
+palvelleet.
+
+Viimeisinä kymmenenä vuotena oli Ranskassa alituisten valtiollisten
+mullistuksien vallitessa niin vähän totuttu näkemään lakien ja
+laillisten muotojen kunnioittamista, ettei montakaan loukannut se
+väkivalta, jota ilmeisesti oli käytetty lakiasäätävää kokousta
+vastaan. Tieto Direktorion kukistumisesta tyydytti kaikkia,
+ja riemulla tervehdittiin Bonapartea Sieyès'in ja Dueos'n
+hallituskumppanina. Lyhyt oli kuitenkin aika, jolloin näitä kolmea
+miestä pidettiin tasa-arvoisina. Sieyès ja Ducos olivat olleet
+vihatun Direktorion jäseninä, ja koko se tyytyväisyys, jonka sen
+kukistuminen synnytti, lisäsi vain kansan suosiota voitokasta
+kenraalia kohtaan, jonka tunnettuun tarmoon ja hallintokykyyn kansa
+ehdottomasti luotti. "Tuskin lienee mikään laillinen hallitsija",
+kirjoitti näinä päivinä eräs diplomaatti Parisista, "koskaan tavannut
+kansaansa yhtä myöntyväisenä ja mukautuvana kuin Bonaparte, ja
+anteeksiantamatonta olisi, jollei tämä kunnon kenraali käyttäisi
+tätä rakentaaksensa paremman hallituksen paremmalle perustukselle."
+-- "Kaikki edelliset vallankumoukset", kertoi Preussin lähettiläs
+kuninkaalleen, "ovat herättäneet epäluuloa ja pelkoa. Tämä
+sitävastoin on, itse olen tullut siitä vakuutetuksi, herättänyt mitä
+valoisimpia toiveita." Oli käynyt kuten Bonaparte itse oli sanonut;
+kansan suurin osa näki hänessä pelastajan, eikä valtiollisissa
+puolueissa ollut ainoatakaan, joka ei olisi tavalla tai toisella
+häneen luottanut.
+
+Uusi valtiomuoto, jonka lakiasäätävät komiteat Bonaparten ollessa
+esimiehenä olivat rakentaneet Sieyès'in varsin teoreettisen
+luonnoksen pohjalle, julkaistiin joulukuun 24 p:nä 1799. Sen mukaan
+hallitus annettiin kymmeneksi vuodeksi valitulle ensimäiselle
+konsulille, jonka rinnalla oli kaksi neuvonantaja-konsulia. Tälle
+toimivalle vallalle, johon kuului myös valtioneuvosto, jonka jäsenet
+ensimäinen konsuli valitsi, oli asetettu vastapainoksi lakiasäätävä
+valta: 100 jäseninen tribunaatti ja 300 jäseninen lainsäätäjäkunta.
+Kumpaisenkin jäsenet valitsi senaatti, jonka 80 jäsentä valitsi
+osaksi ensimäinen konsuli, osaksi senaatti itse. Senaatilla,
+joka myöskin nimitti tuomarit eri tuomioistuimiin, oli yleensä
+tehtävänä valvoa valtiomuodon noudattamista. Yksin hallituksella
+oli oikeus ehdottaa lakeja: se tehtiin tribunaatissa, joka niistä
+keskusteltuansa päätti, tuliko sen valitsemain jäsenten puhua
+lainsäätäjäkunnassa lakiehdotusta vastaan vaiko sen puolesta. Siellä
+ei enään laista keskusteltu, vaan se hyväksyttiin tai hyljättiin
+yksinkertaisella äänestyksellä, sitten kun tribuunit olivat puhuneet.
+
+Ensimäiseksi konsuliksi valittiin Bonaparte; muiksi kahdeksi
+konsuliksi tulivat. _Cambacérès ja Lebrun_, edellinen taitava
+juristi, jälkimäinen etevä finanssimies.
+
+Koko valta oli todellisuudessa ensimäisen konsulin kädessä, mutta
+niin suuri oli lujan hallituksen kaipuu ja niin luja oli luottamus
+Bonaparteen, että uusi valtiomuoto Ranskan kansan siitä äänestäessä
+helmikuun 7 p:nä 1800 sai puolelleen yli 3,000,000 ääntä ja
+ainoastaan 1,500 äänesti sitä vastaan.
+
+Saattaa tuntea enemmän tai vähemmän myötätuntoa niitä keinoja
+kohtaan, joita Bonaparte edistyäksensä käytti sekä kotimaassaan
+Korsikassa että Ranskan maaperällä. Itsekukin mielensä mukaan
+ihailkoon tai tuomitkoon sitä nuorteutta, jolla hän vallankumouksen
+aikana pysyi veden pinnalla ja sitä sissimäistä näppäryyttä, jolla
+hän sittemmin osasi käyttää jokaista tapahtumaa edukseen. Mutta
+yksikään ei saata kieltää, että hänen ihmeteltävä kykynsä, joka
+on ainoa laatuaan, hänen nerokkaisuutensa täysin oikeutti hänen
+itsetuntonsa, hänen järkähtämättömän uskonsa, että hän oli oikea
+mies, ja onhan semmoinen varmuus, mikäli historian todistus voi antaa
+selkoa, aina neroon kuuluva. Ei saa unohtaa, että jo lapsuudessa,
+jolloin ei voi olla puhetta mistään tietoisesta järkeilystä, hänen
+pyrkimisensä ensimäiselle sijalle esiintyy aivan vaistomaisesti;
+hänen kunnianhimonsa on veressä, se on kuin ilma, jota hän hengittää;
+ja jos häntä saa sanoa valtaan syntyneeksi ja kohtalon kutsumaksi,
+niin eihän käy ihmetteleminen, että valtaan pääsemisen keinot, joihin
+samoinkuin kaikkeen inhimilliseen olevat olot vaikuttavat, saivat
+leimansa siitä maaperästä, jossa ne kasvoivat ja niistä ajoista,
+joista ne olivat peräisin.
+
+Mutta historian tuomioistuin muutoin ei arvostelekaan yksistään
+tapaa, millä valtaan on päästy, vaan ennen kaikkea tapaa, millä
+valtaa käytetään.
+
+Bonaparten ollessa hallituksen päämiehen asemassa, ensin
+väliaikaisessa konsulaatissa, sitten ensimäisenä konsulina,
+alkaa nyt se suunnaton työ, jota ränstyneen Ranskan huoneen
+uudestaan rakentaminen kysyi. Sillä maan aineellinen kurjuus oli
+yksinomaan seuraus vallankumouksen aiheuttamasta hämmingistä ja
+kaikkien perittyjen laitosten ja totuttujen hallinnollisten olojen
+hajoamisesta. Mitä hän tässä kelvollisuuteen ja työvoimaan nähden
+sai aikaan, saavuttaa miltei yliluonnollisuuden rajan. Samoinkuin
+hän 1797 parissa kuukaudessa loi italialaisen armeijan, niin hän
+muutamissa vuosissa loi uuden Ranskan. "Olemme saaneet herran", sanoi
+Sieyés Talleyrand'ille valtiokaappauksen jälkeisenä päivänä, "hän
+pystyy kaikkeen, hän näkee kaikki, hän on kaikessa perillä."
+
+Bonaparten ensimäinen suuri taito oli kelvollisten miesten
+löytäminen. Ministerinsä hän valitsi yksinomaan pitämällä silmällä
+heidän kelvollisuuttaan ja kuntoaan, huolimatta heidän poliittisesta
+entisyydestään. "Me käymme uutta aikaa kohti", sanoi hän, "ja meidän
+täytyy unohtaa se huono, mikä on ollut vanhassa ajassa, ja muistaa
+vain mitä siinä oli hyvää." Siten tuli rajusta vallankumouksellisesta
+Fouché'sta poliisiministeri; entisestä Autun'in piispasta,
+irstailevasta mutta kyvykkäästä Talleyrand'ista ulkoasiainministeri;
+Berthier'stä tuli sotaministeri, mutta hänen täytyi pian luovuttaa
+sijansa rehelliselle Carnot'lle, joka palasi kotiin tarjotakseen
+palveluksensa isänmaalle. "Ketkä vallankumoukselliset", sanoi
+Bonaparte, "katselisivatkaan epäluulolla asiain uutta järjestystä,
+kun Fouché on poliisiministeri; jokainen aatelinen kaiketi uskoo
+voivansa viihtyä Autun'in piispan turvissa. Minä avaan laajan tilan
+kaikille." Ja niin mieluisasti tunnustettiin Bonaparten etevämmyys,
+että erittäin taitava finanssimies Gaudin heti brumaire'in 19 p:nä,
+ennenkuin valtiokaappaus vielä oli suoritettukaan, lupasi ottaa
+haltuunsa valtiovarain salkun, kun Bonaparte tulee hallituksen
+johtoon. Ei ollut vielä kulunut puoltakaan vuotta siitä, kun hän
+oli siitä kieltäytynyt sanoen: "Missä ei ole mitään finansseja eikä
+toiveita saada uusia, siellä ei tarvita finanssiministeriä."
+
+Valtioneuvostossa, jonka kokoonpanon ensimäinen konsuli itse määräsi,
+hän tahtoi saada kuvastumaan maan kaikki henkiset voimat. Hän valitsi
+siis sinne kaikki, joiden nimet olivat joutuneet hänen korviinsa
+kelvollisina miehinä, mitä kantaa ja mielipidettä ne olivatkin;
+konservatiiveja miehiä valtakunnan hallintovirastoista; uudempia
+aatteita edustavia oikeusoppineita ja kansatalouden tuntijoita
+sekä lämminverisiä edistysmielisiä, jotka olivat kehittyneet
+vallankumouksen äkkiä kypsyttävässä koulussa; mutta korkealla
+kaikkien heidän yläpuolella hän seisoi itse. "En pyydä neuvoja,
+vaan selityksiä ja tiedonantoja; niitä minä kaikkialta etsin...
+minä en salli nimien itseäni häikäisevän... pulmallisinta ei ole
+miesten valikoiminen; ei, vaikeinta on käyttää parhaimmalla tavalla
+valittujen miesten lahjakkaisuutta ja kykyä."
+
+Nämä lausunnot suuressa määrässä kuvaavat Bonapartea. Hän ei pyydä
+neuvoja, vaan selitystä, mutta sitä hän kaikkialta etsii. "Hän
+tutkii jokaisen kysymyksen erikseen, hienoimmalla ja tarkimmalla
+lajittamisella eroittaen sen eri ainekset ja aina neuvotellen
+noiden kahden suuren auktoriteetin, ajan ja kokemuksen kanssa. Hän
+hankkii itselleen selkoa muinaisuuden, Ludvig XIV:nnen, Fredrik
+Suuren lainsäädännöstä. Kun ensimäiselle konsulille esitettiin
+lakiehdotus tai asetus, hän vain harvoin laiminlöi kysyä: Onko
+tämä lakiehdotus täydellinen? Onko otettu lukuun kaikki tapaukset?
+Miksi ette ole ajatelleet tätä kohtaa? Onko välttämätöntä sanoa
+tätä? Onko tuo oikeudellista? Onko se hyödyllistä? Kuinka oli
+muinoin Roomassa, Ranskassa? Kuinka on nyt? Miten on muissa maissa?
+Hänelle erikoinen ei ollut ainoastaan hänen läpitunkeva, kaikkeen
+ulottuva intelligenssinsä, vaan myös nuorteva, voimallinen ja
+kestävä huomaavaisuutensa. Hänellä on ollut 18 tunnin yhtämittaisen
+työn alaisena samat tai erilaatuiset tehtävät. En ole koskaan
+nähnyt häntä henkisesti uupuneena, en ole koskaan nähnyt häneltä
+puuttuvan henkistä joustavuutta, ei rajuimmassa ponnistuksessa eikä
+vihassakaan." -- "Usein minut kutsuttiin ensimäisen konsulin luo,
+joka ei koskaan laiminlyönyt neuvottelua niiden valtioneuvosten
+kanssa, joille hän oli uskonut toisen tai toisen hallinnollisen
+kysymyksen tutkimisen. Hän syventyi siinä pienimpiinkin
+yksityiskohtiin, mutta silti lopputulos, kokonaisuus ja keinot eivät
+koskaan huomiosta kadonneet." -- "Kaikkea, kuten esim. vähäpätöistä
+lakia koskeva mittoja ja painoa, aina tärkeään lakiin tuomioistuinten
+järjestyksestä, on Bonaparte käsitellyt ja varsin usein valaissutkin.
+Työssä uupumattomana hän oli suurella täsmällisyydellä ja halulla
+läsnä kaikissa valtioneuvoston istunnoissa, joiden hän salli kestää
+5-6 tuntia yhtä mittaa, ja jokainen asia sai leimansa hänen taitonsa
+etevämmyydestä, ennenkuin hän leimasi sen asemansa auktoriteetilla.
+Hän sai valtioneuvostossa keskustelut käymään vireästi ja vapaasti,
+niin ettei niitä painostaneet ne vaikeudet, joita ilmaantuu
+puhujalavalta keskusteltaessa." -- "10-12 tuntia päivässä Bonaparte
+teki työtä, milloin hallintoneuvostossa, milloin valtioneuvostossa,
+jossa kaikki ne uudet asetukset, joiden tuli täydentää niin kauvan
+puutteellisena ollut lainsäädäntö, käsiteltiin hänen läsnäollessaan.
+Hän pyysi ministereiltä tietoja pienimmistäkin yksityisseikoista ja
+kääntyi usein alhaisempien virkamiesten puoleen, jollei ministeri
+osannut antaa täysin tyydyttäviä selityksiä. Usein kyllä sattui, että
+ministerit palasivat valtioneuvostosta kuolemakseen väsyneinä noiden
+pitkien kyselyjen ja tutkimusten jälkeen, jotavastoin Bonaparte,
+joka sitä tuskin huomasi, puhui päivän työstään virkistyksenä,
+joka tuskin oli tuottanut hänelle riittävää sielunvoimisteluakaan.
+Kotiin tullessa sattui usein, että ministerit pöydältään löysivät
+kymmenkunta kirjettä; niihin hän pyysi heti vastausta, ja sen
+laatimiseen koko yö tuskin riitti."
+
+Tammikuussa 1800, jolloin aineksia oli ylenmäärin kasaantunut,
+hän itse käytti yöt jatkoksi ja pyysi, että sota-, sisä- ja
+poliisiasiat lähetetään hänelle klo 10 illalla. Usein hän johti
+keskusteluja näissä osastoissa klo 10:stä illalla klo 5:een aamulla.
+Neuvostonjäsenet nääntyivät väsymyksestä ja nukkuivat tuoleilleen,
+mutta Bonaparte itse, reippaana ja joustavana kuten aina, pudisti
+heitä: "Ylös, kansalaisministerit! Ylös! kello on vasta kaksi; meidän
+täytyy jotakin tehdä Ranskan kansan meille maksamista rahoista."
+
+Jos koskaan hallituksen esimies maan ensimäisenä uupumattomimpana
+työmiehenä on valaissut tiensä seurattavalla ihanteella, niin kyllä
+semmoinen oli Napoleon Bonaparte. Mitkään mieskohtaiset halut eivät
+häntä häirinneet, eivät mitkään himot varastaneet häneltä tarmoa. Hän
+eli ainoastaan työssä, rikastuttaakseen sitä maata ja sitä suuresti
+lahjakasta kansaa, joka, sen hän tiesi, saattoi tulla verrattomaksi
+työkaluksi hänen kädessään.
+
+Toinen tärkeä lakiehdotus toisensa jälkeen esitettiin siten
+ensimäisen konsulin, valtioneuvoston ja monien, toisen tai
+toisen kysymyksen tutkimista varten asetettujen ylijohtokuntien
+yhteistyön tuloksena. Bonaparte oli heti lopettanut turmiolliset
+pakkolainaukset ja lakkauttanut emigranteilta vaaditut epämieluiset
+takeet. Joulukuun 25 p:nä emigranttilistat lopetettiin laillisella
+toimenpiteellä. Ranskan kansalaiset saivat taas vapaasti lähteä
+ulkomaille. Jotensakin vastenmielisesti hän suostui noin 100:n
+äärimäisen vallankumouksellisen lähettämiseen siirtoloihin; ne olivat
+enimmäkseen entisiä jakobineja, niiden joukossa kenraali Jourdan.
+Vähän sen jälkeen hän kuitenkin tämän määräyksen peruutti ja asetti
+heidät poliisin valvonnan alle. Maasta karkoitetut papit saivat
+palata, ja vuoden viimeisenä päivänä haudattiin ensimäisen konsulin
+käskystä paavi Pius VI, joka oli kuollut asuessaan Valence'issa,
+johon hänet oli viety Roomasta suurella juhlallisuudella, ja
+ensi kerran vallankumouksen alusta saakka voitiin turvallisesti
+käydä kirkollisissa toimituksissa. Epätoivoiset rahalliset seikat
+vähitellen saatiin korjatuiksi monilla järkevillä säännöksillä;
+vero- ja tullilaitos järjestettiin, ja niiden takavarikkoon otettujen
+maatilain arvo, jotka vielä olivat jääneet hallituksen haltuun,
+saatiin suuresti kohoamaan. Valtiovelkakonttorin perustaminen
+vahvisti julkisen luoton, ja tammikuun 18 p:nä perustettiin Ranskan
+pankki teollisuuden ja kaupan tukemiseksi. Seuraavina kahtena
+kuukautena julkaistiin laki tuomioistuinten järjestyksestä ja
+suuri hallintolaki; vallankumouksen aikana päätetty maan jakaminen
+departementteihin pysytettiin; nämä jaettiin arrondissementteihin ja
+kuntiin. Ne virkamiehet -- prefektit, aliprefektit ja maire'it --
+jotka olivat näissä hallintopiireissä esimiehillä, oli siihen saakka
+valittu, mutta nyt nimittäminen jätettiin hallituksen päämiehelle, ja
+siten langat maan kaikista osista kokoontuivat ensimäisen konsulin
+käteen Parisissa. Näidenkin miesten nimittämisessä Bonaparte
+menetteli suurimmalla puolueettomuudella, katsomatta miesten
+valtiolliseen väriin tai entisyyteen.
+
+Merkillisin ja perinpohjaisin Bonaparten uudistustöistä oli
+epäilemättä kuitenkin suuri lakikokoelma, Code Napoleon,
+jota sittemmin vähitellen julkaistujen rangaistus-, rikos-,
+oikeudenkäynti- ja kauppakaarien ohessa vielä käytetään Ranskassa.
+Kun vanha kuningaskunta oli hajoitettu säätyihin ja yhdyskuntiin
+eri etuoikeuksineen ja tullirajoilla erotettuihin maakuntiin, oli
+niissä myöskin kokonaan erilainen lainkäyttö. Toisissa maakunnissa
+noudatettiin "kirjoitettua oikeutta", s.o. roomalaista oikeutta,
+toisissa nautinto-oikeutta. Jo ennen vallankumousta alettiin tehdä
+tässä kohden muutoksen luonnoksia; sekä lakiasäätävä kokous että
+Konventti ja Direktorio olivat luvanneet laatia yhteisen lain, joka
+uuden departementtijaon, kaikkien etuoikeuksien lakkauttamisen
+sekä sen periaatteen ohella, että sama oikeus on oleva kaikilla,
+oli laskeva perustuksen uudelle Ranskalle. Tämä kivi oli kuitenkin
+ollut liian raskas niiden nostettavaksi; mutta tässäkin Bonaparte
+muutamissa kuukausissa rautaisella tahdollaan sai toteutetuksi
+sen, mihin muut eivät kyenneet vuosikausissa. Enemmän kuin puolet
+lainsäädäntökomitean istunnoista johti Bonaparte itse. Hänen terävä
+katseensa, hänen musertava kritiikkinsä ja ankara logiikkinsa
+osoittautuivat tässäkin päteviksi hänen käytännöllisen älynsä
+rinnalla, ja monissa lakipykälissä on vielä huomattavissa hänen
+suoranainen vaikutuksensa. Toteuttaessaan koko vallankumousaatteelle
+alkuperäistä tasa-arvon periaatetta Bonapartea ei epäillyttänyt
+säilyttää vanhasta sitä, mitä hän piti järkevänä ja hyödyllisenä.
+Tässä kuten kaikkialla hänen suuressa uutisrakennuksessaan pitää
+paikkansa hänen sanansa eräälle työapulaiselleen: "En pelkää
+esimerkkien ja esikuvani etsimistä menneiltä ajoilta; samalla kun
+säilytän vallankumouksen luoman uuden ja hyvän, en luovu niistä
+hyvistä laitoksista, jotka se on turhanpäiten hävittänyt."
+
+Tämä rauhan kansalaistyö ei kuitenkaan yksistään vienyt Bonaparten
+aikaa. Sotilasalallakin oli monenmoista suoritettavaa; Vendée oli
+vielä kapinassa, ja sodan ulkonaisia vihollisia vastaan -- joka
+vasta syyskuun viime päivinä oli saanut Ranskalle vähän suotuisamman
+käänteen -- oli ainoastaan väliaikaisesti katkaissut Venäjän
+kateus Itävaltaa kohtaan ja näiden valtain eripuraisuus. Myöskin
+yhdistettyjen englantilais-venäläisten sotajoukkojen onnistumaton
+maallenousu Hollannin rannikolle oli saanut tsaarin tyytymättömäksi;
+hän peräytti joukkonsa pois ja erosi liittokunnasta. Sen sotavoiman,
+joka siten tuli vapaaksi Hollannissa, päätti Bonaparte käyttää
+Vendée'n kapinan täydelliseen kukistamiseen. Kun sikäläinen levoton
+väestö näki, että hänen kehoituksensa takana aseista luopumiseen
+-- jolloin täydellinen amnestia luvattiin -- oli 30,000 miestä
+sotaväkeä, kadotti suurin osa kaiken toivon; ainoastaan paria
+aseellista koplaa vastaan täytyi käyttää väkivoimaa, ja helmikuussa
+1800 oli sisällinen rauha turvattu koko maassa, ensi kerran pitkistä
+ajoista.
+
+Ulkonaista rauhaa Bonaparten ei onnistunut hankkia kansalleen,
+jolla kymmenen vuoden uuvuttavien taistelujen jälkeen ei ollut
+rakkaampaa toivoa kuin juuri rauha. Mutta rauha tiesi Ranskalle ja
+sen uudelle herralle kunniakasta rauhaa; ei yhtäkään niistä maista,
+jotka niin suunnattomilla voimanponnistuksilla oli valloitettu
+vallankumouksen riehuessa, joihin sen aatteet olivat levinneet
+ja joissa sen perusaatteet osaksi olivat päässeet käytäntöön, ei
+yhtäkään niistä maista voitu edes ajatella takaisin annettavaksi.
+Mutta cisalpinisen tasavallan ja Piemont'in olivat itävaltalaiset
+miehittäneet, ja Ranskan hallussa oli Italiassa ainoastaan Genuan
+ympäristö, jota Masséna vielä puolusti. -- Oli varsin varmaa, ettei
+voinut odottaakaan näitä valloituksia rauhan tiellä luovutettavan
+takaisin; ne olivat siis takaisin valloitettavat, ja rauha oli siten
+toistaiseksi mahdoton. Englannille joulukuussa 1797 ilmoitettuun
+toivomukseen saada lopetetuksi tuo hävittävä sota Ranskan hallitus
+sai vastauksen, ettei rauhasta voinut tulla kysymystäkään ennenkuin
+Bourbon'ien huone oli uudestaan asetettu valtaistuimelle ja Ranska
+palannut ennen vallankumousta olleisiin rajoihinsa.
+
+Bonaparte oli ennakolta varma saavansa sellaisen vastauksen ja
+hän oli jo tammikuussa 1800 käskenyt sotaministerinsä Berthier'n
+täydellisessä salaisuudessa varustaa 50-60,000 miehisen
+reserviarmeijan. Pöyhkeilevin sanoin antoi hän -- pettääksensä
+viholliset -- levittää semmoisen huhun, että hän kokosi melkoista
+voimaa Dijon'iin. Sillä hän tahtoi uskotella kaikille, että hän
+aikoi avustaa Genuaa, johon _Melas_ oli sulkenut Massénan. Huhtikuun
+kuluessa koottiin Dijon'in 7-8,000 rekryyttiä, invaliidia ja aikansa
+palvellutta sotamiestä. Englannin ja Saksan pilalehdet julkaisivat
+pilakuvia Bonapartesta ja tästä naurettavasta reservijoukosta, jonka
+kaikista selvimmin sanottiin todistavan Ranskan uupumista. Sitä
+Bonaparte juuri halusikin, ja antaaksensa Dijon'in armeijalle lisätyn
+merkityksen Euroopan silmissä, hän itse omassa persoonassaan toimitti
+sen tarkastuksen toukokuun 6 p:nä.
+
+Mutta sillä välin oli todellinen reserviarmeija, joka oli
+hiljaisuudessa eri tahoilta haalittu, kokoontunut Geneve-järven
+pohjoiselle rannalle ja Rhône-laakson itäpuolelle. Bonaparten
+suunnitelma oli, että hän itse, Moreau'n vetäessä väkikarttua
+Itävallan Rein-armeijan kanssa ja Massénan pitäessä hallussaan
+Genuaa, kulkee Alppien yli, syöksyy selkäpuolelta vihollisen
+kimppuun, joka tämmöistä ei aavistakaan, ja valloittaa Lombardian
+takaisin yhdellä iskulla.
+
+Yöllä toukokuun 8 ja 9 p:äin välillä Bonaparte saapui armeijaan
+ja kuten ainakin omin silmin otti varman selon, että kaikki oli
+järjestyksessä edessä olevaa rohkeaa yritystä varten.
+
+Kenraali Lannes seisoi etujoukon kanssa Martigny'n luona Rhônen
+polvessa Geneve-järvestä lounaaseen. 14 p:nä Bonaparte käski hänen
+edetä Val d'Entremont'in kautta pientä St. Pierre'in kaupunkia kohti,
+ja siten alkoi kuuluisa kulku St. Bernhardin yli. Tie St. Pierre'iin
+oli toki tykistölle kulkukuntoinen, mutta tästä ylös huipulle ja
+St. Remy'hin Val du grand St. Bernhardiin, Italian puolelle, oli
+vain kuormajuhtien polku. St. Pierre'issä oli tykit nostettava
+laveteistaan ja ontoissa puunrungoissa vedettävä ylös polkua myöten.
+Suuri joukko tienrakentajia ja insinöörejä kulki edellä ja raivasi
+tietä tarmonsa takaa. Läheisten laaksojen talonpojat ottivat alussa
+tuhannesta frangista tykin haalatakseen St. Remy'hin, mutta siitä
+heille tuli semmoinen vaiva, että he kuljetettuaan 6-8 kappaletta
+kerrassaan kieltäytyivät, vaikka rahan ansaitsemisen halu kyllä oli
+suuri. Bonaparten, joka kernaasti olisi säästänyt miestensä voimia,
+täytyi panna soturit työhön, 100 miestä kutakin tykkiä varten,
+vaikka heillä oli omakin kontti kannettavanaan. Pitkin matkaa oli
+sijoitettu käsityöläisiä, seppiä, kirvesmiehiä, satulaseppiä,
+jotta silmänräpäyksessä saataisiin tarpeellista apua. Eteenpäin!
+Yhä eteenpäin! kaikui sotamiesten työlauluissa, ja jos hetkellinen
+uupumus voitti, oli aina joku upseeri, joka osasi kertoa eräästä
+_monsieur Hannibal'ista_, joka oli monta vuotta sitten kulkenut samaa
+tietä, vieläpä norsuilla. Eikö sitten ranskalaisten soturien pitäisi
+läpäisemän vähäpätöisellä tykistöllä? Eteenpäin, eteenpäin! kuului
+vastaus. Ja taas haalittiin ja vedettiin tykkejä pitkin jyrkkiä
+kuiluja, jään ja lumen yli jyrkkää alppipolkua ylös.
+
+Seitsemässä päivässä tuo loppumattoman pitkä, kaita kolonna -- 40,000
+miestä -- kiemurteli ylös tuon 10 1/2 penikulmaa St. Bernhardein ja
+alas laakson kautta toista puolta St. Remy'hin. Siellä tavattiin taas
+ajotie; lavetit koottiin jälleen, tykit asetettiin niihin ja Aostan
+yli kuljettiin nyt alaspäin Dora Baltea-virran laaksoa pitkin. Tällä
+matkalla saapuivat pääarmeijaan ne pienet osastot, joiden Bonaparte
+oli antanut kulkea pienen St. Bernhardin ja Simplon'in ylitse. Jo
+18 p:nä oli etujoukko törmännyt itävaltalaisiin joukkoihin; nämä
+kuitenkin pian lyötiin, mutta seuraavana päivänä saapui Lannes
+kalliolinnan Bardin luo, joka ahtaassa solassa kokonaan sulki tien.
+Raivaamatonta polkua joen toisella rannalla onnistui kuitenkin
+Lannesin viedä jalkaväestö valloittamattoman linnan ohi, mutta
+tykistö oli jätettävä. "Ellei muu auta", kirjoitti Bonaparte, joka
+20 p:nä itse kulki huipun yli [ei kuitenkaan tulisella ratsulla,
+kuten David'in taulu allegorisesti kuvaa, vaan sävyisän muulin
+selässä], "täytyy suuttia raskaat tykit ja jättää ne paikoilleen.
+Ensi taistelussa täytyy meidän ottaa itävaltalaisilta uudet." Marmont
+kuitenkin hoksasi peittää linnan alapuolelta kulkevan kylätien
+lannalla ja käski kietoa pyörät olkiin, ja siten sotamiehet parina
+yönä vetivät suurimman osan tykkejänsä linnan ohi, ennenkuin sitä
+sieltä huomattiin. 24 p:nä Lannes rynnäköllä valloitti Ivrean Dora
+Baltean laakson suussa. Kesäkuun 2 p:nä Bonaparte astui Milanoon.
+Tänne saapui apujoukko, jonka Moreau oli lähettänyt St. Gotthard'in
+ylitse lyötyään Rein-armeijan ja ahdistettuaan sen takaisin Ulmiin.
+Bonaparten voima oli nyt noin 60,000. Itse hän kulki alituisesti
+taistellen itävaltalaisia joukkoja vastaan 30,000:lla miehellä
+alas Piacenzaan ja ylitse Po'n oikealle rannalle. Melas, joka
+oli Piemontissa ja sieltä aikoi syöksyä Ranskaan, huomasi nyt
+paluumatkansa katkaistuksi.
+
+Bonapartelle oli ylen tärkeää saada sotaretki päätetyksi niin
+pian kuin mahdollista, sillä hänen läsnäolonsa Parisissa oli
+välttämättömän tarpeellinen, jotta hänen koko politiikkinsa, hänen
+jättiläistyönsä ei tulisi jo alussa kumotuksi. Jotta siis aikaa ei
+menisi hukkaan turhiin marsseihin peräytyvää vihollisia etsiessä,
+lähetti hän toisen osaston toisensa perästä sulkemaan siltä kaikki
+tiet, ja siten vetämällä verkon yhä tiukemmalle sen ympärille aikoi
+pakottaa sen joko taistelemaan tai antautumaan. Mutta siten Bonaparte
+poikkesi muutoin aina noudattamastaan strateegisesta periaatteesta:
+keskittää voimansa ja vaikuttaa yhtä haavaa mahdollisimman suurilla
+joukoilla. Vielä 13 p:nä hän luuli Melasin vetäytyvän takaisin Novin
+kautta Genuaan, jonka Masséna urhoollisen puolustuksen jälkeen
+oli jättänyt, ja ehkä pääsevän pakoon Englannin laivastoon. Tätä
+estääksensä hän illalla lähetti Desaix'n etelään Novin kautta ja
+heikonsi sillä vielä lisäksi viime hetkinä voimaansa.
+
+Tarkoilla matemaatisilla laskelmillaan oli Bonaparte jo neljä
+kuukautta sitten merkinnyt St. Guilianon, penikulman päässä
+Marengosta, siksi paikaksi, jossa taistelu oli suoritettava hänen
+ja Melasin kesken. Mutta jos hän, aivan vastoin tapaansa, yrittäisi
+murtautua heikontuneen ranskalaisen voiman lävitse Marengon luona,
+saattoi asia päättyä varsin huonosti. Ja juuri niin kävi. Heti
+lähetettiin Desaix'lle määräykset palata pikaisesti, ja Bonaparte
+itse kaartineen ja vähine reservijoukkoineen riensi Lannes'ia
+auttamaan. Mutta klo 1 aikaan eivät ranskalaiset enään jaksaneet
+pitää paikkaansa, vaan tungettiin heidät kaikkialla takaisin.
+Bonaparte istui ojan partaalla Alessandriaan johtavan tien varrella
+pitäen hevostaan suitsista: hän huimi tietä ratsupiiskallaan niin
+että pöly ja sora suitsi, luoteja putosi alas ja vieri pitkin
+tietä, mutta niistä hän ei välittänyt, hyräili vain yleisesti
+tunnettua säveltä ooperasta: "Vanki eli Merkillinen yhdennäköisyys."
+Hän ei voinut itseltään salata, että vähän oli toivoa taistelun
+voittamisesta, sillä Desaix ei ollut odotettavissa ennen klo
+4-5:ttä. Jos hän tänään saikin sormilleen varomattomuudestaan, kun
+oli hajoittanut siten voimansa, niin kyllä se runsaasti korvautuisi
+seuraavana tai seuraavina päivinä, kun hän oli väkensä koonnut. "Olin
+varsin omituisessa asemassa", sanoi Bonaparte itse, "ja uskalsin
+vähän voittaakseni paljon."
+
+Kunnon Desaix oli kuitenkin heti aamulla, kuullessaan kovaa tykkien
+pauketta pohjoisesta, tehnyt kokokäännöksen ja käskyä odottamatta
+hän viime tingassa saapui alas Marengon kentälle. "Minä vannon, että
+nyt saat selkääsi", olivat hänen ensimäiset sanansa päällikölleen.
+"Antaa selkään ja saada selkään, semmoinen onkin sodan meno", vastasi
+Bonaparte tyynesti ja pyysi häntä lausumaan mielipiteensä. Desaix
+loi silmäyksen taistelutantereeseen, katsoi kelloaan ja sanoi: "No,
+taistelu on menetetty! Mutta kello on vasta 3 ja meillä on vielä
+aikaa voittaa uusi." Kaikkialla peräytyminen keskeytettiin ja rivit
+järjestettiin uudestaan: ensimäinen esiin syöksyvä itävaltalainen
+kolonna otettiin vastaan rajulla tulella; se kerkesi laukaista vain
+yhden kerran, mutta se teki riittävän vaikutuksen: Desaix, tuo
+uskollinen auttaja, putosi kuolettavasti haavoitettuna ratsunsa
+selästä.
+
+Reservin saavuttua onni kokonaan kääntyi ranskalaisten eduksi. Nuoren
+kenraalin Kellermann'in loistava hyökkäys viskasi itävaltalaiset
+kerrassaan takaisin, ja seuraavana päivänä Melas allekirjoitti
+aselevon, jolla hän jätti koko maan Minciosta länteen Ranskalle.
+Heinäkuun alussa Bonaparte jo oli taas Parisissa, jossa hänen
+"ystävänsä" Talleyrand, Sieyés j.m. jo neuvottelivat kuka asetetaan
+hänen paikalleen ensimäiseksi konsuliksi, jos onni ei olisi hänelle
+Italiassa myötäinen. Sen mahdollisuuden, että yksi sotaretki,
+ehkäpä vain yksi onnistumaton taistelu saattaisi järkähyttää hänen
+asemansa, hän tahtoi mahdollisimman pian poistaa, mutta ensin oli
+kuitenkin rauha, kunniakas rauha saatava solmituksi. Rauhanvälittelyt
+hidastuivat kuitenkin; keisari tahtoi suostua vain erikoisrauhaan
+-- jommoista Englanti äsken myöntäessään apurahoja oli velvoittanut
+hänen olemaan tekemättä -- vaatien muutamia myönnytyksiä Italiassa.
+Bonaparte, joka halusi tehdä näistä lopun, epuutti marraskuun lopussa
+1800 useampaan kertaan uudistetun aselevon. Kenraali Moreau seisoi
+väkineen München'in pohjoispuolella Isar'in varrella, ja siellä häntä
+vastaan hyökkäsivät itävaltalaiset, varomattomasti luopuen omasta
+suojellusta, vahvasta asemastaan. Seurauksena oli heille tappio
+joulukuun 3 p:nä 1800 Hohenlinden'in luona; tie Wien'iin oli vapaa,
+ja Moreau ajoi vihollista takaa itse Itävaltaan, Steyer'iin saakka,
+jossa suostuttiin aselepoon joulukuun 25 p:nä. Samaan aikaan kenraali
+_Macdonald_ ryhtyi sankarilliseen kulkuun Splügen'in yli myrskyjen ja
+vyöryvien lumikinosten läpi, jatkaen sitten matkaa pitkin Adige'a,
+ja itse Italiassa kenraali Brune samosi Mincion yli itään ja löi
+itävaltalaiset takaisin kauvas Adige'n toiselle puolelle. Nyt keisari
+ei enään kyennyt pitämään puoltaan ja allekirjoitti helmikuun 9 p:nä
+1801 Luneville'issä rauhanehdot, joiden mukaan Ranska sai Toscanan,
+jota paitsi Campo Formion rauhanehdot muutoin vahvistettiin.
+Cisalpinen, Ligurian, Helvetian ja Batavian tasavallat tunnustettiin.
+Rein tuli Ranskan itäiseksi rajaksi, ja niille Saksan ruhtinaille,
+jotka siten menettivät maitansa Rein-joen vasemmalla rannalla,
+oli hankittava korvaus Saksasta. Tämä oli suoritettava Bonaparten
+valvonnan alla, joten hän siten ulotutti valtansa Rein'in toiselle
+puolelle ja samalla myös sai oikeuden sekaantua Saksan sisällisiin
+asioihin.
+
+Nyt olivat jälellä Ranskan vihollisina ainoastaan Englanti ja
+Neapeli. Bonaparte osasi ovelasti käyttää suhdettaan vähäpätöiseen
+Neapeliin saattaakseen eristämispolitiikkinsa mahtavaa Englantia
+vastaan täydelliseksi. Florens'in rauhanteossa 1801 hän tyytyi
+siihen, että kuningas Ferdinand IV vei sotajoukkonsa pois
+Kirkkovaltiosta ja sitoutui sulkemaan satamansa Englannilta. Tämä
+myöntyväisyys Bonaparten puolelta oli osana hänen pyrkimyksessään
+voittaa Venäjän suosiota, joka toisessa liittokunnassa oli
+erityisesti pitänyt Neapelin Bourbonien puolta. Hän oli edellisenä
+vuonna suurella menestyksellä käyttänyt hyväkseen oikullisen
+tsaari Paavalin kateutta Itävaltaa kohtaan ja hänen suuttumustaan
+onnistumattoman englantilais-venäläisen maallenousun johdosta
+Hollantiin syksyllä 1799. 7000 venäläistä sotamiestä, jotka siinä
+joutuivat vangiksi, hän lähetti uusilla vaatteilla varustettuina
+takaisin Venäjälle. Tsaarin viha Direktoriota vastaan muuttui
+nyt ihastukseksi sitä miestä kohtaan, joka oli sen kukistanut.
+Ja kun Bonaparte suvella 1800 luovutti hänelle Maltan, oli hän
+koskenut tsaarin sydämen hellimpiin kieliin. Paavali I oli näet
+maltalais-ritarien suurmestari, ja Maltan miehittäminen oli aikanaan
+sytyttänyt hänessä katkeran vihan Ranskaa vastaan. Bonaparte jätti
+älykkäästi mainitsematta, ettei ranskalainen miehistö voinut
+kauvankaan puolustautua englantilaista laivastoa vastaan, mutta
+hän oli tarjouksellaan saavuttanut tarkoituksensa, eripuraisuuden
+kylvämisen entisten liittolaisten keskuuteen. Kun La Valettan
+miehistö syyskuussa 1800 antautui englantilaisille, ja kun nämä eivät
+näyttäneet halullisilta ottamaan kuuleviin korviin suurmestarin
+vastalauseita, tuli ystävyydestä loppu; tsaari otti takavarikkoon
+kaikki englantilaiset laivat satamissaan ja muodosti Tanskan ja
+Ruotsin kanssa aseellisen puolueettomuuden liiton, josta, mitä
+Tanskaan tulee, oli seurauksena rauhan rikkominen Englannin kanssa
+ja taistelu sataman suussa huhtikuun 2 p:nä 1801. Ja samaan aikaan
+Englannin ainoa liittolainen Portugali pakoitettiin ranskalaisen
+sotajoukon avustamien espanjalaisten hyökkäyksellä sulkemaan
+satamansa Englannin laivoilta.
+
+Maaliskuussa 1801 Bonaparte hautoi suuria tuumia. Hänen
+Egyptin-aikaiset unelmansa ja haaveilunsa, jotka joutuivat niin
+ratkaisevaan haaksirikkoon St. Jean d'Acre'n edustalla, näkyivät
+hetkeksi taas virinneen eloon. Vielä piti Ranska Egyptin miehitettynä
+ja voi siis sieltä käsin avustaa suuremmoista suunnitelmaa, jonka
+tsaari oli sommitellut ja joka tarkoitti hyökkäystä Englannin
+alusmaihin Khiwan ja Herat'in kautta.
+
+Mutta huhtikuun alussa 1801 saapui Parisiin tieto, että Paavali I oli
+murhattu. Siten luhistuivat kaikki nuo suuret toiveet. Aseellinen
+puolueettomuus lakkautettiin ja Aleksanteri I asettui ystävälliselle
+kannalle Englantia kohtaan. Siellä oli kuitenkin rauhalle
+suosiollisempi mieliala päässyt voimaan William Pitt'in vetäydyttyä
+syrjään maaliskuussa 1801. Pitkäaikaiset häiriöt kaupankäynnissä,
+sisäiset rauhattomuudet ja pelko maallenousun yrityksen mahdollisesta
+aikaansaamisesta Ranskan puolelta vaikuttivat, että Englannissakin
+haluttiin lopettaa tuo hävittävä sota. Bonaparte, joka Egyptistä
+sai tiedon että Kleber oli murhattu ja joka ymmärsi, ettei Ranskan
+hallitusta Egyptissä enään voitu tämän murhan jälkeen pitää pystyssä,
+niinikään halusi rauhaa ennenkuin ranskalaisen sotajoukon oli pakko
+luopua tästä maasta. Rauhan alkeisehdot allekirjoitettiin Lontoossa
+lokakuun l p:nä 1801; kaikista valloittamistaan maista sai Englanti
+pitää ainoastaan Trinidad'in ja Ceylon'in, joista Espanjan ja
+Hollannin täytyi luopua.
+
+Vähän sen jälkeen kun rauhanehdot oli allekirjoitettu saapui
+Lontooseen tieto, että ranskalainen kenraali Menou oli luovuttanut
+Egyptin Englannille. Ranskan sotamiehet piti tuotaman kotiin
+englantilaisilla laivoilla. Kun Egypti oli luovutettu, saatiin
+entiset ystävälliset suhteet Turkin kanssa taas palautetuiksi, ja
+Ranskalla oli nyt rauha koko maailman kanssa.
+
+Ja myöskin sisäinen rauha onnistui Bonaparten hankkia Ranskan
+kansalle; vähän aikaa Marengon taistelun jälkeen hän ryhtyi
+välittelyihin paavin kanssa roomalais-katolisen kirkon uudestaan
+asettamisesta Ranskaan. Hän tiesi, että siitä tosin syntyy
+tyytymättömyyttä semminkin korkeammissa säädyissä, mutta
+kansa sisimmässä sydämessään oli lujasti kiintynyt vanhaan
+jumalanpalvelukseen. "Minä en voi saada samaa vaikutusvaltaa kansan
+omaantuntoon kuin tsaari ja sultaani", hän sanoi, "mutta eihän
+minun silti pidä kääntää omiatuntoja vastaani"; ja hän lausui
+vakaumuksenaan, että jumalanpalveluksen uudestaan asettaminen
+hankkii hänelle "kansan sydämen". Jo aikoja sitten oli hän selvillä
+paavin kanssa rakennetun rauhan ja ystävyyden valtiollisesta
+merkityksestä. "Katolisuudella", sanoi hän perästäpäin, "sain minä
+paavin puolelleni, ja siihen valtaan ja vaikutukseen nähden, mikä
+minulla Italiassa oli, en luullut mahdottomaksi saada hänet aikaa
+voittaen johdatetuksi mieleni mukaan. Minkä vaikutuksen silloin
+saisinkaan, minkä lujan tukikohdan muuta Euroopaa vastaan!" Kesäkuun
+15 p:nä 1801 allekirjoitettiin konkordaatti Parisissa. Kirkkovaltio
+annettiin takaisin paaville, ja valtio tunnusti hänet Ranskan kirkon
+päämieheksi. Kun kirkon maatiloja ei luovutettu, sitoutui valtio
+edelleenkin maksamaan hengellisen säädyn palkat. "Noita mainioita
+munkki-ilveilyjä!" sanoi Bonapartelle eräs vanha upseeri konkordaatin
+johdosta pidetystä juhlasta, "niistä puuttuu vain se miljoona
+ihmistä, joka on antanut itsensä teurastettavaksi, saadaksensa
+muserretuksi sen, mitä te taas autatte jaloilleen."
+
+Samaan aikaan kuin Bonaparte esitti konkordaatin lakiasäätävälle
+kokoukselle, jätti hän sille ehdotuksen laiksi julkisesta
+opetuksesta ja uudesta arvojärjestyksestä, kunnialegioonasta. Siitä
+syntyi kaikenlaista kiistaa, koska pelättiin, että siinä oli alku
+uudelle aatelistolle, ja tasavaltalaiset esittivät monenmoisia
+vastaväitteitä. Hän vastasi niihin: "Olen varma, ettei minulle voida
+osoittaa mitään tasavaltaa, ei muinaisuudessa eikä myöhemminkään,
+jossa ei olisi ollut sellaisia ansiomerkkejä. Niitä sanotaan
+rojuksi tai pilaksi; olkoon, mutta semmoisilla turhuuksilla ihmisiä
+johdetaan." Kuten Bonaparte jokaisessa tilaisuudessa teki kaikkensa
+todistaakseen valtansa yhteiskunnallista ja porvarillista luonnetta,
+niin hän nytkin määräsi, että sama ansiomerkki oli annettava sekä
+siviili- että sotilasansioista, ja nimitti uuden tähden ensimäiseksi
+suurkansleriksi oppineen luonnontutkijan _Lacépéde'n_. Antamalla
+saman merkin kaikille virka-asteille, kenraaleille niinkuin
+alhaisillekin, hän myös noudatti tasa-arvoisuuden periaatetta. Ilman
+muuta oli nyt kunniamerkki annettava todellisesti ansiokkaille
+katsomatta virka-arvoon tai säätyyn.
+
+Toinen lakiehdotus, opetusta koskeva, meni sitävastoin helposti
+läpi. Ja kuitenkin Bonaparte juuri tällä opetusjärjestelmällään
+sai valtansa nouseviin sukupolviin paljon vaikuttavammaksi
+kuin mikä hänellä oli oman aikansa kasvatteihin. "Kun nyt
+perustan opetuskunnan", sanoi hän valtioneuvostossa, "on minulla
+päätarkoituksena luoda siitä keino johtaa valtiollisia ja siveellisiä
+mielipiteitä". Järjestäessään opetustointa hän piti vähemmän silmällä
+tieteen kuin valtion etuja. "Ranskassa ei tule koskaan olemaan
+mitään valtiollista lujuutta, ellei jo lapsuudesta opita tietämään
+ollaanko tasavaltalaisia, rojalisteja, katolisia tai ateisteja."
+Koko koululaitos saa ankarasti sotilaallisen leiman; vapaasta
+persoonallisesta kehityksestä ei ollut puhettakaan Ranskan kouluissa;
+kaikki tähtäsi vain jokaisen persoonallisen omituisuuden poistamista,
+mekaanisen tasa-arvoisuuden asettamista individuaalisen erityisyyden
+sijaan.
+
+Siinä katkismuksessa, jonka Bonaparte joku vuosi myöhemmin
+toimitutti kouluissa käytettäväksi ja joka vuosi vuodelta päntättiin
+tuhansien ja taas tuhansien ranskalaisten lapsien päähän, oli
+sen osaston jälkeen, jossa puhutaan velvollisuuksista Jumalaa ja
+kirkkoa kohtaan, seuraava pykälä: "Velvollisuutemme vaatii meiltä
+rakkautta, kunnioitusta, kuuliaisuutta ja uskollisuutta keisariamme
+Napoleonia kohtaan, sotapalvelusta ja säädettyjen verojen maksamista
+keisarikunnan ja valtaistuimen varjelemiseksi ja puolustukseksi...
+Sillä hänet on Jumala... tehnyt hallitsijaksemme, kaikki-valtansa
+välikappaleeksi, kuvaksensa maan päällä; hänet on hän nostanut
+vaikeissa oloissa julkisen jumalanpalveluksen uudestaan asettajaksi
+ja esi-isiemme pyhän uskonnon suojelijaksi."
+
+Se ehdoton kuuliaisuus ja alamaisuus, johon Bonaparte
+opetuskoneistollaan tahtoi kasvattaa ranskalaiset, näytti hänestä
+sitä välttämättömämmältä, kun oleva aika siinä kohden ei likimainkaan
+vastannut hänen vaatimuksiansa. Hänen pyrkimyksensä itse johtamaan
+kaikkia ja kokoamaan kaikki langat omaan käteensä nosti monta
+levotonta päätä ankaraan puolustukseen; se ilmeni senaatissa ja
+tribunaatissa, lainsäätäjäkunnassa sekä näiden ulkopuolellakin.
+Bonaparten luja, mahtipontinen hallitus oli sekä jakobinien,
+terroristien että rojalistien silmätikkuna, sillä väestö hengitti
+päivä päivältä vapaammin hänen varman johtonsa alaisena, ja
+tunto, että hän täydellisesti oli toteuttanut kaikki toiveet,
+jotka häneen oli isänmaan pelastajana pantu, laski yhä lujemman
+perustan hänen asemalleen. Hänen vihollisistaan olivat rojalistit
+vaarallisimmat; he olivat eläneet siinä uskossa, että Bonaparte
+vain raivaa tien Bourbon'eille, joihin he vielä olivat kiintyneinä
+melkein uskonnollisella kiihkolla. Kuinka vähän he olivat oppineet
+vallankumouksesta ja sen mullistuksista, nähdään kirjeestä, jonka
+kruununtavottelija, Provence'in kreivi Ludvig, Ludvig XVI:n veli,
+kesällä 1800 kirjoitti ensimmäiselle konsulille:
+
+'Herra kenraali! Olette jo varmaankin aikoja sitten ollut vakuutettu
+saavuttaneenne minun kunnioitukseni.
+
+Jos epäilisitte kiitollisuuttani, niin osoittakaa sitten itse
+mihin asemaan tahdotte asettua; määrätkää itse ystävienne kohtalo.
+Olen ranskalainen periaatteiltani; sitä lempeyttä, joka on minussa
+myötäsyntyinen, on järki käskevä minun osoittaa entistä suuremmassa
+määrässä.
+
+Lodin, Castiglione'n ja Arcole'n voittaja, Italian valloittaja ei voi
+pitää haihtuvaa mainetta korkeampana kuin todellista kunnioitusta.
+
+Te kuitenkin hukkaatte kallista aikaa: me voimme turvata Ranskan
+rauhan. Sanon me, sillä tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi minä
+tarvitsen kenraali Bonapartea, eikä hän voi saada mitään aikaan ilman
+minua.
+
+Herra kenraali! Euroopan silmät katsovat teihin, kunnia odottaa
+teitä, ja minä halajan antaa kansalleni rauhan.
+
+Ludvig.'
+
+Bonaparte oli ennen jättänyt vastaamatta tämmöiset kirjeet. Nyt
+hän kuitenkin tahtoi tehdä lopun kaikista toiveista tässä kohden.
+Hänen vastauksensa on päivätty Parisissa fructidor'in 20 p. v. VIII
+(syyskuun 17 p. 1800):
+
+'Herrani! Olen saanut kirjeenne. Kiitän niistä miellyttävistä
+asioista, joita sanotte minulle. Älkää kuitenkaan halutko palata
+Ranskaan. Tie sinne kulkisi 500,000 ruumiin ylitse. Teidän täytyy
+uhrata yksityiset etunne Ranskan levolle ja onnelle. Historia on
+antava siitä teille tunnustuksensa. -- Sukunne onnettomuus tosin
+koskee minuun ja olen ilolla koettava mikäli voin tehdä syrjäisen
+asemanne mahdollisimman helpoksi ja mieluisaksi.
+
+Bonaparte.'
+
+Kun rojalistit huomasivat, ettei kruununtavoittelijan eivätkä hänen
+asiamiestensä lupaukset ja tarjoukset vaikuttaneet mitään, ryhtyivät
+he rikokseen. 1800 vuoden syksystä alkaen tehtiin sarja salaliittoja
+hänen henkeänsä vastaan. Jakobineille kuitenkin lankesi kunnia
+käydä etupäässä. Lokakuussa päättivät muutamat taiteilijat ja pari
+vallankumouksen aikaista politikkoa, joista toinen oli korsikalainen
+Arena, yksi saaren "kunnianhimoisia nuoria", murhata Bonaparten
+ooperassa, mutta aikomus tuli ilmi ennenkuin se oli kypsynyt.
+Seuraavan salaliiton saivat rojalistit aikaan vanhan chouanipäällikön
+George Cadoudal'in johdolla; jouluaattona 1800, kun ensimäinen
+konsuli lähti ooperaan kuulemaan Haydn'in "Luomisen" esitystä,
+räjähti Saint-Nicaise-kadun kulmassa helvetinkone, suuri tynnyri
+täynnä ruutia, pommeja ja raketteja; 46 taloa ruhjoutui, 60 ihmistä
+haavoittui ja 8 sai surmansa, mutta Bonaparten vaunuissa ainoastaan
+akkunat vahingoittuivat, eikä hänelle eikä hänen seuralaisilleen
+tullut mitään vahinkoa. Kuitenkaan eivät nämä murhayritykset aina
+nostaneet niin suurta melua: milloin vaanivat häntä tikareilla
+varustetut salamurhaajat, milloin yritettiin myrkyllä, mutta
+menestyksettä. Eräs mies-raukka, joka oli ihmeellisesti Bonaparten
+näköinen, joutui sitä vastoin murhaajien uhriksi; hän tavattiin
+eräänä aamuna murhattuna Champs-Elysées'ssä.
+
+Mutta Bonaparte osasi käyttää edukseen vihollistensa usein
+uudistuneita yrityksiä hänen henkeänsä vastaan. Kun kansassa
+siten kiihtyi pelko tuon miehen menettämisestä, jota se syystä
+piti levon, järjestyksen ja alkavan vaurastumisen luojana,
+tuli hän vain sitä suositummaksi. Ensin luultiin jakobineja
+helvetinkoneen rakentajiksi, ja vapautuessaan monista radikaalisista
+vihollisista lähettämällä ne rangaistussiirtoloihin hän samalla
+amnestiajulistuksellaan huhtikuulta 1802 sai monta uutta ystävää.
+Siten saivat kaikki emigrantit, jotka eivät olleet käyttäneet aseita
+isänmaata vastaan, luvan palata; yli 40,000 perhettä riensi kotiin,
+useimmat sydämissään kiitollisina hänelle, joka oli peruuttanut
+heidän maanpakolaisuutensa. Kun sentähden eräs tribunaatin jäsen
+Amiens'in rauhanteon jälkeen ehdotti, että kansa ilmaisisi
+kiitollisuutensa ensimäistä konsulia kohtaan, käytti hän tätä
+tunteenpurkausta saadaksensa peruutetuksi hänelle vastenmielisen
+perustuslainsäännöksen, että konsulit valittiin vain kymmeneksi
+vuodeksi. Kun senaatti kiitokseksi hänen ansioistaan tarjoutui
+pitentämään hänen virkakautensa lisäksi kymmenellä vuodella, hän
+vastasi, että sellaista hän tahtoi ottaa vastaan ainoastaan kansalta.
+Mutta kysymys, jonka hän asetti kansan äänestettäväksi, ei sisältänyt
+mitään kymmenestä vuodesta. Se kuului lyhyesti: "Onko Bonaparte
+oleva elinajakseen konsuli?" Enemmän kuin 8 1/2 miljoonaa vastasi
+kysymykseen ja niistä ainoastaan 8,000 kieltämällä. Bonaparte oli
+huomannut mitä hän merkitsi kansalle, ja perustuslain muutoksella
+elokuun 4 p:ltä 1802 hän annatti itselleen melkoisesti laajennetun
+vallan. Ranska oli jo monarkia, vaikka tasavaltaiset muodot joksikin
+aikaa säilytettiin. "Nyt minä seison samalla portaalla", hän sanoi
+itse, "jolla muutkin hallitsijat, sillä eihän niilläkään ole enempää
+valtaa kuin elinajaksi. Ei ole hyvä, että sen miehen auktoriteetti,
+joka johtaa koko Euroopan politiikkia, on epävarma tai näyttää siltä."
+
+Lokakuussa 1801 alkanutta rauhankautta Bonaparte oli käyttänyt
+uupumattomalla innolla. Hän oli siten saanut puolelleen Venäjän
+keisarin Aleksanterin tarjoutumalla hänen kanssaan järjestämään
+Saksan kirkkoruhtinaiden ja valtakunnankaupunkien oloja. Kyseessä
+oli Luneville'in rauhan määräykset korvauksesta maallisille
+ruhtinaille, jotka olivat menettäneet maansa Ranskan uudessa
+rajankäynnissä. Bonaparte tällä tarkoitti ja saavuttikin keisarin
+aseman heikontamisen Saksassa. Italiassa hän menetteli vieläkin
+jyrkemmin. Cisalpinen tasavalta, joka täst'edes sai nimekseen
+"Italian tasavalta", valitsi Bonaparten presidentikseen, sittenkuin
+hän sille oli laatinut valtiomuodon oman päänsä mukaan. Piemont ja
+Elba-saari yhdistettiin Ranskaan maakuntina; Luccan tasavalta sai
+ranskalaisen valtiomuodon, ja Ranskan kenraalien kautta oli Etrurian
+kuningaskunnan hallitus kokonaan Bonaparten kädessä. Hollanti ja
+Sweitsi saatiin samalla tapaa kokonaan Ranskan vaikutuksen alaisiksi.
+"Mihin on raja saatava", valittaa eräs itävaltalainen politikko
+Ranskan vallanlaajennuksesta, "tälle kuohuvalle koskelle, joka on
+rauhan aikana rajumpi ja hävittävämpi kuin sodassa."
+
+Ei sittenkään mikään valta semmoisella katkeruudella kuin Englanti
+katsellut Ranskan tarmokasta politiikkia, joka ei ainoastaan
+tarkoittanut suoranaista laajennusta, vaan sen ohessa arveluttavassa
+määrässä heikonsi Englannin vaikutusta mannermaahan. Ranskan
+teollisuuden kaikin puolin kehittyessä Bonaparte samaan aikaan
+sulki korkeilla tullimaksuilla Englannin tavaroilta Hollannin,
+Ranskan ja Italian satamat ja uhkasi siten häätää englantilaiset
+teollisuustuotteet kaikilta Euroopan markkinoilta. Ja lisäksi
+todistivat laivaretket Martinique'iin ja St. Domingoon, ettei
+hän aikonut rajoittua yksinomaan Euroopaan. Englanti kitui vielä
+viime sodan seurauksista, mutta Ranska oli jo kyllin voimakas ei
+ainoastaan turvaamaan asemaansa Euroopassa vaan vieläpä yrittämään
+siirtomaittensa laajennusta.
+
+Semmoisissa oloissa Englanti ei pitänyt etujensa mukaisena luovuttaa
+Maltaa Venäjälle, kuten rauhanehdoissa oli suostuttu, eikä
+Aleksandriaa ja Egyptiä, jotka piti annettaman takaisin Turkille.
+"Minä näkisin kernaammin teidän hallussanne Montmartre'n kuin
+Maltan", sanoi Bonaparte helmikuussa 1803 Englannin lähettiläälle
+Parisissa. "Tahdotteko sotaa vai rauhaa? Puhukaa suunne puhtaaksi,
+tahdotteko sotaa. Käykäämme sitä sitten rajattomalla katkeruudella,
+kunnes toinen kansoista lopullisesti sortuu." Englannin vastaus
+ei ollut varsin rehellinen; Englannin kansan enemmistö halusi
+sotaa suistaaksensa Ranskan kasvavaa valtaa, ja ilman edelläkäypää
+sodanjulistusta Englanti huhtikuussa 1803 otti kaikilla maailman
+merillä takavarikkoon ne Ranskan kauppalaivat, jotka rauhaan luottaen
+olivat matkalla meren yli, ja aiheutti siten Ranskalle noin 200
+miljoonan frangin vahingon. Vastaukseksi Bonaparte vangitutti kaikki
+Ranskassa olevat englantilaiset ja otti samalla takavarikkoon kaikki
+englantilaiset tavarat tasavallan alueella. Englanti kielsi yhä
+Maltan luovuttamisen ja toukokuun 22 p:nä julistettiin sota. Samassa
+kuussa Bonaparte käski kenraali Mortiet'n miehittää Hannoverin,
+joka silloin kuului Englannin kruunulle, ja kesäkuussa kenraali
+St. Cyr miehitti Italian satamakaupungit Taranton, Brindisin
+ja Otranton; Sweitsin ja Hollannin täytyi antaa sotajoukkonsa
+Ranskan käytettäviksi, Espanja liittyi Ranskaan, ja Portugali
+sai kalliisti maksaa puolueettomuutensa. Euroopan satamat Elben
+suusta Adrian mereen saakka olivat taas englantilaisilta suljetut.
+Mutta Boulogne'in luo kapean Calais-salmen rannalle Bonaparte
+kokosi melkoisen sotavoiman, 150,000 miestä, sekä suuren joukon
+kuormalaivoja. Tästä paikasta, johon Cesar v. 55 e.Kr. oli koonnut
+legionansa ja laivansa hyökätäksensä Britanniaan, Bonaparte tahtoi
+peloittaa saarivaltiota maallenousulla. Englantilainen kansallistunto
+joutui raivoisimpaan liikkeeseen; rauha kotoisen lieden ääressä
+oli äkkiä uhattu, sillä mitä saattoikaan odottaa siinä kohden
+Bonaparten tarumaisesta rohkeudesta? Keväällä 1803 hän uhmaten oli
+ilmoittanut, ettei Englanti ole tasavoimainen Ranskan kanssa; ja
+samaan aikaan hän kannusti Ranskan kansan yhä kytevää vihaa sen
+vanhaa vihollista vastaan käskemällä vuotuisesti viettää Orleansin
+neitsyen muistojuhlaa, pystyttämällä hänen muistopatsaansa siihen
+kaupunkiin, jonka hän pelasti joutumasta englantilaisten käsiin,
+sekä pystyttämällä Ivry'n taistelutantereelle muistopatsaan Henrik
+IV:lle, "valtion vihollisen voittajalle". Vertailu menneisyyden ja
+nykyisyyden välillä oli helppo tehdä: silloin ylivoimainen Espanja
+oli uhannut vanhaa Ranskan kuningaskuntaa ja kansallissankaria Henrik
+IV:tä, nyt häikäilemätön Englanti uhkasi uutta Ranskan valtakuntaa
+ja sen uutta sankaria ja lainsäätäjää, sen rakentajaa ja turvaajaa,
+ensimäistä konsulia Napoleon Bonapartea. Sillä Englannissa oli
+karkoitetulla kuningassuvulla kiihkeimmät kannattajansa; siellä
+oleskeli Ludvig XVI:n veli Artois'n Kaarle, ja siellä olivat saaneet
+tyyssijansa konventtikenraalit Dumouriez ja Pichegru, joiden
+oli täytynyt paeta petollisten välittelyjensä tähden Bourbonien
+kanssa, samoinkuin osa vimmatuimmista rojalisteista. Lukuisilla
+lentokirjasilla he kiihoittivat mielet tasavaltaista Ranskaa vastaan;
+herjauskirjoituksia Bonapartea vastaan ja kapinallisia julistuksia
+levitettiin sieltä Ranskan rannoille; salaliitot ensimäisen konsulin
+henkeä vastaan virittivät heissä uusia toiveita, ja peläten uhkaavaa
+vaaraa, maallenousua Englantiin, monet johtavat miehet osottautuivat
+myötätuntoisiksi uudelle suunnitelmalle kammoksutun vihollisen
+kaatamiseksi, joten raivattaisiin tie Bourbonien palaamiselle.
+Eikä Englannin hallituskaan ollut tietämätön siitä, mitä oli
+tekeillä, jopa se sitä suosikin. Piti vain löytää joku ranskalainen
+kenraali, joka samalla kuin olisi vihamielinen Bonapartelle kykenisi
+vaikuttamaan siksi suureen sotilasjoukkoon, että hän toistaiseksi
+voisi ryhtyä päälliköksi ja tukahuttaa ne levottomuudet, jotka
+epäilemättä syntyisivät sen tiedon levitessä, että ensimäistä
+konsulia vastaan on hyökätty, että hän on vangittu tai ehkä murhattu.
+Sillä salaliittolaisten tuuma oli avonaisella kadulla hyökätä hänen
+kimppuunsa niin suurena joukkona, että voisivat hajoittaa hänen
+kaartinsa.
+
+Semmoinen mies pian löydettiinkin: kenraali Moreau, joka kauan oli
+komentanut Rein-armeijaa. Sekä hänessä että hänen upseereissaan ja
+sotamiehissään oli aina kytenyt melkoinen kateus Italian valloittajaa
+ja Italian armeijaa kohtaan ja siitä johtuva ensimäisen konsulin
+vastustaminen. Tähän luottaen Pichegru saapui Parisiin ja ryhtyi
+keskusteluihin Moreau'n kanssa. George Cadoudalkin astui lukuisten
+emigranttien kanssa salaisesti Ranskan pohjoisrannikolle ja uudisti
+entiset välit Vendée'n chouanien kanssa. Mutta Bonapartea oli
+varoitettu; jo ennenkuin salaliittolaiset olivat astuneet jalkansa
+Ranskan mantereelle, oli hän kaikkien heidän vehkeittensä perillä, ja
+helmikuussa 1804 hän vangitutti ne kaikki. Kuulusteluissa kävi ilmi,
+että useat bourbonilaiset prinssit tiesivät salaliitosta ja että
+odotettiin vain jonkun heistä saapuvan alkuunpanijaksi: kun Bonaparte
+samaan aikaan sai tietää, että englantilaiset agentit ympäri Saksaa
+ja Sweitsiä kiihoittivat ranskalaisia emigrantteja ja neuvottelivat
+niiden kanssa häntä vastaan, hän päätti pystyttää esimerkin.
+Euroopan piti nähdä, että Bourbon'ien aika oli mennyt ja ettei hän
+kammoksunut mitään keinoa, kun asia koski hänen rakentamansa talon
+puolustusta, koska se kukistuisi hänen kukistuessaan. Hän ei päässyt
+käsiksi Provence'in kreiviin Ludvig'iin eikä Artois'n Kaarleen,
+mutta Ranskan välittömässä läheisyydessä, Ettenheim'issä Baden'in
+herttuakunnassa oleskeli nuori bourbonilainen prinssi _Enghien'n_
+herttua, Condé-suvun viimeinen aaluva. Hänen nimensä oli mainittu
+salaliiton yhteydessä, ja ensimäinen konsuli saattoi siitä, mitä
+oli tullut ilmi, saada aihetta uskoa, että hän, jolla ollessaan
+ihan Ranskan rajalla oli tilaisuus äkkiä tulla Parisiin, oli se
+bourbonilainen prinssi, jonka tuloa salaliittolaiset odottivat.
+Maaliskuun 14 ja 15 p:äin välisenä yönä 1804 antoi hän Talleyrand'in
+ja Fouché'n kehoituksesta osaston rakuunoita syöksyä Baden'in rajain
+yli ja riistää nuoren prinssin muassaan. Hän tuotiin Parisiin ja
+asetettiin heti sotaoikeuden eteen Vincennes'issä. Hän kielsi
+olleensa minkäänlaisessa yhteydessä salaliiton kanssa, mutta myönsi
+emigranttina kantaneensa aseita isänmaata vastaan, myönnytys, jonka
+seurauksena -- sen hän tiesi -- oli oleva kuolema. Jo samana yönä,
+jolloin tuomio lankesi, hän aamunkoitteessa vietiin ulos linnasta
+muurin juurelle; lyhty sidottiin hänen rintaansa, jotta miehillä
+hämärässä oli jotakin, johon sopi tähdätä, ja silmänräpäyksessä
+viimeinen Condé vaipui maahan sotamiesten ampumana.
+
+Kuinka suuri osa Talleyrand'illa ja Fouché'lla lieneekin ollut
+Enghien'in herttuan kuolemaan, Bonaparte kuitenkin yksin on siitä
+vastuunalainen. Eikä hän yritäkään vierittää vastuuta päältään.
+Illalla ennen teloitusta hän oli Malmaison'issa ollut meluavan
+rattoisalla päällä ja sitten äkkiä muuttuneena vaieten istahtanut
+shakkia pelaamaan rouva Rémusat'n kanssa. Syvää hiljaisuutta
+häiritsivät ainoastaan nappulain liikkeet, kunnes hänen äkkiä
+kuultiin hiljakseen lausuvan muutamia lempeyttä ja sääliä esittäviä
+säkeitä Corneille'n "Chinasta" ja Voltaire'in "Alzirestä"; samana
+yönä hän lähetti erään valtioneuvoksen Vincennes'iin puhuttelemaan
+vankia, mutta se oli jo liian myöhäistä. Saatuansa tästä tiedon
+sulkeutui hän useiksi tunneiksi kirjastoonsa. Seuraavana päivänä
+hän pysyi vaiti syviin ajatuksiin vaipuneena: noustaessa pöydästä
+sanoi hän käheällä äänellä: "Kaikessa tapauksessa nähdään, mihin
+kykenemme, niin että vast'edes jättävät meidät rauhaan". Koko illan
+hänen ajatuksensa, puhuessaan maailman historiasta ja sen johtavista
+miehistä, kiertelivät saman asian ympärillä. "Suurta miestä täytyy
+tuomita hänen tekojensa kokonaisuuden eikä jonkun yksityisen teon
+mukaan." Mutta vaikkapa hän olisi osannut esittää kuinka monta
+järkisyytä hyvänsä tekonsa puolustukseksi, avonaiseksi jää kuitenkin
+kysymys, tunsiko hän omantuntonsa levolliseksi; sitä kenraalia, joka
+oli ollut esimiehenä sotaoikeudessa, hän sittemmin karttoi niin
+paljon kuin mahdollista. "Hänen läsnäolonsa on minulle epämieluinen;
+en pidä niistä muistoista, joita hän minussa herättää."
+
+Kuinka suuri olikaan tämän kovan menettelyn herättämä kauhu,
+joka äkkiä palautti muistoon jakobinin, kuinka suuri olikaan
+myötätuntoisuus nuorta herttuata kohtaan, joka syytettynä toisen
+rikoksesta meni kuolemaan toisen puolesta, se ei kuitenkaan riistänyt
+Bonapartelta kansan suosiota. "Ehkä on hänelle esimerkkinä ollut",
+kirjoittaa eräs ulkomaan valtiomies, "kardinaali Richelieu, joka
+mestautti erään Montmorency'n, ja ehkä hän on siitä oppinut, että
+rohkeimmat iskut Ranskassa pikemmin vahvistavat kuin heikontavat
+korkeinta valtaa." Senaatti, joka pahemmin kuin kukaan muu olisi
+ollut pulassa, jos Bonaparte olisi kukistettu, käytti kansan
+yleistä riemua hänen taas tällä kertaa pelastuttuaan esittääksensä
+valtiosäännön muutosta. Ei täyttä viikkoakaan Enghien'in herttuan
+kuoleman jälkeen senaattorien lähetystö pyysi päästä ensimäisen
+konsulin puheille. "Te olette perustanut uuden aikakauden", sanoi
+puheenjohtaja, "teidän täytyy tehdä se pysyväiseksi. Emme voi
+epäilläkään, että tämä suuri ajatus ei olisi teidänkin mielessänne
+liikkunut, sillä teidän luova neronne käsittää kaiken eikä unohda
+mitään. Mutta ette saa kauemmin vitkastella. Olot ja tapaukset,
+salaliittolaiset ja kunnianhimoiset, ne levottomuudet, jotka saavat
+kaikki ranskalaiset liikkeelle, pakottavat teitä siihen. Te voitte
+asettua ajan ja olojen herraksi, riistää kunnianhimoisilta aseet
+ja rauhoittaa koko Ranskan, jos tahdotte luoda laitoksia, jotka
+lujittavat rakennuksenne ja säilyttävät pojille sen, mitä te isille
+olette hankkinut. Valtiolaiva ei saa olla perämiehensä menettämisen
+vaarassa olematta ankkurilla varmennettuna haaksirikon varalle. Olkaa
+varma, että senaatti tässä puhuu kaikkien kansalaisten nimessä."
+
+Huhtikuun 25 p:nä Bonaparte vastasi tähän esitykseen ja kehoitti
+senaattia lähemmin lausumaan ajatuksensa. Ei ole mitään epäilystäkään
+siitä, että tuo kaikki oli hänen itsensä järjestämää ja johtamaa,
+jotta siirtyminen perinnölliseen monarkiaan kävisi niin helposti
+kuin suinkin. Senaatin lausunto ei viivähtänyt. Toukokuun 3 p:nä se
+selitti olevansa sitä mieltä, että "Ranskan kansan tärkein etu oli
+tasavallan johdon uskominen Napoleon Bonapartelle perinnöllisenä
+keisarina". Kun tämä ehdotus esitettiin tribunaatissa, oli siellä
+ainoastaan yksi mies, vapauden uupumaton edustaja Carnot, joka
+puhui sitä vastaan. Uusi valtiomuoto valmistettiin ja floreal'in 28
+p:nä XII (toukokuun 18 p. 1804) keisarikunta perustettiin senaatin
+päätöksellä St. Cloud'issa. Ja jotta ei tälläkään kerralla suuren
+kansan suostumusta puuttuisi, asetettiin marraskuun 6 p:nä kansan
+ratkaistavaksi kysymys, oliko keisarinarvo oleva perinnöllinen
+Napoleonin perheessä. Ja kansa vastasi myöntyväisesti 8 1/2
+miljoonalla äänellä 2,500 ääntä vastaan.
+
+Mutta pienessä Ranskan maaseutukaupungissa, jonne varusväen upseerit
+olivat kokoontuneet äänestämään, äänesti eräs nuori luutnantti
+vastaan. Minkä tähden? kysyttiin häneltä. "Koska luulin hänet
+määrätyksi johonkin suurempaan." -- "No, mihin siis oikeastaan?"
+kysyi toinen. "Mies semmoinen kuin hän, Bonaparte, soturi, armeijan
+päällikkö, etevin sotapäällikkö maailmassa -- ja hän tahtoo
+tulla puhutelluksi: teidän majesteettinne! kutsuttavaksi 'Sire'
+'Bonaparten' asemasta! Hän alkaa luisua alaspäin, mutta hän luulee
+ylenevänsä asettumalla kuninkaiden vertaiseksi. Ei, Cesar ymmärsi
+paremmin; mutta hän olikin toinen mies. Hän ei ottanut itselleen
+vanhaa, kulunutta arvonimeä, mutta omasta nimestään hän loi
+hallitsija-arvon, joka kohosi korkealle kuninkaiden arvojen yli."
+
+
+
+
+IV. KEISARI NAPOLEON.
+
+
+
+I.
+
+Kruunattu jakobini. -- Keisarihovi. -- Kaarle Suuren seuraaja. Yksi
+kaikkia vastaan.
+
+
+Kerrotaan, että vanha Aksel Oxenstjerna 1648 rohkaisi poikaansa
+Juhanaa, joka tuntien nuoruutensa ja kokemattomuutensa, pelkäsi
+ruveta Ruotsin asiamieheksi Westfalin rauhanteossa, näillä
+kuuluisilla sanoilla: "Ah, poikani, et tiedä kuinka vähällä älyllä
+maailmaa hallitaan!"
+
+Se mikä 17:nnen vuosisadan keskivaiheilla oli suuren valtiomiehen
+poliittisten kokemusten surullinen ja katkera tulos, oli
+130-140 vuotta myöhemmin, jolloin kritiikki oli herännyt ja
+auktoriteettiperiaate oli monin tavoin järkkynyt, yleisenä
+sananpartena, eikä sitä siihen aikaan ollut kukaan miettinyt niin
+paljon kuin 19-vuotias luutnantti Bonaparte, joka tutkimuksessaan
+kuningasvallasta oli kirjoittanut, että Euroopan kuninkaissa ei ollut
+montakaan, joka ei ansainnut tulla viralta pannuksi. Tämä lausunto
+on häntä kerrassaan kuvaava; samalla kun tuhannet hänen aikalaisensa
+antoivat tunteiden johtaa itsensä ja morkkasivat vanhan järjestelmän
+vääryyksiä, huomaa hän niinkuin tuo vanha ruotsalainen valtiomies eri
+hallitusten tuhmuudet ja viat; mutta sen ohessa hänen silmänsä ovat
+auki näkemään vapaudenintoisten vallankumouksellisten puolinaisuutta
+sekä epäselvyyttä ja hapuilemista heidän ihanteellisen valtiomuodon
+etsinnässään. Hänen tarmokas, kaikkia sumuisia ihanteita halveksiva
+luonteensa sai hänet likeisesti liittymään jakobineihin, ja Konventin
+rohkea, tarmokas ja suuremmoinen politiikki, jonka hän hyvin tunsi
+oltuaan tekemisissä Yhteishyvän valiokunnan kanssa, oli hänellä
+ollut kouluna. Hänessä, joka jo oli hämmästyttänyt opettajiansa
+mielikuvituksensa mahtavilla haaveilla, lankesivat Konventin
+suunnitelmat hedelmällisimpään maahan. Konventti jo suuntasi kulkunsa
+maailmanvaltaa kohti, voidakseen kaikkialle levittää vallankumouksen
+periaatteita ja toteuttaakseen ihmiskunnan oikeuksia. Sillä Euroopan
+tuli ensin joutua Ranskan valloitettavaksi voidakseen päästä
+tyranneista. Ja luodaksensa tämän vallan oli Konventti jo valmistanut
+suunnitelman sille politiikille, jota Bonaparte sittemmin noudatti,
+ja joka pääasiassa oli vanha ranskalainen politiikki, kamppailu
+Englantia vastaan ensi sijasta maailmassa. Mutta suunnitelman
+yksityiskohtia tapaamme tässäkin, maallenousun Englantiin, mannermaan
+sulkemisen englantilaisilta tavaroilta ja hyökkäyksen Englantia
+vastaan Intiassa. Bonapartessa puhui vanha jakobini silloin kun
+hän Campo Formion rauhan johdosta pidetyssä juhlassa lausui nuo
+merkilliset sanat, joiden sisällyksen silloin ainoastaan ani harvat
+käsittivät: "Kun Ranskan kansan onni lepää parhailla organisilla
+laeilla, silloin on koko Euroopa oleva vapaa."
+
+Direktorio ei ollut se, joka perinnökseen sai Konventin tarmon ja
+sen suunnitelmat, vaan italialainen Bonaparte, tuo rohkea ja taitava
+uimari vallankumouksen hurjassa pyörrevirrassa, josta sanottiin
+nuo jo mainitut kuvaavat sanat, että hänen luonnettaan "ei voi
+ilmaista niillä sanoilla, joita meidän on tapana käyttää". Se tietää
+toisin sanoen, että hän oli meille ja meidän ajallemme outo. Hän
+näytti kuuluvan aikakauteen, jolloin kaikki oli suuremmoisempaa
+kuin nykyisin, jolloin valtakuntien alamaisia luettiin sadoissa
+miljoonissa, jättimäisten rakennusten, pyramiidien päivinä.
+Ja niinkuin hän noudatti Konventin politiikkia, niin hän myös
+käytti konventtiarmeijan miltei uskonnollis-vimmattua, hurmaavaa
+sankariutta taistelussaan Euroopan ruhtinaita vastaan, ja taistelu
+vapausaatteiden levittämiseksi muuttui "voiton lemmikin" johtamana,
+sillä ihmeellisellä vaikutuksella, joka hänellä aina oli ollut
+ranskalaiseen soturiin, kilpailuksi maineesta pienen korpraalin
+silmissä. Ja kun hän suurella työllään levon ja järjestyksen hyväksi,
+oivallisilla laeillaan oli voittanut Ranskan kansan suosion, saattoi
+hän monipuolisesti kehittyneen ja suuresti lahjakkaan Ranskan
+kansan etunenässä astua sitä suurta päämäärää kohti, jonka hän
+suunnattomassa kunnianhimossaan luuli kohtalon hänelle uskoneen:
+maailman herättämistä kaaoksesta, joka taas hänestä merkitsi
+samaa kuin maailman hallitseminen. Eikä yhdelläkään kuolevaisella
+kahtena viime vuosituhantena ole ollut niin monta edellytystä
+voidakseen perustaa uutta aikakautta, jossa lujuus ja järjestys
+asuu hämmennyksen ja hajaannuksen sijasta, toimi ja järki vanhan
+jonotuksen ja ennakkoluulojen sijasta. Että hänellä itsellään oli
+kykyä ja tarmoa päästä tarkoitustensa perille, siihen hän luotti
+mystillisellä kohtalon-uskollaan. Kun hänen enonsa Fesch, josta
+konkordaatin jälkeen oli tullut kardinaali, kerran kinasi hänen
+kanssaan hänen noudattamastansa politiikista vastustaen häntä, vei
+Napoleon kardinaalin balkongille ja sanoi hänelle:
+
+"Katso ylös ilmaan! näetkö siellä ylhäällä mitään?" -- "En", vastasi
+tämä, "en näe mitään." -- "Hyvä", tokaisi Napoleon, "silloin sinun
+pitäisi olla vaiti. Minä näen siellä tähteni; se johtaa minua.
+Lakkaa täst'edes vertaamasta heikkoja ja vaillinaisia voimiasi minun
+korkeampaan luontooni."
+
+Ranskan vallankumous oli tullut lihaksi ja vereksi Napoleonissa,
+ja samana yönä, jolloin Enghien'in herttua ammuttiin, hän itse
+lausui: "Minä olen Ranskan vallankumous ja minä pidän sen yllä."
+Tämän surkuteltavan tapauksen jälkeen hänen vihamiehensä Ranskassa
+pitivät häntä jakobinien asestettuna edustajana ja sanoivat häntä
+ivaten Robespierre'iksi ratsun selässä. Eräässä ohjesäännössä,
+jonka hän Lontoossa olevan lähettinsä välityksellä vähän ennen oli
+toimituttanut Englannin hallituksen tietoon, sanottiin lyhyesti:
+"Ensimäinen konsuli on vasta 33 vuoden ikäinen; tähän asti hän
+on kukistanut ainoastaan toisen asteen valtakuntia. Kuka tietää,
+kuinka pian hän, jos häntä siihen pakotetaan, voi muuttaa Euroopan
+muodon ja ehkä perustaa uudestaan länsimaisen keisarikunnan?" Ensin
+hänen ajatuksensa olivat liidelleet vieläkin korkeammalle, ja
+Egyptin aavikoilla hän oli rakentanut mitä rohkeimpia tuulentupia.
+Mutta vastustus Acressa, "soraläjässä", joksi hän katkerin mielin
+oli sanonut tuota vähäpätöistä linnaa, oli sulkenut häneltä tien
+Aasiaan ja toistaiseksi pakottanut hänet rajoittumaan Euroopaan.
+Mutta säilöön pantu ei jäänyt Napoleonilta unohduksiin, ja
+Aleksanteri jätti vain hetkeksi tilansa Kaarle Suurelle. "Ranskan
+valtakunnan", sanoi hän 1804, "on tultava muiden valtakuntain
+emämaaksi. Minä tahdon, että jokainen kuningas Euroopassa on oleva
+pakoitettu rakentamaan itselleen mahtavan palatsin Parisiin; kun
+ranskalaisten keisari kruunataan, pitäisi kuninkaiden saapua sinne
+läsnäolollaan kirkastamaan tätä ylevätä juhlamenoa ja tervehtimään
+sitä uskollisuuslupauksellaan." Ja hän perustelee tätä ajatusta.
+"Euroopassa ei tule rauhaa ennenkuin se on yhden pääjohtajan,
+yhden keisarin alainen, jolla on kuninkaita virkailijoina ja joka
+antaa kenraaleilleen kuningaskuntia, tekee toisen Italian, toisen
+Baierin kuninkaaksi; toisen Sveitsin maaherraksi, toisen Hollannin
+perinnölliseksi vallansijaiseksi, ja joka sen ohessa määrää
+heitä keisarillisiksi hovivirkailijoiksi, ylijuomanlaskijoiksi,
+ylihovimarskeiksi, ylihovijahtimestareiksi, ylihovikyökkimestareiksi
+j.n.e. Sanotaan ehkä, ettei tämä tuuma suinkaan ole uusi, vaan
+ainoastaan vanhan saksalaisen valtiosäännön jäljittelyä. Mutta ei
+ole mitään ehdottomasti uutta. Valtiolliset laitokset liikkuvat
+kiertokulussa, ja usein täytyy palata siihen mikä on ollut ennen."
+
+Tämän ajatuksen ja sen vakaumuksen mukaisesti, että hänen
+suuremmoiset suunnitelmansa parhaiten toteutuisivat, jos ne
+johdettaisiin vanhoja perittyjä uria, Napoleon, vallankumouksen
+poika, syyskuussa 1804 otti uskollisuuden valan alamaisiltaan
+Aachen'issa, Kaarle Suuren vanhassa kaupungissa, ja sai itse pyhän
+isän tulemaan Parisiin ja antamaan kirkollisen siunauksen hänen
+keisarilliselle arvollensa. Kaarle Suuri oli kuitenkin itse lähtenyt
+Roomaan kruunattavaksi, mutta Ranskan keisarikunnan valta, kirkonkin
+päämieheen nähden, oli vain vieläkin silmäänpistävämpi, kun kruunaus
+toimitettiin Parisissa. Siten tulisi pääkaupunki Seinen varrella
+tavallaan saamaan vihkimisensä uudeksi Roomaksi. Kaikin tavoin
+Napoleon saattoi tiedoksi, ettei hän tahtonut tällä myöntää mitään
+riippuvaisuussuhdetta pyhään isään nähden. Kruunauspäivänä, joulukuun
+2 p:nä 1804, hän antoi paavin odottaa, ja kun tämä ohjesäännön
+mukaan tahtoi ottaa kultaisen laakeriseppeleen sillä kruunataksensa
+hänet, tarttui Napoleon äkkiä siihen asettaen sen itse päähänsä,
+samoin hän myös omalla kädellään kruunasi puolisonsa Josephine'in.
+Myöntyväisyydellään paavi saavutti ainoastaan sen, että Napoleon
+antoi kirkollisesti vihkiä itsensä Josephineen kanssa ja että
+gregorilainen kalenteri kaikkine paasto- ja juhlapäivineen tammikuun
+1 p:stä 1806 astui tasavaltaisen kalenterin sijaan.
+
+Napoleon, yksinvaltias, kansan valitsema hallitsija, tahtoi tällä
+juhlamenolla, joka esitettiin erinomaisen komeasti, asettaa jyrkän
+rajan entisyyden ja nykyisyyden välille. Oli ensin kyseessä, että
+kruunaus toimitettaisiin Marskentällä, missä suuri bastilji-juhlakin
+oli vietetty, mutta Napoleon ei suostunut siihen. "Siihen aikaan
+kansa oli suvereeni", sanoi hän, "kaikki oli tehtävä sen nähden.
+Varokaamme antamasta sille aihetta siihen luuloon, että asian laita
+vielä on sama". Hän pelkäsi myös naurunhaluisten parisilaisten
+taipumusta etsiä kaikkialta jotakin koomillista ja narrimaista.
+"Ne ovat tottuneet näkemään taiteilijamme näyttämöllä näyttelevän
+keisareita paljon paremmin kuin minä voin." Toisellakin tavalla hän
+sai ilmi vanhan ja uuden erilaisuuden. Hän ei ottanut kuningas-nimeä
+eikä kruunua arvonsa merkiksi; siksi hän valitsi antiikin
+laakeriseppeleen ja arvonimessä empereur hän löysi sanan, jolla
+ranskalaisten korvissa oli vanha roomalaisen sotapäällikkö-arvon,
+imperator'in, kajahdus ja joka muistutti sotaherraa samoinkuin meillä
+käytetty saksalainen sana keisari johtaa mieleen hallitsijan.
+
+Kruunauksen jälkeisenä päivänä vannoivat sotajoukot Marskentällä
+uskollisuuden valan keisarille, ja samassa tilaisuudessa Napoleon
+toimitutti osastoille uudet kenttämerkit, tangot kullattu kotka
+kärjessä. Kotka astui heti tasavallan asemerkin, gallialaisen kukon
+sijaan.
+
+Kohta valtiomuodon muutoksen jälkeen oli uusi hallitsija koonnut
+ympärilleen loistavan joukon hallitusvirkailijoita. Kuusi
+suurvaltamiestä, joista hänen veljensä Josef oli _grand-électeur_ ja
+Louis _connetable_, olivat valtaistuinta lähinnä; sitten seurasivat
+korkeat upseerit, 16 suurmarsalkkia, joukko sivilivirkamiehiä ja
+vihdoin 16 kenraalia Ranskan marsalkkeina. Loistava hovikunta
+muodostettiin nyt kuten ennen vallankumousta. Hovivirkailijat
+-- ylihovimarsalkin, ylihovijahtimestarin, ylikamariherran,
+palatsinaiset, hovinaiset y.m. -- Napoleon etsi erityisesti vanhan
+aatelin riveistä, jonka keskuudessa oli heliseviä nimiä, ja eräs
+Ludvig XVI:n entinen diplomaatti, vanhassa virassa sekä hovielämässä
+kehittynyt _le Ségur_, suostui rupeamaan yliseremoniamestariksi.
+Ludvig XVI:n hovin koko käytöstapa ja jäykät juhlamuodot otettiin
+taas käytäntöön -- Napoleon ei tahtonut missään suhteessa jäädä
+jälkeen edeltäjistänsä Ranskan valtaistuimella.
+
+Mutta menneen ajan sivistys ja seuraelämän hienous eivät olleet
+palautettavissa, eikä ensimmäisen konsulin eikä keisarinkaan
+salongeissa kajahdellut entinen iloinen sirojen sukkeluuksien ja
+mielevien sutkausten höystämä puhelu. Monet hänen etevimmistä
+miehistään olivat alhaista syntyä, vallankumouksen aikana ja
+taistelutantereella kehittyneitä; ainoastaan harvat olivat
+huolellisella kasvatuksella hankkineet itselleen hienon seurapiirin
+kielen ja tavat. Ne toivat sentähden mukanaan salonkeihin
+kasarmien kielen ja esiintymistavan; kömpelöitä kun olivat ja
+ilman arvokkaisuutta, niiden oli vaikea liikkua kiilloitetuilla
+parkettipermannoilla. Ja sama oli naistenkin laita; ne kykenivät
+vasta vähitellen omistamaan jonkinmoisia hovitapoja matkimalla vanhan
+ranskalaisen aatelin jäseniä, joita Napoleon erittäinkin keisarinnan,
+entisen de Beauharnais'n markisinnan välityksellä liitti hoviinsa.
+
+Sävel siellä olisi ehkä noussut kylläkin meluavaksi, ellei pelko,
+jota kaikki poikkeuksetta tunsivat Napoleonin läheisyydessä, olisi
+laskenut jarrua jokaisen vapaan ilonpurkauksen tielle; keisarin hovi
+tuli siten loistavan komeaksi, mutta ikäväksi, kylmäksi ja jäykäksi.
+Omasta puolestaan hän vihasi kaikkea pakkoa, ja sitä vaikuttavaa
+ja puoleensa vetävää menettelytapaa, jota hän niin suuressa
+määrässä osasi käyttää, tahtoessaan miellyttää jotakin, hänelle ei
+tullut mieleenkään ottaa käytäntöön arkielämässä. "En ole ihminen
+semmoinen kuin muut, ja yleiset moraalin ja esiintymisen lait eivät
+ole pätevät minuun nähden", sanoi hän itse, eikä harkinta ja omat
+taipumuksensa sallineet hänen koskaan luopua hallitsija-tavoistaan.
+Tottuneena vähiin tarpeisiin, nautinnoissaan vaatimattomana ja
+yksinkertaisena, ei hän näyttänyt löytävän mitään todellista iloa
+ja rattoa, ja itse hän sanoi, ettei hän ole huveja varten luotu.
+Hänen nuoruusaikansa taipumus hiljaisiin unelmoitiin saattoi
+vielä konsulaattiaikana ilmetä kummallisella tavalla. Tullessaan
+illalla työhuoneestaan puolisonsa salonkiin antoi hän usein peittää
+kynttilät valkoisilla hunnuilla, vaati vaitioloa ja kertoi silloin
+tai kuuli mielellään kerrottavan kummitustarinoita, tai hän käski
+italialaisten laulajiensa esittää hitaanvienosti soivan laulun, jota
+silloin tällöin jotkut soittimet säestivät. Silloin hänen nähtiin
+vaipuvan syviin unelmiin toisten istuessa hiiskumatta paikoillaan
+tuskin rohjeten hengittää. Tämä tila näytti hänelle tuottavan
+jonkinmoista huojennusta, ja herätessään unelmistaan oli hän
+tavallisesti iloinen ja puhelias. Tapahtui myös, että hän lausutti
+itselleen lempirunoilijansa Ossianin synkkiä säkeitä tai kuunteli
+hurmaantuneena puistossa tuulen huminaa puiden latvoissa tai puhui
+innostuneena meren pauhinasta. Mutta kruunauksen jälkeen ja sitten
+kun jäykät hovitavat oli oiettu käytäntöön -- niiden noudattamisesta
+Napoleon huolehti suurella innolla -- eivät tällaiset romanttisen
+tunteen purkaukset enään tulleet kysymykseenkään.
+
+       *       *       *       *       *
+
+Luulisi keisari Napoleonin nyt olleen tyytyväisen ja onnellisen,
+seistessään loistavissa salongeissaan uuden ja vanhan Ranskan
+parhaimpien ja etevimpien nimien ympäröimänä ja luodessaan
+katseen köyhiin kadettipäiviinsä Brienne'issä. Mutta kaukana
+siitä. Hänen kunnianhimonsa ei suonut hänelle hetkenkään lepoa,
+eikä edes maailmanvalta aina riittänyt hänen mittaamattomalle
+mielikuvitukselleen. "Olen tullut mailmaan liian myöhään", hän sanoi
+kruunauksen jälkeisenä päivänä eräälle ministerillensä. "Ei ole enään
+mitään suurta toimitettavaa. Olen päässyt pitkälle ja myönnän, että
+urani on kaunis. Mutta mikä eroitus muinaisuuteen verraten! Katsokaa
+Aleksanteria. Kun hän valloitettuaan Aasian oli julistanut kansalle
+olevansa Jupiterin poika, koko Itämaa uskoi sen paitsi hänen äitinsä,
+jolla oli paremmat tiedot asiasta, sekä Aristoteles ja muutamat
+Atenan kirjatoukat. No niin, jos minä nyt selittäisin olevani
+isän Jumalan poika ja aikovani palvella häntä isänäni, ei olisi
+ainoatakaan kalastaja-eukkoa, joka ei nauraisi minulle mennessäni
+hänen ohitsensa. Kansa on liian valistunutta tähän aikaan; ei ole
+enään mitään tehtävää."
+
+Kuinka ihmeellisesti luonto oli varustanutkaan Napoleonin, ainoastaan
+ihminen ja yleisinhimillisen rajoituksen alainen hän sittenkin oli.
+Hänen mielikuvituksensa jaksoi vapaasti ja rajattomasti liidellä
+ja ottaa maailman haltuunsa, mutta kyseessä oli, riittivätkö hänen
+henkiset ja ruumiilliset voimansa työssä mielikuvituksen vaatimusten
+toteuttamiseksi. Kävi ilmi, että se mitä hän piti pian suoritettuna
+askeleena, Euroopan mannermaan yliherruuden saavuttaminen, oli jo
+kyllin suuri vaatiakseen kaikki hänen voimansa. Aluksi hänen vanha
+vihollisensa Englanti kokosi kaiken voimansa riistääkseen häneltä
+valtaistuimen ja valtakunnan.
+
+Siinä maassa Napoleonin kruunaus oli sytyttänyt suunnattoman
+katkeruuden. Siellä käsitettiin olot yhtä selvästi kuin Bonaparte
+1797 käsitti kirjoittaessaan Direktoriolle: "Jos saamme Englannin
+kukistetuksi, silloin Euroopa makaa jalkojemme juuressa." "Ranska
+on rohjennut, sanottiin Englannissa. Napoleonin persoonassa
+nostaa jakobinilaisuuden valtaistuimelle. Se on solvaus Euroopan
+kuningaskunnille, ja Englanti on itsellensä velkapää säälimättä
+käymään sotaa anastajaa vastaan." Ja peläten uhkaavaa maallenousua ja
+luvaten runsasta avustusta kilisevässä kullassa Englanti ahkerammin
+kuin koskaan tähysteli liittolaisia mannermaan hallitsijoista. Jo
+1802 oli Talleyrand kirjoittanut Ranskan lähettiläälle Englantiin:
+"Jos Englanti sytyttää sodanliekin mannermaalla, pakoittaa se
+ensimmäisen konsulin valloittamaan Euroopan." Nämä sanat olivat yhtä
+pätevät 1804 kuin 1802, ja kun Englanti tunsi velvollisuudekseen
+käydä säälimätöntä sotaa Napoleonia vastaan ja kaikella tarmolla
+koetti siirtää sotanäyttämön mannermaalle, oli sillä Euroopan
+historia jo lähimmässä tulevaisuudessa ratkaistu: Ranskan sota
+puukkoon asti Englantia ja sen mannermaaliittolaisia vastaan.
+
+Oli odotettavissa, että Saksan valtakunta oli pukeutuva
+haarniskaan Napoleonia vastaan hänen miehitettyään saksalaisen
+vaaliruhtinaskunnan Hannoverin, mutta keisari Frans ei rohjennut
+onnettomien ja näännyttävien sotiensa jälkeen astua voittamatonta
+Napoleonia vastaan ja koetti kaikin tavoin esiintyä mukautuvasti
+Ranskaa kohtaan. Preussi ei halunnut luopua puolueettomuudestaan.
+Mutta Venäjä sitä vastoin oli helposti taivutettavissa. Sillä tsaari
+oli katkeroitunut siitä, että Napoleon oli rikkonut hänelle antamansa
+varman lupauksen ja sotajoukollaan miehittänyt Neapelin; sitäpaitsi
+hän taas rupesi pelkäämään Ranskan politiikkia Itämailla. Ja samoin
+kuin tämä oli aiheena Venäjän liittymiseen Englantiin, sai Napoleonin
+italialainen politiikki vihdoin Itävallan liittymään Venäjään. Sillä
+kun monarkia oli uudistettu Ranskassa, ei näyttänyt enään olevan
+kuin ajankysymys, koska Italian tasavalta muuttuu perinnölliseksi
+Italian kuningaskunnaksi. Ja bonapartelainen hallitsijasuku Italiassa
+tekisi pian kaikki Itävallan toiveet menetettyjen maittensa takaisin
+saamisesta tyhjäksi. Kun siis Napoleon maaliskuussa 1805 Milanon
+tuomiokirkossa kruunasi itsensä Lombardian rautakruunulla Italian
+kuninkaaksi, kun hän pian sen jälkeen antoi sisarilleen italialaisia
+maakuntia, lopetti Ligurian tasavallan ja liitti Genuan Ranskan
+valtakuntaan, onnistui vihdoin Englannin ja Venäjän, siten että
+edellinen lupasi suuria apurahoja ja jälkimäinen sotajoukkoja, saada
+Itävalta liittymään liittokuntaan, joka Ruotsista sai neljännen
+miehen. Sisällinen yhteys liittoutuneiden kesken ei ollut varsin
+luja. Erittäinkin Venäjällä ja Itävallalla oli kovin ristiriitaiset
+harrastukset, ja yksinomaan yhteinen halu supistaa Ranska sen ennen
+vuotta 1792 olleihin rajoihin sai ne yhtymään. Heinäkuussa 1805
+keisari Frans alkoi sotavarustuksensa.
+
+Napoleon, joku vähän ennen keisariksi-tuloansa raivoisan innostuksen
+vallitessa oli jaellut kunnialegionan ristejä vanhoille sotureilleen
+Boulogne'in luona, oli useampaan kertaan päättänyt hyökätä suorastaan
+Englantiin, mutta aina luopunut tästä aikeesta. [Napoleon oli tätä
+suunnitelmaa valmistaessaan joutunut tekemisiin höyrylaivan keksijän
+Robert Fulton'in kanssa. Tämä oli useana vuonna oleskellut Parisissa
+suunnitellen monenmoisia keksintöjä; muun muassa hän ahkerasti
+kokeili jonkinmoisen torpedon valmistamisessa ja teki luonnoksia
+laivoja varten, jotka koetteeksi oli aiottu liikkumaan Seine-joella
+höyryn voimalla. Se kuitenkaan ei onnistunut toiveiden mukaan eikä
+Napoleonilla ollut aikaa odottaa keksinnön valmistumista.] Hän kyllä
+selvästi huomasi suuret vaikeudet, ja viimeisten tutkimusten mukaan
+on epäilyksen alaista, tahtoiko hän toden tullessa uskaltaa kaikki
+niin vaarallisen arvanheiton varaan ja suorittaa tuon kaikkialla
+puhutun ja suuresti pelätyn maallenousun. Veljelleen Josefille hän
+lausui, ettei hän ajatellut itse johtaa yritystä, vaan aikoi jättää
+sen _Ney'lle_, jonka ei edes pitänyt suunnata iskua suorastaan
+Lontoota vastaan, vaan kulkea Irlantiin. Todennäköisintä on, että
+jos Napoleon olisi havainnut suotuisan tilaisuuden, hän ehkä olisi
+koettanut onneansa, mutta että hän ennen kaikkea tahtoi käyttää
+maallenousu-yritystä sekä tekosyynä niin suuren sotajoukon koossa
+pitämiseen täysin asestettuna että todellisten aikomustensa verhona.
+Tämän keisari itse lausui valtioneuvostossa tammikuulla 1805. "Kun
+rauhan aikana pidetään niin suuria voimia koossa -- m.m. 20,000
+tykistöhevosta ja täydellinen kuormasto -- täytyy keksiä veruke,
+joka selittää minkä tähden tätä kaikkea hankitaan ja kootaan, niin
+etteivät muut mannermaa-vallat saa aihetta epäilyksiin. Ja semmoisen
+verukkeen suo meille maallenousu-yritys Englantiin. Kaksi vuotta
+sitten en voinut tätä suoraan ilmaista, mutta aina se on ollut
+mielessäni." Myöskin ranskalaisten vuoksi oli veruke tarpeellinen.
+Sillä niin suuriin rahallisiin uhrauksiin, joita nämä koossa pidetyt
+sotajoukot kysyivät, hän saattoi toivoa kansan suostuvan ainoastaan
+jos oli kyseessä ranskalaisten väkevän kansallisvihan tyydyttäminen
+Englantia vastaan. Sota jotakin mannermaan valtaa vastaan ei ikinä
+tulisi niin kansanmieliseksi kuin sota Englantia vastaan. Mutta kun
+saapui tieto Itävallan liittymisestä liittokuntaan ja sen uhkaavista
+varustuksista, saattoi hän jonkinlaisella oikeudella kansalleen
+selittää, että hänet pakoitettiin mannermaasotaan. Kuinka kauvan
+edeltäpäin hän oli sen päättänyt ja kuinka kiihkeästi hän sitä
+halusi, siitä tiesi ainoastaan ani harva. Mutta hän oli saavuttanut
+mitä hän tahtoi; hänen joukkonsa olivat täydessä kunnossa, ja siten
+hän oli, kuten itse sanoi, kaksikymmentä päivää muista edellä.
+
+Ei yksikään maailmassa osannut käyttää sellaista etua paremmin kuin
+Napoleon. Eikä kukaan osannut paremmin kuin hän pimittää vihollista.
+Kun hän jo elokuun 13 p:nä kirjoitti Talleyrand'lle päättäneensä
+käydä Itävallan kimppuun ja olevansa marraskuussa Wienissä, jossa
+keisari Frans ei saisi joulua viettää, hän vielä elokuun 20-22
+päivinä oli antavinaan käskyn sotajoukkojen viemisestä laivoihin
+Boulogne'ssa, jolla käskyllä hän tahtoi yhä uskotella että hän
+todellakin ajatteli hyökkäystä Englantiin; mutta 24 p:nä Marmont sai
+salaisen käskyn lähteä pikamarsseissa Mainz'iin ja kuukauden lopussa
+koko armeija kaikessa hiljaisuudessa oli liikkeellä itään päin
+öisissä pikamarsseissa. Neljä viikkoa myöhemmin tuo taistelukuntoinen
+ja taisteluhaluinen suuri armeija, noin 150,000 miestä nuorten, mutta
+sodassa harjaantuneiden kenraalien johtamana astui Reinin yli.
+
+Hyökkäyssuunnitelmaan nähden oli noudatettu täydellistä
+salaperäisyyttä; ei yksikään Ranskan sanomalehti rohjennut
+hiiskuakaan sotajoukkojen liikkeistä, ja itävaltalaiset,
+liikkeelle lähtiessään, luulivat Napoleonin päävoiman vielä olevan
+Boulogne'issa. Oli näet levinnyt huhu, että Englanti samaan aikaan
+kun itävaltalaiset samosivat Ranskan rajaa kohden aikoi yrittää
+maallenousua Ranskan rannikolle, joten Napoleonin oli pakko
+hajoittaa voimansa. Ja kun lisäksi tulivat nuo Saksassa alituisesti
+liikkuvat huhut, että tyytymättömyys keisarilliseen hallitukseen oli
+noussut sellaiseen huippuun, että vallankumous oli kysymyksessä,
+niin Itävallan hallitus luuli voivansa turvallisesti ryhtyä
+hyökkäystoimeen ja lähetti etevimmän sotapäällikkönsä, arkkiherttua
+Kaarlen, miehittämään italialaiset kallisarvoiset maakunnat, jotka se
+nyt toivoi voivansa liittää kruunuunsa. Mutta Napoleon oli määrännyt
+Tonavanlaakson, tuon leveän Saksan kautta käyvän yhdystien läntisen
+ja itäisen Euroopan välillä, tämän lyhyen, mutta seurauksiltaan
+ratkaisevan sodan näyttämöksi, ja jo elokuun 13 p:nä hän oli sanellut
+_Daru'lle_ sotaretken täydellisen suunnitelman. "Liikekäskyt,
+marssien aikamäärät, paikat missä sotajoukkojen tuli tavata toisensa
+tai yhtyä, hyökkäykset, vihollisen eri liikkeet ja erehdykset --
+kaikki tuo oli tässä kiireessä sanellussa suunnitelmassa kaksi
+kuukautta ennakolta ja 200 penikulman etäisyydessä arvattu...
+Taistelutantereet, voitot, vieläpä päivätkin, jolloin meidän tulisi
+astua Müncheniin ja Wieniin, kaikki oli ennakolta määrätty ja pantu
+paperille niinkuin sitten tapahtui." Ja tätä neroa vastassa seisoi
+itävaltalainen kenraali _Mack_, Napoleonin mielestä "kaikista
+ihmisistä kelvottomin". Luottaen yllämainittuihin huhuihin hän laski,
+etteivät ranskalaiset voineet saapua Saksaan ennen venäläisten tuloa,
+ja porhalsi siis huoletonna esiin luullen joutuvansa siksi hyvään
+aikaan, että saisi taivutetuksi Baijerin horjuvan vaaliruhtinaan
+puolellensa. Mutta tämä piti edullisimpana liittyä Ranskaan, ja
+Mack'in toiveet tässä kohden pettivät. Hän eteni kumminkin yhä ja
+kokosi joukkonsa Ill-joen rannalle. Mutta päivä päivältä verkko
+yhä enemmän kiertyi onnettoman kenraalin ympärille, joka ei
+aavistanutkaan tuhoavaa varaa ja liikkui siinä harhaluulossa, että
+ne ranskalaiset osastot, joita huomattiin hänen läheisyydessään,
+olivat paluumatkalla tukahduttaakseen vallankumouksen Ranskassa.
+Lokakuun 16 p:nä hän hämmästyksekseen huomasi olevansa kokonaan
+suljettu Ulmiin, ja 20 p:nä hän antautui koko armeijoineen, jossa
+oli 33,000 miestä ja 60 tykkiä. "Olen saavuttanut tarkoitukseni",
+kirjoitti Napoleon edellisenä päivänä puolisolleen, "olen tuhonnut
+itävaltalaisen armeijan pelkillä marsseilla." Tieto Mack'in
+sulkemisesta ja antautumisesta sai venäläiset, jotka olivat joutuneet
+Inn-joen luo, kiireesti vetäytymään takaisin Napoleonin hätyyttäminä;
+hän nimittäin lähetti Murat'n edeltäpäin ajamaan heitä takaa. Mutta
+Krems'in luona heidän onnistui päästä Tonavan yli toiselle rannalle;
+Murat'ta houkutteli nyt halu rientää itään päin ja miehittää Wien
+sekä jättää venäläiset takaa-ajamatta. Siten vihollinen pääsi
+pakoon koillista kohden Böhmiin, jossa sen sopi odottaa lisävoimia.
+Napoleon kirjoitti Murat'lle ankarasti moittien: "Te olette minulta
+hukannut kaksi päivää ja olette vain ajatellut kunniaa, jonka Wien'in
+valloittaminen tuottaa. Mutta ei ole mitään kunniaa ilman vaaraa."
+Wienissä Murat kuitenkin oli suureksi hyödyksi ottaessaan haltuunsa
+Tonavan sillat. Täältä Napoleon lähetti hänet pohjoiseen toivoen
+tällä liikkeellä saavansa venäläiset, joita hän nyt itse suorastaan
+ahdisti, kahden tulen väliin ja lyövänsä ne ennenkuin ne pääsivät
+yhteen apujoukkojensa kanssa.
+
+Mutta sotatempulla venäläiset täällä taas pääsivät pälkähästä,
+ja kun niihin Brünn'issä yhtyivät erinäiset apuosastot, niin
+Napoleon joutui varsin tukalaan asemaan. Hän oli tahtonut saada
+tehdyksi rauhan Wien'issä, mutta hän oli ahdistaessaan vihollista
+musertamatta sitä, se kun alituisesti pujahti hänen käsistään,
+joutunut paljon laajemmalle toimialalle kuin mihin hänen voimansa
+riittivät. Ja juuri nyt hän sai kaksi masentavaa tietoa; toinen
+oli se, että Nelson oli maksamalla voiton hengellänsä lokakuun 21
+p:nä 1805 Trafalgar'in luona kokonaan hävittänyt Ranskan laivaston.
+Kahdeksantoista ranskalaista laivaa oli valloitettu ja 7,000 miestä
+kaatunut. Merisota Englantia vastaan oli nyt mahdoton. Toinen
+Napoleonille saapunut epämieluinen tieto oli se, että Preussi, jonka
+kuningas tunsi itsensä syvästi loukatuksi siitä, että Ranskan joukot
+huolimatta hänen puolueettomuudestaan olivat kulkeneet hänen maansa
+läpi, nyt oli päättänyt yhtyä liittokuntaan, joten liittolaisten
+armeija oli lisäytyvä 180,000 miehellä. Suurella diplomaattisella
+oveluudella Napoleon ryhtyi keskusteluihin erikseen Venäjän ja
+Itävallan kanssa, tinkien tuntuvasti vaatimuksistaan saadaksensa
+rauhan. Mutta kumpikaan valtakunta ei pitänyt eduilleen sopivana
+tehdä rauhaa, ja asema olisi ehkä käynyt vieläkin vakavammaksi
+Napoleonille, ellei tsaarin turhamielisyys -- inhimillinen
+ominaisuus, joka aina oli Napoleonin uskollisin liittolainen -- olisi
+häntä siitä auttanut.
+
+Sillä nuoressa hallitsijassa paloi halu päästä vetämään väkikalikkaa
+Napoleonin kanssa. Eihän mikään tuottaisi sellaista kunniaa
+kuin "kenraali Bonaparten" voittaminen. Hänen kenraalinsa kyllä
+neuvoivat häntä odottamaan, kunnes Preussi pääsee esille ja kunnes
+itävaltalaiset arkkiherttuat saapuvat apujoukkoineen, mutta
+taisteluinnossaan hän luopui vahvasta asemasta, jota vastaan
+Napoleon ei rohjennut hyökätä, ja samosi esiin. Tieto tästä
+tuli niin odottamatta Ranskan kenraaleille ja itse keisarille,
+ettei heti rohjettu sitä uskoa. Mutta kun se huomattiin todeksi,
+oli Napoleonilla oitis sotasuunnitelma valmis. "En aio nyt
+ryhtyä tavalliseen, vaan ratkaisevaan taisteluun", sanoi hän
+kenraaleillensa, ja joulukuun 1 p:nä hän asettui Austerlitz-kylän
+luona asemaan, jonka tarkoitus oli houkutella venäläiset heikontamaan
+keskustaansa ja sitten kiertävällä liikkeellä koettamaan katkaista
+hänen peräytymistään. Ilokseen hän näki heidän suorittavan tämän
+liikkeen. "Ne menevät ansaan", hän huudahti. "Ennen huomispäivän
+iltaa minä kaappaan tämän armeijan". Pimeän tullen keisari itse
+ratsasti kautta leirinsä rohkaisten joukkojensa mieltä. "Vihollisen
+marssiessa kiertääksensä oikeata siipeäni, tarjoo hän minulle
+kylkensä", sanoi hän, ja siitä joka sotamies ymmärsi pääasian
+tulevassa taistelussa. Seuraavana aamuna taistelu alkoi kolmen
+keisarin silmien edessä, ja ennenkuin "Austerlitz'in aurinko"
+oli laskenut, olivat yhdistyneet Venäjän ja Itävallan sotajoukot
+kerrassaan rikkirevityt. Noin 80,000 kuollutta ja haavoitettua virui
+kentällä; ranskalaiset olivat saaneet 20,000 vankia ja anastaneet
+200 tykkiä. Napoleon julkaisi armeijalleen riemuitsevan julistuksen:
+"Soturit! Olen teihin tyytyväinen; olette Austerlitz'in päivänä
+täyttäneet kaikki odotukseni, mitä minulla oli miehuudestanne...
+ja jokainen, joka kuulee sotamiehestä, että tämäkin oli mukana
+Austerlitz'issa, tietää siitä, että se on uljas mies!"
+
+Kaksi päivää tämän jälkeen tapahtui Habsburgin suvun perillisen ja
+Ranskan keisarin kuuluisa yhtyminen. Kaikki kulkupuheet Napoleonin
+raakuudesta ja uhkamielisyydestä lyötyä vastustajaansa kohtaan ovat
+pidettävät kerrassaan keksittyinä. Päinvastoin hän tässä ensimäisessä
+kohtauksessaan Euroopan yhden laillisen hallitsijan kanssa esiintyi
+kerrassaan kohteliaana ja ystävällisenä. Keisari Frans saavutti
+aselevon ja toimitti liittolaiselleen tiedon, että Napoleon
+oli suostuvainen rauhaan molempien valtojen kanssa, vaatimatta
+Itävallalta alueluovutusta, jos tsaari suostuisi sulkemaan satamansa
+englantilaisilta. Mutta venäläiset olivat liiaksi riippuvaiset
+Englannin apurahoista eivätkä siis siihen suostuneet. Tsaari jätti
+keisari Fransin oman onnensa nojaan ja vetäytyi jo joulukuun 6 p:nä
+pois armeijansa surullisten tähteiden kanssa. Uudenvuoden päivänä
+1806 keisari Frans allekirjoitti Presburg'issa joulukuun 26 p:nä
+laaditut raskaat rauhanehdot. Ne italialaiset alueet, jotka olivat
+jääneet Itävallalle Campo-Formion rauhassa, luovutettiin Italian
+kuningaskunnalle paitsi Triest'iä; kaikki Napoleonin toimenpiteet
+Italiassa hyväksyttiin, ja Ranskan liittolaiset Baijeri ja Würtemberg
+korotettiin kuningaskunniksi ja saivat muutamia kaupunkeja ja alueita.
+
+Liittolaisten aikomus supistaa Ranska niihin rajoihinsa, jotka sillä
+oli ennen vallankumousta, ei toteutunut. Päinvastoin Presburg'in
+rauha tuotti Napoleonin valtakunnalle suuremmoisia aluelisiä.
+Sillä voitollisen "kolmen keisarin taistelun" jälkeen hän saattoi
+ryhtyä toteuttamaan entisiä unelmiansa yhden päämiehen johtamasta
+Euroopasta, yhdestä keisarista, jolla on kuninkaita virkamiehinä
+ja joka jakelee kuningaskuntia kenraaleilleen j.n.e. Rauhanteon
+jälkeisenä päivänä hän armeijakäskyssä antoi tiedoksi, että
+bourbon'it, jotka huolimatta puolueettomuudestaan sodan aikana
+olivat salaa olleet tekemisissä englantilaisten kanssa, olivat
+lakanneet hallitsemasta Neapelissa. Hän teki veljestään Josefista
+Neapelin kuninkaan; poikapuolensa Eugéne de Beauharnais oli jo
+nimitetty Italian varakuninkaaksi. Hänen veljestään Louis'sta tuli
+Hollannin kuningas; hänen sisarensa olivat jo saaneet italialaisia
+maakuntia, ja kenraali Murat, joka oli nainut hänen kauniin sisarensa
+_Caroline'in_, tuli Berg'in suurherttuaksi; tämä herttuakunta oli
+muodostettu niistä maakunnista, jotka Preussin Hannoveria vastaan
+oli täytynyt luovuttaa Schönbrunn'in sopimuksessa joulukuun 15 p:nä
+1805. Äsken saaduista Venetsian ja Neapelin maakunnista muodostettiin
+16 herttuakuntaa, jotka sitten annettiin hänen eteville miehillensä.
+Sitäpaitsi Napoleon toteutti aikeen, joka enemmän kuin sata vuotta
+oli kytenyt Ranskan politiikissa, muodostamalla Baijerista,
+Würtemberg'istä, Badenista ja useista läntisen Saksan pienistä
+valtioista Reinin liiton vastapainoksi Preussille ja Itävallalle.
+Se oli asetettava hänen suojeluksensa alaiseksi ja oli sentähden
+likeisessä liitossa Ranskan kanssa. Saksalaiselta taholta lausuttiin
+lämpimästi toivottavan muinaisen länsimaisen valtakunnan uudestaan
+perustamista keisari Napoleonin johtamana, semmoiseksi kuin se oli
+ollut Kaarle Suuren aikana, jolloin siihen kuului Italia, Ranska
+ja Saksa. Ja Reinin liiton perustaminen tiesikin todellisuudessa
+vanhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan hajoamista. Samana
+päivänä, elokuun 1 p:nä 1806, jolloin liiton perustaminen saatettiin
+Saksan valtiopäivien tiedoksi, ilmoitti Ranskan lähettiläs herransa
+puolesta, ettei hän enään tunnusta mitään saksalaista keisarikuntaa;
+elokuun 6 p:nä keisari Frans luopui arvostaan Saksan keisarina, mutta
+tunnustettiin Itävallan keisariksi.
+
+Saadakseen kaiken tämän toteutetuksi Napoleon oli antanut
+voitokkaiden joukkojensa viipyä etelä-Saksassa, itse Itävallassakin
+hän piti miehitettynä erään linnan, ja joukkojen asema oli tahallaan
+tehty siksi uhkaavaksi Preussille, ettei tämä maa rohjennut
+kieltäytyä, kun Napoleon helmikuussa 1806 vaati sitä sulkemaan
+kaikki Hannoverin satamat ja omat Pohjanmeren-satamansa Englannilta;
+vaatimus, joka aiheutti Preussin kaupalle sekä maalla että merellä
+varsin tuntuvan tappion ja joka sen ohessa uhkasi Preussia sodalla
+Englannin puolelta.
+
+Mitä suurin hälinä nousi sentähden Berlin'issä, kun Lontoosta
+kuultiin, että Napoleon oli tarjoutunut luovuttamaan Hannoverin
+takaisin Englannin kuninkaalle, joka koko sydämellään oli
+kiintynyt saksalaisiin maihinsa. Liittokunnan isä, Napoleonin
+leppymätön vastustaja _William Pitt_ oli jo kuollut, kuten
+vakuutettiin, mielipahasta rauenneitten suunnitelmiensa tähden, ja
+ranskalais-ystävällinen _James Fox_ oli saanut ulkoasiain politiikin
+johdon käsiinsä. Se rauhallinen mieliala, joka oli hänen lyhyen
+hallintoaikansa tunnusmerkkinä, oli vaikuttanut tuon tarjouksen
+Hannoverin takaisin-antamisesta, ja heti oli Preussin sotapuolue
+käynyt siihen kiinni; tämä puolue eli kuningattaren johtamana
+kopeasti Fredrik Suuren päivien muistoissa. Heikko kuningas ei
+jaksanut vastustaa ranskalais-vihollisen liikettä, joka yhä laajeni,
+vaan rupesi varustautumaan; kun Venäjä samaan aikaan asettui
+torjuvalle kannalle, ja Englanti Fox'in kuoleman jälkeen taas palasi
+entiseen potitiikkiinsa, teki Napoleon sen johtopäätöksen, että uusi
+liittokunta oli tekeillä, jäsenenä Preussi Itävallan asemesta. Tämä
+luulo sai varsinaisen vahvistuksen, kun hän Preussin kuninkaalta
+Fredrik Wilhelm III:lta sai kehoituksen peräytyä pois Saksasta.
+Sillä, joka rohkeni puhua sellaisessa äänilajissa Napoleonille,
+täytyi tietysti olla väkeviä ystäviä selän takana. Napoleonin asiana
+oli nyt kuten ainakin joutua paikalle ennenkuin ystävät pääsivät
+yhtymään ja tuhota niistä yksi kerrallaan. Preussi oli määrännyt
+lokakuun 8 päivän vaatimustensa täyttämisen viimeiseksi hetkeksi,
+mutta se sai vastauksen pikemmin ja toiseen suuntaan kuin oli
+odottanut.
+
+"Aikomukseni on seisoa Saalfeld'issä (Thüringen'issä) ennenkuin
+vihollinen voi saapua sinne melkoisella voimalla", Napoleon
+kirjoitti Berthier'lle syyskuun 30 p:nä, ja jo lokakuun 7 p:nä hän
+oli Bamberg'issa. Sinne hänelle tuli Preussin kehoitus siirtyä
+Saksasta ennen lokakuun 8 p:ää. "Teidän majesteettinne ministeri",
+kirjoitti Napolen Fredrik Wilhelmille, "on haastanut minut yhtymiseen
+lokakuun 8 p:nä, ja ritarina minä takaan sanani: minä seison keskellä
+Saksen'ia."
+
+"Yksi huono kenraali", oli Napoleon kirjoittanut ensimäisen
+italialaisen sodan aikana Direktoriolle, "on parempi kuin kaksi
+hyvää." Ei voi mikään paremmin kuvata hänen käsitystänsä, että
+sodassa on välttämätöntä uskoa koko johto yhden miehen käteen. Ja jos
+tämä käsitys kaipaisi todistusta, niin kyllä sitä on yltäkylläisesti
+hänen vastustajiensa tappioissa. Tässä Preussin sodassa hän taas
+seisoo edustamassa hallitsijaa ja sotapäällikköä samassa henkilössä,
+hänen tahtonsa on korkein laki, ei tarvitse ketään kuulustella, ei
+ole mitään "verukeosastoa", ei mitään ristiriitaisia ministerietuja
+j.n.e.; hänen sanansa ja käskynsä viedään silmänräpäyksessä ja
+suoraan hänen alaisillensa ja suoritetaan sokeasti. Toisella
+puolella seisoo vanha kivulloinen sotaherra, Braunschweig'in herttua
+Ferdinand, luonteeltaan epäröivä, ja hänen rinnallaan yliherransa
+kuningas. Ollen itsenäisyyttä vailla samoinkuin herttuakin
+kuningas kolmen eri puolueen vaikutuksen alaisena esiintyi usein
+samaa ylikenraalia vastaan, jonka hän itse oli siksi määrännyt.
+Pääkortteerissa vallitsi yhä erimielisyys sodan johtamisesta, jopa
+silloinkin kun vihollinen lähestyi katkaistakseen preussilaisilta
+tien Berlin'iin. Napoleon törmäsi 14 p:nä ruhtinas Hohenlohe'n
+johtamiin preussilaisiin Jenan luona, ryntäsi niitä vastaan luullen
+niitä vihollisen pääarmeijaksi ja löi ne. Mutta Auerstädt'in luona,
+muutama penikulma Jenasta pohjoiseen, _Davout_ samana päivänä
+loistavalla urhoollisuudella taisteli päävoimaa vastaan. Ennen
+iltaa taistelu oli voitettu ja preussilaiset hurjassa paossa,
+ranskalaisten kenraalien ahdistamina. Vähitellen ne pakotettiin
+antautumaan, _Blücher_ vasta Lybeck'issä. Braunschweig'in herttua oli
+kuolettavasti haavoittunut, 30,000 miestä kaatunut ja 40,000 otettu
+vangiksi.
+
+Kaksi viikkoa sen jälkeen Napoleon juhlakulkueessa astui Berlin'iin,
+käytyänsä Fredrik Suuren haudalla Potsdam'issa, josta hän lähetti
+Fredrikin miekan Parisin invaliidihotelliin. Uteliaat berliniläiset
+näkivät hämmästyneinä, että tuo peljätty valloittaja olikin pieni
+mies, yksinkertaisemmassa puvussa kuin yksikään hänen kenraaleistaan.
+Marraskuun 12 p:nä hän saattoi sanoa koko Preussin kuningaskunnan
+olevan hänen vallassaan. Ainoastaan jotkut linnat sisämaassa ja
+Itämeren rannikolla, niiden joukossa Königsberg, jonne kuningas
+oli paennut, olivat pitäneet puoliansa. Preussin 200,000 miehen
+armeijasta oli enää koossa vain 15,000 miestä.
+
+Napoleon oli ainoastaan vastenmielisesti ruvennut tähän sotaan, hän
+piti tyhmänrohkeana ja niin uhmaavana Preussin esiintymistä häntä
+vastaan, että hän itse oli yllämainitussa kirjeessä kirjoittanut
+kuningas Fredrik Wilhelmille: "Teidän majesteettinne tulee
+voitetuksi. Minulla ei ole mitään hyötyä taistelusta teitä vastaan;
+en pyydä mitään enkä ole mitään pyytänyt teidän majesteetiltanne.
+Nykyinen sota on epäviisas sota." Mutta Venäjä oli asettunut Preussin
+puolelle, ja Englannin voitiin odottaa mielellään tekevän samoin; nuo
+äkkiä saavutetut edut synnyttivät hänessä luonnollisesti ajatuksen
+käyttää asemaansa mahdollisimman voimakkaasti näitä molempia
+vihollisiansa vastaan. Hän esitti siis preussilaisille semmoiset
+rauhanehdot, ettei kuningas voinut niihin mitenkään suostua. Ja
+jottei hän tulisi seisomaan taistelussa yksin, viritti hän uudestaan
+nuo vanhat välittelyt Turkin kanssa, joita ei oltu koskaan kokonaan
+katkaistu, ja sai sultaanin häikäisemällä hänet houkuttelevilla
+alueiden anastuksilla antautumaan sodan uhkapeliin Venäjää vastaan.
+Sitten hän kiihoitti puolalaiset tsaaria vastaan esiintymällä
+Puolan vapauttajana ja Puolan valtakunnan uudestarakentajana.
+Suunnaton ihastus häneen syttyi sorretussa maassa, ja puolalaisia
+vapaaehtoisia kokoontui hänen lippujensa ympärille. Vihdoin hän
+virallisesti julisti marraskuun 21 p:nä 1800 Englannin sulkemistilan,
+s.o. Englannin täydellisen eristämisen mannermaasta äärimäisellä
+ankaruudella.
+
+Pakoitettuaan siten Venäjän heikontamaan voimansa, se kun lähetti
+suuren armeijan Turkkia vastaan, saatuaan Itävallan pysymään alallaan
+naapurivaltioiden sotiessa ja herätettyään Englannissa uuden kauhun,
+Napoleon lähti Berliinistä ja kävi venäläisiä vastaan, jotka
+_Bennigsen'in_ johtamina seisoivat Varsovan luona. Esiintulvivan
+suuren armeijan edestä Bennigsen vetäytyi pois, ja Napoleonin kaikki
+yritykset saada aikaan ratkaiseva taistelu raukesivat tyhjiin.
+Pienempiä otteluita suoritettiin alituisesti, viimeinen Pultusk'in
+luona joulukuun 26 p:nä; mutta sitten Napoleon ei rohjennut jatkaa
+takaa-ajoa etemmäksi. Vihollinen vältti iskun ja asettui pienen
+Aller-joen taa suojellaksensa Königsberg'iä ranskalaisten asettuessa
+talvimajoihin Weichsel'in länsipuolelle.
+
+Sepä oli sota, jonka vertaista ranskalaiset sotamiehet eivät vielä
+olleet kokeneet. Talvipakkasessa niiden täytyi taistelemalla tunkea
+aution, hedelmättömän maan läpi. Äkkiä alkanut suojailma muutti
+laajat alankomaat suoksi; tykit tarttuivat liejuun, miehet vajosivat
+siihen polvia myöten, ja nälkä teki heidät kykenemättömiksi kestämään
+näitä ponnistuksia. Keisarin oli pakko jättää vaununsa, joka ei
+voinut päästä eteenpäin, ja hänen täytyi nyt kuulla kaikkea tätä
+voivotusta ja epätoivoa ja samoinkuin Egyptissä nähdä monen ampuvan
+itsensä paikalla päästäkseen kaikesta tästä kurjuudesta, ja usein
+hän sai kuulla nurinaa ja epätoivon purkauksia, vieläpä uskolliselta
+kaartiltaankin.
+
+Tammikuun lopussa hän sai tietää, että Bennigsen oli liikkeellä
+länteen päin: tämä tahtoi tunkea hänen vasemman siipensä takaisin ja
+päästä Danzig'iin, voidaksensa sieltä siirtää sodan Brandenburg'iin
+Napoleonin selän taa. Napoleon oli heti ryhtynyt toimiin ja
+lähetti suunnitelmansa ja käskynsä _Bernadotte'ille_, joka seisoi
+pohjoisempana Elbing'in luona. Onnettomuudeksi nämä kirjelmät
+joutuivat venäläisen ylikenraalin käsiin, joka heti peräytyi.
+Napoleon kulki hänen kintereillään ja helmikuun 7 p:nä 1807 syntyi
+taistelu Preussisch Eylau'n luona, jonka ranskalaiset ennen yön
+tuloa miehittivät. Aamulla 8 päivänä alkoi Napoleonin tähän saakka
+verisin taistelu. Tuimassa lumipyryssä, joka sokaisi sekä upseerit
+että sotamiehet, ei keisarin käskyjä suoritettu yhtä täsmällisesti
+kuin ennen, eri joukko-osastot erkanivat toisistaan liian kauvaksi,
+ja Augereau huomasi äkkiä -- ilman seljetessä -- seisovansa sadan
+askeleen päässä venäläisistä tykeistä, jotka muutamissa sekunneissa
+ampuivat mäsäksi koko hänen osastonsa. Paeten koettivat henkiin
+jääneet pelastua kirkkomaalle, josta Napoleon johti taistelun kulkua.
+Mutta venäläinen ratsuväki ahdisti heitä sinnekin; ranskalaiset
+yliupseerit rupesivat valmistamaan peräytymistä pääkortteeriin, jopa
+kuultiin huutoja keisarin saattamisesta turvallisempaan paikkaan.
+Mutta Napoleon ei näkynyt ajattelevan mitään vaaraa. Hän antoi
+levollisesti kaartille käskyn käydä tuleen ja seurasi muutoin
+elävällä harrastuksella ja ihailulla vihollisen hyökkäyksiä. "Mikä
+verraton rohkeus!" "Mikä uljuus!" kuultiin hänen huudahtavan. Kaartin
+hyökkäyksestä täytyi ratsuväen vetäytyä takaisin.
+
+Murat'n tuima ratsuväenhyökkäys 80 osastolla ja Davout'in saapuminen
+taistelutantereelle saivat vihdoin venäläiset peräytymään, mutta klo
+4 iltapäivällä tuo preussilainen kenraali _Lestoq_ apuväkeä; aurinko
+laski, mutta vielä kauvan pimeän tultua riehuu raju kamppailu.
+Puoliyön aikaan venäläiset tekivät lähdön ja vetäytyivät takaisin
+Königsberg'iin. Verinen taistelu jäi ratkaisemattomaksi, mutta
+Napoleon pysyi tantereella ja saattoi siis täydellä syyllä julistaa
+voittonsa Parisissa.
+
+Mutta hänen joukkonsa oli kärsinyt äärettömästi, ja hän huomasi
+tarpeelliseksi majoittua Weichsel'in ja pienen Passarge-joen väliin.
+Itse hän asetti pääkortteerinsa muutamaan latoon Osterode'n kylässä,
+ja sai tyytyä samaan ravintoon kuin sotamiehensäkin. Veljellensä
+Josefille hän kirjoitti: "Me elämme täällä lumessa ja rännässä ilman
+viiniä, ilman konjakkia, ilman leipää." Mutta Napoleon ei ollut
+koskaan paremmassa voinnissa kuin ponnistuksissa ja puutteessa, ja
+hänen karaistu ruumiinsa kesti kaikki vaivat. "En ole koskaan", niin
+sanoi hän perästäpäin, "tuntenut itseäni niin hyvinvoivaksi kuin
+Osterode'ssa." Ja kyllä hänen toimintahaluansa suuressa määrässä
+kysyttiinkin; hän antautui ensin kaikella tarmollaan armeijan
+ravitsemisen suureen ja vaikeaan työhön tyhjäksi syödyssä seudussa,
+ja sitä paitsi hän itse suoritti ei ainoastaan kaikki sotilaalliset
+ja valtiolliset asiat, vaan hänelle tuotiin lakkaamatta tietoja
+kaikista oloista kotona Ranskassa, ja kaikkeen hän tarttui johtavalla
+kädellä.
+
+Eikä Napoleon koskaan ollut suurempi kuin vaaran ollessa kynnyksellä.
+Turkki ei jaksanut, kuten hän oli toivonut, saada aikaan mitään
+vauriota Venäjälle; Preussi ei suostunut hänen rauhanehdotukseensa
+ja teki Venäjän kanssa uuden liiton, jonka mukaan Englanti, Ruotsi,
+Tanska ja Itävalta piti saataman suostumaan yhteiseen esiintymiseen
+häntä vastaan; viimemainittu valta rupesi jo varustautumaan. Mutta
+kaikilta tahoilta uhattuna ja vihollisen ollessa välittömässä
+läheisyydessä hän loi uusia suunnitelmia, välitteli uudestaan Turkin
+kanssa, jopa sopi Persian lähettilään kanssa, joka etsi hänet täältä,
+että shaahikin katkaisisi kaiken yhteytensä Englannin kanssa, ottaisi
+sen tavarat takavarikkoon, yllyttäisi afganilaiset sitä vastaan ja
+lähettäisi sotajoukon Intiaan.
+
+Maaliskuun 12 p:nä ranskalaiset rupesivat piirittämään Danzig'ia ja
+Napoleon odotti vain tämän kaupungin kukistumista ja apujoukkojen
+saapumista Italiasta ja Ranskasta "iskeäksensä mahtavan
+nuijanlyönnin", kuten hän sanoi. Toukokuun 26 p:nä täytyi Danzig'in
+antautua, ja kaksi viikkoa sen jälkeen koko Ranskan armeija lähti
+liikkeelle. Marssittuaan neljä päivää kahakoiden Napoleon oli saanut
+Bennigsen'in kierrokseen ja 14 p:nä suoritettiin ratkaiseva taistelu
+Friedland'in luona. Venäläiset menettivät 30,000 miestä, niistä 25
+kenraalia, ja 80 tykkiä. Samana päivänä Murat, _Soult_ ja Davout
+löivät preussiläiset Königsberg'in luona. Sota oli lopussa.
+
+Kahdeksan päivää taistelun jälkeen suostuttiin aselepoon Ranskan
+ja Venäjän kesken. Tsaari oli katkeroittunut Englantia kohtaan sen
+velttouden ja varovaisuuden tähden, ja hänen suuttumuksensa oli
+joutunut kiehumapisteeseen, kun tuo "kaupustelijakansa" oli kieltänyt
+Venäjältä kovin tarpeellisen 6 miljoonan punnan lainan. Sangen
+suuri puolue, semminkin upseereissa, vastusti kaikkea sekaantumista
+länsi-Euroopan asioihin, ja tsaarin lähimmät neuvoivat häntä
+säästämään voimiansa tulevaisuuden varalle ja suostumaan Napoleonin
+tarjoamaan rauhaan. Kesäkuun 25 p:nä molemmat hallitsijat kohtasivat
+toisensa upeassa teltassa keskellä Njemen'iä. Toista tuntia he
+keskustelivat ilman vieraita miehiä. Tsaarin ensimäiset sanat heidän
+yhtyessään sanotaan olleen: "Minä vihaan englantilaisia niinkuin te
+itse ja olen mukana kaikissa yrityksissänne heitä vastaan." -- "Siinä
+tapauksessa rauha on tehty!" kuului Napoleonin vastaus.
+
+Eikä syntynyt ainoastaan rauha, vaan vieläpä ystävyys ja liitto.
+Napoleon pani kaiken rakastettavaisuutensa liikkeelle, ja lopuksi
+tsaari kerrassaan hurmaantui siihen mieheen, joka oli hänet
+voittanut. Hän tunnusti Josefin Neapelin, Louis'n Hollannin ja
+Jerôme'in Westfalin kuninkaaksi. Tämä uusi valtakunta muodostettiin
+erityisesti niistä maista Elben länsipuolella, jotka Preussin
+täytyi luovuttaa. Saksi, jonka kanssa Napoleon jo joulukuussa oli
+tehnyt rauhan, korotettiin kuningaskunnaksi ja sai preussiläisen
+Puolan Varsovan suurherttuakunnan nimellä. Englantiin nähden
+tehtiin vaatimus, että sen piti antaa takaisin kaikki 1805 jälkeen
+tehdyt valloituksensa ja myöntyä meren vapauteen saaduksensa siitä
+Hannoverin takaisin. Jos Englanti ei tähän suostuisi, velvoittautui
+Venäjä salaisessa sopimuksessa avustamaan mannermaan sulkemista ja
+Ranskan kanssa pakottamaan Itävallan, Portugalin, Tanskan ja Ruotsin
+tekemään samoin.
+
+Koko kekkerit oli pitänyt Preussin maksaa. Turhaan oli kaunis
+Louise-kuningatar, huolimatta kaikista nöyryytyksistä, joita Napoleon
+julistuskirjoituksillaan oli hänelle tuottanut, persoonallisesti
+vedoten häneen koettanut hankkia maallensa lievempiä rauhanehtoja.
+Mahtava imperaattori oli saavuttanut sen, mitä hän jo vuodesta 1801
+oli pyrkinyt löytämään, mahtavan liittolaisen Englantia vastaan. Nyt
+oli ainoastaan kaksi mannermaan valtiasta: kun Englanti oli murjottu,
+saattoi kamppaus näiden kahden kesken alkaa.
+
+
+
+II.
+
+Kohtalon mies. -- Perhe Bonaparte. -- Espanja. -- Rooman kuningas.
+
+
+Semmoinen mies, joka on asettanut maailman valloittamisen
+tarkoitusperäkseen tai uskoo järkähtämättömän kohtalon säätäneen
+hänelle tämän tehtävän, ei voi suurestikaan piitata ihmisonnesta
+ja ihmishengestä. Hänen suunnitelmiensa suuruuden rinnalla kaikki
+muu supistuu pieneksi; mitä nopeammin hän rientää tarkoitustensa
+perille, sitä vähemmin hän huomaa, mitä hän matkallaan tallaa ja
+turmelee. Ja se, joka himoten haluaa ainoastaan yhtä, joka keskittää
+kaikki voimansa ja luulee itseänsä kohtalon määräämäksi saavuttamaan
+tätä yhtä, hän pitää varsin luonnollisesti ihmiset ja inhimilliset
+olot pelkkinä keinoina päämaaliin pääsemiseksi tai esteinä, jotka
+on voitettava tai säälimättä ruhjottava. "Onko valtiomies luotu
+olemaan tunteellinen? Eikö hän ole kokonaan vieras henkilö, joka
+aina seisoo yksin toisella puolella, maailman ollessa toisella
+puolella?" Tämmöinen oli Napoleonin käsitys valtiomiehestä, ja se käy
+täydellisesti yhteen sen kanssa, mitä hänestä lausui eräs suurimmista
+ihmistuntijoista, ruhtinas Metternich: "Hän pitää itseänsä olentona,
+joka seisoo eristettynä maailmassa ja on luotu hallitsemaan sitä
+ja johtamaan kaikkia muita mielensä mukaan. Hän tahtoo herättää
+maailman kaaokselta, hän tahtoo sitä johtaa rauhaa rakastavana,
+lempeänä hallitsijana, 'kruunattuna Washington'ina', mutta maailman
+täytyy tulla onnelliseksi hänen päänsä mukaan, ja tämä tarkoitus,
+sanoo hän itse, ei ole todennäköisesti saavutettavissa muutoin kuin
+yleisellä yksinvallalla, ja siihen päästäksensä täytyy kamppailla
+elämästä ja kuolemasta."
+
+Mutta Napoleon unohti, että sota synnyttää sotaa ja että se, joka
+kylvää tuulta, niittää myrskyä. Inhimillisen tunne-elämän muutamat
+puolet olivat hänelle, puolivillissä Korsikassa syntyneelle nerolle,
+jolla oli kostonhimo veressään, täydellisesti vieraat ja pysyivät
+yhä hänelle suljettuna kirjana. Hän tunsi sen itse; se käy ilmi, kun
+hän St. Helenassa lausuu ihastuksensa Kristukseen, joka oli saanut
+kuolemansa jälkeen opetuslapsensa tekemään hänen tahtonsa ja pitämään
+hänen käskynsä; hän katsoi tsaarin ja sultaanin olevan siinä kohden
+edullisemmassa asemassa kuin hän, että ne hallitsivat omiatuntoja
+maissansa: hän käsittää, että ulkopuolisella vallalla, joka on
+mielten herrana, on suurempi valta ja auktoriteetti kuin sillä, joka
+on ruumisten herra; "hän tuntee itsensä onnelliseksi Egyptissä, jossa
+hän, ollen sivistyksen suistavista ohjaksista vapaana, itse esiintyy
+jumalallisena lähettiläänä, mutta hän ymmärtää, että sivistyneessä
+Euroopassa, jossa ihmiset ovat liian valistuneita, ei ole miksikään
+hyödyksi esiintyä Jumalan poikana." -- Ainoastaan yksityisinä,
+hermostuneen kiihtyneinä hetkinä, esim. brumaire'in 19 p:nä, tuo
+mystillinen usko, että hän oli kohtalon lähettämä, saattoi hänessä
+yltyä niin valtavaksi, että se sai peräsimen riistetyksi hänen
+muutoin niin terveeltä järjeltään, niin että hän puhui sekavasti
+ja hajallisesti, tietämättä mitä hän sanoi, ja vihdoin sai ilmaa
+keuhkoihinsa huutamalla: "Seuratkaa minua, sillä minä olen päivän
+jumala!" Saadaksensa kiinnepisteen omissatunnoissa, sen sielujen
+valtiuden, joka tuo mukanaan sokean kuuliaisuuden ja uhraavaisuuden,
+hän oli etsinyt uskonnon tukea, ja oppikirjoissa häntä sanottiin
+Jumalan kuvaksi maan päällä. Sitäpaitsi hän oli -- vaikka turhaan
+-- yrittänyt saada pyhän isän alamaisekseen ja esiintyä kirkon
+suojelusherrana. "Sanokaa hänelle", kirjoitti hän 1800, "että olen
+keisarinne, Kaarle Suuri, ja tahdon tulla semmoisena kohdelluksi."
+
+Mutta oli monta tuhatta hänen alamaisissaan, joille Napoleon
+oli joku korkeampi olento: Ranskan sotamiehet; ei ainoastaan
+tavalliset sotilaat, jotka tosin eivät olleet liian valistuneita,
+vaikka suupaltteja ja ivallisia, vaan myös upseerit, korkeammat ja
+alhaisemmat, luutnantista kenraaliin. "Tiesi mikä meitä vaivasi,
+mutta me tappelimme kuin hullut", sanoi heistä jälestäpäin yksi.
+Asia oli se, että hän kävi edellä sillä tavoin, semmoisella kuoleman
+uhmalla, semmoisella fanaattisella voitonuskolla, että häntä
+täytyi seurata raivoisalla hurmauksella. Olemme ennen kertoneet,
+kuinka ihmeellisellä, melkein yliluonnollisella tavalla Napoleon
+ensimäisenä konsulina osasi vaikuttaa sekä yksityisiin henkilöihin
+että suuriin joukkoihin, ja tätä omituisuutta hän keisarina oli
+yhä kehittänyt. Hänen kykynsä järjestää näyttämö ja asettaa
+itsensä oikeaan valaistukseen ei ilmene missään niin selvästi kuin
+taistelutantereella.
+
+Keisarin pääkortteeri oli aina hänen välittömässä läheisyydessään.
+Hänen matkavaununsa oli laitettu niin, että hän niissä voi maata:
+Berthier tai Murat ajoi aina hänen kanssaan, suurmarsalkka
+_Deuroc'in_ ja ylitallimestari _Caulaincour'in_ ratsastaessa aivan
+rinnalla ajutanttien, ordonanssiupseerien, pashien ja kahden
+ratsujääkärin seuraamana; nämä kuljettivat nahkalaukkuja, joissa
+säilytettiin karttoja ja papereita. Vartijoina oli osasto kaartin
+ratsujääkäreitä. Kun vaunut pysähtyivät ja keisari astui ulos,
+muodosti heti neljä jääkäriä pistimet kivääreissä neliön hänen
+ympärillensä, ja se liikkui eteenpäin minne keisari menikin.
+Näihin liittyivät tallimestari ratsupalvelijoiden ja 7-8 keisarin
+varahevosen kanssa, jos hän halusi kulkea ratsain. Kaikkialla,
+mihin pääkortteeri sijoitettiin, hankittiin heti työhuone. Keskellä
+lattiaa olevalle pöydälle levitti topograafisen toimiston tirehtori
+sotanäyttämön kartat ja merkitsi neulojen nenissä olevilla
+erivärisillä lipuilla eri asemat. Nurkkaan asetettiin pöytiä keisarin
+neljää salakirjuria varten; hänen käydessään edestakaisin lattialla
+karttoja tutkien ja sanellen käskyjänsä oli näillä täysi työ niiden
+kirjoittamisessa, sillä Napoleon puhui niin hurjan nopeasti, että
+heidän täytyi keksiä jonkinmoinen pikakirjoitus voidaksensa saada
+kaikki paperille.
+
+Napoleonilla oli se sotapäällikölle kallisarvoinen ominaisuus, että
+hän osasi mukautua oleviin oloihin. Hänen ateriansa olivat aina
+sangen nopeasti suoritetut semminkin sotaretkillä; päivällinen kesti
+vain neljännestunnin. Heti klo 6-7 illalla hän meni levolle ja
+nukkui klo 1:en; makuuhuoneen oven edessä makasi öisin aina hänen
+henkimamelukkinsa _Rustan_. Sitten hän nousi ja ryhtyi työhön tulevaa
+päivää varten pikaisesti sanellen käskyjä, lähettäen ja vastaanottaen
+ordonansseja. Jos joukot yöllä ennen taistelua makasivat taivasalla,
+lähti keisari usein ulos paikkaa katselemaan. Hän pysähtyi milloin
+sinne milloin tänne, puhelemaan vartiomiehen kanssa, lämmittelemään
+käsiänsä nuotiotulen edessä, kyselemään miehiltä, mitä ne keittivät
+padassa, juttelemaan heidän urotöistään jossakin taistelussa; hän
+tunsi tuhansien nimet, kertoi heille tuumiansa, kuinka hän aikoo
+lyödä viholliset tulevassa taistelussa, nauroi heidän vastauksilleen
+ja pilailuilleen ja oli niistä huvitettu. Näillä kävelyillä tuli
+oikein näkyviin se ihmeteltävä, tuttavallinen suhde, joka oli
+olemassa mielevän, arvostelevan ranskalaisen sotamiehen ja "pienen
+korpraalin" välillä, jonka ruumiillisen ja henkisen etevämmyyden
+edessä täytyi taipua. "Teissä on kaiketi joku kaira höltynyt", sanoi
+hänelle eräs krenatööri Eylau'n taistelun edellä, "kun olette vienyt
+meidät näille kirotuille teille." -- "Maltapas, ystäväni, neljässä
+päivässä olette kortteerissa". -- "Olkoon menneeksi! Mutta jos kestää
+kauvemmin, on paras, että pidämme itsestämme huolen."
+
+Napoleon alkoi hyökkäyksen säännöllisesti klo 5 aamulla ja etsi
+reservin läheisyydestä paikan, mistä hänellä oli vapaa näköala
+yli taistelutantereen. Kävellen edestakaisin hän seurasi tappelun
+kulkua, jutteli lähimmäisten kanssa, otti vastaan raportteja ja
+lähetti käskyjänsä, joskus lisäten niihin pontevia kehoituksia
+"hakkaamaan päälle". Yleensä hän ei myöntynyt apujoukkojen
+lähettämiseen. Taistelu kesti klo 4:än j.pp.; silloin astui keisari
+ratsun selkään, ja kaikki tiesivät mitä se merkitsi. "Nyt on piru
+merrassa", mutistiin riveissä. Levähtyneistä reservijoukoista
+kajahti äkkiä huuto: "Eläköön keisari!" Se vyöryi hänen edellään
+aina sotamiesriveihin, voitti itse taistelumelun ja kauhistutti
+vihollisen, joka korvat kuumina 11 tunnin taistelun jälkeen tiesi,
+että nyt oli tulossa päähyökkäys, aavistamatta mihin se iskee.
+"Eläköön keisari!" Tämän hurmaavan innostuksen huudon kaikuessa
+korvissaan taistelevat joukot näkivät voittoisan pienen korpraalin
+hyvin tunnetun muodon ratsastavan esille; milloin hän pysähtyi
+kiittääksensä osastoa uljuudesta, milloin kutsuaksensa esille miehen
+mainitsemalla hänet nimeltä ja kiinnittääksensä kunnialegionan
+ristin hänen rintaansa; hänen tultuaan taistelulinjalle oli voitto
+aina saavutettu, ja pieni korpraali oli entistä enemmän omiensa
+jumaloima ja vihollisten pelkäämä.
+
+On säilynyt eräitä piirteitä Napoleonin käytöksestä upseereitaan
+kohtaan ja hänen kyvystään kannustaa heitä taistelussa. Kun hän esim.
+Friedland'in taistelussa antoi Ney'lle käskyn hyökätä venäläisten
+vasempaan siipeen, tarttui hän tämän käsivarteen, vei hänet syrjään
+ja kuiskasi hänen korvaansa muutamia sanoja. Samalla hetkellä kun Ney
+lähti, huusi hän niin että tämä ja kaikki muut kuulivat: "Katsokaa
+Ney'tä! Nyt hän on leijona!"
+
+Mutta mitä lähemmäksi Napoleonia tultiin, sitä vähemmän varmaankin
+oli aihetta jumaloimiseen. Hän oli konsulaatin päivinä, suurimpana ja
+onnellisimpana aikanaan, jolloin hänen ja Ranskan harrastukset olivat
+yhteiset, koonnut ympärilleen kaikkien suuntien etevimmät miehet,
+hän oli uupumaton tietojen hankkimisessa, kysymysten pohtimisessa
+ja vastustuksen herättämisessä, saadakseen jokaisen puolen asiasta
+mahdollisimman tarkoin valaistuksi. Mutta mikäli hänen valtansa
+kasvoi, mikäli hän suunnitelmiensa täsmällisyyden ja alituisten
+voittojensa kautta tuli yhä enemmän varmennetuksi siinä uskossa,
+että hän kaikilla aloilla oli jotakin aivan ainoanlaatuista, sikäli
+nämä olot muuttuivat. Hän poisti vähitellen kaikki kelvolliset ja
+itsenäiset miehet ja kokosi armeijan ulkopuolella ympärilleen pelkkiä
+nollia, jotka orjallisesti noudattivat hänen käskyjänsä. "Tämä hyvä
+kone", hän sanoi viitaten otsaansa, "on hyödyllisempi kuin kaikki
+taitavimpien ja kokeneimpien miesten neuvot". Siten hänen onnistui
+vähitellen kokonaan eristyttää itsensä. "Kaikki hänen ympärillänsä
+pysyivät peljästyneinä ja passiivisina. Koetettiin arvata orakelin
+tahtoa, ja se suoritettiin arvelematta."
+
+Despootisesti hallitussa valtiossa varmaankaan eivät parhaat
+luonteet kokoonnu kaikkivaltiaan hallitsijan ympärille. Jokainen
+tarkkanäköinen vallanpitäjä, jolla on ehdottomasti hallussaan
+useimpien elämänetujen jakaminen, varmaankin saa katkeroita
+kokemuksia kanssaihmistensä vaikuttimista, semminkin Ranskan
+vallankumouksen synnyttämissä oloissa, jolloin kaikki intohimot
+pääsivät valloilleen ja jolloin elämänhalu ilmeni ilman minkäänlaisia
+uskonnollisten käsitteiden tai sosialisten traditsionien ja
+muotojen esteitä. "Olla kunnon mies", sanoo Shakespeare, "on
+olla yksi tuhannesta." Napoleonilla ei ollut eikä hänelle tullut
+parempia ajatuksia ihmisistä. Hänen käsityksensä on, "että
+ystäviä tulee kohdella muistaen, että niistä jonakuna päivänä
+saattaa tulla vihollisia". Hän oli viimeiseen saakka tunteittensa
+puolesta korsikalainen, kiitollinen jokaisesta hyväntahtoisesta
+ajatuksesta tai teosta, pitäen niitä erinomaisen tarkassa
+muistossa, mutta luonnostaan kostonhimoinen ja äreä jokaiselle
+vihamielisyyden ja nurjuuden ilmaisulle. Hänen älynsä sai hänet
+kuitenkin usein salaamaan tämän, mutta sitävastoin anteliaasti
+ilmaisemaan kiitollisuutensa. Augustuksen anteeksiantavia sanoja
+Cinnalle, joka useampaan kertaan oli nostanut kapinanlipun, sanoja
+"Olkaamme ystäviä, Cinna" Napoleon piti, kuten hän itse sanoi,
+"tyrannin viekkautena. Ja minä hyväksyn oveluutena sen, mitä pidän
+lapsellisuutena, silloin kun se on olevinaan tunnetta", lisäsi hän.
+
+Joskin hänen jalomielisyyttänsä, joka kyllä saattoi anteeksikin
+antaa, kuitenkaan mitään unhottamatta, täytyy pitää laskelmataidon
+seurauksena, emme kuitenkaan saa jättää huomaamatta, että cesarismin
+luonteeseen kuuluu jonkinmoinen laupeus. Todellinen Caesar on siksi
+suuri, että hän voi välinpitämättömästi katsella vihollisiinsa.
+"Todellakin se todistaa inhimillistä heikkoutta, kun tahdotaan
+asettua minua vastaan." Siinä keisarin omat sanat. Hän oli kerrassaan
+vakuutettu, ettei mikään voinut häntä kukistaa.
+
+Napoleonille ei ollut ystävyyden tunne vieras, ja hän sanoo itse,
+että elämässä on hetkiä, jolloin on halu keventää sydäntään
+myötätuntoiselle ystävälle. "Olen nähnyt hänet hyvänä, todella
+hyvänä", sanoo kenraali Marmont, "ja vaikka sitä yleisesti ei
+uskota, kykenevänä liittymään lämpimillä ja kestävillä tunteilla
+niihin, jotka sen ansaitsivat." Hänen todelliset ystävänsä tavataan
+tietystikin hänen omassa säädyssään, sotilassäädyssä. Lannes oli
+ehdottomasti se, joka oli hänen sydäntänsä lähinnä, ja hän, Junot ja
+kenraali Rapp puhuivat aina hänelle suunsa puhtaaksi. Kunnian Eylau'n
+voitosta Napoleon julkisesti myönsi Murat'lle ja sai vähän myöhemmin
+sen johdosta Lannes'ilta seuraavan kirjeen: "Augereau ja minä
+olemme otelleet enemmän kuin hän! Luuletko, että minä annan riistää
+itseltäni ainoatakaan voitonpalmua? En, en, ei edes tuon kirjavan
+kukon, lankosi hyväksi, joka tulee voiton jälkeen pöyhistellen ja
+kukkokiikaa laulaen." Lannes, tuo "suuri lapsi", joksi häntä keisari
+sanoi, oli ainoa hänen kenraaleistaan, joka yhä sinutteli häntä ja
+jonka mielipide sotilasasioissa hänestä oli jonkin arvoinen. On
+usein kerrottu, vaikka väärin, ettei keisari koskaan lausunut mitään
+kiittävää sanaa kenraaleillensa tahi myöntänyt heille ansaittua
+kunniaa. Päinvastoin saivat he jokaisen taistelun jälkeen keisarilta
+erityisen kirjeen, jossa annettiin tunnustus heidän hyvästä
+toimestansa. Davout'lle, joka Auerstädt'in luona oli taistellut
+vihollisen päävoimaa vastaan, hän kirjoitti: "Ihailen kaikesta
+sydämestäni teidän kaunista esiintymistänne. Lausukaa kiitokseni
+kenraaleillenne. Ne ovat ainaiseksi saavuttaneet kunnioitukseni
+ja kiitollisuuteni." Masséna, joka ahneudessaan harjoitti enemmän
+vilppiä ja petosta kuin yksikään muu kenraali, rohkeni keisarin
+ankariin sanoihin: "Sinä olet maan suurin rosvo", vastata nöyrimmästi
+kumartaen: "Teitä, Sire, lukuunottamatta". Mutta hänestä antoikin
+Napoleon arvostelun: "Massénalla on sotilaallinen kyky, jonka eteen
+täytyy polvistua: täytyy unohtaa hänen vikansa, sillä itsekullakin on
+omansa."
+
+Kuitenkin ainoastaan ani harva oli tämmöisessä suhteessa mahtavaan
+hallitsijaan. Useimmille niistä, jotka arkielämässä seisoivat häntä
+lähellä, hän oli peljätty, korkein yliherra. Ja mikä yliherra!
+Ei missään vapautta tai lepoa, ei missään tilaisuutta mihinkään
+mukavuuteen tai pääsemään hänen kotkansilmäyksestään. "Jokaisessa
+ministeriössä hän tietää asioista enemmän kuin itse ministeri,
+jokaisessa departementissa enemmän kuin departementin päällikkö." Kun
+hänelle annetaan yleiskatsaus asevarastosta pohjoisrannikolla, jossa
+on tuhansittain tykkejä, hän sitä vähän silmäilee ja lausuu: "Muutoin
+on kaikki oikein, mutta kaksi tykkiä on unohdettu. Ne tapaatte
+Ostende'ssä maantiellä kaupungin takana." Hänellä oli koko armeijansa
+päässään, upseerien nimet, miehistön kokoonpano, joukko-osastojen
+voima. Hän saattoi suunnattoman muistinsa avulla viitata raporttien
+virheisiin, joiden perille pääsemiseen asianomaiset virastot
+tarvitsivat päiväkausia.
+
+Tyytymättömyyttä tähän ankaraan herraan, joka säälimättä käytti
+kaikkien voimat ja itse uupumattomalla työllä ruhjoi kaikki muut, oli
+kyllä olemassa, mutta sitä pidätti alussa ihailu, sittemmin pelko.
+"Tämä kauhea ihminen", kirjoittaa meriministeri, "on meidät kaikki
+kahlehtinut; hän pitää kaikkien mielikuvituksen kädessään, joka on
+milloin samettinen, milloin teräksinen." Jo varsin nuorena, hänen
+tutkivassa katseessaan oli jotakin kauhistuttavaa, ja ensimäinen
+välitön tunne, joka hänestä yleensä saatiin, oli pelko. "Tuo
+saatanan ihminen", sanoi hänestä kova ja raaka kenraali Vandamme
+vielä 1815, siis silloin kun onni jo oli kääntynyt häntä vastaan,
+"vaikuttaa minuun kuin noituus, jota en voi selittää. Se menee niin
+pitkälle, että kun minä -- joka en pelkää Jumalaa enkä paholaista
+-- lähenen häntä, olen vähällä vavista kuin lapsi. Hän voisi
+saada minut menemään neulansilmän läpi tai syöksymään tuleen." Ja
+kaikki nuo kenraalit, kaikki nuo virkamiehet olivat nähneet tämän
+vieraan miehen, jonka kielikin aina vivahti italialaiseen, raatavan
+eteenpäin, kulkevan syrjäytettynä upseerina Parisissa, kukistavan
+toisen puolueen toisen jälkeen ja vihdoin asettuvan Ranskan vanhalle
+valtaistuimelle. Jokainen luuli itsellään olevan saman oikeuden
+kuin hänellä. "Moreau, Bernadotte ja moni muu", sanoi Napoleon,
+"eivät antaneet minulle anteeksi hyvää onneani. Ei ollut ainoatakaan
+kenraalia, joka ei pitänyt itseänsä yhtä oikeutettuna kruunuun kuin
+minua. Olen sentähden pakosta kovin ankara heille. Jos rupeisin
+heille tuttavalliseksi, kyllä heillä pian olisi osansa vallasta
+ja valtion rahoista. Ne eivät minusta pidä, mutta ne pelkäävät
+minua, ja se riittää. Minä käytän heitä armeijassa ja annan heille
+päällikkyyttä, mutta pidän heitä myös silmällä. Ne ovat tahtoneet
+vapautua ikeestäni, ne tahtoivat silpoa Ranskan liittovaltioihin.
+Yksi sana minun puoleltani riitti tuuman kukistamiseksi. Niin kauvan
+kuin voitan, niistä ei ole vaaraa, mutta jos joudun tappiolle,
+ne ovat ensimäiset, jotka minusta luopuvat. Ulos- ja sisäänpäin
+hallitsen ainoastaan sillä, että minua pelätään; jos luovun tästä
+järjestelmästä, olen pian hukassa."
+
+Euroopassa oli kaukonäköisiä miehiä, jotka jo Direktorion päivinä
+tiesivät ennustaa, että vallankumous kehittyy tyranniudeksi ja jatkuu
+semmoisena. Ja vanhojen tyrannien periaate: "vihatkoot, kunhan
+vain pelkäävät", oli ehkä ainoa, jonka mukaan Napoleonin kaltainen
+mies saattoi hallita vallankumouksen jälkeisessä hajaannuksessa ja
+villiytymisessä. Ja vähitellen kehittyi väkevässä Napoleonissa,
+jonka ainoana suurena intohimona oli: valta yli koko maapallon,
+syvä ylenkatse kaikkia heikkoja ihmissieluja kohtaan monine pienine
+himoineen, rahanhimoineen, aistillisine nautintoineen ja tyhjine
+turhuuksineen. Sitä paitsi hän tiesi ja näki, että hänen sihteerinsä,
+kenraalinsa ja ministerinsä -- esim. Fouché ja Talleyrand -- kaikki
+olivat lahjakontteja ja joka tilaisuudessa valmiita salahankkeisiin
+häntä vastaan. "Pelko ja saaliin toivo", sanoi hän itse, "olivat
+ainoat siteet heidän ja minun välillä. Olen tuhlannut molempia. Olen
+luonut itselleni palvelijoita; en ole haaveillutkaan hankkineeni
+ystäviä." Ja Napoleon oli niistä liian korkealla: hän antoi niiden
+juosta niin pitkälle kuin kytkyet sallivat, mutta sitten hän äkkiä
+katkaisi vauhdin näyttääksensä, että he olivat hänen vallassaan.
+Tuntien voimansa hän saattoi yhä heitä kohtaan ilmaista sitä
+suopeutta ja kärsivällisyyttä, jotka olivat hänelle ominaiset.
+Kaikista näistä varsin vähän miellyttävistä luonteista sopii sanoa,
+mitä eräs aikalainen sanoo yhdestä: "Hän käyttää elinaikansa
+kinastelemisiin ensimäisen konsulin kanssa ja rukoilee sitten, että
+taas sovittaisiin pois." Sillä palkinnoista, armonosoituksista,
+joita Napoleon niin runsaasti jakeli myös vihamielisilleen, ne eivät
+voineet luopua. Varmaankin on oikeaan osattu, kun rouva de Rémusat
+sanoo, että hän käytti kaikkien näiden ihmisten paheita edukseen ja
+että hän samaan tarkoitukseen hyväili heidän heikkouksiansa, jos
+heissä ei ollut paheita, mutta väärin on, kun sama rouva lisää, että
+hän teki niin itse tullaksensa väkevimmäksi. Ei hänen tarvinnut
+tehdä sitä varten mitään, sillä väkevin hän oli jo syntymisestään
+saakka luonteensa ylevämmyyden puolesta, hän kun osasi mukautua
+kaikkiin oloihin, kesti kaikkea ja oli varustettu luontaisella
+järjestysaistilla, mutta erityisesti sen uskonsa voimalla, että
+hänellä oli järkähtämättömän kohtalon hänelle määräämä tehtävä,
+jonka toteuttamiseen jokaisen hänen läheisyyteensä osuneen täytyi
+myötävaikuttaa.
+
+Napoleonin rakennuksen valmistuminen oli ylipäänsä mahdollinen
+siten, että häntä epäilemättä siinä avustivat ei ainoastaan
+yksilöiden vaan koko kansan heikot puolet. "Ranskalaiset eivät
+ymmärrä vapautta", sanoi hän, "ne kaipaavat vain kunniaa ja
+turhamaisuutensa tyydytystä." Ja Napoleon oli alituisilla voitoillaan
+tyydyttänyt Ranskan kansan kunniannälän yltäkylläisyyteen saakka.
+Jopa niinkin, että Parisissa välinpitämättömästi kuultiin sanoma
+Jenan voitosta. Kansallisturhamaisuuden tyydyttämiseksi toisella
+tavalla ja samassa palkitaksensa korkeimpia virkamiehiä ja armeijaa
+hän v. 1808 perusti uuden politiikista riippumattoman perinnöllisen
+aateliston. Vasta nyt hän alkoi jakaa italialaisia ja saksalaisia
+herttuakuntia kenraaleillensa ja marsalkoillensa. Arvonimien ohessa
+ne saivat rikkaita maakuntia ja lahjoitusmaita sekä suuria summia
+puhtaassa rahassa. Berthier sai miljoonan frangia; Masséna ja
+muut 600,000, toiset 400,000 tai 200,000. Kaksitoista miljoonaa
+jaettiin sotamiehille; invaliidit saivat 500,000 vuosittain j.n.e.
+Viisi siviilivirkamiestä sai herttuan arvon; muut korkeimmat
+viranomaiset, ministerit, senaattorit j.m. saivat kreivin,
+ylioikeuksien presidentit, pormestarit j.m. paronin arvonimet,
+kaikki olivat oikeutetut, jos perustivat suurempia sukukartanoita,
+siirtämään arvonimen perintönä sukukartanon ohessa. Samoin saivat
+kunnialegionien ritarit ja suurdiguitäärit jättää ritari- ja
+ruhtinasarvonsa perintönä jälkeläisilleen. Edellisten piti perustaman
+sukurahasto, joka tuotti 3,000 fr. koron vuosittain, jälkimäisten oli
+mentävä aina 200,000 frangiin.
+
+Palkintoja niille, jotka olivat hänen puolellaan, kauhu niille,
+jotka asettuivat häntä vastaan, siinä Napoleonin periaate. Jokainen
+arvostelun yrityskin sai tuta hänen raskasta kättään, ja syystä sanoo
+eräs aikalainen: "Sitä hän eniten pelkää, että joku -- kaukainen tai
+läheinen -- käyttää omaa arvostelukykyään taikka vain pitää sen."
+Sanomalehdistö kytkettiin, kaikki uudenaikaiset näytelmäkappaleet,
+jotka saattoivat sisältää enemmän tai vähemmän salattuja viittauksia,
+kiellettiin, ja kirjallisuus kaikin tavoin kahlehdittiin. Jo
+ensimäisenä konsulina häntä harmitti seuraava rivi murhenäytelmässä
+Mérope: "Ensimäinen kuninkaaksi päässyt oli soturi, jolle onni oli
+myötäinen". "Se mies, joka kohoaa valtaistuimelle", hän sanoi,
+"on vuosisatansa ensimäinen mies. Ei ole kysymyksessä sattuma tai
+onni; tässä on toisella puolella ansio, toisella kiitollisuus."
+Keisarikunnan aikana vielä vähempikin nosti hänen suuttumuksensa.
+Yksi niistä, jotka enemmän kuin useimmat muut saivat sitä kokea,
+oli juonitteleva rouva de Staël, joka jo oli ollut kiusana sekä
+Konventille että Direktoriolle. Hänen suuri Italian valloittajan
+ihailunsa muuttui nuoren kenraalin ynseän kohtelun tähden yhtä
+syvästi tunnetuksi vihaksi, ja pitkän aikaa hänen asuntonsa oli
+Napoleonin vastustajien kokouspaikkana. Kun keisari vihdoin ryhtyi
+toimiin häntä vastaan ja karkoitti hänet Parisista, siihen ei ollut
+syynä niinkään rouvan vihamielinen esiintyminen, vaan pikemmin
+ominaisuus, jonka Napoleon luuli hänessä huomanneensa ja jota hän ei
+sietänyt, se näet, että tämä rouva osasi saada ihmiset ajattelemaan,
+vaikka ne eivät sitä koskaan ennen olleet osanneet tahi olivat sen
+unohtaneet.
+
+Mutta enimmän Napoleon sittenkin pelkäsi kansaa, jonka kauhistuttavaa
+valtaa hän oli oppinut tuntemaan vallankumouksen aikana ja jonka
+suosion hän tiesi menettävänsä niin pian kun se ei enään ollut
+turhamaisuutensa kiihoittama tai kun sille selveni, että se
+taisteli ja vuodatti verensä toteuttaaksensa yhden ainoan miehen,
+ulkomaalaisen, maailmanvaltaa tavoittelevia suunnitelmia. Liian
+myöhään selvisi Napoleonille, ettei Ranskan kansa tahtonut panna
+rauhaansa ja onneansa alttiiksi kohotaksensa maailman hallitsevan
+kansan asemaan. Yleistä tyytymättömyyttä huomattiin viime
+sotaretken aikana, ja se enemmän kuin mikään muu sai aikaan rauhan
+solmimisen 1807. Keisarin ei auttanut mikään muu kuin sitoa armeija
+mahdollisimman lujasti omaan persoonaansa ja omiin suunnitelmiinsa.
+Sitä varten hän jakoi nuo mainitsemamme suuret palkinnot, joista
+armeija sai veljenosan; sentähden hän katsoi sormien lomitse Preussin
+sodan aikana upseerien ja sotamiesten ryöstöjä, sentähden hän piti
+sotamiehet aseissa kaukana isänmaasta ja käski kaartinsa, joka yksin
+seurasi häntä Ranskaan, pysyä mahdollisimman loitolla väestöstä.
+
+Alttiin ja innostuneen armeijan avulla, jonka suuri osa ei enään
+ollut ranskalaisia, vaan italialaisia, hollantilaisia y.m., Napoleon
+aina luuli voivansa hillitä kaikki valtiolliset levottomuudet. Mutta
+ravintoaineiden puutteen synnyttämä meteli olisi, niin hän itse
+sanoi, hänelle vaarallisempi kuin mikään muu. Mikäli hän suinkin
+saattoi vapautua sodan johdosta ja politiikista, hän käytti koko
+aikansa raha-asioiden ja kauppaolojen järjestämiseen, yleisten
+töiden suunnitteluun, palatsien rakennuttamiseen Parisissa,
+satamain, kanavien, teiden -- kuten tien Simplonin yli -- ja
+sananlennätinlinjojen perustamiseen. Sillä tavoin hankittiin
+leipä monelle miljoonalle suulle, ja vaaniva tyytymättömyys
+muuttui ihailuksi valtiolaivan uupumatonta ohjaajaa kohtaan, joka
+vähentymättömällä tarmolla hoiti peräsintä niin sodassa kuin
+rauhassakin.
+
+"Keisari on hyvä ja hänen kanssaan tulee helposti toimeen", sanotaan
+senaikuisissa muistiinpanoissa, "kun ei häntä mikään suututa." Tämä
+lisäys on varsin supistava, sillä Napoleonin suuressa taloudessa
+oli aina jotakin, joka teki kiusaa. Ja silloin ei ollut hyvä joutua
+keisarin kanssa tekemisiin. Hänen ensimäiset vihanpurkauksensa
+olivat kauhistuttavat, ja kieli ja lauseet, joita hän silloin käytti
+-- itsestään jo kylliksi väkevät ja rajut --, kävivät vieläkin
+rajummiksi ja loukkaavammiksi, kun ne kajahtelivat Ludvig XIV:n
+saleissa. Semmoisina hetkinä hän saattoi antaa käskyjä, jotka
+ilmaisivat kovuutta ja kostonhalua ja jotka hän sitten peruutti;
+mutta hän osasi yleensä, jos tarve vaati, heti suistaa harminsa.
+Usein häntä kuitenkin huvitti jonkinmoisella vahingonilolla --
+joka hänessä oli sangen kehittynyt ja joka ehkä oli yhteydessä
+hänen halunsa kanssa repiä rikki ja antautua hyväilemisiin, jotka
+saivat kyyneleet nousemaan hyväilyn esineiksi joutuneiden silmiin
+-- pitää ihmiset pelon alla teeskennellen vihaa, jota hänessä ei
+ollut. Ei saanut kukaan, ei edes hänen veljensä, uuden säännön
+mukaan puhutella häntä ennenkuin hän kyseli; ei saanut kukaan istua
+hänen läsnäollessaan, ei kukaan -- paitsi Lannes -- sinutellut
+häntä. Keisarinnakin rohkeni häntä puhutella ainoastaan "teidän
+majesteettinanne" ja vapisi hänen edessään kuten muutkin. Suurimmissa
+juhlallisuuksissa, joita vietettiin mahdollisimman suurella
+loistolla, vallitsi sentähden painostava vaiteliaisuus; kuolettava
+ikävyys painosti loppumattomia surunäytelmiä; naisia kauhistuttivat
+keisarin epähienot kysymykset, joita hän huvikseen heille teki,
+samoinkuin avomielisyys, jolla hän puhui heidän yksityisestä
+elämästään. Hän yksin ei asettanut itselleen mitään rajoja ja oli --
+keisarinarvosta huolimatta -- törkeä, rivo, säädytön, jos se häntä
+huvitti, muiden ollessa mitä sietämättömimmän pakon alaisina. "Hovi",
+sanoo kreivi de Chaptal muistelmissaan, "oli kaleri, jossa kaikki
+soutivat samaan tahtiin."
+
+Keimaileva ja kevytmielinen rouva Bonaparte oli vuosien kuluessa
+muuttunut alamaisimmaksi, orjallisen nöyräksi keisarinna
+Josephine'iksi. Hän, joka aikanaan oli antanut miehelleen niin monta
+aihetta mustasukkaisuuteen, sai nyt itse kärsiä sen tuskia eikä
+rohjennut edes valittaa. Jos hän joskus yllätti keisarin jossakin
+rakkaudenseikassa, täytyi mustasukkaisuudenkin väistyä ja antaa sijaa
+pelolle, sillä keisarin raivo, kun hän huomasi urkkijan, ulottui aina
+huonekaluihin saakka ja pakoitti puolison kauhistuneena pakenemaan.
+Jokapäiväisessä elämässä Josephine sittenkin oli ainoa, joka saattoi
+hillitä keisarin kiivautta, ja ollen tuhlaavaisen antelias ja
+erittäin hyväsydäminen, joita ominaisuuksia Napoleonin harmiksi monet
+väärinkäyttivät, semminkin jalokivenmyyjät ja pitsikauppiaat, hänestä
+kaikki pitivät, paitsi langot ja kälyt.
+
+Jos keisarinnan tuhlaavaisuus tuotti Napoleonille harmia, niin kyllä
+hänen äitinsä päinvastainen ominaisuus oli melkein yhtä ikävä.
+Rouva Letitialle laitettiin heti keisarikunnan perustamisen jälkeen
+pieni hovi Parisiin, jossa hän nimellä _Madame Mère_ esiintyi
+sangen arvokkaana. Vähemmän miellyttävän vaikutuksen hän teki
+keisarisaleissa rengonkielellään, joka heti ilmaisi ulkomaalaisen.
+Hänellä itsellään oli kyllä tunne, ettei tätä ihanuutta kestä
+kauvan, ja hän vastasi aina Napoleonille, kun tämä moitti hänen
+säästäväisyyttään: "Jos sinun joskus olisi pakko etsiä turvaa minun
+luotani, olet oleva kiitollinen siitä, mitä minä panen säästöön".
+
+Napoleonia on usein syytetty vihamielisyydestä sukuansa kohtaan,
+mutta sen kumoamiseksi riittävät ruhtinas Metternich'in sanat näistä
+suhteista: "Hän osoittautui sangen heikoksi perhettänsä kohtaan.
+Hyvänä poikana ja veljenä -- nämä piirteet tavataan juuri erityisesti
+italialaisissa porvariperheissä -- hän sieti sukulaistensa
+harhailuja, käyttämättä riittävää tarmoa niiden suistamiseksi,
+silloinkaan kun se selvästi olisi ollut hänen omaksi edukseen."
+Napoleonin vihollinen ilmaisee tässä selvin sanoin, että vahvin hänen
+kotimaalaisista tunteistaan, perhetunne, yhä hänessä oli elävänä.
+Köyhän kadetin velvollisuudentunne äitiä ja noita monia niukoissa
+oloissa eläviä sisaruksia kohtaan on vaikuttavana mahtavassa
+keisarissa. Vielä nytkin hänellä on velvollisuutensa, ja hän ei
+suorita sitä nousukkaana, joka hoitaa köyhän sukunsa, mutta samassa
+pitää sen loitolla, vaan täydellisesti ja kaikkine seurauksineen.
+Ei ollut mitään, joka enemmän olisi ollut Bonaparten sydämellä kuin
+korsikalaisen alkuperän muiston unhottaminen, ja sentähden todistaa
+hänen pojantunteensa voimaa se, että hän piti äitinsä välittömässä
+läheisyydessään ja aina osoitti hänelle suurinta huomaavaisuutta.
+
+Sisariinsa hän sitä vastoin aina oli kireässä suhteessa. "Napoleon
+olisi ollut onnellinen, jos hänellä ei olisi ollut niin monta
+sukulaista! Hänen kunnianhimoiset, lahjakkaat veljensä ja sisarensa,
+semminkin Josef, Lucien ja Caroline saattoivat vielä vähemmän
+kuin hänen kenraalinsa antaa anteeksi hänen kohoamistaan ja
+luulivat olevansa ihan luonnollisesti oikeutettuja astumaan niihin
+korkeihin asemiin, joihin hän heidät asetti sen mukaan kuin itse
+yleni. Hänen erityinen rakkautensa lapsipuoliinsa Eugène'iin ja
+Hortense'iin synnytti hänen omassa perheessään rajattoman kateuden
+heitä kohtaan, ja hänen yrityksensä sovittaa puolueet naittamalla
+tytärpuolensa Hortense'in veljellensä Louis'lle, jonka hän itse
+oli kasvattanut ja jota hän erityisesti rakasti, vei vain molemmat
+aviopuolisot onnettomuuteen. Ei ole jäänyt käyttämättä yksikään
+parjaus mieskohtaisesti Napoleonia vastaan näissä epämiellyttävissä
+perheriidoissa. Keisarin perhe oli ainoa, jossa hän ei tavannut sitä
+kuuliaisuutta, jota hän vaati ja johon hän piti itsensä oikeutettuna,
+sen myöntyväisyyden ja rajattoman anteliaisuuden nojalla, jolla hän
+sitä oli kohdellut. Pohjaton ahneus ja epäsäännöllisyys, häilyminen
+kaikkiin suuntiin, johon useat veljistä ja sisarista antautuivat, oli
+vastenmielinen Napoleonille, joka suuressa määrässä oli raittiuden
+ja järjestyksen mies, ja joka -- samoin kuin keisari Augustus --
+mielellään tahtoi maailman edessä olla kauniin perhe-elämän perikuva."
+
+Mutta Napoleonin täytyi vaatia sisaruksiltaan, jotka istuivat
+hallitsijoina Hollannissa, Italiassa ja Saksassa, yhtä ehdotonta
+alistumista kuin muiltakin hänen liitossaan olevilta valtiailta,
+semminkin rannikon sulkemisessa Englannilta. Kun sitä ei noudatettu
+Etruriassa, menetti kuningatar maansa, joka Toskanan nimellä
+yhdistettiin Ranskaan; samoin oli samasta syystä käynyt Kirkkovaltion
+huhtikuussa 1808. Preussin sodan aikana hän salaisesti sai tietää,
+että Espanjassakin ilmeni luopumisen oireita; Napoleon toistaiseksi
+ei ollut siitä mitään tietävinään, mutta kun Tilsitissä oli määrätty,
+että Portugali oli pakoitettava katkaisemaan välinsä Englannin
+kanssa, hän päätti, kun Englanti oli ottamalla talteen Tanskan
+laivaston yhä suututtanut häntä, pakoittaa molemmat valtakunnat
+yhtä haavaa. Lokakuun 18 p:nä Junot samosi Portugaliin, ja
+marraskuun 13 p:nä 1807 Napoleon julisti, että Braganzan suku oli
+lakannut hallitsemasta Portugalissa. Kuninkaallinen perhe pakeni
+Brasiliaan, ja Junot miehitti Lissabonin. Mutta samaan aikaan oli
+Madridissa puhjennut riita, "rauhan ruhtinaan" ministeri Godoy'n
+ja kuningattaren toimiessa kruununprinssiä vastaan, ja Napoleon
+lähetti toisen ranskalaisen armeijan Espanjaan sillä verukkeella,
+että Englanti oli uhannut maallenousulla. Kansa luuli, että Ranskan
+joukot olivat tulleet tukemaan Godoy'n vihattua hallitusta, ja
+pakoitti, nousten kapinaan Aranjuez'issa, kuninkaan luopumaan
+kruunusta poikansa eduksi, mutta Napoleon kutsui luoksensa
+Bayonne'iin tuon heikon kuninkaan ja sai hänen siellä peruuttamaan
+luopumisensa ja jättämään asian hänen ratkaistavakseen. Kesäkuun 6
+p:nä 1808 Napoleon määräsi veljensä Josef'in Espanjan kuninkaaksi.
+Neapelin kuningaskunta annettiin Murat'lle ja hänen vallanhimoiselle
+vaimolleen Caroline'ille. Bonaparten suku oli nyt kaikkialla
+syrjäyttänyt Bourbonin suvun.
+
+Napoleon ponnisti kaiken tarmonsa taivuttaaksensa Espanjan
+kansaa uuden hallitsijan puolelle; hän antoi laatia sille vapaan
+valtiosäännön ja aikoi kaikin tavoin lisätä tulolähteitä ja taas
+kohottaa aikain kuluessa rappiotilaan joutuneen valtakunnan. Mutta
+espanjalaisia suututti ulkomaalaisten tunkeileminen ja semminkin se,
+että heille tyrkytettiin kuningasta; ja kansallistuntoon liittyi
+uskonnollinen tunto, yllyttäen taisteluun ranskalaisia, pyhän isän
+vihollisia vastaan. Kun Josef Bessières'in voiton jälkeen Medina di
+Riosecon luona heinäkuun 14 p:nä 1808 teki tuloansa Madridiin, oli
+maa jo monta kuukautta ollut kapinassa. [Nämä levottomuudet salvat
+espanjalaiset sotajoukot, jotka Bernadotten, Pontecorvon ruhtinaan
+johdolla seisoivat Tanskassa, luopumaan tanskalaisista lipuista.
+Bernadotten piti avustaa venäläisten hyökkäystä Suomeen, joka silloin
+kuului Ruotsille, nousemalla Tanskan saarien kautta maalle Skooneen.
+Englannin sotalaivat kuitenkin estivät hänet pääsemästä Belt'in yli,
+ja näillä laivoilla vietiin sitten espanjalaiset sotamiehet kotiin.]
+Turhaan ranskalaiset piirittivät Saragossaa ja Valenciaa, turhaan
+koettivat heidän kenraalinsa näyttää sotataitoaan vuoristossa.
+Kaupungit kestivät puolustautuen loistavalla urhoollisuudella;
+kenraali Dupont'in täytyi Baylen'in luona riisua aseensa 17,000
+miehen kanssa, ja Cintran luona ihan Lisabonin läheisyydessä
+englantilainen apujoukko pakoitti Junot'n elokuussa antautumaan.
+Oltuaan 14 päivää Madridissa kuningas Josef lähti kaupungista ja
+peräytyi Ebron pohjoispuolelle.
+
+Kansan kapina Espanjassa kruununprinssin eduksi, ainoan, jonka kansa
+tahtoi kuninkaakseen tunnustaa (Ferdinand VII), herätti suurta
+huomiota Euroopassa. Itävalta, joka oli koonnut voimia vuodesta
+1805, ollen nyt sotilaallisessa suhteessa väkevämpi kuin konsanaan,
+rupesi asestaumaan; Preussin sotapuolue ei maan ollessa ranskalaisten
+miehittämänä rohjennut pitää kovin suurta ääntä, mutta siellä
+muodostettiin salaisia veljeskuntia muukalaisvallan torjumiseksi.
+Vaaran, joka näiden kahden vallan puolelta uhkasi, sai Napoleon
+kuitenkin vältetyksi, liittämällä keisarien kokouksessa Erfurtissa
+(syysk.-lokak. 1808) Venäjän vieläkin kiinteämmin itseensä, ei
+ystävyyden siteillä, sillä niihin ei uskonut hän eikä tsaari, vaan
+yhteisten etujen nojalla. Niistä voitiin sopia ainoastaan siten, että
+tsaarille myönnettiin vapaat kädet Turkissa, jossa Napoleon niin
+kauvan oli ehkäissyt hänen tuumiansa. Mutta tällä myönnytyksellä
+hänen onnistui saada Venäjä harrastamaan Itävallan ja Preussin
+pidättämistä, jos ne huomaisivat tilaisuuden sopivaksi hyökätä häntä
+vastaan ennenkuin levottomuudet Espanjassa oli saatu loppumaan.
+Sillä tsaarille oli edullisinta, että Napoleon puuhaili niin kaukana
+lännessä kuin suinkin, jotta hän saisi idässä ottaa nuo kauvan
+halutut ruoka-annokset.
+
+Rannikon sulkemistuuma, joka oli pääkohtana Napoleonin kaikissa
+suunnitelmissa, oli särkynyt, kun Espanja nousi kapinaan ja
+englantilaiset miehittivät Lissabonin. Portugali oli valloitettava
+ja Espanja pakoitettava kuuliaisuuteen. Espanjalaiset vain
+huolettomasti riemuitsivat kuningas Josefin paosta ja suorittamistaan
+urotöistä, käyttämättä hyväkseen saavutettuja etuja, mutta Napoleon
+sillä aikaa vei parhaat sotajoukkonsa pois Keski-Euroopasta ja
+saapui itse pääkortteeriin Vittoriaan marraskuun 5 p:nä 1808.
+Espanjalainen armeija seisoi Ebron eteläpuolella Saragossasta
+Biscayan maakuntaan saakka. Jo ennen Napoleonin tuloa oli sen vasen
+siipi tungettu takaisin; marraskuun 10 p:nä valloitettiin Burgos,
+ja seuraavana päivänä espanjalaiset lyötiin Espinosan luona; niiden
+keskusta voitettiin 23 p:nä Tudelan luona, ja oikea siipi vetäytyi
+Saragossaan, joka uudestaan piiritettiin. Kahdeksan päivän jälkeen
+valloitettiin Somosierra, ja joulukuun 4 p:nä Napoleon lyhyen vaikka
+tuiman vastarinnan jälkeen astui Madrid'iin. Englannin apujoukon,
+joka oli tulossa Salamancan kautta, tunki marsalkka _Soult_ takaisin,
+ja sen täytyi paeta laivoihin Corunjasta.
+
+Kun Napoleon Madridissa tuuletti keskiaikaismaisen espanjalaisen
+talon, lakkautti inkvisitsionin, supisti luostarit, poisti tullirajat
+maakuntien väliltä y.m.s., hän samaan aikaan Parisista sai tietää,
+että Fouché, Talleyrand y.m., jotka jo italialaisen sodan aikana
+olivat ahkerasti etsineet hänen sijallensa pantavaa miestä ja jotka
+yhä salaisesti vastustivat hänen poliliikkiansa, uudestaan olivat
+panneet tuumansa tukkuun ja neuvottelivat taas häntä vastaan.
+Napoleon, joka tunnetulla rauhoittamis- ja järjestämiskyvyllään
+oli saanut puolelleen useita espanjalaisia, uskoi, että kansa
+vähitellen käsittäisi uuden järjestelmän tuottamat suuret edut ja
+pian rauhoittuisi, niin että hän saisi viedä pois osan sotajoukkoaan.
+Sillä hän ymmärsi, että maan kukistaminen väkivallalla kysyy paljon
+aikaa ja nielee suunnattomia rahasummia. Hän piti siis persoonallisen
+tehtävänsä Espanjassa suoritettuna, jätti Portugalin miehittämisen
+Soult'ille ja lähti tammikuussa 1809 Parisiin.
+
+Nuo Fouchén ja Talleyrand'in juonittelut saivat nykyisissä oloissa,
+kun niiden taustana oli kansannousu Espanjassa ja sen vaikuttama
+liike Saksassa ja Itävallassa, erityisen merkityksen. Preussin
+kuningas ei vielä rohjennut toimia Venäjän tahtoa vastaan, mutta
+Itävalta yhä kaikella tarmollaan varustautui, huolimatta Venäjän
+varoituksista, ja saattoi tämän tehdä sitä levollisemmin, kun Pozzo
+di Borgo, Napoleonin mieskohtainen vihollinen, salaa ilmoitti keisari
+Fransille, että nämä tsaarin varoitukset lähtivät enemmän pakosta
+kuin vilpittömästä sydämestä. Oli siis riittävästi huolten oireita
+ilmassa, kun Napoleon päätti lähteä Espanjasta; hänelläkin oli
+kyllin aihetta haluta sotaa, joka saisi viholliset entistä enemmän
+pelkäämään hänen aseitaan ja täyttäisi taas hänen miltei tyhjän
+sotakassansa. Ranskassa hän ensin ripitti Talleyrand'in ja riisti
+häneltä muutamia arvomerkkejä, sitten hän suurella tarmolla ajoi läpi
+rekryytin-oton. Nuori, harjaantumaton väki kokoontui helmikuussa, ja
+sill'aikaa kun se sai ensimäisen tarpeellisen opetuksen, Napoleon
+kokosi harjaantuneet joukkonsa Donauwörth'iin, jonne Rein-liiton
+jäsenet lähettivät osastonsa.
+
+Napoleon oli tottunut esiintymään hyökkäävänä puolena, siten
+heti alusta määräten sodan kulun. Mutta nyt hänen täytyi odottaa
+Itävallan alotetta, osaksi liittokirjan tähden Venäjän kanssa, mutta
+vielä enemmän Ranskan kansan tähden, jonka tuli selvästi nähdä,
+että hänet pakoitettiin sotimaan. Huhtikuun 12 p:nä illalla hän
+sananlennättimellä sai tietää, että vihollinen 9 p:nä oli julistanut
+sodan ja seuraavana päivänä mennyt Inn'in yli. Klo 4 aamulla Napoleon
+lähti pääkaupungista ja pääsi neljän päivän yhtämittaisen matkan
+jälkeen 17 p:n aamulla Donauwörth'iin. Berthier oli sillävälin ollut
+ylipäällikkönä, mutta hän sai aikaan vaan hämmennystä ja hukkasi
+turhaan aikaa. Napoleonin ensi kysymys, syöstyänsä vaunuista ja
+luotuansa silmäyksen karttaan, koski vihollisen asemaa ja liikkeitä.
+Hänelle vastattiin, että se oli mennyt Inn'in ja Isariin yli ja kulki
+Regensburg'ia kohti. Hän ei uskaltanut uskoa tätä todeksi, mutta kun
+tieto usealta taholta varmennettiin, näytti siltä kuin olisi hänen
+vartalonsa äkisti kasvanut. Hänen silmänsä säteilivät, hänen äänensä,
+katseensa, liikkeensä ilmaisivat suurinta iloa. "Silloin tämä armeija
+on minun; se käy perikatoansa kohti. Kuukaudessa olen Wien'issä."
+
+Viiden päivän kuluessa Napoleon löi vihollisen Landshut'in,
+Abensberg'in ja Echmühl'in luona, jolloin se menetti 50,000 miestä.
+Nyt itävaltalainen kenraali, arkkiherttua Kaarle, ei voinut enään
+ajatellakaan hyökkäämistä. Alituisesti kahakoiden ahdistavia
+ranskalaisia vastaan hän vetäytyi takaisin pitkin Tonavaa, siirtyi
+pohjoiselle rannalle Krems'in luona ja majoittui ylängölle Wien'in
+luoteispuolelle.
+
+Viikkoa pikemmin kuin hän itse oli ennustanut -- toukokuun 12 p:nä --
+Napoleon seisoi Wien'in edustalla, ja seuraavana päivänä hän ankaran
+vastarinnan jälkeen miehitti kaupungin. Mutta kun hän 21 ja 22 p:nä
+yritti kaakon puolitse kaupungin siirtyä Tonavan pohjoiselle rannalle
+ja tuhotaksensa vihollisen voiman tahtoi hankkia itselleen lujan
+jalansijan Aspern'in ja Esslingen'in kylissä, hän -- mieskohtaisesti
+ensi kerran -- tuli pidätetyksi voittokulussaan. Useamman kerran ne
+kiviproomut ja tukkilautat, joita vihollinen lasketteli kuohuvaa
+virtaa myöten, musersivat Tonavansillan, ja hänen apujoukkonsa siten
+estettiin ottamasta osaa taisteluun ja tukemasta Lannes'in tuimaa
+hyökkäystä. Illalla 22 p:nä, sittenkun kylät, joista taisteltiin,
+oli kuusi kertaa valloitettu ja menetetty, täytyi Napoleonin jättää
+taistelutanner vihollisen haltuun ja itse siirtyä Tonavan suureen
+saareen Lobau'hin, joka heti lujasti linnoitettiin. Peräytymistä
+suojeli suurella miehuudella Masséna.
+
+Mutta suurempikin suru kuin menetetty taistelu kohtasi Napoleonia.
+Lannes'ilta, hänen sotakumppaniltaan kuudentoista vuoden
+taisteluissa, "urhoollisista urhoollisimmalta", joksi hän itse
+sanoi parasta ystäväänsä, oli molemmat jalat aamulla ammuttu poikki,
+vähän sen jälkeen kun silta oli murtunut. Kuinka kovaksi Napoleonin
+sydän olikin käynyt sodan verisessä näytelmässä, kuinka vähän
+hän olikin taipuvainen tunteellisuuteen, sittenkin ilmeni hänen
+mielenliikutuksensa rajuna, puistuttavana itkunpuuskana. Kun Lannes
+kahdeksantena päivänä sen jälkeen kuoli se toistui taas. Napoleonin
+palvelija kertoo, että hän näki Napoleonin palattuaan kuolinvuoteelta
+itkevän aamiaista syödessään; "suuret kyyneleet vierivät hänen
+poskiansa pitkin ja putosivat lautaselle".
+
+Napoleon kokosi kuitenkin kaikki käytettävissä olevat joukot
+luoksensa, ja Italian varakuningas Eugène sai marssiessaan
+Wien'iin, voitollaan Raab'in luona korvauksen Pohjois-Italiassa
+kärsimistään tappiosta. Yöllä kesäkuun 4 ja 5 p:äin välillä meni
+keisari sotajoukkoineen Tonavan haarojen yli Lobau'n kohdalla ja
+6 p:nä hän löi arkkiherttuan Wagram'in luona. Taistelutantereella
+nuotiotulen ääressä nähtiin voittajan illalla turvallisesti
+nukkuvan karhuntaljallaan. Kahdeksan päivää myöhemmin hän
+valmistautui viimeiseen ratkaisevaan iskuun Znaim'in luona --
+ottelu oli jo alkanut --, kun Itävallan valtuutettu saapui tuoden
+muassaan aselevon ehdotuksen. Pitkien välittelyjen jälkeen rauha
+allekirjoitettiin lokakuun 13 p:nä Schönbrunn'issa Wien'in luona,
+jossa Napoleon oleskeli. Itävallan täytyi taas luovuttaa maa-alueita
+-- länsi-Galitsia ja Krakau Warsovan herttuakunnalle ja Adrianmeren
+rantamaat (Illyrian maakunnat) Ranskalle -- sekä maksaa sotakulunkia
+100 miljoonaa frangia.
+
+Mutta neljäkolmatta tuntia ennenkuin tykit 14 p:n aamulla Wien'in
+valleilta ilmoittivat rauhanteon, oli kaupungin ulkopuolella
+Schönbrunn'in läheisyydessä kuultu kuolonrummun kumea soitto
+ja heti sen jälkeen kiväärinlaukauksen rätisevä ääni. Ammuttu
+oli nuori saksalainen ylioppilas, Friedrich Staps, saksilainen
+papinpoika. Kaksi päivää sitä ennen hän oli sinne tullut ja oli
+sotilastarkastuksessa yrittänyt hyökätä Napoleonin kimppuun. Hän
+otettiin kiinni ja huomattiin asestetuksi pitkällä puukolla. Hän
+tunnusti, että tarkoituksensa oli ollut murhata keisari. Napoleon
+itse kuulosti häntä. "Kuka on yllyttänyt teitä tähän rikokseen?"
+-- "Ei kukaan", oli miehuullinen vastaus. "Varma uskoni oli, että
+minä murhaamalla teidät tekisin isänmaalleni ja Euroopalle suurimman
+palveluksen." -- "Kiittäisittekö minua, jos armahtaisin teidät?" --
+"Koettaisin sittenkin toiste tappaa teidät."
+
+Tokkohan Napoleon levollisena istui tuomari-istuimellaan tämän nuoren
+vapaudenmarttyyrin edessä? Vai juolahtiko kentiesi hänen mieleensä,
+että hän kerran, ensimäisenä konsulina, oli seisonut J.J. Rousseau'n
+haudalla poppelisaarella Ermenonville'n luona ja sanonut: "Olisi
+ollut Ranskan rauhalle ja levolle parempi, jos tämä mies ei olisi
+koskaan syntynyt." -- "Kuinka niin, kansalaiskenraali?" kysyttiin. --
+"Koska hän on valmistanut Ranskan vallankumouksen." -- "En luullut",
+väitettiin taas, "teillä tosiaankaan olevan aihetta paheksua
+vallankumousta." -- "No, tulevaisuus on osoittava, eikö olisi ollut
+parempi, ettemme olisi syntyneet, Rousseau ja minä."
+
+Mutta joskin hänellä silloin, taipaleensa alussa, oli hetkiä, jolloin
+hän epäili saavuttavansa tarkoitustaan: vanhan maailman sulattamista
+yhdeksi valtakunnaksi, jota hän itse hallitsisi kruunattuna
+Washington'ina; joskin hän joskus oli ajatellut mahdolliseksi päästä
+niin pitkälle, että hän saisi antaa aseiden levätä, niin olivat
+moiset alakuloisuuden ja epäilyksen hetket haihtuneet viimeisten
+kuuden vuoden tapausten jälkeen, sitten kun hän oli voittanut
+kaiken, joka oli asettautunut esteeksi hänen menestymiselleen.
+Siis eteenpäin, huolimatta vanhoista vihollisista ja uudestakin
+vihollisesta, joka oli noussut häntä vastaan: kansojen itsenäisyys- ja
+vapaustunteesta. Se oli puhjennut tuleen ja liekkiin Espanjassa
+ja Tyrolissa, se hehkui tuhan alla kaikkialla hänen muissa maissaan,
+jopa Ranskassakin, se seisoi hänen edessään ruumistuneena nuoressa
+saksalaisessa ylioppilaassa, joka ei tuntenut itseänsä hänen
+katseensa masentamaksi eikä vavissut, kun hänet asetettiin hänen
+kauhistuttavan silmänsä alaiseksi; eteenpäin huolimatta kaikista
+ihanteellisista tunteista -- ei saanut olla maailmassa kuin yksi
+aate, se, jonka puolesta hän taisteli; jonkun toisen palveleminen oli
+kavallusta. Oliko hän milloinkaan ollut mahtavampi kuin nyt? Oliko
+hänen tähtensä milloinkaan säteillyt niin kirkkaasti kuin Wien'in
+rauhan jälkeen?
+
+Mutta hänen täytyi menetellä varovasti; hän ei rohjennut olla
+huomioon ottamatta Ranskassa selvästi ilmenevää tyytymättömyyttä
+alituisiin sotiin ja hänen maailmaa käsittävään politiikkiinsa. Mutta
+rauhallisissakin muodoissa voitiin Englantia vastaan taistella,
+ja mannermaan sulkemista hän vaati ankarammin kuin milloinkaan.
+Hän luuli, syystäkin, ettei Englanti montakaan vuotta kestä näitä
+suunnattomia vaurioita ja että se vihdoin tulee pakoitetuksi
+antautumaan. Paavi, joka ei tahtonut luopua itsenäisyydestään,
+vietiin vankina Ranskaan; Hollannin kuningas, joka näki maansa
+kulkevan perikatoa kohti, kun kauppa oli kokonaan lakannut,
+pantiin viralta, ja Hollanti, Hannover, Oldenburg ja Hampuri
+liitettiin Ranskaan, samoinkuin kirkkovaltiokin -- huolimatta paavin
+pannanjulistuksesta -- ja Espanjan maakunnat Ebron pohjoispuolella
+olivat jo ennen liitetyt. Ruotsi, jonka oli täytynyt Haminan rauhassa
+luovuttaa Suomi tsaarille -- valloitus, jota Napoleon itse oli
+hänelle ehdottanut -- asettui Ranskan puolelle, ja Bernadotte, yksi
+hänen marsalkoitaan, valittiin kruununprinssiksi, jolloin kuningas
+tunnusti hänet perillisekseen. Kaikki tottelivat Napoleonin käskyjä.
+Ja takeeksi siitä, että hän täst'edes aikoi kääntää ajatuksensa
+rauhaan päin ja varmentaa kansallensa rauhan jättämällä sille
+kruununperillisen, Napoleon hankki avioeron Josephine'istä, joka ei
+ollut synnyttänyt hänelle lasta, ja rupesi katselemaan, mistä saisi
+toisen puolison. Hänen veljensä Jerôme oli ollut pakoitettu eroamaan
+amerikalaisesta vaimostaan ja oli nainut würtembergiläisen prinsessan
+ja hänen poikapuolensa Eugène Bayerin prinsessan Augustan. Että hänen
+itsensä täytyi kääntyä jommankumman puoleen Euroopan mahtavimmista
+hallitsijahuoneista, Venäjän tai Itävallan, se oli ilmeisen selvää.
+Jotta hän ei loukkaisi tsaaria, hän ryhtyi näennäisiin avioliiton
+välittelyihin tsaarin 15-vuotiaan sisaren Annan kanssa, mutta kun
+suhteiden Venäjään ennemmin tai myöhemmin täytyi rikkoutua, hän
+piti politiikillensa sopivimpana naida habsburgilaisen prinsessan
+ja siten liittää itseensä Itävallan niin läheisesti kuin suinkin.
+Avioliitto Napoleonin vanhan vihollisen tyttären kanssa näytti
+lisäksi takaavan Ranskan kansalle jatkuvan rauhan. Hänen kosimiseensa
+suostuttiin Wien'issä, ja huhtikuun 2 p:nä 1810 hän vihittiin
+Parisissa Frans-keisarin 18-vuotiaan tyttären Marie Louise'in kanssa.
+Napoleon esiintyi tulisena, maltittomana rakastajana ja mursi jäykän
+tavanmukaisuuden lähestyäksensä morsiantansa; hän näytti panevan
+arvoa valloituksiin taistelutantereen ulkopuolellakin.
+
+Maaliskuun 20 p:nä 1811 jyrisi invaliidihotellista tervehdyslaukaus
+yli Parisin. Kaksikymmentäyksi laukausta tiesi prinsessaa --
+kuului vielä yksi. Napoleonilla oli poika ja Ranskan valtakunnalla
+perillinen; mitä tämä merkitsi, sai maailma tietää siitä arvonimestä,
+joka lapselle kasteessa annettiin: Rooman kuningas.
+
+
+
+III.
+
+Kaikki tai ei mitään.
+
+
+Räikeimmin esiintyvä luonteenpiirre Napoleonissa -- kuten hänen koko
+suvussaankin -- oli rautainen tahto, järkähtämätön kiinnipitäminen
+kerran syntyneestä ajatuksesta. Se, että hänen ainoa aatteensa
+tarkoitti jotakin niin jättiläissuurta kuin koko maailman valtiutta,
+kehitti vain sitä enemmän hänen tarmoansa. Hän ei tuhlannut aikaa,
+ei voimaa tutkiaksensa, tulisiko maailma sillä onnelliseksi vai
+eikö. "Tunnen itseni", niin hän itse sanoi, "työnnetyksi päämäärää
+kohti, jota en tunne. Kun olen siihen päässyt, riittää atoomikin
+minut kukistamaan -- mutta sitä ennen eivät kaikkien ihmistenkään
+ponnistukset voi mitään minua vastaan." Kaksitoista vuotta sitten hän
+oli kulkiessaan suoraa tietä tätä päämäärää kohti juossut otsansa
+S:t Jean d'Acre'n muuriin, ja hänen oli täytynyt lähteä toiselle
+tielle, mutta se kiertotie oli tullut sekä pitkäksi että veriseksi.
+Ajatellessaan historian tuomiota tästä kiertotiestä hän lausui,
+että maailmalle oli osoitettava, "kuinka Caesar olisi tehnyt sen
+onnelliseksi, kuinka kaikki olisi käynyt toisin, jos hänelle olisi
+suotu aikaa toteuttaa suuret aikeensa."
+
+Mutta pääkohta Napoleonin historiassa, "viimeinen näytös", joksi hän
+itse sitä sanoi, oli Intian valloittaminen. Kun hän oli joutunut
+suurelle kaartotielleen, hän arveli, että siitä olisi seurauksena
+Englannin kukistuminen; nyt olivat asiat kehittyneet siksi, että
+hän palasi vanhaan ajatukseensa, Aleksanteri-retkeen, ja taas piti
+mahdollisena Englannin musertamisen valloittamalla Intian. Sillä
+hänen toinen suuri aseensa, mannermaan sulkeminen, oli tulemaisillaan
+tehottomaksi.
+
+Ainoastaan vähemmän tarkkanäköiset olivat Napoleonin avioliitosta
+Itävallan keisarintyttären kanssa luulleet koituvan lopullisen
+rauhan. Espanjassa leimusi yhä sissisota, turmiollisempana Ranskan
+armeijoille kuin suurimmat kenttätaistelut, mutta Napoleon, joka
+vallitsi kaikkia sanomalehtiä, ei sallinut siitä mitään päästä
+Euroopan tietoon. Hänen huomionsa oli vain kiinnitetty Venäjään
+ja Englantiin, eikä hän itse salannut, että hän oli kaukana
+loppumäärästään. Sillä Englannin voima oli ainoastaan silloin
+kukistettavissa, kun koko mannermaa oli sen kaupalta suljettu, kun
+siltä oli riistetty kaikki mahdollisuus tavaroittensa myyntiin.
+Kaikkialla, missä hänen käskyjään toteltiin, oli jo aikoja sitten
+ollut kielletty Englannin tavaroiden, myöskin siirtomaantavarain
+tuonti Englannin lipun alla; nyt kiellettiin tuonti puolueettomankin
+lipun suojassa.
+
+Mutta Venäjä, joka jo oli kärsinyt suuria vaurioita suostumalla
+Tilsitissä Napoleonin kehoituksesta lakkauttamaan kaiken
+kaupankäynnin Englannin kanssa, ei tahtonut myöntyä tähän
+uuteen kauppansa supistamiseen. Kun nyt Itävalta oli joutunut
+läheiseen liittoon Ranskan kanssa, oli Englanti ainoa valta,
+joka kykeni tukemaan tsaaria, kun kerran välit rikkoontuivat
+mahtavan imperaattorin kanssa, ja kun tämä lisäksi oli loukannut
+tsaaria anastamalla hänen sukulaisensa Oldenburg'in herttuan maan
+täydentääksensä mannermaan sulkemista, niin Aleksanteri julkaisi
+ukaasin, joka helpoittamalla merikauppaa puolueettomilla laivoilla
+-- huolimatta tavaran laadusta ja kotipaikasta -- raskaasti koski
+ranskalaisiin ylellisyystavaroihin -- viiniin ja silkkiin -- joita
+suurin määrin Napoleonin suojeluksessa oli viety ulkomaille.
+
+Välien rikkoutuminen ei ollut vältettävissä, kumpikin valta ryhtyi
+varustuksiin; ja kun Napoleon varmuutti itselleen Preussin ja
+Itävallan avun, sai tsaari puolelleen Ruotsin kruununprinssin Kaarle
+Juhanan, joksi Napoleonin entistä kenraalia Bernadottea nimitettiin
+hänen uudessa isänmaassaan, lupaamalla hänelle Norjan.
+
+Ihmeteltävällä kekseliäisyydellä Napoleon osasi saada
+asialle ulospäin sen leiman, että hän nytkin oli pakoitettu
+itsepuolustukseen. Mutta samalla hänen sisin ajatuksensa oli, että
+hän vihdoin nyt saa lyödä ratkaisevan iskun. Joskus nuo rintaan
+puristetut, hehkuvat mielikuvitukset purkautuivat hänestä esille
+tavalla, joka tempasi kaikki kuulijat mukaansa. Napoleon puhui tai
+oikeammin runoili, haaveili kotvan aikaa Ossianin tapaan, kokonaan
+tunteen valtaamana, hänelle omituisella henkevällä, maalaavalla,
+tulisella, kuvien ja alkuperäisyyden innostamalla tavalla, Meksikon
+ja Perun mahtavista valtakunnista ja niitä hallinneiden suvereenien
+suuruudesta sekä niistä tuloksista, joita ne olisivat voineet
+maailmalle hankkia... Hän oli ylevä, johtuipa se sitten aiheen
+valtaavasta suuruudesta tahi siitä, että hänen kaikki sielunvoimansa
+olivat joutuneet liikkeeseen satunnaisten tapausten vaikutuksesta ja
+että kaikki koneen kielet värähtelivät yhtä haavaa.
+
+Tämmöiseen kuohuntaan oli Napoleonin saanut keskustelu hänen
+kenraaliajutanttinsa Narbonne'in kanssa maaliskuun alussa 1812,
+jolloin sota Venäjää vastaan jo oli päätetty. Silloin hän oli
+antanut löysät ohjakset mielikuvituksilleen tulevasta sodasta: "Kun
+kaikki otetaan lukuun, hyvä ystävä, on tämä pitkä kaartotie oikea
+tie Intiaan. Aleksanteri suuri lähti yhtä kaukaisesta paikasta kuin
+Moskova päästäksensä Gangesvirralle, sen olen sanonut itselleni
+Acre'n piirityksen ajoilta saakka. Nyt täytyy minun Euroopan
+syrjäsopukasta valloittaa Aasia, siten antaakseni Englannille
+iskun. Ajatelkaapa Moskova valloitettuna, Venäjä voitettuna, tsaari
+pakoitettuna liittoon tai murhattuna jonkun palatsisalaliiton
+kautta... sanokaa sitten minulle, eikö ole mahdollista Tiflis'istä
+lähtevälle ranskalaiselle armeijalle ja sen apujoukoille saapua
+Ganges'in luo, johon vain tarvitsee koskea hävittääksensä
+kauppiashengen suuruuden rakennuksen. Sepä olisi 19:nnen vuosisadan
+jättiläismäinen, mutta sittenkin mahdollinen suurteko." -- "Tätä
+sanoessaan hänen silmänsä säteilevät ihmeellisellä loistolla, ja
+hän puhuu edelleen, selittää vaikuttimiansa, arvostelee vaikeudet,
+keinot, mahdollisuudet; hän on inspiratsionin vallassa ja hän
+antautuu sen haltuun."
+
+Mutta oli hetkiä, jolloin hänessä syntyi epäilys, oliko hän
+riittävästi valmistunut yrittämään tällaista suurtyötä. Silloin hän
+saattoi syöksyä ylös työstään ja lausua, että hänen täytyy odottaa
+vielä kolme vuotta. Mutta sellaiset hetket olivat harvinaisia,
+eivätkä ne, yhtä vähän kuin hänen kenraaliensa huomautukset, voineet
+häntä pidättää. "Siitä ei pääse, korkeimmat kenraalit olivat kaikki
+jo saaneet kyllikseen. Olin kasannut heille liiaksi kunniaa ja arvoa,
+liian paljo rikkauksia. He olivat juoneet nautinnon maljasta, he
+vaativat vast'edes lepoa. He olisivat mielellään ostaneet sen millä
+hinnalla tahansa -- kuulkaa, te marsalkat, millä hinnalla tahansa --
+pyhä tuli on sammutettu."
+
+Imperaattoriinkin vuodet olivat tehneet vaikutuksensa. Hänen
+elämäntapansa oli yhtä yksinkertainen kuin ennen. Päivällisateria
+keisarillisessa pöydässä Parisissa kesti vain 10-12 minuuttia;
+mutta hän oli lihonut, hänen ihonkarvassa oli jotakin väsähtänyttä,
+jotain kelmeän lihavahkoa, hän oli vähemmän nopea, vähemmän
+keveäliikkeinen. Jo 1809 hänestä sanottiin, että hän kävi sotaa
+enemmän velvollisuudesta kuin halusta. Vuonna 1805 hän itse oli
+sanonut: "Sotaa voi käydä vain jonakin määrättynä ikäkautena. Vielä
+kuusi vuotta kelpaan siihen, mutta sitten minun täytyy lakata." Nuo
+kuusi vuotta olivat menneet, mutta vieläkään Napoleon ei voinut
+ajatella miekan pistämistä huotraan, yksin hänessä pyhä tuli ei ollut
+sammunut. Sen piti vielä leimahtaa kirkkaaseen liekkiin ennenkuin
+se tukehtui. "Olen kokenut, kuinka paljon ponnistuksia voin vaatia
+silmiltäni ja jaloiltani: henkeni tarmolle vaan en tunne mitään
+rajaa."
+
+Mutta muutamat tarkkanäköisimmät keisarin ympäristössä
+huomasivat suuren vaaran siinä, että hän vähitellen oli loitonnut
+armeijastaan. Jäykät hovitavat, semminkin hänen avioliittonsa
+jälkeen Maria Louise'in kanssa, vaikuttivat tämän; paraatit tulivat
+harvinaisemmiksi ja menettivät opettavaisen luonteensa, ja keisari
+rupesi vieraantumaan sotamiehistään, mikäli hän sai suurempia
+joukkoja liikutellaksensa. Kun hän ensimäisenä konsulina kerran
+paraatissa jakeli kunniamerkkejä sotureilleen, söivät kaikki hänen
+pöydässään -- upseerit ja sotamiehet -- yhdessä hänen vaimonsa,
+ministerien ja senaattorien kanssa. Eikä semmoista kunniaa koskaan
+unohdettu. Mutta ne ajat olivat menneet. Kun hän 1812 eräässä
+paraatissa oli jakanut kunniamiekkoja muutamille upseereille ja
+sotamiehille, ne kaikki pyydettiin upeisiin päivällisiin ravintolaan,
+mutta päällystö erikseen ja sotamiehet erikseen. Olihan siinä pidot;
+mutta ei ollut sama kunnia syödä herkulliset päivälliset keisarin
+kustannuksella kuin saada yksinkertainen ateria kenraali Bonaparten
+pöydässä.
+
+Toukokuun lopussa seisoi Napoleonin suunnaton armeija, johon kuului
+ranskalaisia ja italialaisia, saksalaisia ja hollantilaisia,
+itävaltalaisia ja puolalaisia, Weichseljoen luona. Se oli jaettu
+kolmeen pääosastoon: pääarmeija Napoleonin itsensä johtamana, toinen
+Italian varakuninkaan ja kolmas Westfalen'in kuninkaan komentamana,
+kaikkiaan reservineen 600,000 miestä ja 1,350 tykkiä. Napoleon,
+joka jo vuodesta 1808 saakka oli hankkinut tietoja luonnonsuhteista
+niissä kolkoissa seuduissa, joiden kautta hänen täytyi kulkea, oli
+suuremmalla tarkkuudella kuin koskaan pitänyt huolta muonituksesta
+ja varustanut sotajoukkonsa niin, että se kaikkien inhimillisten
+laskujen mukaan voisi päästä Smolensk'iin asti.
+
+Sillä kauemmaksi itään Napoleon ei aikonut mennä 1812; sotamiehille
+antamassaan julistuksessa hän sanoo sotaa toiseksi puolalaiseksi
+sodaksi; hänen tarkoituksensa oli sinä vuonna käyttää edukseen
+Litvan puolalaisten kapinaa ja vasta 1813 vuoden alussa lähteä
+Moskovaa kohti. Mutta kohtalo sääsi toisin. Kun hänen äärettömät
+joukkonsa kesäkuun 24 p:nä alkoivat kulkea Njemen'in poikki ja
+mahtavana kiilana tunkivat maahan, eivät venäläiset päälliköt,
+Barclay ja Bagration, rohjenneet kohdata häntä taistelussa. Ja siten
+sattui niin ihmeellisesti, että hänen ylivoimansa kääntyi hänelle
+turmioksi. Sillä ainoastaan "kelpo iskulla", kuten Napoleon sanoi,
+s.o. yhtä ratkaisevalla voitolla kuin Austerlitz'issa, hän saattoi
+toivoa musertavansa vihollisen päävoiman, joka muussa tapauksessa
+voisi asettua häntä vastaan, kun hänen joukkonsa olivat uupuneet
+ja joutuneet harhateille. Hänen ylivoimansa sai siis heikomman
+vihollisen vetäytymään takaisin, siten estäen Napoleonia pääsemästä
+siihen ratkaisevaan taisteluun, jota hän halusi.
+
+Eivätkä toteutuneet hänen toiveensa saada apua Litvan puolalaisten
+kapinastakaan. Sillä ainoastaan julistamalla Puolan kuningaskunnan
+uudestaan perustetuksi hän olisi saanut ne puolellensa, mutta sitä
+hän ei rohjennut tehdä Itävallan tähden.
+
+Kesäkuun 28 p:nä Napoleon saapui Vilnaan, josta tsaari hiljan
+oli lähtenyt. Hän itse vei keskuskolonnan Barclay'ta vastaan.
+Macdonald vei vasemman siiven Wittgenstein'iä vastaan Riikaan
+päin ja Schwarzenberg oikean siiven Bagration'ia vastaan. Mutta
+venäläiset peräytyivät kaikkialla. Napoleonia poltti halu saada ne
+pysähtymään, mutta kaikki hänen yrityksensä raukesivat tyhjiin.
+Heinäkuun keskivaiheilla jouduttiin Drissassa, saman kuun lopussa
+Vitebsk'issä verisiin yhteentörmäyksiin, mutta ainoastaan yhä
+peräytyvän vihollisen jälkijoukkojen kanssa. Ja jos olikin selvää,
+että Napoleonin alikenraalit, semminkin Westfalen'in kuningas,
+olivat osaksi siihen syypäät, niin ei ollut vähemmän selvää, että
+keisari itse ei ollut sama mies kuin ennen. Hänen entinen nopeutensa
+suunnittelujen teossa ja niiden pikaisessa suorittamisessa oli
+mennyt; mutta mitä kärsimyksiä hän olikaan ruumiillisesti ja
+henkisesti kokenut, mitä hän olikaan saanut tuta, sitten kun
+armeija oli lähtenyt Vilnasta! Sillä jo siellä kurjuus oli alkanut.
+Säännöllinen ruokailu oli aikoja sitten lakannut, leipää ja korppuja
+puuttui kokonaan; alituinen liharuoka sai sotamiehet sairaiksi;
+punatauti tempasi niitä sadottain pois joka päivä, ja sietämätön
+helle raskailla, pölyisillä teillä uuvutti heidät, niin että he
+tuskin voivat liikkua; moni kaatui kuolleena maahan, toiset asettivat
+kiväärinpiipun otsaansa vasten ja läpäisivät päänsä kuulalla.
+Tuhansien ihmisten ja kurjien hökkelien katto-oljilla ruokittujen,
+nääntyneiden hevosten ruumiit viruivat teillä ja ojissa ja
+saastuttivat ilman hajullaan. Kaikkien näiden kärsimysten näkeminen
+ja kova kuumuus vaikutti hirveästi Napoleoniin, joka jo entuudesta
+sairasti kuumetta ja erästä tuskallista alusvikaa, joka teki hänelle
+miltei mahdottomaksi astua ratsun selkään. Hän kävi levottomaksi ja
+hermostuneeksi, ja joskus näytti siltä kuin hän olisi menettänyt sen
+etevämmyyden, joka hänellä aina oli sodassa ollut.
+
+Kuitenkin hän nyt seisoi melkein siinä kohdassa, johon hän
+ensimäisen vuoden sotaretkellä alkuperäisesti oli aikonut päästä,
+Venäjän valtakunnan portilla Väinän ja Dnjepr'in välillä. Mutta
+yksin marssi Litvan kautta oli vaatinut armeijan kolmannen osan ja
+10,000 hevosen menettämisen. Sittenkään Napoleon ei voinut lopettaa
+sotaretkeä ilman voittoa, joka palauttaisi lamaantuneiden joukkojen
+rohkeuden ja uudestaan virittäisi niissä uskon, että häntä ei voi
+mikään vastustaa. Hänen täytyi itse päästä selville sen ajatuksen
+varmuudesta, joka häntä ehkä kiusasi, että hänen onnentähtensä nyt
+oli sammumaisillaan. Vitebsk'istä alkain maaseutu tuli viljavammaksi;
+kun joukot olivat saaneet levätä jonkun päivän, hän saattoi samota
+Smolensk'ia kohti. Tämä vanha kaupunki, joka aina oli ollut suuressa
+maineessa ihmeitätekevistä pyhänkuvistaan, oli varsinaisen Venäjän
+avain, ja sitä venäläiset eivät mitenkään voisi miekan iskutta
+luovuttaa hänen haltuunsa. Siellä oli saatavissa hyvät talvimajat,
+mutta sehän oli pääasia, että siellä seisoi vihollinen, ja kaikki,
+upseerit niinkuin sotamiehetkin, mutta semminkin ylikenraali,
+ikävöitsivät taistelua kuten juhlaa.
+
+Mutta täältäkin onnistui venäläisten elokuun 17 p:nä pujahtaa
+Napoleonin käsistä. Hänen tuima hyökkäyksensä kaupunkia vastaan
+torjuttiin ja tuotti melkoisia vaurioita, ja täällä hänellä oli taas
+verinen ottelu vihollisen armeijan jälkivartioston kanssa, joka lähti
+kaupungista vasta sitten kun tie Moskovaan oli suojattu ja kaikki
+varastot ja makasiinit sytytetty tuleen. Aution kaupungin näkeminen
+teki Napoleoniin kaamean vaikutuksen, ja hän ymmärsi nyt, että häntä
+pakeni koko Venäjän kansa.
+
+Eikä tsaarilta ollut tullut sanaakaan vastaukseksi kaikkiin
+kirjeisiin ja ehdotuksiin.
+
+"En aio toistaa Kaarle XII:n tyhmyyttä", oli Napoleon sanonut
+Metternich'ille Dresden'issä. "Kärsivällisyyttä tässä sodassa
+kysytään." Mutta juuri tätä ominaisuutta Napoleonilla oli kaikkein
+vähimmän, ja nyt olot pakottivat häntä -- vastoin kenraalien
+toivomuksia -- yhä eteenpäin. Oleskelu poltetussa kaupungissa
+kävi mahdottomaksi, matka taaksepäin oli vaaroja siksi täynnä,
+ettei armeija itsekään halunnut sille lähteä -- idästä toki
+tuikki lopullisen voiton toivo, ja toivo saada levähtää kaikista
+ponnistuksista tsaarin pyhässä kaupungissa Moskovassa. Siellä toki
+oli vihollinen varmasti tavattavissa.
+
+Mutta äsken nimitetty venäläinen ylikenraali Kutusov oli päättänyt
+pidättää hyökkäävän vihollisen, joka saastutti Venäjän maata,
+ennenkuin se joutuu pyhään kaupunkiin, ja hän asettui vastarintaan
+Borodinon luona pienen Moskva-joen rannalla. Syyskuun 6 p:nä alkoi
+130,000 ranskalaisen taistelu yhtä lukuisaa venäläistä armeijaa
+vastaan. Se oli verisin taistelu mitä Napoleon tähän asti oli kokenut
+-- 70,000 kuollutta makasi tantereella ja voitto oli hänen ainoastaan
+sikäli, että hän piti taistelukentän hallussaan. Itse hän ei ottanut
+suorastaan osaa tähän taisteluun, hänen käskynsä olivat olleet
+epämääräiset, ja illan tullen hän -- kaikkien hämmästykseksi -- oli
+kovasti kiihtynyt ja näytti väsyneeltä ja ylenmäärin rasittuneelta.
+Yöllä kuultiin hänen teltastaan suonenvetoista äyhkymistä ja
+kiivaalla liikutuksella lausuttavan: Moskova! Moskova!
+
+Hän ei voinut enään salata, että hän oli sairas ja että hänen
+sielunvoimansa sentähden olivat heikentyneet. Vihollisen sotajoukot
+eivät olleet tuhotut; heissä oli ilmennyt vastustusvoima, jota hän
+ei ollut ennen tavannut. Mutta olihan hän nyt päämääränsä perillä.
+Syyskuun 14 p:nä hän loi silmäyksen tuhattornisen vanhan kaupungin
+yli, ja seuraavana päivänä hän astui Kreml'iin.
+
+Napoleonin hämmästykseksi ei yksikään kaupungin viranomainen saapunut
+hänen luokseen. Oikea oli siis se vaikutus, jonka hän oli saanut
+kulkiessaan kaupungin läpi. Se ei ollut valloitettu, vaan autioksi
+jätetty kaupunki, väliaikaisesti luovutettu viholliselle, se voitiin
+tuhota, vaan ei valloittaa, sillä siinä se oli ilman puolustusta,
+kaikille avoinna. Mutta hirveästi pettyivät Ranskan sotajoukot, jotka
+olivat toivoneet saavansa levätä kestettyjen kauheiden ponnistusten
+jälkeen, kunnes venäläiset tulisivat vaatimaan takaisin kaupunkinsa.
+Yöllä heidän tulonsa jälkeen kaupunki rupesi palamaan. Napoleon
+sai siinä säälimättömässä hävitysohjelmassa, jota venäläiset
+häntä vastaan käyttivät, tervehdyksen Aasiasta, jossa kaikki oli
+suuremmoisempaa kuin Euroopassa. Rostopschin, kaupungin kuvernööri,
+oli antanut sytyttää tulen ylt'ympäri kaupunkia. Oli samanlaista
+kuin Smolenskissa, mutta paljon laajemmassa mitassa. Kaikki rikkaat
+varastot, kaikki siedettäväin talvimajojen toiveet haihtuivat sitä
+mukaa kuin räiskyvät liekit levisivät. Itse Kremlin linna oli
+tulessa, ja Napoleonin täytyi, harmi ja katkeruus sydämessään,
+koettaa päästä pois katuja pitkin, joilla oli melkein mahdoton
+liikkua. Kaikki sammuttaminen oli turhaa. Neljän päivän palon jälkeen
+oli enemmän kuin kolme neljättäosaa kaupungista tuhkana.
+
+Ja huolimatta kaikista Napoleonin kirjeistä ja rauhanehdotuksista
+ei mitään vastausta, yhä sama kaamea vaitiolo. Ilmeistä oli, että
+venäläiset vain odottivat vastustamatonta, valkoista liittolaistaan,
+kauheata Venäjän talvea -- kuten muinoin hollantilaiset odottivat
+merta -- kokonaan tuhotaksensa maahan tunkeutuneen vihollisen.
+
+Moskovan palo merkitsi: "Takaisin". Kaikki unelmat, kaikki
+pilvilinnat haihtuivat palavan kaupungin savuun. Moskova tuli
+Napoleonille toiseksi S:t Jean d'Acre'ksi -- ja soraläjä se oli
+samoinkuin jälkimäinenkin.
+
+Odotellessaan tsaarin vastausta Napoleon työskenteli lakkaamatta
+keksiäkseen muita pelastuksen keinoja kuin takaisinpaluu, joka
+olisi ilmeinen ja kaikkien nähtävä tunnustus, että hän oli
+suunnitelmineen ajanut täydellisesti karille. Milloin hän ajatteli
+maaorjuuden lakkauttamista, siten nostattaakseen orjat herrojansa
+vastaan, milloin rupeamista Puolan kuninkaaksi ja vanhan Smolenskin
+palatinaatin jälleenperustamista. Mutta kaikella tällä Napoleon
+koetti vain salata itseltään kovaa välttämättömyyttä: että oli
+ainoastaan yksi pelastuksen tie, ja se vei taapäin.
+
+Viisi kohtalokasta viikkoa oli näin kulunut, ja talvi oli tulossa.
+Venäläiset ihmettelivät, että Ranskan armeija niin kauvan viipyi
+Moskovassa. "Ne pirun raukat", sanoivat venäläiset sotamiehet,
+"neljäntoista päivän perästä ne eivät enään kykene kantamaan
+kiväärejänsä, ja pakkanen panee kynnet tippumaan heidän sormistaan."
+
+Aamulla 19:nä päivänä suuri armeija lähti Moskovasta. Italian
+varakuningas johti etuvartiostoa, sen jälkeen kulki Ney, sitten
+keisarin kaarti ja vihdoin Davout. Mortier lähti kaupungista vasta
+23 p:nä aamulla räjäytettyään -- Napoleonin käskystä -- Kremlin
+linnan ilmaan. Kun venäläiset olivat hävittäneet sen kaupungin,
+jossa Napoleon toivoi saavansa talvimajan, oli se virittänyt hänessä
+kaikki pahat vaistot. Kerrotaan, että hän saapuessaan kaupunkiin ja
+nähdessään varastomakasiinit tulessa oli antanut käskyn ryöstää ja
+tappaa kaikki, jotka tavattiin: "semmoiset barbaarit eivät ansaitse
+elää". Nämä käskyt ilmaisevat julmuutta, josta ainoastaan harvoin
+tavataan jälkeä Napoleonissa, ja ehkä se aiheutui semmoisesta
+mielenhäiriöstä, jota kerran ennen hänessä olemme huomanneet toisissa
+oloissa, jolloin kaikki oli kyseessä, nimittäin brumaire'in 19 p:nä.
+Silloin hän, "puhuttuansa rajusti ja tietämättä mitä sanoi" -- jos
+saamme uskoa hänen veljeänsä Lucien'ia -- "antoi kaartille, joka
+tyhjensi salin, käskyn surmata jokaisen, joka asettui vastarintaan."
+Mutta silloin oli tätä satunnaista mielenhäiriötä seurannut
+päättäväisyys ja toimintatarmo; nyt sitä seurasi vain häilyväisyys ja
+alakuloisuus.
+
+Napoleon oli pannut liikkeelle huhun, että hän kulki lounaaseen
+(Kalugan tietä) ainoastaan etsiäksensä vihollisen ja voitokkaan
+taistelun jälkeen palataksensa Moskovaan. Hän oli sillä saavuttanut
+sen, että Kutusov vetäytyi yhä kauemmaksi taaksepäin, ja siten hän
+pääsi pari päivää hänen edelleen. Mutta jo lokakuun 24 p:nä 50,000
+venäläistä kävi Eugène'in 18,000 miehen kimppuun Malojaroslavetzin
+luona, mutta ne syöstiin takaisin; tie oli taas avoin, mutta jo
+seuraavana päivänä Kutusovin koko armeija, 126,000 miestä ja 700
+tykkiä, sen taas sulki. Napoleon oli tiedusteluretkellä vähällä
+joutua kasakkapatrullin vangiksi. Hän kokosi sotaneuvoston, ja Murat,
+kuten ainakin, ehdotti hyökkäystä, mutta Napoleon itse ja hänen muut
+kenraalinsa pysyivät lujina päätöksessään välttää yhteentörmäystä ja
+väistyä pohjoiseen, toisin sanoen antautua valtatielle Smolenskia
+kohden, samalle tielle, jota myöten olivat tulleet ja jossa maaseutu
+monien penikulmien alalla oli tyhjäksi puserrettu.
+
+Ilma oli lokakuun viimeisinä ja marraskuun ensimäisinä päivinä
+kaunis ja aurinkoinen, aamuisin hiukan pakkasta. 1812 vuoden talvi
+todellakin saapui tavallista myöhemmin; vasta marraskuun 6 p:nä
+satoi lunta, ja 7 p:nä oli kova 8-12 asteen pakkanen ja lumimyrsky.
+Armeija oli riittämättömästi varustettu vaatteilla venäläistä talvea
+varten ja kärsi hirveästi pakkasesta. Sotamiehet eivät jaksaneet
+enään kantaa kiväärejänsä; pakkasen paleltumat lisäsivät heidän
+kärsimyksiään, ja nälkä ja vilu sai heidät tylsiksi ja vastustukseen
+kykenemättömiksi: ken vaan liiaksi loittosi maantieltä ruuan hakuun,
+sen sieppasivat kasakat, jotka nyt alkoivat parveilla armeijan
+ympärillä yhtä lukuisina kuin petolinnut ilmassa. Ei ollut enään
+ihmistunteen merkkiäkään lähimäistä kohtaan. Lievimmin haavoitetut,
+jotka keisarin käskystä kuljetettiin kuormarattaissa, viskattiin
+syrjään, kun olivat haittana tiellä. Ei olisi yksikään kurottanut
+kättänsä isänsä auttamiseksi. Kaikki tuntemisen kyky oli sammunut;
+ei edes kohtaloa vastaan nuristu. Semmoinen oli yleinen tila,
+mutta ei saa unohtaa, että ranskalaiset lääkärit ja upseerit, jopa
+moni sotamies rintamassa, osottivat näissä epätoivoisissa oloissa
+verratonta sankariutta ja uhraavaisuutta lieventääksensä väkensä ja
+toveriensa kärsimyksiä.
+
+Mutta se hyvä tästä lumesta oli, että se valkoisella vaipallaan
+peitti niiden kumppanien ruumiit, joita tuhansittain jo menomatkalla
+oli kaatunut tienvieriin, ja se peitti pikaisesti nekin, jotka
+paluumatkalla sortuivat. Ääretön oli tämä hautausmaa, jossa haudat
+olivat lumesta eikä mullasta. Erään nuotiotulen ääressä peitti lumi
+yhtenä yönä 800 kuollutta; tykit jätettiin, kun hevoset kuolivat
+nälkään. Ne teurastettiin heti sotamiesten syötäviksi.
+
+Hitaasti liikkui pitkä jono Smolensk'ia kohti. Mutta Vjasman luona
+täytyi Davout'n marraskuun 8 p:nä kestää kova taistelu Kutusov'ia
+vastaan, jolloin hän menetti 4,000 kuollutta ja 8,000 vankia.
+Matkalla Vjasmasta Smolensk'iin kahakoitiin lakkaamatta, ja
+yksinomaan Ney'n sankarillisten ponnistusten avulla ranskalaisten
+onnistui miehittää Smolensk ennen vihollisen tuloa.
+
+Keisari oli alussa matkustanut vaunuissa, mutta pian tiet kävivät
+mahdottomiksi ajaa, ja hänen täytyi, kuten useimpien kenraalienkin,
+kävellä jalkaisin. Pieni kävelykeppi kädessään tuon pienen miehen
+nähtiin puolalaisessa turkissa ja kolmisärmäinen hattu päässänsä
+vaivaloisesti ponnistavan eteenpäin rajattomilla lumikentillä. Mutta
+ei ainoakaan piirre hänen valjuissa kasvoissaan ilmaissut mitä hän
+kärsi. Ei oltu kuitenkaan vielä lopussa. Smolensk'issa, jossa hän
+oli luullut tapaavansa runsaita varastoja ja kaikki järjestyksessä,
+häntä odottivat uudet pettymykset. Sillä ne riittämättömät varastot,
+joita täällä tavattiin, olivat jo ensi päivinä nälkäiset sotamiehet
+ryöstäneet, ja lisäksi olivat venäläiset pakottaneet siellä
+majailevan kenraalin, _Victor'in_, peräytymään, niin ettei enään
+voitu puolustaa Väinän ja Dnjepr'in välistä tietä.
+
+Mutta enimmin huolestutti Napoleonia Parisista saapunut tieto,
+hänen vielä ollessa parin päivän matkan päässä Smolensk'ista, tieto
+salaliitosta, jonka oli saanut aikaan kenraali Malet, joka jo ennen
+oli juonitellut häntä vastaan; siitä hän nyt näki, kuinka heikolla
+perustuksella hänen suuri rakennuksensa seisoi. "Ei siis ollenkaan
+ajatella poikaani Napoleon II:a eikä keisarikunnan laitoksia!" hän
+huudahti, ja hän ymmärsi nyt, että hänen läsnäolonsa Parisissa oli
+välttämättömämpi kuin milloinkaan.
+
+Marraskuun 12-17 päivinä armeija lähti Smolensk'ista ja kulki
+länteen. Miehiä siinä oli vain 50,000; kärsimykset alkoivat
+uudestaan, mutta kova, säälimätön todellisuus oli vihdoin herättänyt
+Napoleonin hänen haaveiluistaan. Unelmien lumous oli lakannut, ja
+hän oli taas tullut omaksi itsekseen. Krasnojen luona hän viskaa
+takaisin vihollisten kolmikertaisen ylivoiman. Mutta niitä kuhisee
+yhä esille, ja viime hetkessä hän sai tietää, että venäläiset olivat
+karkoittaneet sen osaston, jonka piti vartioida ylimeno pienen
+Beresina-joen poikki ja sulkeneet häneltä tien; hän oli vähällä
+joutua kokonaan saarroksiin.
+
+Vaaran kanssa Napoleonin tarmo kasvoi. Hänen ruumiillinen
+hyvinvointinsa palasi, ja hänen neronsa ilmeni taas täydessä
+valossaan. Joen ylimenopaikka Borissov valloitetaan; mutta silta
+on poltettu, joki tulvillaan viime päivien suojailmasta, suuret
+jäälautat liikkuvat kuohuvassa virrassa ja sen rannat ovat
+liejuisia. Mutta Napoleon oli vielä pakolaisenakin niin pelottava,
+että ne kolme venäläistä kenraalia, jotka komensivat kukin omaa
+armeijaansa ja joista yksi seisoi vastaisella rannalla valmiina
+ottamaan häntä vastaan, eivät rohjenneet antautua taisteluun hänen
+kanssaan. Sotajuonella hän petkutti jälkimäisen lähtemään pois siitä
+paikasta, jossa hänen aikomuksensa oli käydä joen yli, ja onneksi
+saapui insinöörikenraali Eble samana p:nä, 25:nä. Sillan ainekset
+ja pontonit olivat kuljettaessa turmeltuneet, mutta Eble'n oli
+onnistunut pelastaa kenttäpaja ja jonkun verran siltahirsiä. Ja heti
+pimeän tultua hän ryhtyi sillan rakentamiseen. Pionierit, jopa itse
+vanha kenraali, raatoivat kurkkua myöten vedessä, ja klo 1 seuraavana
+päivänä silta oli valmis. "Tähteni loistaa vielä", huudahti Napoleon,
+kun sotajoukko, joka oli sulanut 35,000 asekuntoiseksi mieheksi,
+alkoi astua ylitse. Klo 4 olivat seuraavat sillat valmiit, ja 26 ja
+27 p:nä kulki armeija ylitse alituisesti kamppaillen joen kummaltakin
+rannalta ahdistavaa vihollista vastaan. Mutta länsirannalla
+viholliset pian työnnettiin takaisin, ja ranskalaisten etujoukko
+kulki eteenpäin lounaaseen: 27 p:nä Napoleon vei joen yli kaartinsa,
+jonka 47,000 miehestä oli jälellä vain 6,400.
+
+Joen kummallakin rannalla jouduttiin taas taisteluun 28 p:nä.
+Ney -- joka Eugène'in kanssa koko tällä onnettomalla retkellä
+oli saavuttanut suurimman kunnian sotilaallisella kunnollaan ja
+ihmisystävällisyydellään -- veti loistavalla miehuudella väkikalikkaa
+vihollisen kanssa: vastaiselta rannalta jälkijoukko -- 6,000
+miestä -- kenraali Victor'in johdossa suojeli 40,000 venäläistä
+vastaan aseettomien suuren joukon ylimenon ja pääsi itse yli pimeän
+turvissa. Mutta sen jälkeen sillat muuttuivat mitä kauhistuttavimpien
+kohtausten näyttämöksi. Sillä joukko myöhästyneitä -- lukuisasti
+naisia, lapsia ja sairaita -- jotka kehoituksista huolimatta eivät
+olleet suostuneet ajoissa luopumaan vaunuista, joissa kuljetettiin
+vielä varalla olevia kallisarvoisia ruokatavaroita, syöksyi nyt
+silloille, venäläisten yhä ahdistaessa. Hurjassa kamppailussa
+henkensä puolesta tunkeilivat ne pelastaville lankuille, viimeksi
+joutuneet työnnettiin veteen, suuria kuormavaunuja vetäviä, pelosta
+hurjistuneita hevosia ajettiin elävien ja kuolleiden yli, ja
+vihollisen tykkien luodit kyntivät syviä vakoja tiiviisti ahdettuun
+joukkoon. Silloin romahti toinen silta alas korviasärkevän kirkunan
+vallitessa ja täytti joen elävällä kantamuksellaan; mutta seuraavana
+aamuna, kun pionierit sytyttivät toiset sillat hävittääksensä ne
+ahdistavalta viholliselta, nähtiin vielä monien myöhästyneiden,
+haavoitettujen ja raajarikkoisten kauhistuneina tuijottavan ahnaita
+liekkejä ja syöksyvän jokeen pelastuaksensa vieläkin kauheammasta
+kuolemasta.
+
+Mutta pakkanen oli taas kiihtynyt, ja se sai nämä inhimilliset haamut
+jähmettymään siihen asemaan, jossa olivat. Joki oli niellyt useimmat,
+mutta rannalla ja kiinteällä jäällä oli päälle 24,000 ruumista
+sirotettuna. Toiset seisoallaan, toiset polvillaan, hevoset ja vaunut
+vieressään, aavemainen sotajoukko jähmettyneenä kuoleman kauhuun.
+
+Todellinen ihme oli pelastanut Napoleonin armeijan jäännökset,
+ihme, joka tuli mahdolliseksi ainoastaan siten, että hänen uskonsa
+kohtaloonsa, neroonsa uudestaan oli elpynyt. Sama usko kohtalonsa
+järkähtämättömään kulkuun, joka, kun Davout marraskuussa 1811
+ilmoitti hänelle, että Saksan kansa oli hänelle kovin vihamielinen,
+sai hänen kirjoittamaan vastaukseksi: "Pyydän teitä olemaan
+levittämättä moisin juoruja, aikani on siksi kallis, etten voi
+ajatella sellaisia hullutuksia... Tämä kaikki aiheuttaa minulle
+vain ajanhukkaa, häiritsee mielikuvitustani turhilla kuvilla ja
+käsityksillä" -- sama usko sai hänet taas Beresinan luona, jossa
+olot kysyivät koko hänen tarmoansa, tiuskaamaan lähetille, joka
+toi kaikenlaisia onnettomia tietoja ja toisti niitä, luullen ettei
+keisari ollut niitä kuullut, katkeroituneena huudahtamaan: "Herkeä
+helvetissä, ihminen! Miksi tahdot väkisin häiritä mielenrauhaani?"
+Mitä nyt saattoi tapahtua siipien puolella, vähänpä siitä, hänen
+mielessään oli nyt vain sillan rakentaminen joen yli.
+
+Loistava vastarinta oli särkenyt venäläisten suunnitelmat, ja
+Venäjän sotajoukot, jotka pakkasesta olivat kovasti uupuneet,
+eivät nekään kyenneet tarmokkaasti ahdistamaan. Napoleon samosi
+eteenpäin alituisesti kasakkaparvien hätyyttämänä. Mutta nyt
+vasta talvi tuntui päässeen oikein valtaan, ja joulukuun ensi
+viikkoina pakkanen yltyi 30 asteeseen. Sotamiehet, jotka tähän
+asti olivat kestäneet, heittivät pois aseensa. Joulukuun 5 p:nä
+Napoleon kokosi kenraalinsa neuvotteluun Smorgonj'iin. Siellä sai
+Eugène lukea heille 29:nnen sotakertomuksen, jossa hän ensi kerran
+ilmaisi Ranskalle ja liittolaisilleen sen onnettomuuden, joka oli
+kohdannut mahtavaa "suurta armeijaa". Siinä kuitenkaan ei puhuttu
+koko onnettomuudesta, vaan ainoastaan siitä, mitä sillä hetkellä ei
+voitu salata. Varsinaisena syyllisenä oli Venäjän talvi, ja armeijan
+hajaantumisesta puhutaan vain peitellyin sanoin. "Ne miehet, joille
+luonto oli lahjoittanut sielunvoimia, jotka kohottivat heidät kaiken
+yli, olivat pysyneet reippaina ja esiintymisessään entisellään ja
+näkivät uusissa vaaroissa tilaisuuden saavuttaa uutta mainetta." Ja
+jotta hänen vihamiehensä eivät luulisi, että hän itse oli menettänyt
+tarmonsa tai rohkeutensa näissä oloissa, hän antoi tiedonannon loppua
+sanoihin: "Hänen majesteettinsa keisarin terveys ei ole koskaan ollut
+parempi."
+
+Mutta nuo harvat kotiin päässeet sotamiehet eivät olleet niin mykkiä
+kuin jääpatsaat Beresinan rannoilla, ja tiedot Venäjän-retkestä
+herättivät kauhistuksen koko Euroopassa.
+
+Keisari ilmoitti kenraaleilleen, että hänen läsnäolonsa Parisissa oli
+välttämätön, jonka vuoksi hän jätti komennon Murat'lle. Hän kiitti
+heitä hyvästä palveluksesta, syleili heitä ja lähti sieltä varsin
+salaisesti, seuranaan vain Duroc, Caulaincourt, eräs puolalainen
+kapteeni ja Rustan. Sanotaan, että häntä vastaan matkalla tehtiin
+kaksi murhayritystä. Joulukuun 19 p:nä hän oli Parisissa.
+
+Joku päivä sitä ennen Ney oli vienyt armeijan viimeiset tähteet, 700
+miestä, rajan yli.
+
+Mutta Napoleonin liittolaiset, preussilaiset ensimäisinä, jotka
+näkivät nämä muutamat sadat miehet ja kuulivat, että siinä nyt
+olivat kaikki ne, jotka olivat pelastuneet Venäjältä, ymmärsivät,
+että hänen valtansa oli saanut iskun, jonka jälkeen sen oli vaikea
+pysyä pystyssä. Viha ranskalaisia sortajia vastaan leimahti kansassa
+ja pyrki ilmoille, ja tieto, että preussilainen armeijakunta
+peräytymismatkalla oli joutunut erilleen ja kenraali York'in johdolla
+joulukuun 30 p:nä tehnyt venäläisten kanssa välisovinnon pysyäkseen
+puolueettomana, nosti äärettömän riemun, jota ei edes varovainen
+kuningas voinut vastustaa. Vaikka hän tosin ei paljonkaan luottanut
+tsaariin, pakotti hänet kuitenkin kansan mielipide rupeamaan liittoon
+Venäjän kanssa helmikuun 27 p:nä 1813. Mutta Venäjä oli jo edellisenä
+suvena lähennellyt Englantia ja toimittanut sen hallitukselle tietoja
+Ranskan armeijan yhtämittaisesta menehtymisestä, jopa vihdoin
+Englannin välityksellä ryhtynyt liittoon Espanjan hallituskunnan
+kanssa. Maaliskuun 17 p:nä 1813 Preussi julisti sodan Ranskaa
+vastaan. Venäjään ja Preussiin liittyivät lähemmin Englanti ja
+Ruotsi. Siellä oli kruununprinssi Kaarle Juhana jo elokuussa 1812
+kehoittanut tsaaria kestämään kamppauksessa Napoleonia vastaan ja
+jättänyt hänen käytettäväkseen ne venäläiset sotajoukot, jotka tsaari
+sopimuksen mukaan oli antanut Ruotsille Norjan valloittamista varten.
+Englanti takasi tämän anastuksen, ja se tuntui kruununprinssistä
+luotettavammalta kuin Napoleonin lupaus antaa Ruotsille Pommeri ja
+osia Preussin valtakunnasta, joten siis maaliskuun 3 p:nä liitto
+Venäjän kanssa allekirjoitettiin. Itävalta toistaiseksi pysyi
+puolueettomana.
+
+Sillä aikaa kun Napoleonin viholliset liittoutuivat yhteen, hän
+raatoi mitä ihmetyttävimmällä toimintatarmolla. Hän tuli taas omaksi
+itsekseen konsulaatin ajoilta; kansainvälisestä politiikistansa,
+joka varsin vähän oli käynyt yhteen kansallisen ranskalaisen
+politiikin kanssa, hän oli luopunut. Teräväjärkinen Talleyrand osasi
+naulan päähän sanoessaan: "Jo nyt on aika keisari Napoleonin taas
+ruveta Ranskan kuninkaaksi". Mutta vaikka Ranskan kansa ei ollut
+piitannut Napoleonin maailmansuunnitelmista, niin kyllä se kumminkin
+puolustaisi asemaansa Euroopan ensimäisenä kansana, ja Napoleon
+sai taas mahtavan liittolaisen ranskalaisesta isänmaallisuudesta
+ja turhamielisyydestä. Ja kyllä se olikin tarpeen, sillä hän vaati
+suunnattomia uhrauksia. 1813 vuoden talven ja kevään kuluessa
+hän oli polkenut esille Ranskan maaperästä uusia armeijoja, ja
+maaliskuussa hän luuli voivansa laskea Ranskan lippujen alla seisovan
+puolen miljoonaa miestä. Jotta Saksi ja Itävalta, jotka horjuivat
+liittolaisten ja Napoleonin ystävyyden vaiheilla, eivät antaisi
+houkutella itseänsä vihollisten puolelle, hän päätti tarttua miekkaan
+ja voitolla solmia ne uudestaan itseensä.
+
+Mutta kun hän huhtikuun lopussa tarkasti uusia joukkojansa,
+hän huomasi arvostelleensa niiden luvun liian suureksi ja että
+hänellä 300,000 miehen luvusta oli vain 180,000 koolla. Ja nyt
+vasta ilmenivät täydellisesti Venäjän-retken raskaat vauriot.
+Upseerien puute oli tuntuva, eikä hän ollut saanut ratsuväen
+lukua 10,000 suuremmaksi. Paras tykistö ja monet parhaimmista
+kenraaleista makasivat teiden varsilla Venäjällä. Lääkäri- ja
+muonitusvirastot kaipasivat paljon parannusta. Napoleon muisti
+ensimäisen, huonosti varustetun italialaisen armeijansa ja sanoi,
+viitaten persoonallisuutensa ja neronsa merkitykseen: "Minä en käy
+tätä sotaa keisarina, vaan kenraali Bonapartena". Ja Lützen'in
+taistelussa toukokuun 2 p:nä, jossa kaikki riippui siitä, kykenikö
+Ney nuorine joukkoineen, jotka olivat marsseissa uupuneet, huonosti
+ravitut ja tuskin ampumaan harjaantuneet, pitämään puoliaan sotaan
+tottuneita preussiläisiä ja heidän oivallista tykistöänsä vastaan,
+Napoleon taas muuttui kenraaliksi Rivolin ja Arcole'n ajoilta; hän
+sähköitti joukkonsa kuten ennen, ja häntä tervehtivät äärettömällä
+riemastuksella hänen nuorimmat rekryyttinsä samoin kuin ennen hänen
+koetellut sotamiehensä.
+
+Voitto kyllä sai Saksin Ranskan puolelle, mutta niin ratkaisevaa
+vaikutusta sillä ei ollut, että Itävalta olisi tehnyt samoin.
+Päinvastoin. Napoleon sai pian varmuuden siitä, että Itävalta,
+tinkiessään ja sovintoa hieroessaan, todellisuudessa oli siirtynyt
+hänen vihollistensa puolelle. Hän antaa heti Eugène'in koota armeijan
+Italiaan uhkaamaan Itävaltaa tältä taholta ja koettaa ruveta
+välittelyihin tsaarin kanssa saadaksensa Itävallan tuumat raukeamaan.
+Mutta voitto Bautzen'in luona toukokuun 21 p:nä tuli Neyn virheen
+kautta yhtä vähän musertavaksi liittolaisille kuin Lützeninkin
+tappelu, eikä tsaari tahtonut tietää mitään Napoleonin tarjouksesta,
+vaan ehdotti aselepoa. Jos Napoleon olisi tiennyt, kuinka erimielisiä
+liittolaisten pääkortteerissa oltiin sodan jatkamiseen nähden ja
+kuinka välttämätön heille aselepo oli, eipä hän kai siihen olisi
+suostunut, ja hän on sittemmin myöntänyt suurimmaksi virheekseen,
+että hän niin teki. Mutta hänellekin oli aselepo suotava, sillä
+hän suuressa määrässä kaipasi lepoa, saadaksensa armeijan, jota
+taudit rasittivat, parempaan kuntoon; sitäpaitsi Ranskassa mieliala
+yhä enemmän vaati vihollisuuksien lakkaamista. Aselepo oli kestävä
+heinäkuun 20 p:ään.
+
+Aseiden levätessä käytiin itsepintaista diplomaattista kamppailua
+Napoleonin ja liittoutuneiden ruhtinasten diplomaattien kesken. Mutta
+yhtä vähän kuin hänen onnistui miekalla erottaa Preussia ja Venäjää
+toisistansa, yhtä vähän hänen onnistui diplomaattisessa taistelussa
+estää Itävaltaa liittymästä niihin, ja jo kesäkuun 28 p:nä hänen
+keisarillinen appensa suostui tsaarin ja Preussin kanssa salaiseen
+sopimukseen, jonka mukaan, ellei Napoleon ennen aselevon loppua,
+heinäkuun 20 p:ään, suostuisi hajoittamaan Varsovan herttuakuntaa ja
+antamaan sitä Danzig'in ohessa takaisin Preussille sekä illyrialaisia
+maakuntia keisari Fransille, häntä vastaan julistettaisiin sota. Nuo
+kolme valtakuntaa suostuivat keskenään, etteivät rupea mihinkään
+erityisrauhaan Napoleonin kanssa, vaan taistelevat yhteisessä sodassa
+pitäen silmällä, että Ranska supistetaan luonnollisiin rajoihinsa.
+
+Mutta Prag'in konferensissa, jossa keskusteltiin lopullisen rauhan
+mahdollisuudesta -- sillä Napoleonkin nyt halusi rauhaa Venäjän
+kanssa, vaikka suurillakin uhrauksilla -- ei tuntunut enään,
+sitten kun tieto oli saapunut, että Wellington kesäkuun 21 p:nä
+oli perinpohjin lyönyt ranskalaiset joukot Vittorian luona ja
+karkoittanut ne miltei koko Espanjasta, olevan ollenkaan halua sodan
+lopettamiseen. "Vaaditaanko minulta", sanoi Napoleon Dresden'issä
+Metternich'ille, joka esitti hänelle liittoutuneiden ehdotuksen
+kesäkuun 28 p:ltä, johon vielä oli lisätty Rein-liiton hajoittaminen
+ja preussilaisten maakuntien takaisin antaminen, "vaaditaanko, että
+häpäisisin itseni? En koskaan! Teidän valtaistuimella syntyneet
+hallitsijanne saattavat antaa voittaa itsensä parikymmentä kertaa
+ja sittenkin joka kerta palata pääkaupunkiinsa. Mutta minä olen
+vain onnen lapsi, ja minä lakkaan hallitsemasta samana päivänä,
+jona lakkaan herättämästä kunnioitusta." Hänen tarjouksensa eräiden
+maakuntien luovuttamisesta hylättiin; aselepo, joka sillä välin oli
+pitennetty, päättyi elokuun 16 p:nä, ja vihollisuuksiin ryhdyttiin
+heti.
+
+Ranskan armeija oli Napoleonin uupumattomilla ponnistuksilla saatu
+kartutetuksi noin 440,000 mieheksi. Päävoima oli Saksissa ja
+Schlesiassa Dresden'in ja Liegnitz'in välillä. Tämä kaupunki, jonka
+Napoleon oli linnoituttanut, oli hänen tukipisteensä seuraavan sodan
+alussa. Liittoutuneet asettivat noin 480.000 miestä häntä vastaan;
+heidän sotaretken-suunnitelmansa oli lopullisesti valmistanut
+Bernadotte. Jo elokuun 26-27 p:nä oli taistelu Dresden'in luona,
+jossa Napoleon sai loistavan voiton vihollisistaan ja heidän
+armeijansa joutui täydellisimpään epäjärjestykseen. Mutta hänellä
+ei ollut aavistustakaan siitä, mihin määrään voitto oli herpaissut
+heidän voimansa, ja vasta liian myöhään selvisi hänelle sen merkitys;
+hänen kenraaleillaan oli ollut vastainen onni useissa otteluissa;
+semminkin lyötiin Vandamine elokuun 28-30 p:nä ja Ney syyskuun 5:nä,
+ja Napoleonin täytyi vetäytyä Elben länsirannalle.
+
+Mutta vihollisen saadessa alituisesti lisävoimia, ranskalainen
+armeija yhä vaan sulautui. Huono ruoka näissä tyhjiin puserretuissa
+maissa, joissa asunnot olivat kurjat ja sairaudet alituiset,
+vei sotamiehet joukottani sairaaloihin, mutta pahinta oli, että
+alakuloisuus ja haluttomuus sotaan, semminkin korkeammissa
+upseereissa, siveellisesti turmeli koko armeijan. "Sotajoukkonne
+haluaa rauhaa", oli Metternich sanonut Napoleonille Dresden'issä, ja
+tämä oli katkerasti vastannut: "Ei, ainoastaan kenraalini". Missä
+voittaja ei ollut itse saapuvilla, kävi kaikki hullusti, ja itse
+hän tunnusti Marmont'ille, että hänen shakkipelinsä yhä hämmentyi.
+Ja horjuvana ja vailla päättäväisyyttä hän ilmoittaa "tyytyvänsä
+tekemään muutaman siirron siellä ja täällä ja odottavansa mitä aika
+myötänsä tuo". Mutta nämä pikkusiirrot, jotka 1796 Italiassa olivat
+tulisen toimintahalun tuloksia, olivat nyt ainoastaan todistuksena
+epävarmuudesta ja väsymyksestä.
+
+Sillä Napoleon oli väsynyt. Hänen käskyjään ei toteltu kuten ennen,
+ja hänen marsalkkinsa ja kenraalinsa rohkenivat esiintyä häntä
+kohtaan tavalla, joka ennen olisi ollut tuiki mahdoton. "Napoleonia
+ei enään tunnettu entisekseen tämän retken aikana", sanoo Marmont,
+ja toinen tietää kertoa, että hän -- tuo muutoin aina toimelias --
+tuntikausia virui sohvalla tai istui pöydän ääressä piirustaen ilman
+mitään ajatusta suuria kirjaimia paperille.
+
+Napoleon ei enään nähnyt tähtensä loistavan edessään, alakuloisuus
+oli vallannut hänet. Hän tiesi vain, että hän mieluummin tahtoi panna
+kaikki yhdelle kortille kuin sallia, että häneltä vähitellen valta
+riistetään.
+
+Tuskin hän lieneekään täydellä todella tehnyt sitä rauhanehdotusta,
+jonka hän lokakuun 17 p:n illalla, jolloin suuri taistelu Leipzig'in
+luona jo oli alkanut, lähetti keisari Fransille. Kaikissa tapauksissa
+hän siltä riisti kaiken merkityksen, kun hän, muutoin suostuen
+moniin uhrauksiin kaikilla muilla tahoilla, piti kiinni siitä, ettei
+Italiaa saisi palauttaa Itävallalle. Hän oli viimeiseen saakka
+osoittanut halua rauhanvälittelyihin, hän oli kyllästynyt siirtoihin
+siellä täällä, väsynyt kantamaan kaikkea taakkaa hartioillaan,
+väsynyt syyssateisiin; nyt hänellä oli vihollinen ympärillään,
+Blücher preussiläisineen, Bennigsen venäläisineen, Schwarzenberg
+itävaltalaisineen, Bernadotte ruotsalaisineen. Hän ei voinut päättää
+aikanaan peräytymistä -- tahi arveliko hän ehkä, että hänellä
+sittenkin aina oli riittävä voima voittaakseen vastustajansa, mitä
+tuumia tämä lieneekin sommitellut? Oli miten oli -- nyt pommi oli
+räjähtävä.
+
+Leipzig'in taistelu lokakuun 17-19 p:nä 1813 kääntyi liittoutuneille
+voitoksi, mutta ei kuitenkaan voitoksi, josta he katsoen
+100,000-miehiseen ylivoimaansa puoleksi nälkään nääntyneen vihollisen
+rinnalla olisivat syystä voineet ylpeillä. Klo 4 iltapnolella
+lokakuun 18 p:nä keisari antoi käskyn peräytyä: sitten hän uupuneena
+ja ylen rasittuneena istui tuolille nuotion ääreen ja nukkui
+turvallisesti kädet polvillaan. Kenraalit seisoivat ääneti hänen
+ympärillään ja harjanteen kuvetta sotajoukot vetäytyivät pois;
+neljännestunnin hän nukkui, ja sitten äkkiä ponnahti unesta. Yönsä
+hän vietti Hôtel de Prusse'issä Leipzigissä.
+
+Tässä kaupungissa vallitsi 19 p:nä toivoton hämminki. Venäläinen
+sotilasosasto ilmestyi yht'äkkiä kaupunkiin, ja insinöörit sentähden
+räjähyttivät ilmaan Elsterin sillan sulkeaksensa ylimenon: mutta
+siten ranskalaisten jälkijoukko tuli eristetyksi peräytyvistä ja sen
+täytyi antautua. Marmont kannusti hevosensa jokeen; se vei hänet
+toiselle rannalle, mutta ruhtinas Poniatowski hukkui yrittäessään
+tehdä samoin. 60,000 ranskalaista makasi kuolleena tantereella,
+niiden joukossa 5 divisioonakenraalia, ja melkein kaikki Napoleonin
+kenraalit olivat haavoittuneet. Nyt kuljettiin takaisin Rein'iä
+kohden, mutta nälkä ja sairaus -- semminkin lavantauti -- keskeytti
+monelta paluumatkan. Voittajat arvelivat, että Napoleon tahtoi ryhtyä
+taisteluun Erfurt'in luona, ja kulkivat sentähden vain hitaasti
+eteenpäin. Siten hänen onnistui viedä noin 90,000 miestä Rein'in
+vasemmalle rannalle Mainz'iin, sittenkun hän lokakuun 30 p:nä oli
+voittanut baijerilaiset Hanau'n luona.
+
+Mainz'issa uudistuivat Venäjan-retken tapaukset, ja Napoleonin
+täytyi linnan akkunoista nähdä toisen suuren armeijansa sotamiesten
+joukottain kuolevan nälkään kaupungin kaduilla. "Uudet rekryytit,
+jotka oli joitakuita kuukausia sitten riistetty kylistään,
+huusivat kuollessaan vanhempiansa ja hevosiansa ja lehmiänsä."
+Ruhtinas Metternich oli Dresden'issä sanonut hänelle: "Olen nähnyt
+sotamiehiänne; ne ovat lapsia. Kun tämä nuorten miesten armeija on
+hävinnyt, mihin sitten ryhdytte?" Napoleon kelmenee, loukattuna
+arimpaan kohtaansa, ja vastaa huonosti salatulla tuimuudella: "Te
+ette ole soturi ettekä tiedä mitä tapahtuu soturin sielussa. Minä
+olen kasvanut taistelutantereella, ja minun kaltaiseni mies ei, piru
+vie, piittaa muutamasta miljoonasta ihmishengestä."
+
+Ei, kumpa vain hänellä niitä olisi! Mutta mitäpä hän ei antaisi,
+jotta hän saisi ne nyt? Hän oli ilman liittolaisia, Rein-liitto oli
+purettu ja sen ruhtinaat olivat siirtyneet liittolaisten puolelle,
+Sachsen'in kuningas oli otettu vangiksi, Tanska oli pakoitettu
+Kiel'in rauhaan. Ainoastaan Italiassa Eugène taisteli uskollisesti,
+mutta ilman menestystä hänen kruununsa puolesta. Hollanti julistautui
+Napoleonia vastaan marraskuussa, ja Espanjasta Englanti pyrki Ranskan
+rajoja kohti. Jopa itse Murat, hänen rakas lankonsa, oli kääntänyt
+hänelle selkänsä ja heti Leipzig'in taistelun jälkeen rientänyt
+alas Neapeliin pelastaaksensa mitä pelastettavissa oli yleisestä
+häviöstä, joka oli tulossa. Napoleon ei ole enään tuo peloittava, hän
+ei vallitse enään Euroopaa nostamallaan kauhulla, ja hän käsittää,
+minkä merkityksen tämä saa Ranskassa. Suuret rekryytinotot, joissa
+ei otettu ainoastaan nuoria miehiä, vaan perheenisiäkin, jotka jo
+kerran olivat suorittaneet sotapalveluksensa, herättävät suurinta
+katkeruutta; mutta vihollinen seisoi oven edessä, ja Italian
+valloittaja oli sittenkin ainoa, johon luotettiin.
+
+Kaaderit kuitenkin täyttyivät niin hitaasti, ettei Napoleon voinut
+ajatellakaan rauhantekoa marraskuussa; hänellä ei ollut riittäviä
+voimia vaatimustensa kannattamiseksi eikä hän ollut vielä halullinen
+hyväksymään rauhaa kokonaan vihollistensa sanelun mukaan. Ja missä
+Napoleon itse ilmaisi myöntymistä, siellä Talleyrand heti tuli väliin
+juoninensa ja esti häntä voittamasta aikaa ja sen mukana voimaa.
+
+Napoleon kykeni kaikkiaan asettamaan yhteensä 400,000 miestä
+liittoutuneiden 1,100,000 vastaan. Näiden pääarmeijan piti Sweitsin
+kautta tunkea Ranskaan ja käydä Parisia kohti, Schlesian armeijan
+tuli saapua luoteesta ja yhdistyä siihen Seine'n ja Marne'n välillä.
+Wellington oli jo astunut Pyreneain yli ja uhkasi etelästä, päävoima
+kulki Reinin yli Basel'in luona joulukuun 21 p:nä ja uudenvuoden yönä
+toinen armeija Blücher'in johdolla samosi yli Mannheim'in luona.
+Bülow tunkeutui Hollantiin. Vihollinen ei seisonut Ranskan maassa
+-- niin julistettiin liittyneiden ruhtinaiden manifestissa Ranskan
+kansalle -- taistellaksensa Ranskaa vastaan, jonka toivottiin tulevan
+suureksi ja onnelliseksi, niin suureksi, jommoinen se ei ollut
+koskaan ollut kuninkaittensa aikana, vaan taistellaksensa Napoleonin
+turmiollista ylivoimaa vastaan.
+
+Ja juuri tätä vastaan ilmeni nyt lakiasäätävässä kokouksessa
+vastustus, josta isoon aikaan ei oltu kuultu mitään. Napoleon
+hajoitti vihoissaan kokouksen, ja todennäköisesti ainoastaan uhkaava
+vaara pelasti Ranskan tuimasta sisällisestä pulasta. Isänmaallisuus
+leimahti ilmi uudestaan, ja Napoleonin nero oli taas loistava ja
+innostava hänen kansansa.
+
+Keisari lähti Parisista armeijaan tammikuun 25 p:nä 1814. Hän
+aikoi menetellä entisen suunnitelmansa mukaan, hyökätä vihollisten
+joukkoihin ennenkuin ne joutuivat yhdistymään. Hän kääntyi ensin
+Blücheriä vastaan, jonka hän löi 27 p:nä Brienne'in luona, mutta
+vain tullaksensa taas itse lyödyksi La Rothiére'in luona helmikuun
+l p:nä. Blücher samosi pitkin Marne'a Parisia vastaan, mutta sitten
+kun Napoleon kolmessa taistelussa, helmikuun 10, 11 ja 12 p:nä, oli
+syössyt schlesialaisen armeijan takaisin, hän uudestaan kääntyi
+Blücheriä vastaan ja pakoitti hänet palaamaan Chalons'iin. Marnen
+rannoilta hän kiiti Seine-joelle, jota pitkin vihollisten pääarmeija
+eteni, löi Wittgenstein'in 17 p:nä Nangis'n ja Würtemberg'in herttuan
+18 p:nä Montereau'n luona. Uupumattomalla pikaisuudellaan ja
+kehittämällä koko sotataitonsa hän oli estänyt paljoa voimakkaampain
+vihollisten marssin pääkaupunkiin. Mutta hänen itseluottamuksensa
+mukana -- "minulla on 50,000 miestä", hän sanoi, "minun kanssani
+se tekee 150,000" -- hänen vaatimuksensa kasvoivat, ja Napoleon,
+joka ensimäisinä päivinä oli antanut Caulaincourt'ille vapaat
+kädet välitellä rauhaa millä ehdoilla tahansa, otti heti takaisin
+myöntymyksensä. Hän tiesi, että liittoutuneet ruhtinaat olivat
+suuressa määrässä erimieliset ja kadehtivat toisiansa, ja kun Ranskan
+kansa hänen voittojensa jälkeen rupesi nousemaan, hän äkkiä näki olot
+paremmassa valossa kuin isoon aikaan oli kyennyt näkemään.
+
+Mutta kaikki muuttui, kun Blücher'in onnistui maaliskuun 4 p:nä
+päästä yhteyteen Bülov'in johtaman pohjoisarmeijan kanssa.
+
+Rauhanvälittelyt lakkautettiin ja koko maaliskuun ajan taistelu
+jatkui kummankin joen välisellä alueella. Viholliset karttoivat
+mahdollisuuden mukaan otteluja keisarin itsensä kanssa, mutta löivät
+hänen marsalkkinsa ja kenraalinsa, missä vain niitä tapasivat.
+Reims'in luona hän 13 p:nä tuhosi venäläisten suuresti ylivoimaisen
+osaston, mutta vihdoin hänet voitti viisikertainen ylivoima Arcis'in
+taistelussa maaliskuun 20 p:nä. Hän valmisti nyt uuden suunnitelman
+lähteäksensä itään ja, uhkaamalla liittoutuneiden peräytymismatkaa,
+estääkseen heitä käymästä Parisia vastaan; mutta onnettomuudeksi se
+kirje, jossa hän keisarinnalle antoi tästä tiedon, joutui vihollisten
+käsiin, joka nyt ei antanut enään itseänsä pettää, vaan lähti suoraan
+pääkaupunkiin.
+
+Tämä liike itään päin -- St. Diziers'iin -- joka liittoutuneille
+tuntemattomana olisi ollut Napoleonille onnekas, tuli nyt
+seurauksiltaan varsin raskaaksi. Sillä Parisissa oli liian monta,
+jotka mielellään näkivät keisarin kukistuvan ja saivat tuulta
+purjeisiinsa vihollisten saapuessa. Napoleon, joka ensi kerran
+taisteli Ranskan maalla kansan silmien edessä, katui nyt liian
+myöhään, ettei hän -- peläten vallankumousta -- ollut riittävästi
+asestuttanut Parisin väestöä. Maaliskuun 28 p:nä hän antoi määräyksen
+kulkea Parisia kohden; mutta vaikka kyllä riennettiin, hänestä
+sittenkin marssittiin liian hitaasti, ja kun hän matkalla sai
+toisen tiedon toisensa jälkeen läsnäolonsa välttämättömyydestä sekä
+Marmont'in ja Mortier'n tappioista Frere Champenoise'in luona, hän
+kärsimättömyydestä sairastui. Hän oli nyt sotajoukoistaan kaukana,
+ainoastaan pieni osa hänen kaartiaan seurasi häntä; Villeneuve'in
+luona hän jättää senkin ja ajaa Caulaincourt'in kanssa huimaa vauhtia
+eteenpäin. Mutta yöllä hän sai Cour de France'in ravintolassa
+Fromenteau'ssa tietää, että Parisi oli antautunut samana päivänä,
+maaliskuun 30 p:nä, sitten kun Macdonald ja Mortier sotajoukkojen ja
+kansalliskaartin kanssa olivat urhoollisesti taistelleet kaupungin
+ulkopuolella. Hänen puolisonsa ja poikansa, jonka hän sanoi
+mieluummin näkevänsä kuristettuna kuin itävaltalaisena prinssinä
+kasvatettuna, olivat pari päivää ennen paenneet Blois'iin.
+
+Napoleon ei tahtonut uskoa ensimäistä tietoa kaupungin antautumisesta
+ja pyysi hevosia päästäksensä eteenpäin. Mutta pian saapui
+uusia tietoja, ja hänen täytyi vihdoin, katkerimmin tuskan
+purkauksin, myöntää, että kaikki oli liian myöhäistä. Hän lähti
+Fontainebleau'hon. Ja samalla aikaa kun tsaari ja Preussin kuningas
+Parisissa neuvottelivat aina liukkaan ja sukkelan Talleyrand'in
+kanssa Napoleonin viraltapanosta, jonka senaatti sääsi huhtikuun 2
+p:nä, bourbon'ien takaisin kutsumisesta Ludvig XVIII:n henkilössä,
+ja Napoleonin hovi- ja virkamiesten miettiessä, kuinka heidän tuli
+menetellä, samalla aikaa lyöty keisari istui Fontaineblau'ssa ja
+laski mahdollisuuksiansa. Vihollisten sotilaallinen asema oli varsin
+kehno, ja pienillä voimillaan hän vielä saattaisi tehdä ihmeitä.
+Lähinnä seisovien osastojen, Marmont'in, Mortier'n, Macdonald'in
+ja muiden, kanssa hänellä oli noin 60,000 miestä. Ja ulompana
+maassa seisoi Augereau'n sotajoukko Loire'n pohjoispuolella, Soult
+ja Suchet etelässä Bordeaux'n yläpuolella, jonka englantilaiset
+olivat miehittäneet. Paraatissa huhtikuun 4 p:nä sotajoukot häntä
+hurmaantuneina tervehtivät. "Parisiin! Parisiin!" ne huusivat;
+hän tiesi nyt, että hän saattoi luottaa sotamiehiin ja alempiin
+upseereihin.
+
+Mutta hän tiesi yhtä hyvin, ettei hän voinut luottaa marsalkkoihinsa
+ja kenraaleihinsa. Eikö hän ollut itse ennustanut, että ne ovat
+ensimäiset, jotka hänestä luopuvat tappion jälkeen? Jo tammikuussa
+Murat oli julkisesti liittynyt hänen vihollisiinsa. Paraatin
+jälkeen Ney, Lefebre, Oudinol ja Macdonald tulivat lähetystönä
+kenraalien puolesta Napoleonin luo lausuen vaatimuksenaan, että hän
+luopuisi kruunustaan poikansa eduksi -- jolla he tietysti olivat
+edellyttäneet, että Napoleonin järjestelmä jatkuisi ja että itse
+saisivat pitää virkansa ja arvonsa. Tämän vaatimuksen edessä Napoleon
+oli voimaton ja allekirjoitti luopumisensa kruunusta.
+
+Mutta Caulaincourt'ille, Ney'lle ja Macdonald'ille, jotka seuraavana
+päivänä jättivät asiakirjan tsaarille, tämä huomautti, ettei voinut
+tulla kysymystäkään mistään Napoleon II:sta, vaan että senaatin
+pitäisi kutsua Ludvig XVIII. Jos tämä tapahtuisi, marsalkat olisivat
+menettäneet pelinsä, ja Ney ja Macdonald vakuuttivat sentähden,
+ettei armeija ikinä suostuisi bourbonilaiseen hallitukseen,
+ja huomauttivat, että Itävallan keisarin tyttärenpojan täytyi
+olla riittävänä takauksena Euroopalle; ne näyttivät todellakin
+esityksillään tehneen vaikutuksensa tsaariin, kun eräs upseeri
+saapui tuoden sen tiedon, että Marmont oli luopunut Napoleonista ja
+sotajoukkoineen liittynyt viholliseen. [Sotajoukko oli houkuteltu
+ansaan. Se luuli olevansa menossa vihollista vastaan, kun Marmont'in
+kenraalit veivät sen itävaltalaisten ylivoiman alle.] Sillä oli
+kysymys ratkaistu, ja jotteivät joutuisi haaksirikkoon Napoleonin
+kanssa, Ney ja Macdonald puolestaan rupesivat välittelyihin
+itävaltalaisten kanssa ja suostuivat kotimatkalla Fontainebleau'hon
+aselepoon ilman keisarin lupaa.
+
+Se ärtyisä tapa, jolla Ney ja Macdonald esiintyivät entisen
+herransa edessä, joka viime aikojen kärsimyksissä oli menettänyt
+joustavaisuutensa ja vaikutuksensa, ilmaisi hänelle heti, ettei hänen
+luopumistansa poikansa hyväksi oltu hyväksytty. "Emme voi ruveta
+mihinkään verukkeisiin -- teidän täytyy ratkaista!" sanoi Macdonald,
+ja Ney lisäsi: "Nyt täytyy jättää kaikki ja panna pillit pussiin."
+He ilmoittivat hänelle liittoutuneiden ehdotuksen, että Elban saari
+jätettäisiin hänelle asuinpaikaksi, hän saisi 2 miljoonan frangin
+vuotuisen eläkkeen, keisarillisen arvonimen ja 400 kaartilaista --
+jotka hän itse saisi valita -- henkivartioikseen; Marie Louise saisi
+Parman. Keisari Frans'in ja Talleyrand'in mielestä Elba oli Ranskaa
+liian likellä, mutta päätös kuitenkin hyväksyttiin, ja huhtikuun 11
+p:nä Napoleon allekirjoitti, sittenkun Ludvig XVIII oli huudettu
+kuninkaaksi, vihdoin siten päätetyn sovinnon, joka häneltä ja hänen
+suvultaan riisti Ranskan ja Italian valtaistuimet.
+
+Huhtikuun 12 ja 13 p:n välisenä yönä sanotaan Napoleonin koettaneen
+riistää itseltään hengen myrkyllä, jota hän oli pitänyt muassaan
+Venäjän-retken ajoilta, mutta joka nyt oli menettänyt voimansa,
+vaikuttaen vain vatsantuskia ja ulostuksia. Mutta tässä kertomuksessa
+on ristiriitoja, ja vielä edellisenä päivänä Napoleon oli yksin
+hänelle ominaisen elämäntarmon voimalla itse lausunut, että itsemurha
+nykyisissä oloissa olisi raukkamaisuutta; "itsemurha ei sovellu
+periaatteisiini eikä siihen asemaan, jossa olen maailmassa".
+Tiedetään, että hän poti tuskallista vatsankouristusta -- isän
+perintö, josta hän ennusti kuolemansa seuraavan --, ja kun kuulemme
+myrkyn olleen opiumia, on se otaksuminen lähellä, että hän sillä
+oli tahtonut tukahuttaa tuskat ja että siten nuo mainitut oireet
+olivat syntyneet. Ei ole kummeksittava, että hänen ympäristönsä,
+joka ei käsittänyt hänen ylevää luonnettaan, arveli, että tavallinen
+kuolevainen olisi riistänyt itseltään hengen, kun siten kaikki
+toiveet ja koko elämän työ oli luhistunut, ja siitä syystä piti
+tapauksen itsemurhan yrityksenä. Mutta miehelle, jota voidaan sanoa
+miltei uskonnolliseksi haaveilijaksi, itsemurha tosiaankaan ei ole
+oikea elämän loppu. Joku päivä sen jälkeen Napoleon itse sanoi
+eräälle Itävallan kenraalille: "Minua tullaan moittimaan, että olen
+voinut pysyä hengissä kukistumiseni jälkeen. Mutta siinä ollaan
+väärässä. En huomaa mitään suurta siinä, että lopettaa elämänsä
+samalla tavalla kuin se, joka on menettänyt rahansa pelinsä." Tämä
+lausunto varmaankin ratkaisee tämän kysymyksen.
+
+Nyt oli siis kotka pantava häkkiin. Napoleon oli valinnut miehet,
+joiden tuli seurata häntä, ja oli viime hetkenä saanut kokea sen
+surun, että Berthier, joka oli seurannut häntä hänen ensimäisestä
+sodastaan, oli kiittänyt ja matkustanut pois palaamatta. Kun
+kukistunut keisari huhtikuun 20 p:nä meni _Cour-du-cheval-blanc'iin_
+Fontainebleau'ssa, jossa vaunut häntä odottivat, häntä seurasivat
+vain muutamat uskollisimmat upseerinsa. Mutta pihalla seisoivat
+vanhan kaartin tähteet sanoakseen jäähyväiset pienelle korpraalille.
+Rummut pärisivät, mutta hän teki kädellään viittauksen, ja kaikki
+vaikeni. Napoleon puhui:
+
+"Vanhan kaartini soturit! Sanon teille jäähyväiset. Kahtenakymmenenä
+vuotena olen aina tavannut teidät kunnian ja maineen tiellä.
+Näinä viime päivinä olette te kuten onnen päivinä aina olleet
+urhoollisuuden ja järkevyyden esikuvana. Teidän kaltaistenne miesten
+kanssa ei asiamme olisi ollut hukassa, mutta sodalla ei ollut rajaa.
+Olisi syntynyt kansalaissota, ja Ranska olisi siten tullut vain
+onnettomammaksi. Kaikki meidän etumme olen uhrannut isänmaalle. Minä
+lähden, mutta Te, ystäväni, jäätte palvelemaan Ranskaa. Sen onni
+oli ainoa ajatukseni ja on aina oleva toiveitteni tarkoitus. Jos
+olen ottanut pysyäkseni hengissä, niin olen tehnyt sen palvellakseni
+teidän kunnioitustanne. Tahdon panna muistiin ne suuret urotyöt,
+joita yhdessä olemme suorittaneet. Hyvästi, lapset! Tahtoisin
+kernaasti syleillä teitä kaikkia ja sulkea jokaisen rintaani vastaan.
+Antakaa minun ainakin syleillä kenraalianne. Tulkaa, kenraali Petit,
+antakaa minun syleillä teitä. Kantakaa luokseni salkokotka, että
+sitäkin syleilen -- kuulukoon se suudelma, jolla sitä suutelen,
+jälkeläisillemme. Hyvästi, lapset! -- Toivon teille kaikkea hyvää --
+älkää unohtako minua."
+
+"Kuulin ainoastaan huokauksia ja nyyhkytyksiä", sanoo silminnäkijä,
+eräs vanha sotamies, "ja olkoon sanottu, että itsekin itkin viljavia
+kyyneleitä, kun näin rakkaan keisarin lähtevän pois."
+
+Napoleon lähti neljän komissarion saattamana, jotka liittoutuneiden
+ruhtinaiden tahdosta seurasivat häntä. Tsaari oli puolestaan tämän
+tehtävän uskonut kenraali Schuvalov'lle, sanoen: "Suuren tehtävän
+uskon teille; te hengellänne vastaatte siitä, ettei hiuskarvaakaan
+taivuteta Napoleonin päässä". Lisäys saattoi olla varsin paikallaan,
+sillä matka ei ollut ilman vaaroja. Provence'in asukkaat olivat
+tulleet rojalistien agitaattorien toimesta kovin kiihtyneiksi
+"korsikalaista ihmissyöjää" vastaan. Kyytiasemille kokoontuivat ne
+suurin joukoin, särkivät vaunujen akkunoita, ja Saint-Canarat'ista
+täytyi Napoleonin valepuvussa jatkaa matkaansa. Mutta hänen mielensä
+tasaisuus oli murtunut. Valence'issa hän tapasi Augereau'n, ja
+tietämättä tämän vihamielisestä esiintymisestä häntä vastaan, hän
+ilman muuta tervehti häntä, mutta Castiglione'n herttua ei pitänyt
+tarpeellisena vastata. Nöyryytykset, väärinkäsitykset ja vihdoin
+roskaväen vallattomuuksien ja rojalistien salamurhaajain pelko
+musersivat hänen tahtonsa lujuuden. Kuten entisissä kuohuttavissa
+tilaisuuksissa, hänelle sattui puistuttavan itkun ja hermostuneen
+lörpöttelyhalun kohtauksia: hän laversi yhtä mittaa niistä
+milloinkin, itse tietämette mitä hän puhui.
+
+Vasta Fréjus'issa, kun hän oli saapunut englantilaiseen fregattiin
+_Undaunted'iin_, hän taas tuli kutakuinkin entiselleen.
+
+Toukokuun 4 p:n illalla 1814 _Undaunted_ laski ankkurin Elban
+pääkaupungin Porto-Ferrajo'n satamaan, ja kirkonkellojen soidessa ja
+tykkien paukahdellessa Napoleon astui maihin neljän neliöpenikulman
+suuruiseen valtakuntaansa. Viime aikojen suuret ja äkkiä vaihtuneet
+tapaukset, eikä suinkaan vähimmin hänen pakollinen työttömyytensä,
+olivat häneen kovasti vaikuttaneet, ja sentähden hän melkein
+jonkinmoisella mielihyvällä aamusta alkaen aina pitkin päivää,
+milloin jalkaisin, milloin ratsain samoili vuorista saarta pitkin.
+
+Hänen ensimäinen toimensa tarkoitti saaren laittamista parempaan
+puolustuskuntoon. Sillä tuumat hänen murhaamisestaan tai viemisestään
+johonkin kaukaiseen paikkaan, joiden hän tiesi olleen puheena
+Talleyrand'in neuvotteluissa, olivat hänelle osoittaneet, mitä hän
+saattoi vihollisiltansa odottaa. Yksinomaan huvin vuoksi ei hän
+siis asettanut noin 1200 miehen suuruista joukkoansa täydellisesti
+sotajalalle; lisäksi hän linnoitti sataman ja laittoi patterin
+autiolle kalliolle. Hänen laivastonsa muodosti ranskalainen priki
+"l'Inconstant", 16 kanuunalla varustettu, joka sovintokirjan
+mukaan kuului hänelle, yksi kuunari ja kolme pienempää alusta.
+Mutta hän järjesti tämän kääpiövaltion samalla hartaudella kuin
+ennen jättiläisarmeijansa. Hänen seuralaisensa onnettomuudessa,
+_Druot, Peyrusse ja Bertrand_, tulivat ministereiksi, _Cambranne_
+Porto-Ferrajon päälliköksi, ja vihdoin hän muodosti ympärilleen
+täydellisen hovin, hänellä oli ylimarsalkki, neljä kamariherraa y.m.
+
+Napoleonin toimintahalu painoi kuitenkin syvempiäkin jälkiä pienen
+saaren kehitykseen. Kaikkialle raivattiin teitä, rakennettiin
+siltoja, laitureita ja vesilaitoksia. Hän pani alkuun suuria viini- ja
+silkkimatopuiden istutuksia, laajensi suuria rautakaivoksia ja
+suolakeittiöitä, joista saatiin suuret tulot, yritti silkkiviljelystä
+ja koetti kaikin tavoin käyttää aluettaan edukseen. Saaren väestön
+hän kokonaan sai puolellensa suoruudellaan ja käytännöllisellä
+kunnollaan, mutta sittenkin eniten töillään saaren kehitykseksi.
+
+Viileämpänä vuodenaikana keisari asui Porto-Ferrajossa, hän
+itse oli laajentanut ennen sangen vaatimattoman palatsin, jossa
+usein pidettiin juhlia teattereineen ja tanssiaisineen. Saliin
+mahtui korkeintaan 200 henkeä; siellä tarjottiin virvokkeita, ei
+kuitenkaan jäätelöä, sillä jäätä oli vaikea saada, ja kustannus
+kaikkiaan ei saanut nousta 1000 frangia korkeammalle. Mutta
+lämpöisenä vuodenaikana hän muutti saaren korkeimmalle vuorelle,
+Monte Capannaan, jossa hän varjoiseen kastanjalehtoon rakennutti
+yksinkertaisen asuinrakennuksen. Täältä hänellä oli ihanin näköala
+itään saaren ja penikulman levyisen Piombino-salmen yli Italian
+rannalle, länteen sinisen Välimeren yli Korsikan vuorille. Hän sai
+täällä ottaa vastaan äitinsä ja sisarensa Pauline'n, ainoat hänen
+suvustaan, jotka kävivät häntä katsomassa hänen kukistumisensa
+jälkeen; ja täällä Marcianan poukamassa astui syyskuun 1 päivänä
+huolellisesti hunnutettu nainen maihin 4-5 vuoden vanha poika
+mukanaan ja lähti keisarin luo. Ihmiset luulivat, että hänen
+puolisonsa vihdoin oli tullut jäädäkseen hänen luoksensa, mutta
+kahden päivän kuluttua hän lähti taas pois lapsi muassaan. Napoleonin
+luona oli käynyt puolalainen kreivinna Walewska poikinensa.
+
+"Tahdon tästedes elää rauhantuomarina. Keisari on kuollut, minä en
+ole enään mitään, enkä ajattele muuta kuin pientä saartani. En ole
+enään maailmaa varten, ja harrastan vain omaa perhettäni, pientä
+taloani, muulejani ja lehmiäni." Nämä ovat kukistuneen imperaattorin
+omat sanat, ja ruokasalinsa seinään hän oli niiden mukaisesti
+antanut asettaa uuden filosoofisen mielilauseensa: Napoleo ubicumque
+felix, Napoleon on onnellinen missä hyvänsä. Mutta oli kaksi asiaa,
+jotka asettuivat häiritsemään sitä mielenrauhaa, jota hän aina
+halusi ilmaista. Toinen oli muistot, ja toinen hänen vihollistensa
+esiintyminen. Muistot, ei ainoastaan siitä, mitä hän oli ollut,
+hänen poliittisesta ja mieskohtaisesta vallastaan, vaan myös hänen
+puolisostaan ja pojastaan; ja hänen vihollisensa esiintyminen ei
+ainoastaan mieskohtaisesti häntä vaan myöskin sitä maata vastaan,
+jota hän oli hallinnut.
+
+Fontainebleau'n sovinnossa ei oltu päätetty mitään Marie Louise'in
+suhteesta Napoleoniin. Keisarinna oli saanut Parman ja Guastallan
+maakunnat ja lausui itse toivovansa saada jakaa puolisonsa kohtalon.
+Koko suven tämä odotti hänen tuloansa, valmisti hänelle huoneet, ja
+puhui ilosta saada poikansa luoksensa. Mutta liittoutuneet ruhtinaat
+olivat päättäneet, ettei Marie Louise millään ehdolla saanut
+liittyä Napoleoniin ja vielä vähemmin hänen poikansa päästä hänen
+yhteyteensä; Metternich, joka tunsi keisarinnan välinpitämättömän,
+häilyvän luonteen, keksi -- estääksensä pakollisen avioeron
+skandaalia -- keinon: kääntää hänen mielensä Napoleonista hankkimalla
+hänelle rakastajan. Hän valitsi tähän tarpeeseen miehen, jolla oli
+tarpeellinen viettelytaito, kreivi _Neipperg'in_, ja pani tämän
+seuraamaan keisarinnaa kylpymatkalle palvelevana kavaljeerina. Parin
+kuukauden kuluessa Marie Louise unohti kauniit puheensa puolisostaan
+ja etsi lohdutusta uuden ystävänsä luona.
+
+Napoleon, jolle olisi ollut poliittisesti sangen tärkeää, jos
+keisarintytär olisi osoittautunut lujaksi uskollisuudessaan, puhui
+suurella katkeruudella hänen vaitiolostaan Englannin komissariolle
+sir Campbell'ille, joka yhä oleskeli Elbassa. "Vaimoni ei kirjoita
+enään minulle", hän sanoi vapisevalla äänellä, "poikani on minulta
+riistetty, jotta hän, kuten muinoin voitettujen lapset, koristaisi
+voittajien riemukulkua. Voidaanko uudella ajalla tavata moisen
+julmuuden vertaa?"
+
+Mutta myöskin hänen vihollistensa esiintyminen mieskohtaisesti häntä
+vastaan saattoi nostaa levottomuutta. Ludvig XVIII oli alkanut ilman
+muuta laiminlyödä hänelle määrätyn vuotuisen apurahan maksamista;
+hänellä ei ollut mitään mahdollisuutta saada sitä pakolla, ja saaren
+tuloista hän ei voinut elää. Lisäksi tulivat nuo alituiset huhut,
+että hänet aijottiin kuljetuttua pois milloin espanjalaisilla
+milloin algerilaisilla merirosvoilla. Hänen verivihollisensa
+Pozzo di Borgo oli aivan samaa mieltä kuin Talleyrand ja lordi
+Castlereagh, että Napoleon oli saatava niin kauvas Euroopasta
+kuin mahdollista, ja toiset lisäsivät: "mieluimmin sellaiseen
+paikkaan, jossa ilmanala ei ole varsin terveellinen". Ei ole
+sentähden oudoksuttavaa, että Napoleon -- jonka ympärillä liikkui
+italialaisten vallankumouksellisten joukkoja -- yhä suuremmalla
+huomaavaisuudella kuunteli niitä selviä tyytymättömyyden ilmauksia
+bourbonien hallitusta vastaan, joita hän sai Ranskasta kuulla.
+Siltä näytti, että vanha aika ennen vallankumousta oli palannut
+laillisen kuningaskunnan ja ylimielisten emigranttien mukana.
+Kansan kansallistunnetta kuohutti, että kuninkaan oli kiittäminen
+vieraita painetteja valtaistuimestaan ja että vallankumousajan
+ja keisarikunnan suuria muistoja halveksittiin ja hävitettiin.
+Kotiutuneet soturit puhuivat vain voitoista ja pienestä korpraalista,
+ja se osa väestöä, joka oli nähnyt Napoleonin viime sodassa ja
+ihmetellyt hänen uupumatonta työtään estääksensä vihollisen
+pääsemästä Parisiin, hänen tyytyväisyyttään, kestäväisyyttään ja
+rohkeuttaan, rupesi nyt omasta keisaristaan kertomaan piirteitä
+ja juttuja, jotka kulkivat kautta maan ja lämmittivät väestön
+sydämiä, nyt kun oli valtaistuimella ainoastaan bourboni. Ja Wienin
+kongressissa ilmaantuneista erimielisyyksistä suurvaltojen kesken
+saapui niinikään tietoja Elbaan. Kun bourbonit olivat taas nousseet
+valtaistuimelle, Ranska oli saanut monarkkisen valtiomuodon ja oli
+supistettu 1792 vuoden rajoihinsa. Ja takaisin saatujen maiden
+jakaminen se sai äsken niin hyvät ystävät taas riitaan.
+
+Napoleon päätti käyttää tätä kaikkea edukseen; Elbaan hän tuskin
+saisikaan jäädä asumaan kongressin loputtua, ja pakollista
+siirtymistä hän kaikista enimmän pelkäsi; ja kentiesi pilvet taas
+hajaantuisivat niiden myrskyjen kautta, joita ainoastaan hän voi
+nostattaa, ja hänen tähtensä taas näkyisi loistavana ja selvänä.
+Helmikuun 26 p:nä -- jolloin sir Campbell oli äskettäin palannut
+isänmaahansa -- Napoleon sanoi jäähyväiset äidilleen ja sisarelleen
+ja astui 1100 miehen ja muutamien tykkien kanssa seitsemään
+laivaansa, jotka heti nostivat ankkurinsa ja laskivat maaliskuun 1
+p:nä maihin pienessä poukamassa Cannes'in ja Antibes'in välillä.
+
+Napoleon oli osaksi, mutta tosiaan vain osaksi, laskenut oikein,
+edellyttäessään että "suuri uutinen" hänen tulostaan kokoaisi hänen
+ympärilleen tyytymättömiä. Hän oli jo määrännyt matkan Parisiin
+menolleen ja järkevästi kyllä asettanut sen Provence'in ja tasankojen
+ulkopuolelle, jossa kansa läpikotaisin oli kuningasmielinen. Mikä ero
+vuodesta 1799, jolloin hän astui maalle melkein samoilla paikoilla
+ja jolloin nimi Bonaparte kiiti kautta maan kulovalkeana, nostaen
+kaikkialla toiveita ja hurmausta. Nyt hänen täytyi Alppien sivuteitä
+astua ylös Dauphine'hen; sikäläinen köyhä, vallankumouksellinen
+väestö oli varsin avulias ja myötätuntoinen, mutta hänen täytyi toki
+kuulla, hänen tulostaan odotettujen ilonhuutojen sijasta valituksia
+erään kylän määrin suusta. "Nyt olimme juuri saamaisillamme hiukan
+lepoa; miksi nyt taas palaatte ja käännätte kaikki nurin niskoin."
+
+Mutta sotajoukkoihin hän vaikutti entisellä ylevämmyydellä.
+Grenoble'in luona pataljoona astui esiin estääksensä hänen matkansa.
+Napoleon käski kaartinsa seisahtua, astui itse Ludvig XVIII:n
+sotamiesten eteen, tempasi auki harmaan takkinsa ja huusi: "Kuka
+teistä tahtoo ampua keisarinsa?" -- "Eläköön keisari!" kuului
+sotamiesten joukosta, jotka heti astuivat hänen puolellensa ja
+liittyivät hänen kaartiinsa. Eteenpäin kulkiessaan hän lähetti
+kehoituksia sotajoukoille, joita laumoittain virtasi hänen luoksensa.
+Kun Napoleon lähenee Lyon'ia, häntä jo seuraa 7,000 miestä, ja
+Parisissa, jossa hallitus aluksi piti koko juttua narripelinä, täytyi
+ryhtyä vakaviin toimiin. 19 p:nä Ludvig XVIII pakeni pääkaupungista
+ja 20 p:nä Napoleon taas oli Tuillerioissa. "Nyt olemme täällä, ja
+nyt täytyy meidän menetellä niin, että pysymme täällä", hän saattoi
+taas sanoa, kuten hän oli samassa paikassa sanonut Bourienne'ille
+brumaire'in 19 p:nä. Mutta hänellä oli silloin enemmän luottamusta
+onneensa kuin nyt, ja hän ilmaisi tietonsa kansan valjusta
+tunnelmasta sanoilla: "Olette antaneet minun tulla, kuten olette
+antaneet toisten mennä". Hän ei luottanut haaveiluihin, mutta hän
+luotti sotajoukkoon ja toivoi voivansa saada kansan mielialan
+puolellensa.
+
+Se kuitenkaan ei auttanut, että hän hän antoi kultaisia lupauksia
+rauhasta ja vapaudesta; vaadittiin takeita hänen sanoistaan, eikä hän
+niitä voinut antaa. Sillä ratkaisevassa kohdassa hän oli kokonaan
+erehtynyt. Wien'in kongressi ei ollut, kuten hän varmuudella uskoi,
+hajaantunut ruhtinaiden eripuraisuuden tähden. Päinvastoin, oli
+juuri ruvettu pääsemään yksimielisyyteen ja vielä oltiin koossa,
+kun tieto Napoleonin seikkailumaisesta matkasta saapui ja synnytti
+täydellisen yksimielisyyden. Sillä siitä tultiin pian selville, että
+Jumalan armosta mahtavimpien ruhtinaiden oli täysi oikeus riistää
+ja rosvota pienimmiltä valtioilta kaikki, mitä vain halusivat.
+Mutta vallankumouksen poika, jonka poliittinen moraali selvisi
+neron loistossa ja palveli historiallista aatetta, hän oli pantava
+renkaan ulkopuolelle. Ja ikäänkuin eivät itse olisi alkaneet,
+rikkomalla sitoumuksiansa häntä kohtaan ja häväisemällä ne siteet,
+jotka keisarintyttären kautta yhdistivät hänet yhteen heidän omista
+suvuistaan, he maaliskuun 13 p:nä julistivat rauhattomuuskirjan
+sanansasyöjää vastaan ja lupasivat toisilleen, etteivät riisu
+aseitaan ennenkuin ovat voittaneet "maailmanrauhan vihollisen
+ja riistäjän". Itävallan keisari otti heti masentaaksensa hänet
+asevoimalla -- luultiin yleisesti hänen menevän Italiaan saadaksensa
+siellä aikaan kansannousun -- ja sai, kun Napoleon vaati vaimoansa
+ja poikaansa, aina myösperäisen tyttärensä vastaamaan, ettei mikään
+maailmassa saisi häntä uudestaan yhtymään Napoleoniin.
+
+Tämä pannanjulistus vakuutti ranskalaiset siitä, että Napoleon ja
+Ranska taas saisivat seisoa yksin taistelussa. Hän oli suuressa
+kokouksessa "Toukokuun-kentällä", joksi sitä vanhalla nimellä
+sanottiin, kesäkuun 1 p:nä vannonut uskollisuuden sille vapaalle
+valtiosäännölle, jonka laatimisen Ranskaa varten hän oli katsonut
+tarpeelliseksi, mutta hänellä ei ollut enää kuten ennen monen
+miljoonan äänen enemmistöä takanansa. Ei rohjettu luottaa hänen
+rauhanlupauksiinsa, ja kesäkuun 7 p:nä hänen itsensä täytyi julistaa,
+ettei sotaa voitu välttää. Eikä hän edes rohjennut täysin luottaa
+armeijan hurmaukseen. Kaarti yksin kulki juhlamarsissa hänen editseen
+Toukokuun-kentällä, "silmissä loistava välähdys, ikäänkuin se olisi
+tahtonut muinoisten gladiaattorien tavalla sanoa: Kuoloon menevät
+tervehtivät sinua, Cesar!" Mutta se hänelle oli selvänä, että
+ellei hän tahtonut menettää kokonaan sitä vähäistä kansansuosiota,
+mikä hänellä vielä oli, täytyi hänen siirtää sota maan rajojen
+ulkopuolelle. Napoleon siis päätti joutua monien vihollistensa
+edelle ja yllätti Preussin ja Englannin sotajoukot, jotka seisoivat
+Blücher'in johtamina Mosel'in ja Wellington'in johdolla Schelde'n
+luona Belgiassa, ryntäämällä niitä vastaan jo kesäkuun 15 p:nä. Hän
+tahtoi täällä taas, kuten ennen Italiassa Collia ja Beaulieu'ta
+vastaan, kääntyä ensin toisen armeijan kimppuun ja lyödä sen
+ennenkuin se saattoi yhdistyä toiseen.
+
+Mutta se Napoleon, joka nyt teki viimeisen ponnistuksen valtansa
+säilyttämiseksi, oli toinen kuin se nuori kenraali Bonaparte,
+joka niin vakavasti luotti tähteensä ja joka itse oli kaikista
+uupumattomin. Hänet oli vallannut epäilys; se luja usko, joka ennen
+oli tuottanut hänelle voiton, oli kadonnut. Ja hänen jäntevyytensä
+oli lamautunut. Häntä rasitti taas, semminkin sairauden johdosta,
+jonka alaiseksi hän oli joutunut Parisissa Venäjänretken jälkeen,
+hevosen selässä istuminen. Hän kaipasi unta niinkuin ei koskaan
+ennen, hän väsyi pian ja oli tullut miltei laiskaksi. Tämä henkinen
+veltostuminen oli syynä siihen, että 1815 vuoden sodasta ja sen
+ohessa Napoleonin vallasta tuli niin pikainen loppu.
+
+Tosin hänen onnistui kesäkuun 16 p:nä lyödä Blücher Ligny'n luona;
+mutta hän ei ajanut häntä takaa tuhotaksensa hänet, vaan jätti tämän
+tehtävän kenraali Grouchy'lle, ja tämä suoritti sen niin vähällä
+tarmolla, että Blücher, tappioistaan huolimatta, reippaudella,
+jota Napoleon ei luullut vihollisessaan olevan, saattoi luvata
+Wellingtonille apunsa, vaikkapa ranskalaiset jo seuraavana päivänä
+hyökkäisivät hänen kimppuunsa. Ja sanansa hän pitikin. Mutta Napoleon
+oli niin lujasti vakuutettu, ettei Wellington, joka oli asettunut
+Waterloohon, saisi mitään apua, että hän 18 p:än aamulla, sateen ja
+pehmittyneiden teiden tähden, siirsi hyökkäyksen päivällisaikaan.
+Mutta samassa sateessa ja samoja pehmittyneitä teitä vanha Blücher
+samosi eteenpäin avustaaksensa liittolaistaan.
+
+Kun pari tuntia kiivaasti oli taisteltu Brüssel'in tiestä ja Mont
+Saint-Jean'in kukkulasta, johon Wellington oli linnoittautunut,
+Napoleon saa tiedon preussilaisten lähenemisestä ja että ne pian
+saattoivat ottaa osaa taisteluun. Ei hän sittenkään ajattele
+peräytymistä. Hän lähettää lähettämistään käskyjä Grouchy'lle
+samoamaan avuksi. Mutta Grouchy ei tullut: loistavalla
+urhoollisuudella ranskalaiset taistelivat; Ney'n johtamaa 10,000
+miehen mahtavaa ratsuhyökkäystä englantilaiset eivät kestäneet,
+ja näytti jo siltä kuin saisi Napoleon pitää taistelutantereen;
+Wellington tungettiin pois St. Haie'sta, Blücher Planchenois'sta, ja
+keisari kokosi klo 7 illalla kaartinsa tähteet -- 5,000 miestä --
+ratkaisevaan iskuun. Ney viskasi englantilaiset takaisin ja hetkeksi
+hän sai Mont Saint-Jean'in haltuunsa, mutta hänen täytyi väistyä
+rajun tykkitulen ja eteenpäin syöksyvien preussilaisten tieltä. Klo
+8 ranskalaiset kaikkialla olivat pakenemassa. Ainoastaan kaarti
+Cambronne'in johdolla pysyi vielä Belle-Alliance'in talon luona ja
+taisteli epätoivon urheudella; täällä kaikui viimeisen kerran huuto:
+"Eläköön keisari!" koko hurjalla innostuksellaan. Nähtiin miehen,
+jolta luoti oli katkaissut käsivarren, heittävän toisella kädellään
+pätkän ilmaan täyttä kurkkua huutaen: "Eläköön keisari! Niin kauvan
+kuin voimme liikkua!" Mutta vihdoin olivat nämäkin kaatuneet tai
+vangitut. Taistelu oli auttamattomasti menetetty.
+
+Napoleon istui satulassa koko yön ja pakeni rajan yli. Vielä ei ollut
+kaikki hukassa, hän arveli; hän voisi vielä koota 2-300 tuhatta
+miestä. Mutta Parisissa, johon hän saapui 21 p:nä, oli tappion
+vaikutus ollut surmaava. Kamari julisti istuntonsa pysyväiseksi,
+ja seuraavana päivänä kamarin presidentti vaati keisaria luopumaan
+hallituksesta; muutoin hän julistettaisiin rauhattomaksi.
+Puolenpäivän jälkeen Napoleon allekirjoitti toisen luopumisensa
+valtaistuimesta poikansa eduksi; sitten hän vetäytyi Malmaison'iin,
+johon kiintyi niin monta muistoa konsulaatin ajoilta. Ja ehkäpä
+näiden vaikutuksesta hän vielä huomasi uuden pelastuskeinon, kun
+kaikki muut näyttivät mahdottomilta. Hän pyysi väliaikaiselta
+hallitukselta lupaa taistella vihollista vastaan pelkkänä kenraalina.
+Mutta vastaus oli luonnollisesti kieltävä; Napoleonia neuvottiin mitä
+pikimmin laittautumaan pois -- preussilaisilla oli käsky ammuttaa
+hänet, jos hän joutuisi heidän käsiinsä, ja siviilipuvussa hän
+matkusti neljän seuralaisen parissa Roche-fort'iin. Mutta täälläkään
+hän ei voinut alistua siihen ajatukseen, että kaikki oli mennyt.
+Kansan hänelle matkalla osoittamasta myötätuntoisuudesta hänessä
+toivo uudestaan virisi; mutta heinäkuun 8 p:nä Ludvig XVIII oli
+taas palannut Parisiin; nyt ei ollut enää aikaa miettimiseen. Hänen
+tuumansa lähteä Amerikaan ei ollut toteutettavissa englantilaisten
+risteilijäin vuoksi; hän piti parempana antautua englantilaisille
+kuin joutua bourbonien käsiin. Hän kirjoitti hallitsevalle
+prinssille: "Tulen kuten Themistokles, asettuakseni Britannian kansan
+lieden ääreen... ja toivon löytäväni turvan mahtavimman, kestävimmän
+ja jalomielisimmän viholliseni luona." Heinäkuun 15 p:nä hän astui
+englantilaiseen fregattiin Bellerophon'iin, jonka komentaja, kapteeni
+_Maitland_, lupasi viedä hänet turvattuna Englantiin.
+
+
+
+
+V. EUROOPAN VANKI.
+
+
+Heinäkuun 30 p:nä ilmoitettiin Napoleonille Bellerophon'issa,
+joka vahvasti vartioittuna makasi Plymouth'in retillä, että koska
+Englannin hallitus ei luullut voivansa ottaa vastatakseen kenraali
+Bonaparten vapauteen jättämisestä, jonka nojalla hän aina voisi
+häiritä Euroopan rauhaa, oli se päättänyt siirtää hänet S:t Helenan
+saareen, jossa ilma oli terveellinen ja jossa hän voisi saaren
+eristetyn aseman vuoksi nauttia enemmän liikuntavapautta kuin muualla
+tulisi kysymykseenkään. Vähän sen jälkeen liittoutuneet hallitsijat
+julistivat hänet yhteiseksi vangikseen.
+
+Elokuun 7 p:nä hän vietiin linjalaiva "Northumberland'iin". Hän oli
+seuralaisikseen valinnut kenraali Bertrand'in, kreivi Las Cases'in
+ja tämän nuoren pojan, kreivi Montholon'in, ja kenraali Gourgaud'in
+-- joilla osaksi oli perheetkin mukanansa -- sekä tarpeellisen
+palvelusväestön. Lisäksi sai Bellerophon'in laivalääkäri, O'Meara,
+luvan seurata mukana. Elokuun 10 p:nä linjalaiva lähti merelle neljän
+fregatin suojelemana -- niissä rykmentti jalkaväkeä vartioväeksi
+saarelle -- ja pian olivat Euroopan rannat näköpiirin ulkopuolella.
+
+Ei ole epäilystäkään, että Napoleon oli valmistunut siihen, mitä
+hän Elbassa enimmän oli pelännyt, siirtokuntiin viemiseen. Hän
+oli pelannut korkeata peliä, ja oli tappiolle joutunut puoli.
+Mutta hän oli vapaaehtoisesti antautumalla Englannille voittanut
+-- ei vierasvaraista kohtelua, sillä sitä hän ei rauhattomaksi
+julistettuna voinut odottaakaan Englannissa -- mutta hänen oli
+onnistunut vaikeuttaa luovuttamisensa Ranskalle, joka vain olisi
+vienyt hänet mestauslavalle. Ja hänessä sammui toivo vasta elämänkin
+sammuessa. Nyt oli kuitenkin henki pelastettu, ja vankeudessa oli
+aina jokunen toivo vapautumisesta. Kun löytyi laivalautoja viemään
+hänet kaukaiseen saareen, kyllä saattoi löytyä toisia, jotka
+toisivat hänet taas kotimaahan. Varmasti hän ei odottanut vähääkään
+tuloksia vastalauseestaan siirtokuntaan viemistään vastaan, jota hän
+sanoi annetun lupauksen rikkomiseksi, yhtä vähän kuin kirjeestään
+hallitsevalle prinssille, mutta kumpikin saattoi julaistuna hankkia
+hänelle sekä Ranskassa että Englannissa myötätuntoisuutta, joka ehkä
+vielä voisi olla hänelle hyödyksi.
+
+70 päivän purjehduksen jälkeen nähtiin matkan päämäärän, mustan
+ja jyrkän alastoman kalliosaaren sukeltavan merestä, ja lokakuun
+15 p:nä Northumberland laski ankkurinsa pienen Jamestown'in
+kaupungin varmaan satamaan. Ei yhdelläkään kaupungin tuhannesta
+asukkaasta ollut aavistustakaan, että heidän saarensa oli oleva sen
+miehen asuinpaikkana, joka oli huomannut Euroopan liian pieneksi
+suunnitelmilleen; siellä ei ollut mitään asuntoa hänelle, ja
+kukistunut keisari sijoitettiin siis ulkopuolelle kaupunkia erään
+englantilaisen kauppiaan Baclombe'in luo, jonka lasten kanssa hänen
+nähtiin usein leikkivän.
+
+Sillä välin sotalaivan kirvesmiehet ja matruusit olivat työssä
+laittaaksensa pienen "Longwood'in" kartanon kuntoon hänen itsensä ja
+seurueensa asuttavaksi. Se sijaitsi lakeudella vuorten korkeudessa,
+josta oli avara näköala mustain ja alastomain basalttikallioiden
+yli. Tässä puutteellisessa rakennuksessa oli neljä huonetta
+varustettu Napoleonia itseään varten; sitä paitsi oli siinä asunto
+Las Cases'ille ja hänen pojalleen, Montholon'ille vaimoineen sekä
+Gourgaud'ille, mutta kenraali Bertrand perheineen asui muutamassa
+lähellä olevassa talossa. Puutarhassa ja sen ulkopuolella olevalla
+lakeudella sallittiin Napoleonin vapaasti liikkua määrättyjen rajojen
+sisällä, joita vartioitsivat sotamiehet. Tämän alueen ulkopuolella
+hän sai kulkea ainoastaan englantilaisen upseerin seurassa, mutta
+milloin vain laiva oli näkyvissä, ei sallittu hänen eikä hänen
+seurueensa astua määrättyjen rajojen yli.
+
+Näissä varsin vaatimattomissa oloissa elettiin kuitenkin jonkinmoista
+hovielämää, hovivirkamiehineen ja hovipukuineen ruokapöydässä, jossa
+Napoleon itse oli esimiehenä, kunnianlegionan suurristi rinnassaan.
+Hovimestari seisoi hänen tuolinsa takana hopealla ommellussa
+puvussaan; ruoka-astiat olivat joko hopeaa tai ranskalaista
+porsliinia. Jälkiruuan aikana juteltiin, ja joskus Napoleon itse
+luki ääneen ranskalaisia klassikoita, sitten lyötiin korttia.
+Pian syntyi kiihkeä etikettiriita pienen hovin ja englantilaisten
+viranomaisten kesken, sillä nämä eivät tahtoneet tunnustaa mitään
+"keisari" Napoleonia, vaan ainoastaan kenraali Bonaparten, jolloin
+Napoleon selitti, ettei hän brumaire'n 19 p:n jälkeen ole ollut
+kenraalina, ja ehdotti, että häntä suorastaan sanottaisiin vain
+Napoleoniksi, ja siksi se jäi. Mutta kinastukset jatkuivat suurella
+kiihkeydellä, sittenkun kuvernööriksi oli saapunut Hudson Lowe; tämän
+koulumestarillinen pikkumaisuus ja jäykkä muodollisuus saivat jo
+alusta alkaen Napoleonin raivoon. Lopuksi kävi niin, että tuo ankara
+vanginvartija lakkasi käynneillään kiduttamasta pientä siirtokuntaa
+ja lähetti sinne vain upseerin tarkastamaan, että kaikki oli kunnossa.
+
+Sillä ei mitään pelätty, niin paljon kuin sitä, että Napoleon
+koettaisi pujahtaa pois, vaikka kyllä piti olla tiettyä, että hän
+ei ollut suostunut niihin moniin pakenemisen ehdotuksiin, joita
+hänelle salamerkkikirjeissä tehtiin englantilaisissa sanomalehdissä.
+Hän sanoi itse, että hän piti vankeutta S:t Helenassa parempana
+kuin vapautta Amerikassa, jossa häntä odotti ainoastaan salamurha
+tai unohdus. Ja hän odotti vielä paljon elämältä. "Kahdessa
+vuodessa", hän sanoi kuvernöörille, kun tämä puhui hänelle uudesta
+asuinrakennuksesta, joka sen ajan kuluessa saattoi valmistua,
+"kahdessa vuodessa tapahtuu ministerivaihdos Englannissa tai syntyy
+uusi hallitus Ranskassa, ja silloin en ole enää täällä".
+
+Mutta vaikkakin hänen elämänsä loppuisi ennenkuin hänen odottamansa
+päivät olivat tulleet, oli hänellä kuitenkin yksi tehtävä:
+huolenpito jälkimuistostaan. Rauhattomaksi julistettu Napoleon ei
+voinut odottaa, että hänen historiansa tulisi oikeudenmukaisesti
+kirjoitetuksi, niin kauvan kuin hänen vihollisensa olivat vallassa;
+pyhän allianssin miehet eivät kykenisi arvostelemaan revolutsionin
+miehiä. Sentähden hän vankeuden pitkinä, yksitoikkoisina päivinä,
+jolloin ei mikään häirinnyt muistojen piiriä, kirjoitti pitkiä
+oman historiansa katkelmia. Puolueetonta esitystä ei voida koskaan
+odottaa mieheltä, joka kirjoittaa oman historiansa, kaikkein vähimmän
+mieheltä, joka mahtavine intohimoilleen on jättänyt niin syviä jälkiä
+maailmanhistoriaan kuin Napoleon. Kaikista repivimmässä kritiikissä,
+mitä häntä vastaan on kirjoitettu, sanotaan: "Hänen käsityskantansa
+on hänen luonteensa pakoittama; hän näkee ihmiset semmoisina kuin
+hänen tarpeensa vaatii heitä näkemään." Mutta hän ei muodostanut
+vahaavassa mielikuvituksessaan ainoastaan ihmisiä; asiallisten
+tositapaustenkin täytyi olla semmoiset millaisina hän niitä tarvitsi
+ja millaisiksi hän ne tahtoi. Hän, joka oli sanonut itseänsä
+orjuutetuimmaksi mieheksi, pakoitetuksi tottelemaan sydämettömintä
+herraa: tapahtumain yhteyttä ja olojen luonnetta, tuli suunnattoman
+menestyksen aikana, vahvasti kehittyneestä todellisuusvaistostaan
+huolimatta, taivutetuksi pitämään mahdotonta mahdollisena ja rupesi,
+pyrkiessään mahdottoman saavuttamiseen, pitämään epätodellista
+todellisena.
+
+Jos siinä on perää, mitä Napoleonista sanottiin silloin, kun hän
+seisoi tapausten keskellä, että hän oli täydellinen harhaluulo, niin
+totta kaiketi niin oli laita vielä enemmän nyt, kun muistikin loi
+häikäisevän kimellyksensä hänen väririkkaaseen elämäänsä. Napoleonin
+historia, semmoisena kuin hän itse sen kirjoitutti S:t Helenassa
+vastapainoksi silloin Euroopassa vallitsevalle mielipiteelle, kaipaa
+kyllä, kuten jo aikoja sitten on huomautettukin, korjauksia ja
+lisäyksiä yksityiskohdissa, mutta se on sittenkin paras lähde tiedon
+saamiseksi siitä, mihin hän pyrki, ja -- tarpeellisine korjauksilleen
+-- itse Napoleonin tuntemiseen.
+
+Ja Napoleonilla oli totisesti jotakin oikeutta sanoa: "Minä olen
+masentanut anarkian voimat ja luonut järjestystä vallitsevaan
+hämminkiin. Olen puhdistanut revolutsionin sen liasta, jalostuttanut
+kansat ja vahvistanut kuninkaiden vallan. Minä olen aiheuttanut
+yleisen kilpailun, palkinnut ansiot ja laajentanut kunnian rajat...
+Jos puhutaan minun hirmuvallastani, niin historioitsijan täytyy
+näyttää, että diktaattori oli välttämätön. Jos puhutaan siitä,
+että supistin vapauden, täytyy hänen osottaa, että vallattomuus,
+epäjärjestys ja anarkia seisoivat kynnyksellä... Jos minua syytetään
+kunnianhimosta, -- no, silloin täytyy minun myöntää, että sitä on
+ollut minussa paljon; mutta se on ollut ylevintä, mitä koskaan on
+ollut olemassa... kunnianhimo saadakseni järjen hallitsijaksi ja
+ihmisten voimat harjoitetuiksi ja kehitetyiksi. Historioitsija
+ainoastaan valittakoon, ettei semmoinen kunnianhimo ole saavuttanut
+tarkoitustaan." Ja hän saattoi kyllä lisätä niitä varten, jotka
+ajattelevat niitä tuhansia, jotka kuolleina makasivat hänen tiellään,
+että maailmankehityksen lait ovat kirjoitetut verellä, sekä
+politiikan että uskon ja tieteen marttyyrien verellä.
+
+Päivät hiipivät hitaasti eteenpäin Euroopan vangin elämässä.
+Kuvernööri oli luullut olevansa pakoitettu lähettämään pois
+kreivi Las Cases'in ja hänen poikansa sekä lääkäri O'Meara'n, ne
+kun pitivät vireillä yllyttävää kirje-vaihtoa mannermaan kanssa.
+Siitä oli seurauksena välikysymys Britannian parlamentissa, josta
+kuitenkin oli tuloksena vain se, että Napoleonia vastaan ryhdyttiin
+ankarampiin toimiin. Mutta kun niitä ruvettiin toteuttamaan, oli
+ilmeistä, että hän jo oli alkanut riutua. Niiden riitaisuuksien
+johdosta, jotka aiheutuivat Hudson Lowe'n ylenpalttisista
+vartioimistoimista, Napoleon pidättyi vähän uhmatenkin melkein
+kokonaan ulkona liikkumasta, mutta se vaikutti varsin turmiollisesti
+ennen niin toimekkaaseen mieheen. Häntä uuvutti pieninkin liikunto,
+ja vain kehoittamalla saatiin hänet istumaan ulkoilmassa. Hänen
+valtasuonensa, joka aina oli tykyttänyt erittäin hitaasti, kävi nyt
+kuumeentapaiseksi. Napoleon tiesi kuoleman lähestyvän, ja että lopun
+aiheena tulisi olemaan sama tauti, syöpäpaise vatsassa, johon oli
+kuollut hänen isänsä ja vanhin sisarensa. Huhtikuussa 1821 hän saneli
+Montholon'ille testamenttinsa, joka todistaa, kuinka uskollisesti hän
+muisti tehdyt palvelukset.
+
+Toukokuun 3 p:nä tietoisuus hämmentyi; apotti Vignali antoi hänelle
+viimeisen voitelun, ja toukokuun 5 p:nä 1821 jälkeen puolenpäivän
+kellon käydessä kymmenen minuuttia kuudetta kuoli Napoleon Bonaparte.
+
+Mutta hänen loppua tehdessään puhkesi mahtava hirmumyrsky, vonkui
+saaren kalliorantojen ympärillä ja pani valtameren aallot ukkosen
+jyrinällä murtumaan sen seiniä vastaan. Itse luonto otti pitääksensä
+sielumessun vuosituhannen suurimmalle nerolle.
+
+Toukokuun 8 p:nä Napoleon haudattiin piilipuu-ryhmän alle Hutts
+Gate'in luo ihan sen lähteen lähelle, niissä hän usein oli levännyt.
+Mutta ei mikään kivi eikä muu merkki saanut kaunistaa hänen hautaansa.
+
+"Minä haluan, että maallinen tomuni on lepäävä Seine'in rannalla
+Ranskan kansan keskuudessa, tämän kansan, jota olen niin suuresti
+rakastanut."
+
+Louis-Philippe oli se, joka Ranskan kansan toivomusta noudattaen
+toteutti tämän Napoleonin testamentin määräyksen. Hänen poikansa,
+Joinville'n prinssi, purjehti kahdella sotalaivalla S:t Helenaan, ja
+hänelle jätti englantilainen päällikkö Napoleonin ruumiin. Joulukuun
+15 p:nä 1840 se suurilla juhlallisuuksilla vietiin invaliidikirkkoon,
+ja asetettiin sinne Ranskan suurten sotilasnimien keskelle: Condé'n,
+Turenne'in, Vauban'in y. m. Kamarissa keskusteltiin, mihin hän oli
+viimeiseen majaansa saatettava, ja oli siksi ehdotettu S:t Denis.
+"Niin", sanoi ministeri, "hän oli meidän laillinen keisarimme ja
+kuninkaamme ja voisi siis täydellä oikeudella levätä siellä, mutta
+hänelle on annettava toinen ja suurempi lepomaja kuin kuninkaalle."
+
+Mutta Ranskan kansassa, joka oli kärsinyt ja vuodattanut verensä
+Napoleonin puolesta, säilyivät ja säilyvät vieläkin tarinat
+pienestä korpraalista. Sille tuntui uskomattomalta, että hän --
+keisari Napoleon -- olisi kuollut autiolla saarella. "Hän palaa
+takaisin!" sanoivat Ranskan talonpojat -- ja ne sanovat niin vielä
+meidän päivinämme -- "hän palaa taas, ja silloin vihollinen tapaa
+väkevämpänsä!"
+
+
+
+
+
+
+
+
+End of the Project Gutenberg EBook of Napoleon, by Bering Liisberg
+
+*** END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK 56422 ***
diff --git a/56422-8.txt b/56422-8.txt
deleted file mode 100644
index fe5608b..0000000
--- a/56422-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,8679 +0,0 @@
-The Project Gutenberg EBook of Napoleon, by Bering Liisberg
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
-
-
-Title: Napoleon
-
-Author: Bering Liisberg
-
-Translator: Agathon Meurman
-
-Release Date: January 24, 2018 [EBook #56422]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK NAPOLEON ***
-
-
-
-
-Produced by Jari Koivisto
-
-
-
-
-
-
-
-
-NAPOLEON
-
-Kuvannut
-
-H. C. BERING LIISBERG
-
-Suomentanut
-
-A. Meurman
-
-
-
-
-
-Hämeenlinnassa,
-Suomalainen kustannusosakeyhtiö Kansa,
-1908
-
-A.W. Leinosen kirjapaino.
-
-
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
-   I. Lapsuus ja nuoruus.
-  II. Kenraali Buonaparte.
- III. Konsulaatti.
-  IV. Keisari Napoleon.
-   V. Euroopan vanki.
-
-
-
-
-I. LAPSUUS JA NUORUUS.
-
-Kotona Korsikassa. -- Ranskalaisessa koulussa. -- Luutnantti ja
-filosofi. -- Kapteeni Buonaparte. -- Unelmat ja todellisuus.
-
-
-1769 vuoden kevät oli levotonta aikaa Korsikan kalliosaaren
-väestölle. Eihän tosin oltu totuttukaan rauhaisiin päiviin: 40
-vuotta olivat korsikalaiset, joiden puukko ammoisista ajoista
-helposti irtaantui tupestaan, vapauden hurmauksessa ja hehkuvalla
-isänmaanrakkaudella taistelleet vihattua genualaista ylivaltaa
-vastaan, jonka alla olivat vuosisatoja huokailleet. Vihollinen
-oli jo useita vuosia sitten karkotettu kaameista vuorilaaksoista,
-ja piti vielä miehitettyinä ainoastaan pari satamakaupunkia
-avonaisen rannikon ohessa. Mutta sieltäkin vapaudensankari _Paoli_,
-korsikalaisten jumaloima, kaikkialla ihailtu johtaja, toivoi
-heidät häätävänsä, vaikka Ranska asettui Genuan puolelle ja antoi
-sotajoukkoja saaren kukistamiseksi. Silloin 1769 kuului huhuja, että
-Genua oli luovuttanut saaren Ranskalle, aluksi panttina. Vuorikansa
-liittyi taas Paoliin uutta vihollista vastaan, joka uhkasi kalliisti
-ostettua vapautta, ja rohkeasti se antautui epätasaiseen taisteluun.
-30,000 miestä kenraali de Vaux'n johdossa astui maalle, mutta kauvan
-puolustautuivat nuo köyhät, harjaantumattomat joukot kotiseutunsa
-vuoristoissa ranskalaisia vastaan. Mutta Englannista varmasti
-luvattua apua ei saapunut, ja toukokuun 9 p:nä 1769 Paoli joutui
-täydelliseen tappioon Ponte-Nuovon luona. Itse hän kesäkuussa pakeni,
-kun sinä hetkenä kaikki oli menetetty, sotalaivassa Englantiin,
-hänen puoluelaistensa jäännöksien ottaessa toistaiseksi tyyssijansa
-korkealla Monte Rotondolla.
-
-Niiden joukossa, jotka olivat erityisesti kunnostautuneet
-"Saraseeninpään", Korsikan kansallislipun alla, oli muuan
-kahdenkolmatta ikäinen aatelismies, ammatiltaan prokuraattori, _Carlo
-Maria Buonaparte_. Kauniin ja uljaan vaimonsa, _Letitia Ramolinon_
-seurassa hän viimeiseen saakka oli taistellut Paolin rinnalla, ja
-ainoastaan vaimon kyyneleet saivat hänet luopumaan seuraamasta
-Paolia Englantiin. Hänen arvokas sukunimensä ja Paolin ystävyys
-hankkivat hänelle etevän sijan pakolaisten kesken Monte Rotondolla,
-ja Carlo Buonaparte joutui sentähden yhdeksi niistä, jotka valittiin
-välittelemään voitollisten ranskalaisten kanssa rauhan ehdoista.
-Siitä kai sitten oli seurauksena, että hänen raskauden tilassa oleva
-vaimonsa ranskalaiselta kenraalilta sai luvan lähteä Monte Rotondolta
-kotiinsa Ajaccioon.
-
-Oli silloin sellainen aika, jolloin hurskas katolilainen ei
-laiminlyönyt kirkon lohdutuksen etsimistä, kun kellot suurina
-juhlapäivinä kaikuivat kautta maan. Letitia Ramolino, tilastaan
-huolimatta, ja vaikka se oli hänen osallisuudestaan sissien
-seikkailuissa ja ponnistuksissa pahentunut, ei tahtonut jäädä pois
-pyhän neitsyen taivaaseen-astumisen juhlasta elokuun 15 p:nä,
-mutta voimat eivät riittäneet; heti kirkkoon päästyänsä hän tunsi
-semmoista pahoinvointia, että hänen täytyi kiireesti lähteä kotia.
-Jumalanpalveluksesta palanneet naapurirouvat tapasivat Buonaparten
-perheen lisääntyneenä poikalapsella, joka kasteessa sai nimen
-_Napoleone_.
-
-Pikku mies, jossa alussa ei ollut muuta erinomaista kuin tavattoman
-suuri pää, jätettiin hentona lapsena imettäjälle, tuliselle ja
-jäykkäluonteiselle Mammuccia Caterinalle, joka eli alituisessa
-riidassa ja rettelöissä lapsen äidin kanssa. Ne, jotka luulevat että
-imettäjän ominaisuudet maidon kautta siirtyvät lapseen, löytäisivät
-tässä todistuksen otaksumisensa tueksi. Napoleone saa kaikilta
-lapsuutensa aikalaisilta ja itseltäänkin sen mainesanan, että hän
-oli lapsista vallattomin ja itsepäisin, äkäinen, riitainen ja
-sentähden pian kaikkien pelkäämä. Kovimmalle luonnollisesti joutui
-hänen läheisimpänsä, puoltatoista vuotta nuorempi veli _Josef_, jota
-hän joka päivä puri, potki, kynsi. Ainoastaan Letitia-rouva, jonka
-näköinen hän lapsena tuntuvasti oli, kykeni häntä kesyttämään, ja se
-usein suoritettiin sellaisella kovuudella, että hänen vähemmin ankara
-aviokumppaninsa saattoi nähdä aiheen asettua poikaa puolustamaan.
-
-Mutta pian huomattiin että kaiken tämän uhman ja viileyden alla
-piili merkittäviä ominaisuuksia. Toisin kuin monet sisaruksensa
--- niitä oli lopulta yksitoista -- Napoleone ei koskaan ratkennut
-itkuun kun häntä piestiin. Koska ilkiöllekin saattaa tapahtua
-vääryyttä, niin häntä tietenkin toisinaan syyttömästi epäiltiin
-ja rangaistiin jostakin lapsellisesta rikoksesta, kuten makeisten
-näpistelemisestä y.m.s., mutta iskujen sadellessakin oli mahdotonta
-saada häntä pyytämään anteeksi tai -- mikä vielä merkillisempää --
-ilmottamaan todellista syyllistä. Niinkuin Korsikan sivistymätön
-väestö puolivillissä tilassaan oli säilyttänyt jonkinmoisen
-ylevämielisyyden eikä esim. koskaan edes verivihollista kohtaan
-unhottanut vierasvaraisuuden pyhää lakia, samoin tässäkin villissä
-ja vallattomassa korsikalaisessa pojassa ilmeni erityisiä yleviä
-ominaisuuksia, jotka veivät voiton sekä lahjomisyrityksistä että
-rangaistuksista.
-
-Hänen ensimäisenä opettajanaan oli hänen setänsä _Fesch_, rouva
-Letitian velipuoli; hän oli vain viisi vuotta oppilastansa vanhempi,
-mutta aapiston hän sai kunnialla suoritetuksi pojan kanssa. Niin
-pitkälle päästyään hänet viisivuotiaana pantiin tyttökouluun.
-Siellä hän oli ainoa poika, ja täytyi hänen siitä syystä tietysti
-kestää paljon ivaa ja pilkkaa kaupungin samanikäisten miehenalkujen
-puolelta. Kun hänen sukkansa olivat tavattoman pitkät, niin että
-näkyivät saapasvarsien yli, ja kun hän pian oli liittynyt pieneen
-tyttöön, jota seurasi käsikynkässä kävelyillä, sepusti joku kaupungin
-sukkelapää heti näiden seikkain johdosta pilarunon, joka pian kaikui
-Napoleonen jäljissä missä hän vain näkyi, ivaten ja uhmaten:
-
-Napoleone di mezza calcelta Fa l'amore a Giacominetta!
-
-[Napoleon hienoissa puolisaappaissa on rakastunut Giacominettaan.]
-
-Mutta voi sitä, joka ei aikanaan pötkinyt pakoon! Kivet pyryilivät
-heidän korviensa ympärillä, ja vaikka vastassa olisi ollut kuinkakin
-monta, Napoleone hyökkäsi heihin käsiksi ja pieksi heitä tarmonsa
-takaa. Ja sill'aikaa pikku Giacomina istui kotona aavistamatta, että
-vastainen maailman hallitsija se suoritti ensimäiset taistelunsa
-hänen puolestaan.
-
-Opetus tyttökoulussa on tuskin jättänyt syvempiä jälkiä hänen
-kehitykseensä. Sitä suuremman merkityksen saivat hänelle kertomukset
-itsenäisyystaistelun sankariteoista. Niitä hän kuuli kaikilta
-tahoilta, vuorilta ja laaksoista, jotka olivat olleet taistelujen
-näyttämöinä, henkilöiltä, jotka itse olivat olleet muassa,
-Mammuccialta, joka kertoi hänen äitinsä osanotosta, kun tämä kantaen
-häntä sydämensä alla oli uhmannut kaikkia vaaroja ja ponnistuksia
-avustaaksensa vihollisen karkottamista kalliista isänmaasta. Silloin
-kaikki sydämet syttyivät tuleen ja posket hehkuivat; hiljaisella
-kunnioituksella mainittiin Paolin nimeä, hurjalla raivolla syydettiin
-kirouksia vihattuja muukalaisia vastaan. Jo 7-8 vuotiaana paloi
-Napoleonessa tulinen innostus syntymäsaarensa puolesta ja yhtä
-tulinen viha sen sortajia vastaan.
-
-Hänen isäänsäkin mainittiin vapaustaistelun sankarien joukossa,
-mutta tätä nimeä ei lausuttu samalla hurmauksella kuin muiden. Heti
-rauhan tehtyä hän oli asettunut sovinnolliselle, jopa ystävälliselle
-kannalle uusiin vallanpitäjiin nähden; hänen talonsa oli avoinna
-muukalaisille, ja ranskalainen päällikkö, kreivi _Marbeuf_, oli
-usein nähtynä vieraana. Ennen oli Carlo Buonaparte, kuten useimmat
-saaren satamakaupungeissa, ollut innokas genualaisen puolueen
-jäsen; hänen liittymisensä kansallisiin oli hankkinut hänelle
-Paolin suuren kunnioituksen, mutta siltä näytti kuin hän nytkin
-osaisi mukautua oloihin eikä unhottaisi mikä oli hänelle itselleen
-edullisinta. Hänen vaimonsa Letitia -- Korsikan kaunein nainen --
-suoritti suurella arvokkuudella emännän tehtävät, mutta hänen syvempi
-vakavuutensa, joka joskus läheni ankaruutta, lienee vaikuttanut
-sen, ettei kannan muutos hänelle tainnut olla niinkään helppo
-asia. Hän oli aito korsikalainen, ylväs, rohkea, lujatahtoinen ja
-harkitseva, jaloluonteinen, esiintymisessään jonkinlaista ylevyyttä
-ja vapaasyntyisyyttä, ja sen ohessa hänen luonteessaan oli tavaton
-järjestyksen ja säästäväisyyden harrastus.
-
-Nämä jälkimäiset ominaisuudet olivat ylen tarpeelliset Carlo
-Buonaparten kodissa, jossa lapsilauma yhä lisääntyi, tulojen
-pikemmin vähentyessä kuin kasvaessa. Lisäksi täytyi vielä kannattaa
-arvoaankin, sillä Carlo oli korsikalaisen juntan jäsen, ja rouva
-sai runsaasti tilaisuutta ilmaista synnynnäistä taipumustaan
-säästäväisyyteen. Järkevänä perheenisänä Carlo mahdollisimman paljo
-käytti edukseen ystävällistä suhdettaan ranskalaisiin viranomaisiin
-ja erityisesti päällikköön. Tämän avulla hän 1777, ollessaan
-jäsenenä korsikalaisen aateliston lähetystössä Ludvig XVI luona
-Versaillessa, hankki itselleen muutamia etuja, m.m. vapaapaikan
-pojallensa Brienne'n kunink. sotilaskoulussa. Samaan aikaan hän,
-niinikään ystävyyssuhteittensa kautta Marbeufin perheeseen, sai
-kaksi vapaapaikkaa vanhimmalle ja kolmannelle pojalleen _Josef'ille
-ja Lucien'ille_ Autun'in kollegissa, jossa ainakin edellisen piti
-opiskeleman jumaluusoppia. Siten toistaiseksi häipyivät vanhempien
-sydämeltä näiden kolmen pojan kasvatuksen huolet.
-
-Kuten jokainen satamakaupungissa syntynyt, oli Napoleone varmaankin
-6-7 vuotiaana satamassa mellastanut veneissä ja laivoissa, ja kun
-tämän lisäksi tuli hänen raju uskaliaisuutensa, hänen rohkeutensa
-ja hurjuutensa, heräsi isässä ajatus, että hän lähetettäisiin
-merelle. Silloin, kunink. vapaapaikan saatua Brienne'ssä, tuli
-mahdollisuus saada hänet meriupseeriksi, ja siihen tähtäsivät nyt
-kaikki suunnitelmat. Ja niin selvästi olivat pojassa nämä taipumukset
-ilmenneet, että luovuttiin muutoin aina noudatetusta säännöstä panna
-vanhin poika, perheen vastaisena päänä, sotilasuralle.
-
-Kunink. sotakouluihin pääsemiseksi oli säädetty 9-10 vuoden ikä.
-Ei siis ollut 1778 mitään aihetta pitää tuota pientä huimapäätä
-pitempään kotona maleksimassa, ja saman vuoden joulukuussa eronhetki
-oli käsissä. Carlo Buonaparte astui kolmen poikansa kanssa laivaan
-Ajaccion satamassa; perheen liehuttaessa liinoja, itkiessä ja
-onnellista matkaa toivottaissn laiva pian kiidätti Napoleonen täysin
-purjein avaraan maailmaan.
-
-Tammikuussa 1779 matkustajat saapuivat ranskalaiseen Autun'in
-kaupunkiin. Siellä piti Josefin ja Lucien'in käydä koulua ja
-Napoleonen oleskella isän lähtiessä Versailles'iin saadaksensa
-aateluutensa tunnustetuksi, sillä ainoastaan aatelissukuisten oli
-mahdollista päästä Ranskan kuninkaan sotakouluihin. Aika käytettiin
-ranskankielen ja sen lausumisen ensimäisten alkeiden opettamiseen
-pojalle, ja niinä kolmena kuukautena, jotka hän siellä asui, hän
-lapsen nopealla käsityskyvyllä pääsi niin pitkälle, että hän
-kutakuinkin kykeni puhumaan ranskaa, jopa kirjoittamaan pieniä
-aineita ja käännöksiä.
-
-Huhtikuussa 1779 Napoleone lähti Brienne'en, kirjoitettiin 23 p:nä
-koulun oppilaaksi ja oli nyt ranskalainen sotamies.
-
-Pojan kehitykselle, kun hän nuorena, reippaana ja vaikutuksille
-alttiina ensi kerran eroaa kodista ja joutuu vierasten pariin, ei
-ole tosiaankaan millään niin ratkaisevaa merkitystä kuin niillä
-oloilla, joissa hänen nyt on eläminen. Olipa koti kuinka ankara
-tahansa, se kuitenkin lapsen-ijässä on useimmille koti; rakastavat
-silmät ovat lasta seuranneet; rajuutta ja vallattomuutta on kohdeltu
-sääliväisyydellä ja anteeksiantavilla selityksillä. Ja tappelujen
-jälkeen kaupungin tahi koulun poikien kanssa on kodissa aina tarjona
-lohdutus tai kärsityn häväistyksen hyvitys. Mutta muukalaisten
-parissa ei aina tavata hellää huolenpitoa. Jokainen tietää kuinka
-säälimättömiä pojat saattavat olla toisiansa kohtaan, jokainen on
-elänyt jakson moista keskiaikaa raakoine julmuuksineen. Se koskee
-tietysti aina enimmän niihin, joilla on enimmän omituisuuksia, joko
-synnynnäisiä tai myöhemmin tulleita, ja enimmän kulmikkaisuutta
-luonteessaan. Hennot luonteet siitä kärsivät, itkevät surunsa
-myötätuntoisen ystävän helmaan ja luisuvat vihdoin arkipäiväisyyteen;
-lujemmat saavat useampia kolauksia, mutta niistä ne vain karaistuvat
-taisteluihin.
-
-Pikku Napoleonessa oli enemmän kulmikkaisuutta kuin monessakaan
-muussa pojassa; kuohahtava kiivaus ja itsepäisyys, rajaton
-vapaudentunne, viha pakkoa vastaan, olipa se mitä laatua tahansa,
-ja lopuksi tulinen himo tulla huomatuksi. Kaikki nämä ominaisuudet
-hän kodista toi muassaan, mutta täällä, missä hän oli yksin niin
-monta vastaan, hän pian huomasi, että hänen täytyi olla varuillaan
-eikä antaa aihetta syytöksiin. Hän oli synkkä, miltei raju, kertoo
-eräs hänen kumppaninsa Brienne'ssä, itseensä suljettu ikäänkuin hän
-olisi äsken saapunut erämaasta, ja vain kummastusta ja epäluuloa
-herätti hänessä muista ihmisistä saamansa ensimäinen vaikutelma.
-Mutta kun kertojamme lisää, että hän oli kaiken leikin, jopa kaiken
-lapsellisen ilon vihollinen, emme saa unohtaa, että poika täällä
-pohjoisessa, kylmässä Champagne'ssa ja kaukana sinisestä merestä poti
-kotikaipuuta, ikävöitsi etelän hymyilevää taivasta tahi aurinkoista
-saartansa jyrkkine vuorineen ja syvine laaksoineen, jossa kaikki
-hänen muistonsa asuivat, ja joka oli hänen innostuneen ja hehkuvan
-rakkautensa esineenä; että hän tunsi itsensä yksinäiseksi maansa
-vihollisten ja sortajien parissa. Kaikkea pilkkasivat toiset pojat,
-hänen kieltänsä, hänen tapojaan, hänen köyhää kodista tuotua pukuaan;
-hänen aateluuttaan epäiltiin, hänen isäänsä ivattiin alituisesti
-pojillensa pyytämiensä vapaapaikkojen tähden, ja hänen oma nimensä,
-jonka hän italiaksi lausui: Napolione, väännettiin liikanimeksi:
-Paille-au-nez. [Tämä lienee ollut koulukielessä yleinen haaveilijain
-ja uneksijain nimitys.]
-
-Mutta tätä kaikkea pahempi oli ranskalaisten poikien ylimielinen
-pälpätys hänen isänmaansa valloittamisesta. Jo lyhyen oleskelunsa
-aikana Autun'ssä hän oli saanut esimakua siitä, mikä hänellä oli
-odotettavissa.
-
-"Nuo korsikalais-pelkurit, jotka eivät rohjenneet puolustautua!"
-huusivat ivaten hänen vihollisensa. "Niin, jospa olisitte tulleet
-neljä yhtä vastaan", Napoleone vastasi, "ei olisi tapahtunut koskaan
-antautumista, mutta teitä oli kymmenen yhtä vastaan." Brienne'ssä
-tuli vielä pahempaa; ei yksistään toverit pilkanneet kaikkea, mikä
-hänelle oli rakkahinta, vaan opettajienkin, jotka pian huomasivat
-hänen innostuksensa Paoliin, pälkähti päähän häntä siitä ivata.
-Itse esimiehen pöydässä, jossa oppilaat vuorotellen aterioitsivat,
-ruvettiin, kun Napoleone vuorostaan oli kutsuttuna, halveksien
-puhumaan vapaudensankarista. Hänen nuori maamiehensä, joka joskus
-toveriansa kohtaan mieluummin käytti nyrkkiään kuin kieltään, antoi
-nyt, kun hän vieraana istui päämiehensä pöydässä, vastauksen, joka
-oli arvokkaampi kuin opettajien pila. "Paoli oli suuri mies, hän
-rakasti maatansa, enkä koskaan anna anteeksi, että isäni, joka oli
-hänen ajutanttinsa, on myötävaikuttanut Korsikan yhdistämiseksi
-Ranskaan."
-
-Poika kärsi kaikesta tästä, mutta hän ei masentunut, päin vastoin
-uhma hänessä yltyi. Hän on varhain kehittynyt, väkevä itsetuntonsa
-ja tarkka silmänsä sai hänet pian tietoiseksi etevämmyydestään
-tovereihin verrattuna, ja ärtyisessä ylpeydessään hän -- ollen liian
-köyhä ottaaksensa osaa toisten huveihin -- sulkeutui ylhäiseen
-umpimielisyyteen eläen kaukana heidän lapsellisista ajanvietteistään
-lukemisissaan ja unelmiensa maailmassa. Oppilaitoksena Brienne ei
-ollut varsin korkealla asteella, ja kielissä -- semminkin latinassa
--- Napoleone varsin vähän edistyi. Sitä vastoin hän suurella innolla
-ryhtyi matematikkaan, historiaan ja maantieteeseen, ja jo täällä
-huomattiin hänen erinomainen kykynsä matematisissa tieteissä. Mutta
-kun luennot, koulutunnit ja sotilasharjoitukset olivat suoritetut,
-hän suuntasi askeleensa kirjastosaliin, siellä hän syventyi
-mielilukuunsa: Plutarkoksen mainioiden miesten elämän kuvauksiin
-sekä Polybiukseen ja Arrianukseen, jotka erityisellä mieltymyksellä
-käsittelevät teoksissaan sotia ja perinpohjaisina asiantuntijoina
-taktiikassa ja sotajohtotaidossa kuvaavat taisteluja Rooman ja
-Kreikan historian eri aikakausilta.
-
-Kun hän vihdoin tulisesta tiedonhalustaan huolimatta paljoon
-lukemiseen väsyi, hän vetäytyi omaan sopukkaansa puutarhassa, jossa
-jokaisella oppilaalla oli oma maakaistaleensa, ja antautui siellä
-unelmoihinsa. Silloin ajatukset lensivät kuten muuttolinnut kylmistä
-pohjoismaista etelään lämpöisen auringon luo. Kuinka hän olikaan
-raatava tullaksensa kyvykkääksi ja sitten joskus palataksensa kotiin
-ja siellä näyttääksensä, ettei hän ollut aikaansa hukkaan kuluttanut,
-syödessään nöyryytyksen leipää vieraassa maassa! Tulla toiseksi
-Paoliksi, koota kotona voimia ja maamiehiänsä johtaen karkoittaa
-ranskalaiset saaresta, saada se vapaaksi ja itsenäiseksi, siinä hänen
-mielikuvituksensa päämäärä, jossa isänmaanrakkaus ja oma kunnianhimo
-niin täydellisesti sulivat yhteen.
-
-Kun Napoleone siten istui puutarhassaan rakentaen tuulentupia, ei
-ollut hyvä häntä lähestyä. Eräänä juhlailtana, jolloin toverit
-puuhasivat ilotulituksen valmisteluissa, pieni ruutilaatikko
-varomattomuuden takia räjähti ilmaan; säikähtyneet pojat
-pelastuaksensa pötkivät kiireesti pakoon, ja muutamat hädässään
-hyppäsivät aidan yli Napoleonen puutarhaan, jossa hän tavallisuuden
-mukaan astuskeli yksin miettiväisenä. Mutta niiden täytyi pian
-korjata luunsa. Raivostuneena tästä pyhäkön rauhan loukkaamisesta
-korsikalainen tempasi kuokan ja ryntäsi heitä vastaan, kunnes
-vihollinen oli karkoitettu ja hän taas oli tyyssijansa valtias.
-
-Raivo, joka noin saattoi vallata pojan, aiheutui hänen tavattomasta
-hermostumisestaan ja saattoi muuttua suorastaan ruumiilliseksi
-kivuksi. Jostakin rikkomuksesta järjestysmies eräänä päivänä oli
-tuominnut hänet pukeutumaan katumuspukuun, jota pahantapaisia
-oppilaita varten yleensä käytettiin Ranskan kouluissa, ja määräsi,
-että hänen piti istuman ruokasalin kynnyksellä päivällisateriaansa
-syömässä. Tuommoinen pilkka oli enemmän kuin mitä ylväs ja
-kunniastaan arka poika saattoi kestää. Kun katumusaika tuli, hän
-kaatui kouristuskohtaukseen, sai puistatuksia, rupesi oksentamaan ja
-pääsi siten tuosta häpäisevästä rangaistuksesta.
-
-Napoleone varmaankaan ei ollut muista oppilaista luonteeltaan
-miellyttävä, eikä hän kaiketi ollut omiansa hankkimaan itselleen
-ystäviä. Ainoastaan yhteen toveriin hän näyttää lähemmin liittyneen,
-Fauvelet de Brienne'en, jolla poikana oli se yhtä suotuisa kuin
-vaarallinen ominaisuus, että hän osasi miellyttää kaikkia.
-Napoleonekaan ei voinut olla tuntematta mieltymystä tähän yleisesti
-pidettyyn poikaan. "Sinusta minä pidän, sinä minua et koskaan ivaa --
-mutta sinun ranskalaisillesi teen kiusaa mikäli suinkin voin."
-
-Kirje, jonka tuo kaksitoistavuotias poika huhtikuussa 1781 kirjoitti
-isälleen, kuvaa mitä elävimmin hänen mielentilaansa Brienne'ssä
-ollessaan:
-
-"Jos te, isäni, tai muut suosijani ette voi antaa minulle tilaisuutta
-elämään sopivammalla tavalla kumppanieni parissa, pyydän saada
-palata kotiin mahdollisimman pian. Olen kyllästynyt köyhyydelläni
-kerskailemaan ja näkemään hävyttömän koulupoikajoukon sitä
-pilkkaavan, vaikka ainoastaan rahoillaan ovat minua ylempänä; sillä
-kaikki ne ovat minua ja niitä tunteita, jotka minua elähyttävät,
-paljoa alempana. Eihän voi olla teidän tarkoituksenne, että poikanne
-on alituisesti muutamien aatelisnulikoiden pilkkana, jotka kopeina
-siitä, että voivat itselleen hankkia iloa ja huvitusta, hävyttömästi
-irvistelevät niille kieltäymyksille, joihin minun täytyy alistua. Ei,
-isäni, ei! Jos on mahdotonta parantaa asemaani, niin suokaa minun
-tulla pois täältä, antakaa minun -- jos muuta ei ole tarjona --
-oppia jotakin ammattia, antakaa minun nähdä vertaisiani ympärilläni,
-niin olen pian oleva niistä kaikista n:o 1! -- Päättäkää tästä
-kuinka epätoivossa olen: mutta toistan vielä, tahdon mieluummin
-olla ammattilaisista ensimäinen kuin halveksittu ammattilainen
-opiskelevain parissa."
-
-"Uskokaa minua; tämä kirje ei ole turhamaisen kalliitten huvien halun
-sanelema, niistä en välitä laisinkaan. Minä vain tunnen tarvetta
-omata, kuten kumppaninikin, varoja sellaisten hankkimiseen."
-
-Pojan toivomuksia, niin luonnollisia ja selvästi ja arvokkaasti
-esitettyjä kuin olivatkin, ei voitu toteuttaa. Vastaus kodista kertoi
-vain huolista ja puutteista ja muistutti, kuinka välttämätöntä oli,
-että hän mahdollisimman pian voisi asettua omille jaloilleen, ehkäpä
-tulla kodinkin tueksi.
-
-Lapsenmieli pääsi myös valtaan Napoleonessa, eivätkä kaikki
-päivät olleet hänelle yhtä synkkiä: ilo omasta edistyksestään,
-helppoudesta millä hän tietoja itselleen ammensi, rupesi varmaankin
-varhain häneen valoa luomaan. Myöskin hänen kasvatuksensa puhtaasti
-sotilaallinen puoli oli hänelle mieluinen, ja on olemassa riittäviä
-todistuksia siitä, että hänen halunsa ja kykynsä komentoa
-pitämään varhain ilmeni. Vaikka hän muutoin oli epäystävällisissä
-suhteissa useimpiin muihin oppilaihin, hän aina oli hyvä kumppani
-virantoimissa. Jo varsin pienenä kodissa hän oli halveksinut
-kaikkea, mitä saattoi sanoa kielittelemiseksi. Täälläkin, kun hän
-oli asuntotarkastajana tai muuten hoiti komentoa ja siis kantoi
-edesvastuunkin, hän mieluummin kärsi rangaistuksen -- tavallisesti
-arestia -- toisen puolesta kuin ilmaisi kumppaninsa. Ne tosiaankaan
-eivät kiitosta ansaitse siitä, ettei tämmöinen ominaisuus --
-jota kunniantuntoiset oppilaat muutoin pitävät arvossa -- eikä
-hänen jalo ylevyytensä ja uupumaton ahkeruutensa voineet hänelle
-tuottaa enemmän myötätuntoisuutta. Hänen suurta lahjakkaisuuttaan
-ei kauvankaan epäilty. "Olen huomannut kipinän, jota täytyy
-vaalia mitä suurimmalla huolella", sanoi hänestä sotakoulujen
-ylitarkastaja Keralio syyskuussa 1783. Kuukausi sen jälkeen muuan
-toveri, joka tiesi hänen isänsä olevan asianajajana ja oikeuden
-asessorina, loukkasi häntä sanomalla: "Oh, isäsi on vain kurja
-poliisimies." Napoleone ja hänen vastustajansa olivat 14 vuotiaita,
-siis varsinaisen poikaiän jättäneitä; se, mikä 4 vuotta tätä ennen
-olisi ollut pahanelkinen nulikkakompa, oli nyt solvaus. Ja Napoleone
-oli Korsikasta, missä jokainen solvaus on verellä puhdistettava.
-Hän heti lähetti solvaajalle kaksintaisteluvaatimuksen, mutta
-hänen uskoton sekundanttinsa, joka pelkäsi seurauksia, jätti sen
-luokan tarkastajalle, ja heti saivat nuo nuoret herrat kömpiä
-arestiin, Napoleone kuitenkin lievempään vankeuteen kuin hänen
-vastustajansa. Hänen vanhan suosijansa toimesta, joka satunnaisesti
-oli läheisyydessä, Napoleone jo toisena päivänä pääsi arestista. Sekä
-hänen oma miehekäs esiintymisensä tässä tilaisuudessa että arvokkaan
-kenraalin suojelus hankki hänelle paremman aseman Brienne'ssä kuin
-tähän saakka. Mutta kaiketikaan hän ei painanut kylliksi mieleensä
-kenraalin ystävällisiä sanoja hänelle: "Kunnioitan teidän tunteitanne
-ja ymmärrän esiintymisenne... mutta älkää tästä lähin yhtä helposti
-kiihtykö, sillä se, joka aluksi hyvällä syyllä suuttuu, lopuksi aina
-tulistuu ilman syytä".
-
-Napoleonen toivomus päästä meriväkeen ei toteutunut, vaikka
-ylitarkastaja Keralio kirjoitti hänestä antamaansa todistukseen:
-hänestä tulee mainio merimies. Meriväkeen tunkeili aina ylenmäärin
-väkeä, ja hienompia puoltajia ja ylhäisempiä suhteita tarvittiin
-kuin ne, joita perhe Korsikassa saattoi hankkia. Napoleone päätti
-sitten mennä tykkiväkeen. Siellä oli tavallisesti parempi ylenemisen
-toivo kuin muissa aselajeissa, syystä että aatelis-junkkarit niiden
-suurempien vaatimusten tähden, joita tällä alalla kysyttiin, eivät
-kovin lukuisasti pyrkineet sinne, ja siellähän hänen matematiset
-tietonsa tulisivat parhaiten käytetyiksi. Lokakuussa 1784 hän
-siis lähti Brienne'stä astuaksensa Parisin upseerikouluun. Siihen
-siirrettiin oppilaita maan kahdestatoista sotakoulusta siten, että
-ylitarkastaja "kuninkaan oppilaiden", s.o. vapaapaikkoja nauttivien
-joukosta, valitsi parhaimmat. Napoleone oli yksi niistä viidestä,
-jotka Keralio valitsi Brienne'stä, ja sangen kiittävällä virallisella
-todistuksella hän sieltä neljän kumppaninsa kanssa lokakuun 17
-p:nä matkusti Parisiin. Mutta Bourienne kertoo, että Brienne'stä
-lähetettiin toinenkin yksityisempi lausunto Parisin kouluun. Kyllä
-kai siinä tunnustettiin hänen lahjakkaisuutensa, mutta lisättiin,
-että hän luonteeltaan oli vallanhimoinen, käskevä ja itsepäinen.
-
-"Minä näin Napoleonen samana päivänä kun hän saapui kaupunkiin,
-heti hänen astuttuaan vaunuista", kertoi muuan hänen maanmiehensä
-joitakuita kuukausia myöhemmin; "hänestä näkyi, että hän äsken
-oli tullut maaseudulta; hän kulki töllöttäen, ikäänkuin hän
-olisi hukannut nenänsä ja suunsa, helppona saaliina jokaiselle
-'moukanpyytäjälle', jos hänellä olisi ollut jotakin taskussa."
-
-Palais-Royal'issa, joka juuri siihen aikaan oli keikailevan Parisin
-elämän keskustana, Napoleonen huomasi hänen maanmiehensä _Demetrius
-Gomnenos_ jonka suku oli läheisesti liittynyt hänen omaansa
-Ajacciossa. Korsikalaisen parissa Napoleone tosin oli avonaisempi ja
-puheliaampi kuin hän ennen oli ollut; mutta Comnenos, jonka luona
-hän usein kävi, saattoi sittenkin usein kummastella nuoren vieraansa
-sulkeutumista ja ärtyisiä tapoja. "Minä pelkään", hän sanoi, "että
-hänessä on enemmän turhamielisyyttä kuin mikä on hyödyllistä hänen
-asemassaan ja hänen oloissaan."
-
-Vaikka jyrkkä siirtyminen hiljaisen Brienne'n luostarimaisesta
-elämästä eloisaan, meluavaan pääkaupunkiin, joka heti alussa
-vaikutti valtaavana ja hurmaavana semmoiseenkin luonteeseen kuin
-Napoleonen, hän kuitenkin pian taas oli entisellään. Kaikki mitä
-hän oli kestänyt ja kärsinyt Brienne'ssä uudistui Parisissa, mutta
-kiusallisemmassa muodossa kuin ennen. Taskurahat, jotka eivät olleet
-koskaan pitkälle riittäneet, hupenivat Parisissa vieläkin pikemmin,
-ja tuon köyhän vaan ylvään kadetin kärsimykset alkoivat uudestaan.
-Kadettien piirissä oli, näet, valloillaan ylellisyys, jonka rinnalla
-Brienne'n keikarien komeus ei ollut puheen arvoinen: lukuisa
-palvelusväki, mainio keittiö, kalliit hevoset y.m.s. Napoleonea
-harmitti -- hän kun luonteeltaan oli taipuvainen ankaraan kohtuuteen
-ja yksinkertaisuuteen -- että vastaisia sotilaita kasvatettiin niin
-hemmottelevissa oloissa, ja kun kumppanit suruttomina nauttivat
-elämää, velkaantuivat eivätkä mitään vakavaa toimittaneet, hän
-syventyi muinaisajan oppimiseen. Ja samaan aikaan hän tutki
-oman isänmaansa historiaa. Hän huomasi pian yhtäläisyyskohtia
-terästettyjen, tyytyväisten maanmiestensä ja mainotien oloissa ja
-oli töihinsä suuressa määrässä kiintynyt. "Kun Napoleone kävi minun
-luonani", Comnenos jälestäpäin kertoi, "hän laajasti puhui siitä
-ylellisyydestä, jota nuoret kadettikoulun herrat pitivät luvallisena.
-Äskettäin hän perusteellisesti käsitteli kysymystä nuorten mainotien
-kasvatuksesta ja sen suhteesta entiseen spartalaiseen. Siitä hän
-aikoi kirjoittaa esityksen, jonka hän antaisi sotaministerille."
-Käytännöllinen Comnenos ennustaa, että hän sillä vain riitaantuu
-kumppaniensa kanssa ja hankkii niskaansa pari kaksintaistelua.
-
-Esitys tuli kumminkin kirjoitetuksi 1784 ja aluksi lähetetyksi
-eräälle Brienne'n koulun esimiehistä. Mutta tuon 15 vuotiaan
-kadetin mielipiteet upseerin kasvatuksesta siten, että hän pystyisi
-uhmaamaan vaaroja ja kestämään ponnistuksia niin että hän saavuttaisi
-sotamiestensä luottamuksen, ilmenivät vasta 24 vuotta myöhemmin,
-kun hän keisari Napoleonina 1808 julkaisi ohjesäännön ranskalaisia
-sotakouluja varten. "Kadetti ei saa maksaa enemmän kuin 20 souta
-päivässä; ne ovat sotamiesten ja käsityöläisten poikia, enkä tahdo
-niiden tottuvan elämäntapaan, joka heitä vain vahingoittaa."
-
-Parisissa olonsa aikana Napoleon menetti isänsä, joka kuoli
-Montpellier'ssä helmikuun 24 p. 1785. Se oli hänelle kova isku,
-ja hän puhuu kirjeessään kotiin surulla "nuoruutensa tuen"
-menettämisestä. Isän kuolema pakotti sekä kodin että hänen itsensä
-vieläkin ankarampaan säästäväisyyteen. "Kaikki nämä surut ovat
-synkistäneet nuoruuteni ja saaneet minut vakavaksi ennen aikojaan",
-hän jälestäpäin sanoi. Hän kävi yhä suljetummaksi ja kalkerammaksi
-kuin ennen niitäkin henkilöitä kohtaan, jotka kohtelivat häntä
-ystävällisesti, ja ärtyisessä ylevyydessään hän pelkäsi jokaista
-ystävyyden ilmausta. Comnenoksen langon, joka tiesi koulun kadettien
-puuhaavan jotakin keräyskokousta, johon Napoleonella tavallisuuden
-mukaan ei ollut varoja ottaa osaa, täytyi -- saaduksensa hänet
-ottamaan sitä varten rahoja -- turvautua valheeseen; hän antoi
-hänelle rahasumman, jonka sanoi saaneensa hänen isältään tämmöistä
-tapausta varten. "Napoleone loi minuun", näin kertojamme jatkaa,
-"siksi tutkivan silmäyksen, että se minua melkein säikähytti, ja
-sanoi: 'Koska nämä rahat ovat isältäni, otan ne vastaan; lainana
-en olisi niitä ottanut. Äidilläni on kyllin huolia, minun ei sovi
-niitä lisätä menoilla, semminkään ei semmoisilla, joihin kumppanieni
-hupsuudet minua pakottavat'."
-
-Tietysti ei monikaan oppinut tuntemaan näin kauniita puolia
-Napoleonen luonteessa. Toverinsa hän miltei kaikki pelotti
-seurastaan ivallisuudellaan, esimiehiänsä ja vanhempia henkilöitä
-hän säikähytti vapailla mielipiteillään, rajun kiihkoisuutensa
-purkauksilla, rohkeasti moittimalla muutamia laitoksia, puhumalla
-ivallisella ja repäisevällä sävyllä asioista, joita he olivat
-tottuneet kunnioittamaan. Heidän korviansa viilsi, kun hän saatuaan
-moitteet siitä, että hän, kuninkaan varoilla kasvatettu mies,
-rohkeni arvostella hänen säännöksiänsä, antoi vastaukseksi: "En
-ole kasvatettu kuninkaan vaan valtion varoilla", tahi kun hän 16
-vuotiaana rohkeni sanoa: "Olisinpa minä herra, kyllä pian kävisi
-toisin". Olisihan voinut haluttaa tämmöiselle nauraa ja pitää sitä
-poikamaisuutena, mutta hänen katseessaan ja äänessään oli jotakin,
-joka tukahutti naurun ja herätti sen sijaan katkeruutta.
-
-Kerrotaan, että tämä hänen esiintymistapansa sai aikaan yleisen
-ja hartaan toivon, että hän mahdollisimman pian ylennettäisiin
-upseeriksi, jotta hänestä päästäisiin. Itse hän toivoi pian
-kykenevänsä olemaan ilman avustusta kodista; suvella 1785 hän
-viidenkymmenen neljän kumppaninsa kanssa, joilla kaikilla oli ollut
-pitempi valmistusaika kuin hänellä, meni tutkintoon ja suoritti sen
-42:sena. Opettajien arvostelut hänestä olivat varsin monenlaiset.
-Saksalainen herra Bauer piti häntä miltei epattona, koska hän niin
-vastenmielisesti oppi saksaa. Historian opettaja sitä vastoin
-kirjoitti hänestä: "Hän on synnyltään ja luonteeltaan korsikalainen,
-ja hän menee pitkälle, jos onni on myötäinen." Mutta virallinen
-todistus on varmaankin sattuvin; siinä sanotaan: "Hän on umpimielinen
-ja ahkera, on aina halukkaampi opintoihin kuin huveihin, ja hänen
-suurimpana ilonaan on hyvien kirjain lukeminen. Matematikassa ja
-maantieteessä hänellä on perusteelliset tiedot. Hän on vaitelias,
-oikullinen ja ylväs, rakastaa yksinäisyyttä ja on tavattoman
-itsekäs. Paljon puhumatta hän aina antaa täsmälliset vastaukset, on
-keskusteluissa terävä ja muita etevämpi. Hänen kunnianhimollaan ei
-ole rajaa."
-
-Kaikista upseerin ilon päivistä on varmaankin iloisin se, jolloin
-kadetti-röijy vaihdetaan upseeripukuun epoletteineen. Kouluaika on
-ohi, miekka kalisee kupeella ja koko maailma on avoinna. Tämäkään
-päivä -- syyskuun 1 p. 1785 -- ei kumminkaan saanut kulua tuottamatta
-katkeruutta nuorelle luutnantille, joka hennon ruumiinrakenteensa
-tähden univormussaan ei näyttänyt kovinkaan mahtipontiselta. Kun hän
-koko loistossaan saapui Comnenoksen sukulaisten, vierasvaraisten,
-hänelle aina ystävällisten Permons'ien salonkiin, hänen avarat
-saappaansa, joiden varret lonkkasivat kovin hoikissa säärissä,
-herättivät myrskyisen iloisuuden talon tyttärissä eikä Napoleonen
-kiukku suinkaan lauhtunut, kun hän naurunremahduksien seasta kuuli
-itseään verrattavan "saapasjalka-kissaan".
-
-       *       *       *       *       *
-
-Tykistörykmentti _La Fére'n_, jossa Buonaparten tuli palvella
-aliluutnanttina, asemapaikka oli Valence, ja lokakuun alussa hän
-lähti Parisista, kadettikoulutoverinsa Aleksandre de Mazis'in
-seurassa. Tällä kertaa hänen oli ollut pakko luopua periaatteistaan
-ja lainata rahaa matkaa varten, muutoin hän ei olisi päässyt
-liikkeelle; mutta ne eivät riittäneet -- ei vaikka niitä matkalla
-kartutettiinkin -- ja loppumatka oli suoritettava jalkaisin.
-
-On säilynyt eräs Buonaparten kirje sedälleen Fesch'ille Brienne'ssä
-olon ajalta, merkillisenä todistuksena hänen erinomaisesta
-kehityksestään ja varhaisesta kypsyydestään. Hän siinä neuvoo
-vanhinta veljeänsä Josefia olemaan siirtymättä hengellisestä
-säädystä sotilassäätyyn. "Hän tietysti haluaa jalkaväkeen! Hyvä,
-minä ymmärrän, hän ei tahdo ryhtyä työhön vaan kuluttaa katukiviä
-päivät päästään. Ja mitä on tuommoinen jalka-sotamiesraukka?
-Vetelehtijä kolme neljäsosaa elämästään." Buonaparte sai pian
-kokea, ettei yksin jalkaväen upseereilla ollut liiaksi aikaa
-linna-palveluksessa; tykistössäkin palveleva saattoi, kun vaan
-halua oli, kuluttaa katukiviä pitkin päivää. Näyttää siltä, että
-hän luutnantti-aikansa alussa tunsi tarvetta heittää hiiteen
-entisen spartalaisen kieltäymyksen ja lämmitellä hiukan nuoruuden
-kultaisessa auringon-paisteessa. Hänhän oli täällä uusissa oloissa,
-koulusta vapaana ja kaukana kirvelevistä muistoista. Niinpä hänen
-alussa nähdäänkin entistä enemmän ottavan osaa seuraelämään. Ja
-asuntopaikassaan, vanhan neiti Bon'in luona, hän antautui ennen
-tuntemattomaan nautintoon, romaanien lukemiseen, jopa hän itsekin
-rupesi romaaninkirjoittajaksi. "Romaanien lukeminen minua suuresti
-miellytti", hän myöhemmin kertoi, "koetin itse kirjoittaa ja annoin
-täten mielikuvitukseni vapaasti lentää. Tietoni ja kokemukseni
-sekaantuivat mielikuvien lentoon, ja minua usein huvitti uneksia,
-mitatakseni heti sen jälkeen unelmani järjen mittapuulla. Siirryin
-ajatuksissa ihanteiden maailmaan ja tutkin missä suhteessa se erosi
-todellisesta elämästä."
-
-Haaveilla, uneksia, keinua mielikuvituksen virrassa, onhan se
-miellyttävää useimmille siinä ijässä, jolloin elämä on edessä ja
-maailma näyttää olevan avoinna. Mutta kun mielikuvitus on voimakas,
-se tavallisesti riistää tahdolta vallan, ja haaveilija, uneksija
-tai intoilija harvoin saa lujaa asemaa todellisuudessa. Toisin oli
-Buonaparten; hänen mielikuvituselämänsä oli varhain tavattomassa
-määrässä kehittynyt. Jo koulussa muuan opettaja hänestä lausui
-näkevänsä hänen suuremmoisissa liiallisuuksissaan tulivuoren
-hehkuttamaa graniittia: tämä raju mielikuvitus ilmenee taas hänen
-romaaneissaan ja värikkäässä, intohimoisessa kielessään, mutta se
-ei koskaan käy hillittömäksi eikä eksy tieltä, sillä sitä suistaa
-kylmät, selvät, aprikoivat aivot.
-
-Eikä Buonaparte pysähtynyt romaanien lukemiseen ja uneksimiseen.
-Mittapuuta, jonka hän sovitti haaveiluihinsa -- tietoja ja
-kokemuksia -- oli aina parannettava. Hän käytti sentähden
-olinaikansa Valence'ssa perinpohjaisiin opintoihin, ja ne saivat
-määrätyn suunnan, sillä yhä häntä elähytti ainoastaan yksi ajatus:
-esiintyä synnyinsaarensa vapauttajana. Viha Ranskaa vastaan
-leimuaa muuttumattomana hänen mielessään. Se purkautuu esille
-hänen korsikalaisissa romaaneissaan, se on pohjasäveleenä hänen
-Korsikan historiassaan, jota hän yhä jatkaa. Sen vuoksi hän tutkii
-sotatieteitä, luo suunnitelmia saaren puolustamiseksi, linnotusten
-rakentamiseksi j.m.s., ja tutkimalla valistusajan filosofiaa hän
-valmistautuu johtajaksi ja lainsäätäjäksi.
-
-Ja näiden opintojen kautta Buonapartesta, jota ei mitkään
-siteet kiinnittäneet Ranskaan ja jolla ei ollut vähääkään tuota
-perinnöllistä, melkeinpä uskonnollista kuningasvallan kunnioitusta,
-tuli vielä enemmän sen suuren vallankumouksen suosija, joka oli
-ovella.
-
-Hänellä sitä paitsi ei ollut mitään menetettävää vanhojen olojen
-kukistuessa, mutta kaikki voitettavissa, sillä ylenemisen toiveet
-olivat hänelle nykyisissä oloissa hämärät. Suvun vanha hyväntekijä
-kenraali _Marbeuf_ oli kuollut; lähellä loppuaan oli varakas
-setäkin, joka oli häntä ja kotia Ajacciossa avustanut; korkeammat
-upseeripaikat varattiin yksinomaan rikkaiden ja ylhäisten perheiden
-pojille tai semmoisille, joilla oli suosijoita; eikä tulevaisuus,
-joka päättyisi korkeintaan kapteenin arvolla, ollut houkutteleva.
-Pelkkä "vallankumous"-sana sisälsi lupauksen siitä, että vihdoin
-päästään pitkien aikojen vääryyksistä ja hävitetään ne etuoikeudet,
-joita varakkaammat luokat nauttivat ainoastaan alempain luokkien
-kustannuksella. Tietystikin Buonaparte toiveikkaalla ilolla tervehti
-uutta aikaa; olihan hän vuosi sitä ennen poikana kirjoittanut
-isälleen: "Antakaa minun päästä vertaisteni pariin ja ennen pitkää
-olen kaikista niistä ensimäinen!"
-
-Mutta nuoren luutnantin radikaaliset mielipiteet kyllä suurensivat
-hänen ja hänen kumppaniensa välisen juovan, he kun kuuluivat
-vanhaan ranskalaiseen aateliin ja olivat monilla vahvoilla siteillä
-kiinnitetyt olevaan järjestykseen. Niiden kesken syntyi usein
-kinastuksia; yksi semmoinen kerran loppui siihen, että jotkut
-ärtyneet rykmentin upseerit viskasivat hänet Rhône-jokeen. Suhde
-siis ei ollut ystävällinen; hän seurusteli sentähden enimmiten
-virkamiesten ja porvarillisessa asemassa olevien henkilöiden kanssa,
-jotka hautoivat samoja toiveita ja odottivat uudelta ajalta samaa
-kuin hänkin. Hän kuitenkin pian palasi entiseen yksinäisyyteensä,
-alkoi taas entisen kohtuullisen elämäntapansa kaikessa
-ankaruudessaan, söi ainoastaan kerran päivässä ja tyytyi muutamien
-tuntien lepoon. Mutta yhtä uupumattomasti hän tekee työtä, ja samalla
-kun hän hankkii tietoja hän kirjoittaa romaaneja ja filosofisia
-tutkielmia, joista toivoi saavansa jonkunverran tuloja.
-
-Siihen aikaan kautta koko Europan kävi haaveksivan tunteellisuuden
-puuska, joka erityisesti tarttui nuorisoon ja jonka kuvaavin
-ilmaus ja parhain edistäjä oli Goethen kuuluisa kirja "Nuoren
-Wertherin kärsimykset". Vaikka onkin suuri erotus germanilaisen ja
-romanilaisen luonteessa ja temperamentissa, tämä kirja kuitenkin
-valtavasti vaikutti Buonaparteen, ja yhä uudestaan hän sen luki.
-Sen vaikutus ilmeneekin varsin selvästi hänen päiväkirjassaan.
-Hän on elämään kyllästynyt, olemassaolo on hänelle taakka. "Kun
-olen aina yksin, ihmistenkin parissa, menen kotiini antautuakseni
-unelmiini ja raskasmielisyyteeni. Minkä ympärillä pyörivät synkät
-ajatukseni tänään? Ne miettivät kuolemaa. Ja kuitenkin on elämässäni
-vasta aamurusko ja saatan toivoa eläväni kauan vielä. Mihin ryhdyn
-tässä maailmassa? Eikö ole parempi -- kun minun kuitenkin täytyy
-joskus kuolla -- itse tehdä loppu päivistäni? Jos olisin vanha
-mies, taipuisin aikalaisteni ennakkoluulojen edessä ja odottaisin
-hiljaisena kuoleman tuloa; mutta kun ei mikään tuota minulle iloa,
-kun alku on pelkkiä onnettomuuksia, miksi kestäisin elämää, jossa
-ei minulle mikään onnistu? Kuinka kauvas ovatkaan ihmiset joutuneet
-luonnosta! Kuinka pelkureita, halpamielisiä, matelevia ne ovatkaan!
-Elämä on minulle tuska, sillä en tunne mitään iloa, ja kaikki minulle
-tuottaa vain tuskaa: se on minulle taakka! koska ihmiset, joiden
-parissa elän ja joiden parissa luultavasti tulen aina elämään, ovat
-tavoiltaan aivan toisenlaisia kuin minä, niinkuin kuun valo eroaa
-auringon valosta."
-
-Näihin yleisluontoisiin alakuloisen mielen purkauksiin tuli
-lisäksi korsikalaisen suru oman asemansa johdosta Ranskassa. Usein
-saavat sanat deklamatorisen soinnun, kuten hänen kirjottaessaan
-loma-ajan toivossa: "Minkä näytelmän saanenkaan nähdä isänmaassani!
-Maanmieheni, kahleisiin taottuina, suutelevat vapisten sitä kättä,
-joka heitä sortaa. Ne eivät enään ole niitä uljaita korsikalaisia,
-joita sankari elähytti maineellaan, eivät enään tyrannien, velttouden
-ja hovimatelijain vihollisia! Kun ei ole enään olemassa isänmaata,
-on kunnon kansalaisen kuoltava." Mutta usein ilmenee tosi, syvä
-tunne näiden opittujen puheenpartten rinnalla. "Isänmaani kuva sen
-nykyisessä tilassa ja kykenemättömyyteni muuttamaan sitä on minulle
-syynä paeta maailmasta, jossa velvollisuuteni on kiitellä ihmisiä,
-joita hyvettä seuraten pitäisi vihata." Ja kysymys, joka häntä
-kaikista enimmän tuskastuttaa, on tämä: "Miltä tulen näyttämään
-kodissani, mitä kieltä olen puhuva?" Sillä hän oli ollut kauvan
-poissa kodista ja -- ainakin osaksi -- unhottanut äidinkielensä.
-
-Kaikki tämä levottomuus, kahtalaisen asemansa tuskallinen tunne,
-ollessaan samalla hehkuva korsikalainen patriootti ja ranskalainen
-soturi, itse vihollisen armeijassa palveleva, haihtui niiden
-surullisten tietojen johdosta, joita hän sai kodin taloudellisista
-huolista: itse rouva Letitia oli rohkeutensa menettämäisillään
-ja pyysi poikaansa kotiin. Buonaparten terveys, jota ei suinkaan
-ollut vahvistanut hänen spartalainen elämäntapansa ja väsymätön
-työteliäisyytensä, saattoi sekin tehdä kotonakäynnin suotavaksi,
-ja tammikuussa 1787 hän vihdoin sai virkaloman ja luvan matkustaa
-Korsikaan.
-
-Epäilemättä niiden voimakasten tunteiden muisto, joita hänessä
-liikkui tämän ensimäisen kotonakäynnin aikana, antoi jälestäpäin
-keisarille aihetta hurmaantunein sanoin puhua kotimaan viehätyksestä.
-"Kaikki on siellä parempaa; vaikka olisin ollut suletuin silmin,
-olisi maaperän lemu jo riittänyt antamaan tiedon siitä, missä
-olin. En ole sitä missään muualla tavannut. Näen itseni taas ensi
-vuosissani, ensimäisessä rakkaudessani; tapaan itseni siellä taas
-nuoruudessani, jyrkkien kuilujen keskellä kiipeämässä korkeille
-vuorenhuipuille ja vaeltamassa ahtaita solia ja syviä laaksoja,
-kaikkialla nauttien vierasvaraisuuden kunnianosotuksia ja riemuja."
-
-Olo Korsikassa toi terveyttä hänen vereensä ja terveyttä hänen
-ajatuksiinsa. Hän kiertelee kautta saaren, kuulee uudestaan
-silminnäkijäin kertomuksia vapaussodan taisteluista, tutkii seudut
-ja saavuttaa tässä rosoisessa kalliomaassa erinomaisen varmuuden
-paikallissuhteiden arvostelemisessa ja sellaisten paikkain
-keksimisessä, jotka taistelussa saattoivat olla tärkeitä. Mutta tämän
-ja vastaistenkin kodissa käyntien suurin merkitys oli hänelle siinä,
-että ne verestivät hänen lapsuutensa puoleksi haihtuneet vaikutelmat,
-joita hänessä olivat herättäneet ensimäiset, voimakkaat, välittömät
-opetukset tässä villissä saaressa, jossa lain ja oikeuden käsitteet
-olivat miltei tuntemattomat, jossa vallitsivat loppumattomat, veriset
-kostosodat, jossa itse talonpoika auransa kurjessa kulki pyssy
-selässään ja jossa teeskentelyä ja viekkautta ylistettiin samanlaisin
-ylevin puheenparsin kuin oikeamielisyyttä ja miehuutta. Kun
-vallankumous todenteolla syttyi, muuttaen ranskalaiset villeiksi, oli
-lyönyt se hetki, jolloin Buonaparte sai käyttää Korsikastn saamaansa
-opetusta.
-
-Oltuansa neljänneksen toista vuotta kotona hän palasi rykmenttiinsä,
-eikä nyt enään ollut aikaa unelmiin. Vanhempia upseereja
-syrjäyttämällä hänelle uskottiin, hänen tunnetun taitonsa tähden,
-kaikenlaisia sotilaallisia tehtäviä. Sitä paitsi hän oli ahkerasti
-kirjallisissa töissä. Yhdessä hänen päiväkirjoistaan tältä ajalta
-on luonnos tutkimukseen kuningasvallasta. Tässä tekeleessä hän muun
-muassa sanoo tahtovansa yksityiskohdin käsitellä sitä anastettua
-valtaa, jota kahdentoista Euroopan monarkian kuninkailla on ilo
-nauttia. "Niissä ei ole monta, jotka eivät ansaitsisi tulla viralta
-pois."
-
-Mutta kaikista enimmän hänen ajatuksensa liikkuivat Korsikasta
-saaduissa vaikutelmissa. Kun Napoleone ennen unelmissaan oli nähnyt
-itsensä sinä, joka kokoaa maanmiehensä ympärilleen ja kukistaa
-muukalaisten vallan, hänen haaveilunsa olivat olleet enimmäkseen
-utuisia, epäselviä, mutta silti suuresti houkuttelevia. Hän oli nyt
-pitkän saaressa olonsa aikana huomannut, kuinka helppo olisi saada
-se liittymään vallankumoukseen, joka ennen kaikkea ajoi vapauden
-asiaa. Ja hän oli siellä tavannut suuren kansallisen puolueen, joka
-jo liittymisessä vapauden innokkaisiin puolestapuhujiin mannermaalla
-näki parhaimman tien itsehallinnon ja suuremman tai pienemmän
-riippumattomuuden saavuttamiseen saarelle. Sillä Buonapartessa --
-kuten vähitellen Korsikan kansallismielisissäkin -- nuorekas, hehkuva
-viha Ranskan kansaa vastaan muuttui kypsyneemmän miehen vihaksi
-vanhaa ranskalaista hallitusjärjestelmää vastaan kaikkine mielivallan
-ja vääryyden mahdollisuuksineen, aatelis- ja virkavaltoineen.
-Lisäksi kyti useimmissa kansalaisissa alituinen pelko Genuan vallan
-palauttamisesta, sillä Korsika oli ainoastaan toistaiseksi luovutettu
-panttina Ranskalle, ja kuinka suuri viha Ranskan ylivaltaa vastaan
-oli ollutkaan ja monessa paikkakunnassa vielä oli, se sittenkään ei
-ollut mitään verrattuna raivoon perivihollista Genuaa vastaan.
-
-Omituisen taitavasti Buonapartet olivat aina ymmärtäneet liittyä
-siihen puolueeseen, jolla näytti olevan parhaat kortit käsissä.
-Hyväntekijänsä, konservativisen, kuningasmielisen kreivi Marbeufin
-kuoltua he kerrassaan liittyivät radikaalis-kansallisiin. Emme
-tiedä, oliko Buonapartelle mieskohtaisesti raskasta puolueensa
-mukana liittyä niin läheisesti henkilöihin, jotka kuuluivat siihen
-kansaan, jota hän pari vuotta sitten oli sanonut pitävän vihata
-"hyvettä seuraten". Mutta inhimilliset tunteet ovat usein varsin
-monimutkaiset; ylevimmätkin saattavat joskus olla läheisessä
-yhteydessä itsekkäimpien ja omaetuisimpien kanssa. Ja Buonaparten
-isänmaanrakkaus oli omaa lajiaan. Se ei ollut -- kuten Paolin --
-uhrautuvaa, kieltäyvää laatua. Hän, jossa oli ihmeellisellä tavalla
-ruumistuneina syntymäsaarensa ja sen väestön luonne ja omituisuudet,
-hurja intohimo ja raju kunnianpyynti kylmän, viekkaan oman edun
-arvioimisen ohessa ja jossa jo poikavuosina oli huomattu rajaton
-itserakkaus ja itsekkäisyys, oli ajatuksissaan ja unelmissaan
-yhdistänyt itsensä ja isänmaansa yhdeksi ja samaksi. Hän sitä
-rakasti, koska se oli Hänen. Korsikan itsenäisyys oli hänestä sama
-kuin hänen oma itsenäisyytensä. On syytä uskoa, että Korsikan kohtalo
-oli Buonapartelle jotensakin yhdentekevä sitten kun hänen suhteensa
-saareen katkesivat, kun ei hänestä tullut sitä, joka oli sen
-tulevaisuutta johtava.
-
-Mutta hänen haaveilevat ajatuksensa lensivät varmaan silloin jo
-pientä saarta ulommaksi: "Jos voisit nähdä sieluni pohjaan", hän
-kerran sanoi muutamalle ystävälleen, "jos voisit lukea sieltä,
-mikä minun sisintäni hallitsee, niin sanoisit minua hulluksi, jopa
-mielisairaaksi. En tahdo sitä sinulle kertoa, sillä tuskin uskallan
-sitä itselleni tunnustaa." Varmaankaan hän ei Korsikan hallitsemista
-noin tyystin tahtonut salata; se ajatus oli hänessä yhteinen saaren
-monen muun kunnianhimoisen nuorukaisen kanssa. Mutta entä jos hän,
-italialainen, joka oli Ranskalle kerrassaan vieras, hän, josta Paoli
-oli sanonut: "Sinussa, Napoleone, ei ole mitään uudenaikaista,
-sinä olet kokonaan valettu klassilliseen kaavaan", -- entä jos hän
-veisi kipinän vallankumouksellisesta Ranskasta Italiaan, saisi sen
-nousemaan herrojansa vastaan, tekisi sen vapaaksi ja voimakkaaksi
-ja kohottaisi vanhan Rooman maailman valtijaaksi! Hänelle, Cesarin
-hengen lapselle, semmoinen mielikuva ei tosiaan ollut jättimäisempi
-kuin se, jonka hän sittemmin toteutti.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Kun Parisissa heinäkuun 14 p:nä 1789 Bastilji oli kukistunut,
-toistuivat kaikkialla maaseudulla pääkaupungin näytelmät.
-Aatelislinnoja vallattiin, jyväaittoja ryöstettiin ja hälytyskellot
-soivat kaikkialla. Sotaväenosastoja lähetettiin asemapaikoiltaan
-rauhaa ja järjestystä palauttamaan, mutta monessa paikassa
-sotamiehet kieltäysivät tottelemasta, ja luutnantti Buonaparten
-tunteet sotilaana varmaankin näillä komennusretkillä usein joutuivat
-ristiriitaan hänen tunteittensa kanssa korsikalaisena ja aateliston
-vihollisena. Kauvan hän kuitenkaan ei saanut tutkia, kuinka meteleitä
-saadaan aikaan ja kuinka niitä parhaiten kukistetaan, sillä kun
-saapui tieto kansalliskokouksen keskusteluista yöllä elokuun 4
-päivää vasten -- jolloin Ranskan koko yhteiskuntarakennus kerrassa
-kumottiin -- aateliston etuoikeuksien lakkauttamisesta, kaikkien
-yhdenvertaisuudesta lain edessä y.m.s., niin oli kuin maa polttaisi
-hänen jalkojensa alla. Nyt oli tullut toiminnan hetki, nyt oli
-taottava, sillä rauta oli kuuma. Levottomasta ajasta huolimatta
-Buonaparte pyysi virkalomaa, sai sen ja oli syyskuun alussa 1789 taas
-Ajacciossa.
-
-Siellä kaikki toistaiseksi oli ollut rauhallista; mutta tuskin
-Buonaparte oli saapunut kotiin, kun jo levottomuus alkoi.
-Vapauskokardi otettiin esiin; muodostettiin vallankumouksellisia
-klubeja ja komiteoita, ja nuori luutnantti, "samalla kertaa kaupungin
-tribuunina, puhujana ja reformaattorina", oli kaikkialla läsnä;
-hänen uupumaton toimintansa sai kaikki kapinaan ja sähköitti koko
-Ajaccion. Mutta vuoristolaisilta ja sisämaasta ei kuulunut mitään
-apua, ja ranskalainen komendantti sai tulen tukahutetuksi. Buonaparte
-laati pitkän valituskirjeen kansalliskokoukselle, jossa hän syytti
-konservativisia vallanpitäjiä monista mielivaltaisuuksista ja
-koetti puolustaa hankkeita saaren liittämiseksi vallankumoukseen.
-Siten virallisesti esiintyen yhtenä vallankumouksen johtajana
-nuori luutnantti antautui suurille vaaroille alttiiksi -- eihän
-kukaan tiennyt mitä tulevaisuus oli tuova mukanaan --, ja sentähden
-hänelle oli äärettömän tärkeä tapaus, että Korsika -- Genuan
-vastalauseesta huolimatta -- maakuntana yhdistettiin Ranskaan. Vaikka
-hän olisikin mieluummin nähnyt, että saari vielä olisi joksikin
-ajaksi jäänyt epävarmaan asemaansa, hän kuitenkin aluksi saavutti
-sen, ettei hänen vallankumouksellinen esiintymisensä ja julkinen
-sotilasvelvollisuuksiensa laiminlyöminen kansalliskokouksessa saanut
-varsin ankaraa tuomiota.
-
-Mutta samalla suotiin anteeksianto kaikille vapaussodassa Ranskaa
-vastaan olleille, jotka oli karkoitettu saaresta. Heinäkuussa
-1790 Paoli, oltuansa 21 vuotta maanpaossa, palasi riemuitsevien
-maanmiestensä pariin ja valittiin pian sen jälkeen presidentiksi
-uuteen kuvernementinneuvostoon. Hän ei siis astunut ensimäiselle
-sijalle ainoastaan maanmiestensä vaalin perusteella, vaan lisäksi
-Ranska vahvisti vaalin; sillä itse hallituskin piti tuota vanhaa
-vapaudensankaria parhaana rauhan ja järjestyksen takaajana
-kaukaisella saarella. Ja niin kauan kuin kuningasvalta pysyi, hän
-luuli isänmaansa parhaiten turvatuksi lujasti Ranskan kuningaskuntaan
-liittyneenä. Olihan se nyt saavuttanut kaikki ne vapauden edut,
-joiden puolesta hän nuoruudessaan oli taistellut. "Muutoin", hän
-kirjoitti muutamalle ystävälleen, "saarelta joko riistetään vapaus
-tai se myydään tahi valloittaa sen sortaja."
-
-Kun vanha isänmaanystävä kirjoitti nämä sanat tammikuussa 1790,
-hän ei aavistanut, että vaarallisin niistä "kunnianhimoisista
-nuorukaisista", jommoisia Korsikassa aina oli runsaasti ja jotka
-kaikki koettivat tunkeutua esille ja asettua hänen sijallensa,
-oli hänen vanhan ystävänsä ja asekumppaninsa Carlo Buonaparteu
-poika. Aluksi nuori luutnantti näytti sileimmän puolensa; hän pyrki
-sangen hartaasti Paolin suosioon. Olihan tämä sitä paitsi vanha;
-tieteellisesti kehittyneenä upseerina Buonaparte saattoi toivoa
-saavansa hyvin vapaat kädet; vihdoin oli kyllä tuleva aika, jolloin
-hänen ei enään tarvinnut kulkea Paolin nimileiman alla, vaan voi
-seisoa omilla jaloillaan.
-
-Mutta luutnantti Buonaparte osasi odottamisen taidon, hän oli
-toistaiseksi asettanut päämääräkseen päästä Korsikan kansalliskaartin
-päälliköksi, hän kun varmasti toivoi, että semmoinen muodostettaisiin
-täällä kuten Ranskan muissakin maakunnissa. Siten hän tuntuvasti
-ylenisi ja saisi suuremmat tulot; paljoa tärkeämpää oli
-sentään se, että hän siten saisi aina olla saapuvilla kotimaan
-näyttämöllä valmiina suorittamaan osansa heti sopivan hetken
-tullessa. Kansalliskaartin muodostamisen käskyä kuitenkaan ei
-ollut vielä tullut Parisista, ja nuoren luutnantin täytyi, vaikka
-vastenmielisestikin, 1791 palata linnaväkeensä.
-
-Tästä lyhyestä olosta rykmentissä on olemassa myöhemmältä ajalta
-itse Buonaparten lausunto. "En astunut koskaan jalallani kahvilaan
-enkä koskaan ollut mukana seuraelämässä; söin kuivaa leipää ja
-harjasin itse vaatteeni, jotta ne kestäisivät kauvemmin. Etten olisi
-rikkana rokassa kumppanieni parissa, elin kuin karhu kammiossani
-aina yksinäni ja seurustelin yksinomaan kirjojeni kanssa, jotka
-siihen aikaan olivat ainoana ilonani." Kun hän suurella vaivalla
-oli saanut säästöön parisen markkaa, hänen ensimäinen käyntinsä
-suuntautui kirjakaupan akkunaan, jossa hän kauan himoitsevin katsein
-tarkasti noita kalliita aarteita ennenkuin valitsi ostoksensa.
-Vaikka hän kesäkuun alussa ylennettiin yliluutnantiksi ja siten
-sai korkeamman palkan, olivat raha-asiat aina tiukalla, sillä
-tavattomasti kehittynyt perhetunne oli saanut hänen ottamaan kotoa
-mukaansa nuoremman veljensä Lucien'in ja kasvattamaan häntä omalla
-kustannuksellaan. Teoksellaan "Keinoista saada ihmiset onnellisiksi"
-hän toivoi saavansa Lyon'in akatemian palkinnen; toivo ei toteutunut,
-eikä tämä enemmän kuin muutkaan hänen filosofisista kirjoituksistaan
-tuottanut hänelle rahallista tuloa.
-
-Vaikka Buonaparte ennen alakuloisina hetkinä oli antautunut
-haaveiluihin ja unelmiin, hän nyt tuntui olevan semmoisiin varsin
-vähän halukas. Eräs kirjoitus rakkaudesta todistaa kuinka kaukana
-hän nyt oli haaveiluista. "Minäkin kerran olin rakastunut", hän
-kirjoittaa, "ja se on vielä niin tuoreessa muistossa, ettei minun
-tarvitse ruveta metafysillisiin selityksiin rakkaudesta ja sen
-olemuksesta, selityksiin, jotka ainoastaan hämmentävät käsitteitä.
-Minä kiellän siltä olemisen oikeuden ja vielä enemmän, minä pidän
-sitä vahingollisena sekä yhteiskunnalle että yksityiselle, sanalla
-sanoen, uskon että rakkaus saa aikaan enemmän pahaa kuin hyvää ja
-että olisi jumalallinen hyvätyö vapauttaa ihmiskunta siitä."
-
-Eihän ollutkaan aika eikä paikka sovelias haaveiluille. Rhônelaakson
-ja sen lähiseutujen väestö oli ilmi tulessa vallankumouksen puolesta,
-ja Buonaparte oli tässä innokkaasti osallisena. "Etelän veri
-vierii Rhônen vauhdilla suonissani", hän kirjeessä lausui. Hän oli
-sihteerinä "valtiosäännön ystäväin" klubissa, joka oli likeisissä
-väleissä Parisin jakobinein kanssa, ja suosi yleensä samoja
-mielipiteitä kuin tämä äärimäisyyteen menevä puolue, jonka tarmo
-häntä, kaiken epäselvyyden ja puolinaisuuden halveksijaa, suuresti
-miellytti. Sitä paitsi oli hänelle omien suunnitelmiensa vuoksi
-tärkeätä että hajaannus Ranskassa leveni mahdollisimman laajalle.
-Kuninkaan epäonnistuneen pakoyrityksen jälkeen kesäkuussa 1791
-ruvettiin pelkäämään ulkomaiden sekaantumista asioihin ja kostoretkeä
-emigranttien puolelta, joiden pääkortteeri oli Koblenzissa. Kun
-maa oli sisällisen eripuraisuuden ja kapinan tähden heikontunut ja
-ulkoapäin Euroopan suurvaltain uhkaama, saattoi ehkä tulla se hetki,
-jolloin kunnianhimoinen, tilaisuutta vaaniva luutnantti saisi viskata
-pois naamarin, toteuttaa lapsuutensa unelmat ja vapauttaa isänmaansa,
-tietysti oman valtikkansa turvin.
-
-Kuinka vähän Ranskan edut juuri tällöin merkitsivät Buonapartelle
-Korsikan etujen rinnalla, näkyy selvästi siitä, että hän syyskuussa
-1791, huolimatta uhkaavista enteistä ja vaikka sotaministeri niiden
-johdosta oli jyrkästi kieltänyt antamasta lomaa upseereille, hankki
-itselleen enemmän tai vähemmän tavattomin keinoin kolmen kuukauden
-loman ja lokakuun alussa oli taas Ajacciossa. Sillä vihdoin oli nyt
-tapahtunut se, mitä hän oli toivonut ja vaanien odottanut: yleisen
-kansalliskaartin muodostaminen. Korsikaa varten määrättiin neljä
-pataljoonaa. Upseeripaikat saivat sotajoukot itse täyttää vaalin
-kautta, ja Buonapartelle oli nyt pääasia tulla päälliköksi valituksi.
-Tässä vaalitaistelussa, jossa hänen omat etunsa niin suuressa
-määrässä olivat kyseessä, hänen käskevä luonteensa vasta esiintyy
-täydessä valossaan. Vanha setä oli kuollut vähän hänen saapumisensa
-jälkeen, ja hän tuli heti itse perheen pääksi. "Kaikkien täytyi
-ehdottomasti totella, arvata hänen salaisimmatkin toiveensa. Vähinkin
-vastustus voi saada hänet raivoon." Erään vastaehdokkaansa, joka
-oli pilkannut hänen mitätöntä muotoaan, hän oli, niin kerrotaan,
-ollut tappamaisillaan. Kuullessaan mainittavan hänen nimeänsäkään,
-Buonaparte muutti väriään. Mutta niin vallanhimoinen ja loukkaava
-kuin hän ajoittain olikin, hän saattoi, milloin vain niin soveltui,
-olla yhtä kohtelias ja rakastettava. Hänen ensi nuoruutensa ajoilta
-puhutaan jo hänen ihmeellisistä silmistään, jotka saattoivat
-salamoida kylmästi ja terävästi kuin miekka ja saada uljaimmatkin,
-jopa vallankumouksen rajupäätkin vapisemaan; mutta puhuttiin myös
-hänen hienosta suustaan ja hymyilystään, jolla hän osasi hurmata
-jokaisen, jonka halusi voittaa puolelleen.
-
-On olemassa todistuksia siitä, että Buonaparte sekä julkisesti
-että salaisesti käytti kaikki suuret lahjansa sotamiesten suosioon
-päästäksensä, ja tuloksena oli, että hän vaalissa saavutti kauvan
-ikävöidyn tarkoituksensa, tuli everstiluutnantiksi ja Korsikan
-kansalliskaartin päälliköksi. Tosin hänen vielä täytyi antaa osa
-vallasta eversti _Quenzalle_; mutta kun tämä oli kerrassaan mitätön
-mies, saattoi Buonaparte pitää itseään johtavana päällikkönä.
-Semmoisen valitun, innostuneesti tehtäväänsä antautuneen
-sotajoukon etunenässä -- siihen kuului enimmäkseen uljaita,
-kestäviä vuoristolaisia -- hän nyt, tarkoin tuntien saaren,
-kehittyneenä sotilaana, erinomaisella taitavuudellaan, tarmollaan
-ja kestävyydellään saattoi vankalla pohjalla seurata edelleen
-suunnitelmiansa.
-
-Hän ei kuitenkaan ollut päässyt perille ilman uhrauksia. Tammikuun
-1 p:nä 1792 hänen loma-aikansa loppui: helmikuun 6 p:nä hänen
-nimensä, syystä että hän laittomasti oli ollut poissa, pyyhittiin
-Ranskan armeijan luetteloista; mutta puuhatessaan kiihkeästi
-Korsika-asioissaan, hän ei joutanut siitä välittämään. Hänen täytyi
-takoa raudan kuumana ollessa; jos hän pääsisi Ajaccion ja sen
-linnan herraksi ja onnistuisi itse esiintymällä ja vallankumouksen
-edistämisen varjolla saamaan aikaan levottomuuksia ja meteleitä
-saaren ranskalaisia viranomaisia vastaan, oli sen vapauttaminen
-helppo ja luonnollinen asia, eikä Ranska, joka nyt oli taistelemassa
-puolta Euroopaa vastaan, voisi ilman suuria vaikeuksia valloittaa
-saarta uudestaan.
-
-Pääsiäisen aikaan 1792 puhkesi kauvan valmisteltu kapina tuimana
-katutaisteluna Ajacciossa kaupungin asujanten ja kansalliskaartin
-välillä. Buonaparte riensi miehittämään kaupungin tärkeimmät
-sotilasasemat ja ryhtyi suorastaan piirittämään linnaa, joka oli
-ranskalaisten linjajoukkojen hallussa; näiden joukossa oli paljo
-korsikalaisia alkuasukkaita, jotka olivat Buonaparten puolella.
-Tämä tapahtui tietysti vallankumouksen nimessä ja "isänmaan
-pelastamiseksi". Mutta viime tingassa saapui hallituksen komissario,
-jonka Paoli oli lähettänyt saatuaan tiedon kapinasta. Ja pelkällä
-Paolin nimellä oli semmoinen kaiku, että järjestys ja rauha heti
-palasi. Mutta kunnianhimoinen everstiluutnantti sai Paolilta -- joka
-vihdoin oli päässyt hänestä selville -- virkaeron ja toukokuussa
-1792 me hänet taas tapaamme kuohuvassa Parisissa ilman tointa, ilman
-tulevaisuutta, ilman tuloja.
-
-       *       *       *       *       *
-
-"Olen tullut siihen vakaumukseen", kirjoitti Ranskan sotaministeri
-Ajaccion linnan päällikölle heinäkuun 8 p:nä, "ettei olisi voitu
-menetellä maltillisemmin ja vireämmin kuin te olette toimineet niin
-epäsuotuisissa ja tukalissa oloissa; niinikään olen vakuutettu,
-että Buonaparte ja Quenza ovat menetelleet kovin moitittavasti, ja
-ettei ole salattavissa, missä määrin he ovat syypäät joukkojensa
-epäjärjestyksiin ja laittomuuksiin."
-
-Entisissä oloissa Buonapartea olisi uhannut sotaoikeuden
-tuomio; uuden valtiosäännön mukaan hän kuitenkin oli asetettava
-siviilioikeuden eteen; mutta ennenkuin eri virastot kerkesivät
-"vaihtaa kirjeitä" asiasta, tapahtui seikkoja, jotka kaatoivat kumoon
-valtaistuimen ja ministerituolit ja paljon muuta.
-
-Buonaparte oli äkkiä syössyt alas unelmiensa huipuilta. Nöyryytys ja
-väärät laskelmat kirventelivät hänen mieltään, ja nyt enemmän kuin
-koskaan oli hänelle mieskohtaisesti ainoa pelastuksen keino, että
-puhdas rahvaan valta pääsisi musertamaan kaikki olevat olot. Hän
-oli itse filosofisissa kirjoitelmissaan kirjoittanut siitä, kuinka
-"kalpeat kunnianhimoiset" intohimojen päästessä riehumaan sieppaavat
-vallan käsiinsä, ja tällä lauselmalla varmaankin ajatellut itseänsä.
-Miksi hänen suunnitelmansa nyt muodostuivatkaan, yksi asia ainakin
-oli selvä: kalastaminen oli tapahtuva vallankumouksen sameassa
-vedessä.
-
-Parisissa hän vietti jotensakin tyhjäntoimittajan elämää ystävänsä
-Bourienne'n kanssa, jonka hän uudelleen oli tavannut. He tekivät
-suunnitelmia, aikoivat ostaa rivin rakennuksen alaisia taloja
-vuokratakseen ne, puuhasivat päästäksensä jälleen armeijaan ja
-hautoivat monia muita ajatuksia, joista ennen kaikkea piti koituman
-jokapäiväinen leipä. Sillä niukalla olivat rahat. Bourienne, joka
-oli sentään vähä varakkaampi, sai yleensä maksaa päivälliset,
-milloin niitä oli saatavissa, ja vihdoin vaelsi Buonaparten kello
-panttilainaajalle.
-
-Kesäkuun 20 p. oli määrätty kansalliseksi juhlapäiväksi. Se oli
-pallo-huoneessa vannotun valan kolmas vuosipäivä, ja kansan piti
-"istuttaman toukokuun puita" vapauden kunniaksi. Ystävykset
-olivat päättäneet yhtyä ruokalassa St. Honoré'n varrella lähellä
-Palais Royal'ia. Ulos tullessaan he näkivät kadulla olevan
-täyden kapinan. Ryysyinen joukkio, jonka Buonaparte vikkelällä
-silmäyksellään arvosteli 5-6,000 mieheksi, mitä naurettavimmilla
-ja hullunkurisimmilla aseilla varustettuna, kulki laulaen päivän
-suosittua laulua: Ça ira! Ça ira! kohti Tuillerioita. Suuttumus
-radikaalisen ministeriön kukistumisesta oli saanut tämän kummallisen
-sotajoukon liikkeelle. Se tuli suoraan lakiasäätävästä kokouksesta,
-jossa se uhaten oli esittänyt valituksensa ja sieltä lähtenyt
-Santerre'n johtamana Tuillerioita kohti.
-
-Ça ira! Ça ira!
-
-"Mennään tuon roistojoukkion muassa", sanoi Buonaparte lyhyesti;
-hän odotti vakavata yhteentörmäystä, mutta huomasi suureksi
-hämmästyksekseen, että linnan portit rauhallisesti aukenivat ja että
-joukkio esteettömästi vyöri linnaan. "Tuskin voin", sanoo Bourienne,
-"kuvata hänen harmiaan ja hämmästystään nähdessään millä heikkoudella
-ja pitkämielisyydellä kohdeltiin tätä roskaväen parvea." Mutta kun
-eräässä suuressa akkuna-aukossa nähtiin kuninkaan istuvan tuolilla
-pöydän päällä, asettavan päähänsä punaisen jakobinilakin, joka
-hänelle kurotettiin keihään kärjessä, ja sillä tapaa sitte esiintyvän
-ulvovan rahvaan edessä, jota oli sisällä ja akkunan ulkopuolella,
-niin se jo Buonapartesta tuntui liian paksulta. "Mikä narri!" hän
-huudahti italian kielellä. "Kuinka on voitu päästää tuo roska-joukko
-sisään? Olisi pitänyt tykkipatterilla luutia pois 4-500; loput
-saisivat kyllä koivet allensa!"
-
-Jos Buonapartea harmitti se leväperäisyys ja myöntyväisyys, jolla
-kuninkaan käskystä kohdeltiin väkijoukkoa, niin kyllä hänellä siihen
-oli syynsäkin. Tuommoisen kokoonhaalitun hillittömän joukkion
-tunkeileminen jo itsessään loukkasi hänen järjestystä ja kuria
-vaativaa luonnettaan. Mutta hänellä oli sillä hetkellä yhteisiä
-harrastuksia tämän joukon kanssa, josta hän muutoin välitti viis.
-Niistä maltillisista ministereistä, jotka Ludvig XVI kesäkuun 13
-p:nä oli valinnut ympärillensä radikaalisten sijoille, mikä juuri
-oli saanutkin metelin aikaan, Buonaparten täytyi erityisesti pelätä
-kovin kuningasmielistä sotaministeriä, joka, kuten yllä mainitusta
-kirjeestä kesäkuun 8 p:ltä selviää, ei aikonut niinkään helposti
-unohtaa hänen kummallista menettelyänsä Korsikassa. Metelin --
-tuon siveellisen purkauksen, kuten sitä sanottiin -- tarkoituksena
-oli pakoittaa kuningas ottamaan radikaalinen, "patriotinen"
-ministeriö, eikä mikään soveltunut paremmin Buonaparten toiveisiin.
-Semmoinen olisi taipuvaisempi katsomaan sormien lomitse Korsikan
-tapauksia, jotka hän aina saattoi esittää vallankumouksen eduksi
-toimeenpannuiksi; sitäpaitsi hänellä oli ystäviä ja suosijoita
-radikaalien leirissä; hänelle siis ei ollut mikään mieluisempaa
-kuin radikaalisen puolueen valtaan-pääsy. Se tiesi entisten syntien
-anteeksiantoa ja lupauksia tulevaisuuden varalle. Kuninkaan
-vetelyys, joka nosti Buonaparten raivoon, sai myrskyn toistaiseksi
-laantumaan, ja virasta eroitetun upseerin tulevaisuus oli yhä yhtä
-synkkä. Mutta elokuun 10 p:nä samosi uusi, pelottavampi kansanjoukko
-kuninkaallista linnaa kohden. Se oli etukaupunkien väestöä,
-mutta tällä kertaa lisättynä marseillelaisilla sekä etelästä,
-Rhône-laaksosta saapuneilla, jossa Buonaparte hyvin tunnettiin.
-Sveitsiläiskaarti surmattiin, linna valloitettiin rynnäköllä, mutta
-kuningas oli jo poistunut sieltä ja etsinyt suojaa lakiasäätävältä
-kokoukselta. Buonaparte, joka koko elinaikansa osasi niin mainiosti
-käyttää draamallisia keinoja, sanoi jälestäpäin: "Jos kuningas
-olisi esiintynyt ratsain, voitto olisi ollut hänen. Ei koskaan",
-hän kertoi, "millään taistelutantereella ole ruumiskasat näyttäneet
-minusta niin suurilta kuin nähdessäni nuo kaatuneet sveitsiläiset,
-lieneekö sen sitte aiheuttanut paikan ahtaus vai se, että olin
-ensikertalainen semmoista näkemässä." Edelleen hän kertoo -- ja siitä
-näkyy millä järkähtämättömällä tyyneydellä hän oli tutkinut asemaa
-päivänä, jolloin kaikki ranskalaiset Parisissa olivat rajuimmassa
-kapinassa -- että hän kaikissa yleisissä paikoissa herätti huomiota,
-että häneen luotiin vihamielisiä, epäluuloisia katseita, ja itse
-hän selittää tämän aiheutuneen siitä, että hänen kasvonsa näyttivät
-tyynemmiltä kuin useimpien muiden. Tämä tietää, toisin sanoen, ettei
-vallankumous tälle harkitsevalle korsikalaiselle merkinnyt mitään;
-niitä ihanteita, jotka hurmasivat tuhansittain ranskalaisia ja joiden
-puolesta he uskon rohkeudella menivät kuolemaan, ei ollut hänellä.
-"Hän oli vallankumouksen ulkopuolella, ja sentähden hän saattoi
-kohota sen yläpuolelle."
-
-Kuningasvallan kukistuminen elokuun 10 p:nä ja uuden radikaalisen
-ministeristön asettaminen, johon muiden muassa kuului matematikko
-_Monge_, yksi Buonaparten entisiä hänelle suopeita opettajia, auttoi
-hänet onnen portaille. Jo seuraavana päivänä hän kirjoitti eräälle
-sedälleen: "älkää enään huolehtiko veljenpojistanne; kyllä ne
-menestyvät". Elokuun 30 p:nä hän uudestaan kirjoitettiin luetteloihin
-upseerina, vieläpä nimitettiin kapteeniksi.
-
-Keväällä olivat Ludvig XVI:nen ministerit pakoittaneet hänen
-julistamaan sodan Preussille ja Itävallalle. Levottomuudet
-Preussissa, hovin tukala tila ja emigranttien kiihoitukset
-jouduttivat mainittujen valtojen sota-varustuksia. Braunschweigin
-_Ferdinand_ samosi sotajoukoin Ranskan koillista rajaa vastaan ja
-julistuskirjalla heinäkuun 25 p:ltä uhkasi hävittää Parisin maan
-tasalle, jos kuninkaaseen hiuskarvaankaan kosketaan. Kenraali
-_Dumouriez_ lähetettiin sotajoukon kera Mosel-virran luo vihollista
-torjumaan ja äsken kapteeniksi ylennetty Buonaparte siirrettiin
-erääseen Dumouriez'n prikaatin rykmenttiin.
-
-Mutta kapteeni Buonapartella oli sillä hetkellä aivan toiset
-harrastukset kuin taisteleminen Ranskan puolesta. Ollessaan nyt
-vallanpitäjien yhteydessä ja uudestaan upseeriksi päästyään hän
-saattoi taas olla pelissä mukana. Oli vain hankittava tilaisuus
-jälleen hiipiä Korsikaan. Ja se tulikin pian. Elokuussa uusi hallitus
-lakkautti kaikki kuninkaalliset kasvatuslaitokset, ja Buonaparten
-sisar _Elisa_, joka oli sijoitettu St. Cyr'iin, oli nyt yht'äkkiä
-koditonna. Näin levottomana aikana oli ihan luonnollinen asia, että
-veli saattoi sisarensa kotiin; ja varmaankin hämmennys ja höllyys
-kaikissa oloissa vaikutti sen, ettei Buonaparte joutunut syytteeseen,
-vaikka hän jätti rykmenttinsä oman onnensa nojaan ja viipyi
-kotisaaressaan kolme neljännesvuotta, kesäkuuhun 1793.
-
-Tässä mainittakoon vain lyhyesti, että Buonaparte heti kotiin
-palattuaan koetti kaikin mokomin korvata edellisenä keväänä
-kärsimänsä tappion. Taas sama juonittelu: hän esiintyi näennäisesti
-Ranskan etujen kiihkeimpänä puoltajana, todellisuudessa
-työskennellessään omien suunnitelmiensa edistämiseksi. Viekkaasti
-laskemalla hän ja veljekset Arena, jotka nekin kuuluivat "hurjan
-kunnianhimoisiin", osasivat saadaksensa Paolin epäillyksi Parisissa
-käyttää hyväkseen hänen muuttunutta suhdettaan kansalliskonventtiin
-kuninkaan teloittamisen jälkeen. Hirmuhallitus pääkaupungissa näytti
-vanhasta kenraalista paljo huonommin takaavan hänen kotisaarensa
-vapautta ja rauhallisuutta kuin rajaton kuningasvalta, ja kaikkia
-niitä, jotka näinä päivinä eivät olleet konventin puolella,
-syytettiin heti sen vastustamisesta.
-
-Mutta Buonaparten kaksoispeli ei voinut ajan pitkään jatkua tulematta
-ilmi. Maaliskuussa 1793 tunnettu historioitsija ja maantieteilijä
-_Volney_, joka suuresti harrasti Korsikan asioita ja oli tutkinut
-oloja tarkoin, kirjoitti sanomalehtiin saaren tilasta, ja hän
-lopettaa erään kirjoituksensa lausumalla: "Täytyy myöntää, että
-isänmaanystäviksi tekeytyneet (Buonaparte y.m.) ovat käyttäneet
-väärin Ranskan kansan arvoa ja ehkä vieläkin sitä väärin käyttävät
-tyytymättömyyden lisäämiseksi." Siis Parisissakin huomattiin vääräksi
-se, että Buonaparte oli Korsikassa nostanut Ranskan lipun. Mutta
-Volneyn julkinen lausunto ei vaikuttanut mitään, sillä Buonapartella
-oli hartaana auttajana konventissa vaikutusvaltainen maanmiehensä
-_Salicetti_, joka itse kuului Paolin vihamiehiin. Vihdoin konventti
-näiden alituisten ilmiantojen johdosta käski vangita Paolin huhtikuun
-2 p:nä 1793. Mutta tässä "kunnianhimoiset" ampuivat yli maalin. Sillä
-nyt tapahtui mitä ei kukaan aavistanut. Kun levisi huhu, että vanhan
-kansansankarin persoonallinen vapaus oli uhattu, kaikki riita ja
-eripuraisuus saarella katosi; Arena-veljesten ja Buonaparten y.m.
-kiihoittamat asujamet unhottivat keskinäisen riitansa ja ryhmittyivät
-varsin valtavana joukkona vanhan johtajansa ympärille. Toukokuun 27
-p:nä julisti Paolin kokoonkutsuma kansallisneuvosto Arena-veljekset
-syypäiksi kavallukseen; Buonaparten perheestä langetettiin se tuomio,
-ettei Korsikan kansan arvo sallinut sen olla missään tekemisissä
-Buonapartein kanssa; sentähden se "jätettiin katumaan ja julkisesti
-häpeämään".
-
-Napoleone oli siis omaistensa kanssa lain turvaa vailla omassa
-maassaan; perheen tilat oli annettu muiden saaliiksi; sai olla
-iloinen, että henkensä sai pitää. Toisin oli käynyt kuin hän
-nuoruudessaan oli uneksinut. Nyt ei ollut enään muuta neuvoa kuin
-heittäytyä kokonaan ranskalaisten syliin. Hän tuli koko saaren
-tykistön komentajaksi, yritti ranskalaisen sotajoukon johtajana
-päästä Ajaccion linnan isännäksi ja teki hyökkäyksen kaupunkiin
-vastapäätä satamaa olevilta "Verisaarilta", mutta kaikki turhaan.
-Paolin valta oli liian suuri, ja kesäkuussa täytyi Buonaparten
-perheineen pakolaisena lähteä isänmaastaan.
-
-Mutta kun keisari Napoleon 22 vuotta myöhemmin kahlehdittiin
-St. Helenaan, oli hän joutunut korsikalaisen koston, vendettan,
-uhriksi. Vanha perhevihollinen Pozzo di Borgo se oli saanut häneltä
-riistetyksi Paolin suosion, arvannut hänen aikeensa ja ehkäissyt
-hänen suunnitelmansa. Tämä mies seisoi nyt siinä, missä Buonaparte
-kerran oli uneksinut seisovansa: voittajana Paolin rinnalla.
-Kolme vuotta tämän jälkeen täytyi hänen Buonaparten vainoamana
-paeta mannermaalle. Siellä hän antautui palvelemaan venäläisenä
-diplomaattina ja oli siinä asemassa varsinaisena yllyttäjänä
-kaikissa Napoleonia vastaan suunnatuissa yrityksissä. Ja hän se
-1812 vuoden jälkeen kutoi kaikki sen verkon langat, johon keisarin
-pää kiedottiin. Korsikalainen Pozzo di Borgo ei suonut itselleen
-lepoa ennen kuin hänen verivihollisensa oli kahlehdittu valtameren
-kalliosaareen.
-
-
-
-
-II. KENRAALI BUONAPARTE.
-
-Ensimäiset askeleet -- Kallioiden ja karien keskellä. -- Tasavallan
-pelastaja. -- Aviomies ja soturi: -- Klassillisella maaperällä. --
-Idässä.
-
-
-Heinäkuun alussa 1793 ranskalainen sotajoukko kulki Rhône-laaksoa
-myöten etelään. Sotamiehet olivat kaikkialta haalittuja, vakinaisia
-ja harjaantumattomia, äsken otettuja miehiä sekaisin. Aseissa
-ja puvuissa oli yhtä ja toista toivomisen varaa. Kenraali itse,
-_Carteaux_, oli entinen muotokuvamaalari. Siinä se konventin armeija,
-jonka piti kukistaa etelä-Ranskassa hirmuhallitusta vastaan noussut
-kapina. Sillä semmoisetkin kaupungit kuin Marseille y.m., jotka ennen
-olivat olleet kiihkeimmin tulessa ja liekissä kuningasvaltaa vastaan,
-asettuivat nyt -- semminkin girondistien kukistumisen jälkeen -- yhtä
-katkerina jakobineja vastaan. Kaikkialla Ranskassa tarttui kaupunkeja
-ja maakuntia aseisiin niitä vastaan -- Paolin kapina Korsikassa oli
-rengas samassa ketjussa --, mutta kaikkialla mannermaalla olivat
-Yhteishyvän valiokunnan komissariot saapuvilla, diktaattori-vallalla
-varustettuina, ja kukistivat verrattomalla julmuudella kaiken
-vastustuksen.
-
-Buonaparten onni oli, että hänellä maanmiehessään, konventin
-komissariossa Salicettissa, joka oli yhtenä osallisena
-Korsika-suunnitelmissa, oli melkein kaikkivaltias ystävä ja auttaja.
-Tämä toimitti selityksen, jossa hän tahtoi osoittaa, että kapteeni
-Buonaparten olo Korsikassa oli ollut ehdottomasti tarpeellinen. Siten
-Napoleone pääsi kaikista epämieluisista tutkimuksista poissaolonsa
-johdosta ja sai taas palata paikallensa. Hänen rykmenttinsä oli
-Nizzan läheisyydessä, mutta monien onnellisten sattumain tai ehkäpä
-järkevän kaukonäköisyyden ja olojen arvioimisen avulla hän pääsi
-lähtemästä asemille syrjäisessä vuoristossa, jossa hän olisi ollut
-kerrassaan poissa suurten tapausten näyttämöltä. Matkalla, jonka hän
-teki kuljettaaksensa suuren ruutivaraston eräästä kapinallisella
-paikkakunnalla olevasta tehtaasta tasavaltalaiselle armeijalle
-Nizzaan, hän Avignon'in luona kohtasi konventin sotajoukon Carteaux'n
-johdossa, jonka piti ensin tukahuttaa kapina Etelä-Ranskassa ja
-sitten lähteä paolilaisia vastaan Korsikaan. Kun ruudinkuljetus
-nyt kävi mahdottomaksi, Buonaparte astui Carteaux'n palvelukseen.
-Avignon'in piirityksessä hänen tykkinsä ratkaisivat asian, ja kun
-kaupunki oli valloitettu, hän jäi sinne muodostaakseen tykistöosaston
-konventin joukkojen lähtiessä edelleen Marseille'ta kohti.
-
-Oltuaan kyllin onnekas kiinnittääkseen huomiota puoleensa mainioilla
-ominaisuuksillaan tykkimiehenä Avignon'in luona, lujenti nuori
-kapteeni kumminkin vielä enemmän asemaansa pienellä vihkosella "Ilta
-Beaucaire'ssä", jonka hän parin päivän sairauden aikana kirjoitti
-Avignon'issa. Muodon puolesta on kirjoitus keskustelua sotamiehen ja
-muutamien Nimes'in, Monpellier'n ja Marseille'n porvarien kesken, ja
-hän tahtoo siinä todistaa marseillelaisille, kuinka turha on asettua
-konventtia ja tasavaltaa vastaan. Tämä kirjanen näet vei hänet
-likeisiin suhteisiin mieheen, jonka ystävyys oli oleva hänelle varsin
-arvokas, nuorempaan _Robespierre'en_, itse pelätyn diktaattorin
-veljeen. Tämä kulki konventin komissariona useiden muiden kanssa,
-niiden joukossa myös Salicetti, Avignon'in kautta Marseille'hin
-ja oli pian Buonaparten hartain ihailija; tämä kirjanen sai hänen
-ehdottoman hyväksymisensä, se painettiin yleisillä varoilla, mutta
-marseillelaisille ei suotu pitkää aikaa miettiäkseen siinä annettuja
-hyviä neuvoja, sillä jo elokuun 26 p:nä kaupunki valloitettiin
-rynnäköllä ja joutui konventtiarmeijan julmalle kostolle alttiiksi.
-Pian sen jälkeen sotajoukko samosi Toulon'iin.
-
-Tähän kaupunkiin kaikkien ranskalaisten ajatukset silloin
-liittyivät. Pari päivää Marseille'n valloittamisen jälkeen Toulon'in
-kuningasmieliset ja maltilliset tasavaltalaiset sovussa ja yhteisesti
-peläten ja kammoksuen hirmuvaltaa olivat vetäneet alas kolmivärisen
-ja nostaneet bourbonien valkoisen lipun. Mutta ei siinä kyllin; he
-olivat vielä avanneet sataman Englannin laivastolle sekä luovuttaneet
-englantilaisille Ranskan Välimeren-laivaston varastorakennuksineen.
-Siten tasavalta oli menettänyt herruutensa Välimerellä, ja vihollinen
-oli saanut tukevan jalansijan itse Ranskassa. Ja samaan aikaan
-tasavallan vaarallisimmat vastustajat, kuningasvallan puoltajat,
-jotka kautta koko maan vimmatusti taistelivat jakobineja vastaan,
-olivat saaneet lujan yhdyssiteen ulkomaalaisten vihollisten kanssa,
-sataman, johon aina voitiin kuljettaa ampumavaroja ja sotajoukkoja.
-Toulon oli siis millä hinnalla tahansa otettava takaisin; se
-sotajoukko, joka lähetettiin kaupunkia vastaan, taisteli Ranskan ja
-puolen Euroopan silmien edessä.
-
-Nuori tykistöupseeri, joka täällä ensi kerran oli kirjoittava
-nimensä Ranskan historiaan, kaiketi ei ollut näkemättä, mitä
-merkitsi esiintyminen juuri sellaisella näyttämöllä. Korsikan
-unelmat olivat saaneet surmaniskun, kun hän karkoitettiin saaresta,
-eikä ollut toivoa niiden henkiin heräämisestä, vaikkapa hän Ranskan
-valloittaessa saaren uudestaan siinä pääsisikin huomattavaan asemaan.
-Buonapartelle oli tällä lykkäyksellä se merkitys, että hänen
-kunnianhimonsa sai avaramman toiminta-alan kuin hänen synnyinsaarensa
-saattoi tarjota.
-
-Hallituskomissariot -- Napoleonen Avignon-ystävät -- joita konventti
-oli lähettänyt valvomaan käskyjensä tarkkaa noudattamista,
-eivät olleet varsin tyytyväisiä kenraali Carteaux'hon, joka nyt
-majaili Toulon'in edustalla. Siitä he saivat yhä enemmän aihetta
-pitää kansalaista Buonapartea esillä konventille lähettämissään
-tiedonannoissa. Entinen tykistönpäällikkö oli kahakassa haavoittunut,
-ja kaikkivaltiaat herrat siirsivät heti päällikkyyden tieteellisesti
-sivistyneen Buonaparten käsiin. Näiden suosiosta Buonaparte
-tosin yleni; mutta hänen oma uupumaton toimintansa, työtarmonsa
-ja järjestävä johtajakykynsä ne tekivät hänet mahdolliseksi
-suorittamaan ja enemmänkin kuin suorittamaan tehtäväkseen ottamansa
-velvollisuudet. Kaikkialla hän oli saapuvilla ja kaikki hän itse
-teki. Ja jos kateelliset ja kokemattomat kenraalit rakensivat esteitä
-hänen tiellensä, hän vetosi suorastaan konventtiin ja hänen tahtonsa
-tapahtui. Hänen hyökkäyssuunnitelmansa hyväksytään; Carteaux pannaan
-viralta, kun Buonaparte valittaa hänen kelvottomuuttaan, saman
-kohtalon alaiseksi joutuu kahdeksan päivän perästä uusi ylikenraali,
-entinen lääkäri _Doppet_, ja vasta kun hän saa sota-taitoisen
-kenraalin _Dugommier'n_, joka kykenee ymmärtämään hänen aatteitaan ja
-antamaan niille arvoa, hän tekee rauhan esimiestensä kanssa.
-
-Pian saivat piiritetyt tuta, että hyökkäys oli saanut toisen
-vauhdin. Heidän tuimasta tulestaan huolimatta Buonaparten patterit
-tunkeutuivat yhä lähemmäksi; _la Montagne_ ja _les Sansculottes_
-hän niitä jakobinien kunniaksi nimitti. Kolmatta, johon miehistö
-vitkasteli lähteä, se kun oli vihollisten ylen raivokkaan tulen
-alainen, hän varhain tutustuneena ranskalaisen sotamiehen
-luonteeseen sanoi "pelkäämättömien patteriksi" (la batterie des
-hommes sans peur), ja heti ne kilpailivat kunniasta saada huolehtia
-tykkitarjoilusta.
-
-Pikku kapteenista pian tuli sotamiesten epäjumala; ei osannut kukaan
-niin "valloittaa" niitä, ei voinut kukaan niitä niin sähköittää
-kuin hän. Kun tykin lataaja kaatui, hän itse tarttui puhdistimeen
-ja latasimeen; sattuikin että hän sellaisessa tapauksessa sai
-pahanlaisen ihotaudin, joka vaivasi häntä aina hänen loistoaikaansa
-asti. Erästä patteria rakennettaessa hänen oli lähetettävä raportti;
-kun hänen oma käsialansa oli hirveän huono -- kirjeiden saajat usein
-eivät saaneet niistä selkoa -- hän komensi esiin kirjoitustaitoisen
-miehen; muuan kersantti ilmoittautui ja Buonaparten sanelun mukaan
-kirjoitti raportin rintavarustuksella seisoen. Vihollisen luoti
-iski paikkaan ja sotki hiekkaan ja multaan sekä kirjoittajan
-että valmiin kirjeen. "Nyt sitä ei ole tarvis sannoittaa", sanoi
-kylmäverinen kersantti antaen raportin päällikölleen. Tämän tyyneys
-ja hyvä käsiala laskivat perustuksen kenraali _Junot'n_, sittemmin
-Abrantes'in herttuan loistavalle uralle. Muitakin niistä miehistä,
-joiden nimet historiassa ovat liittyneet Napoleonen nimeen,
-tapaamme täällä ensi kerran. Yleensä hän Toulon'in piirityksessä
-muodosti itselleen esikunnan ystävistään, jotka harkinnan nojalla
-tai aavistamalla uskoen hänen onnentähteensä tahi ystävyydestä ja
-sokeasta ihailusta elinajakseen kiintyivät häneen.
-
-Piiritettyjen ulkovarustukset hajosivat toinen toisensa perästä
-Buonaparten tarkoin tähdätyssä tulessa: joulukuun 18 p:nä hän ryntäsi
-suurinta ja tärkeintä varustusta Mulgrave'ia vastaan: hän sai useita
-lieviä haavoja ja hevonen ammuttiin hänen altaan, mutta varustus
-valloitettiin, ja hänen vallassaan oli nyt kerrassaan Toulon'in
-kaupunki ja satamansuu, jossa englantilaiset kiireimmiten koettivat
-saada miehistönsä ja pakolaiset laivoihinsa. "Huomenna me syömme
-illallista Toulon'issa", sanoi konventin komissariolle Buonaparte,
-joka piirityksen aikana oli tullut everstiksi, ja toisena päivänä
-tasavallan sotajoukko astuikin hävitettyyn kaupunkiin. Se oli kuin
-kuollut. Kolme neljäsosaa väestöstä oli pakenemalla pelastunut;
-muut piiloutuivat kellareihin ja sopukkoihin mahdollisimman
-kauvan säilyttääkseen henkensä. Toreilla komissariot suorittivat
-pikatuomioita: roistoväen perusteettomimpienkin ilmiantojen nojalla
-ja ilman mitään tutkimusta tuomittiin onnettomat hengiltä isänmaan
-kavaltajina; niitä haalittiin kokoon sadottain ja ammuttiin tykeillä.
-_Fouché_, vastainen poliisiministeri, lopettaa voitonhurmauksen ensi
-päivänä kirjoitetun kirjeen näin: "Hyvästi, ystäväni! Ilonkyyneleet
-vierivät poskiltani, ne virtaavat sieluni yli; me olemme ainoastaan
-yhdellä tavalla voineet viettää voittoamme; tänään lähetimme 213
-kapinallista tykkiemme kitaan!" Buonaparte vastusti tarpeetonta
-verenvuodatusta ja lienee saanut sen rajoitetuksi. Ainakin
-hän itse kirjoittaa raportissa: "Suurempaan verenvuodatukseen
-tykistön komentaja ja hänen toverinsa eivät olisi suostuneet
-myötävaikuttamaan."
-
-Toulon'in pikaisen valloituksen kunniasta myönnettiin heti veljenosa
-Buonapartelle, ja konventin komissariot _Barras, Fréron_ ja
-Robespierre nuorempi ylensivät hänet frimaire-kuun 30 p:nä vuonna
-II (20/12 v. 1793) kiitollisuudesta prikaatikenraaliksi. Dugommier
-kirjoitti Yhteishyvän valiokunnalle: "Palkitkaa tätä nuorta miestä
-ja ylentäkää hänet: jos hänelle osoitetaan kiitollisuutta, kyllä hän
-itse osaa hankkia itselleen ylennystä."
-
-Mitkä laajat näköalat avautuivatkaan neljänkolmatta-vuotiaalle
-kenraalille! Nyt kun hänessä oli onnellinen tunne siitä, että oli
-päässyt oikealle alalleen, jossa hänen luonnonlahjansa saattoivat
-vapaasti kehittyä, hän tunsi itsensä läheisesti liittyneeksi siihen
-kansaan, jonka mahtava voimankehitys häntä innostulti ja jonka kanssa
-hän jo oli voiton hurmaavaa onnea nauttinut. Tähän saakka hän oli
-tuntenut itsensä italialaiseksi ja ehkä ajatellut tulevaisuuttaan
-Korsikassa, mutta nyt nämä ajatukset jäivät syrjään. Se Ranska, jossa
-hän nyt eli, oli aivan toista kuin se, jota hän lapsena oli oppinut
-vihaamaan. Kaikki vanha oli kukistettu, hänen ikävöimänsä aika oli
-tullut. "Päästäkää minut vertaisieni pariin", hän oli kirjoittanut
-poikana, "ja minä olen pian heistä kaikista ensimäinen."
-
-Mutta minkä lopputarkoituksen hän itselleen asetti, kuinka korkealle
-hänen kunnianhimoinen henkensä pyrki nyt, kun se kerran oli liidellyt
-Korsikan ahtaiden vuorien yli ja oli oppinut tuntemaan voimansa,
-siitä on mahdoton puhua. Enemmän kuin koskaan ennen hän varmaankin
-nyt oli varuillaan, ettei vain kukaan pääsisi lukemaan ajatuksia
-hänen sielunsa syvyydestä. Terävästä älystään huolimatta hän oli
-taipuvainen vaanimaan tulevaisuuden enteitä, ja juuri tähän aikaan
-hänelle oli ennustettu, että hän oli kulkeva meren poikki voitokkain
-lipuin ja palaava suurempana kuin ikinä ennen.
-
-Kunnian portaat olivat niinä päivinä vaaralliset. Guillotinin
-vuodattama veri teki ne liukkaiksi ja nilveiksi; joka nopeimmin
-pääsi ylös, se nopeimmin putosi alas. Sen Buonapartekin sai kokea.
-Korsikalaisista kävi ammoisista ajoista maine, että he olivat
-viekkain ja neuvokkain kaikista Italian heimoista, ja Buonaparte
-oli aito korsikalainen. Mutta kuinka varovaisesti hän liikkuikin,
-hän pari kertaa oli luiskahtamaisillaan. Heti kun Yhteishyvän
-valiokunta oli vahvistanut hänen kenraaliksi-nimityksensä, hän
-luopui aateluudestaan, joka varmaankaan ei merkinnyt hänelle mitään
--- ja pääsi siten vaarallisesta aristokraatti-nimestä. Mutta kun
-hän, saatuansa tehtäväkseen Toulon'in sataman ja koko rannikon
-linnoittamisen Mentone'en saakka, sotilaalliselta näkökannalta
-ehdotti Marseille'n linnoituksen uudestaan rakentamista, niin
-Parisin klubit heti syyttivät häntä vallankumoustribunalissa
-vapaudelle ja tasa-arvoisuudelle vaarallisena -- tyranniuden
-revittyjä muistomerkkejä ei ikinä enään saanut rakentaa. Ainoastaan
-vaikutusvaltaisten ystäviensä avulla hän vapautui matkustamasta
-Parisiin, josta hän tuskin olisi palannut. Mutta ainoastaan vähän
-aikaa hän sai iloita ystäviensä suojeluksesta. Valkeni termidor'in
-9 p. vuonna III (21/7 1794), ja kun Robespierre'iä vastaan kytenyt
-vihanvimma purkautui, kammoksuttu diktaattori kukistettiin ja
-maltillisemmat termidorilaiset ja girondistit pääsivät valtaan,
-silloin Buonapartelle heti puhalsi vastatuuli. Koska hän oli ollut
-läheisessä yhteydessä kukistuneen puolueen kanssa, jopa niin,
-että hän "konventin täyttä luottamusta nauttien" oli ollut mukana
-Genuassa salaisessa lähetystössä, josta vain jotkut konventin
-jäsenet tiesivät, niin hänkin nyt sai kärsiä seuraukset. Hänen
-ystävänsä Salicetti -- ollen itse vaaran alaisena -- ilmiantoi hänet,
-toivoen siten pysyvänsä pinnalla. Buonapartelle olivat Salicettin
-entisyys ja tuumat tunnetummat kuin mitä tälle oli mieluista.
-Salicetti pelkäsi häntä sen lisäksi vielä sentähden, että aavisti
-hänestä saavansa kykenevimmän kilpailijan, ja nyt hän, vaikka viime
-päiviin saakka oli kuulunut samaan puolueeseen, tahtoi päästä
-Buonapartesta ilmiantamalla hänet termidorilaisille Robespierre'in
-hartaaksi ystäväksi. Seurauksena oli, että kenraali Buonaparte
-eroitettiin virasta ja vangittiin, ja kaikki hänen paperinsa otettiin
-takavarikkoon.
-
-Kymmenkunta päivää hän istui vankina Quarré'n fortissa pienen
-merikaupungin Antibes'in lähellä, ja hänellä siis oli hyvin aikaa
-miettiä onnen vaihtelevaisuutta. Ehkä hän nyt katkerasti katui,
-ettei ollut suostunut rupeamaan Parisin päälliköksi silloin,
-kun Robespierre puoli vuotta sitten hänelle virkaa tarjosi.
-"Mitä hittoa minulla olisi siinä romussa tekemistä?" hän silloin
-ajatteli. "Kärsivällisyyttä! Kyllä minä vielä tulen pitämään
-komentoa Parisissa." Mutta hän oli siksi toimekas luonne, ettei
-hän kauvankaan huolehtinut asioista ja oloista, joita ei voinut
-muuttaa. Heti saatuansa vihiä tuhoisasta termidorin 9 p:stä ja pari
-päivää ennen vangitsemistaan hän kirjoitti eräälle ranskalaiselle
-diplomaatille: "Robespierre nuoremman kukistus on tehnyt minuun
-jommoisenkin vaikutuksen; minä pidin hänestä varsin paljon ja
-uskoin hänet rehelliseksi mieheksi. Mutta olisipa hän ollut vaikka
-isäni, olisin hänen rintaansa työntänyt tikarin, jos olisin hänessä
-huomannut ajatusta ruveta tyranniksi." Kummallisia sanoja sen miehen
-suusta, joka muutama vuosi myöhemmin hautoi ja toteutti saman
-ajatuksen; mutta tuo olikin vain yksi niitä tasavaltaisia fraaseja,
-joita silloin täytyi kantaa kielellään, jos mieli käydä hyvästä
-kansalaisesta. Näinä levottomina aikoina opittiin pitkälle kehittynyt
-teeskentelytaito. Ylt'ympäri vilisi vakoojia; kirjesalaisuutta ei
-ollut missään; mutta juuri tätä seikkaa Buonaparte käytti hyväkseen.
-Hän osasi paremmin kuin yksikään muu sanoilla salata ajatuksen:
-yksityisissä kirjeissään -- jotka hän arvasi matkalla avattavan ja
-joita hän siis tiesi lukevan monen muunkin kuin kirjeen saajan (ne
-olivat sitä varten aiotutkin) -- hän on tyyni, asioista välittämätön,
-kiihkosta ja kunnianhimosta vapaa mies, joka haluaa vain maapalstan
-ja pienen rakennuksen elääksensä rauhassa ja onnellisena.
-Ulkoasussaankin hän noudatti mitä suurinta yksinkertaisuutta ja
-arkipäiväisyyttä, jotta ei eroaisi tasavaltaisista muodoista.
-Niin kenraali kuin olikin, hänen pukunsa oli melkein kurja. Hänen
-tukkansa, joka ajan tavan mukaan oli niskaan punottu piiskaksi ja
-ohimoilla riippui löysästi "koirankorvina", oli huonosti puuteroittu
-ja huonosti kammattu: hattu ja tuo sittemmin niin kuuluisa harmaa
-takki oli rasvainen ja harjaamaton, ja virkamerkit mahdollisimman
-yksinkertaiset; saappaat olivat usein kiilloittamattomat; hansikkaita
-hän ei käyttänyt, "päästäksensä tarpeettomista kuluista"; kädet,
-joista hän sittemmin suorastaan ylpeili, olivat laihat ja sormet
-mustat. Ollen hipiältään kelmeä ja naalakka, tavattoman laiha,
-käynniltään kömpelö ja huojuva, pieni korsikalainen ei tehnyt
-sellaisen vaikutusta, joka kykenisi pyrkimään sitä kenraalin arvoa
-korkeammalle, mihin hän jo oli päässyt.
-
-Ja se häneltä nyt aiottiin riistää; jopa uhkasi vaara hänen
-henkeänsäkin. Mutta vaikka hänellä todellakin sekä Robespierre'n
-ystävänä että muutamien Genuan-matkalla sattuneiden arveluttavien
-tapausten tähden oli aihetta pelätä pahinta -- keikahdus elämästä
-kuolemaan oli siihen aikaan helposti suoritettu --, hänen harkitseva
-älynsä ei jättänyt häntä hetkeksikään pulaan. Hänen sokea ihailijansa
-Junot, joka nyt oli hänen luutnanttinaan ja sihteerinään, ja Marmont
-tahtoivat auttaa häntä pakenemaan ja olivat valmistautuneet sitä
-varten, että jos häntä todellakin lähdettäisiin viemään Parisiin,
-hyökättäisiin vartioväen kimppuun ja vapautettaisiin nuori kenraali.
-Buonaparte sai tuumasta vihiä ja käytti heti -- vaikka olikin
-tiettävästi asiasta levoton -- tilaisuutta tekeytyäkseen Junot'lle
-osoitetussa kirjeessä, jonka hän tiesi joutuvan monen muunkin kuin
-hänen luutnanttinsa luettavaksi -- tyyneksi mieheksi, joka ei pelkää
-ja jolla ei ole syytäkään pelätä tuomareitansa:
-
-'Huomaan taas, rakas Junot, ystävyytesi siitä tuumasta, jota minulle
-ehdotat. Sinä tunnet myös ja olet pitkät ajat tuntenut minun
-ystävyyteni sinua kohtaan, ja toivon sinun siihen luottavan.
-
-Ihmiset saattavat tehdä minulle vääryyttä, rakas Junot, mutta on
-kylliksi, että tietää olevansa syytön. Omatuntoni on se tuomioistuin,
-jonka eteen haastan tekoni.
-
-Tämä omatunto on tyyni, kun siltä kyselen; älä siis mihinkään ryhdy;
-sinä vain saisit minut epäilyksen alaiseksi.
-
-Hyvästi, rakas Junot, ystävälliset terveiset.
-
-Buonaparte.'
-
-Hän pääsi vapauteen, vaan ei hyvän omantuntonsa eikä deklamatorisen
-puolustuskirjoituksensa nojalla, jonka hän lähetti Salicettille ja
-hänen apulaisilleen. "Kuulkaa minua!" hän siinä lopuksi kirjoittaa,
-"ottakaa pois minulta se paino, joka minua rasittaa, ja suokaa
-minulle kaikkien patrioottien kunnioitus. Jos huonot lopultakin
-himoitsevat henkeäni -- hyvä on, tunnin perästä ne sen saakoot, siksi
-vähän siitä pidän ja olenhan sen niin usein pannut alttiiksi! Niin,
-yksin se ajatus, että elämäni saattaisi olla isänmaalle hyödyksi,
-saa minut sen painon miehekkäästi kantamaan." Hänen vapauttamisensa
-lähimpänä syynä oli, että hänen toimintansa ja hyvät palveluksensa
-Toulon'issa olivat vielä tuoreessa muistossa, ja että Salicetti hänen
-papereissaan ei tavannut mitään, joka olisi voinut hänelle itselleen
-olla vaarallista. Kun asiaa tutkittaessa häntä vastaan ei ollut
-mitään varsinaista käynyt ilmi, ja kun sitä paitsi tasavalta saattoi
-käyttää hänen sotilaallisia tietojaan ja kykyään suuresti hyödykseen,
-konventti käski jälleen päästää Buonaparten vapaaksi ja antaa hänen
-pitää entisen virka-arvonsa.
-
-Vaikka hän taas olikin vapaa mies, hänen kulkuaan kuitenkin oli
-arveluttavasti ehkäisty sen pahempi juuri hänen valmistautuessaan
-toteuttamaan suunnitelmaa, jota hän itse piti tienä valtaan ja
-maineeseen -- tulevaisuus oli pian osoittava kuinka suurella
-syyllä. Toulon'in valloituksen jälkeen Buonaparte oli johtanut,
-paitsi linnoitustöitä pitkin rannikkoa, "italialaisen armeijan"
-hyökkäysretkeä Sardiniaa ja itävaltalaisia vastaan Piemontissa.
-Hänen korsikalaiset tutkimuksensa sissisodan käynnistä vuoristossa
-olivat hänelle tässä erittäin hyödylliset; sen sijaan että ennen
-oli suurin ponnistuksin koetettu ajaa vihollinen pois asemistaan,
-osasi Buonaparte yksinkertaisesti ne kiertää, joten ne menettivät
-merkityksensä. Mutta hän meni vielä pitemmälle ja valmisti
-suunnitelman Genuan valloittamiseksi. Kun hän kerran saisi jalansijan
-hedelmällisessä pohjois-Italiassa, hän saattaisi mielensä mukaan
-kääntyä Itävaltaa tai Italian ruhtinaita vastaan. Tämän suunnitelman
-hän oli ilmaissut Robespierre nuoremmalle; sen olivat hän ja useat
-muut konventin jäsenet täydellisesti hyväksyneet, ja siinä oli
-salaisen Genuan-matkan varsinainen ydin. Kaikki nämä loistavat
-tulevaisuussuunnitelmat olivat nyt termidor'in 9 p:n tapauksien
-jälkeen mennyttä.
-
-Mutta Buonaparte ei voinut pysyä toimetonna; hän tarvitsi uusia
-voittoja, jotka hankkisivat hänelle sen vaikutusvallan ja arvon,
-minkä syytös ja vangitseminen olivat häneltä riistäneet. Sillä
-hetkellä, hirmuvallan kukistumisen jälkeen, kävi kautta maan
-sellainen ikävöimisen huokaus, sellainen levon ja rauhan kaipuu --
-kun vain rauha saavutettaisiin kunniallisilla ehdoilla --, että hänen
-täytyi itsekseen myöntää toiveiden sodalla saavutettavista eduista
-olevan varsin pieniä. Semmoisissa oloissa tuo vaatimaton nuoruuden
-unelma, päästä johonkin tehtävään Korsikassa, saattoi hänestä taas
-näyttää houkuttelevalta; vastoinkäyminen Ranskassa vei hänet jälleen
-kotirannoille.
-
-Paoli oli kesäkuussa 1794 asettanut Korsikan Englannin suojelukseen.
-Ranskalainen sotaväki pysyi kuitenkin vielä linnoitetuissa
-satamakaupungeissa. [Kun Englannin laivasto elokuussa valloitti
-niistä viimeisen -- Bastian -- menetti laivaston päällikkö Nelson
-toisen silmänsä.] Mikä olikaan luonnollisempaa Buonapartelle
-kuin ehdotus, että "Korsikan departementti vapautettaisiin"
-englantilaisista, että rikolliset, jotka kavalasti olivat pitäneet
-vihollisen puolta, rangaistaisiin, ja että ne monet hyvät
-tasavaltalaiset, joiden oli ollut pakko paeta, palautettaisiin
-isänmaahan? Semmoinen oli ohjelma virallisesti; mutta "rikolliset"
-olivat hänen mieskohtaisia vihollisiaan, "hyvät tasavaltalaiset"
-hänen omia puoluelaisiaan vuosilta 1792-93, ja "Korsikan
-vapauttaminen" paras tilaisuus nuorelle kenraalille, joka tällä
-kertaa oli vähän huonossa huudossa, voittaa uusia laakereita ja
-enemmän kunniaa.
-
-Buonaparte kirjoitti syyskuussa 1794: "8-10,000 miehen ja 12
-sotalaivan voimalla yritys Korsikaa vastaan tähän vuoden aikaan on
-oleva jaloitteluretki vain". Laivasto kuitenkaan ei valmistunut
-lähtöä varten ennenkuin 1 p. maaliskuuta seuraavana vuonna; sen piti
-ensin puhdistaa kulkuväylä englantilaisista laivoista. Mutta joku
-päivä sen jälkeen se kohtasi Englannin laivaston, hävisi taistelussa
-perinpohjin, ja sen täytyi kiireimmiten palata kotimaahan. Siten
-oli Korsikan valloitus toistaiseksi mahdoton. Buonaparten hankkeet
-tälläkin kertaa pettivät.
-
-Harvoin sattuu onnettomuus tuomatta toisenkin mukanaan. Kommentissa
-kiinnitettiin huomiota siihen arveluttavaan seikkaan, että
-suuri joukko korsikalaisia upseereja palveli italialaisessa
-armeijassa. "Korsikalaiset ovat sotaisia; heidän maansa on lähellä;
-englantilaisten valloittamasta Bastiasta on tullut Ranskaan
-entisten lisäksi koko joukko noita saarelaisia, jotka ovat kaikki
-vallankumouksen puolella, ja korsikalaisen kansanedustajan läsnäolo
-etelä-armeijassa on niitä houkutellut sinne." Hallitus huomasi
-viisaimmaksi hajoittaa nämä levottomat vallankumoukselle suosiolliset
-päät niin laajalle kuin mahdollista ja asetti korsikalaiset upseerit
-eri osastoihin kautta maan. Buonaparte sai käskyn siirtyä tykistön
-päälliköksi länsi-armeijaan, joka taisteli Vendée'n kapinoitsijoita
-vastaan; joku päivä sen jälkeen hän kuitenkin sai uuden tiedonannon,
-että hän konventin käskystä siirretään tykistöstä jalkaväkeen.
-
-Kaikki hänen kauniit tuulentupansa särkyivät kerrassaan. Hänen
-ei ainoastaan ollut pakko luopua näyttämöltä, jota hän -- pitäen
-silmällä italialaista hyökkäyssotaansa -- oli yhä uudestaan
-tutkinut, poistua ainoasta paikasta, jossa hänellä oli mahdollisuus
-saavuttaa sielunsa janoama kuuluisuus. Ei, hän vielä suorastaan
-alennettaisiin, siirrettäisiin tykistöstä, entisestä aselajistaan,
-jota hän paremmin kuin kukaan muu osasi käyttää ja jolle hän oli
-osannut hankkia jonkinmoisen itsenäisyyden, jalkaväestöön, jota
-hän ja kaikki muiden aselajien sotaherrat siihen aikaan pitivät
-tavallaan ala-arvoisena. Hänelle ei juolahtanut hetkeksikään mieleen
-alistua herra Aubry'n, Yhteishyvän valiokunnan sotalaitosta varten
-valtuutetun taantumuksellisen jäsenen käskyihin, miehen, joka
-korkeasta iästään huolimatta ei ollut päässyt kapteenia ylemmäksi,
-ja joka sai kiittää ainoastaan oikullisia valtiollisia oloja
-lyhyestä valtansa aikakaudesta. Buonaparte matkusti heti Parisiin
-saadaksensa selityksen tähän nöyryyttävään virka-alennukseen. Syyksi
-Aubry esitti -- ainoassa puhelussa, jonka hän Buonapartelle myönsi
--- tämän suhteettoman pikaisen ylenemisen ja hänen nuoruutensa.
-"Taistelutantereella vanhenee äkkiä", vastasi viisikolmattavuotias
-kenraali tiukasti, "ja sieltä minä tulen." Päätös ei kumminkaan ollut
-peruutettavissa, ja silloin hän ajan voittamiseksi ja odottaaksensa
-tapausten kehittymistä ilmoittautui sairaaksi. Yksi ainoa
-henkilövaihdos Yhteishyvän valiokunnassa saattaisi avata hänelle
-uusia mahdollisuuksia.
-
-Ja varsin luultavaa olikin, että pian oli tapahtuva yleinen sekä
-henkilö- että järjestelmänmuutos. Äärimäiset "vuorelaiset", jotka
-kukistuivat termidorin 9 p:nä v. II, koettivat valmistaa nousua
-taantumusta vastaan. Siihen Buonaparte pani kaiken toivonsa -- samoin
-kuin hän kolme vuotta ennen oli toivonut demokratian voittoa elokuun
-10 p:nä. Salicetti ja muut entiset ystävät olivat ankarissa puuhissa
-kapinan järjestämiseksi, ja itse Buonaparte näkyy ottaneen osaa sen
-valmistuksiin. Hänen ystävänsä koulu-ajalta, Bourienne, jonka hän
-taas tapasi, ainakin näyttää viittaavan siihen: "Kävin melkein joka
-aamu hänen luonaan. Sinne tuli moni sen ajan etevistä miehistä, m.m.
-Salicetti, jonka kanssa hänellä oli vilkkaita keskusteluja ja jonka
-kanssa hän mielellään tahtoi olla kahdenkesken. Huomasin pian, että
-nuori ystävämme oli päässyt tai koki päästä jonkin valtiollisen
-juonen perille. Vieläpä luulen havainneeni, että Salicetti oli
-hänet vannottanut ja että hän oli sitoutunut olemaan ilmaisematta,
-mitä oli tekeillä. Hän oli aina mietiskelevä, usein totinen ja
-rauhaton, ja odotti aina salatun kärsimättömästi Salicettin tuloa."
-Myöskin yhteisen kotimaalaisensa rouva Permon'in luona he usein
-tapasivat toisensa, ja sielläkin -- vähää ennen kapinaa -- oli pantu
-merkille heidän levottomuutensa ja hajamielisyytensä. Joskus sattui
-heidän välillään kiivaita yhteentörmäyksiä, ja kun rouva Permon
-kerran lausui Buonapartelle paheksumisensa Salicettin menettelyn
-johdosta häntä kohtaan, hän käsittämättömällä hymyilyllä vastasi:
-"Hän on tahtonut tehdä minulle suurta harmia, mutta minun tähteni
-ei ole sitä sallinut. Sittenkään en rohkene juuri kehua tähteäni:
-minkähänlaiseksi tulevaisuuteni muodostuneekaan?"
-
-Prairial'in 1 p:nä III (20/5 1796) puhkesi kapina, mutta kaikkialla
-se kukistettiin; hallitus oli lujempi kuin koskaan ennen, ja
-Buonaparten toivo saada nähdä uusia miehiä peräsimessä petti.
-Jotkut hänen ystävistään ja tuttavistaan, jotka eivät olleet yhtä
-nuorteita ja taitavia laskuissaan kuin hän, olivat rohjenneet
-mennä liian pitkälle; niiden joukossa oli Salicetti, jota vastaan
-heti julkaistiin vangitsemis- ja syytöskirja. Hän oli ennen,
-hirmuhallituksen aikana, pelastanut rouva Permon'in miehen ja pojan
-teloituslavalta ja tuli nyt itse vaaran uhatessa anomaan tyyssijaa
-hänen talossaan. Piilopaikastaan hän sai ohuen seinän takaa kuulla
-Buonaparten sadatuksia häntä vastaan: "Hän on minua suuresti
-vahingoittanut ja turmellut tulevaisuuteni sen ensi hetkinä, saanut
-kunnianhimoiset toiveeni lakastumaan varressaan. Sen raportin, jonka
-lähetin Genuasta palattuani ja jonka piti antaman minulle arvoa ja
-kunniaa, sen on pahanilkisyys myrkyttänyt, niin että se käännettiin
-minua vastaan syytöksenä! Anteeksi voin antaa, mutta unohtaa? Ei, se
-on toinen asia."
-
-Buonaparte, joka Salicettin ilmiannossa Robespierre'n kukistumisen
-jälkeen luuli näkevänsä syyn nykyiseen toimettomuuteensa ja
-alennukseensa, sai pian palvelijaltansa, joka oli rouva Permon'in
-kamarineitsyen rakastaja, tiedon Salicettin piilopaikasta. Mutta
-jalomielisyydellä, joka aiheutui viisaudesta sekä varovaisuudesta
-rouva Permon'in ja hänen perheensä vuoksi, hän ei ollut siitä
-tietävinäänkään; vasta kun rouva Permon, ajuriksi puettu Salicetti
-palvelijanaan, tyttärineen pysähtyi postiasemalla Parisin
-ulkopuolella vaihtaakseen hevosia matkalla Bordeaux'hon, sai hän
-kenraali Buonapartelta seuraavan kirjeen:
-
-'En ole koskaan tahtonut käydä narrista; siltä kuitenkin näyttäisin
-teidän silmissänne, ellen sanoisi teille, että olen yli kolme viikkoa
-tiennyt Salicettin olevan teidän luonanne kätkettynä. Muistakaa
-sanani, rouva Permon, itse prairialin 1 p:nä. Olin siitä melkein
-siveellisesti vakuutettu. Nyt sen tiedän varmasti. Salicetti --
-huomaat, että olisin voinut sinulle kostaa sen ikävyyden, jonka
-teit minulle; sillä olisin ainoastaan kostanut, sen sijaan että
-sinä tuotit minulle pahaa, vaikka en ollut sinua loukannut. Kumpi
-meistä nyt on jalommin menetellyt, sinäkö vai minä? Niin, olisin
-voinut kostaa, enkä sitä tehnyt. Ehkä väität, että suojaajattaresi
-tähden olet pelastunut, ja on suhteeni häneen todella minuun
-suuresti vaikuttanut. Mutta vaikka olisit ollut yksin, aseetonna ja
-turvattomaksi julistettuna, olisi pääsi ollut minulle pyhä. Pakene!
-Etsi rauhassa paikka, jossa voit saada paremmat tunteet isänmaatasi
-kohtaan; minun suuni ei ikinä mainitse nimeäsi. Koeta katua, ja ennen
-kaikkea: koeta antaa arvoa vaikuttimilleni. Sen ansaitsen, sillä ne
-ovat ylevät ja jalomieliset.
-
-Parhaat toivomukseni seuraavat teitä, rouva Pernmon, ja tytärtänne.
-Te olette kaksi heikkoa, turvatonta olentoa. Taivas ja ystävänne
-rukoukset suojelkoot teitä. Olkaa varovaisia, älkääkä oleskelko
-koskaan isoissa kaupungeissa. Jääkää hyvästi!'
-
-Buonaparten, sairaaksi ilmoitettuna, tutkiessa ajan merkkejä
-hänen kassansa arveluttavassa määrässä hupeni. Paperirahat,
-_les assignats_, joilla valtio maksoi hänen jotensakin niukan
-kenraalinpalkkansa, olivat siihen määrään arvossa alentuneet,
-että heinäkuussa 1795 maksettiin 750 paperifrangia 20 frangin
-kultarahasta, ja samaan aikaan elatusaineiden hinta suunnattomasti
-nousi. Hän antautui Bourienne'n kanssa keinotteluihin, jotka
-kuitenkin menivät myttyyn; sen paremmin ei menestynyt yritys
-toimittaa ranskalaista kirjallisuutta ulkomaille. Hänen täytyi pian
-myydä vaununsa ja supistaa tarpeensa välttämättömimpään. Joskus
-hänellä ei ollut sitäkään; silloin hänen täytyi olla iloinen,
-että oli hyviä ystäviä. Yhteen aikaan Buonaparte ja Junot elivät
-jälkimäisen kotoa saaduilla taskurahoilla. Kun nekin loppuivat, hän
-vei Junot'n muassaan Permon'lle ja sanoi hymyillen talon rouvalle:
-"Espanjan hopealaivasto ei ole saapunut tänään, minä tuon sentähden
-vieraan mukanani." Täällä eräillä päivällisillä, joihin jokaisen
-täytyi kalliin ajan tähden tuoda leipä muassaan, Junot ensi kerran
-näki talon nuoren tyttären, neiti Loulou'n; hänestä tuli sittemmin
-hänen vaimonsa, ja Abrantes'in herttuattarena hän tiesi kertoa monta
-hauskaa kaskua Buonapartesta.
-
-Uhkaavasta nälänhädästä huolimatta Parisi oli hirmuhallituksen
-kukistuttua herännyt uuteen elämään. "Vaunuja ilmestyy taas;
-keikareita näkyy kaduilla, tai oikeammin: ne eivät muista -- kuten
-pitkän unennäön jälkeen -- että koskaan olisivat lakanneetkaan
-loistelemasta. Taas käydään kirjastoissa, käydään kuulemassa
-historian, kemian, kasvitieteen, tähtitieteen y.m. luennoita
-myötäänsä. Tässä maassa on koottuna kaikki, millä voi huvitella
-ja saada elämän suloiseksi; mietiskelyistä tempaudutaan irti --
-minkätähden katsottaisiinkaan maailmaa mustassa valossa moisen
-henkisen liikkeen aikana, moisessa hälinässä ja hyörinässä. Naisia
-on kaikkialla, teattereissa, kävelypaikoilla, kirjastoissa.
-Oppineen työhuoneessa tavataan hurmaavia naisia. Ainoa paikka maan
-päällä, jossa ne ansaitsevat päästä hallitsemaan, on täällä! Miehet
-ovat sentähden kokonaan niiden lumoamia, ainoastaan niitä miehet
-ajattelevat, elävät ainoastaan niitä varten. Vain puolen vuoden
-oleskelu Parisissa riittää naiselle opettamaan, mikä hänelle sopii ja
-kuinka suuren vallan hän voi saavuttaa."
-
-"Täällä tuntuu hyvältä olla, ja huvittelemaan täällä ollaan varsin
-halukkaita; tekisi mieli sanoa, että jokainen koettaa korvata
-äskeisinä aikoina kärsimänsä vahingon ja että epävarma tulevaisuus
-vaatii nauttimaan hetkestä mahdollisimman tyyten."
-
-Nämä sanat Buonaparten kirjeessä veljellensä Josefille, joka äsken
-oli nainut rikkaan saippuankeittäjän tyttären, neiti _Clary'in_,
-jonka sisarta _Desirée'tä_ hän itse juuri tähän aikaan toivoi
-vaimokseen, kuvaavat selvästi pääkaupungin uudestaan virinnyttä
-elämää. Mutta siinä ei mainita, että hän itse olisi ollut osallisena
-yleisessä ilossa; hän näyttelee lähinnä vain katselijan osaa.
-Lisäyksessä yllä sanottuun hän ilmoittaa, mitä hän kaipaa. "Omasta
-puolestani olen tyytyväinen; kaipaan vain edes yhtä taistelua.
-Soturin täytyy poimia laakereita tai kaatua kunnian tantereella."
-Mutta tämä kaipuu olikin niin kipeä ja toivo saada se poistetuksi
-siksi pieni, että Buonaparte, vaikka hän joskus olikin huveissa
-mukana, ei päässyt koskaan sen painostuksesta vapaaksi. "Olimme
-Théâtre Français'ssa", kertoo Bourienne'n vaimo, "mieheni, Buonaparte
-ja minä. Kaikkia näytteleminen huvitti, taputettiin käsiä ja nauraa
-hohotettiin. Buonaparte vain istui kylmänä ja vaiti. Minulle silloin
-selvisi, että hänen luonteensa on kylmä, usein synkkä; hänen hymynsä
-oli harvoin luonnollinen, ja hän usein nauroi väärässä kohdassa."
-Joskus hänelle sattui meluavan iloisuuden kohtauksia; ne saattoivat
-vaikuttaa vastenmielisesti, mutta silloin hän osasi, vaikkakin
-puutteellisella ranskankielellä, omituisen pirteällä tavalla kertoa
-tapahtumia sotilaselämästä, joita leimasi milloin tarttuva hilpeys,
-milloin kyynillinen vahingonilo. Ruvettiin jo kutakuinkin yleisesti
-parisilaisessa seuraelämässä puhumaan tuosta vaatimattomasti
-puetusta, jo tunnetusta mutta ulkomuodoltaan niin vähäpätöisestä
-kenraalista, jonka silmiä ja suuta kuitenkaan ei unohdettu koskaan,
-kun ne kerran oli sattumalta nähty, ja joka ulkonaisesti niin
-paljon muistutti kauheata Marat'ta. "Sen vaikutuksen hän teki,
-ettei ole hyvä tavata häntä illalla metsän läheisyydessä," kertoo
-muuan säätynainen siihen aikaan. Sittemmin sama nainen puhuu hänen
-kauniista katseestaan ja lisää: "Ellei hän olisi ollut laiha
-sairaloisuuteen saakka, niin että häntä tuli sääli, olisi huomattu,
-että hänen piirteensä olivat erinomaisen hienot. Semminkin hänen
-suunsa oli hyvin kauniisti muodostunut. Eräs maalari, Davidin
-oppilas, joka usein kävi herra N:n luona, missä kenraalin tapasin,
-sanoi että hänessä oli kreikkalaisia piirteitä."
-
-Tämä hieno suu osasi kuitenkin sinkahuttaa teräviä sanoja.
-Tällä odotusajalla, jolloin köyhyys ja tulevaisuuden huolet
-häntä tuskastuttivat ja jolloin hän aina itselleen saarnasi
-kärsivällisyyttä, hän oli osannut hankkia pääsyn kaikkiin johtaviin
-piireihin, ja siten hän osui myös _Tallien'in_ luo, jonka kaunis
-vaimo oli muodin ja maun kuningatar. Siellä hän kerran tapasi
-vaarallisimman kilpailijansa, tasavallan ylpeyden, nuoren
-kenraali _Hoche'in_; tämä oli päällikkönä länsiarmeijassa, johon
-Buonaparte vastoin tahtoaan oli siirretty. Seurueen huviksi hän
-esiintyi taikurina läsnäolijain käden viiruista ennustaen heidän
-tulevaisuuttaan. Myöskin Hoche ojensi kätensä; Buonaparte tarkasti
-viivat ja sanoi kuivasti: "Te, kenraali, kuolette rauhallisesti
-vuoteessanne."
-
-Vaikka tuo kunnianhimoinen mies kuumeisesti odotti onnea tuottavaa
-mullistusta, hän kuitenkin mestarillisesti osaa kirjeissään
-Josef-veljelleen salata levottomat ajatuksensa ja toiveensa ja
-puhuu mitä ylistävimmin sanoin Ranskasta ja hallituksesta: "Tämä
-on se paikka, jossa oikeamielinen ja järkevä mies, joka ainoastaan
-huolehtii ystäviensä menestyksestä, saattaa elää täysin pakottomana
-ja todellisesti vapaana." -- "Oleskelen Parisissa yksinomaan sinun
-tähtesi." -- Ei voine kuitenkaan kukaan väittää hänen laiminlyöneen
-omia etujansa; päinvastoin hänen olonsa Parisissa oli hänelle
-itselleen merkitykseltään mitä tärkein. Mutta korsikalainen, voimakas
-perhetunteensa sai hänet kyllä varsin vireästi toimimaan sukunsakin
-puolesta. Äiti ja sisaret olivat turvatut Josefin rikkaan naimisen
-kautta, joten hänellä niistä ei ollut mitään huolta. Mutta Lucien
-oli terroristina vangittu; hän oli vapautettava; Jerôme oli saatava
-Parisiin kouluun; Louis, jonka kasvatuksen hän erityisesti oli
-ottanut huolekseen, oli lähetettävä Chalons'iin Marnen varrelle
-suorittamaan tykistötutkinto, ja tämä kaikki oli Buonaparten
-hartioilla. Viimemainitusta veljestään hän kirjoittaa Josefille
-syyskuun 6 p:nä: "Olen varsin tyytyväinen Louis'hin, hän vastaa minun
-toivomuksiani ja odotuksiani, hän on reipas viikari ja sentähden myös
-minun makuni mukainen, hänessä on yhdistyneenä lämpö, terveys ja
-kyky, hän on luotettava ja rakastettava, hänessä on kaikkea. Tiedät,
-ystäväni, että elän yksinomaan siitä ilosta, jonka voin valmistaa
-omaisilleni; jos toiveitani seuraa sama menestys, joka ei koskaan
-petä minua yrityksissäni, niin voin tehdä teidät onnellisiksi ja
-toteuttaa toivomuksenne."
-
-Hän saattoi hyvällä syyllä puhua menestyksestä, joka aina seurasi
-häntä. Sillä uusi sotaministeri, joka heinäkuussa astui Aubry'n
-sijalle, oli kutsuttanut hänet kuulustaaksensa hänen mielipidettään
-italialaisesta armeijasta, joka taas oli menettänyt Buonaparten
-itsensä saavuttamat edulliset asemat. Tässä kosketeltiin kaikkien
-hänen toiveittensa ytimeen. Hän oli heti ilmi tulessa ja esitti
-hämmästyneelle ministerille sotaretkisuunnitelman, jonka mukaan
-oli samottava Lombardian ja Tyrolin kautta aina Wien'iin saakka.
-Ihastuneena niihin nerokkaisiin ja rohkeisiin ajatuksiin, joita hän
-heti huomasi suunnitelmassa, ministeri pyysi häntä olemaan jonkun
-aikaa vapaana ja rauhassa ja laatimaan selityksen, jonka ministeri
-sitten aikoi esittää Yhteishyvän valiokunnalle. "Aikaa!" huudahti
-Buonaparte. "Suunnitelmani on niin kypsä, ja minulla on se niin
-täydellisenä päässäni, että minun tarvitsee vain pyytää teiltä pari
-paperiarkkia, kynää ja mustetta."
-
-Puoli tuntia sen jälkeen sotasuunnitelma oli ministerin pöydällä
-ja lähetettiin Yhteishyvän valiokunnan käskystä Italian-armeijan
-kenraaleille, joiden mielipidettä tahdottiin kuulla. Buonaparte
-määrättiin toistaiseksi topografisen toimiston johtajaksi; tämä
-oli hänelle sikäli suureksi hyödyksi, että hän joka päivä joutui
-tekemisiin hallituksen jäsenten kanssa. Hän osoitti tässä toimessa
-suunnatonta työkykyä. Koko päivän ja joskus kolmeen asti yöllä hän
-oli toimessa, ja pääsi lyhyessä ajassa yhteyteen kaikkien tasavallan
-sotaväen-osastojen kanssa.
-
-Mutta toivoaan päästä takaisin etelä-armeijan tykistöväkeen hän ei
-saanut toteutetuksi; se oli "liian suurta kunnianhimoa", sanottiin
-hänelle. Vaikka hän kuinka koetti salata näihin aikoihin niin
-vaarallista intohimoa, ei hän siinä kuitenkaan aina onnistunut.
-Saadaksensa tuumansa siihen valoon, että hänen ajatuksensa olivat
-muka Ranskasta kaukana, hän teki konventille ehdotuksen lähteäkseen
-Konstantinopoliin järjestämään sultanin tykistöä ajanmukaiseen
-kuntoon, niin että Turkki voisi ryhtyä Ranskan eduksi taisteluun
-Itävaltaa ja Venäjää vastaan. Hän varmasti uskoi, että viime tingassa
-ei suostuttaisi päästämään pois upseeria, joka jo oli osoittautunut
-monessa suhteessa tavattoman kykeneväksi. Ja hän toivoi, että kyllä
-hänet siirretään entiseen aselajiinsa, kun vaan asianomaiset saavat
-syytä pelkoon, että hän omin päinsä lähtee pois. Hän kirjoittaa
-syyskuun alussa Josefille: "Mitä tapahtuneekin, älä ole minun
-puolestani levoton; olen saanut kaikki oikeamieliset ihmiset
-ystävikseni, mihin puolueeseen kuulunevatkin ja mitä mieltä asioista
-lienevätkin."
-
-Mutta oli sittenkin muutamia ei "oikeamielisiä" ihmisiä, joilla
-oli jonkunverran vaikutusta. Fructidor'in 27 p:nä muutamat hänen
-ystävänsä Yhteishyvän valiokunnassa ehdoittivat, että häntä
-käytettäisiin sekä tykistössä että diplomaattina, ja lausuen hänestä
-kiittäviä sanoja arvelivat hänen turkkilaistuumansa johdosta, ettei
-pitäisi päästää pois niin kykenevää upseeria, vaan pikemmin palkita
-häntä; kaksi päivää myöhemmin, fructidor'in 29 p:nä (syyskuun 15
-p:nä), toiset valiokunnan jäsenet saivat aikaan käskyn, että kenraali
-Buonaparte oli pyyhittävä armeijan luetteloista, "koska hän oli
-kieltäytynyt lähtemästä virkaan, joka oli hänelle määrätty". Tämä
-määräys on sitä merkillisempi, kun sama Yhteishyvän valiokunta 16
-päivää sitä ennen oli käskenyt hänen pysyä topografisessa toimistossa
-ja itse pannut toisen upseerin länsiarmeijaan hänen sijalleen.
-
-"Tässä täytyy tavalla tai toisella olla joku väärinkäsitys", sanoo
-Napoleonin uusi elämänkertoja, ja semmoinen onkin silloisissa
-sekavissa oloissa sangen todennäköinen ja hyvin selitettävissä. Mutta
-nuo erilaiset, ristiriitaiset konventinkäskyt ilmaisevat varmasti,
-että jos Buonaparte saattoikin jommoisellakin luottamuksella puhua
-ystävistä, niin häneltä myöskään ei puuttunut vihollisia, jotka
-kaikin tavoin koettivat päästä hänestä. Siten allekirjoitettiin
-fructidor'in 29 p:nä samassa konventinkokouksessa, jossa hänen
-erottamisensa kenraalin virasta päätettiin, suostumus siihen, että
-hänet ranskalaisena kenraalina lähetetään Turkkiin. Asia kuitenkin
-tälläkin kertaa viivähti, kun Buonaparte pyysi saada ottaa mukaansa
-muutamia muita upseereja, pyyntö, jonka hän etukäteen tiesi
-evättävän, mutta jolla hän aina voi saada lähdön lykätyksi. Itse
-hän ei näyttänyt mitenkään hätääntyneeltä äkkinäisen virkaeronsa
-johdosta, jatkoi vain näennäisesti tyynenä matkavalmistuksiansa.
-Syyskuun 26 p:nä -- 11 päivää myöhemmin -- hän kirjoittaa Josefille:
-"Nyt puhutaan enemmän kuin milloinkaan matkastani; se olisi jo
-päätetty, ellei tällä hetkellä oltaisi semmoisessa kuohunnassa, mutta
-nyt on kiehuva levottomuus ja paljon kapinansiemeniä ilmassa; kyllä
-kaikki kuitenkin parissa päivässä tyyntyy."
-
-Ei ole vähintäkään epäilystä, että tämä kuohuva levottomuus
-verrattomasti enemmän veti puoleensa Buonaparten huomion kuin
-Turkin-matka; ei tiennyt kukaan paremmin kuin hän, että jos nämä
-kapinansiemenet aijottiin parissa päivässä tukahuttaa, niin täytyi
-tykkien puhua ensi kerran Parisin kaduilla Ranskan kansalaisille.
-
-Se, mikä nyt sai mielet liikkeelle, oli pian tapahtuva
-äänestys konventin valmistamasta uudesta hallitusmuodosta --
-direktori-hallituksesta. Viime vuosien veristen kokemusten
-opettamana hallitus ehdotuksessaan koetti turvata maalle rauhallisen
-kehityksen; tätä yritettiin saavuttaa antamalla hallitusmuodolle niin
-konservatiivinen leima kuin suinkin sopi tasavaltaisiin muotoihin,
-muun muassa ehkäisemällä vallankumouksellisten klubien vaikutusvaltaa
-väkijoukkoihin; jakobinien klubi oli jo yhdeksän kuukautta sitten
-suljettu. Lakiasäätävä valta annettiin lainsäätäjäkunnan käsiin;
-sen toinen osasto, "nuorempien neuvosto", johon ehdotettiin 500
-jäsentä, saisi tehtäväkseen lakitekstien valmistamisen, mutta toinen,
-"vanhempien neuvosto", 250 jäseninen, ne sitten hyväksyisi tai
-hylkäisi. Vaalikelpoisuuden ehdoksi nuorempien neuvostoon säädettiin
-30:n ja vanhempien neuvostoon 40:n vuoden ikä; jälkimäiseen
-valittavien piti sitäpaitsi olla perheenisiä. Vanhempien neuvosto
-valitsi ne viisi direktoria, joiden käsissä oli toimeenpaneva valta;
-yhden niistä piti joka vuosi erota.
-
-Tämä valtiosääntö viritti suuria toiveita kaikissa kuningasvallan
-puoltajissa. Siten tuli heille ehkä tilaisuus saada vaaleissa
-enemmistö lainsäätäjäkuntaan ja samalla tehdä mahdolliseksi
-monarkiaan palaaminen. Mutta kun konventti ei aikonut panna kalliisti
-saavutettua vapautta vaaranalaiseksi ja tahtoi hinnalla millä
-hyvänsä pelastaa tasavallan, määräsi se liitteessä valtiosääntöön,
-että kaksi kolmatta osaa lainsäätäjäkunnan jäsenistä oli valittava
-konventin omien jäsenten joukosta. Se muodostaisi siten luonnollisen
-siirtymisen direktorioon, ja turvaisi sillä itselleen läheisimmässä
-tulevaisuudessa valtavan vaikutuksen kehityksen menoon.
-
-Helppo oli ymmärtää, ettei tätä väliaikaista pykälää voitu saada
-hyväksytyksi ilman taistelua. Ennen oli vastustusta konventtia
-vastaan ilmaantunut ainoastaan maaseudulla; termidor'in 9 p:n jälkeen
-se levisi Parisiin ja oli nyt arveluttavan kiihkeä. Kuningasmieliset
-eivät, huolimatta Quiberon'in luona kärsimästään tappiosta, olleet
-menettäneet rohkeuttaan, vaan lietsoivat tyytymättömyyttä tarmonsa
-takaa, ja Vendée'n chouanit taas tulivat hereille. Kaikkialla kapina
-hehkui tuhan alla, ja väliaikainen säännös oli kaikille konventin
-vihollisille merkkinä yleiseen kapinaan. Emigrantteja ja rojalisteja
-tulvaili joukottani Parisiin ja otti chouanien tunnusmerkin;
-fructidor'in 20 p:nä (elokuun 6) 44 Parisin 48:sta vaalipiiristä
-hyväksyi uuden perustuslain, mutta hylkäsi väliaikaisen säännöksen.
-
-Tätä liikettä tasavaltaa ja konventtia vastaan, vaarallisinta
-minkä "vastavallankumous" tähän saakka oli saanut aikaan,
-Buonaparte -- joka eli tapausten keskustassa ja seurasi niiden
-kehitystä jännittyneellä tarkkuudella -- kirjeessä elokuun 24
-p:ltä, siis levottomuuksien hyörinässä, mainitsee "muutamien
-nuorukaisten yritykseksi saada taantumusta aikaan". Hän noudattaa
-taas vanhaa periaatettaan peittää kiihtymyksensä ja toiveensa
-välinpitämättömyyden naamarilla.
-
-Kolmannen kerran eläessään häneltä nyt olivat kadonneet kaikki
-mahdollisuudet, ja hänen täytyi rakentaa kaikki toiveensa äkilliseen
-muutokseen johtavissa piireissä. Tässä hänelle olivat kuitenkin
-eduksi hänen jakobinilaiset mielipiteensä ja entiset suhteensa
-"Vuoreen"; sillä onnellisesti suoriutuakseen uhkaavasta pulasta
-täytyi konventin etenkin luottaa radikaalisiin puolueisiin, jotka,
-kuten Buonaparte ja joukko upseereja y.m. -- esim. tunnettu
-Santerre -- olivat taantumuksen aikana kärsineet. Konventissa
-istuikin henkilöitä, jotka eivät ainoastaan, kuten Barras ja
-Fréron (jälkimäinen oli hänen sisarensa Paulinen ihailija)
-olleet nähneet häntä Toulon'in edustalla, vaan semmoisiakin,
-jotka tunsivat hänen kirjasensa "Ilta Beaucaire'issa", jossa hän
-puolustaa jakobineja ja halveksien kaikkea puolinaisuutta näkee
-tasavallan pelastuksen ainoastaan häikäilemättömässä, tarmokkaassa
-esiintymisessä. Konventissa tiedettiin, mihin hän oli valmis ja
-missä hän oli ajan tullen löydettävissä. Huolimatta väliaikaisen
-säännöksen hylkäämisestä, konventti vendémiaire'in 2 p:nä (syyskuun
-23) julkaisi uuden perustuslain, jonka piti tulla voimaan heti
-kun vaalit olivat ohi. Kapinalliset kuitenkin kieltäytyivät
-hajoittamasta vaalikokouksiaan, jotka nyt tulivat entisten klubien
-sijaan ja joissa nyt puhuttiin samalla tavalla konventista kuin
-joku vuosi sitten oli puhuttu kuningasvallasta. Erityisesti yksi
-vaalipiiri -- Lepelletier -- esiintyi rajusti; kun lokakuun 4
-p:nä kenraali Menou lähetettiin sinne asevoimalla hajoittamaan
-kokousta ja sulkemaan huoneustoa, hän antautui välittelyihin
-kapinallisten kanssa ja vetäytyi pois uskaltamatta ryhtyä toimeen.
-Se oli siveellinen tappio konventille, joka käsitti, ettei saanut
-hetkeäkään epäröidä. Sillä oli käytettävänään tuskin enempää kuin
-7,000 miestä kapinallisia vastaan, joilla oli tukenaan noin 30,000
-kansalliskaartilaista. Myöhään illalla konventti julisti, ettei se
-aijo hajaantua ennenkuin järjestys on palautettu ja jätti hallituksen
-viidelle sen omasta keskuudesta valitulle miehelle. Kun ei rohjettu
-luovuttaa sotavoiman ylipäällikkyyttä muukalaiselle, se annettiin
-Barras'lle, jolla entisenä meriupseerina luultiin olevan jonkinmoinen
-käsitys sotilasasioista; mutta Barras, joka itse epäili näin
-kärjistyneissä oloissa ryhtyä päälliköksi, pyysi saada lähimmäksi
-miehekseen tykistöupseerin jo vangitun Menou'n sijaan, ja ehdotti
-Carnot'n kehoituksesta nuorta kenraali Buonapartea. Keskiyön aikana
-hän eräässä komiteahuoneessa, pienessä kabinetissa Tuilleriain
-teatterisalin vieressä, esitettiin konventille.
-
-Napoleon on sittemmin itse antanut kertomuksen tapauksista tänä
-hänelle niin merkillisenä päivänä.
-
-"Olin eräänä iltana teaterissa, oli vendémiaire'in 12 p. (lokakuun
-4). Kuulin sanottavan, että seuraavaksi päiväksi odotettiin jotakin
-'halloota' -- tiedätte, että se oli yleinen sana Parisissa, jossa oli
-totuttu välinpitämättömästi katselemaan alituisia hallitusmuutoksia,
-koska ne olivat niin jokapäiväisiä, etteivät ne häirinneet
-parisilaisten puuhia eikä huveja, tuskinpa heidän päivällistäänkään.
-Hirmuhallituksen jälkeen tyydyttiin kaikkeen, kun vain henki säilyi.
-
-"Kerrottiin että konventin istunto jatkuisi keskeytymättä. Riensin
-sinne ja tapasin kaikki hämmentyneinä ja neuvottomina. Salin
-keskustasta kuului äkkiä ääni: 'Jos joku tuntee kenraali Buonaparten
-osotteen, pyydetään asianomaisia kääntymään hänen puoleensa
-ja ilmoittamaan hänelle, että konventtivaliokunnassa halutaan
-keskustella hänen kanssaan'. Olen aina mielelläni suonut ohjakset
-sattumalle; sen mukaan tein päätökseni ja lähdin valiokuntaan.
-
-"Tapasin siellä muutamia jäseniä, kaikki mitä suurimmassa
-hämmingissä, muiden muassa Cambacérès'in. He odottivat hyökkäystä
-seuraavana päivänä; mihin ryhtyä? Minulta pyydettiin neuvoa; minä
-vastasin pyytämällä tykkejä. Tämä heitä kauhistutti, ja niin
-koko yö kului, eikä mitään päätetty. Tiedot olivat aamulla hyvin
-huolestuttavia. Silloin uskottiin minulle koko juttu ja ruvettiin
-keskustelemaan, oliko todellakin oikeus asettaa väkivalta väkivaltaa
-vastaan. 'Herrat ehkä tahtovat, että me kysyisimme kansanjoukolta,
-suvaitseeko se itseään ammuttavan! Kun minut on nimitetty, olen
-minäkin asiaan sekaantunut henkeni uhalla; ei ole sentähden muuta
-kuin oikeus ja kohtuus, että te sallitte minun toimia.' Sitten
-jätin nuo herrat, jotka olivat vähällä hukkua omaan sanatulvaansa,
-järjestin sotamieheni ja suuntasin kaksi tykkiä St. Roch'ia kohti.
-Niiden vaikutus oli kauhistuttava; porvarismiehistö ja kapinaliitto
-olivat silmänräpäyksessä lakaistut pois."
-
-Noin "sattumalta", kuin Buonaparte tässä rouva Rémusat'lle kertoo
-asian, se kaiketi ei liene käynyt. Jo Korsikassa muuan vanha
-sukulainen hänelle ennusti, että hän kerran hallitsee maailmaa,
-koska hän osaa niin mainiosti valehdella; ja jo vanhastaan on
-häntä syytetty siitä, että hän muistelmissaan, sekä niissä, jotka
-hän kirjoitutti, että niissä, jotka hän on kertonut, ei pidä
-varsin suurta lukua totuudesta. Jo Abrantes'in herttuatar, joka
-oli hänen ihailijoitaan, sekä Bourienne ovat tämän huomanneet.
-"Hän ei tullut ajatelleeksi", sanoo Junot'n vaimo, "että oli
-tuleva memoarien aikakausi, joka saattoi kukistaa hänen viekkaasti
-lasketun rakennuksensa; niinikään hän ei tullut ajatelleeksi,
-että saattoi säilyä yksityisiä kirjeitä ja asiakirjoja -- sillä
-paljon on tahallisesti hävitetty ja toimitettu pois -- joilla on
-sama todistusvoima kuin memoareilla. Lyhyesti, Buonaparte tahtoi
-itse kirjoittaa historiansa ja esiintyä siinä valossa, joka
-hänelle paraiten sopi; hän koettaa samassa määrässä mutta vähemmän
-taitavasti pettää jälkimaailmaa kuin omaakin aikaansa; sentähden hän
-kaikkialla salaa kunnianhimoiset puuhansa ja viekkaasti harkitut
-temppunsa, joita hän eteenpäin päästäkseen käytti, ja esittää
-elämänsä ratkaisevat tapaukset kohtalon leikkinä. Jos myönnetäänkin,
-että Buonaparte, jonka harrastukset kuitenkin suuressa määrässä
-riippuivat olojen kehityksestä ja niiden menosta päivä päivältä,
-vasta teatterissa sai tiedon piirikuntain kapinallisista hankkeista
-ja konventin keskeytymättömästä jatkumisesta, on sittenkin vaikea
-uskoa, että hän konventissa sattumalta kuuli yleisesti lausutun
-kehoituksen kelle halukkaalle hyvänsä koettamaan hankkia tietoa
-kenraali Buonaparten olinpaikasta! Kun jäsenten oma kallis henki
-oli kyseessä, on varmaa, että he olivat ryhtyneet parempiin toimiin
-kutsuakseen saapuville sen miehen, jonka uskaliaaseen esiintymiseen
-he nyt turvautuivat.
-
-Sitäpaitsi onkin todistuksia siitä, että Buonaparte saman päivän
-aamuna oli ollut kirjevaihdossa Barras'n kanssa, ja Fréron se
-iltamyöhään vei hänet konventin valiokuntaan, jossa Barras hänelle
-tarjosi paikan konventin sotajoukkojen päällikkönä ja kenraalina.
-Joku tunti sitä ennen tullessaan teaterista ja nähdessään
-kapinallisten valmistukset hän sanoi Junot'lle: "Kumpa vain minulle
-annettaisiin johto, kyllä minä ottaisin kahdessa tunnissa viedäkseni
-nuo ihmiset Tuillerioihin ja karkoittaakseni kaikki nuo viheliäiset
-konventin jäsenet." Ei voi mikään paremmin kuin tämä osottaa, kuinka
-vähän hän piittasi puolueista; hänen halunsa oli yksinomaan päästä
-valtaan. Nyt oli kuitenkin arpa heitettävä, nyt oli luovuttava
-kaikesta kaksoispelistä. Tuona yöllisenä hetkenä ratkaistiin Euroopan
-kohtalo pitkiksi ajoiksi.
-
-Buonaparte ei horjunut; hän vain asetti sen ehdon, että hänelle
-suodaan vapaat kädet; tunti sen jälkeen kulki ratsuosasto, nuori
-luutnantti Murat johtajanaan, kiertoteitä ja hiljaisuudessa leiriin
-Sablons'in luo ja vei sinne tuodun tykistön turvaan Parisiin.
-Päivän koittaessa olivat Tuilleriat ylt'ympäri tykkien saartamat;
-niiden taa oli asetettu konventin joukkoja, 7,000 miestä, joihin
-viime hetkessä oli lisätty 1,500 "1789 vuoden patrioottia", vanhoja
-klubin jäseniä ja etukaupunkien väkeä Santerre'in johdossa. Itse
-konventin jäsenille, jotka unettoman levottoman yön jälkeen olivat
-jotakuinkin riutuneita, Buonaparte antoi jakaa aseita, ja kaikki oli
-siis valmiina vihollisen kohtaamiseen, jos sitä haluttaisi ryhtyä
-rynnäkköön.
-
-Kun päivä vaikeni, niin että asemasta voitiin saada yleissilmäys,
-konventin jäsenet huomasivat kauhukseen, että kapinallisia oli paljo
-enemmän kuin konventin väkeä. Kapinalliset puolestaan masentuivat
-nähdessään uhkaavat tykkien suut tähdättyinä heitä kohden.
-Guillotiniin oli totuttu, mutta noita mustia, kylmiä kapineita ei
-oltu totuttu näkemään, ja muisto niiden kauheasta vaikutuksesta
-Toulon'in ja Marseille'n kaduilla heräsi äkkiä vireille. Vastoin
-kaikkea hyvää Parisin tapaa seisoivat molemmat puolet suuren
-osan päivästä rauhallisina vastakkain. Konventin kokoussalissa
-keskusteltiin yhtenään kapinallisten lähettiläiden kanssa. Monet
-olivat sovintoon taipuvaisia, toiset arvelivat, että konventilla ei
-ollut muuta valitsemisen varaa kuin voitto tai kuolema -- silloin
-kumahtivat klo 1/2 5 iltapuolella ensimäiset laukaukset. Painostava
-äänettömyys oli loppunut; pian oltiin kaikin rajussa taistelussa.
-Buonaparten tykit lakaisivat katuja, niin ettei vihollisen
-ylivoimainen lukumäärä paljoakaan hyödyttänyt. Tuimimmin riehui
-taistelu St. Honoré-kadulla; siellä olivat kapinallisten osastot ja
-kansalliskaarti alkaneet tulen, ja tykit, jotka olivat asetetut kadun
-toiselle puolelle, aikaansaivat hirvittävän verilöylyn kapinallisten
-riveissä, jotka olivat miehittäneet St. Roch-kirkon portaat. Joku
-tunti sen jälkeen Buonaparte samoilta portailta kuritti Pont Neufiä,
-josta klo 7 aikaan yritettiin viimeinen rynnäkkö Tuillerioihin.
-Yön tullen tasavalta oli pelastettu. "Kaikki on ohitse", kirjoitti
-Buonaparte samana iltana Josefille. "Minulle on onni myötäinen."
-
-Niin, onni oli ollut hänelle suopea, ja hän oli saanut komennon
-Parisissa kenties pikemmin kuin oli odottanut. Hän oli taas monien
-kohtalon vaiheiden perästä mitä lähimmässä yhteydessä hallitsevan
-puolueen kanssa; kunnianosotuksia hänelle tuli tulvimalla tämän
-pontevan esiintymisen ja Tuillerioiden nerokkaan puolustamisen
-johdosta. Kolme viikkoa vendémiaire'in 13 p:n jälkeen hän oli
-nimitetty prikaatinkenraaliksi ja kaikkien Ranskassa olevain
-konventin sotajoukkojen ylipäälliköksi. Mutta oli tällä pikaisesti
-saavutetulla menestyksellä arveluttavakin puolensa. Se oli saatu
-kansalaissodassa vuodattamalla ranskalaista verta, ja Buonaparte,
-joka taantumuspuolueen silmissä oli vain _le corse terroriste_
-(korsikalainen hirmuvallan puoltaja), ei ollut hyvillään niistä
-liikanimistä, joita hänelle pian annettiin: "herra kenraali
-Vendémiaire", "katukenraali" y.m., ja hän tunsi pakottavaa tarvetta
-ansaita laakerinsa toisella tavalla. Vaikka hänen valta-asemansa
-olikin melkoinen, piti hän sitä vain askeleena eteenpäin sillä
-tiellä, jonka kunnianhimo oli hänelle viittonut. Sillä Buonaparten
-päätä ei koskaan pyörryttänyt, häntä ei koskaan onnensa hurmannut.
-Saavutettuaan yhden päämäärän, jonka hän mielikuvituksessaan
-oli itselleen asettanut, ryhtyi hän heti selvänäköisenä ja
-teräväjärkisenä toimeen saavuttaakseen toisen.
-
-Ennen kaikkea hän tunsi välttämättömäksi hankkia itselleen Ranskan
-yhteiskunnassa lujemman aseman kuin minkä hän ennen, pitäen silmällä
-vain korsikalaisia suunnitelmiaan, oli voinut saada. On ennen
-mainittu, että Buonaparte Toulon'in valloituksen jälkeen siirsi
-kunnianhimoisen mielikuvituksensa toiselle näyttämölle ja ajatteli
-tulevaisuuttansa Ranskassa. Semmoinen tapaus kuin vendémiaire'in 13
-p:n tietysti ainoastaan vahvisti tätä ajatusta, ja nyt huomaamme
-hänen gallialaistavan nimensäkin, heittämällä pois italialaisen u:n,
-ja kirjoittavan siit'edes nimensä Bonaparte. Ja samaan aikaan neiti
-Permon kertoo, että hän äitinsä häntä italiaksi puhutellessa tekeytyi
-kuin olisi unohtanut äidinkielensä ja vastasi tämän moitteeseen, että
-olihan hän muuten ranskalainen. Viimeiseksi renkaaksi, jonka piti
-liittää yhteen kaikki Bonaparten ponnistukset päästä täysikelpoiseksi
-kansalaiseksi Ranskan yhteiskunnassa, tuli tietenkin hänen
-avioliittonsa ranskalaisen naisen kanssa.
-
-Kun Bonaparte suvella 1795 oli halunnut naida veljensä kälyn,
-Desirée Clary'n, oli tämän melkoinen varallisuus avioliiton aikeen
-käytännöllisenä vaikuttimena. Nyt, päästyään kaikista taloudellisista
-vaikeuksista, hänen tuumansa menivät siihen suuntaan, että hän
-naimisella pääsisi hienojen seurapiirien yhteyteen. Sillä "hienot
-seurapiirit" rupesivat vähitellen saamaan merkitystä, ja uudestaan
-virinneessä salonkielämässä matkittiin miten parhaiten taittiin
-_l'ancien régime'in_ hienoa maailmaa. Barras, Bonaparten ystävä
-ja suosija, vanhaa provensilaista aatelia, nautinnonhimoinen
-ja irstaileva, eli täydellisesti kuten _grand seigneur_ ennen
-vallankumousta. Hänen salongeissaan, joihin kokoontui koko
-senaikainen Parisin eleganssi, toivoi Bonaparte paremmin kuin
-missään muualla saavansa unohdetuksi _le corse terroriste'in_ ja
-saavuttavansa yhteyksiä vanhojen aatelissukujen kanssa, joiden
-jäsenet taas vähitellen alkoivat näytellä osaansa seuraelämässä. Ja
-siihen määrään oli järki etualalla hänen naimatuumissaan, että hän
-kosi sukunsa vanhaa ystävää, rouva Permon'ia, joka juuri äsken oli
-joutunut leskeksi. Rouva Permon oli tosin nähnyt hänen saapumisensa
-maailmaan ja hänellä oli täyskasvuisia lapsia, mutta hän oli rikas ja
-yhteydessä monien vanhojen sukujen kanssa. Mutta rukkaset Bonaparte
-sai ja hänen täytyi luoda silmänsä toiselle taholle. Silloin sattuma
-tuli hänelle avuksi.
-
-Direktorio oli estääksensä uusia levottomuuksia antanut Bonapartelle
-käskyn riisua aseet parisilaisilta, ja jokaisen täytyi luovuttaa,
-mitä hänellä aseita hallussaan oli. Silloin eräänä päivänä
-viisitoistavuotias _Eugène de Beauharnais_ tuli kyynelsilmin
-pyytämään lupaa saada pitää isänsä miekan. Hänen isänsä, kenraali
-_de Beauharnais_, joka vähää ennen termidor'in 9:ttä päivää oli
-mestattu, oli kunnialla käyttänyt sitä tasavallan vihollisia
-vastaan. Lupa annettiin, ja seuraavana päivänä saapui rouva
-_Josephine de Beauharnais_ kiittämään poikansa puolesta. Hän oli jo
-sivuuttanut ensi nuoruuden, oli kolmenkymmenenkahden vuotias, mutta
-piti omituisen viehättävällä esiintymisellään paikkansa Parisin
-kauniimpien naisten rinnalla. Hän oli vanhaa Ranskan aatelia --
-Tascher de la Pagerie --, syntynyt Martiniquen saarella, ja hänen
-parisilaiseen hienouteensa liittyi vielä jotakin tropikimaista, mikä
-harvoin oli tekemättä vaikutusta miehiin. "Olematta varsinaisesti
-kaunis", kertoo hänestä eräs ystävätär, "koko hänen persoonassaan oli
-omituista suloutta. Hänen piirteensä olivat hienot ja sopusointuiset,
-katse lempeä, ja hänen tavattoman pieni suunsa peitti taitavasti
-rumat hampaat. Hänen hipiänsä hiukan ruskeahkon värin peitti punainen
-ja valkoinen ihomaali, jota hän osasi oivallisesti käyttää. Hänellä
-oli siro vartalo, hänen muotonsa olivat hienot ja solakat; hänen
-pieninkin liikkeensä oli kevyt ja sulava. Hän oli itse hyvyys ja
-hyväntahtoisuus, hänessä oli tavaton mielen tasapaino ja helposti
-hän unohti sen pahan, mitä hänelle tehtiin. Mutta hän oli nainen
-ilman lahjakkaisuutta. Hän oli kreolilainen ja keimaileva, ja hänen
-kasvatuksensa oli kovin laiminlyöty. Hän kuitenkin tiesi puutteensa
-eikä koskaan antautunut vaaraan paljastaa itseään keskustelussa.
-Hänellä oli hieno, luonnollinen esiintymistaito, hän osasi puhua
-ihmisille miellyttävästi ja hänen muistinsa oli oivallinen, mikä
-on hyvä ominaisuus korkeassa asemassa olevilla henkilöillä.
-Valitettavasti häneltä puuttui sielun suuruutta ja tunteen
-vakavuutta."
-
-Bonaparte heti rakastui viehättävään rouva Josephine'iin ja rakastui
-niinkuin voi ainoastaan mies, jolla on niin väkevät intohimot kuin
-hänellä. Kaiketi ei kestänyt kauvan ennenkuin rouva sen huomasi, ja
-kyllä hän näyttää häntä jossain määrin rohkaisseenkin. Tämän huomaa
-riittävästi seuraavasta kirjelipusta brumaire'in 6 p:ltä IV (lokakuun
-27 p. 1795):
-
-'Te ette enään käy ystävättären luona, joka teistä pitää. Te olette
-hänet kokonaan jättänyt; siinä te teette väärin, sillä hän on teille
-hellästi ystävällinen.
-
-Tulkaa huomenna, septidinä, syömään suurusta luonani. Minun täytyy
-tavata teitä ja puhua kanssanne harrastuksistanne.
-
-Hyvää yötä, ystäväni, syleilen teitä.'
-
-Tuo kaunis nainen oli varmaankin huomannut arveluttavaksi
-pysyä leskenä kahden lapsen kanssa näin levottomina aikoina.
-Hirmuhallituksen aikana hän aateluutensa tähden itse oli
-ollut vangittuna ja hengiltä tuomittuna, mutta oli pelastunut
-Robespierre'in kukistuessa. Hän siis kokemuksesta tunsi ne myrskyt,
-jotka saattoivat olla uhkaamassa. Ja muistakin syistä saattoi olla
-hyvä, että häntä olisi miehen käsivarsi tukemassa. Hän ei ollut
-varakas ja oli kokenut, miltä tuntui olla ilman huolenpitäjää.
-Ainoastaan Barras'n rakastajattaren, kauniin rouva Tallien'in
-ystävyys ja muutamien vaikutusvaltaisten miesten tuttavuus, joita
-hän erityisesti oli tavannut viimemainitun salongeissa, oli antanut
-hänelle tilaisuuden elää niinkuin hän eli. Mutta juuri näiden
-tuttavuuksien ja seuraelämän irstaisuuden ja huikentelevaisuuden
-tähden saattoi olla välttämätöntä naiselle, joka halusi säilyttää
-siveytensä ja pitää huolta ulkonaisesta muodosta, että hänellä oli
-mies rinnallaan. Arveluttavaa vain oli, ettei kenraali, tunnettukaan
-kenraali, ollut mikään loistava aviomies, kun hän ei ollut varakas.
-Tähän kuitenkin ehkä oli apu saatavissa; kaiketi näistä Bonaparten
-asioista rouva tahtoi hänen kanssaan puhua aamiaisilla brumairen
-7 p:nä. Jos rouva Josephine siten huomasikin edulliseksi mennä
-yhteen miehen kanssa, jolla selvästi oli tulevaisuus edessään,
-niin ei ollut Bonapartekaan näkemättä hyötyä, joka hänelle voisi
-olla avioliitosta markiisitar de Beauharnais'n kanssa. Sillä tuo
-kaunis leski kuului Ranskan ylhäisimpiin perheisiin, ja naidessaan
-hänet Bonaparte tiesi pääsevänsä korkeampaan yhteiskunnalliseen
-piiriin, mihin hän aina oli pyrkinyt, tavallansa tulevansa
-"salonkikuntoisemmaksi", kuten hän jälestäpäin itse myönsi. Mutta jos
-hän rakastikin Josephine'iä myrskyisellä intohimolla, ei tämä juuri
-tuntenut erityistä taipumusta pieneen kenraaliin, jonka huoleton
-ulkoasu ja usein kömpelö esiintyminen tuskin olivat omiansa tekemään
-häntä naisten suosikiksi. Mutta hänetkin valloitti Bonaparten
-selittämätön, melkeinpä demoninen vaikutusvoima niihin, jotka hän
-tahtoi voittaa puolelleen. "Olet nähnyt kenraali Bonaparten luonani",
-kirjoittaa hän eräälle ystävättärelleen. "No niin, hän haluaa tulla
-Aleksanteri de Beauharnais'n lapsille isän veroiseksi, tahtoo
-naida hänen leskensä. Kysyt: rakastatko häntä?... En, mutta tunnen
-olevani penseyden tilassa, joka on minulle epämieluinen ja jota
-hurskaat pitävät uskonnon asioissa kaikista pahimpana. Ihailen hänen
-miehuuttaan, hänen laajoja tietojaan, hänen henkensä vireyttä, joka
-saa hänet ymmärtämään toisten ajatuksia ennenkuin ne ovat lausutut.
-Mutta -- sen myönnän -- minua kauhistuttaa, että hän koettaa saada
-valtansa alle kaikki, jotka häntä ympäröivät. Hänen tutkivassa
-katseessaan on jotakin selittämätöntä, outoa, joka painostaa meidän
-direktori-herrojammekin. Se, jonka pitäisi vihdoin minua lämmittää,
-hänen väkevä intohimonsa minua kohtaan, jonka hän ilmaisee niin
-tulisesti, että minun on mahdoton epäillä sen vilpittömyyttä, juuri
-se minut on pidättänyt ollessani useasti antamaisillani hänelle
-lupaukseni."
-
-Rouva de Beauharnais itse ja hänen ympäristönsä olivat kauvan olleet
-selvillä Bonaparten tunteista ennenkuin tämä -- oman kertomuksensa
-mukaan -- rohkeni niitä hänelle tunnustaa. "Kun siitä ruvettiin
-juoruamaan, puhui Barras minulle asiasta. Minulla ei ollut ollenkaan
-syytä salata mitään. Te siis aikoisitte naida rouva de Beauharnais'n,
-hän sanoi. Te osaatte käyttää hyväksenne kykyänne ja virka-arvoanne,
-mutta olette yksin, ilman varoja ja ilman suosijoita. Teidän täytyy
-naida; siitä saatte selkänojaa."
-
-Ja Barras, joka halusi olla mieliksi rakastajattarensa kauniille
-ystävättärelle ja samalla mielellään käytti tilaisuutta päästäkseen
-Bonaparten suosioon, otti hankkiakseen hänelle aseman, jossa oli
-saatavana sekä laakereita että kultaa, niin että siten avioliitto
-tulisi mahdolliseksi. Saatuaan tästä tiedon Josephine vihdoin
-suostui, ja Bonaparte oli jonkun aikaa ylimmässä taivaassa.
-Luettakoon vain kirje, jonka hän kihlauksen aikana kirjoitti
-rakkaallensa:
-
-'Täynnä sinua luon aamuisin auki silmäni; sinun kuvasi ja tuo
-hurmaava eilisilta eivät ole suoneet mielelleni lepoa. Rakas,
-verraton Josephine, minkä ihmeellisen vallan oletkaan saavuttanut
-sielussani! Jos näen sinut suuttuneena, huolestuneena, levotonna, on
-sydämeni pakahtumaisillaan, eikä ole ystävälläsi rauhaa ollenkaan.
-Mutta saanko enemmän rauhaa, kun päästän valloilleen minua
-hallitsevan syvän intohimon ja sinun huulillasi, sinun povellasi imen
-liekkiä, joka minua kuluttaa? Oi, minulle on tänä yönä selvinnyt,
-ettei sinun kuvasi ole sinä itse. Sinä lähdet päivällisille, kolmen
-tunnin perästä näen sinut taas. Miljoona suudelmaa siksi, mio dolce
-amor -- mutta älä anna minulle yhtäkään, ne sytyttävät vereni tuleen.'
-
-Selvää on, ettei kaunis markiisitar ollut aina pysynyt yhtä kylmänä
-rakastunutta kenraalia kohtaan.
-
-Bonaparten rakkaus-onni tosin täytti hänen mielensä, mutta ei
-sittenkään niin, että se olisi hillinnyt hänen kunnianhimoansa.
-Päinvastoin, toinen tunne imi ravintoa toisesta. "Ymmärsin
-hänen puheestaan", sanoo Bourienne heti vendémiaire'in 13 p:n
-jälkeen, "että tämä avioliitto tulisi suuresti edulliseksi hänen
-kunnianhimoisille hankkeillensa." Hän oli vakuutettu siitä, että
-yhtyminen tämän nuoren lesken kanssa tuottaisi hänelle onnen.
-Siitä hänelle ei koituisi ainoastaan luja selkänoja Ranskan
-yhteiskunnassa, vaan siitä olisi rouva Josephine'in ja hänen
-ystävättärensä vaikutuksesta Barras'han ja muihin vielä sekin
-seuraus, että hän vihdoin pääsisi toimimaan sillä näyttämöllä, josta
-hänet aikanaan aivan vastoin tahtoaan oli syrjäytetty. Ensimäinen
-suuri todistus Bonaparten nerokkaasta silmästä lienee se, että hän
-paljon ennen muita oli käsittänyt, mitä osaa Italia sillä hetkellä
-näytteli Euroopan valtiollisissa oloissa. Mannermaavallat olivat
-vähitellen tehneet rauhan tasavallan kanssa. Ainoastaan Itävalta
-jatkoi taistelua yhdessä Sardinian kanssa. Keisari oli tähän saakka
-käynyt sotaa Saksan puolella Reinin varrella luottaen siihen,
-että Sardinian kuningas pystyy torjumaan kaikki yritykset tunkea
-Piemont'iin. Italia oli siten sen sotilaalliseen merkitykseen
-nähden huonosti puolustettu. Ja kuitenkin oli juuri sieltä suurin
-maine saavutettavissa. Siellä liikuttiin klassillisella maaperällä;
-voitokas sotapäällikkö, jonka maine säteili täältä, voisi helposti
-aikana semmoisena, joka oli kasvatettu klassilliset esikuvat silmien
-edessä, päästä muinaisajan suurten miesten rinnalle ja saada ikuisen
-maineen kuten nekin. Päästä takaisin italialaiseen armeijaan ja
-voittaa siellä, ei erityisen puolueen suosiota, vaan koko Ranskan
-kansan ihastus puolelleen -- siinä oli Bonaparten toivomusten
-lopputarkoitus. Sillä sotajoukkojen sokea alttius ja kansakunnan
-innostus oli hänelle tarpeellinen ryhtyessään ratkaisevasti
-tavoittelemaan seuraavaa päämääräänsä, joka hänellä varmaan jo
-silloin oli mielessään: perustuslain muutosta, jonka avulla hän,
-ainoastaan kahdenkymmenenviidenvuotias mies, pääsisi valtaan
-Direktoriossa. Sillä direktorien piti hallitusmuodon mukaan olla
-ijältään yli neljänkymmenen vuoden.
-
-Direktorio oli sotaisen politiikin puolella ja se oli jatkanut
-Konventin taistelua Itävaltaa vastaan sekä Saksassa että Italiassa.
-Tahdottiin toteuttaa Carnot'n suuri hyökkäyssuunnitelma: kolmin
-armeijoin piti tämän mukaan samota Wieniin; Meuse-joelta Main- ja
-Naab-laaksojen kautta tulevan pohjoisarmeijan piti Regensburg'in
-luona yhtyä Reinin armeijaan, jonka oli kuljettava pitkin Tonavaa;
-näiden kahden armeijan piti vihdoin myöhemmin liittyä italialaiseen
-armeijaan, jonka tuli kulkea pitkin Po'ta ja sieltä taas reetisten
-alppien kautta. Kuitenkaan ei käynyt missään toiveiden mukaan.
-Bonaparte valmisti silloin uuden sotasuunnitelman italialaista
-armeijaa varten, tällä kertaa pannen pääpainon hyökkäykseen
-Piemont'ia vastaan, ja lähetti sen hallitukselle. Tammikuun 19
-p:nä 1796 se Direktoriossa hyväksyttiin ja lähetettiin kenraali
-_Scherer'ille_, joka silloin komensi italialaista armeijaa ja
-majaili Merialpeilla. Direktorion käskyyn panna toimeen Bonaparten
-suunnitelma hän vastasi, että se oli hullun ihmisen laatima ja että
-sen tekijä mieluummin pantakoon itse sitä suorittamaan. Sitäpä juuri
-toivottiinkin. Carnot ehdotti Barras'n ja _La Réveillère-Lepaux'n_
-kannattamana Bonapartea italialaisen armeijan ylipäälliköksi.
-Ehdotus herätti monessa suurta tyytymättömyyttä, mutta Carnot, joka
-oli lujasti vakuutettu Bonaparten suuresta sotapäällikön-kyvystä,
-ajoi sen läpi; helmikuun 23 p. 1796 Direktorio allekirjoitti
-hänen nimityksensä, varmasti luottaen siihen, että mies, joka oli
-pelastanut tasavallan, myös osaisi ajaa sitä politiikkia, joka
-yksin kykeni tällä hetkellä pitämään sen hallitusta pystyssä:
-valloituspolitiikkia.
-
-Kirjeessä, jonka Josephine kirjoitti eräälle naisystävälleen
-vähää ennen häitä, hän kertoo Barras'n varmasti vakuuttaneen --
-siinä tapauksessa että hän, Josephine, suostuu menemään naimisiin
-Bonaparten kanssa -- antavansa tälle italialaisen armeijan
-ylipäällikkyyden. Jos tässä tiedonannossa onkin vähän kerskailua
--- Direktoriohan se nimitti ylikenraalit eikä yksityinen direktori
--- ei sittenkään liene epäilystä siitä, että avioliitto rouva
-Tallien'in ystävättären kanssa suuressa määrässä edisti Bonaparten
-ylenemistä. Itse hän ei mielellään tätä myöntänyt. Josephine
-kirjoittaa yllämainitussa kirjeessä: "Kun Bonaparte eilen kertoi
-minulle tästä kunnian-osotuksesta, joka jo saa hänen kumppaninsa
-nurisemaan, vaikka se ei ole vielä lopullisesti päätettykään, sanoi
-hän: luuletteko minun tarvitsevan suosiota päästäkseni eteenpäin?
-Kaikki ne kerran ihastuvat, jos minä tahdon antaa heidän käyttää
-hyödykseen suojelustani. Miekka on kupeellani, ja sillä pääsen
-pitkälle! Mitä arvelet sellaisesta luottamuksesta onneensa? Eikö
-se osoita itseluottamusta, joka voi syntyä ainoastaan rajattomasta
-itserakkaudesta? Prikaatikenraali aikoo suojella hallituksen
-etevimpiä miehiä! En tiedä... mutta joskus tämä naurettava varmuus
-minua niin huikaisee, että todellakin uskon mahdolliseksi kaikki,
-mitä tämä merkillinen mies minulle luulottelee voivansa tehdä. Ja
-kuka tietää, mitä hän kuvitusvoimallaan saattaa saada aikaan!"
-
-Maaliskuun 9 p:nä Bonaparte vietti häänsä markiisitar de
-Beauharnais'n kanssa. Sormukseen, jonka hän pani morsiamensa sormeen,
-oli hän piirrättänyt sanat: "_Au destin!_" (kohtalon huomaan!). Siinä
-ilmeni mahdollisimman selvästi hänen fantastinen uskontunnustuksensa,
-joka niin usein purkautuu hänestä esiin ja joka omituisessa
-määrässä kehittyy hänen elämänsä ihmeellisissä vaiheissa. Onni ei
-kuitenkaan koskaan ollut huimannut hänen päätänsä: päinvastoin,
-hänen aivojensa tavaton voima, hänen pettämätön ihmistuntemuksensa
-ja uskomaton laskelmataitonsa tekivät hänet kykeneväksi itse
-ohjaamaan onnensa vaunuja. "Kauvan tutkimalla sitä miestä, jota on
-sanottu 'kohtalon mieheksi'", sanoo Bourienne, "olen tullut siihen
-käsitykseen, että hänen menestyksensä oli seuraus hänen korkeasta
-intelligenssistään, hänen salamannopeista laskelmistaan, teon ja
-ajatuksen samanaikaisuudesta, vihdoin hänen vakaumuksestaan, että
-rohkeus usein on järkevyyttä." Bonaparte käyttää yhdessä ensimäisistä
-kirjeistään Josephine'ille näitä kummallisia sanoja: "Olen aina ollut
-onnellinen; kohtaloni ei ole koskaan asettunut tahtoani vastaan."
-Tässä hän itse koskettaa siihen, mikä on hänen salaisuutensa: tuohon
-ihmeteltävään sopusointuun, joka on olemassa hänen järkensä ja
-tahtonsa, hänen kylmien, selkeiden aivojensa vaatimusten ja hänen
-hehkuvan, intohimoisen sydämensä halun välillä. "Minä huomasin pian",
-sanoo hänestä rouva de Staël, "ettei hänen luonnettaan käy kuvaaminen
-samoilla lauselmilla, joita meidän on tapana käyttää. Minulla oli
-epämääräinen aavistus, ettei mikään tunne voinut vaikuttaa hänen
-sydämeensä. Hän arvosteli ihmistä samalla tavalla kuin numeroita ja
-tosiasioita eikä niinkuin vertaistaan. Yhtä vähän hän vihaa kuin
-rakastaakin; hänelle ei ole olemassa muuta kuin hän itse. _Hänelle
-on kaikki välikappaleena tai keinona johonkin päämäärään_. Hän ottaa
-asiat lukuun ainoastaan mikäli ne ovat välittömästi hyödyksi, yleinen
-periaate on hänelle vastenmielinen, naurettava tai vihattava."
-
-Hänen lopputarkoituksensa oli valta, rajaton valta. "Minä rakastan
-valtaa, mutta minä rakastan sitä taiteilijana, kuten soittaja
-rakastaa viuluansa. Minä rakastan sitä syystä, että voin siitä
-houkutella säveliä, akordeja, sointuja. Valta on rakastajattareni."
--- Kun hän kerran keskustelussa sattui lausumaan: "En ole laisinkaan
-kunnianhimoinen", hän itse samassa korjasi lausuntonsa, lisäten
-varsin kuvaavasti: "tai jos olen, niin on kunnianhimoni siksi
-myötäsyntyinen, niin likeisesti olentooni liittynyt, että se on kuin
-veri, joka virtaa suonissani, kuin ilma, jota hengitän."
-
-Kaikki, mikä vie häntä tätä tarkoitusperää kohti, on hänelle
-arvokasta, vaistomaisesti, ei selvästi käsitettynä. Tosin voisi
-päätellä niistä hehkuvista kirjeistä, joita hän avioliittonsa
-alussa lähetti Josephine'lle, että niiden takana piili välitön,
-luonnonomainen rakkaus. Mutta kummallista! Neljätoista vuotta
-myöhemmin tapaamme hänet yhtä yltiöpäisesti rakastuneena varsin
-vähän viehättävään saksalaiseen keisarintyttäreen Marie-Louise'iin.
-Nämä molemmat naiset, tai oikeammin yhdistyminen kumpaankin, olivat
-eri aikoina tarpeelliset hänelle, sentähden ne olivat hänelle
-arvokkaita. Huolimatta Josephine'in kylmyydestä häntä kohtaan ja
-hänen varmoista, hyvin perustelluista luuloistaan Josephine'in
-uskottomuudesta -- asioita, jotka muutoin haavoittavat intohimoisia
-etelämaalaisia arimpaan kohtaan ja synnyttävät vihaa rakkauden sijaan
--- Bonapartessa aina sittenkin, kun hänen rakkautensa oli sammunut,
-pysyi lämmin ja hellä tunne häntä kohtaan. Asia oli se, että hän,
-joka oli yhtä taikauskoinen kuin ikinä italialainen talonpoika,
-hän, joka kuunteli ennustuksia ja vaani enteitä tavallisimmissa ja
-mitättömimmissäkin tapauksissa, oli saanut päähänsä, että hänen
-vaimonsa tavalla tai toisella mystillisesti oli yhdistettynä hänen
-"tähteensä", että hän tuotti hänelle onnea, ja tämän hengettären
-menettämisen pelko saattoi hänet suhteissa vaimoonsa ilmaisemaan
-kärsivällisyyttä, joka muutoin ei ollut hänen vahvoja puoliaan.
-Tavallisella naisystävyydellään rouva Rémusat kertoo, että Josephine
-osasi oivallisesti käyttää tätä miehensä taika-uskoa.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Ainoastaan kaksi vuorokautta Bonaparte sai nauttia kuherrusviikon
-suloa. Jo maaliskuun 12 p:nä hän lähti liikkeelle ryhtyäkseen
-virkaansa; hänen puolisonsa sai toistaiseksi jäädä Parisiin.
-Neljäntoista päivän perästä Bonaparte oli pääkortteerissa Nizzassa.
-Vanhemmat prikaatikenraalit, kuten _Masséna, ja Augereau_, jotka
-olivat olleet mukana useissa kahakoissa, olivat äärettömästi
-suutuksissaan tuosta "korsikalaisesta nousukkaasta", joka heille
-lähetettiin Parisista. Mitä oli tämä matemaatikko ja haaveilija muuta
-tehnyt kuin komentanut joitakuita tykkejä Toulon'issa ja Parisissa,
-eikä sielläkään edes vihollisia vaan Ranskan kansalaisia vastaan?
-Jättiläiskokoinen Augereau puhui mitä solvaavimmin sanoin tästä
-pienestä "katukenraalista", Barras'n suosikista, joka oli heitä
-kaikkia nuorempi. Mutta tuskin olivat he käyneet ensi tervehdyksellä
-päällikkönsä luona kuin jo huomasivat hänessä mahtavampansa. Augereau
-myöntää, että "tuo pieni kenraali raukka" häntä peljästytti. Hän ei
-laisinkaan käsitä sitä ylevämmyyttä, joka masensi hänet heti ensi
-hetkessä. Ja mitä oli tuossa vastaanotossa tapahtunut? Kenraalit
-olivat kokoontuneet ja vietiin sisään. Bonaparte antoi odottaa
-itseänsä; kun hän vihdoin astui saliin, loi hän jokaiseen tutkivan
-katseen ja kiinnittäen miekan vyötäreilleen ja asettaen hatun
-päähänsä antoi sitten mahtavalla äänellä lyhyesti käskynsä. Käden
-liike... asia oli suoritettu, ja he saivat mennä. Mutta jokainen
-myönsi, että nämä selvät, täsmälliset käskyt soveltuivat toisiinsa
-kuin rattaat koneistossa ja että niiden takana oli mies, joka kykeni
-saamaan koneiston käymään.
-
-Armeijan 60,000 miehestä Bonaparte tapasi runsaasti kolmannen
-osan sairaaloissa. Muut majailivat ylhäällä alpeilla ja kapealla
-rannikolla niiden juurella. Mutta missä tilassa olikaan tämä
-"italialainen armeija!" Kaiken puutteessa sotamiehet majailivat
-luolissa, joita olivat kaivaneet maahan tai lumeen. Ravinto oli kurja
-ja varustus ainakin yhtä kehno, sillä vallankumouksen raastamasta
-Ranskasta ei voitu mitään tuottaa. Kastanjat olivat parasta ravintoa.
-Silloin tällöin saattoi ryöstöretki Piemontiin tuottaa ylellisestikin
-elintarpeita, mutta ennen pitkää oli lähin seutu tyhjäksi riistetty,
-ja talvikylmä ja nälkä rasittivat kovasti.
-
-Mutta solaan harjaantunutta oli tämä väki. Kolme vuotta oli se
-oleskellut vuoristossa alituisessa kosketuksessa vihollisen kanssa:
-siten miehet olivat tulleet kestäviksi ja karaistuiksi, yhtä haavaa
-reippaiksi ja tuimiksi hyökkäyksissään. Tasavallalla varmaankaan ei
-ollut parempia sotureita, helpommin syttyviä ja vauhtiin saatavia
-kuin nämä puolisissit Merialpeilla.
-
-Semmoisella väestöllä Bonaparten tuli ryhtyä sotaretkeen, jota hän
-itse piti keinona päästä janoamaansa maineeseen. Mutta hänpä osasi
-puhua ranskalaiselle sotamiehelle ja tunsi väkensä siltä ajalta,
-jolloin hän Toulon'in piirityksen jälkeen oli komentanut italialaisen
-armeijan tykistöä. Maaliskuun 27 p:nä 1796, melkein heti kun oli
-saapunut Nizzaan, hän julkaisi ensimäisen ja kentiesi mainehikkaimman
-päiväkäskynsä:
-
-"Sotamiehet! Teillä ei ole vaatteita ja ruokanne on kehno; hallitus
-on teille suuressa velassa; se ei voi teille mitään antaa. Teidän
-kestävyytenne, teidän miehuutenne täällä vuoristossa on ihmeteltävä,
-mutta mitään mainetta se teille ei tuota; ei mikään loiste säteile
-teille. Minä vien teidät maailman hedelmällisimmille lakeuksille.
-Rikkaat maakunnat, suuret kaupungit joutuvat siellä teidän valtaanne,
-siellä saatte kunniaa, mainetta ja rikkauksia. Italian soturit!
-Teiltä ei puuttune uljuutta ja kestävyyttä?"
-
-"Saadaksensa miehet mukaansa täytyy puhua mielikuvitukselle", sanoi
-Bonaparte sittemmin. Sitä hän juuri tässä tekee. Tuon vilustuneen
-ja nälkäisen lauman hän vie korkeille alppien huipuille ja näyttää
-niille sieltä luvatun maan. "Hän petkuttaa meidät peräti noilla
-hedelmällisillä lakeuksillaan", sanoivat vanhat soturit. "Jospa
-hän ensin antaisi meille jalkineita, että voisimme mennä sinne
-alas." Eivät he olleet juuri sillä pilattuja, että päällystö olisi
-huolehtinut heidän varustuksestaan, mutta kylläpä pian kävi toisin
-Bonaparten aikana. Ollessaan ensi päiviä armeijassa hän hellittämättä
-teki työtä hankkiaksensa sotamiehilleen parempaa ruokaa ja parempia
-vaatteita. "Tuskin voidaan ajatella, minkälaista elämää minä täällä
-vietän", hän kirjoitti Direktoriolle. "Minä saavun kuolemakseni
-uupuneena, minun täytyy valvoa kaiket yöt hoitaessani hallintoa;
-kaikkialla minun täytyy olla mukana saadakseni asiat järjestykseen."
-Niiden häpeällisten petkutusten, joilla muonanhankkijat ja
-vastaanottajat armeijassa rikastuivat sotilasten kustannuksella,
-täytyi pian lakata hänen tarkan valvontansa alla. Milloin ei ole
-leipä kyllin hyvää, milloin hankkija ottaa lihanaulasta 10 souta, kun
-sitä teurastajalta saa 8:lla, milloin on univormu liian ahdas, viitta
-liian lyhyt tai kangas huono. Hankittuja hevoskauroja, ampumavaroja
-ja aseita hän tarkastaa yhtä huolellisesti, lyhyesti sanottuna:
-järjestys ja täsmällisyys saadaan aikaan kaikkialla, missä kenraali
-Bonaparte on komentajana. Mitä hyödyttää ylikenraalin sotilaallinen
-nero, jos sotamiehellä ei ole nappeja takissa eikä anturoita
-saappaissa?
-
-Jo aikoja sitten Bonaparte oli määrännyt Alppien ja Apenninien
-välisen notkon toimintansa lähtökohdaksi. Sieltä menee tie
-Savona-solan kautta pohjoiseen Piemont'iin; koillinen sivuhaara heti
-solan pohjoispuolella vie Milanoon Lombardiassa. Ensimainittua tietä
-puolusti Sardinian kuninkaan armeija Collin johdossa; jälkimäistä
--- Milanoon saakka -- itävaltalaiset, johtajana kenraali Beaulieu.
-Bonaparten ensi tehtävä oli eristää toisistaan nämä liittolaiset
-ja pakottaa Piemont rauhantekoon. Sodan pikainen päättäminen tällä
-taholla oli pääkohtana Bonaparten suunnitelmassa; hän oli otaksunut
-Sardinian kuninkaan olevan rauhaan taivutettavissa, kun Itävalta
-häntä ei enään suoranaisesti tukenut.
-
-Bonaparten joukko oli osaksi alpeilla Col di Tendan ja Savonan
-välillä, osaksi kapealla rannikolla Voltriin päin länteen Genuasta.
-Täällä ryntäsi Beaulieu ranskalaisia vastaan huhtikuun 9 p:nä ja
-ajoi ne takaisin Savonaan; mutta seuraavina päivinä Bonaparte
-eteni, löi huhtik. 12 p:nä itävaltalaiset Montenotten luona solan
-pohjoispuolella, 13 p:nä piemontilaiset ja itävaltalaiset Millesimon
-luona ja 14 p:nä jälkimäiset Degon luona. Tämän viime tappion jälkeen
-Beaulieu'n oli pakko kokonaan vetäytyä takaisin Acquiin pitääksensä
-avoimena tien Alessandriaan.
-
-Direktorion käskyä noudattaen olisi Bonaparten pitänyt hätyyttää
-Beaulieu'tä ja ensin suoriutua itävaltalaisista. Hänellä oli,
-kuten siihen aikaan kaikilla Ranskan kenraaleilla, mukanaan kaksi
-hallituksen komissariota, joiden tuli valvoa, että Direktorion
-käskyjä noudatettiin, ja pitää silmällä hänen menettelyänsä. Siten
-tahdottiin estää tasavallalle vaarallisen sotilasvallan synty. Jo
-Toulon'in luona Bonaparte oli pyytänyt sikäläisiä komissarioita
-olemaan sekaantumatta sotilasasioihin, joita he eivät ymmärrä.
-Täällä hän voitokkaana ylikenraalina, joka noudatti tyystin
-määrättyä suunnitelmaa, oli vieläkin vähemmän taipuvainen kuulemaan
-heidän vastalauseitaan. Oli sattunut niin, että Salicetti, hänen
-maanmiehensä ja petollinen ystävänsä, oli määrätty yhdeksi niistä,
-joiden oli pidettävä häntä silmällä. Mutta Bonapartella oli keinoja
-saada hänet ja hänen virkakumppaninsa estetyiksi saamasta aikaan
-vahinkoa, ja hän esiintyi täydelleen omavaltaisesti. Hän jätti
-Beaulieu'n rauhaan, lähti piemontilaisia vastaan, löi ne huhtikuun 22
-p:nä Mondovin luona ja valloitti Cherascon 25 p:nä. Kävi niinkuin hän
-oli laskenut. Kun Sardinian kuningas nyt huomasi olevansa Itävallasta
-eristettynä ja pelkäsi vallankumouksellisia pyrintöjä kansassaan,
-anoi hän rauhaa. Bonaparte suostui siihen 28 p:nä ehdolla, että hän
-saa kolme linnaa pantiksi ja vapaan kulun maan kautta. Ensimäinen osa
-hänen tehtävästään oli onnellisesti ratkaistu ainoastaan neljäntoista
-päivän kuluessa. Ranskalaisilla oli vallassaan tiet Torinoon ja
-Milanoon; he olivat ottaneet 10,000 vankia, 40 tykkiä ja joukon
-lippuja.
-
-Beaulieu oli sillä välin koonnut voimansa Ticino-joen taa, s.o. sen
-itäiselle rannalle, suojellakseen Milanoa, ja odotti siellä lännestä
-tulevaa vastustajaansa. Kauvan hänen ei tarvinnut odottaa. Toukokuun
-8 p:nä hän sai tiedon, että Bonaparte -- jonka hän oli odottanut
-tulevan suoraan häntä vastaan anastaaksensa itselleen pääsyn joen yli
--- olikin kulkenut itään pitkin Po'ta ja jo edellisenä päivänä mennyt
-joen yli Piacenzan luona. Nyt hän siis oli samalla puolen Ticinoa
-kuin Beaulieu itse ja uhkasi hyökätä hänen kimppuunsa selän puolelta.
-Milano ei ollut pelastettavissa, asema Ticinon luona oli jätettävä,
-ja Beaulieu etsi suurimmassa kiireessä suojaa Addan takaa. Toukokuun
-10 p:nä ranskalaiset saapuivat Lodin luo ja tunkeutuivat samana
-iltana joen yli vallattuaan tuimalla ja hämmästyttävän rohkealla
-rynnäköllä sillan. Beaulieu vetäytyi Mantuaan, ja Lombardian
-valloitus, Bonaparten toinen tehtävä, oli suoritettu kuudessa
-viikossa sotaretken alusta lukien. Toukokuun 16 p:nä Bonaparte saapui
-Milanoon.
-
-Näillä taistelussa itävaltalaisia vastaan saaduilla voitoilla
-Bonaparte oli lisäksi saanut melkoisia voittoja alkuansa hänelle
-varsin vihamielisistä kenraaleista ja omista sotamiehistään.
-"Kaikkien heidän esiintymistään nuorta kenraaliansa kohtaan",
-kertoo ranskalaisista upseereista eräs omin silmin näkijä, "leimasi
-kunnioitus tai oikeammin ihailu." Hänen suuri etevämmyytensä, hänen
-täydellinen välinpitämättömyytensä vaaroista, se ulkonainen tyyneys,
-jonka hän osasi säilyttää arveluttavimmissakin tiloissa ja varma
-voittoon vievä johto ne saivat sotamiehet polvilleen hänen eteensä.
-Sillä nuo sotilaat, jotka olivat perineet vallankumouksen hurjan
-vapaudeninnon ja jotka niin kauvan olivat eläneet puolirosvoina
-ylhäällä Alpeilla, eivät helposti voineet alistua siihen kuriin,
-jonka heidän mitättömän näköinen kenraalinsa tahtoi saada toimeen.
-Porvarillista sinuttelua käytettiin vielä upseereja, jopa
-kenraalejakin puhuteltaessa. Saattoi tapahtua, että kun Bonaparte
-taistelun tulessa saapui vaahtoavalla ratsullaan ja kiihtyneenä huusi
-alemmalle upseerille: "Miksi et piru vie ole suorittanut lähettämääni
-käskyä? Etkö osaa lukea, senkin pölkkypää?" hän sai vastaukseksi:
-"Hitto vieköön, sinun pitäisi oppia kirjoittamaan niin että sitä
-ymmärtää; kuka sinun kirotuista harakankynsistäsi saa selvää?" Hän
-sai joskus kuulla varsin röyhkeitä huutoja ratsastaessaan pitkin
-rintamaa, mutta hän ymmärsi, että sotamies on lapsi ja siis lapsena
-kohdeltavakin. Mutta jokaisen saavutetun voiton jälkeen hän kasvoi
-väkensä silmissä, kunnes hän vihdoin näytti heistä jumaluudelta, joka
-voi heidät käden viittauksella lähettää kuolemaan.
-
-Mutta sotamiehet eivät aavistaneet, että heidän päällikkönsä, joka
-keskellä kuulatuiskua istui ratsullaan tyynenä kuin pronssiin
-valettu patsas, ennen taistelua vapisi kuin haavanlehti, oli
-ihmisistä hämmentynein. Ei häneen vaikuttanut tulossa olevan vaaran
-pelko. Ei, syynä oli mielenliikutus, hänen aivojensa rajusti
-suorittaessa laskelmia myötä ja vastaan, asettaessa todennäköisyyden
-todennäköisyyttä vastaan ja tarmokkaasti arvostellessa kaikkia
-mahdollisuuksia. Se tavaton hermostus, joka hänessä huomattiin jo
-poikaijässä, saattoi silloin ilmetä käsivarsien ja kasvojen lihasten
-puistattavina tempauksina. "Tunsin usein olevani synnyttävän vaimon
-tilassa", sanoi hän itse. "Se kuitenkaan ei estänyt minua, niin pian
-kuin luonnosteni toimeenpano alkoi ja todellisuus oli kynnyksellä,
-esiintymästä täydellisesti tyynenä ympäristöni edessä."
-
-Tuo onnellisesti suoritettu Lodin sillan rynnäkkö, jota Bonaparte
-itse piti kauneimpana urhontekona koko sotaretken aikana, lisäsi
-osaltaan suuressa määrässä hänen uskoaan onnelliseen tähteensä. "Ei
-vendémiaire eikä Montenotte", sanoi hän St. Helenassa, "saaneet minua
-uskomaan olevani erinomainen ihminen. Vasta Lodin taistelun jälkeen
-selvisi minulle, että minusta saattaa tulla merkittävä henkilö
-valtiollisella näyttämöllä. Silloin syttyivät minussa korkealle
-pyrkivän kunnianhimon ensimäiset kipinät."
-
-Bonaparte kaiketi ei tässä puhu varsin oikein; korkealle
-pyrkivästä kunnianhimostaan hän oli kauvan ollut tietoinen,
-mutta hän voi täydellä syyllä pitää Lodin taistelua ratkaisevana
-kohtana elämässään. Siitä tuli hänelle mittapuu, mitä hän voi
-uskaltaa. Hänen voittonsa ja nopea menestymisensä olivat tietysti
-hankkineet hänelle joukon vihamiehiä, jotka alkoivat pelätä nuorta
-kenraalia, joka toimi täysin omavaltaisesti, ei pitänyt paljon
-lukua hallituksen komissarioista ja joskus käytti esiintymisessään
-hallitusta kohtaan sävyä, joka sitä ällistytti. Direktorio olisi
-tahtonut, että Piemont'ista, joka todellisesti oli valloitettu,
-tehtäisiin tasavalta; mutta se ei ollut Bonaparten mieliksi,
-vaan hän suvaitsi omin päin solmia rauhan Sardinian kuninkaan
-kanssa. Kun Direktorio jotensakin tyytymättömänä palautti hänelle
-allekirjoitetun sopimuksen, hän vastasi: "Olen vastaanottanut teidän
-rauhansopimuksenne Sardinian kanssa: armeija on sen hyväksynyt."
-Oli niitä, jotka lyhyesti arvelivat, että moisen vastauksen pitäisi
-tuottaa miehelle viisikolmatta luotia ruumiiseen. Monia rupesi
-lisäksi peloittamaan se tapa, millä Bonaparte alkoi vetää puoleensa
-kansan suosiota, esim. kun hän antoi ajutanttinsa Junot'n viedä 21
-anastettua lippua mahtipontisessa kulkueessa kautta Ranskan ja pitkin
-Parisin katuja Direktorioon. Kansa riemuitsi, ja Bonaparten nimi oli
-kaikkien huulilla. Ensi kerran hän silloin täytti ranskalaisille sen
-päihdyttävän voitonmaljan, jonka hän -- ja kuten näytti, hän yksin --
-osasi valmistaa heille ja joka aikojen kuluessa sai heidät unohtamaan
-vallankumouksen kautta saadun kalliin vapauden.
-
-Hallituksesta oli kuitenkin, vaikka sen pelko yhä kasvoi,
-arveluttavaa karkoittaa pois miestä, jonka voitot lisäsivät sen arvoa
--- aikana, jolloin se ei ollut missään arvossa muulla taholla --
-ja joka sitäpaitsi omin neuvoin suoritti oman armeijansa kulungit
-ja lisäksi kykeni lähettämään miljoonan toisensa jälkeen Parisiin
-ja muillekin armeijoille. Saadaksensa kuitenkin jarrutetuksi tätä
-vaarallista mutta ehdottomasti tarpeellista Bonapartea Direktorio
-päätti, että hänen täst'edes oli komennettava yhdessä kenraali
-Kellermann'in kanssa, jonka johdossa oli Alppi-armeija, ja samaan
-aikaan hänelle ankarasti huomautettiin, että diplomatiset välittelyt
-olivat kokonaan jätettävät hallituksen komissarioille. Tämä
-odottamaton käsky saapui Bonapartelle päivää jälkeen Lodin taistelun,
-jolla hän oli pukenut Ranskan nimen voiton säteilevään loistoon. Hän
-ei milloinkaan olisi ollut halukas luopumaan itsenäisestä asemastaan
-ja päästämään toista kunniansa ja valloitustensa osalliseksi. Tämän
-uuden loistokohtauksen jälkeen se oli hänelle mahdotonta. Hänen
-päätöksensä oli nopea, ja toukokuun 14 p:nä hän vastasi Parisiin.
-Hänen kirjeensä alkoi kertomalla Lodin voitosta. "Toivomuksenne
-ovat toteutuneet. Lombardia on nyt tasavallan oma." Mutta Carnot'n
-välityksellä hän Direktoriolle lähetti päätöksensä ylipäällikkyyden
-jakamisesta. "Nykyisissä oloissa on ehdottomasti välttämätöntä, että
-teillä on kenraali, jolla on teidän täydellinen luottamuksenne. En
-valita, jollen minä ole se, ja minun intoni on oleva kahdenkertainen
-ansaitakseni luottamuksenne siinä asemassa, jonka minulle määräätte.
-Mutta itsekullakin on omat tapansa sodankäynnissä. Kenraali
-Kellermann'illa on suurempi kokemus kuin minulla, hän ehkä osaa
-käydä sotaa paremmin kuin minä, mutta molemmat yhdessä me vasta
-voisimme käydä sitä huonosti. Sodan laita on sama kuin hallitsemisen;
-se on tunteen asia. En tahdo mitään jarrua jalkaani. Olen alkanut
-joltisellakin kiitoksella, haluan vast'edeskin osoittautua teidän
-vaatimustenne arvoiseksi. Mutta jos minun täytyy hallituksen
-komissarioille tehdä selkoa jokaisesta askeleestani, johon rupean,
-jos heille suodaan oikeus muuttaa liikkeitäni, lisätä tai vähentää
-sotajoukkojani, älkää sitten odottakokaan saavanne minusta kuulla
-mitään hyvää."
-
-"Vannon teille, että pidän silmällä ainoastaan isänmaan parasta;
-minut tapaatte aina oikealla tiellä. Olen velvollinen uhraamaan
-aatteeni tasavallalle. Jos minua koetetaan halventaa teidän
-silmissänne, niin on vastaukseni sydämessäni ja omassatunnossani!"
-
-Bonaparten vastaus, jossa hän lujasti teroitti sen seikan
-ehdotonta tarpeellisuutta, että koko valta sekä sotilaallisissa
-että diplomatisissa asioissa keskitettäisiin yhteen käteen, teki
-Direktoriossa vaikutuksensa: Kellermann jäi sinne missä oli,
-lausuttiin toivomus, että hyökättäisiin Livornoa vastaan, ja kenraali
-Bonaparte jäi yksin määrääjäksi ja sai vapaat kädet Italiassa.
-Direktorio asettui täten arveluttavalla tavalla pelin ulkopuolelle
-ja antoi lyhytnäköisyydessään ohjakset sen miehen käsiin, joka osasi
-niitä pidellä niinkuin ei yksikään toinen. Bonaparte sydämessään
-riemuitsi. "Minulle on varattu", sanoi hän Marmont'ille, "tilaisuus
-suorittaa suurtöitä, joita nykyinen sukupolvi ei voi ajatella
-mahdolliseksi." Mutta ensimäiset korkealle tähtäävän kunnianhimon
-kipinät eivät syttyneet nyt; ne olivat kauvan kyteneet tuhan alla
-hänen ensi ajoistaan saakka. Nyt ne leimahtivat ilmi liekkeihin.
-Mutta hänen lupauksensa uhrata aatteensa tasavallalle oli pelkkä
-fraasi kuten tällä ajalla moni muukin, ja Direktorio olisi varmaan
-ollut hänen kanssaan eri mieltä siitä, mikä oli oikea tie ja mitä
-varsinaisesti isänmaan paras vaati. Bonaparte näki selvästi, mihin
-hän pyrki; hän jo tunsi itsensä Cesariksi; oli vain tartuttava
-oikeaan hetkeen kulkeakseen Rubicon'in yli.
-
-Mutta sillä välin Direktorio antoi kaikkialla Ranskassa viettää
-juhlia Italiassa saavutettujen loistavien voittojen johdosta.
-
-Bonaparte oli otettu Milanossa -- jossa hän soi miehilleen kahdeksan
-päivän levon -- vastaan vapauttajana. Mutta suuret verot, joita
-hän vaati asukkailta, saivat pian mielet kääntymään ja aiheuttivat
-kansankapinan päivä sen jälkeen, kun hän oli lähtenyt joukkoineen
-Beaulieu'tä vastaan. Hän huomasi aseman siksi vakavaksi, että hän
-itse ryhtyi meteliä asettamaan, ja ankarasti se kukistettiin.
-Hänen täällä puuhatessaan armeija kulki itään päin. Yhdestä
-ainoasta lauseesta kirjeessä, jonka hänelle näinä päivinä kirjoitti
-Berthier, saa käsityksen siitä, mihin määrään Bonaparte oli sieluna
-armeijassaan, kuinka hänen lujaa johtoansa kaivattiin silloin, kun
-hän ei ollut saapuvilla. "Armeija teitä kärsimättömänä ikävöitsee."
-Eikä sen tarvinnutkaan kauvan häntä odottaa; jo 27 p:nä hän saapui,
-ja nyt riennettiin eteenpäin vihollista vastaan.
-
-Beaulieu odotti ranskalaista armeijaa Mincio-joen takana.
-Toukokuun 30 p:nä Bonaparte kulki joen yli Borghetton luona, löi
-itävaltalaiset ja karkoitti ne Adige'n toiselle rannalle. Hän jatkoi
-takaa-ajoa, ja Beaulieu etsi osaksi turvaa Mantuan muurien suojasta,
-osaksi pelastusta pakenemalla ylös Tyroliin. Peschiera ja Verona
-valloitettiin, ja Bonaparte sai kesäkuun 1 p:nä, 8 päivää Milanosta
-lähtönsä jälkeen, ilmoittaa Direktoriolle: "Itävaltalaiset ovat
-Italiasta karkoitetut; etuvartijamme seisovat Saksan vuorilla."
-
-Yksistään Mantuan vahva linna Mincion varrella pysyi vielä viimeisenä
-Itävallan varustuksena Italiassa. Sen omistamisesta oli tästä lähin
-sotaa käytävä.
-
-Itävaltalaisten poissaoloa aikoi Bonaparte käyttää Direktorion
-niin suuresti toivoman retken suorittamiseksi keski-Italiaan. Ja
-toukokuussa oli Pannan ja Modenan herttuain pakko ostaa itselleen
-aselepo. Kesäkuussa tuli Neapelin ja Kirkkovaltion vuoro. Kaikkialla
-täytyi maksaa suuria summia ja luovuttaa taideteoksia y.m. Bonaparten
-oveluutta kuvaavaa on, että hän kapitoliumista pyysi Brutuksen,
-kuninkaanmurhaajan jälkeläisen ja vapauden puolustajan antiikisen
-rintakuvan. Kun se Bonaparten lahjana asetettiin Direktorion saliin,
-kuka silloin voikaan lahjoittajassa aavistaa Cesaria, tasavallalle
-vaarallista miestä? Neapelin täytyi sitoutua puolueettomuuteen.
-Rooman täytyi luovuttaa Ranskalle Ferrara ja Bologna sekä tärkeä
-Anconan satamakaupunki. Kesäkuun 28 p:nä valloitettiin Livorno,
-jolloin englantilaiset menettivät tärkeän yhdyssiteen Italian kanssa,
-jota paitsi Bonaparten käsiin joutui joukko monenlaisia runsaita
-tavaravarastoja. Pari kuukautta myöhemmin ranskalainen sotajoukko
-sieltä käsin valloitti hänen isänmaansa Korsikan.
-
-Nyt hän keskitti kaikki voimansa Mantuan valloittamiseen. Piiritys
-oli alkanut jo ennenkuin hän oli retkeillyt etelään, ja hän oli
-toivonut saavansa linnan haltuunsa ennenkuin uudestaan järjestetty
-itävaltalainen armeija _Wurmser'in_ johdolla joutuisi avuksi.
-Heinäkuun lopussa hän sai tiedon, että itävaltalaiset -- luvultaan
-paljon voimakkaampina -- lähestyivät kahtena osastona; Wurmserin
-johdossa oleva tuli pitkin Adige'a Garda-järven itäpuolitse, ja
-sen piti hyökätä hänen rintamaansa vastaan Mantuan edustalla;
-toinen kulki _Quosdanovich'in_ johtamana Garda-järven läntistä
-rantaa pitkin, ja sen tuli käydä kimppuun selkäpuolelta. Hänen
-alikenraalinsa, joiden piti estellä etenevän vihollisen kulkua,
-lyötiin molemmilla tahoilla takaisin. Bonaparte tunsi, että ratkaisu
-oli käsissä. "Voi sitä, joka meistä on väärin laskenut", hän lausui
-Wurmser'ista ja itsestään. Kaikki oli kyseessä, mutta vaaran ohessa
-hänen kykynsäkin kasvoi. Äkkiä hän päätti keskeyttää Mantuan
-piirityksen; tykit tukittiin, ja koko armeija kokoontui Mincion
-vasemmalle rannalle.
-
-"Antaakseni käsityksen", sanoi eräs ranskalainen valtiomies
-jotensakin tähän aikaan, "Bonaparten ruumiinrakenteesta,
-hänen sitkeydestään, uljuudestaan, liikuntojensa nopeudesta,
-vireydestään ja kaikista niistä hänen ominaisuuksistaan, joita
-hyvässä merkityksessä tapaamme hänessä, sanon häntä aina pieneksi
-tiikeriksi!" Tämä kuvaus ylikenraalista on huomioon otettava
-käsittääksemme koko italialaista sotaretkeä, sillä juuri nämä
-ominaisuudet muodostavat sen luonteen: nuo salamannopeat liikunnot,
-harkitut ja äkkinäiset harppaukset ja tuo vastustamaton, musertava
-hyökkäys. Hänen oma vireytensä, nopeutensa ja tarmonsa tarttui
-hänen väkeensä. "Niinkuin koski", sanoi hän miehilleen, "te olette
-syösseet alppien huipuilta alas; kaiken, mikä asettui teitä vastaan,
-te kaadoitte ja musersitte." Hän oli pää, armeija oli ruumis, ja
-jokainen sen jäsen totteli salamannopeasti ja silmänräpäyksessä noita
-oivallisia aivoja. Hänen neronsa ei kohonnut missään suurempaan
-loistoon kuin taisteluissa Garda-järven eteläisen kärjen ympärillä,
-jossa hän johti liikkeitä kahden armeijan välissä. Ennenkuin
-itävaltalaiset vielä aavistivatkaan hänen läheisyyttään, hän jo
-oli heidän kimpussaan, löi Quosdanovich'in Lonaton luona, kääntyi
-lounaaseen ja voitti seuraavana päivänä Wurmser'in Castiglione'n
-luona. Seuraavana päivänä taas voitto Peschieran luona, ja sitä
-seuraavana -- elokuun 7:ntenä -- oli Mantua uudestaan piiritettynä.
-
-Kuukautta myöhemmin Wurmser keisarinsa käskystä toisen kerran
-samosi eteenpäin, tällä kertaa alas Brenta-laakson kautta, hänen
-alikenraalinsa Davidovich'in kulkiessa pitkin Adige'a. Tarkoitus
-oli taas saada Bonaparte kahden tulen väliin. Vaikka vihollinen nyt
-oli nähnyt niin monta todistusta hänen ihmeteltävästä nopeudestaan,
-tuli se taas yllätetyksi. Bonaparte kiiti Tyroliin Davidovich'ia
-vastaan, löi hänet ahtaissa rotkoissa Roveredon ja Callianon luona
-ja ajoi hänet niin kauvas takaisin pohjoiseen, että hän itse saattoi
-kulkea Brenta-laakson kautta. Wurmser marssi mitään aavistamatta
-ainoastaan kaksi päivän-matkaa edellä, päästäksensä pitkin
-Brenta-jokea Legnanoon, josta hänen yhteistyönsä Davidovich'in kanssa
-ja Bonaparten sulkeminen oli alkava. Silloin ranskalaiset tekivät
-hyökkäyksen hänen jälkijoukkoonsa; hänen täytyi kiirehtiä marssiansa
-päästäksensä johonkin paikkaan, jossa voisi kääntää rintaman
-Bonapartea vastaan. Yritys tehtiin seuraavana päivänä, syyskuun
-8:ntena, Bassanon luona, mutta siitä sukeutui täydellinen tappio.
-Ja kaikki tiet Saksaan olivat suljetut! Hänen täytyi sentähden
-armeijansa jäännöksen kanssa, jota oli 14,000 miestä, kulkea
-eteenpäin maassa, joka oli kaikkialta vihollisen miehittämä. Hän
-kulkee etelään Vicenzan kautta Bonaparten takaa-ajamana, joka toivoo
-saada hänet pidätetyksi Adige'n luona. Mutta paria hänen käskyistään
-ei oltu ajoissa toteltu; Legnanon luona oli Wurmser'in onnistunut
-pujahtaa joen yli ja asettua Mantuan edustalle. Kaksi päivää sen
-jälkeen saapui Bonaparte, löi hänet ja pakoitti hänet sulkeutumaan
-linnaan, jonka miehistö siten kohosi 25,000 soturiin. Itävaltalaiset
-olivat tällä kaksitoista-päiväisellä retkellä menettäneet 22,000
-miestä ja 75 tykkiä; loput olivat kytketyt Mantuaan.
-
-"Kuten hyvin ymmärrätte, rakas kenraali", kirjoitti Carnot
-Bonapartelle syyskuun 19 p:nä, "me levottomina odotimme sen toimen
-tuloksia, josta annoitte meille tiedon kuriirin kautta. Olemme nyt
-saaneet viime raporttinne, ja vaikka olimmekin tottuneet teidän
-erinomaisiin urotöihinne, sittenkin tiedonantonne Bassanon voitosta
-kävi yli toiveittemme. Minkä kunnian olettekaan niittänyt, kuolematon
-Bonaparte! Mikä tappio uhkamieliselle Itävallalle!" Juuri samaan
-aikaan Reinin joukot olivat kokeneet vastoinkäymisiä; Bonaparten
-ihailu tuli vaan sitä suuremmaksi, se kohosi innostukseksi; mutta
-"voiton lemmikki" oli hankkiva ranskalaisille vielä useampia
-yllätyksiä.
-
-Marraskuun alussa oli Itävalta asettanut vielä kolmannen armeijan
-avustamaan yhä piiritettyä Mantuaa. Tällä kertaa vanha, kokenut
-_Alvinczy_ ylikenraalina samosi idästä, Bassanosta, Davidovich'in
-tullessa pohjoisesta pitkin Adige'a. Taas piti Bonaparte
-muserrettaman ylivoimalla Mantuan muurien edustalla. Hänen
-alikenraalinsa syöstään takaisin, itse hän Veronan luona marraskuun
-12 p:nä kärsii tuntuvan tappion. Yksitoista hänen kenraaleistaan on
-haavoittunut, sotamiehet uupuneet ja asema vakava. Mutta sairaaloista
-nähtiin potilaiden ja haavoitettujen raahautuvan tarttuakseen
-aseisiin ja iskeäkseen vielä kerran kolmivärisen lipun alla. "Moni
-näistä uljaista miehistä vuoti vielä verta haavoistaan", kirjoittaa
-Bonaparte; "tämä surullinen näky kuohutti sieluani kovin." Hän
-rohkenee vielä kerran yrittää ylivoiman murtamista, yritys,
-jota asiantuntijat pitävät loistavimpana neron tekona uudessa
-sotahistoriassa.
-
-Marraskuun 14 p:nä hän yön tullessa kaikessa hiljaisuudessa lähti
-Veronasta, kulki Adige'n poikki ja lisäsi voimaansa suurimmalla
-osalla Mantuaa piirittävää armeijaa. Itään, pitkin joen oikeata
-rantaa kävi kulku yön pimeydessä pieneen Roncon kaupunkiin, johon
-hän etukäteen oli rakennuttanut sillan. 15 p:n aamulla hän taas
-seisoi Adige-joen vasemmalla rannalla; edessään hänellä oli laaja,
-rämeinen seutu Adige'n ja sen haarajoen Alpone'n välissä; soiden
-poikki johtivat salpatiet pohjoiseen. Niiden yli hän antoi armeijansa
-marssia eteenpäin. Augereau kulki keskistä salpa-tietä pitkin, joka
-Arcole'n luona johti Alpone'n yli rakennetulle sillalle. Bonaparten
-tarkoitus oli tätä tietä myöten selkäpuolelta iskeä viholliseen, joka
-vielä luuli hänen olevan Veronassa.
-
-Taistelupaikaksi tuli Arcole. Täällä majaili osasto kroateja siltaa
-vartioimassa; peitetyistä asemista heidän tykistönsä sai aikaan
-kauhean verilöylyn ryntäävien ranskalaisten riveissä; Augereau, joka
-huomasi väkensä horjuvan, sieppasi lipun ja syöksyi etupäähän; neljä
-kenraalia, jotka seurasivat häntä, heti haavoittui, ja ryntäyskolonna
-peräytyi toisen kerran. Silloin saapuu lentäen Bonaparte ratsunsa
-selässä, heittäytyy maahan, tarttuu lippuun, ja niin edetään taas.
-Lannes, joka jo on saanut kaksi haavaa, ja Marmont seuraavat
-häntä; eräs nuori upseeri, Muiron, tahtoo juosta päällikköänsä
-suojaamaan, mutta kaatuu kuolleena hänen eteensä. Mutta mikään ei
-kestä vihollisen murhaavaa kylkitulta. Taas ranskalaiset tungetaan
-takaisin, kaikki pakenevat. Bonaparte itse suistuu salpatieltä
-suohon, ja hänen veljensä kenraali Marmont'in avulla vasta viime
-hetkessä hänet pelastaa joutumasta vangiksi. Seuraavana päivänä
-taistellaan yhtä itsepintaisesti ylipääsystä; milloin pääsevät
-ranskalaiset voitolle, milloin tunkevat itävaltalaiset ne takaisin.
-17 p:nä Bonaparte uudestaan ryntää Arcole-sillalle, mutta yöllä hän
-oli rakennuttanut alapuolelle toisen sillan joen yli, ja sen kautta
-Augereau nyt kulkee samalle rannalle, jossa vihollinen seisoo.
-
-"Jokaisessa taistelussa on hetki", sanoo Bonaparte itse, "jolloin
-vähinkin liike on ratkaiseva... se on se tippa, joka täyttää maljan
-yli reunojen." Se liike, joka ratkaisi tämän kolmipäiväisen verisen
-taistelun, sai alkunsa hänen vanhasta periaatteestaan vaikuttaa
-mielikuvitukseen silloin kun hän tahtoi saada jotakin aikaan.
-Vaikka itävaltalaiset olivat kolmena päivänä pitäneet puoliansa
-vihollistansa vastaan, ne äkkiä lähtivät pakoon, kun noin 50
-ranskalaista ratsumiestä räikeästi kajahuttaen torvia tuimassa
-rynnäkössä syöksyi suon kaislan kahistessa heidän selkäänsä. Tuo
-suuri ihmistuntija oli laskenut oikein. Nuo vähälukuiset ratsumiehet
-kasvoivat uupuneiden sotamiesten silmissä mahtavan armeijan
-hirmukuvaksi, ja sitä vastaan ne eivät kestäneet. Seuraavana päivänä
-ranskalainen armeija, joka pari päivää ennen oli salaa hiipinyt ulos
-Milanoon johtavan portin kautta, riemuiten marssi Veronaan Venetsian
-portista. Itävaltalaiset peräytyivät Tyroliin, ja Mantua piiritettiin
-uudestaan.
-
-Vielä viimeisen voimanponnistuksen tahtoi keisari Frans yrittää
-valtansa säilyttämiseksi Italiassa. 1797 vuoden alussa Alvinczy
-samosi esiin uudella sotajoukolla Tyrolista pitkin Adige'a.
-Ranskalaisen kenraalin _Joubert'in_ täytyi peräytyä suuren ylivoiman
-edestä, ja hän asettui Rivolin luo; tästäkin paikasta hän aikoi
-luopua, mutta viime tingassa hän sai Bonapartelta käskyn pysyä
-asemassaan. Varsin ylivoimaisen vihollisen aikomus oli koota eri
-joukkonsa, ratsuväkensä ja tykistönsä lakeudelle Rivolin luo.
-Bonaparte tahtoi käydä häneen käsiksi ennenkuin tämä yhtyminen oli
-tapahtunut ja siten pakoittaa hänet taistelemaan ilman tykistöä.
-Aamulla tammikuun 14 p:nä klo 2 Bonaparte joukkoineen yhtyi
-Joubert'iin. Aamun koitteessa taistelu alkoi, ja klo 2 iltapuolella
-vihollinen oli lyöty.
-
-Bonapartelle oli omituista, ettei hän tuntenut ensinkään sitä
-herpoutumisen tunnetta, joka tarkoituksen saavutettua valtaa muut
-kuolevaiset, semminkin kun kaikki voimat ovat olleet pinnistettyinä.
-Vielä samana iltana voiton jälkeen, marssittuaan koko yön ja oltuaan
-tantereella kello kahdesta aamulla, hän vetäytyi Mantuaan, jossa
-taas taisteli ja voitti 10 p:nä. Muuan itävaltalainen apujoukko oli
-näet pikamarssissa kulkenut alas Mantuaan ja hyökännyt piiritysväkeä
-vastaan, Wurmser'in hyökätessä ulos kaupungista. Nyt ei ollut enään
-mikään pelastusmahdollinen. Helmikuun 2 p:nä Mantuan täytyi antautua.
-
-Itävaltalaiset olivat nyt karkoitetut Italiasta. Niiden kokoontuessa
-Tyrolin vuoristoon ja kootessa sinne apujoukkoja Bonaparte
-mitättömällä voimalla lähti Roomaa vastaan. Kirkkovaltio ei ollut
-täyttänyt velvollisuuksiansa tasavaltaa kohtaan, ja Bonaparte tahtoi
-ennenkuin lähti uudestaan itävaltalaisia vastaan olla varma Italian
-ehdottomasta kuuliaisuudesta. Munkit kyllä koettivat yllyttää
-väestöä ja saarnata kestävyyttä, ja madonnan kuvat irvistelivät
-vihasta ranskalaisten menestyksen vuoksi, mutta paavin sotamiehet
-pakenivat joka paikasta. Retki alkoi helmikuun 1 p:nä, rauha
-tehtiin aivan Bonaparten määräysten mukaisesti helmikuun 19 p:nä
-Tolentinossa. Ennen luovutettujen maakuntien lisäksi jätettiin nyt
-Romagna Ranskalle ja lisäksi melkoisesti korotettu rahasumma. Rooman
-miehittäminen olisi ollut mitä helpointa, mutta Bonaparte, joka osasi
-arvostella paavin vaikutusta ja tiesi mitä merkitsivät hyvät suhteet
-pyhään isään, luopui varsin järkevästi kiihoittamasta häntä vastaansa
-ikuisen kaupungin miehittämisellä.
-
-Neljätoista päivää paavin kanssa tehdyn rauhan jälkeen Bonaparte
-lähti itävaltalaisia vastaan. Suurin osa niiden Reinin armeijaa oli
-kutsuttu vahvistamaan niitä osastoja, joiden asiana oli puolustaa
-teitä Italiasta Wien'iin. Bonaparte lähti liikkeelle ennenkuin nämä
-osastot olivat saapuneet. Entisten Itävallan ylikenraalien sijalle,
-ne kun kaikki olivat vanhoja miehiä, oli tällä kertaa asetettu
-kuusikolmatta-vuotias arkkiherttua _Kaarle_, joka menestyksellä oli
-taistellut ranskalaisia vastaan Reinin luona. Hän oli asettunut
-Tagliamenton taa, mutta lyötiin siellä maaliskuun 10 p:nä, ja hänen
-täytyi, menetettyään paljon väkeä, vetäytyä takaisin Isonzon taa.
-Sieltäkin hän karkoitettiin, ja monien kohtalokkaiden tappelujen
-jälkeen Alppien korkeilla harjanteilla Bonaparte huhtikuun 7 p:nä
-oli Leoben'issa, josta on vain parin päivän matka keisarikaupunkiin.
-Siellä kaikki joutui hämminkiin; hovi pakeni ja odotettiin hyökkäystä
-kaupunkiin.
-
-Sitä ei kuitenkaan Bonaparte tarkoittanut. Että hän oli rohjennut
-edetä niin kauvas, se riippui ainoastaan siitä, että hän tahtoi
-päästä esille ennen muita ja yksin solmia rauhan. Hän tiesi, ettei
-Ranskan kansalla sillä hetkellä ollut hartaampaa toivomusta kuin
-rauha. Jos hänen onnistuisi lopettaa sota, saavuttaisi hän sillä
-vielä suuremman kansansuosion kuin loistavimmillakaan voitoilla.
-Sentähden hän tahtoi olla yksin rauhanteossa, ja sentähden oli kiire
-käsissä ennenkuin Rein-armeijan kenraalit joutuisivat suorittamaan
-osaansa Carnot'n hyökkäyssuunnitelmasta ja yhtymään häneen Wien'in
-edustalla, jolloin nekin saisivat osansa kunniasta. Se oli kaikin
-mokomin vältettävä. Bonaparten täytyi olla yksin vallassa, sillä
-hänen tuumansa kävivät kokonaan toisaalle kuin Direktorion,
-ja epäilemätöntä oli, että Hoche ja Moreau, Rein-kenraalit,
-täydellisesti mukautuisivat Direktorion käskyihin rauhanteossa ja
-vastustaisivat hänen mielipiteitään. Häntä ei huolestuttanut, ettei
-hänellä ollut mitään valtuutta tekemään rauhaa; kyseessä oli vain
-saada Itävalta kylliksi rauhaa harrastavaksi.
-
-Direktorion ensimäinen rauhanehto oli Belgian luovuttaminen
-Ranskalle. Siten valtakunta saisi ne rajat, jotka sillä oli silloin
-kun hyväksyttiin valtiosääntö vuodelta III. Korvaukseksi se tahtoi
-antaa Itävallalle Bonaparten valloittaman Lombardian. Sentähden
-oli kerrassaan sen mieltä vastaan, että Bonaparte oli tukenut
-tasavaltaisia taipumuksia siellä. Kaukonäköisen kenraalin mieleen
-kuitenkaan ei juolahtanut luopua valloituksistaan Italiassa; mutta
-kun hän tiesi, että Itävalta -- joka varmaankaan ei suostuisi
-peräytymään Italiasta koettamatta vieläkin kerran sotaonneaan -- oli
-jo ennen luonut silmänsä Venetsiaan, ja kun lisäksi oli tiettyä,
-että Itävallan ja Venäjän kesken oli tehty sopimus anastaa tuo vanha
-tasavalta ja kappaleita Turkista, kuten olivat ennen keskenään
-jakaneet Puolan, niin hänessä syntyi ajatus tarjota keisarille
-Venetsian mannermaa korvaukseksi Belgiasta ja Lombardiasta. Bonaparte
-houkutteli täten Itävaltaa niin vanhan ja tulisen toivomuksen
-täyttymisellä, ettei se voinut vastustaa. Siten jäi sille kuitenkin
-luja jalansija Italiassa ja sieltä käsin voitiin odottaa parempia
-aikoja. Alustava rauha allekirjoitettiin Leoben'issa huhtikuun 18
-p:nä 1797.
-
-Siinä kertomuksessa rauhanteosta, jonka Bonaparte lähetti
-Direktoriolle, hän jätti mainitsematta, että hän Itävallalle
-oli sitoutunut pakoittamaan Venetsian alistumaan, toisin sanoen
-valloittamaan sen keisarille. Hän päinvastoin esitti asian siinä
-valossa, että se oli Itävallan oma tehtävä, sillä hän tiesi varsin
-hyvin, ettei Direktorio voinut hyväksyä eikä sallia sellaista
-menettelyä puolueetonta valtiota kohtaan. Mutta valmistuksiin hän
-aikoja sitten oli ryhtynyt; tasavallan, jolla ei ollut riittävästi
-voimaa saadakseen puolueettomuutensa tunnustetuksi, oli ollut pakko
-nähdä noiden kahden sotaa käyvän vallan suorittavan taistelunsa sen
-alueella; kansan kiihtymys vallankumouksellisia ranskalaisia vastaan,
-jotka olivat mellastaneet sen maassa, oli suuri, eikä ollut vaikea
-saada aikaan yleistä kansannousua. Se puhkesikin Veronassa parahiksi
-sillä hetkellä, jolloin Bonaparte sitä tarvitsi; ranskalaisia
-sotamiehiä surmattiin; yrityksiä tehtiin Bonaparten henkeä vastaan;
-itse Venetsiassa surmattiin muuan ranskalainen merikapteeni. "Minun
-käskettävänäni on 80,000 miestä ja 20 tykkivenettä", vastasi
-Bonaparte tasavallan lähettiläille, jotka tulivat suostumaan kaikkiin
-hänen asettamiinsa vaatimuksiin. "En tahdo enään tietää mistään
-inkvisitsionista; tahdon olla Venetsialle uusi Attila." Toukokuun 16
-p:nä hän miehitti kaupungin; dogien ylväs kaupunki oli nyt kerrassaan
-Bonaparten vallassa.
-
-Hänen aikomuksensa oli jättää itse Venetsian kaupunki vielä
-toistaiseksi itsenäiseksi; sen mannermaalla olevat maakunnat, jotka
-ulottuivat lännessä aina Como-järveen saakka, hän tahtoi jättää
-Itävallalle; mutta sen itäiset maakunnat oli tarkoitus pidättää
-Ranskalle. Kun hän oli valloittanut Neapelin ja Kirkkovaltion ja
-koko Italia totteli hänen viittaustaan, hän rupesi katselemaan mistä
-löytäisi näyttämön uusille urotöille, ja valloitettuaan tärkeän
-Anconan kaupungin hän kirjoitti Parisiin: "Kahdessakymmenessäneljässä
-tunnissa voidaan täältä päästä Makedoniaan; tällä maalla on verraton
-arvo vaikutuksellemme osmannien valtakunnan kohtaloon." Nyt hän
-Venetsian valloituksen jälkeen siirtyi tuumasta toimeen. Kenraali
-Gentilin, maanmiehensä, hän lähetti ranskalaisilla sotalaivoilla
-miehittämään Jonian saaria. "Jos väestö osoittaa taipumusta
-riippumattomuuteen, täytyy teidän sitä liehakoida makunsa mukaan,
-eikä pidä jättää puhumatta Kreikasta, Atenasta ja Spartasta." --
-"Euroopa on vain myyränpesä", sanoi hän samaan aikaan Bourienne'ille,
-"ei ole koskaan ollut suuria valtakuntia ja suuria vallankumouksia
-muualla kuin Idässä, jossa elää 600 miljoonaa ihmistä." Oli ilmeistä,
-että hän, joka Italiassa oli näytellyt Cesarin osaa, jo ajatteli
-tulla Aleksanteriksi Kreikassa ja Aasiassa.
-
-Keskustelut lopullisesta rauhasta menivät sillä välin menoaan
-Montebellon linnassa Milanon luona, johon Bonaparte asettui. Siellä
-nähtiin yli-kenraalin käyskelevän mahdollisimman vaatimattomassa
-puvussa kultaneulomuksilla ylenpalttisesti koristettujen kenraaliensa
-keskellä. Hänen voittonsa ja suuri valtansa eivät olleet muuttaneet
-ollenkaan hänen kohtuullisia elämäntapojaan. Samalla kun hänen
-kenraalinsa arvelematta kokosivat rikkauksia valloitetuista
-maakunnista ja elivät niillä suurellisesti, esiintyi Italian
-jumaloitu ja ylistetty valloittaja yhtä yksinkertaisena kuin köyhä
-kapteeni Bonaparte. Hän ei piitannut vallan ulkomuodoista; itse
-valtaa hän himoitsi. Hän saikin pian tilaisuuden näyttää, kuinka
-kauvas hänen käsivartensa ulottui. Tyytymättömät Ranskassa olivat
-vendémiaire'in 13 p:n jälkeen taas ruvenneet hengittämään; keväällä
-1797 vaalit olivat käyneet Direktoriolle epäedullisesti; sekä
-vanhempien että nuorempien neuvostossa kuningasmieliset olivat
-saaneet tuntuvan ylivoiman, ja ajatus saada bourbon'it takaisin --
-Ludvig XVI:n veljen, Provence'in kreivin persoonassa -- tuli päivä
-päivältä vilkkaammaksi. Silloin päätti Direktorion radikaalinen,
-tasavaltainen vähemmistö, Barras, _Rewbell_ ja La Réveillère-Lepaux
-joutua vastustajien edelle. He rupesivat yhteyteen Bonaparten kanssa,
-joka lähetti Parisiin Direktorion avuksi uljaan, mutta turhamielisen
-eikä suinkaan teräväpäisen kenraali Augereau'n. "Minä sanon teille",
-kirjoitti Bonaparte oppositsioni-puolueen johtajille, "että puhun
-80,000 miehen puolesta; se aika on mennyt, jolloin raukkamaiset
-asianajajat ja kurjat lavertelijat mestauttivat sotamiehiä."
-Augereau, joka heti nimitettiin muutaman Parisin armeijaosaston
-päälliköksi, toimi täsmälleen päällikkönsä antamain käskyjen
-mukaan; fructidor'in 18 p. (syyskuun 4) suuri osa kuningasmielisiä
-neuvoston jäseniä vangittiin; molemmat konservatiiviset direktorit,
-Carnot ja _Barthélémy_, pakenivat; niiden sijaan astui radikaalisia
-demokraatteja Direktorioon. Mutta fruktidor'in 18 p:n hedelmät kuten
-vendémiaire'in 13:nkin korjasi Bonaparte, sillä konservatiivinen
-puolue oli kuohuksissaan, semminkin hänen menettelystään Venetsian
-asiassa, asettunut mitä kiivaimmin hänen ehdotukseensa perustuvaa
-lopullista rauhantekoa vastaan. Siinähän oli Puolan jako uudestaan,
-sanottiin, eikä ollut Ranskan arvon raukaista olla semmoisessa
-osallisena. Bonaparten omavaltaista menettelyä Italiassa oli
-yleensä hyvin kiihkeästi käytetty aseena Bonapartea vastaan. Nyt
-fructidor'in 18 p:n tapaukset kerrassaan masensivat koko tämän
-vastustuksen. Horjuvaa ja epäröivää Direktorioa kohtaan hän käytti
-samaa menettelyä kuin Itävallan välittäjiä kohtaan, jotka mielellään
-tahtoivat venyttää keskusteluja saadaksensa jos mahdollista
-suotuisampia ehtoja: hän peloitti niitä. Nämä lausuivat rauhanteon
-edellisenä päivänä muutamia uhkaavia sanoja mahdollisesta liitosta
-Venäjän kanssa. Bonaparte, joka hermostuneessa jännityksessä
-kiirehti saadakseen rauhankeskustelut päättymään, ponnahti ylös
-kuullessaan nämä sanat, jotka kerrassaan näyttivät siirtävän hänen
-toiveittensa tarkoitukset epämääräiseen tulevaisuuteen. "Te siis
-haluatte sotaa, herrani", huudahti hän. "Hyvä! Sen saatte; se on
-julistettu tästä hetkestä; mutta huomatkaa minun sanani: kolmessa
-kuukaudessa minä muserran teidän yksivaltanne niinkuin nyt muserran
-tämän hauraan porslinin." Samassa hän tarjoilupöydältä sieppasi
-kallisarvoisen porslini-kaluston ja paiskasi sen lattiaan, jossa
-se kalisten meni sirpaleiksi; sitten hän rajusti huudahdellen
-ja ankarasti kiihoittuneena syöksyi ulos ovesta. Direktoriota
-vastaan, joka vitkasteli antaa suostumustaan Bonaparten sanelemiin
-rauhanehtoihin, hän käytti toista peloituskeinoa: hän uhkasi luopua
-päällikkyydestä. Direktorion vastauskirjelmä lokakuun 16 p:ltä 1797
-tämmöiseen uudistettuun uhkaukseen antaa parhaimman käsityksen
-nuoren kenraalin asemasta hallitukseen nähden. "Teidän sydämeenne on
-istutettu epäluulon siemen", kirjoittaa Direktorio hänelle, "ja se
-saattaa riistää isänmaalta teidän neronne. Ei ole isänmaa koskaan
-sitä tarvinnut niinkuin nyt. Te puhutte levosta, terveydestänne,
-halustanne vetäytyä syrjään? Tasavallan rauha ei salli teidän
-ajatella omaa lepoanne. Jollei Ranska suoriudu voitolla, jos se
-pakoitetaan nöyryyttävään rauhaan, jos voitollisten urotöittenne
-hedelmät joutuvat hukkaan, silloin, kansalais-kenraali, emme ole
-ainoastaan sairaita, me olemme kuolleet. -- Ei, Direktorio ei suostu
-teidän virkaeroonne, ei, teidän ei tarvitse meihin nähden vedota
-omaantuntoonne eikä jälkeentulevaisten todistukseen. Direktorio uskoo
-kenraali Bonaparten kuntoon ja luottaa siihen lujasti."
-
-Kaiketikin ylenkatseellinen hymy värisi Bonaparten ohuilla huulilla
-hänen lukiessaan tämän loppufraasin. Millä oikeudella tuo kurja,
-kelvoton direktorihallitus, joka oli väkivoimalla päässyt valtaan ja
-ainoastaan väkivoimalla pysynyt pystyssä, millä oikeudella sen kovin
-vähän rehelliset ja kovin omanvoitonpyyntöiset jäsenet luottivat
-muiden rehellisyyteen ja epäitsekkäisyyteen? Mitä muuta harrastusta
-heillä oli kuin valta, vaikka maan onnenkin kustannuksella? Olisiko
-epärehellistä sysätä heidät syrjään mahdottomina ja asettaa tarmo,
-kelvollisuus ja äly heidän sijalleen? Onko kaikki se veri, jonka
-vallankumous on vuodattanut, juossut mitään hyötyä tuottamatta,
-onko Ranska vietävä takaisin samaan tilaan kuin ennen vuotta 1789?
-Se mies, joka Italian sodan kautta oli hajoittanut 1:n koalitsionin
-ja joka, oltuaan tuntematon kenraali, puolentoista vuoden kuluessa
-pelkästään loistavien lahjojensa avulla oli saavuttanut poliittisena
-henkilönä euroopalaisen merkityksen, se mies oli jo aikoja sitten
-ratkaissut nämä kysymykset. "Uskotteko", sanoi Bonaparte eräälle
-ranskalaiselle diplomaatille rauhanvälittelyjen kestäessä, "että minä
-Direktorion asianajajain ylistämiseksi juhlin voittoja Italiassa? Vai
-perustaakseni tasavallan? Meidänkö tavoillamme, meidänkö paheillamme
-tasavalta!... Se on houre, johon ranskalaiset ovat hurmautuneet
-ja joka katoaa kuten moni muu. Ne kaipaavat sodan kunniaa,
-turhamaisuutensa tyydytystä, mutta vapautta, sitä ne eivät ymmärrä.
-Katsokaa armeijaa! Ne suotuisat tulokset, joita olemme saavuttaneet,
-ne voitot, joita olemme voittaneet, ovat jo antaneet jälleen
-ranskalaiselle sotamiehelle hänen entisen luonteensa... Minä olen
-hänelle kaikki. Koettakoon Direktorio riistää minulta päällikkyyttä,
-niin saadaan nähdä, sekö on valtias. Kansa kaipaa johtajaa, johtajaa,
-joka on saavuttanut mainetta töillään eikä hallitusteorioillaan
-tai fraaseillaan." Tästä näkyy, että Bonaparte oli täysin selvillä
-tulevaisuudesta; mutta muutkin huomasivat selvästi, mihin mennään.
-"Tämä mies", sanoi hänestä eräs tuttava elokuussa 1797, "ei pysähdy
-ennenkuin hän on joko valtaistuimella tahi mestauslavalla." -- "Hän
-tahtoo hallita Ranskaa ja Ranskalla Euroopan", sanoo hänestä muuan
-ranskalainen siirtolainen kuukautta myöhemmin. "Jos olisi Ranskassa
-kuningas ja se ei olisi hän itse, niin hän olisi luonut hänet;
-hänellä olisi tämän kuninkaan oikeudet miekkansa kärjessä eikä
-hän koskaan laskisi tätä miekkaa kädestään, voidakseen syöstä sen
-kuninkaan rintaan, jos tämä lakkaisi olemasta hänelle alamainen."
-Lokakuun 17 p:nä 1797 rauha vihdoin allekirjoitettiin Campo
-Formiossa. Ranska sai Belgian ja Jonian saaret, Itävalta Venetsian
-alueet Adige'en saakka. Valloitettujen maa-alueiden jäännöksistä
-muodostettiin cisalpininen tasavalta. Genuasta oli jo sitä ennen
-tehty Ligurian tasavalta.
-
-Italian sotaretki on pidettävä Napoleonin historian valoisimpina
-lehtinä. Se oli hänen hämmästyttävän lahjakkaisuutensa ensimäinen,
-tuore ilmaus, hänen ihmeellisen persoonallisuutensa ensimäinen,
-häikäisevä esiintyminen. Yksin hänen vastustajansakin ranskalaisten
-kenraalien joukossa antoivat hänelle täyden tunnustuksensa; tosin
-väitettiin, ettei hän säästänyt ihmishenkeä, että hän saattoi
-olla kova ja käskevä, mutta lisättiin, että jokainen näki hänen
-katseestaan ja kuuli hänen äänestään, että hän oli syntynyt
-hallitsemaan ja että häntä täytyi ehdottomasti totella. Suurin
-arvo tässä on kuitenkin annettava kansan, alhaisen sotamiehen
-arvosteluille nuoresta kenraalistaan; niitähän semminkin surmattiin,
-haavoitettiin ja tehtiin raajarikoiksi hänen ajatuksiansa
-toimeenpantaessa. Tuomio hänestä on lausuttu sillä nimellä, jonka
-ne antoivat hänelle Lodin taistelun jälkeen: pieni korpraali.
-"Korpraali on se käskijä, joka on sotamiestä lähinnä, jonka
-virka-arvo ei vapauta häntä mistään alhaisen sotamiehen tehtävästä
-ja joka sittenkin on vastuunalainen ja käskijä." "Pieni korpraali"
-on ranskalaisen sotamiehen suussa kunnianimi, jota ei yksikään
-sotajoukon johtaja ole saanut. Se tietää suuren sodanjohtajan
-tuttavallisuutta, toveruutta ja huolenpitoa jokaista soturia kohtaan
-hänen armeijassaan.
-
-Bonaparten keväällä 1796 taistellessa piemontilaisia ja
-itävaltalaisia vastaan hänen vaimonsa huvittelihe Parisissa.
-Avioliitto oli hänelle ollut enemmän järjen kuin sydämen asia, ja
-Bonaparten kaipaavat, hehkuvat kirjeet, joissa hän alituisesti
-kehoittaa häntä tulemaan luoksensa, eivät tehneet sanottavaa
-vaikutusta keimailevaan naiseen. "Eikö hän ole naurettava ihminen,
-tuo Bonaparte", saattoi hän tokaista saatuansa hänen hellät,
-intohimoiset kirjeensä. Mutta tuon naurettavan ihmisen voitot
-heijastivat valoa häneenkin, ja se teki hänelle vieläkin vaikeammaksi
-tempautua irti pääkaupungista, jossa hän äkkiä oli päässyt huomatuksi
-henkilöksi, kun häntä mainion kenraalin vaimona täytyi juhlia ja
-kursailla. Kun eivät mitkään Bonaparten kirjeet ja sanat auttaneet,
-kirjoitti hän suuttuneena Carnot'lle: "Olen epätoivossa; vaimoni
-ei tule, hänellä on rakastaja, joka häntä pidättää Parisissa. Minä
-kiroon kaikkia naisia." Vihdoin, kesäkuun lopussa, Josephine ei
-osannut enää keksiä mitään verukkeita poissaolonsa puolustukseksi, ja
-hän lähti Junot'n kanssa Italiaan. Hän oli epätoivossa, että hänen
-täytyi jättää Parisi, hän itki "ikäänkuin vietäisiin mestauslavalle."
-Bonaparte, joka odotti häntä Milanossa, oli ylen onnellinen
-hänen vihdoin saapuessaan, mutta pian hänen taas täytyi lähteä
-vihollista vastaan; Josephine huomasi, että kyllä Milanossakin käy
-huvitteleminen, siellä kun joukko nuoria upseereja seisoi varpaillaan
-hänen edessään; ja kun hänen miehensä vaati häntä tulemaan luoksensa
-pääkortteeriin, hänellä oli taas sadottain mutkia esitettävänä.
-Vähitellen Bonaparte rupesi ymmärtämään, ettei hänen vaimonsa hänestä
-välittänyt. Useat nuoret luutnantit, joiden huomaavaisuus Josephine'ä
-kohtaan oli ollut liian harras, lähetettiin pois armeijasta, ja
-hänen kirjeistään katosi intohimoinen sävy. Hän antautuu hölliin,
-ohimeneviin suhteisiin ja puhuu apein mielin ja alakuloisena hänestä,
-joka olisi voinut yksin hallita hänen sydämessään.
-
-Joulukuun 5 p:nä Bonaparte odottamatta ja ilmoittamatta saapui
-Parisiin. Hän koetti täällä mikäli mahdollista välttää huomiota,
-mutta seuraus oli tietysti, että syntyi sitä suurempi riemu, kun
-hänet saatiin nähdä. Kuitenkin hän varsin vähän välitti tästä
-onnesta. "Väkeä tunkeilisi yhtä paljon nähdäksensä minut vietävän
-mestauslavalle", sanoi hän. "Parisissa unohdetaan helposti. Jos
-viivyn täällä kauvan mitään toimittamatta, niin olen mennyttä kalua.
-Tässä Babylonissa toinen kuuluisuus syrjäyttää toisen. Jos minut on
-kolme kertaa nähty teaterissa, ei kukaan enää vilkaise puoleeni;
-sentähden sinne niin harvoin menen." Direktorio käski, että sen kadun
-nimi, jonka varrella hän asui, rue de la Chantereine, oli vast'edes
-hänen kunniakseen oleva rue de la Victoire, Voitonkatu. Vietettiin
-sarja juhlia ja teaterinäytäntöjä häntä varten; niiden kaikkien
-huippuna oli se suuri juhla, joka vietettiin silloin kun voittoisa
-italialaisen armeijan kenraali antoi Direktoriolle Itävallan keisarin
-allekirjoittaman rauhansopimuksen. Ranskan Instituti antoi hänelle
-kunniajäsenen arvon, ja täst'edes hänet usein nähtiin Institutin
-jäsenen vaatimattomassa ja porvarillisessa puvussa.
-
-Mutta pakko, jonka alaisena hänen täytyi elää, esiintyessään näin
-syrjään vetäytyneenä ja vaatimattomana, rauhallisena kansalaisena,
-kävi hänelle ajan pitkään sietämättömäksi. Hän oli, omien sanojensa
-mukaan, päässyt komentamisen makuun eikä hän voinut siitä luopua.
-Hänen oli mahdotonta voittojensa jälkeen olla Parisissa "ja käydä
-kunniatervehdyksillä muutamien asianajajain luona." Mutta, kuten
-hän itse oli lausunut, hedelmä ei ollut vielä kypsä, se aika ei
-ollut vielä käsissä, jolloin hän Parisissa saattoi esiintyä samalla
-vallalla ja itsenäisyydellä kuin Italiassa. Hän ymmärsi selvästi,
-ettei mikään olisi hänelle edullisempaa kuin olla jonkun aikaa poissa
-pääkaupungista, jossa jo ruvettiin huhuilemaan, että hän huolimatta
-valtiosäännön määräyksistä hautoi mielessään päästä Direktorioon.
-Ja pian kysyivät parisilaiset, jotka Italian voittojen aikana eivät
-olleet kokonaan unhottaneet vendémiaire'in 13 päivää: "Mitä tekee
-kenraali Bonaparte niin kauvan Parisissa? Eikö hän kohta lähde
-laivastolla Englantiin."
-
-Merisota Englantia vastaan näet jatkui yhä; Ranskan ja Hollannin
-siirtomaat olivat melkein kaikki valloitetut ja Ranskan kauppa
-kärsi suuresti, kun englantilaiset olivat sulkeneet Ranskan,
-Hollannin ja vihdoin Espanjankin länsirannikon satamat. Itävallan
-nöyryyttämisen jälkeen Bonaparte tahtoi Englannin kukistamista.
-"Jos teemme kaikkemme laivastomme vahvistamiseksi ja kukistaaksemme
-Englannin", kirjoitti hän Direktoriolle, "niin on Euroopa jalkojemme
-juuressa." Jo marraskuussa 1797 hän oli määrätty "englantilaisen
-armeijan" päälliköksi, jonka piti astua maihin Englannin rannikolla
-ja suunnata isku suoraan Lontoota vastaan. Vaikka hän suuresti
-epäili moisen maihinnousun yrityksen mahdollisuutta Ranskan
-vähäväkisellä merivoimalla, antoi hän kuitenkin sotajoukon kokoontua
-pohjoisrannikolle. On kuitenkin enemmän kuin todennäköistä että hän,
-ruvetessaan tähän tehtävään, aikoi käyttää uutta armeijaansa, johon
-suureksi osaksi kuului italialaisen armeijan sotilaita, kukistaakseen
-Direktorion; mutta, kuten sanottu, hän ei pitänyt hedelmää kypsyneenä
-vielä, ja kun hän itse selvästi huomasi, että hän sitä mukaan kuin
-aika kului menetti jalansijaansa Parisissa, hän päätti lähteä
-sieltä pois. Ensin hän helmikuussa 1798 matkusti pitkin Ranskan
-pohjoisrannikkoa tutkiakseen sikäläisiä oloja, mutta kirjoitti jo
-23 p:nä Direktoriolle, että maihinnousu-yritys Englantiin oli nyt
-mahdoton suorittaa ja että se kaikessa tapauksessa oli lykättävä
-pimeihin syysöihin saakka. Vähän sen jälkeen hän ehdotti armeijan
-käyttämistä Egypti-retkeen.
-
-Tässä kohden Bonaparte otti omakseen vanhan ranskalaisen tuuman.
-Jo neljännellätoista vuosisadalla Ranskan kuningas Filip Kaunis
-uneksi herruutensa laajentamista Saksan, Italian ja bysantilaisen
-valtakunnan valloittamisella. Hänen mielikuvituksessaan oli Egyptin
-omistaminen maailmanherruuden pää-kulmakivi. Sittemmin, kun Ludvig
-XIV liittyneenä kristikunnan vihollisiin, turkkilaisiin, uhkasi
-Hollantia ja Itävaltaa, oli filosoofi Leibnitz kehottanut häntä
-kääntämään aseensa mieluummin turkkilaisia vastaan ja riistämään
-niiltä Egyptin, jolla hän tuntuvasti voisi vahingoittaa Hollannin
-kauppaa Intiassa. Omituista kyllä hän huomauttaa "suurelle
-kuninkaalle" Egyptin valta-asemaa muinaisuudessa ja sitä että
-kaikki maailmanvalloittajat olivat pitäneet Egyptiä välttämättömänä
-alusmaittensa osana. Kokonaan riippumatta Leibnitz'in ehdotuksesta
-syntyi 1732 suunnitelma Suez'in kannaksen katkaisemiseksi ja
-myöhemmin Puolan jaon aikana Versailles'n hallitus aprikoi, eikö
-Ranskan pitäisi hankkia itselleen turvallisuus valloittamalla
-faraonien maan. Vihdoin oli Egyptissä oleva Ranskan konsuli vähän
-ennen Bonaparten ehdotusta lähettänyt Direktoriolle raportin,
-jossa hän lämpimästi puolsi Egyptin miehittämistä. Sekin olisi jo
-Englannin eduille Intiassa varsin uhkaavaa; mutta jos mentäisiin
-pitemmälle kaivamalla kanava Suez'in kannaksen poikki, olisi ehkä
-mahdollista tuhota Englannin koko kauppa Intiassa. Sillä Korsikan,
-Italian, Jonian saaret ja Maltan valloitettuaan -- Bonaparte oli jo
-ne kaikki päättänyt anastaa -- oli Ranska yksinvaltiaana Välimerellä
-ja voi ohjata koko Intian kaupan Suez'in kanavan kautta suuriin
-satamakaupunkeihinsa Toulon'iin ja Marseille'hin.
-
-Direktorio suostui mielihyvällä Bonaparten ehdotukseen Egyptin
-retkestä, josta lupasi koitua tuhoava isku Englannille ja joka
-sitäpaitsi saisi tuon peljätyn kenraalin poistumaan Ranskan rajoilta.
-Egyptin yliherra, Konstantinopolin sultaani, joka oli enemmän
-nimeksi kuin asiallisesti herrana, toivottiin saada suostuvaiseksi
-esittämällä retken tarkoittavan yksinomaan mamelukkeja, jotka
-olivat anastaneet kaiken vallan. Viekas diplomaatti Talleyrand sai
-tehtäväkseen Turkin taivuttamisen Ranskan puolelle ja vihollisuuksien
-virittämisen Venäjän ja sultaanin kesken. Huhtikuun 12 p:nä Bonaparte
-nimitettiin egyptiläisen armeijan ylipäälliköksi.
-
-Vanha unelma se olikin, mikäli se häntä koski, joka hänen nyt siellä
-oli toteutettava. Jo kadetti- ja luutnanttivuosina hänen vireä
-mielikuvituksensa oli liikkunut Idän asioissa, ja monta kertaa
-ennenkuin vallankumous puhkesi antaen toivoa paremmista ajoista hän
-oli ajatellut lähteä Intiaan. Italian sodan aikana nämä unelmat
-olivat äkkiä saaneet uutta voimaa; nyt oli todellisuus käsissä.
-"En tahdo pitempään viipyä täällä, täällä ei ole enää mitään
-tekemistä", hän sanoi Bourienne'ille ja Junot'lle; "ne (Direktorio)
-eivät tahdo suostua mihinkään. Näen, että jos jään tänne, olen
-mennyttä kalua. Kaikki täällä kuluu piloille. Maine, jonka olin
-hankkinut, on pian haihtunut; tämä pieni Euroopa ei voi tuottaa
-minulle riittävästi kunniaa. Tahdon Itään, ainoastaan siellä on
-saatavissa nimi, maine, joka kestää kautta aikakausien." Saattaa
-pitää varmana, että Bonapartelle tuolloin oli varsin vastenmielistä
-jättää kauvas taaksensa pääkaupunki Seinen varrella. Tosin hänellä
-ei ollut kilpailijaa, joka voisi tulla hänelle vaaralliseksi
-Ranskassa -- kenraali Hoche oli äsken kuollut ja kuollut vuoteessaan
-kuten Bonaparte itse oli hänelle ennustanut -- mutta mitä
-saattoikaan tapahtua hänen poissa ollessaan? Kuitenkin... eikö
-maailmaa voinut hallita yhtä hyvin Aleksanteri Suuren kaupungista
-kuin Parisista? Eikö Aleksandria perustettu suuren Makedonian
-valtakunnan keskipisteeksi? Se ajatus häntä lohdutti, kun hän aavisti
-mahdolliseksi, että ajat saattoivat muuttua Ranskalle levollisemmiksi
-kuin miltä nyt näytti. Bonaparte, jonka tarvitsi vain laskea löysälle
-Korsikassa orastuneen ja vallankumouksessa kehittyneen diplomatisen
-neronsa ohjakset, ei laiminlyönyt ennen lähtöään mitään, joka saattoi
-häiritä rauhaa ulospäin. Direktorio kyllä itse pitäisi huolta
-siitä, että syntyisi levottomuutta ja tyytymättömyyttä kotimaassa.
-Sillä "hedelmä oli kypsä" vasta mielivallan ja hämmingin joutuessa
-siihen mittaan, että Ranskan kansa yksistään nimessä Bonaparte näki
-pelastuksen toivon. Sentähden hän saattoi vastata kysymykseen,
-kauvanko hän aikoi olla poissa: "Pari kuukautta tai kuusi vuotta; se
-riippuu asianhaaroista."
-
-Bonaparten nero sai kaikki tiet viemään perille; mihin suuntaan hän
-ohjasikin, hän näki onnensa tähden säteilevän edessään.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Niin suurella innolla valmistuksia kiiruhdettiin, että kaikki oli
-suoritettu kuukausi sen jälkeen kun suunnitelma, jota ainoastaan
-ani harva tunsi, oli hyväksytty. Kaikkialla Euroopassa arveltiin,
-että tarkoituksena oli maihinnousu Englantiin. Ei voitu pitää
-salassa kuljetuslaivaston varusteluja Toulon'issa, Genuassa ja
-muissa Välimeren kaupungeissa; laivastoon kuului 400 kuormalaivaa
-ja niiden suojaksi 15 linjalaivaa, 15 fregattia, 7 korvettia ja
-30-40 kuunariparkkia; mutta yleisesti otaksuttiin, että tämän
-suuren sotavoiman piti ensin vapauttaa liittoutuneen espanjalaisen
-laivaston, jota englantilaiset pitivät suljettuna Cadiz'issa, ja
-sitten ottaa sotajoukot pohjoisrannikolta ja viedä ne Englantiin.
-Yksityisiä huhuja, joita oli liikkeellä lähetyskunnan todellisesta
-tarkoituksesta, ei tahdottu uskoa missään. Silloin saapui Englannin
-amiraalille, loordi Vincentille, joka silloin laivastollaan oli
-Lissabon'in ulkosatamassa, 1 p. toukokuuta tieto, että Bonaparte
-Toulon'issa marssitti laivoihinsa 60.000 miestä ja että aavistettiin,
-ettei tämä tarkoittanut Englantia. Niin kauvan kun peljätyn kenraalin
-oli luultu olevan pohjoisarmeijassa, uskottiin varmasti maallenousua
-Englantiin; mutta jos hän itse oli Toulon'issa, niin kyllä se tiesi
-jotakin muuta. Heti lähetettiin Nelson 8:lla laivalla vakoilemaan;
-17 p:nä hän piileksi Hyér-saarien edustalla ja anasti ranskalaisen
-korvetin, joka oli ennen kuormalaivastoa lähtenyt vesille, Bonaparten
-luullessa Välimeren länsi-osaa englantilaisista vapaaksi. Vankeja
-kuulustaessaan Nelson sai varman tiedon, että Bonaparte itse johti
-12,000 miehen laivoihin astumista; mutta retken tarkoituksesta eivät
-vangit mitään tienneet, niin oli Bonaparte osannut pitää tuumansa
-salassa. Nelson lähti vesille kohdatakseen vihollisen, mutta Ranskan
-laivaston lähtiessä Toulon'ista 19 p:nä ja kulkiessa pitkin rannikkoa
-yhtyäkseen Genuasta, Ajacciosta ja Civita Vecchiasta tuleviin
-osastoihin, mikä menestyksellä suoritettiinkin, Nelsonin yllätti 22
-ja 23 p:n välillä ankara myrsky, jossa hän sai sellaisia vaurioita,
-että hänen täytyi mennä St. Pierre'n saareen Sardinian eteläpuolelle
-niitä korjaamaan. Aavistamatta läheistä vaaraa Bonaparte suuntasi
-matkan itään; hän oli saanut tiedemiehiä kaikilta aloilta liittymään
-matkueeseen, ja amiraalilaivassa "l'Orient" vietettiin päivät
-oppineissa keskusteluissa ja tutkimuksissa. Kesäkuun 9 p:nä laivasto
-ankkuroi Maltan edustalla. Koko voima oli nyt 32,000 miehen
-suuruinen, sijoitettuna 400 laivaan.
-
-Maltan saaria puolusti 400 vanhan temppeliherra- eli
-johanniittikunnan ritaria, joilla vuodesta 1530 oli ollut
-pääpaikkansa täällä. Niiden lisänä oli 500-miehinen rykmentti. Jo
-Italian sodan aikana Napoleon oli ruvennut sekaantumaan niiden
-asioihin ja hankkinut tilaisuuden vaikuttaa muutamiin niistä
-lupauksilla ja lahjomisilla. Hän korjasi nyt ponnistustensa hedelmät,
-kun tuo vahva, valloittamattomana pidetty La Valettan linna kesäkuun
-12 p:nä antautui lyhyen, mitättömän vastustuksen jälkeen. Suuret
-varastot ja runsaat aarteet joutuivat tällöin ranskalaisten käsiin.
-
-Jo heti Maltaan tultuansa Bonaparte oli saanut tietää, että Nelson,
-joka vieläkään ei tiennyt mitään hänen lopullisesta tarkoituksestaan,
-oli etsinyt häntä Neapelista ja siellä saanut lisäksi 10 linjalaivaa.
-Hän oli siis pian odotettavissa Maltaan ajaessaan takaa ranskalaista
-laivastoa, ja Bonaparte lähti sentähden mahdollisimman kiireesti
-saaresta ja purjehti itään päin. Jos tapahtuisi se onnettomuus, että
-Nelson pääsisi hänen jäljillensä, tahtoi hän olla maan läheisyydessä,
-jotta voisi pelastaa joukkonsa maihin; sentähden hän purjehti
-Jonian saarten rannikkoa myöten. Tuskin oli Nelson saapunut Maltaan
-ja nähnyt trikolorin (kolmivärisen lipun) liehuvan La Valettan
-valleilla, kun hän jo huomasi, että ranskalainen matkue tarkoitti
-Egyptiä, ja nyt lähdettiin minkä varustukset kestivät Aleksandriaan.
-Mutta juuri purjehtimalla suoraa tietä hän sivuutti vihollisensa.
-Sillä Bonaparte, joka kuljetti laivastoa yhtä mestarillisesti kuin
-sotajoukkoakin, pysyi pohjoisempana Kreetan rannikolla, josta
-Nelsonin mieleen tuskin juolahtaisi häntä etsiä. Täällä olivat
-kumminkin molemmat laivastot eräänä yönä toisiansa niin likellä,
-että englantilaisten laivain tykkisignaalit kuultiin ranskalaisiin.
-Kun Nelson saapui Aleksandriaan, tapasi hän ulkosataman tyhjänä.
-Oitis kulki hän edelleen Syriaan, ja kun hän sielläkään ei tavannut
-vihollistaan, hän kiiruhti Sisiliaan, koko sydämestään kiroillen
-ranskalaisia, "noita pirun sikiöitä, joilla oli semmoinen pirunmoinen
-menestys."
-
-Vasta kesäkuun 28 p:nä, jolloin Bonaparte antoi käskyn suunnata
-kaakkoon Afrikan rannikkoa kohden, hän julisti joukoilleen, että
-niiden "englantilaisen armeijan itäisenä siipenä" -- sillä retkeä
-pidettiin yhä osana suuresta yrityksestä Englantia vastaan -- ensin
-oli valloitettava Egypti. Kesäkuun 1 p:nä, kaksi päivää sen jälkeen
-kun Nelson täältä oli etsinyt ranskalaisen laivaston, hän ankkuroi
-Abukirin poukamaan Aleksandrian itäpuolelle. Lännessä Bonaparte näki
-Ptolemaios-pylvään ikäänkuin himmeän varjon kuvastuvan kirkasta
-taivasta kohti, Aleksandrian, Aleksanteri Suuren kaupungin minaretien
-kimmeltäessä laskevan auringon valossa. Mihin hänen tähtensä vie
-hänet? Mutta mitä siitä... "miehuullinen halveksii tulevaisuutta."
-Eikö Cesar ollut huutanut pelkureille miehillensä veneessä: "Se
-kantaa Cesaria ja hänen onneansa!" Eteenpäin siis pitkin erämaan
-hiekkaa!
-
-Korkeasta aallokosta huolimatta Bonaparte vielä samana iltana
-panetti alkuun laivojen tyhjentämisen ja marssi ensimäisten 5,000
-miehen kanssa kirkkaassa kuutamossa Aleksandriaa kohti, joka lyhyen
-vastustuksen perästä antautui; muutkin Niilinsuun rantakaupungit
-joutuivat helposti hänen valtaansa, kun mamelukit, todellinen
-sotavoima, olivat vetäytyneet sisämaahan. Se oli ratsuväkenä, noin
-8-10,000 miestä, erinomaista joukkoa _Ibrahim'in ja Murad-Bey'n_
-johtamana, mutta tykkejä heillä oli varsin vähän. Vihollisten
-paljoutta Bonaparten siis ei tarvinnut pelätä, vaan luonnon- ja
-elämänsuhteita ja semminkin pettymyksiä, joiden alaisiksi
-ranskalaiset soturit joutuivat. Sillä ne olivat, kuultuansa
-faraonien vanhasta maasta, kuvitelleet sitä hedelmällisiksi,
-viljaviksi maisemiksi, jotensakin paratiisin kaltaisiksi, mutta
-todellisuudessa siellä ei ollut tarjona muuta kuin erämaita, kurjia
-hökkeleitä, huonoa juomavettä ja sietämätön kuumuus. Jo marssiessaan
-Aleksandriasta mamelukkien pääkaupunkiin Kairoon, johon Bonaparte
-kulki erämaan kautta, vaikka tie oli parempi, joskin pitempi
-Rosette'stä pitkin Niiliä, sotamiehet saivat tuta kaikkia nälän
-ja janon kauheuksia. Moni kuoli matkalla; toisten nähtiin käyvän
-omaan henkeensä käsiksi pelastuaksensa nykyisistä ja vastaisista
-kärsimyksistä; jopa itse ylikenraalin edessä sotamiehet ampuivat
-luodin otsaansa, lausuen: "Tämä on sinun työtäsi!" Kenraalien
-mennessä ohitse huusi miehistö: "Tuolla kävelevät ranskalaisten
-teloittajat! Tuhat kertaa parempi olisi kuolema kuin se kurjuus,
-johon nyt olemme joutuneet." Tuommoisia kohtia on upseerien kirjeissä
-kotimaahan. Mutta ylikenraali, joka tavallisuuden mukaan esiintyi
-sotamiesten parissa, joka oli samojen kärsimysten alaisena ja kesti
-samoja ponnistuksia, hän näytti olevan ainoa, johon kurjuus ei
-koskenut. "Kas niin, _Berthier_, nyt olemme vihdoin täällä", sanoi
-hän taputtaen esikuntapäällikköänsä olalle.
-
-Vasta jälleen lähestyessään Niiliä matkallaan Kairoon ranskalainen
-sotajoukko joutui mamelukkien hyökkäyksen alaiseksi. Chebrissan (eli
-Ramanhieh'in) luo vihollinen oli asettanut muutamia tykkiveneitä,
-joiden tuli ryhtyä taisteluun pientä ranskalaista Niilin-laivastoa
-vastaan, jonka Bonaparte kiireessä oli saanut kuntoon. Heinäkuun 12
-p:nä ranskalaiset saapuivat sinne, ja heti syntyi joella kahakka,
-jonka aikana 5,000 ratsumiestä mannermaalla koetti murtaa tiiviisti
-sulkeutuneita ranskalaisia kolonnia. Kummassakin paikassa vihollinen
-ajettiin takaisin ja vasta 21 p:nä sen päävoima yritti pidättää
-Bonapartea Embabeh'in luona lähellä pyramiideja. "Soturit", huusi
-Bonaparte joukollensa, "muistakaa, että neljäkymmentä vuosisataa
-katsoo teihin tuolta ylhäältä." Illan tullessa vihollinen oli
-hajoitettu, Murad Bey'n rikas leiri oli ranskalaisten saaliina ja
-hän itse pakosalla Ylä-Egyptiin, kenraali Desaix'n seuratessa häntä
-tarmokkaasti aina Syene'n koskiin saakka. Ibrahim Bey joukkoineen
-pakeni Syriaan. Pari päivää sen jälkeen Bonaparte astui Kairoon ja
-asetti pääkortteerinsa Murat'in avaraan palatsiin.
-
-Ne kuukaudet, jotka hän täällä levossa vietti sotilastensa kanssa,
-hän käytti valmistaviin töihin maanviljelyksen parantamiseksi. Hänen
-varma uskonsa oli, että Egyptin vanhat rikkauden lähteet saataisiin
-uudestaan vuotamaan, kun poistettaisiin vuosisatojen rappiotilan
-seuraukset. Koko tiedemiesten joukko, jonka hän oli tuonut mukanaan
-ja järjestänyt Ranskan "Institut National'in" mukaan, toimi senvuoksi
-ensin tutustuaksensa perin pohjin maahan ja keksiäksensä sopivimmat
-keinot Bonaparten suunnitelmien toteuttamiseksi. Instituti,
-joka piti ensimäisen istuntonsa, Monges puheenjohtajana, Hassan
-Kachef'in palatsissa, jaettiin neljään osastoon, matematiikkia.
-luonnontiedettä, valtiotiedettä ja taidetta varten. Ylikenraali itse,
-seurassaan joukko insinöörejä, ryhtyi heti tutkimuksiin löytääksensä
-ikivanhan Suez'in kanavan jäljet, mikä onnistuikin; pintamittauksia
-toimitettiin, karttoja piirustettiin, mutta aika ei sallinut suureen
-työhön ryhtymistä.
-
-Kaikilla niillä suurilla mieskohtaisilla keinoilla, jotka olivat
-Bonaparten käytettävissä, hän koetti saada väestöä puolelleen;
-hän kääntyi sentähden erityisesti pappissäädyn puoleen, jolla
-oli suurin vaikutus, eikä hän laiminlyönyt mitään tilaisuutta
-osoittaakseen kunnioitustaan korania ja profeettaa kohtaan, jonka
-juhlaan hän suurimmalla komeudella otti osaa. Siten hän tarkoin
-noudatti Aleksanteri Suuren enemmän kuin 2,000 vuotta vanhan
-esimerkkiä, ja samoin kuin tämä suuri makedonialainen julistutti
-itsensä Ammon-jumalan pojaksi, Bonapartekin esiintyi korkeampien
-valtojen lähettiläänä. "Onko ainoatakaan ihmistä", kirjoittaa hän
-eräässä julistuksessa Kairon asukkaille, "niin sokeata, ettei hän
-huomaa kaikkia toimiani itse kohtalon johtavan? Julistakaa kansalle,
-että maailman luomisesta saakka on ollut kirjoitettuna, että minä,
-muserrettuani Islamin viholliset ja kumottuani ristin olin tuleva
-kaukaisesta Lännestä suorittamaan mitä minulle säädetty oli. Kertokaa
-kansalle, että kaikki, mikä on tapahtunut, on ennustettu enemmän
-kuin kaksikymmentä kertaa koranin pyhässä kirjassa ja että se, mikä
-on tuleva, jo on selitetty. Mutta se päivä on tuleva, jolloin kaikki
-ihmiset ymmärtävät, että korkeampi valta johtaa minua ja etteivät
-mitkään inhimilliset ponnistukset voi mitään minua vastaan."
-
-Viisi vuotta myöhemmin hänen ajatuksensa kääntyivät takaisin tähän
-aikaan: "Egyptissä minä tunsin itseni vapaaksi kaikista sivistyksen
-ehkäisevistä ohjaksista. Unelmoin mielessäni kaikkia mahdollisuuksia
-ja näin keinot unelmieni toteuttamiseksi. Näin itseni, perustettuani
-uuden uskonnon, matkalla Aasiaan norsun selässä, turbaani päässäni ja
-kädessäni uusi korani, jonka olin kirjoittanut oman mieleni mukaan.
-Tahdoin yritykselläni sulattaa yhteen kahden maanosan kokemukset,
-tehdä historian alamaisekseni, hyökätä Englannin valtaa vastaan
-Intiassa ja valloitettuani sen uudestaan ryhtyä yhteyteen Euroopan
-kanssa."
-
-Semmoiset unelmat, mielikuvitukset ja houkuttelevat tuulentuvat
-elähyttivät häntä niin ankaran ja lohduttoman todellisuuden keskellä,
-että se olisi masentanut jokaisen muun kuin tämän ihmeellisesti
-varustetun miehen rohkeuden. Bonaparte, El-Kebir, s.o. suuri, joksi
-maan asujamet häntä sanoivat, oleskeli 30,000-miehisen voiman
-kanssa vihollisessa pääkaupungissa, jonka asukasluku oli 300,000.
-Vaikka hän kaikin mokomin koetti taivuttaa väestöä lempeydellä ja
-ystävyydellä, ei hän siinä mitenkään onnistunut, ja ennen pitkää
-hänen täytyi päivittäin Kairon kaduilla teloittaa viisi, kuusi
-ihmistä, synnyttääksensä turkkilaisissa kauhua, joka yksin oli
-mahdollinen pitämään heitä kurissa. Mutta niin kauan kuin hän
-oli tekemisissä yksistään mamelukkien ja tyytymättömän väestön
-kanssa, niin kauan kuin maan oikea yliherra, Turkin sultaani,
-salli itseänsä petkuttaa, tyytyen siihen selitykseen, että retki
-kohdistui yksinomaan kapinallisia mamelukkeja vastaan, sikäli tuo
-kaikki kävi päinsä. Elokuun alussa Bonaparte sai tietää, että Nelson
-oli hyökännyt Ranskan laivastoa vastaan Abukirin luona ja että se
-urhean puolustuksen jälkeen melkein kokonaan oli tuhottu. Itse
-amiraali Bruyes oli "l'Orient" laivan mukana räjähytetty ilmaan.
-Yhteys Ranskan kanssa oli katkaistu ja palaaminen sotajoukon kanssa
-oli toistaiseksi mahdoton. Hänen sieluntarmonsa osoittautui tässä
-koko suuruudessaan. Mitä tunteita hänessä lieneekin virittänyt tuo
-masentava tiedonanto, hän kuitenkin esiintyi hillittynä ja tyynenä
-kuin aina. "Onneton Bruyes, mitä oletkaan tehnyt", oli ainoa
-huudahdus, joka pääsi hänen huuliltaan. "Nykyinen sotaretkemme
-kysyy enemmän kuin yhtä lajia miehuutta", hän sanoi upseereilleen.
-"Täytyy menetellä niin, että pää aina pysyy aaltojen yläpuolella;
-kyllä ne sitten pian asettuvat ja tyyntyvät." Sotamiehet ja
-upseerit olivat epätoivossa tietäen olevansa eristettyinä kodista,
-mutta Bonaparten tyyneys ja kylmäverisyys teki vaikutuksensa;
-tästä lähin he enemmän kuin koskaan ennen panivat luottamuksensa
-kaksikymmentäyhdeksän-vuotiaaseen päällikköönsä, joka ei koskaan
-unohtanut niitä, jotka olivat häntä tänä vaikeana aikana auttaneet.
-
-Otteet hänen upseeriensa kirjeistä kotimaahan ovat riittävänä
-todisteena heidän suhteistaan ylikenraaliin. "Luottamuksemme
-Bonaparteen on rajaton... koko armeija menettäisi rohkeutensa, ellei
-se tuntisi hänen neroansa. Hän yksin saa pitää kokonaan huolen siitä,
-että suoriudumme meitä ympäröivästä kurjuudesta." Ja se mies, joka
-epätoivoisissa oloissa piti yllä tuhansien muiden rohkeutta, oli
-itse surujen ja tuskien vallassa. "Jätän sinun haltuusi asiani",
-kirjoittaa hän Josef-veljelleen, "minulla on suuret kotoiset huoleni,
-sillä huntu on nyt kokonaan nostettu." Rouva Josephine -- hänhän
-huvitteli Parisissa.
-
-Mutta häviö Abukirin luona irroitti sultaanin täydellisesti
-Ranskasta; nyt hän teki liiton Venäjän kanssa, joka pelkäsi Ranskan
-vaikutusta Välimerellä yhtä paljon kuin Englantikin. Ja levottomuutta
-se herätti maan asukkaissakin, niin suuresti kuin he Bonapartea
-ihailivat ja pelkäsivätkin. Kun hän voidaksensa paremmin puolustaa
-Kairon linnoitusta hajoitutti erään moskean, puhkesi kapina. Vasta
-kauhean verilöylyn jälkeen, jolloin kokonaisia kaupunginosia
-ampumalla täydellisesti ruhjottiin, kapina saatiin asettumaan.
-
-Kun laivaston hävittäminen oli kumonnut hänen alkuperäiset
-suunnitelmansa ja kun huhu tiesi kertoa, että sultaani oli julistanut
-sodan Ranskaa vastaan ja lähettänyt julmuudestaan tunnetun _Achmed
-pashan_, Djessariksi (teurastajaksi) sanotun, alas Syrian kautta,
-päätti Bonaparte kohta lähteä häntä vastaan. Tyhjentymättömällä
-keksintäkyvyllään hän oli oitis tehnyt uudet suunnitelmat. "Nelson
-kenties pakoittaa minut suorittamaan suurtöitä, joita alussa en
-laisinkaan ajatellut", hän lausui Kleber'ille. Välittelyihin
-ryhdyttiin Maissore'n sultaanin Tippo Sahib'n kanssa, joka oli
-Englannin kiihkein vihamies Intiassa, ja niinikään Persian shahin
-kanssa. Nyt oli hänen unelmistaan ja mielikuvitteluistaan tehtävä
-tosi. Kaupungit Syrian rannikolla oli valloitettava; St. Jean
-d'Acre'sta -- Ranskan historiassa mainio jo ristiretkien ajoilta
---, joka hänestä oli Intian avain ja tarpeellinen yhteyttä varten
-Tippo Sahib'in kanssa, hän lähtisi Damaskon ja Aleppon kautta
-Konstantinopoliin. Kun sitten hajoamistilassa oleva Turkin valtakunta
-on kukistettu, hän perustaa uuden suuren keisarikunnan Itään ja palaa
-Adrianopolin ja Wien'in kautta takaisin.
-
-Helmikuussa 1799 hän lähti Syriaa kohti. El-Arieh, Gaza ja Askalon
-valloitettiin suuremmitta vaikeuksitta. Jaffan linna kesti kolme
-päivää. Rynnäkössä sitä vastaan kaatui 2,000 miestä Achmed'in
-parhaista joukoista ja 2,000 otettiin vangiksi. Kaksi päivää
-mietittyään ja pidettyään neuvottelua ei Bonaparte keksinyt
-muuta keinoa kuin ammuttaa ne kaikki. "Koulumestarimaista
-historian kirjoitusta", sanoo eräs saksalainen historioitsija,
-"tämä on pöyristyttänyt ja kauhistuttanut; mutta sotilaallinen
-historiankirjoitus ei voi katsoa asiata samalta kannalta. Napoleon ei
-ollut julma, mutta hänellä oli se ominaisuus, joka on sotapäällikölle
-välttämätön, että hän oikealla hetkellä voi olla julma ja että hänen
-laskuissaan ihmiset ovat vain numeroita."
-
-Maaliskuun 19 p:nä Ranskan sotajoukko leiriytyi sen kenraalille
-niin tärkeän St. Jean d'Acre'n (Akkan) edustalle. Linnaa puolusti
-Achmed pasha itse, ja hänen raju kiihkonsa teki puolustuksen
-riittävän lujaksi ja tarmokkaaksi. Kuukauden piirityksen jälkeen
-hän kuitenkin katsoi olevansa pakoitettu ajattelemaan antautumista.
-Bonaparte, joka ei ollut voinut kuljettaa piiritysaseita erämaan
-läpi mukanaan, odotti vain niiden tuloa meritse, suunnataksensa
-ratkaisevan ryntäyksen linnaa vastaan. Silloin eräänä aamuna nähtiin
-jonon englantilaisia saaristolaivoja lähestyvän satamaa. Tulossa
-oli uhkarohkea päällikkö Sydney Smith, joka toi Achmed'ille apua ja
-joka oli siepannut haltuunsa Bonaparten piiritystykistöä kuljettavat
-kuormalaivat. Heti käyttivät englantilaiset tykistömiehet hyväkseen
-Achmed'in tykkejä, ja Sydney Smith'in ystävästä, kiihkeästä
-rojalistista kreivi Philippeaux'sta, joka oli istunut koulupenkillä
-Bonaparten kanssa Brienne'issä, Achmed sai kenraalin, jonka
-mieskohtainen viha Bonapartea kohtaan merkitsi paljon piirityksen
-lopputulokseen nähden.
-
-Ei ollut tila ranskalaisessa armeijassa hyvä. Rutto rupesi raivoamaan
-ja miehiä kuoli päivässä sadottain sairauteen tai janoon. Siitä
-huolimatta Bonaparte tuon tuostakin ryntäsi linnaa vastaan ja sai
-sitäpaitsi huhtikuun 10 p:nä Tabor'in vuoren luona loistavan voiton
-apujoukosta, joka Damaskosta oli rientänyt Kleber'iä vastaan, joka
-Lannes'in ja muiden kenraalien kera oli valloittanut pyhän maan.
-"Jos otamme tämän kaupungin, niin menen Konstantinopoliin ja olen
-Idän herra", oli Bonaparte piirityksen aikana sanonut. Hänen täytyi
-suureksi harmikseen tunnustaa itselleen, ettei hän tällä kertaa
-voinut pakoittaa todellisuutta mielikuvituksensa alaiseksi; hänen
-sotajoukkonsa voima ei riittänyt, ja toukokuun 20 p:nä -- viimeisen
-hurjan hyökkäyksen jälkeen -- hänen täytyi verta vuotavin sydämin
-luopua piirityksestä ja palata Egyptiin.
-
-Sillä siellä häntä pian tarvittiin. Hän sai tietää, että turkkilainen
-armeija oli astuva maihin Egyptiin; tehtävänä oli nyt estää se
-miehittämästä maata ja semminkin Kairoa. Kestäen mitä suurimpia
-kärsimyksiä, joskus leivän puutteessa ja kerran viisi päivää ilman
-vettä, ranskalainen miehistö vetäytyi takaisin. Lämpömittari
-näytti 36 astetta, hiekka, jossa nuo onnettomat vaivaloisesti
-raahautuivat, kuumeni 50 asteeseen. Rutto-sairaiden, haavoitettujen
-ja kuolevien tuskanhuudot saivat ilman värisemään. Lienee suurin
-todistus Bonaparten etevyydestä, että hän näissä oloissa kykeni
-pitämään joukkonsa koossa ja taistelukuntoisena. Jaffassa hän
-antoi sen levätä neljä päivää; täällä hän suoritti kuuluisan
-käyntinsä ruttosairaalassa, jossa hänen sanotaan huonoimmille
-sairaille käskeneen antaa opiumia, pelastaaksensa heidät joutumasta
-turkkilaisten käsiin.
-
-Näin epätoivoisista oloista huolimatta sotajoukko kesäkuun 14 p:nä
-saapui Kairoon. Vähemmässä kuin kolmessa viikossa erämaan läpi 77
-penikulmaa! Mutta kyllä hän tulikin oikealla hetkellä. Heinäkuun 11
-p:nä astui maihin 18.000 turkkilaista Abukir'in luona; Bonaparte oli
-valmis ottamaan heidät vastaan. 8,000 miehellä hän heinäkuun 24 p:nä
-teki hyökkäyksen. Illalla hän kirjoitti Kairoon: "Abukir'in taistelu
-on kauneimpia mitä olen nähnyt. Maalle astuneista turkkilaisista ei
-ole yksikään pelastunut."
-
-Hetki, jota Bonaparte kiihkeässä jännityksessä oli odottanut,
-oli vihdoin tullut, kun Ranska taistellessaan puolta Euroopaa
-vastaan näki ainoan pelastuksensa hänen palaamisessaan. Sveitsin
-miehittäminen ja Rooman, jolloin itse paavi oli otettu vangiksi, sekä
-helvetialaisen ja roomalaisen tasavallan perustaminen, mikä kaikki
-oli tapahtunut ennen Bonaparten lähtöä, oli Direktorion puolelta
-koko monarkista Euroopaa vastaan niin pontevaa uhmailua kuin suinkin
-voi ajatella. Vapaaehtoisessa maanpakolaisuudessaan Bonaparte aluksi
-oli tahtonut odottaa tapausten kehitystä ja rajoittua Egyptiin,
-mutta laivaston häviö oli pakoittanut hänet yrittämään ajatuksen
-toteuttamista, joka varmaankin varhain oli hänessä herännyt, vaan
-joka kotimaassa kaiketi ei alusta alkaen ollut päässyt juurtumaan.
-Mutta Egyptissä olo oli suuresti kehittänyt hänen luonteensa
-itsevaltaista puolta ja kaikki nuo loistavat unelmat mahtavasta
-itämaisesta valtakunnasta, joiden alamaisia sai laskea sadoissa
-miljoonissa, tulivat merkitykseltään hänelle suunnattoman tärkeiksi.
-Toistaiseksi ne näyttivät tuhoutuneen Acre'n, tuon soraläjän luona,
-jossa hänen onnensa tähti, kuten hän itse arveli, oli yht'äkkiä
-sammunut. "En tiedä -- enkö sanone ikuiset jäähyväiset Ranskalle",
-hän oli lausunut, "mutta sitä en epäile, että se kutsuu minut
-takaisin." Hänen jäähyväisensä ei, Acre'n onnettomuuden tähden,
-tullut ikuiseksi, ja nyt Ranska hänet kutsui kotia.
-
-Omituista kyllä, että juuri hänen pahin vihollisensa Sydney Smith
-(joka risteili Aleksandrian edustalla) teki hänelle suurimman
-palveluksen, mitä yksikään voi tehdä. Hän näet lähetti Bonapartelle
--- joka oli kokonaan eristetty Ranskasta eikä olisi saamatta sieltä
-tietoja kyennyt summassa käyttämään hyväkseen oikeaa hetkeä -- ne
-ranskalaiset sanomalehdet, joissa kerrottiin yhä uudistuneista
-tappioista. Oli muodostunut toinen koalitsioni Venäjän, Englannin,
-Itävallan, Neapelin ja Turkin kesken; niiden armeijat olivat
-lähteneet liikkeelle keväällä 1798, ranskalaiset karkoitettiin
-Italiasta ja Sveitsistä ja itse Ranskassa näkyi ainoastaan olevan
-valittavana joko vallankumous tai kuningasvalta; Direktorio ei
-kyennyt pitämään puolueita aisoissa.
-
-Sydney luuli suututtavansa vihollisensa lähettämällä hänelle
-näitä uutisia sisältävät sanomalehdet. Kun niissä sen ohessa oli
-kovaäänisiä lausuntoja, joissa sanottiin toivottavaksi saada
-Bonaparte kotiin Egyptistä, lisäsi Sydney Smith ivallisesti,
-että hän juuri oli Aleksandrian edustalla estääksensä häntä
-sotajoukkoineen pääsemästä maasta. Mutta Bonaparte ratkaisi asian
-heti, niin pian kuin sai todisteita asiain tilasta. "Älkäämme
-odottako, kunnes häviö on täydellinen", sanoi hän Marmont'ille.
-"Ranskassa saadaan samaan aikaan kuin minä palaan tieto turkkilaisen
-armeijan häviöstä Abukir'in luona. Läsnäoloni on virittävä uutta
-rohkeutta, antava jälleen sotaväelle menetetyn itseluottamuksen
-ja hyville porvareille onnellisen tulevaisuuden toivon." Armeijan
-ylipäällikkyyden Bonaparte päätti uskoa Kleber'ille ja laittautui
-valmiiksi astumaan "Muiron"-fregattiin, jolle hän oli antanut tämän
-nimen sen nuoren upseerin muistoksi, joka oli hänet ruumiillaan
-suojellut vihollisen tulelta Arcole-sillalla. Ei kukaan muu kuin
-Marmont, ei edes hänen jälkeläisensä Kleber, aavistanut mitään
-hänen aikomuksestaan. Odotettiin sitä hetkeä, jolloin Sydney
-Smith oli mennyt Kyproon noutamaan uutta juomavettä -- sillä tuo
-hidasajatuksinen englantilainen, joka ei voinut käsittää, että
-kenraali lähtee kotia ilman sotajoukkoaan, ei ollut selvillä
-siitä, että vartioiminen koskikin yksin Bonapartea -- ja yöllä
-elokuun 21 ja 22 p:äin välillä "Muiron" lähti vesille seurassaan
-toinen fregatti ja mukanaan ylikenraali, Marmont ja Murat sekä
-200 kaartilaista. Kolme viikkoa he risteilivät länteen päin
-alituisesti taistellen länsituulia vastaan. Bon-niemen vaiheilla
-he vihdoin saivat suotuisan tuulen, pääsivät yöllä huomaamattomina
-englantilaisen risteilijän ohi, joka lakkaamatta liikkui Afrikan ja
-Sicilian rannikkojen välillä, ja saapuivat lokakuun 1 p. Ajaccion
-satamaan. Bonaparte näki taas syvästi liikutettuna kotimaan vuoret
-ja tunsi ensimäisessä veneessä, joka laski fregatin kupeelle,
-muiden tuttavien joukossa vanhan imettäjänsä, joka huusi ilosta
-nyyhkien, käsivarret kurotettuina häneen: "Poikani, rakas poikani!"
-Bonaparten vastaus: "Äitini, äitini!" todisti hänelle, ettei hän
-ollut unohtunut. Vastatuuli pidätti taas Bonaparten siellä, ja siten
-pakosta saapuneena kotiin hän veresti monta vanhaa muistoa. Täällä
-hän sai tietoja ranskalaisten yhä jatkuvista vastoinkäymisistä --
-kaikki ranskalaiset kenraalit oli lyöty toinen toisensa jälkeen -- ja
-Direktorion täydellisestä neuvottomuudesta. Alkuaan hän oli päättänyt
-lähteä sotanäyttämölle Italiaan, hankkiaksensa heti uusilla voitoilla
-lisää loistoa nimelleen, mutta hän huomasi nyt, ettei yksikään päivä
-saa mennä hukkaan. Hän otti laivaansa korsikalaisen purren ja pestasi
-siihen miehiä saaren parhaimmista soutajista, hätätilassa voidakseen
-jättää fregatin ja soudattaa itsensä maihin.
-
-Hänen varovaisuutensa osoittautui tarpeelliseksi; lokakuun 8 p:n
-illalla aivan Hyér-saarten rannikolla sukelsi näkyviin englantilainen
-eskaaderi; laivan päällikkö ehdotti jo, että palattaisiin Korsikaan,
-mutta Bonaparte luotti tähteensä, käski kaikkien tapausten varalle
-asettaa korsikalaisen purren lähtökuntoon ja suuntasi Fréjus'iin eikä
-Toulon'iin. Takaa-ajajat eivät yön tultua kyenneet saamaan häntä
-käsiinsä, ja lokakuun 9 p:n aamulla Bonaparte nousi maihin Ranskan
-mantereelle.
-
-
-
-
-III. KONSULAATTI.
-
-Anarkia tai bourbonit. -- Valtiokeikaus. -- Mitä kansa sanoi. --
-Suuri rakennusmestari. -- Sota ja rauha -- Helvetinkoneita --
-Keisarikunta.
-
-
-
-Bonaparte oli lähtenyt Ranskasta jättääksensä olosuhteet kehittymään.
-Sitä valtiosäännön muutosta, jota hän piti Ranskalle välttämättömänä,
-hän ei olisi silloin voinut saada toimeen. Mutta hänen poissa
-ollessaan pitäisi kansan itsensä omasta kokemuksestaan tulla siihen
-käsitykseen, että perinpohjainen muutos oli tarpeellinen; mitä
-hän tahtoi saavuttaa, se hänen tuli saavuttaa koko suuren kansan
-yhteisellä mielisuosiolla.
-
-Laittomuus ja hämminki olivat keväällä ja suvella 1799 samalla
-kannalla kuin vallankumouksen hurjimmassa mellakassa. Huijauksia ja
-pörssikeinotteluja harjoittivat hallituksen ystävät kansalaisten
-kustannuksella ja omaksi rikastumisekseen; pakollisia valtiolainoja
-säädettiin; veronkantajat julkisesti tekivät itsensä syypääksi
-suurimpiin vääryyksiin; petokset ja lahjomiset turmelivat
-virkamiehet, joille ei maksettu palkkaansa, ja sotamiehet, jotka
-eivät saaneet muonarahojaan, karkasivat joukoittain. Teollisuus oli
-lamassa; satamat ja kanavat maatuivat, tiet rappeutuivat ja kävivät
-mahdottomiksi kulkea; ja lukemattomat rosvojoukot mellastivat
-aina suurien kaupunkien porteille saakka. Tällaisissa oloissa
-jakobiniklubit muodostuivat uudestaan, ja kuningasmieliset lietsoivat
-kaikella tarmollaan tyytymättömyyttä, jotta voisivat suuremmalla
-menestyksellä kalastaa sameassa vedessä. Se kova lakimääräys, että
-emigranttien sukulaisten piti antaa hallitukselle takeita, oli
-erittäin kiihoittanut heitä. Rojalistisia ja anarkistisia kapinoita
-puhkesi pohjoisessa ja etelässä, ja siltä näytti, että Ranska
-oli uudestaan joutuva hirmuhallituksen valtaan tai taipuva taas
-bourbon'ien lipun alle.
-
-Mutta kansan keskuudessa ruvettiin kysymään: "Missä on kenraali
-Bonaparte? Missä on se ainoa tarmokas mies, jolla on voimaa ja
-kykyä suistaa levottomuudet ja saada aikaan järjestystä? Mitä hän
-tekee Egyptissä aikana, jolloin Ranska tarvitsee häntä enemmän
-kuin koskaan?" Pian rupesi leviämään huhu, että Direktorio oli
-lähettänyt Italian valloittajan Egyptin aavikoille päästäkseen
-hänestä, ja mitä Bonaparten voitot eivät olleet voineet tehdä, sen
-sai aikaan se käsitys, että tuo ylenkatsottu, kelvoton hallitus piti
-häntä vihollisenaan. Äkkiä hän tuli kansan lämpimimmän ikävöimisen
-esineeksi.
-
-Epäjärjestyksen ja hämmingin lisääntyessä kautta valtakunnan,
-yhdistettyjen vihollisten valtain tuhotessa toisen ranskalaisen
-kenraalin toisensa perästä ja samotessa maan rajoja kohti, Direktorio
-ei ollut kiistassa ainoastaan omassa keskuudessaan, vaan riiteli
-myös lakiasäätävän kokouksen kanssa. Ainoastaan väkivallalla ja
-vääryydellä radikaalinen enemmistö oli voinut pysyä pystyssä, mutta
-jokainen vaali oli tuonut uusia vihollisia sekä vanhempien että
-nuorempien neuvostoon, ja kun toukokuussa 1799 apotti Sieyès tuli
-valituksi Direktorioon, sen täytyi avautua direktori-järjestelmän
-ilmeisimmälle viholliselle. Hän oli jo ennen kieltäytynyt ottamasta
-vastaan direktorinvirkaa, koska hän piti tätä valtiojärjestystä
-kelvottomana, ja kun hän nyt suostui, tapahtui se vain sitä
-varten, että hän voisi itse esiintyä isänmaan pelastajana ja
-päästä kunnianhimonsa korkeimpaan päämäärään: saada hyväksytyksi
-oman laatimansa hallitusmuodon, joka ennen oli hyljätty. Kesäkuun
-18 p:nä 1799 (prairial'in 30) hänen onnistui saada enemmistö
-Direktoriossa. Hän huomasi yhtä selvästi kuin Bonapartekin, että
-valtiosäännön muutoksen, josta voitiin toivoa rauhallisempia aikoja,
-koko kansa ottaisi vastaan mielihyvällä, sillä jo aikoja sitten se
-oli kyllästynyt veljeyden ja vapauden fraaseihin. "Tätä nykyä",
-sanoi hän, "Ranska tarvitsee pään ja miekan." Viimemainitun hän oli
-toivonut saavansa nuoresta kenraalista Joubert'ista; pääksi hän aikoi
-itse. Mutta elokuun 15 p:nä Joubert'in löivät yhdistyneet venäläiset
-ja itävaltalaiset Novin luona; hän itse kaatui, ja tarmokkaan apotin
-tuumat keskeytyivät kehityksessään.
-
-Silloin arvaamatta astui maahan se mies, jolla oli sekä pää että
-säilä.
-
-Heti Bonaparten astuessa laivalaiturille varhain aamulla lokakuun
-9 p:nä pienessä Fréjus'in rantakaupungissa joukkojen riemuhuudot
-ilmaisivat hänelle, että hän oli tullut oikeaan aikaan. Kaikki
-tahtoivat nähdä hänet, kuulla hänen äänensä, mieluimmin -- huolimatta
-ruton tarttumisen mahdollisuudesta -- koskea häneen varmistuaksensa
-sen uskomattoman tiedon todenperäisyydestä, että ikävöitty mies oli
-päässyt Egyptin aavikoista ja Englannin risteilijöistä ja nyt seisoi
-Ranskan maaperällä luodakseen rauhan ja järjestyksen ja pelastaakseen
-onnettoman isänmaan. Ainoastaan kaksi tuntia hän viipyi Fréjus'issä.
-Hänen syödessään suurusta monet kävivät häntä tervehtimässä ja
-lausumassa ilonsa, että olivat saaneet nähdä hänet. Kaupungin klubin
-jäsen piti hänelle puheen, joka päättyi sanoihin: "Rientäkää,
-kenraali, lyökää viholliset ja karkoittakaa ne, ja sitten teemme
-teistä kuninkaan, jos teitä itseänne haluttaa."
-
-Vaikka Bonaparte nuorena ei ollutkaan mikään kova latinantaitaja,
-kyllä hän varmaankin sinä hetkenä muisti, mitä merkitsi vanha
-sananparsi: _vox populi vox dei_, kansan ääni on Jumalan ääni.
-
-Kenraalin matka Fréjus'istä Parisiin oli todellinen riemukulku.
-Innostusta häntä kohtaan ei vähentänyt juuri nyt saapunut tieto, että
-Masséna ja _Bruno_ voitollisissa otteluissa olivat lyöneet vihollisen
-takaisin sekä Sveitsissä että Hollannissa. Päinvastoin, "näytti
-siltä, että Bonaparten tarvitsi vain näyttäytyä, kun jo onni taas
-hymyili Ranskan lipuille". Kaikkialla häntä tervehdittiin suurimmalla
-riemulla. Hedelmä oli kypsä, siitä ei ollut epäilystä; nyt se vain
-oli poimittava; mutta oveluutta, laskelmataitoa ja varovaisuutta
-kysyttiin sen onnistumiseen.
-
-Huhu Bonaparten palaamisesta oli kiitänyt hänen edellään ja joutunut
-Parisiin ennenkuin hän itse Aix'n kaupungista antoi siitä tiedon
-Direktoriolle. Tieto tuotti sille yhtä vähän iloa kuin rouva
-Josephine Bonapartelle. Josephine ei voinut olla epätietoinen siitä,
-että nyt oli edessä tilinteon päivä; sillä Egyptiin hänestä saadut
-tiedot olivat hänet kokonaan paljastaneet miehelleen; ne kertoivat,
-että hän taas oli ruvennut suhteisiin erään nuoren luutnantin kanssa,
-jonka hän aikaisemmin tunsi italialaisen armeijan ajoilta. Tässä
-oli sen verran perää, että hänen sydämensä pamppailu oli kylläkin
-ymmärrettävä, kun hän kuuli Bonaparten saapuneen kotiin. Hän päätti
-lähteä häntä vastaan puhuaksensa hänelle ennenkuin kälylleen
-vihamieliset langot saisivat häneen vaikuttaa. Mutta onnettomuudeksi
-oli Bonaparte matkustanut toista tietä kuin Josephine oli arvellut,
-ja lokakuun 16 p:n aamuna hän saapui kotiinsa ja löysi sen tyhjänä.
-Mitä rouva Josephinen paha omatunto oli pelännyt, tapahtui siis
-hänen ponnistuksistaan huolimatta. Bonaparte sai toiselta taholta
-vahvistuksen siihen, mitä hän ennen oli kuullut, ja kohteli vaimon
-palattua tätä varsin kylmästi. Onneksi kevytmieliselle naiselle,
-joka teki kaikkensa sovittaakseen suuttunutta puolisoansa, vastaiset
-tärkeät tapahtumat pitivät Bonapartea siksi vallassaan, ettei hänelle
-riittänyt aikaa tarkemmin miettiä alkuperäistä aikomustansa erota
-hänestä. Kun lisäksi rouva Josephine saattoi olla hänelle joksikin
-hyödyksi, piti hän anteeksiannon parempana. Mutta tästä lähin jäi
-hänen vaimonsa asiaksi koettaa lähestyä häntä.
-
-"Jonkinmoisen valtiollisen vainun kautta Ranskassa aina saadaan
-vihiä milloin hallitus on kukistumaisillaan, ja silloin kaikki
-puolueet rientävät metsästyskoirina saamaan osansa kaatuneesta
-otuksesta." Näillä sanoilla puhuu muuan ranskalainen historioitsija
-asemasta Parisissa syksyllä 1799. Ilma oli täynnä valtiollisia
-laskelmia. Kaikki tiesivät, että jotakin tapahtuu, mutta ei kukaan
-tietänyt, mihin mentiin tai kuka vihdoin rohkeni ottaa teon
-vastuulleen. Että Bonaparte siinä näyttelisi jotain osaa, se kyllä
-oli useimmille selvä, ja oli niitäkin, esim. kenraali Bernadotte,
-hänen mieskohtainen vastustajansa, jotka selvästi näkivät, mihin hän
-suuntasi. Josef Bonaparten lankona Bernadotte kuitenkaan ei tahtonut
-asettua vaimonsa entistä ihailijaa vastaan.
-
-Bonaparte itse myöhemmin kertoo tästä ajasta: "Minä olin se piste,
-jonka ympäri kaikki salaliitot pyörivät. Mutta näiden suunnitelmien
-johdossa ei ollut yhtäkään miestä, joka kykeni niitä toteuttamaan.
-Kaikki luottivat minun apuuni, sillä ne tarvitsivat soturia. Minä
-en luottanut kehenkään, ja sain siten tilaisuuden valita sen
-suunnitelman, joka minulle paraiten sopi. Direktorio vapisi minun
-palatessani; olin mitä suurimmassa määrässä varuillani -- sinä
-elämäni kautena minä olin kaikkein ovelin. Tapailin Sieyés'iä
-ja lupasin hänelle saavani hänen runsassanaisen valtiosääntönsä
-hyväksytyksi; otin vastaan jakobinien johtajia ja bourbonien
-asiamiehiä. En kieltänyt keltään neuvojani, mutta annoin niitä vain
-omaa etuani silmällä pitäen. Salasin itseni kansalta, tiesin, että
-uteliaisuus ajan tullen saa heidät petkutetuksi juoksemaan perässäni,
-missä hyvänsä olinkin. Kaikki ne juoksivat verkkooni, ja kun tulin
-valtion päämieheksi, ei ollut ainoatakaan, joka ei rakentanut
-toivomuksiansa minun onneni pohjalle."
-
-Bonaparten oveluus ja uskomaton teeskentelytaito ilmeni erityisesti
-siinä taidossa, millä hän osasi pimittää Direktorion vähemmistön,
-puheenjohtajan _Cohier'n_ ja kenraali _Moulins'in_. Näiden ollessa
-vakuutettuja, että Bonaparte sydämestään vihasi Sieyés'iä, heidän
-virkakumppaniansa, hän jo oli tehnyt liiton tämän kanssa; sitä miestä
-hän juuri kaikista enimmän tarvitsi, Direktorion johtavaa henkilöä
-ja vanhimpien neuvoston vaikuttavinta miestä. Että hän samaan aikaan
-ymmärsi alistua tuon hänelle välttämättömän miehen valtaan, se oli
-vain lisätodistus hänen etevästä kyvystään.
-
-Kuinka uhatussa asemassa Bonaparte katsoi olevansa, käy ilmi hänen
-varovaisuudestaan, hän kun ei ottanut maistaaksensa tarjottuja
-ruokia semmoisellakaan suurella juhla-aterialla, jonka vanhempien ja
-nuorempien neuvostot hänen kunniakseen antoivat marraskuun 6 p:nä,
-vaan antoi ajutanttinsa hankkia leipää ja viiniä. Tätä varovaisuutta
-saattoi pitää paljastuksena, sillä siitä näkyi, kuinka vaarallinen
-hän omasta mielestään oli. Ja samana iltana hänellä todellakin oli
-kokous salaliittolaisten, Sieyés'in ja hänen sokean puoluelaisensa
-direktori _Roger Ducos'n_, veljensä Lucien'in, joka äsken oli tullut
-nuorempien neuvoston puheenjohtajaksi, ja monien muiden kanssa:
-siellä nyt sovittiin lopullisista tehtävistä. Osat jaettiin kolmen
-päähenkilön kesken: Bonaparten tuli saada puolellensa kenraalit ja
-sotavoima; Sieyès'in piti valmistaa vanhempien neuvostoa ja hänelle
-uskollisten inspektorien avulla kutsua kokoon ainoastaan ne jäsenet,
-joihin voitiin luottaa; samanlaisen osan oli vihdoin saava Lucien,
-jonka nuorempien neuvoston puheenjohtajana piti johtaa keskusteluja
-käskyn mukaan. Direktoriaali-valtiosäännön 102 §:ää, joka myönsi
-vanhain neuvostolle oikeuden siirtää lakiasäätäväin kokousten
-kokouspaikan Parisin ulkopuolelle, piti käytettämän vipusimena
-valtiosäännön kumoamiseksi, ja toimeenpano määrättiin brumaire'in 18
-(marraskuun 9) p:ksi 1799.
-
-Sinä päivänä klo 7 aamulla kokoontui vanhempien neuvosto, s.o. ne
-jäsenet, joihin Sieyés saattoi luottaa; toiset saivat inspektoreilta
-kutsumuksen liian myöhään. Kiireessä hyväksyttiin salaliittolaisten
-kirjoittamat määräykset: lakiasäätävän kokouksen siirtäminen St.
-Cloud'iin, johon sen tuli saapua seuraavana päivänä päivällisaikaan,
-ja että Bonapartelle uskottaisiin Parisin varusväen, kansalliskaartin
-ja neuvostojen kaartin päällikkyys. Vajaan kahden tunnin kuluttua
-kenraali itse saapui ratsastaen ja suuri seurue mukanaan vannomaan
-uskollisuutta valtiosäännölle ennenkuin ryhtyi hänelle uskottua
-päällikkyyttä hoitamaan. "Teidän viisautenne", sanoi hän neuvostolle,
-"on ryhtynyt näihin toimenpiteisiin, meidän käsivartemme osaavat ne
-toteuttaa. Tahdomme tasavaltaa, joka perustuu todelliseen vapauteen,
-kansalaisten vapauteen ja kansalliseen eduskuntaan. Sen me saamme,
-sen vannon omassa ja asekumppanieni nimessä." Huomaamme, että hän
-järkevästi jätti mainitsematta sanaakaan siitä valtiosäännöstä,
-jonka hän varmasti oli päättänyt kumota. Yksi jäsen rohkenikin
-huomauttaa, ettei Bonaparte laisinkaan ollut vannonut uskollisuutta
-perustuslaille, mutta puhemies julisti, että näiden tapahtumien
-perästä ei voitu keskustella muualla kuin St. Cloud'issa.
-
-Sen jälkeen päivän sankari puolestaan tarkasti lukuisan
-sotamiesosaston, jonka hän muka paraatia pitääksensä oli käskenyt
-kokoontumaan Tuillerioiden pihamaalle. Sotamiehet siellä häntä
-hurmaantuneina tervehtivät; hän taas lyhyellä puheella innostutti
-upseerit ja sotamiehet. Samaan aikaan Sieyès, Ducos ja Barras
--- jolle kaikki tämä oli vain afäärikysymys -- ilmoittivat
-luopuvansa direktorinviroistaan, jolloin hallituskoneisto oli
-todellisuudessa pysähtynyt. Muut kaksi direktoria, Cohier ja Moulins,
-saatuansa tietää tapahtumista, riensivät Tuillerioihin pannakseen
-vastalauseensa, mutta Bonaparte vastasi heille, ettei Direktoriota
-enään ollut olemassa. Sitten hän piti heitä vartioituina asunnoissaan
-Luxemburgissa.
-
-Näiden tapahtumain aikana Parisi oli täysin levollinen.
-Poliisiministeri Fouché, entinen vallankumousmies, joka itse
-kuului salaliittoon, oli vastoin Bonaparten toivomusta ryhtynyt
-muutamiin varokeinoihin. "Miksi kaikki tuo varovaisuus?" oli hän
-sanonut. "Puolellamme on kansakunta, ja me toimimme ainoastaan sen
-turvissa." Sieyés, joka oli ollut mukana koko vallankumouksen ajan,
-oli neuvonut yön kuluessa vangitsemaan neljäkymmentä nuorempien
-neuvoston vihamielisinä jäsentä. Sitäkin oli Bonaparte vastustanut.
-Hän tahtoi mahdollisimman huolellisesti välttää kaikkea, mikä näytti
-väkivallalta. "Hyvinhän meni tänään", sanoi hän illalla hymyillen
-Bourienne'ilIe. "Saas nähdä miksi huomispäivä muodostuu!" Mutta ennen
-vuoteelle laskemistaan hän vastoin tapaansa latasi pistoolinsa.
-
-Vaikein oli kuitenkin vielä tulossa. Kummankin neuvoston jäsenten
-kokoontuessa St. Cloud'iin nuo monet sotilasvartiot ja sotaväen
-osastot luonnollisesti lisäsivät suuttumusta, jota Direktorion
-puoltajien täytyi tuntea edellisen päivän tapahtumien johdosta,
-joita he toistaiseksi tunsivat vain huhujen mukaan. Jopa itse
-vanhempien neuvostossa mieliala oli aivan toinen kuin eilen. Ne,
-joita ei oltu aikanaan kutsuttu ratkaisevaan kokoukseen, nostivat
-hälytyksen, ja kun sihteeri kuultuaan vaadittavan varmuutta
-Direktorion paikoillaanolosta, avonaisesti vastasi, että useat
-direktorit ovat luopuneet virastaan ja että kenraali Bonaparte piti
-toisia vartioituina, niin myrsky puhkesi. Nyt ymmärrettiin, että koko
-valta oli yksin hänen kädessään ja että kyseessä oli perustuslaki
-eikä henkilömuutos. Melun ja suuttumuksen riehuessa astui Bonaparte
-saliin; hän tiesi, että kiihtymys oli nuorempien neuvostossa vielä
-suurempi kuin täällä; ei ollut mitään muuta neuvoa kuin uhmata
-vastustajia. Hän puhui ja häntä kuunneltiin hiljaisuudessa. Hänen
-ovelasti harkitut sanansa, joita lausuttaessa totuuden jumalattaren
-usein oli peittäminen kasvonsa, tekivät vaikutuksen ja saivat
-mielet osaksi muuttumaan. Silloin nousi eräs tasavaltalainen jäsen
-ylös: "Kenraali! me hyväksymme kaikki mitä olette sanonut. Vannokaa
-vain meidän kanssamme tottelevanne III vuoden hallitusmuotoa,
-direktorihallintoa, joka yksistään voi pitää tasavallan pystyssä."
-Siinä oli se arka kohta, jossa kaikki verukkeet joutuivat karille.
-Mutta Bonaparte rohkeni lyödä kortit avonaisesti pöytään.
-"Hallitusmuoto!" hän huusi. "Sitä olette itse rikkoneet fructidor'in
-18 p:nä, kuten sitä rikoitte floreal'in 22 ja prairial'in 30 p:nä.
-Hallitusmuoto! Kaikki puolueet vetoavat siihen, ja kaikki ovat sitä
-rikkoneet. Se ei voi meille enään pelastusta tuottaa, sillä sitä ei
-enään noudata kukaan. Kun valtiosääntö on rikottu, täytyy hankkia
-uusi sopimus ja uusia takeita." Myrsky oli lopussa. Kokous nousi ja
-tervehti Bonapartea puheilla ja kätten taputuksilla.
-
-Nuorempien neuvostossa oli keskusteluun ruvettu hurjalla melulla
-ja ensiksi päätetty, että jäsenten yhden kerrallaan piti vannoa
-uskollisuus valtiosäännölle. Tätä parastaikaa tehtäessä saapui
-kokoukseen Bonaparte, lopetettuaan puheensa vanhempien neuvostossa,
-seurassaan muutamia krenatöörejä; nämä hän jätti seisomaan
-ovenpieleen, ja itse hän astui hattu kädessä peremmäksi saliin. Kun
-nähtiin sotamiehet kiväärein ja pistimin salissa, syntyi vallan
-suunnaton raivo. "Alas diktaattori! Julistakaa hänet henkipatoksi!
-Eläköön tasavalta! Lyökää hänet kuoliaaksi!" huudettiin joka
-haaralta. Uhkaavin elein jäsenet syöksyivät alas istuimiltaan
-häntä kohden. Ei ole vielä varmistettu, suunnattiinko häntä
-vastaan todellakin tikareita ja pistooleja; toiset väittävät,
-toiset kieltävät. Bonaparten, joka kävi kuoleman kalpeaksi ja puri
-äärimäisen kiihtymyksen vallassa hampaansa yhteen, vei hänen oma
-kaartinsa pikaisesti pois salista. Vielä ovella kuuli hän tuon tuhoa
-uhkaavan, vihaisen huudon: "henkipatto!"
-
-Ei ole epäilemistäkään, että Bonaparte kallionlujasti luottaessaan
-itseensä ja tähteensä oli ollut varma siitä, että hänen pelkkä
-esiintymisensä vihamielisten neuvostonjäsenten keskuudessa riittäisi
-masentamaan kaiken vastustuksen. Sodasta hän jo tunsi, millä
-miltei hypnotisoivalla voimalla hän yhdellä sanalla tai katseella
-sai joukot liikkeelle. Eikä hän yksistään omaan väkeensä niillä
-vaikuttanut. Lonaton taistelussa (Italian sodan aikana), jossa
-kovin mäkinen seutu esti saamasta yleiskatsausta, hän äkkiä huomasi
-olevansa 3-4,000 itävaltalaisen saarroksessa. Eräs upseeri kehotti
-häntä antaumaan. "Tiedättekö, kelle puhutte?" vastasi Bonaparte
-ilmaisemalta vähintäkään hämmästystä. "Minä olen ranskalainen
-ylikenraali; armeijani on kinterelläni; ellette heti paikalla käske
-väkeänne laskemaan alas aseensa, annan minä joka miehen paikalla
-kuolla." Hänen sanansa, hänen tyyneytensä, hänen täydellinen
-näyttelijätaitonsa vaikutti viholliseen niin, että se unohti
-tosiasian, joka oli semmoinen, että hän oli saarrettuna, aivan
-yksinkertaisesti vankina. Hänen kykynsä puhua mielikuvitukselle oli
-taas tehnyt tehtävänsä. Lisäksi huomaa niissä sanoissa, joilla hän
-vanhempien neuvostossa lopetti puheensa, jotakin jälkikaikua hänen
-olostaan Egyptissä, jossa hän maan asukasten edessä oli esiintynyt
-melkein kuin jumalana. "Älkää unohtako, että esiinnyn sodan ja onnen
-jumalan seuraamana." Ne ilmenevät taas hetken jälkeen. Lucien oli
-salissa kieltänyt äänestämästä hänen henkipatoksi julistamisestaan,
-luopunut puhemiestoimestaan ja rientänyt ulos; hevosensa selästä hän
-piti puheen sotamiehille kehoittaen heitä puolustamaan kenraaliansa
-neuvoston jäseniä vastaan, joita englantilaiset olivat lahjoneet ja
-jotka olivat paljastaneet tikarinsa Bonapartea vastaan. Silloin nousi
-hänessä taas sama valtaava tunne, ja hän huusi: "Niin, seuratkaa
-minua! Seuratkaa minua! Sillä minä olen päivän jumala." -- "Pidä
-toki suusi kiinni", oli tyynempi Lucien kuiskannut hänelle. "Luulet
-puhuvasi mamelukeillesi."
-
-Mutta neuvoston jäsenet eivät olleet sotureita: heillä ei ollut halua
-eikä edellytyksiä tunnustamaan hänessä yliherraansa, he eivät olleet
-nähneet häntä taistelutantereella, heillä ei ollut käsitystä eivätkä
-he tahtoneetkaan käsittää, että vaaroissa tarvitaan välttämättä yksi
-käskijä, eikä heillä ollut mitään välitöntä tunnetta siitä, että
-hän oli synnynnäinen hallitsija. Tässä tarvittiin toisia keinoja
-kuin pelkkä persoonallisuuden mahti. Kun hän oli vähän selvinnyt
-hermostuneesta kiihtymyksestään, hän käski Murat'ta hajoittamaan
-kokouksen. Huutaen: "Eläköön Bonaparte!" sotamiehet syöksyivät
-painetit tanassa saliin. Jäsenet pakenivat pois akkunoista ja ovista.
-Säilyttääksensä jonkinmoista laillisuuden varjoa Lucien heti kokosi
-puoluelaisensa jäsenten joukosta, ja tämä lainsäätäjäkunnan sirpale
-päätti samana päivänä, että Direktorio oli lakannut olemasta; sen
-sijalle astui väliaikainen hallitus, johon kuuluivat Sieyés, Ducos ja
-Bonaparte. Näiden tuli uudestaan järjestää koko hallinto ja pyrkiä
-pysyväiseen ja kunniakkaaseen rauhaan ulkomaiden kanssa. Molempien
-eduskuntien, joiden istunnot lykättiin helmikuun 20 p:ään 1800,
-piti ensin valita kaksi komiteaa, kumpaankin 25 jäsentä, joiden
-tuli valmistaa uusi valtiomuoto ja hoitaa juoksevat asiat. Vielä
-samana iltana nämä päätökset hyväksyttiin vanhempien neuvostossa,
-ja vihdoin nuo kolme konsulia vannoivat suojelevansa kansanvaltaa,
-tasavaltaa, vapautta ja tasa-arvoa. Kun parisilaiset seuraavana
-päivänä heräsivät, lukivat he katujen kulmissa suuria julistuksia,
-joissa ilmoitettiin Direktorion kukistus ja vihdoin lausuttiin, että
-kenraali Bonaparte ja hänen soturinsa olivat ansiokkaasti isänmaata
-palvelleet.
-
-Viimeisinä kymmenenä vuotena oli Ranskassa alituisten valtiollisten
-mullistuksien vallitessa niin vähän totuttu näkemään lakien ja
-laillisten muotojen kunnioittamista, ettei montakaan loukannut se
-väkivalta, jota ilmeisesti oli käytetty lakiasäätävää kokousta
-vastaan. Tieto Direktorion kukistumisesta tyydytti kaikkia,
-ja riemulla tervehdittiin Bonapartea Sieyès'in ja Dueos'n
-hallituskumppanina. Lyhyt oli kuitenkin aika, jolloin näitä kolmea
-miestä pidettiin tasa-arvoisina. Sieyès ja Ducos olivat olleet
-vihatun Direktorion jäseninä, ja koko se tyytyväisyys, jonka sen
-kukistuminen synnytti, lisäsi vain kansan suosiota voitokasta
-kenraalia kohtaan, jonka tunnettuun tarmoon ja hallintokykyyn kansa
-ehdottomasti luotti. "Tuskin lienee mikään laillinen hallitsija",
-kirjoitti näinä päivinä eräs diplomaatti Parisista, "koskaan tavannut
-kansaansa yhtä myöntyväisenä ja mukautuvana kuin Bonaparte, ja
-anteeksiantamatonta olisi, jollei tämä kunnon kenraali käyttäisi
-tätä rakentaaksensa paremman hallituksen paremmalle perustukselle."
--- "Kaikki edelliset vallankumoukset", kertoi Preussin lähettiläs
-kuninkaalleen, "ovat herättäneet epäluuloa ja pelkoa. Tämä
-sitävastoin on, itse olen tullut siitä vakuutetuksi, herättänyt mitä
-valoisimpia toiveita." Oli käynyt kuten Bonaparte itse oli sanonut;
-kansan suurin osa näki hänessä pelastajan, eikä valtiollisissa
-puolueissa ollut ainoatakaan, joka ei olisi tavalla tai toisella
-häneen luottanut.
-
-Uusi valtiomuoto, jonka lakiasäätävät komiteat Bonaparten ollessa
-esimiehenä olivat rakentaneet Sieyès'in varsin teoreettisen
-luonnoksen pohjalle, julkaistiin joulukuun 24 p:nä 1799. Sen mukaan
-hallitus annettiin kymmeneksi vuodeksi valitulle ensimäiselle
-konsulille, jonka rinnalla oli kaksi neuvonantaja-konsulia. Tälle
-toimivalle vallalle, johon kuului myös valtioneuvosto, jonka jäsenet
-ensimäinen konsuli valitsi, oli asetettu vastapainoksi lakiasäätävä
-valta: 100 jäseninen tribunaatti ja 300 jäseninen lainsäätäjäkunta.
-Kumpaisenkin jäsenet valitsi senaatti, jonka 80 jäsentä valitsi
-osaksi ensimäinen konsuli, osaksi senaatti itse. Senaatilla,
-joka myöskin nimitti tuomarit eri tuomioistuimiin, oli yleensä
-tehtävänä valvoa valtiomuodon noudattamista. Yksin hallituksella
-oli oikeus ehdottaa lakeja: se tehtiin tribunaatissa, joka niistä
-keskusteltuansa päätti, tuliko sen valitsemain jäsenten puhua
-lainsäätäjäkunnassa lakiehdotusta vastaan vaiko sen puolesta. Siellä
-ei enään laista keskusteltu, vaan se hyväksyttiin tai hyljättiin
-yksinkertaisella äänestyksellä, sitten kun tribuunit olivat puhuneet.
-
-Ensimäiseksi konsuliksi valittiin Bonaparte; muiksi kahdeksi
-konsuliksi tulivat. _Cambacérès ja Lebrun_, edellinen taitava
-juristi, jälkimäinen etevä finanssimies.
-
-Koko valta oli todellisuudessa ensimäisen konsulin kädessä, mutta
-niin suuri oli lujan hallituksen kaipuu ja niin luja oli luottamus
-Bonaparteen, että uusi valtiomuoto Ranskan kansan siitä äänestäessä
-helmikuun 7 p:nä 1800 sai puolelleen yli 3,000,000 ääntä ja
-ainoastaan 1,500 äänesti sitä vastaan.
-
-Saattaa tuntea enemmän tai vähemmän myötätuntoa niitä keinoja
-kohtaan, joita Bonaparte edistyäksensä käytti sekä kotimaassaan
-Korsikassa että Ranskan maaperällä. Itsekukin mielensä mukaan
-ihailkoon tai tuomitkoon sitä nuorteutta, jolla hän vallankumouksen
-aikana pysyi veden pinnalla ja sitä sissimäistä näppäryyttä, jolla
-hän sittemmin osasi käyttää jokaista tapahtumaa edukseen. Mutta
-yksikään ei saata kieltää, että hänen ihmeteltävä kykynsä, joka
-on ainoa laatuaan, hänen nerokkaisuutensa täysin oikeutti hänen
-itsetuntonsa, hänen järkähtämättömän uskonsa, että hän oli oikea
-mies, ja onhan semmoinen varmuus, mikäli historian todistus voi antaa
-selkoa, aina neroon kuuluva. Ei saa unohtaa, että jo lapsuudessa,
-jolloin ei voi olla puhetta mistään tietoisesta järkeilystä, hänen
-pyrkimisensä ensimäiselle sijalle esiintyy aivan vaistomaisesti;
-hänen kunnianhimonsa on veressä, se on kuin ilma, jota hän hengittää;
-ja jos häntä saa sanoa valtaan syntyneeksi ja kohtalon kutsumaksi,
-niin eihän käy ihmetteleminen, että valtaan pääsemisen keinot, joihin
-samoinkuin kaikkeen inhimilliseen olevat olot vaikuttavat, saivat
-leimansa siitä maaperästä, jossa ne kasvoivat ja niistä ajoista,
-joista ne olivat peräisin.
-
-Mutta historian tuomioistuin muutoin ei arvostelekaan yksistään
-tapaa, millä valtaan on päästy, vaan ennen kaikkea tapaa, millä
-valtaa käytetään.
-
-Bonaparten ollessa hallituksen päämiehen asemassa, ensin
-väliaikaisessa konsulaatissa, sitten ensimäisenä konsulina,
-alkaa nyt se suunnaton työ, jota ränstyneen Ranskan huoneen
-uudestaan rakentaminen kysyi. Sillä maan aineellinen kurjuus oli
-yksinomaan seuraus vallankumouksen aiheuttamasta hämmingistä ja
-kaikkien perittyjen laitosten ja totuttujen hallinnollisten olojen
-hajoamisesta. Mitä hän tässä kelvollisuuteen ja työvoimaan nähden
-sai aikaan, saavuttaa miltei yliluonnollisuuden rajan. Samoinkuin
-hän 1797 parissa kuukaudessa loi italialaisen armeijan, niin hän
-muutamissa vuosissa loi uuden Ranskan. "Olemme saaneet herran", sanoi
-Sieyés Talleyrand'ille valtiokaappauksen jälkeisenä päivänä, "hän
-pystyy kaikkeen, hän näkee kaikki, hän on kaikessa perillä."
-
-Bonaparten ensimäinen suuri taito oli kelvollisten miesten
-löytäminen. Ministerinsä hän valitsi yksinomaan pitämällä silmällä
-heidän kelvollisuuttaan ja kuntoaan, huolimatta heidän poliittisesta
-entisyydestään. "Me käymme uutta aikaa kohti", sanoi hän, "ja meidän
-täytyy unohtaa se huono, mikä on ollut vanhassa ajassa, ja muistaa
-vain mitä siinä oli hyvää." Siten tuli rajusta vallankumouksellisesta
-Fouché'sta poliisiministeri; entisestä Autun'in piispasta,
-irstailevasta mutta kyvykkäästä Talleyrand'ista ulkoasiainministeri;
-Berthier'stä tuli sotaministeri, mutta hänen täytyi pian luovuttaa
-sijansa rehelliselle Carnot'lle, joka palasi kotiin tarjotakseen
-palveluksensa isänmaalle. "Ketkä vallankumoukselliset", sanoi
-Bonaparte, "katselisivatkaan epäluulolla asiain uutta järjestystä,
-kun Fouché on poliisiministeri; jokainen aatelinen kaiketi uskoo
-voivansa viihtyä Autun'in piispan turvissa. Minä avaan laajan tilan
-kaikille." Ja niin mieluisasti tunnustettiin Bonaparten etevämmyys,
-että erittäin taitava finanssimies Gaudin heti brumaire'in 19 p:nä,
-ennenkuin valtiokaappaus vielä oli suoritettukaan, lupasi ottaa
-haltuunsa valtiovarain salkun, kun Bonaparte tulee hallituksen
-johtoon. Ei ollut vielä kulunut puoltakaan vuotta siitä, kun hän
-oli siitä kieltäytynyt sanoen: "Missä ei ole mitään finansseja eikä
-toiveita saada uusia, siellä ei tarvita finanssiministeriä."
-
-Valtioneuvostossa, jonka kokoonpanon ensimäinen konsuli itse määräsi,
-hän tahtoi saada kuvastumaan maan kaikki henkiset voimat. Hän valitsi
-siis sinne kaikki, joiden nimet olivat joutuneet hänen korviinsa
-kelvollisina miehinä, mitä kantaa ja mielipidettä ne olivatkin;
-konservatiiveja miehiä valtakunnan hallintovirastoista; uudempia
-aatteita edustavia oikeusoppineita ja kansatalouden tuntijoita
-sekä lämminverisiä edistysmielisiä, jotka olivat kehittyneet
-vallankumouksen äkkiä kypsyttävässä koulussa; mutta korkealla
-kaikkien heidän yläpuolella hän seisoi itse. "En pyydä neuvoja,
-vaan selityksiä ja tiedonantoja; niitä minä kaikkialta etsin...
-minä en salli nimien itseäni häikäisevän... pulmallisinta ei ole
-miesten valikoiminen; ei, vaikeinta on käyttää parhaimmalla tavalla
-valittujen miesten lahjakkaisuutta ja kykyä."
-
-Nämä lausunnot suuressa määrässä kuvaavat Bonapartea. Hän ei pyydä
-neuvoja, vaan selitystä, mutta sitä hän kaikkialta etsii. "Hän
-tutkii jokaisen kysymyksen erikseen, hienoimmalla ja tarkimmalla
-lajittamisella eroittaen sen eri ainekset ja aina neuvotellen
-noiden kahden suuren auktoriteetin, ajan ja kokemuksen kanssa. Hän
-hankkii itselleen selkoa muinaisuuden, Ludvig XIV:nnen, Fredrik
-Suuren lainsäädännöstä. Kun ensimäiselle konsulille esitettiin
-lakiehdotus tai asetus, hän vain harvoin laiminlöi kysyä: Onko
-tämä lakiehdotus täydellinen? Onko otettu lukuun kaikki tapaukset?
-Miksi ette ole ajatelleet tätä kohtaa? Onko välttämätöntä sanoa
-tätä? Onko tuo oikeudellista? Onko se hyödyllistä? Kuinka oli
-muinoin Roomassa, Ranskassa? Kuinka on nyt? Miten on muissa maissa?
-Hänelle erikoinen ei ollut ainoastaan hänen läpitunkeva, kaikkeen
-ulottuva intelligenssinsä, vaan myös nuorteva, voimallinen ja
-kestävä huomaavaisuutensa. Hänellä on ollut 18 tunnin yhtämittaisen
-työn alaisena samat tai erilaatuiset tehtävät. En ole koskaan
-nähnyt häntä henkisesti uupuneena, en ole koskaan nähnyt häneltä
-puuttuvan henkistä joustavuutta, ei rajuimmassa ponnistuksessa eikä
-vihassakaan." -- "Usein minut kutsuttiin ensimäisen konsulin luo,
-joka ei koskaan laiminlyönyt neuvottelua niiden valtioneuvosten
-kanssa, joille hän oli uskonut toisen tai toisen hallinnollisen
-kysymyksen tutkimisen. Hän syventyi siinä pienimpiinkin
-yksityiskohtiin, mutta silti lopputulos, kokonaisuus ja keinot eivät
-koskaan huomiosta kadonneet." -- "Kaikkea, kuten esim. vähäpätöistä
-lakia koskeva mittoja ja painoa, aina tärkeään lakiin tuomioistuinten
-järjestyksestä, on Bonaparte käsitellyt ja varsin usein valaissutkin.
-Työssä uupumattomana hän oli suurella täsmällisyydellä ja halulla
-läsnä kaikissa valtioneuvoston istunnoissa, joiden hän salli kestää
-5-6 tuntia yhtä mittaa, ja jokainen asia sai leimansa hänen taitonsa
-etevämmyydestä, ennenkuin hän leimasi sen asemansa auktoriteetilla.
-Hän sai valtioneuvostossa keskustelut käymään vireästi ja vapaasti,
-niin ettei niitä painostaneet ne vaikeudet, joita ilmaantuu
-puhujalavalta keskusteltaessa." -- "10-12 tuntia päivässä Bonaparte
-teki työtä, milloin hallintoneuvostossa, milloin valtioneuvostossa,
-jossa kaikki ne uudet asetukset, joiden tuli täydentää niin kauvan
-puutteellisena ollut lainsäädäntö, käsiteltiin hänen läsnäollessaan.
-Hän pyysi ministereiltä tietoja pienimmistäkin yksityisseikoista ja
-kääntyi usein alhaisempien virkamiesten puoleen, jollei ministeri
-osannut antaa täysin tyydyttäviä selityksiä. Usein kyllä sattui, että
-ministerit palasivat valtioneuvostosta kuolemakseen väsyneinä noiden
-pitkien kyselyjen ja tutkimusten jälkeen, jotavastoin Bonaparte,
-joka sitä tuskin huomasi, puhui päivän työstään virkistyksenä,
-joka tuskin oli tuottanut hänelle riittävää sielunvoimisteluakaan.
-Kotiin tullessa sattui usein, että ministerit pöydältään löysivät
-kymmenkunta kirjettä; niihin hän pyysi heti vastausta, ja sen
-laatimiseen koko yö tuskin riitti."
-
-Tammikuussa 1800, jolloin aineksia oli ylenmäärin kasaantunut,
-hän itse käytti yöt jatkoksi ja pyysi, että sota-, sisä- ja
-poliisiasiat lähetetään hänelle klo 10 illalla. Usein hän johti
-keskusteluja näissä osastoissa klo 10:stä illalla klo 5:een aamulla.
-Neuvostonjäsenet nääntyivät väsymyksestä ja nukkuivat tuoleilleen,
-mutta Bonaparte itse, reippaana ja joustavana kuten aina, pudisti
-heitä: "Ylös, kansalaisministerit! Ylös! kello on vasta kaksi; meidän
-täytyy jotakin tehdä Ranskan kansan meille maksamista rahoista."
-
-Jos koskaan hallituksen esimies maan ensimäisenä uupumattomimpana
-työmiehenä on valaissut tiensä seurattavalla ihanteella, niin kyllä
-semmoinen oli Napoleon Bonaparte. Mitkään mieskohtaiset halut eivät
-häntä häirinneet, eivät mitkään himot varastaneet häneltä tarmoa. Hän
-eli ainoastaan työssä, rikastuttaakseen sitä maata ja sitä suuresti
-lahjakasta kansaa, joka, sen hän tiesi, saattoi tulla verrattomaksi
-työkaluksi hänen kädessään.
-
-Toinen tärkeä lakiehdotus toisensa jälkeen esitettiin siten
-ensimäisen konsulin, valtioneuvoston ja monien, toisen tai
-toisen kysymyksen tutkimista varten asetettujen ylijohtokuntien
-yhteistyön tuloksena. Bonaparte oli heti lopettanut turmiolliset
-pakkolainaukset ja lakkauttanut emigranteilta vaaditut epämieluiset
-takeet. Joulukuun 25 p:nä emigranttilistat lopetettiin laillisella
-toimenpiteellä. Ranskan kansalaiset saivat taas vapaasti lähteä
-ulkomaille. Jotensakin vastenmielisesti hän suostui noin 100:n
-äärimäisen vallankumouksellisen lähettämiseen siirtoloihin; ne olivat
-enimmäkseen entisiä jakobineja, niiden joukossa kenraali Jourdan.
-Vähän sen jälkeen hän kuitenkin tämän määräyksen peruutti ja asetti
-heidät poliisin valvonnan alle. Maasta karkoitetut papit saivat
-palata, ja vuoden viimeisenä päivänä haudattiin ensimäisen konsulin
-käskystä paavi Pius VI, joka oli kuollut asuessaan Valence'issa,
-johon hänet oli viety Roomasta suurella juhlallisuudella, ja
-ensi kerran vallankumouksen alusta saakka voitiin turvallisesti
-käydä kirkollisissa toimituksissa. Epätoivoiset rahalliset seikat
-vähitellen saatiin korjatuiksi monilla järkevillä säännöksillä;
-vero- ja tullilaitos järjestettiin, ja niiden takavarikkoon otettujen
-maatilain arvo, jotka vielä olivat jääneet hallituksen haltuun,
-saatiin suuresti kohoamaan. Valtiovelkakonttorin perustaminen
-vahvisti julkisen luoton, ja tammikuun 18 p:nä perustettiin Ranskan
-pankki teollisuuden ja kaupan tukemiseksi. Seuraavina kahtena
-kuukautena julkaistiin laki tuomioistuinten järjestyksestä ja
-suuri hallintolaki; vallankumouksen aikana päätetty maan jakaminen
-departementteihin pysytettiin; nämä jaettiin arrondissementteihin ja
-kuntiin. Ne virkamiehet -- prefektit, aliprefektit ja maire'it --
-jotka olivat näissä hallintopiireissä esimiehillä, oli siihen saakka
-valittu, mutta nyt nimittäminen jätettiin hallituksen päämiehelle, ja
-siten langat maan kaikista osista kokoontuivat ensimäisen konsulin
-käteen Parisissa. Näidenkin miesten nimittämisessä Bonaparte
-menetteli suurimmalla puolueettomuudella, katsomatta miesten
-valtiolliseen väriin tai entisyyteen.
-
-Merkillisin ja perinpohjaisin Bonaparten uudistustöistä oli
-epäilemättä kuitenkin suuri lakikokoelma, Code Napoleon,
-jota sittemmin vähitellen julkaistujen rangaistus-, rikos-,
-oikeudenkäynti- ja kauppakaarien ohessa vielä käytetään Ranskassa.
-Kun vanha kuningaskunta oli hajoitettu säätyihin ja yhdyskuntiin
-eri etuoikeuksineen ja tullirajoilla erotettuihin maakuntiin, oli
-niissä myöskin kokonaan erilainen lainkäyttö. Toisissa maakunnissa
-noudatettiin "kirjoitettua oikeutta", s.o. roomalaista oikeutta,
-toisissa nautinto-oikeutta. Jo ennen vallankumousta alettiin tehdä
-tässä kohden muutoksen luonnoksia; sekä lakiasäätävä kokous että
-Konventti ja Direktorio olivat luvanneet laatia yhteisen lain, joka
-uuden departementtijaon, kaikkien etuoikeuksien lakkauttamisen
-sekä sen periaatteen ohella, että sama oikeus on oleva kaikilla,
-oli laskeva perustuksen uudelle Ranskalle. Tämä kivi oli kuitenkin
-ollut liian raskas niiden nostettavaksi; mutta tässäkin Bonaparte
-muutamissa kuukausissa rautaisella tahdollaan sai toteutetuksi
-sen, mihin muut eivät kyenneet vuosikausissa. Enemmän kuin puolet
-lainsäädäntökomitean istunnoista johti Bonaparte itse. Hänen terävä
-katseensa, hänen musertava kritiikkinsä ja ankara logiikkinsa
-osoittautuivat tässäkin päteviksi hänen käytännöllisen älynsä
-rinnalla, ja monissa lakipykälissä on vielä huomattavissa hänen
-suoranainen vaikutuksensa. Toteuttaessaan koko vallankumousaatteelle
-alkuperäistä tasa-arvon periaatetta Bonapartea ei epäillyttänyt
-säilyttää vanhasta sitä, mitä hän piti järkevänä ja hyödyllisenä.
-Tässä kuten kaikkialla hänen suuressa uutisrakennuksessaan pitää
-paikkansa hänen sanansa eräälle työapulaiselleen: "En pelkää
-esimerkkien ja esikuvani etsimistä menneiltä ajoilta; samalla kun
-säilytän vallankumouksen luoman uuden ja hyvän, en luovu niistä
-hyvistä laitoksista, jotka se on turhanpäiten hävittänyt."
-
-Tämä rauhan kansalaistyö ei kuitenkaan yksistään vienyt Bonaparten
-aikaa. Sotilasalallakin oli monenmoista suoritettavaa; Vendée oli
-vielä kapinassa, ja sodan ulkonaisia vihollisia vastaan -- joka
-vasta syyskuun viime päivinä oli saanut Ranskalle vähän suotuisamman
-käänteen -- oli ainoastaan väliaikaisesti katkaissut Venäjän
-kateus Itävaltaa kohtaan ja näiden valtain eripuraisuus. Myöskin
-yhdistettyjen englantilais-venäläisten sotajoukkojen onnistumaton
-maallenousu Hollannin rannikolle oli saanut tsaarin tyytymättömäksi;
-hän peräytti joukkonsa pois ja erosi liittokunnasta. Sen sotavoiman,
-joka siten tuli vapaaksi Hollannissa, päätti Bonaparte käyttää
-Vendée'n kapinan täydelliseen kukistamiseen. Kun sikäläinen levoton
-väestö näki, että hänen kehoituksensa takana aseista luopumiseen
--- jolloin täydellinen amnestia luvattiin -- oli 30,000 miestä
-sotaväkeä, kadotti suurin osa kaiken toivon; ainoastaan paria
-aseellista koplaa vastaan täytyi käyttää väkivoimaa, ja helmikuussa
-1800 oli sisällinen rauha turvattu koko maassa, ensi kerran pitkistä
-ajoista.
-
-Ulkonaista rauhaa Bonaparten ei onnistunut hankkia kansalleen,
-jolla kymmenen vuoden uuvuttavien taistelujen jälkeen ei ollut
-rakkaampaa toivoa kuin juuri rauha. Mutta rauha tiesi Ranskalle ja
-sen uudelle herralle kunniakasta rauhaa; ei yhtäkään niistä maista,
-jotka niin suunnattomilla voimanponnistuksilla oli valloitettu
-vallankumouksen riehuessa, joihin sen aatteet olivat levinneet
-ja joissa sen perusaatteet osaksi olivat päässeet käytäntöön, ei
-yhtäkään niistä maista voitu edes ajatella takaisin annettavaksi.
-Mutta cisalpinisen tasavallan ja Piemont'in olivat itävaltalaiset
-miehittäneet, ja Ranskan hallussa oli Italiassa ainoastaan Genuan
-ympäristö, jota Masséna vielä puolusti. -- Oli varsin varmaa, ettei
-voinut odottaakaan näitä valloituksia rauhan tiellä luovutettavan
-takaisin; ne olivat siis takaisin valloitettavat, ja rauha oli siten
-toistaiseksi mahdoton. Englannille joulukuussa 1797 ilmoitettuun
-toivomukseen saada lopetetuksi tuo hävittävä sota Ranskan hallitus
-sai vastauksen, ettei rauhasta voinut tulla kysymystäkään ennenkuin
-Bourbon'ien huone oli uudestaan asetettu valtaistuimelle ja Ranska
-palannut ennen vallankumousta olleisiin rajoihinsa.
-
-Bonaparte oli ennakolta varma saavansa sellaisen vastauksen ja
-hän oli jo tammikuussa 1800 käskenyt sotaministerinsä Berthier'n
-täydellisessä salaisuudessa varustaa 50-60,000 miehisen
-reserviarmeijan. Pöyhkeilevin sanoin antoi hän -- pettääksensä
-viholliset -- levittää semmoisen huhun, että hän kokosi melkoista
-voimaa Dijon'iin. Sillä hän tahtoi uskotella kaikille, että hän
-aikoi avustaa Genuaa, johon _Melas_ oli sulkenut Massénan. Huhtikuun
-kuluessa koottiin Dijon'in 7-8,000 rekryyttiä, invaliidia ja aikansa
-palvellutta sotamiestä. Englannin ja Saksan pilalehdet julkaisivat
-pilakuvia Bonapartesta ja tästä naurettavasta reservijoukosta, jonka
-kaikista selvimmin sanottiin todistavan Ranskan uupumista. Sitä
-Bonaparte juuri halusikin, ja antaaksensa Dijon'in armeijalle lisätyn
-merkityksen Euroopan silmissä, hän itse omassa persoonassaan toimitti
-sen tarkastuksen toukokuun 6 p:nä.
-
-Mutta sillä välin oli todellinen reserviarmeija, joka oli
-hiljaisuudessa eri tahoilta haalittu, kokoontunut Geneve-järven
-pohjoiselle rannalle ja Rhône-laakson itäpuolelle. Bonaparten
-suunnitelma oli, että hän itse, Moreau'n vetäessä väkikarttua
-Itävallan Rein-armeijan kanssa ja Massénan pitäessä hallussaan
-Genuaa, kulkee Alppien yli, syöksyy selkäpuolelta vihollisen
-kimppuun, joka tämmöistä ei aavistakaan, ja valloittaa Lombardian
-takaisin yhdellä iskulla.
-
-Yöllä toukokuun 8 ja 9 p:äin välillä Bonaparte saapui armeijaan
-ja kuten ainakin omin silmin otti varman selon, että kaikki oli
-järjestyksessä edessä olevaa rohkeaa yritystä varten.
-
-Kenraali Lannes seisoi etujoukon kanssa Martigny'n luona Rhônen
-polvessa Geneve-järvestä lounaaseen. 14 p:nä Bonaparte käski hänen
-edetä Val d'Entremont'in kautta pientä St. Pierre'in kaupunkia kohti,
-ja siten alkoi kuuluisa kulku St. Bernhardin yli. Tie St. Pierre'iin
-oli toki tykistölle kulkukuntoinen, mutta tästä ylös huipulle ja
-St. Remy'hin Val du grand St. Bernhardiin, Italian puolelle, oli
-vain kuormajuhtien polku. St. Pierre'issä oli tykit nostettava
-laveteistaan ja ontoissa puunrungoissa vedettävä ylös polkua myöten.
-Suuri joukko tienrakentajia ja insinöörejä kulki edellä ja raivasi
-tietä tarmonsa takaa. Läheisten laaksojen talonpojat ottivat alussa
-tuhannesta frangista tykin haalatakseen St. Remy'hin, mutta siitä
-heille tuli semmoinen vaiva, että he kuljetettuaan 6-8 kappaletta
-kerrassaan kieltäytyivät, vaikka rahan ansaitsemisen halu kyllä oli
-suuri. Bonaparten, joka kernaasti olisi säästänyt miestensä voimia,
-täytyi panna soturit työhön, 100 miestä kutakin tykkiä varten,
-vaikka heillä oli omakin kontti kannettavanaan. Pitkin matkaa oli
-sijoitettu käsityöläisiä, seppiä, kirvesmiehiä, satulaseppiä,
-jotta silmänräpäyksessä saataisiin tarpeellista apua. Eteenpäin!
-Yhä eteenpäin! kaikui sotamiesten työlauluissa, ja jos hetkellinen
-uupumus voitti, oli aina joku upseeri, joka osasi kertoa eräästä
-_monsieur Hannibal'ista_, joka oli monta vuotta sitten kulkenut samaa
-tietä, vieläpä norsuilla. Eikö sitten ranskalaisten soturien pitäisi
-läpäisemän vähäpätöisellä tykistöllä? Eteenpäin, eteenpäin! kuului
-vastaus. Ja taas haalittiin ja vedettiin tykkejä pitkin jyrkkiä
-kuiluja, jään ja lumen yli jyrkkää alppipolkua ylös.
-
-Seitsemässä päivässä tuo loppumattoman pitkä, kaita kolonna -- 40,000
-miestä -- kiemurteli ylös tuon 10 1/2 penikulmaa St. Bernhardein ja
-alas laakson kautta toista puolta St. Remy'hin. Siellä tavattiin taas
-ajotie; lavetit koottiin jälleen, tykit asetettiin niihin ja Aostan
-yli kuljettiin nyt alaspäin Dora Baltea-virran laaksoa pitkin. Tällä
-matkalla saapuivat pääarmeijaan ne pienet osastot, joiden Bonaparte
-oli antanut kulkea pienen St. Bernhardin ja Simplon'in ylitse. Jo
-18 p:nä oli etujoukko törmännyt itävaltalaisiin joukkoihin; nämä
-kuitenkin pian lyötiin, mutta seuraavana päivänä saapui Lannes
-kalliolinnan Bardin luo, joka ahtaassa solassa kokonaan sulki tien.
-Raivaamatonta polkua joen toisella rannalla onnistui kuitenkin
-Lannesin viedä jalkaväestö valloittamattoman linnan ohi, mutta
-tykistö oli jätettävä. "Ellei muu auta", kirjoitti Bonaparte, joka
-20 p:nä itse kulki huipun yli [ei kuitenkaan tulisella ratsulla,
-kuten David'in taulu allegorisesti kuvaa, vaan sävyisän muulin
-selässä], "täytyy suuttia raskaat tykit ja jättää ne paikoilleen.
-Ensi taistelussa täytyy meidän ottaa itävaltalaisilta uudet." Marmont
-kuitenkin hoksasi peittää linnan alapuolelta kulkevan kylätien
-lannalla ja käski kietoa pyörät olkiin, ja siten sotamiehet parina
-yönä vetivät suurimman osan tykkejänsä linnan ohi, ennenkuin sitä
-sieltä huomattiin. 24 p:nä Lannes rynnäköllä valloitti Ivrean Dora
-Baltean laakson suussa. Kesäkuun 2 p:nä Bonaparte astui Milanoon.
-Tänne saapui apujoukko, jonka Moreau oli lähettänyt St. Gotthard'in
-ylitse lyötyään Rein-armeijan ja ahdistettuaan sen takaisin Ulmiin.
-Bonaparten voima oli nyt noin 60,000. Itse hän kulki alituisesti
-taistellen itävaltalaisia joukkoja vastaan 30,000:lla miehellä
-alas Piacenzaan ja ylitse Po'n oikealle rannalle. Melas, joka
-oli Piemontissa ja sieltä aikoi syöksyä Ranskaan, huomasi nyt
-paluumatkansa katkaistuksi.
-
-Bonapartelle oli ylen tärkeää saada sotaretki päätetyksi niin
-pian kuin mahdollista, sillä hänen läsnäolonsa Parisissa oli
-välttämättömän tarpeellinen, jotta hänen koko politiikkinsa, hänen
-jättiläistyönsä ei tulisi jo alussa kumotuksi. Jotta siis aikaa ei
-menisi hukkaan turhiin marsseihin peräytyvää vihollisia etsiessä,
-lähetti hän toisen osaston toisensa perästä sulkemaan siltä kaikki
-tiet, ja siten vetämällä verkon yhä tiukemmalle sen ympärille aikoi
-pakottaa sen joko taistelemaan tai antautumaan. Mutta siten Bonaparte
-poikkesi muutoin aina noudattamastaan strateegisesta periaatteesta:
-keskittää voimansa ja vaikuttaa yhtä haavaa mahdollisimman suurilla
-joukoilla. Vielä 13 p:nä hän luuli Melasin vetäytyvän takaisin Novin
-kautta Genuaan, jonka Masséna urhoollisen puolustuksen jälkeen
-oli jättänyt, ja ehkä pääsevän pakoon Englannin laivastoon. Tätä
-estääksensä hän illalla lähetti Desaix'n etelään Novin kautta ja
-heikonsi sillä vielä lisäksi viime hetkinä voimaansa.
-
-Tarkoilla matemaatisilla laskelmillaan oli Bonaparte jo neljä
-kuukautta sitten merkinnyt St. Guilianon, penikulman päässä
-Marengosta, siksi paikaksi, jossa taistelu oli suoritettava hänen
-ja Melasin kesken. Mutta jos hän, aivan vastoin tapaansa, yrittäisi
-murtautua heikontuneen ranskalaisen voiman lävitse Marengon luona,
-saattoi asia päättyä varsin huonosti. Ja juuri niin kävi. Heti
-lähetettiin Desaix'lle määräykset palata pikaisesti, ja Bonaparte
-itse kaartineen ja vähine reservijoukkoineen riensi Lannes'ia
-auttamaan. Mutta klo 1 aikaan eivät ranskalaiset enään jaksaneet
-pitää paikkaansa, vaan tungettiin heidät kaikkialla takaisin.
-Bonaparte istui ojan partaalla Alessandriaan johtavan tien varrella
-pitäen hevostaan suitsista: hän huimi tietä ratsupiiskallaan niin
-että pöly ja sora suitsi, luoteja putosi alas ja vieri pitkin
-tietä, mutta niistä hän ei välittänyt, hyräili vain yleisesti
-tunnettua säveltä ooperasta: "Vanki eli Merkillinen yhdennäköisyys."
-Hän ei voinut itseltään salata, että vähän oli toivoa taistelun
-voittamisesta, sillä Desaix ei ollut odotettavissa ennen klo
-4-5:ttä. Jos hän tänään saikin sormilleen varomattomuudestaan, kun
-oli hajoittanut siten voimansa, niin kyllä se runsaasti korvautuisi
-seuraavana tai seuraavina päivinä, kun hän oli väkensä koonnut. "Olin
-varsin omituisessa asemassa", sanoi Bonaparte itse, "ja uskalsin
-vähän voittaakseni paljon."
-
-Kunnon Desaix oli kuitenkin heti aamulla, kuullessaan kovaa tykkien
-pauketta pohjoisesta, tehnyt kokokäännöksen ja käskyä odottamatta
-hän viime tingassa saapui alas Marengon kentälle. "Minä vannon, että
-nyt saat selkääsi", olivat hänen ensimäiset sanansa päällikölleen.
-"Antaa selkään ja saada selkään, semmoinen onkin sodan meno", vastasi
-Bonaparte tyynesti ja pyysi häntä lausumaan mielipiteensä. Desaix
-loi silmäyksen taistelutantereeseen, katsoi kelloaan ja sanoi: "No,
-taistelu on menetetty! Mutta kello on vasta 3 ja meillä on vielä
-aikaa voittaa uusi." Kaikkialla peräytyminen keskeytettiin ja rivit
-järjestettiin uudestaan: ensimäinen esiin syöksyvä itävaltalainen
-kolonna otettiin vastaan rajulla tulella; se kerkesi laukaista vain
-yhden kerran, mutta se teki riittävän vaikutuksen: Desaix, tuo
-uskollinen auttaja, putosi kuolettavasti haavoitettuna ratsunsa
-selästä.
-
-Reservin saavuttua onni kokonaan kääntyi ranskalaisten eduksi. Nuoren
-kenraalin Kellermann'in loistava hyökkäys viskasi itävaltalaiset
-kerrassaan takaisin, ja seuraavana päivänä Melas allekirjoitti
-aselevon, jolla hän jätti koko maan Minciosta länteen Ranskalle.
-Heinäkuun alussa Bonaparte jo oli taas Parisissa, jossa hänen
-"ystävänsä" Talleyrand, Sieyés j.m. jo neuvottelivat kuka asetetaan
-hänen paikalleen ensimäiseksi konsuliksi, jos onni ei olisi hänelle
-Italiassa myötäinen. Sen mahdollisuuden, että yksi sotaretki,
-ehkäpä vain yksi onnistumaton taistelu saattaisi järkähyttää hänen
-asemansa, hän tahtoi mahdollisimman pian poistaa, mutta ensin oli
-kuitenkin rauha, kunniakas rauha saatava solmituksi. Rauhanvälittelyt
-hidastuivat kuitenkin; keisari tahtoi suostua vain erikoisrauhaan
--- jommoista Englanti äsken myöntäessään apurahoja oli velvoittanut
-hänen olemaan tekemättä -- vaatien muutamia myönnytyksiä Italiassa.
-Bonaparte, joka halusi tehdä näistä lopun, epuutti marraskuun lopussa
-1800 useampaan kertaan uudistetun aselevon. Kenraali Moreau seisoi
-väkineen München'in pohjoispuolella Isar'in varrella, ja siellä häntä
-vastaan hyökkäsivät itävaltalaiset, varomattomasti luopuen omasta
-suojellusta, vahvasta asemastaan. Seurauksena oli heille tappio
-joulukuun 3 p:nä 1800 Hohenlinden'in luona; tie Wien'iin oli vapaa,
-ja Moreau ajoi vihollista takaa itse Itävaltaan, Steyer'iin saakka,
-jossa suostuttiin aselepoon joulukuun 25 p:nä. Samaan aikaan kenraali
-_Macdonald_ ryhtyi sankarilliseen kulkuun Splügen'in yli myrskyjen ja
-vyöryvien lumikinosten läpi, jatkaen sitten matkaa pitkin Adige'a,
-ja itse Italiassa kenraali Brune samosi Mincion yli itään ja löi
-itävaltalaiset takaisin kauvas Adige'n toiselle puolelle. Nyt keisari
-ei enään kyennyt pitämään puoltaan ja allekirjoitti helmikuun 9 p:nä
-1801 Luneville'issä rauhanehdot, joiden mukaan Ranska sai Toscanan,
-jota paitsi Campo Formion rauhanehdot muutoin vahvistettiin.
-Cisalpinen, Ligurian, Helvetian ja Batavian tasavallat tunnustettiin.
-Rein tuli Ranskan itäiseksi rajaksi, ja niille Saksan ruhtinaille,
-jotka siten menettivät maitansa Rein-joen vasemmalla rannalla,
-oli hankittava korvaus Saksasta. Tämä oli suoritettava Bonaparten
-valvonnan alla, joten hän siten ulotutti valtansa Rein'in toiselle
-puolelle ja samalla myös sai oikeuden sekaantua Saksan sisällisiin
-asioihin.
-
-Nyt olivat jälellä Ranskan vihollisina ainoastaan Englanti ja
-Neapeli. Bonaparte osasi ovelasti käyttää suhdettaan vähäpätöiseen
-Neapeliin saattaakseen eristämispolitiikkinsa mahtavaa Englantia
-vastaan täydelliseksi. Florens'in rauhanteossa 1801 hän tyytyi
-siihen, että kuningas Ferdinand IV vei sotajoukkonsa pois
-Kirkkovaltiosta ja sitoutui sulkemaan satamansa Englannilta. Tämä
-myöntyväisyys Bonaparten puolelta oli osana hänen pyrkimyksessään
-voittaa Venäjän suosiota, joka toisessa liittokunnassa oli
-erityisesti pitänyt Neapelin Bourbonien puolta. Hän oli edellisenä
-vuonna suurella menestyksellä käyttänyt hyväkseen oikullisen
-tsaari Paavalin kateutta Itävaltaa kohtaan ja hänen suuttumustaan
-onnistumattoman englantilais-venäläisen maallenousun johdosta
-Hollantiin syksyllä 1799. 7000 venäläistä sotamiestä, jotka siinä
-joutuivat vangiksi, hän lähetti uusilla vaatteilla varustettuina
-takaisin Venäjälle. Tsaarin viha Direktoriota vastaan muuttui
-nyt ihastukseksi sitä miestä kohtaan, joka oli sen kukistanut.
-Ja kun Bonaparte suvella 1800 luovutti hänelle Maltan, oli hän
-koskenut tsaarin sydämen hellimpiin kieliin. Paavali I oli näet
-maltalais-ritarien suurmestari, ja Maltan miehittäminen oli aikanaan
-sytyttänyt hänessä katkeran vihan Ranskaa vastaan. Bonaparte jätti
-älykkäästi mainitsematta, ettei ranskalainen miehistö voinut
-kauvankaan puolustautua englantilaista laivastoa vastaan, mutta
-hän oli tarjouksellaan saavuttanut tarkoituksensa, eripuraisuuden
-kylvämisen entisten liittolaisten keskuuteen. Kun La Valettan
-miehistö syyskuussa 1800 antautui englantilaisille, ja kun nämä eivät
-näyttäneet halullisilta ottamaan kuuleviin korviin suurmestarin
-vastalauseita, tuli ystävyydestä loppu; tsaari otti takavarikkoon
-kaikki englantilaiset laivat satamissaan ja muodosti Tanskan ja
-Ruotsin kanssa aseellisen puolueettomuuden liiton, josta, mitä
-Tanskaan tulee, oli seurauksena rauhan rikkominen Englannin kanssa
-ja taistelu sataman suussa huhtikuun 2 p:nä 1801. Ja samaan aikaan
-Englannin ainoa liittolainen Portugali pakoitettiin ranskalaisen
-sotajoukon avustamien espanjalaisten hyökkäyksellä sulkemaan
-satamansa Englannin laivoilta.
-
-Maaliskuussa 1801 Bonaparte hautoi suuria tuumia. Hänen
-Egyptin-aikaiset unelmansa ja haaveilunsa, jotka joutuivat niin
-ratkaisevaan haaksirikkoon St. Jean d'Acre'n edustalla, näkyivät
-hetkeksi taas virinneen eloon. Vielä piti Ranska Egyptin miehitettynä
-ja voi siis sieltä käsin avustaa suuremmoista suunnitelmaa, jonka
-tsaari oli sommitellut ja joka tarkoitti hyökkäystä Englannin
-alusmaihin Khiwan ja Herat'in kautta.
-
-Mutta huhtikuun alussa 1801 saapui Parisiin tieto, että Paavali I oli
-murhattu. Siten luhistuivat kaikki nuo suuret toiveet. Aseellinen
-puolueettomuus lakkautettiin ja Aleksanteri I asettui ystävälliselle
-kannalle Englantia kohtaan. Siellä oli kuitenkin rauhalle
-suosiollisempi mieliala päässyt voimaan William Pitt'in vetäydyttyä
-syrjään maaliskuussa 1801. Pitkäaikaiset häiriöt kaupankäynnissä,
-sisäiset rauhattomuudet ja pelko maallenousun yrityksen mahdollisesta
-aikaansaamisesta Ranskan puolelta vaikuttivat, että Englannissakin
-haluttiin lopettaa tuo hävittävä sota. Bonaparte, joka Egyptistä
-sai tiedon että Kleber oli murhattu ja joka ymmärsi, ettei Ranskan
-hallitusta Egyptissä enään voitu tämän murhan jälkeen pitää pystyssä,
-niinikään halusi rauhaa ennenkuin ranskalaisen sotajoukon oli pakko
-luopua tästä maasta. Rauhan alkeisehdot allekirjoitettiin Lontoossa
-lokakuun l p:nä 1801; kaikista valloittamistaan maista sai Englanti
-pitää ainoastaan Trinidad'in ja Ceylon'in, joista Espanjan ja
-Hollannin täytyi luopua.
-
-Vähän sen jälkeen kun rauhanehdot oli allekirjoitettu saapui
-Lontooseen tieto, että ranskalainen kenraali Menou oli luovuttanut
-Egyptin Englannille. Ranskan sotamiehet piti tuotaman kotiin
-englantilaisilla laivoilla. Kun Egypti oli luovutettu, saatiin
-entiset ystävälliset suhteet Turkin kanssa taas palautetuiksi, ja
-Ranskalla oli nyt rauha koko maailman kanssa.
-
-Ja myöskin sisäinen rauha onnistui Bonaparten hankkia Ranskan
-kansalle; vähän aikaa Marengon taistelun jälkeen hän ryhtyi
-välittelyihin paavin kanssa roomalais-katolisen kirkon uudestaan
-asettamisesta Ranskaan. Hän tiesi, että siitä tosin syntyy
-tyytymättömyyttä semminkin korkeammissa säädyissä, mutta
-kansa sisimmässä sydämessään oli lujasti kiintynyt vanhaan
-jumalanpalvelukseen. "Minä en voi saada samaa vaikutusvaltaa kansan
-omaantuntoon kuin tsaari ja sultaani", hän sanoi, "mutta eihän
-minun silti pidä kääntää omiatuntoja vastaani"; ja hän lausui
-vakaumuksenaan, että jumalanpalveluksen uudestaan asettaminen
-hankkii hänelle "kansan sydämen". Jo aikoja sitten oli hän selvillä
-paavin kanssa rakennetun rauhan ja ystävyyden valtiollisesta
-merkityksestä. "Katolisuudella", sanoi hän perästäpäin, "sain minä
-paavin puolelleni, ja siihen valtaan ja vaikutukseen nähden, mikä
-minulla Italiassa oli, en luullut mahdottomaksi saada hänet aikaa
-voittaen johdatetuksi mieleni mukaan. Minkä vaikutuksen silloin
-saisinkaan, minkä lujan tukikohdan muuta Euroopaa vastaan!" Kesäkuun
-15 p:nä 1801 allekirjoitettiin konkordaatti Parisissa. Kirkkovaltio
-annettiin takaisin paaville, ja valtio tunnusti hänet Ranskan kirkon
-päämieheksi. Kun kirkon maatiloja ei luovutettu, sitoutui valtio
-edelleenkin maksamaan hengellisen säädyn palkat. "Noita mainioita
-munkki-ilveilyjä!" sanoi Bonapartelle eräs vanha upseeri konkordaatin
-johdosta pidetystä juhlasta, "niistä puuttuu vain se miljoona
-ihmistä, joka on antanut itsensä teurastettavaksi, saadaksensa
-muserretuksi sen, mitä te taas autatte jaloilleen."
-
-Samaan aikaan kuin Bonaparte esitti konkordaatin lakiasäätävälle
-kokoukselle, jätti hän sille ehdotuksen laiksi julkisesta
-opetuksesta ja uudesta arvojärjestyksestä, kunnialegioonasta. Siitä
-syntyi kaikenlaista kiistaa, koska pelättiin, että siinä oli alku
-uudelle aatelistolle, ja tasavaltalaiset esittivät monenmoisia
-vastaväitteitä. Hän vastasi niihin: "Olen varma, ettei minulle voida
-osoittaa mitään tasavaltaa, ei muinaisuudessa eikä myöhemminkään,
-jossa ei olisi ollut sellaisia ansiomerkkejä. Niitä sanotaan
-rojuksi tai pilaksi; olkoon, mutta semmoisilla turhuuksilla ihmisiä
-johdetaan." Kuten Bonaparte jokaisessa tilaisuudessa teki kaikkensa
-todistaakseen valtansa yhteiskunnallista ja porvarillista luonnetta,
-niin hän nytkin määräsi, että sama ansiomerkki oli annettava sekä
-siviili- että sotilasansioista, ja nimitti uuden tähden ensimäiseksi
-suurkansleriksi oppineen luonnontutkijan _Lacépéde'n_. Antamalla
-saman merkin kaikille virka-asteille, kenraaleille niinkuin
-alhaisillekin, hän myös noudatti tasa-arvoisuuden periaatetta. Ilman
-muuta oli nyt kunniamerkki annettava todellisesti ansiokkaille
-katsomatta virka-arvoon tai säätyyn.
-
-Toinen lakiehdotus, opetusta koskeva, meni sitävastoin helposti
-läpi. Ja kuitenkin Bonaparte juuri tällä opetusjärjestelmällään
-sai valtansa nouseviin sukupolviin paljon vaikuttavammaksi
-kuin mikä hänellä oli oman aikansa kasvatteihin. "Kun nyt
-perustan opetuskunnan", sanoi hän valtioneuvostossa, "on minulla
-päätarkoituksena luoda siitä keino johtaa valtiollisia ja siveellisiä
-mielipiteitä". Järjestäessään opetustointa hän piti vähemmän silmällä
-tieteen kuin valtion etuja. "Ranskassa ei tule koskaan olemaan
-mitään valtiollista lujuutta, ellei jo lapsuudesta opita tietämään
-ollaanko tasavaltalaisia, rojalisteja, katolisia tai ateisteja."
-Koko koululaitos saa ankarasti sotilaallisen leiman; vapaasta
-persoonallisesta kehityksestä ei ollut puhettakaan Ranskan kouluissa;
-kaikki tähtäsi vain jokaisen persoonallisen omituisuuden poistamista,
-mekaanisen tasa-arvoisuuden asettamista individuaalisen erityisyyden
-sijaan.
-
-Siinä katkismuksessa, jonka Bonaparte joku vuosi myöhemmin
-toimitutti kouluissa käytettäväksi ja joka vuosi vuodelta päntättiin
-tuhansien ja taas tuhansien ranskalaisten lapsien päähän, oli
-sen osaston jälkeen, jossa puhutaan velvollisuuksista Jumalaa ja
-kirkkoa kohtaan, seuraava pykälä: "Velvollisuutemme vaatii meiltä
-rakkautta, kunnioitusta, kuuliaisuutta ja uskollisuutta keisariamme
-Napoleonia kohtaan, sotapalvelusta ja säädettyjen verojen maksamista
-keisarikunnan ja valtaistuimen varjelemiseksi ja puolustukseksi...
-Sillä hänet on Jumala... tehnyt hallitsijaksemme, kaikki-valtansa
-välikappaleeksi, kuvaksensa maan päällä; hänet on hän nostanut
-vaikeissa oloissa julkisen jumalanpalveluksen uudestaan asettajaksi
-ja esi-isiemme pyhän uskonnon suojelijaksi."
-
-Se ehdoton kuuliaisuus ja alamaisuus, johon Bonaparte
-opetuskoneistollaan tahtoi kasvattaa ranskalaiset, näytti hänestä
-sitä välttämättömämmältä, kun oleva aika siinä kohden ei likimainkaan
-vastannut hänen vaatimuksiansa. Hänen pyrkimyksensä itse johtamaan
-kaikkia ja kokoamaan kaikki langat omaan käteensä nosti monta
-levotonta päätä ankaraan puolustukseen; se ilmeni senaatissa ja
-tribunaatissa, lainsäätäjäkunnassa sekä näiden ulkopuolellakin.
-Bonaparten luja, mahtipontinen hallitus oli sekä jakobinien,
-terroristien että rojalistien silmätikkuna, sillä väestö hengitti
-päivä päivältä vapaammin hänen varman johtonsa alaisena, ja
-tunto, että hän täydellisesti oli toteuttanut kaikki toiveet,
-jotka häneen oli isänmaan pelastajana pantu, laski yhä lujemman
-perustan hänen asemalleen. Hänen vihollisistaan olivat rojalistit
-vaarallisimmat; he olivat eläneet siinä uskossa, että Bonaparte
-vain raivaa tien Bourbon'eille, joihin he vielä olivat kiintyneinä
-melkein uskonnollisella kiihkolla. Kuinka vähän he olivat oppineet
-vallankumouksesta ja sen mullistuksista, nähdään kirjeestä, jonka
-kruununtavottelija, Provence'in kreivi Ludvig, Ludvig XVI:n veli,
-kesällä 1800 kirjoitti ensimmäiselle konsulille:
-
-'Herra kenraali! Olette jo varmaankin aikoja sitten ollut vakuutettu
-saavuttaneenne minun kunnioitukseni.
-
-Jos epäilisitte kiitollisuuttani, niin osoittakaa sitten itse
-mihin asemaan tahdotte asettua; määrätkää itse ystävienne kohtalo.
-Olen ranskalainen periaatteiltani; sitä lempeyttä, joka on minussa
-myötäsyntyinen, on järki käskevä minun osoittaa entistä suuremmassa
-määrässä.
-
-Lodin, Castiglione'n ja Arcole'n voittaja, Italian valloittaja ei voi
-pitää haihtuvaa mainetta korkeampana kuin todellista kunnioitusta.
-
-Te kuitenkin hukkaatte kallista aikaa: me voimme turvata Ranskan
-rauhan. Sanon me, sillä tämän tarkoitusperän saavuttamiseksi minä
-tarvitsen kenraali Bonapartea, eikä hän voi saada mitään aikaan ilman
-minua.
-
-Herra kenraali! Euroopan silmät katsovat teihin, kunnia odottaa
-teitä, ja minä halajan antaa kansalleni rauhan.
-
-Ludvig.'
-
-Bonaparte oli ennen jättänyt vastaamatta tämmöiset kirjeet. Nyt
-hän kuitenkin tahtoi tehdä lopun kaikista toiveista tässä kohden.
-Hänen vastauksensa on päivätty Parisissa fructidor'in 20 p. v. VIII
-(syyskuun 17 p. 1800):
-
-'Herrani! Olen saanut kirjeenne. Kiitän niistä miellyttävistä
-asioista, joita sanotte minulle. Älkää kuitenkaan halutko palata
-Ranskaan. Tie sinne kulkisi 500,000 ruumiin ylitse. Teidän täytyy
-uhrata yksityiset etunne Ranskan levolle ja onnelle. Historia on
-antava siitä teille tunnustuksensa. -- Sukunne onnettomuus tosin
-koskee minuun ja olen ilolla koettava mikäli voin tehdä syrjäisen
-asemanne mahdollisimman helpoksi ja mieluisaksi.
-
-Bonaparte.'
-
-Kun rojalistit huomasivat, ettei kruununtavoittelijan eivätkä hänen
-asiamiestensä lupaukset ja tarjoukset vaikuttaneet mitään, ryhtyivät
-he rikokseen. 1800 vuoden syksystä alkaen tehtiin sarja salaliittoja
-hänen henkeänsä vastaan. Jakobineille kuitenkin lankesi kunnia
-käydä etupäässä. Lokakuussa päättivät muutamat taiteilijat ja pari
-vallankumouksen aikaista politikkoa, joista toinen oli korsikalainen
-Arena, yksi saaren "kunnianhimoisia nuoria", murhata Bonaparten
-ooperassa, mutta aikomus tuli ilmi ennenkuin se oli kypsynyt.
-Seuraavan salaliiton saivat rojalistit aikaan vanhan chouanipäällikön
-George Cadoudal'in johdolla; jouluaattona 1800, kun ensimäinen
-konsuli lähti ooperaan kuulemaan Haydn'in "Luomisen" esitystä,
-räjähti Saint-Nicaise-kadun kulmassa helvetinkone, suuri tynnyri
-täynnä ruutia, pommeja ja raketteja; 46 taloa ruhjoutui, 60 ihmistä
-haavoittui ja 8 sai surmansa, mutta Bonaparten vaunuissa ainoastaan
-akkunat vahingoittuivat, eikä hänelle eikä hänen seuralaisilleen
-tullut mitään vahinkoa. Kuitenkaan eivät nämä murhayritykset aina
-nostaneet niin suurta melua: milloin vaanivat häntä tikareilla
-varustetut salamurhaajat, milloin yritettiin myrkyllä, mutta
-menestyksettä. Eräs mies-raukka, joka oli ihmeellisesti Bonaparten
-näköinen, joutui sitä vastoin murhaajien uhriksi; hän tavattiin
-eräänä aamuna murhattuna Champs-Elysées'ssä.
-
-Mutta Bonaparte osasi käyttää edukseen vihollistensa usein
-uudistuneita yrityksiä hänen henkeänsä vastaan. Kun kansassa
-siten kiihtyi pelko tuon miehen menettämisestä, jota se syystä
-piti levon, järjestyksen ja alkavan vaurastumisen luojana,
-tuli hän vain sitä suositummaksi. Ensin luultiin jakobineja
-helvetinkoneen rakentajiksi, ja vapautuessaan monista radikaalisista
-vihollisista lähettämällä ne rangaistussiirtoloihin hän samalla
-amnestiajulistuksellaan huhtikuulta 1802 sai monta uutta ystävää.
-Siten saivat kaikki emigrantit, jotka eivät olleet käyttäneet aseita
-isänmaata vastaan, luvan palata; yli 40,000 perhettä riensi kotiin,
-useimmat sydämissään kiitollisina hänelle, joka oli peruuttanut
-heidän maanpakolaisuutensa. Kun sentähden eräs tribunaatin jäsen
-Amiens'in rauhanteon jälkeen ehdotti, että kansa ilmaisisi
-kiitollisuutensa ensimäistä konsulia kohtaan, käytti hän tätä
-tunteenpurkausta saadaksensa peruutetuksi hänelle vastenmielisen
-perustuslainsäännöksen, että konsulit valittiin vain kymmeneksi
-vuodeksi. Kun senaatti kiitokseksi hänen ansioistaan tarjoutui
-pitentämään hänen virkakautensa lisäksi kymmenellä vuodella, hän
-vastasi, että sellaista hän tahtoi ottaa vastaan ainoastaan kansalta.
-Mutta kysymys, jonka hän asetti kansan äänestettäväksi, ei sisältänyt
-mitään kymmenestä vuodesta. Se kuului lyhyesti: "Onko Bonaparte
-oleva elinajakseen konsuli?" Enemmän kuin 8 1/2 miljoonaa vastasi
-kysymykseen ja niistä ainoastaan 8,000 kieltämällä. Bonaparte oli
-huomannut mitä hän merkitsi kansalle, ja perustuslain muutoksella
-elokuun 4 p:ltä 1802 hän annatti itselleen melkoisesti laajennetun
-vallan. Ranska oli jo monarkia, vaikka tasavaltaiset muodot joksikin
-aikaa säilytettiin. "Nyt minä seison samalla portaalla", hän sanoi
-itse, "jolla muutkin hallitsijat, sillä eihän niilläkään ole enempää
-valtaa kuin elinajaksi. Ei ole hyvä, että sen miehen auktoriteetti,
-joka johtaa koko Euroopan politiikkia, on epävarma tai näyttää siltä."
-
-Lokakuussa 1801 alkanutta rauhankautta Bonaparte oli käyttänyt
-uupumattomalla innolla. Hän oli siten saanut puolelleen Venäjän
-keisarin Aleksanterin tarjoutumalla hänen kanssaan järjestämään
-Saksan kirkkoruhtinaiden ja valtakunnankaupunkien oloja. Kyseessä
-oli Luneville'in rauhan määräykset korvauksesta maallisille
-ruhtinaille, jotka olivat menettäneet maansa Ranskan uudessa
-rajankäynnissä. Bonaparte tällä tarkoitti ja saavuttikin keisarin
-aseman heikontamisen Saksassa. Italiassa hän menetteli vieläkin
-jyrkemmin. Cisalpinen tasavalta, joka täst'edes sai nimekseen
-"Italian tasavalta", valitsi Bonaparten presidentikseen, sittenkuin
-hän sille oli laatinut valtiomuodon oman päänsä mukaan. Piemont ja
-Elba-saari yhdistettiin Ranskaan maakuntina; Luccan tasavalta sai
-ranskalaisen valtiomuodon, ja Ranskan kenraalien kautta oli Etrurian
-kuningaskunnan hallitus kokonaan Bonaparten kädessä. Hollanti ja
-Sweitsi saatiin samalla tapaa kokonaan Ranskan vaikutuksen alaisiksi.
-"Mihin on raja saatava", valittaa eräs itävaltalainen politikko
-Ranskan vallanlaajennuksesta, "tälle kuohuvalle koskelle, joka on
-rauhan aikana rajumpi ja hävittävämpi kuin sodassa."
-
-Ei sittenkään mikään valta semmoisella katkeruudella kuin Englanti
-katsellut Ranskan tarmokasta politiikkia, joka ei ainoastaan
-tarkoittanut suoranaista laajennusta, vaan sen ohessa arveluttavassa
-määrässä heikonsi Englannin vaikutusta mannermaahan. Ranskan
-teollisuuden kaikin puolin kehittyessä Bonaparte samaan aikaan
-sulki korkeilla tullimaksuilla Englannin tavaroilta Hollannin,
-Ranskan ja Italian satamat ja uhkasi siten häätää englantilaiset
-teollisuustuotteet kaikilta Euroopan markkinoilta. Ja lisäksi
-todistivat laivaretket Martinique'iin ja St. Domingoon, ettei
-hän aikonut rajoittua yksinomaan Euroopaan. Englanti kitui vielä
-viime sodan seurauksista, mutta Ranska oli jo kyllin voimakas ei
-ainoastaan turvaamaan asemaansa Euroopassa vaan vieläpä yrittämään
-siirtomaittensa laajennusta.
-
-Semmoisissa oloissa Englanti ei pitänyt etujensa mukaisena luovuttaa
-Maltaa Venäjälle, kuten rauhanehdoissa oli suostuttu, eikä
-Aleksandriaa ja Egyptiä, jotka piti annettaman takaisin Turkille.
-"Minä näkisin kernaammin teidän hallussanne Montmartre'n kuin
-Maltan", sanoi Bonaparte helmikuussa 1803 Englannin lähettiläälle
-Parisissa. "Tahdotteko sotaa vai rauhaa? Puhukaa suunne puhtaaksi,
-tahdotteko sotaa. Käykäämme sitä sitten rajattomalla katkeruudella,
-kunnes toinen kansoista lopullisesti sortuu." Englannin vastaus
-ei ollut varsin rehellinen; Englannin kansan enemmistö halusi
-sotaa suistaaksensa Ranskan kasvavaa valtaa, ja ilman edelläkäypää
-sodanjulistusta Englanti huhtikuussa 1803 otti kaikilla maailman
-merillä takavarikkoon ne Ranskan kauppalaivat, jotka rauhaan luottaen
-olivat matkalla meren yli, ja aiheutti siten Ranskalle noin 200
-miljoonan frangin vahingon. Vastaukseksi Bonaparte vangitutti kaikki
-Ranskassa olevat englantilaiset ja otti samalla takavarikkoon kaikki
-englantilaiset tavarat tasavallan alueella. Englanti kielsi yhä
-Maltan luovuttamisen ja toukokuun 22 p:nä julistettiin sota. Samassa
-kuussa Bonaparte käski kenraali Mortiet'n miehittää Hannoverin,
-joka silloin kuului Englannin kruunulle, ja kesäkuussa kenraali
-St. Cyr miehitti Italian satamakaupungit Taranton, Brindisin
-ja Otranton; Sweitsin ja Hollannin täytyi antaa sotajoukkonsa
-Ranskan käytettäviksi, Espanja liittyi Ranskaan, ja Portugali
-sai kalliisti maksaa puolueettomuutensa. Euroopan satamat Elben
-suusta Adrian mereen saakka olivat taas englantilaisilta suljetut.
-Mutta Boulogne'in luo kapean Calais-salmen rannalle Bonaparte
-kokosi melkoisen sotavoiman, 150,000 miestä, sekä suuren joukon
-kuormalaivoja. Tästä paikasta, johon Cesar v. 55 e.Kr. oli koonnut
-legionansa ja laivansa hyökätäksensä Britanniaan, Bonaparte tahtoi
-peloittaa saarivaltiota maallenousulla. Englantilainen kansallistunto
-joutui raivoisimpaan liikkeeseen; rauha kotoisen lieden ääressä
-oli äkkiä uhattu, sillä mitä saattoikaan odottaa siinä kohden
-Bonaparten tarumaisesta rohkeudesta? Keväällä 1803 hän uhmaten oli
-ilmoittanut, ettei Englanti ole tasavoimainen Ranskan kanssa; ja
-samaan aikaan hän kannusti Ranskan kansan yhä kytevää vihaa sen
-vanhaa vihollista vastaan käskemällä vuotuisesti viettää Orleansin
-neitsyen muistojuhlaa, pystyttämällä hänen muistopatsaansa siihen
-kaupunkiin, jonka hän pelasti joutumasta englantilaisten käsiin,
-sekä pystyttämällä Ivry'n taistelutantereelle muistopatsaan Henrik
-IV:lle, "valtion vihollisen voittajalle". Vertailu menneisyyden ja
-nykyisyyden välillä oli helppo tehdä: silloin ylivoimainen Espanja
-oli uhannut vanhaa Ranskan kuningaskuntaa ja kansallissankaria Henrik
-IV:tä, nyt häikäilemätön Englanti uhkasi uutta Ranskan valtakuntaa
-ja sen uutta sankaria ja lainsäätäjää, sen rakentajaa ja turvaajaa,
-ensimäistä konsulia Napoleon Bonapartea. Sillä Englannissa oli
-karkoitetulla kuningassuvulla kiihkeimmät kannattajansa; siellä
-oleskeli Ludvig XVI:n veli Artois'n Kaarle, ja siellä olivat saaneet
-tyyssijansa konventtikenraalit Dumouriez ja Pichegru, joiden
-oli täytynyt paeta petollisten välittelyjensä tähden Bourbonien
-kanssa, samoinkuin osa vimmatuimmista rojalisteista. Lukuisilla
-lentokirjasilla he kiihoittivat mielet tasavaltaista Ranskaa vastaan;
-herjauskirjoituksia Bonapartea vastaan ja kapinallisia julistuksia
-levitettiin sieltä Ranskan rannoille; salaliitot ensimäisen konsulin
-henkeä vastaan virittivät heissä uusia toiveita, ja peläten uhkaavaa
-vaaraa, maallenousua Englantiin, monet johtavat miehet osottautuivat
-myötätuntoisiksi uudelle suunnitelmalle kammoksutun vihollisen
-kaatamiseksi, joten raivattaisiin tie Bourbonien palaamiselle.
-Eikä Englannin hallituskaan ollut tietämätön siitä, mitä oli
-tekeillä, jopa se sitä suosikin. Piti vain löytää joku ranskalainen
-kenraali, joka samalla kuin olisi vihamielinen Bonapartelle kykenisi
-vaikuttamaan siksi suureen sotilasjoukkoon, että hän toistaiseksi
-voisi ryhtyä päälliköksi ja tukahuttaa ne levottomuudet, jotka
-epäilemättä syntyisivät sen tiedon levitessä, että ensimäistä
-konsulia vastaan on hyökätty, että hän on vangittu tai ehkä murhattu.
-Sillä salaliittolaisten tuuma oli avonaisella kadulla hyökätä hänen
-kimppuunsa niin suurena joukkona, että voisivat hajoittaa hänen
-kaartinsa.
-
-Semmoinen mies pian löydettiinkin: kenraali Moreau, joka kauan oli
-komentanut Rein-armeijaa. Sekä hänessä että hänen upseereissaan ja
-sotamiehissään oli aina kytenyt melkoinen kateus Italian valloittajaa
-ja Italian armeijaa kohtaan ja siitä johtuva ensimäisen konsulin
-vastustaminen. Tähän luottaen Pichegru saapui Parisiin ja ryhtyi
-keskusteluihin Moreau'n kanssa. George Cadoudalkin astui lukuisten
-emigranttien kanssa salaisesti Ranskan pohjoisrannikolle ja uudisti
-entiset välit Vendée'n chouanien kanssa. Mutta Bonapartea oli
-varoitettu; jo ennenkuin salaliittolaiset olivat astuneet jalkansa
-Ranskan mantereelle, oli hän kaikkien heidän vehkeittensä perillä, ja
-helmikuussa 1804 hän vangitutti ne kaikki. Kuulusteluissa kävi ilmi,
-että useat bourbonilaiset prinssit tiesivät salaliitosta ja että
-odotettiin vain jonkun heistä saapuvan alkuunpanijaksi: kun Bonaparte
-samaan aikaan sai tietää, että englantilaiset agentit ympäri Saksaa
-ja Sweitsiä kiihoittivat ranskalaisia emigrantteja ja neuvottelivat
-niiden kanssa häntä vastaan, hän päätti pystyttää esimerkin.
-Euroopan piti nähdä, että Bourbon'ien aika oli mennyt ja ettei hän
-kammoksunut mitään keinoa, kun asia koski hänen rakentamansa talon
-puolustusta, koska se kukistuisi hänen kukistuessaan. Hän ei päässyt
-käsiksi Provence'in kreiviin Ludvig'iin eikä Artois'n Kaarleen,
-mutta Ranskan välittömässä läheisyydessä, Ettenheim'issä Baden'in
-herttuakunnassa oleskeli nuori bourbonilainen prinssi _Enghien'n_
-herttua, Condé-suvun viimeinen aaluva. Hänen nimensä oli mainittu
-salaliiton yhteydessä, ja ensimäinen konsuli saattoi siitä, mitä
-oli tullut ilmi, saada aihetta uskoa, että hän, jolla ollessaan
-ihan Ranskan rajalla oli tilaisuus äkkiä tulla Parisiin, oli se
-bourbonilainen prinssi, jonka tuloa salaliittolaiset odottivat.
-Maaliskuun 14 ja 15 p:äin välisenä yönä 1804 antoi hän Talleyrand'in
-ja Fouché'n kehoituksesta osaston rakuunoita syöksyä Baden'in rajain
-yli ja riistää nuoren prinssin muassaan. Hän tuotiin Parisiin ja
-asetettiin heti sotaoikeuden eteen Vincennes'issä. Hän kielsi
-olleensa minkäänlaisessa yhteydessä salaliiton kanssa, mutta myönsi
-emigranttina kantaneensa aseita isänmaata vastaan, myönnytys, jonka
-seurauksena -- sen hän tiesi -- oli oleva kuolema. Jo samana yönä,
-jolloin tuomio lankesi, hän aamunkoitteessa vietiin ulos linnasta
-muurin juurelle; lyhty sidottiin hänen rintaansa, jotta miehillä
-hämärässä oli jotakin, johon sopi tähdätä, ja silmänräpäyksessä
-viimeinen Condé vaipui maahan sotamiesten ampumana.
-
-Kuinka suuri osa Talleyrand'illa ja Fouché'lla lieneekin ollut
-Enghien'in herttuan kuolemaan, Bonaparte kuitenkin yksin on siitä
-vastuunalainen. Eikä hän yritäkään vierittää vastuuta päältään.
-Illalla ennen teloitusta hän oli Malmaison'issa ollut meluavan
-rattoisalla päällä ja sitten äkkiä muuttuneena vaieten istahtanut
-shakkia pelaamaan rouva Rémusat'n kanssa. Syvää hiljaisuutta
-häiritsivät ainoastaan nappulain liikkeet, kunnes hänen äkkiä
-kuultiin hiljakseen lausuvan muutamia lempeyttä ja sääliä esittäviä
-säkeitä Corneille'n "Chinasta" ja Voltaire'in "Alzirestä"; samana
-yönä hän lähetti erään valtioneuvoksen Vincennes'iin puhuttelemaan
-vankia, mutta se oli jo liian myöhäistä. Saatuansa tästä tiedon
-sulkeutui hän useiksi tunneiksi kirjastoonsa. Seuraavana päivänä
-hän pysyi vaiti syviin ajatuksiin vaipuneena: noustaessa pöydästä
-sanoi hän käheällä äänellä: "Kaikessa tapauksessa nähdään, mihin
-kykenemme, niin että vast'edes jättävät meidät rauhaan". Koko illan
-hänen ajatuksensa, puhuessaan maailman historiasta ja sen johtavista
-miehistä, kiertelivät saman asian ympärillä. "Suurta miestä täytyy
-tuomita hänen tekojensa kokonaisuuden eikä jonkun yksityisen teon
-mukaan." Mutta vaikkapa hän olisi osannut esittää kuinka monta
-järkisyytä hyvänsä tekonsa puolustukseksi, avonaiseksi jää kuitenkin
-kysymys, tunsiko hän omantuntonsa levolliseksi; sitä kenraalia, joka
-oli ollut esimiehenä sotaoikeudessa, hän sittemmin karttoi niin
-paljon kuin mahdollista. "Hänen läsnäolonsa on minulle epämieluinen;
-en pidä niistä muistoista, joita hän minussa herättää."
-
-Kuinka suuri olikaan tämän kovan menettelyn herättämä kauhu,
-joka äkkiä palautti muistoon jakobinin, kuinka suuri olikaan
-myötätuntoisuus nuorta herttuata kohtaan, joka syytettynä toisen
-rikoksesta meni kuolemaan toisen puolesta, se ei kuitenkaan riistänyt
-Bonapartelta kansan suosiota. "Ehkä on hänelle esimerkkinä ollut",
-kirjoittaa eräs ulkomaan valtiomies, "kardinaali Richelieu, joka
-mestautti erään Montmorency'n, ja ehkä hän on siitä oppinut, että
-rohkeimmat iskut Ranskassa pikemmin vahvistavat kuin heikontavat
-korkeinta valtaa." Senaatti, joka pahemmin kuin kukaan muu olisi
-ollut pulassa, jos Bonaparte olisi kukistettu, käytti kansan
-yleistä riemua hänen taas tällä kertaa pelastuttuaan esittääksensä
-valtiosäännön muutosta. Ei täyttä viikkoakaan Enghien'in herttuan
-kuoleman jälkeen senaattorien lähetystö pyysi päästä ensimäisen
-konsulin puheille. "Te olette perustanut uuden aikakauden", sanoi
-puheenjohtaja, "teidän täytyy tehdä se pysyväiseksi. Emme voi
-epäilläkään, että tämä suuri ajatus ei olisi teidänkin mielessänne
-liikkunut, sillä teidän luova neronne käsittää kaiken eikä unohda
-mitään. Mutta ette saa kauemmin vitkastella. Olot ja tapaukset,
-salaliittolaiset ja kunnianhimoiset, ne levottomuudet, jotka saavat
-kaikki ranskalaiset liikkeelle, pakottavat teitä siihen. Te voitte
-asettua ajan ja olojen herraksi, riistää kunnianhimoisilta aseet
-ja rauhoittaa koko Ranskan, jos tahdotte luoda laitoksia, jotka
-lujittavat rakennuksenne ja säilyttävät pojille sen, mitä te isille
-olette hankkinut. Valtiolaiva ei saa olla perämiehensä menettämisen
-vaarassa olematta ankkurilla varmennettuna haaksirikon varalle. Olkaa
-varma, että senaatti tässä puhuu kaikkien kansalaisten nimessä."
-
-Huhtikuun 25 p:nä Bonaparte vastasi tähän esitykseen ja kehoitti
-senaattia lähemmin lausumaan ajatuksensa. Ei ole mitään epäilystäkään
-siitä, että tuo kaikki oli hänen itsensä järjestämää ja johtamaa,
-jotta siirtyminen perinnölliseen monarkiaan kävisi niin helposti
-kuin suinkin. Senaatin lausunto ei viivähtänyt. Toukokuun 3 p:nä se
-selitti olevansa sitä mieltä, että "Ranskan kansan tärkein etu oli
-tasavallan johdon uskominen Napoleon Bonapartelle perinnöllisenä
-keisarina". Kun tämä ehdotus esitettiin tribunaatissa, oli siellä
-ainoastaan yksi mies, vapauden uupumaton edustaja Carnot, joka
-puhui sitä vastaan. Uusi valtiomuoto valmistettiin ja floreal'in 28
-p:nä XII (toukokuun 18 p. 1804) keisarikunta perustettiin senaatin
-päätöksellä St. Cloud'issa. Ja jotta ei tälläkään kerralla suuren
-kansan suostumusta puuttuisi, asetettiin marraskuun 6 p:nä kansan
-ratkaistavaksi kysymys, oliko keisarinarvo oleva perinnöllinen
-Napoleonin perheessä. Ja kansa vastasi myöntyväisesti 8 1/2
-miljoonalla äänellä 2,500 ääntä vastaan.
-
-Mutta pienessä Ranskan maaseutukaupungissa, jonne varusväen upseerit
-olivat kokoontuneet äänestämään, äänesti eräs nuori luutnantti
-vastaan. Minkä tähden? kysyttiin häneltä. "Koska luulin hänet
-määrätyksi johonkin suurempaan." -- "No, mihin siis oikeastaan?"
-kysyi toinen. "Mies semmoinen kuin hän, Bonaparte, soturi, armeijan
-päällikkö, etevin sotapäällikkö maailmassa -- ja hän tahtoo
-tulla puhutelluksi: teidän majesteettinne! kutsuttavaksi 'Sire'
-'Bonaparten' asemasta! Hän alkaa luisua alaspäin, mutta hän luulee
-ylenevänsä asettumalla kuninkaiden vertaiseksi. Ei, Cesar ymmärsi
-paremmin; mutta hän olikin toinen mies. Hän ei ottanut itselleen
-vanhaa, kulunutta arvonimeä, mutta omasta nimestään hän loi
-hallitsija-arvon, joka kohosi korkealle kuninkaiden arvojen yli."
-
-
-
-
-IV. KEISARI NAPOLEON.
-
-
-
-I.
-
-Kruunattu jakobini. -- Keisarihovi. -- Kaarle Suuren seuraaja. Yksi
-kaikkia vastaan.
-
-
-Kerrotaan, että vanha Aksel Oxenstjerna 1648 rohkaisi poikaansa
-Juhanaa, joka tuntien nuoruutensa ja kokemattomuutensa, pelkäsi
-ruveta Ruotsin asiamieheksi Westfalin rauhanteossa, näillä
-kuuluisilla sanoilla: "Ah, poikani, et tiedä kuinka vähällä älyllä
-maailmaa hallitaan!"
-
-Se mikä 17:nnen vuosisadan keskivaiheilla oli suuren valtiomiehen
-poliittisten kokemusten surullinen ja katkera tulos, oli
-130-140 vuotta myöhemmin, jolloin kritiikki oli herännyt ja
-auktoriteettiperiaate oli monin tavoin järkkynyt, yleisenä
-sananpartena, eikä sitä siihen aikaan ollut kukaan miettinyt niin
-paljon kuin 19-vuotias luutnantti Bonaparte, joka tutkimuksessaan
-kuningasvallasta oli kirjoittanut, että Euroopan kuninkaissa ei ollut
-montakaan, joka ei ansainnut tulla viralta pannuksi. Tämä lausunto
-on häntä kerrassaan kuvaava; samalla kun tuhannet hänen aikalaisensa
-antoivat tunteiden johtaa itsensä ja morkkasivat vanhan järjestelmän
-vääryyksiä, huomaa hän niinkuin tuo vanha ruotsalainen valtiomies eri
-hallitusten tuhmuudet ja viat; mutta sen ohessa hänen silmänsä ovat
-auki näkemään vapaudenintoisten vallankumouksellisten puolinaisuutta
-sekä epäselvyyttä ja hapuilemista heidän ihanteellisen valtiomuodon
-etsinnässään. Hänen tarmokas, kaikkia sumuisia ihanteita halveksiva
-luonteensa sai hänet likeisesti liittymään jakobineihin, ja Konventin
-rohkea, tarmokas ja suuremmoinen politiikki, jonka hän hyvin tunsi
-oltuaan tekemisissä Yhteishyvän valiokunnan kanssa, oli hänellä
-ollut kouluna. Hänessä, joka jo oli hämmästyttänyt opettajiansa
-mielikuvituksensa mahtavilla haaveilla, lankesivat Konventin
-suunnitelmat hedelmällisimpään maahan. Konventti jo suuntasi kulkunsa
-maailmanvaltaa kohti, voidakseen kaikkialle levittää vallankumouksen
-periaatteita ja toteuttaakseen ihmiskunnan oikeuksia. Sillä Euroopan
-tuli ensin joutua Ranskan valloitettavaksi voidakseen päästä
-tyranneista. Ja luodaksensa tämän vallan oli Konventti jo valmistanut
-suunnitelman sille politiikille, jota Bonaparte sittemmin noudatti,
-ja joka pääasiassa oli vanha ranskalainen politiikki, kamppailu
-Englantia vastaan ensi sijasta maailmassa. Mutta suunnitelman
-yksityiskohtia tapaamme tässäkin, maallenousun Englantiin, mannermaan
-sulkemisen englantilaisilta tavaroilta ja hyökkäyksen Englantia
-vastaan Intiassa. Bonapartessa puhui vanha jakobini silloin kun
-hän Campo Formion rauhan johdosta pidetyssä juhlassa lausui nuo
-merkilliset sanat, joiden sisällyksen silloin ainoastaan ani harvat
-käsittivät: "Kun Ranskan kansan onni lepää parhailla organisilla
-laeilla, silloin on koko Euroopa oleva vapaa."
-
-Direktorio ei ollut se, joka perinnökseen sai Konventin tarmon ja
-sen suunnitelmat, vaan italialainen Bonaparte, tuo rohkea ja taitava
-uimari vallankumouksen hurjassa pyörrevirrassa, josta sanottiin
-nuo jo mainitut kuvaavat sanat, että hänen luonnettaan "ei voi
-ilmaista niillä sanoilla, joita meidän on tapana käyttää". Se tietää
-toisin sanoen, että hän oli meille ja meidän ajallemme outo. Hän
-näytti kuuluvan aikakauteen, jolloin kaikki oli suuremmoisempaa
-kuin nykyisin, jolloin valtakuntien alamaisia luettiin sadoissa
-miljoonissa, jättimäisten rakennusten, pyramiidien päivinä.
-Ja niinkuin hän noudatti Konventin politiikkia, niin hän myös
-käytti konventtiarmeijan miltei uskonnollis-vimmattua, hurmaavaa
-sankariutta taistelussaan Euroopan ruhtinaita vastaan, ja taistelu
-vapausaatteiden levittämiseksi muuttui "voiton lemmikin" johtamana,
-sillä ihmeellisellä vaikutuksella, joka hänellä aina oli ollut
-ranskalaiseen soturiin, kilpailuksi maineesta pienen korpraalin
-silmissä. Ja kun hän suurella työllään levon ja järjestyksen hyväksi,
-oivallisilla laeillaan oli voittanut Ranskan kansan suosion, saattoi
-hän monipuolisesti kehittyneen ja suuresti lahjakkaan Ranskan
-kansan etunenässä astua sitä suurta päämäärää kohti, jonka hän
-suunnattomassa kunnianhimossaan luuli kohtalon hänelle uskoneen:
-maailman herättämistä kaaoksesta, joka taas hänestä merkitsi
-samaa kuin maailman hallitseminen. Eikä yhdelläkään kuolevaisella
-kahtena viime vuosituhantena ole ollut niin monta edellytystä
-voidakseen perustaa uutta aikakautta, jossa lujuus ja järjestys
-asuu hämmennyksen ja hajaannuksen sijasta, toimi ja järki vanhan
-jonotuksen ja ennakkoluulojen sijasta. Että hänellä itsellään oli
-kykyä ja tarmoa päästä tarkoitustensa perille, siihen hän luotti
-mystillisellä kohtalon-uskollaan. Kun hänen enonsa Fesch, josta
-konkordaatin jälkeen oli tullut kardinaali, kerran kinasi hänen
-kanssaan hänen noudattamastansa politiikista vastustaen häntä, vei
-Napoleon kardinaalin balkongille ja sanoi hänelle:
-
-"Katso ylös ilmaan! näetkö siellä ylhäällä mitään?" -- "En", vastasi
-tämä, "en näe mitään." -- "Hyvä", tokaisi Napoleon, "silloin sinun
-pitäisi olla vaiti. Minä näen siellä tähteni; se johtaa minua.
-Lakkaa täst'edes vertaamasta heikkoja ja vaillinaisia voimiasi minun
-korkeampaan luontooni."
-
-Ranskan vallankumous oli tullut lihaksi ja vereksi Napoleonissa,
-ja samana yönä, jolloin Enghien'in herttua ammuttiin, hän itse
-lausui: "Minä olen Ranskan vallankumous ja minä pidän sen yllä."
-Tämän surkuteltavan tapauksen jälkeen hänen vihamiehensä Ranskassa
-pitivät häntä jakobinien asestettuna edustajana ja sanoivat häntä
-ivaten Robespierre'iksi ratsun selässä. Eräässä ohjesäännössä,
-jonka hän Lontoossa olevan lähettinsä välityksellä vähän ennen oli
-toimituttanut Englannin hallituksen tietoon, sanottiin lyhyesti:
-"Ensimäinen konsuli on vasta 33 vuoden ikäinen; tähän asti hän
-on kukistanut ainoastaan toisen asteen valtakuntia. Kuka tietää,
-kuinka pian hän, jos häntä siihen pakotetaan, voi muuttaa Euroopan
-muodon ja ehkä perustaa uudestaan länsimaisen keisarikunnan?" Ensin
-hänen ajatuksensa olivat liidelleet vieläkin korkeammalle, ja
-Egyptin aavikoilla hän oli rakentanut mitä rohkeimpia tuulentupia.
-Mutta vastustus Acressa, "soraläjässä", joksi hän katkerin mielin
-oli sanonut tuota vähäpätöistä linnaa, oli sulkenut häneltä tien
-Aasiaan ja toistaiseksi pakottanut hänet rajoittumaan Euroopaan.
-Mutta säilöön pantu ei jäänyt Napoleonilta unohduksiin, ja
-Aleksanteri jätti vain hetkeksi tilansa Kaarle Suurelle. "Ranskan
-valtakunnan", sanoi hän 1804, "on tultava muiden valtakuntain
-emämaaksi. Minä tahdon, että jokainen kuningas Euroopassa on oleva
-pakoitettu rakentamaan itselleen mahtavan palatsin Parisiin; kun
-ranskalaisten keisari kruunataan, pitäisi kuninkaiden saapua sinne
-läsnäolollaan kirkastamaan tätä ylevätä juhlamenoa ja tervehtimään
-sitä uskollisuuslupauksellaan." Ja hän perustelee tätä ajatusta.
-"Euroopassa ei tule rauhaa ennenkuin se on yhden pääjohtajan,
-yhden keisarin alainen, jolla on kuninkaita virkailijoina ja joka
-antaa kenraaleilleen kuningaskuntia, tekee toisen Italian, toisen
-Baierin kuninkaaksi; toisen Sveitsin maaherraksi, toisen Hollannin
-perinnölliseksi vallansijaiseksi, ja joka sen ohessa määrää
-heitä keisarillisiksi hovivirkailijoiksi, ylijuomanlaskijoiksi,
-ylihovimarskeiksi, ylihovijahtimestareiksi, ylihovikyökkimestareiksi
-j.n.e. Sanotaan ehkä, ettei tämä tuuma suinkaan ole uusi, vaan
-ainoastaan vanhan saksalaisen valtiosäännön jäljittelyä. Mutta ei
-ole mitään ehdottomasti uutta. Valtiolliset laitokset liikkuvat
-kiertokulussa, ja usein täytyy palata siihen mikä on ollut ennen."
-
-Tämän ajatuksen ja sen vakaumuksen mukaisesti, että hänen
-suuremmoiset suunnitelmansa parhaiten toteutuisivat, jos ne
-johdettaisiin vanhoja perittyjä uria, Napoleon, vallankumouksen
-poika, syyskuussa 1804 otti uskollisuuden valan alamaisiltaan
-Aachen'issa, Kaarle Suuren vanhassa kaupungissa, ja sai itse pyhän
-isän tulemaan Parisiin ja antamaan kirkollisen siunauksen hänen
-keisarilliselle arvollensa. Kaarle Suuri oli kuitenkin itse lähtenyt
-Roomaan kruunattavaksi, mutta Ranskan keisarikunnan valta, kirkonkin
-päämieheen nähden, oli vain vieläkin silmäänpistävämpi, kun kruunaus
-toimitettiin Parisissa. Siten tulisi pääkaupunki Seinen varrella
-tavallaan saamaan vihkimisensä uudeksi Roomaksi. Kaikin tavoin
-Napoleon saattoi tiedoksi, ettei hän tahtonut tällä myöntää mitään
-riippuvaisuussuhdetta pyhään isään nähden. Kruunauspäivänä, joulukuun
-2 p:nä 1804, hän antoi paavin odottaa, ja kun tämä ohjesäännön
-mukaan tahtoi ottaa kultaisen laakeriseppeleen sillä kruunataksensa
-hänet, tarttui Napoleon äkkiä siihen asettaen sen itse päähänsä,
-samoin hän myös omalla kädellään kruunasi puolisonsa Josephine'in.
-Myöntyväisyydellään paavi saavutti ainoastaan sen, että Napoleon
-antoi kirkollisesti vihkiä itsensä Josephineen kanssa ja että
-gregorilainen kalenteri kaikkine paasto- ja juhlapäivineen tammikuun
-1 p:stä 1806 astui tasavaltaisen kalenterin sijaan.
-
-Napoleon, yksinvaltias, kansan valitsema hallitsija, tahtoi tällä
-juhlamenolla, joka esitettiin erinomaisen komeasti, asettaa jyrkän
-rajan entisyyden ja nykyisyyden välille. Oli ensin kyseessä, että
-kruunaus toimitettaisiin Marskentällä, missä suuri bastilji-juhlakin
-oli vietetty, mutta Napoleon ei suostunut siihen. "Siihen aikaan
-kansa oli suvereeni", sanoi hän, "kaikki oli tehtävä sen nähden.
-Varokaamme antamasta sille aihetta siihen luuloon, että asian laita
-vielä on sama". Hän pelkäsi myös naurunhaluisten parisilaisten
-taipumusta etsiä kaikkialta jotakin koomillista ja narrimaista.
-"Ne ovat tottuneet näkemään taiteilijamme näyttämöllä näyttelevän
-keisareita paljon paremmin kuin minä voin." Toisellakin tavalla hän
-sai ilmi vanhan ja uuden erilaisuuden. Hän ei ottanut kuningas-nimeä
-eikä kruunua arvonsa merkiksi; siksi hän valitsi antiikin
-laakeriseppeleen ja arvonimessä empereur hän löysi sanan, jolla
-ranskalaisten korvissa oli vanha roomalaisen sotapäällikkö-arvon,
-imperator'in, kajahdus ja joka muistutti sotaherraa samoinkuin meillä
-käytetty saksalainen sana keisari johtaa mieleen hallitsijan.
-
-Kruunauksen jälkeisenä päivänä vannoivat sotajoukot Marskentällä
-uskollisuuden valan keisarille, ja samassa tilaisuudessa Napoleon
-toimitutti osastoille uudet kenttämerkit, tangot kullattu kotka
-kärjessä. Kotka astui heti tasavallan asemerkin, gallialaisen kukon
-sijaan.
-
-Kohta valtiomuodon muutoksen jälkeen oli uusi hallitsija koonnut
-ympärilleen loistavan joukon hallitusvirkailijoita. Kuusi
-suurvaltamiestä, joista hänen veljensä Josef oli _grand-électeur_ ja
-Louis _connetable_, olivat valtaistuinta lähinnä; sitten seurasivat
-korkeat upseerit, 16 suurmarsalkkia, joukko sivilivirkamiehiä ja
-vihdoin 16 kenraalia Ranskan marsalkkeina. Loistava hovikunta
-muodostettiin nyt kuten ennen vallankumousta. Hovivirkailijat
--- ylihovimarsalkin, ylihovijahtimestarin, ylikamariherran,
-palatsinaiset, hovinaiset y.m. -- Napoleon etsi erityisesti vanhan
-aatelin riveistä, jonka keskuudessa oli heliseviä nimiä, ja eräs
-Ludvig XVI:n entinen diplomaatti, vanhassa virassa sekä hovielämässä
-kehittynyt _le Ségur_, suostui rupeamaan yliseremoniamestariksi.
-Ludvig XVI:n hovin koko käytöstapa ja jäykät juhlamuodot otettiin
-taas käytäntöön -- Napoleon ei tahtonut missään suhteessa jäädä
-jälkeen edeltäjistänsä Ranskan valtaistuimella.
-
-Mutta menneen ajan sivistys ja seuraelämän hienous eivät olleet
-palautettavissa, eikä ensimmäisen konsulin eikä keisarinkaan
-salongeissa kajahdellut entinen iloinen sirojen sukkeluuksien ja
-mielevien sutkausten höystämä puhelu. Monet hänen etevimmistä
-miehistään olivat alhaista syntyä, vallankumouksen aikana ja
-taistelutantereella kehittyneitä; ainoastaan harvat olivat
-huolellisella kasvatuksella hankkineet itselleen hienon seurapiirin
-kielen ja tavat. Ne toivat sentähden mukanaan salonkeihin
-kasarmien kielen ja esiintymistavan; kömpelöitä kun olivat ja
-ilman arvokkaisuutta, niiden oli vaikea liikkua kiilloitetuilla
-parkettipermannoilla. Ja sama oli naistenkin laita; ne kykenivät
-vasta vähitellen omistamaan jonkinmoisia hovitapoja matkimalla vanhan
-ranskalaisen aatelin jäseniä, joita Napoleon erittäinkin keisarinnan,
-entisen de Beauharnais'n markisinnan välityksellä liitti hoviinsa.
-
-Sävel siellä olisi ehkä noussut kylläkin meluavaksi, ellei pelko,
-jota kaikki poikkeuksetta tunsivat Napoleonin läheisyydessä, olisi
-laskenut jarrua jokaisen vapaan ilonpurkauksen tielle; keisarin hovi
-tuli siten loistavan komeaksi, mutta ikäväksi, kylmäksi ja jäykäksi.
-Omasta puolestaan hän vihasi kaikkea pakkoa, ja sitä vaikuttavaa
-ja puoleensa vetävää menettelytapaa, jota hän niin suuressa
-määrässä osasi käyttää, tahtoessaan miellyttää jotakin, hänelle ei
-tullut mieleenkään ottaa käytäntöön arkielämässä. "En ole ihminen
-semmoinen kuin muut, ja yleiset moraalin ja esiintymisen lait eivät
-ole pätevät minuun nähden", sanoi hän itse, eikä harkinta ja omat
-taipumuksensa sallineet hänen koskaan luopua hallitsija-tavoistaan.
-Tottuneena vähiin tarpeisiin, nautinnoissaan vaatimattomana ja
-yksinkertaisena, ei hän näyttänyt löytävän mitään todellista iloa
-ja rattoa, ja itse hän sanoi, ettei hän ole huveja varten luotu.
-Hänen nuoruusaikansa taipumus hiljaisiin unelmoitiin saattoi
-vielä konsulaattiaikana ilmetä kummallisella tavalla. Tullessaan
-illalla työhuoneestaan puolisonsa salonkiin antoi hän usein peittää
-kynttilät valkoisilla hunnuilla, vaati vaitioloa ja kertoi silloin
-tai kuuli mielellään kerrottavan kummitustarinoita, tai hän käski
-italialaisten laulajiensa esittää hitaanvienosti soivan laulun, jota
-silloin tällöin jotkut soittimet säestivät. Silloin hänen nähtiin
-vaipuvan syviin unelmiin toisten istuessa hiiskumatta paikoillaan
-tuskin rohjeten hengittää. Tämä tila näytti hänelle tuottavan
-jonkinmoista huojennusta, ja herätessään unelmistaan oli hän
-tavallisesti iloinen ja puhelias. Tapahtui myös, että hän lausutti
-itselleen lempirunoilijansa Ossianin synkkiä säkeitä tai kuunteli
-hurmaantuneena puistossa tuulen huminaa puiden latvoissa tai puhui
-innostuneena meren pauhinasta. Mutta kruunauksen jälkeen ja sitten
-kun jäykät hovitavat oli oiettu käytäntöön -- niiden noudattamisesta
-Napoleon huolehti suurella innolla -- eivät tällaiset romanttisen
-tunteen purkaukset enään tulleet kysymykseenkään.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Luulisi keisari Napoleonin nyt olleen tyytyväisen ja onnellisen,
-seistessään loistavissa salongeissaan uuden ja vanhan Ranskan
-parhaimpien ja etevimpien nimien ympäröimänä ja luodessaan
-katseen köyhiin kadettipäiviinsä Brienne'issä. Mutta kaukana
-siitä. Hänen kunnianhimonsa ei suonut hänelle hetkenkään lepoa,
-eikä edes maailmanvalta aina riittänyt hänen mittaamattomalle
-mielikuvitukselleen. "Olen tullut mailmaan liian myöhään", hän sanoi
-kruunauksen jälkeisenä päivänä eräälle ministerillensä. "Ei ole enään
-mitään suurta toimitettavaa. Olen päässyt pitkälle ja myönnän, että
-urani on kaunis. Mutta mikä eroitus muinaisuuteen verraten! Katsokaa
-Aleksanteria. Kun hän valloitettuaan Aasian oli julistanut kansalle
-olevansa Jupiterin poika, koko Itämaa uskoi sen paitsi hänen äitinsä,
-jolla oli paremmat tiedot asiasta, sekä Aristoteles ja muutamat
-Atenan kirjatoukat. No niin, jos minä nyt selittäisin olevani
-isän Jumalan poika ja aikovani palvella häntä isänäni, ei olisi
-ainoatakaan kalastaja-eukkoa, joka ei nauraisi minulle mennessäni
-hänen ohitsensa. Kansa on liian valistunutta tähän aikaan; ei ole
-enään mitään tehtävää."
-
-Kuinka ihmeellisesti luonto oli varustanutkaan Napoleonin, ainoastaan
-ihminen ja yleisinhimillisen rajoituksen alainen hän sittenkin oli.
-Hänen mielikuvituksensa jaksoi vapaasti ja rajattomasti liidellä
-ja ottaa maailman haltuunsa, mutta kyseessä oli, riittivätkö hänen
-henkiset ja ruumiilliset voimansa työssä mielikuvituksen vaatimusten
-toteuttamiseksi. Kävi ilmi, että se mitä hän piti pian suoritettuna
-askeleena, Euroopan mannermaan yliherruuden saavuttaminen, oli jo
-kyllin suuri vaatiakseen kaikki hänen voimansa. Aluksi hänen vanha
-vihollisensa Englanti kokosi kaiken voimansa riistääkseen häneltä
-valtaistuimen ja valtakunnan.
-
-Siinä maassa Napoleonin kruunaus oli sytyttänyt suunnattoman
-katkeruuden. Siellä käsitettiin olot yhtä selvästi kuin Bonaparte
-1797 käsitti kirjoittaessaan Direktoriolle: "Jos saamme Englannin
-kukistetuksi, silloin Euroopa makaa jalkojemme juuressa." "Ranska
-on rohjennut, sanottiin Englannissa. Napoleonin persoonassa
-nostaa jakobinilaisuuden valtaistuimelle. Se on solvaus Euroopan
-kuningaskunnille, ja Englanti on itsellensä velkapää säälimättä
-käymään sotaa anastajaa vastaan." Ja peläten uhkaavaa maallenousua ja
-luvaten runsasta avustusta kilisevässä kullassa Englanti ahkerammin
-kuin koskaan tähysteli liittolaisia mannermaan hallitsijoista. Jo
-1802 oli Talleyrand kirjoittanut Ranskan lähettiläälle Englantiin:
-"Jos Englanti sytyttää sodanliekin mannermaalla, pakoittaa se
-ensimmäisen konsulin valloittamaan Euroopan." Nämä sanat olivat yhtä
-pätevät 1804 kuin 1802, ja kun Englanti tunsi velvollisuudekseen
-käydä säälimätöntä sotaa Napoleonia vastaan ja kaikella tarmolla
-koetti siirtää sotanäyttämön mannermaalle, oli sillä Euroopan
-historia jo lähimmässä tulevaisuudessa ratkaistu: Ranskan sota
-puukkoon asti Englantia ja sen mannermaaliittolaisia vastaan.
-
-Oli odotettavissa, että Saksan valtakunta oli pukeutuva
-haarniskaan Napoleonia vastaan hänen miehitettyään saksalaisen
-vaaliruhtinaskunnan Hannoverin, mutta keisari Frans ei rohjennut
-onnettomien ja näännyttävien sotiensa jälkeen astua voittamatonta
-Napoleonia vastaan ja koetti kaikin tavoin esiintyä mukautuvasti
-Ranskaa kohtaan. Preussi ei halunnut luopua puolueettomuudestaan.
-Mutta Venäjä sitä vastoin oli helposti taivutettavissa. Sillä tsaari
-oli katkeroitunut siitä, että Napoleon oli rikkonut hänelle antamansa
-varman lupauksen ja sotajoukollaan miehittänyt Neapelin; sitäpaitsi
-hän taas rupesi pelkäämään Ranskan politiikkia Itämailla. Ja samoin
-kuin tämä oli aiheena Venäjän liittymiseen Englantiin, sai Napoleonin
-italialainen politiikki vihdoin Itävallan liittymään Venäjään. Sillä
-kun monarkia oli uudistettu Ranskassa, ei näyttänyt enään olevan
-kuin ajankysymys, koska Italian tasavalta muuttuu perinnölliseksi
-Italian kuningaskunnaksi. Ja bonapartelainen hallitsijasuku Italiassa
-tekisi pian kaikki Itävallan toiveet menetettyjen maittensa takaisin
-saamisesta tyhjäksi. Kun siis Napoleon maaliskuussa 1805 Milanon
-tuomiokirkossa kruunasi itsensä Lombardian rautakruunulla Italian
-kuninkaaksi, kun hän pian sen jälkeen antoi sisarilleen italialaisia
-maakuntia, lopetti Ligurian tasavallan ja liitti Genuan Ranskan
-valtakuntaan, onnistui vihdoin Englannin ja Venäjän, siten että
-edellinen lupasi suuria apurahoja ja jälkimäinen sotajoukkoja, saada
-Itävalta liittymään liittokuntaan, joka Ruotsista sai neljännen
-miehen. Sisällinen yhteys liittoutuneiden kesken ei ollut varsin
-luja. Erittäinkin Venäjällä ja Itävallalla oli kovin ristiriitaiset
-harrastukset, ja yksinomaan yhteinen halu supistaa Ranska sen ennen
-vuotta 1792 olleihin rajoihin sai ne yhtymään. Heinäkuussa 1805
-keisari Frans alkoi sotavarustuksensa.
-
-Napoleon, joku vähän ennen keisariksi-tuloansa raivoisan innostuksen
-vallitessa oli jaellut kunnialegionan ristejä vanhoille sotureilleen
-Boulogne'in luona, oli useampaan kertaan päättänyt hyökätä suorastaan
-Englantiin, mutta aina luopunut tästä aikeesta. [Napoleon oli tätä
-suunnitelmaa valmistaessaan joutunut tekemisiin höyrylaivan keksijän
-Robert Fulton'in kanssa. Tämä oli useana vuonna oleskellut Parisissa
-suunnitellen monenmoisia keksintöjä; muun muassa hän ahkerasti
-kokeili jonkinmoisen torpedon valmistamisessa ja teki luonnoksia
-laivoja varten, jotka koetteeksi oli aiottu liikkumaan Seine-joella
-höyryn voimalla. Se kuitenkaan ei onnistunut toiveiden mukaan eikä
-Napoleonilla ollut aikaa odottaa keksinnön valmistumista.] Hän kyllä
-selvästi huomasi suuret vaikeudet, ja viimeisten tutkimusten mukaan
-on epäilyksen alaista, tahtoiko hän toden tullessa uskaltaa kaikki
-niin vaarallisen arvanheiton varaan ja suorittaa tuon kaikkialla
-puhutun ja suuresti pelätyn maallenousun. Veljelleen Josefille hän
-lausui, ettei hän ajatellut itse johtaa yritystä, vaan aikoi jättää
-sen _Ney'lle_, jonka ei edes pitänyt suunnata iskua suorastaan
-Lontoota vastaan, vaan kulkea Irlantiin. Todennäköisintä on, että
-jos Napoleon olisi havainnut suotuisan tilaisuuden, hän ehkä olisi
-koettanut onneansa, mutta että hän ennen kaikkea tahtoi käyttää
-maallenousu-yritystä sekä tekosyynä niin suuren sotajoukon koossa
-pitämiseen täysin asestettuna että todellisten aikomustensa verhona.
-Tämän keisari itse lausui valtioneuvostossa tammikuulla 1805. "Kun
-rauhan aikana pidetään niin suuria voimia koossa -- m.m. 20,000
-tykistöhevosta ja täydellinen kuormasto -- täytyy keksiä veruke,
-joka selittää minkä tähden tätä kaikkea hankitaan ja kootaan, niin
-etteivät muut mannermaa-vallat saa aihetta epäilyksiin. Ja semmoisen
-verukkeen suo meille maallenousu-yritys Englantiin. Kaksi vuotta
-sitten en voinut tätä suoraan ilmaista, mutta aina se on ollut
-mielessäni." Myöskin ranskalaisten vuoksi oli veruke tarpeellinen.
-Sillä niin suuriin rahallisiin uhrauksiin, joita nämä koossa pidetyt
-sotajoukot kysyivät, hän saattoi toivoa kansan suostuvan ainoastaan
-jos oli kyseessä ranskalaisten väkevän kansallisvihan tyydyttäminen
-Englantia vastaan. Sota jotakin mannermaan valtaa vastaan ei ikinä
-tulisi niin kansanmieliseksi kuin sota Englantia vastaan. Mutta kun
-saapui tieto Itävallan liittymisestä liittokuntaan ja sen uhkaavista
-varustuksista, saattoi hän jonkinlaisella oikeudella kansalleen
-selittää, että hänet pakoitettiin mannermaasotaan. Kuinka kauvan
-edeltäpäin hän oli sen päättänyt ja kuinka kiihkeästi hän sitä
-halusi, siitä tiesi ainoastaan ani harva. Mutta hän oli saavuttanut
-mitä hän tahtoi; hänen joukkonsa olivat täydessä kunnossa, ja siten
-hän oli, kuten itse sanoi, kaksikymmentä päivää muista edellä.
-
-Ei yksikään maailmassa osannut käyttää sellaista etua paremmin kuin
-Napoleon. Eikä kukaan osannut paremmin kuin hän pimittää vihollista.
-Kun hän jo elokuun 13 p:nä kirjoitti Talleyrand'lle päättäneensä
-käydä Itävallan kimppuun ja olevansa marraskuussa Wienissä, jossa
-keisari Frans ei saisi joulua viettää, hän vielä elokuun 20-22
-päivinä oli antavinaan käskyn sotajoukkojen viemisestä laivoihin
-Boulogne'ssa, jolla käskyllä hän tahtoi yhä uskotella että hän
-todellakin ajatteli hyökkäystä Englantiin; mutta 24 p:nä Marmont sai
-salaisen käskyn lähteä pikamarsseissa Mainz'iin ja kuukauden lopussa
-koko armeija kaikessa hiljaisuudessa oli liikkeellä itään päin
-öisissä pikamarsseissa. Neljä viikkoa myöhemmin tuo taistelukuntoinen
-ja taisteluhaluinen suuri armeija, noin 150,000 miestä nuorten, mutta
-sodassa harjaantuneiden kenraalien johtamana astui Reinin yli.
-
-Hyökkäyssuunnitelmaan nähden oli noudatettu täydellistä
-salaperäisyyttä; ei yksikään Ranskan sanomalehti rohjennut
-hiiskuakaan sotajoukkojen liikkeistä, ja itävaltalaiset,
-liikkeelle lähtiessään, luulivat Napoleonin päävoiman vielä olevan
-Boulogne'issa. Oli näet levinnyt huhu, että Englanti samaan aikaan
-kun itävaltalaiset samosivat Ranskan rajaa kohden aikoi yrittää
-maallenousua Ranskan rannikolle, joten Napoleonin oli pakko
-hajoittaa voimansa. Ja kun lisäksi tulivat nuo Saksassa alituisesti
-liikkuvat huhut, että tyytymättömyys keisarilliseen hallitukseen oli
-noussut sellaiseen huippuun, että vallankumous oli kysymyksessä,
-niin Itävallan hallitus luuli voivansa turvallisesti ryhtyä
-hyökkäystoimeen ja lähetti etevimmän sotapäällikkönsä, arkkiherttua
-Kaarlen, miehittämään italialaiset kallisarvoiset maakunnat, jotka se
-nyt toivoi voivansa liittää kruunuunsa. Mutta Napoleon oli määrännyt
-Tonavanlaakson, tuon leveän Saksan kautta käyvän yhdystien läntisen
-ja itäisen Euroopan välillä, tämän lyhyen, mutta seurauksiltaan
-ratkaisevan sodan näyttämöksi, ja jo elokuun 13 p:nä hän oli sanellut
-_Daru'lle_ sotaretken täydellisen suunnitelman. "Liikekäskyt,
-marssien aikamäärät, paikat missä sotajoukkojen tuli tavata toisensa
-tai yhtyä, hyökkäykset, vihollisen eri liikkeet ja erehdykset --
-kaikki tuo oli tässä kiireessä sanellussa suunnitelmassa kaksi
-kuukautta ennakolta ja 200 penikulman etäisyydessä arvattu...
-Taistelutantereet, voitot, vieläpä päivätkin, jolloin meidän tulisi
-astua Müncheniin ja Wieniin, kaikki oli ennakolta määrätty ja pantu
-paperille niinkuin sitten tapahtui." Ja tätä neroa vastassa seisoi
-itävaltalainen kenraali _Mack_, Napoleonin mielestä "kaikista
-ihmisistä kelvottomin". Luottaen yllämainittuihin huhuihin hän laski,
-etteivät ranskalaiset voineet saapua Saksaan ennen venäläisten tuloa,
-ja porhalsi siis huoletonna esiin luullen joutuvansa siksi hyvään
-aikaan, että saisi taivutetuksi Baijerin horjuvan vaaliruhtinaan
-puolellensa. Mutta tämä piti edullisimpana liittyä Ranskaan, ja
-Mack'in toiveet tässä kohden pettivät. Hän eteni kumminkin yhä ja
-kokosi joukkonsa Ill-joen rannalle. Mutta päivä päivältä verkko
-yhä enemmän kiertyi onnettoman kenraalin ympärille, joka ei
-aavistanutkaan tuhoavaa varaa ja liikkui siinä harhaluulossa, että
-ne ranskalaiset osastot, joita huomattiin hänen läheisyydessään,
-olivat paluumatkalla tukahduttaakseen vallankumouksen Ranskassa.
-Lokakuun 16 p:nä hän hämmästyksekseen huomasi olevansa kokonaan
-suljettu Ulmiin, ja 20 p:nä hän antautui koko armeijoineen, jossa
-oli 33,000 miestä ja 60 tykkiä. "Olen saavuttanut tarkoitukseni",
-kirjoitti Napoleon edellisenä päivänä puolisolleen, "olen tuhonnut
-itävaltalaisen armeijan pelkillä marsseilla." Tieto Mack'in
-sulkemisesta ja antautumisesta sai venäläiset, jotka olivat joutuneet
-Inn-joen luo, kiireesti vetäytymään takaisin Napoleonin hätyyttäminä;
-hän nimittäin lähetti Murat'n edeltäpäin ajamaan heitä takaa. Mutta
-Krems'in luona heidän onnistui päästä Tonavan yli toiselle rannalle;
-Murat'ta houkutteli nyt halu rientää itään päin ja miehittää Wien
-sekä jättää venäläiset takaa-ajamatta. Siten vihollinen pääsi
-pakoon koillista kohden Böhmiin, jossa sen sopi odottaa lisävoimia.
-Napoleon kirjoitti Murat'lle ankarasti moittien: "Te olette minulta
-hukannut kaksi päivää ja olette vain ajatellut kunniaa, jonka Wien'in
-valloittaminen tuottaa. Mutta ei ole mitään kunniaa ilman vaaraa."
-Wienissä Murat kuitenkin oli suureksi hyödyksi ottaessaan haltuunsa
-Tonavan sillat. Täältä Napoleon lähetti hänet pohjoiseen toivoen
-tällä liikkeellä saavansa venäläiset, joita hän nyt itse suorastaan
-ahdisti, kahden tulen väliin ja lyövänsä ne ennenkuin ne pääsivät
-yhteen apujoukkojensa kanssa.
-
-Mutta sotatempulla venäläiset täällä taas pääsivät pälkähästä,
-ja kun niihin Brünn'issä yhtyivät erinäiset apuosastot, niin
-Napoleon joutui varsin tukalaan asemaan. Hän oli tahtonut saada
-tehdyksi rauhan Wien'issä, mutta hän oli ahdistaessaan vihollista
-musertamatta sitä, se kun alituisesti pujahti hänen käsistään,
-joutunut paljon laajemmalle toimialalle kuin mihin hänen voimansa
-riittivät. Ja juuri nyt hän sai kaksi masentavaa tietoa; toinen
-oli se, että Nelson oli maksamalla voiton hengellänsä lokakuun 21
-p:nä 1805 Trafalgar'in luona kokonaan hävittänyt Ranskan laivaston.
-Kahdeksantoista ranskalaista laivaa oli valloitettu ja 7,000 miestä
-kaatunut. Merisota Englantia vastaan oli nyt mahdoton. Toinen
-Napoleonille saapunut epämieluinen tieto oli se, että Preussi, jonka
-kuningas tunsi itsensä syvästi loukatuksi siitä, että Ranskan joukot
-huolimatta hänen puolueettomuudestaan olivat kulkeneet hänen maansa
-läpi, nyt oli päättänyt yhtyä liittokuntaan, joten liittolaisten
-armeija oli lisäytyvä 180,000 miehellä. Suurella diplomaattisella
-oveluudella Napoleon ryhtyi keskusteluihin erikseen Venäjän ja
-Itävallan kanssa, tinkien tuntuvasti vaatimuksistaan saadaksensa
-rauhan. Mutta kumpikaan valtakunta ei pitänyt eduilleen sopivana
-tehdä rauhaa, ja asema olisi ehkä käynyt vieläkin vakavammaksi
-Napoleonille, ellei tsaarin turhamielisyys -- inhimillinen
-ominaisuus, joka aina oli Napoleonin uskollisin liittolainen -- olisi
-häntä siitä auttanut.
-
-Sillä nuoressa hallitsijassa paloi halu päästä vetämään väkikalikkaa
-Napoleonin kanssa. Eihän mikään tuottaisi sellaista kunniaa
-kuin "kenraali Bonaparten" voittaminen. Hänen kenraalinsa kyllä
-neuvoivat häntä odottamaan, kunnes Preussi pääsee esille ja kunnes
-itävaltalaiset arkkiherttuat saapuvat apujoukkoineen, mutta
-taisteluinnossaan hän luopui vahvasta asemasta, jota vastaan
-Napoleon ei rohjennut hyökätä, ja samosi esiin. Tieto tästä
-tuli niin odottamatta Ranskan kenraaleille ja itse keisarille,
-ettei heti rohjettu sitä uskoa. Mutta kun se huomattiin todeksi,
-oli Napoleonilla oitis sotasuunnitelma valmis. "En aio nyt
-ryhtyä tavalliseen, vaan ratkaisevaan taisteluun", sanoi hän
-kenraaleillensa, ja joulukuun 1 p:nä hän asettui Austerlitz-kylän
-luona asemaan, jonka tarkoitus oli houkutella venäläiset heikontamaan
-keskustaansa ja sitten kiertävällä liikkeellä koettamaan katkaista
-hänen peräytymistään. Ilokseen hän näki heidän suorittavan tämän
-liikkeen. "Ne menevät ansaan", hän huudahti. "Ennen huomispäivän
-iltaa minä kaappaan tämän armeijan". Pimeän tullen keisari itse
-ratsasti kautta leirinsä rohkaisten joukkojensa mieltä. "Vihollisen
-marssiessa kiertääksensä oikeata siipeäni, tarjoo hän minulle
-kylkensä", sanoi hän, ja siitä joka sotamies ymmärsi pääasian
-tulevassa taistelussa. Seuraavana aamuna taistelu alkoi kolmen
-keisarin silmien edessä, ja ennenkuin "Austerlitz'in aurinko"
-oli laskenut, olivat yhdistyneet Venäjän ja Itävallan sotajoukot
-kerrassaan rikkirevityt. Noin 80,000 kuollutta ja haavoitettua virui
-kentällä; ranskalaiset olivat saaneet 20,000 vankia ja anastaneet
-200 tykkiä. Napoleon julkaisi armeijalleen riemuitsevan julistuksen:
-"Soturit! Olen teihin tyytyväinen; olette Austerlitz'in päivänä
-täyttäneet kaikki odotukseni, mitä minulla oli miehuudestanne...
-ja jokainen, joka kuulee sotamiehestä, että tämäkin oli mukana
-Austerlitz'issa, tietää siitä, että se on uljas mies!"
-
-Kaksi päivää tämän jälkeen tapahtui Habsburgin suvun perillisen ja
-Ranskan keisarin kuuluisa yhtyminen. Kaikki kulkupuheet Napoleonin
-raakuudesta ja uhkamielisyydestä lyötyä vastustajaansa kohtaan ovat
-pidettävät kerrassaan keksittyinä. Päinvastoin hän tässä ensimäisessä
-kohtauksessaan Euroopan yhden laillisen hallitsijan kanssa esiintyi
-kerrassaan kohteliaana ja ystävällisenä. Keisari Frans saavutti
-aselevon ja toimitti liittolaiselleen tiedon, että Napoleon
-oli suostuvainen rauhaan molempien valtojen kanssa, vaatimatta
-Itävallalta alueluovutusta, jos tsaari suostuisi sulkemaan satamansa
-englantilaisilta. Mutta venäläiset olivat liiaksi riippuvaiset
-Englannin apurahoista eivätkä siis siihen suostuneet. Tsaari jätti
-keisari Fransin oman onnensa nojaan ja vetäytyi jo joulukuun 6 p:nä
-pois armeijansa surullisten tähteiden kanssa. Uudenvuoden päivänä
-1806 keisari Frans allekirjoitti Presburg'issa joulukuun 26 p:nä
-laaditut raskaat rauhanehdot. Ne italialaiset alueet, jotka olivat
-jääneet Itävallalle Campo-Formion rauhassa, luovutettiin Italian
-kuningaskunnalle paitsi Triest'iä; kaikki Napoleonin toimenpiteet
-Italiassa hyväksyttiin, ja Ranskan liittolaiset Baijeri ja Würtemberg
-korotettiin kuningaskunniksi ja saivat muutamia kaupunkeja ja alueita.
-
-Liittolaisten aikomus supistaa Ranska niihin rajoihinsa, jotka sillä
-oli ennen vallankumousta, ei toteutunut. Päinvastoin Presburg'in
-rauha tuotti Napoleonin valtakunnalle suuremmoisia aluelisiä.
-Sillä voitollisen "kolmen keisarin taistelun" jälkeen hän saattoi
-ryhtyä toteuttamaan entisiä unelmiansa yhden päämiehen johtamasta
-Euroopasta, yhdestä keisarista, jolla on kuninkaita virkamiehinä
-ja joka jakelee kuningaskuntia kenraaleilleen j.n.e. Rauhanteon
-jälkeisenä päivänä hän armeijakäskyssä antoi tiedoksi, että
-bourbon'it, jotka huolimatta puolueettomuudestaan sodan aikana
-olivat salaa olleet tekemisissä englantilaisten kanssa, olivat
-lakanneet hallitsemasta Neapelissa. Hän teki veljestään Josefista
-Neapelin kuninkaan; poikapuolensa Eugéne de Beauharnais oli jo
-nimitetty Italian varakuninkaaksi. Hänen veljestään Louis'sta tuli
-Hollannin kuningas; hänen sisarensa olivat jo saaneet italialaisia
-maakuntia, ja kenraali Murat, joka oli nainut hänen kauniin sisarensa
-_Caroline'in_, tuli Berg'in suurherttuaksi; tämä herttuakunta oli
-muodostettu niistä maakunnista, jotka Preussin Hannoveria vastaan
-oli täytynyt luovuttaa Schönbrunn'in sopimuksessa joulukuun 15 p:nä
-1805. Äsken saaduista Venetsian ja Neapelin maakunnista muodostettiin
-16 herttuakuntaa, jotka sitten annettiin hänen eteville miehillensä.
-Sitäpaitsi Napoleon toteutti aikeen, joka enemmän kuin sata vuotta
-oli kytenyt Ranskan politiikissa, muodostamalla Baijerista,
-Würtemberg'istä, Badenista ja useista läntisen Saksan pienistä
-valtioista Reinin liiton vastapainoksi Preussille ja Itävallalle.
-Se oli asetettava hänen suojeluksensa alaiseksi ja oli sentähden
-likeisessä liitossa Ranskan kanssa. Saksalaiselta taholta lausuttiin
-lämpimästi toivottavan muinaisen länsimaisen valtakunnan uudestaan
-perustamista keisari Napoleonin johtamana, semmoiseksi kuin se oli
-ollut Kaarle Suuren aikana, jolloin siihen kuului Italia, Ranska
-ja Saksa. Ja Reinin liiton perustaminen tiesikin todellisuudessa
-vanhan saksalais-roomalaisen keisarikunnan hajoamista. Samana
-päivänä, elokuun 1 p:nä 1806, jolloin liiton perustaminen saatettiin
-Saksan valtiopäivien tiedoksi, ilmoitti Ranskan lähettiläs herransa
-puolesta, ettei hän enään tunnusta mitään saksalaista keisarikuntaa;
-elokuun 6 p:nä keisari Frans luopui arvostaan Saksan keisarina, mutta
-tunnustettiin Itävallan keisariksi.
-
-Saadakseen kaiken tämän toteutetuksi Napoleon oli antanut
-voitokkaiden joukkojensa viipyä etelä-Saksassa, itse Itävallassakin
-hän piti miehitettynä erään linnan, ja joukkojen asema oli tahallaan
-tehty siksi uhkaavaksi Preussille, ettei tämä maa rohjennut
-kieltäytyä, kun Napoleon helmikuussa 1806 vaati sitä sulkemaan
-kaikki Hannoverin satamat ja omat Pohjanmeren-satamansa Englannilta;
-vaatimus, joka aiheutti Preussin kaupalle sekä maalla että merellä
-varsin tuntuvan tappion ja joka sen ohessa uhkasi Preussia sodalla
-Englannin puolelta.
-
-Mitä suurin hälinä nousi sentähden Berlin'issä, kun Lontoosta
-kuultiin, että Napoleon oli tarjoutunut luovuttamaan Hannoverin
-takaisin Englannin kuninkaalle, joka koko sydämellään oli
-kiintynyt saksalaisiin maihinsa. Liittokunnan isä, Napoleonin
-leppymätön vastustaja _William Pitt_ oli jo kuollut, kuten
-vakuutettiin, mielipahasta rauenneitten suunnitelmiensa tähden, ja
-ranskalais-ystävällinen _James Fox_ oli saanut ulkoasiain politiikin
-johdon käsiinsä. Se rauhallinen mieliala, joka oli hänen lyhyen
-hallintoaikansa tunnusmerkkinä, oli vaikuttanut tuon tarjouksen
-Hannoverin takaisin-antamisesta, ja heti oli Preussin sotapuolue
-käynyt siihen kiinni; tämä puolue eli kuningattaren johtamana
-kopeasti Fredrik Suuren päivien muistoissa. Heikko kuningas ei
-jaksanut vastustaa ranskalais-vihollisen liikettä, joka yhä laajeni,
-vaan rupesi varustautumaan; kun Venäjä samaan aikaan asettui
-torjuvalle kannalle, ja Englanti Fox'in kuoleman jälkeen taas palasi
-entiseen potitiikkiinsa, teki Napoleon sen johtopäätöksen, että uusi
-liittokunta oli tekeillä, jäsenenä Preussi Itävallan asemesta. Tämä
-luulo sai varsinaisen vahvistuksen, kun hän Preussin kuninkaalta
-Fredrik Wilhelm III:lta sai kehoituksen peräytyä pois Saksasta.
-Sillä, joka rohkeni puhua sellaisessa äänilajissa Napoleonille,
-täytyi tietysti olla väkeviä ystäviä selän takana. Napoleonin asiana
-oli nyt kuten ainakin joutua paikalle ennenkuin ystävät pääsivät
-yhtymään ja tuhota niistä yksi kerrallaan. Preussi oli määrännyt
-lokakuun 8 päivän vaatimustensa täyttämisen viimeiseksi hetkeksi,
-mutta se sai vastauksen pikemmin ja toiseen suuntaan kuin oli
-odottanut.
-
-"Aikomukseni on seisoa Saalfeld'issä (Thüringen'issä) ennenkuin
-vihollinen voi saapua sinne melkoisella voimalla", Napoleon
-kirjoitti Berthier'lle syyskuun 30 p:nä, ja jo lokakuun 7 p:nä hän
-oli Bamberg'issa. Sinne hänelle tuli Preussin kehoitus siirtyä
-Saksasta ennen lokakuun 8 p:ää. "Teidän majesteettinne ministeri",
-kirjoitti Napolen Fredrik Wilhelmille, "on haastanut minut yhtymiseen
-lokakuun 8 p:nä, ja ritarina minä takaan sanani: minä seison keskellä
-Saksen'ia."
-
-"Yksi huono kenraali", oli Napoleon kirjoittanut ensimäisen
-italialaisen sodan aikana Direktoriolle, "on parempi kuin kaksi
-hyvää." Ei voi mikään paremmin kuvata hänen käsitystänsä, että
-sodassa on välttämätöntä uskoa koko johto yhden miehen käteen. Ja jos
-tämä käsitys kaipaisi todistusta, niin kyllä sitä on yltäkylläisesti
-hänen vastustajiensa tappioissa. Tässä Preussin sodassa hän taas
-seisoo edustamassa hallitsijaa ja sotapäällikköä samassa henkilössä,
-hänen tahtonsa on korkein laki, ei tarvitse ketään kuulustella, ei
-ole mitään "verukeosastoa", ei mitään ristiriitaisia ministerietuja
-j.n.e.; hänen sanansa ja käskynsä viedään silmänräpäyksessä ja
-suoraan hänen alaisillensa ja suoritetaan sokeasti. Toisella
-puolella seisoo vanha kivulloinen sotaherra, Braunschweig'in herttua
-Ferdinand, luonteeltaan epäröivä, ja hänen rinnallaan yliherransa
-kuningas. Ollen itsenäisyyttä vailla samoinkuin herttuakin
-kuningas kolmen eri puolueen vaikutuksen alaisena esiintyi usein
-samaa ylikenraalia vastaan, jonka hän itse oli siksi määrännyt.
-Pääkortteerissa vallitsi yhä erimielisyys sodan johtamisesta, jopa
-silloinkin kun vihollinen lähestyi katkaistakseen preussilaisilta
-tien Berlin'iin. Napoleon törmäsi 14 p:nä ruhtinas Hohenlohe'n
-johtamiin preussilaisiin Jenan luona, ryntäsi niitä vastaan luullen
-niitä vihollisen pääarmeijaksi ja löi ne. Mutta Auerstädt'in luona,
-muutama penikulma Jenasta pohjoiseen, _Davout_ samana päivänä
-loistavalla urhoollisuudella taisteli päävoimaa vastaan. Ennen
-iltaa taistelu oli voitettu ja preussilaiset hurjassa paossa,
-ranskalaisten kenraalien ahdistamina. Vähitellen ne pakotettiin
-antautumaan, _Blücher_ vasta Lybeck'issä. Braunschweig'in herttua oli
-kuolettavasti haavoittunut, 30,000 miestä kaatunut ja 40,000 otettu
-vangiksi.
-
-Kaksi viikkoa sen jälkeen Napoleon juhlakulkueessa astui Berlin'iin,
-käytyänsä Fredrik Suuren haudalla Potsdam'issa, josta hän lähetti
-Fredrikin miekan Parisin invaliidihotelliin. Uteliaat berliniläiset
-näkivät hämmästyneinä, että tuo peljätty valloittaja olikin pieni
-mies, yksinkertaisemmassa puvussa kuin yksikään hänen kenraaleistaan.
-Marraskuun 12 p:nä hän saattoi sanoa koko Preussin kuningaskunnan
-olevan hänen vallassaan. Ainoastaan jotkut linnat sisämaassa ja
-Itämeren rannikolla, niiden joukossa Königsberg, jonne kuningas
-oli paennut, olivat pitäneet puoliansa. Preussin 200,000 miehen
-armeijasta oli enää koossa vain 15,000 miestä.
-
-Napoleon oli ainoastaan vastenmielisesti ruvennut tähän sotaan, hän
-piti tyhmänrohkeana ja niin uhmaavana Preussin esiintymistä häntä
-vastaan, että hän itse oli yllämainitussa kirjeessä kirjoittanut
-kuningas Fredrik Wilhelmille: "Teidän majesteettinne tulee
-voitetuksi. Minulla ei ole mitään hyötyä taistelusta teitä vastaan;
-en pyydä mitään enkä ole mitään pyytänyt teidän majesteetiltanne.
-Nykyinen sota on epäviisas sota." Mutta Venäjä oli asettunut Preussin
-puolelle, ja Englannin voitiin odottaa mielellään tekevän samoin; nuo
-äkkiä saavutetut edut synnyttivät hänessä luonnollisesti ajatuksen
-käyttää asemaansa mahdollisimman voimakkaasti näitä molempia
-vihollisiansa vastaan. Hän esitti siis preussilaisille semmoiset
-rauhanehdot, ettei kuningas voinut niihin mitenkään suostua. Ja
-jottei hän tulisi seisomaan taistelussa yksin, viritti hän uudestaan
-nuo vanhat välittelyt Turkin kanssa, joita ei oltu koskaan kokonaan
-katkaistu, ja sai sultaanin häikäisemällä hänet houkuttelevilla
-alueiden anastuksilla antautumaan sodan uhkapeliin Venäjää vastaan.
-Sitten hän kiihoitti puolalaiset tsaaria vastaan esiintymällä
-Puolan vapauttajana ja Puolan valtakunnan uudestarakentajana.
-Suunnaton ihastus häneen syttyi sorretussa maassa, ja puolalaisia
-vapaaehtoisia kokoontui hänen lippujensa ympärille. Vihdoin hän
-virallisesti julisti marraskuun 21 p:nä 1800 Englannin sulkemistilan,
-s.o. Englannin täydellisen eristämisen mannermaasta äärimäisellä
-ankaruudella.
-
-Pakoitettuaan siten Venäjän heikontamaan voimansa, se kun lähetti
-suuren armeijan Turkkia vastaan, saatuaan Itävallan pysymään alallaan
-naapurivaltioiden sotiessa ja herätettyään Englannissa uuden kauhun,
-Napoleon lähti Berliinistä ja kävi venäläisiä vastaan, jotka
-_Bennigsen'in_ johtamina seisoivat Varsovan luona. Esiintulvivan
-suuren armeijan edestä Bennigsen vetäytyi pois, ja Napoleonin kaikki
-yritykset saada aikaan ratkaiseva taistelu raukesivat tyhjiin.
-Pienempiä otteluita suoritettiin alituisesti, viimeinen Pultusk'in
-luona joulukuun 26 p:nä; mutta sitten Napoleon ei rohjennut jatkaa
-takaa-ajoa etemmäksi. Vihollinen vältti iskun ja asettui pienen
-Aller-joen taa suojellaksensa Königsberg'iä ranskalaisten asettuessa
-talvimajoihin Weichsel'in länsipuolelle.
-
-Sepä oli sota, jonka vertaista ranskalaiset sotamiehet eivät vielä
-olleet kokeneet. Talvipakkasessa niiden täytyi taistelemalla tunkea
-aution, hedelmättömän maan läpi. Äkkiä alkanut suojailma muutti
-laajat alankomaat suoksi; tykit tarttuivat liejuun, miehet vajosivat
-siihen polvia myöten, ja nälkä teki heidät kykenemättömiksi kestämään
-näitä ponnistuksia. Keisarin oli pakko jättää vaununsa, joka ei
-voinut päästä eteenpäin, ja hänen täytyi nyt kuulla kaikkea tätä
-voivotusta ja epätoivoa ja samoinkuin Egyptissä nähdä monen ampuvan
-itsensä paikalla päästäkseen kaikesta tästä kurjuudesta, ja usein
-hän sai kuulla nurinaa ja epätoivon purkauksia, vieläpä uskolliselta
-kaartiltaankin.
-
-Tammikuun lopussa hän sai tietää, että Bennigsen oli liikkeellä
-länteen päin: tämä tahtoi tunkea hänen vasemman siipensä takaisin ja
-päästä Danzig'iin, voidaksensa sieltä siirtää sodan Brandenburg'iin
-Napoleonin selän taa. Napoleon oli heti ryhtynyt toimiin ja
-lähetti suunnitelmansa ja käskynsä _Bernadotte'ille_, joka seisoi
-pohjoisempana Elbing'in luona. Onnettomuudeksi nämä kirjelmät
-joutuivat venäläisen ylikenraalin käsiin, joka heti peräytyi.
-Napoleon kulki hänen kintereillään ja helmikuun 7 p:nä 1807 syntyi
-taistelu Preussisch Eylau'n luona, jonka ranskalaiset ennen yön
-tuloa miehittivät. Aamulla 8 päivänä alkoi Napoleonin tähän saakka
-verisin taistelu. Tuimassa lumipyryssä, joka sokaisi sekä upseerit
-että sotamiehet, ei keisarin käskyjä suoritettu yhtä täsmällisesti
-kuin ennen, eri joukko-osastot erkanivat toisistaan liian kauvaksi,
-ja Augereau huomasi äkkiä -- ilman seljetessä -- seisovansa sadan
-askeleen päässä venäläisistä tykeistä, jotka muutamissa sekunneissa
-ampuivat mäsäksi koko hänen osastonsa. Paeten koettivat henkiin
-jääneet pelastua kirkkomaalle, josta Napoleon johti taistelun kulkua.
-Mutta venäläinen ratsuväki ahdisti heitä sinnekin; ranskalaiset
-yliupseerit rupesivat valmistamaan peräytymistä pääkortteeriin, jopa
-kuultiin huutoja keisarin saattamisesta turvallisempaan paikkaan.
-Mutta Napoleon ei näkynyt ajattelevan mitään vaaraa. Hän antoi
-levollisesti kaartille käskyn käydä tuleen ja seurasi muutoin
-elävällä harrastuksella ja ihailulla vihollisen hyökkäyksiä. "Mikä
-verraton rohkeus!" "Mikä uljuus!" kuultiin hänen huudahtavan. Kaartin
-hyökkäyksestä täytyi ratsuväen vetäytyä takaisin.
-
-Murat'n tuima ratsuväenhyökkäys 80 osastolla ja Davout'in saapuminen
-taistelutantereelle saivat vihdoin venäläiset peräytymään, mutta klo
-4 iltapäivällä tuo preussilainen kenraali _Lestoq_ apuväkeä; aurinko
-laski, mutta vielä kauvan pimeän tultua riehuu raju kamppailu.
-Puoliyön aikaan venäläiset tekivät lähdön ja vetäytyivät takaisin
-Königsberg'iin. Verinen taistelu jäi ratkaisemattomaksi, mutta
-Napoleon pysyi tantereella ja saattoi siis täydellä syyllä julistaa
-voittonsa Parisissa.
-
-Mutta hänen joukkonsa oli kärsinyt äärettömästi, ja hän huomasi
-tarpeelliseksi majoittua Weichsel'in ja pienen Passarge-joen väliin.
-Itse hän asetti pääkortteerinsa muutamaan latoon Osterode'n kylässä,
-ja sai tyytyä samaan ravintoon kuin sotamiehensäkin. Veljellensä
-Josefille hän kirjoitti: "Me elämme täällä lumessa ja rännässä ilman
-viiniä, ilman konjakkia, ilman leipää." Mutta Napoleon ei ollut
-koskaan paremmassa voinnissa kuin ponnistuksissa ja puutteessa, ja
-hänen karaistu ruumiinsa kesti kaikki vaivat. "En ole koskaan", niin
-sanoi hän perästäpäin, "tuntenut itseäni niin hyvinvoivaksi kuin
-Osterode'ssa." Ja kyllä hänen toimintahaluansa suuressa määrässä
-kysyttiinkin; hän antautui ensin kaikella tarmollaan armeijan
-ravitsemisen suureen ja vaikeaan työhön tyhjäksi syödyssä seudussa,
-ja sitä paitsi hän itse suoritti ei ainoastaan kaikki sotilaalliset
-ja valtiolliset asiat, vaan hänelle tuotiin lakkaamatta tietoja
-kaikista oloista kotona Ranskassa, ja kaikkeen hän tarttui johtavalla
-kädellä.
-
-Eikä Napoleon koskaan ollut suurempi kuin vaaran ollessa kynnyksellä.
-Turkki ei jaksanut, kuten hän oli toivonut, saada aikaan mitään
-vauriota Venäjälle; Preussi ei suostunut hänen rauhanehdotukseensa
-ja teki Venäjän kanssa uuden liiton, jonka mukaan Englanti, Ruotsi,
-Tanska ja Itävalta piti saataman suostumaan yhteiseen esiintymiseen
-häntä vastaan; viimemainittu valta rupesi jo varustautumaan. Mutta
-kaikilta tahoilta uhattuna ja vihollisen ollessa välittömässä
-läheisyydessä hän loi uusia suunnitelmia, välitteli uudestaan Turkin
-kanssa, jopa sopi Persian lähettilään kanssa, joka etsi hänet täältä,
-että shaahikin katkaisisi kaiken yhteytensä Englannin kanssa, ottaisi
-sen tavarat takavarikkoon, yllyttäisi afganilaiset sitä vastaan ja
-lähettäisi sotajoukon Intiaan.
-
-Maaliskuun 12 p:nä ranskalaiset rupesivat piirittämään Danzig'ia ja
-Napoleon odotti vain tämän kaupungin kukistumista ja apujoukkojen
-saapumista Italiasta ja Ranskasta "iskeäksensä mahtavan
-nuijanlyönnin", kuten hän sanoi. Toukokuun 26 p:nä täytyi Danzig'in
-antautua, ja kaksi viikkoa sen jälkeen koko Ranskan armeija lähti
-liikkeelle. Marssittuaan neljä päivää kahakoiden Napoleon oli saanut
-Bennigsen'in kierrokseen ja 14 p:nä suoritettiin ratkaiseva taistelu
-Friedland'in luona. Venäläiset menettivät 30,000 miestä, niistä 25
-kenraalia, ja 80 tykkiä. Samana päivänä Murat, _Soult_ ja Davout
-löivät preussiläiset Königsberg'in luona. Sota oli lopussa.
-
-Kahdeksan päivää taistelun jälkeen suostuttiin aselepoon Ranskan
-ja Venäjän kesken. Tsaari oli katkeroittunut Englantia kohtaan sen
-velttouden ja varovaisuuden tähden, ja hänen suuttumuksensa oli
-joutunut kiehumapisteeseen, kun tuo "kaupustelijakansa" oli kieltänyt
-Venäjältä kovin tarpeellisen 6 miljoonan punnan lainan. Sangen
-suuri puolue, semminkin upseereissa, vastusti kaikkea sekaantumista
-länsi-Euroopan asioihin, ja tsaarin lähimmät neuvoivat häntä
-säästämään voimiansa tulevaisuuden varalle ja suostumaan Napoleonin
-tarjoamaan rauhaan. Kesäkuun 25 p:nä molemmat hallitsijat kohtasivat
-toisensa upeassa teltassa keskellä Njemen'iä. Toista tuntia he
-keskustelivat ilman vieraita miehiä. Tsaarin ensimäiset sanat heidän
-yhtyessään sanotaan olleen: "Minä vihaan englantilaisia niinkuin te
-itse ja olen mukana kaikissa yrityksissänne heitä vastaan." -- "Siinä
-tapauksessa rauha on tehty!" kuului Napoleonin vastaus.
-
-Eikä syntynyt ainoastaan rauha, vaan vieläpä ystävyys ja liitto.
-Napoleon pani kaiken rakastettavaisuutensa liikkeelle, ja lopuksi
-tsaari kerrassaan hurmaantui siihen mieheen, joka oli hänet
-voittanut. Hän tunnusti Josefin Neapelin, Louis'n Hollannin ja
-Jerôme'in Westfalin kuninkaaksi. Tämä uusi valtakunta muodostettiin
-erityisesti niistä maista Elben länsipuolella, jotka Preussin
-täytyi luovuttaa. Saksi, jonka kanssa Napoleon jo joulukuussa oli
-tehnyt rauhan, korotettiin kuningaskunnaksi ja sai preussiläisen
-Puolan Varsovan suurherttuakunnan nimellä. Englantiin nähden
-tehtiin vaatimus, että sen piti antaa takaisin kaikki 1805 jälkeen
-tehdyt valloituksensa ja myöntyä meren vapauteen saaduksensa siitä
-Hannoverin takaisin. Jos Englanti ei tähän suostuisi, velvoittautui
-Venäjä salaisessa sopimuksessa avustamaan mannermaan sulkemista ja
-Ranskan kanssa pakottamaan Itävallan, Portugalin, Tanskan ja Ruotsin
-tekemään samoin.
-
-Koko kekkerit oli pitänyt Preussin maksaa. Turhaan oli kaunis
-Louise-kuningatar, huolimatta kaikista nöyryytyksistä, joita Napoleon
-julistuskirjoituksillaan oli hänelle tuottanut, persoonallisesti
-vedoten häneen koettanut hankkia maallensa lievempiä rauhanehtoja.
-Mahtava imperaattori oli saavuttanut sen, mitä hän jo vuodesta 1801
-oli pyrkinyt löytämään, mahtavan liittolaisen Englantia vastaan. Nyt
-oli ainoastaan kaksi mannermaan valtiasta: kun Englanti oli murjottu,
-saattoi kamppaus näiden kahden kesken alkaa.
-
-
-
-II.
-
-Kohtalon mies. -- Perhe Bonaparte. -- Espanja. -- Rooman kuningas.
-
-
-Semmoinen mies, joka on asettanut maailman valloittamisen
-tarkoitusperäkseen tai uskoo järkähtämättömän kohtalon säätäneen
-hänelle tämän tehtävän, ei voi suurestikaan piitata ihmisonnesta
-ja ihmishengestä. Hänen suunnitelmiensa suuruuden rinnalla kaikki
-muu supistuu pieneksi; mitä nopeammin hän rientää tarkoitustensa
-perille, sitä vähemmin hän huomaa, mitä hän matkallaan tallaa ja
-turmelee. Ja se, joka himoten haluaa ainoastaan yhtä, joka keskittää
-kaikki voimansa ja luulee itseänsä kohtalon määräämäksi saavuttamaan
-tätä yhtä, hän pitää varsin luonnollisesti ihmiset ja inhimilliset
-olot pelkkinä keinoina päämaaliin pääsemiseksi tai esteinä, jotka
-on voitettava tai säälimättä ruhjottava. "Onko valtiomies luotu
-olemaan tunteellinen? Eikö hän ole kokonaan vieras henkilö, joka
-aina seisoo yksin toisella puolella, maailman ollessa toisella
-puolella?" Tämmöinen oli Napoleonin käsitys valtiomiehestä, ja se käy
-täydellisesti yhteen sen kanssa, mitä hänestä lausui eräs suurimmista
-ihmistuntijoista, ruhtinas Metternich: "Hän pitää itseänsä olentona,
-joka seisoo eristettynä maailmassa ja on luotu hallitsemaan sitä
-ja johtamaan kaikkia muita mielensä mukaan. Hän tahtoo herättää
-maailman kaaokselta, hän tahtoo sitä johtaa rauhaa rakastavana,
-lempeänä hallitsijana, 'kruunattuna Washington'ina', mutta maailman
-täytyy tulla onnelliseksi hänen päänsä mukaan, ja tämä tarkoitus,
-sanoo hän itse, ei ole todennäköisesti saavutettavissa muutoin kuin
-yleisellä yksinvallalla, ja siihen päästäksensä täytyy kamppailla
-elämästä ja kuolemasta."
-
-Mutta Napoleon unohti, että sota synnyttää sotaa ja että se, joka
-kylvää tuulta, niittää myrskyä. Inhimillisen tunne-elämän muutamat
-puolet olivat hänelle, puolivillissä Korsikassa syntyneelle nerolle,
-jolla oli kostonhimo veressään, täydellisesti vieraat ja pysyivät
-yhä hänelle suljettuna kirjana. Hän tunsi sen itse; se käy ilmi, kun
-hän St. Helenassa lausuu ihastuksensa Kristukseen, joka oli saanut
-kuolemansa jälkeen opetuslapsensa tekemään hänen tahtonsa ja pitämään
-hänen käskynsä; hän katsoi tsaarin ja sultaanin olevan siinä kohden
-edullisemmassa asemassa kuin hän, että ne hallitsivat omiatuntoja
-maissansa: hän käsittää, että ulkopuolisella vallalla, joka on
-mielten herrana, on suurempi valta ja auktoriteetti kuin sillä, joka
-on ruumisten herra; "hän tuntee itsensä onnelliseksi Egyptissä, jossa
-hän, ollen sivistyksen suistavista ohjaksista vapaana, itse esiintyy
-jumalallisena lähettiläänä, mutta hän ymmärtää, että sivistyneessä
-Euroopassa, jossa ihmiset ovat liian valistuneita, ei ole miksikään
-hyödyksi esiintyä Jumalan poikana." -- Ainoastaan yksityisinä,
-hermostuneen kiihtyneinä hetkinä, esim. brumaire'in 19 p:nä, tuo
-mystillinen usko, että hän oli kohtalon lähettämä, saattoi hänessä
-yltyä niin valtavaksi, että se sai peräsimen riistetyksi hänen
-muutoin niin terveeltä järjeltään, niin että hän puhui sekavasti
-ja hajallisesti, tietämättä mitä hän sanoi, ja vihdoin sai ilmaa
-keuhkoihinsa huutamalla: "Seuratkaa minua, sillä minä olen päivän
-jumala!" Saadaksensa kiinnepisteen omissatunnoissa, sen sielujen
-valtiuden, joka tuo mukanaan sokean kuuliaisuuden ja uhraavaisuuden,
-hän oli etsinyt uskonnon tukea, ja oppikirjoissa häntä sanottiin
-Jumalan kuvaksi maan päällä. Sitäpaitsi hän oli -- vaikka turhaan
--- yrittänyt saada pyhän isän alamaisekseen ja esiintyä kirkon
-suojelusherrana. "Sanokaa hänelle", kirjoitti hän 1800, "että olen
-keisarinne, Kaarle Suuri, ja tahdon tulla semmoisena kohdelluksi."
-
-Mutta oli monta tuhatta hänen alamaisissaan, joille Napoleon
-oli joku korkeampi olento: Ranskan sotamiehet; ei ainoastaan
-tavalliset sotilaat, jotka tosin eivät olleet liian valistuneita,
-vaikka suupaltteja ja ivallisia, vaan myös upseerit, korkeammat ja
-alhaisemmat, luutnantista kenraaliin. "Tiesi mikä meitä vaivasi,
-mutta me tappelimme kuin hullut", sanoi heistä jälestäpäin yksi.
-Asia oli se, että hän kävi edellä sillä tavoin, semmoisella kuoleman
-uhmalla, semmoisella fanaattisella voitonuskolla, että häntä
-täytyi seurata raivoisalla hurmauksella. Olemme ennen kertoneet,
-kuinka ihmeellisellä, melkein yliluonnollisella tavalla Napoleon
-ensimäisenä konsulina osasi vaikuttaa sekä yksityisiin henkilöihin
-että suuriin joukkoihin, ja tätä omituisuutta hän keisarina oli
-yhä kehittänyt. Hänen kykynsä järjestää näyttämö ja asettaa
-itsensä oikeaan valaistukseen ei ilmene missään niin selvästi kuin
-taistelutantereella.
-
-Keisarin pääkortteeri oli aina hänen välittömässä läheisyydessään.
-Hänen matkavaununsa oli laitettu niin, että hän niissä voi maata:
-Berthier tai Murat ajoi aina hänen kanssaan, suurmarsalkka
-_Deuroc'in_ ja ylitallimestari _Caulaincour'in_ ratsastaessa aivan
-rinnalla ajutanttien, ordonanssiupseerien, pashien ja kahden
-ratsujääkärin seuraamana; nämä kuljettivat nahkalaukkuja, joissa
-säilytettiin karttoja ja papereita. Vartijoina oli osasto kaartin
-ratsujääkäreitä. Kun vaunut pysähtyivät ja keisari astui ulos,
-muodosti heti neljä jääkäriä pistimet kivääreissä neliön hänen
-ympärillensä, ja se liikkui eteenpäin minne keisari menikin.
-Näihin liittyivät tallimestari ratsupalvelijoiden ja 7-8 keisarin
-varahevosen kanssa, jos hän halusi kulkea ratsain. Kaikkialla,
-mihin pääkortteeri sijoitettiin, hankittiin heti työhuone. Keskellä
-lattiaa olevalle pöydälle levitti topograafisen toimiston tirehtori
-sotanäyttämön kartat ja merkitsi neulojen nenissä olevilla
-erivärisillä lipuilla eri asemat. Nurkkaan asetettiin pöytiä keisarin
-neljää salakirjuria varten; hänen käydessään edestakaisin lattialla
-karttoja tutkien ja sanellen käskyjänsä oli näillä täysi työ niiden
-kirjoittamisessa, sillä Napoleon puhui niin hurjan nopeasti, että
-heidän täytyi keksiä jonkinmoinen pikakirjoitus voidaksensa saada
-kaikki paperille.
-
-Napoleonilla oli se sotapäällikölle kallisarvoinen ominaisuus, että
-hän osasi mukautua oleviin oloihin. Hänen ateriansa olivat aina
-sangen nopeasti suoritetut semminkin sotaretkillä; päivällinen kesti
-vain neljännestunnin. Heti klo 6-7 illalla hän meni levolle ja
-nukkui klo 1:en; makuuhuoneen oven edessä makasi öisin aina hänen
-henkimamelukkinsa _Rustan_. Sitten hän nousi ja ryhtyi työhön tulevaa
-päivää varten pikaisesti sanellen käskyjä, lähettäen ja vastaanottaen
-ordonansseja. Jos joukot yöllä ennen taistelua makasivat taivasalla,
-lähti keisari usein ulos paikkaa katselemaan. Hän pysähtyi milloin
-sinne milloin tänne, puhelemaan vartiomiehen kanssa, lämmittelemään
-käsiänsä nuotiotulen edessä, kyselemään miehiltä, mitä ne keittivät
-padassa, juttelemaan heidän urotöistään jossakin taistelussa; hän
-tunsi tuhansien nimet, kertoi heille tuumiansa, kuinka hän aikoo
-lyödä viholliset tulevassa taistelussa, nauroi heidän vastauksilleen
-ja pilailuilleen ja oli niistä huvitettu. Näillä kävelyillä tuli
-oikein näkyviin se ihmeteltävä, tuttavallinen suhde, joka oli
-olemassa mielevän, arvostelevan ranskalaisen sotamiehen ja "pienen
-korpraalin" välillä, jonka ruumiillisen ja henkisen etevämmyyden
-edessä täytyi taipua. "Teissä on kaiketi joku kaira höltynyt", sanoi
-hänelle eräs krenatööri Eylau'n taistelun edellä, "kun olette vienyt
-meidät näille kirotuille teille." -- "Maltapas, ystäväni, neljässä
-päivässä olette kortteerissa". -- "Olkoon menneeksi! Mutta jos kestää
-kauvemmin, on paras, että pidämme itsestämme huolen."
-
-Napoleon alkoi hyökkäyksen säännöllisesti klo 5 aamulla ja etsi
-reservin läheisyydestä paikan, mistä hänellä oli vapaa näköala
-yli taistelutantereen. Kävellen edestakaisin hän seurasi tappelun
-kulkua, jutteli lähimmäisten kanssa, otti vastaan raportteja ja
-lähetti käskyjänsä, joskus lisäten niihin pontevia kehoituksia
-"hakkaamaan päälle". Yleensä hän ei myöntynyt apujoukkojen
-lähettämiseen. Taistelu kesti klo 4:än j.pp.; silloin astui keisari
-ratsun selkään, ja kaikki tiesivät mitä se merkitsi. "Nyt on piru
-merrassa", mutistiin riveissä. Levähtyneistä reservijoukoista
-kajahti äkkiä huuto: "Eläköön keisari!" Se vyöryi hänen edellään
-aina sotamiesriveihin, voitti itse taistelumelun ja kauhistutti
-vihollisen, joka korvat kuumina 11 tunnin taistelun jälkeen tiesi,
-että nyt oli tulossa päähyökkäys, aavistamatta mihin se iskee.
-"Eläköön keisari!" Tämän hurmaavan innostuksen huudon kaikuessa
-korvissaan taistelevat joukot näkivät voittoisan pienen korpraalin
-hyvin tunnetun muodon ratsastavan esille; milloin hän pysähtyi
-kiittääksensä osastoa uljuudesta, milloin kutsuaksensa esille miehen
-mainitsemalla hänet nimeltä ja kiinnittääksensä kunnialegionan
-ristin hänen rintaansa; hänen tultuaan taistelulinjalle oli voitto
-aina saavutettu, ja pieni korpraali oli entistä enemmän omiensa
-jumaloima ja vihollisten pelkäämä.
-
-On säilynyt eräitä piirteitä Napoleonin käytöksestä upseereitaan
-kohtaan ja hänen kyvystään kannustaa heitä taistelussa. Kun hän esim.
-Friedland'in taistelussa antoi Ney'lle käskyn hyökätä venäläisten
-vasempaan siipeen, tarttui hän tämän käsivarteen, vei hänet syrjään
-ja kuiskasi hänen korvaansa muutamia sanoja. Samalla hetkellä kun Ney
-lähti, huusi hän niin että tämä ja kaikki muut kuulivat: "Katsokaa
-Ney'tä! Nyt hän on leijona!"
-
-Mutta mitä lähemmäksi Napoleonia tultiin, sitä vähemmän varmaankin
-oli aihetta jumaloimiseen. Hän oli konsulaatin päivinä, suurimpana ja
-onnellisimpana aikanaan, jolloin hänen ja Ranskan harrastukset olivat
-yhteiset, koonnut ympärilleen kaikkien suuntien etevimmät miehet,
-hän oli uupumaton tietojen hankkimisessa, kysymysten pohtimisessa
-ja vastustuksen herättämisessä, saadakseen jokaisen puolen asiasta
-mahdollisimman tarkoin valaistuksi. Mutta mikäli hänen valtansa
-kasvoi, mikäli hän suunnitelmiensa täsmällisyyden ja alituisten
-voittojensa kautta tuli yhä enemmän varmennetuksi siinä uskossa,
-että hän kaikilla aloilla oli jotakin aivan ainoanlaatuista, sikäli
-nämä olot muuttuivat. Hän poisti vähitellen kaikki kelvolliset ja
-itsenäiset miehet ja kokosi armeijan ulkopuolella ympärilleen pelkkiä
-nollia, jotka orjallisesti noudattivat hänen käskyjänsä. "Tämä hyvä
-kone", hän sanoi viitaten otsaansa, "on hyödyllisempi kuin kaikki
-taitavimpien ja kokeneimpien miesten neuvot". Siten hänen onnistui
-vähitellen kokonaan eristyttää itsensä. "Kaikki hänen ympärillänsä
-pysyivät peljästyneinä ja passiivisina. Koetettiin arvata orakelin
-tahtoa, ja se suoritettiin arvelematta."
-
-Despootisesti hallitussa valtiossa varmaankaan eivät parhaat
-luonteet kokoonnu kaikkivaltiaan hallitsijan ympärille. Jokainen
-tarkkanäköinen vallanpitäjä, jolla on ehdottomasti hallussaan
-useimpien elämänetujen jakaminen, varmaankin saa katkeroita
-kokemuksia kanssaihmistensä vaikuttimista, semminkin Ranskan
-vallankumouksen synnyttämissä oloissa, jolloin kaikki intohimot
-pääsivät valloilleen ja jolloin elämänhalu ilmeni ilman minkäänlaisia
-uskonnollisten käsitteiden tai sosialisten traditsionien ja
-muotojen esteitä. "Olla kunnon mies", sanoo Shakespeare, "on
-olla yksi tuhannesta." Napoleonilla ei ollut eikä hänelle tullut
-parempia ajatuksia ihmisistä. Hänen käsityksensä on, "että
-ystäviä tulee kohdella muistaen, että niistä jonakuna päivänä
-saattaa tulla vihollisia". Hän oli viimeiseen saakka tunteittensa
-puolesta korsikalainen, kiitollinen jokaisesta hyväntahtoisesta
-ajatuksesta tai teosta, pitäen niitä erinomaisen tarkassa
-muistossa, mutta luonnostaan kostonhimoinen ja äreä jokaiselle
-vihamielisyyden ja nurjuuden ilmaisulle. Hänen älynsä sai hänet
-kuitenkin usein salaamaan tämän, mutta sitävastoin anteliaasti
-ilmaisemaan kiitollisuutensa. Augustuksen anteeksiantavia sanoja
-Cinnalle, joka useampaan kertaan oli nostanut kapinanlipun, sanoja
-"Olkaamme ystäviä, Cinna" Napoleon piti, kuten hän itse sanoi,
-"tyrannin viekkautena. Ja minä hyväksyn oveluutena sen, mitä pidän
-lapsellisuutena, silloin kun se on olevinaan tunnetta", lisäsi hän.
-
-Joskin hänen jalomielisyyttänsä, joka kyllä saattoi anteeksikin
-antaa, kuitenkaan mitään unhottamatta, täytyy pitää laskelmataidon
-seurauksena, emme kuitenkaan saa jättää huomaamatta, että cesarismin
-luonteeseen kuuluu jonkinmoinen laupeus. Todellinen Caesar on siksi
-suuri, että hän voi välinpitämättömästi katsella vihollisiinsa.
-"Todellakin se todistaa inhimillistä heikkoutta, kun tahdotaan
-asettua minua vastaan." Siinä keisarin omat sanat. Hän oli kerrassaan
-vakuutettu, ettei mikään voinut häntä kukistaa.
-
-Napoleonille ei ollut ystävyyden tunne vieras, ja hän sanoo itse,
-että elämässä on hetkiä, jolloin on halu keventää sydäntään
-myötätuntoiselle ystävälle. "Olen nähnyt hänet hyvänä, todella
-hyvänä", sanoo kenraali Marmont, "ja vaikka sitä yleisesti ei
-uskota, kykenevänä liittymään lämpimillä ja kestävillä tunteilla
-niihin, jotka sen ansaitsivat." Hänen todelliset ystävänsä tavataan
-tietystikin hänen omassa säädyssään, sotilassäädyssä. Lannes oli
-ehdottomasti se, joka oli hänen sydäntänsä lähinnä, ja hän, Junot ja
-kenraali Rapp puhuivat aina hänelle suunsa puhtaaksi. Kunnian Eylau'n
-voitosta Napoleon julkisesti myönsi Murat'lle ja sai vähän myöhemmin
-sen johdosta Lannes'ilta seuraavan kirjeen: "Augereau ja minä
-olemme otelleet enemmän kuin hän! Luuletko, että minä annan riistää
-itseltäni ainoatakaan voitonpalmua? En, en, ei edes tuon kirjavan
-kukon, lankosi hyväksi, joka tulee voiton jälkeen pöyhistellen ja
-kukkokiikaa laulaen." Lannes, tuo "suuri lapsi", joksi häntä keisari
-sanoi, oli ainoa hänen kenraaleistaan, joka yhä sinutteli häntä ja
-jonka mielipide sotilasasioissa hänestä oli jonkin arvoinen. On
-usein kerrottu, vaikka väärin, ettei keisari koskaan lausunut mitään
-kiittävää sanaa kenraaleillensa tahi myöntänyt heille ansaittua
-kunniaa. Päinvastoin saivat he jokaisen taistelun jälkeen keisarilta
-erityisen kirjeen, jossa annettiin tunnustus heidän hyvästä
-toimestansa. Davout'lle, joka Auerstädt'in luona oli taistellut
-vihollisen päävoimaa vastaan, hän kirjoitti: "Ihailen kaikesta
-sydämestäni teidän kaunista esiintymistänne. Lausukaa kiitokseni
-kenraaleillenne. Ne ovat ainaiseksi saavuttaneet kunnioitukseni
-ja kiitollisuuteni." Masséna, joka ahneudessaan harjoitti enemmän
-vilppiä ja petosta kuin yksikään muu kenraali, rohkeni keisarin
-ankariin sanoihin: "Sinä olet maan suurin rosvo", vastata nöyrimmästi
-kumartaen: "Teitä, Sire, lukuunottamatta". Mutta hänestä antoikin
-Napoleon arvostelun: "Massénalla on sotilaallinen kyky, jonka eteen
-täytyy polvistua: täytyy unohtaa hänen vikansa, sillä itsekullakin on
-omansa."
-
-Kuitenkin ainoastaan ani harva oli tämmöisessä suhteessa mahtavaan
-hallitsijaan. Useimmille niistä, jotka arkielämässä seisoivat häntä
-lähellä, hän oli peljätty, korkein yliherra. Ja mikä yliherra!
-Ei missään vapautta tai lepoa, ei missään tilaisuutta mihinkään
-mukavuuteen tai pääsemään hänen kotkansilmäyksestään. "Jokaisessa
-ministeriössä hän tietää asioista enemmän kuin itse ministeri,
-jokaisessa departementissa enemmän kuin departementin päällikkö." Kun
-hänelle annetaan yleiskatsaus asevarastosta pohjoisrannikolla, jossa
-on tuhansittain tykkejä, hän sitä vähän silmäilee ja lausuu: "Muutoin
-on kaikki oikein, mutta kaksi tykkiä on unohdettu. Ne tapaatte
-Ostende'ssä maantiellä kaupungin takana." Hänellä oli koko armeijansa
-päässään, upseerien nimet, miehistön kokoonpano, joukko-osastojen
-voima. Hän saattoi suunnattoman muistinsa avulla viitata raporttien
-virheisiin, joiden perille pääsemiseen asianomaiset virastot
-tarvitsivat päiväkausia.
-
-Tyytymättömyyttä tähän ankaraan herraan, joka säälimättä käytti
-kaikkien voimat ja itse uupumattomalla työllä ruhjoi kaikki muut, oli
-kyllä olemassa, mutta sitä pidätti alussa ihailu, sittemmin pelko.
-"Tämä kauhea ihminen", kirjoittaa meriministeri, "on meidät kaikki
-kahlehtinut; hän pitää kaikkien mielikuvituksen kädessään, joka on
-milloin samettinen, milloin teräksinen." Jo varsin nuorena, hänen
-tutkivassa katseessaan oli jotakin kauhistuttavaa, ja ensimäinen
-välitön tunne, joka hänestä yleensä saatiin, oli pelko. "Tuo
-saatanan ihminen", sanoi hänestä kova ja raaka kenraali Vandamme
-vielä 1815, siis silloin kun onni jo oli kääntynyt häntä vastaan,
-"vaikuttaa minuun kuin noituus, jota en voi selittää. Se menee niin
-pitkälle, että kun minä -- joka en pelkää Jumalaa enkä paholaista
--- lähenen häntä, olen vähällä vavista kuin lapsi. Hän voisi
-saada minut menemään neulansilmän läpi tai syöksymään tuleen." Ja
-kaikki nuo kenraalit, kaikki nuo virkamiehet olivat nähneet tämän
-vieraan miehen, jonka kielikin aina vivahti italialaiseen, raatavan
-eteenpäin, kulkevan syrjäytettynä upseerina Parisissa, kukistavan
-toisen puolueen toisen jälkeen ja vihdoin asettuvan Ranskan vanhalle
-valtaistuimelle. Jokainen luuli itsellään olevan saman oikeuden
-kuin hänellä. "Moreau, Bernadotte ja moni muu", sanoi Napoleon,
-"eivät antaneet minulle anteeksi hyvää onneani. Ei ollut ainoatakaan
-kenraalia, joka ei pitänyt itseänsä yhtä oikeutettuna kruunuun kuin
-minua. Olen sentähden pakosta kovin ankara heille. Jos rupeisin
-heille tuttavalliseksi, kyllä heillä pian olisi osansa vallasta
-ja valtion rahoista. Ne eivät minusta pidä, mutta ne pelkäävät
-minua, ja se riittää. Minä käytän heitä armeijassa ja annan heille
-päällikkyyttä, mutta pidän heitä myös silmällä. Ne ovat tahtoneet
-vapautua ikeestäni, ne tahtoivat silpoa Ranskan liittovaltioihin.
-Yksi sana minun puoleltani riitti tuuman kukistamiseksi. Niin kauvan
-kuin voitan, niistä ei ole vaaraa, mutta jos joudun tappiolle,
-ne ovat ensimäiset, jotka minusta luopuvat. Ulos- ja sisäänpäin
-hallitsen ainoastaan sillä, että minua pelätään; jos luovun tästä
-järjestelmästä, olen pian hukassa."
-
-Euroopassa oli kaukonäköisiä miehiä, jotka jo Direktorion päivinä
-tiesivät ennustaa, että vallankumous kehittyy tyranniudeksi ja jatkuu
-semmoisena. Ja vanhojen tyrannien periaate: "vihatkoot, kunhan
-vain pelkäävät", oli ehkä ainoa, jonka mukaan Napoleonin kaltainen
-mies saattoi hallita vallankumouksen jälkeisessä hajaannuksessa ja
-villiytymisessä. Ja vähitellen kehittyi väkevässä Napoleonissa,
-jonka ainoana suurena intohimona oli: valta yli koko maapallon,
-syvä ylenkatse kaikkia heikkoja ihmissieluja kohtaan monine pienine
-himoineen, rahanhimoineen, aistillisine nautintoineen ja tyhjine
-turhuuksineen. Sitä paitsi hän tiesi ja näki, että hänen sihteerinsä,
-kenraalinsa ja ministerinsä -- esim. Fouché ja Talleyrand -- kaikki
-olivat lahjakontteja ja joka tilaisuudessa valmiita salahankkeisiin
-häntä vastaan. "Pelko ja saaliin toivo", sanoi hän itse, "olivat
-ainoat siteet heidän ja minun välillä. Olen tuhlannut molempia. Olen
-luonut itselleni palvelijoita; en ole haaveillutkaan hankkineeni
-ystäviä." Ja Napoleon oli niistä liian korkealla: hän antoi niiden
-juosta niin pitkälle kuin kytkyet sallivat, mutta sitten hän äkkiä
-katkaisi vauhdin näyttääksensä, että he olivat hänen vallassaan.
-Tuntien voimansa hän saattoi yhä heitä kohtaan ilmaista sitä
-suopeutta ja kärsivällisyyttä, jotka olivat hänelle ominaiset.
-Kaikista näistä varsin vähän miellyttävistä luonteista sopii sanoa,
-mitä eräs aikalainen sanoo yhdestä: "Hän käyttää elinaikansa
-kinastelemisiin ensimäisen konsulin kanssa ja rukoilee sitten, että
-taas sovittaisiin pois." Sillä palkinnoista, armonosoituksista,
-joita Napoleon niin runsaasti jakeli myös vihamielisilleen, ne eivät
-voineet luopua. Varmaankin on oikeaan osattu, kun rouva de Rémusat
-sanoo, että hän käytti kaikkien näiden ihmisten paheita edukseen ja
-että hän samaan tarkoitukseen hyväili heidän heikkouksiansa, jos
-heissä ei ollut paheita, mutta väärin on, kun sama rouva lisää, että
-hän teki niin itse tullaksensa väkevimmäksi. Ei hänen tarvinnut
-tehdä sitä varten mitään, sillä väkevin hän oli jo syntymisestään
-saakka luonteensa ylevämmyyden puolesta, hän kun osasi mukautua
-kaikkiin oloihin, kesti kaikkea ja oli varustettu luontaisella
-järjestysaistilla, mutta erityisesti sen uskonsa voimalla, että
-hänellä oli järkähtämättömän kohtalon hänelle määräämä tehtävä,
-jonka toteuttamiseen jokaisen hänen läheisyyteensä osuneen täytyi
-myötävaikuttaa.
-
-Napoleonin rakennuksen valmistuminen oli ylipäänsä mahdollinen
-siten, että häntä epäilemättä siinä avustivat ei ainoastaan
-yksilöiden vaan koko kansan heikot puolet. "Ranskalaiset eivät
-ymmärrä vapautta", sanoi hän, "ne kaipaavat vain kunniaa ja
-turhamaisuutensa tyydytystä." Ja Napoleon oli alituisilla voitoillaan
-tyydyttänyt Ranskan kansan kunniannälän yltäkylläisyyteen saakka.
-Jopa niinkin, että Parisissa välinpitämättömästi kuultiin sanoma
-Jenan voitosta. Kansallisturhamaisuuden tyydyttämiseksi toisella
-tavalla ja samassa palkitaksensa korkeimpia virkamiehiä ja armeijaa
-hän v. 1808 perusti uuden politiikista riippumattoman perinnöllisen
-aateliston. Vasta nyt hän alkoi jakaa italialaisia ja saksalaisia
-herttuakuntia kenraaleillensa ja marsalkoillensa. Arvonimien ohessa
-ne saivat rikkaita maakuntia ja lahjoitusmaita sekä suuria summia
-puhtaassa rahassa. Berthier sai miljoonan frangia; Masséna ja
-muut 600,000, toiset 400,000 tai 200,000. Kaksitoista miljoonaa
-jaettiin sotamiehille; invaliidit saivat 500,000 vuosittain j.n.e.
-Viisi siviilivirkamiestä sai herttuan arvon; muut korkeimmat
-viranomaiset, ministerit, senaattorit j.m. saivat kreivin,
-ylioikeuksien presidentit, pormestarit j.m. paronin arvonimet,
-kaikki olivat oikeutetut, jos perustivat suurempia sukukartanoita,
-siirtämään arvonimen perintönä sukukartanon ohessa. Samoin saivat
-kunnialegionien ritarit ja suurdiguitäärit jättää ritari- ja
-ruhtinasarvonsa perintönä jälkeläisilleen. Edellisten piti perustaman
-sukurahasto, joka tuotti 3,000 fr. koron vuosittain, jälkimäisten oli
-mentävä aina 200,000 frangiin.
-
-Palkintoja niille, jotka olivat hänen puolellaan, kauhu niille,
-jotka asettuivat häntä vastaan, siinä Napoleonin periaate. Jokainen
-arvostelun yrityskin sai tuta hänen raskasta kättään, ja syystä sanoo
-eräs aikalainen: "Sitä hän eniten pelkää, että joku -- kaukainen tai
-läheinen -- käyttää omaa arvostelukykyään taikka vain pitää sen."
-Sanomalehdistö kytkettiin, kaikki uudenaikaiset näytelmäkappaleet,
-jotka saattoivat sisältää enemmän tai vähemmän salattuja viittauksia,
-kiellettiin, ja kirjallisuus kaikin tavoin kahlehdittiin. Jo
-ensimäisenä konsulina häntä harmitti seuraava rivi murhenäytelmässä
-Mérope: "Ensimäinen kuninkaaksi päässyt oli soturi, jolle onni oli
-myötäinen". "Se mies, joka kohoaa valtaistuimelle", hän sanoi,
-"on vuosisatansa ensimäinen mies. Ei ole kysymyksessä sattuma tai
-onni; tässä on toisella puolella ansio, toisella kiitollisuus."
-Keisarikunnan aikana vielä vähempikin nosti hänen suuttumuksensa.
-Yksi niistä, jotka enemmän kuin useimmat muut saivat sitä kokea,
-oli juonitteleva rouva de Staël, joka jo oli ollut kiusana sekä
-Konventille että Direktoriolle. Hänen suuri Italian valloittajan
-ihailunsa muuttui nuoren kenraalin ynseän kohtelun tähden yhtä
-syvästi tunnetuksi vihaksi, ja pitkän aikaa hänen asuntonsa oli
-Napoleonin vastustajien kokouspaikkana. Kun keisari vihdoin ryhtyi
-toimiin häntä vastaan ja karkoitti hänet Parisista, siihen ei ollut
-syynä niinkään rouvan vihamielinen esiintyminen, vaan pikemmin
-ominaisuus, jonka Napoleon luuli hänessä huomanneensa ja jota hän ei
-sietänyt, se näet, että tämä rouva osasi saada ihmiset ajattelemaan,
-vaikka ne eivät sitä koskaan ennen olleet osanneet tahi olivat sen
-unohtaneet.
-
-Mutta enimmän Napoleon sittenkin pelkäsi kansaa, jonka kauhistuttavaa
-valtaa hän oli oppinut tuntemaan vallankumouksen aikana ja jonka
-suosion hän tiesi menettävänsä niin pian kun se ei enään ollut
-turhamaisuutensa kiihoittama tai kun sille selveni, että se
-taisteli ja vuodatti verensä toteuttaaksensa yhden ainoan miehen,
-ulkomaalaisen, maailmanvaltaa tavoittelevia suunnitelmia. Liian
-myöhään selvisi Napoleonille, ettei Ranskan kansa tahtonut panna
-rauhaansa ja onneansa alttiiksi kohotaksensa maailman hallitsevan
-kansan asemaan. Yleistä tyytymättömyyttä huomattiin viime
-sotaretken aikana, ja se enemmän kuin mikään muu sai aikaan rauhan
-solmimisen 1807. Keisarin ei auttanut mikään muu kuin sitoa armeija
-mahdollisimman lujasti omaan persoonaansa ja omiin suunnitelmiinsa.
-Sitä varten hän jakoi nuo mainitsemamme suuret palkinnot, joista
-armeija sai veljenosan; sentähden hän katsoi sormien lomitse Preussin
-sodan aikana upseerien ja sotamiesten ryöstöjä, sentähden hän piti
-sotamiehet aseissa kaukana isänmaasta ja käski kaartinsa, joka yksin
-seurasi häntä Ranskaan, pysyä mahdollisimman loitolla väestöstä.
-
-Alttiin ja innostuneen armeijan avulla, jonka suuri osa ei enään
-ollut ranskalaisia, vaan italialaisia, hollantilaisia y.m., Napoleon
-aina luuli voivansa hillitä kaikki valtiolliset levottomuudet. Mutta
-ravintoaineiden puutteen synnyttämä meteli olisi, niin hän itse
-sanoi, hänelle vaarallisempi kuin mikään muu. Mikäli hän suinkin
-saattoi vapautua sodan johdosta ja politiikista, hän käytti koko
-aikansa raha-asioiden ja kauppaolojen järjestämiseen, yleisten
-töiden suunnitteluun, palatsien rakennuttamiseen Parisissa,
-satamain, kanavien, teiden -- kuten tien Simplonin yli -- ja
-sananlennätinlinjojen perustamiseen. Sillä tavoin hankittiin
-leipä monelle miljoonalle suulle, ja vaaniva tyytymättömyys
-muuttui ihailuksi valtiolaivan uupumatonta ohjaajaa kohtaan, joka
-vähentymättömällä tarmolla hoiti peräsintä niin sodassa kuin
-rauhassakin.
-
-"Keisari on hyvä ja hänen kanssaan tulee helposti toimeen", sanotaan
-senaikuisissa muistiinpanoissa, "kun ei häntä mikään suututa." Tämä
-lisäys on varsin supistava, sillä Napoleonin suuressa taloudessa
-oli aina jotakin, joka teki kiusaa. Ja silloin ei ollut hyvä joutua
-keisarin kanssa tekemisiin. Hänen ensimäiset vihanpurkauksensa
-olivat kauhistuttavat, ja kieli ja lauseet, joita hän silloin käytti
--- itsestään jo kylliksi väkevät ja rajut --, kävivät vieläkin
-rajummiksi ja loukkaavammiksi, kun ne kajahtelivat Ludvig XIV:n
-saleissa. Semmoisina hetkinä hän saattoi antaa käskyjä, jotka
-ilmaisivat kovuutta ja kostonhalua ja jotka hän sitten peruutti;
-mutta hän osasi yleensä, jos tarve vaati, heti suistaa harminsa.
-Usein häntä kuitenkin huvitti jonkinmoisella vahingonilolla --
-joka hänessä oli sangen kehittynyt ja joka ehkä oli yhteydessä
-hänen halunsa kanssa repiä rikki ja antautua hyväilemisiin, jotka
-saivat kyyneleet nousemaan hyväilyn esineiksi joutuneiden silmiin
--- pitää ihmiset pelon alla teeskennellen vihaa, jota hänessä ei
-ollut. Ei saanut kukaan, ei edes hänen veljensä, uuden säännön
-mukaan puhutella häntä ennenkuin hän kyseli; ei saanut kukaan istua
-hänen läsnäollessaan, ei kukaan -- paitsi Lannes -- sinutellut
-häntä. Keisarinnakin rohkeni häntä puhutella ainoastaan "teidän
-majesteettinanne" ja vapisi hänen edessään kuten muutkin. Suurimmissa
-juhlallisuuksissa, joita vietettiin mahdollisimman suurella
-loistolla, vallitsi sentähden painostava vaiteliaisuus; kuolettava
-ikävyys painosti loppumattomia surunäytelmiä; naisia kauhistuttivat
-keisarin epähienot kysymykset, joita hän huvikseen heille teki,
-samoinkuin avomielisyys, jolla hän puhui heidän yksityisestä
-elämästään. Hän yksin ei asettanut itselleen mitään rajoja ja oli --
-keisarinarvosta huolimatta -- törkeä, rivo, säädytön, jos se häntä
-huvitti, muiden ollessa mitä sietämättömimmän pakon alaisina. "Hovi",
-sanoo kreivi de Chaptal muistelmissaan, "oli kaleri, jossa kaikki
-soutivat samaan tahtiin."
-
-Keimaileva ja kevytmielinen rouva Bonaparte oli vuosien kuluessa
-muuttunut alamaisimmaksi, orjallisen nöyräksi keisarinna
-Josephine'iksi. Hän, joka aikanaan oli antanut miehelleen niin monta
-aihetta mustasukkaisuuteen, sai nyt itse kärsiä sen tuskia eikä
-rohjennut edes valittaa. Jos hän joskus yllätti keisarin jossakin
-rakkaudenseikassa, täytyi mustasukkaisuudenkin väistyä ja antaa sijaa
-pelolle, sillä keisarin raivo, kun hän huomasi urkkijan, ulottui aina
-huonekaluihin saakka ja pakoitti puolison kauhistuneena pakenemaan.
-Jokapäiväisessä elämässä Josephine sittenkin oli ainoa, joka saattoi
-hillitä keisarin kiivautta, ja ollen tuhlaavaisen antelias ja
-erittäin hyväsydäminen, joita ominaisuuksia Napoleonin harmiksi monet
-väärinkäyttivät, semminkin jalokivenmyyjät ja pitsikauppiaat, hänestä
-kaikki pitivät, paitsi langot ja kälyt.
-
-Jos keisarinnan tuhlaavaisuus tuotti Napoleonille harmia, niin kyllä
-hänen äitinsä päinvastainen ominaisuus oli melkein yhtä ikävä.
-Rouva Letitialle laitettiin heti keisarikunnan perustamisen jälkeen
-pieni hovi Parisiin, jossa hän nimellä _Madame Mère_ esiintyi
-sangen arvokkaana. Vähemmän miellyttävän vaikutuksen hän teki
-keisarisaleissa rengonkielellään, joka heti ilmaisi ulkomaalaisen.
-Hänellä itsellään oli kyllä tunne, ettei tätä ihanuutta kestä
-kauvan, ja hän vastasi aina Napoleonille, kun tämä moitti hänen
-säästäväisyyttään: "Jos sinun joskus olisi pakko etsiä turvaa minun
-luotani, olet oleva kiitollinen siitä, mitä minä panen säästöön".
-
-Napoleonia on usein syytetty vihamielisyydestä sukuansa kohtaan,
-mutta sen kumoamiseksi riittävät ruhtinas Metternich'in sanat näistä
-suhteista: "Hän osoittautui sangen heikoksi perhettänsä kohtaan.
-Hyvänä poikana ja veljenä -- nämä piirteet tavataan juuri erityisesti
-italialaisissa porvariperheissä -- hän sieti sukulaistensa
-harhailuja, käyttämättä riittävää tarmoa niiden suistamiseksi,
-silloinkaan kun se selvästi olisi ollut hänen omaksi edukseen."
-Napoleonin vihollinen ilmaisee tässä selvin sanoin, että vahvin hänen
-kotimaalaisista tunteistaan, perhetunne, yhä hänessä oli elävänä.
-Köyhän kadetin velvollisuudentunne äitiä ja noita monia niukoissa
-oloissa eläviä sisaruksia kohtaan on vaikuttavana mahtavassa
-keisarissa. Vielä nytkin hänellä on velvollisuutensa, ja hän ei
-suorita sitä nousukkaana, joka hoitaa köyhän sukunsa, mutta samassa
-pitää sen loitolla, vaan täydellisesti ja kaikkine seurauksineen.
-Ei ollut mitään, joka enemmän olisi ollut Bonaparten sydämellä kuin
-korsikalaisen alkuperän muiston unhottaminen, ja sentähden todistaa
-hänen pojantunteensa voimaa se, että hän piti äitinsä välittömässä
-läheisyydessään ja aina osoitti hänelle suurinta huomaavaisuutta.
-
-Sisariinsa hän sitä vastoin aina oli kireässä suhteessa. "Napoleon
-olisi ollut onnellinen, jos hänellä ei olisi ollut niin monta
-sukulaista! Hänen kunnianhimoiset, lahjakkaat veljensä ja sisarensa,
-semminkin Josef, Lucien ja Caroline saattoivat vielä vähemmän
-kuin hänen kenraalinsa antaa anteeksi hänen kohoamistaan ja
-luulivat olevansa ihan luonnollisesti oikeutettuja astumaan niihin
-korkeihin asemiin, joihin hän heidät asetti sen mukaan kuin itse
-yleni. Hänen erityinen rakkautensa lapsipuoliinsa Eugène'iin ja
-Hortense'iin synnytti hänen omassa perheessään rajattoman kateuden
-heitä kohtaan, ja hänen yrityksensä sovittaa puolueet naittamalla
-tytärpuolensa Hortense'in veljellensä Louis'lle, jonka hän itse
-oli kasvattanut ja jota hän erityisesti rakasti, vei vain molemmat
-aviopuolisot onnettomuuteen. Ei ole jäänyt käyttämättä yksikään
-parjaus mieskohtaisesti Napoleonia vastaan näissä epämiellyttävissä
-perheriidoissa. Keisarin perhe oli ainoa, jossa hän ei tavannut sitä
-kuuliaisuutta, jota hän vaati ja johon hän piti itsensä oikeutettuna,
-sen myöntyväisyyden ja rajattoman anteliaisuuden nojalla, jolla hän
-sitä oli kohdellut. Pohjaton ahneus ja epäsäännöllisyys, häilyminen
-kaikkiin suuntiin, johon useat veljistä ja sisarista antautuivat, oli
-vastenmielinen Napoleonille, joka suuressa määrässä oli raittiuden
-ja järjestyksen mies, ja joka -- samoin kuin keisari Augustus --
-mielellään tahtoi maailman edessä olla kauniin perhe-elämän perikuva."
-
-Mutta Napoleonin täytyi vaatia sisaruksiltaan, jotka istuivat
-hallitsijoina Hollannissa, Italiassa ja Saksassa, yhtä ehdotonta
-alistumista kuin muiltakin hänen liitossaan olevilta valtiailta,
-semminkin rannikon sulkemisessa Englannilta. Kun sitä ei noudatettu
-Etruriassa, menetti kuningatar maansa, joka Toskanan nimellä
-yhdistettiin Ranskaan; samoin oli samasta syystä käynyt Kirkkovaltion
-huhtikuussa 1808. Preussin sodan aikana hän salaisesti sai tietää,
-että Espanjassakin ilmeni luopumisen oireita; Napoleon toistaiseksi
-ei ollut siitä mitään tietävinään, mutta kun Tilsitissä oli määrätty,
-että Portugali oli pakoitettava katkaisemaan välinsä Englannin
-kanssa, hän päätti, kun Englanti oli ottamalla talteen Tanskan
-laivaston yhä suututtanut häntä, pakoittaa molemmat valtakunnat
-yhtä haavaa. Lokakuun 18 p:nä Junot samosi Portugaliin, ja
-marraskuun 13 p:nä 1807 Napoleon julisti, että Braganzan suku oli
-lakannut hallitsemasta Portugalissa. Kuninkaallinen perhe pakeni
-Brasiliaan, ja Junot miehitti Lissabonin. Mutta samaan aikaan oli
-Madridissa puhjennut riita, "rauhan ruhtinaan" ministeri Godoy'n
-ja kuningattaren toimiessa kruununprinssiä vastaan, ja Napoleon
-lähetti toisen ranskalaisen armeijan Espanjaan sillä verukkeella,
-että Englanti oli uhannut maallenousulla. Kansa luuli, että Ranskan
-joukot olivat tulleet tukemaan Godoy'n vihattua hallitusta, ja
-pakoitti, nousten kapinaan Aranjuez'issa, kuninkaan luopumaan
-kruunusta poikansa eduksi, mutta Napoleon kutsui luoksensa
-Bayonne'iin tuon heikon kuninkaan ja sai hänen siellä peruuttamaan
-luopumisensa ja jättämään asian hänen ratkaistavakseen. Kesäkuun 6
-p:nä 1808 Napoleon määräsi veljensä Josef'in Espanjan kuninkaaksi.
-Neapelin kuningaskunta annettiin Murat'lle ja hänen vallanhimoiselle
-vaimolleen Caroline'ille. Bonaparten suku oli nyt kaikkialla
-syrjäyttänyt Bourbonin suvun.
-
-Napoleon ponnisti kaiken tarmonsa taivuttaaksensa Espanjan
-kansaa uuden hallitsijan puolelle; hän antoi laatia sille vapaan
-valtiosäännön ja aikoi kaikin tavoin lisätä tulolähteitä ja taas
-kohottaa aikain kuluessa rappiotilaan joutuneen valtakunnan. Mutta
-espanjalaisia suututti ulkomaalaisten tunkeileminen ja semminkin se,
-että heille tyrkytettiin kuningasta; ja kansallistuntoon liittyi
-uskonnollinen tunto, yllyttäen taisteluun ranskalaisia, pyhän isän
-vihollisia vastaan. Kun Josef Bessières'in voiton jälkeen Medina di
-Riosecon luona heinäkuun 14 p:nä 1808 teki tuloansa Madridiin, oli
-maa jo monta kuukautta ollut kapinassa. [Nämä levottomuudet salvat
-espanjalaiset sotajoukot, jotka Bernadotten, Pontecorvon ruhtinaan
-johdolla seisoivat Tanskassa, luopumaan tanskalaisista lipuista.
-Bernadotten piti avustaa venäläisten hyökkäystä Suomeen, joka silloin
-kuului Ruotsille, nousemalla Tanskan saarien kautta maalle Skooneen.
-Englannin sotalaivat kuitenkin estivät hänet pääsemästä Belt'in yli,
-ja näillä laivoilla vietiin sitten espanjalaiset sotamiehet kotiin.]
-Turhaan ranskalaiset piirittivät Saragossaa ja Valenciaa, turhaan
-koettivat heidän kenraalinsa näyttää sotataitoaan vuoristossa.
-Kaupungit kestivät puolustautuen loistavalla urhoollisuudella;
-kenraali Dupont'in täytyi Baylen'in luona riisua aseensa 17,000
-miehen kanssa, ja Cintran luona ihan Lisabonin läheisyydessä
-englantilainen apujoukko pakoitti Junot'n elokuussa antautumaan.
-Oltuaan 14 päivää Madridissa kuningas Josef lähti kaupungista ja
-peräytyi Ebron pohjoispuolelle.
-
-Kansan kapina Espanjassa kruununprinssin eduksi, ainoan, jonka kansa
-tahtoi kuninkaakseen tunnustaa (Ferdinand VII), herätti suurta
-huomiota Euroopassa. Itävalta, joka oli koonnut voimia vuodesta
-1805, ollen nyt sotilaallisessa suhteessa väkevämpi kuin konsanaan,
-rupesi asestaumaan; Preussin sotapuolue ei maan ollessa ranskalaisten
-miehittämänä rohjennut pitää kovin suurta ääntä, mutta siellä
-muodostettiin salaisia veljeskuntia muukalaisvallan torjumiseksi.
-Vaaran, joka näiden kahden vallan puolelta uhkasi, sai Napoleon
-kuitenkin vältetyksi, liittämällä keisarien kokouksessa Erfurtissa
-(syysk.-lokak. 1808) Venäjän vieläkin kiinteämmin itseensä, ei
-ystävyyden siteillä, sillä niihin ei uskonut hän eikä tsaari, vaan
-yhteisten etujen nojalla. Niistä voitiin sopia ainoastaan siten, että
-tsaarille myönnettiin vapaat kädet Turkissa, jossa Napoleon niin
-kauvan oli ehkäissyt hänen tuumiansa. Mutta tällä myönnytyksellä
-hänen onnistui saada Venäjä harrastamaan Itävallan ja Preussin
-pidättämistä, jos ne huomaisivat tilaisuuden sopivaksi hyökätä häntä
-vastaan ennenkuin levottomuudet Espanjassa oli saatu loppumaan.
-Sillä tsaarille oli edullisinta, että Napoleon puuhaili niin kaukana
-lännessä kuin suinkin, jotta hän saisi idässä ottaa nuo kauvan
-halutut ruoka-annokset.
-
-Rannikon sulkemistuuma, joka oli pääkohtana Napoleonin kaikissa
-suunnitelmissa, oli särkynyt, kun Espanja nousi kapinaan ja
-englantilaiset miehittivät Lissabonin. Portugali oli valloitettava
-ja Espanja pakoitettava kuuliaisuuteen. Espanjalaiset vain
-huolettomasti riemuitsivat kuningas Josefin paosta ja suorittamistaan
-urotöistä, käyttämättä hyväkseen saavutettuja etuja, mutta Napoleon
-sillä aikaa vei parhaat sotajoukkonsa pois Keski-Euroopasta ja
-saapui itse pääkortteeriin Vittoriaan marraskuun 5 p:nä 1808.
-Espanjalainen armeija seisoi Ebron eteläpuolella Saragossasta
-Biscayan maakuntaan saakka. Jo ennen Napoleonin tuloa oli sen vasen
-siipi tungettu takaisin; marraskuun 10 p:nä valloitettiin Burgos,
-ja seuraavana päivänä espanjalaiset lyötiin Espinosan luona; niiden
-keskusta voitettiin 23 p:nä Tudelan luona, ja oikea siipi vetäytyi
-Saragossaan, joka uudestaan piiritettiin. Kahdeksan päivän jälkeen
-valloitettiin Somosierra, ja joulukuun 4 p:nä Napoleon lyhyen vaikka
-tuiman vastarinnan jälkeen astui Madrid'iin. Englannin apujoukon,
-joka oli tulossa Salamancan kautta, tunki marsalkka _Soult_ takaisin,
-ja sen täytyi paeta laivoihin Corunjasta.
-
-Kun Napoleon Madridissa tuuletti keskiaikaismaisen espanjalaisen
-talon, lakkautti inkvisitsionin, supisti luostarit, poisti tullirajat
-maakuntien väliltä y.m.s., hän samaan aikaan Parisista sai tietää,
-että Fouché, Talleyrand y.m., jotka jo italialaisen sodan aikana
-olivat ahkerasti etsineet hänen sijallensa pantavaa miestä ja jotka
-yhä salaisesti vastustivat hänen poliliikkiansa, uudestaan olivat
-panneet tuumansa tukkuun ja neuvottelivat taas häntä vastaan.
-Napoleon, joka tunnetulla rauhoittamis- ja järjestämiskyvyllään
-oli saanut puolelleen useita espanjalaisia, uskoi, että kansa
-vähitellen käsittäisi uuden järjestelmän tuottamat suuret edut ja
-pian rauhoittuisi, niin että hän saisi viedä pois osan sotajoukkoaan.
-Sillä hän ymmärsi, että maan kukistaminen väkivallalla kysyy paljon
-aikaa ja nielee suunnattomia rahasummia. Hän piti siis persoonallisen
-tehtävänsä Espanjassa suoritettuna, jätti Portugalin miehittämisen
-Soult'ille ja lähti tammikuussa 1809 Parisiin.
-
-Nuo Fouchén ja Talleyrand'in juonittelut saivat nykyisissä oloissa,
-kun niiden taustana oli kansannousu Espanjassa ja sen vaikuttama
-liike Saksassa ja Itävallassa, erityisen merkityksen. Preussin
-kuningas ei vielä rohjennut toimia Venäjän tahtoa vastaan, mutta
-Itävalta yhä kaikella tarmollaan varustautui, huolimatta Venäjän
-varoituksista, ja saattoi tämän tehdä sitä levollisemmin, kun Pozzo
-di Borgo, Napoleonin mieskohtainen vihollinen, salaa ilmoitti keisari
-Fransille, että nämä tsaarin varoitukset lähtivät enemmän pakosta
-kuin vilpittömästä sydämestä. Oli siis riittävästi huolten oireita
-ilmassa, kun Napoleon päätti lähteä Espanjasta; hänelläkin oli
-kyllin aihetta haluta sotaa, joka saisi viholliset entistä enemmän
-pelkäämään hänen aseitaan ja täyttäisi taas hänen miltei tyhjän
-sotakassansa. Ranskassa hän ensin ripitti Talleyrand'in ja riisti
-häneltä muutamia arvomerkkejä, sitten hän suurella tarmolla ajoi läpi
-rekryytin-oton. Nuori, harjaantumaton väki kokoontui helmikuussa, ja
-sill'aikaa kun se sai ensimäisen tarpeellisen opetuksen, Napoleon
-kokosi harjaantuneet joukkonsa Donauwörth'iin, jonne Rein-liiton
-jäsenet lähettivät osastonsa.
-
-Napoleon oli tottunut esiintymään hyökkäävänä puolena, siten
-heti alusta määräten sodan kulun. Mutta nyt hänen täytyi odottaa
-Itävallan alotetta, osaksi liittokirjan tähden Venäjän kanssa, mutta
-vielä enemmän Ranskan kansan tähden, jonka tuli selvästi nähdä,
-että hänet pakoitettiin sotimaan. Huhtikuun 12 p:nä illalla hän
-sananlennättimellä sai tietää, että vihollinen 9 p:nä oli julistanut
-sodan ja seuraavana päivänä mennyt Inn'in yli. Klo 4 aamulla Napoleon
-lähti pääkaupungista ja pääsi neljän päivän yhtämittaisen matkan
-jälkeen 17 p:n aamulla Donauwörth'iin. Berthier oli sillävälin ollut
-ylipäällikkönä, mutta hän sai aikaan vaan hämmennystä ja hukkasi
-turhaan aikaa. Napoleonin ensi kysymys, syöstyänsä vaunuista ja
-luotuansa silmäyksen karttaan, koski vihollisen asemaa ja liikkeitä.
-Hänelle vastattiin, että se oli mennyt Inn'in ja Isariin yli ja kulki
-Regensburg'ia kohti. Hän ei uskaltanut uskoa tätä todeksi, mutta kun
-tieto usealta taholta varmennettiin, näytti siltä kuin olisi hänen
-vartalonsa äkisti kasvanut. Hänen silmänsä säteilivät, hänen äänensä,
-katseensa, liikkeensä ilmaisivat suurinta iloa. "Silloin tämä armeija
-on minun; se käy perikatoansa kohti. Kuukaudessa olen Wien'issä."
-
-Viiden päivän kuluessa Napoleon löi vihollisen Landshut'in,
-Abensberg'in ja Echmühl'in luona, jolloin se menetti 50,000 miestä.
-Nyt itävaltalainen kenraali, arkkiherttua Kaarle, ei voinut enään
-ajatellakaan hyökkäämistä. Alituisesti kahakoiden ahdistavia
-ranskalaisia vastaan hän vetäytyi takaisin pitkin Tonavaa, siirtyi
-pohjoiselle rannalle Krems'in luona ja majoittui ylängölle Wien'in
-luoteispuolelle.
-
-Viikkoa pikemmin kuin hän itse oli ennustanut -- toukokuun 12 p:nä --
-Napoleon seisoi Wien'in edustalla, ja seuraavana päivänä hän ankaran
-vastarinnan jälkeen miehitti kaupungin. Mutta kun hän 21 ja 22 p:nä
-yritti kaakon puolitse kaupungin siirtyä Tonavan pohjoiselle rannalle
-ja tuhotaksensa vihollisen voiman tahtoi hankkia itselleen lujan
-jalansijan Aspern'in ja Esslingen'in kylissä, hän -- mieskohtaisesti
-ensi kerran -- tuli pidätetyksi voittokulussaan. Useamman kerran ne
-kiviproomut ja tukkilautat, joita vihollinen lasketteli kuohuvaa
-virtaa myöten, musersivat Tonavansillan, ja hänen apujoukkonsa siten
-estettiin ottamasta osaa taisteluun ja tukemasta Lannes'in tuimaa
-hyökkäystä. Illalla 22 p:nä, sittenkun kylät, joista taisteltiin,
-oli kuusi kertaa valloitettu ja menetetty, täytyi Napoleonin jättää
-taistelutanner vihollisen haltuun ja itse siirtyä Tonavan suureen
-saareen Lobau'hin, joka heti lujasti linnoitettiin. Peräytymistä
-suojeli suurella miehuudella Masséna.
-
-Mutta suurempikin suru kuin menetetty taistelu kohtasi Napoleonia.
-Lannes'ilta, hänen sotakumppaniltaan kuudentoista vuoden
-taisteluissa, "urhoollisista urhoollisimmalta", joksi hän itse
-sanoi parasta ystäväänsä, oli molemmat jalat aamulla ammuttu poikki,
-vähän sen jälkeen kun silta oli murtunut. Kuinka kovaksi Napoleonin
-sydän olikin käynyt sodan verisessä näytelmässä, kuinka vähän
-hän olikin taipuvainen tunteellisuuteen, sittenkin ilmeni hänen
-mielenliikutuksensa rajuna, puistuttavana itkunpuuskana. Kun Lannes
-kahdeksantena päivänä sen jälkeen kuoli se toistui taas. Napoleonin
-palvelija kertoo, että hän näki Napoleonin palattuaan kuolinvuoteelta
-itkevän aamiaista syödessään; "suuret kyyneleet vierivät hänen
-poskiansa pitkin ja putosivat lautaselle".
-
-Napoleon kokosi kuitenkin kaikki käytettävissä olevat joukot
-luoksensa, ja Italian varakuningas Eugène sai marssiessaan
-Wien'iin, voitollaan Raab'in luona korvauksen Pohjois-Italiassa
-kärsimistään tappiosta. Yöllä kesäkuun 4 ja 5 p:äin välillä meni
-keisari sotajoukkoineen Tonavan haarojen yli Lobau'n kohdalla ja
-6 p:nä hän löi arkkiherttuan Wagram'in luona. Taistelutantereella
-nuotiotulen ääressä nähtiin voittajan illalla turvallisesti
-nukkuvan karhuntaljallaan. Kahdeksan päivää myöhemmin hän
-valmistautui viimeiseen ratkaisevaan iskuun Znaim'in luona --
-ottelu oli jo alkanut --, kun Itävallan valtuutettu saapui tuoden
-muassaan aselevon ehdotuksen. Pitkien välittelyjen jälkeen rauha
-allekirjoitettiin lokakuun 13 p:nä Schönbrunn'issa Wien'in luona,
-jossa Napoleon oleskeli. Itävallan täytyi taas luovuttaa maa-alueita
--- länsi-Galitsia ja Krakau Warsovan herttuakunnalle ja Adrianmeren
-rantamaat (Illyrian maakunnat) Ranskalle -- sekä maksaa sotakulunkia
-100 miljoonaa frangia.
-
-Mutta neljäkolmatta tuntia ennenkuin tykit 14 p:n aamulla Wien'in
-valleilta ilmoittivat rauhanteon, oli kaupungin ulkopuolella
-Schönbrunn'in läheisyydessä kuultu kuolonrummun kumea soitto
-ja heti sen jälkeen kiväärinlaukauksen rätisevä ääni. Ammuttu
-oli nuori saksalainen ylioppilas, Friedrich Staps, saksilainen
-papinpoika. Kaksi päivää sitä ennen hän oli sinne tullut ja oli
-sotilastarkastuksessa yrittänyt hyökätä Napoleonin kimppuun. Hän
-otettiin kiinni ja huomattiin asestetuksi pitkällä puukolla. Hän
-tunnusti, että tarkoituksensa oli ollut murhata keisari. Napoleon
-itse kuulosti häntä. "Kuka on yllyttänyt teitä tähän rikokseen?"
--- "Ei kukaan", oli miehuullinen vastaus. "Varma uskoni oli, että
-minä murhaamalla teidät tekisin isänmaalleni ja Euroopalle suurimman
-palveluksen." -- "Kiittäisittekö minua, jos armahtaisin teidät?" --
-"Koettaisin sittenkin toiste tappaa teidät."
-
-Tokkohan Napoleon levollisena istui tuomari-istuimellaan tämän nuoren
-vapaudenmarttyyrin edessä? Vai juolahtiko kentiesi hänen mieleensä,
-että hän kerran, ensimäisenä konsulina, oli seisonut J.J. Rousseau'n
-haudalla poppelisaarella Ermenonville'n luona ja sanonut: "Olisi
-ollut Ranskan rauhalle ja levolle parempi, jos tämä mies ei olisi
-koskaan syntynyt." -- "Kuinka niin, kansalaiskenraali?" kysyttiin. --
-"Koska hän on valmistanut Ranskan vallankumouksen." -- "En luullut",
-väitettiin taas, "teillä tosiaankaan olevan aihetta paheksua
-vallankumousta." -- "No, tulevaisuus on osoittava, eikö olisi ollut
-parempi, ettemme olisi syntyneet, Rousseau ja minä."
-
-Mutta joskin hänellä silloin, taipaleensa alussa, oli hetkiä, jolloin
-hän epäili saavuttavansa tarkoitustaan: vanhan maailman sulattamista
-yhdeksi valtakunnaksi, jota hän itse hallitsisi kruunattuna
-Washington'ina; joskin hän joskus oli ajatellut mahdolliseksi päästä
-niin pitkälle, että hän saisi antaa aseiden levätä, niin olivat
-moiset alakuloisuuden ja epäilyksen hetket haihtuneet viimeisten
-kuuden vuoden tapausten jälkeen, sitten kun hän oli voittanut
-kaiken, joka oli asettautunut esteeksi hänen menestymiselleen.
-Siis eteenpäin, huolimatta vanhoista vihollisista ja uudestakin
-vihollisesta, joka oli noussut häntä vastaan: kansojen itsenäisyys- ja
-vapaustunteesta. Se oli puhjennut tuleen ja liekkiin Espanjassa
-ja Tyrolissa, se hehkui tuhan alla kaikkialla hänen muissa maissaan,
-jopa Ranskassakin, se seisoi hänen edessään ruumistuneena nuoressa
-saksalaisessa ylioppilaassa, joka ei tuntenut itseänsä hänen
-katseensa masentamaksi eikä vavissut, kun hänet asetettiin hänen
-kauhistuttavan silmänsä alaiseksi; eteenpäin huolimatta kaikista
-ihanteellisista tunteista -- ei saanut olla maailmassa kuin yksi
-aate, se, jonka puolesta hän taisteli; jonkun toisen palveleminen oli
-kavallusta. Oliko hän milloinkaan ollut mahtavampi kuin nyt? Oliko
-hänen tähtensä milloinkaan säteillyt niin kirkkaasti kuin Wien'in
-rauhan jälkeen?
-
-Mutta hänen täytyi menetellä varovasti; hän ei rohjennut olla
-huomioon ottamatta Ranskassa selvästi ilmenevää tyytymättömyyttä
-alituisiin sotiin ja hänen maailmaa käsittävään politiikkiinsa. Mutta
-rauhallisissakin muodoissa voitiin Englantia vastaan taistella,
-ja mannermaan sulkemista hän vaati ankarammin kuin milloinkaan.
-Hän luuli, syystäkin, ettei Englanti montakaan vuotta kestä näitä
-suunnattomia vaurioita ja että se vihdoin tulee pakoitetuksi
-antautumaan. Paavi, joka ei tahtonut luopua itsenäisyydestään,
-vietiin vankina Ranskaan; Hollannin kuningas, joka näki maansa
-kulkevan perikatoa kohti, kun kauppa oli kokonaan lakannut,
-pantiin viralta, ja Hollanti, Hannover, Oldenburg ja Hampuri
-liitettiin Ranskaan, samoinkuin kirkkovaltiokin -- huolimatta paavin
-pannanjulistuksesta -- ja Espanjan maakunnat Ebron pohjoispuolella
-olivat jo ennen liitetyt. Ruotsi, jonka oli täytynyt Haminan rauhassa
-luovuttaa Suomi tsaarille -- valloitus, jota Napoleon itse oli
-hänelle ehdottanut -- asettui Ranskan puolelle, ja Bernadotte, yksi
-hänen marsalkoitaan, valittiin kruununprinssiksi, jolloin kuningas
-tunnusti hänet perillisekseen. Kaikki tottelivat Napoleonin käskyjä.
-Ja takeeksi siitä, että hän täst'edes aikoi kääntää ajatuksensa
-rauhaan päin ja varmentaa kansallensa rauhan jättämällä sille
-kruununperillisen, Napoleon hankki avioeron Josephine'istä, joka ei
-ollut synnyttänyt hänelle lasta, ja rupesi katselemaan, mistä saisi
-toisen puolison. Hänen veljensä Jerôme oli ollut pakoitettu eroamaan
-amerikalaisesta vaimostaan ja oli nainut würtembergiläisen prinsessan
-ja hänen poikapuolensa Eugène Bayerin prinsessan Augustan. Että hänen
-itsensä täytyi kääntyä jommankumman puoleen Euroopan mahtavimmista
-hallitsijahuoneista, Venäjän tai Itävallan, se oli ilmeisen selvää.
-Jotta hän ei loukkaisi tsaaria, hän ryhtyi näennäisiin avioliiton
-välittelyihin tsaarin 15-vuotiaan sisaren Annan kanssa, mutta kun
-suhteiden Venäjään ennemmin tai myöhemmin täytyi rikkoutua, hän
-piti politiikillensa sopivimpana naida habsburgilaisen prinsessan
-ja siten liittää itseensä Itävallan niin läheisesti kuin suinkin.
-Avioliitto Napoleonin vanhan vihollisen tyttären kanssa näytti
-lisäksi takaavan Ranskan kansalle jatkuvan rauhan. Hänen kosimiseensa
-suostuttiin Wien'issä, ja huhtikuun 2 p:nä 1810 hän vihittiin
-Parisissa Frans-keisarin 18-vuotiaan tyttären Marie Louise'in kanssa.
-Napoleon esiintyi tulisena, maltittomana rakastajana ja mursi jäykän
-tavanmukaisuuden lähestyäksensä morsiantansa; hän näytti panevan
-arvoa valloituksiin taistelutantereen ulkopuolellakin.
-
-Maaliskuun 20 p:nä 1811 jyrisi invaliidihotellista tervehdyslaukaus
-yli Parisin. Kaksikymmentäyksi laukausta tiesi prinsessaa --
-kuului vielä yksi. Napoleonilla oli poika ja Ranskan valtakunnalla
-perillinen; mitä tämä merkitsi, sai maailma tietää siitä arvonimestä,
-joka lapselle kasteessa annettiin: Rooman kuningas.
-
-
-
-III.
-
-Kaikki tai ei mitään.
-
-
-Räikeimmin esiintyvä luonteenpiirre Napoleonissa -- kuten hänen koko
-suvussaankin -- oli rautainen tahto, järkähtämätön kiinnipitäminen
-kerran syntyneestä ajatuksesta. Se, että hänen ainoa aatteensa
-tarkoitti jotakin niin jättiläissuurta kuin koko maailman valtiutta,
-kehitti vain sitä enemmän hänen tarmoansa. Hän ei tuhlannut aikaa,
-ei voimaa tutkiaksensa, tulisiko maailma sillä onnelliseksi vai
-eikö. "Tunnen itseni", niin hän itse sanoi, "työnnetyksi päämäärää
-kohti, jota en tunne. Kun olen siihen päässyt, riittää atoomikin
-minut kukistamaan -- mutta sitä ennen eivät kaikkien ihmistenkään
-ponnistukset voi mitään minua vastaan." Kaksitoista vuotta sitten hän
-oli kulkiessaan suoraa tietä tätä päämäärää kohti juossut otsansa
-S:t Jean d'Acre'n muuriin, ja hänen oli täytynyt lähteä toiselle
-tielle, mutta se kiertotie oli tullut sekä pitkäksi että veriseksi.
-Ajatellessaan historian tuomiota tästä kiertotiestä hän lausui,
-että maailmalle oli osoitettava, "kuinka Caesar olisi tehnyt sen
-onnelliseksi, kuinka kaikki olisi käynyt toisin, jos hänelle olisi
-suotu aikaa toteuttaa suuret aikeensa."
-
-Mutta pääkohta Napoleonin historiassa, "viimeinen näytös", joksi hän
-itse sitä sanoi, oli Intian valloittaminen. Kun hän oli joutunut
-suurelle kaartotielleen, hän arveli, että siitä olisi seurauksena
-Englannin kukistuminen; nyt olivat asiat kehittyneet siksi, että
-hän palasi vanhaan ajatukseensa, Aleksanteri-retkeen, ja taas piti
-mahdollisena Englannin musertamisen valloittamalla Intian. Sillä
-hänen toinen suuri aseensa, mannermaan sulkeminen, oli tulemaisillaan
-tehottomaksi.
-
-Ainoastaan vähemmän tarkkanäköiset olivat Napoleonin avioliitosta
-Itävallan keisarintyttären kanssa luulleet koituvan lopullisen
-rauhan. Espanjassa leimusi yhä sissisota, turmiollisempana Ranskan
-armeijoille kuin suurimmat kenttätaistelut, mutta Napoleon, joka
-vallitsi kaikkia sanomalehtiä, ei sallinut siitä mitään päästä
-Euroopan tietoon. Hänen huomionsa oli vain kiinnitetty Venäjään
-ja Englantiin, eikä hän itse salannut, että hän oli kaukana
-loppumäärästään. Sillä Englannin voima oli ainoastaan silloin
-kukistettavissa, kun koko mannermaa oli sen kaupalta suljettu, kun
-siltä oli riistetty kaikki mahdollisuus tavaroittensa myyntiin.
-Kaikkialla, missä hänen käskyjään toteltiin, oli jo aikoja sitten
-ollut kielletty Englannin tavaroiden, myöskin siirtomaantavarain
-tuonti Englannin lipun alla; nyt kiellettiin tuonti puolueettomankin
-lipun suojassa.
-
-Mutta Venäjä, joka jo oli kärsinyt suuria vaurioita suostumalla
-Tilsitissä Napoleonin kehoituksesta lakkauttamaan kaiken
-kaupankäynnin Englannin kanssa, ei tahtonut myöntyä tähän
-uuteen kauppansa supistamiseen. Kun nyt Itävalta oli joutunut
-läheiseen liittoon Ranskan kanssa, oli Englanti ainoa valta,
-joka kykeni tukemaan tsaaria, kun kerran välit rikkoontuivat
-mahtavan imperaattorin kanssa, ja kun tämä lisäksi oli loukannut
-tsaaria anastamalla hänen sukulaisensa Oldenburg'in herttuan maan
-täydentääksensä mannermaan sulkemista, niin Aleksanteri julkaisi
-ukaasin, joka helpoittamalla merikauppaa puolueettomilla laivoilla
--- huolimatta tavaran laadusta ja kotipaikasta -- raskaasti koski
-ranskalaisiin ylellisyystavaroihin -- viiniin ja silkkiin -- joita
-suurin määrin Napoleonin suojeluksessa oli viety ulkomaille.
-
-Välien rikkoutuminen ei ollut vältettävissä, kumpikin valta ryhtyi
-varustuksiin; ja kun Napoleon varmuutti itselleen Preussin ja
-Itävallan avun, sai tsaari puolelleen Ruotsin kruununprinssin Kaarle
-Juhanan, joksi Napoleonin entistä kenraalia Bernadottea nimitettiin
-hänen uudessa isänmaassaan, lupaamalla hänelle Norjan.
-
-Ihmeteltävällä kekseliäisyydellä Napoleon osasi saada
-asialle ulospäin sen leiman, että hän nytkin oli pakoitettu
-itsepuolustukseen. Mutta samalla hänen sisin ajatuksensa oli, että
-hän vihdoin nyt saa lyödä ratkaisevan iskun. Joskus nuo rintaan
-puristetut, hehkuvat mielikuvitukset purkautuivat hänestä esille
-tavalla, joka tempasi kaikki kuulijat mukaansa. Napoleon puhui tai
-oikeammin runoili, haaveili kotvan aikaa Ossianin tapaan, kokonaan
-tunteen valtaamana, hänelle omituisella henkevällä, maalaavalla,
-tulisella, kuvien ja alkuperäisyyden innostamalla tavalla, Meksikon
-ja Perun mahtavista valtakunnista ja niitä hallinneiden suvereenien
-suuruudesta sekä niistä tuloksista, joita ne olisivat voineet
-maailmalle hankkia... Hän oli ylevä, johtuipa se sitten aiheen
-valtaavasta suuruudesta tahi siitä, että hänen kaikki sielunvoimansa
-olivat joutuneet liikkeeseen satunnaisten tapausten vaikutuksesta ja
-että kaikki koneen kielet värähtelivät yhtä haavaa.
-
-Tämmöiseen kuohuntaan oli Napoleonin saanut keskustelu hänen
-kenraaliajutanttinsa Narbonne'in kanssa maaliskuun alussa 1812,
-jolloin sota Venäjää vastaan jo oli päätetty. Silloin hän oli
-antanut löysät ohjakset mielikuvituksilleen tulevasta sodasta: "Kun
-kaikki otetaan lukuun, hyvä ystävä, on tämä pitkä kaartotie oikea
-tie Intiaan. Aleksanteri suuri lähti yhtä kaukaisesta paikasta kuin
-Moskova päästäksensä Gangesvirralle, sen olen sanonut itselleni
-Acre'n piirityksen ajoilta saakka. Nyt täytyy minun Euroopan
-syrjäsopukasta valloittaa Aasia, siten antaakseni Englannille
-iskun. Ajatelkaapa Moskova valloitettuna, Venäjä voitettuna, tsaari
-pakoitettuna liittoon tai murhattuna jonkun palatsisalaliiton
-kautta... sanokaa sitten minulle, eikö ole mahdollista Tiflis'istä
-lähtevälle ranskalaiselle armeijalle ja sen apujoukoille saapua
-Ganges'in luo, johon vain tarvitsee koskea hävittääksensä
-kauppiashengen suuruuden rakennuksen. Sepä olisi 19:nnen vuosisadan
-jättiläismäinen, mutta sittenkin mahdollinen suurteko." -- "Tätä
-sanoessaan hänen silmänsä säteilevät ihmeellisellä loistolla, ja
-hän puhuu edelleen, selittää vaikuttimiansa, arvostelee vaikeudet,
-keinot, mahdollisuudet; hän on inspiratsionin vallassa ja hän
-antautuu sen haltuun."
-
-Mutta oli hetkiä, jolloin hänessä syntyi epäilys, oliko hän
-riittävästi valmistunut yrittämään tällaista suurtyötä. Silloin hän
-saattoi syöksyä ylös työstään ja lausua, että hänen täytyy odottaa
-vielä kolme vuotta. Mutta sellaiset hetket olivat harvinaisia,
-eivätkä ne, yhtä vähän kuin hänen kenraaliensa huomautukset, voineet
-häntä pidättää. "Siitä ei pääse, korkeimmat kenraalit olivat kaikki
-jo saaneet kyllikseen. Olin kasannut heille liiaksi kunniaa ja arvoa,
-liian paljo rikkauksia. He olivat juoneet nautinnon maljasta, he
-vaativat vast'edes lepoa. He olisivat mielellään ostaneet sen millä
-hinnalla tahansa -- kuulkaa, te marsalkat, millä hinnalla tahansa --
-pyhä tuli on sammutettu."
-
-Imperaattoriinkin vuodet olivat tehneet vaikutuksensa. Hänen
-elämäntapansa oli yhtä yksinkertainen kuin ennen. Päivällisateria
-keisarillisessa pöydässä Parisissa kesti vain 10-12 minuuttia;
-mutta hän oli lihonut, hänen ihonkarvassa oli jotakin väsähtänyttä,
-jotain kelmeän lihavahkoa, hän oli vähemmän nopea, vähemmän
-keveäliikkeinen. Jo 1809 hänestä sanottiin, että hän kävi sotaa
-enemmän velvollisuudesta kuin halusta. Vuonna 1805 hän itse oli
-sanonut: "Sotaa voi käydä vain jonakin määrättynä ikäkautena. Vielä
-kuusi vuotta kelpaan siihen, mutta sitten minun täytyy lakata." Nuo
-kuusi vuotta olivat menneet, mutta vieläkään Napoleon ei voinut
-ajatella miekan pistämistä huotraan, yksin hänessä pyhä tuli ei ollut
-sammunut. Sen piti vielä leimahtaa kirkkaaseen liekkiin ennenkuin
-se tukehtui. "Olen kokenut, kuinka paljon ponnistuksia voin vaatia
-silmiltäni ja jaloiltani: henkeni tarmolle vaan en tunne mitään
-rajaa."
-
-Mutta muutamat tarkkanäköisimmät keisarin ympäristössä
-huomasivat suuren vaaran siinä, että hän vähitellen oli loitonnut
-armeijastaan. Jäykät hovitavat, semminkin hänen avioliittonsa
-jälkeen Maria Louise'in kanssa, vaikuttivat tämän; paraatit tulivat
-harvinaisemmiksi ja menettivät opettavaisen luonteensa, ja keisari
-rupesi vieraantumaan sotamiehistään, mikäli hän sai suurempia
-joukkoja liikutellaksensa. Kun hän ensimäisenä konsulina kerran
-paraatissa jakeli kunniamerkkejä sotureilleen, söivät kaikki hänen
-pöydässään -- upseerit ja sotamiehet -- yhdessä hänen vaimonsa,
-ministerien ja senaattorien kanssa. Eikä semmoista kunniaa koskaan
-unohdettu. Mutta ne ajat olivat menneet. Kun hän 1812 eräässä
-paraatissa oli jakanut kunniamiekkoja muutamille upseereille ja
-sotamiehille, ne kaikki pyydettiin upeisiin päivällisiin ravintolaan,
-mutta päällystö erikseen ja sotamiehet erikseen. Olihan siinä pidot;
-mutta ei ollut sama kunnia syödä herkulliset päivälliset keisarin
-kustannuksella kuin saada yksinkertainen ateria kenraali Bonaparten
-pöydässä.
-
-Toukokuun lopussa seisoi Napoleonin suunnaton armeija, johon kuului
-ranskalaisia ja italialaisia, saksalaisia ja hollantilaisia,
-itävaltalaisia ja puolalaisia, Weichseljoen luona. Se oli jaettu
-kolmeen pääosastoon: pääarmeija Napoleonin itsensä johtamana, toinen
-Italian varakuninkaan ja kolmas Westfalen'in kuninkaan komentamana,
-kaikkiaan reservineen 600,000 miestä ja 1,350 tykkiä. Napoleon,
-joka jo vuodesta 1808 saakka oli hankkinut tietoja luonnonsuhteista
-niissä kolkoissa seuduissa, joiden kautta hänen täytyi kulkea, oli
-suuremmalla tarkkuudella kuin koskaan pitänyt huolta muonituksesta
-ja varustanut sotajoukkonsa niin, että se kaikkien inhimillisten
-laskujen mukaan voisi päästä Smolensk'iin asti.
-
-Sillä kauemmaksi itään Napoleon ei aikonut mennä 1812; sotamiehille
-antamassaan julistuksessa hän sanoo sotaa toiseksi puolalaiseksi
-sodaksi; hänen tarkoituksensa oli sinä vuonna käyttää edukseen
-Litvan puolalaisten kapinaa ja vasta 1813 vuoden alussa lähteä
-Moskovaa kohti. Mutta kohtalo sääsi toisin. Kun hänen äärettömät
-joukkonsa kesäkuun 24 p:nä alkoivat kulkea Njemen'in poikki ja
-mahtavana kiilana tunkivat maahan, eivät venäläiset päälliköt,
-Barclay ja Bagration, rohjenneet kohdata häntä taistelussa. Ja siten
-sattui niin ihmeellisesti, että hänen ylivoimansa kääntyi hänelle
-turmioksi. Sillä ainoastaan "kelpo iskulla", kuten Napoleon sanoi,
-s.o. yhtä ratkaisevalla voitolla kuin Austerlitz'issa, hän saattoi
-toivoa musertavansa vihollisen päävoiman, joka muussa tapauksessa
-voisi asettua häntä vastaan, kun hänen joukkonsa olivat uupuneet
-ja joutuneet harhateille. Hänen ylivoimansa sai siis heikomman
-vihollisen vetäytymään takaisin, siten estäen Napoleonia pääsemästä
-siihen ratkaisevaan taisteluun, jota hän halusi.
-
-Eivätkä toteutuneet hänen toiveensa saada apua Litvan puolalaisten
-kapinastakaan. Sillä ainoastaan julistamalla Puolan kuningaskunnan
-uudestaan perustetuksi hän olisi saanut ne puolellensa, mutta sitä
-hän ei rohjennut tehdä Itävallan tähden.
-
-Kesäkuun 28 p:nä Napoleon saapui Vilnaan, josta tsaari hiljan
-oli lähtenyt. Hän itse vei keskuskolonnan Barclay'ta vastaan.
-Macdonald vei vasemman siiven Wittgenstein'iä vastaan Riikaan
-päin ja Schwarzenberg oikean siiven Bagration'ia vastaan. Mutta
-venäläiset peräytyivät kaikkialla. Napoleonia poltti halu saada ne
-pysähtymään, mutta kaikki hänen yrityksensä raukesivat tyhjiin.
-Heinäkuun keskivaiheilla jouduttiin Drissassa, saman kuun lopussa
-Vitebsk'issä verisiin yhteentörmäyksiin, mutta ainoastaan yhä
-peräytyvän vihollisen jälkijoukkojen kanssa. Ja jos olikin selvää,
-että Napoleonin alikenraalit, semminkin Westfalen'in kuningas,
-olivat osaksi siihen syypäät, niin ei ollut vähemmän selvää, että
-keisari itse ei ollut sama mies kuin ennen. Hänen entinen nopeutensa
-suunnittelujen teossa ja niiden pikaisessa suorittamisessa oli
-mennyt; mutta mitä kärsimyksiä hän olikaan ruumiillisesti ja
-henkisesti kokenut, mitä hän olikaan saanut tuta, sitten kun
-armeija oli lähtenyt Vilnasta! Sillä jo siellä kurjuus oli alkanut.
-Säännöllinen ruokailu oli aikoja sitten lakannut, leipää ja korppuja
-puuttui kokonaan; alituinen liharuoka sai sotamiehet sairaiksi;
-punatauti tempasi niitä sadottain pois joka päivä, ja sietämätön
-helle raskailla, pölyisillä teillä uuvutti heidät, niin että he
-tuskin voivat liikkua; moni kaatui kuolleena maahan, toiset asettivat
-kiväärinpiipun otsaansa vasten ja läpäisivät päänsä kuulalla.
-Tuhansien ihmisten ja kurjien hökkelien katto-oljilla ruokittujen,
-nääntyneiden hevosten ruumiit viruivat teillä ja ojissa ja
-saastuttivat ilman hajullaan. Kaikkien näiden kärsimysten näkeminen
-ja kova kuumuus vaikutti hirveästi Napoleoniin, joka jo entuudesta
-sairasti kuumetta ja erästä tuskallista alusvikaa, joka teki hänelle
-miltei mahdottomaksi astua ratsun selkään. Hän kävi levottomaksi ja
-hermostuneeksi, ja joskus näytti siltä kuin hän olisi menettänyt sen
-etevämmyyden, joka hänellä aina oli sodassa ollut.
-
-Kuitenkin hän nyt seisoi melkein siinä kohdassa, johon hän
-ensimäisen vuoden sotaretkellä alkuperäisesti oli aikonut päästä,
-Venäjän valtakunnan portilla Väinän ja Dnjepr'in välillä. Mutta
-yksin marssi Litvan kautta oli vaatinut armeijan kolmannen osan ja
-10,000 hevosen menettämisen. Sittenkään Napoleon ei voinut lopettaa
-sotaretkeä ilman voittoa, joka palauttaisi lamaantuneiden joukkojen
-rohkeuden ja uudestaan virittäisi niissä uskon, että häntä ei voi
-mikään vastustaa. Hänen täytyi itse päästä selville sen ajatuksen
-varmuudesta, joka häntä ehkä kiusasi, että hänen onnentähtensä nyt
-oli sammumaisillaan. Vitebsk'istä alkain maaseutu tuli viljavammaksi;
-kun joukot olivat saaneet levätä jonkun päivän, hän saattoi samota
-Smolensk'ia kohti. Tämä vanha kaupunki, joka aina oli ollut suuressa
-maineessa ihmeitätekevistä pyhänkuvistaan, oli varsinaisen Venäjän
-avain, ja sitä venäläiset eivät mitenkään voisi miekan iskutta
-luovuttaa hänen haltuunsa. Siellä oli saatavissa hyvät talvimajat,
-mutta sehän oli pääasia, että siellä seisoi vihollinen, ja kaikki,
-upseerit niinkuin sotamiehetkin, mutta semminkin ylikenraali,
-ikävöitsivät taistelua kuten juhlaa.
-
-Mutta täältäkin onnistui venäläisten elokuun 17 p:nä pujahtaa
-Napoleonin käsistä. Hänen tuima hyökkäyksensä kaupunkia vastaan
-torjuttiin ja tuotti melkoisia vaurioita, ja täällä hänellä oli taas
-verinen ottelu vihollisen armeijan jälkivartioston kanssa, joka lähti
-kaupungista vasta sitten kun tie Moskovaan oli suojattu ja kaikki
-varastot ja makasiinit sytytetty tuleen. Aution kaupungin näkeminen
-teki Napoleoniin kaamean vaikutuksen, ja hän ymmärsi nyt, että häntä
-pakeni koko Venäjän kansa.
-
-Eikä tsaarilta ollut tullut sanaakaan vastaukseksi kaikkiin
-kirjeisiin ja ehdotuksiin.
-
-"En aio toistaa Kaarle XII:n tyhmyyttä", oli Napoleon sanonut
-Metternich'ille Dresden'issä. "Kärsivällisyyttä tässä sodassa
-kysytään." Mutta juuri tätä ominaisuutta Napoleonilla oli kaikkein
-vähimmän, ja nyt olot pakottivat häntä -- vastoin kenraalien
-toivomuksia -- yhä eteenpäin. Oleskelu poltetussa kaupungissa
-kävi mahdottomaksi, matka taaksepäin oli vaaroja siksi täynnä,
-ettei armeija itsekään halunnut sille lähteä -- idästä toki
-tuikki lopullisen voiton toivo, ja toivo saada levähtää kaikista
-ponnistuksista tsaarin pyhässä kaupungissa Moskovassa. Siellä toki
-oli vihollinen varmasti tavattavissa.
-
-Mutta äsken nimitetty venäläinen ylikenraali Kutusov oli päättänyt
-pidättää hyökkäävän vihollisen, joka saastutti Venäjän maata,
-ennenkuin se joutuu pyhään kaupunkiin, ja hän asettui vastarintaan
-Borodinon luona pienen Moskva-joen rannalla. Syyskuun 6 p:nä alkoi
-130,000 ranskalaisen taistelu yhtä lukuisaa venäläistä armeijaa
-vastaan. Se oli verisin taistelu mitä Napoleon tähän asti oli kokenut
--- 70,000 kuollutta makasi tantereella ja voitto oli hänen ainoastaan
-sikäli, että hän piti taistelukentän hallussaan. Itse hän ei ottanut
-suorastaan osaa tähän taisteluun, hänen käskynsä olivat olleet
-epämääräiset, ja illan tullen hän -- kaikkien hämmästykseksi -- oli
-kovasti kiihtynyt ja näytti väsyneeltä ja ylenmäärin rasittuneelta.
-Yöllä kuultiin hänen teltastaan suonenvetoista äyhkymistä ja
-kiivaalla liikutuksella lausuttavan: Moskova! Moskova!
-
-Hän ei voinut enään salata, että hän oli sairas ja että hänen
-sielunvoimansa sentähden olivat heikentyneet. Vihollisen sotajoukot
-eivät olleet tuhotut; heissä oli ilmennyt vastustusvoima, jota hän
-ei ollut ennen tavannut. Mutta olihan hän nyt päämääränsä perillä.
-Syyskuun 14 p:nä hän loi silmäyksen tuhattornisen vanhan kaupungin
-yli, ja seuraavana päivänä hän astui Kreml'iin.
-
-Napoleonin hämmästykseksi ei yksikään kaupungin viranomainen saapunut
-hänen luokseen. Oikea oli siis se vaikutus, jonka hän oli saanut
-kulkiessaan kaupungin läpi. Se ei ollut valloitettu, vaan autioksi
-jätetty kaupunki, väliaikaisesti luovutettu viholliselle, se voitiin
-tuhota, vaan ei valloittaa, sillä siinä se oli ilman puolustusta,
-kaikille avoinna. Mutta hirveästi pettyivät Ranskan sotajoukot, jotka
-olivat toivoneet saavansa levätä kestettyjen kauheiden ponnistusten
-jälkeen, kunnes venäläiset tulisivat vaatimaan takaisin kaupunkinsa.
-Yöllä heidän tulonsa jälkeen kaupunki rupesi palamaan. Napoleon
-sai siinä säälimättömässä hävitysohjelmassa, jota venäläiset
-häntä vastaan käyttivät, tervehdyksen Aasiasta, jossa kaikki oli
-suuremmoisempaa kuin Euroopassa. Rostopschin, kaupungin kuvernööri,
-oli antanut sytyttää tulen ylt'ympäri kaupunkia. Oli samanlaista
-kuin Smolenskissa, mutta paljon laajemmassa mitassa. Kaikki rikkaat
-varastot, kaikki siedettäväin talvimajojen toiveet haihtuivat sitä
-mukaa kuin räiskyvät liekit levisivät. Itse Kremlin linna oli
-tulessa, ja Napoleonin täytyi, harmi ja katkeruus sydämessään,
-koettaa päästä pois katuja pitkin, joilla oli melkein mahdoton
-liikkua. Kaikki sammuttaminen oli turhaa. Neljän päivän palon jälkeen
-oli enemmän kuin kolme neljättäosaa kaupungista tuhkana.
-
-Ja huolimatta kaikista Napoleonin kirjeistä ja rauhanehdotuksista
-ei mitään vastausta, yhä sama kaamea vaitiolo. Ilmeistä oli, että
-venäläiset vain odottivat vastustamatonta, valkoista liittolaistaan,
-kauheata Venäjän talvea -- kuten muinoin hollantilaiset odottivat
-merta -- kokonaan tuhotaksensa maahan tunkeutuneen vihollisen.
-
-Moskovan palo merkitsi: "Takaisin". Kaikki unelmat, kaikki
-pilvilinnat haihtuivat palavan kaupungin savuun. Moskova tuli
-Napoleonille toiseksi S:t Jean d'Acre'ksi -- ja soraläjä se oli
-samoinkuin jälkimäinenkin.
-
-Odotellessaan tsaarin vastausta Napoleon työskenteli lakkaamatta
-keksiäkseen muita pelastuksen keinoja kuin takaisinpaluu, joka
-olisi ilmeinen ja kaikkien nähtävä tunnustus, että hän oli
-suunnitelmineen ajanut täydellisesti karille. Milloin hän ajatteli
-maaorjuuden lakkauttamista, siten nostattaakseen orjat herrojansa
-vastaan, milloin rupeamista Puolan kuninkaaksi ja vanhan Smolenskin
-palatinaatin jälleenperustamista. Mutta kaikella tällä Napoleon
-koetti vain salata itseltään kovaa välttämättömyyttä: että oli
-ainoastaan yksi pelastuksen tie, ja se vei taapäin.
-
-Viisi kohtalokasta viikkoa oli näin kulunut, ja talvi oli tulossa.
-Venäläiset ihmettelivät, että Ranskan armeija niin kauvan viipyi
-Moskovassa. "Ne pirun raukat", sanoivat venäläiset sotamiehet,
-"neljäntoista päivän perästä ne eivät enään kykene kantamaan
-kiväärejänsä, ja pakkanen panee kynnet tippumaan heidän sormistaan."
-
-Aamulla 19:nä päivänä suuri armeija lähti Moskovasta. Italian
-varakuningas johti etuvartiostoa, sen jälkeen kulki Ney, sitten
-keisarin kaarti ja vihdoin Davout. Mortier lähti kaupungista vasta
-23 p:nä aamulla räjäytettyään -- Napoleonin käskystä -- Kremlin
-linnan ilmaan. Kun venäläiset olivat hävittäneet sen kaupungin,
-jossa Napoleon toivoi saavansa talvimajan, oli se virittänyt hänessä
-kaikki pahat vaistot. Kerrotaan, että hän saapuessaan kaupunkiin ja
-nähdessään varastomakasiinit tulessa oli antanut käskyn ryöstää ja
-tappaa kaikki, jotka tavattiin: "semmoiset barbaarit eivät ansaitse
-elää". Nämä käskyt ilmaisevat julmuutta, josta ainoastaan harvoin
-tavataan jälkeä Napoleonissa, ja ehkä se aiheutui semmoisesta
-mielenhäiriöstä, jota kerran ennen hänessä olemme huomanneet toisissa
-oloissa, jolloin kaikki oli kyseessä, nimittäin brumaire'in 19 p:nä.
-Silloin hän, "puhuttuansa rajusti ja tietämättä mitä sanoi" -- jos
-saamme uskoa hänen veljeänsä Lucien'ia -- "antoi kaartille, joka
-tyhjensi salin, käskyn surmata jokaisen, joka asettui vastarintaan."
-Mutta silloin oli tätä satunnaista mielenhäiriötä seurannut
-päättäväisyys ja toimintatarmo; nyt sitä seurasi vain häilyväisyys ja
-alakuloisuus.
-
-Napoleon oli pannut liikkeelle huhun, että hän kulki lounaaseen
-(Kalugan tietä) ainoastaan etsiäksensä vihollisen ja voitokkaan
-taistelun jälkeen palataksensa Moskovaan. Hän oli sillä saavuttanut
-sen, että Kutusov vetäytyi yhä kauemmaksi taaksepäin, ja siten hän
-pääsi pari päivää hänen edelleen. Mutta jo lokakuun 24 p:nä 50,000
-venäläistä kävi Eugène'in 18,000 miehen kimppuun Malojaroslavetzin
-luona, mutta ne syöstiin takaisin; tie oli taas avoin, mutta jo
-seuraavana päivänä Kutusovin koko armeija, 126,000 miestä ja 700
-tykkiä, sen taas sulki. Napoleon oli tiedusteluretkellä vähällä
-joutua kasakkapatrullin vangiksi. Hän kokosi sotaneuvoston, ja Murat,
-kuten ainakin, ehdotti hyökkäystä, mutta Napoleon itse ja hänen muut
-kenraalinsa pysyivät lujina päätöksessään välttää yhteentörmäystä ja
-väistyä pohjoiseen, toisin sanoen antautua valtatielle Smolenskia
-kohden, samalle tielle, jota myöten olivat tulleet ja jossa maaseutu
-monien penikulmien alalla oli tyhjäksi puserrettu.
-
-Ilma oli lokakuun viimeisinä ja marraskuun ensimäisinä päivinä
-kaunis ja aurinkoinen, aamuisin hiukan pakkasta. 1812 vuoden talvi
-todellakin saapui tavallista myöhemmin; vasta marraskuun 6 p:nä
-satoi lunta, ja 7 p:nä oli kova 8-12 asteen pakkanen ja lumimyrsky.
-Armeija oli riittämättömästi varustettu vaatteilla venäläistä talvea
-varten ja kärsi hirveästi pakkasesta. Sotamiehet eivät jaksaneet
-enään kantaa kiväärejänsä; pakkasen paleltumat lisäsivät heidän
-kärsimyksiään, ja nälkä ja vilu sai heidät tylsiksi ja vastustukseen
-kykenemättömiksi: ken vaan liiaksi loittosi maantieltä ruuan hakuun,
-sen sieppasivat kasakat, jotka nyt alkoivat parveilla armeijan
-ympärillä yhtä lukuisina kuin petolinnut ilmassa. Ei ollut enään
-ihmistunteen merkkiäkään lähimäistä kohtaan. Lievimmin haavoitetut,
-jotka keisarin käskystä kuljetettiin kuormarattaissa, viskattiin
-syrjään, kun olivat haittana tiellä. Ei olisi yksikään kurottanut
-kättänsä isänsä auttamiseksi. Kaikki tuntemisen kyky oli sammunut;
-ei edes kohtaloa vastaan nuristu. Semmoinen oli yleinen tila,
-mutta ei saa unohtaa, että ranskalaiset lääkärit ja upseerit, jopa
-moni sotamies rintamassa, osottivat näissä epätoivoisissa oloissa
-verratonta sankariutta ja uhraavaisuutta lieventääksensä väkensä ja
-toveriensa kärsimyksiä.
-
-Mutta se hyvä tästä lumesta oli, että se valkoisella vaipallaan
-peitti niiden kumppanien ruumiit, joita tuhansittain jo menomatkalla
-oli kaatunut tienvieriin, ja se peitti pikaisesti nekin, jotka
-paluumatkalla sortuivat. Ääretön oli tämä hautausmaa, jossa haudat
-olivat lumesta eikä mullasta. Erään nuotiotulen ääressä peitti lumi
-yhtenä yönä 800 kuollutta; tykit jätettiin, kun hevoset kuolivat
-nälkään. Ne teurastettiin heti sotamiesten syötäviksi.
-
-Hitaasti liikkui pitkä jono Smolensk'ia kohti. Mutta Vjasman luona
-täytyi Davout'n marraskuun 8 p:nä kestää kova taistelu Kutusov'ia
-vastaan, jolloin hän menetti 4,000 kuollutta ja 8,000 vankia.
-Matkalla Vjasmasta Smolensk'iin kahakoitiin lakkaamatta, ja
-yksinomaan Ney'n sankarillisten ponnistusten avulla ranskalaisten
-onnistui miehittää Smolensk ennen vihollisen tuloa.
-
-Keisari oli alussa matkustanut vaunuissa, mutta pian tiet kävivät
-mahdottomiksi ajaa, ja hänen täytyi, kuten useimpien kenraalienkin,
-kävellä jalkaisin. Pieni kävelykeppi kädessään tuon pienen miehen
-nähtiin puolalaisessa turkissa ja kolmisärmäinen hattu päässänsä
-vaivaloisesti ponnistavan eteenpäin rajattomilla lumikentillä. Mutta
-ei ainoakaan piirre hänen valjuissa kasvoissaan ilmaissut mitä hän
-kärsi. Ei oltu kuitenkaan vielä lopussa. Smolensk'issa, jossa hän
-oli luullut tapaavansa runsaita varastoja ja kaikki järjestyksessä,
-häntä odottivat uudet pettymykset. Sillä ne riittämättömät varastot,
-joita täällä tavattiin, olivat jo ensi päivinä nälkäiset sotamiehet
-ryöstäneet, ja lisäksi olivat venäläiset pakottaneet siellä
-majailevan kenraalin, _Victor'in_, peräytymään, niin ettei enään
-voitu puolustaa Väinän ja Dnjepr'in välistä tietä.
-
-Mutta enimmin huolestutti Napoleonia Parisista saapunut tieto,
-hänen vielä ollessa parin päivän matkan päässä Smolensk'ista, tieto
-salaliitosta, jonka oli saanut aikaan kenraali Malet, joka jo ennen
-oli juonitellut häntä vastaan; siitä hän nyt näki, kuinka heikolla
-perustuksella hänen suuri rakennuksensa seisoi. "Ei siis ollenkaan
-ajatella poikaani Napoleon II:a eikä keisarikunnan laitoksia!" hän
-huudahti, ja hän ymmärsi nyt, että hänen läsnäolonsa Parisissa oli
-välttämättömämpi kuin milloinkaan.
-
-Marraskuun 12-17 päivinä armeija lähti Smolensk'ista ja kulki
-länteen. Miehiä siinä oli vain 50,000; kärsimykset alkoivat
-uudestaan, mutta kova, säälimätön todellisuus oli vihdoin herättänyt
-Napoleonin hänen haaveiluistaan. Unelmien lumous oli lakannut, ja
-hän oli taas tullut omaksi itsekseen. Krasnojen luona hän viskaa
-takaisin vihollisten kolmikertaisen ylivoiman. Mutta niitä kuhisee
-yhä esille, ja viime hetkessä hän sai tietää, että venäläiset olivat
-karkoittaneet sen osaston, jonka piti vartioida ylimeno pienen
-Beresina-joen poikki ja sulkeneet häneltä tien; hän oli vähällä
-joutua kokonaan saarroksiin.
-
-Vaaran kanssa Napoleonin tarmo kasvoi. Hänen ruumiillinen
-hyvinvointinsa palasi, ja hänen neronsa ilmeni taas täydessä
-valossaan. Joen ylimenopaikka Borissov valloitetaan; mutta silta
-on poltettu, joki tulvillaan viime päivien suojailmasta, suuret
-jäälautat liikkuvat kuohuvassa virrassa ja sen rannat ovat
-liejuisia. Mutta Napoleon oli vielä pakolaisenakin niin pelottava,
-että ne kolme venäläistä kenraalia, jotka komensivat kukin omaa
-armeijaansa ja joista yksi seisoi vastaisella rannalla valmiina
-ottamaan häntä vastaan, eivät rohjenneet antautua taisteluun hänen
-kanssaan. Sotajuonella hän petkutti jälkimäisen lähtemään pois siitä
-paikasta, jossa hänen aikomuksensa oli käydä joen yli, ja onneksi
-saapui insinöörikenraali Eble samana p:nä, 25:nä. Sillan ainekset
-ja pontonit olivat kuljettaessa turmeltuneet, mutta Eble'n oli
-onnistunut pelastaa kenttäpaja ja jonkun verran siltahirsiä. Ja heti
-pimeän tultua hän ryhtyi sillan rakentamiseen. Pionierit, jopa itse
-vanha kenraali, raatoivat kurkkua myöten vedessä, ja klo 1 seuraavana
-päivänä silta oli valmis. "Tähteni loistaa vielä", huudahti Napoleon,
-kun sotajoukko, joka oli sulanut 35,000 asekuntoiseksi mieheksi,
-alkoi astua ylitse. Klo 4 olivat seuraavat sillat valmiit, ja 26 ja
-27 p:nä kulki armeija ylitse alituisesti kamppaillen joen kummaltakin
-rannalta ahdistavaa vihollista vastaan. Mutta länsirannalla
-viholliset pian työnnettiin takaisin, ja ranskalaisten etujoukko
-kulki eteenpäin lounaaseen: 27 p:nä Napoleon vei joen yli kaartinsa,
-jonka 47,000 miehestä oli jälellä vain 6,400.
-
-Joen kummallakin rannalla jouduttiin taas taisteluun 28 p:nä.
-Ney -- joka Eugène'in kanssa koko tällä onnettomalla retkellä
-oli saavuttanut suurimman kunnian sotilaallisella kunnollaan ja
-ihmisystävällisyydellään -- veti loistavalla miehuudella väkikalikkaa
-vihollisen kanssa: vastaiselta rannalta jälkijoukko -- 6,000
-miestä -- kenraali Victor'in johdossa suojeli 40,000 venäläistä
-vastaan aseettomien suuren joukon ylimenon ja pääsi itse yli pimeän
-turvissa. Mutta sen jälkeen sillat muuttuivat mitä kauhistuttavimpien
-kohtausten näyttämöksi. Sillä joukko myöhästyneitä -- lukuisasti
-naisia, lapsia ja sairaita -- jotka kehoituksista huolimatta eivät
-olleet suostuneet ajoissa luopumaan vaunuista, joissa kuljetettiin
-vielä varalla olevia kallisarvoisia ruokatavaroita, syöksyi nyt
-silloille, venäläisten yhä ahdistaessa. Hurjassa kamppailussa
-henkensä puolesta tunkeilivat ne pelastaville lankuille, viimeksi
-joutuneet työnnettiin veteen, suuria kuormavaunuja vetäviä, pelosta
-hurjistuneita hevosia ajettiin elävien ja kuolleiden yli, ja
-vihollisen tykkien luodit kyntivät syviä vakoja tiiviisti ahdettuun
-joukkoon. Silloin romahti toinen silta alas korviasärkevän kirkunan
-vallitessa ja täytti joen elävällä kantamuksellaan; mutta seuraavana
-aamuna, kun pionierit sytyttivät toiset sillat hävittääksensä ne
-ahdistavalta viholliselta, nähtiin vielä monien myöhästyneiden,
-haavoitettujen ja raajarikkoisten kauhistuneina tuijottavan ahnaita
-liekkejä ja syöksyvän jokeen pelastuaksensa vieläkin kauheammasta
-kuolemasta.
-
-Mutta pakkanen oli taas kiihtynyt, ja se sai nämä inhimilliset haamut
-jähmettymään siihen asemaan, jossa olivat. Joki oli niellyt useimmat,
-mutta rannalla ja kiinteällä jäällä oli päälle 24,000 ruumista
-sirotettuna. Toiset seisoallaan, toiset polvillaan, hevoset ja vaunut
-vieressään, aavemainen sotajoukko jähmettyneenä kuoleman kauhuun.
-
-Todellinen ihme oli pelastanut Napoleonin armeijan jäännökset,
-ihme, joka tuli mahdolliseksi ainoastaan siten, että hänen uskonsa
-kohtaloonsa, neroonsa uudestaan oli elpynyt. Sama usko kohtalonsa
-järkähtämättömään kulkuun, joka, kun Davout marraskuussa 1811
-ilmoitti hänelle, että Saksan kansa oli hänelle kovin vihamielinen,
-sai hänen kirjoittamaan vastaukseksi: "Pyydän teitä olemaan
-levittämättä moisin juoruja, aikani on siksi kallis, etten voi
-ajatella sellaisia hullutuksia... Tämä kaikki aiheuttaa minulle
-vain ajanhukkaa, häiritsee mielikuvitustani turhilla kuvilla ja
-käsityksillä" -- sama usko sai hänet taas Beresinan luona, jossa
-olot kysyivät koko hänen tarmoansa, tiuskaamaan lähetille, joka
-toi kaikenlaisia onnettomia tietoja ja toisti niitä, luullen ettei
-keisari ollut niitä kuullut, katkeroituneena huudahtamaan: "Herkeä
-helvetissä, ihminen! Miksi tahdot väkisin häiritä mielenrauhaani?"
-Mitä nyt saattoi tapahtua siipien puolella, vähänpä siitä, hänen
-mielessään oli nyt vain sillan rakentaminen joen yli.
-
-Loistava vastarinta oli särkenyt venäläisten suunnitelmat, ja
-Venäjän sotajoukot, jotka pakkasesta olivat kovasti uupuneet,
-eivät nekään kyenneet tarmokkaasti ahdistamaan. Napoleon samosi
-eteenpäin alituisesti kasakkaparvien hätyyttämänä. Mutta nyt
-vasta talvi tuntui päässeen oikein valtaan, ja joulukuun ensi
-viikkoina pakkanen yltyi 30 asteeseen. Sotamiehet, jotka tähän
-asti olivat kestäneet, heittivät pois aseensa. Joulukuun 5 p:nä
-Napoleon kokosi kenraalinsa neuvotteluun Smorgonj'iin. Siellä sai
-Eugène lukea heille 29:nnen sotakertomuksen, jossa hän ensi kerran
-ilmaisi Ranskalle ja liittolaisilleen sen onnettomuuden, joka oli
-kohdannut mahtavaa "suurta armeijaa". Siinä kuitenkaan ei puhuttu
-koko onnettomuudesta, vaan ainoastaan siitä, mitä sillä hetkellä ei
-voitu salata. Varsinaisena syyllisenä oli Venäjän talvi, ja armeijan
-hajaantumisesta puhutaan vain peitellyin sanoin. "Ne miehet, joille
-luonto oli lahjoittanut sielunvoimia, jotka kohottivat heidät kaiken
-yli, olivat pysyneet reippaina ja esiintymisessään entisellään ja
-näkivät uusissa vaaroissa tilaisuuden saavuttaa uutta mainetta." Ja
-jotta hänen vihamiehensä eivät luulisi, että hän itse oli menettänyt
-tarmonsa tai rohkeutensa näissä oloissa, hän antoi tiedonannon loppua
-sanoihin: "Hänen majesteettinsa keisarin terveys ei ole koskaan ollut
-parempi."
-
-Mutta nuo harvat kotiin päässeet sotamiehet eivät olleet niin mykkiä
-kuin jääpatsaat Beresinan rannoilla, ja tiedot Venäjän-retkestä
-herättivät kauhistuksen koko Euroopassa.
-
-Keisari ilmoitti kenraaleilleen, että hänen läsnäolonsa Parisissa oli
-välttämätön, jonka vuoksi hän jätti komennon Murat'lle. Hän kiitti
-heitä hyvästä palveluksesta, syleili heitä ja lähti sieltä varsin
-salaisesti, seuranaan vain Duroc, Caulaincourt, eräs puolalainen
-kapteeni ja Rustan. Sanotaan, että häntä vastaan matkalla tehtiin
-kaksi murhayritystä. Joulukuun 19 p:nä hän oli Parisissa.
-
-Joku päivä sitä ennen Ney oli vienyt armeijan viimeiset tähteet, 700
-miestä, rajan yli.
-
-Mutta Napoleonin liittolaiset, preussilaiset ensimäisinä, jotka
-näkivät nämä muutamat sadat miehet ja kuulivat, että siinä nyt
-olivat kaikki ne, jotka olivat pelastuneet Venäjältä, ymmärsivät,
-että hänen valtansa oli saanut iskun, jonka jälkeen sen oli vaikea
-pysyä pystyssä. Viha ranskalaisia sortajia vastaan leimahti kansassa
-ja pyrki ilmoille, ja tieto, että preussilainen armeijakunta
-peräytymismatkalla oli joutunut erilleen ja kenraali York'in johdolla
-joulukuun 30 p:nä tehnyt venäläisten kanssa välisovinnon pysyäkseen
-puolueettomana, nosti äärettömän riemun, jota ei edes varovainen
-kuningas voinut vastustaa. Vaikka hän tosin ei paljonkaan luottanut
-tsaariin, pakotti hänet kuitenkin kansan mielipide rupeamaan liittoon
-Venäjän kanssa helmikuun 27 p:nä 1813. Mutta Venäjä oli jo edellisenä
-suvena lähennellyt Englantia ja toimittanut sen hallitukselle tietoja
-Ranskan armeijan yhtämittaisesta menehtymisestä, jopa vihdoin
-Englannin välityksellä ryhtynyt liittoon Espanjan hallituskunnan
-kanssa. Maaliskuun 17 p:nä 1813 Preussi julisti sodan Ranskaa
-vastaan. Venäjään ja Preussiin liittyivät lähemmin Englanti ja
-Ruotsi. Siellä oli kruununprinssi Kaarle Juhana jo elokuussa 1812
-kehoittanut tsaaria kestämään kamppauksessa Napoleonia vastaan ja
-jättänyt hänen käytettäväkseen ne venäläiset sotajoukot, jotka tsaari
-sopimuksen mukaan oli antanut Ruotsille Norjan valloittamista varten.
-Englanti takasi tämän anastuksen, ja se tuntui kruununprinssistä
-luotettavammalta kuin Napoleonin lupaus antaa Ruotsille Pommeri ja
-osia Preussin valtakunnasta, joten siis maaliskuun 3 p:nä liitto
-Venäjän kanssa allekirjoitettiin. Itävalta toistaiseksi pysyi
-puolueettomana.
-
-Sillä aikaa kun Napoleonin viholliset liittoutuivat yhteen, hän
-raatoi mitä ihmetyttävimmällä toimintatarmolla. Hän tuli taas omaksi
-itsekseen konsulaatin ajoilta; kansainvälisestä politiikistansa,
-joka varsin vähän oli käynyt yhteen kansallisen ranskalaisen
-politiikin kanssa, hän oli luopunut. Teräväjärkinen Talleyrand osasi
-naulan päähän sanoessaan: "Jo nyt on aika keisari Napoleonin taas
-ruveta Ranskan kuninkaaksi". Mutta vaikka Ranskan kansa ei ollut
-piitannut Napoleonin maailmansuunnitelmista, niin kyllä se kumminkin
-puolustaisi asemaansa Euroopan ensimäisenä kansana, ja Napoleon
-sai taas mahtavan liittolaisen ranskalaisesta isänmaallisuudesta
-ja turhamielisyydestä. Ja kyllä se olikin tarpeen, sillä hän vaati
-suunnattomia uhrauksia. 1813 vuoden talven ja kevään kuluessa
-hän oli polkenut esille Ranskan maaperästä uusia armeijoja, ja
-maaliskuussa hän luuli voivansa laskea Ranskan lippujen alla seisovan
-puolen miljoonaa miestä. Jotta Saksi ja Itävalta, jotka horjuivat
-liittolaisten ja Napoleonin ystävyyden vaiheilla, eivät antaisi
-houkutella itseänsä vihollisten puolelle, hän päätti tarttua miekkaan
-ja voitolla solmia ne uudestaan itseensä.
-
-Mutta kun hän huhtikuun lopussa tarkasti uusia joukkojansa,
-hän huomasi arvostelleensa niiden luvun liian suureksi ja että
-hänellä 300,000 miehen luvusta oli vain 180,000 koolla. Ja nyt
-vasta ilmenivät täydellisesti Venäjän-retken raskaat vauriot.
-Upseerien puute oli tuntuva, eikä hän ollut saanut ratsuväen
-lukua 10,000 suuremmaksi. Paras tykistö ja monet parhaimmista
-kenraaleista makasivat teiden varsilla Venäjällä. Lääkäri- ja
-muonitusvirastot kaipasivat paljon parannusta. Napoleon muisti
-ensimäisen, huonosti varustetun italialaisen armeijansa ja sanoi,
-viitaten persoonallisuutensa ja neronsa merkitykseen: "Minä en käy
-tätä sotaa keisarina, vaan kenraali Bonapartena". Ja Lützen'in
-taistelussa toukokuun 2 p:nä, jossa kaikki riippui siitä, kykenikö
-Ney nuorine joukkoineen, jotka olivat marsseissa uupuneet, huonosti
-ravitut ja tuskin ampumaan harjaantuneet, pitämään puoliaan sotaan
-tottuneita preussiläisiä ja heidän oivallista tykistöänsä vastaan,
-Napoleon taas muuttui kenraaliksi Rivolin ja Arcole'n ajoilta; hän
-sähköitti joukkonsa kuten ennen, ja häntä tervehtivät äärettömällä
-riemastuksella hänen nuorimmat rekryyttinsä samoin kuin ennen hänen
-koetellut sotamiehensä.
-
-Voitto kyllä sai Saksin Ranskan puolelle, mutta niin ratkaisevaa
-vaikutusta sillä ei ollut, että Itävalta olisi tehnyt samoin.
-Päinvastoin. Napoleon sai pian varmuuden siitä, että Itävalta,
-tinkiessään ja sovintoa hieroessaan, todellisuudessa oli siirtynyt
-hänen vihollistensa puolelle. Hän antaa heti Eugène'in koota armeijan
-Italiaan uhkaamaan Itävaltaa tältä taholta ja koettaa ruveta
-välittelyihin tsaarin kanssa saadaksensa Itävallan tuumat raukeamaan.
-Mutta voitto Bautzen'in luona toukokuun 21 p:nä tuli Neyn virheen
-kautta yhtä vähän musertavaksi liittolaisille kuin Lützeninkin
-tappelu, eikä tsaari tahtonut tietää mitään Napoleonin tarjouksesta,
-vaan ehdotti aselepoa. Jos Napoleon olisi tiennyt, kuinka erimielisiä
-liittolaisten pääkortteerissa oltiin sodan jatkamiseen nähden ja
-kuinka välttämätön heille aselepo oli, eipä hän kai siihen olisi
-suostunut, ja hän on sittemmin myöntänyt suurimmaksi virheekseen,
-että hän niin teki. Mutta hänellekin oli aselepo suotava, sillä
-hän suuressa määrässä kaipasi lepoa, saadaksensa armeijan, jota
-taudit rasittivat, parempaan kuntoon; sitäpaitsi Ranskassa mieliala
-yhä enemmän vaati vihollisuuksien lakkaamista. Aselepo oli kestävä
-heinäkuun 20 p:ään.
-
-Aseiden levätessä käytiin itsepintaista diplomaattista kamppailua
-Napoleonin ja liittoutuneiden ruhtinasten diplomaattien kesken. Mutta
-yhtä vähän kuin hänen onnistui miekalla erottaa Preussia ja Venäjää
-toisistansa, yhtä vähän hänen onnistui diplomaattisessa taistelussa
-estää Itävaltaa liittymästä niihin, ja jo kesäkuun 28 p:nä hänen
-keisarillinen appensa suostui tsaarin ja Preussin kanssa salaiseen
-sopimukseen, jonka mukaan, ellei Napoleon ennen aselevon loppua,
-heinäkuun 20 p:ään, suostuisi hajoittamaan Varsovan herttuakuntaa ja
-antamaan sitä Danzig'in ohessa takaisin Preussille sekä illyrialaisia
-maakuntia keisari Fransille, häntä vastaan julistettaisiin sota. Nuo
-kolme valtakuntaa suostuivat keskenään, etteivät rupea mihinkään
-erityisrauhaan Napoleonin kanssa, vaan taistelevat yhteisessä sodassa
-pitäen silmällä, että Ranska supistetaan luonnollisiin rajoihinsa.
-
-Mutta Prag'in konferensissa, jossa keskusteltiin lopullisen rauhan
-mahdollisuudesta -- sillä Napoleonkin nyt halusi rauhaa Venäjän
-kanssa, vaikka suurillakin uhrauksilla -- ei tuntunut enään,
-sitten kun tieto oli saapunut, että Wellington kesäkuun 21 p:nä
-oli perinpohjin lyönyt ranskalaiset joukot Vittorian luona ja
-karkoittanut ne miltei koko Espanjasta, olevan ollenkaan halua sodan
-lopettamiseen. "Vaaditaanko minulta", sanoi Napoleon Dresden'issä
-Metternich'ille, joka esitti hänelle liittoutuneiden ehdotuksen
-kesäkuun 28 p:ltä, johon vielä oli lisätty Rein-liiton hajoittaminen
-ja preussilaisten maakuntien takaisin antaminen, "vaaditaanko, että
-häpäisisin itseni? En koskaan! Teidän valtaistuimella syntyneet
-hallitsijanne saattavat antaa voittaa itsensä parikymmentä kertaa
-ja sittenkin joka kerta palata pääkaupunkiinsa. Mutta minä olen
-vain onnen lapsi, ja minä lakkaan hallitsemasta samana päivänä,
-jona lakkaan herättämästä kunnioitusta." Hänen tarjouksensa eräiden
-maakuntien luovuttamisesta hylättiin; aselepo, joka sillä välin oli
-pitennetty, päättyi elokuun 16 p:nä, ja vihollisuuksiin ryhdyttiin
-heti.
-
-Ranskan armeija oli Napoleonin uupumattomilla ponnistuksilla saatu
-kartutetuksi noin 440,000 mieheksi. Päävoima oli Saksissa ja
-Schlesiassa Dresden'in ja Liegnitz'in välillä. Tämä kaupunki, jonka
-Napoleon oli linnoituttanut, oli hänen tukipisteensä seuraavan sodan
-alussa. Liittoutuneet asettivat noin 480.000 miestä häntä vastaan;
-heidän sotaretken-suunnitelmansa oli lopullisesti valmistanut
-Bernadotte. Jo elokuun 26-27 p:nä oli taistelu Dresden'in luona,
-jossa Napoleon sai loistavan voiton vihollisistaan ja heidän
-armeijansa joutui täydellisimpään epäjärjestykseen. Mutta hänellä
-ei ollut aavistustakaan siitä, mihin määrään voitto oli herpaissut
-heidän voimansa, ja vasta liian myöhään selvisi hänelle sen merkitys;
-hänen kenraaleillaan oli ollut vastainen onni useissa otteluissa;
-semminkin lyötiin Vandamine elokuun 28-30 p:nä ja Ney syyskuun 5:nä,
-ja Napoleonin täytyi vetäytyä Elben länsirannalle.
-
-Mutta vihollisen saadessa alituisesti lisävoimia, ranskalainen
-armeija yhä vaan sulautui. Huono ruoka näissä tyhjiin puserretuissa
-maissa, joissa asunnot olivat kurjat ja sairaudet alituiset,
-vei sotamiehet joukottani sairaaloihin, mutta pahinta oli, että
-alakuloisuus ja haluttomuus sotaan, semminkin korkeammissa
-upseereissa, siveellisesti turmeli koko armeijan. "Sotajoukkonne
-haluaa rauhaa", oli Metternich sanonut Napoleonille Dresden'issä, ja
-tämä oli katkerasti vastannut: "Ei, ainoastaan kenraalini". Missä
-voittaja ei ollut itse saapuvilla, kävi kaikki hullusti, ja itse
-hän tunnusti Marmont'ille, että hänen shakkipelinsä yhä hämmentyi.
-Ja horjuvana ja vailla päättäväisyyttä hän ilmoittaa "tyytyvänsä
-tekemään muutaman siirron siellä ja täällä ja odottavansa mitä aika
-myötänsä tuo". Mutta nämä pikkusiirrot, jotka 1796 Italiassa olivat
-tulisen toimintahalun tuloksia, olivat nyt ainoastaan todistuksena
-epävarmuudesta ja väsymyksestä.
-
-Sillä Napoleon oli väsynyt. Hänen käskyjään ei toteltu kuten ennen,
-ja hänen marsalkkinsa ja kenraalinsa rohkenivat esiintyä häntä
-kohtaan tavalla, joka ennen olisi ollut tuiki mahdoton. "Napoleonia
-ei enään tunnettu entisekseen tämän retken aikana", sanoo Marmont,
-ja toinen tietää kertoa, että hän -- tuo muutoin aina toimelias --
-tuntikausia virui sohvalla tai istui pöydän ääressä piirustaen ilman
-mitään ajatusta suuria kirjaimia paperille.
-
-Napoleon ei enään nähnyt tähtensä loistavan edessään, alakuloisuus
-oli vallannut hänet. Hän tiesi vain, että hän mieluummin tahtoi panna
-kaikki yhdelle kortille kuin sallia, että häneltä vähitellen valta
-riistetään.
-
-Tuskin hän lieneekään täydellä todella tehnyt sitä rauhanehdotusta,
-jonka hän lokakuun 17 p:n illalla, jolloin suuri taistelu Leipzig'in
-luona jo oli alkanut, lähetti keisari Fransille. Kaikissa tapauksissa
-hän siltä riisti kaiken merkityksen, kun hän, muutoin suostuen
-moniin uhrauksiin kaikilla muilla tahoilla, piti kiinni siitä, ettei
-Italiaa saisi palauttaa Itävallalle. Hän oli viimeiseen saakka
-osoittanut halua rauhanvälittelyihin, hän oli kyllästynyt siirtoihin
-siellä täällä, väsynyt kantamaan kaikkea taakkaa hartioillaan,
-väsynyt syyssateisiin; nyt hänellä oli vihollinen ympärillään,
-Blücher preussiläisineen, Bennigsen venäläisineen, Schwarzenberg
-itävaltalaisineen, Bernadotte ruotsalaisineen. Hän ei voinut päättää
-aikanaan peräytymistä -- tahi arveliko hän ehkä, että hänellä
-sittenkin aina oli riittävä voima voittaakseen vastustajansa, mitä
-tuumia tämä lieneekin sommitellut? Oli miten oli -- nyt pommi oli
-räjähtävä.
-
-Leipzig'in taistelu lokakuun 17-19 p:nä 1813 kääntyi liittoutuneille
-voitoksi, mutta ei kuitenkaan voitoksi, josta he katsoen
-100,000-miehiseen ylivoimaansa puoleksi nälkään nääntyneen vihollisen
-rinnalla olisivat syystä voineet ylpeillä. Klo 4 iltapnolella
-lokakuun 18 p:nä keisari antoi käskyn peräytyä: sitten hän uupuneena
-ja ylen rasittuneena istui tuolille nuotion ääreen ja nukkui
-turvallisesti kädet polvillaan. Kenraalit seisoivat ääneti hänen
-ympärillään ja harjanteen kuvetta sotajoukot vetäytyivät pois;
-neljännestunnin hän nukkui, ja sitten äkkiä ponnahti unesta. Yönsä
-hän vietti Hôtel de Prusse'issä Leipzigissä.
-
-Tässä kaupungissa vallitsi 19 p:nä toivoton hämminki. Venäläinen
-sotilasosasto ilmestyi yht'äkkiä kaupunkiin, ja insinöörit sentähden
-räjähyttivät ilmaan Elsterin sillan sulkeaksensa ylimenon: mutta
-siten ranskalaisten jälkijoukko tuli eristetyksi peräytyvistä ja sen
-täytyi antautua. Marmont kannusti hevosensa jokeen; se vei hänet
-toiselle rannalle, mutta ruhtinas Poniatowski hukkui yrittäessään
-tehdä samoin. 60,000 ranskalaista makasi kuolleena tantereella,
-niiden joukossa 5 divisioonakenraalia, ja melkein kaikki Napoleonin
-kenraalit olivat haavoittuneet. Nyt kuljettiin takaisin Rein'iä
-kohden, mutta nälkä ja sairaus -- semminkin lavantauti -- keskeytti
-monelta paluumatkan. Voittajat arvelivat, että Napoleon tahtoi ryhtyä
-taisteluun Erfurt'in luona, ja kulkivat sentähden vain hitaasti
-eteenpäin. Siten hänen onnistui viedä noin 90,000 miestä Rein'in
-vasemmalle rannalle Mainz'iin, sittenkun hän lokakuun 30 p:nä oli
-voittanut baijerilaiset Hanau'n luona.
-
-Mainz'issa uudistuivat Venäjan-retken tapaukset, ja Napoleonin
-täytyi linnan akkunoista nähdä toisen suuren armeijansa sotamiesten
-joukottain kuolevan nälkään kaupungin kaduilla. "Uudet rekryytit,
-jotka oli joitakuita kuukausia sitten riistetty kylistään,
-huusivat kuollessaan vanhempiansa ja hevosiansa ja lehmiänsä."
-Ruhtinas Metternich oli Dresden'issä sanonut hänelle: "Olen nähnyt
-sotamiehiänne; ne ovat lapsia. Kun tämä nuorten miesten armeija on
-hävinnyt, mihin sitten ryhdytte?" Napoleon kelmenee, loukattuna
-arimpaan kohtaansa, ja vastaa huonosti salatulla tuimuudella: "Te
-ette ole soturi ettekä tiedä mitä tapahtuu soturin sielussa. Minä
-olen kasvanut taistelutantereella, ja minun kaltaiseni mies ei, piru
-vie, piittaa muutamasta miljoonasta ihmishengestä."
-
-Ei, kumpa vain hänellä niitä olisi! Mutta mitäpä hän ei antaisi,
-jotta hän saisi ne nyt? Hän oli ilman liittolaisia, Rein-liitto oli
-purettu ja sen ruhtinaat olivat siirtyneet liittolaisten puolelle,
-Sachsen'in kuningas oli otettu vangiksi, Tanska oli pakoitettu
-Kiel'in rauhaan. Ainoastaan Italiassa Eugène taisteli uskollisesti,
-mutta ilman menestystä hänen kruununsa puolesta. Hollanti julistautui
-Napoleonia vastaan marraskuussa, ja Espanjasta Englanti pyrki Ranskan
-rajoja kohti. Jopa itse Murat, hänen rakas lankonsa, oli kääntänyt
-hänelle selkänsä ja heti Leipzig'in taistelun jälkeen rientänyt
-alas Neapeliin pelastaaksensa mitä pelastettavissa oli yleisestä
-häviöstä, joka oli tulossa. Napoleon ei ole enään tuo peloittava, hän
-ei vallitse enään Euroopaa nostamallaan kauhulla, ja hän käsittää,
-minkä merkityksen tämä saa Ranskassa. Suuret rekryytinotot, joissa
-ei otettu ainoastaan nuoria miehiä, vaan perheenisiäkin, jotka jo
-kerran olivat suorittaneet sotapalveluksensa, herättävät suurinta
-katkeruutta; mutta vihollinen seisoi oven edessä, ja Italian
-valloittaja oli sittenkin ainoa, johon luotettiin.
-
-Kaaderit kuitenkin täyttyivät niin hitaasti, ettei Napoleon voinut
-ajatellakaan rauhantekoa marraskuussa; hänellä ei ollut riittäviä
-voimia vaatimustensa kannattamiseksi eikä hän ollut vielä halullinen
-hyväksymään rauhaa kokonaan vihollistensa sanelun mukaan. Ja missä
-Napoleon itse ilmaisi myöntymistä, siellä Talleyrand heti tuli väliin
-juoninensa ja esti häntä voittamasta aikaa ja sen mukana voimaa.
-
-Napoleon kykeni kaikkiaan asettamaan yhteensä 400,000 miestä
-liittoutuneiden 1,100,000 vastaan. Näiden pääarmeijan piti Sweitsin
-kautta tunkea Ranskaan ja käydä Parisia kohti, Schlesian armeijan
-tuli saapua luoteesta ja yhdistyä siihen Seine'n ja Marne'n välillä.
-Wellington oli jo astunut Pyreneain yli ja uhkasi etelästä, päävoima
-kulki Reinin yli Basel'in luona joulukuun 21 p:nä ja uudenvuoden yönä
-toinen armeija Blücher'in johdolla samosi yli Mannheim'in luona.
-Bülow tunkeutui Hollantiin. Vihollinen ei seisonut Ranskan maassa
--- niin julistettiin liittyneiden ruhtinaiden manifestissa Ranskan
-kansalle -- taistellaksensa Ranskaa vastaan, jonka toivottiin tulevan
-suureksi ja onnelliseksi, niin suureksi, jommoinen se ei ollut
-koskaan ollut kuninkaittensa aikana, vaan taistellaksensa Napoleonin
-turmiollista ylivoimaa vastaan.
-
-Ja juuri tätä vastaan ilmeni nyt lakiasäätävässä kokouksessa
-vastustus, josta isoon aikaan ei oltu kuultu mitään. Napoleon
-hajoitti vihoissaan kokouksen, ja todennäköisesti ainoastaan uhkaava
-vaara pelasti Ranskan tuimasta sisällisestä pulasta. Isänmaallisuus
-leimahti ilmi uudestaan, ja Napoleonin nero oli taas loistava ja
-innostava hänen kansansa.
-
-Keisari lähti Parisista armeijaan tammikuun 25 p:nä 1814. Hän
-aikoi menetellä entisen suunnitelmansa mukaan, hyökätä vihollisten
-joukkoihin ennenkuin ne joutuivat yhdistymään. Hän kääntyi ensin
-Blücheriä vastaan, jonka hän löi 27 p:nä Brienne'in luona, mutta
-vain tullaksensa taas itse lyödyksi La Rothiére'in luona helmikuun
-l p:nä. Blücher samosi pitkin Marne'a Parisia vastaan, mutta sitten
-kun Napoleon kolmessa taistelussa, helmikuun 10, 11 ja 12 p:nä, oli
-syössyt schlesialaisen armeijan takaisin, hän uudestaan kääntyi
-Blücheriä vastaan ja pakoitti hänet palaamaan Chalons'iin. Marnen
-rannoilta hän kiiti Seine-joelle, jota pitkin vihollisten pääarmeija
-eteni, löi Wittgenstein'in 17 p:nä Nangis'n ja Würtemberg'in herttuan
-18 p:nä Montereau'n luona. Uupumattomalla pikaisuudellaan ja
-kehittämällä koko sotataitonsa hän oli estänyt paljoa voimakkaampain
-vihollisten marssin pääkaupunkiin. Mutta hänen itseluottamuksensa
-mukana -- "minulla on 50,000 miestä", hän sanoi, "minun kanssani
-se tekee 150,000" -- hänen vaatimuksensa kasvoivat, ja Napoleon,
-joka ensimäisinä päivinä oli antanut Caulaincourt'ille vapaat
-kädet välitellä rauhaa millä ehdoilla tahansa, otti heti takaisin
-myöntymyksensä. Hän tiesi, että liittoutuneet ruhtinaat olivat
-suuressa määrässä erimieliset ja kadehtivat toisiansa, ja kun Ranskan
-kansa hänen voittojensa jälkeen rupesi nousemaan, hän äkkiä näki olot
-paremmassa valossa kuin isoon aikaan oli kyennyt näkemään.
-
-Mutta kaikki muuttui, kun Blücher'in onnistui maaliskuun 4 p:nä
-päästä yhteyteen Bülov'in johtaman pohjoisarmeijan kanssa.
-
-Rauhanvälittelyt lakkautettiin ja koko maaliskuun ajan taistelu
-jatkui kummankin joen välisellä alueella. Viholliset karttoivat
-mahdollisuuden mukaan otteluja keisarin itsensä kanssa, mutta löivät
-hänen marsalkkinsa ja kenraalinsa, missä vain niitä tapasivat.
-Reims'in luona hän 13 p:nä tuhosi venäläisten suuresti ylivoimaisen
-osaston, mutta vihdoin hänet voitti viisikertainen ylivoima Arcis'in
-taistelussa maaliskuun 20 p:nä. Hän valmisti nyt uuden suunnitelman
-lähteäksensä itään ja, uhkaamalla liittoutuneiden peräytymismatkaa,
-estääkseen heitä käymästä Parisia vastaan; mutta onnettomuudeksi se
-kirje, jossa hän keisarinnalle antoi tästä tiedon, joutui vihollisten
-käsiin, joka nyt ei antanut enään itseänsä pettää, vaan lähti suoraan
-pääkaupunkiin.
-
-Tämä liike itään päin -- St. Diziers'iin -- joka liittoutuneille
-tuntemattomana olisi ollut Napoleonille onnekas, tuli nyt
-seurauksiltaan varsin raskaaksi. Sillä Parisissa oli liian monta,
-jotka mielellään näkivät keisarin kukistuvan ja saivat tuulta
-purjeisiinsa vihollisten saapuessa. Napoleon, joka ensi kerran
-taisteli Ranskan maalla kansan silmien edessä, katui nyt liian
-myöhään, ettei hän -- peläten vallankumousta -- ollut riittävästi
-asestuttanut Parisin väestöä. Maaliskuun 28 p:nä hän antoi määräyksen
-kulkea Parisia kohden; mutta vaikka kyllä riennettiin, hänestä
-sittenkin marssittiin liian hitaasti, ja kun hän matkalla sai
-toisen tiedon toisensa jälkeen läsnäolonsa välttämättömyydestä sekä
-Marmont'in ja Mortier'n tappioista Frere Champenoise'in luona, hän
-kärsimättömyydestä sairastui. Hän oli nyt sotajoukoistaan kaukana,
-ainoastaan pieni osa hänen kaartiaan seurasi häntä; Villeneuve'in
-luona hän jättää senkin ja ajaa Caulaincourt'in kanssa huimaa vauhtia
-eteenpäin. Mutta yöllä hän sai Cour de France'in ravintolassa
-Fromenteau'ssa tietää, että Parisi oli antautunut samana päivänä,
-maaliskuun 30 p:nä, sitten kun Macdonald ja Mortier sotajoukkojen ja
-kansalliskaartin kanssa olivat urhoollisesti taistelleet kaupungin
-ulkopuolella. Hänen puolisonsa ja poikansa, jonka hän sanoi
-mieluummin näkevänsä kuristettuna kuin itävaltalaisena prinssinä
-kasvatettuna, olivat pari päivää ennen paenneet Blois'iin.
-
-Napoleon ei tahtonut uskoa ensimäistä tietoa kaupungin antautumisesta
-ja pyysi hevosia päästäksensä eteenpäin. Mutta pian saapui
-uusia tietoja, ja hänen täytyi vihdoin, katkerimmin tuskan
-purkauksin, myöntää, että kaikki oli liian myöhäistä. Hän lähti
-Fontainebleau'hon. Ja samalla aikaa kun tsaari ja Preussin kuningas
-Parisissa neuvottelivat aina liukkaan ja sukkelan Talleyrand'in
-kanssa Napoleonin viraltapanosta, jonka senaatti sääsi huhtikuun 2
-p:nä, bourbon'ien takaisin kutsumisesta Ludvig XVIII:n henkilössä,
-ja Napoleonin hovi- ja virkamiesten miettiessä, kuinka heidän tuli
-menetellä, samalla aikaa lyöty keisari istui Fontaineblau'ssa ja
-laski mahdollisuuksiansa. Vihollisten sotilaallinen asema oli varsin
-kehno, ja pienillä voimillaan hän vielä saattaisi tehdä ihmeitä.
-Lähinnä seisovien osastojen, Marmont'in, Mortier'n, Macdonald'in
-ja muiden, kanssa hänellä oli noin 60,000 miestä. Ja ulompana
-maassa seisoi Augereau'n sotajoukko Loire'n pohjoispuolella, Soult
-ja Suchet etelässä Bordeaux'n yläpuolella, jonka englantilaiset
-olivat miehittäneet. Paraatissa huhtikuun 4 p:nä sotajoukot häntä
-hurmaantuneina tervehtivät. "Parisiin! Parisiin!" ne huusivat;
-hän tiesi nyt, että hän saattoi luottaa sotamiehiin ja alempiin
-upseereihin.
-
-Mutta hän tiesi yhtä hyvin, ettei hän voinut luottaa marsalkkoihinsa
-ja kenraaleihinsa. Eikö hän ollut itse ennustanut, että ne ovat
-ensimäiset, jotka hänestä luopuvat tappion jälkeen? Jo tammikuussa
-Murat oli julkisesti liittynyt hänen vihollisiinsa. Paraatin
-jälkeen Ney, Lefebre, Oudinol ja Macdonald tulivat lähetystönä
-kenraalien puolesta Napoleonin luo lausuen vaatimuksenaan, että hän
-luopuisi kruunustaan poikansa eduksi -- jolla he tietysti olivat
-edellyttäneet, että Napoleonin järjestelmä jatkuisi ja että itse
-saisivat pitää virkansa ja arvonsa. Tämän vaatimuksen edessä Napoleon
-oli voimaton ja allekirjoitti luopumisensa kruunusta.
-
-Mutta Caulaincourt'ille, Ney'lle ja Macdonald'ille, jotka seuraavana
-päivänä jättivät asiakirjan tsaarille, tämä huomautti, ettei voinut
-tulla kysymystäkään mistään Napoleon II:sta, vaan että senaatin
-pitäisi kutsua Ludvig XVIII. Jos tämä tapahtuisi, marsalkat olisivat
-menettäneet pelinsä, ja Ney ja Macdonald vakuuttivat sentähden,
-ettei armeija ikinä suostuisi bourbonilaiseen hallitukseen,
-ja huomauttivat, että Itävallan keisarin tyttärenpojan täytyi
-olla riittävänä takauksena Euroopalle; ne näyttivät todellakin
-esityksillään tehneen vaikutuksensa tsaariin, kun eräs upseeri
-saapui tuoden sen tiedon, että Marmont oli luopunut Napoleonista ja
-sotajoukkoineen liittynyt viholliseen. [Sotajoukko oli houkuteltu
-ansaan. Se luuli olevansa menossa vihollista vastaan, kun Marmont'in
-kenraalit veivät sen itävaltalaisten ylivoiman alle.] Sillä oli
-kysymys ratkaistu, ja jotteivät joutuisi haaksirikkoon Napoleonin
-kanssa, Ney ja Macdonald puolestaan rupesivat välittelyihin
-itävaltalaisten kanssa ja suostuivat kotimatkalla Fontainebleau'hon
-aselepoon ilman keisarin lupaa.
-
-Se ärtyisä tapa, jolla Ney ja Macdonald esiintyivät entisen
-herransa edessä, joka viime aikojen kärsimyksissä oli menettänyt
-joustavaisuutensa ja vaikutuksensa, ilmaisi hänelle heti, ettei hänen
-luopumistansa poikansa hyväksi oltu hyväksytty. "Emme voi ruveta
-mihinkään verukkeisiin -- teidän täytyy ratkaista!" sanoi Macdonald,
-ja Ney lisäsi: "Nyt täytyy jättää kaikki ja panna pillit pussiin."
-He ilmoittivat hänelle liittoutuneiden ehdotuksen, että Elban saari
-jätettäisiin hänelle asuinpaikaksi, hän saisi 2 miljoonan frangin
-vuotuisen eläkkeen, keisarillisen arvonimen ja 400 kaartilaista --
-jotka hän itse saisi valita -- henkivartioikseen; Marie Louise saisi
-Parman. Keisari Frans'in ja Talleyrand'in mielestä Elba oli Ranskaa
-liian likellä, mutta päätös kuitenkin hyväksyttiin, ja huhtikuun 11
-p:nä Napoleon allekirjoitti, sittenkun Ludvig XVIII oli huudettu
-kuninkaaksi, vihdoin siten päätetyn sovinnon, joka häneltä ja hänen
-suvultaan riisti Ranskan ja Italian valtaistuimet.
-
-Huhtikuun 12 ja 13 p:n välisenä yönä sanotaan Napoleonin koettaneen
-riistää itseltään hengen myrkyllä, jota hän oli pitänyt muassaan
-Venäjän-retken ajoilta, mutta joka nyt oli menettänyt voimansa,
-vaikuttaen vain vatsantuskia ja ulostuksia. Mutta tässä kertomuksessa
-on ristiriitoja, ja vielä edellisenä päivänä Napoleon oli yksin
-hänelle ominaisen elämäntarmon voimalla itse lausunut, että itsemurha
-nykyisissä oloissa olisi raukkamaisuutta; "itsemurha ei sovellu
-periaatteisiini eikä siihen asemaan, jossa olen maailmassa".
-Tiedetään, että hän poti tuskallista vatsankouristusta -- isän
-perintö, josta hän ennusti kuolemansa seuraavan --, ja kun kuulemme
-myrkyn olleen opiumia, on se otaksuminen lähellä, että hän sillä
-oli tahtonut tukahuttaa tuskat ja että siten nuo mainitut oireet
-olivat syntyneet. Ei ole kummeksittava, että hänen ympäristönsä,
-joka ei käsittänyt hänen ylevää luonnettaan, arveli, että tavallinen
-kuolevainen olisi riistänyt itseltään hengen, kun siten kaikki
-toiveet ja koko elämän työ oli luhistunut, ja siitä syystä piti
-tapauksen itsemurhan yrityksenä. Mutta miehelle, jota voidaan sanoa
-miltei uskonnolliseksi haaveilijaksi, itsemurha tosiaankaan ei ole
-oikea elämän loppu. Joku päivä sen jälkeen Napoleon itse sanoi
-eräälle Itävallan kenraalille: "Minua tullaan moittimaan, että olen
-voinut pysyä hengissä kukistumiseni jälkeen. Mutta siinä ollaan
-väärässä. En huomaa mitään suurta siinä, että lopettaa elämänsä
-samalla tavalla kuin se, joka on menettänyt rahansa pelinsä." Tämä
-lausunto varmaankin ratkaisee tämän kysymyksen.
-
-Nyt oli siis kotka pantava häkkiin. Napoleon oli valinnut miehet,
-joiden tuli seurata häntä, ja oli viime hetkenä saanut kokea sen
-surun, että Berthier, joka oli seurannut häntä hänen ensimäisestä
-sodastaan, oli kiittänyt ja matkustanut pois palaamatta. Kun
-kukistunut keisari huhtikuun 20 p:nä meni _Cour-du-cheval-blanc'iin_
-Fontainebleau'ssa, jossa vaunut häntä odottivat, häntä seurasivat
-vain muutamat uskollisimmat upseerinsa. Mutta pihalla seisoivat
-vanhan kaartin tähteet sanoakseen jäähyväiset pienelle korpraalille.
-Rummut pärisivät, mutta hän teki kädellään viittauksen, ja kaikki
-vaikeni. Napoleon puhui:
-
-"Vanhan kaartini soturit! Sanon teille jäähyväiset. Kahtenakymmenenä
-vuotena olen aina tavannut teidät kunnian ja maineen tiellä.
-Näinä viime päivinä olette te kuten onnen päivinä aina olleet
-urhoollisuuden ja järkevyyden esikuvana. Teidän kaltaistenne miesten
-kanssa ei asiamme olisi ollut hukassa, mutta sodalla ei ollut rajaa.
-Olisi syntynyt kansalaissota, ja Ranska olisi siten tullut vain
-onnettomammaksi. Kaikki meidän etumme olen uhrannut isänmaalle. Minä
-lähden, mutta Te, ystäväni, jäätte palvelemaan Ranskaa. Sen onni
-oli ainoa ajatukseni ja on aina oleva toiveitteni tarkoitus. Jos
-olen ottanut pysyäkseni hengissä, niin olen tehnyt sen palvellakseni
-teidän kunnioitustanne. Tahdon panna muistiin ne suuret urotyöt,
-joita yhdessä olemme suorittaneet. Hyvästi, lapset! Tahtoisin
-kernaasti syleillä teitä kaikkia ja sulkea jokaisen rintaani vastaan.
-Antakaa minun ainakin syleillä kenraalianne. Tulkaa, kenraali Petit,
-antakaa minun syleillä teitä. Kantakaa luokseni salkokotka, että
-sitäkin syleilen -- kuulukoon se suudelma, jolla sitä suutelen,
-jälkeläisillemme. Hyvästi, lapset! -- Toivon teille kaikkea hyvää --
-älkää unohtako minua."
-
-"Kuulin ainoastaan huokauksia ja nyyhkytyksiä", sanoo silminnäkijä,
-eräs vanha sotamies, "ja olkoon sanottu, että itsekin itkin viljavia
-kyyneleitä, kun näin rakkaan keisarin lähtevän pois."
-
-Napoleon lähti neljän komissarion saattamana, jotka liittoutuneiden
-ruhtinaiden tahdosta seurasivat häntä. Tsaari oli puolestaan tämän
-tehtävän uskonut kenraali Schuvalov'lle, sanoen: "Suuren tehtävän
-uskon teille; te hengellänne vastaatte siitä, ettei hiuskarvaakaan
-taivuteta Napoleonin päässä". Lisäys saattoi olla varsin paikallaan,
-sillä matka ei ollut ilman vaaroja. Provence'in asukkaat olivat
-tulleet rojalistien agitaattorien toimesta kovin kiihtyneiksi
-"korsikalaista ihmissyöjää" vastaan. Kyytiasemille kokoontuivat ne
-suurin joukoin, särkivät vaunujen akkunoita, ja Saint-Canarat'ista
-täytyi Napoleonin valepuvussa jatkaa matkaansa. Mutta hänen mielensä
-tasaisuus oli murtunut. Valence'issa hän tapasi Augereau'n, ja
-tietämättä tämän vihamielisestä esiintymisestä häntä vastaan, hän
-ilman muuta tervehti häntä, mutta Castiglione'n herttua ei pitänyt
-tarpeellisena vastata. Nöyryytykset, väärinkäsitykset ja vihdoin
-roskaväen vallattomuuksien ja rojalistien salamurhaajain pelko
-musersivat hänen tahtonsa lujuuden. Kuten entisissä kuohuttavissa
-tilaisuuksissa, hänelle sattui puistuttavan itkun ja hermostuneen
-lörpöttelyhalun kohtauksia: hän laversi yhtä mittaa niistä
-milloinkin, itse tietämette mitä hän puhui.
-
-Vasta Fréjus'issa, kun hän oli saapunut englantilaiseen fregattiin
-_Undaunted'iin_, hän taas tuli kutakuinkin entiselleen.
-
-Toukokuun 4 p:n illalla 1814 _Undaunted_ laski ankkurin Elban
-pääkaupungin Porto-Ferrajo'n satamaan, ja kirkonkellojen soidessa ja
-tykkien paukahdellessa Napoleon astui maihin neljän neliöpenikulman
-suuruiseen valtakuntaansa. Viime aikojen suuret ja äkkiä vaihtuneet
-tapaukset, eikä suinkaan vähimmin hänen pakollinen työttömyytensä,
-olivat häneen kovasti vaikuttaneet, ja sentähden hän melkein
-jonkinmoisella mielihyvällä aamusta alkaen aina pitkin päivää,
-milloin jalkaisin, milloin ratsain samoili vuorista saarta pitkin.
-
-Hänen ensimäinen toimensa tarkoitti saaren laittamista parempaan
-puolustuskuntoon. Sillä tuumat hänen murhaamisestaan tai viemisestään
-johonkin kaukaiseen paikkaan, joiden hän tiesi olleen puheena
-Talleyrand'in neuvotteluissa, olivat hänelle osoittaneet, mitä hän
-saattoi vihollisiltansa odottaa. Yksinomaan huvin vuoksi ei hän
-siis asettanut noin 1200 miehen suuruista joukkoansa täydellisesti
-sotajalalle; lisäksi hän linnoitti sataman ja laittoi patterin
-autiolle kalliolle. Hänen laivastonsa muodosti ranskalainen priki
-"l'Inconstant", 16 kanuunalla varustettu, joka sovintokirjan
-mukaan kuului hänelle, yksi kuunari ja kolme pienempää alusta.
-Mutta hän järjesti tämän kääpiövaltion samalla hartaudella kuin
-ennen jättiläisarmeijansa. Hänen seuralaisensa onnettomuudessa,
-_Druot, Peyrusse ja Bertrand_, tulivat ministereiksi, _Cambranne_
-Porto-Ferrajon päälliköksi, ja vihdoin hän muodosti ympärilleen
-täydellisen hovin, hänellä oli ylimarsalkki, neljä kamariherraa y.m.
-
-Napoleonin toimintahalu painoi kuitenkin syvempiäkin jälkiä pienen
-saaren kehitykseen. Kaikkialle raivattiin teitä, rakennettiin
-siltoja, laitureita ja vesilaitoksia. Hän pani alkuun suuria viini- ja
-silkkimatopuiden istutuksia, laajensi suuria rautakaivoksia ja
-suolakeittiöitä, joista saatiin suuret tulot, yritti silkkiviljelystä
-ja koetti kaikin tavoin käyttää aluettaan edukseen. Saaren väestön
-hän kokonaan sai puolellensa suoruudellaan ja käytännöllisellä
-kunnollaan, mutta sittenkin eniten töillään saaren kehitykseksi.
-
-Viileämpänä vuodenaikana keisari asui Porto-Ferrajossa, hän
-itse oli laajentanut ennen sangen vaatimattoman palatsin, jossa
-usein pidettiin juhlia teattereineen ja tanssiaisineen. Saliin
-mahtui korkeintaan 200 henkeä; siellä tarjottiin virvokkeita, ei
-kuitenkaan jäätelöä, sillä jäätä oli vaikea saada, ja kustannus
-kaikkiaan ei saanut nousta 1000 frangia korkeammalle. Mutta
-lämpöisenä vuodenaikana hän muutti saaren korkeimmalle vuorelle,
-Monte Capannaan, jossa hän varjoiseen kastanjalehtoon rakennutti
-yksinkertaisen asuinrakennuksen. Täältä hänellä oli ihanin näköala
-itään saaren ja penikulman levyisen Piombino-salmen yli Italian
-rannalle, länteen sinisen Välimeren yli Korsikan vuorille. Hän sai
-täällä ottaa vastaan äitinsä ja sisarensa Pauline'n, ainoat hänen
-suvustaan, jotka kävivät häntä katsomassa hänen kukistumisensa
-jälkeen; ja täällä Marcianan poukamassa astui syyskuun 1 päivänä
-huolellisesti hunnutettu nainen maihin 4-5 vuoden vanha poika
-mukanaan ja lähti keisarin luo. Ihmiset luulivat, että hänen
-puolisonsa vihdoin oli tullut jäädäkseen hänen luoksensa, mutta
-kahden päivän kuluttua hän lähti taas pois lapsi muassaan. Napoleonin
-luona oli käynyt puolalainen kreivinna Walewska poikinensa.
-
-"Tahdon tästedes elää rauhantuomarina. Keisari on kuollut, minä en
-ole enään mitään, enkä ajattele muuta kuin pientä saartani. En ole
-enään maailmaa varten, ja harrastan vain omaa perhettäni, pientä
-taloani, muulejani ja lehmiäni." Nämä ovat kukistuneen imperaattorin
-omat sanat, ja ruokasalinsa seinään hän oli niiden mukaisesti
-antanut asettaa uuden filosoofisen mielilauseensa: Napoleo ubicumque
-felix, Napoleon on onnellinen missä hyvänsä. Mutta oli kaksi asiaa,
-jotka asettuivat häiritsemään sitä mielenrauhaa, jota hän aina
-halusi ilmaista. Toinen oli muistot, ja toinen hänen vihollistensa
-esiintyminen. Muistot, ei ainoastaan siitä, mitä hän oli ollut,
-hänen poliittisesta ja mieskohtaisesta vallastaan, vaan myös hänen
-puolisostaan ja pojastaan; ja hänen vihollisensa esiintyminen ei
-ainoastaan mieskohtaisesti häntä vaan myöskin sitä maata vastaan,
-jota hän oli hallinnut.
-
-Fontainebleau'n sovinnossa ei oltu päätetty mitään Marie Louise'in
-suhteesta Napoleoniin. Keisarinna oli saanut Parman ja Guastallan
-maakunnat ja lausui itse toivovansa saada jakaa puolisonsa kohtalon.
-Koko suven tämä odotti hänen tuloansa, valmisti hänelle huoneet, ja
-puhui ilosta saada poikansa luoksensa. Mutta liittoutuneet ruhtinaat
-olivat päättäneet, ettei Marie Louise millään ehdolla saanut
-liittyä Napoleoniin ja vielä vähemmin hänen poikansa päästä hänen
-yhteyteensä; Metternich, joka tunsi keisarinnan välinpitämättömän,
-häilyvän luonteen, keksi -- estääksensä pakollisen avioeron
-skandaalia -- keinon: kääntää hänen mielensä Napoleonista hankkimalla
-hänelle rakastajan. Hän valitsi tähän tarpeeseen miehen, jolla oli
-tarpeellinen viettelytaito, kreivi _Neipperg'in_, ja pani tämän
-seuraamaan keisarinnaa kylpymatkalle palvelevana kavaljeerina. Parin
-kuukauden kuluessa Marie Louise unohti kauniit puheensa puolisostaan
-ja etsi lohdutusta uuden ystävänsä luona.
-
-Napoleon, jolle olisi ollut poliittisesti sangen tärkeää, jos
-keisarintytär olisi osoittautunut lujaksi uskollisuudessaan, puhui
-suurella katkeruudella hänen vaitiolostaan Englannin komissariolle
-sir Campbell'ille, joka yhä oleskeli Elbassa. "Vaimoni ei kirjoita
-enään minulle", hän sanoi vapisevalla äänellä, "poikani on minulta
-riistetty, jotta hän, kuten muinoin voitettujen lapset, koristaisi
-voittajien riemukulkua. Voidaanko uudella ajalla tavata moisen
-julmuuden vertaa?"
-
-Mutta myöskin hänen vihollistensa esiintyminen mieskohtaisesti häntä
-vastaan saattoi nostaa levottomuutta. Ludvig XVIII oli alkanut ilman
-muuta laiminlyödä hänelle määrätyn vuotuisen apurahan maksamista;
-hänellä ei ollut mitään mahdollisuutta saada sitä pakolla, ja saaren
-tuloista hän ei voinut elää. Lisäksi tulivat nuo alituiset huhut,
-että hänet aijottiin kuljetuttua pois milloin espanjalaisilla
-milloin algerilaisilla merirosvoilla. Hänen verivihollisensa
-Pozzo di Borgo oli aivan samaa mieltä kuin Talleyrand ja lordi
-Castlereagh, että Napoleon oli saatava niin kauvas Euroopasta
-kuin mahdollista, ja toiset lisäsivät: "mieluimmin sellaiseen
-paikkaan, jossa ilmanala ei ole varsin terveellinen". Ei ole
-sentähden oudoksuttavaa, että Napoleon -- jonka ympärillä liikkui
-italialaisten vallankumouksellisten joukkoja -- yhä suuremmalla
-huomaavaisuudella kuunteli niitä selviä tyytymättömyyden ilmauksia
-bourbonien hallitusta vastaan, joita hän sai Ranskasta kuulla.
-Siltä näytti, että vanha aika ennen vallankumousta oli palannut
-laillisen kuningaskunnan ja ylimielisten emigranttien mukana.
-Kansan kansallistunnetta kuohutti, että kuninkaan oli kiittäminen
-vieraita painetteja valtaistuimestaan ja että vallankumousajan
-ja keisarikunnan suuria muistoja halveksittiin ja hävitettiin.
-Kotiutuneet soturit puhuivat vain voitoista ja pienestä korpraalista,
-ja se osa väestöä, joka oli nähnyt Napoleonin viime sodassa ja
-ihmetellyt hänen uupumatonta työtään estääksensä vihollisen
-pääsemästä Parisiin, hänen tyytyväisyyttään, kestäväisyyttään ja
-rohkeuttaan, rupesi nyt omasta keisaristaan kertomaan piirteitä
-ja juttuja, jotka kulkivat kautta maan ja lämmittivät väestön
-sydämiä, nyt kun oli valtaistuimella ainoastaan bourboni. Ja Wienin
-kongressissa ilmaantuneista erimielisyyksistä suurvaltojen kesken
-saapui niinikään tietoja Elbaan. Kun bourbonit olivat taas nousseet
-valtaistuimelle, Ranska oli saanut monarkkisen valtiomuodon ja oli
-supistettu 1792 vuoden rajoihinsa. Ja takaisin saatujen maiden
-jakaminen se sai äsken niin hyvät ystävät taas riitaan.
-
-Napoleon päätti käyttää tätä kaikkea edukseen; Elbaan hän tuskin
-saisikaan jäädä asumaan kongressin loputtua, ja pakollista
-siirtymistä hän kaikista enimmän pelkäsi; ja kentiesi pilvet taas
-hajaantuisivat niiden myrskyjen kautta, joita ainoastaan hän voi
-nostattaa, ja hänen tähtensä taas näkyisi loistavana ja selvänä.
-Helmikuun 26 p:nä -- jolloin sir Campbell oli äskettäin palannut
-isänmaahansa -- Napoleon sanoi jäähyväiset äidilleen ja sisarelleen
-ja astui 1100 miehen ja muutamien tykkien kanssa seitsemään
-laivaansa, jotka heti nostivat ankkurinsa ja laskivat maaliskuun 1
-p:nä maihin pienessä poukamassa Cannes'in ja Antibes'in välillä.
-
-Napoleon oli osaksi, mutta tosiaan vain osaksi, laskenut oikein,
-edellyttäessään että "suuri uutinen" hänen tulostaan kokoaisi hänen
-ympärilleen tyytymättömiä. Hän oli jo määrännyt matkan Parisiin
-menolleen ja järkevästi kyllä asettanut sen Provence'in ja tasankojen
-ulkopuolelle, jossa kansa läpikotaisin oli kuningasmielinen. Mikä ero
-vuodesta 1799, jolloin hän astui maalle melkein samoilla paikoilla
-ja jolloin nimi Bonaparte kiiti kautta maan kulovalkeana, nostaen
-kaikkialla toiveita ja hurmausta. Nyt hänen täytyi Alppien sivuteitä
-astua ylös Dauphine'hen; sikäläinen köyhä, vallankumouksellinen
-väestö oli varsin avulias ja myötätuntoinen, mutta hänen täytyi toki
-kuulla, hänen tulostaan odotettujen ilonhuutojen sijasta valituksia
-erään kylän määrin suusta. "Nyt olimme juuri saamaisillamme hiukan
-lepoa; miksi nyt taas palaatte ja käännätte kaikki nurin niskoin."
-
-Mutta sotajoukkoihin hän vaikutti entisellä ylevämmyydellä.
-Grenoble'in luona pataljoona astui esiin estääksensä hänen matkansa.
-Napoleon käski kaartinsa seisahtua, astui itse Ludvig XVIII:n
-sotamiesten eteen, tempasi auki harmaan takkinsa ja huusi: "Kuka
-teistä tahtoo ampua keisarinsa?" -- "Eläköön keisari!" kuului
-sotamiesten joukosta, jotka heti astuivat hänen puolellensa ja
-liittyivät hänen kaartiinsa. Eteenpäin kulkiessaan hän lähetti
-kehoituksia sotajoukoille, joita laumoittain virtasi hänen luoksensa.
-Kun Napoleon lähenee Lyon'ia, häntä jo seuraa 7,000 miestä, ja
-Parisissa, jossa hallitus aluksi piti koko juttua narripelinä, täytyi
-ryhtyä vakaviin toimiin. 19 p:nä Ludvig XVIII pakeni pääkaupungista
-ja 20 p:nä Napoleon taas oli Tuillerioissa. "Nyt olemme täällä, ja
-nyt täytyy meidän menetellä niin, että pysymme täällä", hän saattoi
-taas sanoa, kuten hän oli samassa paikassa sanonut Bourienne'ille
-brumaire'in 19 p:nä. Mutta hänellä oli silloin enemmän luottamusta
-onneensa kuin nyt, ja hän ilmaisi tietonsa kansan valjusta
-tunnelmasta sanoilla: "Olette antaneet minun tulla, kuten olette
-antaneet toisten mennä". Hän ei luottanut haaveiluihin, mutta hän
-luotti sotajoukkoon ja toivoi voivansa saada kansan mielialan
-puolellensa.
-
-Se kuitenkaan ei auttanut, että hän hän antoi kultaisia lupauksia
-rauhasta ja vapaudesta; vaadittiin takeita hänen sanoistaan, eikä hän
-niitä voinut antaa. Sillä ratkaisevassa kohdassa hän oli kokonaan
-erehtynyt. Wien'in kongressi ei ollut, kuten hän varmuudella uskoi,
-hajaantunut ruhtinaiden eripuraisuuden tähden. Päinvastoin, oli
-juuri ruvettu pääsemään yksimielisyyteen ja vielä oltiin koossa,
-kun tieto Napoleonin seikkailumaisesta matkasta saapui ja synnytti
-täydellisen yksimielisyyden. Sillä siitä tultiin pian selville, että
-Jumalan armosta mahtavimpien ruhtinaiden oli täysi oikeus riistää
-ja rosvota pienimmiltä valtioilta kaikki, mitä vain halusivat.
-Mutta vallankumouksen poika, jonka poliittinen moraali selvisi
-neron loistossa ja palveli historiallista aatetta, hän oli pantava
-renkaan ulkopuolelle. Ja ikäänkuin eivät itse olisi alkaneet,
-rikkomalla sitoumuksiansa häntä kohtaan ja häväisemällä ne siteet,
-jotka keisarintyttären kautta yhdistivät hänet yhteen heidän omista
-suvuistaan, he maaliskuun 13 p:nä julistivat rauhattomuuskirjan
-sanansasyöjää vastaan ja lupasivat toisilleen, etteivät riisu
-aseitaan ennenkuin ovat voittaneet "maailmanrauhan vihollisen
-ja riistäjän". Itävallan keisari otti heti masentaaksensa hänet
-asevoimalla -- luultiin yleisesti hänen menevän Italiaan saadaksensa
-siellä aikaan kansannousun -- ja sai, kun Napoleon vaati vaimoansa
-ja poikaansa, aina myösperäisen tyttärensä vastaamaan, ettei mikään
-maailmassa saisi häntä uudestaan yhtymään Napoleoniin.
-
-Tämä pannanjulistus vakuutti ranskalaiset siitä, että Napoleon ja
-Ranska taas saisivat seisoa yksin taistelussa. Hän oli suuressa
-kokouksessa "Toukokuun-kentällä", joksi sitä vanhalla nimellä
-sanottiin, kesäkuun 1 p:nä vannonut uskollisuuden sille vapaalle
-valtiosäännölle, jonka laatimisen Ranskaa varten hän oli katsonut
-tarpeelliseksi, mutta hänellä ei ollut enää kuten ennen monen
-miljoonan äänen enemmistöä takanansa. Ei rohjettu luottaa hänen
-rauhanlupauksiinsa, ja kesäkuun 7 p:nä hänen itsensä täytyi julistaa,
-ettei sotaa voitu välttää. Eikä hän edes rohjennut täysin luottaa
-armeijan hurmaukseen. Kaarti yksin kulki juhlamarsissa hänen editseen
-Toukokuun-kentällä, "silmissä loistava välähdys, ikäänkuin se olisi
-tahtonut muinoisten gladiaattorien tavalla sanoa: Kuoloon menevät
-tervehtivät sinua, Cesar!" Mutta se hänelle oli selvänä, että
-ellei hän tahtonut menettää kokonaan sitä vähäistä kansansuosiota,
-mikä hänellä vielä oli, täytyi hänen siirtää sota maan rajojen
-ulkopuolelle. Napoleon siis päätti joutua monien vihollistensa
-edelle ja yllätti Preussin ja Englannin sotajoukot, jotka seisoivat
-Blücher'in johtamina Mosel'in ja Wellington'in johdolla Schelde'n
-luona Belgiassa, ryntäämällä niitä vastaan jo kesäkuun 15 p:nä. Hän
-tahtoi täällä taas, kuten ennen Italiassa Collia ja Beaulieu'ta
-vastaan, kääntyä ensin toisen armeijan kimppuun ja lyödä sen
-ennenkuin se saattoi yhdistyä toiseen.
-
-Mutta se Napoleon, joka nyt teki viimeisen ponnistuksen valtansa
-säilyttämiseksi, oli toinen kuin se nuori kenraali Bonaparte,
-joka niin vakavasti luotti tähteensä ja joka itse oli kaikista
-uupumattomin. Hänet oli vallannut epäilys; se luja usko, joka ennen
-oli tuottanut hänelle voiton, oli kadonnut. Ja hänen jäntevyytensä
-oli lamautunut. Häntä rasitti taas, semminkin sairauden johdosta,
-jonka alaiseksi hän oli joutunut Parisissa Venäjänretken jälkeen,
-hevosen selässä istuminen. Hän kaipasi unta niinkuin ei koskaan
-ennen, hän väsyi pian ja oli tullut miltei laiskaksi. Tämä henkinen
-veltostuminen oli syynä siihen, että 1815 vuoden sodasta ja sen
-ohessa Napoleonin vallasta tuli niin pikainen loppu.
-
-Tosin hänen onnistui kesäkuun 16 p:nä lyödä Blücher Ligny'n luona;
-mutta hän ei ajanut häntä takaa tuhotaksensa hänet, vaan jätti tämän
-tehtävän kenraali Grouchy'lle, ja tämä suoritti sen niin vähällä
-tarmolla, että Blücher, tappioistaan huolimatta, reippaudella,
-jota Napoleon ei luullut vihollisessaan olevan, saattoi luvata
-Wellingtonille apunsa, vaikkapa ranskalaiset jo seuraavana päivänä
-hyökkäisivät hänen kimppuunsa. Ja sanansa hän pitikin. Mutta Napoleon
-oli niin lujasti vakuutettu, ettei Wellington, joka oli asettunut
-Waterloohon, saisi mitään apua, että hän 18 p:än aamulla, sateen ja
-pehmittyneiden teiden tähden, siirsi hyökkäyksen päivällisaikaan.
-Mutta samassa sateessa ja samoja pehmittyneitä teitä vanha Blücher
-samosi eteenpäin avustaaksensa liittolaistaan.
-
-Kun pari tuntia kiivaasti oli taisteltu Brüssel'in tiestä ja Mont
-Saint-Jean'in kukkulasta, johon Wellington oli linnoittautunut,
-Napoleon saa tiedon preussilaisten lähenemisestä ja että ne pian
-saattoivat ottaa osaa taisteluun. Ei hän sittenkään ajattele
-peräytymistä. Hän lähettää lähettämistään käskyjä Grouchy'lle
-samoamaan avuksi. Mutta Grouchy ei tullut: loistavalla
-urhoollisuudella ranskalaiset taistelivat; Ney'n johtamaa 10,000
-miehen mahtavaa ratsuhyökkäystä englantilaiset eivät kestäneet,
-ja näytti jo siltä kuin saisi Napoleon pitää taistelutantereen;
-Wellington tungettiin pois St. Haie'sta, Blücher Planchenois'sta, ja
-keisari kokosi klo 7 illalla kaartinsa tähteet -- 5,000 miestä --
-ratkaisevaan iskuun. Ney viskasi englantilaiset takaisin ja hetkeksi
-hän sai Mont Saint-Jean'in haltuunsa, mutta hänen täytyi väistyä
-rajun tykkitulen ja eteenpäin syöksyvien preussilaisten tieltä. Klo
-8 ranskalaiset kaikkialla olivat pakenemassa. Ainoastaan kaarti
-Cambronne'in johdolla pysyi vielä Belle-Alliance'in talon luona ja
-taisteli epätoivon urheudella; täällä kaikui viimeisen kerran huuto:
-"Eläköön keisari!" koko hurjalla innostuksellaan. Nähtiin miehen,
-jolta luoti oli katkaissut käsivarren, heittävän toisella kädellään
-pätkän ilmaan täyttä kurkkua huutaen: "Eläköön keisari! Niin kauvan
-kuin voimme liikkua!" Mutta vihdoin olivat nämäkin kaatuneet tai
-vangitut. Taistelu oli auttamattomasti menetetty.
-
-Napoleon istui satulassa koko yön ja pakeni rajan yli. Vielä ei ollut
-kaikki hukassa, hän arveli; hän voisi vielä koota 2-300 tuhatta
-miestä. Mutta Parisissa, johon hän saapui 21 p:nä, oli tappion
-vaikutus ollut surmaava. Kamari julisti istuntonsa pysyväiseksi,
-ja seuraavana päivänä kamarin presidentti vaati keisaria luopumaan
-hallituksesta; muutoin hän julistettaisiin rauhattomaksi.
-Puolenpäivän jälkeen Napoleon allekirjoitti toisen luopumisensa
-valtaistuimesta poikansa eduksi; sitten hän vetäytyi Malmaison'iin,
-johon kiintyi niin monta muistoa konsulaatin ajoilta. Ja ehkäpä
-näiden vaikutuksesta hän vielä huomasi uuden pelastuskeinon, kun
-kaikki muut näyttivät mahdottomilta. Hän pyysi väliaikaiselta
-hallitukselta lupaa taistella vihollista vastaan pelkkänä kenraalina.
-Mutta vastaus oli luonnollisesti kieltävä; Napoleonia neuvottiin mitä
-pikimmin laittautumaan pois -- preussilaisilla oli käsky ammuttaa
-hänet, jos hän joutuisi heidän käsiinsä, ja siviilipuvussa hän
-matkusti neljän seuralaisen parissa Roche-fort'iin. Mutta täälläkään
-hän ei voinut alistua siihen ajatukseen, että kaikki oli mennyt.
-Kansan hänelle matkalla osoittamasta myötätuntoisuudesta hänessä
-toivo uudestaan virisi; mutta heinäkuun 8 p:nä Ludvig XVIII oli
-taas palannut Parisiin; nyt ei ollut enää aikaa miettimiseen. Hänen
-tuumansa lähteä Amerikaan ei ollut toteutettavissa englantilaisten
-risteilijäin vuoksi; hän piti parempana antautua englantilaisille
-kuin joutua bourbonien käsiin. Hän kirjoitti hallitsevalle
-prinssille: "Tulen kuten Themistokles, asettuakseni Britannian kansan
-lieden ääreen... ja toivon löytäväni turvan mahtavimman, kestävimmän
-ja jalomielisimmän viholliseni luona." Heinäkuun 15 p:nä hän astui
-englantilaiseen fregattiin Bellerophon'iin, jonka komentaja, kapteeni
-_Maitland_, lupasi viedä hänet turvattuna Englantiin.
-
-
-
-
-V. EUROOPAN VANKI.
-
-
-Heinäkuun 30 p:nä ilmoitettiin Napoleonille Bellerophon'issa,
-joka vahvasti vartioittuna makasi Plymouth'in retillä, että koska
-Englannin hallitus ei luullut voivansa ottaa vastatakseen kenraali
-Bonaparten vapauteen jättämisestä, jonka nojalla hän aina voisi
-häiritä Euroopan rauhaa, oli se päättänyt siirtää hänet S:t Helenan
-saareen, jossa ilma oli terveellinen ja jossa hän voisi saaren
-eristetyn aseman vuoksi nauttia enemmän liikuntavapautta kuin muualla
-tulisi kysymykseenkään. Vähän sen jälkeen liittoutuneet hallitsijat
-julistivat hänet yhteiseksi vangikseen.
-
-Elokuun 7 p:nä hän vietiin linjalaiva "Northumberland'iin". Hän oli
-seuralaisikseen valinnut kenraali Bertrand'in, kreivi Las Cases'in
-ja tämän nuoren pojan, kreivi Montholon'in, ja kenraali Gourgaud'in
--- joilla osaksi oli perheetkin mukanansa -- sekä tarpeellisen
-palvelusväestön. Lisäksi sai Bellerophon'in laivalääkäri, O'Meara,
-luvan seurata mukana. Elokuun 10 p:nä linjalaiva lähti merelle neljän
-fregatin suojelemana -- niissä rykmentti jalkaväkeä vartioväeksi
-saarelle -- ja pian olivat Euroopan rannat näköpiirin ulkopuolella.
-
-Ei ole epäilystäkään, että Napoleon oli valmistunut siihen, mitä
-hän Elbassa enimmän oli pelännyt, siirtokuntiin viemiseen. Hän
-oli pelannut korkeata peliä, ja oli tappiolle joutunut puoli.
-Mutta hän oli vapaaehtoisesti antautumalla Englannille voittanut
--- ei vierasvaraista kohtelua, sillä sitä hän ei rauhattomaksi
-julistettuna voinut odottaakaan Englannissa -- mutta hänen oli
-onnistunut vaikeuttaa luovuttamisensa Ranskalle, joka vain olisi
-vienyt hänet mestauslavalle. Ja hänessä sammui toivo vasta elämänkin
-sammuessa. Nyt oli kuitenkin henki pelastettu, ja vankeudessa oli
-aina jokunen toivo vapautumisesta. Kun löytyi laivalautoja viemään
-hänet kaukaiseen saareen, kyllä saattoi löytyä toisia, jotka
-toisivat hänet taas kotimaahan. Varmasti hän ei odottanut vähääkään
-tuloksia vastalauseestaan siirtokuntaan viemistään vastaan, jota hän
-sanoi annetun lupauksen rikkomiseksi, yhtä vähän kuin kirjeestään
-hallitsevalle prinssille, mutta kumpikin saattoi julaistuna hankkia
-hänelle sekä Ranskassa että Englannissa myötätuntoisuutta, joka ehkä
-vielä voisi olla hänelle hyödyksi.
-
-70 päivän purjehduksen jälkeen nähtiin matkan päämäärän, mustan
-ja jyrkän alastoman kalliosaaren sukeltavan merestä, ja lokakuun
-15 p:nä Northumberland laski ankkurinsa pienen Jamestown'in
-kaupungin varmaan satamaan. Ei yhdelläkään kaupungin tuhannesta
-asukkaasta ollut aavistustakaan, että heidän saarensa oli oleva sen
-miehen asuinpaikkana, joka oli huomannut Euroopan liian pieneksi
-suunnitelmilleen; siellä ei ollut mitään asuntoa hänelle, ja
-kukistunut keisari sijoitettiin siis ulkopuolelle kaupunkia erään
-englantilaisen kauppiaan Baclombe'in luo, jonka lasten kanssa hänen
-nähtiin usein leikkivän.
-
-Sillä välin sotalaivan kirvesmiehet ja matruusit olivat työssä
-laittaaksensa pienen "Longwood'in" kartanon kuntoon hänen itsensä ja
-seurueensa asuttavaksi. Se sijaitsi lakeudella vuorten korkeudessa,
-josta oli avara näköala mustain ja alastomain basalttikallioiden
-yli. Tässä puutteellisessa rakennuksessa oli neljä huonetta
-varustettu Napoleonia itseään varten; sitä paitsi oli siinä asunto
-Las Cases'ille ja hänen pojalleen, Montholon'ille vaimoineen sekä
-Gourgaud'ille, mutta kenraali Bertrand perheineen asui muutamassa
-lähellä olevassa talossa. Puutarhassa ja sen ulkopuolella olevalla
-lakeudella sallittiin Napoleonin vapaasti liikkua määrättyjen rajojen
-sisällä, joita vartioitsivat sotamiehet. Tämän alueen ulkopuolella
-hän sai kulkea ainoastaan englantilaisen upseerin seurassa, mutta
-milloin vain laiva oli näkyvissä, ei sallittu hänen eikä hänen
-seurueensa astua määrättyjen rajojen yli.
-
-Näissä varsin vaatimattomissa oloissa elettiin kuitenkin jonkinmoista
-hovielämää, hovivirkamiehineen ja hovipukuineen ruokapöydässä, jossa
-Napoleon itse oli esimiehenä, kunnianlegionan suurristi rinnassaan.
-Hovimestari seisoi hänen tuolinsa takana hopealla ommellussa
-puvussaan; ruoka-astiat olivat joko hopeaa tai ranskalaista
-porsliinia. Jälkiruuan aikana juteltiin, ja joskus Napoleon itse
-luki ääneen ranskalaisia klassikoita, sitten lyötiin korttia.
-Pian syntyi kiihkeä etikettiriita pienen hovin ja englantilaisten
-viranomaisten kesken, sillä nämä eivät tahtoneet tunnustaa mitään
-"keisari" Napoleonia, vaan ainoastaan kenraali Bonaparten, jolloin
-Napoleon selitti, ettei hän brumaire'n 19 p:n jälkeen ole ollut
-kenraalina, ja ehdotti, että häntä suorastaan sanottaisiin vain
-Napoleoniksi, ja siksi se jäi. Mutta kinastukset jatkuivat suurella
-kiihkeydellä, sittenkun kuvernööriksi oli saapunut Hudson Lowe; tämän
-koulumestarillinen pikkumaisuus ja jäykkä muodollisuus saivat jo
-alusta alkaen Napoleonin raivoon. Lopuksi kävi niin, että tuo ankara
-vanginvartija lakkasi käynneillään kiduttamasta pientä siirtokuntaa
-ja lähetti sinne vain upseerin tarkastamaan, että kaikki oli kunnossa.
-
-Sillä ei mitään pelätty, niin paljon kuin sitä, että Napoleon
-koettaisi pujahtaa pois, vaikka kyllä piti olla tiettyä, että hän
-ei ollut suostunut niihin moniin pakenemisen ehdotuksiin, joita
-hänelle salamerkkikirjeissä tehtiin englantilaisissa sanomalehdissä.
-Hän sanoi itse, että hän piti vankeutta S:t Helenassa parempana
-kuin vapautta Amerikassa, jossa häntä odotti ainoastaan salamurha
-tai unohdus. Ja hän odotti vielä paljon elämältä. "Kahdessa
-vuodessa", hän sanoi kuvernöörille, kun tämä puhui hänelle uudesta
-asuinrakennuksesta, joka sen ajan kuluessa saattoi valmistua,
-"kahdessa vuodessa tapahtuu ministerivaihdos Englannissa tai syntyy
-uusi hallitus Ranskassa, ja silloin en ole enää täällä".
-
-Mutta vaikkakin hänen elämänsä loppuisi ennenkuin hänen odottamansa
-päivät olivat tulleet, oli hänellä kuitenkin yksi tehtävä:
-huolenpito jälkimuistostaan. Rauhattomaksi julistettu Napoleon ei
-voinut odottaa, että hänen historiansa tulisi oikeudenmukaisesti
-kirjoitetuksi, niin kauvan kuin hänen vihollisensa olivat vallassa;
-pyhän allianssin miehet eivät kykenisi arvostelemaan revolutsionin
-miehiä. Sentähden hän vankeuden pitkinä, yksitoikkoisina päivinä,
-jolloin ei mikään häirinnyt muistojen piiriä, kirjoitti pitkiä
-oman historiansa katkelmia. Puolueetonta esitystä ei voida koskaan
-odottaa mieheltä, joka kirjoittaa oman historiansa, kaikkein vähimmän
-mieheltä, joka mahtavine intohimoilleen on jättänyt niin syviä jälkiä
-maailmanhistoriaan kuin Napoleon. Kaikista repivimmässä kritiikissä,
-mitä häntä vastaan on kirjoitettu, sanotaan: "Hänen käsityskantansa
-on hänen luonteensa pakoittama; hän näkee ihmiset semmoisina kuin
-hänen tarpeensa vaatii heitä näkemään." Mutta hän ei muodostanut
-vahaavassa mielikuvituksessaan ainoastaan ihmisiä; asiallisten
-tositapaustenkin täytyi olla semmoiset millaisina hän niitä tarvitsi
-ja millaisiksi hän ne tahtoi. Hän, joka oli sanonut itseänsä
-orjuutetuimmaksi mieheksi, pakoitetuksi tottelemaan sydämettömintä
-herraa: tapahtumain yhteyttä ja olojen luonnetta, tuli suunnattoman
-menestyksen aikana, vahvasti kehittyneestä todellisuusvaistostaan
-huolimatta, taivutetuksi pitämään mahdotonta mahdollisena ja rupesi,
-pyrkiessään mahdottoman saavuttamiseen, pitämään epätodellista
-todellisena.
-
-Jos siinä on perää, mitä Napoleonista sanottiin silloin, kun hän
-seisoi tapausten keskellä, että hän oli täydellinen harhaluulo, niin
-totta kaiketi niin oli laita vielä enemmän nyt, kun muistikin loi
-häikäisevän kimellyksensä hänen väririkkaaseen elämäänsä. Napoleonin
-historia, semmoisena kuin hän itse sen kirjoitutti S:t Helenassa
-vastapainoksi silloin Euroopassa vallitsevalle mielipiteelle, kaipaa
-kyllä, kuten jo aikoja sitten on huomautettukin, korjauksia ja
-lisäyksiä yksityiskohdissa, mutta se on sittenkin paras lähde tiedon
-saamiseksi siitä, mihin hän pyrki, ja -- tarpeellisine korjauksilleen
--- itse Napoleonin tuntemiseen.
-
-Ja Napoleonilla oli totisesti jotakin oikeutta sanoa: "Minä olen
-masentanut anarkian voimat ja luonut järjestystä vallitsevaan
-hämminkiin. Olen puhdistanut revolutsionin sen liasta, jalostuttanut
-kansat ja vahvistanut kuninkaiden vallan. Minä olen aiheuttanut
-yleisen kilpailun, palkinnut ansiot ja laajentanut kunnian rajat...
-Jos puhutaan minun hirmuvallastani, niin historioitsijan täytyy
-näyttää, että diktaattori oli välttämätön. Jos puhutaan siitä,
-että supistin vapauden, täytyy hänen osottaa, että vallattomuus,
-epäjärjestys ja anarkia seisoivat kynnyksellä... Jos minua syytetään
-kunnianhimosta, -- no, silloin täytyy minun myöntää, että sitä on
-ollut minussa paljon; mutta se on ollut ylevintä, mitä koskaan on
-ollut olemassa... kunnianhimo saadakseni järjen hallitsijaksi ja
-ihmisten voimat harjoitetuiksi ja kehitetyiksi. Historioitsija
-ainoastaan valittakoon, ettei semmoinen kunnianhimo ole saavuttanut
-tarkoitustaan." Ja hän saattoi kyllä lisätä niitä varten, jotka
-ajattelevat niitä tuhansia, jotka kuolleina makasivat hänen tiellään,
-että maailmankehityksen lait ovat kirjoitetut verellä, sekä
-politiikan että uskon ja tieteen marttyyrien verellä.
-
-Päivät hiipivät hitaasti eteenpäin Euroopan vangin elämässä.
-Kuvernööri oli luullut olevansa pakoitettu lähettämään pois
-kreivi Las Cases'in ja hänen poikansa sekä lääkäri O'Meara'n, ne
-kun pitivät vireillä yllyttävää kirje-vaihtoa mannermaan kanssa.
-Siitä oli seurauksena välikysymys Britannian parlamentissa, josta
-kuitenkin oli tuloksena vain se, että Napoleonia vastaan ryhdyttiin
-ankarampiin toimiin. Mutta kun niitä ruvettiin toteuttamaan, oli
-ilmeistä, että hän jo oli alkanut riutua. Niiden riitaisuuksien
-johdosta, jotka aiheutuivat Hudson Lowe'n ylenpalttisista
-vartioimistoimista, Napoleon pidättyi vähän uhmatenkin melkein
-kokonaan ulkona liikkumasta, mutta se vaikutti varsin turmiollisesti
-ennen niin toimekkaaseen mieheen. Häntä uuvutti pieninkin liikunto,
-ja vain kehoittamalla saatiin hänet istumaan ulkoilmassa. Hänen
-valtasuonensa, joka aina oli tykyttänyt erittäin hitaasti, kävi nyt
-kuumeentapaiseksi. Napoleon tiesi kuoleman lähestyvän, ja että lopun
-aiheena tulisi olemaan sama tauti, syöpäpaise vatsassa, johon oli
-kuollut hänen isänsä ja vanhin sisarensa. Huhtikuussa 1821 hän saneli
-Montholon'ille testamenttinsa, joka todistaa, kuinka uskollisesti hän
-muisti tehdyt palvelukset.
-
-Toukokuun 3 p:nä tietoisuus hämmentyi; apotti Vignali antoi hänelle
-viimeisen voitelun, ja toukokuun 5 p:nä 1821 jälkeen puolenpäivän
-kellon käydessä kymmenen minuuttia kuudetta kuoli Napoleon Bonaparte.
-
-Mutta hänen loppua tehdessään puhkesi mahtava hirmumyrsky, vonkui
-saaren kalliorantojen ympärillä ja pani valtameren aallot ukkosen
-jyrinällä murtumaan sen seiniä vastaan. Itse luonto otti pitääksensä
-sielumessun vuosituhannen suurimmalle nerolle.
-
-Toukokuun 8 p:nä Napoleon haudattiin piilipuu-ryhmän alle Hutts
-Gate'in luo ihan sen lähteen lähelle, niissä hän usein oli levännyt.
-Mutta ei mikään kivi eikä muu merkki saanut kaunistaa hänen hautaansa.
-
-"Minä haluan, että maallinen tomuni on lepäävä Seine'in rannalla
-Ranskan kansan keskuudessa, tämän kansan, jota olen niin suuresti
-rakastanut."
-
-Louis-Philippe oli se, joka Ranskan kansan toivomusta noudattaen
-toteutti tämän Napoleonin testamentin määräyksen. Hänen poikansa,
-Joinville'n prinssi, purjehti kahdella sotalaivalla S:t Helenaan, ja
-hänelle jätti englantilainen päällikkö Napoleonin ruumiin. Joulukuun
-15 p:nä 1840 se suurilla juhlallisuuksilla vietiin invaliidikirkkoon,
-ja asetettiin sinne Ranskan suurten sotilasnimien keskelle: Condé'n,
-Turenne'in, Vauban'in y. m. Kamarissa keskusteltiin, mihin hän oli
-viimeiseen majaansa saatettava, ja oli siksi ehdotettu S:t Denis.
-"Niin", sanoi ministeri, "hän oli meidän laillinen keisarimme ja
-kuninkaamme ja voisi siis täydellä oikeudella levätä siellä, mutta
-hänelle on annettava toinen ja suurempi lepomaja kuin kuninkaalle."
-
-Mutta Ranskan kansassa, joka oli kärsinyt ja vuodattanut verensä
-Napoleonin puolesta, säilyivät ja säilyvät vieläkin tarinat
-pienestä korpraalista. Sille tuntui uskomattomalta, että hän --
-keisari Napoleon -- olisi kuollut autiolla saarella. "Hän palaa
-takaisin!" sanoivat Ranskan talonpojat -- ja ne sanovat niin vielä
-meidän päivinämme -- "hän palaa taas, ja silloin vihollinen tapaa
-väkevämpänsä!"
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Napoleon, by Bering Liisberg
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK NAPOLEON ***
-
-***** This file should be named 56422-8.txt or 56422-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/5/6/4/2/56422/
-
-Produced by Jari Koivisto
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions
-will be renamed.
-
-Creating the works from public domain print editions means that no
-one owns a United States copyright in these works, so the Foundation
-(and you!) can copy and distribute it in the United States without
-permission and without paying copyright royalties.  Special rules,
-set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to
-copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to
-protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project
-Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you
-charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you
-do not charge anything for copies of this eBook, complying with the
-rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose
-such as creation of derivative works, reports, performances and
-research.  They may be modified and printed and given away--you may do
-practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is
-subject to the trademark license, especially commercial
-redistribution.
-
-
-
-*** START: FULL LICENSE ***
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project
-Gutenberg-tm License (available with this file or online at
-http://gutenberg.org/license).
-
-
-Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm
-electronic works
-
-1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy
-all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.
-If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project
-Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the
-terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or
-entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.
-
-1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement.  See
-paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement
-and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic
-works.  See paragraph 1.E below.
-
-1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"
-or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project
-Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the
-collection are in the public domain in the United States.  If an
-individual work is in the public domain in the United States and you are
-located in the United States, we do not claim a right to prevent you from
-copying, distributing, performing, displaying or creating derivative
-works based on the work as long as all references to Project Gutenberg
-are removed.  Of course, we hope that you will support the Project
-Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by
-freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of
-this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with
-the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by
-keeping this work in the same format with its attached full Project
-Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.
-
-1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in
-a constant state of change.  If you are outside the United States, check
-the laws of your country in addition to the terms of this agreement
-before downloading, copying, displaying, performing, distributing or
-creating derivative works based on this work or any other Project
-Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning
-the copyright status of any work in any country outside the United
-States.
-
-1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate
-access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently
-whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the
-phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project
-Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,
-copied or distributed:
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with
-almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or
-re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included
-with this eBook or online at www.gutenberg.org/license
-
-1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived
-from the public domain (does not contain a notice indicating that it is
-posted with permission of the copyright holder), the work can be copied
-and distributed to anyone in the United States without paying any fees
-or charges.  If you are redistributing or providing access to a work
-with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the
-work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1
-through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the
-Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or
-1.E.9.
-
-1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional
-terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked
-to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the
-permission of the copyright holder found at the beginning of this work.
-
-1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any
-word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or
-distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than
-"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version
-posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),
-you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a
-copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon
-request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other
-form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm
-License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided
-that
-
-- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is
-     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he
-     has agreed to donate royalties under this paragraph to the
-     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments
-     must be paid within 60 days following each date on which you
-     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax
-     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and
-     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the
-     address specified in Section 4, "Information about donations to
-     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."
-
-- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-     License.  You must require such a user to return or
-     destroy all copies of the works possessed in a physical medium
-     and discontinue all use of and all access to other copies of
-     Project Gutenberg-tm works.
-
-- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any
-     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-     electronic work is discovered and reported to you within 90 days
-     of receipt of the work.
-
-- You comply with all other terms of this agreement for free
-     distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm
-electronic work or group of works on different terms than are set
-forth in this agreement, you must obtain permission in writing from
-both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael
-Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the
-Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-public domain works in creating the Project Gutenberg-tm
-collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic
-works, and the medium on which they may be stored, may contain
-"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or
-corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual
-property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a
-computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by
-your equipment.
-
-1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from.  If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium with
-your written explanation.  The person or entity that provided you with
-the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a
-refund.  If you received the work electronically, the person or entity
-providing it to you may choose to give you a second opportunity to
-receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy
-is also defective, you may demand a refund in writing without further
-opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER
-WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO
-WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.
-If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the
-law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be
-interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by
-the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any
-provision of this agreement shall not void the remaining provisions.
-
-1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance
-with this agreement, and any volunteers associated with the production,
-promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,
-harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,
-that arise directly or indirectly from any of the following which you do
-or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm
-work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any
-Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.
-
-
-Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of computers
-including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists
-because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from
-people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.
-To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation
-and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4
-and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.
-
-
-Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive
-Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at
-http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent
-permitted by U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.
-Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered
-throughout numerous locations.  Its business office is located at
-809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email
-business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact
-information can be found at the Foundation's web site and official
-page at http://pglaf.org
-
-For additional contact information:
-     Dr. Gregory B. Newby
-     Chief Executive and Director
-     gbnewby@pglaf.org
-
-
-Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment.  Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements.  We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance.  To
-SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any
-particular state visit http://pglaf.org
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations.
-To donate, please visit: http://pglaf.org/donate
-
-
-Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic
-works.
-
-Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm
-concept of a library of electronic works that could be freely shared
-with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project
-Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.
-
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.
-unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily
-keep eBooks in compliance with any particular paper edition.
-
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search facility:
-
-     http://www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.