diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/55741-8.txt | 1968 | ||||
| -rw-r--r-- | old/55741-8.zip | bin | 40854 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 1968 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..a87f615 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #55741 (https://www.gutenberg.org/ebooks/55741) diff --git a/old/55741-8.txt b/old/55741-8.txt deleted file mode 100644 index 80cc0fb..0000000 --- a/old/55741-8.txt +++ /dev/null @@ -1,1968 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Kaarlo Bergbom, by Jalmari Finne - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Kaarlo Bergbom - Henkilökuvaus - -Author: Jalmari Finne - -Release Date: October 13, 2017 [EBook #55741] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAARLO BERGBOM *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - - - -KAARLO BERGBOM - -Henkilökuva - - -Kirj. - -JALMARI FINNE - - - - - -Helsingissä, -Kustannusosakeyhtiö Otava, -1922. - - - - -1. - - -Suurmiehet ilmestyvät tavallisesti ryhmittäin. Samaan aikaan on eri -aloilla olemassa henkilöitä, jotka määräävällä tavalla vaikuttavat -kansakunnan kohtaloon ja sivistykseen. - -Suurmiesten ilmestymisen on selitetty johtuvan siitä, että eräät -aikakaudet ovat heidän toiminnalleen otollisemmat kuin toiset. Kaikki -aikakaudet ovat otollisia suurmiehille, sillä neroille tarjoutuu aina -toimialoja. Keskinkertaiset vain kaipaavat otollisia oloja, he vain -valittavat joutuneensa väärälle uralle, nero on aina oikealla alalla, -sillä hän muuttaa elämän itselleen, älylleen ja toiminnalleen -sopivaksi. Yhtä vähän kuin mikään voi estää yksilöä olemasta lahjakas, -yhtä vähän voidaan estää neroa painamasta leimaansa aikakauteensa. - -Mutta suurmiesten ryhmänä esiintymiselle on oma selityksensä. Ihminen -tarvitsee ajatustensa terästämiseksi toisia yhtä lahjakkaita. Niinkuin -veitsi hioo veitsen, niin hioo mies miehen. Ajatuksen kultaista palloa -heiteltäessä tarvitaan aina toinen, joka viskaa sen takaisin. Suuri -yleisö voi olla erinomaisena nerokkaan miehen toiminnan kaikupohjana, -mutta se ei koskaan voi sitä herättää. Yleinen äänestys ei koskaan ole -kutsunut esiin lahjakasta ihmistä. Neron toimintahan on aina tavalla -tai toisella kapinaa entisiä muotoja ja ajatuksia vastaan, siksi suuri -yleisö ei häntä voi löytää. Nerot löytävät aina toinen toisensa, joko -kadehtimalla toisiaan tai ihailemalla, joko kumotakseen toisen tai -taistellakseen hänen rinnallaan, mutta aina heidän täytyy tuon -tuostakin saada verrata ajatuksiaan ja toimintaansa vertaistensa -ajatuksiin ja toimintaan. - -Nämä seikat saavat aikaan jonkinmoisen lahjakkaiden ihmisten -ylimyssäädyn, joka joko taistelee keskenään valta-asemasta tai yhdessä -taistelee yhteistä suurta vihollista, tyhmyyttä vastaan. Joko -vastustaen tai ihaillen he antavat toisilleen tunnustuksen, tuon -jokaiselle toimivalle henkilölle välttämättömän ravinnon. Tämä ravinto -ei koskaan ole kvantitatiivista vaan kvalitatiivista. Nerokas ihminen -ei laske suosionosoitusten lukumäärää, vaan punnitsee ne. - -Jos Kaarlo Bergbom olisi ollut yksinään, ei hän olisi perustanut -Suomalaista teatteria. Jos hän teatterin olisi luonut, ei siitä olisi -tullut kansallista laitosta, ellei samaan aikaan olisi Snellman -herättänyt kansallisuustuntoa, ellei Lönnrot olisi koonnut suomalaisten -vanhoja runoja, ellei Aleksis Kivi olisi ilmestynyt aivan uuden -uutukaisen kirjallisuutensa kera. - -Kaikki nämä miehet saivat osakseen ankaraa vastustusta. Yksi ihminen -voidaan kylläkin masentaa, mutta kokonainen rivi pysyy pystyssä. Kaarlo -Bergbomin työtä ei voida irroittaa suomalaisuuden suurmiesten työstä, -eikä heidän työtään voida täysin arvostella, ellei Kaarlo Bergbomin -työtä oteta varteen. - -Kohtalo antaa auliisti lahjansa suosikeilleen. Snellmanille se antoi -taistelijan itsepäisen uskon työnsä välttämättömyyteen tehden hänestä -sotasankarin ajatusten kamppailussa, lahjoittaen samalla sielullisen -nahan niin vahvan, että jokainen isketty haava siinä heti parantui. - -Lönnrotille kohtalo antoi elämän pyhän uteliaisuuden, halun tunkeutua -ihmissielun kauneimpiin kolkkiin, lahjoitti aivoihin aivan kuin -mehiläisparven, jotka hunajan keräsivät kauneimmista ja tuoksuvimmista -kukista. - -Itämailla puhkaistaan satakieliltä silmät, jotta ne laulaisivat -kirkkaammin. Kohtalo antoi Aleksis Kivelle sieluun suuren surun, ja -siksi hän saattoi elämän väkevää iloa kuvata. - -Ja Kaarlo Bergbom sai miehen tarmon ja naisen uhrautumisnälän, sai -unelmien koko kirkkauden, tuon jalokiven, jonka läpi elämän voi nähdä -täydessä väkevyydessään iloineen ja suruineen. - -Jälkimaailma tavallisesti käsittää vastustuksen siksi, mikä -sanomalehdissä ilmenee, sanomalehdissä, jotka ovat ajan suuri kello, -vailla tuntiennäyttäjää ja ilmaisten vain minuutit. Mutta pahimmat -loukkaukset, syvimmät iskut tulevat takaapäin, osuvat salaa, ja -katkerimmat tuskat kärsitään hiljaisissa kammioissa ja silloin kun -ympäristö ei niistä tiedäkään. Vain iskun saaja voisi niistä kertoa. -Jos hän on voimakas ja torjunut iskun, vaikenee hän. Jos hän on -masentunut, vaikenee hän tietäen, että iskun tehoisuuden määrää uhrin -huuto. - -Kaarlo Bergbomin työn alkutaival on yhtä ainoaa vastustusten sarjaa. -Kaikkia aseita, mitä suinkin voitiin käyttää hänen tuhoamisekseen, on -käytetty. Hän olisi ehdottomasti lannistunut, ellei hänen rinnallaan -olisi ollut miehiä, joiden työ oli yhtä suuri kuin hänenkin, ja ellei -hänen takanaan olisi ollut joukko uskollisia auttajia, jotka häneen -ehdottomasti luottivat. Hänellä oli oma armeijansa, alussa kylläkin -pieni, mutta kun voitot alkoivat näkyä, oli koko kansa hänen takanaan, -valmiina uhraamaan kaiken mitä voi. - -Vastustus on kaiken henkisen harrastuksen tuhooja ja samalla voi se -olla sen voimistaja. Aivan kuin heikon virran voi kallio pidättää ja -vesi painuu maan uumeniin, niin voimakkaan virran tielle osuva kallio -synnyttää putouksen ja veden voima tulee siten hyödylliseksi. Jokainen -lahjakas ihminen löytää elämänkutsumuksensa vasta silloin, kun suuri -vastustus on hänen tiellään. Edullisissa olosuhteissa ei tavallisesti -mitään suurta saada aikaan, ei ainakaan mitään uutta. - -Jos ruotsalaisten taholta maassamme olisi myötätuntoisesti -suhtauduttu Suomalaisen teatterin alkuyrityksiin, olisi tästä -taidelaitoksesta epäilemättä tullut aivan vähäpätöinen. Se olisi -pysynyt seuranäyttämönä. Mutta kun ruotsalaisten vastustus teki sen -kansalliseksi taidelaitokseksi, niin se sai sen kautta uuden arvon. -Vastustus oli ankara, mutta virtana oli Kaarlo Bergbomin toimintahalu -ja tarmo, siksi Suomalainen teatteri syntyi. - -Kaarlo Bergbom ei koskaan ollut mikään puolueihminen, ei hän ollut -suomalaisuuden suuri intoilija samassa muodossa kuin Snellman, eihän -hän koskaan oppinut suomenkieltäkään aivan virheettömästi -kirjoittamaan, mutta yhtä kaikki hänestä tuli suomalaisuuden -keskeisimpiä henkilöitä. Suomalainen teatteri on kansalle elävä ja aina -uudestaan koko voimassaan esiintyvä ilmaisu kansallisuudesta, siksi -sitä rakastettiin ja siksi sen puolesta oltiin valmiita tekemään -uhrauksia. Kaarlo Bergbom sen johtajana oli kansan henkisen sivistyksen -kaipauksen ilmaisija. Ja kun hän pystyi tehtävänsä täyttämään, niin -hänestä tuli suurmies. - -Monastihan mies joutuu vastuulliseen tehtävään, on keskeinen henkilö ja -hänen työnsä tuloksista odotetaan suurta, mutta työ supistuu pieneen ja -tulokset ovat mitättömiä. Tämä johtuu siitä, ettei hän osaa ajamaansa -asiaa tehdä omakseen, ei tunne aivan kuin profeetallista kutsumusta. -Kaarlo Bergbomille teatteri oli hänen omansa. "Minä olen johtokunta", -sanoi hän niskoitteleville näyttelijöille. - -Lahjakkaan ihmisen tuntomerkki on siinä, että hän voi monella aivan -vastakkaisellakin työskentelyalalla saavuttaa hyviä tuloksia. Onhan -lahjakkaisuus universaalista, se näkee pääasiat ja siirtää syrjään -sivuseikat. Todella lahjakas ihminen ei koskaan ole sidottu yhteen -ainoaan työalaan, vaan menestyy monella, koska hän aina muodostaa eri -toiminta-alat itselleen sopiviksi. - -Helppoa on jäljestäpäin arvostella suurmiesten työtä. Heidän -menettelynsä tuntuu meistä ehdottomasti ainoalta oikealta ja kaikessa -aivan luonnolliselta. Mutta Suomalaisen teatterin historiassa on kohta, -joka, vaikkakin on aivan luonnollinen, todistaa Kaarlo Bergbomin -suuruuden. Se on hänen suhteensa suomalaiseen näytelmäkirjallisuuteen. -Maassa oli vain muutamia kirjailijoita, ja kuitenkin syntyi -näytelmäkirjallisuus, jonka vertaista ei myöhempi kirjailijapolvi -lukuisana laumana ole pystynyt luomaan. Tämä kotimainen kirjallisuus -oli se kulmakivi, jonka varassa teatteri saavutti kansallisen -merkityksensä. Mutta eihän mitään suurta synny ilman suurta uhrausta. -Kaarlo Bergbom uhrasi oman kirjallisen tuotantonsa luodakseen sen -toisissa ja toisten kautta. Ellei hänellä olisi ollut paljoa -annettavaa, ei hän olisi paljoa saanutkaan. Tyhjästä ei mitään -rakenneta. - -Tätä hänen uhriaan ei koskaan ole kyllin suureksi arvioitu. On -lähtökohdaksi otettu hänen nuoruudennäytelmänsä. On verrattu niitä -myöhempään kirjallisuuteen ja huomattu ne monessa suhteessa köyhiksi. -Mutta nehän olivat aloittelijan työtä. Pyyhkikäämme Henrik -Ibsenin elämästä hänen kypsyysaikansa näytelmät, paljonko hänen -nuoruudennäytelmänsä silloin merkitsevät? - -Kypsyyttä ihminen tarvitsee voidakseen luoda jotain, suuria sisäisiä -taisteluja ja suuria tuskia antaakseen elämästä oikean kuvan. -Nuoruuteen liittyy aina hempeämielisyyttä, joka tuntuu heikkoutena -draamallisessa tuotannossa. Nuoruuteen liittyy myös häveliäisyys omien -sisäisten ristiriitojensa kuvaamiseen. Eihän Shakespearekaan osannut -kuvata tunteen suurta paloa Romeossa ja Juliassa ennenkuin vasta -kypsyneenä miehenä. Goethe tarvitsi kokonaisen ihmiselämän, ennenkuin -Margaretan välitön tunne puhkesi koko kauneudessaan esiin. Elämän on -täytynyt nöyryyttää ihmistä, ennenkuin hän näkee rakkauden pyhän -lunastusopin. Ristiriitoja ei kuvata, ennenkuin on taistellut -jättiläisen kanssa pimeydessä ja tämä on antanut siunauksensa. -Nuoruuteen kuuluu välittömästi usko elämään ja sen suureen voimaan. -Kypsyneellä iällä tämä usko puhdistuu taisteluissa ja vasta silloin -merkitsee jotain, vasta silloin se on leiviskä, jonka on ansainnut eikä -saanut sitä lahjaksi. Suuren kirjallisuuden tunnusmerkki on juuri -siinä, että elämänkäsitys on omien kokemusten ja taistelujen kautta -puhdistunut. Ihminen on vuodattanut sydänverensä kalkkiin, jonka hän -kohottaa siunatakseen sillä muita. Ja näin tapahtuu ihme. - -Jos siis Bergbomin näytelmistä puuttuu se suuri kantavuus, joka ne -tekisi ikuisesti säilyviksi, niin on niissä kuitenkin jo ominaisuuksia, -jotka vain todella lahjakkaan ihmisen nuoruuden tuotannossa ilmenevät. -Ne ovat: toiminnan kiinteys ja sen loogillinen johdatus huippukohtia -kohden, vuorosanojen naseva iskevyys ja luonteiden selväpiirteisyys. Ne -olivat ammattitaidon näytteitä, ja ilman näitä taitoja ei mitään -pysyvää luoda. Kirjailijan ammattitaito hänellä oli jo nuorena -vallassaan, ja sitä hän olisi voinut käyttää elämänarvojen -punnitsemiseen. Tosin tämä punnitsemiskyky oli hänessä yksipuolinen... -mutta ainahan suuret miehet, profeetat ja apostolit, ovat olleet siinä -suhteessa yksipuolisia... mutta iän mukana tämä ominaisuus kasvoi, -kirkastui ja laajeni. Ja hänessä oli ikuisen voiman heleä ilmaisumuoto, -huumori, joka pakotti häntä rakastamaan elämää sellaisenaan ja saamaan -hänet näkemään kaiken oikeassa valossaan. - -Ellei Kaarlo Bergbom henkisesti olisi Suomalaista teatteria varten niin -paljon uhrannut, ei hän sitä myös olisi palavasti rakastanut. Sehän -ihmiselle on vain todella rakas, jolle on uhrattu jotain. Teatteri oli -tärkein osa hänen elämässänsä, ja siksi hän sen puolesta taisteli. Jos -hän taistelun olisi jättänyt, olisi hän epäilemättä tuhoutunut. -Teatteri vastasi hänelle rakastettua, lasta, perhettä, yksityistä -onnea. - -Tämä keskeinen asemansa suomalaisuuden suuressa heräämisessä tuotti -hänelle vuosien kuluessa määrätyn korkean aseman. Jokainen voima -herättää aina vastavoiman, siksi sai hän myös kadehtijoita, henkilöitä, -jotka uskoivat tallustaessaan toisen laatimaa latua saavansa enemmän -aikaan kuin työn aloittaja. Näitä vastustajia oli tuon tuostakin -teatterin sisäpuolella, arvostelijoissa ja yleisössäkin, koska -suomalaisen aina täytyy kadehtia niitä, jotka ovat muita päätä -pitempiä. - -Miten monta kertaa ovatkaan vastustajat tuoneet ristinpuun naulitakseen -hänet siihen, koska jokainen suurmies aina naulitaan ristiin. Mutta he -eivät tunteneet vastustajaansa. Tämä otti ristin, taittoi sen -kappaleiksi ja iski vastustajiensa kalloon, mukiloi heidät monasti -pahanpäiväisiksi, mukiloi niin, että eräät koko ikänsä pysyivät -rampoina. Jos katselee niitä, jotka ovat olleet hänen vastustajinaan, -niin ei kukaan heistä ole elämässä saavuttanut pysyvää huomattavaa -asemaa, vaan ovat aina tavalla tai toisella tehneet haaksirikon. - -Onnistumisen ensimmäisiä ehtoja on se, että osaa esteet nähdä oikeassa -muodossaan. Jos sen lisäksi osaa punnita omat voimansa, niin tulos on -varma. Mikä uhkarohkeus olikaan perustaa samalla suomalainen ooppera ja -suomalainen teatteri! Myöhemmin ei kukaan ole uskaltanut tätä tehdä, -vaikkakin tällaisen yrityksen onnistumisen välttämätön ehto, ekonominen -vauraus maassa, on paljoa edullisempi. Kaarlo Bergbom loi tyhjästä -näyttelijät, hän loihti esiin laulajat. Sanottiinhan, ettei ollut -sellaista ihmistä, josta Kaarlo Bergbom ei olisi tehnyt näyttelijää, -eikä sellaista olentoa, josta hän ei olisi tehnyt laulajaa. - -Ei mikään tunnu sivullisista niin luonnolliselta kuin onnistuminen, -mutta vain harvat osaavat arvostella, mikä voimanponnistus on tarvittu -kaiken aikaansaamiseen. Niiden joukossa, jotka hänen työtään osasivat -oikealla tavalla arvostella, olivat kaikki ne, jotka vilpittömällä -mielellä uhrasivat hänen työlleen oman työnsä. - -Jokainen ihminen on magneetti. Hänen luonteensa pääominaisuus vetää -samanlaisia luokseen. Kaarlo Bergbomin seurassa oli uhrautuminen -luonnollinen asia, sitä ei tarvinnut hävetä. Hänhän ei tehnyt kauppaa -ihmisten henkisten ominaisuuksien ja lahjojen kanssa, vaan tahtoi ne -kehittää ja antaa tilaisuuksia kukoistukseen. Ken ei pysty päälliköksi, -on mielellään voimakkaan johdettavana. Ilman tätä harrasta uhrautuvaa -joukkoa olisi Suomalaisen teatterin alku jäänyt vain kauniiksi -unelmaksi huolimatta johtajansa kaikista ponnistuksista. Taistelua ei -suurikaan johtaja voita armeijatta, mutta vain oikeilla johtajilla on -voittoisa armeija. - -Kaarlo Bergbomin asema teatterin johtajana oli sen vuoksi varma, ettei -hän olisi sitä ehdottomasti tarvinnut toteuttaakseen elämänsä ja -saadakseen jotain aikaan. Yhtä hyvin hän olisi voinut olla yliopiston -professorina, jolloin hänen terävä älynsä olisi hedelmöittävästi -vaikuttanut kirjalliseen arvosteluun. Yhtä hyvin hän olisi voinut olla -kirjailijana ja olisi saavuttanut maineen sillä alalla. - -Hänen varmin kilpensä taistelussa vastustajiaan vastaan oli se, ettei -hän kaivannut tunnustusta. Työ riitti hänelle. Hän tiesi niin varmasti, -että työ on se ainoa rukous, johon aina tulee vastaus. - -Kohtalo ei ollut antanut Kaarlo Bergbomin olemukseen niitä viehättäviä -piirteitä, jotka vetävät ihailijattarien lauman taiteilijan ympärille. -Jos tällainen parvi olisi hänen luonaan ollut, ei hän koskaan olisi -suurta saanut aikaan. Hänestä olisi korkeintaan tullut esteettinen -"leijona", joka olisi kirjoittanut henkeviä teoksia, mutta ei olisi -perustanut Suomalaista teatteria. - -Esittävä taiteilija voi yhtä kaikki jotain saavuttaa, ihailijatarparven -suitsutuksista huolimatta saavuttaa siksi, että hänellä aina on -kiitollinen ja vaikutuksille altis yleisö, joka kiihoittaa henkistä -paloa hänessä, mutta henkisesti omintakeisesti luova mies heikkenee -aina tuollaisen ihailijatarparven uhrina. Kun jokainen mies on altis -imartelulle, ja miten altis onkaan! -- viisas nainenhan tietää, että -jokainen mies on voitettavissa, kun vain osaa kultiveerata hänen -heikkouksiaan -- niin hänen henkinen voimansa vähenee, kun siltä ei -mitään vaadita. - -Juuri tämä miehellisen viehätyksen puute aiheutti sen, että Kaarlo -Bergbom suhteissaan naiseen aina oli henkisellä tasolla. Kaikki siteet -hänen ja naisen välillä johtuivat henkisestä askartelusta. Rakkaus voi -tuottaa pettymyksiä, taisteluja ja ristiriitoja, mutta niistä -tavallisesti mies nousee entistä voimakkaampana. Henkisen yhdyselämän -ristiriidat ovat kiirastuli, missä sielu puhdistuu... jos se jaksaa -saada voiton. - -Mikä oli Kaarlo Bergbomin ja Charlotte Raan suhde alkujaan? Väitetään -heidän rakastaneen toisiaan. Kumpikaan ei ole siitä puhunut mitään, -kumpikaan ei ole jälkimaailmalle jättänyt todistusta. Kun nainen -palvelee miestä, voi aina olla varma siitä, että hän miestä rakastaa. -Ja Charlotte Raa palveli Kaarlo Bergbomia. Hän oli ruotsalainen -näyttelijätär, joka ei osannut edes suomenkieltäkään, hän innostui -suomalaiseen näytelmätaiteeseen, jota siihen asti ei ollut -olemassakaan, hän heittäytyi yritykseen, joka tuotti hänelle haittaa ja -ikävyyksiä ruotsalaiselta taholta. Niin paljoa ei nainen tee, ellei hän -rakasta. Voihan sanoa, että hän aavisti, miten suuri oli Kaarlo -Bergbomin työ, miten pitkälle se viittasi. Hän oli näyttelijätär, hyvä -näyttelijätär, mutta hyväkin näyttelijätär elää aina vain hetkessä. Jos -hän tekee laskelmia tulevaisuuden suhteen, ei hän ole hyvä -näyttelijätär eikä ole näyttelijätär laisinkaan. - -Charlotte Raan avioliitto ei ollut aivan onnellinen. Hyvin harvoin onni -seuraakaan avioliittoa, missä molemmat ovat näyttelijöitä, koska he -monasti voivat kadehtia toisiaan. Charlotte Raan tielle osui mies, -joka äkkiä tarjosi hänelle jotakin uutta, riisti hänet irti -arkipäiväisyydestä. Hän näki, että nuoripari voisi aikeensa toteuttaa -vain hänen avullaan. Hän tahtoi juuri tuon miehen hyväksi tehdä jotain, -siksi hän opetteli suomenkieltä ja näytteli Lean. - -Miten omituinen onkaan sallimus! Charlotte Raa uhraa elämänsä -ruotsalaiselle näytelmätaiteelle, saavuttaa aikalaistensa silmissä -kuuluisuuden. Ja kaikki tämä jää unohduksiin. Mutta hänen nimeensä -painetaan iankaikkisuuden leima maassa, joka ei ole hänen -synnyinmaansa, hänen esiintyessään kielellä, joka ei ollut hänen -äidinkielensä. Ja miksi? Siksi, että tämä työ on tehty täydellä -rakkaudella ja antaumuksella, siinä ei ole maineen tavoittelua, ei -mitään muuta kuin uhrautumista. Niin, uhrautumista miehen tähden, joka -hänelle silloin merkitsi paljon. Ja sallima järjesti niin, että tämä -mies kerran oli oleva kuuluisa, ja naisen nimi säilyy hänen rinnallaan -täydessä kirkkaudessa. - -Kaikista niistä kauniista tarinoista, joita maailmassa on säilynyt -miehen ja naisen yhteisestä palavasta elämästä, on Kaarlo Bergbomin ja -Charlotte Raan kauneimpia. Me tiedämme siitä kylliksi vähän, jotta se -säilyttää salaperäisyytensä. Mikään pikkumaisuus ei siinä pääse -samentamaan kirkkautta, mikään yksityisten etujen ahneus ei rajoita, -vaan kaikki säilyy valoisana, kauniina tarinana kahdesta ihmisestä, -jotka innostuksen laineen kimmeltävää pintaa ovat nousseet, aivan kuin -kaksi kukkaa, jotka kohtalo on heittänyt elämän mereen. Ja -arkipäiväisen elämän keskellä, joka tahtoo tappaa kaiken jalon ja -epäitsekkään, loistaa näiden kahden ihmisen yhteinen lyhyt ponnistus -kirkkaana, valaisten kauas eteenpäin, lisäten tulevissa sukupolvissa -uskoa ja ponnistuksen riemua. - -Elämä on viisaasti järjestänyt sen, ettei kiihkeinkään tunne kestä -kahta vuotta kauempaa. Charlotte Raa oli nainen, nuori nainen, tulinen -nainen. Ajan mittaan ei mitään naista tällainen väkevä henkinen suhde -voi tyydyttää. Miehensä kuoleman jälkeen hän rakastui erääseen -suomalaiseen nuoreen mieheen ja aikoi tämän kanssa mennä naimisiin. -Oliko tämä ankara isku Kaarlo Bergbomille, sitä ei kukaan tiedä. Oliko -hän tyytyväinen siihen, että tämä suhde, josta ei mitään suurempaa enää -voinut syntyä, näin onnellisella tavalla päättyi? Charlotte Raa -matkusti pois Suomesta ja meni naimisiin Winterhjelmin kanssa, näin -unohtaen suomalaisen nuorukaisen ja tämän rakkauden. Nuorukainen meni -naimisiin ja muisteli koko elämänsä nuoruutensa lemmittyä, muisteli -sitä kauniimmin, kun ei ollut tätä saanut omakseen. - -Kaksi älykästä naista oli Kaarlo Bergbomin rinnalla, molemmat hänen -sisariaan, Augusta af Heurlin ja Emilie Bergbom. Mikä erotus näiden -kahden naisen välillä! Kumpikin uskoi ehdottomasti veljensä -elämäntyöhön, kumpikin uhrautui sille, mutta edellisen uhrautuminen on -jäänyt unohduksiin, jälkimmäinen on saanut maineen. Kaikesta älystään -huolimatta -- joka oli ehdottomasti Emilie sisartaan paljoa älykkäämpi --- oli Augusta af Heurlinilla vika, jota hän ei voinut hillitä, ja joka -esti häntä oikealla tavalla suhtautumasta veljensä työhön. Hän oli -määräävä luonne. Hän tahtoi olla käskijä silloin, kun hänen olisi -pitänyt olla palvelija, hän tahtoi tehdä aloitteita silloin, kun hänen -olisi pitänyt totella. Hän oli valmis lainaamaan veljelleen rahoja, kun -tämä niitä tarvitsi elämäntyötään varten, mutta hän ei punnitessaan -rahoja aina muistanut ottaa sydäntään vaakalautaan. Voimakkaalla -temperamentilla varustettuna ei hän aina osannut eroittaa asiaa ja -henkilöitä ja sen vuoksi toisinaan saattoi johdattaa veljensä tekemään -ajattelemattomiakin päätöksiä. Kaikista suurista ajatuksistaan -huolimatta hän mahdollisesti olisi ajanut veljensä elämäntyön karille, -ellei Emilie Bergbomia olisi ollut. - -Oliko Emilie Bergbomilla taiteellisia lahjoja? Väitetään hänen -uhranneen kirjalliset taipumuksensa hoitaakseen orvoksi jääneitä -sisaruksiaan. Nämä lahjat olivat epäilemättä enemmän taiteellista -kaipausta kuin varsinaisia lahjoja. Jos hänellä lahjoja olisi ollut, -niin myöhemmin elämässä se olisi jollain tavalla ilmaantunut. Mutta -taiteellista käytännöllisyyttä hänellä oli hyvin suuressa määrässä. -Hänellä oli kaikki ne ominaisuudet, jotka hänen veljeltään puuttuivat, -ja siksi hän oli välttämätön tälle. Kaarlo Bergbom oli nimittäin -eräissä suhteissa harvinaisen epäkäytännöllinen. Raha-asioissa hän oli -aivan mahdoton. Sisarensa sen sijaan oli elämänsä ajan istunut -Hypoteekkikassassa ja oli tottunut juuri raha-asioita järjestämään, -tuntien koko siihen kuuluvan koneiston. - -Veljeään auttaakseen Emilie Bergbom perehtyi pukuhistoriaan, veljeään -palvellakseen hän oli teatterin ylimpänä puvustonhoitajattarena. -Hänessä oli naisen uhrautumisen-nälkä aivan täydellisenä. Hän eli -veljelleen ja tämän tähden hän uhrasi henkilökohtaisen onnenkin, -hylkäsi kosijan sellaisen kuin J.V. Snellman. - -Tiesikö Emilie Bergbom alunpitäen, mitä veljensä työ oli? Epäilemättä -ei. Mutta miksi hän tämän tietoisuuden olisi tarvinnutkaan. Hänelle -riitti yksinään se, että hän sai uhrautua. Lopulta oli teatteri hänelle -niin kaikki kaikessa, että hänen tunteensa ihmisiin riippui siitä, -millä tavalla nämä suhtautuivat teatteriin. Jos joku tahtoi -vahingoittaa teatteria, vihasi hän tätä olentoa. Ja naisena hän sen -myös näytti. Vaikka hän oli syvästi uskonnollinen, niin loukkaus -teatteria kohtaan ei ollut niitä syntejä, joita hänen uskonsa mukaan -oli anteeksi annettava. Ja katkeruus saattoi säilyä niin palavana, -vaikkakin elämä pakotti hänet seurustelemaan määrättyjen henkilöiden -kanssa, että hän vasta kuolinvuoteellaan saattoi antaa eräälle -henkilölle anteeksi tämän tekemän loukkauksen. - -Emilie Bergbom osasi koota ympärilleen joukon naisia, jotka kukin -omalla tavallaan ja lahjojensa mukaan palvelivat teatteria. -Tavallisesti he käytännöllisellä työllä auttoivat teatteria, uhrasivat -aikaansa ja varojaankin. Omituista -- tämä henkinen ilmakehä on ollut -niin väkevä, että he elämässä aina ovat etsineet sitten aloja, joilla -voivat tehdä epäitsekästä työtä. Useimmat heistä ovat perineet määrätyn -katsantokannan "opettajaltaan", sen nimittäin, että miehen työtä on -palveltava, mutta siinä samalla on pidettävä hyvää komentoa. - -Tämä yksinvaltainen asema veljensä elämässä johdatti siihen, että -Emilie Bergbom ei suvainnut mielellään veljensä elämässä muita kuin -hyväksymiään naisia. Ja Kaarlo Bergbom, joka ei ketään pelännyt, joka -teatterissa eli yksinvaltiaana eikä koskaan jäänyt vastausta velkaa, -oli sisarensa edessä aivan kuin tohvelisankari, salaa seurustellen -sellaisten naisten kanssa, joita sisarensa ei oikein suosinut. - -Luovassa työssään Kaarlo Bergbom eli tietysti usein tavallisen elämän -yläpuolella. Hän oli aivan kuin hallitsija, joka valvoi kansansa -parasta. Emilie Bergbom oli pääministeri, joka määrättyinä hetkinä -tarjosi hänen käteensä asioiden langat. Tietysti hän oli samanlainen -kuin muutkin pääministerit, hän antoi langat toisinaan väärässä -järjestyksessä, mutta hän rakasti sitä valtakuntaa, missä veljensä oli -kuninkaana. - -Emilie Bergbom palveli veljensä työtä, mutta hän ei voinut palvella -tämän sielussa piilevää luovaa voimaa. Harvoin sisar voikaan siinä -suhteessa veljeään auttaa. Veriyhteys lienee tässä suhteessa esteenä. - -Kun Minna Canth ilmestyi Kaarlo Bergbomin elämään, sai kaikki uuden -käänteen. Minna Canth on saanut pysyvän nimen suomalaisessa -kirjallisuudessa. Ilman Kaarlo Bergbomia ei tämä olisi ollut -mahdollista. - -Näissä molemmissa ihmisissä oli muuan yhteinen piirre. Molemmat olivat -aivan vapaita kaavamaisuudesta. Kaarlo Bergbomissa tämä johtui älystä, -Minna Canthissa se oli salaista veressä piilevää perintöä. Olihan hänen -isänsä avioton lapsi Messukylästä ja äidinäitinsä avioton lapsi -Kangasalta. Väitettiinhän, ettei Minna Canth itsekään ollut isänsä -lapsi, vaikkakin tämä tarina lienee aivan väärä. Minna Canth tahtoi -rikkoa elämän sovinnaisia ja tekopyhiä sääntöjä. Yksityisihmisenä hän -oli arvokas kauppias Kuopiossa, mutta ajatuksissaan hän oli aivan -vallankumouksellinen. Tämän vuoksi hänen kirjalliset tuotteensa -toisinaan herättivät suuttumuksen myrskyn. Pidettiinhän hänen -näytelmäänsä "Kovan onnen lapsia" niin vaarallisena, että sen esitys -keskeytettiin. Taistellessaan yhteiskunnan kaavamaisuutta ja henkistä -ahtautta vastaan hän kaipasi itselleen sopivaa seuraa. Kaarlo Bergbom -oli henkisesti hänen sukulaisensa, siksi hän alistui tämän vaikutuksen -alaiseksi. - -Syvemmät ja ankarammat kuin milloinkaan tunteen aiheuttamat tragediat -ovat ne, jotka sielullisten yhdyssiteitten katkeaminen synnyttää. -Eräänä hetkenä oli Minna Canth kuuluisa kirjailija, hän uskoi omaan -voimaansa, hänen ystävänsä kiihoittivat tätä uskoa, hän tunsi toisen -henkilön valvonnan kahleeksi, halusi irtaantua siitä. Hän kirjoitti -näytelmän yksinään, uskoen siten pääsevänsä korkeammalle. Menestys oli -näennäisesti suuri. Mutta hän itse tunsi voimansa herpaantuneen. Hän -tarvitsi jälleen Kaarlo Bergbomia, palasi hänen luokseen. Sopu syntyi, -mutta side oli katkennut. Tällaisia siteitä ei koskaan kerran -katkettuaan uusita. - -Miten monasti onkaan Kaarlo Bergbomia soimattu siitä, että hän ei -samalla tavalla jatkanut toisen henkisen työn kohottamista kuin sitä -ennen. Soimata voivat ne, jotka eivät tunne henkisen luomisen lakeja, -joille se on samaa kuin mikä muu askartelu tahansa. - -Nerot eivät aina itse ole tietoisia siitä, mitä he saavat aikaan. He -elävät väkevästi omaa sisäistä elämäänsä ja joutuessaan kosketuksiin -toisten kanssa herättävät ajatuksia tietämättään. Tämän he saavat -aikaan juuri sen vuoksi, että ovat kokonaan vapaita kaavamaisuudesta. -Jokainen, joka tuli kosketuksiin Kaarlo Bergbomin kanssa, sai aivan -kuin herätyksen. Hän oli kuin voimakas sähköpatteri, joka toisten -sielullisen koneiston pani liikkeeseen. - -Voimakkaimman vaikutuksen elämässä jättää meihin aina se, joka kulkee -ohitsemme. Harvoin profeettakaan aivan lähimpään ympäristöönsä -väkevimmin vaikuttaa. Kaarlo Bergbom oli tuollainen ohikulkija, joka -muutamalla sanalla aukoi siteitä ihmisten sielussa. - -Tämän siteiden aukomisen hän kaikkein suurimmassa määrässä teki Ida -Aalbergissa. Heidän suhteensa ei ollut sama kuin Charlotte Raan ja -Kaarlo Bergbomin suhde. Ida Aalberg oli kohtalon suomaa pehmeätä vahaa, -josta nerokas mies loi elämän täyden kuvan puhaltaen siihen henkensä. - - - - -2. - - -Sovinnaiset tavat ovat yhteiskunnan suurimman kunnioituksen esineenä. -Niiden tarkka noudattaminen on välttämättömänä ehtona, ennenkuin voi -saada sivistyneen ihmisen nimen. Monen ihmisen arvo on kokonaan vain -siinä, että he ovat käytöksessään moitteettomia. Teoreettisesti -puhutaan aina kyllä ihmisen sisäisestä arvosta, mutta käytännössä -palvellaankin ulkonaisia tapoja. - -Ja tapojen ohella on myös määrätty sovinnaisuus ajatuksissa. Oikeammin -sanoen ihmiset eivät ajattele, he vain matkivat ajatuksia. Tästä -johtuu, että sivistykseksi lasketaan, miten paljon on lukenut. -Omintakeisten ajatusten luomista on aina pidetty kapinallisuutena. -Ihannekeskustelu on useimpien mielestä se, että puhutaan siitä, mitä on -nähnyt, kuullut tai lukenut. - -Mutta elämä tavallaan kostaa yhteiskunnalle lähettämällä sen -sovinnaisten tapojen ja ajatusten keskelle olentoja, jotka eivät -kunnioita sovinnaisia tapoja ja kaikkein vähimmin sovinnaisia -ajatuksia. Jos heiltä puuttuu nerous, ovat he tavattoman vastenmielisiä -ihmisiä. Jos he ovat neroja, ovat he yhteiskunnan suolana. Mutta aivan -ehdottomasti tällainen ihminen tulee originaaliksi. - -Kaarlo Bergbom oli originaali. Sellainen hän oli tavoissaan ja ennen -kaikkea ajatuksissaan ja puheissaan. Tavoillaan hän herätti monasti -naurua, sanoillaan tuskallisen vaitiolon tai palavan ihailun, riippuen -siitä, millainen oli kuulijan henkinen kehitystaso. - -Itse hän oli täysin tietoinen siitä, että hän eräissä tilanteissa oli -naurettava, mutta hän ei sitä koskaan surrut eikä koettanut muuttaa -tapojaan, vaan pysyi aina omana itsenään. Älykkäänä miehenä hän saattoi -sydämestään nauraa kaikille näille kompastuksilleen. Toisinaan hän -aivan tahallaan kiusasikin ihmisiä erikoisuutensa suojassa. Tyhmä -ihminen nimittäin ei koskaan ollut hänen edessään aivan suojaton. - -Originelli ihminen joutuu aina selkkauksiin silloin, kun yhteiskunta -tahtoo häntä kunnioittaa, sillä kunnioittaminen on tavallisesti -kaikkein kaavamaisinta elämän muodoista. - -Eräillä illallisilla kuului Kaarlo Bergbomille kunniapaikka ja -arvojärjestyksessä oli asetettu hänen lähettyvilleen ihmisiä. Hän tuli -pitoihin liian myöhään, vasta silloin kun kaikki jo olivat istuneet -pöytään. Hänet tahdottiin viedä paikalleen, mutta hän jyrkästi vastusti -sitä ja sanoi paljoa mieluummin istuvansa toisessa päässä pöytää. Ja -marsalkan kauhuksi hän istui todella pöydän alapäähän yhteiskunnan -pienimpien ja nuorimpien joukkoon pitäen täällä sellaista iloa -sukkeluuksillaan, että yläpää pöytää, joka juhlallisen arvokkaana istui -ja söi, loi tuon tuostakin paheksuvia mutta samalla kateellisia -katseita sinnepäin. - -Kun muodiksi tuli antaa miehillekin kukkia, häpesi Kaarlo Bergbom -tällaista kunnioitusta. Jos hän kukkalaitteen teatterissa sai, saattoi -hän istua huoneessaan ja säälien katsella katkottuja kukkia, ja hän -ilmaisi selvästi paheksumisensa sen johdosta, että niitä oli -rautalangoilla tuettu. - -Tämä hänen kukkakunnioituksen halveksimisensa johdatti hänet hauskaan -tilanteeseen Holmenkollenilla Kristianian lähistöllä. Hän oli eräänä -kesänä siellä sanatoriossa ja järjesti kuvaelmia sekä säesti -laulajattaria ja laulajia, siten vaikuttaen paljon illanviettojen -ohjelmistossa. Hänen lähtiessään päättivät naiset osoittaa hänelle -kiitollisuuttaan, ja toinen toisensa jälkeen tuli kiinnittämään pienen -kukkakimpun hänen rintaansa. Kaarlo Bergbom alistui tähän nolona. Hän -nousi rattaille ja läksi ajamaan laaksoa kohden. Kun mutkitteleva tie -johti erään puron yli, pysäytti hän hevosen ja heitti kaikki kukat -virtaan. Nyt hän oli vapaa siitä roskasta. Mutta mikä olikaan hänen -kauhunsa laaksoon tullessaan! Kaikki olivat oikotietä tulleet sanomaan -kerta vielä hyvästi. Ja hän seisoi siinä kukitta! "Ei siinä auttanut -enää valheetkaan", lausui hän kertoessaan nauraen tästä seikkailustaan. - -Pukeutumisessa hän oli niin huolimaton, että sisarensa Emilie sai aina -valvoa, oliko kaikki kunnossa. Mutta eihän Emilie aina voinut juosta -hänen jäljestään. Niinpä veljensä palattua kerran Saksasta Emilie -kauhukseen huomasi matkalaukussa kaikki paidat aivan puhtaina, Kaarlo -Bergbom ei ollut kertaakaan muistanut vaihtaa paitaa! Pakkauksessa hän -heitti tavarat aivan sekaisin matkakirstuun, ja kun se avattiin, -vallitsi siellä täydellinen hävityksen kauhistus, eivätkä aina kaikki -tavarat olleet hänen omiaankaan. Niinpä Emilie kerran säikähtyneenä -huudahti: "Mutta, Kaarlo, nämähän eivät ole sinun housusi!" - -Emilie Bergbom oli aina mustassa puvussa. Miksi, sitä ei kukaan -tiennyt. Kerrotaan hänen nuorena ollessaan erään nuoren miehen -kuolleen, jota hän salaa oli rakastanut. Emilie ei puvussaan koskaan -ollut ylellinen, mutta aina arvokas ja hieno, siksi häntä kiusasi -veljensä huolimattomuus pukuasioissa. Hän määräsi, milloin räätälin -piti tulla mittaa ottamaan, hän etsi kankaat ja määräsi värit, ja -Kaarlo Bergbom alistui kaikkeen nöyränä kuin pikkupoika. Kerran Emilie -päätti veljelleen teettää uuden kesäpäällystakin ja lähetti sen vuoksi -Kaarlo Bergbomin Studen räätäliliikkeeseen. Täällä oli Pariisissa -käynyt leikkaaja, hieno herra, joka äärimmäisellä kohteliaisuudella -otti mittaa kuuluisasta tohtorista. Kun tämä toimitus oli päättynyt, -kääntyi hän Kaarlo Bergbomin puoleen ja murheellisella, huolestuneella, -mutta kovin kohteliaalla äänellä kysyi: "Saanko tohtorille antaa -ystävällisen neuvon?" -- "Olkaa niin hyvä", vastasi tohtori. -- -"Tohtorin ei pitäisi panna niin paljon tavaroita taskuunsa, ja jos -täytyy, niin pitää ne jakaa tasan kummallekin puolelle, sillä se tekee -vartalon vinoksi. Ja tohtorilla kun muuten on jokseenkin kaunis -vartalo!" Millä nautinnolla Kaarlo Bergbom tämän kertoikaan matkien -räätälin huolestunutta ja kunnioittavaa puhetapaa. "Se ei sentään -mennyt minuun", lopetti hän kertomuksensa tullessaan siihen kohtaan, -missä puhutaan hänen vartalostaan. - -Räätälin huomauttama vartalon vinous johtui siitä, että hän aina -mielellään söi omenia ja varsinkin syksyllä kuljeksi taskut aivan -pullollaan niitä. Kadulla kävellessään hän aivan rauhallisesti söi -niitä. Omenat vastasivat hänellä tupakkaa, sillä sitä hän ei käyttänyt. - -Niin vähän hän välitti puvustaan, että tarvitsevalle olisi antanut -kaikki vaatteensa, ellei hänen vartalonsa olisi ollut sellainen, että -puku ei sopinut kelle tahansa, ja ellei hän olisi sisartaan pelännyt. - -Kun tällainen erikoinen ihminen tuli seuraan, muutti hän heti tavat. -Kaikki sovinnainen sai jäädä syrjään ja pääasiaksi tuli henkinen -ajatusten vaihto. Jos seura oli hänelle mieluinen, niinkuin se usein -oli, sillä ei hän mahdottomia ihmisiltä vaatinut, kun nämä vain olivat -luonnollisia ja välittömiä, niin hän oli pian seuran keskipisteenä. -Loistavan muistinsa vuoksi oli hänellä suunnattoman suuri varasto mitä -huvittavimpia kaskuja henkilöistä, joiden kanssa hän oli tullut -kosketuksiin. Yksi ainoa maassamme on hänet voittanut tällaisten -kaskujen kertomisessa, E.G. Palmén. Kaskut eivät olleet vain kaskujen -vuoksi, vaan hän valaisi erilaisia yhteiskunnallisia kysymyksiä tai -arkielämän tapauksia tarinoitten avulla. Milloin niissä vallitsi -hyväntahtoinen huumori, milloin pureva satiiri, aina tarpeen mukaan. Ja -onneton se ihminen, johon hänen satiirinsa kohdistui. Hän pisteli -siihen asti, kunnes toinen oli aivan avuton ja antautui armoille. - -Kun Kansallisteatterin uusi rakennus valmistui ja Erkko oli -kirjoittanut siihen juhlanäytelmän "Pohjolan häät", niin muutama päivä -ennen vihkiäistilaisuutta painoasiamies kielsi tämän näytelmän. Se oli -aivan kuin salama kirkkaalta taivaalta. Teatterin tähden ilmoitettiin -kuitenkin oltavan valmiita keskusteluihin. Olen ollut läsnä tässä -tilaisuudessa, missä Kaarlo Bergbomin äly on viettänyt riemujuhlaansa. - -Painoasiamiehet, heitä oli kaksi varmuuden vuoksi, selittivät, että -näytelmässä on joukko kohtia, joita ei voida hyväksyä. Heti -ensimmäisessä näytöksessä vallitsee sumu, ja kun paimen koettaa -puhaltaa torveensa, eikä lähde ääntä, niin hän sanoo, että usva -sammuttaa sanat ja aatosten vapaa lintu povessamme kahleissa vaivojansa -ruikuttavi. Tämän sanottiin tarkoittavan painohallitusta. Kun -Pohjolassa juodaan mustaa olutta, niin tarkoitettiin Pohjolalla -nimenomaan Venäjää, koska Pietarissa ravintoloissa tarjottiin mustaa -olutta. Louhi, Pohjolan emäntä, symbolisoi Venäjää, hänen tyttärensä -Iivo, jonka kanssa voitiin liitto solmia, tarkoitti nuorta Venäjää. -Tämänlaatuisia huomautuksia ladeltiin. Kaarlo Bergbom kuunteli -sanaakaan sanomatta, mutta hänen silmänsä kiiluivat, nuo pienet syvällä -olevat silmät, joissa oli aina kuin metallinen loisto, ja hän repi -leukaparrastaan karvoja, niinkuin hän aina teki hyvällä tuulella -ollessaan, ja puri niitä. Ja sitten hän päästi ilotulituksen -valloilleen. Hänen äänensä oli mitä herttaisin, opettava ja -ystävällinen, aivan kuin professorin tenttiessä heikkolahjaista -nuorukaista. - -"Johtuu mieleeni muuan tapaus Ranskassa Napoleon I:n aikana", sanoi -hän. "Muuan naiskirjailija oli kirjoittanut roomalaisaiheisen -näytelmän, jonka esityksen painohallitus kielsi. Kun tämä nainen oli -vanha tuttava ja vallankumouksen ajoilta 'sinä' keisarin kanssa, meni -hän tämän luokse ja vakuutti, ettei näytelmässä ollut mitään -valtiollisia viittauksia. Keisari kuunteli hänen selityksiään ja -lausui: 'En minäkään sieltä mitään sellaista löydä, mutta että niitä -on, siitä olen varma!' Niin on tietysti tässäkin näytelmässä, vaikka en -minä niitä näe ja vaikka en usko kiltin Erkon sellaiseen pystyvänkään." - -Painoasiamiehet olivat noloja. He koettivat puolustaa kantaansa, mutta -Kaarlo Bergbom hymyili vain heille. Ja sitten hän ryhtyi uuteen -hyökkäykseen. - -"On kaksi näytelmää", sanoi hän, "sellaista, etten voi käsittää, miten -painoasiamies voi sallia niiden esityksen. Toinen on Daniel Hjort. -Ajatelkaahan, siinä on hallitsija toisessa maassa ja hänen luokseen -lähetetään lähetystö, jolla tietysti tarkoitetaan suurta lähetystöä -Pietariin." - -Painoasiamiehet olivat sanattomia näin julkeasta väitteestä. - -"Toinen näytelmä on Faust", jatkoi Kaarlo Bergbom. "Siinä tekee eräs -vanha herra, joka tietysti tarkoittaa vanhaa puoluetta, liiton pirun -kanssa, joka tietysti on Venäjä, vietelläkseen Margareetan, -arvaattehan, että se on nuori Suomi; kätyrinä tässä toimessa on Martta, -jolla tarkoitetaan Suometarta; Ja Walentin, joka puolustaa sisartaan ja -sen vuoksi tapetaan, on Päivälehti (joka silloin oli lakkautettu -useaksi kuukaudeksi). Minä en voi käsittää, miten te voitte sallia -meidän näyttelevän Faustia." - -Nyt hän huomasi ottaneensa luonnon pois painoasiamiehiltä ja olevansa -voitolla. Hän tarttui näytelmään ja hyvin luontevalla äänellä lausui: - -"Minä otan tämän nyt mukaani ja pyyhin sitä, aivan kuin syntisessä -ruumiissani olisi seitsemän sensoria. Muuten on tämä juttu minulle -hyvin sopiva. Erkko on hyvin arka eikä sallisi mitään lyhennyksiä ja -pyyhkimisiä. Nythän voin panna kaikki teidän konttoonne." - -Tämä oli tulos, jota eivät kai painoasiamiehet olleet odottaneet. Vielä -eteisessä hän kääntyi ja sanoi: - -"Muistuu mieleeni muuan tapaus Pietarissa Aleksanteri III:n aikana. -Kaksi herraa keskusteli kadulla. Heidät vangittiin. Kun he -poliisikamarissa kysyivät syytä tähän vangitsemiseen, niin vastattiin -heille: 'Te puhuitte eräästä lihavasta ja tyhmästä herrasta ja sillä te -ette voi tarkoittaa ketään muuta kuin keisaria'." - -Ja tarttuen oven ripaan poistuakseen hän kumarsi ja sedällisen -ystävällisesti jatkoi: - -"Näin voi käydä. Pitää olla varovainen, jotta ei tule naurettavaksi!" - -Tällaisen ihmisen edessä oli heikko ihminen aivan turvaton. Sen -näyttelijät saivat monasti kokea. Kun keskinkertainen taiteilija -esiintyi vaativasti ja itsetietoisesti, saattoi hän yhdellä ainoalla -lauseella lannistaa tämän. Tämän johdosta hän sai monta hyvin katkeraa -vihamiestä, jotka eivät koskaan antaneet hänelle loukkausta anteeksi. -Vaatimaton ihminen sai hänestä aivan luotettavan ystävän, vaativainen -syrjäytettiin heti. Muuan nainen, tuollainen taiteen itu, joka -kuvitteli olevansa jotain suurta, sanoi kerran katkerana: "Kyllä Kaarlo -Bergbom osaa katkoa ihmisten siivet!" Tämän kun Kaarlo Bergbom kuuli, -vastasi hän lyhyesti: "Minä en tiennyt hänellä siipiä olleenkaan!" - -Jos heikkouksien ohella oli lahjoja, niin eivät heikkoudet Kaarlo -Bergbomille mitään merkinneet, hän teki aina ihmisten ominaisuuksien -suhteen lopputilin ja määritteli kaiken saldon mukaan. Niinpä hän -saattoi Ida Aalbergille antaa yhä uudestaan ja uudestaan anteeksi -kaikki tämän tyhmyydet ja oli aina valmis ohjaamaan ja johtamaan häntä. -Tämän suuren näyttelijättären heikkouksista puhuessaan hän saattoi -nauraen sanoa: "Ida ei eläissään ole sanonut yhtä ainoaa totta sanaa. -Hän vastaa kaikkeen jaa, pitää vain tietää mitä hän kulloinkin -tarkoittaa!" - -Tyynellä tuulella ollessaan hän saattoi kuunnella kuinka suuria -typeryyksiä tahansa, mutta kiivastuttuaan -- ja jumala paratkoon, hän -kiivastui usein ja silloin aivan täydellisesti! -- hän antoi älynsä -leimahdella, kaasi kaikki sovinnaiset ajatusrakenteet ja asetti omansa -sijaan, oli kuin paras asianajaja, joka epäselvänkin asian voi selittää -itselleen edulliseksi. Tällaisina hetkinä oli hänen sanontansa -tavattoman draamallista, täynnä väkeviä lauseita ja iskeviä käänteitä. -Jos vastustaja pyrki puolustamaan itseään, niin hän vain yltyi ja tuli -murhaavammaksi. Ja hän loukkasi silloin toista kaikkein arimpiin -kohtiin. Jos hän oli tehnyt väärin, ja sellaista sattui usein, niin ei -hän koskaan voinut suoraan pyytää anteeksi, ei tunnustaa erehtyneensä, -sillä se oli hänelle mahdotonta, mutta hän koetti kaikin keinoin -hyvittää toista, jos hän huomasi väärin menetelleensä, ja silloin hänen -rakastettavaisuutensa oli niin lumoava, että jokainen antoi mitä -tahansa anteeksi. - -Hän ei voinut hillitä temperamenttiaan eikä sitä tahtonutkaan, ei -silloinkaan, kun hengenahdistus häntä vaivasi ja jokainen suuttumuksen -puuska lopulta salpasi hengityksen. Hän tunsi kerta kaikkiaan olevansa -älyllisesti kaikkien muiden yläpuolella ja sen perustuksella oikeutettu -menettelyihin, jotka muille eivät olleet luvallisia. Niin kauan kuin -tämä voima hänessä oli, kaasi hän kaikki vastustajansa, kun se iän -karttuessa heikkeni, oli hän tuomittu olemaan toisten iskujen -maalitauluna. - -Jos näyttelijät kapinoivat -- ja milloin he eivät sitä tekisi! -- -saattoi hän myrskyisenä vaeltaa teatterilla. Silloin hän tavallisesti -otti nenäliinan taskustaan ja repi hampaillaan sitä, samalla syytäen -suustaan toisen purevan lauseen toisensa jälkeen. Mikään väittely ei -voinut tulla kysymykseenkään siitä yksinkertaisesta syystä, ettei hän -antanut toiselle suunvuoroa, vaan puhui koko ajan ja sanottuaan kaiken -sanottavansa meni nopeasti tiehensä. - -Toisinaan hän tällaisten myrskypuuskien jälkeen pysytteli päivän poissa -teatterilta ja palasi sitten aivan kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan. -Ja oikeastaan ei ollutkaan tapahtunut mitään muuta kuin että tyhmyys -oli kaatunut ja teatterissa vallitsi jälleen puhdas ilma. - -Tällainen ihminen ei voinut teatterissa saavuttaa varsinaisia ystäviä, -ajoittain kyllä innokkaita ihailijoita, mutta ei herttaisia ystäviä. -Näyttelijäin sielullinen nahka on hyvin arka, ja Kaarlo Bergbom -haavoitti sitä tavan takaa. Monet hoitelivat haavansa terveiksi ja -muistelevat häntä kiitollisuudella. Toiset repivät itserakkaudessaan ne -yhä uudelleen auki, siihen jäi arpi, ja sopivan tilaisuuden tullessa he -olivat valmiit iskemään häneen, ellei suoraan edestä niin ainakin -takaapäin. - -Jokainen voimahan synnyttää aina vastavoiman, ja siksi Kaarlo Bergbom -synnytti vastustuksen näyttelijöissä. Toisinaan se purkaantui -suoranaiseksi haluksi saada hänet erotetuksi. Sitä varten pidettiin -kokouksia, lähetettiin kirjeitä johtokunnalle, mutta nämä eivät koskaan -johtaneet mihinkään tulokseen, sillä näyttelijöiden laatimat kirjelmät -tekevät aina humoristisen vaikutuksen. Hänen aikanaan ei näyttelijöiden -joukossa liene ollut ketään muuta näyttelijää kuin Benjamin Leino, joka -aina ja kaikissa olosuhteissa olisi ollut hänelle uskollinen. Alempi -palveluskunta sen sijaan oli häneen syvästi kiintynyt, sillä tämän -suhteen hän oli kylläkin vaativa, mutta oli valmis antamaan täyden -tunnustuksen jokaisesta voimanponnistuksesta. Kun hän vihasi kaikkea -sovinnaista, piti hän sen vuoksi työväestä, joka ei koskaan tahtonut -kiivetä korkeille hevosille, vaan oli sitä mitä oli. - - - - -3. - - -Eroitus lapsen ja aikuisen sielunelämän välillä on siinä, että lapsi -elää kokonaan hetkessä, jotavastoin aikuisella on menneisyys taakkana -ja tulevaisuus huolena. - -Jota suurempi kyky ihmisellä on elää väkevästi hetkessä, sitä varmemmin -hänelle kuuluu ei ainoastaan taivaan vaan myös taiteen valtakunta. -Oikeassa taiteilijassa onkin tämän vuoksi aina suuri määrä lasta. Onhan -Goethe sanonut, että jokainen lahjakas ihminen elää yhä uudelleen ja -uudelleen kehityskautensa. Hän aloittaa elämän uuden taiteellisen -ponnistuksensa keralla ikäänkuin alusta. - -Kohdistamalla ajatuksensa tulevaisuuteen ja mahdolliseen maineeseen ei -koskaan ole mitään todella suurta taidetta saatu aikaan. - -Kaarlo Bergbom rakasti elämää siinä määrin, että kuoleman-ajatus oli -hänelle kiusallinen. Jos hänen seurassaan tuli puhe kuolemasta, niin -hän aina heti siirsi sen syrjään. "Ja kun se kerran tulee, niin on -parasta, että se tulee äkkiä", sanoi hän. Kuullessaan, miten eräs vanha -tuttavansa, muuan senaattori, kuoli senaatissa työpöytänsä ääreen, piti -hän tätä kuolemaa kaikkein kauneimpana. - -Hän ei tottunut kuoleman-ajatukseen, ennenkuin vasta halvauksen -saatuaan. Silloin osui hänen käsiinsä vanha luokkakuva, ja alakuloisena -hän huomasi kaikkien siinä olevien toveriensa kuolleen, hänen yksinään -enää olevan elossa. - -Tämä jokaisen hetken väkevä omakseen valloittaminen oli se voima, jolla -hän vaikutti taiteeseen ja koko ympäristöönsä. Teatterin ohjelmiston -saattoi hän laatia keväällä seuraavaa näytäntövuotta varten valmiiksi, -mutta se ei milloinkaan pitänyt paikkaansa. Jos hänen mielestään sopiva -näytelmä ilmestyi, niin sai usein jo puolivalmiiksi tullut työ siirtyä -syrjään. Ja kun huomattava kotimainen näytelmä ilmestyi, silloin mikä -tahansa ulkomainen hylättiin. Innostuessaan harjoituksissa hän eli sen -hetken aivan kuin mitään muuta ei olisikaan ollut olemassa, tuhlaamalla -tuhlaten henkistä voimaansa, usein harjoituksen lopulla ollen aivan -nääntynyt. - -Kun mikään innostus ei koskaan yhtämittaisesti saata jatkua, vaan -siinäkin on arkipäivänsä suurien sunnuntaiden lomassa, niin saattoi hän -väliin lyödä laimin työt teatterilla, jättää näyttelijät oman onnensa -nojaan, kunnes äkkiä jostain odottamattomasta syystä taas innostui, -iski työhön ja yhden ainoan harjoituksen aikana sai ihmeitä aikaan. -Toisinaan oli näytelmiä, joita hän rakasti aivan palavalla kiihkolla, -harjoitti niitä suurella innolla, vei näyttelijät ja teatterin -voittoon. - -Rinnan ihmisen elämänvoiman kanssa on aina uskonnollisuus. Kaarlo -Bergbom ei ollut pienimmässäkään määrässä kirkollinen, koskaan ei hän -käynyt kirkossa eikä kai koskaan tutkinut jumalansanaa. Mitään suurta -ei saada aikaan, ellei ihmisellä ole aivan varma vakaumus -elämäntehtävästään, tietoisuus kutsumuksestaan. Tämä varmuus oli Kaarlo -Bergbomissa aivan täydellinen. Teatteri oli hänen elämäntehtävänsä. -Tavallisissa oloissa hän pysyi vaatimattomana eikä koskaan siihen -viitannut, mutta kiivastumisen hetkellä tämä tietoisuus ilmeni aivan -selvänä. Teatteri oli korkeinta ja kauneinta, ja jokaisen ihmisen, joka -tahtoi hänen suosiossaan pysyä, täytyi jaksaa siitä innostua. - -Niin suuressa määrässä kuin hän sukkeluuttaan tuhlasikin kaikkiin -elämänkysymyksiin, piesten ankarasti politikoitsijoita, ystäviäänkin, -ristien veljensä rouvankin "hallituksen sanansaattajaksi", heittäen -letkauksia taiteeseen ja kirjallisuuteen, suomien armottomasti jokaista -suurentelevaa olentoa, niin uskontoon ei hän koskaan ivallisesti -kajonnut. Uskonnollisten kysymysten alue oli se ainoa, johon hän ei -kohdistanut ajatustensa valonheittäjää. Enintään dogmatiikka toisinaan -sai pienen letkauksen, mutta sekin oli aina sävyisä ja ystävällinen. - -Häneltä puuttui sisarensa Emilien naiivin harras ja ehjä -uskonnollisuus. - -Maailmassahan on kaksi kaunista asiaa, kuolema ja lapset. Jos Kaarlo -Bergbom elämän väkevyyden vuoksi karttoi kuoleman-ajatusta, niin sen -sijaan hänen koko hellyytensä kohdistui lapsiin. Missä vain tilaisuus -ilmaantui, osoitti hän näille suosiotaan kaikenlaisten lahjojen -muodossa. Hänen äänensä sai aivan toisen soinnun lapsen edessä. Ehkä -tämä johtui siitä, että lapsi aina on koruton, osoittaa suosiotaan -ilman arvostelua, puhtaasti tunteensa perustuksella. Jos näytelmässä -tarvittiin lapsiavustajia, oli hän aina hyvällä tuulella ja tavattoman -innostunut. - -Tämä rakkaus lapsiin oli se ainoa side, joka hänet liitti Topeliukseen. -Näillähän kahdella miehellä ei ollut luonteessa muuta yhteistä. -Topelius oli herttainen ja naiivi, Bergbom taisteleva ja älykäs. Mutta -molemmat rakastivat lapsia, ja sen vuoksi Kaarlo Bergbom ponnisti -Topeliuksen kuuluisaksi tekemiseksi enemmän kuin kukaan tässä maassa. -"Prinsessa Ruususen" esitykset täytti todellinen satutunnelma, tuo -herttaisen naiivi usko elämän suuriin arvoihin, mielikuvituksen rikkaus -ja tunteen ehjä voima. Ruusunen tuli tavallaan hänen käsiinsä -kerjäläistyttönä ja läksi kuninkaantyttärenä, niin tavattoman määrän -satuloistoa ja kauneutta Kaarlo Bergbom osasi siihen liittää. -Huvittavaa onkin, että Topelius vanhoilla päivillään katsellessaan tätä -satunäytelmäänsä, johon Kaarlo Bergbom oli lisännyt tavattoman paljon, -ei enää itse tiennyt, mikä oli hänen omaansa, vaan nähtyään sen -Ruotsalaisessa teatterissa esitettynä valitti, että siellä oli "niin -kovin paljon jätetty pois". - - - - -4. - - -Rinnan Kaarlo Bergbomin ansioitten kanssa suomalaisen -näytelmätaiteen kohottamisessa on hänen vaikutuksensa suomalaiseen -näytelmäkirjallisuuteen. - -Missä määrin hän on vaikuttanut Aleksis Kiven tuotantoon neuvoillaan, -ei tarkoin tiedetä. Paljon kirjoja hän tälle lainasi, se on tunnettua, -ja uskollaan tuki muiden masentamaa miestä. Kaarlo Bergbomin koko -sivistys oli eurooppalaista, häneltä puuttui varsinainen rahvaan -sielunelämän tunteminen. Tämä seikka viittaa kylläkin siihen, että -Kaarlo Bergbom ei ole Kiveä voinut samassa määrässä kuin muita -neuvoillaan auttaa. Mutta vaikkakin suoranainen auttaminen ei ehkä -tullutkaan kysymykseen, niin hän oli ensimmäisiä, jotka tunsivat -Aleksis Kiven tuotannon arvon, ja esittämällä hänen näytelmiään hän -raivasi niille tien yleisön sydämeen. - -Suurimmalla voimalla on Kaarlo Bergbom auttanut Gustaf von Numersin -kirjallista tuotantoa. Numersilla oli palava mielikuvitus, täysi -henkinen hehku, mutta häneltä puuttui järjestävä kyky. Tässä suhteessa -Kaarlo Bergbom oli aivan kuin kohtalon valmistama apu hänelle. - -Kaarlo Bergbom antoi toisen kirjalliseen tuotantoon parhaat henkiset -voimansa, hän järjesti juonen, laati kohtaukset voimakkaiksi, antoi -sopivia iskulauseita, teki luonteet selviksi kohtausten avulla. - -Parhain näyte tästä yhteistyöstä on "Elinan surma". Maailman -kirjallisuudessa on harvoja näytelmiä, joissa johdanto olisi niin -oivallinen kuin tässä. Luonnollisen keskustelun avulla heti -ensimmäisestä kohtauksesta alkaen pääsee katsoja päähenkilöiden -elämästä ja kohtaloista selville. Mikään lause ei tunnu pakotetulta tai -tarkoituksella laaditulta, ja kuitenkin jokainen kohta on aivan -välttämätön alkujuonen selvittämiseksi. Kun Klaus Kurki tulee sisään, -tiedämme kaiken, mikä näytelmälle on välttämätöntä, ja mielenkiintomme -on aivan täydellinen. Jos vertaa tätä alkua moniin Sardoun, tuon suuren -taiturin, näytelmiin, niin huomaa, miten loistavasti "Elinan surma" on -laadittu. Miten usein saakaan Sardou turvautua siihen keinoon, että -joku oloja tuntematon saapuu näyttämölle ja hänelle selitetään kaikki -tarkoin! Tässä ei ole mitään sellaista. Tuntien Kaarlo Bergbomin suuret -historialliset tiedot voi melkein varmuudella sanoa, mikä ajatus on -hänen antamansa, sillä mitään vastaavia tietoja ei ollut Numersilla. -Numers oli aikonut ensin tehdä Kirstin palkkapiiaksi, noudattaen siinä -kansanrunoa, mutta Kaarlo Bergbom tiesi, että näytelmä siten kadottaisi -paljon voimastaan, koska Kirsti ei silloin olisi tasavoimainen Klaun -kanssa, ja siksi hän Kirstistä teki aatelisneidon. - -Kolmas kuvaelma, kohtaus Klaun ja Kirstin välillä Laukossa, on Kaarlo -Bergbomin kirjoittama, samoin kaksi viimeistä kuvaelmaa, joissa draaman -toiminta nousee huippuunsa. Alkujaan oli aikomus noudattaa näytelmässä -runon määräämää loppua, siis Klaus olisi polttanut vaimonsa taloon, -mutta koska tämä muoto ei olisi ollut kylliksi näyttämöllisesti -vaikuttava, ei ainakaan Kaarlo Bergbomin mielestä, joka rakasti selvää -toimintaa eikä ulkonaisia vaikutuskeinoja, muutti hän lopun -sellaiseksi, että Klaus kuristaa vaimonsa. Näytelmää laadittaessa hän -kysyikin teatterilla näyttelijöiltä, millaisen lopun nämä tahtoisivat, -ja naiset aivan yhteen ääneen pitivät kuristamista parempana loppuna. -Tietysti ei näyttelijöiden mielipide ollut määräävä, mutta Kaarlo -Bergbom puhui heille asiasta, joka hänelle oli rakas, tietäen varsin -hyvin, millaisen lopun näyttelijä pitää oikeampana. - -Lukiessa tätä näytelmää tuntuu se toisinaan kovin jyrkältä, lauseet -liian mahtipontisilta ja ontoiltakin, mutta näyttämöllä tämä kaikki -katoaa. Ja juuri siinä on Kaarlo Bergbomin älyn voima. Hän tahtoi ennen -kaikkea tehdä näyttämöllä lausutun sanan havainnolliseksi. Jokaisen -henkilön täytyi määrättyinä hetkinä lausua lauseita, jotka paljastivat -hänen luonteensa, määräsivät toiminnalle aivan kuin virstapatsaat. -Näytelmä on aivan täynnä tällaisia lauseita. Lukiessa ne eivät vaikuta -täydellä voimalla, mutta näyttämöllä lausuttuina on niiden tenho -täydellinen. - -Kaarlo Bergbomilla oli ihmeellinen taito koota näytelmään kaikenlaisia -kulttuuripiirteitä, jotka antoivat kuvan aikakaudesta, mutta samalla -veivät toimintaa eteenpäin. Sellaisia ovat toisen näytöksen -ripityskohtaus, jossa samalla saamme nähdä sekä Elinan että Klaun ja -Kirstin sielunelämään; häät monine lauluineen ja näennäisesti aivan -tarpeettomine yksityiskohtineen, Uolevin laulu Elinalle, jonka Kaarlo -Bergbom on itse runoillut samoin kuin ballaadin viimeisessä -näytöksessä, imettäjän taikomiskohtaus patjoineen Vääksyssä. - -Tämä näytelmä on siinä suhteessa erikoinen, että mistään ei -löydä piirrettä, josta voisi väittää, että se olisi syntynyt -maailmankirjallisuuden nerontuotteiden vaikutuksesta. Niin suuri -kuin olikin Kaarlo Bergbomin lukeneisuus, yhtä suuri oli hänen -mielikuvituksensa hedelmällisyys draamallisten kohtausten laatimisessa. - -Niinkuin hän tässä näytelmässä punnitsi juonen uudelleen ja antoi sille -uuden suunnan ja pohjan, samoin hän teki Numersin näytelmässä "Kuopion -takana". Tämä näytelmä oli alkujaan perhenäytelmä, jossa päähenkilö oli -rovastin tytär Naimi. Lilli, vapaamielinen kaupunkilaisnainen, oli -jonkinmoinen viettelijä, joka tuli rauhalliseen paratiisiin. -Näytelmässä oli alkujaan neljä näytöstä, Bergbom supisti ne kolmeen. -Näytelmästä hän teki komedian ja lisäsi siihen maalaisrouvien -ihastuttavan ja eloisan lauman. Tämä naisparvi herätti tavattoman -suurta ihastusta Bergbomissa. Olihan hän elämässään monissa -juhlakomiteoissa ja maaseudulla liikkuessaan tullut tuntemaan nuo -pintapuoliset olennot. Hän lisäili harjoituksissa yhä uusia piirteitä, -jonka vuoksi näytelmä saatiinkin useaan kertaan kirjoittaa puhtaaksi. - -Numersilla oli kymmenittäin aiheita varalla kirjoittaakseen näytelmiä. -Mutta hän teki yhdellä ainoalla teolla kaiken tyhjäksi. Kun -arvostelussa julkisesti mainittiin Bergbomin ansiot "Elinan surman" -syntyyn, niin Numers tyhmyydessään kielsi sen. Hän teki sen kai hyvässä -uskossa silloin, hän ei enää muistanut, miten paljon toinen oli antanut -hänelle viittauksia, miten suuressa määrässä kaiken järjestänyt ja -suunnitellut. Yhdellä iskulla loppui silloin näiden kahden miehen -yhteistyö. Kaarlo Bergbom ei vastannut Numersin kirjoitukseen, hän -lähetti vain alkuperäisen käsikirjoituksen hänelle. Myöhemmin Numers -yritti saada sovintoa aikaan, huomatessaan, ettei hän yksin voinut -mitään luoda, mutta Kaarlo Bergbom vastasi lyhyesti, että palohaavoja -saanut lapsi karttaa tulta. - -Tätä Kaarlo Bergbomin menettelyä on moitittu ja pidetty häntä tavallaan -syyllisenä siihen, että suomalainen kirjallisuus menetti monta -oivallista näytelmää, mutta niin puhuvat ne, jotka eivät tiedä henkisen -luomisen salaisuuksista. Henkistä yhdyssidettä, joka kerran on -katkennut, ei koskaan voida uudelleen solmia. Sielut yhtyvät vain -kerran, uskollisuus henkisessä työssä on aivan välttämätön. - -Minna Canth saa menestyksestään kiittää Kaarlo Bergbomia. Hän suori -näytelmien juonen, valmisti jännityskohtaukset, teki toiminnan -kiinteäksi. Jos Minna Canth ei aina korkeimmalle asteelle noussut, niin -syynä ei ollut hänen tahtonsa vaan se, ettei hän voinut samalla tavalla -nähdä draamallista kohtausta kuin Kaarlo Bergbom. Kun "Kovan onnen -lapsia" ilmestyi, ei se tehnyt mitään syvää vaikutusta, ei silloin eikä -myöhemminkään, jolloin se on uusittu näyttämöllä. Kaarlo Bergbom ei -ollut yhteiskunnallisten kysymysten ajaja. Hän ei voinut mieltyä -aiheeseen, jossa näitä pohdittiin. Hänelle oli draama ihmisten -välisissä suhteissa, ei ihmisten ja yhteiskunnan välisissä. "Anna -Liisassa" näkyy jälleen Bergbomin ohjaava käsi, sillä toiminta on -kiinteä, kohtaukset hyvin rakennettuja ja draamallinen paatos aitoa ja -väkevää. - -Samoin kuin Numerskin kyllästyi Minna Canth eräänä päivänä holhoukseen -ja erkani ohjaajastaan. Tulos oli hänelle turmiollinen. Tämän teon -jälkeen uudelleen sovittuaan ei hän kirjoittanut mitään muuta -huomattavaa kuin Anna Liisan. Henkinen side ei enää ollut olemassa, -sielut eivät enää kiihoittaneet toisiaan. - -Erkko antautui "Ainoa" kirjoittaessaan Bergbomin vaikutuksille, ja -siksi menestys olikin täydellinen. "Kullervossa" hän tahtoi olla vapaa, -hän vastusteli jokaista lyhentämistä ja muutosta. Tämä tuntui heti -esityksessä. Juoni ei liikkunut täydellä voimalla, vaan lyyrillisyys -pyrki etusijalle. Näytelmälle osoitettiin suosiota, mutta se ei -vaikuttanut enää yleisöön, ja miten heikko Erkon näytelmä on, sen -huomaa vertaamalla sitä Kiven Kullervoon. Toisessa kaikki mietoa ja -kesyä, toisessa jumalainen mahti ja draamallinen sieluntuska. - -Kun Erkko laati "Pohjolan häät", uskoi hän voivansa luoda yksinään. -Tulos oli tavattoman heikko. Kaarlo Bergbomia ärsytti näytelmän -epämääräisyys, ja eräässä harjoituksessa hän kysyi näyttelijöiden -kuullen Erkolta, onko Louhi lukenut Nietzscheä. - -Kaarlo Bergbom piti kotimaista kirjallisuutta aivan välttämättömänä -teatterille ja sen vuoksi hän kiihkeästi etsi kirjailijoita. Juhani -Sjöström toi hänelle "Marin". Kaarlo Bergbom seuloi näytelmän ja -kiihoitti kirjailijan kirjoittamaan useat kohdat aivan uudelleen. Tulos -oli hyvä, mutta kun harjoituksissa Kaarlo Bergbom tahtoi eräitä kohtia -poistaa, nousi Sjöström kapinaan. Silloin katkesi jälleen kaikki. -Sjöström oli nousemassa hyväksi kirjailijaksi. Yksi hetki pudotti hänet -unhoitukseen. - -Jokaisesta Kaarlo Bergbomin aikana ilmestyneestä näytelmästä voi aina -sen menestyksen nojalla päättää, mikä on ollut hänen osuutensa siinä. -Jos kirjailija vältti ohjausta ja opastusta, menetti hän kaiken. - -Hyvin lahjakkaat ihmiset ovat huonoja opettajia. Keskinkertaiset -kelpaavat siihen toimeen paljoa paremmin. Lahjakas ihminen on aina -samalla niin voimakas persoonallisuus, että hän ehdottomasti herättää -toisessa itsesuojelusvaiston. Heikot luonteet vain ovat oivallisia -nerojen palveluksessa, sillä he kopioivat toista ja ja ihaillen -palvellessaan työskentelevät mestarinsa iloksi. Kun Kaarlo Bergbom -pyrki toista ohjaamaan, niin hän hyvin usein vaativalla tavalla -tyrkytti omaa mielipidettään. Ellei kirjailijalla silloin ollut -kylliksi suurta mielikuvitusta lähteäkseen toisen viittaamaan suuntaan -omin voimin, vaan totteli ainoastaan toisen tyrkkäystä, niin yltyi -Kaarlo Bergbomissa tyrannius ja viimein seurasi tietysti kaiken -yhteistyön hajoaminen. - -Bergbomin kaltaiset miehet eivät ole hyödyllisiä seuralaisia aina, vaan -ainoastaan ajoittain. Hän oli ihminen, jonka seurassa voi henkisesti -erinomaisesti kasvaa, mutta hän oli myös sellainen puu, joka helposti -saattoi heikon taimen oksillaan surmata, surmata tahtomattaankin. - -Jokaisessa ihmisessä on valuvikoja, luonteen piirteitä, joita ei voi -poistaa. Niin oli Kaarlo Bergbomissakin. Mitä kauemmaksi hän jää -meistä, sitä täydellisemmin katoavat juuri nuo valuviat ja jäljelle jää -hänen henkinen loisteliaisuutensa. Tästä johtuu, miksi kaikki, jotka -ovat tulleet kosketuksiin hänen kanssaan, muistavat häntä tavattoman -suurella ihailulla. - -Renan väittää, että viimeisellä tuomiolla naiset istuvat -tuomioistuimella, mutta jumala kuitenkin tarkastaa tuomiot. Jos niin -on, niin Kaarlo Bergbomin voi käydä hyvin hullusti. Koska viimeisellä -tuomiolla vallitsee yleinen äänioikeus, niin eivät kai lahjakkaat -naiset joudu tuomareiksi, vaan keskinkertaiset, ja nämä eivät voi -sietää Kaarlo Bergbomia. Tämä johtuu siitä, että hän aina ensiksi vaati -jokaiselta ihmiseltä älyä ja sydäntä. Älyn puutteen hän vielä voi antaa -anteeksi, mutta sydäntä täytyi olla sitä enemmän. Naiset häntä usein -muistelevat katkeruudella, sillä heidän turhamaisuuttaan hän loukkasi -eniten varsinkin silloin, kun nainen pyrki olemaan henkevä. Mutta -miesten joukossa on hänellä paljon ihailijoita juuri sen vuoksi, että -hän arvioi jokaisen ihmisen katsomatta hänen yhteiskunnallista -asemaansa vain älyn ja sydämen mukaan. Tämän vuoksi hän oli suuri -demokraatti, vaikkakin älyn maailmassa oli täydellinen aristokraatti. - -Maailmassa on kahdenlaisia neroja, niitä, jotka teoksillaan vaikuttavat -maailmaan, ja niitä, jotka henkilökohtaisesti vaikuttavat omalla -persoonallisuudellaan. Edelliset pysyttelevät tavallisesti syrjässä -suuresta joukosta, jälkimmäiset liikkuivat sen keskellä. Bergbom -vaikutti aina ympäristöönsä, liikkui hän missä tahansa. - -Vaikka ottaisi pois hänen elämästään kaiken sen, mitä hän teki -teatterin hyväksi, niin jäisi kuitenkin kylliksi täyttämään tavallisen -ihmisen elämän. Hän on nostanut henkistä tasoa maassa enemmän kuin -kukaan muu. Hän ei ole esiintynyt puhujana innostaessaan ihmisiä -liekkiin, joka usein sammuu samana päivänä, vaan hän seurustelulla -synnytti uusia ajatuksia ja katkoi ennakkoluulon kahleita. Me ihmiset -emme tavallisesti tunnusta tällaista vaikutusta, sillä saatuamme -herätyksen, uuden ajatuksen, kehrää aivojemme rukki heti sen ympärille -langan ja me uskomme kaiken silloin itse luoneemme. Mutta eräinä -hetkinä jokainen tekee tiliä itsensä kanssa ja silloin hänen täytyy -antaa täysi tunnustus sille, joka on hänessä herätyksiä saanut aikaan. - -Hänen aikanaan uskallettiin paljon ajatuksen maailmassa ja jokaisella -alalla oli miehiä, jotka tekivät suurempia tai pienempiä ihmeitä. Tämä -johtui siitä, että heillä aina oli edessään mies, joka teki kaikkein -suurimman ihmeen, loi tyhjästä teatterin ja synnytti kirjallisuuden -kukoistuksen. - -Ja kun hänen lähelleen tuli, niin oli jokainen rauhallinen. Kaarlo -Bergbom oli elävänä todistuksena siitä, että maailmassa voi saada -suurta aikaan tekemättä sovintoa sovinnaisuuden kanssa, kaikessa -olemalla vain oma itsensä. Ja kun näki, miten helppoa hänen oli olla -originaali, niin uskalsi jokainen muukin olla vain oma itsensä. Ja kun -siihen asteeseen pääsi, niin uskalsi joka päivä tuhlata kaiken henkisen -voimansa varaamatta siitä mitään jonkun määrätyn yhteiskunnallisen -kuvan ylläpitämiseen. - -Mielikuvitusrikkaat ihmiset ovat elämän suola, sillä he panevat aina -ympäristönsä mielikuvituksen myös liikkeelle. Kaikki on ajatuksen -maailmassa alkujaan yhtä, jokainen käyttää vain aineksensa eri tavalla. - -Kaarlo Bergbomin työn laadusta johtuu, että hänen nimensä ei säily -muuta kuin historiallisena. Mutta tarkka tutkija huomaa aina -vuosisatojenkin jälkeen, kuka määrättynä aikana on ollut henkisen -koneen hyvänä käyttäjänä, kuka on osannut antaa sille oikean vauhdin. - - - - -5. - - -Kaikki taiteellinen luominen on riippuvainen haltioitumisesta, tuosta -hetkestä, jolloin ihminen kooten kaiken henkisen voimansa yhteen -ainoaan polttopisteeseen, halliten teknilliset keinot, ihanne kirkkaana -edessään, aivan kuin leikkien jumalan tavoin tyhjästä luo maailman -uudelleen, toteuttaa ikuisuuden maallisessa työssä. - -Lahjakkainkaan ihminen ei aina ole lahjakas, vaan aivan tavallinen. -Määrättyinä hetkinä tulee hänen sieluunsa paloa ja hän tekee ihmeitä. -Päästäkseen tähän korkeimman onnen tilaan hän tarvitsee ulkoapäin -tulevan kiihoituksen, tarvitsee olennon, joka uskollaan häntä innostaa, -vahvistaa hänessä varmuutta kutsumuksestaan, siirtää syrjään maailman -ja sen arvostelun ja saattaa taiteilijan seisomaan korkeimman -tuomarinsa, itse taiteen jumalattaren edessä. Mutta ennenkuin toinen -voi vaikuttaa koko voimallaan, täytyy taiteilijan antautua hänen -alaisekseen, liittyä häneen nöyrällä mielellä. Jokaisen todellisen -taiteilijan elämässä on aina tavattavissa olento tai olentoja, jotka -ovat heissä taiteen herättäneet. Yksinään mikään taiteilija ei pääse -tähän luomisintoon. Monet, joiden työ on ehtynyt ja tulokset alkavat -olla köykäisiä, syyttävät heikentyneestä luomiskyvystä yhteiskuntaa, -joka ei anna heille kannatusta, arvostelua, joka ei heitä ymmärrä, -tovereita, jotka vainoavat heitä, mutta yleensä eivät he näe, että -luomisen salaisuus on ihmisessä itsessään, luottamuksessa yhteen -ainoaan olentoon, joka huumaa mielen, terästää voiman ja tekee työn -helpoksi kuin leikin. - -Luomisen korkeat hetket ovat taiteilijoilla yleensä yksinäisyyden -hetkinä. Näyttelijällä nuo korkean kauniit hetket ovat yleisön -nähtävänä. Tästä johtuu, että näyttämötaide, kaikista taiteista -vähimmin itsenäinen, yhtä kaikki vaikuttaa välittömimmin meihin, antaa -meille vapautuksen tunteen ja saattaa meidät uskomaan elämän pyhään -voimaan, sillä näyttämötaide sen loihtii eteemme. - -Haltioituminen näyttämöllä on mielentila, joka on läheistä sukua -hypnotismille, on aivan kuin korkein, kaunein ja puhtain muoto siitä. -Hypnotismin avulla voidaan ihminen siirtää toiseen ajatuspiiriin, -hänelle annetaan ajatuksia, jotka eivät ole hänen omiaan, mutta jotka -hän tuntee ominaan, hänet määrätään tekemään tekoja, jotka hänelle ovat -vieraita, mutta jotka kuitenkin järkyttävät koko hänen olemustaan -syvimpiä onkaloita myöten. - -Haltioitumisen kautta näyttelijä elää hänelle vierasta elämää, tuntee -tunteita, joita sitä ennen ei ole kokenut, kohoaa innoitukseen, joka -hänelle tavallisena arki-ihmisenä ei ole mahdollista. - -Tällainen haltioitumisen herättäjä on Kaarlo Bergbom ollut sanan -täydellisessä merkityksessä. Ei tietoisesti, vain siksi, että hänelle -se oli ainoa oikea keino, ainoa mahdollinen taiteen herättämisväline. - -Ennenkuin hän saattoi voimaansa käyttää, vaadittiin, että näyttelijä -ehdottomasti luotti häneen, arvostelematta antautui hänen -johdettavakseen. Näyttelijän täytyi oma tahtonsa, oma älynsä orjuuttaa -toisen alaiseksi. Ida Aalberg tämän osasi tehdä täydellisimmässä -muodossa. - -Harjoituksissa pakotti Kaarlo Bergbom näyttelijän antautumaan -esitettävän henkilön sieluntilaan käyttäen joko houkutusta tai pakkoa, -aina sen mukaan kuin kunkin taiteilijan luoteelle oli edullisinta. -Huomatessaan toisen olevan vireessä hän kiihoitti häntä, näytellen -usein itse määrätyn kohtauksen, pelkäämättä naurettavaksi tulemista, -innostuen itse ja tartuttaen sen kautta innostuksen toiseenkin. Jos -näyttelijä oli altis, harjoitti hän samaa kohtausta useampaan kertaan, -siihen asti, että näyttelijän oma persoona tavallaan hävisi ja sijaan -astui se, jota hän esitti. Jos esitettävä henkilö kärsi tuskaa, herätti -hän vastaavan tuskan näyttelijässä. Ja kun sitten näytäntöiltana samat -olosuhteet palasivat, samat lauseet, samat tunteet, eli näyttelijä -esittämänsä kohtauksen uudelleen yhtä väkevästi ja väkevämminkin kuin -harjoituksessa. Siinä on täydellinen yhtäläisyys hypnotismin kanssa. - -Monet näyttelijät eivät laisinkaan ymmärtäneet käyttää tätä kiihoitusta -hyväkseen, vaan uskoivat kaiken syntyvän järkeilyn perusteella. Äänen -oikea korostus, asemien ja liikkeiden asiallisuus, esitettävän luonteen -erittely, se oli heille muka pääasia. Jos tulos ei ollut hyvä, -syyttivät he johtajaa, joka ei ollut muka antanut heille kylliksi -paljon "nyansseja". - -Harvalla taidealalla sekoitetaan niin täydellisesti kuin -näytelmätaiteessa se, että esityksen moitteettomuus ei ole samaa kuin -esityksen syvyys. Näyttelijä tavallisesti käsittää, että esitettävän -henkilön luonteen moitteeton selvittäminen on samaa kuin sen -eläytymällä esittäminen. Edellinen on estetiikkaa, jälkimmäinen -taidetta. Jokaisessa oikeassa taideluomassa on tuo suuri salaperäisyys, -mikä itse elämällä on, ja sitä ei opettamalla voida opettaa, sitä ei -järkeilyllä koskaan saavuteta. - -Oikean näyttelijän luonteessa on aivan kuin kaksi eri sielua. Toinen on -se, jonka avulla hän elää tavallista elämäänsä ja ottaa vaikutuksensa. -Tämä on ikäänkuin hienoin langoin liitetty ruumiiseemme. Mutta on -olemassa toinen sielu, se, joka taiteen luo ja taiteen taiteena näkee. -Määrättyinä korkeina hetkinä tämä sielu siirtyy arkielämämme sielun -sijaan, aivan kuin tämän ja ruumiin väliin. Siitä johtuu, että -näyttelijä, samalla kuin hän elää uutta elämää, myös muistaa -esittämänsä osan vaatiman läksyn, liikkuu määrätyllä tavalla -näyttämöllä ja kuitenkin on muuta kuin ihminen arkielämässään. Hän -tuntee esitettävän henkilön elämän omanaan, ruumis tuntee hänen -tuskansa ja ilonsa ja ilmaisee ne. On näyttelijöitä, jotka esittämänsä -henkilön sieluntuskien vaatimuksesta todella kalpenevat ja tuska -ilmenee kyynelissä. - -Ida Aalberg oli hyvin usein esittämissään osissa syvempi kuin mitä -hänen lahjansa edellyttivät. Tämä johtui siitä, että hän eli uutta -elämää välittömän antautumisensa kautta ja haltioitumisensa avulla -kulki elämän onkaloissa, jotka hänelle arki-ihmisenä olivat -käsittämättömiä. - -Tämä sama ihme on nähty muissakin taiteen muodoissa. Maalauksessa -tapaamme teoksia, joissa vallitsee sellainen ihmeellinen voima ja -hehku, että maalari ei sitä itsekään voi käsittää. Hän voi tehdä kopion -omasta taulustaan, tehdä sen huolellisesti, ja kuitenkin siitä puuttuu -jotain, puuttuu juuri tuo yksi kohta, jota ei millään taituruudella -saavuteta, määrätyn hetken luoma syvyys. Sävellyksiä on olemassa, -joiden arvoa ei tekijä ole voinut arvostella itse. Hän on tehnyt niin -kuin on tehnyt sisäisestä pakosta, monasti tajuamattakaan, miksi juuri -niin hänen on täytynyt tehdä. Kirjailijalla on näkemyksiä, jotka -ilmestyvät hänen eteensä työn kuumeessa ja haltioitumisen hetkinä. Kun -hetki on haihtunut, hän kysyy ihmetellen itseltään, mikä on hänet -pakottanut juuri niin kirjoittamaan, ja samalla hän huomaa taitaneensa -enemmän kuin taitaakaan. Pintapuoliset taiteilijat ottavat tällaiset -tulokset toisinaan omiksi ansioikseen. Sinä hetkenä, jona he sen -tekevät, ovat he myös menettäneet taivaallisen lahjansa. He ovat vain -ammattilaisia sen jälkeen. - -Mitään ei taiteessa luoda ilman temperamenttia ja mielikuvitusta. Ne -ovat se raaka-aine, josta kaikki valmistetaan. Tämän osasi Kaarlo -Bergbom aina oikealla tavalla arvostella. Kaikki ulkonainen, asennot ja -liikkeet, olivat hänelle toisarvoisia tämän rinnalla. Jos näyttelijä -osasi liittyä hänen vastaaviin sielullisiin ominaisuuksiinsa ja -antautua haltioittamisen esineeksi, loi hän suurta. Kun kuitenkin -näyttelijä panee suuren painon kaikelle ammatilliselle taituruudelle, -niin tavallisesti kuuli jossain osassaan onnistuneen näyttelijän -vakuuttavan, ettei Kaarlo Bergbom ollut häntä laisinkaan ohjannut. Hän -oli aivan yksinkertaisesti unohtanut haltioittamisen. Jos kerran -näyttelijä siihen antautui, niin oli Kaarlo Bergbomille kaikki muu -itsestään selvää. Näyttelijä osasi käyttää mielikuvitustaan ja -temperamenttiaan, ja sehän oli pääasia. - -Haltioitumisen tunnusmerkkinä on se, että ihmisen ruumis henkisen -herkkyyden lisääntyessä kadottaa eräitä ominaisuuksia. Näihin kuuluu -varsinkin kivun tunteen poistuminen. Haltioitunut näyttelijä voi tuntea -ruumiillista tuskaa, voi loukata itsensä laisinkaan sitä huomaamatta. -Ida Aalberg on kerran näytellyt "Elinan surmassa" Kirstiä sairaana, -niin sairaana, että hänet seuraavana päivänä täytyi leikata. Hän oli -niin heikko, että hänet täytyi kantaa viimeiseen näytökseen -näyttämölle, ja lääkäri seisoi näyttämön takana ihmetellen, että hän -laisinkaan saattoi kävellä. Tämä oli mahdollista sen vuoksi, että -näyttelijätär oli haltioitunut. - -Teknillistä taitoa ei Kaarlo Bergbom suinkaan halveksinut, mutta hän ei -voinut sietää niitä näyttelijöitä, jotka taiteensa rakensivat -ainoastaan tälle, vaikkakin saavutukset olisivat olleet näennäisesti -suuret. Teknillinen taituruus oli hänen mielestään vain apukeino, ei -koskaan lopputarkoitus. Tästä johtuikin se, että hän usein heitti -nuoren näyttelijän heti suuriinkin tehtäviin. Hän tiesi, että jos tällä -oli haltioitumiskyky, niin kaikki muu syntyi itsestään. Ellei hänellä -tätä kykyä ollut, niin hänen näyttelijänä olemisensa oli tarpeetonta. - -Jokaisessa teatterissa on kahdenlaisia näyttelijöitä, ammattilaisia ja -taiteilijoita, ja edellisten lukumäärä on aina paljoa suurempi. Kun -eivät näyttelijät eivätkä katsojat aina osaa erottaa, missä alkaa -näyttelijän taide, missä loppuu luonnon antamien etujen ja esitettävän -osan kiitollisten puolien raja, niin johtuu näyttelijä hyvin helposti -siihen ajatukseen, että hän yksinään saa kaiken aikaan. Johtaja on -tällaisten kannalta vain välttämätön paha, erilaisten taiteellisten -voimien yhdistäjä ja tasoittaja, muutamien mielestä vain sopiva -ulkokuoren hankkija esittäjälle. Mutta onko koskaan kuultu, että -näyttelijöiden muodostama yhtymä olisi kohonnut suureen taiteelliseen -kukkeuteen? Ei. Sen sijaan tavan takaa nähdään, että etevä johtaja voi -loihtia esiin näyttelijäkunnan. Maailman näytelmätaide on aina mennyt -eteenpäin loistavien persoonallisuuksien kautta. He ovat johtajina -olleet aina tyranneja ja täydellisesti itsevaltiaita. Ja sellainen oli -Kaarlo Bergbomkin. - -Kaarlo Bergbomin jälkeen on näytelmätaide maassamme mennyt tavattoman -paljon eteenpäin -- eräissä suhteissa. Näyttämölle-asetus, koristeet ja -puvut ovat saavuttaneet taiteellisen kokonaisuuden, jommoista hän ei -pystynyt luomaan. Asemat ja ryhmitykset ovat tulleet moitteettomiksi, -jommoisia ne eivät olleet Kaarlo Bergbomin aikana. - -Näyttämön ulkonainen kehys, puvut ja koristeet, olivat Kaarlo -Bergbomille kylläkin tärkeitä, mutta ainoastaan tavallaan. Ne -palvelivat kokonaisuutta, mutta ne eivät saaneet koskaan anastaa -etusijaa. - -Hänellä oli hyvin alkeelliset ajatukset sähköstä, joka hänen aikanaan -tuli käytäntöön valaistuskeinona. Hän ei milloinkaan täydellisesti -käsittänyt, mikä valon synnytti. Tunnelman saavuttaminen valaistuksen -avulla oli hänelle melkein tuntematon asia. Hän tyytyi hämärään, kun -piti oli hämärä, ja päivänpaisteeseen, kun oli päivä, mutta hän ei -yrittänytkään näiden avulla saada aikaan näyttämöllistä vaikutusta. - -Mitä tulee koristeihin, ei hän rakastanut maalarin laatimia -kokonaiskuvia. Hän tahtoi itse luoda, itse sommitella ja järjestää. Hän -liitti ennestään olevia näyttämökoristeita yhteen, maalautti kappaleen -sinne ja tänne täytteeksi, se sai riittää. Usein ei perspektiivi ollut -laisinkaan moitteeton. Kokonaiskuva tuli siten hyvin usein -virheelliseksi, mutta hänen näyttämökuvissaan oli aina jotain, mikä -puuttuu parhaankin näyttämömaalarin koristeista, draamallinen -havainnollisuus. Koriste syntyi näytelmän vaatimuksista. Jokaisella -seikalla oli tarkoituksensa, joka johtui toiminnasta. Hän ei -milloinkaan pyrkinyt matkimaan luontoa, vaan saamaan aikaan sellaista, -joka pani katsojan mielikuvituksen liikkeelle. Näyttämöllä vallitsee -aina se suuri totuus, on kautta vuosisatoja vallinnut, että -esitys määrää kaiken. Jos se on voimakas, jos se panee katsojan -mielikuvituksen ja tunteen liikkeelle, niin silloin maalattu näyttelijä -muuttuu sankariksi ja kangasriepu taivaaksi. - -Teatteriyleisö ei koskaan muutu. Eri aikoina sillä voi olla määrättyjä -makusuuntia, raskaina aikoina se rakastaa kepeitä näytelmiä, tyyninä -aikoina murhenäytelmiä, näin saadakseen sen, mikä elämästä puuttuu, -mutta suhteessaan näyttelijöihin se on ja pysyy aina samana! Näyttelijä -on yleisön mielestä aivan kuin korkeimman tulen vartija, pyhän -innostuksen ja elämänrikkauden ilmeikäs esittäjä. Näyttelijä on korkein -ihmisen ilmestysmuoto, koska hänessä voivat ne tunteet ja elämykset -liikkua, joita me emme uskalla päästää valloilleen tai joihin meillä on -vain heikko pyrkimys. Tämän vuoksi yleisö aina voi ihailla ja jumaloida -näyttelijöitä. Sanokoon arvostelu mitä tahansa, teatterin arvo riippuu -siitä, miten se voi herättää tämän uskon korkeimpaan ihmismuotoon -yleisössä. Ja tämän uskon todistuksena on näyttelijöiden palvominen. -Teatterin taiteellisen tason määrää se, miten paljon yleisö palvoo -näyttelijöitä. Monasti ei taidetta lähemmin tunteva voi käsittää, miksi -tämä palvominen suuntautuu eräisiin henkilöihin, koska heidän -taiteelliset saavutuksensa tuntuvat perin köyhiltä ja vajavaisilta. -Mutta lähemmin tarkastaen huomaa, ettei yleisö koskaan palvo muita kuin -niitä näyttelijöitä, jotka esityksissään ovat uskottavia. Näyttelijä -tavallaan hypnotisoi yleisönsä. Ennenkuin hän sen voi tehdä, täytyy -hänessä olla vastaava voima. Mutta tätä voimaa hän ei osaa käyttää, -ellei hänessä sitä kehitetä. Ja tämän kehityksen voi vain oikea johtaja -saada aikaan. - -Ohjatessaan näyttelijää pääsemään oikeaan otteeseen esittämästään -henkilöstä ei Kaarlo Bergbom koskaan pitänyt esitelmiä. Selitys -supistui tavallisesti aivan lyhyihin lauseisiin. Don Carloksesta hän -sanoi, että Filip on kallio ja Carlos laine. Björnsonin "Yli voimain" -hän määritteli siten, että ensimmäinen osa selittää, miten ihmiset -tehdään onnelliseksi uskon kautta, toinen osa sosialismin kautta, ja -kolmas osa, jota ei ole kirjoitettu, mutta johon Credon ja Speran -puheet viittaavat, keksintöjen kautta. Ja ennen kaikkea muuta, oli -esitettävä henkilö missä yhteiskunnallisessa asemassa tahansa, selitti -hän ne alkuvoimat, jotka jokaisessa ihmisessä ovat, ja joiden -patoutumisesta näytelmän jännitys johtui. - -Kun hän oli saanut varman jalansijan näyttelijälle, aivan kuin -rauhoittanut hänet etsimisessään, antanut hänelle avaimen, joka oli -tuttu, pakottanut näyttelijän ammentamaan esitykseensä omaa -mielikuvitustaan ja omaa temperamenttiaan, lisäsi hän tähän -yksityisiä piirteitä. Esitys kasvoi orgaanisesti ihmisluonteen -perusominaisuuksista. Esitettävän henkilön ammatin, yhteiskunta-aseman, -kehityksen tuomat piirteet liitettiin myöhemmin, aivan kuin puvut -annetaan näyttelijöille. - -Hän ei milloinkaan edeltäpäin valmistanut näyttämöasemia huoneessaan, -kaavamaisesti laskien, miten oli liikuttava ja missä kohtaa kulloinkin -oli seisottava. Kaiken tämän hän määräsi vasta näyttämöllä, muutti -hyvin paljon, antoi näyttelijän vaiston usein määrätä kaiken, korjasi -vain viat ja puutteellisuudet. Näin tuli näyttelijä, joka antautui -hänen johtoonsa, ehdottomasti vapaaksi, tuntematta milloinkaan -pakkopaitaa. - -Tällainen johto saavuttaa kaikkein korkeimmat tulokset, josta Kaarlo -Bergbomin työ on elävänä todistuksena, mutta sillä on omat vaaransakin. -Aina ei johtaja voi eikä jaksa antautua kiihoittamaan näyttelijöitä. -Nämä jäävät silloin tekniikan varaan, ja ellei sitä ole kylliksi -viljelty, uhkaa esitystä täydellinen keskinkertaisuus. Tätä kirousta ei -Kaarlo Bergbom voinut välttää. Hänen johtamiensa näytelmien joukossa on -joukko sellaisia, joissa tämä puoli on aivan ilmeinen. Mutta taiteessa -ei mitata tuotantoa keskinkertaisten, vaikka tekotavaltaan -täydellistenkin esitysten mukaan, vaan huippusaavutusten mukaan. -Teknillisesti moitteeton taide ei ole ehdottomasti korkeinta, yhtä -vähän kuin esiintymistavoissaan moitteeton ihminen on kaiken esikuva. -Uhkuva elämä on se, joka määrää kaiken. - -Niinkuin on olemassa maalarien maalareita, kirjailijoitten -kirjailijoita ja säveltäjien säveltäjiä, voimakkaita henkilöitä, jotka -eivät ainoastaan luo taideteoksia, vaan niillä herättävät toisissa -taiteilijoissa taiteen, niin oli Kaarlo Bergbominkin taide tuollaista -toisia varten olevaa taidetta. Hän herätti kirjallisuuden teatterin -avulla ja hän herätti näyttelijöissä taiteilijan. - -Ohjelmistoonsa tahtoi hän aina paljon klassillisia näytelmiä. Hänen -mielipiteensä oli, että niiden kautta suurta yleisöä voitiin kasvattaa. -Mutta hän tiesi myös, että kirjallisuus kasvoi niiden avulla ja niiden -kautta. Klassillinen näytelmä on se, joka itseensä sulkee elämän voiman -niin väkevänä, että se aina ja kaikkina aikoina tuntuu todelliselta. -Tavallisesti viidenkymmenen vuoden päästä vaihtuu yleisössä maku siinä -suhteessa, miten tunnetta kuvataan. On olemassa hempeämielisiä aikoja, -on väkeviä, on romanttisia, on realistisia. Tämän maun palveleminen voi -tuottaa hetkellisen suuren voiton kirjailijalle, mutta pysyvän tuottaa -vain hänen oikea otteensa, ikuisesti tosi käsityksensä elämän suurista -arvoista. - -Klassilliset näytelmät tarjosivat myös parhaimman aineksen siihen -näytelmätaiteen muotoon, jota Kaarlo Bergbom harrasti. Henkilöt niissä -olivat väkeviä, tinkimättömiä, heidän intohimonsa liekehtivät ja -tahtonsa oli vääjäämätön. Ei tarvinnut hapuilla löytääkseen alkuotteen -esitettävän luonteeseen. - -Koska sekä Kaarlo Bergbomin persoona että hänen ajatuskantansa olivat -kaikesta sovinnaisuudesta vapaat, niin hän myös vieroi sovinnaista -kirjallisuutta ja etenkin sovinnaista taidetta. Hän suorastaan halveksi -n.s. "hillittyä taidetta", joka hänen aikanaan pyrki tunkeutumaan -etusijalle vakuuttaen olevansa ainoa oikea. Hänen mielestään -näyttelijät sekoittivat arkipäiväisyyden ja luonnollisuuden. He -uskoivat hillitsevänsä jotain silloin, kun mitään hillittävää ei -ollutkaan. Aivan samoin kuin hän itse ei säästänyt ääntä eikä liikkeitä -kiihoittuessaan, ei hän pitänyt mahdollisena sitä, että näyttämölläkään -sellainen oli mahdollista. - -Ja yhtä kaikki hän ihaili Ibseniä, missä tällainen esitys ei tullut -kysymykseen, noita näytelmiä, joissa väkevä virta kulkee usein -arkipäiväistenkin sanojen alla. Mutta tässähän oli vain uusi muoto aina -ja ikuisesti säilyvää draamallisuutta, henkilöiden taistelua oman -onnensa ja elämänsä puolesta. Näissä näytelmissä hän käsitti -täydellisesti sisäisen patoutumisen. - - - - -6. - - -On sanottu: "Antakaa meille voimakkaita henkilöitä, kaikki muu tulee -itsestään!" - -Voimakkaiden näkökulma on suurempi kuin muiden, he näkevät loitommalle -ja korkeammalle kuin toiset, siksi he pystyvät määräämään -suuntaviivoja. - -Kansakunnan arvon määräävät voimakkaat henkilöt eikä koskaan suuri -ihmismäärä. Kansanvaltaisuuden aikana tahdotaan aina lammaslauma tehdä -paimenen veroiseksi. Mutta paimen pysyy aina paimenena ja lampaat -lampaina. Kun tie on tasaista, kulkevat ne nöyrinä, mutta kun se käy -hankalaksi, alkavat ne määkiä. Paimenen tahto silloin määrää kaiken. - -Lahjakkaita ihmisiä ei tahdota koskaan tunnustaa heidän eläessään, -johtuen siitä, että suurin osa ihmisiä uskoo tulevansa suuremmaksi sen -kautta, että painavat toisia alas. Mutta viimein merkitsee saavutettu -työ kaikkea, ja lopulta täytyy antaa tunnustus. Maine on ontuva nainen, -se kulkee ihmisen jäljessä ja saavuttaa hänet tavallisesti vasta -sitten, kun hän on väsähtänyt tai kaatunut tien oheen. Mutta se -saavuttaa aina kuitenkin ihmisen. Jos oma aikakausi ei anna ihmisen -työlle tunnustusta, niin kerran kuitenkin tulee puolueeton ihminen, -joka hänen työnsä ennakkoluuloitta punnitsee. - -Jos työllä ei olisi omaa siunaustaan, niin kuka jaksaisi ponnistella. -Vasta silloin kun antaa aivan kaikkensa työlleen, kun se muuttuu -rakkaaksi ja elämälle välttämättömäksi, silloin voi kerran olla -tuloksesta varma. - -Kaarlo Bergbom rakasti työtään niin syvästi kuin ainoastaan pahetta voi -rakastaa -- hyvettä ei kukaan rakasta niin täydellisesti. Ja jos kerran -työ on annettu rangaistukseksi siitä, että Aatami söi Eevan antamaa -omenaa, niin varmasti Kaarlo Bergbom olisi paratiisissa syönyt koko -omenan yksinään. - -Kun hänen älynsä ojenteli tuntosarviaan eri tieteitä kohden, niin aina -hän kysyi itseltään, missä määrin uusi tieto voi palvella -näytelmätaidetta. - -Jota korkeammalle ihminen kehityksessään tulee, sitä yksinäisemmäksi -hän joutuu. Kaarlo Bergbomilla ei ollut ketään varmaa ystävää, jolle -hän olisi voinut avomielisesti kaikesta puhua. Hyviä tuttavia oli -hänellä suuri määrä, intellegenttejä seuratovereita, ajatustensa -terästäjiä ja paljon uskollisia kannattajia, mutta ei ketään, jolle hän -olisi avannut olemuksensa sisimmän. Hän kulki siinä suhteessa aivan -täydellisenä erakkona. Muu ei ollutkaan mahdollista. Kuinka olisikaan -keskeltä arkielämää voinut löytyä olentoa, jonka ajatusten piiri olisi -ollut niin avara, että olisi käsittänyt hänen taistelunsa. Nuoruuden -ajoilta oli säilynyt eräitä tovereita, joihin hän oli kiintynyt. Mutta -tämä tunne oli vain jatkoa siihen, mitä hän ylioppilaana oli tuntenut -samoja henkilöitä kohtaan. - -Henkisesti hänen vertaisiaan oli eräitä maassa, mutta näiden kanssa -hänellä ei ollut avonaista suhdetta, vaan hän oli ainoastaan kuin -rintamatoveri taistelussa kansan sivistyksen puolesta. - -Kansalla oli vilpitön kunnioitus häntä kohtaan, ja hänen nimensä oli -niitä, joiden ympäri oli kerääntynyt aivan kuin sädekehä. Mutta -taidemaailmassa ei hänellä aina ollut kannattajia vaan vastustajiakin, -milloin salaisia, milloin julkisia. Kun hän alkoi heikentyä, kun hänen -voimansa ei enää ollut yhtä suuri kuin ennen, kun hän ei enää saattanut -samalla tavalla sähköittää näyttelijöitä kuin varhemmin, silloin -astuivat vastustajat esiin ja ryhtyivät taisteluun. Kaarlo Bergbom ei -koskaan millään sanomalehtikirjoituksella silloin puolustanut itseään. -Hän antoi omaa työnsä puhua puolestaan. Ja juuri tähän työhön -iskettiin. - -Eräässä Helsingin lehdessä käytiin useita vuosia kiivasta sotaa hänen -työtään vastaan. Kaikki hänen saavutuksensa leimattiin heikoiksi. Näin -kylvettiin epäluottamusta yleisöön ja näyttelijöihinkin. Se mitä ei -olisi ollutkaan, nimittäin heikkoutta työssä, saatiin täten aikaan. -Näyttelijät eivät enää samalla tavalla kuin ennen uskoneet johtajaansa. - -Mitä sisarukset yhdessä kärsivät, sitä ei suuri yleisö tunne, sillä -heidän ylpeytensä esti heitä näyttämästä tuskaansa. Mutta kerran Emilie -Bergbom -- nainenhan tällaisissa tapauksissa kärsii enemmän -- -huudahti: "Eikö sitten enää mikään kelpaa?", johon veljensä vain -tyynesti vastasi: "Älä viitsi puhua, Emilie!" - -Mutta iskut osuivat, Kaarlo Bergbomin työtarmo heikkeni, hän matkusti -usein keväällä varhain ulkomaille nauttiakseen taiteesta ja elääkseen -vapaana kotimaisesta pikkumaisuudesta. - -Jokainen suurmies on kerran naulittava ristiin, se on ollut maailman -tapa. Tunnustusta ei anneta, ennenkuin toisen henkinen ydin on -taitettu. - -Miten paljon Kaarlo Bergbom sisimmässään kärsi niistä hyökkäyksistä, -jotka häneen kohdistuivat, sitä todistaa se, että hän tavan takaa puhui -eroamisestaan teatterin johdosta, vaikkakin hän vielä oli täysissä -voimissa. Päättävää askelta ei hän kuitenkaan jaksanut astua, ei -voinut, ennenkuin halvaus hänet siihen pakotti. - -Eräänä päivänä oli tuska ylivoimainen. Alakuloisesti hän lausui: - -"Eiköhän olisi ollut parempi, jos olisin ollut ainoastaan kirjailija!" - -Näin kielsi hän lyhyen hetken aikana koko elämäntyönsä. Mutta pian hän -voimistui ja lausui: - -"Ei, ei, se on väärin!" - -Jokaisella ihmisellä on Getsemanensa, hetki, jolloin hän taistelee sen -puolesta, mikä on ollut hänen kutsumuksensa. Niin taisteli hänkin tuona -lyhyenä hetkenä. - -Hän, kansakunnan taiteen kuningas, otti hetkiseksi kruunun päästään, ja -silloin näkyi, että sen sisällä oli orjantappuraseppele. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Kaarlo Bergbom, by Jalmari Finne - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAARLO BERGBOM *** - -***** This file should be named 55741-8.txt or 55741-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/5/7/4/55741/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/55741-8.zip b/old/55741-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 86f33a9..0000000 --- a/old/55741-8.zip +++ /dev/null |