diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/55356-8.txt | 2461 | ||||
| -rw-r--r-- | old/55356-8.zip | bin | 51303 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2461 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..3bd4f29 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #55356 (https://www.gutenberg.org/ebooks/55356) diff --git a/old/55356-8.txt b/old/55356-8.txt deleted file mode 100644 index aabfb9a..0000000 --- a/old/55356-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2461 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Bolshevismi ja olot Venäjällä, by K. N. -Rauhala - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Bolshevismi ja olot Venäjällä - - -Author: K. N. Rauhala - - - -Release Date: August 14, 2017 [eBook #55356] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK BOLSHEVISMI JA OLOT VENÄJÄLLÄ*** - - -E-text prepared by Jari Koivisto - - - -BOLSHEVISMI JA OLOT VENÄJÄLLÄ - -Kirj. - -K. N. RAUHALA - -(Keskustaklubissa 18.11.1920 pidetty esitelmä -jonkun verran Täydennettynä) - - - - - - -Helsingissä, -Edistysseurojen Kustannus-Oy, -1920. - -Raittiuskansan kirjapainossa helsingissä. - - - - -JOHDANTO. - - -Venäjän vallankumouksesta ja olojen kehityksestä Venäjällä on nyt -jo tavallaan tullut yleismaailmallinen kysymys, joka liikuttaa ei -ainoastaan politikkojen, vaan suorastaan kansojen mieliä Amerikaa -ja Japania myöten. Mikä olisi sen vuoksi luonnollisempaa, kuin että -me, jotka elämme suorastaan tämän vallankumouksen niin sanoakseni -"tuulen suussa", aivan tämän "suuren arvoituksen", niinkuin Venäjän -oloja on nimitetty, äärellä -- että me olisimme koettaneet hankkia -mahdollisimman tarkat ja luotettavat tiedot oloista ja asiain -kehityksestä Venäjällä. Tähän ei mielestäni käske pelkkä teoreettinen -totuuden rakkaus, vaan suorastaan oma etu. Sillä sanottakoon mitä -tahansa: politiikassakin on sellainen toiminta vankinta, joka -nojaa täsmällisiin tietoihin, tarkkaan harkintaan ja voimakkaaseen -tahtoon. Olkoon teon takana kuinka voimakas viha, rakkaus, innostus -tai halveksunta tahansa, on se aina hiedalle rakennettu, ellei sitä -samalla ohjaa tieto ja kylmä harkinta, ennakkoluuloton harkinta. - -Meillä on kuitenkin, ainakin julkisuudessa, esitetty kovin vähän -sellaisia Venäjän oloja koskevia tietoja, joille olisi voinut -luottamuksella käsityksensä rakentaa -- joita ilman epävarmuuden -tunnetta olisi edes ottanut vastaan. Salassa esitettänee -Neuvosto-Venäjän oloista työväestöllemme erinomaisia kaunomaalauksia, -julkisuudessa on taasen sanomalehdissä esiintynyt mitä järjettömämpiä -juttuja, joilla muka on kuvattu Venäjän oloja, mutta jotka vain -sekoittavat sen vähäisenkin varmuuden, minkä toiset tiedot olisivat -voineet antaa. Asian on tehnyt vielä hullunkurisemmaksi se seikka, -että samat jutut ja "tiedot" on usein toistettu aina jonkun ajan -kuluttua. Mainitakseni muutamia esimerkkejä: Pietarin väestöstä on -3-4 kertaa vuodessa, ellei useamminkin, puolet kuollut nälkään. -50 matruusia on useammankin kerran ajanut takaa Pietarin kaduilla -yhtä rottaa. Trotski on vangituttanut Leninin ja julistautunut -diktaattoriksi ainakin kolme kertaa. Useat sellaisetkin tiedot, joita -aluksi ei ole osattu epäilläkään, ovat myöhemmin osoittautuneet -perättömiksi. Niinpä tuli meidänkin maahamme tieto siitä, että m.m. -kreivi Kokowtsoff olisi ammuttu. Jonkun ajan kuluttua saapui kreivi -itse rajan yli Suomeen ja Helsingin Sanomain kirjeenvaihtajalla oli -tilaisuus häneltä itseltään tiedustella asian todenperäisyyttä. -Kreivi selitti, että omaisuutensa hän on kyllä menettänyt, mutta -hänelle itselleen ei ole tehty mitään muuta kuin kerran pidätetty -aivan vallankumouksen alkuaikoina. Samoin tiesi joku uutinen kertoa, -että bolshevikit olisivat vieneet kirjailija Gorkin Pietari-Paavalin -vankilaan ja kiduttaneet häntä siellä. Tässäkään ei kaikesta päättäen -ole ollut mitään perää, sillä jonkun ajan kuluttua saapui tieto, että -Gorki on sangen vaikuttavassa asemassa neuvostovallan palveluksessa. -Mainittakoon vielä Krapotkin-tapaus. Tuli tieto: bolshevikit ovat -ampuneet Krapotkinin. Mutta sitä seurasi pian toinen tieto kirjeestä, -jonka hän oli kirjoittanut Brandesille. Hän eli rauhassa lähellä -Moskovaa, piti oloja kyllä raskaina ja synkkinä, mutta ei kertonut -erikoista vainoa kohdanneensa. - -Olen maininnut nämä esimerkit osoittaakseni vain, että tämäntapaisiin -yksityisiin tietoihin ei voida paljoa rakentaa. Täytyy koettaa -saada runsaampaa tietoaineistoa -- jos mahdollista useampia teitä -saapuneita tietoja ja, niinpaljon kuin mahdollista, sellaisia -tietoja, joita bolshevikit itsekään eivät voi kieltää. Bolshevikien -omat tiedonannot, heidän lehtiensä kirjoitukset ja neuvostojensa -lausunnot ovat silloin, kun on kysymyksessä heidän olojensa -epäkohtien esitys, siinä suhteessa luotettavia, että ne eivät -ainakaan ole yleensä liian ankaria arvosteluja, eikä heitä itseänsä -vastaan tähdättyjä agitatsionikuvauksia. Niillä tietysti on taasen se -heikkous, että ne saattavat kaunistella ja sivuuttaa suoranaisesti -järjestelmää vastaan puhuvia seikkoja. Tämän vuoksi on taasen -otettava huomioon heidän vastustajansa ankarimpiakin arvosteluja. -Kaikkein parasta ainesta olisivat tietysti aivan kylmät ja asialliset -faktat, tosiasiat, ennenkaikkea tilasto. Valitettavaa vain on, että -näitä on ollut saatavissa kovin vähän. - -Näitä lausuttuja periaatteita noudattaen olen koettanut kutoa -esitykseni. En pyri siinä ollenkaan aivan täydelliseen kokonaiskuvaan -Neuvosto-Venäjän oloista ja koko tämän kohta kolme vuotta kestäneen -mahtavan vallankumousilmiön kokonaisarvosteluun. Tyydyn siihen, -että koetan tarjota arv. lukijain omalle arvostelulle seulottuja, -mahdollisimman luotettavia ja runsaita kiinnekohtia. - -Jotta saataisiin ensinnäkin jonkunlainen käsitys, miten laajalle -pohjalle esitykseni perustuu, teen kaikkein ensimmäiseksi selkoa -niistä tietolähteistä, siitä kirjallisuudesta, mikä on ollut -käytettävänäni. - - - -BOLSHEVISMIN (KOMMUNISMIN) TEORIA: - - -_N. Lenin_, Valtio ja vallankumous. -Marxilaisuuden oppi valtiosta ja köyhälistön tehtävistä -vallankumouksessa. I osa. Suomentanut _Edv. Torniainen_. Suomalaisten -kommunistien sarjajulkaisu N:o 19. Painettu Moskovassa 1919. - -Tässä teoksessa on löydettävissä bolshevikien valtiollisen -toiminnan teoria. Se on jonkinlainen Marxin ja Engelsin lausuntojen -selitysteos. Lenin esiintyy siinä melkein samalla tavalla kuin n.s. -verbaali-inspiratsioniteorian kannattaja raamattua tulkitessaan. -Koko oppi johdetaan Marxin ja Engelsin lauseista, niitä -yksityiskohtaisesti aina eri korostuksia myöten seulomalla ja niiden -puhdasoppista tulkintaa hakien. Taloustiedettä teos sisältää kovin -vähän. - -_N. Bucharin_, Das Programm der Kommunisten (Bolshewiki). Berlin -1919. Leninin kuivaan lakimiestyyliin verraten lennokkaasti ja -intohimoisesti kirjoitettu esitys täydellisestä bolshevistisesta -taloudellisesta, yhteiskunnallisesta ja valtiollisesta ohjelmasta. - -_Eduard Palyi_, Kommunismus. Sein Wesen -- sein Ziel -- seine -Wirtschaft. Eduard Bernsteinin julkaisema ja jälkikirjoituksella -varustama. Berlin 1919. - -Palyi on unkarilainen ja vasta viime aikoina 50 vuotiaana muuttunut -kommunistiksi. Hänen kommunisminsa on kuitenkin toista haaraa kuin -marxilais-leniniläinen. Hän ei hyväksy yksipuolista historiallista -materialismia, vaan puhuu historiallisesta idealismista. Perustelee -kommunisminsa enemmän luonnontieteellisesti ja luonnonoikeudellisesti -kuin marxilaisella historiallis-materialistisella dialektiikalla. Ei -vaadi ehdotonta tuotannonvälineiden yhteiskunnallistuttamista, vaan -niiden katasterisoimista ja täydellistä yhteiskunnallista valvontaa. - -_Karl Kautsky_, Köyhälistöndiktatuuri. Helsinki 1919. Bolshevikien -valtio- ja talousopin tietopuolinen arvostelu. Koettaa määritellä -Venäjän vallankumouksen luonnetta ja Venäjän mahdollisuuksia siirtyä -kommunismiin. - -Kautskyn mielestä nyt vasta alkaa Venäjällä todellinen kapitalistinen -ajanjakso. - -_Karl Kautsky_; Terrorismus und Kommunismus. Ein Beitrag zur -Naturgeschichte der Revolution. Berlin 1919. - -Esittää kommunistisen, terroristisen ja sosialidemokraattisen suunnan -välistä taistelua eri vallankumouksissa ja osoittaa, että Pariisin -kommunismi ei pyrkinyt äänioikeutta supistavaan diktatuuriin, -niinkuin bolshevikit väittävät. Arvostelee muutamain luotettavain -tietojen perusteella hyvin ankarasti bolshevikien menettelyä. - -_Franz Oppenheimer_, Kapitalismus, Kommunismus, wissenschaftlicher -Sozialismus. Berlin und Leipzig 1919. Esittää ja arvostelee Marxin -kommunismia. - - -_Axel Freytagh-Loringhowen_, Geschichte und Wesen des Bolschewismus, -Breslau. Johtaa bolshevistisen ajattelutavan anarkismin kautta -Hegelistä. - - - -BOLSHEVISMI (KOMMUNISMI) KÄYTÄNNÖSSÄ: - - -I. Matkakertomuksia y.m.s. - -_Alfons Paquet_, Im kommunistischen Russland. Briefe aus Moskau. -Jena 1919. Paquet on ollut Moskovassa viisi kuukautta vuoden 1918 -loppupuolella, nähtävästi Frankfurter Zeitungin kirjeenvaihtajana, ja -joutunut läheltä seuraamaan Venäjän oloja ja varsinkin saksalaisten -ja bolsbevikien suhteita. Tässä kirjekokoelmassa olevat 25 laajaa -kirjettä ovat tiedoista rikkaita ja, sikäli kuin päätellä voi, -verrattain luotettavia. - -_Paul Olberg_, Briefe aus Sowjet-Russland. Stuttgart 1919. Edelliseen -verraten paljon mitättömämpi kirjekokoelma. - -_W.T. Gooden_ matkakuvaukset ovat olleet S. Sosialidemokraatissa -suomennettuina. - -_Cecil l'Estrange Malonen_ Venäjän matkaltansa antamia tietoja -on ollut sekä Sosialidemokraatissa haastattelun muodossa että -"Sosialistisessa aikakauslehdessä" "käsikirjoituksesta käännettyinä". - -_H.I. Heikel_, Vaikutelmia nykyajan Moskovasta. Kirjeitä S. -Sosialidemokraatille. - -Edellämainittujen lisäksi olen huomioon ottanut myöskin huomattavat -ja asiallisemmilta tuntuvat nimettömät kirjoitukset ja haastattelut, -joita viime aikoina on sanomalehdissä ollut melko runsaasti. -Erikoisesti mainittakoon The Economistissa olleet selonteot -Neuvosto-Venäjän teollisuudesta, tulo- ja menoarviosta y.m. - - -2. Järjestelmällisiä teoksia. - -_W. Sombart_, Sozialismus und soziale Bewegung-teoksen kahdeksannessa -viime vuonna ilmestyneessä painoksessa on 50 sivua laaja esitys -bolshevismista ja sen taloudellisesta järjestelmästä Venäjällä. -Esitys perustuu verrattain runsaisiin tietoihin ja pyrkii se -tieteelliseen objektivisuuteen. - -_Max Hirschberg_, Bolschewismus. Eine kritische Untersuchung, über -die amtlichen Veröffentlichungen der Sowjet-Republik. München und -Leipzig 1919. Vasemmistososialistin verrattain myötätuntoinen esitys -ja arvostelu. Antaa useita mielenkiintoisia tietoja. - -_Wl. Kossowsky_, Das bolschewistische Regime in Russland. Olten 1918. -Kossowsky on juutalaisten sosialidemokraattisen puolueen "Bundin" -keskuskomitean jäsen. Verrattain runsaasti poliittisia tietoja. - -Julkaisee m.m. muutamia mielenkiintoisia asiakirjoja. - -_Dimitry Gawronsky_, Die Bilanz des russischen Bolschewismus. -Auf Grund authentischer Quellen. Berlin 1919. Gawronsky on -ollut Venäjän sosialivallankumouksellisen puolueen edustajana -sosialistien kansainvälisessä konferenssissa. Runsaisiin varmoihin -yksityistietoihin perustuva ankara arvostelu bolshevismista. - -_Leo Trotzki_, Arbeit, Disziplin und Ordnung werden die -sozialistische Sowjet-Republik retten. Berlin 1919. - -Venäjän kommunistisen puolueen kaupunkikonferenssissa Moskovassa -pidetyn puheen mukaan laadittu esitys. Tässä puheessaan on Trotzki -antanut verrattain paljon arvostelulle tärkeitä kuvauksia ja tietoja. - -_Det Röda Ryssland_. Ruotsissa ilmestynyt juhlajulkaisu Neuvostovallan -kaksivuotispäivän johdosta. Sisältää arvostelulle arvokasta tietoa: - -l) Neuvosto-Venäjän valtiosääntö. - -2) Kommunistisen puolueen maaliskuussa 1919 uusittu ohjelma. - -3} Muutamia artikkeleja. - -Mutta yleensä julkaisu sisältää ihmeteltävän vähän faktillisia -tietoja. Tilasto esim. puuttuu melkein tyysti. - - - -MUU KIRJALLISUUS. - - -Muita teoksia, joista yksi ja toinen tieto ja aihe on tähän -esitykseen pirahtanut, voisi luetella ehkä useampiakin. Mainittakoon -vain: - -_Konrad Haenisch_, Die deutsche Sozial-demokratie in und nach dem -Weltkriege. Berlin 1919. - -_Nils Karleby_, Kring revolutionen. Socialistiska synpunkter -på händelserna i Öster. Tukholma 1918. - -_Adolf Törngren_, Venäjän vallankumouksessa. Porvoossa 1917. - - - - - -BOLSHEVISMIN (KOMMUNISMIN) TEORIA. - - -Karl Marx puki yhteiskunnallisen kehitysoppinsa, historiallisen -materialisminsa, Hegelin dialektiikan pakkopaitaan. Marx tahtoi -lausua, että yhteiskuntajärjestys ja jopa kulttuurikin on -taloudellisen tuotantojärjestelmän funktio, siitä riippuvainen. -Tuotantomuoto on hänen mukaansa "vapaa muuttuja" ja yhteiskunta, -valtio, kulttuuri sen funktio. Kehitys tapahtuu Marxin mukaan siten, -että tuotantomuoto aina luo vanhaan yhteiskuntajärjestelmään -sopimattoman voiman, joka lopulta särkee kuoren ja luo uuden -tuotantomuodon ja yhteiskunnan. - -Hegelin dialektinen metoodihan oli lyhyesti ja puutteellisesti sanoen -sellainen, että hän selitti historiallisen kehityksen tapahtuvan -aatteiden keskinäisestä painiskelusta siten, että voimassa oleva -aate, "teesi", luo itselleen vastakohdan, "antiteesin" ja kun -nämä vaikuttavat toisiinsa, syntyy uutta, korkeampaa: "synteesi", -vastakohdat teesi ja antiteesi sovittautuvat. Ja tämä ei tapahdu -ainoastaan asteettain, vaan myöskin hyppäyksittäin, siten, että -"paljous muuttuu laaduksi", aivankuin vesi nollapisteessä muuttuu -jääksi. - -Tämän dialektisen metoodin lainasi Marx, mutta käänsi sen, niinkuin -hän sanoi, jaloilleen. Hegelin mielestä _aatteet_ olivat vapaa -muuttuja ja aineellinen sen funktio. Tällöin oli dialektiikka Marxin -mielestä päälaellaan. Hän käänsi sen mielestään jaloilleen. Hän sanoi -esim.: feodaalinen tuotantomuoto loi helmassaan porvariston, joka -oli feodaalisen järjestelmän antiteesi. Se särki lopulta feodaalisen -yhteiskunnan ja loi uuden: kapitalistisen. Mutta kapitalistinen -tuotantomuoto luo myöskin antiteesinsä: proletariaatin, joka särkee -kapitalistisen yhteiskunnan ja luo uuden. Ja Marxin mielestä se uusi -yhteiskunta tulee olemaan _kommunistinen_. Hän todistelee, että -itse kapitalistinen tuotantojärjestelmä luo tämän kommunistisen -tuotantomuodon _edellytykset_. Se keskittää tuotannon harvojen -käsiin, yksinkertaistuttaa ja koneellistuttaa äärimmäisyyteen saakka -tuotannon, yhdenmukaistuttaa kulutuksen, hävittää sekasortoisen -keskiluokan ja individualismin sekä kehittää proletariaatin lopuksi -järjestyneeksi, kuriin tottuneeksi kansan enemmistöksi, joka kykenee -valtaamaan valtiovallan ja tuotannonvälineet ja niitä käyttelemään. -Toiseksi hän todistelee, että itse kapitalismi lopulta _pakoittaa_ -siirtymään kommunismiin. Se luo palkkalaisten reserviarmeijan, -raskaita pulia j.n.e. joista ei päästä muuten kuin kommunismiin -siirtymällä. Kapitalismi kehittää omistamattoman luokan riistämisen -huippuunsa ja synnyttää vallankumouksellisen tahdon, ja kun -palaaminen yksilölliseen pikkutuotantoon on mahdotonta, ei ole muuta -tietä riistämisen lopettamiseen, s.o. pois kapitalismista, kuin -kommunismi. - -Tätä marxilaista teoriaa tulkitaan nyt kuitenkin sangen suuresti -eriävin tavoin. Revisionistit selittävät, että Marx on puhdas -kehitysteoreetikko ja siirtyminen kommunismiin on oleva orgaaninen -tapahtuma eikä väkivaltainen kumous. Se tapahtuu nykyaikaisen -kansanvallan puitteissa. Samalla nämä huomauttavat, että -kommunismi ei ole oleva täydellistä, ainoastaan tuotantovälineiden -yhteisomistuksesta voidaan puhua. N.s. puhtaat marxilaiset taasen -selittävät, että kehitys ei ole tapahtuva aivan jatkuvasti, vaan -on oleva vallankumous. Se voi tosin tapahtua nykyisen kansanvallan -puitteiden muodollisesti särkymättä. Mutta on oleva proletariaatin -diktatuuri, s.o. sellainen olotila, jolloin enemmistöön päässyt -proletariaatti sanelee kansanvallan puitteissa tahtonsa ja muuttaa -yhteiskuntarakenteen. Mutta tämä kaikki tapahtuu vasta sitten kun -on olemassa _edellytykset_: taloudelliset edellytykset, työväen -parlamenttaarinen enemmistö ja tarpeeksi "luokkavoimaa". Bolshevikit -eli varsinaiset kommunistit vihdoin selittävät, että yleinen -äänioikeus on "työväenluokan kypsyyden määrän osottaja, enempää se -ei voi olla, eikä tule koskaan olemaan nykyisessä valtiossa" ja että -vallankumoukseen kypsän köyhälistön tulee särkeä, räjäyttää ilmaan -porvarillinen valtio, olkoot se kuinka kansanvaltainen tahansa -porvarillisessa mielessä, sillä sen puitteissa ei päästä pois -kapitalistisesta tuotantotavasta. Jokainen valtio on luokkavaltio, se -on erään luokan järjestäytymä, jolla on käytettävänään toista luokkaa -vastaan sorron välikappaleet, sotaväki ja virkamiehistö. Näihin -aseisiin liittyy vielä koulu ja kapitalistinen opetus. Bucharin -vertaa kapitalistisen valtion menettelyä, kun se muka aina treenaa -köyhälistön aivoja määrättyyn, itselleen suosiolliseen suuntaan, -sikojen kehittämiseen määrätyllä ravinnolla määrättyyn suuntaan. - -Vapaa kansanvaltio, josta sosialistitkin ovat joskus puhuneet, -on, lausuu Lenin, järjettömyyttä. Sillä silloin kun on valtio, -ei ole vapautta ja kun vapaus saapuu, kuolee valtio. Nykyinen -demokraattinenkin valtio on porvarillista demokratiaa, joka ei -laajentamallakaan muutu proletariaatin demokratiaksi. Sen vuoksi -on nykyinen valtio ja sen aseet sotajoukko ja virkamiehistö -särettävä ja luotava vallitsevaksi luokaksi järjestyneen -köyhälistön demokratia, joka sortaa ja hävittää porvariston -ja luo kommunistisen tuotantomuodon. Tässä siis demokratian -"määrä muuttuu laaduksi", lausuu Lenin, käyttäen oikein Hegelin -dialektiikan muotoa. Kapitalistinen valtio taasen särjetään siten, -että porvarillinen sotajoukko hävitetään ja asestetaan köyhälistö. -Täten on hävinnyt toinen kapitalistisen valtion ase. Toinen, -virkavalta, taasen hävitetään siten, että kaikki virkamiehet tehdään -asestetusta köyhälistöstä riippuviksi, proletariaatin luokkavaltion -palvelijoiksi. Uuden virkavallan syntyminen tahdotaan estää siten, -että virkamiehille annetaan täydellinen tavallisen työmiehen -leima. Bolshevikit olivat rakentaneet ohjelmansa tässä suhteessa -seuraavalle Engelsin lauseelle: "Tätä, kaikissa tähän saakka olleissa -valtioissa välttämätöntä valtion ja valtioelimien muuttamista -vastaan yhteiskunnan palvelijoista yhteiskunnan herroiksi käytti -(Pariisin) Kommuni kahta varmaa keinoa. Ensiksikin se täytti kaikki -virat, hallinnolliset, oikeuslaitosta, kansanvalistusta palvelevat, -käyttämällä yleisiä vaaleja, joissa oli yleinen äänioikeus kaikilla -osallisilla, ja samalla se otti käytäntöön oikeuden kutsua nämä -valitut henkilöt pois viroistaan minä hetkenä hyvänsä valitsijaansa -päätöksen nojalla. Ja toiseksi se maksoi kaikille virkahenkilöille, -sekä ylemmille että alemmille, ainoastaan sellaisen palkan, minkä -työläiset yleensäkin saivat." - -Lenin ja Bucharin selittävät nimenomaan, että hallintotehtävät ovat -kapitalistisen kehityksen kautta niin yksinkertaistuneet, että -ne ovat pelkkiä laskemis- ja kontrollitehtäviä, joita jokainen -kommunistisen yhteiskunnan kansalainen voi suorittaa. Ja siihen -on pyrittäväkin, että kaikki kansalaiset vuoronperään vedetään -hallintotehtäviin. Tällöin on virkavalta muserrettu. - -Tällaista asestetun proletariaatin pystyttämää valtiota nimittävät -bolshevikit köyhälistön diktatuuriksi. Se on se väliaste, joka Marxin -mukaan on oleva kapitalistisen valtion ja kommunistisen yhteiskunnan -välillä. Nimikin on Marxilta peräisin. Neuvostovallan valtiosäännössä -ovat bolshevikit antaneet tälle diktatuurille ulkonaisen muodon. -Tästä valtiosäännöstä myöhemmin enemmän. - -Tämän diktatuurin avulla tahtovat bolshevikit toteuttaa -yhteiskunnallisen ja taloudellisen ohjelmansa: ensin -tuotannonvälineiden yhteiskunnallistuttamisen, kapitalistiluokan -hävittämisen ja kommunistisen tuotantomuodon, jolloin tuotteiden -jakoa vielä ohjaa kapitalistinen periaate "kullekin ansionsa mukaan" --- tämä on kommunismin ensimmäinen aste -- ja sitten vihdoin -tuotteiden jaon kommunistisen periaatteen mukaan "kullekin tarpeensa -mukaan", jolloin valtio kokonaan vähitellen kuolee ja kaikki -luokkaerot häviävät -- tämä on kommunismin toinen korkeampi aste. - -Vallankumous tapahtuu ja sen tulee tapahtua silloin kun tärkeimmät -tuotannon haarat ovat keskittyneet, rengastuneet ja trustiutuneet -niin, ettei keskittyminen kapitalismin puitteissa enään juuri voi -jatkua ja kun köyhälistön luokkavoima on kasvanut niin suureksi, -että se voi vallata valtiovallan. Vallankumous puhkeaa siellä, missä -sorto on ankarin ja leviää sitten muihin maihin. - -Tämä on bolshevikien käsitys n.s. tuotannon kypsyyskysymyksestä. - -Koko tähän saakka esittämäni ohjelma johdetaan Marxin ja Engelsin -lauseista, tulkiten niitä vain toisin kuin revisionistit ja -kautskyläiset. On suorastaan huvittavaa ajatella, että kokonaiselle -ihmiskunnan kehitykselle koetetaan rakentaa horoskooppia riitelemällä -muutamain Marxin lauseiden tulkinnoista. Otan tähän erinomaisen -kuvaavan kohdan Leninin esityksestä. Hän kirjoittaa teoksessaan -"Valtio ja vallankumous" (s. 97) näin: "Erityisesti Bernsteinin -huomiota kiinnittää se Marxin väite, jonka Marx on myöhemmin -alleviivannut vuoden 1872 esipuheessaan Kommunistiseen Manifestiin ja -joka kuuluu: 'työväenluokka ei voi yksinkertaisesti vallata valmista -valtiokoneistoa ja panna sitä liikkeelle omissa tarkoituksissaan'. -Bemsteinia siinä määrin 'miellytti' tämä lausunto, että hän vähintäin -kolme kertaa on toistanut sitä kirjassaan, tulkiten sitä mitä -väärennetyimmässä opportunistisessa mielessä. Marx, kuten olemme -nähneet, tahtoo sanoa, että työväenluokan on _särettävä, rikottava_, -räjähytettävä (Sprengung, räjähdyttäminen -- Engelsin käyttämä -lausuntotapa) koko valtiokoneisto. Mutta Bernsteinin mukaan käy niin, -ikäänkuin Marx mainituilla sanoillaan varottaisi työväenluokkaa -liiallisesta vallankumouksellisuudesta vallan anastamisen aikana. -Törkeämpää ja kunnottomampaa Marxin ajatusten väärentämistä ei voi -kuvitellakaan. Kuinka menetteli Kautsky mitä yksityiskohtaisimmin -bernsteiniläisyyttä kumotessaan? Hän vältti opportunismin tekemän -marxilaisuuden väärentämisen koko syvyyden käsittelyä tässä kohdassa. -Hän esitti ylempänä siteeratun otteen Engelsin esipuheesta Marxin -'Kansalaissotaan' sanoen, että Marxin mukaan työväenluokka ei voi -yksinkertaisesti vallata valmista valtiokoneistoa, mutta yleensä -voi sen vallata, siinä kaikki. Siitä, että Bernstein on lukenut -Marxin omaksi kokonaan Marxin todelliselle ajatukselle päinvastaisen -ajatuksen, että Marx vuodesta 1852 alkaen on aina esittänyt -köyhälistön vallankumouksen tehtäväksi 'särkeä' valtiokoneiston, -tämän esittämiseksi ei Kautskyllä ole sanaakaan." Huomaamme siis, -että Bernstein, Kautsky ja Lenin käsittävät ihmiskunnan kehityksen -tapahtuvan sen mukaan, miten tuo Marxin lause on korostettava. - -Ei ole sattuma, että dogmaattisratsionalistisin marxilaisuuden haara -on pesiytynyt juuri Venäjälle. Venäläinen ajattelutapa on jo siinä -suhteessa itämaisen sukua, että se rakastaa enemmän logiikkaa, -kuin kokemusta ja tilastoa. Itämainen filosofiahan on tunnettu -juuri rohkeasti rakennetuista täydellisistä ajatusrakennuksistaan -ja loppuun saakka viedystä dialektiikastaan. Vapaa-herra -Freytagh-Loringhowen huomauttaakin, että myöskin anarkisti Bakunin -omisti Hegelin filosofiasta sen jyrkimmän muodon, joka voitaisiin -lyhyesti sanoa: ainoastaan järjellinen, s.o. järjestelmän mukainen -on todellista ja järjestelmänvastainen on huonoa, valheellista. -Se on se ajatustapa, mikä välähtää tuossa kuuluisassa Hegelin -vastauksessa luonnontieteilijöille, jotka hänelle huomauttivat, että -hänen järjestelmänsä kiertotähtiin nähden ei pidä yhtä tosiasioiden -kanssa, koskapa kiertotähtiä on enemmän kuin hänen järjestelmänsä -mukaan saisi olla. Hegel vastasi: "Sitä pahempi tosiasioille". Tämän -mukaan on yhteiskunnallinen elämäkin oikeata vain silloin, kun se on -järjestelmän mukaista. Tämä sisältää kumouksen uskontunnustuksen. -Ja Lenin on tässä suhteessa aito itämaalainen ja Bakuninin henkinen -sukulainen. Tämän lisäksi tulee Venäjän onnettomat yhteiskunnalliset -olot, jotka ovat kestäneet vuosisatoja ja luoneet edellytykset -rajulle yhteiskunnalliselle maanjäristykselle. Esitän muutaman tiedon -näistä oloista tuonnempana. - -Tarkastakaamme nyt lyhyesti bolshevikien taloudellista ohjelmaa. - -Ohjelman tärkeimmät kohdat ovat seuraavat: - -1. Yhteiskunnallistuttaminen aletaan pankeista, jolloin ne samalla -keskitetään siten, että syntyy yksi suuri kansankeskuspankki, -jolla on haarakonttoreja ympäri maata. Se muodostetaan samalla -sosialistisen, osuustoiminnallisen tuotannon yhteiskunnalliseksi -kirjanpitolaitokseksi. Bucharin tahtoo erikoisesti osoittaa, että tämän -kautta jo saadaan tärkeä ote tuotantoelämään, sillä kapitalismi on -kerännyt jo tuotantoelämän nyörit itse asiassa muutamain harvojen -pankkiirien käsiin. - -2. Sitten yhteiskunnallistutetaan rengastuneet teollisuudenhaarat: -työväenluokan tulee ajaa pomot ja pankkiirit tiehensä, asettaa -kaikkialla omia miehiänsä tilalle; he voivat käyttää hyväkseen vain -sitä koneistoa, jonka kapitalismi on luonut. Sen jälkeen seuraa muun -suurteollisuuden vuoro. "Suurteollisuuden siirtyessä työläisvaltion -käsiin joutuu pikkuteollisuuskin siitä riippuvaksi." - -3. Samalla kertaa on maa yhteiskunnallistutettava ja luotava -kommunistinen viljelysjärjestelmä -- siis ei ainoastaan -yhteisomistus, vaan myöskin yhteisviljelys. Viljelystä on -harjoitettava suuressa mittakaavassa. Entisiä suurtiloja on -viljeltävä _osuustoiminnallisesti_ ja pikkutiloja yhdistettävä -_viljelyskommuuneiksi_. - -4. Bucharin esittää sitten verrattain yksityiskohtaisesti, miten -tuotanto on organisoitava, jotta ei palattaisi kapitalismista -taaksepäin anarkismin nurkkakuntaisuuteen, vaan kehityttäisiin -eteenpäin kommunismin koko yhteiskuntaa silmällä pitäen suunniteltuun -tuotantoon. Jokaisen tuotantolaitoksen johdossa, neuvostossa, tulee -olla kokonaistuotantojärjestelmää, s.o. valtiota edustavilla -enemmistö. Samoin muissakin neuvostoissa. - -5. Tämän keskitetyn tuotanto-organismin jäsenet ovat - -a) kansantaloudelliset piiri- ja alueneuvostot; - -b) kansantalousneuvostot ja koko tuotannon ja kaupan alaa edustavat -komiteat, kuten "sentrotekstili", "sentrometalli" j.n.e.; - -c) ylin kansantalousneuvosto, johon kaikki langat keskittyvät, maan -taloudelliset aivot, suunnaton rekisteri- ja laskukoneisto. - -Nämä taloudelliset neuvostot ovat alituisessa yhteydessä -työläisneuvostojen ja neuvostovallan kanssa. - -6. Työvelvollisuus pannaan toimeen, aluksi vain henkilöille, joiden -kuukausitulot ovat suuremmat kuin esim. 500 tai 600 ruplaa, myöhemmin -kaikille. Jokainen saa "kulutustyökirjan" ja saa jotain ostaa vain, -jos tähän kirjaan on merkitty, että hän on tehnyt "työtä". Työläiset -eivät saa palkkaansa rahassa, vaan luonnossa: "Kulutus-työkirjaan -tehtyjen merkintöjen mukaan annetaan yhteiskunnallisesta tuotteiden -varastosta työläiselle hänen tarpeensa, ilman rahaa, yksinkertaisesti -sitä todistusta vastaan, että hän tekee työtä." - -7. Työläisten jättiläisarmeijaa johdetaan työpaikoille keskuksista -käsin yleisen työkatasterin mukaan. "Työvoiman valvonta, -rekisteröiminen, jako, kaikki tuo on työläisjärjestöjen asia. Vaihto -kaupungin ja maaseudun välillä käy ilman rahaa, samoinkuin eri -teollisuudenhaarojen välinen vaihtokin." - -8. Keinottelu ja kauppa poistetaan; "tuotteiden säännöllinen -jako tapahtuu tarpeiden ja varastojen rekisterin pohjalla". -Jotta tämä voisi tapahtua tuloksellisesti, yhdistetään väestö -n.s. kulutus-kommuuneihin, jollaisia muodostetaan esim. yksi -jokaiseen kaupunkikortteliin. Sitten jaetaan tuotteet ensinnäkin -näille kulutuskommuuneille, jotka edeltäpäin laskevat, paljonko -he tarvitsevat ja luottamushenkilöittensä kautta jakavat -tuotteet yksityisille kuluttajille. Sen ohella käytetään hyväksi -olemassaolevia kulutusyhdistyksiä. - -9. Jotta tuotteiden jako voitaisiin suorittaa paremmin ja nainen -vapautettaisiin orjuudestaan, on yksityistalous korvattava -yhteiskunnallisella kotitaloudella (keskuskeittiöillä). - -10. Kaupunkitalot pakkoluovutetaan ja annetaan paikallisten -työläisjärjestöjen haltuun, asunnot sekisteröidään ja jaetaan -tarvitsijoille. - -11. Ulkomaan kauppa yhteiskunnallistutetaan. Se merkitsee sitä, -että ainoastaan neuvostovalta voi olla kauppasuhteissa ulkomaisten -kapitalistien kanssa. - -Pakkoluovutukset tapahtuvat yleensä ilman korvausta. - -Lopuksi vielä sananen bolshevikien kirkko- ja kouluohjelmasta. Kaikki -yhteys kirkon ja valtion välillä on katkaistava. Valtio sallii -uskonnonvapauden, mutta kommunistinen puolue puolueena taistelee -kaikkea uskontoa vastaan. Tämänkin periaatteen Lenin johtaa eräästä -Engelsin lauseesta, jossa tämä lausuu, että uskonto on valtion -suhteen yksityisasia ja jossa hän on alleviivannut sanat "valtion -suhteen". Lenin tekee tästä sen johtopäätöksen, että puolue ei -enään voi pitää uskontoa yksityisasiana. Viime vuonna uusitussa -kommunistisen puolueen ohjelmassa on 11 kohtaa sisältävä luku -kouluoloistakin. Sen sisällöstä mainittakoon vain, että "pakollinen, -maksuton, yleinen sekä polyteknillinen kasvatus (jonka tulee sisältää -käytännölliset ja teoreettiset tiedot tuotannon päähaaroissa) on -pantava toimeen kaikille 17 vuotta nuoremmille". "Työkoulut" ja -"kansanyliopistot" ovat ne käsitteet, jotka näyttelevät suurta osaa -bolshevikien ohjelmassa. - -Kansallisuus- ja ulkopoliittisen ohjelman pääpykälä oli aluksi -"yleismaailmallinen vallankumous" ja ainakin yleiseurooppalainen -neuvostovalta. Niinpä Bucharinkin huudahtaa bolshevikien ohjelmaa -kirjoittaessaan: "Kommunistisen puolueen ohjelma on oleva -proletaarisen maailmanvallankumouksen ohjelma!". Myöhemmin on -bolshevikien ulkopolitiikka, kuten tunnettua, omaksunut enemmän tosi -oloja vastaavan ohjelman. _Litwinoff_ vastasikin 1919 vuoden lopulla -Kööpenhaminassa sangen vältellen erään haastattelijan kysymykseen -yleismaailmallisesta vallankumouksesta. - -Olen tässä kuvaillut vain venäläisen kommunismin ohjelmaa. -Aikaisemmin mainitsemani Eduard Palyin hahmoittelema ohjelma on -luonteeltaan hiukan toinen ja tärkeissä kohdissa venäläisestä eroava. -En puutu siihen lähemmin. - - - - -BOLSHEVISMI (KOMMUNISMI) KÄYTÄNNÖSSÄ. - - -Venäjän yhteiskunnallisten olojen kehnoushan on kauan ollut -sananpartena länsimaissa. Palautettakoon tässä mieliin muutamia -tosiasiallisia tietoja, jotka kuvastavat näitä oloja. Venäjä oli -viime vuosisadan loppuun saakka melkein puhdas maatalousmaa. Vasta -viime aikoina alettiin sinne, erikoisesti suurpiirteisen valtiomiehen -kreivi Witten ohjelmaa seuraten, luoda teollisuutta. Väestöstä -oli kuitenkin vielä ennen sotaa n. 80 % maanviljelysväestöä. Tämän -maatalousväestön yhteiskunnallinen kokoonpano, asema ja suhde -tuotantovälineeseensä maahan oli kuitenkin suuressa määrin onneton. -Aikaisemminhan vallitsi maaorjuus ja maa-aateliston mielivalta. -Ja vapautuessaan saivat talonpojat yleensä riittämättömän määrän -maata ja vielä hintaan, joka Gawronskyn mukaan oli kolmenkertainen -maan todelliseen arvoon verraten. N.s. jaetuista yhteismaista -oli talonpojalla toisin paikoin viljeltävänänsä vain 3-4 sylen -levyinen kaistale (Antti Vesikivi, "Maaseudun Tulevaisuus" 1917, -s. 419). Tosin oli talonpoikaisviljelmäin keskimääräinen laajuus -suurempi, kuin esim. Ranskassa ja Saksassa. Mutta palstojen sijoitus -oli nurinkurinen ja viljelys, talonpoikain tietämättömyyden, -kehittymättömän viljelystavan, karjan ja lannoitusaineiden puutteen -vuoksi, niin takapajulla, että se tuotti paljon vähemmän, kuin -Länsi-Europassa. Venäjän vehnä-sato hehtaaria kohti ei ole ollut -edes puolta Ranskan ja Saksan satotuloksista. Sama on ollut laita -kauran ja ohran satotulosten. Rukiin ja perunan sadot ovat olleet -hiukan parempia. Ja Stolypinin maareformikaan, vaikka sen kautta -7 vuodessa 1906-1913 1,787,000 talonpoikaa erosikin Venäjän 40 -kuvernementissa maayhdyskunnasta ja sai maata yksityisomaisuudeksi, -ei paljoa parantanut yhteiskunnallista asemaa. Sillä ensinnäkin -näiden saama maa, lähes 13 milj. desjatinaa (1 desj. = 1.09 ha) -teki vain 11.4 % yhteismaista ja toiseksi olivat nämäkin maapalat -usein surkean pieniä. Niinpä kertoo Antti Vesikivi (Maaseudun -Tulevaisuus 1917 s. 420), että Kostroman kuvernementissa kullakin -talonpojalla oli ennen sotaa yleisesti 1/2 desjatinaa, s.o. n. 1/2 -ha:n suuruinen peltotilkku. "Talonpojat huomauttivat siellä, että jos -heillä olisi maata neljäkin desjatinaa kullakin, niin he olisivat -suuria pohatoita ja vallan hämmästyivät kuullessaan, että Suomessa -sanotaan 'pienviljelijäksi' talonpoikaa, jolla on 10 desjatinaa -peltoa!" Ja kuitenkin oli Europan-Venajalla v. 1905 kaikkiaan (50 -kuvernementissä, Puola poisluettuna) maaomaisuutta 395,000,000 -desjatinaa. Tämä maa jakaantui seuraavasti: - - "Jaettuja talonpoikaismaita" 139,000,000 desj. eli 35 % - Valtion apanaasi- y.m. maita 154,000,000 " " 39 % - Yksityisomistuksessa "maatiloja") 102,000,000 " " 26 % - Yhteensä 395,000,000 desj. eli 100 % - - Yksityisomistuksessa olevasta maasta omistivat - - talonpojat 25,000,000 desj. eli 24.1 % - aateliset 53,000,000 " " 52.3 % - muut 24,000,000 " " 23.6 % - - Suurimmat maatilat, varsinaiset latifundiot, käsittivät prof. - Migulinin laskujen mukaan 17 milj. desjatinaa. - - V. 1905 oli siis talonpoikain hallussa kaikkiaan maata - - "jaetuita talonpoikaismaita" 139,000,000 desj. - yksityisomist. olevaa maata 25,000,000 " - Yhteensä 164,000,000 desj. - -Jos siis pidämme mielessä että 80 %:lla Venäjän kansasta oli -maata vain 164 milj. desjatinaa, kun sen sijaan suurtilalliset, -"aateli", jotka olivat kansasta vaihtuvan pieni prosentti, vielä -1905 omistivat 53 milj. desjatinaa ja vielä sen, että 154 milj. -desjatinaa valtion maata oli byrokraattisen valtion herrain, s.o. -aatelin määrättävissä, niin saamme todellisen kuvan kauheista -yhteiskunnallisista oloista. Tuotannollisesti olivat suurtilat -etevämpiä, kuin talonpoikaisviljelmät, mutta yhteiskunnallisesti -oli tämä järjestelmä onneton. Gawronsky mainitseekin, että -maatalousväestöstä oli 10 % täydelleen omistamatonta luokkaa (tämä -prosentti on kuitenkin pieni meidän oloihimme verrattuna) ja -60 % omisti sangen vähän maata. Nämä ryhmät olivat pahoitettuja -vuokraamaan maata. Jälellä olevasta 30 %:sta oli vain 10 % täysin -itsenäisiä hyvinvoipia talonpoikia, ja muut 20 % voivat vaivoin tulla -toimeen omasta maastansa ja vuokrasivat mielellään lisää. Gawronsky -antaa myöskin seuraavan hämmästyttävän bilanssin Venäjän talonpojan -elämästä: "Jos oletamme, että venäläinen talonpoika tarvitsee -inhimillisesti elääkseen kaiken kaikkiaan 424 kiloa viljaa (jolloin -kaikki tarpeet ovat tähän luetut), niin 10 %:lla ei ollut edes 300 -kiloa, 80 %:lla oli 300 kiloa mutta ei 424 kiloa ja vain 10 %:lla oli -tuo vähin välttämätön määrä. Tämä merkitsi suuren kansan täydellistä -fyysillistä rappeutumista. Lasten kuolevaisuus saavutti maalla -kulttuurikansoilla kuulumattoman määrän 30-35 %. Ihmiset vanhenivat -nopeasti, kuolivat aikaisin ja kun heikontunut organismi ei voinut -taistella tauteja vastaan, raivosivat kylissä kaikenlaiset tarttuvat -taudit -- aasialainen rutto, koleera j.n.e." - -Kun olot vielä vuosisadan vaihteessa olivat tällaiset, niin mitä -sitten aikaisemmin. Muodollisen vapautuksen ohella oli hiljaista -taloudellistakin talonpoikain vapautumista tapahtunut. Aateli oli -vuodesta 1815 lukien menettänyt maastansa 50 %. Mutta kun olot -kuitenkin jäivät noin surkealle kannalle, vaikutti tämä talonpoikain -itsenäistyminen vain jännitystä kehittävästi ja vallankumouksellista -mieltä herättävästi. Vallankumouspuuhia on Venäjällä ollutkin koko -viime vuosisadan. Aluksi ne olivat vain pienemmän älymystö joukon -yrityksiä, joihin kansanjoukot eivät tietoisesti ottaneet osaa. -Sellainen yritys oli dekabristien kuuluisa yritys. Vallankumous -ei saanut voimaa hajallaan asuvista talonpojista. Mutta toiseksi -muuttui asia, kun Venäjälle syntyi teollisuus ja vielä sellainen -teollisuus, kuin sinne syntyi. Venäläinen teollisuus ei kehittynyt -nim. elimellisesti pien- ja suurliikkeiden kilpailuksi, vaan se -synnytettiin puolittain valtion toimesta ja sen suurin avustuksin -sekä suoraa päätä jättiläismuodoissa. Venäjän teollisuus on -alusta pitäen ollut suurteollisuutta: koko suuren valtakunnan -aluetta hallitsevia syndikaatteja. Ja sitä on valtio elättänyt ja -paisuttanut tekohengityksellä, korkeilla suojelustulleilla. Gawronsky -kuvailee venäläistä teollisuutta näin: "Venäläinen teollisuus -otti jo ensimmäisillä askeleillaan -- -- -- suunnattomia voittoja -siten, että se käytti hyväkseen valtion apua, erikoisoikeuksien, -valtion avustusmaksujen ja valtion tilausten muodossa ja samalla -riisti työläisiään rajattomasti. Se suojasi itsensä kaikkea -ulkomaista kilpailua vastaan korkealla suojelustullien muurilla. -Sen ei tarvinnut sen vuoksi parantaa tuotantotapojaankaan. Kun -teollisuudella oli niin mahtava suosija, kuin venäläinen valtiomahti, -joka vainosi ja hävitti kaikkia työväenjärjestöjä järjestelmällisesti -ja vastusti niitä osittain aseellisellakin vallalla, niin voi -se luoda työväelle sellaiset elämänehdot, jollaisia ei ollut -tavattavissa minkään kulttuurikansan keskuudessa." Joskin Gawronsky -ehkä liioitteleekin, on kuvaus kuitenkin pääasiassa oikea. Mutta -samalla teollisuus myöskin takoi vallankumouksen edellytyksiin -viimeisen renkaan: joukkoliikkeisiin ja kuriin tottuneen -proletariaatin etujoukon sekä joukon, joka selvitti ja levitti -Venäjällä sosialidemokratian aatteita sekä järjesti varsinaisen -työväenliikkeen. - -Jo aikaisemmin viime vuosisadan jälkipuoliskolla oli Venäjällä -syntynyt vallankumouksellisia seuroja ja liittoja. Mutta niillä oli -usein puhtaasti terroristinen ja anarkistinen luonne ja taktiikka. - -Vasta v. 1896 perustivat Plehanow ja Axelrod Minskissä -sosialidemokraattisen puolueen. Marxilaisuus levisi Venäjälle -nopeasti. Entinen vallankumouksellinen salaseura Narodnaja -Wolja järjestäytyi sen sijaan sosialivallankumoukselliseksi -puolueeksi. Aluksi oli jälkimmäinen taktiikassaan radikaalimpi. -Sosialidemokraatit hylkäsivät yksityiset terroriteot hyödyttöminä -ja ryhtyivät kasvattamaan "luokkavoimaa". Erikoisesti Lenin on -ollut mukana tätä taktiikan muutosta aikaansaamassa. Hänen vanhempi -veljensä Aleksanteri kuului vielä Narodnaja Woljaan ja oli m.m. -järjestämässä murhayritystä Aleksanteri III vastaan Newskin -Prospektilla 13.III.1887. Yritys paljastettiin ja m.m. Leninin -veli hirtettiin 20.IV.1887. Lenin (Vladimir Iljitsch Uljanoff, -kansakoulutarkastajan poika Simbirskistä, synt. 10.IV 1870) oli -vielä koulupoika kun tämä tapahtui. Hän opiskeli sittemmin Kasanin -yliopistossa, suoritti lainopillisen tutkinnon, tuli Pietariin, -missä alkoi järjestää ja agiteerata työläisjoukkoja, vangittiin ja -karkoitettiin Siperiaan. Vuosisadanvaihteessa pääsi hän ulkomaille, -johtaen täältä käsin sosialistista liikettä Venäjällä. - -Mutta sosialidemokraattisessakin puolueessa syntyi pian -erimielisyyttä periaate- ja taktiikka-kysymyksissä. Syntyi -revisionismiin kallistuva siipi ja äärimmäisen jyrkkä siipi. -Jälkimmäisen johtajana oli juuri Lenin. Lontoon kongressissa v. 1903 -pääsivät jälkimmäiset enemmistöön ja ovat siitä lähtien nimittäneet -itseänsä "enemmistöläisiksi", bolshevikeiksi. Toiset taas nimittivät -itseään "vähemmistöläisiksi", menshevikeiksi. Nämä nimitykset -eivät siis ole missään suoranaisessa yhteydessä ohjelman kanssa. -Bolshevikien ohjelma kehittyi ja kiteytyi sitten sellaiseksi, kuin -edellä on esitetty. - -Jo 1905 vuoden vallankumouksessa esiintyivät bolshevikit. Leninkin -kiiruhti Venäjälle, vaikka ei uskaltanutkaan esiintyä julkisesti. -Trotski toimi tällöin Venäjällä, oli Pietarin ensimmäisen -työmiesneuvoston puheenjohtaja. Hän ei tällöin ollut vielä -virallisesti liittynyt bolshevikeihin. Pietarissa ja Moskovassa -yritettiin jo tällöin ottaa valta neuvostojen käsiin, mutta se -epäonnistui. Pietarin neuvosto vangittiin, m.m. Trotski joutui -Siperiaan. Lenin pakeni Suomeen. Myöskin Trotski oleskeli myöhemmin -Suomessa. Meikäläiset aktivistit auttoivat näitä vallankumouksellisia -myyräntyössänsä. Smirnoff kertoo, että Lenin Suomessa ollessaan -kirjoitti lentokirjasen vapaamielistä puoluetta, kadetteja vastaan -ja että tämän lentokirjasen kirjoittivat puhtaaksi Mechelinin -laillisessa senaatissa lainkuuliaiset konekirjoittajat. Vielä -kertoo hän, että Lenin opetteli nopeaan ruotsinkielen, saadakseen -valtiollisia tietoja Hbl:sta. Väittääpä hän, että Trotskikin sai -"lainata" pakoansa varten passin eräältä suomalaiselta aktivistilta. - -Tuli sitten maailmansota. Nyt laskivat bolshevikit -maailmanvallankumouksen ajan tulleen. Alkupuoli sota-aikaa ei tosin -siihen viitannut. Kävi aivan päinvastoin, kuin mitä bolshevistisen -taktiikan kehittäjä Saksassa Anton Pannekook (Pannekoek, saksalaiset -kirjoittavat nähtävästi -kook, muualla: -koek) oli väittänyt; kun -hän väitellessään Kautskya vastaan "Leipziger Volkzeitung'issa" -1912 selitti, että proletariaatti ei sodan syttyessä ole peräytyvä -kansalliseen kiihkoon, vaan nouseva vallankumoukseen ja että -proletariaatille olisi helppoa, kerran valtaan tultuaan, luoda 48 -tunnissa valmis koneisto julkisten asiain hoitoa ja johtoa varten. -Mutta jota kauemmin sota kesti ja jota pahempaan pulaan porvarilliset -yhteiskunnat ajautuivat, sitä selvemmältä alkoi bolshevikien mielestä -näyttää yleismaailmallisen vallankumouksen tulo. - -Ensiksi romahti Venäjä. Gawronsky selittää, että sodan ensi -vuosina tsarismin syvä vääryys ja ryöväriolemus keskittyi -polttopisteeseensä. Kehittymättömät jä huonosti varustetut -työläis- ja talonpoikaisjoukot ajettiin suurina laumoina saksalaisten -tekniikkaa vastaan, raskasta tykistöä ja myrkkykaasuja vastaan. -Ja rintaman takana vietti sotakeinottelu bakkanaalioitaan. -Virkamiesten lahjottavuus oli jo kauan ollut sananpartena, nyt -hävisi viimeinenkin hävyn tunne. Huonot kulkuneuvot ja huono -organisatsioni loi elintarvepulan. Rikkaita koski mobilisointi vain -paperilla. Viimeisen sysäyksen lienee kumoukselle antanut se seikka, -että byrokraattinen Venäjä kurotti kättänsä n.s. demokraattisen -Venäjän, s.o. kultasiteillä länsivaltoihin sidottujen teollisuuden -ja kaupan harjoittajain päiden yli Saksan byrokratialle, Oli -hankkeissa keisarillinen erikoisrauha. Muistetaanhan sitten vielä nuo -häpeälliset paljastukset hovista, Rasputinin jutut j.n.e. - -Ja maaliskuussa 1917 kaikki romahti. - -Nyt olisi ollut sitten aika demokraattisten voimien tarttua -peräsimeen. - -Mutta ensinnäkin oli tilanne erinomaisen vaikea. Hajaannus ja -sekasorto oli jo kaikilla aloilla suuri. Maa, jonka vielä ennen sotaa -tarvitsi saada 60 % teollisuustavaroistaan ulkomailta, oli jokseenkin -eristettynä. Kulkuneuvot pilalla. Ja oltiin sidottuja länsivaltojen -sotaohjelmaan. Tämän lisäksi huomattiin pian, että todellista -demokraattista ainesta, kansanvallan aatteille kouliintunutta voimaa -oli kovin vähän. Talonpojat olivat kehittymättömiä ja suureksi osaksi -proletaarista ja anarkistista ainesta. Varsinaista keskiluokkaa ei -juuri ollenkaan löytynyt. Ei ollut pikkuteollisuutta, ei todellista -talonpoikaisluokkaa länsimaiseen malliin, ja virkamiehistö oli -mätää. Ja kävikin niin, että kun demokratian hallituselimet ja -johtomiehet oli asetettu paikoilleen, lähtivät kansanjoukot omille -teilleen. Gawronsky kuvaa väliaikaisen hallituksen asemaa samaksi, -kuin perämiehen sellaisen laivan ruotelissa, joka on rikotuin konein -joutunut myrskyyn. - -Tätä hajaantumista, nurkkakuntaisuutta ja penseyttä edistämään -saapuivat vielä holshevikijohtajat ulkomailta. Huhtikuussa -sivuuttivat Lenin, Sinovjev, Radek y.m. Tukholman matkalla -Venäjälle. Fredrik Ström kertoo, että kun hän meni, matkustajain -levätessä Tukholmassa muutaman tunnin, Leninin luo, tapasi hän hänet -Pohjois-Europan karttaa tutkimassa. "Hän mittaili sormillaan matkaa -Pietariin ja sitten hän kääntyi minuun: - -"-- Olemme 48 tunnissa Pietarissa. Matkustamme tänä iltana. Jokainen -tunti on kallis. Venäjän vallankumous alkaa nyt. Meidän täytyy tehdä -selväksi laskumme porvariston ja imperialistien kanssa, muuten on -vallankumous hukassa. Kuljemme nyt maailmanvallankumousta kohti." - -Ja niin tuli Lenin Pietariin. Edellisestä tunnemme jo, että hänen -teoriaansa kuului suunnata kaikki hajoittavat ja hävittävät voimat -porvarillista hallitusta vastaan, jollaisena hän piti myöskin -Kerenskin hallitusta. Taistelun vaiheet ovat vielä kaikkien -muistissa. Ensimmäinen yritys temmata valta neuvostoille heinäkuussa -ei onnistunut. Mutta Kornilowin päinvastainen yritys joudutti -kehitystä. Ja marraskuussa kaappaus onnistui bolshevikeille. - -Tarkastelemme nyt ensinnäkin heidän yli kaksi vuotta kestäneen -hallitusaikansa ulkonaista puolta: järjestysmuotoa ja taistelua sen -puolesta. - -Aluksi näyttivät bolshevikit olevan epäselvällä kannalla perustavaan -kansalliskokoukseen nähden. Bucharin selittää, että tämä johtui -siitä, että ei ollut vielä aika oikein kypsä neuvostovallalle, -mutta ei suinkaan periaatteellisesta epäselvyydestä. Pian sitten -hajoittivatkin bolshevikit perustavan kokouksen, "lörpöttelyseuran", -niinkuin he parlamenttia yleensä nimittävät, ja julistivat -neuvostovallan. Tammikuussa 1918 antoi kolmas yleisvenälämen -neuvostojen kongressi "työtätekevien ja riistettyjen luokkien -oikeuksien julistuksen", jonka heinäkuussa 1918 pidetty viides -neuvostojen yleisvenäläinen kongressi liitti perustavana asiakirjana -säätämänsä Venäjän sosialistisen federatiivisen neuvostotasavallan -valtiosäännön alkuun. Tämä valtiosääntö kokonaisuudessaan otettuna -julistaa yksityisomistuksen poistetuksi ja säätää periaatteessa -tuotannon välineiden siirron "koko kansan" omaisuudeksi ja niiden -jakamisen "työtätekeväin" käytettäväksi sekä säätää neuvostovallan -rakenteen. Panemme tästä valtiosäännöstä ensinnäkin merkille, että -sen toisessa artiklassa lausutaan: - -"Ensimmäiseksi iskuksi pankki- ja finanssipääomaa vastaan katsoo -neuvostokongressi lakia tsaarihallituksen ja porvariston ottamain -lainain annulloimisesta (pätemättömäksi julistamisesta), ja on -vakuutettu, että neuvostohallitus yhä edelleen jatkaa tätä tietä, -kunnes kansainvälinen työläisvallankumous on vienyt pääoman -lopulliseen voittamiseen." Huomautettakoon tässä jo, että tästä -huolimatta neuvostohallitus oli valmis maksamaan keisarilliselle -Saksalle vanhoja saatavia, tosin eri nimillä, ja että jos on totta, -mitä ranskalainen sotakirjeenvaihtaja Ludovic Naudeau kertoi -viime vuonna "Temps'issa" keskustelustaan Leninin kanssa, olisi -neuvostovalta nyttemmin valmis tunnustamaan ententenkin lainat, -jotka perustuslaissa ovat julistetut mitättömiksi. [Sen jälkeen, kun -ylläoleva kirjoitettiin, on neuvostohallitus ilmoittanut julkisesti, -että kysymys lainojen maksamisesta, ainakin osittain, ratkaistaan -rauhanneuvottelujen yhteydessä.] Jokaisessa maassa, missä kansa -herkästi seuraa hallituksensa toimia, olisi hallitus tällaisista -käänteistä kukistunut. Saamme tästä jo yhden langan käsiimme -arvioidaksemme neuvostohallituksen suhdetta kansaan. - -Tämä valtiosääntö ottaa porvareilta pois kansalaisoikeudet. -Äänioikeus neuvostoihin oli ainoastaan "työtätekevillä joukoilla". -"Vallitsevaksi luokaksi järjestäytynyt köyhälistö" on siis -teoreettisesti ottanut vallan käsiinsä. Kommunistinen aate lausutaan -valtiosäännön 5 artiklassa näin: - -"Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan, tämän ylimenokauden -voimassaolevan valtiosäännön päätehtävänä on rakentaa kaupunki- ja -kyläproletariaatin sekä pikkutalonpoikain diktatuuri mahtavan -yleisvenäläisen neuvostotasavallan muodossa, täydellisesti musertamaan -porvariston, hävittämään ihmisiltä mahdollisuuden riistää toistansa -ja luomaan sosialistisen yhteiskuntajärjestelmän, jossa ei ole -sijaa eri luokille eikä minkäänlaiselle valtiomahdille." Itse -neuvostovallan valtio-muodon rakennetta en ryhdy yksityiskohtaisesti -kuvailemaan. Koetan antaa siitä vain yleiskuvan. - -Proletariaatti luovuttaa valtansa tämän valtiosäännön mukaan -yhä ylemmille ja ylemmille ja keskitetyimmille valtaelimille -kollektiivisuuden pohjalla. Siinä on yksi peruseroavaisuus -länsimaiseen parlamenttarismiin verrattuna. Sen sijaan, että -valitsijat yksilöllisillä äänillään valitsisivat parlamentin, -ylimmän vallan haltijan, valitsevat he paikallisjärjestöinä -edustajia aluejärjestöihin ja nämä aluejärjestöt valitsevat edustajia -koko maata käsittävään järjestöön, kongressiin, joka kokoontuu -vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tämä tuhatpäinen kongressi on -neuvostotasavallan ylin vallan haltija. Se valitsee 200-jäsenisen -yleis-venäläisen toimeenpanevan keskuskomitean, joka on kongressien -väliajoilla korkein vallanpitäjä ja vastuunalainen kongressille. -Toimeenpaneva keskuskomitea asettaa kansan valtuutettujen -neuvoston ja kansankomissariaatteja eri hallinnon haaroja varten. -Huomautettakoon, että kaupungeille on myönnetty 5 kertaa suurempi -vaikutusvalta kuin maaseudulle, sillä yleiseen kongressiin lähettävät -kaupunkilaiset yhden edustajan jokaista 25,000 valitsijaa kohti, -mutta maaseutu yhden jokaista 125,000 valitsijaa kohti. - -Paikallisten järjestöjen käsiin on keskitetty myöskin mahdollisimman -suuri itsehallinto- ja toimeenpanovalta. Kun länsimaissa -toimeenpanoelimet ovat kokonaan erillisiä valitsijain järjestöistä, -yleensä valitsijain välittömästä vallasta, on Neuvosto-Venäjällä -asia toisin. Näiden paikallisten järjestöjen rinnalla ovat kyllä -ylempien orgaanien komissaarit, mutta heille kuuluu, ainakin -teoreettisesti, vain yleisetujen valvominen. Niinpä esim. tehtaan -tuotannon järjestelystä, sen kansantalousteknillisestä puolesta -määrää komissaari. Mutta kaikki tehtaan ja työläisten suhdetta -koskevat asiat ovat yleisten lakien puitteissa työväen järjestön -määrättävissä. Se valvoo kaiken n.s. sosialipoliittisen puolen, -määrää -- ainakin toisten tietojen mukaan -- työläisten ottamisesta -ja erottamisesta j.n.e. Toisten tietojen mukaan ei tämä jälkimmäinen -seikka kuitenkaan ole selvä. - -Edustajien valtuudet kylä- ja kaupunkineuvostoissa kestävät kolme -kuukautta. Ylempiin neuvostoihin valittujen edustajien valtuudet -päättyvät tosiasiallisesti samalla kun näiden istunnotkin. -Toimeenpanevan keskuskomitean jäsenen valtuudet kestävät -luonnollisestikin puoli vuotta. - -Valitsevalla järjestöllä on milloin hyvänsä oikeus kutsua edustajansa -pois neuvostosta tai muusta edustuksesta ja valita uusi. - -Mitä voitaisiin sanoa teoreettisesti tällaisen valtiosäännön -luonteesta ja vaikutuksesta? - -Se käsittelee kansaa järjestöinä. Sillä saattaa voimakkaiden -johtajain käsissä olla mahtava vaikutus. Sen avulla voidaan joukot -saada kulkemaan nuottien mukaan. - -Sen sijaan näyttää tämä valtiosääntö teoreettisesti katsoen, mitä -tulee korkeimman vallan käyttöön, lainsäädäntöön y.m.s., erinomaisen -harvainvaltaiselta. Ensiksikin valitaan edustajat korkeampiin elimiin -välillisesti, jopa muutamiin kaksin-, kolminkerroin välillisesti. -Tämä johtaa siihen, että ne voidaan pitää "puhtaina", s.o. niihin -voidaan valita vain yhden puolueen edustajia, jos tämä puolue -pääsee vain väliasteissa enemmistöön. Ajatelkaamme, että meidän -kunnanvaltuustomme valitsisivat kokouksissaan eduskunnan. Jos -jollakulla puolueella olisi jokseenkin kaikissa kunnanvaltuustoissa -pieni enemmistö, voisi se panna eduskunnan kokoon puhtaasti omista -puoluelaisistaan. Jos vielä kunnanvaltuustojenkin vaali olisi -joidenkuiden epämääräisten paikallisten järjestöjen vallassa, niin -olisi sen puolueen, jolla on aineellista voimaa, verrattain helppo -saada enemmistö kunnanvaltuustoissa. Näin näyttää asia olleen -ainakin alkuaikoina Venäjän paikallisissa neuvostoissa. Mutta vielä -toinen tärkeä seikka. Jos meikäläinen edusmies toimii niin, että -hän menettää valitsijainsa luottamuksen, niin voivat valitsijat -ilmaista mielipiteensä yksinkertaisesti olemalla äänestämättä häntä -tulevissa vaaleissa. Mutta ajatelkaamme millaisia suunnattomia -ponnistuksia täytyisi valitsijain tehdä ja millainen koneisto olisi -pantava liikkeelle, jos Venäjän toimeenpanevasta keskuskomiteasta, -joka vastaa eduskuntaa, tahdottaisiin valtiosäännön oikeutta -käyttäen "kutsua takaisin" joku edustaja, tai estää hänen uudelleen -valitsemisensa. Tätä varten täytyisi saada enemmistö asian puolelle -tuhatpäisessä kongressissa, joka edustaa koko maata. Tämä taas -ei ole teoreettisesti varmaa muuten, kuin että alueneuvostoissa -saadaan enemmistö asian puolelle, ja tämä taas vaatii enemmistön -paikallisneuvostoissa. Saadakseen tahtonsa läpi, pitäisi edustajaan -tyytymättömäin saada syntymään liike koko maassa ja edustajia -valitessa olisi tämä seikka pidettävä ratkaisevana ja jätettävä muut -näkökohdat syrjään. Tuntuu siltä, kuin tämä kaikki olisi käytännössä -mahdotonta. Korkeimmat elimet ovat siis jokseenkin täydellisesti -turvatut valitsijain välittömältä vaikutukselta. Valitsijain yritys -saada mielipiteensä sähköaallot tuntumaan keskuskomiteaan saakka on -jokseenkin yhtä vaikeata kuin sähköttäminen täältä Marsiin --- varsinkin kun vielä kokoontumis- ja sanavapaus on niin rajoitettu, -kuin se Venäjällä on ollut. Sen sijaan voidaan ylhäältä päin vaikuttaa -sangen helposti alaspäin, mieluisia edustajia valituttamalla j.n.e. -Tämä valtiosääntö johtaa siis vaikutukset ylhäältä alaspäin, mutta ei -juuri alhaalta ylöspäin. Se on diktatuurikoneisto. Kerran vallan -saavuttanutta ryhmää on sen puitteissa yleensä sangen vaikeata syöstä -vallasta. Ja vähemmistöjen vaikutuksen se tukahduttaa kokonaan. Sen -mukaan kuin näin teoreettisesti voi asiaa arvostella, pitäisi -yksihenkisillä listoilla valittu parlamentti olla paljon herkempi -valitsijain tulkki kuin tämä neuvostojärjestelmä. Sen sijaan lienee -neuvostojärjestelmän puitteissa mahdollinen tuntuva paikallisen -itsehallinnon vapaus ja teoreettisesti katsoen on myöskin kaikenlainen -toimeenpano- ja valvontaoikeus laajentanut valitsijain valtaa. Mutta -näillä aloilla ovat taasen käytännölliset seuraukset paikallisten -neuvostojen vallasta olleet niin onnettomat, että bolshevikijohtajat -ovat jo aikoja sitten aloittaneet taistelun sitä vastaan. - -Jo ennen, ennenkuin valtiosääntö heinäkuussa 1918 hyväksyttiin, oli -käyty ankaraa taistelua neuvostojen vallasta. - -Erityisen komitean johtomies _Peters_ (tätä henkilöä kai -tarkoitettiin nimityksellä "mustamaalari", joka kierteli -meikäläisessäkin lehdistössä) on esittänyt tämän taistelun vaiheita -norjalaiselle sosialistille _Michael Puntervoldille_ seuraavaan -tapaan: (Sanomalehtiselostus Puntervoldin kirjasta "Leninin maassa". -Itse teosta en ole onnistunut saamaan käsiini.) "Ensimäinen näytös -vallankumouksen läheisin aika -- oli taistelua rosvolaumoja vastaan. -Rappiolle joutuneet sotilaat olivat muodostaneet järjestettyjä -rosvolaumoja, jotka käyttivät anarkistien taistelutapoja. Moskovassa -olivat 'anarkistit', kuten he nimittivätkin itseään, oivaltaneet -saavuttaa jonkunlaisen kansanomaisuuden siten, että he jakoivat osan -rosvoamastaan omaisuudesta köyhille. Sittemmin kuitenkin miehitettiin -rosvolauman pääkortteri kokonaan ja pakotettiin heidät tykkitulella -antautumaan. 500 vangitusta ammuttiin kuitenkin ainoastaan 2. Me -haluamme nimittäin", selitti Peters, "poliittisista syistä osottaa -mahdollisimman suurta lempeyttä, koska vangitut olivat toimineet -anarkismin poliittisen lipun varjossa". - -Punainen terrori on kuitenkin ensi sijassa suunnattu -vastavallankumouksellisia kohtaan -- ja näille ei suinkaan ole -osoitettu liiallista lempeyttä. Peters nimittää tätä taistelua -"toiseksi näytökseksi" ja Puntervold kuvailee hänen lausuntoaan -seuraavasti: - -"Vastavallankumouksellinen liike bolshevikeja vastaan alkoi saada -yhä kireämpiä muotoja, ja pian keksittiinkin kokonainen järjestö, -jonka johtajana oli sosialivallankumouksellinen Sawinkow... Kaikki -bolshevisminvastaiset puolueet, menshevikejä lukuun ottamatta, -olivat tässä vastakumoushankkeessa mukana. Liikkeen sieluina olivat -kyllä oikeistososialivallankumoukselliset. Joukko neuvoston omia -virkamiehiä, jotka olivat sekaantuneet kapinahankkeisiin, olivat -ensimmäiset ammutut. Sitten keksittiin vastakumouksellinen hallitus -Kasanissa, jonka piti ottaa valta käsiinsä bolshevikien kukistuttua. -Me vangitsimme 100 tsaarivallan aikuista upseeria Moskovassa ja 80 -Kasanissa, näistä ammuttiin 50-60... - -"Kolmas näytös vallankumouksen kehityksessä alkoi, kun vihollisen -vastakumouksellisten joukot alkoivat liikehtiä eri rintamilla. -Porvarit alkoivat tällöin tulla rohkeammiksi. Meidän täytyi nyt tehdä -voimakaita vastavetoja. Kasanissa harjotettiin runsaasti terroria ja -nyt joudumme joukkoterrorin aikaan. Pääkomitea ei vastaakaan näistä -teoista. Joukkoteloituksia toimittivat kansanjoukot itse, Leniniä ja -Uritskia vastaan tehtyjen murhayritysten jälkeen. Joukkojen katkeruus -oli niin painostava, että Pietarin neuvoston täytyi antaa joukoille -myöten. Kahtena yönä ammuttiin Pietarin vankiloissa 500 vangittua -vastavallankumouksellista. Me annoimme Moskovasta määräyksen lopettaa -joukkoteloitukset sekä Pietarissa että ympäristöllä." - -Mutta myöskin itse neuvosto-orgaanien piirissä kävi taistelu -ylivallasta _bolshevikien ja sosialivaliankumouksellisten_ -kesken. Heinäkuun alussa pidetyssä neuvostokongressissa olivat -sosialivallankumoukselliset enemmistönä. Ja Paquet kertoo, että -tiedettiin heidän valmistelevan vaikeuksia bolshevikeille. He -tahtoivat rikkoa hinnalla millä hyvänsä Brest-Litowskin rauhan. -_Maria Spiridonowa_ viittaili tuossa kongressissa puheessaan -"ihmeeseen", joka on tapahtuva. Ja samoina hetkinä tapahtuikin -Saksan lähettilään Mirbachin murha. Kaksi erityisen komitean -sosialivallankumouksellista jäsentä tunkeutui väärällä passilla -huoneeseen ja ampui hänet. Tällöin oli tilanne bolshevikeille hyvin -kriitillinen. Kaikkinainen hajaannus jatkui yhä. Mitään erikoisen -innostunutta bolshevikien kannatusta ei ollut. Sekasorto ja alituiset -kapinat ympäri maata olivat pahimmillaan. _Kossowsky_ luettelee 16 -mielenosoituskokousta, lakkoa ja avointa kapinaa eri puolilta maata -kevään ja kesän kuluessa 1918. - -Suunnattomia ryöstöjä tehtiin elokuussa Moskovassa ainakin -5 kpl. Työttömyysavustuskassa, 400,000 ruplaa, ryöstettiin -15. elokuuta Moskovan vilkasliikkeisimmällä paikalla. Osuuskuntien -keskuskassasta ryöstettiin 5 milj. ruplaa. Kurskin aseman kassa, -1 1/2 milj. ruplaa, ryöstettiin kadulla, kun sitä kuljetettiin -pääkassaan. Itse sotakomissariaatista ryöstettiin yöllä 19. elok. -vasten kassa. Vasemmistososialivallankumouksellisten puoluekassa -niinikään (Paquet). Gawronsky luettelee suuren joukon kavalluksia -ja väärennyksiä, jotka hän on poiminut Neuvosto-Venäjän -lehdistöstä, lopuksi tapahtui komissari Uritskin murha Pietarissa -ja murhayritys Leniniä vastaan Moskovassa. Yleensä nämä murhat ja -muut tihuteot pantiin "vastavallankumouksellisten" ja eritoten -sosialivallankumouksellisten tilille. Mitenkä yksityisten tapausten -laita lieneekin -- se ainakin on varmaa, että bolshevikien -vastustajat aikoivat "sisäisellä" rintamalla toimien tehdä heidän -hallituksensa mahdottomaksi. Tuolloin Mirbachin murhan jälkeen piti -sosialivallankumouksellisten nähtävästi alkaa päärynnäkkö. Mutta -bolshevikit taistelivat, kuten Paquet sanoo, niinkuin jalopeurat. -Häikäilemättä he asestivat korkeimmilla paikoilla olevien talojen -katot ja ullakot Moskovassa, vangitsivat sosialivallankumouksellisten -johtajat, hajoittivat puolueen ja kukistivat aseelliset kapinaan -nousseet joukot. Kaikkialla rekisteröitiin upseerit ja 15,000 à -20,000 epäiltyä upseeria suljettiin keskitysleireihin (Paquet). -Vallankumoustribunalit ja erikoiskomiteat tekivät työtä, tuomitsivat -ja teloittivat vastavallankumouksellisia keinottelijoita ja -saboteeraavia. Ei ole tiedossa kuinka paljon tämä sisäinen -"rauhoitus" on maksanut ihmishenkiä. Edellä mainitsin jo Petersin -Puntervoldille ilmoittamia numeroita. - -Jatkan tässä Punterwoldin kuvausta: - -"Kysyin Petersiltä, onko tsaari ammuttu. -- On. Se tapahtui -sotakomitean määräyksestä, koska hänen poistamistaan pidettiin -välttämättömänä vallankumouksen jatkuvalle menestykselle. -(Sotakomiteaan kuului 30 miestä, mukana Lenin, Trotski, Peters y.m.) -Useimmat tsaariperheen jäsenistä, joukossa myöskin perintöruhtinas, -ja useimmat tsaarin ministereistä ovat ammutut." [Tästä on myöhemmin -ollut sanomalehdissä eriäviä tietoja.] - -Kaikkiaan arveli Peters noin 6000 vastakumouksellista teloitetun. -Hän oli saanut ilmoitukset 26 piiristä ja oli näissä teloitettujen -lukumäärä 4300. 10 piiristä tiedot puuttuvat, mutta arveli hän -kaikkiaan murhatun, kuten sanottu, 6000 henkeä. Peters arveli, että -näistä noin 60 prosenttia on pahantekijöitä. Loput olivat poliittisia -rikollisia. - -Saadakseni joitakin tietoja muiltakin kuin komitean jäseniltä, -kertoo Puntervold, etsin käsiini menshevikien johtajan _Martowin_. -Tämä selitti, että ainakin 10,000-15,000 teloitusta oli jo siihen -mennessä toimitettu. "Kaikkiaan on ollut yli 500 teloituskomiteaa, -eikä niistä yksikään ole ollut työttömänä." -- Pietarissa -yksinään on ainakin 1,500 vastakumouksellista ammuttu. Petarin -kumouksellisten komitea on itse tunnustanut, että sen toimesta -yksistään elokuussa 1918 (joukkoteloituksen aikana) teloitettiin -yli 800 ihmistä. Lisäksi on huomattava, että sotakomitean toimesta -myöskin jatkuvasti toimeenpantiin teloituksia. -- Heinäkuussa 1918 -surmattiin Jaroslavissa kaupungin valloituksen jälkeen niinikään yli -800 henkilöä. Pensan kuvemementissa tapahtuneen talonpoikaiskapinan -kukistamisen jälkeen teloitettiin noin 600 vastakumouksellista. - -Tammikuun loppuun mennessä 1919 toimi siis 500 paikalliskomiteaa ja -36 piirikomiteaa, jotka jokainen toimeenpanivat teloituksia. Näin -Puntervold. - -Prof. _Goode_ ilmoittaa epämääräisesti vallankumoustribunalien -tuominneen kuolemaan n. 3000. Erikoisten komiteain toimeenpanemista -teloituksista hän ei puhu mitään. - -Luku 6000 näkyy esiintyvän usein ulkomaalaisissa tiedonannoissa. - -Kun sosialivallankumoukselliset kärsivät tappion tällä "sisäisellä -rintamalla", siirtyivät he kuuluisan johtajansa _Sawinkowin_ johdolla -tsekkoslovakien rintaman taa ja alkoivat järjestää Siperian oloja. - -Tällöin (tai oikeastaan jo kevättalvella 1918) alkoi Trotski luoda -vakinaista puna-armeijaa. Myöhemmällä kesällä Paquet ilmoittaa -sen lukumäärän 400,000:ksi mieheksi. Kun tuli tieto Bulgarian -romahduksesta ja vallankumouksesta Itävalta-Unkarissa, osoitti -Lenin toimeenpanevalle keskuskomitealle kirjelmän, jossa hän vaati -puna-armeijan mieslukua lisättäväksi 3 miljoonaan, jotta se voisi -Keski-Europan työläisten kanssa taistella ententen inperialisteja -vastaan. Näihin aikoihin suunniteltiin, Paquet:n kertoman mukaan, -Berliniä jo Europan neuvostovallan pääkaupungiksi. Trotski puuhasikin -armeijansa kanssa väsymättä. Paquet kertoo, että hän hävisi joskus -kuukausmääriksi päivän politiikasta, niin että syntyi juttuja hänen -vangitsemisestaan. Hän matkusteli junassansa, agiteerasi, järjesti, -moitti ja tuomitsi. Opettelipa lentämäänkin. Ja jo viime vuoden -alussa lienee puna-armeijan miesluku ollut miljoonan vaiheilla (m.m. -Nörregaard'in mukaan), pikemmin yli kuin alle. Ja kuri ja järjestys -oli luotu. Bolshevikit olivat voittaneet toistaiseksi pulakautensa. -Neuvostovallan vuosipäivänä marraskuussa 1918 lausui Lenin Paquet'n -mukaan: "Meillä on nyt kova aallonkäynti. Olemme kenties huomenna -aallon harjalla ja ylihuomenna aallon laaksossa; mutta me emme huku -nyt enään." - -Mutta varmaa on, että tuskinpa bolshevikit olisivat selviytyneet -ilman saksalaisten myötävaikutusta. Ainoastaan se seikka, että -he jaksoivat säilyttää välinsä Saksan kanssa rikkoutumattomina, -pelasti heidät. Jos sosialivallankumouksellisten olisi onnistunut -rikkoa Brestin rauha, niinkuin he yrittivät, niin kehitys olisi -saanut -- jollei juuri kokonaan toista suuntaa, niin ainakin -toisen muodon. Myöhempää taistelua Koltshakia, Denikiniä ja -Judenitshia vastaan auttoi kaksi seikkaa: sisärintama ja näiden -kenraalien taantumuksellisuus. Sosialivallankumoukselliset olivat -esim. Siperiassa järjestäneet verrattain hyvän kansanvaltaisen -järjestyksen. Mutta Koltshak kaappasi vallan, muodosti -sotilasdiktatuurin -- ja kaikki meni lopulta viimeiseen sekamelskaan. - -Useiden silminnäkijäin kuvaukset ovat viime aikoina olleet -yhtäpitäviä siinä, että Neuvosto-Venäjällä nyt vallitsee verrattain -hyvä ulkonainen järjestys ja että se sotilaallisesti on verrattain -vahva. - -Mutta tämä kaikki on saavutettu siten, että on suuressa määrin -poikettu pois alkuperäisen bolshevistisen ohjelman puitteista. Niinpä -ensiksikin: puna-armeija on aivan toista kuin "asestettu kansa". -Se ei ole mikään proletaarimiliisi, vaan vakinainen sotajoukko. -Sen johdossa ovat, niinkuin tiedot ovat tienneet kertoa, monet -tsaarinaikaiset upseerit. - -Kuvaava on Viron sosialidemokraattien johtajan K. Astin lausunto, -jonka hän antoi Viron ja Neuvosto-Venäjän rauhanneuvottelujen aikana. -Hän kirjoitti m.m.: "Vanhat kenraalit, entisen sotakamarillan -edustajat, jotka alussa suhtautuivat bolshevikeihin suurella -pidättyväisyydeilä, ovat nyttemmin omaksuneet kokonaan uuden -katsantokannan. Hyvillä mielin he astuvat nyt bolshevikien sotaväkeen -saaden siellä heti merkityksellisiä toimia. Ja koskapa he ovat suuria -mestareita kasarmimaisen sotilashengen synnyttämisessä, vahvistavat -he liittymisellään moninkertaisesti Neuvosto-Venäjän sotilaallista -voimaa ja syventävät sitä juopaa, minkä neuvostomilitarismi jo -ennestään on luonut sotilas- ja sivilisäädyn välille." Äskettäinhän -on kerrottu, että m.m. joukkojensa säälimättömästä tuhoamisesta -kuulu kenraali Brusilow olisi puna-armeijan ylimpiä päälliköitä -- -ellei suorastaan ylin. Ellen väärin muista, piti hänen toiselta -puolen olla niiden kenraalien joukossa, joiden ampumisesta -aikaisemmin kierteli sanomalehdissä yksityiskohtainen kuvaus. Kumpiko -tieto on totta tai onko kumpikaan? - -Teollisuustuotanto ja sen tuotteiden jako on se ala, jolla -bolshevikit ovat johdonmukaisimmin koettaneet toteuttaa ohjelmaansa. -Millä menestyksellä? Että teollisuustuotanto ja tavarain jakelu on -huonolla tolalla, sitä ei ole epäilemistä. Mutta missä määrin se on -järjestelmän syy, sitä on vaikea tosiasioihin perustuen: ratkaista. - -Esitettäköön tässä muutamia tietoja asiain tilasta. - -Ensinnäkin bolshevikien oman tilaston mukaan tuotanto 1918 muodostui -seuraavaksi (Hischberg, Bolschewismus s. 77.): - -VARASTO, TUOTANTO JA VÄHIN TARVITTAVA MÄÄRÄ. MILJOONAA PUUTAA. - - 1918 - Vuodelta käytet- Vähin - Tavara 1917 jäänyt tävissä tarvit- - yhteiskunn. Lisäys oleva tava Puuttui - varasto. 1918 varasto. määrä. - Kivihiiltä ja - antrasiittiä 0 45.6 45.6 210.0 164.9 = 78.9 % - Naftaa 20.0 123.0 143.0 343.0 200.0 = 58.2 % - Puu (milj. kuut.) 0 9 9.9 15.6 6.6 = 42.3 % - Raakametalli 15.0 10 25.0 210.0 185.0 = 88.1 % - Liinaa 10.9 12.6 22 7 Yli tarpeen 15 - Villaa 1.6 0.1 1.7 4.1 2.4 = 58.6 % - Kutomatuotteita - (milj. arshinaa) 0 1.4 1.4 2.8 1.4 = 50 % - Turkiksia 4.6 4.2 9.0 12.0 3.0 = 25 % - Kalosseja - (milj. paria) 0 16.0 16.0 30.0 l4.0 = 46 % - Sokeri 2.3 3.0 5.3 64.8 59.5 = 91.1 % - Tee 0.6 0 0.6 1.07 1.37 = 69.5 % - Kahvi ja kakao 0.25 0 0.25 0.90 0.65 = 72.2 % - Riisi 0 0 12.6 12.6 = 100% - Tupakka ja sikaarit - (milj. venäl. naulaa) 6.4 6.4 7.9 1.5 = 18.9 % - Tulitikkuja - (1000 laatikkoa) 50.0 50.0 590.0 2820.0 2230.0 = 79.9 % - Suolaa 2.0 58.0 60.0 64.0 4.0 = 0.3 % - Kalaa 0 10.0 10.0 32.4 22.4 = 69.8 % - -Kuten näkyy, on yhteiskunnallistutettu koneisto tuottanut enimmäkseen -vain pienen murto-osan kulutukseen tarvittavasta vähimmästä määrästä. - -Prof. _I.V. Isajeff_ on "Economistissa" (1919 vuoden elok. s. 235) -julkaissut arvostelun, joka perustuu numerotietoihin. Otan siitä -tähän muutamia tietoja. - -Yksistään sentrotekstilissä, eli tekstiliteollisuuden keskuksessa, -oli 1918 tarkkailua varten 6,000 virkamiestä. Saapuvien asiain -luku oli päivittäin keskimäärin 500, lähtevien 207. Yksi sihteeri -käsitteli päivittäin keskimäärin 10 tulevaa ja 4 lähtevää asiaa, yksi -konekirjoittajatar 2 lähtevää asiaa. 1918 vuoden toisella puoliskolla -tarvitsi sentrotekstili yhteensä 1,349,619,000 ruplaa etulainaa ja -kuitenkin valmistettiin tavaroita vain 143,716,000 ruplan arvosta, -siis tuskin 10 %. Heinäkuussa sai työmies 6,000 ruplaa kuussa, -vaikka maksimipalkka oli määrätty 3,000 ruplaksi. Tämän saman ilmiön -toteaa myöskin Heikel sekä vielä joku muu. Tämä tapahtuu siten, että -jos jonkun esineen valmistamiseen menee 3 tuntia, niin merkitsee -tehtaan johto sen 6 tunniksi. Työtehon alenemista osoittavat -seuraavat luvut, jotka ovat otetut erikoiskomitean kertomuksesta -(tammik. 1919): Työläisten lukumäärä Moskovan rautatiekonepajassa oli -1916 1192; 1917 1179; 1918 1772. Arviolaskun mukaan valmisti yhtä -rautatievaunua, joka konepajassa valmistettiin, 1916 0.44, 1917 13.2 -ja 1918 41.5 työläistä. Komitea arvelee työtehon alenemisen syiksi -elintarvevaikeuksia, väärää vapaus-käsitettä työmiehillä, työmiesten -osanottoa kaikenlaisiin komiteoihin j.n.e. Hiilentuotannossa oli -tuotanto työläistä kohti kuukaudessa 1916 614 puutaa, 1917 448 puutaa -ja 1918 242 puutaa. Normaalimäärä on 750 puutaa. Niiden tavaroiden -arvo, jotka työläinen valmisti 8-tuntisessa työpäivässä ja ottaen -1916 vuoden hinnat perusteeksi, oli 1916 100, 1917 75 ja 1918 40 %. -Työtehon alennus vaihtelee eri aloilla 20-68 %. Näin Isajeff. - -Otan vielä seuraavat otteet _Gawronskyn_ lukuisista Neuvosto-Venäjän -lehdistä ja virallisista kertomuksista poimimista tiedoista. (On -huomattava, että G:n kirja on ilmestynyt alkupuolella vuotta 1919 ja -"nyt" tarkoittaa siis sitä aikaa.) - -_Moskovan piirin metalliteollisuus_: - -Jo 1/IV 1918 suljettiin 211 rekisteröidystä tehtaasta 79 s.o. 38 %, -ja jälelle jääneissäkin on tuotanto suuresti alentunut. Työläisten -lukumäärä on alentunut 60 %:lla. - -_Tekstititeollisuudessa_ suljettiin lokakuussa 1918 161 liikettä, s.o. -18 %. - -_Sementtiteollisuus_: 14 tehtaasta, jotka ovat Neuvosto-Venäjän rajojen -sisällä, ei ainoakaan ole käynnissä. - -_Kummiteollisuus_: Ylimmän kansantalousneuvoston julkisen tiedonannon -mukaan työskenteli tällä alalla vielä joitakin aikoja siten 32,000 -työläistä. Nyt vain 7,500. - -_Naftateollisuutta_ kuvasi naftateollisuustyöläisten kongressi -seuraavasti: Naftateollisuuden asema on sangen surullinen. -Polttoaineita ei ole, petrolia riittää ainoastaan helmikuuhun. -Nafta-destilleerauksessa uhkaa ankara työttömyys puuttuvan -raaka-aineen takia. - -Gawronsky osoittaa, että sellainenkin teollisuus, jolla on kaikki -tarpeensa saatavissa, on lamassa. "Taloudellinen elämä" niminen -lehti (11, 12) on kirjoittanut: "Teollisuutemme nykyinen tila voidaan -ilmaista sanalla romahdus." - -Bolsheviki-johtajat ovat itse lausuneet, mikä tähän kaikkeen oli -suurena syynä. _Trotski_ lausuu puheessaan 28.III.1918 ("Arbeit, -Disziplin und Ordnung"), tosin pääasiassa armeijaa tarkoittaen: -"Mistä kehittyy mielivalta, epäjärjestys ja suora kunniattomuuskin? -Suoraan sanoen siitä, että määrääville paikoille on joutunut -ihmisiä, jotka eivät niitä pysty hallitsemaan." Hän sanoo, että -itse ministeriöissäkin oli tovereita, jotka työskentelevät vain 4-5 -tuntia, eikä sitäkään aikaa kunnolla. - -Eräässä kohdassa hän lausuu: - -"Valitut kolleegiot, jotka ovat kokoonpantuja kyllä työväenluokan -parhaista edustajista, mutta joilta puuttuu välttämätön teknillinen -asiantuntemus, eivät voi korvata ainuttakaan teknikkoa, joka on -käynyt läpi ammattikoulun ja tietää miten erikoisasioissa on -meneteltävä. Ylitsekuohuva toverillisuus, joka meillä on kaikilla -aloilla huomattavissa, osoittautuu kyllä aivan luonnolliseksi -vastavaikutukseksi nuoren vallankumouksellisen, äskettäin sorretussa -asemassa olleen luokan taholta, joka poistaa äskeisten käskijäin, -herrojen ja komentajain yksilöllispersoonallisen aloiteoikeuden ja -asettaa kaikkialla sijaan valittuja edustajiansa. Tämä on, sanon, -aivan luonnollinen ja pohjaltaan aivan terve vallankumousilmiö. Mutta -tämä ei ole köyhälistöluokan taloudellisen rakennustyön viimeinen -sana. Seuraavan askeleen tulee johtaa toverillisuuden rajoitukseen, -työväenluokan terveeseen pelastavaan itserajoitukseen, niin että -työväenluokka tietää, missä työläisten valitsemain edustajain on -lausuttava ratkaiseva sana, missä taasen on välttämätöntä antaa tilaa -teknikoille, spesialisteille, joilla on määrättyjä tietoja, joille -voidaan asettaa suurempi vastuu ja jotka ovat asetettavat valppaan -poliittisen valvonnan alaisiksi. Mutta on välttämätöntä jättää -ammattimiehille vapaan toiminnan, vapaan luomisen mahdollisuus, -koska kukaan vähänkään kykenevä lahjakas ammattimies ei voi toimia -alallaan, jos hän on alistettu erikoistyössään kolleegiumin -alaiseksi, joka ei tätä alaa tunne." - -Kuvaava on kulkulaitoskomissarin Krassinin "Prawdassa" julkaisema -käsky. Otan tähän kohtia siitä. - -1. Vallitseva järjestelmä on sodan luoman tilanteen yhteydessä -saattanut kulkulaitokset täydelliseen rappioon, mikä lähentelee -täydellistä kulkulaitosten seisahtumista. - -2. Rappio ei ole ainoastaan väärän järjestömuodon, väärän hallinnon, -ei ainoastaan henkilökunnan alenneen työtehon syy, vaan se on myöskin -hallinnon vaihtelevaisuuden syy. - -3. Kollegiaalisen, todellisuudessa vastuuttoman hallinnon sijasta -on toteutettava yksilöllinen, vastuunalainen hallinto. -- -- -- -Uudistukset on peruutettava ja palattava entisiin asemiin, vanha -teknillinen koneisto otettava käytäntöön -- -- - -6. Urakkatyö on välttämätön. - -Lopullisena käännekohtana virallisessa neuvostojen politiikassa -on vihdoin pidettävä Leninin puhetta "Neuvostovallan lähimmistä -tehtävistä" toimeenpanevassa keskuskomiteassa 29.IV.1918. -"Tässä vaikuttavassa puheessaan Lenin osoittaa, että sillä -tavalla kuin siihen saakka on toimittu, ei päästä eteenpäin, -vaan että talouselämän koko organisatsioni on saatettava -perinpohjin uudelle pohjalle ja koetettava rakentaa eräänlainen -kapitalistis-sosialistinen kompromissitalous" (Sombart). Hän lausuu -m.m., "että meidän työmme... on jäänyt kovasti jälkeen siitä, mitä -on tapahtunut kansan riistäessä entistä riistäjää, kapitalisteja ja -maanomistajia." Tämä merkitsee suoraan sanottuna: entinen talouselämä -oli hävitetty -- uusi on jäänyt rakentamatta. - -Ja Leninkin tulee siihen tulokseen, että yksilöllinen käskyvalta -on palautettava ja kollegiaalinen järjestelmä säilytettävä vain -valvovana ja edustavana. Hän lausuu m.m.: "Toisesta kysymyksestä, -nim. yksityisten henkilöiden diktatorisesta vallasta on nykyhetken -erikoistehtävien kannalta lausuttava, että jokainen koneellinen -suurteollisuus -- s.o. juuri aineelliset tuotannonlähteet ja -sosialismin perustus -- vaatii ehdotonta ja ankarinta sen tahdon -yhtenäisyyttä, joka ohjaa satojen, tuhansien ja kymmenientuhansien -ihmisten yhteistä työtä. Niinhyvin teknillisesti kuin myöskin -taloudellisesti ja historiallisesti on tämä välttämättömyys ilmeinen, -ja sen ovat kaikki, jotka ovat sosialismia tutkineet, tunnustaneet -ensimmäiseksi ehdoksi. Mutta miten voidaan taata ankarin tahdon -yhtenäisyys? Alistamalla tuhansien tahto yhden tahdon alle. Tämä -alistus voi aatteellisen tiedon ja kurin vallitessa tuntua yhteiseen -työhön osallisista vain ikäänkuin orkesterinjohtajan lievältä -ohjaukselta. Se voi pukeutua diktatuurin ankaroihin muotoihin, --- jos ei ole olemassa mitään aatteellista tietoa ja kuria. -Mutta tapahtukoon se kummalla tavalla hyvänsä, joka tapauksessa -on vastaansanomaton alistuminen ehdottoman välttämätön työn -menestymiselle, joka on järjestetty koneellisen suurteollisuuden -tapaan. -- -- -- Jota päättävämmin meidän nyt tulee puolustaa -armahtamattoman ankaraa mahtia, yksilön diktatuuria määrätyissä -työprosesseissa puhtaasti toimeenpanevissa laitoksissa ja määrätyissä -tilanteissa, sitä moninaisempia täytyy alhaalta päin suoritettavan -valvonnan muotojen ja keinojen olla, jotta karkotettaisiin -neuvostovallan väärentämisen mahdollisuuden varjokin, jotta -jumitettaisiin pois yhä uudestaan ja väsymättömästi virkavallan -rikkaruoho." Lenin toistaa toistamistaan tässä puheessa ehdottoman -alistumisen välttämättömyyttä. - -Puheessa esitetyn ohjelman on Sombart pukenut seuraaviin kohtiin: - -1. Työn tehon ja tuottavuuden kohottamiseksi eri liikkeissä katsotaan -välttämättömäksi: - -a) korkeammat palkat liikkeen johtajille; - -b) ankara kuri liikkeissä; - -(ammattimiehiä saadaksemme "on meidän turvauduttava vanhaan -porvarilliseen keinoon ja myönnettävä sangen korkea maksu -porvarillisten ammattimiesten palveluksista") - -c) Taylor-järjestelmän käytäntöönotto; - -d) urakkapalkan käytäntöönotto; - -e) palkkojen järjestely yleisten työntulosten mukaan tehtaissa tai -kuljetusvälineiden liiketulosten mukaan; - -f) kilpailu yksityisten tuotanto- ja kulutuskommuunien välillä. - -2. Jotta tuotanto ja kulutus saataisiin sopusointuun ja jako -voitaisiin toimittaa oikein, on järjestäytyminen kulutuskuntiin -välttämätön. Tämä on mahdollista vain kiinteässä yhteistyössä -porvarillisten osuuskuntien kanssa. Senvuoksi on neuvostovalta tehnyt -näiden kanssa sopimuksen, jossa on täytynyt syrjäyttää joukko -sosialistisia periaatteita. [Maist. Heikel on kirjeissään Suomen -Sosialidemokraatille kertonut, että tämä sopimus rikottiin -dekreetillä 20 p:ltä maaliskuuta 1519. (Kirjoituksessa oli -1918, mutta sen täytyy olla virhe.) "Tämän dekreetin mukaan -liitetään ko-operatiiviin (osuustoiminnalliseen järjestöön) koko -väestö sekä kaupungeissa että maaseudulla ja että kaikenlaiset -sisäänkirjoitusmaksut lakkautetaan. -- Täten siis ko-operatiivi -etupäässä väestön porvarillisten ryhmien yhtymästä on, -elettyään väliaikaisen puolueettomuusaikajaksonsa, muuttunut -neuvostojärjestelmäksi, joka kannattaa hallituksen tarkoitusperiä, -näkee vihollisia ja ystäviä siellä, missä hallitus niitä näkee, ja -tekee hallituksen kanssa jokapäiväistä uutta yhteiskuntaa luovaa -työtä."] - -3. Kysymys siitä, missä määrin _yksityiselle pääomalle_ on annettava -sijaa kommunistisen tuotannon rinnalla, olisi otettava pohdittavaksi. - -Mitä tuloksia on ollut tästä sosialistiskapitalistisesta -politiikasta ja porvarillisten asiantuntijain, ammattimiesten, -insinöörien, kenraalien y.m.s. ottamisesta suurilla palkoilla -neuvostovallan palvelukseen ja yksilöllisen diktatuurin, käskyvallan, -luovuttamisesta aktiivisen toiminnan aikana heille ja muille liikkeen -johtajille? - -Tähän kysymykseen vastatessa pitäisi tarkoin tuntea olojen -viimeaikainen, etenkin juuri vuoden 1919 aikainen kehitys Venäjällä. -Tältä ajalta tuntuvat tiedot olevan vieläkin niukempia, kuin -kuvatuilta alkuajoilta. - -Mitä ensinnäkin neuvostovallan _yhteiskunnalliseen kokoonpanoon_ -tulee, on siinä kaikesta päättäen tapahtunut tämän politiikan -kautta suuri tosiasiallinen muutos, vaikkakin muodot ovat pysyneet -entisellään. Ensinnäkin neuvostovallan ruumiiseen on pesiytynyt -runsaasti "porvarillisia" soluja, joita on mahdoton sieltä pois -kaivaa. Niiden poiskaivamista estävät samat yhteiskunnalliset lait, -jotka niiden sinne istuttamisenkin pakoittivat. Bolshevikien -rakentaessa teoriansa yksinomaan taloudellisen kuvittelun -varaan, tulevat sosiologiset lait nyt ja rankaisevat tämän -yksipuolisuuden. Näistä sosiologisista laeista yksi toteutuu nyt -Venäjällä karkeimmissa muodoissaan. Tämän lain on _Robert Michels_ -(hänen teoksensa ilmestyy piakkoin Kansallisen Edistyspuolueen -kirjasarjassa) nimittänyt "harvainvallan rautaiseksi laiksi". Ja sen -sisältö on lyhyimmittäin sanottuna: "välittömällä joukkotoiminnalla" -ei voida _luoda, rakentaa_ mitään yhteiskunnallista -- sillä voidaan -vain särkeä. - -Venäjällä on syntynytkin jo uusi luokkajako. On olemassa kolme -luokkaa: 1) kaikkia yhteiskunnallisia oikeuksia vailla oleva -"porvaristo", joka on sorrettu luokka, jolla on ollut vain -työvelvollisuus, mutta ei mitään oikeuksia sen vuoksi, että -se ei tee työtä (!), 2) yhteiskunnallisia oikeuksia nauttiva -työväki ja talonpojat sekä 3) virkavaltainen johtajaluokka, jolla -on diktaattorin käskijävaltuudet. Tätä luokkajakoa ylläpitää -ja kehittää taloudellinenkin elämä: sangen suuresti eriävät -palkkaluokat, jotka synnyttävät ja kehittävät taloudellista -eroavaisuutta. Uuden virkavallan syntyminen tunnustetaan viime vuonna -uusitussa kommunistisen puolueen ohjelmassakin. Siinä sanotaan nim.: -"Laajojen kerrosten sivistyksen puute, välttämättömän hallinnollisen -tottumuksen puute, mikä ilmeni joukkojen vastuunalaisille paikoille -valitsemissa toimihenkilöissä, välttämättömyys kiirehtiä sekä -nykyisinä kovina aikoina kiinnittää palvelukseen vanhan suunnan -spesialisteja sekä vielä korkealle kehittyneen työläisluokan -pakollinen käyttö sotateollisuudessa, kaikki tämä johti byrokratian -osittaiseen uudistumiseen neuvostojärjestelmässä." Ohjelmassa -mainitaan muutamia keinoja tätä virkavaltaa vastaan taisteltaessa, -mutta ne ovat vanhoja, kauan sitten epäkäytännöllisiksi ja -tehottomiksi havaittuja keinoja. - -Erään sanomalehtitiedon mukaan piti Lenin lausuneen viimeisessä 1919 -vuoden lopulla pidetyssä neuvostojen kongressissa: "Me emme voi -luoda hallintokoneistoa ilman vanhojen asiantuntijain apua. Kaikilla -aloilla m.m. sotilaallisella, ei vanhoja erikoistuntijoita saada -mistään muualta kuin kapitalistisesta yhteiskunnasta. Kun otamme -huomioon, että näistä henkilöistä 9/10 on vanhain porvarillisten -katsantokantain läpitunkemia, en ihmettele sitä, että johtopaikoissa -ja keskusasemissa on entisiä tilanomistajia. Mutta tätä ei voida -nykyään auttaa." - -_Taloudellisen elämän_ väittävät bolshevikit aikaisemmin mainitussa -juhlajulkaisussaan viime aikoina kohonneen. Mutta tiedot ovat -niin ihmeteltävän niukkoja, että niihin ei voida paljoa perustaa. -Mainittakoon kuitenkin se ainoa tosiasiallinen tieto, joka voi jotain -sanoa. Pietarin yhdistyneet automobiilitehtaat ovat julaisseet -katsauksen tehtaiden tuottavaisuuteen tammikuusta toukokuuhun 1919. -Jos otetaan tuotantoyksiköksi yhden automobiilin valmistus, niin -esittävät tehtaat seuraavan tuotantotaulukon: - - Tuotanto Suhde- Tuotanto yks. Tuotanto- - yks. luvut kohti työpäiviä suhdeluvut - - Tammik. 99 100 83.0 0.012 - Helmik. 179 180.8 45.5 0.022 - Maalisk. 260 262.6 28.5 0.036 - Huhtik. 285 287.8 24.5 0,041 - Toukok. 301 305.0 21.5 0.046 - -Liitettäköön näihin tietoihin muutamia englantilaisen "Economistin" -tietoja. - -Lokak. 4 päivän "Economistissa" on kirjoitus, jossa tahdotaan -osoittaa, että tuotanto on tosiaan Neuvosto-Venäjällä viime -aikoina eräillä aloilla elpynyt. Niinpä 24 kansallistutetun -paperitehtaan tuotanto laski ensin 65 %. Mutta kappalepalkka -Pietarin tehtaissa on saanut tuotannon nousemaan 22 %. Samoin johtui -kappalepalkasta 50 %:n nousu päätä kohti lasketussa tuotannossa Tulan -sotatarvetehtaassa. Moskovan puolittain yhteiskunnallistetuissa -Prokhorowin tekstilitehtaissa johti palkkiojärjestelmä 76 % -kasvaneeseen tuotantoon. Toisiakin samanlaisia esimerkkejä esitetään -kirjoituksessa. Loppuarvostelu kuitenkin on: "Neuvostolehtien -selostukset kuitenkin osoittavat, että yleistä teollisuuden nousua ei -ole tapahtunut." - -Prof. Isajeff edellämainitussa kirjoituksessaan, joka oli juuri -vastausta äsken selostettuun kirjotukseen, huomauttaa, että -yhteiskunnallistutettu teollisuus tuotti 1919 vuoden ensi puoliskolla -5 miljardia ruplaa vajausta, s.o. 44.5 % (budjetti 11 miljardia). Ja -rautatiet tuottivat tappiota 4 miljardia 5 miljardin budjetista. - -Lopuksi on syytä kiinnittää huomiota Neuvostovallan 1919 vuoden ensi -puoliskon raha-sääntöön (tulo- ja menoarvioon), josta on verrattain -tarkka selostus "Economistin" viime elokuun 23 päivän numerossa. -Rahasäännön tulot tekevät yhteensä 20 miljardia ruplaa ja menot 50 -miljardia ruplaa, joten vajaus on 30 miljardia ruplaa. Tuloista -ovat huomattavimmat välilliset verot (!) 2.5 miljardia ja muuan -hämärä summa "valtion omaisuudesta ja pääomasta" lähes 18 miljardia. -Menoista ovat tärkeimpiä sotamenot 12 miljardia ja elin-tarvemenot 8 -miljardia. - -Että tuotannon yleistulos ei sittenkään, muutamilla aloilla -mahdollisesti tapahtuneista parannuksista huolimatta, taida olla -läheskään tyydyttävä, osoittaa sekin, että järjestetään työarmeijaa, -s.o. pannaan toimeen sotilaallinen komento työssä. Tämänkin -voimakeinon onnistumista täytyy epäillä. Aluksi pantiin voimaan -8 tunnin työpäivä, josta kaksi tuntia piti käyttää opiskeluun. -Kesäkuussa 1919 pidennettiin varsinainen työaika 8 tuntiin. 48 -tunnin ja 66 tunnin työviikko on toimeenpantu teollisuudessa ja -maataloudessa. Onpa myöskin näkynyt tietoja siitä, että yritettäisiin -saada käytäntöön 12-tuntista työpäivää ainakin toisilla työaloilla. -Näiden tietojen todenperäisyys ei ole kuitenkaan taattu. Sen sijaan -selostettiin "Economistissa" 13/XII 1919 yhteiskunnallistuttamista -ja neuvostojärjestelmää, talouselämän alalla vieroksuvia bolshevikien -lausuntoja, joissa suoraan esitettiin yksilöllisessä johdossa -olevan tuotannon etevämmyyttä. - -On yksi valtava talouden ala, josta varmasti voimme sanoa, että -kommunismi ei ole sillä ottanut ollenkaan menestyäkseen. Ja se on -maatalous. - -Kuten muistamme oli bolshevikien ohjelma alkuaan maatalouteenkin -nähden kommunistinen. s.o. heidän mielestään oli, ei ainoastaan -yksilöllinen _omistus_, vaan myöskin yksilöllinen _viljelys_ hävitettävä -ja luotava suurviljelyksiä n.s: viljelyskommuunien, jonkunlaisten -viljelysosuuskuntien muodossa. Mutta venäläisen talonpojan kannatus -ei ollut tällaisella ohjelmalla voitettavissa. Sen vuoksi bolshevikit -omaksuivat sosialivallankumouksellisten ohjelman maan ottamisesta -valtion huostaan ja sen jakamisesta talonpojille viljelysoikeudella. -Lenin on itse eräässä esitelmässään selittänyt: - -"Me bolshevikit olimme maan sosialisoimislakia vastaan, mutta me -kirjoitimme sen alle kuitenkin, koska me emme tahtoneet asettua -vastustamaan talonpoikaisväestön enemmistön tahtoa. Enemmistön tahto -on meille aina velvoittava, ja tämän tahdon vastustaminen olisi -- -vallankumouksen pettämistä. Me emme tahtoneet tarjota talonpojille -sille vierasta ajatusta maan tasaisen jaon merkityksettömyydestä. -Ajattelimme, että on parempi jos työtätekevät talonpojat saavat -omassa nahassaan tuntea, että tasainen jako on hulluutta." Lenin on -sitä mieltä, että kun viljelyskommuuneja perustetaan ympäri maata -ja talonpojat huomaavat niiden edut, niin alkavat he kannattaa -varsinaista kommunistista ohjelmaa ja kehitys kommunistiseen -maatalouteen käy nopeasti. Ja neuvostovalta koettaakin kaikin -keinoin jouduttaa tätä kehitystä. Sen maatalouspolitiikan -pääpiirteet ilmaisee ohje, jota noudatetaan maata viljeltäväksi -luovutettaessa. Maata luovutetaan ensi sijassa viljelysyhteisöille, -kuten 1) maatalouskommuuneille, 2) maatalouskollektiiveille, 3) -kyläyhteiskunnille ja vasta viimesijassa yksityisille perheille -ja henkilöille. Erimielisyyttä on ollut olemassa, kumpiako -valtion tulisi enemmän suosia: viljelyskommuuneja vaiko suuria -kollektiivisia, valtion taloudellisen keskushallinnon johdolla -toimivia "leipä-tehtaita". Toistaiseksi lienee kumpaisiakin -koetettu synnyttää. Jälkimmäisiä on pyritty järjestämään pääasiassa -neuvostovallan domeeneille, joita ilmoitetaan olevan 1 1/2 miljoonaa -hehtaaria. [Jos on, niinkuin näyttää, että neuvostovallan hallussa -on enään vain 1 1/2 milj. ha niistä 154 milj. ha:sta, jotka -olivat tsaarillisen valtion hallussa Europan Venäjällä, Puolaa -lukuunottamatta, ja jos vielä otetaan huomioon, että myöskin -aatelistilat (53 milj. ha.) ovat enimmäkseen joutuneet talonpoikain -käsiin, niin voidaan käsittää millainen mullistus maaoloissa on -tapahtunut. Vallankumous on jakanut Venäjän talonpojille maata n. -200 milj. ha. Tämä mullistus ei ole kuvatuissa oloissa ja lyhyenä -aikana voinut käydä millään tavalla suunnitelmallisesti -- sen -tajuaa jokainen, joka hiukankin tuntee maaolojen järjestelyssä -tarpeellista työtä. Tuskinpa Neuvosto-Venäjän voimilla olisi -esim. ennätetty näistä maista mitata edes murto-osaa. Joten -prof. Gooden puheen siitä, että "jakaminen ei ole tapahtunut -summamutikassa, vaan sellaisella ehta bolshevistisella tarkkuudella -ja järjestelmällisyydellä, mikä on välttämätöntä niin suunnatonta -suunnitelmaa toteutettaessa", täytyy olla pötyä.] - -Mutta ainakin kommuuneja on syntynyt kovin vähän. Bolshevikien omien -tietojen mukaan oli Venäjällä maatalouskommuuneja 1918 heinäk. 1 -päivänä 242, syyskuun 1 p:nä 52.3, lokak. 15 p:nä 700, marrask. -1 p:nä 912, joulukuun 1 p:nä 1,384. Voimme huoletta sanoa, että -näistäkin monet ovat vain paperilla, sillä numerot perustunevat -perustamisilmoituksiin ja maa-anomuksiin. Maan luovuttaminen -"kommuunille" ei vielä merkitse sitä, että sille syntyy elinvoimainen -maatalous. Ja mitä merkitsee sitten muutama tuhat kommuunia kymmenien -miljoonien talonpoikaisviljelmien rinnalla? Kommunismi on silloin -vielä kaukana. - -Tämä tosiasia on täytynyt ottaa huomioon uudessa maaliskuussa 1919 -hyväksytyssä kommunistipuolueen ohjelmassakin. Siinä lausutaan -nimenomaan: "Siihen katsoen, että talonpoikainen pienviljelys tulee -vielä kauan säilymään, pyrkii Venäjän kommunistinen puolue useilla -toimenpiteillä kohottamaan maatalouden tuottavaisuutta." Ja sen jälkeen -luetellaan joukko meilläkin varsin tuttuja ja "porvarillisia" -toimenpiteitä (parempi siemen, apulannat, eläinjalostus, ammattitiedot, -agronominen opastus, sopiva luotto, koetoiminta j.n.e.) - -Mutta jos kerran Venäjällä tulee säilymään 40-50 miljoonaa itsenäistä -talonpoikaa, niin mikään mahti maailmassa ei voi sijoittaa heidän -talouttansa kommunistiseen talouteen. He tulevat aina myymään -tuotteensa, sikäli kuin sitä myytäväksi on, yksityistaloudellisten -lakien mukaan enimmän maksavalle. Mitkään kommunistiset säännöstelyt -eivät tehoa. Ne pitävät yllä vain yhteiskuntaa jäytävän alituisen -sotatilan. Tämä on nyt jo ehditty huomata. - -Seuraavat neuvostovallan virallisesta tilastosta poimitut numerot -kuvaavat sitä tilaa, mihin talonpoika joutui kommunismia yritettäessä -teollisuudessa (Hirschberg). - -Puuta leipää maksoi ruplissa - - 1914 1918 hinnannousu - - talonpojalla 2 ruplaa 30 ruplaa 15-kert. - komissionäärillä 2.05 " 50 25 - myllärillä 2.40 " 80 33 - tukkukaupp. 2.60 " 110 42 - leipurilla 3.00 " 150 50 - -Huimaavat summat välikäsille! - -Jos verrataan näitä numeroita seuraaviin, elintarvekomissariaatin -antamiin, niin ymmärretään, miksi talonpoika ei luovuttanut viljaa: - -Arshina (= n. 2/3 m) kattuunikangasta maksoi: - - 1914 1918 hinnannousu - - tehtaassa 7 kop. 70 kop. 10-kert. - tukkukaupassa 10 210 21 - vähittäiskaupassa 14 450 32 - kyläkaupassa 18 600 34 - -Taas suuret summat välikäsille! - -Leivän hinnan suunnattomasta kallistumisesta huolimatta ei talonpoika -voinut ostaa tehdastavaroita -- jos niitä olisi ollut saatavissakin --- sillä ne olivat kallistuneet vielä enemmän. Talonpojan tulot ja -menot muodostuivat virallisen laskelman mukaan seuraaviksi: - - 1914 1918 - - Menot ruplaa 80 2,720 - Tulot 100 1,500 - - Ylijäämä 20 Vajaus 1,220 - -Oli näinollen luonnollista, että talonpojan talous ei ollenkaan -sopinut uuteen järjestelmään. Hän lakkasi tuottamasta muuta kuin -omiksi tarpeikseen, tai möi salakauppaan, josta sai paremman -hinnan. Kaupungista lähetettiin konekiväärikomennuskuntia hakemaan -viljaa ja kyliin järjestettiin kyläköyhälistön neuvostoja pitämään -viljantuottajatalonpoikia silmällä. Mutta tästä ei ollut sen parempaa -tulosta. - -Lenin onkin lausunut eräässä puheessaan, että kesällä 1918 työläiset -saivat lähes puolet elintarpeistaan elintarvekomissariaatilta, -mutta toinen puoli heidän täytyi hankkia itselleen vapaasta -kaupasta Suhkarewkalta (muuan tori Moskovassa), jolloin he -edellisestä puoliskosta suorittivat kymmenennen osan palkastaan, -mutta jälkimmäisestä täytyi heidän maksaa jälellä olevat yhdeksän -kymmenesosaa. - -Tämä kysymys, se seikka, että Venäjä on talonpoikaismaa, tulee -ratkaisevimmin määräämään kommunismin kohtalon. - -Kautsky selittää ankarassa bolshevikkien politiikan arvostelussaan, -että bolshevikit ovat käsittäneet täydelleen väärin Venäjän -vallankumouksen luonteen. Venäjän vallankumous merkitsee vasta -siirtymistä feodalismista kapitalismiin. Ja sosialismi voidaan -toteuttaa vasta sellaisessa yhteiskunnassa, jossa tuotanto on jo -pääasiassa kehittynyt teollisoituneeksi kapitalistiseksi tuotannoksi. -"Vallankumous on pikemminkin tehnyt Venäjällä sen, minkä se 1789 teki -Ranskassa." - -Tämän saman seikan lausui Maklakow syksyllä 1918 Dagens Nyheterin -haastattelijalle: "Ei voi tehdä sen luonnonvastaisempaa olettamusta -kuin että kaksivuotias saisi viikset ja toimittaisi lapsia maailmaan. -Valtioiden kehitys käy aivan yhtä vankkojen lakien mukaan kuin -yksilönkin." - -Muista oloista mainittakoon vielä _valistus- ja kouluolot_. Tästä -alastahan ovat puhuneet paljon sekä prof. Goode että maist. -Heikel. Valistuskomissaria _Lunatsharskia_ kiitetään innosuneeksi, -aloiterikkaaksi, hienosti sivistyneeksi mieheksi. Täytyy myöntääkin, -että monet aloitteet tällä alalla osoittavat rohkeata ja lennokasta -suunnittelua. Onhan esim. propagandatyössä otettu käytäntöön -ameriikkalaiset valistusjunat j.n.e. Mutta toiselta puolen on -sanottava, että prof. Gooden kuvaukset ovat enemmän peräperää -ladattuja ylisteleviä laatusanoja, kuin tosiasioita. Milloin -tosiasia puikahtaa esitykseen, kompastuu hän heti. Hänestä on -esim. suuremmoista, kun Moskovaan on kerätty 300 kansanopettajaa -jonkunlaisille kursseille. Kolmesataa! Kun meidän pikkuruisessa -Suomessamme käy lomakursseilla opettajia tuhatlukuisesti! Samoin -hän kertoo: "Tehtiin yrityksiä (!) opetuksen antamiseksi itse -talonpojille." Ja sitten hän kuvaa "työkoulua". "On helppoa kuvitella -(!), että talonpojat, ovat alkaneet, vaikkakin hitaasti, kiintyä -laitokseen, josta heillä on niin paljon hyötyä." Eräässä toisessa -tapauksessa hän esittää kuitenkin pätevämpiä todistuksia, kuin tuon -"on helppoa kuvitella". Näin: "Lisäksi järjestettiin yltympäri maata -noin 600 siemenviljan y.m. jalostusasemaa. Näiden tulokset jätettiin -vapaasti talonpoikien käytettäväksi. (Otetaanko yleensä missään -maassa siemenjalostuksen tiedoista maksua?) Omin silmin olen nähnyt -talonpoikain alkavan niitä käyttää." Siihen, joka voi näin naivisti -kirjoittaa, ei voi oikein turvallisesti luottaa. - -Maist. Heikelin kuvauksissa on hiukan enemmän tosiasiallisia tietoja --- miten luotettavia, sitä on vaikea sanoa. Otan tähän muutamia -kohtia: - -"Venäjällä ei enää ole olemassa n.k. alempia ja keskiasteikkokouluja. -Löytyy vain yhtenäisen koulun kaksi asteikkoa: toinen lapsia varten -8-12 vuoteen ja toinen puolikasvuisia varten 13-16 ikävuoteen. Koulun -säätyerotuksista riippuva luonne on täten kerrassaan hävitetty. -Oletetaan, että koulun toisen asteikon päättänyt oppilas -- -17-vuotias nuorukainen tai neitonen, voi vapaasti valita opintojensa -jatkamisen jossakin erikoisalaisessa, korkeammassa oppilaitoksessa." - -Yhtenäisen koulun täydellisen toiminnan luonnollisena ehtona on, -että valistus on kaikille avoinna. Tämän periaatteen toteuttamista -tarkoittavatkin kansanvalistuskomisariaatin dekreetit, koskevat -alkeisopin pakollisuutta, opin saannin maksuttomuutta kaikissa -tasavallan kouluissa poikkeuksetta, lämpimän suuruksen antamista -oppilaille, näiden varustamista valtion laskuun kaikilla -koulutarpeilla, sekä vaatteiden ja kenkien varaamista sellaisille -oppilaille, joiden vanhemmat eivät siihen kykene. Paitsi sitä pyrkii -hallitus lisäämään kaikin tavoin internaattien lukua, ja vaikkakin se -ei pyri hävittämään perhettä, niin se kuitenkin koittaa pitää huolta -niistä lapsista, jotka perheen luonnollisen höltymiskehityksen takia -eivät enää perheen piiriin sovellu. - -Että tällaisen suunnitelman toteuttaminen käytännössä kohtaa miltei -yliluonnollisia vaikeuksia lienee sanomattakin selvä. Ensiksikin -rahallinen puoli. Kansanvalistuskomisariaatin menoerä kuluvaa vuotta -varten on määritelty 13 miljaardiksi ruplaksi. Jos laskemme, että -ruplan ostokyky verrattuna vanhaan hopearuplaan on laskenut 15 -kertaa -- mikä suhde ainakin viime kesänä oli todellisuutta varsin -lähentelevä -- niin saamme tulokseksi, että ruplan normaaliarvossa -laskettuna Neuvosto-Venäjä käyttää kansanvalistukseen 800 miljoonaa -ruplaa vuodessa, sensijaan kun tämä menoerä tsaarin aikaan oli -korkeintaan vain 280 miljoonaa vuodessa. Nämä menot ovat siis -lisääntyneet kolmenkertaisiksi. - -Kertomuksista, jotka ensimmäiseen päivään tammik. kuluvaa vuotta -(1919) julaistiin, huomaamme, että ensimmäisen asteikon koulujen -luku oli lisääntynyt kymmenellä tuhannella ja toisen asteikon noin -kolmella tuhannella. Kostroman kaupunkiin nähden esim. oli v. 1916 -kaupungin alkeiskouluissa: 81 opettajaa ja 3,600 oppilasta, v. 1917 -ja 1918 -- 145 opettajaa ja 5,000 oppilasta; 1918-19 -- 280 opettajaa -ja 6,479 oppilasta. Oppilaiden lukumäärä kasvoi siis 79 pros. ja -opettajain 245 pros. Pääesteenä koulun kehitykselle siinä suunnassa. -ja siinä laajuudessa, josta ylempänä olemme huomauttaneet, ilmenee -ei varojen puute, vaan mahdottomuus hankkia riittävässä määrässä -tarvittavia välineitä tavaran puutteen vuoksi ylimalkaan maassa. - -Sanomattakin on selvää, että uuden koulun ehtoihin kuuluvat vielä -kaksi vaatimusta: maallisuus ja yhteisopetus. - -Vaikka uskonto onkin koulusta karkoitettu, niin on sen opettaminen -sallittu papeille yksityisessä huoneustossa. On merkille pantava, -että siitä huolimatta tätä opettamista harjoitetaan varsin vähän. -Tätä seikkaa kuvaavana mainittakoon seuraava esimerkki: Kostroman -kuv. Galitschkin kihlakunnan 150:stä koulusta annettiin vain 15:ssa -yksityisopetusta uskonnossa. Tämä ilmiö saanee selityksensä siitä, -että huolimatta kaikesta oikeauskoisesta innostuksestaan papit -kieltäytyivät opettamasta talonpoikaislapsia maksutta ja että -talonpoikaisisät huolimatta kiintymyksestään vallitsevaan uskontoon -kieltäytyivät maksamasta rahoja opetukseen. Voitaneen näin ollen -sanoa, että seuraava sukupolvi tulee kasvamaan kokonaan vapaana -kaikista "uskonnollisista ennakkoluuloista." -- -- -- -- -- - -"Paljon työtä omistetaan tietysti opettajaseminaarien -uudestimuodostamiseksi uuden koulun tarkoitusperää vastaaviksi. -Mutta paitsi sitä järjestetään opettajiston valmistamiseksi -miltei lukemattomia sekä lyhempi- että pitempiaikaisia kursseja. -Tilastollisten tietojen puutteessa ei ole mahdollista määrätä näiden -kurssien lukumäärää koko Venäjällä Kansanvalistuskomisariaatin -olemassaolon aikana. Voimme esimerkkinä vain mainita, että kesällä -1918 n.k. pohjoisella alueella, johon kuuluu vain 6 kuvernementtia, -järjestettiin 200 lyhytaikaista kurssia. Pietarissa oli kurssilaisten -luku 2,000. Kurssien läpikäyneiden opettajien lukumäärä nousi 10,000." - -Kuten huomataan, ovat nämäkin tiedot hyvin puutteellisia, mutta -ilmaisevat kuitenkin jotakin. - -Lopuksi olisi varmaan mielenkiintoista saada jonkinlainen vastaus -kysymykseen: _onko kommunismi Venäjällä voinut toteuttaa kaiken -todellisen yhteiskuntapolitiikan ainoata oikeata ohjelmaa, joka on -laajojen kansankerrosten aineellisen ja henkisen aseman parantaminen?_ -Millaiseksi on muodostunut työstänsä elävän ihmisen asema? - -Jos olettaisimme Heikelin tiedonannon oikeaksi, että rahan arvo on -alentunut 1/15:ksi, niin voimme sanoa, että 3,000-6,000 ruplan palkka -kuussa, jollaisia palkkoja on viimeisten tietojen mukaan maksettu 10 -eri palkkaluokassa, vastaa 200-400 ruplan palkkaa ennen sotaa. Ja -tämän mukaan realipalkka olisi kyllä noussut. Mutta täytyy epäillä, -että Heikelin tieto ei pidä paikkaansa, vaan että rahan arvo itse -asiassa on alentunut paljon enemmän. - -Tämä rahan arvon arvio perustuu ehkä "virallsiin" hintoihin. Mutta -kun tiedetään, että elintarvekomissariaatti ei ole voinut toimittaa -edes ensimmäisen luokan kuluttajille riittäviä annoksia, vaan käy -virallisen jakelun rinnalla yksityiskauppa ja salakauppa suunnattoman -korkeista hinnoista, niin muuttuu asia. _M. Winkelsstein_ on -kuvannut hintoja seuraavasti: [Kuluttajat olivat jaetut Venäjällä -neljään luokkaan: 1. Punakaartilaiset ja raskaan työn tekijät, 2. -valtion ja yksityisten palvelijat, 3. muut palvelijat ja vapaiden -ammattien harjoittajat ja 4. porvarit. Annokset pienentyivät aina -luokan mukaan. Äskettäin on näkynyt tieto, että tämä järjestelmä -on Pietarissa lakkautettu ja ainoastaan raskaan työn tekijät ovat -erikoisasemassa.] - -Hintojen noususta esim. Moskovassa antavat käsityksen seuraavat -numerot. Siellä maksoi: - - 1919 - vuoden 1919 - 1914 1916 1918 alussa 30/III - - 1 naul. ruisleipää 2.15 5.1 652 1250 2200 kop, - 1 " pöytävoita 53 112 2710 9000 14000 " - 1 " raavaslih. 22 78 852 2000 2750 " - 1 " sokeria 12 205 244 5000 10000 " - -Vastaavat luvut olivat syyskuun keskipaikoilla 1919: leipä 50 ruplaa, -voi 360 ruplaa, sokeri 230 ruplaa. - -Jo vuoden 1919 alussa oli leivän hinta 500 kertaa korkeampi kuin -rauhan aikana, mutta sen jälkeen ovat vapaiden markkinoiden hinnat -huimaavasti kohonneet eikä ole ollenkaan tavatonta, että leivästä -maksetaan 50 jopa 60 ruplaa naulalta ja enemmänkin. - -On tehty useampia laskelmia elintason kallistumisesta. Petarissa -esim. sen todettiin olevan 200-kertaisen rauhanaikaiseen verrattuna. -On itsestään selvää, että hintojen kohotessa näin suunnattomasti -täytyy palkkojen todellisen arvon laskeutua. Ja todellisuudessa onkin -Petarissa päiväpalkkalaisen rahapalkka noussut vain 20-kertaiseksi. -Moskovan kuvemementissa oli tavallisen kutomotyöläisen palkka 50 ja -kutojan 25 kertaa korkeampi kuin ennen sotaa, Orjehowo-Lugan alueella -25-à 30-kertainen. Ihmekö sitten, että työväestö ei jaksa hankkia -itselleen tarpeeksi ruokatarpeita. - -Työläisten menoista tehdyt laskelmat ovat osoittaneet tämän seikan -aivan selvästi ja eittämättömästi. - -Moskovan asukkaat käyttivät ennen sotaa päivässä keskimäärin -1.75-naulaa leipää, 1916 korkeintaan 1.2, 1918 1.25 ja vuoden 1919 -alussa sai työläinen jopa vain 0.92 ja virkailija 1.01 naulaa. - -Vielä vähäisempi on muiden elintarpeiden käytäntö. Kun ennen sotaa -perunain kulutus teki keskimäärin 3 1/2 naulaa päivässä, oli se 1919 -työläiselle 0.90, virkailijalle 0.85 naulaa päivässä. Lihankäyttö -laski 1/2 naulasta 0.115 naulaan työläiselle ja 0.154 naulaan -virkailijalle. - -Venäjällä oletetaan, että kevyessä työssä tarvitsee työläinen, -riippuen ruumiin koosta, 2,102-2,631, raskaassa taas 2,472-3,094 -kaloriaa vastaavan määrän erilaisia ravintoaineita. Todellisuudessa -sai Pietarissa työläinen 1,839:ää ja Moskovassa 1,970:ta kaloriaa -vastaavan määrän elintarpeita, s.t.s. ei edes niin suurta määrää, -minkä joutilas ihminen tarvitsee terveytensä säilyttämiseksi. - -Seurauksena on luonnollisesti ennenaikainen voimien väheneminen, -työkyvyn heikkeneminen, mikä on suorassa suhteessa ravinnon saantiin, -ja tautien leveneminen, jota tuskin voidaan estää katsoen yleiseen -verenvähyyteen. - -Yhtä ikäviä ovat tämän kurjuuden seuraukset henkisellä ja -yhteiskunnallisella alalla. Työläisten on suorastaan pakko hankkia -itselleen lisätuloja ja niihin tarjoaa keinottelu tilaisuuden. -Useammin kuin muilla on työläisillä tilaisuus matkustaa maaseudulle -hankkimaan ruokatavaroita. Osan mäistä he myövät saadakseen -lisäansiota. Nämä tulolähteet eivät kuitenkaan, kuten tutkimuksista -on ilmennyt, ole kovinkaan suurena tekijänä työläisten tuloarviossa. -Noin 10 % tuloista johtunee senkaltaisista lisäansioista. Pikemminkin -tekee työläinen kaiken voitavansa kyetäkseen elämään päivästä -toiseen. Mutta mikään ei auta, työläisen täytyy nähdä nälkää tämän -sanan täydessä kammottavassa merkityksessä. - -Koko tilanteen vaikeus selviää täydellisesti siitä seikasta, että -kansankomissarioidenneuvosto voi tyydyttää vain mitättömän pienen -osan viljan tarpeesta. Niinpä jaettiin korteilla: heinä-syyskuussa -1917 0.689 naulaa päivää kohti, mikä teki 54,2 % kulutuksesta, -loka-joulukuussa 0.54 naulaa päivässä (43 %), tammi-maaliskuussa 1918 -0.25 naulaa (22%), huhti-kesäkuussa 0.28 ja heinä-syyskuussa vain -0.11 naulaa. - -Kun elintarvetilanne oli näin epätoivoisen raskas, niin ryhdyttiin -tähän nähden luokittelemaan kansaa ryhmiin. Lokakuusta alkaen -jaettiin ensimmäiseen ryhmään kuuluville 0.59, toiseen 0.375 -ja kolmanteen 0.25 naulaa leipää päivässä. Vuoden 1919 alussa -vähennettiin taaskin kortti-annosta. Kesäkuussa 1919 saivat -ensimmäiseen ryhmään kuuluvat työläiset keskimäärin 0.41 ja -virkailijat 0.59 naulaa, päivässä. Tilanne on siis edelliseen vuoteen -verrattuna jonkun verran parantunut, mutta pysyy silti perin vaikeana. - -On todettu, että esim. Pietarissa saivat erilaisessa taloudellisessa -asemassa olevat henkilöt ruokatarpeita kalorioissa lausuttuna -seuraavasti: - - Kuukausitulot Kalorimäärät - henkilöä kohti Korteilla Vap.kaup. Yhteensä - - korkeintaan 75 ruplaa 1018 662 1680 - 76-150 1012 928 1940 - 151-250 996 1104 2100 - 251-350 5017 1507 2524 - 351-450 880 1564 2447 - vähintäin 451 1144 2447 3591 - Keskimäärin 1002 1100 2100 - -Pietarin virallinen "Isvestija"-lehti viime joulukuun 23 p:ltä -julkaisee tärkeimpien ruokatarpeiden torihinnat. Joulukuun 19 p:nä -oli Sennoilla, Andrejewskin ja Kliuskin toreilla Pietarissa joku -määrä elintarpeita myötävänä seuraaviin hintoihin naulalta (400 -grammaa): leipä 210-250 ruplaa, jauhot 250-300 r., raavasliha 450-600 -r., hevosliha 180-200 r., perunat 85-90 r., rasva-aineet 1,600 r., -kasvisöljyt 1,000-1,400 r., voi 2,000 r., sokeri 1,800 r., kananmunat -100 r. kappale, maito 140 ruplaa pullo (2/3 litraa), suola 360-400 -r. naula, suolakala 210-260 r. naula, tuore kala 450 r. n., sillit -270-370 rupl. kappale, sianliha 1,000-1,200 r. n., vasikanliha 700 -r. n., kohopiimä 300 r. n., hapankerma 900 r. n., erilaiset ryynit -350-400 r. n., ruis (jyvinä) 220-270 r. n., kaura 120-140 r, n., -nisujauhot 500 r. n., öljykakut 160 r. n., kanat ja teerit 750 r. n., -kuivat vihannekset 240 r, n. - -Jos laskisimme hintasuhdeluvun vain ruisleivän, voin, raavaslihan -ja sokerin hinnan perusteella, niin huomataan, että hinnannousu on -maaliskuun lopussa 1919 321-kertainen ja noiden "Iswestijan" tietojen -mukaan vapaassa kaupassa viime joulukuussa n. 4,500-kertainen. Nämä -ovat tietysti vallan pintapuolisia arvioita. Mutta sen kaikki edellä -sanottu osoittaa, että työläisten palkan ostokyky on alentunut -tavattoman paljon enemmän kuin 1/15:ksi. Tarvittaisiin runsaita -aivan yksityiskohtaisia tilastollisia tietoja, ennenkuin voitaisiin -sanoa jotain täsmällistä työväestön ja talonpoikain realipalkasta ja -elintasosta. - -Lukijat saavat itse tehdä johtopäätöksensä siihen nähden, tokko on -_luultavaakaan_, että parannusta on tapahtunut -- edes suhteellisessa -mielessä, s.o, sodan vaikutukset, saarron y.m.s. huomioonottaen. -Arvelen esitettyjen tietojen riittävän sellaisen johtopäätöksen -tekoon. - -Pysyn niissä rajoissa, jotka olen tehtävälleni asettanut ja jätän -yleiset arvostelut ja johtopäätökset. Jätän ne lukijan itsensä -tehtäväksi. - - * * * * * - -J. K. - -Juuri tämän esityksen loppuarkkeja painoon pantaessa ilmestyi -Karjalan Aamu-lehdessä neuvostolehtien mukaan tehty selostus -niistä yleiskatsauksellisista neuvostovaltakunnan taloudellista -tilaa koskevista tiedoista, joita ylimmän kansantalousneuvoston -puheenjohtaja Rykow on viime tammikuun lopulla antanut. Saakoot eräät -selostuksessa esitetyt kaikesta päättäen jokseenkin luotettavat ja -samalla valaisevat tiedot tässä sijansa: - -_Kulkulaitokset_. Kun ennen sotaaa ei pahimpina aikoinakaan "sairaiden" -veturien luku noussut yli 15 % veturien luvusta, on tätä nykyä yhä -edelleenkin n. 60 % vetureista käyttökelvottomia. Joka kunkausi menee -vetureita pilalle 200 kappaletta enemmän, kuin mitä niitä ennätetään -korjata. Uralin metallin kuljettamiseen on käytettävissä yksi juna -kuukaudessa. Turkestanin puuvillan kuljettamiseen Moskovan tehtaille -13 kuukaudeksi menisi nykyisillä kuljetusneuvoilla kymmeniä vuosia. -Keski-Venäjänkään raaka-aineita: pellavaa, viljaa, hamppua ja nahkoja -ei ennätetä kuljettaa riittävästi. - -_Teollisuus_. Vuoden 1919 lopulla oli yhteiskunnallistutettu n. 4,000 -tehdasta. Näistä toimii n. 2,000. Toinen puoli seisoo kylmillä. -Teollisuustyössä on n. 1 milj. työläistä. [Krassin esitti Ruotsissa -eräässä haastattelussa luvun jonkunverran suuremmaksi.] - -Tehtaiden työtehoa kuvaavat seuraavat numerotiedot. 1,194 -metallitehtaasta oli käynnissä 614, joille v. 1919 annettiin lupa 40 -miljoonan metallipuudan jalostukseen. Tämä määrä on 30 % valtakunnan -vuotuisesta metallitarpeesta. Mutta siitäkin suorittivat tehtaat -vain puolet, eli 15 % maan metallitarpeesta. Hallituksen ja sen -natsionalisoiman teollisuuden käsissä oli 25 miljoonaa puntaa mustaa -metallia, 5 miljoonaa värillistä, 6 miljoonaa nauloja ja 3 miljoonaa -puutaa muita metallituotteita. - -"Se on -- sanoo Rykow -- alle yhden neljänneksen siitä, minkä -maa tarvitsee pahimman metallinälkänsä tyydyttämiseksi ja -metalliteollisuutensa hengissä pysyttämiseksi". - -Veturitehtaat suorittivat vain 40 % siitä, mitä v. 1913 suoritettiin. -Vaunuja tehtiin vain 10 %. Yleinen konetuotanto v. 1919 oli 30 % vuoden -1913 tuotantoon verraten. Maanviljelyskoneiden ja työkalujen tuotanto -osottaa 43 % auroja ja 26 % äkeitä. - -"Kutomateollisuuden alalla osottaa natsionalisoitujen tehtaiden -työteho 10 % normaalituotannosta", sanoo Rykow. 164,000 kutomakoneista -oli v. 1919 työssä 10 % ja 7 miljoonasta kehruulaitteesta vain 7 %. V. -1919 nousivat lankavarat 723 tuhanteen puutaan, mutta v. 1920 alkuun -supistuivat ne 467 tuhanteen puutaan. - -"Moskovassa, Venäjän kutomateollisuuden keskuksessa, joka Englannin -ja Saksan kutomateollisuuden jälkeen oli ennen kolmannella sijalla, -ilmeni täydellinen seisaus". - -Ammattitaitoisesta työväestä on kova puute. - -Maataloudesta ei anneta muita tietoja kuin että pellavan tuotanto on -alentunut 30 %:iin entisestään. - -Nämä tiedot täydentävät sangen merkitsevästi edellä esitettyä kuvaa -kahdessa suhteessa; ne koskevat viimeisimpiä aikoja ja antavat -jonkinlaisen kokonaiskäsityksen. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK BOLSHEVISMI JA OLOT VENÄJÄLLÄ*** - - -******* This file should be named 55356-8.txt or 55356-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/5/3/5/55356 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/55356-8.zip b/old/55356-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 0af993b..0000000 --- a/old/55356-8.zip +++ /dev/null |