diff options
Diffstat (limited to 'old/55209-0.txt')
| -rw-r--r-- | old/55209-0.txt | 4408 |
1 files changed, 0 insertions, 4408 deletions
diff --git a/old/55209-0.txt b/old/55209-0.txt deleted file mode 100644 index 92bc5e4..0000000 --- a/old/55209-0.txt +++ /dev/null @@ -1,4408 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Voimistelun käsikirja, by Ivar Wilskman - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - -Title: Voimistelun käsikirja - -Author: Ivar Wilskman - -Release Date: July 27, 2017 [EBook #55209] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VOIMISTELUN KÄSIKIRJA *** - - - - -Produced by Riikka Talonpoika, Eric Lehtonen and the Online -Distributed Proofreading Team at http://www.pgdp.net - - - - - -Oikolukijan huomio: Tässä kirjassa käytetään paikoitellen nykysuomesta -poikkeavia sanoja--ne on säilytetty alkuperäisessä muodossa. Joitakin -selviä paino- ja merkkivirheitä on korjattu. - - - - - - VOIMISTELUN KÄSIKIRJA - - KANSA- JA ALKEISKOULUJA VARTEN - - KIRJOITTANUT - - IVAR WILSKMAN. - - KUOPIO 1896. - O. W. BACKMAN’IN KIRJAPAINOSSA JA KUSTANNUKSELLA. - - - - -Esipuhe. - - -Vuonna 1893 Kesäkuun 13-15 p:nä Jyväskylässä pidetyssä yleisessä -kansakoulukokouksessa otettiin käsittelyn alaiseksi muitten muassa -kysymys: _Onko erityinen voimistelun käsikirja kansakouluille -tarpeellinen_? Sittenkuin useat kokouksen osanottajat olivat myöntävästi -tähän kysymykseen vastanneet ja mielipiteinään lausuneet, että tällaisen -kirjan tulisi sisältää järjestysharjoituksia, liikkeitä sauvoilla ja -ilman niitä, telineharjoituksia, leikkejä, opetusopillisia ohjeita, kuvia -ja tauluja, teki kokous seuraavan päätöksen: - -_Että erityinen voimistelun käsikirja kansakouluille on tarpeen vaatima_; - -_että mainitun käsikirjan toimittaminen olisi jätettävä asiantuntevista -henkilöistä kokoonpannun komitean tehtäväksi_, sekä - -_että kirjaa laadittaessa olisi käytettävä lääkärin apua_. - -Huomattuaan, että monijäsenisen komitean olisi, käytännöllisiin -seikkoihin nähden, vaikeata, melkeinpä mahdotontakin, saada kysymyksessä -olevaa käsikirjaa kokoonpannuksi, kääntyi ylitarkastaja V. Floman -puoleeni kehoittaen minua mainittua kirjaa tekemään ja lausuen samassa -toivomuksensa, että joku esim. kolmemiehinen komitea sitten saisi -käsikirjoitustani tarkastaa ja siitä lausuntonsa antaa, ennenkuin -se painettavaksi toimitettaisiin. Muutamien seminaarinopettajien -ehdotuksen mukaan ja ylitarkastaja Flomanin suostumuksella pyydettiin -tätä tarkastustyötä tekemään herroja lehtori C. Poppius Sortavalasta, -yliopiston voimistelulaitoksen opettaja, tohtori H. Vasenius ja -kansakoulunopettaja H. Toivonen Tammelasta. Nämä herrat suostuivatkin -käsikirjoitustani tarkastamaan ja ovat ne siitä antaneet lausunnon, joka -tässä alempana on luettavana. - -Vaikka kansakoulujen olosuhteihin nähden olenkin vallan kokematon, -niin asianharrastuksesta olen kuitenkin työhön ryhtynyt ja parhaimman -ymmärrykseni mukaan sekä mainitussa kokouksessa lausuttuja mielipiteitä -silmällä pitäen kokoonpannut tämän käsikirjan, toivoen että se, paremman -puutteessa, edes jossakin määrin voisi edistää tärkeäksi tunnustetun -voimistelunopetuksen kehittymistä maamme kansa- ja alkeiskouluissa. - -Kalvolassa, Elokuussa 1896. - - _Ivar Vilskman._ - - * * * * * - -»Voimistelun käsikirja kansa- ja alkeiskouluja varten» nimisen kirjan on -tekijä antanut meille allekirjoittaneille luettavaksi ja arvosteltavaksi, -ja saamme me sen johdosta arvostelunamme lausua, että mainittu kirja -mielestämme hyvin vastaa tarkoitustaan oppaana opettajan kädessä -voimistelunopetuksessa kansa- ja alkeiskouluissa. - -Helsingissä, Tammikuun 11 p:nä 1896. - - _Carl Poppius_, - Seminaarin lehtori. - - _Hannes Vasenius_, - Anatomiian ja fysiologiian opettaja - yliopiston voimistelulaitoksessa. - - _H. Toivonen_, - Kansakoulunopettaja. - - - - -Sisällys: - - - _I._ _Johdanto_ Sivu 1 - - _II._ _Järjestysharjoituksia_ » 14 - - _III._ _Vapaaharjoituksia ilman sauvaa_ » 28 - - 1. Käsiliikkeitä » 28 - - 2. Sääriliikkeitä » 35 - - 3. Kaula- ja vartaloliikkeitä » 43 - - 4. Hyppäys- ja hyppyharjoituksia » 45 - - _IV._ _Sauvaliikkeitä_ » 48 - - _V._ _Telineharjoituksia_ » 56 - - 1. Harjoituksia vaakasuor. tangolla » 56 - - 2. » nojapuilla » 63 - - 3. » tikapuilla » 67 - - 4. » puolapuilla » 69 - - 5. » tangoilla ja köysillä » 72 - - 6. » pukilla » 74 - - 7. » plintillä » 75 - - 8. » punnerruspuulla » 78 - - 9. » pyöritysköydellä » 80 - - 10. Vapaita hyppyharjoituksia » 81 - - _VI._ _Otteluharjoituksia ja leikkejä_ » 84 - - _VII._ _Voimistelutauluja_ » 98 - - - - -I. Johdanto. - - -Henkisten ja ruumiillisten voimien kaikenpuolinen ja sopusointuinen -kehitys sekä niiden totuttaminen siveelliseen ja hyötyä tuottavaan -työhön on kasvatuksen korkein ja tärkein päämäärä. Vaan tässä tehtävässä -on yksipuolisuus aina huolellisesti vältettävä. Meidän ei tule -kehittää ja jalostuttaa sieluamme yksinään, eikä myöskään ole huolemme -omistettava ainoastaan ruumiillisten ominaisuuksien kartuttamiseen ja -harjoittamiseen; koko ihmisolento on sopusuuntaisesti kehitettävä ja -kaiken kasvatuksen tulee ohjata tehtävänsä onnellista ratkaisua siihen -suuntaan, _että terveessä, reippaassa ja työkykyisessä ruumiissa tulee -asumaan raitis, siveellinen ja vapaa henki._ - -Henkisten ja ruumiillisten voimien yksipuolista kohtuutonta rasittamista -seuraa säännöllisesti henkinen velttous ja ruumiillinen heikkous sekä -kykenemättömyys kaikkeen pontevaan toimintaan. Varsinkin vaarallisia -seurauksia tuottaa ylenrasitus sen kehitysajan kestäessä, jolloin -ruumis vilkkaimmin kasvaa, sillä silloin henkiset ja ruumiilliset -voimat, vähemmin kimmoavaisina, eivät saata varsin suuria ponnistuksia -kestää. Epäedulliset ulkonaiset olosuhteet voivat sen ajan kuluessa -sekä kehitykseemme että terveyteemme tavallista enemmän turmiollisesti -vaikuttaa. Sen vuoksi on kasvatuksessa kaikki ylellinen ponnistus aina -huolellisesti vältettävä. Koska kuitenkin kouluajan kestäessä lapsi -useinkin on pakoitettu liiankin rasittavaa henkistä työtä suorittamaan, -niin tämän kehitysajan kuluessa ruumiin hoidolle ja ruumiillisille -harjoituksille on omistettava tarkka huolenpito ja runsas hoito. -Tarkoituksenmukaisesti järjestetyt ruumiilliset harjoitukset saattavat -näet tehokkaasti vastustaa sekä aivojen että aistinelimien yksipuolista -rasittamista seuraavia vaaroja. Tämän ohessa säännölliset liikkeet -suoranaisesti kehittävät ruumistamme ja sen ominaisuuksia, joten -ne yhteydessä puhtauden, kohtuullisuuden ja riittävän levon kanssa -edullisesti vaikuttavat terveyteemme. Erittäin hyötyä tuottaviksi tulevat -ruumiilliset harjoitukset, jos niitä ulkoilmassa suoritetaan, sillä -keuhkomme saavat silloin runsaamman määrän raitista happikaasua, joka on -ruumiimme tärkein ravitsemis-, terveys- ja parannusaine. Ilmastosuhteet -täällä kaukaisessa pohjolassa ovat valitettavasti kuitenkin sellaiset, -että olemme melkoisen osan vuotta ja, etenkin talvisajalla, suurimman -osan vuorokautta pakoitetut oleskelemaan suljetuissa huoneissa. - -Saadaksemme tarpeellista vastapainoa liialliselle lukemiselle -ja alallaanolemiselle, täytyy meidän sen vuoksi kouluissamme -harjoitusaineena käyttää _voimistelua_, joka on _valikoima sellaisia -ruumiillisia harjoituksia, mitkä lyhimmässä ajassa saattavat -tarkoituksenmukaisesti kehittää ruumistamme ja sen ohessa henkeämmekin._ - -Suuremmassa määrässä kuin urheilu ja ruumiillinen työ, tarjoaa -voimistelu meille sitä paitse monta arvokasta etua. Voimistelua saattaa -harjoittaa melkein missä ja milloin tahansa. Se vaikuttaa voimakkaasti, -luotettavasti ja kaikenpuolisesti. Sitä saattaa harjoittaa nuori ja -vanha, mies ja nainen. Sitä voipi järjestää kaikkien olosuhteitten -mukaan sekä eri henkilöitten voiman ja terveyden määrää silmällä -pitäen. Se säästää aikaa. Se tuottaa meille voimaa ja notkeutta, -terveyttä ja kestävyyttä, rohkeutta ja mielenmalttia, itseluottamusta ja -toimintakykyä. -- - -Suomen kansa on luonnostaan hidas ja saamaton. Jos laajimpiin piireihin -voitaisiin levittää intoa ja halua ruumiillisiin harjoituksiin, -niin tuo hitaus melkoisesti vähenisi ja kansa tottuisi suurempaan -toimeliaisuuteen ja huomaavaisuuteen. Voimistelun merkitys kansakoulun -tehtäviin nähden on siis erittäin tärkeä. Asianmukaisesti järjestetty -opetus tässä aineessa vaikuttaa useimmista kodeista lähteneitten -lasten kehitykseen sangen paljon, varsinkin järjestyshaluun ja -kurinpitoon nähden. Samoin se myöskin edistää käsitys- ja toimintakyvyn -vilkkautta. Kuten asevelvollislaitoksessamme on kouluissakin voimistelun -käytännöllinen puoli kuitenkin aina silmällä pidettävä. Lasten -tulee voimisteluharjoitusten kautta saavuttaa voimaa ja notkeutta, -kestävyyttä ja ketteryyttä sekä jonkinmoista tottumusta aavistamattomien -vastustuksien voittamisessa ja kykyä jokapäiväisten toimien -suorittamiseen. Tämän tärkeän päämäärän saavuttaminen käy mahdolliseksi -ainoastaan silloin, kun opettaja on tehtäväänsä täydelleen perehtynyt -ja opetus niin toimitetaan, että siinä vallitsee hyvä järjestys sekä -kaikin puolin mallikelpoinen kurinpito. Kokemus on aina osoittanut, että -parhaimmat tulokset saavutetaan, jos järjestys- ja vapaaharjoituksia -suorittaessa oppilailta vaaditaan suurta tarkkuutta ja huolellisuutta. -Kun opettaja lausuu komentosanansa »huomaa!» ja »perusasento!», niin -jokaisen oppilaan tulee sotilaan ryhtiä noudattamalla ja katseensa -suoraan eteenpäin luoden jännittää huomionsa ja tarkasti seurata, -mitä hänelle ja luokalle tehtäväksi määrätään. Itse liikkeitten -suorittaminen on aina tapahtuva voimalla ja pontevuudella. Ensimmäisinä -voimisteluvuosina on asentojen ja liikkeitten oikean muodon saavuttaminen -pidettävä miltei vähemmän tärkeänä kuin tahdin tarkkuus ja suorituksen -pontevuus. Mutta suurta tarkkaavaisuutta vaativien liikkeitten jälkeen on -aina harjoitettava hauskoja leikkejä ja ottelun tapaisia liikkeitä, joita -tehtäessä lapsille myönnettäköön suurempi vapaus. - -Hyvien tuloksien saavuttaminen edellyttää lisäksi vielä, että opettaja -voimiensa takaa koettaa täydesti voittaa oppilaittensa luottamuksen ja -uskollisuuden. Tässä tarkoituksessa tulee hänen tutkia jokaisen eri -oppilaan luonnetta ja mielenlaatua. Yleensä tämä ei ole mahdotonta, -eikä edes vaikeaakaan. Etenkin leikkikentällä ja huviretkillä oppii -hän helposti oppilaittensa luonteita tuntemaan. Lasten seurassa ollen -tulee opettajan kohdella heitä iloisesti ja ystävällisesti. Älköön hän -kuitenkaan silloin kertaakaan arvoansa unhottako, sillä siitä saattaisi -kurinpito kärsiä. Jos opettaja vaitioloa vaatii, tapahtukoon se vaikka -keskellä leikkiä, niin tulee täydellisen äänettömyyden heti vallita. -Mutta vaikka kurinpidon yleensä tuleekin aina olla ankaran, niin -muistakoon opettaja kuitenkin, ettei hän turhamaisesti saa huomioonsa -ottaa sellaisia pieniä ja vähäpätöisiä erhetyksiä, joihin saattaa -syynä olla ymmärtämättömyys tahi leikeissä ja kilpailuissa syntyvä -hillitsemätön ilo. - -Lopuksi on vielä mainittava kolmas, viitatun päämäärän saavuttamisen -ehkä tärkein ehto. Voimisteluharjoitukset ovat siten järjestettävät, -että lapset niihin ilolla ja halulla ottavat osaa ja että nuorukaisten -into säännöllisiin ruumiinharjoituksiin ajan pitkäänkin pysyy elävänä. -Valitettavasti on niiden opettajien lukumäärä vallan pieni, jotka -kykenevät innostuttamaan oppilaitaan urheiluun ja voimisteluun läpi -heidän koko kouluaikansa. Tämä epäkohta johtuu useimmiten siitä, että -opettaja liikkeitä valitessaan ja niitä opettaessaan ei tarpeeksi -ota huomioonsa eri-ikäisten oppilaittensa erilaista luonnetta ja -mielenlaatua. Hän menettelee kerrassaan epäviisaasti, jos hän -yhtämittaisesti pitemmän ajan kuluessa pakoittaa lapsia sellaisia -liikkeitä harjoittelemaan, mitkä niitä eivät ensinkään miellytä. Jos -hän silloin tällöin antaa oppilaittensa voimistelutunnilla vapaasti -mielinmäärin harjoitella voimistelutemppuja, niin hän pian on havaitseva, -mitkä liikkeet lapsia miellyttävät ja mitkä heistä taas tuntuvat -vastenmielisiltä. Tätä huomaustaan tulee hänen käyttää hyväkseen -liikunto-ohjelmaa laatiessaan. Mutta tiettävästi on sen kokoonpanossa -yksipuolisuus aina vältettävä. Vaihtelevaisuushan miellyttää, semminkin -lasta, ja sen vuoksi täytyy opettajan, mikäli mahdollista, yhä muutella -tuntiohjelmiaan. Tosin kyllä ennen opitut harjoitukset ovat silloin -tällöin uudestaan kerrattavat, mutta opettaja voittaa kaksinkertaisen -tuloksen, jos hän oppilailleen usein tarjoaa tehtäväksi jotakin -uutta. Vaan jos sitä vastoin samaa ohjelmaa poikkeamatta seurataan -viikkokausia, niin tehdään kasvatusopillinen erehdys, jonka seuraukset -piankin ilmestyvät siinä välinpitämättömyydessä ja vastahakoisuudessa, -jolla lapset tehtävänsä suorittavat. Mitä hyödyttää meitä kaikki -ruumiillisen kasvatuksen hyväksi uhrattu työ ja toimi, jos oppilaat -pakosta ja vastenmielisesti ottavat harjoituksiin osaa ja sittemmin, -koulutyönsä lopetettuaan, tahallaan laiminlyövät kaiken säännöllisen -ruumiinhoidon? Koulu on valmistus elämään. Koulussa tulee lapsen oppia -ruumiillisia ponnistuksia ja raitista, reipasta elämää rakastamaan. -Senpä tähden voimistelutunnit eivät milloinkaan saisi tulla ikäviksi. -Samassa kun opettajan tulee voimistelu-ohjelmaa laatiessaan silmällä -pitää erilaisten liikkeitten erilaisia vaikutuksia sekä itse opetuksessa -noudattaa oikeaa opetustapaa, niin hän on velvollinen kykynsä mukaan -järjestämään voimisteluharjoitukset siten, että oppilaat niistä saavat -todellista virkistystä sekä sielulleen että mielelleen, eikä ainoastaan -kangistuneelle ruumiilleen. Tästä tärkeästä seikasta ei saata kylläksi -usein, vakavasti ja pontevasti asianomaisia muistuttaa. - -Innostuksen vireillä pitäminen tulee kansakouluissa useinkin sangen -vaikeaksi sen takia, että monessakin koulussa kaivataan sekä -varsinaista voimistelusalia että ajanmukaisia ja tarpeen vaatimia -telineitä. Sellaisissa kouluissa on ahkerasti harjoitettava leikkejä -ja urheilutemppuja, ja ovat harjoitukset pidettävät ulkoilmassa, kun -olosuhteet sitä myöntävät. Ilman suuren suuria kustannuksia voidaan -kuitenkin jokaiseen kouluun saada hankituksi pari rautatankoa (rekkiä), -muutamia pystysuoria tankoja, tavalliset puolapuut, pukki, plintti, -punnerruspuu, nuorapuut ja ponnistuslauta. Näitten telineitten muoto -ja mitat ilmoitetaan tarkemmin viidennessä luvussa. Tässä mainittakoon -vaan, että telineliikkeitä harjoitettaessa on aina varovasti meneteltävä, -etteivät oppilaat vahingoittuisi. Kaikissa hyppyliikkeissä telineitten -yli tulee joko opettajan itse tahi kahden luotettavan ja vankan pojan -ottaa hyppääviä vastaan. Rekillä älköön milloinkaan harjoiteltako -hengenvaarallisia temppuja kuten esim. jättiläisheittoa. Maa on rekin -alla peitettävä paksulla sahajauho- eli karvarinkuori-kerroksella. Sama -olkoon laita sen paikan mihin hypätään. Kun telineet ovat huoneessa, -niin on aina voimistelumattoja käytettävä. Monesta syystä on pukkia -vasta-alkavien harjoituksissa pidettävä plinttiä käytännöllisempänä -telineenä. Mutta vaikka pukki olisi matalaksikin asetettuna, niin -on kuitenkin aina määrättävä kaksi vastaanottajaa sen taakse. -Vaihtelevaisuuden voittamiseksi saattaa tavallisen ponnistuslaudan -asemesta käyttää n. s. »kimmoavaista ponnistuslautaa» eli »notkulautaa», -jota lapset hyppyharjoituksiinsa aina kernaasti käyttävät. Yleensä -voidaan yliluokilla harjoittaa suhteellisesti enemmän telineliikkeitä -kuin aliluokilla, joilla leikkejä, järjestysliikkeitä ja ottelua -pääasiallisesti harjoiteltakoon. - -Varsinkin nuorempina saattavat pojat ja tytöt vallan hyvin yhdessä -voimistella. Ilman vaaraa voivat tytöt ottaa osaa kaikkiin -järjestysharjoituksiin sekä vapaa- ja sauvaliikkeihin. Tämä olkoon -kuitenkin sanottu sillä edellytyksellä, ettei heitä vaivaa sisälliset -elinperäiset taudit. Varmuuden vuoksi tauluissa mainitaan, mitkä liikkeet -tytöille ovat pidettävät sopimattomina. Telinevoimisteluunkin voivat -tytöt haitatta ottaa osaa. - - * * * * * - -Lyhyessä muodossa mainittakoon tässä muutamia yleisiä neuvoja, havaintoja -ja selvikkeitä: - --- Vapaa leikki on arvoltaan parempi kuin huono voimistelu. - --- Kymmenen minuuttia kestävä jokapäiväinen voimistelu tuottaa terveydelle -enemmän hyötyä kuin kaksi kokonaista viikkotuntia. - --- Ankara kurinpito olkoon aina yhdistettynä hauskaan, reippaaseen ja -ystävälliseen esiintymiseen. - --- Veltto ja alakuloinen mielenlaatu opettajassa herättää -välinpitämättömyyttä oppilaissa. - --- Epävarma, unelias ja voimaton johto kuolettaa lapsissa innon ja halun -voimisteluun ja ponnistuksiin. - --- Opettaja älköön milloinkaan osoittako ujoutta. - --- Voimiensa takaa koettakoon hän päästä kaikesta sellaisesta vapaaksi, -mikä hänen äänessään, liikkeissään tahi esiintymistavassaan saattaa olla -naurettavaa. - --- Opettaja pitäköön aina koko luokkaa silmällä. - --- Kaikissa, odottamattomissakin olosuhteissa pysyköön hän levollisena. - --- Ilman varsinaista syytä älköön hän paikaltaan liikkuko. - --- Puheensa olkoon selvä ja voimakas; huutaminen on sopimaton. - --- Selityssanat[1] lausuttakoon selvästi ja levollisesti, tekosana -lyhyesti, terävästi ja voimakkaasti, kohottamatta varsin paljon itse -ääntä. - --- Oppilaitten tekemät virheet ovat aina korjattavat, kuitenkaan ei sillä -tavoin, että kaikki virheet yhtaikaa korjataan; ensin tärkeimmät ja -törkeimmät, sittemmin vähäpätöisemmät. - --- Korjaaminen ei saa tapahtua silloin, kun lapset ovat jossakin -väsyttävässä asennossa. - --- Hitaat oppilaat saakoot erityisiä neuvoja ja ohjeita toisten -levähtäessä. - --- Kovakätinen ja kömpelömäinen menetteleminen liikkeitä ja asentoja -korjatessa on aina sopimaton. - --- Pitkäpuheisia selityksiä on vältettävä. - --- Liikkeen näyttäminen on parempi kuin sen selittäminen. - --- Se oppilas, joka tehtävälle liikkeelle tahi asennolle saapi parhaimman -muodon, näyttäköön sen uudestaan, muille noudatettavaksi esimerkiksi. - --- Oppilaat ovat totutettavat heti paikalla tottelemaan. - --- Kun »valmiit» tahi »huomaa» sana lausutaan, vallitkoon heti täydellinen -äänettömyys. - --- Perusasento edellyttää ja vaatii liikahtamattomuutta. - --- Lepoajan kestäessä ja telineliikkeitä tehtäessä vallitkoon suurempi -vapaus. - --- Lasten tulee voimisteluun mennessään jättää eri pukuhuoneesen -liikanaiset vaatteet. - --- Raskaat kengät, kiristetyt vyöt, kannikkeet ja kaulukset ovat aina -poisjätettävät. - --- Oppilaitten tulee, kukin vuoroonsa, joko yksitellen tahi parittain -toimittaa »järjestäjän» työtä, johon kuuluu telineitten nostaminen y. m. - --- Voimistelusalissa on ilma aina pidettävä puhtaana ja viileänä (noin -12-15 astetta). - --- Sali on joka tunnin välillä tuulettava ja sen lattia vähintäänkin -kerran päivässä huolellisesti laastava; sitä ennen on sille lunta, vettä -tahi kosteita sahajauhoja ripotettava. - - * * * * * - -Lopuksi mainittakoon tässä vielä ne epäsäännölliset asennot ja -liikkeenmuodot, jotka voimistelussa ovat vallan usein tavattavissa. -Korjausta vaaditaan: - --- Kun perusasennossa ja marssiessa katse alaspäin luodaan; - --- Kun yleensä eri asennoissa ja etenkin käsien ollessa ylöspäin -nostettuina pää pidetään eteenpäin kumarrettuna; - --- Kun rinta on sisään painettuna; - --- Kun ruumis luonnottomasti jännitetään; - --- Kun ristiluut sisäänpäin taivutetaan; - --- Kun hartijat ylöspäin kohotetaan; - --- Kun perusasennossa käsivarret pidetään jäykästi ojennettuina; - --- Kun käsivarsien ja säärien ojennusliikkeissä niveleitä ei tarpeeksi -ojenneta; - --- Kun perusasennossa kämmenet käännetään taaksepäin tahi kädet viedään -liian paljon eteenpäin; - --- Kun kämmenet käännetään eteenpäin käsien ollessa ylöspäin ojennettuina; - --- Kun sormenpäät viedään yhteen käsien ollessa lyöntiasennossa; - --- Kun sormet pannaan ristiin käsien ollessa niskaan vietyinä; - --- Kun käsiä ja kyynärpäitä käsivarsien koukistusasennoissa ei tarpeeksi -viedä taaksepäin; - --- Kun ei oteta huomioon, että jalkain välinen kulma aina on oleva suora; - --- Kun polvi- ja sääri-asennoissa jalkain väli on liian pieni ja toinen -polvi notkistetaan liian vähän; - --- Kun varvas- ja käyntiasennoissa jalkain väli on tarpeettoman suuri; - --- Kun käyntiasennoissa lantiota ei viedä asetetun jalan suuntaan; - --- Kun jalka-asennoissa ruumiinpaino ei ole molemmille jaloille tasan -jaettuna; - --- Kun säärennosto-liikkeissä nilkkaniveltä ei tarpeeksi ojenneta; - --- Kun kierto- ja taivutusliikkeissä polvet notkistetaan, kantapäät -kohotetaan maasta ja jalkain suunta muutetaan; - --- Kun ei kaikissa asennoissa vapaasti hengitetä; - --- Kun telineliikkeitä harjoittaessa ei noudateta hyvää ja mallikelpoista -ryhtiä; - --- Kun laskuhyppäyksiä suoritetaan huolimattomasti. - -Eräs sangen tärkeä seikka on vielä huomioon otettava. Kuten tunnettu, -saapi oppilaita, mitä lukuaineihin tulee, usein kehoittaa suurempaan -ahkeruuteen. Voimistelussa on asian laita monesti vallan päinvastainen. -Jos ollaan tekemisissä turmeltumattomien, terveitten ja reippaitten -poikain kanssa -- onneksi on niitä maassamme vielä montakin --, niin -opettaja usein on pakoitettu hillitsemään lasten liioiteltua intoa ja -halua ruumiillisiin harjoituksiin. Liika on aina liikaa, ja sen vuoksi -tulee opettajan sekä itse käsittää että saada oppilaansa käsittämään, -että voimistelemme voidaksemme elää, emmekä elä voidaksemme ainoastaan -voimistella. - - * * * * * - -Ennenkuin ryhdymme selittämään seuraavaa, järjestysharjoituksia -sisältävää osaa, ovat ne pääsuunnat, mitkä voimistelussa alituisesti -kysymykseen tulevat, tässä lueteltavat ja selitettävät. Käsityksen niistä -saamme likiolevasta kuviosta, jossa oikea jalka ajatellaan koko ajan -pysyvän paikallaan, mutta vasen jalka sitävastoin siirretyksi johonkuhun -kuviossa olevaan suuntaan: 0 sisäänpäin, 1 sisäviistoon, 2 eteenpäin, 3 -etuviistoon, 4 ulospäin, 5 ulkoviistoon, 6 taaksepäin, 7 takaviistoon. - -[Kuva 1.] - - [1] Jokainen komento sisältää sekä _selityssanat_ että _tekosanan_. - Edelliset ilmoittavat _mikä_ on tehtävä, jälkimmäinen sanoo, _koska_ - tehtävä on suoritettava. - - - - -II. Järjestysharjoituksia. - - -Asennonmuutoksia, käännöksiä ja käyntilajeja. - -=Paikoille asettuminen.= Oppilaat järjestetään pituutensa mukaan -yhteen tahi kahteen riviin, joko siten, että ne tulevat seisomaan -toinen toisensa _takana_, jolloin riviä sanotaan »_peräkkäisriviksi_», -tahi asetetaan ne _sivuttaisin_ seisomaan, jolloin riviä sanotaan -»_rintamariviksi_». Jälkimmäisessä asennossa kukin kääntää oikean -olkapäänsä pisintä (ensimmäistä) miestä kohti. Peräkkäisrivissä tulee -jokaisen välin olla noin kahden jalanmitan suuruisen, rintamarivissä -noin kämmenen levyisen. Riviä sanotaan silloin »_supistetuksi_». Kun -supistettua peräkkäisriviä »_hajoitetaan_», niin kaikki rivissä olevat, -paitse ensimmäinen, astuvat lyhkäsillä askeleilla taaksepäin, kunnes -kukin eteenpäin kurotetuilla käsivarsillaan tasan ulottuu edelläseisovan -hartijoihin saakka (kuv. 2.) Jos taas rintamarivi on hajoitettava, niin -kaikki, paitse ensimmäinen, astuvat sivullepäin ja välit suurennetaan, -kunnes kukin ensimmäiseen mieheen päin nostetulla käsivarrellaan ulottuu -vieruskumppaninsa hartijaan saakka (kuv. 3). Kun hajoitettu rivi sitten -uudestaan on supistettava, niin ensimmäinen mies pysyy paikallaan, mutta -kaikki muut astuvat (peräkkäisrivissä) eteenpäin tahi (rintamarivissä) -sivullepäin, kunnes alkuperäinen paikoille asettuminen uudestaan on -saavutettu. Ahtaantuminen olkoon aina kielletty. - -[Kuva 2.] - -[Kuva 3.] - -=Ojennus= _peräkkäisrivissä_ toimitetaan siten, että rivin ensimmäinen -mies seisoo liikkumatonna, mutta muut kaikki siirtyvät tarpeen mukaan -joko vasempaan tahi oikeaan, kunnes kukin tulee sellaiseen asentoon, -ettei hän voi muita nähdä kuin lähinnä olevaa kumppaniaan. Jos -_rintamarivissä_ ojennus on tehtävä, niin kaikki kääntävät päänsä -paikallaan olevaa ensimmäistä miestä kohti ja siirtyvät pienillä -askeleilla eteenpäin tahi taaksepäin (mutta ei sivullepäin), kunnes -kukin, pää pystyssä ollen, töin tuskin voi eroittaa kolmannen miehen -(katsojasta lukien) rintaa. Ensimmäisinä voimisteluvuosina saavat lapset -ojennusta tehtäessä katsoa alas kumppaniensa jalkoihin päin. Kun -opettaja huomaa rivin tyydyttävän suoraksi, komentaa hän: - -=Perusasento!= Tässä asennossa pidetään pää pystyssä, katse suoraan -eteenpäin, leuka taaksepäin vedettynä, rinta pullistettuna, selkä -suorana, vatsa sisäänvedettynä, perälihakset jännitettyinä, olkapäät -taaksepäin vietyinä, käsivarret vapaasti ja luonnollisesti riippuen, -kämmenet reisiä kohti käännettyinä, kantapäät yhdessä, polvet täydesti -ojennettuina, jalat suorassa kulmassa (kuv. 4). Koska perusasento -voimisteluun tottumattomalle alussa käy piankin väsyttäväksi, komennetaan -aina kotvasen ajan kuluttua: - -[Kuva 4.] - -=Lepoasento=, jossa asennossa toinen jalka, yhdentekevä kumpiko, on -asetettuna jalanmitan verran etuviistosuuntaan sillä tavoin, että -ruumiinpaino tulee pääasiallisesti lepäämään paikallaan pysyvällä -jalalla. Kaulassa, selässä ja säärissä olevien lihaksien jännitys saapi -höltyä. - -=Käännös.= Voimistelussa harjoitetaan käännöksiä sekä vasempaan -että oikeaan. Puoliympyrän käännöstä sanotaan »_täyskäännökseksi_», -neljännesympyrän käännöstä »_puolikäännökseksi_» ja kahdeksannesympyrän -käännöstä _neljänneskäännökseksi_. Käännökset tehdään kahdessa tempussa -joko »_luvun mukaan_», jolloin oppilaat tekevät tempun kerrallaan heti -komentosanan lausuttua, tahi toimitetaan molemmat temput ilman pitempää -väliaikaa heti sen jälkeen kun opettaja on lausunut komentosanansa, joka -tässä jälkimmäisessä tapauksessa ei saa olla mikään laskusana. Kaikki -käännökset vasempaan tehdään vasemman jalan varpailla ja oikean jalan -kantapäällä; oikeaan päinvastoin. Kun käännös tehdään luvun mukaan esim. -vasempaanpäin, niin ensimmäisen tempun jälkeen jäädään seisomaan vasemman -jalan koko jalkapohjalle ja oikean jalan varpaille. Toisessa tempussa -oikea jalka ponnistamalla asetetaan vasemman jalan viereen. Ensimmäisillä -voimistelutunnilla on täyskäännös tehtävä neljässä tempussa kahden -puolikäännöksen muodossa. - -=Jako.= Alkuharjoituksena rivin kahtia jakoon tehdään komennon mukaan, -ensin päänkierto oikeaan (ensimmäiseen mieheen päin), sitten päänkierto -vasempaan ja lopuksi suoraan eteenpäin. Kun sen jälkeen opettaja -komentaa: »_jako kahteen_» (»kolmeen» tahi »neljään»), niin kaikki -vilkkaasti kääntävät päänsä, vaan ei vartaloaan, kohti ensimmäistä -miestä, joka samassa kääntää päänsä vieruskumppaniansa kohti lausuen -lyhyesti ja selvästi: »_yks’_». Toinen mies sanoo »_kaks’_», kiertäen -samassa päänsä seuraavaa kohti, joka vuorostaan samalla tavoin lausuu -»_yks’_» (tahi »_kolme_», jos rivi on jaettava kolmeen), j. n. e. -viimeiseen mieheen saakka, joka kuitenkin, numeronsa sanoessa, jättää -päänkierron vastakkaiseen suuntaan päin tekemättä. Se, joka numeronsa -on lausunut, kääntää äkisti päänsä suoraan eteenpäin ja seisoo sitten -liikkumatonna. Jos jako on toimitettava peräkkäisrivissä ollen, niin -pää, järjestysnumeroa sanottaessa, pikimmältään käännetään vasempaan ja -sitten uudestaan suoraan eteenpäin. - -=Rivistä asentoihin meneminen.= Vapaaharjoituksia varten on rivistä -mentävä »_asentoihin_», jonka tehtävän saattaa suorittaa monella eri -tavalla. Jos rivi on jaettuna esim. kolmeen, voipi opettaja komentaa -vallan yksinkertaisesti: »_ensimmäiset askel (kaksi, kolme askelta) -eteenpäin, kolmannet askel (kaksi, kolme askelta) taaksepäin (tahi -päinvastoin) -- mars!_» Peräkkäisrivistä askeleet tietysti otetaan -sivullepäin. Jos komennetaan: »_eteenpäin asentoihin_», niin kolmannet -(tahi ensimmäiset) marssivat 4 askelta ja toiset 2 askelta eteenpäin. -Kun komento kuuluu: »_keskeltä asentoihin_», niin ensimmäisten ensin -tulee tehdä täyskäännös, jonka jälkeen ensimmäiset ja kolmannet yht’aikaa -astuvat 2 askelta eteenpäin; lopuksi ensimmäiset uudestaan tekevät -täyskäännöksen. Jos taas komennetaan: »_takaisin asentoihin_», niin -aluksi ensimmäiset ja toiset tekevät täyskäännöksen, sitten astuvat ne -eteenpäin, ensimmäiset 4 askelta ja toiset 2 askelta, ja lopuksi tekevät -ne, heti paikoilleen tultuaan, uudestaan täyskäännöksen. Alkuperäisestä -rivistä asentoihin lähteneet miehet astuvat takaisin riviin (»sulkevat -rivin») tavalla, joka vastaa sitä tapaa, millä rivistä ovat lähteneet. -Komennetaan: »_Takaisin riviin_» eli »_sulkekaa ensimmäisten_ (toisten, -kolmanten) _rivi -- mars!_» - -=Sivuasentoon meneminen.= Peräkkäisrivi jaetaan kahteen, jonka jälkeen -toiset miehet astuvat askeleen etuviistoon, vasempaan tahi oikeaan, -niin että kukin heistä tulee seisomaan sivupuolella sitä miestä, mikä -alussa seisoi hänen edessään. Asentoaskel tehdään toisessa tempussa. Kun -tavallisessa käynnissä on mentävä sivuasentoon, niin ensimmäisten miesten -tulee askeleitaan hieman lyhentää, että toiset (pitennetyillä askeleilla) -pikemmin pääsisivät heidän viereensä. - -=Taka-asentoon ja etuasentoon meneminen= suoritetaan sivu-asennosta sillä -tavoin, että ensimmäiset (eli toiset) astuvat askeleen joko etuviistoon -tahi ulkoviistoon, joten uudestaan tullaan seisomaan toinen toisensa -takana. Jos taka-asennosta on mentävä etuasentoon tahi päinvastoin, -niin voidaan astua joko vasemmalta tahi oikealta puolelta. Edellisessä -tapauksessa alkaa oikea, jälkimmäisessä vasen jalka, joka etuasentoon -mentäessä astuu sisäviistosuuntaan, taka-asentoon mentäessä takaviistoon. -Asentoaskel tehdään neljännessä tempussa. Jos etuasennosta on mentävä -taka-asentoon esim. vasemmalta, niin tämä tehtävä voidaan suorittaa -myöskin sillä tavoin, että tehdään vasemman jalan kantapäällä käännös -vasempaan ja samassa tempussa vasen jalka astuu askeleen ulospäin, jonka -jälkeen, yhä vasempaan kääntyen, mennään kolmella askeleella kumppanin -taakse; ponnistusaskel tehdään neljännessä tempussa. Päinvastoin kun -taka-asentoon mennään oikealta. - -Jos oppilaat seisovat parittain (sivuasennossa) ja jos esim. -vasenpuolisten miesten tulee mennä sivuasentoon oikealle, niin tämä -asennonmuutos toimitetaan 4 tempussa joko etutietä tahi takatietä siten, -että ensin mennään etuasentoon tahi taka-asentoon ja siitä sitten -sivuasentoon oikealle. - -=Ensimmäisten pyörre toisten ympäri= ja päinvastoin toimitetaan -yhdistämällä kaksi sellaista, ennen selitettyä asennonmuutosta, jotka 4 -tempussa suoritetaan. Kiertävä mies tulee siis kahdeksalla askeleella -takaisin edelliseen asentoonsa. Jos pyörre tehdään esim. vasempaanpäin, -tulee liikkuvan miehen pitää silmällä, että seisova mies aina on hänen -vasemmalla kädellään. - -=Käyntiä= harjoitetaan sekä »_paikalla_» että »_eteenpäin_». Edellisessä -tapauksessa pysytään paikalla, mutta nostetaan joka askeleella jalka -pari senttimetriä lattiasta. Käyntiä eteenpäin harjoitetaan alussa -siten, että oppilaat, peräkkäisrivissä ollen, marssivat eteenpäin -ympäri salia sitä tietä ja siinä tahdissa, jonka ensimmäinen -- alussa -opettaja itse -- määrää. Tätä yksinkertaisinta käyntilajia sanotaan -»_kiertokäynniksi_». Käyntiä alotetaan jotensakin voimakkaalla -polkuaskeleella ja aina vasemmalla jalalla. Jo toinen askel on oleva -keveä ja kimmoavainen. Oppilaitten väli rivissä noin metrin suuruinen. -Kun opettaja komentaa »seis!», niin kaikki astuvat vielä täyden askeleen -ja tekevät sitten ponnistuksella asentoaskeleen toisessa tempussa. -Tätä harjoittaessa saattavat lapset alussa ääneensä lukea »yks’, -kaks’». -- Käyntiä voipi harjoittaa myöskin taaksepäin sekä sivullepäin; -viimeksi mainitussa tapauksessa jalkaa ei saa siirtää toisen sivutse. Jos -supistetun rintamarivin tulee siirtyä sivullepäin, tehdään ensin »jalkain -sulkeminen», jonka jälkeen siirtyminen toimitetaan lyhkäsillä askeleilla -sivullepäin verrattain nopeassa tahdissa. - -=Käyntilajeja.= Tavallisessa kiertokäynnissä saattaa erilaisia -käyntilajeja harjoittaa. Käynti, jossa joka neljäs, viides eli kuudes -askel on _polkuaskel_, opettaa vasta-alkavaa _tahtia_ noudattamaan. -Käyntiä varpailla sanotaan »_varvaskäynniksi_», ja tätä käyntilajia on -ahkerasti harjoitettava syystä, että lapset sen kautta oppivat keveästi -ja kimmoavasti astumaan. _Tanakäynniksi_ sanotaan sitä käyntilajia, jossa -sääret ojennetuilla polviniveleillä astuessa nostetaan eteenpäin (kuv. -5). _Porraskäynnissä_ nostetaan joka askeleella polvi eteen-ylöspäin -(kuv. 6). _Kääpiökäynnissä_ pidetään polvet notkistettuina ja kädet -lanteilla (kuv. 7). _Jättiläiskäynti_ tehdään varpailla ja pitkin askelin -sekä kädet ylöspäin nostettuina (kuv. 8). _Junamarssiksi_ sanotaan sitä -käyntilajia, missä peräkkäisrivi yhä kiihtyvällä vauhdilla rientää -eteenpäin. Kädet pidetään silloin edellä käyvän hartijoilla. _Käyntiä -jälkiaskeleilla_ harjoitetaan siten, että vasemman jalan astuttua -askeleen eteenpäin, siirretään oikea jalka vasemman taakse, ja näin -jatketaan, kunnes komennetaan »seis». _Käynti vaihtoaskeleilla_ on -edellisestä lajista muodostunut käyntilaji. Vasemman jalan astuttua -ensimmäisen askeleensa ja oikean jalan siirryttyä vasemman taakse, -astuu vasen jalka kolmannessa tempussa vielä kerran eteenpäin, jonka -jälkeen oikea jalka siirretään eteenpäin, vasen jalka oikean taakse ja -oikea uudestaan eteenpäin, j. n. e. _Käyntiä nousahtamalla varpaille_ -harjoitetaan siten, että jokaisen askeleen jälkeen etumaisella -jalalla tehdään äkillinen varpaillenousu, ennenkuin toinen jalka -eteenpäin siirretään. _Hyppykäynti_ muistuttaa edellistä lajia, mutta -varpaillenousun asemesta tehdään tässä harjoituksessa pieni hyppäys -eteenpäin joka askeleen jälkeen. - -[Kuva 5.] - -[Kuva 6.] - -[Kuva 7.] - -[Kuva 8.] - -=Täyskäännös marssiessa= on alussa tehtävä neljässä tempussa siten, että, -yhä vasempaan kääntyen, astutaan 4 askelta paikalla. Jos käännös on -tehtävä vasempaanpäin, niin opettaja lausuu »_mars_»-sanan silloin, kun -oppilaat laskevat oikean jalkansa maahan; päinvastoin jos käännös tehdään -oikeaan. Alussa ja kunnes varmuutta on saavutettu lukevat oppilaat -ääneensä: »_yks’, kaks’, kolme, neljä -- yks’_». Viimemainitussa tempussa -vasen jalka voimakkaalla polkuaskeleella uudestaan alottaa käyntiä -eteenpäin. Kun opettaja komentaa: »_täyskäännös vasempaan -- seis_», niin -lasten tulee lukea: »_yks’, kaks’, kolm’, neljä_». - -Varmuutta saavutettuaan oppilaat harjoittakoot täyskäännöstä sotilaitten -tavalla. Silloinkin tekosana lausutaan siinä silmänräpäyksessä, jolloin -_oikea_ jalka maahan lasketaan, sillä sotilaitten harjoituksissa -täyskäännökset tehdään aina vasempaan. Mars-sanan jälkeen vasen jalka -astuu täyden askeleen eteenpäin, jonka perästä oikea jalka asetetaan -lyhemmän välin päähän vasemman eteen, hieman etuviistosuuntaan (katso -kuv. 9) ja samassa tempussa tehdään käännös molemmilla jalkapohjilla -vasempaan. Seuraavassa tempussa taas vasen jalka siirretään eteenpäin, -käynnin uudestaan alottamista varten. - -[Kuva 9.] - -Kiertokäynnin ja käännöksen (neljällä askeleella) opittua on uusia -käyntilajeja harjoitettava. Niistä mainittakoon tässä muutamia helpompia. - -=Kehäksi asettuminen.= Kiertokäynnissä tehdään kehä yhä pienemmäksi ja -ympyränmuotoisemmaksi. Tätä asettumistapaa käytetään useassa leikissä. - -=Käyntiä kiemuraan.= Peräkkäisrivi marssii seuraavalla sivulla olevan -kuvan osoittamalla tavalla. Kun ensimmäinen mies on saapunut kiemuran -keskikohtaan, niin hän tekee äkkinäisen käännöksen vasempaan ja astuu -kierteitten välisiä teitä takaisin. Kukin seuraa tarkasti edellä käyvää. - -[Kuva 10.] - -=Mutkakäyntiä.= Ensimmäinen astuu, muitten seuraamana, tasaista tahtia -kaikenlaisia vääräviivaisia teitä pitkin (katso kuv. 11). - -=Vastakäyntiä.= Rivin marssiessa eteenpäin ensimmäinen mies kääntyy -takaisin ja astuu likellä riviä vastakkaiseen suuntaan (kuv. 12). Sillä -paikkaa, missä ensimmäinen käännöksen teki, kaikki muutkin kääntyvät. - -=Käärmeenkäyntiä= tehdään kuten edellistä, mutta vuorotellen vasempaan ja -oikeaan (kuvio 13). - -[Kuva 11.] - -[Kuva 12.] - -[Kuva 13.] - -=Läpikäyntiä.= Tavallisesta kiertokäynnistä muodostetaan vääräviivainen -kuvio, muodoltaan 8-numeron kaltainen (kuv. 14). Sillä kohtaa, missä -kuvion eri osat käyvät ristiin, astuu mies kerrallaan, vuorotellen -kummaltakin puolelta, kahden toiseen suuntaan menevän miehen välitse. - -=Pujottelukäyntiä.= Kehäksi asettumisen jälkeen kääntyvät toiset -miehet täydesti vasempaan, joten parit tulevat seisomaan vastatusten. -Välit saavat olla verrattain suuret. Kysymyksessä olevaa käyntilajia -suoritetaan siten, että esim. ensimmäiset miehet liikkuvat eteenpäin, -kierrellen vuorotellen vasemmalta ja oikealta puolelta toisten miesten -sivutse. Viimemainitut miehet, seisoen paikoillaan, kurottavat vuorottain -vasemman ja oikean kätensä ohimeneville. Pujottelukäyntiä saattaa tehdä -myöskin siten, että sekä ensimmäiset että toiset liikkuvat yht’aikaa, -kierrellen toinen toisensa sivutse ja ojentaen sivumennessään kätensä -vastaantulevalle. - -=Keskeltäkäyntiä.= Kun kiertokäynnistä uudestaan suora rivi on -muodostettava, niin ensimmäinen, muitten seuraamana, marssii salin -keskisuuntaa pitkin ja, tullessaan salin toiseen päähän, astuu hän -paikalla, kunnes »seis»-sana lausutaan. - -=Kaksi-, neli- ja kahdeksanmiehisen rivin muodostaminen.= Keskeltäkäynnin -jälkeen ensimmäinen mies kääntyy vasempaan, toinen oikeaan, kolmas taas -vasempaan j. n. e. Älköön kukaan astuko sivullepäin, ennenkuin hän on -saapunut sille kohdalle, missä ensimmäinen mies käännöksensä teki. Salin -toisessa päässä kaksi, eri suunnilta tulevaa yhtyy pariksi (kuv. 15), -jonka jälkeen erityiset parit suorittavat saman marssiliikkeen, niin -että saadaan nelimiehisiä rivejä (kuv. 16). Samalla tavalla muodostetaan -8-miehisiä rivejä, j. n. e. Jatkamalla marssiliikettä ja jakamalla rivejä -kahtia saadaan vähitellen uudestaan alkuperäinen peräkkäisrivi. - -[Kuva 14.] - -[Kuva 15.] - -[Kuva 16.] - -=Kaarimarssi.= Tätä marssiharjoitusta usein käytetään, kun -vapaaharjoituksia varten rintamarivistä on asentoihin mentävä. Käsitämme -hyvin miten se tehdään, jos ajattelemme rintamarivin olevan jonkunlaisena -säteenä ympyrässä. Säteen eli rivin toinen, ympyrän keskipisteessä oleva -pää pysyy paikallaan, mutta toinen pää kulkee eteenpäin kehää pitkin, -kunnes rivi, joka marssiliikettä tehtäessä on pidettävä vallan suorana ja -suljettuna, tulee sellaiseen suuntaan, joka alkuperäisen suunnan kanssa -muodostaa suoran kulman. Marssiessa on pää pidettävä käännettynä siihen -sivumieheen päin, joka kehää pitkin astuu. Jos rivi on pienempi, esim. -3-, 4- tahi 5-miehinen, niin kaarimarssin saattaa parhaimmin suorittaa -kolmella askeleella; neljännessä tempussa tehdään asentoaskel. Rivin -ollessa niin pitkä, ettei askeleitten lukua voida määrätä, tulee lasten, -uuteen suuntaan tultuaan, astua paikalla, kunnes toisin komennetaan. - -=Juoksua.= Kun tavallisessa kävelymarssissa askeleitten lukumäärä on -oleva ainakin 120 minuutissa, niin tämä luku on juoksumarssissa nouseva -aina 180 saakka. Opettajan lausuttua »_juoksuun eteenpäin_», tulee -jokaisen kallistaa ruumiinsa hieman eteenpäin ja samassa koukistaa -käsivartensa suoraan kulmaan saakka. Itse juokseminen toimitetaan aina -varpailla ja jotensakin ojennetuilla polviniveleillä, keveästi ja -kimmoavasti. Pää pystyssä, rinta pullistettuna. Kun juoksua harjoitetaan -tomua sisältävässä huoneessa, tapahtukoon hengittäminen nenän kautta. -Askelten lukumäärä »seis»-sanan jälkeen on poikkeamatta oleva kolme, -joten siis asento-askel tulee neljännessä tempussa. Kun juostessa -_täyskäännös_ tehdään, niin tekosana (mars), kuten käyntimarssissakin, -on lausuttava siinä silmänräpäyksessä, jolloin _oikea_ jalka maahan -lasketaan. Käännös suoritetaan 4 tempussa paikalla-juoksun muodossa. -Viidennessä tempussa alottaa taas vasen jalka ponnistuksella juoksua -eteenpäin. Luetaan siis: (mars!) _yks’, kaks’, kolm’, neljä_, -- =yks’=. -Viimeinen sana lausutaan muita voimakkaammin. - - - - -III. Vapaaharjoituksia ilman sauvaa. - - -1. Käsiliikkeitä. - -=Kättenkoukistus.= Liikunto tapahtuu pääasiallisesti kyynärniveleessä, -mutta myöskin rannenivel ja ensimmäiset sorminiveleet ovat samassa -koukistettavat. Oikean muodon saamista varten ovat kädet ensin hieman -nostettavat ja samassa käsivarret voimakkaasti kierrettävät ulospäin -(katso kuv. 17), jonka jälkeen kyynärniveleet koukistetaan kunnes -sormenpäät koskettelevat olkapäitä (kuv. 18). - -[Kuva 17.] - -[Kuva 18.] - -Kättenkoukistusta seuraa - -=Kättenojennus=. Käsivarsia saattaa ojentaa eteenpäin (kuv. 19), -ulospäin (kuv. 20), ylös (kuv. 21), alas ja alastaaksepäin. Kämmenet -pidetään käännettyinä toisiansa vastaan kaikissa näissä suunnissa, -paitse ulospäin-suunnassa, jossa sekä käsivarret että kämmenet ovat -vaakasuorassa tasossa. Pää on pidettävä täydesti pystyssä etenkin -silloin, kun kädet ovat ylöspäin ojennettuina. Tässä viimemainitussa -asennossa on huomio erityisesti luotava käsien asentoon syystä, että -kämmenet siinä helposti kääntyvät eteenpäin. Mitä itse ojentamiseen -tulee, on se aina tehtävä voimakkaasti ja perinpohjaisesti, mutta -vartalon vakaa ja horjumaton ryhti on kuitenkin aina säilytettävä. -Rinta ei saa painua sisään, kun kädet eteenpäin ojennetaan, eikä selkä -saa koukistua, kun kädet ovat pystyssä. - -[Kuva 19.] - -[Kuva 20.] - -[Kuva 21.] - -=Kättennosto.= Täydesti ojennetut käsivarret, suorine ja suljettuine -sormineen, nostetaan eteenpäin, ulospäin ja ylöspäin samoihin -alkuasentoihin, joihin ne ojennetaankin. Jos kädet ensin viedään -eteenpäin ja sitten samaa vauhtia ylös, niin sanotaan liikettä -»_kättennostoksi etutietä ylöspäin_». Kädet viedään »_ulkotietä -ylöspäin_», kun ne ensin nostetaan ulospäin ja sitten ylös. - -=Kättenkiertoa.= Kaikissa niissä asennoissa, joihin käsivarret -ojennetaan, saattaa niitä kiertää pituusakseliensa ympäri vuorotellen -ulos- ja sisäänpäin. Liikettä voipi myöskin harjoittaa käsivarsia -pyörittäessä (katso »kättenpyöritys»). - -Kättennostoa seuraa - -=Kättenlaskeminen=, jota ylöspäin olevasta suunnasta saattaa tehdä sekä -»etutietä» että »ulkotietä». Käsivarret ovat tässäkin harjoituksessa -pidettävät vallan suorina. Sekä kättennostossa että kättenlaskemisessa -ulkotietä on kiertäminen tehtävä vaakasuorassa tasossa. - -=Kättenheitoksi= sanotaan sellaista kättennostoa (tavallisesti etutietä) -ylöspäin, joka toimitetaan hyvin voimakkaasti ja nopeasti. Käsiä takaisin -perusasentoon vietäessä ovat ne, kuten edellisessäkin liikkeessä, -pidettävät jäykkinä ja suorina. - -=Kättenpyöritys.= Jos käsivarret ensin nostetaan etutietä ylös ja sitten -samaa vahtia lasketaan ulkotietä alaspäin, niin sanotaan liikettä -kättenpyöritykseksi. Harjoitus on tehtävä tasaisesti jatkuvalla -nopeudella nelijakoisessa tahdissa. Sitä käytetään useimmiten -hengitysharjoituksena. Tässä liikkeessä sekä yleensä kättenlaskemisessa -ulkotietä käännetään kämmenet alaspäin siinä silmänräpäyksessä, jolloin -käsivarret ovat vaakasuorassa tasossa. - -=Kättenheilutus.= Hyvää ryhtiä säilyttämällä heitetään käsivarret -etutietä ylöspäin ja viedään sitten heti uudestaan samaa tietä alas, -jonka jälkeen harjoitusta tahdissa jatketaan, kunnes »seis» komennetaan. - -=Kättenlyönti.= Kun käsivarret lyöntiä varten ovat nostettavat -alkuasentoon, niin ne hieman kohotetaan ja samassa koukistetaan -rinnalle siten, että sormenpäät tulevat vastatusten, koskematta -kuitenkaan toisiaan. Kämmenet ovat alaspäin käännettyinä ja peukalot -koskevat rintaan. Kyynärpäät taaksepäin (kuv. 22). Kättenlyönti tehtään -kyynärniveleitä voimakkaasti ojentamalla. - -=Kättentyöntö.= Alkuasento (»kädet työntöön») on muodoltaan melkein -samanlainen kuin kättenkoukistus; se eroaa viimemainitusta ainoastaan -siinä suhteessa, että kädet pidetään nyrkitettyinä sekä alkuasennossa -(kuv. 23) että työntöä tehtäessä. Ranneniveleet, jotka alkuasennossa -pidetään taivutettuina, ojennetaan työntäessä suoriksi. - -[Kuva 22.] - -[Kuva 23.] - -=Kädet sahausasennossa.= Jos sahaaminen on toimitettava ainoastaan -toisella kädellä joku määrä kertoja, niin alkuasento on senkaltainen, -kuin kuv. 24 osoittaa. Käsi, jonka ajatellaan pitävän sahaa, ojennetaan -vartaloa kierrettäessä voimakkaasti alaspäin, jonka jälkeen se uudestaan -viedään edelliseen asentoonsa voidakseen sahausta heti jatkaa. Liikettä -saattaa harjoittaa silläkin tavoin, että kummankin käden ajatellaan -vievän omaa sahaansa. Tällaista harjoitusta varten asetetaan toinen jalka -ulospäin, vartalo taivutetaan eteenpäin ja kierretään samassa vähän esim. -oikeaan, jolloin oikea käsivarsi, kyynärniveleestään koukistettuna, -viedään taaksepäin ja vasen käsi ojennetaan alaspäin. Kädet nyrkitettyinä -(kuv. 25). Sahatessa kierretään ruumis voimakkaasti vuorotellen vasempaan -ja oikeaan. Sahaaminen on tahtiharjoitus. - -[Kuva 24.] - -[Kuva 25.] - -=Kädet hakkausasennossa.= Vieressä oleva kuva näyttää kysymyksessä olevan -liikkeen alkuasennon. Hakatessa viedään nyrkit alas ja taaksepäin, niin -että ne tulevat alaraajojen väliin. Harjoitusta saattaa tehdä sekä -tahdissa että luvun mukaan. - -=Kädet niittöasennossa.= Käsivarret heilutetaan sivullepäin siten, että -oikeaanpäin mennessään oikea käsivarsi pysyy ojennettuna, mutta vasen -koukistetaan rinnan eteen sillä tavalla kuin vieressä oleva kuva osoittaa -(kuv. 27). Toinen jalka asetetaan ulospäin alkuasentoon mennessä. Itse -niittäminen tapahtuu siten, että alkuasennosta mennään vastakkaiseen -asentoon käsiä heiluttamalla ja vartaloa kiertämällä, jota paitse -niittäessä selkä vuorotellen kumarretaan ja ojennetaan. - -=Kädet lanteilla.= Peukalot taaksepäin, muut sormet suljettuina ja -suorina eteenpäin. Kyynärpäät taaksepäin, ranteet ojennettuina (kuv. 28). - -[Kuva 26.] - -[Kuva 27.] - -[Kuva 28.] - -=Kädet niskaan.= Sormien viimeiset nivelkappaleet niskaa vasten. -Sorminiveleet ja ranteet ojennettuina. Keskisormien päät yhteen. Pää -pystyssä. Kyynärpäät taaksepäin. Selkä suorana, vatsa sisään (kuvat 29 ja -30). - -=Kättenojennusta erisivuisesti.= Koukistusasennosta käsivarret ojennetaan -eri suuntiin, esim. oikea ulospäin, vasen ylös (kuv. 31). Kolmannessa -tempussa käsivarret uudestaan koukistetaan, jonka jälkeen ne neljännessä -tempussa ojennetaan päinvastoin. Näin jatketaan, kunnes jossakin -määrätyssä tempussa, esim. kymmenennessä, molemmat kädet yht’aikaa -ojennetaan alaspäin. Erisivuisesti ojennetaan käsiä esim. ulos- ja -eteenpäin, eteen- ja ylöspäin, alas- ja ylöspäin. - -[Kuva 29.] - -[Kuva 30.] - -[Kuva 31.] - - -2. Sääriliikkeitä ja erilaisia asentoja. - -=Jalkainsulkeminen ja jalkainavaaminen.= Jos jalat perusasennossa -olevasta suorakulmaisesta asennostaan viedään vastatusten siten, että -niiden sisäpuoliset reunat yhtyvät, niin sanotaan jalkain olevan -_suljettuina_ ja itse liikettä sanotaan _jalkainsulkemiseksi_. Jalat -_avataan_ sillä tavalla, että ne viedään alkuperäiseen suorakulmaiseen -perusasentoonsa. - -=Jalannosto ja jalanheitto.= Jalannostossa tulee ainoastaan -taaksepäin-suunta kysymykseen. Liike tehdään siten, että alaraaja -nostetaan vaakasuoraan tasoon, jolloin polvi ei saa sanottavasti -liikkua eteenpäin (kuv. 32). Nilkkanivel ojennetaan. Liikettä sanotaan -_jalanheitoksi_, kun jalka nostetaan nopeasti ja niin voimakkaasti, että -kantapää koskee perälihaksiin. Polvenheittoa harjoitettaessa jalka heti -uudestaan lasketaan alas. - -=Jalka-asento.= Toinen jalka siirretään johonkuhun ennen mainitusta -seitsemästä suunnasta ja lasketaan maahan sillä tavoin, että ruumiinpaino -tasan jakautuu kummallekin jalalle (kuv. 33). Niitten välin tulee -olla noin kahden jalanmitan suuruisen. Uudessa asennossaan pitää -jalan aina olla yhdensuuntainen alkuperäisen, perusasennossa olevan -suuntansa kanssa. Jos jalka asetetaan suoraan sivullepäin eli ulospäin, -niin asentoa sanotaan _haara-asennoksi_ (kuv. 34). Kun vuorotellen -vasen ja oikea jalka, kerran kumpikin, asetetaan jokaiseen suuntaan, -alusta loppuun saakka, niin täten syntyvää liikuntosarjaa sanotaan -_jalka-asentosarjaksi_. - -[Kuva 32.] - -[Kuva 33.] - -[Kuva 34.] - -=Varpaillenousua= voipi eri liikkeenä harjoittaa sekä perusasennossa -että jalka-asennoissa. Ojentamalla nilkkaniveleitä kohotetaan kantapäät -maasta ylös niin korkealle kuin mahdollista. Jos liikettä tehdään -perusasennossa, niin reidet ovat voimakkaasti puserrettavat yhteen. - -=Käyntiasento.= Toinen jalka asetetaan noin jalanmitan verran -sisäviistoon, eteenpäin, etuviistoon, ulospäin tahi ulkoviistoon ja -ruumiinpaino lasketaan kokonaan asetetulle jalalle sillä tavoin, -että lantio työnnetään mainitun jalan suuntaan (kuv. 35). Molemmat -polviniveleet pidetään täydesti ojennettuina, mutta paikallensa jääneen -jalan kantapää kohotetaan ylös maasta. Jos käyntiasento tehdään -etuviistoon tahi ulkoviistoon, niin pää tavallisesti käännetään -samannepäin. - -=Varvasasento.= Ojennettuine polvi- ja nilkkaniveleineen nostetaan -toinen sääri johonkuhun suuntaan ja lasketaan varpaineen lattiaan -noin jalanmitan päähän toisesta jalasta (kuv. 36). Ruumiinpaino tulee -siis kokonaan paikallaan pysyvälle jalalle. Muodoltaan on varvasasento -kokonaan polviasennon näköinen, mutta näihin asentoihin mennän vallan eri -tavalla ja siten tulee niitten vaikutuskin olemaan erilainen. - -[Kuva 35.] - -[Kuva 36.] - -=Säärennosto ja säärenheitto.= Kun sääri täydesti ojennettuine polvi- ja -nilkkaniveleineen nostetaan eri suuntiin, niin vartaloa ei saa kallistaa -vastakkaiseen suuntaan enempää kuin mitä tasapainon säilyttämiseksi -välttämätöntä on (kuvat 37 ja 38). Kun nosto toimitetaan nopeasti -ja sääri heti uudestaan lasketaan alas, niin liikettä sanotaan -_säärenheitoksi_. Nilkkanivel on näitä liikkeitä harjoitettaessa aina -pidettävä täydesti ojennettuna. - -[Kuva 37.] - -[Kuva 38.] - -=Säärenpyöritys.= Kaikista niveleistään perinpohjaisesti ojennettu sääri -nostetaan ensin eteenpäin, sitten se, yhä korkealle nostettuna, viedään -ulos- ja taaksepäin, jonka jälkeen se lasketaan alkuasentoonsa. Samalla -tavalla oikea jalka. Jos sama sääri on useampia kertoja perätysten -pyöritettävä, niin se taaksepäin nostetusta suunnastaan on vietävä -seisovan säären sivutse suoraan eteenpäin maahan koskematta. Selkä ja -etenkin seisova sääri ovat pidettävät vallan suorina. - -=Säärenheilutus.= Eteenpäin nostettu ja täydesti ojennettu sääri -heilutetaan pendelin kaltaisesti tasaisessa tahdissa vuorotellen eteen- -ja taaksepäin. Seisovan säären polviniveltä ei saa notkistaa ja ruumiin -ryhti pysyköön yhä hyvänä. Heilutusta saattaa tehdä myöskin ulos- ja -sisäänpäin, toisen jalan etupuolella. - -=Säärenkoukistus ja säärenojennus.= Säärtä koukistaessa polvi nostetaan -korkealle ylös, alaraaja viedään taaksepäin ja jalkaterä ylöspäin (kuv. -39). Koukistus on siis tapahtuva säären kaikissa niveleissä, ja se -tehdään aina samalla tavalla, huolimatta siitä, mihin suuntaan sääri -on ojennettava tahi mihin se on ojennettu (kuv. 40). Itse ojentaminen -on aina tehtävä voimakkaasti ja perinpohjaisesti. Seisovan säären -polviniveltä ei saa notkistaa. Ryhti aina hyvä. Säärtä ojennetaan -tavallisesti ainoastaan pääsuuntiin eteen-, ulos- ja taaksepäin. - -=Polvennosto ja polvenheitto.= Polvennosto eroaa polvenkoukistuksesta -siinä suhteessa, että edellisessä on reisi pidettävä vaakasuorana ja -varpaat alaspäin (kuv. 41), jota vastoin polvenkoukistuksessa lonkka-, -polvi- ja nilkkaniveleissä kulmat ovat terävät. Jos polvennosto tehdään -nopeasti ja niin voimakkaasti, että reisi koskee vatsanpohjaan, niin -liikettä sanotaan _polvenheitoksi_. Seisovaa säärtä ei saa notkistaa, -ryhtiä ei muuttaa. - -[Kuva 39.] - -[Kuva 40.] - -[Kuva 41.] - -=Polviennotkistus ja kyykkyasento.= Kun varpaille noustua molemmat -polvet notkistetaan suoran kulman muotoisiksi, niin sanotaan liikettä -_polviennotkistukseksi_ (kuv. 42), mutta kun notkistus tehdään niin -syvään, että reisien takaosat koskevat pohkeihin, niin asentoa -sanotaan _kyykkyasennoksi_ (kuv. 43). Ruumiin paino jaetaan tasan -kummallekin jalalle; selkä pidetään suorana ja polvet ulospäin vietyinä. -Perusasentoon menemistä sanotaan _polvienojennukseksi_. - -Jalka-asennoista ja polviennotkistuksista muodostetaan n. s. -_polviennotkistussarjoja_, jotka tavallisesti tehdään neljässä -tahi kuudessa tempussa. Ensin asetetaan esim. vasen jalka suoraan -eteenpäin, toisessa tempussa noustaan varpaille ja samassa tempussa -polvet notkistetaan suoraan kulmaan saakka, selkä yhä suorana pysyen; -kolmannessa tempussa polvet ojennetaan, jolloin kantapäät laskeutuvat -maahan, ja neljännessä tempussa jalka siirretään takaisin perusasentoon. -Sittenkuin samat temput on tehty oikealla jalalla, asetetaan vasen jalka -etuviistoon ja harjoitus uudistetaan, j. n. e. Jos taas varpaillenousu -tapahtuu eri tempussa, niin sarja tulee tehtäväksi _kuudessa_ tempussa. -Sen voipi tehdä kahdessakin tempussa siten, että ensimainitun, -nelijakoisen sarjan ensimmäinen ja toinen temppu sekä kolmas ja neljäs -temppu yhdistetään. - -=Polviasento ja polvenvaihto.= Toinen jalka siirretään puolikolmatta -jalanmittaa johonkuhun suuntaan (ei taaksepäin eikä takaviistoon) ja -samassa sen polvinivel notkistetaan, jonka ohessa lantio ja siis koko -ruumiinpaino viedään asetetun jalan ja notkistetun polven suuntaan niin -kauas kuin mahdollista (kuv. 44). Kantapäitä ei saa kohottaa maasta ylös -eikä ruumista kallistaa liikkeen suuntaan. - -[Kuva 42.] - -[Kuva 43.] - -[Kuva 44.] - -Jos polviasennossa notkistettu sääri ojennetaan ja samassa ojennettu -sääri notkistetaan, joten siis ruumiinpaino toiselta jalalta tulee -toiselle, niin liikettä sanotaan _polvenvaihdoksi_. Tätä harjoitusta -saattaa tehdä varpaille nousu -asennossakin. - -=Sääriasento.= Toinen sääri ojennetaan ulospäin, ulkoviistoon, taaksepäin -tahi takaviistoon ja lasketaan koko jalkapohjineen lattiaan noin -puolenkolmatta jalanmitan etäisyydelle paikallaan pysyvästä jalasta, -jonka polvinivel jotenkin syvään notkistetaan, niin että ruumiinpaino -kokonaan tulee sen jalalle (kuv. 45). Ruumiin painopisteen tulee -laskeutua alaspäin, mutta se ei saa nähtävästi siirtyä sivullepäin. Vasen -sääriasento esim. ulkoviistoon on siis muodoltaan vallan samanlainen -kuin oikea polviasento etuviistoon, mutta näihin asentoihin mennään eri -tavalla, ja ruumiinpaino tulee niissä olemaan eri paikkojen kohdalla, -jos nimittäin molempien alkuasento on sama. - -[Kuva 45.] - -=Syöksyasento.= Toinen jalka siirretään noin kolme jalanmittaa suoraan -eteenpäin, sen polvinivel notkistetaan syvään ja samassa ruumis -kallistetaan eteenpäin sen verran, että selkä tulee toisen, täydesti -ojennetun ja voimakkaasti jännitetyn säären suuntaan. Pää pidetään -pystyssä ja jalkapohjat kiinni lattiassa (kuv. 46 ja 47). Syöksyasentoon -saattaa mennä suoraan _sivullekinpäin_. Jos liike tehdään etuviistoon ja -ruumis samassa kierretään, kuten kuvasta nähdään, sanotaan sitä - -=Hyökkäykseksi= (kuv. 48). Näissä viimemainituissa asennoissa pidetään -kädet lanteilla, niskaan vietyinä tahi ylöspäin ojennettuina. - -[Kuva 46.] - -[Kuva 47.] - -[Kuva 48.] - - -3. Kaula- ja vartaloliikkeitä. - -=Pääntaivutus.= Taivutus on aina tehtävä hitaasti ja ilman nykäyksiä, -mutta samassa perinpohjaisesti; ruumiin ryhtiä ei saa muuttaa. - -=Päänkierto.= Pituusakselinsa ympäri kierretään pää voimakkaasti -vasempaan ja oikeaan. Hartijoitten asento pysyköön muuttumattomana. - -=Vartalontaivutus.= Jos ruumis on kumarrettava eteenpäin niin -syvään, että selkä tulee vaakasuoraan tasoon, niin taivutus tapahtuu -ainoastaan lonkkaniveleissä (katso kuv. 49). Kumarrus eteen-alaspäin -käy mahdolliseksi sen kautta, että selkäniveleitäkin taivutetaan (katso -kuv. 50). Taaksepäin on taivutus aina tehtävä jotenkin varovasti eikä -erittäin syvään (kuv. 51). Kaulaa ei erityisesti taivuteta eikä kierretä -selkää taivuttaessa. Kun kysymyksessä olevaa liikettä tehdään eteen- -eli taaksepäin perus-, jalka-, varvas- tahi käyntiasennosta, niin -polviniveleitä ei saa ensinkään notkistaa. Lisäksi on huomioon otettava, -että tasaista hengittämistä ei saa liikkeitä tehtäessä keskeyttää. - -[Kuva 49.] - -[Kuva 50.] - -=Sivutaivutus eli taivutus sivullepäin.= Tätä liikettä tehtäessä ruumista -ei ensinkään saa kiertää eikä eteenpäin kumartaa (kuv. 52). Pään asento -hartijoihin verraten pysyköön yhä muuttumattomana. Liikettä tulee aina -tehdä syvään ja perinpohjaisesti, mutta hitaasti ja samassa hieman -varovasti. - -=Vartalonkierto.= Erilaisissa alkuasennoissa kierretään ruumis -pituusakselinsa ympäri hitaasti, mutta kuitenkin perinpohjaisesti -vuorotellen vasempaan ja oikeaan. Jalat pysykööt paikoillaan -liikahtamatta. Kädet ulospäin nostettuina, lanteille tahi niskaan -vietyinä (kuv. 53). - -[Kuva 51.] - -[Kuva 52.] - -[Kuva 53.] - -=Kiertotaivutus.= Ensin asetetaan toinen jalka ulospäin, kädet -viedään niskaan, lanteille tahi ylöspäin ja ruumis kierretään esim. -vasempaanpäin. Sitten tästä alkuasennosta ruumis taivutetaan eteenpäin -ja pyöritetään etutietä oikeaan, jonka jälkeen selkä ojennetaan, niin -että ruumis tulee kiertoasentoon oikealle. Päinvastoin kun vasempaanpäin -mennään. Ennenkuin uusi kiertotaivutus tehdään, saattaa selkää -kiertoasennossa hieman taaksepäin taivuttaa. - -=Vartalonpyöritys.= Alkuasentona kysymyksessä olevaan harjoitukseen -käytetään tavallisesti haara-asentoa, kädet lanteille vietyinä. Vartalo -taivutetaan ensin eteenpäin, viedään siitä taivutusasentoon vasemmalle, -sitten taivutusasentoon taaksepäin, vihdoin oikealle ja uudestaan -eteenpäin j. n. e. Pyörittäessä vartaloa ei kierretä pituusakselinsa -ympäri. Pää ja vartalo muodostavat tätä harjoitusta tehtäessä -suppilonmuotoisen liikkeen. Sääret suorina; pää hartijoihin verraten -liikkumattomana. - - -4. Hyppäys- ja hyppyharjoituksia. - -Jokaista hyppäystä tehtäessä noustaan varpaille samassa kun polvi- ja -nilkkaniveleet koukistetaan; seuraavassa silmänräpäyksessä mainitut -niveleet uudestaan niin voimakkaasti ojennetaan, että koko ruumis lentää -ylös. Maahan takaisin tullessa ovat polvi- ja nilkkaniveleet taaskin -notkistettavat, mutta sitten ne levollisesti ojennetaan, niin että -vakavasti tullaan perusasentoon. Kaikenlaisia laskuhyppäyksiä tehtäessä -älköön milloinkaan tultako alas kantapäille, vaan aina varpaille. - -Hyppäyksen saattaa tehdä sekä paikalla että paikalta siirtymällä. Jos -edellisessä tapauksessa sääret, täydesti ojennettuina, heitetään suoraan -sivullepäin, mutta ne uudestaan yhdistetään ennenkuin maahan tullaan, -niin harjoitusta sanotaan _hyppäykseksi sääriä hajoittamalla_. - -Kun hyppäys tehdään haara-asennosta, niin sääriä saattaa nopeasti -yhdistää ja sitten taas heti uudestaan hajoittaa, joten tullaan takaisin -haara-asentoon. Silloin on tehty _hyppäys sääriä yhdistämällä_. - -Hyppäystä saattaa viimemainitusta alkuasennosta tehdä silläkin tavoin, -että sääret hypätessä pikimmältään viedään ristiin, toinen toisen -etupuolelle, mutta siinä tapauksessa ne ovat nopeasti uudestaan -hajoitettavat alkuasentoon menemistä varten. Sellaista hyppyharjoitusta -sanotaan _hyppäykseksi sääriä ristiin viemällä_. - -_Hyppäys jalanheitolla_ taakse- ylöspäin tehdään siten, että hypätessä -molemmat jalat koskettamiseen saakka heitetään taaksepäin. - -_Hyppäys polvenheitolla_ toimitetaan sillä tavoin, että polvet hypätessä -nostetaan rintaa kohti. - -Hyppäyksellä ja hypätessä voipi jostakin alkuasennosta mennä toiseen. -Siten saattaa esim. perusasennosta mennä haara-asentoon, käyntiasentoon, -polviasentoon, kyykkyyn, j. n. e. sekä päinvastoin. _Hyppykäännökseksi_ -sanotaan sellaista hyppäystä, johon yhdistetään puoli- tahi täysikäännös. - -Yksityisten hyppäyksien sarjaa sanotaan _hypyksi_. Hyppyharjoitus on siis -aina tahtiharjoitus. Kuten hyppäyksissäkin saattaa hyppyharjoituksissa -mennä toisesta alkuasennosta toiseen. _Käyntihyppyä_ harjoitetaan sillä -tavalla, että ensi hyppäyksessä viedään toinen jalka taaksepäin, toinen -eteenpäin käyntiasentoon; seuraavalla hyppäyksellä jalat päinvastoin, -j. n. e. - -_Hyppyä vuorotellen haara- ja perusasentoon_ harjoitetaan siten, että -ensimmäisellä hyppäyksellä sääret hajoitetaan, niin että tullaan -haara-asentoon, sitten hypätään heti uudestaan perusasentoon, taas -haara-asentoon j. n. e. - -_Hyppyä vuorotellen haara- ja ristiasentoon_ tehdään siten, että -haara-asennosta viedään sääret hyppäyksellä ristiin, ensi kerralla vasen -jalka etupuolelle; sitten hypätään takaisin haara-asentoon ja uudestaan -ristiasentoon, tällä kertaa oikea jalka etupuolelle, j. n. e. - -Hyppyä harjoitetaan usein ainoastaan _toisella_ jalalla. Silloin toinen -sääri, suorine polvi- ja nilkkaniveleineen, tavallisesti pidetään -eteenpäin nostettuna. Viimemainittua säärtä saattaa hypätessä myöskin -heiluttaa eteenpäin ja taaksepäin tahi ulos- ja sisäänpäin. - - - - -IV. Sauvaliikkeitä. - - -Kansakoulussa kuten alkeiskouluissa yleensä älköön sauvavoimistelua -harjoitettako kahtena ensimmäisenä voimisteluvuotena. Yleensä on -sauvavoimistelun harjoittaminen alotettava vasta silloin, kun oppilaat -tyydyttävästi osaavat suorittaa tavallisimmat vapaaharjoitukset ilman -sauvaa. Niiden tulee siis sitä ennen saavuttaa jonkinmoista valtaa -ruumiinsa ja sen liikuntojen yli. Lisäksi on huomattava, ettei sauva saa -olla liian raskas. Sen pituuden tulee olla noin 90 eli 95 senttimetriä -ja paino olkoon niin suuri, että lapsi, pitämällä vahvemmalla kädellään -sauvaa sen toisesta päästä, jaksaa pari sekuntia pitää sitä suoralla -kädellä vaakasuoraan tasoon ojennettuna. - -Vieressä oleva kuva näyttää meille asennon, jota sauvavoimistelussa -tavallisesti käytetään alkuasentona muita liikkeitä tehtäessä ja muihin -asentoihin mentäessä. Sauva pidetään ojennetuilla käsivarsilla, mutta -eteen-ylöspäin taivutettuin rantein poikittain ruumiin etupuolella. -Jos sauva tästä asennosta on vietävä »_jalalle_», niin vasen käsi ensi -tempussa lykkää sauvan oikean käden läpi, kunnes kädet tulevat yhteen -ja sauvan toinen pää lähenee lattiaa (katso kuv. 55). Seuraavassa -tempussa laskee oikea käsi sauvan lattiaan ja samassa silmänräpäyksessä -vasen käsi temmataan alas perusasentoonsa (kuv. 56). Kom. sanat: _Sauva -jalalle -- vie!_ Kun sauva viimemainitusta asennostaan on _poikittain -eteen_ vietävä, niin oikea käsi kohottaa sauvan pari senttimetriä -lattiasta ja samassa vasen käsi tarttuu sauvan ylipäästä kiinni. Toisessa -tempussa vasen käsi vetää sauvan poikittain eteen, jolloin oikea -käsi luiskahtaa sauvan toiseen päähän. Kom. sanat: _Sauva poikittain -eteen -- vie!_ - -[Kuva 54.] - -[Kuva 55.] - -[Kuva 56.] - -Tästä viedään sauva _oikealle kädelle_ niinikään kahdessa tempussa. -Vasenta kättä koukistamalla ja kohottamalla nostetaan sauva ensin -oikealle kädelle pystyyn, jolloin ensimainittu käsi liukuu sauvaa -pitkin alaspäin, kunnes se tulee samaan tasapintaan kuin sen olkapää ja -kyynärpää (kuv. 57). Oikea käsi muuttaa otteensa siten, että sauva tulee -seisomaan etusormella tahi pitkällä sormella; peukalo tulee sauvan -etupuolelle. Toisessa tempussa vasen käsi viedään perusasentoonsa (kuv. -58). Kom. sanat: _Sauva oikealle kädelle -- vie!_ Oikealta kädeltä sauva -viedään kahdessa tempussa ja edellisiä temppuja vastaavilla liikkeillä -takaisin alkuasentoonsa (poikittain eteen). - -[Kuva 57.] - -[Kuva 58.] - -Kun sauva oikealta kädeltä on _jalalle_ laskettava, niin aluksi vasen -käsivarsi koukistetaan rinnan eteen sillä tavoin, että se rintaanpäin -käännetyllä kämmenellään voipi olan kohdalta sauvasta ottaa kiinni. -Toisessa tempussa oikea käsi nopeasti ottaa vasemman ylipuolelta -sauvasta kiinni ja tempaa samassa sauvan jalalle, jolloin myös vasen -käsi äkisti laskeutuu perusasentoonsa. Kom. sanat: _Sauva jalalle -- vie!_ -Jalalta sauva viedään oikealle kädelle seuraavalla tavalla: Oikea käsi -heittää ylös sauvan, josta vasen käsi, kämmen rintaanpäin käännettynä, -tarttuu kiinni, ja samassa oikea käsi siirtää otteensa sauvan alipäähän. -Seuraavassa tempussa vasen käsi menee perusasentoonsa. Kom. sanat: _Sauva -oikealle kädelle -- vie!_ - -Sauvan nostaminen ja vieminen eri asentoihin ovat yksinkertaisia -liikkeitä. Jos sauva käsivarsia koukistamalla kohotetaan olkapäitä kohti, -niin sanotaan sen olevan nostettuna _rinnalle_ (kuv. 59). Tätä ja muita -liikkeitä tehtäessä ruumiin ryhtiä ei saa millään tavoin huonontaa. Sauva -nostetaan _eteenpäin_, jolloin käsivarret tulevat vaakasuoraan tasoon -(kuv. 60), ja _ylöspäin_; käsivarret pidetään silloin pystysuorasti. -Sauvan ollen näissä asennoissa ovat ranneniveleet täydesti ojennettavat. -Jos sauva ylöspäin olevasta asemastaan lasketaan sivullepäin, esim. -vasempaan, kunnes vasen käsivarsi tulee vaakasuoraan tasoon ja oikea -pystyyn, niin sauvan sanotaan olevan vietynä _ylhäältä vasempaan_ (kuv. -61). Ellei sauva ole tarpeeksi pitkä, saapi oikeaa käsivartta hieman -koukistaa, vaan vasenta (ulospäin ojennettua) ei ensinkään. Jos vasen -käsi viimemainitusta asemastaan viedään etuviistoon tahi ulkoviistoon, -niin sauvan sanotaan olevan vietynä _ylhäältä vasemmalla etuviistoon_ ja -_ylhäältä vasemmalla ulkoviistoon_. Vastaavat asennot oikeallepäin ovat -_ylhäältä oikeaan_, _ylhäältä oikealla etuviistoon_ ja _ylh. oikealla -ulkoviistoon_. - -[Kuva 59.] - -[Kuva 60.] - -[Kuva 61.] - -Kun sauva poikittain eteen viedystä alkuasennosta viedään sivullepäin, -esim. oikeaanpäin, sillä tavalla, että oikea käsivarsi tulee suoraan -ulospäin ojennetuksi ja vasen käsi, kyynärniveleestään koukistettuna, -tulee rinnalle hieman likemmäksi oikeaa kainalokuoppaa, niin sauvan -sanotaan olevan nostettuna _ulos-oikeaanpäin_ (kuv. 62). Jos sitten -oikea käsi ynnä sauva nostetaan pystysuorasti ylöspäin, mutta vasen -käsi yhä pysyy paikallaan, niin sauva tulee nostetuksi _oikealle ylös_. -Samalla tavalla sauva viedään _ulos-vasempaanpäin_ ja _vasemmalle ylös_ -(kuv. 63). - -Jos sauva koukistetuilla käsivarsilla viedään pään ylitse hartijoille -vaakasuoraan asemaan, niin sanotaan sen olevan vietynä _niskaan_ (kuv. -64). Tästä saattaa esim. vasemman käden ojentaa ulospäin, jolloin oikea -käsivarsi koukistuu ja sen käsi lähenee niskaa. Silloin on sauva vietynä -_niskaan vasemmalle_. - -[Kuva 62.] - -[Kuva 63.] - -[Kuva 64.] - -Kun sauva alkuasennostaan toisella kädellä, esim. oikealla, viedään -pään ylitse ja toinen käsivarsi koko ajan pysyy alaspäin ojennettuna, -niin sauva tulee oikean _olan taakse_ (kuv. 65). Koukistetun käsivarren -kyynärpää on vedettävä likelle sivua. Tästä saattaa oikeankin käden -laskea alaspäin, niin että molemmat käsivarret tulevat alaspäin -ojennetuiksi. Sauva on silloin vietynä _taakse alas_ (kuv. 66.) - -[Kuva 65.] - -[Kuva 66.] - -Jos sauva alkuasennostaan viedään esim. vasempaan vartalon ympäri -siten, että se tulee lepäämään ristiluilla, niin sanotaan sen olevan -vietynä vasemman _lonkan taakse_ (kuv. 67). Toinen käsivarsi on silloin -ojennettuna selän taakse ja toinen koukistettuna rinnalle. - -[Kuva 67.] - -[Kuva 68.] - -[Kuva 69.] - -Muutamissa harjoituksissa pidetään sauva _selän takana kätten alla_. -Edellisellä sivulla oleva kuva osoittaa meille selvästi, miten sauva ja -käsivarret silloin ovat pidettävät. - -_Sauvan vienti syvään toisen jalan etu- taikka sisäpuolelle_ tulee polvi- -ja sääriasennoissa kysymykseen. Jos sauva on vietävä sisäpuolelle jalkaa -(katso kuv. 69), niin se käsivarsi on vietävä taaksepäin, jonka puolinen -sääri on ojennettu. - -_Jalannosto sauvan yli._ Toinen sääri koukistetaan kaikissa niveleissään -ja viedään sitten kätten välistä sauvan yli (kuv. 70) sekä ojennetaan -eteenpäin tahi lasketaan varpaine lattiaan. Sitten pää pystyyn, selkä -suoraksi ja rinta ulos. Liikettä tehtäessä älköön seisovan säären -polviniveltä notkistettako. - -Muutamissa alkuasennoissa ja muutamia liikkeitä tehtäessä sauva on -toisessa kädessä, joka silloin pitää sauvan keskikohdasta kiinni (kuv. -71). Kannattajakäsivartta saattaa alkuasennossa pitää joko suora- -tahi teräväkulmaisesti koukistettuna. Jälkimmäisessä tapauksessa -kannattajakäsi on likellä hartijaa; molemmissa tapauksissa sen kyynärpää -on hieman taaksepäin vedettävä. - -[Kuva 70.] - -[Kuva 71.] - - - - -V. Telineharjoituksia - - -1. Harjoituksia vaakasuoralla tangolla (rekillä). - -[Kuva 72.] - - Tanko on tehtävä teräksestä tai raudasta ja itse teline - sellaiseksi, että tankoa helposti voi ylentää ja alentaa. - Vieressä oleva kuva näyttää meille kolme rekkiä, joista - jokaisen pituus on 2 metriä ja ympärys 10 senttimetriä. - Päistään ovat rekit paksummat ja nelisärmäiset. - - -Harjoituksia matalalla rekillä. - -=Seisonoja.= Rekin korkeus maasta 50-70 sm. Myötäotteella (kämmenet -poispäin) rekistä kiinni otettua viedään molemmat jalat, joko yht’aikaa -hyppäyksellä tahi yksitellen taaksepäin, kunnes ruumis, täydesti -ojennettuna, tulee lepäämään varpailla ja alaspäin ojennetuilla -käsivarsilla (kuv. 73). Tässä alkuasennossa saattaa harjoittaa -_kättenkoukistusta ja ojennusta_ sekä _käsivarren ja erisivuisen säären -nostoa._ Edellisessä harjoituksessa rinta lasketaan likelle tankoa, -jolloin kyynärpäät viedään ulospäin. Selän tulee koko ajan pysyä suorana. -Jälkimmäisessä harjoituksessa toinen sääri nostetaan ylöspäin ja samassa -erisivuinen käsivarsi ojennetaan ruumiinsuuntaan ylös. Nostettu sääri on -polvi- ja nilkkaniveleistään suorana. Sitten päinvastoin. - -=Seisoriipunta.= Vieressä oleva kuva näyttää meille alkuasennon, -jossa sitten saattaa tehdä erilaisia harjoituksia, esim. _käsinkulkua -sivullepäin, otteenvaihtoa_ (myötäotteesta vastaotteesen ja päinvastoin), -_säärennostoa_ sekä _kättenkoukistusta_. Viimemainitussa harjoituksessa -kohotetaan rinta, ruumiin ryhtiä muuttamatta, niin likelle rekkiä kuin -mahdollista. Seisoriipunnasta perusasentoon mennessä ruumis temmataan -pystyyn pääasiallisesti käsivoimien avulla. - -[Kuva 73.] - -[Kuva 74.] - -=Hyppäyksellä jännitystaivutukseen.= Tavallisesta asennosta rekin -toisella puolella (kädet myötäotteella) viedään jalat äkkiä eteenpäin -toiselle puolelle rekkiä ja samassa yliruumis kohotetaan ylös, niin -että tullaan kuvassa 87, (sivulla 69) osoitettuun asentoon. Tästä -jännitystaivutus-asennosta mennään perusasentoon joko hyppäyksellä -takaisin taaksepäin tahi kohottamalla ruumis pystyyn vatsalihaksien -avulla. - -=Hyppäys suoranojaan.=[2] Liikettä voi harjoittaa sekä luvun mukaan -että tahdissa ja sitä tehtäessä voipi jalkoja heittää taaksepäin tai -sääriä hajoittaa ulospäin. Suoranojassa pidetään pää pystyssä, rinta -pullistettuna, hartijat alaspäin vedettyinä, selkä suorana, suljetut -ja täydesti ojennetut sääret taaksepäin nostettuina (kuv. 75). Tätä -asentoa voipi käyttää alkuasentona muutamiin harjoituksiin, joista -tässä mainittakoon tavallisimmat. _Toinen sääri_ nostetaan tangon yli -ja viedään samaa tietä takaisin. Kun sääri on nostettu tangolle (kuv. -76) ja samanpuolinen käsi on muuttanut otteensa aliotteeksi ulkopuolelle -säärtä, niin voidaan, heittämällä toista säärtä tangon yli, _hypätä_ -maahan toiselle puolelle tankoa. Laskuhyppäystä tehtäessä käännytään -ensimainittua kättä kohti ja tämä käsi pitää yhä tangosta kiinni. Aliote -on muuttunut selkäotteeksi. - -[Kuva 75.] - -[Kuva 76.] - -Ellei laskuhyppäystä tarkoiteta, on toinen sääri varovasti ja hitaasti -nostettava tangon yli; siten päästään _täysi-istuntaan_ rekille. -Alussa on opettajan apu tarpeellinen. Suoranojasta saattaa ilman -säären nostamistakin päästä tangolle istumaan, jos ruumis kohotetaan, -käännetään ja kierretään, jolloin tullaan kätten väliin istumaan. Tätäkin -harjoitettaessa on opettajan apu alussa välttämätön. - -Suoranojasta voivat enemmän kehittyneet oppilaat harjoittaa _pyörähdystä_ -tangon ympäri, jolloin jalat kulkevat edellä ja ruumiin painokeskus on -pidettävä niin likellä tankoa kuin mahdollista. Pyörähdyksen saattaa -myöskin tehdä istualta taaksepäin, mutta silloin on rekki pidettävä -polvitaipeissa. Molemmissa harjoituksissa myötäote. Kun toinen sääri -on nostettu tangon yli ja sen polvinivel koukistettu (kuv. 77), niin -pyörähdystä tangon ympäri voi harjoittaa sekä eteen- että taaksepäin. -Edellisessä tapauksessa aliote (vastaote), jälkimmäisessä myötäote. - -[Kuva 77.] - -=Hyppäystä tangon yli= voi harjoitella monella eri tavalla. -Yksinkertaisinta lajia sanotaan _aitahyppäykseksi_. Hypätessä toinen -jalka astuu rekille lähelle kättä, jonka jälkeen laskuhyppäys -suoritetaan. Jos molemmat sääret yht’aikaa heitetään sivultapäin tangon -ylitse, niin hyppäystä sanotaan _sivuhyppäykseksi_. Kädet myötäotteella. -Opettaja pitäköön hyppääjän vasemmasta käsivarresta kiinni, kun hyppäys -tehdään oikeaan, ja päinvastoin. - -_Kyykkyhyppäyksessä_ viedään molemmat jalat yht’aikaa kätten välistä -rekin yli. Kädet lasketaan irti silloin, kun jalat ovat päässeet rekin -toiselle puolelle. Jos hypätessä toinen jalka viedään kätten välistä, -mutta toinen sääri ojennettuna samansivuisen käden ulkopuolelta, niin -harjoitusta sanotaan _sudenloikkaukseksi_. _Haarahyppäys_ tehdään siten, -että molemmat sääret, täydesti ojennettuina, heitetään tangon yli -ulkopuolelta käsiä. Kaksi vastaanottajaa tarvitaan. - - -Harjoituksia korkealla rekillä. - -=Suorariipunta= on tavallisin alkuasento korkealla rekillä tehtäviä -harjoituksia varten. Pää pidetään pystyssä, sääret suorina ja -suljettuina. Tässä riippuasennossa harjoitellaan helpompia liikkeitä -kuten _otteenvaihtoa_, _käsinkulkua sivullepäin_, _säärtenhajoitusta_, -_jalan-_ ja _polvennostoa_ sekä _polvenkoukistusta_ ja _ojennusta -vaihdellen_. Tämä viimemainittu harjoitus tehdään siten, että toinen -sääri perinpohjaisesti koukistetaan samassa kuin toinen sääri -voimakkaasti ojennetaan taaksepäin; sitten vaihto useampia kertoja -perätysten. Polvia saattaa nostaa eteenpäin joko vuorotellen taikka -molemmat yht’aikaa. Harjaantuneemmat voimistelijat nostavat polvensa -käsivarsien väliin, niin että jalkarinnat tulevat tangolle. Tästä -saattaa pistää jalat kätten välistä tangon toiselle puolelle ja laskea -ne alaspäin. Liikettä sanotaan silloin _neulansilmäksi_. Kädet lasketaan -irti, kun jalat tulevat alaspäin. - -=Kättenkohonta („käsivoima“).= Kun suorariipunnasta käsivarsia -koukistamalla mennään koukkuriipuntaan, niin liikettä sanotaan -_kättenkohonnaksi_ (»vedetään käsivoimia»). Vasta-alkavat tyytykööt, jos -tätä liikettä tehtäessä saavat leukansa tangon yläpuolelle; harjaantuneet -voimistelijat kohottavat ruumiinsa vielä paljon korkeammalle. Alussa -kohonta tehdään vastaotteella, myöhemmin myötäotteella. - -Jos toinen sääri nostetaan tangolle sillä tavalla, että ruumis joko -poikittain tahi pitkittäin riippuu tangon alla molemmista käsivarsista ja -toisesta polvitaipeesta, niin asentoa sanotaan _polvimakuuriipunnaksi_. -Tästä asennosta voipi heiluttamalla ja jännittämällä (kuv. 78) päästä -kuvassa 77 (sivulla 59) osoitettuun asentoon, ja sellaista liikettä -sanotaan _polvikiekkaukseksi suoranojaan_. Suoranojasta voipi sitten -harjoittaa ennen (sivulla 59) selitettyjä _pyörähdysliikkeitä_. Jos -rekille nostettu sääri viedään takaisin toisen viereen ja myötäote -muutetaan vastaotteeksi, niin rekiltä voi _syöksyä_ eteenpäin alas (pää -edellä). Alussa opettajan apu tarpeellinen. Harjaantuneemmat saattavat -syöksyliikettä tehtäessä pitää toisen säären rekillä tahi kohottaa -molemmat jalkarinnat tangolle. - -[Kuva 78.] - -Jos ruumis suoranojasta käsiä koukistamalla lasketaan alaspäin, kunnes -rinta kajoo tankoon, ja kyynärpäät pidetään ylöspäin nostettuina, niin -täten syntynyttä asentoa sanotaan _koukkunojaksi_. Suoranojasta voipi -laskeutua _koukkunoja-asentoon toiselle kädelle_, ja vahvat lapset -saattavat tässä asennossa ollen laskea toisen kätensä vallan irti. - -Jos ruumis suoranojasta lasketaan alas sillä tavoin, että toinen -käsivarsi tulee koukkunoja-asentoon ja toinen koukkuriipuntaan, niin -tästä asennosta voipi päästä takaisin suoranojaan siten, että voimakkaan -_taaksepäin_ tehdyn heilutuksen jälkeen ruumis _jännitetään_ ylös. Voipi -päästä toistakin tietä (sääret edellä), jos koukkunojassa oleva käsivarsi -lasketaan tangolle ja ruumis voimakkaasti heilutetaan _eteenpäin_. - -=Kiepiksi eli yliheitoksi= sanotaan sellaista liikettä, jolla -suorariipunnasta tullaan suoranojaan, kun sääret ja ruumis nostetaan -eteen-ylöspäin. Tämä harjoitus on sangen vaikea, jonka tähden se alussa -on tehtävä otsan tasossa olevalla tangolla. Kun kieppi on tehtävä -suorariipunnasta, onnistuu se verrattain helposti, jos sekä sääriä että -käsivarsia koukistetaan. Vaikeammaksi tulee harjoitus, vaikka käsivarsia -koukistetaankin, jos sääret pidetään vallan suorina, ja mahdottomaksi -käy se vasta-alkavalle, jos sekä sääret että käsivarret ovat pidettävät -täydesti ojennettuina sääriä tangolle nostaessa (kuv. 79). Tällä tavalla -tehtyä kieppiä saattaa aina pitää korkealla kannalla olevan kehityksen -tunnusmerkkinä. - -[Kuva 79.] - -Kieppi on aina tehtävä myötäotteella. Kun tullaan suoranoja-asentoon on -ryhti saatava sellaiseksi kuin kuva 75 sivulla 58 osoittaa. - -=Heilutus=, joka tehdään suorilla käsivarsilla, on tärkeä alkuharjoitus -kaikkiin rekillä tehtäviin vaikeampiin heiluharjoituksiin. Se edellyttää -suurta ruumiillista kehitystä, jonka vuoksi sitä ei pidä harjoittaa -ensimmäisenä, tuskinpa toisenakaan voimisteluvuotena. Käsivarsia hieman -koukistamalla ja sääriä eteenpäin voimakkaasti nostamalla saatetaan -ruumis heilurin tapaiseen liikkeesen, josta laskuhyppäys tehdään siinä -silmänräpäyksessä, jolloin ruumis, taaksepäin heiluttuaan, alkaa -eteenpäin liikkua. - -Vaikeimmista rekkiliikkeistä on =„kippe“= ainoa harjoitus, joka -soveltuu nuorempien poikien tehtäväksi. Heilutusta eteenpäin tehtäessä -jalkarinnat nopeasti nostetaan rekille, jonka jälkeen, säärten -laskeutuessa, käsivarsilla tehdään voimakas jännitys, niin että ruumis -tulee suoranojaan. Tämä harjoitus, jota alussa harjoitellaan seisaaltaan -ja matalalla rekillä, ei kysy erittäin suurta voimaa, vaan paljon -harjoittelemista. - - [2] Tanko vähintään metrin korkeudella. - - -2. Harjoituksia nojapuilla (barrilla).[3] - -Nojapuut eli barri on teline, jonka käyttäminen edellyttää suurta -ruumiillista kehitystä, ja sen vuoksi se oikeastaan ei kuulu -alkeiskoulujen voimistelussa käytettäviin telineihin. Mutta kun -muutamissa kansakouluissa nojapuita jo löytyy, ja tunnettua on, että -niillä liikkeitä harjoitetaan, niin mainitun telineen väärinkäyttämisen -estämiseksi mainittakoon tässä muutamia liikkeitä, joita pienemmätkin -lapset saattavat vaaratta harjoittaa. - -Seisoriipunnasta nojapuitten alla (polvet notkistettuina, kädet aisoista -ulko-otteella kiinni), tehdään _neulansilmä_, niin että jalat ylös-alas -käännetyssä asennossa koskevat maahan. Jos samasta alkuasennosta -(seisoriipunnasta) sääret nostetaan sisäpuolelta aisoille, niin -kättenkohonnalla ja jännittämällä voidaan päästä _haaraistuntaan_ (kuv. -80). Harjoitus tulee sangen huvittavaksi, jos sitä tekee kilvan kaksi -yht’aikaa, ja jos se, joka ensin istumaan pääsee, kurottaa kätensä -toiselle tervehdykseksi. - -[Kuva 80.] - -Toinen huvitteleva kilpaharjoitus on seuraava: asetutaan nojapuitten -sivulle seisomaan, molemmat kädet toisella aisalla. Sitten nostetaan -molemmat sääret toiselle aisalle, niin että ruumis tulee riippumaan -käsivarsista ja polvitaipeista. Tästä asennosta mennään polvien -puoliselle aisalle istumaan sillä tavoin, että ensin pää pistetään kätten -väliin, jonka jälkeen käsivarret levitetään aisalle ja ruumis kohotetaan -pystyyn. Lopuksi hyppäys alas. - -=Suoranoja-asento= on yleinen alkuasento varsinaisiin -nojapuu-harjoituksiin. Pää pystyssä, hartijat alas- ja taaksepäin -vedettyinä, rinta pullistettuna, sääret täydesti ojennettuina ja -suljettuina sekä taaksepäin vietyinä (kuv. 81). Tässä asennossa saattaa -harjoittaa _käännöstä_ sivullepäin, jolloin ruumiin etupuoli tulee -vuorotellen toiseen ja toiseen aisaanpäin käännetyksi, sekä _polven_ ja -_säären nostoa_ eteenpäin, joko vuorotellen tahi molemmat yht’aikaa. - -[Kuva 81.] - -=Sisä-istunta= on n. s. istunnoista yksinkertaisin. Hypätään istumaan -toisen tai toisen käden _taakse_ nojapuitten sisäpuolella. - -=Haara-istunta= (katso kuv. 80). Pää hieman taaksepäin, rinta -pullistettuna, lantiot kohotetaan ylös mikäli mahdollista ja sääret -ojennetaan perinpohjin. - -=Ratsasistunta.= Sääri kummallakin puolella toista aisaa. Ruumis -ojennettuna. Asentoon ja siitä takaisin mentäessä ovat sääret pidettävät -vallan suorina ja yhdensuuntaisina. Ne ovat heilutettavat eikä -nostettavat. Sama sääntö koskee menemistä seuraavaan asentoon, jota -sanotaan - -=Ulko-istunnaksi=, ja jossa molemmat sääret viedään ulkopuolelle toista -aisaa kuten kuvasta 82 nähdään. Lonkkaniveleet ovat ojennettavat ja -sääret pidettävät vallan suorina. - -[Kuva 82.] - -Voidaksemme päästä näihin vastikään lueteltuihin asentoihin sekä niistä -toisiin on ruumis _heilutettava_ edes-takaisin, kuitenkaan ei niin -korkealle kuin vieressä oleva kuva osoittaa. Tätä lajia heilutusta -harjoittakoot eri liikkeenä ainoastaan vanhimmat ja vahvimmat oppilaat, -kuitenkin varovasti, ettei mennä vallan ympäri. Jos vasten tahtoa niin -tapahtuisi, ovat käsivarret koukistettavat ja sääret hajoitettavat. - -Vieressä oleva kuva näyttää meille asennon, josta saattaa harjoittaa -_kättenkoukistusta_ ja _ojennusta_ sekä toisen käsivarren ja erisivuisen -säären _nostoa_ ulos-ylöspäin. - -[Kuva 83.] - -[Kuva 84.] - - [3] Koska kysymyksessä oleva teline oikeastaan ei sovellu - kansakoulun voimisteluun, niin sen muoto ja mitat tässä jätetään - mainitsematta. - - -3. Harjoituksia tikapuilla. - - Tikapuitten pituus 5 metriä, leveys 45-50 sm, aisan ympärys - 25-30 sm, puolan ympärys 12 sm, puolien etäisyys toisistaan - 25 sm. - -Voimistelusali on siten sisustettava, että tikapuita saattaa asettaa -sekä kalteviksi että vaakasuoriksi, jossa jälkimmäisessä tapauksessa -ne soveltuvat erittäin hyvin varsinkin tyttöjen riippuharjoituksiin -käytettäviksi. - -Tavallisessa suorariipunnassa saattaa harjoittaa _käsinkulkua_, s. o. -siirtymistä kätten avulla, joko aisoja tahi puolia pitkin eteenpäin, -sivullepäin ja taaksepäin; näissä liikkeissä käytetään sekä myötä- että -vastaotetta. Lisäksi voipi harjoittaa _otteenvaihtoa_ sekä _polven-_ ja -_säärennostoa_. - -=Lentoheilutus= on erittäin kaunis harjoitus, jota tehdään siten, että -ruumiin heiluessa eteenpäin toinen käsi (takapuolinen) heitetään irti -ja sitten sillä otetaan uusi ote (myötäote) toisesta tahi kolmannesta -puolasta, jonka jälkeen ruumis, riippuen viimemainitusta kädestä, -heiluu eteenpäin ja toinen käsi uudestaan siirtyy eteenpäin, j. n. e. -Takapuolinen käsi lasketaan irti siinä silmänräpäyksessä, jolloin -ruumis alkaa eteenpäin heilahtamaan. - -=„Kärpäsenkäynniksi“= sanotaan siirtymistä vaakasuorien tikapuitten -alapuolella, jalatkin puolilla. Kätten ja jalkain väli on oleva -verrattain lyhyt, muuten jalat luiskahtavat puolalta pois. Tätä -kulkulajia on harjoitettava erisivuisesti, jolla tarkoitetaan, että aina -vasen käsi ja oikea jalka yht’aikaa lasketaan irti ja päinvastoin. - -=Kaltevilla tikapuilla= on käsinkulku puolia myöten (katso kuv. -85) tavallisin harjoitus. Kädet myötäotteella. Käsinkulkua saattaa -myöskin harjoittaa ulko-otteella aisoja pitkin. Sääret aina suorina ja -suljettuina, varpaat alaspäin. Jos voimat myöntävät, pidetään käsivarret -koukistettuina. Alaspäin tultaessa on noudatettava enemmän varovaisuutta -kuin ylös mentäessä, sillä useinkin vasta-alkava putoaa edellisessä -tapauksessa, ani harvoin jälkimmäisessä. - -[Kuva 85.] - -Alapuolella kaltevia tikapuita voipi harjoittaa seuraavaa liikettä: Jalat -asetetaan alimmalle puolalle, kädet niin korkealle kuin mahdollista; -sitten jalat astuvat puolia myöten ylöspäin, kunnes tulevat likelle -käsiä, jonka jälkeen alkaa käsinkulku ylöspäin. Sitten seuraa käsinkulku -alaspäin, kunnes kädet tulevat likelle jalkoja, jotka vuorostaan taas -siirretään alaspäin alkuasentoonsa saakka. - -Tikapuitten _yläpuolella_ voipi harjoittaa _erisivuista ylös_ ja -_alaskulkua_ (jota muuten saattaa harjoittaa tikapuitten alapuolellakin). -Jos ylöstultua jalat asetetaan tikapuitten aisoille niin, että ruumiin -paino tulee alaspäin ojennetuille käsivarsille, niin palajaminen saattaa -tapahtua yksinomaan kätten avulla. Käsivarret ovat silloin pidettävät -suoranoja-asennossa. - -Jos tikapuita on kaksi, voipi niillä toimeenpanna seuraavan hauskan -kilpailun kahden oppilaan välillä. Kilpailijat asettuvat kaltevien -tikapuitten yläpuolelle, molemmat jalat samalla pulikolla. Sitten he -merkin annettua menevät esim. vasemmalta tikapuitten alapuolelle ja -vastaiselta puolelta uudestaan ylös entiseen alkuasentoonsa. - - -4. Harjoituksia puolapuilla. - - Korkeus 3 metriä, jokaisen osaston leveys 1 m., puolien ympärys - 15 sm, niitten väli toisistaan 20 sm. Ylimmäisen ja sen lähinnä - olevan puolan väli on kahta vertaa suurempi. Puolien etäisyys - seinästä 15 sm. - -[Kuva 86.] - -Puolapuita käytetään pääasiallisesti jännitystaivutuksia varten, joista -tavallisin on kuvattuna alla olevassa kuvassa 87. Pitemmän askeleen -päässä puolapuista lukien ojennetaan käsivarret ylöspäin, useimmiten -haara-asennossa, jonka jälkeen selkä taivutetaan taaksepäin niin -syvään, että jostakin puolasta voipi kiinni ottaa. Tässä asennossa -varpaillenousua pari kertaa perätysten. Mainitusta alkuasennosta voipi -harjoittaa käsinkulkua alaspäin ja uudestaan ylös (katso kuv. 88). - -[Kuva 87.] - -[Kuva 88.] - -Puolapuita voipi lisäksi vielä käyttää nojatelineenä toiselle jalalle, -kuten kuvat 89, 90 ja 91 näyttävät, kun tahdotaan saada joku vaikeampi -alkuasento kättenojennuksiin ja vartalontaivutuksiin taaksepäin ja -sivullepäin. - -[Kuva 89.] - -[Kuva 90.] - -[Kuva 91.] - -Syöksyasennossa, toinen jalka jollakin puolalla (katso kuv. 90) -harjoitellaan kättenojennusta ylöspäin ja vartalon taivutusta eteenpäin. -Kuvassa 92 näytetyssä alkuasennossa voipi harjoittaa toisen säären nostoa -ulospäin (ylöspäin). - -[Kuva 92.] - -Tällaiset jännitysharjoitukset soveltuvat paremmin harjaantuneille -voimistelijoille kuin lapsille. Nämä voivat nojapuita käyttää -_erisivuista ylös-_ ja _alaskulkua_ varten sekä _riippuharjoituksiin_ -(katso kuva 93), joista polvennosto, säärennosto ja säärtenhajoitus -mainittakoon. - -Jos puolapuilla ollessa esim. oikea käsi ja oikea jalka yht’aikaa -lasketaan irti ja ne sitten nostetaan ulospäin samassa kun käännös -tehdään oikeaan, niin saadaan X-kirjaimen muotoinen asento, joka on -verrattain helppo ja jota saattaa käyttää näytösharjoituksena, etenkin -jos yht’aikaa on useampia sitä tekemässä. Alkuasentoon palattua tehdään -sama vasempaan. - -[Kuva 93.] - - -5. Harjoituksia tangoilla ja köysillä. - - Tangon pituus riippuva huoneen korkeudesta; ympärys 20 sm. Köysi - pehmeä ja taipuvainen; sen ympärys noin 18 sm. - -Näitä telineitä käytetään pääasiallisesti kiipeämistä varten. Miten -jalat silloin pidetään, nähdään kyllä vieressä olevista kuvista. Kun -köysiä pitkin kiivetään, niin jalkoja ynnä polvia voipi joka otteella -nostaa ylemmäksi ja siis likemmäksi käsiä kuin tangoilla kiipeämisessä. -Harjaantuneemmat vaihtakoot jokaisen polviennoston jälkeen jalkainsa -otetta, niin että vuorotellen vasemman ja oikean jalan kantapää on köyden -(tangon) etupuolella ja jalanrinta sen takapuolella. Alaspäin tultaessa -pidettäköön polvet koukistettuina ja ylöspäin nostettuina, ettei köysi -(tanko) pääse vatsaa hankaamaan. Kädet eivät saa liukua köyttä pitkin, -vaan ne ovat vuorotellen siirrettävät alaspäin. - -[Kuva 94.] - -[Kuva 95.] - -Vankat, harjaantuneet pojat saattavat kiivetä ylös taikka ainakin tulla -takaisin alas yksinomaan kätten avulla (käsinkäyntiä). - -Kahden köyden välissä voipi useampia harjoituksia suorittaa. - -_Seisoriipunta taaksepäin_ tehdään kuten matalalla rekillä (katso sivu -57). - -_Seisoriipunnassa kallistus eteenpäin_ tehdään siten, että ensin otetaan -olan kohdalta kahdesta köydestä kiinni ja sitten kallistetaan ruumis -eteenpäin niin syvään kuin mahdollista, jolloin se kaarimuotoisesti -taivutettuna tulee olemaan varpaitten ja ojennettuin käsivarsien -kannattamana. Alkuasentoon mentäessä pysyköön selkä mahdollisuuden mukaan -yhä kaarimuotoisesti taivutettuna. - -_Hyppäys koukkuriipuntaan_ sekä _kohonta suorariipunnasta -koukkuriipuntaan_, _polviennosto_ ja _säärtenhajoittaminen_ -suorariipunnassa saattavat kysymykseen tulla pikkulastenkin -voimistelussa. Vanhemmat ja harjaantuneemmat tehkööt _neulansilmää_ (kuv. -96) sekä »_linnunpesää_», johon päästään siten, että jalkarinnat ensin -nostetaan köysiä vastaan, sitten polvet ja ruumis viedään kätten välistä -taaksepäin niin syvään, että tullaan kaarimuotoiseen makuuriipuntaan, -vatsa alaspäin. - -[Kuva 96.] - -_Kiipeämistä köyttä (tankoa) vaihtamalla_ tehdään siten, että toinen käsi -ensin ottaa lähinnä olevasta köydestä (tangosta) kiinni, sen jälkeen -siirretään molemmat sääret mainitulle köydelle (tangolle) ja lopuksi -toinen käsi. Ennenkuin sääret viedään toisesta köydestä toiseen, -saattavat voimakkaat lapset pariksi sekunniksi ojentaa selkänsä ja -säärensä suoriksi ja kannattaa ruumiinsa koukistetuilla käsivarsillaan. -Pää pidetään silloin hyvin pystyssä ja sääret suljettuina. Harjoitus -vaatii suurta kestävyyttä. - -Sekä kestävyyttä että voimaa vaatii _kylkiojennus_ tangolla (kuv. 97), -jota liikettä sen vuoksi ainoastaan vahvimmat oppilaat harjoittakoot. -Vieressä olevasta kuvasta huomataan miten käsivarret ja kädet ovat -pidettävät. - -[Kuva 97.] - - -6. Harjoituksia pukilla. - - Pukin (topatun osan) pituus 50 sm, leveys 45 sm, korkeus - 35-40 sm. Kiinteitten jalkojen pituus 80 sm, paksuus 10 sm. - Irtonaisten jalkojen pituus 100-150 sm, paksuus 5 sm. - -[Kuva 98.] - -Kaikissa hyppäyksissä, joiden tarkoituksena on pääseminen kiinteän, -esineen yli tahi sen päälle ja joita tehtäessä kädet pikimmältään -esineelle lasketaan, on ponnistus tehtävä tasajaloin, s. o. molemmilla -jaloilla yht’aikaa. Tämä sääntö koskee siis myöskin hyppäyksiä »pukin» -yli. Kaikista hyppäysharjoituksista telineille ja telineitten yli -soveltuvat pukkihypyt parhaimmin vasta-alkaville syystä, että ne ovat -vähemmän vaaralliset kuin esim. »plinttihyppäykset». Tässä edellytetään -tietysti, että hyppäävää aina on vastaanottamassa kaksi (ei yksi) vankkaa -poikaa tahi opettaja itse. Ellei hyppäävää oteta kunnollisesti vastaan, -voipi hän pukilta pudota, josta usein seuraa luuntaitto tahi sijoiltaan -meno. Sellaista saattaa tapahtua silloinkin, kun ainoastaan yksi mies -on vastaanottamassa, koska hyppääjä usein putoaa pukilta sivullepäin. -Vastaanottajain tulee pitää silmällä, ettei hyppääjä alastullessa äkisti -ja varomattomasti taivuta selkäänsä taaksepäin. Vasta-alkava käyttäköön -hypätessä aina ponnistuslautaa syystä, että ilman sitä hän ei voi -tarpeellisella tarkkuudella määrätä sitä paikkaa, josta ponnistus on -tehtävä. Jos tavallisen laudan asemesta käytetään notkulautaa (katso kuv. -102), niin pukkia saa melkoisesti ylentää. - -Vaihtelevaisuutta pukkihyppäyksissä saadaan joko siten, että pukki -koroitetaan tahi sillä tavoin, että juoksuväli vähennetään. - - -7. Harjoituksia plintillä. - - Pituus 150, korkeus 120, leveys alhaalta 80, leveys ylhäältä - 45 sm. - -[Kuva 99.] - -Kuten sanottu ovat hyppäykset plintille ja plintin yli pidettävät -vaarallisempina kuin pukkihyppäykset, kahdestakin syystä. Erhetyksestä -vasta-alkava usein ponnistaa ainoastaan toisella jalalla taikka tekee hän -ponnistuksen liian likellä itse telinettä; molemmista tapauksista seuraa, -että hän useinkin sangen pahasti satuttaa vatsanpohjansa telinettä -vastaan. - -Voidaksensa plintillä päästä niin kauvas kuin mahdollista, laskevat -lapset kätensä sille useampia kertoja perätysten ja useimmiten -vuorotellen, josta seuraa, että ne helposti vääntävät sormensa sangen -pahasti, kun näet sormet hypätessä jäävät reiden alle. Sen vuoksi usein -lapsia muistutettakoon, että heidän tulee ponnistaa tasajaloin sekä -ainoastaan kerran laskea kätensä plintille ja silloin pitää sormensa -suorina ja toisiinsa suljettuina. Paitse mainittuja vaaroja huomataan -plinttihyppäyksessä samat seikat kuin pukkihyppäyksissäkin: lapsi voi -plintiltä pudotessa taittaa käsivartensa ja solisluunsa tahi saada -ranteensa ja kyynärvartensa sijoiltaan. - -Lapsia älköön sallittako harjoittaa haarahyppäystä plintin yli, ennenkuin -ne ovat kunnollisesti oppineet tulemaan kauniisti istumaan sekä tekemään -tyydyttävän laskuhyppäyksen taaksepäin. - -Vaihtelevaisuuden vuoksi harjoittakoot lapset tavallisella -ponnistuksella ja kätten laskemisella _hyppäystä plintille seisomaan_, -josta sitten _syväänhyppäys_ toimitetaan. Harjaantuneemmat hypätkööt -»_kissanloikkausta_». Tämä tehdään siten, että plintillä seisoalta -kädet lasketaan plintin toiseen päähän ja samassa tehdään hajareisin -tavallinen laskuhyppäys eteenpäin. Matalalla plintillä saattaa harjoittaa -_kuperkeikkahyppäystä_ päätä plintille laskemalla, mutta silloin on -huomattava, että selkä on taivutettava eikä suorana pidettävä, jolloin -ruumis saattaisi rajusti plintille pudota. Jos sääret hajoitetaan, voipi -kuperkeikkahyppäyksellä päästä plintille istumaan. - -Kun hyppäyksellä tahdotaan päästä pitkittäin asetetun plintin ylitse, -niin kädet ovat telineelle laskettavat niin kauvas kuin mahdollista. -Ne lasketaan siis vasta sen jälkeen, kuin tasaponnistus jaloilla on -tehty. Mitä vastaanottamiseen tulee, muistettakoon mitä asiasta ennen on -sanottu pukkihyppäyksistä puhutessa. Vastaanottaja tarttukoon hyppääjän -olkavarresta kiinni. - -Matalalla plintillä voipi harjoittaa, paitse hyppäyksiä seisomaan, n. s. -_polvikyykkyhyppäystä_. Tavallisella ponnistuksella ja kättenlaskemisella -hypätään plintin päälle polville seisomaan, ja tästä asennosta (alussa -opettajan avulla) toimitetaan laskuhyppäys rohkeasti eteenpäin. Harjoitus -ei ole erittäin vaikea, vaikka se siltä näyttää ja tuntuu. - -Suurempaa kykyä vaativat _kyykkyhyppäys_ (jalat kätten välistä), -_haarahyppäys_ (jalat kätten ulkopuolelta) ja _hyppäys sivuttaisin_ -plintin yli. Valmistuksena viimemainittuun hyppylajiin harjoitettakoon -_aitahyppäystä_. Tarkemmin näistä kaikista sivuilla 59 ja 60. - -Harjaantuneimmat pojat koettakoot (alussa notkulautaa käyttämällä) tehdä -_urhonhyppäystä_. Vahvalla ponnistuksella pyritään käsilleen seisomaan -(sääret suoraan ylöspäin), ja kun ruumis sitten alkaa kaatua toiselle -puolelle, niin selälle putoamisen välttämiseksi käsivarsilla tehdään -äkillinen ojennus, jonka jälkeen kädet lasketaan irti ennenkuin jalat -maahan tulevat. Vastaanotto välttämätön. - - -8. Harjoituksia punnerruspuulla. - - Punnerruspuu saattaa olla tavallisen pyöreän hirren muotoinen. - Pituus 5 à 6 metriä, ympärys noin puoli metriä. Se asetetaan - kahdelle noin 25 sm korkealle alustalle, joiden muoto voipi - olla melkein samanlainen kuin kuvassa 102 näytetään. - -Punnerruspuulla harjoitetaan pääasiallisesti erilaisia -punnerruskäyntilajeja. Liikkeet ovat voimistelun kannalta katsoen -erittäin terveellisiä, ja ne soveltuvat erinomaisen hyvin varsinkin -tyttöjen harjoitettaviksi. Mutta koska putoaminen korkealle nostetulta -punnerruspuulta saattaa käydä vaaralliseksi, niin kysymyksessä oleva -teline on pantava matalaksi, varsinkin silloin, kun se on lasten -käytettävänä. - -Alkuharjoituksena punnerrus- eli viippakäyntiin harjoitettakoon -telineelle nousemista sivultapäin, sillä hetken aikaa seisomista -ja sitten hyppäystä alas telineen toiselle puolelle. Tätä varten -asetutaan joko kasvot tahi toinen sivu telinettä kohti seisomaan. -Punnerrusharjoituksia tehtäköön aina levollisesti ja, jos mahdollista, -horjumatta. Ennen alashyppäystä voipi telineellä (jalat poikittain) -seisoen harjoittaa _käyntiä sivullepäin_, _polven-_ ja _säärennostoa_ -tahi _käsiliikkeitä_. - -Varsinainen _punnerruskäynti_ suoritetaan joko eteenpäin tahi taaksepäin, -pää korkealle nostettuna, katse eteen-alaspäin luotuna, käsivarret -hieman ulospäin nostettuina, polviniveleet vähäsen notkistettuina, jalat -ulospäin käännettyinä, ruumiinpaino jalkaterälle sovitettuna (kuv. 100). - -[Kuva 100.] - -_Käynti jälkiaskeleilla_ on punnerrusharjoituksista yksinkertaisin -käyntilaji ja se tehdään siten, että esim. vasemman jalan astuttua -askeleen eteenpäin, oikea jalka siirretään edellisen viereen, -joka uudestaan liikkuu eteenpäin. Tavallisessa punnerruskäynnissä -siirretään jalat vuorotellen toinen toisensa sivutse. Myöskin _käyntiä -vaihtoaskeleilla_ saattaa punnerruspuulla harjoittaa. Tavalliseen -käyntiin voi sitä paitse liittää _polvennostoa_ ja _säärennostoa_ sekä -_säärenojennusta (tanakäyntiä)_. _Täyskäännöstäkin_ voipi punnerruspuulla -harjoittaa. Vaikea mutta hauska harjoitus on _vastaantulo_, jossa -koetetaan päästä toinen toisensa sivutse. Toisiansa vastaan tulevat -henkilöt asettavat kumpikin esim. oikean jalkansa sisäsyrjän kumppanin -jalkaa vastaan ja ottavat samassa toisiaan hartijoista löysästi kiinni. -Tasapainoon täydesti päästyään tekevät molemmat yht’aikaa käännöksen -oikeaan ja siirtävät samassa vasemman jalkansa eteenpäin toisen sivutse, -jonka jälkeen kädet laskevat otteensa irti. - -_Juoksua_ punnerruspuulla harjoitetaan lyhyeillä askeleilla. Kädet -pidetään silloin useimmiten ulospäin ojennettuina. - - -9. Harjoituksia pyöritysköydellä. - - Tavallinen, pehmeä ja taipuvainen, sormenpaksuinen köysi, jonka - pituus on 8 à 10 metriä. - -Kasvatuksen kannalta katsoen ovat harjoitukset pyöritysköydellä -kerrassaan erinomaisen hyödyllisiä, ensiksi siitä syystä, että ne -suuresti miellyttävät lapsia, toiseksi siihen nähden, että ne pakoittavat -lasta silmänräpäyksessä päätöksensä toimeen panemaan ja kolmanneksi sen -vuoksi, että ne saattavat lapsia vilkkaasti liikkumaan ja juoksemaan, -lukuun ottamattakaan sitä seikkaa, että kysymyksessä olevat harjoitukset -eivät ensinkään ole vaarallisia. - -Kiinnitettyään köyden toisen pään johonkuhun esineesen parin metrin -korkeudelle maasta, asettuu opettaja noin 10 askeleen etäisyydelle -mainitusta esineestä seisomaan, ottaa köyden toisen pään käteensä ja -alkaa köyttä pyörittämään tasaisella vauhdilla ja suuressa kaaressa -siten, että köysi ohimennen sivuaa lattiaa. Jos nyt oppilaat ovat -asetetut peräkkäisriviin sillä tavoin seisomaan, että heiluva köysi -_ylhäältäpäin_ tulee ensimmäistä miestä kohti, niin kukin nopeasti -juoskoon eteenpäin ja köyden _alitse_ silloin, kun köysi on hänen -silmiensä sivutse mennyt. Mutta jos köysi tulee juoksevaa kohti -_alhaaltapäin_, niin kukin mainitussa silmänräpäyksessä juoskoon -eteenpäin ja _hypätköön_ vastaantulevan köyden ylitse. - -Ellei ensimainitussa tapauksessa olla liian kauvas juostu, voidaan -nopeasti kääntyä ja hyppäyksellä vastaantulevan köyden yli palata -takaisin alkupaikalle. Jälkimmäisessä tapauksessa voidaan jo hypätessä -kääntyä ja sitten nopeasti juosta takaisin, ennenkuin köysi seuraavan -kerran palajaa. - -Tällaisissa harjoituksissa voivat eri joukot kilvoitella ja -ensimainittuun juoksuun köyden alitse saattaa monta yht’aikaa ottaa osaa. -Harjoitus tulee sen kautta hyvin hupaiseksi. - -Vastaantulevan köyden yli hyppäävä voipi jäädä paikalleen useampia -kertoja perätysten hyppäämään, mutta silloin tulee pitää huolta siitä, -että koko ajan pysytään sillä kohdalla, mistä köyden päitä yhdistävä -suunta kulkee. - - -10. Vapaita hyppyharjoituksia. - -Jokaista hyppäysliikettä, jolla ruumis saatetaan joko ylöspäin -taikka eteenpäin jonkun mittamäärän, ruumiin ensinkään koskematta -alla tahi välillä olevia esineitä, sanotaan _vapaaksi hypyksi_, -vaikka näillä sanoilla voimistelusalissa tavallisesti tarkoitetaan -sellaisia hyppyharjoituksia, jotka tehdään pingoitetun nuoran yli -ponnistuslautaa käyttämällä (katso kuv. 101). Jos hyppäys on tehtävä -alkuvauhdin perästä, niin ponnistus tehdään ainoastaan toisella jalalla -(_vuoroponnistus_); kun taas hypätään paikalta ilman alkuvauhtia, niin -ponnistetaan molemmilla jaloilla yht’aikaa (_tasaponnistus_). Maahan -tullessa notkistetaan polvet suoraan kulmaan saakka, mutta kantapäät -eivät saa koskea maahan. Laskuhyppäys on siis toimitettava pehmeästi ja -kimmoavasti. Käsivarsia ei saa tahallaan eteenpäin heittää; ne kulkekoot -eteenpäin ainoastaan sen verran, kuin ne itsestään liikkuvat, ruumiin -äkisti pysähtyessä. Laskuhyppäyksen perästä noustaan heti tyynesti ja -vakavasti perusasentoon. - -[Kuva 101.] - -Hyppyharjoituksia älköön harjoitettako, ennenkuin lapset tarpeeksi -voivat hallita ruumiinsa liikkeitä. Ne tuskin saattavat kysymykseen -tulla ensimmäisenä voimisteluvuotena. Voidaksensa saada vasta-alkavia -määrätyllä jalalla ponnistamaan, voipi opettaja edeltäkäsin määrätä -alkuvauhtiin kuuluvien askelten lukumäärän (mieluimmin kolme askelta). -Ensimmäisinä vuosina käytetään hyppyharjoituksiin aina ponnistuslautaa, -jonka väli nuorapuita yhdistävästä viivasta on oleva yhtäsuuri kuin -nuoran korkeus maasta lukien. Jos hyppäyksellä tahdotaan päästä sekä -korkealle että kauvas, on lauta siirrettävä edemmäksi. Puhdasta -pituushyppäystä harjotettaessa kaikki välillä olevat esineet tavallisesti -poistetaan. Tällaista hyppäystä harjoitetaan tavallisesti ulkona kentällä. - -Harjaantuneemmat voimistelijat käyttäkööt silloin tällöin -vaihtelevaisuuden vuoksi hyppyharjoituksiinsa kimmoavaista -ponnistuslautaa eli _notkulautaa_, josta vieressä oleva kuva meille -antaa käsityksen. Kansakoulussa on kuitenkin notkulauta pääasiallisesti -käytettävä pukki- ja plinttihyppäyksiin, kun niitä ensin harjoitetaan. - -[Kuva 102.] - - - - -VI. Otteluharjoituksia ja leikkejä. - - -Leikin merkitystä kasvatuksessa tuskin voidaan kyllin tärkeäksi -arvostella. Leikki tarjoaa lapselle hetkeksi hiukan sitä iloisuutta, -jonka ahkera lukeminen ja liiallinen alallaan oleminen sen pahemmin -useinkin kuolettaa. Leikki vastustaa itsekkään ja itsepintaisen -luonteen kehittymistä, sillä se pakoittaa lasta tahtoansa alistamaan -yleisen tahdon alle sekä toimimaan yhteisen päämaalin, eikä yksityisen -tarkoituksen hyväksi. Leikki herättää hyvää toveruutta, sillä ottelussa -ja leikissä on jokainen pakoitettu vastoinkäynnissä ystäväänsä -auttamaan sekä kumppaniinsa täydesti luottamaan. Leikki synnyttää -itsensähillitsemistä, päättämiskykyä sekä tottumusta odottamattomien -esteitten voittamiseen. Se antaa silmälle varmuutta, ruumiille notkeutta, -liikkeille nopeutta. Sen vuoksi on kasvatuksessa leikille omistettava -pysyvä merkitys. Mutta jos leikki saapi ottelun muodon, niin se aina -on siten järjestettävä, ettei yksityinen henkilö saa voittajana -esiintyä, vaan joukko on asetettava joukkoa vastaan, jos kohta taistelu -poikkeustiloissa ratkaistaankin yksityisten kesken. - -Miltei lukemattomasta määrästä leikkejä, joita eri ajoilla ja eri -paikkakunnilla on harjoitettu ja yhä harjoitellaan, mainittakoon tässä -ainoastaan pienempi lukumäärä, koska kirjan koko ei enempää myönnä. - -=Veto-ottelu osasto osastoa vastaan.= Annetun käskyn jälkeen tartutaan -pitkästä, kestävästä köydestä kiinni. Myöskin voipi kukin, köydestä -lujasti kiinni pitäen, seisoa veto-asennossa valmiina alottamaan, -milloin vaan käskysana lausutaan. Maahan piirretään noin 4 metrin päähän -toisistaan kaksi rajaviivaa, ja köyden keskikohta, joka jollakin tavoin -on näkyväksi tehtävä, sovitetaan mainittujen rajaviivojen keskivälille. -Se osasto voiton saa, joka onnistuu saamaan köyden keskikohdan oman -rajaviivansa sisäpuolelle. - -=Veto-ottelu mies miestä vastaan.= Tartutaan sileästä kepistä tahi -vastustajan käsistä (kädestä) kiinni. Edellisessä tapauksessa on -kysymyksessä kepin kiinnipitäminen, jälkimmäisessä vastustajan mukaan -laahaaminen. - -=Nelimiehinen veto-ottelu.= Luokka jaetaan 4 osastoon ja permannolle -piirretään neliö ynnä sen molemmat lävistäjät, joten 4 eri kolmiota -syntyy. Neliön sivu noin 2 metrin pituinen. Mies jokaisesta osastosta -asettuu kolmioonsa ja tarttuu kiinni renkaasta, joka on tehty esim. -köydenpalasta. Kukin pyrkii nyt kolmiostaan ulos yli neliön sivun; -lävistäjän ylitse ei kukaan saa astua. Se, joka saapi molemmat jalkansa -viivan ulkopuolelle, hän on osastolleen hankkinut »pisteen», ja se osasto -on voiton saanut, joka on onnistunut useimmat pisteet saamaan. Ensi -kerralla jokainen vetää oikealla kädellään, sitten vasemmalla. - -=Veto-ottelu istualta.= Kaksi yhtäsuurta osastoa asettuu lattialle -istumaan, mies miestä vastaan, jalkapohjat vastatusten. Kukin tarttuu -kiinni pitkästä tangosta, jonka kaksi kumppania pitää paikallaan -keskisuunnan kohdalla. Komentosanan annettua alkaa vetäminen, ja se -osasto voittaa, joka saapi vastustajansa lattiasta nousemaan. - -=Sysäysottelu osasto osastoa vastaan.= Pitkästä tangosta on pidettävä -kiinni aliotteella, käsi kummallakin puolella, ja sillä tavoin, että -tanko on kainalossa ja rintaa vasten painettuna. Vahvin mies asetetaan -vastustajia lähimmäksi ja painavin mies pitämään tangon toista päätä -alaspainettuna. - -=Sysäysottelu mies miestä vastaan.= Käytettäköön yhtä tahi kahta sauvaa, -niin ne ovat aina pidettävät kainaloissa sillä tavoin, että sauvan -toinen pää ulottuu hieman kainalon ulkopuolelle. Sauvatta sysäysottelu -toimitetaan siten, että, kädet vastustajan olkapäille asetettuina, -lykätään toinen toista taaksepäin. - -=Linnan puolustus.= Piirretään ympyrä metrin pituisella säteellä. -Linnan puolustaja seisoo kehän sisäpuolella pitäen sauvaa käsissään, ja -vihollinen, joka myöskin tarttuu sauvasta kiinni, koettaa vetämällä ja -sysäämällä saada puolustajan ympyrän ulkopuolelle. - -=Painiottelu.= Koska vapaa painiminen kovalla kentällä tahi permannolla -aina voi käydä vaaralliseksi, niin voimistelussa painiottelu on -harjoitettava siten, että toinen ei koeta toista kaataa, vaan kantaa -jonkun välin esim. 3-4 metrin päähän. - -=Jalkapaini seljällään.= Kilpailijat asettuvat seljälleen makaamaan, sivu -sivua vasten, hartijat likitysten, päät vastakkaisiin suuntiin. Kädet -poispäin käännettyinä ja voimakkaasti taaksepäin taivutettuina asetetaan -maahan kummallekin puolelle päätä tukeeksi. Merkin annettua nostetaan -samanpuoliset, lähinnä toisiaan olevat sääret pystyyn, jonka jälkeen -ne nopeasti koukistuvat toinen toisensa ympäri, ja sitten koetetaan -äkillisellä nykäyksellä saada vastustaja menemään kuperkeikkaa taaksepäin. - -=Hyppyottelu.= Kädet ristiin rinnalle vietyinä ja toinen jalka taaksepäin -nostettuna hypätään eteenpäin ja koetaan työntämällä toista hartijoihin -tahi käsivarsiin (mutta ei rintaan eikä kaulaan) saada häntä jalkansa -lattiaan laskemaan. Notkeus ja vikkelyys ovat tässä leikissä vallan -välttämättömiä ominaisuuksia. - -=Punnerrusottelu („Virran taistelu“).= Kaksi lukumääräänsä ja voimiinsa -nähden samanlaista osastoa asettuu punnerruspuun tahi jonkun pitkän -penkin kumpaankin päähän. Mies kummastakin osastosta astuu penkille ja -lähestyy vihollistaan. Vastustajat lyövät toisiaan kämmenellä hartijoihin -tahi käsivarsiin ja koettavat sillä tavoin saada toinen toisensa alas -heitetyksi. Sormet ovat pidettävät suljettuina ja täydesti ojennettuina. -Sillä tavalla vältetään kiinni ottamista ja siis myöskin vaatteitten -repimistä. Se, joka toisen voittaa, jääpi penkille seisomaan uutta -vastustajaa odottamaan, ja se osasto voiton saa, joka onnistuu heittämään -»jokeen» vastapuolueen kaikki miehet. - -=Rivivänkä.= Kaksi samanarvoista rintamariviä asetetaan toinen toistansa -vastaan. Ensin samassa rivissä olevat miehet tarttuvat lujasti toistensa -käsistä kiinni ja sitten rivit levollisesti ja hitaasti astuvat eteenpäin -jotakuta maalia kohti vieden vastustajat mukaansa. - -Tätä otteluleikkiä voipi sitenkin suorittaa, että rivit astuvat -taaksepäin. Leikki on silmänräpäyksessä lopetettava, jos opettaja huutaa -»seis». - -=Torneeraus.= Kaksi poikaa asettuu vahvojen kumppanien hartijoille -istumaan, jonka jälkeen ratsastajat lähestyvät toisiaan, tarttuvat -toisiinsa kiinni ja koettavat heittää toinen toisensa maahan. - -=Mies se, joka paikkansa pitää.= On ensin piirrettävä suuri ympyrä, ja -sen sisäpuolelle kokoontuvat sitten kaikki, sekä ystävät että viholliset. -Taistelijat koettavat jokaisella luvallisella tavalla saada toisiaan -kehän ulkopuolelle. Ensin viholliset, sitten ystävätkin! Se osasto -voittaa, johon viimeinen piiriin jäävä mies kuuluu. - -=Loikkauskilpailu.= Tässä leikissä koetetaan jostakin maalista päästä -toiseen niin pienellä askelmäärällä kuin mahdollista. Joka askel on siis -otettava hyppäyksen muotoisesti. Kilpailun ratkaisua varten valitaan -kummastakin osastosta loppukilpailuun se, joka on parhaimmaksi huomattu. -Myöskin kilpailevien joukkojen huonoimmat miehet voivat loppukilpailun -ratkaista, mutta siinä tapauksessa ne ovat vastapuolueen valittavat. - -=Siamesiset kaksoiset.= Kaksi miestä kummastakin osastosta asetetaan -jonkun maalin kohdalle vierekkäin parina seisomaan; sitten ne laskevat -toisen kätensä kumppanin hartijoille ja nostavat taaksepäin sen jalan, -joka on kumppanin säären vieressä. Köydellä, josta vapailla käsillä -kiinni pidetään ja joka kulkee olkapäitten yli, pidetään nostetut jalat -ylhäällä. Nyt on kilpaa hypättävä toista maalia kohti, ja se pari, joka -ensiksi perille pääsee, on osastolleen hankkinut »pisteen». - -=Junaleikki.= Oppilaat asetetaan joko peräkkäisriviin tahi toinen -toisensa taakse ympyränmuotoiseksi kehäksi. Kukin laskee esim. oikean -kätensä edessä olevan hartijalle. Annetun käskyn jälkeen jokainen nostaa -vasemman jalkansa taaksepäin ja samassa hän ottaa edessä olevan miehen -jalasta kiinni, jonka jälkeen juna lähtee liikkeelle. - -=Ken satulaan pääsee?= Kaksi kilpailijaa asettuu eri puolelle plinttiä -(jos »hevonen» löytyy, sitä paremmin), ja yht’aikaa kumpikin koettaa -päästä ratsasistuntaan telineelle sen keskikohdalle. Samassa kun -kukin itse pyrkii istumaan, täytyy hänen voimiensa takaa estää toista -telineelle pääsemästä. - -=Myllyleikki.= Asetetaan kaksi plinttiä perätysten ja kummankin eteen -(keskipaikan kohdalle) astuu kilpailija sillä tavoin seisomaan, että hän -katsoo vastakkaiseen suuntaan kumppaniinsa nähden. Hyppäyksillä sivuttain -tahi aitahyppäyksillä ajavat kilpailijat toisiansa takaa ja se, joka -onnistuu kämmenellään lyömään toista sopivaan paikkaan, on voittajaksi -päässyt. Hypätessä älköön sääriä heitettäkö takaa-ajavaa miestä kohti. - -=Hattuleikki.= Kahden päämaalin välille, etäisyydelle ⅓ toisesta ja -⅔ toisesta maalista, asetetaan pukki eli tuoli, jolle pannaan hattu -tahi lakki. Se osasto, mikä on likempänä olevalla maalilla, lähettää -miehen hattua päähänsä panemaan. Jos hän pääsee takaisin maaliinsa -ennenkuin vastapuolueen lähettämä mies nenäliinallaan häntä ehtii lyödä -hartijoille, niin hänen puolueensa on voittanut »pisteen»; muuten -on lyöjän puolue sen saanut. Kun kaikki ovat juosseet, niin osastot -vaihtavat paikkaa ja leikki uudistetaan. Lopussa lasketaan pisteet. - -=Kiertoretki.= Kaikki irtonaiset voimistelutelineet asetetaan kiinteitten -telineitten väliin sillä tavoin, että niitä pitkin ja niitä myöten voi -maahan astumatta päästä salin ympäri matkustamaan. Kaikki yht’aikaa -matkustamaan. Ken viiden minuutin perästä on useimpien ohi mennyt, hän -voiton saanut on. - -=Kultatuolilla kantaminen.= Rivi jaetaan kolmeen. Toiset ja kolmannet -ottavat ensin oikealla kädellään vasemmasta ranteestaan ja sitten -vasemmalla kädellään kumppanin oikeasta ranteesta kiinni. Ensimmäiset -astuvat »kultatuolille» istumaan. Laulaen kantavat toiset ja kolmannet -kumppaniaan kerran salin ympäri. Vaihto. - -=Uiminen.= Rintamarivi jaetaan kahteen, jonka jälkeen toiset astuvat -kaksi askelta eteenpäin ja kääntyvät täydesti vasempaan. Kaikki vievät -nyt kätensä ristiin, astuvat lyhyen askeleen eteenpäin ja tarttuvat -vastassa olevien kumppanien käsistä kiinni, joten jatkuva ketju -muodostuu. Joku oppilas asettuu ketjun toiseen päähän ja heittäytyy -kumppanien käsivarsille makaamaan, sormet ristissä ja kädet eteenpäin -ojennettuina. Häntä heittävät nyt muut tahdissa eteenpäin, kunnes hän -tulee »joen» suuhun, jossa opettaja on häntä vastaan ottamassa. - -=Rajasota.= Liidulla vedetyn viivan kummallekin puolelle asettuu osasto. -Koetetaan äkillisillä otteilla ja nykäyksillä vetää joku vastapuolelta -rajan ylitse. Tätä tarkoitusta varten pitää kukin toisen käsivartensa -eteenpäin kurotettuna. Se, jonka jalka astuu toiselle puolelle viivaa, on -vastaisen puolueen mies. - -=Pukkisilla olo.= Rintamarivi jaetaan kolmeen. Kakkoset astuvat kolme -askelta eteenpäin ja asettuvat pukeiksi (toinen polvi eteenpäin, -molemmat kädet polvelle ja pää alaspäin). Ykköset 4 askelta eteenpäin ja -täyskäännös vasempaan, kolmoset askel oikeaan. Kolmoset hyppäävät pukin -yli, ykköset ottavat niitä vastaan. Uudestaan 2-3 kertaa. Sitten ykköset -ja kolmoset vaihtavat paikkaa ja ykköset hyppäävät. Sen jälkeen ykköset -ja kakkoset vaihtavat paikkaa ja kakkoset hyppäävät, j. n. e. - -=Hyppivä kehä.= Oppilaat muodostavat kehän ympäri opettajaansa, joka -lattiaa pitkin pyörittää köyttä, minkä yli oppilaitten tulee hypätä. -Köysi, joka tasaisella vauhdilla on pyöritettävä, on toisessa päässään -varustettu solmulla tahi pienellä painolla. Se, jonka jalkoihin köysi -koskee, astuu kehän sisään köyttä pyörittämään. - -=Lyöntileikki.= Osanottajat asettuvat ympyränmuotoiseen kehään. Yksi -heistä astuu kehän ulkopuolella ja ohimennessään lyöpi hän kämmenellään -jotakuta kumppania hartijalle. Lyöjä ja lyöty juoksevat nyt vastakkaisiin -suuntiin kilpaa piirin ympäri ja se, joka ensiksi aukkopaikkaan ehtii, -hän saapi jäädä siihen seisomaan. Toinen menee muita lyömään. Se, joka -lyöpi, juoskoon toista vastaantullessaan ulkotietä. - -=Lyö kolmatta!= Asetutaan suureen piiriin parittain toinen toisen taakse -seisomaan. Joku tulee »jöröjussiksi» ja hänen kumppaninsa menee jonkun -parin eteen seisomaan, joten siinä siis syntyy 3-miehinen peräkkäisrivi. -»Jöröjussi», jonka aina tulee pysyä piirin ulkopuolella, koettaa nyt -kämmenellään saada 3-miehisen perimmäistä jäsentä lyödyksi. Kun tämä -huomaa vaarassa olevansa, juoksee hän piirin sisäpuolelle ja asettuu -jonkun parin eteen seisomaan. Viimemainitun parin viimeinen mies on nyt -vaarassa. Jos »jöröjussi» saa tätä miestä lyödyksi, niin saapi hän mennä -piiriin jonkun parin eteen seisomaan, ja lyöty mies tulee »jöröjussiksi». - -=Repo vainuu.= Asetutaan piiriksi, kasvot sisäänpäin, kädet selän takana. -Repo, joka kädessään kantaa kovaksi kierrettyä nenäliinaa, kävelee piirin -takapuolella ja lyöpi sitä selkään, joka taaksensa katsoo. Laskettuaan -nenäliinan jonkun käteen, astuu repo levollisesti eteenpäin ja hieman -poispäin piiristä. Se, joka liinan on käteensä saanut, alkaa sillä parin -sekunnin perästä pieksemään oikealla puolella olevaa kumppaniaan, joka -pakenee ympäri piirin päästäksensä takaisin paikalleen, jolloin lyöjä -häntä ei enää saa koskea. Lyöjä on nyt repona ja vanha repo astuu -piiriin. - -=Koira ja jänis.= Leikkijät asettuvat suljettuun piiriin toisiaan -lujasti käsistä kiinni pitäen. Jänis on piirin sisäpuolella, koira -sen ulkopuolella. Rivi on jänikselle aina avattava, mutta koiralle -suljettava. Vilkkaammaksi ja hauskemmaksi tulee leikki, jos kaksi koiraa -ajaa samaa jänistä takaa. Molemmat koirat ovat silloin narrattavat joko -piirin sisään tahi sen ulkopuolelle. Kun jänis kiinni joutuu, valitaan -uusi jänis ja uusia koiria. - -=Viikon Matti.= Asetutaan kuten edellisessä, mutta kädet pidetään -eteenpäin nostettuina. Joku menee piiriin ja koettaa saada jonkun -kumppanin kättä ylhäältäpäin lyödyksi, jolloin hän pääsee takaisin -piiriin ja lyöty mies astuu sisään. Ken piirin sisäpuolella on lyömässä -jonkun vissin ajan esim. 3 minuutin perästä, hän joutuu »Viikon Matiksi». - -=Yö ja päivä.= Kaksi samanlukuista joukkoa, toinen »yö-lahko», toinen -»päivä-lahko», asettuvat toisiansa vastaan seisomaan. Opettaja seisoo -keskellä ja pitää kädessään paperilapun, jonka toinen puoli on musta, -toinen valkoinen. Hän heittää lapun ylös ja antaa sen pudota lattiaan. -Jos paperin esim. valkoinen puoli tulee olemaan ylöspäin, niin -»päivä-lahko» nopeasti juoksee takaisin maaliinsa. Toisen osaston jäsenet -ajavat edellisiä takaa ja koettavat keveillä lyönneillä saada pakenevista -niin monta kuin mahdollista vangituksi. - -=Vankileikki.= Osanottajat asettuvat suureen piiriin pitäen toisiaan -käsistä kiinni. Yksi tahi pari vankia on piirissä. Nämä koettavat -vankeudestaan päästä vapaiksi, mutta he eivät saa väkivaltaa käyttää. -Siellä täällä on joku »portti» auki (kädet pidetään ylöspäin nostettuina) -tahi »muuri» rikki (kädet lasketaan irti), mutta kun vanki lähestyy -karatakseen pois, niin portti suljetaan ja muuri paikataan. Vanki saa -hypätä piirittävien kumppanien käsivarsien yli, ja hän on vapaa, jos -hän saa edes toisen jalkansa »muurin» ulkopuolelle. Se, jonka oikealta -puolelta vanki karkaamaan pääsee, tulee itse vangiksi. - -=Kalat verkossa.= Kuten edellinen, mutta »kala» saa käyttää väkivaltaa ja -piiri pidetään suljettuna. - -=Paikan vaihto.= Suuressa hajoitetussa piirissä on jokaisella, paitse -yhdellä, oma merkitty paikkansa. Tuon tuostakin jotkut vaihtavat paikkaa, -ja silloin saapi se, joka paikatta on, itselleen anastaa vapaaksi -joutuneen paikan, jos hän vaan ehtii. - -=Haukka ja kyyhkynen.= Joku on haukkana, muut ovat kyyhkysiä, jotka -koettavat kukin maalistaan päästä toiseen. Se, jonka haukka saa lyödyksi, -joutuu vangiksi, ja leikkiä jatketaan kunnes puoli määrää kyyhkysiä on -kiinni otettu. - -=Naatta.= Leikkikentäksi valitaan joku suuri, mutta samassa rajoitettu -ala, esim. piha. Leikin alussa määrätään arvanheitolla tahi muulla -tavalla, kuka ensiksi Naataksi rupeaa. Tämä ajaa nyt toisia takaa ja -koettaa lyönnillä (kolmella lyönnillä) jonkun kumppanin hartijoille -päästä arvostaan vapaaksi. - -=Kettu ja hanhi.= Osanottajat (joita ei saa olla rajaton määrä, -korkeintaan 12) asettuvat peräkkäisriviin vankimman ja suurimman -kumppaninsa taakse, joka silloin on hanhi-isä (-äiti). Kukin laskee -kätensä edessäolevan olkapäille. Notkein ja vikkelin oppilas valitaan -ketuksi ja tämä asettuu hanhi-isän eteen, joka suojellakseen poikiaan -levittää siipensä (käsivartensa). Kettu koettaa äkkinäisillä hyppäyksillä -sivullepäin päästä hanhen sivutse jonkun pojan kimppuun, mutta kettu ei -käytä väkivaltaa, sillä hän pelkää hanhi-isän suuria siipiä. Sitä myöten -kuin kettu liikkuu, juoksevat hanhen pojat sivullepäin yhä pysyäkseen -isänsä (äitinsä) suojassa. - -=Karhu ulos!= Karhu makaa pesässään (esim. salin jossakin nurkassa), -jonka läheisyydessä osanottajat kiertelevät huutaen: »karhu ulos»! Tämä -hyökkää pesästään ja koettaa ristissä käsin jotakuta lyödä. »Poltettu» -silloin myöskin karhuksi joutuu, jonka jälkeen molemmat karhut menevät -pesäänsä. Leikkiä uudistetaan, mutta kun karhut nyt tulevat pesästään -ulos, niin ne pitävät toisiaan käsistä kiinni ja saavat lyödä ainoastaan -vapailla käsillään. Kuta useampia karhuja löytyy, sitä vaikeammaksi käy -»polttaminen», koska ainoastaan äärimmäiset karhut lyödä saavat. Leikkiä -jatketaan, kunnes osanottajien puoli lukumäärää on karhuiksi joutunut. - -=Sokkoleikki.= Silmät peitettyinä koettaa sokko saada kiinni jonkun -kumppanistaan, jotka huutavat »polttaa, polttaa» silloin, kun sokko -lähestyy sellaista paikkaa, missä hän voi loukkaantua tahi jota hän -saattaa vahingoittaa. - -=Sokko sokkoa ajaa.= Osanottajat sulkevat suuren piirin kahden sokon -ympäri. Sokoista on toinen mestari, toinen oppipoika. Mestari pitää -kädessään nenäliinan, jolla hän aikoo oppipoikaansa piestä. Sen vuoksi -hän huutaa: »Jaakko, missäs olet?» »Täällä!» vastaa Jaakko, mutta -luikahtaa samassa sivullepäin, ett’ei mestarin ruoska häntä osuisi. Kun -Jaakko vihdoin joutuu kiinni ja saa tarpeellisen selkäsaunan, valitsevat -molemmat, sekä mestari että oppipoika jälkeläisensä. - -=Leskisillä olo (ulos uunista).= Asetutaan parittain peräkkäisriviin -seisomaan. Leskimies seisoo ensimmäisen parin edessä, selin muihin päin, -ja huutaa: »ulos uunista» tahi »viimeinen pari ulos»! Viimeiset juoksevat -silloin eteenpäin, yksi kummaltakin puolelta, ja koettavat saada toinen -toisensa kiinni ennenkuin leskimies toista tai toista ehtii lyödä. Mutta -jos mainittu mies saa toista lyödyksi, niin toinen joutuu leskimieheksi -ja leikkiä jatketaan. Pari, joka on juossut, asettuu aina muitten eteen -seisomaan. - -=Kehäpallo.= Kehä on jotakuinkin supistettu, kuitenkin aukkoja -osanottajien välillä. Pallonajaja seisoo piirin sisäpuolella ja koettaa -jostakin aukosta potkaista ulos pallonsa, jonka tulee olla gummista ja -mahdollisuuden mukaan suuri. Se jonka oikealta puolelta pallo lentää tahi -pyörii ulos, tulee pallonajajaksi. - -=Rajapallo.= On piirrettävä kaksi ulkorajaa noin 100 askeleen päähän -toisistaan ja keskellä olevan sisärajan kummallekin puolelle asettuu -osasto, jonka tietysti tulee olla yhtä lukuisa kuin vastapuoluekin. -Tehtävänä on saada pallo heitetyksi tahi potkaistuksi ulkopuolelle -vastapuolueen ulkorajaa. Se, jonka käsi ensiksi koskettaa lentävää -palloa, hän sitä heittäköön, jos kohta toinen sen saakin käsiinsä. Pallo -on aina siitä paikasta heitettävä, missä se käsiin saatiin. Jos joku -lyyryn saapi, on hän oikeutettu hyppäämään kolme askelta toisen puolueen -ulkorajaa kohti ja vasta sitten heittämään. Käytettävä pallo on tässäkin -leikissä oleva hyvin suuri. - - - - -VII. Voimistelutauluja. - - -Tässä kirjassa olevat taulut muodostavat kokoelman, joka sisältää yhä -raskaampia, vaikeampia ja vaikuttavampia liikkeitä, mutta joka ei ole -siksi täysilukuinen, että se sisältäisi kaikki ennen selitetyt ja -alkeiskouluissa käytettäviksi aijotut liikkeet ja harjoitukset. Taulut -ovat siis tarkoitetut jonkinmoisiksi malleiksi, joiden mukaan opettaja -voi uusia ohjelmia kokoonpanna. Se tapahtunee helpoimmin siten, että -tauluissa tehdään pieniä muutoksia tahi että niihin toimitetaan pienempiä -lisäyksiä. Sillä tavoin sopii samaa taulua käyttää useampia kertoja -perätysten. - -Ensimmäisinä voimisteluvuosina tuskin ehdittänee kokonaista tuntiohjelmaa -yhdellä kertaa läpikäydä. Sen vuoksi muutamia harjoituksia siitä -voidaan tarpeen vaatiessa pois jättää. Sellaisia ovat telineliikkeet, -jos niitä taulussa löytyy, mutta silloin ovat leikit niin valittavat, -että ne vaikutukseensa nähden jotakuinkin vastaavat tekemättä jääneitä -harjoituksia. - -Viidessä ensimmäisessä taulussa ovat kaikki komentosanat täydesti -kirjoitetut. Mainitut taulut ovat aijotut läpikäytäviksi ensimmäisenä -voimisteluvuotena. Taulut VI-XV sisältävät ne liikkeet, jotka -olisivat toisena ja kolmantena vuotena läpikäytävät. Ruumiillisesti -kehittyneet oppilaat saattavat jo kolmantena voimisteluvuotena harjoittaa -helpompia sauvaliikkeitä, vaikka niitä sisältävät taulut ovat aijotut -oikeastaan korkeimmalla luokalla (neljäntenä vuonna) käytettäviksi. -Niillä tunneilla, jolloin sauvavoimistelua harjoitellaan, olisi, -monipuolisemman vaikutuksen saavuttamista varten, joitakuita liikkeitä -ilman sauvaakin harjoitettava, vaan koska vasta-alkaville aijottuun -ohjelmaan käytännöllisistä syistä molempia lajia ei voi ottaa, niin ovat -voimistelutunnit siten järjestettävät, että joka toinen tunti seurataan -sauvaliikkeitä sisältävää ohjelmaa ja joka toinen taas sellaista taulua, -missä on liikkeitä ilman sauvaa. - -Jos useampia eri edistyksen kannalla olevia luokkia yht’aikaa ovat -voimistelussa opetettavina, niin opettaja asettakoon oppilaansa siten, -että vähemmin kehittyneet ovat tilaisuudessa näkemään miten edistyneemmät -temppunsa tekevät, ja käyttäköön hän silloin ohjelmassaan ainoastaan -yksinkertaisempia harjoituksia sisältäviä tauluja. Telineliikkeitä -tehtäessä saattavat oppilaat olla jaettuina eri »ruotuihin», joitten -harjoituksia taitavimmat, vanhimmat ja luotettavimmat oppilaat -esivoimistelijoina johtakoot. Leikkeihin ottakoot kaikki yht’aikaa osaa. - - - - -Taulu I. - - -1. _Paikoille asettuminen ja ojennus._ Paikoille, pisin vasempaan päähän, -lyhyin oikeaan (opettajan paikalta nähden) -- mars! - -Katse suoraan eteenpäin! (Perusasento näytetään). - -Perusasen-to! - -Lepo paikalla! - -Perusasen-to! - -Hyppäyksellä käännös oikeaan -- nyt! - -Takaisin vasempaan -- nyt! - -Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! - -Samaa oikeaan hypät-kää! - -Kädet edessäolevan olkapäille nosta-kaa! - -Ojennus rivissä! - -Kädet alas -- vie! - -Hyppäyksellä käännös vasempaan -- nyt! - -Lepo paikalla! - -2. _Rivin jako._ Huomaa! (Opettaja valmistaa rivin jaon kahteen). - -Valmiit! Perusasen-to! Pää oikeaanpäin kiertä-kää! - -Vasempaanpäin kiertä-kää! - -Suoraan eteenpäin kiertä-kää! - -Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! - -Samaa ja jako kahteen -- nyt! - -Ensimmäiset askel eteenpäin -- mars! - -Toiset askel eteenpäin -- mars! - -Ensimmäiset askel taaksepäin -- m.! - -Toiset samaa -- m.! - -Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksepäin -- m.! - -Takaisin -- m.! - -Samaa, lukekaa ääneensä kahteen -- m.! Takaisin -- m.! - -Lepo paikalla! - -3. _Käännös._ Valmiit! Perusasen-to! - -Käännös vasempaan vasemman jalan kantapäällä, oikean jalkaterällä -(näin) -- yks! - -Oikean jalan vienti vasemman viereen ponnistuksella -- kaks! - -Samaa vasempaan -- yks! kaks! - -Samaa, lukekaa ääneensä, vasempaan-päin! - -Samaa, lukekaa hiljaa, vasempaan-päin! - - (Samalla tavoin käännöksiä oikeaan). - -Käännös oikeaan-päin! - -Vapaajuoksua kaksi kertaa salin ympäri ja takaisin peräkkäisriviin -- m.! - -Ojentakaa rivi ensimmäisen mukaan! - -Perusasen-to! - -Käännös vasempaan-päin! - -Lepo paikalla! - -4. _Kättennosto ja varpaillenousu._ - -Valmiit! Perusasen-to! - -Jako kahteen -- nyt! - -Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksepäin -- m.! - -Käännös oikeaan-päin! - -Kädet ulospäin (näin) nosta-kaa! - -Kädet alas laske-kaa! - -Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! (Lanteilla-pito näytetään). - -Valmiit! Kädet lanteille -- vie! - -Kädet alas -- vie! - -Kädet lanteille -- vie! - -Nousu varpaille -- yks! - -Takaisin (koko jalkapohjalle) -- kaks! - -Kädet alas -- vie! - -Nousu varpaille ja kättennosto ulospäin -- yks! - -Perusasentoon -- kaks! - -Ensimmäiset askel oikeaan, toiset vasempaan -- mars! - -Ojennus! Perusasen-to! - -Kaikki käyntiä eteenpäin, alottakaa vasemmalla -- mars! (Kiertokäyntiä). - -Kaikki -- seis! (Näytetään). - -Valmiit! Eteenpäin -- mars! - -Lukekaa ääneensä, kaikki -- seis! - -Samaa, eteenpäin -- mars! - -Kaikki -- seis! - -5. _Leikki._ - -6. _Kiertokäyntiä_, ponnistus joka neljännellä askeleella. - -7. _Hajalleen._ - - - - -Taulu II. - - -1. _Paikoille asettuminen ja ojennus._ Valmiit! Perusasento! - -Käännös oikeaan -- päin! Ojennus! - -Kaikki askel vasempaanpäin -- mars! Ojennus! - -Askel oikeaanpäin -- mars! Ojennus! - -Käännös vasempaan -- päin! - -Rivi suoraksi! Katsokaa oikeaan! Ojentakaa rivi jalkain mukaan! - -Perusasen-to! - -Ojennus oikeaan! - -Perusasen-to! - -Kaikki askel eteenpäin -- mars! - -Ojennus! Perusasen-to! - -Kaksi askelta eteenpäin, lukekaa kolmeen -- mars! - -Ojennus! Perusasen-to! - -Askel taaksepäin -- mars! - -Kaksi askelta taaksepäin -- m.! - -Ojennus! Perusasen-to! - -Lepo paikalla! - -2. _Jako, askeleita ja käännöksiä._ Valmiit! Perusasen-to! - -Jako kolmeen -- nyt! - -Ensimmäiset askel eteenpäin, kolmannet askel taaksepäin -- mars! - -Takaisin -- mars! - -Ensimmäiset askel taaksepäin, toiset askel eteenpäin -- m.! - -Takaisin -- m.! - -Toiset taaksepäin, kolmannet eteenpäin -- m.! - -Takaisin -- m.! - -Kaikki askel eteenpäin ja käännös vasempaan, lukekaa neljään -- m.! - -Askel vasempaan ja käännös oikeaan -- m.! - -Askel taaksepäin ja käännös vasempaan -- m.! - -Askel oikeaan ja käännös oikeaan -- m.! - -Hajalleen 1 minuutiksi. - -Paikoille! Ojennus! Perusasen-to! - -Lepo paikalla! - -3. _Kättennosto ja jalka-asento._ Valmiit! Perusas.! Jako kolmeen! - -Ensimmäiset askel eteenpäin, kolmannet askel taaksepäin -- mars! - -Kaikki käännös vasempaan -- päin! (Jalka-asento selitetään). Valmiit! - -Kättennosto ulosp. ja vas. jalka-asento ulosp. -- yks! - -Perusasentoon -- kaks! - -Kättennosto ja oikea jalka-asento ulosp. -- kolm’! - -Perusasentoon -- neljä! (Näytetään tahdissa). - -Samaa tahdissa, lukekaa neljään, alotta-kaa! - -Käännös oikeaan -- päin! - -Kättennosto ylös ja vas. jalka-asento eteenp. -- yks! - -Perusasentoon -- kaks! - -Samaa oikealla jalalla -- kolm! - -Perusasentoon -- neljä! - -Uudestaan luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! neljä! (Näytetään kättenvientiä -niskaan, sill’aikaa lepo). - -Valmiit! Perusasen-to! - -Kättenvienti niskaan ja vas. jalka-asento taaksepäin -- yks! - -Perusasentoon -- kaks! - -Samaa oikealla jalalla -- kolm! - -Perusasentoon -- neljä! - -Uudestaan luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! neljä! - -Lepo paikalla! - -4. _Hakkausliike._ Huomaa! (Alkuasento näytetään). Perusasen-to! - -Vasen jalka-asento ulosp., kädet hakkausasentoon, asetta-kaa! - -Hakkaus -- yks! Takaisin -- kaks! - -Samaa tahdissa, hakat-kaa! Kaikki -- seis! - -Perusasen-to! Kädet lanteille -- vie! - -Hyppäys haara-asentoon -- yks! - -Hyppäys alkuasentoon -- kaks! - -Samaa tahdissa, hypät-kää! - -Kaikki -- seis! Käännös oikeaan -- päin! - -Ensimmäiset askel oikeaan, kolmannet askel vasempaan -- m.! - -Kiertokäyntiä vasempaan -- m.! - -Täyskäännös vasempaan, lukekaa neljään -- m.! - -Samaa -- m.! Kaikki -- seis! - -Alkuperäisille paikoille juoskaa -- m.! - -5. _Kättenkohonta rekillä seisoriipunnasta._ - -6. _Leikki._ - -7. _Kiertokäynnissä jättiläiskäyntiä ja kääpiökäyntiä._ -- Hajalleen. - - - - -Taulu III. - - -1. _Askeleita ja käännöksiä. Kättentyöntöä._ (Peräkkäisrivissä). Valmiit! -Perusasen-to! - -Kaksi askelta vasempaan ja käännös vasempaanpäin (4 + 2) -- mars! - -Kolme askelta eteenp. ja käännös oikeaan (4 + 2) -- m.! - -Kaksi askelta oikeaan ja käännös oikeaan -- m.! - -Kolme askelta eteenp. ja käännös vasempaan -- m.! - -Käännös vasempaan -- päin! Jako kolmeen! - -Ensimmäiset kaksi askelta eteenp., kolmannet kaksi askelta -taaksepäin -- m.! Huomaa! - -(Työntöasento näytetään). Asen-to! - -Kädet työntö-asentoon -- vie! - -Kättentyöntö eteenp. -- yks! Takaisin -- kaks! - -Kättentyöntö ylösp. -- yks! Takaisin -- kaks! - -Samaa luvun mukaan, ensin eteenpäin, -- yks! kaks! kolm! neljä! - -Kädet alas -- vie! - -Lepo paikalla! - -2. _Kättenlyönti ja jalkainsulkeminen. Hyppäyksiä._ Valmiit! Perusasen-to! - -Käännös vasempaan -- päin! - -Jalat sulke-kaa! Avat-kaa! (Kättenlyönti näytetään). - -Valmiit! Jalkainsulkeminen ja kädet lyöntiasentoon -- yks! - -Perusasentoon -- kaks! - -Samaan alkuasentoon asettu-kaa! - -Jalkainavaaminen ja kättenlyönti -- yks! - -Edelliseen asentoon -- kaks! - -Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! -- yks! kaks! - -Samaa tahdissa alotta-kaa! Kaikki -- seis! - -Perusasen-to! - -Hyppäyksellä täyskäännös vasempaan -- yks! - -Samaa oikeaan -- kaks! - -Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! -- yks! kaks! - -Perusasen-to! Käännös oikeaan -- päin! - -Lepo paikalla! - -3. _Sahausliike._ Huomaa! (Alkuasento näytetään). Asen-to! - -Alkuasentoon, vas. jalka eteenp., asettu-kaa! - -Sahataan reippaasti ja voimakkaasti -- nyt! - -Seis! Perusasen-to! - -Kädet lanteille -- vie! (Käyntihyppy näyt.). Valmiit! - -Käyntihyppyä paikalla, hypät-kää! - -Kaikki -- seis! Asen-to! - -Lepo paikalla! - -4. _Taivutusta sivullepäin._ Valmiit! Asen-to! - -Vasen jalka-asento ulosp. ja kättenvienti selän taakse (näin) asettu-kaa! - -Taivutus vasempaan -- yks! - -Ylös suoraan -- kaks! - -Taivutus oikeaan -- kolm! - -Takaisin -- neljä! - -Samaa luvun mukaan, hitaasti, hengittäkää koko ajan, -- yks! kaks! kolm! -neljä! - -Perusasen-to! - -Käännös oikeaan-päin! - -Ensimmäiset ja kolmannet kahdella sivuaskeleella toisten riviin, luetaan -4 -- mars! - -Kaikki kiertokäyntiä vasempaan -- m.! - -(Opettaja johtaa). Kiemuraan -- mars! - -Juoksua vapaasti -- m.! - -Seis!! - -Rintamariviin -- mars! - -Lepo paikalla! - -5. _Kättenkohonta suorariipunnasta._ - -6. _Sysäysottelu._ - -7. _Taka-asennosta sivuasentoon ja sivuasennosta etuasentoon._ - -Hajalleen. - - - - -Taulu IV. - - -1. _Paikoille! -- Hajalleen! -- Paikoille!! Käännöksiä ja -Hengitysharjoitus._ - -Ojennus oikeaan! Asento! - -Jako kahteen! - -Ensimmäiset askel taaksep., toiset askel eteenp. -- mars! - -Täyskäännös vasempaan neljällä käyntiaskeleella paikalla, luetaan -neljään -- m.! - -Samalla tavalla oikeaan -- m.! - -Valmiit! Kädet työntöasentoon -- vie! - -Kädet eteenpäin työntä-kää! - -Tehdään lokomotiiviliike. - -Kättenvienti ylös -- yks! - -Kättenvienti työntöasentoon -- kaks! - -Kättentyöntö eteenpäin -- kolm! - -Samaa luvun mukaan, hengittäkää sisään ensimmäisessä ja toisessa -tempussa, ulos niin että kuuluu kolmannessa, -- yks! kaks! kolm! (Opettaja -ottaa osaa; tahti käy yhä vilkkaammaksi). - -Samaa, huomatkaa nyt tarkasti tahtia -- yks! kaks! kolm!... - -Seis! Perusasen-to! - -Lepo paikalla! - -2. _Varvasasento._ Huomaa! (Varvasas. selitetään). - -Perusasen-to! Kädet lanteille -- vie! - -Vas. varvas-asento ulosp. -- yks! Takaisin -- kaks! - -Oik. varvasas. ulosp. -- kolm! Takaisin -- neljä! - -Sama harjoitus luvun mukaan -- yks! ... neljä! - -Asento! Ensimmäiset askel vasempaan -- mars! Toiset täyskäännös (4 -tempussa) vasempaan -- päin! - -Kaikki vasen jalka eteenp. ja kädet toisen hartijoille asetta-kaa! -Lykät-kää! - -Seis!! - -Takaisin paikoillenne kahteen riviin! - -Perusasen-to! Kädet lanteille -- vie! - -Varvasasento taaksepäin -- yks! kaks! kolm! neljä! - -Samaa tahdissa asetta-kaa! Seis! - -Perusasen-to! - -Lepo paikalla! - -3. _Vartalontaivutus._ Valmiit! Perusasen-to! - -Kädet lanteille ja vas. jalka ulosp. asetta-kaa! - -Taivutus eteenpäin -- yks! - -Takaisin -- kaks! - -Taaksepäin, varovasti eikä erittäin syvään -- kolm! - -Ylös -- neljä! - -Samaa eteen- ja taaksepäin luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! neljä! - -Perusasen-to! (Porraskäyntiä näytetään). - -Valmiit! Kädet lanteille -- vie! - -Porraskäyntiä paikalla -- m.! - -Seis! Kädet alas -- vie! - -Lepo paikalla! - -4. _Niittöliike._ Huomaa! (Alkuas. näyt.) Asen-to! - -Jalka-asento ulosp. ja kädet niittöasentoon vasemmalle -- vie! - -Perusasen-to! - -Samalla tavalla oikealle -- vie! - -Perusasen-to! (Liike näyt.) Valmiit! - -Alkuasentoon vasemmalle asettu-kaa! - -Tahtiin niittä-kää! Seis! Perusasen-to! - -Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksep. ja sitten kaikki -käännös oikeaan -- mars! - -(Näytetään juoksua ja kätten asentoa juoksussa). Valmiit! - -Juoksuun eteenpäin -- mars! - -Kaikki -- seis! - -(Ensin opettaja, sitten joku oppilas näyttää miten »seis» neljällä -askeleella tehdään). - -Valmiit! Juoksuun eteenpäin -- mars! - -Kaikki -- seis! - -Kiertokäyntiä ja peräkkäisriviin -- m.! - -Astuntoa paikalla. -- m.! Kaikki -- seis! - -Käännös rinta-maan! - -5. _Puolapuilla kulkua ylös ja alas erisivuisesti._ - -6. _Leikki._ - -7. _Käännöksiä._ - -8. Hajalleen. - - - - -Taulu V. - - -1. _Kättenlyöntiä._ Paikoille! Huomaa! (Meneminen eteenpäin asentoihin -selitetään). - -Valmiit! Perusasen-to! Jako kolmeen! - -Eteenpäin asentoihin -- mars! (Selitetään miten takaisin on mentävä). - -Valmiit! Takaisin riviin -- mars! - -Eteenpäin asentoihin -- mars! - -Kädet lyöntiasentoon -- vie! - -Vas. varvasasento ulospäin ja kättenlyönti ulospäin -- yks! - -Alkuasentoon -- kaks! - -Samaa oikeallepäin -- kolm! - -Alkuasentoon -- neljä! - -Samaa ensin vasempaan, sitten oikeaan luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! -neljä! - -Perusasen-to! - -Lepo paikalla! - -2. _Sahausliike. Polviennotkistusharjoitus._ Huomaa! (Näytetään -molemmilla käsivarsilla sahaamisen alkuasento). Perusasen-to! - -Vas. jalka-asento ulosp., vas. käsi alasp., oikea kyynärpää taaksep., -asetta-kaa! - -Perusasen-to! (Liike näytetään). - -Valmiit! Edelliseen alkuasentoon asettu-kaa! - -Vuorotellen kummallakin kädellä sahat-kaa! - -Seis! Perusasen-to! - -Kädet lanteille -- vie! - -Vas. jalka ulospäin asetta-kaa! - -Nousu varpaille -- yks! - -Polviennotkistus -- kaks! - -Polvienojennus -- kolm! - -Alas varpailta -- neljä! - -Vas. jalka takaisin asetta-kaa! - -Samalla tavalla oikeaan, luvun mukaan, yks! -- -- -- kuusi! - -Perusasen-to! - -Lepo paikalla. - -3. _Askeleita ja kättentyöntöä vuorotellen._ Valmiit! Perusasen-to! - -Kaksi askelta vasempaan tasaisessa tahdissa, lukekaa neljään -- mars! - -Samaa oikeaan -- m.! - -Kättentyöntö ylöspäin 4 tempussa, työntä-kää! - -Kaksi sivuaskelta vasempaan ja heti sen jälkeen kättentyöntö ylös, -lukekaa kahdeksaan -- mars! - -Samaa oikeaan -- m.! - -Vielä kerran, ensin vasempaan, sitten oikeaan -- m.! - -Seis! Kädet lanteille -- vie! - -Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin -- mars! - -Kaikki -- seis! Perusasen-to! - -Lepo paikalla. - -4. _Kultatuolilla kantaminen._ Valmiit! Perusasen-to! Ensimmäiset -kaksi askelta eteenpäin -- mars! - -Toiset ja ensimmäiset kääntyvät vastakkain seisomaan -- nyt! - -Kolmannet pitkä askel oikeaanpäin -- m.! - -Kolmannet askel taaksepäin -- m.! - -Kolmannet kannetaan kultatuolilla salin ympäri -- nyt! -- mars! - -(Vaihto niin että jokainen saa vuoronsa kultatuolilla istua). - -Rintamariviin -- mars! - -5. _Hyppyä matalan pukin yli._ - -6. _Leikkiä._ - -7. _Käännöksiä marssiessa._ Hajalleen. - - Seuraavista tauluista jätetään komentosanat »valmiit», - »ojennus» ja »perusasento» sekä kaikki tekosanat pois. - Taulut saavat sen ohessa supistuneemman muodon. Alkuasennot - kirjoitetaan sulkumerkkeihin. - - - - -Taulu VI. - - -1. _Peräkkäisrivi._ Rivi hajoitetaan taaksepäin (katso siv. 14). Jako -kahteen (sivu 17). Toiset miehet sivuasentoon vasemmalle. Sitten kaikki -sivuaskel. - -Täyskäännös vasempaan neljässä tempussa. Samaa oikeaan. - -2. _Kättenpyöritys_ neljässä tempussa. Syväänhengitys. Samaa 4 -käyntiaskeleella paikalla ja aina väliin täyskäännös vasempaan 4 tempussa -ilman kättenpyöritystä. - - Lepo. - -3. _Kättenojennuksia_ neljässä tempussa eteenpäin, ulospäin ja ylöspäin, -luvun mukaan. - -4. (_Kädet lanteilla_). _Hyppäys tasajaloin_ eteenpäin, vasempaan, -taaksepäin, oikeaan. Sitten eteenp., oikeaan, taaksep., vasempaan. Luvun -mukaan. - - Lepo. - -5. (_Haara-asento, kädet lanteilla_). _Vartalon taivutus_ eteenp., -taaksep., vasempaan, oikeaan. Luvun mukaan. Hitaasti, perinpohjaisesti. - -6. _Hyppäys sääriä yhdistämällä_ (katso siv. 46). Luvun mukaan 10 kertaa. - - Lepo (lyhyt). - -7. (Käsi kädessä). _Rivivänkä_ (siv. 88). Rivit marssivat toisiansa -vastaan, mutta ottelu lopetettakoon silmänräpäyksessä, kun »seis» sana -lausutaan. - -Sivuaskeleilla peräkkäisriviin. - -8. _Junamarssia_ (siv. 21). - -9. _Rekillä: Kättenkoukistusta ja ojennusta seisonojassa_ (kuv. 56). - -10. _Leikki._ - -11. _Asennon muutoksia: Taka-asennosta etuasentoon._ - - - - -Taulu VII. - - -1. _Paikoille._ Jako kolmeen. Eteenpäin asentoihin. - -2. _Täyskäännös kahdessa tempussa_ opitaan. - -3. _Polviennotkistus ja kättentyöntö_: 1) Vas. jalka-asento ulosp., kädet -työntöön; 2) nousu varpaille, polvien notkistus ja työntö ulospäin; 3) -edell. asentoon; 4) perusasento. Samaa oikeaan, työntö silloin ylöspäin. -Luvun mukaan. - - Lepo. - -4. _Käyntiasento ja kättennosto_: 1) Vas. käyntiasento ulosp., kädet -niskaan; 2) perusas.; 3) samaa oikeaan; 4) perusas. Sitten samalla -tavalla käyntiasento eteenpäin, kättenheitto ylös. Luvun mukaan. - -5. (_Kädet lanteilla_). _Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin._ -10-15 sekuntia. - - Lepo. - -6. _Vartalontaivutus ja kättentyöntö_: 1) Vas. jalka-asento ulosp., kädet -työntöön; 2) taivutus eteenp., työntö alasp.; 3) edell. asentoon; 4) -perusas. Sama oikeaan. Luvun mukaan. - -7. (_Kädet lanteilla_). _Juoksua paikalla säärenheitolla ulospäin._ 15 -sekuntia. - - (Tytöille: juoksua jalanheitolla taaksepäin). - -8. _Kiertokäyntiä._ Tavallista käyntiä ja käyntiä varpailla vuorotellen. - -9. _Alkuharjoituksia kiipeämiseen._ - -10. _Täyskäännöstä juostessa._ - -11. _Harjoitellaan jalka-asentoja etuviisto- ja ulkoviisto-suuntiin._ - - - - -Taulu VIII. - - -1. _Rintamarivi keskellä salia._ Harjoitetaan »keskeltä asentoihin» --- menoa (katso siv. 18). - -2. _Kättenlyöntiä ja käyntiasentoa_: (_Kädet lyöntiin_): 1) Vas. -käyntiasento etuviistoon, kättenlyönti ulosp.; 2) alkuasento; 3) samaa -oikeaan; 4) alkuasento. Ensin luvun mukaan, sitten hitaassa tahdissa. - - Lepo. - -3. _Polviasentoja harjoitetaan._ - -4. (_Kädet lanteilla_). Hyppykäännöksiä vuorot. vas. ja oikeaan, ¼, -½, ¾ ja koko pyörähdys. Kahdessa viimeisessä hyppäyksessä kädet -vapaasti riippuen. - - Lepo. - -5. _Vartalon taivutus polviasennossa_: 1) Vasen polviasento ulosp., kädet -ylös; 2) taivutus eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) perusas. Samaa -oikeallepäin. Sitten: 1) Vas. polvias. etuviistoon, kädet niskaan; 2) -taivutus taaksep.; 3) edell. asento; 4) perusas. Samaa oikeaan. - -6. (_Kädet lanteilla_). _Hyppyä toisella jalalla_, toinen sääri eteenp. -nostettuna. Alotetaan 10:stä ja mennään parillisilla luvuilla 0:aan -saakka. - -7. _Kiertokäyntiä ja käyntiä mutkittain._ - -8. _Tikapuilla_: Sivulla 68 mainittu kilpailu. - -9. _Leikki._ - -10. _Asennon muutoksia_: Etuasennosta taka-asentoon. - - - - -Taulu IX. - - -1. _Rintamarivissä jako kolmeen._ - -Kaarimarssi vasempaan kolmittain (katso siv. 26). Sitten rivit -hajoitetaan sillä tavoin, että ensimmäiset ja kolmannet astuvat 2 askelta -sivullepäin. Lopuksi kaikki käännös oikeaan. - - Lepo, jonka kestäessä seur. harj. näytetään. - -2. _Sivuaskeleita ja kättenojennuksia polviasennossa, vaihdellen._ -Ensin tasaisessa tahdissa 2 askelta vasempaan, sitten: 1) Vas. -polviasento eteenp. ja kättenkoukistus; 2) kättenojennus ylöspäin; 3) -kättenkoukistus; 4) perusas. Samalla tavalla oikeaan. Ensin luvun mukaan, -sitten tahdissa. - - Lepo. - -3. _Sivuaskeleita ja kättenlyöntiä polviasennossa, vaihdellen._ Ensin -2 askelta vasempaan, sitten: 1) Vas. polviasento etuviistoon, kädet -lyöntiasentoon; 2) kättenlyönti ulosp.; 3) kädet lyöntiasentoon; 4) -perusas. Samaa oikeallepäin. Tämä kuten edellinenkin harjoitus tahdissa. - - Lepo. - -4. _Sivuaskeleita ja vartalontaivutusta sekä kättentyöntöä -polviasennossa, vaihdellen._ Ensin 2 sivuaskelta vasempaan ja sitten: 1) -Vas. polviasento ulosp. ja kädet työntöön; 2) taivutus eteenp. ja työntö -alaspäin; 3) edell. asento; 4) perusasento. Samaa oikeallepäin. Kaikki -käännös vasempaan, rivit suljetaan, täyskäännös vasempaan, kaarimarssilla -rintamariviin, käännös vasempaan. - -5. _Käyntiä vaihtoaskeleilla_ (siv. 22). - -6. _Kiipeämistä köysiä myöten._ - -7. _Leikki._ - -8. _Kiertokäynnissä 2-, 4-, 8-miehisen rivin muodostaminen._ - - - - -Taulu X. - - -1. _Rintamarivi._ Jako neljään. Kaarimarssi 4-miehisissä riveissä. Sitten -rivit hajoitetaan sillä tavoin, että äärimmäiset astuvat 2 askelta -sivullepäin, keskimmäiset yhden lyhkäsen askeleen kolmannessa tempussa. - -2. _Hengitysharjoitus._ Kädet niskaan ja polviasento etuviistoon, vuor. -vasen ja oikea. Hitaasti tasaisessa tahdissa. - -3. (_Kädet työntöasennossa, jalat hajalla_). _Jalka-asentoja ja -kättentyöntöä_: 1) Vas. jalka perusasentoon ja työntö eteenp.; 2) -oikea jalka ulosp. ja kädet työntöasentoon; 3) oikea jalka takaisin -ja kättentyöntö; 4) vas. jalka ulosp. ja kädet työntöasentoon; -j. n. e. Tahdissa. - - Lepo. - -4. _Polviennotkistusharjoitus_: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, kädet -ulospäin; 2) nousu varpaille, kädet ylös; 3) polviennotkistus, kädet -niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) perusas. Samaa oikeaan. Ensin luvun mukaan, -sitten tahdissa. - - Lepo. - -5. _Taivutus sivullepäin_: 1) Vas. polviasento ulospäin, vasen käsi ylös, -oikea lanteelle; 2) taivutus oikeaan; 3) ylös suoraan; 4) perusasento. -Päinvastoin. - -6. (_Kädet lanteilla_). _Juoksua paikalla säärenheitolla taaksepäin._ -20-30 sek. - -7. _Rekillä: kieppi seisoalta._ - -8. _Hyppyä plintille._ - -9. _Läpikäyntiä_ (katso siv. 24). - - - - -Taulu XI. - - -1. _Hengitysharjoitus._ 1) Kätten ja vas. säären nosto ulospäin; 2) -säärenvienti taaksep., kädet ylös; 3) = 1; 4) perusas. Samaa oikeaan. -2-3 kertaa kumm. puolelle. - -2. (_Kädet työntöasennossa_). _Kättentyöntöä ja säärenheittoa._ Ensin 2 -kertaa työntö eteenpäin ja säärenheitto eteenp. vasemmalla ja oikealla, -sitten työntö ja säärenheitto ulospäin ja lopuksi työntö ylös ja -säärenheitto taaksepäin. Tahdissa, ensiksi jokainen suunta erikseen ja -sitten koko sarja. (Tytöt viekööt jalkansa varvasasentoon). - - Lepo. - -3. (Haara-asento, kädet ylöspäin, johon mennään 2 tempussa siten, että -ensin koukistetaan käsivarret ja vasen jalka asetetaan ulospäin, sitten -kädet ojennetaan ylös samassa kun oikea jalka asetetaan ulospäin.) - -_Vartalontaivutus_ eteenpäin, hitaasti, 3-4 kertaa. - -4. (_Kädet lanteilla_). _Juoksua paikalla säärenheitolla ulospäin._ ½ -minuuttia. (Tytöt: jalanheitto taaksepäin). - - Lepo. - -5. (_Vas. varvasasento takaviistoon, vasen käsi ylös, oikea lanteella_). -_Sivutaivutus oikeaan._ Hitaasti 3-4 kertaa. Sitten päinvastoin. - -6. (_Haara-asento, kädet lanteilla_). _Hyppyä paikalla sääriä -yhdistämällä._ Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa. - -7. _Harjoituksia puolapuilla._ - -8. _Harjoituksia pyöritysköydellä._ - -9. _Käyntiä jälki- ja vaihtoaskeleilla._ - - - - -Taulu XII. - - -1. _Hengitysharjoitus_: 1) Nousu varpaille ja kättenvienti ulospäin; 2) -polviennotkistus ja kättennosto ylös; 3) = 1; 4) perusasento. Hitaasti ja -perinpohjaisesti 3-4 kertaa. - -2. _Kättenojennuksia ja varvasasentoja_: 1) Kättenkoukistus; 2) -kättenojennus eteenpäin ja vas. varvasasento eteenp.; 3) kättenkoukistus; -4) perusasentoon. Samalla tavalla, mutta toisessa tempussa oikea jalka -varvasasentoon. Sen jälkeen ojennus ja varvasasento ulospäin ja lopuksi -ojennus ylöspäin, varvasasento taaksepäin. Luvun mukaan. - - Lepo. - -3. _Taivutusta ja polviennotkistusta_ vaihdellen: 1) Kättenkoukistus; 2) -taivutus eteenp. ja kättenojennus alaspäin; 3) selkä suoraksi, kyykkyyn -ja kättenheitto ylös; 4) perusas. Luvun mukaan. 2-4 kertaa. - -4. (_Kädet lanteilla_). _Säärenheilutusta eteen- ja taaksepäin kuudessa -tempussa._ Vuorot. vasen ja oikea. Tasainen tahti, 3-4 kertaa kummallakin -säärellä. - - Lepo. - -5. (_Kädet koukistettuina, jalat suljettuina_). _Vartalonkiertoa -vuorotellen vasempaan ja oikeaan sekä kättenojennusta ulospäin._ Ensin -luvun mukaan, sitten tahdissa. 5-6 kertaa kummallekin puolelle. - -6. _Juoksua._ - -7. _Harjoituksia vaakasuoralla tikapuilla._ - -8. _Hyppyä nuoran yli._ - -9. _Asennonmuutoksia_: Pyörre (siv. 20). - - - - -Taulu XIII. - - -1. _Sääriasento taaksepäin_ vuorot. vasen ja oikea _sekä kättennosto -ulkotietä ylöspäin_. Syväänhengitys. 3-4 kertaa kummallakin jalalla. - -2. (_Kädet lanteilla_). _Säärenojennuksia_: 1) Vas. säären koukistus -kaikissa niveleissään; 2) ojennus eteenp.; 3) = 1; 4) perusasentoon. -Samaa oikealla säärellä. Sitten ojennetaan sääri ulospäin ja lopuksi -taaksepäin. Sarja 1-2 kertaa. Hyvä ryhti. - - Lepo. - -3. _Taivutus taaksepäin varvasasennossa_: 1) Vas. varvasasento taaksep., -kättenheitto etutietä ylös; 2) vartalon taivutus taaksepäin, kättenvienti -ulospäin eli niskaan; 3) = 1; 4) perusasento. 2 kertaa kumm. jalalla. - -4. (_Kädet lyöntiasennossa_). _Kättenlyöntiä ja käännöksiä_ neljä kertaa -vasempaan ja sitten neljä kertaa oikeaan. Käännöksen ensimmäisessä -tempussa tehdään kättenlyönti; toisessa tempussa viedään kädet takaisin -lyöntiasentoon. Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa. - - Lepo. - -5. _Taivutusta sivullepäin._ 1) Vas. varvasasento ulosp., vas. käsi -lanteelle, oik. käsi ylös; 2) taivutus vasempaanpäin; 3) edellinen -asento; 4) perusasento. Päinvastoin. Luvun mukaan. - -6. _Hyppäysharjoitus_: askel vasemmalla eteenp.; 2) hyppäys eteenp. -oikean säären heitolla ja kättennosto eteenp.; 3) perusasentoon; 4) -väliaika. Tahdissa. Vuorot. vas. ja oik. jalka alkaa. - -7. _Rekkiliikkeitä._ - -8. _Hyppyä tasajaloin nuoran yli._ - -9. _Leikki._ - -10. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XIV. - - -1. _Kättenpyöritystä varvasasennossa._ Pyöritys hitaassa, tasaisessa, -nelijakoisessa tahdissa. Jalka asetetaan varvasasentoon taaksepäin -ensimmäisessä, takaisin perusasentoon neljännessä tempussa. 3 kertaa -kumm. jalalla. - -2. _Kättenojennuksia ja jalka-asentoja_: 1) Vas. jalka-asento eteenp. -ja kättenkoukistus; 2) jalka takaisin ja kättenojennus eteenpäin; 3) -oikea jalka eteenpäin ja koukistus; 4) perusasentoon. Samalla tavalla -jalka-asento ja kättenojennus ulospäin ja lopuksi jalka taaksepäin, kädet -ylös. Luvun mukaan tahi tahdissa. Sitten oikea jalka alkaa. - - Lepo. - -3. _Askeleita ja kättenlyöntiä vaihdellen_: 1) 3 askelta eteenp. alkaen -vasemmalla, neljännessä tempussa käännös oikeaan ja samassa ponnistus -oikealla; 2) kättenlyönti 4 tempussa; 3) = 1; 4) = 2; j. n. e. kunnes -tullaan alkuasentoon. Sitten alkaa oikea, jolloin käännökset tehdään -vasempaan. - -4. _Kyykkyasentoon_ 10 kertaa vilkkaassa tahdissa. Kädet nostetaan -eteenpäin. - - Lepo. - -5. (_Haara-asento, kädet niskaan, kierto vasempaan_). _Kiertotaivutus_ -(katso siv. 44) 4-5 kertaa kumm. puolelle. - -6. (_Käsivarret hieman koukistettuina_). _Hyppäys polvien heitolla -ylöspäin._ Luvun mukaan. 8-10 kertaa. (Tytöille: hyppäys jalkainheitolla -taaksepäin). - -7. _Kiipeämistä._ - -8. _Pukkihyppyä kumppanin yli_ (katso siv. 91). - -9. _Leikki._ - -10. _Kiertokäynnistä 2-, 4-, 8-miehisen rivin muodostaminen._ - - - - -Taulu XV. - - -1. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. varvasasento eteenp. ja kättennosto -ulospäin; 2) täyskäännös oikeaan vasemman varpailla, oikean kantapäällä -käyntiasentoon oikealle, kädet ylös; 3) edelliseen asentoon; 4) perusas. -Samaa oikealla. 2-4 kertaa kumm. puolelle. - -2. _Kätten- ja säärenojennuksia 3 tempussa_: 1) Käsivarsien ja -vas. säären koukistus; 2) kätten- ja säärenojennus eteenpäin; 3) -perusasentoon. Samaa oikealla säärellä. Sitten ojennus ulospäin ja -lopuksi sääri taaksepäin, kädet ylös. 1-2 kertaa luvun mukaan. - - Lepo. - -3. _Vartalontaivutusta ja polvenvaihtoa_: 1) Vas. polviasento ulosp. ja -kädet niskaan; 2) polvenvaihto (siv. 40) ja taivutus eteenp.; 3) edell. -asento; 4) perusasento. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle. Toinen ja -kolmas temppu hitaasti, ensimmäinen ja neljäs vilkkaasti. - -4. _Kättenojennuksia erisivuisesti._ (Katso siv. 33). - - Lepo. - -5. (_Silmät kiinni, kädet lanteilla_). _Punnerrusharjoitus_: 1) Vas. -polven nosto eteenpäin; 2) polven vienti ulospäin; 3) = 1; 4) alkuasento. -Samaa oikealla. Luvun mukaan. - -6. (_Kädet juoksuun_). _Hyppäys sääriä hajoittamalla_ 8-12 kertaa luvun -mukaan. (Tytöille: Hyppyä paikalla ja käännös vasempaan joka viidennellä -hyppäyksellä). - -7. _Käsinkulkua kaltevilla tikapuilla._ - -8. _Harjoituksia poikittain aset. plintillä._ - -9. _Leikki._ - -10. _Tavallista käyntiä ja loikkausaskeleita vuorotellen_, 6 askelta -kumpaakin. - - - - -Sauvaliikkeitä. - - - - -Taulu XVI. - - -1. _Hengitysharjoitus._ Varvasasento taaksepäin ja sauvannosto rinnalle. -Levollisesti ja perinpohjaisesti, 4-6 kertaa. - -2. (_Sauva rinnalla_). _Jalka-asentoja ja sauvantyöntöä_: 1) Vas. -jalka-asento ulosp. ja sauvantyöntö eteenp.; 2) edell. asento; 3) oikea -jalka ulosp. ja työntö eteenp.; 4) = 2. Harjoitus ensin luvun mukaan, -sitten tahdissa. Rinta aina pullistettuna. - - Lepo. - -3. (_Haara-asento, sauva niskaan vietynä_). _Vartalontaivutusta -eteenpäin, vasempaan ja oikeaan_, luvun mukaan. Sarja 2-3 kertaa. - -4. (_Jalat suljettuina, sauva selän takana käsivarsien alla_). -_Vartalonkiertoa vuor. vasempaan ja oikeaan._ Hitaasti ja -perinpohjaisesti. 3-4 kertaa kumm. puolelle. - - Lepo. - -5. (_Sauva rinnalla_). _Hyppyä haara- ja perusasentoon vuorotellen._ -Tahdissa, 10-15 sek. (Tytöille: käyntihyppyä). - -6. _Varvasasento ulospäin ja sauvannosto ylös._ Katso ensimm. harj. - -7. _Harjoituksia punnerruspuulla._ - -8. _Leikki._ - -9. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XVII. - - -1. _Säärennosto taaksepäin sekä sauvannosto ylös._ Vuorot. vas. ja -oik. sääri. Hitaasti ja perinpohjaisesti. 2-3 kertaa kumm. säärellä. -Syväänhengitys. - -2. _Jalka-asentoharjoitus_: 1) Vas. jalka-asento ulosp., sauva vasemmalle -ylös; 2) alkuasento; 3) oikea jalka ulosp., sauva oikealle ylös; 4) = 2. -Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa, vilkkaasti, pari kertaa. - - Lepo. - -3. _Vartalontaivutus sekä sauvantyöntö_: 1) Vas. jalka-asento ulosp., -sauva rinnalle; 2) taivutus eteenp., sauvantyöntö alas; 3) edell. asento; -4) alkuas. Sama oikealla. Luvun mukaan 2-3 kertaa kumm. jalalla. - -4. _Polviennotkistusta ja sauvanvientiä_: 1) Nousu varpaille, sauva ylös; -2) polviennotkistus, sauvanvienti eteenp.; 3) edell. asento; 4) perusas. -Vilkkaassa tahdissa 4-6 kertaa. - - Lepo. - -5. _Vartalonkiertoa_: 1) Jalkainsulkeminen, sauva niskaan; 2) -vartalonkierto vasempaanpäin, sauvannosto ylös; 3) edell. asento; -4) alkuasento. Ensimm. ja viim. temppu vilkkaasti, toinen ja kolmas -hitaasti. 2-3 kertaa kumm. puolelle. - -6. (_Sauva rinnalla_). _Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin._ 15-20 -sek. - -7. _Sysäysottelu_ parittain sauvoja käyttämällä. - -8. _Hyppyä nuoran yli._ - -9. _Leikki._ - -10. _Marssiharjoitus rintamarivissä._ - - - - -Taulu XVIII. - - -1. _Käyntiasento etuviistoon, sauvanvienti olan taa._ Kun vas. jalka -asetetaan, viedään sauva vasemmalla vasemman olan taa, ja päinvastoin. -Katso siv. 53. 2-3 kertaa kumm. puolelle. - -2. _Polviennotkistusharjoitus_: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, sauva -niskaan; 2) polviennotkistus varpaille noustessa, sauva ylös; 3) edell. -asento; 4) alkuas. Samaa oikealle tahdissa. Reippaasti ja terävästi. 3 -kertaa kumm. jalalla. - - Lepo. - -3. _Jalannostoa sauvan yli._ Katso siv. 54. Harjoitus tehdään ensin luvun -mukaan, sitten kilpaa esim. 3 kertaa kumm. jalalla. Se mikä tehtävänsä -ensiksi on suorittanut, nostaa sauvansa ylös. - - Lepo. - -4. _Vartalontaivutusta polviasennossa_: 1) Vas. polviasento etuviistoon, -sauva niskaan; 2) taivutus eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) alkuas. -Samaa oikealla. 2 kertaa kumm. puolelle. - -5. _Polviennotkistusta kyykkyyn_: 1) Nousu varpaille, sauva ylös; 2) -kyykkyyn, sauva eteenp.; 3) = 1; 4) alkuasento. Varmuudella, horjumatta. -Kyykyssä selkä suorana. 4-6 kertaa perätysten tahdissa. - -6. _Harjoituksia puolapuilla._ - -7. _Pukkihyppyä._ - -8. _Leikki._ - -9. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XIX. - - -1. (_Haara-asento_). _Sauvannosto rinnalle ja taivutus taaksepäin._ -Hitaasti ja syvään hengittäen. 5-6 kertaa. - -2. _Polviennotkistussarja_: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, sauva -eteenpäin; 2) nousu varpaille, sauva ylös; 3) polviennotkistus, sauva -niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oikealla. Jalka-asennot sitten -ulospäin ja ulkoviistoon. Voimakkaita, teräviä liikkeitä. Luvun mukaan -1-2 kertaa. - - Lepo. - -3. _Vartalontaivutus sääriasennossa_: 1) Vas. sääriasento ulkoviistoon, -sauva ylös; 2) taivutus eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) alkuas. 2 -kertaa kumm. säärellä. - -4. (_Sauva rinnalla_). _Säärenheittoa ulospäin_, vuor. v. ja o., _sekä -sauvantyöntöä eteenpäin_. Tasainen tahti. (Tytöille: säärenheittoa -eteenpäin). - - Lepo. - -5. (_Haara-asento, sauva niskaan vietynä_). _Vartalontaivutusta_, vuor. -v. ja o., _sekä sauvantyöntöä ylöspäin_. Hitaassa tahdissa. 3-5 kertaa -kumm. puolelle. - -6. (_Sauva rinnalla_). _Käyntiä paikalla polvennostolla eteenpäin._ 30-40 -ask. Käynti tapahtuu koko ajan varpailla. - -7. _Heilutus rekillä._ - -8. _Pituushyppyä._ - -9. _Leikki._ - -10. _Marssia._ - - - - -Taulu XX. - - -1. (_Jalkainsulkeminen_). _Varpaillenousua ja sauvannostoa ylöspäin._ -Hitaassa tahdissa. Syväänhengitys. Sääret voimakkaasti suljettuina. 6-8 -kertaa. - -2. _Polviasentoja vaihdellen_: 1) Vas. polviasento etuviistoon, sauva -vasemmalle ylös; 2) perusasennon kautta oikea polviasento ulkoviistoon, -sauva oikealle ylös; 3) = 1; 4) alkuasento. Päinvastoin. 2-3 kertaa luvun -mukaan. - - Lepo. - -3. _Punnerrusharjoitus_: 1) Vasemman säären ja sauvan nosto eteenpäin; 2) -säärenvienti ulosp., sauva ylös; 3) sääri taaksepäin, sauva niskaan; 4) -= 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oik. Luvun mukaan 1-2 kertaa. - -4. _Taivutusta sivullepäin polviasennossa_: 1) Vas. polviasento ulosp., -sauva vasemmalle ylös; 2) taivutus oikeaan; 3) edellinen asento; 4) -alkuasento. Päinvastoin. Ensimmäiset ja kolmannet alkavat vasemmalla, -toiset ja neljännet oikealla. - - Lepo. - -5. (_Sauva selän takana käsivarsien alla_). _Juoksua paikalla -säärenheitolla ulospäin._ Hitaassa tahdissa. 20-30 sek. - -6. _Käyntiasento eteenp., sauvannosto ylös_, vuor. vas. ja oik., -levollisesti ja perinpohjaisesti. 2-3 kertaa kumm. jalalla. - -7. _Harjoituksia puolapuilla._ - -8. _Rekillä_: aitahyppäystä ja hyppyä sivuttaisin. - -9. _Leikki._ - -10. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XXI. - - -1. _Polviasento etuviistoon, sauvanvienti taakse alas_, vuor. vas. ja -oik., 2-3 kertaa kumm. puolelle. Syväänhengitys. - -2. _Säärennostoa ja kyykkyasentoa, vaihdellen_: 1) Vas. säären nosto -taaksepäin, sauva niskaan; 2) kyykkyyn molemmille, sauva eteenpäin; 3) = -1; 4) alkuas. Samaa oikealla. Asennosta toiseen mentäessä käydään välillä -pikimmältään alkuasennossa. Luvun mukaan. Teräviä, varmoja liikkeitä. 2 -kertaa kummallakin. - - Lepo. - -3. _Vartalontaivutus ja polvenvaihto_: 1) Vas. polviasento ulosp. ja -sauva ylös; 2) polvenvaihto ja sauva oikean jalan sisäpuolelle; 3) -edellinen asento; 4) alkuasento. Päinvastoin. 2 kertaa. - -4. _Vartalonkiertoa sääriasennossa_: 1) Vas. sääriasento ulospäin, sauva -niskaan vasempaanpäin; 2) vartalonkierto vasempaan; 3) edellinen asento; -4) alkuas. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle. - - Lepo. - -5. (_Sauva keskeltä oikeassa, vas. käsivarsi hieman koukistettuna_). -_Hyppyä toisella jalalla 10-1 hyppäystä._ Ensin 10 hypp. oikealla, sitten -10 h. vasemmalla; sitten 9 o. ja 9 v.; ... 1 o. ja 1 v. Toinen sääri -pidetään eteenp. nostettuna. Jalkaa vaihtaessa sauva viedään toiseen -käteen. - -6. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. säärennosto taaksep. ja sauva ylös; -2) säärenvienti ulospäin, sauva oikealle ylös; 3) = 1; 4) alkuas. -Päinvastoin. 1-2 kertaa. - -7. _Nojapuilla: sisäistunta ja ratsasistunta._ - -8. _Hyppyä nuoran yli tasajaloin._ - -9. _Leikki._ - -10. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XXII. - - -1. _Sääriasento takaviistoon, sauva olan taa_, vuor. vas. ja oik. -Syväänhengitys. 2-3 kertaa kumm. puolelle. - -2. _Polviasentoja ja siirtyminen_: 1) Vas. polvias. ulosp., sauva -ylhäältä oikeaan; 2) täyskäännös vasempaan polviasentoon oikealle, sauva -ylhäältä vasempaan; 3) täyskäännös oikeaan polviasentoon vasemmalle, -sauva ylhäältä oikeaan; 4) vasemmallepäin alkuasentoon. Takaisin. Sarja -1-2 kertaa. Luvun mukaan. - - Lepo. - -3. (_Sauva keskeltä oikeassa, vas. käsi lanteilla_). -_Punnerrusharjoitus_: 1) Vas. säären ja oikean käsivarren koukistus; 2) -säären ja käsivarren ojennus eteenpäin; 3) = 1; 4) alkuas. Päinvastoin. -Seuraavalla kertaa ojennus ulospäin ja lopuksi sääri taaksep., sauva -ylös. Varmoja, perinpohjaisia liikkeitä, luvun mukaan. Sarja 1-2 kertaa. - - Lepo. - -4. _Syöksyasento, sauva rinnalle._ Luvun mukaan, 2 kertaa kumm. jalalla. - -5. (_Sauva niskaan_). _Juoksua paikalla säärenheitolla eteenpäin._ 10-15 -sek. - -6. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. jalka-asento ulospäin, sauva rinnalle; 2) -käännös kantapäillä vasempaan, sauva ylös; 3) edell. asento; 4) alkuas. -Samaten oikeaan. 1-2 kertaa kumm. puolelle. - -7. _Kiipeämistä._ - -8. _Leikki, jossa on juoksua._ - -9. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XXIII. - - -1. _Hengitysharjoitus._ Varvasasento taaksepäin, sauvannosto ylös ja -pieni taivutus taaksepäin. Levollisesti. 2 kertaa kumm. jalalla. - -2. _Polviennotkistussarja 7 suuntaan_: 1) Vas. jalka-asento sisäviistoon, -sauva eteenpäin; 2) varpaillenousu, sauva ylös; 3) polviennotkistus, -sauva niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oik. jalalla. Samalla -tavalla seuraaviin suuntiin. Sarja kerran, luvun mukaan. Harjaantuneemmat -tehkööt sen tahdissa. - - Lepo. - -3. _Taivutus sivullepäin sääriasennossa_: 1) Vas. sääriasento -takaviistoon, sauva vasemmalle ylös; 2) taivutus oikeaan; 3) edell. -asento; 4) alkuas. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle. - -4. (_Jalat suljettuina, sauva rinnalla_). _Vartalonkierto vuor. vas. ja -oik. sekä sauvantyöntö ylös._ Tasainen tahti. 4 kertaa kumm. puolelle. - - Lepo. - -5. _Vartalontaivutus varvasasennossa_: 1) Vas. varvasasento etuviistoon, -sauva niskaan; 2) taivutus eteenpäin; 3) edell. asento; 4) alkuasento. -Samaa oik. jalalla. 2 kertaa kummallakin. - -6. _Juoksua sivullepäin._ - -7. _Harjoituksia vaakasuoralla tikapuilla._ - -8. _Plinttihyppyä._ - -9. _Leikki._ - -10. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XXIV. - - -1. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. sääriasento taaksepäin, sauva niskaan; 2) -Varpaillenousu, sauva ylös; 3) edell. asento; 4) alkuas. Samaa oikealla. -2 kertaa kummallakin. - -2. _Polviasentoja vaihdellen_: 1) Vas. polviasento ulkoviistoon, sauva -vasemmalla ulkoviistoon; 2) oikea polvias. etuviistoon, sauva oikealle -ylös; 3) = 1; 4) alkuasento. Päinvastoin. Katso Taulu XXI, harj. 2 muist. -Luvun mukaan. 2 kertaa kumm. puolelle. - - Lepo. - -3. _Jalannostoa sauvan yli_: 1) Vas. säären nosto taaksep., sauva ylös; -2) sauva alas ja jalannosto sauvan yli; 3) jalka takaisin, kyykkyyn -molemmille, sauva eteenpäin; 4) alkuas. Samaa oikealla. Jos luokka on -asetettuna 4 riviin ja eri rivit alottavat eri ajoilla, niin tästä -harjoituksesta saadaan kaunis näytössarja. - - Lepo. - -4. (_Vas. polviasento etuviistoon, sauva niskaan ja vartalonkierto -oikeaan_). _Taivutusta vuor. vasempaan ja oikeaan._ 2-3 kertaa kumm. -puolelle. Alkuasento, päinvastoin ja samaa. - -5. _Hyppäyksiä sivullepäin_: 1) Vas. varvasasento sisäviistoon, sauva -oikealle ulospäin; 2) hyppäys vasempaanpäin, sauva vasemm. ylös; -3) alkuas. Päinvastoin. Hypätessä toinen sääri suorana heitetään -sivullepäin. 2-3 kert. kumm. puolelle. - -6. _Sääriasentoa takaviistoon ja sauvanvientiä lonkan taa._ Kun vas. -sääri asetetaan, niin sauva viedään oikean lonkan taa, ja päinvastoin. - -7. _Telineharjoitus._ - -8. _Hyppyharjoitus._ - -9. _Leikki._ - -10. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XXV. - - -1. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. varvasasento eteenpäin, sauva niskaan; -2) täyskäännös oikeaan käyntiasentoon oikealle, sauva ylös; 3) edell. -asento; 4) alkuasento. Samaa oikealla. 2-3 kertaa kumm. puolelle. - -2. _Erilaisia asentoja vaihdellen_: 1) Kyykkyasento, sauva eteenpäin; -2) alkuasennon kautta vasen polviasento ulospäin, sauva taakse alas; 3) -Vas. sääriasento taaksepäin, sauva ylös; 4) alkuasento. Eri tavalla eri -riveissä. - - Lepo. - -3. (_Haara-asento, sauva niskaan_). _Vartalonpyöritystä._ (Katso siv. -45). 2-3 kertaa kumm. puolelle. - -4. (_Sauva rinnalla_). _Hyppyä paikalla jalkain heitolla taaksepäin._ -Tasaista tahtia. 20 hyppäystä. - - Lepo. - -5. _Vartalonkiertoa_: 1) Jalkainsulkeminen, sauva ulos vasempaan; 2) -kierto vasempaan ja samassa vasemm. käsivarren nosto ylös; 3) edell. -asento; 4) alkuas. Päinvastoin. Ensimmäinen ja neljäs temppu vilkkaasti, -toinen ja kolmas hitaasti. 2 kertaa kumm. puolelle. - -6. _Hyppäysharjoitus_: 1) Vas. jalalla askel eteenpäin; 2) hyppäys -eteenp., käännöksellä vasempaan, sauva ylös; hypätessä oik. sääri -heitetään ulospäin; 3) alkuasentoon; 4) lepo. Harjoitus tehdään tahdissa -4 kertaa vasempaan ja 4 kertaa oikeaan. - -7. _Telineharjoitus._ - -8. _Hyppyharjoitus._ - -9. _Leikki._ - -10. _Järjestysharjoitus._ - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Voimistelun käsikirja, by Ivar Wilskman - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VOIMISTELUN KÄSIKIRJA *** - -***** This file should be named 55209-0.txt or 55209-0.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/5/2/0/55209/ - -Produced by Riikka Talonpoika, Eric Lehtonen and the Online -Distributed Proofreading Team at http://www.pgdp.net - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - |