diff options
110 files changed, 17 insertions, 10815 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..ddf2506 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #55209 (https://www.gutenberg.org/ebooks/55209) diff --git a/old/55209-0.txt b/old/55209-0.txt deleted file mode 100644 index 92bc5e4..0000000 --- a/old/55209-0.txt +++ /dev/null @@ -1,4408 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Voimistelun käsikirja, by Ivar Wilskman - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - -Title: Voimistelun käsikirja - -Author: Ivar Wilskman - -Release Date: July 27, 2017 [EBook #55209] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VOIMISTELUN KÄSIKIRJA *** - - - - -Produced by Riikka Talonpoika, Eric Lehtonen and the Online -Distributed Proofreading Team at http://www.pgdp.net - - - - - -Oikolukijan huomio: Tässä kirjassa käytetään paikoitellen nykysuomesta -poikkeavia sanoja--ne on säilytetty alkuperäisessä muodossa. Joitakin -selviä paino- ja merkkivirheitä on korjattu. - - - - - - VOIMISTELUN KÄSIKIRJA - - KANSA- JA ALKEISKOULUJA VARTEN - - KIRJOITTANUT - - IVAR WILSKMAN. - - KUOPIO 1896. - O. W. BACKMAN’IN KIRJAPAINOSSA JA KUSTANNUKSELLA. - - - - -Esipuhe. - - -Vuonna 1893 Kesäkuun 13-15 p:nä Jyväskylässä pidetyssä yleisessä -kansakoulukokouksessa otettiin käsittelyn alaiseksi muitten muassa -kysymys: _Onko erityinen voimistelun käsikirja kansakouluille -tarpeellinen_? Sittenkuin useat kokouksen osanottajat olivat myöntävästi -tähän kysymykseen vastanneet ja mielipiteinään lausuneet, että tällaisen -kirjan tulisi sisältää järjestysharjoituksia, liikkeitä sauvoilla ja -ilman niitä, telineharjoituksia, leikkejä, opetusopillisia ohjeita, kuvia -ja tauluja, teki kokous seuraavan päätöksen: - -_Että erityinen voimistelun käsikirja kansakouluille on tarpeen vaatima_; - -_että mainitun käsikirjan toimittaminen olisi jätettävä asiantuntevista -henkilöistä kokoonpannun komitean tehtäväksi_, sekä - -_että kirjaa laadittaessa olisi käytettävä lääkärin apua_. - -Huomattuaan, että monijäsenisen komitean olisi, käytännöllisiin -seikkoihin nähden, vaikeata, melkeinpä mahdotontakin, saada kysymyksessä -olevaa käsikirjaa kokoonpannuksi, kääntyi ylitarkastaja V. Floman -puoleeni kehoittaen minua mainittua kirjaa tekemään ja lausuen samassa -toivomuksensa, että joku esim. kolmemiehinen komitea sitten saisi -käsikirjoitustani tarkastaa ja siitä lausuntonsa antaa, ennenkuin -se painettavaksi toimitettaisiin. Muutamien seminaarinopettajien -ehdotuksen mukaan ja ylitarkastaja Flomanin suostumuksella pyydettiin -tätä tarkastustyötä tekemään herroja lehtori C. Poppius Sortavalasta, -yliopiston voimistelulaitoksen opettaja, tohtori H. Vasenius ja -kansakoulunopettaja H. Toivonen Tammelasta. Nämä herrat suostuivatkin -käsikirjoitustani tarkastamaan ja ovat ne siitä antaneet lausunnon, joka -tässä alempana on luettavana. - -Vaikka kansakoulujen olosuhteihin nähden olenkin vallan kokematon, -niin asianharrastuksesta olen kuitenkin työhön ryhtynyt ja parhaimman -ymmärrykseni mukaan sekä mainitussa kokouksessa lausuttuja mielipiteitä -silmällä pitäen kokoonpannut tämän käsikirjan, toivoen että se, paremman -puutteessa, edes jossakin määrin voisi edistää tärkeäksi tunnustetun -voimistelunopetuksen kehittymistä maamme kansa- ja alkeiskouluissa. - -Kalvolassa, Elokuussa 1896. - - _Ivar Vilskman._ - - * * * * * - -»Voimistelun käsikirja kansa- ja alkeiskouluja varten» nimisen kirjan on -tekijä antanut meille allekirjoittaneille luettavaksi ja arvosteltavaksi, -ja saamme me sen johdosta arvostelunamme lausua, että mainittu kirja -mielestämme hyvin vastaa tarkoitustaan oppaana opettajan kädessä -voimistelunopetuksessa kansa- ja alkeiskouluissa. - -Helsingissä, Tammikuun 11 p:nä 1896. - - _Carl Poppius_, - Seminaarin lehtori. - - _Hannes Vasenius_, - Anatomiian ja fysiologiian opettaja - yliopiston voimistelulaitoksessa. - - _H. Toivonen_, - Kansakoulunopettaja. - - - - -Sisällys: - - - _I._ _Johdanto_ Sivu 1 - - _II._ _Järjestysharjoituksia_ » 14 - - _III._ _Vapaaharjoituksia ilman sauvaa_ » 28 - - 1. Käsiliikkeitä » 28 - - 2. Sääriliikkeitä » 35 - - 3. Kaula- ja vartaloliikkeitä » 43 - - 4. Hyppäys- ja hyppyharjoituksia » 45 - - _IV._ _Sauvaliikkeitä_ » 48 - - _V._ _Telineharjoituksia_ » 56 - - 1. Harjoituksia vaakasuor. tangolla » 56 - - 2. » nojapuilla » 63 - - 3. » tikapuilla » 67 - - 4. » puolapuilla » 69 - - 5. » tangoilla ja köysillä » 72 - - 6. » pukilla » 74 - - 7. » plintillä » 75 - - 8. » punnerruspuulla » 78 - - 9. » pyöritysköydellä » 80 - - 10. Vapaita hyppyharjoituksia » 81 - - _VI._ _Otteluharjoituksia ja leikkejä_ » 84 - - _VII._ _Voimistelutauluja_ » 98 - - - - -I. Johdanto. - - -Henkisten ja ruumiillisten voimien kaikenpuolinen ja sopusointuinen -kehitys sekä niiden totuttaminen siveelliseen ja hyötyä tuottavaan -työhön on kasvatuksen korkein ja tärkein päämäärä. Vaan tässä tehtävässä -on yksipuolisuus aina huolellisesti vältettävä. Meidän ei tule -kehittää ja jalostuttaa sieluamme yksinään, eikä myöskään ole huolemme -omistettava ainoastaan ruumiillisten ominaisuuksien kartuttamiseen ja -harjoittamiseen; koko ihmisolento on sopusuuntaisesti kehitettävä ja -kaiken kasvatuksen tulee ohjata tehtävänsä onnellista ratkaisua siihen -suuntaan, _että terveessä, reippaassa ja työkykyisessä ruumiissa tulee -asumaan raitis, siveellinen ja vapaa henki._ - -Henkisten ja ruumiillisten voimien yksipuolista kohtuutonta rasittamista -seuraa säännöllisesti henkinen velttous ja ruumiillinen heikkous sekä -kykenemättömyys kaikkeen pontevaan toimintaan. Varsinkin vaarallisia -seurauksia tuottaa ylenrasitus sen kehitysajan kestäessä, jolloin -ruumis vilkkaimmin kasvaa, sillä silloin henkiset ja ruumiilliset -voimat, vähemmin kimmoavaisina, eivät saata varsin suuria ponnistuksia -kestää. Epäedulliset ulkonaiset olosuhteet voivat sen ajan kuluessa -sekä kehitykseemme että terveyteemme tavallista enemmän turmiollisesti -vaikuttaa. Sen vuoksi on kasvatuksessa kaikki ylellinen ponnistus aina -huolellisesti vältettävä. Koska kuitenkin kouluajan kestäessä lapsi -useinkin on pakoitettu liiankin rasittavaa henkistä työtä suorittamaan, -niin tämän kehitysajan kuluessa ruumiin hoidolle ja ruumiillisille -harjoituksille on omistettava tarkka huolenpito ja runsas hoito. -Tarkoituksenmukaisesti järjestetyt ruumiilliset harjoitukset saattavat -näet tehokkaasti vastustaa sekä aivojen että aistinelimien yksipuolista -rasittamista seuraavia vaaroja. Tämän ohessa säännölliset liikkeet -suoranaisesti kehittävät ruumistamme ja sen ominaisuuksia, joten -ne yhteydessä puhtauden, kohtuullisuuden ja riittävän levon kanssa -edullisesti vaikuttavat terveyteemme. Erittäin hyötyä tuottaviksi tulevat -ruumiilliset harjoitukset, jos niitä ulkoilmassa suoritetaan, sillä -keuhkomme saavat silloin runsaamman määrän raitista happikaasua, joka on -ruumiimme tärkein ravitsemis-, terveys- ja parannusaine. Ilmastosuhteet -täällä kaukaisessa pohjolassa ovat valitettavasti kuitenkin sellaiset, -että olemme melkoisen osan vuotta ja, etenkin talvisajalla, suurimman -osan vuorokautta pakoitetut oleskelemaan suljetuissa huoneissa. - -Saadaksemme tarpeellista vastapainoa liialliselle lukemiselle -ja alallaanolemiselle, täytyy meidän sen vuoksi kouluissamme -harjoitusaineena käyttää _voimistelua_, joka on _valikoima sellaisia -ruumiillisia harjoituksia, mitkä lyhimmässä ajassa saattavat -tarkoituksenmukaisesti kehittää ruumistamme ja sen ohessa henkeämmekin._ - -Suuremmassa määrässä kuin urheilu ja ruumiillinen työ, tarjoaa -voimistelu meille sitä paitse monta arvokasta etua. Voimistelua saattaa -harjoittaa melkein missä ja milloin tahansa. Se vaikuttaa voimakkaasti, -luotettavasti ja kaikenpuolisesti. Sitä saattaa harjoittaa nuori ja -vanha, mies ja nainen. Sitä voipi järjestää kaikkien olosuhteitten -mukaan sekä eri henkilöitten voiman ja terveyden määrää silmällä -pitäen. Se säästää aikaa. Se tuottaa meille voimaa ja notkeutta, -terveyttä ja kestävyyttä, rohkeutta ja mielenmalttia, itseluottamusta ja -toimintakykyä. -- - -Suomen kansa on luonnostaan hidas ja saamaton. Jos laajimpiin piireihin -voitaisiin levittää intoa ja halua ruumiillisiin harjoituksiin, -niin tuo hitaus melkoisesti vähenisi ja kansa tottuisi suurempaan -toimeliaisuuteen ja huomaavaisuuteen. Voimistelun merkitys kansakoulun -tehtäviin nähden on siis erittäin tärkeä. Asianmukaisesti järjestetty -opetus tässä aineessa vaikuttaa useimmista kodeista lähteneitten -lasten kehitykseen sangen paljon, varsinkin järjestyshaluun ja -kurinpitoon nähden. Samoin se myöskin edistää käsitys- ja toimintakyvyn -vilkkautta. Kuten asevelvollislaitoksessamme on kouluissakin voimistelun -käytännöllinen puoli kuitenkin aina silmällä pidettävä. Lasten -tulee voimisteluharjoitusten kautta saavuttaa voimaa ja notkeutta, -kestävyyttä ja ketteryyttä sekä jonkinmoista tottumusta aavistamattomien -vastustuksien voittamisessa ja kykyä jokapäiväisten toimien -suorittamiseen. Tämän tärkeän päämäärän saavuttaminen käy mahdolliseksi -ainoastaan silloin, kun opettaja on tehtäväänsä täydelleen perehtynyt -ja opetus niin toimitetaan, että siinä vallitsee hyvä järjestys sekä -kaikin puolin mallikelpoinen kurinpito. Kokemus on aina osoittanut, että -parhaimmat tulokset saavutetaan, jos järjestys- ja vapaaharjoituksia -suorittaessa oppilailta vaaditaan suurta tarkkuutta ja huolellisuutta. -Kun opettaja lausuu komentosanansa »huomaa!» ja »perusasento!», niin -jokaisen oppilaan tulee sotilaan ryhtiä noudattamalla ja katseensa -suoraan eteenpäin luoden jännittää huomionsa ja tarkasti seurata, -mitä hänelle ja luokalle tehtäväksi määrätään. Itse liikkeitten -suorittaminen on aina tapahtuva voimalla ja pontevuudella. Ensimmäisinä -voimisteluvuosina on asentojen ja liikkeitten oikean muodon saavuttaminen -pidettävä miltei vähemmän tärkeänä kuin tahdin tarkkuus ja suorituksen -pontevuus. Mutta suurta tarkkaavaisuutta vaativien liikkeitten jälkeen on -aina harjoitettava hauskoja leikkejä ja ottelun tapaisia liikkeitä, joita -tehtäessä lapsille myönnettäköön suurempi vapaus. - -Hyvien tuloksien saavuttaminen edellyttää lisäksi vielä, että opettaja -voimiensa takaa koettaa täydesti voittaa oppilaittensa luottamuksen ja -uskollisuuden. Tässä tarkoituksessa tulee hänen tutkia jokaisen eri -oppilaan luonnetta ja mielenlaatua. Yleensä tämä ei ole mahdotonta, -eikä edes vaikeaakaan. Etenkin leikkikentällä ja huviretkillä oppii -hän helposti oppilaittensa luonteita tuntemaan. Lasten seurassa ollen -tulee opettajan kohdella heitä iloisesti ja ystävällisesti. Älköön hän -kuitenkaan silloin kertaakaan arvoansa unhottako, sillä siitä saattaisi -kurinpito kärsiä. Jos opettaja vaitioloa vaatii, tapahtukoon se vaikka -keskellä leikkiä, niin tulee täydellisen äänettömyyden heti vallita. -Mutta vaikka kurinpidon yleensä tuleekin aina olla ankaran, niin -muistakoon opettaja kuitenkin, ettei hän turhamaisesti saa huomioonsa -ottaa sellaisia pieniä ja vähäpätöisiä erhetyksiä, joihin saattaa -syynä olla ymmärtämättömyys tahi leikeissä ja kilpailuissa syntyvä -hillitsemätön ilo. - -Lopuksi on vielä mainittava kolmas, viitatun päämäärän saavuttamisen -ehkä tärkein ehto. Voimisteluharjoitukset ovat siten järjestettävät, -että lapset niihin ilolla ja halulla ottavat osaa ja että nuorukaisten -into säännöllisiin ruumiinharjoituksiin ajan pitkäänkin pysyy elävänä. -Valitettavasti on niiden opettajien lukumäärä vallan pieni, jotka -kykenevät innostuttamaan oppilaitaan urheiluun ja voimisteluun läpi -heidän koko kouluaikansa. Tämä epäkohta johtuu useimmiten siitä, että -opettaja liikkeitä valitessaan ja niitä opettaessaan ei tarpeeksi -ota huomioonsa eri-ikäisten oppilaittensa erilaista luonnetta ja -mielenlaatua. Hän menettelee kerrassaan epäviisaasti, jos hän -yhtämittaisesti pitemmän ajan kuluessa pakoittaa lapsia sellaisia -liikkeitä harjoittelemaan, mitkä niitä eivät ensinkään miellytä. Jos -hän silloin tällöin antaa oppilaittensa voimistelutunnilla vapaasti -mielinmäärin harjoitella voimistelutemppuja, niin hän pian on havaitseva, -mitkä liikkeet lapsia miellyttävät ja mitkä heistä taas tuntuvat -vastenmielisiltä. Tätä huomaustaan tulee hänen käyttää hyväkseen -liikunto-ohjelmaa laatiessaan. Mutta tiettävästi on sen kokoonpanossa -yksipuolisuus aina vältettävä. Vaihtelevaisuushan miellyttää, semminkin -lasta, ja sen vuoksi täytyy opettajan, mikäli mahdollista, yhä muutella -tuntiohjelmiaan. Tosin kyllä ennen opitut harjoitukset ovat silloin -tällöin uudestaan kerrattavat, mutta opettaja voittaa kaksinkertaisen -tuloksen, jos hän oppilailleen usein tarjoaa tehtäväksi jotakin -uutta. Vaan jos sitä vastoin samaa ohjelmaa poikkeamatta seurataan -viikkokausia, niin tehdään kasvatusopillinen erehdys, jonka seuraukset -piankin ilmestyvät siinä välinpitämättömyydessä ja vastahakoisuudessa, -jolla lapset tehtävänsä suorittavat. Mitä hyödyttää meitä kaikki -ruumiillisen kasvatuksen hyväksi uhrattu työ ja toimi, jos oppilaat -pakosta ja vastenmielisesti ottavat harjoituksiin osaa ja sittemmin, -koulutyönsä lopetettuaan, tahallaan laiminlyövät kaiken säännöllisen -ruumiinhoidon? Koulu on valmistus elämään. Koulussa tulee lapsen oppia -ruumiillisia ponnistuksia ja raitista, reipasta elämää rakastamaan. -Senpä tähden voimistelutunnit eivät milloinkaan saisi tulla ikäviksi. -Samassa kun opettajan tulee voimistelu-ohjelmaa laatiessaan silmällä -pitää erilaisten liikkeitten erilaisia vaikutuksia sekä itse opetuksessa -noudattaa oikeaa opetustapaa, niin hän on velvollinen kykynsä mukaan -järjestämään voimisteluharjoitukset siten, että oppilaat niistä saavat -todellista virkistystä sekä sielulleen että mielelleen, eikä ainoastaan -kangistuneelle ruumiilleen. Tästä tärkeästä seikasta ei saata kylläksi -usein, vakavasti ja pontevasti asianomaisia muistuttaa. - -Innostuksen vireillä pitäminen tulee kansakouluissa useinkin sangen -vaikeaksi sen takia, että monessakin koulussa kaivataan sekä -varsinaista voimistelusalia että ajanmukaisia ja tarpeen vaatimia -telineitä. Sellaisissa kouluissa on ahkerasti harjoitettava leikkejä -ja urheilutemppuja, ja ovat harjoitukset pidettävät ulkoilmassa, kun -olosuhteet sitä myöntävät. Ilman suuren suuria kustannuksia voidaan -kuitenkin jokaiseen kouluun saada hankituksi pari rautatankoa (rekkiä), -muutamia pystysuoria tankoja, tavalliset puolapuut, pukki, plintti, -punnerruspuu, nuorapuut ja ponnistuslauta. Näitten telineitten muoto -ja mitat ilmoitetaan tarkemmin viidennessä luvussa. Tässä mainittakoon -vaan, että telineliikkeitä harjoitettaessa on aina varovasti meneteltävä, -etteivät oppilaat vahingoittuisi. Kaikissa hyppyliikkeissä telineitten -yli tulee joko opettajan itse tahi kahden luotettavan ja vankan pojan -ottaa hyppääviä vastaan. Rekillä älköön milloinkaan harjoiteltako -hengenvaarallisia temppuja kuten esim. jättiläisheittoa. Maa on rekin -alla peitettävä paksulla sahajauho- eli karvarinkuori-kerroksella. Sama -olkoon laita sen paikan mihin hypätään. Kun telineet ovat huoneessa, -niin on aina voimistelumattoja käytettävä. Monesta syystä on pukkia -vasta-alkavien harjoituksissa pidettävä plinttiä käytännöllisempänä -telineenä. Mutta vaikka pukki olisi matalaksikin asetettuna, niin -on kuitenkin aina määrättävä kaksi vastaanottajaa sen taakse. -Vaihtelevaisuuden voittamiseksi saattaa tavallisen ponnistuslaudan -asemesta käyttää n. s. »kimmoavaista ponnistuslautaa» eli »notkulautaa», -jota lapset hyppyharjoituksiinsa aina kernaasti käyttävät. Yleensä -voidaan yliluokilla harjoittaa suhteellisesti enemmän telineliikkeitä -kuin aliluokilla, joilla leikkejä, järjestysliikkeitä ja ottelua -pääasiallisesti harjoiteltakoon. - -Varsinkin nuorempina saattavat pojat ja tytöt vallan hyvin yhdessä -voimistella. Ilman vaaraa voivat tytöt ottaa osaa kaikkiin -järjestysharjoituksiin sekä vapaa- ja sauvaliikkeihin. Tämä olkoon -kuitenkin sanottu sillä edellytyksellä, ettei heitä vaivaa sisälliset -elinperäiset taudit. Varmuuden vuoksi tauluissa mainitaan, mitkä liikkeet -tytöille ovat pidettävät sopimattomina. Telinevoimisteluunkin voivat -tytöt haitatta ottaa osaa. - - * * * * * - -Lyhyessä muodossa mainittakoon tässä muutamia yleisiä neuvoja, havaintoja -ja selvikkeitä: - --- Vapaa leikki on arvoltaan parempi kuin huono voimistelu. - --- Kymmenen minuuttia kestävä jokapäiväinen voimistelu tuottaa terveydelle -enemmän hyötyä kuin kaksi kokonaista viikkotuntia. - --- Ankara kurinpito olkoon aina yhdistettynä hauskaan, reippaaseen ja -ystävälliseen esiintymiseen. - --- Veltto ja alakuloinen mielenlaatu opettajassa herättää -välinpitämättömyyttä oppilaissa. - --- Epävarma, unelias ja voimaton johto kuolettaa lapsissa innon ja halun -voimisteluun ja ponnistuksiin. - --- Opettaja älköön milloinkaan osoittako ujoutta. - --- Voimiensa takaa koettakoon hän päästä kaikesta sellaisesta vapaaksi, -mikä hänen äänessään, liikkeissään tahi esiintymistavassaan saattaa olla -naurettavaa. - --- Opettaja pitäköön aina koko luokkaa silmällä. - --- Kaikissa, odottamattomissakin olosuhteissa pysyköön hän levollisena. - --- Ilman varsinaista syytä älköön hän paikaltaan liikkuko. - --- Puheensa olkoon selvä ja voimakas; huutaminen on sopimaton. - --- Selityssanat[1] lausuttakoon selvästi ja levollisesti, tekosana -lyhyesti, terävästi ja voimakkaasti, kohottamatta varsin paljon itse -ääntä. - --- Oppilaitten tekemät virheet ovat aina korjattavat, kuitenkaan ei sillä -tavoin, että kaikki virheet yhtaikaa korjataan; ensin tärkeimmät ja -törkeimmät, sittemmin vähäpätöisemmät. - --- Korjaaminen ei saa tapahtua silloin, kun lapset ovat jossakin -väsyttävässä asennossa. - --- Hitaat oppilaat saakoot erityisiä neuvoja ja ohjeita toisten -levähtäessä. - --- Kovakätinen ja kömpelömäinen menetteleminen liikkeitä ja asentoja -korjatessa on aina sopimaton. - --- Pitkäpuheisia selityksiä on vältettävä. - --- Liikkeen näyttäminen on parempi kuin sen selittäminen. - --- Se oppilas, joka tehtävälle liikkeelle tahi asennolle saapi parhaimman -muodon, näyttäköön sen uudestaan, muille noudatettavaksi esimerkiksi. - --- Oppilaat ovat totutettavat heti paikalla tottelemaan. - --- Kun »valmiit» tahi »huomaa» sana lausutaan, vallitkoon heti täydellinen -äänettömyys. - --- Perusasento edellyttää ja vaatii liikahtamattomuutta. - --- Lepoajan kestäessä ja telineliikkeitä tehtäessä vallitkoon suurempi -vapaus. - --- Lasten tulee voimisteluun mennessään jättää eri pukuhuoneesen -liikanaiset vaatteet. - --- Raskaat kengät, kiristetyt vyöt, kannikkeet ja kaulukset ovat aina -poisjätettävät. - --- Oppilaitten tulee, kukin vuoroonsa, joko yksitellen tahi parittain -toimittaa »järjestäjän» työtä, johon kuuluu telineitten nostaminen y. m. - --- Voimistelusalissa on ilma aina pidettävä puhtaana ja viileänä (noin -12-15 astetta). - --- Sali on joka tunnin välillä tuulettava ja sen lattia vähintäänkin -kerran päivässä huolellisesti laastava; sitä ennen on sille lunta, vettä -tahi kosteita sahajauhoja ripotettava. - - * * * * * - -Lopuksi mainittakoon tässä vielä ne epäsäännölliset asennot ja -liikkeenmuodot, jotka voimistelussa ovat vallan usein tavattavissa. -Korjausta vaaditaan: - --- Kun perusasennossa ja marssiessa katse alaspäin luodaan; - --- Kun yleensä eri asennoissa ja etenkin käsien ollessa ylöspäin -nostettuina pää pidetään eteenpäin kumarrettuna; - --- Kun rinta on sisään painettuna; - --- Kun ruumis luonnottomasti jännitetään; - --- Kun ristiluut sisäänpäin taivutetaan; - --- Kun hartijat ylöspäin kohotetaan; - --- Kun perusasennossa käsivarret pidetään jäykästi ojennettuina; - --- Kun käsivarsien ja säärien ojennusliikkeissä niveleitä ei tarpeeksi -ojenneta; - --- Kun perusasennossa kämmenet käännetään taaksepäin tahi kädet viedään -liian paljon eteenpäin; - --- Kun kämmenet käännetään eteenpäin käsien ollessa ylöspäin ojennettuina; - --- Kun sormenpäät viedään yhteen käsien ollessa lyöntiasennossa; - --- Kun sormet pannaan ristiin käsien ollessa niskaan vietyinä; - --- Kun käsiä ja kyynärpäitä käsivarsien koukistusasennoissa ei tarpeeksi -viedä taaksepäin; - --- Kun ei oteta huomioon, että jalkain välinen kulma aina on oleva suora; - --- Kun polvi- ja sääri-asennoissa jalkain väli on liian pieni ja toinen -polvi notkistetaan liian vähän; - --- Kun varvas- ja käyntiasennoissa jalkain väli on tarpeettoman suuri; - --- Kun käyntiasennoissa lantiota ei viedä asetetun jalan suuntaan; - --- Kun jalka-asennoissa ruumiinpaino ei ole molemmille jaloille tasan -jaettuna; - --- Kun säärennosto-liikkeissä nilkkaniveltä ei tarpeeksi ojenneta; - --- Kun kierto- ja taivutusliikkeissä polvet notkistetaan, kantapäät -kohotetaan maasta ja jalkain suunta muutetaan; - --- Kun ei kaikissa asennoissa vapaasti hengitetä; - --- Kun telineliikkeitä harjoittaessa ei noudateta hyvää ja mallikelpoista -ryhtiä; - --- Kun laskuhyppäyksiä suoritetaan huolimattomasti. - -Eräs sangen tärkeä seikka on vielä huomioon otettava. Kuten tunnettu, -saapi oppilaita, mitä lukuaineihin tulee, usein kehoittaa suurempaan -ahkeruuteen. Voimistelussa on asian laita monesti vallan päinvastainen. -Jos ollaan tekemisissä turmeltumattomien, terveitten ja reippaitten -poikain kanssa -- onneksi on niitä maassamme vielä montakin --, niin -opettaja usein on pakoitettu hillitsemään lasten liioiteltua intoa ja -halua ruumiillisiin harjoituksiin. Liika on aina liikaa, ja sen vuoksi -tulee opettajan sekä itse käsittää että saada oppilaansa käsittämään, -että voimistelemme voidaksemme elää, emmekä elä voidaksemme ainoastaan -voimistella. - - * * * * * - -Ennenkuin ryhdymme selittämään seuraavaa, järjestysharjoituksia -sisältävää osaa, ovat ne pääsuunnat, mitkä voimistelussa alituisesti -kysymykseen tulevat, tässä lueteltavat ja selitettävät. Käsityksen niistä -saamme likiolevasta kuviosta, jossa oikea jalka ajatellaan koko ajan -pysyvän paikallaan, mutta vasen jalka sitävastoin siirretyksi johonkuhun -kuviossa olevaan suuntaan: 0 sisäänpäin, 1 sisäviistoon, 2 eteenpäin, 3 -etuviistoon, 4 ulospäin, 5 ulkoviistoon, 6 taaksepäin, 7 takaviistoon. - -[Kuva 1.] - - [1] Jokainen komento sisältää sekä _selityssanat_ että _tekosanan_. - Edelliset ilmoittavat _mikä_ on tehtävä, jälkimmäinen sanoo, _koska_ - tehtävä on suoritettava. - - - - -II. Järjestysharjoituksia. - - -Asennonmuutoksia, käännöksiä ja käyntilajeja. - -=Paikoille asettuminen.= Oppilaat järjestetään pituutensa mukaan -yhteen tahi kahteen riviin, joko siten, että ne tulevat seisomaan -toinen toisensa _takana_, jolloin riviä sanotaan »_peräkkäisriviksi_», -tahi asetetaan ne _sivuttaisin_ seisomaan, jolloin riviä sanotaan -»_rintamariviksi_». Jälkimmäisessä asennossa kukin kääntää oikean -olkapäänsä pisintä (ensimmäistä) miestä kohti. Peräkkäisrivissä tulee -jokaisen välin olla noin kahden jalanmitan suuruisen, rintamarivissä -noin kämmenen levyisen. Riviä sanotaan silloin »_supistetuksi_». Kun -supistettua peräkkäisriviä »_hajoitetaan_», niin kaikki rivissä olevat, -paitse ensimmäinen, astuvat lyhkäsillä askeleilla taaksepäin, kunnes -kukin eteenpäin kurotetuilla käsivarsillaan tasan ulottuu edelläseisovan -hartijoihin saakka (kuv. 2.) Jos taas rintamarivi on hajoitettava, niin -kaikki, paitse ensimmäinen, astuvat sivullepäin ja välit suurennetaan, -kunnes kukin ensimmäiseen mieheen päin nostetulla käsivarrellaan ulottuu -vieruskumppaninsa hartijaan saakka (kuv. 3). Kun hajoitettu rivi sitten -uudestaan on supistettava, niin ensimmäinen mies pysyy paikallaan, mutta -kaikki muut astuvat (peräkkäisrivissä) eteenpäin tahi (rintamarivissä) -sivullepäin, kunnes alkuperäinen paikoille asettuminen uudestaan on -saavutettu. Ahtaantuminen olkoon aina kielletty. - -[Kuva 2.] - -[Kuva 3.] - -=Ojennus= _peräkkäisrivissä_ toimitetaan siten, että rivin ensimmäinen -mies seisoo liikkumatonna, mutta muut kaikki siirtyvät tarpeen mukaan -joko vasempaan tahi oikeaan, kunnes kukin tulee sellaiseen asentoon, -ettei hän voi muita nähdä kuin lähinnä olevaa kumppaniaan. Jos -_rintamarivissä_ ojennus on tehtävä, niin kaikki kääntävät päänsä -paikallaan olevaa ensimmäistä miestä kohti ja siirtyvät pienillä -askeleilla eteenpäin tahi taaksepäin (mutta ei sivullepäin), kunnes -kukin, pää pystyssä ollen, töin tuskin voi eroittaa kolmannen miehen -(katsojasta lukien) rintaa. Ensimmäisinä voimisteluvuosina saavat lapset -ojennusta tehtäessä katsoa alas kumppaniensa jalkoihin päin. Kun -opettaja huomaa rivin tyydyttävän suoraksi, komentaa hän: - -=Perusasento!= Tässä asennossa pidetään pää pystyssä, katse suoraan -eteenpäin, leuka taaksepäin vedettynä, rinta pullistettuna, selkä -suorana, vatsa sisäänvedettynä, perälihakset jännitettyinä, olkapäät -taaksepäin vietyinä, käsivarret vapaasti ja luonnollisesti riippuen, -kämmenet reisiä kohti käännettyinä, kantapäät yhdessä, polvet täydesti -ojennettuina, jalat suorassa kulmassa (kuv. 4). Koska perusasento -voimisteluun tottumattomalle alussa käy piankin väsyttäväksi, komennetaan -aina kotvasen ajan kuluttua: - -[Kuva 4.] - -=Lepoasento=, jossa asennossa toinen jalka, yhdentekevä kumpiko, on -asetettuna jalanmitan verran etuviistosuuntaan sillä tavoin, että -ruumiinpaino tulee pääasiallisesti lepäämään paikallaan pysyvällä -jalalla. Kaulassa, selässä ja säärissä olevien lihaksien jännitys saapi -höltyä. - -=Käännös.= Voimistelussa harjoitetaan käännöksiä sekä vasempaan -että oikeaan. Puoliympyrän käännöstä sanotaan »_täyskäännökseksi_», -neljännesympyrän käännöstä »_puolikäännökseksi_» ja kahdeksannesympyrän -käännöstä _neljänneskäännökseksi_. Käännökset tehdään kahdessa tempussa -joko »_luvun mukaan_», jolloin oppilaat tekevät tempun kerrallaan heti -komentosanan lausuttua, tahi toimitetaan molemmat temput ilman pitempää -väliaikaa heti sen jälkeen kun opettaja on lausunut komentosanansa, joka -tässä jälkimmäisessä tapauksessa ei saa olla mikään laskusana. Kaikki -käännökset vasempaan tehdään vasemman jalan varpailla ja oikean jalan -kantapäällä; oikeaan päinvastoin. Kun käännös tehdään luvun mukaan esim. -vasempaanpäin, niin ensimmäisen tempun jälkeen jäädään seisomaan vasemman -jalan koko jalkapohjalle ja oikean jalan varpaille. Toisessa tempussa -oikea jalka ponnistamalla asetetaan vasemman jalan viereen. Ensimmäisillä -voimistelutunnilla on täyskäännös tehtävä neljässä tempussa kahden -puolikäännöksen muodossa. - -=Jako.= Alkuharjoituksena rivin kahtia jakoon tehdään komennon mukaan, -ensin päänkierto oikeaan (ensimmäiseen mieheen päin), sitten päänkierto -vasempaan ja lopuksi suoraan eteenpäin. Kun sen jälkeen opettaja -komentaa: »_jako kahteen_» (»kolmeen» tahi »neljään»), niin kaikki -vilkkaasti kääntävät päänsä, vaan ei vartaloaan, kohti ensimmäistä -miestä, joka samassa kääntää päänsä vieruskumppaniansa kohti lausuen -lyhyesti ja selvästi: »_yks’_». Toinen mies sanoo »_kaks’_», kiertäen -samassa päänsä seuraavaa kohti, joka vuorostaan samalla tavoin lausuu -»_yks’_» (tahi »_kolme_», jos rivi on jaettava kolmeen), j. n. e. -viimeiseen mieheen saakka, joka kuitenkin, numeronsa sanoessa, jättää -päänkierron vastakkaiseen suuntaan päin tekemättä. Se, joka numeronsa -on lausunut, kääntää äkisti päänsä suoraan eteenpäin ja seisoo sitten -liikkumatonna. Jos jako on toimitettava peräkkäisrivissä ollen, niin -pää, järjestysnumeroa sanottaessa, pikimmältään käännetään vasempaan ja -sitten uudestaan suoraan eteenpäin. - -=Rivistä asentoihin meneminen.= Vapaaharjoituksia varten on rivistä -mentävä »_asentoihin_», jonka tehtävän saattaa suorittaa monella eri -tavalla. Jos rivi on jaettuna esim. kolmeen, voipi opettaja komentaa -vallan yksinkertaisesti: »_ensimmäiset askel (kaksi, kolme askelta) -eteenpäin, kolmannet askel (kaksi, kolme askelta) taaksepäin (tahi -päinvastoin) -- mars!_» Peräkkäisrivistä askeleet tietysti otetaan -sivullepäin. Jos komennetaan: »_eteenpäin asentoihin_», niin kolmannet -(tahi ensimmäiset) marssivat 4 askelta ja toiset 2 askelta eteenpäin. -Kun komento kuuluu: »_keskeltä asentoihin_», niin ensimmäisten ensin -tulee tehdä täyskäännös, jonka jälkeen ensimmäiset ja kolmannet yht’aikaa -astuvat 2 askelta eteenpäin; lopuksi ensimmäiset uudestaan tekevät -täyskäännöksen. Jos taas komennetaan: »_takaisin asentoihin_», niin -aluksi ensimmäiset ja toiset tekevät täyskäännöksen, sitten astuvat ne -eteenpäin, ensimmäiset 4 askelta ja toiset 2 askelta, ja lopuksi tekevät -ne, heti paikoilleen tultuaan, uudestaan täyskäännöksen. Alkuperäisestä -rivistä asentoihin lähteneet miehet astuvat takaisin riviin (»sulkevat -rivin») tavalla, joka vastaa sitä tapaa, millä rivistä ovat lähteneet. -Komennetaan: »_Takaisin riviin_» eli »_sulkekaa ensimmäisten_ (toisten, -kolmanten) _rivi -- mars!_» - -=Sivuasentoon meneminen.= Peräkkäisrivi jaetaan kahteen, jonka jälkeen -toiset miehet astuvat askeleen etuviistoon, vasempaan tahi oikeaan, -niin että kukin heistä tulee seisomaan sivupuolella sitä miestä, mikä -alussa seisoi hänen edessään. Asentoaskel tehdään toisessa tempussa. Kun -tavallisessa käynnissä on mentävä sivuasentoon, niin ensimmäisten miesten -tulee askeleitaan hieman lyhentää, että toiset (pitennetyillä askeleilla) -pikemmin pääsisivät heidän viereensä. - -=Taka-asentoon ja etuasentoon meneminen= suoritetaan sivu-asennosta sillä -tavoin, että ensimmäiset (eli toiset) astuvat askeleen joko etuviistoon -tahi ulkoviistoon, joten uudestaan tullaan seisomaan toinen toisensa -takana. Jos taka-asennosta on mentävä etuasentoon tahi päinvastoin, -niin voidaan astua joko vasemmalta tahi oikealta puolelta. Edellisessä -tapauksessa alkaa oikea, jälkimmäisessä vasen jalka, joka etuasentoon -mentäessä astuu sisäviistosuuntaan, taka-asentoon mentäessä takaviistoon. -Asentoaskel tehdään neljännessä tempussa. Jos etuasennosta on mentävä -taka-asentoon esim. vasemmalta, niin tämä tehtävä voidaan suorittaa -myöskin sillä tavoin, että tehdään vasemman jalan kantapäällä käännös -vasempaan ja samassa tempussa vasen jalka astuu askeleen ulospäin, jonka -jälkeen, yhä vasempaan kääntyen, mennään kolmella askeleella kumppanin -taakse; ponnistusaskel tehdään neljännessä tempussa. Päinvastoin kun -taka-asentoon mennään oikealta. - -Jos oppilaat seisovat parittain (sivuasennossa) ja jos esim. -vasenpuolisten miesten tulee mennä sivuasentoon oikealle, niin tämä -asennonmuutos toimitetaan 4 tempussa joko etutietä tahi takatietä siten, -että ensin mennään etuasentoon tahi taka-asentoon ja siitä sitten -sivuasentoon oikealle. - -=Ensimmäisten pyörre toisten ympäri= ja päinvastoin toimitetaan -yhdistämällä kaksi sellaista, ennen selitettyä asennonmuutosta, jotka 4 -tempussa suoritetaan. Kiertävä mies tulee siis kahdeksalla askeleella -takaisin edelliseen asentoonsa. Jos pyörre tehdään esim. vasempaanpäin, -tulee liikkuvan miehen pitää silmällä, että seisova mies aina on hänen -vasemmalla kädellään. - -=Käyntiä= harjoitetaan sekä »_paikalla_» että »_eteenpäin_». Edellisessä -tapauksessa pysytään paikalla, mutta nostetaan joka askeleella jalka -pari senttimetriä lattiasta. Käyntiä eteenpäin harjoitetaan alussa -siten, että oppilaat, peräkkäisrivissä ollen, marssivat eteenpäin -ympäri salia sitä tietä ja siinä tahdissa, jonka ensimmäinen -- alussa -opettaja itse -- määrää. Tätä yksinkertaisinta käyntilajia sanotaan -»_kiertokäynniksi_». Käyntiä alotetaan jotensakin voimakkaalla -polkuaskeleella ja aina vasemmalla jalalla. Jo toinen askel on oleva -keveä ja kimmoavainen. Oppilaitten väli rivissä noin metrin suuruinen. -Kun opettaja komentaa »seis!», niin kaikki astuvat vielä täyden askeleen -ja tekevät sitten ponnistuksella asentoaskeleen toisessa tempussa. -Tätä harjoittaessa saattavat lapset alussa ääneensä lukea »yks’, -kaks’». -- Käyntiä voipi harjoittaa myöskin taaksepäin sekä sivullepäin; -viimeksi mainitussa tapauksessa jalkaa ei saa siirtää toisen sivutse. Jos -supistetun rintamarivin tulee siirtyä sivullepäin, tehdään ensin »jalkain -sulkeminen», jonka jälkeen siirtyminen toimitetaan lyhkäsillä askeleilla -sivullepäin verrattain nopeassa tahdissa. - -=Käyntilajeja.= Tavallisessa kiertokäynnissä saattaa erilaisia -käyntilajeja harjoittaa. Käynti, jossa joka neljäs, viides eli kuudes -askel on _polkuaskel_, opettaa vasta-alkavaa _tahtia_ noudattamaan. -Käyntiä varpailla sanotaan »_varvaskäynniksi_», ja tätä käyntilajia on -ahkerasti harjoitettava syystä, että lapset sen kautta oppivat keveästi -ja kimmoavasti astumaan. _Tanakäynniksi_ sanotaan sitä käyntilajia, jossa -sääret ojennetuilla polviniveleillä astuessa nostetaan eteenpäin (kuv. -5). _Porraskäynnissä_ nostetaan joka askeleella polvi eteen-ylöspäin -(kuv. 6). _Kääpiökäynnissä_ pidetään polvet notkistettuina ja kädet -lanteilla (kuv. 7). _Jättiläiskäynti_ tehdään varpailla ja pitkin askelin -sekä kädet ylöspäin nostettuina (kuv. 8). _Junamarssiksi_ sanotaan sitä -käyntilajia, missä peräkkäisrivi yhä kiihtyvällä vauhdilla rientää -eteenpäin. Kädet pidetään silloin edellä käyvän hartijoilla. _Käyntiä -jälkiaskeleilla_ harjoitetaan siten, että vasemman jalan astuttua -askeleen eteenpäin, siirretään oikea jalka vasemman taakse, ja näin -jatketaan, kunnes komennetaan »seis». _Käynti vaihtoaskeleilla_ on -edellisestä lajista muodostunut käyntilaji. Vasemman jalan astuttua -ensimmäisen askeleensa ja oikean jalan siirryttyä vasemman taakse, -astuu vasen jalka kolmannessa tempussa vielä kerran eteenpäin, jonka -jälkeen oikea jalka siirretään eteenpäin, vasen jalka oikean taakse ja -oikea uudestaan eteenpäin, j. n. e. _Käyntiä nousahtamalla varpaille_ -harjoitetaan siten, että jokaisen askeleen jälkeen etumaisella -jalalla tehdään äkillinen varpaillenousu, ennenkuin toinen jalka -eteenpäin siirretään. _Hyppykäynti_ muistuttaa edellistä lajia, mutta -varpaillenousun asemesta tehdään tässä harjoituksessa pieni hyppäys -eteenpäin joka askeleen jälkeen. - -[Kuva 5.] - -[Kuva 6.] - -[Kuva 7.] - -[Kuva 8.] - -=Täyskäännös marssiessa= on alussa tehtävä neljässä tempussa siten, että, -yhä vasempaan kääntyen, astutaan 4 askelta paikalla. Jos käännös on -tehtävä vasempaanpäin, niin opettaja lausuu »_mars_»-sanan silloin, kun -oppilaat laskevat oikean jalkansa maahan; päinvastoin jos käännös tehdään -oikeaan. Alussa ja kunnes varmuutta on saavutettu lukevat oppilaat -ääneensä: »_yks’, kaks’, kolme, neljä -- yks’_». Viimemainitussa tempussa -vasen jalka voimakkaalla polkuaskeleella uudestaan alottaa käyntiä -eteenpäin. Kun opettaja komentaa: »_täyskäännös vasempaan -- seis_», niin -lasten tulee lukea: »_yks’, kaks’, kolm’, neljä_». - -Varmuutta saavutettuaan oppilaat harjoittakoot täyskäännöstä sotilaitten -tavalla. Silloinkin tekosana lausutaan siinä silmänräpäyksessä, jolloin -_oikea_ jalka maahan lasketaan, sillä sotilaitten harjoituksissa -täyskäännökset tehdään aina vasempaan. Mars-sanan jälkeen vasen jalka -astuu täyden askeleen eteenpäin, jonka perästä oikea jalka asetetaan -lyhemmän välin päähän vasemman eteen, hieman etuviistosuuntaan (katso -kuv. 9) ja samassa tempussa tehdään käännös molemmilla jalkapohjilla -vasempaan. Seuraavassa tempussa taas vasen jalka siirretään eteenpäin, -käynnin uudestaan alottamista varten. - -[Kuva 9.] - -Kiertokäynnin ja käännöksen (neljällä askeleella) opittua on uusia -käyntilajeja harjoitettava. Niistä mainittakoon tässä muutamia helpompia. - -=Kehäksi asettuminen.= Kiertokäynnissä tehdään kehä yhä pienemmäksi ja -ympyränmuotoisemmaksi. Tätä asettumistapaa käytetään useassa leikissä. - -=Käyntiä kiemuraan.= Peräkkäisrivi marssii seuraavalla sivulla olevan -kuvan osoittamalla tavalla. Kun ensimmäinen mies on saapunut kiemuran -keskikohtaan, niin hän tekee äkkinäisen käännöksen vasempaan ja astuu -kierteitten välisiä teitä takaisin. Kukin seuraa tarkasti edellä käyvää. - -[Kuva 10.] - -=Mutkakäyntiä.= Ensimmäinen astuu, muitten seuraamana, tasaista tahtia -kaikenlaisia vääräviivaisia teitä pitkin (katso kuv. 11). - -=Vastakäyntiä.= Rivin marssiessa eteenpäin ensimmäinen mies kääntyy -takaisin ja astuu likellä riviä vastakkaiseen suuntaan (kuv. 12). Sillä -paikkaa, missä ensimmäinen käännöksen teki, kaikki muutkin kääntyvät. - -=Käärmeenkäyntiä= tehdään kuten edellistä, mutta vuorotellen vasempaan ja -oikeaan (kuvio 13). - -[Kuva 11.] - -[Kuva 12.] - -[Kuva 13.] - -=Läpikäyntiä.= Tavallisesta kiertokäynnistä muodostetaan vääräviivainen -kuvio, muodoltaan 8-numeron kaltainen (kuv. 14). Sillä kohtaa, missä -kuvion eri osat käyvät ristiin, astuu mies kerrallaan, vuorotellen -kummaltakin puolelta, kahden toiseen suuntaan menevän miehen välitse. - -=Pujottelukäyntiä.= Kehäksi asettumisen jälkeen kääntyvät toiset -miehet täydesti vasempaan, joten parit tulevat seisomaan vastatusten. -Välit saavat olla verrattain suuret. Kysymyksessä olevaa käyntilajia -suoritetaan siten, että esim. ensimmäiset miehet liikkuvat eteenpäin, -kierrellen vuorotellen vasemmalta ja oikealta puolelta toisten miesten -sivutse. Viimemainitut miehet, seisoen paikoillaan, kurottavat vuorottain -vasemman ja oikean kätensä ohimeneville. Pujottelukäyntiä saattaa tehdä -myöskin siten, että sekä ensimmäiset että toiset liikkuvat yht’aikaa, -kierrellen toinen toisensa sivutse ja ojentaen sivumennessään kätensä -vastaantulevalle. - -=Keskeltäkäyntiä.= Kun kiertokäynnistä uudestaan suora rivi on -muodostettava, niin ensimmäinen, muitten seuraamana, marssii salin -keskisuuntaa pitkin ja, tullessaan salin toiseen päähän, astuu hän -paikalla, kunnes »seis»-sana lausutaan. - -=Kaksi-, neli- ja kahdeksanmiehisen rivin muodostaminen.= Keskeltäkäynnin -jälkeen ensimmäinen mies kääntyy vasempaan, toinen oikeaan, kolmas taas -vasempaan j. n. e. Älköön kukaan astuko sivullepäin, ennenkuin hän on -saapunut sille kohdalle, missä ensimmäinen mies käännöksensä teki. Salin -toisessa päässä kaksi, eri suunnilta tulevaa yhtyy pariksi (kuv. 15), -jonka jälkeen erityiset parit suorittavat saman marssiliikkeen, niin -että saadaan nelimiehisiä rivejä (kuv. 16). Samalla tavalla muodostetaan -8-miehisiä rivejä, j. n. e. Jatkamalla marssiliikettä ja jakamalla rivejä -kahtia saadaan vähitellen uudestaan alkuperäinen peräkkäisrivi. - -[Kuva 14.] - -[Kuva 15.] - -[Kuva 16.] - -=Kaarimarssi.= Tätä marssiharjoitusta usein käytetään, kun -vapaaharjoituksia varten rintamarivistä on asentoihin mentävä. Käsitämme -hyvin miten se tehdään, jos ajattelemme rintamarivin olevan jonkunlaisena -säteenä ympyrässä. Säteen eli rivin toinen, ympyrän keskipisteessä oleva -pää pysyy paikallaan, mutta toinen pää kulkee eteenpäin kehää pitkin, -kunnes rivi, joka marssiliikettä tehtäessä on pidettävä vallan suorana ja -suljettuna, tulee sellaiseen suuntaan, joka alkuperäisen suunnan kanssa -muodostaa suoran kulman. Marssiessa on pää pidettävä käännettynä siihen -sivumieheen päin, joka kehää pitkin astuu. Jos rivi on pienempi, esim. -3-, 4- tahi 5-miehinen, niin kaarimarssin saattaa parhaimmin suorittaa -kolmella askeleella; neljännessä tempussa tehdään asentoaskel. Rivin -ollessa niin pitkä, ettei askeleitten lukua voida määrätä, tulee lasten, -uuteen suuntaan tultuaan, astua paikalla, kunnes toisin komennetaan. - -=Juoksua.= Kun tavallisessa kävelymarssissa askeleitten lukumäärä on -oleva ainakin 120 minuutissa, niin tämä luku on juoksumarssissa nouseva -aina 180 saakka. Opettajan lausuttua »_juoksuun eteenpäin_», tulee -jokaisen kallistaa ruumiinsa hieman eteenpäin ja samassa koukistaa -käsivartensa suoraan kulmaan saakka. Itse juokseminen toimitetaan aina -varpailla ja jotensakin ojennetuilla polviniveleillä, keveästi ja -kimmoavasti. Pää pystyssä, rinta pullistettuna. Kun juoksua harjoitetaan -tomua sisältävässä huoneessa, tapahtukoon hengittäminen nenän kautta. -Askelten lukumäärä »seis»-sanan jälkeen on poikkeamatta oleva kolme, -joten siis asento-askel tulee neljännessä tempussa. Kun juostessa -_täyskäännös_ tehdään, niin tekosana (mars), kuten käyntimarssissakin, -on lausuttava siinä silmänräpäyksessä, jolloin _oikea_ jalka maahan -lasketaan. Käännös suoritetaan 4 tempussa paikalla-juoksun muodossa. -Viidennessä tempussa alottaa taas vasen jalka ponnistuksella juoksua -eteenpäin. Luetaan siis: (mars!) _yks’, kaks’, kolm’, neljä_, -- =yks’=. -Viimeinen sana lausutaan muita voimakkaammin. - - - - -III. Vapaaharjoituksia ilman sauvaa. - - -1. Käsiliikkeitä. - -=Kättenkoukistus.= Liikunto tapahtuu pääasiallisesti kyynärniveleessä, -mutta myöskin rannenivel ja ensimmäiset sorminiveleet ovat samassa -koukistettavat. Oikean muodon saamista varten ovat kädet ensin hieman -nostettavat ja samassa käsivarret voimakkaasti kierrettävät ulospäin -(katso kuv. 17), jonka jälkeen kyynärniveleet koukistetaan kunnes -sormenpäät koskettelevat olkapäitä (kuv. 18). - -[Kuva 17.] - -[Kuva 18.] - -Kättenkoukistusta seuraa - -=Kättenojennus=. Käsivarsia saattaa ojentaa eteenpäin (kuv. 19), -ulospäin (kuv. 20), ylös (kuv. 21), alas ja alastaaksepäin. Kämmenet -pidetään käännettyinä toisiansa vastaan kaikissa näissä suunnissa, -paitse ulospäin-suunnassa, jossa sekä käsivarret että kämmenet ovat -vaakasuorassa tasossa. Pää on pidettävä täydesti pystyssä etenkin -silloin, kun kädet ovat ylöspäin ojennettuina. Tässä viimemainitussa -asennossa on huomio erityisesti luotava käsien asentoon syystä, että -kämmenet siinä helposti kääntyvät eteenpäin. Mitä itse ojentamiseen -tulee, on se aina tehtävä voimakkaasti ja perinpohjaisesti, mutta -vartalon vakaa ja horjumaton ryhti on kuitenkin aina säilytettävä. -Rinta ei saa painua sisään, kun kädet eteenpäin ojennetaan, eikä selkä -saa koukistua, kun kädet ovat pystyssä. - -[Kuva 19.] - -[Kuva 20.] - -[Kuva 21.] - -=Kättennosto.= Täydesti ojennetut käsivarret, suorine ja suljettuine -sormineen, nostetaan eteenpäin, ulospäin ja ylöspäin samoihin -alkuasentoihin, joihin ne ojennetaankin. Jos kädet ensin viedään -eteenpäin ja sitten samaa vauhtia ylös, niin sanotaan liikettä -»_kättennostoksi etutietä ylöspäin_». Kädet viedään »_ulkotietä -ylöspäin_», kun ne ensin nostetaan ulospäin ja sitten ylös. - -=Kättenkiertoa.= Kaikissa niissä asennoissa, joihin käsivarret -ojennetaan, saattaa niitä kiertää pituusakseliensa ympäri vuorotellen -ulos- ja sisäänpäin. Liikettä voipi myöskin harjoittaa käsivarsia -pyörittäessä (katso »kättenpyöritys»). - -Kättennostoa seuraa - -=Kättenlaskeminen=, jota ylöspäin olevasta suunnasta saattaa tehdä sekä -»etutietä» että »ulkotietä». Käsivarret ovat tässäkin harjoituksessa -pidettävät vallan suorina. Sekä kättennostossa että kättenlaskemisessa -ulkotietä on kiertäminen tehtävä vaakasuorassa tasossa. - -=Kättenheitoksi= sanotaan sellaista kättennostoa (tavallisesti etutietä) -ylöspäin, joka toimitetaan hyvin voimakkaasti ja nopeasti. Käsiä takaisin -perusasentoon vietäessä ovat ne, kuten edellisessäkin liikkeessä, -pidettävät jäykkinä ja suorina. - -=Kättenpyöritys.= Jos käsivarret ensin nostetaan etutietä ylös ja sitten -samaa vahtia lasketaan ulkotietä alaspäin, niin sanotaan liikettä -kättenpyöritykseksi. Harjoitus on tehtävä tasaisesti jatkuvalla -nopeudella nelijakoisessa tahdissa. Sitä käytetään useimmiten -hengitysharjoituksena. Tässä liikkeessä sekä yleensä kättenlaskemisessa -ulkotietä käännetään kämmenet alaspäin siinä silmänräpäyksessä, jolloin -käsivarret ovat vaakasuorassa tasossa. - -=Kättenheilutus.= Hyvää ryhtiä säilyttämällä heitetään käsivarret -etutietä ylöspäin ja viedään sitten heti uudestaan samaa tietä alas, -jonka jälkeen harjoitusta tahdissa jatketaan, kunnes »seis» komennetaan. - -=Kättenlyönti.= Kun käsivarret lyöntiä varten ovat nostettavat -alkuasentoon, niin ne hieman kohotetaan ja samassa koukistetaan -rinnalle siten, että sormenpäät tulevat vastatusten, koskematta -kuitenkaan toisiaan. Kämmenet ovat alaspäin käännettyinä ja peukalot -koskevat rintaan. Kyynärpäät taaksepäin (kuv. 22). Kättenlyönti tehtään -kyynärniveleitä voimakkaasti ojentamalla. - -=Kättentyöntö.= Alkuasento (»kädet työntöön») on muodoltaan melkein -samanlainen kuin kättenkoukistus; se eroaa viimemainitusta ainoastaan -siinä suhteessa, että kädet pidetään nyrkitettyinä sekä alkuasennossa -(kuv. 23) että työntöä tehtäessä. Ranneniveleet, jotka alkuasennossa -pidetään taivutettuina, ojennetaan työntäessä suoriksi. - -[Kuva 22.] - -[Kuva 23.] - -=Kädet sahausasennossa.= Jos sahaaminen on toimitettava ainoastaan -toisella kädellä joku määrä kertoja, niin alkuasento on senkaltainen, -kuin kuv. 24 osoittaa. Käsi, jonka ajatellaan pitävän sahaa, ojennetaan -vartaloa kierrettäessä voimakkaasti alaspäin, jonka jälkeen se uudestaan -viedään edelliseen asentoonsa voidakseen sahausta heti jatkaa. Liikettä -saattaa harjoittaa silläkin tavoin, että kummankin käden ajatellaan -vievän omaa sahaansa. Tällaista harjoitusta varten asetetaan toinen jalka -ulospäin, vartalo taivutetaan eteenpäin ja kierretään samassa vähän esim. -oikeaan, jolloin oikea käsivarsi, kyynärniveleestään koukistettuna, -viedään taaksepäin ja vasen käsi ojennetaan alaspäin. Kädet nyrkitettyinä -(kuv. 25). Sahatessa kierretään ruumis voimakkaasti vuorotellen vasempaan -ja oikeaan. Sahaaminen on tahtiharjoitus. - -[Kuva 24.] - -[Kuva 25.] - -=Kädet hakkausasennossa.= Vieressä oleva kuva näyttää kysymyksessä olevan -liikkeen alkuasennon. Hakatessa viedään nyrkit alas ja taaksepäin, niin -että ne tulevat alaraajojen väliin. Harjoitusta saattaa tehdä sekä -tahdissa että luvun mukaan. - -=Kädet niittöasennossa.= Käsivarret heilutetaan sivullepäin siten, että -oikeaanpäin mennessään oikea käsivarsi pysyy ojennettuna, mutta vasen -koukistetaan rinnan eteen sillä tavalla kuin vieressä oleva kuva osoittaa -(kuv. 27). Toinen jalka asetetaan ulospäin alkuasentoon mennessä. Itse -niittäminen tapahtuu siten, että alkuasennosta mennään vastakkaiseen -asentoon käsiä heiluttamalla ja vartaloa kiertämällä, jota paitse -niittäessä selkä vuorotellen kumarretaan ja ojennetaan. - -=Kädet lanteilla.= Peukalot taaksepäin, muut sormet suljettuina ja -suorina eteenpäin. Kyynärpäät taaksepäin, ranteet ojennettuina (kuv. 28). - -[Kuva 26.] - -[Kuva 27.] - -[Kuva 28.] - -=Kädet niskaan.= Sormien viimeiset nivelkappaleet niskaa vasten. -Sorminiveleet ja ranteet ojennettuina. Keskisormien päät yhteen. Pää -pystyssä. Kyynärpäät taaksepäin. Selkä suorana, vatsa sisään (kuvat 29 ja -30). - -=Kättenojennusta erisivuisesti.= Koukistusasennosta käsivarret ojennetaan -eri suuntiin, esim. oikea ulospäin, vasen ylös (kuv. 31). Kolmannessa -tempussa käsivarret uudestaan koukistetaan, jonka jälkeen ne neljännessä -tempussa ojennetaan päinvastoin. Näin jatketaan, kunnes jossakin -määrätyssä tempussa, esim. kymmenennessä, molemmat kädet yht’aikaa -ojennetaan alaspäin. Erisivuisesti ojennetaan käsiä esim. ulos- ja -eteenpäin, eteen- ja ylöspäin, alas- ja ylöspäin. - -[Kuva 29.] - -[Kuva 30.] - -[Kuva 31.] - - -2. Sääriliikkeitä ja erilaisia asentoja. - -=Jalkainsulkeminen ja jalkainavaaminen.= Jos jalat perusasennossa -olevasta suorakulmaisesta asennostaan viedään vastatusten siten, että -niiden sisäpuoliset reunat yhtyvät, niin sanotaan jalkain olevan -_suljettuina_ ja itse liikettä sanotaan _jalkainsulkemiseksi_. Jalat -_avataan_ sillä tavalla, että ne viedään alkuperäiseen suorakulmaiseen -perusasentoonsa. - -=Jalannosto ja jalanheitto.= Jalannostossa tulee ainoastaan -taaksepäin-suunta kysymykseen. Liike tehdään siten, että alaraaja -nostetaan vaakasuoraan tasoon, jolloin polvi ei saa sanottavasti -liikkua eteenpäin (kuv. 32). Nilkkanivel ojennetaan. Liikettä sanotaan -_jalanheitoksi_, kun jalka nostetaan nopeasti ja niin voimakkaasti, että -kantapää koskee perälihaksiin. Polvenheittoa harjoitettaessa jalka heti -uudestaan lasketaan alas. - -=Jalka-asento.= Toinen jalka siirretään johonkuhun ennen mainitusta -seitsemästä suunnasta ja lasketaan maahan sillä tavoin, että ruumiinpaino -tasan jakautuu kummallekin jalalle (kuv. 33). Niitten välin tulee -olla noin kahden jalanmitan suuruisen. Uudessa asennossaan pitää -jalan aina olla yhdensuuntainen alkuperäisen, perusasennossa olevan -suuntansa kanssa. Jos jalka asetetaan suoraan sivullepäin eli ulospäin, -niin asentoa sanotaan _haara-asennoksi_ (kuv. 34). Kun vuorotellen -vasen ja oikea jalka, kerran kumpikin, asetetaan jokaiseen suuntaan, -alusta loppuun saakka, niin täten syntyvää liikuntosarjaa sanotaan -_jalka-asentosarjaksi_. - -[Kuva 32.] - -[Kuva 33.] - -[Kuva 34.] - -=Varpaillenousua= voipi eri liikkeenä harjoittaa sekä perusasennossa -että jalka-asennoissa. Ojentamalla nilkkaniveleitä kohotetaan kantapäät -maasta ylös niin korkealle kuin mahdollista. Jos liikettä tehdään -perusasennossa, niin reidet ovat voimakkaasti puserrettavat yhteen. - -=Käyntiasento.= Toinen jalka asetetaan noin jalanmitan verran -sisäviistoon, eteenpäin, etuviistoon, ulospäin tahi ulkoviistoon ja -ruumiinpaino lasketaan kokonaan asetetulle jalalle sillä tavoin, -että lantio työnnetään mainitun jalan suuntaan (kuv. 35). Molemmat -polviniveleet pidetään täydesti ojennettuina, mutta paikallensa jääneen -jalan kantapää kohotetaan ylös maasta. Jos käyntiasento tehdään -etuviistoon tahi ulkoviistoon, niin pää tavallisesti käännetään -samannepäin. - -=Varvasasento.= Ojennettuine polvi- ja nilkkaniveleineen nostetaan -toinen sääri johonkuhun suuntaan ja lasketaan varpaineen lattiaan -noin jalanmitan päähän toisesta jalasta (kuv. 36). Ruumiinpaino tulee -siis kokonaan paikallaan pysyvälle jalalle. Muodoltaan on varvasasento -kokonaan polviasennon näköinen, mutta näihin asentoihin mennän vallan eri -tavalla ja siten tulee niitten vaikutuskin olemaan erilainen. - -[Kuva 35.] - -[Kuva 36.] - -=Säärennosto ja säärenheitto.= Kun sääri täydesti ojennettuine polvi- ja -nilkkaniveleineen nostetaan eri suuntiin, niin vartaloa ei saa kallistaa -vastakkaiseen suuntaan enempää kuin mitä tasapainon säilyttämiseksi -välttämätöntä on (kuvat 37 ja 38). Kun nosto toimitetaan nopeasti -ja sääri heti uudestaan lasketaan alas, niin liikettä sanotaan -_säärenheitoksi_. Nilkkanivel on näitä liikkeitä harjoitettaessa aina -pidettävä täydesti ojennettuna. - -[Kuva 37.] - -[Kuva 38.] - -=Säärenpyöritys.= Kaikista niveleistään perinpohjaisesti ojennettu sääri -nostetaan ensin eteenpäin, sitten se, yhä korkealle nostettuna, viedään -ulos- ja taaksepäin, jonka jälkeen se lasketaan alkuasentoonsa. Samalla -tavalla oikea jalka. Jos sama sääri on useampia kertoja perätysten -pyöritettävä, niin se taaksepäin nostetusta suunnastaan on vietävä -seisovan säären sivutse suoraan eteenpäin maahan koskematta. Selkä ja -etenkin seisova sääri ovat pidettävät vallan suorina. - -=Säärenheilutus.= Eteenpäin nostettu ja täydesti ojennettu sääri -heilutetaan pendelin kaltaisesti tasaisessa tahdissa vuorotellen eteen- -ja taaksepäin. Seisovan säären polviniveltä ei saa notkistaa ja ruumiin -ryhti pysyköön yhä hyvänä. Heilutusta saattaa tehdä myöskin ulos- ja -sisäänpäin, toisen jalan etupuolella. - -=Säärenkoukistus ja säärenojennus.= Säärtä koukistaessa polvi nostetaan -korkealle ylös, alaraaja viedään taaksepäin ja jalkaterä ylöspäin (kuv. -39). Koukistus on siis tapahtuva säären kaikissa niveleissä, ja se -tehdään aina samalla tavalla, huolimatta siitä, mihin suuntaan sääri -on ojennettava tahi mihin se on ojennettu (kuv. 40). Itse ojentaminen -on aina tehtävä voimakkaasti ja perinpohjaisesti. Seisovan säären -polviniveltä ei saa notkistaa. Ryhti aina hyvä. Säärtä ojennetaan -tavallisesti ainoastaan pääsuuntiin eteen-, ulos- ja taaksepäin. - -=Polvennosto ja polvenheitto.= Polvennosto eroaa polvenkoukistuksesta -siinä suhteessa, että edellisessä on reisi pidettävä vaakasuorana ja -varpaat alaspäin (kuv. 41), jota vastoin polvenkoukistuksessa lonkka-, -polvi- ja nilkkaniveleissä kulmat ovat terävät. Jos polvennosto tehdään -nopeasti ja niin voimakkaasti, että reisi koskee vatsanpohjaan, niin -liikettä sanotaan _polvenheitoksi_. Seisovaa säärtä ei saa notkistaa, -ryhtiä ei muuttaa. - -[Kuva 39.] - -[Kuva 40.] - -[Kuva 41.] - -=Polviennotkistus ja kyykkyasento.= Kun varpaille noustua molemmat -polvet notkistetaan suoran kulman muotoisiksi, niin sanotaan liikettä -_polviennotkistukseksi_ (kuv. 42), mutta kun notkistus tehdään niin -syvään, että reisien takaosat koskevat pohkeihin, niin asentoa -sanotaan _kyykkyasennoksi_ (kuv. 43). Ruumiin paino jaetaan tasan -kummallekin jalalle; selkä pidetään suorana ja polvet ulospäin vietyinä. -Perusasentoon menemistä sanotaan _polvienojennukseksi_. - -Jalka-asennoista ja polviennotkistuksista muodostetaan n. s. -_polviennotkistussarjoja_, jotka tavallisesti tehdään neljässä -tahi kuudessa tempussa. Ensin asetetaan esim. vasen jalka suoraan -eteenpäin, toisessa tempussa noustaan varpaille ja samassa tempussa -polvet notkistetaan suoraan kulmaan saakka, selkä yhä suorana pysyen; -kolmannessa tempussa polvet ojennetaan, jolloin kantapäät laskeutuvat -maahan, ja neljännessä tempussa jalka siirretään takaisin perusasentoon. -Sittenkuin samat temput on tehty oikealla jalalla, asetetaan vasen jalka -etuviistoon ja harjoitus uudistetaan, j. n. e. Jos taas varpaillenousu -tapahtuu eri tempussa, niin sarja tulee tehtäväksi _kuudessa_ tempussa. -Sen voipi tehdä kahdessakin tempussa siten, että ensimainitun, -nelijakoisen sarjan ensimmäinen ja toinen temppu sekä kolmas ja neljäs -temppu yhdistetään. - -=Polviasento ja polvenvaihto.= Toinen jalka siirretään puolikolmatta -jalanmittaa johonkuhun suuntaan (ei taaksepäin eikä takaviistoon) ja -samassa sen polvinivel notkistetaan, jonka ohessa lantio ja siis koko -ruumiinpaino viedään asetetun jalan ja notkistetun polven suuntaan niin -kauas kuin mahdollista (kuv. 44). Kantapäitä ei saa kohottaa maasta ylös -eikä ruumista kallistaa liikkeen suuntaan. - -[Kuva 42.] - -[Kuva 43.] - -[Kuva 44.] - -Jos polviasennossa notkistettu sääri ojennetaan ja samassa ojennettu -sääri notkistetaan, joten siis ruumiinpaino toiselta jalalta tulee -toiselle, niin liikettä sanotaan _polvenvaihdoksi_. Tätä harjoitusta -saattaa tehdä varpaille nousu -asennossakin. - -=Sääriasento.= Toinen sääri ojennetaan ulospäin, ulkoviistoon, taaksepäin -tahi takaviistoon ja lasketaan koko jalkapohjineen lattiaan noin -puolenkolmatta jalanmitan etäisyydelle paikallaan pysyvästä jalasta, -jonka polvinivel jotenkin syvään notkistetaan, niin että ruumiinpaino -kokonaan tulee sen jalalle (kuv. 45). Ruumiin painopisteen tulee -laskeutua alaspäin, mutta se ei saa nähtävästi siirtyä sivullepäin. Vasen -sääriasento esim. ulkoviistoon on siis muodoltaan vallan samanlainen -kuin oikea polviasento etuviistoon, mutta näihin asentoihin mennään eri -tavalla, ja ruumiinpaino tulee niissä olemaan eri paikkojen kohdalla, -jos nimittäin molempien alkuasento on sama. - -[Kuva 45.] - -=Syöksyasento.= Toinen jalka siirretään noin kolme jalanmittaa suoraan -eteenpäin, sen polvinivel notkistetaan syvään ja samassa ruumis -kallistetaan eteenpäin sen verran, että selkä tulee toisen, täydesti -ojennetun ja voimakkaasti jännitetyn säären suuntaan. Pää pidetään -pystyssä ja jalkapohjat kiinni lattiassa (kuv. 46 ja 47). Syöksyasentoon -saattaa mennä suoraan _sivullekinpäin_. Jos liike tehdään etuviistoon ja -ruumis samassa kierretään, kuten kuvasta nähdään, sanotaan sitä - -=Hyökkäykseksi= (kuv. 48). Näissä viimemainituissa asennoissa pidetään -kädet lanteilla, niskaan vietyinä tahi ylöspäin ojennettuina. - -[Kuva 46.] - -[Kuva 47.] - -[Kuva 48.] - - -3. Kaula- ja vartaloliikkeitä. - -=Pääntaivutus.= Taivutus on aina tehtävä hitaasti ja ilman nykäyksiä, -mutta samassa perinpohjaisesti; ruumiin ryhtiä ei saa muuttaa. - -=Päänkierto.= Pituusakselinsa ympäri kierretään pää voimakkaasti -vasempaan ja oikeaan. Hartijoitten asento pysyköön muuttumattomana. - -=Vartalontaivutus.= Jos ruumis on kumarrettava eteenpäin niin -syvään, että selkä tulee vaakasuoraan tasoon, niin taivutus tapahtuu -ainoastaan lonkkaniveleissä (katso kuv. 49). Kumarrus eteen-alaspäin -käy mahdolliseksi sen kautta, että selkäniveleitäkin taivutetaan (katso -kuv. 50). Taaksepäin on taivutus aina tehtävä jotenkin varovasti eikä -erittäin syvään (kuv. 51). Kaulaa ei erityisesti taivuteta eikä kierretä -selkää taivuttaessa. Kun kysymyksessä olevaa liikettä tehdään eteen- -eli taaksepäin perus-, jalka-, varvas- tahi käyntiasennosta, niin -polviniveleitä ei saa ensinkään notkistaa. Lisäksi on huomioon otettava, -että tasaista hengittämistä ei saa liikkeitä tehtäessä keskeyttää. - -[Kuva 49.] - -[Kuva 50.] - -=Sivutaivutus eli taivutus sivullepäin.= Tätä liikettä tehtäessä ruumista -ei ensinkään saa kiertää eikä eteenpäin kumartaa (kuv. 52). Pään asento -hartijoihin verraten pysyköön yhä muuttumattomana. Liikettä tulee aina -tehdä syvään ja perinpohjaisesti, mutta hitaasti ja samassa hieman -varovasti. - -=Vartalonkierto.= Erilaisissa alkuasennoissa kierretään ruumis -pituusakselinsa ympäri hitaasti, mutta kuitenkin perinpohjaisesti -vuorotellen vasempaan ja oikeaan. Jalat pysykööt paikoillaan -liikahtamatta. Kädet ulospäin nostettuina, lanteille tahi niskaan -vietyinä (kuv. 53). - -[Kuva 51.] - -[Kuva 52.] - -[Kuva 53.] - -=Kiertotaivutus.= Ensin asetetaan toinen jalka ulospäin, kädet -viedään niskaan, lanteille tahi ylöspäin ja ruumis kierretään esim. -vasempaanpäin. Sitten tästä alkuasennosta ruumis taivutetaan eteenpäin -ja pyöritetään etutietä oikeaan, jonka jälkeen selkä ojennetaan, niin -että ruumis tulee kiertoasentoon oikealle. Päinvastoin kun vasempaanpäin -mennään. Ennenkuin uusi kiertotaivutus tehdään, saattaa selkää -kiertoasennossa hieman taaksepäin taivuttaa. - -=Vartalonpyöritys.= Alkuasentona kysymyksessä olevaan harjoitukseen -käytetään tavallisesti haara-asentoa, kädet lanteille vietyinä. Vartalo -taivutetaan ensin eteenpäin, viedään siitä taivutusasentoon vasemmalle, -sitten taivutusasentoon taaksepäin, vihdoin oikealle ja uudestaan -eteenpäin j. n. e. Pyörittäessä vartaloa ei kierretä pituusakselinsa -ympäri. Pää ja vartalo muodostavat tätä harjoitusta tehtäessä -suppilonmuotoisen liikkeen. Sääret suorina; pää hartijoihin verraten -liikkumattomana. - - -4. Hyppäys- ja hyppyharjoituksia. - -Jokaista hyppäystä tehtäessä noustaan varpaille samassa kun polvi- ja -nilkkaniveleet koukistetaan; seuraavassa silmänräpäyksessä mainitut -niveleet uudestaan niin voimakkaasti ojennetaan, että koko ruumis lentää -ylös. Maahan takaisin tullessa ovat polvi- ja nilkkaniveleet taaskin -notkistettavat, mutta sitten ne levollisesti ojennetaan, niin että -vakavasti tullaan perusasentoon. Kaikenlaisia laskuhyppäyksiä tehtäessä -älköön milloinkaan tultako alas kantapäille, vaan aina varpaille. - -Hyppäyksen saattaa tehdä sekä paikalla että paikalta siirtymällä. Jos -edellisessä tapauksessa sääret, täydesti ojennettuina, heitetään suoraan -sivullepäin, mutta ne uudestaan yhdistetään ennenkuin maahan tullaan, -niin harjoitusta sanotaan _hyppäykseksi sääriä hajoittamalla_. - -Kun hyppäys tehdään haara-asennosta, niin sääriä saattaa nopeasti -yhdistää ja sitten taas heti uudestaan hajoittaa, joten tullaan takaisin -haara-asentoon. Silloin on tehty _hyppäys sääriä yhdistämällä_. - -Hyppäystä saattaa viimemainitusta alkuasennosta tehdä silläkin tavoin, -että sääret hypätessä pikimmältään viedään ristiin, toinen toisen -etupuolelle, mutta siinä tapauksessa ne ovat nopeasti uudestaan -hajoitettavat alkuasentoon menemistä varten. Sellaista hyppyharjoitusta -sanotaan _hyppäykseksi sääriä ristiin viemällä_. - -_Hyppäys jalanheitolla_ taakse- ylöspäin tehdään siten, että hypätessä -molemmat jalat koskettamiseen saakka heitetään taaksepäin. - -_Hyppäys polvenheitolla_ toimitetaan sillä tavoin, että polvet hypätessä -nostetaan rintaa kohti. - -Hyppäyksellä ja hypätessä voipi jostakin alkuasennosta mennä toiseen. -Siten saattaa esim. perusasennosta mennä haara-asentoon, käyntiasentoon, -polviasentoon, kyykkyyn, j. n. e. sekä päinvastoin. _Hyppykäännökseksi_ -sanotaan sellaista hyppäystä, johon yhdistetään puoli- tahi täysikäännös. - -Yksityisten hyppäyksien sarjaa sanotaan _hypyksi_. Hyppyharjoitus on siis -aina tahtiharjoitus. Kuten hyppäyksissäkin saattaa hyppyharjoituksissa -mennä toisesta alkuasennosta toiseen. _Käyntihyppyä_ harjoitetaan sillä -tavalla, että ensi hyppäyksessä viedään toinen jalka taaksepäin, toinen -eteenpäin käyntiasentoon; seuraavalla hyppäyksellä jalat päinvastoin, -j. n. e. - -_Hyppyä vuorotellen haara- ja perusasentoon_ harjoitetaan siten, että -ensimmäisellä hyppäyksellä sääret hajoitetaan, niin että tullaan -haara-asentoon, sitten hypätään heti uudestaan perusasentoon, taas -haara-asentoon j. n. e. - -_Hyppyä vuorotellen haara- ja ristiasentoon_ tehdään siten, että -haara-asennosta viedään sääret hyppäyksellä ristiin, ensi kerralla vasen -jalka etupuolelle; sitten hypätään takaisin haara-asentoon ja uudestaan -ristiasentoon, tällä kertaa oikea jalka etupuolelle, j. n. e. - -Hyppyä harjoitetaan usein ainoastaan _toisella_ jalalla. Silloin toinen -sääri, suorine polvi- ja nilkkaniveleineen, tavallisesti pidetään -eteenpäin nostettuna. Viimemainittua säärtä saattaa hypätessä myöskin -heiluttaa eteenpäin ja taaksepäin tahi ulos- ja sisäänpäin. - - - - -IV. Sauvaliikkeitä. - - -Kansakoulussa kuten alkeiskouluissa yleensä älköön sauvavoimistelua -harjoitettako kahtena ensimmäisenä voimisteluvuotena. Yleensä on -sauvavoimistelun harjoittaminen alotettava vasta silloin, kun oppilaat -tyydyttävästi osaavat suorittaa tavallisimmat vapaaharjoitukset ilman -sauvaa. Niiden tulee siis sitä ennen saavuttaa jonkinmoista valtaa -ruumiinsa ja sen liikuntojen yli. Lisäksi on huomattava, ettei sauva saa -olla liian raskas. Sen pituuden tulee olla noin 90 eli 95 senttimetriä -ja paino olkoon niin suuri, että lapsi, pitämällä vahvemmalla kädellään -sauvaa sen toisesta päästä, jaksaa pari sekuntia pitää sitä suoralla -kädellä vaakasuoraan tasoon ojennettuna. - -Vieressä oleva kuva näyttää meille asennon, jota sauvavoimistelussa -tavallisesti käytetään alkuasentona muita liikkeitä tehtäessä ja muihin -asentoihin mentäessä. Sauva pidetään ojennetuilla käsivarsilla, mutta -eteen-ylöspäin taivutettuin rantein poikittain ruumiin etupuolella. -Jos sauva tästä asennosta on vietävä »_jalalle_», niin vasen käsi ensi -tempussa lykkää sauvan oikean käden läpi, kunnes kädet tulevat yhteen -ja sauvan toinen pää lähenee lattiaa (katso kuv. 55). Seuraavassa -tempussa laskee oikea käsi sauvan lattiaan ja samassa silmänräpäyksessä -vasen käsi temmataan alas perusasentoonsa (kuv. 56). Kom. sanat: _Sauva -jalalle -- vie!_ Kun sauva viimemainitusta asennostaan on _poikittain -eteen_ vietävä, niin oikea käsi kohottaa sauvan pari senttimetriä -lattiasta ja samassa vasen käsi tarttuu sauvan ylipäästä kiinni. Toisessa -tempussa vasen käsi vetää sauvan poikittain eteen, jolloin oikea -käsi luiskahtaa sauvan toiseen päähän. Kom. sanat: _Sauva poikittain -eteen -- vie!_ - -[Kuva 54.] - -[Kuva 55.] - -[Kuva 56.] - -Tästä viedään sauva _oikealle kädelle_ niinikään kahdessa tempussa. -Vasenta kättä koukistamalla ja kohottamalla nostetaan sauva ensin -oikealle kädelle pystyyn, jolloin ensimainittu käsi liukuu sauvaa -pitkin alaspäin, kunnes se tulee samaan tasapintaan kuin sen olkapää ja -kyynärpää (kuv. 57). Oikea käsi muuttaa otteensa siten, että sauva tulee -seisomaan etusormella tahi pitkällä sormella; peukalo tulee sauvan -etupuolelle. Toisessa tempussa vasen käsi viedään perusasentoonsa (kuv. -58). Kom. sanat: _Sauva oikealle kädelle -- vie!_ Oikealta kädeltä sauva -viedään kahdessa tempussa ja edellisiä temppuja vastaavilla liikkeillä -takaisin alkuasentoonsa (poikittain eteen). - -[Kuva 57.] - -[Kuva 58.] - -Kun sauva oikealta kädeltä on _jalalle_ laskettava, niin aluksi vasen -käsivarsi koukistetaan rinnan eteen sillä tavoin, että se rintaanpäin -käännetyllä kämmenellään voipi olan kohdalta sauvasta ottaa kiinni. -Toisessa tempussa oikea käsi nopeasti ottaa vasemman ylipuolelta -sauvasta kiinni ja tempaa samassa sauvan jalalle, jolloin myös vasen -käsi äkisti laskeutuu perusasentoonsa. Kom. sanat: _Sauva jalalle -- vie!_ -Jalalta sauva viedään oikealle kädelle seuraavalla tavalla: Oikea käsi -heittää ylös sauvan, josta vasen käsi, kämmen rintaanpäin käännettynä, -tarttuu kiinni, ja samassa oikea käsi siirtää otteensa sauvan alipäähän. -Seuraavassa tempussa vasen käsi menee perusasentoonsa. Kom. sanat: _Sauva -oikealle kädelle -- vie!_ - -Sauvan nostaminen ja vieminen eri asentoihin ovat yksinkertaisia -liikkeitä. Jos sauva käsivarsia koukistamalla kohotetaan olkapäitä kohti, -niin sanotaan sen olevan nostettuna _rinnalle_ (kuv. 59). Tätä ja muita -liikkeitä tehtäessä ruumiin ryhtiä ei saa millään tavoin huonontaa. Sauva -nostetaan _eteenpäin_, jolloin käsivarret tulevat vaakasuoraan tasoon -(kuv. 60), ja _ylöspäin_; käsivarret pidetään silloin pystysuorasti. -Sauvan ollen näissä asennoissa ovat ranneniveleet täydesti ojennettavat. -Jos sauva ylöspäin olevasta asemastaan lasketaan sivullepäin, esim. -vasempaan, kunnes vasen käsivarsi tulee vaakasuoraan tasoon ja oikea -pystyyn, niin sauvan sanotaan olevan vietynä _ylhäältä vasempaan_ (kuv. -61). Ellei sauva ole tarpeeksi pitkä, saapi oikeaa käsivartta hieman -koukistaa, vaan vasenta (ulospäin ojennettua) ei ensinkään. Jos vasen -käsi viimemainitusta asemastaan viedään etuviistoon tahi ulkoviistoon, -niin sauvan sanotaan olevan vietynä _ylhäältä vasemmalla etuviistoon_ ja -_ylhäältä vasemmalla ulkoviistoon_. Vastaavat asennot oikeallepäin ovat -_ylhäältä oikeaan_, _ylhäältä oikealla etuviistoon_ ja _ylh. oikealla -ulkoviistoon_. - -[Kuva 59.] - -[Kuva 60.] - -[Kuva 61.] - -Kun sauva poikittain eteen viedystä alkuasennosta viedään sivullepäin, -esim. oikeaanpäin, sillä tavalla, että oikea käsivarsi tulee suoraan -ulospäin ojennetuksi ja vasen käsi, kyynärniveleestään koukistettuna, -tulee rinnalle hieman likemmäksi oikeaa kainalokuoppaa, niin sauvan -sanotaan olevan nostettuna _ulos-oikeaanpäin_ (kuv. 62). Jos sitten -oikea käsi ynnä sauva nostetaan pystysuorasti ylöspäin, mutta vasen -käsi yhä pysyy paikallaan, niin sauva tulee nostetuksi _oikealle ylös_. -Samalla tavalla sauva viedään _ulos-vasempaanpäin_ ja _vasemmalle ylös_ -(kuv. 63). - -Jos sauva koukistetuilla käsivarsilla viedään pään ylitse hartijoille -vaakasuoraan asemaan, niin sanotaan sen olevan vietynä _niskaan_ (kuv. -64). Tästä saattaa esim. vasemman käden ojentaa ulospäin, jolloin oikea -käsivarsi koukistuu ja sen käsi lähenee niskaa. Silloin on sauva vietynä -_niskaan vasemmalle_. - -[Kuva 62.] - -[Kuva 63.] - -[Kuva 64.] - -Kun sauva alkuasennostaan toisella kädellä, esim. oikealla, viedään -pään ylitse ja toinen käsivarsi koko ajan pysyy alaspäin ojennettuna, -niin sauva tulee oikean _olan taakse_ (kuv. 65). Koukistetun käsivarren -kyynärpää on vedettävä likelle sivua. Tästä saattaa oikeankin käden -laskea alaspäin, niin että molemmat käsivarret tulevat alaspäin -ojennetuiksi. Sauva on silloin vietynä _taakse alas_ (kuv. 66.) - -[Kuva 65.] - -[Kuva 66.] - -Jos sauva alkuasennostaan viedään esim. vasempaan vartalon ympäri -siten, että se tulee lepäämään ristiluilla, niin sanotaan sen olevan -vietynä vasemman _lonkan taakse_ (kuv. 67). Toinen käsivarsi on silloin -ojennettuna selän taakse ja toinen koukistettuna rinnalle. - -[Kuva 67.] - -[Kuva 68.] - -[Kuva 69.] - -Muutamissa harjoituksissa pidetään sauva _selän takana kätten alla_. -Edellisellä sivulla oleva kuva osoittaa meille selvästi, miten sauva ja -käsivarret silloin ovat pidettävät. - -_Sauvan vienti syvään toisen jalan etu- taikka sisäpuolelle_ tulee polvi- -ja sääriasennoissa kysymykseen. Jos sauva on vietävä sisäpuolelle jalkaa -(katso kuv. 69), niin se käsivarsi on vietävä taaksepäin, jonka puolinen -sääri on ojennettu. - -_Jalannosto sauvan yli._ Toinen sääri koukistetaan kaikissa niveleissään -ja viedään sitten kätten välistä sauvan yli (kuv. 70) sekä ojennetaan -eteenpäin tahi lasketaan varpaine lattiaan. Sitten pää pystyyn, selkä -suoraksi ja rinta ulos. Liikettä tehtäessä älköön seisovan säären -polviniveltä notkistettako. - -Muutamissa alkuasennoissa ja muutamia liikkeitä tehtäessä sauva on -toisessa kädessä, joka silloin pitää sauvan keskikohdasta kiinni (kuv. -71). Kannattajakäsivartta saattaa alkuasennossa pitää joko suora- -tahi teräväkulmaisesti koukistettuna. Jälkimmäisessä tapauksessa -kannattajakäsi on likellä hartijaa; molemmissa tapauksissa sen kyynärpää -on hieman taaksepäin vedettävä. - -[Kuva 70.] - -[Kuva 71.] - - - - -V. Telineharjoituksia - - -1. Harjoituksia vaakasuoralla tangolla (rekillä). - -[Kuva 72.] - - Tanko on tehtävä teräksestä tai raudasta ja itse teline - sellaiseksi, että tankoa helposti voi ylentää ja alentaa. - Vieressä oleva kuva näyttää meille kolme rekkiä, joista - jokaisen pituus on 2 metriä ja ympärys 10 senttimetriä. - Päistään ovat rekit paksummat ja nelisärmäiset. - - -Harjoituksia matalalla rekillä. - -=Seisonoja.= Rekin korkeus maasta 50-70 sm. Myötäotteella (kämmenet -poispäin) rekistä kiinni otettua viedään molemmat jalat, joko yht’aikaa -hyppäyksellä tahi yksitellen taaksepäin, kunnes ruumis, täydesti -ojennettuna, tulee lepäämään varpailla ja alaspäin ojennetuilla -käsivarsilla (kuv. 73). Tässä alkuasennossa saattaa harjoittaa -_kättenkoukistusta ja ojennusta_ sekä _käsivarren ja erisivuisen säären -nostoa._ Edellisessä harjoituksessa rinta lasketaan likelle tankoa, -jolloin kyynärpäät viedään ulospäin. Selän tulee koko ajan pysyä suorana. -Jälkimmäisessä harjoituksessa toinen sääri nostetaan ylöspäin ja samassa -erisivuinen käsivarsi ojennetaan ruumiinsuuntaan ylös. Nostettu sääri on -polvi- ja nilkkaniveleistään suorana. Sitten päinvastoin. - -=Seisoriipunta.= Vieressä oleva kuva näyttää meille alkuasennon, -jossa sitten saattaa tehdä erilaisia harjoituksia, esim. _käsinkulkua -sivullepäin, otteenvaihtoa_ (myötäotteesta vastaotteesen ja päinvastoin), -_säärennostoa_ sekä _kättenkoukistusta_. Viimemainitussa harjoituksessa -kohotetaan rinta, ruumiin ryhtiä muuttamatta, niin likelle rekkiä kuin -mahdollista. Seisoriipunnasta perusasentoon mennessä ruumis temmataan -pystyyn pääasiallisesti käsivoimien avulla. - -[Kuva 73.] - -[Kuva 74.] - -=Hyppäyksellä jännitystaivutukseen.= Tavallisesta asennosta rekin -toisella puolella (kädet myötäotteella) viedään jalat äkkiä eteenpäin -toiselle puolelle rekkiä ja samassa yliruumis kohotetaan ylös, niin -että tullaan kuvassa 87, (sivulla 69) osoitettuun asentoon. Tästä -jännitystaivutus-asennosta mennään perusasentoon joko hyppäyksellä -takaisin taaksepäin tahi kohottamalla ruumis pystyyn vatsalihaksien -avulla. - -=Hyppäys suoranojaan.=[2] Liikettä voi harjoittaa sekä luvun mukaan -että tahdissa ja sitä tehtäessä voipi jalkoja heittää taaksepäin tai -sääriä hajoittaa ulospäin. Suoranojassa pidetään pää pystyssä, rinta -pullistettuna, hartijat alaspäin vedettyinä, selkä suorana, suljetut -ja täydesti ojennetut sääret taaksepäin nostettuina (kuv. 75). Tätä -asentoa voipi käyttää alkuasentona muutamiin harjoituksiin, joista -tässä mainittakoon tavallisimmat. _Toinen sääri_ nostetaan tangon yli -ja viedään samaa tietä takaisin. Kun sääri on nostettu tangolle (kuv. -76) ja samanpuolinen käsi on muuttanut otteensa aliotteeksi ulkopuolelle -säärtä, niin voidaan, heittämällä toista säärtä tangon yli, _hypätä_ -maahan toiselle puolelle tankoa. Laskuhyppäystä tehtäessä käännytään -ensimainittua kättä kohti ja tämä käsi pitää yhä tangosta kiinni. Aliote -on muuttunut selkäotteeksi. - -[Kuva 75.] - -[Kuva 76.] - -Ellei laskuhyppäystä tarkoiteta, on toinen sääri varovasti ja hitaasti -nostettava tangon yli; siten päästään _täysi-istuntaan_ rekille. -Alussa on opettajan apu tarpeellinen. Suoranojasta saattaa ilman -säären nostamistakin päästä tangolle istumaan, jos ruumis kohotetaan, -käännetään ja kierretään, jolloin tullaan kätten väliin istumaan. Tätäkin -harjoitettaessa on opettajan apu alussa välttämätön. - -Suoranojasta voivat enemmän kehittyneet oppilaat harjoittaa _pyörähdystä_ -tangon ympäri, jolloin jalat kulkevat edellä ja ruumiin painokeskus on -pidettävä niin likellä tankoa kuin mahdollista. Pyörähdyksen saattaa -myöskin tehdä istualta taaksepäin, mutta silloin on rekki pidettävä -polvitaipeissa. Molemmissa harjoituksissa myötäote. Kun toinen sääri -on nostettu tangon yli ja sen polvinivel koukistettu (kuv. 77), niin -pyörähdystä tangon ympäri voi harjoittaa sekä eteen- että taaksepäin. -Edellisessä tapauksessa aliote (vastaote), jälkimmäisessä myötäote. - -[Kuva 77.] - -=Hyppäystä tangon yli= voi harjoitella monella eri tavalla. -Yksinkertaisinta lajia sanotaan _aitahyppäykseksi_. Hypätessä toinen -jalka astuu rekille lähelle kättä, jonka jälkeen laskuhyppäys -suoritetaan. Jos molemmat sääret yht’aikaa heitetään sivultapäin tangon -ylitse, niin hyppäystä sanotaan _sivuhyppäykseksi_. Kädet myötäotteella. -Opettaja pitäköön hyppääjän vasemmasta käsivarresta kiinni, kun hyppäys -tehdään oikeaan, ja päinvastoin. - -_Kyykkyhyppäyksessä_ viedään molemmat jalat yht’aikaa kätten välistä -rekin yli. Kädet lasketaan irti silloin, kun jalat ovat päässeet rekin -toiselle puolelle. Jos hypätessä toinen jalka viedään kätten välistä, -mutta toinen sääri ojennettuna samansivuisen käden ulkopuolelta, niin -harjoitusta sanotaan _sudenloikkaukseksi_. _Haarahyppäys_ tehdään siten, -että molemmat sääret, täydesti ojennettuina, heitetään tangon yli -ulkopuolelta käsiä. Kaksi vastaanottajaa tarvitaan. - - -Harjoituksia korkealla rekillä. - -=Suorariipunta= on tavallisin alkuasento korkealla rekillä tehtäviä -harjoituksia varten. Pää pidetään pystyssä, sääret suorina ja -suljettuina. Tässä riippuasennossa harjoitellaan helpompia liikkeitä -kuten _otteenvaihtoa_, _käsinkulkua sivullepäin_, _säärtenhajoitusta_, -_jalan-_ ja _polvennostoa_ sekä _polvenkoukistusta_ ja _ojennusta -vaihdellen_. Tämä viimemainittu harjoitus tehdään siten, että toinen -sääri perinpohjaisesti koukistetaan samassa kuin toinen sääri -voimakkaasti ojennetaan taaksepäin; sitten vaihto useampia kertoja -perätysten. Polvia saattaa nostaa eteenpäin joko vuorotellen taikka -molemmat yht’aikaa. Harjaantuneemmat voimistelijat nostavat polvensa -käsivarsien väliin, niin että jalkarinnat tulevat tangolle. Tästä -saattaa pistää jalat kätten välistä tangon toiselle puolelle ja laskea -ne alaspäin. Liikettä sanotaan silloin _neulansilmäksi_. Kädet lasketaan -irti, kun jalat tulevat alaspäin. - -=Kättenkohonta („käsivoima“).= Kun suorariipunnasta käsivarsia -koukistamalla mennään koukkuriipuntaan, niin liikettä sanotaan -_kättenkohonnaksi_ (»vedetään käsivoimia»). Vasta-alkavat tyytykööt, jos -tätä liikettä tehtäessä saavat leukansa tangon yläpuolelle; harjaantuneet -voimistelijat kohottavat ruumiinsa vielä paljon korkeammalle. Alussa -kohonta tehdään vastaotteella, myöhemmin myötäotteella. - -Jos toinen sääri nostetaan tangolle sillä tavalla, että ruumis joko -poikittain tahi pitkittäin riippuu tangon alla molemmista käsivarsista ja -toisesta polvitaipeesta, niin asentoa sanotaan _polvimakuuriipunnaksi_. -Tästä asennosta voipi heiluttamalla ja jännittämällä (kuv. 78) päästä -kuvassa 77 (sivulla 59) osoitettuun asentoon, ja sellaista liikettä -sanotaan _polvikiekkaukseksi suoranojaan_. Suoranojasta voipi sitten -harjoittaa ennen (sivulla 59) selitettyjä _pyörähdysliikkeitä_. Jos -rekille nostettu sääri viedään takaisin toisen viereen ja myötäote -muutetaan vastaotteeksi, niin rekiltä voi _syöksyä_ eteenpäin alas (pää -edellä). Alussa opettajan apu tarpeellinen. Harjaantuneemmat saattavat -syöksyliikettä tehtäessä pitää toisen säären rekillä tahi kohottaa -molemmat jalkarinnat tangolle. - -[Kuva 78.] - -Jos ruumis suoranojasta käsiä koukistamalla lasketaan alaspäin, kunnes -rinta kajoo tankoon, ja kyynärpäät pidetään ylöspäin nostettuina, niin -täten syntynyttä asentoa sanotaan _koukkunojaksi_. Suoranojasta voipi -laskeutua _koukkunoja-asentoon toiselle kädelle_, ja vahvat lapset -saattavat tässä asennossa ollen laskea toisen kätensä vallan irti. - -Jos ruumis suoranojasta lasketaan alas sillä tavoin, että toinen -käsivarsi tulee koukkunoja-asentoon ja toinen koukkuriipuntaan, niin -tästä asennosta voipi päästä takaisin suoranojaan siten, että voimakkaan -_taaksepäin_ tehdyn heilutuksen jälkeen ruumis _jännitetään_ ylös. Voipi -päästä toistakin tietä (sääret edellä), jos koukkunojassa oleva käsivarsi -lasketaan tangolle ja ruumis voimakkaasti heilutetaan _eteenpäin_. - -=Kiepiksi eli yliheitoksi= sanotaan sellaista liikettä, jolla -suorariipunnasta tullaan suoranojaan, kun sääret ja ruumis nostetaan -eteen-ylöspäin. Tämä harjoitus on sangen vaikea, jonka tähden se alussa -on tehtävä otsan tasossa olevalla tangolla. Kun kieppi on tehtävä -suorariipunnasta, onnistuu se verrattain helposti, jos sekä sääriä että -käsivarsia koukistetaan. Vaikeammaksi tulee harjoitus, vaikka käsivarsia -koukistetaankin, jos sääret pidetään vallan suorina, ja mahdottomaksi -käy se vasta-alkavalle, jos sekä sääret että käsivarret ovat pidettävät -täydesti ojennettuina sääriä tangolle nostaessa (kuv. 79). Tällä tavalla -tehtyä kieppiä saattaa aina pitää korkealla kannalla olevan kehityksen -tunnusmerkkinä. - -[Kuva 79.] - -Kieppi on aina tehtävä myötäotteella. Kun tullaan suoranoja-asentoon on -ryhti saatava sellaiseksi kuin kuva 75 sivulla 58 osoittaa. - -=Heilutus=, joka tehdään suorilla käsivarsilla, on tärkeä alkuharjoitus -kaikkiin rekillä tehtäviin vaikeampiin heiluharjoituksiin. Se edellyttää -suurta ruumiillista kehitystä, jonka vuoksi sitä ei pidä harjoittaa -ensimmäisenä, tuskinpa toisenakaan voimisteluvuotena. Käsivarsia hieman -koukistamalla ja sääriä eteenpäin voimakkaasti nostamalla saatetaan -ruumis heilurin tapaiseen liikkeesen, josta laskuhyppäys tehdään siinä -silmänräpäyksessä, jolloin ruumis, taaksepäin heiluttuaan, alkaa -eteenpäin liikkua. - -Vaikeimmista rekkiliikkeistä on =„kippe“= ainoa harjoitus, joka -soveltuu nuorempien poikien tehtäväksi. Heilutusta eteenpäin tehtäessä -jalkarinnat nopeasti nostetaan rekille, jonka jälkeen, säärten -laskeutuessa, käsivarsilla tehdään voimakas jännitys, niin että ruumis -tulee suoranojaan. Tämä harjoitus, jota alussa harjoitellaan seisaaltaan -ja matalalla rekillä, ei kysy erittäin suurta voimaa, vaan paljon -harjoittelemista. - - [2] Tanko vähintään metrin korkeudella. - - -2. Harjoituksia nojapuilla (barrilla).[3] - -Nojapuut eli barri on teline, jonka käyttäminen edellyttää suurta -ruumiillista kehitystä, ja sen vuoksi se oikeastaan ei kuulu -alkeiskoulujen voimistelussa käytettäviin telineihin. Mutta kun -muutamissa kansakouluissa nojapuita jo löytyy, ja tunnettua on, että -niillä liikkeitä harjoitetaan, niin mainitun telineen väärinkäyttämisen -estämiseksi mainittakoon tässä muutamia liikkeitä, joita pienemmätkin -lapset saattavat vaaratta harjoittaa. - -Seisoriipunnasta nojapuitten alla (polvet notkistettuina, kädet aisoista -ulko-otteella kiinni), tehdään _neulansilmä_, niin että jalat ylös-alas -käännetyssä asennossa koskevat maahan. Jos samasta alkuasennosta -(seisoriipunnasta) sääret nostetaan sisäpuolelta aisoille, niin -kättenkohonnalla ja jännittämällä voidaan päästä _haaraistuntaan_ (kuv. -80). Harjoitus tulee sangen huvittavaksi, jos sitä tekee kilvan kaksi -yht’aikaa, ja jos se, joka ensin istumaan pääsee, kurottaa kätensä -toiselle tervehdykseksi. - -[Kuva 80.] - -Toinen huvitteleva kilpaharjoitus on seuraava: asetutaan nojapuitten -sivulle seisomaan, molemmat kädet toisella aisalla. Sitten nostetaan -molemmat sääret toiselle aisalle, niin että ruumis tulee riippumaan -käsivarsista ja polvitaipeista. Tästä asennosta mennään polvien -puoliselle aisalle istumaan sillä tavoin, että ensin pää pistetään kätten -väliin, jonka jälkeen käsivarret levitetään aisalle ja ruumis kohotetaan -pystyyn. Lopuksi hyppäys alas. - -=Suoranoja-asento= on yleinen alkuasento varsinaisiin -nojapuu-harjoituksiin. Pää pystyssä, hartijat alas- ja taaksepäin -vedettyinä, rinta pullistettuna, sääret täydesti ojennettuina ja -suljettuina sekä taaksepäin vietyinä (kuv. 81). Tässä asennossa saattaa -harjoittaa _käännöstä_ sivullepäin, jolloin ruumiin etupuoli tulee -vuorotellen toiseen ja toiseen aisaanpäin käännetyksi, sekä _polven_ ja -_säären nostoa_ eteenpäin, joko vuorotellen tahi molemmat yht’aikaa. - -[Kuva 81.] - -=Sisä-istunta= on n. s. istunnoista yksinkertaisin. Hypätään istumaan -toisen tai toisen käden _taakse_ nojapuitten sisäpuolella. - -=Haara-istunta= (katso kuv. 80). Pää hieman taaksepäin, rinta -pullistettuna, lantiot kohotetaan ylös mikäli mahdollista ja sääret -ojennetaan perinpohjin. - -=Ratsasistunta.= Sääri kummallakin puolella toista aisaa. Ruumis -ojennettuna. Asentoon ja siitä takaisin mentäessä ovat sääret pidettävät -vallan suorina ja yhdensuuntaisina. Ne ovat heilutettavat eikä -nostettavat. Sama sääntö koskee menemistä seuraavaan asentoon, jota -sanotaan - -=Ulko-istunnaksi=, ja jossa molemmat sääret viedään ulkopuolelle toista -aisaa kuten kuvasta 82 nähdään. Lonkkaniveleet ovat ojennettavat ja -sääret pidettävät vallan suorina. - -[Kuva 82.] - -Voidaksemme päästä näihin vastikään lueteltuihin asentoihin sekä niistä -toisiin on ruumis _heilutettava_ edes-takaisin, kuitenkaan ei niin -korkealle kuin vieressä oleva kuva osoittaa. Tätä lajia heilutusta -harjoittakoot eri liikkeenä ainoastaan vanhimmat ja vahvimmat oppilaat, -kuitenkin varovasti, ettei mennä vallan ympäri. Jos vasten tahtoa niin -tapahtuisi, ovat käsivarret koukistettavat ja sääret hajoitettavat. - -Vieressä oleva kuva näyttää meille asennon, josta saattaa harjoittaa -_kättenkoukistusta_ ja _ojennusta_ sekä toisen käsivarren ja erisivuisen -säären _nostoa_ ulos-ylöspäin. - -[Kuva 83.] - -[Kuva 84.] - - [3] Koska kysymyksessä oleva teline oikeastaan ei sovellu - kansakoulun voimisteluun, niin sen muoto ja mitat tässä jätetään - mainitsematta. - - -3. Harjoituksia tikapuilla. - - Tikapuitten pituus 5 metriä, leveys 45-50 sm, aisan ympärys - 25-30 sm, puolan ympärys 12 sm, puolien etäisyys toisistaan - 25 sm. - -Voimistelusali on siten sisustettava, että tikapuita saattaa asettaa -sekä kalteviksi että vaakasuoriksi, jossa jälkimmäisessä tapauksessa -ne soveltuvat erittäin hyvin varsinkin tyttöjen riippuharjoituksiin -käytettäviksi. - -Tavallisessa suorariipunnassa saattaa harjoittaa _käsinkulkua_, s. o. -siirtymistä kätten avulla, joko aisoja tahi puolia pitkin eteenpäin, -sivullepäin ja taaksepäin; näissä liikkeissä käytetään sekä myötä- että -vastaotetta. Lisäksi voipi harjoittaa _otteenvaihtoa_ sekä _polven-_ ja -_säärennostoa_. - -=Lentoheilutus= on erittäin kaunis harjoitus, jota tehdään siten, että -ruumiin heiluessa eteenpäin toinen käsi (takapuolinen) heitetään irti -ja sitten sillä otetaan uusi ote (myötäote) toisesta tahi kolmannesta -puolasta, jonka jälkeen ruumis, riippuen viimemainitusta kädestä, -heiluu eteenpäin ja toinen käsi uudestaan siirtyy eteenpäin, j. n. e. -Takapuolinen käsi lasketaan irti siinä silmänräpäyksessä, jolloin -ruumis alkaa eteenpäin heilahtamaan. - -=„Kärpäsenkäynniksi“= sanotaan siirtymistä vaakasuorien tikapuitten -alapuolella, jalatkin puolilla. Kätten ja jalkain väli on oleva -verrattain lyhyt, muuten jalat luiskahtavat puolalta pois. Tätä -kulkulajia on harjoitettava erisivuisesti, jolla tarkoitetaan, että aina -vasen käsi ja oikea jalka yht’aikaa lasketaan irti ja päinvastoin. - -=Kaltevilla tikapuilla= on käsinkulku puolia myöten (katso kuv. -85) tavallisin harjoitus. Kädet myötäotteella. Käsinkulkua saattaa -myöskin harjoittaa ulko-otteella aisoja pitkin. Sääret aina suorina ja -suljettuina, varpaat alaspäin. Jos voimat myöntävät, pidetään käsivarret -koukistettuina. Alaspäin tultaessa on noudatettava enemmän varovaisuutta -kuin ylös mentäessä, sillä useinkin vasta-alkava putoaa edellisessä -tapauksessa, ani harvoin jälkimmäisessä. - -[Kuva 85.] - -Alapuolella kaltevia tikapuita voipi harjoittaa seuraavaa liikettä: Jalat -asetetaan alimmalle puolalle, kädet niin korkealle kuin mahdollista; -sitten jalat astuvat puolia myöten ylöspäin, kunnes tulevat likelle -käsiä, jonka jälkeen alkaa käsinkulku ylöspäin. Sitten seuraa käsinkulku -alaspäin, kunnes kädet tulevat likelle jalkoja, jotka vuorostaan taas -siirretään alaspäin alkuasentoonsa saakka. - -Tikapuitten _yläpuolella_ voipi harjoittaa _erisivuista ylös_ ja -_alaskulkua_ (jota muuten saattaa harjoittaa tikapuitten alapuolellakin). -Jos ylöstultua jalat asetetaan tikapuitten aisoille niin, että ruumiin -paino tulee alaspäin ojennetuille käsivarsille, niin palajaminen saattaa -tapahtua yksinomaan kätten avulla. Käsivarret ovat silloin pidettävät -suoranoja-asennossa. - -Jos tikapuita on kaksi, voipi niillä toimeenpanna seuraavan hauskan -kilpailun kahden oppilaan välillä. Kilpailijat asettuvat kaltevien -tikapuitten yläpuolelle, molemmat jalat samalla pulikolla. Sitten he -merkin annettua menevät esim. vasemmalta tikapuitten alapuolelle ja -vastaiselta puolelta uudestaan ylös entiseen alkuasentoonsa. - - -4. Harjoituksia puolapuilla. - - Korkeus 3 metriä, jokaisen osaston leveys 1 m., puolien ympärys - 15 sm, niitten väli toisistaan 20 sm. Ylimmäisen ja sen lähinnä - olevan puolan väli on kahta vertaa suurempi. Puolien etäisyys - seinästä 15 sm. - -[Kuva 86.] - -Puolapuita käytetään pääasiallisesti jännitystaivutuksia varten, joista -tavallisin on kuvattuna alla olevassa kuvassa 87. Pitemmän askeleen -päässä puolapuista lukien ojennetaan käsivarret ylöspäin, useimmiten -haara-asennossa, jonka jälkeen selkä taivutetaan taaksepäin niin -syvään, että jostakin puolasta voipi kiinni ottaa. Tässä asennossa -varpaillenousua pari kertaa perätysten. Mainitusta alkuasennosta voipi -harjoittaa käsinkulkua alaspäin ja uudestaan ylös (katso kuv. 88). - -[Kuva 87.] - -[Kuva 88.] - -Puolapuita voipi lisäksi vielä käyttää nojatelineenä toiselle jalalle, -kuten kuvat 89, 90 ja 91 näyttävät, kun tahdotaan saada joku vaikeampi -alkuasento kättenojennuksiin ja vartalontaivutuksiin taaksepäin ja -sivullepäin. - -[Kuva 89.] - -[Kuva 90.] - -[Kuva 91.] - -Syöksyasennossa, toinen jalka jollakin puolalla (katso kuv. 90) -harjoitellaan kättenojennusta ylöspäin ja vartalon taivutusta eteenpäin. -Kuvassa 92 näytetyssä alkuasennossa voipi harjoittaa toisen säären nostoa -ulospäin (ylöspäin). - -[Kuva 92.] - -Tällaiset jännitysharjoitukset soveltuvat paremmin harjaantuneille -voimistelijoille kuin lapsille. Nämä voivat nojapuita käyttää -_erisivuista ylös-_ ja _alaskulkua_ varten sekä _riippuharjoituksiin_ -(katso kuva 93), joista polvennosto, säärennosto ja säärtenhajoitus -mainittakoon. - -Jos puolapuilla ollessa esim. oikea käsi ja oikea jalka yht’aikaa -lasketaan irti ja ne sitten nostetaan ulospäin samassa kun käännös -tehdään oikeaan, niin saadaan X-kirjaimen muotoinen asento, joka on -verrattain helppo ja jota saattaa käyttää näytösharjoituksena, etenkin -jos yht’aikaa on useampia sitä tekemässä. Alkuasentoon palattua tehdään -sama vasempaan. - -[Kuva 93.] - - -5. Harjoituksia tangoilla ja köysillä. - - Tangon pituus riippuva huoneen korkeudesta; ympärys 20 sm. Köysi - pehmeä ja taipuvainen; sen ympärys noin 18 sm. - -Näitä telineitä käytetään pääasiallisesti kiipeämistä varten. Miten -jalat silloin pidetään, nähdään kyllä vieressä olevista kuvista. Kun -köysiä pitkin kiivetään, niin jalkoja ynnä polvia voipi joka otteella -nostaa ylemmäksi ja siis likemmäksi käsiä kuin tangoilla kiipeämisessä. -Harjaantuneemmat vaihtakoot jokaisen polviennoston jälkeen jalkainsa -otetta, niin että vuorotellen vasemman ja oikean jalan kantapää on köyden -(tangon) etupuolella ja jalanrinta sen takapuolella. Alaspäin tultaessa -pidettäköön polvet koukistettuina ja ylöspäin nostettuina, ettei köysi -(tanko) pääse vatsaa hankaamaan. Kädet eivät saa liukua köyttä pitkin, -vaan ne ovat vuorotellen siirrettävät alaspäin. - -[Kuva 94.] - -[Kuva 95.] - -Vankat, harjaantuneet pojat saattavat kiivetä ylös taikka ainakin tulla -takaisin alas yksinomaan kätten avulla (käsinkäyntiä). - -Kahden köyden välissä voipi useampia harjoituksia suorittaa. - -_Seisoriipunta taaksepäin_ tehdään kuten matalalla rekillä (katso sivu -57). - -_Seisoriipunnassa kallistus eteenpäin_ tehdään siten, että ensin otetaan -olan kohdalta kahdesta köydestä kiinni ja sitten kallistetaan ruumis -eteenpäin niin syvään kuin mahdollista, jolloin se kaarimuotoisesti -taivutettuna tulee olemaan varpaitten ja ojennettuin käsivarsien -kannattamana. Alkuasentoon mentäessä pysyköön selkä mahdollisuuden mukaan -yhä kaarimuotoisesti taivutettuna. - -_Hyppäys koukkuriipuntaan_ sekä _kohonta suorariipunnasta -koukkuriipuntaan_, _polviennosto_ ja _säärtenhajoittaminen_ -suorariipunnassa saattavat kysymykseen tulla pikkulastenkin -voimistelussa. Vanhemmat ja harjaantuneemmat tehkööt _neulansilmää_ (kuv. -96) sekä »_linnunpesää_», johon päästään siten, että jalkarinnat ensin -nostetaan köysiä vastaan, sitten polvet ja ruumis viedään kätten välistä -taaksepäin niin syvään, että tullaan kaarimuotoiseen makuuriipuntaan, -vatsa alaspäin. - -[Kuva 96.] - -_Kiipeämistä köyttä (tankoa) vaihtamalla_ tehdään siten, että toinen käsi -ensin ottaa lähinnä olevasta köydestä (tangosta) kiinni, sen jälkeen -siirretään molemmat sääret mainitulle köydelle (tangolle) ja lopuksi -toinen käsi. Ennenkuin sääret viedään toisesta köydestä toiseen, -saattavat voimakkaat lapset pariksi sekunniksi ojentaa selkänsä ja -säärensä suoriksi ja kannattaa ruumiinsa koukistetuilla käsivarsillaan. -Pää pidetään silloin hyvin pystyssä ja sääret suljettuina. Harjoitus -vaatii suurta kestävyyttä. - -Sekä kestävyyttä että voimaa vaatii _kylkiojennus_ tangolla (kuv. 97), -jota liikettä sen vuoksi ainoastaan vahvimmat oppilaat harjoittakoot. -Vieressä olevasta kuvasta huomataan miten käsivarret ja kädet ovat -pidettävät. - -[Kuva 97.] - - -6. Harjoituksia pukilla. - - Pukin (topatun osan) pituus 50 sm, leveys 45 sm, korkeus - 35-40 sm. Kiinteitten jalkojen pituus 80 sm, paksuus 10 sm. - Irtonaisten jalkojen pituus 100-150 sm, paksuus 5 sm. - -[Kuva 98.] - -Kaikissa hyppäyksissä, joiden tarkoituksena on pääseminen kiinteän, -esineen yli tahi sen päälle ja joita tehtäessä kädet pikimmältään -esineelle lasketaan, on ponnistus tehtävä tasajaloin, s. o. molemmilla -jaloilla yht’aikaa. Tämä sääntö koskee siis myöskin hyppäyksiä »pukin» -yli. Kaikista hyppäysharjoituksista telineille ja telineitten yli -soveltuvat pukkihypyt parhaimmin vasta-alkaville syystä, että ne ovat -vähemmän vaaralliset kuin esim. »plinttihyppäykset». Tässä edellytetään -tietysti, että hyppäävää aina on vastaanottamassa kaksi (ei yksi) vankkaa -poikaa tahi opettaja itse. Ellei hyppäävää oteta kunnollisesti vastaan, -voipi hän pukilta pudota, josta usein seuraa luuntaitto tahi sijoiltaan -meno. Sellaista saattaa tapahtua silloinkin, kun ainoastaan yksi mies -on vastaanottamassa, koska hyppääjä usein putoaa pukilta sivullepäin. -Vastaanottajain tulee pitää silmällä, ettei hyppääjä alastullessa äkisti -ja varomattomasti taivuta selkäänsä taaksepäin. Vasta-alkava käyttäköön -hypätessä aina ponnistuslautaa syystä, että ilman sitä hän ei voi -tarpeellisella tarkkuudella määrätä sitä paikkaa, josta ponnistus on -tehtävä. Jos tavallisen laudan asemesta käytetään notkulautaa (katso kuv. -102), niin pukkia saa melkoisesti ylentää. - -Vaihtelevaisuutta pukkihyppäyksissä saadaan joko siten, että pukki -koroitetaan tahi sillä tavoin, että juoksuväli vähennetään. - - -7. Harjoituksia plintillä. - - Pituus 150, korkeus 120, leveys alhaalta 80, leveys ylhäältä - 45 sm. - -[Kuva 99.] - -Kuten sanottu ovat hyppäykset plintille ja plintin yli pidettävät -vaarallisempina kuin pukkihyppäykset, kahdestakin syystä. Erhetyksestä -vasta-alkava usein ponnistaa ainoastaan toisella jalalla taikka tekee hän -ponnistuksen liian likellä itse telinettä; molemmista tapauksista seuraa, -että hän useinkin sangen pahasti satuttaa vatsanpohjansa telinettä -vastaan. - -Voidaksensa plintillä päästä niin kauvas kuin mahdollista, laskevat -lapset kätensä sille useampia kertoja perätysten ja useimmiten -vuorotellen, josta seuraa, että ne helposti vääntävät sormensa sangen -pahasti, kun näet sormet hypätessä jäävät reiden alle. Sen vuoksi usein -lapsia muistutettakoon, että heidän tulee ponnistaa tasajaloin sekä -ainoastaan kerran laskea kätensä plintille ja silloin pitää sormensa -suorina ja toisiinsa suljettuina. Paitse mainittuja vaaroja huomataan -plinttihyppäyksessä samat seikat kuin pukkihyppäyksissäkin: lapsi voi -plintiltä pudotessa taittaa käsivartensa ja solisluunsa tahi saada -ranteensa ja kyynärvartensa sijoiltaan. - -Lapsia älköön sallittako harjoittaa haarahyppäystä plintin yli, ennenkuin -ne ovat kunnollisesti oppineet tulemaan kauniisti istumaan sekä tekemään -tyydyttävän laskuhyppäyksen taaksepäin. - -Vaihtelevaisuuden vuoksi harjoittakoot lapset tavallisella -ponnistuksella ja kätten laskemisella _hyppäystä plintille seisomaan_, -josta sitten _syväänhyppäys_ toimitetaan. Harjaantuneemmat hypätkööt -»_kissanloikkausta_». Tämä tehdään siten, että plintillä seisoalta -kädet lasketaan plintin toiseen päähän ja samassa tehdään hajareisin -tavallinen laskuhyppäys eteenpäin. Matalalla plintillä saattaa harjoittaa -_kuperkeikkahyppäystä_ päätä plintille laskemalla, mutta silloin on -huomattava, että selkä on taivutettava eikä suorana pidettävä, jolloin -ruumis saattaisi rajusti plintille pudota. Jos sääret hajoitetaan, voipi -kuperkeikkahyppäyksellä päästä plintille istumaan. - -Kun hyppäyksellä tahdotaan päästä pitkittäin asetetun plintin ylitse, -niin kädet ovat telineelle laskettavat niin kauvas kuin mahdollista. -Ne lasketaan siis vasta sen jälkeen, kuin tasaponnistus jaloilla on -tehty. Mitä vastaanottamiseen tulee, muistettakoon mitä asiasta ennen on -sanottu pukkihyppäyksistä puhutessa. Vastaanottaja tarttukoon hyppääjän -olkavarresta kiinni. - -Matalalla plintillä voipi harjoittaa, paitse hyppäyksiä seisomaan, n. s. -_polvikyykkyhyppäystä_. Tavallisella ponnistuksella ja kättenlaskemisella -hypätään plintin päälle polville seisomaan, ja tästä asennosta (alussa -opettajan avulla) toimitetaan laskuhyppäys rohkeasti eteenpäin. Harjoitus -ei ole erittäin vaikea, vaikka se siltä näyttää ja tuntuu. - -Suurempaa kykyä vaativat _kyykkyhyppäys_ (jalat kätten välistä), -_haarahyppäys_ (jalat kätten ulkopuolelta) ja _hyppäys sivuttaisin_ -plintin yli. Valmistuksena viimemainittuun hyppylajiin harjoitettakoon -_aitahyppäystä_. Tarkemmin näistä kaikista sivuilla 59 ja 60. - -Harjaantuneimmat pojat koettakoot (alussa notkulautaa käyttämällä) tehdä -_urhonhyppäystä_. Vahvalla ponnistuksella pyritään käsilleen seisomaan -(sääret suoraan ylöspäin), ja kun ruumis sitten alkaa kaatua toiselle -puolelle, niin selälle putoamisen välttämiseksi käsivarsilla tehdään -äkillinen ojennus, jonka jälkeen kädet lasketaan irti ennenkuin jalat -maahan tulevat. Vastaanotto välttämätön. - - -8. Harjoituksia punnerruspuulla. - - Punnerruspuu saattaa olla tavallisen pyöreän hirren muotoinen. - Pituus 5 à 6 metriä, ympärys noin puoli metriä. Se asetetaan - kahdelle noin 25 sm korkealle alustalle, joiden muoto voipi - olla melkein samanlainen kuin kuvassa 102 näytetään. - -Punnerruspuulla harjoitetaan pääasiallisesti erilaisia -punnerruskäyntilajeja. Liikkeet ovat voimistelun kannalta katsoen -erittäin terveellisiä, ja ne soveltuvat erinomaisen hyvin varsinkin -tyttöjen harjoitettaviksi. Mutta koska putoaminen korkealle nostetulta -punnerruspuulta saattaa käydä vaaralliseksi, niin kysymyksessä oleva -teline on pantava matalaksi, varsinkin silloin, kun se on lasten -käytettävänä. - -Alkuharjoituksena punnerrus- eli viippakäyntiin harjoitettakoon -telineelle nousemista sivultapäin, sillä hetken aikaa seisomista -ja sitten hyppäystä alas telineen toiselle puolelle. Tätä varten -asetutaan joko kasvot tahi toinen sivu telinettä kohti seisomaan. -Punnerrusharjoituksia tehtäköön aina levollisesti ja, jos mahdollista, -horjumatta. Ennen alashyppäystä voipi telineellä (jalat poikittain) -seisoen harjoittaa _käyntiä sivullepäin_, _polven-_ ja _säärennostoa_ -tahi _käsiliikkeitä_. - -Varsinainen _punnerruskäynti_ suoritetaan joko eteenpäin tahi taaksepäin, -pää korkealle nostettuna, katse eteen-alaspäin luotuna, käsivarret -hieman ulospäin nostettuina, polviniveleet vähäsen notkistettuina, jalat -ulospäin käännettyinä, ruumiinpaino jalkaterälle sovitettuna (kuv. 100). - -[Kuva 100.] - -_Käynti jälkiaskeleilla_ on punnerrusharjoituksista yksinkertaisin -käyntilaji ja se tehdään siten, että esim. vasemman jalan astuttua -askeleen eteenpäin, oikea jalka siirretään edellisen viereen, -joka uudestaan liikkuu eteenpäin. Tavallisessa punnerruskäynnissä -siirretään jalat vuorotellen toinen toisensa sivutse. Myöskin _käyntiä -vaihtoaskeleilla_ saattaa punnerruspuulla harjoittaa. Tavalliseen -käyntiin voi sitä paitse liittää _polvennostoa_ ja _säärennostoa_ sekä -_säärenojennusta (tanakäyntiä)_. _Täyskäännöstäkin_ voipi punnerruspuulla -harjoittaa. Vaikea mutta hauska harjoitus on _vastaantulo_, jossa -koetetaan päästä toinen toisensa sivutse. Toisiansa vastaan tulevat -henkilöt asettavat kumpikin esim. oikean jalkansa sisäsyrjän kumppanin -jalkaa vastaan ja ottavat samassa toisiaan hartijoista löysästi kiinni. -Tasapainoon täydesti päästyään tekevät molemmat yht’aikaa käännöksen -oikeaan ja siirtävät samassa vasemman jalkansa eteenpäin toisen sivutse, -jonka jälkeen kädet laskevat otteensa irti. - -_Juoksua_ punnerruspuulla harjoitetaan lyhyeillä askeleilla. Kädet -pidetään silloin useimmiten ulospäin ojennettuina. - - -9. Harjoituksia pyöritysköydellä. - - Tavallinen, pehmeä ja taipuvainen, sormenpaksuinen köysi, jonka - pituus on 8 à 10 metriä. - -Kasvatuksen kannalta katsoen ovat harjoitukset pyöritysköydellä -kerrassaan erinomaisen hyödyllisiä, ensiksi siitä syystä, että ne -suuresti miellyttävät lapsia, toiseksi siihen nähden, että ne pakoittavat -lasta silmänräpäyksessä päätöksensä toimeen panemaan ja kolmanneksi sen -vuoksi, että ne saattavat lapsia vilkkaasti liikkumaan ja juoksemaan, -lukuun ottamattakaan sitä seikkaa, että kysymyksessä olevat harjoitukset -eivät ensinkään ole vaarallisia. - -Kiinnitettyään köyden toisen pään johonkuhun esineesen parin metrin -korkeudelle maasta, asettuu opettaja noin 10 askeleen etäisyydelle -mainitusta esineestä seisomaan, ottaa köyden toisen pään käteensä ja -alkaa köyttä pyörittämään tasaisella vauhdilla ja suuressa kaaressa -siten, että köysi ohimennen sivuaa lattiaa. Jos nyt oppilaat ovat -asetetut peräkkäisriviin sillä tavoin seisomaan, että heiluva köysi -_ylhäältäpäin_ tulee ensimmäistä miestä kohti, niin kukin nopeasti -juoskoon eteenpäin ja köyden _alitse_ silloin, kun köysi on hänen -silmiensä sivutse mennyt. Mutta jos köysi tulee juoksevaa kohti -_alhaaltapäin_, niin kukin mainitussa silmänräpäyksessä juoskoon -eteenpäin ja _hypätköön_ vastaantulevan köyden ylitse. - -Ellei ensimainitussa tapauksessa olla liian kauvas juostu, voidaan -nopeasti kääntyä ja hyppäyksellä vastaantulevan köyden yli palata -takaisin alkupaikalle. Jälkimmäisessä tapauksessa voidaan jo hypätessä -kääntyä ja sitten nopeasti juosta takaisin, ennenkuin köysi seuraavan -kerran palajaa. - -Tällaisissa harjoituksissa voivat eri joukot kilvoitella ja -ensimainittuun juoksuun köyden alitse saattaa monta yht’aikaa ottaa osaa. -Harjoitus tulee sen kautta hyvin hupaiseksi. - -Vastaantulevan köyden yli hyppäävä voipi jäädä paikalleen useampia -kertoja perätysten hyppäämään, mutta silloin tulee pitää huolta siitä, -että koko ajan pysytään sillä kohdalla, mistä köyden päitä yhdistävä -suunta kulkee. - - -10. Vapaita hyppyharjoituksia. - -Jokaista hyppäysliikettä, jolla ruumis saatetaan joko ylöspäin -taikka eteenpäin jonkun mittamäärän, ruumiin ensinkään koskematta -alla tahi välillä olevia esineitä, sanotaan _vapaaksi hypyksi_, -vaikka näillä sanoilla voimistelusalissa tavallisesti tarkoitetaan -sellaisia hyppyharjoituksia, jotka tehdään pingoitetun nuoran yli -ponnistuslautaa käyttämällä (katso kuv. 101). Jos hyppäys on tehtävä -alkuvauhdin perästä, niin ponnistus tehdään ainoastaan toisella jalalla -(_vuoroponnistus_); kun taas hypätään paikalta ilman alkuvauhtia, niin -ponnistetaan molemmilla jaloilla yht’aikaa (_tasaponnistus_). Maahan -tullessa notkistetaan polvet suoraan kulmaan saakka, mutta kantapäät -eivät saa koskea maahan. Laskuhyppäys on siis toimitettava pehmeästi ja -kimmoavasti. Käsivarsia ei saa tahallaan eteenpäin heittää; ne kulkekoot -eteenpäin ainoastaan sen verran, kuin ne itsestään liikkuvat, ruumiin -äkisti pysähtyessä. Laskuhyppäyksen perästä noustaan heti tyynesti ja -vakavasti perusasentoon. - -[Kuva 101.] - -Hyppyharjoituksia älköön harjoitettako, ennenkuin lapset tarpeeksi -voivat hallita ruumiinsa liikkeitä. Ne tuskin saattavat kysymykseen -tulla ensimmäisenä voimisteluvuotena. Voidaksensa saada vasta-alkavia -määrätyllä jalalla ponnistamaan, voipi opettaja edeltäkäsin määrätä -alkuvauhtiin kuuluvien askelten lukumäärän (mieluimmin kolme askelta). -Ensimmäisinä vuosina käytetään hyppyharjoituksiin aina ponnistuslautaa, -jonka väli nuorapuita yhdistävästä viivasta on oleva yhtäsuuri kuin -nuoran korkeus maasta lukien. Jos hyppäyksellä tahdotaan päästä sekä -korkealle että kauvas, on lauta siirrettävä edemmäksi. Puhdasta -pituushyppäystä harjotettaessa kaikki välillä olevat esineet tavallisesti -poistetaan. Tällaista hyppäystä harjoitetaan tavallisesti ulkona kentällä. - -Harjaantuneemmat voimistelijat käyttäkööt silloin tällöin -vaihtelevaisuuden vuoksi hyppyharjoituksiinsa kimmoavaista -ponnistuslautaa eli _notkulautaa_, josta vieressä oleva kuva meille -antaa käsityksen. Kansakoulussa on kuitenkin notkulauta pääasiallisesti -käytettävä pukki- ja plinttihyppäyksiin, kun niitä ensin harjoitetaan. - -[Kuva 102.] - - - - -VI. Otteluharjoituksia ja leikkejä. - - -Leikin merkitystä kasvatuksessa tuskin voidaan kyllin tärkeäksi -arvostella. Leikki tarjoaa lapselle hetkeksi hiukan sitä iloisuutta, -jonka ahkera lukeminen ja liiallinen alallaan oleminen sen pahemmin -useinkin kuolettaa. Leikki vastustaa itsekkään ja itsepintaisen -luonteen kehittymistä, sillä se pakoittaa lasta tahtoansa alistamaan -yleisen tahdon alle sekä toimimaan yhteisen päämaalin, eikä yksityisen -tarkoituksen hyväksi. Leikki herättää hyvää toveruutta, sillä ottelussa -ja leikissä on jokainen pakoitettu vastoinkäynnissä ystäväänsä -auttamaan sekä kumppaniinsa täydesti luottamaan. Leikki synnyttää -itsensähillitsemistä, päättämiskykyä sekä tottumusta odottamattomien -esteitten voittamiseen. Se antaa silmälle varmuutta, ruumiille notkeutta, -liikkeille nopeutta. Sen vuoksi on kasvatuksessa leikille omistettava -pysyvä merkitys. Mutta jos leikki saapi ottelun muodon, niin se aina -on siten järjestettävä, ettei yksityinen henkilö saa voittajana -esiintyä, vaan joukko on asetettava joukkoa vastaan, jos kohta taistelu -poikkeustiloissa ratkaistaankin yksityisten kesken. - -Miltei lukemattomasta määrästä leikkejä, joita eri ajoilla ja eri -paikkakunnilla on harjoitettu ja yhä harjoitellaan, mainittakoon tässä -ainoastaan pienempi lukumäärä, koska kirjan koko ei enempää myönnä. - -=Veto-ottelu osasto osastoa vastaan.= Annetun käskyn jälkeen tartutaan -pitkästä, kestävästä köydestä kiinni. Myöskin voipi kukin, köydestä -lujasti kiinni pitäen, seisoa veto-asennossa valmiina alottamaan, -milloin vaan käskysana lausutaan. Maahan piirretään noin 4 metrin päähän -toisistaan kaksi rajaviivaa, ja köyden keskikohta, joka jollakin tavoin -on näkyväksi tehtävä, sovitetaan mainittujen rajaviivojen keskivälille. -Se osasto voiton saa, joka onnistuu saamaan köyden keskikohdan oman -rajaviivansa sisäpuolelle. - -=Veto-ottelu mies miestä vastaan.= Tartutaan sileästä kepistä tahi -vastustajan käsistä (kädestä) kiinni. Edellisessä tapauksessa on -kysymyksessä kepin kiinnipitäminen, jälkimmäisessä vastustajan mukaan -laahaaminen. - -=Nelimiehinen veto-ottelu.= Luokka jaetaan 4 osastoon ja permannolle -piirretään neliö ynnä sen molemmat lävistäjät, joten 4 eri kolmiota -syntyy. Neliön sivu noin 2 metrin pituinen. Mies jokaisesta osastosta -asettuu kolmioonsa ja tarttuu kiinni renkaasta, joka on tehty esim. -köydenpalasta. Kukin pyrkii nyt kolmiostaan ulos yli neliön sivun; -lävistäjän ylitse ei kukaan saa astua. Se, joka saapi molemmat jalkansa -viivan ulkopuolelle, hän on osastolleen hankkinut »pisteen», ja se osasto -on voiton saanut, joka on onnistunut useimmat pisteet saamaan. Ensi -kerralla jokainen vetää oikealla kädellään, sitten vasemmalla. - -=Veto-ottelu istualta.= Kaksi yhtäsuurta osastoa asettuu lattialle -istumaan, mies miestä vastaan, jalkapohjat vastatusten. Kukin tarttuu -kiinni pitkästä tangosta, jonka kaksi kumppania pitää paikallaan -keskisuunnan kohdalla. Komentosanan annettua alkaa vetäminen, ja se -osasto voittaa, joka saapi vastustajansa lattiasta nousemaan. - -=Sysäysottelu osasto osastoa vastaan.= Pitkästä tangosta on pidettävä -kiinni aliotteella, käsi kummallakin puolella, ja sillä tavoin, että -tanko on kainalossa ja rintaa vasten painettuna. Vahvin mies asetetaan -vastustajia lähimmäksi ja painavin mies pitämään tangon toista päätä -alaspainettuna. - -=Sysäysottelu mies miestä vastaan.= Käytettäköön yhtä tahi kahta sauvaa, -niin ne ovat aina pidettävät kainaloissa sillä tavoin, että sauvan -toinen pää ulottuu hieman kainalon ulkopuolelle. Sauvatta sysäysottelu -toimitetaan siten, että, kädet vastustajan olkapäille asetettuina, -lykätään toinen toista taaksepäin. - -=Linnan puolustus.= Piirretään ympyrä metrin pituisella säteellä. -Linnan puolustaja seisoo kehän sisäpuolella pitäen sauvaa käsissään, ja -vihollinen, joka myöskin tarttuu sauvasta kiinni, koettaa vetämällä ja -sysäämällä saada puolustajan ympyrän ulkopuolelle. - -=Painiottelu.= Koska vapaa painiminen kovalla kentällä tahi permannolla -aina voi käydä vaaralliseksi, niin voimistelussa painiottelu on -harjoitettava siten, että toinen ei koeta toista kaataa, vaan kantaa -jonkun välin esim. 3-4 metrin päähän. - -=Jalkapaini seljällään.= Kilpailijat asettuvat seljälleen makaamaan, sivu -sivua vasten, hartijat likitysten, päät vastakkaisiin suuntiin. Kädet -poispäin käännettyinä ja voimakkaasti taaksepäin taivutettuina asetetaan -maahan kummallekin puolelle päätä tukeeksi. Merkin annettua nostetaan -samanpuoliset, lähinnä toisiaan olevat sääret pystyyn, jonka jälkeen -ne nopeasti koukistuvat toinen toisensa ympäri, ja sitten koetetaan -äkillisellä nykäyksellä saada vastustaja menemään kuperkeikkaa taaksepäin. - -=Hyppyottelu.= Kädet ristiin rinnalle vietyinä ja toinen jalka taaksepäin -nostettuna hypätään eteenpäin ja koetaan työntämällä toista hartijoihin -tahi käsivarsiin (mutta ei rintaan eikä kaulaan) saada häntä jalkansa -lattiaan laskemaan. Notkeus ja vikkelyys ovat tässä leikissä vallan -välttämättömiä ominaisuuksia. - -=Punnerrusottelu („Virran taistelu“).= Kaksi lukumääräänsä ja voimiinsa -nähden samanlaista osastoa asettuu punnerruspuun tahi jonkun pitkän -penkin kumpaankin päähän. Mies kummastakin osastosta astuu penkille ja -lähestyy vihollistaan. Vastustajat lyövät toisiaan kämmenellä hartijoihin -tahi käsivarsiin ja koettavat sillä tavoin saada toinen toisensa alas -heitetyksi. Sormet ovat pidettävät suljettuina ja täydesti ojennettuina. -Sillä tavalla vältetään kiinni ottamista ja siis myöskin vaatteitten -repimistä. Se, joka toisen voittaa, jääpi penkille seisomaan uutta -vastustajaa odottamaan, ja se osasto voiton saa, joka onnistuu heittämään -»jokeen» vastapuolueen kaikki miehet. - -=Rivivänkä.= Kaksi samanarvoista rintamariviä asetetaan toinen toistansa -vastaan. Ensin samassa rivissä olevat miehet tarttuvat lujasti toistensa -käsistä kiinni ja sitten rivit levollisesti ja hitaasti astuvat eteenpäin -jotakuta maalia kohti vieden vastustajat mukaansa. - -Tätä otteluleikkiä voipi sitenkin suorittaa, että rivit astuvat -taaksepäin. Leikki on silmänräpäyksessä lopetettava, jos opettaja huutaa -»seis». - -=Torneeraus.= Kaksi poikaa asettuu vahvojen kumppanien hartijoille -istumaan, jonka jälkeen ratsastajat lähestyvät toisiaan, tarttuvat -toisiinsa kiinni ja koettavat heittää toinen toisensa maahan. - -=Mies se, joka paikkansa pitää.= On ensin piirrettävä suuri ympyrä, ja -sen sisäpuolelle kokoontuvat sitten kaikki, sekä ystävät että viholliset. -Taistelijat koettavat jokaisella luvallisella tavalla saada toisiaan -kehän ulkopuolelle. Ensin viholliset, sitten ystävätkin! Se osasto -voittaa, johon viimeinen piiriin jäävä mies kuuluu. - -=Loikkauskilpailu.= Tässä leikissä koetetaan jostakin maalista päästä -toiseen niin pienellä askelmäärällä kuin mahdollista. Joka askel on siis -otettava hyppäyksen muotoisesti. Kilpailun ratkaisua varten valitaan -kummastakin osastosta loppukilpailuun se, joka on parhaimmaksi huomattu. -Myöskin kilpailevien joukkojen huonoimmat miehet voivat loppukilpailun -ratkaista, mutta siinä tapauksessa ne ovat vastapuolueen valittavat. - -=Siamesiset kaksoiset.= Kaksi miestä kummastakin osastosta asetetaan -jonkun maalin kohdalle vierekkäin parina seisomaan; sitten ne laskevat -toisen kätensä kumppanin hartijoille ja nostavat taaksepäin sen jalan, -joka on kumppanin säären vieressä. Köydellä, josta vapailla käsillä -kiinni pidetään ja joka kulkee olkapäitten yli, pidetään nostetut jalat -ylhäällä. Nyt on kilpaa hypättävä toista maalia kohti, ja se pari, joka -ensiksi perille pääsee, on osastolleen hankkinut »pisteen». - -=Junaleikki.= Oppilaat asetetaan joko peräkkäisriviin tahi toinen -toisensa taakse ympyränmuotoiseksi kehäksi. Kukin laskee esim. oikean -kätensä edessä olevan hartijalle. Annetun käskyn jälkeen jokainen nostaa -vasemman jalkansa taaksepäin ja samassa hän ottaa edessä olevan miehen -jalasta kiinni, jonka jälkeen juna lähtee liikkeelle. - -=Ken satulaan pääsee?= Kaksi kilpailijaa asettuu eri puolelle plinttiä -(jos »hevonen» löytyy, sitä paremmin), ja yht’aikaa kumpikin koettaa -päästä ratsasistuntaan telineelle sen keskikohdalle. Samassa kun -kukin itse pyrkii istumaan, täytyy hänen voimiensa takaa estää toista -telineelle pääsemästä. - -=Myllyleikki.= Asetetaan kaksi plinttiä perätysten ja kummankin eteen -(keskipaikan kohdalle) astuu kilpailija sillä tavoin seisomaan, että hän -katsoo vastakkaiseen suuntaan kumppaniinsa nähden. Hyppäyksillä sivuttain -tahi aitahyppäyksillä ajavat kilpailijat toisiansa takaa ja se, joka -onnistuu kämmenellään lyömään toista sopivaan paikkaan, on voittajaksi -päässyt. Hypätessä älköön sääriä heitettäkö takaa-ajavaa miestä kohti. - -=Hattuleikki.= Kahden päämaalin välille, etäisyydelle ⅓ toisesta ja -⅔ toisesta maalista, asetetaan pukki eli tuoli, jolle pannaan hattu -tahi lakki. Se osasto, mikä on likempänä olevalla maalilla, lähettää -miehen hattua päähänsä panemaan. Jos hän pääsee takaisin maaliinsa -ennenkuin vastapuolueen lähettämä mies nenäliinallaan häntä ehtii lyödä -hartijoille, niin hänen puolueensa on voittanut »pisteen»; muuten -on lyöjän puolue sen saanut. Kun kaikki ovat juosseet, niin osastot -vaihtavat paikkaa ja leikki uudistetaan. Lopussa lasketaan pisteet. - -=Kiertoretki.= Kaikki irtonaiset voimistelutelineet asetetaan kiinteitten -telineitten väliin sillä tavoin, että niitä pitkin ja niitä myöten voi -maahan astumatta päästä salin ympäri matkustamaan. Kaikki yht’aikaa -matkustamaan. Ken viiden minuutin perästä on useimpien ohi mennyt, hän -voiton saanut on. - -=Kultatuolilla kantaminen.= Rivi jaetaan kolmeen. Toiset ja kolmannet -ottavat ensin oikealla kädellään vasemmasta ranteestaan ja sitten -vasemmalla kädellään kumppanin oikeasta ranteesta kiinni. Ensimmäiset -astuvat »kultatuolille» istumaan. Laulaen kantavat toiset ja kolmannet -kumppaniaan kerran salin ympäri. Vaihto. - -=Uiminen.= Rintamarivi jaetaan kahteen, jonka jälkeen toiset astuvat -kaksi askelta eteenpäin ja kääntyvät täydesti vasempaan. Kaikki vievät -nyt kätensä ristiin, astuvat lyhyen askeleen eteenpäin ja tarttuvat -vastassa olevien kumppanien käsistä kiinni, joten jatkuva ketju -muodostuu. Joku oppilas asettuu ketjun toiseen päähän ja heittäytyy -kumppanien käsivarsille makaamaan, sormet ristissä ja kädet eteenpäin -ojennettuina. Häntä heittävät nyt muut tahdissa eteenpäin, kunnes hän -tulee »joen» suuhun, jossa opettaja on häntä vastaan ottamassa. - -=Rajasota.= Liidulla vedetyn viivan kummallekin puolelle asettuu osasto. -Koetetaan äkillisillä otteilla ja nykäyksillä vetää joku vastapuolelta -rajan ylitse. Tätä tarkoitusta varten pitää kukin toisen käsivartensa -eteenpäin kurotettuna. Se, jonka jalka astuu toiselle puolelle viivaa, on -vastaisen puolueen mies. - -=Pukkisilla olo.= Rintamarivi jaetaan kolmeen. Kakkoset astuvat kolme -askelta eteenpäin ja asettuvat pukeiksi (toinen polvi eteenpäin, -molemmat kädet polvelle ja pää alaspäin). Ykköset 4 askelta eteenpäin ja -täyskäännös vasempaan, kolmoset askel oikeaan. Kolmoset hyppäävät pukin -yli, ykköset ottavat niitä vastaan. Uudestaan 2-3 kertaa. Sitten ykköset -ja kolmoset vaihtavat paikkaa ja ykköset hyppäävät. Sen jälkeen ykköset -ja kakkoset vaihtavat paikkaa ja kakkoset hyppäävät, j. n. e. - -=Hyppivä kehä.= Oppilaat muodostavat kehän ympäri opettajaansa, joka -lattiaa pitkin pyörittää köyttä, minkä yli oppilaitten tulee hypätä. -Köysi, joka tasaisella vauhdilla on pyöritettävä, on toisessa päässään -varustettu solmulla tahi pienellä painolla. Se, jonka jalkoihin köysi -koskee, astuu kehän sisään köyttä pyörittämään. - -=Lyöntileikki.= Osanottajat asettuvat ympyränmuotoiseen kehään. Yksi -heistä astuu kehän ulkopuolella ja ohimennessään lyöpi hän kämmenellään -jotakuta kumppania hartijalle. Lyöjä ja lyöty juoksevat nyt vastakkaisiin -suuntiin kilpaa piirin ympäri ja se, joka ensiksi aukkopaikkaan ehtii, -hän saapi jäädä siihen seisomaan. Toinen menee muita lyömään. Se, joka -lyöpi, juoskoon toista vastaantullessaan ulkotietä. - -=Lyö kolmatta!= Asetutaan suureen piiriin parittain toinen toisen taakse -seisomaan. Joku tulee »jöröjussiksi» ja hänen kumppaninsa menee jonkun -parin eteen seisomaan, joten siinä siis syntyy 3-miehinen peräkkäisrivi. -»Jöröjussi», jonka aina tulee pysyä piirin ulkopuolella, koettaa nyt -kämmenellään saada 3-miehisen perimmäistä jäsentä lyödyksi. Kun tämä -huomaa vaarassa olevansa, juoksee hän piirin sisäpuolelle ja asettuu -jonkun parin eteen seisomaan. Viimemainitun parin viimeinen mies on nyt -vaarassa. Jos »jöröjussi» saa tätä miestä lyödyksi, niin saapi hän mennä -piiriin jonkun parin eteen seisomaan, ja lyöty mies tulee »jöröjussiksi». - -=Repo vainuu.= Asetutaan piiriksi, kasvot sisäänpäin, kädet selän takana. -Repo, joka kädessään kantaa kovaksi kierrettyä nenäliinaa, kävelee piirin -takapuolella ja lyöpi sitä selkään, joka taaksensa katsoo. Laskettuaan -nenäliinan jonkun käteen, astuu repo levollisesti eteenpäin ja hieman -poispäin piiristä. Se, joka liinan on käteensä saanut, alkaa sillä parin -sekunnin perästä pieksemään oikealla puolella olevaa kumppaniaan, joka -pakenee ympäri piirin päästäksensä takaisin paikalleen, jolloin lyöjä -häntä ei enää saa koskea. Lyöjä on nyt repona ja vanha repo astuu -piiriin. - -=Koira ja jänis.= Leikkijät asettuvat suljettuun piiriin toisiaan -lujasti käsistä kiinni pitäen. Jänis on piirin sisäpuolella, koira -sen ulkopuolella. Rivi on jänikselle aina avattava, mutta koiralle -suljettava. Vilkkaammaksi ja hauskemmaksi tulee leikki, jos kaksi koiraa -ajaa samaa jänistä takaa. Molemmat koirat ovat silloin narrattavat joko -piirin sisään tahi sen ulkopuolelle. Kun jänis kiinni joutuu, valitaan -uusi jänis ja uusia koiria. - -=Viikon Matti.= Asetutaan kuten edellisessä, mutta kädet pidetään -eteenpäin nostettuina. Joku menee piiriin ja koettaa saada jonkun -kumppanin kättä ylhäältäpäin lyödyksi, jolloin hän pääsee takaisin -piiriin ja lyöty mies astuu sisään. Ken piirin sisäpuolella on lyömässä -jonkun vissin ajan esim. 3 minuutin perästä, hän joutuu »Viikon Matiksi». - -=Yö ja päivä.= Kaksi samanlukuista joukkoa, toinen »yö-lahko», toinen -»päivä-lahko», asettuvat toisiansa vastaan seisomaan. Opettaja seisoo -keskellä ja pitää kädessään paperilapun, jonka toinen puoli on musta, -toinen valkoinen. Hän heittää lapun ylös ja antaa sen pudota lattiaan. -Jos paperin esim. valkoinen puoli tulee olemaan ylöspäin, niin -»päivä-lahko» nopeasti juoksee takaisin maaliinsa. Toisen osaston jäsenet -ajavat edellisiä takaa ja koettavat keveillä lyönneillä saada pakenevista -niin monta kuin mahdollista vangituksi. - -=Vankileikki.= Osanottajat asettuvat suureen piiriin pitäen toisiaan -käsistä kiinni. Yksi tahi pari vankia on piirissä. Nämä koettavat -vankeudestaan päästä vapaiksi, mutta he eivät saa väkivaltaa käyttää. -Siellä täällä on joku »portti» auki (kädet pidetään ylöspäin nostettuina) -tahi »muuri» rikki (kädet lasketaan irti), mutta kun vanki lähestyy -karatakseen pois, niin portti suljetaan ja muuri paikataan. Vanki saa -hypätä piirittävien kumppanien käsivarsien yli, ja hän on vapaa, jos -hän saa edes toisen jalkansa »muurin» ulkopuolelle. Se, jonka oikealta -puolelta vanki karkaamaan pääsee, tulee itse vangiksi. - -=Kalat verkossa.= Kuten edellinen, mutta »kala» saa käyttää väkivaltaa ja -piiri pidetään suljettuna. - -=Paikan vaihto.= Suuressa hajoitetussa piirissä on jokaisella, paitse -yhdellä, oma merkitty paikkansa. Tuon tuostakin jotkut vaihtavat paikkaa, -ja silloin saapi se, joka paikatta on, itselleen anastaa vapaaksi -joutuneen paikan, jos hän vaan ehtii. - -=Haukka ja kyyhkynen.= Joku on haukkana, muut ovat kyyhkysiä, jotka -koettavat kukin maalistaan päästä toiseen. Se, jonka haukka saa lyödyksi, -joutuu vangiksi, ja leikkiä jatketaan kunnes puoli määrää kyyhkysiä on -kiinni otettu. - -=Naatta.= Leikkikentäksi valitaan joku suuri, mutta samassa rajoitettu -ala, esim. piha. Leikin alussa määrätään arvanheitolla tahi muulla -tavalla, kuka ensiksi Naataksi rupeaa. Tämä ajaa nyt toisia takaa ja -koettaa lyönnillä (kolmella lyönnillä) jonkun kumppanin hartijoille -päästä arvostaan vapaaksi. - -=Kettu ja hanhi.= Osanottajat (joita ei saa olla rajaton määrä, -korkeintaan 12) asettuvat peräkkäisriviin vankimman ja suurimman -kumppaninsa taakse, joka silloin on hanhi-isä (-äiti). Kukin laskee -kätensä edessäolevan olkapäille. Notkein ja vikkelin oppilas valitaan -ketuksi ja tämä asettuu hanhi-isän eteen, joka suojellakseen poikiaan -levittää siipensä (käsivartensa). Kettu koettaa äkkinäisillä hyppäyksillä -sivullepäin päästä hanhen sivutse jonkun pojan kimppuun, mutta kettu ei -käytä väkivaltaa, sillä hän pelkää hanhi-isän suuria siipiä. Sitä myöten -kuin kettu liikkuu, juoksevat hanhen pojat sivullepäin yhä pysyäkseen -isänsä (äitinsä) suojassa. - -=Karhu ulos!= Karhu makaa pesässään (esim. salin jossakin nurkassa), -jonka läheisyydessä osanottajat kiertelevät huutaen: »karhu ulos»! Tämä -hyökkää pesästään ja koettaa ristissä käsin jotakuta lyödä. »Poltettu» -silloin myöskin karhuksi joutuu, jonka jälkeen molemmat karhut menevät -pesäänsä. Leikkiä uudistetaan, mutta kun karhut nyt tulevat pesästään -ulos, niin ne pitävät toisiaan käsistä kiinni ja saavat lyödä ainoastaan -vapailla käsillään. Kuta useampia karhuja löytyy, sitä vaikeammaksi käy -»polttaminen», koska ainoastaan äärimmäiset karhut lyödä saavat. Leikkiä -jatketaan, kunnes osanottajien puoli lukumäärää on karhuiksi joutunut. - -=Sokkoleikki.= Silmät peitettyinä koettaa sokko saada kiinni jonkun -kumppanistaan, jotka huutavat »polttaa, polttaa» silloin, kun sokko -lähestyy sellaista paikkaa, missä hän voi loukkaantua tahi jota hän -saattaa vahingoittaa. - -=Sokko sokkoa ajaa.= Osanottajat sulkevat suuren piirin kahden sokon -ympäri. Sokoista on toinen mestari, toinen oppipoika. Mestari pitää -kädessään nenäliinan, jolla hän aikoo oppipoikaansa piestä. Sen vuoksi -hän huutaa: »Jaakko, missäs olet?» »Täällä!» vastaa Jaakko, mutta -luikahtaa samassa sivullepäin, ett’ei mestarin ruoska häntä osuisi. Kun -Jaakko vihdoin joutuu kiinni ja saa tarpeellisen selkäsaunan, valitsevat -molemmat, sekä mestari että oppipoika jälkeläisensä. - -=Leskisillä olo (ulos uunista).= Asetutaan parittain peräkkäisriviin -seisomaan. Leskimies seisoo ensimmäisen parin edessä, selin muihin päin, -ja huutaa: »ulos uunista» tahi »viimeinen pari ulos»! Viimeiset juoksevat -silloin eteenpäin, yksi kummaltakin puolelta, ja koettavat saada toinen -toisensa kiinni ennenkuin leskimies toista tai toista ehtii lyödä. Mutta -jos mainittu mies saa toista lyödyksi, niin toinen joutuu leskimieheksi -ja leikkiä jatketaan. Pari, joka on juossut, asettuu aina muitten eteen -seisomaan. - -=Kehäpallo.= Kehä on jotakuinkin supistettu, kuitenkin aukkoja -osanottajien välillä. Pallonajaja seisoo piirin sisäpuolella ja koettaa -jostakin aukosta potkaista ulos pallonsa, jonka tulee olla gummista ja -mahdollisuuden mukaan suuri. Se jonka oikealta puolelta pallo lentää tahi -pyörii ulos, tulee pallonajajaksi. - -=Rajapallo.= On piirrettävä kaksi ulkorajaa noin 100 askeleen päähän -toisistaan ja keskellä olevan sisärajan kummallekin puolelle asettuu -osasto, jonka tietysti tulee olla yhtä lukuisa kuin vastapuoluekin. -Tehtävänä on saada pallo heitetyksi tahi potkaistuksi ulkopuolelle -vastapuolueen ulkorajaa. Se, jonka käsi ensiksi koskettaa lentävää -palloa, hän sitä heittäköön, jos kohta toinen sen saakin käsiinsä. Pallo -on aina siitä paikasta heitettävä, missä se käsiin saatiin. Jos joku -lyyryn saapi, on hän oikeutettu hyppäämään kolme askelta toisen puolueen -ulkorajaa kohti ja vasta sitten heittämään. Käytettävä pallo on tässäkin -leikissä oleva hyvin suuri. - - - - -VII. Voimistelutauluja. - - -Tässä kirjassa olevat taulut muodostavat kokoelman, joka sisältää yhä -raskaampia, vaikeampia ja vaikuttavampia liikkeitä, mutta joka ei ole -siksi täysilukuinen, että se sisältäisi kaikki ennen selitetyt ja -alkeiskouluissa käytettäviksi aijotut liikkeet ja harjoitukset. Taulut -ovat siis tarkoitetut jonkinmoisiksi malleiksi, joiden mukaan opettaja -voi uusia ohjelmia kokoonpanna. Se tapahtunee helpoimmin siten, että -tauluissa tehdään pieniä muutoksia tahi että niihin toimitetaan pienempiä -lisäyksiä. Sillä tavoin sopii samaa taulua käyttää useampia kertoja -perätysten. - -Ensimmäisinä voimisteluvuosina tuskin ehdittänee kokonaista tuntiohjelmaa -yhdellä kertaa läpikäydä. Sen vuoksi muutamia harjoituksia siitä -voidaan tarpeen vaatiessa pois jättää. Sellaisia ovat telineliikkeet, -jos niitä taulussa löytyy, mutta silloin ovat leikit niin valittavat, -että ne vaikutukseensa nähden jotakuinkin vastaavat tekemättä jääneitä -harjoituksia. - -Viidessä ensimmäisessä taulussa ovat kaikki komentosanat täydesti -kirjoitetut. Mainitut taulut ovat aijotut läpikäytäviksi ensimmäisenä -voimisteluvuotena. Taulut VI-XV sisältävät ne liikkeet, jotka -olisivat toisena ja kolmantena vuotena läpikäytävät. Ruumiillisesti -kehittyneet oppilaat saattavat jo kolmantena voimisteluvuotena harjoittaa -helpompia sauvaliikkeitä, vaikka niitä sisältävät taulut ovat aijotut -oikeastaan korkeimmalla luokalla (neljäntenä vuonna) käytettäviksi. -Niillä tunneilla, jolloin sauvavoimistelua harjoitellaan, olisi, -monipuolisemman vaikutuksen saavuttamista varten, joitakuita liikkeitä -ilman sauvaakin harjoitettava, vaan koska vasta-alkaville aijottuun -ohjelmaan käytännöllisistä syistä molempia lajia ei voi ottaa, niin ovat -voimistelutunnit siten järjestettävät, että joka toinen tunti seurataan -sauvaliikkeitä sisältävää ohjelmaa ja joka toinen taas sellaista taulua, -missä on liikkeitä ilman sauvaa. - -Jos useampia eri edistyksen kannalla olevia luokkia yht’aikaa ovat -voimistelussa opetettavina, niin opettaja asettakoon oppilaansa siten, -että vähemmin kehittyneet ovat tilaisuudessa näkemään miten edistyneemmät -temppunsa tekevät, ja käyttäköön hän silloin ohjelmassaan ainoastaan -yksinkertaisempia harjoituksia sisältäviä tauluja. Telineliikkeitä -tehtäessä saattavat oppilaat olla jaettuina eri »ruotuihin», joitten -harjoituksia taitavimmat, vanhimmat ja luotettavimmat oppilaat -esivoimistelijoina johtakoot. Leikkeihin ottakoot kaikki yht’aikaa osaa. - - - - -Taulu I. - - -1. _Paikoille asettuminen ja ojennus._ Paikoille, pisin vasempaan päähän, -lyhyin oikeaan (opettajan paikalta nähden) -- mars! - -Katse suoraan eteenpäin! (Perusasento näytetään). - -Perusasen-to! - -Lepo paikalla! - -Perusasen-to! - -Hyppäyksellä käännös oikeaan -- nyt! - -Takaisin vasempaan -- nyt! - -Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! - -Samaa oikeaan hypät-kää! - -Kädet edessäolevan olkapäille nosta-kaa! - -Ojennus rivissä! - -Kädet alas -- vie! - -Hyppäyksellä käännös vasempaan -- nyt! - -Lepo paikalla! - -2. _Rivin jako._ Huomaa! (Opettaja valmistaa rivin jaon kahteen). - -Valmiit! Perusasen-to! Pää oikeaanpäin kiertä-kää! - -Vasempaanpäin kiertä-kää! - -Suoraan eteenpäin kiertä-kää! - -Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! - -Samaa ja jako kahteen -- nyt! - -Ensimmäiset askel eteenpäin -- mars! - -Toiset askel eteenpäin -- mars! - -Ensimmäiset askel taaksepäin -- m.! - -Toiset samaa -- m.! - -Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksepäin -- m.! - -Takaisin -- m.! - -Samaa, lukekaa ääneensä kahteen -- m.! Takaisin -- m.! - -Lepo paikalla! - -3. _Käännös._ Valmiit! Perusasen-to! - -Käännös vasempaan vasemman jalan kantapäällä, oikean jalkaterällä -(näin) -- yks! - -Oikean jalan vienti vasemman viereen ponnistuksella -- kaks! - -Samaa vasempaan -- yks! kaks! - -Samaa, lukekaa ääneensä, vasempaan-päin! - -Samaa, lukekaa hiljaa, vasempaan-päin! - - (Samalla tavoin käännöksiä oikeaan). - -Käännös oikeaan-päin! - -Vapaajuoksua kaksi kertaa salin ympäri ja takaisin peräkkäisriviin -- m.! - -Ojentakaa rivi ensimmäisen mukaan! - -Perusasen-to! - -Käännös vasempaan-päin! - -Lepo paikalla! - -4. _Kättennosto ja varpaillenousu._ - -Valmiit! Perusasen-to! - -Jako kahteen -- nyt! - -Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksepäin -- m.! - -Käännös oikeaan-päin! - -Kädet ulospäin (näin) nosta-kaa! - -Kädet alas laske-kaa! - -Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! (Lanteilla-pito näytetään). - -Valmiit! Kädet lanteille -- vie! - -Kädet alas -- vie! - -Kädet lanteille -- vie! - -Nousu varpaille -- yks! - -Takaisin (koko jalkapohjalle) -- kaks! - -Kädet alas -- vie! - -Nousu varpaille ja kättennosto ulospäin -- yks! - -Perusasentoon -- kaks! - -Ensimmäiset askel oikeaan, toiset vasempaan -- mars! - -Ojennus! Perusasen-to! - -Kaikki käyntiä eteenpäin, alottakaa vasemmalla -- mars! (Kiertokäyntiä). - -Kaikki -- seis! (Näytetään). - -Valmiit! Eteenpäin -- mars! - -Lukekaa ääneensä, kaikki -- seis! - -Samaa, eteenpäin -- mars! - -Kaikki -- seis! - -5. _Leikki._ - -6. _Kiertokäyntiä_, ponnistus joka neljännellä askeleella. - -7. _Hajalleen._ - - - - -Taulu II. - - -1. _Paikoille asettuminen ja ojennus._ Valmiit! Perusasento! - -Käännös oikeaan -- päin! Ojennus! - -Kaikki askel vasempaanpäin -- mars! Ojennus! - -Askel oikeaanpäin -- mars! Ojennus! - -Käännös vasempaan -- päin! - -Rivi suoraksi! Katsokaa oikeaan! Ojentakaa rivi jalkain mukaan! - -Perusasen-to! - -Ojennus oikeaan! - -Perusasen-to! - -Kaikki askel eteenpäin -- mars! - -Ojennus! Perusasen-to! - -Kaksi askelta eteenpäin, lukekaa kolmeen -- mars! - -Ojennus! Perusasen-to! - -Askel taaksepäin -- mars! - -Kaksi askelta taaksepäin -- m.! - -Ojennus! Perusasen-to! - -Lepo paikalla! - -2. _Jako, askeleita ja käännöksiä._ Valmiit! Perusasen-to! - -Jako kolmeen -- nyt! - -Ensimmäiset askel eteenpäin, kolmannet askel taaksepäin -- mars! - -Takaisin -- mars! - -Ensimmäiset askel taaksepäin, toiset askel eteenpäin -- m.! - -Takaisin -- m.! - -Toiset taaksepäin, kolmannet eteenpäin -- m.! - -Takaisin -- m.! - -Kaikki askel eteenpäin ja käännös vasempaan, lukekaa neljään -- m.! - -Askel vasempaan ja käännös oikeaan -- m.! - -Askel taaksepäin ja käännös vasempaan -- m.! - -Askel oikeaan ja käännös oikeaan -- m.! - -Hajalleen 1 minuutiksi. - -Paikoille! Ojennus! Perusasen-to! - -Lepo paikalla! - -3. _Kättennosto ja jalka-asento._ Valmiit! Perusas.! Jako kolmeen! - -Ensimmäiset askel eteenpäin, kolmannet askel taaksepäin -- mars! - -Kaikki käännös vasempaan -- päin! (Jalka-asento selitetään). Valmiit! - -Kättennosto ulosp. ja vas. jalka-asento ulosp. -- yks! - -Perusasentoon -- kaks! - -Kättennosto ja oikea jalka-asento ulosp. -- kolm’! - -Perusasentoon -- neljä! (Näytetään tahdissa). - -Samaa tahdissa, lukekaa neljään, alotta-kaa! - -Käännös oikeaan -- päin! - -Kättennosto ylös ja vas. jalka-asento eteenp. -- yks! - -Perusasentoon -- kaks! - -Samaa oikealla jalalla -- kolm! - -Perusasentoon -- neljä! - -Uudestaan luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! neljä! (Näytetään kättenvientiä -niskaan, sill’aikaa lepo). - -Valmiit! Perusasen-to! - -Kättenvienti niskaan ja vas. jalka-asento taaksepäin -- yks! - -Perusasentoon -- kaks! - -Samaa oikealla jalalla -- kolm! - -Perusasentoon -- neljä! - -Uudestaan luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! neljä! - -Lepo paikalla! - -4. _Hakkausliike._ Huomaa! (Alkuasento näytetään). Perusasen-to! - -Vasen jalka-asento ulosp., kädet hakkausasentoon, asetta-kaa! - -Hakkaus -- yks! Takaisin -- kaks! - -Samaa tahdissa, hakat-kaa! Kaikki -- seis! - -Perusasen-to! Kädet lanteille -- vie! - -Hyppäys haara-asentoon -- yks! - -Hyppäys alkuasentoon -- kaks! - -Samaa tahdissa, hypät-kää! - -Kaikki -- seis! Käännös oikeaan -- päin! - -Ensimmäiset askel oikeaan, kolmannet askel vasempaan -- m.! - -Kiertokäyntiä vasempaan -- m.! - -Täyskäännös vasempaan, lukekaa neljään -- m.! - -Samaa -- m.! Kaikki -- seis! - -Alkuperäisille paikoille juoskaa -- m.! - -5. _Kättenkohonta rekillä seisoriipunnasta._ - -6. _Leikki._ - -7. _Kiertokäynnissä jättiläiskäyntiä ja kääpiökäyntiä._ -- Hajalleen. - - - - -Taulu III. - - -1. _Askeleita ja käännöksiä. Kättentyöntöä._ (Peräkkäisrivissä). Valmiit! -Perusasen-to! - -Kaksi askelta vasempaan ja käännös vasempaanpäin (4 + 2) -- mars! - -Kolme askelta eteenp. ja käännös oikeaan (4 + 2) -- m.! - -Kaksi askelta oikeaan ja käännös oikeaan -- m.! - -Kolme askelta eteenp. ja käännös vasempaan -- m.! - -Käännös vasempaan -- päin! Jako kolmeen! - -Ensimmäiset kaksi askelta eteenp., kolmannet kaksi askelta -taaksepäin -- m.! Huomaa! - -(Työntöasento näytetään). Asen-to! - -Kädet työntö-asentoon -- vie! - -Kättentyöntö eteenp. -- yks! Takaisin -- kaks! - -Kättentyöntö ylösp. -- yks! Takaisin -- kaks! - -Samaa luvun mukaan, ensin eteenpäin, -- yks! kaks! kolm! neljä! - -Kädet alas -- vie! - -Lepo paikalla! - -2. _Kättenlyönti ja jalkainsulkeminen. Hyppäyksiä._ Valmiit! Perusasen-to! - -Käännös vasempaan -- päin! - -Jalat sulke-kaa! Avat-kaa! (Kättenlyönti näytetään). - -Valmiit! Jalkainsulkeminen ja kädet lyöntiasentoon -- yks! - -Perusasentoon -- kaks! - -Samaan alkuasentoon asettu-kaa! - -Jalkainavaaminen ja kättenlyönti -- yks! - -Edelliseen asentoon -- kaks! - -Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! -- yks! kaks! - -Samaa tahdissa alotta-kaa! Kaikki -- seis! - -Perusasen-to! - -Hyppäyksellä täyskäännös vasempaan -- yks! - -Samaa oikeaan -- kaks! - -Samaa luvun mukaan -- yks! kaks! -- yks! kaks! - -Perusasen-to! Käännös oikeaan -- päin! - -Lepo paikalla! - -3. _Sahausliike._ Huomaa! (Alkuasento näytetään). Asen-to! - -Alkuasentoon, vas. jalka eteenp., asettu-kaa! - -Sahataan reippaasti ja voimakkaasti -- nyt! - -Seis! Perusasen-to! - -Kädet lanteille -- vie! (Käyntihyppy näyt.). Valmiit! - -Käyntihyppyä paikalla, hypät-kää! - -Kaikki -- seis! Asen-to! - -Lepo paikalla! - -4. _Taivutusta sivullepäin._ Valmiit! Asen-to! - -Vasen jalka-asento ulosp. ja kättenvienti selän taakse (näin) asettu-kaa! - -Taivutus vasempaan -- yks! - -Ylös suoraan -- kaks! - -Taivutus oikeaan -- kolm! - -Takaisin -- neljä! - -Samaa luvun mukaan, hitaasti, hengittäkää koko ajan, -- yks! kaks! kolm! -neljä! - -Perusasen-to! - -Käännös oikeaan-päin! - -Ensimmäiset ja kolmannet kahdella sivuaskeleella toisten riviin, luetaan -4 -- mars! - -Kaikki kiertokäyntiä vasempaan -- m.! - -(Opettaja johtaa). Kiemuraan -- mars! - -Juoksua vapaasti -- m.! - -Seis!! - -Rintamariviin -- mars! - -Lepo paikalla! - -5. _Kättenkohonta suorariipunnasta._ - -6. _Sysäysottelu._ - -7. _Taka-asennosta sivuasentoon ja sivuasennosta etuasentoon._ - -Hajalleen. - - - - -Taulu IV. - - -1. _Paikoille! -- Hajalleen! -- Paikoille!! Käännöksiä ja -Hengitysharjoitus._ - -Ojennus oikeaan! Asento! - -Jako kahteen! - -Ensimmäiset askel taaksep., toiset askel eteenp. -- mars! - -Täyskäännös vasempaan neljällä käyntiaskeleella paikalla, luetaan -neljään -- m.! - -Samalla tavalla oikeaan -- m.! - -Valmiit! Kädet työntöasentoon -- vie! - -Kädet eteenpäin työntä-kää! - -Tehdään lokomotiiviliike. - -Kättenvienti ylös -- yks! - -Kättenvienti työntöasentoon -- kaks! - -Kättentyöntö eteenpäin -- kolm! - -Samaa luvun mukaan, hengittäkää sisään ensimmäisessä ja toisessa -tempussa, ulos niin että kuuluu kolmannessa, -- yks! kaks! kolm! (Opettaja -ottaa osaa; tahti käy yhä vilkkaammaksi). - -Samaa, huomatkaa nyt tarkasti tahtia -- yks! kaks! kolm!... - -Seis! Perusasen-to! - -Lepo paikalla! - -2. _Varvasasento._ Huomaa! (Varvasas. selitetään). - -Perusasen-to! Kädet lanteille -- vie! - -Vas. varvas-asento ulosp. -- yks! Takaisin -- kaks! - -Oik. varvasas. ulosp. -- kolm! Takaisin -- neljä! - -Sama harjoitus luvun mukaan -- yks! ... neljä! - -Asento! Ensimmäiset askel vasempaan -- mars! Toiset täyskäännös (4 -tempussa) vasempaan -- päin! - -Kaikki vasen jalka eteenp. ja kädet toisen hartijoille asetta-kaa! -Lykät-kää! - -Seis!! - -Takaisin paikoillenne kahteen riviin! - -Perusasen-to! Kädet lanteille -- vie! - -Varvasasento taaksepäin -- yks! kaks! kolm! neljä! - -Samaa tahdissa asetta-kaa! Seis! - -Perusasen-to! - -Lepo paikalla! - -3. _Vartalontaivutus._ Valmiit! Perusasen-to! - -Kädet lanteille ja vas. jalka ulosp. asetta-kaa! - -Taivutus eteenpäin -- yks! - -Takaisin -- kaks! - -Taaksepäin, varovasti eikä erittäin syvään -- kolm! - -Ylös -- neljä! - -Samaa eteen- ja taaksepäin luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! neljä! - -Perusasen-to! (Porraskäyntiä näytetään). - -Valmiit! Kädet lanteille -- vie! - -Porraskäyntiä paikalla -- m.! - -Seis! Kädet alas -- vie! - -Lepo paikalla! - -4. _Niittöliike._ Huomaa! (Alkuas. näyt.) Asen-to! - -Jalka-asento ulosp. ja kädet niittöasentoon vasemmalle -- vie! - -Perusasen-to! - -Samalla tavalla oikealle -- vie! - -Perusasen-to! (Liike näyt.) Valmiit! - -Alkuasentoon vasemmalle asettu-kaa! - -Tahtiin niittä-kää! Seis! Perusasen-to! - -Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksep. ja sitten kaikki -käännös oikeaan -- mars! - -(Näytetään juoksua ja kätten asentoa juoksussa). Valmiit! - -Juoksuun eteenpäin -- mars! - -Kaikki -- seis! - -(Ensin opettaja, sitten joku oppilas näyttää miten »seis» neljällä -askeleella tehdään). - -Valmiit! Juoksuun eteenpäin -- mars! - -Kaikki -- seis! - -Kiertokäyntiä ja peräkkäisriviin -- m.! - -Astuntoa paikalla. -- m.! Kaikki -- seis! - -Käännös rinta-maan! - -5. _Puolapuilla kulkua ylös ja alas erisivuisesti._ - -6. _Leikki._ - -7. _Käännöksiä._ - -8. Hajalleen. - - - - -Taulu V. - - -1. _Kättenlyöntiä._ Paikoille! Huomaa! (Meneminen eteenpäin asentoihin -selitetään). - -Valmiit! Perusasen-to! Jako kolmeen! - -Eteenpäin asentoihin -- mars! (Selitetään miten takaisin on mentävä). - -Valmiit! Takaisin riviin -- mars! - -Eteenpäin asentoihin -- mars! - -Kädet lyöntiasentoon -- vie! - -Vas. varvasasento ulospäin ja kättenlyönti ulospäin -- yks! - -Alkuasentoon -- kaks! - -Samaa oikeallepäin -- kolm! - -Alkuasentoon -- neljä! - -Samaa ensin vasempaan, sitten oikeaan luvun mukaan -- yks! kaks! kolm! -neljä! - -Perusasen-to! - -Lepo paikalla! - -2. _Sahausliike. Polviennotkistusharjoitus._ Huomaa! (Näytetään -molemmilla käsivarsilla sahaamisen alkuasento). Perusasen-to! - -Vas. jalka-asento ulosp., vas. käsi alasp., oikea kyynärpää taaksep., -asetta-kaa! - -Perusasen-to! (Liike näytetään). - -Valmiit! Edelliseen alkuasentoon asettu-kaa! - -Vuorotellen kummallakin kädellä sahat-kaa! - -Seis! Perusasen-to! - -Kädet lanteille -- vie! - -Vas. jalka ulospäin asetta-kaa! - -Nousu varpaille -- yks! - -Polviennotkistus -- kaks! - -Polvienojennus -- kolm! - -Alas varpailta -- neljä! - -Vas. jalka takaisin asetta-kaa! - -Samalla tavalla oikeaan, luvun mukaan, yks! -- -- -- kuusi! - -Perusasen-to! - -Lepo paikalla. - -3. _Askeleita ja kättentyöntöä vuorotellen._ Valmiit! Perusasen-to! - -Kaksi askelta vasempaan tasaisessa tahdissa, lukekaa neljään -- mars! - -Samaa oikeaan -- m.! - -Kättentyöntö ylöspäin 4 tempussa, työntä-kää! - -Kaksi sivuaskelta vasempaan ja heti sen jälkeen kättentyöntö ylös, -lukekaa kahdeksaan -- mars! - -Samaa oikeaan -- m.! - -Vielä kerran, ensin vasempaan, sitten oikeaan -- m.! - -Seis! Kädet lanteille -- vie! - -Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin -- mars! - -Kaikki -- seis! Perusasen-to! - -Lepo paikalla. - -4. _Kultatuolilla kantaminen._ Valmiit! Perusasen-to! Ensimmäiset -kaksi askelta eteenpäin -- mars! - -Toiset ja ensimmäiset kääntyvät vastakkain seisomaan -- nyt! - -Kolmannet pitkä askel oikeaanpäin -- m.! - -Kolmannet askel taaksepäin -- m.! - -Kolmannet kannetaan kultatuolilla salin ympäri -- nyt! -- mars! - -(Vaihto niin että jokainen saa vuoronsa kultatuolilla istua). - -Rintamariviin -- mars! - -5. _Hyppyä matalan pukin yli._ - -6. _Leikkiä._ - -7. _Käännöksiä marssiessa._ Hajalleen. - - Seuraavista tauluista jätetään komentosanat »valmiit», - »ojennus» ja »perusasento» sekä kaikki tekosanat pois. - Taulut saavat sen ohessa supistuneemman muodon. Alkuasennot - kirjoitetaan sulkumerkkeihin. - - - - -Taulu VI. - - -1. _Peräkkäisrivi._ Rivi hajoitetaan taaksepäin (katso siv. 14). Jako -kahteen (sivu 17). Toiset miehet sivuasentoon vasemmalle. Sitten kaikki -sivuaskel. - -Täyskäännös vasempaan neljässä tempussa. Samaa oikeaan. - -2. _Kättenpyöritys_ neljässä tempussa. Syväänhengitys. Samaa 4 -käyntiaskeleella paikalla ja aina väliin täyskäännös vasempaan 4 tempussa -ilman kättenpyöritystä. - - Lepo. - -3. _Kättenojennuksia_ neljässä tempussa eteenpäin, ulospäin ja ylöspäin, -luvun mukaan. - -4. (_Kädet lanteilla_). _Hyppäys tasajaloin_ eteenpäin, vasempaan, -taaksepäin, oikeaan. Sitten eteenp., oikeaan, taaksep., vasempaan. Luvun -mukaan. - - Lepo. - -5. (_Haara-asento, kädet lanteilla_). _Vartalon taivutus_ eteenp., -taaksep., vasempaan, oikeaan. Luvun mukaan. Hitaasti, perinpohjaisesti. - -6. _Hyppäys sääriä yhdistämällä_ (katso siv. 46). Luvun mukaan 10 kertaa. - - Lepo (lyhyt). - -7. (Käsi kädessä). _Rivivänkä_ (siv. 88). Rivit marssivat toisiansa -vastaan, mutta ottelu lopetettakoon silmänräpäyksessä, kun »seis» sana -lausutaan. - -Sivuaskeleilla peräkkäisriviin. - -8. _Junamarssia_ (siv. 21). - -9. _Rekillä: Kättenkoukistusta ja ojennusta seisonojassa_ (kuv. 56). - -10. _Leikki._ - -11. _Asennon muutoksia: Taka-asennosta etuasentoon._ - - - - -Taulu VII. - - -1. _Paikoille._ Jako kolmeen. Eteenpäin asentoihin. - -2. _Täyskäännös kahdessa tempussa_ opitaan. - -3. _Polviennotkistus ja kättentyöntö_: 1) Vas. jalka-asento ulosp., kädet -työntöön; 2) nousu varpaille, polvien notkistus ja työntö ulospäin; 3) -edell. asentoon; 4) perusasento. Samaa oikeaan, työntö silloin ylöspäin. -Luvun mukaan. - - Lepo. - -4. _Käyntiasento ja kättennosto_: 1) Vas. käyntiasento ulosp., kädet -niskaan; 2) perusas.; 3) samaa oikeaan; 4) perusas. Sitten samalla -tavalla käyntiasento eteenpäin, kättenheitto ylös. Luvun mukaan. - -5. (_Kädet lanteilla_). _Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin._ -10-15 sekuntia. - - Lepo. - -6. _Vartalontaivutus ja kättentyöntö_: 1) Vas. jalka-asento ulosp., kädet -työntöön; 2) taivutus eteenp., työntö alasp.; 3) edell. asentoon; 4) -perusas. Sama oikeaan. Luvun mukaan. - -7. (_Kädet lanteilla_). _Juoksua paikalla säärenheitolla ulospäin._ 15 -sekuntia. - - (Tytöille: juoksua jalanheitolla taaksepäin). - -8. _Kiertokäyntiä._ Tavallista käyntiä ja käyntiä varpailla vuorotellen. - -9. _Alkuharjoituksia kiipeämiseen._ - -10. _Täyskäännöstä juostessa._ - -11. _Harjoitellaan jalka-asentoja etuviisto- ja ulkoviisto-suuntiin._ - - - - -Taulu VIII. - - -1. _Rintamarivi keskellä salia._ Harjoitetaan »keskeltä asentoihin» --- menoa (katso siv. 18). - -2. _Kättenlyöntiä ja käyntiasentoa_: (_Kädet lyöntiin_): 1) Vas. -käyntiasento etuviistoon, kättenlyönti ulosp.; 2) alkuasento; 3) samaa -oikeaan; 4) alkuasento. Ensin luvun mukaan, sitten hitaassa tahdissa. - - Lepo. - -3. _Polviasentoja harjoitetaan._ - -4. (_Kädet lanteilla_). Hyppykäännöksiä vuorot. vas. ja oikeaan, ¼, -½, ¾ ja koko pyörähdys. Kahdessa viimeisessä hyppäyksessä kädet -vapaasti riippuen. - - Lepo. - -5. _Vartalon taivutus polviasennossa_: 1) Vasen polviasento ulosp., kädet -ylös; 2) taivutus eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) perusas. Samaa -oikeallepäin. Sitten: 1) Vas. polvias. etuviistoon, kädet niskaan; 2) -taivutus taaksep.; 3) edell. asento; 4) perusas. Samaa oikeaan. - -6. (_Kädet lanteilla_). _Hyppyä toisella jalalla_, toinen sääri eteenp. -nostettuna. Alotetaan 10:stä ja mennään parillisilla luvuilla 0:aan -saakka. - -7. _Kiertokäyntiä ja käyntiä mutkittain._ - -8. _Tikapuilla_: Sivulla 68 mainittu kilpailu. - -9. _Leikki._ - -10. _Asennon muutoksia_: Etuasennosta taka-asentoon. - - - - -Taulu IX. - - -1. _Rintamarivissä jako kolmeen._ - -Kaarimarssi vasempaan kolmittain (katso siv. 26). Sitten rivit -hajoitetaan sillä tavoin, että ensimmäiset ja kolmannet astuvat 2 askelta -sivullepäin. Lopuksi kaikki käännös oikeaan. - - Lepo, jonka kestäessä seur. harj. näytetään. - -2. _Sivuaskeleita ja kättenojennuksia polviasennossa, vaihdellen._ -Ensin tasaisessa tahdissa 2 askelta vasempaan, sitten: 1) Vas. -polviasento eteenp. ja kättenkoukistus; 2) kättenojennus ylöspäin; 3) -kättenkoukistus; 4) perusas. Samalla tavalla oikeaan. Ensin luvun mukaan, -sitten tahdissa. - - Lepo. - -3. _Sivuaskeleita ja kättenlyöntiä polviasennossa, vaihdellen._ Ensin -2 askelta vasempaan, sitten: 1) Vas. polviasento etuviistoon, kädet -lyöntiasentoon; 2) kättenlyönti ulosp.; 3) kädet lyöntiasentoon; 4) -perusas. Samaa oikeallepäin. Tämä kuten edellinenkin harjoitus tahdissa. - - Lepo. - -4. _Sivuaskeleita ja vartalontaivutusta sekä kättentyöntöä -polviasennossa, vaihdellen._ Ensin 2 sivuaskelta vasempaan ja sitten: 1) -Vas. polviasento ulosp. ja kädet työntöön; 2) taivutus eteenp. ja työntö -alaspäin; 3) edell. asento; 4) perusasento. Samaa oikeallepäin. Kaikki -käännös vasempaan, rivit suljetaan, täyskäännös vasempaan, kaarimarssilla -rintamariviin, käännös vasempaan. - -5. _Käyntiä vaihtoaskeleilla_ (siv. 22). - -6. _Kiipeämistä köysiä myöten._ - -7. _Leikki._ - -8. _Kiertokäynnissä 2-, 4-, 8-miehisen rivin muodostaminen._ - - - - -Taulu X. - - -1. _Rintamarivi._ Jako neljään. Kaarimarssi 4-miehisissä riveissä. Sitten -rivit hajoitetaan sillä tavoin, että äärimmäiset astuvat 2 askelta -sivullepäin, keskimmäiset yhden lyhkäsen askeleen kolmannessa tempussa. - -2. _Hengitysharjoitus._ Kädet niskaan ja polviasento etuviistoon, vuor. -vasen ja oikea. Hitaasti tasaisessa tahdissa. - -3. (_Kädet työntöasennossa, jalat hajalla_). _Jalka-asentoja ja -kättentyöntöä_: 1) Vas. jalka perusasentoon ja työntö eteenp.; 2) -oikea jalka ulosp. ja kädet työntöasentoon; 3) oikea jalka takaisin -ja kättentyöntö; 4) vas. jalka ulosp. ja kädet työntöasentoon; -j. n. e. Tahdissa. - - Lepo. - -4. _Polviennotkistusharjoitus_: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, kädet -ulospäin; 2) nousu varpaille, kädet ylös; 3) polviennotkistus, kädet -niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) perusas. Samaa oikeaan. Ensin luvun mukaan, -sitten tahdissa. - - Lepo. - -5. _Taivutus sivullepäin_: 1) Vas. polviasento ulospäin, vasen käsi ylös, -oikea lanteelle; 2) taivutus oikeaan; 3) ylös suoraan; 4) perusasento. -Päinvastoin. - -6. (_Kädet lanteilla_). _Juoksua paikalla säärenheitolla taaksepäin._ -20-30 sek. - -7. _Rekillä: kieppi seisoalta._ - -8. _Hyppyä plintille._ - -9. _Läpikäyntiä_ (katso siv. 24). - - - - -Taulu XI. - - -1. _Hengitysharjoitus._ 1) Kätten ja vas. säären nosto ulospäin; 2) -säärenvienti taaksep., kädet ylös; 3) = 1; 4) perusas. Samaa oikeaan. -2-3 kertaa kumm. puolelle. - -2. (_Kädet työntöasennossa_). _Kättentyöntöä ja säärenheittoa._ Ensin 2 -kertaa työntö eteenpäin ja säärenheitto eteenp. vasemmalla ja oikealla, -sitten työntö ja säärenheitto ulospäin ja lopuksi työntö ylös ja -säärenheitto taaksepäin. Tahdissa, ensiksi jokainen suunta erikseen ja -sitten koko sarja. (Tytöt viekööt jalkansa varvasasentoon). - - Lepo. - -3. (Haara-asento, kädet ylöspäin, johon mennään 2 tempussa siten, että -ensin koukistetaan käsivarret ja vasen jalka asetetaan ulospäin, sitten -kädet ojennetaan ylös samassa kun oikea jalka asetetaan ulospäin.) - -_Vartalontaivutus_ eteenpäin, hitaasti, 3-4 kertaa. - -4. (_Kädet lanteilla_). _Juoksua paikalla säärenheitolla ulospäin._ ½ -minuuttia. (Tytöt: jalanheitto taaksepäin). - - Lepo. - -5. (_Vas. varvasasento takaviistoon, vasen käsi ylös, oikea lanteella_). -_Sivutaivutus oikeaan._ Hitaasti 3-4 kertaa. Sitten päinvastoin. - -6. (_Haara-asento, kädet lanteilla_). _Hyppyä paikalla sääriä -yhdistämällä._ Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa. - -7. _Harjoituksia puolapuilla._ - -8. _Harjoituksia pyöritysköydellä._ - -9. _Käyntiä jälki- ja vaihtoaskeleilla._ - - - - -Taulu XII. - - -1. _Hengitysharjoitus_: 1) Nousu varpaille ja kättenvienti ulospäin; 2) -polviennotkistus ja kättennosto ylös; 3) = 1; 4) perusasento. Hitaasti ja -perinpohjaisesti 3-4 kertaa. - -2. _Kättenojennuksia ja varvasasentoja_: 1) Kättenkoukistus; 2) -kättenojennus eteenpäin ja vas. varvasasento eteenp.; 3) kättenkoukistus; -4) perusasentoon. Samalla tavalla, mutta toisessa tempussa oikea jalka -varvasasentoon. Sen jälkeen ojennus ja varvasasento ulospäin ja lopuksi -ojennus ylöspäin, varvasasento taaksepäin. Luvun mukaan. - - Lepo. - -3. _Taivutusta ja polviennotkistusta_ vaihdellen: 1) Kättenkoukistus; 2) -taivutus eteenp. ja kättenojennus alaspäin; 3) selkä suoraksi, kyykkyyn -ja kättenheitto ylös; 4) perusas. Luvun mukaan. 2-4 kertaa. - -4. (_Kädet lanteilla_). _Säärenheilutusta eteen- ja taaksepäin kuudessa -tempussa._ Vuorot. vasen ja oikea. Tasainen tahti, 3-4 kertaa kummallakin -säärellä. - - Lepo. - -5. (_Kädet koukistettuina, jalat suljettuina_). _Vartalonkiertoa -vuorotellen vasempaan ja oikeaan sekä kättenojennusta ulospäin._ Ensin -luvun mukaan, sitten tahdissa. 5-6 kertaa kummallekin puolelle. - -6. _Juoksua._ - -7. _Harjoituksia vaakasuoralla tikapuilla._ - -8. _Hyppyä nuoran yli._ - -9. _Asennonmuutoksia_: Pyörre (siv. 20). - - - - -Taulu XIII. - - -1. _Sääriasento taaksepäin_ vuorot. vasen ja oikea _sekä kättennosto -ulkotietä ylöspäin_. Syväänhengitys. 3-4 kertaa kummallakin jalalla. - -2. (_Kädet lanteilla_). _Säärenojennuksia_: 1) Vas. säären koukistus -kaikissa niveleissään; 2) ojennus eteenp.; 3) = 1; 4) perusasentoon. -Samaa oikealla säärellä. Sitten ojennetaan sääri ulospäin ja lopuksi -taaksepäin. Sarja 1-2 kertaa. Hyvä ryhti. - - Lepo. - -3. _Taivutus taaksepäin varvasasennossa_: 1) Vas. varvasasento taaksep., -kättenheitto etutietä ylös; 2) vartalon taivutus taaksepäin, kättenvienti -ulospäin eli niskaan; 3) = 1; 4) perusasento. 2 kertaa kumm. jalalla. - -4. (_Kädet lyöntiasennossa_). _Kättenlyöntiä ja käännöksiä_ neljä kertaa -vasempaan ja sitten neljä kertaa oikeaan. Käännöksen ensimmäisessä -tempussa tehdään kättenlyönti; toisessa tempussa viedään kädet takaisin -lyöntiasentoon. Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa. - - Lepo. - -5. _Taivutusta sivullepäin._ 1) Vas. varvasasento ulosp., vas. käsi -lanteelle, oik. käsi ylös; 2) taivutus vasempaanpäin; 3) edellinen -asento; 4) perusasento. Päinvastoin. Luvun mukaan. - -6. _Hyppäysharjoitus_: askel vasemmalla eteenp.; 2) hyppäys eteenp. -oikean säären heitolla ja kättennosto eteenp.; 3) perusasentoon; 4) -väliaika. Tahdissa. Vuorot. vas. ja oik. jalka alkaa. - -7. _Rekkiliikkeitä._ - -8. _Hyppyä tasajaloin nuoran yli._ - -9. _Leikki._ - -10. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XIV. - - -1. _Kättenpyöritystä varvasasennossa._ Pyöritys hitaassa, tasaisessa, -nelijakoisessa tahdissa. Jalka asetetaan varvasasentoon taaksepäin -ensimmäisessä, takaisin perusasentoon neljännessä tempussa. 3 kertaa -kumm. jalalla. - -2. _Kättenojennuksia ja jalka-asentoja_: 1) Vas. jalka-asento eteenp. -ja kättenkoukistus; 2) jalka takaisin ja kättenojennus eteenpäin; 3) -oikea jalka eteenpäin ja koukistus; 4) perusasentoon. Samalla tavalla -jalka-asento ja kättenojennus ulospäin ja lopuksi jalka taaksepäin, kädet -ylös. Luvun mukaan tahi tahdissa. Sitten oikea jalka alkaa. - - Lepo. - -3. _Askeleita ja kättenlyöntiä vaihdellen_: 1) 3 askelta eteenp. alkaen -vasemmalla, neljännessä tempussa käännös oikeaan ja samassa ponnistus -oikealla; 2) kättenlyönti 4 tempussa; 3) = 1; 4) = 2; j. n. e. kunnes -tullaan alkuasentoon. Sitten alkaa oikea, jolloin käännökset tehdään -vasempaan. - -4. _Kyykkyasentoon_ 10 kertaa vilkkaassa tahdissa. Kädet nostetaan -eteenpäin. - - Lepo. - -5. (_Haara-asento, kädet niskaan, kierto vasempaan_). _Kiertotaivutus_ -(katso siv. 44) 4-5 kertaa kumm. puolelle. - -6. (_Käsivarret hieman koukistettuina_). _Hyppäys polvien heitolla -ylöspäin._ Luvun mukaan. 8-10 kertaa. (Tytöille: hyppäys jalkainheitolla -taaksepäin). - -7. _Kiipeämistä._ - -8. _Pukkihyppyä kumppanin yli_ (katso siv. 91). - -9. _Leikki._ - -10. _Kiertokäynnistä 2-, 4-, 8-miehisen rivin muodostaminen._ - - - - -Taulu XV. - - -1. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. varvasasento eteenp. ja kättennosto -ulospäin; 2) täyskäännös oikeaan vasemman varpailla, oikean kantapäällä -käyntiasentoon oikealle, kädet ylös; 3) edelliseen asentoon; 4) perusas. -Samaa oikealla. 2-4 kertaa kumm. puolelle. - -2. _Kätten- ja säärenojennuksia 3 tempussa_: 1) Käsivarsien ja -vas. säären koukistus; 2) kätten- ja säärenojennus eteenpäin; 3) -perusasentoon. Samaa oikealla säärellä. Sitten ojennus ulospäin ja -lopuksi sääri taaksepäin, kädet ylös. 1-2 kertaa luvun mukaan. - - Lepo. - -3. _Vartalontaivutusta ja polvenvaihtoa_: 1) Vas. polviasento ulosp. ja -kädet niskaan; 2) polvenvaihto (siv. 40) ja taivutus eteenp.; 3) edell. -asento; 4) perusasento. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle. Toinen ja -kolmas temppu hitaasti, ensimmäinen ja neljäs vilkkaasti. - -4. _Kättenojennuksia erisivuisesti._ (Katso siv. 33). - - Lepo. - -5. (_Silmät kiinni, kädet lanteilla_). _Punnerrusharjoitus_: 1) Vas. -polven nosto eteenpäin; 2) polven vienti ulospäin; 3) = 1; 4) alkuasento. -Samaa oikealla. Luvun mukaan. - -6. (_Kädet juoksuun_). _Hyppäys sääriä hajoittamalla_ 8-12 kertaa luvun -mukaan. (Tytöille: Hyppyä paikalla ja käännös vasempaan joka viidennellä -hyppäyksellä). - -7. _Käsinkulkua kaltevilla tikapuilla._ - -8. _Harjoituksia poikittain aset. plintillä._ - -9. _Leikki._ - -10. _Tavallista käyntiä ja loikkausaskeleita vuorotellen_, 6 askelta -kumpaakin. - - - - -Sauvaliikkeitä. - - - - -Taulu XVI. - - -1. _Hengitysharjoitus._ Varvasasento taaksepäin ja sauvannosto rinnalle. -Levollisesti ja perinpohjaisesti, 4-6 kertaa. - -2. (_Sauva rinnalla_). _Jalka-asentoja ja sauvantyöntöä_: 1) Vas. -jalka-asento ulosp. ja sauvantyöntö eteenp.; 2) edell. asento; 3) oikea -jalka ulosp. ja työntö eteenp.; 4) = 2. Harjoitus ensin luvun mukaan, -sitten tahdissa. Rinta aina pullistettuna. - - Lepo. - -3. (_Haara-asento, sauva niskaan vietynä_). _Vartalontaivutusta -eteenpäin, vasempaan ja oikeaan_, luvun mukaan. Sarja 2-3 kertaa. - -4. (_Jalat suljettuina, sauva selän takana käsivarsien alla_). -_Vartalonkiertoa vuor. vasempaan ja oikeaan._ Hitaasti ja -perinpohjaisesti. 3-4 kertaa kumm. puolelle. - - Lepo. - -5. (_Sauva rinnalla_). _Hyppyä haara- ja perusasentoon vuorotellen._ -Tahdissa, 10-15 sek. (Tytöille: käyntihyppyä). - -6. _Varvasasento ulospäin ja sauvannosto ylös._ Katso ensimm. harj. - -7. _Harjoituksia punnerruspuulla._ - -8. _Leikki._ - -9. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XVII. - - -1. _Säärennosto taaksepäin sekä sauvannosto ylös._ Vuorot. vas. ja -oik. sääri. Hitaasti ja perinpohjaisesti. 2-3 kertaa kumm. säärellä. -Syväänhengitys. - -2. _Jalka-asentoharjoitus_: 1) Vas. jalka-asento ulosp., sauva vasemmalle -ylös; 2) alkuasento; 3) oikea jalka ulosp., sauva oikealle ylös; 4) = 2. -Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa, vilkkaasti, pari kertaa. - - Lepo. - -3. _Vartalontaivutus sekä sauvantyöntö_: 1) Vas. jalka-asento ulosp., -sauva rinnalle; 2) taivutus eteenp., sauvantyöntö alas; 3) edell. asento; -4) alkuas. Sama oikealla. Luvun mukaan 2-3 kertaa kumm. jalalla. - -4. _Polviennotkistusta ja sauvanvientiä_: 1) Nousu varpaille, sauva ylös; -2) polviennotkistus, sauvanvienti eteenp.; 3) edell. asento; 4) perusas. -Vilkkaassa tahdissa 4-6 kertaa. - - Lepo. - -5. _Vartalonkiertoa_: 1) Jalkainsulkeminen, sauva niskaan; 2) -vartalonkierto vasempaanpäin, sauvannosto ylös; 3) edell. asento; -4) alkuasento. Ensimm. ja viim. temppu vilkkaasti, toinen ja kolmas -hitaasti. 2-3 kertaa kumm. puolelle. - -6. (_Sauva rinnalla_). _Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin._ 15-20 -sek. - -7. _Sysäysottelu_ parittain sauvoja käyttämällä. - -8. _Hyppyä nuoran yli._ - -9. _Leikki._ - -10. _Marssiharjoitus rintamarivissä._ - - - - -Taulu XVIII. - - -1. _Käyntiasento etuviistoon, sauvanvienti olan taa._ Kun vas. jalka -asetetaan, viedään sauva vasemmalla vasemman olan taa, ja päinvastoin. -Katso siv. 53. 2-3 kertaa kumm. puolelle. - -2. _Polviennotkistusharjoitus_: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, sauva -niskaan; 2) polviennotkistus varpaille noustessa, sauva ylös; 3) edell. -asento; 4) alkuas. Samaa oikealle tahdissa. Reippaasti ja terävästi. 3 -kertaa kumm. jalalla. - - Lepo. - -3. _Jalannostoa sauvan yli._ Katso siv. 54. Harjoitus tehdään ensin luvun -mukaan, sitten kilpaa esim. 3 kertaa kumm. jalalla. Se mikä tehtävänsä -ensiksi on suorittanut, nostaa sauvansa ylös. - - Lepo. - -4. _Vartalontaivutusta polviasennossa_: 1) Vas. polviasento etuviistoon, -sauva niskaan; 2) taivutus eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) alkuas. -Samaa oikealla. 2 kertaa kumm. puolelle. - -5. _Polviennotkistusta kyykkyyn_: 1) Nousu varpaille, sauva ylös; 2) -kyykkyyn, sauva eteenp.; 3) = 1; 4) alkuasento. Varmuudella, horjumatta. -Kyykyssä selkä suorana. 4-6 kertaa perätysten tahdissa. - -6. _Harjoituksia puolapuilla._ - -7. _Pukkihyppyä._ - -8. _Leikki._ - -9. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XIX. - - -1. (_Haara-asento_). _Sauvannosto rinnalle ja taivutus taaksepäin._ -Hitaasti ja syvään hengittäen. 5-6 kertaa. - -2. _Polviennotkistussarja_: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, sauva -eteenpäin; 2) nousu varpaille, sauva ylös; 3) polviennotkistus, sauva -niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oikealla. Jalka-asennot sitten -ulospäin ja ulkoviistoon. Voimakkaita, teräviä liikkeitä. Luvun mukaan -1-2 kertaa. - - Lepo. - -3. _Vartalontaivutus sääriasennossa_: 1) Vas. sääriasento ulkoviistoon, -sauva ylös; 2) taivutus eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) alkuas. 2 -kertaa kumm. säärellä. - -4. (_Sauva rinnalla_). _Säärenheittoa ulospäin_, vuor. v. ja o., _sekä -sauvantyöntöä eteenpäin_. Tasainen tahti. (Tytöille: säärenheittoa -eteenpäin). - - Lepo. - -5. (_Haara-asento, sauva niskaan vietynä_). _Vartalontaivutusta_, vuor. -v. ja o., _sekä sauvantyöntöä ylöspäin_. Hitaassa tahdissa. 3-5 kertaa -kumm. puolelle. - -6. (_Sauva rinnalla_). _Käyntiä paikalla polvennostolla eteenpäin._ 30-40 -ask. Käynti tapahtuu koko ajan varpailla. - -7. _Heilutus rekillä._ - -8. _Pituushyppyä._ - -9. _Leikki._ - -10. _Marssia._ - - - - -Taulu XX. - - -1. (_Jalkainsulkeminen_). _Varpaillenousua ja sauvannostoa ylöspäin._ -Hitaassa tahdissa. Syväänhengitys. Sääret voimakkaasti suljettuina. 6-8 -kertaa. - -2. _Polviasentoja vaihdellen_: 1) Vas. polviasento etuviistoon, sauva -vasemmalle ylös; 2) perusasennon kautta oikea polviasento ulkoviistoon, -sauva oikealle ylös; 3) = 1; 4) alkuasento. Päinvastoin. 2-3 kertaa luvun -mukaan. - - Lepo. - -3. _Punnerrusharjoitus_: 1) Vasemman säären ja sauvan nosto eteenpäin; 2) -säärenvienti ulosp., sauva ylös; 3) sääri taaksepäin, sauva niskaan; 4) -= 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oik. Luvun mukaan 1-2 kertaa. - -4. _Taivutusta sivullepäin polviasennossa_: 1) Vas. polviasento ulosp., -sauva vasemmalle ylös; 2) taivutus oikeaan; 3) edellinen asento; 4) -alkuasento. Päinvastoin. Ensimmäiset ja kolmannet alkavat vasemmalla, -toiset ja neljännet oikealla. - - Lepo. - -5. (_Sauva selän takana käsivarsien alla_). _Juoksua paikalla -säärenheitolla ulospäin._ Hitaassa tahdissa. 20-30 sek. - -6. _Käyntiasento eteenp., sauvannosto ylös_, vuor. vas. ja oik., -levollisesti ja perinpohjaisesti. 2-3 kertaa kumm. jalalla. - -7. _Harjoituksia puolapuilla._ - -8. _Rekillä_: aitahyppäystä ja hyppyä sivuttaisin. - -9. _Leikki._ - -10. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XXI. - - -1. _Polviasento etuviistoon, sauvanvienti taakse alas_, vuor. vas. ja -oik., 2-3 kertaa kumm. puolelle. Syväänhengitys. - -2. _Säärennostoa ja kyykkyasentoa, vaihdellen_: 1) Vas. säären nosto -taaksepäin, sauva niskaan; 2) kyykkyyn molemmille, sauva eteenpäin; 3) = -1; 4) alkuas. Samaa oikealla. Asennosta toiseen mentäessä käydään välillä -pikimmältään alkuasennossa. Luvun mukaan. Teräviä, varmoja liikkeitä. 2 -kertaa kummallakin. - - Lepo. - -3. _Vartalontaivutus ja polvenvaihto_: 1) Vas. polviasento ulosp. ja -sauva ylös; 2) polvenvaihto ja sauva oikean jalan sisäpuolelle; 3) -edellinen asento; 4) alkuasento. Päinvastoin. 2 kertaa. - -4. _Vartalonkiertoa sääriasennossa_: 1) Vas. sääriasento ulospäin, sauva -niskaan vasempaanpäin; 2) vartalonkierto vasempaan; 3) edellinen asento; -4) alkuas. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle. - - Lepo. - -5. (_Sauva keskeltä oikeassa, vas. käsivarsi hieman koukistettuna_). -_Hyppyä toisella jalalla 10-1 hyppäystä._ Ensin 10 hypp. oikealla, sitten -10 h. vasemmalla; sitten 9 o. ja 9 v.; ... 1 o. ja 1 v. Toinen sääri -pidetään eteenp. nostettuna. Jalkaa vaihtaessa sauva viedään toiseen -käteen. - -6. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. säärennosto taaksep. ja sauva ylös; -2) säärenvienti ulospäin, sauva oikealle ylös; 3) = 1; 4) alkuas. -Päinvastoin. 1-2 kertaa. - -7. _Nojapuilla: sisäistunta ja ratsasistunta._ - -8. _Hyppyä nuoran yli tasajaloin._ - -9. _Leikki._ - -10. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XXII. - - -1. _Sääriasento takaviistoon, sauva olan taa_, vuor. vas. ja oik. -Syväänhengitys. 2-3 kertaa kumm. puolelle. - -2. _Polviasentoja ja siirtyminen_: 1) Vas. polvias. ulosp., sauva -ylhäältä oikeaan; 2) täyskäännös vasempaan polviasentoon oikealle, sauva -ylhäältä vasempaan; 3) täyskäännös oikeaan polviasentoon vasemmalle, -sauva ylhäältä oikeaan; 4) vasemmallepäin alkuasentoon. Takaisin. Sarja -1-2 kertaa. Luvun mukaan. - - Lepo. - -3. (_Sauva keskeltä oikeassa, vas. käsi lanteilla_). -_Punnerrusharjoitus_: 1) Vas. säären ja oikean käsivarren koukistus; 2) -säären ja käsivarren ojennus eteenpäin; 3) = 1; 4) alkuas. Päinvastoin. -Seuraavalla kertaa ojennus ulospäin ja lopuksi sääri taaksep., sauva -ylös. Varmoja, perinpohjaisia liikkeitä, luvun mukaan. Sarja 1-2 kertaa. - - Lepo. - -4. _Syöksyasento, sauva rinnalle._ Luvun mukaan, 2 kertaa kumm. jalalla. - -5. (_Sauva niskaan_). _Juoksua paikalla säärenheitolla eteenpäin._ 10-15 -sek. - -6. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. jalka-asento ulospäin, sauva rinnalle; 2) -käännös kantapäillä vasempaan, sauva ylös; 3) edell. asento; 4) alkuas. -Samaten oikeaan. 1-2 kertaa kumm. puolelle. - -7. _Kiipeämistä._ - -8. _Leikki, jossa on juoksua._ - -9. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XXIII. - - -1. _Hengitysharjoitus._ Varvasasento taaksepäin, sauvannosto ylös ja -pieni taivutus taaksepäin. Levollisesti. 2 kertaa kumm. jalalla. - -2. _Polviennotkistussarja 7 suuntaan_: 1) Vas. jalka-asento sisäviistoon, -sauva eteenpäin; 2) varpaillenousu, sauva ylös; 3) polviennotkistus, -sauva niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oik. jalalla. Samalla -tavalla seuraaviin suuntiin. Sarja kerran, luvun mukaan. Harjaantuneemmat -tehkööt sen tahdissa. - - Lepo. - -3. _Taivutus sivullepäin sääriasennossa_: 1) Vas. sääriasento -takaviistoon, sauva vasemmalle ylös; 2) taivutus oikeaan; 3) edell. -asento; 4) alkuas. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle. - -4. (_Jalat suljettuina, sauva rinnalla_). _Vartalonkierto vuor. vas. ja -oik. sekä sauvantyöntö ylös._ Tasainen tahti. 4 kertaa kumm. puolelle. - - Lepo. - -5. _Vartalontaivutus varvasasennossa_: 1) Vas. varvasasento etuviistoon, -sauva niskaan; 2) taivutus eteenpäin; 3) edell. asento; 4) alkuasento. -Samaa oik. jalalla. 2 kertaa kummallakin. - -6. _Juoksua sivullepäin._ - -7. _Harjoituksia vaakasuoralla tikapuilla._ - -8. _Plinttihyppyä._ - -9. _Leikki._ - -10. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XXIV. - - -1. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. sääriasento taaksepäin, sauva niskaan; 2) -Varpaillenousu, sauva ylös; 3) edell. asento; 4) alkuas. Samaa oikealla. -2 kertaa kummallakin. - -2. _Polviasentoja vaihdellen_: 1) Vas. polviasento ulkoviistoon, sauva -vasemmalla ulkoviistoon; 2) oikea polvias. etuviistoon, sauva oikealle -ylös; 3) = 1; 4) alkuasento. Päinvastoin. Katso Taulu XXI, harj. 2 muist. -Luvun mukaan. 2 kertaa kumm. puolelle. - - Lepo. - -3. _Jalannostoa sauvan yli_: 1) Vas. säären nosto taaksep., sauva ylös; -2) sauva alas ja jalannosto sauvan yli; 3) jalka takaisin, kyykkyyn -molemmille, sauva eteenpäin; 4) alkuas. Samaa oikealla. Jos luokka on -asetettuna 4 riviin ja eri rivit alottavat eri ajoilla, niin tästä -harjoituksesta saadaan kaunis näytössarja. - - Lepo. - -4. (_Vas. polviasento etuviistoon, sauva niskaan ja vartalonkierto -oikeaan_). _Taivutusta vuor. vasempaan ja oikeaan._ 2-3 kertaa kumm. -puolelle. Alkuasento, päinvastoin ja samaa. - -5. _Hyppäyksiä sivullepäin_: 1) Vas. varvasasento sisäviistoon, sauva -oikealle ulospäin; 2) hyppäys vasempaanpäin, sauva vasemm. ylös; -3) alkuas. Päinvastoin. Hypätessä toinen sääri suorana heitetään -sivullepäin. 2-3 kert. kumm. puolelle. - -6. _Sääriasentoa takaviistoon ja sauvanvientiä lonkan taa._ Kun vas. -sääri asetetaan, niin sauva viedään oikean lonkan taa, ja päinvastoin. - -7. _Telineharjoitus._ - -8. _Hyppyharjoitus._ - -9. _Leikki._ - -10. _Järjestysharjoitus._ - - - - -Taulu XXV. - - -1. _Hengitysharjoitus_: 1) Vas. varvasasento eteenpäin, sauva niskaan; -2) täyskäännös oikeaan käyntiasentoon oikealle, sauva ylös; 3) edell. -asento; 4) alkuasento. Samaa oikealla. 2-3 kertaa kumm. puolelle. - -2. _Erilaisia asentoja vaihdellen_: 1) Kyykkyasento, sauva eteenpäin; -2) alkuasennon kautta vasen polviasento ulospäin, sauva taakse alas; 3) -Vas. sääriasento taaksepäin, sauva ylös; 4) alkuasento. Eri tavalla eri -riveissä. - - Lepo. - -3. (_Haara-asento, sauva niskaan_). _Vartalonpyöritystä._ (Katso siv. -45). 2-3 kertaa kumm. puolelle. - -4. (_Sauva rinnalla_). _Hyppyä paikalla jalkain heitolla taaksepäin._ -Tasaista tahtia. 20 hyppäystä. - - Lepo. - -5. _Vartalonkiertoa_: 1) Jalkainsulkeminen, sauva ulos vasempaan; 2) -kierto vasempaan ja samassa vasemm. käsivarren nosto ylös; 3) edell. -asento; 4) alkuas. Päinvastoin. Ensimmäinen ja neljäs temppu vilkkaasti, -toinen ja kolmas hitaasti. 2 kertaa kumm. puolelle. - -6. _Hyppäysharjoitus_: 1) Vas. jalalla askel eteenpäin; 2) hyppäys -eteenp., käännöksellä vasempaan, sauva ylös; hypätessä oik. sääri -heitetään ulospäin; 3) alkuasentoon; 4) lepo. Harjoitus tehdään tahdissa -4 kertaa vasempaan ja 4 kertaa oikeaan. - -7. _Telineharjoitus._ - -8. _Hyppyharjoitus._ - -9. _Leikki._ - -10. _Järjestysharjoitus._ - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Voimistelun käsikirja, by Ivar Wilskman - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VOIMISTELUN KÄSIKIRJA *** - -***** This file should be named 55209-0.txt or 55209-0.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/5/2/0/55209/ - -Produced by Riikka Talonpoika, Eric Lehtonen and the Online -Distributed Proofreading Team at http://www.pgdp.net - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/55209-0.zip b/old/55209-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 9c290e3..0000000 --- a/old/55209-0.zip +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h.zip b/old/55209-h.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 9abb5c9..0000000 --- a/old/55209-h.zip +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/55209-h.htm b/old/55209-h/55209-h.htm deleted file mode 100644 index 449f8d3..0000000 --- a/old/55209-h/55209-h.htm +++ /dev/null @@ -1,6407 +0,0 @@ -<!DOCTYPE html PUBLIC "-//W3C//DTD XHTML 1.0 Strict//EN" - "http://www.w3.org/TR/xhtml1/DTD/xhtml1-strict.dtd"> -<html xmlns="http://www.w3.org/1999/xhtml" xml:lang="fi" lang="fi"> - <head> - <meta http-equiv="Content-Type" content="text/html;charset=utf-8" /> - <meta http-equiv="Content-Style-Type" content="text/css" /> - <title> - The Project Gutenberg eBook of Voimistelun käsikirja, by Ivar Wilskman. - </title> - - <link rel="coverpage" href="images/cover.jpg" /> - -<style type="text/css"> - -a { - text-decoration: none; -} - -body { - margin-left: 10%; - margin-right: 10%; -} - -h1,h2,h3 { - text-align: center; - clear: both; -} - -h4 { - text-align: center; - clear: both; - font-size: 115%; - font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; -} - -hr { - margin-top: 2em; - margin-bottom: 2em; - clear: both; -} - -hr.tb { - width: 45%; - margin-left: 27.5%; - margin-right: 27.5%; -} - -hr.chap { - width: 65%; - margin-left: 17.5%; - margin-right: 17.5%; -} - -p { - margin-top: 0.5em; - text-align: justify; - margin-bottom: 0.5em; - text-indent: 1em; -} - -table { - margin: 1em auto 1em auto; - max-width: 40em; - border-collapse: collapse; -} - -td { - padding-left: 0.25em; - padding-right: 0.25em; -} - -b { - font-size: 115%; - font-family: Arial, Helvetica, sans-serif; -} - -.blockquote { - margin-left: 10%; - margin-right: 10%; - font-size: smaller; -} - -.caption { - text-align: center; - margin-bottom: 1em; - font-size: 90%; - text-indent: 0em; -} - -.center { - text-align: center; - text-indent: 0em; -} - -.ditto { - margin-left: 3em; - margin-right: 3em; -} - -.figcenter { - margin: auto; - text-align: center; -} - -.figmulti { - display: inline-block; - margin: 0.25em; -} - -.footnotes { - margin-top: 1em; - border: dashed 1px; -} - -.footnote { - margin-left: 10%; - margin-right: 10%; - font-size: 0.9em; -} - -.footnote .label { - position: absolute; - right: 84%; - text-align: right; -} - -.fnanchor { - vertical-align: super; - font-size: .8em; - text-decoration: none; -} - -.gesperrt { - letter-spacing: 0.2em; - margin-right: -0.2em; - font-style: normal; -} - -.lg { - font-size: 115%; -} - -.pagenum { - position: absolute; - right: 4%; - font-size: smaller; - text-align: right; - font-style: normal; -} - -.right { - text-align: right; -} - -.smaller { - font-size: 80%; -} - -.smcap { - font-variant: small-caps; - font-style: normal; -} - -.titlepage { - text-align: center; - margin-top: 3em; - text-indent: 0em; -} - -.taulu { - padding-left: 2em; -} - -.taulu .num { - text-indent: -2em; -} - -.transnote { - background-color: #E6E6FA; - color: black; - text-align: center; - font-size: smaller; - padding: 0.5em; - margin-bottom: 5em; -} - -@media handheld { - -img { - max-width: 100%; - width: auto; - height: auto; -} - -.blockquote { - margin-left: 5%; - margin-right: 5%; -} - -.gesperrt { - font-style: italic; - margin-right: 0; - letter-spacing: 0; -} -} - </style> - </head> -<body> - - -<pre> - -The Project Gutenberg EBook of Voimistelun käsikirja, by Ivar Wilskman - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - -Title: Voimistelun käsikirja - -Author: Ivar Wilskman - -Release Date: July 27, 2017 [EBook #55209] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VOIMISTELUN KÄSIKIRJA *** - - - - -Produced by Riikka Talonpoika, Eric Lehtonen and the Online -Distributed Proofreading Team at http://www.pgdp.net - - - - - - -</pre> - - -<div class="transnote"> - -<p>Oikolukijan huomio: Tässä kirjassa käytetään paikoitellen nykysuomesta -poikkeavia sanoja—ne on säilytetty alkuperäisessä muodossa. Joitakin -selviä paino- ja merkkivirheitä on korjattu.</p> - -</div> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_i" id="Page_i">[i]</a></span></p> - -<div class="figcenter" style="width: 500px;"> -<img src="images/cover.jpg" width="500" height="419" alt="" /> -</div> - -<h1>VOIMISTELUN KÄSIKIRJA</h1> - -<p class="titlepage lg">KANSA- JA ALKEISKOULUJA VARTEN</p> - -<p class="titlepage"><span class="smaller">KIRJOITTANUT</span><br /> -IVAR WILSKMAN.</p> - -<p class="titlepage">KUOPIO 1896.<br /> -<span class="smcap">O. W. Backman’in kirjapainossa ja kustannuksella.</span></p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_ii" id="Page_ii">[ii]</a></span></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_iii" id="Page_iii">[iii]</a></span></p> - -<h2>Esipuhe.</h2> - -<p>Vuonna 1893 Kesäkuun 13-15 p:nä Jyväskylässä -pidetyssä yleisessä kansakoulukokouksessa otettiin -käsittelyn alaiseksi muitten muassa kysymys: <em class="gesperrt">Onko -erityinen voimistelun käsikirja kansakouluille -tarpeellinen</em>? Sittenkuin useat kokouksen osanottajat -olivat myöntävästi tähän kysymykseen vastanneet ja -mielipiteinään lausuneet, että tällaisen kirjan tulisi sisältää -järjestysharjoituksia, liikkeitä sauvoilla ja ilman -niitä, telineharjoituksia, leikkejä, opetusopillisia ohjeita, -kuvia ja tauluja, teki kokous seuraavan päätöksen:</p> - -<p><em class="gesperrt">Että erityinen voimistelun käsikirja kansakouluille -on tarpeen vaatima</em>;</p> - -<p><em class="gesperrt">että mainitun käsikirjan toimittaminen -olisi jätettävä asiantuntevista henkilöistä kokoonpannun -komitean tehtäväksi</em>, sekä</p> - -<p><em class="gesperrt">että kirjaa laadittaessa olisi käytettävä -lääkärin apua</em>.</p> - -<p>Huomattuaan, että monijäsenisen komitean olisi, -käytännöllisiin seikkoihin nähden, vaikeata, melkeinpä -mahdotontakin, saada kysymyksessä olevaa käsikirjaa -kokoonpannuksi, kääntyi ylitarkastaja V. Floman puoleeni -kehoittaen minua mainittua kirjaa tekemään ja -lausuen samassa toivomuksensa, että joku esim. kolmemiehinen -komitea sitten saisi käsikirjoitustani tarkastaa -ja siitä lausuntonsa antaa, ennenkuin se painettavaksi -toimitettaisiin. Muutamien seminaarinopettajien ehdotuksen -mukaan ja ylitarkastaja Flomanin suostumuksella -pyydettiin tätä tarkastustyötä tekemään herroja<span class="pagenum"><a name="Page_iv" id="Page_iv">[iv]</a></span> -lehtori C. Poppius Sortavalasta, yliopiston voimistelulaitoksen -opettaja, tohtori H. Vasenius ja kansakoulunopettaja -H. Toivonen Tammelasta. Nämä herrat suostuivatkin -käsikirjoitustani tarkastamaan ja ovat ne siitä -antaneet lausunnon, joka tässä alempana on luettavana.</p> - -<p>Vaikka kansakoulujen olosuhteihin nähden olenkin -vallan kokematon, niin asianharrastuksesta olen kuitenkin -työhön ryhtynyt ja parhaimman ymmärrykseni -mukaan sekä mainitussa kokouksessa lausuttuja mielipiteitä -silmällä pitäen kokoonpannut tämän käsikirjan, -toivoen että se, paremman puutteessa, edes jossakin -määrin voisi edistää tärkeäksi tunnustetun voimistelunopetuksen -kehittymistä maamme kansa- ja alkeiskouluissa.</p> - -<p>Kalvolassa, Elokuussa 1896.</p> - -<p class="right"><i class="lg">Ivar Vilskman.</i></p> - -<hr class="tb" /> - -<p>»Voimistelun käsikirja kansa- ja alkeiskouluja varten» -nimisen kirjan on tekijä antanut meille allekirjoittaneille -luettavaksi ja arvosteltavaksi, ja saamme me -sen johdosta arvostelunamme lausua, että mainittu kirja -mielestämme hyvin vastaa tarkoitustaan oppaana opettajan -kädessä voimistelunopetuksessa kansa- ja alkeiskouluissa.</p> - -<p>Helsingissä, Tammikuun 11 p:nä 1896.</p> - -<p class="right"><i class="lg">Carl Poppius</i>,<br /> -Seminaarin lehtori.</p> - -<p class="right"><i class="lg">Hannes Vasenius</i>,<br /> -Anatomiian ja fysiologiian opettaja<br /> -yliopiston voimistelulaitoksessa.</p> - -<p class="right"><i class="lg">H. Toivonen</i>,<br /> -Kansakoulunopettaja.</p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_v" id="Page_v">[v]</a></span></p> - -<h2>Sisällys:</h2> - -<table summary="Sisällys"> - <tr> - <td class="right"><a href="#I_Johdanto"><i>I.</i></a></td> - <td colspan="2"><i>Johdanto</i></td> - <td>Sivu</td> - <td class="right"><a href="#Page_1">1</a></td> - </tr> - <tr> - <td class="right"><a href="#II_Jarjestysharjoituksia"><i>II.</i></a></td> - <td colspan="2"><i>Järjestysharjoituksia</i></td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_14">14</a></td> - </tr> - <tr> - <td class="right"><a href="#III_Vapaaharjoituksia_ilman"><i>III.</i></a></td> - <td colspan="2"><i>Vapaaharjoituksia ilman sauvaa</i></td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_28">28</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">1.</td> - <td>Käsiliikkeitä</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_28">28</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">2.</td> - <td>Sääriliikkeitä</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_35">35</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">3.</td> - <td>Kaula- ja vartaloliikkeitä</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_43">43</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">4.</td> - <td>Hyppäys- ja hyppyharjoituksia</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_45">45</a></td> - </tr> - <tr> - <td class="right"><a href="#IV_Sauvaliikkeita"><i>IV.</i></a></td> - <td colspan="2"><i>Sauvaliikkeitä</i></td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_48">48</a></td> - </tr> - <tr> - <td class="right"><a href="#V_Telineharjoituksia"><i>V.</i></a></td> - <td colspan="2"><i>Telineharjoituksia</i></td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_56">56</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">1.</td> - <td>Harjoituksia vaakasuor. tangolla</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_56">56</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">2.</td> - <td><span class="ditto">»</span> nojapuilla</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_63">63</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">3.</td> - <td><span class="ditto">»</span> tikapuilla</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_67">67</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">4.</td> - <td><span class="ditto">»</span> puolapuilla</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_69">69</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">5.</td> - <td><span class="ditto">»</span> tangoilla ja köysillä</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_72">72</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">6.</td> - <td><span class="ditto">»</span> pukilla</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_74">74</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">7.</td> - <td><span class="ditto">»</span> plintillä</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_75">75</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">8.</td> - <td><span class="ditto">»</span> punnerruspuulla</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_78">78</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">9.</td> - <td><span class="ditto">»</span> pyöritysköydellä</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_80">80</a></td> - </tr> - <tr> - <td></td> - <td class="right">10.</td> - <td>Vapaita hyppyharjoituksia</td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_81">81</a></td> - </tr> - <tr> - <td class="right"><a href="#VI_Otteluharjoituksia_ja_leikkeja"><i>VI.</i></a></td> - <td colspan="2"><i>Otteluharjoituksia ja leikkejä</i></td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_84">84</a></td> - </tr> - <tr> - <td class="right"><a href="#VII_Voimistelutauluja"><i>VII.</i></a></td> - <td colspan="2"><i>Voimistelutauluja</i></td> - <td class="center">»</td> - <td class="right"><a href="#Page_98">98</a></td> - </tr> -</table> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_vi" id="Page_vi">[vi]</a></span></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_1" id="Page_1">[1]</a></span></p> - -<h2 id="I_Johdanto">I. Johdanto.</h2> - -<p>Henkisten ja ruumiillisten voimien kaikenpuolinen -ja sopusointuinen kehitys sekä niiden totuttaminen -siveelliseen ja hyötyä tuottavaan työhön on kasvatuksen -korkein ja tärkein päämäärä. Vaan tässä tehtävässä -on yksipuolisuus aina huolellisesti vältettävä. -Meidän ei tule kehittää ja jalostuttaa sieluamme -yksinään, eikä myöskään ole huolemme omistettava -ainoastaan ruumiillisten ominaisuuksien kartuttamiseen -ja harjoittamiseen; koko ihmisolento on sopusuuntaisesti -kehitettävä ja kaiken kasvatuksen tulee ohjata -tehtävänsä onnellista ratkaisua siihen suuntaan, <em class="gesperrt">että -terveessä, reippaassa ja työkykyisessä ruumiissa -tulee asumaan raitis, siveellinen ja vapaa -henki.</em></p> - -<p>Henkisten ja ruumiillisten voimien yksipuolista -kohtuutonta rasittamista seuraa säännöllisesti henkinen -velttous ja ruumiillinen heikkous sekä kykenemättömyys -kaikkeen pontevaan toimintaan. Varsinkin vaarallisia -seurauksia tuottaa ylenrasitus sen kehitysajan -kestäessä, jolloin ruumis vilkkaimmin kasvaa, sillä silloin -henkiset ja ruumiilliset voimat, vähemmin kimmoavaisina, -eivät saata varsin suuria ponnistuksia kestää.<span class="pagenum"><a name="Page_2" id="Page_2">[2]</a></span> -Epäedulliset ulkonaiset olosuhteet voivat sen ajan -kuluessa sekä kehitykseemme että terveyteemme tavallista -enemmän turmiollisesti vaikuttaa. Sen vuoksi on -kasvatuksessa kaikki ylellinen ponnistus aina huolellisesti -vältettävä. Koska kuitenkin kouluajan kestäessä -lapsi useinkin on pakoitettu liiankin rasittavaa henkistä -työtä suorittamaan, niin tämän kehitysajan kuluessa -ruumiin hoidolle ja ruumiillisille harjoituksille -on omistettava tarkka huolenpito ja runsas hoito. -Tarkoituksenmukaisesti järjestetyt ruumiilliset harjoitukset -saattavat näet tehokkaasti vastustaa sekä aivojen -että aistinelimien yksipuolista rasittamista seuraavia -vaaroja. Tämän ohessa säännölliset liikkeet suoranaisesti -kehittävät ruumistamme ja sen ominaisuuksia, -joten ne yhteydessä puhtauden, kohtuullisuuden ja -riittävän levon kanssa edullisesti vaikuttavat terveyteemme. -Erittäin hyötyä tuottaviksi tulevat ruumiilliset -harjoitukset, jos niitä ulkoilmassa suoritetaan, -sillä keuhkomme saavat silloin runsaamman määrän -raitista happikaasua, joka on ruumiimme tärkein -ravitsemis-, terveys- ja parannusaine. Ilmastosuhteet -täällä kaukaisessa pohjolassa ovat valitettavasti kuitenkin -sellaiset, että olemme melkoisen osan vuotta ja, -etenkin talvisajalla, suurimman osan vuorokautta pakoitetut -oleskelemaan suljetuissa huoneissa.</p> - -<p>Saadaksemme tarpeellista vastapainoa liialliselle -lukemiselle ja alallaanolemiselle, täytyy meidän sen -vuoksi kouluissamme harjoitusaineena käyttää <em class="gesperrt">voimistelua</em>, -joka on <em class="gesperrt">valikoima sellaisia ruumiillisia -harjoituksia, mitkä lyhimmässä ajassa<span class="pagenum"><a name="Page_3" id="Page_3">[3]</a></span> -saattavat tarkoituksenmukaisesti kehittää ruumistamme -ja sen ohessa henkeämmekin.</em></p> - -<p>Suuremmassa määrässä kuin urheilu ja ruumiillinen -työ, tarjoaa voimistelu meille sitä paitse monta -arvokasta etua. Voimistelua saattaa harjoittaa melkein -missä ja milloin tahansa. Se vaikuttaa voimakkaasti, -luotettavasti ja kaikenpuolisesti. Sitä saattaa harjoittaa -nuori ja vanha, mies ja nainen. Sitä voipi järjestää -kaikkien olosuhteitten mukaan sekä eri henkilöitten -voiman ja terveyden määrää silmällä pitäen. Se säästää -aikaa. Se tuottaa meille voimaa ja notkeutta, terveyttä -ja kestävyyttä, rohkeutta ja mielenmalttia, itseluottamusta -ja toimintakykyä. — </p> - -<p>Suomen kansa on luonnostaan hidas ja saamaton. -Jos laajimpiin piireihin voitaisiin levittää intoa -ja halua ruumiillisiin harjoituksiin, niin tuo hitaus melkoisesti -vähenisi ja kansa tottuisi suurempaan toimeliaisuuteen -ja huomaavaisuuteen. Voimistelun merkitys -kansakoulun tehtäviin nähden on siis erittäin tärkeä. -Asianmukaisesti järjestetty opetus tässä aineessa -vaikuttaa useimmista kodeista lähteneitten lasten kehitykseen -sangen paljon, varsinkin järjestyshaluun ja -kurinpitoon nähden. Samoin se myöskin edistää käsitys- ja -toimintakyvyn vilkkautta. Kuten asevelvollislaitoksessamme -on kouluissakin voimistelun käytännöllinen -puoli kuitenkin aina silmällä pidettävä. Lasten -tulee voimisteluharjoitusten kautta saavuttaa voimaa -ja notkeutta, kestävyyttä ja ketteryyttä sekä jonkinmoista -tottumusta aavistamattomien vastustuksien voittamisessa -ja kykyä jokapäiväisten toimien suorittamiseen.<span class="pagenum"><a name="Page_4" id="Page_4">[4]</a></span> -Tämän tärkeän päämäärän saavuttaminen käy -mahdolliseksi ainoastaan silloin, kun opettaja on tehtäväänsä -täydelleen perehtynyt ja opetus niin toimitetaan, -että siinä vallitsee hyvä järjestys sekä kaikin puolin -mallikelpoinen kurinpito. Kokemus on aina osoittanut, -että parhaimmat tulokset saavutetaan, jos järjestys- ja -vapaaharjoituksia suorittaessa oppilailta vaaditaan suurta -tarkkuutta ja huolellisuutta. Kun opettaja lausuu komentosanansa -»huomaa!» ja »perusasento!», niin jokaisen -oppilaan tulee sotilaan ryhtiä noudattamalla ja -katseensa suoraan eteenpäin luoden jännittää huomionsa -ja tarkasti seurata, mitä hänelle ja luokalle -tehtäväksi määrätään. Itse liikkeitten suorittaminen on -aina tapahtuva voimalla ja pontevuudella. Ensimmäisinä -voimisteluvuosina on asentojen ja liikkeitten oikean -muodon saavuttaminen pidettävä miltei vähemmän -tärkeänä kuin tahdin tarkkuus ja suorituksen -pontevuus. Mutta suurta tarkkaavaisuutta vaativien -liikkeitten jälkeen on aina harjoitettava hauskoja leikkejä -ja ottelun tapaisia liikkeitä, joita tehtäessä lapsille -myönnettäköön suurempi vapaus.</p> - -<p>Hyvien tuloksien saavuttaminen edellyttää lisäksi -vielä, että opettaja voimiensa takaa koettaa täydesti -voittaa oppilaittensa luottamuksen ja uskollisuuden. -Tässä tarkoituksessa tulee hänen tutkia jokaisen eri -oppilaan luonnetta ja mielenlaatua. Yleensä tämä ei -ole mahdotonta, eikä edes vaikeaakaan. Etenkin -leikkikentällä ja huviretkillä oppii hän helposti oppilaittensa -luonteita tuntemaan. Lasten seurassa ollen -tulee opettajan kohdella heitä iloisesti ja ystävällisesti.<span class="pagenum"><a name="Page_5" id="Page_5">[5]</a></span> -Älköön hän kuitenkaan silloin kertaakaan arvoansa -unhottako, sillä siitä saattaisi kurinpito kärsiä. Jos -opettaja vaitioloa vaatii, tapahtukoon se vaikka keskellä -leikkiä, niin tulee täydellisen äänettömyyden heti -vallita. Mutta vaikka kurinpidon yleensä tuleekin aina -olla ankaran, niin muistakoon opettaja kuitenkin, ettei -hän turhamaisesti saa huomioonsa ottaa sellaisia pieniä -ja vähäpätöisiä erhetyksiä, joihin saattaa syynä -olla ymmärtämättömyys tahi leikeissä ja kilpailuissa -syntyvä hillitsemätön ilo.</p> - -<p>Lopuksi on vielä mainittava kolmas, viitatun päämäärän -saavuttamisen ehkä tärkein ehto. Voimisteluharjoitukset -ovat siten järjestettävät, että lapset niihin -ilolla ja halulla ottavat osaa ja että nuorukaisten into -säännöllisiin ruumiinharjoituksiin ajan pitkäänkin pysyy -elävänä. Valitettavasti on niiden opettajien lukumäärä -vallan pieni, jotka kykenevät innostuttamaan oppilaitaan -urheiluun ja voimisteluun läpi heidän koko kouluaikansa. -Tämä epäkohta johtuu useimmiten siitä, -että opettaja liikkeitä valitessaan ja niitä opettaessaan -ei tarpeeksi ota huomioonsa eri-ikäisten oppilaittensa -erilaista luonnetta ja mielenlaatua. Hän menettelee -kerrassaan epäviisaasti, jos hän yhtämittaisesti pitemmän -ajan kuluessa pakoittaa lapsia sellaisia liikkeitä -harjoittelemaan, mitkä niitä eivät ensinkään miellytä. -Jos hän silloin tällöin antaa oppilaittensa voimistelutunnilla -vapaasti mielinmäärin harjoitella voimistelutemppuja, -niin hän pian on havaitseva, mitkä liikkeet lapsia -miellyttävät ja mitkä heistä taas tuntuvat vastenmielisiltä. -Tätä huomaustaan tulee hänen käyttää hyväkseen<span class="pagenum"><a name="Page_6" id="Page_6">[6]</a></span> -liikunto-ohjelmaa laatiessaan. Mutta tiettävästi -on sen kokoonpanossa yksipuolisuus aina vältettävä. -Vaihtelevaisuushan miellyttää, semminkin lasta, -ja sen vuoksi täytyy opettajan, mikäli mahdollista, yhä -muutella tuntiohjelmiaan. Tosin kyllä ennen opitut -harjoitukset ovat silloin tällöin uudestaan kerrattavat, -mutta opettaja voittaa kaksinkertaisen tuloksen, jos -hän oppilailleen usein tarjoaa tehtäväksi jotakin uutta. -Vaan jos sitä vastoin samaa ohjelmaa poikkeamatta -seurataan viikkokausia, niin tehdään kasvatusopillinen -erehdys, jonka seuraukset piankin ilmestyvät siinä välinpitämättömyydessä -ja vastahakoisuudessa, jolla lapset -tehtävänsä suorittavat. Mitä hyödyttää meitä kaikki -ruumiillisen kasvatuksen hyväksi uhrattu työ ja toimi, -jos oppilaat pakosta ja vastenmielisesti ottavat harjoituksiin -osaa ja sittemmin, koulutyönsä lopetettuaan, -tahallaan laiminlyövät kaiken säännöllisen ruumiinhoidon? -Koulu on valmistus elämään. Koulussa tulee -lapsen oppia ruumiillisia ponnistuksia ja raitista, -reipasta elämää rakastamaan. Senpä tähden voimistelutunnit -eivät milloinkaan saisi tulla ikäviksi. Samassa -kun opettajan tulee voimistelu-ohjelmaa laatiessaan -silmällä pitää erilaisten liikkeitten erilaisia vaikutuksia -sekä itse opetuksessa noudattaa oikeaa opetustapaa, -niin hän on velvollinen kykynsä mukaan järjestämään -voimisteluharjoitukset siten, että oppilaat -niistä saavat todellista virkistystä sekä sielulleen että -mielelleen, eikä ainoastaan kangistuneelle ruumiilleen. -Tästä tärkeästä seikasta ei saata kylläksi usein, vakavasti -ja pontevasti asianomaisia muistuttaa.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_7" id="Page_7">[7]</a></span></p> - -<p>Innostuksen vireillä pitäminen tulee kansakouluissa -useinkin sangen vaikeaksi sen takia, että monessakin -koulussa kaivataan sekä varsinaista voimistelusalia -että ajanmukaisia ja tarpeen vaatimia telineitä. -Sellaisissa kouluissa on ahkerasti harjoitettava -leikkejä ja urheilutemppuja, ja ovat harjoitukset pidettävät -ulkoilmassa, kun olosuhteet sitä myöntävät. Ilman -suuren suuria kustannuksia voidaan kuitenkin -jokaiseen kouluun saada hankituksi pari rautatankoa -(rekkiä), muutamia pystysuoria tankoja, tavalliset puolapuut, -pukki, plintti, punnerruspuu, nuorapuut ja ponnistuslauta. -Näitten telineitten muoto ja mitat ilmoitetaan -tarkemmin viidennessä luvussa. Tässä mainittakoon -vaan, että telineliikkeitä harjoitettaessa on aina -varovasti meneteltävä, etteivät oppilaat vahingoittuisi. -Kaikissa hyppyliikkeissä telineitten yli tulee joko opettajan -itse tahi kahden luotettavan ja vankan pojan -ottaa hyppääviä vastaan. Rekillä älköön milloinkaan -harjoiteltako hengenvaarallisia temppuja kuten esim. -jättiläisheittoa. Maa on rekin alla peitettävä paksulla -sahajauho- eli karvarinkuori-kerroksella. Sama olkoon -laita sen paikan mihin hypätään. Kun telineet ovat -huoneessa, niin on aina voimistelumattoja käytettävä. -Monesta syystä on pukkia vasta-alkavien harjoituksissa -pidettävä plinttiä käytännöllisempänä telineenä. Mutta -vaikka pukki olisi matalaksikin asetettuna, niin on kuitenkin -aina määrättävä kaksi vastaanottajaa sen taakse. -Vaihtelevaisuuden voittamiseksi saattaa tavallisen ponnistuslaudan -asemesta käyttää n. s. »kimmoavaista ponnistuslautaa» -eli »notkulautaa», jota lapset hyppyharjoituksiinsa<span class="pagenum"><a name="Page_8" id="Page_8">[8]</a></span> -aina kernaasti käyttävät. Yleensä voidaan -yliluokilla harjoittaa suhteellisesti enemmän telineliikkeitä -kuin aliluokilla, joilla leikkejä, järjestysliikkeitä ja -ottelua pääasiallisesti harjoiteltakoon.</p> - -<p>Varsinkin nuorempina saattavat pojat ja tytöt -vallan hyvin yhdessä voimistella. Ilman vaaraa voivat -tytöt ottaa osaa kaikkiin järjestysharjoituksiin sekä -vapaa- ja sauvaliikkeihin. Tämä olkoon kuitenkin -sanottu sillä edellytyksellä, ettei heitä vaivaa sisälliset -elinperäiset taudit. Varmuuden vuoksi tauluissa mainitaan, -mitkä liikkeet tytöille ovat pidettävät sopimattomina. -Telinevoimisteluunkin voivat tytöt haitatta -ottaa osaa.</p> - -<hr class="tb" /> - -<p>Lyhyessä muodossa mainittakoon tässä muutamia -yleisiä neuvoja, havaintoja ja selvikkeitä:</p> - -<p>— Vapaa leikki on arvoltaan parempi kuin huono -voimistelu.</p> - -<p>— Kymmenen minuuttia kestävä jokapäiväinen -voimistelu tuottaa terveydelle enemmän hyötyä kuin -kaksi kokonaista viikkotuntia.</p> - -<p>— Ankara kurinpito olkoon aina yhdistettynä -hauskaan, reippaaseen ja ystävälliseen esiintymiseen.</p> - -<p>— Veltto ja alakuloinen mielenlaatu opettajassa -herättää välinpitämättömyyttä oppilaissa.</p> - -<p>— Epävarma, unelias ja voimaton johto kuolettaa -lapsissa innon ja halun voimisteluun ja ponnistuksiin.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_9" id="Page_9">[9]</a></span></p> - -<p>— Opettaja älköön milloinkaan osoittako ujoutta.</p> - -<p>— Voimiensa takaa koettakoon hän päästä kaikesta -sellaisesta vapaaksi, mikä hänen äänessään, liikkeissään -tahi esiintymistavassaan saattaa olla naurettavaa.</p> - -<p>— Opettaja pitäköön aina koko luokkaa silmällä.</p> - -<p>— Kaikissa, odottamattomissakin olosuhteissa pysyköön -hän levollisena.</p> - -<p>— Ilman varsinaista syytä älköön hän paikaltaan -liikkuko.</p> - -<p>— Puheensa olkoon selvä ja voimakas; huutaminen -on sopimaton.</p> - -<p>— Selityssanat<a name="FNanchor_1" id="FNanchor_1"></a><a href="#Footnote_1" class="fnanchor">[1]</a> lausuttakoon selvästi ja levollisesti, -tekosana lyhyesti, terävästi ja voimakkaasti, kohottamatta -varsin paljon itse ääntä.</p> - -<p>— Oppilaitten tekemät virheet ovat aina korjattavat, -kuitenkaan ei sillä tavoin, että kaikki virheet -yhtaikaa korjataan; ensin tärkeimmät ja törkeimmät, -sittemmin vähäpätöisemmät.</p> - -<p>— Korjaaminen ei saa tapahtua silloin, kun lapset -ovat jossakin väsyttävässä asennossa.</p> - -<p>— Hitaat oppilaat saakoot erityisiä neuvoja ja -ohjeita toisten levähtäessä.</p> - -<p>— Kovakätinen ja kömpelömäinen menetteleminen -liikkeitä ja asentoja korjatessa on aina sopimaton.</p> - -<p>— Pitkäpuheisia selityksiä on vältettävä.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_10" id="Page_10">[10]</a></span></p> - -<p>— Liikkeen näyttäminen on parempi kuin sen -selittäminen.</p> - -<p>— Se oppilas, joka tehtävälle liikkeelle tahi asennolle -saapi parhaimman muodon, näyttäköön sen -uudestaan, muille noudatettavaksi esimerkiksi.</p> - -<p>— Oppilaat ovat totutettavat heti paikalla tottelemaan.</p> - -<p>— Kun »valmiit» tahi »huomaa» sana lausutaan, -vallitkoon heti täydellinen äänettömyys.</p> - -<p>— Perusasento edellyttää ja vaatii liikahtamattomuutta.</p> - -<p>— Lepoajan kestäessä ja telineliikkeitä tehtäessä -vallitkoon suurempi vapaus.</p> - -<p>— Lasten tulee voimisteluun mennessään jättää -eri pukuhuoneesen liikanaiset vaatteet.</p> - -<p>— Raskaat kengät, kiristetyt vyöt, kannikkeet ja -kaulukset ovat aina poisjätettävät.</p> - -<p>— Oppilaitten tulee, kukin vuoroonsa, joko yksitellen -tahi parittain toimittaa »järjestäjän» työtä, johon -kuuluu telineitten nostaminen y. m.</p> - -<p>— Voimistelusalissa on ilma aina pidettävä puhtaana -ja viileänä (noin 12-15 astetta).</p> - -<p>— Sali on joka tunnin välillä tuulettava ja sen -lattia vähintäänkin kerran päivässä huolellisesti laastava; -sitä ennen on sille lunta, vettä tahi kosteita sahajauhoja -ripotettava.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_11" id="Page_11">[11]</a></span></p> - -<hr class="tb" /> - -<p>Lopuksi mainittakoon tässä vielä ne epäsäännölliset -asennot ja liikkeenmuodot, jotka voimistelussa -ovat vallan usein tavattavissa. Korjausta vaaditaan:</p> - -<p>— Kun perusasennossa ja marssiessa katse alaspäin -luodaan;</p> - -<p>— Kun yleensä eri asennoissa ja etenkin käsien -ollessa ylöspäin nostettuina pää pidetään eteenpäin -kumarrettuna;</p> - -<p>— Kun rinta on sisään painettuna;</p> - -<p>— Kun ruumis luonnottomasti jännitetään;</p> - -<p>— Kun ristiluut sisäänpäin taivutetaan;</p> - -<p>— Kun hartijat ylöspäin kohotetaan;</p> - -<p>— Kun perusasennossa käsivarret pidetään jäykästi -ojennettuina;</p> - -<p>— Kun käsivarsien ja säärien ojennusliikkeissä -niveleitä ei tarpeeksi ojenneta;</p> - -<p>— Kun perusasennossa kämmenet käännetään -taaksepäin tahi kädet viedään liian paljon eteenpäin;</p> - -<p>— Kun kämmenet käännetään eteenpäin käsien -ollessa ylöspäin ojennettuina;</p> - -<p>— Kun sormenpäät viedään yhteen käsien ollessa -lyöntiasennossa;</p> - -<p>— Kun sormet pannaan ristiin käsien ollessa -niskaan vietyinä;</p> - -<p>— Kun käsiä ja kyynärpäitä käsivarsien koukistusasennoissa -ei tarpeeksi viedä taaksepäin;</p> - -<p>— Kun ei oteta huomioon, että jalkain välinen -kulma aina on oleva suora;</p> - -<p>— Kun polvi- ja sääri-asennoissa jalkain väli on -liian pieni ja toinen polvi notkistetaan liian vähän;</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_12" id="Page_12">[12]</a></span></p> - -<p>— Kun varvas- ja käyntiasennoissa jalkain väli -on tarpeettoman suuri;</p> - -<p>— Kun käyntiasennoissa lantiota ei viedä asetetun -jalan suuntaan;</p> - -<p>— Kun jalka-asennoissa ruumiinpaino ei ole molemmille -jaloille tasan jaettuna;</p> - -<p>— Kun säärennosto-liikkeissä nilkkaniveltä ei tarpeeksi -ojenneta;</p> - -<p>— Kun kierto- ja taivutusliikkeissä polvet notkistetaan, -kantapäät kohotetaan maasta ja jalkain suunta -muutetaan;</p> - -<p>— Kun ei kaikissa asennoissa vapaasti hengitetä;</p> - -<p>— Kun telineliikkeitä harjoittaessa ei noudateta -hyvää ja mallikelpoista ryhtiä;</p> - -<p>— Kun laskuhyppäyksiä suoritetaan huolimattomasti.</p> - -<p>Eräs sangen tärkeä seikka on vielä huomioon otettava. -Kuten tunnettu, saapi oppilaita, mitä lukuaineihin -tulee, usein kehoittaa suurempaan ahkeruuteen. Voimistelussa -on asian laita monesti vallan päinvastainen. Jos -ollaan tekemisissä turmeltumattomien, terveitten ja reippaitten -poikain kanssa — onneksi on niitä maassamme -vielä montakin —, niin opettaja usein on pakoitettu -hillitsemään lasten liioiteltua intoa ja halua ruumiillisiin -harjoituksiin. Liika on aina liikaa, ja sen vuoksi -tulee opettajan sekä itse käsittää että saada oppilaansa -käsittämään, että voimistelemme voidaksemme elää, -emmekä elä voidaksemme ainoastaan voimistella.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_13" id="Page_13">[13]</a></span></p> - -<hr class="tb" /> - -<p>Ennenkuin ryhdymme selittämään seuraavaa, järjestysharjoituksia -sisältävää osaa, ovat ne pääsuunnat, -mitkä voimistelussa alituisesti kysymykseen tulevat, -tässä lueteltavat ja selitettävät. -Käsityksen -niistä saamme likiolevasta -kuviosta, jossa -oikea jalka ajatellaan -koko ajan pysyvän -paikallaan, mutta vasen -jalka sitävastoin -siirretyksi johonkuhun -kuviossa olevaan suuntaan: -0 sisäänpäin, 1 -sisäviistoon, 2 eteenpäin, 3 etuviistoon, 4 ulospäin, 5 -ulkoviistoon, 6 taaksepäin, 7 takaviistoon.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 300px;" id="kuva1"> -<img src="images/kuva1.jpg" width="300" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 1.</p> -</div> - -<div class="footnotes"> - -<div class="footnote"> - -<p><a name="Footnote_1" id="Footnote_1"></a><a href="#FNanchor_1"><span class="label">[1]</span></a> Jokainen komento sisältää sekä <em class="gesperrt">selityssanat</em> että -<em class="gesperrt">tekosanan</em>. Edelliset ilmoittavat <em class="gesperrt">mikä</em> on tehtävä, jälkimmäinen -sanoo, <em class="gesperrt">koska</em> tehtävä on suoritettava.</p> - -</div> - -</div> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_14" id="Page_14">[14]</a></span></p> - -<h2 id="II_Jarjestysharjoituksia">II. Järjestysharjoituksia.</h2> - -<h3>Asennonmuutoksia, käännöksiä ja käyntilajeja.</h3> - -<p><b>Paikoille asettuminen.</b> Oppilaat järjestetään pituutensa -mukaan yhteen tahi kahteen riviin, joko siten, -että ne tulevat seisomaan toinen toisensa <em class="gesperrt">takana</em>, -jolloin riviä sanotaan »<em class="gesperrt">peräkkäisriviksi</em>», tahi asetetaan -ne <em class="gesperrt">sivuttaisin</em> seisomaan, jolloin riviä sanotaan -»<em class="gesperrt">rintamariviksi</em>». Jälkimmäisessä asennossa kukin -kääntää oikean olkapäänsä pisintä (ensimmäistä) miestä -kohti. Peräkkäisrivissä tulee jokaisen välin olla noin -kahden jalanmitan suuruisen, -rintamarivissä noin kämmenen -levyisen. Riviä sanotaan silloin -»<em class="gesperrt">supistetuksi</em>». Kun supistettua -peräkkäisriviä »<em class="gesperrt">hajoitetaan</em>», -niin kaikki rivissä -olevat, paitse ensimmäinen, astuvat -lyhkäsillä askeleilla taaksepäin, -kunnes kukin eteenpäin -kurotetuilla käsivarsillaan tasan -ulottuu edelläseisovan hartijoihin -saakka (<a href="#kuva2">kuv. 2</a>.) Jos taas<span class="pagenum"><a name="Page_15" id="Page_15">[15]</a></span> -rintamarivi on hajoitettava, -niin kaikki, paitse -ensimmäinen, astuvat sivullepäin -ja välit suurennetaan, -kunnes kukin ensimmäiseen -mieheen päin -nostetulla käsivarrellaan -ulottuu vieruskumppaninsa -hartijaan saakka -(<a href="#kuva3">kuv. 3</a>). Kun hajoitettu -rivi sitten uudestaan -on supistettava, niin -ensimmäinen mies pysyy paikallaan, mutta kaikki muut -astuvat (peräkkäisrivissä) eteenpäin tahi (rintamarivissä) -sivullepäin, kunnes alkuperäinen paikoille asettuminen -uudestaan on saavutettu. Ahtaantuminen olkoon aina -kielletty.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 190px;" id="kuva2"> -<img src="images/kuva2.jpg" width="190" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 2.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 300px;" id="kuva3"> -<img src="images/kuva3.jpg" width="300" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 3.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Ojennus</b> <em class="gesperrt">peräkkäisrivissä</em> toimitetaan siten, -että rivin ensimmäinen mies seisoo liikkumatonna, -mutta muut kaikki siirtyvät tarpeen mukaan joko vasempaan -tahi oikeaan, kunnes kukin tulee sellaiseen -asentoon, ettei hän voi muita nähdä kuin lähinnä olevaa -kumppaniaan. Jos <em class="gesperrt">rintamarivissä</em> ojennus on -tehtävä, niin kaikki kääntävät päänsä paikallaan olevaa -ensimmäistä miestä kohti ja siirtyvät pienillä askeleilla -eteenpäin tahi taaksepäin (mutta ei sivullepäin), kunnes -kukin, pää pystyssä ollen, töin tuskin voi eroittaa -kolmannen miehen (katsojasta lukien) rintaa. Ensimmäisinä -voimisteluvuosina saavat lapset ojennusta tehtäessä -katsoa alas kumppaniensa jalkoihin päin. Kun<span class="pagenum"><a name="Page_16" id="Page_16">[16]</a></span> -opettaja huomaa rivin tyydyttävän suoraksi, komentaa -hän:</p> - -<p><b>Perusasento!</b> Tässä asennossa pidetään -pää pystyssä, katse suoraan eteenpäin, -leuka taaksepäin vedettynä, rinta pullistettuna, -selkä suorana, vatsa sisäänvedettynä, -perälihakset jännitettyinä, olkapäät -taaksepäin vietyinä, käsivarret vapaasti ja -luonnollisesti riippuen, kämmenet reisiä -kohti käännettyinä, kantapäät yhdessä, polvet -täydesti ojennettuina, jalat suorassa -kulmassa (<a href="#kuva4">kuv. 4</a>). Koska perusasento -voimisteluun tottumattomalle alussa käy -piankin väsyttäväksi, komennetaan aina -kotvasen ajan kuluttua:</p> - -<div class="figcenter" style="width: 110px;" id="kuva4"> -<img src="images/kuva4.jpg" width="110" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 4.</p> -</div> - -<p><b>Lepoasento</b>, jossa asennossa toinen jalka, yhdentekevä -kumpiko, on asetettuna jalanmitan verran etuviistosuuntaan -sillä tavoin, että ruumiinpaino tulee -pääasiallisesti lepäämään paikallaan pysyvällä jalalla. -Kaulassa, selässä ja säärissä olevien lihaksien jännitys -saapi höltyä.</p> - -<p><b>Käännös.</b> Voimistelussa harjoitetaan käännöksiä -sekä vasempaan että oikeaan. Puoliympyrän käännöstä -sanotaan »<em class="gesperrt">täyskäännökseksi</em>», neljännesympyrän -käännöstä »<em class="gesperrt">puolikäännökseksi</em>» ja kahdeksannesympyrän -käännöstä <em class="gesperrt">neljänneskäännökseksi</em>. -Käännökset tehdään kahdessa tempussa joko »<em class="gesperrt">luvun -mukaan</em>», jolloin oppilaat tekevät tempun kerrallaan -heti komentosanan lausuttua, tahi toimitetaan molemmat -temput ilman pitempää väliaikaa heti sen jälkeen<span class="pagenum"><a name="Page_17" id="Page_17">[17]</a></span> -kun opettaja on lausunut komentosanansa, joka tässä -jälkimmäisessä tapauksessa ei saa olla mikään laskusana. -Kaikki käännökset vasempaan tehdään vasemman -jalan varpailla ja oikean jalan kantapäällä; oikeaan -päinvastoin. Kun käännös tehdään luvun mukaan -esim. vasempaanpäin, niin ensimmäisen tempun -jälkeen jäädään seisomaan vasemman jalan koko jalkapohjalle -ja oikean jalan varpaille. Toisessa tempussa -oikea jalka ponnistamalla asetetaan vasemman jalan -viereen. Ensimmäisillä voimistelutunnilla on täyskäännös -tehtävä neljässä tempussa kahden puolikäännöksen -muodossa.</p> - -<p><b>Jako.</b> Alkuharjoituksena rivin kahtia jakoon tehdään -komennon mukaan, ensin päänkierto oikeaan -(ensimmäiseen mieheen päin), sitten päänkierto vasempaan -ja lopuksi suoraan eteenpäin. Kun sen jälkeen -opettaja komentaa: »<em class="gesperrt">jako kahteen</em>» (»kolmeen» tahi -»neljään»), niin kaikki vilkkaasti kääntävät päänsä, vaan -ei vartaloaan, kohti ensimmäistä miestä, joka samassa -kääntää päänsä vieruskumppaniansa kohti lausuen lyhyesti -ja selvästi: »<em class="gesperrt">yks’</em>». Toinen mies sanoo »<em class="gesperrt">kaks’</em>», -kiertäen samassa päänsä seuraavaa kohti, joka vuorostaan -samalla tavoin lausuu »<em class="gesperrt">yks’</em>» (tahi »<em class="gesperrt">kolme</em>», -jos rivi on jaettava kolmeen), j. n. e. viimeiseen mieheen -saakka, joka kuitenkin, numeronsa sanoessa, jättää -päänkierron vastakkaiseen suuntaan päin tekemättä. -Se, joka numeronsa on lausunut, kääntää -äkisti päänsä suoraan eteenpäin ja seisoo sitten liikkumatonna. -Jos jako on toimitettava peräkkäisrivissä -ollen, niin pää, järjestysnumeroa sanottaessa, pikimmältään<span class="pagenum"><a name="Page_18" id="Page_18">[18]</a></span> -käännetään vasempaan ja sitten uudestaan suoraan -eteenpäin.</p> - -<p><b>Rivistä asentoihin meneminen.</b> Vapaaharjoituksia -varten on rivistä mentävä »<em class="gesperrt">asentoihin</em>», jonka -tehtävän saattaa suorittaa monella eri tavalla. Jos rivi -on jaettuna esim. kolmeen, voipi opettaja komentaa -vallan yksinkertaisesti: »<em class="gesperrt">ensimmäiset askel (kaksi, -kolme askelta) eteenpäin, kolmannet askel -(kaksi, kolme askelta) taaksepäin (tahi päinvastoin) — mars!</em>» -Peräkkäisrivistä askeleet tietysti -otetaan sivullepäin. Jos komennetaan: »<em class="gesperrt">eteenpäin -asentoihin</em>», niin kolmannet (tahi ensimmäiset) marssivat -4 askelta ja toiset 2 askelta eteenpäin. Kun -komento kuuluu: »<em class="gesperrt">keskeltä asentoihin</em>», niin ensimmäisten -ensin tulee tehdä täyskäännös, jonka jälkeen -ensimmäiset ja kolmannet yht’aikaa astuvat 2 askelta -eteenpäin; lopuksi ensimmäiset uudestaan tekevät täyskäännöksen. -Jos taas komennetaan: »<em class="gesperrt">takaisin asentoihin</em>», -niin aluksi ensimmäiset ja toiset tekevät täyskäännöksen, -sitten astuvat ne eteenpäin, ensimmäiset -4 askelta ja toiset 2 askelta, ja lopuksi tekevät ne, -heti paikoilleen tultuaan, uudestaan täyskäännöksen. -Alkuperäisestä rivistä asentoihin lähteneet miehet astuvat -takaisin riviin (»sulkevat rivin») tavalla, joka vastaa -sitä tapaa, millä rivistä ovat lähteneet. Komennetaan: -»<em class="gesperrt">Takaisin riviin</em>» eli »<em class="gesperrt">sulkekaa ensimmäisten</em> -(toisten, kolmanten) <em class="gesperrt">rivi — mars!</em>»</p> - -<p><b>Sivuasentoon meneminen.</b> Peräkkäisrivi jaetaan -kahteen, jonka jälkeen toiset miehet astuvat askeleen -etuviistoon, vasempaan tahi oikeaan, niin että<span class="pagenum"><a name="Page_19" id="Page_19">[19]</a></span> -kukin heistä tulee seisomaan sivupuolella sitä miestä, -mikä alussa seisoi hänen edessään. Asentoaskel tehdään -toisessa tempussa. Kun tavallisessa käynnissä -on mentävä sivuasentoon, niin ensimmäisten miesten -tulee askeleitaan hieman lyhentää, että toiset (pitennetyillä -askeleilla) pikemmin pääsisivät heidän viereensä.</p> - -<p><b>Taka-asentoon ja etuasentoon meneminen</b> suoritetaan -sivu-asennosta sillä tavoin, että ensimmäiset -(eli toiset) astuvat askeleen joko etuviistoon tahi -ulkoviistoon, joten uudestaan tullaan seisomaan toinen -toisensa takana. Jos taka-asennosta on mentävä etuasentoon -tahi päinvastoin, niin voidaan astua joko -vasemmalta tahi oikealta puolelta. Edellisessä tapauksessa -alkaa oikea, jälkimmäisessä vasen jalka, joka -etuasentoon mentäessä astuu sisäviistosuuntaan, taka-asentoon -mentäessä takaviistoon. Asentoaskel tehdään -neljännessä tempussa. Jos etuasennosta on mentävä -taka-asentoon esim. vasemmalta, niin tämä tehtävä -voidaan suorittaa myöskin sillä tavoin, että tehdään -vasemman jalan kantapäällä käännös vasempaan ja samassa -tempussa vasen jalka astuu askeleen ulospäin, -jonka jälkeen, yhä vasempaan kääntyen, mennään kolmella -askeleella kumppanin taakse; ponnistusaskel tehdään -neljännessä tempussa. Päinvastoin kun taka-asentoon -mennään oikealta.</p> - -<p>Jos oppilaat seisovat parittain (sivuasennossa) ja -jos esim. vasenpuolisten miesten tulee mennä sivuasentoon -oikealle, niin tämä asennonmuutos toimitetaan -4 tempussa joko etutietä tahi takatietä siten, että<span class="pagenum"><a name="Page_20" id="Page_20">[20]</a></span> -ensin mennään etuasentoon tahi taka-asentoon ja siitä -sitten sivuasentoon oikealle.</p> - -<p><b>Ensimmäisten pyörre toisten ympäri</b> ja päinvastoin -toimitetaan yhdistämällä kaksi sellaista, ennen -selitettyä asennonmuutosta, jotka 4 tempussa suoritetaan. -Kiertävä mies tulee siis kahdeksalla askeleella -takaisin edelliseen asentoonsa. Jos pyörre tehdään -esim. vasempaanpäin, tulee liikkuvan miehen pitää silmällä, -että seisova mies aina on hänen vasemmalla -kädellään.</p> - -<p><b>Käyntiä</b> harjoitetaan sekä »<em class="gesperrt">paikalla</em>» että -»<em class="gesperrt">eteenpäin</em>». Edellisessä tapauksessa pysytään paikalla, -mutta nostetaan joka askeleella jalka pari senttimetriä -lattiasta. Käyntiä eteenpäin harjoitetaan alussa -siten, että oppilaat, peräkkäisrivissä ollen, marssivat -eteenpäin ympäri salia sitä tietä ja siinä tahdissa, jonka -ensimmäinen — alussa opettaja itse — määrää. Tätä -yksinkertaisinta käyntilajia sanotaan »<em class="gesperrt">kiertokäynniksi</em>». -Käyntiä alotetaan jotensakin voimakkaalla -polkuaskeleella ja aina vasemmalla jalalla. Jo toinen -askel on oleva keveä ja kimmoavainen. Oppilaitten -väli rivissä noin metrin suuruinen. Kun opettaja komentaa -»seis!», niin kaikki astuvat vielä täyden askeleen -ja tekevät sitten ponnistuksella asentoaskeleen -toisessa tempussa. Tätä harjoittaessa saattavat lapset -alussa ääneensä lukea »yks’, kaks’». — Käyntiä voipi -harjoittaa myöskin taaksepäin sekä sivullepäin; viimeksi -mainitussa tapauksessa jalkaa ei saa siirtää toisen sivutse. -Jos supistetun rintamarivin tulee siirtyä sivullepäin, -tehdään ensin »jalkain sulkeminen», jonka jälkeen siirtyminen<span class="pagenum"><a name="Page_21" id="Page_21">[21]</a></span> -toimitetaan lyhkäsillä askeleilla sivullepäin -verrattain nopeassa tahdissa.</p> - -<p><b>Käyntilajeja.</b> Tavallisessa -kiertokäynnissä saattaa erilaisia -käyntilajeja harjoittaa. Käynti, -jossa joka neljäs, viides eli -kuudes askel on <em class="gesperrt">polkuaskel</em>, -opettaa vasta-alkavaa <em class="gesperrt">tahtia</em> -noudattamaan. Käyntiä varpailla -sanotaan »<em class="gesperrt">varvaskäynniksi</em>», -ja tätä käyntilajia on -ahkerasti harjoitettava syystä, -että lapset sen kautta oppivat -keveästi ja kimmoavasti astumaan. -<em class="gesperrt">Tanakäynniksi</em> sanotaan sitä käyntilajia, jossa -sääret ojennetuilla polviniveleillä astuessa nostetaan -eteenpäin (<a href="#kuva5">kuv. 5</a>). <em class="gesperrt">Porraskäynnissä</em> nostetaan -joka askeleella polvi eteen-ylöspäin (<a href="#kuva6">kuv. 6</a>). <em class="gesperrt">Kääpiökäynnissä</em> -pidetään -polvet notkistettuina -ja kädet lanteilla -(<a href="#kuva7">kuv. 7</a>). <em class="gesperrt">Jättiläiskäynti</em> -tehdään -varpailla ja pitkin askelin -sekä kädet ylöspäin -nostettuina (<a href="#kuva8">kuv. -8</a>). <em class="gesperrt">Junamarssiksi</em> -sanotaan sitä käyntilajia, -missä peräkkäisrivi -yhä kiihtyvällä<span class="pagenum"><a name="Page_22" id="Page_22">[22]</a></span> -vauhdilla rientää eteenpäin. Kädet pidetään silloin -edellä käyvän hartijoilla. <em class="gesperrt">Käyntiä jälkiaskeleilla</em> -harjoitetaan siten, että vasemman jalan astuttua askeleen -eteenpäin, siirretään oikea jalka -vasemman taakse, ja näin jatketaan, -kunnes komennetaan »seis». <em class="gesperrt">Käynti -vaihtoaskeleilla</em> on edellisestä lajista -muodostunut käyntilaji. Vasemman jalan -astuttua ensimmäisen askeleensa ja -oikean jalan siirryttyä vasemman taakse, -astuu vasen jalka kolmannessa tempussa -vielä kerran eteenpäin, jonka jälkeen -oikea jalka siirretään eteenpäin, vasen -jalka oikean taakse ja oikea uudestaan -eteenpäin, j. n. e. <em class="gesperrt">Käyntiä nousahtamalla -varpaille</em> harjoitetaan siten, -että jokaisen askeleen jälkeen etumaisella -jalalla tehdään äkillinen varpaillenousu, -ennenkuin toinen jalka eteenpäin -siirretään. <em class="gesperrt">Hyppykäynti</em> muistuttaa -edellistä lajia, mutta varpaillenousun asemesta -tehdään tässä harjoituksessa pieni hyppäys eteenpäin -joka askeleen jälkeen.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 200px;" id="kuva5"> -<img src="images/kuva5.jpg" width="200" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 5.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 150px;" id="kuva6"> -<img src="images/kuva6.jpg" width="150" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 6.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 170px;" id="kuva7"> -<img src="images/kuva7.jpg" width="170" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 7.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 105px;" id="kuva8"> -<img src="images/kuva8.jpg" width="105" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 8.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Täyskäännös marssiessa</b> on alussa tehtävä neljässä -tempussa siten, että, yhä vasempaan kääntyen, -astutaan 4 askelta paikalla. Jos käännös on tehtävä -vasempaanpäin, niin opettaja lausuu »<em class="gesperrt">mars</em>»-sanan silloin, -kun oppilaat laskevat oikean jalkansa maahan; päinvastoin -jos käännös tehdään oikeaan. Alussa ja kunnes -varmuutta on saavutettu lukevat oppilaat ääneensä:<span class="pagenum"><a name="Page_23" id="Page_23">[23]</a></span> -»<em class="gesperrt">yks’, kaks’, kolme, neljä — yks’</em>». Viimemainitussa -tempussa vasen jalka voimakkaalla polkuaskeleella uudestaan -alottaa käyntiä eteenpäin. Kun opettaja komentaa: -»<em class="gesperrt">täyskäännös vasempaan — seis</em>», niin lasten -tulee lukea: »<em class="gesperrt">yks’, kaks’, kolm’, neljä</em>».</p> - -<p>Varmuutta saavutettuaan oppilaat harjoittakoot -täyskäännöstä sotilaitten tavalla. Silloinkin tekosana -lausutaan siinä silmänräpäyksessä, -jolloin <em class="gesperrt">oikea</em> jalka maahan lasketaan, -sillä sotilaitten harjoituksissa -täyskäännökset tehdään aina vasempaan. -Mars-sanan jälkeen vasen -jalka astuu täyden askeleen eteenpäin, -jonka perästä oikea jalka asetetaan -lyhemmän välin päähän vasemman -eteen, hieman etuviistosuuntaan -(katso <a href="#kuva9">kuv. 9</a>) ja samassa -tempussa tehdään käännös molemmilla -jalkapohjilla vasempaan. Seuraavassa -tempussa taas vasen jalka -siirretään eteenpäin, käynnin uudestaan alottamista -varten.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 150px;" id="kuva9"> -<img src="images/kuva9.jpg" width="150" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 9.</p> -</div> - -<p>Kiertokäynnin ja käännöksen (neljällä askeleella) -opittua on uusia käyntilajeja harjoitettava. Niistä mainittakoon -tässä muutamia helpompia.</p> - -<p><b>Kehäksi asettuminen.</b> Kiertokäynnissä tehdään -kehä yhä pienemmäksi ja ympyränmuotoisemmaksi. -Tätä asettumistapaa käytetään useassa leikissä.</p> - -<p><b>Käyntiä kiemuraan.</b> Peräkkäisrivi marssii seuraavalla -sivulla olevan kuvan osoittamalla tavalla. Kun<span class="pagenum"><a name="Page_24" id="Page_24">[24]</a></span> -ensimmäinen mies on saapunut kiemuran keskikohtaan, -niin hän tekee äkkinäisen käännöksen vasempaan -ja astuu kierteitten välisiä teitä takaisin. Kukin -seuraa tarkasti edellä käyvää.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 300px;" id="kuva10"> -<img src="images/kuva10.jpg" width="300" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 10.</p> -</div> - -<p><b>Mutkakäyntiä.</b> Ensimmäinen astuu, muitten seuraamana, -tasaista tahtia kaikenlaisia vääräviivaisia teitä -pitkin (katso <a href="#kuva11">kuv. 11</a>).</p> - -<p><b>Vastakäyntiä.</b> Rivin marssiessa eteenpäin ensimmäinen -mies kääntyy takaisin ja astuu likellä riviä -vastakkaiseen suuntaan (<a href="#kuva12">kuv. 12</a>). Sillä paikkaa, missä -ensimmäinen käännöksen teki, kaikki muutkin kääntyvät.</p> - -<p><b>Käärmeenkäyntiä</b> tehdään kuten -edellistä, mutta vuorotellen vasempaan -ja oikeaan (<a href="#kuva13">kuvio 13</a>).</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 255px;" id="kuva11"> -<img src="images/kuva11.jpg" width="255" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 11.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 75px;" id="kuva12"> -<img src="images/kuva12.jpg" width="75" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 12.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 200px;" id="kuva13"> -<img src="images/kuva13.jpg" width="200" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 13.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Läpikäyntiä.</b> Tavallisesta kiertokäynnistä -muodostetaan vääräviivainen -kuvio, muodoltaan 8-numeron kaltainen -(<a href="#kuva14">kuv. 14</a>). Sillä kohtaa, missä -kuvion eri osat käyvät ristiin, astuu<span class="pagenum"><a name="Page_25" id="Page_25">[25]</a></span> -mies kerrallaan, vuorotellen kummaltakin puolelta, -kahden toiseen suuntaan menevän miehen välitse.</p> - -<p><b>Pujottelukäyntiä.</b> Kehäksi asettumisen -jälkeen kääntyvät toiset miehet -täydesti vasempaan, joten parit tulevat -seisomaan vastatusten. Välit saavat -olla verrattain suuret. Kysymyksessä -olevaa käyntilajia suoritetaan siten, -että esim. ensimmäiset miehet liikkuvat -eteenpäin, kierrellen vuorotellen vasemmalta -ja oikealta puolelta toisten miesten -sivutse. Viimemainitut miehet, seisoen paikoillaan, -kurottavat vuorottain vasemman ja oikean kätensä -ohimeneville. Pujottelukäyntiä saattaa tehdä -myöskin siten, että sekä ensimmäiset että toiset -liikkuvat yht’aikaa, kierrellen toinen toisensa sivutse -ja ojentaen sivumennessään kätensä vastaantulevalle.</p> - -<p><b>Keskeltäkäyntiä.</b> Kun kiertokäynnistä uudestaan -suora rivi on muodostettava, niin ensimmäinen, -muitten seuraamana, marssii salin keskisuuntaa pitkin -ja, tullessaan salin toiseen päähän, astuu hän paikalla, -kunnes »seis»-sana lausutaan.</p> - -<p><b>Kaksi-, neli- ja kahdeksanmiehisen -rivin muodostaminen.</b> Keskeltäkäynnin -jälkeen ensimmäinen mies -kääntyy vasempaan, toinen oikeaan, kolmas -taas vasempaan j. n. e. Älköön -kukaan astuko sivullepäin, ennenkuin -hän on saapunut sille kohdalle, missä -ensimmäinen mies käännöksensä teki.<span class="pagenum"><a name="Page_26" id="Page_26">[26]</a></span> -Salin toisessa päässä kaksi, eri suunnilta tulevaa yhtyy -pariksi (<a href="#kuva15">kuv. 15</a>), jonka jälkeen erityiset parit -suorittavat saman marssiliikkeen, niin -että saadaan nelimiehisiä rivejä (<a href="#kuva16">kuv. -16</a>). Samalla tavalla muodostetaan -8-miehisiä rivejä, j. n. e. Jatkamalla -marssiliikettä ja jakamalla rivejä kahtia -saadaan vähitellen uudestaan alkuperäinen -peräkkäisrivi.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 175px;" id="kuva14"> -<img src="images/kuva14.jpg" width="175" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 14.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 175px;" id="kuva15"> -<img src="images/kuva15.jpg" width="175" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 15.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 200px;" id="kuva16"> -<img src="images/kuva16.jpg" width="200" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 16.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Kaarimarssi.</b> Tätä marssiharjoitusta -usein käytetään, kun vapaaharjoituksia -varten rintamarivistä on -asentoihin mentävä. Käsitämme hyvin miten se tehdään, -jos ajattelemme rintamarivin olevan jonkunlaisena -säteenä ympyrässä. Säteen eli rivin toinen, ympyrän -keskipisteessä oleva pää pysyy paikallaan, mutta -toinen pää kulkee eteenpäin kehää pitkin, kunnes rivi, -joka marssiliikettä tehtäessä on pidettävä vallan suorana -ja suljettuna, tulee sellaiseen suuntaan, joka alkuperäisen -suunnan kanssa muodostaa suoran kulman. -Marssiessa on pää pidettävä käännettynä siihen sivumieheen -päin, joka kehää pitkin astuu. Jos rivi on -pienempi, esim. 3-, 4- tahi 5-miehinen, niin kaarimarssin -saattaa parhaimmin suorittaa kolmella askeleella; -neljännessä tempussa tehdään asentoaskel. Rivin -ollessa niin pitkä, ettei askeleitten lukua voida määrätä, -tulee lasten, uuteen suuntaan tultuaan, astua paikalla, -kunnes toisin komennetaan.</p> - -<p><b>Juoksua.</b> Kun tavallisessa kävelymarssissa askeleitten -lukumäärä on oleva ainakin 120 minuutissa,<span class="pagenum"><a name="Page_27" id="Page_27">[27]</a></span> -niin tämä luku on juoksumarssissa nouseva aina 180 -saakka. Opettajan lausuttua »<em class="gesperrt">juoksuun eteenpäin</em>», -tulee jokaisen kallistaa ruumiinsa hieman eteenpäin ja -samassa koukistaa käsivartensa suoraan kulmaan saakka. -Itse juokseminen toimitetaan aina varpailla ja jotensakin -ojennetuilla polviniveleillä, keveästi ja kimmoavasti. -Pää pystyssä, rinta pullistettuna. Kun juoksua harjoitetaan -tomua sisältävässä huoneessa, tapahtukoon hengittäminen -nenän kautta. Askelten lukumäärä »seis»-sanan -jälkeen on poikkeamatta oleva kolme, joten siis -asento-askel tulee neljännessä tempussa. Kun juostessa -<em class="gesperrt">täyskäännös</em> tehdään, niin tekosana (mars), -kuten käyntimarssissakin, on lausuttava siinä silmänräpäyksessä, -jolloin <em class="gesperrt">oikea</em> jalka maahan lasketaan. -Käännös suoritetaan 4 tempussa paikalla-juoksun muodossa. -Viidennessä tempussa alottaa taas vasen jalka -ponnistuksella juoksua eteenpäin. Luetaan siis: (mars!) -<em class="gesperrt">yks’, kaks’, kolm’, neljä</em>, — <b>yks’</b>. Viimeinen sana -lausutaan muita voimakkaammin.</p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_28" id="Page_28">[28]</a></span></p> - -<h2 id="III_Vapaaharjoituksia_ilman">III. Vapaaharjoituksia ilman sauvaa.</h2> - -<h3>1. Käsiliikkeitä.</h3> - -<p><b>Kättenkoukistus.</b> Liikunto tapahtuu pääasiallisesti -kyynärniveleessä, mutta myöskin rannenivel ja -ensimmäiset sorminiveleet ovat samassa koukistettavat. -Oikean muodon saamista varten ovat -kädet ensin hieman nostettavat ja -samassa käsivarret voimakkaasti kierrettävät -ulospäin (katso <a href="#kuva17">kuv. 17</a>), jonka -jälkeen kyynärniveleet koukistetaan -kunnes sormenpäät koskettelevat olkapäitä -(<a href="#kuva18">kuv. 18</a>).</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 165px;" id="kuva17"> -<img src="images/kuva17.jpg" width="165" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 17.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 115px;" id="kuva18"> -<img src="images/kuva18.jpg" width="115" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 18.</p> -</div> - -</div> - -<p>Kättenkoukistusta seuraa</p> - -<p><b>Kättenojennus</b>. Käsivarsia saattaa -ojentaa eteenpäin (<a href="#kuva19">kuv. 19</a>), ulospäin -(<a href="#kuva20">kuv. 20</a>), ylös (<a href="#kuva21">kuv. 21</a>), alas -ja alastaaksepäin. Kämmenet pidetään käännettyinä -toisiansa vastaan kaikissa näissä suunnissa, paitse ulospäin-suunnassa, -jossa sekä käsivarret että kämmenet -ovat vaakasuorassa tasossa. Pää on pidettävä täydesti -pystyssä etenkin silloin, kun kädet ovat ylöspäin ojennettuina. -Tässä viimemainitussa asennossa on huomio<span class="pagenum"><a name="Page_29" id="Page_29">[29]</a></span> -erityisesti luotava käsien asentoon syystä, että kämmenet -siinä helposti kääntyvät eteenpäin. Mitä itse -ojentamiseen tulee, on se aina tehtävä -voimakkaasti ja perinpohjaisesti, -mutta vartalon vakaa ja horjumaton -ryhti on kuitenkin aina säilytettävä. -Rinta ei saa painua sisään, kun -kädet eteenpäin ojennetaan, eikä -selkä saa koukistua, kun kädet ovat -pystyssä.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 150px;" id="kuva19"> -<img src="images/kuva19.jpg" width="150" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 19.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 275px;" id="kuva20"> -<img src="images/kuva20.jpg" width="275" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 20.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 75px;" id="kuva21"> -<img src="images/kuva21.jpg" width="75" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 21.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Kättennosto.</b> Täydesti ojennetut -käsivarret, suorine ja suljettuine -sormineen, nostetaan eteenpäin, ulospäin -ja ylöspäin samoihin alkuasentoihin, -joihin ne ojennetaankin. Jos -kädet ensin viedään eteenpäin ja sitten -samaa vauhtia ylös, niin sanotaan liikettä -»<em class="gesperrt">kättennostoksi etutietä ylöspäin</em>».<span class="pagenum"><a name="Page_30" id="Page_30">[30]</a></span> -Kädet viedään »<em class="gesperrt">ulkotietä ylöspäin</em>», kun ne -ensin nostetaan ulospäin ja sitten ylös.</p> - -<p><b>Kättenkiertoa.</b> Kaikissa niissä asennoissa, joihin -käsivarret ojennetaan, saattaa niitä kiertää pituusakseliensa -ympäri vuorotellen ulos- ja sisäänpäin. -Liikettä voipi myöskin harjoittaa käsivarsia pyörittäessä -(katso »kättenpyöritys»).</p> - -<p>Kättennostoa seuraa</p> - -<p><b>Kättenlaskeminen</b>, jota ylöspäin olevasta suunnasta -saattaa tehdä sekä »etutietä» että »ulkotietä». -Käsivarret ovat tässäkin harjoituksessa pidettävät vallan -suorina. Sekä kättennostossa että kättenlaskemisessa -ulkotietä on kiertäminen tehtävä vaakasuorassa -tasossa.</p> - -<p><b>Kättenheitoksi</b> sanotaan sellaista kättennostoa -(tavallisesti etutietä) ylöspäin, joka toimitetaan hyvin -voimakkaasti ja nopeasti. Käsiä takaisin perusasentoon -vietäessä ovat ne, kuten edellisessäkin liikkeessä, -pidettävät jäykkinä ja suorina.</p> - -<p><b>Kättenpyöritys.</b> Jos käsivarret ensin nostetaan -etutietä ylös ja sitten samaa vahtia lasketaan ulkotietä -alaspäin, niin sanotaan liikettä kättenpyöritykseksi. -Harjoitus on tehtävä tasaisesti jatkuvalla nopeudella -nelijakoisessa tahdissa. Sitä käytetään useimmiten -hengitysharjoituksena. Tässä liikkeessä sekä -yleensä kättenlaskemisessa ulkotietä käännetään kämmenet -alaspäin siinä silmänräpäyksessä, jolloin käsivarret -ovat vaakasuorassa tasossa.</p> - -<p><b>Kättenheilutus.</b> Hyvää ryhtiä säilyttämällä heitetään -käsivarret etutietä ylöspäin ja viedään sitten<span class="pagenum"><a name="Page_31" id="Page_31">[31]</a></span> -heti uudestaan samaa tietä alas, jonka jälkeen harjoitusta -tahdissa jatketaan, kunnes »seis» komennetaan.</p> - -<p><b>Kättenlyönti.</b> Kun käsivarret -lyöntiä varten ovat nostettavat -alkuasentoon, niin ne -hieman kohotetaan ja samassa -koukistetaan rinnalle siten, että -sormenpäät tulevat vastatusten, -koskematta kuitenkaan toisiaan. -Kämmenet ovat alaspäin käännettyinä -ja peukalot koskevat -rintaan. Kyynärpäät taaksepäin -(<a href="#kuva22">kuv. 22</a>). Kättenlyönti -tehtään kyynärniveleitä voimakkaasti ojentamalla.</p> - -<p><b>Kättentyöntö.</b> Alkuasento (»kädet työntöön») -on muodoltaan melkein samanlainen kuin kättenkoukistus; -se eroaa viimemainitusta ainoastaan -siinä suhteessa, että kädet pidetään -nyrkitettyinä sekä alkuasennossa -(<a href="#kuva23">kuv. 23</a>) että työntöä tehtäessä. Ranneniveleet, -jotka alkuasennossa pidetään -taivutettuina, ojennetaan työntäessä -suoriksi.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 240px;" id="kuva22"> -<img src="images/kuva22.jpg" width="240" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 22.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 100px;" id="kuva23"> -<img src="images/kuva23.jpg" width="100" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 23.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Kädet sahausasennossa.</b> Jos sahaaminen -on toimitettava ainoastaan -toisella kädellä joku määrä kertoja, niin -alkuasento on senkaltainen, kuin <a href="#kuva24">kuv. -24</a> osoittaa. Käsi, jonka ajatellaan pitävän -sahaa, ojennetaan vartaloa kierrettäessä -voimakkaasti alaspäin, jonka<span class="pagenum"><a name="Page_32" id="Page_32">[32]</a></span> -jälkeen se uudestaan viedään edelliseen asentoonsa -voidakseen sahausta heti jatkaa. Liikettä saattaa harjoittaa -silläkin tavoin, että kummankin käden ajatellaan -vievän omaa sahaansa. Tällaista harjoitusta varten -asetetaan toinen jalka ulospäin, vartalo taivutetaan -eteenpäin ja kierretään samassa vähän -esim. oikeaan, jolloin oikea käsivarsi, -kyynärniveleestään koukistettuna, -viedään taaksepäin ja vasen -käsi ojennetaan alaspäin. Kädet -nyrkitettyinä (<a href="#kuva25">kuv. 25</a>). Sahatessa -kierretään ruumis voimakkaasti vuorotellen -vasempaan ja oikeaan. Sahaaminen -on tahtiharjoitus.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 230px;" id="kuva24"> -<img src="images/kuva24.jpg" width="230" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 24.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 225px;" id="kuva25"> -<img src="images/kuva25.jpg" width="225" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 25.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Kädet hakkausasennossa.</b> <a href="#kuva26">Vieressä -oleva kuva</a> näyttää kysymyksessä -olevan liikkeen alkuasennon. -Hakatessa viedään nyrkit alas ja -taaksepäin, niin että ne tulevat alaraajojen<span class="pagenum"><a name="Page_33" id="Page_33">[33]</a></span> -väliin. Harjoitusta saattaa tehdä sekä tahdissa -että luvun mukaan.</p> - -<p><b>Kädet niittöasennossa.</b> Käsivarret heilutetaan -sivullepäin siten, että oikeaanpäin mennessään oikea -käsivarsi pysyy ojennettuna, mutta -vasen koukistetaan rinnan eteen sillä -tavalla kuin vieressä oleva kuva osoittaa -(<a href="#kuva27">kuv. 27</a>). Toinen jalka asetetaan -ulospäin alkuasentoon mennessä. -Itse niittäminen tapahtuu -siten, että alkuasennosta mennään -vastakkaiseen asentoon käsiä heiluttamalla -ja vartaloa kiertämällä, jota -paitse niittäessä selkä vuorotellen kumarretaan -ja ojennetaan.</p> - -<p><b>Kädet lanteilla.</b> Peukalot taaksepäin, muut sormet -suljettuina ja suorina eteenpäin. Kyynärpäät -taaksepäin, ranteet ojennettuina (<a href="#kuva28">kuv. 28</a>).</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 125px;" id="kuva26"> -<img src="images/kuva26.jpg" width="125" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 26.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 180px;" id="kuva27"> -<img src="images/kuva27.jpg" width="180" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 27.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 225px;" id="kuva28"> -<img src="images/kuva28.jpg" width="225" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 28.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Kädet niskaan.</b> Sormien -viimeiset nivelkappaleet niskaa -vasten. Sorminiveleet ja ranteet -ojennettuina. Keskisormien -päät yhteen. Pää pystyssä. -Kyynärpäät taaksepäin. -Selkä suorana, vatsa sisään -(<a href="#kuva29">kuvat 29 ja 30</a>).</p> - -<p><b>Kättenojennusta erisivuisesti.</b> -Koukistusasennosta käsivarret -ojennetaan eri suuntiin,<span class="pagenum"><a name="Page_34" id="Page_34">[34]</a></span> -esim. oikea ulospäin, vasen ylös (<a href="#kuva31">kuv. 31</a>). Kolmannessa -tempussa käsivarret uudestaan koukistetaan, -jonka jälkeen ne neljännessä -tempussa ojennetaan -päinvastoin. Näin jatketaan, -kunnes jossakin määrätyssä -tempussa, esim. kymmenennessä, -molemmat kädet yht’aikaa -ojennetaan alaspäin. Erisivuisesti -ojennetaan käsiä esim. -ulos- ja eteenpäin, eteen- ja -ylöspäin, alas- ja ylöspäin.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 165px;" id="kuva29"> -<img src="images/kuva29.jpg" width="165" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 29.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 165px;" id="kuva30"> -<img src="images/kuva30.jpg" width="165" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 30.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 160px;" id="kuva31"> -<img src="images/kuva31.jpg" width="160" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 31.</p> -</div> - -</div> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_35" id="Page_35">[35]</a></span></p> - -<h3>2. Sääriliikkeitä ja erilaisia asentoja.</h3> - -<p><b>Jalkainsulkeminen ja jalkainavaaminen.</b> Jos jalat -perusasennossa olevasta suorakulmaisesta asennostaan -viedään vastatusten siten, että niiden -sisäpuoliset reunat yhtyvät, niin sanotaan -jalkain olevan <em class="gesperrt">suljettuina</em> ja -itse liikettä sanotaan <em class="gesperrt">jalkainsulkemiseksi</em>. -Jalat <em class="gesperrt">avataan</em> sillä tavalla, -että ne viedään alkuperäiseen suorakulmaiseen -perusasentoonsa.</p> - -<p><b>Jalannosto ja jalanheitto.</b> Jalannostossa -tulee ainoastaan taaksepäin-suunta -kysymykseen. Liike tehdään -siten, että alaraaja nostetaan -vaakasuoraan tasoon, jolloin polvi ei -saa sanottavasti liikkua eteenpäin -(<a href="#kuva32">kuv. 32</a>). Nilkkanivel ojennetaan. -Liikettä sanotaan <em class="gesperrt">jalanheitoksi</em>, -kun jalka nostetaan nopeasti ja niin -voimakkaasti, että kantapää koskee -perälihaksiin. Polvenheittoa harjoitettaessa -jalka heti uudestaan lasketaan -alas.</p> - -<p><b>Jalka-asento.</b> Toinen jalka siirretään -johonkuhun ennen mainitusta -seitsemästä suunnasta ja lasketaan -maahan sillä tavoin, että ruumiinpaino -tasan jakautuu kummallekin -jalalle (<a href="#kuva33">kuv. 33</a>). Niitten välin tulee<span class="pagenum"><a name="Page_36" id="Page_36">[36]</a></span> -olla noin kahden jalanmitan suuruisen. Uudessa asennossaan -pitää jalan aina olla yhdensuuntainen alkuperäisen, -perusasennossa olevan suuntansa kanssa. Jos -jalka asetetaan suoraan sivullepäin -eli ulospäin, niin asentoa sanotaan -<em class="gesperrt">haara-asennoksi</em> (<a href="#kuva34">kuv. -34</a>). Kun vuorotellen vasen ja -oikea jalka, kerran kumpikin, asetetaan -jokaiseen suuntaan, alusta -loppuun saakka, niin täten syntyvää -liikuntosarjaa sanotaan <em class="gesperrt">jalka-asentosarjaksi</em>.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 125px;" id="kuva32"> -<img src="images/kuva32.jpg" width="125" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 32.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 155px;" id="kuva33"> -<img src="images/kuva33.jpg" width="155" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 33.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 170px;" id="kuva34"> -<img src="images/kuva34.jpg" width="170" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 34.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Varpaillenousua</b> voipi eri liikkeenä -harjoittaa sekä perusasennossa -että jalka-asennoissa. Ojentamalla -nilkkaniveleitä kohotetaan -kantapäät maasta ylös niin korkealle kuin mahdollista. -Jos liikettä tehdään perusasennossa, niin reidet ovat -voimakkaasti puserrettavat yhteen.</p> - -<p><b>Käyntiasento.</b> Toinen jalka asetetaan -noin jalanmitan verran sisäviistoon, -eteenpäin, etuviistoon, ulospäin -tahi ulkoviistoon ja ruumiinpaino -lasketaan kokonaan asetetulle -jalalle sillä tavoin, että lantio työnnetään -mainitun jalan suuntaan (<a href="#kuva35">kuv. -35</a>). Molemmat polviniveleet pidetään -täydesti ojennettuina, mutta -paikallensa jääneen jalan kantapää -kohotetaan ylös maasta. Jos käyntiasento<span class="pagenum"><a name="Page_37" id="Page_37">[37]</a></span> -tehdään etuviistoon tahi ulkoviistoon, niin pää -tavallisesti käännetään samannepäin.</p> - -<p><b>Varvasasento.</b> Ojennettuine polvi- ja nilkkaniveleineen -nostetaan toinen sääri johonkuhun suuntaan -ja lasketaan varpaineen lattiaan noin -jalanmitan päähän toisesta jalasta -(<a href="#kuva36">kuv. 36</a>). Ruumiinpaino tulee siis -kokonaan paikallaan pysyvälle jalalle. -Muodoltaan on varvasasento kokonaan -polviasennon näköinen, mutta -näihin asentoihin mennän vallan eri -tavalla ja siten tulee niitten vaikutuskin -olemaan erilainen.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 175px;" id="kuva35"> -<img src="images/kuva35.jpg" width="175" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 35.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 165px;" id="kuva36"> -<img src="images/kuva36.jpg" width="165" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 36.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Säärennosto ja säärenheitto.</b> -Kun sääri täydesti ojennettuine polvi- -ja nilkkaniveleineen nostetaan eri suuntiin, niin vartaloa -ei saa kallistaa vastakkaiseen suuntaan enempää -kuin mitä tasapainon säilyttämiseksi välttämätöntä on -(<a href="#kuva37">kuvat 37 ja 38</a>). Kun nosto toimitetaan nopeasti<span class="pagenum"><a name="Page_38" id="Page_38">[38]</a></span> -ja sääri heti uudestaan lasketaan alas, niin liikettä -sanotaan <em class="gesperrt">säärenheitoksi</em>. Nilkkanivel on näitä liikkeitä -harjoitettaessa aina pidettävä täydesti ojennettuna.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 150px;" id="kuva37"> -<img src="images/kuva37.jpg" width="150" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 37.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 250px;" id="kuva38"> -<img src="images/kuva38.jpg" width="250" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 38.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Säärenpyöritys.</b> Kaikista niveleistään perinpohjaisesti -ojennettu sääri nostetaan ensin eteenpäin, sitten -se, yhä korkealle nostettuna, viedään ulos- ja -taaksepäin, jonka jälkeen se lasketaan alkuasentoonsa. -Samalla tavalla oikea jalka. Jos sama sääri on useampia -kertoja perätysten pyöritettävä, niin se taaksepäin -nostetusta suunnastaan on vietävä seisovan säären sivutse -suoraan eteenpäin maahan koskematta. Selkä -ja etenkin seisova sääri ovat pidettävät vallan suorina.</p> - -<p><b>Säärenheilutus.</b> Eteenpäin nostettu ja täydesti -ojennettu sääri heilutetaan pendelin kaltaisesti tasaisessa -tahdissa vuorotellen eteen- ja taaksepäin. Seisovan -säären polviniveltä ei saa notkistaa ja ruumiin -ryhti pysyköön yhä hyvänä. Heilutusta saattaa tehdä -myöskin ulos- ja sisäänpäin, toisen jalan etupuolella.</p> - -<p><b>Säärenkoukistus ja säärenojennus.</b> -Säärtä koukistaessa polvi nostetaan -korkealle ylös, alaraaja viedään -taaksepäin ja jalkaterä ylöspäin (<a href="#kuva39">kuv. -39</a>). Koukistus on siis tapahtuva -säären kaikissa niveleissä, ja se tehdään -aina samalla tavalla, huolimatta -siitä, mihin suuntaan sääri on -ojennettava tahi mihin se on ojennettu -(<a href="#kuva40">kuv. 40</a>). Itse ojentaminen -on aina tehtävä voimakkaasti ja<span class="pagenum"><a name="Page_39" id="Page_39">[39]</a></span> -perinpohjaisesti. Seisovan säären polviniveltä ei saa notkistaa. -Ryhti aina hyvä. Säärtä ojennetaan tavallisesti -ainoastaan -pääsuuntiin eteen-, -ulos- ja taaksepäin.</p> - -<p><b>Polvennosto ja -polvenheitto.</b> Polvennosto -eroaa polvenkoukistuksesta -siinä suhteessa, että -edellisessä on reisi -pidettävä vaakasuorana -ja varpaat -alaspäin (<a href="#kuva41">kuv. 41</a>), jota vastoin polvenkoukistuksessa -lonkka-, polvi- ja nilkkaniveleissä kulmat ovat terävät. -Jos polvennosto tehdään nopeasti ja niin voimakkaasti, -että reisi koskee vatsanpohjaan, niin liikettä sanotaan -<em class="gesperrt">polvenheitoksi</em>. Seisovaa säärtä ei saa notkistaa, -ryhtiä ei muuttaa.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 155px;" id="kuva39"> -<img src="images/kuva39.jpg" width="155" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 39.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 175px;" id="kuva40"> -<img src="images/kuva40.jpg" width="175" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 40.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 150px;" id="kuva41"> -<img src="images/kuva41.jpg" width="150" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 41.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Polviennotkistus ja kyykkyasento.</b> -Kun varpaille noustua -molemmat polvet notkistetaan -suoran kulman muotoisiksi, -niin sanotaan liikettä <em class="gesperrt">polviennotkistukseksi</em> -(<a href="#kuva42">kuv. -42</a>), mutta kun notkistus tehdään -niin syvään, että reisien -takaosat koskevat pohkeihin, -niin asentoa sanotaan <em class="gesperrt">kyykkyasennoksi</em><span class="pagenum"><a name="Page_40" id="Page_40">[40]</a></span> -(<a href="#kuva43">kuv. 43</a>). Ruumiin paino jaetaan tasan -kummallekin jalalle; selkä pidetään suorana ja -polvet ulospäin vietyinä. Perusasentoon menemistä -sanotaan <em class="gesperrt">polvienojennukseksi</em>.</p> - -<p>Jalka-asennoista ja polviennotkistuksista -muodostetaan n. s. -<em class="gesperrt">polviennotkistussarjoja</em>, jotka -tavallisesti tehdään neljässä tahi -kuudessa tempussa. Ensin asetetaan -esim. vasen jalka suoraan -eteenpäin, toisessa tempussa noustaan -varpaille ja samassa tempussa -polvet notkistetaan suoraan -kulmaan saakka, selkä yhä suorana -pysyen; kolmannessa tempussa -polvet ojennetaan, jolloin -kantapäät laskeutuvat maahan, ja -neljännessä tempussa jalka siirretään takaisin perusasentoon. -Sittenkuin samat temput on tehty oikealla -jalalla, asetetaan vasen jalka etuviistoon ja harjoitus -uudistetaan, j. n. e. Jos taas varpaillenousu tapahtuu -eri tempussa, niin sarja tulee tehtäväksi <em class="gesperrt">kuudessa</em> -tempussa. Sen voipi tehdä kahdessakin tempussa siten, -että ensimainitun, nelijakoisen sarjan ensimmäinen ja -toinen temppu sekä kolmas ja neljäs temppu yhdistetään.</p> - -<p><b>Polviasento ja polvenvaihto.</b> Toinen jalka siirretään -puolikolmatta jalanmittaa johonkuhun suuntaan -(ei taaksepäin eikä takaviistoon) ja samassa sen polvinivel -notkistetaan, jonka ohessa lantio ja siis koko<span class="pagenum"><a name="Page_41" id="Page_41">[41]</a></span> -ruumiinpaino viedään asetetun jalan ja notkistetun polven -suuntaan niin kauas kuin mahdollista (<a href="#kuva44">kuv. 44</a>). -Kantapäitä ei saa kohottaa maasta -ylös eikä ruumista kallistaa liikkeen -suuntaan.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 235px;" id="kuva42"> -<img src="images/kuva42.jpg" width="235" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 42.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 185px;" id="kuva43"> -<img src="images/kuva43.jpg" width="185" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 43.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 175px;" id="kuva44"> -<img src="images/kuva44.jpg" width="175" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 44.</p> -</div> - -</div> - -<p>Jos polviasennossa notkistettu -sääri ojennetaan ja samassa ojennettu -sääri notkistetaan, joten -siis ruumiinpaino toiselta jalalta -tulee toiselle, niin liikettä sanotaan -<em class="gesperrt">polvenvaihdoksi</em>. Tätä -harjoitusta saattaa tehdä varpaille -nousu -asennossakin.</p> - -<p><b>Sääriasento.</b> Toinen sääri -ojennetaan ulospäin, ulkoviistoon, -taaksepäin tahi takaviistoon ja lasketaan koko jalkapohjineen -lattiaan noin puolenkolmatta jalanmitan -etäisyydelle paikallaan pysyvästä jalasta, jonka polvinivel -jotenkin syvään notkistetaan, niin että ruumiinpaino -kokonaan tulee sen jalalle -(<a href="#kuva45">kuv. 45</a>). Ruumiin painopisteen -tulee laskeutua alaspäin, -mutta se ei saa nähtävästi -siirtyä sivullepäin. Vasen -sääriasento esim. ulkoviistoon -on siis muodoltaan vallan samanlainen -kuin oikea polviasento -etuviistoon, mutta näihin -asentoihin mennään eri -tavalla, ja ruumiinpaino tulee<span class="pagenum"><a name="Page_42" id="Page_42">[42]</a></span> -niissä olemaan eri paikkojen kohdalla, jos nimittäin -molempien alkuasento on sama.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 220px;" id="kuva45"> -<img src="images/kuva45.jpg" width="220" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 45.</p> -</div> - -<p><b>Syöksyasento.</b> Toinen jalka siirretään noin kolme -jalanmittaa suoraan eteenpäin, sen polvinivel notkistetaan -syvään ja samassa ruumis kallistetaan eteenpäin -sen verran, että selkä tulee toisen, täydesti ojennetun -ja voimakkaasti jännitetyn säären suuntaan. Pää pidetään -pystyssä ja jalkapohjat kiinni lattiassa (<a href="#kuva46">kuv. 46 -ja 47</a>). Syöksyasentoon saattaa -mennä suoraan <em class="gesperrt">sivullekinpäin</em>. -Jos liike tehdään -etuviistoon ja ruumis samassa -kierretään, kuten kuvasta nähdään, -sanotaan sitä</p> - -<p><b>Hyökkäykseksi</b> (<a href="#kuva48">kuv. 48</a>). -Näissä viimemainituissa asennoissa -pidetään kädet lanteilla, -niskaan vietyinä tahi ylöspäin -ojennettuina.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 175px;" id="kuva46"> -<img src="images/kuva46.jpg" width="175" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 46.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 260px;" id="kuva47"> -<img src="images/kuva47.jpg" width="260" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 47.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 235px;" id="kuva48"> -<img src="images/kuva48.jpg" width="235" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 48.</p> -</div> - -</div> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_43" id="Page_43">[43]</a></span></p> - -<h3>3. Kaula- ja vartaloliikkeitä.</h3> - -<p><b>Pääntaivutus.</b> Taivutus on aina tehtävä hitaasti -ja ilman nykäyksiä, mutta samassa perinpohjaisesti; -ruumiin ryhtiä ei saa muuttaa.</p> - -<p><b>Päänkierto.</b> Pituusakselinsa ympäri kierretään -pää voimakkaasti vasempaan ja oikeaan. Hartijoitten -asento pysyköön muuttumattomana.</p> - -<p><b>Vartalontaivutus.</b> Jos ruumis on kumarrettava -eteenpäin niin syvään, että selkä tulee vaakasuoraan -tasoon, niin taivutus tapahtuu ainoastaan lonkkaniveleissä -(katso <a href="#kuva49">kuv. 49</a>). Kumarrus -eteen-alaspäin käy mahdolliseksi -sen kautta, että selkäniveleitäkin taivutetaan -(katso <a href="#kuva50">kuv. 50</a>). Taaksepäin -on taivutus aina tehtävä jotenkin -varovasti eikä erittäin syvään -(<a href="#kuva51">kuv. 51</a>). Kaulaa ei erityisesti -taivuteta eikä kierretä selkää taivuttaessa. -Kun kysymyksessä olevaa -liikettä tehdään eteen- eli taaksepäin -perus-, jalka-, varvas- tahi<span class="pagenum"><a name="Page_44" id="Page_44">[44]</a></span> -käyntiasennosta, niin polviniveleitä ei saa ensinkään -notkistaa. Lisäksi on huomioon otettava, että tasaista -hengittämistä ei saa liikkeitä tehtäessä keskeyttää.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 365px;" id="kuva49"> -<img src="images/kuva49.jpg" width="365" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 49.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 285px;" id="kuva50"> -<img src="images/kuva50.jpg" width="285" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 50.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Sivutaivutus eli taivutus sivullepäin.</b> -Tätä liikettä tehtäessä -ruumista ei ensinkään saa kiertää -eikä eteenpäin kumartaa (<a href="#kuva52">kuv. -52</a>). Pään asento hartijoihin verraten -pysyköön yhä muuttumattomana. -Liikettä tulee aina tehdä -syvään ja perinpohjaisesti, mutta -hitaasti ja samassa hieman varovasti.</p> - -<p><b>Vartalonkierto.</b> Erilaisissa alkuasennoissa -kierretään ruumis -pituusakselinsa ympäri hitaasti, mutta kuitenkin perinpohjaisesti -vuorotellen vasempaan ja oikeaan. Jalat -pysykööt paikoillaan liikahtamatta. Kädet -ulospäin nostettuina, lanteille tahi -niskaan vietyinä (<a href="#kuva53">kuv. 53</a>).</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 200px;" id="kuva51"> -<img src="images/kuva51.jpg" width="200" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 51.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 190px;" id="kuva52"> -<img src="images/kuva52.jpg" width="190" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 52.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 115px;" id="kuva53"> -<img src="images/kuva53.jpg" width="115" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 53.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Kiertotaivutus.</b> Ensin asetetaan -toinen jalka ulospäin, kädet viedään -niskaan, lanteille tahi ylöspäin ja ruumis -kierretään esim. vasempaanpäin. -Sitten tästä alkuasennosta ruumis taivutetaan -eteenpäin ja pyöritetään etutietä -oikeaan, jonka jälkeen selkä ojennetaan, -niin että ruumis tulee kiertoasentoon -oikealle. Päinvastoin kun vasempaanpäin -mennään. Ennenkuin uusi<span class="pagenum"><a name="Page_45" id="Page_45">[45]</a></span> -kiertotaivutus tehdään, saattaa selkää kiertoasennossa -hieman taaksepäin taivuttaa.</p> - -<p><b>Vartalonpyöritys.</b> Alkuasentona kysymyksessä olevaan -harjoitukseen käytetään tavallisesti haara-asentoa, -kädet lanteille vietyinä. Vartalo taivutetaan ensin -eteenpäin, viedään siitä taivutusasentoon vasemmalle, -sitten taivutusasentoon taaksepäin, vihdoin oikealle ja -uudestaan eteenpäin j. n. e. Pyörittäessä vartaloa ei -kierretä pituusakselinsa ympäri. Pää ja vartalo muodostavat -tätä harjoitusta tehtäessä suppilonmuotoisen -liikkeen. Sääret suorina; pää hartijoihin verraten liikkumattomana.</p> - -<h3>4. Hyppäys- ja hyppyharjoituksia.</h3> - -<p>Jokaista hyppäystä tehtäessä noustaan varpaille -samassa kun polvi- ja nilkkaniveleet koukistetaan; seuraavassa -silmänräpäyksessä mainitut niveleet uudestaan -niin voimakkaasti ojennetaan, että koko ruumis lentää -ylös. Maahan takaisin tullessa ovat polvi- ja nilkkaniveleet -taaskin notkistettavat, mutta sitten ne levollisesti -ojennetaan, niin että vakavasti tullaan perusasentoon. -Kaikenlaisia laskuhyppäyksiä tehtäessä älköön -milloinkaan tultako alas kantapäille, vaan aina -varpaille.</p> - -<p>Hyppäyksen saattaa tehdä sekä paikalla että paikalta -siirtymällä. Jos edellisessä tapauksessa sääret,<span class="pagenum"><a name="Page_46" id="Page_46">[46]</a></span> -täydesti ojennettuina, heitetään suoraan sivullepäin, -mutta ne uudestaan yhdistetään ennenkuin maahan -tullaan, niin harjoitusta sanotaan <em class="gesperrt">hyppäykseksi sääriä -hajoittamalla</em>.</p> - -<p>Kun hyppäys tehdään haara-asennosta, niin sääriä -saattaa nopeasti yhdistää ja sitten taas heti uudestaan -hajoittaa, joten tullaan takaisin haara-asentoon. -Silloin on tehty <em class="gesperrt">hyppäys sääriä yhdistämällä</em>.</p> - -<p>Hyppäystä saattaa viimemainitusta alkuasennosta -tehdä silläkin tavoin, että sääret hypätessä pikimmältään -viedään ristiin, toinen toisen etupuolelle, mutta -siinä tapauksessa ne ovat nopeasti uudestaan hajoitettavat -alkuasentoon menemistä varten. Sellaista hyppyharjoitusta -sanotaan <em class="gesperrt">hyppäykseksi sääriä ristiin -viemällä</em>.</p> - -<p><em class="gesperrt">Hyppäys jalanheitolla</em> taakse- ylöspäin tehdään -siten, että hypätessä molemmat jalat koskettamiseen -saakka heitetään taaksepäin.</p> - -<p><em class="gesperrt">Hyppäys polvenheitolla</em> toimitetaan sillä tavoin, -että polvet hypätessä nostetaan rintaa kohti.</p> - -<p>Hyppäyksellä ja hypätessä voipi jostakin alkuasennosta -mennä toiseen. Siten saattaa esim. perusasennosta -mennä haara-asentoon, käyntiasentoon, polviasentoon, -kyykkyyn, j. n. e. sekä päinvastoin. <em class="gesperrt">Hyppykäännökseksi</em> -sanotaan sellaista hyppäystä, johon -yhdistetään puoli- tahi täysikäännös.</p> - -<p>Yksityisten hyppäyksien sarjaa sanotaan <em class="gesperrt">hypyksi</em>. -Hyppyharjoitus on siis aina tahtiharjoitus. Kuten hyppäyksissäkin -saattaa hyppyharjoituksissa mennä toisesta -alkuasennosta toiseen. <em class="gesperrt">Käyntihyppyä</em> harjoitetaan<span class="pagenum"><a name="Page_47" id="Page_47">[47]</a></span> -sillä tavalla, että ensi hyppäyksessä viedään toinen -jalka taaksepäin, toinen eteenpäin käyntiasentoon; seuraavalla -hyppäyksellä jalat päinvastoin, j. n. e.</p> - -<p><em class="gesperrt">Hyppyä vuorotellen haara- ja perusasentoon</em> -harjoitetaan siten, että ensimmäisellä hyppäyksellä -sääret hajoitetaan, niin että tullaan haara-asentoon, -sitten hypätään heti uudestaan perusasentoon, -taas haara-asentoon j. n. e.</p> - -<p><em class="gesperrt">Hyppyä vuorotellen haara- ja ristiasentoon</em> -tehdään siten, että haara-asennosta viedään sääret -hyppäyksellä ristiin, ensi kerralla vasen jalka etupuolelle; -sitten hypätään takaisin haara-asentoon ja -uudestaan ristiasentoon, tällä kertaa oikea jalka etupuolelle, -j. n. e.</p> - -<p>Hyppyä harjoitetaan usein ainoastaan <em class="gesperrt">toisella</em> -jalalla. Silloin toinen sääri, suorine polvi- ja nilkkaniveleineen, -tavallisesti pidetään eteenpäin nostettuna. -Viimemainittua säärtä saattaa hypätessä myöskin heiluttaa -eteenpäin ja taaksepäin tahi ulos- ja sisäänpäin.</p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_48" id="Page_48">[48]</a></span></p> - -<h2 id="IV_Sauvaliikkeita">IV. Sauvaliikkeitä.</h2> - -<p>Kansakoulussa kuten alkeiskouluissa yleensä älköön -sauvavoimistelua harjoitettako kahtena ensimmäisenä -voimisteluvuotena. Yleensä on sauvavoimistelun -harjoittaminen alotettava vasta silloin, kun oppilaat -tyydyttävästi osaavat suorittaa tavallisimmat vapaaharjoitukset -ilman sauvaa. Niiden tulee siis sitä ennen -saavuttaa jonkinmoista valtaa ruumiinsa ja sen liikuntojen -yli. Lisäksi on huomattava, ettei sauva saa olla -liian raskas. Sen pituuden tulee olla noin 90 eli 95 -senttimetriä ja paino olkoon niin suuri, että lapsi, pitämällä -vahvemmalla kädellään sauvaa sen toisesta päästä, -jaksaa pari sekuntia pitää sitä -suoralla kädellä vaakasuoraan tasoon -ojennettuna.</p> - -<p><a href="#kuva54">Vieressä oleva kuva</a> näyttää -meille asennon, jota sauvavoimistelussa -tavallisesti käytetään alkuasentona -muita liikkeitä tehtäessä -ja muihin asentoihin mentäessä. -Sauva pidetään ojennetuilla käsivarsilla, -mutta eteen-ylöspäin taivutettuin -rantein poikittain ruumiin -etupuolella. Jos sauva tästä<span class="pagenum"><a name="Page_49" id="Page_49">[49]</a></span> -asennosta on vietävä »<em class="gesperrt">jalalle</em>», niin vasen käsi ensi -tempussa lykkää sauvan oikean käden läpi, kunnes -kädet tulevat yhteen ja sauvan toinen -pää lähenee lattiaa (katso <a href="#kuva55">kuv. 55</a>). -Seuraavassa tempussa laskee oikea käsi -sauvan lattiaan ja samassa silmänräpäyksessä -vasen käsi temmataan alas perusasentoonsa -(<a href="#kuva56">kuv. 56</a>). Kom. sanat: <em class="gesperrt">Sauva -jalalle — vie!</em> Kun sauva viimemainitusta -asennostaan on <em class="gesperrt">poikittain eteen</em> -vietävä, niin oikea käsi kohottaa sauvan -pari senttimetriä lattiasta ja samassa vasen -käsi tarttuu sauvan ylipäästä kiinni. -Toisessa tempussa vasen käsi vetää sauvan -poikittain eteen, jolloin oikea käsi luiskahtaa sauvan -toiseen päähän. Kom. sanat: <em class="gesperrt">Sauva poikittain -eteen — vie!</em></p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 185px;" id="kuva54"> -<img src="images/kuva54.jpg" width="185" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 54.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 100px;" id="kuva55"> -<img src="images/kuva55.jpg" width="100" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 55.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 100px;" id="kuva56"> -<img src="images/kuva56.jpg" width="100" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 56.</p> -</div> - -</div> - -<p>Tästä viedään sauva <em class="gesperrt">oikealle kädelle</em> niinikään -kahdessa tempussa. Vasenta kättä koukistamalla ja kohottamalla -nostetaan sauva -ensin oikealle kädelle pystyyn, -jolloin ensimainittu -käsi liukuu sauvaa pitkin -alaspäin, kunnes se tulee -samaan tasapintaan kuin -sen olkapää ja kyynärpää -(<a href="#kuva57">kuv. 57</a>). Oikea käsi muuttaa -otteensa siten, että sauva -tulee seisomaan etusormella -tahi pitkällä sormella; peukalo<span class="pagenum"><a name="Page_50" id="Page_50">[50]</a></span> -tulee sauvan etupuolelle. Toisessa tempussa vasen -käsi viedään perusasentoonsa (<a href="#kuva58">kuv. 58</a>). Kom. -sanat: <em class="gesperrt">Sauva oikealle kädelle — vie!</em> Oikealta -kädeltä sauva viedään kahdessa tempussa -ja edellisiä temppuja vastaavilla liikkeillä -takaisin alkuasentoonsa (poikittain eteen).</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 100px;" id="kuva57"> -<img src="images/kuva57.jpg" width="100" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 57.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 110px;" id="kuva58"> -<img src="images/kuva58.jpg" width="110" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 58.</p> -</div> - -</div> - -<p>Kun sauva oikealta kädeltä on <em class="gesperrt">jalalle</em> -laskettava, niin aluksi vasen käsivarsi koukistetaan -rinnan eteen sillä tavoin, että -se rintaanpäin käännetyllä kämmenellään -voipi olan kohdalta sauvasta ottaa kiinni. -Toisessa tempussa oikea käsi nopeasti ottaa -vasemman ylipuolelta sauvasta kiinni -ja tempaa samassa sauvan jalalle, jolloin -myös vasen käsi äkisti laskeutuu perusasentoonsa. Kom. -sanat: <em class="gesperrt">Sauva jalalle — vie!</em> Jalalta sauva viedään -oikealle kädelle seuraavalla tavalla: Oikea käsi heittää -ylös sauvan, josta vasen käsi, kämmen rintaanpäin -käännettynä, tarttuu kiinni, ja samassa oikea käsi -siirtää otteensa sauvan alipäähän. Seuraavassa tempussa -vasen käsi menee perusasentoonsa. -Kom. sanat: -<em class="gesperrt">Sauva oikealle kädelle — vie!</em></p> - -<p>Sauvan nostaminen ja vieminen -eri asentoihin ovat yksinkertaisia -liikkeitä. Jos sauva -käsivarsia koukistamalla kohotetaan -olkapäitä kohti, niin -sanotaan sen olevan nostettuna<span class="pagenum"><a name="Page_51" id="Page_51">[51]</a></span> -<em class="gesperrt">rinnalle</em> (<a href="#kuva59">kuv. 59</a>). Tätä ja muita liikkeitä -tehtäessä ruumiin ryhtiä ei saa millään tavoin huonontaa. -Sauva nostetaan <em class="gesperrt">eteenpäin</em>, -jolloin käsivarret tulevat -vaakasuoraan tasoon (<a href="#kuva60">kuv. 60</a>), -ja <em class="gesperrt">ylöspäin</em>; käsivarret pidetään -silloin pystysuorasti. Sauvan ollen -näissä asennoissa ovat ranneniveleet -täydesti ojennettavat. Jos -sauva ylöspäin olevasta asemastaan -lasketaan sivullepäin, esim. -vasempaan, kunnes vasen käsivarsi -tulee vaakasuoraan tasoon -ja oikea pystyyn, niin sauvan -sanotaan olevan vietynä <em class="gesperrt">ylhäältä vasempaan</em> (<a href="#kuva61">kuv. -61</a>). Ellei sauva ole tarpeeksi pitkä, saapi oikeaa -käsivartta hieman koukistaa, vaan vasenta (ulospäin -ojennettua) ei ensinkään. Jos vasen käsi viimemainitusta -asemastaan viedään etuviistoon -tahi ulkoviistoon, niin -sauvan sanotaan olevan vietynä -<em class="gesperrt">ylhäältä vasemmalla etuviistoon</em> -ja <em class="gesperrt">ylhäältä vasemmalla -ulkoviistoon</em>. Vastaavat -asennot oikeallepäin ovat -<em class="gesperrt">ylhäältä oikeaan</em>, <em class="gesperrt">ylhäältä -oikealla etuviistoon</em> ja <em class="gesperrt">ylh. -oikealla ulkoviistoon</em>.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 270px;" id="kuva59"> -<img src="images/kuva59.jpg" width="270" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 59.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 185px;" id="kuva60"> -<img src="images/kuva60.jpg" width="185" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 60.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 200px;" id="kuva61"> -<img src="images/kuva61.jpg" width="200" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 61.</p> -</div> - -</div> - -<p>Kun sauva poikittain eteen -viedystä alkuasennosta viedään<span class="pagenum"><a name="Page_52" id="Page_52">[52]</a></span> -sivullepäin, esim. oikeaanpäin, sillä tavalla, että oikea -käsivarsi tulee suoraan ulospäin ojennetuksi ja vasen -käsi, kyynärniveleestään koukistettuna, tulee rinnalle -hieman likemmäksi oikeaa kainalokuoppaa, niin sauvan -sanotaan olevan nostettuna <em class="gesperrt">ulos-oikeaanpäin</em> -(<a href="#kuva62">kuv. 62</a>). Jos sitten oikea käsi ynnä sauva nostetaan -pystysuorasti ylöspäin, -mutta vasen käsi yhä pysyy -paikallaan, niin sauva tulee -nostetuksi <em class="gesperrt">oikealle ylös</em>. Samalla -tavalla sauva viedään -<em class="gesperrt">ulos-vasempaanpäin</em> ja -<em class="gesperrt">vasemmalle ylös</em> (<a href="#kuva63">kuv. 63</a>).</p> - -<p>Jos sauva koukistetuilla käsivarsilla -viedään pään ylitse hartijoille -vaakasuoraan asemaan, -niin sanotaan sen olevan vietynä -<em class="gesperrt">niskaan</em> (<a href="#kuva64">kuv. 64</a>). Tästä<span class="pagenum"><a name="Page_53" id="Page_53">[53]</a></span> -saattaa esim. vasemman käden ojentaa ulospäin, jolloin -oikea käsivarsi koukistuu ja sen käsi lähenee niskaa. -Silloin on sauva vietynä <em class="gesperrt">niskaan vasemmalle</em>.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 225px;" id="kuva62"> -<img src="images/kuva62.jpg" width="225" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 62.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 135px;" id="kuva63"> -<img src="images/kuva63.jpg" width="135" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 63.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 200px;" id="kuva64"> -<img src="images/kuva64.jpg" width="200" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 64.</p> -</div> - -</div> - -<p>Kun sauva alkuasennostaan toisella -kädellä, esim. oikealla, viedään -pään ylitse ja toinen käsivarsi koko -ajan pysyy alaspäin ojennettuna, niin -sauva tulee oikean <em class="gesperrt">olan taakse</em> -(<a href="#kuva65">kuv. 65</a>). Koukistetun käsivarren -kyynärpää on vedettävä likelle sivua. -Tästä saattaa oikeankin käden laskea -alaspäin, niin että molemmat käsivarret -tulevat alaspäin ojennetuiksi. -Sauva on silloin vietynä <em class="gesperrt">taakse alas</em> -(<a href="#kuva66">kuv. 66</a>.)</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 135px;" id="kuva65"> -<img src="images/kuva65.jpg" width="135" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 65.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 225px;" id="kuva66"> -<img src="images/kuva66.jpg" width="225" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 66.</p> -</div> - -</div> - -<p>Jos sauva alkuasennostaan viedään esim. vasempaan -vartalon ympäri siten, että se tulee lepäämään -ristiluilla, niin sanotaan sen olevan vietynä vasemman -<em class="gesperrt">lonkan taakse</em> (<a href="#kuva67">kuv. 67</a>). Toinen käsivarsi on silloin<span class="pagenum"><a name="Page_54" id="Page_54">[54]</a></span> -ojennettuna selän taakse ja toinen koukistettuna -rinnalle.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 140px;" id="kuva67"> -<img src="images/kuva67.jpg" width="140" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 67.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 100px;" id="kuva68"> -<img src="images/kuva68.jpg" width="100" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 68.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 300px;" id="kuva69"> -<img src="images/kuva69.jpg" width="300" height="200" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 69.</p> -</div> - -</div> - -<p>Muutamissa harjoituksissa pidetään sauva <em class="gesperrt">selän -takana kätten alla</em>. <a href="#kuva68">Edellisellä sivulla oleva kuva</a> -osoittaa meille selvästi, miten sauva ja käsivarret silloin -ovat pidettävät.</p> - -<p><em class="gesperrt">Sauvan vienti syvään -toisen jalan etu- taikka -sisäpuolelle</em> tulee -polvi- ja sääriasennoissa -kysymykseen. Jos sauva -on vietävä sisäpuolelle jalkaa -(katso <a href="#kuva69">kuv. 69</a>), niin -se käsivarsi on vietävä taaksepäin, jonka puolinen -sääri on ojennettu.</p> - -<p><em class="gesperrt">Jalannosto sauvan yli.</em> Toinen sääri koukistetaan -kaikissa niveleissään ja viedään sitten kätten<span class="pagenum"><a name="Page_55" id="Page_55">[55]</a></span> -välistä sauvan yli (<a href="#kuva70">kuv. 70</a>) sekä ojennetaan eteenpäin -tahi lasketaan varpaine lattiaan. Sitten pää pystyyn, -selkä suoraksi ja rinta ulos. Liikettä tehtäessä -älköön seisovan säären polviniveltä notkistettako.</p> - -<p>Muutamissa alkuasennoissa ja muutamia liikkeitä -tehtäessä sauva on toisessa kädessä, joka silloin pitää -sauvan keskikohdasta kiinni (<a href="#kuva71">kuv. 71</a>). Kannattajakäsivartta -saattaa alkuasennossa pitää joko suora- -tahi teräväkulmaisesti koukistettuna. Jälkimmäisessä -tapauksessa kannattajakäsi on likellä hartijaa; molemmissa -tapauksissa sen kyynärpää on hieman taaksepäin -vedettävä.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 200px;" id="kuva70"> -<img src="images/kuva70.jpg" width="200" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 70.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 225px;" id="kuva71"> -<img src="images/kuva71.jpg" width="225" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 71.</p> -</div> - -</div> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_56" id="Page_56">[56]</a></span></p> - -<h2 id="V_Telineharjoituksia">V. Telineharjoituksia</h2> - -<h3>1. Harjoituksia vaakasuoralla tangolla (rekillä).</h3> - -<div class="figcenter" style="width: 300px;" id="kuva72"> -<img src="images/kuva72.jpg" width="300" height="250" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 72.</p> -</div> - -<p class="smaller">Tanko on tehtävä teräksestä -tai raudasta ja itse teline -sellaiseksi, että tankoa -helposti voi ylentää ja alentaa. -<a href="#kuva72">Vieressä oleva kuva</a> -näyttää meille kolme rekkiä, -joista jokaisen pituus on 2 -metriä ja ympärys 10 senttimetriä. -Päistään ovat rekit -paksummat ja nelisärmäiset.</p> - -<h4>Harjoituksia matalalla rekillä.</h4> - -<p><b>Seisonoja.</b> Rekin korkeus maasta 50-70 sm. -Myötäotteella (kämmenet poispäin) rekistä kiinni otettua -viedään molemmat jalat, -joko yht’aikaa hyppäyksellä -tahi yksitellen taaksepäin, -kunnes ruumis, täydesti ojennettuna, -tulee lepäämään -varpailla ja alaspäin ojennetuilla -käsivarsilla (<a href="#kuva73">kuv. 73</a>). -Tässä alkuasennossa saattaa<span class="pagenum"><a name="Page_57" id="Page_57">[57]</a></span> -harjoittaa <em class="gesperrt">kättenkoukistusta -ja ojennusta</em> sekä <em class="gesperrt">käsivarren ja erisivuisen -säären nostoa.</em> Edellisessä harjoituksessa -rinta lasketaan likelle tankoa, jolloin kyynärpäät viedään -ulospäin. Selän tulee koko ajan pysyä suorana. -Jälkimmäisessä harjoituksessa toinen sääri nostetaan -ylöspäin ja samassa erisivuinen käsivarsi ojennetaan -ruumiinsuuntaan ylös. Nostettu sääri on polvi- -ja nilkkaniveleistään suorana. Sitten päinvastoin.</p> - -<p><b>Seisoriipunta.</b> <a href="#kuva74">Vieressä -oleva kuva</a> näyttää -meille alkuasennon, jossa -sitten saattaa tehdä erilaisia -harjoituksia, esim. -<em class="gesperrt">käsinkulkua sivullepäin, -otteenvaihtoa</em> -(myötäotteesta vastaotteesen -ja päinvastoin), -<em class="gesperrt">säärennostoa</em> sekä -<em class="gesperrt">kättenkoukistusta</em>. -Viimemainitussa harjoituksessa kohotetaan rinta, ruumiin -ryhtiä muuttamatta, niin likelle rekkiä kuin mahdollista. -Seisoriipunnasta perusasentoon mennessä ruumis -temmataan pystyyn pääasiallisesti käsivoimien -avulla.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 300px;" id="kuva73"> -<img src="images/kuva73.jpg" width="300" height="280" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 73.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 300px;" id="kuva74"> -<img src="images/kuva74.jpg" width="300" height="290" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 74.</p> -</div> - -</div> - -<p><b>Hyppäyksellä jännitystaivutukseen.</b> Tavallisesta -asennosta rekin toisella puolella (kädet myötäotteella) -viedään jalat äkkiä eteenpäin toiselle puolelle rekkiä -ja samassa yliruumis kohotetaan ylös, niin että tullaan -<a href="#kuva87">kuvassa 87, (sivulla 69)</a> osoitettuun asentoon. Tästä -jännitystaivutus-asennosta mennään perusasentoon joko<span class="pagenum"><a name="Page_58" id="Page_58">[58]</a></span> -hyppäyksellä takaisin taaksepäin tahi kohottamalla ruumis -pystyyn vatsalihaksien avulla.</p> - -<p><b>Hyppäys suoranojaan.</b><a name="FNanchor_2" id="FNanchor_2"></a><a href="#Footnote_2" class="fnanchor">[2]</a> Liikettä voi harjoittaa -sekä luvun mukaan että tahdissa ja sitä tehtäessä -voipi jalkoja heittää taaksepäin -tai sääriä hajoittaa ulospäin. -Suoranojassa pidetään -pää pystyssä, rinta pullistettuna, -hartijat alaspäin vedettyinä, -selkä suorana, suljetut -ja täydesti ojennetut sääret -taaksepäin nostettuina (<a href="#kuva75">kuv. 75</a>). -Tätä asentoa voipi käyttää alkuasentona -muutamiin harjoituksiin, joista tässä mainittakoon -tavallisimmat. <em class="gesperrt">Toinen sääri</em> nostetaan tangon -yli ja viedään samaa tietä takaisin. Kun sääri on nostettu -tangolle (<a href="#kuva76">kuv. 76</a>) ja samanpuolinen -käsi on muuttanut otteensa -aliotteeksi ulkopuolelle säärtä, niin -voidaan, heittämällä toista säärtä -tangon yli, <em class="gesperrt">hypätä</em> maahan toiselle -puolelle tankoa. Laskuhyppäystä -tehtäessä käännytään ensimainittua -kättä kohti ja tämä käsi -pitää yhä tangosta kiinni. Aliote -on muuttunut selkäotteeksi.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 300px;" id="kuva75"> -<img src="images/kuva75.jpg" width="300" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 75.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 235px;" id="kuva76"> -<img src="images/kuva76.jpg" width="235" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 76.</p> -</div> - -</div> - -<p>Ellei laskuhyppäystä tarkoiteta, on toinen sääri -varovasti ja hitaasti nostettava tangon yli; siten päästään<span class="pagenum"><a name="Page_59" id="Page_59">[59]</a></span> -<em class="gesperrt">täysi-istuntaan</em> rekille. Alussa on opettajan -apu tarpeellinen. Suoranojasta saattaa ilman säären -nostamistakin päästä tangolle istumaan, jos ruumis -kohotetaan, käännetään ja kierretään, jolloin tullaan -kätten väliin istumaan. Tätäkin harjoitettaessa on -opettajan apu alussa välttämätön.</p> - -<p>Suoranojasta voivat enemmän kehittyneet oppilaat -harjoittaa <em class="gesperrt">pyörähdystä</em> tangon ympäri, jolloin -jalat kulkevat edellä ja ruumiin -painokeskus on pidettävä -niin likellä tankoa kuin -mahdollista. Pyörähdyksen -saattaa myöskin tehdä istualta -taaksepäin, mutta silloin -on rekki pidettävä polvitaipeissa. -Molemmissa harjoituksissa -myötäote. Kun -toinen sääri on nostettu tangon -yli ja sen polvinivel -koukistettu (<a href="#kuva77">kuv. 77</a>), niin -pyörähdystä tangon ympäri -voi harjoittaa sekä eteen- että taaksepäin. Edellisessä -tapauksessa aliote (vastaote), jälkimmäisessä myötäote.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 220px;" id="kuva77"> -<img src="images/kuva77.jpg" width="220" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 77.</p> -</div> - -<p><b>Hyppäystä tangon yli</b> voi harjoitella monella eri -tavalla. Yksinkertaisinta lajia sanotaan <em class="gesperrt">aitahyppäykseksi</em>. -Hypätessä toinen jalka astuu rekille lähelle -kättä, jonka jälkeen laskuhyppäys suoritetaan. Jos -molemmat sääret yht’aikaa heitetään sivultapäin tangon -ylitse, niin hyppäystä sanotaan <em class="gesperrt">sivuhyppäykseksi</em>. -Kädet myötäotteella. Opettaja pitäköön hyppääjän<span class="pagenum"><a name="Page_60" id="Page_60">[60]</a></span> -vasemmasta käsivarresta kiinni, kun hyppäys -tehdään oikeaan, ja päinvastoin.</p> - -<p><em class="gesperrt">Kyykkyhyppäyksessä</em> viedään molemmat jalat -yht’aikaa kätten välistä rekin yli. Kädet lasketaan -irti silloin, kun jalat ovat päässeet rekin toiselle puolelle. -Jos hypätessä toinen jalka viedään kätten välistä, -mutta toinen sääri ojennettuna samansivuisen -käden ulkopuolelta, niin harjoitusta sanotaan <em class="gesperrt">sudenloikkaukseksi</em>. -<em class="gesperrt">Haarahyppäys</em> tehdään siten, että -molemmat sääret, täydesti ojennettuina, heitetään tangon -yli ulkopuolelta käsiä. Kaksi vastaanottajaa tarvitaan.</p> - -<h4>Harjoituksia korkealla rekillä.</h4> - -<p><b>Suorariipunta</b> on tavallisin alkuasento korkealla -rekillä tehtäviä harjoituksia varten. Pää pidetään pystyssä, -sääret suorina ja suljettuina. Tässä riippuasennossa -harjoitellaan helpompia liikkeitä kuten <em class="gesperrt">otteenvaihtoa</em>, -<em class="gesperrt">käsinkulkua sivullepäin</em>, <em class="gesperrt">säärtenhajoitusta</em>, -<em class="gesperrt">jalan-</em> ja <em class="gesperrt">polvennostoa</em> sekä <em class="gesperrt">polvenkoukistusta</em> -ja <em class="gesperrt">ojennusta vaihdellen</em>. Tämä viimemainittu -harjoitus tehdään siten, että toinen sääri perinpohjaisesti -koukistetaan samassa kuin toinen sääri voimakkaasti -ojennetaan taaksepäin; sitten vaihto useampia kertoja -perätysten. Polvia saattaa nostaa eteenpäin joko vuorotellen -taikka molemmat yht’aikaa. Harjaantuneemmat -voimistelijat nostavat polvensa käsivarsien väliin, niin -että jalkarinnat tulevat tangolle. Tästä saattaa pistää -jalat kätten välistä tangon toiselle puolelle ja laskea ne -alaspäin. Liikettä sanotaan silloin <em class="gesperrt">neulansilmäksi</em>. -Kädet lasketaan irti, kun jalat tulevat alaspäin.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_61" id="Page_61">[61]</a></span></p> - -<p><b>Kättenkohonta („käsivoima“).</b> Kun suorariipunnasta -käsivarsia koukistamalla mennään koukkuriipuntaan, -niin liikettä sanotaan <em class="gesperrt">kättenkohonnaksi</em> (»vedetään -käsivoimia»). Vasta-alkavat tyytykööt, jos tätä -liikettä tehtäessä saavat leukansa tangon yläpuolelle; -harjaantuneet voimistelijat kohottavat ruumiinsa vielä -paljon korkeammalle. Alussa kohonta tehdään vastaotteella, -myöhemmin myötäotteella.</p> - -<p>Jos toinen sääri nostetaan tangolle sillä tavalla, -että ruumis joko poikittain tahi pitkittäin riippuu -tangon alla molemmista käsivarsista -ja toisesta polvitaipeesta, niin -asentoa sanotaan <em class="gesperrt">polvimakuuriipunnaksi</em>. -Tästä asennosta -voipi heiluttamalla ja jännittämällä -(<a href="#kuva78">kuv. 78</a>) päästä <a href="#kuva77">kuvassa -77 (sivulla 59)</a> osoitettuun asentoon, -ja sellaista liikettä sanotaan -<em class="gesperrt">polvikiekkaukseksi suoranojaan</em>. -Suoranojasta voipi sitten harjoittaa ennen (<a href="#Page_59">sivulla -59</a>) selitettyjä <em class="gesperrt">pyörähdysliikkeitä</em>. Jos rekille -nostettu sääri viedään takaisin toisen viereen ja myötäote -muutetaan vastaotteeksi, niin rekiltä voi <em class="gesperrt">syöksyä</em> -eteenpäin alas (pää edellä). Alussa opettajan apu -tarpeellinen. Harjaantuneemmat saattavat syöksyliikettä -tehtäessä pitää toisen säären rekillä tahi kohottaa -molemmat jalkarinnat tangolle.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 245px;" id="kuva78"> -<img src="images/kuva78.jpg" width="245" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 78.</p> -</div> - -<p>Jos ruumis suoranojasta käsiä koukistamalla lasketaan -alaspäin, kunnes rinta kajoo tankoon, ja kyynärpäät -pidetään ylöspäin nostettuina, niin täten syntynyttä<span class="pagenum"><a name="Page_62" id="Page_62">[62]</a></span> -asentoa sanotaan <em class="gesperrt">koukkunojaksi</em>. Suoranojasta -voipi laskeutua <em class="gesperrt">koukkunoja-asentoon toiselle -kädelle</em>, ja vahvat lapset saattavat tässä asennossa -ollen laskea toisen kätensä vallan irti.</p> - -<p>Jos ruumis suoranojasta lasketaan alas sillä tavoin, -että toinen käsivarsi tulee koukkunoja-asentoon ja toinen -koukkuriipuntaan, niin tästä asennosta voipi päästä -takaisin suoranojaan siten, että voimakkaan <em class="gesperrt">taaksepäin</em> -tehdyn heilutuksen jälkeen ruumis <em class="gesperrt">jännitetään</em> -ylös. Voipi päästä toistakin tietä (sääret edellä), -jos koukkunojassa oleva käsivarsi lasketaan tangolle -ja ruumis voimakkaasti heilutetaan <em class="gesperrt">eteenpäin</em>.</p> - -<p><b>Kiepiksi eli yliheitoksi</b> sanotaan sellaista liikettä, -jolla suorariipunnasta tullaan suoranojaan, kun sääret -ja ruumis nostetaan eteen-ylöspäin. Tämä harjoitus -on sangen vaikea, jonka tähden se alussa on tehtävä -otsan tasossa olevalla tangolla. Kun kieppi on tehtävä -suorariipunnasta, onnistuu se verrattain helposti, -jos sekä sääriä että käsivarsia koukistetaan. Vaikeammaksi -tulee harjoitus, vaikka käsivarsia -koukistetaankin, jos sääret pidetään vallan -suorina, ja mahdottomaksi käy se -vasta-alkavalle, jos sekä sääret että käsivarret -ovat pidettävät täydesti ojennettuina -sääriä tangolle nostaessa (<a href="#kuva79">kuv. 79</a>). -Tällä tavalla tehtyä kieppiä saattaa aina -pitää korkealla kannalla olevan kehityksen -tunnusmerkkinä.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 210px;" id="kuva79"> -<img src="images/kuva79.jpg" width="210" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 79.</p> -</div> - -<p>Kieppi on aina tehtävä myötäotteella. Kun tullaan -suoranoja-asentoon on ryhti saatava sellaiseksi -kuin <a href="#kuva75">kuva 75 sivulla 58</a> osoittaa.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_63" id="Page_63">[63]</a></span></p> - -<p><b>Heilutus</b>, joka tehdään suorilla käsivarsilla, on -tärkeä alkuharjoitus kaikkiin rekillä tehtäviin vaikeampiin -heiluharjoituksiin. Se edellyttää suurta ruumiillista -kehitystä, jonka vuoksi sitä ei pidä harjoittaa -ensimmäisenä, tuskinpa toisenakaan voimisteluvuotena. -Käsivarsia hieman koukistamalla ja sääriä eteenpäin -voimakkaasti nostamalla saatetaan ruumis heilurin tapaiseen -liikkeesen, josta laskuhyppäys tehdään siinä -silmänräpäyksessä, jolloin ruumis, taaksepäin heiluttuaan, -alkaa eteenpäin liikkua.</p> - -<p>Vaikeimmista rekkiliikkeistä on <b>„kippe“</b> ainoa -harjoitus, joka soveltuu nuorempien poikien tehtäväksi. -Heilutusta eteenpäin tehtäessä jalkarinnat nopeasti -nostetaan rekille, jonka jälkeen, säärten laskeutuessa, -käsivarsilla tehdään voimakas jännitys, niin että ruumis -tulee suoranojaan. Tämä harjoitus, jota alussa -harjoitellaan seisaaltaan ja matalalla rekillä, ei kysy erittäin -suurta voimaa, vaan paljon harjoittelemista.</p> - -<div class="footnotes"> - -<div class="footnote"> - -<p><a name="Footnote_2" id="Footnote_2"></a><a href="#FNanchor_2"><span class="label">[2]</span></a> Tanko vähintään metrin korkeudella.</p> - -</div> - -</div> - -<h3>2. Harjoituksia nojapuilla (barrilla).<a name="FNanchor_3" id="FNanchor_3"></a><a href="#Footnote_3" class="fnanchor">[3]</a></h3> - -<p>Nojapuut eli barri on teline, jonka käyttäminen -edellyttää suurta ruumiillista kehitystä, ja sen vuoksi -se oikeastaan ei kuulu alkeiskoulujen voimistelussa -käytettäviin telineihin. Mutta kun muutamissa kansakouluissa<span class="pagenum"><a name="Page_64" id="Page_64">[64]</a></span> -nojapuita jo löytyy, ja tunnettua on, että -niillä liikkeitä harjoitetaan, niin mainitun telineen väärinkäyttämisen -estämiseksi mainittakoon tässä muutamia -liikkeitä, joita pienemmätkin lapset saattavat vaaratta -harjoittaa.</p> - -<p>Seisoriipunnasta nojapuitten alla (polvet notkistettuina, -kädet aisoista ulko-otteella kiinni), tehdään -<em class="gesperrt">neulansilmä</em>, niin että jalat -ylös-alas käännetyssä asennossa -koskevat maahan. Jos samasta -alkuasennosta (seisoriipunnasta) -sääret nostetaan sisäpuolelta -aisoille, niin kättenkohonnalla -ja jännittämällä voidaan päästä -<em class="gesperrt">haaraistuntaan</em> (<a href="#kuva80">kuv. 80</a>). -Harjoitus tulee sangen huvittavaksi, -jos sitä tekee kilvan -kaksi yht’aikaa, ja jos se, joka ensin istumaan pääsee, -kurottaa kätensä toiselle tervehdykseksi.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 265px;" id="kuva80"> -<img src="images/kuva80.jpg" width="265" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 80.</p> -</div> - -<p>Toinen huvitteleva kilpaharjoitus on seuraava: -asetutaan nojapuitten sivulle seisomaan, molemmat -kädet toisella aisalla. Sitten nostetaan molemmat -sääret toiselle aisalle, niin että ruumis tulee riippumaan -käsivarsista ja polvitaipeista. Tästä asennosta -mennään polvien puoliselle aisalle istumaan sillä tavoin, -että ensin pää pistetään kätten väliin, jonka -jälkeen käsivarret levitetään aisalle ja ruumis kohotetaan -pystyyn. Lopuksi hyppäys alas.</p> - -<p><b>Suoranoja-asento</b> on yleinen alkuasento varsinaisiin -nojapuu-harjoituksiin. Pää pystyssä, hartijat<span class="pagenum"><a name="Page_65" id="Page_65">[65]</a></span> -alas- ja taaksepäin vedettyinä, rinta pullistettuna, sääret -täydesti ojennettuina ja suljettuina sekä taaksepäin -vietyinä (<a href="#kuva81">kuv. 81</a>). Tässä asennossa -saattaa harjoittaa <em class="gesperrt">käännöstä</em> -sivullepäin, jolloin ruumiin etupuoli -tulee vuorotellen toiseen ja toiseen -aisaanpäin käännetyksi, sekä <em class="gesperrt">polven</em> -ja <em class="gesperrt">säären nostoa</em> eteenpäin, -joko vuorotellen tahi molemmat yht’aikaa.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 170px;" id="kuva81"> -<img src="images/kuva81.jpg" width="170" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 81.</p> -</div> - -<p><b>Sisä-istunta</b> on n. s. istunnoista -yksinkertaisin. Hypätään istumaan -toisen tai toisen käden <em class="gesperrt">taakse</em> nojapuitten -sisäpuolella.</p> - -<p><b>Haara-istunta</b> (katso <a href="#kuva80">kuv. 80</a>). Pää hieman taaksepäin, -rinta pullistettuna, lantiot kohotetaan ylös mikäli -mahdollista ja sääret ojennetaan perinpohjin.</p> - -<p><b>Ratsasistunta.</b> Sääri kummallakin puolella toista -aisaa. Ruumis ojennettuna. Asentoon ja siitä takaisin -mentäessä ovat sääret -pidettävät vallan suorina ja -yhdensuuntaisina. Ne ovat -heilutettavat eikä nostettavat. -Sama sääntö koskee menemistä -seuraavaan asentoon, -jota sanotaan</p> - -<p><b>Ulko-istunnaksi</b>, ja jossa -molemmat sääret viedään ulkopuolelle -toista aisaa kuten <a href="#kuva82">kuvasta -82</a> nähdään. Lonkkaniveleet<span class="pagenum"><a name="Page_66" id="Page_66">[66]</a></span> -ovat ojennettavat ja sääret pidettävät vallan -suorina.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 250px;" id="kuva82"> -<img src="images/kuva82.jpg" width="250" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 82.</p> -</div> - -<p>Voidaksemme päästä näihin -vastikään lueteltuihin asentoihin -sekä niistä toisiin on ruumis <em class="gesperrt">heilutettava</em> -edes-takaisin, kuitenkaan -ei niin korkealle kuin <a href="#kuva83">vieressä -oleva kuva</a> osoittaa. Tätä -lajia heilutusta harjoittakoot eri -liikkeenä ainoastaan vanhimmat ja -vahvimmat oppilaat, kuitenkin varovasti, -ettei mennä vallan ympäri. -Jos vasten tahtoa niin tapahtuisi, ovat käsivarret -koukistettavat ja sääret hajoitettavat.</p> - -<p><a href="#kuva84">Vieressä oleva -kuva</a> näyttää meille -asennon, josta saattaa -harjoittaa <em class="gesperrt">kättenkoukistusta</em> -ja <em class="gesperrt">ojennusta</em> sekä -toisen käsivarren ja -erisivuisen säären -<em class="gesperrt">nostoa</em> ulos-ylöspäin.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 225px;" id="kuva83"> -<img src="images/kuva83.jpg" width="225" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 83.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 300px;" id="kuva84"> -<img src="images/kuva84.jpg" width="300" height="225" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 84.</p> -</div> - -</div> - -<div class="footnotes"> - -<div class="footnote"> - -<p><a name="Footnote_3" id="Footnote_3"></a><a href="#FNanchor_3"><span class="label">[3]</span></a> Koska kysymyksessä oleva teline oikeastaan ei sovellu -kansakoulun voimisteluun, niin sen muoto ja mitat tässä jätetään -mainitsematta.</p> - -</div> - -</div> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_67" id="Page_67">[67]</a></span></p> - -<h3>3. Harjoituksia tikapuilla.</h3> - -<p class="smaller">Tikapuitten pituus 5 metriä, leveys 45-50 sm, aisan ympärys -25-30 sm, puolan ympärys 12 sm, puolien etäisyys -toisistaan 25 sm.</p> - -<p>Voimistelusali on siten sisustettava, että tikapuita -saattaa asettaa sekä kalteviksi että vaakasuoriksi, jossa -jälkimmäisessä tapauksessa ne soveltuvat erittäin hyvin -varsinkin tyttöjen riippuharjoituksiin käytettäviksi.</p> - -<p>Tavallisessa suorariipunnassa saattaa harjoittaa -<em class="gesperrt">käsinkulkua</em>, s. o. siirtymistä kätten avulla, joko -aisoja tahi puolia pitkin eteenpäin, sivullepäin ja taaksepäin; -näissä liikkeissä käytetään sekä myötä- että -vastaotetta. Lisäksi voipi harjoittaa <em class="gesperrt">otteenvaihtoa</em> -sekä <em class="gesperrt">polven-</em> ja <em class="gesperrt">säärennostoa</em>.</p> - -<p><b>Lentoheilutus</b> on erittäin kaunis harjoitus, jota -tehdään siten, että ruumiin heiluessa eteenpäin toinen -käsi (takapuolinen) heitetään irti ja sitten sillä -otetaan uusi ote (myötäote) toisesta tahi kolmannesta -puolasta, jonka jälkeen ruumis, riippuen viimemainitusta -kädestä, heiluu eteenpäin ja toinen käsi uudestaan -siirtyy eteenpäin, j. n. e. Takapuolinen käsi -lasketaan irti siinä silmänräpäyksessä, jolloin ruumis -alkaa eteenpäin heilahtamaan.</p> - -<p><b>„Kärpäsenkäynniksi“</b> sanotaan siirtymistä vaakasuorien -tikapuitten alapuolella, jalatkin puolilla. Kätten -ja jalkain väli on oleva verrattain lyhyt, muuten -jalat luiskahtavat puolalta pois. Tätä kulkulajia on -harjoitettava erisivuisesti, jolla tarkoitetaan, että aina -vasen käsi ja oikea jalka yht’aikaa lasketaan irti ja -päinvastoin.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_68" id="Page_68">[68]</a></span></p> - -<p><b>Kaltevilla tikapuilla</b> on käsinkulku puolia myöten -(katso <a href="#kuva85">kuv. 85</a>) tavallisin harjoitus. Kädet myötäotteella. -Käsinkulkua saattaa myöskin harjoittaa ulko-otteella -aisoja pitkin. Sääret aina -suorina ja suljettuina, varpaat alaspäin. -Jos voimat myöntävät, pidetään -käsivarret koukistettuina. -Alaspäin tultaessa on noudatettava -enemmän varovaisuutta kuin -ylös mentäessä, sillä useinkin vasta-alkava -putoaa edellisessä tapauksessa, -ani harvoin jälkimmäisessä.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 170px;" id="kuva85"> -<img src="images/kuva85.jpg" width="170" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 85.</p> -</div> - -<p>Alapuolella kaltevia tikapuita -voipi harjoittaa seuraavaa liikettä: -Jalat asetetaan alimmalle puolalle, -kädet niin korkealle kuin mahdollista; -sitten jalat astuvat puolia myöten ylöspäin, kunnes -tulevat likelle käsiä, jonka jälkeen alkaa käsinkulku -ylöspäin. Sitten seuraa käsinkulku alaspäin, kunnes -kädet tulevat likelle jalkoja, jotka vuorostaan taas -siirretään alaspäin alkuasentoonsa saakka.</p> - -<p>Tikapuitten <em class="gesperrt">yläpuolella</em> voipi harjoittaa <em class="gesperrt">erisivuista -ylös</em> ja <em class="gesperrt">alaskulkua</em> (jota muuten saattaa -harjoittaa tikapuitten alapuolellakin). Jos ylöstultua -jalat asetetaan tikapuitten aisoille niin, että ruumiin -paino tulee alaspäin ojennetuille käsivarsille, niin palajaminen -saattaa tapahtua yksinomaan kätten avulla. -Käsivarret ovat silloin pidettävät suoranoja-asennossa.</p> - -<p>Jos tikapuita on kaksi, voipi niillä toimeenpanna -seuraavan hauskan kilpailun kahden oppilaan välillä.<span class="pagenum"><a name="Page_69" id="Page_69">[69]</a></span> -Kilpailijat asettuvat kaltevien tikapuitten yläpuolelle, -molemmat jalat samalla pulikolla. Sitten he merkin -annettua menevät esim. vasemmalta tikapuitten alapuolelle -ja vastaiselta puolelta uudestaan ylös entiseen -alkuasentoonsa.</p> - -<h3>4. Harjoituksia puolapuilla.</h3> - -<p class="smaller">Korkeus 3 metriä, jokaisen osaston leveys 1 m., puolien -ympärys 15 sm, niitten väli toisistaan 20 sm. Ylimmäisen ja -sen lähinnä olevan puolan väli on -kahta vertaa suurempi. Puolien etäisyys -seinästä 15 sm.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 280px;" id="kuva86"> -<img src="images/kuva86.jpg" width="280" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 86.</p> -</div> - -<p>Puolapuita käytetään pääasiallisesti -jännitystaivutuksia varten, -joista tavallisin on kuvattuna -alla olevassa <a href="#kuva87">kuvassa 87</a>. -Pitemmän askeleen päässä puolapuista -lukien ojennetaan käsivarret<span class="pagenum"><a name="Page_70" id="Page_70">[70]</a></span> -ylöspäin, useimmiten haara-asennossa, jonka jälkeen -selkä taivutetaan taaksepäin niin syvään, että jostakin -puolasta voipi kiinni ottaa. Tässä asennossa varpaillenousua -pari kertaa -perätysten. Mainitusta -alkuasennosta voipi -harjoittaa käsinkulkua -alaspäin ja uudestaan -ylös (katso <a href="#kuva88">kuv. 88</a>).</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 260px;" id="kuva87"> -<img src="images/kuva87.jpg" width="260" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 87.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 300px;" id="kuva88"> -<img src="images/kuva88.jpg" width="300" height="250" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 88.</p> -</div> - -</div> - -<p>Puolapuita voipi -lisäksi vielä käyttää -nojatelineenä toiselle -jalalle, kuten <a href="#kuva89">kuvat -89, 90 ja 91</a> näyttävät, -kun tahdotaan -saada joku vaikeampi alkuasento kättenojennuksiin ja -vartalontaivutuksiin taaksepäin ja sivullepäin.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 300px;" id="kuva89"> -<img src="images/kuva89.jpg" width="300" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 89.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 300px;" id="kuva90"> -<img src="images/kuva90.jpg" width="300" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 90.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 300px;" id="kuva91"> -<img src="images/kuva91.jpg" width="300" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 91.</p> -</div> - -</div> - -<p>Syöksyasennossa, toinen jalka jollakin puolalla -(katso <a href="#kuva90">kuv. 90</a>) harjoitellaan kättenojennusta ylöspäin<span class="pagenum"><a name="Page_71" id="Page_71">[71]</a></span> -ja vartalon taivutusta eteenpäin. <a href="#kuva92">Kuvassa 92</a> näytetyssä -alkuasennossa voipi harjoittaa toisen säären nostoa -ulospäin (ylöspäin).</p> - -<div class="figcenter" style="width: 300px;" id="kuva92"> -<img src="images/kuva92.jpg" width="300" height="215" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 92.</p> -</div> - -<p>Tällaiset jännitysharjoitukset -soveltuvat paremmin -harjaantuneille voimistelijoille -kuin -lapsille. Nämä voivat -nojapuita käyttää -<em class="gesperrt">erisivuista -ylös-</em> ja <em class="gesperrt">alaskulkua</em> -varten sekä <em class="gesperrt">riippuharjoituksiin</em> (katso <a href="#kuva93">kuva -93</a>), joista polvennosto, säärennosto ja säärtenhajoitus -mainittakoon.</p> - -<p>Jos puolapuilla ollessa esim. oikea -käsi ja oikea jalka yht’aikaa -lasketaan irti ja ne sitten nostetaan -ulospäin samassa kun käännös tehdään -oikeaan, niin saadaan X-kirjaimen -muotoinen asento, joka on -verrattain helppo ja jota saattaa -käyttää näytösharjoituksena, etenkin -jos yht’aikaa on useampia sitä tekemässä. -Alkuasentoon palattua tehdään -sama vasempaan.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 140px;" id="kuva93"> -<img src="images/kuva93.jpg" width="140" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 93.</p> -</div> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_72" id="Page_72">[72]</a></span></p> - -<h3>5. Harjoituksia tangoilla ja köysillä.</h3> - -<p class="smaller">Tangon pituus riippuva huoneen korkeudesta; ympärys -20 sm. Köysi pehmeä ja taipuvainen; sen ympärys noin 18 sm.</p> - -<p>Näitä telineitä käytetään pääasiallisesti kiipeämistä -varten. Miten jalat silloin pidetään, nähdään -kyllä vieressä olevista kuvista. -Kun köysiä pitkin -kiivetään, niin jalkoja -ynnä polvia voipi -joka otteella nostaa ylemmäksi -ja siis likemmäksi -käsiä kuin tangoilla kiipeämisessä. -Harjaantuneemmat -vaihtakoot jokaisen -polviennoston jälkeen -jalkainsa otetta, niin -että vuorotellen vasemman -ja oikean jalan kantapää -on köyden (tangon) -etupuolella ja jalanrinta sen takapuolella. Alaspäin -tultaessa pidettäköön polvet koukistettuina ja ylöspäin -nostettuina, ettei köysi (tanko) pääse vatsaa hankaamaan. -Kädet eivät saa liukua köyttä pitkin, vaan ne -ovat vuorotellen siirrettävät alaspäin.</p> - -<div class="figcenter"> - -<div class="figmulti" style="width: 90px;" id="kuva94"> -<img src="images/kuva94.jpg" width="90" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 94.</p> -</div> - -<div class="figmulti" style="width: 140px;" id="kuva95"> -<img src="images/kuva95.jpg" width="140" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 95.</p> -</div> - -</div> - -<p>Vankat, harjaantuneet pojat saattavat kiivetä ylös -taikka ainakin tulla takaisin alas yksinomaan kätten -avulla (käsinkäyntiä).</p> - -<p>Kahden köyden välissä voipi useampia harjoituksia -suorittaa.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_73" id="Page_73">[73]</a></span></p> - -<p><em class="gesperrt">Seisoriipunta taaksepäin</em> tehdään kuten matalalla -rekillä (katso <a href="#Page_57">sivu 57</a>).</p> - -<p><em class="gesperrt">Seisoriipunnassa kallistus eteenpäin</em> tehdään -siten, että ensin otetaan olan kohdalta kahdesta -köydestä kiinni ja sitten kallistetaan ruumis eteenpäin -niin syvään kuin mahdollista, jolloin se kaarimuotoisesti -taivutettuna tulee olemaan varpaitten ja ojennettuin -käsivarsien kannattamana. Alkuasentoon mentäessä -pysyköön selkä mahdollisuuden mukaan yhä -kaarimuotoisesti taivutettuna.</p> - -<p><em class="gesperrt">Hyppäys koukkuriipuntaan</em> sekä <em class="gesperrt">kohonta -suorariipunnasta koukkuriipuntaan</em>, <em class="gesperrt">polviennosto</em> -ja <em class="gesperrt">säärtenhajoittaminen</em> suorariipunnassa -saattavat kysymykseen tulla pikkulastenkin voimistelussa. -Vanhemmat ja harjaantuneemmat tehkööt <em class="gesperrt">neulansilmää</em> -(<a href="#kuva96">kuv. 96</a>) sekä »<em class="gesperrt">linnunpesää</em>», johon -päästään siten, että jalkarinnat ensin -nostetaan köysiä vastaan, sitten polvet -ja ruumis viedään kätten välistä taaksepäin -niin syvään, että tullaan kaarimuotoiseen -makuuriipuntaan, vatsa alaspäin.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 120px;" id="kuva96"> -<img src="images/kuva96.jpg" width="120" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 96.</p> -</div> - -<p><em class="gesperrt">Kiipeämistä köyttä (tankoa) -vaihtamalla</em> tehdään siten, että toinen -käsi ensin ottaa lähinnä olevasta -köydestä (tangosta) kiinni, sen jälkeen -siirretään molemmat sääret mainitulle -köydelle (tangolle) ja lopuksi toinen -käsi. Ennenkuin sääret viedään toisesta köydestä -toiseen, saattavat voimakkaat lapset pariksi sekunniksi -ojentaa selkänsä ja säärensä suoriksi ja kannattaa ruumiinsa<span class="pagenum"><a name="Page_74" id="Page_74">[74]</a></span> -koukistetuilla käsivarsillaan. Pää pidetään silloin -hyvin pystyssä ja sääret suljettuina. Harjoitus -vaatii suurta kestävyyttä.</p> - -<p>Sekä kestävyyttä että -voimaa vaatii <em class="gesperrt">kylkiojennus</em> -tangolla (<a href="#kuva97">kuv. 97</a>), jota -liikettä sen vuoksi ainoastaan -vahvimmat oppilaat harjoittakoot. -Vieressä olevasta -kuvasta huomataan miten -käsivarret ja kädet ovat -pidettävät.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 300px;" id="kuva97"> -<img src="images/kuva97.jpg" width="300" height="210" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 97.</p> -</div> - -<h3>6. Harjoituksia pukilla.</h3> - -<p class="smaller">Pukin (topatun osan) pituus 50 sm, leveys 45 sm, korkeus -35-40 sm. Kiinteitten jalkojen pituus 80 sm, paksuus -10 sm. Irtonaisten jalkojen pituus 100-150 sm, paksuus 5 sm.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 190px;" id="kuva98"> -<img src="images/kuva98.jpg" width="190" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 98.</p> -</div> - -<p>Kaikissa hyppäyksissä, joiden tarkoituksena -on pääseminen kiinteän, esineen -yli tahi sen päälle ja joita tehtäessä -kädet pikimmältään esineelle lasketaan, -on ponnistus tehtävä tasajaloin, -s. o. molemmilla jaloilla yht’aikaa. Tämä -sääntö koskee siis myöskin hyppäyksiä -»pukin» yli. Kaikista hyppäysharjoituksista -telineille ja telineitten yli soveltuvat -pukkihypyt parhaimmin vasta-alkaville syystä, että -ne ovat vähemmän vaaralliset kuin esim. »plinttihyppäykset».<span class="pagenum"><a name="Page_75" id="Page_75">[75]</a></span> -Tässä edellytetään tietysti, että hyppäävää -aina on vastaanottamassa kaksi (ei yksi) vankkaa poikaa -tahi opettaja itse. Ellei hyppäävää oteta kunnollisesti -vastaan, voipi hän pukilta pudota, josta usein -seuraa luuntaitto tahi sijoiltaan meno. Sellaista saattaa -tapahtua silloinkin, kun ainoastaan yksi mies on -vastaanottamassa, koska hyppääjä usein putoaa pukilta -sivullepäin. Vastaanottajain tulee pitää silmällä, ettei -hyppääjä alastullessa äkisti ja varomattomasti taivuta -selkäänsä taaksepäin. Vasta-alkava käyttäköön hypätessä -aina ponnistuslautaa syystä, että ilman sitä hän -ei voi tarpeellisella tarkkuudella määrätä sitä paikkaa, -josta ponnistus on tehtävä. Jos tavallisen laudan asemesta -käytetään notkulautaa (katso <a href="#kuva102">kuv. 102</a>), niin -pukkia saa melkoisesti ylentää.</p> - -<p>Vaihtelevaisuutta pukkihyppäyksissä saadaan joko -siten, että pukki koroitetaan tahi sillä tavoin, että -juoksuväli vähennetään.</p> - -<h3>7. Harjoituksia plintillä.</h3> - -<p class="smaller">Pituus 150, korkeus 120, leveys alhaalta 80, leveys ylhäältä -45 sm.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 500px;" id="kuva99"> -<img src="images/kuva99.jpg" width="500" height="240" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 99.</p> -</div> - -<p>Kuten sanottu ovat -hyppäykset plintille ja -plintin yli pidettävät vaarallisempina -kuin pukkihyppäykset, -kahdestakin<span class="pagenum"><a name="Page_76" id="Page_76">[76]</a></span> -syystä. Erhetyksestä vasta-alkava usein ponnistaa ainoastaan -toisella jalalla taikka tekee hän ponnistuksen -liian likellä itse telinettä; molemmista tapauksista -seuraa, että hän useinkin sangen pahasti satuttaa vatsanpohjansa -telinettä vastaan.</p> - -<p>Voidaksensa plintillä päästä niin kauvas kuin -mahdollista, laskevat lapset kätensä sille useampia -kertoja perätysten ja useimmiten vuorotellen, josta -seuraa, että ne helposti vääntävät sormensa sangen -pahasti, kun näet sormet hypätessä jäävät reiden alle. -Sen vuoksi usein lapsia muistutettakoon, että heidän -tulee ponnistaa tasajaloin sekä ainoastaan kerran laskea -kätensä plintille ja silloin pitää sormensa suorina ja -toisiinsa suljettuina. Paitse mainittuja vaaroja huomataan -plinttihyppäyksessä samat seikat kuin pukkihyppäyksissäkin: -lapsi voi plintiltä pudotessa taittaa käsivartensa -ja solisluunsa tahi saada ranteensa ja kyynärvartensa -sijoiltaan.</p> - -<p>Lapsia älköön sallittako harjoittaa haarahyppäystä -plintin yli, ennenkuin ne ovat kunnollisesti oppineet -tulemaan kauniisti istumaan sekä tekemään tyydyttävän -laskuhyppäyksen taaksepäin.</p> - -<p>Vaihtelevaisuuden vuoksi harjoittakoot lapset tavallisella -ponnistuksella ja kätten laskemisella <em class="gesperrt">hyppäystä -plintille seisomaan</em>, josta sitten <em class="gesperrt">syväänhyppäys</em> -toimitetaan. Harjaantuneemmat hypätkööt -»<em class="gesperrt">kissanloikkausta</em>». Tämä tehdään siten, että plintillä -seisoalta kädet lasketaan plintin toiseen päähän -ja samassa tehdään hajareisin tavallinen laskuhyppäys -eteenpäin. Matalalla plintillä saattaa harjoittaa <em class="gesperrt">kuperkeikkahyppäystä</em><span class="pagenum"><a name="Page_77" id="Page_77">[77]</a></span> -päätä plintille laskemalla, mutta -silloin on huomattava, että selkä on taivutettava eikä -suorana pidettävä, jolloin ruumis saattaisi rajusti plintille -pudota. Jos sääret hajoitetaan, voipi kuperkeikkahyppäyksellä -päästä plintille istumaan.</p> - -<p>Kun hyppäyksellä tahdotaan päästä pitkittäin asetetun -plintin ylitse, niin kädet ovat telineelle laskettavat -niin kauvas kuin mahdollista. Ne lasketaan siis -vasta sen jälkeen, kuin tasaponnistus jaloilla on tehty. -Mitä vastaanottamiseen tulee, muistettakoon mitä -asiasta ennen on sanottu pukkihyppäyksistä puhutessa. -Vastaanottaja tarttukoon hyppääjän olkavarresta -kiinni.</p> - -<p>Matalalla plintillä voipi harjoittaa, paitse hyppäyksiä -seisomaan, n. s. <em class="gesperrt">polvikyykkyhyppäystä</em>. Tavallisella -ponnistuksella ja kättenlaskemisella hypätään -plintin päälle polville seisomaan, ja tästä asennosta -(alussa opettajan avulla) toimitetaan laskuhyppäys rohkeasti -eteenpäin. Harjoitus ei ole erittäin vaikea, -vaikka se siltä näyttää ja tuntuu.</p> - -<p>Suurempaa kykyä vaativat <em class="gesperrt">kyykkyhyppäys</em> -(jalat kätten välistä), <em class="gesperrt">haarahyppäys</em> (jalat kätten -ulkopuolelta) ja <em class="gesperrt">hyppäys sivuttaisin</em> plintin yli. -Valmistuksena viimemainittuun hyppylajiin harjoitettakoon -<em class="gesperrt">aitahyppäystä</em>. Tarkemmin näistä kaikista -<a href="#Page_59">sivuilla 59 ja 60</a>.</p> - -<p>Harjaantuneimmat pojat koettakoot (alussa notkulautaa -käyttämällä) tehdä <em class="gesperrt">urhonhyppäystä</em>. Vahvalla -ponnistuksella pyritään käsilleen seisomaan (sääret -suoraan ylöspäin), ja kun ruumis sitten alkaa kaatua<span class="pagenum"><a name="Page_78" id="Page_78">[78]</a></span> -toiselle puolelle, niin selälle putoamisen välttämiseksi -käsivarsilla tehdään äkillinen ojennus, jonka jälkeen -kädet lasketaan irti ennenkuin jalat maahan tulevat. -Vastaanotto välttämätön.</p> - -<h3>8. Harjoituksia punnerruspuulla.</h3> - -<p class="smaller">Punnerruspuu saattaa olla tavallisen pyöreän hirren muotoinen. -Pituus 5 à 6 metriä, ympärys noin puoli metriä. Se -asetetaan kahdelle noin 25 sm korkealle alustalle, joiden muoto -voipi olla melkein samanlainen kuin <a href="#kuva102">kuvassa 102</a> näytetään.</p> - -<p>Punnerruspuulla harjoitetaan pääasiallisesti erilaisia -punnerruskäyntilajeja. Liikkeet ovat voimistelun -kannalta katsoen erittäin terveellisiä, ja ne soveltuvat -erinomaisen hyvin varsinkin tyttöjen harjoitettaviksi. -Mutta koska putoaminen korkealle nostetulta punnerruspuulta -saattaa käydä vaaralliseksi, niin kysymyksessä -oleva teline on pantava matalaksi, varsinkin silloin, -kun se on lasten käytettävänä.</p> - -<p>Alkuharjoituksena punnerrus- eli viippakäyntiin -harjoitettakoon telineelle nousemista sivultapäin, sillä -hetken aikaa seisomista ja sitten hyppäystä alas telineen -toiselle puolelle. Tätä varten asetutaan joko kasvot -tahi toinen sivu telinettä kohti seisomaan. Punnerrusharjoituksia -tehtäköön aina levollisesti ja, jos mahdollista, -horjumatta. Ennen alashyppäystä voipi telineellä -(jalat poikittain) seisoen harjoittaa<span class="pagenum"><a name="Page_79" id="Page_79">[79]</a></span> -<em class="gesperrt">käyntiä sivullepäin</em>, <em class="gesperrt">polven-</em> ja <em class="gesperrt">säärennostoa</em> -tahi <em class="gesperrt">käsiliikkeitä</em>.</p> - -<p>Varsinainen <em class="gesperrt">punnerruskäynti</em> suoritetaan joko -eteenpäin tahi taaksepäin, pää korkealle nostettuna, -katse eteen-alaspäin luotuna, käsivarret hieman ulospäin -nostettuina, polviniveleet vähäsen -notkistettuina, jalat ulospäin -käännettyinä, ruumiinpaino jalkaterälle -sovitettuna (<a href="#kuva100">kuv. 100</a>).</p> - -<div class="figcenter" style="width: 170px;" id="kuva100"> -<img src="images/kuva100.jpg" width="170" height="300" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 100.</p> -</div> - -<p><em class="gesperrt">Käynti jälkiaskeleilla</em> on -punnerrusharjoituksista yksinkertaisin -käyntilaji ja se tehdään siten, että -esim. vasemman jalan astuttua askeleen -eteenpäin, oikea jalka siirretään -edellisen viereen, joka uudestaan -liikkuu eteenpäin. Tavallisessa punnerruskäynnissä -siirretään jalat vuorotellen -toinen toisensa sivutse. Myöskin <em class="gesperrt">käyntiä -vaihtoaskeleilla</em> saattaa punnerruspuulla harjoittaa. -Tavalliseen käyntiin voi sitä paitse liittää <em class="gesperrt">polvennostoa</em> -ja <em class="gesperrt">säärennostoa</em> sekä <em class="gesperrt">säärenojennusta (tanakäyntiä)</em>. -<em class="gesperrt">Täyskäännöstäkin</em> voipi punnerruspuulla -harjoittaa. Vaikea mutta hauska harjoitus on -<em class="gesperrt">vastaantulo</em>, jossa koetetaan päästä toinen toisensa -sivutse. Toisiansa vastaan tulevat henkilöt asettavat -kumpikin esim. oikean jalkansa sisäsyrjän kumppanin -jalkaa vastaan ja ottavat samassa toisiaan hartijoista -löysästi kiinni. Tasapainoon täydesti päästyään tekevät -molemmat yht’aikaa käännöksen oikeaan ja siirtävät -samassa vasemman jalkansa eteenpäin toisen sivutse, -jonka jälkeen kädet laskevat otteensa irti.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_80" id="Page_80">[80]</a></span></p> - -<p><em class="gesperrt">Juoksua</em> punnerruspuulla harjoitetaan lyhyeillä -askeleilla. Kädet pidetään silloin useimmiten ulospäin -ojennettuina.</p> - -<h3>9. Harjoituksia pyöritysköydellä.</h3> - -<p class="smaller">Tavallinen, pehmeä ja taipuvainen, sormenpaksuinen köysi, -jonka pituus on 8 à 10 metriä.</p> - -<p>Kasvatuksen kannalta katsoen ovat harjoitukset -pyöritysköydellä kerrassaan erinomaisen hyödyllisiä, -ensiksi siitä syystä, että ne suuresti miellyttävät lapsia, -toiseksi siihen nähden, että ne pakoittavat lasta -silmänräpäyksessä päätöksensä toimeen panemaan ja -kolmanneksi sen vuoksi, että ne saattavat lapsia vilkkaasti -liikkumaan ja juoksemaan, lukuun ottamattakaan -sitä seikkaa, että kysymyksessä olevat harjoitukset eivät -ensinkään ole vaarallisia.</p> - -<p>Kiinnitettyään köyden toisen pään johonkuhun -esineesen parin metrin korkeudelle maasta, asettuu -opettaja noin 10 askeleen etäisyydelle mainitusta esineestä -seisomaan, ottaa köyden toisen pään käteensä -ja alkaa köyttä pyörittämään tasaisella vauhdilla ja -suuressa kaaressa siten, että köysi ohimennen sivuaa -lattiaa. Jos nyt oppilaat ovat asetetut peräkkäisriviin -sillä tavoin seisomaan, että heiluva köysi <em class="gesperrt">ylhäältäpäin</em> -tulee ensimmäistä miestä kohti, niin kukin nopeasti -juoskoon eteenpäin ja köyden <em class="gesperrt">alitse</em> silloin,<span class="pagenum"><a name="Page_81" id="Page_81">[81]</a></span> -kun köysi on hänen silmiensä sivutse mennyt. Mutta -jos köysi tulee juoksevaa kohti <em class="gesperrt">alhaaltapäin</em>, niin -kukin mainitussa silmänräpäyksessä juoskoon eteenpäin -ja <em class="gesperrt">hypätköön</em> vastaantulevan köyden ylitse.</p> - -<p>Ellei ensimainitussa tapauksessa olla liian kauvas -juostu, voidaan nopeasti kääntyä ja hyppäyksellä vastaantulevan -köyden yli palata takaisin alkupaikalle. -Jälkimmäisessä tapauksessa voidaan jo hypätessä kääntyä -ja sitten nopeasti juosta takaisin, ennenkuin köysi -seuraavan kerran palajaa.</p> - -<p>Tällaisissa harjoituksissa voivat eri joukot kilvoitella -ja ensimainittuun juoksuun köyden alitse saattaa -monta yht’aikaa ottaa osaa. Harjoitus tulee sen kautta -hyvin hupaiseksi.</p> - -<p>Vastaantulevan köyden yli hyppäävä voipi jäädä -paikalleen useampia kertoja perätysten hyppäämään, -mutta silloin tulee pitää huolta siitä, että koko ajan -pysytään sillä kohdalla, mistä köyden päitä yhdistävä -suunta kulkee.</p> - -<h3>10. Vapaita hyppyharjoituksia.</h3> - -<p>Jokaista hyppäysliikettä, jolla ruumis saatetaan -joko ylöspäin taikka eteenpäin jonkun mittamäärän, -ruumiin ensinkään koskematta alla tahi välillä olevia -esineitä, sanotaan <em class="gesperrt">vapaaksi hypyksi</em>, vaikka näillä -sanoilla voimistelusalissa tavallisesti tarkoitetaan sellaisia<span class="pagenum"><a name="Page_82" id="Page_82">[82]</a></span> -hyppyharjoituksia, jotka tehdään pingoitetun nuoran -yli ponnistuslautaa käyttämällä (katso <a href="#kuva101">kuv. 101</a>). -Jos hyppäys on tehtävä alkuvauhdin perästä, niin -ponnistus tehdään ainoastaan -toisella jalalla (<em class="gesperrt">vuoroponnistus</em>); -kun taas hypätään -paikalta ilman alkuvauhtia, -niin ponnistetaan -molemmilla jaloilla yht’aikaa -(<em class="gesperrt">tasaponnistus</em>). Maahan -tullessa notkistetaan polvet -suoraan kulmaan saakka, mutta kantapäät eivät saa -koskea maahan. Laskuhyppäys on siis toimitettava -pehmeästi ja kimmoavasti. Käsivarsia ei saa tahallaan -eteenpäin heittää; ne kulkekoot eteenpäin ainoastaan -sen verran, kuin ne itsestään liikkuvat, ruumiin -äkisti pysähtyessä. Laskuhyppäyksen perästä noustaan -heti tyynesti ja vakavasti perusasentoon.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 400px;" id="kuva101"> -<img src="images/kuva101.jpg" width="400" height="360" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 101.</p> -</div> - -<p>Hyppyharjoituksia älköön harjoitettako, ennenkuin -lapset tarpeeksi voivat hallita ruumiinsa liikkeitä. -Ne tuskin saattavat kysymykseen tulla ensimmäisenä -voimisteluvuotena. Voidaksensa saada -vasta-alkavia määrätyllä jalalla ponnistamaan, voipi -opettaja edeltäkäsin määrätä alkuvauhtiin kuuluvien -askelten lukumäärän (mieluimmin kolme askelta). Ensimmäisinä -vuosina käytetään hyppyharjoituksiin aina -ponnistuslautaa, jonka väli nuorapuita yhdistävästä -viivasta on oleva yhtäsuuri kuin nuoran korkeus -maasta lukien. Jos hyppäyksellä tahdotaan päästä -sekä korkealle että kauvas, on lauta siirrettävä edemmäksi.<span class="pagenum"><a name="Page_83" id="Page_83">[83]</a></span> -Puhdasta pituushyppäystä harjotettaessa kaikki -välillä olevat esineet tavallisesti poistetaan. Tällaista -hyppäystä harjoitetaan tavallisesti ulkona kentällä.</p> - -<p>Harjaantuneemmat voimistelijat käyttäkööt silloin -tällöin vaihtelevaisuuden vuoksi hyppyharjoituksiinsa -kimmoavaista ponnistuslautaa -eli <em class="gesperrt">notkulautaa</em>, -josta vieressä -oleva kuva meille antaa -käsityksen. Kansakoulussa -on kuitenkin -notkulauta pääasiallisesti käytettävä pukki- ja plinttihyppäyksiin, -kun niitä ensin harjoitetaan.</p> - -<div class="figcenter" style="width: 300px;" id="kuva102"> -<img src="images/kuva102.jpg" width="300" height="100" alt="" /> -<p class="caption">Kuva 102.</p> -</div> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_84" id="Page_84">[84]</a></span></p> - -<h2 id="VI_Otteluharjoituksia_ja_leikkeja">VI. Otteluharjoituksia ja leikkejä.</h2> - -<p>Leikin merkitystä kasvatuksessa tuskin voidaan -kyllin tärkeäksi arvostella. Leikki tarjoaa lapselle hetkeksi -hiukan sitä iloisuutta, jonka ahkera lukeminen -ja liiallinen alallaan oleminen sen pahemmin useinkin -kuolettaa. Leikki vastustaa itsekkään ja itsepintaisen -luonteen kehittymistä, sillä se pakoittaa lasta tahtoansa -alistamaan yleisen tahdon alle sekä toimimaan yhteisen -päämaalin, eikä yksityisen tarkoituksen hyväksi. -Leikki herättää hyvää toveruutta, sillä ottelussa ja leikissä -on jokainen pakoitettu vastoinkäynnissä ystäväänsä -auttamaan sekä kumppaniinsa täydesti luottamaan. -Leikki synnyttää itsensähillitsemistä, päättämiskykyä -sekä tottumusta odottamattomien esteitten voittamiseen. -Se antaa silmälle varmuutta, ruumiille notkeutta, -liikkeille nopeutta. Sen vuoksi on kasvatuksessa -leikille omistettava pysyvä merkitys. Mutta jos -leikki saapi ottelun muodon, niin se aina on siten -järjestettävä, ettei yksityinen henkilö saa voittajana -esiintyä, vaan joukko on asetettava joukkoa vastaan, -jos kohta taistelu poikkeustiloissa ratkaistaankin yksityisten -kesken.</p> - -<p>Miltei lukemattomasta määrästä leikkejä, joita eri -ajoilla ja eri paikkakunnilla on harjoitettu ja yhä harjoitellaan,<span class="pagenum"><a name="Page_85" id="Page_85">[85]</a></span> -mainittakoon tässä ainoastaan pienempi lukumäärä, -koska kirjan koko ei enempää myönnä.</p> - -<p><b>Veto-ottelu osasto osastoa vastaan.</b> Annetun -käskyn jälkeen tartutaan pitkästä, kestävästä köydestä -kiinni. Myöskin voipi kukin, köydestä lujasti kiinni -pitäen, seisoa veto-asennossa valmiina alottamaan, milloin -vaan käskysana lausutaan. Maahan piirretään -noin 4 metrin päähän toisistaan kaksi rajaviivaa, ja -köyden keskikohta, joka jollakin tavoin on näkyväksi -tehtävä, sovitetaan mainittujen rajaviivojen keskivälille. -Se osasto voiton saa, joka onnistuu saamaan köyden -keskikohdan oman rajaviivansa sisäpuolelle.</p> - -<p><b>Veto-ottelu mies miestä vastaan.</b> Tartutaan -sileästä kepistä tahi vastustajan käsistä (kädestä) kiinni. -Edellisessä tapauksessa on kysymyksessä kepin kiinnipitäminen, -jälkimmäisessä vastustajan mukaan laahaaminen.</p> - -<p><b>Nelimiehinen veto-ottelu.</b> Luokka jaetaan 4 osastoon -ja permannolle piirretään neliö ynnä sen molemmat -lävistäjät, joten 4 eri kolmiota syntyy. Neliön -sivu noin 2 metrin pituinen. Mies jokaisesta osastosta -asettuu kolmioonsa ja tarttuu kiinni renkaasta, -joka on tehty esim. köydenpalasta. Kukin pyrkii nyt -kolmiostaan ulos yli neliön sivun; lävistäjän ylitse -ei kukaan saa astua. Se, joka saapi molemmat jalkansa -viivan ulkopuolelle, hän on osastolleen hankkinut -»pisteen», ja se osasto on voiton saanut, joka -on onnistunut useimmat pisteet saamaan. Ensi -kerralla jokainen vetää oikealla kädellään, sitten vasemmalla.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_86" id="Page_86">[86]</a></span></p> - -<p><b>Veto-ottelu istualta.</b> Kaksi yhtäsuurta osastoa -asettuu lattialle istumaan, mies miestä vastaan, jalkapohjat -vastatusten. Kukin tarttuu kiinni pitkästä tangosta, -jonka kaksi kumppania pitää paikallaan keskisuunnan -kohdalla. Komentosanan annettua alkaa vetäminen, -ja se osasto voittaa, joka saapi vastustajansa -lattiasta nousemaan.</p> - -<p><b>Sysäysottelu osasto osastoa vastaan.</b> Pitkästä -tangosta on pidettävä kiinni aliotteella, käsi kummallakin -puolella, ja sillä tavoin, että tanko on kainalossa -ja rintaa vasten painettuna. Vahvin mies asetetaan -vastustajia lähimmäksi ja painavin mies pitämään tangon -toista päätä alaspainettuna.</p> - -<p><b>Sysäysottelu mies miestä vastaan.</b> Käytettäköön -yhtä tahi kahta sauvaa, niin ne ovat aina pidettävät -kainaloissa sillä tavoin, että sauvan toinen pää ulottuu -hieman kainalon ulkopuolelle. Sauvatta sysäysottelu -toimitetaan siten, että, kädet vastustajan olkapäille -asetettuina, lykätään toinen toista taaksepäin.</p> - -<p><b>Linnan puolustus.</b> Piirretään ympyrä metrin -pituisella säteellä. Linnan puolustaja seisoo kehän -sisäpuolella pitäen sauvaa käsissään, ja vihollinen, -joka myöskin tarttuu sauvasta kiinni, koettaa vetämällä -ja sysäämällä saada puolustajan ympyrän ulkopuolelle.</p> - -<p><b>Painiottelu.</b> Koska vapaa painiminen kovalla -kentällä tahi permannolla aina voi käydä vaaralliseksi, -niin voimistelussa painiottelu on harjoitettava siten, -että toinen ei koeta toista kaataa, vaan kantaa jonkun -välin esim. 3-4 metrin päähän.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_87" id="Page_87">[87]</a></span></p> - -<p><b>Jalkapaini seljällään.</b> Kilpailijat asettuvat seljälleen -makaamaan, sivu sivua vasten, hartijat likitysten, -päät vastakkaisiin suuntiin. Kädet poispäin käännettyinä -ja voimakkaasti taaksepäin taivutettuina asetetaan -maahan kummallekin puolelle päätä tukeeksi. -Merkin annettua nostetaan samanpuoliset, lähinnä toisiaan -olevat sääret pystyyn, jonka jälkeen ne nopeasti -koukistuvat toinen toisensa ympäri, ja sitten koetetaan -äkillisellä nykäyksellä saada vastustaja menemään kuperkeikkaa -taaksepäin.</p> - -<p><b>Hyppyottelu.</b> Kädet ristiin rinnalle vietyinä ja -toinen jalka taaksepäin nostettuna hypätään eteenpäin -ja koetaan työntämällä toista hartijoihin tahi käsivarsiin -(mutta ei rintaan eikä kaulaan) saada häntä jalkansa -lattiaan laskemaan. Notkeus ja vikkelyys ovat -tässä leikissä vallan välttämättömiä ominaisuuksia.</p> - -<p><b>Punnerrusottelu („Virran taistelu“).</b> Kaksi lukumääräänsä -ja voimiinsa nähden samanlaista osastoa -asettuu punnerruspuun tahi jonkun pitkän penkin kumpaankin -päähän. Mies kummastakin osastosta astuu -penkille ja lähestyy vihollistaan. Vastustajat lyövät -toisiaan kämmenellä hartijoihin tahi käsivarsiin ja koettavat -sillä tavoin saada toinen toisensa alas heitetyksi. -Sormet ovat pidettävät suljettuina ja täydesti ojennettuina. -Sillä tavalla vältetään kiinni ottamista ja siis -myöskin vaatteitten repimistä. Se, joka toisen voittaa, -jääpi penkille seisomaan uutta vastustajaa odottamaan, -ja se osasto voiton saa, joka onnistuu heittämään »jokeen» -vastapuolueen kaikki miehet.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_88" id="Page_88">[88]</a></span></p> - -<p><b>Rivivänkä.</b> Kaksi samanarvoista rintamariviä asetetaan -toinen toistansa vastaan. Ensin samassa rivissä -olevat miehet tarttuvat lujasti toistensa käsistä kiinni -ja sitten rivit levollisesti ja hitaasti astuvat eteenpäin -jotakuta maalia kohti vieden vastustajat mukaansa.</p> - -<p>Tätä otteluleikkiä voipi sitenkin suorittaa, että -rivit astuvat taaksepäin. Leikki on silmänräpäyksessä -lopetettava, jos opettaja huutaa »seis».</p> - -<p><b>Torneeraus.</b> Kaksi poikaa asettuu vahvojen kumppanien -hartijoille istumaan, jonka jälkeen ratsastajat -lähestyvät toisiaan, tarttuvat toisiinsa kiinni ja koettavat -heittää toinen toisensa maahan.</p> - -<p><b>Mies se, joka paikkansa pitää.</b> On ensin piirrettävä -suuri ympyrä, ja sen sisäpuolelle kokoontuvat -sitten kaikki, sekä ystävät että viholliset. Taistelijat -koettavat jokaisella luvallisella tavalla saada toisiaan -kehän ulkopuolelle. Ensin viholliset, sitten ystävätkin! -Se osasto voittaa, johon viimeinen piiriin jäävä mies -kuuluu.</p> - -<p><b>Loikkauskilpailu.</b> Tässä leikissä koetetaan jostakin -maalista päästä toiseen niin pienellä askelmäärällä -kuin mahdollista. Joka askel on siis otettava hyppäyksen -muotoisesti. Kilpailun ratkaisua varten valitaan -kummastakin osastosta loppukilpailuun se, joka -on parhaimmaksi huomattu. Myöskin kilpailevien joukkojen -huonoimmat miehet voivat loppukilpailun ratkaista, -mutta siinä tapauksessa ne ovat vastapuolueen -valittavat.</p> - -<p><b>Siamesiset kaksoiset.</b> Kaksi miestä kummastakin -osastosta asetetaan jonkun maalin kohdalle vierekkäin<span class="pagenum"><a name="Page_89" id="Page_89">[89]</a></span> -parina seisomaan; sitten ne laskevat toisen kätensä -kumppanin hartijoille ja nostavat taaksepäin sen -jalan, joka on kumppanin säären vieressä. Köydellä, -josta vapailla käsillä kiinni pidetään ja joka kulkee -olkapäitten yli, pidetään nostetut jalat ylhäällä. Nyt -on kilpaa hypättävä toista maalia kohti, ja se pari, -joka ensiksi perille pääsee, on osastolleen hankkinut -»pisteen».</p> - -<p><b>Junaleikki.</b> Oppilaat asetetaan joko peräkkäisriviin -tahi toinen toisensa taakse ympyränmuotoiseksi -kehäksi. Kukin laskee esim. oikean kätensä edessä -olevan hartijalle. Annetun käskyn jälkeen jokainen -nostaa vasemman jalkansa taaksepäin ja samassa hän -ottaa edessä olevan miehen jalasta kiinni, jonka jälkeen -juna lähtee liikkeelle.</p> - -<p><b>Ken satulaan pääsee?</b> Kaksi kilpailijaa asettuu -eri puolelle plinttiä (jos »hevonen» löytyy, sitä paremmin), -ja yht’aikaa kumpikin koettaa päästä ratsasistuntaan -telineelle sen keskikohdalle. Samassa kun -kukin itse pyrkii istumaan, täytyy hänen voimiensa -takaa estää toista telineelle pääsemästä.</p> - -<p><b>Myllyleikki.</b> Asetetaan kaksi plinttiä perätysten -ja kummankin eteen (keskipaikan kohdalle) astuu kilpailija -sillä tavoin seisomaan, että hän katsoo vastakkaiseen -suuntaan kumppaniinsa nähden. Hyppäyksillä -sivuttain tahi aitahyppäyksillä ajavat kilpailijat -toisiansa takaa ja se, joka onnistuu kämmenellään -lyömään toista sopivaan paikkaan, on voittajaksi päässyt. -Hypätessä älköön sääriä heitettäkö takaa-ajavaa -miestä kohti.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_90" id="Page_90">[90]</a></span></p> - -<p><b>Hattuleikki.</b> Kahden päämaalin välille, etäisyydelle -⅓ toisesta ja ⅔ toisesta maalista, asetetaan -pukki eli tuoli, jolle pannaan hattu tahi lakki. Se -osasto, mikä on likempänä olevalla maalilla, lähettää -miehen hattua päähänsä panemaan. Jos hän pääsee -takaisin maaliinsa ennenkuin vastapuolueen lähettämä -mies nenäliinallaan häntä ehtii lyödä hartijoille, niin -hänen puolueensa on voittanut »pisteen»; muuten on -lyöjän puolue sen saanut. Kun kaikki ovat juosseet, -niin osastot vaihtavat paikkaa ja leikki uudistetaan. -Lopussa lasketaan pisteet.</p> - -<p><b>Kiertoretki.</b> Kaikki irtonaiset voimistelutelineet -asetetaan kiinteitten telineitten väliin sillä tavoin, että -niitä pitkin ja niitä myöten voi maahan astumatta -päästä salin ympäri matkustamaan. Kaikki yht’aikaa -matkustamaan. Ken viiden minuutin perästä on useimpien -ohi mennyt, hän voiton saanut on.</p> - -<p><b>Kultatuolilla kantaminen.</b> Rivi jaetaan kolmeen. -Toiset ja kolmannet ottavat ensin oikealla kädellään -vasemmasta ranteestaan ja sitten vasemmalla kädellään -kumppanin oikeasta ranteesta kiinni. Ensimmäiset -astuvat »kultatuolille» istumaan. Laulaen kantavat -toiset ja kolmannet kumppaniaan kerran salin ympäri. -Vaihto.</p> - -<p><b>Uiminen.</b> Rintamarivi jaetaan kahteen, jonka jälkeen -toiset astuvat kaksi askelta eteenpäin ja kääntyvät -täydesti vasempaan. Kaikki vievät nyt kätensä -ristiin, astuvat lyhyen askeleen eteenpäin ja tarttuvat -vastassa olevien kumppanien käsistä kiinni, joten jatkuva -ketju muodostuu. Joku oppilas asettuu ketjun<span class="pagenum"><a name="Page_91" id="Page_91">[91]</a></span> -toiseen päähän ja heittäytyy kumppanien käsivarsille -makaamaan, sormet ristissä ja kädet eteenpäin -ojennettuina. Häntä heittävät nyt muut tahdissa eteenpäin, -kunnes hän tulee »joen» suuhun, jossa opettaja -on häntä vastaan ottamassa.</p> - -<p><b>Rajasota.</b> Liidulla vedetyn viivan kummallekin -puolelle asettuu osasto. Koetetaan äkillisillä otteilla -ja nykäyksillä vetää joku vastapuolelta rajan ylitse. -Tätä tarkoitusta varten pitää kukin toisen käsivartensa -eteenpäin kurotettuna. Se, jonka jalka astuu toiselle -puolelle viivaa, on vastaisen puolueen mies.</p> - -<p><b>Pukkisilla olo.</b> Rintamarivi jaetaan kolmeen. -Kakkoset astuvat kolme askelta eteenpäin ja asettuvat -pukeiksi (toinen polvi eteenpäin, molemmat kädet polvelle -ja pää alaspäin). Ykköset 4 askelta eteenpäin -ja täyskäännös vasempaan, kolmoset askel oikeaan. -Kolmoset hyppäävät pukin yli, ykköset ottavat niitä -vastaan. Uudestaan 2-3 kertaa. Sitten ykköset ja -kolmoset vaihtavat paikkaa ja ykköset hyppäävät. Sen -jälkeen ykköset ja kakkoset vaihtavat paikkaa ja kakkoset -hyppäävät, j. n. e.</p> - -<p><b>Hyppivä kehä.</b> Oppilaat muodostavat kehän ympäri -opettajaansa, joka lattiaa pitkin pyörittää köyttä, -minkä yli oppilaitten tulee hypätä. Köysi, joka tasaisella -vauhdilla on pyöritettävä, on toisessa päässään -varustettu solmulla tahi pienellä painolla. Se, jonka -jalkoihin köysi koskee, astuu kehän sisään köyttä pyörittämään.</p> - -<p><b>Lyöntileikki.</b> Osanottajat asettuvat ympyränmuotoiseen -kehään. Yksi heistä astuu kehän ulkopuolella<span class="pagenum"><a name="Page_92" id="Page_92">[92]</a></span> -ja ohimennessään lyöpi hän kämmenellään jotakuta -kumppania hartijalle. Lyöjä ja lyöty juoksevat nyt -vastakkaisiin suuntiin kilpaa piirin ympäri ja se, joka -ensiksi aukkopaikkaan ehtii, hän saapi jäädä siihen -seisomaan. Toinen menee muita lyömään. Se, joka -lyöpi, juoskoon toista vastaantullessaan ulkotietä.</p> - -<p><b>Lyö kolmatta!</b> Asetutaan suureen piiriin parittain -toinen toisen taakse seisomaan. Joku tulee »jöröjussiksi» -ja hänen kumppaninsa menee jonkun parin -eteen seisomaan, joten siinä siis syntyy 3-miehinen -peräkkäisrivi. »Jöröjussi», jonka aina tulee pysyä piirin -ulkopuolella, koettaa nyt kämmenellään saada 3-miehisen -perimmäistä jäsentä lyödyksi. Kun tämä -huomaa vaarassa olevansa, juoksee hän piirin sisäpuolelle -ja asettuu jonkun parin eteen seisomaan. Viimemainitun -parin viimeinen mies on nyt vaarassa. Jos -»jöröjussi» saa tätä miestä lyödyksi, niin saapi hän -mennä piiriin jonkun parin eteen seisomaan, ja lyöty -mies tulee »jöröjussiksi».</p> - -<p><b>Repo vainuu.</b> Asetutaan piiriksi, kasvot sisäänpäin, -kädet selän takana. Repo, joka kädessään kantaa -kovaksi kierrettyä nenäliinaa, kävelee piirin takapuolella -ja lyöpi sitä selkään, joka taaksensa katsoo. -Laskettuaan nenäliinan jonkun käteen, astuu repo levollisesti -eteenpäin ja hieman poispäin piiristä. Se, -joka liinan on käteensä saanut, alkaa sillä parin sekunnin -perästä pieksemään oikealla puolella olevaa kumppaniaan, -joka pakenee ympäri piirin päästäksensä takaisin -paikalleen, jolloin lyöjä häntä ei enää saa koskea. -Lyöjä on nyt repona ja vanha repo astuu piiriin.</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_93" id="Page_93">[93]</a></span></p> - -<p><b>Koira ja jänis.</b> Leikkijät asettuvat suljettuun piiriin -toisiaan lujasti käsistä kiinni pitäen. Jänis on -piirin sisäpuolella, koira sen ulkopuolella. Rivi on -jänikselle aina avattava, mutta koiralle suljettava. Vilkkaammaksi -ja hauskemmaksi tulee leikki, jos kaksi -koiraa ajaa samaa jänistä takaa. Molemmat koirat -ovat silloin narrattavat joko piirin sisään tahi sen -ulkopuolelle. Kun jänis kiinni joutuu, valitaan uusi -jänis ja uusia koiria.</p> - -<p><b>Viikon Matti.</b> Asetutaan kuten edellisessä, mutta -kädet pidetään eteenpäin nostettuina. Joku menee -piiriin ja koettaa saada jonkun kumppanin kättä ylhäältäpäin -lyödyksi, jolloin hän pääsee takaisin piiriin -ja lyöty mies astuu sisään. Ken piirin sisäpuolella -on lyömässä jonkun vissin ajan esim. 3 minuutin -perästä, hän joutuu »Viikon Matiksi».</p> - -<p><b>Yö ja päivä.</b> Kaksi samanlukuista joukkoa, toinen -»yö-lahko», toinen »päivä-lahko», asettuvat toisiansa -vastaan seisomaan. Opettaja seisoo keskellä ja -pitää kädessään paperilapun, jonka toinen puoli on -musta, toinen valkoinen. Hän heittää lapun ylös ja -antaa sen pudota lattiaan. Jos paperin esim. valkoinen -puoli tulee olemaan ylöspäin, niin »päivä-lahko» -nopeasti juoksee takaisin maaliinsa. Toisen osaston -jäsenet ajavat edellisiä takaa ja koettavat keveillä lyönneillä -saada pakenevista niin monta kuin mahdollista -vangituksi.</p> - -<p><b>Vankileikki.</b> Osanottajat asettuvat suureen piiriin -pitäen toisiaan käsistä kiinni. Yksi tahi pari vankia -on piirissä. Nämä koettavat vankeudestaan päästä<span class="pagenum"><a name="Page_94" id="Page_94">[94]</a></span> -vapaiksi, mutta he eivät saa väkivaltaa käyttää. Siellä -täällä on joku »portti» auki (kädet pidetään ylöspäin -nostettuina) tahi »muuri» rikki (kädet lasketaan irti), -mutta kun vanki lähestyy karatakseen pois, niin portti -suljetaan ja muuri paikataan. Vanki saa hypätä piirittävien -kumppanien käsivarsien yli, ja hän on vapaa, -jos hän saa edes toisen jalkansa »muurin» ulkopuolelle. -Se, jonka oikealta puolelta vanki karkaamaan -pääsee, tulee itse vangiksi.</p> - -<p><b>Kalat verkossa.</b> Kuten edellinen, mutta »kala» -saa käyttää väkivaltaa ja piiri pidetään suljettuna.</p> - -<p><b>Paikan vaihto.</b> Suuressa hajoitetussa piirissä on -jokaisella, paitse yhdellä, oma merkitty paikkansa. Tuon -tuostakin jotkut vaihtavat paikkaa, ja silloin saapi se, -joka paikatta on, itselleen anastaa vapaaksi joutuneen -paikan, jos hän vaan ehtii.</p> - -<p><b>Haukka ja kyyhkynen.</b> Joku on haukkana, muut -ovat kyyhkysiä, jotka koettavat kukin maalistaan päästä -toiseen. Se, jonka haukka saa lyödyksi, joutuu vangiksi, -ja leikkiä jatketaan kunnes puoli määrää kyyhkysiä -on kiinni otettu.</p> - -<p><b>Naatta.</b> Leikkikentäksi valitaan joku suuri, mutta -samassa rajoitettu ala, esim. piha. Leikin alussa määrätään -arvanheitolla tahi muulla tavalla, kuka ensiksi Naataksi -rupeaa. Tämä ajaa nyt toisia takaa ja koettaa -lyönnillä (kolmella lyönnillä) jonkun kumppanin hartijoille -päästä arvostaan vapaaksi.</p> - -<p><b>Kettu ja hanhi.</b> Osanottajat (joita ei saa olla -rajaton määrä, korkeintaan 12) asettuvat peräkkäisriviin -vankimman ja suurimman kumppaninsa taakse,<span class="pagenum"><a name="Page_95" id="Page_95">[95]</a></span> -joka silloin on hanhi-isä (-äiti). Kukin laskee kätensä -edessäolevan olkapäille. Notkein ja vikkelin oppilas -valitaan ketuksi ja tämä asettuu hanhi-isän eteen, joka -suojellakseen poikiaan levittää siipensä (käsivartensa). -Kettu koettaa äkkinäisillä hyppäyksillä sivullepäin päästä -hanhen sivutse jonkun pojan kimppuun, mutta kettu -ei käytä väkivaltaa, sillä hän pelkää hanhi-isän suuria -siipiä. Sitä myöten kuin kettu liikkuu, juoksevat hanhen -pojat sivullepäin yhä pysyäkseen isänsä (äitinsä) -suojassa.</p> - -<p><b>Karhu ulos!</b> Karhu makaa pesässään (esim. salin -jossakin nurkassa), jonka läheisyydessä osanottajat -kiertelevät huutaen: »karhu ulos»! Tämä hyökkää -pesästään ja koettaa ristissä käsin jotakuta lyödä. -»Poltettu» silloin myöskin karhuksi joutuu, jonka jälkeen -molemmat karhut menevät pesäänsä. Leikkiä -uudistetaan, mutta kun karhut nyt tulevat pesästään ulos, -niin ne pitävät toisiaan käsistä kiinni ja saavat lyödä -ainoastaan vapailla käsillään. Kuta useampia karhuja -löytyy, sitä vaikeammaksi käy »polttaminen», koska -ainoastaan äärimmäiset karhut lyödä saavat. Leikkiä -jatketaan, kunnes osanottajien puoli lukumäärää on -karhuiksi joutunut.</p> - -<p><b>Sokkoleikki.</b> Silmät peitettyinä koettaa sokko -saada kiinni jonkun kumppanistaan, jotka huutavat -»polttaa, polttaa» silloin, kun sokko lähestyy sellaista -paikkaa, missä hän voi loukkaantua tahi jota hän saattaa -vahingoittaa.</p> - -<p><b>Sokko sokkoa ajaa.</b> Osanottajat sulkevat suuren -piirin kahden sokon ympäri. Sokoista on toinen<span class="pagenum"><a name="Page_96" id="Page_96">[96]</a></span> -mestari, toinen oppipoika. Mestari pitää kädessään -nenäliinan, jolla hän aikoo oppipoikaansa piestä. Sen -vuoksi hän huutaa: »Jaakko, missäs olet?» »Täällä!» -vastaa Jaakko, mutta luikahtaa samassa sivullepäin, -ett’ei mestarin ruoska häntä osuisi. Kun Jaakko vihdoin -joutuu kiinni ja saa tarpeellisen selkäsaunan, -valitsevat molemmat, sekä mestari että oppipoika jälkeläisensä.</p> - -<p><b>Leskisillä olo (ulos uunista).</b> Asetutaan parittain -peräkkäisriviin seisomaan. Leskimies seisoo ensimmäisen -parin edessä, selin muihin päin, ja huutaa: -»ulos uunista» tahi »viimeinen pari ulos»! Viimeiset -juoksevat silloin eteenpäin, yksi kummaltakin puolelta, -ja koettavat saada toinen toisensa kiinni ennenkuin -leskimies toista tai toista ehtii lyödä. Mutta jos mainittu -mies saa toista lyödyksi, niin toinen joutuu leskimieheksi -ja leikkiä jatketaan. Pari, joka on juossut, -asettuu aina muitten eteen seisomaan.</p> - -<p><b>Kehäpallo.</b> Kehä on jotakuinkin supistettu, kuitenkin -aukkoja osanottajien välillä. Pallonajaja seisoo -piirin sisäpuolella ja koettaa jostakin aukosta potkaista -ulos pallonsa, jonka tulee olla gummista ja mahdollisuuden -mukaan suuri. Se jonka oikealta puolelta pallo -lentää tahi pyörii ulos, tulee pallonajajaksi.</p> - -<p><b>Rajapallo.</b> On piirrettävä kaksi ulkorajaa noin -100 askeleen päähän toisistaan ja keskellä olevan sisärajan -kummallekin puolelle asettuu osasto, jonka tietysti -tulee olla yhtä lukuisa kuin vastapuoluekin. Tehtävänä -on saada pallo heitetyksi tahi potkaistuksi -ulkopuolelle vastapuolueen ulkorajaa. Se, jonka käsi<span class="pagenum"><a name="Page_97" id="Page_97">[97]</a></span> -ensiksi koskettaa lentävää palloa, hän sitä heittäköön, -jos kohta toinen sen saakin käsiinsä. Pallo on aina -siitä paikasta heitettävä, missä se käsiin saatiin. Jos -joku lyyryn saapi, on hän oikeutettu hyppäämään kolme -askelta toisen puolueen ulkorajaa kohti ja vasta sitten -heittämään. Käytettävä pallo on tässäkin leikissä oleva -hyvin suuri.</p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_98" id="Page_98">[98]</a></span></p> - -<h2 id="VII_Voimistelutauluja">VII. Voimistelutauluja.</h2> - -<p>Tässä kirjassa olevat taulut muodostavat kokoelman, -joka sisältää yhä raskaampia, vaikeampia ja vaikuttavampia -liikkeitä, mutta joka ei ole siksi täysilukuinen, -että se sisältäisi kaikki ennen selitetyt ja -alkeiskouluissa käytettäviksi aijotut liikkeet ja harjoitukset. -Taulut ovat siis tarkoitetut jonkinmoisiksi malleiksi, -joiden mukaan opettaja voi uusia ohjelmia kokoonpanna. -Se tapahtunee helpoimmin siten, että tauluissa tehdään -pieniä muutoksia tahi että niihin toimitetaan pienempiä -lisäyksiä. Sillä tavoin sopii samaa taulua käyttää -useampia kertoja perätysten.</p> - -<p>Ensimmäisinä voimisteluvuosina tuskin ehdittänee -kokonaista tuntiohjelmaa yhdellä kertaa läpikäydä. Sen -vuoksi muutamia harjoituksia siitä voidaan tarpeen -vaatiessa pois jättää. Sellaisia ovat telineliikkeet, jos -niitä taulussa löytyy, mutta silloin ovat leikit niin valittavat, -että ne vaikutukseensa nähden jotakuinkin vastaavat -tekemättä jääneitä harjoituksia.</p> - -<p>Viidessä ensimmäisessä taulussa ovat kaikki komentosanat -täydesti kirjoitetut. Mainitut taulut ovat -aijotut läpikäytäviksi ensimmäisenä voimisteluvuotena. -<a href="#Taulu_VI">Taulut VI-XV</a> sisältävät ne liikkeet, jotka olisivat<span class="pagenum"><a name="Page_99" id="Page_99">[99]</a></span> -toisena ja kolmantena vuotena läpikäytävät. Ruumiillisesti -kehittyneet oppilaat saattavat jo kolmantena -voimisteluvuotena harjoittaa helpompia sauvaliikkeitä, -vaikka niitä sisältävät taulut ovat aijotut oikeastaan -korkeimmalla luokalla (neljäntenä vuonna) käytettäviksi. -Niillä tunneilla, jolloin sauvavoimistelua harjoitellaan, -olisi, monipuolisemman vaikutuksen saavuttamista varten, -joitakuita liikkeitä ilman sauvaakin harjoitettava, -vaan koska vasta-alkaville aijottuun ohjelmaan käytännöllisistä -syistä molempia lajia ei voi ottaa, niin ovat -voimistelutunnit siten järjestettävät, että joka toinen -tunti seurataan sauvaliikkeitä sisältävää ohjelmaa ja -joka toinen taas sellaista taulua, missä on liikkeitä -ilman sauvaa.</p> - -<p>Jos useampia eri edistyksen kannalla olevia luokkia -yht’aikaa ovat voimistelussa opetettavina, niin opettaja -asettakoon oppilaansa siten, että vähemmin kehittyneet -ovat tilaisuudessa näkemään miten edistyneemmät -temppunsa tekevät, ja käyttäköön hän silloin -ohjelmassaan ainoastaan yksinkertaisempia harjoituksia -sisältäviä tauluja. Telineliikkeitä tehtäessä saattavat -oppilaat olla jaettuina eri »ruotuihin», joitten harjoituksia -taitavimmat, vanhimmat ja luotettavimmat oppilaat -esivoimistelijoina johtakoot. Leikkeihin ottakoot -kaikki yht’aikaa osaa.</p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_100" id="Page_100">[100]</a></span></p> - -<div class="taulu"> - -<h2 id="Taulu_I">Taulu I.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Paikoille asettuminen ja ojennus.</i> Paikoille, pisin -vasempaan päähän, lyhyin oikeaan (opettajan paikalta -nähden) — mars!</p> - -<p>Katse suoraan eteenpäin! (Perusasento näytetään).</p> - -<p>Perusasen-to!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p>Perusasen-to!</p> - -<p>Hyppäyksellä käännös oikeaan — nyt!</p> - -<p>Takaisin vasempaan — nyt!</p> - -<p>Samaa luvun mukaan — yks! kaks!</p> - -<p>Samaa oikeaan hypät-kää!</p> - -<p>Kädet edessäolevan olkapäille nosta-kaa!</p> - -<p>Ojennus rivissä!</p> - -<p>Kädet alas — vie!</p> - -<p>Hyppäyksellä käännös vasempaan — nyt!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Rivin jako.</i> Huomaa! (Opettaja valmistaa rivin jaon -kahteen).</p> - -<p>Valmiit! Perusasen-to! Pää oikeaanpäin kiertä-kää!</p> - -<p>Vasempaanpäin kiertä-kää!</p> - -<p>Suoraan eteenpäin kiertä-kää!</p> - -<p>Samaa luvun mukaan — yks! kaks! kolm!</p> - -<p>Samaa ja jako kahteen — nyt!</p> - -<p>Ensimmäiset askel eteenpäin — mars!</p> - -<p>Toiset askel eteenpäin — mars!</p> - -<p>Ensimmäiset askel taaksepäin — m.!</p> - -<p>Toiset samaa — m.!</p> - -<p>Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksepäin — m.!</p> - -<p>Takaisin — m.!</p> - -<p>Samaa, lukekaa ääneensä kahteen — m.! Takaisin — m.!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">3. <i class="lg">Käännös.</i> Valmiit! Perusasen-to!</p> - -<p>Käännös vasempaan vasemman jalan kantapäällä, oikean -jalkaterällä (näin) — yks!</p> - -<p>Oikean jalan vienti vasemman viereen ponnistuksella — kaks!</p> - -<p>Samaa vasempaan — yks! kaks!</p> - -<p>Samaa, lukekaa ääneensä, vasempaan-päin!</p> - -<p>Samaa, lukekaa hiljaa, vasempaan-päin!</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>(Samalla tavoin käännöksiä oikeaan).</p> - -</div> - -<p>Käännös oikeaan-päin!</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_101" id="Page_101">[101]</a></span></p> - -<p>Vapaajuoksua kaksi kertaa salin ympäri ja takaisin peräkkäisriviin — m.!</p> - -<p>Ojentakaa rivi ensimmäisen mukaan!</p> - -<p>Perusasen-to!</p> - -<p>Käännös vasempaan-päin!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">4. <i class="lg">Kättennosto ja varpaillenousu.</i></p> - -<p>Valmiit! Perusasen-to!</p> - -<p>Jako kahteen — nyt!</p> - -<p>Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksepäin — m.!</p> - -<p>Käännös oikeaan-päin!</p> - -<p>Kädet ulospäin (näin) nosta-kaa!</p> - -<p>Kädet alas laske-kaa!</p> - -<p>Samaa luvun mukaan — yks! kaks! (Lanteilla-pito näytetään).</p> - -<p>Valmiit! Kädet lanteille — vie!</p> - -<p>Kädet alas — vie!</p> - -<p>Kädet lanteille — vie!</p> - -<p>Nousu varpaille — yks!</p> - -<p>Takaisin (koko jalkapohjalle) — kaks!</p> - -<p>Kädet alas — vie!</p> - -<p>Nousu varpaille ja kättennosto ulospäin — yks!</p> - -<p>Perusasentoon — kaks!</p> - -<p>Ensimmäiset askel oikeaan, toiset vasempaan — mars!</p> - -<p>Ojennus! Perusasen-to!</p> - -<p>Kaikki käyntiä eteenpäin, alottakaa vasemmalla — mars! -(Kiertokäyntiä).</p> - -<p>Kaikki — seis! (Näytetään).</p> - -<p>Valmiit! Eteenpäin — mars!</p> - -<p>Lukekaa ääneensä, kaikki — seis!</p> - -<p>Samaa, eteenpäin — mars!</p> - -<p>Kaikki — seis!</p> - -<p class="num">5. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">6. <span class="lg"><i>Kiertokäyntiä</i>, ponnistus joka neljännellä askeleella.</span></p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Hajalleen.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_102" id="Page_102">[102]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_II">Taulu II.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Paikoille asettuminen ja ojennus.</i> Valmiit! -Perusasento!</p> - -<p>Käännös oikeaan — päin! Ojennus!</p> - -<p>Kaikki askel vasempaanpäin — mars! Ojennus!</p> - -<p>Askel oikeaanpäin — mars! Ojennus!</p> - -<p>Käännös vasempaan — päin!</p> - -<p>Rivi suoraksi! Katsokaa oikeaan! Ojentakaa rivi jalkain -mukaan!</p> - -<p>Perusasen-to!</p> - -<p>Ojennus oikeaan!</p> - -<p>Perusasen-to!</p> - -<p>Kaikki askel eteenpäin — mars!</p> - -<p>Ojennus! Perusasen-to!</p> - -<p>Kaksi askelta eteenpäin, lukekaa kolmeen — mars!</p> - -<p>Ojennus! Perusasen-to!</p> - -<p>Askel taaksepäin — mars!</p> - -<p>Kaksi askelta taaksepäin — m.!</p> - -<p>Ojennus! Perusasen-to!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Jako, askeleita ja käännöksiä.</i> Valmiit! Perusasen-to!</p> - -<p>Jako kolmeen — nyt!</p> - -<p>Ensimmäiset askel eteenpäin, kolmannet askel taaksepäin — mars!</p> - -<p>Takaisin — mars!</p> - -<p>Ensimmäiset askel taaksepäin, toiset askel eteenpäin — m.!</p> - -<p>Takaisin — m.!</p> - -<p>Toiset taaksepäin, kolmannet eteenpäin — m.!</p> - -<p>Takaisin — m.!</p> - -<p>Kaikki askel eteenpäin ja käännös vasempaan, lukekaa -neljään — m.!</p> - -<p>Askel vasempaan ja käännös oikeaan — m.!</p> - -<p>Askel taaksepäin ja käännös vasempaan — m.!</p> - -<p>Askel oikeaan ja käännös oikeaan — m.!</p> - -<p>Hajalleen 1 minuutiksi.</p> - -<p>Paikoille! Ojennus! Perusasen-to!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">3. <i class="lg">Kättennosto ja jalka-asento.</i> Valmiit! Perusas.! -Jako kolmeen!</p> - -<p>Ensimmäiset askel eteenpäin, kolmannet askel taaksepäin — mars!</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_103" id="Page_103">[103]</a></span></p> - -<p>Kaikki käännös vasempaan — päin! (Jalka-asento selitetään). -Valmiit!</p> - -<p>Kättennosto ulosp. ja vas. jalka-asento ulosp. — yks!</p> - -<p>Perusasentoon — kaks!</p> - -<p>Kättennosto ja oikea jalka-asento ulosp. — kolm’!</p> - -<p>Perusasentoon — neljä! (Näytetään tahdissa).</p> - -<p>Samaa tahdissa, lukekaa neljään, alotta-kaa!</p> - -<p>Käännös oikeaan — päin!</p> - -<p>Kättennosto ylös ja vas. jalka-asento eteenp. — yks!</p> - -<p>Perusasentoon — kaks!</p> - -<p>Samaa oikealla jalalla — kolm!</p> - -<p>Perusasentoon — neljä!</p> - -<p>Uudestaan luvun mukaan — yks! kaks! kolm! neljä! (Näytetään -kättenvientiä niskaan, sill’aikaa lepo).</p> - -<p>Valmiit! Perusasen-to!</p> - -<p>Kättenvienti niskaan ja vas. jalka-asento taaksepäin — yks!</p> - -<p>Perusasentoon — kaks!</p> - -<p>Samaa oikealla jalalla — kolm!</p> - -<p>Perusasentoon — neljä!</p> - -<p>Uudestaan luvun mukaan — yks! kaks! kolm! neljä!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">4. <i class="lg">Hakkausliike.</i> Huomaa! (Alkuasento näytetään). Perusasen-to!</p> - -<p>Vasen jalka-asento ulosp., kädet hakkausasentoon, asetta-kaa!</p> - -<p>Hakkaus — yks! Takaisin — kaks!</p> - -<p>Samaa tahdissa, hakat-kaa! Kaikki — seis!</p> - -<p>Perusasen-to! Kädet lanteille — vie!</p> - -<p>Hyppäys haara-asentoon — yks!</p> - -<p>Hyppäys alkuasentoon — kaks!</p> - -<p>Samaa tahdissa, hypät-kää!</p> - -<p>Kaikki — seis! Käännös oikeaan — päin!</p> - -<p>Ensimmäiset askel oikeaan, kolmannet askel vasempaan — m.!</p> - -<p>Kiertokäyntiä vasempaan — m.!</p> - -<p>Täyskäännös vasempaan, lukekaa neljään — m.!</p> - -<p>Samaa — m.! Kaikki — seis!</p> - -<p>Alkuperäisille paikoille juoskaa — m.!</p> - -<p class="num">5. <i class="lg">Kättenkohonta rekillä seisoriipunnasta.</i></p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Kiertokäynnissä jättiläiskäyntiä ja kääpiökäyntiä.</i> — Hajalleen.</p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_104" id="Page_104">[104]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_III">Taulu III.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Askeleita ja käännöksiä. Kättentyöntöä.</i> (Peräkkäisrivissä). -Valmiit! Perusasen-to!</p> - -<p>Kaksi askelta vasempaan ja käännös vasempaanpäin (4 + 2) — mars!</p> - -<p>Kolme askelta eteenp. ja käännös oikeaan (4 + 2) — m.!</p> - -<p>Kaksi askelta oikeaan ja käännös oikeaan — m.!</p> - -<p>Kolme askelta eteenp. ja käännös vasempaan — m.!</p> - -<p>Käännös vasempaan — päin! Jako kolmeen!</p> - -<p>Ensimmäiset kaksi askelta eteenp., kolmannet kaksi askelta -taaksepäin — m.! Huomaa!</p> - -<p>(Työntöasento näytetään). Asen-to!</p> - -<p>Kädet työntö-asentoon — vie!</p> - -<p>Kättentyöntö eteenp. — yks! Takaisin — kaks!</p> - -<p>Kättentyöntö ylösp. — yks! Takaisin — kaks!</p> - -<p>Samaa luvun mukaan, ensin eteenpäin, — yks! kaks! -kolm! neljä!</p> - -<p>Kädet alas — vie!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Kättenlyönti ja jalkainsulkeminen. Hyppäyksiä.</i> -Valmiit! Perusasen-to!</p> - -<p>Käännös vasempaan — päin!</p> - -<p>Jalat sulke-kaa! Avat-kaa! (Kättenlyönti näytetään).</p> - -<p>Valmiit! Jalkainsulkeminen ja kädet lyöntiasentoon — yks!</p> - -<p>Perusasentoon — kaks!</p> - -<p>Samaan alkuasentoon asettu-kaa!</p> - -<p>Jalkainavaaminen ja kättenlyönti — yks!</p> - -<p>Edelliseen asentoon — kaks!</p> - -<p>Samaa luvun mukaan — yks! kaks! — yks! kaks!</p> - -<p>Samaa tahdissa alotta-kaa! Kaikki — seis!</p> - -<p>Perusasen-to!</p> - -<p>Hyppäyksellä täyskäännös vasempaan — yks!</p> - -<p>Samaa oikeaan — kaks!</p> - -<p>Samaa luvun mukaan — yks! kaks! — yks! kaks!</p> - -<p>Perusasen-to! Käännös oikeaan — päin!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">3. <i class="lg">Sahausliike.</i> Huomaa! (Alkuasento näytetään). Asen-to!</p> - -<p>Alkuasentoon, vas. jalka eteenp., asettu-kaa!</p> - -<p>Sahataan reippaasti ja voimakkaasti — nyt!</p> - -<p>Seis! Perusasen-to!</p> - -<p>Kädet lanteille — vie! (Käyntihyppy näyt.). Valmiit!</p> - -<p>Käyntihyppyä paikalla, hypät-kää!</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_105" id="Page_105">[105]</a></span></p> - -<p>Kaikki — seis! Asen-to!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">4. <i class="lg">Taivutusta sivullepäin.</i> Valmiit! Asen-to!</p> - -<p>Vasen jalka-asento ulosp. ja kättenvienti selän taakse (näin) -asettu-kaa!</p> - -<p>Taivutus vasempaan — yks!</p> - -<p>Ylös suoraan — kaks!</p> - -<p>Taivutus oikeaan — kolm!</p> - -<p>Takaisin — neljä!</p> - -<p>Samaa luvun mukaan, hitaasti, hengittäkää koko ajan, — yks! -kaks! kolm! neljä!</p> - -<p>Perusasen-to!</p> - -<p>Käännös oikeaan-päin!</p> - -<p>Ensimmäiset ja kolmannet kahdella sivuaskeleella toisten -riviin, luetaan 4 — mars!</p> - -<p>Kaikki kiertokäyntiä vasempaan — m.!</p> - -<p>(Opettaja johtaa). Kiemuraan — mars!</p> - -<p>Juoksua vapaasti — m.!</p> - -<p>Seis!!</p> - -<p>Rintamariviin — mars!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">5. <i class="lg">Kättenkohonta suorariipunnasta.</i></p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Sysäysottelu.</i></p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Taka-asennosta sivuasentoon ja sivuasennosta -etuasentoon.</i></p> - -<p>Hajalleen.</p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_106" id="Page_106">[106]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_IV">Taulu IV.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Paikoille! — Hajalleen! — Paikoille!! Käännöksiä -ja Hengitysharjoitus.</i></p> - -<p>Ojennus oikeaan! Asento!</p> - -<p>Jako kahteen!</p> - -<p>Ensimmäiset askel taaksep., toiset askel eteenp. — mars!</p> - -<p>Täyskäännös vasempaan neljällä käyntiaskeleella paikalla, -luetaan neljään — m.!</p> - -<p>Samalla tavalla oikeaan — m.!</p> - -<p>Valmiit! Kädet työntöasentoon — vie!</p> - -<p>Kädet eteenpäin työntä-kää!</p> - -<p>Tehdään lokomotiiviliike.</p> - -<p>Kättenvienti ylös — yks!</p> - -<p>Kättenvienti työntöasentoon — kaks!</p> - -<p>Kättentyöntö eteenpäin — kolm!</p> - -<p>Samaa luvun mukaan, hengittäkää sisään ensimmäisessä ja -toisessa tempussa, ulos niin että kuuluu kolmannessa, — -yks! kaks! kolm! (Opettaja ottaa osaa; tahti käy yhä -vilkkaammaksi).</p> - -<p>Samaa, huomatkaa nyt tarkasti tahtia — yks! kaks! kolm!...</p> - -<p>Seis! Perusasen-to!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Varvasasento.</i> Huomaa! (Varvasas. selitetään).</p> - -<p>Perusasen-to! Kädet lanteille — vie!</p> - -<p>Vas. varvas-asento ulosp. — yks! Takaisin — kaks!</p> - -<p>Oik. varvasas. ulosp. — kolm! Takaisin — neljä!</p> - -<p>Sama harjoitus luvun mukaan — yks! ... neljä!</p> - -<p>Asento! Ensimmäiset askel vasempaan — mars! Toiset -täyskäännös (4 tempussa) vasempaan — päin!</p> - -<p>Kaikki vasen jalka eteenp. ja kädet toisen hartijoille asetta-kaa! -Lykät-kää!</p> - -<p>Seis!!</p> - -<p>Takaisin paikoillenne kahteen riviin!</p> - -<p>Perusasen-to! Kädet lanteille — vie!</p> - -<p>Varvasasento taaksepäin — yks! kaks! kolm! neljä!</p> - -<p>Samaa tahdissa asetta-kaa! Seis!</p> - -<p>Perusasen-to!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">3. <i class="lg">Vartalontaivutus.</i> Valmiit! Perusasen-to!</p> - -<p>Kädet lanteille ja vas. jalka ulosp. asetta-kaa!</p> - -<p>Taivutus eteenpäin — yks!</p> - -<p>Takaisin — kaks!</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_107" id="Page_107">[107]</a></span></p> - -<p>Taaksepäin, varovasti eikä erittäin syvään — kolm!</p> - -<p>Ylös — neljä!</p> - -<p>Samaa eteen- ja taaksepäin luvun mukaan — yks! kaks! -kolm! neljä!</p> - -<p>Perusasen-to! (Porraskäyntiä näytetään).</p> - -<p>Valmiit! Kädet lanteille — vie!</p> - -<p>Porraskäyntiä paikalla — m.!</p> - -<p>Seis! Kädet alas — vie!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">4. <i class="lg">Niittöliike.</i> Huomaa! (Alkuas. näyt.) Asen-to!</p> - -<p>Jalka-asento ulosp. ja kädet niittöasentoon vasemmalle — vie!</p> - -<p>Perusasen-to!</p> - -<p>Samalla tavalla oikealle — vie!</p> - -<p>Perusasen-to! (Liike näyt.) Valmiit!</p> - -<p>Alkuasentoon vasemmalle asettu-kaa!</p> - -<p>Tahtiin niittä-kää! Seis! Perusasen-to!</p> - -<p>Ensimmäiset askel eteenpäin, toiset askel taaksep. ja sitten -kaikki käännös oikeaan — mars!</p> - -<p>(Näytetään juoksua ja kätten asentoa juoksussa). Valmiit!</p> - -<p>Juoksuun eteenpäin — mars!</p> - -<p>Kaikki — seis!</p> - -<p>(Ensin opettaja, sitten joku oppilas näyttää miten »seis» -neljällä askeleella tehdään).</p> - -<p>Valmiit! Juoksuun eteenpäin — mars!</p> - -<p>Kaikki — seis!</p> - -<p>Kiertokäyntiä ja peräkkäisriviin — m.!</p> - -<p>Astuntoa paikalla. — m.! Kaikki — seis!</p> - -<p>Käännös rinta-maan!</p> - -<p class="num">5. <i class="lg">Puolapuilla kulkua ylös ja alas erisivuisesti.</i></p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Käännöksiä.</i></p> - -<p class="num">8. <span class="lg">Hajalleen.</span></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_108" id="Page_108">[108]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_V">Taulu V.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Kättenlyöntiä.</i> Paikoille! Huomaa! -(Meneminen eteenpäin asentoihin selitetään).</p> - -<p>Valmiit! Perusasen-to! Jako kolmeen!</p> - -<p>Eteenpäin asentoihin — mars! (Selitetään miten takaisin -on mentävä).</p> - -<p>Valmiit! Takaisin riviin — mars!</p> - -<p>Eteenpäin asentoihin — mars!</p> - -<p>Kädet lyöntiasentoon — vie!</p> - -<p>Vas. varvasasento ulospäin ja kättenlyönti ulospäin — yks!</p> - -<p>Alkuasentoon — kaks!</p> - -<p>Samaa oikeallepäin — kolm!</p> - -<p>Alkuasentoon — neljä!</p> - -<p>Samaa ensin vasempaan, sitten oikeaan luvun mukaan — -yks! kaks! kolm! neljä!</p> - -<p>Perusasen-to!</p> - -<p>Lepo paikalla!</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Sahausliike. Polviennotkistusharjoitus.</i> Huomaa! -(Näytetään molemmilla käsivarsilla sahaamisen -alkuasento). Perusasen-to!</p> - -<p>Vas. jalka-asento ulosp., vas. käsi alasp., oikea kyynärpää -taaksep., asetta-kaa!</p> - -<p>Perusasen-to! (Liike näytetään).</p> - -<p>Valmiit! Edelliseen alkuasentoon asettu-kaa!</p> - -<p>Vuorotellen kummallakin kädellä sahat-kaa!</p> - -<p>Seis! Perusasen-to!</p> - -<p>Kädet lanteille — vie!</p> - -<p>Vas. jalka ulospäin asetta-kaa!</p> - -<p>Nousu varpaille — yks!</p> - -<p>Polviennotkistus — kaks!</p> - -<p>Polvienojennus — kolm!</p> - -<p>Alas varpailta — neljä!</p> - -<p>Vas. jalka takaisin asetta-kaa!</p> - -<p>Samalla tavalla oikeaan, luvun mukaan, yks! — — — kuusi!</p> - -<p>Perusasen-to!</p> - -<p>Lepo paikalla.</p> - -<p class="num">3. <i class="lg">Askeleita ja kättentyöntöä vuorotellen.</i> Valmiit! -Perusasen-to!</p> - -<p>Kaksi askelta vasempaan tasaisessa tahdissa, lukekaa neljään — mars!</p> - -<p>Samaa oikeaan — m.!</p> - -<p>Kättentyöntö ylöspäin 4 tempussa, työntä-kää!</p> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_109" id="Page_109">[109]</a></span></p> - -<p>Kaksi sivuaskelta vasempaan ja heti sen jälkeen kättentyöntö -ylös, lukekaa kahdeksaan — mars!</p> - -<p>Samaa oikeaan — m.!</p> - -<p>Vielä kerran, ensin vasempaan, sitten oikeaan — m.!</p> - -<p>Seis! Kädet lanteille — vie!</p> - -<p>Juoksua paikalla jalanheitolla taaksepäin — mars!</p> - -<p>Kaikki — seis! Perusasen-to!</p> - -<p>Lepo paikalla.</p> - -<p class="num">4. <i class="lg">Kultatuolilla kantaminen.</i> Valmiit! Perusasen-to! -Ensimmäiset kaksi askelta eteenpäin — mars!</p> - -<p>Toiset ja ensimmäiset kääntyvät vastakkain seisomaan — nyt!</p> - -<p>Kolmannet pitkä askel oikeaanpäin — m.!</p> - -<p>Kolmannet askel taaksepäin — m.!</p> - -<p>Kolmannet kannetaan kultatuolilla salin ympäri — nyt! — mars!</p> - -<p>(Vaihto niin että jokainen saa vuoronsa kultatuolilla istua).</p> - -<p>Rintamariviin — mars!</p> - -<p class="num">5. <i class="lg">Hyppyä matalan pukin yli.</i></p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Leikkiä.</i></p> - -<p class="num">7. <span class="lg"><i>Käännöksiä marssiessa.</i> Hajalleen.</span></p> - -<hr class="tb" /> - -<p>Seuraavista tauluista jätetään komentosanat »valmiit», -»ojennus» ja »perusasento» sekä kaikki tekosanat pois. Taulut -saavat sen ohessa supistuneemman muodon. Alkuasennot kirjoitetaan -sulkumerkkeihin.</p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_110" id="Page_110">[110]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_VI">Taulu VI.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Peräkkäisrivi.</i> Rivi hajoitetaan taaksepäin (katso -<a href="#Page_14">siv. 14</a>). Jako kahteen (<a href="#Page_17">sivu 17</a>). Toiset miehet -sivuasentoon vasemmalle. Sitten kaikki sivuaskel.</p> - -<p>Täyskäännös vasempaan neljässä tempussa. Samaa -oikeaan.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Kättenpyöritys</i> neljässä tempussa. Syväänhengitys. -Samaa 4 käyntiaskeleella paikalla ja aina -väliin täyskäännös vasempaan 4 tempussa ilman -kättenpyöritystä.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Kättenojennuksia</i> neljässä tempussa eteenpäin, -ulospäin ja ylöspäin, luvun mukaan.</p> - -<p class="num">4. (<em class="gesperrt">Kädet lanteilla</em>). <i class="lg">Hyppäys tasajaloin</i> eteenpäin, -vasempaan, taaksepäin, oikeaan. Sitten -eteenp., oikeaan, taaksep., vasempaan. Luvun -mukaan.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. (<em class="gesperrt">Haara-asento, kädet lanteilla</em>). <i class="lg">Vartalon -taivutus</i> eteenp., taaksep., vasempaan, oikeaan. -Luvun mukaan. Hitaasti, perinpohjaisesti.</p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Hyppäys sääriä yhdistämällä</i> (katso <a href="#Page_46">siv. 46</a>). -Luvun mukaan 10 kertaa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo (lyhyt).</p> - -</div> - -<p class="num">7. (Käsi kädessä). <i class="lg">Rivivänkä</i> (<a href="#Page_88">siv. 88</a>). Rivit marssivat -toisiansa vastaan, mutta ottelu lopetettakoon -silmänräpäyksessä, kun »seis» sana lausutaan.</p> - -<p>Sivuaskeleilla peräkkäisriviin.</p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Junamarssia</i> (<a href="#Page_21">siv. 21</a>).</p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Rekillä: Kättenkoukistusta ja ojennusta seisonojassa</i> -(<a href="#kuva56">kuv. 56</a>).</p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">11. <i class="lg">Asennon muutoksia: Taka-asennosta etuasentoon.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_111" id="Page_111">[111]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_VII">Taulu VII.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Paikoille.</i> Jako kolmeen. Eteenpäin asentoihin.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Täyskäännös kahdessa tempussa</i> opitaan.</p> - -<p class="num">3. <i class="lg">Polviennotkistus ja kättentyöntö</i>: 1) Vas. jalka-asento -ulosp., kädet työntöön; 2) nousu varpaille, -polvien notkistus ja työntö ulospäin; 3) -edell. asentoon; 4) perusasento. Samaa oikeaan, -työntö silloin ylöspäin. Luvun mukaan.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">4. <i class="lg">Käyntiasento ja kättennosto</i>: 1) Vas. käyntiasento -ulosp., kädet niskaan; 2) perusas.; 3) -samaa oikeaan; 4) perusas. Sitten samalla tavalla -käyntiasento eteenpäin, kättenheitto ylös. -Luvun mukaan.</p> - -<p class="num">5. (<em class="gesperrt">Kädet lanteilla</em>). <i class="lg">Juoksua paikalla jalanheitolla -taaksepäin.</i> 10-15 sekuntia.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">6. <i class="lg">Vartalontaivutus ja kättentyöntö</i>: 1) Vas. -jalka-asento ulosp., kädet työntöön; 2) taivutus -eteenp., työntö alasp.; 3) edell. asentoon; 4) -perusas. Sama oikeaan. Luvun mukaan.</p> - -<p class="num">7. (<em class="gesperrt">Kädet lanteilla</em>). <i class="lg">Juoksua paikalla säärenheitolla -ulospäin.</i> 15 sekuntia.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>(Tytöille: juoksua jalanheitolla taaksepäin).</p> - -</div> - -<p class="num">8. <i class="lg">Kiertokäyntiä.</i> Tavallista käyntiä ja käyntiä varpailla -vuorotellen.</p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Alkuharjoituksia kiipeämiseen.</i></p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Täyskäännöstä juostessa.</i></p> - -<p class="num">11. <i class="lg">Harjoitellaan jalka-asentoja etuviisto- ja ulkoviisto-suuntiin.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_112" id="Page_112">[112]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_VIII">Taulu VIII.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Rintamarivi keskellä salia.</i> Harjoitetaan »keskeltä -asentoihin» — menoa (katso <a href="#Page_18">siv. 18</a>).</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Kättenlyöntiä ja käyntiasentoa</i>: (<em class="gesperrt">Kädet lyöntiin</em>): -1) Vas. käyntiasento etuviistoon, kättenlyönti -ulosp.; 2) alkuasento; 3) samaa oikeaan; -4) alkuasento. Ensin luvun mukaan, sitten hitaassa -tahdissa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Polviasentoja harjoitetaan.</i></p> - -<p class="num">4. (<em class="gesperrt">Kädet lanteilla</em>). Hyppykäännöksiä vuorot. -vas. ja oikeaan, ¼, ½, ¾ ja koko pyörähdys. -Kahdessa viimeisessä hyppäyksessä kädet vapaasti -riippuen.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. <i class="lg">Vartalon taivutus polviasennossa</i>: 1) Vasen -polviasento ulosp., kädet ylös; 2) taivutus eteen-alaspäin; -3) edell. asento; 4) perusas. Samaa -oikeallepäin. Sitten: 1) Vas. polvias. etuviistoon, -kädet niskaan; 2) taivutus taaksep.; 3) edell. -asento; 4) perusas. Samaa oikeaan.</p> - -<p class="num">6. (<em class="gesperrt">Kädet lanteilla</em>). <i class="lg">Hyppyä toisella jalalla</i>, -toinen sääri eteenp. nostettuna. Alotetaan 10:stä -ja mennään parillisilla luvuilla 0:aan saakka.</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Kiertokäyntiä ja käyntiä mutkittain.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Tikapuilla</i>: <a href="#Page_68">Sivulla 68</a> mainittu kilpailu.</p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Asennon muutoksia</i>: Etuasennosta taka-asentoon.</p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_113" id="Page_113">[113]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_IX">Taulu IX.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Rintamarivissä jako kolmeen.</i></p> - -<p>Kaarimarssi vasempaan kolmittain (katso <a href="#Page_26">siv. 26</a>). -Sitten rivit hajoitetaan sillä tavoin, että ensimmäiset -ja kolmannet astuvat 2 askelta sivullepäin. -Lopuksi kaikki käännös oikeaan.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo, jonka kestäessä seur. harj. näytetään.</p> - -</div> - -<p class="num">2. <i class="lg">Sivuaskeleita ja kättenojennuksia polviasennossa, -vaihdellen.</i> Ensin tasaisessa tahdissa 2 -askelta vasempaan, sitten: 1) Vas. polviasento -eteenp. ja kättenkoukistus; 2) kättenojennus ylöspäin; -3) kättenkoukistus; 4) perusas. Samalla tavalla -oikeaan. Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Sivuaskeleita ja kättenlyöntiä polviasennossa, -vaihdellen.</i> Ensin 2 askelta vasempaan, sitten: -1) Vas. polviasento etuviistoon, kädet lyöntiasentoon; -2) kättenlyönti ulosp.; 3) kädet lyöntiasentoon; -4) perusas. Samaa oikeallepäin. Tämä -kuten edellinenkin harjoitus tahdissa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">4. <i class="lg">Sivuaskeleita ja vartalontaivutusta sekä kättentyöntöä -polviasennossa, vaihdellen.</i> Ensin -2 sivuaskelta vasempaan ja sitten: 1) Vas. polviasento -ulosp. ja kädet työntöön; 2) taivutus -eteenp. ja työntö alaspäin; 3) edell. asento; 4) -perusasento. Samaa oikeallepäin. Kaikki käännös -vasempaan, rivit suljetaan, täyskäännös vasempaan, -kaarimarssilla rintamariviin, käännös -vasempaan.</p> - -<p class="num">5. <i class="lg">Käyntiä vaihtoaskeleilla</i> (<a href="#Page_22">siv. 22</a>).</p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Kiipeämistä köysiä myöten.</i></p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Kiertokäynnissä 2-, 4-, 8-miehisen rivin -muodostaminen.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_114" id="Page_114">[114]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_X">Taulu X.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Rintamarivi.</i> Jako neljään. Kaarimarssi 4-miehisissä -riveissä. Sitten rivit hajoitetaan sillä tavoin, -että äärimmäiset astuvat 2 askelta sivullepäin, -keskimmäiset yhden lyhkäsen askeleen kolmannessa -tempussa.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Hengitysharjoitus.</i> Kädet niskaan ja polviasento -etuviistoon, vuor. vasen ja oikea. Hitaasti tasaisessa -tahdissa.</p> - -<p class="num">3. (<em class="gesperrt">Kädet työntöasennossa, jalat hajalla</em>). -<i class="lg">Jalka-asentoja ja kättentyöntöä</i>: 1) Vas. jalka -perusasentoon ja työntö eteenp.; 2) oikea jalka -ulosp. ja kädet työntöasentoon; 3) oikea jalka -takaisin ja kättentyöntö; 4) vas. jalka ulosp. ja -kädet työntöasentoon; j. n. e. Tahdissa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">4. <i class="lg">Polviennotkistusharjoitus</i>: 1) Vas. jalka-asento -etuviistoon, kädet ulospäin; 2) nousu varpaille, -kädet ylös; 3) polviennotkistus, kädet niskaan; -4) = 2; 5) = 1; 6) perusas. Samaa oikeaan. -Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. <i class="lg">Taivutus sivullepäin</i>: 1) Vas. polviasento ulospäin, -vasen käsi ylös, oikea lanteelle; 2) taivutus -oikeaan; 3) ylös suoraan; 4) perusasento. -Päinvastoin.</p> - -<p class="num">6. (<em class="gesperrt">Kädet lanteilla</em>). <i class="lg">Juoksua paikalla säärenheitolla -taaksepäin.</i> 20-30 sek.</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Rekillä: kieppi seisoalta.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Hyppyä plintille.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Läpikäyntiä</i> (katso <a href="#Page_24">siv. 24</a>).</p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_115" id="Page_115">[115]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XI">Taulu XI.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Hengitysharjoitus.</i> 1) Kätten ja vas. säären -nosto ulospäin; 2) säärenvienti taaksep., kädet -ylös; 3) = 1; 4) perusas. Samaa oikeaan. -2-3 kertaa kumm. puolelle.</p> - -<p class="num">2. (<em class="gesperrt">Kädet työntöasennossa</em>). <i class="lg">Kättentyöntöä ja -säärenheittoa.</i> Ensin 2 kertaa työntö eteenpäin -ja säärenheitto eteenp. vasemmalla ja oikealla, -sitten työntö ja säärenheitto ulospäin ja -lopuksi työntö ylös ja säärenheitto taaksepäin. -Tahdissa, ensiksi jokainen suunta erikseen ja sitten -koko sarja. (Tytöt viekööt jalkansa varvasasentoon).</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. (Haara-asento, kädet ylöspäin, johon mennään 2 -tempussa siten, että ensin koukistetaan käsivarret -ja vasen jalka asetetaan ulospäin, sitten kädet -ojennetaan ylös samassa kun oikea jalka asetetaan -ulospäin.)</p> - -<p><i class="lg">Vartalontaivutus</i> eteenpäin, hitaasti, 3-4 kertaa.</p> - -<p class="num">4. (<em class="gesperrt">Kädet lanteilla</em>). <i class="lg">Juoksua paikalla säärenheitolla -ulospäin.</i> ½ minuuttia. (Tytöt: jalanheitto -taaksepäin).</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. (<em class="gesperrt">Vas. varvasasento takaviistoon, vasen käsi -ylös, oikea lanteella</em>). <i class="lg">Sivutaivutus oikeaan.</i> -Hitaasti 3-4 kertaa. Sitten päinvastoin.</p> - -<p class="num">6. (<em class="gesperrt">Haara-asento, kädet lanteilla</em>). <i class="lg">Hyppyä paikalla -sääriä yhdistämällä.</i> Ensin luvun mukaan, -sitten tahdissa.</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Harjoituksia puolapuilla.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Harjoituksia pyöritysköydellä.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Käyntiä jälki- ja vaihtoaskeleilla.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_116" id="Page_116">[116]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XII">Taulu XII.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Hengitysharjoitus</i>: 1) Nousu varpaille ja kättenvienti -ulospäin; 2) polviennotkistus ja kättennosto -ylös; 3) = 1; 4) perusasento. Hitaasti -ja perinpohjaisesti 3-4 kertaa.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Kättenojennuksia ja varvasasentoja</i>: 1) Kättenkoukistus; -2) kättenojennus eteenpäin ja vas. -varvasasento eteenp.; 3) kättenkoukistus; 4) perusasentoon. -Samalla tavalla, mutta toisessa tempussa -oikea jalka varvasasentoon. Sen jälkeen -ojennus ja varvasasento ulospäin ja lopuksi ojennus -ylöspäin, varvasasento taaksepäin. Luvun -mukaan.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Taivutusta ja polviennotkistusta</i> vaihdellen: -1) Kättenkoukistus; 2) taivutus eteenp. ja kättenojennus -alaspäin; 3) selkä suoraksi, kyykkyyn -ja kättenheitto ylös; 4) perusas. Luvun -mukaan. 2-4 kertaa.</p> - -<p class="num">4. (<em class="gesperrt">Kädet lanteilla</em>). <i class="lg">Säärenheilutusta eteen- -ja taaksepäin kuudessa tempussa.</i> Vuorot. -vasen ja oikea. Tasainen tahti, 3-4 kertaa -kummallakin säärellä.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. (<em class="gesperrt">Kädet koukistettuina, jalat suljettuina</em>). -<i class="lg">Vartalonkiertoa vuorotellen vasempaan ja -oikeaan sekä kättenojennusta ulospäin.</i> Ensin -luvun mukaan, sitten tahdissa. 5-6 kertaa -kummallekin puolelle.</p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Juoksua.</i></p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Harjoituksia vaakasuoralla tikapuilla.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Hyppyä nuoran yli.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Asennonmuutoksia</i>: Pyörre (<a href="#Page_20">siv. 20</a>).</p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_117" id="Page_117">[117]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XIII">Taulu XIII.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Sääriasento taaksepäin</i> vuorot. vasen ja oikea -<i class="lg">sekä kättennosto ulkotietä ylöspäin</i>. Syväänhengitys. -3-4 kertaa kummallakin jalalla.</p> - -<p class="num">2. (<em class="gesperrt">Kädet lanteilla</em>). <i class="lg">Säärenojennuksia</i>: 1) Vas. -säären koukistus kaikissa niveleissään; 2) ojennus -eteenp.; 3) = 1; 4) perusasentoon. Samaa -oikealla säärellä. Sitten ojennetaan sääri ulospäin -ja lopuksi taaksepäin. Sarja 1-2 kertaa. -Hyvä ryhti.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Taivutus taaksepäin varvasasennossa</i>: 1) Vas. -varvasasento taaksep., kättenheitto etutietä ylös; -2) vartalon taivutus taaksepäin, kättenvienti ulospäin -eli niskaan; 3) = 1; 4) perusasento. 2 -kertaa kumm. jalalla.</p> - -<p class="num">4. (<em class="gesperrt">Kädet lyöntiasennossa</em>). <i class="lg">Kättenlyöntiä ja -käännöksiä</i> neljä kertaa vasempaan ja sitten -neljä kertaa oikeaan. Käännöksen ensimmäisessä -tempussa tehdään kättenlyönti; toisessa -tempussa viedään kädet takaisin lyöntiasentoon. -Ensin luvun mukaan, sitten tahdissa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. <i class="lg">Taivutusta sivullepäin.</i> 1) Vas. varvasasento -ulosp., vas. käsi lanteelle, oik. käsi ylös; 2) taivutus -vasempaanpäin; 3) edellinen asento; 4) -perusasento. Päinvastoin. Luvun mukaan.</p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Hyppäysharjoitus</i>: askel vasemmalla eteenp.; 2) -hyppäys eteenp. oikean säären heitolla ja kättennosto -eteenp.; 3) perusasentoon; 4) väliaika. -Tahdissa. Vuorot. vas. ja oik. jalka alkaa.</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Rekkiliikkeitä.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Hyppyä tasajaloin nuoran yli.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Järjestysharjoitus.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_118" id="Page_118">[118]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XIV">Taulu XIV.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Kättenpyöritystä varvasasennossa.</i> Pyöritys -hitaassa, tasaisessa, nelijakoisessa tahdissa. Jalka -asetetaan varvasasentoon taaksepäin ensimmäisessä, -takaisin perusasentoon neljännessä tempussa. -3 kertaa kumm. jalalla.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Kättenojennuksia ja jalka-asentoja</i>: 1) Vas. -jalka-asento eteenp. ja kättenkoukistus; 2) jalka -takaisin ja kättenojennus eteenpäin; 3) oikea -jalka eteenpäin ja koukistus; 4) perusasentoon. -Samalla tavalla jalka-asento ja kättenojennus ulospäin -ja lopuksi jalka taaksepäin, kädet ylös. Luvun -mukaan tahi tahdissa. Sitten oikea jalka alkaa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Askeleita ja kättenlyöntiä vaihdellen</i>: 1) 3 -askelta eteenp. alkaen vasemmalla, neljännessä -tempussa käännös oikeaan ja samassa ponnistus -oikealla; 2) kättenlyönti 4 tempussa; 3) = 1; -4) = 2; j. n. e. kunnes tullaan alkuasentoon. -Sitten alkaa oikea, jolloin käännökset tehdään -vasempaan.</p> - -<p class="num">4. <i class="lg">Kyykkyasentoon</i> 10 kertaa vilkkaassa tahdissa. -Kädet nostetaan eteenpäin.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. (<em class="gesperrt">Haara-asento, kädet niskaan, kierto vasempaan</em>). -<i class="lg">Kiertotaivutus</i> (katso <a href="#Page_44">siv. 44</a>) -4-5 kertaa kumm. puolelle.</p> - -<p class="num">6. (<em class="gesperrt">Käsivarret hieman koukistettuina</em>). <i class="lg">Hyppäys -polvien heitolla ylöspäin.</i> Luvun mukaan. -8-10 kertaa. (Tytöille: hyppäys jalkainheitolla -taaksepäin).</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Kiipeämistä.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Pukkihyppyä kumppanin yli</i> (katso <a href="#Page_91">siv. 91</a>).</p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Kiertokäynnistä 2-, 4-, 8-miehisen rivin -muodostaminen.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_119" id="Page_119">[119]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XV">Taulu XV.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Hengitysharjoitus</i>: 1) Vas. varvasasento eteenp. -ja kättennosto ulospäin; 2) täyskäännös oikeaan -vasemman varpailla, oikean kantapäällä käyntiasentoon -oikealle, kädet ylös; 3) edelliseen asentoon; -4) perusas. Samaa oikealla. 2-4 kertaa -kumm. puolelle.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Kätten- ja säärenojennuksia 3 tempussa</i>: 1) -Käsivarsien ja vas. säären koukistus; 2) kätten- -ja säärenojennus eteenpäin; 3) perusasentoon. -Samaa oikealla säärellä. Sitten ojennus ulospäin -ja lopuksi sääri taaksepäin, kädet ylös. -1-2 kertaa luvun mukaan.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Vartalontaivutusta ja polvenvaihtoa</i>: 1) Vas. -polviasento ulosp. ja kädet niskaan; 2) polvenvaihto -(<a href="#Page_40">siv. 40</a>) ja taivutus eteenp.; 3) edell. -asento; 4) perusasento. Päinvastoin. 2 kertaa -kumm. puolelle. Toinen ja kolmas temppu hitaasti, -ensimmäinen ja neljäs vilkkaasti.</p> - -<p class="num">4. <i class="lg">Kättenojennuksia erisivuisesti.</i> (Katso <a href="#Page_33">siv. 33</a>).</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. (<em class="gesperrt">Silmät kiinni, kädet lanteilla</em>). <i class="lg">Punnerrusharjoitus</i>: -1) Vas. polven nosto eteenpäin; 2) -polven vienti ulospäin; 3) = 1; 4) alkuasento. -Samaa oikealla. Luvun mukaan.</p> - -<p class="num">6. (<em class="gesperrt">Kädet juoksuun</em>). <i class="lg">Hyppäys sääriä hajoittamalla</i> -8-12 kertaa luvun mukaan. (Tytöille: -Hyppyä paikalla ja käännös vasempaan joka -viidennellä hyppäyksellä).</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Käsinkulkua kaltevilla tikapuilla.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Harjoituksia poikittain aset. plintillä.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Tavallista käyntiä ja loikkausaskeleita vuorotellen</i>, -6 askelta kumpaakin.</p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_120" id="Page_120">[120]</a></span></p> - -<h2 id="Sauvaliikkeita">Sauvaliikkeitä.</h2> - -<hr class="chap" /> - -<h2 id="Taulu_XVI">Taulu XVI.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Hengitysharjoitus.</i> Varvasasento taaksepäin ja -sauvannosto rinnalle. Levollisesti ja perinpohjaisesti, -4-6 kertaa.</p> - -<p class="num">2. (<em class="gesperrt">Sauva rinnalla</em>). <i class="lg">Jalka-asentoja ja sauvantyöntöä</i>: -1) Vas. jalka-asento ulosp. ja sauvantyöntö -eteenp.; 2) edell. asento; 3) oikea jalka -ulosp. ja työntö eteenp.; 4) = 2. Harjoitus -ensin luvun mukaan, sitten tahdissa. Rinta aina -pullistettuna.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. (<em class="gesperrt">Haara-asento, sauva niskaan vietynä</em>). <i class="lg">Vartalontaivutusta -eteenpäin, vasempaan ja oikeaan</i>, -luvun mukaan. Sarja 2-3 kertaa.</p> - -<p class="num">4. (<em class="gesperrt">Jalat suljettuina, sauva selän takana käsivarsien -alla</em>). <i class="lg">Vartalonkiertoa vuor. vasempaan -ja oikeaan.</i> Hitaasti ja perinpohjaisesti. -3-4 kertaa kumm. puolelle.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. (<em class="gesperrt">Sauva rinnalla</em>). <i class="lg">Hyppyä haara- ja perusasentoon -vuorotellen.</i> Tahdissa, 10-15 sek. -(Tytöille: käyntihyppyä).</p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Varvasasento ulospäin ja sauvannosto ylös.</i> -Katso ensimm. harj.</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Harjoituksia punnerruspuulla.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Järjestysharjoitus.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_121" id="Page_121">[121]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XVII">Taulu XVII.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Säärennosto taaksepäin sekä sauvannosto ylös.</i> -Vuorot. vas. ja oik. sääri. Hitaasti ja perinpohjaisesti. -2-3 kertaa kumm. säärellä. Syväänhengitys.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Jalka-asentoharjoitus</i>: 1) Vas. jalka-asento ulosp., -sauva vasemmalle ylös; 2) alkuasento; 3) oikea -jalka ulosp., sauva oikealle ylös; 4) = 2. Ensin -luvun mukaan, sitten tahdissa, vilkkaasti, pari -kertaa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Vartalontaivutus sekä sauvantyöntö</i>: 1) Vas. -jalka-asento ulosp., sauva rinnalle; 2) taivutus -eteenp., sauvantyöntö alas; 3) edell. asento; -4) alkuas. Sama oikealla. Luvun mukaan 2-3 -kertaa kumm. jalalla.</p> - -<p class="num">4. <i class="lg">Polviennotkistusta ja sauvanvientiä</i>: 1) Nousu -varpaille, sauva ylös; 2) polviennotkistus, sauvanvienti -eteenp.; 3) edell. asento; 4) perusas. -Vilkkaassa tahdissa 4-6 kertaa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. <i class="lg">Vartalonkiertoa</i>: 1) Jalkainsulkeminen, sauva niskaan; -2) vartalonkierto vasempaanpäin, sauvannosto -ylös; 3) edell. asento; 4) alkuasento. Ensimm. -ja viim. temppu vilkkaasti, toinen ja kolmas -hitaasti. 2-3 kertaa kumm. puolelle.</p> - -<p class="num">6. (<em class="gesperrt">Sauva rinnalla</em>). <i class="lg">Juoksua paikalla jalanheitolla -taaksepäin.</i> 15-20 sek.</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Sysäysottelu</i> parittain sauvoja käyttämällä.</p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Hyppyä nuoran yli.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Marssiharjoitus rintamarivissä.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_122" id="Page_122">[122]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XVIII">Taulu XVIII.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Käyntiasento etuviistoon, sauvanvienti olan -taa.</i> Kun vas. jalka asetetaan, viedään sauva -vasemmalla vasemman olan taa, ja päinvastoin. -Katso <a href="#Page_53">siv. 53</a>. 2-3 kertaa kumm. puolelle.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Polviennotkistusharjoitus</i>: 1) Vas. jalka-asento -etuviistoon, sauva niskaan; 2) polviennotkistus -varpaille noustessa, sauva ylös; 3) edell. asento; -4) alkuas. Samaa oikealle tahdissa. Reippaasti -ja terävästi. 3 kertaa kumm. jalalla.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Jalannostoa sauvan yli.</i> Katso <a href="#Page_54">siv. 54</a>. Harjoitus -tehdään ensin luvun mukaan, sitten kilpaa -esim. 3 kertaa kumm. jalalla. Se mikä -tehtävänsä ensiksi on suorittanut, nostaa sauvansa -ylös.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">4. <i class="lg">Vartalontaivutusta polviasennossa</i>: 1) Vas. -polviasento etuviistoon, sauva niskaan; 2) taivutus -eteen-alaspäin; 3) edell. asento; 4) alkuas. -Samaa oikealla. 2 kertaa kumm. puolelle.</p> - -<p class="num">5. <i class="lg">Polviennotkistusta kyykkyyn</i>: 1) Nousu varpaille, -sauva ylös; 2) kyykkyyn, sauva eteenp.; -3) = 1; 4) alkuasento. Varmuudella, horjumatta. -Kyykyssä selkä suorana. 4-6 kertaa -perätysten tahdissa.</p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Harjoituksia puolapuilla.</i></p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Pukkihyppyä.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Järjestysharjoitus.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_123" id="Page_123">[123]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XIX">Taulu XIX.</h2> - -<p class="num">1. (<em class="gesperrt">Haara-asento</em>). <i class="lg">Sauvannosto rinnalle ja taivutus -taaksepäin.</i> Hitaasti ja syvään hengittäen. -5-6 kertaa.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Polviennotkistussarja</i>: 1) Vas. jalka-asento etuviistoon, -sauva eteenpäin; 2) nousu varpaille, -sauva ylös; 3) polviennotkistus, sauva niskaan; -4) = 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oikealla. -Jalka-asennot sitten ulospäin ja ulkoviistoon. -Voimakkaita, teräviä liikkeitä. Luvun mukaan -1-2 kertaa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Vartalontaivutus sääriasennossa</i>: 1) Vas. sääriasento -ulkoviistoon, sauva ylös; 2) taivutus eteen-alaspäin; -3) edell. asento; 4) alkuas. 2 kertaa -kumm. säärellä.</p> - -<p class="num">4. (<em class="gesperrt">Sauva rinnalla</em>). <i class="lg">Säärenheittoa ulospäin</i>, -vuor. v. ja o., <i class="lg">sekä sauvantyöntöä eteenpäin</i>. -Tasainen tahti. (Tytöille: säärenheittoa eteenpäin).</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. (<em class="gesperrt">Haara-asento, sauva niskaan vietynä</em>). <i class="lg">Vartalontaivutusta</i>, -vuor. v. ja o., <i class="lg">sekä sauvantyöntöä -ylöspäin</i>. Hitaassa tahdissa. 3-5 kertaa -kumm. puolelle.</p> - -<p class="num">6. (<em class="gesperrt">Sauva rinnalla</em>). <i class="lg">Käyntiä paikalla polvennostolla -eteenpäin.</i> 30-40 ask. Käynti tapahtuu -koko ajan varpailla.</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Heilutus rekillä.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Pituushyppyä.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Marssia.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_124" id="Page_124">[124]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XX">Taulu XX.</h2> - -<p class="num">1. (<em class="gesperrt">Jalkainsulkeminen</em>). <i class="lg">Varpaillenousua ja -sauvannostoa ylöspäin.</i> Hitaassa tahdissa. -Syväänhengitys. Sääret voimakkaasti suljettuina. -6-8 kertaa.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Polviasentoja vaihdellen</i>: 1) Vas. polviasento -etuviistoon, sauva vasemmalle ylös; 2) perusasennon -kautta oikea polviasento ulkoviistoon, -sauva oikealle ylös; 3) = 1; 4) alkuasento. -Päinvastoin. 2-3 kertaa luvun mukaan.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Punnerrusharjoitus</i>: 1) Vasemman säären ja -sauvan nosto eteenpäin; 2) säärenvienti ulosp., -sauva ylös; 3) sääri taaksepäin, sauva niskaan; -4) = 2; 5) = 1; 6) alkuas. Samaa oik. Luvun -mukaan 1-2 kertaa.</p> - -<p class="num">4. <i class="lg">Taivutusta sivullepäin polviasennossa</i>: 1) Vas. -polviasento ulosp., sauva vasemmalle ylös; 2) -taivutus oikeaan; 3) edellinen asento; 4) alkuasento. -Päinvastoin. Ensimmäiset ja kolmannet -alkavat vasemmalla, toiset ja neljännet oikealla.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. (<em class="gesperrt">Sauva selän takana käsivarsien alla</em>). <i class="lg">Juoksua -paikalla säärenheitolla ulospäin.</i> Hitaassa -tahdissa. 20-30 sek.</p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Käyntiasento eteenp., sauvannosto ylös</i>, vuor. -vas. ja oik., levollisesti ja perinpohjaisesti. 2-3 -kertaa kumm. jalalla.</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Harjoituksia puolapuilla.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Rekillä</i>: aitahyppäystä ja hyppyä sivuttaisin.</p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Järjestysharjoitus.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_125" id="Page_125">[125]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XXI">Taulu XXI.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Polviasento etuviistoon, sauvanvienti taakse -alas</i>, vuor. vas. ja oik., 2-3 kertaa kumm. puolelle. -Syväänhengitys.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Säärennostoa ja kyykkyasentoa, vaihdellen</i>: -1) Vas. säären nosto taaksepäin, sauva niskaan; -2) kyykkyyn molemmille, sauva eteenpäin; 3) -= 1; 4) alkuas. Samaa oikealla. Asennosta -toiseen mentäessä käydään välillä pikimmältään -alkuasennossa. Luvun mukaan. Teräviä, varmoja -liikkeitä. 2 kertaa kummallakin.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Vartalontaivutus ja polvenvaihto</i>: 1) Vas. polviasento -ulosp. ja sauva ylös; 2) polvenvaihto -ja sauva oikean jalan sisäpuolelle; 3) edellinen -asento; 4) alkuasento. Päinvastoin. 2 kertaa.</p> - -<p class="num">4. <i class="lg">Vartalonkiertoa sääriasennossa</i>: 1) Vas. sääriasento -ulospäin, sauva niskaan vasempaanpäin; -2) vartalonkierto vasempaan; 3) edellinen asento; -4) alkuas. Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. (<em class="gesperrt">Sauva keskeltä oikeassa, vas. käsivarsi hieman -koukistettuna</em>). <i class="lg">Hyppyä toisella jalalla -10-1 hyppäystä.</i> Ensin 10 hypp. oikealla, sitten -10 h. vasemmalla; sitten 9 o. ja 9 v.; ... -1 o. ja 1 v. Toinen sääri pidetään eteenp. -nostettuna. Jalkaa vaihtaessa sauva viedään toiseen -käteen.</p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Hengitysharjoitus</i>: 1) Vas. säärennosto taaksep. -ja sauva ylös; 2) säärenvienti ulospäin, sauva -oikealle ylös; 3) = 1; 4) alkuas. Päinvastoin. -1-2 kertaa.</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Nojapuilla: sisäistunta ja ratsasistunta.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Hyppyä nuoran yli tasajaloin.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Järjestysharjoitus.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_126" id="Page_126">[126]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XXII">Taulu XXII.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Sääriasento takaviistoon, sauva olan taa</i>, vuor. -vas. ja oik. Syväänhengitys. 2-3 kertaa kumm. -puolelle.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Polviasentoja ja siirtyminen</i>: 1) Vas. polvias. -ulosp., sauva ylhäältä oikeaan; 2) täyskäännös -vasempaan polviasentoon oikealle, sauva ylhäältä -vasempaan; 3) täyskäännös oikeaan polviasentoon -vasemmalle, sauva ylhäältä oikeaan; 4) -vasemmallepäin alkuasentoon. Takaisin. Sarja -1-2 kertaa. Luvun mukaan.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. (<em class="gesperrt">Sauva keskeltä oikeassa, vas. käsi lanteilla</em>). -<i class="lg">Punnerrusharjoitus</i>: 1) Vas. säären ja oikean -käsivarren koukistus; 2) säären ja käsivarren ojennus -eteenpäin; 3) = 1; 4) alkuas. Päinvastoin. -Seuraavalla kertaa ojennus ulospäin ja lopuksi -sääri taaksep., sauva ylös. Varmoja, perinpohjaisia -liikkeitä, luvun mukaan. Sarja 1-2 kertaa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">4. <i class="lg">Syöksyasento, sauva rinnalle.</i> Luvun mukaan, -2 kertaa kumm. jalalla.</p> - -<p class="num">5. (<em class="gesperrt">Sauva niskaan</em>). <i class="lg">Juoksua paikalla säärenheitolla -eteenpäin.</i> 10-15 sek.</p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Hengitysharjoitus</i>: 1) Vas. jalka-asento ulospäin, -sauva rinnalle; 2) käännös kantapäillä vasempaan, -sauva ylös; 3) edell. asento; 4) alkuas. -Samaten oikeaan. 1-2 kertaa kumm. puolelle.</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Kiipeämistä.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Leikki, jossa on juoksua.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Järjestysharjoitus.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_127" id="Page_127">[127]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XXIII">Taulu XXIII.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Hengitysharjoitus.</i> Varvasasento taaksepäin, sauvannosto -ylös ja pieni taivutus taaksepäin. Levollisesti. -2 kertaa kumm. jalalla.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Polviennotkistussarja 7 suuntaan</i>: 1) Vas. -jalka-asento sisäviistoon, sauva eteenpäin; 2) -varpaillenousu, sauva ylös; 3) polviennotkistus, -sauva niskaan; 4) = 2; 5) = 1; 6) alkuas. -Samaa oik. jalalla. Samalla tavalla seuraaviin -suuntiin. Sarja kerran, luvun mukaan. Harjaantuneemmat -tehkööt sen tahdissa.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Taivutus sivullepäin sääriasennossa</i>: 1) Vas. -sääriasento takaviistoon, sauva vasemmalle ylös; -2) taivutus oikeaan; 3) edell. asento; 4) alkuas. -Päinvastoin. 2 kertaa kumm. puolelle.</p> - -<p class="num">4. (<em class="gesperrt">Jalat suljettuina, sauva rinnalla</em>). <i class="lg">Vartalonkierto -vuor. vas. ja oik. sekä sauvantyöntö -ylös.</i> Tasainen tahti. 4 kertaa kumm. puolelle.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. <i class="lg">Vartalontaivutus varvasasennossa</i>: 1) Vas. -varvasasento etuviistoon, sauva niskaan; 2) taivutus -eteenpäin; 3) edell. asento; 4) alkuasento. -Samaa oik. jalalla. 2 kertaa kummallakin.</p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Juoksua sivullepäin.</i></p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Harjoituksia vaakasuoralla tikapuilla.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Plinttihyppyä.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Järjestysharjoitus.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_128" id="Page_128">[128]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XXIV">Taulu XXIV.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Hengitysharjoitus</i>: 1) Vas. sääriasento taaksepäin, -sauva niskaan; 2) Varpaillenousu, sauva -ylös; 3) edell. asento; 4) alkuas. Samaa oikealla. -2 kertaa kummallakin.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Polviasentoja vaihdellen</i>: 1) Vas. polviasento -ulkoviistoon, sauva vasemmalla ulkoviistoon; 2) -oikea polvias. etuviistoon, sauva oikealle ylös; -3) = 1; 4) alkuasento. Päinvastoin. Katso -<a href="#Taulu_XXI">Taulu XXI</a>, harj. 2 muist. Luvun mukaan. 2 -kertaa kumm. puolelle.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. <i class="lg">Jalannostoa sauvan yli</i>: 1) Vas. säären nosto -taaksep., sauva ylös; 2) sauva alas ja jalannosto -sauvan yli; 3) jalka takaisin, kyykkyyn -molemmille, sauva eteenpäin; 4) alkuas. Samaa -oikealla. Jos luokka on asetettuna 4 riviin ja -eri rivit alottavat eri ajoilla, niin tästä harjoituksesta -saadaan kaunis näytössarja.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">4. (<em class="gesperrt">Vas. polviasento etuviistoon, sauva niskaan -ja vartalonkierto oikeaan</em>). <i class="lg">Taivutusta -vuor. vasempaan ja oikeaan.</i> 2-3 -kertaa kumm. puolelle. Alkuasento, päinvastoin -ja samaa.</p> - -<p class="num">5. <i class="lg">Hyppäyksiä sivullepäin</i>: 1) Vas. varvasasento -sisäviistoon, sauva oikealle ulospäin; 2) hyppäys -vasempaanpäin, sauva vasemm. ylös; 3) alkuas. -Päinvastoin. Hypätessä toinen sääri suorana -heitetään sivullepäin. 2-3 kert. kumm. puolelle.</p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Sääriasentoa takaviistoon ja sauvanvientiä -lonkan taa.</i> Kun vas. sääri asetetaan, niin -sauva viedään oikean lonkan taa, ja päinvastoin.</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Telineharjoitus.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Hyppyharjoitus.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Järjestysharjoitus.</i></p> - -<hr class="chap" /> - -<p><span class="pagenum"><a name="Page_129" id="Page_129">[129]</a></span></p> - -<h2 id="Taulu_XXV">Taulu XXV.</h2> - -<p class="num">1. <i class="lg">Hengitysharjoitus</i>: 1) Vas. varvasasento eteenpäin, -sauva niskaan; 2) täyskäännös oikeaan -käyntiasentoon oikealle, sauva ylös; 3) edell. -asento; 4) alkuasento. Samaa oikealla. 2-3 -kertaa kumm. puolelle.</p> - -<p class="num">2. <i class="lg">Erilaisia asentoja vaihdellen</i>: 1) Kyykkyasento, -sauva eteenpäin; 2) alkuasennon kautta vasen -polviasento ulospäin, sauva taakse alas; 3) Vas. -sääriasento taaksepäin, sauva ylös; 4) alkuasento. -Eri tavalla eri riveissä.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">3. (<em class="gesperrt">Haara-asento, sauva niskaan</em>). <i class="lg">Vartalonpyöritystä.</i> -(Katso <a href="#Page_45">siv. 45</a>). 2-3 kertaa kumm. -puolelle.</p> - -<p class="num">4. (<em class="gesperrt">Sauva rinnalla</em>). <i class="lg">Hyppyä paikalla jalkain -heitolla taaksepäin.</i> Tasaista tahtia. 20 hyppäystä.</p> - -<div class="blockquote"> - -<p>Lepo.</p> - -</div> - -<p class="num">5. <i class="lg">Vartalonkiertoa</i>: 1) Jalkainsulkeminen, sauva -ulos vasempaan; 2) kierto vasempaan ja samassa -vasemm. käsivarren nosto ylös; 3) edell. -asento; 4) alkuas. Päinvastoin. Ensimmäinen -ja neljäs temppu vilkkaasti, toinen ja kolmas -hitaasti. 2 kertaa kumm. puolelle.</p> - -<p class="num">6. <i class="lg">Hyppäysharjoitus</i>: 1) Vas. jalalla askel eteenpäin; -2) hyppäys eteenp., käännöksellä vasempaan, -sauva ylös; hypätessä oik. sääri heitetään -ulospäin; 3) alkuasentoon; 4) lepo. Harjoitus -tehdään tahdissa 4 kertaa vasempaan ja 4 kertaa -oikeaan.</p> - -<p class="num">7. <i class="lg">Telineharjoitus.</i></p> - -<p class="num">8. <i class="lg">Hyppyharjoitus.</i></p> - -<p class="num">9. <i class="lg">Leikki.</i></p> - -<p class="num">10. <i class="lg">Järjestysharjoitus.</i></p> - -</div> - - - - - - - - -<pre> - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Voimistelun käsikirja, by Ivar Wilskman - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VOIMISTELUN KÄSIKIRJA *** - -***** This file should be named 55209-h.htm or 55209-h.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/5/2/0/55209/ - -Produced by Riikka Talonpoika, Eric Lehtonen and the Online -Distributed Proofreading Team at http://www.pgdp.net - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - - - -</pre> - -</body> -</html> diff --git a/old/55209-h/images/cover.jpg b/old/55209-h/images/cover.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 606db7c..0000000 --- a/old/55209-h/images/cover.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva1.jpg b/old/55209-h/images/kuva1.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 500584a..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva1.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva10.jpg b/old/55209-h/images/kuva10.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 34cc836..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva10.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva100.jpg b/old/55209-h/images/kuva100.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index c7df6e8..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva100.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva101.jpg b/old/55209-h/images/kuva101.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 4aaf218..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva101.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva102.jpg b/old/55209-h/images/kuva102.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 0c70faf..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva102.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva11.jpg b/old/55209-h/images/kuva11.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index a5681b5..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva11.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva12.jpg b/old/55209-h/images/kuva12.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 866ea22..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva12.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva13.jpg b/old/55209-h/images/kuva13.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index cd490cb..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva13.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva14.jpg b/old/55209-h/images/kuva14.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 18ed8a0..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva14.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva15.jpg b/old/55209-h/images/kuva15.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index cd6dfa6..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva15.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva16.jpg b/old/55209-h/images/kuva16.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index ac31781..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva16.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva17.jpg b/old/55209-h/images/kuva17.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index db6f4db..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva17.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva18.jpg b/old/55209-h/images/kuva18.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 98812cc..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva18.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva19.jpg b/old/55209-h/images/kuva19.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 8900d26..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva19.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva2.jpg b/old/55209-h/images/kuva2.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 1636407..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva2.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva20.jpg b/old/55209-h/images/kuva20.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index c0b77d7..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva20.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva21.jpg b/old/55209-h/images/kuva21.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 65957e2..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva21.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva22.jpg b/old/55209-h/images/kuva22.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 98ca08c..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva22.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva23.jpg b/old/55209-h/images/kuva23.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index cdce593..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva23.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva24.jpg b/old/55209-h/images/kuva24.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 7c0da7e..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva24.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva25.jpg b/old/55209-h/images/kuva25.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index a18f29f..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva25.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva26.jpg b/old/55209-h/images/kuva26.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 64929e2..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva26.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva27.jpg b/old/55209-h/images/kuva27.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 2a617ce..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva27.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva28.jpg b/old/55209-h/images/kuva28.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 1d62221..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva28.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva29.jpg b/old/55209-h/images/kuva29.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 73ddc6f..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva29.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva3.jpg b/old/55209-h/images/kuva3.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 4f7d500..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva3.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva30.jpg b/old/55209-h/images/kuva30.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 89d73e5..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva30.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva31.jpg b/old/55209-h/images/kuva31.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 170ee71..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva31.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva32.jpg b/old/55209-h/images/kuva32.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 7cf9cd7..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva32.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva33.jpg b/old/55209-h/images/kuva33.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index bda88f0..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva33.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva34.jpg b/old/55209-h/images/kuva34.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index bb84d9c..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva34.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva35.jpg b/old/55209-h/images/kuva35.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 6234a21..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva35.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva36.jpg b/old/55209-h/images/kuva36.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 24c3918..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva36.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva37.jpg b/old/55209-h/images/kuva37.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 094e749..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva37.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva38.jpg b/old/55209-h/images/kuva38.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index eab7b6d..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva38.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva39.jpg b/old/55209-h/images/kuva39.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index b2497d7..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva39.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva4.jpg b/old/55209-h/images/kuva4.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 96eeb8d..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva4.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva40.jpg b/old/55209-h/images/kuva40.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index c098b00..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva40.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva41.jpg b/old/55209-h/images/kuva41.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 90524ba..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva41.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva42.jpg b/old/55209-h/images/kuva42.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 0375f7c..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva42.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva43.jpg b/old/55209-h/images/kuva43.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index b0da8f9..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva43.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva44.jpg b/old/55209-h/images/kuva44.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index e269aed..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva44.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva45.jpg b/old/55209-h/images/kuva45.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 66e7ba0..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva45.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva46.jpg b/old/55209-h/images/kuva46.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 41d88d9..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva46.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva47.jpg b/old/55209-h/images/kuva47.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index b4b4847..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva47.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva48.jpg b/old/55209-h/images/kuva48.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index bd7e1bb..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva48.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva49.jpg b/old/55209-h/images/kuva49.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index b0b0938..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva49.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva5.jpg b/old/55209-h/images/kuva5.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 6dd5652..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva5.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva50.jpg b/old/55209-h/images/kuva50.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index c2f9647..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva50.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva51.jpg b/old/55209-h/images/kuva51.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index efe9e11..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva51.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva52.jpg b/old/55209-h/images/kuva52.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 6ba45dc..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva52.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva53.jpg b/old/55209-h/images/kuva53.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 450c07f..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva53.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva54.jpg b/old/55209-h/images/kuva54.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 94b2b95..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva54.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva55.jpg b/old/55209-h/images/kuva55.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 5faca8a..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva55.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva56.jpg b/old/55209-h/images/kuva56.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 25e8b79..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva56.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva57.jpg b/old/55209-h/images/kuva57.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 872ea8f..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva57.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva58.jpg b/old/55209-h/images/kuva58.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index e55c79a..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva58.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva59.jpg b/old/55209-h/images/kuva59.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 0f14aa4..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva59.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva6.jpg b/old/55209-h/images/kuva6.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index d6df44a..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva6.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva60.jpg b/old/55209-h/images/kuva60.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 8f92bf0..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva60.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva61.jpg b/old/55209-h/images/kuva61.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 22daceb..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva61.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva62.jpg b/old/55209-h/images/kuva62.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 324aca2..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva62.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva63.jpg b/old/55209-h/images/kuva63.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 74340fb..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva63.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva64.jpg b/old/55209-h/images/kuva64.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index adaf46d..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva64.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva65.jpg b/old/55209-h/images/kuva65.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index d250d28..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva65.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva66.jpg b/old/55209-h/images/kuva66.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 184e9bd..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva66.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva67.jpg b/old/55209-h/images/kuva67.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index c32e1f5..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva67.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva68.jpg b/old/55209-h/images/kuva68.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index d6a657f..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva68.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva69.jpg b/old/55209-h/images/kuva69.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index d8ea4e8..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva69.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva7.jpg b/old/55209-h/images/kuva7.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index daade39..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva7.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva70.jpg b/old/55209-h/images/kuva70.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 0c3469f..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva70.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva71.jpg b/old/55209-h/images/kuva71.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index a37baba..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva71.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva72.jpg b/old/55209-h/images/kuva72.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index ad710a1..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva72.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva73.jpg b/old/55209-h/images/kuva73.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index cedbc96..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva73.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva74.jpg b/old/55209-h/images/kuva74.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index fd4e60f..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva74.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva75.jpg b/old/55209-h/images/kuva75.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index b01be8e..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva75.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva76.jpg b/old/55209-h/images/kuva76.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 46e3e05..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva76.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva77.jpg b/old/55209-h/images/kuva77.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index c550600..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva77.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva78.jpg b/old/55209-h/images/kuva78.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 21f7924..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva78.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva79.jpg b/old/55209-h/images/kuva79.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 1ab3d54..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva79.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva8.jpg b/old/55209-h/images/kuva8.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index a18e140..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva8.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva80.jpg b/old/55209-h/images/kuva80.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 64f9a59..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva80.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva81.jpg b/old/55209-h/images/kuva81.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 6774dfb..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva81.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva82.jpg b/old/55209-h/images/kuva82.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 57815bc..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva82.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva83.jpg b/old/55209-h/images/kuva83.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 88d8187..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva83.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva84.jpg b/old/55209-h/images/kuva84.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 716d6b1..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva84.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva85.jpg b/old/55209-h/images/kuva85.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 33514bd..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva85.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva86.jpg b/old/55209-h/images/kuva86.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 8a228f5..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva86.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva87.jpg b/old/55209-h/images/kuva87.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 642ea9b..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva87.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva88.jpg b/old/55209-h/images/kuva88.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index bf83798..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva88.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva89.jpg b/old/55209-h/images/kuva89.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index c840e3a..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva89.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva9.jpg b/old/55209-h/images/kuva9.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index c5d477e..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva9.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva90.jpg b/old/55209-h/images/kuva90.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 133f79b..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva90.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva91.jpg b/old/55209-h/images/kuva91.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 73659cb..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva91.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva92.jpg b/old/55209-h/images/kuva92.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 4af1cdb..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva92.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva93.jpg b/old/55209-h/images/kuva93.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index b97d3a0..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva93.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva94.jpg b/old/55209-h/images/kuva94.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index ccbd78d..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva94.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva95.jpg b/old/55209-h/images/kuva95.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index e0d766b..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva95.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva96.jpg b/old/55209-h/images/kuva96.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index 7a9ba32..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva96.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva97.jpg b/old/55209-h/images/kuva97.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index b81f516..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva97.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva98.jpg b/old/55209-h/images/kuva98.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index fd26764..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva98.jpg +++ /dev/null diff --git a/old/55209-h/images/kuva99.jpg b/old/55209-h/images/kuva99.jpg Binary files differdeleted file mode 100644 index a05bbee..0000000 --- a/old/55209-h/images/kuva99.jpg +++ /dev/null |
