diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/53266-8.txt | 1578 | ||||
| -rw-r--r-- | old/53266-8.zip | bin | 35299 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 1578 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..e1d6bfd --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #53266 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53266) diff --git a/old/53266-8.txt b/old/53266-8.txt deleted file mode 100644 index c72b236..0000000 --- a/old/53266-8.txt +++ /dev/null @@ -1,1578 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Germania, by Cornelius Tacitus - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Germania - -Author: Cornelius Tacitus - -Translator: K. J. Hidén - -Release Date: October 12, 2016 [EBook #53266] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK GERMANIA *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -GERMANIA - -Kirj. - -Cornelius Tacitus - - -Suom. T.ri K. J. Hidén -Roomalaisen filologian dosentti - - - - - -Helsingissä, -Yrjö Weilin, -1904. - - - - - - - Gibt es keine broschüre die dieser - an historischem wert und gehalt gleich - kommt, so gibt es auch wenige die so - sehr wie diese ein vollendetes Kunstwerk - darstellen. - - _K. Müllenhoff_ Deutsche Altertumskunde. Bd. IV p. 16. - - - -SISÄLLYS: - -Alkulause. - -Cornelius Tacituksen elämä ja teokset. - -Germanian kansat, niitten alkuperä, asema ja tavat. - - Yleinen osa: 1-27 luvut. - Erityinen osa: 28-46 luvut. - - - - -Alkulause. - - - Quisque suorum verborum optimus interpres. - -Melkein neljäkymmentä vuotta sitten (1865) julkaisi silloinen latinan -kielen lehtori Oulun ruotsalaisessa alkeisopistossa Oskar Blomstedt -esikoisena Tacituksen Germanian suomennoksen edistääkseen oppilaittensa -vaivalloista kääntämistyötä, heidän kun täytyi mainitun opiston -ylimmillä luokilla kääntää latinalaista tekstiä suomeksi tuntematta -tarpeeksi maamme toista kieltä. - -Niin ansiokas kuin tämä Germanian suomennos yleensä onkin samoin kuin -Blomstedtin myöhemmin julkaisemat käännökset, se ei kuitenkaan täysin -vastaa nykyajan vaatimuksia: monessa kohden kielellinen asu ei enään -ole tyydyttävä ja paikka paikoin on latinalaista tekstiä nykyjään -toisin selitetty ja tulkittu. Kun sitä paitsi Blomstedtin kirjanen jo -vuosia sitten on kirjakaupoista kadonnut, olen katsonut sopivaksi -julkaista sen käännöksen, minkä olen kuulijoilleni esittänyt -selittäessäni yliopistollisilla luennoilla Germania-kirjaa. - -Teosta kääntäessäni olen niin tarkasti kuin mahdollista seurannut -alkuperäistä tekstiä; täten on kyllä Tacituksen omituisen tyylin takia -usea kohta tullut vähemmän sujuvaksi kuin suotavaa olisi ollut ja -monias ehkä epäselväksikin. Melkein poikkeuksetta olen noudattanut sitä -tekstiä, minkä Yliopettaja T:ri _Hj. Appelqvist_ on julkaissut -koulupainoksessaan (Tacitus Germania och Agricola med förklaringar. -Helsingfors 1899); tämän kirjan oivallisia selityksiä olen myös paitsi -muita apuneuvoja hyväkseni käyttänyt. - -Kirjasen alkuun olen asettanut lyhykäisen esityksen Tacituksen elämästä -ynnä kirjailijatoimesta sekä myös eri paikoissa tekstiin liittänyt -tarpeelliset selitykset. - -Helsingissä, syyskuulla 1904. - -_K. J. Hidén_. - - - - -Cornelius Tacituksen elämä ja teokset. - - -Vaikka Tacituksen kirjallinen merkitys aikaisin tunnustettiin, on -jälkimaailmalla perin vaillinaiset tiedot hänen elämänvaiheistaan. Emme -tunne hänen syntymävuottaan (siksi on oletettu v. 55 tai 56 j.Kr.), -emme hänen syntymäpaikkaansa emmekä hänen kuolinvuottaan, emme edes -varmuudella täydellisesti tiedä hänen nimeään. Eräs kirjailija -keisarivallan loppupuolella Apollinaris Sidonius mainitsee hänet -Gaius-etunimellä ja samoin jotkut muut, mutta hänen teostensa -vanhimpaan käsikirjoitukseen on nimi Publius merkitty ja sitä pidetään -nykyjään oikeana. Yleensä saamme tyytyä niihin varsin niukkoihin -tiedonantoihin, mitkä tavataan Tacituksen ja hänen läheisen ystävänsä -Plinius nuoremman kirjoitelmissa. - -Kaikesta päättäen Tacitus kuului ylhäiseen ja arvossa pidettyyn sukuun. -Hänen isänsä oli luultavasti eräs roomalainen ritari Cornelius Tacitus, -jonka Plinius vanhempi kertoo olleen Belgica-maakunnan prokuraatorina. -Lapsuudessaan ja nuoruudessaan sai Tacitus huolellisen kasvatuksen. -Niinkuin sen ajan nuoret Roomalaiset tutki hän ahkerasti lakitiedettä, -filosofiaa ja puhetaitoa voidakseen sittemmin menestyksellä astua -valtion palvelukseen. Muiden muassa hän oman kertomuksensa mukaan -kuunteli Marcus Aperia ja Julius Secundusta, jotka siihen aikaan olivat -Rooman kuuluisimmat puhujat, ja nautti luultavasti myös Quintilianuksen -opetusta retoriikassa. Siten hän itse vähitellen tuli kuuluisaksi -asianajajaksi ja kokosi ympärilleen joukon oppilaita. Jotenkin nuorena -hän meni v. 78 j.Kr. naimisiin Cn. Julius Agricolan tyttären kanssa. - -Valtiollisista toimistaan Tacitus kyllä itse puhuu, mutta niin -epäselvästi, että emme täydellä varmuudella saata tietää mitään niistä. -Otaksutaan että hän Vespasianuksen aikana tuli quaestoriksi ja sitten -Tituksen hallitessa joko aediliksi tai kansantribuniksi. Domitianus -teki hänet praetoriksi ja sen ohessa 15-mieskollegion (pappisveljistön) -jäseneksi. Sellaisena hän otti osaa siihen vuosisataisjuhlaan, jonka -keisari v. 88 toimeenpani. Vähää myöhemmin v. 90 jätti Tacitus Rooman -ja palasi vasta appensa Agricolan kuoltua v. 93. Sinä aikana hän oli -jossakin toimessa, mutta emme tiedä missä. - -Roomaan palattuaan Tacitus yleensä pysyttäytyi syrjässä välttääkseen -Domitianuksen epäluuloa. Kun Domitianus oli kukistettu, tuli Tacitus -konsuliksi v. 97 L. Verginius Rufuksen jälkeen ja piti myös -hautajaispuheen hänen kunniakseen. Sitten mainitaan hänen nimensä -v. 100, kun hän ystävänsä nuoremman Pliniuksen kanssa esiintyi -Afrika-maakunnan asujanten avustajana heidän syyttäessään ent. -prokonsulia Marius Priscusta rahainkiskomisista, jolloin Marius -tuomittiin syylliseksi. Lisäksi muuan äskettäin löydetty -piirtokirjoitus osoittaa, että hän Trajanuksen aikana oli Asian -prokonsulina (maaherrana). Mitään enempää emme tiedä hänen toimistaan -valtion palveluksessa. Arvellaan hänen kuolleen keisari Hadrianuksen -ensi hallitusvuosina. - -Aikaisin Tacituksen teoksista on luultavasti _Dialogus de oratoribus_ -(Keskustelu puhujista), jossa hän esittää syyt puhetaidon -rappeutumiseen keisarien aikana. Ainettaan on tekijä käsitellyt -hyvinkin viehättävästi ja luontevasti, jotta kirjanen syystä on luettu -Rooman kirjallisuuden parhaimpiin tuotteisiin. Kuitenkin on usein -väitetty ettei Tacitus olisikaan tämän kirjan tekijä, koska se -tyyliltään monessa suhteessa suuresti eroaa hänen muista teoksistaan. -Sen johdosta ovat jotkut otaksuneet että Tacitus jo nuoruudessaan noin -v. 80 olisi teoksen sepittänyt. - -Ennenkuin Tacitus ryhtyi suurempiin teoksiinsa julkaisi hän melkein -samaan aikaan v. 98 kaksi kirjasta. Ensiksi julkaisi hän appensa -Agricolan elämäkerran. Tämä on historiallinen ylistyskirja, missä -tekijä varsin laajasti kuvailee Agricolan seitsenvuotista -maaherranaoloa Britanniassa liittäen arvokkaita tiedonantoja tästä -maasta ja sen kansoista. - -Toinen samana vuonna ilmestynyt kirjanen on _Germania_. Tällä -kansatieteellis-maantieteellisellä tutkielmalla Tacitus tahtoi -kiinnittää kansalaistensa huomiota Germaneihin, joitten tulevaa suurta -merkitystä maailmanhistoriassa tarkkasilmäinen valtiomies sekä harras -isänmaanystävä vaistomaisesti huolestuneena aavisteli. - -Sitten seurasi suurisuuntainen teos _Historiae_, jossa Tacitus kuvaili -omaa aikaansa Galbasta Domitianuksen kuolemaan, siis etupäässä -flavilaisen suvun historiaa. Tästä luultavasti 14 kirjaa käsittävästä -teoksesta on vain osa säilynyt. - -Toisessa pääteoksessa, jota tavallisesti kutsutaan _Annales_ -(Vuosikirjat), kerrotaan tapaukset Augustuksen kuolemasta Neron -kuolemaan. Sitä oli kaikesta päättäen 16 kirjaa; ainoastaan osa on -tallella. - -Sen lisäksi Tacitus aikoi käsitellä Augustuksen historiaa sekä kuvata -Neron ja Trajanuksen hallitusta, mutta kuolema esti hänet siitä. - -Tacitus noudattaa historiallisissa teoksissaan pragmatista -(psykologista) katsantotapaa: hän ei tyydy yksinomaan kuvaamaan -tapauksia, vaan koettaa myös selvitellä niitten syitä ja yhteyttä sekä -ihmisiin että ulkonaisiin oloihin nähden. Hänen nuoruutensa ja -miehuutensa aika kauheine ja turvattomine oloineen oli kuitenkin siinä -määrässä painanut hänen mieleensä synkän katkeruuden, jotta hän yleensä -kaikkialla näkee vain kehnoutta ja halpamaisuutta sekä sen takia -tietämättäänkin värittää esitystään. Hänen kielessään on tosin henkisen -pilaantumisen merkkejä havaittavissa, mutta, intohimoisessa, -pingoitetussa niukkuudessaan runollisine vivahduksineen ynnä -lennokkaine sanoineen se vaikuttaa valtavasti syvemmälti ajattelevaan -lukijaan. - - - - - - -GERMANIAN KANSAT, NIITTEN ALKUPERÄ, ASEMA JA TAVAT - - - - -Yleinen osa. - - -1. Germanian kokonaisuudessaan erottavat Rhein- ja Tonava-joet -Galliasta, Raetiasta ynnä Pannoniasta sekä molemminpuolinen pelko tai -vuoristot Sarmatien maasta ja Daciasta:[1] muun osan valtameri -ympäröitsee syleillen laajoja rantamaita ja äärettömiä saaristoja, -joilla asuu muutamia hiljattain tietoomme tulleita kansoja ja -kuninkaita, jotka sota on ilmi saattanut. Rhein-joki, mikä alkaa -Raetian alppein luopääsemättömältä ja äkkijyrkältä huipulta,[2] yhtyy -Pohjanmereen tehtyään kohtalaisen polven länttä kohti. Tonava, joka -virtailee eräältä Abnoba-vuoren loivalta ja vähitellen kohoavalta -selänteeltä,[3] juoksee useampien maiden kautta, kunnes se kuudella -haaralla laskee Mustaanmereen; seitsemäs suuhaara katoaa soihin. - -2. Itse Germaneja pitäisin alkuasukkaina ja perin vähäisen -sekoitettuina muiden kansojen muuttojen ja liittymisen kautta, koska -muinoin ne, jotka tahtoivat muuttaa asuinpaikkaa, eivät saapuneet -maitse, vaan laivoilla, ja koska harvat laivat meidän maanosastamme -kulkevat tuota Germaniasta edempänä olevaa ääretöntä ja niin sanoakseni -toiseen maailmaan kuuluvaa valtamerta. Kukapa, ottamattakin lukuun -hirvittävän ja tuntemattoman meren vaaroja, olisi jättänyt Aasian, -Afrikan tai Italian ja pyrkinyt Germaniaan, joka on luonnonkauneutta -vailla, ilmanaltaan kolkko, viljelykseltään, jopa katsannoltaankin -synkkä jokaisen mielestä, jos, näette, tämä ei ole hänen isänmaansa? - -Vanhoissa runoelmissa, mitkä heillä ovat ainoana taruston ja -aikakirjain lajina, he ylistävät maasta syntynyttä Tuisto-jumalaa ja -hänen poikaansa Mannusta kansansa esi-isinä ja perustajina. Mannuksella -sanovat olleen kolme poikaa, joitten nimien mukaan lähinnä valtamerta -asuvia heimoja muka kutsutaan Ingaevoneiksi, keskimäisiä Herminoneiksi -ja muita Istaevoneiksi. Muutamat taasen väittävät, kuten muinaisuuteen -nähden onkin vapaa tilaisuus, jumalalla olleen useampiakin poikia, sekä -sen mukaan olleen useampia kansannimityksiä, niinkuin Marsit, -Gambrivit, Suebit ja Vandilit. Nämä olisivatkin oikeat ja vanhat nimet. -Muuten on Germanian nimi muka aivan uusi ja hiljattain annettu, koska -ne, jotka ensiksi kulkivat Rhein-joen yli ja karkoittivat Gallit sekä -nyt nimitetään Tungreiksi,[4] silloin kutsuttiin Germaneiksi. Siten -olisi yhden heimon nimitys, eikä koko kansan, vähitellen päässyt -valtaan, niin että sittemmin kaikki nimittivät itseään tuolla -tekaistulla nimellä Germaneiksi, minkä voittajat ensiksi pelkoa -herättääkseen olivat käyttäneet. - -3. Herculeenkin sanotaan olleen heidän luonaan ja taisteluihin -lähtiessään he ylistävät häntä ensimäisenä kaikista sankareista. Onpa -heillä semmoisiakin runoelmia, joitten esittämisellä, -- jota kutsutaan -sotalaulannaksi,[5] -- he kiihottavat mieltään, ja joitten sävelelläkin -ilmaisevat tulevan taistelun päätöstä; he ovat muille kauhuksi tai itse -ovat pelonalaisia sen mukaan kuin sotajoukon laulu kajahtaa, ja tämä -onkin enemmän miehuuden kuin eri äänten yhteissointua. Etenkin -tavoitetaan karkeaa ääntä ja räikkyvää mylvinää, kilpiä suuta -vasten asettamalla, jotta ääni takaisin kajahtaessaan paisuisi -täyteläisemmäksi ja kumeammaksi. - -Muuten arvelevat muutamat Ulixeenkin tuolla pitkällä tarunomaisella -harharetkellään ajelehtineen tälle valtamerelle, käyneen Germanian -mailla sekä perustaneen ja nimittäneen Asciburgiumin, mikä Rheinin -rannalla sijaiten vielä näinäkin päivinä on asuttu; vieläpä olisi muka -siellä Ulixeen pyhittämä alttarikin, johon hänen isänsä Laerteen nimi -oli piirretty, muinoin tavattu samalla paikalla, niin myös -muistorakennuksia ja muutamia hautakumpuja kreikkalaisine -kirjoituksineen vielä säilynyt Germanian ja Raetian rajaseuduilla. Tätä -en mieli todistuksilla vahvistaa enkä kumota, kukin mielensä mukaan -sitä epäilköön tai pitäköön totena. - -4. Itse puolestani yhdyn niitten mielipiteisiin, jotka arvelevat -Germanian kansain, sekaantumatta avioliittojen kautta muihin kansoihin, -pysyneen ominaisena, puhtaana ja vain itsensä kaltaisena kansakuntana. -Sentähden onkin kaikilla, vaikka väestö on niin suurilukuinen, sama -ruumiinmuoto, tuimat, tummansiniset silmät, punertavat hiukset ja isot, -kuitenkin vain hyökkäyksessä vahvat ruumiit. Ruumiinponnistuksessa ja -töissä eivät ole yhtä kestäväisiä; janoa sekä kuumuutta he eivät -ensinkään ole tottuneet kärsimään, mutta vilua ja nälkää ilmanalansa ja -maanlaatunsa takia kestämään. - -5. Vaikka maa ulkonäöltään on jokseenkin erikaltainen, on se kuitenkin -ylipäänsä joko jylhiä metsiä tai rumia rämeitä täynnä, vesiperäisempi -Gallian, tuulekkaampi Noricumin ja Pannonian rajoille päin, viljaa -kasvava, hedelmäpuille sopimaton, rikas karjasta, mikä kuitenkin -enimmiten on pienikasvuista. Ei sarvieläimilläkään ole niiden omituista -uljuutta eikä otsan kaunistusta; he iloitsevat niiden monilukuisuudesta -ja ne ovat heidän ainoa ja mieluisin rikkautensa. En oikein tiedä, -ovatko jumalat suosiosta vai vihasta heiltä kieltäneet hopean ja -kullan. Enpä tahtoisi kuitenkaan vakuuttaa, ett'ei Germaniassa mikään -suoni tuota hopeaa tai kultaa, sillä kuka on sitä tutkinut? Omistus ja -käytäntö ei vaikuta heihin sanottavasti. Heillä saattaa nähdä -lähettiläille ja ylimyksille lahjaksi annettuja hopea-astioita samassa -arvottomuudessa kuin ne, jotka savesta tehdään; kuitenkin pitävät -naapurimme kauppasuhteiden vuoksi kultaa ja hopeaa arvossa sekä -hyväksyvät ja valitsevat muutamat rahalajimme; sisempänä asuvat -käyttävät tavarain vaihtokauppaa yksinkertaisemmalla ja vanhemmalla -tavalla. He hyväksyvät vanhat ja kauan tutut rahat, serratit ja -bigatit.[6] Hopeata he myöskin tavoittelevat enemmän kuin kultaa, eivät -mistään mielihalusta, vaan koska hopearahojen paljous on sopivampi -käytettäessä niille, jotka ostavat kaikenmoista halpa-arvoista tavaraa. - -6. Ei rautaakaan ole heillä runsaasti, kuten heidän aseittensa laadusta -voi päättää. Harvoin he käyttävät miekkoja tai isompia peitsiä; he -kantavat keihäitä eli heidän omalla nimityksellään frameja, mitkä ovat -varustetut kaitaisella ja lyhyellä, mutta niin terävällä ja -asianmukaisella rautakärjellä, että he miten asianhaarat milloinki -vaativat, samalla aseella taistelevat joko läheltä tai kaukaa. Ja -ratsumies ainakin tyytyy kilpeen ja keihääseen, jalkaväki viskelee myös -heittoaseita, kukin heittää useampia ja vieläpä äärettömän kauas, -kevyesti puettuna taikka vähäisellä sotavaipalla mukavasti liikkuen. -Sota-asussa ei ole mitään koreutta, ainoastaan kilpensä koristavat he -mitä heleimmillä väreillä. Harvoilla on haarniskat, tuskin yhdellä tai -toisella kypäri tai sotalakki. Hevoset eivät ole erinomaisia näöltään -eivätkä juoksultaan. Mutta niitä ei opetetakkaan tapamme mukaan -moninaisia käännöksiä tekemään; ne ajetaan suoraan taikka käännöksellä -viistoon oikealle päin niin taajassa piirissä, ett'ei kukaan jää muista -jälkeen. - -Yleiseen arvosteltaessa on jalkaväellä enemmän voimaa ja sen tähden -sotivat he sekaisin, koska jalkamiesten sukkeluus, he kun valitaan koko -nuorisosta ja asetetaan sotarintaman eteen, on sopiva ja mukava -ratsuväen taisteluun. Myös luku on määrätty: niitä on sata kustakin -kyläkunnasta, ja juuri tällä nimellä heikäläiset kutsuvat heitä; mikä -alussa merkitsi lukua, on nyt kunnianimi.[7] Taistelurintama asetetaan -kiilan muotoon. Pakenemista pidetään pikemmin älykkäisyyden kuin pelon -osoituksena, kun vain jälleen hyökätään. Toveriensa ruumiit he -korjaavat epätietoisissakin taisteluissa. Suurin häpeä on heittää -kilpensä, eikä semmoisella häpeänalaisella ole oikeutta olla -uhritiloissa läsnä eikä tulla kansankäräjiin; ja sen tähden on moni, -joka sodista on elävänä päässyt, nuoralla lopettanut kunniattomuutensa. - -7. Kuninkaansa he valitsevat jalosukuisuuden, sotapäällikkönsä -sankariuden perustuksella. Mutta kuninkailla ei ole määrätön tai -rajaton valta, ja sotapäälliköt, jotka vaikuttavat pikemmin -esimerkillään kuin käskyvallallaan, hallitsevat herättämällään -ihmetyksellä, jos ovat urheat ennen muita, esiintyvät ja käyvät -rintaman etupäässä. Muuten ei ole kellään paitsi papeilla lupa -kuolemalla rangaista, ei kahlehtia, ei piestäkään, eikä heilläkään lupa -tehdä sitä rangaistukseksi, eikä myös päällikön määräyksestä, vaan -ikäänkuin sen jumalan käskystä, jonka luulevat sotivia auttavan. He -vievät myös mukanaan taisteluun kuvia ja jonkunlaisia taikakaluja, -jotka he ovat pyhistä lehdoista ottaneet. Ja mikä on etevin -kiihotuskeino urhouteen, on se, ett'ei sattumus eikä satunnainen -yhtymys muodosta ratsujoukkoa eikä kiilanmuotoista osastoa, vaan -perheolot ja sukulaissuhteet; ja heidän omaisensa pysyvät niin lähellä, -että sieltä kuuluu vaimojen valitus ja lasten parku. Nämä ovat -itsekunkin pyhimmät todistajat, nämä ylimmät ylistäjät. Äideilleen ja -vaimoilleen he osoittavat haavansa, eivätkä nämä säikähdy niiden -lukemista ja tarkastelemista; ruokaa ja virvoituksia he myös tuovat -taisteleville. - -8. Kerrotaan että vaimot ovat järjestykseen palauttaneet moniaat -sotajoukot, jotka jo väistyivät ja olivat uupua, väsymättömillä -rukouksillaan ja sen kautta, että panivat rintansa alttiiksi sekä -osoittivat tuota lähellä olevaa vankeutta, jota miehet pelkäävät paljoa -pahemmin vaimojensa takia; täten velvoitetaankin ne valtiot -tehokkaammin, joilta panttivankien joukossa myös vaaditaan -aatelisneitoja. Arvelevatpa vielä naisessa olevan jotain pyhää ja -aavistavaa, eivätkä halveksi hänen neuvojaan tai ylönkatso hänen -ennustuksiaan. Näimmehän jumaloittuneen Vespasianuksen hallitessa -Velaedan, jota kauan useiden luona pidettiin jumalallisena olentona. -Albrunaa ja useita muita he myös ennen kunnioittivat, eivät -imarrellakseen eivätkä siksi, että itselleen hankkisivat jumalia. - -9. Jumalista he enimmän palvelevat Mercuriusta, jolle pitävät -velvollisuutena määrättyinä päivinä uhrata ihmisiäkin. Herculeen ja -Marsin he lepyttävät luvallisilla eläimillä uhratessaan. Osa Suebeista -uhraa Isiksellekin. Mistä tämän vieraan uhrin alku ja syy johtuu, en -ole tullut tietämään, paitsi että jo hänen veneenmuotoiseksi tehty -tunnuskuvansa osoittaa meritse, ulkoapäin tullutta jumalanpalvelusta. -Muuten he pitävät sitä jumalain ylevyyden mukaisena, ett'ei niitä -suljeta seinien sisälle eikä kuvata millään ihmismuodolla. Metsät ja -lehdot he pyhittävät sekä kutsuvat jumalain nimellä tuota salaista -olentoa, minkä näkevät vain kunnioittavassa mielessään. - -10. Enteitä ja arvanheittoa he mitä huolellisimmin ottavat varteen. -Tavallinen arvanheitto on yksinkertainen. Hedelmäpuusta hakatun oksan -he leikkelevät pieniksi vesoiksi ja sirottelevat nämä jonkinmoisilla -tunnusmerkeillä toisistaan erotettuina hujan hajan sekä miten sattuu -valkoiselle vaatteelle. Sitten yhteiskunnan pappi, jos yhteisestä -asiasta neuvotellaan, ja taasen perheenisä itse, jos yksityisesti, -rukoilee jumalia sekä nostaa taivasta kohti katsellen kolme arpaa -toisen toisensa jälkeen, jotka hän sitten selittää niihin ennen -piirretyn merkin mukaan. Jos merkit ovat vastaisia, ei pidetä sinä -päivänä enää mitään neuvottelua samasta asiasta; jos taasen ovat -myötäisiä, vaaditaan vielä vahvistusta enteiden kautta. Ja lintujen -äänten ynnä lennon tarkastaminen on täällä tuttu ennustustapa. -Omituista on tälle kansalle, että tiedustelevat hevostenkin ennustuksia -ja varoituksia. Ennen mainituissa lehdoissa ja metsissä elätetään -yhteisellä kustannuksella valkoisia, maalliseen työhön kokonaan -käyttämättömiä hevosia; kun nämä asetetaan pyhien vaunujen eteen, -seuraa niitä pappi ja kuningas tai valtion esimies tarkaten niitten -hirnuntaa ja korskumista. Tämän ennustuskeinon niin hyvin rahvas kuin -ylimykset katsovat luotettavimmaksi; pappeja, näette, he pitävät -jumalain palvelijoina, hevosia niiden salaisuuksien tietäjinä. Onpa -toinenkin enteiden tarkastustapa, millä tiedustelevat vaikeitten sotien -päättymistä. Siltä kansalta, jota vastaan sotaa käydään, sieppaavat he -millä tavalla tahansa vangin sekä antavat tämän taistella jonkun -heikäläisistä valitun miehen kanssa, siten kuitenkin, että kummallakin -on kotimaiset aseensa; toisen tai toisen voittoa pidetään sitten -ennakkopäätöksenä. - -11. Vähemmänarvoisista asioista neuvottelevat ylimykset, tärkeämmistä -kaikki, kuitenkin niin, että nekin asiat, joiden ratkaisu on kansalla, -sitä ennen ovat ylimysten pohdittavina. He kokoontuvat, jollei mitään -odottamatonta tai satunnaista tapahdu, määrättyinä päivinä, silloin -kuin kuu on uusi tai täysi, sillä he luulevat tämmöisen alun -toimituksille suotuisimmaksi. He eivät lue aikaansa niinkuin me päivä-, -vaan yömäärin. Sen mukaan he määräävät ja päättävät; yö näyttää -kulkevan päivän edellä. Se on haitta heidän vapaudessaan, ett'eivät -kokoonnu yht'aikaa eivätkä käskyn mukaan, vaan toinen ja kolmaskin -päivä kuluu hukkaan keräytyväin viivyttelemisen takia. Niin pian kuin -kansanjoukko kyllin isoksi katsotaan, asettuvat he aseellisina -istumaan. Hiljaisuutta julistavat papit, joilla silloin on valta siihen -pakoittaakin. Sitten kuunnellaan kuningasta tai ruhtinasta sen mukaan -kuin kullakin on ikää tai korkea suku, sotakunniaa tai puhelahjaa, he -kun vaikuttavat enemmän kehoittamisvoimallaan kuin käskyvallallaan. Jos -ehdotus ei ole ollut mieleen, hylkäävät he sen murinalla; mutta jos se -on ollut mieluinen, kalistavat he keihäitään, sillä kunniakkain -mieltymyksen osoitus on kiittäminen aseiden kalskeella. - -12. Kansankäräjillä on oikeus myös tehdä syytös ja nostaa kanne -hengenasiassa. Rangaistuksen erilaisuus riippuu rikoksesta. Kavaltajat -ja karkurit hirtetään puihin, pelkurit ja epäurheat sekä häpeällisiin -paheisiin antautuneet upotetaan likaan ja mutaan, ja heidän päälleen -asetetaan vitsakudos. Rangaistuksen eroavaisuus tarkoittaa, että -rikoksia pitää ikäänkuin näytellä niitä rangaistaessa, häpeätöitä sitä -vastoin peitellä. Mutta vähemmilläkin hairahduksilla on asianhaarain -mukaan rangaistuksensa; syylliset tuomitaan maksamaan vissi määrä -hevosia ja pikkukarjaa. Osa sakosta suoritetaan kuninkaalle tai -valtiolle, osa asianosaiselle tai hänen sukulaisilleen. Samoissa -kokouksissa valitaan myös ne päälliköt, jotka lakia säätävät -piirikunnissa ja kylissä; itsekullakin on apuna kansasta valitut -lautamiehet, jotka samalla ovat neuvonantajina ja lisäävät hänen -arvoaan. - -13. He eivät toimita mitään, olipa se yleistä tai yksityistä, muuten -kuin aseellisina. Mutta ei kellään ole tapana kantaa aseita, ennenkuin -valtio hänet hyväksyy siihen kelpaavaksi. Silloin itse käräjillä joku -ylimys, isä tai sukulainen varustaa nuorukaisen kilvellä ja keihäällä. -Tämä on heillä toga, tämä nuoruuden ensimäinen kunnia;[8] tätä ennen -pidetään heitä perheen jäseninä, sen jälkeen myös valtion jäseninä. -Erinomainen jalosukuisuus tai suuret isäin ansiot tuottavat -päällikköarvon nuorukaisillekin; muut liittyvät väkevämpiin ja ennen -hyväksyttyihin, eikä pidetä minään häpeänä esiintyä seuralaisten -joukossa. Onpa itse seurueellakin arvoerotuksensa sen miehen määräyksen -mukaan, jota seuraavat, ja sen vuoksi seuralaisten kesken on suuri -kiistely siitä, kenellä on ensi arvosija päällikkönsä luona, ja -ylimysten välillä, kenellä useimmat ja reippaimmat seuralaiset. Se on -heidän arvoisuutensa, se heidän voimansa, että heillä aina on suuri -parvi valittuja nuorukaisia ympärillään; se on rauhan aikana -kunniaksi, sodassa turvaksi. Eikä ainoastaan omassa kansassa, vaan -naapurivaltioissakin se tuottaa mainetta ynnä kunniaa jokaiselle, jos -hänen seurueensa on erinomaisen lukuisa ja urhoollinen; sillä heidät -haetaan lähetystöjen kautta sekä kunnioitetaan lahjoilla ja useimmiten -he pelkällä maineellaan tekevät lopun sodista. - -14. Kun taisteluun joudutaan, on päällikölle häpeällistä tulla -voitetuksi urhoollisuudessa ja seurueelle häpeällistä olla päällikölle -vertoja vetämättä urhoollisuudessa. Mutta lisäksi on vielä koko -elämänajaksi kunnotonta ja häpäisevää palata taistelusta, jääden eloon -päällikkönsä jälkeen; on korkein velvollisuus häntä suojella, häntä -turvata vaaroilta ja laskea omatkin urhotyönsä hänen kunniakseen; -päälliköt taistelevat voiton, seuralaiset taasen päällikön puolesta. -Jos valtio, missä ovat syntyneet, pitkällisen rauhan ja levon tähden ei -tarjoa tilaisuutta toimintaan, niin hyvin monet jalosukuisista -nuorukaisista vapaaehtoisesti etsivät niitä heimoja, jotka silloin -käyvät jotain sotaa, koska toimettomuus ei ole kansalle mieluista ja he -myös helpommin vaaroissa saavuttavat mainetta sekä suurta seuruetta -ainoastaan väkivallalla ja sodalla voidaan ylläpitää. Sillä -päällikkönsä anteliaisuudesta odottavat saavansa tuon mainion -sotaratsunsa ja tuon verisen, voittoisan keihäänsä; ateriat ja runsas, -vaikkakin yksinkertainen kestitseminen käyvät palkasta. Varoja -anteliaisuuteen saadaan sodilla ja ryöstämisillä. Heitä ei voi niin -helposti taivuttaa maata kyntämään tai vuodentuloa odottamaan kuin -vaatimaan vihollista taisteluun ja haavoja hakemaan. Pidetäänpä vielä -laiskuuden ja saamattomuuden osoituksena hiellä hakea, mitä saattaa -hurmeella hankkia. - -15. Niin usein kuin eivät sotia käy, he eivät kuluta paljon aikaa -metsästyksillä, vaan enemmän joutilaisuudessa uneen ja syömiseen -mieltyneinä: urhoollisimmat ja sotaisimmat eivät toimita mitään, -huolenpito kodista ja taloudesta ynnä pelloista on jätetty naisille, -vanhuksille ja talonväen heikoimmille jäsenille; itse viruvat -toimettomina luonteensa eriskummallisen ristiriitaisuuden johdosta, kun -samat ihmiset siten rakastavat velttoutta ja kuitenkin kammoksuvat -rauhaa. Valtioissa on tapana vapaaehtoisesti ja mieskohtaisesti koota -päälliköille karjaa tai viljaa lahjaksi, mikä kunnianosoituksena -otetaan vastaan ja myös riittää heidän tarpeisiinsa. Etenkin pitävät he -naapurikansain lahjoista, joita lähetetään sekä yksityisten että -valtionkin puolesta, nim. valittuja hevosia, upeita aseita, -rintakoristuksia ynnä kaulavitjoja; olemme jo opettaneet heitä rahaakin -vastaan ottamaan. - -16. Ett'eivät Germanian kansat asu missään kaupungeissa, on kylläksi -tunnettu asia, vieläpä ett'eivät edes kärsi lähekkäin rakennettuja -asumuksia. He asuvat erillään toisistaan ja hajalla sen mukaan kuin -jokin lähde, kenttä tai metsikkö on ollut heille mieleen. Kyliänsä he -eivät meidän tapamme mukaan rakenna yhdistetyillä ja yhdenjaksoisilla -taloilla; jokainen ympäröitsee asuntonsa pihalla joko suojaksi -tulenvaaraa vastaan taikka rakennustaidon puutteesta. Eivät edes -hakatut kivet tai tiilet ole heillä käytännössä; kaikkeen käyttävät he -muodotonta rakennusainetta ilman kauneutta tai suloa. Muutamat paikat -he sivelevät huolellisemmin niin puhtaalla ja kiiltävällä savella, että -se näyttää maalaukselta ja värikoristukselta. Heillä on myös tapana -kaivaa maanalaisia luolia ja luoda niitten päälle paljo lokaa -pakopaikaksi talvella ja säilytyskammioksi maahedelmille, koska -semmoiset paikat lieventävät kylmien kovuutta, ja vihollinen, kun hän -joskus tulee maahan, hävittää vain, mikä näkyvissä on, mutta se, mikä -on piilotettu ja maahan kaivettu, joko on hänelle tuntematonta tai jää -huomaamatta juuri sen kautta, että sitä on hakeminen. - -17. Pukuna on kaikilla vaippa, mikä on kiinnitettty soljella tai -semmoisen puutteessa orjantappuran oalla; ollen muuten puvutta he -viruvat koko päivät takan ja tulen ääressä. Varakkaimmat eroavat -alusvaatteuksensa kautta, joka ei ole liehuva kuten Sarmatien ja -Parthien, vaan ahdas ja eri jäsenten jälkeen mukautuva. He käyttävät -myös petojen nahkoja, virran rantaa läheisimmät väliäpitämättömästi, -etäämpänä asuvat huolekkaammin, koska he eivät kaupan-käynnillä saata -hankkia itselleen mitään koruvaatetta. He valitsevat petoja ja -kirjailevat niistä nyljetyt taljat semmoisten eläväin nahkojen -palasilla, joita ulompana oleva valtameri ja tuntematon ulappa -synnyttää. Ja naisilla on samanlainen vaateparsi kuin miehillä paitsi -että naiset useasti käyttävät liinavaatteita ja koristavat niitä -purpuravärillä eivätkä venytä alusvaatteen yläosaa hioiksi, paljain -kyynärä- ja olka-varsin kun ovat; myös rinnan ylin osa on paljaana. - -18. Kuitenkin orat avioliitot siellä pyhät, eikä voi mitään heidän -tavoistaan enemmän kiittää. Sillä he ovat melkein ainoat barbareista, -jotka tyytyvät yhteen vaimoon, paitsi varsin harvoja, jotka eivät -himokkaisuudesta, vaan jalosukuisuutensa vuoksi saavat useampia -naimistarjouksia. Myötäjäisiä ei vaimo tuo miehelle, vaan mies -vaimolle. Läsnä ovat vanhemmat ja sukulaiset lahjoja tarkastamassa, -lahjoja, joita ei ole tarkoitettu naiselliseksi turhamaisuudeksi eikä -vastanaidun koreilemiseksi, ne kun ovat härät, suitsilla varustettu -hevonen, kilpi ynnä keihäs ja miekka. Näitä lahjoja vastaan saadaan -vaimo, ja hän puolestaan tuopi miehelleen muutamia aseita; tätä pitävät -he vahvimpana siteenä, tätä salaperäisenä vihkimisenä ja avion -suojelusjumalina. Jott'ei vaimo pitäisi itseään urhoollisista -ajatuksista ja sodan vaiheista vapautuneena, muistutetaan häntä jo -alkavan avioliiton menoilla siitä, että hän saapuu osanottajana -vaivoihin ja vaaroihin kärsimään ja uskaltamaan samaa rauhan aikana ja -sodassa. Tämän osoittavat yhteen asetetut härät, tämän varustettu -hevonen, tämän lahjoitetut aseet. Niin on hänen eläminen, niin -kuoleminen; hän muka vastaan ottaa sellaista, jota hänen tulee -turmelematonna ja ehytarvoisena antaa edelleen lapsilleen, että miniät -saisivat sen ja vuorostaan jättäisivät lastenlapsille. - -19. Sen vuoksi he elävät täysin turvatussa siveydessä, -turmeltumattomina näytelmäin houkutuksista ja kemujen viettelyksistä. -Salaista kirjoitustaitoa tuntevat miehet yhtä vähän kuin vaimotkin. -Varsin harvinaisia ovat niin lukuisassa kansassa aviorikokset ja niiden -rankaiseminen tapahtuu heti kohta sekä on annettu aviomiesten valtaan; -sukulaisten läsnäollessa karkoittaa mies syyllisen vaimonsa -kodistaan kerityillä hiuksilla ja ilman vaatteita sekä ajaa hänet -ruoskanlyönneillä pitkin koko kylää; sillä alttiiksi annettu siveys ei -saa mitään armoa: ei kauneudellaan, ei nuoruudellaan eikä rikkaudellaan -saa siveetön nainen miestä. Siellä, näette, ei kukaan naura paheille, -eikä viettelemistä ja vietellyksi joutumista kutsuta ajan hengeksi. -Vielä paremmin on niissä valtioissa, joissa ainoastaan immet menevät -naimisiin, ja vaimon toivo sekä lupaus avioliitosta kerta kaikkiaan -täytetään. Niin saavat he yhden ainoan miehen samalla tavoin kuin ovat -saaneet yhden ruumiin ja yhden elämän, jott'ei heillä olisi mitään -edemmä ulottuvaa ajatusta eikä halua, eivätkä miehessä rakastaisi -puolisoa, vaan ikäänkuin itse avioliittoa. Lasten luvun rajoittamista -tai jonkun jälkisyntyisen tappamista pidetään rikoksena ja hyvät tavat -vaikuttavat siellä enemmän kuin muualla hyvät lait. - -20. Jokaisessa perheessä kasvavat lapset alastomina ja epäsiisteinä -ihmisiksi, joilla on sellaiset jäsenet ja sellainen ruumiinrakennus, -jota kummastellen katselemme. Itsekutakin lasta syöttää oma äitinsä -rinnoillaan, eikä niitä jätetä palvelijain eikä imettäjäin hoitoon. -Isännän ja orjan lasten välillä ei huomaa mitään erotusta -hemmoittelevan kasvatuksen johdosta; saman karjan seurassa, samalla -maalla viettävät he aikansa, kunnes ikä erottaa vapaasukuiset -ja urhoollisuus saattaa heidät tunnetuiksi. Nuorukaisten -rakkauden-nautinto on myöhäinen, ja sen tähden on heidän miehuutensa -heikontumaton. Eikä neitojakaan kiiruhdeta naimisiin; sama nuoruuden -aika, samanlainen vartevuus heillä on; samanikäisinä ja täysin -kehittyneinä yhtyvät he avioliittoon, ja lapset perivät vanhempiensa -voimat. Sisaren pojilla on sama asema enon kuin isänkin luona. Muutamat -pitävät tätä verensidettä pyhempänä ja läheisempänä ja panttivankeja -vastaanottaessaan panevat enemmän huomiota näihin, ikäänkuin nämä -vahvemmin sitoisivat antajan ja laajemmassa määrässä velvoittaisivat -perheen. Perillisinä ja jälkeläisinä ovat kuitenkin itsekullakin omat -lapsensa ja testamenttia ei ole ensinkään. Jos lapsia ei ole, on lähin -sija perintöoikeudessa veljillä, sedillä tahi enoilla. Kuta enemmän on -sukulaisia, kuta suurempi luku avioliiton kautta sukulaistuneita, sitä -suloisempi on vanhuus; lapsettomuudella sitä vastoin ei ole mitään -nautintoa. - -21. Pakollista on omistaa itselleen isän tai sukulaisen sekä -vihollisuudet että ystävyyssuhteet; eivätkä edelliset pysy -sovittamattomina; sillä ihmissurmakin sovitetaan määrätyllä luvulla -juhtia ja muuta karjaa, ja koko perhe saapi hyvityksen; tämä on -yhteiseksi hyödyksi, koska vihollisuudet ovat vaarallisemmat vapauden -ohessa. Vieraanvaraisuutta ja kestiystävyyttä ei mikään kansa harjoita -suuremmassa määrässä. Jumalattomana tekona pidetään jonkun ihmisen -sulkemista talosta, olipa hän ken tahansa; jokainen ravitsee vierasta -varainsa mukaan runsaalla aterialla. Kun varat ovat loppuneet, rupeaa -hän, joka vast'ikään oli isäntänä, oppaaksi toiseen majataloon ja -tiekumppaniksi; kutsumatta menevät he läheisimpään taloon. Eikä siitä -pidetä lukua; heidät otetaan vastaan yhtä suurella hyväntahtoisuudella. -Kestiystävyyden suhteen ei kenkään tee erotusta tutun ja tuntemattoman -välillä. Lähtevälle on tapana antaa, jos hän jotakin on anonut, ja yhtä -helposti voidaan häneltä taasen vaatia. He pitävät lahjoista, mutta -eivät lue annettuja miksikään eivätkä pidä itseään saatujen kautta -mihinkään velvoitettuina. Kestiystävien keskinäinen suhde on -herttainen. - -22. Heti unesta herättyään, jota enimmiten pitkälle päivään venyttävät, -he kylpevät, useimmin lämpimässä vedessä, koska talvi heillä enimmän -aikaa vallitsee. Kylvettyään ryhtyvät he ruokaan; jokaisella on eri -istuimensa ja kullakin oma pöytänsä. Sitten lähtevät aseellisina -töihinsä ja melkein yhtä usein pitoihin. Ei kenellekään ole häpeäksi -juoda yhtä mittaa yöt päivät. Usein sattuu riitoja kuten ainakin -juopuneitten kesken ja ne harvoin päättyvät herjaussanoilla, vaan -useammin verenvuodatuksella ja haavoilla. Mutta myös vihollisten -keskinäisestä sovituksesta ja avioliittojen rakentamisesta sekä -päällikköjen valitsemisesta, vieläpä rauhasta ja sodasta neuvottelevat -he useimmiten kemuissaan, ikäänkuin mieli ei missään tilaisuudessa -enemmän taipuisi vilpittömiin ajatuksiin eikä innostuisi enemmän yleviä -päätöksiä tekemään. Kansa ilman vilppiä ja viekkautta ilmaisee vielä -sydämensä salaisuudet leikkiä laskettaessa; sen vuoksi on kaikkien -mieli teeskentelemätön ja avoin. Seuraavana päivänä neuvottelu otetaan -uudestaan tarkastettavaksi, ja kumpikin tilaisuus tulee nyt lukuun; he -neuvottelevat, näet, silloin, kun eivät osaa teeskennellä, ja -päättävät, kun eivät voi erehtyä. - -23. Juomana on heillä ohrasta tai vehnästä valmistettu neste, joka -käymällä on saatu jossakin määrin viinin kaltaiseksi; lähinnä virran -rantaa asuvat ostavat myöskin viiniä. Ruokalajit ovat yksinkertaisia: -istuttamatta kasvavien puitten hedelmät, tuore metsänriista ja juossut -maito; ilman huolellista valmistusta, ilman herkkuhöysteitä sammuttavat -he nälkänsä. Janon suhteen eivät noudata samanlaista kohtuullisuutta. -Jos heidän taipumustaan juoppouteen tyydytettäisiin hankkimalla heille, -niin paljon kuin haluavat, niin he yhtä helposti kukistuisivat -paheittensa johdosta kuin sotavoimain kautta. - -24. Näytelmähuveja on heillä vain yksi laji ja se on joka seurassa -samanlainen. Alastomat nuorukaiset, joille se on huvituksena, liikkuvat -tanssien uhkaavain miekkain ja keihäiden välissä. Harjoitus on -kehittänyt taidon, taito sulouden; kuitenkaan eivät sitä tee voiton tai -palkan vuoksi: tämän hurjan uhkaleikin palkintona on katsojain ihastus. -Arpapeliä he harjoittavat, ihmeellisesti kyllä, selvinä ikäänkuin -vakavana toimena, niin hurjistuneina voiton ja häviön vimmassa, että -he, kun kaikki on menetetty, panevat viimeiselle, ratkaisevalle -heitolle vapautensa ja oman itsensä. Voitettu joutuu vapaaehtoiseen -orjuuteen; vaikka olisikin nuorempi ja väkevämpi, antaa hän sitoa ja -myydä itsensä. Semmoinen on heidän itsepäisyytensä nurjassa asiassa; -itse he nimittävät sitä luotettavaisuudeksi. Tämänlaatuiset orjat he -myyvät päästäkseen itsekin voiton häpeällisyydestä. - -25. Muita orjiaan he eivät käytä meidän tapamme mukaan talonväen kesken -tarkoin määrättyihin toimiin; kullakin on oma asumuksensa ja oma -kotinsa. Isäntä vaatii häneltä niinkuin maanvuokraajalta vissin määrän -jyviä tai karjaa tai kangasta, ja vain siinä määrässä on orja -isäntänsä vallan alainen; muut talouden askareet toimittavat isännän -vaimo ja lapset. Harvoin kukaan ruoskii orjaa tai rankaisee häntä -kahleilla ja pakkotyöllä; monesti he tappavat orjan, eivät ankaran -kurin johdosta, vaan vimmassa, kuten vihollisen, paitsi että se -tapahtuu rankaisematta. Orjuudesta vapautetut eivät ole paljoa -paremmassa asemassa kuin orjat, harvoin heillä on mitään vaikutusta -perheessä eikä koskaan valtiossa, lukuun ottamatta kuitenkin niitä -valtioita, joilla on kuninkaita. Niissä, näette, kohoavat he arvossa -sekä vapaasyntyisten että aatelisten yläpuolelle; muitten kansain luona -on vapautettujen alhainen tila todistus valtiollisesta vapaudesta. - -26. Koron kiskominen ja korkoa korolta ottaminen on heille -tuntematonta: ja siksi sitä enemmän vältetään kuin jos se olisi -kielletty. Viljelysmaat kaikki ottavat yhteisesti haltuunsa asukkaitten -lukumäärän perusteella ja jakavat sitten nämä välillään kunkin arvon -mukaan; maitten laajuus helpottaa jaotuksen. Vuosittain muuttavat -he vainionsa ja maata on runsaasti. Sillä he eivät työllään -kilpaile maan hedelmällisyyden ja laajuuden kanssa siten, että -istuttaisivat hedelmätarhoja, aitaisivat niittyjä ja johtaisivat vettä -puutarhoihinsa; ainoastaan viljaa vaaditaan maalta. Sen vuoksi eivät -jaa vuottaan yhtä moneen osaan kuin me; talvella, keväällä ja kesällä -on merkityksensä ja nimensäkin, syksyn nimeä yhtä vähän tunnetaan kuin -sen antimia. - -27. Hautajaisissa ei käytetä minkäänlaista turhuutta; ainoastaan sitä -vaariinotetaan että kuuluisain kuolleitten miesten ruumiit poltetaan -määrätyillä puulajeilla. Polttoroviota eivät varusta korupeitteillä -eivätkä hyvänhajuisilla aineilla; kullekin annetaan mukaan roviolle -hänen aseensa, vieläpä muutamille sotaratsukin. Haudalle luodaan kumpu -turpeista; korkeiden ja työlästen muistorakennusten kunniaa he -ylönkatsovat pitäen sitä rasittavana vainajille. Kaihosta ja kyynelistä -he pian luopuvat, surusta ja murheesta taasen hitaasti. Naisille on -suru sovelias, miehille muisto. - -Tämän olen yleensä kuullut kaikkien Germanein alkuperästä ja tavoista. -Nyt aion esittää eri kansain laitoksia ja menoja, mikäli ne toisistaan -eroavat, ja niitä heimoja, jotka Germaniasta ovat Galliaan muuttaneet. - - - - -Erityinen osa. - - -28. Että Gallein valta ennen muinoin oli mahtavampi, kertoo meille -etevin kaikista historioitsijoista, tuo ikuistunut Julius,[9] ja -siksipä on luultavaa että Gallialaisiakin on siirtynyt Germaniaan; -sillä kuinka vähän voi joki estää kutakin kansaa, niin pian kuin se -vahvistui, valloittamasta itselleen asuinpaikkoja ja muuttamasta niitä, -kun ne vielä olivat kaikille yhteisiä eivätkä valtakuntain mahtisanain -erottamia? Siis Helvetit asuivat Hercynian metsän[10] ja Rhein- ynnä -Main-jokien välillä, Bojit etäämpänä, molemmat gallialaisia kansoja. -Jäljellä on vielä Boihaemumin nimi ja se ilmaisee paikkakunnan -muinaishistorian,[11] vaikka sen asukkaat sitten ovat muuttuneet. Mutta -on tietämätöntä ovatko Araviskit siirtyneet Pannoniaan Osien luota, -jotka ovat Germanein heimokuntaa, vai Osit Araviskein luota Germaniaan, -koska heillä vielä nykyään on sama kieli, samat laitokset ja tavat; -sillä kun heillä muinoin vallitsi sama köyhyys ja vapaus, oli virran -molemmilla rannoilla samat edut ja haitat. Treverit ja Nervit ovat ylen -halukkaita tavoittelemaan germanilaista sukuperää,[12] ikäänkuin he -tämän kunniakkaan heimolaisuuden kautta erottautuisivat velttojen -Gallien kaltaisuudesta. Itse Rhein-joen rannalla asuu epäilemättä -germanilaisia kansoja, niink. Vangionit, Tribokit ja Nemetit. Eivät -Ubitkaan häpeä sukuperäänsä, vaikka ovat itselleen ansainneet -roomalaisen siirtokunnan arvon ja mieluummin kutsuvat itseään -perustajansa nimen mukaan Agrippinalaisiksi,[13] sittenkuin he ennen -muinoin ovat kulkeneet virran yli ja luotettavan uskollisuutensa tähden -saaneet asettua itse Rheinin rannalle, ollakseen etuvartioina muita -vastaan eivätkä itse vartioittavina. - -29. Kaikista näistä heimokunnista urhoollisuudessa etevimmät, Batavit, -eivät asu suurella osalla Rheinin rantaa, vaan eräällä sen -saarella,[14] oltuaan muinoin chattilainen kansa, joka kotimaassa -vallitsevan eripuraisuuden tähden siirtyi noille asuinpaikoille siellä -joutuakseen Rooman vallan alaiseksi. Heillä on vielä tunnusmerkkinä -muinaisesta liittolaisuudestaan arvokas asemansa; sillä ei heitä -häpeällisesti rasiteta veroilla eikä verojenkantaja heitä nylje; -verotaakoista ja ylimääräisistä maksuista vapautettuina sekä -säästettyinä, ikäänkuin hyökkäys- ja puolustusaseet, vain taistelujen -tarpeeksi pidetään heitä varalla sotia varten. Samanlaisessa -alamaisuuden tilassa on myös Mattiakein heimokunta,[15] sillä Rooman -kansan mahtavuus on levittänyt valtakunnan kunnioitusta Rheinin ja -siten entisten rajaimme ulkopuolelle. Siten he elävät asuinsijoiltaan -ja alaltaan omalla rannallaan, mutta ovat sydämessään ja mielessään -puolellamme, muuten ollen Batavien kaltaisia paitsi että lisäksi itse -maaperänsä ja ilmanalansa vuoksi ovat tulisempia. -- Germanien kansojen -joukkoon en tahdo niitä lukea, jotka kymmenysmaita viljelevät, vaikka -ovat asettuneet Rheinin ja Tonavan toiselle puolelle;[16] kaikki -kevytmielisimmät ja köyhyytensä vuoksi uskaliaat Gallit ovat ottaneet -haltuunsa tämän omistukseltaan epävarman maa-alan; sitten kuin -rajavalli on asetettu ja suojelusjoukot on siirretty edemmäs, pidetään -tätä seutua valtakunnan sopukkana ja provinsin osana. - -30. Edempänä näistä Chattit elävät;[17] heidän maansa alkaa Hercynian -metsästä eikä käsitä niin laajoja ja suoperäisiä seutuja kuin muut -paikkakunnat, joihin Germania ulottuu; sillä kukkuloita kestää yhä ja -ne harvenevat vähitellen, ja Hercynian metsä seuraa Chattejaan sekä -jättää heidät sitten. Kansalla on vahvempi ruumiinrakennus, jäntevät -raajat, uhkaava ulkomuoto ja yleensä suurempi mielenvilkkaus. -Germaneiksi heillä on paljon ymmärrystä ja taitavuutta: he osaavat -asettaa tarkasti valitut miehet päälliköiksi ja osoittaa niille -kuuliaisuutta, osaavat taistella rivistössä, hyväksensä käyttää -tilaisuuksia, viivyttää hyökkäyksiään, ymmärtävät oikein järjestää -päivänsä ja öisin suojella itseään linnoituksilla, lukevat onnen -epävarmojen asiain joukkoon ja urhoollisuuden luotettavaksi ja -- mikä -on varsin harvinaista ja vain roomalaiselle sotakurille yksinomaista -- -laskevat enemmän arvoa johtajalle kuin sotajoukolle. Kaikki voima on -jalkaväessä, minkä kannettavaksi he antavat paitsi sotapukua myös -rauta-aseita ja muonavaroja; voisi luulla muiden lähtevän taisteluun, -Chattien säännölliseen sotaan. Harvoin tehdään äkillinen ryntäys ja -suoritetaan tilapäinen taistelu. Oikeastaan on hevosväelle omituista -nopeasti hankkia voitto ja nopeasti peräytyä; nopeus on lähellä pelkoa -ja vitkastelu pikemmin lähestyy järkähtämättömyyttä. - -31. Eräs tapa, mikä on muillakin Germanian kansoilla käytännössä, -vaikka harvoin ja jonkun yksityisen uskaliaisuudesta, on Chatteilla -tullut yleisesti suosituksi, nim. että he, niin pian kuin ovat iältään -varttuneet, antavat hiusten ja parran kasvaa eivätkä poista tätä -urhoollisuudelle pyhitettyä ja omistettua kasvonpeitettä, ennenkuin -jonkun vihollisen tapettuaan. Verenvuodatuksen ja aseiden ryöstön -jälkeen he paljastavat kasvonsa ja kerskaavat vasta silloin -suorittaneensa palkan syntymästään ja olevansa otolliset isänmaalleen -ja vanhemmilleen; pelkurit ja epäurheat pitävät rumuutensa. Kaikki -urhoollisimmat pitävät sitä paitsi rautarengasta ikäänkuin kahletta -- -tämä on heimon mielestä häpeällistä --, kunnes ovat vapauttaneet -itsensä tappamalla vihollisen. Tällainen asu on varsin monelle heistä -otollinen, jopa elävät vanhuuteen saakka helposti huomattuina ja niin -vihollistensa kuin kansalaistensa ihmettelyn esineenä. Näiden tulee -alkaa kaikki taistelut: nämä muodostavat aina ensimäisen rivin, joka on -outo katsella, sillä he eivät rauhankaan aikana ulkomuodoltaan muutu -lempeämmiksi. Ei kellään ole huonetta eikä peltoa eikä mistään huolta; -tulkoot kenenkä luo tahansa, niin elävät tuhlaten muiden tavaraa ja -halveksien omaansa, kunnes voimaton vanhuus tekee heidät -kykenemättömiksi niin kestävään urhouteen. - -32. Lähinnä Chatteja asuvat Usipit ja Tenkterit Rheinin varrella, missä -sen uoma jo on varma, jotta se riittää olla rajana. Tenkterit ovat -kuuluisat paitsi tavallisesta sotakunniasta myös harjaantuneen -ratsuväkensä taitavuudesta, eikä ole Chatteilla jalkaväen maine -loistavampi kuin Tenktereillä ratsuväen. Niin ovat esi-isät säätäneet, -jälkeläiset noudattavat esimerkkiä. Tämä on lasten leikkinä, -nuorukaisten kilvoituksena, tässä pysyvät vanhukset kiinni. -Palvelijaväen, kodin ja perintötavarain ohessa ratsut kulkevat -perintönä; näitä ei peri vanhin poika niinkuin muun tavaran, vaan se -joka on sotaisin ja urhein. - -33. Lähellä Tenkterejä tavattiin muinoin Brukterit;[18] nyt kerrotaan -Chamavien ja Angrivarien muuttaneen sinne, sitten kuin naapurikansat -yksin neuvoin ovat karkoittaneet Brukterit ja hävittäneet heidät aivan -sukupuuttoon joko vihasta heidän kopeutensa takia tai saaliinhimosta -tai jostakin jumalain suosiosta meitä kohtaan; sillä he eivät ole -meiltä riistäneet edes taistelun näkemistäkään. Enemmän kuin 60,000 -kaatui, eivät Roomalaisten sota-aseiden kautta, vaan, mikä oli vielä -suuremmoisempaa, silmiemme ihastukseksi. Kunpa vain pysyisi ja kestäisi -näillä kansoilla, jos kohta ei rakkaus meihin, niin kuitenkin -keskenäinen viha, koska valtakunnan lopullisen kohtalon uhatessa onni -ei voi suoda meille mitään parempaa kuin riitaisuutta vihollistemme -välillä. - -34. Angrivareihin ja Chamaveihin liittyvät takana naapureina Dulgubnit -ja Chasuarit sekä jotkut muut heimot, mitkä eivät ole niin tunnettuja, -etupuolella alkavat Friisein asuinpaikat.[19] Nämä kutsutaan Suur'- ja -Vähäfriiseiksi sotavoimainsa suuruuden mukaan. Molemmat nämä heimot -Rhein ympäröitsee aina valtamereen saakka ja sitä paitsi asuvat he -isojen järvien ympärillä, joilla roomalaisetkin laivastot ovat -purjehtineet. Itse valtamertakin olemme siihen suuntaan koetelleet, ja -huhu on kertonut että siellä vielä ovat Herculeen patsaat, olipa sitten -niin että Hercules on käynyt siellä tai että olemme suostuneet hänen -kunniakseen kääntämään kaiken sen, mikä jossain on suurta. Drusus -Germanicukselta ei puuttunut rohkeutta;[20] mutta valtameri esti -tiedustelemasta itsestään ja Herculeesta. Sittemmin kukaan ei ole -koettanutkaan, vaan on pidetty hurskaampana ja jumalain kunnioitukseen -sopivampana uskoa kuin tuntea niiden tekoja. - -35. Tähän saakka tunnemme Germaniaa länteenpäin; pohjoista kohti -kääntyy maa suureen polveen. Ja lähinnä Chaukien maa ulottuu pitkin -kaikkien kertomieni kansain syrjää,[21] kunnes tekee mutkan aina -Chattein maahan asti, vaikka se alkaa jo Friisein alueesta ja käsittää -osan merenrantaa. Näin suurta maa-alaa Chaukit eivät ainoastaan pidä -hallussaan, vaan kansoittavat sen myös, ollen Germanian kansoista -jaloin, joka ennemmin tahtoo oikeudella suuruuttansa tukea. Ilman -vallanhimoa ja hillittömyyttä, hiljaisuudessa ja itsekseen eläen he -eivät nosta mitään sotia eivätkä ryöstäen tai rosvoten tee -hävitysretkiä. Etevin todistus heidän urhoudestaan ja voimastaan on se, -ett'eivät vääryydellä ole saavuttaneet korkeaa asemaansa; kaikilla on -kuitenkin aseet saatavissa ja, jos asia niin vaatii, sangen paljon -miehiä ja hevosia; myös rauhan aikana on heillä sama maine. - -36. Chaukien ja Chattein sivulla ovat Cheruskit kauvan häiritsemättä -nauttineet liian runsasta ja lamauttavaa rauhaa;[22] mutta tämä on -ollut enemmän mieluista kuin turvallista, sillä vallanhimoisten ja -väkevien keskellä on rauha petollinen; missä väkivalta vallitsee, -siellä ovat kohtuus ja rehellisyys voittajan kunnianimityksiä. Siten -mainittiin Cheruskeja ennen muinoin urheina ja rehellisinä, mutta nyt -pelkureina ja typerinä; voittajille Chatteille on menestys luettu -viisaudeksi. Myös Cheruskein naapurikansaan Foseihin koski heidän -häviönsä ja nämä tulivat yhtä suuressa määrässä osallisiksi heidän -vastoinkäymisistään, vaikka onnen päivinä olivat olleet heikommat. - -37. Samalla Germanian kulmalla, lähinnä valtamerta, asuvat Kimbrit, -joitten valtio nykyään on vähäpätöinen, mutta maineeltaan suuri. Heidän -muinaisesta kuuluisuudestaan on säilynyt laajalti jälkiä, molemmin -puolin virtaa laveat leirit, joiden piiristä vielä nytkin saattaa -arvostella kansan työvoimia ja niin suuren muuttoretken -todennäköisyyttä. Meidän kaupunkimme 640:s vuosi oli kulumassa, kun -Caecilius Metelluksen ja Papirius Carbon konsuliaikana ensi kerta -kuultiin Kimbrein aseista.[23] Ja jos siitä ajasta luetaan keisari -Trajanuksen toiseen konsulivuoteen,[24] niin saadaan täydelleen 210 -vuotta; niin kauan on Germaniaa koetettu voittaa. Näin pitkän -aikakauden kuluessa on monta tappiota sattunut molemmin puolin. Eivät -Samniitit, eivät Karthagolaiset, eivät Hispaniat tai Galliat tai -Parthitkaan ole meitä useammin varoittaneet; onhan Germanian vapaus -Arsaceen mielivaltaa väkevämpi.[25] Sillä mitä muuta kuin Crassuksen -surman on Itämaa meille tuottanut, minkä kuitenkin, menetettyään itse -puolestaan Pacoruksen, on täytynyt lannistua erään Ventidiuksen vallan -alle? Sitä vastoin ovat Germanit, lyötyään tai vangiksi otettuaan -Carbon ja Cassiuksen sekä Aurelius Scauruksen ja Servilius Caepion ynnä -Gnaeus Malliuksen, samalla hävittäneet Rooman kansalta viisi -konsulaarista sotajoukkoa ja vieneet itse Caesarilta[26] Varuksen ynnä -kolme legionaa hänen kanssaan, eikä C. Marius Italiassa, jumaloittunut -Caesar Galliassa, Drusus ja Nero sekä Germanicus omassa maassaan heitä -rankaisematta hätyyttänyt.[27] Kohta sen jälkeen kääntyivät Gaius -Caesarin ankarat uhkaukset pilanteoksi. Siitä vallitsi rauha, kunnes -meidän eripuraisuudestamme syttyneen kansalaiskapinan aikana -valloittivat legionain talvimajat ja tavoittivat valtaa myös Gallian -maissa; sieltä he kuitenkin työnnettiin pois ja viime aikoina on heistä -enemmän vietetty juhlakulkueita kuin heidät itse asiassa on voitettu. - -38. Nyt on puhuttava Suebeista, joita ei ole vain yksi kansakunta, -niinkuin Chattit tai Tenkterit; heillä on, näette, hallussaan suurempi -osa Germaniasta ja he ovat vielä nytkin jaettuina erikoisiin heimoihin -eri nimityksillä, vaikka heitä yhteisesti kutsutaan Suebeiksi.[28] -Kansalla on omituisena tunnusmerkkinä että sukevat tukkansa taapäin ja -kietovat sen nutturaan. Tämän kautta eroavat Suebit muista Germaneista, -ja tämän kautta myös vapaasukuiset Suebit orjistaan. Muissakin -kansoissa käytetään tätä tapaa joko sukulaisuudesta Suebein kanssa tai, -niinkuin usein tapahtuu, jäljittelemishalusta, mutta harvoin ja vain -nuoruudessa; Suebit aina vanhuuteensa saakka käärivät tuuhean tukkansa -ylöspäin ja solmivat sen usein juuri päälaelle. Ylimyksillä on hiusten -asento vielä somempi. Vain tämä huoli heillä on ulkomuodostaan, -mutta sekin on viatonta laatua; sillä he eivät korista itseään -osoittaakseen tai saadakseen rakkautta, vaan näyttääkseen isommilta ja -pelottavammilta vihollistensa silmissä he koristavat itseään somemmin -sotaan lähtiessä. - -39. Semnoneja mainitaan vanhimmiksi ja jaloimmiksi Suebeista;[29] -varmaksi vahvistaa heidän ikäänsä eräs uskonnollinen tapa. -Määräpäivänä kerääntyy kaikista samansukuisista kansoista lähetystöjä -erääsen metsään, mikä on pyhä esi-isäin ennustusmenojen ja -ikivanhan kunnioituksen johdosta, ja nämä viettävät barbarisen -jumalanpalveluksensa kauheita salamenoja uhraamalla ihmisen kansan -puolesta. Myös toinen pyhyys on lehdolla: ei kukaan astu siihen muuten -kuin siteellä sidottuna osoittaakseen omaa alamaisuuttaan ja jumalan -kaikkivaltaisuutta. Jos joku on sattunut lankeamaan, ei hänen ole lupa -nousta muiden avulla eikä kohota ylös omin voimin; hän kierii pitkin -maata sieltä pois. Ja koko tämä taikausko tarkoittaa sitä että kansa -muka on täältä alkunsa saanut, että täällä on kaikkien hallitsija, -jumala, ja että kaikki muu on hänelle alamaista ja kuuliaista. Lisää -vaikutusta tarjoaa Semnonien onnellinen asema: he asuvat sadassa -kyläkunnassa ja heidän suuri väkilukunsa aiheuttaa, jotta pitävät -itseään Suebein pääheimona. - -40. Sitä vastoin saattaa vähälukuisuus Langcbardit kuuluisiksi.[30] -Vaikka varsin monet, mahtavat heimot heitä ympäröivät, he eivät -kuitenkaan etsi turvallisuutta kuuliaisuuden kautta, vaan tappeluja ja -vaaroja koettamalla. Siitä edempänä virrat ja metsät suojelevat -Reudignejä, Avioneja, Augleja, Varineja, Eudoseja, Suardoneja ja -Nuitoneja. Mutta näillä ei ole erikseen mitään erinomaista paitsi että -yhteisesti palvelevat Nerthusta s.o. Maa-emoa ja luulevat hänen ottavan -osaa ihmisten asioihin sekä käyvän kansoja katsomassa.[31] Onpa eräässä -valtameren saaressa pyhä metsikkö ja siinä pyhitetyt vaunut, vaatteella -peitetyt; niitten koskettaminen on ainoastaan papille sallittu. Tämä -tuntee jumalattaren läsnäolon itse pyhäkössä ja seuraa häntä syvällä -kunnioituksella, kun hän vaunuissaan kulkee lehmien vetämänä. Silloin -ovat päivät iloiset ja kaikki paikat koristetut, joita hän kunnioittaa -tulollaan ja käynnillään. He eivät käy sotia eivätkä tartu aseisiin; -kaikki miekat ovat suljetut salpojen taa; rauha ja lepo on silloin vain -tunnettu ja silloin rakastettu, kunnes sama pappi vie takaisin -pyhäkköön kuolevaisten seuraan kyllästyneen jumalattaren. Heti sen -jälkeen pestään tuntemattomassa järvessä vaunut peitteineen ja, jos -tahdot sen uskoa, itse jumalatarkin. Tämän orjat toimittavat, jotka -sama järvi paikalla nielee. Tästä tulee tuo salainen kauhu ja hurskas -tietämättömyys siitä mitä se lienee, jota vain kuolemaan määrätyt -saavat nähdä. - -41. Ja tämä osa Suebeja ulottuu Germanian etäisempiin osiin. Lähempänä -meitä, seurataksem nyt Tonavaa samalla tavoin kuin vähää ennen Rheiniä, -on Hermundurien valtio,[32] mikä on ollut Roomalaisille uskollinen, ja -sen tähden niillä yksin Germaneista on oikeus käydä kauppaa niin hyvin -virran rannalla kuin myös sisämaassa ja Raetian maakunnan mahtavimmassa -uutiskaupungissa.[33] Kaikkialla he kulkevat ilman vartioita rajan yli -ja kun me muille kansoille näytämme vain aseitamme ja leiriämme, olemme -näille avanneet kotimme ja kartanomme heidän haluamattaankin. -Hermundurien maasta alkaa Elbe, muinoin kuuluisa ja tunnettu joki; nyt -siitä kuulee vain mainittavan. - -42. Hermundurien vieressä asustavat Varistit ja niistä edempänä -Markomanit ja Quadit.[34] Markomanien sotakunnia ja -voimat ovat -erinomaisia ja asuinpaikkansakin ovat urheudellaan anastaneet sieltä -muinoin karkoitettuaan Bojit. Eivät Varistit eivätkä Quadit ole -suvustaan huonontuneet. Ja tämä on ikäänkuin Germanian etupuoli, mikäli -se on Tonavan rajoittama. Markomaneilla ja Quadeilla on aina meidän -aikaamme asti ollut kuninkaita omasta kansasta Maroboduuksen ja -Tudruksen jaloa sukua; nyt kärsivät jo muukalaisiakin, mutta -kuninkailla on voimansa ja valtansa Roomalaisten vaikutuksesta. Harvoin -autamme heitä aseillamme, useammin rahalla, mutta sittenkin ovat he -mahtavia. - -43. Etäämpänä Marsignit, Cotinit, Osit ja Burit rajoittuvat Markomanien -ja Quadien takamaihin. Näistä Marsignit ja Burit kielellään ja -elämäntavoillaan osoittautuvat Suebeiksi; ett'eivät Cotinit eivätkä -Osit ole Germaneja todistaa edellisten gallilainen ja jälkimäisten -pannonilainen kieli sekä sekin seikka että ovat veronalaisia. Osan -veroista määräävät heille Sarmatit, osan Quadit, muukalaisia kun ovat. -Cotinit kaivavat rautaakin sitä suuremmaksi häpeäksi heille itselleen. -Ja kaikki nämä kansat ovat harvoin asettuneet tasangoille, vaan yleensä -metsämaihin ja vuorten kukkuloille. Sillä Suebein maan erottaa ja jakaa -yhtenäinen vuorenharjanne, jonka toisella puolella asuu varsin monta -kansaa; näistä useampiin valtioihin jakaantunut Lugien kansa ulottuu -laveimmalle alalle.[35] On kylläksi että näistä mainitsen mahtavimmat: -Harit, Helvaeonit, Manimit, Helisit ja Nahanarvalit. Nahanarvaleilla on -nähtävänä ikivanhalle jumalanpalvelukselle pyhitetty lehto. Sen -hoitajana on pappi naisen puvussa, mutta jumalia kutsutaan roomalaisen -selityksen mukaan Castoriksi ja Polluxiksi. Sellainen on jumalain -olento, niiden nimi on Alkit.[36] Ei nähdä mitään kuvia eikä mitään -jälkeä vieraasta jumalanpalveluksesta, kuitenkin palvellaan heitä -veljeksinä sekä nuorukaisina. Muuten ovat Harit, paitsi että -sotavoimiltaan ovat vastikään lueteltuja kansoja etevämmät, -tuimannäköiset ja synnynnäistä julmuuttaan he lisäävät taiteen avulla -ja aikaa varteen ottamalla: heidän kilpensä ovat mustat, heidän -ruumiinsa maalatut; taisteluihinsa he valitsevat pimeät yöt ja -herättävät kauhua jo aavemaisen sotajoukkonsa hirvittävän ja synkän -ilmestymisen kautta, koska ei mikään vihollinen voi kestää tuota outoa -ja ikäänkuin tuonentapaista näköä; sillä kaikissa taisteluissa -voitetaan silmät ensiksi. Lugien toisella puolella ovat Gotonit, joita -kuninkaat hallitsevat jo vähää kireämmällä tavalla kuin muita -germanilaiskansoja, kuitenkaan polkematta vapautta. Sitten aivan -valtameren ääressä sijaitsevat Rugit ja Lemovit,[37] ja kaikilla näillä -kansoilla on tuntomerkkinä pyöreät kilvet, lyhyet miekat sekä -kuuliaisuus kuninkaita kohtaan. - -44. Sitten seuraavat itse valtameren keskellä Suionien valtiot,[38] -mitkä ovat mahtavat paitsi mies- ja asevoimaltaan myös laivastoiltaan. -Laivojensa muoto eroaa siinä, että kumpainenkin pää tarjoaa -maalle-nousuun aina soveliaan keulan. Niitä ei kuljeteta purjeilla eikä -niillä ole riviin asetettuja airoja sivuilla: soutovehkeet ovat -irralliset, kuten muutamilla joilla, ja siirrettävät paikasta toiseen -sen mukaan kuin asia vaatii. Myös rikkaus on heillä arvossa ja sen -vuoksi yksi on hallitsijana, nykyään jo ilman rajoituksia ja -kieltämättömällä oikeudella tulla totelluksi. Eivätkä aseet ole -niinkuin muilla Germaneilla jokaisen saatavissa, vaan salpojen takana -vartian, vieläpä orjan hallussa, koska valtameri estää vihollisten -äkilliset hyökkäykset ja sitä paitsi aseelliset joukot joutilaina -ollessaan helposti harjoittavat vallattomuutta; kuninkaalle tosiaan ei -olisi eduksi asettaa aseiden vartiaksi ketään aatelista tai -vapaasukuista tai edes vapautettua orjaakaan. Suioneihin liittyvät -naapureina Sitonien heimot.[39] Muuten yhdenkaltaisia, eroavat vain -siinä suhteessa, että heillä on nainen hallitsijana; siihen määrään -ovat he alentuneet orjuudessa, saatikka sitten vapaudessa. - -45. Tuolla puolen Sitoneja on toinen jäätynyt ja melkein liikkumaton -meri, jonka siten todistetaan ympäröivän ja rajoittavan maanpiiriä, -että jo laskevan auringon viimeinen valo kestää aina päivän koittoon -saakka niin kirkkaana, että se himmentää tähdet; että vielä auringon -noustessa kuuluu huminaa ja näkyy jumalan hevosten haamut sekä -säteilevä pää, on kansanluulon lisäys. Ainoastaan tähän asti ulottuu -tietomme mukaan luomakunta. Siis valelee jo Suebiläismeri[40] oikealla -rannallaan Aestein maita;[41] näillä on Suebein tavat ja vaatteus, -mutta kieli vivahtaa enemmän britannilaiseen. He palvelevat jumalain -emoa. Taikauskonsa tunnusmerkkinä kantavat he metsäkarjujen kuvia: -sellaista kuvaa käytetään aseiden sekä yleensä kaiken suojan asemesta -ja saattaa jumalattaren palvelijan turvalliseksi vihollistenkin -keskellä. Harvoin käyttävät he rauta-aseita, useimmiten vain nuijia. -Jyviä ja muita hedelmiä he viljelevät ahkerammin kuin velttojen -Germanein on tapana. Mutta mertakin he tutkivat ja yksin kaikista -kokoavat matalikoista ja rannaltakin merikultaa, jota itse kutsuvat -_glaesum_-nimellä. Mutta, ollen barbareja, eivät osanneet tutkia tai -saada tietää minkälainen sen luonto on tai mikä voima sen synnyttää; -vieläpä makasi se kauan muun meren romun seassa, kunnes ylellisyytemme -antoi sille arvon. Itse eivät sitä ensinkään käytä: raakana se kootaan, -muodostelemattomana se tuodaan meille ja maksun siitä he ihmetellen -ottavat vastaan. Että se on puun nestettä voinee kuitenkin siitä -päättää, että sen läpi usein näkyy muutamia matelevia eläviä ja -siivekkäitäkin, jotka kosteaan takertuneina sitten aineen kovetessa -siihen sulkeutuvat. Siis lienee siellä luullakseni ylen hedelmällisiä -metsiä ja lehtoja, ja samoin kuin Itämaiden äärissä suitsutusta ja -palsamia vuotaa, niin Lännenkin saarilla ja manterilla auringon -polttavain säteiden vaikutuksesta puista puristuu ja liukenee neste, -mikä lähimpään mereen valuu sekä myrskyjen voimasta ajautuu vastaisille -rannoille. Jos tulen avulla koettelet merikullan luontoa, niin syttyy -se pihkapuun tavoin sekä levittää öljymäisen ja hyvänhajuisen liekin; -sitten se sitkistyy piin tai hartsin kaltaiseksi. - -46. Tässä on Suebien maan loppu. Olen kahden vaiheella, luenko -Peucinien, Venedien ja Fennien (Suomalaisten) heimokunnat Germaneihin -vai Sarmateihinko,[42] vaikka Peucinit, joita muutamat myös kutsuvat -Bastarneiksi, kielensä, elämänlaatunsa, asuntotapansa ja rakennustensa -puolesta ovat Germanein kaltaisia. Kaikille on siivottomuus ja velttous -ominaista: ylhäisten seka-avioiden kautta saavat he jossakin määrin -saman inhottavan ulkomuodon kuin Sarmateilla on. Venedit ovat näitten -tavoista paljon omaksuneet; sillä he samoilevat rosvoretkillään kaikkia -metsiä ja vuoria, jotka ylenevät Peucinien ja Fennien välillä. Nämä -luetaan kuitenkin pikemmin Germanien joukkoon, koska he rakentavat -kiinteitä asumuksia ja käyttävät kilpiä sekä kernaasti kulkevat -jalkaisin vikkelään; mikä kaikki on peräti toisin kuin vaunuissa ja -hevosen selässä elävillä Sarmateilla. Suomalaisten raakuus on -erinomaisen suuri ja heidän köyhyytensä inhottava: ei aseita, ei -hevosia eikä asuntoja ole heillä; heidän ravintonaan on metsänriista, -heidän pukunaan taljat sekä vuoteenaan maa; heidän ainoa toivonsa on -nuolissa, joita raudan puutteessa varustavat luukärjillä. Ja sama -metsästys elättää yhdellä lailla miehet ja vaimot; sillä nämä seuraavat -kaikkialla mukana ja vaativat saaliista osansa. Eikä ole lapsillakaan -muuta suojaa petoja ja sateita vastaan kuin että heitä peitetään -jonkinmoiseen vitsakotaan; tänne palaavat nuorukaiset, tämä on -vanhusten turvapaikka. Mutta tätä elämää pitävät he onnellisempana kuin -hikoilla pelloilla, vaivaantua talonpuuhissa ja toivon tai pelon -vaiheella ajatella omaa ja muiden omaisuutta; huolettomina ihmisten -suhteen, huolettomina jumalain suhteen he ovat saavuttaneet vaikeimman -asian, nim. ett'ei heillä ole edes toivomisen tarvetta. - -Muu on jo tarunomaista: niinkuin että Helluseilla ja Etioneilla on -ihmisten päät ja kasvot, mutta petojen ruumiit ja raajat; tämän minä -jätän sikseen, koska se on vahvistusta vailla. - - - - -Selitykset: - - -[1] _Raetia ja Vindelioia_ Tiroli ja Baijerin eteläosa; _Pannonia_ ynnä -_Noricum_ länsiosa Unkaria ja Steiermark; _Sarmatit_ s.o. Jazygit -asuivat Tonavan ja Theissin välillä, _Dakit_ idempänä. - -[2] S:t Gotthard. - -[3] _Abnôba_ uyk. Schwarzwald. - -[4] _Tungrit_ belgiläinen kansanheimo nyk. Maasin ja Schelden välillä. - -[5] _Banditus_ oik. kilpilaulu. - -[6] _Serrati_ hammaslaitaiset ja _bigati_ kaksivaljakon kuvalla -varustetut hopeadenarit tasavallan ajoilta. - -[7] _Centeni_ satakuntalaiset. - -[8] Täytettyään 16 vuotta julistettiin roomalainen nuorukainen -juhlallisesti täysi-ikäiseksi, jonka jälkeen hänen pukunaan oli _toga -virilis_. - -[9] C. Julius Caesar. - -[10] _Hercynian metsä_ Etelä-Saksan metsäiset vuoriseudut -Schwarzwaldista Karpatheihin saakka. - -[11] _Boihaemum_ "Bojien kotimaa" nyk. Böömi. - -[12] _Trevêrit_ Mosel-virran varrella, vrt. Trier; _Nervit_ nyk. -Scbelden ja Maasin välillä. - -[13] Ubien pääkaupunki _Ara Ubiorum_ sai keisari Claudiuksen puolison -Agrippinan kunniaksi nimen _Colonia Agrippinensis_ (nyk. Köln). - -[14] _Batavit_ saarella Rheinin ja Waalin välillä. - -[15] _Mattiakit_ nyk. Wiesbadenin tienoilla. - -[16] _Decumates agri_ kymmenysmaat Rheinin, Mainin ja Tonavan välissä. - -[17] _Chattit_ vrt. nykyinen Hessen. - -[18] _Brukterit_ Lippen ja Emsin välillä. - -[19] Friisit Pohjanmeren rannikolla Rheinin ja Emsin välillä. - -[20] Vrt. luku 37. - -[21] _Chaukit_ nyk. Emsin ja Elben välillä. - -[22] _Cheruskit_ Elben keskiosan ja Weserin välillä. - -[23] V. 113 e.Kr. - -[24] V. 98 j.Kr. - -[25] _Arsaces_ Parthian kuningas. - -[26] Keisari Augustus. - -[27] _Drusus Germanicus_ keisari Augustuksen poikapuoli; _Nero_ -edellisen veli, sittemmin keisari Tiberius; _Germanicus_ Drusuksen -poika; _Gaius Caesar_ edellisen poika, keisari Caligula. - -[28] _Suebit (Svebit)_ itäiset Germanit Elben, Weichselin ja Tonavan -välillä; vrt. Schwaben. - -[29] _Semnonit_ Elben keskiosan ja Oderin välillä. - -[30] Langobardit Semnonien pohjoispuolella Elben varrella. - -[31] _Nerthus_ vrt. muinaisruots. Njördhr. - -[32] _Hermundurit_ Elben ja Mainin välillä. - -[33] _Augusta Vindelicorum_ Augsburg. - -[34] _Markomanit_ nyk. Böömissä, _Quadit_ Mährissä ja Unkarissa. - -[35] _Lugit_ Oderin ja Weichselin välillä. - -[36] _Alci_ nom. pl. - -[37] Rugit Pommerissa; vrt. Rügen. - -[38] _Suionit (Svionit)_ vrt. Svear. - -[39] _Sitonit_ ehkä suomensukuisia heimoja Pohjanlahden rannoilla. - -[40] Itämeri. - -[41] Näistä saivat suomensukuiset Virolaiset nimensä. - -[42] _Peucinit_ Tonavan suulla; _Venedit_ Vendit Weichselin -itäpuolella; _Sarmatit_ Etelä-Venäjällä. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Germania, by Cornelius Tacitus - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK GERMANIA *** - -***** This file should be named 53266-8.txt or 53266-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/3/2/6/53266/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/53266-8.zip b/old/53266-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index e572add..0000000 --- a/old/53266-8.zip +++ /dev/null |