diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/53265-8.txt | 1777 | ||||
| -rw-r--r-- | old/53265-8.zip | bin | 39638 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 1777 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..603c7af --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #53265 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53265) diff --git a/old/53265-8.txt b/old/53265-8.txt deleted file mode 100644 index b915dcd..0000000 --- a/old/53265-8.txt +++ /dev/null @@ -1,1777 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Agricola, by Cornelius Tacitus - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Agricola - -Author: Cornelius Tacitus - -Translator: K. J. Hidén - -Release Date: October 12, 2016 [EBook #53265] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK AGRICOLA *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -AGRICOLA - -Kirj. - -Cornelius Tacitus - - -Suom. T:ri K. J. Hidén -Roomalaisen filologian dosentti - - - - - -Helsingissä, -Yrjö Weilin, -1904. - - - - -SISÄLLYS: - - Alkulause. - Cornelius Tacituksen elämä ja teokset. - - Julius Agricolan elämä ja luonne: - - Johdanto: 1-3 luvut. - Agricolan elämä Britannian maaherratoimeen saakka: 4-9 luvut. - Britannia ja sen valloitus: 10-17 luvut. - Agricola Britannian maaherrana: 18-38 luvut. - Agricolan paluu Roomaan ja kuolema: 39-45 luvut. - Loppulause: 45-46 luvut. - - - - -Alkulause. - - Si quid novisti rectius istis, - Candidus imperti; si non, his utere mecum. - - Horatius. Epist. I 6. - -Tacituksen kyhäämä Agricolan elämäkerta jätetään täten ensi kerta -suomalaisessa asussa yleisölle. Samoin kuin vast'ikään julkaistu -Tacituksen Germanian suomennos, on Agricolankin käännös aikaisemmin -yliopistollisilla luennoilla esitetty. - -Suomennoksessani olen tarkasti seurannut latinalaista tekstiä etupäässä -opiskelevain tarpeita silmällä pitäen; siksi käännöksen asu alkuteoksen -vaikeasti tulkittavan kielimuodon vuoksi kaikin paikoin ei ole tullut -niin tyydyttävä kuin olisin suonut. Melkein kaikkialla suomennokseni -perustuu Yliopettaja, T:ri _Hj. Appelqvistin_ julkaisemaan tekstiin -(Tacitus Germania och Agricola med förklaringar. Helsingfors 1899). - -Kirjan alkuun on asetettu lyhyt esitys Tacituksen elämästä ja teoksista -sekä käännökseen liitetty jotkut tarpeelliset selitykset. - -Helsingissä, syyskuulla 1904. - -_K. J. Hidén_. - - - - -Cornelius Tacituksen elämä ja teokset. - - -Vaikka Tacituksen kirjallinen merkitys aikaisin tunnustettiin, on -jälkimaailmalla perin vaillinaiset tiedot hänen elämänvaiheistaan. Emme -tunne hänen syntymävuottaan (siksi on oletettu v. 55 tai 56 j.Kr.), -emme hänen syntymäpaikkaansa emmekä hänen kuolinvuottaan, emme edes -varmuudella täydellisesti tiedä hänen nimeään. Eräs kirjailija -keisarivallan loppupuolella Apollinaris Sidonius mainitsee hänet -Gaius-etunimellä ja samoin jotkut muut, mutta hänen teostensa -vanhimpaan käsikirjoitukseen on nimi Publius merkitty ja sitä pidetään -nykyjään oikeana. Yleensä saamme tyytyä niihin varsin niukkoihin -tiedonantoihin, mitkä tavataan Tacituksen ja hänen läheisen ystävänsä -Plinius nuoremman kirjoitelmissa. - -Kaikesta päättäen Tacitus kuului ylhäiseen ja arvossa pidettyyn sukuun. -Hänen isänsä oli luultavasti eräs roomalainen ritari Cornelius Tacitus, -jonka Plinius vanhempi kertoo olleen Belgica-maakunnan prokuraatorina. -Lapsuudessaan ja nuoruudessaan sai Tacitus huolellisen kasvatuksen. -Niinkuin sen ajan nuoret Roomalaiset tutki hän ahkerasti lakitiedettä, -filosofiaa ja puhetaitoa voidakseen sittemmin menestyksellä astua -valtion palvelukseen. Muiden muassa hän oman kertomuksensa mukaan -kuunteli Marcus Aperia ja Julius Secundusta, jotka siihen aikaan olivat -Rooman kuuluisimmat puhujat, ja nautti luultavasti myös Quintilianuksen -opetusta retoriikassa. Siten hän itse vähitellen tuli kuuluisaksi -asianajajaksi ja kokosi ympärilleen joukon oppilaita. Jotenkin nuorena -hän meni v. 78 j.Kr. naimisiin Cn. Julius Agricolan tyttären kanssa. - -Valtiollisista toimistaan Tacitus kyllä itse puhuu, mutta niin -epäselvästi, että emme täydellä varmuudella saata tietää mitään niistä. -Otaksutaan että hän Vespasianuksen aikana tuli quaestoriksi ja sitten -Tituksen hallitessa joko aediliksi tai kansantribuniksi. Domitianus -teki hänet praetoriksi ja sen ohessa 15-mieskollegion (pappisveljistön) -jäseneksi. Sellaisena hän otti osaa siihen vuosisataisjuhlaan, jonka -keisari v. 88 toimeenpani. Vähää myöhemmin v. 90 jätti Tacitus Rooman -ja palasi vasta appensa Agricolan kuoltua v. 93. Sinä aikana hän oli -jossakin toimessa, mutta emme tiedä missä. - -Roomaan palattuaan Tacitus yleensä pysyttäytyi syrjässä välttääkseen -Domitianuksen epäluuloa. Kun Domitianus oli kukistettu, tuli Tacitus -konsuliksi v. 97 L. Verginius Rufuksen jälkeen ja piti myös -hautajaispuheen hänen kunniakseen. Sitten mainitaan hänen nimensä -v. 100, kun hän ystävänsä nuoremman Pliniuksen kanssa esiintyi -Afrika-maakunnan asujanten avustajana heidän syyttäessään ent. -prokonsulia Marius Priscusta rahainkiskomisista, jolloin Marius -tuomittiin syylliseksi. Lisäksi muuan äskettäin löydetty -piirtokirjoitus osoittaa, että hän Trajanuksen aikana oli Asian -prokonsulina (maaherrana). Mitään enempää emme tiedä hänen toimistaan -valtion palveluksessa. Arvellaan hänen kuolleen keisari Hadrianuksen -ensi hallitusvuosina. - -Aikaisin Tacituksen teoksista on luultavasti _Dialogus de oratoribns_ -(Keskustelu puhujista), jossa hän esittää syyt puhetaidon -rappeutumiseen keisarien aikana. Ainettaan on tekijä käsitellyt -hyvinkin viehättävästi ja luontevasti, jotta kirjanen syystä on luettu -Rooman kirjallisuuden parhaimpiin tuotteisiin. Kuitenkin on usein -väitetty ett'ei Tacitus olisikaan tämän kirjan tekijä, koska se -tyyliltään monessa suhteessa suuresti eroaa hänen muista teoksistaan. -Sen johdosta ovat jotkut otaksuneet että Tacitus jo nuoruudessaan noin -v. 80 olisi teoksen sepittänyt. - -Ennenkuin Tacitus ryhtyi suurempiin teoksiinsa, julkaisi hän melkein -samaan aikaan v. 98 kaksi kirjasta. Ensiksi julkaisi hän appensa -Agricolan elämäkerran. Tämä on historiallinen ylistyskirja, missä -tekijä varsin laajasti kuvailee Agricolan seitsenvuotista -maaherranaoloa Britanniassa liittäen arvokkaita tiedonantoja tästä -maasta ja sen kansoista. - -Toinen samana vuonna ilmestynyt kirjanen on _Germania_. Tällä -kansatieteellis-maantieteellisellä tutkielmalla Tacitus tahtoi -kiinnittää kansalaistensa huomiota Germaneihin, joitten tulevaa suurta -merkitystä maailmanhistoriassa tarkkasilmäinen valtiomies sekä harras -isänmaanystävä vaistomaisesti huolestuneena aavisteli. - -Sitten seurasi suurisuuntainen teos _Historiae_, jossa Tacitus kuvaili -omaa aikaansa Galbasta Domitianuksen kuolemaan, siis etupäässä -flavilaisen suvun historiaa. Tästä luultavasti 14 kirjaa käsittävästä -teoksesta on vain osa säilynyt. - -Toisessa pääteoksessa, jota tavallisesti kutsutaan _Annales_ -(Vuosikirjat), kerrotaan tapaukset Augustuksen kuolemasta Neron -kuolemaan. Sitä oli kaikesta päättäen 16 kirjaa; ainoastaan osa on -tallella. - -Sen lisäksi Tacitus aikoi käsitellä Augustuksen historiaa sekä kuvata -Neron ja Trajanuksen hallitusta, mutta kuolema esti hänet siitä. - -Tacitus noudattaa historiallisissa teoksissaan pragmatista -(psykologista) katsantotapaa: hän ei tyydy yksinomaan kuvaamaan -tapauksia, vaan koettaa myös selvitellä niitten syitä ja yhteyttä sekä -ihmisiin että ulkonaisiin oloihin nähden. Hänen nuoruutensa ja -miehuutensa aika kauheine ja turvattomine oloineen oli kuitenkin siinä -määrässä painanut hänen mieleensä synkän katkeruuden, jotta hän yleensä -kaikkialla näkee vain kehnoutta ja halpamaisuutta sekä sen takia -tietämättäänkin värittää esitystään. Hänen kielessään on tosin henkisen -pilaantumisen merkkejä havaittavissa, mutta intohimoisessa, -pingoitetussa niukkuudessaan runollisine vivahduksineen ynnä -lennokkaine sanoineen se vaikuttaa valtavasti syvemmälti ajattelevaan -lukijaan. - - - - - - -JULIUS AGRICOLAN ELÄMÄ JA LUONNE - - - - -Johdanto. - - -1. Kuuluisain miesten tekojen ja tapojen kertominen jälkimaailmalle oli -muinoin tavallista eikä edes meidän päiviemme suku, vaikka onkin -väliäpitämätön nykyajan tapahtumista, ole sitä unohtanut, kunhan joskus -suuri ja loistava ansio voitollisena on kohonnut yli tuon pienille ja -suurille yhteiskunnille yhteisen paheen, yli väliäpitämättömyyden -siveellisestä arvosta ja kateuden. Mutta kuten esi-isiemme aikana oli -helppo suorittaa muistettavia tekoja sekä siihen oli vapaa tilaisuus, -niin mainioimmat nerot ilman puolueellisuutta ja imartelematta -ryhtyivät ansiokkaan muistoa ikuistuttamaan yksin hyvän omantunnon -palkasta. Ja useatkin pitivät oman elämänsä esittämistä pikemmin -luottamuksena omaan arvoonsa kuin ylimielisyytenä, eikä se eräälle -Rutiliukselle tai Scaurukselle tuottanut vähempää luotettavaisuutta tai -ollut pahennukseksi heille.[1] Siten ansioita niihin aikoihin parhaiten -arvostellaan, jolloin esteettömimmin esiintyvät. Mutta nyt on minun -täytynyt pyytää anteeksi aikoessani vainajan elämää kuvata, jota en -olisi pyytänyt, jos olisin tahtonut esiintyä syyttäjänä. Siihen määrään -julmat ja ansioille epäsuotuisat ajat olemme läpikäyneet. - -2. Vielä luemme, että, kun Arulenus Rusticus oli ylistänyt Paetus -Thraseaa sekä Herennius Senecio Helvidius Priscusta, oli se ollut -hengenrikos ja oli raivottu sekä itse kirjoittajia että lisäksi niitten -kirjoituksia vastaan,[2] kun annettiin poliisi-virkamiehille toimeksi -polttaa vaalipaikalla, itse torilla, niin kuuluisain miesten -hengentuotteita. Tietysti sillä tulella luultiin voitavan tukahuttaa -Rooman kansan ääntä, senaatin vapaudentunnetta ja ihmissuvun -arvostelua, kun lisäksi viisaustieteen opettajat ja kaikki -jalot harrastukset kirottiin maasta, ett'ei mitään ihanteellista -missään sattuisi olemaan. Olemme tosiaan antaneet suuren -todistuksen kärsivällisyydestämme; ja niinkuin vanha aika on kokenut -vapauden äärimäisyydet, niin me olemme kokeneet orjuuden, kun -vakoilemisjärjestelmän kautta myös vapaa sana- ja ajatusvaihto -riistettiin. Olisimme kadottaneet itse muistamiskyvyn vapaan sanan -kera, jos vallassamme olisi ollut yhtä paljon unohtaminen kuin -vaikeneminen. - -3. Nyt vasta elämä palautuu; mutta vaikka keisari Nerva heti ylen -onnellisen hallituskautensa ensi alussa on yhteen liittänyt kaksi kauan -yhdistämätöntä seikkaa, nim. yksinvallan ja vapauden, ja Nerva Trajanus -päivä päivältä lisää aikamme siunausta eikä yleinen turvallisuus tunne -ainoastaan toivoa ja kaipausta, vaan myös on omaksunut varmaa -luottamusta kaipauksensa täyttymisestä, niin inhimillisen -epätäydellisyyden mukaisesti parannuskeinot hitaammin vaikuttavat kuin -paheenainekset; ja niinkuin ruumiimme vain hiljalleen varttuvat, mutta -yht'äkkiä sortuvat, niin helpommin voidaan neroja sekä tieteellisiä -harrastuksia tukahuttaa kuin jälleen eloon herättää: sillä juuri -mieltymys toimettomuuteen hiipii huomaamatta meihin ja aluksi vihattu -paikalla-oleminen tulee rakkaaksi. Ja vielä, jos nyt 15 vuoden aikana, -mikä ihmiselämässä on pitkä jakso, useat ovat hävinneet satunnaisten -kuolemantapausten kautta sekä rohkeimmat hallitsijan julmuuden johdosta -ja me harvat jälkeen jääneet, niin sanoakseni, olemme jääneet eloon -sekä muitten jälkeen että myös itsemme jälkeen, kun keskeltä elämäämme, -näette, on riistetty niin monta vuotta, joiden kuluessa me nuoret -hiljaisuuden vallitessa olemme päässeet vanhuuden-ikään ja vanhukset -melkeinpä umpeen kuluneen elämänsä loppuun. Ja kuitenkin se on minulle -suureksi iloksi, kun olen kyhännyt vaikkapa koruttomalla ja -yksinkertaisella kielellä entisen orjuuden-ajan muistokirjan sekä -todistuskappaleen nykyisestä onnellisesta tilasta. Sillä välin tämä -kirja, joka on määrätty appeni Agricolan kunniaksi, ollen lapsellisen -rakkauden osoitus, saapi kiitosta tahi ainakin anteeksi-antoa osakseen. - - - - -Agricolan elämä Britannian maaherratoimeen saakka. - - -Gnaeus Julius Agricolalla, joka oli syntynyt Forum Julii'n vanhassa, -kuuluisassa siirtokunnassa,[3] oli kumpaiseltakin puolelta isoisänä -keisarillinen prokuraatori, mikä osoittaa ritarinarvoa. Hänen isänsä -Julius Graecinus, senaatorinarvoinen mies, oli tehnyt itsensä -tunnetuksi kaunopuheisuuden ja filosofian harrastuksestaan sekä oli -juuri näitten ominaisuuksien johdosta ansainnut keisari Gaiuksen -vihaa;[4] sillä hän sai käskyn esiintyä syyttäjänä Marcus Silanusta -vastaan ja surmattiin, kun hän siitä oli kieltäytynyt.[5] Hänen äitinsä -oli Julia Procilla, harvinaisen siveä nainen. Kasvatettuna tämän -huolellisessa hoivassa vietti hän lapsuuttaan ja nuoruuttaan -kaikenpuolisesti viljellen jaloja harrastuksia. Hänet pidätti -viettelyksen kiusauksista oman hyvän, terveen luonteensa ohessa myös se -seikka, että hän heti lapsena sai olinpaikkansa ja opetuksensa -Massiliassa, missä paikassa kreikkalainen sivistys ja maalaiskaupungin -yksinkertaisuus oivasti yhtyivät.[6] Muistan hänen usein itse kertoneen -ensi nuoruudessaan syventyneen filosofian tutkimiseen kiivaammin kuin -oli luvallista Roomalaiselle ja lisäksi senaatorille, mutta että hänen -äitinsä järkevyys oli hillinnyt hänen tulista intoaan. Sillä hänen -laajasuuntainen ja korkealle pyrkivä neronsa tavoitteli suuren, ylevän -maineen kaunista ihannetta tulisemmin kuin varovaisuus vaati. Sitten -iän mukaan tullut järkevyys tyynnytti hänen mieltään ja hän pidätti -itsellensä filosofiasta itsensähillitsemisen kyvyn, mikä on juuri -vaikein taito. - -5. Ensimäiset alkeet leirielämään nähden hän suoritti Britanniassa -huolellisen ja varovaisen päällikön Suetonius Paulinuksen mieleen, kun -tämä oli valinnut hänet majatoverikseen tutustuaksensa häneen. Eihän -Agricola menetellyt vallattomasti nuorten tapaan, jotka väärinkäyttävät -sotaelämää irstaisuuteen, eikä hän huolimattomasti käyttänyt -upseeriasemaansa eikä kokemattomuuttansa huvituksien ja loman -saavuttamiseksi, vaan hän tahtoi oppia tuntemaan maakuntaa, tulla -tutuksi sotajoukolle, oppia kokeneilta sekä seurata parhaitten -esimerkkiä, hän ei tavoitellut mitään ylvästelläkseen, ei kieltäytynyt -mistäkään pelon vuoksi ja toimi samalla varovaisesti ja tarmokkaasti. -Eikä Britannia tosin milloinkaan muuten ollut levottomampi tai sen -omistus enemmän epävarma; veteraanit olivat tapetut, siirtokunnat -poltetut, sotajoukot hävitetyt; silloin saatiin taistella -pelastuksesta, sitten vasta voitosta. Vaikka tämä kokonaan toimitettiin -toisen ohjeitten ja johdon mukaan ja koko ratkaisu sekä kunnia -maakunnan takaisin valloittamisesta tuli päällikön osalle, niin antoi -se nuorelle miehelle taitavuutta, kokemusta ynnä kiihotusta ja hänen -mielensä valtasi halu sotamaineen saavuttamiseen, mikä halu oli -epämieluinen aikoina, jolloin etevistä vallitsi nurja luulo eikä ollut -vähempi vaara paljosta maineesta kuin pahasta. - -6. Sittemmin hän matkusti pääkaupunkiin ryhtyäkseen hallintotoimiin -sekä nai Domitia Decidianan, joka kuului loistavaan sukuun; ja tämä -avioliitto tuli hänelle kunniaksi ja tueksi pyrkiessään korkeampaan -asemaan. He elivät ihmeellisessä sopusoinnussa, keskinäisessä -rakkaudessa kumpikin asettaen toisen etusijaan, missä tapauksessa -kuitenkin hyvässä aviovaimossa on sitä enemmän ansiota, kun sitä -vastoin toisessa tapauksessa pahassa on enemmän vikaa. - -Quaestorina sai hän arvan kautta osakseen Asian maakunnan ja -prokonsuliksi Salvius Titianuksen; ei kumpikaan näistä seikoista häntä -turmellut, vaikka maakunta olikin rikas sekä väärinkäyttöihin -houkutteleva ja prokonsuli, ollen valmis kaikenlaiseen ahneuteen, -rajattomalla myöntäväisyydellä olisi suostunut hankkimaan keskinäisen -vääryyden-salaamisen. Siellä hän sai tyttären, joka samalla oli tueksi -kuin lohdutukseksi; sillä ennen syntyneen pojan hän pian kadotti. Sitte -hän levossa ja rauhassa vietti quaestorin- ja kansantribunin-toimen -välisen vuosikauden ja myös tribunivuotensa tuntien Neron ajat, jolloin -toimettomuus merkitsi viisautta. Samanlainen hiljainen meno oli hänen -praetorinajallaan, sillä oikeustoimi ei ollut tullut hänen osakseen. -Juhlaleikit ja virkaansa kuuluvat muodolliset toimet suoritti hän -noudattaen keskitietä järjellisen säästäväisyyden ja ylellisyyden -välillä, jotta hän ollen kaukana tuhlaavaisuudesta pikemmin sai -tunnustusta. Sen jälkeen Galba valitsi hänet ottamaan selkoa -temppelilahjoista ja hän sai erittäin huolellisella tutkimisella -aikaan, ett'ei valtion tarvinnut tuntea ryöstöä kenenkään muun puolelta -kuin Neron. - -7. Seuraava vuosi tuotti hänen sydämelleen ja kodilleen kovan vamman. -Sillä kun Othon laivaväki, kulkien kuritta ympäri, vihollisen tavoin -hävitti Intimiliumia (mikä on osa Liguriaa),[7] tappoi se Agricolan -äidin hänen omalla tilallaan sekä hävitti itse maatilat ynnä suuren -osan hänen perintöään, mikä juuri oli ollut aiheena verenvuodatukseen. -Kun nyt Agricola matkusti täyttääkseen velvollisuutensa lapsena, -yllätti hänet huhu siitä, että Vespasianus tavoitti korkeinta valtaa, -ja hän kääntyi heti hänen puolellensa. - -Hallitusta sekä pääkaupungin oloja hoiti alussa Mucianus, kun -Domitianus vielä oli aivan nuori sekä isänsä korkeasta asemasta omisti -itselleen ainoastaan vapauden irstaisuuksiin. Kun hän oli lähettänyt -Agricolan kutsunnan toimittamiseen ja tämä oli toiminut tunnollisesti -ja tarmokkaasti, hän asetti hänet 20:nnen legionan päälliköksi, joka -vastenmielisesti oli ryhtynyt valansa tekemään ja jonka edellisen -päällikön kerrottiin toimivan kapinallisesti; se oli, näette, myös -konsulinarvoisille maaherroille liian mahtava ja pelottava eikä -praetorinarvoinen päällikkö ollut kykenevä sitä hillitsemään; oli -epätietoista oliko vika hänessä vai sotamiesten luonteessa. Siten -samalla valittu jälkeläiseksi kuin tuomariksi hän osoitti harvinaista -vaatimattomuutta, esittäen huomanneensa ne kelvollisiksi, sen sijaan -että hän ne oli siksi saattanut. - -8. Siihen aikaan Vettius Bolanus johti Britanniaa leppeämmin kuin -soveliasta on hurjaan maakuntaan nähden. Agricola hillitsi -tarmokkuuttaan sekä tulisuuttaan, jott'ei hän liiaksi esiintyisi, -tottunut kun oli kuuliaisuuteen sekä yhdistämään etunsa ja -velvollisuutensa. Pian sen jälkeen Britannia sai maaherrakseen -konsulinarvoisen Petilius Cerialiksen. Nyt oli kunnolla vapaa tilaisuus -mainiotöihin, mutta aluksi Cerialis antoi hänen ottaa osaa vain -vaivoihin ja vaaroihin, sen jälkeen myös kunniaan; usein hän asetti -hänet sotajoukon-osaston etunenään koetteeksi ja toisinaan hänen -onnistuttuaan myös isompien joukkojen johtoon. Eikä Agricola -milloinkaan urotöistään kerskannut oman maineen saavuttamiseksi; -alkuunpanijan ja päällikön kunniaksi jätti hän menestyksen niinkuin -ala-arvoinen konsanaan. Siten esiintyen kunnollisuudella -toimeenpanemisessa sekä vaatimattomuudella kertoessaan pysyi hän -vapaana kateesta, mutta ei kuitenkaan kunniasta. - -9. Legionan-päällikkyydestä palatessaan kohotti hänet jumaloittunut -Vespasianus patriisein joukkoon, ja asetti hänet sitten Aquitanian -maakunnan johtoon,[8] mikä oli varsin loistava arvopaikka sekä -hallintotointen paljouden johdosta että katsoen siihen toivoon -konsulaatista, johon hänet oli määrännyt. Useimmat luulevat -sotilashenkilöiltä puuttuvan hienoutta, koska oikeudenhoito -sotaelämässä on riippumaton ja vähemmän tarkka sekä käsittelee enimmät -asiat nopeasti eikä kehitä siviiliasioissa tarvittavaa kekseliäisyyttä. -Agricola toimi luonnollisen ymmärtäväisyytensä johdosta taitavasti ja -oikeudellisesti, vaikka oli kysymys rauhallisista kansalaisista. -Lisäksi oli sekä virkatoimiin että lepoon aikaa määrätty; kun käräjät -ja oikeudenistunnot vaativat, oli hän vakava, tunnollinen ja ankara, -mutta useammin kuitenkin lempeä; kun virkatoimi oli täytetty, ei ollut -enää mitään jälkeä virkavaltaisuudesta; hän oli vapaa ankarasta -olemuksesta, ylpeydestä ynnä ahneudesta. Eikä ystävällisyys vähentänyt -hänen arvokkuuttaan tai ankaruus rakkautta häneen, mikä tosin on perin -harvinaista. Rehellisyyden ja nuhteettomuuden mainitseminen semmoisessa -miehessä olisi vääryys hänen luonteenominaisuuksiansa kohtaan. Ei hän -pyytänyt edes mainetta, jota usein myös kelpo miehet tavoittelevat, -esiintuomalla kuntoaan tai käyttäen tekosyitä: ollen kaukana -kateellisuudesta virkatovereitansa kohtaan, kaukana kilvoittelusta -prokuraattorien kanssa piti hän voittajaksi pääsemistä kunniattomana -sekä tappion kärsimistä rumana. - -Vähemmän kuin kolme vuotta hänet pidettiin siinä toimessa ja kutsuttiin -sitten takaisin heti toivolla päästä konsuliksi, sen huhun seuratessa -että Britannia hänelle annettaisiin maakunnaksi, ei ensinkään hänen -omien puheittensa johdosta, vaan siksi että häntä pidettiin oikeana -miehenä. Ei huhu aina erehdy, toisinaan se myös on oikeaan osunut. -Ollen konsulina hän silloin, nuorukaiseksi tultuani, kihlasi minulle -oivakuntoisen tyttärensä sekä antoi hänet konsuliaikansa jälkeen -minulle puolisoksi; ja pian sen jälkeen tuli hän Britannian maaherraksi -saaden lisäksi pontifexin papillisen arvon. - - - - -Britannia ja sen valloitus. - - -10. Britannian asemasta ja kansakunnista, joista useat kirjailijat ovat -kertoneet, aion puhua, en joutuakseni vertailuun huolellisuudestani ja -kyvystäni, vaan syystä että se nyt vasta on täydellisesti voitettu; -siten kerrotaan nyt historiallisella tarkkuudella, mitä edeltäjäni -vielä tuntematta asioita ovat kaunopuheisesti koristelleet. - -Britannia, ollen suurin niistä saarista, joita Roomalaisten maantieto -käsittää, leviää asemaltaan ja suunnaltaan idässä Germaniaan, lännessä -Hispaniaan päin ja on etelässä myös Gallian näkyvissä; sen pohjoisosia -huuhtoo laaja ja aukea meri, maita kun ei ole ensinkään vastassa. Koko -Britannian muotoa ovat Livius sekä Fabius Rusticus -- joista edellinen -on kaunopuheisin vanhoista ja jälkimäinen uusista kirjailijoista -- -vertailleet pitkulaiseen laattaan tai kirveeseen. Ja sillä onkin -sellainen muoto ilman Caledoniaa,[9] josta syystä huhu on sen siirtänyt -koko maahan; mutta rannikon ikäänkuin jo loppuessa ulkonee ääretön, -epätasainen maa-ala, mikä ikäänkuin kiilaksi kärjistyy. - -Tämän äärimäisen meren rannikon ympäri roomalainen laivasto silloin -ensi kerran purjehti sekä näytti toteen että Britannia on saari, ja -samalla kertaa se keksi siihen aikaan saakka tuntemattomat saaret, niin -kutsutut Orcadit, sekä kukisti ne.[10] Thule ainoastaan etäällä -havaittiin siitä syystä, että vain siihen asti oli määrä lähteä ja -talvisaika oli lähellä.[11] Mutta liikkumatonta ja soutajille hankalaa -merta, kuten kerrotaan, eivät edes tuuletkaan suuresti kohota, -luultavasti sen johdosta, että maat ja vuoret, mitkä myrskyilmoja -aiheuttavat ja edistävät, ovat harvinaisemmat ja tuon yhtenäisen meren -syvä vesi hitaammin joutuu liikkeelle. Tämän teoksen tarkoituksena ei -ole tutkia valtameren luonnetta ynnä sen nousua, ja useat ovatkin siitä -kertoneet; vain yhden seikan mielin lisätä, ett'ei meri missään -laajemmalti leviä, että se joka taholle kuljettaa paljon merivirtoja, -ett'ei se vain rantaan saakka nouse tai laske, vaan virtailee syvälle -ja leviää sekä kohoilee harjanteillekin ja vuorille, ikäänkuin se olisi -omalla alallaan. - -11. Muuten ei ole ensinkään tunnettu -- niinkuin on laita -sivistymättömissä kansoissa --, minkälaiset ihmiset ensinnä ovat -Britanniassa asuneet, maassa syntyneet tai maahan tulleet. Ruumiinmuoto -on monenlainen ja siitä saatetaan vetää eri johtopäätöksiä. Sillä -Caledonian asukkaiden punertava tukka sekä rotevat jäsenet puhuvat -niitten germanilaisen syntyperän puolesta; Silurien[12] ahavoittuneet -kasvot, useimmiten kiharat hiukset ja niitten asema Hispaniaa -vastapäätä tekee luotettavaksi että Iberit muinoin ovat kulkeneet meren -poikki sekä anastaneet nuo asuinpaikat; ne, jotka Galleja lähinnä -asuvat, ovat myös niiden näköisiä, joko sen johdosta että yhteisen -sukuperän vaikutus vielä kestää tai että noissa päinvastaiseen suuntaan -etenevissä maissa ilmasto on antanut väestölle samanlaisen -ruumiinmuodon. Ylipääten kuitenkin on luultavaa että Gallit ovat -valtaansa ottaneet tuon lähellä olevan saaren. Tavataan niitten pyhät -toimitukset sekä uskonnolliset käsitykset; kieli ei ole suuresti -erilainen; vaarojen tavoittelemisessa on heillä yhtäläinen rohkeus sekä -vaarain uhatessa yhtäläinen pelko niitä välttääkseen. Britannit -osoittavat kuitenkin enemmän sotaintoa, heitä kun ei pitkällinen rauha -vielä ole veltostuttanut. Sillä olemmehan kuulleet että Gallitkin ovat -sodissa kunnostaneet itseään; sitten velttous valtasi heidät rauhan -tultua, samalla kuin yhdessä vapautensa kanssa menettivät -urhoollisuutensa. Täten kävi niitten Britannien, mitkä muinoin -voitettiin; muut ovat edelleen, niinkuin Gallit olivat. - -12. Jalkaväessä on heidän voimansa, muutamat kansakunnat taistelevat -myös vaunuilla. Vaunujen ohjaaja on suuremmassa arvossa, sillä -alustalaiset suorittavat taistelun. Ennen muinoin he olivat -kuninkaitten alaisia, nyt hajaantuvat puolueharrastusten johdosta -päämiestensä kesken. Eikä mikään seikka ole meille hyödyllisempi niin -voimakkaita heimoja vastaan kuin se, ett'eivät yhteisesti neuvottele. -Harvoin on kahdella tai kolmella valtiolla kokouksensa yhteisen vaaran -häätämiseksi; siten taistelevat yksitellen ja joutuvat kaikki -alakynteen. - -Ilmasto on tiheiden sateiden ja usvien takia kurja; kuitenkaan ei ole -ankaraa pakkasta. Päivien pituus voittaa niitten määrän meidän -maanosassamme; yö on kirkas sekä Britannian äärimäisessä osassa lyhyt, -jotta vain pienenä hetkenä erotetaan päivänvalon loppu ja alku. -Väitetään että, joll'eivät pilvet estä, nähdään läpi yön auringon -loisto ja ett'ei se laskeudu eikä nouse, vaan kulkee ohitse näköpiirin. -Sillä maan äärimäiset tasaiset seudut eivät levitä pimeyttä alhaisen -varjonsa johdosta, joten yö vallitsee ainoastaan taivaan ynnä tähtien -alapuolella. Maa sallii hedelmien viljelemistä, lukuunottamatta -öljy- ja viinipuita sekä muita lämpimämmissä maissa tavallisesti -kasvavia, ja on lisäksi tuottelias: hitaasti ne kypsyvät, mutta -kasvavat nopeasti; syy kumpaiseenkin on sama, nim. maan ja ilman runsas -kosteus. Britannia tuottaa kultaa ja hopeata sekä muita metalleja -voittajille palkinnoksi. Myös helmiä kasvaa valtameri, mutta ne ovat -tummia ja harmahtavia. Jotkut luulevat että kokoojilta puuttuu oikea -taito, sillä Punaisessa meressä ne vielä elävinä ja hengittävinä -kiskaistaan kallioilta, Britanniassa ne kootaan, kun ovat rannalle -työnnetyt; minä puolestani kernaammin luulisin ett'eivät helmet ole -oikeaa lajia kuin että meiltä puuttuu ahneutta. - -13. Britannit itse suostuvat viipymättä sotamiesten ottoon ja veroihin -sekä muihin valtion määräämiin taakkoihin, jos vain ei ole -väärinkäytöksiä; näitä he vastenmielisesti kärsivät, kukistetut kun -ovat tottelemaan eivätkä orjina palvelemaan. - -Vaikka siis tuo jumaloittunut Julius Caesar, joka ensinnä kaikista -Roomalaisista sotajoukolla astui Britanniaan, onnellisessa taistelussa -pelotti asukkaita ja anasti rannikon, voipi sanoa hänen näyttäneen sen -jälkeentuleville eikä jättäneen sitä. Sitten seurasivat kansalaissodat -sekä päällikköjen esiintyminen aseissa valtiota vastaan ja kauan oli -Britannia unohduksissa myös rauhanaikana; sitä nimitti jumaloittunut -Augustus valtioviisaudeksi sekä Tiberius hänelle annetuksi -määräykseksi. Keisari Gaius ajatteli, kuten kyllin tiedetään, -tunkeutumista Britanniaan, mutta hän oli kärkäs peruuttamaan -horjuvaisen luonteensa johdosta ja hänen mahtavat hankkeensa Germaniaa -vastaan jäivät menestystä vaille. Claudius vainaja ryhtyi jälleen -valloitusretkeen lähettämällä legioneja ja apujoukkoja meren yli sekä -ottamalla Vespasianuksen osalliseksi asiain johtoon, mikä oli alkuna -hänen sittemmin seuraavaan ylennykseensä: kansanheimot kukistettiin, -kuninkaat otettiin vangeiksi ja kohtalo ennustaen osoitti -Vespasianusta. - -14. Ensimäisenä konsulaarina asetettiin Aulus Plautius maan johtoon ja -sen jälkeen Ostorius Scapula, kumpikin sodassa erinomainen;[13] -vähitellen lähin osa Britanniaa saatettiin maakunnan muotoon ja sen -lisäksi sinne asetettiin siirtokunta veteraaneista.[14] Muutamat kunnat -annettiin Cogidumnus kuninkaalle (hän pysyi meidän aikaamme saakka -erittäin uskollisena) Rooman kansan vanhan ja ammoin noudattaman -menettelytavan mukaan käyttää kuninkaitakin orjuuden välikappaleina. -Sen jälkeen Didius Gallus säilytti mitä edeltäjänsä olivat hankkineet -ja siirsi vain muutamat linnoitukset edemmäs saadaksensa mainetta -virka-alansa laajentamisesta. Veranius astui Didiuksen sijaan, mutta -hän kuoli ennen vuoden kuluttua. - -Sitten Suetonius Paulinus kahden vuoden aikana onnella suoritti -tehtävänsä kukistaen heimoja sekä perustaen linnoituksia; tähän -luottaen hän hyökkäsi Mona-saarelle,[15] se kun kapinallisille soi -apua, mutta antoikin siten tilaisuuden hyökkäyksiin takanaan. - -15. Sillä kun pelko maaherran poissa ollessa oli kadonnut, Britannit -keskenään alkoivat pohtia orjuutensa rasituksia, kertoella -väkivaltaisuuksista sekä selityksillään niitä pahemmiksi saattaa: ei -ollut muka muuta hyötyä kärsivällisyydestä kuin että kovempia -rangaistuksia asetettiin heille, ikäänkuin he helposti kärsisivät -niitä. Ennen muinoin oli heillä ollut yksi kuningas, mutta nyt kaksi -asetettiin heidän keskuuteensa, joista maaherra riehui heidän veressään -ja prokuraatori heidän omaisuudessaan.[16] Samassa määrässä oli -päällikköjen epäsopu kuin sopu alamaisille turmiollinen. Toisen -centurioni-, toisen orjajoukkue harjoitti sekaisin väkivaltaa ja -häväistyksiä. Ei mikään enään ollut turvattu heidän ahneudeltaan eikä -heidän irstaisuudeltaan. Taistelussa väkevämpi saaliin saapi: nyt sitä -vastoin useimmiten kelvottomat pelkurit ryöstivät heidän kotejaan, -raastoivat lapsensa, määräsivät sotaväen-otoista, ikäänkuin he eivät -tietäisi kuolla juuri isänmaansa edestä. Sillä kuinka vähäinen määrä -sotilaita oli sentään tullut maahan, jos Britannit vain laskivat -itsensä? Siten Germanit olivat pudistaneet ikeen päältään, ja niitä -suojeli vain joki eikä valtameri. Heillä oli isänmaa, puolisot, -vanhemmat sodan aiheena, noilla taasen ahneus ja hekumallisuus. Ne -tulisivat väistymään, kuten tuo jumaliin korotettu Julius Caesar oli -väistynyt, kun vain jäljittelisivät esi-isäinsä kuntoa. Eikä heidän -pitänyt pelästyä yhden tai toisen taistelun onnettomasta päätöksestä; -enemmän oli tosin voimaa rasittamattomilla, mutta enemmän -kestäväisyyttä kurjilla. Nyt jumalatkin säälivät Britanneja, he kun -pitivät Rooman päällikköä kaukana sekä sotajoukkoa toisessa saaressa -erotettuna; nytpä he itse -- mikä oli ollut vaikein asia -- ryhtyivät -neuvotteluihin. Mutta nyt oli vaarallisempi joutua kiinni semmoisista -hankkeista kuin uskaltaa jotain. - -16. Yllytettyään toisiaan semmoisella ja sentapaisella puheella, -ryhtyivät he kaikki sotaan kuninkaallista sukua olevan naisen Boudiccan -johdolla -- sillä eivät hallitustoimissa tee mitään erotusta sukupuolen -suhteen --; he ajoivat takaa varustuksiin jakaantuneita sotamiehiä, -valloittivat linnoitukset sekä tunkeutuivat itse siirtokuntaankin muka -orjuuden tyyssijana eikä heidän kostonhimonsa ja voitonhalunsa -säästänyt yhtään barbarien kesken tavallista julmuuden-lajia. Ja -joll'ei Paulinus saatuansa tiedon maakunnan kapinasta nopeasti olisi -rientänyt apuun, olisi Britannia ollut menetetty; mutta hän saattoi sen -yhdellä onnellisella taistelulla entiseen kuuliaisuuteensa, kun vielä -varsin useat pysyivät aseissa, joita tieto luopumuksesta sekä pelko -maaherran suhteen ahdisti, pelko, näette, että tämä muuten oivallinen -mies menettelisi julmasti heitä vastaan antautumisen jälkeen sekä liian -kovasti kostaisi jokaista väkivaltaisuutta, ikäänkuin se olisi hänelle -tapahtunut. Sen vuoksi lähetettiin Petronius Turpilianus sinne, hän kun -oli lempeämpi sekä vihollisten rikosten koskettamaton mies ja sen -johdosta taipuvaisempi suostumaan heidän katumukseensa; sitten kuin hän -oli palauttanut rauhan ennen valloitetuissa osissa, ei hän ryhtynyt -mihinkään, vaan jätti maakunnan Trebellius Maximukselle. Trebellius, -joka oli vielä mukavampi sekä vailla kaikkea kokemusta sota-alalla, -piti maakuntaa hallussaan jonkinmoisella suopeudella virkaa -hoitaessaan. Nyttemmin barbarit jo oppivat suostumaan paheisiin, kun -nämä heitä mielittelivät ja kansalaissotien väliintulo tarjosi -riittävän puolustuksen toimettomuudesta, mutta pulaan jouduttiin -kapinan kautta, jahka sotaretkiin tottunut miehistö rauhanaikana joutui -levottomaksi. Trebellius, ylönkatsottu ja nöyryytetty sen johdosta että -hän pakenemalla ja piilemällä oli välttänyt sotajoukkonsa vihaa, oli -sittemmin vain armosta päällikkönä ja, ikäänkuin sotajoukko -sopimuksella olisi itselleen vaatinut vapauden sekä päällikkö elämänsä, -lakkasi kapina ilman verenvuodatusta. Eikä Vettius Bolanus, jonka -aikana vielä kansalaissodat kestivät, rasittanut Britanniaa sotaisella -esiintymisellä: samanlainen toimettomuus vihollisia vastaan vallitsi -sekä samanlainen uppiniskaisuus leirissä, paitsi että Bolanus ollen -nuhteeton eikä minkäänlaisten hairahdusten johdosta vihattu mies oli -itselleen hankkinut rakkautta kunnioituksen sijaan. - -17. Mutta kun Vespasianus muun maailman kanssa oli palauttanut -Britannian valtaansa, tulivat mainiot päälliköt ja oivalliset -sotajoukot maahan ja vihollisten toivo väheni. Ja heti alussa Petilius -Cerialis herätti pelkoa hyökkäämällä Brigantien valtioon, jota -pidettiin väkirikkaimpana koko maakunnassa. Paljo taisteluja -suoritettiin, toisinaan verisiäkin, ja suuren osan Briganteja hän joko -voitollisesti kukisti tai ainakin sodalla ahdisti. Ja Cerialis olisi -jokaisen toisen seuraajan toimintaa ja mainetta himmentänyt, mutta -Julius Frontinus oli tuohon toimeen kykenevä; hän oli mainio mies, -mikäli hän saattoi, ja kukisti asevoimalla Silurien voimakkaan ja -sotaisan heimon voittaen vihollisten urhoollisuuden ohessa myös -paikalliset vaikeudet. - - - - -Agricola Britannian maaherrana. - - -18. Sellaiseksi Agricola huomasi Britannian sota- aseman, sellaisiksi -sotavaiheet, kun hän vasta keskellä kesää sinne siirtyi, jolloin -sotamiehet, ikäänkuin sotaretki jo olisi sikseen jätetty, kääntyivät -huolettomuuteen sekä viholliset väijyivät tilaisuutta hyökkäykseen. -Vähää ennen hänen tuloaan oli Ordovikein kansa[17] melkein kokonaan -hävittänyt heidän alueellaan majailevan ratsuväen-osaston ja tästä -alusta koko maakunta oli joutunut jännitykseen. Ja ne, joitten mielestä -sota oli suotava, ne kiittivät tätä esitapausta sekä odottivat vain -uuden maaherran mieltä; silloin Agricola, vaikka kesä jo oli umpeen -kulunut ja osastot maakunnassa hajallaan sekä sotamiesten kesken sen -vuoden lepoaika jo otettu lukuun -- mitkä seikat olivat esteeksi ja -vastukseksi sodan alkamiselle -- ja vaikka useimmista näytti paremmalta -pitää silmällä epäiltäviä, päätti lähteä vaaraa vastaan; hän kokosi -legiona-osastot sekä joltisen joukon apuväkeä ja, koska Ordovikit eivät -uskaltaneet astua alas tasankomaalle, johti hän sotavoimansa -vuoristolle kulkien itse joukkojen etunenässä, jotta kaikilla muilla -olisi yhtä suuri uskallus vaaran ollessa samanlaisena. Melkein koko -heimo tuhottiin ja, koska hän tiesi että oli käytettävä saavutettua -menestystä ja että kauhu seurasi muitakin yrityksiään, sen jälkeen kuin -alku oli onnistunut, päätti hän saattaa valtaansa Monan saaren, jonka -valloituksesta Paulinus, kuten edellä kerroin, oli pakoitettu luopumaan -koko Britannian kapinan johdosta. Mutta -- niinkuin äkkinäisissä -yrityksissä on laita -- puuttui jotakin: laivoja; kuitenkin saattoi -päällikön neuvokkaisuus ja kylmäverisyys heidät yli. Poistettuaan -kaikki taakat lähetti hän niin äkisti vihollisten kimppuun parhaimmat -miehet apujoukoista, jotka olivat tottuneet kahluupaikkoihin sekä -synnynnäisesti uimistaitoou, jolloin samalla kertaa ohjaavat itseään, -aseitaan ja hevosiaan; silloin viholliset pelästyivät, he kun -ajattelivat vain laivastoa, laivoja ja aavaa merta, eivätkä pitäneet -mitään vaikeana tai voittamattomana niille, jotka sillä lailla -saapuivat taisteluun. - -Kun siis olivat pyytäneet rauhaa sekä luovuttaneet saaren, alettiin -pitää Agricolaa kuuluisana ja mahtavana, koska hän astuessaan toimeensa -oli valinnut vaivoja ja vaaroja, jolloin muut viettävät aikaansa -loistossa ja kunnianosoitusten tavoittelemisessa. Eikä Agricola -käyttänyt menestystään kerskaamiseksi eikä nimittänyt voitettujen -rauhaan saattamista sotimiseksi tai voittamiseksi eikä hän esittänyt -töitään laakerilla koristetuissa kirjeissä, vaan enensi mainettaan -maineensa salaamisella, kuu ajateltiin mitä voitiin vastaisuudessa -toivoa siltä, joka niin suuria urhotöitä hiljaisuudessa suoritti. - -19. Muuten tuntien maakunnan mielialaa sekä muitten kokemuksista -opittuaan että vähää saadaan asevoimalla aikaan, jos väkivaltaisuudet -seuraavat, päätti hän poistaa juurta jaksain sota-aiheet. Alkaen -itsestään sekä omasta väestään piti hän ensiksi ympäristöään kurissa, -mikä varsin useista on yhtä vaikeata kuin maakunnan hallitseminen. Hän -ei toimittanut mitään virallista vapautettujen orjiensa tai -palvelijainsa kautta eikä ottanut palvelukseensa centurionia tai -sotamiehiä yksityisten vaikutuksista, suosituksesta tai pyynnöstä, vaan -piti jokaista kelpo miestä uskollisena.[18] Hän otti kaikesta selkoa, -vaan ei kaikkea rangaissut. Pienistä hairahduksista hän antoi anteeksi, -isoja hän käsitteli ankaruudella, eikä hän aina ensin käyttänyt -rangaistusta, vaan tyytyi useammin katumukseen; kernaammin hän asetti -virka- ja hallinto-toimiin hairahtumattomat miehet kuin ryhtyi -rankaisemiseen, sitten kuin olivat hairahtuneet. Hän huojensi viljan ja -verojen suorittamista oikein jakamalla alamaisten velvollisuudet sekä -poistamalla sellaista, mikä voittoa varten keksittynä kärsittiin -suuremmalla tuskalla kuin itse veroa. Sillä pilkaksi heidät -pakoitettiin istumaan suljettujen viljamakasiinien edessä sekä sen -lisäksi ostamaan viljaa korkeammalla hinnalla; heille osoitettiin -mutkateitä sekä etäisiä seutuja, jotta kunnat, vaikka talvileiri oli -aivan lähellä, saivat viedä viljansa kaukaisiin tiettömiin seutuihin, -joten se, mikä kaikilla oli saatavana, vain harvoille tuli tuottavaksi. - -20. Heti ensi vuonna tukahuttamalla sellaiset väärinkäytökset hankki -hän erinomaisen maineen rauhanajalle, jota hänen edeltäjäinsä -huolimattomuuden ja röyhkeyden johdosta yhtä paljon pelättiin kuin -sotakantaa. Mutta kun tuli kesä, kokosi hän sotajoukon, esiintyi usein -kulkueen marsseilla, kiitteli hyvää järjestystä sekä kuritti -vallattomia; hän valitsi itse leiripaikat, tutki itse tulvapaikat ja -metsät; sillä välin hän ei antanut vihollisille mitään rauhaa, vaan -tuhosi niitä äkkinäisillä hyökkäyksillä; ja kun hän oli tarpeeksi -pelkoa herättänyt, osoitti hän hyvällä kohtelulla rauhan houkutuksia. -Näitten asiain johdosta monet valtiot, jotka siihen päivään saakka -olivat toimineet itsenäisesti, jättivät panttivankeja sekä luopuivat -vihamielisestä kannastaan, ja heidät ympäröitiin sotajoukoilla ja -linnoituksilla sellaisella taidolla ja huolella, ett'ei sitä ennen -mikään uusi osa Britanniasta yhtä rauhallisesti joutunut Roomalaisten -valtaan. - -21. Seuraava talvi käytettiin erittäin hyödyllisiin toimenpiteisiin. -Sillä jotta nuo hajalla asuvat pyrinnöt, ja sivistymättömät ihmiset, -jotka sen johdosta olivat sotiin taipuvaiset, tottuisivat nautintojen -kautta lepoon ja rauhaan, alkoi hän yksityisesti kehoittaa ja valtion -varoilla auttaa heitä rakentamaan temppeleitä, toreja ja julkisia -rakennuksia, jolloin hän kiitti innokkaita ja moitti velttoja; siten -tuli kilpailu kunniasta ulkonaisen pakon sijaan. Ja lisäksi hän antoi -kasvattaa ylimysten poikia jaloissa tieteissä sekä antoi etusijan -Britannien luonnonlahjoille Gallien ahkeruuden rinnalla, jotta ne, -jotka äsken vielä eivät ensinkään välittäneet Rooman kielestä, nyt -tavoittivat sen puhetaitoa. Sen johdosta pääsi myös vaatetuksemme -kunniaan ja togan käyttäminen tuli yleiseksi. Vähitellen jouduttiin -myös paheiden yllykkeisiin, niinkuin ovat pylväskäytävät, -kylpylaitokset ja komeat kemut. Sitä kutsuttiin ymmärtämättömien -keskuudessa hienoksi sivistykseksi, kun se itse asiassa oli osa -orjuudesta. - -22. Kolmas sotaretkille omistettu vuosi saattoi tunnetuiksi uudet -kansat, kun kaikki heimot Tanaus nimiseen vuonoon saakka -hävitettiin.[19] Tästä hävityksen kauhistuksesta pelästyneinä -viholliset eivät uskaltaneet hätyyttää sotajoukkoa, vaikka se olikin -kovien rajuilmojen ahdistama; vielä lisäksi oli tilaisuutta -linnoitusten perustamiseen. Asiantuntijat panivat merkille ett'ei -mikään muu päällikkö suuremmalla ymmärtäväisyydellä valinnut sopivia -paikkoja; ei yksikään Agricolan perustama varustus joutunut -väkirynnäkön johdosta vihollisten haltuun tai jäänyt autioksi -antautumisen tai paon vuoksi: sillä pitkällistäkin piiritystä vastaan -varustettiin linnoitukset vuodeksi varoilla. Siten kului talvi siellä -ilman huolia; usein tehtiin hyökkäyksiä ja jokainen turvautui vain -omaan itseensä, kun viholliset eivät toimittaneet mitään ja olivat -epätoivossa sen johdosta, että he, jotka olivat tottuneet korvaamaan -kesäiset tappionsa menestyksillä talvisaikana, nyt samassa määrässä -joutuivat alakynteen kesällä kuin talvellakin. Eikä Agricola koskaan -omaksunut kunnianhimosta toisten urhotöitä; olipa centurio tai apuväen -päällikkö, löysi hän Agricolassa puolueettoman arvostelijan teostaan. -Muutamat tosin sanoivat hänet liian ankaraksi nuhteissaan, ja hän -olikin kova kehnoja kohtaan samoin kuin hän oli ystävällinen kunnon -miehille. Muuten ei hänen vihastaan jäänyt mitään salassa kytevää, -joten ei siis tarvinnut pelätä hänen vaitioloaan; hän piti -kunniallisempana loukata kuin vihata. - -23. Neljättä kesää hän käytti niitten alueitten vallassa pysyttämiseen, -joitten läpi oli samonnut; ja jos sotajoukkojen kunto ja Rooman nimen -kunnia sen olisi sallinut, olisi nyt itse Britanniassa tavattu -valtakunnan rajapyykki. Sillä Clota ja Bodotria,[20] jotka eri suuntiin -käyvien merenkuohujen johdosta tunkeutuvat kauas sisämaahan, erottuvat -ainoastaan kapean maakaistaleen kautta; tämä silloin varustettiin -linnoituksilla ja koko eteläpuolinen osa otettiin Roomalaisten haltuun, -jolloin viholliset työnnettiin ikäänkuin toiselle saarelle. - -24. Viidennellä sotaretkien vuodella hän laivalla heti laivaliikkeen -alkaessa purjehti lahden poikki sekä kukisti useilla onnellisilla -taisteluilla siihen asti tuntemattomat heimot, ja sen osan Britanniaa, -mikä on Hiberniaan päin, hän varusti joukoillaan enemmän toivossa kuin -pelosta, koska Hibernia, joka sijaitsee Britannian ja Hispanian -keskivälissä ja on sopiva meriliikkeelle Galliastakin päin, saattoi -yhdistää voimakkaimman osan valtakunnasta suureksi keskinäiseksi -hyödyksi. Sen ala Britanniaan verrattuna on pienempi, mutta on se -Välimeren saaria isompi. Saaren maaperä ja ilmasto sekä sen asukkaiden -luonto ja elantotapa ei suuresti poikkea Britanniaan nähden; sisäseudut -ovat vähän tunnetut, maalle-nousupaikat ja satamat taasen paremmin -liikkeen ja kauppiasten kautta. Agricola oli maan pikkukuninkaista -vastaanottanut erään, joka oli karkoitettu kapinan johdosta -kotimaassaan, sekä piti häntä ystävyyden nimessä luonaan käyttääkseen -häntä sopivassa tilaisuudessa. Usein kuulin hänen sanovan että vain -yhdellä legionalla ja vähäisillä apujoukoilla voitaisiin valloittaa -Hibernia sekä pitää sitä miehitettynä, ja tämä menettely olisi hyödyksi -myöskin Britanniaan nähden, jos kaikkialla olisi roomalaisia joukkoja -ja vapaus olisi ikäänkuin näkyvistä poistettu. - -25. Mutta sitten kesällä, jolloin hän aloitti kuudetta -hallintovuottaan, käänsi hän huomiotaan heimokuntiin Bodotrian toisella -puolella ja, koska pelättiin kapinaliikkeitä kaikkien lahdentakaisten -heimojen puolelta kuin myös että sotajoukon marssit häiriintyisivät -vihollisten kautta, tutkitutti hän satamat laivastollaan; tämä, jonka -Agricola ensiksi otti mukaan joukkojensa osana, seurasi mahtavana -katsella, kun samalla kertaa maalla ja merellä sota liikkui ja usein -samassa leirissä jalkamiehet, ratsastajat ja laivasoturit liittyen -iloisesti yhteisiin aterioihin ylistivät kukin osaltaan urhotöitään -ja seikkailujaan sekä keskenään sotilaitten tavallisella -kerskaavaisuudella vertailivat milloin metsien ja vuorien syviä -onkaloita, milloin rajuilmain ja kuohujen tarjoomia vastuksia, milloin -taas maaretkeä ja vihollisen voittamista, milloin itse valtamerenkin -voittamista. Myös Britanneja hämmästytti, kuten sotavangeilta kuultiin, -laivaston ilmestyminen, ikäänkuin nyt heidän oman merensä erotetun alan -auettua viimeinenkin pakopaikka voitetuilta suljettaisiin. Caledoniassa -asuvat kansat ryhtyivät aseelliseen vastarintaan, rupesivat siellä -linnoituksia piirittämään suurilla valmistuksilla, joita huhu -liioitteli, kuten on tapa tuntemattomien asiain suhteen, ja enensivät -Roomalaisten pelkoa hyökkäämisellään; johan pelkurit asiantuntemuksen -nojalla kehoittivat peräytymään Bodotrian taakse ja väistymään -kernaammin kuin että heidät sieltä ajettaisiin väkisin pois, kun -Agricola sillä välin sai tietää että viholliset useissa joukoissa -hyökkäsivät vastaan. Ja jott'ei vihollisten ylivoima sekä perehtyminen -paikallisuuksiin yllättäisi heitä, jakoi hän itse joukkonsa kolmeen -osastoon sekä lähti marssimaan. - -26. Mutta kun tämä tuli vihollisten tietoon, muuttivat suunnitelmansa -yht'äkkiä sekä hyökkäsivät yöllä kaikki yhdessä yhdeksännen legionan -kimppuun, koska se muka oli eniten voimaton, tappoivat vartiat unen ja -hämmästyksen vallassa sekä syöksyivät leiriin. Ja taistelu riehui jo -itse leirissäkin, kun Agricola, joka vakoojilta sai tietää vihollisten -marssista sekä seurasi niitä kintereillä, antoi ripeimpien ratsu- ja -jalkamiestensä rientää taistelevien selkään sekä kaikkien heti paikalla -kohottaa sotahuudon; ja päivän valjetessa joukkojen merkit välkkyivät. -Siten Britannit pelästyivät kaksinkertaisen vaaran johdosta, ja -Roomalaisissa heräsi uskallus ja he taistelivat, pelastuksestaan -huolettomina, kunniansa puolesta. Sen lisäksi vielä itse tekivät -hyökkäyksen ja tuima taistelu riehui juuri ahtaissa porteissa, kunnes -viholliset karkoitettiin, sillä kumpikin sotajoukko taisteli, toinen -muka apua tuodakseen, toinen jott'ei näyttäisi apua tarvinneen. -Joll'eivät suot ja metsämaat olisi suojanneet pakenevia, olisi sota -sillä voitolla saatettu loppuun. - -27. Ylpeänä voitontunnossaan sekä saavuttamastaan maineesta sotajoukko -ei enää pitänyt mitään urhoollisuudelleen mahdottomana, vaan vaati -äänekkäästi että oli tunkeuduttava Caledoniaan sekä lopuksi -yhtenäisessä taistelujaksossa keksittävä Britannian raja. Ja nuo vielä -äsken varovaiset ja ymmärtäväiset olivat nyt onnellisen päätöksen -jälkeen tarmokkaat ja kerskaavaiset. Tämähän on ikävin puoli sodissa: -kaikki omistavat itselleen menestykset, mutta laskevat yhden syyksi -vastoinkäymiset. Mutta Britannit, jotka arvelivat ett'ei heitä oltu -voitettu urhoollisuudella, vaan sattumuksen ja päällikön taitavuuden -johdosta, eivät yhtään luopuneet ylimielisyydestään, vaan varustivat -nuorisoaan, siirsivät puolisonsa ja lapsensa turvallisiin seutuihin -sekä vahvistivat kokouksilla ja uhritoimituksilla yhteiskuntien -liittoutumista. Ja siten lähdettiin molemmilta puolin vihamielisyydessä -talvimajoihin. - -28. Samana kesänä eräs Germaniassa kokoonkutsuttu Usipien muodostama -kohortti, joka oli Britanniaan kuljetettu, ryhtyi suureen ja -merkilliseen tekoon. Tapettuaan centurionin sekä ne sotilaat, mitkä -olivat sijoitetut osastoihin sotapalveluksen opettamista varten sekä -olivat niitten esimerkkinä ja johtajina, he nousivat kolmeen -sotalaivaan, joihin väkivallalla pakoittivat perämiehet mukaan; ja -yhden johtaessa, sen jälkeen kuin kaksi oli joutunut epäilyksen -alaisiksi sekä sen johdosta saanut surmansa, he purjehtivat ikäänkuin -ihmeen kautta rannikkoa pitkin, ennenkuin huhu siitä oli levinnyt. Kun -sitten olivat lähteneet maihin vettä noutamaan sekä tarvekaluja -ryöstämään, ryhtyivät taisteluihin useiden Britannien kanssa, jotka -omaisuuttaan puolustivat, tullen usein voittajiksi ja toisinaan saaden -selkäänsä; lopuksi joutuivat sellaiseen puutteenalaisuuteen, että -söivät keskuudestaan heikoimmat, sittemmin ne, mitkä arpa määräsi. Ja -siten purjehtien Britannian ympäri he menettivät laivansa -taitamattomuutensa johdosta ohjaamisessa; kun heitä pidettiin rosvoina, -ottivat ensiksi Suebit, sitten Friisit heidät vangikseen. Ja muutamat, -jotka oli myyty sekä kulkien myyjien välissä tuotu meidänpuoliselle -rannalle, saattoi kertomus niin kummallisesta seikkailusta kuuluisiksi. - -29. Seuraavan kesän alussa Agricolaa kohtasi perhesuru: hän kadotti -vuotta ennen syntyneen poikansa. Tätä onnettomuutta hän ei -kantanut niinkuin useat voimakkaat luonteet teeskennellyllä -väliäpitämättömyydellä eikä naisten tapaan taasen vaikeroimisilla ja -alakuloisuudella; surussaan oli sotakin huojennuksena. - -Lähetettyään laivastonsa, jotta se useissa paikoin rosvoilemalla -aikaansaisi suurta ja salaista pelkoa, kulki hän taisteluun -varustetulla sotajoukolla, johon oli lisännyt Britannien keskuudesta -urhoollisimmat ja pitkällisenä rauhanaikana koetetut miehet, aina -Graupius-vuorelle saakka, jonka vihollinen jo oli vallannut. Sillä -Britannit, jotka ensinkään lannistumatta edellisen taistelun tuloksesta -odottivat joko kostoa tai kukistusta, olivat vihdoin oppineet että -yhteinen vaara oli yksimielisyydellä torjuttava sekä olivat -lähetystöillä ja liitoilla keränneet kokoon kaikkien heimokuntien -voimat. Aseellisia oli jo näkyvissä neljättäkymmentä tuhatta ja vielä -tulvaili sinne koko asekuntoinen miehistö, tulvaili vanhempia, vielä -terveitä ja voimakkaita miehiä, jotka sodassa olivat kuuluisiksi -tulleet sekä nyt kaikki osoittivat kunniamerkkinsä; silloin eri -päälliköiden kesken kuntonsa ja sukunsa kautta kuuluisa mies nimeltä -Calgacus kertomuksen mukaan puhui kokoontuneelle kansanjoukolle, joka -taistelua vaati, seuraavaan tapaan: - -30. 'Aina kun harkitsen sodan syitä sekä pulmallista asemaamme, on -minulla suuri toivo siitä, että tämä päivä ynnä teidän yksimielinen -toimintanne on oleva alkuna koko Britannian vapauttamiseen, sillä me -kaikki emme tunne orjuutta, takanamme ei ole enää mitään maata eikä -edes merikään suo meille turvaa, kun siellä uhkaa roomalainen laivasto. -Siten taistelu ja aseet, mitkä ovat urhojen kunniana, ne ovat vielä -pelkureillekin suurimpana turvana. Edellisissä taisteluissa, joissa -vaihtelevalla onnella taisteltiin Roomalaisia vastaan, haettiin toivo -ja suoja meidän käsistämme, koska me, ollen jaloimmat koko Britanniassa -ja sen johdosta itse maan sydämessä asuen, näkemättä orjuudessa -palvelevien rantamaita pidimme silmiämmekin vapaina vieraan -itsevaltaisuuden saastutuksesta. Meitä maailman äärimäisiä vapaita -asukkaita on maamme syrjäinen asema sekä maineemme suoja tähän päivään -saakka turvannut, sillä kaikki tuntematon käy mahtavasta; mutta nyt on -Britannian raja avoinna, ei yhtään heimoa ole enää takanamme, ei mitään -muuta kuin kuohuja ja kiviä ja Roomalaiset niitäkin vielä -vaarallisemmat, joitten hirmuvaltaa turhaan koetetaan välttää -kuuliaisuudella ja myöntyväisyydellä. Koko maailman ryöstäjinä he -tutkiskelevat nyt mertakin, sen jälkeen kuin maa on loppunut -heidän hävittäessään kaikkia; jos vihollinen on rikas, nuo ovat -voitonhimoisia, jos hän on köyhä, taasen vallanhimoisia, nuo, joita -eivät Itämaat eivätkä Länsimaat ole voineet tyydyttää; yksin kaikista -he yhtä himokkaasti tavoittelevat varallisia kuin varattomia. -Ryöstämistä, murhaamista ynnä rosvoilemista he väärillä nimityksillä -kutsuvat hallitsemiseksi, ja missä aikaansaavat erämaan, siellä sanovat -rauhan vallitsevan'. - -31. 'Luonto on tahtonut että jokaisen lapset ja omaiset olisivat hänen -rakkaimpansa: nämä taasen viedään kutsunnan johdosta muuanne orjina -palvelemaan, vaimomme ja sisaremme joutuvat häväistyksen alaisiksi -ystävyyden ja kestisuhteen nimessä, joskin välttävät vihollisen himoa. -Omaisuutemme ja varamme kulutetaan maksuun, pelto ja vuositulo -viljaveroon, ruumiimme ja kätemme hivutetaan ruoskanlyöntien ja -parjausten ohessa metsien ja soiden raivaamiseksi. Synnynnäiset orjat -joutuvat kerran myydyiksi ja saavat sen lisäksi ravintonsa herroiltaan: -Britannia ostaa joka päivä orjuutensa, elättää sitä joka päivä. Ja -niinkuin palvelijaväessä äsken tullut orja on toveriensakin pilkan -alaisena, niin meidätkin tässä koko maailman muodostamassa orjajoukossa -uusina ja arvottomina tulokkaina syöstään perikatoon; eihän meillä ole -peltoja tai metallikaivoksia tai satamia, joiden hoitamiseksi meitä -pitäisi säilyttää. Sen lisäksi on alamaisten kunto ja tarmo -epämieluinen hallitseville ja etäisyys ynnä syrjäisyys on juuri sitä -enemmän epäilyttävä, mitä enemmän turvaa se suo. Siten luopuen -armotuksen toiveesta tehkää vihdoin päätöksenne, te, joille pelastus -samoin kuin kunnia on kallein. Brigantit saattoivat naisen johdolla -polttaa poroksi siirtokunnan ja valloittaa leirin sekä olisivat voineet -vapautua ikeestään, ell'ei menestys olisi kääntynyt huolettomuudeksi; -me terveet ja kukistamattomat, jotka vapautuaksemme käymme sotaa emmekä -alistuaksemme, osoittakaamme heti ensi kahakassa, minkälaiset miehet -Caledonia on itseänsä varten säästänyt'. - -32. 'Vai luuletteko että Roomalaisilla on sodassa yhtäläinen urheus -kuin rauhanaikana hävyttömyys? Ei, meidän eripuraisuuksiemme ja -erimielisyyksiemme johdosta kuuluisiksi tullen, kääntävät he -vihollistensa virheet sotajoukkonsa kunniaksi; jos kohta myötäkäymiset -pitävät sitä koossa, yhteenhaalittuna kun se on aivan erilaisista -heimoista, niin vastoinkäymiset sen hajoittavat; joll'ette luule että -uskollisuus ja luottamus pitää yhdessä Gallit, Germanit ja häpeä sanoa -useatkin Britannit, jotka kuitenkin kauemmin ovat olleet vihollisia -kuin orjia, jos kohta nyt uhraavat verensä vieraan vallan hyväksi. -Pelko ja kauhu ovat heikkoja rakkauden siteitä; kun nuo poistetaan, -alkavat ne vihata, jotka ovat lakanneet tuntemasta pelkoa. Meidän -puolellamme on kaikki, mikä voittoon yllyttää: eivät aviovaimot -Roomalaisia innostuta, eivät vanhemmat heitä parjaa pakonsa -johdosta, useilla ei ole mitään isänmaata tai on se sitten toinen. -Harvalukuisina, pelokkaina tietämättömyydessään, kun hämmästyksekseen -huomaavat itse ilman, meren ja metsät, kaikki kerrassaan oudoiksi, ovat -jumalat ne jättäneet käsiimme tavallaan suljettuina ja sidottuina. -Älköön teitä pelättäkö tyhjä ulkomuoto, kullan ja hopean loiste, mikä -ei suojele eikä haavoita. Juuri vihollisten sotajoukossa löydämme -liittolaisemme. Britannit tuntevat asiamme omakseen, Gallit muistavat -entistä vapauttaan, muut Germanit heidät hylkäävät, niinkuin Usipit -heidät äsken jättivät. Eikä sittemmin enää ole mitään aihetta pelkoon: -linnoitukset ovat puolustajia vailla, siirtokunnat vanhusten hallussa -ja municipikaupungit vastenmielisesti tottelevien ja vääryydellä -hallitsevien käsissä heikkoja ja kapinallisia. Täällä on teillä -päällikkö, täällä kuulutte sotajoukkoon; siellä on verot, kaivostyöt -sekä muut orjuuden rasitukset, joiden pysyväinen kärsiminen tai -pikainen kostaminen riippuu tästä taistelukentästä. Siis lähtekää -taisteluun sekä muistakaa esi-isiänne ja jälkeläisiänne'. - -33. Hänen puheensa vastaanotettiin ilomielin, kuten barbarien on -tapana, laululla, melulla ja räikeillä huudoilla. Ja heti järjestyivät -joukot ja kimaltelevat aseet näkyivät, kun rohkeimmat tunkeutuivat -esiin; samalla Roomalaisten sotajoukko järjestyi taisteluun, kuin -Agricola ollen sitä mieltä että innostunutta miehistöä, joka töin -tuskin pysyi varustuksissa, vielä oli kiihotettava, puhui tähän tapaan: - -'Seitsemäs on vuosi, sotatoverini, jo siitä, kuin kunnollanne Rooman -valtakunnan nimessä minun huolellisella toiminnallani olette Britanniaa -vastaan voitollisesti taistelleet. Niin lukuisilla sotaretkillä, -lukuisissa taisteluissa, joko sitten tarvittiin urhoollisuutta -vihollisia vastaan tai kestävyyttä ja ponnistusta melkeinpä -luonnonvoimia vastaan, en ole ollut tyytymätön sotilaihini ettekä te -päällikköönne. Sen vuoksi olemme sivuttaneet, minä entisten maaherrain -rajamerkkejä, te edellisten sotajoukkojen, emmekä ole saaneet tietoomme -Britannian rajaa vain huhun ja luulon mukaan, vaan pidämme sen -hallussamme leireillämme ja aseillamme: kun Britannia on löydetty, on -se myös kukistettu. Minä puolestani kuulin usein marsseilla, kun suot, -vuoret ja joet teitä rasittivat, monen rohkean miehen sanovan: 'koska -tulee vihollinen, koska taistelu?' Nyt he tulevat työnnettyinä esiin -piilopaikoistaan, teidän toivomuksellanne ja kunnollanne on nyt vapaa -tilaisuus ja kaikki on myötäistä voittajille, kuten se on voitetuille -vastaista. Sillä niinkuin marssivalle joukolle on mainiota ja -kunniakasta, että se on kulkenut niin pitkät matkat, tunkeutunut -metsien läpi sekä marssinut vetten yli, niin on se pakeneville taasen -vaarallisinta, mikä juuri tänään on onnellisinta; sillä meillä ei ole -samanlainen tieto paikoista eikä runsaus muonavaroista, mutta kädet ja -aseet sekä niitten kautta kaikki. Mitä minuun tulee, olen jo aikoja -sitten ollut vakuutettu siitä, ett'ei sotajoukon eikä päällikön turva -ole paossa. Senpätähden on kunniakas kuolema häpeällistä elämää parempi -ja menestys ynnä kunnia on samassa paikassa saatavissa, eikä olisi -kunniatonta kaatua itse maailman ja luomakunnan ääressä'. - -34. 'Jos uudet heimot ja sen johdosta oudot sotajoukot olisivat -asettuneet meitä vastaan, kehoittaisin teitä muitten joukkojen -esikuvalla, mutta näin ollen laskekaa urhotöitänne sekä kysykää omia -silmiänne. Nämä ovat ne, jotka viime vuonna voititte pelkällä -sotahuudollanne, kun hyökkäyksellään yön pimeydessä yllättivät yhden -legionan; nämä ovat kaikista Britanneista pelokkaimmat ja ovat juuri -sen johdosta niin kauan jääneet eloon. Niinkuin rohkeimmat eläimet -ryntäävät niitä vastaan, jotka metsiin ja saloihin tunkeutuvat, mutta -pelokkaat ja heikot lähtevät pakoon jo metsästysseuran melusta, niin -ovat ripeimmät Britannit aikoja sitten kaatuneet ja jäljellä on joukko -kelvottomia pelkureita. Mitä siihen tulee että vihdoin olette heidät -tavanneet, eivät he ole vastarintaan pysähtyneet, vaan ovat joutuneet -satimeen; pulmallinen tila sekä jäätävä kuolemanpelko ovat -kiinnittäneet heidän rivistönsä paikoilleen saadaksenne mainion kauniin -voiton. Tehkää loppu sotaretkistä, päättäkää puoli vuosisata -kunniapäivällä, näyttäkää isänmaalle ett'ei sotajoukon syyksi -milloinkaan voi laskea sodan viivytyksiä tai kapinanaikeita'. - -35. Jo Agricolan puheen kestäessä ilmeni sotamiestensä innostus, hänen -puheensa loppua seurasi ääretön riemu ja heti riennettiin aseitten luo. -Innostunein mielin kiiruhtavia miehiään hän jakoi siten, että -jalka-apujoukot, joita oli 8,000 miestä, muodostivat vahvan keskustan -ja että 3,000 ratsumiestä levisi sivustoille. Legionat seisoivat vallin -edessä suureksi kunniaksi voitossa, jos taisteltaisiin roomalaista -verta vuodattamatta, ja taasen avuksi, jos jouduttaisiin häviölle. -Britannien sotajoukko oli herättääkseen samalla huomiota ja pelkoa -asettunut korkeammille paikoille siten, että vain ensimäinen rivistö -oli tasaisella maalla, mutta muut taajoissa riveissä ikäänkuin -kohosivat tuolla ylenevällä harjanteella; kentän keskiosan täyttivät -vaunutaistelijat meluten ja ajaen sinne tänne. Silloin Agricola, -peläten että vihollisten ollessa ylivoimaisia samalla kertaa sekä -edestä että sivuilta hyökättäisiin hänen väkensä kimppuun, asetti -rivinsä hajalle, vaikka hänen rintamansa siten tuli jotenkin pitkäksi -ja useat kehoittivat johdattamaan legionat apuun; taipuvaisempi kun hän -oli toivoon sekä karaistu vastoinkäymisiä vastaan lähetti hän hevosensa -pois sekä asettui jalkaisin sotamerkkien eteen. - -36. Ensi yhteentörmäyksessä ampuivat toisiaan kaukaa, ja samalla kertaa -kylmäverisesti kuin taitavasti Britannit isoilla miekoillaan ja -lyhyillä kilvillään välttivät ja löivät syrjään meikäläisten -heittoaseet sekä lennättivät itse suuren joukon heittokeihäitä, kunnes -Agricola kehoitti batavilaiset kohortit sekä molemmat tungrilaiset -ryhtymään käsikähmään paljain asein; tämä on heille sotapalveluksen -pitkällisyyden johdosta tuttua sekä vihollisille outoa, heillä kun on -pienet kilvet sekä isot miekat; Britannien kärjettömät miekat, näette, -eivät kestäneet käsikahakassa eivätkä taistelussa ahtaalla alalla. Sen -vuoksi kun Batavit alkoivat jaeskella iskuja, työntää kilvillä, iskeä -kasvoihin sekä hakattuaan maahan ne, jotka seisoivat tasaisella maalla, -rynnätä kukkuloille, niin muut kohortit pyrkien eteenpäin rajussa -kilpailussa kaasivat maahan lähinnä olevat, ja varsin monet jätettiin -voitonkiireessä virumaan puolikuolleina tai vahingottumattomina. Sillä -välin ratsuväen-osastot, sen jälkeen kuin vaunusotijat lähtivät pakoon, -yhtyivät jalkajoukkojen taisteluun. Ja vaikka saivat aikaan lyhyen -kauhun, jäivät kuitenkin seisomaan vihollisten taajojen joukkojen takia -noilla epätasaisilla paikoilla, ja meikäläisille oli jo taistelun muoto -mitä vähimmin suotuisa, kun he seisoen vaivoin loivilla harjanteilla -samalla kertaa työnnettiin syrjään hevosten ruumiin-liikkeiden -johdosta, ja usein harhailevat vaunut sekä pelästyneet hevoset ilman -ohjaajia joko edestä tai sivulta syöksyivät heitä vastaan, niinkuin -pelko ne ajoi. - -37. Ja Britannit, jotka tähän saakka taisteluun osaa ottamatta olivat -asettuneet kukkulain harjuille sekä toimettomina eivät välittäneet -meikäläisten vähäisestä lukumäärästä alkoivat: vähitellen astua -alaspäin sekä kulkea voittavien Roomalaisten selän taa, mutta silloin -Agricola, joka juuri tätä pelkäsi, lähetti tulevia vastaan neljä -ratsuväen-osastoa, joita hän oli pidättänyt äkkiarvaamattomia käänteitä -varten, ja mitä rohkeammin ne hyökkäsivät, sitä kiivaammin hän ajoi ne -pakoon. Siten Britannien tuuma kääntyi heitä itseänsä vastaan ja -päällikön määräyksestä osastot siirtyivät taistelulinjan etupuolelta -sekä hyökkäsivät vihollisten joukon selkään. Mutta silloin tarjoutui -aukeilla paikoilla suuri, hirveä näytelmä: ajettiin takaa, -haavoitettiin, otettiin vankeja ja tapettiin ne, kun toiset saatiin. -Silloin vihollisten aseelliset joukot, niinkuin heidän luontonsa oli, -pakenivat harvojen edestä, muutamat aseettomat syöksyivät esiin sekä -ryntäsivät kuolemaan. Kaikkialla oli aseita, ruumiita, runneltuja -jäseniä ja maa verta täynnä, ja toisinaan voitetuissakin kostonhalua ja -urhoollisuutta. Sen jälkeen kuin Roomalaiset lähestyivät metsiä, -kokoontuivat viholliset niinikään sekä tuntien paikat ympäröivät ne, -jotka takaa-ajajista ensinnä varomattomasti tunkeutuivat metsiin. Ja -joll'ei Agricola kaikkialla läsnä olevana olisi antanut vahvojen -kevyesti liikkuvien osastojen, niinkuin ajometsästyksessä tapahtuu, -(sekä ratsuväkiparven, missä oli taajemmat paikat, hevoset vapaina,) -tutkia seutua ja ratsujoukon tutkia harvempia metsiä, niin olisi -jonkinmoinen tappio kärsitty liiallisen uskaliaisuuden takia. Mutta kun -näkivät Roomalaisten järjestyneinä suljetuissa riveissä taasen ajavan -takaa, kääntyivät he pakoon, eivät enää joukottain kuten ennen eivätkä -toisiaan silmäillen, vaan harvalukuisina ja toisiansa varoen pyrkivät -he etäisille tiettömille seuduille. Yö ja kyllästys teki lopun -takaa-ajamisesta. Vihollisia tapettiin noin 10,000; meikäläisiä kaatui -360, näitten joukossa kohortin päällikkö Aulus Atticus, joka -nuoruuden-innossa hevosensa hillittömyyden johdosta joutui vihollisten -pariin. - -38. Ja ainakin yö oli voittajien keskuudessa iloinen voitonriemun ja -saaliin takia; Britannit taasen, harhaillen miesten ja naisten -keskenään vaikeroidessa, laahasivat haavoitettuja, kutsuivat -vahingottumattomia, jättivät kotinsa sekä vihan vimmassa ne itse -sytyttivät, valitsivat piilopaikkoja ja jättivät ne heti kohta, -ryhtyivät vuorostaan yhteisiin tuumiin sekä luopuivat jälleen niistä, -masentuivat väliin nähdessään rakkaansa, mutta useammin kuitenkin -kiihottuivat. On kyllin tunnettu, että muutamat ovat raivonneet -vaimojansa ja lapsiansa vastaan ikäänkuin säälistä. Seuraava päivä -osoitti voiton laadun koko sen laajuudessa: kaikkialla kuoleman -hiljaisuus, autiot vuoret, kaukana suitsuavat rakennukset eikä yksikään -olento vakoilijain tiellä. Kun Agricola lähettämällä niitä joka -taholle, oli saanut tietää että oli vain epävarmoja merkkejä paosta -sekä että viholliset eivät missään kokoontuneet joukottain, vei hän -sotaväkensä Borestien maahan, koska hän ei tahtonut että sota leviäisi -eri tahoille kesän lopussa. Saatuaan siellä panttivankeja käski hän -laivastopäällikkönsä kulkea Britannian ympäri. Hänelle annettiin tähän -tarkoitukseen tarpeellinen sotavoima ja pelottava huhu oli kulkenut -edellä. Itse vei hän talvileiriin jalkajoukkonsa ja ratsuväkensä -kulkien hiljaisessa marssissa, jotta uudet heimot pelästyisivät juuri -pitkällisestä läpimatkasta. Ja samaan aikaan saapui laivasto -Trucculensiseen satamaan,[21] jonne se suotuisan ilman ja maineen -seuraamana palasi seurattuaan koko Britannian lähinnä olevaa rannikkoa. - - - - -Agricolan paluu Roomaan ja kuolema. - - -39. Vaikk'ei Agricola kirjeessään millään kerskaavaisuudella enentänyt -asiain menoa, vastaanotti Domitianus tiedon siitä, kuten oli hänen -tapansa, ulkonaisesti iloisena, mutta sydämessään huolestuneena. -Hänellä oli, näette, tunto siitä, että äskettäin hänen valheellinen -voittoretkensä Germanian kukistuksen johdosta oli ollut pilkan -alaisena, kun hän ostolla hankki orjia, joitten muoto ja tukka -muutettiin, jotta olivat sotavankien kaltaisia; mutta nyt ylistettiin -äärettömästi todellista, suurta voittoa, jolloin monet tuhannet -viholliset oli voitettu. Se oli etupäässä pelottava että yksityisen -henkilön nimi kohosi hallitsijan yläpuolelle; turhaan oli julkinen -puhetaito sekä kunniakas valtiollinen toiminta saatu vaikenemaan, jos -nyt joku toinen anastaisi sotilaallisen kunnian; muu voitiin mitenkuten -helpommin jättää huomioon ottamatta, mutta kelpo päällikön -kykeneväisyys osoitti kykeneväisyyttä hallitsemaan. Sellaisten huolten -vaivaamana nautittuaan kylliksi tavallisesta yksinolostaan -- mikä -hänessä oli merkkinä julmasta päätöksestä --, katsoi hän sillä hetkellä -parhaaksi antaa vihansa levätä, kunnes suosionosoitusten myrsky ja -sotajoukon ihailu vähenisi; olihan Agricola vielä silloin Britannian -johdossa. - -40. Sentähden Domitianus antoi senaatissa määrätä Agricolalle triumfin -kunniamerkit ynnä kunniapatsaan sekä kaikki, mikä yleensä annetaan -voittokulun asemasta, lisäksi erittäin mairittelevilla sanoilla, ja -päällepäätteeksi käski liittää viittauksen siitä, että Syyria oli -maakuntana määrätty Agricolalle, se kun silloin ent. konsulin Atilius -Rufuksen kuoleman johdosta oli vapaa sekä tärkeämmille miehille -varattu. Useat ovat uskoneet että eräs salaisiin toimiin käytetty -vapautettu orja oli Agricolan luo lähetetty viemään käskykirje, jolla -Syyria hänelle suotiin, sellaisella määräyksellä että kirje -jätettäisiin, jos Agricola vielä olisi Britanniassa; ja tämä vapautettu -olisi itse Kanavalla kohdannut Agricolan, mutta puhuttelemattakaan -häntä palannut Domitianuksen luo; olkoon tuo juttu tosi taikka -hallitsijan luonteen mukaan keksitty ja kokoonpantu. - -Sillä välin Agricola oli seuraajalleen jättänyt maakunnan rauhallisena -ja turvattuna. Ja jott'ei hänen tulonsa herättäisi huomiota juhlallisen -vastaanoton ja suuren väentulvan kautta, saapui hän välttäen ystäviensä -suosionosoituksia yöaikaan pääkaupunkiin sekä yöaikaan keisarilliseen -palatsiin, niinkuin oli käsketty; hänet otettiin vastaan hätäisellä -suudelmalla ilman mitään puhuttelua sekä jätettiin nöyrien hovimiesten -sekaan. Jotta hän toisenlaisilla avuilla peittäisi sotamainettaan, mikä -vain on haitaksi tyhjäntoimittajien keskuudessa, antautui hän kokonaan -levolle ja rauhalle, ollen vaatimaton ulkonaisessa esiintymisessään ja -ystävällinen puheissaan sekä näyttäytyen ulkona vain yhden tai kahden -ystävän seurassa, niin että varsin monet, joitten tapana on arvostella -suuria miehiä ulkonaisen loiston mukaan, huomatessaan ja nähdessään -Agricolan, etsivät syytä hänen maineeseensa, mutta vain harvat oikein -tulkitsivat hänen menettelyään. - -41. Tähän aikaan Agricola useasti Domitianuksen luona poissa olevana -joutui syytösten alaiseksi, joista hän niinikään poissa olevana -vapautettiin. Syynä hänen vaaralliseen asemaansa ei ollut mikään -todellinen syyte tai valitus jostakin loukkauksesta, vaan hallitsijan -viha ansioita kohtaan sekä miehen maine ynnä kehnoin laji vihamiehiä, -nim. liehakoivat kiittelijät. Ja nythän seurasivat sellaiset ajat -valtiolle, jotka eivät antaneet Agricolan joutua unohdukseen: niin -monet sotajoukot Moesiassa ynnä Daciassa sekä Germaniassa ja -Pannoniassa menetettiin varomattomuudesta tahi päällikköjen -kelvottomuuden johdosta,[22] niin monet sotataitoiset miehet monine -joukkoineen yllätettiin ja vangittiin eikä enää oltu huolissa -valtakunnan rajasta ja Tonavan rannasta,[23] vaan legionain -talvileireistä ja maakuntain omistuksesta. Kun siis häviöt -seuraamistaan seurasivat ja joka vuosi oli surullisen kuuluisa -kaatuneista ja tappioista, vaati kansan ääni Agricolaa päälliköksi, -kaikkien vertaillessa hänen ripeyttään, järkähtämättömyyttään ja -kokemustaan sodassa toisten päällikköjen saamattomuuteen ja -pelkuruuteen. On kyllin tietty asia että tällaiset puheet kipeästi -koskettelivat Domitianuksenkin korvia, kun paremmat hovilaiset -rakkaudesta ja uskollisuudesta, kehnoimmat taasen ilkeydestä ja -kateellisuudesta ahdistelivat muutenkin huonompaan taipuvaa -hallitsijaa. Siten Agricola sekä omien ansioittensa johdosta että -toisten virheiden tähden syöksyi maineensa tuottamaan turmioon. - -42. Se vuosi oli nyt tullut, jolloin Agricolan piti vetää arpaa Afrikan -ja Asian maaherrantoimesta, ja Civica Cerialiksen hiljattain tapahtunut -teloitus oli hänelle varoittavana esimerkkinä sekä Domitianukselle -ennakkotapauksena. Agricolan luokse tulivat muutamat hallitsijan -ajatuksiin perehtyneet suorastaan kysymään, aikoisiko hän lähteä -maakuntaa hallitsemaan. Ja alussa menetellen salaperäisemmin he -kiittelivät levollista ja rauhallista elämää, sitten tarjosivat -avustustaan hänen vapautuksensa puolustamiseksi, lopuksi aivan -peittelemättä samalla kertaa antoivat neuvoja ja pelottelivat sekä -pakoittivat hänet menemään Domitianuksen luo. Täysin harjaantunut -teeskentelyyn hän kuunteli osoittaen kopeaa käytöstä Agricolan pyyntöjä -vapautuksesta ja niihin suostuttuaan salli hän Agricolan esiintuoda -kiitoksensa eikä hävennyt suosionosoituksensa katkeruutta. Kuitenkaan -ei hän myöntänyt Agricolalle sitä palkkiota, mikä muuten annetaan -prokonsulille ja minkä hän itse oli muutamille suonut, joko pannen -pahaksi ett'ei tämä sitä pyytänyt tai tuntien pelkoa että näyttäisi -ostaneen, mitä itse teossa oli kieltänyt. Omituista ihmisluonteelle on -että vihataan sitä, jota on loukannut; Domitianus, joka tosiaan -luonnostaan oli kärkäs vihaan ja samassa määrässä leppymätön kuin -umpimielinen, lauhtui kumminkin Agricolan vaatimattomuuden ja -varovaisuuden johdosta, hän kun ei itsepintaisuudella eikä -turhamaisella vapaudentunnon osoittamisella jouduttanut kunniataan ja -kukistustaan. Tietäkööt ne, joitten tapana on ihailla uppiniskaisuutta, -että myöskin huonojen hallitsijain aikana saattaa olla mainioita miehiä -ja että kuuliaisuus ja itsensähillitsemys toimeliaisuuden ja -tarmokkuuden yhteydessä voi päästä semmoiseen kunniaan, johon varsin -monet vastustusten kautta, mutta ensinkään hyödyttämättä valtiota, ovat -päässeet huomiota herättävällä kuolemalla. - -43. Hänen elämänsä loppu oli meille omaisille tuskallinen ja hänen -ystävilleen katkera sekä herätti myös vieraissa ja tuntemattomissa -osanottoa. Myöskin rahvas ja meidän väliäpitämätön kansamme tuli hänen -kotiinsa ja hänestä puhuttiin sekä julkisilla paikoilla että -seurapiireissä, mutta ei kukaan kuultuaan Agricolan kuoleman siitä -iloinnut tahi sitä heti unohtanut. Surkuttelua lisäsi pysyväinen huhu -siitä, että hänet oli myrkytetty; meillä ei ole siitä mitään varmuutta, -jotta uskaltaisin sitä vakuuttaa. Muuten kävivät koko hänen sairautensa -kestäessä ensimäiset hovilaiset ja uskotuimmat lääkärit useammin, kuin -hallitsijan oli tapana lähettien kautta tiedustella, joko tuo johtui -teeskennellystä osanottavaisuudesta tai urkkimishalusta. Kuolinpäivänä -taasen, kuten varmasti tiedettiin, taudin eri muutokset ilmoitettiin -hallitsijan määräämien pikalähettien kautta eikä kukaan uskonut että -hänellä oli semmoinen kiire kuulla surusanomaa. Kuitenkin oli hän -osoittavinaan surua käytöksellään ja kasvonilmeillään, vapaa kun nyt -oli vihatusta henkilöstä sekä helpommin saattoi salata iloaan kuin -pelkoaan. Kylläksi oli tunnettu että hän luettuaan Agricolan -testamentin, jossa hän määräsi Domitianuksen oivallisen puolisonsa ja -hellän tyttärensä kanssaperijäksi, oli ilmaissut ilonsa ikäänkuin -kunnianosoituksesta ja tunnustuksesta. Niin sokaistu ja turmeltunut oli -hänen mielensä alituisten imartelujen kautta, ett'ei hän ymmärtänyt -jotta hyvä isä määräsi vain huonon hallitsijan perijäkseen. - -44. Agricola oli syntynyt keisari Gaiuksen kolmantena konsulivuotena -kesäkuun 13 päivänä,[24] hän kuoli 54:llä ikävuodellaan elokuun 23 -päivänä Pompeius Collegan ja Cornelius Priscuksen konsuliaikana.[25] -Jos jälkimaailma tahtoo saada tietoa myös hänen ulkomuodostaan, oli hän -jalompimuotoinen kuin huomiota herättävä; ei ollut mitään pelottavaa -hänen kasvojensa ilmeessä, mutta kyllin suloa muodossa. Jaloksi -mieheksi hänet helposti tunnusti sekä kernaasti mainioksi. Ja vaikka -hän riistettiin pois keskellä voimakkainta ikäänsä, oli hän mitä -kunniaan tulee päättänyt varsin pitkän elämänuran. Sillä hän oli täysin -saavuttanut todellisen, hyviin avuihin perustuvan onnen, ja mitä muuta -enää saattoi kohtalo kerätä hänelle, joka oli ollut konsuli sekä saanut -triumfin kunniamerkit? Hän ei välittänyt liiallisesta rikkaudesta, -melkoinen oli tullut hänen osakseen. Tyttären ja vaimon jäädessä eloon, -saattoi häntä pitää onnellisenakin, joka vähentymättömällä arvolla, -runsaalla maineella ja kadottamatta sukulaisiaan ynnä ystäviään vältti -tulevia kohtaloita. Sillä niinkuin hänen ei sallittu elää tämän meidän -ylen onnellisen aikakautemme valopäiviin saakka sekä nähdä Trajanusta -hallitsijana, jota hän toivorikkailla aavistuksilla keskusteluissaan -kanssani ennusteli, niin oli se seikka meille suureksi lohdutukseksi -hänen ennenaikaisessa kuolemassaan, että hän vältti sen hirmuajan, -jolloin Domitianus ei enään ajoittain ja välihetkinä, vaan yhtenäisesti -ja ikäänkuin yhdellä iskulla suisti valtion surmaan. - -45. Agricolan ei tarvinnut nähdä senaatin kokoushuonetta saarrettuna -eikä senaattia ympäröitynä aseellisilla eikä samalla kertaa niin monen -entisen konsulin murhaa tai niin monen ylhäissukuisen naisen -karkoitusta ja pakoa. Ainoastaan yhdestä voitosta saattoi -Carus Metius siihen saakka kerskata ja Messalinuksen ääni kaikui vain -Domitianuksen albalaislinnassa ja Baebius Massa oli siihen aikaan -syytteenalainen;[26] mutta sitten meikäläisten kädet laahasivat -Helvidiuksen vankilaan, meitä tahrasi Mauricuksen ja Rusticuksen surkea -näkö sekä Senecion syyttömästi vuodatettu veri.[27] Nero kuitenkin -käänsi pois silmänsä sekä määräsi kidutuksia niitä katselematta; mutta -pahinta surkeuksissa Domitianuksen aikana oli se, että täytyi katsella -ja tulla katselluksi, kun, näette, huokauksemme salaisesti merkittiin -ja kun lukuisain henkilöiden kalpeuden osoittamiseksi riitti tuo julma -katse ja kasvojen punakkuus, jolla hän varustautui häpeäntunnetta -vastaan. - - - - -Loppulause. - - -Tosiaan olet onnellinen, Agricola, niin hyvin kunniakkaan elämäsi -johdosta kuin myös kuolemasi kautta oikeaan aikaan. Kuten ne kertovat, -jotka kuuntelivat sinun viimeisiä puheitasi, alistuit hajamielisesti ja -kernaasti kohtaloosi, ikäänkuin omasta puolestasi olisit tahtonut -hankkia hallitsijallesi syyttömyyden. Mutta katkeran surun ohessa isän -kuoltua lisää minun ja hänen tyttärensä alakuloisuutta se seikka, -ett'ei meidän sallittu istua hänen sairasvuoteensa ääressä, vaalia -häntä uupuessaan kuolemaan sekä nauttia hänen katseistaan ja -syleilyistään. Olisimme varmaankin saaneet kuulla hänen määräyksensä ja -lausuntonsa kätkeäksemme ne syvälle sydämiimme. Se oli meidän surumme, -se meidän tuskamme, että hän riistettiin meiltä jo neljä vuotta -aikaisemmin pitkällisen poissaolomme johdosta. Kaikki on epäilemättä, -rakas isä, runsaassa määrässä tullut osaksesi ylen hellän puolisosi -ollessa luonasi; kumminkin on harvemmilla kyynelillä sinua surtu ja -viimeisellä elonhetkelläsi silmäsi jotakin kaipasivat. - -46. Jos autuailla hengillä on olemassa jokin tyyssija, jos viisaitten -mielipiteen mukaan suuret sielut eivät katoa ruumiin kanssa, levätkös -rauhassa ja kutsuos meidät, perheesi jäsenet raukkamaisesta kaipiosta -ja epämiehuullisista valituksista mietiskelemään hyveitäsi, joitten -johdosta ei sovi surua tuntea tai valituksiin ryhtyä. Kunnioittakaamme -sinua mieluummin ihailulla ja loppumattomilla ylistyksillä sekä, jos -luonto sen myöntää, tulemalla kaltaisiksesi; siinä on oikea kunnioitus, -siinä jokaisen rakastavaisen velvollisuudenosoitus. Sen tahtoisin panna -tyttärensä ja vaimonsa sydämelle, että sillä tavoin kunnioittavat isän -ja puolison muistoa, jotta muistelevat kaikkia hänen tekojaan ynnä -sanojaan sekä enemmän pysyttävät mielessään hänen henkensä luonnetta ja -muotoa kuin hänen ruumiinsa; en soisi puhuvani marmorista tai vaskesta -muovailtuja kuvapatsaita vastaan, mutta samoin kuin ihmismuoto, samoin -sen kuva on puutteellinen ja katoovainen, hengen muoto sitä vastoin -iäti pysyväinen eikä sitä voi pidättää tai esittää vieraassa aineessa -tai toisen taidolla, vaan itse kunkin omassa elämässä. Mitä Agricolassa -olemme rakastaneet, mitä hänessä olemme ihailleet, se pysyy ja on -pysyvä ihmisten mielissä, aikojen iäisessä vaihtelussa, aikakirjain -muistissa; monet vainajat, näette, uupuvat unhoon ikäänkuin maineetta -ja mainitsematta: Agricola taasen on elävä, jälkimaailmalle kuvattuna -ja esitettynä. - - - - -Selitykset: - - -[1] _P. Rutilius Rufus_ konsuli v. 105 e.Kr.; _M. Aemilins Scaurus_ -konsuli v. 115 ja 107 e.Kr. - -[2] _Paetus Thrasea_ kuoli itsemurhan kautta v. 66 j.Kr., _Helvidius -Priscus_, edellisen vävy, tapettiin v. 93 j.Kr. tasavaltaisten -mielipiteittensä johdosta. - -[3] Forum Julii nyk. Fréjus Provencessa. - -[4] Gaius Caligula. - -[5] Caligulan appivaari. - -[6] Nyk. Marseille. - -[7] Oik. Albintimilium nyk. Ventimiglia. - -[8] _Aquitania_ Gallian lounaisosa. - -[9] Skotlanti. - -[10] Orkney-saaret. - -[11] Tässä ehkä jokin Shetland-saarista. - -[12] Kansanheimo Walesissa. - -[13] _Consularis_ konsulinarvoinen mies, ent. konsuli. - -[14] Camulodunum nyk. Colchester. - -[15] Anglesey. - -[16] Procurator oik. alempi rahaston-virkamies, joka valvoi keisarin -yksityiskassan etuja. - -[17] Heimo Pohjois-Walesissa. - -[18] _Centurio_ centurian päällikkö, 'sadanpäämies'. - -[19] Paikka tuntematon. - -[20] Nyk. Firth of Clyde ja Firth of Fortb. - -[21] Paikka tuntematon, samoin kuin Graupius-vuori ja Borestien maa. - -[22] Sodassa Dakeja vastaan vv. 86-88 sekä Markomaneja ja Quadeja -vastaan. - -[23] Limes oik. rajavalli Tonavasta Regensburgin kohdalta Rheinin -aliseen osaan. - -[24] V. 40. - -[25] V. 93. - -[26] Carus Metius, Messalinus ja Baebius Massa tunnetut ilmiantajat. - -[27] _Helvidius_, 2:ssa luvussa mainitun Helvidius Priscuksen poika, -teloitettiin vankeudessa; _Mauricus ja Rusticus_ olivat veljekset: -edellinen ajettiin maanpakoon, jälkimäinen surmattiin. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Agricola, by Cornelius Tacitus - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK AGRICOLA *** - -***** This file should be named 53265-8.txt or 53265-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/3/2/6/53265/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/53265-8.zip b/old/53265-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 9e9f391..0000000 --- a/old/53265-8.zip +++ /dev/null |