diff options
Diffstat (limited to 'old/53246-8.txt')
| -rw-r--r-- | old/53246-8.txt | 3745 |
1 files changed, 0 insertions, 3745 deletions
diff --git a/old/53246-8.txt b/old/53246-8.txt deleted file mode 100644 index f65456d..0000000 --- a/old/53246-8.txt +++ /dev/null @@ -1,3745 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset -Sananlascut, by Various - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset Sananlascut - -Author: Various - -Release Date: October 10, 2016 [EBook #53246] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK WANHAIN SUOMALAISTEN *** - - - - -Produced by Jari Koivisto - - - - - - - Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja Suloiset - - SANANLASCUT - - Mahdollisuden jälken monialda cootut - ja nyt wastudest ahkerudella enätyt - - - Koonnut - - Henricus Florinus - - - - - - Cum Gratia & Privil: S. R. Maj:tis - - TURUSA - - Prändättyt JOHAN Winterildä - Cuningal: Kirjanpränt. Wuona 1702. - - - - - - -Hywän suowalle / Jumalata pelkäwäisel Lukialle JEsuxen Rauha ja -Siunaus! - -NIjncuin Jumala Caickiwaldias / jolda caicki hywä lahja tule / on -sanomattomast wijsaudestans / armollisesti lahjoittanut monda Ihmistä / -erinomaisel ymmärryxellä käsittämän caickein luotuin moninaisia meno ia -luondo / ia nijtä aiwan sorkeilla sanoilla toimellisesti selittämän / -caikille opixi ia neuwoxi; Nijn on myös se hywä Jumala jo muinengin -andanut meidän Esiwanhemmillem / täsä Suomes / sencaltaiset lahjat / -että he omalla kielelläns / nijn taitawita sanoja puhunet / joita -caicki owat hywäxiottanet / ja nijtä aina kerroinet / että ne wijmein -owat jälkentulleille yhteisix Sananlascuixi tullet / Cuitengin / ettei -ne caicki taida olla jocaitzella tiettäwät / sentähden on muinen aiwan -jalost oppenut / jumalinen ja uscollinen Opettaja Jumalan Seuracunnas / -Tamelan Pitäjän Kirckoherra ja Säxämäen kihlacunnan Prowasti / Her -LAURENTIUS PETRI waina / jocapäiwäisest cansapuhesta lähes 50. -ajaistaica sitten / nämät Sanalascut ahkerudellans muistoxi -kirjoittanut / joihin sitte hänen Pojaldans / muinen corkiast oppenelda -Mag. GABRIEL TAMMELINUxelda / ylistettäwäldä Prowastilda ja -Kirckoherralda Lohjalla ja minulda usiat owat lisätyt / ja nyt Jumalan -Cunniaxi / ja Suomen Maan caunistoxex / nijn myös nijlle otolisixi / -jotca tätä kieldä oppia pytäwät / monen toiwomisen jälken Prändistä -uloskäydä anetut. Nämät Sananparret ei ole suingan hyljättäwät / wan -sitä suuremmas arwosa / cuin itze Jumalan Hengi on Cuningas Salomon -lahjoittanut taitawammax caickia Ihmisiä / puhuman colmetuhatta -Sananlascu / 1. Reg. 4:32. nijn on monda näidengin Sananlascuin seas -Jumalan pyhän Sanan canssa yhtensopiwaista; mutta ei yhtäkän ilman hywä -perustusta ja hyödytystä waan caicki / pidemmäldä ajatelda / oppia -täynnä / puhen hywin caunistawat. Että sencaltainen sana / aicanans -puhuttu on otollinen Prop. 25:23. ja nijncuin cullainen omena hopia -maljasa ibid. 25. v. 11. Löytän myös näisä monda wanha puhdasta Suomen -sana / jotca muun kielen hembestä secoituxest näillä maan paicoilla -owat unhotuxeen joutunet. Jumala meitä caickia hengelläns hallickon / -wälttämän turhia sanoja / joista duomiopäiwänä pitä lucu tehtämän -Matth. 12. 36. että me poispanisim ilkiät sanat meidän suustam / Col. -3. 8. ja aina puhuisin mitä soweljas on parannuxen tarpexi / että se -kelwolinen cuulla olis! Eph. 4. 8. - -Paimiosta. 2. Octobr. 1702. - -I. N. J. - - - - - - -Wanhat Suomen Sananlascut. - - - - -A. - - -Aamun JEsus anna tulla / Aamulla hywät sanomat! - -Ah cullaist Codon elando; (sano Laisca) Jos on ruoca niukemmalda / nijn -on Unda wiljemmäldä. - -Ah cullaist Coto / armast asuinsia! - -Ah endinen aicani / nykyinen Mieleni! - -Ahwen armas tuoreelda / Särki säästöstä parambi. - -Ajallans työn teondo / hetkelläns Heinän nijtto. - -Ajastaica aidan tyngönäkin / wuosi wuotakenginäkin. - -Ajatelles (aiwotelles / alcais / asues /) aica mene. - -Ajatuxet ajan wiewät / pidätyxet pitkät päiwät. - -Ajatuxes orwon neuwot / puetoxes köyhän caupat. - -Aica ansoja punoa / ett on Hanhet wainiolla. - -Aica / eli aicans / cutakin. - -Aica Hijren haucotella / ett on Kissan kidasa. - -Aica lähte ajaman; lijtto wijmein lijckuman. - -Aica (se on / hywä aica) sata että Heinät ladosa. - -Aica tulla / toinen mennä / colmas ilmalla olla. - -Aica tulla / toinen mennä / colmas orwoin ajatella. - -Aina hännäs cuin juotto porsas. - -Aina päällä cuin säcki Myllyn päällä. - -Aina lähtewätä catzotan / saapa ihastutan. - -Aina seas / cuin paha penningi äyris. - -Aina sijhen Corsi jää / cusa cuorma caatu. - -Aina / eli caicki / suuna / cuin Simpu päänä. - -Aina usi hembeembi; ehkä endinen parembi. - -Aitasta Sica sucuisin. - -Alaisin Raudan coke; juoma Miehen näke. - -Alastoinda nauretan; ei suuren lijnan candajata. - -Alla Cana etc / catzo / päällä Cuckoi. - -Anda hywä wähästäkin; eipä paha paljostacan. - -Anda matokin macawan rauhan. - -Anda saita harwoingin; ei syöläs sinäikänä. - -Anna JEsus illan tulla / illan ilman maineita! - -Anna juosta jouhihännän / kipata cowacawion / Rautasorcan sorwoitella. - -Anna maata Matcamiehen; anna wieran lewätä: - -Anna mennä Männistöön; kyllä männistö wetä. - -Anna pahalle paljo walda; otta itze enämmän. - -Anna warjon wenyä. - -Annettu luwattu lahja. - -Annettu wala nijn hywä / cuin tehty. - -Annetusta annetan; ei tieldä löytystä. - -Anoin / ei annettu; otin idze / ei toruttu. - -Ansaittu anottu ruoca; syöty leicattu pala. - -Arca hengens pitä. Eli / Arca nahcans canda. - -Arca händä peljäckön; älkön jalo paecko. - -Arca medzään / jalo cotia. - -Arca purtu on / helle lyöty. - -Armahd' Jumal Joulun päälle / cuin ej woita Pöydän päällä. - -Armast Codon eländö! Catzo: ah cullaist. - -Armu cuole / Catzo: Yrmy. - -Asettans cukin corja. - -Asia Kylään mennes; waan mikä lähteis? - -Asiaa mies kylään; Waimo wasten syömistäns. - -Asia nijn / cuin ajetan; työ nijn / cuin tehdän; laki nijn / cuin -luetan. - -Awa Säckis / cuin Porsas taritan; jos se tarwitan. - -Awenolla sen andiaiset / lähtellä läxiäiset / pidetän. - -Awoi porti Herrois tullesa; waan kijnni lähteisä. - -Auta JEsus köyhä miestä! Ricas rijdoingin elä. - -Autit muinen mutcat miestä / mutcat muinen / juonet ennen; ei sillen -sinäikänä. - -Autuas Awainpijca; käy tupan / käy cotan / keicuttele Kellarijn. - -Autuas Emännän lango; Pöydän päähän pöykähtä; waiwainen Isännän lango; -owen suuhun seisatta. - -Autuas toisen wahingosta wijsaxi tulee. - - - - -C. - - -Caali Cartanon pitä / Wellingi welan teke / Puuro puita louhiman sc: -pane: - -Caali kiehui caiken päiwän; Liha lijwaxi licois. - -Caali minun Caimani; Wellingi weljäni; Puuro paras Ystäwäni. - -Caatu wijmein kituwa Puu; cuole cauwan sairastanu. - -Cacoi (Tuuli) cacun / pohja puolen; Itä ei aina anna. - -Cahden Cauppa; Colmannen ei mitän. - -Cahu cauwas cuulu; Tora toiseen Kylään. - -Caicki Cangan cutoisit; mutt' ei polje puoleckan. - -Caicki caunit cotona / Ihanat Isän majasa; kembit Kirckowaatteisa. - -Caicki cosiat copiat; Caicki Fangit waiwaiset; - -Caicki Miehet Mämmin päällä; Urot Oluen luona; Mutt ei miestä misä cusa -/ cusa miestä tarwitan. - -Caicki muuta mies catu; Wan ei nuorta nainmistans / eikä warhain -nousemistans. - -Caicki hullut köyhänä; Waimot rickat hywät Emännät. - -Caicki köyhät hullut; Caicki rickat copiat. - -Caicki puhujan suuhun tule. - -Caicki purtua pure; caicki pandua pane; hätäynnyttä häti. - -Caickia Sairan Mieli teke: - -Caicki suuna / Cadzo: Aina suuna. - -Caicki taloi tarwitze; Lijnaiseckin / langaiseckin; Yxin -caxiwartiseckin. - -Caicki taloi tarwitze; Suuret Neulat / harwat Seulat / työreet / -tacareet. - -Caicki wiedyldä warcat. - -Caljalla työt tehdän; Oluella pidot pidetän. - -Calja naura Oluen töitä. - -Callis cauppa rahattoman / waicka hahden partalla. - -Calutan luukin lihawan; syödän liha laihemmangin. - -Carckoi (caritza) wettä waitele; caicki carckoiset jano. - -Carpiosta calja pannan; oltta tylyä tynnyristä. - -Caswa cannettu lapsi. - -Caswa kiwinen peldo; wan ei caswa cackarainen. - -Catti yxin saalins syö / eij sen lihawambi. - -Catzo cattikin (kissakin) Cuningan silmijn. - -Catzo calus / muista murus / ajattele asias. - -Catzo omas / anna toisen oma silläns olla. - -Catto huonen Honga on. - -Caucakin paha tuodan; hywäkin lähes jätetän. - -Cauca matala meri kylmä; wiel edembä hyytä: se on / cauca wijsas puhu / -wiel edemmä ajattele. - -Caunaa (wiha) cuin kieli caunaa / se on raisca. - -Caunis cacku pääldä nähden / acanainen alda cuoren; ei siunattu -sisäldä: Eli: Ei sima (hywä) sisäldä syödä. - -Caunis catzo carwans; ruma työn teke. - -Caunis caicki woitta. Caunis caickein mielen nouta. - -Caunis caupalle parembi; ruma työhön rohkiambi. - -Caunis caulan kijcutella / cuin on caula caunistettu. - -Caunis on hywän muotoinen. - -Cauroja (kylwetän) cacarin suuhun / Käen suuhun Herneitä. - -Cauwan cauwas käetän; cauwan caucana ollan. - -Cauwango wale coiran caulas? - -Cauwas caucainen sanoman wie. - -Cauwas käetän / lästä palatan. - -Cauwas wijsas näke / wiel edemmä ajattele. - -Caxi cauppaa teke / colmas pääldä catzele. - -Caxi kättä reittä myöden / on köyhällä. - -Caxi sairalla tapa; taicka cuole / taicka parandu. - -Caxi tietä tijnellä / taicka luo / taicka canda. - -Caxi sana wanha wirtä. - -Caxi weistä Warcalla /; tyhjä tuppi wiedyn wyöllä. - -Caxi wijttä kymmenesä / wijttä kymmendä sadasa. - -Caxi yhden Herra; colme yhden Cuningas. - -Cocoo (paljoutta) kylä kysy; ei carwan cauneutta. - -Codon wilja caucanakin. - -Cohta Lapsi cuolella (jonga lapsi on cuollu) toinen wäärin mennellä. - -Cohtus paras custakin; Cohtus hywä Mackarastakin. - -Coira aidalla / händä raosa. - -Coira otta oxennuxens; paha Waimo andimens. - -Coirat cutzuin tulewat / (pitoon) hywät wierat cutzumata. Ironia. - -Cokennut caicki tietä / waiwainen caicki coke. - -Colmecuissa (colmen cuun wanha Lapsi) colcan cuule; cuusicuissa cucan -(paijan) otta. - -Colmisäinen Jumalan köysi. - -Colmiöisen (wasican) corsi suusa. - -Combastu hewoinen neljäld jalalda; saaticka Ihminen sanalda. - -Conna Calja Oluen suhten / eli tykönä. - -Coska conna pääse correll / nijn hän pyytä orrell. - -Consti camala asia on. - -Cope cutzuttu wieras; ujo outo cutzumata. - -Corele toisten Häisäs. - -Coreutta corcokengä; siweyttä Silckisucka. - -Corkia cotoinen kynnys / toisen kerran caswates. - -Corpi caapu köyhän miehen. - -Corwacuullons coirakin haucku. - -Corwa enimmän maita käy. - -Cosca laiscan työn teondo? Syxyllä loca paljon / kewällä wettä paljon / -talwella wilu / kesällä helle; ei coscan cohdacuwaista. Catzo: pahalla -Sialla. - -Cosca Sangarit sotiwat / silloin turcan tucka tuoxu. - -Cotians cuollu wiedän. - -Coto carjan corja / yö pahan perhen. Catzo: Ehto carjan. - -Coto coira woittane metzä coiran hauckumas. - -Cotonans coirakin cope; cuckoi omal tungiolla. - -Cotona codon menot. Eli: Cotona codon sanomat. - -Cotona cowan wara. - -Cotona Lapsi Enoilas / (Enoin tykönä) Tätiläsä (Tädin tykönä) wieras -lapsi. - -Coto paha muistaminen; pito hywä jättäminen. - -Cotosia pahan orpanan. - -Cowa caickijn cose. - -Cowa kengä jalan sylkyttä; Eli syylyttä. - -Cuca coiran hännän nosta / jos ei hän itze? - -Cuca cotowarcan catzo? - -Cuca Jumalan neuwot tietä? - -Cuca tiesi / cuca luuli lapsen orwoixi tulewan? - -Cuca tiesi / cuca luuli peipuisen ylönexi / kedon (se on laihan pellon) -caswanexi / lapsen pienen paisunexi? - -Cuca tiesi cungin mielen? kengä kenengän sydämen. - -Cuckoi päällä curjanakin; cana alla armasnakin. - -Cuha suuri lahna lawia / catzoa caten silmäldä / miehen toisen carpasa -(wenhesä). - -Cuin caxi warast rijtele / nijn talonpoica lehmäns saa. - -Cuin hullu marckinoilla tule / nijn cauppamies rahaa saa. - -Cuin lapsi saa sitä cuin hän itke / nijn hän on äneti. - -Cuin minä suutuin surwomasta / päiwyin petkelin tomusta / riuduin rihtä -tappamasta / waiwuin warsityön teosta / wäsyin wettä candamasta; suurus -suustani putois / hywä leipä leuwoildani; söisin kyllä / joisin kyllä; -täyty olla tällänskin. - -Cuin on lapsi wanhinbana / pahin paimenna perhen / onehin opettajana; -ei sijnä hywin eletä. - -Cuin on wamma warpasa / kipu keskellä sydändä. - -Cuin tule aljetuxi / nijn tule culunexi. - -Culda ruskia / ruis wielä ruskiambi. - -Culda yösäkin culu. - -Culu cuikistellengin; mene maistellengin. - -Culu päiwä pilwesäkin; mene aica pijcanakin. - -Cuningasta cuuleminen; Herroja cumartaminen. - -Cunnia hywä tapa / ehkä yxin huonesa. - -Cunnia sille / joca cunnian taita. - -Cunnia sille / jolle cunnia tule. - -Cuolema ruton seasa; uni torcan portailla. - -Cuolewat Cuningatkin; waipuwad waldiackin. - -Cuollena coira tapans heittä; Ei paha coira cuollenacan. - -Cusa cacku syödän / sijnä toinen / eli caxi / saadan. - -Cusa cotca lounahta / sijnä saawat pieneckin linnut. - -Cusa pelco lacka / sijnä waiwaisus alca. - -Cusa ei ole pelco / sijnä ei ole häpyä / ei toiwo / ei cunniata - -Cusa työ tehdän / sijnä ruoca syödän / eli saadan. - -Cusa wähä kimalaisia / (mettiäisiä) sijnä wähä hunajata. - -Cuuseen curotta / catawahan crapsahta. - -Custa Cuningas cullad saa? - -Cutojans tutcamensa; luojansa kerinpalaiset. - -Cuu kesään kirwiaisest (leiwoisest) wähä wästaräckisest. - -Cuuldele / cuin sica pawusa. - -Cuullons coirakin haucku. Catzo: Corwacuullons. - -Cuulu cuurnan cuickuna / waicka ei Mämmin mähkinä. - -Cuuluisa rickan / eli Herrain / tauti; ei köyhän cuolemacan. - -Cuuron pilwestä sata; cajanesta caiken päiwän. - -Cuwa caunis syömätä; mutta ei Ihminen. Eli Cuwa syömätä elä. - -Cuwastans cuckoi laula; wihwostans lehmä lypsä. - -Cuwuxens culon kewäisen / sykyisellä taudixens / Eläin syö. - - - - -E. - - -Edes eiläinen / eli endinen päiwä on. - -Edeskäydä käsketän / edeskäydä / ei paeta. - -Edespäin cauppa käy. - -Ehto carjan coco / Yö pahan perhen. - -Ehto Eräitzen (Matcamiehen) saando / hämy wieran tulendo. - -Ehtona erän perä nähdän. - -Ehtona itcu / Aamulla Ilo. - -Ei aica ajan mendy / wuotta lehden langettua. Eli: Ei ikä ijän mendyä. - -Ei aica miestä odota / jollei mies aicaa. - -Eij aina Andin tuuli / Pietarin peräntacainen / Wielä tuuli Thuomangin. - -Ei alastoinda coirakan haucu. - -Ei auta ambuman / ettei ole nuolen noutajata. - -Ei auta Laulaman / cosca ei cuulla cummingan. - -Ei auta Linnun lendämän / siitte cuin sijpens on mistanut. - -Ei auta wuohen määkymän / cosca ei Cauris cajo - -Ei caickein caunin yhtäläinen. Eli: Ei yhden caunis caickein caunis. - -Ei caicki Culda / cuin kijldä; Eikä hopia / cuin hohta. Eli Ei caicki -Culda cuumottawa / eikä helckywä hopia. - -Ei caicki ajatuxet tule seulan päälle. - -Ei caicki puhet pysy Weden päällä. - -Ei caicki päiwät wielä ehtolla ole. - -Ei caicki taudit ole cuolemaxi. - -Ei caicki yhtä tee. - -Ei caicki ystäwät yhten piton mahdu. - -Ei calu saaden rickaxi tulla / waan säästäen. - -Ei cangas corjellen cudota; oja / Eli sonda / luoda luowaellen; Kiwi -jauha kijwatellen; Heinä heitellen coota. - -Ei cangas (sandainen maa) lacoon caadu / eikä Siemendäns cadota. - -Ei Carhua witzalla lyömist ole. - -Ei carja nijn cato / cuin Paimenet puhuwat. - -Ei caten coto corkene. - -Ei cauhalla mieldä päähän saada. - -Ei cauha warreta kelpa. - -Ei coira carwan catzomista ole. - -Ei Coira ennen uida taida / cuin händä castu. - -Ei coirall cunniata ole. - -Ei Coira luuta wingahda / ehkä cohta lyödäisin. - -Ei connan cohtu ole / pahan miehen mieldä taita. - -Ei connas coscan tali ole / ehkä kesällä tapeitais. - -Ei Corppi corpin silmä puhcaise. - -Ei cossin cohua täydy / wähän miehen wääten käydä. - -Ei Culda culda ole; Leipä culda culda on. - -Ei cumarrettu caula leicata. - -Ei Cuningascan culda syö. - -Ei cunnia tule culuttamata. - -Ei cuolema ole kirckomessu; eikä hengi nauraen lähde. - -Ei cuucan ennen paista / cuin täydellens tule. - -Ei cuuroille cahta saarna täydy. - -Ei ennensaadulla cauwan eletä; ellei Jumala wastaist anna. - -Ei epäluulo ole tiedon werta. - -Ei Ucko (emändä) eriä tiedä / cusa Uro uhon näke / poica waimon waiwa -päiwät. - -Ei halla haosta lähde / caste warjosta warise / Eli caste calwesta cato -/ päiwän Bertelin perästä. - -Ei helwetti ikänäns täynä ole. - -Ei Hemme heiniä saa. - -Ei Hepo cuowista cuole / eikä Lehmä Leiwoisesta / lammas -randarauckoisesta. - -Ei hepo kijtä hapoinda wettä / jouhihändä juomingita. - -Ei Hijri heinäcuorman alla cuole. - -Ei Hijri hewoisen wäärtti / häjy Lapsi miehen werta. - -Ei hoppu hywäxi ole. - -Ei hopus Sata ajastaica eletä. - -Ei hulluus häwimäst kiellä. - -Ei hulluus kiellä cuolemast / pahuus cauwan elämäst. - -Ei huoralla häpyä ole. - -Ei hywä hauki suolas pahene. - -Ei hywä hylkynä ole / culdapenning culkeilla. - -Ei hywäkän hewoista saa aja / enä cuin hän woi. - -Ei hywä paha tee. - -Ei hywän sanan woima ole. Se on / ei paremba ole. - -Ei hywä sana woidetta tarwitze. - -Ei häistä keräjän mennä. - -Ei häjy häwetä taida. Eli: Ei häjyllä häpy ole. - -Ei härkä usein Linnasta palaja / lammas Lautamieheldäkän. - -Ei hästi häitä kijtä / hepo pitkiä pitoja / Juohihändä juomingita. -Catzo: Ei hepo kijtä. - -Ei hätä hengen lähteisä. Se on: Ei wielä henges lähde. - -Ei hätä häwetä anna / kijru cauwan kijnnitellä. - -Ei hätäynnellä puolda ole. - -Ei jalon jalad palele / hywäin kynnet kynnistele. - -Ei itcu hädästä päästä / poru (Parcu) päiwistä pahoista. - -Ei istuwata / suwata / catzeliata suoda / eikä tekewätä pahaxi panna. - -Ei ketän cuckaro caulas hirtetä. - -Ei kirwes kiween pysty / Napacaira callioon. - -Ei Kiwi jauha Kiewastellen / ilman orjan olcapäjtä / Pijcan pienitä -käsitä. - -Ei kylä cudetta kiellä kyynäräldä kymmeneldä. - -Ei kylänmies kitua kiellä. - -Ei kädetöin cato. - -Ei käeten cuolla / eikä uhaten eletä. - -Ei käskewä wäsy. - -Ei köyhän hywä täydy / maankäywän macupala. - -Ei lainan ottaja calua puutu. - -Ei laisca ole jocamiehen Drengi. - -Ei laisca onnens tiedä laitta. - -Ei lapsi lambaxi ole. - -Ei lapsen täydy iso cappalda leipä. - -Ei lapset lakia tiedä / Waimod wallan duomiota. - -Ei lapsi laolle / eli lacoon / cuole. - -Ei leipä leikin syödä / cacku nauraen calweta / Waate pilcalla pidetä / -miehen wieran edesä / waimon angaran apuna. - -Ei lijckuwan kiwen päällä sammala caswa. - -Ei Linducan lennä / ennen cuin sijwet täydelläns tulewat. Catzo: Ei -cuucan. - -Ei luodustans saa cungan mennä. Catzo nijn luotu. - -Ei lämmin luuta särje. - -Ei maaten marcat saada / istuen isoit hopiat. - -Ei macawan suden suuhun lammas juoxe; eikä uneljan kissan suuhun hijri -samo. - -Ei manaten maan ala mennä. - -Ei matocan macawata pane. Catzo: anda matokin. - -Ei menewät pitä saa. - -Ei miestä manatus ole. - -Ei miestä tawatoinda ole. - -Ei muoto panna murkinaxi / caunis carwa cattilaan. - -Ei naurosa järke ole. - -Ei neuwo wäärään wie. - -Ei nijn paha / ettei jocu kijtä; eikä nijn hywä / ettei jocu laita. - -Ei nijn paha etttei johongun hywä. - -Ei nijn pitkä / ettei curoita; eikä nijn lyhy / ettei cumarra. - -Ei nijn pitkä päiwä / ettei ehto perästä. - -Ei nijn wanha / joca ei luule wuotta eläwäns; eikä nijn nuorta / joca -tietä wanhax tulewans. - -Ei nijn wetelä weri / ettei sakiambi wettä. - -Ei nuolu watza täytä. - -Ei ole aitasta cotona / eikä maasa wartasta / cuin ei tahdota anda. - -Ei ole caicki pahat päiwät nähdyt. - -Ei ole kädesä Kärpä pinosta / Neitzy nuori Turcuisesta. - -Ei ole päätä Päjänellä / loppua lapin wedellä. - -Ei ole wanhasa wara / turwa tutisewasa. - -Ei ole Ämmän ähkymistä / cosca on Äijän pää sylisä / Äijän parta -parmoilla. - -Ei orhi olutta kijtä / hepo pitkiä pitoja. Catzo: ei Hästi. - -Ei orja lugulle panna / palckawaimo taikinalla. - -Ei ottawa jääpä catzo. - -Ei paha ensin cuole. - -Ei paha Lyödengän parane / Eli: ei pahast lyödengän ole. - -Ei pahan silmän paljo pidä näkemän. - -Ei panna paeta anna / murha mennä muille maille. - -Ei pandu mieli pääsä pysy. eli panendo mieli päähän pysty. - -Ei persoja saa Pohjamaalle wiedä; caicki hywät calad syö. - -Ei persoja erijn (matcoin) panna. - -Ei pohja suwe kiellä / eikä etelä kylmämäst. - -Ei saa purjetta ylömmä wetä / cuin wenhe canda / eli saldi. - -Ei päiwä piwon täysi ole. Catzo: Ei caicki päiwät. - -Ei pääldä saa tähteitä tehdä. - -Ei rickan rahoja tietä / eikä / äweriän ääriä. - -Ei rico mieli miehen päätä / tee terweys paha / lyötä suuta nisuinen -leipä / hiero kättä tarwoin sarwi. Eli: - -Ei rico mieli miehen päätä / lohi coske sowaise / maita mansicka -pahenna / muuta musticka mäkiä / polda puola cangarita. Catzo: Ei -särje. - -Ei rijdoist rahoja ole. - -Ei Romi yhtenä päiwän ole rakettu. - -Ei rupinen pää paljo tarwitze / ennen cuin werelle tule. - -Ei saada wihoin wilja pöytän / maaten makiat palat. - -Ei saadusa saamista ole. - -Ei saanut parata parca; eikä turca toisin tehdä. - -Ei saita Sica ruoki / wisu wierasta rawitze. - -Ei salli sawinen peldo / eikä sonnatoin suwaitze / sucan wartta -walkiata / kengän cuortti corkiat eli coriata kyndäjätä. - -Ei sana (sanoma) sauwa tarvitze. - -Ei sana sijwitä lennä / puhumata cauwas cuulu. - -Ei Saucoi sala saada / näkemätä näädän poica. - -Et se anowalle anna / joca ei waitelewalle anna. - -Ei se cadu / cuin catzo. - -Ei se cuwusa ole / cuin nocasa on. - -Ei se hewoisen cauppa ole. - -Ei se hullu ole / joca ano; wan joca anda. - -Ei se laita lapsians / eikä polje puolisans. - -Ei se lasten leicki ole. - -Ei se mahda metzään mennä / joca pelkä joca puun päällens caatuwan. - -Ei se muna munaan waiheta. - -Ei se naista woida / joca lailda woidan. - -Ei sen kieli ole wellingis palanud. - -Ei sen mieli mettä keitä / joca suures murhesa on. - -Ei se nijn cuucka ole / cuin ondu / eikä nijn waiwainen / cuin hän -walitta. - -Ei sen wuohet ole aina cotona. - -Ei se ole ihmettä nähny joca ei miestä juopunutta / waimo alastoinda. - -Ei se paljo catzo / joca ei omans catzo. - -Ei se parcuin parane / eikä huutain huokene. - -Ei se puhuen parane. - -Ei se sanast tiedä / joca ei puolest ymmärrä. - -Ei se sicaan tule / cuin sucuuns tule. - -Ei se tahdo anda / joca kysy. - -Ei se toista saa / joca ei toista culuta. - -Ei se ujoons cuole. - -Ei seulasta satoja saada / piwon täydest kymmenitä. - -Ei se uunna utistans syö / palawana paistians. - -Ei se warasta tohdi / joca ei wannoa tohdi. - -Ei se wuohi toista taida autta / joca itze hapa calwa. - -Ei Silacka suolas mätäne. - -Ei siliä wuolemista tarwitze. - -Ei sinun pääs walkiuden tähden. - -Ei sitä sydän cuole / cuin ei Silmä näe. - -Ei sodat sanomita ole / cowat ilmat mainioita. - -Ei sota suosia catzo / tauti mieliä pahoja. - -Ei suotta cuolla; waicka suotta sairastetan. - -Ei suulla saa cunniata canda. - -Ei suuttoman sanoja tietä / kielettömän lausumita. - -Ei syndymä siansa catzo / cuollu paickans walitze. - -Ei syödysä syömistä ole. - -Ei syönellä cahta lounetta / eli murkinata / ole. - -Ei syöttiläs tiedä / mitä elätti wingu. - -Ei syöpä jääpä catzo / ottawa telapuuta. - -Ei särje mieli Miehen päätä / waicka paljokin olis. Catzo: Ei rico. - -Ei tai malja maata käske / hywä hyrsy huicandella. - -Ei taito tackana ole. - -Ei talwi mene tacans catzomata. - -Ei tasain tasaiset päiwät / ajat caicki yhtäläiset / Toinen nai nappa -Neitzen / toinen ämmän ähkywäisen. - -Ei tautican (tuonican) tyhjästä ota / tuuli jääldä caljamalda. - -Ei totta kieldä saa. - -Ei tuki suowa alenna / wara wenhettä caada. - -Ei Turcu ole tuwan tacana / Caupungi cujan pääsä / Saxa saunan -louckasa. - -Ei tyhjä liendä tee. - -Ei tyhjä säcki seisoalla pysy. - -Ei tyhjä taikina happane. - -Ei työt tehden lopu / wirret laulaen wähene / parmat tappain cato. - -Ei täydy sian päätä waiwaisen caalijn. - -Ei ulwowa Susi lammasta murra. - -Ei uni maaten lopu / nälkä hautanaurista. - -Ei uutta palanesa ole. - -Ei waca wapise / eikä luja lutise. - -Ei wahingo huuten tule. - -Ei wahingon wäräjällä kengän seiso. - -Ei wahingo yxinäns tule. - -Ei wanha waratoin ole. - -Ei wanha wiata cuole. - -Ei wanhus pahudest estä. - -Ei wara wenhettä cada / catzo: Ei tuki. - -Ei warasta ole / jolle warcan pesä. - -Ei warcalla puolda ole. - -Ei warcan waloista ole. - -Ei wares kiroen cuole / corppi cuiwijn sanoin. - -Ei wasicka rucoellen elä. - -Ei Wedet taiwas mätäne. - -Ei welasta maxamata päästä. - -Ei wesi cassis pysy. - -Ei wesi haawa tee. - -Ei wettä wihalla juoda / calja cateudella. - -Ei wielä caicki päiwät ehtolla ole. Catzo: Ei caicki päiwät. - -Ei wiepä jääpä catzo / ottawa telapuuta / lähtewä tulo catowa. - -Ei wihoin wihille saada / eikä wäellä wäwyxi / ylönmielin ystäwäxi. - -Ei wilja waiwata saada / cala jalan castamata. - -Ei witza Luuta särje. - -Ei yhtä hywä saa ihastu / ei cahta paha peljästy. - -Ei yxikän Äitins poica juowuxis ole. - -Ei yöldä silmä puhke / hämäräldä jalca taitu. Se on / kyllä Yöllä aica. - -Eletty eiläinen päiwä / tämä päiwä tähän saacka / Neuwon Jumala -huomiseen pitä. Catzo: Edes eiläinen. - -Eletän että myöden / syödän tacaa / Eli ewästä / myöden / soutan wettä -myöden. - -Eli Culda cuckarosa / Sotamiehen (eli sanda sieramisa). - -Elä coira yhdentaloin / cuole coira cahden codon. - -Elä Eli kitu cuin toucka puun raosa. - -Eläwä händ mainitze / eij cuollu mitän puhu. - -Eläwäinen Lasten tauti. - -Eläwä palawans tunde. Catzo: kyllä eläwä / etc. - -Emändä hywä taloisa / ehkä ilman istucon. - -Emän eljet tyttärellä / pojalla isäns asumet. - -Emänäll on eljet colmet / eljet colmet kengät colmet; yhdet luiset / -toiset puiset / colmannet ketiset kengät; luisilla käwi kyläsä / -puisilla käwi cotona / ketisillä kircko tiellä. Ketiset / se on nahka -kengät. - -Endinen aicani nykyinen mielen. Catzo: ah end. - -En minä huole / coskei naida. - -En minä toiwoani paljongan pane. - -Ennen puu taittu / cuin taiwasen ulottu. - -Ennen tehny työn teke wasta-alcu ajatele. - -Ennättäwän munat carilla. - -En sano wihoin / engä wiljoin / Se on / en sano sortain / engä auttain; -wan sanon totuden. - -Enämbi woitta. Catzo: isoi. - -Enämbi wähembi härkä / matalembi corkiambi / musta härkä walkiambi. -Mielin kielin puhuwain tapa. - -Eropäiwät hartaimmat. - -Esipuhe lain täyttä. - -Etens eläwä ajuttele / eli puhu / tacans cuollu catzele. - -Eten wetänyt woitta. - -Etzei Suomet sorkeinda / maat walitzi walkeinda; jo naidut parhat -pijcat / etzitellyt ehkiämmät; Täydyi naida tähteitä; Tulisossa sormijn -/ käten kählöi / eli kähmöi / käändyi / onehin olille joudui. - - - - -H. - - -Halla hanhen (pois mennes) sijwen alla; talwi joutzenen tacana. - -Hallakin matalan meren kylmä. - -Halla hillian kylwänellä / nälkä siemenens syönellä. - -Halla sen parran hallitze / joca wanhan wallitze. - -Halpa köyhän calu on. - -Halpa waimo haldiatoin haldialisten seas. - -Halpa waimo haldiatoin; awoi pieletöin wäräjä. - -Halpa waimo Lapsillinen / (hajalla hiuxin) paha hännätöin hewoinen. - -Harackata ammuttin / warexen waara sattui. - -Harwoin Haracka caunis. - -Harwoin härkä linnasta pala. Catzo: Ei härkä. - -Haucka sauwuta elä / musta Lindu lämbymätä. - -Haucku coira colmicarwa; maanpahicko caxi carwa; ylimäinen yxicarwa. - -Haucku häjykin coira hywän coiran cahleisa. - -Haucottele harwoin syöny; cascottele cauwa maanu. - -Häwericki (köyhä tyhjä) harwoin saanud / näwericki (närer icke) -nälkäinen. - -Hawissa (nopeudes) sodan jaco i.e. ennättäwä saalin pitä. - -Hellet työttömän Kädet / arat armoin caswatetun / työhön harjoitelles. - -Hengens edest cukin waiwa näke eli soti. - -Hepo culcu / waimo culcu / mies culcu weden tacainen. - -Hepo helle warsallensa; Ucko helle Acallensa; waimo waru / eli arca -lapsellensa. - -Herroilla hywät hewoiset / wahwat warsat wanhemmilla. - -Herroix Herrain coirackin. - -Hewoises Hengi miehen; waimolla talon pidändö. - -Hewoisesa miehen Hengi; ratzusa: rahan wahingo. - -Hewoistans hullu kijtti; mieletöin emändätäns; mielipuoli poikians. - -Hiha minun / ei hihacan. Se on / Ei minun mitän tule. - -Hijri perhen toran syö / eli kätke. - -Hiki hellen / lämmin laiscan / packainen pahan uron. - -Hiki laiscan syödesänsä; wilu työtä tehdesänsä. - -Hiki miehen hihtaman; jano waimon jauhonen. - -Hiljainen (myöhäinen) Herrain meno. - -Hiljaiset Herrain picaisetkin. - -Hiljan hywänä / cauwan pahana / ijänpäiwän ilkiänä. - -Hiljaxens heicko (eli hieno / huono) käy; sauwan woimatoin pitä. - -Hiljaxens / cuin hijri culos / eli terwas. - -Hiwu hihnainengin; rauke rautainengin / culu culdainengin. - -Hullu caiken tietons sano. Catzo: Hullu wirtans. - -Hullu hewoista etzi / cosc on kello kädesä. - -Hullu hätäynny on. - -Hulluilla Herrat kyndäwät. - -Hullu kijtti Härkiäns. Catzo: Hewoistans. - -Hullun ewäs ensin syödän. - -Hullu paljon työtä teke elä wijsas wähemmälläkin. - -Hullu pijmällä jano / epätyty naurella. - -Hullu saapa wiha; sijtä saa saamatoingin. - -Hullu suuna / houcka päänä / mieletöin kitana caicki. - -Hullu syöwälle toru / naurawalle tappele. - -Hullu wieran kyläldä cutzu / epätaito tanhualda. - -Hullu wijsast neuwo; wijsas willin tule. - -Hullu wirtens tyyni lauloi / mieletöin pani lopulle eli joca sanansa; -sijtä wijsas wirren otti. - -Humala mielen otta; Jumala mielen anda. - -Humala oluen cunnia. - -Humala on toinen mies. - -Hunaja kieles / myrcky mieles. - -Huora muoristakin tule / muori huoran tyttärestä / saa tulla. - -Huoran itcu / warcan wala / juopunen Jumalan kijtos / owat caicki yhtä. - -Huoras hoimiesten eländö / mutt' on työtä päätä warjelles. - -Huorat hulluxi tekewät / salawaimot waiwaisexi. - -Huorat hywäckin waimot; Ei portot puoleckan. - -Hupa aica himmerkis; ilo ystäwäin seas; hausca JEsuxen codosa. - -Hylkellä Walascala ongitan. - -Hywä caali tarwitze paljo höystö. - -Hywä caickin kerki; terwa caickijn tarttu. - -Hywä hyllyldä puhua; aitan pääldä ammotella. Hyllyldä / se on corkiald -laudalda. - -Hywä hoicka huowin waimo; paxusta Papin emändä. - -Hywä joca kimbus; paljo pare joca paitzi. - -Hywäin työt; pahain puhet. - -Hywä kello cauwas cuulu; paha paljo edemmä. - -Hywä kijtetyn mieli / wetelä kijtoxen liemi. - -Hywä kyllä / kynnä paljon / kyynärä waon wälillä. Nijn teke paha -peldomies. - -Hywä kyläs ystäwä / perhes peljättäpä. - -Hywällä nimiä paljo; pahalla tapoja paljo. - -Hywä meillä miehen onni; caunis caswando tytärten. - -Hywä mieli miehell mennä; Hywä mieheldä cotia. - -Hywän pinon tykänä on hywä lastuja poimia. Catzo: kyllä hywän. - -Hywä olla autuasna; waickei waiwaisna pahembi. - -Hywä olla ylläpäänä / cosc on ylläpään pitäjä. - -Hywä on joucosa Jumala / cumpanina JEsus caunis. - -Hywä / paha pitäminen; tehdyt caupat kijttämiset. - -Hywä suulas / paha kieläs; wai olewa caicki woitta. - -Hywä syönettä syöttä / työlläs cuolut wirwotta. - -Hywä taitawan laula. - -Hywä tiesä ystäwä; kyläsä poikettapa; reppu reesä parembi. - -Hywät pijcat; caunit tyttäret; custa pahat waimot tulewat. - -Hywät päiwät owat saanella. - -Hywät suosa suuret kengät; kircosa kepiät kengät. - -Hywä wirsi / caunis äni; laulaja sitä parembi. - -Hywä wirsi pitä caxi kerta laulettaman. - -Hywä ylhäldä puhu / wäen pääldä mällitellä. Catzo: Hywä hyllyldä. - -Hywä Yöllä soudiskella / cuuwalolla culjeskella. - -Händänä häjy hewoinen; paha pijca palmicoinna. - -Häpiä hewon purema; häpiämbi waimon lyömä. - -Häpiä häistä lähteisä / juosta juoman joesta / eli juoda joelda wettä. - -Häpiä händän tule. Pahasta työstä. - -Härkä hywä teuraxi; rijhen loucas carpioxi; Cannun ure siemexi. - -Hätä hylken meresä; tusca miehen jalcapuusa. Se on. Ei ole tusca. - -Hätä käski härjän juosta / packo paimenen paeta. - -Hätäisen cauppa ei pidä tehtämän. - -Hätä Neitzen kädes; wijcot (hääwijcot) wijmeiset edes. - -Hätä neuwon muista. - -Hätäynny caicki coke. - -Höyhömistäns lindu tutan. - - - - -I/J. - - -Jacajan osa pahin / eli wähin on. - -Jalan alda jaettu syödän. - -Jalan tiestä jotain on; istuwalle ei mitän. - -Jalca haudas / toinen haudan partalla. - -Jatcain laiwackin tehdän. - -Idän ilmat ilkiämmät / pohjan packaiset pahimmat / Lännen tuulet -lensiämmät. - -Idän suwi / idän talwi / idän keskellä kesä. - -Idästä isoit satet; luotesta weden loput. - -JEsus on onni orwoilasten. - -JEsus tietä onnen orwoilasten. - -Iha (hywä mieli) köyhän laihakin. - -Ihmex kirppu pääsä; wahingoxi täi sucasa. - -Ihmiselle wahingo tule; ei kiwille eli cannoille. - -Ikä härjän kynnättä / ei coco coongan hywä. - -Ikäwä eläwät cuoletta / eli walwoa cuolewaxi. - -Ikäwä nälkä työxi. Nijncuin tyhjä työ. - -Ikä yxi Ihmisellä; monda aica ijäsä. - -Illalla paras ilma / kijttä partasuun poica / Wuonna toisna morsianda. - -Ilma sodackin estä. - -Iloisansa lapsen mieli / että cattila tulella / natin cando cattilasa. - -Iloinen cuin hepo nylkeis. - -Ilo köyhän cuolemasta; pilcka waiwaisen pidosta. - -Ilo meillä / muori cuoli; liha / papuja keitetän. - -Ilo nuoren / waicka köyhä; waiwa wanhan / waicka ricas. - -Ilo nuoren luotingin / waiwaisengin / wiljaisengin cohden -cowaonnisengin. - -Immun (Pijcan) itcut / lesken lenget (huocauxet) eij miehen -parrattoman. - -Joca ainoans anda / se itzens häwittä. - -Joca cuuseen curoitta / se catawaan crapsatta. - -Joca ei cuusinaista cuckaroon pane / ei se äyriä coconsaa. - -Joca ei puolest sanast ymmärrä / ei se cocosanast wijsammaxi tule. -Catzo: Ei se sanasta. - -Joca ei wannoa tohdi. Catzo: Ei se warasta. - -Joca endistä kijttä / se wastaista toiwo. - -Joca hiljain hihtäne / se jalot jättäne. - -Joca juo joca pisaran / joca cannun callista / see saa sinisen silmän / -cumauxen corwallensa. - -Joca keitetyn paista / se kypsen syö. Eli: Joca kypsen paista / kypsen -se makian maista. - -Joca kyrsän kylällä syö / se lainan cohta cotians tuo. - -Joca laisca lauwantaina / se on musta sunnuntaina. - -Joca laitta paha / laittacon suwista talwe; joca kijttä hywä / -kijttäkän hywä Jumalat. - -Joca liha etzi / se luun löytä. - -Joca nuorna coris (corireesä) se wanhana wandilla. - -Joca on julma juhdallens / se on walju waimollens. - -Joca on nahas / se on rahas; joca on weras / se on welas. - -Joca on ylön ylpe / kyllä sen nälkä nylke. - -Joca paljon lupa / se wähän anda. - -Joca paljon saa / se enämmän pyytä. - -Joca pijcana toru / kyllä se waimona tappele. - -Joca pitä köykäisen käden / pitäkön rascan cuccaron. - -Joca pitä suuren suun / pitäkön lawian seljän. - -Joca pitä ison tacapuolen / Se pitäkön awarat ruocket. - -Jocapäiwä lämmin leipä / jocapäiwä leiwän loppu. - -Joca rutoin (kijrusti) portalla / toipa torcando wedesä / eli ojasa. - -Joca tahto coiran suusta luuta otta / andacon liha jällens. - -Joca tyynän (tywenen) maaca / se tuulen souta. - -Joca warhain satuloitze / se hiljain aja. - -Joca witzata / eli pelwota / caswa / se cunniata cuole. - -Joca wähän ylöncatzo / se paljon mista. - -Joca wähäst alca / eli rupe / warastaman / se köyten lopetta. - -Joco eli jos hän käy sywään / eli saween / arwollans minä händä coen. - -Joki wäärä soutaminen / noroniemi noutaminen. - -Jo kynnys hirttä corkiambi; Lapsen cotia tuldua / Wanhemmitten cuoleman -jälken. - -Jo Laki lainehti: duomari picaria pitele. - -Jolla Ruotzi Ruotzisa / sillä Ruotzi Suomesa / eli tällä maalla. Joca -siellä edes tule / se täälläkin tule. - -Jolla waimo sillä waiwa; jolla Lapsi / sillä caxi. Catzo: Suru sillä -etc. - -Jolla waiwa / se walitta. - -Jolla on yhtä / sillä on toista. - -Jollei salwa hangeen / kyllä salwa Hepoon. - -Jo minä olen colme cokenut; wijttä / cuutta wiscutellud; ensin coin -cowinda / wijsainda wiscuttelin. - -Jo muoto mullin mallin / elämä edestacaisin. - -Jo nähty naidun warsi / näkymätä naimattoman. - -Jonga Asi caiwosa / sen käsi alinna. - -Jonga Lehmä lähtesä / sen käsi alin. - -Jonga wamma warpasa / sen kipu keskellä sydändä. Catzo: Cuin on wamma. - -Jopa se rautacangen kärwäisen tacapuoles taitta. - -Jo se aica cuoli / cuin omans laitti. - -Jos minulle olis endinen aicani / ja nykyinen mieleni. - -Jos minä lasna laitetan / kyllä minä miehenä muistetan. - -Jos olis sata sadinda / Wijsikymmendä wipua / tuhat teiren tarhaisinda; -marras ne tyhjänä cokis. - -Jos sinä olet mies merellä; minä manni Manderella. - -Jos toinen oli cannalda cawala; olipa toinen wijsas warpailda. - -Jo suusa suwinnen palcka; palcka talwinen parras. - -Jota candaja parambi / sitä juttu selkiämbi. - -Jotain joucosa puhutan. - -Jotain joutilas teke / caitze kylän canoja. - -Jota Schoulumestari cowenbi / sitä oppi selkiämbi. - -Jo täsä ennengin elettin; wielä nytkin nytkyttellän. - -Jouten syöny sairasta. - -Isoi woitta / paxu paina. - -Isoimbi wähembi; Catzo: Enämbi. - -Isännällä coiran haucku / emännällä lehmän lypsy. - -Isännän askelet pellon sonnittawat. - -Isännän silmä hewoisen lihottta. - -Itku pitkästä ilosta / nicka cauwan nauramasta. - -Itze minä kijtän itzeni; itze minä tapani tiedän. - -Julkiset sudella silmät; huoran silmät julkisemat. - -Jumala andacon oman käden jacajan olla! - -Jumala andacon sean käytä! - -Jumala anda / ja ei suutu; hänellä on kyllä / ja ei puutu. - -Jumala anna andamista / cahden käden candamist! - -Jumala anna cotia / cotona cowan wara. - -Jumala anna mieldä / cusa mieldä tarwitan! Eli: cusa mielen sia on. - -Jumala caicki suitta. - -Jumala hywyttä täynä / JEsus täynä rickautta / minä köyhä syndiä täynä. - -Jumala jaon jaca / cuca cullengin tule. - -Jumala ilmans rouda. - -Jumalal on onnen ohjat / Luojalla lykyn awaimet; ei caten cainalosa / -wihansuowan sormen pääsä. Eli: Jumalal on onnen ohjat / Luojalla lykyn -awaimet / cuin minun suuruxen sure / murhetti minun murkinani. - -Jumalan armo puutumatoin on; mutta ei muu. - -Jumalan edes caicki hywät. - -Jumala woidun (se on woitetun / poljetun) palkitze. - -Jumala warjele pahan parista. - -Jumala warjele waara carjasta / copina kylän seasta. - -Jumala warjele waara carjast / cannuxija canan jalast / cucoin suusta -hambaita. - -Juo Curcku / maxa caula. - -Juodan joki wedeckin / coskei läsnä lähdewettä. - -Juonin yhtä miestä; kynnyxijn yhtä waimo; kärwäisten yhtä lehmä. - -Juo olutta juopunuckin; souta wettä wäsynyckin. - -Juopuwat olutten juojat; häwiäwät tappeliat; waipuwat walehteliat; -kielen candajat catowat; sikiwät työn tekiät. - -Juosten matka jouduckambi? waicka käyden kewiämbi; Eli huokiambi. - -Juoxe mennesäs; samo tullesas. - -Juttu jutusta tule. - -Jutut julkiset Jumalan; Sana callis caickiwallan. - -Juuresa heinän sato on. - -Jäljest pahan torujan suuhun sanat tulewat. - -Järjen (cuin järjellä tehty on) päälle käydän / ei jätetyn. - -Jätetän jalcawackin / petetän wijsackin. - -Jääcasa sen tacana on / joca walhettele. - - - - -K. - - -Kerta miestä merkitän; kerta miestä / Cuu hewoista / wuosicausi -morsianda. - -Kerta wihdoin wijmengin. - -Kengät (häijyt) kildäwät kyläsä. - -Kesumet (häijyt waattet) Kirckotieldä. - -Kesä-catti (cuiwa suuwi) weden lacki. - -Kesä kerkiämmälläns / nälkä hartaimmallans. - -Kewäin jatco talwiset tuulet. - -Kewättä kyntilämessust; syystä Uolewin päiwästä. - -Kielelläns Lindukin laula. - -Kieriskelewät munackin pesäsä. - -Kijskinen caloja wanhin; wata wanhin pyydyxitä. - -Kijtos laulajan / caxi cuulian. Se on Jumalan / jonga cunniaxi -lauletan. - -Kijtos olcon Jumalan / elon endisen edestä! HErra wasta waarackon! - -Kijtä kiwistä maata; eli peldo; laita landa sawe. - -Kijtä miestä; älä kylä kijtä. - -Kipaten kildan mennän / condaten cotia tullan. - -Kipinästä maa kyte; wähästä paha tule. - -Kirjawa on Ihmisen ikä. Eli kirjawa metzä röhni / (kärki) Ihmisen ikä -kirjawambi. Eli keto kirjawa kesällä / Ihmisen ikä kirjawambi. - -Kirjawasta carja caunis. - -Kiwen minä cowaxi luulin; mies wieras sitä cowembi; weden minä wieckaxi -luulin / waimo wieras wieckambi. - -Kiwi on orjan kirjacangas / saawin tango saumasucka; pätzi orjan pään -alainen. - -Kyljet luita werckaisemmat / wahwimmat. - -Kyllä aina anda saa. - -Kyllä Coira haawans nuole. - -Kyllä coira weljens tunde. - -Kyllä culda cuiscutelles; ehkä huora huomeldain. - -Kyllä cuollu cuuldele / mitä jääny huutele. - -Kyllä cuollu paickans pitä. - -Kyllä curki sen nijttä / cuin curki sonnitta. - -Kyllä cuului torwen äni / waick ei soittaja näkyny. - -Kyllä eläwä palawans tunde. - -Kyllä hywin eläis paljo cuulu. Catzo: paljo cuulu Cunniasa. - -Kyllä hywä hiljaisens taca saa; waan ei paha picaistans. - -Kyllä hywä itzens lyö; ei paha lyödengän parane. - -Kyllä hywä jäämängin on. - -Kyllä hywän pinon tykönä on hywä lastuja poimi. - -Kyllä hän löytän jos wagoin saatu on. - -Kyllä härkä händäns tarwitze / ellei ennen nin kesällä. - -Kyllä jalan juures cungin tauti on. - -Kyllä jouta cuin Pappi souta. - -Kyllä Jumala hywä mies on; tappa monda paha miestä. - -Kyllä Jumala luodut lapset ruocki. - -Kyllä Jumala omans warjele. - -Kyllä Jumala uhrin catzo. - -Kyllä juonisa juonia on / papuja padas. - -Kyllä kitua räckä. - -Kyllä kypsi kerkiä waimon andawan kädestä. - -Kyllä laiscalla pyhiä on. - -Kyllä lapsi sen tunde; cuin pään silittä. - -Kyllä Luoja luodun tuo; anda aiwotun Jumala. - -Kyllä lyhy sijhen raiscan Maasta saa / cuin pitkä tähden Taiwasta. - -Kyllä lyöpä asen löytä. - -Kyllä miehiä merellä; laicki-päitä laineilla. - -Kyllä minä tiädän tiedon toisen / taidan tantzingin / eli taidongin -paremman. - -Kyllä monda monesa on; paljo papuja padasa. - -Kyllä mualla mulcosilmät; cotonans kynesilmät. - -Kyllä neula sen syö / cuin neula saa. - -Kyllä onni työt tekepi; Aitta cangat cutopi; laari langat kehräpi. - -Kyllä paha hewoinen pian päälisens syö. - -Kyllä päiwiä Idäsä; Ehtoita luoteisa. - -Kyllä päiwiä kesällä; sykyisellä huomenita / eli lounaita. - -Kyllä päiwä pitkä on; wuosi sitäkin pidembi. - -Kyllä Rucki ruoan tuo / Kehräwarsi keittämistä; wijttä sorme wiritän / -kynttä kymmendä ylönän. - -Kyllä ruoca syöjäns saa / työ tekiäns. - -Kyllä sana hajo / eli jalcawa on. - -Kyllä se cuule joca parwesa on / se on taiwaisa. - -Kyllä se oras tundu / josta hywä laiho tule. - -Kyllä se pian / eli wähäs tule. - -Kyllä Sielun seulomista / Ruumin rumista töistä. - -Kyllä sijnä cuulia / cuin puhujakin. - -Kyllä sijnä näkiä on / cuin tekiäkin. - -Kyllä sinä rickautta on / cusa rackautta on. - -Kyllä sijwilä sians saa päällä muiden ländymysten. - -Kyllä sowinolla sia on. - -Kyllä Suomi Sonnin cuohitze. - -Kyllä syystä on puita puida / kewättä ketoja käätä. - -Kyllä syöpä selittä / purewainen puhdista. - -Kyllä tiellä tenckeliä on. - -Kyllä tyhjä puolens pitä. - -Kyllä tyynäs (seisowaises) wedes nijn paljo matoja on / cuin juoxewas. - -Kyllä wacka candens walitze; wacan cansi candimens. - -Kyllä wanhalla wicoja on; kipuja ylön kyllä. - -Kyllä woilla wieraita saa / oluella ystäwitä. - -Kyllä wäiwe nautans tunde. - -Kyllä wähä mätäs nijn pian cuorman caata / cuin isoikin. - -Kyllä yötä ja päreitä. - -Kylmä culda cumpanixi / walju waimoxi hopia; pare pijca piscuinengin / -waimon lapsi waiwaisengin. - -Kylmät talwen lämbymäckin; lämbymät suwen wiluckin. - -Kylä miehen woitta / pitäjäs kylän hywängin. - -Kylä nijn / cuin pidetän. - -Kylä siellä / cusa cuckoi; haucku coira corwesakin. - -Kynnyxijn kyläinen ruoca. - -Kynnyxijn yhtä waimo. Catzo Juomijn yhtä miestä. - -Kysy mennen wuotista lunda. - -Kyty kylmä kynnyxesä; nato naula permannosa. Kyty / eli näälämies / -miehen eli waimon weli; nato miehen sisar. - -Käden täysi härkäkin on. - -Kädes kärppä pinosa / (tyhmä toiwo) käykäm toista pyytämän. - -Käki cucku halloixi hangeen / leinoix (poutawuodex) lehtijn / wilja -wuodex warpuun. - -Käki tuo suwen sanoman / pääsky päiwän lämbymän. - -Kälyxet me Sisaret; weljexet meidän miehem. - -Kärsiwä caicki woitta Eli: Kärsiwän osa paras on. - -Käsi caunin teke; silmä hywän näke. - -Käsi kypseen mene; mieli tietoa teke. Eli. Käsi kypseen mene; käsi -toinen taikinaan. - -Käsi käden pese; molemmat kädet silmät. - -Käsi käden täyttä. - -Käyden maat lepyisemmät. - -Käyny tiens sano; saanu säckins canda. - -Köyhä toiwo ricastuwans; ricas pelkä häwiwäns. - - - - -L. - - -Lahja lahjaa ano / hywä sana terwetystä. - -Lahjat lain lumowat. - -Lahopuu weden wetä; mies wanha oluen juo. - -Laiha wuohi kytkyesä; waimo miehen andimella. - -Laisca häwinnen nimi on. - -Laisca lapsille parembi; ruma työhön rohkiambi / caunis catzo carwansa; -ruma työn teke. - -Laisca suwella walkia on. - -Laittain Suomi kijttä. - -Laki cowa on; ei mies cowa. - -Laki juttuin weräjä. - -Laki nijn / cuin luetan; asia nijn / cuin ajetan. - -Lalli etzi lackians / lallin lacki pään laella. - -Lapset Cuningangin lapset. - -Lapset lastuiset cotonsa / tekewäckin / särkewäckin; waimot saastaiset -sanoisa / toruwackin / leppywäckin. - -Lapsi caswa / hammas carkene. Catzo: jos minä. - -Lapsi nuoreman nimi on. - -Lastu-walkia / laina pannu / pian culu. - -Lawia Uron tarha. - -Laulaisin minä cotona; waan en kehta kylällä / engä wijtzi wierraisa. - -Lauloi lapsi syötyäns; itki ilman olduans. - -Laulu lapsen kijcuttajan; torcka willan wetäjän / eli walwojan; nälkä -cangan cutojan. - -Leipä hywä cumpanixi. - -Leipä leiwottu pawusa; säätty särwin naurisa. - -Leten tauti tule / lewäellen lähte. - -Liehellä Lesken mieli / miestä toista toiwoisa. - -Liepesä lesken lapset. Se on / pian saa lapsia. - -Lihainen kieli leicka luisen caulan. - -Lijan lijckuwa näke / moninaiset muilla mailla. - -Lijca waiwa wierasta. - -Lihan uus lihoitta; calan uus cuoletta. - -Liha syöty / luu caluttu / kesi kenginä pidetty. - -Liki nälkäinen täi pure. - -Lohi suuri. Catzo: Cuha suuri. - -Loppu ruoca / alcu wierasta. - -Lucu rahalla; arwio calulla; määrä suoloilla. - -Lucu rahan perästä. - -Lue poicani kirja; kyllä kirja palcan maxa. - -Luotu köyhä cuoleman / waiwainen häwiämän. - -Luotu laisca laulajaxi / weltto wetten soutajaxi. - -Luotu nijn cuin tehdän. Eli Luotuns / suotuns / itzemielens tehtyns. - -Lupa kysyä / ei catzo; waick ei wara osta. - -Luulia pahoin teke; epäluulo tappele. - -Luu lihan caswatta. - -Luuta lasten / liendä lasten; ei lasten liha täydy. - -Luwalla hywä elä on. - -Lyckyäns cukin kijttä. - -Lyhy istualda / pitkä seisoalda. - -Lyhy nenä saanella on. - -Lykyllä sodas ajetan; ei uron uljudella / eikä miehen carskeulla. - -Lyöden lapset rackaimmat / hautoin pajukin pare. - -Lämmin hywä kesänäkin / ruoca wiljawuosinakin. - -Lännen tuulet länseimmät; idän packaiset pahimmat. - -Läsnä hewoisen puumercki hambaista tutan. - -Lästä poica naitetan; tytär cauwas caimatan. Eli; Lästä paras naida; -cauca hewoisen cauppa. - -Lässä wilja caucanakin. Catzo: codon wilja. - -Lässä saawan nenä. Lässä silmä cowa. - -Lästä walkiakin polta; taambakin lämmittä. - - - - -M. - - -Maa caswa maatesakin / peldo pehtaroitesakin. - -Maasa neuwo / eli miecka / woimattoman. - -Maata yxi / maata toinen / maata minäkin tahdon. - -Maaten murkina kyläsä / odottain illalinen. - -Maa wahwa; Jumala wäkewä. - -Mailda mies pois saadan / waan ei tawoildans. - -Maiskis mansicka kyndäjän suusa. - -Mansickatakin maasta cumarretan. - -Matca murhex / tucka purjex. - -Maxa welcas; paicka pöxys. - -Maxettu heritetty haawa. - -Metzäsä orjan keräjä on. Ei keräjän kesketä / joutilaxi / wan työhön. - -Menemätä saa olla; wan ei wijpymätä. - -Meni pyytä pyytämän / coppelon (metzäxen) cotoa mistais / eli teiri -cotona catois. - -Merellä silmät / metzällä corwat. - -Merestä nälkä tule; mereen nälkä mene. - -Merestä wedet suuret; luotesta lumiset ilmat; Lännen tuulet lensiämmät; -pohjan poudat pisimmät. - -Meri miehen mieldä anda / aallot ajua lisä. - -Miehet metzästä tulewat / Pojat puita wuolimasta / jotca colcon -corjawat / percawad parahan leiwän; luulewat syönen cotoisen; Ehkei -ilman olluckan. - -Mieldä kerjätesäkin tarwitan. - -Mieldä mieskin tarwitze; taito tawi kysy. - -Mieli Harras työn teke; ei wäki wäkewängän. - -Mies maca / onni walwo. Eli oikemin: - -Mies maca Jumala walwo. - -Mies miehen tunde / suwellakin / talwellakin. - -Mies ricas rahoja täynä / tascu täynä talareita. - -Mies se cuin mielens taita; Härkä se cuin suolens wala sitte cuin hän -tapettu on. - -Mies se cuin sanans pitä. - -Miestä myöden miecka tehty / calpa eli kilpi candajan mucaan. - -Miestä sanasta / härkä sarwesta. - -Mies wanha Oluen juo / Catzo laho puu. - -Mies wieras minun opetti kengän kylmän kengimän rätin märjän mähkimän. - -Mies wieras wian näke / taloin toisen tyttäres. - -Mies wieras wilusti lausui / wilumasti waimo wieras / witzalla se -unesta nosta / cadicalla carcotta. - -Mingä tähden waimo Leski? Taudin tähden waimo Leski. Mingä tähden Lapsi -Orwoi? Sodan tähden Lapsi orwoi. - -Miniästä mieli carwas; Pojasta ijäinen itcu. - -Minä muita; muut minua; Caicki mailma toinen toista / pane eli nuhtele. - -Mitä miehen mustuesta / Uron mataludesta? Että miehestä mene / Urosta -uloskäy. Eli / Ett on miesi metzän käypä / Uro Ilwexen wetäwä. - -Mitä nuori oppi / sen hän wanhana pitä. - -Mitä paljosta calusta / cosca päällä martalla? - -Mitä pitkästä ijästä / cosca suurella surulla? - -Molembita tarwitan. Cowa ja pehmiätä. - -Monda coira kirjawata / Catzo: Sata wohta. - -Monda juonda juopunella; muuna itke / muuna naura. - -Monda Muoria minulla / monda muoriteldawa; En tiedä cuta cumarran; -cumarran wähä cutakin. - -Monda muoria minulla / monda leiwän leipojata. - -Monda musta merellä ei caicki hylkeitä. - -Monda oja pienykäistä suuren joen caswatta. - -Monda tiellä tenckelmystä; matcojsa isoit ihmet. - -Monda tuima niitä saa. Cuin sonningainen leten päin aidan seiwästä. - -Moni canda witza omaan selkäns. - -Moni Engeli edes; tacana tulipunainen. - -Monna / (monena) mies eläisäns. - -Moni hurskas huoran poica / ääretöin äpärä lapsi. - -Moni wanhax pyytä / mutt ei pääse puoleckan. - -Morsian murhetta saatu / että kihla cuckarosa; ylistetty yljän mieli / -eli puoli / että kindat kädesä. - -Muistan lasna olleni / muistan lasna / muistan naisna; en neinä -sinäikänä. Warhain naitettu. - -Muita naipa naittele; itze naipa naida tahto. - -Muna canaa opetta; Eli muna wijsambi cuin cana. - -Muodosans munakin parembi. - -Muodoxi molemat silmät; aja asian yhdelläkin. - -Muoto meillä mullin mallin; elämä edestacaisin. - -Muoto parembi / cuin waate. - -Murhena hywä pala tacana on. Eli: Murhexi muru piwosa. - -Murhe saatta mustan carwan; pahat päiwät parran pitkän; halu harman -hapenan. - -Murianen munans canda. Wähä waimo lastans. - -Murumieli muucalaisen; palamieli palcollisen. - -Musta maanen sia; matala laiscan tiski. - -Mustan cappa cannetan walkian nenän editzen. - -Muuna cungin; muuna cutakin. - -Muuna Liendä leiwän canssa; muuna leiwätä Liha / eli cala. - -Muuna wiljemmin / muuna wajemmin, eli Muuna wiljoin / muuna waiwoin. - -Muuta mies catu; ei nuorta naimistans; eikä warhain nousemistans. - -Myy maa myyjänskin; osta maa ostajanskin. - -Myötä köytetty mene; tiellä jääpi köyttämätä. - -Myötä onni (hywä eli paha) cuusesakin; canssana carangosakin. - -Mämmi mäelle saatta / puuro puita nylkemän / wellingi (weron wetä) -welan teke / caali cartanon pitä. - - - - -N. - - -Nahca Herra wettä wastan. - -Nainen naista soimackan; nainen naista / toinen toista; älkön tytär -tytärtä / nawan alla naisten soimu / tykönä tytärten soimu. - -Nappascossit naitetan; itze naiwat elkiwallat: Miehet naiwat mieldäns -myöden. - -Nato naula permannosa. Catzo kyty. - -Naura / naura; ei naurain mieli päähäs tule. - -Nauretan naineita / itketän cuolleita / wuosicausi cumbiakin. - -Nauro hywä / nauro paha. - -Nauro köyhän cuolemasta; pilcka waiwasen pidosta. - -Neuwolla työt tehdän; ei wäen paljoulla. Catzo: Taidolla taloi pidetän. - -Neuwo / nijsin tule / cuin on cangas caiteisa. Edes tacainen työ. - -Neuwons se pitä / cuin maans myy; ei se cuin Siemenens syö. Catzo: -Nälkä siemenens / etc. - -Nijniwyö wyöntekiällä / warpusolki seppoin eli sepän waimoll / eli puu -palin sepän Emännällä / rajakengäd sutarilla; laina wacka wackurilla. - -Nijn käy / cuin käytetän. - -Nijn laki cuin luetan. Catzo / laki. - -Nijn luotu / cuin tehdän. Catzo luotuns. - -Nijn minä / cuin muuckin. - -Nijn monda mieldä / cuin päätä. - -Nijn piti pitkän pijcan / että sai lyhyen miehen. - -Nijtä caloja saadan / cuin ongitan. - -Nijtä olu teke / cuin ei calja tiedäckän. - -Nijtä woipa teke / cuin woidun mieli paha on. - -Nilckis / nalkis naisen kirwes uron uljan suhten / eli tykönä. - -Niucka lisäxi. Cuin wähä on. - -Noin sois wihan suopa: soisi suolle portaxi / caattawaxi carjan tielle; -Ei suonu suuri HErra / andan autuas Jumala. - -Noisa suurisa sodisa / moni mies / moni hewoinen, moni köyhän waimon -Poica haawistosa happane / mätäne männistösä. - -Noista wijsas wirren otti hullun pitkistä puheista / mielettömän -lausumista. - -Nosta conna mättälle / kyllä hän niscaas hyppä. - -Notkiat weden siwut. - -Noutan nokinenä / kysytän kyndäjätä. - -Nuorna naiman pitä; waaditan wanhanakin. - -Nuorna wauras (wahwa) köyhän juhta. - -Nähty naidun warsi. Catzo: Jo on nähty. - -Näkemiset luodut päiwät / tehdyt kengät Kiscomiset - -Nälkä cuiwan eli huonon leiwän särwin on. - -Nälkä ikäwä työxi. Catzo: ikäwä. - -Nälkäinen täi pure liki. Catzo: liki. - -Nälkä lappalaisen opetta ambuman. - -Nälkä perhesen toran saatta. - -Nälkä ruan paras suola. - -Nälkä siemenens syönellä / halla hiljan kylwänellä. - -Nälkä syömätä tule / paha carwa catzellesa. - -Nälkä syöty / nälkä ilman oldu. Tyhjästä. - - - - -O. - - -Odottain cala ongeen tule. - -Odotta tullu wieras cattillan kiehuwaxi. - -Oho cuiteng cuiwa leipä syödä kyndäjän kesällä. - -Oja maan ylistä; wesi laxot täyttä. - -Oikeus cowa on; ei mies hywäkän. - -Olcon onnexi! hywät päiwät päällisexi. - -Olen minä musta muiden nähden / walkia oman Emännän. - -Olin minä colmesa cowasa: Orihisa onduwasa / wenhesä wuotawasa / -waimosa elkipahasa; Tapoin minä onduwan orihin / poldin wuotawan -wenehen; pääsin cahdesta pahasta; waan en pääsny colmannesta / ilman -taudin tappamata / cowan onnen ottamata. - -Olin nuori / notcui miecka; waiwuin wanhaxi calcui sauwa. - -Olkinen ohrainen Wuosi. - -Ollan nijn / cuin saadan / ei nijn cuin tahdotan. - -Ollan wuosi wuoresakin; ajastaica aidan tyngönäkin. - -Olu ei tiedä juojans / ammesa ollesans; ihminen isändätäns cotona -caswatesans. - -Oluella onni caunis / juodan sanomatakin; Ei pijcalla pahembi / naidan -käkemätäkin. - -Oluesa hullud caicki / pahat paljon juotuansa. - -Oluesa ollesani calua minulla kyllä; olu päästä oikene / calu cauwas -culkene. - -Olu on toinen mies. Catzo: Nijtä olu teke. - -Oma cungin caunis / sammacangin nuijapänsä. - -Oma Lapsi armas lapsi; Lapsen lapsi armambi. - -Oma löytty / wieras warastettu. - -Oman cattilans ala cukin hijliä coco. - -Omans cungin caunit mustackin walkiackin. - -Omans cungin caunit; mustat muiden walkiackin. - -Omans cukin kijttä. - -Omans mökön munans / sammacon lackopäänsä; Caacko linnun poicaisens. - -Oma sielu sedän poica. - -Omat maat macuammat; omat metzät mieluammat. - -Omba kissallakin nisät. - -Omena oma pasca / musta muiden walkoinengin. - -Omba särjelläkin sydän - -On connakin core / eli coria / cuin on sammacko reesä. - -On cuin otoxu. - -On onni orwoillakin / waiwaisellakin Jumala. - -On Pukillakin parta waan eij miehen mieldä. - -On ottackin / jättäckin / hywän miehen nauris maasa. - -On sielu waiwaisellakin. - -On syöpä säästäjälläkin. - -On työn aica laiscallakin / säästön aica persoillakin. - -On Wirca warcallakin. - -On wälinaica linnasakin. - -Opettuans cukin pitä. - -Opix coiran kylmä sauna. - -Opix Herran puustit. - -Oppenu oluen juo / oppematoin oxenda. - -Oppia ikä caicki. - -Oraxes alcu on. Oraxes olki nähdän. - -Osatoinda nuhdellan: ei osan wähyttä. - -Osautta waidellan (walitetan) ei osan wähyttä. - -Ota täysi / anna täysi; täydestä hywä lucua tehdä on. - -Ota wanhan neuwo; mutta älä hänen osans syö. - -Otteilla otetan; cannuxilla ajetan. - -Otza wäwyn tulles / tacaraiwa lähteisä. - -Oudoista omat tulewat / hywät weljet wieraista. - -Oxaxi paha puu. - - - - -P. - - -Packainen pyryn perästä / pyry packaisen perästä. - -Paha lapsi lasna cauwan / warsana häijy hewoinen. - -Paha lapsi persoi lapsi. - -Paha lindu pesäns hiero. - -Paha lindu se on / cuin ei woi höyhöimitäns canda. - -Pahal catzojal on monda warasta / eli paljo warcaita. - -Pahal sialla on paljo wicoja; muuna maa kylmettyny / muuna kärsä kipiä. - -Paha mieli metzäitzen; luule syönen cotoitzen; cotoinen cowin wihainen -/ luule paljon tehnens. - -Paha mies parratoin / paha suurenparran canssa. - -Paha nahatoinda nylke. - -Paha nimen pane / hywä nimen canda. - -Paha palcka padan pesiän; padan lohco päähän löyty. - -Paha on paljas pään canssa hiusnuotta wetä. - -Paha sitä hewoista juotta joca eij päätäns alas paina. - -Pahasti käy pahoin manattu; wäärin saatu wäärin mene. Catzo: Wäärin -mene. - -Pahat puhet turmelewat hywät tawat. - -Paha waimo Lapsillinen / hywä hännätöin hewoinen. - -Pahan waimon Uunin edes halla wilian pane. - -Pala palan wiettä. - -Paljo culu cunniasa / mene mieli andimesa. - -Paljo paljos tarwitan; wähästä wähembi waiwa. - -Paljo pahasta työtä; isoi waiwa ilkiästä. - -Paljo se catzo / joca omans catzo. - -Paljo sillä pitä jauhoja oleman / cuin jocaitzen suun tucki. - -Paljo työtä tijnestä / ascaroita aittuwasta. - -Paljo työtä wanhetesa; wanhana paha elä. - -Pandacon suu säckiä myöden. - -Pane paha matcaan / mene itze canssa / eli myötä / eli perän. - -Parahasa wiewän silmä enämmäsä ennättäwän. - -Pare aja / cuin wetä. - -Pare anda / cuin otta. - -Pare wähä annettu / cuin paljo luwattu. - -Pare cuolla cuin kerjätä. - -Pare hywän neuwo / cuin pahan työ. - -Pare istua cuin seiso. - -Pare köyhän cunnia / cuin rickan häpiä. - -Pare lapo lados / cuin caxi carhella. Eli. Pare cuorma lados cuin caxi -ulcona. - -Pare lehmä lypsä cuin tappa. - -Pare lusican täys cunniata / cuin cauhan täys häpiätä. - -Pare lusica tascus / cuin sulca lakis. - -Pare löytty / cuin öykätty. - -Pare Cuningas Cuuluis / cuin näkyis. - -Parambi olla paljas pänä cuin caula caicki poicki. - -Pare naurawan suuhun catzo / cuin itkewän. - -Pare oja tuckia cuin joki. - -Pare oma olkinengin / cuin wieras willainengan. - -Pare paicka pahakin / cuin liucu hywäkän. - -Pare paicka waatesa / cuin ricka leipäisesä. - -Pare pieni cala / cuin tyhjä pala. - -Pare puoli kädes / cuin caicki odotta. - -Pare Pyy piwos / cuin caxi / eli teiri / oxalla. - -Pare wähä cuin ei mitän. - -Pare päätä palwella / cuin händä / eli jalcoja. - -Pare ryppy kengäs / cuin racko warpasa. - -Pare tuwasta palatackin on. - -Pare wuosikin cori- cuin ikä caicki puu-reellä. - -Pare wähä hihan suusa cuin paljo suolesa. - -Pare wähä istuttuna / cuin paljo seisottuna. - -Parin linnuckin pesewät. - -Pata Cattila soima; yhden mustat molemmat. - -Paxu cuin turilas. - -Pelcuri nahcans pitä. Catzo: Arca. - -Perä pilwiä sata, sc. enämmän. - -Peräst pahan torujan sanat suuhun tulewat. Catzo: Jäljest. - -Peucalo Miestä / waxa Waimo. - -Pese coira / Catzo: Suji coira. - -Pese Silmäs / caiwa corwas. - -Pian heicko hengästy / wäsy wähä wäkinen. - -Pian lyhy wirsi weisattu. - -Pian souttu soucka salmi / meluttu matala meri / lyhy mieli mittaeldu. - -Picarista Pijcat juowat / waimot cawalat cannusta; Miehet juowat -mieldäns myöden. - -Pidot pijcoista tulewat / hywät neuwot neitzeistä. - -Pidä maalla maan tapa / taicka lähde maalda pois. - -Piennä heinä / nuorna ruoho. - -Pinon lastut / cuin lapseckin cotons. - -Pirtti suojan nimi on. - -Pisin sormi suuhun ennättä. - -Pisti pillit säckijns / soitti suolla mennesäns. - -Piti / piti pitkän pijcan / Catzo: Nijn piti. - -Pitkä händä lämbymällä. Wieran. - -Pitkä mailman siwu on. - -Pitkä mies seisoalda. - -Pitkä Yön siwu on. - -Pito hywä jättäminen; Coto paha muistaminen. - -Pitäjällä taloi on / ei paicall hywälläkän. - -Poudaxi cuun kehä; satexi päiwän sappi. - -Pouta heinä mies on. - -Puhdas cuin pesty kekäle. - -Puhtasa wedesä on hywä uida. - -Puhujan suuhun caicki tule. - -Puhuin puhet tulewat. - -Puhu miestä caickipäiwä; älä nime sano. - -Puhu toisian / cuin paha sairas - -Puhuttu puhe / ammuttu nuoli. - -Puoli noita wieras taloisa. - -Puoli tuleen / puoli tuhcaan. Cuin caicki hucatan. - -Puoli wuotta puickarista / colmia Corasta talwi. - -Purewata peljätän / ei liehacoitzewata. - -Puulla puusti costetan / halwolla cadican haawa. - -Puulla toinen Mies toisen asjan aja. - -Puu lusicka syö hopia lusican. - -Puuro hywä ruoka; Cunnia hywä tapa. - -Pyhä Papin arkia. - -Pysy aisoisas. - -Pysty cuu weden pitä / laucku mahan lasketta. - -Päin hywää / eli paha, pitä oldaman. - -Päin härkä pahan sähän perin tulen hewoinen. - -Päiwällä on silmät / yöllä corwat. - -Päldä tunnen päiwäcunnan silmistä hywän sikiän. - -Päällä cuckoi curjanakin; cana ala armasnakin. - -Päällä syönen carwa on. - -Pää (loppu) päiwälläkin tule. - -Pää (esipä) sotia tappele. - -Pää saajan / pyrstö pistäjän / keskipaicka keittäjän. - -Pääsä (tähkäpääsä) ruoca rickangin / Jywäsä Cuningangin. - -Päästä (alusta) päiwä coppasmanni / eli coppajas se on jalo. Päästä -matokin cuole. - -Päätynyt pidetän. - -Pöydän päästä cunnia. - - - - -R. - - -Raha caupan teke. - -Raha mielen nouta eli muutta. - -Rahoix culda catke. - -Rakenna aina / cuin Duomiokircko. - -Rata mans mynellä / tien wieri wäsynellä. - -Rauha paljon raha maxa. - -Rauhas hywä elä on. - -Reki warsan waati / Taloi naisen tasti. - -Ricas pääse rahallans / kyöhä selkänahallans. - -Ricka raha rauhan / eli / hengen suchten. - -Risti rickan pihalla; cocko köyhän cartanolla. - -Rohkia ruocans saa / kehno nälkän cuole. - -Ruasa hengi on. - -Ruma työhön rohkiambi. Catzo: caunis caupal. - -Ruoca ensimmäist on, työwäellä. - -Ruoca muodon / waate warren / caunista. - -Ruoca nijn / cuin wieras. - -Ruoca rauha linnasakin. - -Ruoki minua tämä wuosi; kyllä minä ruokin sinua toisen wuoden. - -Ruumis terwe / ruoca makia. - -Rähni kirjawa kesällä / Ihmisen ikä kirjawambi. - - - - -S. - - -Saamiset luodut lapset. - -Saanella sia on / ei ansainnella. - -Saan minä sen armon linnastakin. - -Saa nijngin elä / cuin jocu siwiästä / ilman rijdata. - -Saanu saappat pitä / käy köyhä kengätäckin. - -Saa tyhjän pytämätäckin / cowan onnen ostamatackin. - -Saa weljen wehneillä / sisaren sian lihalla. - -Saipa sijwilä sians päällä muiden ländymysten. - -Sakiambi weri / cuin wesi. Catzo: Ei nijn wetelä. - -Sanasta miestä. Catzo miestä sanasta. - -Sanasta sanat tulewat / puhet puhesta. - -Sana wanha wirttä. - -Sano andanu andanens; wan ei syöny saanens. - -Sano taritun. Cosca ei jocu tarittua wastan ota. - -Sata päätä lappesa / tuhat ämmän seikesä. - -Sata sawinen pilwi / musta mutoin hirmuttapi. - -Satain suwet tulewat. - -Sata surma urolla / tuhad miehen cuolemata. - -Sata wohta sarwillista / tuhanen yhdenmuotoista. - -Satexi päiwän sappi. Catzo Poudaxi. - -Secainen kerjäjän säcki. - -Se ikäns elä / cuin aicans wälttä. - -Se kysy / cuin ei tiedä; se siwus / joca ei näe. - -Se ilkiä Iharin coski saatti Sarsan waiwaisexi. - -Sen tietä cuin cuwusa on; ei sitä cuin nocas on. - -Sentähden seppä pihdit pitä / ettei sormet palais. - -Se pahal sanall muistetan / cuin hywäll sadan. - -Se saa walitun waimon / joca nai jätetyn pijcan. - -Se sitä / toinen tätä / monicahdat mutamita. - -Se suusa / cuin sydämes. - -Se tarwitze paljon jauhoja. Catzo: Paljo sillä. - -Sialla wicoja paljo. Catzo: pahal sialla. - -Sian tiedän cusa synnyin / paican tiedän / cusa paisuin; en tiedä cusa -cuoleman pitä. - -Sigitän sirckalasa: häwitän hijreläs; cuollan lutelas. - -Sijhen corsi jää / cusa cuorma caatu. - -Sijnä härkämies yön lepä / cuin hewois mies. - -Sijnä näkiä / cuin tekiä. - -Sijtä härkä syö / cuin wetä. - -Sijtä köysi jatketan / cuin catkeis. - -Sijtä toinen ruan saa / cuin toinen siwuin käy. - -Sijtä ylitze mennän / custa aita matalin on. - -Sikiwät työn tekiät. Catzo: Juopuwat. - -Silloin haaxi haldiatoin / cuin kippari kipiä. - -Silloin köyhä keittä / cuin cattilan saa. - -Silloin lindu laihimmallans / cuin pojat pienimmälläns. - -Silloin minä itkin ilman syytä / silloin waiwata walitin / cuin itkjn -isän helmas / paruin Äitin parmailla. - -Silloin paras lacata on cuin leicki corkemmallans. - -Silloin waimo waiwan tiesi / cosca cannoi colmecohdun. - -Silloin ämmä änen nosti / cosca cuckaro catois. - -Sillä (köyhällä) on suru suuruxesta / murhe murkinasta / poru -päiwälisest / itcu illalisest. - -Sillä pitä olemam paxut sääret / cuin woi hywät päiwät canda. - -Silmä Herra / mieli Cuningas. - -Sinne waaja mene / cuin nuija waati. - -Sitte Neitzy neuwottin / cuin lapsi parui parmoilla / toinen kinduilla -kirisi / colmas cohdusa copisi. - -Sitä hijttä palwellan / eli / cuuleminen / jonga Hijden helman alla / -ollan. - -Sitä kieletöin teke / cuin mieletöin käske. - -Sitä minä / cuin muutkin. - -Sitä watza täynä / cuin suu makia. - -Siweys maan peri. - -Siwiät / eli / siliät sowinnon jäliet. - -Siwuin suuta / paitzi parta; ei cohden coscan. - -Sodat uscon selittä / eli selittäwät. - -Soipa torwi cauwas cuulu. - -Sokia suolen pohja / kielen pitus matca. - -Sota cuocki / rauha ruocki. - -Sucujansa suuret naiwat. - -Sucuunsa suopetäjäs / wesans tammen cando / eli / terwas cando. - -Suden coira wanhanakin / miehen pijca casattunakin / weden wercko -rämänäkin. - -Suhunsa sica ruocki; kylän waimo watzansa. - -Suloinen suwella cuolla! lämmin lähde kesällä. - -Suoja puna meresä; wettä pilwi luotesa. - -Suoja suuresta lumesta; packainen pyryn perän. - -Suojaxi sykyiset tuulet; talwen jatco kewäiset. - -Suji coira / pese coira; coira coira cummingin / on. - -Suo siellä / wetelä täällä; ei cusan cohdacuiwa. - -Suo-kettu cawala kettu / mäki-kettu wiecas kettu. - -Surkia surma silmäin nähden / cuolema käsin pidellen. - -Suri suu wähä willoja. - -Suru sian sijrtäjällä; murhe majanmuuttajalla. - -Suru sillä / jolla sulha; waiwa sillä / jolla waimo; sillä caxi / jolla -lapsi. - -Suu hywän tunde; kieli makian maista. - -Suu mettä lupa; sydän myrckyä oxenda. - -Suuni itki sydämen nauroi / cosca cuoli Cumpanini / waipui waippani -alainen, sano paha waimo. - -Suu pijcan eron teke / sydän yhten syte. - -Suu pitä pandaman säckiä myöden. - -Suu puhu pullottele / pää käske pöllöttele. - -Suuri wihco Suwipäiwän / warawihco Walburin / wielä Erickikin ano. - -Suuruspala / cuin suitetan; murkina / cuin muistetan; puolipäiwä / cuin -pidetän; tule ehto itzestänskin. - -Suurus suuhun / mieldä päähän / Jumalan armo sydämeen. - -Suurus petti murkinan. - -Suusa särjen sydän / wäki warsan sieramisa. - -Suusa juojan mitta; Eli / Suusa siemen määrä. - -Suu sanan erhettä; kieli mielen exyttä. - -Suu sanoja puhu. - -Suusa on orjan mieli; ei pitkäsä pinois / eikä pellon siemenis. - -Suusa wieran coto. - -Suustans Lehmä lypsä / ei sarwistans. - -Suu sydämen tulcki. - -Suu yxin caxin puhu / pätzi yxin caxin kypsendä. - -Syy Curjan kerjämän käske. - -Syy paha peljätä. - -Syö coira cahlens; pettä Uro walans. - -Syö coira oxennuxens / waimo paha andimens. - -Syödän syljettykin caali. - -Syö susi luetungin Lamban. - -Syö susi neppanskin. - -Syö suu leipä / saaticka sanoja puhu. - -Syö wähä / juo wähä / osta weitzi wyölläs. - -Söisin kyllä / joisin kyllä; täyty nyt olla tällänskin. - - - - -T. - - -Taca käski / eli / teki taitawaxi / taca taitamattomaxi. - -Tacana Joulun Talwi caicki on. - -Taicka hän käy sywään / taicka saween. - -Taicka joutzi murtu / taicka jänne catke. - -Taicka rauha / taicka rauta. - -Taidolla talon pidändö / ei warhain nousemalla; eikä wäen paljoulla. - -Taidotoin talotoin waimo / cunniatoin kellaritoin. - -Talwi waimon taasti; Reki Warsan waati. - -Talonpoica wuoden poica / Cauppamies wenhen poica. - -Tapa endinen talu; wirca endinen wetä. - -Tapaturmainen wieras saa tapaturmaiset räätit. - -Tapaturma miehen / eli wuohen / surma. - -Tapa warren kirjoitta / eli caunista / ei carwan cauneus. - -Tarwe / eli / tusca neuwon muista. - -Tarwe työn teke. - -Tasajaco näljän tappa / eli sammutta. - -Tasain matcoisa ewät. Tasaus hywä on. - -Tautina hywä pala tacana on. - -Tawallans maa elä / wirallans wijmeinengin. - -Tawoillans tautiakin sanotan. - -Tehdyt caupat kijttämiset / hywät pahat pitämiset. - -Tehty aljettu työ on; aiwoites aica mene. - -Tekiän käten caicki tule / eli tapahtu. - -Tee mitä teet / kylläs edestäs löydät. - -Tee nijncuin käsketän; älä nijn cuin hywä on, sinnun mielestäs. - -Tee työtä / sata ajastaica eläxes; Rucoile Jumalata huomena cuollaxes. - -Terwe nuori syötyäns / wanha yösen lewättyäns. - -Teräwä tekewän ase / tylsä weitzi tyhmän miehen. - -Tiedän paican. Catzo; Sian tiedän. - -Tiellä kissat / tiellä coirat / pahan waimon leipoisa. - -Tiellä morsian rijhes / corena eli laiscana. - -Tien wieri häwinnellä; Rata maans myynellä. - -Tiessä pihti portalla. Pihti / se on linnun pydys tiesä hywä löyttynä. - -Tietyn päälle hywä mennä; ei haascatun. - -Tina culda köyhän miehen; waski waiwaisen hopia. - -Toinen mies / toinen miehucainen. - -Toinen puhu nijttu / toinen nijtun aita. - -Toinen päiwä / toinen neuwo. - -Toinen saaman / toinen syömän. - -Toinen tuoman / toinen juoman. - -Toinen tupa / toinen tapa. - -Toisat cuuroi cuule; toisat sokia souta. - -Toisen waiwaisen wahingo; toisen onni autuan. - -Toista Carhu ajattele; toista carhun tappaja. - -Toiwotan wetten taca; mutta ei toiwota Tuonelasta. Eli; Tuonesta ei -sinäikänä / eikä turpen alaista. - -Tucki tuimat tyyräele; Jalcapuu jalot asetta. - -Tule häiriö / eli häiräys / hywällekin / tapaturma taitawallekin. - -Tule wirhi / eli petos eli wahingo wijsangin. - -Tuomi wahwa wandeixi (astiain witzaxi) wahder warsan wembelexi -(luocaxi). - -Tuo tyttären tyyris / werca pojan hattu halwemmasta. - -Tuppi huowilla tupana / miekan kärki cartanona. - -Turcu ei ole tuwan tacana. Catzo: Ei Turcu. - -Turcu rahan arwa. - -Turkit tuulella hywät / pälsyt päiwäpaistella. - -Tuwasta hywä / eli / paras palata. - -Tuule tuwan tacana; ei tuwas tunnuckan. - -Tuuli canan caswatta / Oja tuomen / onsi tammen / Corpi cuusen / cocko -ladwan / nummi petäjän horjuwan / wihdan löyly waimon lapsen. - -Tuuli tuohen lähdettä. - -Tyhmät tyhjiä naurawat. - -Tyhjä neuwo neulan tiestä, nälkä naskalin siasta. - -Tykönä coiran ase / eli / purimet. - -Tymästä / taulasta / Se on / caickista tyynistä / hywäst / pahast. - -Tytär ulos ulwotettu / Pojan pöydän pää luettu. - -Tyyristä syödän / ei tyhjä. - -Työ cowangin onnen woitta. - -Työläns coiran suusta on luuta otta. Catzo. Joca tahto. - -Työläs on wanha congarix opetta. - -Työläs on tyhjä jaca. - -Työläs leski lepytellä. - -Työ nijn / cuin tehdän. - -Työstäns orjan murhe. Työstäns on talon murhe. - -Työstä Työhön Morsianda; Unesta uneen lasta. - -Työ tecoons wetä. - -Työ tehty / taottu rauta; Seppä palcka waja. - -Työ tekiäns caipa. - -Työ tekiäns kijttä / näkiä työns näke. - -Työtä on hangen tulles; työtä hangen lähteis. - -Työtä cuolewa teke / eij mualla murhettiwa. - -Täi eläwäsä; mato cuollesa. - -Täisä cuin Herras mies; kirpuisa cuin coira. - -Tänäpän culda / huomen mulda. - -Tässä ennengin elettin. Catzo: Jo tässä. - -Tässä tänäpän / cusa huomena? - -Täytens maa tunge. - - - - -U. - - -Udella sika liho / Waimo laiska taikinalla. - -Unda täynä macajan watza; wilja wiriän watza. - -Unen Silmä sippuras; wijna silmät killin callin. - -Uni culda on; ei muu culda ole. Laiscan. - -Uni haucka / ehto haucka / nälkä haucka / aamu haucka. - -Uni päätä torcutta / martaus macautta / nälkä näppi sydändä. - -Unohdettu maxettu welca. - -Uro luotu uhon waraxi / waimo pirtin wartiaxi. - -Uro yry / Eli yrhe / murkinata; niuha (se on niuhotta) syömätöin -hewoinen. - -Urtes paras siemi ombi. - -Useus woitta. Usiambi päiwä / cuin mackara. - -Usein hywä pala makia. - -Usi hembembi. Catzo: aina usi: - -Usi kijttä / kypsi laitta. - -Usi welca wanhanakin. - -Usi tupa / usi tapa. - - - - -W. - - -Waate hywä waatewasta. - -Waaxa waimo / peucalo urosta. - -Wacka candens walitze: Catzo kyllä wacka. - -Wahingosta wijsax tullan / ei rickaxi. - -Wahingoxi / Eli waiwaisella waimo caunis; köyhällä hywä hewoinen; sitä -caicki caulaele / se cauwas ajettane. - -Wahwa hywä on / luja wielä wahwembi. - -Waimo haaxi / Waimo hauta / waimo himmerkin ilo / waimo helwetin tuli. - -Wai olewa caicki woitta. - -Waipuwat walhetteliat: Catzo: Juopuwat. - -Waiwainen hätäynny on. - -Waiwainen paisti / josta ei tuleen tipahda. - -Waiwainen warcan kimpun joutu. - -Waiwainen warahin nousi / cowa onni cohta canssa. - -Waiwaisella waimo caunis. Catzo Wahingoxi. - -Waiwaisella waimo wallan päällä. - -Waiwaisen pöytä ei coscan castu. - -Waiwaisen calu toisen miehen kädes on. - -Wala warcan miecka. - -Walhella on lyhyet jäljet. - -Wamma warpas; Catzo Cuin on. - -Walhettele cuin tohta neulo. Walkia naura päiwän töitä. - -Wanajas wedet sywimmät; Birckalas puut pisimmät. - -Wanha määrä pappilasa; Cuusi sica / seitzemän lijkiötä. - -Warahin kirckoon / hiljain keräjään. - -Waras päiwä pijle / eli pelkä / pahantekiä pakene. - -Waras minua kijttä / huora laitta / hywä ihminen anda silläns olla. - -Waras wei warcalda / sai ilman saanelda. - -Wara wihco / Catzo: Suuri wihco. - -Wares huuta ehtolla / hywä ilma huomisexi: wares huuta amulla / paha -ilma päiwäxi. - -Wedellä on nöyrät siwut. - -Wedä JEsus wieraita / wedä wieran wara! - -Weitzi jacajan käten jää. Catzo: jacajan. - -Weli Isännän / Weli emännän / Setä lasten / Eno lasten / Sisar Isännän -/ Sisar emännän / täti lasten cumbikin. - -Wellingi weljen; Catzo Caali minun caiman. - -Werhosa Jumalan käsi on. - -Wero wieran wedetty / että annettu ateria. - -Wesi woitta wiljallans; maa woitta nenä lugulla. - -Wetelä kijtoxen liemi. Wetelä weljein kijtos / matala Isän ylistös. - -Wielä ehti eläwä cuolla / marras maan ala mennä / tauti catzo tacans. - -Wieras wian näke. Catzo: mies wieras. - -Wierestäns walkiakin polta. Catzo: lästä. - -Wieriskele munakin pesäs. Eli: wieriwät munackin canan pesäs. - -Wie sica Saxaan / tuo sica Saxast / sica sica cummingin on. - -Wie susi luetungin. Catzo Syö susi. - -Wie wesi ylöngin luonon; otta rauta riescaldakin. - -Wiha wie wiljan maalda / cateus calan merestä. - -Wijnnä / cuunna (Se on wijtenä cuutena yönä) Kesäinen ilma; sykyinen -yhdexenä. - -Wijpywän erä parembi / lyöden lapset rackahimat. - -Wijsas cawalan pettä, hullu wijsan willitze. - -Wijsi wirca / cuusi nälkä. - -Wiljan luona hywä elä on. - -Wilja wesi kyläsä. - -Wilja wieraita coco. - -Wilja woitti wijsangin / tauti tappoi taitawangin. - -Willainen Isällä witza / Enon witza willaisembi. - -Wilu wijden / kylmä cuuden / lämmin cahden joutilan. - -Wilu wiljan caswatta; lämmin terän tuotta. - -Wilu wuosi wilja wuosi. - -Wirca endinen wetä. Catzo: Tapa endinen. - -Wircans puolest cukin cope / eli copia on. - -Wiriällä wijsi osa; laiscalla yxi / paha sekin. - -Wireys cowangin onnen woitta. - -Witza lapsen wijsaxi / watza lapsen warcaxi. - -Woilla Ruotzi ruwan alcoi; häme hauta naurilla. - -Wuoroin wierais käydän / harwoin hywin tehdän. - -Wuorons wanhangin tule; aicans cahilangin / cuolla. - -Wuosi wanhan wanhenda / caxi lapsen caswatta. - -Wuo tiesi calan elämän; tuuli linnun päiwä cunnat / se on arwamatoin -asia: - -Wähä cutakin. - -Wähäll hullun / eli pahan mieli noutan. - -Wähä lindu muni wähän munan. - -Wähä miehen mustudest: Catzo: Mitä miehen: - -Wähä mieldä hullun pääsä / ei sengän sia. - -Wähäs paljon seiso. - -Wähästä paljo tule. - -Wähä wuohen woirasia / pickarainen pijmäpytty. - -Wähäs se tule / että juopunu laula. - -Wähäs wahingo tule. - -Wähät lapset wähät murhet / isot lapset isot murhet. - -Wähä wähästä annetan. - -Wäki wärä teke / wäki wärän oikaise Eli ojenda. - -Wäiwe naulans tunde. - -Wälin aica linnasakin. - -Wäänä köysi ruumenista; solme munaan solmu: mahdotoin työ. - -Wäärin mene wäärin saatu / pahasti pahoin coottu. - -Wäärä nisca nostes / cauwan yöllä walwonen. - -Wäwystä wähä wara; tyhjä turwa tyttärestä; miniästä mieli carwas: - - - - -Y. - - -Yhdes sutten silmäin juuret. - -Yhdesti nuori / cahdesti wanha. - -Yhtä pitkät yhden jäljet / waickei poickella awarat. - -Yhtä luuta wuohen sarwi. - -Yhtiällä yhden jäljet. - -Yhtä caicki caalin tähde / sekä alda että pääldä. - -Ylimmäinen / alimmainen (syöty nauris röyhätes) köyhän rickan ruoca. - -Ylencatze lapsen itkettä. - -Yrmy elä / armu cuolle. - -Yry. Catzo: Uro. - -Yxi carckoinen ano / caicki carckoiset jano. - -Yxi Isä eli Äiti ruocki kymmenen lasta; Mutta 10 lasta ei ruoki yhtä -Isä eli Äitiä. - -Yxi lammas mäki; caicki jano: Catzo: Carcko wettä. - -Yxin päiwin ikäkin culu. - -Yxi sana nijn hywä cuin yhdexängin. - -Yxi sano ystäwällens / ystäwä caikel kylälle. - -Yxi walehtelia saa sata walhetteliat matcaan. - -Yxi wäärä penningi wie yhdexän hywä myötäns. - -Yö-cuckoi woitta päiwä-cucoin laulamas. - -Yöllä hywä soudeskella / Cuuwalolla culjeskella. - -Yöllä päiwä jatketan / wirsillä wähät oluet köyhäs pidosa. - -Yöllä yököit lendelewät / hämärällä häijyt linnut. - -Yö talwista suoja / caxi caickein enin. - -Yö syxystä silo caxi caickein eninnäkin. - - - - -Ä. - - -Äiti ei laita Lapsians. Catzo: Ei se. - -Äiti pane nisän Lapsens suuhun / waan ei mieldä pähän. - -Älä caicki corwena cuin carwainen on. - -Älkön olwo ikänä sytä / joca lyö lyödyn mielen / särke särjetyn -sydämen; jo se lyöty lyömätäkin / särjetty särkemätäkin. - -Älä Carhu witzalla lyö. - -Älä coira carwan catzo. Catzo: Ei coira. - -Älä coiraan / eli hulluun mieldäs waiheta. - -Älä ennen carsinata tee / cuins wasican saat. - -Älä ennen kehu / cuins saat. - -Älä ennen hyppä cuin oja tule. - -Älä ennen lennä / cuins sijwet saat. - -Älä ennen löydä / cuin cato. - -Älä ennen nuole / cuin tipahta. - -Älä ennen röyhä / cuins syödä saat. - -Älä hywäkän hewoista enä aja cuin se woi. - -Älä itke ilman syytä / kyllä syysä itkemistä waiwasa walittamista. - -Älä köyhä sucu ylön catzo / eikä wähäkän hawa. - -Älä lyö lyödyn mieldä / täytä täytetyn sydändä / jo se lyöty -lyömätäckin / täytetty täyttämätäckin. Vid. älkön olwo. - -Älä kerjäjän powen muruja etzi. - -Älä pane kiwe cuorman päälle. - -Älä päälles pilla. - -Älä wähä ylöncatzo. - -Älä usco juopunutta; juopunu walhettele. - -Älä usco uron waloja / miehen wärän wanneloita / pettä Uro walans / syö -coira cahlens. - -Älä wanha coira cauwan narra se pure luuhun saacki. - -Ämmät ähkyen eläwät / cuuset pauckuin palawat. - -Ämmät kyllä olutta juowat / cuin naudat wettä. - -Äsköin Toucka (taitamatoin) touwollans / että muut äkelläns. - -Äsköin waimo waiwan tiesi. Catzo: silloin waimo. - -Äsköin Ämmä änen nosti. Catzo: silloin ämmä. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Wanhain Suomalaisten Tawaliset ja -Suloiset Sananlascut, by Various - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK WANHAIN SUOMALAISTEN *** - -***** This file should be named 53246-8.txt or 53246-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/3/2/4/53246/ - -Produced by Jari Koivisto - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - |