NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 1973 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..cc94726
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #53229 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53229)
diff --git a/old/53229-8.txt b/old/53229-8.txt
deleted file mode 100644
index 12420a7..0000000
--- a/old/53229-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,1973 +0,0 @@
-The Project Gutenberg EBook of Aenigmata Fennica, by Various
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-Title: Aenigmata Fennica
-       Suomalaiset Arwotuxet Wastauksien kansa
-
-Author: Various
-
-Release Date: October 7, 2016 [EBook #53229]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK AENIGMATA FENNICA ***
-
-
-
-
-Produced by Jari Koivisto
-
-
-
-
-
-
-AENIGMATA FENNICA
-
-Suomalaiset Arwotuxet Wastausten kansa
-
-
-Kootut Kahdexan toista Ajastaikaa
-
-Christfrid Gananderilta. Philos. Mag.
-
-
-
-
-
-WASASA,
-Prändätty Georg Wilh. Londicerildä,
-1783.
-
-
-
-
-
-
-      Aenigmata Fennica.
-
-      In solo meo Patrio Ostrobotnia, usitatissima ac tritissima,
-      quae inter confabulationes vespertinas, Fenni nostri, ad
-      acuendum ingenium Juvenile, more Veterum Gothorum, solvenda
-      proponunt.
-
-
-
-      Sphingis erat aenigma: Quodnam esset animal mane Quadrupes,
-      medirie bipes, vesperi tripes. Hoc qui solvere non possent,
-      ab illo sunt interrempti. Solvit autem illud! Oedipus,
-      hominem esse dicens.
-
-      Hoc aenigma tibi conjectandum relinquo, ego Sphingem
-      praestiti, Tu Oedipus esto.
-
-                                            _Erasmus._
-
-
-
-
-Esipuhet.
-
-
-Että Suomalaiset Arwotuxet eli Tapauxet nyt ulosannetaan se tapahtuu
-seurawaisten syitten wuoxi. Ensin arwoitusten ijän ja wanhuuden wuoxi:
-ne owat jo Wanhasa Testamentisä ollehet tawalliset, ja edespantijn
-pidoisa ja muisa tiloisa wastattaa. Duomarein Kirjan 14 Lugusa v. 12:15
-luetaan kuinga se sangari Simsoni edespani Philistereille tämän
-tapauxen: Ruoka läxi Syömäristä ja makeus wäkewästä. Ne wanhat Göthit,
-meidän Esi-Isämme täsä waldakunnasa koettelit arwotuxilla Toinen
-toistansa kuinga tarkka peränajatus, hywä äly ja taito itte kullakin
-oli nijnkuin wanhat ikuiset sadut sen näyttäwät; ei ainoastansa wälinsä
-pidois ja juomingeisa; ja muutoin aamu ja ehto puhteilla arwotuxia
-arwoiteltijn; mutta myös koska ylkä eli nuori mies tuli tytärtä
-pyytämään, nijn hänen eteensä asetettijn kolme eli usiampi arwotus,
-koetellak nijllä hänen tajuansa, ja jos hän ne osais wastata ja
-selittää nijn hän sai tyttären; mutta muutoin ei, waan luettijn
-typeräxi ja kelwottomaxi. Samoin nähdään Jothein, meidän Esi-Isäimme
-Suomalaisten ja Ruottalaisista saduista, että kolme eli yhdexän
-arwotusta laskettijn kuoleman ansanneille Wangeille, jotka olit
-hengensä rikkoneet, ja jos he osaisit ne wastata; nijn he hengensä
-säylytit.
-
-Sitä likin nijn erinomattain näistä Suomalaisista arwotuxista tutaan
-Suomen kansan sywä perään ajatus ja hywä äly, että somaisijn
-wertauxijn, jotka luonnon tunnosta otetut owat, sisälle kietoa ja
-peittää asiat. Ja nähdään näistä arwotuxista, että Suomen wäki
-ajattelee ja kuwailee nijn tarkasti kuin suingin joku muu kansa maan
-päällä, eikä heidän ajunsa ole muita halwempi.
-
-Wielä nijn näistä Arwotuxista opitaan Suomen kielen runsaus ja
-soweliaisuus kaikenlaisia asioita ulostoimittaak. Näisä, nijnkuin myös
-Runoisa ja Suomalaisisa sananlaskuisa, on Suomen kieli wanhasa
-puhtaudesaan säylynyt.
-
-Edespäin, nijn nämät Arwotuxet sijnä tarkoituxes ulos annetaan, että
-nekin jotka on hitaammat älyämään, ja kehnot kirjamiehet ja huonot
-lukiat, erinommattain lapsi wäestä ja nuorista tulisit houkutelluxi ja
-yllytetyxi wähintänsäkin näitä haluisemmasti lukemaan, nijnkuin lystin
-wuoxi ja huwixi, ja nijn huomahtemata oppisit kirjaa lukemaan.
-
-Wihdoin nijn lukia taita hawaita, että monta arwotusta on yhdenkaltaset
-mutta wähä toisilla sanoilla. Ja minä olen aistainnut näitä kootesani,
-että ne muuttelewat maan paikkain puhenparren jälkeen; jonga tähden
-minä ne olen waikka yhdet ja samat ylöskertonut; jota ei lukia taida
-pahaxua. Monta arwotusta kuuluu rumalda ja riwolda, mutta ei merkitse
-nijn pahaa. Usiammat nijstä minä olen peräti ulos jättänyt; ja se on
-uskottawa että monta muuta arwotusta wielä meidän maasamme on joita en
-ole tainnut tawottaa. Kookkoot ja lisätkööt muut toisti ne kuin jälillä
-löyttää taitaan. On kuitengin meillä Suomalaisilla nyt täsä koosa
-usiammat Arwotuxet kuin yhdelläkään toisella kansalla, esimerkixi
-Ruotsalaisilla, joista muutamia kymmenkuntia on ränttihin tullut ja
-ulos annetut.
-
-Koska he, ja muut kansat on arwotuxiaan säylyttänehet ja arwosa
-pitäneet mixikäs ei Suomalaiset arwotuxet olis sitä ansainneet, että ne
-tallella pidetäisijn ja ei jäis ikuseen unhohduxeen ja mies mieheltä
-ulkomuistilta ailehtimahan. Ei ne ole halwemmat sentähden että ne
-kamalalta kuuluwat; waan juuri sijnä asian haaras ne sen synkän itäisen
-maan puheen partta lähestywät.
-
-Wijmmeisexi, nijn waari otetaan, että nuori wäki, pojat ja tyttäret,
-wielä nytkin meidän maakunnasamme, toinen toistansa näillä arwotuxilla
-koettelewat; se luetaan häpiäxi, jos ei toinen saata wastata kolmea
-edespantua arwotusta ja näyttäwät he silloin toinen toisensa
-häpiä-pihaan, ja tietäwät wähät lapsetkin wielä tänäpäiwänä sanoa
-toisilleen, jos ei hän (kumppali) tiedä wastata 3 arwotusta.
-
-Hyis, hyis hywölään, hywölän koirat haukkumaan, meeppä tyttö kattomaan
-mitä sieltä tulee? tuleepa hänestä yxi tyttö repale, ryysyissä,
-ryäsyissä, hijri hewoissa, kapusta korjana (se on, rekenä) etc.
-
-Kuin näin arwotuxilla kamppaillaan, nijn sanowat he; saatkos minun
-hywölään; jopa sain sinun hywölään. etc.
-
-Hywölä on wissijn aina pakanain ajasta joku paikka josa häwetään;
-nijnkuin metsä on tapiola, mehtola ja nijn monta muuta.
-
-Jos nämät arwotuxet halulla wastaan otetaan maanmiehiltä; nijn
-tästäedes Suomalaiset sananlaskut pian minulda ulosannetaan: nijtä minä
-olen lisännyt myös 18 ajastaikaa. Elä hywin, rakas lukia!!
-
- Toiwottaa Sinun Maanmiehes
- Frantsilasta s. 1 p. Huhti-Kuusa
- Wuonna 1783.
-
-                 Christfrid Ganander.
-                 Philos. Mag.
-
-
-
-
-
-
-Suomalaisia Arwotuxia,
-Wastauxen kanssa.
-
-
-
-
-1.
-Kiwinen pelto, rautanen äes, koiwun kuoret siemenenä. Mikä se on?
-Wastaus: Pij, tuli rauta, taula.
-
-2.
-Halli mäellä haukkuu, että luut suusta murenu? Wast. Loukku, hampun
-luut murendaa.
-
-3.
-Hirwi seiso, Lapa lijkku? Wast. Owi.
-
-4.
-Teiri puus, suolet maasa, wielä sittenkin kukertaa. Wast.
-Kirkkon-kello. N:o 118.
-
-5.
-Pää kuin ora, häntä kuin sirpi, keskeltä kuin trupattu myllyn säkki?
-Wast. Kana.
-
-6.
-Pää kuin kerä, häntä kuin korento, keskeltä yhtä ymmyrjäinen? Wast.
-Kissa.
-
-7.
-Huuta yöt, huuta päiwät, ei koskaan äni lankee? Wast. Koski kuohuu.
-
-8.
-Weden lipu, maan tihku? Wast. Wenes, lipu, i.e. ljukas.
-
-9.
-Liha fadis, liemi wataas? Wast. Wäki wenhees, wesi airoisa.
-
-10.
-Pohjatoin, kannetoin, tuoresta lihaa täynnä? Wast. Sormus.
-
-11.
-Haapa hallawalla mäellä koiwu korwen kankahalla juuret yhtehen juniwat?
-Wast. Lehmän sarwet.
-
-12.
-Päiwän wijsaus käy maan kunnian päällä, noukki ylös maan kunnian, tuloo
-mettän wijsaus, ja noukki ylös päiwän wijsauden, maan kunnian päältä?
-Wast. Kukko käy pellollen, syö jywiä, ja haukka wie sen pois. N:o 106.
-
-13.
-Nahka syödään, weri myydään ja liha poltetaan? Wast. Terwaxet parkki
-eli petäjän kuori syödään, terwa myydän puu poltetaan terwa haudasa.
-
-14.
-Mik on tehty minkin mankin, kirjoitettu kimpin kampin, sinitty
-sinikiwellä, woittu wuoren mustaisella? Wast. Satula.
-
-15.
-Teppu juoxi tietä myöden terwattu tepun jalat teppu itte terwasempi?
-Wast. Reen-jalaxet.
-
-16.
-Häntä kuin wasta, päältä kuin maxa, sisältä kuin juusto? Wast. Nauris.
-
-17.
-Isä synty, kuin pojat purjehti? Wast. Kuin walkiata isketään, nijn
-kipinät lentelewät, ennen kuin ilmi walkia saadaan.
-
-18.
-Tuhat tuhatta, sata sataa, juoxee nijnijstä siltaa waskiseen linnaan?
-Wast. Herneet, seulasta pataan eli kattilahan.
-
-19.
-Lato täysi lampaita, punanen tillari keskellä? Wast. Hampaat suusa ja
-kieli.
-
-20.
-Wakka täysi warpuisia, wijkon päästä wijmmestäkin? Wast. Kirkko.
-
-21.
-Pääsky lensi päiwän alla, sata miestä sijwen alla, kaikki raudan
-karwasia? Wast. Purjehtiwa alus.
-
-22.
-Mikä se on, joka ei huku wedes, eikä pala tules, ja ei mahu maan
-rakohon? Wast. Nimi.
-
-23.
-Kiukorainen, koukurainen, kaikki pellot paskantopi? Wast. Sirpi.
-
-24.
-Kiwinen polto, koiwunen siemen, rautanen äes? Wast. Tulirauta, katso
-R:o 1.
-
-25.
-Tien pituus, porsaan suurus? Wast. Köysi wyhti.
-
-26.
-Isäntä wäärä, Emäntä hullu, kolme päätöintä lasta? Wast. Padan kripa
-eli sanka, pata, ja padan jalat.
-
-27.
-Wijsi weljestä edellä menöö, paljas pää takaa ajaa? Wast. Warpaat
-edellä, kantapää jälistä.
-
-28.
-Wijsi nientä, ja joka niemen pääs on kalliot? Wast. Kynnet wijden
-sormen nenäs.
-
-29.
-Liha lijkkuu leipomessa, lieni wartahan nenässä? Wast. N:o 9.
-
-30.
-Tissaa tassaa, ehtolla wijmmein rossahta? Wast. Tallus.
-
-31.
-Neity käwele pitkin orsia, rijhen parsi peräsä? Wast. Kissa.
-
-32.
-Kaxi kukkoo yli orren tappelee? Wast. Silmät.
-
-33.
-Lihan lieko lammikos makaa ja ei mätäne? Wast. Kieli suusa.
-
-34.
-Iso alla ähkää (röhky) wähä päällä ressuttaa? Wast. Kuin kylwetään.
-
-35.
-Kuinga sitte mailma sikiäis, kuin kaikki miehet ja waimot kuolisit, ja
-pappi ja walkoonen tamma waan jäis? Wast. Pappi ajelis ja wihkis poikia
-ja pijkoja.
-
-36.
-Mistäs Pappia saadaan, jos kaikki yhteen aikaan kuolisit? Wast.
-Studenteistä.
-
-37.
-Mistäs kaikki kengät yhteen eli kokoon tulee? Wast. Neulasta.
-
-38.
-Isän istuu puus, takoo weräjän suus, lampaan lapa suus, koiran kontti
-kainalos? Wast. Kuin tuuloo ja on paha ilma.
-
-39.
-Kyynnärä karwasta, piwo paljasta? Wast. Kylpywasta.
-
-40.
-Koira haukku kollotteli, mäen päällä mällötteli minä saparosta pitelin,
-saparosta sapsuttelin? Wast. Se on, kuin hamppuja loukutetahan.
-
-41.
-Karwanen alta, karwanen päältä, karwanen molemmin puolin? Wast. Fällyt
-kaxinkerroin.
-
-42.
-Ruottis walkiaa isketään, tänne säteet lentä? Wast. Kuin salasmata lyö,
-ukkosen ilmalla.
-
-43.
-Ruotis tammia weistetään, tänne lastut lentäwät? Wast. Kuin tänne
-tuodaan tammitaldrikkia.
-
-44.
-Mingätähden jänis juoxoo yli tien? Wast. Sentähden ettei pääse alatti
-tieen.
-
-45.
-Mahtuu aakkunasta, mutt' ei aidan raosta? Wast. Pölkky.
-
-46.
-Eläwä hauta, eläwä ihminen? Wast. Jonas walaskalan wattas.
-
-47.
-Mitäs se ihminen tarwihtee josta sielu ja ruumis erkanee? Wast. Kuin
-waimo on synnyttänyt, nijn hän tarwihtee ruokaa ja juomaa, maito
-keittoa, ja saunan loukkoa.
-
-48.
-Minkä tähden Ruottis pannaan kahdet kynttelin saxet arkuun kans kuin
-joku kuoloo? Wast. Sentähden ettei saa sormia pois hakuta.
-
-49.
-Mingätähden kärmes kämpi puuhun kuin poikia saa? Wast. Että he luulewat
-hänen kironneen maata syömään, nijn sijtä wijhasta he söisit hänen.
-
-50.
-Minkätähden kissa poikansa syö? Wast. Kuin paljon pilataan ja
-nauretaan.
-
-51.
-Minkätähden ei sika tähtiä näe? Wast. Ettei se katto nijn korkialle.
-
-52.
-Minkätähden ei kettu näe päiwän ylenemistä? Wast. Että se katteloo aina
-ylöspäin.
-
-53.
-Minkätähden herneet toisiansa hakoo padas? Wast. Ett on wähän, ja pata
-lujasti kiehuu nijn yxi huuta; täällä mina olen; toinen misä sinä olet.
-
-54.
-Kuinga eli millä Drengi Hannu woitti huhdon pirulda? Wast. Sentähden,
-että hän ajo ämmällänsä huhdalle.
-
-55.
-Mingätähden käki elättäjänsä syö? Wast. Sentähden että hän luuloo
-elättäjänsä panneen hänen werta sylkemään.
-
-56.
-Teltu seisoo tien siwus, teltun jalat terwattuna, eikä pelkää Herrasta
-miestä? Wast. Kirkko.
-
-57.
-Mingätähden ei leiwän läpi kelppa syödä? Wast. Sentähden että se on
-tyhjä ja ei mitänä.
-
-58.
-Lato täynnä lampaita, yxi keritty keskellä? Wast. Tähdet ja kuu
-keskellå.
-
-59.
-Kuollut eläwää wijdasta wetää? Wast. Harja.
-
-60.
-Makaa kuin tukki, kusoo kuin pukki, puinen mies, puinen turkki, kaikki
-wijsaat woittaa? Wast. Olut tynnyri.
-
-61.
-Eläwä puusta pitää, nuora puun nenässä, kuolema nuoran nenässä, mato
-kuoleman selässä eläwä nenän edesä? Wast. Ongi.
-
-62.
-Sika lijnaa wetää, yli puun, läpi lehmän? Wast. Harjas piki langas,
-lästa ja nahka.
-
-63.
-Kymmenen wetää neljästä niemestä, lewiähän lietesehen, lewiästä
-lieteestä, pitkään pötköön, pitkästä pötköstä awo laukkuun? Wast. Kuin
-lypsetään lehmästä maito kiuluun, sitte kirnuun, wihdon wattaan
-(ljedes, i.e. syrjä.)
-
-64.
-Wijsi pitää, wijsi piexää tiasen päätä kannon pääs? Wast. Seppä rautaa
-takoo.
-
-65.
-Oris orpo lijna harja, seiso pyhällä sialla, wihannalla mättähällä?
-Wast. Kirkko.
-
-66.
-Syli puuta, waaxa wettä, kyynnärä paikkaa pahaa? Wast. Myllyn
-wesi-ruuhi, se on sylen pitkä, waaxan sywä ja kyynnärän lewiä, se on
-paha paikka että yli astua.
-
-67.
-Kiwinen kenkä, tuohinen lakki? Wast. Huonet kiwi jalalla ja tuohi katto
-päällä.
-
-68.
-Mettäs syntynyt, korwes kaswanut, seinällä seisoo polwella laulaa?
-Wast. Kanteles eli peli.
-
-69.
-Wiron uuhi, saxan lammas, pellolla pyöri, tarhalla Tanttu? Wast.
-Sammakko.
-
-70.
-Koira haukku kolkutti, mäen päällä mälkytti minä hännän saparosta
-kijnni pidin? Wast. Hampu loukku. N:o 2, ja 40. se sama, wähä toisin.
-
-71.
-Aittaanen mäellä ei owea, ei aakkunaa? Wast. Linnun muna.
-
-72.
-Syntynyt syö yhdexän syntymätöintä, maan alla maan päällä, pisimmän
-puun eli kuusen ladwas? Wast. Oli yxi mies joka eläwästä emäsiasta ulos
-leikkais 9 porsasta, paisto ne, ja söi puusa, ja pani mättähän eli
-turpahan päänsä päälle.
-
-73.
-Kesän leski, talwen leski, syyxyn uunna morsianna? Wast. Rijhi.
-
-74.
-Mahtuu aidan raosta, mutt' ei mahdu aakkunasta? Wast. Pöytä.
-
-75.
-Lato eli aitta alla, mylly päällä, tihku wijta myllyn päällä? Wast.
-Watta suu tukka eli hiuxet.
-
-76.
-Punaanen kuin kruusi, walkonen kuin lijna, lehtiä hän kantaa, häntä
-hänelle on? Wast. Nauris.
-
-77.
-Paikka paikan päällä, ei yhtään neulettä? Wast. Kupu kaali.
-
-78.
-Silmästänsä syö, kyljestänsä paskantaa? Wast. Mylly.
-
-79.
-Kyynnärä karwasta pion täysi karwatointa? Wast. Wihta eli wasta jolla
-kylwetään. N:o 39.
-
-80.
-Lyhy jalka lylleröinen, tasa jalka talleroinen kaiken karjan korwesta
-kokua? Wast. Harja.
-
-81.
-Kattila mäellä kuohuu ilman puita terwaxia? Wast. Wihalais eli
-muurahais pesä.
-
-82.
-Karwaanen alta kattoo, mullikaista (nikku päätä) nielläxehen? Wast.
-Kakku (Karihta) imöö.
-
-83.
-Makaa kuin tukki, kusoo kuin pukki, pussahtaa kuin pistetään? Wast.
-Kalja tynneri, kuin henkitappi awataan nijn pussahtaa. N:o 60.
-
-84.
-Watta alla, watta päällä, annan pitkän hoilotella? Wast. Kalja tynneri
-kuin pestään, käsi sisällä pesöö.
-
-85.
-Myröönen mäkiä kämpi, kahdexan jalan neljän silmän mullwahduxen, kahden
-hännän roimahduxen? Wast. Lehmä tijnessä käwelöö, mäkiä myöden.
-Mullwahtelo silmät i.e. katto ruumasti.
-
-86.
-Kaxi haistaa, yxi maistaa, kaxi kuuloo, kaxi näköö, neljä remputtaa,
-kaxi koiria torjuu? Wast. Lehmä sieramillaan haistaa, syöpi, näkee,
-kuule, nisät remputtaa, sarwilla koiria puskoo.
-
-87.
-Alla nawan naputtaa, päällä polwen poukottaa poputtaa, sijn, kuin on
-musta, pistä sijhen? Wast. Tuppi.
-
-88.
-Puusta pillu, luusta kulli, pussahtaa kuin pistetään eli, kuin pistää
-nijn loskahtaa? Wast. Taikina kaukalo, kädet joilla sotketaan.
-
-89.
-Harakka haristelo, pitkä pyrstö pyristelö, kuumallen wuorelle
-muniaxensa? Wast. Kerähtä, piakko eli leipä lapio, jolla leiwät uunijn
-pannaan.
-
-90.
-Mies metään menöö, kaukaloita taansa nakkeloo? Wast. Jäljet.
-
-91.
-Mies mettään menöö, silmät kotiaan katto? Wast. Kirwes, olkapäillä.
-
-92.
-Mies mettään menöö, selkä silmiä täynnä? Wast. Kontti seljäs.
-
-93.
-Mies mettään menöö seipäitä selkä täynnä? Wast. Sika, harjaxet seljäs.
-
-94.
-Nahka korwat, rauta hambaat, hampuista suittet ja trawaa kuin
-trawautetaan? Wast. Rukki, katso N:o 226.
-
-95.
-Pijmä kaatu pirtin päälle, ei lähde wuolden eikä lakasten?
-Wast. Päiwä-paistet.
-
-96.
-Neljä neittä niemen päässä, kaikki yhtehen kusowat? Wast. Lehmän nisät
-kuin lypsetään.
-
-97.
-Kitu yöt, kitu päiwät, lehden ajan lepäjä? Wast. Lehmän-kytkyt warsi.
-
-98.
-Mahtuu kissin jälkeen, mutt' ei mahdu lehmän parteen? Wast. Se on
-seiwäs eli humala riuku.
-
-99.
-Orih juoxoo, ohjat seisoo? Wast. Joki wesi juoxoo, ja maa se on aina
-yhdes paikas, se on molemmin puolin kuin ohjat.
-
-100.
-Orih juoxoo, lapa lijkkuu? Wast. Se on kuin kehrätään hyppäri (se on
-lapa) lijkku ja hjulu eli ratas on se oris.
-
-101.
-Mies tuwas, päätä ulkona pestään? Wast. Hirsi, sen pää ulkona pestään.
-
-102.
-Kilisö, kalisoo luisten lukkuen takana? Wast. Lampahan kieli kuin se
-meäkyy.
-
-103.
-Hakkaa yöt, hakkaa päiwät ei koskaan lastua saa? Wast. Seinä-kello.
-
-104.
-Luust on, waan ei ole luusta, lihasta on waan ei ole lihasta, teköö
-kuningasten wälillen rijdan? Wast. Pännä, kirjotus kynä.
-
-105.
-Pää kuin neula (ora) keskeltä kuin kerä, perästä (häntä,) kuin
-petkeleen terä? Wast. Kana.
-
-106.
-Kynsillinen wei päiwän tiedon pellon parannuxen päältä? Wast. Haukka
-wei kukon tunkiolta. N:o 12.
-
-107.
-Kaxi kulta kerää (kanaa) yli orren tappele? Wast. Silmät.
-
-108.
-Mikä se on, jonga kieli pään laella on? Wast. Kontti eli laukku.
-
-109.
-Enänee kuin otetaan, wähenee kuin pannaan? Wast. Saunan aakkuna koska
-lauta lykätään.
-
-110.
-Tahdokkos sijhen saunaan mennä, johna witta owella on? Wast. Hewosen
-hännän alle.
-
-111.
-Kaxi weljestä korwan juoxee, ei kumpanengaan edelle pääse?
-Wast. Reen-jalaxet.
-
-112.
-Mikä se on joka aina wedes makaa ja ei ikään mätäne? Wast. Kieli.
-
-113.
-Ylös ja alas mäkiä, ja kolmekymmentä napulata niskas? Wast. Äes eli
-karhi.
-
-114.
-Wesi lukku, puu awain, fangit pääsi, takaa ajaja kijni saatin?
-Wast. Punanen meri, Mosexen sauwa, Israelin lapset ja Pharao.
-
-115.
-Päiwällä täynnä ehtoolla tyhjänä? Wast. Kenkä.
-
-116.
-Ylös ja alas päin wastamäkiä, pehmiä wuodet seljän päällä?
-Wast. Lammas, willa seljäs.
-
-117.
-Seittemen sepalusta seittemättä kymmentä kenetin ja kertun persees, awo
-perseet sittekin on, kuin pellollen menee? Wast. Kukko ja kana, pursto
-ylös tulesa.
-
-118.
-Teiri puus, suolet maas, kupu kultaa walaa? Wast. Kirkon-kello ja sen
-sijma katso N:o 4.
-
-119.
-Yxi musta mulli myllittelee yhdes kirjawas karjas? Wast. Pappi kirkosa.
-
-120.
-Wanha wakka, uusi kansi? Wast. Järwi-jää.
-
-121.
-Kirjawa karja käy nijnistä silta myöden, rautaseen linnaan? Wast.
-Herneet seulasta pataan.
-
-122.
-Onsi puu, kometo haapa, josta luikurit tulewat kijlusilmät lentelewät?
-Wast. Takka, josta säteet lentäwät.
-
-123.
-Oris tallis, häntä tallin päällä? Wast. Takan torni eli pijppu ja itte
-takka.
-
-124.
-Isä kapalos, pojat sotia käywät? Wast. Tulus kääry.
-
-125.
-Yxi hijri kaxi häntää, kengä se on, kengä sen arwa? Wast. Kengä ja
-nauhat eli korwakkeet.
-
-126.
-Tuhat tuhatta, sata sataa, enää kuin epäluku, kaikki yhdellä wyöllä
-wyötetty? Wast. Olki lyhde.
-
-127.
-Musta uuhi (lammas) sininen Wittu? Wast. Pata, sininen sisältä kuin
-ostetaan.
-
-128.
-Isä synty, pojat juoxoo? Wast. Se on kuin walkia tehdään, ja kipineet
-edellä menöwät.
-
-129.
-Isä pitkä, äiti wäärä, tyttäret lipulapukaiset, pojat yhtä ymmyrjäiset?
-Wast. Humalan riuku, Äiti köynnös, tyttäret lehdet, pojat humalat.
-
-130.
-Yxi musta mullukainen, neljän loukon sisällä, syö kerran päiwäs jos
-syötetään, hampaja sittekin kaiwetaan? Eli yxi musta mullukainen sata
-saawia juo? Wast. Saunan kiuwas.
-
-131.
-Karwanen kuin lammas, kewiästi keikkuttaapi, ja ei sillä ole kuitengaan
-yhtään karwaa? Wast. Harakka.
-
-132.
-Pidee pitkiä puita, matalee maan ruohoja? Wast. Maan tie.
-
-133.
-Mustat huulet, punanen suu, musta kieli? Wast. Uuni uunin suu on musta,
-kuin on lämminny nijn on punanen, kerähtä (leipä lapio) on kieli.
-
-134.
-Ennen on paistanut, nyt eikä toisten, ei sillen sinä ikänä? Wast.
-Punasen meren pohja ja Jordanin wirta kuin kuiwi ja pohja näky, nijn
-auringo sijhen paisto.
-
-135.
-Mustee syttä, walkosee witiä? Wast. Harakka.
-
-136.
-Lehmä teki luun, luu teki wasikan? Wast. Kanan muna.
-
-137.
-Kaxi haistaa, kaxi maistaa, kaxi kuuloo, kaxi näkö, neljä riputtaa,
-wijdes peräs kripsaa? Wast. Lehmä, sen sieramet, silmät jalat ja häntä;
-katso N:o 86.
-
-138.
-Sika winku sillan päässä, kultaasta kurikkata, hopiaasta sauwaa?
-Wast. Se on kuin kirnutaan.
-
-139.
-Musta härkä mulleroinen, juopi wettä saawillisen puolen toista
-toisinansa? Wast. Saunan kiuwas.
-
-140.
-Musta rijppuu, punaanen lijkku? Wast. Pata walkian päällä.
-
-141.
-Punanen pää, heikko niskoosta, karwanen juuresta, neittsen perseelle
-hywää teköö? Wast. Mansikka, neittyet syöwät sitä tärkiästi.
-
-142.
-Mikä tekemätöin on? Wast. Seinän rako.
-
-143.
-Lemmen lehti liepsahteloo, sinne kaikki kansa kattahtaa? Wast. Owi.
-
-144.
-Tuttuja tupa täynnä, ei puoliakaan tunneta? Wast. Jäljet. N:o 248.
-
-145.
-Mitä kaikki mailma teköö yhtä haawa? Wast. Wanhanowat.
-
-146.
-Mies tuwas sata haawaa pääs? Wast. Palkus, eli pölkky, jonga päällä
-weistetään.
-
-147.
-Kehri warsi kengitetty, mäen päälle mängitetty (se on lyöty) tuulia
-tietämään? Wast. Wijri.
-
-148.
-Mustee syttää, walkosee witiä, korkiaa kotaa matalampi rekiä?
-Wast. Harakka. N:o 135.
-
-149.
-Sata sarkkinen, tuhat turkkinen, pellollen meni, perset näky?
-Wast. Kana.
-
-150.
-Ruottis hakataan, tänne lastut lentelöwät? Wast. Sodat kuin tänne
-kuuluwat, eli rahat kuin sieltä tulewat.
-
-151.
-Sata sarwinen, wijsi kylkinen? Wast. Äjes.
-
-152.
-Kylän korja käykyllänsä, kaikki lainehet lukoo? Wast. Aara, aura,
-sahra, waot.
-
-153.
-Edestä kuin kerä, keskeltä kuin sukki perästä kuin keppi? Wast. Katti.
-
-154.
-Ymmyriäinen kuin muna, pitkä kuin Kirkon-seinä? Wast. Lanka kerä.
-
-155.
-Mies mettään menöö, lyö waajan ketoon, tuo rejän kotia? Wast. Mies kuin
-paskanta.
-
-156.
-Mitäs ennen otat; kuolleita kuoppalisen eli makkaroita maljallisen
-(fadillisen)? Wast. 1:o Naurijta kuoppa täysi. 2:o kärmeet on makkarat.
-
-157.
-Kummanko ennen otat ämmän rupisen pään, eli woileiwän aakkunalta? Wast.
-1:o Räätikkä on rupinen. 2:o Räkä.
-
-158.
-Kummanko ennen otat 1:o kiwen päältä kijluwaisen eli 2:o aidan raosta
-kattowaisen? Wast. 1:o Kärmet. 2:o Rukihin tähkä.
-
-159.
-Mies mettähän menöö, sen kotia tuo, jot ei kijnni saa, sen mettähän
-jättä jonga kijnni saa? Wast. Täit, päässä. Tämä on wanhoilla näin
-Latinaxi. In densis silvis bis venor qvinqve catellis, Quod capio
-perdo, quod non capio mihi servo.
-
-160.
-Pijmä kaatu pirtin päälle, ei lähde wuolten eikä laasten?
-Wast. Päiwä-paiste.
-
-161.
-Minä tiedän, sinä tiedät ja ei Jumala tieda? Wast. Wertaistaan.
-
-162.
-Karwainen suutans ammotteloo, sinne karwanen pistetään? Wast. Rasa eli
-wantus, johonga käsi pistetään.
-
-163.
-Laut' on lyöty lammikkohon, ei märkäne, ei mätäne? Wast. Kieli.
-
-164.
-Nahka orres, kurikka parres, Herran edes leffanteraa? Wast. Kukko
-leffanteraa, sijwillään.
-
-165.
-Mikä se on kuin kaikkijn tarttuu? Wast. Nimi.
-
-166.
-Yöllä uljas, päiwällä paljas?
-
-eli
-
-167.
-Yöxi pukoo, päiwäxi rijsuu? Wast. Sauna kuin lämmitä pannaan, kuin sawu
-tuloo.
-
-168.
-Kaxi sisarusta juoxoo ympäri koko maan, mutt ei tee muuta kuin kaxi
-jälkee, ja ei koskaan yhteen tulee? Wast. Reen anturat, jalaxet.
-
-169.
-Wedestä syntyy, wetehen kuoloo, ympäri maisten kulkoo, ja ei koskaan
-rahata rekeen istu? Wast. Suola.
-
-170.
-Yxi huonet seisoo täynna ruokaa, ei ole kattoa ja on harwat seinät?
-Wast. Laiho wainio.
-
-171.
-Kuollut eläwätä puskasta wetää? Wast. Harja wetää täitä päästä.
-
-172.
-Mikä se on kuin ensin kättä antaa kuin huoneesta lähtöö, ja sitten
-puohon wahtaa? Wast. Owen kripa kättä antaa, kynnys pilluun wahtaa.
-
-173.
-Sata sataa, tuhat tuhatta seisoo yhden Tammen lastulla? Wast. Karsta.
-
-174.
-Ulkomaalta tuodaan yxi tynnyri ja on kahtalaista olutta sisällä, eikä
-yhtäkänä läpiä eikä ontta sinne ole? Wast. Muna.
-
-175.
-Sata sataa, tuhat tuhatta, makaa kahden tammen lastun wälisä? Wast.
-Kirja, sen blaadit ja präntti.
-
-176.
-Tulita, nulita, kasta, pistä läpeen? Wast. Kuin lanka pistetään neulan
-silmän, nijn se järsitään etc.
-
-177.
-Sian willa wetää lankaa, lehmän läpi, puun ympäri? Wast. Suutari kuin
-neuloo, harjaxet on langas pääsä.
-
-178.
-Liwertelöö, lawertelo eli kilkkaa kalkkaa luisten lukkusten takana?
-Wast. Kieli kuin puhuu.
-
-179.
-Mikä käy ymbäri eli yli ihmisen ymmärryxen? Wast. Täi, ja lakki.
-
-180.
-Kaxi kultasta kerää yhdellä orrella on? Wast. Silmät.
-
-181.
-Wanha faari istu tuwas tuhat haawaa pääs? Wast. Palkus, eli pölky jonga
-päällä hakataan.
-
-182.
-Pojat lijkkuu ennen kuin isä syntynykkään on? Wast. Heinät kootaan
-rukohin, ruoista suowa kaswa, ja ne lijkutetaan ennen.
-
-183.
-Nahka syödään weri juodaan ja liha poltetaan? Wast. Kuin mäntyjä
-parkataan, männyt kuoret petuxi otetaan ja syödään, puu poltetaan
-terwaxi.
-
-184.
-Aidan raosta wälkkywäinen, kiwen päältä kijltäwäinen? Wast. 1:o Ruis.
-2:o Kärmes.
-
-185.
-Ei wedes wajoo, eikä heinis kahaja? Wast. Päiwä-paiste.
-
-186.
-Pijmä kaatu pirtin päälle ei lähde luudilla laasten eikä pesimillä
-pesten? Wast. Päiwä-paiste huoneen päällä. Katso N:o 160.
-
-187.
-Linna lijkkuu, koski kijkkuu, linnan lippu taiwas alla? Wast. Pata kuin
-kiehu, rippuu kraus kraaku eli sanka.
-
-188.
-Pimiä tuloo, hämärä saawuttaa kaxi karwaasta yhteen tassutta (yhteen
-lyöwät)? Wast. Silmän terät, kuin uni rupea tulemaan.
-
-189.
-Ulkomaalla weisataan, ääni tänne kuuluu? Wast. Kirjoja siellä tehdään.
-
-190.
-Inuu, itköö, lentä, laulaa, menöö piippuhun se on pesään, teköö poikia?
-Wast. Wapsahainen eli mehiläinen.
-
-191.
-Mikä se on kuin on höyhen tyynyä pehmiämpi? Wast. Äitin syli.
-
-192.
-Suossa sääryxitä, kengätöin kedolla, pölkky pöydän päässä, Lastu
-laatialla? Wast. Kurki suos, kettu kedolla, isäntä pöydän päässä ja
-lapsi laatialla.
-
-193.
-Haap on hallan kalliolla, koiwu kallion mäellä, juuret yhteen jupii,
-ladwat ei läheskään pääse? Wast. Lehmän sarwet. 334.
-
-194.
-Toinen toistansa takoa aja, ei koskaan kijnni saa? Wast. Lainehet
-järwes.
-
-195.
-Läpi pääs, pää läwes, lällitin läwen owessa? Wast. Lapsi joka rintaa
-imöö, rinnan pää läwes se on lapsen suus, lällitin on lapsen kieli.
-
-196.
-Karwanen hömmäilö, karwatointa nielläxensä? eli karwanen hömmötetty,
-johon paljas pistetään? Wast. Se on wantus.
-
-197.
-Mytty mättähän takana (alaanen) kiekura kiwen alanen, kieko kannon
-warjoihinen? Wast. Kärmes.
-
-198.
-Mikä se on, kuin on ollut mailman alusta, ja mailman loppuun asti, ja
-ei ikään wielä wijden wijkon wanhaxi pääse? Wast. Kuu.
-
-199.
-Yxi ystäwällinen käärämä, ei lijku lijkuttamata ei käänny kääntämätä,
-eikä syö syöttämätä, eikä ota sitä kuin annetaan, eikä ano sitä kuin
-tarwittoo? Wast. Wähäinen lapsi.
-
-200.
-Minä olen mies, ja en minä ole mies, mutta kun multa pää
-poikkileikataan, nijn minä wasta miehexi tulen, minun kauttani
-wallittewat, Kuningaat, Pispat, Förstit, ja minusta tulee sota ja
-rauha? Wast. Kynä eli kirjotus pännä.
-
-201.
-Karwanen hömötetty, johon paljas pistetään? Wast. Wantus eli kintas.
-
-202.
-Kahesti syntyy, kerran kuolee? Wast. Lintu 1:o munas, 2:o sitten ulos
-tulee.
-
-203.
-Mikäs uskollisin eläin on ihmiselle? Wast. Täi se seura ihmistä waikka
-hirsin puuhun.
-
-204.
-Mikä ensimmäisen kerran pisti neulan Adamin turkkijn? Wast. Pukki eli
-jäärä.
-
-205.
-Mingätähden jänes hyppää tien yli? Wast. Sentähden ettei hän pääse tien
-alta, eli ei taida käydä, waan aina hyppää.
-
-206.
-Lika lijkku, lijnat sousi, aarneet alla makasi? Wast. Purjehtiwa alus.
-
-207.
-Kukas sullen nauraa eli irwistää, kuins ensin sisälle tulet tupaan?
-Wast. Seinän raot.
-
-208.
-Mieletöin, kieletöin kaiken mailman wijsas? Wast. Puntari.
-
-209.
-Tuonelassa on tuoppi tehty, täällä wantehet waletut? Wast. Kaiwo.
-
-210.
-Kilkkaa, kalkkaa, luiden lukkusten takana? Wast. Kieli.
-
-211.
-Musta härkä, terwa selkä, seisoo pyhän pellon pyörtänöllä? Wast.
-Kirkko.
-
-212.
-Onni puusa, jänni maasa, karwa kinni kuusen alla? Wast. Koira haukku
-orawaa, mies ja jousi.
-
-213.
-Riepu rätti rästähällä, täitä täytehen sikesi? Wast. Taiwas tähdelle
-tulee.
-
-214.
-Pitkä wihta pihlajainen, ympäri meren kerii? Wast. Maantie.
-
-215.
-Mustempi syttä, walkiampi lunta, korkiampi kotaa, matalampi rekiä?
-Wast. Harakka.
-
-216.
-Isä ilman syntymätä, pojat käräjä käywät? Wast. Ruot ja heinä suowa.
-
-217.
-Isää synnytetään, pojat kylää kiertää? Wast. Walkian säkeet kuin
-isketään.
-
-218.
-Läpi näkyy, lämpymän pitä? Wast. Aakkunan klasi.
-
-219.
-Uuhinen kotia tulee, maata willanen wetää? Wast. Hewonen wetää
-heinihäkkiä.
-
-220.
-Tuorikki mäellä ammoo, pitkä korsi persehessä? Wast. Tuuli mylly.
-
-221.
-Mölläkkö mäelle nousi, kahen pään, kahdexan jalan, neljän silmän
-mollauxen, kahden hännän roikamoisen? Wast. Katso N:o 85. eli: Mälläri
-mäkiä nousee, pään kahen, jalan kahexan neljän silmän möljähyxen? Wast.
-Tijnet hewonen eli lehmä.
-
-222.
-Reitten wälistä, reitten wälijn, sijtä lijtun laatuseen sijtä pitkähän
-pönttöön? Wast. Kuin lehmä lypsetään maito hulikkaan sitten kirnuun.
-
-223.
-Walkia pelto, mustat siemenet, kylwä kuka taitaa? Wast. Kirja, paperi,
-bokstawit se lukee joka osaa jo kirjottaa.
-
-224.
-Wirolainen wijren nosti, kiwet juurille kokohi sammaleet kiwein päälle?
-Wast. Miehen neuwot (penis, testiculi, pubes).
-
-225.
-Kehri warsi kengitetty, mäen päälle mängitetty wierahia waromahan,
-tulia sanomahan, tulewia tuntemahan, menewiä wijsamahan? Wast. Wijri.
-
-226.
-Teiri kuuri säärellinen, näwerikkö reidellinen, kunna kuuri wijrittää,
-sinne näwerikki elää? Wast. Se on rukki, kuuri koko rukki, näwerikkö,
-ratas, kuuri wirittä, rukin sauwanen, näwerikkö, rulla.
-
-227.
-Yxi on joka kaikkeihin koskee eli tarttuu? Wast. Nimi.
-
-228.
-Neihtyn tänne johdettijn, istun sinne heitettijn, pää-rituat
-karistettijn? Wast. Puu, oxat karsitaan, kanto jää mettään.
-
-229.
-Liko lijnoja, harkko rautoja, koko puita koiwusia pino peuran sarwia?
-Wast. Rauta jousi, liko lijnoja on jännes, harkko rautoja on rauta
-selkä koko puita koiwusia on joutsen jalka.
-
-230.
-Uunna uuttuhun menee, eläwältä persiehen siellähi sikertelewi, häntä
-loirikoittelewi? Wast. Kuin kalat menewät mertaan eli rysähän.
-
-231.
-Napa edesä, kerä keskellä, lapio peräsä? Wast. Nauris.
-
-232.
-Rahko rauta sappahasa, kiertelee kiwistä wuorta? Wast. Myllyn sijli, ja
-kiwet.
-
-233.
-Loukkunen (loukkonen eli lohinen) lohta eli lohia syöpi pirtin pihti
-pieluxesa? Wast. Puut eli halot loukkosa, uuni ja walkia.
-
-234.
-Tien pitunen, porsaan paxunen? Wast. Köysi kerä. N:o 25.
-
-235.
-Iso orit, wijri harja, seisoo pyhällä maalla, wihityllä wirwottaapi?
-Wast. Kirkko. N:o 246. toisin.
-
-236.
-Tuorikki toiwoo, aunikki ammoo keskellä linnaa parasta paikkaa? Wast.
-Kirkkon-kellot.
-
-237.
-Kataja niemen pääsä ilman tuulettakin tuhaileepi, eli tuhisopi? Wast.
-Äijän parta.
-
-238.
-Tuhat tuhatta, sata sataa yhellä kerralla, yhestä pikarista ryyppää?
-eli, yhdestä kaiwosta wettä juowat? Wast. Äijän parta, kuin juopi.
-
-239.
-Lintu lensi lingon päälle, suutoin söi, käsitöin ampu? Wast. Sadet eli
-lumi, jonga auringo sulaa.
-
-240.
-Yxi lehmä yrkäläsä, ainoa anoppilasa, jota nuorin nostetahan, terwa
-köysin temmotahan? Wast. Kirkkon-kello.
-
-241.
-Edes kiwerä ja taas kiwerä, ja on nijn kiwerä, ettet arwaakkaan? Wast.
-Pyssyn lukot.
-
-242.
-Kuulu kuin Kuningas, näkyy kuin saari, joka mies waransa walmistaa?
-Wast. Ukkosen pilwi taiwaalla.
-
-243.
-Isä ehtij ilwexiä, luut karisti kankahalle weren wuodatti kotia?
-Wast. Terwaxet, terwa.
-
-244.
-Mahtu pieneen peltoon, mutt ei suurengaan mettään? eli, pieneen peltoon
-mahtuu waan ei isoonkaan mettään eli korpeen? Wast. Karhi, äes.
-
-245.
-Wiuru kuuru säärellinen, newerikko reijellinen jonga wiuru kuurua, sen
-newerikko kuluu? Wast. Pitkä eli lapa rukki. Wiuru se on wärttänä
-newerikko rukin pää. N:o 226.
-
-246.
-Orit orpo, wirpo-harja seisowi pyhällä maalla wihityllä wingottaa.
-Wast. Kirkko. N:o 235.
-
-247.
-Karwanen alta kattooo nilko päätä nielläxeen? Wast. Karitta joka imee.
-
-248.
-Omiansi tupa täynnä, et tunne puoliaan? Wast. Askelet eli jäljet.
-N:o 144.
-
-249.
-Mikäs se on, kuin luitta seisoo, hengetä huokuu? Wast. Ihmisen paska.
-N:o 320.
-
-250.
-Kuin on alas päin nijn on täynnä, ylöspäin nijn on tyhjänä? eli, kuin
-on kumollaan nijn on täysi, kuin on kohallaan nijn on tyhjä? Wast.
-Lakki, hattu.
-
-251.
-Pio paljasta, kyynnärä karwasta? Wast. Wasta.
-
-252.
-Tuloo tuhailoo kahen kallion wälistä? Wast. Pillu.
-
-253.
-Yhtä soikia nahalla pallistettu, kirkas tähti päällä? Wast. Plakkari,
-nappi päällä.
-
-254.
-Minä olen walkia ja puhas, ei minusa ole yhtäkään luuta, minun faarini
-huutaa ja kramaa, nijnkuin hänellä olis paljongin rahaa waan ei hänellä
-ole yhtäkään lanttia, eikä hän ole yhtäkään panttia kylään antanut?
-Wast. Muna, kukko.
-
-255.
-Puun pukara, maan makara, heinän helpi aidan alpi? Wast. Kirwes,
-kuokka, wikatet, kärmet.
-
-256.
-Kijtä, kaata, yöxi ajalle lentää? Wast. Wikates.
-
-257.
-Mikä pönttö pöyän pääsä, mikä kijlu pöywän alla, mikä kääry laattialla,
-mikä kyykky kynnyxellä, mikä tuuru tunkiolla? Wast. Äjä eli Isäntä,
-kirwes, koira, kissa, sika.
-
-258.
-Läpi pää, läpi lällärin owi, kiwu ripu persehessä? eli, Läpi pääsä, pää
-läwesä, lälläri läwen owella, kiwi riippa persiessä? Wast. Kaiwo,
-ämpäri, wintti, lälläri se on tango.
-
-259.
-Pikku aittanen mäellä, suomen lukkunen suulla, tapion rahat takana?
-Wast. Orawan pesä.
-
-260.
-Lihanen lihasta syö lihasella mättähällä? Wast. Lapsi istu sylisä ja
-imee tissiä.
-
-261.
-Pyy lensi pyhäjokeen, pyhä joki pyörimään, koko kansa katsomaan? Wast.
-Jästi, hijwa eli käytet juomasa.
-
-262.
-Kamppi seiso kankahalla, kahexalla kantapäällä? Wast. Tuuli mylly.
-
-263.
-Yxi kurki jalka puoli ympäri meren maan mataa? Wast. Yxi pijmä eli
-welli kauha, kapusta.
-
-264.
-Sirwiäinen sillan pääsä, kaxi keppiä kädesä? eli, Sirwinen sillan
-pääsä, kaxi sauwaa kädesä? Wast. Uunin pahtas ja kaxi orsipuuta jotka
-sijtä lähtewät.
-
-265.
-Sata sataa, tuhat tuhatta yhden tammen lastulla seisoo? Wast. Kartta.
-
-266.
-Mies juoxi salon siwua, puna turkki tupsutteli pää keikku, sarwet
-helisit? Wast. Orawa.
-
-267.
-Lintu lentää, raskaimman kuorman kantaa? Wast. Alus, hahti.
-
-268.
-Perset nyljetään, sarwet mettään kalistetaan, weri kotia tuuan? Wast.
-Terwas kolot, terwa.
-
-269.
-Puust on tehty pulkottimet, nijnistä nitun natuset, somerosta keträn
-pyörät? Wast. Wartta, seula, myllyn kiwi.
-
-270.
-Anna minulle hyyryn pyyry pyyrytelläxeni, sijpon saappo,
-sijpotellaxeni, holpon tolppo tolpotellaxeni? Wast. Jauhon kiwi, seula,
-petkel.
-
-271.
-Tunge, tunge, mätä mätä, kuin ei mahdu nuole päätä? Wast. Kuin langaa
-neulan silmään pannaan.
-
-272.
-Katti merta uipi, jälki jäähän kylmetty? Kuin kangasta kudotaan.
-
-273.
-Jänes juosta jälkytteli, kuppa silmä kuikutteli kahen kallion wälistä,
-jost ei pääse sinä ilmoissa ikänä? Wast. Sukkula, kutoesa kangasta.
-
-274.
-Puun pitunen punasen langan paxunen? Wast. Puun sydän.
-
-275.
-Mies aitassa asu, tuli suusta tuprua? Wast. Pyssy.
-
-276.
-Lato korkia, karja kirjawa? Wast. Kirkko.
-
-277.
-Istuu, imee, lentä, laulaa, menee korpeen, teke siellä poikia, kaikki
-kähärä päitä? eli näin imee itkee, lentää laulaa, menee kuloon, tekee
-pesänsä? Wast. Mettinen.
-
-278.
-Kaxi jalkaa neljä korwaa? Wast. Kätkyt, kehto.
-
-279.
-Wijpon taara, waapon taara, keskeltä kuristetaan? Wast. Wihinpuu pyöri,
-keskeltä pasma sidotaan.
-
-280.
-Musta sonni nawettaan menee, kaikki punaset ulos ajaa? Wast. Uunin
-koukku, kuin hijliä wedetään.
-
-281.
-Rautainen orit, lijnaiset ohjuxet, waskinen talli päällä seisoo? Wast.
-Neulikko joka waimowäen wyöllä on lanka neulan silmäs, ohjuxet.
-
-282.
-Tupa tuuti, harja heilu, mies tuuti tuwan sisällä? Wast. Orawa
-pesasään.
-
-283.
-Musta sonni nawettaan tulis, waan ei pääse sarwiltaan? Wast. Pirtin
-Owi.
-
-284.
-Pentti nosti peukalonsa, peret pellolle pemahti? Wast. Lammas nostaa
-saparonsa ja paskantaa.
-
-285.
-Mitä yxi uusi kengä tahtoo? Wast. Toista uutta kengää.
-
-286.
-Saari kulki salko pääsä, rauta kukkonen nenässä? Wast. Heinä kuorma,
-kanto nenäsä.
-
-287.
-Öweristi rejtelinen, joka wijrun waarua, se wijrun hyyryttää? Wast.
-Rukki, kehrätään.
-
-288.
-Terwa lauta tien wieres ei pääse yli ei ympäri? Wast. Ihmisen warjo.
-
-289.
-Wanha ukko (mies) uusi lakki, joka wuosi uuden saapi? Wast. Kanto,
-lunta päällä.
-
-290.
-Hepo tästä herkun lähti, tamma tarkun, suowettä soristamaan, järwen
-rantaa raikkaseman? Wast. Wenet ja nuotta.
-
-291.
-Sirkilöity, sarkkiloitu, läpi näkyy, lämymän pitää? Wast. Klasi,
-aakkunasa.
-
-292.
-Wares lensi waapotteli, wesi sijwistä sirisi? Wast. Wesi-mylly.
-
-293.
-Yxi pölkky, yhdexän reikää? Wast. Ihminen.
-
-294.
-Mikä se eläin on, joka aamulla käy neljän jalan, puolipäiwällä kahella
-jalalla, ja koska ilta tulee käy se kolmella jalalla? Wast. Ihminen,
-lassa kontta neljän ryömyn, miessä käy kahdella jalalla, mutta kuin
-wanhaxi tulee otta sauwan käteensä, ja on nijn kolmi jalkanen.
-
-295.
-Wesikko wedestä nousi mättähälle kääräsee? Wast. Nuotta, weneseen
-käärästään.
-
-296.
-Hakee, ja ei sois löytäwänsä? Wast. Werkkoa paikatesaan ei sois reikää
-löytäwänsä.
-
-297.
-Ei wajoo suureen mereen, waan maan rakoon wajuapi? Wast. Raswa.
-
-298.
-Kylän koira kyykyllään, kaikki lainehet lukee, kaikki aallot arweleepi?
-Wast. Aura.
-
-299.
-Laatian eli huoneen lewynen, lehen kewynen? Wast. Sawu.
-
-300.
-Musti paisto persettään, weden silmistä hirisi eli juoxoo? Wast. Wijna
-pannu tulella.
-
-301.
-Musta sika aidan takana, neuloja nielexelee? Wast. Mehto.
-
-302.
-Isä woitti istuimella, tyttäret tukan wedolla, pojat köyden
-köyttämällä? Wast. Humala maa, seipäät.
-
-303.
-Kaxi jähtiä merellä purjehtii, ja ei koskaan toisiaan tapaa? Wast. Kuu
-ja auringo.
-
-304.
-Ämmä loukosa, näppi perseesä? Wast. Kalja tynneri.
-
-305.
-Hirwiä mehtäsä, kauhia korwesa, laukki tielle tultuaan? Wast. Terwa
-hauta.
-
-306.
-Tywi ylös, latwa alas? Wast. Hewosen eli lehmän häntä.
-
-307.
-Yxi tupa usiampi klasi kuin kuninkaan kamarisa? Wast. Fingerbori.
-
-308.
-Yxi tupa, wijsi kamaria? Wast. Handska.
-
-309.
-Niemi niemi saari saari, saaresa on sata pesää, muna kusain pesäsä?
-Wast. Nauris maa.
-
-310.
-Yxi pikku pihlajainen, yli meren yletyy? Wast. Padan sanka.
-
-311.
-Synnitä synty synnitä kuoli ja puhu ja ei sitekkään tullut autuaxi?
-Wast. Bileamin aasi.
-
-312.
-Punanen mies, puiset turkit, woittaa miehen wijsahangin? Wast. Wijna.
-
-313.
-Suu seljäsä, häntä ottasa, kylki luut nahan päällä? Wast. Trankki
-tynneri, sen sprunti ja wyöt.
-
-314.
-Kumuupi kumia kello, talon pojan tanhualta? Wast. Kirkon kello.
-
-315.
-Luinen suu, lihanen parta, kuikistaxen keikistäxen, äsken ääneen panee?
-Wast. Kukko.
-
-316.
-Täynnä Tattarin kypärä kirjawia porsahia? Wast. Pirtin liesi, hijliä
-täynnä.
-
-317.
-Selkä edes, maha takana? Wast. Pohkio, sääri.
-
-318.
-Mustempi syttä, makiampi mettä? Wast. Uni.
-
-319.
-Oli tiellä helkän telkki (1) oli wijritty, (2) peräsä, oli tyhmä (3)
-wijritysä, oli kirkas (4) tyhmän wyöllä; mitkä sorkkoset (5) siwulla,
-mikä kaari (6) kaulan päällä; mikä reppu (7) kaarenalla, mitkä pörhöset
-(8) pää laella, mikkä kijluwaiset (9) pörhösten alla? Wast. Se on, (1)
-Hewonen, (2) reki, (3) ihminen, (4) kirwes, (5) aisat, (6) luokka, (7)
-harjus, (8) Hewosen korwat, (9) Hewosen silmät.
-
-320.
-Nahata syntyy hengetä huokuu? Wast. Ihmisen paska. N:o 249.
-
-321.
-Kuin pistää nijn pierasee, kuin wetää nijn ween heittää? Wast. Tynnerin
-tappi.
-
-322.
-Lemmikki lehosa seiso, yxi jalka persiessä? Wast. Sieni, kanta jonka
-päällä seisoo.
-
-323.
-Mäkärä mäkiä nousi, willat maata wilsi? Wast. Heinä kuorma.
-
-324.
-Kuussaa kaassaa, illalla pane lopsis? Wast. Kenkä.
-
-325.
-Illalla ees aamulla takaperin? Wast. Aakkunan lauta eli lykättäwä
-luuku, joka aakkunan eteen pannaan.
-
-326.
-Härkä kotona ammoo, suolet mehtäsä mätänewät? Wast. Owi, saranat
-winkuu, nurraa pahoin, lastut mettäsä.
-
-327.
-Wiron uuhi, saxan lammas, iski kynttä kynnyxehen koppasi kodan oween?
-Wast. Sammakko.
-
-328.
-Musta kukko, hijen akka, koskeen kurottelee? Wast. Kodan koukku
-kurottelee, pata, kiehuwa wesi.
-
-329.
-Rahko rauta saappahasa koskia kumartele? Wast. Mylly.
-
-330.
-Mies elää mailman alusta ja mailman loppuun asti, ja ei koskaan wijsi
-wijkkosexi pääse? Wast. Kuu.
-
-331.
-Harakka hakistelexen pitkä pursto puistelee, wuoreen muniaxeen,
-kallioon kaataxeen? Wast. Leipiä pannaan uunijn -- Emäntä harakkana --
-leipä lapio häntänä eli purstana.
-
-332.
-Maan tihku -- weden lipiä? Wast. Wenet.
-
-333.
-Wuori alla, wirta päällä, äkä niwa ällän pääsä? Wast. Miehen kuseminen.
-
-334.
-Kattila mäellä kiehuu ilman puita walkiata kokita kohentamata. Wast.
-Kusias pesä.
-
-335.
-Haapa hallolan mäellä, koiwu kolloin kankahalla, juuret yhteen jutoo,
-eipä latwat lauwwukkaan? Wast. Lehmän sarwet. N:o 193.
-
-336.
-Lika lijkkuu, linnat souwit, alla ankelit asuu, päällä peipuset pemaa?
-Wast. Alus -- ankelit, se on, hywyys.
-
-337.
-Lyhyt akka lylleröinen, pitkän paxu palleroinen, karjan korwesta kokosi
-tasaselle tanterelle? Wast. Harja.
-
-338.
-Sikosia sillan alla, sinne tänne tinnehtiwät? Wast. Kalat joes --
-sillan eli jään alla hyppiwät.
-
-339.
-Wanha wakka, uusi kansi, joka wuosi pohjataan? Wast. Joki eli järwi,
-joka wuosi uusi jää.
-
-340.
-Wakkanen wirosta tuotu, täynnä uusia lihoja? Wast. Sormus.
-
-341.
-Isä pisti, poika pisti, ynnä yhtehen läpehen, palawaan persieen? Wast.
-Puuroa syödes pistetään puron woi silmään.
-
-342.
-Mikäs walkiata wäkewämpi on? Wast. Wesi.
-
-343.
-Mikäs wettä wäkewämpi on? Wast. Tuuli se lijkuttaa weden.
-
-344.
-Mikäs tuulta wäkewämpi on? Wast. Mies, sillä se menee wasta tuulta.
-
-345.
-Mikäs waria kuumempi on? Wast. Auringo.
-
-346.
-Jalat alla, paaret päällä, parten päällä kekkonen kekkosesa lehtonen,
-lehtosesa lintusia? Wast. Ihmisen koko ruumis -- jalat, watta -- pää --
-hiuxet -- täit.
-
-347.
-Mitä Jumala nyt ulkona tekee? Wast. Maata ja Taiwasta hullittee.
-
-348.
-Puhu mullan, söi kullan? Wast. Sika joka syö rihen edestä jywiä.
-
-349.
-Suuri ikunen suolan raes, halko orren raon raosa? Wast. Silmät.
-
-350.
-Kaxi ortta kanasia, nekin kaikki walkosia? Wast. Hampaat.
-
-351.
-Kuiwa puu kankahalla tuorett käwyt tekee? Wast. Humalan riuku.
-
-352.
-Nenä neulaa, kerä keskeltä, puikkari peräsä? Wast. Kissa, eli
-
-353.
-Kerä edellä, säkki keskellä, puuikkari peräsä? Wast. Kissa, eli
-
-354.
-Nenä neittä, pää jänestä, häntä kyitä kärmeiä, jalat muuramen sukua?
-Wast. Kissa.
-
-355.
-Kuinga monta päätä on sillakka puolikosa? Wast. Kaxi.
-
-356.
-Sika röhki sillan alla minä hännästä pitelen? Wast. Kuin kirnutaan.
-
-357.
-Rannalla rähiä kuusi, hijren pesä mättähällä? Wast. Hewosen häntä.
-
-358.
-Tuuli awaa, tuuli sulkee, kanan perses puiskis? Wast. Kanan p--se.
-
-359.
-Tupa täynnä tuurupäitä sauna täynnä sammiomahoja? Wast. Maltaat --
-sammio -- se on ammet.
-
-360.
-Pikkuroinen, piiperöinen, kaikki karwat kaunistaapi? Wast. Neula.
-
-361.
-Misä lähet pirtisä on? Wast. Pesin pytty.
-
-362.
-Mikä rääkkylinnun pesä on pirtisä? Wast. Kätkyt. Rääky lintu se on
-lapsi joka rääkyy ja itke.
-
-363.
-Kuningas kuule, harwoin näkee, Jumala ei sinä ikänä, Talon poika joka
-päiwä? Wast. Wertaistaan.
-
-364.
-Punikki punanen lehmä keikko selkä, keweellä sarwin juoxee salon siwua,
-pajikkota pauhajapi? Wast. Suxet.
-
-365.
-Neglattu, naskattu, kalkittu parkittu, wääräxi kaswanut, wääremmäxi
-weistetty? Wast. Satula.
-
-366.
-Peret syöpi pöytä laulaa? Wast. Porsaat imewät emää.
-
-367.
-Yxi tammi eli puu, kaxitoista oxaa, joka oxalla neljä pesää, joka
-pesäsä seihtemen poikaa, joka pojalla neljäkolmata muna? Wast. Yxi
-wuosi eli ajastaika -- sijnä on kaxitoista kuukautta joka kuukaudesa 4
-wijkkoa, joka wijkosa 7 päiwää eli wuorokautta, joka wuorokaudesa 24
-tijmaa.
-
-368.
-Ylös ja alas mäkiä, eli jyrkkä, miehen reisi hampaissa eli suusa? mikä
-se on? Wast. Se on Saapas.
-
-369.
-Liemi uusi, liha kypsi? Wast. Kalat wedes.
-
-370.
-Märkä pää mäeltä katso kuiwa päätä nieltäxen? Wast. Wesi, juuri saawis
-jauhoja wahta sijhen.
-
-371.
-Rautanen rijhi palaa, käki päällä kääntelee? Wast. Wijna pata --
-ihmisen käsi hatun päällä.
-
-372.
-Leijona lentää loukosta loukkoon, kantaan tähtää, nenään napsahtaa?
-Wast. Pieru.
-
-373.
-Susi ulwo sunteresa, maa järis manteresa? Wast. Kirkon kello.
-
-374.
-Wedesä synty, wedesä kaswoi, kuin äitinsä näki nijn kuoli? Wast. Suola.
-
-375.
-Mingätähden kettu takansa kattoo? Wast. Ettei ole silmiä takana.
-
-376.
-Mitäs wares tekee kuin on kuusi wuotta elänyt? Wast. Seihtemännelle
-lähtee.
-
-377.
-Hanhikki hakuli sarwi sini willa wipsi karwa ei poji polwenaan, sikiä
-sinä ikänä? Wast. Wanha kuiwa honka puu ei tee lehtiä ei käpyjä.
-
-378.
-Mies lyhyt nenä nykerä, itte lijna paidollaan? Wast. Mettikana.
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Aenigmata Fennica, by Various
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK AENIGMATA FENNICA ***
-
-***** This file should be named 53229-8.txt or 53229-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/5/3/2/2/53229/
-
-Produced by Jari Koivisto
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/53229-8.zip b/old/53229-8.zip
deleted file mode 100644
index 4d89c90..0000000
--- a/old/53229-8.zip
+++ /dev/null