diff options
| author | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-06 06:39:35 -0800 |
|---|---|---|
| committer | nfenwick <nfenwick@pglaf.org> | 2025-02-06 06:39:35 -0800 |
| commit | e22698bbd74d020c791482f0d2dc8cc74dc52066 (patch) | |
| tree | b255672109d3797a3852f1a933beea197023d15a | |
| parent | 4541f956cadea131a17bada0acabca8dd0219591 (diff) | |
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/53076-8.txt | 5336 | ||||
| -rw-r--r-- | old/53076-8.zip | bin | 98584 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 5336 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..8a57bff --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #53076 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53076) diff --git a/old/53076-8.txt b/old/53076-8.txt deleted file mode 100644 index c315702..0000000 --- a/old/53076-8.txt +++ /dev/null @@ -1,5336 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Kiusaaja, by Mór Jókai - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Kiusaaja - Romaani - -Author: Mór Jókai - -Translator: Niilo E. Wainio - -Release Date: September 18, 2016 [EBook #53076] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KIUSAAJA *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -KIUSAAJA - -Romaani - - -Kirj. - -MAURI JÓKAI - - -Unkarin kielestä suomeksi N. E. W. [Niilo E. Wainio] - - - - - -Hj. Hagelberg, Tampere, 1892. -Emil Hagelberg & Kumpp. kirjapainossa. - - - - -I. - - -Kello oli kolme aamupuolella yötä, kun jätin "Sinikissan" ravintolan; -mutta miten nyt saisin aikani kulumaan? - -Minusta kävi tuo elämä ikäväksi; -- joka päivä samat laulut, ennestään -hyvin tunnetut kaksimielisyydestään; samat laulajattaret, toisella -vaalea toisella tumma tekotukka päässä; rähinä, olut, viini, punssi, -sikarit, hiusvoiteen haju, hurjat tanssit, tuuppaukset, huono samppanja -ja naiset, joille sekin kelpaa; tytöt, joita sinutellaan ja miehet, -joiden arvonimi on "lurjus"; ei ihmekään, jos tämmöisessä seurassa -menettää kaikki paremmat tunteensa. - -Jos olisin kirjailija, niin harmissani ja ikävässäni kuvaisin elämää -"Sinikissassa" kasvavalle nuorisolle hyödylliseksi lukemiseksi, ja -lisäisin lopussa, että tämä on kuvailtu ihan todellisuuden mukaan ja -kaikella tarkkuudella, jotta semmoista elämää tietäisivät pelolla -välttää kaikki, jotka sitä eivät tunne, ja koettaisivat oman -kokemuksensa pohjalla oppia inhoomaan tuota ilettävää elämää. Voisin -kuvata sitä niin kauniisti, että olisi kauheata lukea. - -Mutta kaikista märistä aineista pelkään minä enimmän mustetta; sitä ei -saa kukaan minua käyttämään; olkoonpa missä muodossa tahansa. - -Mutta suoraan sanoen, ei olisi haitaksi, jos joku kirjailija ottaisi -kokoon kyhäelläksensä, mitä minä olen sauhut kokea. - -Niinkuin jo mainitsin oli kello kolme aamupuolella enkä voinut tulla -päätökseen, minne nyt menisin. - -Liian aikaista on mennä kotiinkin. Jos menen maata niin nukun -puolipäivään saakka, mutta tänään on suuri äänestys valtiopäivillä; jos -jään pois, niin puolueeni painattaa nimeni karkurien joukkoon. - -Jos sentään olisin tuonut puolisoni kaupunkiin, niin olisi tiedossa -hauska työ, kun kohta kotiin saavuttuani tutkittaisiin: "missä olet -ollut?" Silloin saisin keksiä valheita toisen toistaan kauniimpia. -Onhan sekin huvitusta; vihdoin saisin aika nuhdesaarnan, onhan sekin -hauskaa, mutta menneenvuotiset tulot eivät sallineet sellaista -ylellisyyttä. Täytyy kärsiä tätä ikävää elämää! - -Entä jos menisin Kasinoon, ehkä vielä tapaisin pelitoveria. Tosin he -näin aamupuoleen pelaavat suuria summia ja tänään on juuri minun -häviö-päiväni. - -Entä jos laittaisin sähkösanoman valitsijoitteni esimiehelle kotia. Kai -hän tulisi hyvin iloiseksi, kun hän puoli neljän aikaan ajettaisiin -vuoteelta tiedolla, että on tullut sähkösanoma ja saisi lukea, että -Rotschild on tehnyt vararikon tai että Venäjän keisari on julistanut -tasavallan. -- Kun vain tietäisin, josko tytöt tähän aikaan toimittavat -sähkösänomain lähettämistä? - -Päähäni pisti ajatus. Menen kun menenkin P. Gerhardin vuorelle. -[Yksinäinen vuori Budapestissä, Unkarin pääkaupungissa, saks. -Blocksberg. Suom.] En ole koskaan nähnyt auringon nousua. Sanotaan -olevan sangen kaunis näky. Raitis tuulikin saa puhaltaa pois höyryt -päästäni. Paluumatkalla saatan sitte poiketa "Kolmen miekan" -ravintolaan, missä saa mainiota makkarasoppaa ja puhdasta -koiruoho-viiniä. - -Kaikkia hullutuksia ihminen tekee kun on kiivastunut. - -Gerhardin kukkulalle siis! - -Tonavan sillalla tuli vastaani konstaapeli ja kysyi, minne menen? -Sanoin ajavani takaa varasta, joka oli varastanut Brasilian keisarinnan -timantit ja koettavani saada häntä kiinni. Nytpä konstaapeli -rukoilemaan, että päästäisin hänet menemään, hän ei koskaan enää olisi -minua estävä. - -Saavuttuani sillan ensimmäisen osaston päähän, näin naisolennon -seisovan lyhtypatsaan vieressä. - -Naisolento on jo itsestään jotain merkillistä mutta vielä merkillisempi -tämä näky sillankorvassa, lyhdyn vieressä kello kolmen aikaan -aamuyöstä. - -Yllänsä oli yksinkertainen musta puku, hartioille kulunut nelikulmainen -huivi huolettomasti heitettynä, kädet paljaat, hattu rypistynyt, siinä -vanha sulka sivulla; mutta nämät puutteet korvasi runsaassa määrin -paksu sysimusta tukka, joka oli hämmästyttävän kaunis. - -Kuullessaan narisevat askeleeni, poistui naisolento lyhtytolpan taakse -ja näytti kolkoin katsein mittaavan sillan ja virran väliä. - -Minä seisahduin hänen selkänsä taakse, jotta hän äkäisesti veti -päähänsä huivin ja peitti sillä kasvonsa. - -Tuosta suutuin minä ja astuin lähemmäksi. - --- Älä pelkää, tyttöseni; vuosisatamme ja kansamme ei ole vielä niin -siveellisesti turmeltunut (nykyisen hallituksen kirousta tuottavan -järjestyksen kautta) että väkisin veisimme tyttöjä, kyllä ne ilmankin. -tulevat, kun heitä vähän vain katselee. Hyvästi! - -Mutta kuljettuani toiseen lyhtypatsaasen saakka, en voinut olla -katsahtamatta taakseni. - -Nyt näin tuon naisolennon äkkiä heittävän yltä huivinsa ja hattunsa, ja -kaikin voimin kiipeevän ylös sillan rintavarustukselle; -- riensin -juuri paraaseen aikaan estämään häntä hyppäämästä Tonavan virtaan. - -Ensiksi sain kiinni toisesta paksusta palmikosta. Näytti olevan oikeat -omat hiukset, kosk'eivät irtaantuneet. - --- Hyvä herra, älkää vetäkö minua tukasta! -- huusi hän ja peitti -toisella kädellä kasvonsa. - --- Mistä minä sitte pitäisin kiinni? - --- Päästäkää, antakaa minun mennä! - --- Niin mieletön en toki olekaan. Tulkaa alas sieltä! - -Mutta kun hän ei tahtonut totella sanaa, nostin minä hänet pitkittä -mutkitta alas vaarallisesta asemastaan. - -Silloin tulivat hänen kasvonsa aivan lähelle minun kasvojani. - -En vielä milloinkaan ollut nähnyt täydellisempää kaunotarta. - -Mitkä ihanat silmät! Ihanat lyhdyn valossakin! - -En milloinkaan ole nähnyt niin kirkkaasti tuikkaavia silmiä. - -Näitten kauneuden on kertomukseni vast'edes tarkemmin osoittava. - -Kohta kun näin nämät elävät tähdet, tuli mieleeni, että olisi suuri -vahinko heittää niitä Tonavaan. - --- Mikä on saattanut teitä tämmöiseen kauheaan päätökseen? kysyin -isällisestä. Olettehan, vielä aivan nuori! Ehkä onneton rakkaus? - --- Minulla ei ole rakastajaa. - --- Kenties emäntänne on teitä loukannut? - --- En ole palkollinen. - --- Suokaa anteeksi! Siis huono toimeentulo? - --- Älkää tutkiko! Hellittäkää vaatteeni; sillä jos ne ratkeevat, ei -minulla ole toisia. - --- Ennen kaikkea tulkaa pois täältä sillalta. - --- Miksi niin? Jos annatte minut poliisin haltuun, panevat he minut -vankeuteen, tutkivat minua, ja vapaaksi päästyäni tulen taas tänne. - --- Kuulkaa minua. Sanokaa minulle huolenne! Entä jos voisin keksiä -avun? Minä olen perheenisä; siis teidänkin isänne. Velvollisuuteni on -suojella kärsiviä: siis teitäkin; se on minun ohjelmani. - --- Miten voisitte te minua auttaa? Huomenna tulee isäni talo ja tehdas -ryöstöön pantavaksi. Sitte -- tiedän kyllä, mikä minun kohtaloni on! - --- Paljoko isänne on velkaa? - --- Oi paljon, paljon. - --- Mutta jos minä voisin laittaa tarvittavan summan. - --- Jos vielä kerran noin sanotte, hyppään minä kohta virtaan. - --- No, no, tyttöseni! Älä ymmärrä väärin. En aiokaan itse antaa rahoja, -vaan käännyn edustajakunnan puoleen valtiopäivillä; sinne tulee joka -päivä samanlaisia anomuksia. Valtiopäivämiehet eivät maksa muuta kuin -hyväntekeväisyyden veroa. Sen he tekevät aivan mielellään. - --- Velka on liian suuri. - --- Olkoonpa. - --- Tietääkseni tuhannen floriinia ja siihen vielä oikeuskustannukset. - -(Tuhannen floriinia. No, sen verran on minulla paraikaa taskuissani. -Tosin olen säästänyt nämät rahat maksaakseni erään vekselin. Mutta jos -lupaan yhden prosentin korkoa lisää, niin kai juutalainen suostuu ajan -pidennykseen. Olenhan ennenkin tuhlannut tuhat floriinia kauniin -silmäparin tähden, vaikkeivät olleet niinkään kauniit kuin tämän -tytön). - --- Eihän tuo summa ole niin surmaavan suuri. Entä jos antaisin sen -isällenne? - -Tyttö katsoi surullisena minuun. - --- Älkää tehkö sitä. Ettehän tahdo yllyttää minua hyppäämään Tonavaan. - --- Älkää ymmärtäkö väärin. Tiedän, että teille ennenkin on tehty -loukkaavia tarjouksia kauneutenne tähden, mutta älkää luulko minua -_semmoiseksi_ mieheksi. Mitä isänne tehdas valmistaa? - --- Nitroglyseriiniä, - -(Kemian taito ei koskaan ole ollut vahva puoleni. Glyseriinistä tiedän -sen verran, että sitä löytyy kahta lajia. Toista lajia glyseriiniä -käyttää vaimoni käsiensä voiteeksi, ja kun minä suutelen niitä, tulee -suuhuni makea maku; ja eräs valtiopäivämies-kumppanini, joka on aika -juoppo, panee glyseriiniä viiniin, jonka sanoo siitä tulevan -paremmaksi; se on siis toista lajia. Sana "nitro" tietää tavallisesti -salpietaria. Nuo kaksi ainetta yhdessä mahtavat olla jotakin hyvää -parempaa; kun vain tietäisin, miten sitä nautitaan). - --- No, sitte ostan tuhannesta floriinista osakkeita tuohon -nitroglyseriini-tehtaasen, Älkää katselko minua noin epäilevästi. -Minä olen kaiken kotimaisen teollisuuden innokas harrastaja. -Ohjelmanikin velvoittaa minua siksi. Semmoisissa yrityksissä on -nimeni kaikkialla tavattava. Minä olen yksi perustaja-jäsen -Balaton-höyrylaiva-osakeyhtiössä, kotimaan silkkiteollisuus-seurassa, -kirsikkapuisten piipunvarsien tehtaan osakeyhtiössä, sateenvarjojen -varastuksen vakuutus-seurassa ja Corvina yhdistyksessä! Pöytälaatikko -on kotona täynnä semmoisia osakkeita. Niistä minä elän. Olen myöskin -perheenisä. Ja kun itse suosin nitroglyseriiniä, pitää minun ehdoittaa -laki, joka velvoittaa maata nauttimaan nitroglyseriiniä. -- Tarjoukseni -on siis kokonaan affääri, joka ei siis missään suhteessa liikuta teitä. -Mutta kenties sopisi siitä paremmin keskustella teidän arvoisan isänne -kanssa; jos sanoisitte, missä hän asuu. - -Tyttö mahtoi näistä sanoistani tulla täydelleen vakuutetuksi, että -minulla on todelliset ihmisystävälliset tuumat; eikä enää epäillyt, -kumpi on parempi, minä vaiko Tonava. - --- Sallikaa minun siis saattaa teitä isänne luo. Missä hän asuu? - --- Sinne on pitkä matka. - --- Tuolla kadun kulmassa on issikka. Hän vie meidät pian sinne. - --- Emme voi mennä sinne issikalla. - --- Ettekö ehkä luota minun ritarillisuuteeni? - --- Minä en tiedä, mitä ritarillisuus on. Sanoin ett'emme voi mennä -sinne issikalla, kun siellä kadulla ei ajeta koskaan hevosella. - --- Mikä katu se onkaan? - --- "Kuiskaaja-katu". - --- Kummallinen nimi! Kenties sillä kadulla kulkijat puhuvat aina -kuiskutellen? - --- Kenties. - --- Minä seuraan teitä sitte jalkasin sinne. - -Tyttö katsoi minua kiireestä kantapäähän. - --- Tuollaisessa puvussa te ette saata tulla sinne. - --- Mitä? Enkö olisi tarpeeksi hienosti puettu? Kaulukseni tosin on -hieman rypistynyt. - --- Päinvastoin. Kohta voidaan huomata teidän olevan herrasmiehen. - --- Tähänkö aikaan? Onhan nyt yö. - --- Löytyy ihmisiä, jotka juuri öiseen aikaan ovat liikkeellä. - --- Ettekä pelkää semmoiseen aikaan käydä ulkona? - --- Läksin kotoa jo illalla ja olen siitä saakka kävellyt täällä -Tonavan rannalla ja katsellut vettä. - --- Mutta olkaa huoleti minun suhteeni. Ei minua kuoliaaksi lyödä. Olen -minä kummallisemmissakin paikoissa ollut. Lontoossa Rotherhydessä, -Pariisissa Montmartrella; taskussani on "hengensuojelija" ja taidan -tapella kuin paraskin nyrkkimies. - --- Oh! Tuossa asussa ette saata tulla sinne kanssani. - --- Tiedättekö mitä? Täällä on Doroteankadulla "Kranatyörin-kellari". -sangen oiva kapakka, vastapäätä vapaamielisten klubia. Siellä olen minä -hyvä tuttu. Kapakan isännältä pyydän minä vanhan puvun, jota hän -käyttää mennessään siankauppoja tekemään; semmoisessa puvussa kai saan -täyden kansalais-oikeuden "Kuiskaaja-kadulla", Te juotte lasin -munapunssia, sill'aikaa kun minä muutan pukua; se tekee teille hyvää, -kun olette ollut ulkona yökylmässä. Tiellä saamme sitte miettiä, mitä -sanomme isällenne. - --- Eipä hänen kanssaan voi tähän aikaan puhuakaan. - --- Miks'ei? - --- Siksi että -- -- --. - -Arvasin asian; tuo kunnon mies on kai tähän aikaa tavallisesti -semmoisessa tilassa, ett'ei hän tiedä tästä maailmasta niin mitään. - --- Saanko tarjota teille käteni? - -Yhä vielä huomasin, ett'ei hän luottanut minuun. - --- Te ette tunne minua vielä tarpeeksi, sanoin hänelle; minä en ole -samanlainen kuin muut. -- Tunnetteko Yrjö Sztupaa? Ehkä nimeltä? No -niin, melkeinpä olen hänen kaltaisensa. Olen kaikkein lastenkotien, -armeliaisuus-laitoksien ja punaisenristin-yhdistysten suojelija. -Vaimoni on valiokunnan jäsen useassa hyväntekeväisyys-laitoksessa -naisia varten. - -Sana "vaimoni" vaikutti. Tyttö huomasi, että hänellä on tekemistä -kunnon miehen kanssa, joka ei väitä olevansa naimaton nuorimies, jotta -viettelevillä valheillansa saisi pauloihinsa kokemattomia -tyttöraukkoja, vaan tunnustaa elävänsä laillisessa avioliitossa. - -Tämän tunnustuksen tehtyäni tarttui hän käsivarteeni ja tuli kanssani -"Kranatyorin kellariin". Kun minä tartuin hänen käteensä, paremmin -sovittaakseni sitä kainalooni, tunsin käden olevan hennon ja pienen, -mutta kämmen oli kova ja sormien päät neulanläpiä täynnä: tyttö -ansaitsee leipänsä pesemällä ja neulomalla. Kapakassa ei tällä kertaa -ollut niin paljon tupakansavua, jott'ei olisi voinut löytää isäntää. -Erään sotamiehen, joka oli ottanut haltuunsa kaksi tuolia maaten -niitten päällä, laskin kauniisti pöydän alle, toivoen hänelle hyvää -jatkoa, ja laitoin sijaa meille kulmapöydän ääressä, vaatien kuolemasta -pelastamaani naista istumaan toiselle tuolille. Tällä hetkellä vapisi -häh kuin haavan lehti. - -Isäntä käsitti kohta pyyntöni ja vei minut makuuhuoneesensa, missä sain -ylleni toiset vaatteet. Niin täydellinen oli valekuoreni, että -sattumalta katsahtaissani peiliin, tuli mieleeni tuo suloinen ajatus: -ehkä joku nautasaksa rupee kanssani siankauppoja hieromaan. - -Näin ulkonäöltä muuttuneena palasin holhottini luo. Muotoni oli -muuttunut siihen määrään, että hän, astuessani toisen tuolin luo, -vakavasti kieltäen lausui: "tämä sija on toisen". - -Kun tyttö-raiska sitte tunsi minut äänestä, naurahti hän. Tosin tämä -naurahdus kesti vain silmänräpäyksen, mutta oi kuinka se somisti hänen -muotoansa. Kasvonsa olivat lasitetun porsliinin näköiset, johon ruumiin -väriä on päälle puhallettu. Kasvonpiirteet hienot, silmät vetovoimaa -täynnä ja huulten takana loistava helmirivi; mutta somin kuitenkin oli -hänen puhdas ja kirkas otsansa. - -Mutta höyryävä punssilasi seisoi koskematta pöydällä. - --- Miks'ette juo? kysyin häneltä. - --- Pelkään sen hajua, vastasi hän; -- se haisee samanlaiselta kuin -isänikin, kun hän tulee myöhään yöllä kotia ja vetää minua molemmin -käsin tukasta ähisten korvaani: "sinäkö se oletkin?" Hänen henkensä -haisee juuri tuommoiselta. - -Tuleva yhtiö-mieheni mahtaa olla mainio perheenisä! Käskin viedä pois -punssin ja tuoda holhotilleni kahvia, jota hän joi ja kiitti. - --- Joko lähdemme? Olenko nyt kelvollinen kulkemaan Kuiskaaja-katua? - --- Olette aivan. Mutta ottakaa mukaanne myöskin paksu keppi, sillä -siellä on paljo vihasia koiria, jotka öisin ovat liikkeellä. - --- Minulla on toiset tuumat. Isännällä on hevonen ja kuormarattaat, -joilla hän kulettaa oluttynnörejä. Minä otan hänet kyytiin. Me kaksi -mahdumme kuskin tuolille. Hän saa istua keskellämme. - -Ehdotus hyväksyttiin. - -Kun ilmoitin ehdotukseni kapakan isännälle, suostui hän siihen, -kuitenkin sillä ehdolla, ett'ei hänen tarvitse tulla kauemmas kuin -Kuiskaaja-kadun kulmaan, sillä itse Kuiskaaja-kadulle hän ei tohdi -ajaa, pelkää rattaitansa. - --- Mahtaa olla mainio katu, kosk'ei semmoisilla rattailla uskalla ajaa, -jotka jokapäivä kaksi kertaa kulkevat Asema-katua! - -Hevonen oli valjaissa, ja minä autin holhottiani rattaille kuskin -viereen; itse asetuin seisomaan heidän taaksensa, jott'en olisi heille, -haitaksi. -- En vielä ollut kysynyt tytön ristimänimeäkään. - -Mutta nyt pankaamme tähän alle kolme tähtöstä, kuten on tavallista -uutta lukua alkaessa, ja otaksukaamme niitä kolmeksi lasiksi viiniä, -jotka minä join hyvän ystävyyden vuoksi kuskin kanssa. - - - - -II. - - -Kuiskaaja-katu kuuluu todellakin ensi luokan merkillisyyksien joukkoon -Unkarin pääkaupungissa. Sitä sopisi näyttää englantilaisillekin, jotka -täällä jokapaikassa nuuskivat; takaan, ett'ei Lontoossakaan löydy -moista. - -Kun Itävallan valtion rautatie sulki Terezvárin kaupunginosan -pohjoissivun, tulivat sen ääriset kadut kaikki suljetuiksi. Siellä -todellakin löytyi maailman seinä, vaikka kohta laudoista. - -Kohta Säde-kadun takana on tuo ikuiseen häviöön tuomittu kaupungin-osa -jonka olemassa oloa yhdeksänkymmentä yhdeksän sadatta osaa pääkaupungin -asukkaista, siellä asuvia lukuun ottamatta, ei tiedä aavistaakaan. - -Tämän paikkakunnan kadut, jotka eivät tiedä mitään mittausopin -säännöistä, luikertavat mikä mitenkin ja muodostavat labyrintin, josta -ei Teseuskaan olisi päässyt ulos Ariadnen avutta. Lahonneita ja -kaatuneita aitoja, savihökkeliä, joitten köyristyneillä katoilla kasvaa -paksulta sammalia; kaalimaita vipukaivo keskellä; asunnoiksi -muodostettuja rautatien vaunuja, (Herra tiesi miten olivat näitä -saattaneet varastaa); maanalaisia pirttejä, joitten ikkuna on maan -rajalla, yhdessä ryhmässä lautoja, lautaraitoja, sikaläättiä, -navetoita, jotka kaikki tukevat toinen toistaan, jotka kaikki menisivät -myttyyn, jos yksikin joutuisi pois sijaltaan. Parempien huoneitten -ikkunaruudut olivat paperista: yksinkertaisempien ikkunalävissä on -olkituppoja. Useat pihat ovat täynnä mädänneitä puita, toisissa -roukkioittain kaikista maailman ääristä koottuja vanhoja ikkunankehiä. -Niissä harvoissa puissa, jotka siellä täällä kituen kasvavat, on -useampi kuiva oksa kuin lehti; ja nekin tomusta ja savusta harmaita ja -lakastuneita. - -Katujen kivityksestä ei tietysti täällä ole puhettakaan; sen sijassa on -kasvava ruoho ja olkien jätteitä, joita tuuli ajelee pitkin katuja, -kunnes ne jäävät lokalätäköihin, sillä sellaisia löytyy täällä aina ja -jokapaikassa. Katuojia ei löydy, vaan kaikki vesi jää kadulle. Erään jo -aikoja sitte palaneen huoneen ikkunat ja portti on suljettu laudoilla -ja seinän nojalla seisoo hiiltyneitä puita kohtaloansa surren. -Mutta siinäkin asutaan. Eräällä toisella seinällä näkyy kulunut -saksankielinen kirjoitus: "veden korkeus 1838". Tämä onkin ainoa -historiallinen muistomerkki muinaisilta paremmilta ajoilta. - -Vielä ovat tänne paenneet kaikenlaiset teollisuuden haarat, joitten -hajua ei hienonenäisempi kaupunginosa tahdo kärsiä. Poltettujen luitten -käry, saipualipeän ja karvariparkin haju, kivihiili-tervan ja -salpietarin savu ja haju albumiini-tehtaista täyttävät ilman ja sopivat -hyvin yhteen kynsilaukan hajun kanssa, joka kasvi melkein itsestään -kasvaa puutarhojen korkeilla rikkaläjillä. - -Mutta onpa siellä sekamelskassa yksi sieväkin katu. Se ei ole pitkä, -mutta väärä. Säännöllisten huoneitten rivissä on yksi yksikerroksinen -rakennus. Se on hyvin matala, mutta kantaa kumminkin nimeä "Hotelli", -ja vieläpä lisäksi "Punaruusu". - -Merkillinen on tämä ravintola. Se on koottu varastamalla. Tiilet ovat -varastetut Losonczin asemahuoneen rakennusaineista; kattoa kannattavat -ratakiskot, varastetut Itävallan valtionrautatieltä, kattopäreet -kehruutehtaan rakennusaineista, kalkki ja santa Leopoldstadin kirkosta! -huonekalut ja taloustarpeet mikä mistäkin. Kaikki on varastettu -vähitellen ja kunniallisesti useasta paikasta, jott'ei ole -havaittukaan, että on mitään poissa. Koko talo on näin kokoon -varastettu. Helppo on aavistaa, mitä väkeä siellä asuu? Läheiset -talot herättävät kai enemmän naapurien huomiota kuin muut, koska -lauta-aitojen ja porttien päällä on pitkiä rautapiikkiä. Ei niitä -sentään tarvitse pelätä, sillä näissä taloissa asuu panttilainaajia ja -koronkiskuria, toisin sanoin ovat ne "varkaanpesiä". - -Tällä kadulla on jo jonkinlaista kivilaskuakin jalankävijöille. Tosin -se ei ole täydellinen; mutta alku on hyvä. Se on tiilistä ja on -saattanut syntyä siten, että joku on ensin kadunkulmaan aikonut -rakentaa talon ja on jo tuottanut tiiliäkin; mutta on sitte katunut ja -heittänyt sikseen koko tuuman sekä jättänyt sinne tiilet, kalkin, -sannan ja pötkinyt käpälämäkeen. Sitte ovat öisin ohikulkijat ottaneet -mukaansa pari kolme tiiltä läjästä ja heittäneet aina askeleen päähän -eteensä lokaan, ja näin on vähitellen syntynyt tarpeellisilla -lomapaikoilla varustettu trottoaari. - -Mutta pian loppuu tämä katu; suuri lätäkkö tulee vastaan. Siitä emme -pääse ylitse rattaillamme; sillä ne jäisivät sinne. Täytyy astua alas; -tästä alkaa Kuiskaaja-katu. - -Viimeinen öljylamppu pilkoittaa kadun kulmassa; sitte vallitsee -pilkkopimeä; etäällä kuuluu höyryveturi vihellellen ja kohisten -kulkevan edestakaisin. - --- Tämä on meidän katu, kuiskasi holhottini, kun autoin häntä rattailta -alas. - -Täällä vallitsi salpietarin haju. - --- Tuo tuolla on isäni tehdas, lausui hän osoittaen isoa rautaista -savutorvea, mistä vaalea savu olisi kohonnut, jollei tuuli olisi -painanut sitä alas. - -Kun rattaat kolisten kulkivat pitkin katua, ympäröivät meidät joka -taholta haukkuen rikkatunkioilla vetelehtivät, kodittomat ja villit -koirat, joita täytyi kepin iskuilla karkoittaa kimppuumme tulemasta, ja -sittekin pitää tarkkaa vaaria, ett'ei portin ohi kulkeissamme pihasta -päässyt päällemme karkaamaan nälästä hurjistuneita koiria; jos sainkin -ne pakenemaan portin alle, niin kohta ne taas palasivat takaisin yli -aidan. Muuten täytyy täällä kulkijan astua hyvin varovasti, sillä -moista katua ei löydy missään muualla maailmassa. Joka talossa on -jonkinlainen tehdas, joka teettää mikä mitäkin sikamaisuuksia. Näitten -pihoista luikertelee pitkin katua ilman pienintäkään estettä leveitä ja -syviä ojia, jotka tehtaista tuovat likavettä ulos. Nämät ojat yhtyvät -sitte isompaan kanavaan -- johon vesi sitte jää. - -Sentähden ei tänne voi kulkea rattailla. - -Näitten ojien yli on paikka paikoin pantu laudanpala, ja jos kulkija -sattuu astumaan sen viereen, niin kaatuu hän pitkälleen jonkinlaiseen -märkään aineesen, joka on kaikkea muuta kuin hajuvettä. - -Tuskin olimme päässeet parin ojan poikki (näitä ojia voisi kutsua -pysäkeiksi), niin kuului kapakasta kauhea melu, josta voi saada sen -verran selville, että tuosta komeasta ravintolasta heitettiin joku -kadun lokaan ja kun kapakan ovi aukeni, kuului sieltä harpun ääni. -- -Tuo armottomasti kohdeltu henkilö alkoi haukkua ja kiroilla. Hän -haukkui unkarin ja kiroili saksan kielellä. Yhdessä kuuluu tuo -kauniilta. Sen ohessa alkoi hän tiilikivellä jyskyttää kapakan ovea. -Isäntä tuli ulos, ja kuten voin mäjähyksistä aavistaa, antoi jollain -seiväs-aseella rauhan häiritsijälle kunnon lailla selkään, odottamatta -Rikoskaaren määräämiä rangaistuksia. Rangaistuksen alainen kansalainen -taasen huusi ja kiljui, aivan kuin isänmaa olisi ollut vaarassa, ja -avuksi huutaessansa pyhiä ja neitsy Maariaa, antoi hän itsestään sen -rauhoittavan todistuksen, ett'ei hän ollut juutalainen, vaan -oikeauskoinen kristitty. - --- Voi, rientäkäämme, kuiskasi peloissaan pikku holhottini, ettei hän -saavuta meitä. - -Mutta mahdotontahan oli rientää, sillä täytyi astua hyvin varovasti ja -etsiä joka askeleelle kiveä, jolle voisi astua lokaa välttääksensä. - --- Älkää pelätkö, neitiseni, vastasin rauhoittaen. Ei hän tälle kadulle -tule. - --- Tulee, kuin tuleekin; tänne hän tulee, siitä olen varma. - --- Ei hän meitä näekään pimeässä. - --- Näkeepä kyllä. Hänellä on silmät kuin kissapöllöllä; aina hän on -öisin liikkeellä, päivällä hän ei koskaan käy ulkona. Hän näkee meidät -kaukaa, juoksee tänne ja liittyy meihin. - --- No, sitte hänen pahoin käypi; sillä tästä kepistä annan niin, ett'ei -hän vielä ole Kuiskaaja-kadulla moista selkäsaunaa saanut. - --- Herran tähden älkää tehkö sitä! Hän on veljeni! Minä tunnen hänet -äänestään ja lauluistaan. - -Herjettyänsä voivottelemasta ja kiroilemasta alkoi puheena oleva -henkilö todellakin laulaa yhtä noista kauniista saksalaisista -renttulauluista, joita saksalaisessa kansanrunoudessa on yllin kyllin; -erittäin soma niistä on se, jossa lutikoista puhutaan. - --- Teillä on siis velikin? kysyin holhotiltani, joka astui edelläni -niin vakavasti, kuin pimeässäkin olisi tuntenut hyvin tien. Mitä -ammattia tuo veli harjoittanee, kun hän vain öisin on toimessaan? - --- Ei. Älkää luulko. Hän ei ole varas. Hän ei tohdi liikkua ulkona -päivällä, sillä hän on karannut sotamies! - -Arvossa pidettävää isänmaan rakkautta! Veli, joka on karannut sotamies? - --- Hän juo siis vain suruissansa? kysäsin. Muuten ehkä kunnon poika. -Saan puhua puolestansa hänen päällikkönsä kanssa ja tarvittaessa -sotaministerinkin kanssa, kun joudun lähetystön jäsenenä Wieniin, ja -koetan saada heitä myöntymään anteeksi-antoon, ett'ei veljenne tarvitse -kärsiä rangaistusta rikoksestaan. Ehkä saamme hänelle jonkun sopivan -pienen viran. - --- Niin, niin! Jumala siitä teitä palkitkoon! huokasi tyttö ja näytti -jo rupeevan luottamaan minuun. - -Tuo veli, jolla ei ole muuta vikaa, kuin että hän on karannut sotamies -ja juo suruaan lievittääkseen, joka makaa päivät ja tappelee hereille -päästyänsä, -- näki tullessansa Kuiskaaja-kadulle rattaat, joilla -olimme tänne tulleet ja rupesi tekemään kuskin kanssa riitaa. Ensin he -riitelivät kappaleen aikaa keskenänsä, mutta vihdoin sivalsi kuski -häntä muutaman kerran piiskallansa, jolloin poika alkoi heitellä -tiilenkappaleita kuskin päälle, mutta kuski ajoi kohta tiehensä jättäen -meidät oman onnemme nojaan. Velikulta lähti juoksemaan hänen perässänsä -täyttä kurkkua huutaen: "ottakaa kiinni! Ottakaa kiinni!" -- Hänestä -pääsimme siis -- ainakin hetkeksi. - -Vihdoin saavuimme kaivon luo joka, nerokkaasti kyllä, oli asetettu -keskelle katua, ja josta kaivosta oli asetettu lautaränni läheisen -talon pihaan, jotta kulkijan täytyi kiertää kaivon ympäri, jollei -tahtonut kontata rännin alatse. -- Tässä tarttui holhottini käteeni, -kehoittaen minua luottamaan häneen nyt, kun tulemme siihen -sekamelskaan, joka on edessämme. -- Täällä ei nimittäin ole -aavistustakaan pääkaupungin arkkitehtikonttorista. Jokainen rakentaa -mitä ja miten tahtoo; rakentamaton paikka on jokaisen oma. Jos joku -rakentaa maanalaisen kodan naapurin portin eteen, on se paikka tuon -jonkun oma; mutta jollei naapuri hyväksy, että toinen naapuri on hänen -tiellänsä, tekee hän läven aitaan ja tekee itselleen tien toisen pihan -läpi. Tällä tavoin pääsimme nitroglyseriini-kumppanini taloon kahden -naapurin pihan kautta. Kaikeksi onneksi ei näillä ollut koiria, sillä -he olivat juutalaisia. Kuten tiedämme, ei yleensä hebrealainen porvari -pidä koiria eikä siipikarjaa, vaan hankkii itselleen mieluummin pieniä -lapsia, niitten ruokkiminen kun ei maksa juuri enempää. - -Puusalvalla varustetun oven läpitse pääsimme jonkinlaiseen puutarhaan, -missä enimmäksi osaksi löytyi luukasoja. Yhdessä nurkassa oli -jäännöksiä lehtimajan juhlasta, nimittäin neljän tolpan ympäri -sidottuja kuivia lehtiä; näihin tolppiin taas oli pingoitettu nuoria, -mistä riippui kaikenlaisia valituita rääsyjä, joita ennen ollessaan -nuorina kutsuttiin liinavaatteiksi. Seuraavan aidan takaa saattoi jo -nähdä tehtaan savutorven ja tuntea nenässään siitä maahan laskeuvan -savun, jolla oli tuo ilettävä suolainen haju. - -Tässä aidassa oli pieni porttikin, mutta se oli lukossa. Toiselta -puolelta haukkui meille kauhean suuri raivoisa koira ja pureskeli -portin alapäätä sekä koetti hypätä yli aidan, mutta ei päässyt kun se -oli liian korkea. - --- Jääkää te tänne, lausui holhottini, minä koetan päästä sisään, sidon -koiran ja avaan teille portin. - -Tuo suloinen olento löysi aidasta paikan, missä lauta oli irti. Näytti -olevan tahalla tehty läpi asukasten mukavuudeksi, ett'ei tarvinnut -portin avainta ottaa mukaansa. Päästyänsä sen läpi näin tytön menevän -sisään, varmaankin tuomaan portin avainta; minä jäin kahden kesken -koiran kanssa, joka yhä vielä osoitti tyytymättömyyttään. Taskussani -(nimittäin kapakan isännän takin taskussa) oli makkaran pala; sen -heitin hänelle portin alta, ett'ei pitäisi niin suurta melua. - --- Jos nyt, näin ajattelin itsekseni, kun jäin yksin tänne Babeliin, -holhottini unhottaa tulla minua noutamaan ja "naapuri" havaitsee minun -koettavan myrkyttää hänen koiraansa, niin huutaa hän kansaa kokoon, -enkä minä tiedä mistä olen tänne tullutkaan; ottavat minut kiinni -vievät poliisikomisarjuksen luo ja huomisissa sanomalehdissä on -luettavana, että valtiopäivämies X. "on otettu kiinni itse rikoksen -teossa", kun juuri aikoi varastaa kuivamassa olevia liinavaatteita! - -Huoleni haihtuivat ennen pitkää; pimeän huoneen ikkunasta alkoi valo -pilkistää, pihanpuolinen ovi aukeni ja sieltäkin näkyi valoa. Näin -holhottini astuvan ulos seurassaan nainen, joka näytti melkein -luurangolta. Pukunsa ei ollut tavattomaan aikaan katsoen aivan sopiva -vierasten vastaan-ottoon. Kädessään oli rautalangalla vyötetty lamppu. - -Sill'aikaa kun luuranko-nainen kutsui koiraa luoksensa sitoakseen sitä -kahleisin, avasi tuntematon tyttöni minulle oven ja vei minut pihaan. -Homeisia sankoja ja saavia ammotti meille joka taholta, muutamissa -arveluttavaa lientä sisällä, lipeääkö vai mitä lienee ollut. - --- No! vihdoin viimeinkin tuo neiti mukanansa herrasmiehen kotiansa! -Pulska poika! - -Näillä sanoilla tervehti luuranko tähystäen minua lamppunsa valossa -kiireestä kantapäähän. - -Tyttö löi häntä vihaisesti suulle. - --- Pidä suusi kiinni! Tämä herra hakee isääni, hänellä on asiaa. - -Nainen purskahti nauruun. - --- Kyllä tiedän! Niin on tapana. Olen minäkin ollut nuori; on -minullakin ollut rakastaja. - -(Saakeli soikoon! Se on mahtanut olla siihen aikaan, kun tuoni vielä -oli pikkupoika). - --- Astukaa vaan neiden kamariin, sanoi hän kääntyen minuun ja taputtaen -käsivarttani. Nyt on paras aika. Minä jään kyökkiin, ja jos nuori herra -tulee sill'aikaa, niin minä ajan hänet ulos. Vanhuksesta kyllä pidämme -huolta, jos hän herää. - -Nyt saavuimme asunnon edustalle; rappeutuneet ja narisevat portaat -veivät sisään ensimmäiseen huoneesen, joka oli kyökki, sieltä saattoi -mennä ullakolle. Huoneessa löytyi muutamia keitto-astioita ja sen -perällä luuranko-naisen vaatetuspöytä. Pöydällä oli peili josta hopea -oli kaikki kulunut pois ja jonka laatikosta riippui puoliksi ulkona -irtonainen palmikko. Tulisijan edustalla oli leveä penkki, jolle oli -laitettu leposija. - --- Olkaa hyvä, astukaa neiden kamariin, kehoitti tuo kunnon nainen, -nyrkillänsä tuupaten minua selkään; kyllä minä sanon, kun ukko herää. --- Näin puhuen sytytti hän kynttilän ja sulki oven sisään mentyämme. - -Silmäilin tätä pientä kamaria. Siellä vallitsi mitä suurin -yksinkertaisuus. Ei mattoja eikä peiliä. Puhtaalla lakanalla peitetty -vuode, pieni tyyny toisessa päässä. Vuoteen kohdalla riippui seinällä -pieni mustiin kehyksiin pantu kuva harsolla peitettynä. (Olisin -mielelläni tahtonut saada tietää, kenen kuva se lienee ollut?) - -Vielä löytyi siellä vanhanpuolinen sohva, pari tuolia pöydän ääressä; -pöydällä oli lasi, täynnä jotain sinisen viheriää nestettä, sekä -- -partaveitsi. - -Jäätyäni kahdenkesken tytön kanssa, katsahti hän ensi kerran niin -kummallisesti minuun, ja pöydällä oleviin esineisin, jotta ymmärsin -koko asiain laidan. Tämä tyttö on miettinyt muitakin keinoja -surmatakseen itsensä, ennenkuin päätti hypätä Tonavaan. Mitä -partaveitsi tekee tytön pöydällä? -- Vieläkö hän nytkin aikoo sitä -keinoa käyttää? - -- Te olette väsynyt, lausuin hänelle; hänen näytti olevan vilu myöskin. -Menkää maata. Minä odotan tuolla kyökissä, kunnes isänne herää. -Hyvästi. - -Jätin hänet yksin ja menin kyökkiin. - -Mutta täällä oli pimeä, kun tuo nainen oli vienyt lampun muassaan. - -Kuitenkin löysin vihdoin istuinpaikkansa. Se oli jo muodostettu -penkiksi. Siihen istuin ja aloin miettiä mikä loppu tästäkin tullee? -aivan kuin uudenaikainen novellikirjailija, joka olisi hyvin -mielissään, jos joku sanoisi hänelle miten hänen kertomuksensa on -päättyvä. - -Tytön kamarin ovi oli ihan minua vastapäätä. Oven yläpäästä oli lauta -haljennut, ja tämän halkeaman läpi pilkisti sieltä valo. - -Enpä kysynyt lupaa omaltatunnoltani, kun hiivin oven taa kurkistaakseni -huoneesen. Nyt tunnustan syntini -- päästäköön minut synnistäni pappi --- tai hänen vaimonsa. - -Tyttö seisoi yhä vielä pöydän ääressä, katsoa tuijottaen noita kahta -vaarallista esinettä. Väliin pyyhkäsi hän otsaansa ikäänkuin -vetääksensä syrjään irtonaisia hiussuortuvia, joita ei kuitenkaan ollut -otsalla. Väliin taas peitti hän kasvonsa käsillään. Ruumiinsa värisi -kauhusta. Hän väänteli suonenvedontapaisesti käsiänsä. Vihdoin otti hän -pöydältä tuon lasin, vei sen ikkunan luo, avasi ikkunan ja kaatoi -pimeyteen sen sisällön. Lasissa oli mahtanut olla myrkkyä. Sitte otti -hän partaveitsen käteensä, avasi sen ja tarkasteli terää; hän nauroi -niin kummallisesti tätä tehdessään, ehkä häntä huvitti irvikuva, minkä -hän näki kirkkaan terän kuvastimessa. Hän näytti puhelevan sen kanssa. -He hieroivat kauppaa. Partaveitsi kielsi, aivan kuin olisi kuuluisakin -naisten viettelijä. Ei pyytänyt muuta kuin yhden suukon. Kerran vain -sattuu, ei muuta. Jollei hän olisi hyvä kalu, ei häntä suosittaisi. -Tyttö ei antanut itseänsä viekoitella. Pudisti kieltävästi päätänsä ja -pani partaveitsen kiinni, sanoen: ehkä toiste; ja heitti sen sänkynsä -pohjalle. - -Sitte laski hän kätensä ristiin rinnallensa ja syvästi huoaten kohotti -kasvonsa taivasta kohden. Oi, jos osaisin piirtää kuvansa! - -Nyt tempasi hän äkisti harson kuvan päältä, joka pii hänen vuoteensa -yläpuolla. Se oli tähän asti ollut peitossa, ehkä sentähden, ett'ei se -näkisi mitä täällä tapahtuu. Hyvin tunnen tuon "Herran"; usein olen -nähnyt hänen kuvansa; tavallisesti on sillä orjantappuraruunu päässä. -Tyttö lankesi polvilleen sen eteen peittäen kasvonsa vuodetta vastaan -ja pysyi tässä asennossa liikkumatonna. - -Minä menin takaisin penkille istumaan ja mietin pää käsiin vaipuneena, -mikä on oleva loppuna tästä? - -Ulkoa kyökin oven takaa kuulin hiljaista tassutusta; varmaan tulee tuo -tuonen akka. Olin aivan hiljaa pimeässä. Hän tuli sisään. Lampun jätti -hän ulos portaille, otti tohvelit jalastaan, jott'ei kuuluisi askelten -ääntä ja hiipi kamarin oven taakse kurkistamaan raosta sisään. Kova -uteliaisuus mahtoi vaivata. Annoin hänen hetkisen koettaa parastansa, -sitte puhuttelut häntä pimeästä. - --- Oletteko yksin? - -Hän kääntyi minuun. - --- Kas kas! missä onkaan herra täällä? - --- Istun penkillä. - --- Miksi siellä istutte. - --- Odotan päivän valkenemista. - --- Sitä olisitte tuolla sisälläkin voinut odottaa. - -Kunnon nainen suuttui. - --- Pyydän, sanokaa, kuinka te olette noin laihaksi jäänyt? - -Tällaista kysymystä hän ei ollut odottanut. - --- Kuinkako minä olen laihaksi jäänyt? - --- Kun _toiset_ tavallisesti ovat kaikki lihavia. - --- Mitä? Luuleeko herra ehkä minua _semmoiseksi_ naiseksi? - --- Niin on puheesta kuulunut. - --- Väärä luulo. Minä olen kunniallinen nainen. Olen kaksikymmentä -vuotta ollut isännän emännöitsijä. Ei minulla ole mitään tekemistä -kenenkään tyttöjen kansaa. Mutta tuota meidän tyttöä minun tulee surku; -mieleni olisi hyvä, kun joku veisi hänen täältä. - --- Joko kunnollisesti tai kunnottomasti? - -Laiha nainen toi lampun sisään ja asetti sen pöydälle. Ei ollut -kuulevinansakaan kysymystäni. - -Sitte istui hän viereeni penkille. - --- Siitä on kaksikymmentä vuotta, kun näillä meidän seuduilla levisi -huhu, että morsian ja ylkä menevät vihille; morsiamen päässä oli -valkoinen ruunu; joka ihminen juoksi tätä kummaa katsomaan. - --- Eikö sitte enää ole naimaliittoja tehty? - --- On kyllä, mutta ruunutta. - --- Hauska onkin tämä teidän korttelikunta. - --- Niin on koko Kuiskaaja-katu. - --- Oliko tämä vastaus vain kysymykseeni? - --- Oli. Kukapa tulisi tänne Kuiskaaja-kadulle kosioretkille? Kukapa -tänne lähettäisi kosiomiehiä? Pitkä on matka täältä kirkkoon. Kukapa -täällä esiintyisi morsiuspäähine päässä? Revittäisiin hänen -tukkansakin. -- Mutta kyllä te minun selityksittänikin tiedätte -tehtävänne. Mistähän olette onkineet tuon tytön? - --- Melkeinpä hänet todellakin Tonavasta ongin. Sain hänet kiinni -sillalla, juuri kun hän oli hyppäämäisillään virtaan. - --- Kas sitä vaan! Enkö minä ole sanonut, ett'ei isä saa hullutella -hänen kanssaan. Hyvänen aika! Meidän tienoilla ovat häät harvinaisia, -mutta myöskin peijaiset. Meikäläisiä kuolleita kannetaan tavallisesti -ulos vankilasta. Sentähden soisin jonkun kunniallisen ihmisen ottavan -täältä tuon hyvän ja siivon tytön. Hän on liian hyvä kalojen ruuaksi! -Mutta siksi se vielä käy; kummallinen olento hän on. Hän ei sovi tänne -Kuiskaaja-kadulle. Mutta emme täällä ole aina asuneetkaan. -- Sillä -katsokaas, hyvä herra, tytön isä on sangen oppinut mies, mutta hänen on -järjessään vika. Hän keksii ja koettaa kaikkia mahdottomiakin. Hän -tekee veden alla palavia tuli-soihtujakin. Hän tietää keinoja joilla -tunnin kuluessa voi hävittää vahvimmankin linnoituksen. Hän sanoo, että -hän saisi miljoonia, jos ilmaisisi vieraille valtakunnille -salaisuutensa, sillä niitten avulla voi noin vaan pyyhkäistä pois -kaikki viholliset; mutta hän ei tahdo toimia isänmaatansa vastaan. -Ennen kuolisi hän nälkään. Kummallista kyllä, on hän ihan toinen mies -aamulla kuin illalla. Kun hän aamulla herää kohmelostaan, alkaa hän -kohta käydä minun kimppuuni. Minut sitte hyvänpäiväiseksi haukuttuaan -alkaa hän torua tytärtänsä. Hän soimaa häntä, että hän vielä on hänen -niskoillaan. Miks'ei mene hakemaan rakastajaa? Jotain rikasta -rakastajaa, joka ylläpitäisi häntä! Jotain suurta herraa joka voisi -korkealle esivallalle ilmoittaa isänsä keksinnöt! Isä toruu, kunnes -tyttö lähtee työhönsä. Tyttö parka on erään ompelijattaren luona -työssä. Hän saa kahdeksan floriinia kuukaudessa. Täytyy istua työssä -myöhään iltaan. Pelolla tulee hän illalla kotiin, varpaillaan hiipien, -sillä isä odottaa häntä pamppu kädessä. Ukko on tähän aikaan päissään -ja ihan toinen mies kuin aamupäivällä. Silloin kurittaa hän tytärtään -ulkona kuleksimisesta. Varmaan on hän muka ollut rakastajaa tapaamassa. -Ukko on nyt kovin arka kunniastaan ja saarnaa siveellisyydestä kuin -pappi. Tavallisesti ruoskii hän myöskin tällöin tytärtään. Tämä ei -muuta tee, vain itkee. Ihme ja kumma, kun hän voi tätä elämätä kestää. - -Nainen pyyhki esiliinalla silmiään. - -Luurangolla on siis myöskin sydän. - -Sitte nauroi virnisti hän taas. - -- Niin, hyvä herra. Sentähden olin hyvillä mielin nähdessäni teidän; -kun isäntä hoipertelee aamulla sisään, voin sanoa, ett'ei hänen -tarvitse kiukutella enää, täällä on jo se, jota hän on kaivannut, eikä -hän ainakaan aamupäivällä lyö Agnes parkaa. - -Nyt sain tietää tytön nimen olevan Agnes. - -En saattanut olla tekemättä yhtä muistutusta. - --- Miks'ette puolusta tuota hentoa tyttöä? Te näytätte vahvalta -naiselta. - --- Vahva minä olenkin, voittaisin vaikka kaksi hänen oloistaan miestä; -mutta hän on kiero ihminen. Jos tartun hänen käteensä estääksensä häntä -mielensä mukaan ruoskimasta meitä, uhkaa hän mennä alas tehtaasen ja -lennättää meidät ilmaan kaikkityyni. - --- Miten? - --- Nitroglyseriinillä, jota hän valmistaa. - --- Mitä on tuo nitroglyseriini? - --- Mitäkö nitroglyseriini on? Ettekö vielä sitäkään tiedä? Kenties -olette nautasaksa. Se on sellaista ainetta, jolla kaivoksissa ja -vuorimurroksissa kalliota särjetään. Sormeni kokoinen tuutti sitä on -tarpeeksi kukistamaan tämän huoneen, ja meillä on tavallisesti noin -kaksikymmentä sentneriä sitä tuolla alakerrassa. Tätä nykyä on sitä -erittäin paljon, kun sen hinta on alennut, ja ukko vannoo ennen -räjähyttävänsä kaikki ilmaan kuin myyvänsä sitä niin halvasta. Se -lennättäisi meidät kuuhun saakka. -- Sen hän saattaa tehdä joko aamulla -tai illalla. Sillä illalla kun hän on juovuksissa, tulee mieleensä -kunnia; aamulla taas kun hän on selvällä päällä, muistuvat mieleensä -velkojat, ja silloin on hän raivoissaan. Ilmaan saamme lentää joko -varhemmin tai myöhemmin! - -Hauska uutinen! Seisoa dynamiitilla täytetyssä tehtaassa. Tuolla -nimellä tunnen jo tavaran. Hyvänpä yhtiömiehen sainkin! - --- Sentähden soisin jonkun vievän täältä pois Agneksen, lausui vihdoin -nainen. - -Näin sanoen sammutti hän lamppunsa. Aamurusko pilkisti ikkunasta -sisään. Pestissä oli jo kirkas aamu, mutta täällä Kuiskaaja-kadulla -yksi kolmannes sumua toinen kolmannes savua. - -Aamuruskosta oli seurauksena nuoren herran kotiin tulo. Ei tarvinnut -porttia avata, kaikella kunnialla hän pujahti läpi aidan. Ensin lauloi -hän sisarensa ikkunan alla yhtä noista ilkeistä renttulauluista, joille -en voi antaa muuta nimeä kuin "runottaren kolera"; sitte kömpi hän -miten kuinkin ylös rappusia ja pääsi viimeinkin monen koetuksen perästä -ovesta sisään. - -Uljas poika! Missä ei reikää siinä savea. Rypistyneessä hatussa -likainen tekokukka; vaatteissa tuskin yhtään nappia. Kaulahuivin päät -riippuivat alas niskasta. Pöhöttyneet veripunaiset kasvot olivat täynnä -kirjavia sinermiä, jotka olivat eri ajoilta punaisen, sinisen ja -tummanvihreän värinsä mukaan, -- toisesta korvasta vuoti verta. Joskus -nuorena oli hän saattanut olla kauniskin poika. Nyt näytti hän -tuommoiselta kahdenkymmenen vuotiaalta ukolta. Oikeassa kädessä oli -märkä sikaarin pätkä, jota hän pisteli suuhunsa milloin yhtä milloin -toista päätä siinä luulossa että toinen pää palaa. Vasemmassa kädessä -oli naisen huivi. - -Laiha nainen meni häntä kohta ovessa vastaan ottamaan. - --- Ylös ullakolle kohta paikalla! - --- Enpä mene Rézi rouva, siellä on torakoita, - --- Mene kohta. Siellä on vuoteesi. - --- Voi; älkää lyökö, taikka huudan. - --- Huuda vaan, huuda vaan! Kohta tulee isä ja silloin saat selkääsi. - --- Eipä tulekaan, eipä tulekaan; hän on juovuksissa kuin sika. - --- No, missä tahdot sitte maata? - --- Tuolla kamarissa. Tytön kamarissa. - --- Täällä ei ole mitään tyttöjä, sinä pöllö. - --- No no no, rouva Rézi. On maar! - --- Sinä aasi! Hän on sisaresi. Varmaan olet riistänyt tuon huivin -joltain kaltaiseltasi naiselta? - --- Sama se. - --- Mene hiiteen. - --- Sama se. - -Todistaaksensa, mihin määrin se oli hänelle sama, suuteli hän -luurankonaista poskelle; siitä sai hän palkinnoksi hyvin ansaitun -korvapuustin ja vielä paremmin ansaitun herjausnimen. - -Minä näin hyväksi astua väliin. - --- Kuules velihopea --. - --- Kas vaan, täällähän on "yksi" jo! änkkäsi poika hämmästyneenä. - --- Tuoss' on floriini; kansani toivo, ota ja mene takaisin kapakkaan; -hae se, jonka huivin olet vienyt. - -Tämä teki suuremman vaikutuksen kuin pitkät puheet. - --- Jos annatte kaksi, niin pysyn siellä iltaan saakka. - -Ei sovi kitsastella, kun on nuorison kasvatuksesta kysymys, lausuin -itsekseni ja myönnyin hänen ehdotukseensa. - -Tähän oli hän täydelleen tyytyväinen ja alkoi antaa minulle -kaikenlaisia kauniita neuvoja, jommoisia ei löydy edes Vollftin -teoksessa: "Seurustelu naisten kanssa"; kunnes rouva Rézi ajoi hänen -ulos ovesta; hän kömpi miten milloinkin rappusia alas, yhä laulaa -loilottaen kieleensäkään purematta. - -Hauska lankous! - -Mennessään herätti hän ukon; alakerrasta alkoi kuulua epäselvää -rähinää, josta ei kuitenkaan voinut selittää ainoatakaan sanaa. - --- Onko herra noussut ylös, kysyin. - --- Vasta hän nyt alkaa nousta. Kuuluu kiroilevan vasta ensimmäistä -värssyä. Haukkuu ikkunasta poikaansa. Sitte seuraa riita Kozákin -kanssa. Sitte alkaa hän kiroilla saapastensa luojaa, kun ei oikean -jalan saapas mene vasempaan. Sen jälkeen tulee hän ulos torumaan -koiraa. Sitte huutaa hän naapurille, miksi hän taas on yöllä päästänyt -tänne kartanolle viinan rapaa. Sitte tulee hän minun kimppuuni. -Viimeiseksi jää Agnes. Sillä tavoin hän toivottaa "hyvää huomenta". - -Tuo kunnioitettava perheen-isä pysyi todellakin aivan täydellisesti -ohjelmassaan. Kello oli puoli kuusi, kun tuolta alhaalta kuului -ensimmäinen "jumalauta", ja seitsemän aikaan nousi kirousten -jakeleminen ylimmilleen, vain yskä keskeytti väliin sadatuksien tulvaa. - -Jo astui hän rappusia ylös. Rouva Rézi seisoi tulisian ääressä ollen -tulta tekevinään. - --- Tiedättekö mitä, hyvä herra? Jos en vielä olisi tehnyt tulta, toruu -hän minua, etten vielä ole laittanut hänelle suurusta; jos taas jo -valkea palaa, on sekin pahasti, kun tuhlaan kalliita kivihiiliä. - --- Senkin seitsemän tulista p--lettä vieköön tuon oven, kuului ulkoa. -Aina loukkaan käteni lukkoon. - -Hän potkasi oven auki. - -En ole vielä milloinkaan niin pettynyt luulossani kuin nyt. Päättäen -äreästä ja karkeasta äänestä luulin tapaavani jonkun jättiläisen, mutta -edessäni seisoikin pieni puoliviidettä jalkaa pitkä kääpiö, kyttyräinen -sekä edestä että takaa, pitkät kädet roikkuivat alapuolelle polvia, -toinen sääri oli sisäänpäin väärässä, jotta koko vartalo näytti olevan -kaatumaisillaan. Mutta pää oli suunnattoman suuri; tukka pörrössä aivan -kuin suortuvat olisivat pelänneet koskea toisiinsa. Kasvoissa kuvautui -ylpeys ja kohmeloa seuraava äreys. - -Nähdessään vieraitakin olevan kyökissä vaikeni hän äkkiä. Aivan -kummallisella tapaa saattoi hän vääntää leuatonta päätään kyttyräistä -vartaloansa kääntämättä. Hän katsahti rouva Réziin ja viittasi pitkällä -kädellään Agneksen kamariin päin. - -Ennätin sanomaan asiani, ennenkuin akka ehti ruveta hulluuksiaan -latelemaan. - --- Hyvää huomenta, herra! Tulin tänne näin aikaiseen kun luin -Közlöny-lehdestä, että tänään tulee tämä nitroglyseriini-tehdas -myytäväksi huutokaupalla. Tahdoin estää sitä. Kun minä juuri tarvitsen -tuollaista tehdasta, mutta en itse ole asiantuntija ja teidän tietonne -tässä suhteessa ovat yleisesti maassa tunnetut, niin haluaisin koettaa, -eikö voisi saattaa teidän raha-asioitanne sellaiseen tasapainoon, että -tämä yleishyödyllinen tehdas edelleenkin tyydyttäisi maan tarpeita -nitroglyseriinin suhteen. - -Tämä oli suoraan tunnustaen kaunis puhe. Eikä minulla ollut sitä -paperillakaan. -- Mutta isäntä ei ollut sitä mieltä. - --- Onko herralla rahoja? Tämä oli ensimmäinen kysymys, joka oli -ratkaistava, ennenkuin itse asiaan ryhdyttäisiin. - -Otin taskustani koko tukun, "Ensimmäisen Kamarin" nauhalla sidottuna ja -seuraavalla kauniisti sointuvalla päällekirjoituksella varustettuna: -"100 kplta 10 floriinin: = 1,000 fl." - -Tämä ei ollut puhetta, mutta teki hyvän vaikutuksen. - --- Mennään tänne tyttäreni kamariin. - --- Mutta ehkä neiti nukkuu vielä. - --- Kyllä minä hänet pian hereille saan. - --- Emmekö voisi mennä johonkin toiseen huoneesen? - --- No, älkää saamaelko! Omaan kamariini emme saata mennä; se on kuin -sikaläätti; muut huoneeni ovat ryöstömiehet sinetillään lukinneet. Nyt -tiedätte syyn. Astukaa sisään! - -Tiesin tytön menneen maata täysissä vaatteissa; kenties ei hän -pelästyne aivan kovin. - -Astuessamme kamariin istui tyttö ikkunan ääressä (se oli hänen -peilinsä) ja palmikoitsi ihania mustia hiuksiaan. - -Kyttyräselkä ärjäsi kovasti: - --- Miksi siivoat itseäsi vaatteet yllä? Tahraat rasvaisilla hiuksillasi -puhtaat vaatteesi! Riisu yltäsi kohta! - -Tyttö valmistausi tottelemaan. - -Ukko asetti tuolin minua varten pöydän ääreen vastapäätä ikkunaa. -Kumminkin istuin toiselle tuolille selin tyttöä, joka riisui pukuansa. - --- Miksi kampaat hiuksiasi ikkunan ääressä kaikkein nähden? ärjäsi taas -ukko. - -(Kaikkein nähden!) - -Sitä ei nähnyt kukaan muu kuin kolme varpusta, jotka istua könöttivät -kuivettuneen puun oksalla. - --- Tytärtännekö rupeettekin torumaan? Vai aiotteko keskustella kanssani -asiasta? huudahdin kovemmalla äänellä. Istukaa; ottakaamme esille -paperia sekä kynä ja ruvetkaamme laskemaan. - --- Mutta mikä on teidän nimenne? - -(Sitä en jumaliste itsekään tiennyt. Oikeata nimeäni en voinut sanoa, -sillä siitä minut kohta tunnettaisiin ja arvattaisiin, etten minä -tarvitse mihinkään nitroglyseriiniä. En tohtinut ottaa myöskään mitään -yleistä nimeä sillä jollakin muulla saattaisi olla sama. Mieleeni tuli -eräs kummallinen nimi, jonka olin joskus asiakirjoissa nähnyt). - --- Nimeni on Ignatius Koribanya. - --- Oo! Tuon nimen tunnen minä aivan hyvin. Nyerges-Ujfalusta kotoisin, -eikö niin? Te olette useasti ennenkin tilannut minulta dynamiittia -marmorilouhostanne varten. - -(-- Hyvinpä arvasin! Otin kun otinkin elossa olevan miehen nimen! -Mielelläni olisin antanut sen takaisin). - --- Miten aiotte auttaa minua? Tilaamallako? Vaiko etumaksulla? Tai -annatteko lainaksi? - --- En ehdota yhtään noista keinoista, vaan haluaisin ruveta -yhdysmieheksenne tehtaassa tuhannen floriinin maksua vastaan. - --- Ei käy laatuun. Minulla on jo yksi "yhdysmies". - --- No sittehän meitä olisi kaksi. - --- Ei käy laatuun. Kozák ei kärsi kumppalia. - --- Siinä tapauksessa maksamme hänelle osansa ja hän saa mennä muualle. - --- Kozák ei ole antanut rahoja liikkeesen. Hän on työnjohtaja. Hän on -harvinainen olento, jota ei saada joka oksalta. Vai mitä luulette -miehestä, joka yksin johtaa nitroglyseriini-tehdasta? Täytyy olla -raittiina Ja päihtymättä yöt päivät! Täytyy olla niin tarkka -toimessaan, että työ käy minuutin mukaan. Sillä jos vain yksikin aste -lämmintä puuttuu tai rahtunenkin jotain ainetta puuttuu sekoituksesta -tai jos valmis latinki epähuomiosta putoo lattialle, niin lentää koko -huone ilmaan, vieläpä "Punaruusun" kapakankin tiilet sinkoilevat sinne, -mistä ne ovat varastetutkin. Siihen toimeen ei kelpaa joka mies. - --- Herra Kozák on siis juuri semmoinen kelpo mies. Sepä hyvä. Koetan -voittaa hänen luottamustaan, jotta hän ottaisi minut toiseksi -yhdysmieheksi. - --- Kuulkaa hyvä herra! Se käypi vaikeaksi. Kozák ei kärsi rinnallaan -muita, ei ainakaan nuorta miestä, hän ei huoli apulaisestakaan. -Mieluummin tekee hän yksin kahden työt. - -Näin sanoen lähestyi hän minua ja kuiskasi korvaani: "hän on rakastunut -tyttöön". - -Sitte jatkoi hän taas kovasti: - --- Hän on tuommoinen kiero mies, joka kerran jo istui viisi vuotta -vankilassa, kun hän revolverilla oli ampunut kuoliaaksi mielitiettynsä -viettelijän. - -(Taaskin uusi oiva tuttavuus!) Hurja kosija, joka vainoo revolveri -kädessä kilpailijaansa, ja jo kerran on murhasta istunut vankeudessa. - --- Mutta älkäämme kuluttako aikaa turhiin. Jos ei herra Kozák huoli -yhdysmiehestä, niin on minulla toinen yksinkertaisempi ehdotus. Minä -ostan teiltä nitroglyseriiniä tuhannen floriinin hinnasta ja te annatte -minulle siitä kuitin. Kun sitä sitte tarvitsen, tulen noutamaan. - --- Hm. Tuota seikkaa pitää ensin vähän miettiä. - --- Ei mitään miettimistä, vaan rientäkää maksamaan nämät rahat -tuomarille ennenkuin tulee ryöstöhuutokauppa. Sehän on suurin kipu, -jota lainopin tohtori parantelee, eikä se aine ole kaikkein kalliinta, -jota lääketieteen tohtorin osoitteen mukaan annetaan apteekista, vaan -se on tuon toisen tohtorin muste; koettakaa siis päästä siitä erilleen, -niin kauan kuin vielä on mahdollista. - -Kyttyräselkä ravisti päätään. - --- Puhuitte "musteesta". Mustetolpponi on tuolla kamarissa, joka -lukittiin, kun kaikki omaisuuteni kirjoitettiin ryöstön alaiseksi; -ovella on sinetti, jott'en voi teille kirjoittaa kuittia. - --- Ettekö voisi pyytää joltain naapurilta vähän mustetta lainaksi? - --- Minulle ei täällä anna kukaan musteen tippaakaan. - --- Ovatko kaikki niin suuttuneet teille? - --- Eivät juuri suuttuneet, vaikka kylläpä heillä olisi siihenkin syytä, -sillä minä en suinkaan mielistele ketään; -- mutta he pelkäävät minua. -Tehdasliikettäni olen harjoittanut jo melkein kaikkialla kaupungissa; -ensin alotin Ferenczvárin kaupunginosassa, mutta naapurit juonittelivat -minua vastaan, kunnes kaupungin neuvosto ajoi minut pois sieltä. Sitte -muutin Jozsefváriin, mutta siellä sain taas kimppuuni joka sielun; -pelkäsivät minun lennättävän heidät yläilmoihin; muutin taas majaa -Terezváriin; sielläkin ahdistettiin minua, kunnes vihdoin jouduin tänne -Kuiskaaja-kadulle, missä asuu vain semmoisia ihmisiä, jotka eivät -mielellään etsi oikeutta raastuvasta. He koettavat sitä vastoin omin -päinsä saada minua poistumaan täältä; sentähden en saa mistään läkkiä, -jollei minulla itsellä sitä ole. - -Aloin tutkia kapakan isännän takin taskuja. Semmoisen miehen taskuissa -on tavallisesti aina kirjoitusneuvot. Löysin todellakin pienen -pullosen. Siinä oli kun olikin punaista läkkiä, luultavasti aniliinia. -(En koskaan enää juo hänen luonansa punaista viiniä). - --- Tässäpä on. Kynän me saamme hanhen sulasta, ja sitte tuumasta -toimeen. Paperia on mulla sen verran muassani. Kirjoittakaa siis. -Tuhannen floriinin kuitti. - --- Puhutaan ensin Kozákin kanssa. - --- Käskekää sitte Kozák tänne. - --- Hän ei tule tänne. - --- Miks'ei? - --- No niin. Johan sen sanoin. Hän on rakastunut tyttöön ja on siitä -hänelle suuttunut. - --- Suuttunutko rakkaudesta? tuo menee yli ymmärrykseni. Mennään me -Kozákin luo sitte. - --- Mennään vaan, mutta minä en takaa häntä. - -Lahonneita rappusia myöten pääsimme jokseenkin helposti alas, ja -maanalaiseen kertaan vieviä niljakkaita rappusia myöten oli -kyttyräselän helppo mennä, sillä jos olisimme kompastuneet, niin hän ei -olisi langennut minun niskoilleni vaan minä hänen. - -Pieni kamari, jonka ikkunasta oli vain kolmas osa maan pinnan -yläpuolella, oli Kozák herran asunto, johon me nyt saavuimme. Siinä oli -yksi tuoli ja olkivuode, jonka alusta oli kirjastona. - -Edellä mainittu mies saattoi olla noin viisineljättä vuotta vanha; -kasvot peitti ruskea parta, joka oli takkuinen ja sikinsokin kuin -rakeitten lakoon lyömä elopelto, keltainen tukka riippui pitkänä -niskassa. Syvissä koloissaan säihkyivät nenälasien takaa uhkaavat -silmät. Koko muotonsa oli juhlallinen, ankara, kammottava. - -Kyttyräselkä mainitsi valenimeni. - -Tuo arvoisa herra astui luokseni ja astui varpailleni. - -En tiennyt varmaan tapahtuiko tämä siitä syystä, että jos tässä -ahtaassa komerossa kolmesta parista jalkoja yksi pari alkaa liikkua, -niin ehdottomasti tulee astuneeksi yhdelle noista toisista -pareista, vai lieneekö tämä ehkä ollut joku salainen merkki, josta -nihilistit tuntevat toinen toisensa? Eräältä tuttavaltani, joka on -sanomalehtimies, olin saanut kuulla, ett'eivät nihilistit kuten -vapaamuurarit, tervehdi toisiaan salaisella käden annolla, vaan -salaisesti jaloille astumalla. Joka ei vastaa samalla lailla -tervehdykseen tai joka sanoo: "suokaa anteeksi!" se ei ole liittoon -kuuluva. - -Tehtaan isäntä mainitsi yhtiömiehellensä minun tahtovan ostaa -dynamiittia -- oikein tukuttain. - -Yhtiömies kysyi äänellä, joka tuntui tulevan maan alta: - --- Mitä sorttia? Latinkiako? Vaiko Bickfordin sytyttimellä -varustettuja? Yksinkertaistako? Vaiko yhdistettyä? - -En tahtonut ilmaista tietämättömyyttäni. - --- Joka lajia sekasin, mitä vain on saatavana. - -Nuo mustat silmät säihkyivät niin kummallisesti lasien takaa. - --- Tulkaa kanssani! - -Hän astui edellä läpi huoneen, jossa oli kaikkialla kauheata höyryä -päästäviä astioita ja tislauskapineita. Kädessään oli lasilla peitetty -lamppu, jota hän ei antanut kädestään kenellekään. Olimme hornan -porstuansa. - -Tavara oli pantu valmiisin laatikkoihin, ja kunkin kylkeen oli -kirjoitettu veripunaisilla kirjaimilla, paljoko kussakin on -dynamiittia. - -Herra Kozák avasi laatikkojen kannet; niissä oli eri suuruisia -latinkia, ja kysyi mitä minä haluan? - -Minä olin ymmärtävinäni niitten laatua. Vähäksyin kaikkia. Pyysin nähdä -suurempia. - -Vihdoin toi hän yhden lätinkin äärimmäisestä nurkasta. - --- Näitten luulen olevan tarpeeksi suuria, lausuin oikein viisaan -näköisenä, aivan kuin olisin puhunut sokurivero-ehdoituksesta. - --- Kyllä maar. Niillä on laskettu olevan miljoonan kahdeksansadan -tuhannen kertainen vastustusvoima. - --- Tämä, luulen ma, on semmoista, kuin minä tarvitsen. - --- Vai se kelpaa? kysyi hän epäilevästi; ja avattuaan laatikkoa -paljasti hän vasemman käsivartensa, missä näin ihoon piirrettynä -nihilistien tunnusmerkin: punainen ympyrä, ja sen alla kaksi ristiin -pantua tikaria. - -Varmaan tahtoi hän antaa merkin! - -Mutta minä en voinut antaa vastausta, sillä minun käsivarressani ei -ollut tuommoisia kuvia. - --- Niin, tämä kelpaa. - -Herra Kozák veti lakin lippua silmilleen ja lausui kolkolla ja äreällä -äänellä: - --- Mutta tätä ei myydä - --- Miksei? - --- Sillä on jo omistajansa, joka on tuleva sitä noutamaan. - -Kyttyräselkä aikoi ruveta kiistelemään, mutta Kozák herra meni -lamppuinensa ulos ovesta; jos emme tahtoneet jäädä pimeään, täytyi -meidän seurata häntä. Hän ei ollut meitä enää näkevinänsäkään, vaan -palasi takaisin komeroonsa, heittäytyi vuoteelle ja alkoi lukea jotain -kirjaista; kyttyräselkä yhä vielä kiroili ja haukkui hurjistuneena. -Minä jätin heidät sinne ja aloin astua rappusia ylös, antaen heidän -päättää asian kahdenkesken. - -Ei aikaakaan niin tuli isäntä perässäni, riideltyään yhtiömiehensä -kanssa, jotta äänensäkin oli mennyt sorroksiin. - --- Näittekö nyt? Tuota hullua! Vaikka minä sanon, että kohta ovat -ryöstömiehet täällä ja lyövät myttyyn koko ammattimme, niin vastaa hän -vain, että noitten suurten latinkien omistaja on viimeisellä hetkellä -tuleva. -- Hurja mies! - -Ihana yksimielisyys tässä talossa! Kukin pelkää toinen toistansa, tyttö -parka jokaista ja taloa koko kaupunginosa. - -Tämäpä juuri minun mieleni mukaista. - --- Mutta kuulkaa, kello on jo neljänneksen yli seitsemän. Jos ette -kiirehdi, niin ovat puolentoista tunnin päästä ryöstömiehet täällä ja -myyvät Kozák herrankin, jos hän ei ennen korjaa roippeitansa. Sentähden -neuvon teitä ottamaan edeltäkäsin tarjoomani rahat; tavaran kuljetan -täältä sitte vähitellen, en sitä kaikkea yhtähaavaa tarvitsekaan. - --- Mennään kamariin; täällä ei käy siitä puhuminani Sillä naapurit -kuulevat. - -"Kamarilla" tarkoitti hän Agneksen huonetta. - -Tyttö oli jo saanut hiuksensa kuntoon ja emännöitsijä suuruksen -valmiiksi. Sikurikahvi höyrysi kahdessa korvattomassa kupissa, jotka -ynnä laihan maidon kanssa olivat asetetut huoneen ainoalle pöydälle. -Vanha nisuleipä oli leikelty palasiksi suurusta varten. - -Käskin ukon juoda ennenkuin jähtyy. Kohmeloiselle päälle ja äreälle -mielelle tekee kuuma kahviliemi erittäin hyvää. Tyttökin istui pöydän -ääreen sanomatta jo juoneensa tänään kahvia. Minullekin tarjottiin -sitä, mutta minä vastasin ett'en nauti suurukseksi tavallisesti muuta -kuin pippurilla höystettyä sianlihaa. - -Nyt oli aikaa puhua asiastamme. - -Eipä ollut helppoa saada häntä ottamaan vastaan noita tuhatta -floriinia. - -Vanhus epäili minun aikovan sitte jonkun oikeuden muodolla ja lain -varjon alla anastaa hänen helvetinkone-tehtaansa, kun ensin olin saanut -hänet ottamaan rahat vastaan. Tehtaansa oli hänelle rakas; hänellä oli -todellinen "pyromania". - --- Olkoon menneeksi, minä annan teille tuon summan lainaksi -- vekseliä -vastaan. Vekseli on minulla aina. - -Nyt hän alkoi epäillä minun olevan koronkiskojan, sillä nepä ovat -konstikkaita miehiä! Kun saavat tietää että jotakuta uhkaa ryöstö, -tulevat he heti sanomaan: "olen kuullut teidän tarvitsevan rahoja. Minä -lainaan. Vain viidellä sadasta korkoa". -- "Antakaa tänne!" -- Mutta -kun tulee maksun aika, niin käy selville, että korko onkin laskettu -_viideksi sadalta kuukaudessa_. Sitte tulee hän sen sijaan ryöstöön -panemaan. - -Siksipä kyttyräselkä ensin kysyi minulta: - --- Suurtako korkoa vastaan? - -Vastasin samaan tapaan: sangen suurta korkoa vastaan. Sen vaadin -koroksi, että olette sanomatta pahaa sanaa tyttärellenne ja häntä -muuten pahasti kohtelematta, kunnes olette maksanut veikanne. - -Agnes hypähti seisoalle. Kasvonsa lentivät tulipunaisiksi. - -Mutta ukko ei päästänyt häntä menemään, vaan veti hänen luoksensa. - -Nyt alkoi hän käsittää asian laidan. Ei herra ollutkaan koronkiskoja. --- Mutta sitä pahempi. Herra oli ukon _ideaali_. - -Hän syleili tytärtään ja suuteli hellästi häntä otsalle. - --- Tästä päivästä alkaen olkoon sinulla siunaukseni! - -Tyttö vapisi. - -Äkkäsin kyttyräselän tuuman; hän aikoi asettaa tyttärensä istumaan -samalle tuolille, jolla _minä istuin_. -- Minä nousin seisoalle. - --- Suostutteko tuumaani? kysäsin. - --- Suostun. Tästä päivästä alkaen on tämä huone pyhä paikka. - -Mikä kunnon mies! - --- Mutta jott'ei tämä kaunis lupaus jäisi unhotuksiin, niin -kirjoittakaamme se ylös. - -Otin kappaleen liitua (kapakan isännän takin taskussa löytyi liitupala) -ja kirjoitin sillä huoneen ovelle sekä ulko- että sisäpuolelle: - -_Tämä huone olkoon pyhä paikka kaikille_. - -Kyttyräselkä allekirjoitti sill'aikaa vekselin. Siitä nain tietää -nimensä olevan "Haggeus Templomtornyi". Taisi olla syntyisin -arvokkaastakin perheestä. - -Kun sitte vaihdoimme vekselin ja rahat, saattoi hän taas tyttärensä -punastumaan. - --- Nyt menen asioilleni. Mutta sinun ei tänään tarvitse mennä -ompelemaan. Ei tarvitse mennä koskaan enää sinne. Minä en salli sinun -enää tekevän työtä vieraille ihmisille. Saat elää minun tyttärenäni, -kuten sinun sopiikin. Kun minä menen kaupungille, saat jäädä kotiin -kalliin ystävämme huviksi. Laske minut sitte ulos pikku ovesta, ett'ei -Kozák näe minun menevän täältä yksin. Pyydän herraa, rakasta ystävääni, -kulkemaan tästä pikku ovesta, kun toiste tulette meitä tervehtimään. -Siitä voi päästä suoraan kadulle, ja kenenkään näkemättä. Huomenna -teetän siihen yhden avaimen lisään. - -Kunnon mies vei minut ulos mainitsemastaan pienestä ovesta, josta ensin -tulimme kaalimaahan ja sieltä kadulle, ja samaa tietä takaisin. - -Tämä asia on siis täysin selvillä. Parempaa miestä ei saata tavata kuin -herra Haggeus -- aamupäivällä. - -Astuessani takaisin kamariin, seisoi tyttö parka kalpeana pöydän -ääressä ja katseli surusilmin pientä koriansa, missä hänen -ompelutarpeensa olivat. Tuo kori käsivarrella oli hän tähän aikaan -tottunut lähtemään työhönsä. - -Hän ei odottanut, kunnes minä puhuttelisin häntä. Nyt oli hän kovin -rohkea. - --- Tiedättekö, mitä olette minulle tehnyt. - -En voinut arvata. - --- Sitä, että isäni täst'edes antaa minulle _yhtä haavaa_ -kaksinkertaisena illalla sen kurituksen, josta hän ennen on antanut -puolet _aamulla_ puolet _illalla._ - --- Älkää pelätkö! Minä pidän huolen, että tuota kirjoitusta ovella -noudatetaan pimeän tultuakin. Mutta ensin pyytäisin teiltä jotain. - -Hän pudisti kieltävästi päätään. Hän luuli minun pyytävän jotain, johon -olisi -- edellisestä päättäen ehdottomasti antaminen kieltävä vastaus. - --- Antakaa minulle silmäneula. - -Tuota hän ei tosiaankaan voinut arvata. - -Tätä pyyntöäni hän ei saattanut kieltää, vaan antoi koristaan neulan, -uteliaasti odottaen, mitä minä sillä alkaisin tehdä. - -Minä taasen kiersin ylös takkini hihan ja aloin punaiseen läkkiin -kastetulla neulalla pistellä ihooni pieniä pilkkuja, joista syntyi -ympyrä sekä kaksi tikaria ristissä sen alla. - -Kun tyttö huomasi, mitä minä tein, hypähti hän pelästyneenä luokseni ja -tarttui käteeni. - --- Tiedättekö mitä teette? - --- Tiedän. - --- Jumal' armahtakoon! Sitte hukka teidät perii! - --- Monessa vaarassa olen ollut, mutta ei hukka vielä ole minua perinyt. -Ei se veteen huku, joka hirteen on tuomittu. - -Hän ei enää tahtonut kiistellä kanssani, vaan pyyhki nenäliinallaan -pois käsivarrestani nuo salaperäiset merkit. Ne olivat vielä tuoreet. - -Minä nauroin. Kuvat eivät lähteneet. - --- Älkää huoliko, -- ne eivät lähde; hyvää aniliiniväriä ei saa -lähtemään ihosta saipuallakaan. Älkää pelätkö minun suhteeni. Minä olen -isäni seitsemäs lapsi. - -Nyt menen Kozák herran puheille. - --- Te saatte mennä työhönne. Se on teille paras. Ei teidän tarvitse -pelätä tulla kotiin illalla. Teitä ei ole loukkaava isänne -- _eikä -kukaan muukaan_. - -Tyttö parka ihastui, kun taas sai ottaa käsivarrelleen pienen korinsa. - -Me miehet emme voi käsittääkään mikä onni on muutamille tytöille päästä -työhönsä. - -Ojensin hänelle käteni jäähyväisiksi ja hän pudisti sitä. - -Mutta pankaamme tähän alle taas kolme tähtöstä osoittamaan kolmea -dynamiitti-pommia. - - - - -III. - - -Tavattuani Kozákin, astuin minä vuorostani heti hänen jalalleen. - -Hän oli paraikaa työssään, teki tulta kattilan alle. Ollen todellinen -demokraatti hän ei hävennyt alhaisintakaan työtä. - -Hän vastasi astumalla minun jaloilleni. - -Minä taasen kiersin ylös hihan ja mansettini käsivarrelta ja näytin -hänelle merkkini. - -Tämän huomattuansa nosti hän sormensa suun eteen; tämä kai oli myöskin -joku nihilistien salainen merkki, Kaikki tuon miehen liikkeet olivat -niin kummallisia, etteivät muut ihmiset semmoisia tehneet. - --- Aika on käsissä? kysäsi hän asettaen hiuksensa korvan taa. - --- Niin on. -- Mitä muuta olisin voinutkaan vastata? - --- Minä annan teille Phlegetonin tippoja. Näin sanoen laski hän oikean -kätensä etusormen vasempaa pivoonsa. Helppoa oli arvata hänen noilla -mainitsemansa hornan tulijoen tipoilla tarkoittavan kysymyksessä olevia -dynamiitti-latinkeja. - --- Hyvä! Paljoko maksaa? - --- Ei mitään. -- Meillä on kaikki yhteistä. Mikä on minun, se on sinun; -mikä sinun, se minun. Nyt annan minä pyhään tarkoitukseen, sitte tulee -sinun vuorosi. - -(No, jos tuohon pyhään tarkoitukseen otetaan, mitä on minun, niin annan -velkani; siten niistä voisin päästä). - --- Mutta minua vielä arveluttaa eräs seikka, lausuin, -- eivätkö nuo -kapineet ole laillisesti ryöstöön kirjoitetut ja otetut takavarikkoon? - --- Mitähän me laista? takavarikoista? Jos jotain on poissa niin me -vannomme ettei sitä ikänä ole ollutkaan. Meillä ei ole mitään tekemistä -apostoli Pietarin eikä Pilatuksenkaan kanssa. Meidän vapahtajamme on -Barrabas, jonka kansa päästi vapaaksi kun se ristiin naulitsi tuon. -toisen. - --- Hyvä, apostoli veikkoni. Saan siis viedä Phlegetonin tipat, jos -tahdon. - --- Et ehdoin tahdoin; vaan se on velvollisuutesi. - --- Sillä minä teen aika räjähdyksiä _kaivoksessa_. - -Näistä sanoista hän syleili ja suuteli minua. - --- Niin. "Kaivoksessa". Siinä kaivoksessa, josta kansan verihiellä -huuhdotaan kultaa; siinä kaivoksessa jossa kansan kyynelistä -tehdään suolaa; siinä kaivoksessa, josta saadaan rautaa kansan -kahleiksi. -- -- -- - -Minä tarkoitin Nyerges-Ujfalun marmorikaivosta. - --- Oh, veli kulta! puhui hän kaulukseeni tarttuen. Miks'et luota -minuun? Tuolla valenimellä et vie minua harhaan. Tiedänpä hyvin oikean -nimesi. Olen useasti nähnyt sinut tuolla "kaivoksessa". Kun te -työskentelitte alhaalla ja kaivelitte uurroksia kansan sydämeen, olin -minä usein kuulijain parvella; tiedänpä, missä istutkin: oikealla -kädellä. Oikein. Sitä parempi valekuoresi. Minä en ollenkaan luota -tuohon suurisuiseen vasemmistoon. Meikäläiset ovat vaiti ja toimivat. -Nimesi on (hän lausui sen). - -Tuo harmitti minua. Olisin mielelläni pitänyt nimeni salassa. - --- Ymmärrän, sanoi hän. Tuon hupsun ukon suhteen täytyy sinun pitää -nimesi salassa. Aamupäivällä rakastaa hän rahaa, iltapäivällä viiniä ja -illalla kunniaansa. Täytyy pitää häneltä salassa koko asia. Mutta hänen -tyttärensä saakoon tietää kaikki. - --- Johan hän tietääkin. Minä ilmaisin hänelle oikean nimeni ja asemani. - --- Tunnette siis toisenne? - -Luulin hänen heti paikalla tempaavan esiin tikarin ja pistävän minut -puhki. Päinvastoin; hän syleili minut, jotta nenänsä kosketti minun -nenääni. - --- Sepä oli hyvä. Siis on sekin seikka selvillä. Meidän täytyy olla -joka askeleella hyvin varovaiset. Salapoliisit vakoovat meitä joka -taholta ja pitävät silmillä kaikkia toimiamme. - -(Ahaa! Senpätähden meidän puolella ei ole poliisia, kun ne kaikki ovat -sijoitetut Kuiskaaja-kdulle!) - --- Jos me veisimme yhtä haavaa koko tämän laatikon räjähdysainetta -suoraan asuntoosi, niin he arvaisivat koko asian laidan. Sitä täytyy -kantaa sinne vähitellen. Mutta sekin olisi ollut yhtä vaikeata, jos -sinä kävisit täältä noutamassa tai minä kävisin sinun luonasi. Nuo -nuuskijat aavistaisivat kohta pahaa. Mutta tyttö saattaa korissansa -kantaa pari kolme latinkia erällään luoksesi, siitä ei kukaan voi pahaa -aavistaakaan. Sinä olet nuori ja rikas, tyttö kaunis, mutta köyhä. Ei -kukaan voi ajatellakaan asian oikeata laitaa. - -Kummastus kai näkyi kasvoistani, koska vale-veljeni alkoi tarkemmin -selittää asiaa. - --- Kuinkas muuten? Arvellaan ettei hän ole siivo tyttö. Hullutusta ovat -muuten haaveilut kunniasta. Eikö se ole yhtäläistä itsekkyyttä, kuin -esimerkiksi ahneus? Itsekkyyttä, omarakkautta. Omaa kunniaa ei kukaan -saa pitää; vaan yhteistä kunniaa saattaa löytyä. - -Yleensä täytyi minun hyväksyä väite, mutta lausuin minua vähän -arveluttavan, miten tuo yleinen kunnia hyödyttäisi ihmiskunnan kaunista -sukupuolta. - --- Se on vain käsitteiden sekaannusta. Seuraelämän ennakkoluuloja, -joita pitää särkeä. Me emme huoli niistä mitään. Kukapa sanoisi -ruusupensasta kunniattomaksi sentähden että sen ruusuja poimitaan? -Yleiseksi hyväksi täytyy jokaisen toimia ruumiin sieluin. Kukin uhraa, -mitä hänellä on: yksi järkensä, toinen voimansa, kolmas omaisuutensa, -neljäs taasen kauneutensa. Tätä seikkaa olen usein selittänyt tytölle, -mutta hän ei ole ottanut sitä ymmärtääkseen. Olipa hyvä kun asia -onnistui sinulle paremmin. - --- Mitä hittoa! Olethan rakastunut tyttöön. - --- Eihän se asiaa muuta. Mikä on minun, se on minun; mikä sinun, se -minun. Mikä ei ole sinun, se ei ole minunkaan. - -Tämäpä vasta filosofiaa! Hyväksytään tämä, niin loppuvat kaikki -kaksintaistelut. - --- Siis ei saa luulevaisuutta löytyä keskuudessamme? - --- Ymmärtäkäämme toisiamme. "Keskuudessamme!" Se on perussana. Vain -keskuudessamme. Jos emme olisi liittolaisia, tuota, joka kurottaa -kättänsä tämän aarteen puoleen, polttaa kyntensä. Meillä on tikarit! -Kunnialliset herrat olkoot kunnialliset! Joka meihin kajoo, se kuolee. -Mutta meidän kesken eivät tule kiistat kysymykseen. Siis saa "hän" -tuoda sinulle joka päivä parin näistä. - --- Ja mitä minun on niillä tekeminen? - --- Mitä itse jo sanoit: tärisyttää kaivosta aika räjähdyksillä. - --- Tarkoitat parlamentti-huonetta Aleksanderinkadulla. - --- Aivan niin. Tiedäthän. - --- Räjähdetäänkö se suoraa päätä ilmaan? - --- Niin. Silloin kun se on täpösen täynnä. Tiedäthän. - --- Tiedän. Mutta siinä on yksi vaikea kohta. Tuossa sanoja jauhavassa -myllyssä ei ole kellaria. - --- Tunnen senkin seikan. Tahalla on niin rakennettu, ettei ole -kellaria. Jo perustusta laskettaessa tiesivät rakentajat, että tässä -huoneessa päätetään isänmaan kavaltamista ja kansan turmelemista, -eivätkä tehneet kellaria alle, ettei joku uusi Guy Favques lennättäisi -ilmaan koko tuota helvetin sauhedrinia. -- Mutta he pettyvät suuresti -luullessaan voivansa välttää kohtaloansa. - --- Tiedäthän, että salin lattiassa ministeri-penkkien edessä on -kolme ilmareikää. Näitä peittää rautaiset kalteri-kannet. Näissä on -tähden muotoisia läpiä, joista voit pudottaa alas nämät latingit. -Valtiopäivämies voi sen helposti tehdä, kun hän tulee saliin ennen -istuntoa, jolloin ei siellä ole vielä ketään. Joka päivä muutamia -erällänsä. Kun sitte kaikki on saatu paikalleen, on vain odotettava -sopivinta tilaisuutta; kun kaikki ovat koolla, esimerkiksi yhteisen -äänestyksen tapahtuessa, niin... - --- Mutta...! Kenties on tarkemmin miettiminen tuota seikkaa; siinä -tapauksessa lennätämme ilmaan myöskin vasemmiston isänmaan ystävät. - --- Lentäkööt ilmaan! Mitä meihin koskee vasemmisto valtiopäivillä? -Siellä ei ole meillä ainoatakaan liittolaista. Se ei ole parempi -vastapuolue kuin imperialistit Ranskassa. Hallituksen puoluelaisilla on -syytä olla rauhan rakastajia; siis heidät tuomitsemme heti kuolemaan. -Vasemmiston miehetkin ovat kaiken perinpohjaisen kumoustyön kiivaita -vihollisia ja heilläkin on suuret miehensä, joita he jumaloivat; mutta -me emme huoli suurista miehistä, joitten nimeä mainitaan muita -paremmaksi Meillä on tyhjyys kaikkeus! Ilmaan siis joka mies! - --- Onko se, joka tämän toimittaa myöskin lentävä ilmaan? - -Mies laski molemmat etusormensa ristiin. - --- Se ei ole tapahtuva. Koko tuuma on valmiiksi ajateltuna. Me emme -uhraa tarpeettomasti liittolaisiamme. Kuule nyt ohjeitani! - --- Kuulen. - --- Kun tulilävet ovat täytetyt, sidot viimeiseen Bickfordin latinkiin -pitkän ja hienon kuparilangan. Tämän langan voi huomaamatta johdattaa -salin lattiaa peittävän maton alatse presidentin pöydälle. Presitentin -pöydällä on sähkökone. Siitä kulkee vaskilanka etehisessä löytyviin -kelloihin, joita sähkön avulla kilistämällä presidentti kutsuu -valtiopäivämiehiä kokoon. Näillä on nimittäin tapana yleisen -äänestyksen edellä istuskella etuhuoneissa. Valitset ajan, jolloin -heitä on enimmän koolla. Esimerkiksi valtiovarain arviolaskuista -kiistettäessä tai kun on kysymys Bosnian hallinnosta. Kun sitte -presidentti lausuu, että tapahtuu äänestys, niin keskeytetään istunto -viideksi minuutiksi. Sillä aikaa yhdistät sinä Bickfordin latinkiin -kiinnitetyn langan presidentin sähkökilistyskoneen lankaan. Sen -tehtyäsi riennät ulos huoneesta, heittäydyt issikalle ja ajat täyttä -kyytiä ulos kaupungista; sillä kun presidentti viiden minuutin kuluttua -painaa sähkökoneen nuppiin, soittaa hän muuttoansa toiseen maailmaan, -(vaikk'ei toista maailmaa olekaan) ja ympärillä olevat rakennukset -menevät kaikki raunioiksi, kuten Babylon ja Ninive. Jos Aatelisto pitää -kokousta samaan aikaan museossa, niin lyömme kaksi kärpäistä yhdellä -iskulla. - --- Ymmärrän. - --- Toimit siis näitten ohjeitten mukaan. Niin on Kosmokaen [kosmos, -kreikkalainen sana, suomeksi maailma. Suom.] käsky. Meitä ivataan -nihilisteiksi, mutta me nimitämme itseämme Kosmirtaiksi. Jokainen jäsen -on vain "atoomi" suuressa maailma-kaikkeudessa. -- Siis suostut siihen, -että välittäjä tulee luoksesi joka päivä seitsemän aikaan aamulla. - -(Hän tarkoitti Agnesta). - -Minä olin varma siitä, ett'ei Agnes olisi sitä tekevä, vaikka kaikki -demiurgit käskisivät häntä kantamaan atoomeja uuden maailman luomista -varten. - --- Kuitenkin katson tarpeelliseksi, atoomi-veikkoseni, huomauttaa -- -lausuin -- että jos tuo pahikko kyttyräselkä atoomi saa tietää -tyttärensä olevan välittäjänä, niin lyö hän hänen kuoliaaksi heti -paikalla. - --- Tiedän, Ukko himoo aamupäivällä rahaa, iltapäivällä kunniaa. -Tästäkin asiasta on huolta pidetty. Tästälähin ukko ei tohdi tehdä -pahaa tyttärellensä; minä olen häntä suojeleva. Nyt hän on meidän -yhteinen omaisuutemme. Minä annan hänet sinun haltuusi, sinä taas minun -haltuuni. Hänelle ei kenkään enää saa lausua pahaa sanaa. Minä olen -täällä. - -Sitä minä juuri tahdoinkin. - -Mutta pankaamme tähän taas kolme tähtöstä osoittamaan -parlamentti-huoneen kolmea ilmareikää. - - - - -IV. - - -Nyt ymmärsin täydellisesti, minkätähden tyttö parka oli päättänyt -hypätä sillalta Tonavan virtaan. - -Mutta sitä en ymmärtänyt, miten minä voisin häntä siitä estää. - -Kärpällä on se luonto, että se ennemmin antaa tappaa itsensä kuin menee -lokaan. - -Tämän tytön on myöskin lokaa edessä, lokaa takana. Ainoa pelastuksensa -on Tonavan silta. - -Mutta mitä se minuun koskee? - -Ovatko valitsijani lähettäneet minut tänne romaania sepittämään? - -Ja kunpa sitte tietäisin mitä seuraava luku tätä romaania on sisältävä? - -Alku on jo tehty. -- Vararikon tehnyt isä, joka illalla vainoo -tytärtään siitä, minkä vastakohdasta hän kuritti häntä aamulla; joka -aamupäivällä on kavala orjakauppias, iltapäivällä ylpeä ja -kunnianhimoinen. -- Heittiö veli, joka ei tohdi päivällä kulkea ulkona; --- Nihilisti rakastaja, joka etsii kumppania lemmen julistukseen, johon -eivät omat varat riitä; -- dynamiittitehdas; vielä parlamenttirakennus, -jota aiotaan ilmaan räjähyttää; -- ja tyttö jonka sielulla on kärpän -luonto. Joka pelkää ja vapisee kaikkea, mitä hän näkee, kuulee, -aavistaa. -- Ja vieläpä sattumalta asiaan sekaantunut puolustaja, joka -on elämän pilana pitänyt ja jolle on kotona jo puoliso ja kolme -paitaressua sekä velkojia enemmän kuin yhteen romaaniin tarvitaan. - -Mikähän tästä lopuksi tullee? - -Mutta olin unohtaa yhden päähenkilön tästä näytelmästä. - -Tämä päähenkilö on -- appeni. - -Hän on sangen kelpo, järkevä ja rehellinen mies. Ihmissydämessä ei voi -löytyä hyvää avua, jota ei hänellä ole suuremmassa määrässä; maan -päällä ei löydy tiedettä jota hän ei tunne. - -Mutta kolmea seikkaa ei hän saa millään keinolla päähänsä; ja kuitenkin -ovat ne yleisesti hyväksyttyjä tosiasioita. Ensimmäinen on: miten -ihminen saattaa enemmän kuluttaa kuin hänellä on tuloja? Toinen: kuinka -mies saattaa puhutella muuta naista kuin sitä, jonka kanssa hän on -vihitty? Kolmas: kuinka voi ihminen puuttua asioihin joita hän ei -ymmärrä? - -Näistä _kolmesta syystä_ hän ei voi käsittää, miksi minä olen täällä -Budapestissä maan edusmiehenä? - -Kun saavuin kotiin, tuli palvelija eteisessä vastaani sanomalla, että -"kunnianarvoisa herra" on tullut kaupunkiin. - -(Kunnianarvoisia herroja ei löydy enää maailmassa muita kuin "apet". Me -"vävyt" olemme jo "armollisia herroja". Mutta hän ei salli muuta -arvonimeä. Hän rypistää nenäänsä siitäkin, että minä annoin kutsua -itseäni armolliseksi herraksi. "Millä oikeudella annat sinä kutsua -itseäsi armolliseksi?" tutki hän. "Olenhan ainakin _kunnon -juutalainen_." -- Tästä sai hän tarpeeksensa eikä enää kysynyt). - -Appeni oli siis saapunut, ja ollen säästävä mies ei hän majoittunut -ravintolaan, vaan ajoi asemalta suoraan asuntooni. Hän oli noussut -vuoteeltaan jo aikaisin aamulla ja oli jo juonut kahviakin sekä odotti -nyt minua. - -Ollen kohtelias mies ei hän kysynyt, mistä minä tulen näin _varhain?_ -jottei minun tarvinnut ruveta selittelemään, että nyt juuri päättyi -keskustelu 5 §:än johdosta. (Jokaisen laki-ehdoituksen 5 §:äähän -vastapuolue tavallisesti aina ahdistaa; se on yleisesti tunnettu asia). -Hän ryhtyi suoraan asiaansa, tai kuten me "_sttus-puhujat_" sanomme: -"_in medias res_". - -Hän tuli viemään minua kotiin. - -Hän esitti asiansa niin vahvoilla todisteilla, että minä huomasin -nykyisen asemani puollustuksen hyvin vaikeaksi. - -"Rakas poikani, velkojat ovat pidättäneet teidän palkkanne jo kaksi -kuukautta; jos tähän tulee vielä lisää kolmas kuukausi, niin Teidän -_täytyy_ valtiopäiväjärjestyksen mukaan ottaa ero luottamustoimestanne. -Mutta jos tätä ennättäen _vapaaehtoisesti_ otatte eron, niin voitte -tuoda esiin perusteellisia syitä. Taloutenne vaatii persoonallista -silmällä pitoa. Olla kahdeksan kuukautta täällä Budapestissä on -maanviljelijälle sama kuin vararikko kotona. _Oculus domini saginat -boves_. Isännän silmä härjän lihottaa. Joka ei ole niin suuri herra, -että jaksaisi pitää tilanhoitajaa, hänen täytyy itse johtaa väkeänsä. -Rouva ei voi sitä tehdä, etenkin kun lasten kasvatus on kokonaan hänen -poloisen huolenansa. Valtiopäivämiehen toimi sopii vain Pestin -sanomalehti-miehille ja asianajajille, jotka täällä ilmankin -laiskottelevat, suurille tilanhaltijoille, joille se on huvitusta, -tuommoisille suurille valtiomiehille, jotka pyytävät päästä -ministeriksi ja valtiosihteeriksi; tai noille epatoille, jotka joka -päivä tupakoivat viidenfloriinin ja viidenkolmatta kreutzerin hinnasta -parlamenttlhuoneen eteiset savua täyteen; mutta ei millään muotoa -Teidän moiselle miehelle. Luulenpa teidän jo saaneen tarpeeksi tuosta -kunniasta. Joka päivä saatte siellä kuulla vastapuolueen haukkuvan -itseänne kalmukiksi, petturiksi, kansan veren imijäksi, olette saanut -nähdä itsestänne jos jonkinlaisia irvikuvia pilalehdissä: apina, koira, -elefantti, kyykäärme, villisika, rosvo, varas, kerjäläinen, härkä, -aasi, hevonen, kameli, giraffi, papukaija, mustalainen, juomari, -pyöveli, lurjus, vanha akka, kolmet kaunottaret; luulen, että olette -tarpeeksi huvitellut itseänne. Eihän se pellolle hyvää tee, jos siihen -kuusi vuotta perätysten kylvetään nisua, kasvaahan se sitte toiset -kuusi vuotta pelkkää rikkaruohoa? Varmaan olette jo kyllästynyt tähän -toimeenne, rakas poikani. Mutta minä en suinkaan vaadi Teitä ottamaan -häpeällistä askelta. Kyllä minä tiedän, mikä on soveliasta: laillisuus. -En vaadi Teitä nyt heti äkkiarvaamatta luopumaan valtiopäivämiehen -toimesta; se ei sovi isänmaalliselle miehelle. Pysykää täällä vielä, -kunnes valtiovarain kulunki-asia on päätetty; vasta kun huomaatte, -ettei teitä enää tarvita luovutte toimestanne. Ilmoittakaa myöskin -aikeenne ajoissa puolueellenne, jotta se voisi hyvissä ajoin ruveta -pitämään huolta jälkeläisenne valitsemisesta. Sillä aikaa koetan minä -saada velkojianne suostumaan ajan pidennykseen, jotta lakkaisivat -pidättämästä palkkaanne, sitte suoritan minä kaikki, jottei tänne jäisi -jälkeenne mitään ikäviä muistoja..." - -Catilinalle ei saattanut tuntua olo paremmalta kun Cicero häntä -ahdisti, kuin minun oloni tuntui minusta appeni puhuessa. -Vastaväitteeni olivatkin vain persoonallista laatua. Minun täytyi -hyväksyä hänen ehdotuksensa kokonaisuudessaan. Pitkän keskustelun -päätyttyä täytyi minun luvata, etten kirjoita enää nimeäni vekseliin; -etten pelaa kymmentä kreutzeriä suuremmasta summasta ja vietän kotonani -pääsiäis-loman. Kotona sitte sovitaan lähemmin asioista, piirikunta -lähettää tuomarin apulaisen minun sijaani valtiopäiville, sillä hän on -kovin huolimaton eikä tee mitään; muulla tapaa he eivät saisi hänestä -eroa. - -Tämän vakavan keskustelun kestäessä hän ei kertaakan maininnut sen -naisen nimeä, jonka edestä minä varmaan uhraisin henkenikin ja joka -varmaan ei voi aavistaakaan, että hänen miehensä täällä Budapestissä -- -sepittää romaania. - -Minun täytyi hyväksyä kaikki antaumiseni ehdot. Minä myönnyin kaikkiin -ja vakuutin kunniasanallani pitäväni lupaukseni. - -Sitte pyysi hän luetteloa velkojistani ja lupasi heti mennä -asianajajansa luokse järjestämään raha-asiani; nyt saisin mennä -keveillä mielin valtiopäiväistuntoon. - -Kellon ensi kerran soidessa tuli mieleeni dynamiittimiehen puhe. Menin -tarkastamaan kysymyksessä ollutta sähkökonetta. Presidentin pöydällä -olevan sähkökoneen luo ei voinut mitenkään päästä. Se vaskilanka, joka -puhuja-pulpetin kulmasta kulkee penkkien alatae menee pikakirjoittajien -huoneesen. Pikakirjurien päämies antaa sillä koneella merkin -kirjureille, joll'eivät pidä vuorostansa vaaria. Mutta tämmöistä ei ole -tapahtunut muuta kuin kerran puolessa vuodessa. Ei niin tulekaan mitään -helvetinkuvaa yleisen äänestyksen tapahtuessa. - -Olin utelias tutkimaan ilmareikiä, josko joku toinen hullu olisi jo -tehnyt sen pilan mikä oli uskottu minulle; mutta niissä ei ollut -mitään. - -Kun taas tuli tuo tavallinen yleinen äänestys, seurasi semmoinen -miellyttävä epäjärjestys, jolloin jokainen valtiopäivämies jättää -paikkansa, liittyen joukkioihin tarinoimaan, suunnittelemaan -rautateistä, kiusaamaan ministerejä muistutuksillaan. Notarius lukee -tämän yleisen Babelin häiriön kestäessä lavean keskustelun alaisena -olleet pykälät yksitellen seuraavalla tavalla: - -"5:s § (kovasti) _kaikissa niissä tapauksissa, joissa_, (sitte hiljaa); -piff paff puff, -- ja niin edespäin. Filosofia, filharmonia, -filantropia, filomela, fylloxera, -- missä ovat nenälasini? -- -_vastedes_... telegrafi, typografi, litografi, fotografi, hektografi, --- kello kuusi illalla kokous! Joka mies! -- _samaten_... alfa, beta, -gamma, delta, ypsilon, omega... (taas kovasti) _määrätään_!" - -Presidentti kysyy: "hyväksyykö arvoisa huone 5:nnen §:än?" - -Mikä on hyväksyessä koska siinä on niin paljo hyvää? - -Mutta appeni kutsutti minut kotia, sillä kello on jo yksi, ja siihen -aikaan syövät muka kaikki kunnon ihmiset päivällistä. - -Asiat oli vanhus jo toimittanut. Iltapuolella oli meidän määrä -suorittaa vekselit. - -Kiitollisuudesta lupasin mennä hänen kanssan illalla kansanteaatteriin. -Hän ei mielellään käy kansallisteaatterissa. Kun hänen muinaiset -mieliteoksensa katosivat näyttämöltä, ei hän tahtonut nähdä uudempia. -Nuo vanhukset luulevat vain sen olevan hyvää, minkä he itse ovat -nähneet. - -Kansanteaatterissa sai hän korvauksen; siellä näytettiin sangen -siveellinen kappale. Hän ei voinut katsoa loppuun asti. - -"Vaimoni tulee ehkä kysyneeksi mitä näyteltiin, enkä tohtisi kertoa sen -sisältöä". - -Sitte vein hänet illalliselle Orfeumiin. Aluksi hirvitti häntä istua -selkä päin soittajia; minulle sanoi hän: "suoraan puhuen ovat minun -poskeni punaisemmat häpeästä kuin tuo biffipaisti!" Lähtiessämme sieltä -pyysi hän minun olla ilmaisematta anopilleni, että me kävimme täällä, -sillä siinä tapauksessa hän ei päästäisi meitä koskaan enää Pestiin. - -Appeni mieliksi menin varhain maata, mutta en saanut unta silmiini -ajatukselta, että tuo tyttö ehkä kumminkin saattaa tulla huomis-aamuna -luokseni kori täynnä dynamiitti-latinkeja, kun appenikin on täällä. - -Koko yön näin tästä asiasta unta. - -Kaikeksi onneksi oli vanhuksella hyvänä tapana nousta ylös jo viiden -aikaan aamulla ja ollessaan Budapestissä ei hän jättänyt menemättä -Rudásfürdöön kylpemään, se oli hänen mieleisensä kylpypaikka. - -Jott'en heräisi, astui hän varpaisillaan (narisevat saappaat jalassa) -poikki kamarin, missä minä makasin; mutta tuskin oli hän päässyt ulos -niin minäkin hyppäsin ylös vuoteelta, puin ylleni, istuin issikkaan ja -ajoin "Punaruusun" hoteelliin ilmoittamaan Kuiskaaja-kadulle -esiintulleen välttämättömän esteen tapahtuneen. Tällä kertaa en voinut -vaatettaa itseäni kapakoitsijaksi. Luulin, ettei se enää ollut aivan -tarpeellistakaan. - -Mutta myöhäänpä saavuinkin, vaikka vielä oli nivan varhain aamulla; -kaikenlaisten tehtaitten kanavat päästivät tuoretta pesuvettä, joka -höyrysi pitkin katua aivan kuin Islannin Geyser-vuori. Naapurin pihan -läpi päästyäni kolkutin portilla, kunnes tultiin avaamaan. - -Portissa tuli vastaani luurankonainen; hän otti minut sangen -ystävällisesti vastaan. Hän vei minut kyökkiin, käski istumaan -penkille; hän näytti olevan kovin hyvällä tuulella. - --- Täällä ei ole enää ketään kotona, lausui hän. Sen huomasin itsekin, -kun kaikki ovet olivat selki selällään; kamarista tuleva tomu, joka oli -noussut lakaisemisesta, osoitti että minä keskeytin tuota -kunnianarvoisaa naista hänen siivoomistyössään. "Kaikki menivät jo -varhain aamulla, mikä minnekin." - --- Eikö ukolla ollut eilen illalla tekemistä tyttärensä kanssa? kysyin -innolla asiaani ryhtyen. "Mutta jatkakaa vain lakaisemistanne, rouva -hyvä, älkää oudoksuko minua, olen minä nähnyt herttuattariakin luuta -kädessä." - --- Olisi ollut, mutta ei tohtinut, vastasi tuo laihuuden jumalatar, -taas tarttuen tomua tekevään kapineesensa. Sillä ukolla ei ole tapana -iltapäivällä muistaa, mitä hän on aamupäivällä luvannut. -- Näin tekee -hän joka päivä. Kello kolmen aikaan iltapäivällä menee hän Punaruusuun -ja juo siellä yhdeksään saakka _suruissansa_; sitten tulee hän kotia, -kun hän näkee Agneksen palaavan ompelemasta. Tyttöparan täytyy käydä -kapakan ikkunain alatse, sillä Kuiskaaja-kadulle pääsee vain yhdeltä -puolelta; toisen pään sulkee rautatie. Kotona ukko sitte reuhkaa, -raivoo ja sadattelee, ei löydy rumaa nimitystä, jota hän ei silloin -heitä tyttärelleen. Hän syyttää tyttöraukkaa häpeällisistä asioista, -jommoisia ei koskaan ole tullut hänen mieleensäkään. Tyttö on vaiti ja -itkemättä, sillä jos hän sanankin sanoo tai purskahtaa itkuun, niin isä -varmaan pieksee häntä; mutta jos hän on vaiti, tyytyy ukko siihen, että -hän kaksin käsin vetää tytärtään kummastakin palmikosta huutaen -korvaansa: "sinä Senja sen vietävä! Missä olet taas ollut. Missä olet -ollut?" - -"Kun tämä peli loppuu menee ukko taas 'Kolmen rummun' kapakkaan ja juo -_iloissaan_ itsensä punssia täyteen. Sieltä jokin palkollinen tuo hänen -aina kotia selässänsä ja panee hänen maata kamariin, missä häh makaa -aamuun saakka. _Siis voi hänen toisen kerran mentyänsä aamuun asti -täällä tapahtua mitä tahansa._ Kello yhdeksästä illalla aamuun asti." - -Viimeistä lausetta lausuessaan nainen seisahtui eteeni, kädessä luuta, -jolla hän oli koonnut lakaisemansa rikat pieneen peltilapiooa, jonka -hän nyt nosti minua kohden, aivan kuin hän olisi tarjonnut minulle nuo -rikat -- yhdessä tuon lauseen kanssa. - --- Jatkakaa vain! - --- Kuten jo sanoin, en tohdi sekaantua riitaan, sillä jos ajan isännän -ulos ovesta, uhkaa hän mennä alas tehtaasen ja räjähyttää meidät -ilmaan. Mutta kun hän eilen kotiin tultuansa taas alkoi raivota, -- nyt -kahta kiukkuisemmin, kun muisti täällä aamulla olleen herran, joka -pyysi koroksi, ettei hän saisi tehdä pahaa tyttärelleen; siis oli tämä -herra varmaan tytön rakastaja; niin ryntää äkkiä Kozák rappusia ylös ja -nuoraan tytön kamariin, missä ukko paraikaa lasketteli mulatuksiaan. -Kozák ei ole tänne tullut koskaan ennen. Hän seisahtui isän eteen, ja -tarttuen hänen kaulukseensa, osoitti hän kädellään tuota kirjoitusta -ovella: "tämä huone olkoon kaikille pyhä paikka!" Tämä oli öljyä -tuleen. Tästä huomautuksesta muisti ukko koko asian laidan, että tämän -oli kirjoittanut oven kummallekin puolelle eräs korkea herra, joka oli -rakastunut tyttöön ja että tyttö oli juuri äsken mennyt hänen -luoksensa. -- Lupasi tappaa hänet. Mutta nytpä tapahtui kummia, -- -Kozák, joka ennen oli veitsi kädessä uhannut tyttöä, jos hän oli -tervehtinyt miestä, sanoi nyt ukolle että Agnes oli tehnyt sangen hyvin -käydessänsä herran luona; hän oli muka tehnyt sen pyhän asian vuoksi ja -olisi tästälähinkin niin tekevä: sentähden ei häntä saa kukaan pahoin -pidellä. -- - -Nytpä he kamalasti riitelemään keskenänsä. Vielä tappelivatkin; vihdoin -kierivät he molemmat rappusia alas ja jatkoivat vielä pihalla -kahakkaansa. -- Minä ja Agnes katselimme toisiamme kummastellen, mitä -nyt on tapahtunut? Pelkäsimme kovasti, että ukko heti lennättäisi -ilmaan talon kaikkineen päivineen. Mutta Kozák ei päästänyt häntä -tehtaasen, vaan ajoi hänen ulos portista. Sitte meni ukko "Kolmeen -rumpuun" ja jatkoi päivätyötänsä kuten tavallista. Mutta Kozák tuli -luokseni ja lausui: "sanokaa Agnekselle että tästälähin on hän -pidettävä yhtä suuressa kunniassa kuin joku kuningatar, mutta huomenna -olisi Kozákilla jotain sanomista tytölle ennenkuin hän menee työhönsä". -Kun sanoin tämän Agnekselle, vastasi hän hyvin kummallisella äänellä: -"sen hän lupasi minulle jo edeltäkäsin, ettei hän salli kenenkään minua -pieksävän". Tyttö ei selittänyt tarkemmin, kuka tuo "hän" oli. - -En minäkään ruvennut tuota naiselle selittämään. - -Nainen ei enää vainonnut rikkojen jätteitä, jotka olivat jälellä oven -suussa, vaan jätti ne siksensä ja istui viereeni peittäen kätensä -esiliinaan ja jatkoi kertomustaan: - --- Aamulla nousi Agnes sangen varhain, kun vielä oli pimeä, eikä -odottanut kahviakaan. Varmaan kiirehti hän, ettei hänen olisi tarvinnut -tavata Kozákia. Mutta tämä oli valvonut koko yön ja kuullessaan oven -aukenevan seisoi hän jo rappusilla tytön tiellä. Minä kuuntelin -ikkunassa, mutta kuulin heidän puheestaan vain sen, minkä he tulivat -lausuneeksi kovemmin, kumpikin puhui hiljaa kuiskaellen. "Teidän täytyy -mennä hänen luoksensa!" Näin sanoi Kozák useat kerrat, mutta Agnes -vastasi aina kiivaasti: "en koskaan, koskaan!" Kozák polki suuttuneena -jalkaansa: "pyhä asia vaatii". Tyttö väänteli käsiään: "Hyvä Jumala!" --- "Teidän täytyy viedä sinne..." (En kuullut, mitä?) Tyttö vapisi kuin -vilusta. "Minä sallin, sanoi Kozák, -- minä vaadin... minä käsken!"... -"_En en_!" kuiskasi tyttö. -- "Hän vaatii!... Hän käskee..." -- Nyt -tyttö kiljahti aivan kuin olisi sydämeensä pistetty; sitte kuiskasi -hän: "hyvä!" ja ojensi korinsa Kozákille sekä jäi seisomaan pihtipielen -nojaan laskien kätensä sydämmelle. Kozák tuli takaisin kori kädessä. -Tyttö otti sen häneltä ja juoksi sanaa sanomatta tiehensä. -"Seisahtukaa! Minä seuraan teitä Sädekadulle saakka!" huusi Kozák, -mutta ensin meni hän noutamaan tikarikeppiänsä. Luulen hänen -saavuttaneen tytön, koska hän viipyi niin kauan tiellä. - -Tarpeeksi sain kuulla. Täytyi rientää kotiin. - --- Odottakaa, pidätteli nainen. Puhun vielä ukosta. Kun hän tänä aamuna -heräsi, ei hän löytänyt kotoa ketään, jonka kanssa hän oli voinut -tepastella, kahvikin vartoi häntä yksin; hän oli hyvin sävyisä. Kahvia -juotuaan iski hän viekkaasti silmiä kysyessään, missä Agnes on? Hän oli -kovin mielissään, kun sai tietää, ettei tyttö ollut juonut kahvia -kotona. Sanoi että _korkeat herrat_ juovat suurukseksi teetä munan ja -voin kanssa. -- (Tyttöparka varmaan syö nisuleivän palaista pitkin -katua käydessään). -- Ukko sanoi, että meidän täytyy kutsua se herra, -joka täällä kävi toissa päivänä joskus illalliselle. Tähän minulta -pääsi kolminkertainen nauru ja huudahdin: "illalliselle!" Kun ajattelee -meidän tilaamme, on mahdotonta olla kolmenkertaisesti nauramatta -tämmöistä puhetta kuullessaan. Sitte otti hän taskustaan avaimen, joka -avaa tuon pienen taka-oven, ja kysyi, josko tunnen täällä läheisyydessä -kunnon lukkoseppää, joka tekisi toisen samanlaisen avaimen? Miks'en -tuntisi? Asuuhan täällä niin monta tikarintekijä-varasta, että -riittäisi vaikka koko kaupungille. Nyt läksi hän -- luultavasti -lukkoseppää hakemaan. Mutta ensin heitti hän sormillaan suukon ovelle -piirrettyä kirjoitusta kohti, ja lausui laskien pitkän kätensä -olalleni: "hän on kunnon mies!" Kunpa olisitte kuullut, mitä nimiä hän -antoi teille eilen illalla. - -Sanoin hyvästi ja riensin takaisin issikkaan. Punaruusun edustalla oli -juuri nyt nähtävänä pieni hauska tapaus. Kuski kiristi nuorta miestä -kurkusta ja mäjähytteli hänen päätänsä seinää vastaan; tunsin tämän -Agneksen toivorikkaaksi veljeksi. Jotta voisi hyödyllisellä tavalla -tänä aamuna lopettaa eilisen päivän, oli hän käyttänyt hyväkseen -tilaisuutta siten, että hän issikan mentyä kapakkaan ottamaan naukkua, -otti viedäkseen hänen hevosloimensa kauppaliikkeesen; tämän aikeen teki -issikka kumminkin tyhjäksi takasin palatessaan siten, että hän riensi -toimeliaan pojan luo ja vaati häntä tilintekoon. Uhkasi kutsua -poliisin. Mutta havaittuansa minun tulevan kutsui tämä kelpo poika -minua vanhan tuttavuuden vuoksi apuun. Enkä minä viipynyt häntä -pelastamasta. Issikan rauhoitin tiedolla, että tämä mies harjoittaa -sangen etevää ammattia -- hän on satulamaakari, ja tahtoi nähdä juuri -ammattiinsa kuuluvaa kapinetta; sitte pyhin hänen takkinsa selästä -kalkin ja kehoitin häntä menemään kotia isän katon alle ja koettamaan -edespäinkin saattaa yhä suurempaa iloa vanhemmilleen. -- Näin erkanimme -hänestä. Kotiin päästyäni havaitsin että sikarikoteloni oli poissa -päällystakkini taskusta. Varmaan oli suosikkini ottanut sen muistoksi -minulta. Pitäköön rauhansa! - -Sitä suurempi oli huoleni, kun ajattelin, miten nyt käy, jos tyttö -parka todellakin tulee asuntooni tuomaan tuota vaarallista lähetystä ja -tapaa minun sijastani appeni kotona. Miten tuo poloinen on asiansa -selittävä, kun hän ei ole tottunut valehtelemankaan? - -Rintani rauhoittui kokonaan kuullessani palvelijalta, ettei täällä ollut -käynyt ketään tyttöä. - -Pysyin kotonani aina kello yhteentoista saakka; mutta tyttö ei tullut. -Tiesinhän sen. Sitte vein appeni mukanani parlamenttihuoneeseen, missä -me istuimme parvelle; minä jäin sinne hänen kanssaan ja selitin -hänelle, kenen valtiopäivämiehen kukin pää oli tuolla alhaalla -huoneessa. Kun hän alkoi kovasti haukotella, kehoitin minä häntä -jäämään vielä hetkiseksi, sillä pääministeri oli pitävä puheen. Hänellä -oli nimittäin kahdet silmälasit, toiset lukemista toiset puhumista -varten. Nyt otti hän nenälleen jälkimmäiset. Vanhus jäi siis -paikallensa. - -Tällä tavoin saimme onnellisesti kaksi tuntia kulumaan; söimme yhdessä -päivällistä. Sen jälkeen kävimme katsomassa teollisuus-näyttelyä ja -teimme puimakoneen kauppaa; sillä aikaa tuli ilta, vanhus ei enää -tahtonut katsoa näytelmää, vaan tahtoi että minä veisin hänet klubiin, -minkä minäkin puolestani pidin suurimpana huvituksena. - -Kun seisahdimme Lloydin rakennuksen eteen, annoin kaikeksi onneksi -vanhuksen astua edellä, jott'ei hän huomannut hämmästystäni. Portilla -seisoi Agnes. - -Sama yksinkertainen musta puku yllä, sama kulunut iso huivi, sama -ompelukori käsivarrella. - -Huomattuansa minut käänsi hän pois kasvonsa eikä ollut tuntevinaan -minua. Varmaankaan hän ei olisi suonut minun tervehtivän häntä. Mutta -epäilemättä odotti hän minua. - -Riensin hinaamaan vanhusta klubiin ja kokosin pika pikaan häntä varten -vhistiseuran; kun sain hänen näin hyvään toimeen, kiirehdin takaisin -portille. - -Mutta tyttö ei ollut enää siellä. Minne lienee mennyt? Minuahan hän -näkyi odottavan; pitihän hänen tietämän, että tulen takaisin! - -Mutta pankaamme jo taas tähän kolme tähtöstä otaksuen niitä kolmeksi -vhistimarkaksi. - - - - -V. - - -Ensimmäinen ajatukseni oli mennä sillalle. Jos olisin taikauskoinen, -niin sanoisin tämän tapahtuneen aavistuksesta; mutta luulen että tuo -ajatus syntyi yksinkertaisemmasta syystä. Vain hetkisen katsahdin tytön -silmiin, kun näin hänet portilla, mutta kuitenkin huomasin niissä -jotain kummallista; aivan kuin olisi hän tahtonut sanoa: "olen taas -matkalla sinne, mistä minut kerran toit pois". Tämä oli Tonavan vettä -tarkastava katse. - -Enpä pettynyt. Tuolla seisoi hän taas nojautuen sillan -kaasulyhty-tolppaan ja läpi rintavarustuksen katsellen sillan pylväitä -vastaan loiskivia laineita. Sillalla kulkijat eivät hänestä -välittäneet. - -Hiivin hiljaa hänen luoksensa. - -Havaittuansa minut katsoa tuijotti hän minuun ja kuiskasi itkusta -värähtelevällä äänellä: - --- Kuinka tiesitte tulla tänne minua hakemaan? - --- Tiesinhän mitä varten te _etseitte_ minua ja mitä varten te -_kartatte_ minua. - -Hän kääntyi äkkiä kiivaalla liikunnolla puoleeni. - --- Ettehän käskenyt tuomaan "noita"? - --- Kun arvaisin, mitä? - --- Älkää niin puhuko! Sanokaa vain, ettei se ole totta. - --- Jos luulette sen olevan jotain pahaa, niin ei se suinkaan ole totta. - --- Tiesinhän sen! - --- Missä ovat ne esineet, jotka teidän käskettiin tuoda minulle? - --- Tiedätte siis mitä ne ovat? - --- Miks'en tiedä, olenhan ne ostanut! - -Tyttö vaaleni ja vapisi. - --- Mutta ettehän ai'o niillä tehdä tuota kauheata tekoa? - -Rupesin nauramaan. "Luuletteko minua hulluksi?" - -Hänkin rupesi nauramaan: Hänen laitansa oli sama kuin sen, joka kärsii -suuria tuskia, mutta pidättää valitushuutoa, kunnes se väkisin tunkeuu -esiin; se tekee niin hyvää. Hänen naurunsa oli kyyhkysen kuherruksen -kaltainen; kasvonsakin kuumenivat siitä. - --- Olihan se siis vain pilapuhetta, mitä sanoitte tuolle miehelle? - --- Ainoastaan yksi kohta siinä ei ollut pilaa, nimittäin kun sen kautta -saatoin tuon miehen puolustamaan teitä isämme vastaan. - --- Kun väin olisitte itse ollut minulle surua saattamatta! - --- Mutta missä ovat nuo vaaralliset kapineet, jotka teidän piti tuoda -minulle? Eiväthän ne vaan ole muassanne? - --- Oi! eivät. Aamulla tulin jo pimeässä tänne sillalle ja heitin ne -veteen, syvimpään paikkaan. Rannalta en tahtonut niitä heittää, sillä -sieltä olisi joku voinut nähdä, ja kun vesi rannalla on matala, niin -olisi joku vene saattanut tarttua niihin ja räjähtää. - --- Viisaasti tehty. - --- Sitte kävelin hetken aikaa rantakadulla ja palasin takaisin sillan -toiselta puolelta. - --- Sekin sangen viisaasti tehty. - --- Hyvä. Mutta miten nyt käy, kun palaan kotia? Oletteko ajatellut, -mitä minun pitää vastaaman tuolle miehelle, kun hän kysyy, josko olin -teidän luonanne? Minulle on yhtä vaikeata vastata joko myöntäen tai -kieltäen. - -Kasvonsa punastuivat kovasti jo tätä puhuessaankin. - --- Tämähän on mitä yksinkertaisin asia. Sanokaa hänelle totuus. Ette -löytänyt kotoa. Asuntooni oli majoittunut vieras herra, sentähden -odotitte minua klubin luona, ja tapasimme toisemme portilla. Tästä -selityksestä ei teille ole mitään seurauksia. - --- Entä dynamiitti-latingit! - --- Ne otin minä teiltä, enempää ette niistä tiedä. - --- Mutta sehän ei ole totta. Latingit ovat Tonavan pohjassa. - --- Sinne minäkin ne olisin heittänyt. - --- Sanonko minä samoin huomenna ja ylihuomenna sekä joka päivä, kunnes -olen kantanut pois kaikki latingit. -- Mutta oletteko ajatellut> että -tuo kauhea mies odottaa työn onnistumista, ja kun ei niin tapahdukaan, -on hän teitä vaativa tilintekoon. - --- Se on minun asiani. - -Tyttö laski kätensä ristiin ja sanoi rukoilevasta: - --- Hyvä herra! Älkää ryhtykö mihinkään toimiin tuon miehen kanssa! -Älkää leikilläkään! Te ette voi aavistaa, mimmoinen ihminen hän on. -Käyköön minun miten tahansa. Minä olen onneton nainen. Te ette tiedä -minkä syvyyden partaalla olette! - -Hänen silmissään näkyi kauhistus, jommoinen valtaa meidät, jos -esimerkiksi näemme kuutautisen kiipeevän tornin huipulle ja odotamme -häntä joka hetki putoovaksi maahan. - -En vielä koskaan ole nähnyt kenenkään niin ihanin katsein rukoilevan. -Tämä tyttöparka ei ole peloissaan itsensä vaan minun suhteeni. - --- Älkää surko rahtuakaan Agnes neiti! Jo kouluajoiltani saakka olen -ollut jos jonkinlaisissa vehkeissä. Eikä koskaan ole nolosti käynyt. -Hauska loppu tästäkin tulee. Kyllä minä tunnen nuo seikat. Unkarilainen -ystäväni ärisee, mylvii ja uhkailee; mutta sitte kun kädessään on -puukko ja vihamies edessään, niin leikkaa hän palan leipää hänelle, -sanoen: "tuosta saat, lurjus! Älä kerjää täällä kuten kotonasi!" - -Luulin saavani tytön nauramaan; mutta hän pudisti vain hiljaa päätänsä; --- hymy ei tullut enää niin helposti huulilleen. - --- Tuo mies ei olekaan "unkarilainen ystävänne". Hän ei ole semmoinen -mies, jommoisten kanssa te olette tottunut yhdessä istumaan hauskassa -juomaseurassa ja kaikkein nähden ilvettä tekemään. Tällä ovat omat -tuumansa eikä hänellä ole ihmisen tunteitakaan. Jos hänellä on -tunteita, ovat ne joko eläimellisiä tai pirullisia. Hän on jo kerran -murhannut tytön, kun tämä ei tahtonut olla hänen -- koiranansa. Tätä -tekoansa on hänen tapana kehua. Kilpakosijansa hän myöskin ampui -kuoliaaksi. Hän istui sentähden monta vuotta vankeudessa; siellä hän -oppi hylkäämään kaikki nautinnot: ei tupakkaa eikä viiniä anneta -siellä. Mutta hän oppi tekemään työtä ja miettimään. Samaa elämää hän -jatkaa yhä vielä, aivan kuin istuisi Szamos-Ujvärin linnassa. -Päiväkausiin ei hän poistu maanalaisesta kolostaan. Kun tehdas ei tee -työtä, menee hän viljavarastoihin säkkejä kantamaan tai asemahuoneelle -kantajaksi. Hän ei karta minkäänlaista työtä, ja säästämillään -rahoilla ostaa hän koneita, joita hän ei salli kenenkään nähdä, sekä -kirjoja, jotka ovat kirjoitetut englannin, ranskan ja italian kielellä. -Hänelle tulee venäläisiä sanomalehtiä, joita voi vain salaa saada. Hän -on itse oppinut kaikkia kieliä, mutta jos vieras tulee hänen luoksensa, -sanoo hän taitavansa vain unkarin kieltä, ei muita. Eikä hän koskaan -puhu, mitä muualta maailmasta kuuluu. Eikä hän ketäkään rakasta. Hän ei -pelkää Jumalaa eikä ihmisiä. Runokirjallisuutta hän ei koskaan lue. -Naisista käyttää hän vain yhtä nimitystä -- jota minä en kehtaa -sanoakaan. Varakas on hänestä varas; rehellinen on petturi. Johon hän -luottaa sitä hän salaisesti pitää silmällä. Kuolemaa hän halveksii -niinkuin sitä saattaa halveksia vain dynamiittitehtailla, jonka alla -maa kumajaa joka askeleelta, aivan kuin kävisi yhdeltä hautakummulta -toiselle. -- Hyvä herra, tämän miehen kanssa ei ole hyvä asua samassa -kaupungissakaan. Jos voisin, niin juoksisin maailman ääriin häntä -pakoon. - --- Kaikella tällä puheellanne teette minun vain uteliaammaksi. Rupeen -mieltymään häneen. Minulla on jo suuri kokoelma tuollaisia kummallisia -tuttavia. Niistä ei kalienkaan yksikään ole ollut alkuperäistä laatua, -vaan kaikki jälittelyjä. Kun sain kokoelmaani uuden jäsenen, luulin -sitä ensin kansan villitsijäksi, salavehkeilijäksi, murhayritysten -toimeenpanijaksi, mutta pianpa huomasinkin sen olevan vain äsken -nimitetyn veron ylöskantajan. Tohdin luvata, jos tuttavuutemme Kozákin -kanssa kestää pitemmän ajan, tehdä hänet työnjohtajaksi johonkin -valtion tehtaasen; sitte saatte nähdä, kuinka hänestä tulee rehellinen -ja kunnon mies. - -â-?- Tuota en usko. - --- Mutta sehän on luonnollista. Ihmisiä saattaa epätoivoon juuri se -seikka, että he tietävät itsellään olevan kykyä, mutta eivät voi saada -sitä suurempaan käytäntöön; vaan kun he tulevat oikeaan paikkaan, -muuttavat he mielipiteensä. - --- Jospa niin olisi laita! Mutta vielä olemme kaukana siitä. Huomenna -ja sitte joka päivä pitää minun siis tuoda teille muutamia noista -hirviöistä. Täällä me huomenna tapaamme toisemme, tällä paikalla, eikö -niin? - --- Agnes kulta! Teitä vaivaa ajatus, että teidän täytyy tavata minut. --- Eikö teidän ole käsketty tuoda minulta jonkinlaista todistusta -takaisin, mistä saataisiin tietää teidän todellakin antaneen minulle -mitä on lähetetty. - --- On, paperilapulle kirjoitettuna se valenimi, jonka sanoitte eilen -isälleni. - --- No, minä kirjoitan siis tuon nimen viidellekymmenelle paperilapulle. -Niistä annatte sitte yhden joka päivä; silloin ei teidän ole tarvis -tavata minua. - --- Hm. -- Tuota miestä ei niin helposti petetä. Rientäessäni viemään -tätä lähetystä juoksi hän perässäni ja seurasi minua koko Sädekadun ja -puhui sillä aikaa, mitä hän teistä tiesi. Sanoi teidän taistelleen -Garibaldin joukoissa, ottaneen osaa kommuniin Pariisin piirityksen -aikana ja olevan hyvässä ystävyydessä Bakuninin kanssa. Hänellä on -suuri luottamus teihin. Mutta kumminkin hän epäilee. Sanoi, että te -tästedes saatte joka päivä kirjeen, johon on kirjoitettu vain yksi nimi -ja tämä nimi pitää teidän antaa minulle vastaan ottaessanne latingia. -Tätä nimeä en minä tiedä edeltäkäsin, ettekä tekään. Näin tavoin täytyy -meidän joka päivä tavata toisemme. - --- Tämä täytymys on vain teille vastenmielistä. Minulle on sangen -hupaista saada nähdä teitä ja puhella kanssanne. Huomenna siis tällä -paikalla samalla aikaa. Mennään nyt sillan toista puolta. - -Toista sivua Budaan ja toista takaisin Pestiin päin, aivan kuin -Budapestin oppineet Frans Kazinczyn aikana, jotka alkoivat puuhata -unkarilaista almanakkaa ja havaitsivat Tonavan sillan sopivimmaksi -kokouspaikaksi. Tonavalla ei ole korvia. - --- Tiedättekö, mikä saattoi minut tuomaan tätä lähetystä? alkoi tyttö -kävellessämme; ajattelin, että tekee sen ehkä joku muu, jollen minä -tee. Minä tiesin, miten olisin menettelevä; pelkäsin jonkun toisen -todellakin antavan sen teille. - --- Myöskin pelkäsitte siis, että minä teen mitä olen luvannut? - --- Niin pelkäsin. Se on juuri vikani, että luulen kaikkein ihmisten -suovan pahaa toisilleen. - --- Mutta ettehän nyt enää niin luule? - --- En. Tuntuu minusta kuin olisin parantunut jostain viasta. Mutta sen -sijaan painaa taas eräs toinen seikka mieltäni. Jos te ette pane -toimeen tuota helvetillistä tuumaa, niin onhan niitä muita -toimeenpanijoita? - -Näin puhuessaan katsoi hän silmiini syvästi surullisena; nuo elelevät -silmät lausuivat vielä tähän: semmoiseen aikaan, jolloin sinä olet -siellä; sinä, jolle en minä ole mitään, mutta joka minulle olet kaikki. - --- Huomenna otan varman tiedon tästä seikasta ja ilmoitan sitte teille, -lohdutin minä. Pestin puolisessa sillanpäässä erkanimme; hän palasi -Kuiskaaja-kadulle, minä klubiin katsomaan, miten appeni pelasi vhistiä. - -Seuraavana aamuna varhain oli jo kirje pöydälläni. Se sisälsi nimen: -"Herostratus". - -(Sen jälkeen lahjoitettiin minulle joka päivä kirjeissä tällaisia -samalla tapaa mainioita nimiä, jotka ovat kuuluisia hävityksen töissä: -Nebukadnezar, Brennus, Soliman, Simson, Pugatscheff, Booths, Batukhan. --- Kun maan päälliset nimet loppuivat, seurasi maanalaisia nimiä: -Lucifer, Leviathan, Belzebub; -- viimein uudemman ajan urosten nimiä, -jotka ovat ikuisen maineen saavuttaneet sanomalehtien kautta: Orsinista -aina Hartmanniin). - -Suostuttuun aikaan illalla olin taas sillan korvassa. Tällaisille -kohtauksille ei saata ajatellakaan parempaa paikkaa kuin tämä. - -Hetkisen kuluttua tuli Agneskin paikalle. - -Määrä-aika oli silloin kun sillalla sytytettiin lamput. - -Jonkunlainen suloisuus löytyi jo näissä kohtauksissa. Hän tuli aivan -lähelle minua, jotta voisimme hiljaa kuiskaella keskenämme. - -Kaikkein ensin sanoin hänelle tämänpäiväisen nimeni. - --- Mitä kotoa kuuluu? -- kysäsin. - --- Samaa kuin toissa päivänäkin. Sanomattanikin sen tiedätte. -Kernaimmin olisin niistä puhumatta. - --- Kozák ei siis sallinut teitä loukattavan? - --- Hyvä Jumala! Nyt ovat asiat pahemmalla kannalla kuin milloinkaan! -Ennen tosin isäni kotia tullessaan oli kova ja ankara minulle ja löikin -minua; mutta se ei tehnyt niin kipeää kuin nyt nähdessäni toisen minun -tähteni lyövän isääni. Vihdoin syöksin minä heidän väliinsä, kun he -hosuivat toisiaan; enkä tiedä itsekään, mistä näin äkkiä sain semmoisen -rohkeuden? Minä eroitin heidät; "älkää enää tehkö pahaa toinen -toisellenne, sillä jos minun vielä kerran pitää tätä näkemän, niin -surmaan itseni!" Oi, taivaan Jumala, tätä elämää! -- Isäni meni heti -ulos ja lupasi ampua minut revolverilla. -- Mutta tänä aamuna vaatei -hän minua ottamaan avaimen, tuodakseni sen teille; teillä on jo tieto -siitä. - --- En tiedä niin mitään. - --- En sitä tuonutkaan. -- Tuo toinen mies närkästyi kovasti, kun -selitin tavanneeni teidät vain hetkiseksi kadulla kulkevien ihmisten -seassa. "Sinä pöllö!" vastasi hän. Luulen tuntevani tuon miehen. Kerran -toi Rézi rouva minulle leivosen, joka viserteli iloisesti jo varhain -aamuisin, sen häkki oli kamarini ikkunalla. Mutta tuo mies heitteli -pieniä kiviä sen päälle, jotta se vaikenisi. Kerran puhuttelin häntä -tuosta asiasta: "ettekö te pidä leivosesta?" -- "Kyllä -- paistettuna". -Hän pitää minuakin tuommoisena leivosena. - -Niinpä itsekin luulen. - --- No, sitä ilahuttavamman uutisen voin teille kertoa. Tänään tutkin -perinpohjin valtiopäivämieshuoneen kaikki salaisimmatkin komerot ja -voin vakuuttaa teille, ettei löydy minkäänlaista mahdollisuutta siellä -aikaan saattaa mitään hulluja uhka-yrityksiä. Parlamenttihuoneen alla -ei ole kellaria. Lämmityslaitos on erityisessä rakennuksessa, jonka -sisäänkäytävässä on vahva rauta-ovi; itse uunin edessä on myöskin -rautainen ovi; ilmajohtotorvet, jotka kulkevat seinäin sisässä, ovat -kalterilla suljetut. Nuo kolme ilmareijän tapaista salin laattiassa -ovat oikeastaan vain kaksi, kolmas rautainen kalterikansi -(sotaministerin penkin edustalla) on tehty symmetrian vuoksi. Nuo -toiset kaksi välittävät ilmavaihtoa salissa. Kultusministerin edessä -oleva ilmatorvi vie salin lämpimän ilman ulos, oikeusministerin edessä -oleva päästää taas raitista ilmaa sisään. Tupakan savu menee siis -edellisen kalterin alle ja kohouu jälkimäisen luota. Näitten alla -olevasta pienestä komerosta menee maan alatse ahdas torvi, jonka suu ei -ole kadulle päin, vaan avautuu pienelle pihalle, jonka olemassa olosta -ei 433:sta laillisesta valtiopäivämiehestä 432:lla ole vähintäkään -tietoa. Sinne istuttaa vartijan perhe kukkapensaita ja kasvattaa -graniittikivien keskelle mansikoita ja vaadermia; näitten aukkojen luo -ei siis pääse vieras ihminen ja sitä paitsi peittää niitä tiheä ja -paksu valetusta raudasta tehty kalteri, jonka lävitse ei mahtuisi -pippurin jyvääkään. Sisältä salista ei näihin voi piilottaa mitään -sillä näitten päällitse kulkee sadottain ihmisiä edestakaisin, jotka -selvästi voivat huomata kaikki, ja sitä paitsi puhdistavat salin -vartijat ne joka päivä. Kozák veikko on siis perin pohjin erehtynyt -luullessaan tätä tietä toimeen panna jonkinlaista Guy Fawkesin -tuhotyötä. Kosk'ei yhdistetyn vastapuolueen glyseriini yhteydessä -äärimmäisen vasemmiston salpietarin kanssa ole vielä hajoittanut -parlamenttihuonetta, ei Kuiskaaja-kadun nitroglyseriini voi sitä -räjähyttää. - -Tällä esitelmälläni tein suuren ilon tytölle. - -Päättäen siitä, mitä joka päivä olen lukenut sanomalehtien -pääkirjoituksista Unkarin parlamenttihuoneen suhteen, en todellakaan -olisi uskonut tapaavani semmoista hyväsydämistä olentoa maan päällä, -jota voisin ilahuttaa selittämällä, ettei parlamenttihuonetta voi -ilmaan lennättää. - -Tästä päivästä alkaen vietin sangen säännöllistä elämää. Aamuisin -saavuin säntilleen kello kymmenen parlamenttiin, kello viisi klubiin ja -aivan täsmälleen kello puoli seitsemän olin sillan korvassa, jotta -olisin voinut olla esikuvana mille virkavaltiaalle tahansa. - -Appeni viipyi yhä vielä täällä ja järjesteli asioitani. Velkojani -rauhoittuivat, päiväpalkkani pääsivät pidätyksestä. Minä taasen opin -kunniallisesti elämään näillä. Mahdotonta se ei ollutkaan. Kun lakkaa -polttamasta floriinin maksavia sikareja ja tyytyy viisikymmentä -kreuzeriä maksaviin, eikä polta päivässä enempää kuin kymmenen, niin -jää vielä viisikolmatta kreutzeriä ruokaankin. - -Eräänä iltana hämmästytti pikku holhottini minua tavallisella -kohtauspaikallamme (nimeni oli silloin Belial) sillä, että yllänsä oli -uusi puku, jopa uusi hattukin sekä uusimuotoinen takki. - -Minä en pitänyt salassa havaintoani, vaan huudahdin: "kas kun olette -sievistyttänyt itseänne!" - --- Ne ovat isäni ostamat, vastasi hän sangen surullisella äänellä. Hän -tuotti huonekalujakin kamariini -- parempia kuin minä olisin -ansainnutkaan. - --- No sitte on liike kääntynyt parempaan päin viime aikoina. - -Tyttö kohotti olkapäitään ja katsoi poispäin. - --- Isäni käski pyytää, että jos ehditte, tulisitte huomenna hänen -luoksensa, kiireiset asiat vaativat. - --- Hyvä, minä tulen aamulla varhain. - -Tyttö oli sangen pahalla mielellä tästä, vaikka hänen olisi pitänyt -olla iloissaan uudesta puvustaan. Hän ei jäänyt kauvaksi puhelemaan -kanssani; me kävimme sillan toisesta päästä toiseen ja taas takaisin, -sitte erkanimme -- näkemisiin asti. - -Seuraavana päivänä saavuin aikaisin aamulla Kuiskaaja-kadun tehtaalle. - -Haggeus herra oli jo selvällä päällä ja vastaanotti minut pihassa; -näytti odottavan minua. - -Mutta kuitenkin koetti hän esiintyä ihan toisella tavalla. - --- Oikein olen iloissani, kun on onni näin sattumalta tavata teitä. -Juuri palasin saattamasta tyttöstäni. Ehkä satuitte tapaamaan häntä -tiellä? Minä annan hänen käydä konservatoriossa, jotta hän oppisi -laulamaan ja soittamaan pianoa; niin hän saattaa elää kunniallisesti, -kun minä kerran kuolen. - -Hän päästi niin monta valhetta kuin henkäystäkin. - -Kuten sittemmin havaitsin oli Haggeus herra niitä merkillisiä kykyjä, -jotka sujuvasti ja helposti voivat valehdella, aivan kuin muutamat -ihmiset voivat suoraa päätä tehdä runoa. - -Hän vei minut käsivarteeni tarttuen rakennukseen. - --- Suvaitkaa astua sisään tänne puhtaasen kamariin! - -Mutta tässä puhtaassa kamarissa pieksi taas Rézi rouva tomua, niin että -meidän täytyi kääntyä takaisin. Gleichenbergin hengitys-kone, jolla hän -täyttää sairaat lääkkeillä tomun muodossa, ei saata tehdä -täydellisempää työtä kuin Rézi rouvan luuta. - -Olin olevinani tarpeeksi tuhma ymmärtämään, että tämä suuri tomun -piekseminen oli ennen ajateltua tarkoitusta varten, jotta Haggeus herra -voisi sanoa: "no ei haittaa, mennään tytön kamariin, saammehan -sielläkin puhua asioitamme." - -Hän tahtoi näyttää uusia huonekaluja tyttärensä kamarissa -- sekä -jotain muutakin. - -Huonekalut olivat todellakin uudet: eivät itsenäisesti vaan esineisesti -uudet; tähän kamariin katsoen. Joka kalu oli eri lajia; joukossa löytyi -kunnollisiakin, mutta löytyi taas toisia, jotka prameilivat kuluneessa -loistossaan. Ylellisyyttä osoitti kirjaeltu vuode, jonka peitteen alta -loisti päänaluksen päällys sinisestä silkistä. -- Lieneekö sen alla -vielä ollut partaveitsi ja cyonkalia? - --- Olkaa hyvä, istukaa tänne sohvalle herra ystäväkultani! -Suvaitsetteko sikaria? -- Hän tarjosi omasta kotelostaan. -- Mimmoisia -sikareja teidän on tapana polttaa? - -Olin antamaisillani hänelle vastauksen: "Sitä voit kysyä esikoiseltasi; -hän kyllä tietää". - --- Ryhtykäämme asiaan, hyvä herra, kiirehdin minä, kieltäytyen sikaria -ottamasta. Te olette käskenyt tyttärenne kutsua minut. - --- Niin olen rohjennut tehdä, vastasi kyttyräselkä huuliaan -nuoleskellen. - --- Mutta kuinka saatoitte tulla ajatelleeksikaan lähettää nuorta sievää -tyttöä asialle herrasmiehen luo, kysyin suuttuneena. - -Kyttyräselkä mulkoili silmiään taivaasen päin. - --- Oi, hyvä herra vastasi hän teeskennellen haikealla ja vapisevalla -äänellä, joka muistutti kerjäläisistä näyttämöllä, -- minun tyttäreni -on pyhimyksen, enkelin kaltainen. Viattomuus ympäröi häntä kuten -panssari tai pilvi, kuten näkymätön palatsi. Hän saattaisi tehdä -suurimmatkin syntiset kääntyneiksi. Teidän tietää hän olevan hänen -hyväntekijänsä, henkensä pelastajan, toisena isänänsä pitää hän teitä. -Pitäkää tekin häntä tyttärenänne. Rakastakaa häntä kuten omaa lastanne. -Sallikaa hänen rakastaa teitä, kuten omaa isäänsä. Hän on vielä -todellinen lapsi, jonka jokainen ajatus on pelkkää viattomuutta. -- -Mutta olkaa hyvä, sytyttäkää omista sikareistanne sitte. - --- Minulla ei ole koskaan ollut tapana polttaa tupakkaa naisten -huoneessa; -- ei oman _vaimonikaan_. - -Nyt hän ehkä lakkaa ylistämästä orjatarta. - -Mitä vielä! Onhan naineilla miehillä paremmat etuoikeudet kuin -naimattomilla orjakauppiasten silmissä. - --- Olisin minä voinut lähettää poikanikin, se on totta, mutta hän makaa -kovasti sairaana. - -(Tiedän: juovuksissa). - -Hänen silmänsä eivät kärsi päivänvaloa. - -(Eivätkä poliisia). - --- Sentähden päätin käyttää hyväkseni tilaisuutta - --- Mitä tilaisuutta? - -Kyttyräselkä hieroi käsiään ja hymyili. - --- Kumppanini sanoi, ja ollen yhdysmieheni, oli hänen -velvollisuutensakin sanoa, että te olette tehnyt tilauksen, että olette -suostuneet kauppaan ja että Agnes tämän tähden tapaa teidät joka päivä. -Hän ilmaisi sen minulle salaisuutena. - -(Salaisuutena kai, nyrkillä paukuttaen selkääsi). - --- Siis on hän sanonut senkin, ettei neiti ole koskaan tavannut minua -muualla kuin kadulla, missä enimmän ihmisiä on liikkeellä? - -Kyttyräselkä asetti kasvonsa vaakasuoraan asemaan ja huoahti: -"tyttäreni antaisi varmaan surmata itsensä ennenkuin hän astuisi -vieraan miehen kynnyksen yli." - --- Mutta palatkaamme vihdoinkin asiaan! - --- Niin, pyydän, palatkaamme. Kun minun ensi kerran oli onni nähdä -teitä, suvaitsitte tarjoutua ammattiini yhtiömieheksi ja tarjota -minulle tuhannen floriinia. Tähän vastasin minä silloin kieltävästi, -väittäen minulla jo olevan yhdysmiehen, joka ei kärsi toista -rinnallaan, mutta nyt sanon oikean syyn. En ottanut teitä silloin, kun -luulin liikkeeni olevan hukassa; en tahtonut vetää teitä häviöön, sillä -pääasiana minulla on rehellisyys. Mutta nyt on liikkeeni tehnyt äkkiä -odottamattoman, yli toiveitteni menevän käänteen parempaan päin: -Scaramellin tehdas Fiumessa on tilannut minulta summattoman suuren -määrän dynamiittia torpedoita varten. - --- Mitä varten se noita torpedoita tekee -- nyt sodan jälkeen? - --- Se pysyköön salassa. -- Mutta pitäähän teidän tietää kaikki. -- Nyt -nousi hän seisoalle, katsoi ympärinsä joka taholle, avasi oven, katsoi -kyökkiin, ei nähnyt ketään, tuli takaisin, päästi kartiinin alas -ikkunan eteen ja jatkoi sitte suu aivan minun korvassani: niin... -irredentistejä varten. - -(Hän osasi valhetella kuin kirjasta lukien). - --- Nyt on siis vahva toivoni ennen pitkää saada suoritetuksi teidän -jalomielinen lainanne. Näin sanoen pisti hän kätensä poveen. - --- Ei sen kiirettä ole. Onhan se hyvässä paikassa. - --- Tällä luottamuksellanne teette sangen suuren kunnian minulle, -- -puhui Haggeus eikä enää huolinut etsiä kukkaroansa lakkarista. -Puhun siis toisen asiani. Olen valmis ottamaan teidät toiseksi -yhtiömiehekseni. Keksintöjeni aikakausi on tullut. Minun päiväni on -valjennut. Hornan päivä, ha ha ha! Irredentistit ostavat keksimäni -koneen, pyranastatorin. - --- Mitä kummia se on? - --- Se on semmoinen kone, joka on siirtävä koko maailman asemaltaan. -Kone on yhdistetty ilmalaivasta, torpedosta sekä kellorakennuksesta, ja -vissille ajalle asetettuna ampuu se alas voittamattomiksi luultuihin -linnoituksiin hävittäviä pommeja. - -Minä koetin saada isänmaallisia tunteitani hereille. - --- Eiköhän se ole vähän niin ja näin antaa maan vihollisille tällaista -keksintöä? - -Ulkoa kirjasta osasi hän puolustaa itseänsä. - --- Irredentistit ovat vain Itävallan vihollisia, eivät meidän. Ja entä -jos ei tämä maa suvaitse suosia kotimaisia keksintöjä? Olen minä -tarjonnut sitä Unkarin hallituksellekin. Ottiko se korviinsakaan -ehdotustani? Vieläpä minua vainottiinkin vaarallisena miehenä, hyvä -että maailmassa löytyi Kuiskaaja-katu, minne voin vetäytyä. Tänne jäin -viheliäisyyteen, lapseni jäivät nälkää näkemään, vaikka minulla oli -niin paljon taitoa ja kokemusten kautta saatuja tietoja. Murhakoneeni -olisi saattanut hävittää venäläisetkin Plevnan luota. Otettiinko -sitäkään huomioon? Mutta nyt on minun aikani tullut! Kaksisataa tuhatta -liraa saan siitä, kuulkaa hyvä herra, kaksisataa tuhatta liraa! Voiko -kukaan ihminen tai omatunto syyttää minua, jos ollen perheenisä, -vainottu isänmaan ystävä, keksinnöstään ylpeä tiedemies, kaksin käsin -otan tarjouksen vastaan? Tämä keksintö on tekevä ikuiseksi maineeni, -kuten raketit Congreven nimen. - -Herkesin vastaamasta. Olin vakuutettu, ettei yksikään sana ollut totta -siitä, mitä nyt kuulin. - --- Ja tämä summa maksetaan minulle kohta, kun ensimmäinen kone, vaikka -pienemmässäkin koossa, on valmis, puhui Haggeus ylpeästi heittäen -päänsä taaksepäin hartioittensa välissä. Mutta tähän tarvitaan noin -kaksituhatta floriinia, -- tiedättehän: ilmalaiva, liikkellepaneva -kone, aikaamääräävä kellorakennus ja niin edespäin... - -Näin sanoen otti hän taskustaan koneen kuvan, jonka sekasotkusta hän -alkoi selittää minulle juurta jaksain tuon kauhean pyranastatorin -rakennusta, kunnes täydellisesti ymmärsin asian laidan. -- Semmoista -konetta hän tarkoitti, jolla hän voisi vetää taskustani kaksituhatta -floriinia. Mutta sellaista masinaa et sinä keksikään, vanha -kyttyräselkä! - -Täydellisesti selitettyänsä nousi hän tuoliltaan, laski kätensä -olalleni ja lopetti ylpeästi puheensa näin: - --- Kun ammattini oli kurjuuden ja perikadon partaalla, en tahtonut -teitä ottaa kanssaperilliseksi: -- mutta nyt, kun on tarjona kunniaa ja -rikkautta, tulen tarjoomaan liittoa. - -Mikä jalomielinen mies! - -Varroppas! Kyllä minä sinut siitä parannan. - --- Mutta, hyvä oppinut ystäväni, minulla ei tähän aikaan satu olemaan -noita kahtatuhatta floriinia. - --- Oh, hohoo! Väitteli ystäväni heittäytyen nojatuoliin ja nostaen -toisen polvensa kättensä väliin jotta hän oli suunnattoman nelivinon -näköinen. Ettehän vain ajatelle minun kääntyneen teidän puoleenne -teiltä kiskoakseni rahoja? Se olkoon kaukana minusta! Mitä? Kun olen -saanut näin äärettömiä tilauksia, niin voisin ilmoittaa joko Fiumen -firmalle tai irredentisteille, että tarvitsen kaksituhatta floriinia ja -ylihuomenna ne olisivat jo täällä pöydälläni. Mutta sitä en ikinä tee. -Pyytää etumaksoa tilaajalta, etenkin italialaiselta, on aina -vahingollista; sillä silloin luulee hän tehtaan olevan ahtaassa tilassa -ja lupaa vain neljännen osan hintaa. Taattu firma ei koskaan pyydä -etumaksoa; Eikä sitä tarvitakaan! -- Kaikkia vielä! -- Vankka firmako -joutuisi seisaukseen vaivaisen kahdentuhannen floriinin tähden. Niin -pahoin ei "meidän" vielä ole käynyt. "Meillä" on luottamusta. - -En vielä aavistanut, että minäkin olin luettuna sanaan "meidän". - -Pian saattoi Haggeus herra minun tämän ymmärtämään. Povestaan otti hän -esiin lompakkonsa ja veti sen kätköistä esiin rahamiehen uljuudella -pitkän paperin, jonka keltaisesta väristään jokainen asiantuntija jo -huomaa vekseliksi. Se oli jo täytetty ja varustettu Haggeus herran -kirjoituksella: "hyväksytään". - -Tämä se oli pyranastator! - -Tunnen jo ennestään "tämän" _helvetinkoneen_, rakas kyttyräselkä! Monta -kertaa ovat minun "kapinallisen" olleet minut räjähyttämäisillänsä -sillä. - -Minä hämmästyin kovasti ja kysäsin: "mitä varten tämä?" - -Tämä kysymykseni oli niin suuri hävyttömyys, että vain hänen oli vielä -suurempi, kun hän vastasi: - --- Ei maksa vaivaa puhuakaan, sanoi hän heittäen toisen jalkansa yli -nojatuolin kylkipuun. Pelkkä muodon asia! Pestin säästöpankit vaativat, -että vekselissä on kolme allekirjoittajaa. Minä olen hyväksyjä, siis -minä suoritan sen, kun se lankee maksettavaksi; antaja on herra Kozák, -kumppalini; teidän tulisi ystävyyden vuoksi vain kirjoittaa nimenne -takapuolelle, missä ei vielä ole kirjoitusta. Teettehän tuon, rakas -herra _Koribanya?_ - --- Herra! vastasin vakavasti. Tämä käsi ei ole vielä ikinä kirjoittanut -vekseliin nimeä _Koribanya_. - -Tämmöistä totuutta ei minun vielä ole koskaan eläissäni onnistunut -sanoa, mutta nyt koetin umpimähkään. - --- Herra! lausui hän viattoman näköisenä, aivan kuin ei koskaan -eläissään olisi nähnyt vekselinkieltoa. -- Tässä ei tule -kysymykseenkään takaaminen eikä maksaminen. Ettekö luota minun -rehellisyyteeni? Pyydän vain nimeä: en mitään muuta. - -(Nimeäni kai? Mutta kumpaa? Etten enää kirjoita oikeata nimeäni -minkäänlaiseen vekseliin, olen kunniasanallani luvannut apelleni, ja -söisinkö nyt sanani näin pian? Samassa täytyisi minun ilmaista Haggeus -herralle oikea asemani sekä yhdessä sen kanssa saisi hän tietää, ettei -minulla ole tänne muuta asiaa kuin saattaa hänen tytärtänsä kotia. Vai -kirjoittaislnko sen nimen, jonka umpimähkään otin muististani? Vieraan -miehenkö nimen? Onhan tämä todellista vekselin väärennystä! Jos -menisinkin takaukseen, josta minä tiedän sen verran -- monivuotisesta -kokemuksesta, -- että se on sama kuin maksaminen, niin pitää minun -myöskin ajatella, että tämmöisen allekirjoituksen kautta vekseli -muuttuu "vesikopin vekseliksi" ja saattaa helposti allekirjoittajan -vankilaan). - -Keksein sen keinon, että raiskaan tuon vekselin. Kyttyräselällä ei -mahda olla taskussa toista blankettia varalla. Houkutelkoon hän sitte -tänne minua vaikka mesileivällä kädessä! - --- Hyvä, missä ovat kirjoitusneuvot? - --- Minä tuon heti. Millaisella kynällä suvaitsette kirjoittaa? - --- Hanhenkynällä. Teräskynä menee läpi paperin. - --- Minä laitan heti kynän; olkaa hyvä, ottakaa tolppo _tyttäreni_ -pöytälaatikosta. Nyt ei enää ole laita niinkuin viime kerralla, kun -kirjoitimme punaisella läkillä. - -Haggeus herra meni huoneesta hakemaan hanhensulkaa, jonka hän muodosti -kynäksi, antaen minun sillä aikaa kaivaa pöytälaatikossa. - -Me muinaistutkijat pidämme tällaista etsimistä miellyttävimpänä, kun -saamme kaivaa ylösalaisin naisten pöytälaatikoita. Tässä on kuiva kukka -(kivikaudelta), tuossa kirjetukku (pronssikaudelta), maatuneita -albumilehtiä, kivettyneitä sokurisydämmiä, kirjavia munia, -muinais-kaldealaisia merkkejä täyteen piirretyt, sekaisia hiussuortuvia -jostakin anteadamitisesta ihmisapinasta, kuvia nuorista miehistä -muinaisajan vaatteissa ja muita samanlaisia muinaisjäännöksiä; -- -omistajaton hammasharja helmillä koristettuine koteloineen, jonka -alkuperästä ei kukaan tiedä. Tällaisiin tutkimuksiin olin minä aina -hyvin innokas. - -Mutta täällä ei ollut mitään erinomaista löydettävää. Ylinnä oli -kirjekoteloon pistettynä -- oma muotokuvani; suurta kapinettilajia, -päällystakki yllä. - -Ensiksi sykähti sydämmeni kovasti. Sitte jouduin todelliseen raivoon. --- Mahdotonta oli olla huomaamatta asian oikeata laitaa läpi karkean -peitteen. Sentähden on tämä muotokuva tänne pantu ja sentähden on -minulle osoitettu tämä pöytälaatikko, että löytäisin tämän ja siitä -päättäisin tytön haaveksivan minusta. Tätä kuvaa ei ole tänne pannut -kukaan muu kuin Haggeus herra itse. Varmaankaan ei tyttö tiedä mitään -koko asiasta. Valokuvani on helppo saada käsiinsä; Ellingerin -varastossa on niitä satojen muitten samanlaisten maankulkurien -seurassa. Mutta jos hän on tämän sieltä ostanut, niin tietää hän -varmaan myöskin oikean nimeni ja asemani. Ja kuitenkin sallisi hän -minun kirjoittaa vieraan miehen nimen vekseliin, jotta minua sitte -vainottaisiin, kuten Lugarto Gontrantia läpi viiden näytöksen! Voi kun -suutuin tuolle kyttyräselälle! Mieleni teki lyödä hänet mäsäksi, kun -hän taas tallustaa luokseni. - -Hän toi kynän, minä tolpon. - -Hän vilkaisi salakavalasti minuun. Ajatteli kai: joko menit satimeen? -joko jouduit koreasti kiikkiin? - -Käteni vapisi todellakin kastaessani kynää läkkiin. - -Tipahutin aika porsaan kuvan vekselin takapuoleen, jotta siitä puuttui -vaan korvat ja häntä; sillä oli neljä jalkaakin. - --- Ei tee mitään, lausui ukko, ja nuoli kielellään pois läkin. - -Kielsin häntä niin tekemästä, sillä se on myrkkyä. - -Hän nauroi tähän. Hän oli tottunut myrkkyäkin juomaan. - -Minä laskin kynän toisen kerran paperille ja päästin siitä heti isoa -K:ta kirjoittaessani kaksi uutta läkkitahraa, semmoista, joissa oli jo -kaikki ominaisuudet, jotka kuuluvat porsaalle. Nämät tahrat pyyhkäisin -itse pois takkini hihalla. - --- Rakas ystäväni, sanoin heittäen kädestäni kynän, tämmöistä tahrattua -vekseliä on mahdotonta viedä säästöpankkiin, sillä siellä sanottaisiin, -etteivät he lainaa rahojansa sikalaumoille. Mutta tämän minä olen -tehnyt kelvottomaksi. Tuossa on kaksi floriinia; ostakaa uusi -blanketti. Huomenna tulen takaisin, tuon muassani paremman kynän ja -parempaa läkkiä ja allekirjoitan kuten sopiikin. Mutta minun on nyt -kiire; minua odotetaan; hyvästi! - -Pikku kääpiö huomasi, mihin suuntaan minun juoneni kallistuivat. Mutta -hän ymmärsi juonitella paremmin. Hän oli "kirjansa lukenut" -juonittelija, kuten sanotaan. Hän alkoi mulkoilla taivaaseen päin. - --- Mutta emme juuri tarvitsekaan tätä vekseliä enää huomenna aamulla, -sillä kymmenen jälkeen ei sitä enää oteta vastaan; paljoa -yksinkertaisemmin kävisi asia, jos te, rakas yhdysmieheni, kävisitte -luonani toisen kerran jälkeen puolenpäivän, illan tullen. Minä en tosin -ole silloin kotona, kiireisissä asioissa täytyy mennä kaupungille. -Mutta tyttäreni on kotosalla. Minä jätän vekselin hänen haltuunsa. En -tohdi antaa sitä muille, sillä täytyy olla varova. Ja jottei tuloanne -huomaisi Kozák eikä kukaan muukaan, niin pyydän teidän hyväntahtoisesti -ottamaan minulta tämän avaimen, jotta pääsette pienen puutarhan läpi -pikku ovesta sisään; te tunnette jo tien. -- Siis Herran haltuun! -Toivon, ettette unhota käydä talossa... hän pudisteli kättäni, kunnes -hänen onnistui pistää pivooni tuo avain. -- Sitte kumarteli hän vielä -ovessa. - -Mutta pankaamme tähän jo taas kolme tähtöstä osoittamaan kolmea -vekselille päästettyä suurta läkkitahraa. - - - - -VI. - - -Määrätyllä hetkellä olin taas Tonavan sillalla. - -Agneksella oli hattu nurin päässä, sulka etupuolella. Kysyin, josko hän -oli tehnyt lupauksen pitää hattua päässä sulka etupuolella. Tähän ei -hän hymyillytkään; vastasi vaan: "kyllä se minulle kelpaa". - --- Ette ole varmaankaan katsonut peiliin hattua päähän pannessanne. - --- Minun ei juuri tee mieleni itseäni katsella. (Eikä näyttänyt tekevän -mieli katsella minuakaan). - --- Mitä sitte teette tuolla kauniilla seinäpeilillä kamarissanne? - --- Oletteko nähnyt sen? kysyi hän miltei pelästyneenä. - --- Miks'en? Pyysittehän minua käymään isänne luona. - --- Ja hän vei teidät sinne? - --- Toisessa huoneessa siivottiin. - -Tyttö oli erittäin surullinen tänään. - --- Olette kai jo toista kertaa tänään täällä sillalla? -- kysyin. - --- En. Aamulla en ollut täällä. - --- Entä missä ovat dynamiitti-latingit? Minä saan yhä vielä Kozákilta -kirjeitä historiallinen nimi kunkin sisässä; mikä osoittaa, että vielä -tulee noita raketteja. - --- Jonkun ajan olen jo jättänyt tuomatta niitä tänne Tonavaan -heittääkseni. - --- Mitä niitten teette sitte? - --- Tänne tullessani palaan tieltä kotia, ollen unhottavinani jotain, ja -kätken dynamiitti-latingit sänkyni pohjalle. - --- Ja sitte makaatte nuo helvetinkoneet allanne. - --- Eivät ne minua häiritse. - -Hauskoja makuukumppania! Partaveitsi, myrkky ja dynamiitti-latingit. - --- Ehkä ne jo loppuvatkin, lisäsi hän. - --- Enpä luule. Niitä oli koko laatikko. - -Tähän seisahtui taas keskustelu. Minä en puhunut mitään -varkaan-avaimesta. - --- Oletko ollut päivällä kotona? - --- Olen. Nyt syön kotona päivällistä. - --- Joko kauankin? - --- Siitä saakka, kun sain uudet vaatteet ja huonekalut. - --- Puhuttelitteko isäänne tänään päivällä? - --- Hän puhutteli _minua_. - -Näin sanoessaan lensivät kasvonsa tulipunaisiksi. - --- Jättikö hän teidän haltuunne jotakin, joka olisi minulle annettava? - --- Jätti: vekselin. -- Mutta ettehän sitä tee, ettehän? -- lisäsi hän -kiivaasti. - --- Mitäkö en tekisi? - --- Ettehän vain tule sinne allekirjoittamaan tuota vekseliä. - -En ollut ymmärtävinäni. - --- Onko teillä tietoa meidän asioistamme? - --- Minä en ymmärrä niistä mitään. En tiedä mitä se on? Onko siitä -hyötyä, vaiko vahinkoa? Sen vain tiedän, ettette saa tulla sinne -allekirjoittamaan vekseliä. - --- Tiedättekö mikä vekseli on? - --- En ollenkaan. Sen vain tiedän, että teidän pitäisi siihen kirjoittaa -nimi, joka ei ole teidän nimenne, ja ettei maailmassa löydy aarretta, -jonkatähden te sen tekisitte. - --- Sen voisin tehdä yhdessä tapauksessa. Jollei tämä vekseli joutuisi -yleiseen pankkiin vaan yksityisen lainaajan käsiin, niin voisi sen -säilyttää sinetillä suljetussa kirjekuoressa, ja kun sitte isänne saa -maksun Fiumen firman tilauksista tai minä saan maatilastani suurempia -tuloja, esim. villojen tai karjan myymisestä niin maksamme vekselin ja -revimme sen palasiksi eikä kellään ole mitään siihen sanomista. - --- Siis on luvallista tehdä väärin, kun vain tekee salassa? -- kysäsi -hän katsoen rohkeasti silmiini. - --- Ei luvallista, mutta tavallista. - --- Tavallistako rehellisille ihmisillekin? - --- Niin, jos siitä on hyvät seuraukset, esimerkiksi, jos perheenisä, -jolla on varma toivo kolmen kuukauden kuluttua saada suuri voitto -ammatistaan, täksi ajaksi turvautuu tähän hieman mutkalliseen mutta ei -ketään vahingoittavaan keinoon. - --- Olisitteko te valmis turvautumaan tämmöiseen keinoon _itsenne_ -tähden. - --- En. - --- Mutta jos voisitte siten toisia auttaa, tekisitte niin? - --- Tämä on kokonaan uskonopillinen kysymys. - --- Sitte pitää kai vastauksenkin olla uskonopillisen? - --- Saattaa löytyä erinäisiä tapauksia, jolloin ihminen hypähtää ulos -säännöllisen ajatusten juoksun radalta. - --- Sitä minä en ymmärrä. Sen vain tiedän, että jollemme voi rauhoittaa -omaa sieluamme, kun se kauhistuu jotakin tekoa, niin vaikka silloin -olisi ympärillämme sadottain ihmisiä, ja jokainen tekisi samoin, emme -rauhoitu _oman itsemme kanssa_. - -Kuka kuiskailee tällaisia ajatuksia Kuiskaaja-kadulla kaupungin -lokalätäkköjen hajussa kasvaneelle tytölle? -- Syntyneekö ehkä ja -kasvaneeko muutamissa ihmisissä siveyden tunne: saastutuksen pelko? - -Kenties on ihmisillekin annettu semmoinen vaisto, joka kauhistuu -"ensimmäistä" askelta lokaan. Vaisto, joka sanoo, että jos lokaantunut -jalka on häpeä, niin on jo kunnia olla silmiin korviin loassa! - -Kerran oli minulla renki, joka joi itsensä joka sunnuntai niin -juovuksiin, että häntä täytyi aina korjata kadun loasta. Kun häntä -sentähden toruin, vastasi hän: "kun vain kerran koettaisitte kuinka -hyvä on loassa maata, niin ette koskaan enää haluaisi maata -höyhen-vuoteella". - -Me saavuimme sillan päähän. Tässä piti meidän erkaantua. - --- Ettehän vain tule tänään meille? -- sanoi tyttö ja laski kätensä -rukoilevasti ristiin. - --- Entä jos varustaisin omalla nimelläni isänne vekselin? - --- Sitä ette myöskään saata tehdä; sillä kunniasanallanne olette -luvannut eräälle henkilölle, ettette enää kirjoita nimeänne vekseliin. - --- Keneltä olette sen kuullut? - --- Siltä mieheltä, jonka käskystä minä tulen joka päivä tänne. Hän -tietää kaikki, mitä teille tapahtuu. Ja sittekin, jos tämä olisi teille -mitä helpointa; (mutta tiedän aivan hyvin, että mitä te tuhlaatte -meille, sen varastatte melkein kuin alttarilta), siinäkin tapauksessa -voin kysyä: mitä varten? mitä hyötyä teillä on siitä? kuka maksaa -takaisin? Mitä velkoja voisi ottaa häneltä? Kahlekoiransako? - -Näin sanoen kiersi tyttö kaulastaan riippuvan mustan rihman pään -peukalonsa ympäri: -- silmänsä puhuivat: - --- Kas tässä isäni kahlekoira! - -Sitte liikkuivat hänen huulensakin: - --- Lähettäkää vielä tänään kantajan kautta meille kirje, jossa -ilmoitatte isälleni, ettette voi tulla luoksensa. - -Näin sanoen juoksi hän tiehensä vastausta odottamatta. - -Mutta minulla oli koko yön kovat puuhat, milloin hain minä -järki-kultaani, milloin haki taas tämä minua; vaikeata oli löytää -toisiamme. - -Samanlaisissa tiloissa ei tavallisesti ennen minua häirinneet tällaiset -huolet. Suloisen hetken tähden minä tavallisesti unhotiin, että siitä -on seurauksena kokonainen ikävä vuosi. Löytyypä ilkitöitä, joita -hyvässä seurassa pidetään hyvinä töinä. Joka ihminen nauraisi minua, -jos sanoisin, että minulla on avain, jolla voisin avata paratiisin -portin, mutta en tohdi käyttää sitä; vaan vien sen mukanani kotiin, -lasken sen pöydälleni ja puhelen sen kanssa kahdenkesken. - -Nyt täytyy joko astua eteenpäin tai palata takaisin; kynnyksellä ei käy -seisominen. - -Unissanikaan en voinut paeta noita ihania silmiä, jotka sulkeutuessaan -sulkivat minutkin, niin että olin kuin vanki muurien takana, mutta -jotka minuun katsoessaan karkottivat minut luotaan, niin että luulin -kuuhun lentäväni. - -Seuraavana päivänä oli suuri ottelu valtiopäivillä. Yleinen äänestys -valtion tulo- ja menoarvion suhteen neljän viikon kovan kiistan -jälkeen. Jokainen puolue oli koonnut kaikkialta kaikki mahdolliset -äänet. Kuten sieniä syksyllä, nähtiin ilmaantuvan muodoltaan -tuntemattomia edusmies-kryptogaameja, jotka koko vuoden olivat olleet -näkymättömiä kuten itiöt kasvissa. Puolueet toivat sairaatkin -jäsenensä; vieläpä nekin nousivat vuoteeltaan, jotka tavallisesti -panevat maata vasta aamulla. Äänestyksen edellä pidettyjen -loppupuheitten jälkeen kimalteli jo 32 astetta lämmin ilma salissa -opaalin väreissä ja ilmakehä näytti merenpinnalta, josta vasemmiston -miehet vyötäisiin saakka ulottuvine partoineen kohousivat kuten -merihirviöt. Äärimmäisellä penkillä istui hydran kaltainen olento, joka -tavallisesti ahmasi vatsaansa kahdeksan ministeriä. Parvilla -vallitsi yleinen hiljaisuus, joka yhä kesti, vaikka puolen päivän -aika jo oli kulunut ohi. Nuo kunnioitettavat naiset tuolla ylhäällä -eivät varmaankaan syö kotona päivällistä, nuo kunnioitettavat -herrat ylioppilaat luultavasti eivät missään. -- Äkkiä sattui -teaatteri-kiikarini tuttavani kasvoihin. Tuo kalpea katsanto, -ryppyinen ja uhkaa osoittava otsa; se oli yhtiömieheni: herra Kozák. - -"Ai, tuhat tulimmaista! Nyt muistui mieleeni, että minun pitäisi -räjähyttää nyt ilmaan koko tämä huone kaikkineen päivineen! -- Kokonaan -olin tämän unhottanut. -- Nyt hän odottaa parvella minun nousevan -sijaltani ja menevän presidentin pöydän luo yhdistämään sähkökoneen -lankaa helvetin kolon langan kanssa, jotta hän silloin voisi mennä -pakoon. Mutta sinun asiasi ei tänään tule esille! -- Miten minä -suoriudun asiasta, kun hän vetää minut edesvastaukseen? Se on lykätty -anomus valiokuntaan!" - -"Kirottu hallitus" voitti tälläkin kertaa. Eikä maa vaipunut sen alla, -lukemattomien syntiensä taakan alla. - -Appeni oli vain odottanut tätä tilaisuutta; hän aikoi palata kotiin jo -iltajunassa. Minä seurasin häntä asemahuoneelle. Ennestään tiedän, että -jokaiselle apelle tekee hyvää lähtiessään kotimatkalle Budapestista, -kun sekasorrossa asemalla vävy kantaa hänen kapineitansa; -- suoraan -sanoen hyvää se tekee vävyllekin. Päässäni kihisi vain yksi ajatus: -tänään illalla olen taas vapaa, ei kukaan kysy: paljoko kello oli kun -kotia tulit? - -Toisiansa tuuppailevien matkustavien ja kantajajoukon keskellä tulee -minua kohden mies kantajan mekko yllä ja olalla kapsäkki, jolla -hän tuppaa ikäänkuin tahallaan minua selkään ja astuipa vielä -jaloillenikin. -- Olin juuri antamaisillani hänelle hyvän läksyn mutta -kun näin hänen kasvonsa sanoinkin: "suokaa anteeksi!" Se oli Kozák. - -Epäilemättä aikoo hän puhutella minua. Ei mikään paikka ole soveliaampi -salavehkeille kuin asemahuoneitten odotussalit, ja jos tahdot olla -oikein turvan takana, niin katso missä on poliisi, seiso hänen -viereensä! - -Minä menin hänen perässänsä, jottei hän tulisi minun perässäni. - --- Mitä täällä teet? -- kysäsin häneltä astuen varpaillensa. - --- Rahan ansiolla olen. Kotona on tehdas tauonnut työstä, vastasi hän, -vetäen lakin lippua silmilleen. - --- Olettehan saaneet suuren tilauksen irredentisteiltä. - --- Kuka sen on sanonut? Kyttyräselkä Thersitesko? Aina hän joko uneksii -tai valhettelee. -- Nuo tuolla Adrian meren toisella puolella soisivat -kernaammin meidän todistavan loistavalla työllä, että olemme heidän -liittoonsa kelpaavaa kansaa, vaan emme pelkkiä suurisuisia pettureita. - --- Kovaa puhetta. - --- Ja sinulle kovinta! Miksi jäi täksi päiväksi määrätty tuhotyö -tapahtumatta? - --- Se, hyvä serkkuni, on sula mahdottomuus, mitä sinä suunnittelit. -Presidentin kilistyskoneesta ei löydy salissa osaa, jota lähelle voisi -päästä. Nuo kaksi vaskilankaa menevät pikakirjurien huoneesen. -Ilmareikää ei myöskään voi käyttää, kuten sinä arvelit; sillä kun ovet -avataan, menee salinvartia heti sisään, jotta tämä paikka ei jää -koskaan vartijattomaksi. - --- Entä missä ovat Phlegetonin tipat? - --- Ne olen minä niin kätkenyt, ettei niitä löydä yksikään ihminen. - --- Tämä kaikki on valhe. - --- Herra! - --- Ei mitään "herroja!" Meikäläiset eivät ryhdy kaksintaisteluun. Se on -nautamaista. Jonka me olemme tuominneet kuolemaan, sen pistämme salaa -kuoliaaksi. Tämä on järkevyyttä. Keskuudessamme ei kukaan saa tuntea -itseään loukatuksi, kun hänelle sanotaan totuus vasten silmiä. Joko -kuulut liittoomme tai et kuulu! Edellisessä tapauksessa pitää sinun -totella ja olla vaiti, jälkimmäisessä taas olet joukkoomme tunkeunut ja -kuolemaan tuomittu. Älä ole noin nolon näköinen. Tikarilla emme sinua -surmaa, jos olet kavaltaja. - --- Voin näyttää toteen, etten ole teitä kellekään kavaltanut. - --- Oh, kavaltamista ei ole vain yhdenkaltaista. Kavaltamiseksi emme -kutsu vain sitä, kun joku antaa meidät ilmi poliisille, vaan myöskin -kun joku pettää meidät. - --- Perhana! Tämä on liikaa! Minäkö olisin pettänyt teidät, minä joka -annoin puhdasta rahaa teidän raketeistanne? - -Mies pisti kreutzerin rahan hampaittensa väliin ja lausui sitä purren; -(Hänen oli tapa aina puhua hampaitansa avaamatta). - --- Rahaa annoit vietelläksesi tyttöä! Kyllä minä tiedän! Hän rakastaa -sinua ja ylönkatsoo sentähden minua. Sen hän sanoi minulle suoraan. Hän -vihaa minua, sillä hän rakastaa sinua. Eihän tämä ollut suostumuksemme, -veikkoni. Kahdeksannentoista sataluvun käsitys on, ettei miehen -ole tarvis olla uskollinen "yhdelle" naiselle, vaan hänelle on -uskollinen "kaksikin"; jopa kaikkikin. Tässä suhteessa löytyy kaksi -mahdollisuutta. Joko olet kosmisti tai "poroporvari". Jos olet -kosmisti, niin älä anasta yksin itsellesi tyttöä, joka kelpaisi -minullekin; jos taasen olet poroporvari niin mene kotia vaimosi luo ja -pysy koreasti hänen luonansa. Tahdothan tehdä Agneksen orjattareksesi. - --- Minä panen vastalauseen. - --- Mutta minulla on todisteita siihen. Eikö tuo kyttyräselkä -sielukauppias ole tehnyt kanssasi kauppaa? Ethän aikone sitä kieltää? -Tuossa kahdentuhannen floriinin vekselissä on myöskin minun nimeni. - --- Mutta ei minun. - --- Ei vielä. Mutta kun se tulee siihen, on se oleva pettämätön todistus -sinua vastaan, aivan kuin koko kansanpaljous olisi ollut kuulemassa -suostumustasi hänen tähtensä. Mutta tämän minä pian saan tietää. Sillä -se rivi, johon kirjoitetaan hänen "määräämällensä" on vielä tyhjä. En -tehnyt Haggeukselle sitä hyvää että olisin kirjoittanut vekselin -minun maksettavakseni. Tahdon tietää, kuka on siirtäjä? Jos siis -allekirjoitat vekselin illalla, saan minä siitä tiedon jo seuraavana -aamuna. Ja jos kirjoitat siihen valenimesi, niin on seuraavana päivänä -kaikissa kansanlehdissä uutinen, että valtiopäivämies X. on -kirjoittanut vekseliin vieraan miehen nimen! Jos taas kirjoitat oman -oikean nimesi, niin kirjoitan minä suoraan sille vanhalle herralle, -jota sinä saatoit tänne ja joka on sinun appesi ja ilmoitan hänelle, -että sinä ensiksikin olet syönyt sanasi, ettet enää kirjoita nimeäsi -vekseliin, toiseksi saatat perheesi perikatoon, kun kevytmielisesti -tuhlaten heität pois rahoja, jotka eivät ole omiasikaan ja kolmanneksi -petät vaimosi ja minä kirjoitan hänelle myöskin. Tunnenpa hyvin -olosuhteesi. Kummassakin tapauksessa lankee ruumis-arkun kansi -ylitsesi. - -Kiero ihminen! Helppohan minun on sitoa hän kahleisin. - -Sillä arvoisa veikko erhettyi yhdessä kohden suuresti, kun nimittäin -luuli peloittavansa minua uhkauksillaan. Päinvastoin: hän ei ole mies -minua pettämään. Kun sanotaan: "vaara uhkaa" -- niin menkäämme sinne! -Mutta jos sanotaan: "suuri vaara uhkaa!" -- silloin rientäkäämme! - --- Olet ymmärtänyt väärin koko asian, veikkoseni, -- vastasin -levollisesti. Minua saat luulla niin koirankuriseksi kuin tahdot, mutta -tuon tytön edessä sinun _täytyy_ kumartaa sekä päätä että polvea. -Hänellä on jalo luonne: hän on Vera Sassulitsch. - --- Se sikseen. Tiedänhän sen. Mutta saattaahan olla jalo luonteeltaan ja -kuitenkin Raamatun Rahab: ensimmäinen kosmisti-nainen. - --- Mutta kumminkin väitän, että jos minulla olisikin itsekkäitä -tarkoituksia, niin ne särkyisivät hänen teräksistä luonnettansa -vastaan. Jos minä autan Haggeusta kirjoittamalla vekseliin joko oman -nimeni tai toisen, niin teen sen vain siinä tarkoituksessa, että hän -voisi valmistaa pyranastatorin irredentisteille. - --- Hyvä. -- Luotan sanaasi. Siis kuulut meihin ja tahdot pysyä -liittolaisenamme. Mutta tämä täytyy sinun koetuksella näyttää toteen. -Me emme usko liittolaisiammekaan. Sanotaan, ettei unkarilaisella ole -mielen lujuutta. Hän ei voi tehdä kuten italialainen tai venäläinen, -nimittäin antaa helvetinkoneen räjähtää missä enimmän ihmisiä on -koossa; meidän veikkomme asettavat petardejansa paikkoihin, joissa ne -eivät vahingoita ketään. Runollista kansaa. Hyvä. Huomaan, ettei koko -maassa löydy rhinoceros-mielistä miestä, joka lennättäisi ilmaan korsua -Aleksanderin kadun varrella, silloin kun se on täynnä. Minä tiedän -miedomman keinon, -- Tarkoitan nyt tällä kertaa erästä pientä -helvetinkonetta, joka mahtuu valtiopäivämiehen pöytälaatikkoon. Tämän -panee räjähtämään omituinen kone-laitos. Varmaan olet kuullut -puhuttavan Thomaksen helvetinkoneesta, jolla voisi upottaa suuren -laivan meren pohjaan. Minun keksintöni on samaa laatua, Se on -taskukellon kaltainen. Sen saattaa vetää ylös ja asettaa viisarin sille -minuutille, jolloin tahdomme sen räjähtämään. Kun hammasratas tulee -sille minuutille, lyö pieni naula sytyttimeen ja koko kone räjähtää. -Sinä voit asettaa sen semmoiselle ajalle, jolloin parlamenttihuone on -tyhjä. Räjähdys ei tapa ketään, ei hajoita seiniäkään, vaan panee -palaisiksi ylimmäiset penkit, missä pääkalmukit tavallisesti -istuvat. Tämä on oiva mielenosoitus. Me näytämme koko suurelle -kosmisti-liitolle, että olemme kelpo kumppaneita ja arvomme on suuresti -kohoava. Kättä päälle! - --- Tuossa käteni. - --- Nyt lakkaavat vähäksi ajaksi kohtauksesi tytön kanssa, kunnes minä -saan helvetinkoneen valmiiksi. Jos työ onnistuu, antaa tavallinen kirje -aamulla tietää historiallisen nimen kautta, että hän odottaa sinua -illalla tavalliseen aikaan. Paikan, missä teidän on tapana tavata -toisenne pitää hän minultakin salassa. Oikein tehty. Vain ensimmäisestä -ja viimeisestä askeleesta _pitää_ meidän tili tehdä toisillemme, -niitten välisistä ei ole _lupakaan_. Silloin siis otat vastaan häneltä -tuon pienen leikkikalun. Ikävä vaan, että se on vain leikkikalu; Lasten -huviksi se kelpaisi. Joskus toiste annan sinulle suuremman koneen, -nimittäkäämme sitä "tulikelloksi", mutta sitä varten täytyy minun ostaa -aineksia monelta taholta. - --- Kyllä minä laitan itseni paikalle. - -Tuo mies katsoi minua puoleksi suljettujen silmälautojensa alta. - --- Mutta muista se, ettei tämä ole mitään kavalierileikkiä! -- Ja jos -petät, kavallat, jos rupeet ilveilemään kanssamme, niin karkaa pois -koko kaupungista äläkä seisahdu, ennenkuin olet kotonasi oman lieden -ääressä, sillä tämä käsi, jota äsken pudistit, on sangen mahtava. - --- Siitä olen vakuutettu. - -Vielä yksi seikka, nimittäin tuon vekselin allekirjoitus-asia. Että -kirjoitat siihen valenimesi, sitä vastaan ei minulla (in thesi) ole -mitään muistuttamista. Mutta erityisissä tapauksissa teen eroituksen. -Nimen väärennys ei meillä ole ainoastaan luvallista, vaan kiitettävää, -jos voimme siten langettaa kruunun jonkun päästä; mutta väärentää nimeä -varastaaksemme neitsyyden tytöltä, on kuoleman rikos. Pidä se -mielessäsi. - -Niin sanoen poistui hän kapsäkkineen. - --- Kauanpa tinkailitkin tuon kantajan kanssa, huomautti appeni, kun -palasin hänen luoksensa. - --- Kantamastaan pyysi lurjus neljäkymmentä kreutzeriä, mutta minä -näytin toteen taksasta, ettei puolesta kolmatta kilogrammista tule -muuta kuin viisikolmatta kreutzeriä. Tässä ovat rahat, jotka sain -takaisin. - -Vanhus syleili ja suuteli minua: "sinusta tulee, näen minä, hyväkin -isäntä!" ja antoi palkinnoksi minulle nuo kolme viiden kreutzerin -rahaa. - -Mutta pankaamme tähän taas kolme tähtöstä osoittamaan tuhlaajapojan -kolmea onnenrahaa. - - - - -VII. - - -Yliopppilas-ajoistani saakka, kun ensin kosin pientä valkoveristä -kaunotarta ja olin ylen autuas, kun hän pisti rintaansa antamani kukan, -en ole ollut niin tuhmalla päällä kuin nyt. Tuntui kuin olisin vasta -nyt alkanut oppia joltain tanssimestarilta, miten pitää astua naisen -eteen kysymään, josko hän on vapaa ensi franseesiin? Nuo illat Tonavan -sillalla kuutamossa ja kuutamatta, esiintyivät kaikessa viehättävässä -suloudessaan vasta nyt, kun ne olivat ohi. Tavakseni oli jo tullut -kohta kun katulyhdyt sytytettiin,. juosta ulos klubista ja rientää -sillalle. Kumpi ehti ennen paikalle, hän odotti ensimmäisen osaston -korvassa. Vielä sittekin, kun tiesin, ettei kukaan ole siellä minua -odottamassa, olin levoton; tavallisella ajalla oli minun sisällinen -pakko kuljeskella sillalla, väliin katsellen vyöriviä laineita, väliin -taas astuskella eteenpäin. Todellakin sangen suloista huvitusta. Ei -kukaan tule kysymään, kuka olet? minne menet? miksi niin huonolla -tuulella? kauanko valtiopäivät vielä kestävät? hauskaa kun tapasin! -hyvästi! -- Ainoastaan yhden kerran tuli kinttuihini eräs -sanomalehtimies kysyen mitä minä niin tarkasti katson tuonne Margaretan -saarta päin! Vastasin jo viikkokausia havainneeni, että Margaretatan -sillan Pestin puolinen osa silminnähtävästi on vaipumassa veteen. -- -Seuraavana päivänä oli tästä asiasta luettavana joka sanomalehdessä. -Arkkitehti oli saada halvauksen pelästyksestä. - -Tyttö parka! Olin tottunut näkemään hänen surulliset kasvonsa joka -päivä. Vasta nyt havaitsin pitäneeni häntä aivan omaisenani. - -Mutta onhan aivan minun vallassani tavata häntä taasen. Tiedänhän mistä -Kuiskaaja-katu alkaa. Taskussani on sala-oven avain. Ja sainhan jo -tietää, että _Haggeus herran toisen kerran mentyä voi aamuun asti -tapahtua talossa mitä tahansa_. - -Mutta tornin korkuisia esteitä kohousi vastaan estämään minua sitä -tekemästä. Jos menen sinne, niin sorran ensiksikin tytön viattoman -sydämen. Jo tämä seikka yksin tuottaisi omantunnon vaivoja. Sitä paitsi -panisin alttiiksi oman elämäni, tavarani ja kunniani. Mahdollista on -myöskin, että kilpailijani ampuisi minut salaa kuoliaaksi tai juopunut -isä lennättäisi minut ilmaan yhdessä tehtaansa kanssa; mutta hyvin -luultavaa on, että he kielittelisivät perheelleni; menettäisin vaimon, -lapset sekä appenikin ja sitte joutuisin minä mieron teille. Jos taas -kirjoitan vekseliin ihanan silmäparin tähden väärän nimen, niin -pelkäisin joka hetki, että salaisuuteni tulee ilmi, ja jos se tulisi -tiedoksi, niin ei minulla olisi muuta neuvoa, kuin ampua heti luoti -otsaani. - -Mutta kumminkaan en voinut karkottaa mielestäni tuota seikkaa. - -Jumalan kiusaamista on joka askel, jonka astun, ja kuitenkin yllyttävät -kaikki ajatukseni minua eteenpäin. Tiedän, että olen mieletön, järkeni -on poissa. - -Mitä useampi päivä kuluu minun häntä näkemättä, sitä raivoisammaksi -tulee sisässäni paha henki, joka yllyttää minua menemään tytön luokse. -Minut valtasi sama tunne, joka kiihoittaa tornin huipulta alas katsovaa -ihmistä hyppäämään maahan. - -Eräänä aamuna löysin taas pöydältäni kirjeen, tunnetulla käsialalla -kirjoitettu osoite päällä, jommoisia kirjeitä Kozák tavallisesti -lähetti. Sisässä oli nimeni ja virkani näin: "Petöfin hullu". - -Ahaa! Tunnen tuon ulkoa kirjastakin. - - "Maan keskustaan mä itsen kaivan, - Otan ruutia - Ja räjähytän ilmaan koko tämän maailman. - Ha ha' ha!" - -Siis saan taas illalla tavata Agneksen. - -Koko päivän kävin kuin kuumeessa. Minusta ei ollut mihinkään. Kaikki -jotka tapasivat minut, vaivasivat minua kysymällä: mikä minua vaivaa? -Vihdoin uskotin heitä, että valmistan itseäni pitämään suurta puhetta -Siebenbürgin paloviina-asiassa; siten sain heistä eron, mutta tuskin -sain odotetuksi päivän loppua. En muistanut, josko olin päivällistäkään -syönyt. - -En malttanut odottaa iltaa. Mikä mahtoi viedäkään minut Tonavan rantaa -ylöspäin, en itsekään tiennyt, ennenkuin olin tuolla puolen Margaretan -siltaa. Täällä loppui jo tunnettu maailma ja kivikatu. Ulkotilukset -alkavat, joista on paras se, jota käytetään polttopuiden -varastopaikaksi. - -Erään tämmöisen tulevan vuosisadan kadun kulmassa tuli äkkiä vastaani -Agnes. - -Ihan ehdottomasti kuvautui tyttöparan kasvoissa ilo tavatessaan minut. - --- Mitä täällä teette? kysyin. - --- Täällä minä tavallisesti kävelen, kun minun pitää tavata teitä, -kunnes lyhtyjen sytyttämisaika tulee. - --- Sitä minäkin aavistin. Jonkinlainen tunne kutsui kai teitä tänne. -Näin ollen emme ehkä menekään sillalle; täällä voimme paremmin -keskustella. Käykäämme käsitysten. - -Myöntyen kehoitukseeni pisti hän käsivartensa kainalooni; toisella -käsivarrellaan riippui ompelukorinsa. - --- No, eikö korissa ole mitään? kysäsin. Eikö minulle ole mitään -lähetettykään? Vai oletteko jo heittänyt sen Tonavaan? - --- En mar. Jätin kotia. - --- Ette vain pannut sitä päänalusen alle? - --- Panin kun paniikin, sinne kätkin sen. - --- Mutta miksi? - --- En tohtinut kantaa sitä kadulle. Pelkäsin, että se löydettäisiin -minulta ja tutkittaisiin mitä se on. Ja minä tiedän mitä se on. - --- Mutta kumminkaan ei teidän olisi pitänyt kätkeä sitä päänalusen -_alle_. Olisittehan voinut panna sen pöytälaatikkoonkin. Mahtuuhan se -sinne. - -Pidin silmällä, josko kasvonsa punastuivat, kun minä mainitsin -pöytälaatikkoa. Mutta näitten juonteissa ei näkynyt mitään muutosta. - -Tahdoin saada varman tiedon. - --- Sanokaa, Agnes kulta, onko teillä vielä valokuvani? - -Kysyessäni katsahti hän pelästyneenä minuun ja veti kätensä ulos -kainalostani. - --- Joko senkin tiedätte? kuiskasi hän kalpeana ja vetäytyi seinän -viereen. - --- Mutta miten olette saanut sen käsiinne? kysyin; -- tahdoin tietää, -josko isä oli tuonut sen? - --- Näin sen valokuvamyymälässä ja ostin. Oletteko siitä suuttunut? - --- Mitä ajattelettekaan? Jos olisin tietänyt teidän huolivan riitä, -olisin sen itsekin teille antanut. Mutta mistä ostitte sen? - --- Kerepesin kadulla on valokuvaaja. - -__ Kerepesin kadulla? Siellä en ikinä ole antanut ottaa itsestäni -muotokuvaa. - --- Mutta siellä se oli. Usein olen sen siellä nähnyt mennessäni -ompelemaan; jo monta vuotta sitte. - --- Mahdotonta. Vasta tänä vuonna otin valokuvia kumppanieni tähden. - --- Mutta siellä se vaan oli; sieltä minä sen ostin. Ettehän toru minua? -Eihän se ollut pahasti tehty? Sallitteko minun pitää sitä? Se on -muassani. Juuri hiljan ostin sitä varten seisovan kehän, jotta voisin -asettaa sen pöydälleni. Mutta ettehän vain suutu minulle siitä? - --- Näyttäkää se minulle. - -Somasti ujostellen otti hän koristaan pienen laatikon, jossa oli -valokuvani, ja antoi sen minulle. - -Mutta tämä ei ollut se valokuva, jonka löysin hänen pöytälaatikostansa --- sattumalta, vaan ihan toinen. Sen olin jo kokonaan unhottanut. - -Useita vuosia sitte, ollessani Balaton-Füderissä kylpemässä, ikuisenti -sikäläinen valokuvaaja maallinen olentoni kuvan -- _vaimoni ja kolmen -pienen paitaressun ympäröimänä_. Nuorin on äidin sylissä ja kurottaa -minulle pientä hevosen selässä istuvaa husaari-nukkea; vanhin syleilee -polveani, vaimoni kasvoista säteilee onnellisuus. Tuo valokuvaaja on -varmaan muuttanut Pestiin ja siten on Agnes tavannut hänellä kuvani. - -Kuuluisa "Fire-Queen" sammuttaja ei ole parempi sammuttamaan suurta -tulipaloa kuin tämä kuva sammutti tuhotulen sydämmessäni. - --- Ja te tahtoisitte pitää _tätä_ valokuvaani pöydällänne? - --- Joll'ette kiellä, niin... - -Näissä sanoissa esiintyi niin todellinen ja teeskentelemätön -viattomuus, etten voinut enää hallita itseäni. Kyynel pujahti -silmistäni. - -Tämän huomasi hän, ja ennenkuin olisin voinut estääkään, suuteli hän -kättäni. Samaa aioin minä juuri tehdä hänelle. - -Minä suutelin häntä otsalle. -- Mene kotia, tyttö parka, ja koeta -unhottaa! - -Nyt luulin jo todellakin, että eroamme toisiamme kiroomatta. -- Suoraan -sanoen ovat kaikki naiset, joilla tähän asti on ollut onnettomuus tulla -minut tuntemaan, enemmän tai vähemmän minua kironneet. Sen tiedän -hyvin, sillä jokaisen kirous on sattunut. - -Tämä ainoa ajatelkoon minusta hyvää. -- Älkäämme tavatko toisiamme -enää! - -Minä riensin kotia. Aamusta saakka en ollut käynyt kotona. - -Pöydälläni tapasin kirjeen, jonka osoitteesta jo huomasin, kuka oli -kirjoittanut sen. Siinä seisoi: "oma poikanne". - -Kirje oli vanhimmalta pojaltani, siltä joka tuossa valokuvassa syleilee -polveani. Käsialansa! oli parantunut paljon, sittekun minä sen viimeksi -näin. Hän ei enää kirjoittanut viivattujen rivien väliin. - -Hän kirjoittaa että he kotona ovat. Jumalan kiitos kaikki terveinä, -pikku Mikko kiipee jo puuhun; he toivottavat minulle samaa. Kylään on -ilmaantunut rokkoa; sentähden on äiti päättänyt kohta, kun tulee -lämpimät ilmat, muuttaa lapsineen Balaton-Fürediin kylpemään. He saavat -oppia uimaan. Mutta jo eilisestä saakka on ollut kevät-ilma, vielä -toissapäivänä oli talvi, sentähden päätti äiti lähteä jo huomenna -matkalle. Äiti pyytää että isä olisi aamulla puoli kuuden aikana -odottamassa heitä Pestin asemahuoneella; sillä äiti ei tahdo viipyä, -vaan aikoo sieltä suoraan mennä Budan asemalle; sieltä lähtee juna -kello seitsemän Fürediin päin. Suutelonsa lähettävät he kaikki -yhteisesti. Keskimmäinen kirjoittaa myöskin veljensä kirjeesen: hän -antaa tietää, että hänellä on koulussa säästöpankkikin ja sinne panee -hän kaikki rahansa. (Poika tulee isäänsä!) Nuorimmaltakin (joka kuvassa -on nukki kädessä) oli pari ylöspäin kiipeävää riviä variksen varpaita, -joissa seisoi, ettei "kirsikat ole vielä kypsiä, mutta kumminkin -kiipee joka päivä puuhun; ja varoo, etten putoo alas; varokoon isä -myöskin!" - -Huomaan, että tässä tulee "Paavalin kääntymys". - -Käskin palvelijani nousta ylös jo neljän aikaan aamulla ja laittaa -issikan asemahuoneelle. - -Saavuin sinne niin varhain, että lamput vielä paloivat pitkin tietä. -Mieleni ei tehnyt istua odotussalissa, läksin kävelemään pitkin rataa. -Aamu-sumu peitti vielä koko kaupungin. Se oli pilvi, joka oli syntynyt -pelkästä ihmisten pahuudesta. Ennenkuin tulemme kaupungin-puiston -huviloitten ja eläintarhan huuhkajalinnojen luo, täytyy kulkea -rappeutuneitten mökkiryhmäin ohitse, jotka ovat likistetyt, Itävallan -valtion rautatien ja yhdys-radan Cimborasson korkuisten ratapenkkien -väliin ja tuomitut vähitellen häviämään, Mikä raukee, sitä ei enää -nosteta. Matala rivi nuoria akatsiapuita peittää osan näistä ryhmistä. -Vain hyvin tottunut silmä keksii tämän "tohuvabohun" keskeltä vaaleaa -savua päästävän savutorven, joka on Kuiskaaja-kadulla -- Kozák on jo -hereillä ja keittää sammuttamatonta tulta helvetinkonettansa varten. -Entä mitä uneksii tyttöparka siellä, helvetinkone pään alla; -- ja tuo -muotokuva seinällä päänsä päällä? Kuinka suuri olisikaan ilonsa, -kun saisi nähdä niitten tulevan, joitten kuva hänellä on. Kunnon -vaimo-kultani on sen jälkeen tosin vähän lihonut ja pojat kasvaneet; -mutta kumminkin tulevat he riippumaan minun kaulassani yhtähaavaa, en -itsekään tiedä, ketä heistä ensin syleilen. - -Sähkö-kilistyskone ilmoitti, että juna on saapunut Köbánuaan. Palasin -takaisin toivottaen "hyvää huomenta" nukkuvalle, Ehkä kuuli hän sen -unissaan. - -Kun juna tulla jyrisi aseman eteen, oli jokaisen pää ulkona vaunun -ikkunasta ja kaikki huudahtivat yhtä aikaa nähtyänsä minut. - -Minuutin päästä yleinen syleileminen ja suuteleminen. - -Ääretön oli riemu. Puolen vuoden kuluessa en ollut nähnyt heitä -(valtion asiat muka estivät!). Kuinka suuriksi pojat olivat kasvaneet! -Rakas vaimonikin oli terveen näköinen; maaseudun ilma oli tehnyt -hänelle hyvää. - --- Eikö pääsi tullut kipeäksi mutkalla? - --- Tuli, mutta se on jo ohitse. - -Tiedän, ett'ei ole muuta tarvis kuin laskea käteni otsallensa, niin -kipu on poissa; mutta kun maan velvollisuudet pitävät kättäni niin -sidottuna! - -Kapineet otettiin alas ja ladottiin erään kantajan selkään. Sitä -laukkua, jossa korukalut olivat, ei rouva antanut kädestään; sitä -taasen, jossa oli välttämättömät matkatarpeet, piti vanhin poika; -valkoisten hiirten häkkiä ei nuorin antanut kellekään; keskimäinen oli -tiedemies, hänen ainainen matkakumppalinsa oli kirjalaukku; -kamarineitsy sai pitää huolta hattukoteloista. - --- Mutta missä on iso kapsäkki? Tarvitaanko ajuria? - -Vastaus oli sangen rauhoittava. Se oli mennyt jo edellä tavarajunassa -suoraan Fürediin; ettei tarvitse siitä matkalla huolta pitää. Vain yksi -kapsäkki on muassa, ne mahtuu kuskin tuolille. - -Sitte sulloimme itsemme "yhteen" issikkaan. Minä tahdoin ottaa kaksi; -mutta ei kukaan tahtonut istua toisilla rattailla, kaikki tahtoivat -olla minun kanssani. Siis koetimme likistää itseämme niin paljo kuin -suinkin yhteen. Joka henki sai pitääksensä yhden laukun ja kopan. Ajaja -ratsasti ison kapsäkin selässä, josta hän ajoi hevosta. - -Saavuimme onnellisesti Budan asemalle; siellä toimitin suurusta -perheelleni, ostin matkapiletit, annoin kapineet esille, ostin -kaikenlaisia sekä mieleviä että mielettömiä sanomalehtiä ja palasin -sitte takaisin omaisteni luokse. - -Muuta puhetta ei ollut keskenämme kuin: "missä on pikku laukku? -Täälläkö on iso koppa? Kellä ovat plaidit? Kenen tämä lakki on? Missä -tuo lapsi juoksentelee? Älä eksy, taikka jäät tänne! Kuka ei ole vielä -saanut suurusta? Missä on Liisa? Miks'ei hän juo kahviansa? Oletteko te -kantajani? Ettekö? Käskekää sitte n:ro 7 tänne! Viinuri! Tuossa maksu! -Kohta soitetaan! Mitä issikalle tulee? Vaihtakaa pian! Älä ota tuota -laukkua, se on tuon herran! Älkää unhottako sateenvarjoa? Minä otan -tämän lapsen, ota sinä tuo toinen; kun ette vaan tulisi tallatuiksi -ahdingossa! Ensimmäinen kilistys... Tulkaa Jumalan nimessä perässäni! -Hoi konduktööri! Mikä vaunu menee Siöfokiin? Ei tupakoitsijain vaunua. -Tulkaa sisään yksi toisensa perästä! Joko kaikki on täällä? -- Tuossa -juomarahaa! Vaunu on täynnä! Ei ole sijaa." Vasta kun toisen kerran -kilistettyä ovet suljettiin ja he huomasivat että minä jäin sisään, -alkoi taas konsertti: "kas kas, isä tulee muassa? isä tulee meitä -saattamaan", ja taas alkaa kaulastani riippuminen ja jaloilleni -astuminen. Näin suurta uhrausta he eivät minulta olleet odottaneet. -"Tuleeko isä kanssamme Siöfokiin saakaa?" -- "Tulen vaikka Fürediin". --- Nyt kysyttiin jo "jäätkö sinne kanssamme myöskin?" Vaimoni käski -heidän olla vaiti, sillä isällä ei nyt ole aikaa jäädä; sitä siinä, kun -hän tulee heitä saattamaan sinne saakka. Hänen täytyy olla joka päivä -valtiopäivillä. Rauhoittava katse täynnä autuutta, osoitti -miten onnelliseksi on hänet tehnyt tämä rahtunen perheenisän -velvollisuutta... - -Junan kiitäessä eteenpäin istuimme vastapäätä toinen toistamme; rakas -vaimoni alkaa esitellä kotioloja, ja antaa Budan ja Sjöfokin välillä -niin tarkan selityksen taloudellisesta tilastamme, etten ole -täydellisempää kuullut talousministeriltäkään. - -Oraat ovat sangen lupaavat, kevätkylvö itänyt hyvin, viiniköynnöksiä ei -ole halla pannut; vasikat ja naudat ovat hyvin kestäneet talven; -menneen- ja toisvuotisesta viinistä saa jo hyvän hinnan, mutta parasta -on pitää vielä myymättä, sillä hinta nousee yhä; villojen kaupan on jo -eräs Pestin kauppias tehnyt ja kymmenen floriinia korkeammasta hinnasta -kuin viime vuonna; kontrahti on täällä muassa, ei muuta tarvita kuin -allekirjoitukseksi. Vastaan ottaessaan maksaa ostaja heti neljätuhatta -floriinia. Porsaista on jo eräs Nagyváradin kauppias luvannut viittä -floriinia korkeamman hinnan kuin syksyllä. Tänä vuonna voimme, jollei -Jumala salli meille mitään onnettomuutta tapahtuvan, maksaa suuren osan -entisten katovuosien velkoja. Meille pantiin liian suuri suostuntavero, -mutta rouva riiteli vastaan ja sai oikeuden; samoin sai hän vääryydellä -koroitetun entisen veron vähennetyksi kolmannella osalla; viinin -valmistuksen oli hän antanut urakalle, siten tulee se maksamaan -vähemmän kuin palkkamiesten työ. Poikki niityn oli hän kaivattanut -vesiviemärin, joten niitty oli tullut tuottavammaksi. Rappeutuneen -myllyn oli hän antanut korjata, ja saanut siihen uuden myllärin, joka -maksaa säännöllisesti arentinsa. Ansaria oli hän lakannut pitämästä, -jottei enää tarvittu kallista puutarhuria. Maitoa hän ei enää myy -meijeristille, joka maksaa vain juustossa, vaan lähettää kaupunkiin. -Nelivetoisten vaunujen sijasta käyttää hän kaksivetosia. Summa -summarum: säästöön on jäänyt senverran, että on vara kuluttaa -kylpemiseenkin. Onpa vielä vara ottaa kotiopettajakin lapsia varten. -Tähän asti ovat he käyneet yleistä koulua, mutta siellä raivosi usein -tarttuvia tautia; nytkin pakenevat he juuri semmoista. Parempi olisi -saada syksyksi perheesen joku kelpo nuorukainen, joka opettaisi -vanhemmalle korkeampia tieteitä ja nuoremmille tiedon alkeita. Siihen -menisi noin neljä tai viisisataa florimia. - -Tähän minä vastasin, että tunnen siihen sopivan henkilön, joka ensi -syksystä voi ryhtyä toimeen. Hän ei enää ole aivan nuori; eikä liioin -mikään maailman valkeus; mutta hän on rakastava lapsia, eikä katso niin -paljon palkkaa kuin hyvää kohtelua. - --- Olkoon menneeksi, kun hän vaan on moitteeton elämässään. - --- Mitä siihen tulee, ei häntä vastaan ole todellakaan mitään -muistuttamista; mutta siveellinen kantansa, jos ei kohta parantamaton, -ei ole juuri ensi luokkaan kuuluva. - --- Siinä tapauksessa en minä päästä häntä huoneeseni! - --- Päästät kun päästätkin, kultaseni, otatpa hänet vastaan vielä niin -ystävällisesti, että pian saattaisit minut kadehtimaan tuota -kevytmielistä heittiötä; jollei hän totta puhuen olisi oman isäni ainoa -poika. - -Vaimoni löi hänen kättänsä kurottavalle kädelleni sanoen: "sinä pöhkö!" -mutta kuitenkin tarttui hän käteeni jää tuo hiljainen haaveileva ja -autuaallinen katseensa osoitti; ettei tämä ollut hänelle mikään -uutinen; varmaan oli hänen isänsä puhunut hänelle asiasta, että minä -syksyllä jätän valtiopäivämies toimeni ja palaan kotia -- ollakseni oma -mieheni, mutta hän ei ollut uskonut sitä, ennenkuin nyt kuullessaan sen -minulta. Minun puheeni hän uskoo kaikki. Jos sanoisin, etten ole -kertaakaan maistanut viiniä enkä polttanut tupakkia sitte kun hänet -viimeiseksi näin, niin uskoisi hän senkin. - -Ilmakin suosi meitä; oli kaunis kevätpäivä. - -Nähtyänsä vaunun ikkunasta Balaton järven, riemuitsivat lapset -ääneensä. Näky olikin ihana, edessämme oli Unkarin meri, kuten me -ylvästellen sitä nimitämme. Kirkas veden pinta kimalteli aivan kuin -hopea, kun vieno tuuli pani sen karehtimaan; toisen rannan vuorten alla -oli vesi tyyni kuin peili; yhtäjaksoinen puutarha sekä isompine että -pienempine viinitarhoineen, kartanoineen, tornineen kuvautui ylösalasin -vedessä. Solakkoja haikaria kahlaa rantojen matalalla, vitkaan -siipiänsä nostellen jyrisevän rauta-hirviön lähestyessä; paimenet -juottavat karjojansa, ajaen niitä veteen aina uimiseen saakka, -kalastajat vetävät nuottaansa. Lapset kiipeevät selkääni huutaen: "kas, -tuolla on Balaton-Füredin kylpylaitos!" -- Minulla oli täysi työ -höyrylaivalla pitäessäni heitä koolla, kunnes laiva saapui Füredin -rantaan. - -Tähän aikaan on Füred ihanin, vaikka harva ihminen sitä tietää. -Ruusumetsät ovat täydessä kukassa; oikea Kazanlik. Harvoja ihmisiä on -kävelyllä, mutta sitä useampia satakieliä. - -Heti perille päästyämme ryhtyi vaimo-kultani työhön, johon ei minun -tarvinnut puuttua, mistä seikasta olen hänelle ikuisesti kiitollinen, -nimittäin matkapakkojen avaamiseen; silloin ovat mies ja lapset vain -tiellä. Minulta ei vaadittu muuta kuin viedä lapset ulos kävelemään -kanssani: ja sitte kylpemään. - -Mikä ilo näille Sisseran sotilaille, kun pääsivät vapauteen "isä-kullan -hoidon alle!" Äiti näytti pitäneen poikansa kurissa! Kun he ovat minun -hoitoni alla, on heillä täysi vapaus. Siksipä he riemuitsevat kun minä -palaan kotia. Vanhin, hurja poika, on aika voimistelija; jo kaksi -kertaa on kätensä ollut poissa sijaltaan ja otsassaan on iso arpi. -Kirjoja rakastaa hän yhtä paljo kuin pukki puukkoa. Vasta viimeisellä -hetkellä lukee hän läksynsä, mutta vastaa aina rohkeasti; vastaako hän -kirjan mukaan, se on toinen asia. Sen hän on minulta perinyt. -Keskimmäinen taasen tulee äitiinsä. Sangen ahkera ja sävyisä poika. -Mistä vain kirjan saa kynsiinsä, sen hän on oikein syödä. Taskunsa ovat -aina täynnä leivän palasia, joita hän säästää tulevien pahojen päivien -varaksi. Hänellä on niin suuri kyky laskentoon, että hän kerran pöytäni -ääressä laski seuraavan esimerkin: jos "vanhan korttelin" mitta viiniä -maksaa 25 kr ja jos joku on tottunut juomaan päivälliseensä "uuden -korttelin" viiniä, niin montako decilitraa hän saa juoda 37 1/2 -kreutzerin hintaista sammuttaakseen janoansa? Tätä en ole vielä -käytännöstäkään oppinut. -- Nuorimmasta tulee runoilija: pelkkää -haaveilemista ja tunteellisuutta. Hän itkee ilman syyttäkin ja pitää -minusta erittäin paljon. Pienenä ollessaan hän makasi aina minun -vuoteessani eikä sallinut kenenkään muun vaatettaa itseään kuin minun. -Mihin ikänä istahdan niin hän kohta kiipee polvelleni. Muuten on hän -kovin tarkka, kaikki hän näkee, mitä ei muut havaitse. Kävellessämme -valokuvaajan asunnon editse puistossa, vetää hän kerran minua ison -kaapin luo, missä hän jo kaukaa tunsi ison valokuvaryhmän, jossa me -olemme yhdessä kuvatut. Minun täytyi luvata, että tänä vuonna taas -annamme valokuvata itsemme yhdessä. Sitte vein heidät kylpemään. Vanhin -ui kuin saukko, tuskin saa häntä houkutelluksi nousemaan vedestä, mutta -keskimäinen laskee tarkoin, montako minuuttia saa olla niin ja niin -monta astetta lämpimässä vedessä, siihen katsoen, montako astetta -liikaa lämmintä saa haihtua ruumiista, jotta uiminen karaisisi sitä, -muuten se veltostuu. Nuorinta taasen, jonka minä itse vein veteen, ei -saanut irti kaulastani, hän huusi yhä: "voi isä, voi rakas isä kulta, -mennään pois vedestä, minä kuolen". Jo näin nuorella ijällään kauhistuu -runoilija vettä. Kylvettyämme kävelimme hetken puistossa haeskellen -sileitä pikkukiviä, istuimme sitte maahan ja minä opetin pikku Mikkoa -leikkimään niillä. - -Matkapakkojen avaamistyöstä sai äiti parka tavallisen -päänkivistyksensä, ja se kestää koko yön; mutta päänkivistystä osaan -minä parantaa yhtä hyvin kuin koko kollegio lääkäreitä. Nuorin poika -tuli taas kanssani maata eikä aamulla tahtonut päästää minua sängystä. -Aamulla täytyi minun taas vaatettaa häntä. Vaimoni oli hieman kalpean -näköinen yöllisestä päänkivusta. Näin ollen oli paha jättää häntä. -Mutta hän joudutti minua itse. Hän oli jo laittanut kahvinkin -valmiiksi. Laivalla soitettiin jo ensimmäinen kerta. Nuorin ei tahtonut -millään muotoa irtaantua minusta, vaan pyysi minua viipymään vielä -yhden päivän siellä. Hän käski katsoa, kuinka paha ilmakin on! Balaton -järvi lainehtii. Tulee myrsky. Laiva uppoo. Minä hukun. Sitte alkaa hän -itkeä. Viimein vaatii hän minua ottamaan hänet mukaani. -- Se vielä -puuttuisi! -- Mutta järkevä vaimoni teki loppu puuhistamme. "Veisitkö -hänet sinne mukanasi valtiopäiville!" -- Se on totta! Enhän anna -olekaan lasten-opettaja, vaan isänmaan ystävä. - -Jo soi toisen kerran. Poikaseni, minun pitää mennä. Kaikki seurasivat -he minua höyrylaivalle ja astuivat kanssani sisäänkin. Syleily ja -jäähyväiset kestivät, kunnes laiva jo teki lähtöä; siis tulivat he -saattamaan minua Siöfokiin saakka. Jos olisin sanankin sinne päin -sanonut, niin olisivat he tulleet Budapestiin saakka. - -Siöfokissa viivähtäessämme pisti päähäni hyvä ajatus: entä jos -lähettäisin täältä esimiehelle sähkösanoman, että jätän -luottamustoimeni "huonon terveyteni tähden", (vaikka tunnen olevani -hyvinkin hyvissä voimissa); parlamentti saa nähdä, miten se voi tulla -aikaan ilman minutta. Sitte takaisin "cum gentibus" Balaton-Fürediin! - -Vahinko vaan, etten koskaan joudu tuumasta toimeen. - -Illalla olin taas "kotona" Budapestissä. - -Ei mitään kirjettä minulle -- Jumalan kiitos! - -Sitte kului useampia päiviä ilman mainittavia, erinomaisia kuulumatta. -Tuttujen vallasnaisten kanssa keskusteltiin valtakunnan kauheasta -vaillingista, mihin ministerit ovat syynä; klubissa puhuttiin naisväen -ylellisestä loisteliaisuudesta, joka on muka syynä vaillinkiin; -valtiopäivillä taasen kauhean suurista vararikoista, joita oli -tapahtunut klubissa: pelkkiä kauheita asioita. - -Mutta minua eivät enää häirinneet minkäänlaiset suuren Kosmoksen -atoomit. Luulin heidän jo unhottaneen minut. - -Joka ilta otin esille lasten kirjeen ja luin pikku Mikon neuvon: -"varokoon isä, ettei lankee". - -Totta puhuen ei kolmen tämmöisen lapsen isän sopisi sekaantua moisiin -seikkailuihin! Luulisi mar lapsekkuuden jo jättäneen minut! - -Heittäkäämme pois mielestä koko juttu! - -Mutta pankaamme tähän taas kolme tähtöstä, otaksuen niitä pikku Mikon -kolmeksi leikkikiveksi. - - - - -VIII. - - -Mieleeni muistui tällä välin, että olin luvannut tuolle tytölle jotain, -jonka täyttämistä hän ehkä vieläkin odottaa. Jos jo vihdoinkin olin -luopunut kaikista itsekkyyden kuiskaamista ajatuksista, niin oli -todellakin kohtuullista, että pidän puheeni palkintoa toivomatta -- -Hänellä on irstas veli, karannut sotamies, jonka lupasin vapauttaa -kerran eräänä juhlallisena hetkenä, jolloin Punaruusun isäntä juuri -hosui tätä nuorta herraa selkään. - -Kun on puhe moisista perin turmeltuneista olennoista, olen minä -oikeastaan sitä ihmisystävällistä mieltä, että olisi paras nuijata -kuoliaaksi semmoiset ihmiset. Mielipiteeni tukeeksi voin tuoda esiin -maailman vanhimman kriminaali-lakikirjan, raamatun, missä löytyy -esimerkkiä, että koko kaupunkien (Sodoma jo Gomorra) asukkaat ovat -nuijatut, ja koko kansakunnan, Benjaminin suvun, hävitys tapahtui -korkeimman käskystä. Mutta tyttö näkyy kumminkin rakastavan veljeänsä, -vaikka hän on tuollainen ilkiö; koettakaamme siis pelastaa poika sekä -samalla tyttö pojasta. - -Tässä asiassa kävin päällikköjen luona, joitten joukossa minulla on -mahdikkaita tuttuja. Hänen rikoksensa ei ollut suuren suuri, vain -parikymmentä floriinia oli hän näpistänyt, sitte oli hän karannut -kasarmista. Useat ovat joutuneet hirsipuuhun samanlaisesta syystä. Ehkä -löydämme jostain samarialaisen lääkärin, joka antaa hänelle -todistuksen, että hän on siitä saakka maannut sairaana. Sitte hankimme -hänelle "Superarbitrirungs-commissionilta" luvan päästä invalidiksi. -Sitte annamme hänelle suosituskirjeen; (kaksikymmentä floriinia hän -vain näpisteli) ja saamme hänet ryöstömieheksi Krassón piirikuntaan; -siellä hän tulee pitkät ajat toimeen. - -Sain asian jo hyvälle tolalle ja luulin saattavani suuren ilon -tyttöparalle, kun hän saa tietää sen hämmästyttävän uutisen, että hänen -veljensä on pelastettu ja saa viran. Hän saa sitte arvella, kenen -toimesta se on tullut. - -Varhain eräänä aamuna (kello kahdeksan vaiheilla) kun vielä makasin -vuoteessani, tuli Ignácz ukko sisään ja herätti minut sanomalla, että -täällä on kantaja nro 34. - -En muistanut kutsuneeni häntä luokseni. - -Mutta hän tahtoi heti puhutella minua. - -Siis olen ehkä jossain loukannut jotakuta arvoisaa gentlemannia, joka -tulee vaatimaan korvausta. Tervetultua! - -Kun mies astui huoneeseni, selkenivät heti aivoni. - -Olin taannoin unohtanut ottaa vaaria hänen numerostaan, muutoin olisin -tiennyt, että "34" on sama kuin "Kozák veikko"; kantaja nro 34 oli -juuri hän. - -Tämähän on mitä sopivin valepuku. Kantaja voi mennä mihin tahansa -epäluuloja herättämättä. - -Jäätyämme kahdenkesken kehoitin häntä istumaan. - -Sen hän tekikin ja tultuansa vakuutetuksi, ettei huoneessa ole ketään -muita paitsi me, alkoi hän puheensa syvään kuiskutukseen painetulla -äänellä, jonka alussa on unissaan kuulevinansa. - --- Veikko, sinulla on tänään vaikea työ tehtävänä. - --- Olen valmis. - --- Sinun täytyy ilmaista eräs karannut sotamies päällikkyydelle. - --- Todellakin? Tämä ei ole mikään vaikea mutta koomillinen tehtävä. -Eiköhän voisi uskoa sitä jollekin muulle tähän toimeen sopivammalle -veljelle? - --- Opi tietämään, vastasi Kozák ylpeästi, ettei veljesten kesken ole -mitään eroitusta eikä meidän tehtävistämme ole yksikään koomillinen. -Jotta seuraus olisi pikainen ja varma, saattaa tämän uskoa vain sinun -moisellesi miehelle, joka voi mennä suoraan sotapäällikköjen luo, -tarvitsematta pitkillä pyynnöillä saattaa metelöimään komisarjuksia, -alikapteeneja, kersantteja, kunnes oikea mies pääsee pakoon, ja etsijä -löytää perille päästyänsä vain tyhjän sijan; -- mutta sinä voit saada -hänet äkkiä kynsiisi kuten hiirilauta rotan. Sentähden sinä liittoomme -kuulutkiin, että olet yhteydessä korkeampien piirien kanssa ja siten -voit auttaa meitä pyhäin tarkoitustemme onnistumiseksi. - --- Olkoon niinkin, mutta karanneen sotamies paran ilmiantaminen -päällikkyydelle tuntuu persoonalliselta kostolta itsesi ja -liittolaistesi puolelta. - --- Älä puhukaan kostosta. Puheena oleva henkilö, joka on oleva uhrimme, -on vain _väline_. Välineitä täytyy uhrata. Yksi yhdellä, toinen -toisella tapaa. Yhdellä on tehtävänä mennä palava kynttilä kädessä -kaasulla täytettyyn kellariin. Toisen tehtävänä on kuolla toisen pakoon -päässeen henkilön sijasta ja antaa haudata itsensä, ettei kukaan rupee -etsimään tuota toista. Kolmas antaa vangita itsensä uhka-yrityksen -toimeenpanijana, jonka kautta todellinen tekijä pääsee vapaaksi. Nämät -ovat välikappaleita. Toiset ovat kädet, joilla toiset toimivat. Toiset -taas päät, jotka panevat kädet liikkeelle. Tämmöisestä välineestä nyt -on puhe. - --- Tuosta puheesta tulen kovin uteliaaksi. - --- Uteliaisuus kuuluu meillä seitsemän pääsynnin lukuun; mutta kuten -itse saat vielä tietää, olet sinä askelta ylempänä tavallisia jäseniä, -ei säätyysi katsoen, sillä se ei tee meillä eroitusta, vaan entisyytesi -suhteen. - -(Suoraan puhuen en tiennyt olevani niin tärkeä henkilö). - --- Koska velvollisuuteni vaatii, tahdon ilmaista sinulle tuuman, jonka -toimeenpanosta yksi osa on annettu meidän haltuumme, mutta lupaatko... - --- Lupaan, enkä sanaani syö. - --- Siitä minä olen vakuutettu. Etkö ole tuntenut jo joku aika varhain -aamuisin (maata pannessasi) jonkinlaista käryä leviävän yli kaupungin, -aivan kuin joka talossa poltettaisiin sulkia? - --- Onhan se usein vaivannut minun haju-aistiani. - --- Etkö ole joskus myöhään yöllä palatessasi kotia Budan Kasinosta (jo -hän senkin tietää, että vietän siellä iltani!) ottanut vaaria, että -tuhansien lyhtyjen valaiseman Pestin yli leviää vaaleanpunainen -verkalleen liikkuva savupilvi, joka näyttää tulevan jonkinmoisesta -savutorvesta ulkopuolelta kaupunkia, koilliseen päin? Sieltä tupruu -ylös paksu ja sakea savupatsas, jonka keskeltä yön pimeydessä liekehtii -ilmituli. - --- Muistan jotain tuontapaista ihaelleeni. Olen luullut jonkun -osakeyhtiön perustaneen sinne tehtaan. - --- Siellä on Budapestin mestaajan uuni. - -Tästä puheesta alkoi jo uni poistua silmistäni. - -Vieraani huomasi tämän ja jatkoi mukavasti ojentaen itsensä -nojatuoliin. - --- Tiedätkö mitä tuossa uunissa poltetaan joka yö? - --- Niin kauas ei kannata minun mielikuvitukseni. - --- Mutta sen sinä varmaankin tiedät, että eräässä osassa Venäjää on -alkanut itämainen rutto raivota? - --- Miks'en tiedä. Onhan siitä seikasta pyydetty selitystäkin -valtiopäivillä. - --- Niin on. Se oli taasen vasemmiston kunnottomuutta. Kun eivät -kumminkaan asiata ymmärrä, mitä sitte hutiloivat. - --- Ymmärrätkö sinä sitte? - --- Tietysti. Kuuleppas! Jos "musta akka" pääsee irralle tänne niin -kutsuttuun sivistyneesen Eurooppaan, niin sepä meille vasta olisi! -Yhtäkkiä menisivät kaikki yhteiskunnalliset lait kumoon! Kaikki -valtiaat tulisivat vaivaisiksi! Siteet ratkeisivat! Lait hajoisivat -kuin tuhka tuuleen! Kahleissa kituvat pääsisivät vapauteen! Ylpeät -sotajoukot hajaantuisivat! Se olisi koko Euroopalle, kuten jo kerran -ennenkin, todellinen tuomiopäivä! -- Se oli jo tulossa! -- Se istui jo -yökön siivillä lentäviin vaunuihinsa! Mutta tuo niin kutsuttu -vasemmisto on pilannut koko asian, ja herättänyt hallituksen, joka heti -astui estämään tuhon sisään pääsemistä. - --- Niin, ja asiantuntijoita on lähetetty ruttoa tutkimaan. - --- Ha ha ha! Oikein naurattaa! Teidän tiedemiehenne saisivat olla -tuolla Astrakanissa, jollei Pestin mestaaja olisi mies paikallaan. Tämä -käärme luikertaa läpi kolmenkertaisen venäläisen sotamiespiirin; se -tulee yli rajojen ja munii muniansa minne tahtoo. - -Selkääni alkoi pöyristyttää. - --- Mutta täällä ollaan kovin ankaria. Mitä ikinä saapuu tänne -kauppiaita varten Venäjältä, nahkoja, turkkeja, palttinaa, kankaita, -kuivaa kalaa, kaviaaria, kaikki viedään suoraan mestaajan uuniin. Tämä -taasen sytyttää ne tuleen yöllä ja polttaa kaikki tyyni. Tätä savua -tuntee kaupunki aamuisin. Uuni on sama kuin Englannissa "Queens pipe" -(kuningattaren piippu), jossa poltetaan takavarikkoon otettua tupakkaa. - --- Sepä oli oikein hyvä, -- tuota, meidän kielellä puhuen, sangen paha. - --- Niin on. Mutta mestaaja ei ehdi itse tekemään kaikkea tätä työtä, ja -hänen oppipoikansa kammovat sitä. - --- Miten? Kammovatko oppipojat? - --- Totta kai! Eiväthän hekään raudasta ole. Heidänkin hermojansa koskee -ajatus, että kaikki mitä he ottavat käteensä, on tullut mustan kuoleman -maalta. Sentähden palkkaavat he taas toisia miehiä, jotka tekevät työn. - --- Ja näille se käy laatuun? - --- Löytyy ihmisiä, jotka eivät pelkää helvettiäkään, jos vain saavat -hyvää ja väkevää paloviinaa nahkaansa. Muitten muassa käy siellä -yötisessä työssä eräs tuttavamme. Tämä on mainitsemani karannut -sotamies. - --- Eihän se vain liene Agneksen veli? - --- Sama mies. - --- Eikä hän kammoksu...? - --- Kuolemaako? - --- Ei, vaan mestaaja-poikain seuraa? - --- Mikä kysymys! Ne ovat yhtä hyviä työmiehiä, kuin minä ja sinä. -Kaikki työ on kunniallista; ja mitä alhaisempi työ on, sitä suuremman -arvon ansaitsee se joka sitä tekee. Ja muuten on se kokonaan kunkin -mielen mukaan. Kerran olin tämmöisen pyövelin kokelaan kanssa (pulska -poika, kun hän pukee yllensä hyvät vaatteet) parlamentin parvella, kun -te valtiopäivämiehet tuolla alhaalla _ailakoitsitte_ keskenänne, kunnon -mestaajan sälli kuuntelee hetken aikaa puoluemiesten haukkumasanoja, -joita te nimitätte puheiksi, ja kääntyy vihdoin minuun lausuen: "hyi -helvetti! Tuommoisia _sikamaisuuksia_ en kärsisi kuulla, vaikka saisin -tuhannen floriinia!" - --- Hyvä. Siis käy veikkomme joka yö uunia lämmittämässä? Totta kai hän -siitä saa palkan? - --- Ei hän sitä tee juuri palkan vuoksi, vaan enemmän sivutulojen -tähden. - --- Minkälaisten sivutulojen? - --- Kun toisinaan käsiinsä sattuu tukku kallisarvoista tavaraa, huiveja, -Persian kankaita, niin pistää hän niitä tuleen heitellessään tukun -silloin tällöin paitansa poveen tai housujen lahkeista ja vie joko -kullallensa tai panttilainaajalle; hän elää hyvin siitä. - -Hiuskarvani alkoivat käydä pystyyn. - --- Mutta se on kauheata, mieletöntä uhkarohkeutta. - --- Makaa rauhassa äläkä voivottele! Tämä ei ole niinkään uhkarohkeata. -Mitä tähän asti on poltettu poroksi, sen olisi saattanut rohkeasti -kantaa pois tai syödä levittäen leipänsä päälle (nimittäin kaviaaria) -kuka pääkaupungin porvari tahansa; sillä noista ei ole yksikään nähnyt -sitä seutua, missä ruton emo hautoo pesässään. Minä sen tiedän: -- -Mutta tänään on saapuva yksi tukku _suoraan Astrakanista_. Samasta -myymälästä, mistä joka ihminen on kuollut ruttoon. Kasakat polttivat -koko myymälän. Tämä ainoa tukku onnistui meidän pelastaa. Maksoi -äärettömästi. Se lähetetään tänne. Itse lähetys on mainio mestarityö. -Tämä tukku sisältää saukon nahkoja, joitten hinta siellä on viisisataa -ruplaa. Se tulee varmaan! -- Siihen on jo "musta akka" iskenyt kymmenen -kynttänsä! -- Joka vain sormellansakin siihen kajoo, häneen on rutto -tarttunut. Ja hän on sen levittävä, kuten Simsonin ketut tulen -filistealaisten laihoihin. -- Tämä tukku tulee myöskin takavarikkoon -otettavaksi tullissa ja vietäväksi uuniin. Mutta varma on, ettei -veikkomme jätä siitä kymmenystä ottamatta. Mutta kaksi saukon nahkaa, -jotka hän kantaa kotia kierrettyinä vyötäisten ympäri on oleva -tarpeeksi koko kaupungille. - -Veri hyytyi suonissani. - --- Minulla on juoneni, jatkoi Kozák veikko. Jos rutto leviää Pestiin, -niin antakaamme sen mennä vielä edemmäs! -- Sentähden sinun on tarvis -ilmaista tuo poika karanneeksi sotamieheksi, ilmoittaen paikka minne -hänen on tapa mennä öisin työnsä päätyttyä. Sydänveren katu n:o 42, -leipojattaren luona. Huomatessaan että sinne rynnätään sisään, rientää -poika varmaan heittämään uuniin varastamansa nahat. Mutta itse on hän -jo silloin täynnä myrkkyä. -- Sotaväen 38:s rykmentti on paraikaa -majoitettuna Wieniin, karkuri lähetetään heti sinne, viedään kasarmiin, -sotaoikeuden eteen ja kolmen päivän kuluttua on Wienin kaupungilla -loistava huvitus valmisna: kokonainen kasarmi täynnä kuolleita. -- Sitä -sopii nauraakin! ha ha ha! ha ha ha! - -Hän nauroi ääneensä ja katsoi vielä ympärilleen, josko tohtisi korottaa -ääntänsä. - -Mutta havaittuansa, etten minä ollenkaan tahtonut ottaa osaa nauruun, -jatkoi hän taas vakavammin: - --- Mitä erinomaista tämä olisi? Tämä sotatemppu et ole uusi. Eivätköhän -Pohjois-Ameriikan kansalaissodan edellä etelävaltiot tehneet samoin, -kun he ostivat Brasiliasta kaikkein keltakuumeesen kuolleitten vaatteet -ja lähettivät niitä laivalastin Nev-Yorkiin istuttaakseen ruttoa -vihollisten leiriin; mikä siis oli heille luvallista, eiköhän se olisi -luvallista meillekin? Ja kysymmekö me, onko luvallista? -- Ymmärrätkö -nyt täysin asian, miksi sinun täytyy antaa ilmi tuo poika. -- Sinä olet -käsi, hän on väline. Hän on pommi, joka sinun pitää lennättää. -- Pommi -räjähtää. Mitä artilleristi huolii, vaikka pommin kuori särkyy, kun se -vain tekee tuhoa! - -Olin jo hyvän aikaa odottanut hänen lopettavan tämän mielettömän -puheensa. - --- Omalta kannaltasi katsoen on tämä kaikki järkevästi ajateltu, -veikkoni, mutta minulla ovat toiset tuumat. Juuri tämän nuoren miehen -sisarelle olen luvannut ja kunniasanallani vakuuttanut, että vapautan -veljensä rangaistuksesta, joka seuraa lippunsa jättämistä; ja sen olen -jo tehnytkin. Lupasin myöskin hankkia hänelle kunniallisen toimialan. -Sitä nyt tätä nykyä puuhaan. - --- Naurettavaa! Onko lupauksilla sitovaa voimaa? Etenkin lupauksilla -tytöille? Onko niitä tapana pitää? - --- Minun on tapana? minut sitoo lupaukseni. - --- Entä pyhä vala, jolla sinä olet sidottu liittoomme? Kaunis silmäpari -on siis sinulle pyhempi merkki kuin se, joka on painettu käsivarteemme: -suuri _kaikkeus_, Kosmos, ja tämän vastakohta: suuri _tyhjyys_, -kuolema! - -Näin puhuen kiersi hän takkinsa hihan ylös ja näytti minulle tuota -hirveätä merkkiä. Minä pistin käteni peiton alle, sillä minun -käsivarrestani oli jo kulunut pois sekä kaikkeus että tyhjyys. - --- Veli kulta, vastasin, mitä olen sanonut, sen olen sanonut. Minä -pidän Agnekselle antamani lupauksen. Mainitsemaasi poikaa minä en anna -ilmi, sillä minä en aio ruveta piiskuriksi enkä nylkyriksi, enkä -vakoojaksi enkä ilmiantajaksi. Pistäkää puukko kurkkuun, jos tahdotte; -täss' olen! Mutta mikä on minulle vastenmielistä sitä en tee. Sillä -minä olen niin suuri nihilisti, että pidän koko suurta "tyhjyyttä" -tyhjänä puheena. Mene nyt hiiteen, tai jos tiedät mieleisempääsi -paikkaa, mene sinne, ja anna minun nukkua! - -Näin sanoen käännyin seinään päin. - -Kozák veikko nousi istualta ja lähestyen vielä kerran minua kuiskasi -kamalalla äänellä korvaani: - --- Olet ajatteleva asiaa. -- Nyt oli luonasi "34". -- Sinun pitää antaa -ilmi karkuri "38":nnesta rykmentistä, Hän on tavattava Sydänveren -kadulla n:o "42" leipojattaren luona. - --- Hyvä, hyvä! - -Minä nukun vielä. Viime yönä kesti pikettirpeli sangen kauan Budan -Kasinossa. Siellä käy varakkaita miehiä, jotka pelaavat aamuun asti, -mutta vain pikettiä kymmenestä osasta kreutzeriä. -- Lähemmin tultuani -tuntemaan poikani, rupesin minäkin sitä pelaamaan... - -... Oli jo paras aika mennä istuntoon, kun vanha Ignácz herätti minut -Kaikkia hulluja olin uneksinut! Olin käyvinäni mestaajan uunin luona, -ja heittävinäni pelkkiä mustia akkoja kattilaan; valtiopäivillä olin -kuulevinani mestaajasällien puheita. - -Hieroessani unta silmistäni kysyin Ignácz'ilta: - --- Näinkö minä unta, vai oliko täällä todellakin joku kantaja n:o 34. - --- Oli niinkin, vastasi vanhus; hän odotti täällä kauan, mutta läksi -vihdoin suuttuneena ja sanoi, ettei hän tahdo häiritä armollisen herran -unta, hän nukkuu niin makeasti; lupasi tulla myöhemmin. - --- Siis näin kumminkin unta. - -Vanhus tahtoi kaikin mokomin saada tietää, mistä numeroista minä olin -nähnyt unta, pannaksensa ne arpalippuun, kunnes minä luin ne hänelle: -"34, 38 ja 42". - -Hän kirjoittikin ne heti muistiinsa. - -Samana päivänä menin minä Budan puolelle, päättämään karanneen -sotamiehen asiaa. Se oli sangen hyvällä tolalla. - -Maksettuani tuhlaamansa rahat ja näytettyäni kovasta sairaudesta -puhuvan todistuksen, julistettiin heti päätös, joka antoi syyttömän -isällensä takaisin, jotta poika taas voi palata päivällä elävien -joukkoon. - -Mutta pankaamme tähän taas kolme tähtöstä, ajatellen niitä kolmeksi -arpalippuun kirjoitetuksi lu'uksi. - - - - -IX. - - -Kun illalla (kello kahdentoista jälkeen) palatessani kotia Budan -Kasinosta, huomasin yli Pestin leviävän mustan savupilven, joka näytti -tupruavan kaupungin ulkopuolella olevasta savutorvesta, niin tuli taas -mieleeni tuo kanssapuhe tai uni, vai mikä se liene ollut? - -Minä en suinkaan usko aaveita enkä noitia, enkä siis unkarilaisia -sosialisteja enkä nihilistejäkään. Siitä on jo aikoja, kun minua -pelotettiin pilven hattaroilla; mutta eihän ole mahdotonta, että -monomanian vaivaamat henkilöt uhraavat henkensäkin johonkin -mielettömään uhkarohkeaan yritykseen. - -Rupesin miettimään, mitä tuo kamala mies puhui. Hänen -mielettömyydessään on järjestystä; siitä täytyy ottaa selkoa. - -Takavarikkoon otetut Astrakanin nahat palavat nyt mestaajan uunissa. -Joku saattaa niistä pistää huostaansa yhden tai pari. - -Suorin keino olisi ilmoittaa poliisivirastolle, mitä olen saanut -tietää. - -Mutta sitä en saata tehdä. En tosin pelkää nihilistien salamurhaajia, -mutta siitä saattaisi syntyä tutkinto; minä kutsuttaisiin todistajaksi, -täytyisi kertoa koko historia, miten olen saanut tietää tämän -salaisuuden. Minun täytyisi puhua tehtaasta Kuiskaaja-kadulla, Haggeus -herrasta ja hänen tyttärestään; tämä olisi minulle kovin ikävä asema. --- Siis en mene poliisivirastoon. -- Mutta sen sijaan menen kun -menenkin etsimään Kalypsoa Sydänveren kadulla: hänen verkostansa saan -tuota pikaa kiini tuon tuhoa tuottavan pojan ja pelastan täten Euroopan -suuresta vaarasta. - -Aloin hämärästi muistaa kuulleeni jotain tuosta Sydänveren kadun -leipojattaresta. -- Jopa tuli mieleeni. -- Se oli mainittava tapaus! -Tuolla Sinikissassa. -- Viime laskiaisena. Oltiin ajaa ulos paalista -tuo kunnon nainen. -- Olin minäkin niissä huveissa. -- Mutta minun -mielestäni ei yleisöllä ollut oikein. -- Sinikissan arvoisa vierasparvi -syttyi kapinaan semmoista rohkeutta vastaan, että leipojatar -"Sydänveren" kadulta tohti esiintyä näissä saleissa. -- Sillä Sinikissa -laskee suurta arvoa tahrattomalle maineelleen. -- Sydänveren kadun -leipojatar taasen on vain "tillikan" emäntä. -- Ja näissä seuroissa -annetaan suuri arvo soveliaisuuden ja siveyden määräyksille. -- -Haiset kokonaan vimmastuivat nähdessään hänen astuvan sisään. -- -Tanssirivi hajaantui ja tanssin johtaja menetti malttinsa nähdessään -Nisukakku-Miinan uhkaavan katseen ja kirjavan puvun.. "Ulos hän!" -"Tempaiskaa irti valetukkansa!" -- "Kengästä korvapuusteja!" Näin -huudettiin joka taholta. Varmaan olisivat he piesseet hänen -hyvänpäiväisesti, jollen minä olisi ajoissa mennyt väliin. "Hyvät -herrat ja naiset! huusin; tämäkö on tasavaltaisuutta! Senkö tähden -taistelemme kovia otteluja yhdenarvoisuuden pyhien aatteiden puolesta, -että nyt teemme tyhjiksi nämät korkeat aatteet Sinikissan pyhissä -saleissa? Herttuattareni! Te kauneuden kuningattaret! Te puistojen ja -Kuninkaankadun ylhäisö! Osoittakaa syntyynne sopivaa jalomielisyyttä -alhaisempaa kumppania kohti, jonka mies kaatui urhoollisesti -taistellen, (mutta herää taas eloon), -- jos ei kenraalina niin ainakin -plutoonan päällikkönä!" Tällä puheella onnistui minun tehdä seuraan -tunkeutuneelle tietä ovelle saakka; ja täten pelastin hänet perin -ikävästä asemastaan, sillä varmaan olisi päällensä heitetty kiulullinen -vettä ja sitte olisi hän ajettu ulos. Sillä ei herrojenkaan saleissa -olla niin tarkkoja maineen suhteen kuin Sinikissassa. - -Luulen puheena olevan naisen vielä muistavan tämän ritarillisen tekoni, -jos hän näkee minut. - -Nisukakku-Miina voi ylvästellen lausua itsestään, ettei hänen yllänsä -koskaan ole ollut pukua, jota ei joku olisi hänelle varastanut, sekä -ettei hän koskaan ole tuntenut ihmistä, jonka nimen hän tietäisi. - -Tätä tilaisuutta minun pitää käyttää hyväkseni. - -Hänen asuntonsa tiedän jo Kozák veikon ystävällisestä osoituksesta. -Pitää vain hankkia issikka, joka ajaa minut sinne saakka. Se paikka ei -ole pääsemättömässä kaupunginosassa. Se on viimeisessä huonerivissä -kaupungin puistoon päin; takapuolella on kaupungin puutarha-koulu; -akatsia- ja pähkinäpuita ympärillä. Hyvä piilopaikka maailman kanssa -riidassa eläville köyhille pojille. [Szegény legény, köyhä poika, -nimitys sisseille ja rosvoille Unkarissa. Suom.] - -Mutta saadakseni kovapäisemmätkin täysin käsittämään, mikä asema -Nisukakku-Miinalla oli yhteiskunnassa, koska ei hän Sinikissan hienolle -yleisölle kelvannut, täytyy minun juurta jaksain esittää syyt tähän -seikkaan. (Kumminkaan ei ole tarvis käskeä ulos huoneesta kasvavaa. -nuorisoa: esitelmäni liikkuu täsmälleen ethos- ja aisthäsis-piirissä). - -Loukkauskivenä oli nimittäin se seikka, että Nisukakku-Miina (kuten jo -nimikin osoittaa) oli nisukakkujen leipoja ja myyjä. Nämät taasen ovat -sitä lajia leivosta, jota nauttivat yleensä nuo yhteiskunnan -hyödylliset jäsenet, joita joka päivä otetaan kiinni irtolaisuudesta, -jotka opettavat tilanomistajille valppautta heidän omaisuutensa suhteen -ja joiden elinkeinona etupäässä on löytää tavaroita, joita ei ole -kadotettu. Heidän seurassansa esiintyy väliin korkeammillakin sijoilla -toimivia miehiä, nimittäin omnibus-ajureita, joille nisuleipä-puoti -kaupungin reunassa on oikea paratiisi. Siltä saa vehnäistä ja -paloviinaa, ei mitään muuta. Näitä myy Nisukakku-Miina. Sentähden onkin -hän rahvaan suosiossa. Kun sunnuntaisin tulee väkeä puoti täpötäyteen, -joka on seuran valioitten kokouspaikka, on Nisukakku-Mlina illan -ylistetty sankaritar. Hiuksensa ovat tulipunaiset, suloutta lisäävät -hehkuvat silmät, hän osaa myöskin tanssia. -- Hänen tähtensä pitävät -porvari-luokkaan kuuluvat ja läsnä olevat sotapojat keskenään aika -tappeluja, joista vain patrullit tekevät lopun. Nisukakku-Miina on -usein Iliaadin "kauniina Helenana", ja tämä hänen maineensa on hänelle -esteenä päästä korkeampiin ravintoloihin. - -Ajuri ei tahtonut ajaa minua kauemmaksi kuin ampumakentälle, sillä -öiseen aikaan hän ei muka mene Sydänveren kadulle. Yksin sain osata -sinne. Kävin kadun keskikohtaa, kädessäni raudoitettu keppi aseena. - -Helposti löysinkin talon. Jo kaukaa näkyi savutorvesta nouseva savu. -Leipous-uunia jo lämmitetään. Lähemmäksi tultuani sain varman tiedon, -että olin oikealla paikalla; puodin oven yläpuolelle on seinään -maalattu suunnattoman suuri keskeltä poikki leikattu nisuleipä; jos se -olisi kyltille maalattu, niin olisi se jo aikoja sitte varastettu. Sen -alle on vedelty suurilla kirjaimilla: "_VIINA-kauppa_". Mutta puoliyön -jälkeen on puodin ovi jo suljettu. Yksi ikkuna on kadulle päin. Sekä -ovi että ikkunaluukut osoittavat, että täällä koputellaan seipäillä. -Kun joku näkee oven olevan suljetun, lyö hän kepillä ovea ja -ikkunaluukkuja, kunnes sisällä olijat luulevat olevan tarpeeksi ja joko -päästävät hänet sisään tai ajavat pois; mutta sitä ennen he väittelevät -keskenänsä läpi ikkunan, kunnes tullaan vakuutetuiksi ulkona olijain -hyvästä tarkoituksesta tai tämän vastakohdasta. Sillä käypä niinkin, -että poliisi vaivaa heitä näin myöhäiseen aikaan. - -Tähän aikaan poistui Nisukakku-Miina sisimmäisiin huoneisinsa, joihin -pyhiin paikkoihin vain joku yksityinen suosikki voi päästä sisään. -Tällöin hän rupee leipomaan. Taikina on jo noussut, se pitää leipoa -kakuiksi, jotka kypsennetään isossa uunissa. Jolle on tapahtunut armo -päästä sisään, sille tarjoo Miina lämmintä leipää, joka mahtaa maistaa -mainiolta. Jos tällä välin uusi vieras kolistelee ikkunaan, niin -tiedustellaan ensin, mitä hyötyä hänestä saattaa olla? - -Tunnen talon tavat minäkin. Ennenkuin aloin kepillä kolkuttaa -ikkunaluukkuja päästäkseni sisään, otin esille kukkarostani kolme yhden -fioriinin seteliä ja pistin ne hattuni nauhan taa. Sitte rupesin hiljaa -koputtelemaan kepilläni molempia ikkunaluukkuja vuoroin. - -Toiseen luukkuun oli särjetty rako. Siitä sopii sisällä olijan -kurkistaa ulos. Viisi tai kuusi kertaa lyötyäni kuului sisältä ääni: - --- Mikä hätänä? - -Heti tunsin lumoovan Nisukakku-Miinan tenhoäänen; hänellä oli syvä -passo-ääni kuin rumpumajurilla. - --- Onko teillä lämmintä vehnäistä, ihana leipojatar? huusin ikkunan -takaa. - --- Kuka olette? - --- Nimeni on hatussani. - --- Kohta tulen avaamaan ovea. - -"Kohta" venyi pitkäksi ajaksi; varmaan täytyi ensin takaovesta tuupata -ulos muutama varhemmin tullut vieras, jotka eivät olleet yhteensä -kolmen floriinin arvoiset. - -Tuo sulo nainen tuli leipomispuvussaan avaamaan minulle ovea, kädessä -talikynttilän pätkä, jota ei tavallisesti pidetty kynttilänjalassa, -vaan istutettiin talin tipalla pöytään tai penkkiin. - -Heti tunsi minut kiitollinen sielu vietyänsä minut leipoma-huoneesensa, -missä palava uuni levitti huoneessa helvetillistä valoa. Äsken -paistettujen leipien haju taisteli maahan kaadetun viinan hajun kanssa. -Seinät olivat täynnä mainioitten rosvojen ja murhaajien muotokuvia, -joita oli sanomalehdistä leikattu. Ihana kokoelma oli tämä! - --- Olettehan te se Sinikissan partasuu herra! huudahti hän hyvästi -taputtaen minua olkapäälle. Mikä hyvä henki teidät tänne toi? - -Puhuessaan tarkasti hän yhtämittaa kellon periäni; sangen ajattelematon -olin, kun en muistanut jättää kelloani kotiin tänne lähteissäni. - --- Kuten: sanoin, olen tullut lämmintä leipää saadaksesi; valmistakaa -pian. Tässä on yksi floriini sitä varten. - -Istahdin ylösalasin käännetylle jauhovakalle, (se oli siistein -istuinsija) ja katselin hänen leipomistaan. - --- Jos te tällä välin, lausuin minä, tahdotte ansatta toisenkin -fioriinin, niin sanokaa vain, onko täällä ollut se kultapoikanne, joka -on karannut sotamies ja jonka toisen silmän alla on kaksi arpea? - --- Mistä minä tiedän, ketä tarkoitatte? - --- Tarkoitan sitä, joka tuo tänne väliin jonkinmoisia huiveja ja -nahkoja. - --- Oletteko te poliisi? - --- En mar olekaan, ihanaiseni! Sillä siinä tapauksessa en olisi tullut -tänne, vaan makaisin kotonani. Minä olen tuon herraspojan hyvä ystävä. - --- En tunne poika parkaa. Ei hän tuo tänne mitään huiveja eikä nahkoja, -poika parka. - --- No, sitte on hän vastedes tuova. Mutta sanokaa hänelle, kallis -kultaseni, että hän olkoon varoillaan, sillä ne tukut, jotka tänään -poltetaan mestaajan uunissa, ovat tuodut Astrakanista ja niissä on -itämainen rutto; minne ne viedään, sinne majoittuu musta kuolema. - -Jos tämä sulo nainen olisi saanut käteensä palavan kekäleen, ei hän -olisi niin kovasti kiljaissut kuin nyt tämän kuultuansa. Hän syöksi -pois uunin edestä missä hän paraikaa oli leivän paistamisen toimessa, -juoksi kuka tiesi minne, ja palasi hetkisen perästä takaisin kasvot -kauhistuksen hiessä; hän kantoi pihdeillä kahta nahkaa, joita hän piti -niin kaukana ruumiistaan kuin suinkin, ja juoksi uunin luo, minne hän -heitti esineet; pihdit viskasi hän kauas luotansa. Sitte paiskasi hän -uunin oven kiinni, jottei savu pääsisi ulos; koko ajan kalisivat hänen -hampaansa, aivan kuin vilutautisen. Tavan takaa mutisi hän -kirouslauseita, jotka tarkoittivat nahkojen tuojaa. - --- Katsokaapas, ihana yön kuningatar, miten helposti ansaitsitte -toisenkin floriinin. - --- Hitto vieköön tuon heittiön raadon! Minulle hän ei sanonut, mistä -hän niitä toi. Varmaankin olen minä siis jo surman oma, eikö niin? - --- Kenties ei vielä. Mutta kaikissa tapauksissa lienee paras turvautua -siihen rahvaan parannuskeinoon, että vedettyänne hiilet uunista, -suvaitsette itse täysissä vaatteissa ryömiä sinne sisään ja viipyä -siellä niin kauan kuin suinkin saatatte. Tämän keinon olen oppinut -eräältä kuuluisalta lääkäriltä, joka on tällä tavoin: parannellut -vanhoja naisia. - -Siitä olen varma, että hän seurasi neuvoani. - --- Mutta nyt ryhtykäämme kolmanteen floriiniin. Koska se on -historiallinen tosiasia, että ystäväni jo tänään on käynyt täällä, -eiköhän olisi mahdollista saada tietää, missä hän kuleksii tähän -maailman aikaan? Ehkä te suvaitsette tietää jotain hänestä? - --- Miks'en tiedä! Tiedänpä hyvinkin! Täältä tuo heittiö läksi yhden -aikaan jälkeen puoliyön. Hän joi kaksi lasia viinaa ja jäi nekin -velkaa. Tarpeeksi juotin koiraa, kun hän osasi niin hyvin maritella. -Mutta eipä lurjus tahtonut viipyä. Hän sanoi menevänsä vainoamaan -suurta saalista. Hänellä on kaunis sisar, johon eräs suuri herra on -rakastunut, ja jonka luona tämä käy salaa. Tätä herraa hän on jo -väjynyt viikon päivät. Hän on piilossa talon edustalla olevan kaivon -kehän takana. Kun tuo suuri herra tulee, odottaa hän kunnes tämä -pujahtaa sisään; sitte syöksee hän hänen kimppuunsa, huutaa toisia -apuun; ja sitte on tuo suuri herra hänen vallassaan, jotta hän voi -pusertaa häneltä rahoja ollaksensa vaiti. - -Rakat poika! Jollakin tavalla piti hänen osoittaa kiitollisuuttaan, kun -minä ahkeroitsen pelastaa häntä. - --- Tuossa on vielä kolmaskin floriini, ihana herttuattareni. Minä en -enää huoli vehnäisestä. Ryhtykää jo leipomiseenne, ettei taikina nouse -liiaksi. Huomenna tulen taas. - -Niin sanoen irroitin itseni hänestä; en tahtonut antaa hänelle kättä -lähteissäni. - -Saavuttuani kadulle kuului korviini milloin mikäkin taholta epäiltäviä -vihellyksiä. Paraasen aikaan saavuin issikkani luo. Jos olisin -hetkisenkin kauemmin huvitellut itseäni talossa, niin joko olisi joku -lyönyt kuoliaksi minut tai olisin minä lyönyt kuoliaksi jonkun. - -Pankaamme tähän kolme tähtöstä, tietysti osoittamaan kolmea nisuleipää. - - - - -X. - - -Eipä syyttä sanota, ettei piru koskaan makaa. - -Miten kävikään, niin parin päivän perästä ilmestyi eräänä aamuna -pöydälleni Kozák veikon epistola, sisässä nimi "Prometeus", joka -varasti ensimäisen tulitikun Jupiterin tulitikkulaatikosta! - -Siis pitää minun tänään tavata Agnes. - -Tulin havainneeksi, ettei päätökseni ollut tehty tarpeeksi vahvalle -perustukselle: se ei kannattanut rakennustansa. - -Tätä ystävällistä kirjettä seurasi toinen, jonka sain -parlamenttihuoneesta. (Sillä löytyypä vielä viisaita ihmisiä, jotka -ovat keksineet, ettei ole soveliasta lähettää suoraan asuntoon -kaikenlaisia kirjeitä miehelle, joka ei elä yksin tässä maailmassa, -sillä ne voisivat helposti joutua väärille teille; sentähden on -parlamentissa posti ja eteisessä on iso kirjelista. Arkaluontoisemmat -kirjeet adresseerataan tänne). Siis odotti minua siellä kirje, jota ei -ollut kirjoittanut kukaan muu kuin Haggeus herra. -- - -Hän ei nimittänyt enää minua Ignatius Koribanyaksi, vaan ilmoitti -saaneensa tietää oikeaa nimeni ja tämä kävi kovasti kunniatunnolleni. -Hän luottaa vielä täydellisesti minuun. Koska hän aikoo valmistaa -pyranastatoreja irredentisteille, niin pitää hän soveliaana, että -hallitus antaa hänelle apua korkeasti luvallisen tulikonetehtaan -laittamiseen, hän on maksava velan petardeissa, (joita räjähytellään -pääministerin ja vapaamielisten klubin ovien edessä). Ja koska minä -kerran olen antanut pääministerin sytyttää sikarinsa minun sikaristani, -niin olisi vaikutusvoimaani katsoen minulle mitä helpoin seikka hankkia -hänelle tuo vähäpätöinen summa; asian menestykseksi lupaa hän itse -piakkoin kirjoittaa pari pätkää Kansanlehteen hallituspuolueen -turmelukaesta. "Anna hyvä Jumala, mutta anna pian!" sillä asia on -polttavan kiireinen. Jollei hän saa apua jo tänään tai huomenna, on hän -lennättävä ilmaan tehtaansa, jottei hänen tarvitsisi nähdä toiveittensa -raukeevan tyhjään. Hänen onnensa on minun edessäni. Saan pyytää, minkä -palkinnon tahansa, kun vain autan häntä. Hallussaan ei löydy aarretta, -jota hän ei soisi minulle. Saan vain valita. Koko hänen perheensä on -oleva minulle kiitollinen kuolemaan asti. Kieltävässä tapauksessa hän -ei voi vastata mahdollisista seurauksista. Hätänsä on korkeimmallaan. -Hän pyytää minua käymään talossa, jos sydämessäni vielä on jänne, joka -väräjää. - -Selvää puhetta! - -Sitä varten siis on minulla vaikutusvoimaa, että pyytäisin ministeriltä -jotain suosionosoitusta ja sill'aikaa asettaisin petardin hänen -tuolinsa alle, pitäen vain vaaria ettei se räjähdä, ennenkuin olen -saanut mitä pyydän. - -Ajoin siis asiaa; mutta en ministerin luona, vaan sen villakauppiaan, -joka osti villani. Hän oli taipuvainen antamaan kaksituhatta floriinia -etumaksuksi -- vekseliä vastaan -- nimittäin, jos saan kaksi -hyväksyttävää nimeä alle. - -Tätä toimittaessani tulin kokemaan sen sielutieteellisen seikan, että -ihmisellä yleensä on paljoa ankarammat mielipiteet ja paljoa -kumoomattomampi siveellisyys, ollessaan rahanpulassa, kuin silloin kun -kukkaroissa on yllinkyllin. Mikä siihen lienee syynä? - -Tänään en puuttunut mihinkään peliin klubissa enkä mennyt Budan -Kasinoon pelaamaan pikettiä. Pidätin itseäni poissa ajatuksella, että -kello seitsemän menen teaatteriin. Kellon lyömällä saavuinkin Tonavan -rannalle, missä taannoin tapasin Agneksen. - -Oli kaunis ja lämmin toukokuun ilta. Koko päivän vallitsi kova kuumuus, -illalla suloinen lämmin. Kukkivat akatsiapuut täyttivät ilman hyvällä -hajullaan. - -Tuolla tuli Agnes ison punaisen makasiinin puolelta. Hänen yllänsä oli -keveä kevätpuku. - -Omituisen viehättävää on nähdä naista, jonka olemme tulleet talvella -tuntemaan, ja tottuneet näkemään turkkeihin puettuna, kevätpäivänä -puettuna lämpimän ajan vaatteisiin: keveään, liehuvaan pukuun. - -Siitä oli jo aikoja kulunut, kun me näimme toinen toisemme, minusta -tuntui tämä aika iankaikkisuudelta. - -En saata kieltää, etten ollut hyvilläni häntä nähdessäni. - -Totta puhuen sykki sydämeni aivan kuuluvasti. - -Hän oli todellakin viaton kuin nukkuva lapsi, mutta minä en voinut -kieltää tehneeni väärin, mitä hänen tähtensä olin tehnyt. Siinä oli jo -varkaus, ryöväys, murha, petos, väärä vala, väärennys. Kaikki! - -Nähtyänsä minut riensi hän luokseni. - --- Pelkäsin, ettette tulekaan, änkytti hän. - --- Miks'en olisi tullut, kun sain kirjeen? - --- _Minkä_ kirjeen? kysyi hän, ja koko muotonsa osoitti pelästystä. - --- Tietysti Kozákin. - --- Vähät siitä! Hän on kiero ihminen. Mutta entä toinen kirje? - -En tahtonut tunnustaa saaneeni toista. - --- Eikö Kozák herra lähettänyt minulle mitään taskukellon tapaista. - --- _Siitä_ ei kannata puhuakaan. Se on hyvässä korjussa; panin sen -sinne, minne muutkin. - --- Mutta rakas ystäväni, älkää pitäkö sitä siellä. Se on vaarallinen -kalu, joka itsestään rupee toimimaan. - --- Tiedän, se on minulle hyvin selitetty. Sitä ette saa ikinä nähdä. -Mutta puhukaa toisesta kirjeestä, jonka saitte isältäni. - --- Se koskee ammattia. - --- Siinä hän pyytää teitä käymään talossa tänään tai huomenna tai -jonakin iltana. Te ette saa sitä tehdä. - --- Vihaatteko minua niin kovin? - -Tyttö ei vastannut, vaan katsoi suurilla silmillään minua ja huo'ahti. - --- Te ette saa tulla meille. Veljeni makaa rokkotaudissa siinä -huoneessa jonka lävitse mennään puutahan puolelta minun kamariini. - -(Hauska uutinen! Lapseni pakenevat kotoansa rokkoa, ja minä veisin sen -kotia heidän sijastaan). - --- Lieneeköhän se sentään suurin este? kysäsin epäillen. - --- Tässä on lääkärin osoite, jonka nyt vien apteekkiin. Siihen on -kirjoitettu sairaan ja sairauden nimi. - -Niin oli todellakin laita... lääke-osoitteita ymmärrän, ollen -maalainen; näillä rohdoilla lääkitään rokkoa. Mieleeni leimahti; entä -jos nyt on käynyt, niinkuin tuo kiero mies puhui! Jos se olisikin -itämainen rutto! Tämä lurjus on tuntikausia kantanut ihoansa vastaan -Astrakanista tulleita nahkoja! - --- Eiköhän olisi parempi viedä sairas sairashuoneesen? sanoin tytölle. - --- Hänelle se olisi parempi; mutta sitä pahempi minulle. -Ròkus-sairashuoneessa on erityinen osasto rokko-tautia varten, ja jos -minun täytyy hoitaa siellä veljeäni niin monen sairaan keskellä, niin -luulen, että saan minäkin pikemmin taudin kuin hoitaessani häntä yksin -kotona. - --- Miten? Hoidattako te itse sairasta? - --- Juuri sentähden en tahdo tulla teitä lähelle. Mutta minä näytin -etten pelännyt häntä, ja tartuin kumminkin hänen käteensä ja pidin sitä -kainalossani, pakoittaen siten häntä pysymään rinnallani. - --- Tiedättekö, minä en pelkää mitään. Minä luotan sallimukseen. - --- Mutta sentään ette saa myöntyä isäni kutsumukseen. Toimittakaa -kirjeessä asia josta hän puhuu. - --- Mahdotonta! - --- Ei! Ei! Te ette saa tulla sinne! Kaikki ilkityöt ovat mahdolliset -siellä syöksemään teitä perikatoon. Kaikista ilkitöistä ovat ne -suurimmat, jotka päättyvät "surmalla". Mutta entä ne jotka päättyvät -"elämällä". Mutta mikä elämä? Mikä kauhea elämä! - --- Agnes kulta. Uhkaukset minua houkuttelevat luoksensa. - --- Te ette saa tulla sinne, sillä te surmataan. - --- Siihen on minullakin kai jotain sanomista. - --- Te ette saa tulla sinne, sillä siellä ryöstetään kunnianne. - --- Minä lunastan sen rahalla ja saan sen takaisin. - --- Te ette saa tulla sinne, sillä viette lapsiinne ruttotaudin. - --- En mene heidän pariinsa. - --- Te ette saa tulla sinne, sillä siten karkoitatte kotirauhanne. Koko -elämänne tulee myrkytetyksi, leponne, onnenne, kaikkityyni. - --- Hulluuksia! Huudahdin innokkaasti, kaksin käsin vetäen häntä -lähemmäksi. - -Tyttö katsahti minuun säihkyvin silmin, kasvot tulipunaisina; rintansa -huokui kovasti ja huulensa värisivät; hän kumartui niin lähelle minua, -että henkäyksensä polttivat kasvojani. - --- Te ette saa tulla sinne, _sillä minä rakastan teitä!_ - -Näin sanoen tempasi hän itsensä irti minun käsistäni ja juoksi pois, -aivan kuin kuolemanvaaraa pakoon. - -Minä jäin kauhistuneena seisomaan kuten suolapatsas. - -"_Te ette saa tulla sinne, sillä minä rakastan teitä_!" - -Oikeassa olet, tyttö parka. "Tämä" on suurin este! Tähän asti on kaikki -ollut ilveilystä; yksi ainoa sana tekee tästä murhenäytelmän. - -Katselin hänen jälkeensä, kunnes hän katosi näkyvistäni; en koettanut -saavuttaa häntä; en kutsunut häntä takaisin. - -Palasia siivosti kotiani. - -Käskin palvelijani panemaan valmiiksi matkakapineeni; huomenna en kysy -enkä kuule, menen Fürediin; hikoilkoot muut parlamentissa. Enkä tule -takaisin ennenkuin kuriiri tulee noutamaan. - -Palvelijallenikin annoin vapauden kahdeksi viikoksi, hän saa mennä -Vácziin tervehtimään sisartansa. Annoin kuitenkin tiedon parlamenttiin, -että pakenin Fürediin. - -Yön kuluessa vakaantui vielä tuumani. - -Rakkaus ei ole leikin tekoa. - -Eräs jokapäiväinen seikka tuli vielä päätökseni avuksi. -Rupesi satamaan. Tämmöisessä ilmassa voi vain pitkävartisilla -metsästyssaappailla päästä Kuiskaaja-kadulle. Sula mahdottomuus on -mennä lemmenkohtaukseen likaiset saappaat jalassa. Parempi -avojaloinkin. Sade saattaa tehdä tyhjäksi vallankumouksenkin; -- se on -jo estänyt monta taistelua. -- Tämä taivaan sieni pesee monta -ihmis-aietta. Koetetaan nukkua! - -Monta kertaa heräsin yöllä. - -Monta kertaa kuulin tämän lauseen; "sillä, minä rakastan teitä!" -läheltä, kuiskauksena, -- kaukaa, raueten, -- syvyydestä, kiljaistuna, --- korkeudesta laulettuna; autuaan, kirotun äänellä; ihastuksen, -epätoivon, vimman ilmauksella; sulosuukkoja paineltaessa huulilleni: -rikostaakan painajaisen painaessa rintaani! Monta kertaa vajosimme -yhdessä pohjattomaan syvyyteen, monta kertaa lensimme yhdessä kaukana -maasta, ja aina seurasi, kohotti, tempasi meitä tuo lause: "sillä minä -rakastan teitä", joka oli jokapaikassa ympärillämme; siitä syntyi -vihdoin koko maailma. - -Nousin varhain ylös päivän valjetessa ja saavuin tuntia aikaisemmin -Budan asemahuoneelle kuin olisi tarvinnut. - -En lähettänyt omaisilleni sähkösanomaa; olkoon heille tuloni -odottamaton. Siihen oli minulla toinenkin syy. Yötisen sateen perästä -nousi kova tuuli; tietäessään minun tulevan, odottavat he minua ja -vilustuvat. - -Tuuli kiihkeni kiihkenemistään; saapuessamme Siöfokiin muuttui se -todelliseksi myrskyksi. Matkustajat, jotka olivat "Kisfaludy"-laivalla -tulleet tänne Füredistä, kertoivat kamalia asioita kärsimistänsä tällä -Unkarin merellä. Aallot olivat loiskuneet yli laivan ja sen toinen -pyörä oli aina pyörinyt ilmassa. Joka ihminen laivalla oli tullut -merisairaaksi. Laiva ei lähdekään kohta aamupäivällä takaisin, vaan -vasta jälkeen puolenpäivän; se odottaa iltajunaa, ehkä myrsky heikkenee -siksi. - -Tämäpä vasta hauskaa huvitusta venyä Siöfokissa koko päivä muutamien -nukuttavien kylpyvieraitten, epätoivoisten huvimatkaajain ja äsken -naineen parikunnan seurassa yhteen pakattuina maalaishotellin ainoaan -tanssisaliin. Minä kehoitin heitä tulemaan ylitse veneellä, mutta ei -yksikään suostunut siihen. -- Tosin on Siöfokin kananpaisti hyvää, -mutta ei koko päivää voi kananpaistiakaan syödä. - -Kun olisi jotain ajankulutusta! - -Mitä toivoin, sitä tulikin. Ravintolaan tuotiin minulle sähkösanoma. - -Se oli valtiopäiviltä. - --- "Tule heti takaisin. Huomenna äänestys. Läsnäolosi välttämätön". - -Kuten hashishin humalan vaikuttamana rupesi äkkiä päätäni huimaamaan. - -Täytyy palata takaisin. Vielä tänään ja heti. En saata jatkaa -pakomatkaani. Käsketään takaisin. - -No, _ei siis muuta kuin takaisin_. - -Mutta lakkaa siis pitämästä minusta huolta, jota sanotaan "kohtaloksi", -kun itse olet luopunut minusta! - -Palaan takaisin enkä enää hiero sovintoa. - -En kysy, mitä tuo sana maksaa: "minä rakastan teitä". - -Annan siihen vastauksen. - -Jos tuo vanha sielukauppias tahtoo rahaa tai nimeäni, saakoon sen; en -huoli ajatella seurauksia. Menen. - -Jos hirmustunut kilpailijani saa tietää minun pettäneen hänet, ja -murhaa minut salaa, niin se on viimeinen menoni. Jos hän taasen ei tee -sitä, vaan ilmaisee asian niille, jotka rupeisivat vihaamaan minua yhtä -paljon kuin he nyt rakastavat minua, niin hukka minut perii, joudun -mieron teille; siis on sekin viimeinen menoni. -- En huoli ajatella -sitä. Menen. - -Jos rokkosairaan tauti tarttuu minuun, vien sen kotiani, kuolen, tai -tapaan siellä itse mustan kuoleman, joka tempoa minut jo kynnyksellä, -niin on se viimeinen menoin. Sama se. Menen! - -Ja jos tielleni pannaan itse pyranastator tulikelloineen, min lennän -ilmaan! Menen! - -Jos saatan epätoivoon tytön, joka rakastaa ja joka ei löydä lemmelleen -muuta pakopaikkaa kuin Tonavan ihana, kivinen pohja; niin silloin -makaamme siellä molemmat. Olkoon menneeksi. Kuolkoon mutta rakastakoon. - -Ja vaikka minut syöstäisiin autuaitten parista, vaikka minä joutuisin -pahojen henkien joukkoon, vaikka muserrettaisiin minut tomuksi ja -jokainen tomuhiukka veisi mukanaan täyden itsetietoisuuden maailman -ääriin saakka, niin menen kumminkin hänen luoksensa, kun tiedän, kuinka -suuresti hän minua rakastaa. - -Sammutin viimeisenkin terveen järjen kipinän, jotta jäin täydelliseen -pimeyteen, missä kiihkoinen mielikuvitus taikalampun lailla synnytti -kaikenlaisia haavekuvia. - -Mitä ilmiöitä syntyykään tästä valonlähteestä; "minä rakastan teitä?" -Ylimaailmallisia näkyjä; pelkkää kirkkautta, suloutta. Ihminen -jumaloittuu hetkiseksi. Ylimaailman autuuden koko äärettömyys, koottuna -hetken riemuun! -- Mitä minä huolin mikä on seurauksena! - -Tuomitkoot minut vaikka kaikki ylienkelit! Kyselkööt "mitä olet -tehnyt?" Keveillä mielin olen vastaava: "elin tuolla alhaalla maan -päällä hetken, jota en olisi vaihtanut koko teidän taivaasenne!" - -Pankaamme tähän lankeevia tähtiä! - - - - -XI. - - -Palasin iltajunassa takaisin. Kello seitsemän aikaan saavuimme -Fehérváriin. Kysyin viinurilta, josko päivän sanomalehdet jo olivat -tulleet pääkaupungista? Olivat niinkin. Hän toi minulle yhden. -Asemahuoneella oli jo pimeä. Luen vasta, kun juna mennä jyrisee -aukealla. Ei kiirettä mitään, eihän sodasta olla. - -Hämärän tullessa hajotti tuuli pilvet, laskeva aurinko ruskotti koko -taivaan punaiseksi, aivan kuin olisi tahtonut osoittaa miltä kerran -helvetti näyttää, jonka laki ei ole sininen vaan tuli- ja veripunainen. -Tämäkin huvitti minua. - -Katsokaamme siis mitä sanomalehdet tietävät. - -Taivaan hehkuva rusko teki kirjaimetkin punaisiksi. Vaunun täristessä -tanssivat silmissäni nuo neljäkolmatta riveihin järjestettyä pientä -pirua, jotka vaikuttivat sekä hyvää että pahaa tässä maailmassa. - -Lehden loppupuolella oli harvennetulla kirjaimilla päivän tuorein -uutinen: - -"Hirveä räjähdys. Yhdessä etukaupungissa, muutamien tietojen mukaan: -Terézváros'issa, toisten taas Uudessa Pestissä tapahtui tänään kello 1 -ja 2 välillä kauhea räjähdys. Muutamat sanovat vuoriöljy-makasiinin -lentäneen ilmaan, toiset taas huvitulitus-tehtaan räjähtäneen; uudemmat -tiedot sanovat vaunu-lastin dynamiittia räjähtäneen asemahuoneen -pihalla. Lehteämme painoon laskettaissa ei poliisivirastolla vielä ole -varmaa tietoa, montako ihmishenkeä on joutunut onnettomuuden uhriksi". - -Päätäni huimasi -- aivan kuin minutkin olisi tempaissut sama pyörre, -jossa räjähdys lennätti taivasta kohti ihmisiä, huoneita, tulta, -tuhkaa, ruumiita, sieluja. Tästä hetkestä saakka ovat minua vaivanneet -sydämenkouristukset, jotka varhemmin täi myöhemmin vievät minut -hautaan. - -Ajatuskykyni oli kadonnut; koko sieluni valtaa kauhu. Tässä sielun -pimeydessä haamoitti vielä hetken aikaa pienen pieni toivon säde, aivan -kuin päivän koi pilvien takaa: "mutta jos se ei ollutkaan heidän -asuntonsa? Entä jos ei hän ollutkaan silloin kotona? Päivällä hän ei -tavallisesti ollut kotosalla. Tulikello saattoi olla asetettuna siten, -että se syttyi semmoiseen aikaan jolloin ei ollut ketään talossa. -Auringon laskeissa sammui tämäkin toivon säde." - -En ollut nähnyt mitä oli tapahtunut, mutta kumminkin tiesin. - -Tästä ei voinut tulla muuta loppua. - -Vaikka olisin Jumala, en olisi voinut hänelle antaa muuta neuvoa. - -Hän oli puhdas sielu, heitettynä likaan, jota hän kauhistui, vainottuna -kaikilta, joitten olisi pitänyt häntä suojella, saarrettuna kuin metsän -otus ilman muuta pelastuksen mahdollisuutta kuin inhotöitten tie. -Allansa oli tehdas, missä keitettiin hornan sotkuja, joita hänen täytyi -kannella kauheita tuhotöitä puuhaavien käskystä sydän kylmänä kauhusta, -kasvot häpeästä tulipunaisina; tapaamatta inhimillistä sydäntä, vain -koiransydämmiä, joissa ei löytynyt rakkautta, vaan pelkkiä eläimellisiä -himoja! Vihdoin tapaa tämä epätoivoon joutunut olento henkilön, jonka -hän luulee muita paremmaksi, joka ymmärtää hänen mielensä ja armahtaa -häntä, mutta ei voi ottaa häntä omakseen. Tälle yhdelle tulee hän -mielenkiihkossa tunnustaneeksi: "te ette saa tulla luokseni, sillä minä -rakastan teitä!" Ja kun päänsä alla on kone, jolla saattaisi häiritä -koko valtakunnan rauhan, sekä kello, jonka lyödessä on aika eritä tästä -maailmasta, niin eikö näin olisi pitänyt tapahtuman? Hänen ei tarvinnut -odottaa hetkeä, jolloin se mies, jonka hänen haaveksiva uskonsa kuvasi -taivaan enkeliksi, maailman loasta ja saastaisuudesta pelastajaksi, -esiintyi pimeyden enkelinä sanomaan: "tule kanssani samaan tuleen, -menkäämme yhdessä kadotukseen!" Hän aavisti jotain ja se oli tarpeeksi; -_hän ymmärsi minun palanneen takaisin_ ja pakeni sinne, minne minä en -voi seurata häntä. - -Tuskin voin odottaa junan pysähtymistä Budafok'issa, riensin -höyryveneellä Pestiin. Ensimmäiselle issikalle, jonka tapasin, sanoin -kadun nimen, jonne tahdoin mennä. - --- Sinne emme nyt pääse, sen ovat sotamiehet sulkeneet, siellä tapahtui -tänään päivällä räjähdys; sammutuskunta on paraikaa siellä työssä. - --- Mennään siis niin kauas kuin päästään, minä koetan sitte kahlata -jalkaisin edemmäksi. - -Taivas selkeni täll'aikaa; tuuli heikkeni, täysikuu kumoitti täydessä -loistossaan pilvenhattaroiden keskeltä; joista yksi näytti -ihmisolennolta, pitkä yöpuku yllä, toinen tämän perässä rientävältä -kyttyräselkäiseltä hirviöltä, kolmas heidän väliinsä tunkeuvalta -kääpiöltä. - -Sädekadun takana, jossain "Kahden sydämmen" kadun päässä täytyi issikan -seisahtua. Sotamiehiä oli sijoitettu estämään lähelle pääsemistä. - -Vaihdettuani muutaman sanan johtavan upserin kanssa sain luvan kulkea -jalkaisin edemmäksi. - -En tarvinnut opasta; tunsin jo ennestään tien näillä seuduin. - -Mitä lähemmäksi saavuin päämäärääni, sitä tuntuvammaksi tuli -tukahuttava savu, joka täytti ilman. - -Erään kadun kulmaan tultuani oli edessäni koko tämä hirvittävä näky. - -Ei yksi vaan kolme katua oli raunioina. Rakennukset olivat likistetyt -toistensa päälle kuten korttiläjä, hirsiä, tiiliä, savimöhkäleitä, -aitoja, murtuneita puita, kattiloita, koneenkappaleita, tynnyreitä, -rautaisia savutorvia, huonekaluja kauheassa sekasotkussa, yhdessä -läjässä, josta raskas vaalea savu verkalleen tuprusi ylös. Puutarhat, -kadut, huonerivit, kaikki olivat yhtenä rauniona. - -Tämän sortuneen Loka-Niniven keskellä kohouu yksinään Punaruusun -ravintola, ovet, ikkunat särkyneinä, kattohirret päin taivasta ja -laudat hajallansa, jotta se näytti pelästyneeltä hirviöltä, joka tukka -pystössä, suu ja silmät ammollaan tuijottaa keskellä kauhistuksen -maata. - -Yleinen hiljaisuus vallitsee. Äänettöminä koettavat sammuttajat tehdä -selkoa raunioläjän sekasorrosta. Torven kajahdus kuuluu silloin tällöin -yön hiljaisuudessa. Tutkivien tulisoihdut valaisevat hävityksen -jätteitä. - -Punaruusun portin edustalla makaa saranoiltaan heitetty oven puolikas, -jonka toinen kylki on höltynyt kuumuudesta; toisessa kyljessä näkyy -jälkiä liitulla kirjoitetusta lauseesta: "tämä huone... pyhä paikka..." --- muut sanat ovat pois kuluneet. - -Sammutuskunnan torvien kajahdukset kuuluvat vielä hiljaa silloin -tällöin. Hämmästyneet katsojat kyselevät kuiskaellen toinen -toiseltansa: - -"Mitähän täällä lieneekään tapahtunut?" - -"Sitä ei kukaan tiedä". - -... Minä tiedän... - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Kiusaaja, by Mór Jókai - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KIUSAAJA *** - -***** This file should be named 53076-8.txt or 53076-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/3/0/7/53076/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/53076-8.zip b/old/53076-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 049a951..0000000 --- a/old/53076-8.zip +++ /dev/null |