diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/53050-8.txt | 3612 | ||||
| -rw-r--r-- | old/53050-8.zip | bin | 80907 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 3612 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..5e3bbcd --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #53050 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53050) diff --git a/old/53050-8.txt b/old/53050-8.txt deleted file mode 100644 index 1ef866a..0000000 --- a/old/53050-8.txt +++ /dev/null @@ -1,3612 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Tietoja maailman kansoista, heidän tavoista, -uskonnoista ja vaiheista, by Jaakko Forsman - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Tietoja maailman kansoista, heidän tavoista, uskonnoista ja vaiheista - - -Author: Jaakko Forsman - - - -Release Date: September 14, 2016 [eBook #53050] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TIETOJA MAAILMAN KANSOISTA, HEIDÄN -TAVOISTA, USKONNOISTA JA VAIHEISTA*** - - -E-text prepared by Jari Koivisto - - - -TIETOJA MAAILMAN KANSOISTA, HEIDÄN TAVOISTA, USKONNOISTA JA VAIHEISTA - -Saksasta mukailtu - -[J. O. Forsman] - - - - - - -Turussa, Frenckellin kirjapainossa, 1860. -J. W. Lilljan & C:o kustannuksella. - - - - - Imprimatur: L. Heimbürger. - - - -SISÄLLYS: - -Ihmiskunta yleensä - - 1. Kaukasolainen ihmisluokka - 2. Mongolilainen - 3. Aitiopilainen - 4. Amerikkalainen - 5. Malajilainen - -Ensimäinen Osake. Kristuksen edelliset kansat. - - 1. Heprealaiset eli Juutalaiset - 2. Intialaiset - 3. Ekyptiläiset - 4. Babylonilaiset ja Assyrialaiset - 5. Phoinikilaiset - 6. Persialaiset - 7. Skythiläiset - 8. Hellenat eli Kreikkalaiset - 9. Roomalaiset - -Toinen Osake. Kristuksen jälkiset kansakunnat. - - Germanilaiset (Saksalaiset) - Frankilaisten valta - Britannian saarten asukkaat - Normannilaiset ei Skandinavilaiset - Slavilaiset - Suomalaiset - Arapilaiset - Japanesit - Neekerit - -Kolmas Osake. Uutten maanpiirin-osain kansat. - - Amerikan alkukansat - - - - - - -Ihmiskunta yleensä. - - -Sekä uskontomme pyhät alku-tiedot, että muutkin kansojen vanhimmat -muistojutut viittaavat siihen, että ihmis-kunnan alku-perä on ollut -Keski-aasiassa. Siellä on luontokin niin runsaasti jakanut -kauneuttansa, että nämät paikkakunnat Moseksen kirjoissa täydellä -oikeudella kutsutaan "Paratiisiksi" eli "Jumalan puutarhaksi". Pyhä -Raamattu, joka on uskottavista historiallis-tiedoista vanhin, kertoo, -niinkuin tiedämme, että ihmiset ovat lähteneet yhdestä paris-kunnasta, -Aatamista ja Eevasta. Mutta ihmiskunta hävitettiin pian pahuutensa -tähden; ainoastaan Noa perheenensä jätettiin elämään. Kolme poikansa -Sem, Ham ja Japhetti tulivat nyt uuden ihmissuvun esi-isiksi. -Sittemmin ovat myöskin maanpallon kansat näistä Noan pojista saaneet -nimitystä, kun ovat jakauneet kolmeen isoon lahkoon: Semilaiset, -Hamilaiset ja Japhettilaiset. - -Koska nyt aikojen kuluessa ihmiset yhä levisivät leviämistänsä maan -päällä, muuttuivat he vähitellen ulko-muotonsa puolesta toisistansa -eriäväisiksi. Tähän oli monta vaikuttavaa syytä, milloin eri ilma-ala -ja muu asuntopaikan eroovaisuus, milloin eri sivistyksen- ja elatuksen -tila. -- Sentähden hajosivatkin ihmiset eri kansoihin; kansa, näet, on -yksi yhteiselämään liitetty väen-paljous, joka kieleltä tahi -ulko-muodolta, tavoilta, uskonnolta ja hallitus-muodoltansa taidetaan -muista kansoista erittää. Mutta muutamat kansat pysyivät likemmässä -sukulaisuudessa toisillensa, toiset taas vallankin vieraantuivat ja -sillä tavoin on syntynyt koko maanpiirissä viisi eri ihmislajia eli -luokkaa, jotka kuitenkin kaikki, -- kun ovat yhdestä pariskunnasta -saaneet alkunsa, -- ovat itsestänsä yhtä pätevät, vaikka monenlaiset -seikat ovatkin estäneet heitä samaan kuntoon pääsemästä. - -Nämät ihmisluokat ovat: - -1. _Kaukasolainen_ ihmisluokka, johon kuuluvat kaikki -Eurooppalaiset, paitsi suomalaista kansan-lahkoa, Länsi-aasialaiset ja -Pohjois-ahrikkalaiset. Tämä luokka, joka on Kaukason vuori-selänteen -mukaan nimitetty, on kaikista etevimpänä pidettävä. Sillä tämä on se -ainoa, johon sivistys on oikein päässyt juurtumaan ja josta se sitten -on levinnyt toisille kansakunnille. Sentähden voimmekin sen sanoa -ihmiskunnan johdattajaksi. Hänen jalo kutsumuksensa näyttää olevan -sivistyttää vielä raakuudessa eläviä veljiänsä. Myöskin ihmiskunnan -historia kertoilee melkein ainoastaan tähän kuuluvien kansojen -vehkeistä ja edistymisestä, -- vaalea iho, pitkät ja pehmeät hiukset -ynnä kaunis ja soma kasvojen muoto ovat Kaukason ihmis-luokan -tunnus-merkit. - -2. _Mongolilainen_ ihmisluokka; siihen kuuluu isoin osa Aasian -asukkaita, jos Länsi-aasialaiset eroitamme, vieläpä Suomalaiset kansat -Euroopassa ynnä Eskimot Pohjois-amerikassa. Siihen kuuluvilla kansoilla -on enimmitten vaalean-keltainen iho, karheat hiukset, silmän-nurkat -vinossa ja poskipäät (sasupäät) pystyssä. Suomalaiset ovat tässä -luokassa melkein ainoat, jotka ovat päässeet korkeampaan sivistykseen. - -3. _Aitiopilainen_ ihmisluokka; tämä sisältää kaikki Ahrikkalaiset, -jotka eivät kuulu Kaukasolaiseen ihmisluokkaan. Tunto-merkkinsä ovat: -musta iho, villavat käherä-hiukset, paksut huulet ja nykärä nenä. Se -kutsutaan tavallisesti Neekeriksi. - -4. _Amerikkalainen_ ihmisluokka; tähän kuuluvat kaikki -Amerikan kotoperäiset kansat eli alku-asukkaat. Nämät tunnetaan -vasken-karvaisesta ihosta, ohuesta mustatukasta ja leveästä -naamastansa. - -5. _Malajilainen_ ihmisluokka; tähän kuuluu osa Intian itä-saarennon -asukkaita ynnä Etelä-meren saaristolaiset. Malajilaiseen kansakuntaan -kuuluvilla on ruosteen-karvainen iho, leveä nenä, pitkä suu, mustat, -paksut käherä-hiukset. - -Näistä ihmisluokkain tunnus-merkeistä havaitsemme, ihon, tukan ja -pääkallon rakennuksen paraiten osoittavan, mihin luokkaan kukin kansa -on luettava. Kaukasolaisessa ihmisluokassa tunnetaan Eurooppalaisen pää -kohta pitkällisestä raivastaan, joka tavallisesti on munanmuotoinen, -myöskin kauniista otsan kuvusta ja suorasta nenän-roustosta, joka on -joksikin esiin pistävä. Itäindialaiset ovat merkittävät pääkallonsa -suipukasta kuvusta, lyhyestä taka-raivasta ja varsin lujista -leukapielistänsä. Aitiopilaisen ihmisluokan Ahrikkalaisilla taas on -kaita taka-raiva ja lyhyt nenän-rousto, mutta Tartarilaisilla ja -Kalmukilla Kaspian meren tienoilla on suippo pääkallo, alhainen otsa, -syvät silmänkolot ja aivan lyhyt nenän-rousto. - -Näin helposti ei käy ko'on ja vartalon puolesta ihmisluokat toisistansa -eroittaa. Lyhyimmät ihmiset asuvat pohjois- ja etelä-navan likellä. He -harvoin ovat enemmän kuin neljän jalan korkuiset. Syy tähän -matelevaisuuteen on kylmä ilma, joka myöskin kutistaa kasvut ja estää -heidät sitten kurjuudestansa kohoomasta. Pää-syy kansojen erinäisyyteen -on ilmanala, jolla ymmärretään jonkun maan kylmyys, lämpimyys ja säät. -Mimmoinen ilmanala maassa on, rippuu varsinkin siitä, onko maa -päiväntasaajaa likellä vai siitä kaukana. Mitä likempänä -päiväntasaajata maa onpi, sitä lämpösempi; mitä kaukaisempana siitä, -sitä kylmempi. Myöskin monta muuta seikkaa kosee ilman-alaan. Niin -voivat meren likeisyys, maan sisällinen luonne, jos se esimerkiksi on -suoperäinen tahi ei, ja korkeat vuoret, jotka maan rajoittavat ja -suojelevat, tehdä ilmanalan joksikin toisemmoiseksi, kuin -päivä-tasaajan kaukaisuudesta arvaten päättää sopisi. - -Kun nyt Kaukasolainen ihmisluokka, joka on kaikista vanhimpana -pidettävä, yhä levisi maan päällä, niin oli tästä välttämätön seuraus, -että ne ihmiset, jotka Aasiasta muuttivat majansa tuohon kuumempaan -Ahrikkaan, tulivat monen muutoksen alaisiksi. Niinpä muuttui ihonsa -ihan mustaksi. Mutta ilmanala ei kose ainoastaan ruumiin kuntoon ja -muotoon, vaan myös ihmisten hengelliseenkin vireyteen. Myöskin -elatusaineista ja muista ihmiseen koskevista asioista voimme saman -sanoa. On esimerkiksi havaittu, että ihmiset, jotka vuorimaissa asuvat, -ovat vireät, ahkerat, innokkaat ja vapautta rakastavaiset, mutta -nevaisten paikkakuntien asukkaat synkkämieliset ja jotensakin -tylsäpäiset. Tästä yleisestä luonnonla'ista on kuitenkin monta -poikkeusta. - -Kansakuntien erityisiin ihoihin nähden, on vielä seuraava seikka -muistettavana. Ihmisen ruumiilla on oikeastansa kaksi peitettä, toinen -ulkopuolinen tahi päällysnahka ja toinen sisällinen, joka nimitetään -varsinaiseksi nahaksi. Näitten peiteitten välillä on mahdottoman hieno -liivainen aine, joka leviää yli koko ihmisruumiin. Tämä aine tekee -semmoisen ihojen erinäisyyden mahdolliseksi; Neekerillä on se musta ja -Malajilaisilla ruosteen-karvainen. Tämä liiva, näet, hiiluu kuulakan -eli läpi-näyttävän päällysnahan läpi ja antaa siis ruumiille värinsä. -Mutta tämän liiva-aineen väriin kosee myös ilman-ala paljon. - -Koska nyt olemme tarkastelleet tämän ihmiskunnan jakaamisen viiteen -pää-luokkaan, niin käykäämme katsastelemaan ihmisten ensi-oloja ja -alku-seikkoja. - -Paremmin ja selkeämmin kuin uskontomme alku-tiedoissa, ei ole missään -ihmiskunnan ensi-olot kuvattuina. Ensimäisestä pariskunnasta syntyi -perhe. Tästä taas syntyi toisia perheitä, jotka yhdistyivät isoon -perhe-kuntaan, jonka luonnollinen esimies vanhin perheen-isä oli. -Luemme Moseksen kirjoissa, että Aaprahamin suku jo kolmannessa -sukupolvessa, Jaakopin isännöidessä, sisälsi seitsemänkymmentä henkeä. -Tämä seitsemän-kymmenen hengen lukuinen perhekunta läksi Ekyptiin. -Kolmensadan vuoden kuluttua oli tästä Jaakopin perhekunnasta jo -paisunut kansa, johon kuului monta sataa tuhatta henkeä. -Samatekkuin Heprealainen eli Juutalainen kansa, ovat myöskin muut -kansat vähitellen syntyneet. - -Aivan ihmeteltävä on, kuinka ihminen niillä hengellisillä lahjoilla ja -voimilla, jotka Jumala hänelle lahjoitukseksi oikeasta kodistansa -antoi, vähitellen halvasta olostansa on voinut päästä sille korkealle -sivistyksen kannalle, sekä tiedetten että taidetten puolesta, jolla se -nyt on. - -Puute oli nähtävästi ihmisen ensimäinen opettaja, ja tuo ihmisen -keksintö-voima toinen. Kuvitelkaamme mielehemme ensimäiset ihmiset, -kuinka alastomina hääräsivät maan päällä. Nyt teki kuumuus tahi kylmyys -jotakin suojelusta heille tarpeelliseksi. Silloin näki ihminen eläimet, -kuinka he juoskentelivat suojelevissa peitoissansa, jotka itse Luoja -oli heille antanut. Eipä siis ihmettä ollutkaan, että ihminen tappoi -eläimet ja heidän lämpöisistä taljoista teki itsellensä puvun. -Semmoisista vähäpäätöisistä aluista syntyivät kaikki keksinnöt, jotka -sittemmin ihmisten kautta tapahtuivat. Ensimäiset puitten lehdistä ja -eläinten taljoista säitä vastaan suojelukseksi tehdyt peitot olivat -pian toisiin soveliaampiin ja mukavampiin vaatteisin vaihetettavat. -Värin koreus, josta itä-maissa eläinten taljat välkkyvät, yllytti -myöskin ihmistä pitämään ulko-näöstänsä ja vaatteistansa enemmän -huolta. Sittenpä keksittiin kutominen ja pianpa reipasteltiin -kudotuissa kankaissa, jotka sittemmin opittiin monenmoisilla värillä -koristamaan. Yhtä halpa alku oli myöskin rakennustaidon. Ihmisten tarve -suojella itsensä kylmästä, lämpimästä ja sateista pakoitti heitä -itsellensä majoja tekemään, jotka alussa eivät olleet muista -rakennusaineista, kuin lehdityksistä, mutta sittemmin tulivat yhä -muhkeammiksi, kunnes viimein opittiin kiviä yhteen liittämään ja muuria -rakentamaan. - -Kuinka kielet ovat ihmisille syntyneet, taidamme vieläkin joka hetki -pienissä lapsissa havaita. Lapsi, kun ei vielä muulla keinolla voi -tahtoansa ja mieltänsä selittää, käyttää aina ensiksi viittaus-puhetta; -sittemmin vasta oppii muutamia sanoja lausumaan ja pieniä lauseita -sommittelemaan. Moninaisista syistä näyttää se meille aivan -todenmukaiselta, että ensimäiset ihmiset ovat samaa keinoa käyttäneet -ymmärtääksensä toinen toistansa. Äänellisestä puheesta syntyi myöhemmin -kuva-kirjoitus, jolla ymmärretään taito määrätyt mielimykset ja -ajatukset silmille esitellä ja muistossa pitää. Jos esimerkiksi -voiman mielimys tahdottiin oikein nähtäväksi tehdä, niin kuvailtiin -Jalopeura eli joku muu elävä, jolla tiedetään olevan paljon voimia. -Tällä kuva-kirjoituksella täytyi ihmisten kauvan tulla aikaan, -kunnes viimeinkin puustavi-kirjoitus keksittiin. Tultiin, näet, -ajattelemaan, että olisi mahdollinen yksityisille kieliäänille merkkiä -mukailla ja niinpä sitten päästiin kirjainten keksintöön. Tämä -puustavi-kirjoituksen keksintö, jonka kautta me kuinka hyvänsä voimme -toisille ajatuksemme ja tuntomme ilmoittaa, osoittaa täydellisesti, -millä erinomaisilla lahjoilla ihmisen henki on varustettu. Sekä -kirjainten keksinnön että myöskin kirjapainon kautta, joka paljoa -myöhemmin keksittiin, on ihmiskunnan sivistys tukevalle pohjalle -iäksi-päiväksi perustettu. - -Yhdestä kielestä, joka ensi-aikoina oli koko ihmiskunnalla yhteinen, -syntyivät ilmanalan ja muitten ulkonaisten seikkojen vaikutuksesta -monet erilaiset kielen-murteet. Näistä murteista ovat sittemmin eri -kielet saaneet alkunsa. Mutta näillä on kuitenkin muutamia yhteisiä -lakiloita, josta meidän sopii arvata heidän kaikkien yhdestä -alkukielestä lähteneen. Aivan kummallisiin päätöksiin tulemme kielten -toisiinsa vertaamisella. Niin esimerkiksi näemme Saksan ja Persian -kielissä, jos heitä toisiinsa vertaamme, paljon yhtäläisyyttä, vaikka -Saksalaiset ja Persialaiset asuvat kovin kaukana toinen toisestansa. -Tämä näyttää todeksi, että Saksalaisten esi-isät ennen muinoin ovat -Aasiassa asustelleet. - -Kielten muodostumiseen kosee myöskin paljon kunkin kansan sivistys ja -viljelys. Sivistynyt ihminen puhuu äidin-kieltänsä varsin toisella -tavalla, kuin sivistymätön. Useinkin on hänen vaikea ymmärtää sitä -puhetta, millä luonnon kasvattama ihminen koettaa ajatuksiansa -selitellä. Mitä tässä on puhuttu erinäisistä ihmisistä, se myöskin -sopii kokonaisiin kansoihin. - -Myöskin elatus-keinot ovat aikojen kuluessa ihmisissä paljon -edistyneet. Alussa elettiin ainoastansa puitten hedelmistä, joka -ihmiskunnan ensimäisessä asunto-paikassa, tuossa satoisassa ja -lämpöisessä Aasiassa oli vallankin sopiva. Vasta sittemmin opittiin -maan-hedelmistä elatusaineita hankkimaan. Taas kun huomattiin, että -muutamat eläimet hankkivat itsellensä ruokaa toisien elävien lihasta, -tässäpä se ajatus, eikös olisi myöskin ihmisillen tuosta jotakin -ruuan-puolta. Mutta kun tämä joksikin karvaalta ja kitkerältä maistui, -raa'alta syödä, juohtui jonkun mieleen, eikö sitä voisi kuinkaan -ma'ustaa. Tästäpä sitten ruvettiin keittämisen ja paistamisen keinoa -viljelemään. -- Tarve myöskin pakoitti ihmiset maanviljelykseen -ryhtymään. Kun ihmiset yhä karttuivat karttumistansa, ei riittänyt -enään ihmisten tarpeesen tuo vilja, joka itsestänsä nousi maan povesta. -No, sitten ei muuta neuvoa ollut, kun koetella, millä keinolla -saataisiin viljasato enenemään. Tästäpä keksittiin tuo ihmiskunnan -sivistykselle aivan tärkeä maan-viljelys, joka vieroitti kansat -kolkasta kierto-elämästä ja tuimasta metsästämisestä, kiinnittäen -heidät vakinaisiin asunto-sioihin. Ihmiskunnan viimeiset keksinnöt -olivat tieteet ja taiteet. Ensimäinen tiede, joka oli ihmisille tuttu, -oli tähtitiede. Karja-kansat, jotka öisin oleskelivat ulkona -itä-maitten kirkkaan ja lämpimän taivaan alla, tottuivat pian tähtien -säännöllistä juoksua tarkastelemaan, aina nähdessänsä heitä -kimaltavaisella taivaalla. He koettivat tämän järjestyksen -ijankaikkisia lakiloita tiedustella ja oppivatkin pian sekä heille -tuttujen tähtein että myöskin auringon ja kuun juoksua luvunlaskulla -määräämään. Ruoko-putki, johon paimen sattumuksesta puhalsi, antoi -ääntä jonkunmoista ja niinpä oli ensimäinen askel soittokalujen -keksintöön otettuna. Vedenpinnalla uiskenteleva vesilintu kiihoitti -ihmistä koettamaan, eikö olisi myöskin hänen mahdollista vesiä -kuljeskella. Muutamat yhteen liitetyt hirret eli ontaksi koverrettu -ranka (kuten Suomalaisten haapiot) olivat ensimäiset alukset. Nämät -tulivat pian yhä täydellisemmiksi, sittenkun niihin liitettiin airot ja -purjeet. Tämmöinen oli alus-rakennuksen alku. -- Tämmöisistä pienistä -alkuseikoista synnyttyänsä, ovat vuosisatojen kuluessa tieteet ja -taiteet edistyneet, kunnes ovat päässeet siihen isoon kuntoon, jossa -meidän aikoina ovat. - -Jos luomme silmät maankarttaan, joka esittelee koko maanpallon pintaa, -näyttää se meille melkein mahdottomalta, että ihmiset yhdestä ainoasta -paikasta olisivat voineet levitä kaikkiin maanpallon osiin. -Kysyttäneen, kuinka ovat ihmiset voineet päästä Amerikkaan eli -Etelämeren saariin siihen aikaan, jona merenkulku tapahtui ainoastaan -pienillä ja heikoilla aluksilla. Tähän voimme ehkä vastata, että maan -erityiset osat ennen vedenpaisumista, ja milt'ei jälkeenkin päin, -olivat useammissa kohden toisiinsa yhdistettyinä ja että Amerikka siis -oli Aasian tahi Ahrikan kanssa jonkunmoisessa yhdistyksessä. -Alku-kansan siirtyminen toisiin maanosiin tapahtui silloin, kuin se -karttui niin lukuiseksi, ett'ei enään mahtunut yhteen asunto-paikkaan. -Osa siitä läksi joko omalla ehdolla tahi muitten pakoittamisesta -vanhasta asunto-siastaan vaeltamaan. Ensimäiset matkustukset -ihmiskunnan alku-kodista näyttävät kääntäytyneen itäänpäin auringon -nousua kohden. Näin tulivat Kiina ja Intia ensiksi kansoitetuiksi; -vasta myöhemmin Etelä-aasia ja Ahrikka; viimeiseksi on kaiketi Eurooppa -saanut asukkaansa. - -Näitä tarkastellessamme, emme taida olla ihmettelemättä Jumalan -viisautta, joka niin on varustanut ihmisruumiin, että ihminen voi -asuskella missä osassa hyvänsä maanpalloa ja nauttia kaikki sen -syötävät tuotteet. Monta eläimen ja kasvun lajia lakastuu ja kuolentuu, -jos heitä kauaksi alkuperäisestä kotopaikastansa muutetaan. - -Vieläkin luokaamme silmämme itse maanpalloon, tuohon isoon -näytelmä-paikkaan, jossa kansakunnat hääräävät. - -Kuinka maanpallo on saanut nykyisen muotonsa selittelee meille Pyhä -Raamattu. Maanpallon muodostuminen ynnä eläin- ja kasvu-kunnan luominen -tapahtui aika-kausissa, joitten pituus rippui siitä, kuinka pian -yli-ympärin paisuva vesi oli voinut siaa jättää. Kun nyt tuo ääretön -veden-paljous oli juossut maanpallon syviin koloihin, syntyivät meret, -ja veden-pintaa ylemmäksi nousivat erityiset maan-osat vuorinensa, -jotka olivat ikäänkuin maanpallon luut. Tuimat virrat raivosivat -itsellensä tien ja tekivät laaksoja. Kasvukunta syntyi koristaen -maanpintaa. Tähän loi Jumala sitten eläimet ja ihmisen. - -Se maanpiirin osa, jossa ihmisillä ensiksi oli asunto-siansa, oli -Aasia. Sitten mainitsee historia Ekyptiläiset Ahrikassa ja viimeiseksi -kansakunnat Euroopassa, joka sittemmin viljelyksensä puolesta tuli -maanpallon etevimmäksi osaksi. - -Mimmoisessa tilaisuudessa Amerikan ja Australian asukkaat olivat, -ennenkuin nämät maanpiirin osat 15:nnen vuosisadan lopulla löydettiin, -emme ollenkaan tiedä, koska kirjoitustaito oli näille kansoille ihan -outo ja he eivät siis ole voineet mitään kirjallisia jäännöksiä jättää. - -Lähtekäämme nyt erinäisten kansojen historiaa tarkastelemaan. - - - - - - -Ensimäinen Osake. - -Kristuksen edelliset kansat. - - - - -1. Heprealaiset eli Juutalaiset. - - -Heprealaiset, jotka Roomalaiset sittemmin nimittivät Juutalaisiksi, -tämä "Jumalan kansa", on oikeutta myöden kaikista kansoista etevimpänä -pidettävä. - -Juudan kansan historiaan, joka alkaa Moseksen kanssa noin 1500 vuotta -ennen Kristuksen syntymistä, kuuluu myöskin kertomus Patriarkoista, -Aaprahamista, Iisakista ja Jaakopista, jotka olivat Juudan kansan -esi-isät. Tämä kertomus sisältää kauniin ja suloisen kuvaileman noista -suorista vanhoista tavoista, jotka löytyivät itämaitten kansoissa. - -Joseph, Jaakopin poika, oli kummallisten elämänvaihetten jälkeen -päässyt Ekyptin maaherraksi. Hänen kutsumuksesta läksi Jaakoppi -Ekyptiin koko perhekuntanensa, johon kuului yksitoista poikaa ynnä -heidän perheensä. Täällä nyt pian karttuivat isoksi kansaksi, joka -muutamien vuosi-satojen kuluttua tuli niin lukuiseksi, että varsinaiset -asukkaat rupesivat heitä pelkäämään. Pharaonit eli Ekyptin kuninkaat -koettivat ankaralla rasituksella heitä lisäytymästä estää. Kun eivät -näillä hankeilla voineet pyrkimistensä päähän päästä, antoivat käskyn -tappaa kaikki äsken-syntyneet poikalapset Juudan kansasta. Mutta Jumala -vihdoin antoi miehen syntyä, joka kansansa hädästä pelasti. Tämä oli -Moses, joka nimi selitettynä on "vedestä tuotu". Merkillisestä onnen -sattumuksesta pelastettiin hän lapsena uhkaavasta kuolemasta ja -kasvatettiin sitten Pharaonin tyttären käskystä kuninkaan hovissa, -jossa hän oppi Ekyptiläisten viisautta ja tieteitä tuntemaan. Näin sai -hän semmoisen sivistyksen, ett'ei kansalaistensa seassa monta ollut. -Mutta kun ei tainnut olla kansaansa säälimättä, tuli hän viimeinkin -semmoiseen hätään, että täytyi Ekyptistä paeta. Arapiassa sai hän -turva-paikkaa erään Emirin luona, (s.o. pappi ja hallitsija), nimeltä -Jethro. Moses nai sitten Jethron tyttären, ja kartutti paljon taitoansa -tämän miehen seurassa. Jo oli hän päättänyt, hiljaisuudessa elää koko -elin-aikansa paimenena, kun Jumala käski hänen jällensä lähteä Ekyptin -maahan ja sieltä viedä Heprean kansan takasin isiensä-maalle Kanaaniin. -Jumalan avulla tämä myös hänelle onnistui. - -Nyt Moses vei Ekyptistä tämän orjuudessa paatuneen, pelokkaan ja raa'an -kansan. Ennenkuin hän ryhtyi Kanaanin valloittamiseen, koetti hän -ensiksi kansaa jaloon kutsumukseensa kasvattaa. Hän antoi Jumalan -avulla kansalle uskonopillisen ja valtiollisen hallitus-muodon. Tämän -mukaan oli ainoa Jumala Heprean kansan näkymätön hallitsija. Ylimmäisen -papin ja muitten pappien oli siitä huolta pitäminen, että Jumalan -antamat la'it ja käskyt pidettiin täydessä kunnossa. Näin Moses siis -oli kansansa laki-laatija ja kasvattaja. Lakinsa, kun olivat suorastaan -Jumalalta lähteneet, tulivat pääosastansa Kristin-opin alustaksi. - -Koko Moseksen la'in säätämisen sydän oli usko ainoaan Jumalaan. Tämän -uskon kautta erisi Heprealaiset kaiken maailman kansoista, jotka kaikki -palvelivat useampia Jumalia. Heprean kansa piti itsensä Jumalan omana, -joka oli heidät Ekyptin orjuudesta pelastanut. Samoiten piti se -Kanaanin maakunnan Jumalan omaisuutena ja itsensä vaan tämän maan -holhojana. - -Kun nyt Moses oli laki-laatimuksensa täyttänyt ja Jumalan palveluksen -pyhillä juhlilla ja käytöksillä järjestänyt ja myöskin kaikki -kansakunnalliset laitokset asettanut, päätti hän, Kanaanin maan -valloittamiseen ruveta. Eipä aikaakaan, ennenkuin tuo orjuudesta -raa'entunut kansa teki perivastoin Jumalan Moseksen kautta antamia -sääntöjä. Sentähden näki Moses tarpeelliseksi, ensiksi kasvattaa kansaa -kuuliaisuuteen, ennenkuin hän sen Kanaanin vei. Noin Neljäkymmentä -vuotta vaelsi Moses Heprealaisten kanssa niissä autio-paikoissa Punasen -meren liki tienoilla, jotka "korveksi" kutsutaan. Mutta ei itse -Moseskaan saanut uutta isänmaata nähdä; hän kuoli valittuansa Josuan -jälkeiseksensä. Tämä sitten vei "Israelin lapset" Jordan'in raja-virran -yli ja alkoi Kanaanin maata valloittamaan. Mooses oli antanut käskyn -Israelin lapsille, että heidän piti kaikki Kanaan'in pakanalliset -asukkaat maasta ajaman, ett'eivät nämät saisi heitä epä-jumalien -palvelukseen vietellä. Ehkä Josua, tätä käskyä totellen pakoittikin -pakanat maata jättämään, koettivat nämät kuitenkin sittemmin alinomaa -maahan tunkeutua. Tämä oli syy ehtimiseen tapahtuviin sotiin. Kanaanin -valloitettua, jaettin maa Israelin kansan kahdentoista suvun välillä. -Kun tulevina aikoina joku vihollisista naapuri-kansoista hätyytti -Juutalaisia, niin syntyi heidän seassansa joku urhoollinen mies, joka -asettiikse heidän päällysmieheksi, vieden heitä vihollisia vastaan. -Tämmöiset miehet kutsuttiin Sophetoiksi, sankariksi, myöskin kansan -tuomariksi. Tämmöisiä oli Gideon, Abimelek, Jephta ynnä muita. - -Näin kului Moseksen kuoleman jälkeen muutamia vuosisatoja, kunnes -Heprean kansa pyysi Samuelin, ylimmäisen pappinsa valita heille -kuninkaan ja itämaallisen tavan mukaan voidella häntä, että muka -Juutalaisilla, yhtä hyvin kuin muillakin kansoilla, olisi näkyvä -hallitsija, joka voisi olla heidän johdattajansa sodassa. Samuelin -täytyi myöntymän kansan tahtoon ja valitsi siis Saulin Israelin kansan -ensimäiseksi kuninkaaksi. Tämä vapautti voimallisella kädellä kansaa -vihollisistansa, Philisteista, mutta sai vielä eläessänsä nähdä, kuinka -Samuel ilmoitti hänen menettäneen oikeutensa kuninkaan arvoon ja -valitsi Davidia kuninkaaksi. Tämän täytyi kuitenkin Saulilta paljon -vainoa kärsiä, ennenkuin pääsi kuninkaan-istuimelle. Davidin hallitessa -nousi valtakunta korkeimmillensa sekä mahtavaisuutensa että -rikkautensakin puolesta. Hän voitti kaikki vastustajansa ja valloitti -Jebon eli Jerusalem'in kaupungin Zionin lujan linnan kanssa. Nyt David -muutti asuntonsa Jerusalemiin, joka tämän kautta tuleviksi aioiksi tuli -maan pääkaupungiksi. Kun nyt David vihdoin viimeinkin voitti pysyvätä -rauhaa, niin koetti hän tehdä Jumalanpalveluksen juhlallisemmaksi ja -somemmaksi. Itse hän sepitteli joukon hurskaita veisuja, jotka meidän -aikoina "Psalmien" nimellä ovat tunnetut. Hänen kuoltua pääsi poikansa -Salomoni kuninkaaksi (vuodesta 1015 aina vuoteen 975 saakka ennen -Kristuksen syntymää). Tämä sai sittemmin liikanimeksi: viisas. Kansa -nautti hänen hallitessansa niitä etuja, jotka olivat Davidin -sotavoitoista lähteneet; "jokainen asuskeli viina-köynnöksen ja -viikunapuunsa varjossa; ihmiset olivat lukemattomat, niinkuin -sannan-hiekat meressä, söivät, joivat ja olivat iloiset" -- niinkuin -Pyhä Raamattu kuvailee meille tätä onnellista aikaa. Salomonin tärkein -toimitus hallituksensa aikana oli templin rakentaminen, jossa sitten -Jumalanpalvelus vietettiin. Niinkuin tiedämme kuului tähän -Jumalanpalvelukseen myöskin uhria, niinkuin Mooses oli määrännyt. -Templi oli kaikista tämän aian rakennuksista etevin sekä jaloutensa -että loistavaisuutensa puolesta. Salomonin hallitessa rupesi myöskin -kaupan-liike edistymään; laivansa kulkivat pitkin meriä ja toivat -maahan kultaa ja hopeata. - -Valitettavasti ei saanut tämä Juudan kansan onnellinen olo kauan -kestää. Salomoni poikkesi monissa seikoissa Moseksen säännöistä ja -isien tavoista ja noudatti pakanallisten kuningasten esimerkkiä. Kansa -kävi tytymättömäksi, niin että kuninkaan kuoltua kymmenen sukukuntaa -luopui Davidin huoneesta ja Salomonin poiasta ja perintöruhtinaasta -Rehabeamista ja valitsi Jerobeamin kuninkaaksensa. Rehabeam pääsi -kahden sukukunnan, Judan ja Benjamin, kuninkaaksi. - -Näin oli tuo onneton hajotus tapahtunut, joka oli syy Juudan kansan -häviöön. Siis oli jälkeen Salomonin kuoleman kaksi valtakuntaa: 1 -Juudan valtakunta, jolla oli Salomonin poika Rehabeam kuninkaana; ja 2 -Israelin valtakunta, Jerobeam kuninkaanansa. Molempien valtakuntien -historia ei sisällä muuta kuin jumalattomuutta ja kurjuutta. - -Jerobeam, Israelin valtakunnan kuningas, teki Sichem'in -pääkaupungiksensa. Kun tahtoi peräti hävittää sen arvon, joka -Jerusalemilla templinsä vuoksi oli, kielsi hän alamaisensa templiin -menemästä ja asetti maassansa kaksi epäjumalan-kuvaa. Nyt kansa lankesi -epäjumalien palvelukseen, vaikka ennostuneet Propheetat voimiensa -mukaan varoittivatkin sitä tämmöiseen ilkeyteen rupeemasta. -Pakanalliset kuninkaat sotivat voimakkaasti Israelin valtaa vastaan ja -sen viimeisen kuninkaan, Hosean hallitessa tuli Assyrialainen kuningas -Salmanassar ja valloitti koko valtakunnan. Itse Hosea kuningas ynnä iso -osa asukkaita vietiin Assyriaan vankeuteen, v. 722 e.Kr. Maahan jääneet -kansoittivat sittemmin Samarian ja kutsuttiin Samariiteiksi. Mutta -Juutalaiset eivät koskaan lukeneet näitä kansalaisiksensa. - -Yhtäläinen onnen kohtaus kohtasi sittemmin myöskin Juudan valtakuntaa. -Onnettomat taistelukset pakanallisten muukalais-kansojen kanssa -heikonti sen voimia, niin että viimeinkin tuli Assyrian kuningasten -veron-alaiseksi. Hiskia kuninkaan hallitessa kukoisti valtakunta vielä -kerran; sillä Hiskia oli hurskas ja jumalinen; hän asetti rappiolle -jääneen templin-palveluksen vanhaan kuntoonsa, varusti ja linnoitti -Jerusalemia ja lakkasi maksamasta pakanalliselle Assyrian kuninkaalle -häpeällisen veron. Mutta eipä aikaakaan, niin huononi jälkeistensä -hallitessa valtakunnan olo huononemistansa. Juudan valtion viimeinen -kuningas Zedekia kohosi sotimaan Babylonin kuningasta Nebukadnezaria -vastaan. Mutta tämä lähestyi Jerusalemia ison sotajoukon kanssa ja -alkoi kaupunkia piirittämään. Tämä hänelle onnistui niin, että -valloitti kaupungin ja antoi hävittää kaikkia, myöskin tuon komean -templin ja Davidin linnan, ja viedä isoimman osan valtakunnan asukkaita -Babyloniin, v. 588 e.Kr. Turhaan oli Propheetta Jeremias varoittanut -Nebukadnezaria tästä siirtämisestä; ennustuksensa olivat käyneet -täyteen toteen ja hänen täytyi nyt kaupungin raunioilla itkein -valitella: - -"Kuinka se kaupunki niin yksinäinen on, joka täynnänsä kansaa oli? -Hän on niinkuin leski; joka ylimmäinen oli pakanoitten seassa ja vallan -päällä maakunnissa, sen täytyy nyt veron alaisena olla. Zionin tiet -ovat autioina, kun ei kukaan juhlalle tule. Kaikki portit seisovat -avoinna ja hänen pappinsa huokaavat." - -Näin tapahtui Juudan valtion surullinen häviö. Juudan kansan vankeus -Babylonissa kesti aina v. 536:teen saakka. Sinä vuonna saivat -Juutalaiset Persian kuninkaalta, Kyrokselta, joka oli Assyrian valtaa -kukistanut, luvan isänmaalle palataksensa. Kotiin palanneitten -ensimäinen työ oli uudesta rakentaa Jerusalemin hävitetyn templin. -Tästä aiasta alkaen oli Juudan kansassa kaikki halu epäjumalien -palvelukseen tauonnut. He olisivat kernaammin elämänsä ynnä kaikki -omansa heittäneet, kuin luopuneet isiensä uskonnosta. Mutta -valtiolliseen itsenäisyyteen eivät koskaan enään päässeet; ikipäiviksi -jäivät vierasten hallitsijoitten alamaisiksi. Vähän aian kuluttua -jälkeen templin rakentamisen, tuli taas uusi joukko kotiin pyrkiviä -Juutalaisia, joitten päämies oli Esra. Nyt rakettiin Jerusalemin -kaupunki uudesta ja Jumalanpalvelus asetettiin vanhalle kannalle. Mutta -tämä rauhallinen olo ei kauan kestänyt. V. 320 e.Kr. valloitti Ekyptin -kuningas Ptolomaio Palästinan, jonka nimen Kanaanin maa nyt oli saanut. -Mutta v. 197 e.Kr. täytyi Ekyptin kuninkaan jättää Palästinan -Syrialaisten haltuun. Nyt alkoi Juutalaisille kova aika, joka kesti, -kunnes Makkabeain sankarisuku pelasti heitä vieraasta orjuudesta. -Nyt saivat taas jonkunmoisen vapauden ja ominaisen hallituksen. -Ylimmäiset papit tulivat nyt hallituksen toimeen. Jesuksen Kristuksen -syntymä-aikana oli kyllä Juutalaisilla oma kuninkaansa, mutta olivat -Roomalaisten käskyn-alaisina. Kun ehtimiseen koettivat tästä -valta-herruudesta päästä, niin täytyi Rooman Keisari Titon vihdoin -viimeinkin, v. 70 jälkeen Kristuksen syntymän, kokonansa hävittää -Jerusalemin kaupungin. Tästä aiasta alkaen rupesivat Juutalaiset pitkin -maailmaa kulkemaan ja jo ensimäisen jälkeen Kristuksen nousevan -vuosisadan lopussa oli kummallinen eikä milloinkaan ennen nähty -näytelmä maailmalle tarjona: iso ja lukuinen kansa, jolla ei ollut -isänmaata. Sitten ovat Juutalaiset, sinne tänne hajonneina, oleskelleet -ilman vakinaisetta kotomaatta. He ovat kiinteästi pysyneet -uskonnossansa ja muutenkin tavoissansa. Keski-aian[1] raakoina aikoina -täytyi Juutalaisten usein kristillisissä valtakunnissa paljon vainoa ja -ahdistusta kärsiä ja meidänkin aikoina ovat he harvoissa maissa -päässeet samoihin oikeuksiin, kuin kristityt samassa maassa. - -Semmoinen on tuon merkillisen ja melkein kummallisen Juudan kansan -historia. Tämän haltuun jätettiin Jumalan ensimäiset ilmestykset, tässä -kansassa saivat ne ikäänkuin leposian maanpäällä, kunnes oli aika -heidät kaikille maailman kansoille julistaa. Ja Juudan kansa, joka asui -itämaan epäjumalallisten kansojen keskellä, säilyttikin Jumalan hänelle -antamat ilmestykset kalliimpana tavaranansa. Kun kaikissa sen -aikaisissa kansoissa epäusko ja hirvittävä tapojenturmelus oli -valloille päässyt, niin pysyi vielä Heprean pienessä kansakunnassa usko -yhteen Jumalaan vakaana. Perheelliset avut, jotka voimme sanoa -ihmiskunnan kaunihimmiksi, kukoistivat myöskin Juudan kansassa. -Juutalaisissa oli myöskin hyvin varhain oikea Jumalan säätämä olo -vanhempien ja lapsien välille päässyt juurtumaan. Vanhoista aioista -olivat he myöskin viljelleet nuot muinaisuudessa aina yhdistetyt -ihannetaiteet, soitto, laulu ja tanssi. Davidin aikana olivat he -tottuneet itämaalliseen ylellisyyteen; hyvänhajuiset pihat tuoksuivat -vaatteista ja huoneista. Naisihmiset elivät kohtuullisesti ja enemmiten -yksinäisyydessä, viettäen aikansa kutomisella, jota olivat jo -Ekyptissä oppineet. Kertomus Salomonin templistä Pyhässä Raamatussa -(1 Kuningasten Kirja 6 luku) näyttää meille selvästi, että Heprealaiset -jo siihen aikaan olivat useihin koneisiin pystyneet. Davidin hallitessa -yltyi vaateitten ylellisyys yltymistänsä, niin että tämä kuningas -yhdessä virressänsä (45 Psalmi) taisi huuhdahtaa: - - "Ilo on kuninkaan tyttären loisto - Hän on kultaisissa vaatteissa puetettu". - - - - -2. Intialaiset. - - -Kansojen vanhin historia on tiheään pimeyteen kätketty. Samaan aikaan, -kuin Heprealaisten vanhin historia alkaa, levisi myöskin toisia -kansakuntia muille maan äärille. Niin tiedämme jo Aaprahamista, että -hän oli tullut monien ulkomaanlaisten ruhtinasten tutuksi; Josephin -historiasta havaitsemme, että Ekyptissä jo siihen aikaan laadullinen -kuninkaanvalta oli päässyt toimeen. -- Vanhan aian merkillisempiä -kansoja on myöskin Intialaiset. Tiedot Intian historiasta ovat hyvin -vähäiset. Mutta sen selvästi havaitsemme, että Intialaiset, niinkuin -myöskin Kiinalaiset vuosituhansien kuluessa ovat jääneet melkein -samalle sivistyksen kannalle. Intia, Itä-intiaksi kutsuttu eroitukseksi -Länsi-intiasta, on ääretön iso maa täynnä kaikkia, mitä ihana luonto -ikänä voi tuottaa. Kirjotetuita tieto-lähteitä maan vanhimmasta -historiasta meillä ei ole; kaikki historiallinen tieto on saduista -tuotava. Kansan sisällisestä olosta on kuitenkin joksikin tarkat -tiedot, kun se meidän aikoina on melkein samallainen, kuin kansan -muinais-aikana. Intialaiset ovat jakauneet toisistansa tarkasti -eroitettuihin säätykuntiin, jotka kiinnittävät poian samaan -elatuskeinoon ja virkaan, jossa isä oli ollut. Semmoisia säätykuntia on -Intialaisilla neljä. Niihin kuuluvat ovat: - -1. Braminit eli Papit. Kaikki taidot ja tiedot ovat näitten hallussa. -He ovat lääkäriä ja tuomaria ja johdattavat kaikki asiat. Tämä -säätykunta on kaikista sivistynein. 2. Kschetrit eli sotijat. 3. -Vaisyat eli ammattimiehet. 4. Sudrat eli palvelijat. Kansan alhaisin -sääty on Pariain, jotka ovat kaikista muista säätykunnista suljetut ja -kovimman ylenkatseen alaiset. Kaikki yhteisyys näitten onnettomien -kanssa on kovasti kieltty. - -Että Intialaiset ennen ovat seisoneet jotensakin korkean sivistyksen -kannalla, todistavat vielä olevat tiedeitten ja taideitten -muistomerkit, jotka ovat muinaisista aioista säilyneet. Parhaamman -todistuksen Intian entisestä sivistyksestä antaa meille kansan jalot -runo-teokset, jotka ovat kirjoitetut tuolla pyhällä Sanskriti-kielellä, -joka jo aikaa sitten on kansan huulista kadonnut. Myöskin on -muinaisista aioista jäänyt jäljelle rakennuksia, joitten suuruus ja -jalous on kummastuttanut kaikkia nousevia sukupolvia. On, näet, -templiä, rotkoja ja pyramidia, joista muutamat ovat maan allekin -raketut. Näistä ovat merkillisimmät kallioon hakatut templit Elephanten -ja Salsetten saareilla. -- Vedas nimiset pyhät kirjat ovat Intialaisten -uskonopin alkutiedot. Näissä on oppi yhdestä kaikkivaltiaasta Jumalasta -ja sielunvaelluksesta pääkappaleina. Uskotaan, näet, sielun, ihmisen -kuoltua, muuttavan toisiin ruumiisin, myöskin eläimiin. -- Kansan -ominainen luonne on pysynyt jotensakin muuttumatonna. Velttous ja -hehkuvaisuus on ylinnä. Vierasten käskyjä noudattavat Intialaiset -useinkin omaan tahtoonsa melkein katsomatta. - - - - -3. Ekyptiläiset. - - -Ekyptin kansa on ensimäinen, josta sivistys ja viljelys on päässyt -muille maille leviämään. Kun Patriarkka Jakoppi vielä karjan-hoitajana -eleli päiviänsä, oli Ekyptissä jo täydellinen valtakunnallinen olo -muodostunut. Mutta kuin tämän maan luonto on niin erinomainen ja on -kansan edistymiseen ja sivistykseen meidän aikoihin asti paljon kossut, -niin on meidän ensiksi tämän kummallisen maan luontoa tarkasteleminen. - -Ekyptin on Pohjois-ahrikassa ainoa maa, jonka läpitse iso virta -melkoiselta pituudelta juoksee. Maan viljelys ja satoisuus on kokonaan -tämän Nil nimisen virran vaikuttama. Sillä tämä voimallinen kymi tulvaa -joka vuosi kesä-aikana yli reunojensa ja peittää maan veteen. Silloin -täytyy asukasten paeta vuorien kukkuloille ja muille paikoille, joihin -tulvavesi ei pääse. Siellä sitten pysyvät, kunnes virta taas vetäytyy -takasin alaansa. Mutta tämä jättää mennessänsä viljamaille erinomaisen -höystävän lietteen, joka tekee pellot niin hedelmällisiksi, että, muuta -höystöä ja työtä kaipaamatta, antavat kylväjälle ihmeellisen runsaan -sadon. Tämä Nil-virran kastama alankomaa, joka myöskin kutsutaan Nilin -laaksoksi, on vanhastaan ollut oikea viljelyksen pesä. Viljelys on, -näet, virran juoksua seuraten, käynyt etelästä pohjaseen, niinkuin -vanhat muistomerkit vielä kylliksi osoittavat. Missä Ekyptiä -eteläisempänä Nilin molemmat haarat toisiinsa yhdistyessänsä tekevät -ison saaren, oli tuo ikivanha Meroe niminen pappein valtakunta. Tämän -valtion olivat ennen muinoin papit asettaneet ja, saatuansa kaiken -hallituksen käsiinsä, ruvenneet kaupankäynnillä kaukaisilla mailla -maata rikastuttamaan. Täällä sitten pääsi viljelys melkoiseen -kukoistukseen ja täältä sai myöskin Ekypti sivistyksensä alkusiemenet. -Ensi-alussa Ekypti ei ollut yhtä ainoata suurta valtakuntaa, vaan oli -moniin pienempiin jaettu, jotka sitten aikojen kuluessa yhdistettyinä -tulivat yhdeksi suureksi valtioksi, jonka pääkaupunki oli tuo mainio -Täbai, joka jo 1000 vuotta e.Kr. kutsuttiin "sataporttiseksi". Näissä -muinaisissa aioissa kukoisti tässä kaupungissa korkein sivistys, mikä -silloin maailmassa oli. - -Näitten aikojen kuuluisimpia hallitsijoita Ekyptissa oli Sesostris -(1500 e.Kr.), joka valloitti Aasian kansat. - -Pappien säätykunta oli muinaisista aioista Ekyptissä suuressa arvossa. -Tähän kuuluvat suvut olivat etevimmät ja rikkaimmat koko maassa. Heidän -omina oli myöskin kaikki laveimmat ja parhaimmat alustat. Kaikki virat -ja toimitukset, joissa tieteellistä oppia tarvitaan, olivat heidän -hallussa. Niin olivat he lääkäriä, tuomaria, rakentamisen johdattajia -j.n.e. Heiltä sai Moseskin kaiken oppinsa. Myös otettiin heidän -säätykunnasta kuninkaalliset neuvonantajat. Tällä lailla pääsivät -hallituksenkin asioissa perää pitämään. Pappien säätykuntaa likinnä -arvossa oli sotijain, joitten luku silloin, kuin valtakunta oli hyvissä -voimissa, meni aina puolen-miljonaan. Palkaksi saivat nämät alusmaita -nautittavaksi. Elatuskeinot eli ammatit olivat kolmannen lukuisimman -säätykunnan huostaan jätetty. Tähän kuului käsi-työläiset, taiturit ja -kauppiaat. -- Ekyptissä näemme siis olevan melkein samat kansalliset -laitokset kuin Intialaisillakin. Ekyptiläisillä oli aikaisemmin kuin -muilla kansoilla viisaat ja säveät la'it ja he antoivat siis muille -seurattavan esikuvan. Heidän uskontonsa oli epäjumalien Osiris'in ja -Isis'in palvelukseen perustettu. Näitten kuvat palveltiin yli koko -Ekyptin maan. Osiris kunnioitettiin sankarina ja maanviljelyksen -perustajana. Myöskin oli hän kuvauksena niistä luonnon voimista, jotka -tekivät maan hedelmälliseksi. Isis taas oli kuun kuva. Aivan -kummallinen tapa vanhoilla Ekyptiläisillä oli muutamien eläinten -kunnioitettaminen. Oli, näet, monta lajia eläviä, jotka sen hyödyn -vuoksi, joka ihmisillä heistä oli, pidettiin pyhinä. Semmoisia oli -kissat, käärmeet ja koirat y.m. Joka tahdollansa jonkun näistä elävistä -tappoi, rangaistiin kuolemalla. Mutta erinomaisessa arvossa pidettiin -kaksi sonnia, Apis Memphin ja Mnevis Heliopolin kaupungissa. Myöskin -epäjumalille uhrattiin sonnia. -- Ehkä tämmöinen ilkeä epäusko oli -päässyt Ekyptiläisiin juurtumaan, uskovat he kuitenkin, ihmisen elämän -jatkautuvan kuoleman jälkeen. Tämän elämän pysyväisyydestä eivät paljon -väliä pitäneet, mutta sitä enemmin pitivät kuoleman jälkeiset olot -arvossa. Sitä vasten olikin heillä iso huollenpito kuolleista ja -haudoista. Kuolleitten ruumiit balsamoittiin ja ovat semmoisinaan, -jolloin niitä kutsuttiin muumioiksi, säilyneet vuosi-sadat läpitsensä -meidän aikoihin asti. Balsamoittu ruumis käärittiin hienoon kankaasen -ja kasvot peitettiin naamarilla, johon kasvojen muoto oli kuvattu. Näin -verhottu pantiin muumia arkkuun kalliista puu-aineesta ja laskettiin -sitten hautaan. Haudat taas olivat isot maanalaiset luolat, jotka -tavallisesti olivat maakunnan läpi kulkevien vuori-selänneitten -juurella. He olivatkin haudoiksi hyvin sopivat. Nämät kuolleitten -lepokammiot ovat vielä meidänkin aikoihin asti säilyneet, kun elävien -asunnot jo aikaa ovat hävinneet. - -Jo aikasin rupesivat Ekyptiläiset tähti-oppiin pystymään. He olivat -ensimäiset, jotka määräsivät auringon vuoden 365 1/4 päiväksi. Myöskin -on mittaus-oppi heidän keksimänsä ja lääkkiys-oppi pääsi heidän kautta -parempaan kuntoon. Heistä sai tuo kuvakirjoitus, josta nykyään kaikki -Ekyptin muistopatsaat ovat täynnä, alkunsa. Myöskin syntyi heistä -ylempi rakennus-taide, ehkä heidän synkeä mielenlaatunsa ja rakkaus -muinaisuuteen estikin heidät siinä taiteessa paljon edistymästä. -Rakennukset ovat hirvittävästä suuruudestaan kuuluisat. Maailman -mainiot ovat Pyramidit ja Obeliskit, nuot Ekyptiläisten jalot -muinaisuuden muistot. Obeliskit olivat nelikulmaiset, silitetyt -patsaat, jotka usein ulottuivat 200 jalan korkeaksi. Tämän -kiven-paljouden kuljettamiseksi ja asettamiseksi oli summattoman paljon -työväkeä tarpeella. Sentähden täytyi kansan rasittavilla päivätöillä -Pyramidin ja kuningasten hautojen rakennettaessa, menettää aikansa ja -voimansa. Niin puhutaan eräästä Keops-nimisestä kuninkaasta hänen yhtä -päätä pitäneen 100,000 ihmistä työssä rakentaaksensa pyramidin; ja -ilman tämmöstä väen-paljoutta ei olisikkaan semmoisia ihmetöitä voinut -syntyä. - -Paitsi näitä rakennuksia löytyy myöskin maanalaisia teko-luolia, jotka -käytettiin asuin-huoneiksi tahi haudoiksi joko kansalle tahi -kuninkaille. Semmoisia katakombi-nimisiä hautoja oli kullakin -kaupungilla ainakin yksi, mutta toisinaan useatkin. - -Tämä osuus Ekyptin historiasta, jonka nyt olemme kuvailleet, loppuu -8:teen vuosisataan e.Kr. Sen jälkeen valloittivat Etiopilaiset Ekyptin -maan, joka jo ennen oli jakaunut useampiin pienempiin valtakuntiin. -Ekyptiläiset kyllä loivat vieraan ikeen päältänsä, mutta entinen -kukoistus oli jo mennyt palaamattomiin. Tällä aialla tapahtuu vielä -tuon mainion Labyrintin rakentaminen. Tähän kuuluisaan rakennukseen -kuului kaksitoista peitettyä pihaa, puolentoista tuhatta maan päällä -olevata kammiota ja yhtä monta maan alle rakettua. - -Muutamien vuosisatojen kuluttua noin v. 650 e.Kr. onnistui -Psammetikolle, päästä Ekyptiläisten itsevaltiaaksi. Nyt alkoi uusi -aikakausi Ekyptin historiassa. Muukalaiset, jotka ennen olivat olleet -maasta suljetut, pääsivät nyt vapaasti maassa liikkumaan. Kauppahalu -heräsi yht'äkkiä kansassa. Mutta eipä paljon aikaa suotu tälle uudelle -vireydelle, synnyttääksensä uusia voimia Ekyptin maalle. Jo v. 525 -saivat Persialaiset koko maan haltuunsa. Ekyptin kansa, joka tähän asti -oli ollut kaikista maailman kansoista etevin, muuttui nyt yhä -vähäpätöisemmäksi. Kuninkaat olivat Persian läänitys miehet, kunnekka -Makedonian kuningas Aleksanteri Suuri v. 332 e.Kr. valloitti Ekyptin -maan. Mutta eipä aikaakaan, niin hajosi tuo iso Makedonialainen valta, -perustajansa kuoltua v. 323. Silloin otti Ptolemaio, joka oli ollut -Aleksanterin sotapäälliköitä, Ekyptin maan hallitaksensa. Siis oli -Ekypti taas päässyt itsenäiseksi valtakunnaksi, jommoisena se pysyi, -kunnes joutui Rooman käskyn-alaisiksi. Kuitenkin sai kansa pitää omia -kuninkaitansa aina vuoteen 31 saakka, jolloin maa tehtiin roomalaiseksi -maakunnaksi. Tästä aiasta alkaen hävisi tämä ihmeellinen maa historian -muistosta. Kansain-vaellusten aikoina, joista vasta tulemme puhumaan, -oli Ekypti milloin yhden milloin toisen kansan rääkättävänä, kunnes -yhdistettiin Turkin valtakuntaan, jonka alusmaana se tähän asti on -pysynyt. Viimeisellä vuosikymmenisellä ovat tieteet ja taiteet Ekyptin -maassa taasen syntyneet uuteen vireyteen ja voimaan. - - - - -4. Babylonilaiset ja Assyrialaiset. - - -Nuot Tigrin ja Euphratin virtain ympäriset maakunnat Aasiassa olivat jo -ikivanhoista aioista olleet viljelyksen hallussa. Tähän viittaa myös -tuo Pyhän Raamatun kertomus Babelin tornin rakentamisesta; Babel eli -Babyloni liki Euphratin virtaa, oli muinais-aian kuuluisampia -kaupunkia. -- Näiltä tienoilta lähtivät useat niistä valloittajista, -jotka kauhistuttivat koko Aasiata ja pakoittivat sen kansat valtansa -alle. Moseksen kertomukset mainitsevat Nimrod nimisen sankarin olleen -Babylonin valtakunnan perustaja. Tämän sanotaan ensiksi ruvenneen -Assyrian pääkaupungin Niniven rakentamiseen. Toiset alkutiedot sanovat -Ninon tämän valtakunnan perustajaksi. Hänen puolisonsa oli tuo mainio -Semirami, joka rakensi Babylonin kaupungin, tehden sitä mainion -komeaksi ja uljaaksi, ett'ei maalla mointa ollut. Kaupungin ympärys -oli 6 peninkulmaa. Jälkeiset kuninkaat mieltyivät semmoiseen -hehkuvaisuuteen, että hallitus kävi yhä riutuvaisemmaksi. Sentähden -taisivat Medialaiset helposti kukistaa viimeisen Assyrialaisen -kuninkaan Sardanapalin vajonnutta valtaa. Tämä sytytti linnansa tuleen -ja poltti itsensä tavaroineen päivineen tuhaksi, noin 900 e.Kr. Tulevina -aikoina pääsivät Assyrialaiset taas isoon valtaan, mutta historialla on -heistä varsin vaillinaisia tietoja. - -Babylonian maa oli erittäinkin maanviljelykseksi sopiva. Iso joukko -suurempia ja pienempiä kaivantoja kulki joka haaralta maan läpitse. -vasta sittemmin, kuin Kaldaialaiset olivat saaneet Babylonin haltuunsa, -nousi tämä kaupunki siihen ihmeteltävään suuruuteen ja komeuteen, joka -teki sen maailman mainioksi. Entiseltä olevat rakennukset isonnettiin -vallan suunnattomiksi ja uusia mahdottomia ihmetöitä syntyi yhtä päätä, -semmoisia oli kaupungin korkeat ja leveät muurit, Semiramin rippuvat -yrttitarhat, jotka olivat korkeille ylevyyksille tehdyt. - -Babylonilaisissa oli taipumus komeuteen ja hehkuvaisuuteen ylinnä. He -tuoksuivat hyvillä voiteilla ja pitivät sinettisormuksia sormilla ja -kädessä kaunistetuita sauvoja, joilla käsisiat olivat täynnänsä -kaikellaisia koristuksia, niinkuin lintuja, kukkasia y.m., jotka olivat -siihen leikatut. Heidän kalliit vaatteet, kauniit matot ja hakatut -kivet olivat vanhassa aiassa yli ympärin kehutut. Lavea kaupankäynti -sekä maalla että merellä teki Babylonin ison liikkeen keskupaikaksi, -johon se myöskin oli vallan sopiva, kun Persian merenlahti ei ollut -kaukana. -- Merkillinen tapa oli Babylonilaisilla, viedä sairaat -torille, että jokainen sivutsemenijä voisi neuvonsa antaa. Tytöt -tarjottiin huutokaupalla enimmän maksaville naitaviksi. Tämä naimis -kauppa tapahtui vuosittain joka kylässä, ja hinta, mikä kauniista -maksettiin, oli välistä hyvinkin suuri. Muutoin olivat Babylonilaiset -ikivanhoista aioista kehutut tiedoistaan ja taidoistaan, erittäinkin -tähtitieteessä. Sittemmin ruvettiin myös tähtiä jumalallisiksi -olennoiksi kutsumaan ja heitä palvelemaan. - - - - -5. Phoinikilaiset. - - -Phoinikilaiset eivät ole sota- ja valloitus-teoista vaan keksinnöistä -ja teollisuudesta maineensa saaneet. He asuskelivat eteläisessä -Syriassa pitkin välimeren kaitaa rannikkoa. Tästä meren likeisyydestä -syntyi heissä halu merenkulkuun ja kaupankäyntiin; he olivatkin -vanhimmilla aioilla ainoat, jotka jotain laveampaa kauppaa kävivät, -vaihettaen eri maitten tuotteet toisiinsa. Ensiksi rupesivat -merirosvoiksi välimerellä, mutta pian kuljeskelivat tätä merta -kauppioina. Vanhin kauppakaupunki tällä rannikolla oli Sidoni, mutta -pian tuli Tyro kaikkein mahtavammaksi kaupassa ja liikkeessä. Tyron -rikkaudesta, loisteesta ja kaupan-teosta antaa propheta Hesekiel -(27:ssä luvussa) komean kertomuksen. Muut Phoinikilaiset olivat yhtä -vireät ja vilkkaat. Matkoiltansa toivat kotiinsa tinaa ja merenpihkaa -eli merenkultaa (joka vanhaan aikaan kutsuttiin elektroksi). Nämät -aineet oli heidän kaukaisista maista tuominen. Tinaa saatiin Britannian -saarista ja merenpihkaa luultavasti Itämeren rannikoilta. Toiselta -puolelta taas purjehtivat punaisesta merestä rikkaille etelämaille, -onnelliseen Arapiaan ja Intiaan. - -Yhtä lavea oli myöskin Phoinikilaisten maakauppa, jota matkajoukoissa -eli karavaanissa käytiin Aasian kaukaisimmissa paikkakunnissa. -Tämmöiselle matkajoukolle myivät Jaakopin poiat Joseph veljensä. - -Näin saivat Phoinikilaiset pitkin maata ja merta kaiken maailman -kalliimmat tuotteet, niinkuin kultaa, kalliita kiviä, helmiä, kanelia ja -suitsutuksia, jotka käytettiin pyhillä uhrilla. Tämän lavean kaupan -tueksi asettivat he siirtokuntia milloin minnekin. Tämmöisiä -Phoinikilaisten asettamia siirtokuntia oli Kretassa, Siciliassa, -Sardiniassa ja muilla Keskimeren saareilla ja erittäinkin Espanian -eteläisellä ja läntisellä rannikolla. Tässä syntyi noin v. 1100 e.Kr. -tuo kuuluisa Cadiz. Mutta Phoinikilaisten etevin siirtokunta oli -Ahrikan pohjois-rannikolle perustettu Karthago. Näin näemme jo kansojen -hämärässä muinaisuudessa pitkin Keskimeren rantamaita vahvoja -kaupunkia, joitten satamat oli täynnä liehuvia laivanviiriä, ja -kaukaisissa santakorvissa havaitsemme joka haaralle kulkevia -matkajoukkoja. - -Mutta yhtä ison maineen ovat Phoinikalaiset keksinnöillänsä ansainneet. -Heistä luullaan lasin keksintö syntyneen. Tämä aine kuitenkin -muinaisuudessa ei niin yleisesti käytetty kuin meidän aikoina. -Sittemmin keksivät he purpura-värin, joka saadaan purpura-simpsukan -nesteestä. Tämä purpura-neste käytettiin ainoasti kangasten -värjäykseksi. Luultavasti on myöskin heistä luvunlasku, raha ja -puustavinkirjoitus saaneet alkunsa. -- Phoinikilaiset eivät -itsenäisyytensä aikana olleet yhtä valtakuntaa, vaan olivat jakauneet -moniin omavaltaisiin kaupunkikuntiin, joilla olivat omat -perintökuninkaansa. Näitten valta taas oli la'issa hyvin tarkkaan -määrätty ja rajoitettu. Näistä kaupungista oli -- kuten jo mainitsimme --- Sidoni ja Tyro etevimmät. Sittemmin antautuivat Phoinikilaiset -Persian vallan alle ja tulivat näin tämän valtion onnen ja -onnettomuuden osallisiksi. Vihdoin viimeinkin oli heidän Rooman valtan -myöntyminen. - - - - -6. Persialaiset. - - -Mediläiset, Bakrilaiset ja Persialaiset, jotka asuivat useimmissa -Tigrin ja Indon välisissä maakunnissa, olivat alkuansa ainoastaan yhtä -kansaa, nimeltä Arilaiset; myöskin ovat he Zendkielestä, joka oli -heille yhteinen ja siis yhdisti heidät yhteen kansaan, saaneet -nimitykseksi Zend-kansan. Ensiksi oli Mediläiset näistä etevin, -kunnekka Kyro kuningas, kukistettuansa Mediläisten valtaa, perusti -Persian suurta valtakuntaa, v. 559 e.Kr. Persialaisten uskonto on -mainion Zoroasterin tekemä, joka eli 8:nessa vuosisadassa e.Kr. Hän -antoi samaten kuin Moses, yhdessä uskonopilliset ja valtiolliset -säännöt, jotka ovat Zendavesta nimiseen kirjaan kirjoitetut. Tämä -Zend-kansan pyhä kirja on vasta sata vuotta sitten löydetty ja tutuksi -tullut. - -Zoroaster ei määrännyt jumalanpalveluksessa mitään epäjumalan-kuvain -palvelusta ja templin rakentamista. He jumaloitsivat kuvallisesti valoa -ja tulta, jonka synnyttäjä kutsuttiin Ormuzd'iksi. Nämät Ormuzd'in -Palvelijat olivat uutteria maanviljeliöitä, josta voimme arvata, kuinka -paljon tämä uskonto vaikutti Zendkansan sivistymiseen. - -Zoroasterin la'in mukaan on kansa, niinkuin Intiassakin jaettu neljään -säätykuntaan: papit, sotijat, maanmiehet ja ammattimiehet. Papit eli -Magit olivat, niinkuin itämaissa ainakin, suuressa arvossa. Heidän -hallussa olivat rukouskaavat, joilla Ormuzd ylistettiin; ainoastaan -heidän kautta olivat rukoukset ja uhrit mahdolliset. He olivat -kuningasten neuvonantajat sekä hengellisissä että maallisissakin -asioissa. Kuningas taas pidettiin korkeana yliluonnollisena olentona, -ikäänkuin Jumalan siaisena maan päällä. Vaikea oli päästä hänen -puheelle; hän oli maan ja kansan täysivaltainen herra. Jokainen sana, -kuin suustansa lähti, pidettiin niin tärkeänä, ett'ei saanut jäädä -unohduksiin, vaan kirjoitettiin ylös. Sentähden oli kirjoittajia aina -ympärillänsä. Myöskin suurilukuinen vartia-väki ympäröitsi hänen. - -Persian kuningasten tavalliset asuntopaikat olivat Ekbatana, Susa ja -Babylon, jotka vaihettelivat toisiinsa sen mukaan, mitä vuodenaiat -vaativat. Kuningasten hautausmaa oli Persepolissa, joka oli ikäänkuin -kuolleitten pääkaupunki. Kukin ruumis sai täällä oman, välistä -vuorenkylkeen hakatun, asuntonsa, johon ei ainoastaan kaikki, minkä -elävä ihminen ruumiin ravinnoksi tarvitsee, vaan myöskin iso joukko -kultaa ja hopeata oli hänelle pantu. Kaiken tämän hyvän suojellaksensa, -seisoi haudoilla suurilukuinen vartiaväki. Vielä meidänkin aikaiset -katsastavat kummastuksella ja kunnioituksella noitten suunnattomien -rakennusten raunioita. - -Valtakunnan yhä karttuva laveus synnytti hallitus-muodon, joka vielä -meidänkin aikoina Aasiassa tavataan. Kunkin maakunnan haltiaksi pantiin -maaherra eli Satrapi, jolle annettiin iso valta. Mutta jos tämmöinen -mies joutui kuninkaan vihoihin, antoi kuningas usein kohdakkoon -kaulansa poikki lyödä. - -Persialaisilla oli jo ikivanhoista aioista yleinen tapa, pitää -syntymäpäivänsä suurimmassa arvossa. Myöskin köyhillä oli semmoisena -päivänä runsaammat atriat kuin tavallisesti. Viiniin oli Persialaiset -sangen mieltyneet. Heillä oli tapana, juomingissa tärkeitä asioita -keskustella. Toisiansa tavatessa olivat heillä monenlaiset -tervehdykset. Kaksi ystävää suuteli toistansa; muut tutut suutelivat -toisiansa poskille; alhaissäätyinen lankesi vallassäätyisen edessä -maahan. Poikalapset olivat aina ikänsä kuudenteen vuoteen asti äitien -huostassa eivätkä olleet tähän saakka silmäiltävänäkään. Mutta nyt -ottivat isät heidät kasvattaaksensa ja opettivat heitä jousimiehiksi ja -ratsastajiksi. - -v. 336 e.Kr. kukisti Makedonialainen kuningas Aleksanteri Suuri, -tehdessänsä kuuluisan retkensä Aasiaan, tämän mainion Persian -valtakunnan. Makedonialainen valtio hajosi 320, mutta Persian valta ei -voinut isoon aikaan toipua. Vasta v. 226 jälkeen Kristuksen syntyi -Persian valtakunta uudestansa. Tällä väli-aialla (v:sta 320 e.Kr. -- -v:teen 226 j.Kr.) oli Persian maa ollut ensiksi Syriläisten ja sitten -Partilaisten vallassa. Uusi valtakunta pääsi vähitellen hyvään voimaan -ja kuntoon. Mutta eipä aikaakaan, niin vaipui onnensa, kun -uskonnostansa innolliset Arapialaiset rupesivat maata hätyyttämään. V. -651 j.Kr. tehtiinkin Persia arapialaiseksi alusmaaksi. Myöhemmin v. 1395 -valloitti mainio Mongolin ruhtinas Timur eli Tamerlan myöskin Persian -maan ja liitti sen äärettömään valtakuntaansa. Persian Shakit eli -kuninkaat pääsivät noin v. 1500 itsenäisiksi hallitsijoiksi, mutta -kuitenkin koettivat Turkin Sultanit eli Keisarit kauan aikaa pitää -tämän itsenäisyyden riidan alaisena. Tästäpä syttyi alinomaisia sotia -Turkin ja Persian välillä. V. 1722 oli Persia kokonansa Turkin -käskynalainen. Sotasankari Shak Nadir saatti vihdoin viimeinkin v. 1735 -maan Turkin valtaherruudesta itsenäiseen oloon, johon viimeisinä -aikoina ainoastaan venäläiset ovat koettaneet sekaantua. - - - - -7. Skythiläiset. - - -Tällä nimellä nimitettiin muinaisuudessa kaikki ne raa'at ja sotaiset -kansat, jotka asuskelivat koko tuossa hämärässä melkein tuntemattomassa -maakunnassa Mustan ja Kaspian merten pohjoispuolella. Ne jotka asuivat -likinnä Mustaa mertä pitivät vakinaisia asuntopaikkoja, eläen -maanviljelyksestä; muut skytiläiset kansat olivat paimentolaisia. -Kaikki nämät kansat kuuluivat Mongolilaiseen kansanluokkaan; nenänsä -olivat sisään painetut ja poskensa jotensakin suuret, itse olivat -luonteeltansa tuimat ja salaiset. Vangiksi tehdyistä vihollisista -uhrattiin yksi kustakin sadasta. Tapettuansa ensimäisen vihollisen, -joi Skytiläinen hänen vertansa. Kaikista hänen tappamista vihollisista -vei hän päät kuninkaan luokse, saadaksensa häneltä jonkun osan -sotasaaliista. Sillä jos ei hän olisi nämät kuninkaan nähtäviksi -vienyt, niin eipä tämä olisi voinut urostöitänsä arvostellakkaan. -Ankarimpien vihollistensa pääkalloista tekivät he juoma-astioita, jotka -rikkaat antoivat sisäpuolelta kullata. Skytiläisten tuima luonne -näyttäikse myöskin siitä, miten tekivät liittoa ja kuningasten ruumiit -hautasivat. Liittoa tehdessään kaatovat viiniä astiaan ja vihleksien -hiviäänsä antoivat he veren pisaroita viinin sekaan. Tähän sekoitukseen -kasti sitten kukin liittolainen sota-aseitansa ja viimein joivat kaikki -siitä tehden pitkiä rukouksia. Kun kuningas kuoli, niin rumiinsa -balsamoittiin ja päällystettiin vahalla; sitten vietiin se sukukuntien -ympäri ja kaikkien, joitten tykö tuotiin, piti kerimän hiuksensa, -viiltämän otsaansa ja nenäänsä, jopa sysäämän nuoli vasemman kätensä -läpitse. Ruumiin viereen haudattiin myös yksi puolisoistaan, -juomanlaskija, talliherra ja muut kuninkaan lähimmät palvelijat. Mutta -vuoden kuluttua tapettiin vielä viisikymmentä kuninkaan parhaita -palvelijoita ja viisikymmentä kauniimpia hevoisiaan. Näitten ruumiit -sitten täytettiin jonkunmoisella aineella ja seiväs sysättiin kunkin -läpitse ja pantiin sitten pitkänä ratsurivinä haudan ympärillä -vartioimaan. - -Vasta myöhään onnistui Persialaisille ja sittemmin Aleksanteri Suurelle -Skytiläiset valtansa alaisiksi pakoittamaan. Siitä aiasta rupesivat -enemmin sivistykseen ja viljelykseen taipumaan. - -Ennen kuin jätämme Aasian ja Ahrikan kansoinensa, mainitsemme vielä -muutamia sivukansoja, jotka vanhassa aiassa ennen Kristuksen syntymää -olivat tutut. Näistä on Armenialaiset, jotka olivat Persialaisille ja -Mediläisille heimoa, muistettavia; myöskin Partilaiset, Phrygiläiset, -Paphlagonilaiset ja Kappadokialaiset, jotka sittemmin kuuluivat Persian -valtakuntaan, eivät ole vallan muistamattomuuteen heitettäviä. - - - - -8. Hellenat eli Kreikkalaiset. - - -Kun Aasian ja osaksi myöskin Ahrikan kansat jo olivat jättäneet -maailmalle tuhatvuotisen historian, silloin oli vielä Euroopan -mannermaa kansoittamaton ja viljelemätön. Jo oli Juudan kansassa Moses -perustanut Jumaluusvallan maan päälle ja uskonopillisella ja -valtiollisella la'in-laatimuksellaan tehnyt muistonsa iänikuiseksi. Jo -olivat Ekyptissä, Phoinikiassa ja Babyloniassa tiedeitten ja taidetta -harvat siemenet ruvenneet orastamaan, kun Eurooppa vielä oli kolkkana -autiomaana. Ensimäiset asukkaansa näyttävät vähä-aasiasta tulleen, -josta he ensiksi pääsivät Hellaan saarentoon eli Kreikanmaahan; -jälkeenpäin levisivät skytiläiset kansat Mustan Meren toiselta puolelta -pohjaseen päin. Hellenat eli latinaisella nimityksellä nimityt, -Kreikkalaiset edistyivät pian kaikin puolin niin, että he kaiken -maailman kansoista ovat ansainneet melkein suurimman kunnian: -Hellenoista on kaikki viljelys, sivistys ja tiede, jonka pesäksi -Eurooppa sittemmin muuttui, lähtenyt. Tämän kansan suurin kunnia on, -että se kaikista tän aikaisista kansoista saatti tieteet ja taiteet -suurimpaan kuntoon, ja edistytti ihmisluonteen hyvät avut siihen -määrään, johon niitten ilman korkeammatta ilmestyksettä ja siitä -syntyneettä siveysla'itta oli mahdollinen päästä. - -Ei mikään kansa ole niin rikas muinaisaian saduista, kuin Hellenain, -eikä ole millään kansalla nämät lapsuuden aikansa muistot niin -nerokkaat ja arvolliset, kuin juuri Kreikan kansalla. Vanhimmissa -aioissa eivät nimet, Hellena ja Kreikkalainen olleet tavalliset, sillä -Hellenat elikkä Kreikan ensimäiset asukkaat olivat Pelasgit, jotka -elivät maanviljelijöinä. Nämät rakensivat mahdottoman suuret muurit -äärettömistä kivimöhkäleistä, joitten jäännökset ovat säilyneet aina -meidän aikoihin asti. Heidän etevin epäjumalan kuva oli Zeus Dodonasta, -jota paitsi myöskin muita epäjumalan kuvia palveltiin. Aikojen kuluessa -täytyi Pelasgien vetäydä takasin muitten kansojen edestä, jotka -sittemmin ottivat yhteisen nimen: Hellenat. Mutta paitsi näitä tuli -muista maista muukalaisia meren ylitse. Nämät toivat mukaansa -kaikenlaisia taideta Kreikanmaahan. Noin v. 1550 e.Kr. sanotaan -Cekropsin tulleen Saisin kaupungista Ekyptistä ja laskenut maalle -Attikaan. Hän pidetään Attikan valtion perustajana ja luullaan tänne -toimittaneen uskonoppia, maanviljelystä ja lakia, ja myöskin asettaneen -avioliitot paremmalle kannalle. Phoinikiasta tuli melkein samaan aikaan -Kadmo Boiotiaan, tuoden mukaansa tiedon puustavikirjoituksesta ja -muista sivistyksen keinoista. Samaan aikaan nousi Danas Ekyptistä -maalle Argoon likitienoille ja perusti tänne valtakunnan, jossa -sittemmin Kreikan etevimmät sankarit syntyivät. Näistä kuuluisin oli -Herkule, joka tällä Hellenain sankari-aiailla pidettiin suurimmassa -kunniassa, kun muka oli vapauttanut maat hirviöistä ja rosvoista ja -siis päässyt aikakautensa hyväntekijäksi. - -14:nnellä vuosisadalla e.Kr. tuli Pelopi vähäaasiasta hänestä -nimitettyyn Peloponeson saarentoon. Jälkeläisensä ottivat haltuunsa -tämän saarennon parhaat maakunnat, Elidin, Argolidin ja Lakonian, jossa -myöhemmin Spartan kuuluisa kaupunki syntyi. Attikan valtion oikea -perustaja sanotaan olleen Teseo niminen sankari, josta vanhat sadut -paljon kummallista kertovat. Tämän satuaian loistavista urostöistä on -mainittava Hellenain kuuluisa sotaretki Trojan eli Ilion kaupunkiin, -joka on vähä-Aasiassa. - -Paridi, Troian kuningas Priamon poika, oli Spartasta vienyt Menelao -kuninkaan puolison nimeltä Helena. Tämä konnantyö nostatti koko -Kreikanmaan vihoihin. Kaikki ruhtinaat, erittäinkin Odysseu Itakan -saaresta kohosi tästä häväistyksestä kostoa hakemaan. Nyt koottiin iso -sotajoukko, joka kahdella sadalla laivalla vietiin Aasiaan. Mutta -Troian kaupunki oli lujilla muurilla linnoitettu ja sen vallit ja -tornit olivat hyvässä kunnossa. Priamon vanhin poika, tuo mainio -Hektori, oli melkeän sotajoukon johdattajana. Ei voinut siis -syttyneestä sodasta niin pian loppua tulla, kuin Kreikkalaiset ensin -olivat toivoneet. Kymmenen vuotta tämä kauhea sodanmelske sanotaan -kestäneen, ennenkuin Hellenat petoksella valloittivat kaupungin ja -hävittivät sen tykkänään v. 1184 e.Kr. Tämän tehtyänsä palasivat -Kreikkalaiset Helenan kanssa kotiinsa. Tästä sodasta ynnä Hellenain -paluumatkasta on yksi Kreikan vanhimpia ja kuuluisampia runoilijoita -Homero tehnyt kaksi suurta Iliadi ja Odysseia nimistä runoelmaa. -Viimeisestä, joka kertoo Odysseon kummalliset vaiheet kotimatkallansa, -otamme muutamat seikat esitelläksemme, jotka voivat meille antaa -jonkunmoisen kuvauksen Kreikkalaisten oloista tällä aialla. - -Kun tiedot merenkulussa vielä tähän aikaan olivat hyvin vaillinaiset, -täytyi Odyssean paljon harhamatkoja kulkea, ennenkuin pääsi pieneen -saareensa ja perheensä tykö. Ensiksi joutui hän Ahrikkaan, josta hän -tuulen ajamana tuli Kyklopi-nimisten ihmissyöjäin luokse. Kavaluudella -pääsi hän kuitenkin heitä pakoon. Sittemmin kulki hän Sirenain saaren -sivutse. Tämän aikaiset sadut sanovat näitten olleen neitikasvoisia -hirviöitä, jotka piiloskelivat veden alla, koettaen ihanoilla -lauluillaan houkutella sivutsekulkijat tykönsä. Näistä tuli Odysseulle -kova vastus. Hänen täytyi pistää vahaa kumppaniensa korviin ett'eivät -kuulisi lumojain lauluja. Itsestänsäkin ei muuta neuvoa nähnyt, kuin -sitoa ruumiinsa purjepuuhun kiinni. -- Myöskin joutui hän -haaksirikkoon, josta kuitenkin pelastettiin, kun merenlaineet heittivät -hänen erään saaren rantaan. Sieltä löysi hänen kuninkaan tytär -Nausikaa, joka piikoinensa oli vaatepesossa. Tämä vei Odysseun -kuninkaan hoviin, jossa hän ystävällisesti otettiin vastaan. Sen -aikaisten tapojen mukaan istui hän pesään tuhkaan; kuningas itse meni -tykönsä, tarttui käteensä ja vei vierasten joukkoon ruu'alle. Sitten -tuli naispalvelija korea kultainen vesiastia ja hopeainen pesumalja -kädessä ja kaasi hänen kättensä päälle vettä, jopa asettikin eteensä -pienen pöydän. Sinne pani edeskäypä sitten leipää, lihaa ja kasvuksia -ja juomakaataja antoi hänelle vedensekaista viiniä. Nytpä uhrattiin, -joka tapahtui niin, että muutamia viinin pisaroita kaadettiin maahan ja -maljat juotiin pohjaan. Toisena päivänä sai Odysseu suuria lahjoja, kun -sanoi, kuka oli. Kuningas varusti hänelle laivan, jolla vihdoin -viimeinkin pääsi kotiinsa. Täällä nyt tapasi perheensä, oltuansa monta -vuotta poissa. -- Tästä kreikkalaisen runoilijan kertomuksesta näemme, -mimmoisissa selvissä ja suorissa oloissa maailman ylimykset siihen -aikaan elivät. Nyt kääntykäämme Hellenain historiaa tarkastelemaan. - -Vuosisatoja kului vielä jälkeen Troian hävittämisen, ennenkuin voimme -sanoa Kreikan historian luotettavaksi. Vähitellen syntyi tuo -Kreikkalaisten omituinen luonne, joka ensiksi osottaikse -yksivaltaisuuden muuttamisessa toisiin hallitus-muotoihin. Sillä tähän -saakka kaikissa Aasian ja Euroopan kansoissa ei ollut muuta -hallitusmuotoa, kuin kuninkaan-valta, joka useinkin oli vallan rajaton. -Mutta Kreikkalaisten keskellä syntyi aikojen kuluessa seuraavia uusia -hallitus-muotoja. 1. Ylimysvalta, joka on semmoinen että kaikki -hallitus on valtion ylimysten käsiin annettu. 2. Harvavaltaisuus, kun -ainoastaan muutamat ovat anastaneet korkeimman vallan. 3. Kansavalta, -kun koko hallitus on itse kansan kädessä, ja 4. Alhaisvalta, kun -alhaiso hallitsee ilman rajoituksetta. - -Kreikka oli jo ensi-aioista jakaunut moniin erityisiin valtioihin, -joissa milloin yksi milloin toinen näistä hallitusmuodoista pääsi -voimaan. Kaikkien etevimmät valtiot olivat Sparta ja Atänai. He tulivat -pian koko Kreikan johdattajiksi. Kreikan historian loistavimmalla -aikakaudella ovat muut kaupungit ja maakunnat ainoastaan näitten -voimakasten valtojen liittolaisina pidettävät. -- Spartassa pysyi -kuninkaallinen valta vielä järkähtämättömänä, kun tämä hallitusmuoto jo -melkein kaikista muista Kreikan valtioista oli hävinnyt. Siellä oli -kaksi kuningasta hallituksen johdattajina. Mainio Lykurgo kuningas -rupesi tämän valtion la'inlaatijaksi. Hänelle oli, näet, matkoillansa -muilla mailla karttunut paljon kokemusta ja tietoa. Myöskin oli hän -päässyt aikansa viisaimpien kanssa ystävyyteen. Ensiksi järjesti hän -perintökuninkain ja kansankokousten väliseikat sillä tavalla, että -asetti "vanhain neuvoskunta" -nimisen valtiolaitoksen. Kunkin jäsenen -piti oleman kumminkin kuuskymmenen vuoden vanha. Kuninkailla oli kaksi -tärkeätä etuisuutta: sotajoukon johdattaminen sodassa, jossa heillä oli -rajaton itsevaltaisuus ja ylimmäinen papinvirka. Lykurgo jakoi maan -uudestaan ja muutti siis vanhat nautinto-oikeudet toiselle kannalle. -Hän sääsi, ettei mikään maan-omistaja saisi myydä alaansa, vaan olisi -velvollinen kuolemansa jälkeen jättää tämä vanhimmalle poiallensa -perittäväksi. Mutta suurimman huolen ja tarkastuksen alaiseksi teki hän -lapsenkasvatuksen, joka tykkänään muuttui valtio-asiaksi. Jokaista -äsken syntynyttä lasta katseltiin tarkasti, olisiko siitä ihmisen -alkua. Jos lapsi sitten oli rujokas eli muutoinkin heikko, heitettiin -se nälkään kuolemaan, sillä Lykurgo ei kärsinyt muita kuin norjia ja -terveitä kansalaisia. Lapset pysyivät äitiensä holhottavina aina 7:teen -vuoteen asti. Sillä aikaa täytyi heidän alastomina leikkiä laskea ja -paljaina levätä ruokoheinillä, jotka heidän itse omin käsin oli -virrasta tuominen; ainoastaan talvisaikana oli heille suotu muutamia -lämmittäväisempiä ruohoja vuoteellensa panna. Seitsemännestä vuodesta -alkaen otti valtio lapset kokonaan huostaansa. Nyt elivät poikalapset, -luokkiin jaettuina, muutamien hallituksen asettamien peräänkatsojien -hoidossa, joilla taas oli päällikkönsä, jonka virkaa joku etevimmistä -ja kunniotettavimmista kansalaisista toimitti. -- Näinpä syntyi -kaikissa yksi henki ja yksi mieli, joka teki tasuuden omaisuudessa -mahdolliseksi. - -Vanhojen kunnioittaminen painettiin syvästi nuorten mieleen. Jokaisen -nuorukaisen piti, kadulla kulkiessa, seisahtuen vastata kunkin vanhan -kysymykseen, minkä matka ja mikä tehtävänä. Myöskin oli vanhojen -seuroissa nuorukainen kielletty mitään puhumasta, ellei häneltä -kysytty. Samoin kuin lapset totutettiin nälkää, valvomisia, kuumuutta -ja kylmyyttä kärsimään, piti heitä taivutettaman ruumiillisia tuskia -sietämään. Sentähden otettiin täällä tavaksi, joka vuosi julkisesti -ruoskoilla hosua poikalapset, jotta veri purskahti ulos. Tämmöisessä -tilaisuudessa ei saanut rääkkäyksen alainen olla tuskistansa -tietävänänsäkään. Mutta tämmöinen erinomainen jylseys ja kovuus ei -ollut tapana ainoastaan nuorison kasvattamisessa, vaan kesti koko -miesten elin-aikana. Lykurgo sääsi, että atriat piti oleman julkiset ja -kaikille Spartalaisille yhteiset. Näitten atriain kustantamiseen piti -kunkin kansalaisen joka kuukausi antaman joku määrä hedelmiä ja viljaa. -Ei kukaan tohtinut olla poissa tästä atriasta, jonka esimäinen -ruoka-laji oli tuo kuulusa musta liemi, joka oli sianpaistista, verestä -ja suolasta keitetty. - -Lykurgo kielsi kulta- ja hopearahaa käyttämästä ja sen siaan asetti hän -rautaa rahan tapaiseksi, että muka tämän suuri paino estäisi ylellistä -kaupanliikettä. Spartalaisten ymmärrykselliseen opetukseen ei kuulunut -muuta, kuin kirjoitus-oppi välttämättömiin tarpeisin ja muutamia -sotaisia ja pyhiä lauluja, joita lauloivat juhlallisuuksilla ja -tappelumelskeesen karatessa. Puheliaiuustaitoa ylenkatsoivat, mutta -koettivat jo nuoruudessa teroittaa lasten ymmärrystä, totuttaen heitä -ajatukseen ja miettimiseen. - -Kun nyt omituisuuksiensa kautta paljon erisivät muista Kreikan -asukkaista, ei ole ihmeeksi katsottava, että heissä syntyi halu niistä -eron saamaan. Olikin, näet, heissä semmoinen sodan-into, ett'eivät -pelänneet ilman toisten kansojen avutta sekaantua sotaan ulkomaalaisten -kanssa. Lakinsa, joka edistytti ruumiin terveyden, oli vallan omansa, -kunnollisia soturia kasvattamaan. Myöskin oli muita laitoksia, joitten -tarkoituksena oli tehdä kansa sotaiseksi ja saada se sodan -kauhistuksiin mieltymään. - -Sotaleirissä oleskeleminen oli oikea juhlallisuus. Täällä lannistui -vähän tuo elämän kovuus ja tarkkuus ja olonsa tuli vapaammaksi. Sodan -saalis antoi heille varaa jonkinmoiseen ylellisyyteenkin erittäin -ruuassa. Purpuravärinen puku, johon Spartalaiset sodassa olivat -vaatetetut, seppeleet, joilla tappeluun mennessänsä koristivat -hiuksensa, huilujen sointo ja laulujen kajahus, joka innostutti heitä, -vihollisten vastaan rientäessä, kaikki tämä teki tuon muuten -kauhistavan ja peloittavan sodan heille oikeaksi riemujuhlaksi. - -Mitkä urhoollisesti sotien kaatuivat tappelutanterella, haudattiin -laakeripuun oksilla seppelöittyinä. Mutta vielä isompi kunnian-osoitus -oli se, kun joku purpuravaatteisin käärittynä laskettiin hautaan. -Ainoastaan sodassa kaatuneitten haudoille saatiin nimet panna. -- Mutta -pelkurit tulivat kovimman pilkan ja häväistyksen alaisiksi. Joka oli -rivistänsä paennut, suljettiin kaikista voimistelemisen harjoituksista, -ei saanut mitään ostaa eikä myydä, tahi pantiin johonkuun yhteiseen -paikkaan kilpi kädessä seisomaan sivutsemenijäin pilkattavaksi. Lykurgo -määräsi myös, ett'ei kaupungilla saisi olla muuria eli muita -linnoituksia; kansalaisten urhoollisuus olisi muka oleva sen ainoana -turvana. Tämä yleinen sodanhalu oli myös syynä siihen, ett'ei mikään -vapaa ihminen ryhtynyt mihinkään käsityöhön eikä maanviljelykseen, vaan -jättivät semmoiset toimet kokonaan orjille, jotka muutoinkin pahasti -kohdeltiin. - -Muutamia vuosisatoja Spartaa myöhemmin sai myöskin toinen kreikkalainen -päävaltio, Atänai, uuden lakilaatimuksen ja hallitusmuodon. Jo aikasin -oli Atänassa syntyvä tasavaltainen henki pakoittanut kuninkaanvaltaa -peräytymään. Viimeisen kuninkaan, Kodron kuoltua, kumottiin koko -kuninkaanvalta ja sen siaan asetettiin arkonta-niminen hallitusmies -jonka piti hallituksestansa tiliä tekemän. Alussa valittiin tämä -ylimmäinen virkamies elinaikaiseksi mutta pian määrättiin tämä -virka-aika kymmeneksi vuodeksi ja vuodesta 682 e.Kr. valittiin yhdeksän -arkontaa, joitten virka-aika ei kestänyt muuta kuin vuoden aikaa. Mutta -vielä puuttui Atänalaisilta sopivia lakia. Semmoisia antoi nyt viisas -Soloni kansalaisillensa v. 594 e.Kr. Hän jakoi ihmiset varallisuutensa -jälkeen neljään luokkaan. Ainoastaan kolme näistä taisivat -valtiovirkoja toimittaa; neljännellä, joka oli kaikkien lukuisin, oli -niinkuin muillekkin oikeus kansankokouksissa huutonsa antaa. Näillä -kokouksilla oli rajatoin valta kaikissa hallituksen asioissa. Sillä -näissä vahvistettiin kaikki la'it, päätettiin sotaan ja rauhaan -kuuluvista seikoista, valittiin kaikki virkamiehet j.n.e. Kun joka -miehellä täällä olivat samat oikeudet niin oli kunkin Atänalaisen -huudolla arvonsa. Sentähden koettikin Soloni tehdä kansalaisoikeuden -saamisen vaikeaksi. Hengen-uhalla kiellettiin ulkomaalaiset -kansankokouksiin tulemasta. -- Varsinainen tuomio-istuin, jossa -rikokset rangaistiin, oli Areopago, jonka istunnot tapahtuivat öisin. - -Solonin etevimpiä sääntöjä oli se, että jokainen kansalainen sai -omaisuudestansa jälkeenpäätöksen eli testamentin tehdä, mikä ennen oli -ollut kielletty. Nyt vasta muuttui omaisuus omistajan oikeaksi omaksi. -Ei tarvinnut kenenkään isäänsä vanhoilla päivillä elättää, jos ei tämä -ollut opettanut hänelle mitään elatuskeinoa. Lasten kasvattamisen -heitti Soloni kokonansa vanhempien huoleen. Mutta voimistelemisen oppi -oli myös Atänassa pää-asia lapsen kasvattamisessa. - -Edistääksensä isänmaan rakkautta, oli Soloni antanut asetuksen -semmoisen, että sodassa isänmaan hyväksi kaatuneitten lapset olisivat -valtakunnan kustannuksella kasvatettavat; heidän muistonsa ylistettiin -myös julkisella hautauksella ja kiitospuheilla. Joka pahasti kohteli -köyhää, lasta eli orjaa, pidettiin rikoksen alaisena ja oli oikeuteen -haastettava. Tämmöinen lempeys ja viisaus ovat Solonin antamissa -la'issa merkittävät. - -Ehkä Hellenat olivat moniin pieniin valtioihin jakauneet, oli kuitenkin -paitsi yhteistä kieltä monta seikkaa, jotka liittivät heidät yhteen. -Semmoisia olivat yhteisten jumalien palvelus, yhteiset juhlallisuudet, -ennustuspaikat ja liittokunnat. Kreikkalaisten ennustuspaikoista oli -Delphoin suurimmassa arvossa pidetty. Täällä oli Apollo nimiselle -jumalalle rakettu templi, jossa Pythia niminen naispappi puhui -ennustukset. Tämmöiseen paikkaan, näet, tultiin aina jumaluudelta -neuvoa pyytämään, kun ei omin päin tahdottu tärkeihin toimituksiin -ryhtyä tahi muuten salaisista asioista tietoa tarvittiin. Kun nyt -Delphoin ennustuspaikka oli suuressa maineessa ja arvossa, oli sille -neuvonpyytäjiltä ylen paljon antimia karttunut, joitten joukossa oli -kalliita taideteoksiakin. - -Yhteisistä kansan juhlallisuuksista oli Olympian kilvoitusleikit -kaikkien etevimmät. Nämät vietettiin Elidin maakunnassa. Siihen -paikkaan, jossa nämät leikit tapahtuivat, oli tehty kovin pitkä rata, -jonka vasen puoli oli ratsuharjoituksiin ja oikea jalkamiesten -taisteluksiin määrätty. Yli ympärin, niin laajaan kuin silmä kantoi, -istuivat katsojat pitkissä rivissä ja innostuttivat riemuhuudoillaan -kilvoittelijat, milloin kiittäen milloin moittien. -- Yön vietettyä -uhrilla ja lauluilla jumalien kunniaksi, aljettiin leikit auringon -noustessa. Taistelus-tuomarit istuivat laipion sisäpuolelle ja -kilvoittelijat astuivat esiin aloittaaksensa kilpa-juoksun. Joka -ensiksi pääsi perille, sen nimeä ja syntymäkaupunkia huusi nyt -julistaja kaikkien kuultavaksi. Nyt kajahtivat kummut laaksot yli -ympärin nimensä ylistyksestä ja katsojain riemuhuudoista. Ajomies -seisoi pystyssä kaksipyöräisissä vaunuissaan ja tuimat hevosensa -riensivät muitten kanssa radalle, jonka päässä seisoi kaksi patsasta, -joitten väli vaunujen piti kiertämän, palataksensa kaksitoista kertaa -samaa matkaa. Myöskin ruvettiin nyrkkisille ja ratsukilvoitukseen. -Juhlallisuuden viimeinen päivä oli voittajain palkitsemiseen määrätty. -Tämä tapahtui, sitten kuin pyhässä ahossa oli uhria tehty. Voittajat -tulivat komeissa vaatteissa, palmu-oksia kädessä, vieläpä -huilunsoittajiakin seurassansa. Kunniapalkinto oli seppele öljypuun -oksista, jonka taistelustuomarit laskivat voittajan päähän. Tämmöisen -palkinnon saaminen oli suurin kunnia Kreikassa ja voittajan kansalaiset -luulivat syntymäkaupunkinsa hänestä saaneen ison kunnioituksen. He -toivat hänen, riemukulkua käyden, lauloivat hänelle ylistyslauluja ja -asettivat vartalokuvansa Olympiaan, jossa jälkeisinä aikoina monta -sataa semmoista on ollut nähtävänä. Voittajain nimet tulivat -kuuluisiksi ympäri koko Kreikanmaan. Eräs vanha Kreikkalainen kuoli -ilosta, kun syleili poikaansa voittajana, ja hautauksellansa olivat -kaikki Olympiassa olevat Kreikkalaiset saapuvilla. Diagora, -jalomielinen Hellena Rodon saaresta oli itse ennen kruunattu -voittajaksi Olympiassa ja toi vanhaan ikään jouduttuansa molemmat -poikansa sinne, jossa kumpikin voitti kunniaseppeleen. Mutta -jalomielisesti laskivat nuorukaiset seppeleensä isänsä päähän, nostivat -hänen hartioillensa ja veivät hänen katsojain keskelle. Kaikki huusivat -hänelle onnen toivotuksia ja heittivät päällensä kukkasia. Vanhuus ei -voinut näin suurta onnea kannattaa, vaan vaipui, kaikkien nähden, -kuolleena maahan. - -Nämät Olympian kilvotus-leikit tapahtuivat säännöllisesti joka neljäs -vuosi heinäkuussa. Kaikenlaisia taituria kokoontui tänne toistensa -kanssa kilvoittelemaan. Huiluinsoittajat ynnä muut semmoiset lauloivat -kaikkien kuullessa laulunsa, taistellen etuisuudesta. -- Kaiken tämän -kautta pääsi sivistys hyvin edistymään. Täällä saivat ystävät, oltuansa -kauan erillänsä, nähdä toisiansa. Täällä syntyi useinkin ystävyys -erityisten ihmisten ja kokonaisten kaupunkienkin välillä. Nämät -kilvoitusleikit, jotka olivat koko Kreikan yhdistysside, perustivat -sittemmin yhteisen aianluvun. Nelivuotinen aika, joka kului näitten -juhlallisuuksien välillä, kutsuttiin Olympiadiksi. - -Hellenain sorea ja helposti muodostuva kieli oli vielä toinen side, -joka yhdisti erityiset lahot yhdeksi kansaksi. Hyvin varhain kukoisti -Hellenain keskellä runollisuus. Innostuneet runoilijat ovat -runoelmilla, jotka meidän aikoihin asti ovat säilyneet, ylistäneet -sankarien jaloja urostöitä. Sittemmin, kun kirjoitustaito tuli tutuksi, -edistyi runollisuus yhä paremmin. Jälkeenpäin rupesivat tietoviisaat -ihmiskunnan tärkeitä asioita tarkastelemaan ja tutkimaan, levittäen -opetuksillansa tiedon valoa ympäri Kreikanmaata. Näihin kuuluvat -Pythagora, Sokrate, Plato y.m. - -Kaikkien tiedeitten ja taideitten jopa Kreikkalaisten omituisen -elämänkin keskuus oli Atänai. Spartassa taas elettiin omin päin eikä -huolittu toisten vehkeistä paljon mitään. Atänai oli komein ja rikkain -kaupunki koko Kreikassa. Varhain aamuisin tulivat maalaiset huutaen -laulaen kaupunkiin, tuoden mukaansa myytävät elatusaineet. Nyt avattiin -rihkamapuodit; vähitellen tulivat kadut ihmisiä täyteen ja pauhina -karttui karttumistansa. Yksi osa porvaria meni töihinsä ja toiset taas -hajosivat kukin tahansa, mikä minnekin. Edellä puolipäivää ja ehtoolla -käveltin pitkin Ilisson rantaa ja ympäri kaupunkia. Mutta kaupungin -valtatorilla oli väenpaljous kuitenkin aina tihein. Täällä pidettiin -usein kansankokouksia, täällä oli Senaatin kokoushuone ja Arkontain -tuomio-istuin; yli ympärin oli rihkamapuotia, kultaseppien pajoja -ja parran-ajeliain työpaikkoja. Nämät paikat olivat aina täynnä -uuteliaita ja laiskuria. Useat harjoittelivat myös metsänkäyntiä ja -voimistelemista. Kylpemättä eivät Atänalaiset voineet olla yhtä -päivääkään. Rikkaammat pitivät kylpy-laitoksia omissa asumuksissaan, -vaan köyhemmät kävivät yhteisissä kylpyhuoneissa. Enimmät Atänalaisista -pitivät lyhyet alusvaatteet ja niitten päällä jonkunmoisen kauhtanan, -joka peitti ruumiin kokonaan. Tämä päällystakki oli tavallisesti -painamaton, vaan rikkailla oli se kalliimmista ja painetuista kankaista -tehty. Katsottiin kaikille tärkeäksi oikein näpperästi kääriä tämä -kauhtana ympärillensä. Myöhempinä aikoina käytettiin paljon voiteita. -Naiset asuivat erinäisessä huonet-osassa ja olivat melkein kokonaan -suljetut muitten yhteiselämästä. Atänaissa käytiin tavallisesti -jalkasin, mutta rikkaat käyttivät vaunuja ja kantotuolia; tahi antoivat -seurassaan olevan orjan kantaa tuolin, johon heidän torilla eli -kävelyksillä ollessaan sopi istua. Varakkaat koristivat huoneitansa, -miten paraiten voivat. Ruokapöydän tarjoomat nautinnot olivat -Atänalaisille hyvin mieleen. Monta ruokalajia hankittiin kaukaisista -maista, ehkä Kreikanmaa olikin hyvin rikas hyvistä hedelmistä, -kasvuksista, kaloista ja muista luonnon tuotteista. Atria alkoi -tavallisesti linnunmunilla ja loppui puunhedelmillä. -- Kreikkalaiset -eivät istuneet syödessänsä, vaan makasivat makuu-sohvilla niinkuin -itämaalaisten tapa oli. Kestiatrioilla oli ruokasali täynnänsä -juhlasavua ja muita hyvänhajuisia suitsutuksia. Viinapöydällä kimalti -hopea ja kulta-laatukoita, jotka useinkin olivat kalliilla kivillä -koristetut. Kukin vieras seppelöittiin ja jokaisella oli orja -takanansa. Iloisissa seuroissa valittiin arvonheitolla yksi -juomakuninkaaksi. Tämä määräsi kaikki pitoihin kuuluvat seikat, esitti -muistomaljat, sääsi leikillisiä juomalakia j.n.e. Riemuisia lauluja -ilahutti vierasten sydämmet; lyyry[2] kävi ympäri koko seuraa ja -jokaisen täytyi laulaa joku laulu, kun vuoronsa tuli. -- -Kreikkalaisilla oli kovin paljon orjia; ainoastaan Attikassa oli niitä -noin 400,000. Nämät toimittivat kaikenlaisia asioita; he olivat -palvelijoina, keittäjinä, lasten-opettajina, esilukijoina, -kopioitsijoina j.n.e. Maalla olivat maanviljelys ja karjanhoito -toimimituksinansa. Sota-vankeuteen joutuneet tehtin tavallisesti -orjiksi. Myöskin ostettiin orjia varsinaisilta orjankauppiailta. -Poikalapsen syntyessä ripustettiin seinälle seppele öljypuun oksista, -mutta jos tyttölapsi oli syntynyt, ripustettiin villainen rihma. -Öljypuun oksa, näet, viittasi maanviljelys-toimiin ja tuo rihma -vaimollisiin askareisin. Kun oli lapsi henkenensä päivinensä kokonaan -isän vallassa, laskettiin jokainen äsken syntynyt lapsi isänsä jalkain -juurelle. Jos tämä nosti sen helmaansa, oli hän sillä ottanut -velvollisuudeksensa kasvattaa lapsi. Mutta jos hän antoi sen olla -koskematta, piti lapsi tapettaman tahi heitettämän oman onnensa nojaan. -Viimeisinä aikoina tapahtui tämmöinen julmuus hyvin harvoin. -Seitsemännellä eli kymmenennellä päivällä jälkeen syntymisen tehtiin -kaikille sukulaisille uhri-atria, jossa lapselle annettiin nimensä. -Nyt kirjoitettiin nimi sukuluetteloon ja vanhempien täytyi vannoa -lapsen olevan heidän omansa. Kahdeksannentoista vuoden iässä piti -nuorukaisen sotapalvelukseen lähtemän. Alttarin juurella oli hänen pyhä -vala vannominen ei milloinkaan häpäisevänsä valtion sota-aseita vaan -uhraavansa hengen isänmaan hyväksi. Hellena kun pääsi kahdenkymmenen -vuoden ikäiseksi, pantiin sukunsa mieslukuun. Nyt sai hän käydä -kansankokouksissa, hakea valtiovirkoja ja itse tavaransa holhoa. -Nuorison sivistyskeinot olivat voimisteleminen ja soitanto; -voimistelemista opittiin Gymnasio nimisissä opetuslaitoksissa. Nämät -olivat suuret rakennukset, joitten ympärillä oli puutarhoja ja pyhä -aho. Myöskin oli niissä kylpyhuoneita ja isoja salia, joihin puhelijat -ja tietoviisaat kokoilivat oppilaisensa. Soitannossa, runoelmataiteessa -ja muissa tieteellisissä aineissa saivat lapset opetusta erityisistä -kotiopettajista. Kuvaveiston, maalauksen ja rakennustaiteen saattivat -Kreikkalaiset erinomaisen korkealle kannalle; kuvaveistolliset -teoksensa eivät vielä ole etevämpiänsä nähneet. Yhtä kuuluisat ovat he -tieteellisistä ja runollisista harjoituksistaan. Heistä on kaikki -sivistys lähtenyt; he ovat päässeet muitten kansojen opettajiksi. - -Ottakaamme nyt tämän kansan ulkonainen historia tarkastellaksemme. -Kreikan ulkonainen rauha häirittiin ensiksi v. 490 e.Kr., kun -Persialaiset samosivat maahan. Tuli, näet, iso persialainen sotajoukko -kuudella sadalla aluksella ja nousi maalle Attikan rannikkoon. Täällä -tuo urhoollinen Miltiade Maratonin lakeudella hävitti koko persialaisen -sotavoiman. Mutta Persialaiset eivät jättäneet sitä asiaa siksensä, -vaan Xerxes kuningas vei vähän aikaa jälkeenpäin äärettömän sotavoiman -Kreikanmaalle. Salaminin saarella, Atänain likipaikoilla nousi ankara -meritappelu, jossa Kreikkalaiset Temistoklen johdatuksen alla saivat -oivallisen voiton, hävittäen melkein tykkönään vihollisten laivaston. -Tämä sota, jossa Kreikkalaiset yhä pääsivät voitolle, kesti vielä -muutamia kymmenkuntia vuosia, kunnekka sota itsestään taukosi noin v. -449. Mutta valitettavasti syttyi Spartan ja Atänain välillä keskinäisiä -riitoja, jotka pian muuttuivat verisiksi sodiksi, jotka aikaan pitkään -turmelivat varallisuuden ja toimellisuuden. Kun valtioitten voimat -näistä kestävistä riidoista uupuivat, pääsi Makedonian kuningas -Philippo sekaantumaan Kreikan sisällisiin oloihin. Hänen oli sitten -helppo asia, pakoittaa Kreikkalaiset valtaherruuteensa mieltymään. -Poikansa Aleksantero Suuri päätti isänsä alkaman työn. Kreikan vapaus -ja itsenäisyys meni palaamattomiin. Makedonian valtakunnan hajottua, -koetti Kreikka riutuvaisena jäännöksenä vapauttansa suojella. Mutta jo -v. 146 e.Kr. tuli tämä maa Rooman käskyn-alaiseksi ja pysyi nyt -Roomalaisten valtaan yhdistettynä, Kun tämä v. 395 jälkeen Kristuksen -jaettiin kahteen osaan, läntiseen ja itäiseen valtakuntaan, pantiin -Kreikanmaa itäiseen kuulumaan. Itäinen valtakunta, jonka pääkaupunki -oli Byzantsi (Konstantinopel), tuli Kreikan keisarikunnan nimiseksi. -Tämä valtio, johon nyt varsinainen Kreikka oli liitetty, tuli v. 1453 -j.Kr. Turkkilaisten haltuun. Näitten orjuuden alla Kreikkalaiset -pysyivät, kunnekka Turkkilaisten kovuus ja julmuus karttui siihen -määrään, että heidän väkisinkin täytyi ruveta maansa vapauttamiseen. -Tämä onnistui heille viimein monivuotisten vaihetten ja kärsimysten -jälkeen. Kreikka tuli nyt jälleen itsenäiseksi valtakunnaksi. - - - - -9. Roomalaiset. - - -Toinen vanhanaikaisen historian pääkansa on Roomalaiset. -- Eteläiseen -Italiaan asettui jo varhain Kreikkalaisia siirtokuntia. Mutta -vanhimmissa aioissa kansoitti monta itsenäistä kansakuntaa tätä -viljavaa maata, joka viimein joutui kokonaan Rooman haltuun. Näistä -kansoista ovat Etruskat, jotka levisivät yli ison osan Italian -saarentoa, mainittavat. Maan viljaisuus työnsi asukkaansa -maanviljelyskeinoon ryhtymään, mutta Etruskat eivät ainoastaan osanneet -maatansa viljellä, vaan olivat myös moniin taiteisin pystyneet. -Erittäinkin ovat he edistyttäneet kaikkia, mitä ulkonaiseen epäjumalan -palvelukseen kuuluu, niinkuin uhria, juhlallisuuksia, juhlakäytöksiä ja -ennustustaitoa. Heistä ovat Roomalaiset saaneet parhaimman osan -sivistyksensä alkusiemeniä. Rooman vanhin historia on himeän hämäryyden -peittämä. Romulo ja Remo ovat niitten miesten nimet, jotka Huhtikuun 21 -päivänä vuonna 753 e.Kr. sanotaan perustaneen Roomaa, maailman -pääkaupunkia. Siis, kun tämä tapahtui, oli Adrian meren toisella -puolella Salomoni jo aikaa sitten vaipunut kuoleman uneen jopa Olympian -kilvoitus-leikitkin aljetut. Romulo hankki uuteen kaupunkiinsa -asukkaita ja rupesi sitä kuninkaana hallitsemaan. Hän jakoi kansan -kolmeen lahkoon ja kunkin lahon kymmeneen luokkaan eli Kuriaan. Itse -kansa jakaantui kahteen säätyyn: Patriciat eli ylimysmiehet ja -Plebeijat eli alhaisolaiset. Näitten säätyjen välillä syntyi -alinomaisia riitoja, jotka kestivät vuosisadat läpitsensä. -Patricioille, jotka luultavasti olivat alku-asukkaat, olivat, näet, -kaikki valtiovirat annetut; niin esimerkiksi otettiin ainoastaan heidän -joukosta Romulon asettaman senaatin jäsenet. Kuningasten valta oli -melkein samalainen, kuin Kreikan ruhtinailla ennen oli ollut. He olivat -ylimmäiset sotapäälliköt ja ylimmäiset papit, kutsuivat kokoon Senaatin -ja kansankokoukset, kun valtion la'ista, sodan ja rauhan asioista oli -päätettävä. Ei mihinkään valtiolliseen toimeen ollut rupeaminen, -ennenkuin jumaloista oli neuvoa haettu. Tämmöinen tiedusteleminen oli -Augura ja Haruspici nimisten pappien tehtävä. Nämät ennustivat lintujen -lennosta ja viserryksestä, kanain syömisestä, ukkosen jylinästä, -ukontulen leimauksesta ja muista senkaltaisista. Kaikki nämät laitokset -olivat alkuansa etruskilaisia. Kuninkaallisen arvon merkit olivat myös -etruskilaista syntymäperää. Kuninkaan edellä kävi kaksitoista liktori -nimistä miestä, jotka kukin kantoivat varpukerpun, jossa rippui kirves, -merkiksi muka että kuninkaan oli oikeus hengeksi rangaista. - -Romulon jälkeen hallitsi Numa, joka on valtion oikeana perustajana -pidettävänä. Parhaasta päästä koetti hän alamaistensa sydämmiin -juurittaa jumalien kunnioittamista; heistä sanoi lakiensa ja -laitostensa lähteneen. Hän sääsi monta uutta tapaa jumalanpalveluksessa -ja piti tarkan huolen, että nuot pidettäisiin pyhinä. Mikä Romulon -hallitessa oli ollut kuninkaallista alusmaata, jakoi Numa pellottomille -kansalaisille, että he muka jättäisivät sotahalunsa ja mieltyisivät -rauhallisiin toimiin. Sittemmin jakoi hän koko Rooman alan osakuntiin -ja asetti jokaiselle peräänkatsojansa, jonka piti kirjoittaman ylös, -kuka huolettomasti ja kuka hyvin peltonsa viljeli että kuningas muka -tietäisi ahkerat palkita. Lakinsa oli naisille ylen ankarat; he eivät -saaneet viiniä juoda eikä ollenkaan miesten toimiin sekaantua. -Avioliitto pidettiin semmoisessa pyhyydessä, että 580 vuotta jälkeen -kaupungin perustuksen oli kulunut, kun ensimäinen avioliitto rikottiin. - -Tämän viisaan lakilaatijan jälkeinen oli Tullo Hostilio, joka paljon -laajensi Rooman aluskuntaa. Seuraava kuningas Anko Martio rupesi -laivaston rakentamiseen ja hänen jälkeisensä Tarquinio Prisko on -maineensa saanut noitten mahdottoman suurten kloakkien rakentamisesta, -jotka olivat isojen kupujen näköiset. Myöskin rakensi hän yhteisten -taistelusleikkien pitämiseksi kuuluusan Cirko nimisen näytelmäpaikan. -Sen ympärillä oli lavitsoita ja itse Cirkon ympärys oli niin suuri, -että siihen mahtui 200,000 henkeä. Tähän suunnattomaan rakennukseen, -jonka jäännökset vieläkin käyvät katsojista ihmeeksi, täytyi Tarquinion -pakoittaa alhaiso päivätöihin. Tämä kuningas kävi myöskin onnellisia -sotia naapurikansojansa vastaan ja voitti suuren saaliin. -- Servio -Tullio, joka seurasi häntä hallituksessa, rupesi uudestaan jakamaan -kruunun alusmaat pellottomille ja pääsi sen kautta alhaison suosioon. -Myös jakoi hän asukkaat sekä kaupungissa että maalla kolmeenkymmeneen -osaan, jotta kansan olot ja asiat enemmin tulisivat näkyville ja -selville. Tämä kuningas päästi uusilla laitoksillaan myös Plebeijat -jonkunmoiseen mahtavuuteen, ehkä päävalta vielä pysyi Patriciain -hallussa. V. 534 e.Kr. nousi viimeinen Rooman kuningas Tarquinio -Superbo kuninkaan-istuimelle. Väkivaltaisuudestansa syntyi liittäydys, -jonka johdattajana oli Bruto. Tarquinio, joka oli poissa sodassa, -pantiin kuninkaan-arvolta pois ja koko kuninkuus poistettiin. Sen siaan -asetettiin kaksi ylimmäistä virkamiestä, jotka kutsuttiin Konsuliksi. -Nämät piti valittaman joka vuosi Patriciain säädystä. Tämä tapahtui 509 -e.Kr. Rooman ensimäiset Konsulit olivat Bruto ja Kollatino. Rooma oli -nyt siis tasa- eli vapa-valtio. - -Mimmoinen urhoollinen henki ja isänmaanrakkaus näistä aioista alkaen -syntyi Roomalaisissa, näyttäköön seuraava kertomus. - -Etrurian kuningas Porsenna oli ottanut suojelukseensa tuon Roomasta -ajetun Tarquinion ja lähti nyt suurella sotajoukolla Roomalle, -asettaaksensa hänen muka oikeuksiinsa. Jo olivat Etruriat aikomuksessa, -pakenevia Roomalaisia takaa ajaen, eräästä sillasta hyökäistä -kaupunkiin. Silloin kehoitti Horatio Kokle niminen mies innollisesti -kansalaisiaan siltaa hävittämään, luvaten itse pidättää viholliset, -kunnekka silta olisi revitty. Tämä tapahtui; hän ynnä kaksi muuta -sota-urosta viivytteli viholliset niin kauan, kuin silta rikottiin. -Mutta kun näki sillan hajota rämähtävän, viskausi täydessä sota-asussa -virtaan ja uiskenteli omiensa luokse toiseen rantaan, ehkä vihollisten -heittokeihäät viuhahtivat ympärillänsä. - -Mutta Porsenna ei peräyttänyt piiritystä. Kova nälkä rupesi kaupungissa -riehumaan ja epätoivo voimat uuvuttamaan. Tässä tuskassa esitteli eräs -nuori Roomalainen, Mutio Skävola, senaatille, Porsennan tapettamisen -ainoana keinona tästä puuhasta päästä. Itse meni hän sentähden -väkipuukko takin alla vihollisten leiriin ja tunkeutui aina -kuninkaan-istuimelle, jonka vieressä istui kirjoittaja. Tämän luuli nyt -Mutio kuninkaaksi ja tappoi hänen siihen paikkaan. Kun hän sitten -pantiin kiinni ja aseet riisuttiin häneltä pois, jutteli hän -Porsennalle, että Rooman nuoriso oli valalla vannonut tappaaksensa -hänen. Kuningas uhkasi nyt heittää hänen tuleen, ellei kohdakkoon -tarkemmin selittäisi tämän liittäydyksen seikkoja. "Katso", sanoi -Mutio, "kuinka vähän he ruumiistansa pitävät, joilla on kunnia ja maine -odotettavana" -- ja nämät sanat sanottuansa laski hän oikean kätensä -uhri-alttarilla palavaan tuleen ja palautti sen siinä, mitään tuskan -tuntoa osoittamatta. Kuningas otatti hänen tulesta pois ja päästi -vapauteen. - -Kuninkuuden poistaminen koroitti paljon patriciain valtaa ja kun kansa -oli ulkonaisen rauhan voittanut, kävivät patriciat yhä jylseimmiksi -plebeijia kohtaan. Tästäpä syntyi sisällisiä riitoja, jotka masensi -valtion voimat. Viimein syttyi sisällinen kapina ilmituleen ja silloin -valittiin ensimäinen Diktatori-niminen virkamies. Kun kova hätä ahdisti -valtakuntaa, valittiin tämä virkamies, joka sai kokonaisen -itsevaltaisuuden puoleksi vuodeksi. -- Nyt koetettiin lievittää -plebeijain tilaa. Maksuun kykenemättömien velat annettiin anteeksi ja -ne jotka velasta olivat vankeuteen pantuina, päästettiin vapaiksi. -Vähän myöhemmin v. 494 e.Kr. saivat plebeijat oikeuden valita omasta -säädystänsä kaksi virkamiestä, nimeltä kansantribunat, jotka vuosittain -muutettiin. Sittemmin muutettiin ne luvultansa kymmeneksi. Heidän oli -velvollisuus suojella kansa Patriciain itsevaltaisuudesta. He taisivat, -näet, kiellollansa kaikki senaatin päätökset mitättömiksi tehdä, jos -nämät loukkaisivat kansan etua. Itsiensä puolesta olivat pyhinä ja -loukkaamattomina pidettävät. - -Nyt vasta alkoi meteli Roomassa, kun patriciat kaikin voimin koettivat -etuoikeutensa suojella ja plebeijat taas pyrkivät valtiolliseen -tasa-arvoon. V. 445 kumottiin se sääntö, joka kielsi avioliittoa -patrician ja plebeijan välillä. -- Tämän sisällisen metelin pauhatessa, -hätyytti myös ulkonainen vaara Roomaa. Gallilaiset, jotka olivat -urhoollista ja raakaa sukua, tunkeusivat Alpien yli, valloittaen ison -osan Pohjois-italiaa. Roomalaiset koettivat sovintoa hieroa. Vaan -turhaan, sillä Gallilaiset, kun Klusion kaupungin piirittäessä -huomasivat, että myös Roomalaisten lähettiläät olivat aseisin -tarttuneet kaupunkia suojellaksensa, lähtivät he liikkeelle Roomaa -vasten, tätä kansan-oikeuden rikkomista muka kostaaksensa. Kaikki -pakenivat pakenemistaan puoluskuntain taisteluksista uupuneesta -kaupungista. Ainoastaan kahdeksankymmentä vanhaa ukkoa, jotka ennen -olivat olleet pappina ja konsulina, eivät tahtoneet enään isiensä -kaupunkia jättää, vaan istuivat pitkiin valkoisiin kauhtanoihinsa -puettuina torille. Hämmästyneinä hyökkäsivät viholliset kaupunkiin, -joka poltettiin tuhaksi. Kapitolion luja linnoitus teki vielä heille -vastarintaa. Tämän koettivat nälällä antaumiseen pakoittaa, vaan -turhan, sillä nälkä rupesi heitä itsiäkin ahdistamaan, ett'ei heidän -muuta neuvoa ollut, kuin matkoille lähteä tyytyen tuhanteen -kulta-naulaan. - -Pian syntyi sisällinen meteli uudesta. Viimeiset kovat aiat olivat -kartuttaneet köyhäin velat ja rikkaat Patriciat rasittivat, minkä -voivat, köyhät velkamiehensä. Mutta kansantribunat koettivat kaikin -voimin plebeijain asiat edistyttää. Tämä onnistuikin heille niin, että -v. 366 e.Kr. määrättiin myöskin plebeijain olevan konsulivirkaan -valittavia. Nyt alkoivat taas valloittamisen sodat. Kovan taisteluksen -jälkeen voitettiin v. 298 e.Kr. Samnitain väkevä kansa ynnä muita -italilaisia kansoja, jotta muutamien vuosien kuluttua koko Italia oli -Rooman käskynalaisena. Kovin sota oli Roomalaisilla Epiron kuningasta -Pyrroa vastaan, joka lukuisella laivastolla tuli Italiaan, tuoden -mukaansa elehvanttia, joita ei ennen Italiassa nähty. -- Rooman -hallitusmuoto oli nyt aikojen kuluessa täydellisesti muodostunut ja -tämä teki Roomalaisille mahdolliseksi maailman hallitsijoiksi pyrkiä. --- Näillä ensimäisillä vuosisadoilla jälkeen tasavallan asettamisen -elivät Roomalaiset suurimmassa kohtuullisuudessa, vallan taipumattomat -Kreikkalaisten hempeytymiseen ja hehkuvaisuuteen. Maanviljelys oli -heistä kunniallisin elantokeino. Tähän asti nautittiin leivän siassa -jonkunmoista jauhopuuroa. Mutta kun olivat valloittaneet nuot rikkaat -Kreikkalaiset kaupungit, eneni varallisuutensa ja sen ohessa myöskin -hekumallisuus. Jo näillä aioilla aljettiin Roomassa hopearahaa -tekemään. Mutta vaikka näin vähitellen rikkaus yltyi, oli kuitenkin -vielä kunnollisuus ja pätevyys hyvällä kannalla. Samnitat lähettivät -Kurio Dentatolle, Pyrron voittajalle, rauhan hierojia. Lähettiläät -tapasivat hänen istuvan rahilla pesän vieressä, nauriita keittäen. Suu -hymyssä käski hän heitä lahjojansa pois viemään, sanoen: "Minä tahdon -mielukkaammin olla rikasten hallitsijana, kuin itse olla rikas." - -Mutta nyt ei voinut enään Italiakaan tyydyttää Roomalaisten -valloittamisen himoa. Pian sekaantuivat riitaan tuon rikkaan Kartagon -kanssa. Tällä oli alusmaita Sicilian saarella. Mutta kun Kartago oli -merivalta, täytyi myös Roomalaisten hankkia itsellensä laivasto, -taitaaksensa menestyksellä tähän sotaan ryhtyä. Mitäs tästä; otettiin -voitettu Kartagilainen laiva esikuvaksi ja sen mukaan rakettiin sitten -jonkunmoisia aluksia. Väestö harjoitettiin maalla soutamiseen. -V. 260 e.Kr. nähtiin ensimäinen Roomalainen laivasto merellä. -Roomalaiset, kun tappeluun tulivat, liittivät vitjoilla aluksensa -vihollisten laivoihin, jotta sillä lajilla saatiin tapella samalla -tavalla kuin maallakin. Sentähden ei ole aivan suureksi ihmeeksi -katsottava, että Roomalaiset jo samana vuonna 260 voittivat ensimäisen -meritappelunsa. Kartagilaisten täytyi rauhanteossa jättää koko Sicilia -ynnä muutamat likellä olevaiset saaret ja kahdenkymmenen vuoden -kuluessa maksaa oiva rahasumma. Tämä sota, jota olivat niin -mielullisesti käyneet, koroitti isoon määrään Roomalaisten uljuutta ja -itse-arvon tuntoa. Mutta nyt jo rupesi valloittamisen himo pakoittamaan -heitä semmoisiin töihin, jotka olivat kunnian vaatimuksiin -yhdistymättömät. Pian ruvettiin uudestaan sotaan Kartagoa vastaan. Nyt -oli, näet, aikomus kukistaa sen Espaniassa paisuva valta. Kaksi -sotajoukkoa piti liikkeelle pantaman. Yhden oli Espaniaan lähteminen ja -toisen Siciliasta Ahvrikkaan. Mutta Kartagilaisten mainio sotapäällikkö -Hannibali kohosi nyt isänmaansa edestä kostajaksi. Verrattomalla -rohkeudella ja kestävyydellä vei hän sotajoukkonsa Espaniasta -Pyreneain vuoriselänteen yli Galliaan ja Alpi-vuorien yli Italiaan, -hätyyttääksensä Roomalaiset oikein maittensa sisustassa. Hannibali -kulki voitollisena yhä edemmäksi tehden Kannen tappelussa Roomalaisille -kovan tuhon; enempi kuin 50,000 sotamiestä makasi Roomalaisilta -kuolleina tappelutanterella; kaatuneitten ritarienkin luku oli niin -suuri, että Hannibali lähetti Kartagoon suuren paljouden sormuksia, -jotka olivat ritarien kunniamerkkinä. Rooman senaatti ei kuitenkaan -joutunut hämmästykseen, vaan kävi uskalluksella sotatoimeen käsiksi, -ehkä pelko jo rupesi kaupungissa leviämään. Tästä senaatin -verrattomasta uskalluksesta on meillä loistava todistus, kun se sanoi -kiitokset Terentiolle, Roomalaisten päällikkö tässä onnettomassa -tappelussa, siitä ett'ei hän muka epäillyt isänmaan pelastuksesta. Tämä -vakavuus ja kiinteys pelasti Rooman turmiosta. Sillä aikaa kuin -Hannibali lepäsi sodan puuhista, valloittivat Roomalaiset Syrakusan, -tämän aian komeimman kaupungin. Pian sen jälkeen (v. 211 e.Kr.) ajoivat -he Hannibalin Kapuan kaupungista, jonka hän oli ottanut lepopaikaksi, ja -taistelivat Espaniassa hyvällä onnella siellä olevia Kartagilaisia -vastaan. Tämän aian Roomalaisista sankarista on Kornelio Skipio, joka -sittemmin sotavoitostansa Ahvrikassa sai liikanimeksi: Ahvrikkano, -suurimman kunnian ansainnut. V. 203 e.Kr. asetti hän sotavoimansa -laivoille ja läksi tuon kaidan Euroopan ja Ahvrikan välisen salmen yli -purjehtimaan. Ahvrikkaan tultuansa, rupesi hän kaikin voimin Kartagoa -ahdistamaan. Yön pimeydessä sytytti hän vihollisten leirin tuleen ja -hävitti koko hänen sotajoukkonsa. Roomassa syntyi ääretön ilo; kaikki -templit auaistiin, jotta kaikki pääsisivät jumalille kiitoksia -lausumaan. Hannibalin, joka tähän asti oli järkähtämätönnä pysynyt -Italiassa, oli jo täytynyt isänmaan suojelukseksi Ahrikkaan lähteä. Nyt -ei ollut Kartagilaisilla muuta neuvoa, kuin ruveta rauhan hieromiseen. -Tämän saivat kovilla ehdotuksilla. Skipio palasi voittajana isänmaahan -ja pani valtiorahastoon 130,000 hopea-naulaa. Kaikissa paikoissa -tehtiin hänelle muistopatsaita. Hän tahtoi jäädä kaikkia lahjoja vaille -eikä ottanut muuta palkinnoksi kuin Ahrikkanon kunnianimen. - -Tämän sodan päätös oli koroittanut Roomaa kovin mahtavaksi ja pianpa -rupesi tämä toden teolla maailman hallitsijaksi pyrkimään. Nyt alkoi -sota Makedonian kuningasta Philippoa vastaan. Tämä voitettiin ja -muutamia vuosia jälkeenpäin muutettiin Makedonia roomalaiseksi -alusmaaksi. Sama onnen kohtaus saavutti myöskin Kreikkaa. Ei mikään -enään voinut Roomalaisille vastarintaa tehdä. Syria, Ekypti ja muutkin -valtiot olivat jo täytymyksessä nöyristyä Roomalaisten edessä. - -Jo aikaa oli Rooman senaatti päättänyt Kartagon hävittämistä. Sen -jakaantuminen erinäisiin puoluskuntiin ja rajariidat naapurien kanssa -teki Roomalaisille mahdolliseksi ryhtyä tähän työhön. V. 149 läksi -roomalainen laivasto ja sotajoukko Ahrikkaan. Kartagilaiset koettivat -kaikella tavalla lepyttää vainoojiansa, jopa antoivat sota-aseensakin -heidän haltuun. Mutta roomalainen sotapäällikkö vaati heidät -hävittämään oman kaupunkinsa ja vetäymään kauemmaksi pois rannikolta. -Tähän hävittömään vaatimukseen eivät onnettomat Kartagilaiset voineet -suostua, vaan ryhtyivät hurjistuneina viimeiseen taistelukseen, joka -kesti kolme vuotta. V. 146 e.Kr. joutui tuo maailman mainio kaupunki -Roomalaisten käsiin. 700,000:sta asukkaasta oli ainoastaan 50,000 -elossa. Sotamiehet ryöstivät valloitettua kaupunkia, joka sen jälkeen -sytytettiin tuleen. Seitsemän päivää kesti, ennenkuin Kartago muuttui -tuhaksi. Se paikka, jossa onneton kaupunki oli seisonut, pantiin maan -tasaiseksi ja kirottiin juhlallisella kirouksella ikuiseksi autioksi. - -Nyt oli Rooman valta ja suuruus päässyt korkeimmilleen; Tämä suuruus -oli avun ja urhoollisuuden synnyttämä. Siihen aikaan rippuivat sodan -seikat paljon enemmin miesten urhoollisuudessa, ennenkuin ampuma-aseita -ruvettiin käyttämään. Rautainen kypäri peitti raskaasti varustetulle -roomalaiselle soturille pään; rautahaarniska suojeli rintaa ja säärin -ympärillä oli rautaiset peittimet. Vielä kantoi sotamies pitkän ja -leveän puukilven, jolla oli nahkaa päällykseksi ja rautaiset nastat. -Rynnäkön-aseina olivat kaksiteräinen miekka ja joko kaksi -heittokeihästä tahi pitkä ja painava käsi-keihäs. Paitsi näitä painavia -aseita täytyi soturin myös kantaa eväs neljäksi päiväksi ja vielä saha, -koppa, köysi, käsimylly, viljat, kattila, piilukirves ja kolme eli -neljä vallituspaalua, jotta milloinka hyvänsä voitaisiin linnoitettu -leiri rakentaa. Kun oli kova kiire, heitettiin nämät soturin -kannettavat juhtien tahi orjien vietäväksi. Kaupunkien piiritettäessä, -käytettiin muurinmurtimia, joilla kiviä ja suuria lohkoja -semmoisella voimalla pantiin liikkeelle, että he hävittivät muurit. -Roomalaisten leirit erittäinkin talvisaikoina olivat oikein kaupunkien -näköiset; oli, näet, oikeita katuja, porttia, toripaikkoja ja -kaivoksia. Teltit olivat taljoista tehdyt. Jokaisen sotamiehen -päiväpalkka oli Auguston aikana 10 assia eli noin 4 1/2 kop. hop. -Paitsi sitä sai hän myös vaatteet ynnä jonkun määrän viljaa. -Erinomaisesta urhoollisuudesta annettiin erinäisiä palkintoja. -Jokaisella legionalla eli rykmentillä oli sotalippu, jossa rippui -hopeainen kotka. - -Nämät legionat olivat jo kukistaneet kaikki ulkonaiset vastukset, mutta -kuitenkaan ei valtio saanut rauhan hedelmiä nauttia, sillä sisälliset -kapinat rupesivat taas riehumaan. Vuonna 134 nostivat orjat kapinan. -Tämä saatiin kuitenkin nelivuotisen sodan jälkeen taukoomaan. Vielä -vaarallisemman metelin nostivat orjat noin kuuskymmentä vuotta tämän -jälkeen. Silloin oli hätä käsissä. Viimein sai Krasso tämän kauhistavan -metelin tukeutumaan. -- Näitten orjasotien välisellä aialla oli -valtakunta ollut monessa pulassa. V. 109 samosivat Cimbri ja Teutona -nimiset germanilaiset kansat roomalaiseen osaan Gallianmaata ja -vaativat asuntopaikkoja. Rooman heitä vastaan lähettämät sotajoukot -tulivat kauhistavaan tappioon, mutta pääsivät kärsittyänsä suurta -vahinkoa voitolle. Sisälliset levottomuudet kestivät yhä. Valtakunnan -hätä nousi korkeimmilleen, kun Italian kansakunnat rupesivat sotaan -Roomaa vastaan, pakoittaaksensa sitä vaatimuksiinsa myöntymään. Rauhaa -ei tehty, ennenkuin 300,000 miestä oli kaatunut ja Italilaiset päässeet -pyyntöinsä perille. V. 88 syttyi ensimäinen varsinainen kansalais-sota -ilmi-tuleen. Roomalainen Sulla valloitti Rooman kaupungin; ryöstö ja -murha raivosi kaupungissa. Sullan hirmuvalta levitti pelästystä yli -ympärin. Hän oli päässyt koko Roomalaisen valtakunnan itsevaltiaaksi ja -tämän viran jättänytkin, kun kuoli v. 78 e.Kr. - -Rooman valtio hävisi yhä huonommaksi, erityiset jalot miehet koettivat -turhaan sitä häviöstä pelastaa. Näitten joukossa oli Pompeio, joka -liitti isomman osan tunnettua Aasiata Rooman alusmaihin. Semmoista -riemukulkua, kuin tämä Aasian voittaja, Roomaan palattuansa, teki -kaupungin läpitse, ei milloinkaan ennen nähty. Pompeio oli valloittanut -tuhatta lujaa linnoitusta, yhdeksänsataa kaupunkia, merirosvoilta -ottanut kahdeksan sataa alusta, ja perustanut ja kansoittanut yhdeksän -neljättä kaupunkia. Enempi kuin 390 ruhtinasta ja ylimystä kävi -kansallisessa puvussaan kalliilla kivillä koristetuin riemu-vaunuinsa -edellä. - -Pianpa syntyi uusia sisällisiä rauhattomuuksia. Näistä on Katilinan -liittäydys merkillisin. Tästä hirvittävästä vaarasta pelasti tuo mainio -tietoviisas ja puhelija Ciceroni isänmaansa. Muinoinen isänmaan rakkaus -oli jo kadonnut Rooman miehistä. Sen etevimmät miehet katsoivat vaan -omaa etuansa. Niinpä menivät (v. 60 e.Kr.) Pompeio ja kaksi toista -roomalaista ylimystä, nimeltä Caesari ja Krasso yhteen liittoon -anastaaksensa ylimmäisen vallan. Pian joutui kaikki valta Pompeion ja -Caesarin käsiin. Tasavallallinen hallitus-muoto oli jo toden mukaan -kadonnut ja sen siaan sotilais-valta syntynyt. Caesari lähti -legioninensa Galliaan, jonka valloitti, ja sai näissä toimissansa -uskollisen ja urhoollisen sotavoiman. Pompeio ja Krasso taas -hallitsivat Roomassa konsulina. Kun Krasso oli kuollut (v. 52 e.Kr.), -hävisi kaikki sovinto liittoveljien keskeltä. Caesari joka nyt -oli kokonaan pakoittanut Gallian kansat alamaisuuteen, lähti -harjaantuneella sotajoukollansa Italiaan matkaamaan, kukistaaksensa -Pompeiota, joka oli kaikenmoisiin juoniin häntä vastaan ruvennut. -Molempien välillä syttyi nyt kansalais-sota ilmi tuleen. Tämän loppu -oli semmoinen, että Caesari Pharsalon tappelussa (v. 48 e.Kr.) masensi -Pompeion voimat, joka tappelun jälkeen sai surmansa. Nytpä oli Caesari -Rooman itsevaltiaana. Hänen lahkolaisensa hankkivat antaa hänelle -kuninkaan-arvon. Mutta vielä olivat tasavallan puolustajat liiaksi -lukuiset. Tasavallallinen liittäydys syntyi ja itse Caesari sai -surmansa liittoveljien käsistä. Näitten pääjohdattajana oli Bruto, joka -oli Caesarin ystävänäkin. Levottomuudet virisivät taas uuteen voimaan. -Antonio, joka oli Caesarin sotapäällikkönä ollut, koki saadaksensa -hänen valtaa käsiinsä. Hänen vastustajaksi kohosi Caesarin sukulainen, -tuo nuori Oktaviano. Myös senaatti rupesi Oktavianon puolta pitämään ja -Antonio julistettiin isänmaansa viholliseksi. Mutta eipä aikaakaan, kun -Oktaviano teki liittoa Antonion ja Lepidon kanssa, samatenkuin Caesari, -Pompeio ja Krasso ennen olivat tehneet. Nyt rupesi uusi hirmuvalta taas -raivoomaan; suuri joukko kansalaisia mestattiin julkisesti tahi -surmattiin salassa. Näistä on mainittavin tuo vanha Ciceroni joka oli -saanut kunnianimen: "isänmaan isä". Sillä aikaa kuin Antonio oleskeli -itämaissa sodantoimissa, anasti tuo sukkela Oktaviano Roomassa -vähitellen itsevaltaisuuden. Vuonna 31 e.Kr. puhkesi synkeä -eripuraisuus heidän välillänsä ilmisotaan. Aktion meritappelussa tuli -Antonio häviöön. -- Tämä tappelu lopetti aikakauden Rooman historiasta. -Sen loistavin aikakausi oli mennyt palaamattomiin. Vapaus ja sen -synnyttämät hyvät avut olivat jo kansasta hävinneet. Oktaviano muuttui -nyt Rooman keisariksi,[3] Auguston nimellä, ehkä oli niin viisas, että -antoi valtion tasavallallisen ulkomuodon pysyä kajoomatta. Mutta -keisarin hallitus kävi yhä itsevaltiaammaksi ja sen ohessa lisääntyi -valtion hervottomuus. Ulkoa uhkasivat Germanilaiset, Götit ja muut -raa'at kansakunnat, jotka hävittivät ja ryöstivät kaukaisempia -alusmaita, jopa aikojen kuluessa tunkeusivat Italiaankin. Valtakunnan -sisustassa taas pitivät soturit useimmiten hallitusta. V. 395 jälkeen -Kristuksen jaettiin valtakunta kahteen osaan: länsiroomalainen ja -itäroomalainen keisarikunta. V. 476 jälkeen Kristuksen, viimeisen -roomalaiskeisarin Augustulon hallitessa, sai länsiroomalainen -keisarikunta loppunsa. Itäroomalainen elikkä Kreikkalainen -keisarikunta pysyi aina vuoteen 1453, jona Turkkilaiset valloittivat -Konstantinopolin pääkaupungin. - -Näin loppui roomalainen valtakunta. -- Roomalaisten yksivakainen ja -kova luonne, heidän kolkka ja vakaamielinen jumalanpalveluksensa ynnä -sotahalunsa eivät tehneet mieltänsä ihannetaiteisin ja tieteisin -taipuvaksi. Jo vanhimmissa aioissakin oli jonkunmoisia virsiä -jumalanpalveluksen viettämisessä ja lauluja kesti-atrioilla tavallisia. -Mutta vasta sitten kuin Kreikka muuttui Rooman alusmaaksi ja sen olot -siis tulivat Roomalaisille tutuiksi, rupesi vireämpi halu -ihannetaiteisin ja tieteisin heräämään. Verisiä taistelusleikkiä ynnä -petojentappeluja tulivat Kreikan hauskojen kilvoitus-leikkien siaan. -Taistelijat hakkasivat toinen toistansa kaikenmoisilla surma-aseilla. -Sittemmin, kun Roomalaiset olivat jonkunmoiseen sivistykseen -päässeet, rupesi puheliaisuuden taide kukoistamaan. Olikin usein -julkisilla puhelijoilla yhtä paljon voimaa, kuin sotapäälliköillä -sotajoukkoinensa. Jälkeen Auguston rupesivat taiteet ja tieteet -vähitellen riutumaan. - -Roomalaisten alinomaset sodat ja valloittamiset kartutti heille -sodansaaliista paljon rikkautta. Mutta tämä oli niin kovin -epätasaisesti jaettuna, että suurin rikkaus ja viheliäisin köyhyys -seisoivat rinnatusten. Rikkaita oli semmoisia, joille meidän aikaiset -pohatat tuskin voivat vertoja vetää. Krassolla esimerkiksi sanotaan -olleen maantiluksiakin noin puolen-kolmatta miljonan ruplan arvosta. -Mutta tämmöinen ääretön rikkaus synnytti ylellisyyden ja komeuden, jota -tuskin voimme arvatakkaan, ja sen ohessa myöskin semmoisen tapain -turmeluksen, joka on meille ihan outo. Useammissa huoneissa nähtiin -kulta- ja hopea-astiat. Kalliit kivet, kuvapatsaat, kultaa, hopeata -ynnä muuta kallis-arvoista, jota Roomalaiset sodansaaliina olivat -kaiken maailman osista kiskoneet, oli kaikki Roomassa ko'ottuna. Eipä -siis ihmettäkään että ylellisyys meni rajattomiin. Erään Skauron -näytelmähuoneesta sanotaan olleen 80,000 istunpaikkaa, jotka -nojaantuivat 360:teen marmorapatsaisin; vieläpä sanotaan sen olleen -koristettu 3,000:nnella kreikkalaisilla kuvapatsailla ja kauniimmilla -kuvauksilla. Hehkuvaisuus ei enään tiennyt määrääkään. Sadan -peninkulman kaukaisista paikoista tuotiin summattomalla kustannuksella -kaloja ja muita herkullisia ruoka-aineita. Pidettiin useinkin -kesti-atrioita, jotka maksoivat yli 10,000 hopearuplaa. Erään Hirrion -merikalat ja kalalammikot sanotaan maksaneen hänelle vuosittain noin -300,000 hopea ruplaa. - -Näin vajosivat Roomalaiset yhä syvemmin hehkuvaisuuteen ja siitä -syntyvään tapain turmelukseen. Ei mikään maallinen voima enään olisi -voinut estää ihmiskuntaa täydelliseen häviöön joutumasta, ellei -Kristin-usko olisi tullut maailman pelastukseksi. Tämä synnytti -ihmisissä uudet voimat ja vehkeet ja oli siis uuden aian oikea -päivänkoitto. Erittäinkin on Kristinuskosta mainittava, että se -jaloilla opillansa vähitellen vaikutti orjuuden poistamisen. - - - - - - -Toinen Osake. - -Kristuksen jälkiset kansakunnat. - - -Entisen osakkeen lopussa jätimme sivistyneen maailman surkeaan tilaan. -Kaikki hengellinen voima oli siltä kadonnut. Kristinusko kyllä, -niinkuin jo ennen olemme maininneet teki tehtävänsä, mutta koko se -sukukunta, joka ihmiskunnan asioita ajeli, oli semmoiseen turmelukseen -vaipunut, ett'ei siitä enää ollut paljon toivomistakaan. Uusi suku, -uudet kansat tarvittiin, joihin saisi Kristuksen jalo oppi kylvää -sivistyksen siemenet. Nämät kansat vielä elivät suuressa raakuudessa, -mutta heissä oli tuo luonnon kasvattama voima ja kelpo, joka teki -heidät korkeampaan sivistykseen mahdollisiksi. Aasiasta olivat nämät -kansat, jotka olivat germanilaista sukuperää ja kutsuttiinkin yhdellä -nimellä Germanilaisiksi vähin erin Eurooppaan tunkeuneet, niin että jo -Kristuksen syntymä-aikana germanilaisia kansoja asui Maas-virrasta aina -Donau-virran suulle ja Itämerestä aina Karpativuorille. Roomalaiset -eivät näistä paljon tienneet, ehkä saivatkin heidän voimaansa ja -urhoollisuuttansa tuntea. Sillä nämät raa'at kansat olivat ottaneet -tavaksensa tunkeuda Rooman alus-maihin ja kun tuo hehkuvaisuuteen -uupunut Rooman kansa ei enään voinut paljon vastarintaa tehdä, -rupesivat sitä yhä kiivaammin ahdistamaan, kantaen veroa milloin -missäkin. Rooman keisarit ottivat heitä sotapalvelukseen, kun oli -omista alamaisistaan kaikki sotakunto kadonnut. Mutta nämät vieraat -eivät suotta menneet Rooman edestä miekan mittelohon, useinkin omia -heimolaisiansa vastaan, vaan ottivat tästä vaivastansa runsaan -palkinnon. V. 476 j.Kr., jona viimeinen jäännös länsiroomalaisesta -valtakunnasta hävisi, oli kaikki muut Rooman alusmaat paitsi Italiaa -näitten raakalais-kansain käsissä. Nyt näytti koko itäinen Eurooppa -kovin surkealta. Sillä kun joutuu hengellinen voima rappiolle, ei voi -myöskään maallinen kukoistua. Ja niinpä nytkin oli. Nuot alinomaiset -sodat olivat hirvittäväisen häviön vaikuttaneet. Monet suuret kaupungit -olivat vallan ihmisistä tyhjät tahi kokonaan hävitetyt. Erittäinkin oli -Italian tila surkuteltava. Niinpä juttelee eräs roomalainen pispa, -kuinka Tuskian nimisessä maakunnassa Italian maata ei löytynyt melkein -yhtä ainoata henkeä. Ehkä tässä lauseessa lieneekin paljon liioiteltua, -näyttää se kumminkin, mimmoiseen kurjuuteen tämä maakunta oli joutunut. -Pohjoisessa Italiassa olivat asiat samalla kannalla. Jolla oli voimia, -rupesi rosvoksi, sillä tämä oli nykyisinä aikoina paras elatuskeino. -Pellot olivat viljelemättömät, niityt muuttuneet nevoiksi ja monet -maanpaikat, jotka ennen olivat hyvissä varoissa ja voimissa olleet, -makasivat nyt autiomaina. -- Ihmeellistä on nähdä, kuinka asiat tästä -surkeudesta pääsivät paremmalle kannalle. Niinkuin jo olemme -maininneet, olivat Kristin-usko ja uusi suku, joka nyt oli astunut -historian näkyville, ne keinot, joittenka kautta maailma, niin -sanoakseni, uudesta syntyi. Ennenkuin lähdemme näitten kansain eri -luonnetta ja vaiheita tutkimaan, täytyy meidän lyhykäisesti kertoella, -kuinka he, jotka olivat kauan Rooman valtaa häirinneet ja sen -hävittäneetkin, vaelsivat hakien itsellensä asuma-siaa ja viimeinkin -tulivat vakinaisille asuntopaikoille. Nämät tapaukset, jotka ovat -täynnänsä hämmennystä ja sekasortoa, kutsutaan historiassa nimellä: -kansain-vaellukset. - -Kansain-vaellukset alkavat Hunnilaisten tulolla Eurooppaan v. 375 j.Kr. -Tämä kansa tuli Aasian aromailta. Mikä syy lienee pakoittanut heitä -tähän vaellukseensa on tietämättömissä. Mutta näkyy ainakin olleen -kansoissa joku salainen taipumus, joka on pakoittanut heidät idästä -länteen vaeltamaan. Sillä se seikka käy maailman historiasta selväksi, -että maan asuttaminen on tapahtunut idästä länteen. No, mikä lienee -ollutkin, on se vaan selvänä totena, että Hunnilaiset Eurooppaan -tultuaan panivat kaikki kansat, jotka tiellänsä olivat, liikkeelle. - -Ennenkuin rupeemme heidän retkeänsä Euroopassa ja sen seurauksia -katsastelemaan, täytyy meidän heidän tavoistansa muutamia sanoja -lausua, koska ovat kansain-vaellusten oikea syy. -- He mainitaan -olleen ulkomuodoltansa hirmuisen julmat, jotta enemmin olivat -kaksijalkaisten eläinten näköiset kuin ihmisten. He eivät nauttineet -muuta ruoka-aineita, kuin lihaa, jota söivät vallan raa'altansa, ja -metsissä kasvavia yrtinjuuria. Sanotaan heillä olleen tapana panna -lihakappaleet satulaksi hevosenselkään, sillä tavalla kantaen evään -mukaansa. Leipää pitivät he aivan ventona ruokana. Maanviljelys oli -heille vallan outo. Vakinaisia asuntopaikkoja eivät kärsineet. -Lapsuudesta saakka olivat oppineet kuljeskella yli ympärin metsissä ja -majoitella milloin missäkin, useinkin sinertävän taivaan alla. -Tavallisesti oli heillä kuitenkin telttiä, jotka veivät mukaansa -matkoilla. Vaatteitansa, joita oli heillä palttinasta ja myöskin -metsänhiirien nahasta, eivät riisuneet ruumiistansa, ennenkuin nämät -hajosivat ryysyiksi. Hevosiinsa olivat ikään kuin kiinnitetyt. Hevosen -selässä söivät, nukkuivat ja toimittelivat kaikkia askareitansa. -Tappeluksissa sanotaan heidän olleen erinomaisen sukkelia, niinkuin -tavoistansa muutoinkin on arvattava. - -Tämmöinen oli nyt se kansa, joka pani kaikki entiset asiat sekasortoon. -Ensin tapasivat Alanit, joista osa yhdistyi heidän laumoihinsa ja -toinen lähti heitä pakoon. Sitten kohtasivat Götiläiset, jotka -asuskelivat Don-virrasta aina Theiss-virtaan saakka. Nämät jakaantuivat -kahteen pää-osaan: Itägötiläiset ja Länsigötiläiset. Edelliset -lannistuivat Hunnilaisten alle, mutta Länsigötiläiset pakenivat -Kreikkalaiseen keisarikuntaan, jossa saivat asuntopaikkoja. Mutta tänne -asettuansa sekaantuivat pian riitaan Kreikkalaisten kanssa. Jonkun aian -perästä ilmaantuivat he Italiassa, hävittäen Rooman kaupunkia. Tästä -lähtivät Espaniaan, jossa perustivat väkevän valtakunnan. -- -Hunnilaiset taas riensivät yhä länteenpäin, pakoittaen kaikki -Germanilaiset ja Slavilaiset kansakunnat, jotka asuivat Don, Weichsel -ja Donau virtojen välillä, joko pakoon lähtemään tahi valtansa alle -lannistumaan. Niinpä lähti eräs Radagaiso niminen kuningas ynnä suuret -sotajoukot Sveviä, Alania ja vandalia Hunnilaisia pakoon ja tuli -hävittäen ja kaikenlaista julmuutta harjoittaen Italiaan, jossa tuho -hänen saavutti. Iso osa sotilaitansa sai täällä surmansa ja muut -pötkivät joutuisasti pakoon, lähtien isommalta osalta Galliaan, jossa -rupesivat kaikellaisiin tuhotöihin. Muutamia vuosia jälkeenpäin tulivat -samat kansat Espaniaan, jonka asuttivat. Tämä tapahtui vuonna 409 j.Kr. -Jo v. 429 lähtivät vandalit Gibraltarin salmen yli Ahrikkaan jonka -pohjoispuolen ottivat valtoihinsa. Täällä valtansa pysyi nuon -vuosisadan aikaa. -- Hunnilaiset taas näyttävät nyt jonkun aian -pysyneen alallansa. Mutta tämä lepo pian loppui, kun tuo mainio Attila -tuli heidän kuninkaaksensa. Tätä miestä pelkäsi ja kamoksui koko -senaikainen maailma. Hänen julmuudestansa oli semmoinen pelko syntynyt, -että oli hoku semmoinen että mihin hevosensa kavio oli astunut, siinä -ei enään ruohoa kasvanut. Tämän miehen johdon alla tulivat Hunnilaiset -Galliaan, johon aikojen kuluessa erityisiä kansoja oli asettunut. -Etevimmät olivat Frankilaiset, jotka sittemmin ottivat koko Gallian -valtoihinsa, ja Burgundilaiset jotka asuivat itäisessä osassa maata. -Länsi-götiläiset taas pitivät Espaniaan koskevan osan maata -hallussansa. Kaikki nämät kansat ynnä Roomalaiset liittyivät yhteen, -vastustaaksensa Hunnilaisia ja tekivätkin heille niin kovaa -vastarintaa, että heidän täytyi suurella häviöllä peräytyä. Mutta jo -tulevana vuonna 452 j.Kr. tunkeusi Attila hävittäen ja polttaen -Italiaan. Täältä sanotaan roomalainen pispa Leo hyvillä sanoilla -saaneen hänen palaamaan. Jo seuraavana vuonna kuoli Attila ja -Hunnilaisten nimi ja valta katosi historiasta. - -Niinkuin jo ennen olemme maininneet, hävisi Rooman valtakunta Italiasta -kokonaan v. 476 j.Kr. Italian haltiaksi tuli nyt Herulien ruhtinas -Odoacer. Mutta jo v. 493 täytyi Herulien lannistua Itägötiläisten alle, -jotka nyt pääsivät Italian hallitsijoiksi. Heidän valtansa pysyi -vuoteen 553, jolloin Kreikkalainen keisari Justiniano kukisti Italian -valtansa alle. Mutta eipä aikaakaan, niin kadottivat Kreikkalaiset -keisarit koko pohjoisen puolen Italiata Longobardille, jotka tulivat -tähän maahan nykyisestä Unkarista Donaun tienoilta. Heidän valtansa -leveni yhä eteläänpäin, kunnes Frankilaisten keisari Kaarlo Suuri -hävitti heidän valtakuntansa v. 776 j.Kr. - -Vielä on Anglosaksien muutanto Britanniaan mainittava. Tämä maa oli jo -aikoja sitten tullut Roomalaisten valtaan, mutta kun Rooman valta oli -ruvennut yhä enemmin kitumaan ja rappiolle joutumaan, niin oli -Roomalaisten täytynyt jättää koko tämä saarimaa oman onnensa nojaan, -suojellaksensa muita alusmaitansa. Kun vielä lisäksi turmelevaisia -sotia rupesi raivoomaan maan asukasten välillä ja ei tahtonut voitto -kummallekkaan puolelle oikein kallistua, niin olivat riidat vierasten -avulla ratkaistavat. Oli, näet, sota syttynyt Brittiläisten ja -pohjoisemmin asuvaisten Piktien ja Skottilaisten välillä ja kun eivät -voineet Brittiläiset torjua päältänsä vihollistensa päällekarkauksia, -kutsuivat he avuksensa Anglosaksit, jotka asuivat pohjoisessa -Saksanmaassa Pohjoismeren rannoilla. Nämät tulivatkin, mutta ottivat -palkaksi avustansa maan haltuunsa. - - - - -Germanilaiset (Saksalaiset). - - -Melkein kaikki ne kansat, joita olemme maininneet, kansain vaelluksista -puhuessamme, olivat Germanilaista sukuperää. Vanhojen Germanilaisten -tavoista täytyy meidän siis vähän laveammin jutella, erittäinkin kun -meidän aikainen sivistys suurimmasta osasta ensin on heidän seassansa -juurtunut ja kukoistanut. Germanilaisten oikea pesäpaikka oli Germania -eli nykyinen Saksanmaa. Mutta Germanilaisia kansoja otti myöskin muita -maita paitsi nykyistä Saksanmaata haltuunsa. Niinpä asettuivat -Frankilaiset Galliaan eli nykyiseen Ranskanmaahan ja Anglosaksit -Britanniaan. Näissä maissa on Germanilainen kansallisuus hämmentynyt -niihin kansallisuuksiin, joitten hallussa maat ennaltaan olivat ja -näistä kansain-sekaannuksista ovat sittemmin nykyiset Ranskan ja -Englannin kansat syntyneet. Tästä näemme, kuinka sivistyksensä puolesta -etevimmät kansat Euroopassa monessa kohden nojaavat germanilaisuuteen. -Puhuessamme tässä luvussa Germanilaisista, tarkastelemme parhaittain -niitä, jotka asuskelivat nykyisessä Saksanmaassa ja joittenka jälkeiset -nykyiset Saksalaiset ovat. - -Germanilaiset olivat vahvaa ja rotevaa sukua, pitkät ja soreat kuin -tammet maansa metsissä. Terävät silmänsä olivat siniset ja hiuksensa -kullankeltaiset. Tämä ulkomuoto oli Germanilaisilla vuosisatoja -läpitsensä. Tukka oli Germanilaisilla suuresta arvosta, jonka tähden -pitivät siitä suurta huolta. Myöskin Roomalaisten tykönä pidettiin -kullankarvaiset hiukset suuressa arvossa, niin että roomalaiset naiset -kantoivat Germanilaisilta ostetuita hiuksia taikka antoivat omalle -tukallensa voiteella, johon kultahietaa oli sekoitettuna, -kullankarvaisen värin. -- Germanilaisten puku oli semmoinen ett'ei -siitä ollut ruumiin vapaalle liikunnolle ja voimien käyttämiselle -mitään estettä. - -Ruumiinmukainen nuttu eli takki hihoitta oli heidän alkuperäinen -pukunsa. Eläinten taljat kannettiin usein päällys-verhona, mutta tämä -oli enemmin koristukseksi, kuin peitteeksi. -- Myöskin Germanilaisten -viholliset kiittivät ja ylistivät suuresti heidän hyvät avut. Heissä -oli muka suuri oman arvonsa tunto ja sekä itsenäiseen että -valtiolliseen vapauteen taipuva mieli. Germanilaisten mielenlaatuun -kuului myöskin syvämielisyys ja tunnollisuus. Miehuus ja urhoollisuus -elähyttivät kaikkia. Mies pidettiin arvossa sen mukaan, kuin hän oli -urhoollinen ja sotaisa. Se oli suuri juhlallisuus, kun miehistyneelle -nuorukaiselle ensin annettiin sota-aseet. Kaikkiin toimituksiin veivät -miehet sota-aseet mukaansa. Sota-päälliköitä valitessansa, pitivät -enemmin lukua miehen urhoollisuudesta kuin i'ästä. Vaimot ja lapset -otettiin mukaan tappeluksiin, että muka niistä olisi sotivaisille -suurempi kehoitus urhoollisuuteen. -- Usein tapahtui, että joku arvossa -pidetty sotilas kutsui miehiä johonkuhun sota-yritykseen; silloin -kokoontuivat useat hänen ympärillensä sekä sota-innosta että -luottamuksesta kutsujan sotakuntoon. Kaikki kokoontuneet vannoivat -uskollisuuden valaa hänelle, niin että hänen oli oikeus tappaa se, joka -osoitti tottelemattomuutta ja uppiniskaisuutta. Jälkeen tappeluksen -antoi hän palkinnoksi seuraajillensa jonkun osan sotasaaliista, -niinkuin sota-aseita, hevoisia ja vaatteita. Germanilaisten sotahimo -pakoittivat heitä usein lähtemään muille maille sotapalvelukseen. Niin -oli Augusto keisarilla Roomassa germanilainen vartiajoukko. - -Tappelukseen rynnätessä nostivat Germanilaiset kamottavaisen -sotahuudon. Jos soturin voimat lannistuivat, niin riensivät usein -naiset avuksi. Tästä näemme, kuinka naiset ottivat osan miesten -toimissa. Olikin ominaisuus Germanilaisissa, että pitivät naiset -suuressa kunniassa. Tässäpä oli alku, jonka vasta Kristin-usko saatti -kukoistukseen, siihen ritariseen mieleen, joka keski-aikana oli yleinen -Germanilaisissa kansoissa. -- Vanhoilla Germanilaisilla kyllä oli -pakanallisia menoja, mutta nämät olivat vallan erilaiset Itämaalaisten -jumalanpalveluksesta. Synkeissä metsissä, ikivanhain puitten juurilla -rukoilivat isäinsä jumalia. Täällä oli heillä pyhiä paikkoja jumalain -kunniaksi. - -Kun Germanilaiset vielä paimentolaisina elivät isän-valtaisuudessa, oli -kunkin perheenisäntä sen korkein herra. Ainoastaan sodassa valittiin -erityinen päällysmies. Näitten päälliköitten, ruhtinasten ja -kuningasten valta oli hyvin rajoitettu ja määrätty. Jo aikasin oli -Germanilaisilla eroitus vapaitten ja orjain välillä. Ainoastaan -edelliset otettiin kansan lukuun ja ainoastaan heillä oli -kansain- kokouksissa jotakin sanomista. Kuninkaat, jotka pian -alinomaisten sotain tähden tulivat tavallisiksi, eivät saaneet muuta -eläkettä kuin vapa-ehtoisia lahjoja ja suurempaa osaa sotasaaliista. -Tähän tuli vielä joku osa sakoista. -- Kun joku maa oli valloitettu, -jaettiin se kuninkaan ja etevimpien sotilasten välillä. Tämä jako -tapahtui arvalla. Kuningas taas antoi usein omasta maan osastaan jonkun -maatilkun läänityksenä seuraajillensa, kun ei muulla voinut heidän -apuansa palkita. Samalla tavalla tekivät myös etevimmät sotilaat -(Athalingit), jotka eivät yksin lähteneet sotaan, vaan toivat mukaansa -seuran, joka heiltä sai palkkansa. Tämän palkan antoivat Athalingit -siitä maan-osasta, joka jaolla oli langennut heidän osallensa. Myöskin -oli semmoisia (Frilingit), jotka tulivat sotaan ilman seuratta. He -saivat vähemmän maanosan kuin Athalingit, kun ei heillä ollut mitään -seuraa palkittavana. Kukin läänityksen ottaja eli vasalli oli -läänissänsä itsevaltainen. Hänellä oli ainoastaan lääniherransa kohtaan -muutamia velvollisuuksia. Näistä etevin oli velvollisuus lähteä sotaan -kun tuli lääniherrasta käsky. Aikaa voittaen muuttuivat läänitykset -perittäviksi ja silloin tulivat vasallit melkein itsenäisiksi -ruhtinaiksi. - -Sivistyksen siemenet saivat Germanilaiset kansat Roomalaisilta. -Nuot entiset raa'at elatuskeinot, metsästäminen ja karjanhoito, -jättivät vähitellen siaa maanviljelykselle, keinollisuudelle ja -kaupan-liikkeelle. Kristinusko vaikutti mahdottoman paljon -Germanilaisten sivistyttämiseen. Tämä tuli ensin Länsigötiläisille -tutuksi; pispa Ulphilas käänsi neljät Evankeliumit heidän kieleksi. --- Kaupan-liike sydänsaksassa ei ensinnä ollut muuta, kuin -luonnon-tuotteitten vaihettaminen. Frankilaisten keisari Kaarlo Suuren -aikana määrättiin muutamia paikkoja, joissa olisi kauppatavarain -vaihetus tapahtuva. Eläinten-taljoja, suolaa, viljaa, viiniä, kudotuita -kankaita ja orjia oli tavalliset kauppatavarat. Muutoin on kaupasta -merkittävä, että se jo aikasin tuli Juutalaisten käsiin, sillä meidän -on muistaminen, ett'ei entisinä aikoina löytynyt mitään porvari-säätyä. -Tämä syntyi vasta 13:nnella vuosisadalla. - -Germanilaisten vanhat la'it ja oikeudet ovat mitä merkillisimpiä. -Ensi-aikoina ratkaistiin kaikki tärkeimmät riidat yhteisissä -kansan-kokouksissa, mutta vähemmät riita-asiat heitettiin kyläkunnan -esimiesten ratkaistaviksi, sitten kuin jonkunmoinen lautakunta ensin -oli sanonut ajatuksensa. Tuomiot langettivat nämät riitain ratkaisijat -enemmin vanhan tavan mukaan kuin minkään varsinaisen lain ohjeesta, -sillä vasta myöhemmin tulivat kirjoitetut la'it tavallisiksi. Tuli, -näet, tarpeelliseksi kirjallisesti säilyttää ne säännöt, jotka -elivät kansan huulilla. Nämät la'it tarkoittivat parhaasta päästä -pahanilkisyyden rankaisemista. Kovin rangaistus oli kuolema, jota -kuitenkin harvoin ja ainoastaan jumalain lepyttämiseksi käytettiin. -Ainoastaan papit saivat kuoleman tuomion julistaa. Muita ruumiillisia -rangaistuksia kuin kuolemaa ei tarvinnut vapaan miehen kärsiä. -Ainoastaan orjat olivat kurituksen alaiset. Sakot olivat tavallisimmat -rankaisemisen keinot. Asetukset vahingon korvauksesta ovat erittäin -merkittävät. Jos esim. kellään putoovasta puun-oksasta tuli joku -vanhinko, sai hän vahinkonsa korvaukseksi sen puun omaksensa, josta -oksa oli pudonnut. Samalla tavalla jos jonkun elikko vahingoitti -ketään, täytyi omistajan antaa elikko vahingoitetulle korvaukseksi. -Sen mukaan, miten ja millä tavalla rikos oli tehty, määrättiin -rangaistuksen kovuus. Jos oli joku kavaluudella tapettu, niin kävi -rangaistus tappajalle kovemmaksi. Ensinnä suoritettiin sakot elikoilla, -mutta sittemmin rahoilla, kun olivat Roomalaisilta oppineet näitä -käyttämään. -- Kavaluudella tapahtuneesta murhasta maksettiin nuon 600 -ruplaa sakkoa; mutta riidan vimmassa tapahtuneesta maksettiin -ainoastaan 200 ruplaa sakkorahaa. Kunkin jäsenen tärvelemisestä oli eri -sakko-makso. Myöskin oli eroitus sakoissa, jos oli veri vuotanut taikka -ei. Säätykunnian loukkaamisesta oli rangaistus semmoinen, että -rangaistuksen alaiselta leikattiin hiukset ja parta pois. Väkivoimalla -murtautua toisen huoneesen pidettiin erinomaisen suurena rikoksena ja -rangaistiin kovasti. Kun jonkun omaisuutta joko ostolla tahi lahjalla -toiselle omistettiin, oli joku kuvauksellinen toimitus tapahtuva, jolla -osoitetiin entisen omistajan oikeuden menevän toiselle. Tämä tapahtui -kaupan tahi lahjan vakuutukseksi ja lupauksen ynnä erittäinkin valan -vahvistukseksi. Kun esm. joku maantila myytiin, antoi myyjä kappaleen -turvetta eli muuta semmoista ostajalle, ja huonet-rakennuksen myytäessä -sai ostaja lastusen. Käden-lyöntö oli tavallinen lupauksen vahvistus. - -Kukin vapaa mies oli ainoastaan vertaistensa tuomion alainen. Valan -vannomista seurasi tavallisesti kaikenlaisia juhlamenoja. Pakanaisuuden -aikana koski mies valaa vannoessa sota-aseisiinsa, vaimo taas -hiuksiinsa ja tuomari sauvaansa. Myöskin asetettiin niin kutsutuita -valan-auttajia, joittenka oli tarkoitus, ta'ata vannojan totuullisuus -sillä että he hänen kanssansa käsi kädessä tekivät valaa. Näitten luku -oli sen mukaan, kuinka tärkeä asia oli ja mistä säädystä vannoja. Kun -Kristin-usko oli päässyt juurtumaan ja siinä ohessa myös katolilainen -epä-usko ja taika-uskoisuus, niin tulivat pyhä-tuomiot suureen -kunniaan. Näistä ovat merkittävät tulikoetus ja vesikoetus. Oli, näet, -kanteen alaisen täytymys paljain jaloin astua tulikuumain saarain -päälle, tuoda sormus eli kivi kiehuvasta vedestä, pitää polttava rauta -kädessä j.n.e. Jos tämä tapahtui hänen vahingoitsematta, niin arvattiin -tuosta hänen rikokseen syyttömäksi. - -Suuri muutos tapahtui kaikissa Saksalaisten oloissa, kun kolmas sääty -eli porvari-sääty syntyi. Toiset valtio-säädyt olivat aatelisto ja -papisto. Aatelisto ei harjoittanut muuta, kuin sotaa ja ryöstöä ja eli -rauhan aikoina linnoissansa laiskuudessa ja hekumallisuudessa. Tapansa -olivat raa'at, kun taas kaupungissa vapaitten porvarien keskellä leveni -siveys ja sivistys ynnä porvarillinen yhteishenki. -- Vähitellen hajosi -koko kansa erityisiin virka- eli ammatti-säätyihin, niinkuin aatelisto, -porvaristo, vapaat ja orjuudessa elävät talonpoiat, la'in-oppineet, -käsityöläisten ammattikunnat ja hiljan syntyneitten Yli-opistojen -opettajat. Tämmöinen ammattisuus kaikissa oli keski-aialle omituinen ja -koski kaikkiin oloihin, vaikuttaen kilvoituksen keinollisuudessa, -kaupassa, taiteissa ja tieteissä. Se poisti tavoista tuon entisen -raakuuden ja sivisti yhteiselämän muodot. - -Olemme kansain-vaelluksista puhuessamme näyttäneet kuinka germanilaiset -kansat tulivat vakinaisille asuntopaikoille, Germania eli meikäläisellä -nimellä Saksanmaa jäi suurimmaksi osaksi Germanilaisten haltuun, jotka -täällä muuttuivat yhdeksi ainoaksi kansaksi: Saksalaiset. Mutta koko -itäinen puoli Saksanmaata aina Elbe-virtaan saakka oli Slavilaisten -vallassa, jotka kansain-vaellusten aikoina olivat tänne siirtyneet, kun -Germanilaiset tunkeusivat länteenpäin, ottaen haltuunsa Roomalaiset -alusmaat. Näissä on Germanilaisuus hämmentynyt muihin kansallisuuksiin, -mutta on sen siaan aikojen kuluessa Slavilaisilta voittanut semmoisen -alan, että Slavilaisuus jo on melkein kokonaan Saksanmaasta hävinnyt. --- 8:nnella vuosisadalla kukisti Frankilaisten keisari Kaarlo Suuri -suurimman osan Saksanmaata valtansa alle. Mutta hänen valtakuntansa -jaettiin, poikansa Lutvikki hurskaan hallitessa, kolmeen osaan. Näin -syntyi Kaarlon äärettömästä keisarikunnasta kolme erityistä valtiota: -Ranskan eli Frankilaisten, Saksan ja Italian valtiot. Saksanmaa oli -ensinnä vaali-valtio, s.o. erityiset ruhtinaat valitsivat kuninkaan. -Sittemmin saivat ainoastaan muutamat ruhtinaat, niin kutsutut -vaali-ruhtinaat (Churfürsten) kuninkaan-vaaliin ryhtyä. Viimein tuli -kruunu Habsburgin suvulle perittäväksi. Ehkä Saksanmaa oli yksi -valtakunta, jonka ylimäinen oli keisari, oli se jakaantunut useampiin -herttuakuntiin j.n.e., joittenka hallitsijat eivät keisarista paljon -lukua pitäneet, vaan olivat ja eleskelivät oman mielensä mukaan. -Ymmärrettävä on, kuinka höllä tämmöinen side oli. Niinpä olikin -valtakunta kauan kitunut, ennenkuin se vihdoin viimeinkin (v. 1806) -hajosi useampiin toisistansa erinäisiin valtioihin. Saksan keisari otti -nyt nimeksensä: Itävallan keisari. Karkoitettuansa Ranskan keisari -Napoleonin Saksanmaasta, tekivät kaikki Saksanmaan valtiot keskinäisen -liiton, joka nyt on ainoana siteenä heidän välillänsä. - - - - -Frankilaisten valta. - - -Frankilaisten tavoista ei tarvitse meidän tässä erityisesti puhua, -koska jo edellisessä luvussa olemme tarkastelleet Germanilaisia -yleensä, joihin myöskin Frankilaiset kuuluivat. Frankilaisten -asettumista Galliaan eli nykyiseen Ranskanmaahan olemme jo maininneet. -Täällä perustivat väkevän valtion, jonka alle koko Gallia tuli -kuulumaan. Sen perustajana oli Chlodvig. Sen oikea kukoistus-aika -tapahtui, kun Kaarlo Suuri pääsi hallitsijaksensa. Tämä laski valtansa -alle kaikki muut germanilaiset kansat, niin että tällä aikaa -Frankilaiset olivat Germanilaisten pääkansa. Mutta tämä ei kauan -kestänyt. Niinkuin jo ennen olemme sanoneet, hajosi Frankilaisten suuri -valta Lutvikki Hurskaan hallitessa. Tämä kuningas, näet, jakoi -valtakuntansa poikainsa välillä, jotka suostuivat tähän jakoon v. 843. -Nyt tuli Frankilaisten valta sisältämään suurimman osan nykyistä -Ranskanmaata. -- Frankilaisten kansallisuus oli näinä aikoina vielä -suuressa voimassa. Mutta vähitellen rupesi se riutumaan. Sillä -gallilainen kansallisuus, joka, sittenkuin Frankilaiset olivat maahan -tunkeuneet, oli joutunut sorrettuun tilaan, heräsi taas uuteen voimaan. -Kun Kaarlo Suuren suku oli kuollut sukupuuttoon (v. 987) ja Kapetingein -suku kohonnut Ranskan kuninkaan-istuimelle, rupesivat Frankilaiset -vähitellen hämmentymään gallilaiseen kansallisuuteen, jonka hallussa -maa ennen Frankilaisten tuloa oli ollut. -- On historiassa usein -havaittu, kuinka semmoisissa maissa, jotka ovat joutuneet -vieras-kansain haltuun, alkuperäisen kansallisuuden ensin on täytynyt -lannistua vieraan alle, mutta sitten uusilla voimilla hakenut ja -voittanut sorretuita oikeuksiansa takasin. Niinpä nyt Ranskanmaallakin -asiat muodostuivat. Molemmat kansat hämmentyivät toisiinsa yhdeksi -kansaksi: Ranskalaiset. Ehkä tämä uusi kansa ja myöskin maa on saanut -nimensä Frankilaisista, nojaa se kuitenkin verrattoman suurimmalta -osalta gallilaisuuteen. Myöskin näemme nykyisen Ranskan kielestä, että -se sisältää paljon Roomalaisia alku-aineita. Tämä on aivan helposti -ymmärrettävä asia, kun tiedämme, Gallian jo monta vuosisataa ennen -Frankilaisten tuloa olleen Roomalaisten vallassa, jonka alle Caesar oli -sen laskenut. -- - -Kun ei tila salli meidän lyhykäisestikään kertoa Ranskalaisten -historialliset vaiheet, niin tahdomme vaan muistuttaa että he -ihmiskunnan edistymisessä aina ovat etupäässä astuneet. - - - - -Britannian saarten asukkaat. - - -Kuinka Anglo-saksit asettuivat Britanniaan, josta isomman saaren -etelä-osa sai nimen Englanti, olemme jo ennen maininneet. Jo aikasin -saivat Anglo-saksit vihollista vainoa ja rynnäkköä kärsiä -Tanskalaisilta, jotka ryöstö-retkillänsä nousivat maalle Englantiin. -Viimein onnistui kuningas Alfred Suuren voittaa Tanskalaiset -(871-901). Mutta sittemmin rupesivat heidän päälle-karkauksensa -uudestansa raivoomaan ja Tanskan kuningas Knuutti Suuri nousi (1016) -Englannin kuninkaan-istuimelle. Tämä ymmärsi Anglo-saksia lepyttää ja -kiinnitti heidät etuihinsa. -- Anglosaksit, jotka jo 6:nessa -vuosisadassa taipuivat Kristin-uskoon, olivat uljasta, ja oivallista -kansaa. Ainoastaan yhdessä kohdassa, joka on tämän aian oloista -ymmärrettävä, ovat he moitteen alaiset: he kävivät vilkasta -orjan-kauppaa. Mutta pian syntyi heille uusia, pahempiakin vihollisia, -kuin Tanskalaiset olivat olleet. Nämät olivat Normandialaiset, joista -tahdomme tulevassa luvussa jutella. He tulivat herttuansa Wilhelm -Valloittajan johdon alla Normandian maakunnasta Ranskanmaalla -Englantiin, jossa voittivat Anglo-saksit Hastings'in tappelussa v. -1060. Nyt jaettiin koko Englanti valloittajain välillä. Anglo-saksein -kansallisuus masennettiin ja sorrettiin hirvittäväisellä tavalla. -Ankara vihollisuus syntyi valloittajain, jotka viljelivät ranskalaista -kieltä ja ranskalaisia tapoja, ja vanhain asukasten välillä, jotta -näytti ikäänkuin olisi Anglo-saksein kansallisuus astunut viimeisiä -askeleitansa historian tantereella. Mutta aikaa voittaen rupesivat -asiat heille selkenemään. Vähitellen pääsi Anglo-saksein kieli ja -kansallisuus voitolle ja eipä aikaakaan, niin hämmentyivät molemmat -kansat yhteen. Ja nyt vasta syntyi Englannin jalo kansa. - -Vielä on meidän puhuminen muistakin kansoista, jotka asuskelevat -Britannian saarilla. - -Walesit olivat jäännös Brittiläisten kansasta, joka Anglo-saksein -maahan tunkeudessa pakeni Britannian läntisiin maakuntiin, Wales'iin ja -Cornwales'iin. Täällä suojelivat kauan vapauttansa, kunnes he 13:nnellä -vuosisadalla laskettiin Englantilaisten vallan alle. -- Kansan -yhteisissä asioissa piti vanhin perää, niin kauan kuin hänessä oli -kuntoa ja kykyä. Hänen avuksensa hallitusasioissa oli jommoinenkin -neuvoskunta, jonka piti oleman viisaudesta, lain-taidosta ja -kunnosta mainittava. Kullakin vapaalla miehellä olivat täydet -kansalais-oikeudet, jos hallussansa oli viisi auran-alaa maata. Tämä -maan-ala oli jokaiselle maan-omistajalle tavallinen. Mutta paitsi tätä -kansalaisille jaettua maata, oli yhteinen maan-ala, jonka tuotteet -käytettiin yhteisten tarvetten ostoksi. Aivan merkillinen on se seikka, -että myöskin naisilla oli oikeus kansankokouksissa antaa huutonsa. -Joka oli autiomaan viljamaaksi tehnyt, sai tästä hyvästä muutamia -etu-oikeuksia nauttiaksensa. Aatelisvalta oli enemmin perustettu -viisauteen ja tietoon kuin sotaisuuteen; aatelistoon kuului myös -tuomarikunta. - -Iriläiset eli Irlannin asukkaat ovat niitä kansoja, jotka ennen -Anglo-saksein tuloa, asuttivat Britannian saaria. Epätiedossa on, -ovatko Irlannin ensimäiset asukkaat tulleet Britanniasta tahi -Espaniasta. Vanhat roomalaiset historioitsijat kertovat Iriläisten -olleen sangen raakaa kansaa, jotka muka huviksensa söivät -lähimmäisensä. Iriläisten historia tuli paljoa selkeämmäksi, kun he -4:nellä vuosisadalla taipuivat Kristin-uskoon. Irlanti rupesi nyt -Kristin-uskon oikeaksi pesäpaikaksi, sai hengellisiä laitoksia, -luostaria ja kouluja, joissa hurskaus ja tiede elostuivat, ja lähetti -hurskaita, innokkaita ja oppineita miehiä pakanain kääntämiseksi -Euroopan mannermaalle. Täydellä oikeudella nimitettiin Irlanti siihen -aikaan "Pyhäin saareksi". Irlantilaiset olivat iloista ja vilpasta -kansaa, joka rakasti laulua ja tanssia. Ensimäinen valtiollinen laitos -oli semmoinen, että kullakin heimokunnalla oli päällikkönsä, kunnes -jommoinenkin kaikille heimokunnille yhteinen ylipäällikkö valittiin. -Tämä yhteinen päällikkö eli kuningas sai veroksensa karjaa ja oli -kansan johdattaja sodassa; vaalilla pääsi hän kuninkaan-istuimelle -mutta hänen täytyi ensin valalla vahvistaa erinäisten maakuntien la'it. -Perintö-oikeutta ei löytynyt ollenkaan; ansion mukaan ja muutoinkin sen -mukaan, kuinka hyväksi katsottiin, valittiin ruhtinas-suvusta -kuninkaalle, hänen vielä eläessänsä, jälkeisensä. Irlannin -oppilaitokset olivat jo aikasin suuressa maineessa, jotta niihin -ulkomailta kokoontui paljon oppia harrastavia. V. 1172 joutui Irlanti -Englannissa hallitsevain Normandialaisten valtaan, jotka täällä kauvan -valtaa pitivät; melkein kolme vuosisataa kesti molempain kansain -keskinäinen taistelus. -- Mutta vielä pahempaan pulaan oli tämä onneton -kansa joutuva. 16:nnellä ja 17:nnellä vuosisadalla tunkeusi tänne -Englannista siirtolaisia, jotka monien vaihetten perästä anastivat -suurimman osan maata valtoihinsa, syösten alkuperäiset asukkaat -kurjuuteen ja viheliäisyyteen. Iriläiset ovat kaikin voimin koettaneet -ponnistella vieraita vastaan, mutta riutuvaiset voimansa ei näy enään -tätä taistelusta kestävän, sillä kansallisuutensa häviää jo päivä -päivältä isäinsä maalta. - -Roomalaiset tunsivat pohjoisessa Britanniassa ainoastaan Caledoniain -kansaa, mutta 3:nen vuosisadan loppupuolella astuivat näitten siaan -Piktit ja Skottilaiset historian näkyville. Piktit asuivat lakeudella -ja Skottilaiset vuorimaassa. Jälkimäiset sanotaan olevan sukuisin -Iriläisistä siirtolaisista, jotka 5:nestä vuosisadasta alkaen olivat -muka muuttaaneet Irlannista Skottlantiin. 9:nellä vuosisadalla saamme -Skottilaisista varmempia historiallisia tietoja, kun tästä aiasta -jutellaan normannilaisten merisissien rosvo-retkistä Skottlantiin. - -Kuningas Kenneth II, voitettuansa (v. 842) Piktien kuninkaan, yhdisti -hänen maansa Skottilaisten maan-alaan ja tuli Skottlannin vallan -varsinaiseksi perustajaksi. Maan laitokset ja asetukset olivat -hyvin Irlannin mukaiset. Skottilaisten tykönä oli ruhtinaallinen -perintö-oikeus voimassa. Ainoana elämän huvituksena näyttävät vanhat -runot olleen. Laulun säveleitä seurasi tavallisesti rakkopillin ja -huilun ääni. -- V. 1603 sai Skottlanti saman hallitsijan kuin -Englantikin ja v. 1707 tapahtui täydellinen yhdistys näitten maitten -välillä. - -Näin olemme nähneet kuinka Britannian saarilla asuvaiset kansat -aikain kuluessa ovat lannistuneet, mitkä pakolla mitkä suosiolla, -Englantilaisten vallan yhdistykseen. Tästä yhdistyksestä on syntynyt -Suuri Britannian väkevä valta. Muistutettava on, että Englannin kieli, -kansallisuus ja sivistys on levinnyt leviämistänsä yli koko saarimaan -ja muut kansallisuudet saaneet jättää sille yhä enemmän alaa. Mutta -myöskin tätä saarimaata ulommaksi, jopa yli koko maanpiriäkin, on -Englannin valta ynnä kieli ja sivistys levinnyt. Sen melkoinen -merivalta, keinollisuus ja valtiollinen vapaus ovat mitä merkillisimpiä -ihmiskunnan historiassa. - - - - -Normannilaiset eli Skandinavilaiset. - - -Tällä nimellä nimitettiin ennen muinoin Skandinavian eli Ruotsin, -Tanskan ja Norjan asukkaat. Heidän uskontonsa, josta tahdomme muutamia -sanoja lausua, ja tapansa osoittivat sitä hillitöntä ja sotaista -luonnetta, josta he ennen mainioina pidettiin. Etevimmät jumalansa -olivat: Odin, joka oli kaikkien jumalien päällikkö, Thor, ukkosen -jumala ja jalomielinen Balder. Jumalat muka asuivat Asgard'in linnassa, -joka oli keskellä maailmaa. Siellä oli myöskin Vallhallan hovi, jonne -kaikki urostöissä kaatuneet kokoontuivat. Täällä muka jatkavat urohot -jumalien seurassa sotaiset vehkeensä, taistelevat keskenänsä ja -viljelevät muita sotaisia askareita. Mutta kun atrian aika tulee, -heräävät näissä sotamelskeissä kaatuneet uuteen elämään ja syövät -juovat iloisessa sovussa jumalien kanssa. Brage, jumalien runoniekka, -laulaa heille muinaisista urostöistä. - -Sota, metsästäminen ja sodan-harjoitukset olivat vanhain -Skandinavilaisten tavalliset toimitukset. Kukin vapaa mies jätti -maanviljelyksen ja karjanhoidon orjillensa toimitettaviksi. Hänen itse -muka ei sopinut semmoisiin töihin ryhtyä. Hän ei mielistynytkään muihin -kuin sotaisiin toimiin, juominkihuvituksiin ja runollisiin kertomuksiin -isäin urostöistä. Tämmöinen puoliraaka elämä mielutti kokonaan hänen -sydäntänsä. Tautiin kuoleminen pidettiin miehille häpeällisenä, jotta -useimmat omalla kädellä tappoivat itsensä, välttääksensä taudillisen -kuoleman häväistystä. Kuoleman tuskat hymysuin kärsiä, oli miehen -suurin kunnia. Useinkin karkasi sotilas ilman mitäkään suojelus-asetta, -jopa vaateittakin tappelus-kihinään. Tämmöiseltä raa'alta ja -hurjamieliseltä kansalta ei voinut keskinäisiä riitoja heimokuntien -välillä ja rosvoretkiä kaukaisille maille olla mitään outoa; ja kun se, -niinkuin raaka ja sotanen kansa ainakin, piti verenkoston pyhänä -velvollisuutena, niin eipä voinut syitä verisiin taisteluksiin siltä -puuttua. Rosvoretket elikkä merisissien (vikingar) sotakäynnit saivat -alkunsa ruhtinaallisista miehistä, jotka kokoilivat ympärillensä joukon -vapa-ehtoisia. Väen lisäytyminen ja yhä yltyvä raakuus teki aikain -kuluessa tämmöiset retket yhä tavallisemmiksi. Vielä oli toinen -seikka, joka paljon vaikutti rosvoretkien enenemiseksi; oli, näet, -Skandinavilaisilla tapa semmoinen, että ainoastaan yksi poika peri -isänsä tavarat ja muut saivat hakea eläkkeensä, mistä heille paraitten -sopi. Luonnollisinta oli siis, että ryhtyivät semmoiseen elatuskeinoon, -jotka muutoinkin vallan sopi kansan ja aikakauden luonteesen. Vieläpä -oli usko semmoinen heissä juurtunut, ett'ei ollut hyvää kenenkään -köyhänä tulla Odin'in tykö Vallhallaan vaan mitä enemmän tavaraa -kuollut toi mukaansa, sitä suurempaa nautintoa piti hänellä oleman -Vallhallassa. Näinpä tulivatkin nämät rosvoretket yhteiseksi tavaksi ja -varsinaiseksi elatuskeinoksi. Ensin he eivät ulottuneet kauemmaksi kuin -naapurimaihin ja tapahtuivat milloin maitse milloin meritse. Mutta pian -ruvettiin pitkiä merimatkoja kulkemaan kaukaisille maille, jopa -Keskimeren rannoillekkin. Näitten rosvoin eli merisissien haahdet -olivat hyvin pienet ja hukkuivatkin usein mereen, mutta tämmöinen -hukkumus pidettiin yhtä kunniallisena kuin kuolema tappelustantereella. -Alukset olivat tavallisesti purjeetta, vaan pantiin airoilla -liikkeelle. Tuo kolmentoista kyynärän pituinen peräsin koetti vahvankin -miehen voimia; joka ei voinut tällä perää pitää, sen täytyi jäädä -kotiin. Merisissit eivät ainoastaan ryöstäneet ja hävittäneet -rantamaita, vaan läksivät aluksillansa virtoja ylöspäin maan sisuun; -jos heiltä paluumatka suljettiin, läksivät maamatkaa johonkuun toiseen -virtaan, kantaen hartioillansa alukset ja voitetun saaliin, ja pääsivät -tällä tavalla aukealle merelle. 9:nellä vuosisadalla oli into -tämmöisiin retkiin korkeimmillaan. Myöskin maamatkoja samottiin. -Niinpä kulkivat läpi Venäjänmaata aina Mustalle Merelle, jopa ottivat -sotapalveluksenkin Kreikkalaisen keisarin hovissa. Samatenkuin -Skandinavilaiset pitivät oman henkensä halpana, eivät muittenkaan -paljon säästäneet. He olivat julmat ja säälimättömät vihollisillensa, -joita sota-aseilla voittivat taikka joittenka maata ryöstivät, tuoden -välillä jumalillensa ihmisuhriakin. Tämmöisiin uhriin määrättiin ei -ainoastaan vangituita, orjia ja pahantekijöitä, vaan kun joku -erinomainen onnettomuus kohtasi, uhrasi joskus isä poikansa ja maakunta -kuninkaansakin jumalille lepyttäjäisiksi. Useimmiten täytyi -vangituitten maksaa hyvät lunnaat, päästäksensä vapaaksi, ja se -paikkakunta, jota merisissien tulo kohtasi, sai tavallisesti maksaa -aika pakkoveron. Eipä siis ole ihmeteltävää, että pelko ja vapistus -seurasi heitä, missä vaan kulkivat, erittäinkin kun osoittivat -munkeille ja luostareille erinomaista vihollisuutta. -- Tämmöiset -merisissit voittivat v. 911 Frankilaisten kuninkaalta Neustrian -maakunnan, joka heiltä sai nimen: Normandia. Siinä taipuivat -Kristinuskoon ja ranskalaiseen kieleen. Täältä valloittivat Englannin, -josta edellisessä luvussa olemme puhuneet. Myöskin lähti täältä -siirtokunta eteläiseen Italiaan, jossa niin muodoin syntyi -normandialainen valtio. -- Nämät meriretket taukosivat itsestään, kun -ruvettiin näissä pohjoisissa maissa Kristin-uskoa julistamaan. Tämä -saikin täydellisen voiton monien taistelusten ja vaihetten perästä noin -v. 1150. - - - - -Slavilaiset. - - -Slavilaisten kansalahko on Germanilaisten jälkeen suurin; siihen kuuluu -yli 60 miljonaa henkeä, jotka ovat levinneet yli koko itäistä Eurooppaa -aina Saksasta Aasian aroihin saakka, Itämerestä aina Hadrian merelle. -Slavilaisten kieli ja kansallisuus vallitsee Pyömissä, Puolassa, -Venäjässä, Moldaussa, Vallakiassa, Bulgariassa, Serbiassa, Bosniassa, -Kroatiassa, Slavoniassa ja Dalmatiassa; paljon Slavilaisia asuu myöskin -Unkarissa, Kärnthen'issä, Krain'issa ja Lausitz'issa. - -Slavilaisten alkuperäinen koto on luultavasti Keski-aasia; sittemmin -ilmaantuivat Puolassa ja Venäjässä. He olivat sukuperän, ulkomuodon, -laitoksien, uskonnon, kielen ja tapain puolesta Germanilaisista vallan -erilaiset, kun he Itä-euroopasta tunkeusivat aina Elbe-virtaan ja -Adrian merelle saakka. Niinkuin Germanilaisetkin, olivat Slavilaiset -jakauneet moniin erinäisiin kansoihin, joista lännessä asuvaiset ovat -Saksalaisten historialle merkilliset, kun olivat, näet, asuttaneet -suuren osan Saksanmaata. Itäisemmät taas perustivat väkeviä valtioita: -Venäjä, Puola, Lithauen ja Schlesia. -- Näistä on Venäjä väkevimmäksi -kohonnut. Tämän valtion perustajana oli (v. 862) eräs varägilainen -ruhtinas nimeltä Rurik. Jo aikasin rupesivat venäläiset Kreikan -keisarikuntaan rosvoretkiä tekemään. Nämät taukosivat kokonaan, kun -ruhtinas Vladimir Suuri taipui Kristinuskoon ja pakoitti myöskin -alamaisensa siihen. Mutta valtakunnan voimat lannistuivat sisällisistä -riidoista, jotta Mongolilaiset, jotka olivat lähteneet Keski-aasiasta -ja levittäneet pelkoa ja kauhistusta yli koko Aasiaa, laskivat sen -valtansa alle. Tästä orjuudesta pelasti Suuriruhtinas Ivana -Venäjänmaan. Sitten on venäjän valta yhä levinnyt leviämistään. Sen -suuruuden oikea perustaja on Pietari Suuri, joka antoi sille -sivistyneen valtion ulkomuotoa ja laajensi sen alaa aina Suomenlahteen -saakka. Mutta orjuus ja törkeä tietämättömyys on pysynyt ja pysyy -vieläkin meidän aikana kansan seassa. Hallitusmuoto on kokonaan -itsevaltainen. -- Toinen mahtava slavilainen valtio on ollut Puola. -Tämä ulottui mahtavaisuutensa aikana Unkarin rajasta aina Itämerelle ja -Sakanmaasta aina sydän-venäjään asti. Mutta sisälliset kapinat ja -valtiollisten lahkokuntain eripuraisuus syöksi valtion onnettomuuteen -ja kurjuuteen. Aatelistolla oli kaikki valta käsissä, rahvas eli -orjuudessa ja kuninkaalle, joka vaalilla pääsi arvoonsa, suotiin hyvin -rajoitettua valtaa. Näin asiain ollessa, sen tuho viimeinkin saavutti. -Venäjän, Preussin ja Itävallan hallitsijat jakoivat menneen vuosisadan -lopulla koko valtakunnan keskenänsä. Venäjä sai paraan ja oikean -pää-osan, muut ottivat ne osat, jotka asemansa puolesta sopivat heille. -Puolalaiset ovat turhaan koettaneet onnettoman isänmaansa vapauttaa. -Heidän voimansa ovat lannistuneet vieraan väkivallan alle. -- -- - -Slavilaisilla on vahva luu- ja jänne-rakenus; heidän ihonsa -ei ole niin valkoinen, kuin Germanilaisten, vaan on vähän -ruosteenkarvaiselle vivahtava. Merkittävämpi on kasvojen muoto, jossa -kaikki kasvojen-viivat ovat kaarevammat ja vienommat, kuin -Germanilaisilla. Slavilaiset ovat suopeat ja mieluiset tunnustamaan -hengellistä etevämmyyttä. Merkillinen on heidän halunsa ja -osaavaisuutensa, vieraita taitoja omistamaan, niinpä ei ole mikään -kansa niin kerkeä oppimaan vieraita kieliä. -- Kansan-juhlallisuuksia -oli Slavilaisilla paljon ja niissä oli aina helisevä iloisuus. Ei -mikään kansa Euroopassa ole niin huvituslauluihin ja tanssiin mieltynyt -kuin he, ja ei kellään ole tanssi niin hurja ja vallaton kuin heillä; -rakkopilli ja huuliharppu tekevät vieläkin slavilaisessa talonpoiassa -melkein lumoisen vaikutuksen. Kansanlauluja sanotaan löytyvän paljon. -Vieno, niinkuin ominainen luonteensakin, on Slavilaisten kielet; kaikki -ovat lauluun hyvin mukavat. Paitsi neljä pääkieltä: Venäjän, Puolan, -Pyömin ja Serbian kielet, löytyy vielä monta kielenmurretta. Jo muinoin -oli Slavilaisten likaisuus suuressa huudossa ja maineessa, he eivät -muka tulleet pestyiksi muuta kuin kolme kertaa elämässänsä, ensin kuin -syntyivät maailmaan, sitten kun häitä pitivät ja viimeksi kun muuttivat -Manalan majoihin. Puku oli tavallisesti huono; talvella olivat -pukeuneet taljoihin ja kesällä pellavasta tehtyihin vaatteisin. -Asumuksensa olivat viheliäiset multamajat, raketut keskelle nevoja tahi -hieta-vuorille; muutamissa maakunnissa oli myöskin kaupunkia. -Slavilaiset, kun olivat hyvin keinolliset, tekivät savesta ja -metalleista kaikenlaisia astioita. Maanviljelykseen ja vuorityöhön -olivat hyvin taipuneet. Elantonsa oli tavallisesti tattaraa, hirssiä ja -muita kedonkasvuksia, mesi oli kansallinen juoma. Niinkuin -aasialaisetkin kansat ylenkatsoivat he vaimopuolta; äidille oli -sallittu tappaa äsken synnyttämä lapsensa. - --- Jumalanpalvelus oli Slavilaisilla monenmoinen. Jumalien luku oli -suuri erittäinkin Puolassa. Jumalankuvissa ei ollut ulkomuodolla mitään -kunnianarvoista eli kaunista; erään Perun nimisen epäjumalankuvalla oli -puinen vartalo, rautaiset jalat, hopea pää ja kultainen parta. Toisella -Svantevit nimisellä epäjumalalla oli neljä päätä, kaikki kaunisti -harjatetulla parralla, ja kaksinkertainen rinta; Czerneboh jumala oli -kuvattu jalopeuran muotoiseksi. Papisto oli muutamissa slavilaisissa -kansoissa varsin suuressa kunniassa. Rügen'in saarelle rakennetussa -templissä oli kolme sataa pappia; täällä oli ylimäinen pappi -suuremmassa arvossa kuin itse kuningas. Paitsi templiä oli myöskin -muutamat ahot epäjumalille pyhitetyt; kivistä laitettiin jonkunmoinen -aitaus kivimöhkäleen ympärillä, joka siellä seisoi alttarina. -Ihmisuhrit olivat tavalliset, mutta näihin ei otettu muita kuin -sotavankia. - -Muutamissa maissa, niinkuin Venäjässä pääsi Kristin-usko pian voitolle, -mutta toisissa taas, erittäinkin Elben, Oderin ja Weikselin tienoilla -ruvettiin sille kovaa vastahankaa vetää, kun oli, näet, seurauksensa -maallinen orjuus levittäjäinsä alla. Paljon pakanallista verta -vuodatettiin, ennenkuin Slavilaiset ottivat ristiä kumarraksensa, ja -kristityitten täytyi puolestansa tuhansittain jättää henkensä -alttiiksi, kun Slavilaiset koettivat vieraan ikeen päältänsä torjua. -Tämä itsestään rauhallinen kansa muuttui silloin tiikerikissan -luontoiseksi. - -Slavilaisten yhteiselämän seikoista entisinä aikoina emme paljon tiedä. -Heidän luonteessansa oli taipumus, mieluisesti jokaista etevämmyttä -kunnioittamaan. Heidän kielensä ovat erinomaisen rikkaat herran -nimityksistä, niin ett'ei heillä suinkaan niistä milloinkaan puutetta -ole ollut. - - - - -Suomalaiset. - - -Tietämätöntä on, mihinkä aikaan se kansanlahko, jonka uuden-aikaiset -kielentutkijat kutsuvat Ural-altailaiseksi, ensin lähti Siperian -eteläisistä paikkakunnista Eurooppaan. Luultavasti tämä siirtymys -tapahtui vähitellen siihen aukkoon, jonka Germanilaiset ja Slavilaiset -länteen päin lähtiessänsä jättivät jälkeensä, ja niin tulivat -Madjarilaiset eli Unkarilaiset ja Suomalaiset Urali-tunturien yli -niille seuduille, missä kumpikin nyt asuntonsa pitää. Kuitenkin olivat -jo monta aikaa ennen Lappalaiset kansoittaneet kaikki pohjan perät ja -hävisivät ainoastaan vähitellen muitten voimallisempain kansain päälle -tunkiessa. Suomalaiset Eurooppaan tultuansa asuivat ensinnä nykyisen -Venäjän pohjoisosassa, jossa kaupastaan ja rikkaudestaan mainio -Permalais-valta ulottui Vienan mereltä pitkin Vienan-jokea -Urali-tunturille saakka. - -Nämä Permalaiset olivat nähtävästi Karjalaisia, heidän sivistyksensä ei -ollut suinkaan alhainen, ja ihanat runot Väinämöisestä, Ilmarisesta -ja Lemminkäisestä näyttävät niitten seassa syntyneen. Etelä-puolella -heitä asuivat Hämäläiset Äänisen (Oniegan) järven paikoilla, ja -kolmas heimokunta, Kainulaiset eli Kaihnulaiset oli jo 9:nnellä -vuosisadalla siirtynyt Pohjanlahden rannoille, joka heistä kutsuttiin -Kainun-mereksi. Vähitellen siirtyivät Hämäläisetkin länteen päin, mutta -jakaantuivat samassa kahteen osaan kahden puolen Suomen-lahtea, jotta -virolaiset (muuk. Estit) tulivat Viroon ja Hämäläiset (muuk. Tav-estit, -Tavastit) Suomeen. Heidän jälkiinsä seurasi Karjalaisiakin Suomeen, -olletikkin kun vanhan Perman valta ja kukoistus lannistui Venäläisten -yhä leviävän vallan alle. - -Suomalaisten muinaisista oloista ja sivistyksen seikoista on kyllä -tieto vähissä. Ett'eivät olleet suinkaan matalalla sivistyksen -kannalla, näkyy siitä kun heidän kielissään on omituiset sanat kaikille -maanviljelyksen aseille. Ohrat, nisut eli vehnät, pellavat, pavut ja -herneet (ristat) y.m. olivat heille tuttuja, mutta rukiit, kaurat ja -hamput lienevät olleet vasta muukalaisten tuomat. Ohrista osasivat -muinas-Suomalaiset tehdä juotavansa: oluen eli olon, joka sana on -heidän kielestään peritty Ruotsinkin kieleen. Paljon muitakin taitoja -oli Suomen miehillä jo ennen kuin tulivat muitten sivistyneempäin -kansain seurustukseen. He takoivat taitavasti rautansa sota-aseiksi ja -muiksi tarpeiksi, he kehräsivät villansa ja pellavansa värttinällä ja -kutoivat sitten monenlaisia kankaita, palttinoista, aivinaista ja -sarkaa, he hoitelivat kimalaisiaan (mettiäisiä, mehiläisiä), joista -simaa kokosivat, ja kaiken tämän ohessa osasivat Väinämöisen -opetuksesta soittaa kanteletta ja runoilla ikävänsä karkoittaa. Mutta, -jos sepät ja runoniekat eroitamme, ei ollut heillä mitään muuta -eroitusta työ-virassa, vaan kukin teki itse tarpeensa. Sana: -"kauppa" on saksasta lainattu ja sana: "raha" merkitsee oikeastansa -oravan-nahkaa, koska tätä nähtävästi tavarain vaihetuksessa käytettiin -välin-tekiäisiksi. Moni uusi tapa ja uusi oppi tuli vasta kristinuskon -kautta. Kynttilä on latinainen sana candela ja nähtiin ensin uuden -uskon latinaisella kirkonmenolla. Suutari (sutor) on toinen nimi, jonka -vasta kristin-uskon papit lienevät mukaansa tuoneet. Muuta säädyn -eroitusta ei Suomalaisilla ollut kuin orjan ja vapaan; isänsä hallitsi -perhe-kunnassaan, ja kun yhteisiä asioita piti keskusteltaman, -kokoontuivat perheen-isännät käräjiin. Mutta kuningasta tai ruhtinasta -ei lie heillä ollut; sillä nämä sanat ovat Germanilaisten kielistä -otetut. Ainoastaan sotaa käydessä valittiin urhoollisin pää-mieheksi. -Linnojakin rakennettiin jonkunmoisia vihollisten vainoa vastaan. - -Suomalaisten muinainen usko näkyy aikojen kuluessa monella tavalla -muuttaneen muotonsa. Taivaan Jumala, jonka ääni kuului ukkosen ilman -juminassa, näyttää ensinnä saaneen heidän palveluksensa. Hänen -nimittivät Ukoksi, josta ukkonen on saanut nimensä. Ukolla näyttävät -alussa ajatelleen olevan akkansakin ja muun perheensä varsin ihmisten -tavan mukaan, ja kun sitten rupesivat ajattelemaan eri haltian meressä -asuvaksi, nimeltä Ahto eli Ahti, luulivat hänelläkin olevan vaimonsa, -Vellamon. Viimein oli heidän mielestänsä joka paikka täynnänsä -haltioita ja luonnottaria. Metsässä hallitsi Tapio emäntänensä -tyttärinensä, Mannun eukko oli maan emäntä, ja vainajien valtakunnassa -hallitsi Tuoni tylynä isäntänä. Mutta ukko kuitenkin kaikkien ylinnä -oli; hän oli yli-jumala, ilman kaiken kannattaja, puhki pilvien puhuja, -hattarojen hallitsija. Luultavaa on, että Väinämöinen, Ilmarinen ja -Lemminkäinen myöskin olivat alkuperäänsä olleet jumalia, Väinämöinen -ehkä maan haltia, Ilmarinen ilman ja taivaan, ja Lemminkäinen meren, -vaikka Kalevalan runoissa ovat ainoastaan ylenluonnollisilla voimilla -varustetuita uroita, jotka taioillansa tekivät kansansa mahtavaksi. -- -Suomalaisten vanha usko oli taikausta täynnä. Taiollansa, sanallansa -saattoi tietäjä eli viisas ihminen taivuttaa luonnon voimat mielensä -mukaan. Monta muinaista uskon-käytöstä lienee jo hävinnyt tiedoistamme; -varsinkin emme tiedä paljon Hämäläisten tavoista, jotka luultavasti -jollakin lailla erisivät Karjalaisten oloista, joista Kalevalan runot -antavat meille selityksen. - -Varsin yhteen aikaan ruvettiin levittämään kristinuskoa Suomalaisille -Suomessa ja heidän heimolaisillensa eteläpuolella Suomenlahtea. -Bremeniläiset kauppamiehet toivat v. 1158 kristinuskon Liiviläisille -Riian lahden ja Dunajoen varrella, jossa sitten Saksalaiset -Kalpa-ritarit verisellä kovuudella pakoittivat sen-puoliset pakanat -uuden uskon helmoihin. Tanskalainen kuningas Valdemar Voittaja aloitti -myöhemmin saman työn Virossa, joka sitten samate tuli Kalpa-veljesten -haltuun. Vanhan uskonsa kanssa kadottivat nämä Suomen heimolaiset -vapautensakin ja tulivat orjiksi saksalaisten herrainsa alle. Kauheat -kapinat, joilla kokivat särkeä ikeensä, eivät parantaneet heidän -onnetonta tilaansa. Mutta Suomessa asettui Eerikki Pyhän (v. 1157), -Birger Jaarlin (1249) ja Torkel Knuutinpoian valloitus-retkien kautta -Ruotsin leppeä valta, jolla Suomen kansa vähitellen ja kovien -kärsimysten alla on kasvatettu valtiolliseen täysi-ikäisyyteen ja -vapauteen. Suomen kansan maine on kaikunut ympäri maailman sekä miekan -että hengen teoilla. Sen ikä on vasta alullansa, sen tulevaisuus -koittamaisillansa. - - - - -Arapilaiset. - - -Myöskin Arapilaiset olivat ennen Kristuksen syntymää tutut, mutta -silloin aivan vähästä arvosta historialle. Vasta Kristuksen jälkeisinä -aikoina, kuin heidän keskellä syntyi uuden uskonnon perustaja, astuivat -Arapilaiset historiallisten kansain riviin. - -Arapian saarento, joka on kolmen meren välinen, on luonnoltansa -Ahrikkaan verrattava; kansa taas on vallan toista ihmisluokkaa, kuin -Ahrikan Neekerit. Avarat hieta-aavat täyttävät maan, joka -vuosituhansisten kuluessa on säilyttänyt yhtäläisen luontonsa. Vielä -tänään, niinkuin tuhat vuotta takaperin, tervehtii matkustaja -ilohuudoilla hieta-aavain keskellä olevia viheriäisiä kosteikkoja, -joissa tuuheat palmupuut tarjoovat hänelle varjossansa hauskan -leposian. Tämä maa, monessa paikassa runsaasti kasvava itämaitten -kauniimpia tuotteita, on merkillisen Arapian kansan kotoperä. - -Arapilainen kansa on kieleen nähden sukua niille kansoille, jotka -historian ensi-aikoina levisivät Palästinan, Syrian, Phoinikian, -Babylonian ja Armenian ylitse. Arapilaisten pyhissä saduissa on paljon -seurattu vanhan Testamentin kertomuksia; Beduinat ja länsirannikon -asukkaat olivatkin sukuisin Aaprahamin poiasta Ismaelista. Arapilainen -on ko'oltansa keskinkertainen, tavallisesti laihamainen; elantonsa -tarpeet ovat vähäiset; ruumiinsa näyttää olevan melkein paljasta luuta -ja jännelihaa, ruumiin-rakennus on täynnänsä kaunista sopuisuutta, -kasvot soikulaiset, mustat välähtävät silmänsä täynnänsä tulta ja -neroa, kädet ja jalat kauniit ja sievät. Arapilaisen henki on tämän -ulkomuodon mukainen; hänen ruumiin-asetuksensa osoittaa sielun -ylevyyttä ja jaloutta; hän on vilpas, harras, vakaa ja syvämielinen. - -Kun eivät Arapian suuret autiomaat voineet helposti metsästäjäkansaa -elättää, rupesivat Arapilaiset tuohon luotettavaan karjanhoitoon. -Tarkasti pysyivät nämät autiomaitten kuleksivat heimokunnat eli -Beduinat tässä elatuskeinossa, jotta kuvaellessamme nykyisiä Beduineja, -annamme myöskin kuvan esi-isäinsä oloista, kuinka he vuosisatoja sitten -elivät samain telttien alla ja samoille lähteille ja laitumille veivät -hevosensa, kamelinsa ja lampaansa. -- Hevonen on Arapilaiselle ei -ainoastaan uskollinen orja, vaan myöskin hauska toveri. Beduinat -pitävätkin hevosensa semmoisessa arvossa, että tekevät heistä pitkiä -sukuluetteloita. Varsan synty pidetään varsin onnellisena tapauksena, -joka on ilolla ja onnen-toivotuksella vietettävä. Hevoset kasvatetaan -lasten joukossa telttien alla, ikäänkuin perheesen kuuluvat. Heidän -uskollisuudesta ja ystävällisyydestä herrojansa kohtaan on monta -juttua. -- Yhtä suuri luonnon antama apu Arapilaisille on kameli. Tämä -eläin on siitä merkillinen, että aivan vähällä juomisella toimeen -tulee, kun on merkillisen kestävä janoa kärsimään. Tässäpä onkin sen -paras hyöty. Nämät avarat santa-aavat ovat, näet, vedestä tyhjät, jotta -matkustavaisten täytyy viedä vettä mukaansa, matkalle lähtiessään. -Muutoinkin on kamelista aivan suuri hyöty. -- Kuleksivan Arapilaisen -elämä on täynnänsä vaaroja ja vaivoja ja etevinkin mies joukossansa on -sitä elämän nautintoa vailla, jossa eurooppalainen porvari elää. -Beduina viljelee myöskin ryöstämistä, jotta väkivalta useinkin astuu -oikeuden siaan. Hän väijyy usein kyllä matkustavia ja ryöstää heiltä -heidän omansa, mutta välttää tavallisesti varkautta ja ryöstöä -yön-aikana. Ryöstöä kärsinyttä ei hän milloinkaan heitä nälkään -nääntymään, vaan antaa hänelle suojelusta ja elantoa. Vieraan-varaisuus -pidetään Arapilaisten seassa pyhänä, jotta joka on astunut Arapilaisen -katon alle, hänen ei tarvitse mitään vaaraa pelätä. Niinpä tapahtuukin -usein, että Arapilainen riistää kaikki tyhjäksi siltä, joka muutamia -päiviä ennen kattonsa alla on nauttinut mitä parasta talossa on ollut -tarjottavana. Almuin antaminen on heillä pyhä velvollisuus. Miehen -kunnia on heistä aivan kallis; niin pidetään myöskin muhkea ulkomuoto -aivan suuressa arvossa. Parhain koristus on parta, jota toisiansa -tervehtiessä suutelevat ja johon valaa vannoessa koskevat. Arapilaisen -mieli on loukkaukselle aivan arka; hänen äkkinäinen luonteensa ei pian -lepy, vaan on ankara kostoa pyytämään. Solvausta kostamatta jättää on -heistä suuri häpeä, jotta lapsien on velvollisuus isänsä edestä kostaa, -jos kosto häneltä oli jäänyt hakematta. Niinpä ovat monet heimokunnat -vuosisatoja läpitsensä sotineet keskenänsä, saadaksensa esi-isäin -alkamat vainotyöt molemmin puolin tasalle. On, näet, heillä luulo -semmoinen, että, niinkauan kuin tapetusta verenkosto on heitetty -hakematta, ei pääse se paikka, jossa surma tapahtui, milloinkaan -kasteen virkistyttämäksi. - -Runollisuuteen on Arapilaisilla aina ollut suuri taipumus; -mielikuvitteluksensa on aivan rikas, antaen kaikille asioille -runollisen loisteen. Myöskin on heissä tarkka ja terävä ymmärrys, joka -näyttäikse monenmoisissa nerollisissa sananlaskuissa. Jo aikasin -pitivät he kokouksia, joissa runoelmia esiteltiin; niinpä harjoitettiin -Okadhin kaupungissa kolmekymmentä päivää perätysten kilvoituslauluja. -Palkinnon voittaminen tämmöisessä tilaisuudessa oli aivan suuri kunnia, -johon kukin runoilija parhaasta päästä koetti päästä. -- Arapilaisten -kieli on merkillisen rikas kuvallisista nimityksistä, esimerkiksi -kahdeksankymmenen luvulla merkitään simaa, kahdensadan luvulla -käärmettä, neljänsadan luvulla onnettomuutta ja tuhannen luvulla -miekkaa. - -Arapilainen, ehkä hän on monta meidän mielestä välttämätöntä tarvetta -vailla, on kuitenkin vapaudestansa ja suvustansa pöyhkeä. Koto -puutteenensa on hänelle rakas ja arvokas. Tuo kuleksiva Beduina -halveksii kiinteäin asuntopaikkain asujamia (Fellahs), kaupunkilaisia -ja maanviljelijöitä. Beduinat ovat Aasian kansoista ainoat, jotka eivät -ole lannistuneet orjuuden alle. Heimokunnan päämies on Scheikeksi -kutsuttu ruhtinas, joka sovittaa sisälliset riidat ja sodassa pitää -päällikön-virkaa. Tätä valtaa ei hän uskalla väärin käyttää, pelkäen -alamaistensa luopuvan kuuliaisuudesta. Usein yhdistyvät useat -heimokunnat yhden haltian alaiseksi; tämä sanotaan Suurscheikiksi eli -emiriksi. - -Beduinain keskellä syntyi v. 570 j.Kr. tuo mainio Muhammed. Tämä rupesi -neljänkymmenen ikäisenä kansansa prophetaksi ja perusti Islamin -uskonnon, joka pian levisi kauaksi. Miekalla ja tulella levitettiin -uusi uskon-oppi yli maailmaa. Muhammed innoitti sotilaitansa -urhoollisuuteen, luvaten uskon levittämisessä kaatuneille paradisin -ihaillukset. Näinpä levisi uusi uskonto leviämistänsä. Chalifi eli -Mohammettiläisten hallitsija otti pääkaupungiksensa Damaskon; hänen -hovinsa oli loistollisuudestansa mainio. Täällä kukoistivat runollisuus -ja tieteet; yleinen sivistys pääsi hyvälle kannalle ja nousi 8:nella -vuosisadalla korkeimmillensa. - -Mutta ei ainoastaan Aasia saanut tuntea Arapilaisten uskon-intoa ja -urhoollisuutta; koko pohjoispuoli Ahrikkaa tuli heidän valtaansa noin -v. 700 j.Kr. Täältä läksivät he v. 711 Gibraltarin salmen yli -Espaniaan ja voitettuansa Länsigötiläiset laskivat he koko tämän maan -allensa. Mutta valloitushimonsa ei siihen tauonnut; he läksivät -Pyreneain-vuorten yli, tunkeuden eteläiseen Ranskanmaahan. Nyt joutui -koko Kristikunta ja Länsieuroopan sivistys hirmuiseen hätään. Mutta -tästä pulasta päästiin, kun Arapilaiset tulivat tappiolle Tours'in -tappelussa v. 732 ja peräytyivät jälleen Espaniaan. Tämä oli ensimäinen -suuri tappelu, jossa Arapilaiset menettivät voiton; Kaarlo Suuri -nöyristi heidät vielä enemmin. Ehk'eivät voineet valtansa pohjoiseen -päin levittää, ottivat he kumminkin monta Välimeren saarta haltuunsa. - -Ei paljon aikaa kulunut, ennenkuin Arapilaiset Espaniassa erisivät -Chalifein suuresta vallasta. Mutta heidän tänne tunkeutua, Kristittyin -valta ei kokonaan hävinnyt, sillä eräs Pelago niminen länsigötiläinen -ruhtinas oli paennut Asturian maakuntaan, jossa perusti vähäisen -valtion, joka aikaa voittaen levisi leviämistään. Pian syntyi Pyrenean -saarennolla monta kristittyä valtiota, jotka alinomaa sotivat -Arapilaisia vastaan, voittaen heiltä yhä enemmän alaa. V. 1492 -viimeinkin loppui Pyrenean saarennolla Arapilaisten valta kokonaan. -Heidän herruutensa oli Espanialle erinomaisen onnellinen. Sillä maa -pääsi heidän aikanansa semmoiseen vaurastumiseen, jott'ei sen jälkeinen -häviö ja turmelus ole kokonaan voinut poistaa kaikkia tämän -kukoistuksen jättämiä jälkiä. Vielä havaitaan sekä kansallisuudessa -että muissakin seikoissa paljon, joka osoittaa Arapilaista alkuperää. - - - - -Japanesit. - - -Aina 15:nnen vuosisadan alkuun oli paitsi Amerikkaa suuri osa -nykyisinä aikoina hyvin tunnettuja maita Eurooppalaisten tietohalulle -suljettu. Tähän kuuluu tuo Itä-aasian rannikolla oleva suuri saaristo, -joka silloin vasta löydettiin, kuin Portugisat uutta tietä Ahrikan -ympäritse olivat päässeet Indiaan. Näihin saareihin kuuluu Japan'in -keisarikunta. -- Japanesit ovat vartaloltansa suhdalliset ja muutoin -notkeat ja vikkelät. Iho on kellanmoinen milt'ei ruosteenkarvaiselle -vivahtava. Silmät muutoin pitkänmoiset ja kaidat, ovat syvemmällä -päässä, kuin tavallisesti muilla kansoilla. Pää on tavallisesti suuri -ja kaula lyhyt; tukka musta, paksu ja öljystä kiiltävä; nenä, -ehk'ei juuri litteä, lyhyt ja paksu. He ovat ymmärtäväiset ja -varovat, hyvän-suopeat ja ystävälliset. Hallituksensa, hyvä -maanviljelyksensä, säästäväisyytensä ja erittäinkin se, kuinka tekevät -ulkomaalaisten kanssa kauppaa, osoittavat kylläksi kavaluutensa ja -järkähtämättömyytensä. Siisteyden pitävät suuressa arvossa, -jotta melkein joka huoneessa on kylpylaitoksia. Nöyryydessä ja -tottelevaisuudessa tuskin kukaan voi Japanesille vertoja vetää. -Alamaisuutta esivaltaa ja tottelevaisuutta vanhempia kohtaan painetaan -jo aikasin nuorison mieleen. Alhaiset kumartavat syvästi ylhäisempiä ja -tottelevat ehdottomasti esimiestensä käskyä. Oman-vertaisiansakin -tervehtivät aina suurella kohteliaisuudella. Notkistaessansa pään -alaspäin laskevat tavallisesti kädet polville tahi alemmaksikin sen -mukaan, kuinka nöyrä tervehdyksen pitää oleman. - -Uskonto on koko Japanissa pakanallinen; ainoastaan suurella vaivalla on -silloin tällöin joku saatu Kristin-uskoon taipumaan. Keisari on myöskin -ylimmäinen pappi ja asettaa kaikki papit virkoihinsa. Uskon-opillisia -lahkokuntia on paljon. Templit ovat päivät läpitsensä avatut, jotta -kukin saisi niissä pitää rukoustansa millä aialla tahansa. -- -Japanesein sota-aseet ovat joutsi, nuolet, sapeli ja pyssy. Joutset -ovat hyvin suuret ja nuolet erinomaisen pitkät. Sapeli on pää-ase. -Kukin, joka ei kuulu maanviljelijäin säätyyn, kantaa semmoisen -vyössänsä. Kaikki ihmiset, mistä säädystä lienevätkin, käyvät -samanlaisessa puvussa. Tämä kansallinen puku on pitkä, avara kauhtana, -joka tehdään erilaisista aineista; suvella on se ilman vuoritta, -talvisaikoina taas paremmin varustettu. Vaimot pitävät useampia -tämmöisiä kauhtanoita päällytysten. Kaikki kauhtanat sidotaan lanteen -ympärille vyöllä, jota käytetään plakkariksi. Japanesilla on myöskin -housut, jotka ovat hyvin avarat ja muutoinkin eriskummalliset katsella. -Jalkineiksi pidetään tohvelia taikka kenkiä. Mieheltä leikataan hiukset -päälaelta pois otsasta niskaan saakka; sivuhiukset sitten sidotaan -päälaen yli kiinni. Päätä ei peitetä muutoin kuin matkoilla. -- -Huoneitten permannot peitetään aina hienoista ruohoista tehdyillä -matoilla ja seinät koristetaan paksuilla ja kauniilla tapetilla. -Rakennukset ovat pienet ja vähäpätöiset; harvoin ovat he -kahdenkertaiset. Tieteistä ja taiteista ei paljon pidetä; maanviljelys -on kaikkien toimena. Kaikista tieteistä on ainoastaan tähti-oppi -jonkunmoisessa kunniassa; muut ovat vielä vasta alkamaisillansa. - - - - -Neekerit. - - -Nyt on meidän yhdestä kansasta juteltava, joka on maailman -onnettomimpia. Tämä on Neekerinkansa Ahrikassa. Tämä maanpiirin-osa on -vielä kaikkien vähin tunnettu. Ehkä Ahrikan pohjoiset rannikot jo -vuosituhansia sitten olivat sivistynein kansain asumasiat, on vasta -myöhäisempinä aikoina maan-sisuun ruvettu tunkeumaan. Paitsi tänne -siirtyneitä kansoja, on Ahrikassa myös alkuperäisiä asukkaita, nuot -mainitut Neekerit, Aitiopilaiseen kansanluokkaan kuuluvaiset. He ovat -sekä maan sisussa että läntisellä rannikolla. - -Neekerit, jotka ovat vahvaa ja rotevaa sukua, elävät luonnollisessa -yksinkertaisuudessa. Metsästäminen ja maanviljelys antaa asukkaille -kaikki heidän tarpeensa. Muutamat neekeriläiset heimokunnat ovat -nykyisempinä aikoina taipuneet käsitöihinkin. Niinpä osaavat -Askantinimiset tehdä puuvillan-kankaita, sulattaa metallia ja rakentaa -suuria avaroita rakennuksia. Tapansa yleen ovat kovin raa'at ja julmat. -Tavalliset huoneet ovat mullasta ja oksien niouksesta tehdyt. -Akkunoiksi ei käytetä lasia vaan bambu-kaislasta tehtyä ristikkoa. -Orjuus, ehkä Ahrikassa kotoinen, eriää täällä paljon muissa maissa -tavallisesta. On, näet, täällä orjan ja herran välillä isänvaltainen -olo, jotta useammissa heimokunnissa herra, ellei hän ole itse kuningas, -ei uskalla tappaa orjaansa. - -Puhukaamme vielä Neekerien orjiksi käyttämisestä vieraissa maissa. - -Kun eurooppalaiset kansat, Espanialaiset, Portugisit, Englantilaiset, -Alankomaalaiset ja Ranskalaiset rupesivat löytyneitä maita Amerikassa -asuttamaan, puuttui heiltä usein satoisten ketojen viljelijöitä. -Näitten maitten alkuperäiset asukkaat eivät hyvin kykeneet näin -raskaasen työhön. Tästäpä tuli heille mieleen tuoda ulkoa orjia, joilla -sopisi työt toimittaa. Lähetettiin Ahrikkaan laivoja, joilla tuotiin -joko väkivallalla taikka ostolla Neekeriä. Nämät sitten pantiin orjina -kaikenlaisia kovia töitä toimittamaan. Tuo hirvittävä orjankauppa oli -Kristuksen edellisestä muinaisuudesta pysynyt Aasiassa ja Ahrikassa. -Valtiot ja erityiset rupesivat nyt orjankauppaa käymään; he varustivat -tätä kauppaa varten laivoja ja toivat nyt Amerikan kauppapaikoille muka -"mustaa puuta", johon Neekerit mustan värinsä vuoksi verrattiin. -Myöhäisempinä aikoina ovat kyllä hallitukset Euroopassa, erittäinkin -Englannin, koettaneet hävittää tämän kaupan; mutta tämä ei vielä ole -kokonaan onnistunut, sillä vieläkin viedään sadottain näitä onnettomia -Ahrikan länsirannikolta ja lastataan niinkuin mikäkin karja laivoihin, -jotka vievät heidät kodosta ja rakkaasta perheestä kovan onnen käsiin. - -Mahtakoon pian ihmiskunnan hyvää harrastavaisille onnistua poistaa tämä -Kristikunnan häväistys! - - - - - - -Kolmas Osake. - -Uutten maanpiirin-osain kansat. - - -Aasiassa, Euroopassa ja Ahrikassa oli vuosisatojen kuluessa ihmiskunta -Kristinuskon vaikutuksen alaisena vähitellen edistynyt sekä -hengellisessä että ruumiillisessa katsannossa, kun yht'äkkiä 15:nnen -vuosisadan lopussa ja 16:nnen alulla löydettiin maan-osia, joita -ei kukaan ennen voinut aavistaakkaan, ja jotka suuruudessa ja -avaruudessa vetivät vertoja ennen tunnetuille maan-osille. Nämät uudet -maanpiirin-osat olivat Amerikka ja Australia saarinensa. Meidän on -vielä tässä näitten maan-osain kansat tutkittavina. - - - - -Amerikan alku-kansat. - - -Kauan on väitelty, ovatko Amerikan alku-asukkaat vallan toista -alkuperää kuin muut ihmiset, vai ovatko he muinaisina aikoina tänne -siirtyneet. Tämä viimeinen luulo on paljon todenmukaisempi, niinkuin jo -ennen olemme maininneet. Kuitenkin ei ole kiellettävä, Amerikkalaisen -ihmissuvun, mitä alkuperää sitten lieneekin, sekä ulkomuodon että -kieltensä puolesta olevan muista maanpiirin asukkaista hyvin -eriäväinen. Tähän kuuluvat ihmiset ovat tavallisesti suuret ja rotevat. -Ihonsa on vaskenkarvainen; tukkansa musta, pitkä ja kiiltävä; parta -ohut ja kehnomainen; otsa lyhyt; ripset esiin-pistävät; huulet -paksumoiset. Nämät ovat yhteiset Amerikan kansain tuntomerkit; -Maan- navan likitienoilla asuvaiset eivät kuulu tähän. Silmiin astuva -on, että Amerikan kielissä on paljon sanoja, jotka vivahtavat -Aasialaisiin kieliin. Tästä onkin päätetty, Amerikkalaisten olevan -alkuperäisin Aasiasta. Tähän viittaa muitakin seikkoja. Niin on -esimerkiksi Meksikossa löydetty vanhoja muistopatsaita, templiä j.n.e., -jotka osoittavat kokonaan Aasialaista sukuperää. - -Katselkaamme nyt vähän tarkemmin Amerikan erityiset kansat. -Äärimmäisessä pohjoisessa, Amerikan luoteisessa Venäjään kuuluvassa -kulmassa, asuvat jäisillä lumikentäillä: - -_Kalugiat, Kaluschit_; sotaisa ja raaka kansa, joka kauppaa -Venäläisille metsännahkoja. Amiralikunnan saarilla, joissa yli koko -vuoden on lunta ja jäätä, asuvat _Vakaschit_, jotka ulkomuodoltaan ovat -erinomaisen suuret ja kasvonsa parrattomat. He ovat kovin raa'at ja -tietämättömät ja asuskelevat perheettäin kehnoissa majoissa. -Kalanpyydyksensä ja metsästämiskalunsa ovat hyvin nerokkaasti tehdyt; -heillä on jonkunmoinen piikillä varustettu airo, jolla vetävät kalat -luoksensa. -- Uus-Georgiassa asuvaiset kansakunnat ovat _Solkukit, -Eunuchutet_ j.n.e.; he elävät kalan-saaliista. - -Mitä enemmin tullaan eteläänpäin, sitä suloisemmaksi käy luonto ja -asukkaatkin muuttuvat ihmisennäköisemmiksi. Tämän voi jo sanoa -Hudsoninbay'n likitienoilla asuvaisista ja Labradorin ynnä Grönlandin -asukkaista. Vielä näilläkin paikoilla on kovin ankara pakkanen. Kolme -alkuperäistä kansaa asuu näissä kolkissa maakunnissa. - -_Eskimoit_ asuvat aina Jäämeren rannoille saakka. He ovat pikkuiset, -heikot ja iholtansa likapunertavat. Ympöriäiset majansa ovat taljoilla -peitetyt ja muutoin niin viheliäiset, ett'ei niihin pääse sisälle muuta -kuin konttaamalla. Hylkein nahasta tehdyt aluksensa liikkuvat hyvin -keveästi. - -Hudsoninbay'n likellä asuu pohjois-indianilainen heimokunta, johonka -kuuluvat ovat rotevat ja ko'oltansa keskenkertaiset. Tukkansa on musta, -paksu ja sileä, kuin Indianilaisilla ainakin. -- Grönlandin asukkaat -kutsuvat itsensä omalla nimellä: Kalalitet eli Innouhs. He luulevat -auringon nais-jumalaksi mutta kuun pitävät mies-jumalana. Muutoin -elävät melkein kokonaan uskonnotta ja la'itta, ehkäpä kristityt -lähetyssaarnaajat ovat koettaneet heitä raakuudestansa johdattaa. -Ihonsa on kellahtava, tukka musta ja paksu, huulet paksut, silmät tuiki -mustat ja pienet; kädet ja jalat pienet ja soreat. Vaimoin täytyy -kaikki työt toimittaa: päällystää venheet taljoilla, rakentaa huoneet, -mennä miestensä kanssa kalaan j.n.e. Paitsi koiria ei ole -Grönlandilaisilla mitään koti-eläimiä. Huoneensa rakentavat -tavallisesti vuorten eli kallioin suojaan. Grönlandilaisissa sanotaan -olevan suuri rakkaus lapsiinsa ja kolkkaan isänmaahansa. Osa niistä on -jo käännetty Kristin-uskoon. -- Jätettyämme nämät pakkasen pesäpaikat, -tulemme Kanadaan, jonka asukkaat maansa ilman-alasta voivat -maanviljelykseen ryhtyä. Väestöön kuuluu sekä tänne muuttaneita -asukkaita että maan rajalla asuvaisia raakalaiskansoja; viimeisiä ovat -_Huronit_ ja _Irokesit_. - -Suurin osa Pohjois-amerikkaa on nykyään pieniä valtioita, jotka ovat -liitolla toisiinsa yhdistetyt. Nämät ovat Pohjois-amerikan vapavaltiot. -Näitten väestö on parhaasta päästä tänne siirtyneitä Eurooppalaisia -erinomattain Englantilaisia, joille alkuasukasten täytyy jättää yhä -enempi tilaa. Täällä on meidän puhuminen ainoastaan alkuperäisistä -asukkaista, jotka kutsutaan yhteisellä nimellä Indianiksi. He -jakaantuvat useampiin heimokuntiin, joilla on erityiset nimensä. Täällä -emme puhu muuta kuin, mitä on kaikille heimokunnille yhteistä. Indianit -elävät enimmiten virtojen rannalla, elättäen itsensä metsästämisen ja -kalastamisen saaliilla sekä maan hedelmillä. Tavoiltansa ovat hyvin -raa'at. Kullakin heimokunnalla on päällikkönsä, jolle kuuliaisuutta -osoitetaan; muutoin on kukin oma herransa. Mies on perheessänsä -itsevaltias. Kaikki tärkeät asiat jätetään soturikokouksen -tutkittavaksi. Tämä sitten päättää ne huutoin antamisella. Paljaasta -ylpeydestä pitävät he vieraita hyvänä. Heimokunnan päällikkö käskee -vieraan majaansa ja kestittää hänen isänvaltaisella tavalla. Sitten -vievät kaikki kylän ylimykset vuorotellen hänen majoihinsa. -Näitten Indianien majat ovat vallan säännöttömästi raketut. Mitä -vahvemmin viimeisinä aikoina siirtolaisia on muuttanut näihin -yhdistys-valtioihin, sitä enemmin ovat Indianilaiset hävinneet; he ovat -joko sivistyksen saatuansa, hämmentyneet siirtolaisiin, tahi paenneet -vielä syvemmäksi kolkkiin metsiinsä, joittenka tiheys vielä suojelee -heidät yhä edemmäksi tunkeuvasta sivistyksestä. - -Aivan toisenmoinen on Meksikossa asuvaisten laita. Nämät ovat -vaskenkarvaisia Indianilaisia, Espaniasta tänne muuttaneita, Amerikassa -syntyneitä Espanialaisia (Creolit) ja kansain-hämmennyksistä syntyneitä -(Mulatit, Mestetsos, Tsambos). Kotoperäiset asukkaat ovat hyvin vahvaa -ja rotevaa sukua. He sanotaan pääsevän hyvin vanhaan ikään, ovat -vanhoillakin päivillä harmaa-hiuksetta ja pysyvät kuoleman saakka -merkillisen hyvissä voimissa. Meksikon Indianilaiset heimokunnat ovat -vuosisatojen aikoja saaneet Espanialaisilta kovaa vainoa kärsiä. He -eivät, Espanialaisten tänne tultua, olleet vallan sivistyksettä, -tiesivät esimerkiksi vuoden pituutta ja ymmärsivät vähän -rakennustaidettakin. Nykyään ovat he yksivakaiset ja harvapuheiset, -ovat jäykästi pysyneet vanhoissa tavoissansa ja luuloissansa; -Kristin-uskoonkin on heitä väkivallalla pakoitettu. Laulunsa kuuluvat -haikeilta ja surullisilta; tanssi on ainoastaan miesten huvitus. -Maalaukseen ja kuvanveistoon ovat he hyvin taipuvaiset. Merkillistä on -nähdä, miten paljon voivat kehnolla puukolla ja kivellä toimittaa. -Kukkia rakastavat varsinkin; paras ja otollisin lahja, kuin voidaan -jollekulle antaa, on kukkaseppele. - -Näistä paljon eriäväiset ovat Etelä-amerikan alku-asukkaat, joista -mainitsemme Perualaiset, joilla on huono kyky, kolkka ja epäluuloinen -mieli. Ehkä heillä on hyvät ruumiinvoimat, elävät laiskoina liassansa. -Huoneensa ovat kehnosti raketut ja likaisuudesta inhoittavat. Yhtä -kehnot ja viheliäiset ovat myöskin vaatteensa ja ruokansa. Väkeviin -juomiin ovat he hyvin taipuvaiset, jotta he semmoisia saadaksensa -antavat mitä hyvänsä. Paljoa sivistyneemmällä kannalla ovat Paraguay'n -asukkaat, kun tuli jo aikasin Kristin-usko heille tutuksi. Näitten koko -rikkaus on karjoissa. Jokaisen päivän lopettavat huvittavaisilla -kokouksilla, joissa nuoret paimenet ja paimentytöt tuuheain puitten -varjossa vanhan ukon johdatuksen alla laulavat keskenänsä lauluja -vuorotellen. - -Eteläisessä osassa Etelä-amerikkaa on Patagonian maakunta, jonka -asukkaat suuruudestansa ovat merkittävät. Eräs matkustavainen menneeltä -vuosisadalta kertoo, useitten heistä olleen seitsemän jalan pituiset. -Heillä on vahva luurakennus, leveät kasvot, ruskea iho, paksu, litteä -nenä ja suuri suu. He pukeutuvat eläinten-taljoihin, jotka ovat yhteen -liitetyt nelikulmaisen levätin muotoiseksi. Päässänsä kantavat suljilla -koristetun hatun. Maa on laiha ja kasvamatoin. -- Etelä-amerikan -peräisimmässä osassa asuvat Pescherät. He sanotaan olevan maailman -raakain kansa. Kooltansa ovat keskinkertaiset, kasvoiltansa leveät, -esiinpistävillä poskilla ja litteällä nenällä. Likamaisuudestansa ei -ole mahdollinen eroittaa, minkä värinen ihonsa on. He ovat -hyljen-nahoissa vaatetut ja elävät kaloista ja karin-kaukaloista. - -Ennenkuin jätämme Amerikan kansat, on meidän Brasilian asukkaista -muutamia sanoja sanottava. Nämät ovat tavoiltansa kovin raa'at, -ainoastaan ruumiilliset voimat ja raakuus on heistä jossakin arvossa -pidettävät. Silloinkin, kuin joutuvat vihollistensa tapettavaksi, -koettavat he näitä irvistellä, sillä osoittaaksensa urhoollisuutensa -pysyvän vielä kuolemassakin. Sanotaan Eurooppalaisen ei jaksavan -jännittää kymmenvuotisen Brasilian poian joutsea. - -_Etelämeren saariston kansakunnat_. Australia, myöskin Polynesiaksi -sanottu, sisältää kaikki itäpuolelta Itäintian saaristoa Amerikan -länsirannikkoon saakka olevia saaria. Näillä saarilla asuvaisten luku -sanotaan nousevan miljonaan henkeen. Heitä jaetaan kahteen pää-osaan; -Ensimäinen on niinkutsutut _Australiat_ ja toinen _Australi neekerit_. -Ensimäisillä on Malajilaisen ihmisluokan tuntomerkit ja toiset taas -ovat hyvin Neekerein näköiset. Näitten päälahkojen hämmentymisestä -toisiinsa ovat useat välisuvut syntyneet. He puhuvat erityisiä kieliä -ja ovat erinäisellä sivistyksen kannalla. Muutamat käyvät alastomina, -toiset taas jommoisissakin vaate-repaleissa. Muutamat elävät ainoastaan -siitä, mitä luonto itsestänsä heille tarjoo, toiset taas kalan ja -metsästämisen saaliista. Mutta ompa semmoisiakin, jotka viljelevät -maatansa oikein säännöllisesti, asuvat komeissa huonet rakennuksissa ja -ovat valtiollisiin oloihin taipuneet. Melkein kaikilla asukkailla on -tapa leikata ruumiisensa kaikenlaisia kuvia koristukseksi. Ihmisuhria -on hyvin tavallisia ja sekin on joksikin tavallista, että syövät -kaatuneitten vihollistensa lihaa. Heidän uskon-oppinsa on pelkkää -pakanuutta; kuitenkin on Kristinusko näilläkin mailla voittanut vähän -alaa. - -Uusihollandin alku-asukkaat ovat iholtansa mustat, niinkuin Ahrikan -Neekerit, ja villa-kähärähiuksiset. Heidän sanotaan usein asuvat -ontoksi koverruissa puissa. Kalaa ja juuria on tavalliset -elatusaineensa; muutamat heimokunnat ovat ihmisen-syöjiäkin. Sisumaan -asukkaat ovat tylsäpäiset ja raa'at, melkein kuin metsäpedot. Kipuja ja -haavoja kärsivät ikäänkuin olisivat tuntoa vailla. Pahailmaisinakin -aikoina ovat he melkein alastomina. Lapset kohdellaan lempeästi ja -vanhat pidetään kunniassa. Oikeata hallitusta ei heillä ole, mutta -isänvaltaisuus on lujana. - -_Uusihollandiin_ kuuluvain saarien asukkaat ovat tavoiltansa yhtä -raa'at. Heidän vaatteensa ovat Känguruh pedon nahasta. Elantonsa on -tavallisesti karin-kaukaloita ja paistetuita merikrapuja ja useinkin -semmoisia aineita, joita luulisi mahdottomiksi syödä. Ensimäisiä -tänne muuttaneita siirtolaisia kohtaan olivat kovin julmat. Keihäänsä -ovat puiset ja kovin painavat; näitä käyttäessänsä ottavat he -keskeltä kiinni ja viskaavat vihollisiinsa. Heimokuntain päälliköitä -heillä ei ole; mutta kussakin perheessä on tarkka järjestys. -- -_Uusi-Guinean_ asukkaat ovat kolme eri kansaa. _Papuat_ ovat mustat ja -soreavartaloiset, mustilla ja villaisilla hiuksilla. He ovat kovin -sotaiset, julmat ja petolliset. Heidän sota-aseensa ovat keihäitä, -sapelia ja ampuma-aseita. _Haraforat_ sanotaan elävän puissa; -eläkkeensä saavat maanviljelyksestä. _Badschnat_ näyttävät olevan -kulkevia kalastajia, sillä he asuvatkin pienissä katetuissa veneissä, -tahi paaluihin raketetuissa huoneissa, ainakin meren likellä. - -_Uusi-britannian_ asukkaat, sorevartaloiset ja vahvat, iholtansa -ruosteenkarvaiset ja hiuksistansa mustat, käyvät vallan alastomina. -Sota-aseensa ovat kirjavilla suljilla koristetuita keihäitä, linkoja ja -nuijia. -- _Uusi-georgian_ asukkaat ovat, mitkä mustat, mitkä -ruosteenkarvaiset. Heillä on itsevaltainen päällikkö. Hän pidetään -semmoisessa kunniassa, jotta esm. ei kukaan kuoleman uhalla uskalla -astua kuninkaan varjohon. _Uusikaledonialaiset_ ovat vakaista ja -hyvän-suopeata kansaa, ehkä heillä vielä on tapana ihmisiä syödä. He -osaavat hyvin veneitä rakentaa, joilla soutavat merkillisen sukkelasti. -Vaimoin tila on niin huono, että saavat juhdan-virkaakin toimittaa. - -Lopuksi täytyy meidän mainita tämän äärettömän saariston merkillisimmät -kansat. Nämät ovat Seurasaarten ja Sandwiki-saarten asukkaat. Näihin -saarihin on jo aikaa sitten Kristin-usko ja eurooppalainen sivistys -tullut. Maanviljelys ja keinollisuus on hyvässä alussa. Kansa on -kauniin-näköinen, hyvänsuopea ja jalomielinen. - -Vielä ei ole kaikki näissä merissä olevat saaret löydetyt. -Vielä nytkin tekevät rohkeamieliset merenkulkijat uusia löytöretkiä -varsinkin etelä-navan likellä. - - - - -Viitteet: - - -[1] Ihmiskunnan historia jaetaan kolmeen isoon aikakauteen: vanha aika, -historian alkamisesta vuoteen 476 jälkeen Kristuksen, jolloin -Länsiroomalainen valtakunta hävisi; Keski-aika, tästä aiasta aina vuot. -1517 saakka, jona Luthero alkoi opinpuhdistuksensa; ja Uusi aika siitä -vuodesta aina eteenpäin. - -[2] Lyyry oli Kreikkalaisten vanhin soittokalu. - -[3] Sana keisari (saksaksi Kaiser) tulee juuri nimestä Caesar -(Kreikkalaisten suussa: Kaisar), jonka sukunimen Augusto peri äitinsä -enolta, ennen mainitulta Caesarilta. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK TIETOJA MAAILMAN KANSOISTA, HEIDÄN -TAVOISTA, USKONNOISTA JA VAIHEISTA*** - - -******* This file should be named 53050-8.txt or 53050-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/3/0/5/53050 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/53050-8.zip b/old/53050-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 27f1cf8..0000000 --- a/old/53050-8.zip +++ /dev/null |