NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 6113 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..d89917c
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #53017 (https://www.gutenberg.org/ebooks/53017)
diff --git a/old/53017-8.txt b/old/53017-8.txt
deleted file mode 100644
index c254f39..0000000
--- a/old/53017-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,6113 +0,0 @@
-The Project Gutenberg EBook of Pietari Suuri, by K. O. Lindeqvist
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-Title: Pietari Suuri
-       Venäjän ensimmäinen keisari
-
-Author: K. O. Lindeqvist
-
-Release Date: September 9, 2016 [EBook #53017]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PIETARI SUURI ***
-
-
-
-
-Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
-
-
-
-
-
-
-PIETARI SUURI, VENÄJÄN ENSIMMÄINEN KEISARI
-
-Kirj.
-
-Kaarle Olavi Lindeqvist
-
-
-
-
-
-Helsingissä,
-Kustannusosakeyhtiö Otava,
-1896.
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
-        Esipuhe
-     I. Silmäys Venäjän vanhimpiin valtiollisiin oloihin
-    II. Itämaalaiset olot ja tavat
-   III. Venäjän hallitsijat harrastavat länsimaiden sivistystä
-    IV. Pietarin lapsuuden aika
-     V. Sofia riistää hallituksen
-    VI. Sofian hallitus ja taistelu Pietarin kanssa
-   VII. Pietari oppii länsimaiden oloja tuntemaan
-  VIII. Ulkomaan matka
-    IX. Venäläisiä lähetetään ulkomaille opintomatkoille
-     X. Ensimmäiset uudistustoimet
-    XI. Streltsien kapina ja niiden kukistus
-   XII. Ensimmäinen sota Turkkilaisten kanssa
-  XIII. Sota alkaa Ruotsin kanssa. -- Kaarle XII
-   XIV. Narvan tappelu
-    XV. Pietari valloittaa Ruotsin Itämeren maakunnat
-        -- Kaarle XII Puolassa
-   XVI. Kaarle XII lähtee Venäjälle
-  XVII. Pultavan tappelu. -- Kaarle XII:nen sotajoukko joutuu vangiksi
- XVIII. Pietari valloittaa Suomen
-   XIX. Uudenkaupungin rauha
-    XX. Toinen Turkin sota
-   XXI. Pietarin sodat Aasian puolella
-  XXII. Sotalaitoksen järjestäminen ja laivaston hankkiminen
- XXIII. Pietarin kaupungin synty
-  XXIV. Uusi hallintojärjestelmä
-   XXV. Aatelisto ja kirkko
-  XXVI. Taloudellisia parannuspuuhia
- XXVII. Pietarin harrastus sivistyksen edistämiseksi
-XXVIII. Veroitus ja verojen kokoaminen
-  XXIX. Kansan tila
-   XXX. Kapinallisia puheita
-  XXXI. Kapinoita kasakoitten maassa
- XXXII. Aleksei
-XXXIII. Pietarin etevimmät apumiehet
- XXXIV. Pietarin luonne ja kuolema
-
-
-
-
-Esipuhe.
-
-
-Tarkotukseni on kertoa pääkohdat sen merkillisen hallitsijan elämästä
-ja toimesta, joka on nykyisen mahtavan Venäjän varsinainen luoja.
-Hänen nimensä liittyy läheisesti meidänkin maan vaiheisiin, sillä
-Pietari suuri on Suomen ensimmäinen venäläinen hallitsija; 8 vuoden
-kuluessa, n.s. ison vihan aikana, oli isänmaamme hänen vallassaan.
-Sen vuoksi hän ansaitsee tulla tunnetuksi suomalaiselle yleisölle,
-jota varten seuraava kertomus on aijottu. -- Lähteinä olen etupäässä
-käyttänyt Alex. Brucknerin teosta "Peter der Grosse" sekä von der
-Brüggenin "Wie Russland europäisch wurde", mutta niiden ohessa useita
-muitakin teoksia.
-
-_Tekijä_.
-
-
-
-
-I. Silmäys Venäjän vanhimpiin valtiollisiin oloihin.
-
-
-Mahtavan aseman, joka Venäjän valtakunnalla nykyään on, on se
-verrattain myöhään saavuttanut. Vielä kaksi vuosisataa takaperin
-oli se sivistyneen maailman syrjässä; se oli melkein samanarvoinen
-kuin Kiinan tai Persian valtakunta meidän aikanamme. Euroopan
-valtiollisissa oloissa ei Venäjän hallitsijalla ollut mitään
-sanomista eikä häntä eurooppalaiseksi ruhtinaaksi luettukaan. Venäjä
-oli aasialainen raakalaisvaltio, sen oloista ja tavoista ei tiedetty
-muuta paitsi mitä joku lähettiläs, kauppamatkustaja tai seikkailija,
-joka siellä oli kulkenut, tiesi kertoa kotimaahansa palattuaan. Tässä
-asemassa oli Venäjä viime vuosisadan alkuun asti.
-
-Että Venäjä näin syrjään muusta Euroopasta oli joutunut, siihen
-vaikutti sen edelliset vaiheet. Luomme niihin lyhyen silmäyksen.
-
-Venäjän varhaisin menneisyys on hämärässä, niinkuin useiden
-muidenkin kansojen. Se vaan tiedetään, että monien eri kansojen
-yhteensulautumisesta se muodostui. Sillä alalla, joka nykyään
-kuuluu Venäjään, asui noin tuhat vuotta sitten useita kansoja;
-pohjoisessa, koillisessa ja keskiosissa asui suomalaisia kansoja,
-lännessä liettualaisia ja lättiläisiä, etelässä turkkilaisia kansoja
-ja vihdoin slaavilaisia heimoja, jotka etelämpää Dnieper-virran
-seuduilta tunkeutuivat keskustaa kohden suomalaisten asumille
-seuduille. Hallitsevaksi kansaksi, joka yhdisti kaikki mainitut
-kansat yhteen, tuli Itämeren yli Norrmannit, joita täällä kutsuttiin
-Varjaageiksi. V. 862, niin vanhat kronikat kertovat, tuli kolme
-veljestä, joista vanhin oli Rurik, ja rupesivat täällä olevia kansoja
-hallitsemaan. Novgorod Ilma-järven rannalla oli vanhin pääkaupunki.
-Suurin osa valtakunnan väestöstä oli suomalaista; mutta pian levisi
-valtakunnan ala eteläänpäin, jossa asui slaavilaisia heimoja;
-Kiiova tuli pääkaupungiksi. Slaavilaisten kieli tuli pääkieleksi,
-Norrmannit, Suomalaiset ja Turkkilaiset sulautuivat niihin; mutta
-valtakunnan nimi jäi Norrmaneilta säilymään. Yleinen nimi Ryssä
-johtuu näet Rhos (Ruotsin) kansasta, johon Rurik ja hänen seurueensa
-kuuluivat.
-
-Rurikin seuraajat laajensivat valtaansa vähitellen Volgan ja
-Uralin seuduille, Tonavaan ja Karpatheihin asti; mutta lujaa
-valtiota ei siitä vielä muodostunut. Siihen aikaan ei näet tunnettu
-Länsi-Euroopassakaan lujaa valtio-aatetta; ruhtinaat pitivät valtion
-maata yksityisomaisuutenaan; se jaettiin ja taas yhdistettiin sen
-mukaan kuin tahdottiin. Länsi-Euroopassa jakoivat ruhtinaat maan
-vasalleillensa, josta muodostui läänityslaitos; Venäjällä taas
-ruhtinaat jakoivat maan poikiensa kesken. Varsinkin sen jälkeen
-kuin suuriruhtinas Jaroslav v. 1054 oli jakanut valtakunnan viiden
-poikansa kesken, tuli hajanaisuus Venäjällä suureksi; se jakaantui
-jakaantumistaan, kunnes vihdoin oli noin 70 ruhtinaskuntaa, Kiiovan
-suuriruhtinalla oli yliherruus, niinkuin länsimailla kuninkaalla
-vasallien yli; mutta riitoja, levottomuuksia, sisällisiä sotia oli
-alituisesti. Ja näihin ruhtinasten sotiin katsuttiin vieraitakin
-kansoja apuun. Ainoa yhdysside, jospa heikkokin, joka kuitenkin aina
-oli olemassa, oli se, että kaikki ruhtinaat tiesivät kuuluvansa
-samaan sukuun.
-
-Mutta tällä n.s. norrmannilaisella aikakaudella oli yhteys vilkas
-länsimaitten kanssa. Rurikin jälkeenkin tuli yhäti Skandinaviasta
-miehiä ruhtinasten palvelukseen. Kun Vladimir taisteli vallastaan,
-lähti hän sinne apua hankkimaan; Skandinaviasta kutsui Jaroslavkin
-apumiehiä 11:nen vuosisadan alussa. Tämä lienee kuitenkin ollut
-viimeinen kerta, Ruhtinaat olivat sukulaisuussuhteessa Länsi-Euroopan
-hallitsijoiden kanssa. Niinpä suuriruhtinas Jaroslavin yksi tytär
-oli Ranskan kuninkaan Henrik I:sen puoliso, toinen tytär oli Norjan
-kuninkaan Harald Hårdråden ja kolmas Unkarin kuninkaan Andreas II:sen
-puoliso. Saksan keisari Henrik IV:nen puoliso Agnes oli Venäjältä
-kotosin. Venäjän ruhtinaat ottivat usein puolisoja itselleen joko
-Itä-Roomasta tai Saksasta. Venäjän kaupungit olivat tärkeitä
-Euroopan kaupalle. Novgorod oli jo aikaisin tärkeä kauppapaikka.
-Suomenlahdesta Nevajokea myöten Laatokkaan ja sieltä Olhova-jokea
-pitkin Ilma-järvelle kulki Hansakauppiasten laivat. Smolenskin ja
-Tschernigovin kaupungit olivat yhtä tärkeitä kuin Saksan kaupungit.
-Kiiovan markkinoille saapui kauppiaita eri maista. Siellä oli
-saksalaisia, venetsialaisia, genualaisia ja norrmanneja; sinne saapui
-niinikään tavaroineen turkkilaisia, arapialaisia ja juutalaisia
-kauppiaita. Venäjän kaupungit olivat kaupan välittäjänä Idän ja
-Lännen välillä. Volga-virtaa pitkin kulki vanha kauppatie, jota
-myöten Intian tavaroita kuljetettiin. Venäjälle tuli Kreikasta,
-Italiasta ja Saksasta käsityöläisiä, rakennusmestaria y.m. Kouluja
-perustettiin; ruhtinaat osottivat itse opinharrastusta. Sanalla
-sanoen, Venäjällä oli alkamassa samallainen sekä henkinen että
-aineellinen elämä kuin muuallakin Euroopassa. Mutta ennenkun se pääsi
-tarpeeksi juurtumaan ja vakaantumaan, niin se katkesi ja tukehtui.
-
-Katoolisen kirkon suojassa kehittyi länsimaiden sivistys keskiajalla.
-Rooma oli sen pääpaikkana ja latinankieli sen välittäjä ja
-ylläpitäjä; kirkko se oli, joka liitti kansat yhteen. Venäjä ei
-omistanut Rooman paavin oppia, sillä Vladimir suuri 10:nen vuosisadan
-lopulla, luopuessaan pakanuudesta, valitsi kreikan-katoolisen uskon.
-Näihin aikoihin oli Rooman ja Konstantinoopelin patriarkat jo kauan
-olleet riitaisella kannalla ja pian molemmat kirkot näennäisestikin
-erosivat toisistaan (1054). Tämän johdosta Venäjä jo vieraantui
-länsimaista. Latinankieli, sivistyksen välikappale, oli siellä
-jotenkin tuntematon; Venäjän kirkossa tuli n.s. slavonian kieli
-käytäntöön, se kun lainattiin Tonavan slaavilaisilta kansoilta, jossa
-se jo aikaisemmin oli muodostunut. Länsimaiden tuoma sivistys jäi
-sen vuoksi Venäjälle vieraaksi; se ei tuntenut sen filosofiiaa, eikä
-taiteita; ristiretkien innostus ei ulottunut sinne, ritarisuuden
-herättämä kunniantunto ei tullut kansan tapoja ja katsantotapaa
-jalostamaan niinkuin Länsi-Euroopan kansoissa.
-
-Vielä suuremmassa määrässä Venäjän vieraantumiseen länsimaista,
-vaikuttivat valtiolliset seikat.
-
-Noin vuoden 1200 vaiheilla lähti eräs paimentolaiskansa Mongoolit
-asuinpaikoiltaan Itä-Siperiasta liikkeelle. Äärettömän suurissa
-joukoissa hurjien johtajiensa kanssa ne kulkivat hävittäen
-ja valloittaen Aasian maita, aina Kiinasta Välimereen asti.
-Kaukasus-vuorten yli, josta paljon raakalaiskansoja on Eurooppaan
-tullut, Mongoolitkin hyökkäsivät Venäjälle. Venäjän ruhtinaat
-koettivat kyllä vastusta tehdä, mutta heidät voitettiin v. 1227.
-Venäjä joutui nyt Mongoolien valtaan; ainoastaan Novgorodin
-valtio, johon kuului pohjoinen ja luoteinen osa, jäi vapaaksi.
-Keski-Eurooppaan tahtoivat samat rajut joukot tunkeutua, mutta Saksan
-kehittyneempi sotalaitos oli vastassa ja sille he eivät saattaneet
-vertoja vetää. Unkarin ja Puolan he hävittivät perin pohjin, mutta
-nämätkin maat pääsivät heidän vallastaan vapaaksi.
-
-Venäjä oli Mongoolin vallan-alaisuudessa kolmatta vuosisataa, ja tämä
-aikakausi sen Euroopasta kokonaan vieroitti. Valtakunnan pääpaikka
-oli idässä, suurkhaani asui joko Kiinassa tai Keski-Aasiassa ja sinne
-päin Venäjänkin täytyi kääntyä. Myöhemmin, kun tuo suuri valtakunta
-oli jakaantunut, muodosti Venäjä eri osan, n.s. Kiptschakin
-khaanikunnan, jonka pääpaikka oli Volgan-suussa Sarai-nimisessä
-kaupungissa. Siellä asui "kultaisen hoordin" khaani itämaalaisen
-loiston ympäröimänä, sieltä he lähettivät veronkokoojiansa Venäjän
-ruhtinaskuntiin; sinne, saapuivat ruhtinaat kunnioitustaan ja
-uskollisuuttaan osottamaan; maahan lankeamalla täytyi heidän
-alamaisuuttaan näyttää khaanin edessä ollessaan. Viisaudella ja
-taidolla useat ruhtinaat osasivat maansa asioita valvoa; mutta
-myöskin halpamaisella imartelulla monet koettivat khaanin suosioon
-päästä, ja toiset katsoivat vaan omia etujaan ja panettelemalla
-toisia ruhtinaita hankkia itselleen hyötyä. Meidänkin historiassa
-tunnettu Novgorodin ruhtinas Aleksanteri Nevski kävi usein khaanin
-luona maansa asioita puolustamassa ja suurella älyllä ja viisaudella
-sai aina ne edukseen ajetuksi. Useat Moskovan ruhtinaat taas olivat
-kavalia ja älykkäitä miehiä, jotka khaanin välityksellä saivat
-herruuden muiden ruhtinasten yli. He hankkivat itselleen muun
-muassa veronkokoamis-oikeuden koko valtakunnassa; he sitoutuivat
-näet maksamaan khaaneille määrätyn summan ja saivat lähettää omia
-virkamiehiään niitä kokoomaan. Tämän johdosta Moskoovan ruhtinaita
-pidettiin jonkinlaisina herroina, muita korkeampina, ja 1328 tuli
-Moskoova pääkaupungiksi; sen ruhtinaat saivat suuriruhtinaan arvon.
-
-Mongoolilaisten valta heikontui heikontumistaan; se hajaantui
-pienempiin osiin. Jo v. 1389 yritti Moskoovan suuriruhtinas Dmitri
-vapauttaa Venäjän: hän voittikin suuren kansansaduissa ylistetyn
-Kulikovan tappelun lähellä Donvirtaa, josta hän sai kunnianimekseen
-Donskoj. Mutta Mongoolilais-valta saa uutta voimaa hurjan Tamerlanin
-kautta, joka yhdisti jälleen koko Dschingiskhaanin valtakunnan.
-Sekään ei täyttä vuosisataa koossa pysynyt. Jo 1480 lakkaa Iivana
-III Vasiljinpoika vuotuista veroansa suorittamasta, eikä khaaneilla
-ole enää voimaa saada sitä pakottamalla otetuksi. V. 1550 vaiheilla
-valloitti Iivana IV Volgan ympärille jääneet Kasanin ja Astrakanin
-khaanikunnat. Mustanmeren rantamaille jäi vielä Krimin khaanikunta,
-viimeinen jäännös Mongoolilaisvallasta, ja aina Pietari Suuren
-alkuhallitukseen asti suorittivat Venäjän suuriruhtinaat vanhan
-alamaisuuden muistona sen khaanille vuosittain veron, joka kuitenkin
-lahjan nimellä mainittiin. Vasta viime vuosisadan lopulla yhdisti
-keisarinna Katharina II nämätkin maat Venäjän valtakuntaan.
-
-Iivana III:nen hallitusaikaa saattaa pitää nykyisen Venäjän
-varsinaisena alkuna. Se Venäjä, joka ennen Mongoolien tuloa oli,
-oli ainoastaan hajanaisia toisistaan erillään olevia keskenään
-taistelevia ruhtinaskuntia. Mongoolien khaani liitti kaikki
-valtaansa; hän yhdisti eri osat ainakin entistä lähemmäksi. Ja
-sen vuoksi Venäjä sellaisena kun se lähtee Mongoolien vallasta on
-entistään kokonaisempi. Moskoovan suuriruhtinaat ovat jo ennen
-verojen vuokraoikeudellaan saavuttaneet jonkinlaisen herruuden muiden
-ruhtinasten yli, ja Iivana III sekä hänen lähimmät seuraajansa
-pakottavat heidän jättämään koko ruhtinaskuntansa, muuttamaan
-Moskoovaan; he saivat kyllä pitää knäsin (ruhtinas) nimen, mutta
-valta oli pois. He tulivat suuriruhtinaiden palvelijoiksi, niinkuin
-bojaarit eli korkeampi aatelistokin oli, ja luettiinkin niiden
-joukkoon kuuluvaksi.
-
-
-
-
-II. Itämaalaiset olot ja tavat.
-
-
-Venäjä oli valtiollisesti irtaantunut Mongoolilaisten ikeestä, mutta
-syvään se oli leimansa joutunut lyömään kaikkiin oloihin. Venäjän
-kansan sivistys oli ollut liian alhaisella kannalla; sillä ei sen
-vuoksi ollut niitäkään vastusvoimaa tätä itämaalaisuutta vastaan; se
-omisti sen ennen pitkää, ja pitkiä aikoja ja ponnistuksia tarvittiin
-ennenkun se pääsi siitä irtaantumaan. Sen hallitus oli itämaalainen,
-virkamiehistö, veroitus, oikeuslaitos, rangaistustavat, elämäntavat,
-puvut, sanalla sanoen koko elämä ja katsantotapa olivat sellaiset,
-kun Aasian kansoille ovat omituisia. Katselkaamme vähän lähemmin
-näitä oloja.
-
-Moskoovan suuriruhtinas oli khaanien jälkeinen, joka oli perinyt
-heidän valtansa, sillä samalla tavalla hän hallitsi. Iivana IV otti
-tsaarin nimenkin, joka ennen oli khaaneille annettu. Valtakunta
-oli tsaarin yksityisomaisuutta; hän jakeli maita, tai otti pois
-mielensä mukaan: kaikki asukkaat, sekä ylhäiset että alhaiset,
-olivat hänen mielivallassaan; hänestä yksin riippui kaikkien asema
-ja onni, koko valtakunta oli vaan ikäänkuin hallitsijaa varten
-olemassa: hallitsijan ja omaa etuansa hänen virkamiehensä silmällä
-pitivätkin, eikä suinkaan kansan hyvää. Tsaarin asuntopaikka oli
-Kremlin linna Moskoovassa; siellä hän oli näkymättömissä; ainoastaan
-ylhäisemmät bojarit olivat hänen läheisyydessään; mutta kansa ei
-saanut häntä nähdä. Kun hän joskus lähti liikkeelle kirkkoon tai
-juhlatilaisuuksiin, kulki hän eri katuja, joihin ei muita silloin
-päästetty, tai oli verhot estämässä näkemistä. Kirkossa oli hänen
-paikkansa verhottu. Tsaari oli kansan käsityksessä jonkinlainen
-puolijumala ja hänen käskyjänsä vastaan rikkominen, olivatpa ne
-millaisia hyvänsä, pidettiin jotenkin yhtä törkeänä syntinä kuin
-Jumalan käskyjä vastaan. Kremlin edustalla täytyi kaikkien paljastaa
-päänsä, ja ne jotka hänen luoksensa pääsivät, lankesivat itämaiseen
-tapaan maahan hänen eteensä. Toimettomuudessa ja tietämättä
-maansa tarpeista sekä alamaistensa tilasta välittämättä tsaarit
-elelivät hovissaan. Oppi, minkä he kasvatuksessaan saivat, oli
-melkein yksinomaan uskonnollista laatua; mutta käytännölliseen
-hallitustoimeen ei heitä valmistettu. Loistoa ja komeutta oli tsaaria
-ympäröimässä. Suuri joukko bojareja oli joka päivä palatsissa
-kunnioitustaan osottamassa, niinkuin Ranskan aateli Ludvig XIV:lle.
-Suurinta komeutta osotettiin kuitenkin muukalaisille lähettiläille,
-jotka tsaarin luo tulivat; tahdottiin näet loistoa näyttää ja sen
-kautta arvoa ulkomaalaisten silmissä korottaa.
-
-Kun tieto oli tullut Moskoovaan, että jonkun vieraan ruhtinaan
-lähettiläitä oli tulossa, lähetti tsaari palvelijoitaan jo rajalle
-niitä ottamaan vastaan. Heidän seurassaan kulkivat he sitten
-varakkaampien maakuntien läpi Moskoovaan, jossa he saivat eri
-palatsin asuttavakseen. Tsaarin hovista heitä ylellisesti kestittiin.
-Tämä kaikki oli kohteliaisuutta, mutta samassa varovaisuutta:
-tahdottiin näet estää ulkomaalaisia pääsemästä kansan yhteyteen,
-ettei muka valtion salaisuuksia sen kautta tulisi ilmi. Kun tsaari
-laski heidät puheilleen oli hovissa äärettömän paljon bojareja
-loistavissa puvuissa; tsaari oli itse palatsin perimmäisissä
-huoneissa. Tsaari tiedusteli lähettiläiltä heidän maansa asioista
-yleensä ja erittäin sitä, minkä johdosta he olivat sinne tulleet.
-Tämän jälkeen kutsuttiin heidät tavallisesti hoviin päivällisille,
-joissa oli ruokia 60:kin lajia sekä viinejä kaikellaisia; hopeisissa
-astioissa ruuat kannettiin ja hopeisia maljoja käytettiin. Kun
-lähettiläät olivat suorittaneet tehtävänsä ja saaneet tsaarilta
-luvan lähteä, saatettiin heidät jälleen rajalle asti. Usein saivat
-lähettiläät kuitenkin kärsiä sangen paljon tsaarien oikullisesta
-mielivallasta. Heidät pantiin vankeuteen ja pidettiin väliin pitkiä
-aikoja. Paljon sai kärsiä esim. Viipurin piispa Paavali Juusten
-ja hänen kanssaan ollut lähetystö, jonka Juhana III v. 1569 oli
-Moskoovaan lähettänyt. Iivana Julma antoi jo matkalla heitä huonosti
-kohdella; kurjassa tilassa he saapuivat Moskoovaan, ja siellä heidät
-heitettiin vankeuteen ja vasta pitkän ajan perästä laskettiin
-palaamaan.
-
-Tässä kohden tulee näkyviin tsaarien luonne, sivistyskanta ja
-katsantotapa. He olivat itämaalaisten despoottien kaltaisia
-hallitustavassaan; oikullisuus, tunnottomuus, mielivalta ja kavaluus
-oli Rurikin suvun viimeisten jäsenten tunnusmerkkinä. Iivana III
-Vasiljevitsch oli viekas ja julma luonteeltaan, mutta samassa
-pelkuri. Hän kavalasti vaikka älyllä juonitteli khaanin kanssa,
-mutta kun tämä sotajoukolla oli Moskoovaa vastaan tulossa, niin
-hän ei rohjennut ryhtyä vastustamaan, vaan keräsi aarteensa ja
-lähetti ne turvallisempaan paikkaan, tuumien itse hädän tullessa
-lähteä myöskin. Hänen pojanpoikansa Iivana IV on julman nimen
-saanut, ja hänessä ilmestyy mielivaltaisen hallitsijan kaikki
-ominaisuudet, vaikka samassa älyä ja tarkkanäköisyyttä. Hän oli
-vallanhimoinen, julma, ylpeä ja kavala. Jo 13-vuotiaana antoi hän
-jahtikoiriensa repiä pirstoiksi mahtavan bojarin Andrej Schinskin,
-joka hänen alaikäisyytensä aikana oli hallitusta hoitanut; itse
-hän valtaistuimelta tätä katseli. Valtakunnan etevimpiä miehiä,
-etevimpien sukujen jäseniä, uskollisia palvelijoita mestattiin;
-ensin heitä kidutettiin kaikella tavalla joko piikkihuoneissa,
-piiskaamisella tai muulla tavalla. Mutta hänen hurjuutensa koski
-yksityisiä ulommaksi. Hän hävitti kyliä ja kaupunkeja ja vihdoin hän
-jakoi valtakuntansa kahteen osaan; toiseen kuului puoli Moskoovasta
-ja paljon seutuja muualtakin. Siitä karkoitettiin kaikki asukkaat;
-maa ja asunnot annettiin tsaarin palvelijoille ja uskotuille. Tästä
-n.s. "Opritschinasta" hän kokosi sotajoukkonsa ja vei sen hävittämään
-ja ryöstämään toista suurempaa osaa valtakunnasta. Siinä raivattiin
-kuin vihollisen maassa. Kaikki mitä eteen sattui, huoneet, eläimet,
-vaimot ja lapset joutuivat saman hurjuuden uhriksi; yksin kasvava
-viljakin pellolla poltettiin. Julmuuttaan ja kovuuttaan alamaisiaan
-kohten hän koetti sovittaa uskonnollisilla tempuillaan. Hän kulki
-kirkosta toiseen, notkisti polvensa pyhien jäännöksien edessä,
-kuunteli messuja, siten hankkiakseen rauhaa omalletunnolleen.
-
-Iivanan pojan kuoltua loppuu vanha Rurikin suku v. 1598. Levottomia
-aikoja syntyy sen johdosta; on useita valtaan pyrkijöitä, muutamia
-väärällä nimelläkin, Puolan ja Ruotsin kuninkaat koettavat myöskin
-päästä Moskovassa vallitsemaan. Ruotsalainen ja suomalainen
-sotajoukko on kuuluisan päällikön Jaakko de la Gardien johdossa
-Moskovassa asti. Koko valtiolle näyttää perikato uhkaavan, mutta v.
-1613 Moskoovassa valitaan eräs nuori bojari Mikael Peodorovitsch
-Romanov tsaariksi, ja hänen jälkeisissään valta meni perintönä.
-Näistä tsaareista ei kerrota tuollaisia mielivaltaisia tekoja kuin
-Iivana Julmasta, vaan ne hallitsivat kohtuudella ja lempeydellä
-kansaansa.
-
-Tsaari oli siis itsevaltias; mutta hänen rinnallaan oli kuitenkin
-n.s. bojarineuvosto eli duma, johon kuului valtakunnan korkeimpia
-miehiä, jotka tsaari oli nimittänyt. Tämän kanssa hän neuvotteli
-sodasta, virkamiesten nimityksistä y.m.; mutta hänen oma tahtonsa se
-kuitenkin oli, joka asiat ratkaisi. Olipa joskus tsaareilla tapana
-kutsua suurempikin kokous eri säädyistä; mutta mitäkään määrättyä
-sääntöä ei tavata, eikä niistä saattanut kansan eduskuntaa muodostua
-Länsi-Euroopan tapaan. Maan varsinainen hallinto oli virastoilla
-"prikaasseilla", joita oli yhteensä 36. Erilaiset hallintoasiat
-olivat alkuansa jaetut eri prikaaseille; mutta kun ruhtinaskuntia
-yhdistettiin Moskoovan suuriruhtinaskuntaan, lisättiin niiden
-lukumäärä ja yksi prikaasi sai siten kaikki saman ruhtinaskunnan
-asiat hoitoonsa. Maakuntiin taas määrättiin voivoodeja, joiden
-haltuun jätettiin kaikki asiat; ne olivat tuomaria, veronkokoojia,
-lainvalvojia, melkein rajattomia hallitsijoita; prikaasien valvonnan
-alle ne kuitenkin kuuluivat. Kaupunkeihin ja muihin kuntiin
-nimitti voivoodi alemmat virkamiehet, alavoivoodit tai starostit.
-Virkamiehillä oli apunaan suuri joukko kirjuria eli djakeja, jotka
-muodostivat melkein oman kansanluokan, kirjoitustaitoa kun ei muilla
-ollut, joitakuita munkkia lukuunottamatta. Ainoastaan tsaarin etuja
-valvomassa sekä omaa hyötyänsä varten virkamiehet olivat. Kansa niitä
-kammolla katseli eikä se suinkaan luottamuksella heidän puoleensa
-koskaan kääntynyt. Ne kiskoivat veroissa, minkä irti saivat; heidän
-mielivaltaansa ei mikään ehkäissyt. Mutta virkamiehet eivät valtiolta
-saaneetkaan palkkaa ja ainoastaan muutamiksi vuosiksi voivoodit
-maakuntiin määrättiin, jonka tähden he niin paljon kuin suinkin
-koettivat omaksi hyödykseen toimia, ottaen liikoja veroja, antaen
-oikeutta lahjoilla j.n.e. Useinpa alemmat virkamiehet jakoivat
-anastamansa saaliin korkeimpien kanssa saadakseen olla syytettäissä
-rauhassa. Mongoolilaisvallan aikana virkamiehistö sellaiseksi oli
-muuttunut.
-
-Kaikki virkamiehet sekä ylhäiset että alhaiset määrättiin aateliston
-joukosta. Aateli taas jaettiin useampiin eri arvoluokkiin omien ja
-esi-isiensä ansioiden mukaan; bojarit, joihin entiset ruhtinaatkin
-luettiin, muodostivat korkeimman luokan; mutta esi-isien toimet
-antoivat jälkeläisille erilaisen aseman. Oli olemassa n.s.
-"astekirjoja" (Rosräd), joihin oli merkitty eri sukujen ansiot.
-Ja sen mukaan he saivat virkoja. Sen mukaan he saivat paikkansa
-neuvostossa joko lähempänä tai kauempana tsaarista; sen mukaan
-hovin virat jaettiin; sotajoukossa päällikkyys annettiin j.n.e.
-Luonnollista on, ettei tällainen tapa ollut eduksi, sillä usein
-saatiin kokonaan kykenemättömiä miehiä toimeensa. Sen lisäksi
-oli alituisesti kilpailua ja kinastusta bojarein kesken sukunsa
-ansioluettelojen tärkeydestä; toinen, joka arveli omia ansioitaan
-suuremmaksi, ei tahtonut sellaisen alle alistua joka hänen mielestään
-oli halpa-arvoisempi. Sen vuoksi tsaari Feodor v. 1682 käski hävittää
-kaikki rosräd-kirjat ja niihin perustuvaa ansiota ei enää otettu
-lukuun.
-
-Bojarein jälkeen olivat dvoränit eli hovimiehet, niitäkin oli
-eriarvoisia virkansa mukaan; ja vihdoin "bojareinlapset",
-jotka muodostivat köyhimmän osan aatelistosta eli tsaarin
-palvelijaluokista. Sotajoukkoon heitä tavallisesti kutsuttiin.
-
-Aatelisto oli tsaarin palvelijajoukko ja korvaukseksi antoi hän sille
-maatiluksia eli lääniä; mahtavat bojarit saivat sangen suuria aloja,
-sellaisia, joissa asui 15 à 17,000 talonpoikaisperhettä, sillä näiden
-mukaan maatilan arvo luettiin, ne kun siihen kuuluivat maaorjuuteen
-sidottuina; toiset saivat vähemmin, ja bojarein lapsilla oli usein
-ainoastaan 2 tai 3 talonpoikaisperhettä maa-alallaan.
-
-Vielä ulommaksi valtakunnan hallintoa ulottui tsaarin mielivalta.
-Hän käytti omaksi edukseen kauppaa, ja sitä varten hänellä oli
-suuri joukko virkamiehiä, korkeampia ja alempia. Tsaari oli näet
-valtakunnassa kaupanvälittäjä. Kun ulkomaalainen kauppias toi
-tavaroita Venäjälle, ei hän saanut niitä muille myydä kuin tsaarille,
-jos tämä tahtoi ostaa. Tsaarilla oli yksinomainen oikeus viinan,
-olven ja siman valmistamiseen ja kaupitsemiseen; hänen kauttaan kulki
-myöskin suurin osa vientitavaroista; hän antoi näet virkamiestensä
-ostaa pitkin valtakuntaa turkiksia, hevosia, liinavaatetta, kaloja
-j.n.e., jotka sitten vietiin Arkangeliin, joka oli Venäjän ainoa
-satamakaupunki. Sieltä Englantilaiset ja Hollantilaiset kuljettivat
-ne kotimaahansa, sillä laivoja ei Venäjällä vielä ollut, joten koko
-ulkomaan kauppa oli vasta mainittujen kansojen hallussa. Tsaarin
-myyjät kaupitsivat usein pienissä erin lihaa, hedelmiä ja muita
-ruokatavaroita, ja elleivät tahtoneet kaupaksi mennä, kiellettiin
-muita kaupustelijoita myymästä niin kauaksi kuin tsaarin tavaroita
-vielä oli myymättä. Tsaarin etu teki sentähden kauppiasten olon
-ja varttumisen mahdottomaksi. Vähän niitä olikin ja kaupungit
-olivat vähäpätöisiä, suurempien maakylien kaltaisia, ja kaikki
-asukkaat jotenkin samassa köyhyydessä kuin maalaisväestökin.
-Yksin Novgorodkin, joka 13:llä ja 14:llä. vuosisadalla oli tärkeä
-kauppakaupunki, rupesi kuihtumaan sen jälkeen kun se yhdistettiin
-Moskoovan suuriruhtinaskuntaan. Moskoova oli ainoa kaupunki, joka oli
-rikas ja suuri; sen väkiluvun sanotaan 17:llä vuosisadalla olleen
-700,000, jossa kenties on liikaa.
-
-Jos lopuksi luomme silmäyksen varsinaiseen kansaan eli
-maalaisväestöön, näemme senkin aseman olleen huonolla kannalla.
-Valtakunnan etelä-osissa ainoastaan oli vapaita maanomistajia ja
-sielläkin sangen vähän. Maa oli yleensä joko aatelin hallussa
-tai kirkon, luostarien ja kruunun omaisuutena. Talonpojat näillä
-tiloilla olivat ammoisista ajoista asti olleet vuokramiehiä, jotka
-maanomistajille suorittivat suuren osan tuloistaan. Mutta heillä
-oli 17:nen vuosisadan loppuun asti vapaus muuttaa tilukselta
-toiselle määräaikana syksyllä kunakin vuonna. Tsaari Boris Godunov
-kielsi tämän ja sen jälkeen ne seurasivat maan mukana eli tulivat
-maaorjiksi, jollaisessa asemassa talonpojat useissa muissakin
-Euroopan maissa jo keskiajalta asti olivat olleet. Tästä alkaen
-ne olivat kokonaan herrojensa mielivallassa; herra sai määrätä
-verot mielin määrin, vaatia päivätöitä kartanoon, joita useinkin
-tehtiin kuusi päivää viikossa, joten sunnuntai vaan jäi oman maan
-viljelemiseen. Herralla oli myöskin sangen laaja tuomio-oikeus: hän
-saattoi tuomita hänelle ruumiillista rangaistusta, heittää vankeuteen
-j.n.e., ainoastaan kuolemaan tuomitseminen ei ollut hänen vallassaan.
-Sanalla sanoen isäntänsä hyvästä tahdosta talonpoika oli kokonaan
-riippuvainen. Suopea isäntä saattoi vaatia vähemmän päivätöitä,
-olla muutenkin kohtuullisempi vaatimuksissaan; hänellä oli oikeus
-antaa vapauskin alustalaiselleen. Mutta tylyn isännän vallassa oli
-päinvastoin.
-
-Paitsi näitä maahan kiinnitettyjä talonpoikia oli huoneorjia
-(cholopi). Ne olivat herransa yksityistä omaisuutta niinkuin
-muukin tavara; niitä ostettiin ja myytiin mielivaltaisesti.
-Kotona nämät toimittivat palvelijoina kotiaskareet. Vähitellen
-muuttui maaorjienkin asema samantapaiseksi, vaikka se alkuansa oli
-toisellainen ollut.
-
-Ainoa valta, jolla tsaarin rinnalla oli jonkun verran itsenäisyyttä,
-oli kirkon. Alkuansa kuului Venäjän kirkko, kuten jo olemme
-maininneet, Konstantinoopelin patriarkan ylijohtoon; mutta v. 1589
-erotti Iivana julma sen ja asetti Moskoovaan erityisen patriarkan
-Venäjän kirkon korkeimmaksi päämieheksi. Useat näistä ovat sangen
-mahtavia miehiä ja osottavat suurta vaikutusta valtiollisellakin
-alalla, vaikka he eivät milloinkaan saavuttaneetkaan sellaista
-asemaa, kuin länsimaissa Rooman paavilla oli. Niinpä patriarkka
-Hermogenes vaikutuksellaan ja johdollaan saa Puolalaiset karkotetuksi
-v. 1611, kun he jo ovat oman prinssinsä valituttaneet tsaariksi;
-patriarkka Filaretin poika on Mikael Romanov ja hän se oikeastaan
-johtaa hallitusta ensimmäisen Romanovin aikana. Patriarkan
-alapuolella oli metropoliittoja eli arkkipiispoja, piispoja eri
-osissa valtakuntaa sekä muita pappeja käytännöllisessä viroissa.
-Mutta näiden lisäksi oli kirkossa suuri joukko luostareja sekä
-miehiä että naisia varten. Niinkuin länsimainen katoolinen kirkko
-oli aikojen kuluessa saanut suuria rikkauksia, niin Venäjänkin
-kirkolla oli hallussaan paitsi äärettömiä summia irtainta kalleutta,
-maatiluksia ja maaorjia lähes seitsemäs osa koko valtakunnassa.
-Rikkaudet tekivät sen vielä mahtavammaksi.
-
-Elämä ja olot olivat Venäjällä jotenkin yksinkertaisella kannalla
-aina Pietari suuren aikoihin asti. Komeutta ja loistoa ei paljon
-nähty muualla kuin tsaarin hovissa, josta jo kerroimme; patriarkka
-ja piispat elivät myöskin kuten länsimaillakin ruhtinaallisella
-tavalla. Bojarit taas olivat pakotettuna komeasti esiintymään tsaarin
-hovissa ollessaan; ja maaseutujen virkamiehinä he myöskin koettivat
-Moskoovan elämää jäljitellä, mutta tiluksillaan ollessaan ei
-sellaista ollut huomattavissa, ei bojareilla, vielä vähemmin muissa
-yhteiskuntaluokissa. Bojarin asunto maaseuduilla oli yksinkertainen;
-siinä oli tavallisesti kaksi hirsistä rakennettua huonetta, joskus
-vaan yksi, ja keittiö; toisella puolen kartanoa oli palvelijoiden
-asunto ja aitat. Kaikki tarvekalut ja vaatteet valmistettiin kotona,
-talonpojat olivat palvelijoina. Metsästys oli tavallisin huvitus;
-nautintoaineet olivat paloviina, sima, kvaasi ja tee, samat kuin
-talonpojallakin. Harvoin hän lähti talostaan; pitkät matkat oli
-erottamassa muista; teitä ei ollut, joten ainoastaan talvella monin
-paikoin saatettiin matkustella.
-
-Talonpojan asunto oli kurjannäköinen savesta ja oljista kokoonkyhätty
-hökkeli, harvoin hirsistä tehty; siinä hän asui perheineen ja
-elikoineen samassa huoneessa. Siivottomuus oli yleinen, kaikki
-vieraat matkustajat kammolla siitä mainitsevat. Juoppous oli yleinen
-pahe, joka Venäjällä tavattiin; kevytmielisyydestä ja haureellisesta
-elämästä niitä niinikään syytetään. -- Tavat ja vaatetus olivat
-itämaalaisia. Perheen isä oli itsevaltias vaimonsa ja lastensa yli.
-Miehillä oli pitkä parta, sillä syntinä pidettiin sen poisottamista;
-se oli muka Jumalan kuvan häpäisemistä, koska Jumala oli ihmisen
-kuvakseen luonut. Päässä oli itämaalaisen turbanin kaltainen lakki;
-pitkä leveähihainen viitta oli yllä; se oli myöskin itämailta
-lainattu.
-
-Naisen asema oli huono. Korkeimpien säätyjen naiset eivät
-saaneet julkisuudessa näyttäytyä; ikäänkuin vangittuna omassa
-asunnossaan "teremissä" he päivänsä viettivät; ainoastaan munkkeja,
-palvelijoita ja ihmeiden tekijöitä oli heidän seuranaan. Alemman
-säätyläisluokan nainen ei ollut näin jyrkästi erotettu. Vaimo
-oli miehensä orja. Miehelään vietäessä ei naisen mieltä kysytty;
-vanhemmat hänen luovuttivat kenelle he tahtoivat. Avioliitoissa
-käytettiin tavallisesti jotakuta välittäjää, joka tiedusteli
-naisen varallisuutta, ulkomuotoa y.m. suhteita. Näistä hän
-ilmoitti sulhaselle. Usein hän kuitenkin petti; hän kun kertoi
-että asianomainen morsiameksi aijottu oli kaunis, vaikkapa hän oli
-hyvinkin ruma, kehui terveeksi, vaikka hän olikin sairas j.n.e.
-Hääiltana vasta sulhanen näki ensi kerran morsiamensa ja silloin
-hän tapasi useinkin varsin toisellaisen aviopuolison kuin hän
-mielessään oli kuvitellut. Onnettomat avioliitot seurasivat tästä
-salaperäisyydestä. Tsaarilla oli etuoikeuksia tässäkin kohden; hän
-sai näet valita itse kauniimman ja miellyttävämmän maan tyttäristä
-itselleen puolisoksi. Määrätyksi päiväksi kutsuttiin tsaarin hoviin
-ylhäiseen säätyluokkaan kuuluvat naimaikäiset naiset; näistä tsaari
-korotti puolisokseen sen joka häntä paraiten miellytti. Kun esim.
-Iivana III tahtoi hankkia pojalleen Vasiljille puolison, kerättiin
-1,500 kaunista tyttöä koko valtakunnasta, joista hän valitsi yhden.
-Luonnollista on, että kaikki ylhäiset suvut koettivat päästä tsaarin
-sukulaiseksi, heidän oma arvonsa ja vaikutuksensa sen kautta kohosi.
-
-
-
-
-III. Venäjän hallitsijat harrastavat länsimaiden sivistystä.
-
-
-Itämaalaiseksi kansaksi olivat Venäläiset muuttuneet oloissansa
-ja tavoissansa. Kansaan ne olivat kokonaan juurtuneet; se oli
-niissä kasvanut ja sen katsantotapa niiden mukaan muodostunut.
-Papisto myöskin pysyi jäykästi kiinni vanhoissa oloissa. Kaikkea
-vierasta katsottiin karsain silmin, pidettiinpä sitä uskonnon
-häpäisemisenäkin. Muukalainen oli Venäjällä aina epäluulonalainen;
-syntinä pidettiin, jos joku Venäläinen lähti ulkomaille. Venäläisissä
-ilmaantui samanlainen ylpeys ja itseensä tyytyväisyys, kuin vielä
-tätä nykyä on Kiinalaisten tunnusmerkkinä.
-
-Mutta Venäjän olojen oli muuttuminen; sen oli pyrkiminen länsimaiden
-yhteyteen ja omistaminen niiden kehittyneempi sivistys, jos se
-tahtoi päästä sulkeutuneesta asemastaan Euroopan muiden kansojen
-rinnalla. Venäjä oli jäänyt kuusi vuosisataa jäljelle sivistyksessä;
-se oli jo sen vuoksi vaikea tasotettava. Kansan vastahakoisuus oli
-luonnollisesti suurena haittana. Myöskin Venäjän naapurit ja muutkin
-lännen kansat koettivat estää sivistyksen tunkeumista Venäjälle.
-Aavistettiin jo sitä suuruutta, johon Venäjä saattaisi kohota, jos
-sen suuria apulähteitä, sen varallisuutta ja kansan paljoutta,
-oikein osattaisiin käyttää. Niinpä uskonnon sodissa julmuudestaan
-kuuluisa Espanjan kuninkaan Filip II:sen sotapäällikkö Alban herttua
-esitti Frankfurtin valtiopäivillä 1571, että kiellettäisiin Iivana
-IV:lle aseita viemästä. Puolan kuningas Sigismund moittii useassa
-kirjoituksessa Englannin kuningatarta Elisabethia siitä, että hän
-salli Englannista sotatarpeita vietävän Venäjälle. Lybeckiläiset
-vangitsivat erään Iivana IV:nen asiamiehen Schlitten seurueineen,
-joka oli hänelle värväämässä taitavia miehiä eri aloilla.
-
-Vielä päälliseksi oli Venäjän silloinen maantieteellinen asema
-sangen epäedullinen yhdysliikkeen saavuttamiseksi Länsi-Euroopan
-kanssa; se oli näet joka puolelta paitsi pohjoisessa suljettu meren
-yhteydestä. Vienanmeren rannalla vaan oli Arkangelin kaupunki
-"ainoa akkuna, josta länsimaat saattoivat valon säteitänsä Venäjän
-sisäosiin levittää". Englantilaiset olivat sinne purjehdusmatkoillaan
-saapuneet ja v:sta 1554 oli kauppasopimus heidän kanssaan olemassa.
-Arkangelissa oli heidän kauppakonttoorinsa ja sen satamaan ulkomaiset
-tavarat tulivat; suuren osan vuodesta jäätää pakkanen senkin. Muualla
-olivat rantamaat muiden kansojen hallussa. Mustasta Merestä erotti
-Venäjän Krimin khaanikunta, viimeinen jäännös Mongoolilaisvallasta.
-Koko nykyinen Länsi-Venäjä kuului Puolan valtakuntaan, joka oli
-silloin Venäjätä paljon mahtavampi. Itämeren rannoilla taas oli
-16:nen vuosisadan puoliväliin asti saksalainen Kalparitarikunta ja
-sen jälkeen kun se oli hävinnyt, joutuivat nämät maat Ruotsin ja
-Puolan välillä jaetuksi. Inkerinmaa oli Venäjän omana v:teen 1617,
-mutta silloin Kustaa II Adolf sai sen Stolbovan rauhassa Ruotsin
-maihin liitetyksi ja sen kautta Venäjän kokonaan Itämeren yhteydestä
-suljetuksi.
-
-Näistä monista vastuksista huolimatta rupeavat Moskoovan
-suuriruhtinaat pyrkimään länsimaiden yhteyteen, niin pian kun
-Mongoolilaisvalta on hävinnyt. Iivana III:nen ajoista sellaista
-harrastusta on huomattavissa. Hän jo taisteli Ruotsia vastaan;
-samoin Iivana julma ja seuraavatkin tsaarit. Itämeren rantamaita he
-tavottavat, mutta kauan aikaa suotta. Heidän sotajoukkonsa ovat kyllä
-sangen suuret, mutta harjaantumattomat; päälliköillä ei ole taitoa ja
-aseet eivät ole sen arvoisia kuin vihollisilla, -- siinä syy häviöön.
-Mutta näissä sodissa he oppivat tuntemaan oman huonommuutensa sekä
-sen edun, minkä sivistys tuo mukanansa. Sen vuoksi, ruhtinaat
-rupeavat sivistystä suosimaan. Se oli etupäässä sivistyksen
-käytännöllistä puolta, jota he harrastivat. Iivana III:nen aikana
-tuli Venäjälle paljon kreikkalaisia ja italialaisia miehiä, joita
-käytettiin valtion toimissa. Kun Novgorod v. 1478 valloitettiin ja
-liitettiin Moskoovan suuriruhtinaskuntaan, pakotti Iivana III 49
-hansakauppiasta sekä varakkaimpia porvareja muuttamaan Moskoovaan.
-He asettuivat asumaan eri kaupunginosaan, jota nimitettiin
-"saksalaiseksi slobodaksi". Tämä paikka tuli koko länsimaisuuden
-keskustaksi; siellä Pietari I:kin oppi ensin Euroopan oloja
-tuntemaan. Iivana IV, tuo julma tyranni, osotti paljon harrastusta
-länsi-eurooppalaisuudelle. Hän ivasi joskus Venäläisten raakuutta ja
-tietämättömyyttä ja ilmaisi halveksimistaan muukalaisillekin, jotka
-hänen hovissaan olivat. Hän kutsui Venäjälle lääkäriä, apteekaria,
-rakennusmestaria, insinöörejä, aseseppiä, paperinvalmistajia,
-lainoppineita j.n.e., joiden piti tuoda mukanaan "hyviä tapoja". Hän
-perusti ensimmäisen kirjapainon, joka kuitenkin pian pappien toimesta
-poltettiin. Boris Godunov lähetti nuoria Venäläisiä ulkomaille
-oppimaan, joista useat sinne jäivät, koska eivät enää tahtoneet
-kotimaansa huonoihin oloihin palata. Mikael Romanov järjesti
-sotajoukon parempaan tapaan; eräs hollantilainen Vinius perusti Tulan
-kaupunkiin kanuunavalimon, Mikaelin poika Aleksei kutsui saksalaisen
-näyttelijäjoukon Moskoovaan. Pietarin sisarpuolen Sofian hallitessa
-koetti ruhtinas Galitsin, joka oli hienosti sivistynyt mies, edistää
-länsimaiden sivistystä.
-
-Hallitsijoiden ja muutamien ylhäisten sukujen suosimisella
-ulkomaalaisuus Venäjälle rupesi vähitellen leviämään. Puolasta
-tuli etupäässä vaatetustapa, jota aljettiin hovissa käyttää;
-seurustelutavoissa näkyi myöskin Puolalaisten hienoutta; puolalaisuus
-näkyi ylipäänsä ulkonaisessa elämässä. Mutta varsinainen uusi työ,
-aineellinen puoli oli Saksasta kotosin, sieltä käsityöläiset,
-insinöörit, upsierit ja oppineet miehet tulivat. Kansassa ja
-papeissa oli tyytymättömyys uutuuden johdosta sangen suuri. Sen
-vuoksi oli tsaari Aleksei pakotettu antamaan määräyksen, jossa
-kaikkia alamaisia ankarasti varotetaan jäljittelemästä ulkomaalaisia
-muoteja päähineissä ja vaatteissa; tottelemattomia uhataan virkojen
-menettämisellä sekä pannalla ja kirouksella.
-
-Tällaiset olivat lyhyesti kerrottuna Venäjän olot 18:nen vuosisadan
-lopulla. Se oli merestä suljettu joka taholta paitsi pohjoisessa,
-ja mahtavat naapurit joka taholla; kansa oli kokonaan itämaalainen
-oloissaan ja tavoissaan sekä vihasi kaikkia vierasta; hallitsijat
-olivat kyllä koettaneet muodostaa oloja sivistysmaiden tapaan; mutta
-ainoastaan hajanaisesti se oli tapahtunut. Pietari I tämän muutoksen
-pani toimeen; hänen vaikutuksestaan Venäjä liittyy länsimaihin
-ja muodostuu Euroopan valtioksi. Pietari I:sen hallituskausi on
-tärkeimpiä Venäjän kehityksessä; siinä on taistelua itämaalaisuuden
-ja eurooppalaisuuden välillä. Tässä taistelussa on Pietari
-keskustana. Seuraavassa kerromme tapausten kulkua.
-
-
-
-
-IV. Pietarin lapsuuden aika.
-
-
-Tsaari Aleksei, toinen hallitsija kuuluisasta Romanovin suvusta,
-oli kaksi kertaa naimisissa; ensimmäisestä aviosta syntyi kolme
-poikaa, Aleksei, joka kuoli vielä isänsä eläissä, Feodor ja Iivana
-sekä kuusi tytärtä, joista kuuluisin oli Sofia; toisesta taas yksi
-poika, Pietari sekä kaksi tytärtä. Viimemainittujen äiti, nimeltään
-Natalja Kirillovna Naryschkin, kuului Venäjän etevimpiin sukuihin.
-Jo ennen avioliittoaan oli Aleksei mieltynyt häneen, jonka vuoksi
-tuo tavanmukainen valintatilaisuus, josta edellä olemme maininneet,
-toimitettiin vaan muodon vuoksi. V. 1672 Toukokuun 30 p:nä syntyi
-Pietari Moskoovassa.
-
-Ensimmäiset ikävuotensa oleskeli Pietari äitinsä kanssa Moskoovassa
-tsaarien asunnossa Kremlissä. Mutta jo neljän vanhana oli hänen
-äitinensä sieltä siirtyminen. V. 1676 kuoli näet Aleksei, ja vanhin
-poika Feodor pääsi hallitukseen. Hän ei taas suosinut Aleksein toista
-puolisoa ja hänen sukulaisiaan, jotenka ne menettivät asemansa ja
-vaikutuksensa hovissa. Jo aina siitä asti, jolloin Aleksei oli mennyt
-toisiin naimisiin, oli ankara kilpailu, kiista ja kateus vallinnut
-Miloslavskien suvun (siihen kuului Aleksein ensimmäinen puoliso)
-ja Naryschkinien välillä. Edelliset pääsivät Aleksein kuoltua
-voitolle ja jälkimmäiset itse sekä heidän auttajansa ja suosijansa
-karkoitettiin sieltä.
-
-Natalja Kirillovna asettui nuoren poikansa kanssa kolmen penikulman
-päässä Moskoovasta olevaan Preobrashensk-nimiseen maakartanoon, jonka
-Aleksei oli rakennuttanut. Tämä muutto oli Pietarin kehitykselle
-sangen tärkeä. Täällä hän tuli viettämään lapsuutensa ajan kokonaan
-toisellaisissa oloissa, kuin Venäjän prinssit muuten. Melkein
-suljettuna olivat he palatsien sisällä, jäykät itämaalaiset hovitavat
-kangistuttavat alusta aikain heidän olentonsa. Opetus, joka heille
-annettiin, oli pääasiallisesti uskonnollista laatua; käytännöllinen
-puoli oli sivuseikkana. Sellaisen kasvatuksen oli Pietarin velipuoli
-Feodorkin saanut. Toisin oli Pietarin laita Preobrashenskissa.
-Hän sai vapaasti liikkua ja leikkiä ikäistensä kanssa. Hän näki
-maailmaa sellaisena kuin se todellisuudessa oli. Ja sen vuoksi hänen
-huomionsa kääntyi yksinomaan käytännölliselle alalle. Opettajana oli
-eräs kansliian kirjuri Sotov, joka valmisteli hänelle kuvakirjoja.
-Mutta tietopuolinen oppi jäi hyvin vaillinaiseksi. Vasta nuorukaisen
-iässä oppi Pietari esimerkiksi laskuopin alkeet. Hänen virheellinen
-kirjoituksensa osottaa myöskin, että alkuopetus oli hyvin
-puutteellista. Itsekin hän sen myöhemmin tunnusti.
-
-Mutta toisella alalla hän oppi paljon enemmän. Leikkikaluina oli
-hänellä jänteitä, jousia, miekkoja ja kanuunia. Niinikään oli
-hänellä esineitä monen eri ammatin alalta; hänellä oli muurarin
-tarvekaluja, kirjanpainajan ja kirjansitojan ammattiin kuuluvia;
-hänellä oli varvi- ja höyläpenkkiä. Hänen käytännöllinen taipumuksensa
-sai näistä tyydytystä. Jo v. 1697 sanoo eräs saksalainen ruhtinatar
-kummastuksissaan, että Pietari ymmärsi neljäätoista eri ammattia.
-Ja v. 1698 lausuu eräs englantilainen piispa moittien, että hänen
-kasvatuksensa oli ollut liian yksipuolista laatua; hän oli liiaksi
-kiintynyt käytännöllisiin toimiin. Tätä samaa reaalista harrastusta
-hän osotti kaiken ikänsä.
-
-Pian joutui Pietari tapausten pyörteeseen ja niihin keskustaksi. V.
-1682 kuoli Feodor ja nyt tuli kysymys kruununperijästä. Lähinnä oli
-Iivana, mutta hän oli heikko ruumiiltaan, melkein tylsämielinen,
-puoliksi sokea ja siis kykenemätön hallitsemaan. Varmaa perintölakia
-ei ollut Venäjällä. Hovissa olivat nuo kaksi jo ennen mainittua
-puoluetta vastakkain; toiset suosivat Iivanaa, toiset taas Pietaria,
-vaikka hän vasta olikin ainoastaan 10-vuotias. Kiihko ja pelko
-oli niin suuri, että Pietarin puoltajat kulkivat hovissa panssari
-vaatteiden alla, henkensä kun luulivat olevan vaarassa.
-
-Oli ennen tapahtunut, että kirkon päämies eli patriarkka esiintyi
-johtavana ja toimivana henkilönä silloin kun valtaistuin oli joutunut
-ilman hallitsijaa; patriarkka oli näet tärkein mies valtakunnassa
-tsaarin jälkeen. Niinpä nytkin patriarkka Joakim ryhtyi toimiin
-vallanperimyksen johdosta. Hän saapui Kremlin linnaan, jossa oli
-sattumalta useita ylhäisiä henkilöitä ja virkamiehiä. Näille hän
-kauniissa puheessa esitti asian ja kysyi, kuka hallitsemaan ryhtyisi.
-Lyhyen keskustelun jälkeen suostuttiin yksimielisesti kutsumaan
-Pietari; Iivana jäi kokonaan syrjään. Sen jälkeen esitti patriarkka
-saman kysymyksen linnan ulkopuolelle kokoontuneelle väkijoukolle.
-Pietarin nimi kaikui sieltäkin vastaukseksi: ainoastaan yksi ääni
-kohosi Iivanan eduksi.
-
-
-
-
-V. Pietarin sisarpuoli Sofia riistää hallituksen.
-
-
-Pietari, vaikka oli vasta 10-vuotias, oli siis melkein yksimielisesti
-tehty hallitsijaksi. Mutta pian alkoivat ikävät ajat. Miloslavskien
-suku oli menettänyt asemansa ja vaikutuksensa; he tahtoivat kostoa
-Pietarin suosijoille, ja sen he tekivätkin julmimmalla tavalla.
-
-Iivana, joka olisi ollut lähinnä ajamaan äitinsä sukulaisten asemaa,
-ei siihen pystynyt, vähämielinen kun oli; mutta hänen Sofia-sisarensa
-ryhtyi koston työtä ja samassa omaa asiaansa ajamaan. Sofia oli
-toimekas, rohkea ja lujatahtoinen nainen, mutta ennen kaikkea oli
-hän kunnian- ja vallanhimoinen; eräs ulkomaalainen sanoo, että hän
-oli "hallitsemisen himosta sairas". Hän oli jo siinäkin osottanut
-rohkeutta, että hän luopui tuosta yksinäisestä, toimettomasta
-asemasta, jossa Venäjän naiset itämaalaiseen tapaan olivat. Hän ei
-tyytynyt olemaan asunnossaan luostarin asukasten tavoin eikä elämään
-maailmasta mitään tietämättä. Kadulla ajaessaan ei hän kulkenut
-peitetyissä vaunuissa niinkuin vanha tapa vaati, jumalanpalveluksessa
-ollessaan ei hänen kasvonsa ollut paksun hunnun peittäminä. Sofia
-jätti nämät itämaalaiset tavat ja näyttäytyi julkisesti. Veljensä
-Feodorin hautaajaisissa esiintyi hän vasten monien kieltoa
-julkisesti, kovaäänisillä valitushuudoilla ja itkulla herättäen
-yleistä huomiota. Nyt kun Pietari kohotettiin tsaariksi rupesi hän
-valtiollisiin vehkeilyihin. Mutta tuskin olisi Sofia saanut paljon
-aikaan, ellei Streltsien joukot olisi asettunut hänen asiaansa
-ajamaan. Näistä täytyy meidän kertoa vähän laajemmin, voidaksemme
-käsittää, mikä merkitys ja vaikutus niillä oli Venäjän silloisissa
-oloissa.
-
-Streltsien joukko oli ainoa vakinainen säännöllinen sotajoukko mikä
-Venäjällä ennen Pietarin aikaa oli: sillä ainoastaan tarvittaissa
-kutsuttiin aseisiin kansallinen sotajoukko, johon kuului sekä
-bojaareja että talonpoikia. Iivana IV oli Streltsit asettanut
-ja Mikael Komanovin aikana oli hänen apumiehensä Filaret ne
-järjestänyt. Ne muodostivat jonkinlaisen kaartin, joka oli jaettu
-22:teen rykmenttiin, 1,000 miestä kussakin. Moskoovassa oli yksi
-kaupunginosa heidän hallussaan; mutta oli niistä osa lähiseuduilla
-sekä rajalinnoituksissakin. Vähitellen olivat Streltsit tulleet
-muodostamaan jonkinlaisen suljetan luokan eli kastin; he opettivat
-lapsilleen sotataitoa; sotatoimi meni näet perintönä. Rauhan
-aikana harjoittivat he kauppaa ja teollisuutta ja tässä kohden oli
-heille annettu monta oikeutta, joita muilla ei ollut. Mutta pian
-tuli tämä joukko valtiolle vaaralliseksi; Streltsit tunsivat oman
-merkityksensä, mitä he valtiossa voivat saada aikaan; he tulivat
-vaativaisiksi ja ylpeiksi: levottomuuksia toimeenpanemalla he
-näyttivät mahtiansa. Streltsien asema oli samallainen kuin Rooman
-keisarikunnan praetoriaanein tai Turkin janitscharein. Jo Feodorin
-heikon hallituksen aikana olivat he saaneet tahtonsa määrääjäksi.
-Heille oli kerran jätetty osa heidän palkastaan suorittamatta,
-joka kyllä oli väärin, mutta syylliset upsierit saivat hallituksen
-määräyksestä sotamiesten läsnäollessa kärsiä rangaistuksensa. Se
-alensi luonnollisesti esimiesten arvoa heidän silmissään. Tämän
-johdosta yltyi heidän mielivaltansa. Valtio tuli voimattomaksi sitä
-ehkäisemään. -- Näihin liittyi Sofia ja koetti kiihottaa heitä
-Pietaria ja hänen sukulaisiaan vastaan. Huhuja pantiin liikkeeseen,
-joissa vastustajia koetettiin saada kaikellaisiin rikoksiin
-syyllisiksi. Tämä oli Venäjällä silloin yleinen tapa. Kerrottiin,
-että tsaari Feodor oli myrkytetty, Naryschkinin suku vainosi Iivanan
-henkeä, häntä oli jo pahoin pidelty ja yksi saman suvun jäsen
-pyrki itse hallitusistuimelle. Sopimus tehtiin nyt, että joukko
-vastapuolueen etevimmistä henkilöistä surmattaisiin.
-
-Toukokuun 16 p:nä 1682 aamulla alkoi Moskoovassa suuri verinäytelmä,
-joka kesti kolme päivää. Silloin Streltsit tulivat palatsiin, ja
-vaativat Naryschkinia heille jätettäväksi, etenkin erästä Iivana
-nimistä Pietarin setää, jonka sanottiin valtaistuimelle pyrkivän.
-Streltsien ylin päällikkö, vanha ruhtinas Dolgorukij ilmaantuu
-silloin heidän eteensä, käskee heidät ankarilla sanoilla menemään
-pois. He eivät tottele, vaan käyvät häneen käsiksi ja viskaavat
-hänet palatsin korkeilta rappusilta alhaalla seisovien keihäiden
-kärkiin. Samoin kävi erään toisen ylhäisen miehen, joka koetti
-rauhoittaa heitä. Tsaarin äiti pakeni piiloutumaan palatsin sisäisiin
-kammioihin. Yleinen pelko vallitsi kaikkialla, ei kenenkään
-virkamiehen tai upsierin henki saattanut olla turvassa; ei mitäkään
-voimaa ollut Streltsiä hillitsemään. He tunkeutuivat palatsin
-huoneisiin, tarkastivat joka sopen, ottavat vangiksi ja murhasivat
-useita korkeita virkamiehiä, muun muassa kaksi Pietarin setää, joista
-varsinkin kruununtavottelijana pidetty Iivana, joka vasta kolmantena
-päivänä löydettiin, sai kauheita kidutuksia ensin kärsittyään heittää
-henkensä. Kolmantena päivänä loppui murhanäytelmä.
-
-Valta oli Streltsien käsissä. Muutaman päivän perästä tuli heidän
-puolestaan hoviin lähetyskunta pyytämään, että Iivana, Pietarin
-velipuoli, pääsisi Pietarin mukana yhdessä hallitsemaan; Iivanan
-pitäisi olla ensimmäisen tsaarin ja Pietarin toisen. Ylhäiset
-virkamiehet ja ylimykset neuvottelivat tästä keskenään kutsuttuaan
-patriarkan johtamaan kokousta. Päätökseksi tuli Streltsien tahto;
-kokous arveli näet, että Venäjällä saattaisi olla kaksi hallitsijaa
-samaan aikaan, koska esim. Farao ja Josef Egyptissä, Arkadius ja
-Honorius Roomassa ennen olivat yhdyshallitusta pitäneet. Kaikki
-riensivät kirkkoon, jossa molemmat veljet julistettiin tsaareiksi.
-
-Mutta kaksi päivää tämän jälkeen ilmaantuu taas Streltsien lähetystö,
-joka esittelee, että tsarevna Sofian pitäisi ryhtyä väliaikaisesti
-hallitukseen, koska molemmat tsaarit olivat liian nuoria. Streltsien
-tahto oli kerran muuttunut laiksi ja nytkin pantiin hovista heti
-lähetystö Sofian luo pyytämään, että hän ottaisi hallituksen
-käsiinsä. Tavan mukaan hän ensin esteli, mutta suostui siihen
-vihdoin. Kaikki oli luonnollisesti tapahtunut hänen vaikutuksestaan.
-Hän oli nyt päässyt tahtonsa perille.
-
-Sofian liittolaiset olivat vaativaisia. Kukin Streltseistä sai 10
-ruplaa palkkioksi sekä oikeuden ostaa polkuhinnasta murhattujen
-omaisuuden. Mutta vielä vaativat he että tapausten muistoksi piti
-pystytettämän muistopatsas, jossa kaikkea oikeutta ja totuutta
-polkemalla kerrottiin Toukokuun murhista. Streltsien teko, niin
-julistuksessa sanottiin, oli muka "Jumalan pyhän äidin huoneen
-hyväksi ja tsaarien eduksi tapahtunut"; surmatuista kerrottiin
-valheellisesti rikoksia. Tosin kaikki tämä piirrettiin vaan
-läkkitauluihin, ja jo muutaman viikon kuluttua antoi itse Sofia
-hävittää ne, kun hänen asemansa oli joutunut vakaantumaan.
-
-
-
-
-VI. Sofian hallitus ja taistelu Pietarin kanssa.
-
-
-Ainoastaan yhden kuukauden oli Pietari joutunut olemaan Feodorin
-kuoltua hallituksessa, kun hänen täytyi suostua vallan jakamiseen
-Iivanan ja Sofian kanssa. Venäjällä oli seitsemän vuoden kuluessa
-tästä lähin kolme hallitsijaa yhtaikaa. Muualla sitä kummasteltiin,
-sillä mitenkä kolmen eri henkilön tahto saattaa olla sama; ja
-hallituksen toimissa se on kuitenkin välttämätön. Venäjällä se kävi
-päinsä, mutta siellä olikin Sofian tahto kaikkien kolmen tahto; sillä
-hän se oli, joka hallitsi. V. 1686 kutsuu hän itseänsä ensi kerran
-veljensä rinnalla "itsevaltiattareksi" ja seuraavana vuonna hän
-näkyy tuumineen kruunauttaa itsensä; mutta hän ei saanut tarpeeksi
-kannatusta Streltseiltä, joilta hän asiasta tiedusteli, ja sen vuoksi
-koko aije raukesi.
-
-Vaikka Sofia johti hallitusta, esiintyivät veljet sentään
-julkisuudessa vallan edustajina. Oli valmistettu kaksoisvaltaistuin,
-jossa Iivana ensimmäisenä tsaarina ja Pietari toisena
-juhlatilaisuuksissa istuivat. Vieraiden valtojen lähettiläät otettiin
-siten vastaan. Niistä muuan kertoo, miltä tuo hallitsijapari
-näyttäytyi. Pietari oli reippaan näköinen, vilkas, teräväkatseinen,
-erinomaisen kaunis muodoltaan, Iivana taas oli heikko, ettei hän
-saattanut nousta istuimeltaan ilman hovimiestensä apua; töin tuskin
-hän jaksoi seisoa ja puhua. Siinä oli täydellinen vastakohta
-veljesten välillä sekä ruumiin että sielun puolesta; jo heti alusta
-alkaen asiantuntijat arvelivat, ettei tuollainen kolmipäinen hallitus
-saattanut kauan kestää. Pietarille kuului tulevaisuus, sen he jo
-lausuivatkin.
-
-Pietaria ei paljon tuo esiintyminen Moskoovassa huvittanutkaan.
-Hallitus-asioista hän ei vielä huolehtinut, lapsi kun oli, mutta
-toimintaa ja oppia hän halusi. Vielä nytkin oleskeli hän useimmiten
-Preobrashenskin kylässä ja Semenovskissa, jatkaen sitä oppia ja
-niitä huvituksia, joita hän jo Feodorin aikana oli alottanut. Täällä
-hän harjoitteli ja komenteli rykmenttejä, joita hän ikäisistään
-oli muodostanut. Leikkisotia ja manööverejä pidettiin tavantakaa.
-Siinä oli lippuja, miekkoja, puisia kanuunia, rumpuja, keihäitä ja
-jousia; siellä oli varustettuja paikkoja, joita piiritettiin toisten
-puolustaissa. Tämä oli Pietarin päähuvituksia, ja muutamat ovat
-näihin leikkijoukkoihin panneet sellaisen arvon, että koko Venäjän
-sotalaitoksen uudestaan muodostuminen olisi niistä saanut alkunsa.
-
-Vähitellen leikkijoukot kasvoivat suuremmiksi: Pietari rupeaa
-vaatimaan miehiä, rumpuja y.m. tarpeita säännöllisistä joukoista;
-ulkomaalaisia upseereja on hänellä mukana. Näihin leikkijoukkoihin
-aljetaan jo huomiota kiinnittää ja etupäässä Pietarin sisarpuoli
-Sofia niitä pitää silmällä.
-
-Pian hetki tuli, jolloin oli ratkaistava Sofian ja Pietarin
-välillä, kumpiko jäisi hallitsemaan. Sofia näyttäytyi yhä enemmän
-tahtovan vahvistaa valtaansa ja vaikutustaan, Pietari taas varttui
-varttumistaan, eikä hän enää kauemmin tahtonut ainoastaan nimeksi
-hallitsijana olla. -- Erimielisyyksiä ilmestyi toinen toisensa
-perästä, Pietari kun ei enää tahtonut noudattaa sisarpuolensa
-tahtoa. V. 1689 esim. oli kysymys palkintojen antamisesta muutamille
-upseereille, vaikka he huonosti olivat sodassa tehtävänsä
-suorittaneet; Pietari ei antanut siihen suostumustaan. Sofian tahto
-pääsi kuitenkin voitolle ja palkinnot jaettiin. Samana vuonna kun
-vietettiin suurta Kasanin Jumalan äidin kirkkojuhlaa, kielsi Pietari
-sisarpuoltansa ottamasta osaa juhlakulkuun: mutta Sofia otti pyhän
-kuvan käteensä ja liittyi juhlakulkuun. Tästä Pietari suuttui ja
-vihapäissään lähti hän koko juhlasta pois Preobrashenskiin.
-
-Väli tuli yhä kireämmäksi. Vaikuttavat henkilöt jakaantuivat kahteen
-puolueeseen, toiset liittyivät Sofiaan toiset Pietariin. Sofia
-koetti taas kiihottaa Streltsiä Pietarin puoluelaisia, etenkin hänen
-äitiänsä vastaan; pantiin taas valheellisia juttuja liikkeelle.
-Sofian henki oli muka vaarassa, useita henkilöitä, muiden muassa
-patriarkka, olisi hänen vihollisensa j.n.e.; rahoja ja paloviinaa
-jaettiin. Pietarilla ei ollut käytettävissä muita voimia kuin
-leikkisoturijoukkonsa, ja niiden kanssa ei saattanut täydellä todella
-tappeluun ryhtyä. Hän pääsi kumminkin verta vuodattamatta kokonaan
-voitolle. Kuusi viikkoa sen jälkeen kun ilmeinen riita oli syntynyt,
-oli Pietari täydellisesti voitolla. Valta lipui vähitellen Sofian
-käsistä.
-
-Toukokuun 7 p:nä 1689 kokoontuivat Streltsit taas suurissa joukoissa
-Kremlin linnaan. Oliko Sofialla tarkoitus viedä ne Preobrashenskiin,
-jossa Pietari oleskeli, ei varmaan tiedetä. Mutta seuraavana
-yönä saapui muutamia streltsejä, jotka olivat Pietarin ystäviä,
-Presbrashenskiin, kertovat siellä, että Pietarin henki oli vaarassa:
-suunnitelmia oli muka tekeillä häntä ja hänen sukulaisiaan vastaan.
-Pietari herätetään kesken untaan ja hänelle kerrotaan nämät uutiset.
-Tapahtumista kuultuaan hän ei suinkaan paljon uljuutta ja miehuutta
-osottanut. Hän unohtaa kaikki sukulaisensa ja ystävänsä sekä koettaa
-pelastaa oman henkensä. Hän lähtee näet heti talliin, käskee
-satuloimaan hevosen ja ratsastaa läheiseen metsään: vasta siellä
-pukee hän yllensä vaatteet, jotka sinne tuotiin. Sen jälkeen kulkee
-hän Troitsan (Kolminaisuuden) luostariin, joka on lähellä Moskoovaa.
-Tänne saavuttuaan, heittäytyy hän vuoteelle, puhkeaa kyyneleihin,
-ja itku silmissä kertoo tapahtumat luostarin abbotille, pyytäen
-häneltä suojaa ja turvaa. Samana päivänä saapui sinne myös hänen
-henkivartiansa ynnä muut, jotka hänen hoviinsa kuuluivat.
-
-Nyt oli kaksi hallitusta; annettiin käskyjä ja määräyksiä sekä
-Kremlistä että Troitsasta. Toisaalta ne kulkivat Sofian tahdosta
-Iivanan nimessä, toisaalta taas Pietarin nimessä, mutta etupäässä
-hänen neuvonantajansa ruhtinas Boris Galitsin asioita johti.
-Nyt näkyi selvästi, mihin tuo kolmipäinen hallitus johtui. Kun
-ristiriitaisia määräyksiä annettiin, oli tietysti vaikea tietää mitä
-oli tekeminen, laillisilta hallitsijoilta kaikki tulivat. Pietari
-esim. kutsui 50 streltsiä ynnä yhden heidän taitavimman upseerinsa
-Troitsaan; ensin tätä estetään Moskoovassa, mutta he saavat
-kuitenkin lähteä. Pian kuitenkin antaa Pietari taas käskyn, että
-kaikki streltsit ynnä muut joukot kokoontuisivat Troitsaan; silloin
-ilmoittaa Sofia jyrkästi heille, etteivät he saisi lähteä eikä
-sekaantua hänen ja Pietarin väliseen riitaan; jokaista joka lähtee
-sinne, uhkaa hän kuolemalla.
-
-Tällaisissa tilaisuuksissa, jolloin velvollisuuden tunne joutuu
-ristiriitaan, ihmiset useinkin pitävät silmällä, mikä on heille
-itselle edullisinta ja toimivat sen mukaan. Niinpä nytkin.
-Älykkäämmät huomasivat jo heti alusta, että Pietari pääsisi voitolle,
-ja sen vuoksi he riensivät hänen luoksensa. Patriarkka Joakim lähti
-Elokuun lopulla sinne; useat streltseistä lähtivät niinikään, ja
-vihdoin ulkomaalaiset upseerit, sanalla sanoen kaikki vaikuttavat
-henkilöt liittyivät Pietariin. Sofia toimi vieläkin, hän osotti
-rohkeutta, älyä ja luottamusta vielä sittekin, kun kaikki hänen
-ystävänsä ja puoltajansa jo olivat epätoivoon joutuneet. Hän
-oli jo lähdössä itsekin Troitsaan, voidakseen persoonallisesti
-sopia Pietarin kanssa; mutta matkalla sinne tuli häntä vastaan
-sanansaattaja, joka kielsi häntä sinne menemästä, jos tahtoi pahaa
-kohtelua välttää.
-
-Sofia oli vähitellen yksin; hänen käskynsä olivat voimattomia; hänen
-puheillaan ei ollut vaikutusta; valta ja mahti oli mennyt hänen
-käsistään. Hänen uskollisimmat apumiehensä olivat tulleet Troitsaan,
-toiset vapaaehtoisesti, toivoen armoihin pääsevänsä, toiset taas
-väkivallalla pakoitettuina. Ja vihdoin oli Sofian luopuminen
-hallituksesta. Pietari lähetti hänen luoksensa erään bojarin
-vaatimaan, että hän lähtisi pääkaupungista ja asettuisi luostariin.
-Ensin hän epäsi totella tätä käskyä. Mutta Syyskuun lopussa jättää
-hän Kremlin ja vetäytyy luostariin. Siellä hän sai suuren huoneuston,
-paljon palvelijoita y.m.; puutetta ei hänen tarvinnut kärsiä. Mutta
-valta oli pois. Ainoastaan hänen naissukulaisensa saivat käydä hänen
-luonaan juhlapäivinä; itse hän ei saanut olinpaikastaan lähteä.
-
-Iivana taas, josta ei mitään vaaraa ollut, sai pysyä asemillaan. Jo
-aikaisemmin oli Pietari hänelle lähettänyt kirjoituksen, jossa hän
-mainitsee, että heille molemmille hallitus kuuluu; Sofian vallan
-anastus on valtiolle paljon pahaa tuottanut; hänen täytyi siitä
-luopua. Olisihan se häpeäkin, sanoo hän, heille täysi-ikäisille
-veljille, jos Sofia saisi asioita johtaa. Lopussa sanoo hän hyvin
-sydämellisesti: "Pietari tahtoo kaikki sovittaa veljensä kanssa, jota
-hän rakastaa niinkuin isää." Tammikuussa 1696 kuoli Iivana, mutta jo
-sitä ennen oli Pietari yksin hallinnut.
-
-
-
-
-VII. Pietari oppii länsimaiden oloja.
-
-
-Pietari oli siis hallitsija, mutta eipä hän itse nytkään vielä paljon
-asioita johtanut. Hän oli vasta 17-vuotias, ja hallitustoimet eivät
-häntä näkyneet tarpeeksi vielä huvittavan. Eikä hän saanut tahtoansa
-määräämään sellaisissakaan asioissa, joissa hän olisi hartaasti
-toivonut. Niinpä esim. v. 1690. jolloin vanha patriarkka Joakim oli
-kuollut, tahtoi Pietari kohottaa Pihkoovan piispan Marcelluksen
-patriarkaksi, koska hän oli sivistynyt ja vapaamielinen mies, sekä
-oli matkustellut ulkomailla ja oppinut siellä monta kieltä. Mutta
-Pietarin äiti Natalja sekä muut hengelliset pelkäsivät, että tämä
-mies olisi liian suosiollinen katoolilaisille ja protestanteille;
-häntä itseänsäkin syytettiin kerettiläisyydestä. He saivatkin aikaan
-että Kasanin piispa Adrian tuli määrätyksi. Pietari oli tästä kyllä
-pahoillaan ja vetäytyi maatilalleen vaalin jälkeen. Myöhemmin lausui
-hän ivallisesti eräälle Kuurinmaan aatelismiehelle, että Venäläiset
-eivät tahtoneet patriarkaksi Pihkoovan piispaa, koska hän puhui
-barbaarisia kieliä (s.o. latinaa, italiaa ja ranskaa), koska hänen
-partansa ei ollut kylliksi pitkä, koska hänen ajajansa ei istunut
-hevosen selässä, niinkuin tapa vaati, vaan kuskinpenkillä.
-
-Pietari käytti vielä ensimmäiset hallitusvuotensa jatkaakseen
-omia taipumuksiaan ja mielitehtäviään ja valmistaakseen itsensä
-hallitustehtäviin. Tuo suunta, jota hän alkoi kulkea, oli jo hänelle
-selvä, jospa ei täysin varmistunut. Hänen toimensa, käytöksensä,
-elämänsä erosi kokonaan alusta pitäin edellisten hallitsijoiden
-elämästä. Niinkuin edellisessä olemme maininneet olivat tsaarit
-olleet itämaalaisen katsantotavan mukaan jonkinlaisia puolijumalia,
-jotka ainoastaan harvoin näyttäytyivät julkisuudessa; he pysyivät
-palatsiensa muurien sisäpuolella ja ainoastaan harvat henkilöt
-pääsivät heidän puheilleen. Toisin oli Pietari. Hän liikkui
-ja näyttäytyi kaikkialla niinkuin muutkin ihmiset, seurusteli
-kaikkien kanssa ja oli alati toimessa. Oppia saadakseen liittyi
-hän ulkomaalaisiin, joita Moskoovassa oli, ja päivittäin hänet
-nähtiin "Saksalaisessa Slobodassa", josta jo enemmin olemme
-maininneet. Kremlistä Slobodaan oli Venäjän tsaari siirtynyt.
-Väli oli pitkä, ei matkan vuoksi, vaan koko sen erilaisen elämän,
-hengen ja katsantotavan vuoksi, joka näissä molemmissa paikoissa
-vallitsi. Saksalainen esikaupunki oli Pietarilla ensimmäinen askel
-eurooppalaisuuteen; se oli hänellä välittäjänä itämaalaisuuden ja
-lännen välillä. Kun Pietari siellä oli oppinut näkemään ja tuntemaan
-vapaampia, edistyneempiä oloja, lähti hän kauemmaksi länteen,
-perinpohjin oppiakseen itse niiden alkuperäisissä kotimaissa.
-Saksalaisessa esikaupungissa hän jo näki toimeliaisuutta, kätevyyttä,
-taitoa ja samassa varallisuutta, ja kaikin puolin parempia oloja
-venäläisiin verrattuina. Siellä oli saksalaisia, hollantilaisia,
-ranskalaisia, englantilaisia y.m. maalaisia sovussa keskenään,
-siellä oli katoolisia ja protestantteja toistensa naapureina.
-Suvaitsevaisuus oli sopusuhdetta ylläpitämässä. Sanomalehtiä,
-kirjallisuutta, joita Länsi-Euroopasta sinne tuli, viljeltiin.
-Se oli jonkinlainen pienois-maailma, jossa länsimaisuus ilmeni
-Venäjän keskustassa. Paraat ystävänsä Pietari hankki saksalaisesta
-slobodasta. Mistä on varsinkin kaksi paljon häneen vaikuttanut,
-joita saattaa pitää hänen sekä ystävinään että opettajinaan. Toinen
-oli eräs Skotlantilainen Patrick Gordon, toinen Sveitsiläinen Frans
-Lefort.
-
-Edellinen näistä, joka oli 1635 syntynyt, siis 37 vuotta Pietaria
-vanhempi, kuului varakkaaseen ja arvossa pidettyyn skotlantilaiseen
-sukuun. Jo nuorena jätti Gordon kotimaansa ja oli Ruotsin sekä Puolan
-sotajoukossa palvelemassa kunnes hän vihdoin saapui Venäjälle, jossa
-hän niinikään oli sotapalveluksessa. Matkoillaan oli hän saanut
-paljon kokemusta ja oppia, jota hän vielä kirjallisuutta viljelemällä
-kartutti. Hän pysyi aina yhteydessä Länsi-Euroopan kanssa, tilasi
-uusia kirjoja, karttoja, fysikaalisia koneita ja aseita. Hän
-seurasi niinikään tarkasti valtiollisia tapahtumia, ollen laajassa
-kirjevaihdossakin kotimaassa olevien sukulaistensa kanssa. Lähemmin
-oppi Pietari tuntemaan tätä miestä 1689, jolloin hän oli Troitsan
-luostarissa. Gordon saapui myöskin sinne hänen puolellensa ja tämä
-oli sangen tärkeä, hän kun oli arvokkaampia miehiä muukalaisten
-joukossa. Tsaari kiintyi heti häneen. Tästä lähin Gordon jäljesti ja
-johti Pietarin sotaharjoituksia, hän puuhasi yhdessä tsaarin kanssa
-ilotulituksia, joista viime mainittu oli sangen suuresti huvitettu;
-yhdessä he koettivat uusia kanoonia ja pommia; Gordon lainasi hänelle
-tykkilaitosta koskevia kirjoja, näytteli hänelle uudellaisia aseita.
-Pietarin purjehdusmatkoilla oli hän aina mukana. Pietari kohteli tätä
-ulkomaalaista niinkuin isällistä ystävää, Gordon taas puolestaan
-antoi apua, missä tarvittiin; häneen Pietari turvautui usein, kun
-alakuloinen mieliala pääsi hänessä vallalle.
-
-Vielä läheisempi, saattaisipa sanoa melkein hellä suhde oli
-Pietarin ja Lefort'in välillä. Lefort oli Pietaria kyllä 19 vuotta
-vanhempi, mutta mieleltään ja olennoltaan soveltui hän hyvästi
-hänen ystäväkseen. Tässä olikin persoonallinen taipumus enemmän
-vaikuttamassa kuin Gordonin suhteessa. Lefort'illa ei ollut sellaisia
-vakavia harrastuksia, kuin Gordonilla, eikä sitä kokemusta, mutta
-hän oli iloinen mieleltään, puoleensa vetävä, hieno käytökseltään
-ja itsekkyyttä vailla; hän antautui kokonaan Pietarille; siinä
-oli todellista ystävyyttä; se ilmaantuu niissä kirjeissä, joita
-he vaihtoivat keskenään erillään toisistaan ollessaan. Samoissa
-kirjeissä, jotka ystävyyttä hehkuvat, puhutaan myöskin kesteistä,
-viinilajeista, ja tällaisissa tilaisuuksissa, joista Pietari sangen
-paljon piti, oli Lefort mielellään mukana, hän kun jo länsimailla
-oli hämmästyttänyt muita juomisellaan. Saksalainen filosoofi
-Leibnitz kirjoittaa hänestä, että hän juo kun sankari, jottei kukaan
-saata hänelle vertoja vetää, mutta samassa on hänellä suuri henki.
-Uskollisuus, jota hän aina osotti tsaari-ystävälleen, vieno olento,
-mikä hänessä oli, sydämmellisyys, olivat ominaisuudet jotka liittivät
-nämät miehet toisiinsa. Lefort'in haudalla sanotaan Pietarin
-lausuneen: "Kehen voin minä nyt luottaa? Hän oli ainoa, joka on
-minulle uskollinen ollut!"
-
-Ulkomaalaisten avulla rupesi Pietari ensin järjestämään
-sotajoukkojaan ja muodostamaan laivastoa.
-
-Jo ennen olemme kertoneet, miten Pietari Preobrashenskissa oli
-järjestänyt komppaniioja ja niitä harjoittanut. Samaa jatkoi hän
-vieläkin, vaikka nuot harjoitukset saivat laajemman ja vakavamman
-muodon. Sotaharjoitukset olivat myöhemmin sangen suuria ja
-vaarallisiakin, koska tuliaseitakin niissä käytettiin. Niinpä vuonna
-1690 eräässä harjoituksessa haavoittui itse tsaari tulikuulasta,
-joka räjähti hänen läheisyydessään, Gordon, joka johti ja järjesti,
-haavoittui niinikään. Eräästä toisesta leikkitaistelusta,
-jossa muuanta "Pressburg" nimistä linnoitusta piiritettiin ja
-puolustettiin, sanoo eräs aikalainen, että "se päivä oli viimeisen
-tuomion kaltainen". Pietari itse ja hänen läheiset ystävänsä
-ottivat kiihkeästi osaa taisteluun. Näiden harjoitusten kautta
-muuttui Venäjän sotalaitos vähitellen paremmalle kannalle; samaan
-tapaan ne järjestettiin kuin Länsi-Euroopan joukot, ja etupäässä se
-tapahtui ulkomaalaisten upseerien kautta, joita tsaari mielellään
-otti armeijaan, vaikkapa ylipäällikkyys ja korkeimmat paikat olivat
-kotimaan miesten hallussa; kansallisylpeys sen vaati.
-
-Mutta vielä suurempaa harrastusta osotti Pietari merielämään; se
-muuttui hänessä melkein kiihkoksi. Tässä oli suurempia vaikeuksia
-voitettavana, kuin armeijan järjestämisessä. Eihän Pietari ollut
-milloinkaan merta nähnytkään, ennenkun hän siihen jo hurmaantui. Hän
-kertoo itse, että hän erään vanhemman sukulaisensa tavaravarastosta
-oli löytänyt englantilaisen veneen, johon hän heti mielistyi. Sen
-jälkeen tutustui hän erääseen hollantilaiseen laivanrakentajaan
-Karsten Brantiin, joka kulki hänen kanssaan huvipurjehduksella ensin
-pienemmillä järvillä lähellä Moskoovaa. Tärkein oli Perejasslav,
-(noin 20 penikulmaa Moskoovasta pohjoiseen päin), jonka rannalle hän
-v. 1689 rakennutti laivaveistämön. Täällä rakennettiin kolme laivaa
-äsken mainitun Karsten Brantin johdolla: Pietari itse otti osaa
-työhön kirves kädessä. Kun ensimmäinen laiva oli valmiiksi saatu
-vesille lykättäväksi, pidettiin suuria juhlallisuuksia, joihin osaa
-ottamaan kutsuttiin Pietarin äiti ja puolisokin.
-
-Kauvan ei hän tyytynyt näin ahtaisiin oloihin. Hän tahtoi päästä
-itse merta näkemään, ja sentähden hän matkusti v. 1694 Arkangeliin,
-sillä Venäjällä ei siihen aikaan toista merisatamaa ollut. Täällä
-hän osotti heti sangen suurta rohkeutta, ja eräällä matkalla
-Solovetin luostariin oli laiva, jossa hän oli, kovassa myrskyssä
-hukkumaisillaan; erään venäläisen laivamiehen rohkeus ja taitavuus
-sen pelasti. Arkangelin kirkossa säilytetään vieläkin erästä
-ristiä, jonka Pietari itse pelastumisensa muistoksi oli veistänyt.
-Arkangelissa näki hän suurempia laivoja, etupäässä hollantilaisia;
-hän katseli ja tarkasteli niitä, kyseli laivamiehiltä niiden
-rakennusta ja johtoa: itse kiipesi hän mastoihin: hän tahtoi joka
-taholla perehtyä itsekin asiaan eikä yksin tiedustella ja nähdä.
-
-Täten Pietari vietti, ensimmäiset hallitusvuotensa; hän pysyi
-erillään hallitusasiain johdosta, antautuen melkein yksinomaan
-omiin mielitehtäviinsä, mutta samassa valmistellen itseänsä noita
-suuria tehtäviä aikaansaadakseen, joita hän myöhemmin toteutti.
-Hän oli ahkera, väsymätön, joka paikassa saapuvilla. Hänessä oli
-alati toimintaa, vaikkei huvituksiakaan puuttunut. Pietari oli
-liiallinen molemmissa suhteissa. Hän huvittelee itseänsä ystävineen
-väliin yökaudet kesteissä, joissa juominen oli pääasia, mutta niiden
-tähden hän ei koskaan laiminlyö tehtäviään päivällä. Aamulla on hän
-yhtä virkeä ottamaan kirveen käteensä laivan laitoja veistääkseen,
-tai sotaharjoituksiin, tai tiedustellakseen hollantilaisilta
-kauppasuhteita ja kaupan salaisuuksia. Hänen ruumiinsa oli kestävä ja
-hänen sielunsa jäntevä suuremmassa määrässä, kuin monen muun.
-
-Pietari oppi tuntemaan eurooppalaisuutta omassa maassaan ikäänkuin
-toisessa kädessä. Se ei tyydyttänyt häntä. Hän tahtoi päästä
-katsomaan itse niitä maita ja oloja, joista tämä oli lähtenyt. Sen
-vuoksi lähti hän opintomatkalle Länsi-Eurooppaan.
-
-
-
-
-VIII. Ulkomaan matka.
-
-
-Joulukuun 6 p:nä 1696 antoi Pietari virallisen tiedon siitä, että hän
-tahtoi lähettää lähetyskunnan Saksan keisarin, Englannin ja Tanskan
-kuninkaiden, paavin, Brandenburgin vaaliruhtinaan luo, Hollantiin,
-sekä Venetian tasavallan hallitukselle. Tämän lähetyskunnan kautta
-tahtoi Venäjä liittyä Euroopan länsivaltoihin ja tarkoitus olikin
-sangen yleinen. Lähetyskunnan tuli näet valmistaa entistä ystävyyttä
-näiden valtojen kanssa yleisiä kristikunnan asioiden edistämistä
-varten Turkin sulttaania vastaan. Sotaa Turkkia vastaan kävivät
-tähän aikaan sekä Venäjä että Itävalta. Sen ajan tapa hallituksien
-esiintymisessä vaati sangen suurta loistoa ja komeutta, ja sitä
-täytyi Venäjänkin osottaa varsinkin kun se nyt ensi kerran esiintyi
-länsimaiden valtojen rinnalla.
-
-Suuri paljous, yli 200 henkilöä, tähän lähetyskuntaan liittyi.
-Frans Lefort oli retkikunnan johtaja; hän, sivistynyt hovimies,
-hieno käytökseltään ja komea ulkomuodoltaan, oli siihen erittäin
-sopiva. Itse tsaari otti myöskin osaa lähetyskuntaan, mutta hän
-tahtoi vaan kulkea muiden mukana mitäkään huomiota herättämättä.
-Hänen tarkoituksensa oli, että hänen olonsa olisi salaisuutena,
-ja sentähden hän kulkikin "Pietari Michailovin" nimellä, mutta
-vähitellen se kyllä tuli tiedoksi. Lähdemme nyt kertomaan tästä
-merkillisestä matkasta, joka oli ikäänkuin Venäjän ensimmäinen
-vieraissa käynti Euroopan muiden kansojen luona.
-
-Maaliskuun 6 p:nä 1697 lähti Pietari itse Moskoovasta; koko joukko ei
-näet kulkenut yhdessä, vaan oli jaettu kolmeen osastoon, eri miesten
-johdossa kukin. Wieniin hän ensin aikoi mennä, mutta saatuaan kuulla,
-että keisarin kanssa oli jo tehty sopimus Turkkilaisia vastaan,
-muutti hän suunnitelmansa Hollantiin ja Englantiin, saadakseen
-näissä maissa oppia laivan rakentamista, jota hän etupäässä halusi.
-Venäjän rajan yli kun oli kuljettu, tultiin ensin Liivinmaalle,
-joka silloin kuului Ruotsin valtakuntaan; Pietari ei näet tahtonut
-kulkea Puolan alueella, kun siellä paraillaan oli kuninkaan vaali,
-ja silloin tavallisesti syntyi rauhattomuuksia. Riian kaupunki
-oli ensimmäinen tärkein paikka, jonne Venäläisten joukko saapui.
-Juhlallisesti otettiin heidät vastaan, mutta Pietari ei kuitenkaan
-ollut tyytyväinen siihen kohteluun, mikä hänen osaksensa täällä
-tuli. Suuret nälkävuodet, jotka Suomessa vv. 1695--97 hirmuisesti
-maata näännyttivät, olivat Liivissäkin tuntuvia: ruokavarat olivat
-kalliita, ei tahdottu saada tarpeeksi nopeasti hevosia koko suurta
-seuruetta kuljettamaan. Ja Riian kuvernööri Erik Dalberg ei tsaarin
-mielestä osottanut tarpeeksi kohteliaisuutta; ei ollut ilotulituksia
-eikä sotaleikkejä, joita hän kaipasi. Hän moittii koko oloa ja elämää
-Liivissä, ja vielä 13 vuotta myöhemmin Riiaa piirittäessään muistelee
-hän tätä tylyyttä. "Niin suo meille Jumala, että saamme kostaa
-tuolle kirotulle kaupungille", kirjoittaa hän v. 1700 suositulleen
-Menschikoville, heitettyään itse kolme ensimmäistä kuulaa piiritystä
-aljettaissa kaupunkiin.
-
-Viikon Riiassa viivyttyään matkusti Pietari Kuurinmaalle, jossa hänen
-Libaun kaupungissa täytyi pahojen säiden tähden oleskella muutamia
-päiviä. Tällä ajalla seurusteli hän merimiesten kanssa, kulki heidän
-seurassaan ravintoloissa; kukaan ei häntä tuntenut; ainoastaan
-eräälle venäläiselle laivakapteenille sanotaan hänen ilmoittaneen,
-kuka hän oli.
-
-Königsbergin kaupungissa tapasi Pietan Brandenburgin vaaliruhtinaan
-Fredrikin. Tämä mies oli erittäin ulkonaista loistoa ja komeutta
-rakastava, jonka vuoksi hän hankki itselleen myöhemmin kuninkaan
-arvonkin. Pietarille ja hänen seurueelleen osotettiin kaikellaista
-kohteliaisuutta ja loistoa: vaaliruhtinas näyttäytyi komeilla
-hevosillaan, kuskeillaan ja palvelijoillaan; siellä oli musiikia,
-kanuunan paukkinaa; metsästysretkillä käytiin, komeita pitoja
-pidettiin j.n.e. Venäläiset esiintyivät komeissa itämaalaisissa
-puvuissa, pitkissä jalokivillä ommelluissa kauhtanoissa. Venäläiset
-herättivät täällä esiintymisellään huomiota; ei heiltä ollut
-odotettu niin hienoa ja sivistynyttä käytöstä. Tsaari itse kuitenkin
-näytti tuota rajua ja raakaa luontoansa, joka usein puhkesi esille.
-Hänen nimipäivänään kesäkuun 29 p:nä tuli kaksi ylhäistä herraa
-vaaliruhtinaan puolesta hänelle onnea toivottamaan. Päivällisen
-jälkeen vetäytyivät nämät ulos itseänsä vilvoittelemaan, ja
-tämä suututti Pietaria. Kun he olivat takaisin palanneet, sanoi
-hän vihapäissään, että vaaliruhtinas oli hyvä mies, mutta hänen
-neuvosherransa olivat piruja, katsoen samassa vihaisesti toiseen
-heistä. Kävipä hän niin pitkälle, että työnsi toista kaksi kertaa
-rintaan ja käski heidät menemään pois. Sen he tekivätkin.
-
-Ei ainoastaan huveissa kulunut aika. Pietari oli jo täällä ruvennut
-opintojaan alkamaan. Eräs etevä sotainsinööri opetti hänelle tykkien
-hoitoa ja siihen kuuluvia asianhaaroja tuntemaan. Hän sai siitä
-pergamentille kirjoitetun todistuksen, jossa sanotaan, että "Pietari
-Michailov"; on perin pohjin perehtynyt sota-aseiden käyttämisessä.
-
-Mutta Hollantiin hän riensi saadakseen siellä ryhtyä varsinaiseen
-mielitehtäväänsä, laivanrakennukseen. Täällä hän viipyi kauemmin kuin
-muualla. Venäläisten tuloa kaukaiseen länteen pidettiin jonkinlaisena
-kummana; väkeä kerääntyi uteliaisuudesta katselemaan näitä etäisiä
-vieraita. Muutamassa pikkukaupungissa Hollannin rajalla eräs vaimo
-tunkeutui niitä lähelle, kysyäkseen olivatko he kristityltä; huhu
-näet oli kertonut, että ne vähää ennen Clevessä olivat ottaneet
-kasteen, mutta sitä ennen olleet pakanoita. Se osottaa, kuinka hämärä
-käsitys Venäjän oloista siihen aikaan oli Länsi-Euroopassa.
-
-Pääasiallisesti oleskeli Pietari kahdessa kaupungissa; Amsterdamissa,
-joka oli Hollannin tärkein kauppakaupunki ja Zaandamissa, jossa
-myöskin oli suuria laivaveistämöitä. Täällä hän jätti syrjään
-korkean asemansa, ryhtyi työmiehen tapaan laivaveistämöllä työtä
-tekemään. Hän itsekin kirjoittaa patriarkka Adrianille: "Me
-seuraamme Jumalan käskyä Aatamille ja teemme työtä, ei pakosta,
-vaan voitolle päästäksemme sodassa Kristuksen vihollisia vastaan.
-Tätä toivomasta en ennen viimeistä hengenvetoa herkeä". Hän oli
-näet jo sotinut turkkilaisia vastaan, josta myöhemmin kerromme,
-mutta laivaston hankkimisen piti hän välttämättömänä saadakseen
-täydellisen voiton heistä. Hän oli, kertovat näkijät, iloinen,
-ahkera, halukas työhön ja myöskin sukkela oppimaan. Hän oli niinkuin
-muutkin työmiehet, eikä ollut siitä millänsäkään, vaikka häntä
-toiset majesteetiksi puhuttelivat. Zaandamissa hän tapasi erään
-sepän Gerrit Kist'en, jonka hän ennen Moskoovassa oli nähnyt, ja
-tämän luokse hän meni asumaan. Samaa huonetta ovat monet hallitsijat
-käyneet katsomassa, niinkuin Itävallan Josef II, Ruotsin Kustaa III,
-Napoleon I puolisoineen; ja vihdoin Venäjän keisari Aleksander II,
-perintöruhtinaana ollessaan. Tämä huone oli, niinkuin Aleksanderin
-mukana oleva runoilija Shukovskij saman huoneen seinään piirtämissä
-värsyissä sanoo, ikäänkuin uuden Venäjän kehto.
-
-Ensin oleskeli Pietari Zaandamissa tuntemattomana, mutta jouduttuaan
-tappeluihin kaupungin katupoikien kanssa, ilmoittautui hän
-pormestarille, ja vähitellen tuli yleiseksi tiedoksi, että Venäjän
-tsaari oli siellä. Uteliasta väkeä kerääntyi häntä katselemaan:
-niinpä täytyi hänen kerran erästä laivaa vesille työnnettäissä
-piiloittautua, kun ihmisiä tunkeutui niin paljon hänen ympärilleen.
-Sen vuoksi lähti hän Amsterdamiin, jossa hän työskenteli Itä-Intian
-kauppaseuran varvissa. Amsterdamin pormestari, Nikolaus Witsen
-nimeltään, oli Pietarille hyvänä apuna. Tämä mies oli näet ennen itse
-ollut Venäjällä Hollantilaisten kauppa-asiamiehenä, ja myöhemmin
-hankkimiensa tietojen nojassa julaissut kirjoituksiakin Itä-Euroopan
-oloista. Witsen hankki Pietarille tilaisuuden saamaan eteviä
-opettajia ja edullisia työpaikkoja.
-
-Eikä Pietarin huomio rajoittunut yksinomaan laivarakennukseen,
-vaikka se kyllä oli tärkein: vaan hän hankki itselleen tietoja
-luonnontieteissä, anatomiiassa ja fysiikassa y.m. Hän opiskeli
-Hollannin etevimpien tiedemiesten johdolla näitä aineita, kävi
-heidän luentojaan kuulemassa, työskenteli laboratooriumeissa. Hän
-tarkasteli Hollannin taidokkaasti tehtyjä kanavia, jotka häntä paljon
-miellyttivät: Amsterdamin rakennustapaa hän myöhemmin käytti Pietaria
-rakennettaissa. Sitä paitsi liikkui Pietari joka paikassa ja kaikissa
-tilaisuuksissa hän oli läsnä; hän käveli satamassa katsellen,
-miten vipujen avulla tavaroita laivoista nostettiin; markkinoilla
-hän torilla suurella mielihyvällä tarkasteli kaikellaisten
-silmänkääntäjien temppuja; samoissa tilaisuksissa hän myöskin näki,
-miten hampaita suusta otettiin, ja opinhaluinen kun oli, tahtoi hän
-itsekin tähän taitoon harjaantua. Mutta hän joutui myöskin käymään
-teaattereissa ja huveissa; ilotulituksia missä pantiin toimeen, oli
-hän saapuvilla. Hän oli läsnä leikkisodissa, laivamanöövereissä,
-joita hänen kunniakseen pantiin toimeen. Silloin tällöin tavattiin
-hänet kirkossa protestanttista jumalanpalvelusta kuulemassa.
-Sanalla sanoen hänen huomionsa kääntyi kaikkiin elämän oloihin.
-Hollannin pieni, mutta vilkas ja ahkera kansa miellytti häntä paljon
-enemmän kuin suurenmoinen loisto ja komeus ruhtinasten hoveissa.
-Tehtailijoiden, insinöörien ja rakennusmestarien seurassa hän viihtyi
-paremmin kuin hovimiesten parissa. Hollannin varakas porvaristo oli
-hänestä suuriarvoisempi, kuin muiden maiden ylimistö. Amsterdamissa
-sai Pietari todistuksen mestariltaan Klaus Poolilta, jossa sanotaan,
-että "Pietari Michailov" on Elokuun 30 p:stä 1697 Tammikuun 5 p:ään
-1698 laivarakennusmiehenä tehnyt työtä hänen johdollaan, ja on hän
-oppinut veistämistä, osien yhteenliittämistä, höyläämistä, puraamista
-j.n.e., on käyttäytynyt niinkuin siivon ja kelpo työmiehen tulee;
-myöskin laiva-arkkitehtuuria ja piirustusten tekemistä on hän
-harrastanut.
-
-Tammikuun 6 p:nä 1698 oli Lefort'illa suuret juomapidot: ja
-seuraavana päivänä tsaari lähti Englantiin, muassaan vaan 10 henkeä,
-muut jäivät Hollantiin. Englannin kuningas Vilhelm III oli lähettänyt
-häntä vastaan kaksi sotalaivaa sekä yhden jahtilaivan. Kanaalin
-yli päästyään saivat he Lontoossa Themse-virran rannalla kolme
-huoneustoa käytettäväkseen. Englannissa täydensi Pietari taitoansa
-laivanrakennuksessa, tarkasteli laivaveistämöitä ja sotalaivoja
-ja niiden manööverejä, jotka häntä enemmän kuin Hollantilaisten
-meritappelut miellyttivät. Hän harrasti myöskin puutöitä. Eräässä
-Lontoon sanomalehdessä v:lta 1698 on tarkka kertomus eräästä
-huonekalusta, jonka Pietari oli valmistanut. Tämän ohessa oli
-niinkuin muuallakin, huvituksia ja pitoja; Englannin eteviä miehiä
-kävi hänen puheillaan, muun muassa Canterburyn arkkipiispakin, jotka
-kaikki kummeksivat tätä nerokasta barbaria, sillä sellaisena Pietaria
-länsimaissa pidettiin.
-
-Neljä kuukautta länsimaissa oleskeltuaan palasi Pietari Hollantiin,
-mutta sieltä matkusti hän pian Dresdenin kautta Wieniin. Näissä
-maissa hän ei enää saanut nähdä samallaisia oloja, eikä hänen
-oppinsa, ollut yhtä suuri. Sotalaitoksen tutkiminen oli tärkein;
-Dresdenissä oli hän muun muassa hämmästyttänyt asiantuntevia
-huomautuksillaan kanuunien virheistä, joita katseltiin. Mutta
-pääasiallisesti kuluivat päivät komeissa audiensseissa ja pidoissa,
-seurustelussa hienossa maailmassa soiton ja tanssin mukana. Muun
-muassa kerrotaan eräissä iltakesteissä Dresdenissä, jossa muiden
-mukana oli kauneudestaan kuuluisa Aurora Königsmark läsnä, tsaarin
-olleen niin hyvällä tuulella, että hän naisten läsnäollessa otti
-rummun ja löi sitä niin taitavasti, että voitti suuressa määrässä
-varsinaiset rummunlyöjät.
-
-Wienissä vietettiin sangen suurella loistolla Pietarin nimipäiviä;
-1,000 henkeä oli kutsuttu. Siinä oli musiikia, tanssia, soittoa ja
-ilotulituksia. Komeissa päivällisissä, jotka Saksan keisari Leopold
-myöhemmin piti venäläiselle lähetystölle, oli Pietarikin saapuvilla,
-mutta hän seisoi aterian aikana Lefort'in tuolin takana; hän kun
-kulki tuntemattomana eli "incognito", ei esiintynyt hallitsijana,
-Lefort kysyi viimeistä viinilasia tarjottaessa, eikö hän saisi
-myöskin takana olevalle "ystävälleen" sitä antaa, johon tietysti
-suostuttiin.
-
-Wienistä aikoi tsaari seuroineen matkustaa Italiaan, ensin
-Venetsiaan, jossa vanhassa kauppakaupungissa hänellä olisi ollut
-lisää oppimista; Venetsiassa jo tehtiin suuria valmistuksia tätä
-varten; muun muassa aijottiin tsaarin läsnäollessa kuusi suurta
-kanuunaa valaa, joihin tsaarin ylistystä koskettelevia kirjoituksia
-piti piirrettämän. Mutta äkkiä hän muutti mielensä. Kotimaasta tuli
-ikäviä uutisia; streltsit olivat alkaneet levottomuuksia ja sentähden
-ryhtyi hän Heinäkuun 19 p:nä 1698 paluumatkalle.
-
-
-
-
-IX. Venäläisiä lähetetään ulkomaille opintomatkoille.
-
-
-Pietari ei tyytynyt siihen, että hän itse kävi seurueinensa
-ulkomailla, vaan hän tahtoi, että sinne myöskin muita matkustaisi
-ja että Venäjälle muuttaisi ulkomaalaisia. Mutta tässä kohden oli
-suuria vaikeuksia voitettavana. Yleinen mielipide venäläisissä oli
-vielä toinen kuin heidän tsaarillaan. Ulkomaalaisuutta pidettiin
-jumalattomuutena, sinne matkustaminen oli syntiä, kerettiläisyyteen
-joutuminen oli tarjolla; monet, varsinkin ylhäisten joukossa,
-halveksivat ulkomaalaisuutta. Työttömään elämään tottuneet bojaarit
-eivät myöskään mielellään ruvenneet merimieselämän vaivoihin tai
-muihin raskaisiin töihin, jota ulkomailla vaadittiin. Lähteminen oli
-sentähden useinkin vastenmielistä. Mutta tsaarin tahto oli ankara.
-Hän teki matkasuunnitelmat ja opinharjoitukset hän sääsi. Tsaari piti
-myöskin valvontaa, että hänen määräyksensä tulivat noudatetuiksi.
-Kullakin piti olla palatessaan tyydyttävä todistus harjoittamastaan
-opista. Rangaistus seurasi, jos ei tsaarin tahtoa täytetty;
-niskoittelevan tavarat otettiin valtion omaksi. Siinä oli jotenkin
-paljon ankaruutta, kun ottaa vielä huomioon, että asianomaiset
-tavallisesti omalla kustannuksellaan olivat pakotetut matkansa
-suorittamaan.
-
-Etupäässä laivain rakennukseen ja meritoimiin kuuluvia asioita
-määräsi Pietari Venäläisiä ulkomailla harrastamaan. Venetsiaan,
-Hollantiin ja Englantiin heitä useimmiten käsketään lähtemään.
-Niinpä esim. sanotaan eräässä kreivi Tolstojta varten laaditussa
-määräyksessä, että hänen tuli tutustua maantieteellisiin karttoihin,
-kompassiin ja muihin merimiehille tarpeellisiin seikkoihin; hänen
-tuli niinikään oppia ohjaamaan laivaa, purjeiden hoitoa ja taklausta;
-jos mahdollista oli, tulisi hänen myös ottaa osaa meritappeluihin
-ja hankkia todistuksia miten hän niissä oli suoriutunut. Mutta
-myöskin sotalaitosta, rakennustaitoa, astronomiaa, matematiikkaa
-y.m. käytännössä tarvittavia tietoja piti hankittaman. Useille
-pantiin määräksi, että heidän tuli hankkia kaksi "mestaria"
-Venäjälle muuttamaan. Tästä valtio korvaisi maksot. Vieraita kieliä
-oppimaan ja tutkimaan, valtion hallintojärjestelmään perehtymään
-ja valtiomiehiksi harjaantuakseen lähetettiin myöhemmin Venäläisiä
-ulkomaille, mutta ensi aikoina olivat käytännölliset tiedot
-tärkeimmät.
-
-Tavallisesti lähdettiin pakosta ulkomaille, mutta muutamat
-isät lähettivät poikiansa vapaaehtoisestikin, että heistä
-muodostuisi hyviä tsaarin ja valtion palvelijoita. Se oli heillä
-velvollisuudentuntoa. Olipa sellaisiakin, vaikka harvassa, jotka
-sivistykselle antoivat arvon ja yksinomaan sentähden halusivat
-jälkeläisilleen sitä. Eräs isä antaa Hollannissa olevalle pojalleen
-neuvoja, että hänen pitäisi joutohetkinä käydä seuroissa,
-teaattereissa, hankkia "kavalierintapoja", harrastaa ratsastamista,
-tätäkin taitoa, jota vanhan venäläisen käsityksen mukaan seurasi
-ikuinen rangaistus helvetissä. "Ainoastaan tiedoilla", sanoo sama
-isä, "saatetaan alkuperäisestä raakuudesta vapautua: luonnollinen
-ihminen, jollaisena isä ja äiti hänet maailmaan synnyttää, ei tuo
-mitään mukanaan".
-
-Hyöty ei näistä matkustuksista aina ollut sellainen, kuin tsaari
-tarkoitti. Vastenmielisesti kun moni lähti, ei oppiminenkaan käynyt
-halulla. Kieli oli vierasta monelle, sivistyskanta oli niin alhainen,
-etteivät kyenneet ymmärtämään länsimaiden kehittyneempiä oloja.
-Pietari itse ei osannut antaa arvoa hienommalle sivistykselle,
-ei taiteille, eikä hallintokaan silloin vielä hänen huomiotaan
-kiinnittänyt: Hänen kasvatuksensa oli puutteellinen ollut; ja
-sivistystä ei hän hakenut sen jalostavan voiman vuoksi, joka sillä
-ihmishenkeen on, vaan käytännöllisen edun vuoksi. Kuvaavaa on hänen
-käyntinsä Lontoossa ollessaan Englannin kuninkaan luona. Linnassa
-oli paljon komeita tauluja, suurimpien mestarien teoksia; Pietarin
-huomio ei niihin ollenkaan kääntynyt; mutta kuninkaan huoneessa näki
-hän uunin päällä erään pienen koneen, joka osotti tuulen suunnan,
-ja tätä hän suurella uteliaisuudella rupesi tarkastamaan. Hänelle
-jäi sen vuoksi hämäräksi, käsittämättömäksi hienompi sivistys.
-Hänen olentonsa ja tapansa ei muuttunut; hän pysyi intohimoisena,
-aistillisuuteen taipuvaisena henkilönä koko elinaikansa. Mutta monet
-muut eivät saattaneet omistaa itselleen käytännöllistäkään puolta
-lähimainkaan siinä määrässä kuin Pietari. Useat kulkivat paikasta
-toiseen, mitään saamatta aikaan, joivat ja kuluttivat rahansa ja
-panivat kaikellaisia rauhattomuuksia toimeen; he näyttivät kyllä
-useinkin kotimaansa raakoja tapoja Länsi-Euroopassa. Hollannissa
-olivat kaikki siellä oleskelevat Venäläiset määrätyt erään ruhtinas
-Ivan Lvovin valvonnan alle; mutta hän valittaa tsaarille, että
-opintomatkalla olevat Venäläiset elävät hurjasti, tekevät velkoja
-ja uhkaavat itse hänenkin, inspehtoorinsa, elämää. Englannista
-kirjoittaa siellä oleva valvoja, ettei hän saata saada mitään aikaan
-opintoja varten sinne tulleiden Venäläisten kanssa; he eivät tahdo
-mennä oppiin mestarien luo, eikä sitoutua mihinkään toimeen; sitä
-vastoin tahtovat he päästä kotiin lähtemään ilman mitään aihetta ja
-vaativat vielä suuria rahasummia paluumatkaa varten; ei pyynnöt eikä
-uhkaukset ole mitään vaikuttaneet. Hurjuudessa oli yksi Venäläisistä
-puhkaissut erään Englantilaisen silmän, josta viimeksi mainittu vaati
-500 puntaa. Samantapaista menettelyä kerrotaan muualtakin. Useat
-arvattavasti palasivat jotenkin samallaisina kotimaahansa kuin olivat
-sieltä lähteneetkin.
-
-Harvassa oli sellaisia matkustajien joukossa, jotka osasivat tehdä
-havaintoja kuulemastaan ja näkemästään. Sellainen oli esim. äsken
-mainittu kreivi Tolstoj, joka matkusteli Puolassa, Saksassa ja
-Italiassa. Hän huomaa eri kansojen luonteet, tavat ja ominaisuudet
-sekä arvostelee niitä; hän tarkastelee komeita rakennuksia;
-oikeudenkäynnissä hän on saapuvilla j.n.e.; hän osasi omistaa ja
-arvostella sitä mitä hän näki.
-
-Mutta olkoonpa niinkin, ettei kaikilla ollut yhtä suurta hyötyä, että
-etupäässä käytännöllinen puoli Euroopan sivistyksestä tuli Venäjän
-hyväksi, oli se kuitenkin tärkeä, se oli suuri askel lähentämään sitä
-Euroopaan. Näiden tietojen kautta Venäjä saattoi käyttää edukseen
-omia apulähteitään, hankkia aineellisia voimia, joiden avulla se voi
-kohota suuruuteensa.
-
-Niinkuin jo on mainittu; tahtoi Pietari myöskin saada enemmän
-ulkomaalaisia Venäjälle, etupäässä käytännöllistä väkeä. Hän oli
-itse matkoillaan värvännyt sellaisia henkilöitä. Sinne kutsuttiin
-arkkitehtiä, lakimiehiä, mekaanikkoja Ranskasta, upsieria armeijaan,
-insinööriä kanavia kaivamaan, lääkäriä y.m. Kaikki tänne tulijat
-eivät olleet varsin kehuttavia miehiä. Onnensa hakijoita ne usein
-olivat, sellaisia, jotka eivät kotimaassaan tulleet toimeen.
-Venäjä oli silloin jonkinlainen Amerikka, jonne mentiin rahoja ja
-etuja hankkimaan; hyviä palkkoja ja muita etuja näet luvattiin
-sinne siirtyville. Mutta eipä se aina niin hyvää ollut. Venäläiset
-ylipäänsä vihasivat ulkomaalaisia, vehkeilivät niitä vastaan,
-tekivät heidän olonsa tukalaksi; luvattuja etuja eivät aina saaneet
-nauttia; siitä syntyi paljon rettelöitä ja kiistoja, ja moni palasi
-tyytymättömänä kotimaahansa takaisin, mutta usea jäi kuitenkin sinne
-asumaan ja auttamaan taidollaan Venäjän kehitystä.
-
-
-
-
-X. Ensimmäiset uudistustoimet.
-
-
-Elokuun 25 p:nä illalla saapui Pietari pääkaupunkiinsa Moskoovaan
-ja lähti sieltä heti Preobrashenskiin. Seuraavana aamuna tuli
-korkeita virkamiehiä hänen luoksensa onnea toivottamaan hyvin
-päättyneen matkan johdosta. Tsaari oli hyvällä tuulella, iloinen ja
-ystävällinen; vanhan venäläisen tavan mukaan lankesivat onnittelijat
-maahan hänen eteensä ja hän taas kohotti heidät ylös sekä suuteli
-heitä. Mutta tämän itämaalaisen kunnianosotuksen päätyttyä tarttui
-tsaari saksiin ja leikkasi useammilta läsnäolevilta parrat pois;
-muiden muassa menetti sotamarsalkka Schein partansa.
-
-Tämä ensimmäinen hyvinkin mielivaltainen toimi oli ikäänkuin enteenä
-siitä, että uusi aika oli alkamassa. Ennen ulkomaan matkaansa
-ei Pietari ollut paljon asioihin puuttunut; hän oli ainoastaan
-hankkinut oppia itselleen; mutta nyt oppiaika päättyy ja hän rupeaa
-saamaansa oppia kansansa ja valtionsa eduksi käyttämään. Hän ryhtyi
-hallitsemaan ja tästä lähin se oli hän yksin, joka kaikki määräsi.
-Pietari esiintyi ikäänkuin muinais-roomalainen diktaattori, joka
-kaiken vallan valtiossa oli saanut. Hän ei säästänyt mitään; ei
-valitukset eikä pyynnöt häneen vaikuttaneet. Sillä hän katsoi
-velvollisuutensa vaativan sitä mitä hän teki. Venäjän kansa ei
-hänen toimiansa ymmärtänyt; se näki niissä vaan mielivaltaisuutta,
-pyhyyden loukkaamista, uskonnon sokaisemista ja tsaarin oman arvon
-alentamista. Pietari taas koetti esiintyä kansansa opettajana;
-valtaistuin oli samassa se paikka, josta tsaari antoi neuvoja
-kansalleen ikäänkuin alaikäisille holhoteille. Pietarin toimissa ei
-tosin tavata johdonmukaisuutta; hänellä ei ollut itsellään selväksi
-muodostettua suunnitelmaa, jonka mukaan hän toimi. Määräykset, joita
-hän antoi, olivat usein ilman mitään yhteyttä toistensa kanssa.
-Hänellä ei itsellään ollut sivistystä siinä määrässä, että hän olisi
-kyennyt luomaan valmiiksi suurta ohjelmaa. Hänen koko taipumuksensa
-ja kasvatuksensa oli käytännöllisyyteen kääntynyt ja tästä hän ei
-saattanut irtaantua teoriiojen alalla ajattelemaan. Usein koskevat
-hänen reforminsa vaan ulkopintaa, ydin jääpi entiselleen. Varsinkin
-hänen ensimmäisissä toimissaan se tulee näkyviin.
-
-Jo ensimmäisenä päivänä paluunsa jälkeen kävi tsaari itse, niinkuin
-vasta mainitsimme, korkeiden virkamiesten partoihin käsiksi.
-Ja vielä myöhemminkin niitä vainottiin. Niinpä kerrotaan, että
-muutamia päiviä edellisen tapauksen jälkeen oli erään bojaarin luona
-suuret pidot; niissä juotiin paljon, ja jokaisen puheen jälkeen
-seurasi kanuunanlaukauksia. Yhtäkkiä ilmestyi tsaarin hovinarri
-saksit kädessä ja leikkasi usealta vieraalta kaikellaisia kujeita
-tehden parrat pois. Joka uskalsi vastusta tehdä, häntä uhattiin
-korvapuusteilla.
-
-Tsaarin väkivaltainen menettely oli sangen vastenmielinen ja
-tuskallinen, varsinkin kun parrattomuutta yleiseen pidettiin
-suurena syntinä. Kirkon panna uhkasi partansa leikkaajaa samoin
-kuin sellaistakin henkilöä, joka ulkomaalaiseen tapaan hiuksensa
-leikkasi. Silloinen patriarkka Adrian mainitsee paimenkirjeessään,
-että ilman partaa ei ihminen ole ihminen, vaan koiran tai kissan
-näköinen olento, ja ainoastaan sellainen henkilö, joka tahtoo näiden
-eläinten kaltaiselta näyttäytyä tai kerettiläisiin sekaantua, saattaa
-partansa leikkaamista mielessään pitää. Tällaisesta katsantotavasta
-huolimatta tsaari pakotti parrat ajelemaan. Ja usea noudattikin
-käskyä. Mutta kuinka välttämätön ja rakas parta oli Venäläiselle,
-osottaa eräs liikuttava kertomus Voroneschista Don-virran rannalla.
-Tässä kaupungissa oli tsaarilla laivaveistämöitä ja ulkomailta
-palattuaan kävi hän siellä tarkastamassa, ja tapansa mukaan pakotti
-hän työmiehet leikkaamaan partansa. Muuan vanha työmies, niinkuin
-hän itse kertoo, piti tästä lähin aina leikatun partansa taskussaan
-sitä varten, että se pantaisiin hänen kanssaan ruumisarkkuun, jottei
-hänen toisessa maailmassa tarvitsisi parrattomana esiintyä pyhän
-Nikolauksen eteen. Samantapaisia varokeinoja käyttivät muutkin
-työmiehet.
-
-Partojen ajamista ei sittenkään voitu tavaksi saada. Jo heti alusta
-alkaen oli patriarkka sekä joku muu vanha arvokas mies saanut pitää
-partansa koskemattomana, ja myöhemmin sallittiin se veroa vastaan
-muillekin. V. 1701 määrättiin partavero; v. 1705 tuli uusi määräys,
-jonka mukaan esim. varakkaan kauppiaan tuli maksaa 1,000 ruplaa;
-virkamiehet, pienemmät kauppiaat maksoivat 60 ja porvarit y.m.: 30
-ruplaa. Talonpojan taas tuli maksaa 1 kop. joka kerta kun hän tuli
-kaupunkiin. Parroista tehtiin siis valtiolle tulolähde.
-
-Itämaalainen pitkä kaapu pitkine hioineen oli myöskin jätettävä.
-Tällainen puku ei ollut yksinomaan aasialainen, vaan se oli myöskin
-hankala kaikissa töissä ja toimissa. Jo senkin tähden se oli
-Pietarille vastenmielinen. Ennen Pietarin hallitusta oli hovissa
-nähty ulkomaalaisiin kuoseihin puettuja miehiä, mutta niitä kaikkia
-katseli papisto ja kansa karsain silmin. Pietarikin oli jo ennen
-ulkomaan matkaansa käynyt saksalaiseen malliin tehdyissä vaatteissa
-ja ulkomailla hän tavallisesti esiintyi merimiespuvussa, vaikka hän
-toisinaan esiintyi venäläisessäkin. Ulkomaalta palattuaan pani hän
-vaatetuksessakin muutoksen toimeen. Omakätisesti hänen siihenkin
-kerrotaan ensin ryhtyneen. Eräissä, pidoissa v. 1699 leikkasi tsaari
-muutamien vieraiden kauhtanoista pitkät hiat vähän lyhyemmiksi,
-samassa huomauttaen, että sellaiset hiat ovat työssä hankalat;
-voipihan niistä, sanoi hän, jäädä johonkin riippumaankin tai jotakin
-viskata nurin tai myöskin syödessä tahria hiat ruokaan.
-
-V. 1700 annettiin ukaasi, jossa käskettiin kaikkia virkamiehiä
-sekä pääkaupungissa että maaseuduillakin hankkimaan itselleen
-ulkomaalaiset, etupäässä unkarilaiseen tapaan tehdyt vaatteet.
-Ainoastaan lyhyt aika määrättiin, jonka kuluessa tuo muutos oli
-tapahtuva. Tällä määräyksellä ei näy olleen tarpeellista vaikutusta,
-sillä pian annettiin uusia käskyjä. Talonpojat, vieläpä naisetkin
-olivat pakotetut muuttamaan vaateparttansa, "sillä, sanotaan siinä,
-valtion kunnia ja kaunistus ja sotajoukon parempi järjestäminen
-sen vaatii". Kaupungin porteille pantiin uusien pukujen mallit,
-jossa ne olivat kaikkien nähtävissä. Myöhemmin annettiin vielä
-määräyksiä, jossa tarkemmin selitettiin vaatteiden valmistustapa:
-eikä yksin takki, vaan myöskin muut vaatteet ja saappaat käskettiin
-ulkomaalaiseen tapaan valmistamaan. Tottelemattomia uhataan
-rahasakoilla sekä ruumiillisella rangaistuksella.
-
-Samoin kuin partojen ajeleminen oli entisistä rakkaiksi tulleista
-vaatteistakin luopuminen tukalaa; syntinä sitäkin pidettiin;
-ulkomaalaisten kerettiläisten jäljittelemistä tämäkin oli.
-
-Vähemmän vastustusta suuren yleisön puolelta herätti se
-vapaamielisyys, jota Pietari tupakan ja nuuskan kaupittelemiselle
-ja viljelemiselle osotti. Näitä aineita oli jo ennenkin käytetty
-Venäjällä, mutta hallituksen puolelta oli sitä koetettu estää;
-esim. Pietarin isä Aleksei oli antanut määräyksen, joka ankarasti
-kieltää näiden aineiden käyttämistä. Useat, jotka tätä käskyä vastaan
-rikkoivat rangaistiin julmalla tavalla heidän ruumistaan kiduttamalla
-ja silpomalla. Kirkko ei myöskään suvainnut tätä "kirottua,
-pirullista yrttiä". Mutta Pietari antoi täyden vapauden tässä kohden;
-hän oli ulkomailla nähnyt sitä vapaasti käytettävän, ja valtiolla
-oli näiden tavarain kauppaamisesta hyvät tulot; hän otti näet sen
-valtion etuoikeudeksi. Jo Hollannissa ja Englannissa ollessaan teki
-hän kauppasopimuksia tupakan tuonnista Venäjälle. Pian tämän aineen
-käyttäminen tuli yleiseksi Venäjällä, sillä kansakin osotti suurta
-halua tupakan käyttämiseen, niinkuin Persialaiset, Turkkilaiset sekä
-muut itämaan kansat.
-
-Pietari suuren aikoihin asti oli Venäjällä tapana laskea ajanmäärä
-maailman luomisesta. Niinpä kirjoitettiin v. 1699 vuosiluku 7207.
-Vuosi alkoi Syyskuun 1 p:nä. Se tapa oli Venäjälle tullut kristinopin
-mukaan Konstantinoopelista. Muualla ei sitä enää käytetty, ja Pietari
-muutti sen Venäjälläkin. V. 1699 vuoden lopussa antoi hän ukaasin,
-jossa määrättiin, että ajanlasku oli aljettava Kristuksen syntymästä
-sekä vuosi Tammikuun 1 p:stä. Tästä, niinkuin kaikesta uutuudesta
-oltiin pahoilla mielin; huomautettiin tsaaria, ettei Tammikuu
-sovellu vuoden aluksi, eihän Jumala talvella maailmaa luonut,
-vaan syyspuolella, jolloin viljat ja hedelmätkin kypsyvät. Tsaari
-huomautti, näyttäen maapalloa, ettei Venäjä ole sama kuin maailma;
-Tammikuussakin oli monessa maassa lämmin. Tammikuun 1 p:ää 1700
-määrättiin juhlallisesti vietettäväksi yli koko Venäjän, koska uusi
-ajanlasku siitä alkoi. Hallitus määräsi tarkoin, miten juhlallisuudet
-olivat järjestettävät. Jokaisen tuli hankkia huoneisiinsa männyn- ja
-kuusenoksia; viisi tai kuusi talonomistajaa yhtyivät keskenään
-hankkiakseen valaistusta, esim. tervatynnyriä, joita poltettiin;
-varakkaammat taas toimittivat ilotulituksia, raketteja tai
-pyssyjen pauhinaa: hallituksen puolesta oli Kremlissä 200 kanuunaa
-juhlallisesti paukkumassa. Kuusi päivää kesti tätä juhlallisuutta,
-jolloin ne Tammikuun 6 p:nä Vedenvihkimisjuhlalla päättyivät. Siitä
-asti on Julianinen kalenteri ollut Venäjällä käytännössä.
-
-Harvoin olivat Venäjällä naiset ennen Pietari suuren aikoja
-julkisuudessa esiintynyt. Joku harva poikkeus, kuten Pietarin
-sisarpuoli, on kuitenkin tavattavissa. Pietari vasta pani toimeen
-jonkinlaisen naisemansipatsioonin. Jo ennen ulkomaan matkaansa
-hän oli saksalaisessa slobodassa tavannut naisia seuraelämässä,
-ja itsekin hän paljon seurusteli näiden kanssa. Varsinkin hänen
-läheinen ja ystävällinen suhteensa kauniiseen Anna Monsiin, joka oli
-erään varakkaan saksalaisen kauppiaan tytär, on tullut kuuluisaksi.
-Kaikissa juhlatilaisuuksissa oli Anna Mons saapuvilla; hänelle tsaari
-osotti suurta huomiota: hänen sukulaisensa saivat taloja ja tavaroita
-lahjaksi. 10 vuotta kesti tätä läheistä suhdetta; silloin Anna Mons
-joutui naimisiin erään preussilaisen lähettilään kanssa.
-
-Ulkomaan matkalta palattuansa Pietari vapautti Venäjänkin naiset
-heidän yksinäisestä ja ikävästä elämästään. Hän määräsi että naisten,
-sekä naimattomien että naineiden tuli pukeutua saksalaiseen tapaan
-sekä esiintyä seuroissa ja juhlatilaisuuksissa. Tämänkaltaisiin
-muutoksiin ei naisilla ollut mitään sanomista, päinvastoin he
-näyttivät mielihyvällä mukautuvansa. Muussakin kohden naisten asemaa
-parannettiin. Jo v. 1693 antoi patriarkka Adrian käskykirjeen, jossa
-naista kielletään vihkimistä mieheen vasten hänen tahtoaan; ja v.
-1702 määräsi tsaari, että ennen vihkimistä tuli olla vähintäin kuuden
-viikon kihlausaika, jolloin asianomaiset voisivat oppia toisiansa
-tuntemaan. Niinkuin näkyy saivat naiset vasta oikean ihmisarvon.
-
-Paljon muitakin muutoksia pantiin toimeen, jossa entisistä tavoista
-ja vanhasta katsantokannasta tahdottiin eroittaa kansaa. Pietari
-kielsi esim. ettei tsaaria saanut enää polville lankeamalla
-kunnioittaa, eikä myöskään talvella palatsin edustalla ottaa lakkia
-päästään, "sillä", sanoo Pietari "missä on silloin ero Jumalan ja
-tsaarin välillä, jos kummallekin samallaista kunnioitusta osotetaan?
-Se kunnia, mikä minulle tulee, on siinä, että vähemmän madellaan,
-mutta sekä minua että valtiota suuremmalla innolla ja uskollisuudella
-palvellaan".
-
-Joka taholla oli uusi elämä ja toimeliaisuus näkyvissä. Pietari
-herätti kansansa siitä uinuvasta toimettomuudesta, joka on
-itämaalaisuuden tunnusmerkkiä. Itse hän kulki herättäjänä joka
-paikassa ja sangen ankaralla tavalla tuo suloinen uni katkaistiin.
-Se vaikutti suuttumusta monella taholla, se tuotti levottomuuksia,
-joista seurauksena oli säälimätön ankaruus ja julmuus tsaarin
-puolelta.
-
-
-
-
-XI. Streltsien kapina ja niiden kukistus.
-
-
-Ankaralla, usein väkivaltaisella tavalla ryhtyi Pietari muuttamaan
-entisiä oloja Venäjällä. Hän kohteli kansaansa ikäänkuin se olisi
-ollut joku vahamainen aine, jota voipi muodostaa mielensä mukaan.
-Hänen jättiläisvoimansa saikin pinnan murretuksi, mutta ei sisustaa.
-Hänen alamaisensa taipuivat noudattamaan tsaarinsa käskyjä, sillä
-siihen se oli tottunut, mutta vastenmielisesti; hänen toimensa ja
-parannuspuuhansa sotivat heidän katsantotapaansa ja vakuutustaan
-vastaan. Hänen säälimättömyytensä verojen lisäämisessä, sotamiesten
-otossa, joita hän aina enemmän tarvitsi, olivat omiansa lisäämään
-tyytymättömäin lukua. Nurjaa mieltä ilmestyi; tsaaria ruvettiin
-vihaamaan; pahoja puheita ja kertomuksia pantiin kulkemaan hänestä;
-usein ne siihen jäivätkin; mutta tehtiinpä murhayrityksiäkin hänen
-henkeänsä vastaan ja useita salaliittoja tavataan.
-
-Kapinallisia vehkeitä ja salaisia juonia Pietaria vastaan oli jo
-ilmestynyt ennen hänen ulkomaan matkaansakin. Niinpä oli esim.
-noin paria viikkoa ennen lähtöä tultu ilmottamaan tsaarille, joka
-oli pidoissa Lefort'in luona, että salaliitto oli tehty hänen
-henkeänsä vastaan. Tulipalo, joissa hän aina oli saapuvilla,
-oli toimeen pantava, ja siinä oli hän surmattava. Osallisena
-salaliitossa oli muuan venäläistynyt saksalainen upsieri Zickler,
-joka ei mielestään ollut saanut tarpeeksi kunniaa ja arvoa; hän
-tunsi itsensä muka loukatuksi, koska ei tsaari ollut käynyt hänen
-luonaan. Kaksi venäläistä aatelismiestä, jotka vihasivat Pietarin
-koko hallitussuuntaa, kuuluivat myöskin kapinan johtajiin. Tsaari
-eli, niin he sanoivat, epäkristillisesti, hän oli pakottanut heidät
-lähettämään heidän poikansa ulkomaille oppimaan j.n.e. Streltsien
-joukosta toivoivat salaliittolaiset saavansa apumiehiä.
-
-Salaliitto tuli ilmi. Ankara oli tutkinto ja kova tuomio.
-Kidutuksella saatiin syylliset tunnustamaan ja senjälkeen pantiin
-kuolemantuomio täytäntöön siten että syyllisiltä lyötiin ensin käsi
-poikki sitten jalka ja viimein pää. Samassa tahtoi tsaari vielä
-osottaa mieltänsä Sofian sukulaisia Miloslavskia kohtaan, joita hän
-epäili osallisiksi salaliitossa. Erään jo v. 1685 kuolleen Iivana
-Miloslavskin ruumis otettiin kirkossa olevasta haudasta esille
-ja sikojen vetämillä kärryillä kuljetettiin se mestauslavalle ja
-asetettiin siten, että rikoksellisten veri mestattaissa vuosi sen
-päälle. Sen jälkeen se vietiin takaisin hautaan; mutta mestattujen
-ruumiit pantiin eräälle sitä varten rakennetulle lavalle Kremlin
-eteen, päät seipäiden päähän pistettynä. Niiden piti siinä olla
-todistamassa ankaraa oikeutta sekä tsaarin kostoa rikoksellisille.
-Mestattujen sukulaiset ajettiin maanpakoon.
-
-Laajempi ja suurempi oli se yritys, joka tehtiin Pietarin ulkomailla
-ollessa, ja tuimempi oli myöskin rangaistus. Osallisina siinä oli
-etupäässä Streltsien joukot.
-
-Olemme jo ennen kertoneet näistä sotajoukoista, mitenkä ne Sofian
-hallitessa esiintyivät vaativaisesti, ja miten he tahtoivat
-saada oman tahtonsa määrääväksi valtiossa. Pietarin vastustajiin
-Streltsit olivat aina kuuluneet. Nyt niillä oli vielä enemmän
-syytä tyytymättömyyteen kuin ennen. Pietari oli loukannut heidän
-entisiä etuoikeuksiansa; hän oli siirtänyt heitä suurissa määrin
-pääkaupungista rajaseuduille; hän vaati raskaampaa palvelusta kuin
-he ennen olivat tottuneet tekemään. Ulkomaalaisia hän kuitenkin
-suosi ennen heitä. Se oli monesti tullut näkyviin. Muun muassa oli
-hän vähän ennen lähtöänsä pääkaupungin muureille Streltsien asemasta
-vahtia pitämään asettanut miehiä itse muodostamistaan Preobrashenskin
-ja Semenovan rykmenteistä. Streltsit huomasivat, että Pietari
-tahtoi tehdä tyhjäksi koko heidän asemansa ja sen vuoksi he taas yhä
-enemmän kääntyivät mielessään tsaaristaan. He ryhtyivät puolustamaan
-omia oikeuksiansa, joita oli loukattu; mutta he asettuivat samassa
-vanhoja oloja suojelemaan. Kaikki ulkomaalaisuus oli heistäkin
-vastenmielistä. Varsinkin "kerettiläistä" Lefort'ia he vihasivat;
-hän se oli muka, joka saattoi Pietarin kaikellaisia muutoksia
-tekemään ja siis johti häntä harhateille. Streltsit katsoivat
-velvollisuutensa vaativan asettua taistelemaan oikean kristillisen
-uskon puolesta ja ulkomaalaisia vastaan, jotka "leikkasivat
-partansa ja polttivat tupakkaa". Koko heidän suunnitelmansa oli
-siis etupäässä hävittävää laatua. Ja tässä kohden kansan suuri
-enemmistö kannatti heidän mielipiteitään. "Ulkomaalaiset ovat meidän
-niskoillamme", sanoi muuan vanhan venäläisyyden ystävä; "he ovat kuin
-karhunkuljettajat, jotka pistävät renkaan kuonoon ja kuljettavat
-meitä ympäri. He ovat jumalia, me taas narria. He toimivat meillä
-kuin herrat. Meidän kuninkaamme ovat heidän palvelijoitaan". Näin
-ajattelivat Streltsitkin ja ulkomaalaisten surma sekä saksalaisen
-esikaupungin hävittäminen kuului heidän ohjelmaansa. Vielä tahtoivat
-he asettua bojaareja vastaan, he kun Pietarin poissaollessa
-olivat hyvin mielivaltaisesti hallinneet, ottaneet paljon veroja
-ja saattaneet monet sen kautta kurjuuteen. Useita bojaareja piti
-sen vuoksi surmattaman, Pietari oli syöstävä valtaistuimelta, ja
-Sofia luostaristaan kohotettava jälleen hallitukseen. Tähän tapaan
-Streltsit aikoivat toimia.
-
-Pietarista ei ollut kuulunut ulkomailta pitkiin aikoihin tietoja;
-huhuja kulki, että hän oli kuollut, ettei hän palaisi takaisin. Se
-antoi enemmän rohkeutta Streltseille. Maaliskuun 4 p. 1698 tuli
-175 Streltsiä omin lupinsa Asovin kaupungista Liettuan rajalle
-määrätyistä rykmenteistään Moskoovaan. He tulivat ylipäällikkönsä
-luo, valittivat huonosta kohtelusta; he eivät olleet saaneet
-esim. täyttä palkkaansa. Valituksen esittäjät vangittiin, mutta
-matkalla vankihuoneeseen vapauttivat heidän kumppaninsa heidät.
-Moskoovassa herätti tämä pelkoa ja hämmästystä; ylipäällikkö
-päästi heidät lähtemään takaisin rykmentteihinsä. Mutta muutaman
-viikon kuluttua vaaditaan nuot karkurit takaisin, ja samaan aikaan
-annetaan määräys, että Streltsien tuli pysyä rajakaupungeissa; he
-tahtoivat näet päästä Moskoovaan, jossa oli helpompi olo. Kaikki
-eivät noudattaneet määräystä, ja kun uppiniskaisia vangittiin,
-vapauttivat taas heidän kumppaninsa heidät eivätkä he suostuneet
-antamaan niitä takaisin. Se oli ilmeistä tottelemattomuutta.
-Koetettiin saada heitä asettumaan, ensin kovuudella, mutta kun ei
-se auttanut, maksettiin heidän saamatta jäänyt palkkansa. Sekään
-ei auttanut. Streltsit olivat oppineet huomaamaan että heidän
-olemassa olonsa oli ennemmin tai myöhemmin loppuva sellaisen suunnan
-vallitessa; koko hallitusjärjestelmästä oli sen vuoksi loppu tehtävä.
-Moskoovaan he lähtivät panemaan yllä mainitun ohjelmansa toimeen.
-Mutta Streltsien aika oli mennyt. Pääkaupunkia kohden marssiessaan
-herättivät he siellä kyllä suurta pelkoa; monet varakkaat porvarit
-pakenivat. Mutta kun Gordonin johtamat joukot Moskoovasta tulivat
-heitä vastaan, eivät he saattaneet matkaansa jatkaa. Siinä oli uusi
-eurooppalainen sotajärjestys vanhaa venäläistä vastaan. Streltseiltä
-puuttui harjaantumista, he eivät saattaneet liikkeillään käyttää
-asemaansa hyväkseen. Gordon taas oli heti heidän läheisyyteensä
-päästyään taidollaan saattanut heidät sellaiseen asemaan, että
-he olivat hukassa. Hän huomautti heille siitä, tarjosi sovintoa,
-mutta he eivät käsittäneet vaaranalaista tilaansa, vaan hylkäsivät
-sovinnon tarjoumukset. Silloin antoi Gordon 25 tykin yhtaikaa viskata
-tultansa. Tätä leikkiä kesti tunnin verran. Streltsien joukot olivat
-hajalla; pakoon riennettiin, mutta melkein kaikki saatiin vangiksi.
-Nyt alkoi koston aika. Ainoastaan harvoja surmattiin heti taistelun
-jälkeen. Odotettiin näet tsaaria.
-
-Pietari oli usean kerran saanut tietoja kotimaastaan Streltsien
-vehkeilyistä; mutta hän ei pitänyt niitä varsin vaarallisina.
-Wienissä ollessaan tuotiin hänelle sanoma tästä vastamainitusta
-kapinasta. Silloin hän jätti aijotun Venetsian matkan ja palasi
-kotimaahansa. Hän piti välttämättömänä oman läsnäolonsa. Suuttuneena
-kun oli, ei saatettu muuta kuin ankaruutta ja kostoa odottaa.
-Pietari oli kyllästynyt Streltsien vehkeisiin; he vastustivat
-kaikkia hänen pyrintöjänsä; ja sitä paitsi ne olivat hänen arvelunsa
-mukaan Miloslavskien liitossa. Nyt hän päätti tehdä lopun sekä tästä
-levottomasta sotilasjoukosta että samassa tukahuttaa "Miloslavskien
-siemenen". Ruhtinas Romodanovski ja 14 bojaaria johti tutkintoja,
-mutta Pietari itse oli varsinaisena tutkijana ja tuomion määrääjänä.
-Hän oli itse riitapuoli ja samassa tuomari. Luonnollista on, ettei
-kaikki näin ollen saattanut tasapuolisesti käydä. Siinä hän osottikin
-luonteensa koko säälimättömyyttä ja julmuutta. Ei kenenkään pyynnit
-eikä huomautukset mitään vaikuttaneet. Kun esim. patriarkka oli
-kuullut säälimätöntä ankaruutta tutkittaissa käytettävän, tuli hän
-pyhimyksen kuva kädessä Preobrashenskiin, jossa tutkinto tapahtui,
-kehottamaan tsaaria lempeyteen. Mutta äkäisenä kääntyi tsaari hänen
-puoleensa sanoen: "Mitä sinä kuvinesi täällä teet? Kehottaako virkasi
-sinut tänne tulemaan? Lähde kiireesti pois, ota kuva mukaasi ja vie
-se sinne, missä se kunnialla saattaa olla! Tiedäppäs, että minä
-kunnioitan Jumalaa ja pyhää äitiä yhtä hartaasti kuin sinäkin. Mutta
-minun korkein velvollisuuteni sekä minun hurskauteni Jumalan edessä
-vaativat minun suojelemaan kansaani ja rankaisemaan kaikkia rikoksia,
-jotka tarkoittavat kansan vahingoittamista".
-
-Tähän aikaan käytettiin kidutusta yleiseen totuuden ilmisaamiseen
-muuallakin Euroopassa ja Venäjällä se oli kenties raaempi kuin
-muualla. 50 pyöveliä mainitaan Moskoovassa olleen muutama vuosikymmen
-ennen näitä tapahtumia. Streltsien tutkinnoissa käytettiin kidutusta
-kaikessa kovuudessaan. Neljätoista kidutushuonetta oli yhäti
-viikkokausia päivittäin toimessa; syytettyjä kiusattiin monella eri
-tavalla, rääkättiin, ruoskittiin, silvottiin, poltettiin kuumalla
-raudalla tai kärvennettiin tulisilla hiilillä; tapahtuipa tämä vielä
-heidän vaimoilleenkin. Erästä Streltsiä oli esim. kuusi eri kertaa
-tutkittu kidutuksilla; kaksi kertaa oli hän ripustettu käsivarsistaan
-niin että käsivarren nikamat menivät sijaltaan: yhteensä sai hän
-97 pampunlyöntiä. Samaa tapaa käytettiin muillekin. Eri kerralla
-kertoivat he eri tavalla, jottei heidän kertomuksiinsa paljon
-saattanut perustaa. Viha Pietaria ja ulkomaalaisia vastaan oli
-kuitenkin läpikäyvänä ytimenä kaikkien tunnustuksissa.
-
-Kun tutkinnot olivat loppuneet, pantiin tuomiot toimeen. Julkisilla
-paikoilla, etupäässä Moskoovan torilla mestaukset tapahtuivat;
-hirsipuita oli paljon pystytetty. Näihin onnettomia ripustettiin.
-Heidän vaimonsa ja lapsensa huuto ja parkuna kuului kauvaksi, mutta
-tsaariin ei mikään vaikuttanut. Kertovatpa muutamat, että hän olisi
-itse hurjistunut tuota murhaamista nähdessään, siihen määrään, että
-itsekin otti murhatyöhön osaa. 80 henkeä olisi hän muka hengiltä
-ottanut. Toista tuhatta henkeä, etupäässä Streltsejä, sai täten
-surmansa; surmattujen vaimot ja sukulaiset karkotettiin etäisimpiin
-seutuihin; ei minkäänlaista huolta heistä pidetty. Vihdoin seuraavana
-vuonna 1697 hävitti Pietari koko Streltsien joukon. Ei kukaan heistä
-saanut enää sotamieheksi ruveta.
-
-Monia kuukausia riippui syyllisten ruumiit hirsipuussa; mestattujen
-päät pistettiin pitkien seipäiden päihin, joissa vuosikausia olivat
-ohikulkevien nähtävissä kauhua ja pelkoa herättämässä. Tämä teko
-osottaa sydämen kovuutta ja raakuutta sekä julmuutta, mitä Pietarissa
-useinkin tavataan.
-
-Sisarpuoltansa Sofiaa oli tsaari tahtonut saada syyllisten joukkoon;
-mutta ainoastaan puolinaisia todistuksia saatiin. Samana vuonna
-pakotettiin hänet kuitenkin ottamaan huntu päähänsä, s.o. rupeamaan
-varsinaiseksi luostarin asukkaaksi ja eroamaan maailmasta. "Susanna"
-sisaren nimellä hän eli vuoteen 1704. 100 sotamiestä oli aina
-vartioimassa sitä luostaria, missä hän oli.
-
-
-
-
-XII. Ensimmäinen sota Turkkilaisten kanssa.
-
-
-Heti ulkomaan matkalta palattuansa ryhtyi Pietari suureen
-tehtäväänsä käsiksi, kansansa sivistyttämiseen. Venäläisiä
-lähetettiin länsimaihin oppia saamaan ja länsimaista taas kutsuttiin
-taitavia miehiä asettumaan Venäjälle. Pietari tahtoi tuollaisella
-vuorovaikutuksella liittää maansa muiden kanssa. Mutta pysyväinen
-yhteys oli vaikea, niin kauan kun Venäjä oli meren yhteydestä
-suljettuna; luonnollista kulkutietä ei ollut muualla kuin etäisessä
-Pohjolassa Jäämeren rannalla, josta oli vaikea yhteyttä yllä pitää.
-Meren rannikoille oli pyrkiminen; sen kautta vasta Venäjä pääsisi
-liittymään Eurooppaan. Tämä saattoi tapahtua joko Mustan meren
-rantamaat omistamalla tai hankkimalla alueita Itämeren rannikolla.
-Edelliset seudut olivat Tataarilaisten hallussa, joiden khaani
-eli hallitsija tunnusti Turkin sulttaanin yliherruutta; Itämeren
-rantamaat taas olivat Ruotsin valtakunnan alusmaita. Näiden
-valtioiden kanssa oli siis taisteleminen, jos Venäjän mieli oli
-päästä meren yhteyteen. Ja pian Pietari olikin sodassa. Hänen
-huomionsa kääntyi ensin etelään Turkkilaisia vastaan.
-
-Tataarit Etelä-Venäjällä ja Krimin niemimaalla olivat entisten
-Mongoolien jälkeisiä. Tämä niin nimitetty Krimin khaanikunta oli
-viimeinen jäännös tuosta muinoin suuresta valtakunnasta. Venäjän
-hallitsijat Iivana IV:nen ajoista asti olivat jättäneet Tataarit
-rauhaan, kääntäen huomionsa ja taistelunsa länteenpäin Itämerta
-kohden. Eikä tuo Tataarien entinen herruuskaan ollut kokonaan vielä
-hävinnyt, sillä vuosittain lähetettiin Venäjältä suuria lahjoja
-Baghtschissarai-nimiseen kaupunkiin Krimin niemellä, joka oli
-khaanien asuntopaikka. Tämän lahjaveron kautta koetettiin päästä
-alituisista hävitysretkistä ja ryöstöistä, joita Tataarilaiset
-harjoittivat Venäjän alueella. Mutta kumminkin niitä sangen usein
-tapahtui. Tavantakaa kulkivat Tataarit suurissa joukoissa aavoilla
-aromailla, hävittivät kyliä ja kaupunkia, ryöstivät tavaroita,
-ja mikä vielä julmempaa ja häpeällisempää oli, he raastoivat
-mukanaan kymmenin tuhansittain ihmisiä, joita sitten myytiin
-orjamarkkinoilla. V. 1662 vietiin yhtaikaa 20,000 vankia. Kaikissa
-Turkin valtaan kuuluvissa maissa tavattiinkin Venäläisiä vankia;
-Turkin kaleerilaivoissa niitä oli paljon soutajina. Kerran lahjoitti
-khaani Turkin sulttaanille 80 kaunista venäläistä poikaa, jotka
-niinikään olivat vangiksi otetut. Eivätkä Tataarit paljon arvoa
-Venäjän hallitukselle antaneet. Niinpä kertoo eräs Venäjän lähettiläs
-Tarakanov, että Tataarit veivät hänet talliin, löivät häntä
-ruoskalla, raastoivat tulen luokse ja uhkasivat häntä vielä enemmän
-kiduttaa. He tahtoivat näet saada hänen tavaransa ja vasta sitten hän
-pääsikin vapaaksi, kun hän oli omaisuudestaan luopunut.
-
-Venäjän arvo ja kunnia vaati, että tällainen menettely oli
-lopetettava. Tataarit olivat rosvoja, jotka alituisesti hätyyttivät
-Venäjän alueita ja osottivat muutenkin halveksimista sitä kohtaan.
-He olivat myöskin Muhametin uskoisia ja sen vuoksi koko kristikunnan
-vihollisia niinkuin Turkkilaisetkin. Olipa muitakin seikkoja
-kehottamassa Venäjän hallitsijaa sotaan eteläisiä naapureja vastaan.
-Balkanin niemimaalla asui paljon kristityitä kansoja, jotka kuuluivat
-kreikankatooliseen kirkkoon. Turkkilaisten sortoa ne alituisesti
-valittivat ja ketäkään läheisempää suojelijaa ei niillä ollut
-kuin Venäjän tsaari. Ne tottuivat kääntymään hänen puoleensa apua
-pyytämään ja tämä uskonnollinen yhteys se on ollut, joka on ollut
-yhdyssiteenä Venäjän ruhtinasten ja Balkanin kristittyjen välillä
-aina meidän aikoihimme asti. 17:llä vuosisadalla tuo yhteys alkaa;
-avunpyyntiä lähetetään tavan takaa tsaareille. Saksan keisari oli
-kyllä yhtä lähellä, mutta hän kuului roomalais-katooliseen kirkkoon
-ja siltä puolen pelättiin oikeauskoiselle kirkolle koituvan melkein
-yhtä suuri vaara kuin Islamin opista.
-
-Jo Sofian hallitessa lähetti eräs Konstantinoopelin entinen
-patriarkka kirjoituksen Venäjän hallitukselle, jossa moittimalla
-sanotaan, että Venäjä uinailee muiden taistellessa "Antikristusta"
-vastaan. "Kaikki hurskaat kristityt, lausutaan siinä, Serbialaiset,
-Bulgarilaiset ja Valakit toivovat pääsevänsä teidän valtaanne;
-älkäät maatko, nouskaat ylös, rientäkäät meitä auttamaan." Toisessa
-kirjoituksessa huomautetaan, että Turkkilaiset olivat pakosta
-jättäneet muutamia pyhiä paikkoja Palestiinassa Ranskalaisille, mutta
-tämä suojelusoikeus kuului tsaareille, jonka vuoksi heidän uskonnon
-puolesta oli ryhtyminen oikeuksiaan puolustamaan.
-
-Sofian hallitessa tehtiin kaksi sotaretkeä Tataareja vastaan vuosina
-1687 ja 1689, mutta niillä ei mitään saatu aikaan. Venäjän sotajoukko
-oli kyllä suuri, mutta harjaantumaton; kuivilla aromailla, jotka
-erottivat Venäjän ja Tataarien alueen toisistaan, oli tukala liikkua
-kuumuuden tähden, ja vielä päälliseksi syntyi näillä aavoilla
-ruohokentillä suuri tulipalo, jonka vuoksi sota keskeytyi.
-
-Hallitukseen ryhdyttyään rupesi Pietari valmistamaan sotaa, mutta
-toisella tavalla kuin ennen. Suurten sotajoukkojen kulku aromailla
-oli näyttäynyt haitalliselta. Hän alkoi sen vuoksi laivastoa
-rakentamaan; ja laivoilla kulki hän virtoja myöden meren rannalle.
-Asovin kaupunki ja linnoitus, joka on Don-virran suussa Asovin
-meren rannalla, oli hänen päämaalinsa. Itse hän oli mukana tässä
-sotajoukossa, johon kuului uuteen tapaan järjestetyt joukot ja
-oli 30,000 miehen suuruinen. Ylipäällikkyys oli uskottu kolmelle
-henkilölle Golovinille, Lefort'ille ja Gordonille; heidän tuli vielä
-saada vahvistus päätöksiinsä "tykkiväen soturilta Preobrashenskin
-rykmentissä Pietari Aleksejeviltä;" tsaari oli näet silloin vaan
-tässä asemassa sotajoukossa. Scheremetjev oli toisen sotajoukon
-ylipäällikkö, hänellä oli 120,000 sotamiestä, mutta tämä joukko oli
-vanhaan tapaan muodostettu. Sen tuli marssia Dnepr-virran seuduille
-ahdistamaan Turkkilaisten linnoituksia.
-
-V. 1695 tehtiin ensimmäinen sotaretki. Se ei onnistunut. Venäjän
-sotajoukot eivät vielä saattaneet vetää vertoja Turkkilaisten
-joukoille; monipäinen päällikkyys ei myöskään ollut omiansa oikeata
-johtoa saamaan aikaan, joka sodassa on tärkein ehto. Syksyllä
-mainittuna vuonna palasi se takaisin. Mutta Pietari oli niitä miehiä,
-joita vastukset vaan kiihdyttivät suurempaan toimintaan. Hän rupesi
-talven kuluessa yhä enemmän laivoja rakentamaan. Itse hän oli mukana
-Voroneshin kaupungissa, jossa suurimmat veistämöt olivat. "Me syömme
-leipäämme otsamme hiessä, niinkuin Jumala on käskenyt esivanhempaamme
-Aatamia", kirjoittaa hän eräälle ystävälleen.
-
-Keväällä 1696 pantiin toinen retki toimeen; Asovin kaupunkia
-ruvettiin piirittämään. Piiritystä johdettiin entistä suuremmalla
-taidolla, varsinkin sen jälkeen kun Venäjän joukkoihin oli saapunut
-muutamia saksalaisia insinyöriä. Linnan puolustusväki huomasi, että
-Venäjän joukoissa oli uusi henki; kun ampuminen oli alkanut ja
-valleja ruvettiin rakentamaan yhä lähemmäksi linnan muuria, antautui
-linnanväki. Voitto oli saavutettu; edellisten sotaretkien häpeä
-hälveni sen johdosta.
-
-Tämä oli ensimmäinen tärkeä voitto, jonka Venäläiset olivat
-naapureistaan saavuttaneet. Pietari oli itse mielissään; hänen
-ystävänsä vertasivat häntä Salomoniin, Simsoniin ja Davidiin.
-Pääkaupunkiin tulo sotaretkeltä oli sangen juhlallista.
-Triumfiportteja vanhaan roomalaiseen tapaan oli rakennettu;
-laakeriseppeleet ja myrtin oksat niitä kaunistivat. Niissä
-oli kuvattuna Turkkilaisia, meritaisteluja ja sotatantereita;
-kirjoituksia, jotka viittasivat Herkulekseen ja Mars-jumalaan. Pitkät
-joukot kulkivat kaupunkiin, sodan johtajat etupäässä, vaunuissa
-tai hevosten selässä; tsaari itse kulki hyvin vaatimattomassa
-asemassa merikapteenin puvussa Lefort'in re'en jälessä, Lefort oli
-laivaston amiraali ja hän ajoi tsaarin kuusivaljakolla. Tämä tsaarin
-esiintyminen ei miellyttänyt kansaa; se oli muka liian alentavaa
-hänen arvolleen.
-
-Tsaari ei aikonut jättää vielä Turkkilaissotaa sikseen; hän aikoi
-vastaisuudessa jatkaa sitä, mutta hankkiakseen itselleen enemmän
-taitoa ja kokemusta lähti hän ulkomaanmatkalleen, josta jo olemme
-kertoneet. Ulkomaalla ollessaankin on hänellä aina sama sota
-mielessään, niinkuin hänen kirjeistään näkyy. Hän ei kuitenkaan enää
-pitkittänyt sotaa Turkkilaisia vastaan, vaan joutui taisteluun toisen
-mahtavamman naapurinsa Ruotsin kanssa. Turkin kanssa tehtiin v. 1699
-rauha, jossa Venäjä sai pitää Asovin kaupungin ja linnoituksen.
-Pietarilla oli nyt satama Mustan meren rannalla.
-
-
-
-
-XIII. Sota alkaa Ruotsin kanssa. -- Kaarle XII.
-
-
-Jo ennen kun rauha Turkin sulttaanin kanssa oli tehty, oli Pietari
-kääntänyt huomionsa Itämereen päin, saadaksensa siellä satamia; hän
-oli hankkinut liittolaisenkin itselleen sitä varten aljettavaan
-sotaan Ruotsia vastaan. Ulkomaan matkalta palatessaan v. 1698 tapasi
-hän Puolan kuninkaan August II:sen Ravassa. Täällä jo suunniteltiin
-vastaista sotaa, mutta varsinaista sopimusta ei tehty, ennenkuin
-seuraavana vuonna. Samaan aikaan saatiin Ruotsin kolmaskin naapuri
-Tanskan Fredrik IV:s samaan liittoon.
-
-Edellisten vuosisatojen kuluessa olivat Ruotsalaiset ja Venäläiset
-monta kertaa olleet toisiansa vastassa sotatantereilla. Iivana
-III, Iivana IV, Boris Godunov, Mikael Romanov ja Aleksei olivat
-jo yrittäneet länteenpäin siirtää Venäjän rajaa päästäkseen meren
-yhteyteen. Mutta ei se ollut onnistunut. Ruotsin harjaantuneemmat
-sotajoukot, sankarikuninkaat Kustaa II Adolf ja Kaarle X Kustaa sekä
-monet etevät sotapäälliköt niinkuin Pontus ja Jaakko de la Gardie,
-Evert Horn y.m. olivat hankkineet voittoja Ruotsille. Ruotsi oli
-näihin aikoihin mahtavimmillaan ja yksi Euroopan suurvalloista. Sillä
-oli maita Itämeren kaikilla rannoilla; sillä oli hyvin järjestetty
-sotalaitos sekä muutenkin hyvin järjestetyt olot. Mutta pian rupesi
-tämä suuruus horjumaan. Ruotsin valtio oli liian pieni ja vähäväkinen
-ylläpitämään näin suurta valtaa, varsinkin kun nuot voittomaat olivat
-meren eroittamana emämaasta ja naapureina mahtavat kansat, jotka
-odottivat vaan aikaa, jolloin saisivat menettämänsä alueet takaisin.
-
-Ja tuohon he arvelivat nyt olevan sopivan ajan monestakin syystä.
-Ruotsissa oli Kaarle XI:nen viimeisinä hallitusvuosina ollut suuret
-ja kamalat nälkävuodet vv. 1695--97, jotka aineellisessa suhteessa
-olivat sangen turmiolliset koko valtakunnalle. Sen lisäksi naapurit
-toivoivat etua itselleen siitä tyytymättömyydestä joka Ruotsin
-aatelistossa, etenkin Virossa ja Liivinmaassa, oli vallitsemassa.
-Kaarle XI:s, joka oli ankara mies, oli näet tuntuvasti vähentänyt
-aatelisten mahtia n.s. reduktsioonilla. Aikojen kuluessa, etenkin
-edellisten sotien aikana, oli aatelisto saanut hallitsijoilta suuria
-läänejä, joista he saivat verot nostaa ynnä muitakin oikeuksia.
-Valtio menetti tämän kautta paljon tiloistaan, koska suuri osa
-maata (Suomesta esim. kaksikolmannesta) oli täten jaettu; sen
-lisäksi olivat talonpojat yhä enemmän joutumassa aatelismiesten
-valtaan. Mutta Kaarle XI palautti läänitykset ankaruudella kruunulle
-takaisin. Siitä tyytymättömyys. Itämeren maakuntain aateli
-varsinkin siitä nurkui, sen suuri valta kun ulottui keskiajalta
-asti; se piti reduktsioonia suorastaan vääryytenä. Yksi liiviläinen
-aatelismies Juhana Reinhold Patkull esiintyi ennen muita maansa
-aatelin asian-ajajana. Hän oli Tukholmassa pyytämässä hallitukselta
-lievennystä; mutta siellä hän ei saanut mitään aikaan. Hän joutui yhä
-kireämmälle kannalle Ruotsin hallituksen kanssa, jonka vuoksi hän
-lähti kotimaastaan pois ja rupesi vehkeilemään entistä esivaltaansa
-vastaan, sanoen ajavansa siten koko kotimaansa aateliston asiaa.
-Patkull meni ensin Puolan kuninkaan palvelukseen, tarjoten
-synnyinmaatansa hänelle; Liivinmaa olikin v:teen 1629 asti ollut
-Puolan alusmaana. Samaan aikaan hän valitteli sopimuksia Puolan
-ja Venäjän välillä; vähän myöhemmin hän kokonaan rupesi tsaarin
-palvelukseen, ja oli hänelle suurena apuna valtion asioissa,
-Venäjällä kun taitavia valtiomiehiä ei vielä ollut. V. 1706 hän
-kuitenkin joutui Ruotsin kuninkaan haltuun ja hän tuomitutti hänet
-valtion rikoksesta kuolemaan ja mestautti hänen kauheimmalla tavalla.
-
-Tuo vastikään Ruotsin valtaistuimelle noussut nuori kuningas Kaarle
-XII näytti naapuriruhtinasten mielestä sellaiselta, ettei hänestä
-paljon vastusta sodassa olisi tuleva. Kaarle XII oli 15-vuotiaana
-v. 1697 saanut valtion hallituksen käsiinsä, säädyt kun julistivat
-hänet täysi-ikäiseksi, vaikka hän vasta 17-vuotiaana lain mukaan oli
-oikeutettu hallitukseen ryhtymään. Eikä Kaarle XII:nen alku-hallitus
-paljon takeita hänestä näyttänyt antavankaan.
-
-Ensimmäiset hallitusvuotensa Kaarle XII, poika kun oli, kulutti
-suureksi osaksi kaikellaisissa poikamaisissa huvituksissa. Jo silloin
-tuli esille rohkeus, halu vaarallisiin yrityksiin, jota hän myöhemmin
-sodissaan osotti. Mäenlaskut, hurjat ratsastukset, huimapäiset
-jahdit, varsinkin karhujen hätyyttäminen, oli hänen huvinaan.
-Anteliaasti jakoi hän suosituilleen niitä varoja, joita hänen isänsä
-oli koonnut, jotta todellisen tarpeen tullessa rahat olivat lopussa.
-Mutta alusta alkaen hän osotti myöskin käskeväisyyttä, itseensä
-luottamusta, itsepäisyyttä ja kovuuttakin, jotka ominaisuudet olivat
-loppuun asti hänen luonteensa selvimpänä tunnusmerkkinä. Hän ei
-kuunnellut vanhojen ministerien neuvoja, kun hän itse toisin oli
-mielessään päättänyt; hän nuhteli heitä ankarasti, jos he uskalsivat
-vastaväitteitä tehdä hänen esityksiinsä. Mutta pian mairittelijat
-pääsivät hänen suosioonsa.
-
-Kaarle XII oli pienestä lapsuudesta asti tottunut näkemään
-itsevaltaisen kuninkuuden majesteettia; tuo katsantotapa oli
-imeytynyt hänen vereensä ja antoi yhä tukea ja vauhtia hänen
-muutenkin itsepintaiselle luonteelleen. Hän tahtoi esiintyä aina
-itsevaltiaana käskijänä; hänen tahtoansa ei kukaan saanut loukata tai
-vastustaa; se oli hänen kuninkaallista arvoansa alentava. Ja tästä
-arvosta hän oli arka. Kun hän kerran oli mielensä lausunut, ei hän
-vaatinut ainoastaan, että kaikkein piti sitä noudattaa, vaan hän
-pysyi itsekin siinä lujasti, vaikkapa asia muista olisi näyttänyt
-mielipuolen työltä. Suorinta tietä oli kaikki pantava toimeen. Ei
-diplomaattiset keskustelut eikä neuvottelut olleet hänen mieleensä;
-hän piti niitä kujeina; valtiomiehiä ei hän läheisyydessään suosinut;
-ne sekoittivat vaan hänen mielestään asiat; ne olivat kynällä
-taistelijoita. Jos ei mahtisana auttanut, niin miekka kädessä Kaarle
-XII ratkaisi asiat tahtonsa mukaan. Ja kun vihollista vastaan oli
-asettuminen, ei hän katsonut missä oli mukavin, vaan missä suorin
-tie; uhkarohkeat yritykset olivat hänelle mieluisia ja missä
-vaara oli suurin, siellä hän tavallisesti itse oli saapuvilla.
-Hän rupesikin lopulta pitämään itseään Jumalan suojelemana
-henkilönä, jonka tehtävänä oli oikeuden turvaaminen maailmassa.
-Eikä tämä Ruotsin "nuori leijona" mistäkään muusta huolinutkaan,
-kuin siitä, mitä hänen käsityksensä mukaan oikeus ja rehellisyys
-vaati. Kaikki valtion edut, maan kärsimiset ja rasitukset, miesten
-hukka, eivät häntä liikuttaneet; valitushuutoja suotta tuotiin
-hänen korviinsa; hän taisteli vaan kuin Sven Tuuva viimeiseen asti
-askeltakaan väistymättä. Oma kunnia ja maineenhalu olivat tuskin
-paljon vaikuttamassa, sillä yksityisenä ihmisenä hän esiintyi
-vaatimattomana. Jumalan pelko, totuuden puolustaminen, rehellisyys ja
-lujuus tekevät Kaarle XII:sta suuren henkilön, mutta valtiomiehenä ja
-suuren valtakunnan kuninkaana onnettoman seikkailijan. Hänen sotiensa
-seuraukset sen selvään osottavat.
-
-Tällainen oli se mies, jonka kanssa Pietari kovimmat taistelunsa
-taisteli ja josta hän viimein sai voiton.
-
-Pietarin elämä oli myöskin alusta alkaen taistelua, jos ei aina
-sotatantereella, niin toisaalla; hän taisteli vimmatun tavalla
-kansansa raakuutta vastaan. Mutta aivan erilaiset olivat nämät
-molemmat henkilöt, jotka ovat historian merkillisempiä. Kaarle
-uhrasi kaikki luultua totuutta maailmassa toteuttaakseen, sen
-edestä täytyi kaikkein väistyä; Pietari uhrasi taas kaikki oman
-kansansa ja valtionsa eduksi; minkä hän piti sille hyvänä, sen
-mukaan hän toimi. Tässä kohden ei Pietari säästänyt mitään. Omia
-alamaisiaan hän ei säästänyt; itseään hän ei säästänyt; mutta hän ei
-pitänyt lukua niistä keinoistakaan, jotka veivät tämän tarkoituksen
-perille. Pietarin sanat ja lupaukset eivät olleet paikkaansa
-pitäviä; ystäväänsä hän tahtoi käyttää hyödykseen. Teeskentely,
-viekkaus ja petos olivat liiankin usein hänen toimissaan näkyvissä.
-Venäjän tsaari oli ennen kaikkia valtiomies, jonka päämääränä on
-edun saavuttaminen. Persoonalliset ominaisuudet eivät hänessä
-myötätuntoisuutta herätä. Mutta hänen väsymätön lujuutensa ja
-valtiollinen älynsä hänelle lopulta voiton tuottivat.
-
-Näiden molempien miesten luonteet tulevat näkyviin heidän teoistaan
-ja suhteistaan toisiinsa, joista nyt lähdemme kertomaan.
-
-Niinkuin jo mainittiin, muodostui suuri liitto Kaarle XII:tta
-vastaan. Jokaisen näistä kolmesta naapurivalloista piti samaan aikaan
-alkaman sodan. Tanskan kuningas Fredrik IV:s rupesi ahdistamaan
-Kaarle XII:nen ystävän ja langon Holstein-Gottorpin herttuan maita.
-Mutta Puolan puolelta tuli ensin sanoma rauhan rikkoontumisesta.
-
-Maaliskuun 9 p:nä 1700 oli Kaarlella suuri jahtiseurue muassaan
-metsässä. Karhuja piti kaadettaman, mutta ei kenelläkään saanut olla
-mukanaan ampuma-aseita, vaan karhut piti verkkoihin kiedottaman ja
-sitten paksuilla sauvoilla ja puuhaarukoilla surmattaman. Useita
-karhuja oli kaadettu ja iloittiin paraillaan, kun eräs kapteeni toi
-Riiasta sanoman, että August-kuningas oli hyökännyt Liivinmaahan
-ja alkanut Riikaa piirittämään. Kuningas oli levollinen, arveli,
-vaan, että August pian pannaan palaamaan samaa tietä, jota hän oli
-tullutkin. Metsästystä jatkettiin; mutta viimeinen se oli, johon
-Kaarle XII otti osaa. Leikki muuttui todeksi.
-
-Muutaman päivän perästä tämän jälkeen tuli kuninkaalle tieto, että
-Tanskan kuningas oli hyökännyt Holstein-Gottorpin herttuan maihin.
-
-Venäjän tsaari ei alkanut sotaa ennenkuin rauha Turkin kanssa oli
-tehty. Huhuja rupesi jo aikaisemmin kuulumaan Venäjän puoleltakin;
-varustuksia tehtiin, ja Ruotsin lähettiläs Venäjällä ilmoitti
-kotimaahansa pelkäävänsä sotaa. Mutta Pietari teeskenteli ystävyyttä
-Ruotsille samaan aikaan kun hän Puolan kuninkaan kanssa keskusteli
-yhteisestä hyökkäyksestä Ruotsin maihin. Muun muassa kävi Pietari
-tähän aikaan Ruotsin lähettilään luona, ja lohdutti hänen tytärtään,
-joka katkerasti oli itkenyt sodan alkamista peläten. "Sinä tuhma
-lapsi", sanoi hän sanoneensa hänelle, "miten saatat luulla, että minä
-alkaisin vääryydellä sodan ja loukkaisin ikuista rauhaa." Tsaari
-oli vielä samalla kerralla syleillyt lähettilästä sekä vakuuttanut,
-ettei hän Riikaa jättäisi Puolan kuninkaan haltuun, jos tämä sen
-valloittaisi.
-
-Mutta muutamia viikkoja tämän jälkeen oli Pietarin joukot jo
-marssimassa Narvaa kohden. Elokuun 8 päivän illalla sai hän sanoman
-Turkin kanssa tehdystä rauhasta ja seuraavana päivänä hän jo toisen
-alotti. Sanoma sai Ruotsissa kaikki hämmästymään, sillä samana
-päivänä kun tsaarin joukot lähtivät liikkeelle Inkerinmaata kohden,
-oli hänen lähettiläänsä ollut Kaarlen luona onnea toivottamassa
-Tanskalaisista saadun voiton johdosta. Sodan syyksi ilmoittaa tsaari
-Ruotsin kuninkaalle antamassaan sodan julistuksessa monet "uskottomat
-teot" Ruotsin puolelta sekä sen loukkauksen joka hänelle v. 1697
-Riiassa oli tapahtunut.
-
-Näin oli Kaarle XII saanut äkkiarvaamatta kolme vihollista. Tämä
-sota, joka nyt alkoi on historiassa saanut "suuren pohjoissodan"
-nimen. Se kesti kaksi vuosikymmentä ja oli seurauksiltaan sangen
-tärkeä. Sen kautta muuttui valtiolliset olot Pohjoismaissa kokonaan
-toiselle kannalle; ja myöskin Suomelle, joka siitä ehkä enemmän kuin
-muut maat sai kärsiä, olivat sen vaikutukset sangen tärkeitä.
-
-
-
-
-XIV. Narvan tappelu.
-
-
-Tanskaan Kaarle XII ensin riensi joukkoineen, mutta tuskin oli hän
-Seelannin saarelle ilmestynyt rohkean ylimenon jälkeen, ennenkun
-Tanskan kuningas suostui rauhaan, sitoutuen noudattamaan Ruotsin
-kuninkaan määräämiä ehtoja. Hän pelkäsi näet pääkaupunkinsa joutuvan
-Ruotsalaisten käsiin. Tämä pikainen sodan päättyminen Tanskan
-puolelta oli tärkeä Kaarle XII:lle, sillä hän saattoi nyt käyttää
-kaikki sotavoimansa muita vihollisia vastaan.
-
-Lokakuun 1 p:nä lähti Kaarle laivoillaan Etelä-Ruotsista ja saman
-kuun 6 p:nä laskettiin ankkurit Liivinmaan rannalla Pernovan
-kaupungin satamassa. Kuningas oli kahden vaiheella, pitikö hänen
-ensin mennä Riikaa auttamaan, jota Puolan kuninkaan joukot
-piirittivät, vai Narvaa kohden, jota tsaarin suuri armeija ahdisti.
--- Ennenkuin hän liikkeelle lähti, tuotiin hänelle sana, että Puolan
-joukot olivat lähteneet Riian piirityksestä; ja silloin lähetettiin
-5,000 miestä Liivinmaata suojelemaan, kuningas itse lähti Narvaa
-vapauttamaan.
-
-Narvan kaupunki oli varustettu paikka Suomenlahden rannalla Inkerin- ja
-Vironmaan rajalla. Pietari tahtoi siitä saada sataman Itämerellä,
-sen vuoksi ryhtyi hän sitä ensin valloittamaan. Kaupunkia oli
-puolustamassa komentaja Rudolf Horn, jolla oli ainoastaan 1,800
-miestä joukkonaan. Venäläisiä taas oli piirittämässä kaupunkia
-noin 40,000 miestä. Ylipäällikkyyden sotajoukossaan oli Pietari
-nytkin uskonut ulkomaalaiselle, eräälle ranskalaiselle herttualle
-Kaarle Eugen de Croi'lle; hänen kanssaan hän nyt neuvotteli.
-Gordon ja Lefort, tsaarin aikaisemmat neuvonantajat, olivat jo
-poissa. Piiritysvalleja alkoivat Venäläiset rakentaa; juoksuhautoja
-kaivettiin, joita myöten lähennettiin kaupunkia. Mutta yritys ei
-onnistunut; kanuunat olivat huonoja, ruuti kelvotonta ja vielä
-päälliseksi eräs ulkomaalainen upsieri, joka jo Asovin retkellä oli
-ollut tärkeänä apumiehenä, karkasi Ruotsalaisten puolelle. Horn taas
-puolestaan piti uskollisesti puoliaan, odottaen kuninkaan tuloa.
-
-Pian tulikin Ruotsin pieni joukko näkyviin. Siinä oli ainoastaan
-8,400 miestä, joista 3,200 oli Suomalaisia. Monta puutetta oli
-armeija jo saanut matkallaan kärsiä; vaatteet olivat huonot ja
-ohuet; yhtämittaiset sateet tekivät kulun hankalaksi ja yönvieton
-tukalaksi, taivasalla kun oltiin. Mutta kuningas kulki johtamassa ja
-vei eteenpäin. Pidettiin sangen vaarallisena, melkeinpä mahdottomana,
-niin vähäisellä joukolla lähteä tappeluun viittä kertaa lukuisampaa
-vihollista vastaan. Kaarlea koettivat hänen vanhat ja kokeneet
-kenraalinsa, varsinkin Rehnsköld, siitä pidättää, siksi kun lisäväkeä
-saapuisi. Mutta Kaarle ei kallistanut korvaansa sinne päinkään.
-"Vaikkapa heitä olisi saman verran lisäksi", sanoi hän, "hyökkään
-minä heidän päällensä, sillä minä tiedän, että Jumala on minun
-kanssani ja oikea asia puolellani".
-
-Kaarle oli niin varma voitostaan, että hän jo ennen tappelua lähetti
-henkivartiarykmenttinsä Tarttoon pidättämään Venäläisiä pakomatkalla.
-
-Narvan kaupunkia ruvettiin lähestymään; kahdessa paikassa oli
-Venäläisiä etuvartijajoukkoja, joiden piti estää Ruotsalaisia
-pääsemästä. Ne voitettiin helposti. Ja siten tultiin Narvan
-edustalle. Venäläisten sotalinja, jonka toinen siipi ulottui
-Narova-jokeen, oli noin puolta penikulmaa pitkä. Ruotsalaiset olivat
-saaneet huhuina kuulla, että vihollisia oli 80,000 miestä ja 150
-kanuunaa. Heitä itse siis olisi ollut kymmenen kertaa vähemmän ja
-kaikki väsyneenä matkasta, läpimärkänä, nälissään, sillä Venäläiset
-olivat jo ennen ryöstäneet ja paljaaksi tehneet kaikkia lähiseudut.
-Hevoset tuskin saattoivat pystyssä pysyä, viiteen vuorokauteen
-kun eivät olleet saaneet korttakaan suuhunsa. Mutta paluu oli jo
-myöhäistä. Arpa oli heitetty. Tästä päivästä riippui koko Ruotsin
-asema.
-
-Mutta tämä Marraskuun 20 p. kallistui Ruotsin eduksi. Kuningas
-järjesti sotajoukkonsa sotarintamaan, itse asettuen sille paikalle,
-jossa hän arveli taistelun tulevan tulisemmaksi. Hän oli näet,
-tarkastaessaan vihollisen asemaa, huomannut suuremman tykistön
-keskikohdalla Venäläisten linjaa; siinä hän arveli tsaarin olevan,
-ja sen hän tahtoi itse valloittaa. Mutta Venäjän tsaari ei enää
-ollutkaan armeijassaan. Edellisenä yönä kerrotaan hänen tulleen de
-Croi'n luokse sekä ilmottaneen hänelle olevansa pakotettu lähtemään
-armeijasta pois ja jättävänsä ylipäällikkyyden hänelle. Syytä
-tähän omituisen lähtöön ei tiedetä; muutamat lukevat sen tsaarin
-pelkuriuden syyksi, toiset taas arvelevat, ettei hän osannut arvata
-tappelun niin pian syntyvän, ja että hän lähti uusia joukkoja
-keräämään. Mutta haitallisesti vaikutti oikean ylipäällikön puute
-Venäjän joukoissa; de Croi'ta, ulkomaalainen kuin oli, sotamiehet
-vihasivat: toiset upsierit eivät taas tahtoneet totella hänen
-käskyjään; Venäjän joukossa vallitsi tyytymättömyys, nurja mieli ja
-kateus, ja hajanaiseksi sen kautta toiminta muuttui.
-
-Päivällisen aikaan äsken mainittuna päivänä hyökkäsivät Ruotsin
-joukot, huutaen "Jumala kanssamme" vihollisten varustuksia kohden.
-Samaan aikaan oli juuri ankara lumituisku tullut, joka vasten
-Venäläisten silmiä tuprutti lunta, etteivät he saattaneet ollenkaan
-nähdä Ruotsin joukkoja, ennenkuin ne jo olivat noin 50 askelen
-päässä. Ruotsalaiset astuvat vallihautaan; siinä oli kyllä vettä
-vyötäisiin asti, saviset ja vetiset reunat, mutta toiset tunkivat
-päälle takaapäin, ja siten pian päästiin toiselle puolelle. Paalut,
-jotka olivat Venäläisten leirin suojana, murrettiin. Neljännes tunnin
-kuluessa oli tämä tapahtunut. Taisteltiin ankarasti; Venäläiset
-puolustivat itseänsä hurjasti leirissään, mutta vähitellen rupesivat
-he peräytymään sitä siltaa kohden, joka vei Narova-joen yli.
-Silta meni tungoksessa rikki; väkeä putosi jokeen, jossa paljon
-sai surmansa vihollisten kuulista. Ne taas, jotka eivät sillalle
-rynnänneet, lähtivät leiristä avonaiselle tantereelle, jossa heitä
-ammuttiin. Kun ampumavarat loppuivat Ruotsalaisilta, kulkivat he
-pitkin vihollisen leiriä etsimässä uusia.
-
-Aina iltaan asti kesti kiihkeä taistelu; Kaarle XII oli itse mukana,
-missä taistelu oli hurjin. Sekasorto tuli iltahämärässä hyvin
-suureksi. Tuskin enää tiedettiin, ketkä olivat vihollisia, ketkä
-omia miehiä; kaksi rykmenttiä Ruotsalaisia esim. rupesivat ampumaan
-toisiaan; paljon miehiä siinäkin kaatui ennenkuin erehdys huomattiin.
-
-Suomalaiset taas, jotka kulkivat ryöstelemässä Venäläisten leiriä,
-löysivät viinaa ja joivat humalaan itsensä sekä kulkivat huutaen ja
-meluten suurissa joukoissa.
-
-Sama sekasorto oli Venäläisten puolellakin alusta alkaen. Sotamiehet
-olivat kyllä urhoollisesti taistelleet, mutta johto oli huono. Eräs
-upsieri mainitsee, "että kaikki tungeksivat sikin sokin niinkuin
-karjalauma, yksi rykmentti toiseen, ettei kahtakymmentä miestä voitu
-järjestyksessä toistensa rinnalla pysyttää". Väitetäänpä sitäkin,
-että sotamiehet käyttivät sekasortoa tyydyttääkseen kostonhimoansa
-ulkomaalaisille, he kuin surmasivat useita omia upsierejaan.
-
-Ne venäläiset, jotka eivät olleet paenneet, antautuivat vangiksi kun
-olivat virran ja Ruotsalaisen leirin välillä, Muun muassa joutui
-ylipäällikkö sekä useat muut upsierit Ruotsalaisten haltuun. Paljain
-päin ja maahan asti kumartaen tulivat he Ruotsin kuninkaan eteen,
-rukoillen henkeänsä häneltä. Jalomielisesti antoi Kaarle XII heille
-vapauden, ja toiset saivat pitää aseensakin. Hän ei näet sotamiehistä
-pitänyt lukua, mutta upsierit, joiden hyvästä johdosta kaikki
-riippui, piti hän vankina.
-
-Ruotsin nuori kuningas oli taas saanut loistavan voiton. Tämän
-18-vuotiaan sankari-nuorukaisen maine kulki halki Euroopan; joka
-taholla kuului hänen ylistystään. Hän oli muka nuori leijona, jonka
-tuli hankkia oikeutta maailmaan ja voittoja rehellisille. Kukapa
-voisi, niin sanottiin, vastustaa hänen voitokkaita aseitaan. Jumala
-itse, niin hän itsekin arveli, johti hänen kättänsä.
-
-Venäjän tsaari taas menetti suuressa määrässä arvoansa, jonka hän
-ennen oli saavuttanut. Häntä ivattiinkin, varsinkin Ruotsissa. Narvan
-tappelun johdosta lyötiin Ruotsissa monta muistorahaa, ja yhdessä
-niistä esim. oli kuvattuna etupuolella Pietari lämmittelemässä
-kanuunatulen ääressä; pommia viskeltiin kanuunista piiritettyyn
-Narvaan; rahan ympärillä oli kirjoitus otettu Raamatusta: "Mutta
-Pietari seisoi heidän luonaan ja lämmitteli itseänsä". Rahan toisella
-puolella kuvattiin venäläisjoukkoa pakenemassa Narvasta; pakenevien
-etupäässä on tsaari, joka viskaa pois miekkansa; lakkinsa on hän
-hukannut ja nenäliinaa pitää hän silmillään. Rahan sivussa on
-Raamatusta otetut sanat: "Ja Pietari lähti pois ja itki katkerasti".
-
-Mutta Narvan tappelulla oli kokonaan päinvastainen vaikutus kuin
-ensimmäisessä voitonriemussa voittajien puolella oli toivottu.
-Kaarle XII:teen tämä helposti saatu voitto saattoi vielä enemmän
-itseensä luottamusta ja halveksimista Venäläisiin, jotka kuitenkin
-olivat hänen vaarallisimmat vihollisensa. Hän ei luullut heistä
-mitään vaaraa olevan. "Ei ollut", sanoo hän ivallisesti, "mitäkään
-huvia taistella Venäläisten kanssa; ne eivät tee vastarintaa,
-niinkuin muut, vaan juoksevat matkaansa". Hän jätti Pietarin uusia
-valmistuksia tekemään, arvellen milloin hyvänsä voivansa kukistaa
-hänen joukkonsa. Siinä oli suurin erehdys; ja mainitaankin, että
-hänen etevimmät kenraalinsa kehottivat häntä ensin perin pohjin
-kukistamaan Venäjän voimat, sitten vasta olisi aika lähteä Puolan
-kuningasta vastaan. Näin ei kuitenkaan käynyt.
-
-
-
-
-XV. Pietari valloittaa Ruotsin Itämeren maakuntia. -- Kaarle XII
-Puolassa.
-
-
-"Ei saata ihmetellä, että tätä vanhaa, harjaantunutta ja paljon
-kokenutta sotajoukkoa vastaan taistellessaan kokematon nuorukainen
-joutui tappiolle", kirjottaa Pietari myöhemmin n.k. päiväkirjaansa,
-puhuessaan Narvan tappelusta, tarkottaen luonnollisesti
-kokemattomalla nuorukaisella omaa sotajoukkoansa. "Tosin kyllä",
-jatketaan samassa päiväkirjassa, "oli tuo tappio meistä ikävä ja
-raskas. Se näytti riistävän meiltä kaiken tulevaisuuden toivon,
-sekä johtuvan Jumalan ankarasta vihasta. Mutta nyt, kun oikein
-asiata ajattelemme, täytyy meidän olettaa sen johtuneen Jumalan
-hyvyydestä eikä hänen vihastaan; sillä jos olisimme jo silloin
-voittaneet, kun emme vielä paljon ymmärtäneet sota-asioita ja
-valtion hallintoa, olisi tuolla onnella saattanut olla sangen huonot
-seuraukset; sen Ruotsalaisten kohtalo osottaa... Mutta kun meidän
-täytyi kestää tuo onnettomuus tai oikeastaan onni, teki hätä meidät
-uutteraksi, työtelijääksi ja kokeneeksi". Eikä Pietari menettänytkään
-mielenmalttiansa ja rohkeata luottamustaan; päinvastoin hänen
-suuri toimintahalunsa ja tarmonsa tuli häviön jälkeen vielä
-suuremmoisemmassa määrässä näkyviin. Heti ruvettiin uusia varustuksia
-tekemään. Lähimpänä Viron- ja Liivinmaan rajoja olevia linnoituksia
-varustettiin parempaan kuntoon, koska pelättiin Kaarle XII:nen
-hyökkäävän Venäjän alueelle. Pietari itse johti varustustöitä
-Pihkoovassa, Kaikki väki, naisetkin, pakotettiin ottamaan työhön
-osaa. Laiskoja rangaistiin. Sotamiehiä harjoitettiin, uusia upsiereja
-hankittiin ulkomailta. Kanoonia valettiin. Kirkonkelloja riistettiin
-asemiltaan sitä varten. Kaikilla laivaveistämöillä puuhattiin entistä
-vireämmin. Uusia veroja otettiin; luostarien täytyi jättää osa
-omaisuudestaan. Sanalla sanoen Pietari antautui itse kokonaan toimeen
-"koston aikaan saamiseksi"; hän vaati samaa kaikilta; yksityisten
-edun täytyi väistyä.
-
-Jo seuraavana vuonna olikin Pietari valmis ryhtymään taisteluun.
-Mutta hänen ei tarvinnut taistella enää Kaarle XII:tta vastaan, sillä
-hän oli lähtenyt pois, vieden paraat sotavoimat mukanaan Puolaan.
-Itämeren maakuntiin oli Ruotsin kuningas jättänyt ainoastaan pienen
-osan sotajoukostaan ja ylimääräisiä sotamiehiä täytyi ottaa sitä
-varten valtakunnasta. Otettiin näet ensin yksi mies kahta ruotua
-kohti, mutta kun tämäkin huomattiin riittämättömäksi, otettiin vielä
-lisäksi kaksi kultakin kolmelta ruodulta jotta yhteensä tuli mies
-kultakin ruodulta. Siten täytyi kunkin ruodun yhteensä pitää kaksi
-sotamiestä. Nämät sotamiehet eivät olleet tarpeeksi harjaantuneita;
-upsierit eivät myöskään olleet niin taitavia, kuin ne jotka kuninkaan
-mukaan lähtivät Puolaan; eikä myöskään ollut tarpeeksi yhdenmukaista
-toimintaa ja johtoa, kuningas itse kun oli kaukana. Varoja puuttui
-niinikään, sillä kuningas tarvitsi itse mitä maasta saatiin.
-
-Pian tulikin Ruotsalaisten heikkous näkyviin ja toisaalta taas
-Venäläisten yhä kehittyvä etevyys. Näissä taisteluissa saivat
-Venäläiset oppia parempaa sotataitoa Ruotsalaisilta. Venäjän
-viholliset olivat siten heidän opettajansa, jonka opin nojalla he
-vihdoin saivat heistä voiton. Jo seuraavana vuonna Narvan tappelun
-jälkeen sai Pietarin kenraali Scheremetjev voiton Liivinmaalla
-Erastvaren luona. Tsaari oli suuresti mielissään. Scheremetjeville
-hän osotti suurta kunniaa; sotamiehiä palkittiin, ja Moskoovassa
-pidettiin suuria voittojuhlia. Sen jälkeen seurasi voitto toisen
-jälkeen; varustetut linnat ja kaupungit joutuivat Ruotsalaisten
-käsistä. Kaikki Itämeren maakunnat hävitettiin julmasti sillä se
-kuului sen ajan sodankäymistapaan. Niinpä käskee tsaari v. 1702
-päällikkönsä Scheremetjevin hävittämään Liivinmaata niin kovasti,
-ettei vihollinen missäkään saisi turvaa ja apua. Scheremetjev
-panikin tsaarin käskyn kaikella ankaruudella toimeen. "Koko maa on
-hävitetty", kirjoittaa hän, "niin ettei ole enää mitään hävitettävää;
-sillä kaikki on erämaaksi muuttunut". Asukkaat vietiin vangiksi;
-miehet vaimoineen lapsineen myytiin orjiksi Venäjän kaupungeissa.
-Liivistä oli niitä otettu siihen määrään v. 1702, ettei sotajoukko
-tahtonut riittää niitä vartioimaan. Ja niitä myytiinkin sen
-johdosta hyvin halvasta. Lehmästä kun maksettiin 9 kop., maksettiin
-Virolaisesta 10 tai 12 kop., mutta lapsi myytiin 1 kopeekasta.
-
-Vangit joutuivat hajalleen pitkin Venäjän valtakuntaa mikä
-minnekin, ja jäivät teille tietämättömille. Mutta olipa joku muita
-onnellisempi. Pientä Marienburgin kaupunkia vallotettaissa joutui
-muiden mukaan eräs nuori nainen vangiksi. Hän joutui ensin Pietarin
-suositun ruhtinas Menschikovin luokse, mutta kun tsaari hänet siellä
-näki ja oli häneen mieltynyt, otti hän hänet luokseen: ja tästä
-tytöstä tuli myöhemmin Pietarin puoliso ja Venäjän keisarinna.
-
-Narvan kaupunki ja linnoitus, jonka luona Pietari oli suuren
-tappionsa kärsinyt, joutui v. 1704 hänen haltuunsa. Viekkautta
-käytti hän siinä, joka osaksi onnistuikin. Hän tiesi näet, että
-kaupungissa odotettiin apua Ruotsin kenraalilta Schlippenbachilta;
-sen johdosta antoi hän pukea muutamien rykmenttien sotamiesten
-Ruotsalaisten pukuun sekä hankki Ruotsin lippuja. Narvan puolustajat
-luulivat silloin toivotun avun saapuvan; osa heistä tuli ilomielin
-niitä ottamaan vastaan; mutta siellä toiset saivat kuoleman, toiset
-taas joutuivat vangiksi. Muutamat pääsivät kuitenkin kaupunkiin
-takaisin. Linnan päällikkö Horn puolusti itseänsä ankarasti, eikä
-antautunut, vaikka Venäläisten päällikkö Ogilvy vaati sitä. Hän
-lausui vastaukseksi Venäläisten antautumispyyntöön, että niinkuin
-Jumala heitä oli auttanut Narvan luona ennenkin, hän nytkin heitä
-auttaisi. Väkirynnäköllä vastattiin Venäläisten puolelta; ja Horn
-ei voinut kaupunkia puolustaa. Tsaari oli sangen suuttunut Hornille
-tästä sitkeästä vastarinnasta. Kaupunkiin tultuansa vaati hän hänet
-luoksensa ja heti kun hän hänet äkkäsi lausui hän lyöden häntä: "Sinä
-yksin olet syypää siihen, että näin paljon verta on suotta vuotanut.
-Voimatonna kun jo kauan olit, olisi sinun pitänyt antautua. Se on
-sodassa tapana". Lyöden verellä tahratun miekkansa pöytään jatkoi
-hän vielä: "Katsoppas, tämä miekka on punainen, mutta se ei ole
-punattu Ruotsalaisten verellä, vaan Venäläisten". Pietarin sanotaan
-näet pistäneen venäläisiä sotamiehiä kuoliaaksi, kun he olivat
-ruvenneet kaupungin asukkaita ryöstämään, vaikka hän oli ankarasti
-sen kieltänyt. Kaupungin asukkaille hän lupasi turvallisuutta, mutta
-Hornin täytyi 15 vuotta olla vankeudessa.
-
-Narvan voitto saattoi Pietarin toiveet yhä suuremmaksi. "Tässä",
-kirjoittaa hän eräälle korkealle virkamiehelle, "jossa Jumala meidät
-neljä vuotta sitten kuritti, on hän nyt meille suloisen voiton
-suonut".
-
-Jo vuotta ennen oli hän valloittanut Neva-joen suussa erään pienen
-Nevalinna-nimisen linnan ja kaupungin, joka tuli hyvin tärkeäksi koko
-Venäjän seuraavassa oloissa. Se oli näet se paikka, jossa Pietarin
-kaupunki nyt on. Heti sen valloitettuansa ryhtyi hän siihen uutta
-pääkaupunkia rakennuttamaan. Tähän soiseen ja rämeiseen seutuun
-kohosi pian suuria rakennuksia, palatsia, linnoja ja kirkkoja;
-Venäjän laivoja rupesi kulkemaan Nevajoella. Retusaari eli Kronstadt
-vähän matkan Nevan suusta Suomenlahdessa oli ollut metsäinen saari;
-sielläkin ruvettiin varustuksia tekemään; siitä muodostettiin
-Pietarin etu-varustus, jommoisena se vielä nytkin on. Mitenkä Pietari
-tämän kaikki lujalla tahdollaan sai aikaan, kerromme tuonnempana.
-
-Itämeren maakunnat joutuivat suurimmaksi osaksi tsaarin haltuun
-näinä vuosina; Pähkinälinna, Tartto y.m. linnoitukset antautuivat;
-ainoastaan Riika ja Rääveli jäivät vielä toistaiseksi Ruotsalaisten
-omaksi.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Sill'aikaa kun Pietari valloitteli Itämeren maita Ruotsalaisilta,
-oleskeli Kaarle XII sotajoukkoineen Puolassa. Jo vuonna 1701 oli
-hän mennyt Väinä-joen yli Kuurinmaalle, karkottaen August II:sen
-saksilaiset joukot edellään. Ruotsin maiden rajat olivat tältä
-puolen nyt aivan turvassa; ja olisi kuninkaan sopinut taas kääntyä
-Venäläisiä vastaan estääkseen heti alussa Pietarin suuria tuumia ja
-varustuksia kehittymästä. Mutta Kaarle XII ei tätä vaaraa käsittänyt;
-helpot voitot saivat hänen yhä enemmän luottamaan onnetarten
-suosioon. Hänen suunnitelmansa saivat yhä suuremman muodon. Hän ei
-tyytynyt siihen, mitä hänen valtakuntansa etu vaati, vaan hän rupesi
-taistelemaan oman tarkoitustensa saavuttamiseksi. Hänen mielessään
-vakaantui se ajatus, että petollinen August II oli pakotettava
-luopumaan Puolan kruunusta ja toinen saatava sijaan. Sen kautta
-oli Kaarle XII:nen oikeuden tunto tyydytetty. Hänen mielessään
-kangasteli kenties sekin aatos, että hän saisi uudesta asettamastaan
-kuninkaasta liittolaisen Venäjätä vastaan. Mutta se osottaa, ettei
-hän tuntenut tarpeeksi Puolan valtiota. Puolan joukkoja hän kyllä
-voitti toisen toisensa perästä, mutta maa ei sillä ollut kukistettu.
-Voitot olivat petollisia. Sen oli jo hänen isoisänsä Kaarle X:s
-saanut kokea. Hänkin oli voitokkailla sotajoukoillaan risteillyt
-halki Puolan, mutta hävitetyksi hän ei sitä saanut, ainoastaan
-heikonnetuksi. Puolan valtiolta puuttui näet yhteyttä; se ei ollut
-sellainen luja yhteen sulautunut kokonaisuus kuin esim. Ruotsi tai
-Tanska. Kuningas siellä oli, mutta hän oli voimaton; valtiopäivillä
-asiat piti päätettämän; siellä olivat yksinomaan aatelismiehet ja
-korkeimmat papit saapuvilla. Mutta valtiopäivätkin olivat voimattomat
-toimintaan; sillä ei päätöstä saatu aikaan, ellei yksimielisyys ollut
-täydellinen. Sen esti n.s. "vapaa veto-oikeus". Se taas saattoi
-täydellisen hajaantumisen, riitoja ja puoluetaisteluja; se suuri
-vapaus, joka muka oli olemassa, olikin ainoastaan vallattomuutta.
-Puolan valtioruumiin eri osat olivat hajallaan, ja eri osia oli
-mahdoton yht'aikaa tukahuttaa, ja vielä mahdottomampi oli luoda
-tuosta höllästä valtiosta lujaa yhtenäistä liittovaltiota, niinkuin
-Ruotsin kuningas kenties toivoi.
-
-Kaarle XII samoili joukoillaan Puolassa paikasta toiseen viisi
-vuotta väjyen Augustin kruunua; hän sai loistavia voittoja,
-pakotti Puolalaiset luopumaan August II:sesta sekä valitsemaan v.
-1704 erään Stanislaus Lecsinskin, joka kuului Puolan mahtavampiin
-aatelissukuihin. Vaali ei kuitenkaan ollut yksimielinen, ja
-ainoastaan Ruotsin sotajoukkojen pakotuksesta hän kuninkaaksi
-huudettiinkin. Augustilla oli vielä sotajoukkoja ja hän oleskeli
-Puolassa tämän jälkeen kaksi vuotta, jolloin hänen täytyi lähteä
-perintömaahansa Saksiin. Mutta Kaarle XII ei häntä vieläkään jättänyt
-rauhaan; hän seurasi häntä Saksiin, ja vasta siellä sai hän hänet
-rauhaan taipumaan ja samassa luopumaan Puolan kruunusta v. 1706
-Altranstadtin rauhassa.
-
-Nyt oli Kaarle XII maineensa kukkulalla. Hän oli keskellä Euroopaa
-suuri voitokas armeija mukanaan. Eipä siis kumma, että häntä
-koetettiin saada sekaantumaan Länsi-Euroopan valtiollisiin asioihin.
-Tähän aikaan käytiin toista suurta sotaa Länsi- ja Etelä-Euroopassa.
-Useat Euroopan valtiot olivat yhtyneet taistelemaan mahtavata
-ja ylpeätä Ranskan kuningasta Ludvig XIV:ttä vastaan; hän oli jo
-masentumaisillaan. Sen vuoksi kääntyi hän Ruotsin kuninkaan puoleen,
-tahtoen häntä puolelleen, niinkuin Ruotsin ja Ranskan sotavoimat
-kolmikymmenvuotisessa sodassakin olivat ennen yhdessä taistellet.
-Kaarle XII ei kuitenkaan ryhtynyt enää näihin asioihin, ja kaikki
-hänen lähemmät neuvonantajansakin koettivat sitä estää. Oli aika
-jo kääntyä Venäjätä vastaan ja kukistaa sekin niinkuin muidenkin
-vihollisten oli käynyt.
-
-
-
-
-XVI. Kaarle XII lähtee Venäjälle.
-
-
-Kun tieto oli levinnyt siitä, että August II oli tehnyt rauhan Kaarle
-XII:nen kanssa, arvasi Pietari, että nyt oli hänelle ratkaiseva hetki
-tulossa. Kaikki sotapuuhat Itämeren maakunnissa jäivät toistaiseksi
-ja aljettiin toisaalla varustuksia tekemään. Kaupunkien linnoituksia
-Puolan rajalla ruvettiin parantamaan, varsinkin Kieviä; myöskin
-Moskoovaa ja sen lähellä olevia kaupunkia varustettiin, virtojen
-luona piti varustuksia tehtämän. Määräyksiä annettiin, että heti
-Ruotsalaisten ilmaantuessa piti asukkaiden viedä karjansa ja muut
-varansa pois, jotta ei olisi vihollisella niitäkään saatavissa.
-Kaikkien tuli olla varuillaan pian sattuvaa suurta tapahtumaa varten.
-
-Pietari saattoi ruveta Ruotsin kuningasta vastustamaan jo Puolassa ja
-estää hänen tuloansa Venäjälle. Siitä olikin kysymys, mutta tsaari
-ei tähän tuumaan uskaltanut ryhtyä. Kaarle XII:tta oli ympäröimässä
-voittamattoman sankarin loisto; häntä vastaan ei uskallettu
-ryhtyä julkiseen taisteluun; virtojen ylimenopaikoissa, nälkään
-näännyttämällä piti hän voitettaman. Se oli Venäjän tsaarin tuuma.
-
-Elokuussa v. 1707 lähti Kaarle XII vihdoin liikkeelle Saksista.
-Hän marssi Puolaan ja oli siellä seuraavaan vuoteen asti. Aikaisin
-keväällä v. 1708 meni hän Venäjän rajan yli, otti Grodnon kaupungin
-haltuunsa, josta tsaari kahta tuntia ennen hänen tuloansa oli paennut.
-
-Nyt oli Pietari masennettava ja Venäjän voima murrettava. Mutta millä
-tavalla? Useat kehottivat Ruotsin kuningasta lähtemään Itämeren
-maakuntiin, karkottamaan Venäläiset pois, riistämään heiltä takaisin
-valloitetut paikat ja ennen kaikkia estämään uutta pääkaupunkia
-syntymästä Neva-joen suuhun. Tämä suunnitelma oli Kaarle XII:kin
-mielessä jonkun aikaa; mutta hän luopui siitä. Hän arveli näet, että
-tuo kaikki olisi pian suoritettu, mutta sillä ei olisi Venäjän voima
-tarpeeksi muserrettu; ja sen hän tahtoi tehdä. Sen vuoksi hänessä
-pääsi vakaantumaan toinen paljon suuremmoisempi suunnitelma. Hän
-tahtoi tunkeutua itse Venäjän sydämeen, ottaa sen vanhan pääkaupungin
-haltuunsa, ja kun tsaari perinpohjaisesti oli masennettu, sitten
-oli rauhanehdot määrättävät. Tuuma oli suuremmoinen, ja sentähden
-se miellytti Kaarle XII:sta; sen lisäksi oli siihen muitakin
-houkuttelevia syitä. Kaarle XII toivoi näet saavansa liittolaisia.
-Turkin sulttaani oli osottanut ystävyyttä Ruotsin kuninkaalle; ei
-ollut ollenkaan mahdotonta, että hän ryhtyisi yhdessä Ruotsalaisten
-kanssa estämään Venäjän paisuvaa mahtavuutta. Olihan Pietari jo
-riistänyt siltä sodassa Asovin tärkeän kaupungin ja linnoituksen ja
-Tataarilaiset nykyisessä Etelä-Venäjässä, jotka olivat sulttaanin
-alamaisia, olivat Venäjän hallitukselle suutuksissaan sen
-mielivaltaisesta menettelystä sodan jälkeen, se kun oli anastanut
-suuria maa-aloja.
-
-Mutta varmempia takeita näkyi olevan kasakkain atamaanista
-Etelä-Venäjällä Ivan Stepanovits Mazepasta.
-
-Tämä mies on saavuttanut suuremman kuuluisuuden kuin moni muu
-hänen asemassaan. Syntyänsä puolalainen aatelismies oli Mazeppa
-Puolan kuninkaan Juhana Kasimirin hovissa sekä komeutensa että
-hienojen seurustelutapojen vuoksi saavuttanut yleistä suosiota.
-Mutta rakkauden seikkoihin jouduttuaan erään puolalaisen magnaatin
-puolison kanssa, joutui hän pois koko isänmaastaan. Tuo aviomies,
-jota hän oli loukannut, sidotutti hänet kostoksi ihka alastonna
-hevosen selkään, joka lähti häntä kuljettamaan läpi metsäin ja
-yli vuorten. Pahasti runneltuna pääsi hän tästä kovasta koston
-rangaistuksesta kun muutamat kasakat, jotka tapasivat hänet tuossa
-surkeassa tilassa puolikuolleena, irroittivat nuorat, joilla hän
-oli sidottu. Kotimaahansa ei hän enää palannut, vaan asettui
-Vähä-Venäjän kasakoiden päällikön eli atamaanin luo. Jonkun ajan
-kuluttua hän itse nimitettiin tuohon tärkeään toimeen. Mazeppa oli
-kopea, itsekäs, turhamainen mies; arvon ja kunnian saavuttaminen
-oli hänen tarkoitusperänsä. Sen mukaan johti hän toimensa. Ja
-itsekkäisiin tuumiinsa näkyi hänellä olevan tarpeeksi kannatusta
-kasakoissa, ja tilaisuus hyvä, kun Ruotsin mahtava kuningas rupesi
-lähentelemään Venäjän rajoja. Dniepr-virran ympärillä asuvat kasakat,
-jotka ennen olivat olleet Puolan kuninkaiden alamaisia, olivat
-Pietarin isän Aleksei-tsaarin aikana liitetyt Venäjän valtaan. Heidän
-entiset vapaat laitoksensa oli silloin luvattu säilyttää. Mutta
-Pietari suuri ei näitä annetuita lupauksia noudattanut. Kasakoita
-pakotettiin varustustöihin, niinkuin muitakin, rekryytejä otettiin
-heidän joukostaan, veroja kohotettiin j.n.e. Tämän johdosta olivat
-kasakat tyytymättömiä; valituksia ja pyyntöjä esitettiin tavan takaa
-Mazepalle: sanotaanpa muutamien kehottaneen häntä vapauttamaan
-Vähä-Venäjä tsaarin vallasta.
-
-Tähän vallitsevaan tyytymättömyyteen perustuen ja loukattuna siitä
-että tsaarin mahtava suosittu Menschikov pyrki syrjäyttämään hänen
-vaikutustaan, ryhtyi tämä 70-vuotias vanhus keskusteluihin sekä
-Puolan vasta valitun kuninkaan Stanislaus Leczinskin että itse Kaarle
-XII:nen kanssa. Eräs ruhtinatar Dolskij, älykäs ja juonikas nainen,
-oli vielä häntä kiihottamassa. Ensin tapahtui se varovasti; Mazepa
-horjui; hän teeskenteli samalla kertaa uskollisuuttaan tsaarille
-kuin hän oli hänen vihollistensa kanssa salaisessa kirjevaihdossa.
-Kauan aikaa pysyikin hänen kaksimielisyytensä salassa. Pietari
-rankaisi ankarasti kaikkia, jotka syyttivät atamaania petollisista
-juonista; niin lujasti luotti hän tähän mieheen. Vihdoin kuitenkin
-tuli asia ilmi, ja Mazepan täytyi lähteä pois olopaikastaan sekä
-saapui Ruotsalaisten leiriin Lokak. lopulla 1708, jolloin Kaarle
-XII oli jo Ukrainan rajoilla. Mutta mukanaan hänellä oli ainoastaan
-7,000 kasakkaa, vaikka hän 30,000 oli luvannut tuoda. -- Ruotsin
-kuninkaalle Mazepan toimet ja juonet tuottivat enemmän haittaa kuin
-hyötyä.
-
-Tällä välin pitkitti Kaarle XII matkaansa yhä eteenpäin Venäjätä
-kohden. Hän oli tehnyt Lewenhauptin kanssa keväällä v. 1708
-täydellisen sotasuunnitelman, jonka mukaan kaikki Ruotsin sotavoimat
-yhtä aikaa piti pantaman liikkeelle. Itse oli hänellä pääjoukko,
-36,000 miestä, ja sen mukana hänen tuli tunkeutua Moskoovaan.
-Kenraali Lewenhauptin, joka oli Liivinmaalla, piti lähteä sieltä
-11,000-miehisen armeijan kanssa samaan aikaan ja yhtyä pääarmeijaan
-sekä tuoda sillekin muonavaroja, niitä kun oli vaikea Venäjällä
-saada. Kenraali Lybeckerin voimia Suomessa taas oli käytettävä
-Inkerinmaalla samaan aikaan. Hänen tuli ahdistaa Pietarin vasta
-varustettua kaupunkia Neva-joen suussa. Vieläpä piti Puolan
-kuninkaankin ottaa samaan yritykseen osaa. Hän toivoi vielä,
-että Krimin Tataarit, vieläpä Turkin sulttaanikin yhtyisi häneen
-apujoukoilla.
-
-Näin oli Kaarle XII suunnitellut tuon suuren aikeensa, jolla
-Venäjän valtakunta oli perin pohjin masennettava. Se oli mahtava ja
-älykkäästi ajateltu, niinkuin sota-asiain ymmärtäjät yksimielisesti
-sanovat; mutta se ei kuitenkaan onnistunut. Se oli kyllä mahdollinen
-toteuttaa, mutta niitä monia vaikeuksia, jotka saattoivat ilmaantua,
-ei otettu lukuun. Katselkaammepa miten se päättyi.
-
-Jo vuoden 1708 kuluessa näkyi pahoja enteitä. Kaarle XII joutui
-yhä kauemmas Venäjän sisä-osiin. Liettuassa oli monia virtoja
-esteenä, rämeet ja suot hankaluutta tekemässä; sen lisäksi koko
-kesä niin sateinen, ettei miesmuistiin sellaista ollut sattunut.
-Kulku kävi hitaasti huonojen teiden vuoksi, hevoset eivät tahtoneet
-päästä eteenpäin; usein ne vaipuivat suohon melkein näkymättömiin.
-Sotamiehet kärsivät äärettömästi jo tästä luonnonkovuudesta, mutta
-vielä enemmän Venäläisten tekemästä haitasta. Vihollisen joukot
-kulkivat edellä; usein he ryhtyivät pienempiin kahakkoihin, häiriten
-Ruotsalaisten muutenkin hankalaa kulkua, mutta ei ratkaisevaan
-taisteluun, jota Kaarle XII olisi toivonut. Palavien kylien tulen
-heijastus osotti usein Ruotsalaisille mitä heidän oli odotettavissa,
-kun eteenpäin pyrkivät. Sillat olivat hävitetyt, tiet hakatuilla
-puilla tukkoon pantu. Ja kun kyliin tultiin, olivat ne joko
-tuhkaläjänä tai kokonaan autioina. Asukkaat olivat paenneet pois ja
-kätkeneet varansa maakuoppiin; sotamiehet eivät saaneet niitäkään
-ostaa, ei leipää eikä juomaa. Syksyn kuluessa täytyi heidän
-suurimmaksi osaksi syödä kasvien juuria, sieniä y.m., mitä metsissä
-löysivät. Tämän kovan kesän ja syksyn jälkeen tuli ankaran kylmä
-talvi, joka näytti voimaansa muuallakin. "Linnut putoilivat puusta",
-kirjoittaa eräs, joka oli retkellä mukana, "jotta niitä saatiin
-käsin kiinni niinkuin kesyjä eläimiä". Sotamiehet eivät saattaneet
-tätä kestää; pitkin teitä niitä vaipui toinen toisensa perästä.
-Nälkä ja kylmä se olikin, joka saattoi enemmän tuhoa Kaarle XII:sen
-sotajoukossa, kuin monet tappelut.
-
-Eikä vielä tässä kylliksi. Tulipa muitakin onnettomuuksia lisäksi.
-Kuten mainitsimme, piti Lewenhauptin tuoda lisäväkeä ja elatusvaroja
-Liivinmaalta. Mutta Kaarle XII oli liian kauaksi kulkenut, sillä
-ennen kun Lewenhaupt pääsi yhtymään, olivat Venäläiset, joita johti
-Pietari itse, hätyyttäneet häntä Liesna-joen luona. 11,000:sta
-miehestä pääsi ainoastaan 7,000 perille; mutta vielä suurempi
-onnettomuus oli se, että muonavarasto joutui Venäläisten käsiin.
-Lewenhauptin joukot tulivat pääjoukkoon vaan kurjuutta lisäämään.
-
-Kohta tämän jälkeen tuli toinen surusanoma Kaarle XII:nen leiriin.
-Lybeckerin retki Pietaria vastaan ei onnistunut. Tämä kenraali,
-joka on tunnettu meidän maan historiassa, oli kyllä ylpeä, mutta
-huono päällikkö ja pelkuri. Venäläiset saivat hänet pelotetuksi pois
-toimittamalla tahallansa hänen käsiinsä kirjeen, jossa kerrottiin,
-että muka suuri Venäläisjoukko oli tulossa Inkerinmaalle. -- Turkin
-sulttaani ilmoitti niinikään, ettei hän millään tavalla aikonut ottaa
-osaa sotaan. Ruotsin kuninkaan täytyi siis luottaa yksinomaan omiin
-voimiinsa.
-
-Ja kaikista vastuksista huolimatta pysyi Kaarle XII tyyneenä;
-järkähtämättä hitustakaan pitkitti hän kerran alottamaansa tietä.
-Niiden neuvoja, jotka kehottivat häntä peräytymään, ei hän ottanut
-korviinsakaan. Mutta sotamiehillä ei enää ollut samaa mieltä kuin
-ennen; kärsiminen ja puute teki heidän ruumiinsa voimattomaksi ja
-heidän mielensä alakuloiseksi; he nureksivat, että heitä kuljetettiin
-yhä kauemmas kotoa ja varmaan kuolemaan. Heillä ei enää ollut samaa
-varmaa voiton toivoa, joka ennen oli heitä elähyttänyt. Upsierit
-taas olivat eripuraisia keskenään; he koettivat vahingoittaa toinen
-toistansa; ja tyytymättömyys yhäti jatkuvaan sotaan ilmaantui
-heissäkin. Ruotsin armeija oli jo masentunut, se oli jo rappiolle
-joutunut ennenkun ratkaiseva taistelu tapahtui.
-
-Tsaari oli yhäti pitänyt silmällä Ruotsalaisten kulkua ja pysytellyt
-heidän läheisyydessään. Hänen joukkoansa olivat toisellaiset kuin 9
-vuotta aikaisemmin Narvan edustalla. Hän oli yhäti ollut toimessa
-ja etupäässä pitänyt sotalaitoksestaan huolta. Venäjän sotajoukko
-oli sillä välin saanut enemmän taitoa, kuntoa sekä samassa itseensä
-luottamusta, vaikka Kaarle XII ei kuitenkaan osannut tätä muutosta
-tarpeeksi arvostella. Sitä paitsi luotti Ruotsin kuningas yhäti onnen
-suosioon, joka tähän asti oli ollut hänen mukanaan. Pietari taas oli
-käynyt ankaran koulun; varovaisesti ja hiljalleen oli hän ja hänen
-valtionsa, kehittynyt; mutta hän oli oppinut yhä enemmän toivomaan ja
-luottamaan omiin voimiinsa.
-
-Toisellaisella kannalla olivat siis entisestään tositeossa olosuhteet
-kun Pultavan luona taisteluun ryhdyttiin.
-
-
-
-
-XVII. Pultavan tappelu. Kaarle XII:nen sotajoukko joutuu vangiksi.
-
-
-Toukokuun 1 p. 1709 ryhtyi Kaarle XII piirittämään Pultavan
-varustettua kaupunkia Vähässä-Venäjässä. Hänen sotajoukkonsa
-oli edellisen vuoden kuluessa sulautunut 20,000:teen mieheen ja
-niistäkin oli joku tuhat sairaana. Näiden lisäksi oli noin 10,000
-saporogilaista kasakkaa, jotka olivat hänen kanssaan tehneet liiton.
-Kanuunista oli ainoastaan 30 jäljellä; suurin osa oli matkalla jäänyt
-Liettuan soihin; ruutia oli sangen vähän ja sekin melkein kelvotonta,
-koska matkalla oli kostunut. Sen vuoksi täytyikin Ruotsin kuninkaan
-vastoin tapojansa ryhtyä pitkälliseen piiritykseen, sillä tällaisilla
-voimilla ja sotavarustuksilla ei hänkään voinut rynnäkköä ajatella.
-Venäjän joukot, jotka olivat seuranneet Ruotsalaisia ja toukokuussa
-asettuneet noin penikulman päähän varustettuun leiriin, oli yhteensä
-ainakin 60,000 miestä, toiset sanovat niitä olleen 80,000; sen
-lisäksi lähes 100 kanuuna, hyvät ampumavarastot ja ruokavaroja
-tarpeeksi. Ruotsin joukot kaivoivat juoksuhautoja ja lähentelivät
-niitä myöten kaupunkia. Pultavassa kävi olo puolustajille
-tukalaksi. Tyhjien pommien sisässä, joita kaupungista ammuttiin
-yli Ruotsalaisten leirin, annettiin kirjelipuilla tietoa tilasta
-Venäläisten leiriin; kruuti- ja muonavarat rupesivat loppumaan.
-Pietari oli itse saapunut kesäkuussa joukkojensa luo ja tahtoi
-mielellään pelastaa kaupungin. Mutta ratkaisevaan tappeluun oli hänen
-ryhtyminen, ennenkuin saattoi Pultavan puolustajille apua tuoda,
-Ruotsin joukot kun olivat hänen joukkojensa ja Pultavan kaupungin
-välillä. Sellainen oli kuitenkin pelko vielä Kaarle XII:nen armeijaa
-kohtaan, vaikkapa se olikin niin kurjassa tilassa, että tsaaria
-kauan aikaa arvelutti tappeluun ryhtyä. Vasta saatuansa tietää, että
-Ruotsin kuningasta oli pahasti jalkaan haavoitettu ja sentähden
-kykenemätön itse toimintaan, päätti hän antautua ratkaisevaan
-taisteluun. Ruotsin joukko oli myöskin halukas viimeiseenkin
-ponnistukseen, sillä sen asema oli tukala; puutteet ja kärsimiset
-pakottivat sotamiehiä toivomaan leipää tai kuolemaa, ja ilman
-taistelua ei minkäänlaista muutosta ollut toivottavissa.
-
-Ruotsalaiset taistelun alkoivatkin. Kesäkuun 27 p. kutsui kuningas
-Rehnsköldin ynnä muut kenraalit luoksensa ja vuoteellaan maaten hän
-määräsi, että seuraavana aamuna oli taisteluun ryhdyttävä. Rehnsköld
-sai ylijohdon, sillä Kaarle XII ei itse kyennyt hevosen selkään
-nousemaan. Saman päivän illalla ilmotettiin myöskin sotamiehille,
-että aamulla varhain oli vihollista vastaan mentävä.
-
-Kesäkuun 28 p. oli ratkaiseva päivä, Jo k:lo 4 aamulla lähtivät
-Ruotsin joukot liikkeelle; niitä oli vaan noin 13,000 miestä, muut
-olivat vallihaudoissa tai kuormaston luo jätetyt. Ampumavarastot
-olivat huonot, kuten mainittiin, joten he pian olivat pakotetut
-ryhtymään miekka kädessä käsikahakkaan. Ja vanhaa urhouttaan he
-kyllä osottivatkin. Tappelun alku näytti lupaavan Ruotsalaisille
-voiton; he karkottivat Venäläisten ratsuväen ja aikoivat rynnätä
-tsaarin varustettuun leiriin. Silloin aikoi Pietari joukkoineen jo
-paeta. Mutta pian asiat muuttuivat. Ruotsin joukot hajosivat liian
-etäälle toisistaan ja kun koko tsaarin suuret voimat tulivat esille,
-kävi asema Ruotsalaisille tukalaksi. Eräs osasto, jossa oli kuusi
-pataljoonaa kenraalimajuri Roosin johdossa, joutui saarretuksi;
-koko osasto joko kaatui tai joutui vangiksi. Venäjän lukuisat tykit
-tekivät ääretöntä tuhoa, jota vastaan urhoollisuus toiselta puolen ei
-mitään saanut aikaan. Näyttipä lopulta siltä kun koko Kaarle XII:nen
-sotajoukko olisi siinä paikassa auttamattomasti hukassa.
-
-Venäjän tsaari oli koko tappelun ajan saapuvilla, kehottamassa
-ja järjestämässä. Että hän ei vaarallisempia paikkoja välttänyt,
-osottaa se, että yksi kuula meni hänen hattunsa läpi, toinen sattui
-satulaan; mutta mielenmalttiansa hän ei menettänyt. Kaarle XII oli
-myöskin taistelukentällä, vaikk'ei johtamassa; hän oli laitattanut
-itselleen kantotuolin, jolla hän kulki. Kuulat sinkoilivat hänenkin
-ympärillään. Toinen hevosista, jotka tuolia kannattivat, ammuttiin jo
-tappelun alussa kuoliaaksi. Sen jälkeen hänen henkivartiansa ottivat
-kantaakseen tuolin; niistä useimmat kaatuivat ja vihdoin ammuttiin
-koko tuoli pirstaleiksi, jonka jälkeen kuninkaan täytyi nostattaa
-itsensä hevosen selkään.
-
-Sillä välin oli jo tappelun päätös ratkaistu. Venäläiset olivat
-karkottaneet Ruotsin joukot; tuhansia oli kaatunut, toisia joutunut
-vangiksi, joiden joukossa ylipäällikkö Rehnsköld ja kuninkaan
-sihteeri Piper. Muut lähtivät pakenemaan. Venäläiset eivät voiton
-riemussaan onneksi heti lähteneet hätyyttämään Ruotsalaisten leiriä;
-silloin jo olisi kaikki, itse kuningaskin, joutunut Venäläisten
-käsiin.
-
-Kenraali Lewenhaupt sai armeijan tähteet kerätyksi kuormaston luo;
-ja heti aljettiin pakoon valmistautumaan. Itäänpäin kuljettiin
-kolme päivää yhtämittaa. Silloin saavuttiin leveän Dniepr-joen
-rannalle siinä kohdassa, jossa Vorskla-niminen syrjäjoki siihen
-purkaa vetensä. Siitä olisi ollut yli mentävä, jotta olisi päästy
-turviin läheiselle Turkin alueelle, mutta huomattiin että siltaa
-ei ollut, ja vielä kyläkin, joka siinä oli ollut, oli hävitetty.
-Tsaari oli antanut sen jo ennakolta varoksi hävittää, ettei lautan
-aineita olisi saatavissa. Siihen oli siis pysähtyminen. Löydettiin
-kuitenkin pari venettä, jotka sidottiin yhteen; kuninkaan ajoneuvot
-sovitettiin niiden päälle ja hän pääsi siten yli. Vastenmielisesti
-Kaarle XII kuitenkin sotajoukostaan erosi ja monta kehotusta
-tarvittiin, ennenkun hän saatiin taipumaan. Mazeppa pääsi virran
-yli kolmannella veneellä ja sai vielä osan aarteistaankin muassaan.
-Uimalla useat koettivat pelastua, luottaen hevostensa voimiin;
-muutamille se onnistui, mutta monet myös hukkuivat virtaan. Noin
-1,500 miestä Ruotsin armeijasta pääsi yli sekä pari tuhatta kasakkaa.
-He pelastuivat Turkin valtakuntaan, jonne Kaarle XII asettui olemaan.
-
-Mutta armeijan suurin osa jäi virran toiselle rannalle.
-Lewenhauptille jätti kuningas lähteissään ylipäällikkyyden. Tarkotus
-lienee ollut, että olisi vastarintaa tehty, mutta sen huomasi
-Lewenhaupt turhaksi; järjestys oli kadonnut ja useat karkailivat
-pois. Kun Menschikov heinäkuun 1 p. ilmestyi 9,000 ratsumiehellä
-mainitun virran luo Perevolotshnan kylän luona, suostui Lewenhaupt
-kirjottamaan nimensä antaumissitoumuksen alle. Sotamiehistä oli tämä
-niin heidän kunniaansa alentavaa, että monet syöksyivät virtaan
-päästäkseen tästä häpeästä; samoin tekivät useat kasakoista, he taas
-välttääkseen ankarata rangaistusta. Mutta noin 15,700 miestä siinä
-antautui tsaarin armoihin; niistä 930 upsieria. Samoinkuin 9 vuotta
-aikaisemmin Venäjän joukot Narvan luona jättivät aseensa Kaarle
-XII:lle, niin nyt Ruotsin joukot kulkivat ruhtinas Menschikovin
-ohi ja jättivät aseensa ja lippunsa hänen jalkainsa juureen. "Niin
-hävisi", kirjottaa tsaari voitonriemussaan, "sama armeija, joka
-Saksissa ollessaan oli herättänyt kauhua koko Euroopassa, Venäläisten
-käsiin".
-
-Pultavaan hautaantui Kaarle XII:nen sotamaine ja Ruotsin suuruus.
-Sen armeijan kohtaloa, joka viimeiseen asti oli tätä suuruutta
-ylläpitänyt, tahdomme vielä vähän seurata senkin jälkeen kun se oli
-voittoja lakannut saamasta ja pitkällisessä vankeudessa tuomittu
-olemaan.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Pultavasta vietiin vangit eri osastoissa sisämaahan päin ja
-joulukuussa olivat ne Moskoovassa, jossa tsaari vietti saman
-kuukauden 22 p:nä suuren riemujuhlan Pultavan tappelun johdosta.
-Ruotsalaiset vangit olivat näet mukana juhlan komeutta lisäämässä.
-Siinä kanuunat, sotaliput ynnä muut voiton merkit. Seuraavan vuoden
-alussa hajoitettiin upsierit ja myöskin sotamiehet eri osiin
-valtakuntaa. Mutta kun Kasanissa v. 1711 oli tullut ilmi suuri
-karkaamisen yritys, vietiin vangit kauemmaksi, suuri osa upsiereista
-Siperiaan, jotta he olisivat kauempana kotimaastaan ja toisistaan.
-Tobolskin kaupungissa yksin oli lähes 900 upsieria. Papit jaettiin
-eri paikkoihin, jottei vankien tarvinnut olla ilman sielunhoitoa. Sen
-olivat vangitut kenraalit Rehnsköld ja Piper saaneet aikaan, jotka
-muutenkin pitivät paljon huolta vangeista esitellen tsaarille heidän
-tarpeitaan.
-
-Paitsi näitä Pultavan tappelun jälkeen vangittuja oli vangiksi
-jo ennen kuljetettu paljon ihmisiä koko sodan kestäessä sekä
-sotamiehiä että muitakin asukkaita kaupungeista ja maalta, joten
-niitä oli yhteensä useita kymmeniä tuhansia, hajotettuna ympäri
-Venäjän laajaa valtakuntaa. Kaikkien olo oli hyvin huono. Upsieria
-ei tavallisesti pakotettu työhön, mutta niiden toimeentulo oli
-tukala. Venäjän valtion puolesta maksettiin heille hyvin vähän ja
-kotimaasta harvoin saapui varoja, jonka vuoksi heidän täytyi tuumia
-toisia elinkeinoja. Monet rupesivat jotakin käsityötä harjoittamaan;
-he valmistivat kulta- ja hopea-astioita, nikkarin-, sorvarin-,
-suutarin-ammattiin kuuluvia töitä; toiset rupesivat korttia
-valmistamaan, muutamat punoivat koppia j.n.e. Löytyipä parturia,
-hattumaakaria ja ravintolanpitäjiäkin heidän joukossaan. Jotkut
-menivät kauppa-apulaisiksi. Muutamat perustivat kouluja, joissa
-rupesivat oppia jakamaan. Esimerkiksi Tobolskissa perustettu koulu
-saavutti suuren maineen.
-
-Huonompi kuin upsierien oli sotamiesten sekä muiden vangiksi vietyjen
-asukkaiden tila. Ne joutuivat myöskin pitkin koko laajaa Venäjän
-valtakuntaa hajoitetuksi. Vieläpä niitä myytiin Persialaisille ja
-Turkkilaisille, ja joutuivat siten vielä kauemmaksi. Venäjällä
-toiset olivat valtion töissä, toiset taas yksityisten tiluksilla.
-Pietari käytti niitä näet niinkuin omia talonpoikiaankin yleisissä
-töissä: kanavia kaivamassa, satamia ja laivoja rakentamassa, linnoja
-varustamassa; varsinkin Pietarin kaupunkia rakennettaissa käytettiin
-paljon sotavankia. Huono hoito ja ruoka surmasi paljon. Ne vangit
-taas, jotka joutuivat bojaari tiluksille maata viljelemään, tulivat
-samallaisen kohtelun alaisiksi, kuin Venäjän talonpojat olivat. Tylyt
-voudit olivat aina ruoska kädessä heidän työtään valvomassa.
-
-Suurin osa vangiksi joutuneista hävisi ikuisiksi ajoiksi teille
-tietämättömille; varsinkin niiden, jotka joutuivat kauaksi oli
-vaikea palata. Monet olivat kääntyneet kreikan-uskoon sekä
-perehtyneet uusiin oloihin, eivätkä rauhan tultua enää tahtoneet
-palata; usein Venäläiset tahtoivat myöskin estää heidän paluutansa.
-Monet upsiereistakin olivat vapaaehtoisesti antautuneet tsaarin
-palvelukseen ensiksi tehtyään hänelle uskollisuuden valan. Heillä
-kun oli huono olo ja tsaari taas lupasi heille, niinkuin muillekin
-ulkomaalaisille hyviä virkoja ja suuria etuja, suostuivat he jäämään
-hänen virkakuntiinsa. Kun rauha v. 1721 tehtiin, saivat vangit
-oikeuden palata kotimaahansa, ja silloin niitä joukottain nähtiinkin
-paluumatkalla, mutta kuten mainittu, suuri osa jäi ainiaaksi enää
-kotimaatansa milloinkaan näkemättä.
-
-
-
-
-XVIII. Pietari valloittaa Suomen.
-
-
-"Vasta nyt on Pietarin perustuskivi Jumalan avulla lujaan laskettu",
-kirjoittaa tsaari yli-amiraali Apraksinille Pultavan voiton johdosta.
-Vasta nyt olivat Pietarin uudet hankkeet taattuina ja hänen tekemänsä
-valloitukset turvattuina. Mutta ei siinä kyllin. Tämä tapahtuma
-muutti Venäjän aseman kokonaan toisellaiseksi. Se pääsi johtavaksi
-vallaksi pohjoismaissa; se pääsi samassa Euroopan vallaksi, jota se
-ei ennen ollut. Ulkomailla Pultavan tappelu herätti hämmästystä;
-samallainen ihmettely ja kunnioitus, joka vastikään oli Kaarle
-XII:nen osana ollut, siirtyi nyt Pietarille. Hänen arvonsa kohosi;
-hänen vaikutuksensa Euroopan valtiollisissa asioissa tuli heti sen
-jälkeen näkyviin.
-
-Lepoon ei Pietari tästä lähinkään hetkeksikään antautunut. Ruotsin
-ylivalta oli kyllä masennettu, mutta sitä piti vielä ahdistettaman,
-jotta se saataisiin rauhaan. Ja Pietari sai taas liittolaisiakin.
-Tanskan kuningas julisti heti Pultavan tappelun jälestä sodan
-Ruotsia vastaan, ja myöskin August II liittyi heihin, vaatien Puolan
-kruunua jälleen päähänsä. Kaikki nämät kolme alkoivat, niinkuin
-sodan alussakin, ahdistella Ruotsin Itämeren maita; mutta suurempaa
-toimintaa, voimaa ja vireyttä kuin muut liittolaiset, osotti tsaari;
-ja hän se oli, joka koko taistelua johti. Hänen esiintymisensä
-Euroopassa oli nyt toisellainen kuin kymmenen vuotta aikaisemmin.
-Itse hän kulki paikasta toiseen, yhdeltä sotatantereelta toiselle;
-hänen sanallansa oli tärkeä merkitys Euroopan yleisissä asioissa;
-hänen valtiomiehensä Länsi-Euroopan pääkaupungeissa olivat saman
-arvoisia kuin muidenkin ruhtinasten lähettiläät, ja samaa taitoa he
-olivat joutuneet saavuttamaankin. Venäjä oli nyt liittynyt Euroopan
-valtioihin ja sotavoimansa nojalla se sai enempi aikaan kuin Ruotsin
-muut naapurit. Yhä lännemmäksi Pietari halusi päästä.
-
-Pietarin sotavoimat olivat Pultavan tappelun jälestä jaetut eri
-paikkoihin; suurin osa oli Itämeren maakunnissa ja Suomessa,
-mutta myöskin Puolassa ja Saksassa oli hänellä väkeä yhdessä
-liittolaistensa kanssa toimimassa.
-
-Suurin osa Itämeren maakunnista oli jo ennen ratkaisevaa tappelua
-joutunut Pietarin haltuun; suurimmat kaupungit vaan olivat jääneet
-valloittamatta. Mutta jo syksyllä 1709 lähetettiin joukko Riikaa
-valloittamaan; tämä tärkeä kaupunki antautui kesällä 1710; Syyskuussa
-samana vuonna joutui myöskin Rääveli hänen haltuunsa.
-
-Nyt alkoi Suomen vuoro. Viipurin kaupungin tsaari tahtoi saada
-pysyväiseksi omaisuudekseen; se oli varustettu paikka ja lähellä
-hänen uutta pääkaupunkiaan, jonka etuvarustuksena sen vastaisuudessa
-tuli olla Ruotsin puolelta ilmaantuvaa vaaraa vastaan. Mutta muuta
-Suomea hän ei aikonut nytkään valtaansa lopullisesti yhdistää; se
-oli valloitettava vaan sentähden, että se oli tärkeä osa Ruotsin
-valtakunnasta, jotta Ruotsi "notkistaisi niskansa", s.o. taipuisi
-rauhaan. Seuratkaamme hetkeksi Pietarin joukkoja Suomessa ja
-isänmaamme kohtaloa tällä ajalla.
-
-Maaliskuussa 1710 lähetti tsaari 18,000 miestä kenraali Apraksinin
-johdossa Viipuria piirittämään. Piiritys alkoi heti, ammuttiin
-osa linnantorneista pirstaksi ja kaupunkiin ammutuista kuulista
-syttyi kolmasti tulipalo; mutta urhoollisesti puolusti eversti
-Maunu Stiernstråhle kaupunkia ja linnaa 4,000:llä miehellä, jotka
-hänellä oli. Piirittäjillä taas oli tukala olla; talvi oli kylmä
-eikä heillä ollut muualla suojaa kuin lumesta ja jäästä tehdyissä
-majoissa, joten taudit rupesivat raivoamaan heidän joukossaan. Mutta
-kun meri oli auennut, lähetettiin tänne laivasto ja tsaari itse toi
-lisään tykkejä, ampumavaroja ja väkeäkin. Itse hän lähti kuitenkin
-pian Pietariin, mutta antoi päällikölle ankaran käskyn, että Viipuri
-oli otettava. Heinäkuun 14 p. se joutuikin Venäläisten haltuun.
-Joka puolelta piiritettynä eikä apua ollenkaan tiedossa, rupesi
-Stiernstråhle antaumisehtoja tekemään. Niissä suostuttiin muun muassa
-päästämään puolustajat ja kaupungin asukkaat vapaaksi; mutta tsaari
-ei lupaustaan pitänyt, vaan kaikki sotamiehet ja osa asukkaistakin
-joutuivat vangiksi ja vietiin Venäjälle, paitsi sairaita ja
-raajarikkoisia, joita yhteensä oli noin 900. Ne kuljetettiin
-Helsinkiin. -- Samana vuonna syyskuussa joutui Karjalan toinenkin
-linna Käkisalmi kenraali Brucen haltuun, joka sitä 14 päivää yhtä
-mittaa oli pommittanut.
-
-Itä-Suomi oli täten joutunut Pietarin haltuun. Vuoden ajaksi muun
-Suomen valloituspuuhat keskeytyivät, koska Kaarle XII oli saanut
-Turkin julistamaan sodan tsaaria vastaan, ja hänen täytyi sen vuoksi
-oleskella valtakuntansa etelärajoilla.
-
-Sillä välin olisi saattanut Suomen puolustusta valvoa; mutta sitä
-ei enää Ruotsin hallitus kyennyt saamaan aikaan. Tosin täällä oli
-etevä ja urhoollinen päällikkö parin vuoden aikana, Kaarlo Nieroht,
-mutta hänkään ei paljon saanut aikaan. Koko valtakunta oli köyhtynyt,
-rutto vielä päälliseksi oli vv. 1710 ja 1711 Suomessa raivonnut,
-sotavoimat vähentyneet; ruokavaroja ei ollut, joka sekin puolestaan
-teki suuremman sotajoukon koossa olon kauemman aikaa mahdottomaksi.
-Talonpojat kutsuttiin kyllä mies talosta usein vihollista vastaan,
-mutta harjaantumattomia kun olivat, eivät he mitään voineet. Suomen
-lopullinen valloitus ei sen vuoksi käynyt vaikeaksi Venäläisten
-taas tänne hyökätessä, varsinkin kun kenraali Lybecker uudestaan v.
-1712 oli saanut ylipäällikkyyden. Sotaväki, noin 7,000 miestä, oli
-muutenkin kurjassa tilassa ja epätoivoisena, ja päällikkö, johon
-heillä ei luottamusta ollut, teki asian vielä pahemmaksi.
-
-Jo v. 1712 tuli Venäläinen sotajoukko, 16,000-miehen suuruinen
-Suomeen, mutta se onneksi palasi syyskuussa takaisin, vaikka Lybecker
-jo oli aikeessa Kymi-joelta peräytyä heidän tieltään.
-
-Seuraavan vuoden toukokuussa tehtiin uusi retki. Talven kuluessa
-oli tsaari valmistanut uutta yritystä ja hän oli itse niiden 200:n
-kaleerilaivan mukana, jotka tulivat Helsinkiä piirittämään. Tässä
-kaupungissa oli paljon makasiineja täynnä ruokavaroja ja Kaarlo
-Armfeltin, jolla oli komennossaan 1,500 miestä, tuli puolustaa
-kaupunkia. Lybecker oli itse Porvoon seuduilla varsinaisen armeijan
-kanssa. Mutta puolustaa Armfelt ei Helsinkiä voinut. Tsaarilla oli
-ainakin 12,000 miestä ja hän toi ne maalle kaupungin länsipuolella,
-jonne ei varustuksia ollut jouduttu tekemään. Armfeltilla ei muuta
-keinoa ollut kuin ryhtyä ikävään tehtävään; hän käski kaupungin
-asukkaita korjata omaisuudestaan minkä voivat, sytytti makasiinit
-tuleen, jott'ei vihollinen niitä saisi, ja lähti Lybeckerin luo.
-Lybecker ei vastarintaan uskaltanut ryhtyä, kulki joukkoineen
-paikasta toiseen tietämättä mitä olisi tekeminen; ja vihdoin hän
-Uudeltamaalta rupesi vetäytymään sisämaahan päin Hämeenlinnaa kohden.
-Venäläiset saivat sillä välin koko Etelä-Suomen haltuunsa, ottivatpa
-pääkaupungin Turunkin elokuun lopussa.
-
-Sillä välin erotti Ruotsin hallitus kuitenkin Lybeckerin
-päällikkyydestä; oli näet niin paljon valituksia lähetetty hänen
-johdostaan; muiden mukana piispa Gezelius oli syyttäjien joukossa.
-Kaarlo Armfelt, urhoollinen soturi, tuli sijaan, mutta hänkään ei
-enää voinut maata pelastaa, vaikkapa hän sotamiestensä antoikin
-tapella. Pälkäneelle oli puolustusjoukko vetäytynyt ja yli-amiraali
-Apraksin seurasi Venäläisineen jälessä. Armfelt aikoi tehdä
-peräytymisestä lopun ja ryhtyä vastarintaan Kostian virran takana,
-joka yhdistää Pälkäneveden ja Mallasveden toisiinsa. Apraksin
-rakennutti lauttoja ja toi niillä väkeänsä yli toisesta paikasta
-kuin Armfelt oli odottanutkaan. Hän ryhtyi estämään tehden kauan
-aikaa vastarintaa; mutta ei auttanut; ylivoiman alta oli väistyminen.
-Koko armeija oli vähällä joutua saarretuksi. Sen vuoksi se lähti
-pakenemaan, ja pako oli niin kiireinen, että koko joukko hajaantui;
-vasta Etelä-Pohjanmaalla se saatiin kootuksi. Täällä oli seuraavan
-vuoden helmikuussa viimeinen ponnistus. Ruhtinas Galitsin, joka
-nyt oli Venäjän joukkojen ylipäällikkö, toi sinne noin 12,000
-miestä Porin seuduilta, jossa hän oli ollut talvea. Armfelt ryhtyi
-taisteluun Isossa Kyrössä Napuen kylän luona, vaikka hänellä oli
-tuskin 6,000 miestä. Tappelun kestäessä sattui vielä se paha
-onnettomuus, että ankara lumituisku tuprusi lunta vasten Suomen
-joukkojen kasvoja. Syytetäänpä sitäkin, ettei ratsuväen päällikkö de
-la Barre tehnyt tarpeellista vastarintaa, vaan jo tappelun alussa
-lähti väkineen pakenemaan. Armfelt ei kuitenkaan häntä syytä, vaan
-Venäläisten ylivoiman, lumituiskusta syntyneen haitan, mutta ennen
-kaikkea Jumalan salliman sanoo hän tappion matkaan saattaneen.
-
-Napuen tappelun kautta oli Pietari päässyt Pohjanlahteen saakka.
-Armfelt vetäytyi Ruotsin puolelle; ja nuo kaksi linnoitusta Kajaani
-ja Savonlinna, jossa vielä oli puolustajia, valloitettiin pian sen
-jälkeen. Koko Suomi oli tsaarin määrättävissä.
-
-Kova oli se aika, jota maamme nyt seitsemän vuotta sai kestää.
-Kansan nimitys "iso viha" sen tarpeeksi osottaa. Ensi aluksi sotaväki
-vaan vallitsi; se kokosi verot, joita määrättiin; se harjotti sen
-lisäksi paljon mielivaltaa ja julmuutta, rääkäten kauheammalla
-tavalla ihmisiä. Virkamiehet ja monet muutkin olivat paenneet,
-vihollisen julmuutta peläten, Ruotsin puolelle; ainoastaan useat
-papit pysyivät uskollisina seurakunnissaan; yliopisto, koulut
-y.m. laitokset olivat lakanneet toimimasta; kauppaa ei ollut,
-maata ei entiseen tapaan voitu viljellä, sillä paljon oli miehiä
-sodassa kaatunut tai vankeuteen viety. -- V. 1717 määrättiin tänne
-hallitusmiehiä Viron ja Liivin aatelistosta, ja kenraalikuvernööriksi
-eräs Venäjän palvelukseen mennyt Kaarle XII:nen entinen henkivartia
-Kustaa Otto Douglas. Mutta olot eivät paljon helpommaksi nytkään
-tulleet; verot olivat suuret köyhälle kansalle, mielivaltaa soturien
-puolelta oli yhäti kestettävä, vaikka ylipäällikkö ruhtinas Mikael
-Galitsin, suopea ja ihmisystävällinen mies kun oli, koetti sitä
-estää. Douglas taas oli ankara, itsekäs ja tyly sekä pani kovuudella
-kaikki määräykset täytäntöön. Suomesta vietiin esim. äärettömän
-paljon hirsipuita Räävelin ja muiden kaupunkien satamatöitä varten;
-talonpoikien täytyi hakata ja sitten kuljettaa ne meren rannikolle.
-Niiden täytyi olla alituisesti kyyditsemässä Venäläisten tavaroita,
-hankkia ruokavaroja niiden hevosille; vielä vaadittiin käsityöläiset
-kaleerilaivoja rakentamaan tai korjaamaan y.m. samantapaisia
-rasituksia. Pietari, joka hyvin ankarasti vaati omalta kansaltaankin
-valtion eduksi uhrauksia, vaati vielä enemmän voitetulta kansalta,
-varsinkin koska hän ei vastaisuudessa sitä valtaansa aikonut
-yhdistääkään. Se teki "ison vihan" vielä kovemmaksi.
-
-Samana vuonna kun Napuen tappelu oli pääsi Pietari valtiaaksi
-myöskin Ruotsin entisillä merillä, ja se hänelle vielä suuremman
-ilon tuotti. Tsaari oli itse laivastoineen tullut Hangon seuduille;
-siellä hän tapasi Ruotsin laivaston amiraali Niilo Ehrensköldin
-johdossa. Pietari hyökkäsi sen päälle heinäkuun 27 p:nä, voitti
-ja otti vangiksi muun muassa itse johtajankin. Tämä oli Pietarin
-ensimmäinen merivoitto, ja sen vuoksi pidettiin Pietarissa suuret
-juhlallisuudet. Siinä oli laivoja osaa ottamassa, siinä oli
-kunniaportteja. Pidoissa piti tsaari itse puheen Ehrensköldille,
-kiittäen hänen urhoollisuuttaan; Ehrensköld puolestaan lausui myöskin
-kunnioituksensa tsaarille. Senaatti nimitti tsaarin tämän voiton
-johdosta vara-amiraaliksi.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Kuten äsken mainitsimme oli Pietarilla myöskin sotajoukkoja Saksassa:
-täällä hän pyrki yhä kauemmas Euroopan sydämeen. Jo v. 1711 oli
-hänen joukkonsa yhdessä Tanskan ja Saksin kuninkaan joukkojen
-kanssa Stralsundin kaupunkia piirittämässä; sitä ei tällä kertaa
-saatu kuitenkaan valloitetuksi. Tsaari, joka seuraavana vuonna
-1712 itse tuli tänne, syytti sangen ankarasti Tanskan Fredrikiä
-toimettomuudesta, koska ei sen enempää oltu aikaan saatu. V. 1713
-tsaarin joukot jo ovat Holsteinissa, jossa hän Schwalbstadtin luona
-voitti Ruotsalaiset. Stettinin tärkeä kaupunki antautui hänelle
-samana vuonna. Toipa hän laivojansakin jo Itämeren eteläpäähän. V.
-1716 puuhaili tsaari itse suurta yritystä Etelä-Ruotsiin; se raukesi
-kuitenkin.
-
-Mutta Venäläisten suuri mahti ja nopea eteneminen rupesi herättämään
-pelkoa Länsi-Euroopan valloissa, yksin hänen liittolaisissaankin.
-Tsaari esiintyi liian vaativana ja käskevänä. Puola varsinkin
-sai siitä kärsiä. August-kuninkaalle oli Pietari alkuperäisessä
-sopimuksessa luvannut Liivinmaan, mutta kun se oli valloitettu, ei
-hän sitä jättänytkään hänelle. Puolassa oli aina Pietarin joukkoja,
-ja hän vaati maasta varoja niiden ylläpitämiseen. Niinpä v. 1716,
-jolloin tsaari teki pitkän matkan ulkomaille, tarkasteli hän Danzigin
-luona erästä sotajoukon osastoa, joka siellä oli 10,000 miehen
-suuruisena; samassa vaati hän kaupungilta pakkoveroja. Huhuna kulki,
-että hän aikoi itse ruveta Puolan kuninkaaksi. Pohjois-Saksassa hän
-samaan aikaan tavotteli jotakuta ruhtinaskuntaa itselleen. Tanskan
-ja Preussin hallitsijat pelkäsivät, että tsaari rupeaisi heitä
-kohtelemaan samalla tavalla kuin August II:sta.
-
-Tämän johdosta aljettiin vaatia että Venäjän joukot lähtisivät
-Saksasta pois; koetettiin niin paljon kuin mahdollista tehdä esteitä
-heidän toiminnalleen. Kerrotaanpa Englannin kuninkaan antaneen
-laivastonsa päällikölle käskyn, että hän ottaisi tsaarin laivoineen
-vangiksi ja toisi hänet Englantiin. Molemmat laivastot olivat näet
-yhdessä toimimassa Ruotsia vastaan. Tätä ei kuitenkaan täytäntöön
-pantu. Ja valtiollisella välityksellä saatiin asiat sovitetuksi.
-
-Näihin aikoihin v. 1716 ja 1717 Pietari teki toisen yhtä pitkän
-matkustuksen Euroopan maissa kuin v. 1697. Hän oleskeli jonkun aikaa
-Saksan kylpypaikoissa terveyttään hoitamassa, kävi Amsterdamissa,
-jossa hän teki Ranskan ja Hollannin kanssa sopimuksia. Pariisissa
-hän viipyi puolitoista kuukautta; siellä hänelle osotettiin suurta
-huomiota ja kohteliaisuutta. V. 1697 Venäjän tsaari esiintyi
-Euroopassa ilmiönä, jota kummeksien katseltiin, mutta 1716 hän
-oli Euroopan ruhtinas, jonka sanoilla valtiollisissa asioissa
-oli ratkaiseva paino. Hänelle pidettiin suuria juhlia; yksin
-Pariisin vanha yliopistokin pani hänen kunniakseen juhlan toimeen;
-muistorahoja lyötiin hänen käyntinsä johdosta j.n.e. Ja Ranskan
-hallitus lupasi olla välittämässä rauhaa Ruotsin kanssa. Se oli
-tärkeätä, sillä rauhaa Pietari jo halusikin.
-
-Joka taholla oli siis Venäjän asema muuttunut sille edulliseksi; sen
-sotajoukot, laivasto oli saanut voittoja; sen valtiomiehet ajoivat
-hyvin sen asioita; sen mahti paisui yhä suuremmaksi.
-
-
-
-
-XIX. Uudenkaupungin rauha.
-
-
-Sota alkoi tuntua kummallakin puolella rasittavalta. Jo vuosikausia
-oli Ruotsissa yleisesti toivottu rauhaa ja kuninkaan puoleen usein
-käännytty sitä pyytämään. Tsaari ja hänen kansansa olivat myöskin jo
-sotaan väsyneet. Mutta niin kauan kun Kaarle XII oli hengissä, ei
-rauhaa uskallettu mahdollisena pitää. Kuten mainittiin pakeni hän
-Pultavan tappelun jälkeen Turkin sulttaanin maihin. Viisi vuotta
-hän siellä oli, yhäti koettaen sulttaania kiihottaa sotaan Venäjätä
-vastaan. Vihdoin 1714 hän palasi kotimaahansa. Ruotsi oli silloin
-häviön partaalla; viholliset, joihin sekä Preussin että Hannoverin
-hallitsijat olivat näihin aikoihin entisten lisäksi yhtyneet,
-ahdistelivat sitä joka taholta. Mutta sotaa Kaarle XII vaan tuumi.
-Hänen kunniantuntonsa ei sallinut hänen ryhtyä rauhaan, jossa hänen
-olisi luopuminen Ruotsin alueista; mutta toisilla ehdoilla ei
-kukaan sitä saattanut toivoakaan. Venäjän tsaaria vastaan hän ei
-tahtonut lähteä, sillä hän piti itsekin mahdottomana saada hänestä
-voittoa; vaan hän aikoi Tanskalta valloittaa Norjan. Venäjän kanssa
-päinvastoin hän suostui rauhastakin keskustelemaan. Hän lähetti
-edustajia Ahvenan saaristoon v. 1718, ja seuraavan vuoden 1719
-loppupuoleen keskusteluja pitkitettiin, mutta hänen vaatimuksensa
-olivat niin suuret, että mahdotonta oli niiden pohjalla toivoa mitään
-aikaan saada. Hän itsekään sitä täydellä todella tuskin ajatteli.
-
-Marraskuun 30 p. 1718 vihollisen kuula Fredrikshaldin edustalla
-teki lopun Kaarle XII:nen elämästä; ja nyt tuli rauhan toiveet
-paremmiksi. Mutta Ruotsin uusi hallituskaan ei tahtonut ensin ryhtyä
-rauhansopimuksiin Pietarin kanssa, sillä Venäjä oli vaarallisin sen
-vihollisista ja Ruotsissa tunnettiin jo mieli-ala Länsi-Euroopassa
-Venäjätä vastaan. Sen vuoksi koetti Ruotsin hallitus ensin päästä
-muista vihollisista ja niiden välityksellä saada Venäjän kanssa
-paremmat ehdot. Mutta suotta oli luottaa toisten apuun. Se pian
-huomattiin. Englantilainen laivasto saapui kyllä parina kesänä
-Itämereen suojellaakseen muka Ruotsin rannikkoja; mutta kuitenkin
-saivat Venäjän kaleerit kulkea rannikolla ja poltella kyliä ja
-kaupunkia. V. 1719 esim. liikkui Venäjän joukkoja lähellä Tukholmaa,
-hävittivät perinpohjin 2 kaupunkia, 130 kylää, useita myllyjä ja
-tehtaita; koko vahinko lasketaan 12 miljoonaksi. Kanteena seuraavana
-vuonna tehtiin samoin. Tsaari tahtoi näet tällä tavalla pakottaa
-Ruotsia rauhaan. Uuteenkaupunkiin rauhansovittajat molemmin puolin
-kokoontuivat 1721; ja pian saatiin siellä sopimus valmiiksi.
-Ruotsille se oli kova, mutta Venäjälle edullinen. Venäjä sai siinä
-itselleen luovutetuksi Liivin-, Viron- ja Inkerinmaat sekä vielä
-kaakkois-osan Suomesta, jossa oli Viipurin ja Käkisalmen kaupungit.
-Täten meidänkin maamme joutui jaetuksi kahden valtion välillä.
-
-Pietari oli mielissään saatuaan kuulla sanoman rauhan sopimuksesta.
-Hän oli ollut Pietarin läheisyydessä kun sanoma hänelle tuotiin,
-mutta palasi heti sanoman saatuansa kaupunkiin. Kanuunain paukkeella
-ja soitolla se ilmotettiin kaupungin väestölle. Itse meni tsaari
-kirkkoon kiitostaan korkeimmalle lausumaan. Kirkon ulkopuolella oli
-suuria astioita paloviinaa kansaa varten; sitä varten laitetulta
-puhujalavalta Pietari itse esitti rauhansanoman ja tarttuen maljaan,
-joi hän kansansa onneksi, joka taas eläköön huudolla tsaarille
-vastasi. Kaikellaisia huveja pantiin toimeen monen päivän kuluessa.
-Pietari oli ilosen-vallaton kuin lapsi; hän tanssi pöydillä ja lauloi
-lauluja. Samojen juhlapäivien kuluessa senaatti pyysi häntä ottamaan
-isänmaan isän nimen, keisarin arvonimen ja "suuren" kunnianimen.
-
-Eikä ilman syyttä Venäjän uudessa pääkaupungissa iloa pidetty.
-Olihan Uudenkaupungin rauha vahvistanut tärkeimmän osan Pietarin
-elämän työstä. Venäjän asema oli sen jälkeen täydellisesti toinen
-kuin 20 vuotta aikaisemmin. Suurin osa niistä valloituksista, jotka
-Ruotsi vuosisadan kuluessa oli hankkinut pitkillä sodilla, ne olivat
-nyt äkkiä joutuneet Venäjän omaksi. Kustaa II:sen Aadolfin voiton
-hedelmät olivat menetetyt, hän kun oli sulkenut Venäläisiltä kokonaan
-meren, jota myöten se saattoi päästä länsimaiden raitista ilmaa
-hengittämään; Pietari oli akkunan nyt avannut ja paljon väljemmälle
-kuin se ennen oli ollut. Baltiankysymys, joka oli Venäjällä ollut
-tärkein Iivana IV:nen ajoista asti, sen oli Pietari nyt saanut
-ratkaistuksi. Se oli suuren Pohjoismaisen sodan tärkeä merkitys
-Venäjälle.
-
-
-
-
-XX. Toinen Turkin sota.
-
-
-Itämeren rantamaat olivat lyhyessä ajassa joutuneet Venäjälle.
-Toinen tärkeä valtiollinen kysymys oli vielä ratkaisematta,
-nimittäin Itämaalainen, jota ei vielä meidänkään aikana ole saatu
-lopullisesti selvitetyksi. Jo aikaisemmin olemme kertoneet, että
-Pietari oli taistellut Turkkilaisia vastaan, ja v. 1699 tehnyt
-rauhan päästäkseen taistelemaan Ruotsia vastaan. Koko Pohjan sodan
-kestäessä oli kuitenkin suhde Turkin kanssa ollut horjumassa sodan
-ja rauhan välillä. Pietari tahtoi sotaa ehkäistä puhkeamasta;
-Konstantinoopelissa oli hänellä taitava valtiomies lähettiläänä
-Tolstoj, joka sai rauhan säilytetyksi. Mutta Balkanin kristittyjen
-kanssa pidettiin alituisesti yhteyttä; hengelliset miehet, piispat
-ja munkit, kääntyvät tsaarin puoleen niinkuin ennenkin pelastusta
-hänen avullaan kansoilleen saadakseen. Niinpä eräs munkki Seraphim
-jätti v. 1704 laajan esityksen Kreikkalaisten vapauttamisesta. Sama
-mies oli käynyt Länsi-Euroopan ruhtinaita tähän toimeen kehottamassa;
-mutta siellä ei hän saanut kannatusta; tsaarin avulla hän toivoo sen
-voivan tapahtua. Armeeniasta kirjotti v. 1701 muuan Israel Oriah
-samaan tarkotukseen tsaarin välitystä saadakseen. "Niinkuin Aatamin
-jälkeiset odottivat Messiasta", sanotaan Oriahin kirjotuksessa, "niin
-luottaa meidän kansamme Venäjän tsaariin". Salaisissa seuroissa
-valmistettiin vapauttamista, lähetystöjä tuli niinikään tavan
-takaa tsaarille. Sen lisäksi alkoivat Moldaun, Valakian ja Serbian
-ruhtinaat keskusteluihin tsaarin kanssa. He olivat Turkin sulttaanin
-vasalleja, mutta halusivat vaihtaa alamaisuutensa Venäjään, sekä
-lupasivat sotaväkeä ja ruokavaroja tsaarille sodan alkaessa.
-
-Turkin hallitus pysyi kuitenkin rauhassa. Kaarle XII:nen lähetessä
-Ukrainia oli hänellä keskusteluja sulttaanin kanssa; mutta mihinkään
-toimintaan ei tämä ryhtynyt. Vasta Pultavan tappelun jälkeen
-Turkin alueelle asetuttuaan rupeaa Ruotsin kuningas kaikin keinoin
-yllyttämään sulttaania sotaan. Vihdoin se saatiin aikaan. Venäjän
-lähettiläs heitettiin seitsemäntornin vankilaan; se oli merkki
-rauhan rikkoontumisesta. Pietari, sen kuultuaan, ryhtyi heti toimeen
-ja tahtoi saada sodan kansalliseksi. Oikean uskon puolesta oli
-uskottomia vastaan lähdettävä taisteluun. Eräässä kirjoituksessa,
-joka tämän johdosta levitettiin valtakunnassa, huomautetaan siitä
-raskaasta ikeestä, jonka alla Kreikkalaiset, Valakit, Bulgarilaiset
-ja Serbialaiset huokailevat. Turkkilaisia vertaa tsaari susiin,
-jotka ovat tunkeutuneet kristittyjen laumaan; hän kerskaten
-mainitsee, että hän on kaikki Baltian maat valloittanut ja tehnyt
-lopun Ruotsalaisten herruudesta. Niin kävisi Turkkilaistenkin, jotka
-ovat vasten kaikkea oikeutta alkaneet sodan. Hän kehottaa kaikkia
-Balkanin kristityitä ryhtymään aseisiin yhteistä vihollista vastaan,
-niinkuin heidän mainiot esi-isänsä ennen olivat tehneet. Pietari
-tahtoi tällä sodalla saada aikaan kaikkein kristittyjen vapautuksen
-Balkanin niemimaalla ja päästä kenties Konstantinoopeliin asti --
-päämaali, jota ei vieläkään ole saavutettu. Hän luotti paljon Turkin
-kristittyjen intoon ja lupauksiin sekä yllä mainittujen ruhtinasten
-kanssa tehtyihin sopimuksiin. Se apu, minkä hän sai, oli kuitenkin
-hyvin vähänarvoinen. Hän pettyi samalla tavalla kuin Kaarle XII
-tunkeutuessaan Etelä-Venäjälle kasakoilta apua toivoen. Ja sama
-kohtalo kuin Kaarle XII:lle, oli Pietarinkin osaksi tulemaisillaan.
-
-Venäjän tsaari tunkeutui näet v. 1711 lähes 40,000-miehisellä
-sotajoukolla valtakuntansa rajan Dnjester-virran yli Moldauiin.
-Siellä piti olla makasiineja ja ruokavaroja; mutta tyhjäksi hävitetty
-maa olikin hänen edessään. Niinkuin Mazeppa tuli tyhjänä Kaarle
-XII:nen luo Ukrainin pohjois-rajalla, niin tuli Valakian ruhtinas
-Kantemir Jassyyn Pietarin luokse. Moldaun hospodaari Brankovan taas
-liittyi lopulta Turkkilaisiin, esiintyessään ensin muka välittäjänä
-Pietarin ja sulttaanin välillä. Avusta ei siis paljon ollut.
-
-Pietari joutui joukkoineen Pruth-joen suulle. Ruokavaroja ei ollut;
-Turkin suurvisiiri Baltagi-Mehemet seuraa häntä mukanaan noin 200,000
-miestä. Turkin sotajoukossa ei ollut puutetta, sillä ruokavarat
-näistä maista tuotiin heille; Venäjän armeija joutui saarretuksi. Sen
-asema oli toivoton. Kerrotaan, että Pietari yritti pelastaa itsensä
-samalla tavalla kuin Narvan luona v. 1700; hän koetti näet yhdessä
-puolisonsa Katharinan kanssa päästä turvaan tukalasta asemasta. Se
-ei onnistunut. Nyt näytti todellakin siltä, että koko hänen luomansa
-työ oli häviön oma ja hän itse vielä vihollisensa käsiin joutumassa.
-Mutta hän pelastui jotenkin helpoilla uhrauksilla. Tapahtuman
-kaikkia seikkoja ei tarkoilleen tunneta. Erään turkkilaisen vangin
-kertomuksesta, niin kerrotaan, saivat Venäläiset tietää, että
-sulttaani oli valtuuttanut suurvisiirin rauhan tekoon, ellei hän
-ollut voitosta aivan varma. Tämän johdosta lähetettiin sananviejä
-suurvisiirin luo esittämään keskustelua. Vastausta ei ensin kuulunut.
-Sen vuoksi lähetettiin toinen lähettiläs ilmottamaan, että Venäläiset
-olivat myöskin valmiit taisteluun. Tämä tapahtui vaan sentähden,
-että Venäläiset eivät toivotonta asemaansa tahtoneet näyttää
-pelkäävänsä. Silloin kehotti suurvisiiri lähettämään sovinnonhierojan
-Turkkilaisten leiriin. Pietari oli taipuvainen suuriin myönnytyksiin,
-se osottaa hänen vaarallista tilaansa. Paitsi kaikkia Turkkilaisilta
-valloitettuja paikkoja, oli hän taipuvainen jättämään Ruotsille,
-josta hän myöskin arveli kysymyksen tulevan, Liivinmaan; mutta
-Pietarin kaupunkia ja Inkerinmaatahan ei luvannut millään ehdoilla
-jättää, vaan ennemmin vaikkapa joitakuita Venäjän maakuntia.
-
-Ei Pietarin tarvinnut kuitenkaan näin paljon uhrata. Hänen
-lähettiläänsä Schafirov, tottunut valtiomies, oli saanut myöskin
-valtuutuksen luvata suurvisiirille 150,000 ruplaa ja muille
-etevimmille miehille pienempiä summia. Kerrotaan, että Pietarin
-puoliso Katharina olisi tämän lahjomiskeinon keksinyt. Sillä oli
-epäilemättä tärkeä vaikutus sovinnon pikaiseen aikaansaamiseen.
-Venäläiset luopuivat Asovista sekä hävittivät muut varustetut paikat
-Mustan meren rannalla, lupasivat olla Puolan asioihin sekaantumatta
-sekä antaa Ruotsin kuninkaan vapaasti matkustaa. Siinä rauhan ehdot.
-Venäjän joukko oli pelastettu.
-
-Pietari menetti kyllä ensimmäisen voittonsa hedelmän Asovin
-linnoituksen, mutta tuskin kukaan saattoi arvata hänen näinkään
-vähällä pääsevän vapaaksi. Suurvisiiri menetti myöhemmin asemansa,
-kun sulttaani kuuli, että hän oli lahjoja ottanut -- ja karkotettiin
-Konstantinoopelista Lemnos-saarelle. Useita muita, jotka olivat
-rauhan teossa osallisena, mestattiin. Kaarle XII oli pahoilla mielin
-rauhan johdosta ja koetti vielä saada sotaa aikaan, mutta se ei
-onnistunut; v. 1713 tehtiin lopullinen rauha Hollannin ja Englannin
-välityksellä.
-
-Pietari ei saanut Balkanin niemellä suuria tuumiansa toteutetuksi:
-päinvastoin hänen vastoinkäymisensä teki hänen asemansa entistä
-heikommaksi. Mutta hänen vaikutuksellaan täällä on kuitenkin
-tärkeä merkitys. Tästä alkaen ovat Balkanin kreikan-kristityt
-Venäjän hallituksen kanssa yhteydessä. Venäjän tsaaria pitävät he
-turvanaan Turkin sortoa vastaan. Heidän asiansa on yhteinen; väli
-on entistä läheisempi. Moldauilaisia, Valakeja ja Serbialaisia on
-Venäjän palveluksessa. Itse ruhtinas Kantemir, joka onnettoman sodan
-jälkeen ei saattanut maahansa jäädä, muutti Venäjälle. Montenegron
-metropoliitta Danilo tuli 1715 Pietariin pyytämään apua Turkkia
-vastaan. Hän sai rahaa, tsaarin kuvia j.n.e. Samoille Balkanin
-kristityille lähettää Pietari kirjoja, palkkaa opettajia ja pitää
-muutenkin heidän opetuksestaan huolta; sanalla sanoen, Venäjän tsaari
-on Balkanin kristittyjen silmissä heidän luonnollinen suojelijansa,
-jommoisena hän on ollut viime aikoihin asti. Pietari alkoi ensi
-kerran sodan uskonnon ja kansallisuuden nimessä Korkeata Porttia
-vastaan ja sen jälkeen on Venäjän hallitsijoilla ollut aina sama syy.
-Orientaalinen kysymys oli hänen kauttansa saanut siten myöhemmän
-luonteensa.
-
-
-
-
-XXI. Pietarin sodat Aasian puolella.
-
-
-On vielä kolmaskin meri, joka koskettelee Venäjän maita, nimittäin
-Kaspian meri. Jo ammoisista ajoista asti oli se ollut tärkeä
-itämaisen kaupan välittämisessä, Intian tavaroita kun sen kautta
-tuli Itä-Euroopaan. Sentähden oli Venäjän hallitsijoiden huomio
-jo ennenkin kääntynyt sinne päin; ulkomaiset matkustajat olivat
-teroittaneet näiden seutujen merkitystä ja tahtoneet saada Venäjän
-välityksellä kaupan näillä seuduilla haltuunsa. Luonnollista on,
-ettei Pietari suurikaan saattanut jättää niitä huomioonsa ottamatta.
-Hän käsitti, että Venäjällä olisi täälläkin tärkeä tehtävä. Venäjän
-tuli olla välittäjänä idän ja lännen välillä; sen tuli suojella
-raakalaiskansojen tunkeutumista Euroopaan, sillä Kaukasus-vuorten yli
-niitä asein ennen oli tullut; sen vuoksi oli sen omistaminen nämät
-maat. Mutta kauppaedut olivat myöskin tärkeät, ja sen suojelemiseksi
-oli näillä seuduilla asuvat kansat kukistettavat, sillä usein olivat
-ne ryöstäneet karavaanikauppiaita heidän matkoillaan.
-
-Kaspian meren maissa oli monellaisia kansoja ja valtioita.
-Kaukasus-vuoristossa oli pieniä villejä, levottomia kansakuntia,
-jotka keskinäisissä riidoissaan jo ennenkin olivat tottuneet Venäjän
-tsaaria kutsumaan välittäjäksi. Aasian puolella oli Kalmukkeja,
-Turkmeneja y.m. raakalaiskansoja; mutta kauempana kaakkoon päin oli
-Muhamettilaisia valtioita, niinkuin Chivan ja Bocharan khaanikunnat,
-sekä Persian valtakunta, joka vieläkin on tärkein Keski-Aasian
-valtioista. Vähän pohjoisempana asuivat Armeenilaiset, jotka jo ennen
-kristittyinä olivat pyytäneet Venäjän tsaarilta apua päästäkseen
-Persian vallasta vapaiksi.
-
-Suurempia yrityksiä näille seuduin ei Pietari tehnyt ennen kun
-hallituksensa viimeisinä aikoina; hän tahtoi näet saada täällä
-korvausta Turkkia vastaan kärsimästään tappiosta. Niinpä hän
-v. 1714 lähetti erään tserkessiläisen ruhtinaan johdolla 4,000
-miestä Keski-Aasiaan, etupäässä Chivaan. Retki päättyi kokonaan
-onnettomasti. Johtaja murhattiin ja joukko hävisi. -- V. 1717
-lähetettiin eräs Volynskij Persiaan. Venäjän lähettiläänä hänen
-piti toimia, mutta samassa tuli hänen tsaarin käskystä ottaa selvää
-Persian oloista, varustuksista, sotavoimasta, maanlaadusta; hänen
-tuli lahjoa vaikuttavia henkilöitä, vaikuttaa siihen suuntaan, että
-Persian kauppa tulisi Venäjälle edulliseksi j.n.e., ylipäänsä ajaa
-Venäjän etuja. Volynskij ilmaisee pian, että Venäjällä olisi hyvä
-tilaisuus ryhtyä sotaan Persiata vastaan, maassa kun vallitsee
-täydellinen sekasorto ja laittomuus; sotaväki ei ollut saanut
-palkkaansa ja oli sen vuoksi valmis jättämään palveluksensa.
-
-Ruotsin sodan kestäessä ei Pietari sotaan ryhtynyt, vaikka jo
-varustuksia tehtiin Kaspian meren rannoilla, varsinkin Astrakaanissa,
-jonne sama Volynskij oli 1720 päässyt kuvernööriksi. Mutta v. 1722
-keväällä ryhdyttiin toimeen; muutamia venäläisiä kauppiaita oli
-levottomuuksien vallitessa eräässä Persian kaupungissa ryöstetty; se
-oli sodan syynä. -- Pietari itse tuli puolisoineen Kaspian merelle;
-siellä oli suuri sotajoukko, noin 106,000 miestä ja 442 laivaa.
-Alussa kävi retki onnellisesti, mutta pian rupesi ruokavarojen
-puute ahdistamaan; hevoset kuolivat; yhtenä yönä esim. 1,700
-kappaletta. Joitakuita tärkeämpiä paikkoja niinkuin Derbent ja
-Baku valloitettiin. Turkin hallitus oli pahoillaan ja ulkomaiden,
-varsinkin Englannin, lähettiläät kehottivat sulttaania sotaan Venäjää
-vastaan. Sama kilpailu ja kateus ilmaantui Englannin puolelta kuin
-vielä nytkin itämaiden asioissa. Töintuskin sulttaani saatiin
-estetyksi sotaan ryhtymästä. V. 1723 saatiin rauha aikaan, jossa
-Venäjälle luovutettiin muutamia linnoituksia Kaukasiassa.
-
-Ei Pietari Persian sotaretkelläkään paljon saavuttanut; nekin harvat
-paikat jotka hän sai, olivat vaikeat säilyttää murhaavan ilmanalan
-vuoksi. Pietarin seuraajat niistä luopuivatkin. Mutta tässä kohden,
-niinkuin muissakin, oli Pietari tienraivaajana Venäjälle. Hän alotti
-sen suunnan itäänpäin, jonne Venäjän hallitus seuraavina aikoina
-on kääntynyt. Itämainen kysymys sen laajemmassa merkityksessä
-sai alkunsa; se on jatkunut, ja vielä meidänkin päivinä jatkavat
-Venäläiset Pietarin alottamaa uraa Kaukasus-vuorten takaisissa maissa.
-
-
-
-
-XXII. Sotalaitoksen järjestäminen ja laivaston hankkiminen.
-
-
-Pitkän Pohjan sodan aikana kiinnitti tsaari suurinta huomiota
-sotajoukkoonsa; sen kunnosta koko hänen menestyksensä riippui. Tämä
-sota olikin se koulu, jossa Venäjän sotajoukot suurimman opin saivat,
-kuin milloinkaan ennen tai myöhemmin. Järjestys tuli toisellaiseksi,
-aseet uudet, upsieristolta vaadittiin enemmän taitoa; kaikki
-muodostui samantapaiseksi kuin Euroopan muidenkin maiden joukot
-olivat. Se vaati suuria uhrauksia, mutta siinä Pietari vielä vähemmän
-kuin muissa kohdissa säästi kansansa ponnistuksia.
-
-Venäjän sotajoukot olivat ennenkin sangen suurilukuisia. Iivana julma
-saattoi vihollistaan vastaan lähettää 300,000 miestä. Mutta nämät
-joukot olivat järjestymättömiä laumoja, joilta oikea johto puuttui.
-Sodan tullessa kutsuttiin näet bojaarit ynnä talonpojat kokoontumaan
-määräpaikkoihin, tavallisesti isompiin kaupunkeihin; voivoodit
-eli maaherrat heitä johtivat ja ylipäällikkyys oli jollekulle
-suurisukuiselle bojaarille annettu. Sodan päätyttyä pääsivät soturit
-taas kotiinsa maitaan viljelemään. Nuoli, keihäs ja tappara sekä
-muutamilla ampuma-aseita, olivat heidän aseinaan. Kasakoitten joukot,
-joiden lukumäärä nousi 50,000:teen, jousineen keihäineen olivat vielä
-enemmän järjestystä vailla, ja ainoastaan samantapaisia joukkoja
-vastaan niinkuin Tataarilaisia vastaan saattoivat he taistella.
-Iivana julma oli Streltsien joukon järjestänyt, josta ennen olemme
-puhuneet, mutta ei näidenkään järjestys vastannut muun Euroopan
-joukkojen järjestystä. Boris Godunov oli hankkinut 2,500-miehisen
-henkivartiajoukon ulkomaalaisista ja seuraavien hallitsijoiden,
-varsinkin Pietarin isän Aleksein ja velipuolen Feodorin aikana,
-koetettiin muitakin joukkoja harjottaa ulkomaalaisten avulla. Mutta
-vaillinaista tämä oli, koska sotamiehet yhäti rauhan aikana saivat
-kotonaan tiloillaan olla. Sotajoukon lukumäärä oli Venäjällä kyllä
-paljon suurempi kuin Euroopan sivistysmaissa, mutta sen voima oli
-heikompi, kun siltä puuttui harjaantumista ja järjestystä. Pietari
-oli tässä kohden uudistaja.
-
-Jo ennen olemme kertoneet, mitenkä Pietari poikana ollessaan oli
-muodostanut itselleen rykmenttejä, joita hän harjotteli. Näistä n.
-n. "Poteschnyje'stä" eli leikkisotureista muodostui kaksi kaartin
-rykmenttiä Preobraschenskin ja Semenovan, jotka vielä nytkin ovat
-Venäjällä. Ulkomaalaiset upsierit olivat hänen opettajinaan olleet;
-ja näitä hän yhä enemmän kutsui armeijaansa, varsinkin Ruotsin
-sodan aikana. Vanha järjestys ei enää kelvannut. Hän luopui tuosta
-entisestä kutsuntatavasta ja sijaan tuli rekryytien otto. V. 1699
-tämä ensi kerran tapahtui. Tässä ei kuitenkaan säännöllisyyttä
-ja määrättyä järjestystä ollut, vaan niinkuin Pietarin monissa
-muissakin toimissa, olivat asianhaarat ja satunnainen tarve
-määräämässä. Tammikuussa v. 1705 esim. vaati hän muutamista
-maakunnista yhden rekryytin kutakin 20 taloa kohti; helmikuussa
-samana vuonna vaadittiin yksi rekryytti kunkin 20 talon kohdalle
-koko valtakunnassa; joulukuussa samana vuonna vaaditaan sama määrä;
-niinikään kolmena seuraavana vuonna. V. 1711 otetaan 20,000 miestä
-ja 7,000 hevosta, v. 1712 yksi ratsumies joka 50 taloa kohti; v.
-1719 4,000 miestä Siperiasta, ja muusta valtakunnasta 10,000 j.n.e.
-Väliin käytettiin mielivaltaisempiakin määräyksiä; niinpä käskee
-tsaari 1703, että ilman perillistä kuolleen maanomistajan maaorjat
-piti koottaman ja pantaman sotaväkeen ja laivastoon. V. 1703
-käsketään kovan rangaistuksen uhalla, että kaikkien virkasäätyyn
-kuuluvien henkilöiden lapset ja omaiset tulisivat Moskoovaan, jossa
-kelvolliset valittaisiin sotaväkeen. V. 1701 taas oli määrätty,
-että velkamies, joka ei voinut velkaansa suorittaa, lähetettäisiin
-Asoviin. Tilanomistajien täytyi toimittaa vaatteet ja ylöspito
-rekryyteilleen ja ratsumiehen hevoset saivat samalla tavalla appeet.
-Jos sotamies kuoli, oli toinen sijaan hankittava. Palveluksessa ei
-ollut määrävuosia; vaan kykenemättömyys ainoastaan saattoi vapauden
-ja silloin sellainen mies joutui sen isännän vaivaksi, joka hänet oli
-asettanut.
-
-Sotaväki oli siten muuttunut vakinaiseksi ja oli senkin vuoksi
-kalliimpi ja rasittavampi. Sen lukumäärä oli tuskin entistä enempi,
-sillä Pietarin hallituksen loppuaikoina oli siinä 210,000 miestä, sen
-lisäksi laivastossa 28,000. Majoitusvelvollisuus oli talonpojille
-sangen tukala. Sotaväkeä majoitettiin näet asukkaiden luo, missä
-sille paraiten sopi, huolimatta seudun varallisuudesta. Talonpojan
-tuli hankkia asunto, ruoka, vaikkapa nälkä olisi hänellä itselläkin
-jo ennestään vieraana ollut.
-
-Upsierit olivat suurimmaksi osaksi ulkomaalaisia, jotka halveksien
-katselivat venäläistä kumppaniaan, vaikkapa he itsekään, varsinkin
-aikaisemmin tulleet, eivät olleet kehuttavia miehiä. Tärkeämmät ja
-korkeammat upsierien virat jätti tsaari kuitenkin Venäläisille,
-osottaen siten myöntymystä kansalliselle itsetunnolle.
-
-Vielä suurempaa huolta käytti Pietari laivaston luomiseen; suurempia
-vaikeuksia siinä oli voitettavana, se kun oli ihan alusta aikaan
-saatava, ja vielä suurempaa ankaruutta täytyi hänen käyttää, ennen
-kun se oli valmiina. Hänen nuoruutensa ajoista kertoessamme,
-mainitsimme, mitenkä hän oli hurmaantunut mereen, ja laivanrakennusta
-oppiakseen hän etupäässä ulkomaan matkallensakin lähti.
-Laivaveistämöitä ruvettiin heti ulkomaan matkan jälkeen rakentamaan;
-ensimmäinen oli Voroneschin kaupungissa Don-virran rannalla, josta
-laivat virtaa myöten laskettiin Mustaan mereen. Taganrogin kaupunkiin
-Asovin meren rannalle laitettiin satama. Mutta vielä suurempia
-laitoksia oli myöhemmin tekeillä Itämeren rantamailla. Pietarista
-piti tehtämän suuri satamakaupunki; laivaveistämö laadittiin sinne.
-Pian siirrettiin samat puuhat Retusaarelle eli Kronstadtiin, josta
-Pietari aikoi uuden pääkaupunkinsa etuvarustusta. Räävelin satamaa
-parannettiin; toinen Baltischport sen lähellä varustettiin lisäksi.
-Laivoja rakennettiin niinikään Aunuksessa ja Arkangelissakin, joka
-viimeksi mainittu kaupunki kuitenkin jäi yhä enemmän syrjään Pietarin
-vuoksi. Rakennettiinpa Turussakin kaleerilaivoja ison vihan aikana.
-Kanavia liikkeen helpottamiseksi sisämaassa niinikään aljettiin
-kaivaa; niinpä aikoi hän yhdistää Volgan Mustaan mereen; Laatokan
-etelä rannikkoa myöten aljettiin niinikään kanavaa kaivaa.
-
-Mutta miten saatiin kaikki tämä aikaan? Tsaarin ankara tahto ne loi.
-Yksityisten täytyi hänen käskystään rakennuttaa omilla varoillaan
-laivoja: elleivät totelleet, otettiin heidän omaisuutensa valtiolle.
-Niinpä vaati hän 1697, että patriarkka ja kaksi ruhtinasta hankkisi
-20 sotalaivaa ja 50 kanuunaa; muut ylhäiset herrat taas 24 laivaa
-kanuunineen; kauppiaiden y.m. varakkaiden tuli hankkia pienempiä
-aluksia. Itse tsaari puolestaan rakennutti 9 linjalaivaa.
-
-Työmiehiä laivaveistämöille ja satamatöihin saatiin siten, että
-maaherroja käskettiin kokoamaan alueistaan määrätty joukko
-talonpoikia, jotka pakotettiin työhön; niitä oli kymmeniä tuhansia
-yht'aikaa. Huono ruoka ja taudit surmasivat niitä äärettömän paljon;
-niinpä lasketaan Taganrogin satamatöissä yksin 300,000 työmiestä
-henkensä menettäneen. 7,000 miestä oli Laatokan kanavatyössä joutunut
-surmansa saamaan, ennenkun työ oli varsinaiseen käyntiinkään päässyt.
-
-Saadakseen taas laivan aineksia kielsi Pietari yksityisten kaatamasta
-puita metsistään, varsinkin virtojen rannoilla. Kuoleman rangaistus
-oli uhkana. Itse maanomistajaakin kiellettiin edes omiksi tarpeikseen
-puita kaatamasta; kolmannella kerralla kun hänet siinä tavattiin,
-sai hän "knuuttia" sekä tuomittiin 20 vuodeksi kaleerityöhön. Suomen
-metsistäkin tuotiin paljon puita Pietarin ja Räävelin satama- ja
-laivatöihin.
-
-Mutta tällä säälimättömällä tarmollaan ja ankaruudellaan sai Pietari
-12 vuoden kuluessa luoduksi laivaston, jonka vertaista ei Itämeressä
-ollut. 1714 hän jo voitti Ruotsin laivaston ja seuraavina vuosina
-hänen kaleerinsa tekivät Ruotsin rannikoilla suurta tuhoa. Hän oli
-samassa totuttanut kansansa merielämään, jota se ennen kauhulla oli
-katsellut. "Venäläiset", kertoo eräs aikalainen, "pian tottuivat
-varsinkin kaleerilaivoihin, ne kun melkein joka yöksi laskivat
-maalle, ja kuu tuuli oli vastainen oli sotamies taipuvaisempi
-soutamaankin kun hän maalla kulki kantaen matkatarpeita selässään".
-
-
-
-
-XXIII. Pietarin kaupungin synty.
-
-
-Jo edellisessä mainitsimme, että Pietari alkoi rakentaa uutta
-pääkaupunkia Neva-joen suulla valloitettuaan v. 1703 nämät seudut
-Ruotsalaisilta. Mutta vasta Pultavan tappelun jälkeen, jolloin
-hän saattoi pitää omistusoikeutensa Inkeriin varmana, pantiin
-suurempaa intoa ja vauhtia tähän toimeen. Samantapaista ankaruutta
-ja mielivaltaa kuin laivaston hankkimisessa hän uutta pääkaupunkia
-luodessakin käytti. Hän tahtoi asettaa valtakuntansa pääpaikan
-merenrannikolle lähemmäksi länsimaita, huolimatta siitä että se
-tulisi olemaan kokonaan valtakunnan syrjäosassa ja vieläpä vieraan
-kansallisuuden alalla. Inkerissähän asui suomalaisia, vaikka Pietari
-siirsi näihin sodan kautta autioiksi joutuneihin pitäjiin paljon
-venäläisiä talonpoikia. Nimeksi hän valitsi apostoli Pietarin
-kunniaksi hänen ja samassa oman nimensä.
-
-Vaikeaksi kävi varsinkin alussa työpuuhat. Kaupungille määrätty
-paikka ja koko sen ympäristö oli sangen epäedullinen; siinä oli
-suuria soita ja rämeitä. Aluksi saatiin noiden vetisten seutujen läpi
-kaksi tietä tehdyksi, mutta niin pohjattomia ne olivat, että sekä
-syksyisin että keväisin nähtiin niillä paljon hevosia uponneina.
-Ilmanala oli myöskin hyvin haitallinen terveydelle. Mutta sellaiset
-seikat eivät Pietariin vaikuttaneet. Hän oli sen määrännyt ja sen
-piti tapahtua. Eikä siinä kylliksi että hän uuden pääkaupungin
-perusti, vaan hän tahtoi sen valmiiksi tehdä.
-
-Ensimmäinen rakennus oli linnarakennus paikan suojelukseksi. V. 1703
-sinne kutsuttiin tuhansia ihmisiä sitä varten. Multaa ja hiekkaa
-täytyi kuljettaa pitkien matkojen päästä; kuljetusneuvot olivat
-sangen puutteellisia, ei edes kottikärryjä ollut, vaan täytyi
-työmiesten ensi aluksi viedä multaa takkinsa liepeissä, kankaan
-kappaleissa, vanhoissa matoissa tai säkeissä, joita kannettiin joko
-selässä tai käsivarrella. Vuosittain siellä oli kymmeniä tuhansia
-työssä; työmiehiä koottiin valtakunnan kaikista maakunnista; siellä
-oli Venäläisiä, Tatarilaisia, Kalmukkia, kasakoita, Suomen ja
-Inkerin talonpoikia ja myöhemmin paljon suomalaisia ja ruotsalaisia
-sotavankia. Kivenhakkaajia, tiilenvalmistajia ja muurareja varsinkin
-tarvittiin. V. 1708 esim. kutsuttiin 40,000 miestä työhön; sama määrä
-oli seuraavana vuonna ja vielä lisäksi pari tuhatta käsityöläistä.
-Kun yksi joukko oli määräaikansa ollut, laskettiin se pois ja toisia
-kutsuttiin sijaan. Se oli jonkinlainen verotus, joka talonpojille
-ja käsityöläisille määrättiin. Maakuntien voivoodit niistäkin
-pitivät huolen. Työmiehet saivat vähän palkkaa, 1/2 tai 1 ruplan
-kuukaudessa; tämä makso samoin kuin muutkin kustannustarpeet otettiin
-ylimääräisenä verona maasta. Ruokavarat työmiehiä varten koottiin
-niinikään maakunnista; mutta kovin vaillinaisesti elatusvaroista
-huolta pidettiin; työmiehet kärsivät puutetta, jonka vuoksi paljon
-kuoli. Epäterveellinen ilmanala ja siitä johtuvat taudit myöskin
-osaltaan vaikuttivat. Noin 200,000 ihmistä sanotaan Pietarin
-rakennuspuuhissa henkensä heittäneen.
-
-Pietari vaati myöskin mahtavia ylimyksiä ja muita varakkaita
-henkilöitä ottamaan lempikaupunkinsa rakentamiseen osaa. Saadakseen
-siihen asukkaita määräsi hän muualta, varsinkin entisestä
-pääkaupungista Moskoovasta, sinne rikkaita asukkaita muuttamaan.
-V. 1714 hän antoi käskyn, että muutamat hovin virkamiehet, 350
-varakasta leskeä, 300 kauppiasta sekä 300 käsityöläistä, jotka kaikki
-valittiin koko valtakunnasta, vuoden kuluessa olivat velvoitetut
-rakentamaan talon kukin itselleen Pietariin. Hän kielsi niinikään
-rakentamasta pieniä puurakennuksia keskikaupunkiin; tiilestä piti
-kaikki rakennettaman. Mutta työ kävi hitaasti, koska muurareja ei
-tarpeeksi ollut saatavissa. Silloin keksi Pietari sen keinon, että
-hän kielsi muissa kaupungeissa korjauksia tekemästä niin kauan
-kun Pietarissa tarvittiin paljon muurareja. Muissa kaupungeissa,
-varsinkin Moskoovassa, rakennukset joutuivat rappiolle; suuri
-tulipalo hävitti vielä v. 1712 viime mainittua kaupunkia. Mutta
-siihen ei tsaari paljon huomiotaan kiinnittänyt. Jos yksi ei
-saattanut varoillaan rakennuttaa taloa, sai hän yhtyä toisen kanssa.
-Pietari itse määräsi paikottain, etupäässä Vasilj-Ostrovassa, joka
-on Nevan saari, rakennusjärjestyksen; ja kun hän huomasi, ettei
-määrättyä järjestystä ollut käytetty, täytyi omistajien hajottaa
-vasta valmistetut rakennuksensa ja rakennuttaa ne uudestaan.
-Jokaisella mainitulla saarella asuvista tuli olla pieni satama, ja
-siltaa kun ei ollut, täytyi veneillä kulkea; mutta soutamalla oli
-tsaari kieltänyt kulkemasta, purjeiden avulla se piti suorittaa. Moni
-kun oli kokematon, sai tuulessa surmansa; mutta Pietari ei siitä
-huolinut; hän "ikäänkuin tahtoi Vasilj-Ostrovassa muuttaa kanansa
-hanhiksi".
-
-Valtakunnan varakkaammille maanomistajille etupäässä oli talonpaikat
-määrätyt Vasilj-Ostrovalle. Mutta varsinkin juuri ne olivat
-vastenmieliset muuttamaan sisämaasta, jossa he olivat tottuneet
-olemaan. Tsaarin auttaja ja ystävä Soheremetjev esim. joutui
-sen vuoksi epäsuosioon. Pietariin oli vaikeampi saada heidän
-maantuotteitansa tuoduksi kuin Moskoovaan. Heillä ei ollut tilaisuus
-niinkuin ennen metsästykseen maatiloillaan, koska ne olivat kaukana
-Pietarista. Mutta tsaarin ankara tahto sai kaikki käymään. He
-jättivät toinen toisensa perästä Moskoovan ja maatiluksensa sekä
-siirtyivät Pietariin. Täällä täytyi heidän jättää myöskin vanhat
-venäläiset tapansa, sillä Pietarista muodostui länsimainen kaupunki
-joka alalla.
-
-Kaupungin rakennettu ala laajeni laajenemistaan. Suurin osa
-rakennuksista oli aluksi puusta tehtyjä; katot olivat ohueilla
-laudoilla tai päreillä peitetyt; toiset talonomistajat peittivät
-vielä laudat turpeilla, joten ne kesäisin kasvoivat ruohoa. Mutta
-keskiosissa kohosi myöskin komeita palatsia, niinkuin ruhtinas
-Menschikovin, suuramiraali Apraksinin, kenraali Jaguschinskin y.m.
-korkeiden virkamiesten; yleisiä rakennuksia, kirkkoja oli näiden
-ohessa. Ja kaupungin keskustassa oli linna; sen tornissa oli kaikkina
-juhlapäivinä keltanen lippu liehumassa, johon oli kuvattuna Venäjän
-kaksipäinen kotka kynsissään pitämässä neljää suurta järveä. Niillä
-tarkotettiin luonnollisesti neljää merta, joiden rantamaita Pietari
-omisti.
-
-Toisaalla taas oli kauppahalleja rakennettu, joissa venäläisiä,
-saksalaisia, turkkilaisia ja tatarilaisia kauppiaita liikkui
-tavaroitansa kaupittelemassa. Satamaan rupesi ilmaantumaan vuosi
-vuodelta yhä useampia ulkomaalaisia laivoja, jotka toivat länsimaiden
-tavaroita Venäjälle ja veivät taas Venäjän tavaroita. Arkangelin
-merkitys oli mennyt ja tsaari pakotti useita sen kauppiaitakin
-siirtymään uuteen pääkaupunkiinsa. Virkamiehet ja virastot siirtyivät
-vähitellen Moskoovasta. Sanalla sanoen se muodostui koko Venäjän
-pääpaikaksi. Itse tsaari vetäytyi Pietariin rauhaan niin usein kuin
-vaan saattoi; siellä hän paraiten viihtyi. Hän kutsuukin Pietaria
-välisti "paratiisikseen".
-
-Noin 20:ssä vuodessa oli tämä soinen paikka, jossa oli pari kolme
-kalastajan hökkeliä, muuttunut yhdeksi Euroopan tärkeimmäksi
-kaupungiksi.
-
-
-
-
-XXIV. Uusi hallintojärjestelmä.
-
-
-Jo aikaisemmin (X:ssä luvussa) kerroimme, että Pietari heti ulkomaan
-matkalta palattuansa v. 1698 rupesi muuttamaan Venäjän oloja
-länsi-eurooppalaiseen tapaan. Mutta ne koskivat silloin etupäässä
-ulkonaisia seikkoja: partoja, vaatteita y.m. Hallitusjärjestelmään
-hän ei kajonnut ennenkun myöhemmin: eikä hänen oma huomionsakaan
-ensimmäisellä ulkomaan matkalla tähän alaan kiintynyt; se pysyi
-käytännöllisemmällä. Suuren Pohjan sodan viimeisinä vuosina vasta
-hallintoa ruvetaan järjestämään.
-
-Venäjän tsaari oli vanhastaan itsevaltias; hän oli Jumalan sijainen
-maan päällä; alamaiset olivat hänen orjiaan. Eikä Pietarin tarkotus
-milloinkaan ollut itse vallasta luopua; päinvastoin hän kaikissa
-toimissaan osotti, ettei mikään laki ollut häntä sitomassa. Tuon
-salaperäisen pyhyyden hän vaan jätti; se ei soveltunut hänen
-katsantotapaansa, mutta valta oli perusteeltaan sama kuin ennen.
-Pietari päinvastoin järjesti hallinnon siten, että hallituksen
-mahti tuli entistä tuntuvammaksi. Virkamiehistössä puuttui ennen
-yhteyttä ja säännönmukaista toimintaa, joka teki hallituksen voiman
-heikommaksi ja hallinnon toimet höllemmäksi. Nyt se järjestettiin;
-entinen itämaalainen patriarkaalinen hallintojärjestelmä muuttui
-länsimaiseksi säännölliseksi.
-
-Länsimaiden sivistyneissä valtioissa oli tähän aikaan rajaton
-hallitsijavalta yleinen, niinkuin Ranskassa, Ruotsissa y.m.;
-ja hallitsijat taas käyttivät monia virkakuntia ja virkamiehiä
-valtion hallintoa hoitamassa siten järjestettynä, että virkakunnat
-olivat säännöllisessä yhteydessä toistensa kanssa, alemmat aina
-alistettuina ylempien alle ja niiden valvonnassa. Hallitus saattoi
-täten virkamiestensä kautta ulotuttaa vaikutuksensa sangen laajalle.
-Tämän mukaan Venäjälläkin järjestettiin. Pietari oli lähettänyt
-taitavia miehiä ulkomaille tutkimaan näitä seikkoja ja kutsui myöskin
-tottuneita ulkomaalaisia virkamiehiä, joiden avulla muutos saatiin
-toimeen. Entiset virkanimitykset ja arvonimetkin rupeavat häviämään
-ja saksalaisia tulee sijaan; prikaasit muuttuvat kolleegeiksi,
-djakit, okolnitsohit y.m. häviävät, mutta paroonia, kreivejä y.m.
-taas ilmaantuu.
-
-Tsaarien neuvonantajana ja apulaisena hallituksessa oli vanhastaan
-n.s. bojaarineuvosto eli duma. Siihen kuului mahtavimmat ylimykset,
-jotka tsaarin käskystä kokoontuivat lausumaan ajatuksensa hänen
-esittämästään asiasta; Useimmiten duma vaan lausui hyväksymisensä
-tsaarin esityksiin. Se oli veltto ja toimeton, eikä sellainen
-virkakunta enää soveltunut Pietarin hallitustapaan; sillä hän vaati
-tositointa kaikilta. Hän jättikin koko neuvoston vähitellen syrjään
-ja vihdoin teki siitä kokonaan lopun. Duman sijalle asetettiin
-ylemmäksi virkakunnaksi senaatti.
-
-V. 1711 samana päivänä jolloin tsaari lähti Turkin sotaan antoi hän
-ukaasin senaatin muodostamisesta, nähtävästi siitä syystä juuri
-silloin, että se hänen poissa ollessaan pitäisi huolta hallituksesta,
-vaikkakin se vakinaiseksi määrättiin. Senaatti oli, kuten mainittu,
-valtion korkein virkakunta, niinkuin Ruotsissa valtaneuvosto;
-kaikki muut hallintovirastot olivat sen alle alistetut. Tarkotus
-ei kuitenkaan ollut, että se toimisi itsenäisesti tsaarin ohessa,
-vaan sen tuli pitää huolta ja panna toimeen tsaarin käskyt. Senaatin
-toimiala oli sangen laaja; sen tuli olla puolueettomana tuomarina,
-pitää raha-asioista huolta, sotalaitoksesta niinikään, kaupasta,
-veroista j.n.e.: "lyhyesti sanoen", lausuu Pietari, "senaatin tulee
-hallitsijan ja kansan hyödyksi väsymättä työskennellä, tehdä hyvää ja
-häätää sitä mikä on vahingollista". Näin sanotaan eräässä ukaasissa
-v. 1718. Ja että senaatin jäsenet saivat olla täydessä työssä, siitä
-piti Pietari huolta: usein hän moittii heitä kuitenkin velttoudesta
-ja toimettomuudesta, asiat kun liian kauan siellä viipyivät. Senaatin
-tointa valvomaan asetettiin yliprokuraattori. Tätä virkamiestä
-Pietari piti sangen tärkeänä; hän kutsuukin häntä omaksi "silmäkseen".
-
-Senaatin alipuolelle järjestettiin v. 1717 entisten "prikasyjen"
-sijaan alempia virastoja eli kolleegia, joissa samoinkuin
-senaatissakin oli useampia jäseniä. Kolleegijärjestelmään oli
-Ruotsista saatu malli ja samaan tapaan ne Venäjälläkin laadittiin.
-Sitä tarkotusta varten oli tsaari lähettänyt erään saksalaisen
-Fickin tutkimaan Ruotsin hallintojärjestelmää. Kolleegia oli
-yhdeksän eri hallintoaloja varten; yhdellä oli hallussaan ulkomaan
-asiat, toisella raha-asiat, kolmannella oikeus-asiat, neljännellä
-sotalaitos, viidennellä laivasto j.n.e. Esimiehet eli presidentit
-olivat näissäkin Venäläisiä, mutta alemmat virkamiehet suurimmaksi
-osaksi ulkomaalaisia, joita sitä varten värvättiin. Paljon niihin
-antautui myöskin ruotsalaisia ja suomalaisia sotavankeja, jotka,
-huonossa tilassa kun olivat, tekivät uskollisuuden valan tsaarille ja
-ryhtyivät hänen palvelukseensa, varsinkin kun hyviä etuja luvattiin.
-
-Maakuntien hallinto järjestettiin samaan tapaan. Voivoodit
-eli maaherrat olivat vanhastaan tunnetut kansan sortajina ja
-kiusaajina. Heillä oli liian suuri valta, koska sekä hallinto että
-oikeudenhoito oli heidän käsissään; ja heidän toimiansa valvottiin
-sangen vaillinaisesti. Voivoodin rinnalle asetettiin nyt maakunnan
-aatelismiehistä neuvoskunta, jonka mieltä hänen tuli tiedustella.
-Voivoodien toimet olivat myöskin ennen mainittujen kolleegien
-valvonnan alaisena. -- Kaupunkien hallitus järjestettiin myöskin
-ulkomaalaiseen tapaan raatineen ja pormestarineen.
-
-Näiden oheen asetettiin koko sarja alempia virkamiehiä:
-oikeuskomissariuksia, rahastonhoitajia, provianttimestaria,
-postivirkamiehiä j.n.e. Sanalla sanoen kaikki uuden ajan sivistyneen
-valtion virkakoneistoon kuuluvat jäsenet. Mutta nuot virkamiehet
-eivät olleet kansaa varten, vaan etupäässä valtion etuja valvomassa,
-sille tulevia veroja, rekryytejä y.m. hankkimassa. Kansan edut ja
-tarpeet pysyivät yhä edelleen Venäjän virkamiehistölle vieraana,
-niinkuin asian laita ennenkin oli ollut. Samantapainen oli siihen
-aikaan virkamiehistö myöskin muissa maissa.
-
-Pietarin tarkotus oli saada suurempaa yhteyttä, säännöllisyyttä,
-järjestystä ja oikeutta valtion hallintoon. Kaikkien virkakuntien
-tuli sopusuhteessa toistensa avulla työskennellä asteittain ylemmästä
-alempaan. "Niinkuin kellossa ratas panee toisen liikkeeseen, niin
-täytyy suuressa valtionkoneistossa yhden viraston panna toisen
-toimintaan ja sen mukaan kuin jokainen täsmällisessä suhteessa ja
-oikeassa järjestyksessä on, ei saata muuta olla seurauksena, kuin
-että viisauden osotin näyttää maalle onnellisia hetkiä".
-
-Näin arveli tsaari itse uudesta järjestelmästään; mutta siinä hän
-pian huomasi erehtyneensä. Hän oli kyllä luonut uudet laitokset,
-uuden koneiston, mutta uutta henkeä hän ei saanut luoduksi.
-Virkamiehistö pysyi suuressa määrin edellisen kaltaisena; siinä oli
-opin ja sivistyksen puute liian suuri; oman edun pyyntö, voitonhimo,
-epärehellisyys olivat tavallisia vielä tästä lähinkin, niinkuin
-ennen. Tähän seikkaan palaamme veroista puhuessamme.
-
-
-
-
-XXV. Aatelisto ja kirkko.
-
-
-Aatelissäädyn etuoikeudet muiden kansanluokkien rinnalla kaikissa
-kansoissa perustuvat alkuansa sen velvollisuuksiin valtion ja
-hallitsijan palveluksessa; etuoikeudet ovat siitä korvauksena. Niin
-oli Venäjälläkin suuri ylimysluokka syntynyt; ne miehet, jotka
-olivat olleet ruhtinaiden palveluksessa, etenkin sotaväessä, olivat
-kohonneet muita ylemmäksi. Mutta aikojen kuluessa muuttui tämä
-ylimyskunta sukuaatelistoksi, s.o. synty määräsi etuoikeudet, ja
-vastaavia velvollisuuksia ei täytetty. Tosin oli paljon bojaareja
-tsaarin hovissa, mutta heidän toimensa ovat pikemmin etuoikeuksina
-pidettävät kuin velvollisuutena; suurin osa heistä eleli kuitenkin
-toimetonna maatiloillaan.
-
-Pietari rupesi taas vaatimaan aatelia tsaarin palvelukseen. Olemme
-jo ennen maininneet, miten hän pakotti bojaareja lähettämään
-poikiansa ulkomaille oppia saamaan. Jokaisen tuli olla valmis
-mihin toimeen hänet määrättiin; kaksi kolmannesta aateliston
-pojista määrättiin palvelemaan sotaväessä; hän komensi niitä
-myöhemmin insinöörikouluihin tai meriakatemiaansa. V. 1714 käski
-hän koko valtion aatelin saapumaan lapsineen perheineen Pietariin
-tarkastettavaksi. Vaikeata oli kaikkia saada kokoon, jonka vuoksi
-hän määräsi valtiolle otettavaksi niiden omaisuuden, jotka eivät
-kutsumusta noudattaneet. Tarkoitus tällä tarkastuksella oli
-nähtävästi jonkinlainen uusi aije, jonka kautta aatelissääty
-pakotettaisiin valtion toimiin.
-
-Pietarin päämäärä oli kiinnittää koko aatelisto valtion palvelukseen.
-Sitä osottaa hänen arvojärjestelmänsäkin; siinä näet virkamiehistö ja
-aatelisto sulautuvat yhteen. Hän jakoi kaikki valtion virkamiehet,
-sekä sotilas- että siviiliviroissa olevat, 14:nen arvoluokkaan; ja
-kaikki, jotka olivat kohonneet 8:teen arvoluokkaan asti, saivat
-perinnöllisen aateluuden. Myöskin naiset olivat saman järjestelmän
-mukaan eri asteissa; naidut olivat miehensä arvoluokassa; mutta
-naimattomat tyttäret olivat vähän alempana, siten että esim.
-ensimmäiseen luokkaan kuuluvan virkamiehen tytär oli saman arvoinen,
-kuin 4:teen luokkaan kuuluva aviovaimo, toisen luokan virkamiehen
-tytär oli taas 5:teen luokkaan kuuluvan naidun naisen arvoinen j.n.e.
-Virka se oli yksin, joka toi arvon; vanha aatelisuus himmeni kokonaan
-sen rinnalla. Muualla Euroopassa ei sentapaista järjestelmää ole
-ollut. Venäjällä se on vieläkin olemassa.
-
-Samoin kuin aateliston tahtoi Pietari saada valtion siipein alle
-kirkonkin alistumaan.
-
-Venäjän kirkolla oli jotenkin itsenäinen asema, valtiosta melkein
-riippumaton. Iivana julman ajoista asti oli tsaarin rinnalla kirkon
-päämiehenä patriarkka, ja häntä tuskin vähäpätöisempi. Patriarkalla
-oli oma valtaistuimensa; hänen käskynalaisinaan oli ääretön joukko
-sekä pappeja että munkkia ja nunnia, joiden viimeksimainittujen luku
-Pietarin aikana laskettiin 25,200:ksi; luostarien lukumäärä taas
-oli lähes 800. Suuret rikkaudet oli sen hallussa, paitsi muuta noin
-130,000 talonpoikaisperhettä kuului kirkon omaisuuteen eli 1/2 koko
-valtion talonpojista. Pietari ensiksikin poisti patriarkan-viran.
-Patriarkan suuri arvo ja valta ei häntä miellyttänyt. "Yhteinen
-kansa ei tiedä", sanoo Pietari, "mitenkä hengellinen valta eroaa
-itsevaltiaan vallasta; häikäistynä siitä loistosta ja arvosta, mikä
-kirkonpäämiestä ympäröi, saapi se sen ajatuksen, että viime mainittu
-on toinen hallitsija ja ainakin itsevaltiaan vertainen tai kenties
-häntä korkeampikin, ja että hengellinen arvo edustaa toista, parempaa
-valtiota. Jospa sitten mielipiteiden erilaisuus ilmaantuu patriarkan
-ja tsaarin välillä, sattuu helposti, että kansa asettuu patriarkan
-puolelle, luullen, että hän taistelee Jumalan asian puolesta ja että
-häntä sen vuoksi on autettava". Tässä Pietari selvään lausuu syyn,
-jonka tähden hän lopettaa korkeimman hengellisen virka-arvon; se oli
-tsaarin kilpailija; ja sitä paitsi olivat kirkon miehet, patriarkka
-etupäässä, Pietarin uudistuspuuhien kiivaimmat vastustajat. Eikä
-osattu toivoakaan sellaista kirkon päämiestä, joka olisi mukaantunut
-hänen tahtonsa jälkeen.
-
-V. 1700 kuoli patriarkka Adrian; Pietari ei nimittänyt toista,
-vaikka häntä pyydettiin; patriarkan tointa hän määräsi Rjäsanin
-metropoliitan eli arkkipiispan Stefan Javorskijn hoitamaan, miehen,
-jonka hän jo ennen oli oppinut tuntemaan taipuvaiseksi reformeihinsa
-ja sivistyneeksi sekä suureksi saarnamieheksi. Mutta Jovorskij toivoi
-kuitenkin patriarkaksi pääsevänsä; kun hän toiveissaan pettyi,
-muuttui hänen katsantotapansa vihamieliseksi Pietarin puuhille.
-Patriarkan sijaan asetettiin v. 1721 n.s. pyhä synoodi kirkollisten
-asioiden johtajaksi. Siinä oli useampia jäseniä; tsaari ne määräsi;
-ja tämän kautta kirkon ylin johtajavalta tuli hänestä riippumaan.
-
-Muukin papisto pantiin tarkemman valvonnan alaiseksi ja menetti sen
-erikois-aseman, mikä sillä ennen valtiossa oli ollut. Luostaria
-piti Pietari ainoastaan laiskuuden ja tekopyhyyden pesäpaikkoina.
-Pelättiin jo yhteen aikaan, että hän hävittäisi ne kaikki ja ottaisi
-niiden omaisuuden itselleen, mutta näin pitkälle hän ei mennyt;
-hän vähensi niiden lukumäärää; kuri tehtiin entistä paremmaksi ja
-kovempaa tarkastusta pidettiin.
-
-Suurin isku kirkolle oli se, että Pietari otti valtion huostaan osan
-sen tiluksista. Eräs sitä varten asetettu "kamarikonttoori" hoiti
-niitä; hän itse käytti valtion tarpeisiin niistä suuren osan.
-
-Mainitsemillamme toimenpiteillään saattoi Pietari Venäjän kirkonkin
-toiseen asemaan. Hän katsoi kaikki asiat valtion edun kannalta.
-Niin tässäkin. Uskonnon asioissakaan hän ei ollut samalla
-käsityskannalla kuin hänen kansansa. Hän moitti tekopyhyyttä, jota
-hän luuli kansassa näkevänsä. Kymmeniä käskyjä lukeissaan sanoi
-hän kaivanneensa yhden: "Sinun ei pidä teeskentelemän". Taikauskon
-vaikuttamaksi hän sanoo sen suuren pappisvallan synnyn, mikä kirkossa
-oli olemassa. Hän vaati todellista uskoa -- niin hän ainakin sanoi
-uskonnon asioita julkisesti käsitellessään -- sekä töitä ja ennen
-kaikkia suurempaa sivistystä ja oppia papistolta. Itse hän noudatti
-kirkkonsa vaatimuksia; hän paastosikin sen määräyksien mukaan.
-Kerrotaan, ettei hän syönyt paaston aikana lihaa ennenkun sai siihen
-luvan Konstantinoopelin patriarkalta. Mutta tuo uskonnollisuus
-näyttää hänessä olleen ainoastaan pintapuolista; se ei syvään ollut
-juurtunut häneen. Hän teki joskus ivaa kirkon menoista, pilkkasi
-kirkon pyhänä pitämiä seikkoja; useimmiten se kuitenkin tapahtui
-paavin ja hänen kirkkonsa kustannuksella. Oli erityinen "juomapaavi"
-valittuna ja eri paavin neuvosto, johon kuului Pietarin kumppania.
-Kaduilla tämä joukko usein esiintyi, kaikki hullunkurisissa
-pukimissa; tynnyrin päällä rehenteli paavi Bacchukseksi puettuna;
-sikoja, pukkia, karhuja, susia tai lehmiä olivat hänen vaunujansa
-vetämässä. Toisinaan oli "Paavi" taas puettuna kirkonruhtinaan
-pukuun, ratsastaen sian selässä. Juomapidoissa oli joskus abedissa
-palvelemassa j.n.e. Mutta ei aina omaakaan kirkkoa säästetty.
-
-Pietari ei kuitenkaan sallinut antaa Venäjän kirkon opista
-huonoja arvosteluja eikä hän myöskään siitä luopumista sallinut.
-Storovertsejä eli vanhan kirkkojärjestelmän puolustajia kohtaan
-hän ylipäänsä oli suvaitsevainen; mutta ryhtyi joskus niitä
-vainoamaankin, välistä julmalla tavalla, mutta silloin se
-tavallisesti tapahtui valtiollisista syistä; heidän erilainen
-katsantotapansa oli silloin joutunut valtion kanssa ristiriitaan.
-
-Muun-uskolaisia kohtaan hän oli täydellisesti suvaitsevainen. Hän
-seurusteli ulkomaalaisten kanssa, kutsui heitä Venäjälle ja he
-saivat vapaasti uskonnossaan pysyä. V. 1702 hän julkaisi ukaasin,
-jossa hän lausuu, "ettei hän tahdo ihmisten omaatuntoa sortaa, sekä
-sanoo suvaitsevansa, että jokainen kristitty omalla edesvastuullaan
-pitäköön huolta autuudestaan". Tällä lupauksella hän kyllä tahtoi
-saada ulkomaalaisia siirtymään Venäjälle, mutta samassa se osottaa
-myöskin hänen omaa katsantotapaansa uskonnon asioissa. Hän oli järjen
-mies ja jo sen johdosta suvaitsevainen. Kansaansa hän myöskin tahtoi
-siihen totuttaa, mutta se ei vielä hänen aikanansa voinut tapahtua.
-
-
-
-
-XXVI. Taloudellisia parannuspuuhia.
-
-
-Ulkomailla matkustaessaan oli Pietari nähnyt toimeliaisuutta
-taloudellisella alalla ja siitä johtuvaa hyvinvointia ja
-varallisuutta; Venäjällä taas oli velttous, taitamattomuus sekä siitä
-johtuva puute ja köyhyys vastakohtana. Tämän auttamiseksi tarvittiin
-apua hallituksen puolelta. Muissakin maissa oli hallituksen tapana
-17:llä ja 18:lla vuosisadalla ohjata paljon suuremmassa määrässä kuin
-nykyaikana taloudellisia asioita; se järjesti kaupan ja teollisuuden
-harjottamisen pienimpiin yksityisseikkoihin meneviin säädöksiin
-asti; kansaa pidettiin tässä kohden taitamattoman lapsen kaltaisena,
-jota täytyi neuvoa; ja samassa myöskin valtion etua pidettiin
-silmällä. Olipa Ranskan suuri ministeri Colbert antanut neuvoja
-nikkareille, miten heidän tuli höylää käyttää; Preussin kuningas
-Fredrik II pakotti talonpoikia poliisin valvonnan alla perunoita
-istuttamaan; perunain viljelys oli silloin näet vasta saanut
-alkunsa. Eipä siis ole ihmettelemistä, jos Pietari, jonka valvonta
-joka paikkaan ulottui, esiintyi talouden opettajana ja johtajana
-ja antoi määräyksiä, jotka meistä tuntuvat vähäpätöisiltä. Hän
-kielsi esim. saappaiden alle suuria nauloja lyömästä, koska ne ovat
-jalkapohjalle haitallisia; hän antoi neuvoja, mitenkä myllynkatot
-saadaan sellaisiksi, että ne sateelta hyvin suojelevat; miten
-puita oli kaadettava, miten ohraa leikattava, teitä rakennettava;
-hän pakotti talonpoikia käyttämään uudenlaisia kuokkia j.n.e.;
-lukemattomia samantapaisia seikkoja koskevia määräyksiä hän antoi.
-Mutta tärkeimmät olivat ne määräykset, jotka koskivat Venäjän kaupan
-ja teollisuuden järjestämistä.
-
-Koko sivistyneessä Euroopassa oli viime vuosisadalla valtiotaloudessa
-n.s. merkantiilijärjestelmä vallitsemassa. Perusajatus siinä oli se,
-että valtiota oli koettaminen rikastuttaa mahdollisuuden mukaan; raha
-tai kulta ja hopea olivat rikkauden merkkinä. Jotta näitä saataisiin,
-oli talous siten järjestettävä, että maan tavaroiden vientiä
-edistettäisiin, mutta tuontia supistettaisiin. Sen aikaansaamiseksi
-otti hallitus talouden asiat ohjatakseen; se suosi yksipuolisesti
-teollisuutta ja kauppaa, koska niistä rahaa saatiin, se määräsi
-kaupan kulkemaan määrättyjä teitä, ulkomaan kaupan taas määrättyihin
-satamakaupunkeihin; se sääsi korkeita suojelustulleja ulkomaan
-tavaroille, antoi yksityisille kauppaoikeuksia j.n.e. Vapaa kilpailu,
-nykyajan tunnussana, oli siihen aikaan kammottu; arveltiin etteivät
-yksityiset osaisi järjestää niin että valtio hyötyisi; ja se oli
-tärkein. Näitä periaatteita Pietarikin suosi ja ne soveltuivat hyvin
-hänen muutenkin mielivaltaiseen hallitustapaansa.
-
-Ulkomaan kauppa oli ennen ollut ulkomaalaisten käsissä, etupäässä
-Hollantilaisten ja Englantilaisten. Pietari tahtoi saada sen
-Venäläisille kauppiaille siirretyksi. Hän antoi ukaasia, joissa
-käskettiin Venäläisiä muodostamaan kauppaseuroja länsimaiden tapaan.
-Hän koetti saada ne liitetyksi kansainväliseen kauppaan. Tsaari itse
-kävi esimerkillään edellä, ryhtyen kauppayrityksiin ulkomaalaisten
-kanssa. Hän asetti konsulia suuriin kauppakaupunkeihin kuten
-Toulon'in, Cadiz'iin y.m., teki kauppasopimuksia länsivaltojen
-kanssa. Mutta eivät nämät yritykset onnistuneet. Venäjän kauppiailla
-ei ollut tarpeeksi taitoa ja sivistystä voidakseen kilpailla
-ulkomaalaisten kanssa. Eikä ollut helppoa, niinkuin Pietari
-oli kuvitellut, muuttaa venäläistä pikkukauppiasta taitavan
-englantilaisen tai hollantilaisen suurkauppiaan kaltaiseksi, joka
-tunsi koko maailman kauppasuhteet ja osasi sen mukaan asiansa
-järjestää. Maan ulkopuolella eivät venäläiset kauppiaat juuri kunniaa
-maalleen tuottaneet. Niinpä kertoo Venäjän lähettiläs Tukholmassa,
-että hänen täytyi hävetä maanmiestensä puolesta, he kun markkinoilla,
-jolloin myivät avonaisissa puodeissaan pähkinöitä, muita hedelmiä ja
-liinakangasta y.m.s., olivat päihtymisellään ja muutenkin huonolla
-käytöksellään saavuttaneet kansan ivaa ja halveksimista. Joku harva
-pääsi ulkomaalaisten tasalle; niinpä eräs Solovieff piti suurta
-tavara- ja pankkiliikettä Amsterdamissa.
-
-Ennen oli Arkangeli ollut ainoa satamakaupunki Venäjällä. Ja tämän
-kaupungin kautta määräsi Pietari hallituksensa ensi aikoina kaiken
-ulkomaan kaupan kulkemaan. Etäämpääkin kuljetettiin tavarat sinne.
-Ankarilla määräyksillä kiellettiin kauppa Riiassa ja Räävelissä,
-koska ne olivat Ruotsin hallussa. Mutta kun hän perusti Pietarin,
-ruvettiin kauppaliikettä siirtämään sinne, ja Arkangeli jäi syrjään.
-Kun ensimmäinen hollantilainen laiva tuli Nevan suulle, lähti Pietari
-itse sitä vastaanottamaan, johti laivan hiekkasärkkien välitse
-kaupunkiin; sen jälkeen piti hän suuret pidot Menschikovin luona
-laivan kapteenille. Laivuri sai tullitta myydä koko lastinsa, ja
-tsaari itse osti suuren osan siitä. -- Hän pakotti nyt Arkangelissa
-olevat kauppiaat siirtymään Pietariin; armoa pyydettiin, mutta sitä
-ei annettu. Tavarain kuljetus Pietariin oli paljon vaikeampi, kuin
-Arkangeliin, huonojen teitten vuoksi; mutta senkin piti tapahtua.
-Usein tavarain kuljettajat jättivät matkalle tavaransa ja karkasivat
-tai myöskin ryöstivät ne mennessään. Liikkeen parantamiseksi rupesi
-tsaari kanavia tuumimaan; hän aikoi yhdistää Volgan Nevan kanssa ja
-alkoi jo Laatokan etelä-rannoitse kanavaa kaivattamaan. -- Monta
-vastusta oli, mutta ankaruudellaan sai Pietari kuitenkin uuden
-pääkaupunkinsa kaupan yhä lisääntymään; laivojen lukumäärä karttui
-vuosi vuodelta; v. 1722 oli esim. Pietariin tulleiden laivain
-lukumäärä 116, mutta jo kahta vuotta myöhemmin kävi 240 laivaa sen
-satamassa.
-
-Sisämaan kaupassa lakkautti Pietari tuon entisen järjestelmän, jonka
-mukaan tsaarin rahaston eduksi melkein koko valtakunnan kauppa kulki.
-Mutta hänen monet määräyksensä olivat sille sittenkin suureksi
-haitaksi. Useiden tavaroiden kaupitteleminen annettiin joillekuille
-henkilöille etuoikeudeksi; ne taas maksoivat siitä valtiolle jonkun
-summan; niinpä traanin, kala-öljyn, pihkan ja hartsin kaupitteleminen
-oli annettu eri yhtiöille vuokralle. Viinan valmistaminen ja
-myyminen, samoin kuin suolankin oli valtion yksityisoikeutena eli
-monopoolina. Siitä oli valtiolle hyvä tulo, mutta kansa valittaa
-miten esim. suolan hinta kohoaa kohoamistaan ja sen hankkiminen
-tule tukalaksi. Hintaa kohotettiin näet usein, kun valtio oli rahan
-tarpeessa.
-
-Pietari koetti myöskin kasvattaa kauppamiehiä sellaisiksi, että
-niihin voisi luottaa. Oli näet hyvin tavallista, että kaikellaista
-petosta kaupassa harjotettiin; hän määräsi sangen ankaria
-rangaistuksia sen estämiseksi, sillä siitä oli haittaa varsinkin
-ulkomaan kaupassa. Niinpä olivat Englantilaiset valittaneet, että
-petosta liinakaupassa oli harjoitettu ja sen vuoksi hän v. 1710
-antoi ukaasin, jossa kuoleman rangaistuksen uhalla kielletään
-huonoa hamppua tai liinaa sekottamasta hyvään tai, joka joskus
-oli tapahtunut, panemasta kiviä joukkoon. Vaikeata oli tällaisia
-epäkohtia poistaa, sillä valvontamiehet eivät itse tarpeeksi
-tunnollisesti siitä huolta pitäneet.
-
-Venäjän teollisuuden luojana on Pietarin ansio suurempi kuin
-kaupan alalla. Hän harrasti sitä sen vuoksi, että Venäjä olisi
-riippumaton ulkomaista; sillä sen tuli itse kaikki tarvittavansa
-valmistaa. Teollisuuden alalla hän oli itse hyvin perehtynyt ja siinä
-hän saattoi opettajana esiintyä. Pakotusta siinäkin tarvittiin.
-"Meidän kansamme on", kirjottaa hän kerran, "kuin lapset, jotka
-vastenmielisesti käyvät aakkosiin käsiksi, joten opettajan täytyy
-heitä pakottaa; ensin se tuntuu heistä tukalalta; mutta kun he ovat
-oppineet, ovat he opettajalleen kiitollisia, niinkuin tähänastinen
-kokemus osottaa. Eikö kaikki ole pakosta tapahtunut? ja jo kuulee
-tuloksista kiitettävän".
-
-Teollisuudessa tarvittiin enemmän kuin muissa kohden ulkomaalaisten
-apua ja siinä ne suuremman hyödyn tuottivatkin; niitä tavallisesti
-otettiin opettajiksi tai suurempien yritysten johtajiksi; heidän tuli
-esim. neuvoa Venäläisiä kaikellaisia koneita käyttämään tehtaissa.
-Eräs Englantilainen kutsuttiin antamaan opetusta nahkaletkujen
-valmistuksessa. Paperinvalmistusta ruvettiin harrastamaan.
-Ruotsalaiset sotavangit opettivat sepäntyötä y.m. käsitöitä.
-Teollisuutta edistäkseen tahtoi Pietari Suomestakin ison vihan aikana
-viedä kaikki käsityöläiset Venäjälle. V. 1721 tuli noin tuhatmäärä
-nuoria Tataarilaisia, jotka rupesivat eri ammattitaitoa jakamaan.
-
-Seurauksena tästä toimesta oli, että sellaisia teollisuudenhaaroja
-aljettiin harrastaa, joita ei ennen tunnettu Venäjällä: satulasepän,
-rautasepän, miekantekijöiden tuotteita saatiin nyt kotimaasta;
-villa-, pumpuli ja liinakankaita valmistettiin, silkkikankaitakin
-kudottiin. V. 1705 kirjottaa Pietari ylpeänä, että hänellä oli
-Venäjällä valmistetusta kankaasta tehty takki. Rautakaivoksia
-aljettiin käyttää; Siperian hopea- ja kultakaivokset tulivat
-tunnetuksi. Tulan kaupunkiin perustettiin asetehdas. Tuotiinpa
-Schlesiasta hienompivillaisia lampaitakin; hevosrodun parantamiseksi
-tuotettiin Preussista toisenrotuisia; tupakanviljelystä aljettiin.
-Sanalla sanoen, Venäjän nykyinen teollisuus sai Pietarin kautta
-alkunsa. Erityiset teollisuus-, vuori- ja kamarikolleegit sekä
-muutkin virastot olivat teollisuutta ohjaamassa ja järjestämässä.
-Ankaraa valvontaa pidettiin. Nahan valmistamisessa esim. annettiin
-määräyksiä, että jokaisen tuli uudella tavalla oppia valmistamaan
-n.s. juhtinahkaa; jos joku vielä kahden vuoden oppiajan perästä
-valmisti vanhalla tavalla, otettiin hänen omaisuutensa ja hän itse
-tuomittiin pakkotyöhön.
-
-Pietarin tarkka silmä huomasi kaikki maansa monet rikkaudet; hän
-oivalsi sen suuren hyödyn, mikä Venäjällä vastaisuudessa tulisi
-olemaan maassa kätketyistä kivihiilikerroksista; hän tahtoi jo
-metsiä säästää, joita sitä ennen oli kevytmielisesti haaskattu.
-Ankaria määräyksiä annettiin sen johdosta. Nevan ja Suomenlahden
-rannalla pystytti hän joka viiden virstan päähän hirsipuita, johon
-metsänvarkaat ripustettiin varoitukseksi ja peloitukseksi muille.
-Koettipa hän istutuksillakin saada harvinaisempia puita leviämään.
-
-Käsityöläiset jaettiin eri ammattikuntiin; hallitus antoi tarkkoja
-määräyksiä, joiden mukaan ammattikunnat työskentelivät; niissä
-oli oppivuosista, tavarain valmistustavasta, kelvottoman tavaran
-takavarikkoon ottamisesta j.n.e. Ammattilaitos samoin kuin
-kauppiasten jako eri kiltoihin oli Länsi-Euroopassa kehittynyt
-keskiajalta asti; Pietari tahtoi sen siirtää ilman edellistä olojen
-kehitystä Venäjälle; mutta suurempaa merkitystä ei kumpikaan
-laitos täällä saavuttanut, ja usein täytyi muistutuksia niiden
-järjestämisestä antaa.
-
-Porvaristo pysyi kauan aikaa suhteellisesti vähäpätöisenä
-kansanluokkana, vaikkapa Pietari etupäässä sitä ennen muita tahtoi
-edistää. Talonpojista se ei saanut lisää voimia; aatelisto taas
-ei porvarillisiin toimiin ryhtynyt sen enempää kuin muissakaan
-maissa. Mutta Juutalaisia ei Pietari laskenut kaupunkielämän avuksi
-Venäjälle: hänen käytännöllinen älynsä huomasi heidän hyödyttömän
-toimensa maalle; ja sen lisäksi Puolan esimerkki, jossa Juutalaiset
-14:llä vuosisadalla saaneet oikeudet, osotti turmion, jonka ne maalle
-saattavat tuottaa.
-
-
-
-
-XXVII. Pietarin harrastus sivistyksen edistämiseksi.
-
-
-Kertoessamme Venäjän oloista ennen Pietarin aikoja, mainitsimme että
-sivistys siellä oli sangen alhaisella kannalla; eikä sivistyksen
-puute ollut yksinomaan varsinaisen kansan tunnusmerkkinä, vaan
-se oli yleinen ylhäisissäkin sääty-luokissa, harvoja henkilöitä
-lukuunottamatta. Taikausko oli tavallinen, kaikkia petturia ja
-ennustajia uskottiin. Valistusta ja oppia ei kuitenkaan kaivattu,
-päinvastoin sitä vihattiin; se oli ulkomaalaista, vierasta, ja sen
-vuoksi oli synti sitä omistaa. Tässäkin oli siis Pietarilla luja
-vastus voitettavana, sillä ilman pakkoa ei saatu sellaista kansaa
-niihin sivistysharrastuksiin taipumaan, joilla tsaari tahtoi muuttaa
-entisyyttä.
-
-Ainoat oppilaitokset, joita Venäjällä oli ennen Pietaria, olivat
-pappissivistystä varten n.s. seminaarit, jotka tavallisesti olivat
-arkkipiispojen johdossa. Pietari perusti kouluja käytännöllistä
-elämää varten. Hän edisti etupäässä reaalista sivistystä, se
-kun soveltui kokonaan hänen katsantotapaansa. Jo ensimmäiseltä
-ulkomaan matkaltaan tultuaan alkoi hän kouluja toimeen panemaan
-ja myöhemminkin niitä perustettiin yhä useampia. Niinpä v. 1707
-palattuaan eräältä ulkomaan matkaltaan, perusti hän Moskoovaan n.s.
-"matemaatisia" ja "merimieskouluja". Edellisten koulujen tarkoitus
-oli valmistaa upsiereja, jälkimmäisten taas, niinkuin nimikin sanoo,
-merielämätä varten antaa oppia. V. 1715 perustettiin meriakatemiia.
-Alussa oli kouluissa ulkomaalaisia opettajia; merikouluissa etupäässä
-englantilaisia. Oppilaiksi kouluihin täytyi varakkaiden lähettää
-poikiansa, ja pian useammasta varakkaasta perheestä tavataankin
-poika koulussa. Jo heti Narvan tappelun jälkeen kirjottaa eräs
-Pietarin uuttera apumies Vinius riemuiten, että kouluihin oli kerätty
-250 poikaa, joista valmistuisi oivia insinöörejä, upsiereja ja
-mestareja. Näitä koulunkäyneitä otettiin osaksi valtion palvelukseen;
-muutamia lähetettiin myöskin oppia antamaan maakuntiin; 2 kuhunkiin
-kahdeksaan maakuntaan. Jokaisen perheen isän tuli lähettää 10--15
-ikävuosien välillä olevat lapsensa saamaan opetusta kirjoituksessa,
-luvunlaskussa ja mittausopissa. Kun ei lapsia muuten lähetetty,
-pakotettiin niitä, ja antoipa Pietari myöhemmin määräyksen, etteivät
-sellaiset saaneet mennä naimisiin, joilla ei todistusta saamastaan
-opista ollut.
-
-Paitsi valtion kouluja perustettiin yksityisiäkin, ja nämät koulut
-olivat ylimalkaan yleistä sivistystä eikä ainoastaan käytännöllistä
-hyötyä varten. Monet ulkomaalaiset perustivat kouluja, jotka
-jonkun ylhäisen Venäläisen valvonnassa ja suojassa työskentelivät.
-Löytyi Italialaisten, Ranskalaisten ja Saksalaisten perustamia ja
-vieläpä Ruotsalaistenkin. Niinpä Marienburgissa vangittu provasti
-Glück, Pietarin toisen puolison Katariinan kasvatusisä, rupesi
-vankina Moskoovassa ollessaan pitämään koulua, jossa opetettiin
-filosofiaa, historiaa, uskontoa, kieliä j.n.e. Näihin saatamme lukea
-myöskin Tobolskiin, Siperian pääkaupunkiin, perustetun koulun. Sen
-alkuunpanijana ja johtajana oli eräs Kaarle XII:nen armeijassa
-palvellut upsieri, Wreech, joka oli saksalaista syntyperää.
-Opettajina Wreechin koulussa oli melkein yksinomaan upsiereja, sekä
-ruotsalaisia että suomalaisia, ja ankara uskonnollinen henki oli
-siinä vallitsemassa. Alkuansa se muodostettiin vangittujen lapsia
-varten, mutta vähitellen tuotiin siihen Venäläistenkin lapsia, se kun
-saavutti hyvän maineen. -- Kaikkia näitä ulkomaalaistenkin kouluja.
-Pietari suosi ja antoi apuakin niiden ylläpitämiseksi: niinpä lausui
-hän mielihyvänsä Tobolskin koulusta ja lupasi antaa sille vuotuista
-kannatusta. Mutta se loppui v. 1721 rauhan tultua, sillä upsierit
-palasivat silloin vankeudesta.
-
-Viimeisinä hallitusvuosinaan perusti Pietari tiedeakatemian,
-samantapaisen kuin hän oli nähnyt Berliinissä, Pariisissa ja
-Lontoossa. Suuri saksalainen filosoofi ja oppinut Leibnitz, joka
-monessa kohden antoi ehdotuksia Pietarin uudistuspuuhiin, teki
-ehdotuksen myöskin tiedeakatemian perustamiseen. Sen tuli olla
-koko valtakunnan sivistyslaitosten pääpaikka ja keskusta ja
-siellä opettajienkin tuli valmistua toimeensa. Vaikeata oli itse
-Venäläisistä saada ensi aluksi jäseniä tällaiseen laitokseen, sillä
-se edellyttää kehittyneitä oloja ja korkeata sivistystä, jota
-Venäjällä ei ollut, koska alempi koululaitos oli varsin alussa.
-Ulkomaalaisia, etenkin saksalaisia oppineita, siihen ensiksi
-kutsuttiinkin.
-
-Varsinaista kansanopetusta ei Pietari harrastanut. Käytännöllisen
-hyödyn vuoksi, saadakseen valtiolle hyviä insinöörejä, upsiereja y.m.
-hän oppia tahtoi edistää, eikä kansan sivistämistä varten.
-
-Kirjojen hankkimiseen käänsi Pietari jo hallituksensa alusta asti
-huomiotansa, Vuonna 1700 oli hän tehnyt sopimuksen kirjanpainaja
-Tessingin kanssa Amsterdamissa, että tämä saisi myydä Venäjällä
-venäjänkielisiä ja muitakin kirjoja, "kuitenkaan ei hänen kirjoissaan
-saisi olla mitään tsaaria ja tsaarin valtaa vastustavaa, vaan kaikki
-tarkottaa sen mainetta ja kunniaa". V. 1701 perustettiin kirjapaino
-Venäjälle.
-
-Venäjällä ei luonnollisesti kirjailijoita ollut, jotka olisivat
-kyenneet jotakin uutta luomaan; sen vuoksi täytyi käännöksiä
-toimittaa muista kielistä. Ensimmäisiä kirjoja oli mittausoppi, ja
-eräs kirja, jossa seurustelutapoja opetettiin. Linnoituslaitosta
-koskevia teoksia käännettiin, muun muassa kuuluisan ranskalaisen
-sotainsinöörin Vaubanin kirjoitukset; rakennustaitoa, myllyjen
-rakentamista y.m. koskevaa kirjallisuutta myöskin; historiallisia
-teoksia niinikään ilmestyi sekä joitakuita käännöksiä klassillisista
-kirjailijoista. Pietari itse oli kirjailijatoimenkin johdossa;
-hän antoi neuvoja käännösten tekijöille ja valvoi usein itse
-painattamistyötä. Hänen omaa osanottoansa kirjallisuuden
-hankkimisessa sekä hänen käytännöllistä älyänsä osottaa seuraava
-ukaasi "niille, jotka työskentelevät ekonoomisten kirjojen
-kääntämisessä".
-
-"Koska Saksalaisilla on tapana", sanotaan siinä "täyttää kirjojansa
-monilla joutavilla selityksillä, saadakseen ainoastaan kirjansa
-suureksi, niin ei sellaisia saa kokonaisuudessaan kääntää, ainoastaan
-itse aine ja lyhyt selitys jokaisen aineen edellä; mutta ei mainittu
-selityskään ole ainoastaan kauneuden vuoksi, vaan jotta lukija tulisi
-sen kautta ymmärtämään ja käsittämään aineen käsittelyn. Sentähden on
-myös tämä kirjoitus maanviljelyksestä (kun hyödytön on pois pyyhitty)
-parannettava ja minä sen malliksi lähetän, jotta tämän mukaan kirjat
-käännettäisiin ilman hyödyttömiä selityksiä, jotka vaan kuluttavat
-aikaa ja tekevät lukijan haluttomaksi".
-
-Myöskin ensimmäisen sanomalehden Pietari pani toimeen. Se ilmestyi v.
-1703 ja sisälsi pääasiallisesti "sota-asioita sekä muita tietoon- ja
-mieleenpantavia asioita".
-
-Ennen Pietarin aikoja ei Venäjällä ollut muuta kirjakieltä paitsi
-n. n. slavooninen, joka Venäjälle oli tullut kristinuskon mukana
-Tonavan Slaaveilta. Se oli kirkon kielenä ja myöskin hengellisessä
-kirjallisuudessa käytetty, eikä muuta ollutkaan. Pietarin
-aikana ruvettiin uudempaa Venäjän kieltä käyttämään maallisessa
-kirjallisuudessa ja myöskin toista kirjaimistoa. Slavooninen pysyi
-sen jälkeenkin vielä kirkon kielenä.
-
-Euroopan sivistysmaissa oli Pietari nähnyt suuria kirjastoja,
-kokoelmia sekä tiedettä että taidetta varten. Ja sellaisia
-tahtoi hän Venäjällekin. Puhumattakaan siitä, että kaikellaisia
-koneita hankittiin fysikaalisia ja anatoomisia kokeita varten
-y.m. käytännöllisimpiin tieteisiin kuuluvia, niin hankki Pietari
-muinaistieteellisiä esineitä. Hän lähetti miehiä ulkomaille
-hankkimaan mineraaleja kokoelmiinsa, kirjoja y.m. "harvinaisuuksia"
-ostamaan. Suomestakin hän antoi viedä ison vihan aikana arvokkaita
-muinaisjäännöksiä, muun muassa pyhän Henrikin luut Turun
-tuomiokirkosta. Hän osti niinikään taideteoksia Italiasta. Ei
-hän yksinomaan sen vuoksi näitä asioita harrastanut, että hän
-olisi itse nauttinut taiteista, vaan sen vuoksi että länsimaiden
-sivistysvaltioissa sellaisia kokoelmia oli, ja niiden mukaan Venäjän
-piti muodostua.
-
-Jo Pietarin isän Aleksein aikana oli saksalainen näyttelijäjoukko
-Venäjällä ollut. Pietarikin kutsui sellaisen Moskoovaan. Lautakojussa
-Moskoovan torilla näyttelijät esittelivät näytelmiä, joissa esiintyi
-sankareita, niinkuin Julius Caesar, Herkules, Bajazet ja Tamerlan;
-kerrotaanpa siellä näytetyn meilläkin hyvin tunnettua Molièren
-huvinäytelmää "Lääkäri vasten tahtoaan". Venäläisillekin tahtoi
-tsaari hankkia näytelmätaidossa oppia; saksalaisen tirehtöörin piti
-näet opettaa muutamille Venäläisille, joita tavallisesti kirjurien
-joukosta hänen luokseen lähetettiin, "kaikkia komediioja".
-
-Pietarin määräykset ulottuivat vieläkin laajemmalle; hän tahtoi
-ulkonaiset tavatkin niiden kautta saada muutetuksi. Ulkonaisessa
-esiintymisessä tavattiin paljon raakuutta ylhäisimmissäkin
-henkilöissä; niinpä senaatorit sanoivat toisilleen haukkumasanoja
-senaatin istunnoissa ja loivatkin joskus toisiaan; samallaisia
-tapahtumia kerrotaan pyhän synoodin kokouksista. Tämäntapaisen
-käytöksen hän kielsi eräässä v. 1724 antamassaan ukaasissa.
-
-Olemme jo ennen maininneet, että hän kutsui naiset yksinäisestä
-elämästään julkisuuteen ja varsinkin ottamaan osaa seuraelämään.
-Oman hovinsa hän muutti eurooppalaiseen tapaan. Naiset siellä saivat
-aina olla pidoissa mukana; ja varsinkin Katariina oli hilpeällä
-luonteellaan eloisuutta ja iloa ylläpitämässä; vaateparret olivat
-muuttuneet länsimaisiksi ylhäisimmissä piireissä; ranskan kieltä
-ruvettiin oppimaan, sillä useaan ylhäiseen perheeseen hankittiin
-ranskalainen opettajatar lapsia varten. Pietarin kaupunki varsinkin
-oli näiden uusien harrastusten keskustana. Se rakennettiin
-länsimaalaiseen tapaan, siellä oli paljon länsimaisia ja myöskin
-kaikki elämäntavat tahtoi tsaari saada uuteen tapaan muodostetuiksi.
-Pietarin kaupungin seuraelämän kehittämistä varten hän antoi erään
-ukaasin v. 1718 n.s. "assembleista". Siinä määrätään tarkasti, miten
-pidot olivat vietettävät, miten niissä tuli olla ja mitä tehtävä.
-Koska se kuvaa Pietarin määräyksiä ja toimia, panemme sen tähän
-kokonaisuudessaan:
-
-Assemblée on ranskalainen sana, jota ei Venäjän kieleen yhdellä
-sanalla saata kääntää. Sillä käsitetään ihmisjoukkoa, joka joko
-ajankuluksi tai muusta syystä on kokoontunut. Ystävät saattavat
-siellä toisensa tavata, ja jokainen voipi toimistaan sekä muista
-tärkeistä asioista puhua; siellä saattaa tiedustella mitä maailmassa
-tapahtuu, ja siten aikaansa kuluttaa. Millä tavalla me tahdomme näitä
-assembleitä pidettäväksi, näkyy seuraavasta:
-
-1) Se henkilö, jonka luona iltaseura pidetään, ripustakoon talonsa
-edustalle kirjoituksen tai muun merkin, jolla hän antaa tiedon siitä
-sekä mies- että naissukupuolelle.
-
-2) Iltaseurat eivät saa alkaa ennen k:lo 4 tai 5:ttä i.p., eikä
-pitkittyä k:lo 10:tä kauemmaksi.
-
-3) Isännän ei tarvitse tulla vieraita vastaan ottamaan eikä tervehtiä
-tai pyytää heitä; mutta vaikkei hänen tarvitse ylipäänsä kestitä
-vieraitaan, tulee hänen kuitenkin hankkia tuolia, valoa, juomaa ja
-muuta tarpeellista, sekä kaikellaisia leikkipeliä ja niihin kuuluvia
-esineitä.
-
-4) Ei kukaan ole velvollinen määrättynä tuntina tulemaan tai
-lähtemään, kunpa hän vaan itsensä näyttää iltaseurassa.
-
-5) Jokainen saapi vapaasti mielensä mukaan istua, kävellä tai
-leikkiä, eikä kukaan saa häntä siitä estää tai sen johdosta pahastua
-suuren kotkan rangaistuksen uhalla [suurella kotkalla tarkotettiin
-suurta viinamaljaa, jonka rikkojan täytyi juoda pohjaan], ja
-tervehtiköön jokainen vaan tullessaan ja poismennessään.
-
-6) Arvokkaammat henkilöt niinkuin aateliset ja korkeammat upsierit,
-myöskin tutut kauppiaat ja johtavat mestarit (näillä tarkoitetaan
-etupäässä laivanrakentajia), muutamat kansliian virkamiehet saavat
-vapaasti vaimoineen ja lapsineen olla saapuvilla iltapidoissa.
-
-7) Palvelijoille (paitsi omaan taloon kuuluville) määrättäköön
-sivulla paikkansa, jotta pitohuoneissa olisi kylliksi tilaa.
-
-Iltapitoja oli kolmasti viikossa ja poliisimestari ilmotti kenen
-luona tsaari tahtoi niitä kulloinkin pidettäväksi. Jokainen
-ylhäisempi henkilö tuli täten pitäneeksi noin kerran talven kuluessa.
-
-Tanssi oli Pietarin mielestä hyvin tärkeä, sen kautta kun eri
-sukupuolet tulivat toisiaan lähemmäksi. Itse hän, tanssi mielellään,
-samoin hänen puolisonsa ja tyttärensä. Varsinkin oli Pietari
-mielissään, jos hän huomasi että Venäläiset tanssivat ulkomaalaisten
-naisten kanssa tai päinvastoin ulkomaalaiset venäläisten naisten
-kanssa.
-
-Mutta vaikkapa pidot järjestettiin länsimaiseen malliin, oli ero
-kuitenkin suuri; kömpelyys, tottumattomuus ja raakuus esiintyi joka
-kohdassa. Seurustelussa sanovat ulkomaalaiset Venäläisten olevan
-ihan taitamattomia; he eivät osanneet keskustelua ylläpitää; naiset
-olivat mykkinä, eivätkä käsittäneet hienoa kohteliaisuutta. Sattuipa
-niinkin, että eräs venäläinen nainen, jota kohtelias ulkomaalainen
-kavaljeeri suuteli kädelle, käsitti tämän loukkaukseksi ja korvasi
-sen antamalla hänelle korvapuustin. Ylenmääräinen juominen, johon
-naisetkin ottivat osaa päihtymiseen asti, osottaa myöskin vanhaa
-raakuutta. Ja olipa Pietari määrännyt äsken mainitussa ukaasissa,
-että se, joka ei sen määräyksiä noudattanut, oli pakotettu
-tyhjentämään n.s. "suuren kotkan", eli suuren maljan paloviinaa.
-Ulkonainen puoli tuli uudeksi, mutta itse henki ja ydin oli
-tässäkin kohden kauan aikaa vanha; edistystä se kuitenkin oli ja
-lähentelemistä eurooppalaisuuteen.
-
-
-
-
-XXVIII. Veroitus ja verojen kokoaminen.
-
-
-Pietari tarvitsi luonnollisesti paljon varoja saadakseen kaikkia
-uudistuksiaan aikaan. Valtion menot lisääntyivät vuosi vuodelta ja
-samassa suhteessa kohosivat verot. Vasta uuteen kuntoon järjestetty
-sotajoukko, joka tuskin oli entistä pienempi, mutta paljon kalliimpi,
-sekä laivasto vaativat puolet valtion tuloista. V. 1710 laskettiin
-valtion tulot noin 3 miljoonaksi ruplaksi; siitä lähes 2 milj. meni
-sotajoukon ja laivaston ylläpitoon. Sen lisäksi lähettiläiden pito
-ulkomaiden hoveissa, monet uudet virkamiehet j.n.e. vaativat maksoja,
-joista ei ennen Pietarin aikoja mitään tiedetty. Pietarin oma elämä
-ja hovi ei paljon maata rasittanut, hän kun asui ja esiintyi hyvin
-yksinkertaisesti ilman loistoa ja komeutta. Noin 50,000 rupl.
-käytettiin siihen hänen loppuvuosinaan, vaikka valtion tulot jo
-olivat kohonneet 10 miljoonaan.
-
-Rahaa saadakseen kaikkiin tarpeisiinsa täytyi yhäti lisätä veroja
-ja keksiä uusia tulolähteitä. Hän asetti sitä varten virkamiehiä
-n. n. "Pribyltschiki", joiden tuli pitää verotuksesta huolta,
-keksiä uusia verotusesineitä, saattaa syytteeseen henkilöitä, jotka
-olivat petollisia olleet verojen suorittamisessa. Nämät virkamiehet
-olivat jonkinlaisia fiskaalia, jotka valtion etuja valvoivat; siitä
-nimityskin, sillä "pribylj" merkitsee etua tai voittoa. Näiden
-virkamiesten joukossa oli kuuluisin Kurbatov, joka oli matkustellut
-ulkomailla ja palattuaan osotti suurta taitoa ja kekselijäisyyttä
-tällä alalla. Hänen esityksestään useimmat uudet verot saivat alkunsa.
-
-Vanhin vero, jonka jo Mongoolien khaanit olivat Venäjällä ottaneet,
-oli n.s. päävero; sitä maksoivat kaikki paitsi aateli ja virkamiehet.
-Talonpojat siitä suurimman osan suorittivat. Jokainen aatelisherran
-alustalainen maksoi Pietarin aikana 74 kopeekkaa, mutta kruunun
-tiloilla asuvat, koska eivät niinkuin edelliset herroille mitään
-suorittaneet, 114 kopeekkaa. Se näyttää meistä vähäpätöiseltä, mutta
-on otettava huomioon, että rahalla oli silloin paljon suurempi arvo
-kuin nyt; sillä rahan metalli-arvo oli suurempi ja rahan käyttäminen
-paljon harvinaisempi. Miehen päiväpalkka oli esim. kesällä 5 kop. ja
-talvella ainoastaan 3 kop.; jos hevonen oli mukana maksettiin toinen
-verta lisään; s.o. meidän rahassa miehen päiväpalkka 25 ja 15 penniä
-ja hevosella noin 30 ja 50 p:iä.
-
-Tämä vero ei riittänyt menoihin, vaikkapa se oli tärkein ja varmin
-Pietarinkin aikana. Hän ja hänen virkamiehensä tunkeutuivat joka
-taholle yksityisten tointa verottamaan; valtion käsi kävi hyvin
-pitkälle katsomatta miten alamaisten edut siitä kärsivät.
-
-Kaupasta puhuessamme mainitsimme, että hallitus antoi vuokraa
-vastaan eri tavaroiden kaupittelemisen joillekuille henkilöille;
-toiset tavarat taas olivat valtion yksinomaisena oikeutena. Tästä
-kerääntyi valtiolle suuria tuloja. Mutta yhä uusia veroja oli
-sittenkin keksiminen ja varsinkin Pohjan sodan aikana niiden
-lukumäärä kasvoi kasvamistaan. Kaikki myllyt ja sillat merkittiin
-ja niistä otettiin vero. Yksityisten kalastamisoikeus kiellettiin:
-se vuokrattiin eri henkilöille. Joka omassa kalavedessään sen
-jälkeen kalasteli, häntä kiduttamalla rangaistiin. Jos joku tahtoi
-tulla satamaan tai kaupungin torille, tuli hänen suorittaa tulli.
-Yksin saunatkin otti valtio verotuksen esineeksi. Sekin, joka
-omaksi tarpeekseen piti saunaa, oli pakotettu maksamaan suuren
-veron. Mehiläispesät verotettiin, käsityöläisten täytyi paitsi
-ammattioikeuksistaan käyttämistään työkaluista suorittaa valtiolle:
-niinpä suoritti räätäli saksistaan, seppä vasaroista ja alasimistaan,
-työmies kirveestään j.n.e. Savutorvista, kellareista, kaivoista
-suoritettiin vero. V. 1705 annettiin määräys, että se, joka tahtoi
-tammesta valmistettuja ruumisarkkuja käyttää, maksaisi siitä veron.
-Olemme jo ennen maininneet, että parroista ja vanhankuosisista
-vaatteista maksettiin vero. Kaupungin porteilla oli vahtia, jotka
-tähystelivät kaupunkiin menevien partoja ja takkia. Tavattiinpa
-niinkin mielivaltaista menettelyä, että pantiin Moskoovan porteille
-ja suurempiin tienristeyksiin salpoja, ja jokaiselta ajajalta
-otettiin ilman muuta pieni vero. Tämä tapahtui v. 1710, jolloin suuri
-vaillinki oli valtion menoissa ilmaantunut.
-
-Postitoimistosta koetti Pietari niinikään hyötyä; hän näet kohotti
-kirjeiden ja muiden lähetysten maksot suuresti. Mutta seuraus
-oli se, että tulot vähenivät, koska ei käytetty enää niin paljon
-postin välitystä. -- Samanlainen oli seuraus siitä, kun hän
-kohotti tullin äärettömän korkealle, esim. 37 1/2 prosenttiin
-liina- ja hamppulangasta, joka Venäjältä ulkomaille vietiin. Hänen
-tarkotuksensa oli että lankaa yhä enemmän olisi ruvettu valmistamaan;
-mutta sen valmistus päinvastoin väheni.
-
-Vielä käytti Pietari monta kertaa rahan huonontamista, joten
-ruplan arvo aleni kolmanneksella. Kotimaan kaikki kullan ja hopean
-hän tahtoi valtiolle saada lyödäkseen niistä rahaa. Kuoleman
-rangaistuksella oli kielletty niitä muille myymästä. Saadakseen taas
-ulkomailtakin mahdollisen paljon rahaa, antoi hän määräyksen, että
-koetettaisiin välttää vaihtokauppaa ulkomaalaisten kanssa, vaan olisi
-Venäjän tavaroista rahaa saatava.
-
-Uusia veroja määrättäissä täytyi myöskin yhäti luoda uusia virkoja ja
-hankkia uusia virkamiehiä. Ja jokainen uusi virkamies oli kansalle
-uusi rasitus; sillä he eivät katsoneet yksinomaan, että valtion
-vero tuli kootuksi, joka jo kyllä oli suuri, vaan myöskin omaa
-etuansa. Sillä kukin heistä, kenraalista ja voivoodista halvimpaan
-kirjuriin asti, piti oikeutenaan menetellä mielensä mukaan. Voivoodit
-matkustelivat ja elivät maakuntansa asukkaiden kustannuksella;
-fiskaalit, linnojen isännät sekä alemmat virkamiehet samalla tavalla.
-Eräs venäläinen historioitsija Kostomarov kertoo seuraavaan tapaan
-virkamiesten menettelystä: "Kun voivoodi tai maaneuvos tahtoo
-jonkun seudun asukkaita hyödykseen käyttää, lähettää hän kirjurinsa
-tiedustelemaan, ovatko talonpojat oikein suorittaneet kaikki
-veronsa. Kirjuri kulkee kylästä kylään, talosta taloon ja vaatii
-talonpojalta kuittia suorittamistaan maksoista. Moni talonpoika ei
-heti löydä kuittiansa, ja kirjuri huutaa ja lykkii häntä, vaatii
-häneltä vieläkin maksuja tai ottaa lahjoja siitä että hän odottaa,
-kunnes talonpoika löytää kateissa olleen kuittinsa ja näyttää sen;
-mutta vaikkapa talonpoika ei kuittiansa olisikaan hukannut, vaan
-heti tuo sen vaadittaissa esille, niin ottaa kirjuri kuitenkin
-paitsi mitä hän syömisessä ja juomisessa on kuluttanut, vielä rahaa,
-ikäänkuin vaivansa palkkioksi, ja jakaa sen sittemmin esimiehensä
-kanssa". Eräässä ukaasissa vähää myöhemmin sanotaan voivoodeista,
-"ettei niitä saata paimeniksi nimittää, vaan susiksi, jotka ovat
-laumaan hyökänneet". Näin meneteltiin maaseuduilla. Kaupungit oli
-Pietari erottanut voivoodein hallinnosta ja asettanut maistraatin ja
-raatimiehet sijaan, mutta yleensä valitetaan ankaraa sortoa siltäkin
-puolen, vieläpä kovempaa kuin ennen, ennen kun oli vaan yksi herra,
-nyt niitä oli useita.
-
-Pietari koetti petoksia kaikin tavoin estää sekä sellaisia, joista
-kansa kärsi että myöskin niitä, joiden kautta valtio sai vahinkoa.
-Hän asetti viskaalia maakuntiin, yliviskaalia senaatiin valvomaan,
-ettei mitään vääryyttä saisi tapahtua, Heidän tuli nostaa kanteita
-syyllisiä vastaan. Mutta muutkin henkilöt saivat ilmiantaa
-petoksia. Jos syytöksessä oli perää, sai kantaja tavallisesti
-puolen, joskus kaikkikin syytetyn omaisuudesta; mutta jos syytös
-huomattiin perättömäksi, ei kantaja ollut minkäänlaisen vastuun
-alaisena nostamastaan väärästä syytöksestä. Tämä saattoi siihen
-väärinkäytökseen, että varsin kevytmielisesti tehtiin kanteita,
-usein syyttäkin, sillä omaa hyötyä syyttäjä siinä toivoi saavansa.
-Kuka esim. ilmiantoi kapakan isännän, joka oli tupakasta ja viinasta
-veron jättänyt maksamatta, sai neljänneksen hänen omaisuudestaan;
-kuka taas ilmi antoi sellaisen henkilön, joka oli valtion palveluksen
-laiminlyönyt, sai koko hänen maaomaisuutensa j.n.e. -- Syytettyjen
-luku karttui karttumistaan, rangaistusten lukumäärä niinikään;
-Pietari antoi yhäti ankarampia määräyksiä, mutta väärinkäytökset
-pysyivät kuitenkin.
-
-Paitsi omaisuuden riistämistä käytettiin muitakin rangaistuksia.
-Kuoleman rangaistus oli hyvin tavallinen; pakkotyöhön tuomittiin
-usein; "knuutia" annettiin; käytettiinpä sellaistakin raakaa
-rangaistustapaa, että sieramet revittiin irti; Pietari itse keksi
-koneen, jolla tämä julma rääkkäys perin pohjin toimitettiin;
-toisinaan poltettiin kieltä kuumalla raudalla. Kaikkia näitä
-rangaistustapoja käytettiin aina eri määräysten mukaan, mutta
-suhteellisuutta rikoksen laadun mukaan ei suinkaan ollut olemassa,
-ainakaan meidän käsityksemme mukaan. Kuolemanrangaistus oli esim.
-määrätty metsän kaatamisesta. Alituisesti oli syytöksiä vireillä.
-Eikä yksinomaan alemmat virkamiehet olleet syytettyjen joukossa,
-vaan ylemmätkin. Tahdomme muutamia mainita. Eräs ruhtinas Gagarin,
-Siperian kuvernööri ja tunnettu lempeydestään ja suopeudestaan
-ruotsalaisia ja suomalaisia vankeja kohtaan, jotka Siperiaan oli
-viety, tuomittiin kuolemaan ja mestattiin petoksesta. Pietarin tärkeä
-apumies rahojen hankkimisessa Kurbatov oli syytetty petoksista,
-mutta kuoli jutun kestäessä. Pietarin kaupungin varakuvernööri
-Korsakov sai "knuutia"; kaksi senaattoria, jotka olivat samassa
-petosjutussa osallisina, saivat sellaisen rangaistuksen, että
-heidän kieltänsä poltettiin kuumalla raudalla. Valtion varakansleri
-ja etevä valtiomies Schafirov tuomittiin ensin saamaan "knuutia",
-sitten kuolemaan, mutta kun pää jo oli mestauspölkyllä sai hän armon.
-Vihdoin itse yli-viskaali Nesterov, joka oli ollut vastamainittujen
-ynnä monien muiden syyttäjänä, tuomittiin itse niinikään petoksesta
-kuolemaan, ja julmalla tavalla itse Pietarin läsnäollessa kuoleman
-tuomio pantiin toimeen. Tsaarin suurin suosittu ruhtinas Menschikov
-oli kolmasti tuomittu petoksista omaisuutensa menettämään, mutta hän
-sai armon sekä arvonsa ja virkansa takaisin.
-
-Pietariin tämä epärehellisyys teki ikävän vaikutuksen; hän koetti
-yhä uusilla ja ankarammilla määräyksillä saada ne ehkäistyksi.
-Kerran hän käski yliprokuraattori Jaguschinskin laatimaan säädöksiä,
-joissa kuolemanrangaistus olisi kaikellaisesta epärehellisyydestä
-määrätty; silloin sanotaan yliprokuraattorin lausuneen: "Tahtooko
-Teidän Majesteettinne jäädä yksin olemaan? Kaikki me varastamme,
-yksi enemmän ja kömpelömmin, toinen vähemmän ja taitavammin". Mutta
-viimeiseen asti Pietari taisteli tätä epärehellisyyttä vastaan. Oli
-odotettavissa juuri entistä ankarampia määräyksiä kun kuolema katkasi
-hänen elämänsä.
-
-
-
-
-XXIX. Kansan tila.
-
-
-Monet verot, rasitukset ja uhraukset, joita tarvittiin Pietarin
-uudistuspuuhissa, koskivat kaikkia hänen alamaisiaan; mutta
-suuremmassa määrässä ne rasittivat varsinaista kansaa eli maaväestöä.
-Eikä sen hyväksi mitään tehty, päinvastoin sen oikeudellinen asema
-ja tila tuli entistä huonommaksi. Eräs ulkomaalainen kertoo, että
-tsaaria oli kehotettu maaorjuutta hävittämään, mutta siihen hän
-oli vastannut: "sellaista kansaa voipi ainoastaan äärimmäisellä
-kovuudella hallita". Ainoastaan välikappaleena valtiollisissa
-toimissaan hän kansaa piti.
-
-Korkeimmilla säätyluokilla oli ainoastaan valtio velvollisuuksia
-vaatimassa, mutta talonpojilla oli sen lisäksi toisiakin herroja,
-ne kun olivat maaorjia. Jo ennen Pietarin aikoja tuo tila oli
-kehittynyt, mutta hänen aikanaan maaorjuus tuli vielä ankarammaksi.
-Ensiksikin kaikki talonpojat, nekin jotka ennen olivat olleet
-vapaassa asemassa, sekotettiin yhteen sen revisioonin kautta,
-jonka Pietari v. 1719 toimitti. Maanomistajien valta tuli myöskin
-entistä suuremmaksi. Pietari vaati näet, että maanomistajat olivat
-vastuunalaisia alustalaistensa veroista, rekryyteistä ynnä muista
-rasituksista, mutta sen johdosta hänen täytyi myöskin heittää
-talonpojat kokonaan herrojen haltuun. Maanomistajan taas täytyi
-myöskin pitää alustalaisiansa entistä kireämmällä; ei hän enää
-antanut heille vapautta, niinkuin ennen joskus oli tapahtunut; jos
-joku karkasi, vaati hän suurella ankaruudella karkurin takaisin.
-Sillä herran täytyi kuitenkin suorittaa kaikki valtion vaatimukset
-niidenkin puolesta. Ennen jo oli määrätty, ettei kukaan talonpoika
-saanut muuttaa paikaltaan, ja nyt säädettiin sen lisäksi, ettei
-kukaan saanut kulkeakaan kodistaan kauemmaksi kuin 30 virstan
-päähän. Pelättiin näet karkaamista. Toisaalta kumminkin oli jo
-tullut tavaksi, että isäntä myi orjiansa, vaikkei maa seurannutkaan
-mukana. Varsinkin tehtaanisännille oli tässä kohden oikeus hankkia
-tehtaisiinsa työmiehiä talonpojista. Perhekunnasta maksettiin noin
-30 ja 50 ruplan välillä. Meneteltiinpä sitenkin, että yksityisiä
-perheen jäseniä myytiin ja erotettiin siten toisistaan. Pietari
-kieltää sen, sanoen sen johdosta julkaisemassaan ukaasissa, ettei
-missäkään maailmassa menetellä siten, että ihmisiä myydään kuin
-elukoita; kun poika tai tytär riistetään perheestä, syntyy siitä
-suuri valitus; sentähden kieltää keisari ihmiskaupan. "Mutta",
-jatketaan kuitenkin, "ellei ilman ihmiskauppaa saateta toimeen
-tulla, käytettäköön sitä vaan hätätilassa ja myytäköön koko perheitä
-kerrassaan". Usein Pietari myöskin käskee virkamiestensä ottamaan
-selvää niistä isännistä, jotka rääkkäsivät ja pahoin pitelivät
-talonpoikia. Tavataanpa joskus, että sellaisia talonpoikien kiusaajia
-rangaistunkin; niinpä eräs ylhäinen virkamies Golovin tuomittiin
-10:ksi vuodeksi pakkotyöhön, koska yksi talonpoika, jota hän
-oli pahoin pidellyt, sen johdosta kuoli. Nämät määräykset eivät
-kuitenkaan paljon auttaneet talonpoikia. Ja kovempi kohtelu kuin
-isäntiensä puolelta tuli valtion puolelta, suurempia uhrauksia valtio
-vaati. Ja ne ne olivat, jotka useinkin talonpojat toivottomuuteen
-saattoivat.
-
-Kun veroja oli mahdoton saada ja rästit kasvoivat, käski tsaari
-suurinta ankaruutta käyttämään; talonpoikia kidutettiin muille
-muka varotukseksi. Tästä keinosta ei apua ollut, vaan päinvastoin
-se lisäsi maksamattomien lukua, jonka vuoksi Pietari luopui siitä.
-Myöhemmin kuljetettiin sellaisia vaimoineen lapsineen Pietariin,
-josta ne lähetettiin satamatöihin Rääveliin tai Kronstadtiin, vaimot
-taas kehruuhuoneisiin; lapset ja vanhukset saivat muuta työtä
-voimiensa mukaan tehdä. Palkaksi luettiin rupla kuukaudessa, joka
-vähennettiin veronrästistä; ja kun rästit siten saatiin suoritetuksi,
-päästettiin asianomaiset kotiinsa. Vankiloissa tavattiin paljon
-ihmisiä samasta syystä; toiset pääsivät vapaiksi lahjomalla
-virkamiehiä, toisia taas kiusattiin kovasti, jonka johdosta Pietarin
-täytyi antaa erityinen kielto.
-
-Vielä kovempi rasitus kuin verot oli rekryytein otto. Huono hoito
-saattoi tuhansia ennen-aikuiseen kuolemaan. Monet kuolivat jo
-ennen kun pääsivät rykmentteihinsäkään. Sotaväkeen joutumista
-pelättiin kovasti; rekryytit yrittivät karkaamaan ja sentähden niitä
-vartioittiin kuin pahantekijöitä, ja kuljetettiin ankaran valvonnan
-alla kauas määräpaikkoihinsa.
-
-Talonpoikien tila tuli tämän johdosta yhä huonommaksi. Talonpoika
-jätti usein talonsa ja lähti mieron teitä kiertämään; jälelle
-jääneet samalla tilalla olivat velvoitetut maksamaan ja
-suorittamaan karanneenkin puolesta, sillä herra sen vaati, koska
-hän oli vastuunalainen alustalaistensa maksoista. Mitä vähemmäksi
-alustalaisten luku suli, sitä raskaammiksi verot tulivat jälelle
-jääneille ja yhä useampi lähti karkaamaan; usein täytyi itse
-isännänkin luopua tilastaan, koska oli mahdoton vaadittuja
-velvollisuuksia täyttää.
-
-Kotinsa jättäneitä ihmisiä tavataan joka taholla valtakunnassa.
-Kerjäläisten lukua karkulaiset lisäsivät äärettömästi. Pietari koetti
-kerjäämistä estää käskemällä ottaa teillä jouten kulkijoita kiinni
-ja toimittamalla sellaiset luostarien suojaan. Almuja kiellettiin
-antamasta; siitä määrättiin sakkokin, ensikerrasta 5 rupl., toisesta
-10 rupl; köyhäinhuoneita perustettiin; mutta näitä ei pidetty
-vankiloita parempana. Ei kukaan tahtonut vapaehtoisesti niihin mennä
-ja väkivaltaa käyttämällä kansa usein pelasti sinne joutuneet.
-
-Useat karanneista liittäytyivät suuriin joukkoihin, jotka metsissä
-asuskellen hätyyttivät ihmisiä ja vieläpä kyliä ja kaupunkejakin;
-niistä muodostui varsinaisia rosvojoukkoja. Pietari koetti kyllä
-estää tällaista tapahtumasta; kyläkuntia usein komennettiin
-karanneita naapurejaan takaa ajamaan: mutta mahdotonta oli saada sitä
-loppumaan.
-
-Suurissa joukoissa pakeni myöskin karkulaisia valtakunnan syrjäisiin
-osiin ja muihin maihin. Kasakoiden luona, jotka kuuluivat Venäjän
-valtaan, he saivat hyvän turvapaikan. Valtakunnan rajoille pantiin
-sotaväkeä vartioimaan, mutta suurissa joukoissa ne sittenkin pääsivät
-yli pujahtamaan. Liettuassa esim. tavattiin seuraavana aikana 200,000
-talonpoikaisperhettä, jotka Venäjältä sinne olivat muuttaneet.
-
-Väkiluvun vähenemistä vuosi vuodelta valitetaan; virkamiehet
-valittavat, että suuria seutuja jääpi kokonaan autioksi. Niinpä on
-laskettu, että Venäjän luoteisessa osassa jo v. 1711 oli lähes 90,000
-talonpoikaisasuntoa autiona; useissa kylissä muissakin valtakunnan
-osissa oli ainoastaan puolet tai neljäsosa perheistä jäljellä.
-
-Niinkuin näkyy tarvittiin äärettömiä ponnistuksia ja uhrauksia, ennen
-kun Pietari suuret aikeensa sai toteutumaan. Ja vielä tukalammalta se
-tuntui kansalle, joka ei tsaarin toimia ymmärtänyt, vaan päinvastoin
-piti niitä turmiollisina.
-
-
-
-
-XXX. Kapinallisia puheita kansassa.
-
-
-Venäjän kansa oli vanhoillinen; se ei tahtonut tulla häirityksi
-vanhoissa oloissaan ja tavoissaan; ja entisessä katsantokannassaan
-se pysyi lujasti kiinni. Vanha oli siihen niin juurtunut, että
-poikkeaminen siitä oli pyhyyden ja uskonnon loukkaamista. Jo tsaari
-Aleksein, Pietarin isän aikana se oli tullut näkyviin. Silloin
-oli patriarkka Nikon toimittanut muutoksia kirkossa. Vaikka ne
-koskivatkin ainoastaan ulkonaisia menoja eikä uskonkappaleita,
-herättivät ne suuressa osassa kansaa vastustusta; suuri joukko ei
-taipunut noudattamaan uusia määräyksiä, ei kirjoittamaan Jisusta
-Isuksen asemasta, eikä tekemään ristinmerkkiä kolmella sormella,
-vaan niinkuin entinen tapa vaati, käyttivät kahta. Siten syntyi
-suuri raskolnikien eli starovertsien lahko, joka Pietarin aikana ja
-sen jälkeenkin oli valtiokirkkoa kohtaan vastustavalla kannalla.
-Raskolnikien joukossa vanhat tavat ja olot olivat vielä rakkaammat
-kuin muualla. Ei missään pidetty partaa sen pyhemmässä arvossa
-kuin heidän joukossaan, eikä missäkään saksalaisia vaatteita sen
-suuremmalla kammolla katsottu kuin heidän keskuudessaan. Koko
-tämä suuri joukko oli jo ennen Pietaria valtion kanssa joutunut
-ristiriitaan; ja Pietarin aikana tuli tyytymättömien luku paljon
-suuremmaksi; se kasvoi kasvamistaan mitä enemmän tsaari sen vanhoja
-oloja muutti ja mitä kovemmin rekryytein otto ja verojen paino
-rupesi rasittamaan. Tyytymättömyys ei kuitenkaan ilmaantunut
-nytkään puolueena niinkuin länsimaiden sivistyneissä valtioissa
-on tavallista, sillä siihen ei Venäjän kansassa ollut tarpeeksi
-sitä edellyttävää sivistystä ja valtiollista kypsyyttä; vaan
-se esiintyi loukkaavissa puheissa yksityisten kesken, niinkuin
-jo olemme aikaisemmin kertoneet (XI:ssa luvussa). Valtakunnan
-syrjäosissa, etenkin etelässä, jossa hallituksen mahti oli heikompi,
-panivat tyytymättömät levottomuuksia aikaan. Nämät seudut olivat
-turvapaikkoja kaikellaisille aineksille, jotka olivat valtion
-hallituksen kanssa joutuneet epäsopuun. Syrjäosiin raskolnikit olivat
-vetäytyneet. Nyt sinne siirtyi muita karkulaisia.
-
-Pietari itse oli luonnollisesti tuon kaiken vastustuksen esineenä.
-Yleinen mielipide kansassa, vaikkapa sillä olikin usein asioista
-sangen hämärä käsitys, käsitti sen kuitenkin, että tsaari oli
-muutoksien alkuunpanija. Ennen oli totuttu tsaaria kunnioittamaan;
-mutta tsaarit olivat antaneet kansan olla rauhassa ja itse Kremlin
-linnassa olleet toimettomina. Pietari vaati työtä ja tointa; jo se
-oli outoa. Ennen tsaaria oli ympäröinnyt jumalallinen salaperäinen
-pyhyys, hän kun oli pysynyt kansalle näyttäytymättä; Pietari taas
-oli tavallinen ihminen olossaan ja toimissaan. Se loukkasi kansan
-katsantotapaa. Pietari seurusteli ulkomaalaisten kanssa; hän ei aina
-noudattanut oman kirkkonsa vaatimuksia. Hän ei ollut enää pyhyyden
-esikuva, niinkuin hallitsijaa oli totuttu pitämään, vaan päinvastoin
-oli hän joskus osottanut sen menoja halveksivansakin. Ja tämä viime
-mainittu seikka se oli varsinkin, joka papiston, etenkin munkit,
-saattoi Pietarista pahoja puheita laskemaan. Ja se se suurin pahennus
-kansan mielestäkin oli. Sillä poikkeaminen oikeasta uskosta oli
-kaiken pahuuden alku.
-
-"Mitä hyvää voidaankaan", sanoi eräs talonpoika, "odottaa
-epäuskoiselta, jommoinen meidän tsaari on; hän on pakanaksi
-tai turkkilaiseksi muuttunut; hän syö lihaa keskiviikkoisin ja
-perjantaisin; hänestä on tullut juutalainen eikä hän saata päivääkään
-olla verta juomatta". -- Parran leikkuu, vaatteiden muutos, tupakan
-salliminen j.n.e. kaikki se johtuu samasta alkulähteestä. Kerrotaan,
-että muuan sotamies oli parta ajeltuna tullut pyhälle ehtoolliselle,
-mutta pappi ei tahtonut päästää häntä siitä osalliseksi, vaan kutsui
-häntä pakanaksi; sotamies kun silloin huomautti tsaarin käskystä,
-kutsui pappi tsaaria "mielettömäksi". -- "Mikä tsaari se sellainen
-on", kuultiin usein sanottavan, "joka sallii niin kirottua ainetta
-nautittavan kuin tupakka on; ne papit, jotka siihen myöntyvät,
-ovat susia ja kirkon pahimpia vihollisia; hekin tupakoivat". Tämän
-tapaisia puheita kuultiin kansassa. Toisia taas, joissa moittimalla
-puhuttiin suurista veroista ja pakkotöistä. Niinpä eräs bojaarinpoika
-valittaa: "Mikä tsaari se on? Kaikki on hän meidät virkaan pakottanut
-ja alustalaisemme raastaa hän sotaväkeensä; ei niissäkään saata
-häneltä piilottautua; kaikki hukkuvat; sen lisäksi ottaa hän itsekin
-osaa toimiin. Kuinkapa ei joku jo ole häntä surmannut? Jos joku hänet
-tappaisi, niin kaikki työ loppuisi; kansallakin olisi helpompi" j.n.e.
-
-Pietarin esiintyminen oli kansan mielestä niin outoa ja entisyydestä
-eroavaa, ettei häntä pidetty oikeana venäläisenäkään. Hän ei
-muka ollutkaan Aleksein poika, vaan jonkun saksalaisen. "Hän kun
-käskee saksalaista vaatepartta käyttämään, siitä saattaa nähdä,
-että hän itsekin on saksalainen", niin puhuttiin. "Hän ei ole
-meidän tsaarimme, vaan ulkomailta tullut muukalainen; sillä meidän
-tsaarimme on pistetty tynnyriin ja tynnyri vieritetty mereen". Toisia
-kertomuksia liikkui, joiden mukaan hän ulkomaan matkalla olisi jäänyt
-sinne ja toinen tullut sijaan hallitsemaan Venäjätä. Ja kaikkia
-uskottiin.
-
-Kirkonmiehet pyhässä innossaan julistivat Pietarin
-"Antikristukseksi", ja tälle väitteelle annettiin tieteellinen
-perustelu, joka hyvin soveltui kansan katsontatapaan. Eräs
-kirjailija Talitski oli kirjoittanut ja levittänyt kirjan, jossa
-mainitaan, että Pietarin mukana on Antikristuksen aika tullut;
-sama Talitski oli myöskin kehottanut kansaa tottelemattomuuteen
-tsaaria kohtaan. Talitski tuomittiin kuolemaan ja mestattiin; mutta
-kansan mielessä hän oli marttyyri, joka oli henkensä oikean asian
-tähden menettänyt. -- Pietaria sanottiin pahan hengen riivaamaksi;
-Menschikovin sanottiin ainoastaan sentähden olevan niin suuresti
-tsaarin suosiossa, että hän oli Kristuksesta luopunut ja pahan hengen
-lapseksi antautunut; missä hän vaan oli tai liikkui, oli joukko
-pahoja henkiä hänen ympärillään liehumassa vartioidakseen häntä.
-
-Tämän tapaisia kertomuksia kulki miehestä mieheen; ne osottavat mitä
-tsaarista arveltiin ja millainen käsityskanta kansassa oli, miten
-kummallisia juttuja saattoi sen mielikuvituksessa syntyä ja täydestä
-todesta käydä. Olipa kansassa erityinen loihtukaavakin, jolla tsaaria
-manattiin.
-
-Mutta miten saatiin tällaiset kertomukset ilmi? Luonnollista oli,
-että salaisuudessa niitä levitettiin. Yleinen mielipide ei esiintynyt
-julkisuudessa, niinkuin vapaissa maissa kansan edustajien tai
-sanomalehtien kautta, vaan tuomioistuimen edessä näitä pakotuksesta
-kerrottiin. Oli näet aina sellaisia henkilöitä, jotka ilmiantoivat
-tällaisia kapinallisia puheita, syytetyn omaisuuskin joutui
-ilmiantajan käsiin. Näitä valtiorikoksista syytettyjä tutkittiin
-n.s. "Preobrashenskin prikaasissa"; se oli tuomiovirkakunta, jonka
-Iivana julma oli muodostanut. Sen puheenjohtajana oli ruhtinas
-Romodanovskij, Pietarin uskollinen palvelija, mutta ankara, tyly,
-säälimätön ja julma mies. Itse Pietarikin häntä moittii liiallisesta
-julmuudesta, kutsuen häntä "pedoksi" muutamassa kirjeessä. Ankara oli
-puheenjohtaja, ankara tutkimistapa, sillä samaa tapaa, kuin Streltsiä
-tutkittaissa, nimittäin kidutusta monella eri tavalla, käytettiin,
-jonka kautta syytetty usein pakotettiin perätöntäkin tunnustamaan.
-Kuolemantuomio oli seurauksena yllä mainituista ja niiden kaltaisista
-rikoksista. Yhtä mittaa oli tällaisia juttuja ja alituisesti oli
-tuomioistuin toimessa. Pöytäkirjat, joihin kirjoitettiin syytettyjen
-puheet, ovat säilyneet, ja ne juuri yllä mainittuun tapaan kertovat,
-mitä Venäjän kansan suuri enemmistö tsaaristaan arveli.
-
-
-
-
-XXXI. Kapinoita Etelä-Venäjällä.
-
-
-Tavallista oli Venäjällä ollut edellisinäkin aikoina, että,
-kun kansassa jonkun hallituksen toimenpiteen johdosta ilmestyi
-tyytymättömyyttä, lähtivät tyytymättömät valtakunnan syrjäisiin osiin
-etelässä. Jo 15:llä vuosisadalla tällaista muuttamista tavataan.
-Kun talonpojasta Boris Godunovin aikana tehtiin maaorja, muutti
-sinne paljon väkeä, Aleksein aikana toimeenpantu kirkonpuhdistus
-lisäsi niinikään suuresti Ukrainin väkilukua; virkamiesten
-rasittamat kauppiaat ja porvarit läksivät myöskin mielellään näihin
-vapaampiin oloihin. Täten muodostui suuri, laaja ala Volgan ja
-Uralin seuduilta idässä valtakunnan läntisiin rajaseutuihin asti
-Dnjestriin ja Tonavaan asti, jota nimitettiin kasakoitten maaksi.
-Kasakat olivat jaetut moneen eri ryhmään asuinpaikkojensa mukaan.
-Niinpä Don-virran ympäristöllä asuvia sanottiin Donin kasakoiksi,
-Dniepr-virran yläjuoksun ympärillä oli yksi osakunta; ja saporogit
-taas asuvat Dniepr-virran alajuoksun ympärillä j.n.e.; jo Pietarin
-aikana ne kuuluivat Venäjän tsaarin alamaisten joukkoon suurimmiksi
-osaksi, mutta olot olivat kuitenkin vapaammat kuin muualla.
-Elintavat muodostuivat suurilla aroilla puoleksi paimentolaiselämän
-kaltaiseksi; ei ollut suuria kaupunkeja, vaan kylissä he kuitenkin
-asettuivat toistensa naapureiksi asumaan. Kasakat muodostivat
-jonkinlaisia vapaita demokraatisia talonpoikais-yhteiskuntia
-vanhimpien johdossa; päämiehenä oli n.s. atamaani. Heidän elämänsä
-oli kovaa, levotonta, sotaista. Etelässä oli heillä vanha
-verivihollinen, Tatarit, joiden kanssa usein oli taisteleminen,
-toisaalla taas oli Venäjä, jonka liiallista virkamiesvaltaa
-he tahtoivat vastustaa. Heidän tarkotusperänsä oli pysytellä
-erikoisasemassa Tataarien ja Venäjän välillä, päästämättä kumpaakaan
-omaa vapauttaan supistamaan.
-
-Kasakoiden luo lähti Pietari suuren aikanakin tyytymättömiä aineksia
-valtakunnan keskiosista, ja täällä tuo tyytymättömyys puhkesi esiin
-kapinoiden muodossa. Samoilla seuduin vaaralliset kansanyllyttäjät
-ovat aina saaneet puoltajia, niinkuin Stenka Rasin Aleksein aikana;
-Uraalin seuduilta kuuluisa Pugatschev Katharina II:sen aikana lähti
-laumoinensa valtakunnan keskiosaa kohden. Siellä oli Pietarin
-aikana pakoon päässeet Streltsit kansaa kiihottamassa; siellä oli
-raskolnikia; munkkeja, porvareja sinne lähti hallituksen sortoa
-vastaan kansaa yllyttämään.
-
-Jo v. 1700 ilmaantui kaakkoisessa osassa ja Donin seuduilla pienempiä
-levottomuuksia, jonka johdosta useita kuolemalla rangaistiin; mutta
-ensimmäinen suurempi kapina sai alkunsa v. 1705 Astrakanissa.
-Muutamat paenneet kauppiaat Venäjän keskiosista levittivät puheita
-tsaarin muutoksista, veroista ja muista toimista sekä moittivat hänen
-uskonnon sortoaan ja kehottivat kansaa ryhtymään sellaista menettelyä
-vastustamaan. Mielet kiihtyivät näiden puheiden johdosta ja vihdoin
-eräs omituinen juttu sai kapinan puhkeamaan.
-
-Heinäkuun lopulla v. 1705 levisi Astrakanissa huhu, että
-Venäläisiä oli kielletty seitsemään vuoteen naimisiin menemästä
-ja häitä viettämästä; kaikki venäläiset naiset naitettaisiin muka
-ulkomaalaisille. Astrakaniin niitä odotettiin joka päivä Kasanista
-saapuvaksi, jotka heidän tyttärensä ottaisivat vaimokseen. Pelko
-ja hämmästys oli tavaton. Mutta kaupungin asukkaat päättivät tehdä
-hallituksen toimet tyhjäksi; he tahtoivat naittaa kaikki tyttäret
-Venäläisille, ennen kun vihatut ulkomaalaiset saapuisivat. Heinäkuun
-29 p. oli äärettömästi hääjuhlallisuuksia. Satoja pariskuntia
-vihittiin. Pidoissa kiihtyivät mielet vielä enemmän. Seuraavana yönä
-syntyi rauhattomuuksia kaupungissa; hallituksen varastot ja rahasto
-ryöstettiin, useita upsieria, joiden joukossa oli ulkomaalaisia,
-surmattiin. Voivoodi, joka oli ahneutensa ja julmuutensa tähden
-vihattu, sai seuraavana päivänä surmansa. Kaikki säännöllinen
-asioiden meno lakkasi. Muuan Jaroslavista paennut kauppias Jaakko
-Nossov valittiin johtajaksi eli atamaniksi ja eräs raskolniki hänen
-avukseen.
-
-Astrakanista lähetettiin kehotuksia lähiseutujen asukkaille, joissa
-pyydettiin heitä ryhtymään puolustamaan oikeata uskoa, entisiä
-pukuja j.n.e.; ja pian se levisikin jotenkin laajalle, vaikka Donin
-kasakat, joiden apua toivottiin, eivät vielä ryhtyneet. Kapina
-herätti levottomuutta; Pietari itse oli rauhaton. Hän tahtoi antaa
-armon kapinoitsijoille, jos antautuisivat vapaaehtoisesti. Kun se ei
-auttanut, lähetti hän yhden paraista kenraaleistaan, Scheremetjevin,
-heitä vastaan; hän voitti heidän suuret joukkonsa harjaantuneilla
-rykmenteillään. Useita syyllisistä vietiin Moskoovaan ja 365
-tuomittiin kuolemaan ja mestattiin.
-
-Suurempi oli se kapina, joka ilmestyi Donin kasakoitten joukossa
-v. 1707--1708. Tsaari Pietari tahtoi näet ulotuttaa hallituksen
-vaikutuksen kauemmaksi entistään. Hän vaati kasakoilta takasin niitä
-karkulaisia, joita heidän luoksensa oli aikojen kuluessa paennut;
-hän määräsi heidän järjestämään asutuksensa siten, että heitä
-voitiin paremmin silmällä pitää; ja vihdoin hän vaati, että muutamia
-linnoituksia heidän maassaan piti hävitettämän. Kasakat eivät näitä
-käskyjä noudattaneet. Ruhtinas Dolgorukij lähetettiin silloin
-sotajoukon avulla panemaan täytäntöön tsaariin käskyjä. Nyt syntyi
-kapina; atamaani Bulavinin johdossa nousivat kasakat puolustamaan
-entistä vapauttaan, Dolgorukij murhattiin. Bulavin kehottaa kaikkia
-kasakoita yhtymään; hänen joukkonsa kasvavat kasvamistaan. He
-saavat kaupunkejakin haltuunsa ja uhkaavat valloittaa viimein
-itse Asovankin, jota Pietari vielä varusteli. Mutta pian kääntyi
-heidän onnensa. He eivät kauemmin saattaneet puoliansa pitää
-valtion järjestettyjä joukkoja vastaan. Pietari oli kyllä levoton
-nytkin; Kaarle XII oli juuri samaan aikaan tulossa Venäjän rajojen
-yli; ratkaiseva tappelu oli tulossa. Mutta murhatun Dolgorukijn
-veli, jolla oli ylipäällikkyys, sai kapinoitsijoista voiton.
-Kovuudella heitä rangaistiin. Pietari tahtoi saada tämän pakolaisten
-turvapaikan hävitetyksi ja nämätkin seudut lähemmin liitetyksi muuhun
-valtakuntaan. Useita kasakoitten kyliä ja varustettuja paikkoja
-hävitettiin ja poltettiin; miehet siirrettiin toisiin seutuihin.
-Useita mestattiin; johtajien ruumiit pirstattiin neljään osaan; noin
-parin sadan ruumiit ripustettiin hirsipuihin, jotka lautoilla pantiin
-kulkemaan Don-virtaa alaspäin muille varoitukseksi.
-
-Vielä tavataan samaan aikaan yksi kasakoitten kapinallinen yritys
-Pietaria vastaan. Silloin nimittäin kun Kaarle XII tuli Ukrainaan,
-yhtyi Dniepr-virran ympärillä olevien kasakoiden atamaani Mazeppa
-häneen, josta kerroimme Ruotsin sotien yhteydessä. Mutta ei tämäkään
-yritys onnistunut. Pietari pääsi voitolle joka taholla, taistelipa
-hän sisällisiä tai ulkoisia vihollisia vastaan. Kasakoiden entiset
-vapaat olot muuttuivat; heihinkin Venäjän hallitus koski entistä
-kovemmin.
-
-
-
-
-XXXII. Aleksei.
-
-
-Ankaruudella masensi Pietari kaikki kapinalliset yritykset. Mutta
-kansa toivoi sittenkin muutosta, sillä se luotti pääsevänsä
-vielä entisiin oloihinsa elämään. Ja tämän toivonsa se perusti
-sesarevitschiin Alekseihin. Hänen mielipiteensä olivat tunnetut;
-hän seurusteli vaan Venäläisten kanssa, ulkomaalaisia hän ei
-läheisyydessään suvainnut ja Pietarin uusia muutoksia ei hän
-hyväksynyt. Olihan sen nojalla täysi syy toivoa, että tämä kova aika
-ennemmin tai myöhemmin loppuisi. Mutta Pietari teki senkin toivon
-tyhjäksi. Hän joutui luonnollisesti ristiriitaan ja lopulta julkiseen
-eripuraisuuteen poikansa kanssa. Tämä kohta on epäilemättä ikävin ja
-synkin Pietarin historiassa.
-
-Jo 17-ikäisenä oli Pietari mennyt naimisiin erään Jevdokia Lopuchinin
-kanssa, joka kuului Venäjän bojaarien sukuun. Sydämmen taipumusta
-ei tässä ollut alusta alkaenkaan, ja kylmänä pysyi suhde puolisojen
-kesken koko avioliiton ajan. Kerrotaan, että Jevdokia ei suosinut
-ulkomaalaisuutta ja tämäkin osaltaan saattoi välin huonommaksi.
-Ulkomaan matkalta palattuansa v. 1698 tsaari erosi Jevdokiasta,
-pakotti hänet menemään luostariin ja rupeamaan nunnaksi, niinkuin hän
-sisarpuolellensa Sofiallekin oli tehnyt. Tästä avioliitosta oli jo
-joutunut syntymään Aleksei.
-
-Pietarin tarkotus oli kasvattaa poikansa sellaiseksi hallitsijaksi,
-joka voisi jatkaa hänen alottamaansa suuntaa. Alekseilla oli
-ulkomaalaisia opettajia tai sellaisia, jotka ulkomaalaisuutta
-suosivat; muun muassa oli Menschikovilla jonkun aikaa hänen
-kasvatuksensa johto käsissään. Mutta vähitellen ulkomaalaisten
-vaikutus lakkaa. Pietari itse ei saattanut seurata poikansa
-kehitystä, hän kun oli melkein aina etäällä etenkin Pohjoismaiden
-sodan tähden; Aleksei taas oleskeli Moskoovassa, joka oli
-vanhanvenäläisyyden pääpaikka. Siellä oli hänen seuranansa hänen
-äitinsä sukulaiset, Pietarin sisarpuolet y.m., jotka olivat
-kokonaan tsaarin reformeja vastaan. Näiden vaikutuksesta hänen
-katsantokantansa sai isästään eroavan suunnan; hänen taipumuksensa
-ja luonteensakin jo olivat erilaiset. Pietari rakasti tointa,
-vireyttä, Aleksei taas lepoa, rauhaa, hiljaisuutta; työ ja toiminta
-oli rasitusta hänelle. "En ole", sanoo hän itsekin kerran, "mikään
-tyhmäpäinen, mutta en voi ollenkaan tehdä työtä".
-
-Ja kykyä Alekseilla kyllä olikin. Mutta hänen halunsa ja huomionsa
-kääntyi toisaalle, kuin isä olisi tahtonut. Hän hankki itselleen
-oppia, mutta etupäässä uskonnollista. Hän luki kirkko-isien teoksia,
-pyhien kertomuksia, uskonkappalten synnystä ja muodostumisesta,
-marttyyreistä ja pyhimyksien tekemistä ihmeistä j.n.e. Hänen
-taipumuksensa oli kokonaan kääntynyt ylenluonnollisiin seikkoihin.
-Hänen isänsä taas harrasti luonnontieteellisiä tutkimuksia,
-kansallistaloutta, sotatiedettä j.n.e., ylipäänsä käytännöllisiä
-tieteitä. Aleksei oli elämässään ja harrastuksissaan entisten
-tsaarien kaltainen, Pietari taas toimeliaan käytännöllisen miehen
-tointa täynnä, joka tahtoi tehdä kansansa ja valtakuntansa
-mahtavaksi. Aleksei katsoi taaksepäin, ajassa; siellä hän näki
-ihanteensa; Pietari taas kävi yhä enemmän eteenpäin. Aleksei ei
-osannut antaa arvoa eikä voinut käsittää sitä suurta työtä, jonka
-hänen isänsä oli Venäjällä suorittanut. Se oli hänestä turmiota;
-isänsä elämän työn hävittäminen ja tyhjäksi tekeminen tuli hänen
-päämaaliksensa.
-
-Luonnollista on, että Aleksei tällaisella katsantotavallaan joutui
-isänsä kanssa vihamieliselle kannalle. Hän rupesi toivomaan isänsä
-kuolemaa niinkuin muutkin tyytymättömät; ja taikauskoinen kun
-oli, luotti hän moniin ennustuksiin ja ihmeisiin, joita tähän
-toivottuun tapahtumaan sovitettiin. Isänsä läheisyyskin oli hänestä
-vastenmielinen, kun hän Moskoovaan välistä tuli. Kerran hän esim.
-oli lausunut, kun hänen hovijuhliin täytyi mennä; "Ennemmin olisin
-kaleeri-orja tai mielummin sairastaisin kovaa kuumetautia, kuin sinne
-menisin". Mutta pelko samassa oli hänellä siitä, ettei hän ollut
-tehtäväänsä suorittanut. Niinpä hän kerran myöhemmän tunnustuksensa
-mukaan oli ampunut itseänsä käteen päästäksensä tarkastuksesta,
-jolla hänen isänsä tahtoi saada selvää hänen piirustustaidostaan;
-hän pelkäsi näet ettei voisi suoriutua siitä kunnialla. Niinikään
-koetti hän salata isältään ja sivullisiltakin suhdettaan ystäviinsä
-ja seurustelukumppaneihinsa; hän oli äitinsäkin kanssa yhteydessä,
-lähetellen hänelle rahaa, sillä tsaari oli hänet jättänyt huonolle
-aineelliselle tolalle. Aleksein luonteessa oli ylimalkaan salamyhkään
-toimimista ja teeskentelyä. Hän oli uskonnollisista muodoista
-kiinnipitävä ja noudatti niitä, mutta jokapäiväistä moraalia hän ei
-niin tarkoin ottanut ojennusnuorakseen. Hän käskee esim. ulkomailla
-ollessaan rippi-isänsä lähettämään hänelle papin, jotta hän saisi,
-jos kuolema sattuisi, sielunsa pelastetuksi. Mutta samassa hän
-mainitsee tarkoin, miten olisi meneteltävä, jotta tuo pappi pääsisi
-hänen luoksensa, se kun oli salassa toimitettava. Mielessään hän
-usein kuvitteli aikoja, jolloin hän pääsisi itse hallitsemaan ja
-peruuttamaan isänsä vihattu ja reformeja; siitä oli kysymys hänen
-ystäviensäkin kanssa, vaikka minkäänlaista vehkeilyä tai kapinallista
-yritystä eikä aikomustakaan siihen suuntaan ollut tekeillä; he vaan
-odottivat ja toivoivat parempia aikoja.
-
-Aluksi pysyi Pietarin ja Aleksein suhde jonkun aikaa kuitenkin
-näennäisesti rikkoontumatta. Tsaari käytti häntä joskus yleisissä
-toimissakin. Ruotsin sodan aikana hän oli sotajoukkoja kokoomassa
-Smolenskissa v. 1707; Moskoovan varustamisesta hänelle annettiin
-huolenpito Kaarle XII:nen tullessa Venäjälle. Pietari ei kuitenkaan
-aina ollut tyytyväinen hänen toimiinsa, vaan syytti häntä
-velttoudesta.
-
-Isänsä toimesta sai Aleksei puolisokseen erään saksalaisen prinsessan
-Charlottan Wolfenbüttelistä, tahtoen senkin kautta liittää poikansa
-länsimaisuuteen. Avioliitto oli ensin onnellinen, mutta onni ei
-ollut pitkällinen, sillä jo kolmen vuoden kuluttua häiden jälkeen
-kuoli Aleksein puoliso v. 1715, synnytettyään vähää ennen pojan,
-joka myöhemmin tuli Venäjän keisariksi Pietari II:sen nimellä. Jo
-vähää ennen oli Aleksei kyllästynyt puolisoonsa; hän oli osottanut
-varsinkin päihtyneessä tilassa tylyyttä häntä kohtaan, sillä
-juopumukseen oli Aleksei taipuvainen. Samaan aikaan alkoi myöskin
-hänen hellä suhteensa erääseen suomalaiseen tyttöön Afrosinjaan, joka
-alkuansa oli Aleksein opettajan Vjasemskijn maaorjana.
-
-Vähitellen alkoi väli käydä yhä kireämmäksi tsaarin ja sesarevitschin
-välillä; isä varottaa ja nuhtelee poikaansa, kehottaen häntä
-suurempaan toimeliaisuuteen. Pietari huomasi, että hänen koko
-toimensa menisi hukkaan poikansa kautta, jos hän pääsisi
-hallitsemaan. Sen vuoksi hän ryhtyi sitäkin estämään. Syntyi
-taistelu, jossa Pietari uhrasi oman poikansa omien aatteittensa eteen.
-
-Samana päivänä, jolloin Aleksein puolison hautajaiset olivat,
-kirjoittaa Pietari pojalleen, että hän piti häntä kelvottomana
-hallitukseen, koska hän ei osottanut halua sotatoimiin eikä tahtonut
-mitäkään kunnollisesti oppia: häntä voitiin, sanoi isä, verrata
-laiskaan palvelijaan Evankelistain kertomuksessa, joka kaivoi maahan
-leiviskänsä; hän oli ilkeä, itsepäinen ja tottelematon: hänen täytyi
-itsensä parantaa tai muuten isä julistaisi hänet perintöoikeutensa
-menettäneeksi. "Parempi on", sanoi hän lopuksi, "vieras kelvollinen,
-kuin oma kelvoton".
-
-Ystäviensä kehotuksesta ilmotti Aleksei luopuvansa
-perintöoikeudestaan, mutta Pietaria ei se tyydyttänyt, sillä olisihan
-hän saattanut kuitenkin uudistaa vaatimuksensa, niinkuin hän
-pojalleen huomauttaa. Hän vaatii, että Aleksein piti itsensä muuttaa
-tai ruveta munkiksi: "muuten", sanoo Pietari, "ei minun mieleni saa
-rauhaa, varsinkin kun olen tätä nykyä usein sairas".
-
-Aleksei suostuu menemään luostariin, ystävät kun kehottivat, että hän
-antaisi mennessään sen salaisen selityksen, että se tapahtui pakosta;
-sen kautta hän muka olisi vapaa tulemaan takaisin milloin hyvänsä.
-Mutta Pietari ei nytkään ollut tyytyväinen, lieneekö hän jotakin
-sellaista tuumaa aavistanut. Mutta hän lähti samaan aikaan ulkomaille
-ja asia jäi toistaiseksi ratkaisematta.
-
-Nyt Aleksei päättää paeta pois koko isänsä valtakunnasta. Eräs
-hänen paraista ystävistään nimeltä Kikin oli jo ennen häntä siihen
-kehottanut. Ja kun hän Elokuussa v. 1716 sai käskyn isältään, joka
-silloin oli Kööpenhaminassa sotaa varten Ruotsin kanssa, joko heti
-rupeamaan munkiksi tai lähtemään isänsä luo, päätti hän panna tämän
-kanan mietityn tuumansa täytäntöön. Hänen aikomuksensa oli pysytellä
-ulkomailla Saksan keisarin Kaarle VI:nen turvissa siksi kun hänen
-isänsä kuolisi; sitten hän palaisi takaisin. Pietarin kuolemasta oli
-taas tähän aikaan uusia ennustuksia ja unennäkyjä liikkeessä.
-
-Aleksei matkusteli salassa; hän saapui Wieniin ja sieltä lähdettyään
-hän ensin oleskeli jonkun aikaa eräässä Tyroolin linnassa
-sekä sittemmin St. Elmossa lähellä Neapelia. Saksan keisarin
-suostumuksella hän sai suojaa hänen maissaan.
-
-Mutta ei Aleksei etäisessä piilopaikassaankaan saanut olla isältään
-turvattuna. Pietarin luja tahto sai asian selville ja poikansa
-palautetuksi. Saatuansa tiedon Aleksein paosta, valtuutti hän
-kaksi etevää valtiomiestänsä Tolstojn ja Rumjanzovin lupauksilla
-ja uhkauksilla palauttamaan hänet Venäjälle. Kirjeessä, jonka hän
-pojalleen lähettää, lupaa hän, jos poika on kuuliainen ja palaa
-takaisin, päästää rankaisematta; mutta muuten uhkaa hän häntä isän
-kirouksella ja ankaralla rangaistuksella.
-
-Alekseilla ei enää muuta toivoa ole, kuin päästä naimisiin
-lemmittynsä Afrosinjan kanssa, joka oli pakomatkalla mukana, ja elää
-yksityisenä miehenä. Hän palaa takaisin antautuen ankaran isänsä
-armoihin.
-
-Nyt alkoi loppunäytelmä. V. 1718 Pietari palasi toiselta pitemmältä
-ulkomaan matkaltaan, ja hän päätti ankaruudella tehdä lopun
-viimeisestä vastarinnasta valtiossaan. Hän oli ennen kukistanut
-Streltsit, sisarensa Sofian sulkenut luostariin, kapinat Astrakanissa
-ja Donin varrella oli kukistettu; satoja muita kapinallisia
-henkilöitä oli tieltä poistettu. Aleksei oli jäljellä; häntä uhkasi
-sama kohtalo. Sama suuri tarkotusperä oli Pietarilla vaikuttimena
-kaikissa. Hän löi maahan kaikki ne voimat, jotka asettuivat hänen
-uutta suuntaansa vastaan. Hän ei ryhtynyt tutkimaan ja tuomitsemaan
-poikaansakaan sitä varten, että hän oli ollut tottelematon isää
-vastaan, vaan sentähden että hän oli hänen toimiensa esteenä. Siinä
-ei persoonalliset syyt, vaan periaatteelliset olivat vaikuttamassa.
-Aleksein puolue oli vaarallisempi kuin hän itse; se oli samassa
-hävitettävä.
-
-Tutkinto alkoi. Samoin kuin Streltsejä kuulusteltaissa ja
-tuomittaissa otti Pietari tässäkin itse kiihkeästi osaa. Kiduttamalla
-niinkuin tapa oli, koetettiin saada totuutta esille. Aleksein
-ystävistä useat mestattiin Moskoovassa, kun olivat syyllisiksi
-julistetut. Aleksein kanssa jatkettiin tutkintoa Pietarissa;
-Pietari-Paavalin vankilassa häntä siellä pidettiin. Häntä tutkittiin
-ensin ilman kidutusta, mutta myöhemmin käytettiin hänellekin samaa
-tapaa; hän sai erään kerran esim. 25 knuutinlyöntiä yhtämittaa.
-Pietari tahtoi näet saada selville kapinallisia tekoja tai ainakin
-yrityksiä, voidakseen tuomita epäluulonalaiset valtiorikoksesta.
-Mutta sellaista ei tullut ilmi; ainoastaan puheita, toivomuksia,
-joita oli lausuttu, mutta ei muuta. Kuoleman tuomio tuli kuitenkin
-päätökseksi. Eräs tuomioistuin, jossa oli 127 jäsentä sen lausui
-Alekseille, koska hän vuosikausia oli tuuminut kapinallisia
-yrityksiä, oli toivonut isänsä kuolemaa, sekä toivonut Saksan
-keisarin avulla saavansa vielä isänsä eläissä hallituksen käsiinsä.
-Kuoleman tuomiota ei kuitenkaan pantu toimeen, sillä jo ennen
-kuoli Aleksei vankeudessa. Hänen kuolemansa oli salaperäinen ja
-monellaisia huhuja sen johdosta oli kansassa liikkeessä. Saman päivän
-aamupäivällä oli tsaari käynyt hänen luonaan vankilassa muutamien
-ylhäisten virkamiesten kanssa; Alekseita oli vielä silloin kidutettu;
-iltapäivällä hän kuoli.
-
-Aleksein kuolema ja hänen puolueensa häviö oli Pietarin vapauttanut
-sisäisistä vihollista. Hänen lujuutensa, hänen tarmokas tahtonsa
-oli kaikki masentanut. Syyt ja keinot, joiden nojalla tuo tapahtui,
-eivät aina olleet tarkkoja, mutta niistä ei Pietari ollutkaan varsin
-arkatuntoinen, kunpa ne vaan veivät toivottuun päämaaliin.
-
-
-
-
-XXXIII. Pietarin etevimmät apumiehet.
-
-
-Koko edellisestä kertomuksesta käynee selville, että Pietarin
-hallitus-suunta oli yleisesti vihattu. Knuutin tai kuoleman uhkaus
-melkein joka ukaasissa olivat ne keinot, jotka saattoivat alamaiset
-tottelemaan hänen käskyjänsä. Mutta miten oli käyvä hänen jälkeensä?
-Oliko koko hänen elämäntyönsä häviävä hänen mukanaan? Tämä ajatus
-saattoi tsaarin usein huolelliseksi ja alakuloiseksi. Kaikki riippui
-siitä, oliko hänen onnistunut saada tarpeeksi puolenpitäjiä ja
-samanmielisiä miehiä, jotka voisivat säilyttää ja kehittää hänen
-alkamaansa suuntaa. Löytyi niitäkin, jotka olivat täydellisesti
-vakuutettuina Pietarin muutoksien tarpeellisuudesta; mutta vähän
-niitä oli. "Meidän hallitsijamme", sanoo eräs Pietarin ihailija,
-"pyrkii vuorta ylös noin kymmenkunta henkilöä mukanaan, mutta vuorta
-alas pyrkii miljoonia; miten on tämän asian käyvä?"
-
-Ulkomaalaisia oli paljon Pietarin aikoina tullut Venäjälle; suuri osa
-oli korkeissa viroissa. Ja nämät olivat luonnollisesti kaikki tsaarin
-puolella, sillä hänen suosiostaan heidän koko asemansa riippui.
-Sellaisia olivat nuo jo ennen mainitut Lefort ja Gordon; sellaisia
-oli saksalainen Vinius, samoin Ostermann, joka, syntyänsä papin poika
-Westfalissa, Venäjällä saavutti suuren arvon valtiomiehenä; hän oli
-muun muassa tsaarin edustajana Ahvenan kongressissa ja Uudenkaupungin
-rauhassa. Tsaari sanoi hänestä, ettei hän milloinkaan ollut virhettä
-tehnyt diplomatiiassa. Ahvenan kongressissa oli myöskin toinen
-ulkomaalainen Robert Bruce, skottlantilaista syntyperää; hän oli
-sekä valtiomies että sotapäällikkö, ja teki paljon parannuksia
-tykistössä. Bruce myöskin julkaisi ensimmäisen almanakan Venäjällä,
-jonka tähden kansa rupesi pitämään häntä noitana ja tietäjänä,
-Münnich on myöskin kuuluisa nimi jo näihin aikoihin ja seuraavinakin;
-Saksasta oli hänkin Venäjälle siirtynyt; sotapäällikkönä ja
-taitavana insinöörinä hän saavutti mainetta ja kohosi vihdoin
-sotamarsalkaksi. Hän kehotti muun muassa Pietaria yhtymään Laatokan
-kanavaa kaivamaan ja teki siihen suunnitelman. -- Näiden lisäksi
-tavataan muitakin ulkomaalaisia, joiden toimi oli kyllä tärkeä
-Venäjälle. Mutta ulkomaalaisiin ei voitu paljon turvautua, sillä
-voitiinhan niistä pian päästä. Kansan raivo saattoi pian riistää
-heidän henkensä tai karkottaa heidät maasta pois. Ja myöhemmin moni
-niistä sellaisen lopun saikin. Sekä Ostermann että Münnich kuolivat
-Siperiassa. Tärkeätä sen vuoksi oli, että itse Venäläisten joukossa,
-oli länsieurooppalaisuuden ystäviä; niiden nojassa sen asema oli
-vankempi. Ja tavataanpa sellaisiakin.
-
-Ensimmäisen sijan näiden joukossa ansaitsee Aleksander Danilovitsch
-Menschikov, josta jo edellisessä olemme usean kerran puhuneet.
-Pietarin suosiosta kohosi tämä mies aivan köyhästä pojasta valtion
-mahtavammaksi mieheksi tsaarin jälkeen. Ei suuri syntykään ollut
-hänelle apuna, sillä hänen isänsä oli tallirenki. Pienenä poikana
-myyskenteli Menschikov Moskoovan kaduilla nisuleivoksia; ja
-sieltä hän joutui tsaarin luo. Miten tämä tapahtui, ei varmaan
-tiedetä; paljon kertomuksia on siitä olemassa. Pietari, joka
-aina oli liikkeellä, huomasi nähtävästi pojan erinomaisen älyn
-ja sukkeluuden, otti hänet luokseen ja antoi hänelle hyvän ja
-huolellisen kasvatuksen. "Tyhmäpäinenkin", sanotaan tsaarin
-sanoneen hänelle, "osaa nisuleivoksia myydä; teräväpäisiä miehiä
-me tarvitsemme muuhun". Heti Menschikov pääsi tsaarin erinomaiseen
-suosioon. Hänen tarkka älynsä kaikissa asioissa, hänen taitonsa,
-sukkeluutensa, toimeliaisuutensa, kaunis muotonsa, kaikki ne olivat
-omansa saattamaan hänet hallitsijansa ystävyyteen. Paremmin kuin
-kukaan muu osasi hän mukaantua tsaarin oikullisen ja tulisen luonteen
-mukaan. Pietari kohtelee ja puhuttelee häntä erityisellä hellyydellä,
-vaikka hän toisinaan taas uhkaa häntä kovilla rangaistuksilla. Sillä
-Menschikov teki itsensä syypääksi törkeihin vääryyksiin. Tsaari oli
-antanut hänelle arvoja, virkoja ja rikkauksia; hän oli sotamarsalkka,
-amiraali, ruhtinaan arvonimen hän oli saanut; hänellä oli palatsia
-sekä Moskoovassa että Pietarissa; hän oli saanut suuria maatiluksia
-ja tuhansia maaorjia niiden mukana; mutta sittekin hän hankki
-itselleen vääryydellä lisää; ahneus ja tunnottomuus olivat hänen
-huonot puolensa. Menschikov oli kolme kertaa syytetty tuollaisesta
-vääryydestä ja tuomittu arvonsa ja virkansa menettäneeksi; mutta aina
-sai hän armon tsaariltaan. Niinpä hän kolmannessa oikeusjutussa oli
-syytettynä siitä, että hän oli anastanut muutamilta aatelismiehiltä,
-jotka olivat hänen naapuriansa, 32,000 maaorjaa, vaikka hänellä jo
-ennestään oli 200,000. Tsaari, sen kuultuaan, käski hänen antamaan
-ne takaisin oikeille omistajilleen. Mutta eipä hän tahtonutkaan
-niistä luopua. Hänen tilustensa hoitaja keksi sen keinon, että antoi
-lahjottujen maamittarien mitata tilukset siten, että suurin osa
-noista maaorjista jäi hänelle. Jonkun ajan kuluttua sai tsaari tämän
-kuulla. Silloin Menschikov kääntyi ensin Pietarin puolison Katarinan
-puoleen hänen välitystään pyytämään ja meni sitten tsaarin luo,
-laski miekkansa ja kaikki kunnianmerkkinsä hänen eteensä, lausuen
-samassa olevansa kelvoton niitä vastedes kantamaan. Tämä nöyryytys
-sai Pietarin taas heltymään; niinkuin ennenkin otti hän Menschikovin
-suuret ansiot vastapainoksi monille virheille ja hän sai armon,
-arvonsa ja virkansa jälleen. "Menschikov on saava pahantekijän lopun;
-ellei hän paranna itseänsä täytyy hänen menettää päänsä", sanoi
-tsaari joskus kuultuaan hänen vääristä toimistaan, mutta henkensä hän
-sai pitää, ainoastaan suuria rahasakkoja hän tuomittiin suorittamaan.
-Pietarin kuolemaan asti oli hän tsaarin suosiossa ja seuraavalla
-aikakaudella hän se oli, joka oikeastaan Venäjätä hallitsi; mutta v.
-1730 hänen uransa päättyi. Vastapuolue syöksi hänet hallituksesta,
-hän otettiin vangiksi ja Siperiassa hänen päivänsä päättyivät.
-
-Pietarin hengenheimolaisista ja apumiehistä tahdomme vielä mainita
-muutamia muitakin, vaikkapa eivät olekaan sellaista kuuluisuutta
-saavuttaneet kuin Menschikov. Sellaisia oli eräs Neplujev,
-jonka elämäkerta on kuvaava Pietarin aikuiselle Venäläiselle.
-Kasvatuksensa sai Neplujev erään Ranskalaisen perustamassa koulussa
-Moskoovassa. Tämän koulun 300:sta oppilaasta valittiin 20 etevintä,
-jotka lähetettiin ulkomaille tietojansa jatkamaan. Neplujev oli
-niiden joukossa. V. 1716 hän lähti matkalle; hän kulki Räävelissä,
-Kööpenhaminassa, Hampurissa ja Amsterdamissa, jossa viime mainitussa
-paikassa oli sangen paljon muitakin Venäläisiä. Niistä lähetettiin
-27, joiden joukossa Neplujev, Venetsiaan oppimaan merimieheksi.
-Jonkun aikaa täällä oltuaan, matkusti hän vielä Genua'an, Toulon'iin,
-Cadiz'iin, jossa hän oli eräässä meriakatemiassa. Kotimaahan
-palattuaan pääsi hän heti valtion palvelukseen, ollen ensin
-lähettiläänä Konstantinoopelissa sekä sen jälkeen muissakin valtion
-toimissa. Hän oli niin kiintynyt Pietariin ja hänen hallitukseensa,
-että hän sanoo olleensa päivän tiedotonna, kun oli kuullut sanoman
-hänen kuolemastaan.
-
-Myöskin eräs Tatitschev-niminen venäläinen osotti suurta halua
-oppimaan, monipuolisuutta harrastuksissa ja tavatonta kykyä. Hän
-harrasti maatietoa, historiaa, osteli kirjoja matkoillaan, kulki
-Uralin vuoristossa vuorikaivoksia katsomassa, kehotti talonpoikia
-perustamaan kouluja; mutta hän oli myöskin mukana sodassa, oli
-oppinut hyvästi Saksan kieltä, ja myöhemmin myöskin Ranskaa erään
-kieliopin mukaan, jonka hän oli ostanut Ahvenan kongressin aikana,
-sillä sielläkin hän oli kenraali Brucen kanssa. Sellaisia ne miehet
-olivat, jotka täydellä todella tahtoivat tsaarin suuntaa kulkea.
-
-Taitavina valtiomiehinä saavuttivat mainetta sellaiset miehet
-kuin Tolstoj, Schafirov, Kurakin y.m. Ensin mainittu oli sangen
-terävä-älyinen, mutta samassa juonikas ja joskus Pietarillekin
-vastenmielinen. Niinpä kerrotaan tsaarin kerran eräissä pidoissa
-nostaneen Tolstojn peruukin hänen päästään ja taputtaneen hänen
-paljasta päätään lausuen: "Sinä pää! ellet olisi niin älykäs, olisin
-aikaa sitten antanut sinut katkaista". Schafirov osotti älyänsä ja
-taitoansa Pietarin vaikeassa asemassa Pruth-virran luona, ja oli
-myöhemmin valtion varakansleri. Kurakin oli kauan aikaa Venäjän
-lähettiläänä Hollannissa, Gregorius ja Vasilj Dolgorukij olivat
-myöskin taitavia valtiomiehiä sekä monet muut. Mikael Galitsin,
-meidän maamme historiassa tunnettu, oli taitava sotapäällikkö,
-sivistynyt mies ja lempeä voitettuja kohtaan. Hän oli alusta alkaen
-osallisena Pietarin sotapuuhissa, ensin Itämeren maakunnissa; Liesnan
-luona hän vaikutti suuresti siihen että tappelu kääntyi Venäjän
-eduksi; Pultavan taistelussa sekä sen jälkeen Suomessa oli hän
-tsaariansa palvelemassa. Pietarin kuoltua hän oli vielä tärkeissä
-viroissa. Monessa kohden Galitsin, vaikka länsimaisen sivistyksen
-suosija, noudatti kuitenkin vanhoja tapoja; hän ei esimerkiksi
-milloinkaan vanhemman veljensä läsnä ollessa asettunut istumaan. --
-Vielä arvokkaampi asema Pietarin aikana sotalaitoksessa oli kreivi
-Scheremetjevillä; hän oli ensimmäisiä voiton saajia Ruotsalaisista,
-Pultavan tappelussa johti hän yhtä osaa joukoista. Jo ennen olemme
-maininneet taitavasta raha-asioiden tuntijasta Kurbatovista,
-Romodanovskista, joka julmuudellaan saavutti pahan maineen
-Preobraschenskin prikaasin puheenjohtajana syytettyjä tuomittaissa.
-
-Kirkon miesten joukossa oli ainoastaan harvoja, jotka hyväksyivät
-tsaarin länsimaisia harrastuksia. Sellaiset joutuivat kaikki tsaarin
-suosioon. Niistä oli kuuluisimpia eräs Dmitri, jonka Pietari kohotti
-Rostovin metropoliitaksi. Hän koetti kohottaa -papiston sivistystä ja
-oppia, kirjoitti itse monta teosta, ja puolusti tsaarin uudistuksia.
-Niinpä oli hänen luoksensa kerran tullut kaksi kiihkoilijaa kysymään,
-eikö olisi parempi leikkauttaa päätänsä pois kuin partaansa; tämän
-johdosta Dmitri kysyi heiltä, kasvoiko pää vielä kun se oli katkaistu
-niinkuin parta kasvoi. Parran-ajokysymyksen johdosta kirjotti hän
-kirjasen "Ihmisen Jumalankaltaisuudesta", jossa hän koetti vastustaa
-yleistä luuloa, että parranajolla ihmisestä Jumalan kuva häviäisi.
-Kouluja hän myös ylläpiti omalla kustannuksellaan, joten hän
-kuoli ihan köyhänä. -- Stephan Javorskista, joka tuli patriarkan
-virantoimittajaksi viimeisen patriarkan Adrianin kuoltua, olemme, jo
-edellisessä puhuneet. Ensin hän ylisteli Pietaria saarnoissaan, hän
-kun oli suuri puhuja, mutta myöhemmin hän kääntyi toisaalle; yksin
-Alekseita hän uskalsi ruveta puolustamaan. Javorskin vaikutus sen
-vuoksi pian lakkasi, vaikkapa hän saikin olla korkeassa virassaan,
-nimittäin pyhän synoodin puheenjohtajana.
-
-Pietarin varsinainen suosija ja saman suunnan mies oli Teofan
-Prokopovitsch. Hän oli sivistyneempi kuin muut kirkon miehet, oli
-kulkenut useimmissa Euroopan maissa; etevänä opettajana oli hän
-tunnettu Kievin yliopiston professorina, jonka rehtorinakin hän
-oli. Uskonnon asioissa hän oli suvaitsevainen, joka Venäjällä
-oli silloin harvinaista; hän ivasi esim. Italialaisia, koska
-siellä protestantteja vainottiin. Hän puolusti vielä papiston
-alistamista valtion alle, väittäen ettei kirkko ole mikään valtio
-valtiossa j.n.e. Luonnollista on, että tällaisella miehellä oli
-paljon vastustajia; häntä syytettiin esim. protestantiksi; mutta
-tsaarin suosiossa hän pysyi ja usein kävi tsaari hänen luonaan
-keskustelemassa kirkon ja uskonnon asioista. Yksissä neuvoin he
-valmistivat n.s. "Hengellisen säädöksen", jossa ilmenee erinomaisen
-vapaa ja ennakkoluuloista puhdas katsantotapa Venäjän kirkosta ja sen
-papistosta sekä parannuksista, joita ne kaipaisivat. Koko hierarkia
-eli papiston suuri valta, sanotaan tässä kirjoituksessa, johtuu
-raakuudesta ja tietämättömyydestä, se kun vuosisatojen kuluessa ensin
-alkuun päästyään oli kehittynyt. Munkkilaitos saa ankaran tuomion.
-Pappien velvollisuuksia terotetaan kansan opettajina j.n.e., kaikki
-on entisestä katsantotavasta poikkeavaa.
-
-Pietarin apulaisiin saatamme myöskin lukea Katariinan, hänen toisen
-puolisonsa, varsinkin koska tsaari itse usein arvostelee Katariinan
-ansiot valtion eduksi sangen suuriksi. Katariinan elämän vaiheet ovat
-harvinaiset todellisuudessa; ainoastaan saduissa sellaisia tavataan.
-Liettualaisen talonpojan tyttärestä Venäjän keisarinnaksi kohoaminen
-tuntuu satumaiselta, mutta sen taipaleen Katariina kuitenkin kulki.
--- Kotiseudultaan Liettuasta Katariina joutui ensin Liivinmaalle
-erään papin kasvatiksi sekä sen jälkeen erään provasti Glückin luo
-Marienburgin kaupungissa. Hänen kerrotaan täällä joutuneen v. 1702
-naimisiinkin erään ruotsalaisen rakuunan kanssa, mutta jo alussa
-avioliitto purkaantui. Mies komennettiin sotaan ja Martta, (se oli
-silloin hänen nimensä) joutui vangiksi, sillä 1702 sotamarsalkka
-Scheremetjev valloitti Marienburgin kaupungin ja asukkaat otettiin
-vangiksi. Kun kaupungin asukkaat kulki Scheremetjevin ohi, huomasi
-hän kauniin naisen ja otti sen luokseen; se oli juuri tuo Martta.
-Mutta Scheremetjev ei saanut häntä kauan luonaan pitää. Menschikov
-nähdessään hänet, pyysi hänet omakseen ja saikin. Menschikovin
-luona taas tapasi tsaari hänet ja pyysi, hänkin mieltyneenä hänen
-kauneuteensa, hänet luokseen. Menschikov ei saattanut tätä kieltää,
-vaikkei hän mielellään hänestä luopunut. Jo vuonna 1705 oli kaksi
-tytärtä syntynyt tsaarille ja Martalle; ja sen jälkeen vasta
-hän kääntyi kreikkalaiseen kirkkoon. Alkuaan hän näet oli ollut
-katoolilainen, mutta oli saanut lutherilaisen kasvatuksen. Kreikan
-uskoon kääntyessään hän sai nimekseen Katariina Alekseievna, sillä
-Aleksei, Pietarin poika, oli kummina. Katariina oli usein tsaarin
-mukana matkoilla tai sitten ahkerassa kirjevaihdossa hänen kanssaan;
-tsaari ilmottaa hänelle toimistaan, voitoistaan y.m. Katariina
-saattoi vähitellen kokonaan seurata valtion asioita. Luonteensa
-puolesta hän soveltui hyvästi tsaarin kanssa. Hän tunsi tsaarin
-tulisuuden ja osasi sitä hillitä; hänen iloisuutensa oli tsaarin
-mieleen. Vihdoin v. 1711 palattuansa Turkin sodasta, jossa Katariina
-oli mukana, vihitytti hän hänet itseensä, mutta vasta v. 1724 korotti
-hän hänet kruunaamalla keisarinnaksi. Hän vetoaa tässä Katariinan
-suuriin ansioihin varsinkin Turkkilaissodassa, sillä Katariinan
-kekseliäisyyden kautta pääsi Venäjän armeija pelastumaan. Tällä
-toimella hän tahtoi nähtävästi tehdä hänet kruununperilliseksi, sillä
-jo v. 1722 hän oli säätänyt lain, jonka mukaan kukin hallitsija saisi
-määrätä jälkeisensä. Pietari ei Katariinaa määrännyt, mutta hän se
-oli lähinnä, ja hän nousikin Pietarin kuoltua Venäjän valtaistuimelle
-sekä hallitsi kaksi vuotta.
-
-
-
-
-XXXIV. Pietarin luonne ja kuolema.
-
-
-Olemme edellisissä luvuissa oppineet tuntemaan ne suuret reformit,
-jotka Venäjällä muuttivat kaikki vanhat olot ja loivat siitä
-eurooppalaisen valtion. Tämän saavuttaakseen Pietari oli taistellut
-kaiken hallituksensa ajan joko ulkomaalaisia tai sisäisiä vihollisia
-vastaan. Hän siirsi valtakunnan rajat entisistään, hän muutti
-puvut, tavat, hallituksen, sotalaitoksen, seurustelutavat, koulut,
-sanalla sanoen ei niitäkään vanhaa jäänyt. Ja ainoastaan noin
-kolmessa vuosikymmenessä ne pantiin toimeen. Kaikki tämä tapahtui
-vasten Venäjän kansan suuren enemmistön tahtoa. Venäjän kansa oli
-kokonaan toisellainen kuin Pietari. Se oli hidasta, toimetonta,
-Pietarissa taas oli eloa ja tointa suunnattomiin saakka; kansa
-oli ennakkoluulojen ja taikauskon vallassa: tsaari taas kokonaan
-niistä vapaa; kansa epäili ja vihasi kaikkea uutta, tsaari taas vaan
-uutuutta halusi; kansa oli muotoihin ja kaavoihin piintynyt, tsaari
-taas niistä välinpitämätön melkeinpä liiallisuuteen asti: kansa
-pelkäsi ja kammoi Länsi-Euroopan yhteyttä, tsaari taas koetti kaikin
-voimin siihen päästä. Mutta sama kansa oli kunnioituksen ja pelon
-valtaama tsaariansa kohtaan; sitä kävi taivuttaminen, kuin lasta,
-joka jättää oman mielihalunsa syrjään ja taipuu käskijän tahdon alle.
-
-Ennenkun tämä kävi päinsä täytyi tsaarin esiintyä toisella tavalla
-kuin hänen edeltäjänsä. Hän astui alas tuosta puolijumalan asemasta
-Kremlin palatsista, jossa hänen esi-isänsä olivat olleet kansastaan
-tietämättä. Pietari tuli kansansa joukkoon; hän opetti sitä toimeen
-itse ensin oppimalla. Paljaat määräykset ja käskyt eivät hänestä
-olleet tarpeeksi, ne kun usein ovat tehottomia; hän esiintyi itse
-opettajana joka taholla ja joka alalla.
-
-Pietari oli itse hyvä oppimaan; hänen sukkela älynsä keksi
-helposti uuden asian, minkä hän oli nähnyt tai kuullut. Mutta
-suuria suunnitelmia hän ei voinut luoda; hän vaan omisti lähinnä
-olevan ja muodosti reforminsa sen mukaan. Siitä hajanaisuus ja
-epäjohdonmukaisuus, mikä usein ilmestyy hänen määräyksissään ja
-toimissaan.
-
-Mutta tuskin kukaan hallitsija on niin eri aloilla työskennellyt
-kuin Pietari. Hänellä oli ruumis, henki ja tahto alati toimessa;
-ja alituinen toimi kehitti ja karkasi yhä enemmän hänen voimiansa.
-Samaan aikaan hän kävi sotia ja järjesti sotajoukkoja, hän
-johti linnojen piiritystä, rakensi kaupunkia, määräsi kanavia
-kaivettaviksi, järjesti hallintoa, mutta sen ohessa suunnitteli hän
-vieraskielisten kirjojen käännättämistä, valvoi itse työtä ja teki
-parannuksia niihin. "On mahdotonta ajatella sitä miestä levossa,
-sillä hän oli alituisesti toimessa. Hänessä levon tarpeettomuus
-oli ääretön sekä ruumiillisesti että henkisesti. Jos hänellä ei
-ollut sotajoukkoja harjoitettavana, taisteluja taisteltavana,
-sotasuunnitelmia tehtävänä, petollisia ministeriä mestattavana
-tai kanavia kaivettavana, niin puuhasi hän uusia rautakaivoksia
-Tulaan tai Aunukseen, uusia rakennuksia tai katuja Pietariin,
-tai purjehti hän Laatokan merta laivalla ja käsi ruorissa, tai
-suunnitteli määräyksiä uusien verojen hankkimista varten, hallinnon
-ja oikeuslaitoksen parantamista varten, tai toimitti hän jonkun
-kirkon vihkimisen johdosta Tsarkoje-Selossa hurjia pitoja, joista ei
-kukaan saanut lähteä pois, niin kauan kun järki oli päässä tallella".
-Pietari nousi aamulla jo k:lo 4 ja ryhtyi heti valtion asioihin
-käsiksi; k:lo 6 hän lähti amiraaliteetiin tai senatiin, ja koko
-päivän hän oli toimessa hyvin lyhyitä väliaikoja lukuunottamatta.
-Kun hän ei valtion toimissa ollut, puuhaili hän sorvipenkillä,
-puusepäntyössä tai pajassa, tai oli hän matemaatisia ja
-luonnontieteellisiä koneita katselemassa, tehtaissa ja työpajoissa,
-mutta ylipäänsä toimessa. Aikaa hän ei hukkaan päästänyt kulumaan.
-Eikä kummaa, jos hän oli usein tyytymätön toisten töihin, sillä hän
-moitti usein uutterimpiakin apumiehiään velttoudesta. Pietari vaati
-toisilta samaa uutteruutta, väsymättömyyttä ja kestävyyttä, jota
-hänellä itsellä oli.
-
-Edellisestä esityksestä käynee myöskin selväksi, että Pietarin huomio
-ja taipumus oli vaan kääntynyt käytännöllisiin asioihin ja toimiin,
-joista hyötyä oli. Hän oli realisti. Sivistyksen ihanteellista
-puolta hän ei täysin käsittänyt; ja jos hän jossakin kohdin osotti
-ihaanteellisimmillekin seikoille arvoa antavansa, niinkuin esim.
-tiedeakatemian perustamisessa ja taideteoksen hankkimisessa, oli se
-etupäässä sentähden, että ne kuuluivat sivistyneeseen valtioon. Sillä
-siinä kohden hän muutenkin oli liian pintapuolinen. Hän sanoi kyllä
-itse, että ainoastaan oman kansansa ja maansa oloihin ja tarpeisiin
-sovittamalla länsimaiden tapoja ja laitoksia tulisi omistaa, mutta
-aina hän ei siinä oikeaan osannut. Missä hän huomasi hyvän laitoksen
-ulkomailla, sen hän sellaisenaan lainasi muutoksia siihen tekemättä.
-Niinpä virkakuntien ja hallinnon järjestämisessä oli Ruotsi
-mallina; laivasto taas rakennettiin Hollannin mukaan ja Pietaria
-rakennettaessa piti hän Amsterdamia kaavanaan.
-
-Omassa yksityisessä elämässään Pietari esiintyi vaatimattomana.
-Asuntona hänellä ei ollut komeita palatsia, vaatetuksessa hän oli
-yksinkertainen ja ulkona liikkuessaan oli hänellä ajoneuvoina
-tavallisesti kaksipyöräiset rattaat. Hänen ympärillään ei missäkään
-ollut entistä yksinvaltiaan loistoa ja komeutta. Pietari oli sen
-jättänyt, mutta sen sijaan äärettömässä työssä ja lujuudessa
-valtaansa osottanut. Entisten tsaarien mielivaltaisuutta hänessäkin
-vielä paljon tavataan. Kansaa ja sen omaisuutta hän piti oikeutenaan
-määrätä, miten tahtoi. Hän oli tuima, tulinen ja silloin julma.
-Hän saattoi omalla kädellään ryhtyä kurittamaan virkamiehiään,
-sukulaisiaan ja ystäviäänkin. Kerrotaan, että hän sekä Menschikovia
-että puolisoansa Katariinaa oli sauvallaan kurittanut. Hän ei
-osannut luontoaan hillitä, kun asianhaarat olisivat vaatineet.
-Hänen luonteessaan tavataan vielä itämaisen despootin oikullisuutta
-ja julmuutta. Pietarin itsevaltius ei ilmaantunut samalla tavalla
-kuin Ranskan Ludvig XIV:nen, siinä oli yhtä suuri ero kuin näiden
-hallitsijoiden hovielämässä ja julkisessa esiintymisessä. Pietari
-jätti Kremlin ja itämaalaisuuden, mutta yhdellä hyppäyksellä hän
-ei saattanut Ranskan kehittynyttä hallitustapaa ja Versaillesin
-hienoutta ja hovitapoja saada omistetuksi.
-
-Samanlainen puolinaisuus länsimaisuuden ja itämaalaisuuden välillä
-tulee näkyviin myöskin Pietarin huvituksissa. Hän ei osannut nauttia
-länsimaisesta näytelmätaiteesta, ei hienommasta musiikista y.m.,
-mutta sen sijaan sellaisesta, jotka lapsen mieltä viehättävät.
-Olemme jo ennen maininneet, että hän rakasti ilotulituksia, joita
-hän itsekin usein puuhasi. Samoin piti hän naurettavista ilveistä,
-joissa hullunkurisuus esiintyy suurimmassa määrässä. Hänellä oli
-joukko kääpiöitä, hovinarria, joita siihen aikaan muissakin hoveissa
-pidettiin. Hän itse järjesti ilveilyjä ja pakotti usein valtion
-korkeampia virkamiehiä esiintymään julkisesti ilveilyissä. Hän
-itsekin otti niihin usein osaa. Kerran esim. tuli hän ystävänsä
-Lefortin luo 24 kääpiötä mukanaan. Toisen kerran hän taas
-järjesti erään hovinarrin hääpidot. Häävieraat kulkivat kaduilla
-ajoneuvoissa, joiden eteen oli valjastettu eri eläimiä; yhdellä
-oli pukki, toisella koira, kolmannella sika j.n.e.; vihittävällä
-pariskunnalla oli niinimatoista tehdyt vaatteet, joiden päällä oli
-kissan käpälillä koristettu liinakauhtana, oljista tehdyt saappaat
-jalassa, rotannahasta valmistetut hansikkaat kädessä, oljista
-punotut saappaat jalassa. Kerran hän pakotti entisen opettajansa,
-Sotovin, 70-vuotiaan ukon, naimisiin erään yhtä vanhan vaimon kanssa,
-saadakseen ilvenäytäntöä hääpidoissa toimittaa. Mielellään hän ivasi
-paavia ja hänen kardinaaliansa. Tämänkaltaiset olivat Pietarin huvit.
--- Suuret juomingit olivat näiden yhteydessä. Varsinkin alkuaikoina
-olivat tsaarin pidot hurjia; eri seurapiiri tähän kuului, väliin
-100--200 henkeä, ja jokaisen täytyi juoda itsensä tunnottomaksi asti.
-Siinä oli korkeampia virkamiehiä, hänen ystäviänsä kuten Lefort,
-ja kerrotaanpa Pietarin pakottaneen nuoria naisiakin juomaan siksi
-kun tulivat päihinsä. Pietari oli tässä niinkuin muissakin kohdin
-himojensa vallassa. Että tämä oli hänellä tärkeä ja mieliasia,
-osottaa se, että kirjevaihdossa hänen ja hänen läheistensä ystäviensä
-kesken usein puhutaan pidoista, viinalajeista, tai "Ivaschka
-Chmelnitskijstä", jolla Venäläiset viinan jumalata kutsuvat. Tätä
-hurjaa elämää hänen voimansa sietivät, eikä muut työt koskaan niiden
-kautta jääneet syrjään. Viimeisinä vuosina pidot kuitenkin tulivat
-siistimmiksi, ylenjuominen ei ollut pakollinen eikä niin tavallinen
-kuin ennen.
-
-Pietarilla ei vankkaa ruumista milloinkaan ollut, ja hänen elämän
-tapansa vielä sitä heikonsivat; usein hän oli sairas, niinkin
-kovasti, että hänen kuolemaansa pelättiin. Usein hän kuumetaudistaan
-oli parantunut, mutta vihdoin se vei hänet tuonelaan. Myöhään
-syksyllä 1724 huomasi hän lähellä Pietaria, että muutamat sotamiehet
-olivat veneellään vaarassa. Tapansa mukaan meni hän auttamaan;
-kylmässä vedessä hän vilustui, sairastui ja Tammikuun 28 p. 1725 hän
-heitti henkensä.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Siten päättyi tämän merkillisen hallitsijan elämä. Pietarin
-hallitus oli tärkeä ajanvaihe Venäjän historiassa. Venäjä oli vielä
-itämaalaisuuden valtaamana, kun Pietari ryhtyi sen oloja johtamaan.
-Länsimaisen sivistyksen ensimmäiset oraat olivat kyllä nousemassa,
-mutta hän saattoi sen äärettömän suuren askeleen eteenpäin
-länsimaisuutta kohti. Luonnollisesti se ei täysin onnistunut, sillä
-mahdotonta oli tasottaa vuosisatojen kehittämä sivistys, josta
-Venäjä, oli jäljellä; eikä hän itsekään päässyt eurooppalaiseksi
-täysin kehittymään; hän oli samoin kuin hänen kansansa molempien
-ajanjaksojen välillä. Paljon oli puutteellista, pintapuolista, ja
-osaksi hyödytöntäkin hänen toimissaan; mutta hän oli oikean suunnan
-raivannut vankaksi seuraajilleen jatkettavaksi. Hän laski pohjan
-ja perustuksen Venäjän nykyiselle mahtavuudelle ja sentähden hänen
-kansansa hänelle "Suuren" nimen on antanut.
-
-
-
-
-
-
-
-
-End of the Project Gutenberg EBook of Pietari Suuri, by K. O. Lindeqvist
-
-*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PIETARI SUURI ***
-
-***** This file should be named 53017-8.txt or 53017-8.zip *****
-This and all associated files of various formats will be found in:
-        http://www.gutenberg.org/5/3/0/1/53017/
-
-Produced by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/53017-8.zip b/old/53017-8.zip
deleted file mode 100644
index d097685..0000000
--- a/old/53017-8.zip
+++ /dev/null