diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52901-8.txt | 4552 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52901-8.zip | bin | 98273 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 4552 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..0553a73 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #52901 (https://www.gutenberg.org/ebooks/52901) diff --git a/old/52901-8.txt b/old/52901-8.txt deleted file mode 100644 index 77e989b..0000000 --- a/old/52901-8.txt +++ /dev/null @@ -1,4552 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Metsät ja yhtiöt, by Kalle Kajander - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Metsät ja yhtiöt - -Author: Kalle Kajander - -Release Date: August 26, 2016 [EBook #52901] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK METSÄT JA YHTIÖT *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -METSÄT JA YHTIÖT - -Kirj. - -Kalle Kajander - - -Kansantaloudellisen yhdistyksen palkitsema teos - - - - - -WSOY, Porvoo, 1901. - - - - -SISÄLLYS: - - Lukijalle. - I. Matkalle lähteissä. - II. Muutamia mietelmiä metsästä. - III. Esimerkkejä metsäkaupoista ja metsähuijauksesta sekä - mitä metsistämme yleensä on saatu. - IV. Saha- ja tehdasyhdistysten maa-anastuksista. - V. Mitä syitä on etupäässä huomattavana maatilojen joutumiseen - yhtiöitten käsiin. - VI. Yhtä ja toista keinoista, joita on käytetty metsien ja - erittäinkin maatilojen ostossa. - VII. Yleisiä seurauksia itsenäisten maanviljelijäin vähenemisestä. - VIII. Kaipaavatko edellä kerrotut seikat korjausta ja mitä - niitten suhteen olisi tehtävä? - - - - -Lukijalle. - - -Viime talvena matkusteli allekirjoittanut useissa paikoin maamme -sisäosissa, etupäässä silmäilemässä mitä metsänhaaskaus sekä -erittäinkin suunnaton maatilojen joutuminen yhtiöitten haltuun on -vaikuttanut paikkakuntain oloihin. - -Tuloksena niiltä matkoilta on nyt tämä kirjanen. - -Se ei pyri olemaan mikään perinpohjainen, pelkkiin numeroihin perustuva -tutkimus, mutta se on kuvaus niistä nurjista oloista, joita -metsätaloudelliset epäkohdat meillä ovat synnyttäneet. Sen tekijä olisi -tarkoituksensa saavuttanut, jos se sellaisena voisi herättää vähänkään -suurempaa hellyyttä ja huolta metsiin niitten keskuudessa, jotka -välittömästi ovat metsien kanssa tekemisissä, sekä toiselta puolen -enentäisi hiukankin harrastusta niitten varjopuolien tarkempaan -valaisemiseen ja poistamiseen meidän kansallisessa taloudessamme, joita -se käsittelee ja joitten haitallisia vaikutuksia ei kukaan voine -kieltää. - -Hausjärvellä helmikuulla 1901. - -Kalle Kajander. - - - - -I. - -Matkaile lähteissä. - - - "Vielä niitä honkia humisee - Tuolla Suomen salomailla --" - - Tukkipoika. - -Meillä on aina laulettu ja lauletaan nytkin vielä honkiemme kuminasta, -kuusiemme kuiskeista ja salojemme siintävistä vöistä, ja totta -onkin, että ne siintävät salomme ja metsäiset järviemme rannat -ovat olleet ihanimpain tunnelmaimme ja parhaitten runollisten -tuotteittemme hellä synnyttäjä ja äiti. Ne ovat panneet yksin hurjan -tukkipojankin runolliselle tuulelle, kun hän keväisiä purojen rantoja -"pitkävartisissaan" kaalaten on tukkiaan uitellut. - -Ja vaikka olin lähtenyt näitä samoja järvien rantoja kiertelemään -kerrassaan päinvastaisissa tuumissa kuin runollisissa, tunsin sentään -jotain pehmeämpää sykähtelemistä rinnassani minäkin, kun rautatien -varresta eroten aloin hevoskyydissä painua sydänmaille. - -Savolaisen kyytipojan rallatellessa ja pakistessa ja reen jalaksen -narahdellessa nousi mieleeni tunne, että nythän sitä mennään niitä -saloja kohti, "jotka ovat niin siniset", ja kohti niitä vanhoja puita, -jotka "todistavat menneistä taisteluista", niistä, jotka ovat ammoin -olleet ja jättäneet rauhan jälkeensä. - -Mutta jota pitemmälle tie venyi, sitä enemmän minusta tällaiset -lämpimät, runolliset tunteet katosivat, ja ympärilläni näin melkein -kaikkialla vaan kylmää proosaa, tosioloja sellaisia, jotka eivät olleet -ollenkaan omiaan mieltä lämmittämään. - -Sillä salot ovat käyneet kovin pälvikkäiksi ja katkotuiksi ja niitä -vanhoja puita ei näe missään, vaikka kuinkakin tarkkaan tähystelisi. -Siintäähän tuolta jostain selän takaa jotain tummansinistä, niinkuin -isoa metsää, mutta pitkän matkan päähän voi pieni näreikkökin näyttää -metsältä. Näkyyhän tuossa jossain kohdassa tien sivulla leveä kanto, -mutta pitää olla hyvä määrä mielikuvitusta lisää, ennenkuin siitä -mädänneestä pökästä saa kohoamaan mahtavan, tasalatvaisen hongan, joka -kykenisi kertomaan esi-isiemme kamppailuja. - -Vaan pienemmät, verekset kannot, tuhannessa ristissä roikkelehtivat -katkotut latvat ja oksain jätteet, suurempia puita kaadettaissa -syntyneet murrokset pikku metsässä ja koviksi ajetut tukkitiet, jotka -tavantakaa laskeutuvat kulettavani maantien poikki ylämailta rantaan ja -joiden kohdalla näen rantapenkereillä sylien korkuisia tukkiläjiä -odottamassa kevättä -- kaikki nämä muistuttavat _sitä_ taistelua, joka -parhaillaan on käynnissä. Sillä ei tarvitse kovinkaan pitkälle seurata -vesistöjemme varsia, kun jo huomaa, että meillä on metsiämme vastaan -julistettu säännöllinen, täydellisesti järjestetty sota, jossa -hyökkäysarmeijan johtavina kenraaleina ovat etupäässä sahayhtiöt. -puumassa- ja lankarullatehtaat y.m. puunjalostuslaitokset sekä paitse -näitä vielä suuri joukko yksityisiä, jotka tekevät pienempiä partioita -sinne, tänne. Ja miehistönä on näillä kaikilla hyvin harjoitetut ja -ammattiinsa kouluutetut joukot tukkijunkkareita, joiden riveihin -voimakkaat valloittajat yhä saavat täydennystä niistä monista -luopioista, joita reipas elämä voittoisassa sotajoukossa ja sen -kirkkaat kolikot viettelevät vähäväkisempäin metsänomistajain puolelta -karkaamaan. - -Samallaista sotaa on meillä oikeastaan käyty jo useita vuosikymmeniä, -vaikkei toki kaikkina aikoina yhtä rajusti. Tuossa 1870-luvun -alkupuoliskolla kohosi se äkkiä tulisimmilleen, mutta lauhtui taas, ja -sitten käytiin sitä pitkät ajat vaihtelevalla onnella. Mutta nyt, aivan -viime vuosina, on tämä sota ottanut ennen saavuttamattoman vauhdin. -Silloin, entisinä vainovuosina kaatuivat etupäässä metsiemme vanhukset, -jotka olivat elämänsä eläneet, mutta nyt kohtaavat iskut niitten -nuoria, vereviä ja vielä parhaassa kasvunvoimassa olevia jäseniä. - -Tämä on kovin epäväkistä taistelua, se on luonnon, se on maa-emomme -parhaitten antimien raiskausta, jota väkevämmän on varsin helppo -harjoittaa, kun heikommalla ei ole tarpeeksi puolustusta. Ja jos tätä -menoa jatkuu, niin ei ole ollenkaan vaikea arvata, kuka siinä -lopullisesti tulee sotakustannukset maksamaan. Tietysti metsiemme -omistajat, maataviljelevä väestömme, suurin osa Suomen kansaa, joka ei -ole niiden rikkauksia puolilleenkaan arvannut, vaan jättänyt ne -alttiiksi valloittajien tulelle. - -Tässä taistelee pääoma pääomaa vastaan, sahayhtiöitten miljoonat -metsiemme miljoona-pääomia vastaan. Edelliset ovat jälkimmäisistä -syntyneet ja kasvavat yhä niiden kustannuksella, lisääntyvät yhä niitä -valloittamalla ja keskittyvät yhä enemmän harvoihin käsiin, sen sijaan, -että niissä ennen oli osansa tuhansilla. - -Ja näiden kahden pääoman välillä häilyy koko se suuri kansanluokka, -joka ei ole pysyväisesti asettunut kummankaan hoteihin eikä -palvelukseen, vaan lentelee puolelta toiselle, niinkuin muuttolinnut, -asettuen sinne, missä milloinkin on lämpimämpi. Se on se kansanluokka, -jota sanomme irtolaisväestöksi, ja jolla on mitä suurin merkitys tässä -pääomain taistelussa. Tätä nykyä, kun valloittajat taas ovat panneet -päärintamansa liikkeelle ja saavuttavat loistavia voittoja, on se -miehissä rientänyt valloittajien riveihin ja elää jotensakin huoletonta -elämää. Mutta saattaa joskus sattua siten, että hyökkäysarmeijan -pääkortteerista annetaan käsky lakkauttaa sotaliikkeet joksikuksi -ajaksi, ja niin erotetaan liika miehistö sillä kertaa palveluksesta, -mutta sille ei annetakaan mitään eläkettä. Valloittajat sulkevat siltä -porttinsa, vetäytyvät miljoonilleen linnoituksiinsa niinkuin -umpikuoreen. Sotaretkillä tehdään harvoin säästöjä, sillä elämä niissä -on liiaksi seikkailevaa ja huikentelevaista, ja silloin heittäytyy koko -tuo suuri, palveluksesta erotettu joukko taistelun jaloissa poljetun -maan niskoille niinkuin johonkuhun ambulanssiin, jonka kunnossa -pitämisestä he itse eivät ole pitäneet pienintäkään huolta, eivät -enempää kuin valloittajatkaan, joiden palveluksessa he ovat olleet. - -Näin saattaa tapahtua minä hetkenä tahansa, ja nykyisen sodan aikana on -asia ottanut vielä uuden käänteen, joka uhkaa suuressa määrässä -supistaa näiden palkkasoturilaumojen eläkepiiriä. Valloittajat ovat -näet alkaneet tehdä pysyväisiä maa-anastuksia, ottaneet ja yhä -ottavat ikuisiksi ajoiksi haltuunsa suuria, heidän strateegisiin -tarkoituksiinsa soveliaita alueita, joita he vastaisen varalle omien -tarkoitusperiensä mukaisesti linnoittavat ja joiden entisten -viljelysten sijalle heidän jo paikoin sanotaan kylvävän suojametsiä -itselleen. Niillä alueilla kuuluvat he muutenkin kaikin puolin aikovan -rajoittaa metsien luontaista hävitystä viljelysmaiksi, huolimatta -siitä, että viljan viljelys tarkkojen laskujen mukaan on meillä -näyttänyt soveliailla paikoilla keskimäärin tuottavan sentään viisi -kertaa korkeamman nettotulon kuin metsänviljelyä. Mutta, kuten sanottu, -heillä ovat omat tarkoitusperänsä ja omat laskunsa, aivan toiset kuin -niillä, jotka tarkoittavat, että maata pitäisi täytettämän ja asuttaman -ja otettaman siitä leipää, sitä parempi jota useammalle. - -Paljon meillä puhutaan ja kirjoitetaan maatamme uhkaavista vaaroista, -jännityksellä seurataan ulkomaisia asioita ja sotatapauksia, mutta -tästä taistelusta, jota parhaillaan käydään laajoilla alueilla omissa -saloissamme, näkee harvoin julkisuudessa mainittavan mitään. Syy siihen -lienee se, että tätä sotaa käydään kaikessa hiljaisuudessa. Ei siitä -kuulu kanuunain pauketta eikä tunnu ruudin käryä. Korkeintaan näkee -silloin tällöin pienen parahduksen sanomalehdissä jonkun surkean -tappion johdosta tai kuulee sampanjapullojen paukauksia jonkun -maaseutukaupungin seurahuoneella, jossa juodaan jonkun "hyvän afäärin" -harjakaisia. - -Tämän taistelun vaiheista aijon tässä nyt lyhykäisesti kertoa -havainnoltani. - - - - -II. - -Muutamia mietelmiä metsistä. - - -"Pitkät on puut Pisan mäellä, hongat Hornan kalliolla" tiesi ennen -Joukahainen laulaa, mutta hän lienee jo ammoin sitten sortunut -laihuuttaan Lappinsa puuttomiin soihin ja Väinön jälkeläiset ovat -koettaneet viettää lihavampia päiviä lyhentelemällä pitkiä puitaan, -koska niitä ei enää näy Pisanmäellä enempää kuin sanottavasti -muuallakaan, lukuunottamatta valtionmetsiä. Matkustaja, joka -hälväämällä katselee maisemia, eikä pidä erityisenä silmämääränään -metsien tarkastusta, tai sitä seikkaa, millaisia puita hänen -näkemässään metsässä kasvaa, luulisi meillä vielä löytyvän yltäkyllin -näitä luonnon suuria antimia. Mutta päinvastaiseen käsitykseen tulin -minä kulkeissani parituhatta kilometriä maamme varsinaisia -metsäseutuja. Metsää näkee tosin vielä vähin kaikkialla, mutta ne ovat -suurimmaksi osaksi -- ei ole liiaksi sanottu miltei säännöllisesti -- -harvoja, raiskatuita, hoitamattomia pieniä jätteitä, aivan kuin oikean -metsän irvikuvia. Ja niitä katsellessa painosti minua aina omituinen -tunne, nousi yhä uudestaan samallaisena mieleeni ja juurtui sinne -juurtumistaan. Se on jonkunlainen kaihon, tyhjyyden ja turvattomuuden -tunne, joka painaa minua katsellessani ihmiskäden raiskaamaa luontoa, -sillä siinä on minusta sellaisessa aina jotain pahaa, jotain, jonka -luonto itse joskus vastaisuudessa vielä rankaisee. Ja joka kerta kun -tämä tunne minut valtaa, ilmestyy sen rinnalla aina mieleeni ajatus -vanhoista uhrilehdoista, joita esi-isämme hellin käsin hoitivat ja -joihin he lahjansa haltioille ripustivat, uskoen siten saavansa -luonnolta yhä runsaampia antimia. - -Mutta he kunnioittivat luontoa enemmän kuin me ja heidän uskonsa oli -luja. - -Taikka heillä oli metsää niin ett'ei mihin panna ja vaikka eivät suuret -honkapuut heille olleet oravannahan arvoisia, pitivät he sitä kumminkin -jossakussa kohdassa niin pyhänä, ett'ei siihen saanut kirvestä iskeä. - -Mutta vanhat viisaat ovat kuolleet ja nyt ei ole metsissä enää -pyhitettyä kohtaa ollenkaan. Ne raiskataan rahan himosta ja hetken -tarpeen tyydytykseksi empimättä, ja jos vaan pennikin saadaan, niin -annetaan mennä vaikka viimeinen linnun istuin. Vaan jos me olisimme -säilyttäneet ja viisaasti hoitaneet kaikkia mäkiämme pitkien puitten -peitossa, pitäneet ne aina vihannoivina laskematta niihin liian suuria -kivisiä pälviä paljaina paistamaan, jos me olisimme hartaalla ja -kiitollisella mielellä kaadelleet niistä vanhuksia varttuvan nuorison -joukosta pois ja ymmärtäneet sen pyhäksi toimeksi, sellaiseksi, -jommoisena pidetään hautaan saattamista vanhan miehen, jonka käsivarsi -on jäykistynyt työssä ja toimessa ja nuoremman polven hoidossa -- jos -niin olisimme ajatelleet ja tehneet, niin luulisin meidän kaikilla -mäillämme olevan sellaiset uhrimetsät, ja mäkien välissä sellaiset -vainiot, että niistä lähtisi meille ainainen onni, jos nimittäin tämän -ajallisen onnen pohjana pidämme aineellista hyvinvointia, joka -katsantotapa tietääkseni on yleisimmin vallalla. - -Mutta nämä ovat vaan minun omia yksityisiä tunteitani ja ajatuksiani, -eivätkä ne tietysti auta itse asiassa mitään, eivät merkitse olojen -välttämättömässä menossa mitään -- ja useimmat saattavat niille -korkeintaan sääliväisesti nauraa. - -Sillä tosiasiana on ja pysyy, että metsiämme kohtaan on laajoilla -alueilla tätä nykyä syntynyt sellainen tunne, joka vivahtaa milt'ei -vihaan. Niistä tahdotaan päästä ja niistä tahdotaan tehdä loppu. On -niinkuin niihin olisi kyllästytty ja niinkuin niistä olisi jotain -haittaa, ja ne jätetään paljastettaviksi, vaikk'ei niiden verirahoilla -monastikaan elettäisi kuin vuosi eteenpäin. - -Tähän voi nyt joku heti väittää, että enköhän liioittele, enköhän laske -päättömiä lapsellisuuksia, kun otan asian niin vakavalta kannalta, että -vertaan sitä oikeihin vainotöihin, sillä eikö se ole luonnollista, että -metsiä kaadetaan ja otetaan niistä rahaa, kun niitä kerran on olemassa? -Ja onhan jokaisella oikeus tehdä omallaan mitä tahtoo, vaikkapa -lahjoittaisi sen toiselle. - -Ja miltei lahjaksi niitä on annettukin meillä laajoja metsä-aloja ja -annetaan vielä tänäkin päivänä, niinkuin kohta tahdon kertoa, annettu -tyhmyydessä lahjaksi yksityisille sekä yhtiöille, vieläpä suureksi -osaksi ulkomaalaisille, jotka siten ovat perustaneet miljoonapääomansa --- seikka, jota jotkut pitävät erittäin edullisena maan yleiselle -hyvinvoinnille, että nimittäin miljoonat kertyvät yksiin käsiin, olipa -niistä sitten kuinka suurta häiriötä tahansa niitten keskuuteen, joilta -ne ovat kerityt. - -[Muuan nuori metsäkonduktööri, joka parhaillaan on erään sahayhtiön -palveluksessa, onkin U. Suomettaressa jotensakin julkeasti väittänyt, -että on aivan yhdentekevää mitä talonpojat saavat metsistään kun he -kumminkin tärväävät suuretkin rahansa, ja että maan yleiselle -hyvinvoinnille on muka parempi, että rahat kertyvät suurille -miljoonayhtiöille, jotka niitä osaavat oikein käyttää. -- Edellisessä -seikassa on kyllä paljonkin perää -- että rahoja nimittäin tärvätään -turhuuteen -- mutta jälkimäinen seikka ei sitä suinkaan paranna. Pitää -keksiä parempia keinoja.] - -Mutta asialla pitäisi olla toinenkin puoli, vakavampi, vaikka vaikea -sitä lienee sovittaa metsähuijaukseen. - -Löytyy eräs seikka, johon kaikkialla edistyneemmissä yhteiskunnissa on -lainsäädännön alalla pantu suuri huomio, ja niin meilläkin. Meillä on -selvät asetukset, joiden nojalla henkilö, joka liian tuhlaavasti tai -järjettömästi käyttää omaisuuttaan, voidaan asettaa järkevämpäin -kansalaisten holhouksen alaiseksi. Saman lain alaisena on alaikäinen, -koska hänellä ei vielä katsota olevan täyttä ymmärrystä omaisuutensa -hoitamiseen -- jos hänellä sellaista on. Ja tämä saattaa koskea -omaisuutta, johon meillä todella on täysi omistusoikeus, jonka olemme -voineet itse omalla hiellämme ansaita. Mutta metsiin pitäisi -järjenmukaisesti yksityisen omistusoikeuden oleman pienimmän, aivan -rajoitetun, ja niiden raiskauksen suhteen pitäisi meidän kaikkein siis -vieläkin suuremmalla syyllä oleman holhouksen alaisina. Sillä ovathan -metsät oikeastaan meidän yhteinen, suuri, peritty omaisuutemme, jotka -olemme perineet suorastaan maaltamme, joka ne on kasvattanut. - -Ne ovat meidän yhteisen äitimme, Suomenniemen rintaperintöä, jota -meidän olisi pitänyt täydellä järjellä yhteiseksi hyväksemme käyttää, -ja josta meidän pitäisi vielä jälkipolvillemmekin osansa jättää, kun me -kyllä tiedämme, kuinka paljon meidän ja jälkeistemme hyvinvointi -kuitenkin on niistä riippuva. - -Me raivaamme peltoa ja kylvämme siihen viljaa, mutta olemme sentään -siksi viisaita, ettemme niitä sitä ennen kuin jyvä on täysi. Tämä -riippua siitä, että me tahdomme työstämme saada täyden tulon, tahdomme -siitä saada sen, mikä sillä on ollut tarkoituskin -- leipämme. Mutta me -kaadamme empimättä ja usein ilman todellista tarvettakaan -keskenkasvuista metsää, josta jonkun ajan kuluttua olisi voinut olla -paljoa suurempi hyöty. Ja tämä tulee siitä, että me emme ole sitä -kylväneet, emmekä ole sille maata muokanneet, emmekä siis tunne sen -arvoa. - -Nykyään harjoitetaan meillä kaikkialla metsäseuduissa -- -lukuunottamatta pienempiä poikkeuksia -- tavatonta liikahakkuuta, -todellista metsähuijausta, jota metsien vuotuinen lisäkasvu ei -pitkältäkään voi pitää tasapainossa. Tämä on selvä seuraus siitä, että -yksityisillä on rajaton omistusoikeus metsiin, ja kun se heillä kerran -on, niin he tietysti sitä mielivaltaisesti käyttävät, enkä luule -olevan liian rohkeata ennustaa, että meillä tulee tässä suhteessa -kulttuurin meno olemaan jotensakin sama, kuin on ollut vanhoissakin -kulttuurimaissa, ell'ei ajoissa panna terveellistä salpaa eteen. Meillä -otetaan kyllä ahkerasti heiltä siellä esimerkkejä kaikilla aloilla ja -seurataan heidän kokemuksiaan, mutta olemmeko ottaneet huomioomme sitä -tavatonta hartautta ja niitä suuria ponnistuksia, millä monessa kohti -Eurooppaa nykyään koetetaan kasvattaa metsiä sellaisiin paikkoihin, -joista ne ennen ovat lopen hävitetyt ja joissa niiden olemassaolo on -huomattu tuiki tarpeelliseksi, vieläpä välttämättömäksi. Ja he siellä -lämpimämmissä maissa ovat kumminkin paljoa vähemmän metsistä riippuvia -kuin me täällä kylmässä ja karussa pohjolassa. Meille niitten -olemassa-olo on ensimmäisiä elinehtoja. Mutta sitä ei ajatella ja se -kokemus voitetaan tavallisesti liian myöhään. Muuallakin ovat kansain -silmät auenneet näkemään metsien todellisen arvon vasta silloin, kun -niitä ei enää ole ollut. Pitääkö meidänkin tehdä sama kova kokemus, -emmekö usko ennenkuin omin käsin koetamme? Siltä näyttää. Samallaisia -Tuomaita on maailmassa oltu aina, niin kansat kuin yksityisetkin, ja -samat kokemukset näyttävät ihmiskunnan elämässä uudistuvan ijäti, -vaikka kyllä aina puhutaan, että meidän nuorempien pitäisi ottaa -onkeemme vanhempien kokemukset -- ja niin kyllä otammekin, mutta hyvin -usein nurinkurisesti, kohdissa jotka eivät meille sovellu. - -En tahdo näillä mietelmillä väittää, ett'ei metsiin ollenkaan saisi -kajota ja ett'ei niistä kaiken raiskauksen ohella sekä mitättömiinkin -hintoihin mennen olisi meille ollut äärettömiä tuloja, koska niitä on -ollut äärettömän paljon -- sillä metsäkaupat ja puutavaran ulkomaille -vientihän ne viimeisinä vuosikymmeninä ovat olleet meidän aineellisen -edistyksemme juurena -- mutta me emme elä emmekä vaurastu vastakaan -ilman niitä, ja sitä varten olisi meidän pitänyt ja pitäisi -eteenkinpäin niin paljon kuin mahdollista säilyttää niiden pääomia ja -ottaa niistä vaan hyväksemme mahdollisimman korkea korko. - -Asian laita on nyt kumminkin se, että suurimmassa osassa maatamme on -yksityisten metsien selkäranka jo taitettu, ja monella ei ole enää -jälellä muuta kuin rippeitä. - - - - -III. - -Esimerkkejä metsäkaupoista ja metsähuijauksesta sekä mitä metsistämme -yleensä on saatu. - - -On luonnollista, että niihin aikoihin, jolloin maastamme ei vielä -puutavaraa suuremmissa määrin viety ulkomaille, jolloin sen kysyntä -meillä oli mitättömän pieni, ei metsienkään rahallisesta arvosta tietty -mitään. - -Mutta jo noin neljäkymmentä vuotta on tämä liike ollut jommoisessakin -vauhdissa, lisääntyen melkein säännöllisesti vuosi vuodelta. Se on jo -koko pitkä aika sekin. Sen kuluessa on kokonaan uusi miespolvi -ennättänyt astua vanhan tilalle, sen polven tilalle, joka ei tiennyt -mitään höyryn käytännöstä eikä rautateistä, ei liioin kansakouluista, -eikä monista muista opistoista ja laitoksista, joiden synnyn tämä -40-vuotinen aikakausi on nähnyt. Sen ajan kuluessa on meillä pisimmät -harppaukset kaikkinaisen edistyksen tiellä otettu, paljon on kansalle -oppia annettu ja koko joukko on opittukin, ja olisi tänä kiihkeänä -uudistusten aikakautena luullut jotain uutta hyvää opituksi metsienkin -suhteen. Mutta siinä on edistytty ylen hitaasti, pysytty likipitäin -muuttumattomalla kannalla, metsämme ovat jääneet lapsipuolen asemaan, -niiden hoito, säästäminen ja oikea arvostelu ovat pysyneet rahvaalle -tuntemattomina. - -Muuan nuori savolainen isäntä haikaili metsien tärväystä, moitti -kaskenpolttoa sekä yleensä tyhmiä metsäkauppoja, ja pahoitteli, että -hänenkin isänsä ennen oli myynyt kaikki suurimmat puut salolta ihan -polkuhinnasta. "Mistä nyt kelpaisi ottaa rahaa", sanoi hän, "minä kun -möin tässä lopuskat kaikki 20 senttiin saakka, niin sain sentään vielä -2000 markkaa." Ja asian laita oli kuitenkin siten, niinkuin muut -asiantuntijat kertoivat, että tuo sama isäntä oli tullut saamaan vaan -noin 10 penniä puulta. Ei tiedetä ollenkaan, onko metsässä 1000 puuta, -vaiko 100,000, ja tuntuu ihan siltä, kuin sitä ei tahdottaisikaan -tietää, annetaan mennä summakaupassa vaan, virstakaupalla, -penikulmakaupalla, suuret salot laidasta laitaan. - -Minkään muun tavaran myynnissä ei kukaan täysijärkinen ihminen ole niin -hölmö, ett'ei tietäisi myytävälleen tavaralle hintaa määrätessään -jotain sen painosta, mitasta, lukumäärästä tai muista sellaisista -luonnollisista hinnan johteista, mutta metsäkaupoissa ei vielä tiedetä -hölyn pölähtävää, ell'ei nyt ihan tällä haavaa alettaisi jotain oppia, -kun useat maanviljelysseurat ovat hankkineet metsänlukijoita. Vaan -niihinkään ei oikein tunnuta luotettavan. Luotetaan yleensä vaan -enemmän tukkijunkkariin, joka tekeytyy hyväksi ystäväksi, ja otetaan -järkeä hänen taskumatistaan. - -Juuri tämä seikka, tämä luonnottoman huokea puitten saanti on -kiihoittanut sahaliikettä yhä laveammaksi ja alkanut tehdä jo -vaikeuksia sille itselleenkin, se kun on yhdellä nielaisulla hoklaissut -kaikki suuret puut, ne, joita välttämättä pitäisi aina olla mukana, ja -jotka pää-asiassa puutavaran hinnan määräävät. Liike olisi voinut pysyä -kohtuullisissakin rajoissa, metsien täyttä tuotantokykyä vastaavana, -maahamme olisi siltä voinut tulla samat rahat kuin nytkin ja metsistä -voisi sentään olla monta vertaa enemmän jälellä kuin tätä nykyä -- jos -niitä olisi osattu järjellisesti käyttää ja ottaa niistä niitten täyttä -arvoa vastaava hinta. Mutta siinä se on juuri tuo ainainen "jos". - -Raaka-aineen tuotannon ja tavaran valmistuksen keskinäinen suhde -olisi pitänyt pitää terveellisessä tasapainossa. Mutta sitä eivät -raaka-aineen myyjät ymmärtäneet ja ostajat välittivät siitä viisi. -Kuka vaan vähänkin pystyi, se rupesi "tukkiherraksi", s.o. joko -omintakeisesti, tai jonkun "virman" palveluksessa pettämään ja -viettelemään lähimmäisiään, koska oli huomannut sen äärettömän -tuottavaksi elinkeinoksi. - -Joka kohdassa, missä olen Saimaan ja Päijänteen laajojen vesistöitten -varsia kulkenut, samoin ikään Näsijärven vesijakson puolella, olen -puhutellut asiantuntevia henkilöitä, ja kaikkialla kuuluu tukkipuista -tulleen hintaa noin 5:destä 50:neen penniin kannolta, kun on summassa -myöty metsälohkoja, joka tapa tähän saakka on ollut aivan yleinen. -Paikoin on hinta mennyt alle 5:kin pennin. Sama hinta on käypä nytkin -vielä, jos kohta puut ovat pienenneet, sillä samoja metsiä on myöty -useaan kertaan. Ensin takavuosina suurimmat puut ja sitten yhä -pienempiä. Nyt myydään jo 6 tuumaisia ja paljon siitäkin alle. Rahat -ovat monelta menneet yhtä helposti kuin ovat tulleetkin. Viimeisessä -hädässä tulevat apuun massatehtaat ja propsien ostajat ja tekevät -hävityksen täydelliseksi, jättäen isännälle nahkan kouraan talostansa. -Jonkun ajan kuluttua kynsii hän päätään, valittaa ettei talonpito -kannata -- ja lähtee sahayhtiöitten tukinajoon. - -Esimerkkejä ylen surkeista metsäkaupoista ja suorista peijauksista -voisi luetella loppumattomiin. Tavallisesti niistä puhutaan -julkisuudessa hyvin vähän. Usea myyjä ei ollenkaan itse tiedä -pettyneensä, luulee saaneensa hyvän hinnan ja koettaa kaikin tavoin -pitää salassa saantejaan, ett'eivät muka pääsisi kunnallisessa -taksoituksessa tarpeettomasti veroittamaan metsätuloista. Toinen taas -kyllä huomaa erehdyksensä, mutta se huomio tulee liian myöhään. Hän ei -ilkeä häpeän vuoksi puhua asiasta mitään, valittaa vaan rahan puutetta -ja metsänsä huonontumista, ja on siksi kateellinen, ett'ei sentään -varoita naapureitaankaan, vaikka huomaisi heidänkin tekevän yhtä tyhmiä -kauppoja. - -Tässä muutamia hyvin tavallisia esimerkkejä: - -Kesälahden pitäjän Marjaniemestä on aivan nykysittäin myyty eräs -metsäpalsta 1,200 markasta. Siitä on ostaja kaatanut noin 40,000 -tukkipuuta. - -Ilomantsissa on eteläkulmalla pitäjää Eimisjärven kylä, jossa on 18 -talonumeroa, yhteensä 5 manttaalia. Arvioltani on heillä, paikkakunnan -jyvityksen mukaan, kovaa maata noin 10 à 12,000 hehtaaria. Ei kovinkaan -monta vuotta sitten päättivät isännät myydä koko kylän metsän -yhteisesti ja ottaa siitä rahaa. Ostaja oli heitä tietysti jo kauvan -kierrellyt ja kun vihdoin sai heidät kaikki samaan apajaan, maksaa -rumahutti ukoille 7,200 mk., s.o. 400 mk. mieheen, ja sai siten -hakkuu-oikeuden koko kyläkunnan maahan ja vallan ottaa kaikki puut 8 -tuumaisiin saakka, missä niitä vaan löytyi. (Sama "puulaaki" kuuluu nyt -päättäneen käyttää osan vuotuisesta liikevoitostaan, huhun mukaan -300,000 markkaa, joka vuosi kiinteimistöjen ostoon.) - -Iisalmen Nissilän kylässä on eräs isäntä myynyt niinikään metsälohon -500 markalla. Siitä metsästä on sahayhtiö uittanut noin 30,000 puuta. -"Hätäinen hullu, nälkäinen raivo", sanoi tästä samasta kaupasta -puhuttaissa muuan iisalmelainen, mutta tällainen hulluushan olisi -suorastaan rangaistava, ja moni pienempi hullu on holhun alaisena. - -Pihtiputaan kirkonkylässä oli muuan köyhä mies myynyt 200 markasta -hakkuuoikeuden metsäänsä 20 vuodeksi eräälle sahayhtiölle. Kaupasta -syntyi sentään rettelö, metsä tuli arvioitavaksi ja siinä ilmeni sen -oikea arvo. Se arvioitiin paikkakunnan hinnan mukaan puuluvulla 12000 -markaksi! Eivätkä arviomiesten hinnat siellä päin ole erittäin -korkeita, keskimäärin noin 50 à 70 penniä puulle. - -Tällaiset kaupat ovat tätä nykyä vielä ihan tavallisia, vaikka kuten -mainittu, niistä ei tavallisesti puhuta. - -Ja vanhemmat kaupat, sen aikuiset, jolloin moni pohatta laski -perustuksen nykyisille miljoonilleen, olivat vielä ihmeellisempiä, -muistuttaen melkein espanjalaisten tuloa Ameriikkaan, jossa he -lasihelmillä vaihtoivat itselleen laivalastittain kultaa. Niinpä osti -Rautavaaran pitäjässä muuankin metsäkeinottelija, jolla oli hyvät -lahjat päästä miljonääriksi, hakkuuoikeuden erään isännän koko metsään -kymmeneksi vuodeksi 3:lla jauhosäkillä -- talossa oli tietysti ankara -leivän puute silloin. Hän hakkuutti ja möi sitten 10 vuotta tuosta -ostamastaan metsästä pelkkiä suuria puita ensin -- puheitten mukaan -yhtenäkin ainoana vuonna eräälle sahayhtiölle 60,000 tukkia -- vaan kun -pienemmätkin puut alkoivat jo kelvata uitettaviksi eikä hän määräaikana -ehtinyt niitä kaikkia myydä, jatkoi hän kauppakirjaa isännän kanssa -vielä 10 vuodeksi ja oli jo silloin niin jalomielinen, että maksoi -tuosta uudesta hakkuuoikeudestaan rahassa -- 350 markkaa! - -Samallaiset jauhokuli-kaupat olivat ennen, varsinkin Karjalan puolella, -hyvin tavallisia, ja satumaisen kallista leipää niillä on hädän -lievitykseksi lunastettu. On syöty muutamissa viikoissa suuret salot, -komeat metsät, joilla oikein käytettynä olisi eletty monta sukupolvea. -Ja tällaisen leivän syöttäjät ovat miljoonainsa nojalla korkeassa -asemassa tässä meidän yhteiskunnassamme, vaan kansa ja hallitus -miettivät monasti päänsä ympäri keksiäkseen hätäapukeinoja, kun -jotakuta paikkakuntaa uhkaa leivän puute. - -Sellaiset kaupat eivät liioin kuulu harvinaisuuksiin, joissa -kauppakirjan teossa petkutetaan myyjiä. - -Sulkavan pitäjässä omisti muuan isäntä kauniin männikköniemen aivan -laivaväylän varrella. Sitä tulivat erään sahayhtiön miehet häneltä -ostelemaan. Hän ei aluksi ollut taipuvainen myömään sitä, mutta möi -sentään, kun sai mielestään hyvän hinnan. Kauppakirja tehtiin siten, -että yhtiöllä oli oikeus ottaa niemestä kaikki kelvolliset puut. Ukko -ymmärsi kelvollisilla puilla sahatukkeja, ja oli hyvillään kaupastaan, -sillä jäisihän hänen niemeensä vielä hyvä, kasvava metsä jälelle. Mutta -yhtiö käsitti asian toisin, sillä kelvollista puutahan ne ovat -halotkin, joita kelpaa kesällä ottaa niemen nenästä hinaajalaivain -lämmitysaineeksi -- ja niin paljastettiin niemi pienimpiin näreihin -saakka. - -Kauppakirjojen suhteen yleensä olisi paljon puhumista. Tätä nykyä, kun -joku metsänomistaja on jo sen verran viisastunut, että tahtoo myydä -metsänsä kantokaupalla, (jota viisastumista sahayhtiöt tuntuvat pitävän -sisämaan ukoille tuiki tarpeettomana) tehdään kauppakirja tavallisesti -sellainen, että ostaja sen nojalla voi tehdä "raakkipuita" melkein niin -paljon kuin tahtoo. - -Hän sitoutuu kyllä maksamaan määrätyn hinnan määrätyn paksuuden -täyttävistä, täysin kelvollisista puista, vaan kun ne sitten kaadettua -vasta lopullisesti lasketaan ja tarkastetaan, löytyykin niistä usein -suuri osa vääriä y.m. kelvottomia. "Mitä minä niillä?" tuumii ostaja. -"No mitä minäkään", arvelee myyjä. Mutta kun ne nyt kerran ovat -kaadetut, tarjoo ostaja myöjälle niistä jonkun verran palkkiota, mitä -itse parhaaksi näkee, ja uittaa ne sahalle, jossa niistä lähtee -kylläkin suoraa tavaraa. Täten on moni metsän myöjä pettynyt niin, että -on kantoluvulla saanut vieläkin huonomman hinnan, kuin mitä hänelle -ensin on summakaupalla tarjottu. - -Ja päätarkoitus tässä lieneekin tietysti ollut pelättää myyjiä -lukemasta puitaan. - -Paljon vehkeillään myös alamittaisten puitten suhteen, ja rettelöitä -sellaisista tapauksista kuulee yhtenään, vaan useimmin niissä ostajat -tavalla tai toisella jäävät voitolle. Uukuniemellä on esim. eräs ostaja -maksattanut alamittaiset puut kaato- ja ajomiehillä syyttäin heitä -huolimattomuudesta, vaan on pitänyt kuitenkin puut itse, huolimatta -siitä, että hän kumminkin oli saanut summakaupassa täysimittaisetkin -puut noin 20 pennillä kappaleen. - -Pielisjärvellä kerrotaan erään yhtiön työnjohtajain käyttäneen -sellaisia keinoja, että kaatoivat puita juurineen saadakseen niihin -enemmän mittaa ja hakkasivat suutteita tukkien latvapäihin saadakseen -ne paksummiksi. - -Kaikista tällaisista tapauksista on tietysti myyjille paljon oppia, -mutta usein se oppi tulee liian kalliiksi pitkien rettelöimisten ja -käräjöimisten kautta. - -Jos joku taas aikoo kaataa puunsa itse ja myödä ne "leverantiin", -tarjotaan hänelle niin pieniä hintoja, ett'ei sekään kannata, sillä -sahayhtiöitten kesken on kilpailu kovin pieni. Minkä yksi tarjoo, sitä -ei toinen mielellään mene ylentämään. - -Tarjotaan tavallisista tukeista markkaa, tai puoltatoista uittoväylälle -ajettuna, joka kyllä monasti sittenkin voisi olla etuisampaa, kuin -summamyynti, jos vaan tietäisi varmaan, mikä puu kelpaa, mikä -"raakataan". - -Muuten ovat sahalaisten laskut metsiä ostaissaan tuiki omituisia (ei -tietysti heidän todelliset laskunsa, vaan ne, joita he talonpojille -selittelevät ja joiden mukaan he sanovat ostavansa metsiä). Niiden -perustalla menevät pienemmät, esim. 7 tuumaiset puut myyjältä -johdonmukaisesti ihan ilmaiseen. - -He laskevat hinnan puiden suuruuden mukaan seuraavasti: esim. puulle, -joka 8 metrin päästä täyttää 16 cm, laskevat he hintaa alavesiin, -sahauspaikoille uitettuna 70 penniä (niin ovat heidän asiamiehensä -paikkakuntalaisille asiat halki puhuneet, "eikä enempää kannata -maksaa"). Mutta nyt tiedetään, ja sen he sanovat itsekin, että -hakkuu- ja uittokustannukset esim. Pohjois-Savon vesiltä alavesiin -tekevät keskimäärin 80 penniä tukille -- siis tulisi heille tämän -laskun mukaan jokaisesta sellaisesta puusta 10 pennin vahinko, ellei -sen arvo sahauspaikalla todellakaan ole muuta kuin 70 penniä. -Suuremmille puille lasketaan tietysti korkeampi hinta metsää -arvosteltaessa, mutta siinä laskussa on tappio noista pienemmistä -puista vedettävä isompien hinnasta pois, ja kun suuria puita enää on -ani harvassa, laskee siis metsän hinta tavattoman alhaalle, vaikka -puitten lukumäärä siltä saattaa olla hyvinkin suuri. Tästä on -seurauksena, että keskiarvoa otettaissa sekä suurille että pienille -puille, kantorahaksi puuta kohti usein tulee vaan muutama penni. - -Kuinka tällaiset laskut pitävät paikkansa, on vaikea käsittää, ja -tukkimiesten salaisuuksiin kuuluu se seikka, että heidän kumminkin -pitkiltäkin uittomatkoilta ja pelkistä pienistäkin puista kannattaa -sentään jotain maksaa ja niitä uittaa, vieläpä niitä pieniäkin -pienempiä niin kiihkeästi tavoitella, että niitä suutteilla -paksuntavat. Mikseivät he jumalan nimessä jätä niitä kasvamaan, jos he -niistä tappiota saavat, ja tyydy sahaamaan vaan isompia puita, joista -saavat jotain hyötyä? - -Mutta jos hiukan nostetaan sitä salaisuuden verhoa, johon he -salokulmalaisilta koettavat asioitaan peittää, niin huomataan, että he -sentään kaikkein pienimmästäkin tavarasta esim. tätä nykyä saavat -Kotkassa laivaan lastattuna noin 80 penniä englannin kuutiojalasta ja -14 ctm. 8 metrisestä puusta pitäisi sellaista tavaraa tuleman ainakin 4 -à 5 kuutiojalkaa, jotka numerot eivät luullakseni ole liian korkeiksi -arvattuja; sahaus- y.m. pienemmät kustannukset eivät voi nousta -moniinkaan penneihin puuta kohti, kun uitto on pois laskettu. - -Niin itsepintaisesti tahtovat he ylimalkaan pysyä yksinoikeutettuina -metsäin hinnanmäärääjinä, että ovat kihlakunnanoikeuksiinkin tuoneet -toisten yhtiöitten miehiä asiantuntijoina arvioimaan puille hintaa, kun -joskus ovat laittomien hakkuitten vuoksi joutuneet vastaamaan -töistänsä, ja silloin ovat tällaiset arviomiehet panneet niin alhaisen -hinnan puille, ettei sitä oikeuskaan ole voinut ottaa oikein uskoakseen -todeksi. Ja niin on sattunut ainakin yhden kerran, Keski-Suomen -puolella, pulpahtamaan totuus ilmi niinkuin tapaturmassa: "heidän -täytyy tehdä sillä tavoin oman asiansa vuoksi, ett'eivät talonpojat, -jotka metsiään myyvät, saisi tietoonsa puitten todellista arvoa!" - -Mutta eiköhän olisi sentään hyvä saattaa myyjäinkin tiedoksi -puutavaran todellinen arvo, esim. siten, että sanomalehdet ottaisivat -julaistakseen hiukan kansantajuisempia noteerauksia sen tavaran -hinnoista, joka ainakin vielä on meidän suurin ja tärkein -vientitavaramme. Mainitaan vaan silloin tällöin jotain standerteista ja -Englannin punnista, joka on jotensakin samaa kuin panisi kirjan lapsen -eteen, joka ei vielä tunne kirjaimia. Puhuttakoon edes kuutiojaloista -tai metreistä ja Suomen markoista, tai vielä parempi, jos joskus -mainittaisiin ja ihmisten mieliin teroitettaisiin, että esim. 25 ctm -vahvuisesta 7 1/2 metrin pituisesta tukista tulee noin 7 à 8 englannin -kuutiojalkaa karkeampaa sahatavaraa, josta nykyisin saadaan ainakin 2 -markkaa, ell'ei enemmän kuutiojalasta, ja sitten vielä pientä -kaikellaista pintapuusta kaupanpäälle. Tällaisistakin puista, -honkaisista, tarjovat yhtiöt sisävesien varsilla tätä nykyä jäälle -ajettuina ja valmiiksi kuorittuina (paksuus kuoren alta mitaten) vaan 3 -à 4 markkaa kappaleelta, ja sittenkin ovat he tällaisissa -leveranssikaupoissa, kuten jo kerran ennen olen maininut, niin -äärettömän tarkkoja, mitä puitten hyvyyteen tulee, että on mahdotonta -tietää, mikä puu heille kelpaa mikä ei. - -Mutta ylisummaan on kanto- ja puuluvulla myynti rahvaan keskuudessa -vielä niin harvinaista, että se kuuluu poikkeustapauksiin. Kaikki -myyvät metsänsä summassa vaan ja antavat tavallisesti vielä ostajille -niin pitkiä hakkuu-aikoja, 10-20 vuotta, että heidän metsänsä jo sen -kestäessä tuottaa enemmän lisäkasvua, kuin mitä siitä saatu hinta -korkoineen päivineen tekee. - -Niin ovat meidän parhaat metsämme menneet, menevät vielä ehkä loputkin, -ja hauska olisi tietää, mitä niitten alkuperäiset omistajat -todellisuudessa ovat niistä saaneet. - -Neljän, eli pääasiassa kolmen viimeisen vuosikymmenen kuluessa on -maastamme tilastollisten tietojen mukaan viety puutavaroita ulkomaille -noin 1,500 miljoonan markan arvosta. Onhan siinä jo rahaa, ja on sitä -otaksuttavasti tullut paljo enemmänkin, jos voitaisiin ihan tarkoin -tietää, mitä kukin saha tämän ajan kuluessa on saanut. Ja kun tulo -valtionmetsistä tekee mitättömän pienen osan tästä summasta, on siis -suurin osa siitä tullut yksityisten käsiin. Jos nyt kaikki tämä raha -olisi käytetty aineellisen ja henkisen tilamme parantamiseksi, niin -olisimme varmaan kummassakin suhteessa korkeammalla kannalla kuin mitä -todella olemme. Asian laita on kuitenkin se, että siitä summasta on -ainoastaan pieni, vallan turhan pieni osa tullut metsänmyyjien hyväksi -ja että vielä siitäkin pienestä osasta on suurin puoli mennyt kaikkeen -muuhun, vaan ei viljelysten parantamiseen. - -Olisi todella hauska tietää kuinka suuri osa noista miljoonista on -jäänyt metsien entisten omistajain kukkaroihin ja mikä osa niistä on -mennyt työpalkkoihin ja saha- ja tehdasyhtiöitten voitoksi. Sen ainakin -osapuille huomaa, mitä niistä on jäänyt maanomistajain hyväksi, kun -alkaa kulkea tukkimiesten jälkiä pitkin vesistöjämme ja ottaa selkoa -heidän valloituksistaan. Maanomistajain puolella ei näe suurtakaan -jälkeä niistä rahoista. Ulkokuori on kyllä paikoin muuttunut ja -konjakin käytäntö lisääntynyt. Näkee monessa kohden upeita, puoleksi -tyhjinä seisovia rakennuksia, mutta metsät ovat paljastetut, peltoja ei -ole lisätty -- ja puutetta valitetaan yleensä kaikkialla. Työmiehillä --- niiden joukossa myös tukinajossa olevilla tilallisilla -- on ollut ja -on varsinkin tätä nykyä ansiota runsaasti, mutta se menee kiireellä -kädestä suuhun jättämättä mitään jälkeä -- sillä aikaa kun pelto huutaa -lannan vetäjää. Näkyvimmän jälen niistä miljoonista on sahayhtiöitten -osa jättänyt, sillä heidän joukossaan löytyy sellaisiakin, jotka -vastaisen varalle, metsänkasvatusta varten, ovat täydellä -omistusoikeudella pohjineen kaikkineen haltuunsa ottaneet jo monia -satoja maatiloja ja ottavat yhä lisää minkä ennättävät. - -[Evon metsänhoito-opiston johtaja tohtori A.G. Blomqvist otaksuu -teoksessaan "Metsänhoidon kansallistalous", että keskimäärin yksi -neljäsosa puutavarain vientiarvosta on meillä tullut ja olisi kohtuuden -mukaan tulevakin metsän pohjahinnaksi, ja että kolme neljännestä -lasketaan työpalkkoihin ja pääomakorkoihin sekä liikevoitoksi. On syytä -otaksua, että maassa, jossa on niin hyvät uittoväylät kuin meillä, -pitäisi sentään ylimalkaan voitaman ottaa metsän hinta paljoa -korkeammaksi, ehkä lähes puoleksi valmiin tavaran vientiarvosta, mutta -tosiasiassa sitä ei ole tullut eikä tule nytkään vielä likimaille -neljättäkään osaa siitä. Sillä yhtiöitten asiamiehet sanovat itse, että -he nykyään maksavat metsänhintaa 10:stä 40:neen penniin kuutiojalalta -puitten sahausarvoa, riippuen puitten isoudesta ja metsien asemasta, -mutta esim. Kotkassa laivaan lastattuna saadaan sentään karkeammasta -tavarasta nytkin noin kolme markkaa kuutiojalasta ja kaikkein -kapeimmastakin markan vaiheille. Kun kuulee, mihin hintoihin nytkin -vielä enin osa yksityis-metsiä myydään, tulee melkein tehneeksi sen -johtopäätöksen, ett'ei metsien hinnaksi jää jos yksi kymmenesosa -niitten vientiarvosta, entä sitten takavuosina, jolloin nelisylinen, 12 -tuumainen tukki maksoi sahalaisille metsässä 10 penniä ja jolloin -sellaisen tukin kaataminen ja jäälle-ajo usein tuli heille maksamaan -vaan 25 à 50 penniä.] - -Olkoon tässä mainittu eräs tuore ja kuvaava esimerkki, joka selvästi -näyttää, mihin suuntaan olot kääntyvät sellaisissa metsäseuduissa, -joissa kansa vielä ei ole tarpeeksi kypsynyt antamaan arvoa terveelle -kehitykselle tai ajattelemaan vastaista hyvinvointiaan ja suremaan -huomista päivää. Hiljattain annettiin korpiselkäläisiile Viipurin -läänissä perintö-oikeudet maihinsa, jotka, kuten tiedetään, ovat -entisiä valtion lunastamia lahjoitusmaita. He saivat käsiinsä -äärettömät metsämaat ja niitä he nykyään käyttävät -- luvalla sanoen -- -niinkuin pieni lapsi kallisarvoista leikkikalua, jonka arvoa hän ei -ymmärrä, vaan jonka hän heti käsiinsä saatuaan särkee tai antaa -toiselle, ja tahtoo itselleen uutta. Halvempi lelu olisi hänelle ollut -saman arvoinen ja yhtä hyödyllinen. - -Monilla juonilla ja vehkeillä on koetettu päästä käsiksi Korpiselän -ukkojen metsiin jo ennen kuin heillä oli edes täyttä omistusoikeutta -niihin, ja nyt, paperit saatuaan, möivät he heti osan niistä yksissä -tuumin ja saivatkin niistä, kumma kyllä, Itä-Suomen metsäkauppoihin -nähden ennen kuulumattoman hinnan, niin että heidän kuntansa taitaa -nykyään olla rahasta rikkaimpia koko Suomenniemellä. Mutta paljonko -noista rahoista on siunausta? Konjakkinassakat ja hienot ulkomaiset -viinit kulkevat sinne Viipurista ja aina Helsingistä saakka. Vietetään -hauskoja päiviä juomatavarain kera ja sytytellään kymmenmarkkasilla -sikaareja, molemmat tapoja, jotka olivat varsin yleisiä Keski- ja -Länsi-Suomessakin metsähuijauksen kulta-aikoina, vaan joiden jälet -siellä sentään ovat miten kuten peittyneet yleensä edistyneempien -olojen vaikutuksesta. Sillä menolla eivät tuhannet pitkältäkään kestä, -ja kun ne ovat menneet, otetaan metsästä uusia ja vihdoin myödään koko -pohja, jolla on asuttu, sillä poika, väkijuomain höyryssä kasvaen, ei -saa tietysti parempaa halua säännöllisiin viljelystöihin kuin mitä -isälläkään on ollut. - -Varsin hauskoja ja kuvaavia poikkeuksia on kyllä joukossa: joku on -kuullut, että suosta ja korpimaastakin voi raivata peltoa ja saada -jotain tuloa. Hän on myös kuullut, että sellaisia toimia varten löytyy -erityinen valtionvirkamies. Hän pyytää agronoomia tilalleen, tämä -punnitsee maat ja suunnittelee sarat, maa saattaa olla hyvinkin hyvää, -eikä siis muuta kuin lapio ja kuokka kouraan. -- "Ka antaneehan se -ruunu rahat tähän raatamiseen?" on silloin ensimmäinen kysymys. Kun -kuullaan, että se on omin neuvoin tehtävä, jää se usein tekemättä, -sillä "rahoille löytyy parempia läpiä." - -Olen kuullut monen ymmärtävämmän Karjalan miehen ennustavan, (vaikka -suokoon Jumala, ettei se toteutuisi) että jos asiat tätä menoaan -menevät, niin muutaman vuosikymmenen kuluttua on Korpiselän kulma taas -köyhimpiä sopukoita Suomessa, kenties sahayhtiöitten omana, ja kaikki -kauniit puheet ja toivomukset siitä itsenäisestä, vapaasta ja -tarmokkaasta maata viljelevästä väestöstä, jonka piti kohota entisten -lahjoitusmaitten alueilta, ovat menneet turhaan: on "ympäri käyty ja -yhteen tultu". - -Niin ovat asiat. Jos on metsistä itsessäänkin jo vähän saatu, niin -siitäkin vähästä on vielä suuri osa käytetty väärin. Ei ole siis sillä -hyvä, että me opimme panemaan metsällemme täyden arvon, meidän pitää -myös oppiman oikein käyttämään sen antimia, käyttämään niitä siten, -että niistä olisi aina apua, ja varsinkin silloin, kun pelto pettää. - - - - -IV. - -Saha- ja tehdasyhtiöitten maa-anastuksista. - - -Viime aikoina on maassamme tullut erittäin polttavaksi kysymykseksi -irtolaisväestön tilan parantaminen, ja yhdeksi tehokkaimmista keinoista -sillä alalla on harkittu sen kiinnittäminen "omaan maahan." Sille -koetetaan hankkia maata, jolla se pysyväisesti asuisi ja jota se -täydellä ja vapaalla omistusoikeudella viljelisi. Tämä olisi -erinomaisen hyvä, oikeastaan ainoa tepsivä keino, kunhan sen vaan voisi -toteuttaa, ja kummaltakin puolelta sen pitäisi soveltua yhteen niinkuin -kaksi astian laitaa. Sillä maatahan meillä juuri on jos mitään, ja -luulisi olevan sen viljelijöitäkin, koska pienempi osa väestöstämme -vasta on päässyt sitä pysyväisesti viljelemään. Mutta meidän kansalla -on oikeastaan vähemmän halua maanviljelykseen kuin mikä olisi suotavaa -ja menestyksellemme tarpeellista. Ja toisekseen, juuri kun meillä -yhdeltä puolelta innostuksella ja suurilla ponnistuksilla koetetaan -toteuttaa tätä hyvää aatetta, s.o. hankkia maanviljelyksessä -itsenäistä, vapaata ja kannattavaa työalaa niille, joilla sitä ei vielä -ole, niin juuri samalla hetkellä koetetaan toiselta puolelta repiä tätä -hyvää yritystä rikki, koetetaan irroittaa maasta sellaisiakin, joilla -sitä jo ennestään on ollut, ja lisätä yhä niitten lukumäärää, joilla -sitä ei ole, sekä pienentää sen turpeen pinta-alaa, jota kannattaisi -leivän kasvulle kääntää. - -Ja tämä nurja puoli, tämä vastustava ja rikkirepivä puoli on nykyään -useilla seuduilla voimallisempi kuin tuo tasoittava ja yhdistävä, se on -viettelevämpi, sillä se kiiltää ja kangastaa kullalta, sillä on -miljoonat ja taas miljoonat pääominaan, jotka sokaisevat meikäläisten, -varsinkin sydänmaalaisten, maanviljelyksen ja todellisen pellon -raatamisen suhteen jo ennestäänkin vähänäköiset silmät. - -Ne ovat juuri sahayhtiöitten miljoonat, pääasiassa meidän omista -metsistä kootut suuret pääomat, jotka ovat alkaneet vaikeuttaa -edellämainittua, yhteiskunnallemme terveellistä toimenpidettä. Tässä on -vähä vähältä voitettu ase meidän omasta kädestämme ja käännetty meitä -itseämme vastaan. - -Sadat, tuhannet maanomistajat luopuvat rahan huimaavasta vaikutuksesta -ja "herraspäivien" toivossa maastaan, heittäen sen sahayhtiöille ja -osasta muillekin teollisuuslaitoksille metsänkasvuun. Ja ne maat voi -pitää maanviljelykseltä ainaiseksi menneinä, ainakin niinkauvaksi kuin -puutavaraa maailmassa tarvitaan. Vai luuleeko joku, että sahayhtiöt, -puumassa- ja lankarullatehtaat y.m. puunjalostuslaitokset ostelevat -itselleen tiloja elääkseen niitten maanviljelyksellä -- meillä -Suomessa! Kaukana siitä. Suurempia korkoja he vaativat rahoilleen, ja -kuten tuonnempana näemme, on heidän harrastuksensa hyvin kaukana -maanviljelyksestä. - -Tämä outo ja uusi liike meillä on yksi metsähuijauksen suoria -seurauksia, ja missä se on ollut suurin, niinkuin etupäässä hyvien -uittoväylien varsilla sisämaassa, siellä on tämä maasta luopuminenkin -yleisintä, tarttuen paikoitellen miehestä mieheen niinkuin kulkutauti, -aivan kuin tuo toisin paikoin maatamme raivoava "ameriikan kuume", -jonka kanssa se luonteeltaan onkin hyvin läheisessä sukulaissuhteessa. - -Yksityisiä tiloja on sahalaitoksilla ja muillakin tehtailla kyllä -hallussaan miltei joka pitäjässä kautta koko maan, missä vaan metsiä -vielä on jälellä, sillä metsien tähden he ostelevat niitä täällä -meillä, koska ei ole pienintäkään toivoa, että täällä kultasuonia -löydettäisiin maasta. Mutta löytyy seutuja, joissa kokonaiset -kyläkunnat, puolet suurista pitäjistä ovat joutuneet heidän käsiinsä. -Sellaisia ovat etupäässä koko itäinen ja pohjoinen osa Kuopion lääniä -sekä Vaasan läänissä Larikaan kihlakunta, siis juuri seudut, jotka ovat -olleet metsärikkaimpia maassamme ja joissa itse metsän kasvukin, -niinkuin esim. koko Laukaan kihlakunnassa, on tavattoman hyvä. Paljon -on yhtiötiloja nykyään jo alkanut ilmestyä Oulunkin läänin puolelle, -mutta niistä en tässä voi tehdä selkoa, koska matkani ei ulottunut -sinne saakka. - -Mikkelin läänissä on etupäässä mainittava yksi kohta, nim. Sulkavan -pitäjä, jossa myöskin on jo välttävä määrä näitä "uusia rälssiä", -niinkuin kansa niitä sattuvasti nimittää. Siinä on yksi sahayhtiöitten -päälinnoituksista Etelä-Savossa, käsittäen 22 eri tilaa ja tilan osaa, -yhteensä 9 manttaalia. Kun koko Sulkavan pitäjässä on 52 manttaalia, on -siis lähes viides osa pitäjää jo joutunut pois maanviljelyksen käsistä. -Ne ovat nämä Sulkavan tilat useimmat olleet hyvin viljeltyjä suurtiloja -laajoine torppari-alueineen ja nyt niiden omistajina ovat, paria -lukuunottamatta, kotkalaiset sahayhtiöt Gutzeit & C:o sekä Hallan -yhtiö. - -Muissa Etelä-Savon pitäjissä on samallaisia suurtiloja joutunut -samoihin käsiin, vaikk'ei toki niin suuressa määrässä kuin Sulkavalla, -mutta jonkun niitä aina kohtaa joka pitäjässä. Niinpä on Säämingissä -aivan nykyisin myyty suuri Niittylahden hovi, joka tähän saakka on -ollut erittäin hyvässä viljelyskunnossa. Samoin Kerimäellä -Turtianniemen hovi, y.m.m. muissa paikoissa. Ja tuntuu siltä, että -enimmät Savon suurtilat tulevat menemään samaa tietä, sillä niissä -seuduissa ei pientilallisilla ole enää ollenkaan metsiä. Niitä on -kaskettu ja niitä on myyty niin hurjasti, että löytyy paikkoja, -niinkuin esim. Simpalan kulma Kerimäen pitäjässä, jossa tilallisten jo -täytyy ostaa polttopuuta -- jos on mistä ostaa. - -Mutta jos nyt siirrymme Kuopion lääniin ja alamme kulkea sen itäistä -osaa, Karjalan puolta, etelästä pohjoiseen, niin on ensimmäisenä -vastassamme Tohmajärven pitäjä. Siinä on yhtiötiloja 24, yhteensä 5,50 -manttaalia. Nämä ovat Värtsilän tehtaan omia ja jo vanhempaa -omistusoikeutta, mutta metsien vuoksi nämäkin tietysti ovat aikoinaan -ostetut. Nykyään siellä ei enää mikään sahayhtiö osta tiloja, sillä -yksityisten metsät ovat miltei viimeiseen kalikkaan saakka poltetut -hiiliksi mainittuun tehtaaseen. - -Seuraa sitten laaja Ilomantsin pitäjä. Siellä on perintömaata pohjineen -joutunut yksityisiltä maanviljelijöiltä yhtiöitten haltuun huikean -paljon. Heillä ei ole hoteissaan enempää eikä vähempää kuin 174 eri -tilaa, joiden yhteenlaskettu ala on 35,50 manttaalia. Koko Ilomantsin -pitäjässä on manttaalin luku 127, siis on heillä runsas neljäs osa koko -pitäjän veroa kantavasta maasta. Jos jyvitys olisi ollut samanlainen -koko Ilomantsissa, tekisi yhtiöitten osa siitä ainakin 1,200 -neliökilometriä, mutta todellisuudessa on se luullakseni paljoa -suurempi, sillä se käsittää etupäässä pitäjän itä- ja pohjois-osat, -joissa maa on ollut halvemmassa arvossa. - -Suurin osa tästä alueesta on Värtsilän tehdas-osakeyhtiöllä, joka kyllä -ei itse harjoita sahaliikettä, vaan jonka tiloja silti ei voi pitää -missään muussa asemassa kuin saha-yhtiöittenkään tiloja. Metsien vuoksi -ne on ostettu ja metsää niillä kasvatetaan. Enimmät tilat ovat -joutuneet mainitun tehtaan omiksi jo useita vuosikymmeniä sitten. -Silloiset omistajat ovat myyneet omistusoikeutensa niihin enimmäkseen -nälkähinnoista sellaisilla ehdoilla, että ovat saaneet oikeuden asua ja -viljellä niitä määrätyn ajan, tavallisesti 50 vuotta, tarvitsematta -suorittaa ostajalle mitään arenti-veroa, kunhan ovat sitoutuneet -maksamaan tiloista suoritettavat ulosteot. Siten omistaa nyt -Värtsilän yhtiö Ilomantsin itäkulmalla monta kylää kokonaan, niinkuin -esim. Kuolismaan, Lutikkavaaran ja Ontronvaaran kylät, joista -viimeksimainitussa yksinään on 23 talonumeroa. Kaikki ne seudut ovat -hyvin karuluontoista maata, seassa suuria rimpisoita, ja oikeastaan -pääasiassa juuri metsänkasvuun soveliaita. Mutta on siellä siltä aina -joku kohta viljelyskelpoistakin alaa, kunhan vaan tulisi viljellyksi, -mutta siitä ei ole nykyisissä oloissa paljoakaan toivoa. - -Jommoinenkin osa näistä Ilomantsin yhtiötiloista, etupäässä Koitereen -järven ympäristöllä olevat, kuuluvat parille joensuulaiselle -sahayhtiölle. - -Sitten kulkee Koitereesta alkaen Venäjän rajalla olevien kruunun -metsien ja asutumpain Pielisen vesistön rantamaitten välillä laaja -vyöhyke, joka melkein yhtäjaksoisesti on samain joensuunlaisten -sahayhtiöitten omaa. Siihen kuuluu jo Enon pitäjän itäisessä osassa, -pitkin Ilomantsin rajaa, suuria alueita, ja siitä se jatkuu pohjoiseen -päin Jonkeriin saakka Oulun läänin rajalle. - -Enossa, joka on aivan pieni seurakunta Ilomantsiin verraten ja jossa -asutus sekä viljelys yleensä ovat paljoa paremmat, on sentään -sahayhtiöillä -- ja juuri yksinomaan niillä -- 7,8 manttaalia, -käsittäen 82 eri tilaa ja tilan osaa. Koko pitäjä on 34,32 manttaalia. -Suurin osa niistä on Utra Wood C:on omaa, saman englantilaisen yhtiön, -jolla on koko Koitereen puoli Ilomantsin pitäjääkin. He omistavat -Enossa Luhtapohjan suuren kylän kokonaan, paitse yhtä numeroa. Kylässä -on 61 eri tilanosaa, yhteensä 5,28 manttaalia. Se on rälssiluontoista -maata ja lampuotiviljelys on siellä jo vanha ja tulee tietysti yhä -vanhenemaan, sillä jos kohta lampuodeilla on ollutkin hiukan toivoa -saada tilansa lunastetuksi perinnöksi, niin siitä ei enää synny mitään, -sillä yhtiö ei luovu pienillä rahoilla hyvistä metsistään. - -Muissa pitäjissä Pielisen vesistössä on tilankauppoja metsänviljelystä -varten tehty pääasiassa vasta viimeisen kymmenluvun loppupuoliskolla ja -tehdään yhä parasta aikaakin, vaikka on siellä yhtiöillä joukossa -vanhempaakin omistusta. - -Niin on heillä hallussaan tätä nykyä seuraavat alat: Pielisjärven -pitäjässä 90,97 manttaalista 13,4 manttaalia, 66 eri tilaa; Nurmeksessa -81 manttaalista 14,15 manttaalia, 53 tilaa, ja Juuassa, länsipuolella -Pielisjärveä, 52 manttaalista 6,55 manttaalia, yhteensä 51 eri tilaa. - -Niissä neljässä pitäjässä, jotka sattuvat Pielisjärveen, on siis -teollisuuslaitoksilla, melkein yksinomaan pelkillä sahayhtiöillä, -kaikkiaan 252 maatilaa, eli noin 42 manttaalin arvo maata. - -Manttaaliperustuksella tämän maa-alan laajuudesta ei -etelä-suomalaisilla voi olla käsitystä, mutta jonkunlaisen selon siitä -saa, kun ottaa huomioon, kuinka pieneen arvoon maa yleensä Kuopion -läänin itä- ja pohjoisosissa on jyvityksessä otettu. Niinpä on esim. -Pielisjärven ja Nurmeksen salokylissä paikoin otettu maata yhteen -manttaaliin 4,000 à 5,000 hehtaaria ja ehkä siitäkin yli. - -Lukuunottamatta muutamia harvoja paikkakunnalla löytyvien -rautatehtaitten ja jonkun yksityisen metsäkeinottelijan omistamia -tiloja, omistavat suurimman osan tuosta laajasta alueesta, niinkuin jo -edellä mainitsin, pari joensuunlaista sahayhtiötä sekä Juuan puolella -osittain yksi kymiläinen. - -Tässä täytynee huomauttaa, että näihin numeroihin on siellä täällä -otettu joku sellainenkin tila, joka ei vielä ole kenenkään sahayhtiön -oma, vaan joka kumminkin kaikissa tapauksissa jo on voiton toivossa -heitä varten ostettu ja varmasti heille menee. Sellaisia ovat varsinkin -monet maakauppiaitten ja muitten metsäkeinottelijain ostamat talot. -Niitä, niinkuin sahayhtiöittenkin tiloja asuu aina vuokramies -- ellei -ne jo ole autioina -- eikä ole epäilemistäkään, kuka ne lopulta korjaa, -sillä ei yhdenkään yksityisen metsäkauppiaan kannata enää kilpailla -suurien yhtiöitten rinnalla. Mainittakoon esimerkkinä, että muuan -maakauppias Keski-Suomen puolella aivan hiljan myi eräälle yhtiölle -toistakymmentä taloa yhdellä kertaa. - -Mutta palatkaamme taas tarkastelemaan sahayhtiöitten valloituksia ja -siirtykäämme nyt Pielisen vesihaarasta Nilsiän ja Iisalmen vesistöihin -ja siitä länteenpäin Kymin vesistön pohjoisimmille latvoille, sillä -niilläkin maankulmilla he ovat monet suurimmista voitoistaan saaneet. -Siellä vesijakajilla, Suomenselän ylhäisillä kangasmailla on näihin -saakka olleet parhaat ja laajimmat metsät, mitä yksityisten hallussa -Suomessa kenties on ollut, ja ulottuu niitä länteen ja lounaan päin -yhtä pitkälle kuin Suomenselkääkin, aina Pohjanmaan tasangolle saakka. -Ne ovat parhaasta päästä Suomenselän eteläiset rinteet, joilla tähän -asti tukkiliikettä on harjoitettu, sillä pohjoinen, eli Oulun läänin -puoli on suureksi osaksi valtion maata ja uittokin sieltä Pohjanmaan -jokia pitkin on vaikeampi kuin etelään päin, suuriin järvivesistöihin. - -Nurmeksesta lähtien länteen päin on ensimmäisenä vastassa Rautavaaran -pitäjä. - -Tuota nimeä harvoin mainitaan muualla kuin hätäaputoimien papereissa ja -on melkein totuttu siihen, että sen pelkkä kaikukin jo merkitsee jotain -köyhää, kurjaa ja harvaan asuttua salopaikkaa jossakin takalistolla, -johon harvoin kenenkään matka sattuu, mutta jossa sentään tiedetään -ihmisiä elää kituuttavan ja josta eteläisemmän Karjalan ja Savonkin -puolella kuulee sanottavan vaan sen verran, että "eiköhän se ole siellä -jossain Lapin porstuassa". - -Totta onkin, että maa siellä on tavallista karumpaa ja paljon -siellä on suuria rimpisoita korkeitten harjanteitten välissä, joita -pistäytyy Suomenselästä etelään päin niinkuin kylkiluita selkärangasta -ja joiden kuivaamiseksi valtiokin jo kerran teki epäonnistuneen -yrityksen perustamalla Luostan seutuun jonkunlaisen "suo-kolonian" -rangaistusvangeista. Mutta paljon siellä on rikkauksiakin, joita -asukkaat olisivat voineet edulla hyväkseen käyttää, jos sinne aikoinaan -olisi tullut vähänkään kulttuuria paremmassa muodossa kuin -kauppiaitten, tukkilaisten ja viinan mukana. Sillä siellä on ollut -äärettömiä metsiä ja niitä on koko lailla jälellä vielä nytkin. - -Vaikka onkin Nurmeksen kappeli, on Rautavaara sentään pinta-alaltaan -suurempi kuin yksikään pitäjä koko eteläisessä Suomessa, nim. 1,065 -neliökilometriä, josta järvet ottavat ainoastaan mitättömän pienen -alan. En voi varmaan sanoa, kuinka paljon maata siellä on mitattu -manttaalin osalle, sillä siellä on joukossa myös valtionmetsiä, joiden -suuruudesta minulla ei ole tarkkoja tietoja, mutta arvioni mukaan -pitäisi keskimäärän manttaalille siellä tekemän noin 5,000 hehtaarin -vaiheille ja ehkä paikotellen siitäkin yli, koska koko pitäjän 85 tilaa -tekee yhteensä vaan 13 manttaalia. Nämä ovat siis olleet erinomaisia -makupaloja sahalaisille ja niinpä onkin niistä nykyään jo 46 tilaa, -yhteensä 6,62 manttaalia, sahayhtiöitten sekä osaksi erään rautatehtaan -käsissä. - -Norjalainen yhtiö Gutzeit & kumpp. Kotkasta omistaa siellä yksinään 21 -tilaa, niiden joukossa Tiilikan kylän kokonaan. Halla-yhtiöllä on 7 -tilaa j.n.e. - -Tässä sopii ohimennen mainita, että edellinen näistä yhtiöistä onkin -monessa kohti Saimaan vesistön puolella melkein yksinvaltias sekä -metsien että talojen ostaja, sillä sen omassa hallussa ja siis ilman -kilpailijoita yksinään käytettävänä on se ainoa kohta, josta voi tukkia -kuljettaa tästä vesistöstä Kymin puolelle sekä siten suorastaan -Kotkaan, nimittäin eräs kaitainen kannas Lappeen pitäjässä. Siinä -siirretään tukit vartavasten rakennettua rullatietä vesistöstä toiseen -ja vältetään siten sahatavaran kuljetus Saimaan kanavassa, joka tulee -tietysti paljoa kalliimmaksi. Tämän edellisillä vakinaisilla -valtiopäivillä tehtiin kyllä eräältä taholta anomus, että suuremman -kilpailun aikaansaamiseksi Savon vesistön puolella rakennettaisiin -valtion toimesta Saimaan ja Kymin vesistön välille tukkitie, mutta se -anomus tapettiin, ja sen tappamisesta liikkuu nytkin vielä Savon -puolella monenmoisia huonoja huhuja, joita ei tässä tarvitse, eikä -sovikaan mainita. - -Rautavaaran rajapitäjässä Nilsiässä on tehtailla ja sahalaisilla -kaikkiaan 54 maatilaa, joiden manttaali-arvo tekee 10,50 manttaalia. -Koko pitäjässä on 76,24 manttaalia. Näistä 54:stä tilasta on -aikoinaan 19 tilaa ollut venäläistä omaisuutta, kuuluen Juankosken -rautatehtaalle, mutta viimeksi ne ovat olleet hiljattain perustetun ja -vastikään konkurssin tehneen "Taimi" osakeyhtiön hallussa. - -Yhä länteen päin siirtyen, vesistöstä vesistöön, seuraa sitten Iisalmen -pitäjä. Siellä on sahayhtiöillä, etupäässä kotkalaisilla, sekä osaksi -Jyrkän rautatehtaalla yhteensä 46 eri tilaa, tehden pitäjän 96,79:stä -manttaalista noin 7 manttaalia. - -Pielavedellä, josta jo uitto käy suorastaan Kymiin päin, on pelkillä -sahayhtiöillä 32 tilaa, jotka koko pitäjän 54,42:sta manttaalista -tekevät 5,50. - -Sitä paitse on näissä pitäjissä myyty suuri määrä salopalstoja -pohjineen sahalaisille, mutta niiden suuruudesta on vielä vaikea saada -selkoa. - -Kuopion lääniin sekä samaan uittoreittiin kuuluvana kuin Pielavesikin, -on myös Keiteleen pitäjä. Se ei ole pinta-alaltaan erittäin suuri, eikä -siellä ole paljon manttaaliakaan, ainoastaan 15,35, mutta on siitäkin -sentään jo 3,25 manttaalia sahayhtiöitten ja metsäkauppiaitten omaa, -käsittäen 30 eri taloa ja talonosaa. Enimmät niistä ovat Haapakosken -sahayhtiöllä, joka nimittää itseään isäntiensä äidinkielellä The -Finland Wood C:o, mutta useita niitä on myös kotkalaisella Hallan -osakeyhtiöllä. - -Ja nyt, kun tästä lähdemme jatkamaan matkaamme Suomen selänteen -liepeillä, yhä lännemmäksi siirtyen, Laukaan kihlakuntaan Vaasan läänin -puolella, nyt vasta tulemme niihin kohtiin, missä Suomen metsäin -todellinen ydin on ollut ja missä niitten valtasuoni nytkin vielä -voimallisimpana vuotaa, sillä se on ollut siellä niin tuore, ett'ei se -vieläkään ole lopen kuivunut, vaikka sitä onkin iskemistään isketty ja -vaikka vielä tänäkin päivänä kirveitä yhä sen iskemiseen hiotaan. - -Ken lähtee Keiteleestä ajamaan Pihtiputaalle päin lähennellen -Kolimajärven rantoja, se kyllä heti huomaa että siellä se vasta on -oikea päätaistelu taisteltu, siellä on ottelu metsän jykevää kaartia -vastaan ollut kuumin ja siellä sen jaloimmat sankarit ovat kellistyneet -joukottain, rivittäin, viimeiseen mieheen. Vaikka aika olisi -talvinenkin, niinkuin minun kulkeissani, tulevat taistelun jäljet -sentään selvästi näkyviin tuhottoman suurista kannoista, joita pistää -esiin paksun lumenkin alta toinen toisensa vieressä, sekä maassa -lojuvista honkien latvoista ja kuivista koukkuisista oksista, joita -näkyy nietoksissa niinkuin kaatuneitten jäykistyneitä jäseniä -Verestschaginin sota-tauluissa. Kaikista niistä päättäen on siellä -ollut vielä aivan viime aikoihin saakka oikeat aarniometsät, joiden -todellista arvoa ei sopisi laskea sadoissa tuhansissa, vaan -miljoonissa, ja joiden todellisella hinnalla olisi voitu kaikki niitten -seutujen viljelyskuntoinen maa saada muokatuksi vaikka puutarhaksi -kenenkään tarvitsematta mennä Ameriikkaan työtä oppimaan. - -Mutta paljon on siellä päin sentään vielä nuorempaa rekryyttijoukkoa -jälellä, jos kohta sitäkin jo kaatuu niinkuin heinää, sillä koko -Viitasaaren ja Saarijärven vesistöjen varsilla tuntuu metsänkasvu -olevan yleensä harvinaisen hyvä, siellä ovat Suomen valtion metsistä -parhaat, joskaan ei laajimmat, ja siellä ovat myös sahalaisten omista -metsistä satoisimmat -- eivätkä kaikki yksityisetkään ole vielä -ennättäneet lopen paljastaa uittokelpoisia metsiään, sillä niitä on -ollut niin paljon, että aina löytyy rippeitä jälellä. - -Eikä ole liioin, eikä ole tainnut ennenkään olla kaskenpoltto siellä -päin niin yleistä kuin Savossa ja Karjalassa. Harvassa paikassa -Suomenniemellä näkee niin taajoja, rinkkoja ja tuoreita metsiä kuin -juuri siellä, ja monissa soissakin saavuttaa siellä petäjä -harvinaisuutena ennen kuivumistaan tukkipuun ko'on, puhumattakaan -kankaista ja kovemmista maista, joilla metsä kasvaa kuin "humalisto" ja -joitten pintaa useissa kohdin pidetään niin tekeytyneenä ja -voimallisena, että sitä kuoritaan lannanlisäksi peltoihin. - -Nämä molemmat edellämainitut vesijaksot ne juuri ovat jo kauvan olleet -niitä pääsuonia, niitä valtimoita, joita myöden miljoonat ja miljoonat -tukit ovat soluneet itse Suomen sydämmestä ulos ja jotka vieläkin -tulevat näkemään miljoonia tukkia -- joskin yhä pienempiä -- keikkuvan -laineillaan ja uivan koskistaan alas. - -Ja ett'ei näillä Laukaan kihlakunnan mailla, jotka ovat niin hyötyisiä -metsän kasvuun, suinkaan ruvettaisi metsiä hävittämällä liiallisessa -määrässä kokeilemaan jalompien kasvien, niinkuin viljan ja heinän -viljelystä, (joka kyllä joskus vastaisuudessa olisi saattanut tapahtua) -ja ett'ei loppuisi purtava sahojen hampailta eikä jauhatusaine -massatehtaitten puumyllyiltä, siitä ovat sahayhtiöt ja puuhiomot -sielläkin pitäneet hyvän huolen. - -Tämä koskee etupäässä Pihtiputaan pitäjää, joka onkin todellinen -paratiisi metsäafäärien kannalta katsoen. - -Kaksi yhtiötä siellä on pääisäntinä: osakeyhtiöt Halla ja Haapakoski, -eli The Finland Wood C:o, jonka pääasema on Laukaan pitäjässä. Nämä -kaksi yhtiötä ovat kiertäneet haltuunsa jo kokonaista 65 maatilaa -siellä ja tämä luku on yhä vaan lisääntymässä. Muilla yhtiöillä on -siellä 18 tilaa, jotenka näitten uudenaikaisten metsätilojen luku -Pihtiputaalla tätä nykyä on kaikkiaan 83, tehden yhteensä noin 10,50 -manttaalia. - -Koko pitäjän manttaali on 25,32. Siis on yhtiötiloja manttaalimäärästä -lähes puoli pitäjää, mutta mitä pinta-alaan tulee, on niitä paljo -enemmän kuin puolet, sillä ne ovat etupäässä sellaisia tiloja, joihin -on lohkaistu manttaalia oikein noin päivän matkoilla. - -Jos Pihtiputaalla ei ylimalkaan ole juuri saivarreltu maita jaettaessa, -on sitä muutamissa kyläkunnissa annettu todella hämmästyttävän paljon, -oikealla "Porvoon mitalla" -- tai vielä paremminkin tekee mieleni sanoa -oikealla rehellisellä "Pataan mitalla". Keskimäärin on siellä näet -maata manttaalia kohti noin 2,000 hehtaaria, johon sitäpaitse vielä -tulee lisäksi metsäveromaat. Näitä metsäveromaita, joita kruunun -liikamaista (onko sitä koskaan todella ollut valtiolla liikaa!) -aikoinaan on annettu manttaaliin pannun maan lisäksi ja joista vero on -mitättömän pieni, ainoastaan noin 12 markkaa manttaalilta, voi olla -useassa kohdassa yhtä paljon kuin manttaaliin pantua maatakin. Mutta -siellä löytyy sellaisiakin kyläkuntia, kuten esim. Alvajärven kylä -pitäjän pohjoisosassa, jossa maanmittarin tiedonannon mukaan pitäisi -oleman lohkaistuna maata manttaaliin parikymmentä tuhatta hehtaria. -Siinä on jo toista jos molempiakin ja paras sekä isoin osa siitäkin on -jo sahalaisilla. Niinpä on heillä siinä kyläkunnassa esim. Talvilahden -tila 3/8 manttaalia, jossa sanotaan olevan maata 3.000 hehtaria. Sitten -on heillä samassa kylässä n:o 3, joka käsittää kolme eri tilaa, -Rekolan, Nikulan ja Kelinään. Näissäkin pitäisi olemaan maata vielä -runsaammin kuin kylän muissa taloissa, yhteensä arvattavasti noin -10.000 hehtaria. Ja Etelä-Suomessa on paljon kokonaisia pitäjiä, -joitten pinta-ala kaikkineen päivineen tekee vaan 4 à 5,000 hehtaria. - -Kivijärvellä, Pihtiputaan naapuripitäjässä, ei toki vielä ole niin -pelottavassa määrässä luovuttu maasta, mutta siihen on luullakseni -näihin saakka etupäässä vaikuttanut se seikka, että sieltä on vaikeampi -ja monimutkaisempi tukinuitto suurempiin alavesiin. - -Alku on kumminkin hyvä jo Kivijärvelläkin. Sielläkin on jo yhtiötaloja -35 kappaletta, jotka yhteensä tekevät noin neljännen osan pitäjän koko -perintömaista, eli 4 manttaalia 16,89:sta manttaalista. Enimmät -niistä ovat samoilla ulkomaisilla yhtiöillä, norjalaisilla ja -englantilaisilla, joilla Pihtiputaallakin on laajimmat alueet, ja -sellaisia tiloja he sielläkin ovat etupäässä omikseen kiehtoneet, -joissa on virstakaupalla maata, mutta siltä pienet verot, niinkuin -esim. osan Saaren rälssiä Kivijärven pohjoisilla rannoilla, jossa -sanotaan olevan maata yhdessä neljäsosassa manttaalia lähes 100 -neliökilometriä. - -Eteläisemmissä pitäjissä Laukaan kihlakuntaa oli metsät jo ennätetty -enemmän raiskata niinä aikoina, joina puutavaraliikkeen harjoittajat -eivät vielä pitäneet liikkeelleen välttämättömänä kiinteitä -maaomistuksia, eivätkä talonpojat vielä olleet täydelleen keksineet -sitä, että selvällä rahalla on ainakin jonkun aikaa helpompi elää kuin -pellon kyntämisellä, niin että siellä ei sahayhtiöillä ole ihan niin -paljon tiloja hallussaan kuin pohjoisempana. - -Mutta aina on sielläkin sentään ollut "puualojakin" joukossa ja miehiä, -jotka ovat olleet halukkaita niistä luopumaan. - -Viitasaaren pitäjässä niitä on 28 kappaletta, tehden pitäjän 32,27:sta -manttaalista 3,85 manttaalia, Karstulassa, Saarijärvellä ja Laukaassa -noin parikymmentä itsekussakin, sekä pienemmissä pitäjissä, -Konginkankaalla, Sumiaisissa, Uuraisissa ja Petäjävedellä myöskin -kymmenkunta tai ehkä alku toistakymmentä jokaisessa. - -Kaikki seudut, joista tähän saakka olen ilmoittanut numeroita, kuuluvat -Saimaan ja Päijänteen vesistöihin. Kolmannesta meidän laajimmista -vesijaksoistamme, Kokemäen vesistöstä ja porilaisten liikealoista -minulla ei ole tarkkoja tietoja, mutta vähemmän siellä yleensä on -maatiloja sahayhtiöitten hallussa kuin kahdessa ensinmainitussa -vesistössä, johon tietysti on vaikuttanut korkeampi viljelys ja maan -korkeampi arvo. Sillä kyllä sielläkin päin sahayhtiöt ottavat, kun vaan -saavat. Siitä on todistuksena heidän valloituksensa Kuortaneen -kihlakunnan etelä-osissa, missä Suomen- ja Hämeenselänteitten -kainaloseuduilla löytyy laajoja metsämaita. Siellä, varsinkin Keuruun -ja Virtain vesireiteillä on heillä koko lailla kiinteää maa-omaisuutta, -enimmin ehkä Multian pitäjässä, jossa porilaiset yhtiöt omistavat jo 21 -taloa, eli noin tasan neljännen osan pitäjää. - -Jos nyt laskemme yhteen kaikki ne maatilat, mitä edellämainituissa -pitäjissä on sahayhtiöitten ja osaksi muitten teollisuuslaitosten -omina, saamme tällaisen taulun: - - Sulkavalla ....... 22 tilaa. - Tohmajärvellä .... 24 " - Ilomantsissa ..... 174 " - Enossa ........... 82 " - Pielisjärvellä ... 66 " - Nurmeksessa ...... 53 " - Juuassa .......... 51 " - Rautavaarassa .... 46 " - Nilsiässä ........ 54 " - Iisalmessa ....... 46 " - Pielavedellä ..... 32 " - Keiteleessä ...... 30 " - Pihtiputaalla .... 83 " - Kivijärvellä ..... 35 " - Viitasaarella .... 28 " - Multialla ........ 21 " - Summa 847 tilaa. - -Ja jos tähän vielä lisäämme Karstulasta, Saarijärveltä, Laukaasta, -Konginkankaalta, Sumiaisista, Uuraisista ja Petäjävedeltä sekä -Keuruulta yhteensä noin 100 maatilaa, (luku, joka on pikemmin alhainen -kuin liian korkea) niin saadaan lopputulokseksi, että 24:ssä -Sisä-Suomen pitäjässä löytyy noin 950 maatilaa, jotka ovat muuttuneet -metsätiloiksi. - - - - -V. - -Mitä syitä on etupäässä huomattavana maatilojen joutumiseen -yhtiökäsiin. - - -Mikä on ollut syynä siihen, että näin joukossa, niinkuin edellä on -numeroilla osoitettu, paikoin puolin pitäjin, jopa jossakussa kohdassa -siitäkin yli, niin laajoilla alueilla, että ne yhteensä hyvästi -vastaavat jotakuta meidän pienemmistä lääneistämme, luovutaan vapaasta -maa-omistuksesta ja katsotaan elämää joko toisen alustalaisina taikka -irtolaisina itsenäistä, omintakeista maanviljelijän ammattia -paremmaksi? - -Ostajien, s.o. etupäässä sahayhtiöitten afäärikannalta katsoen on tähän -ilmiöön olemassa yksi todellinen syy, jota he sentään harvoin -mainitsevat, ja toinen isommaksi osaksi tekaistu syy, josta he puhuvat -paljon, aina ja joka paikassa, vaan joka itse asiassa ei merkitse juuri -mitään. - -Tämä todellinen syy on yksityisten metsien yleinen väheneminen ja pelko -sitä seuraavasta raaka-aineen vähenemisestä sekä hintain mahdollisesta -kohoamisesta. Sillä joskin maassamme löytyy äärettömät alat -valtionmetsiä, joista aina tulee riittämään sahausta varaa, eivät -sahayhtiöt nyt eivätkä vastakaan käytä niitä hyväkseen muuten kuin -pakosta, karkeamman puutavaran tarpeesta, sillä valtio tietysti vaatii -täyden hinnan puistaan, se ei myy niitä niin ummessa silmin kuin -yksityiset, ja niitä pelkästään käyttämällä supistuisi tietysti -vuosivoitto kohtuuden rajoihin noille suureksi osaksi ulkomaalaisille -yhtiöille, jotka näihin saakka ovat tottuneet meillä saamaan metsiä -miltei ilmaiseen. Ja välttääkseen tätä, ryhtyvät he muihin keinoihin, -kun heidän on niitä meillä niin helppo keksiä. He ostavat maata, -metsämaata, kun heidän on sitä meillä niin helppo saada. He tahtovat -kernaimmin päästä riippumattomuuteen sekä valtiosta että yksityisistä, -ja perustaa meidän jo muutenkin vähän viljeltyyn maahan meidän -omien lakiemme perusteella uuden metsävaltion tai jonkunlaisen -"metsä-yhdysvallan", josta riittää raaka-ainetta sekä heille että heidän -jälkeläisilleen ikuisiksi ajoiksi, ja jonka tuloilla he saavat viettää -uljasta, huoletonta elämää, useat kaukana meistä köyhistä eläjistä, -lämpimämmissä kotimaissaan Norjassa, Englannissa y.m. - -Tämä koskee etupäässä niitä seutuja, joissa on pantu paljon maata -manttaaliin ja tiloja, joilla vielä on kutakuinkin hyvä, tai hyvällä -kasvun alulla oleva metsä jälellä, huolimatta yleensä vähääkään -siitä, kuinka tilat ovat viljeltyjä ja rakennettuja. Tilojen -asuntokuntoisuuteen ja -kelpoisuuteen joko nykyjään tai vastaisuudessa -ei panna mitään arvoa, vaan metsä on pää-asiana. - -Tilojen anastuksia koetetaan tehdä siten, että saadaan mikäli -mahdollista yhteen kohti laajempi alue, jonkunlainen uudenaikainen -metsädomeeni, esim. kokonainen kylä, tai vaikkapa kokonainen pitäjä, -aina sitä parempi vaan. Sitä on huokeampi hoitaa. - -Niinkauvan kun yksityismetsistä ei ollut puutetta, ostivat yhtiöt kyllä -kokonaisia taloja siellä täällä silloinkin, ulkomaiset siten, että -ostattivat asiamiehillään ja panivat heidän nimiinsä, mutta silloiset -talot he tavallisesti heittivät raakkina jollekulle yksityiselle, -sittenkun metsä oli nyletty. Vaan nyt he ovat alkaneet käyttää toista -menetystapaa. Viimemainitut ovat hankkineet itselleen suomalaisen -osakeyhtiön nimen, ollen juuri parahiksi sen verran suomalaisia, että -pystyvät täällä vapaasti ostelemaan ja omistamaan kiinteimistöjä omissa -nimissään, ja kasvattavat sitten vastaisen varalle laajoilla alueilla -metsiä järkiperäisessä hoidossa, murskuttaen sillä aikaa yksityisten -metsistä loppuja rippeitä rahaksi ja ottaen siiloin tällöin suurempia -puita valtion metsistä. Ja samaa menettelytapaa käyttävät puhtaasti -kotimaisetkin yhtiömme, mutta ulkolaiset voittavat nykyään tässä -suhteessa, ainakin niissä seuduissa, joita tämä kirja koskettelee. - -Ja kaikki tämä käy meillä erittäin hyvin päinsä, niinkuin edellä -mainittiin. Meidän maa ja meidän olomme ovat niinkuin luodut -tällaiselle yritteliäisyydelle. - -Kaikissa niissä seuduissa, joista tähän kirjoitukseen on kerätty -tietoja, on isännillä maata niin paljon, etteivät he tiedä sen määrää. -He tuskin ovat joka kohdassa maillaan ikinä käyneetkään. Tosin on siitä -melkein poikkeuksetta paras metsä jo pantu parempiin suihin ja yksi ja -toinen hongikko aikoinaan kaskettu, mutta pientä metsää on sentään -jälellä, ja kun maat ovat metsänkasvulle soveliaita, ei kestä hyvinkään -kauvan, ennenkuin siitä järkevällä hoidolla taas voi uittaa tukkia. - -Ja kun kuulee, millä hinnoilla maata on saatu, niin ei ole kumma, että -saha- ja teollisuuslaitoksissa on herännyt kiihko sen ostamiseen ja -omain metsäin kasvattamiseen, sillä pelkkä metsän kasvukorko voi usein -vastata kymmenin kerroin korkoa maan hinnasta ja tilalta meneviä -veroja. Joistakuista suurtiloista alavesien varsilla, niinkuin esim. -Sulkavalla, Säämingissä, Kerimäellä y.m. on tosin maksettu hyväkin -hinta, mutta niissä on sentään ollut vielä jälellä sellainen metsä, -että se on heti vastannut paria ostohintaa niissäkin. Sillä -"tukkilaiset tekevät laskunsa niin perusteellisesti ja tarkasti", -kertoi muuan kokenut metsien ostaja, "että ostakootpa he yksityisiä -metsiä tai maatiloja pohjineen, niin aina he voittavat enemmän kuin -syrjästä katsoen luulisikaan, ja joka tapauksessa on se maamies, joka -niissä kaupoissa tappion kärsii." - -Mutta jota ylemmäksi kulkee ylävesiin, sitä enemmän hämmästyy sitä -tappiota, jonka pienempitilalliset talonpojat siellä ovat kärsineet. - -Pielisen vesistössä, Rautavaarassa, Nilsiässä, Iisalmessa y.m. on -maksettu joistakuista taloista sellaisia hintoja, että niistä tulee -vaan noin 1-3 markkaa hehtarille, siihen luettuna pellot, niityt ja -kaikki mitä talossa maata löytyy -- tosin rimpisoita muassa myös, joka -sentään hiukan kohottaa kovan maan hintaa. - -Olkoon tässä mainittu yksi esimerkki Rautavaarasta, joka osoittaa, -missä määrin sikäläisetkin maat sentään voivat kasvaa metsää, vaikka -niitä joka suhteessa pidetään huonompina muista. Siellä on kappalaisen -puustelli 3/8 manttaalinen ja laajuudeltaan 1,700 hehtaria. Sen metsää -on tietysti ollut pakosta käytettävä järkevästi, ja tulos on ollut se, -että siitä yksinään on rakennettu sekä kirkko että pappila kokonaan, -maksettu vielä kumpaisenkin rakennuskustannuksetkin, puhumattakaan -siitä, että sieltä on otettu kaikki rakennusaineet. Ja sentään -tarjotaan taas parhaillaan samasta metsästä sahatukkia myytäväksi noin -25,000 markan arvosta. Eikä kauvan sitten ostivat sahalaiset juuri -kirkonkylästäkin 0,7 manttaalin tiloja 1,000:lla ja 2,000:lla markalla, -ja metsää oli niissäkin vielä jälellä, jos toki vähemmän kuin -pappilassa. - -Siis ovat tilat yhtiöille ilmaisia, kun ovat uittaneet yhden tavallisen -sahatukin hehtarin alalta. - -Kelpaa sillä tavalla ostaa maita metsänkasvuun sen, kellä kaikki -verstaat ja liikkeet ja uittorustingit jo ovat suuremmoisessa kunnossa. - -Pohjois-Savon pitäjissä on ostettu äärettömän paljon hyviä metsämaita -3-6 markalla hehtari ja samoin Vaasan lääninkin puolella. - -Niitten talojen hinnan, jotka esim. Pihtiputaalla ovat joutuneet -sahayhtiöille, on eräs asiantunteva paikkakuntalainen arvioinut -jotensakin näin: jos arvioidaan peltohehtarin hinnaksi keskimäärin 300 -markkaa ja niittyhehtarin hinnaksi 150 markkaa sekä talon rakennukset -lasketaan kohtuulliseen arvoonsa, niin siitä hinnasta on talo -pohjilleen saatu, eikä metsämaalle ole tullut hintaa mitään, vaikka -sitä olisi ollut penikulmaa laajalta, Jos taas metsämaalle pantaisiin -vähänkin hintaa hehtaria kohti, niin silloin ovat rakennukset ja -viljelykset menneet ilmaiseen. - -Nämä ovat olleet äärettömän etuisia kauppoja yhtiöille, varsinkin kun -ottaa lukuun kasvavan metsän, jonka arvoa on vaikea tarpeeksi korkealle -arvata nykyaikana, jolloin puutavaran hinnat tuskin enää pääsevät aivan -alhaalle laskemaan, ja varsinkin seuduissa, joissa metsänkasvu on -tavattoman hyvä, sekä uittoväylät keskellä metsiä. - -Samassa Pihtiputaan pitäjässä, Alvajärven kylässä esim. on nykysittäin -myyty talo, josta tosin on maksettu parikymmentä tuhatta markkaa, mutta -sen laidattomilla saloilla onkin huikea metsä. Siellä on yksi ainoa -kangas -- pieni osa talon koko metsämaasta -- ja sillä kankaalla kasvaa -parhaillaan ainakin 200,000 tukkipuun alkua, noin 6 à 7 tuumaisia -rinnan korkeudelta ja niin taajassa, että siellä tuskin saisi puuta -kumoon, ell'ei lähde laidasta järjestään kaatamaan niinkuin kaskea. Ja -sitäpaitse on tilalla vielä isojakin puita niin paljon, että sen hinta, -parikymmentä tuhatta markkaa, mahtuu niihin useamman kuin yhden kerran. - -Pyhäjärvellä, joka on Pihtiputaan naapuripitäjä toisella puolen -maanselännettä ja jonne kotkalaiset yhtiöt myös parhaillaan ovat -aikeissa ulottaa liikkeensä ylitse vesijakajan, kuuluu nykyään saavan -maata vaikka kuinka paljon 4-5 markasta hehtarin, ja paljo 10 tuumaisia -puita on vielä metsissä pystyssä. - -Isompiakin hintoja on taloja ostettaissa tosin maasta maksettu, mutta -silloin niissä on ollut vielä metsää heti ilman eri hoitoa ja -kasvatusta kaadettavaksi tavallisesti pari tai kolme ostohintaa, tai on -niitten asema ollut sellainen, että niitten ostaminen suuremman -yhtäjaksoisen alueen aikaansaamiseksi on ollut tarpeellinen. - -Tämä nyt on se todellinen, pää-asiallisin syy sahayhtiöitten puolelta, -minkä vuoksi he maatiloja ostelevat, tämä nimittäin, että he samassa -saavat suunnattoman suuret metsäalueet pienillä hinnoilla ikuisesti -haltuunsa ja voivat niillä kasvattaa itselleen suojametsiä liikkeensä -vastaisenkin hyvinvoinnin varalle, huolimatta mitään siitä, jääkö -yksityisille kalikkaakaan pesään pantavaksi eli saako valtio metsiään -kaupaksi tahi ei. - -Sitten tulee se heidän toinen syynsä, se jota he aina uikuttavat, ja -jonka he vakuuttavat pakottavan itseään tällaisiin talojen kauppoihin -liikkeensä turvaamiseksi. - -Ja tämä toinen syy on se, että heidän yksityisiä metsäkauppojaan -vastaan on alettu lain nojalla vehkeillä, kun on kaduttu liian huonoja -kauppoja. - -Nykyään voimassa olevaa lakia kiinnityksistä on meillä näet alettu -tulkita siten, ett'ei se sovellu metsäkauppoihin, ja jos maatila kaupan -kautta joutuu pohjineen toisiin käsiin, ei entisen omistajan tekemä -metsäkauppa ole pitävä. - -Suomalainen on hyvä rettelöimään ja käräjöimään ja viime aikoina onkin -ilmestynyt oikeita ammattipurkajia tällaisille kaupoille -- omaksi -vaiko lähimmäistensä hyödyksi, tai ehkä molemmiksikin, sitä on vaikea -päättää -- ja tällaisista purkukaupoista pääsevät sahayhtiöt helpoimmin -siten, että ostavat tilan kokonaan. - -Se on kumminkin pääasiassa turhaa puhetta, että kiinnityksen -kieltäminen heidän metsäkauppoihinsa olisi niin pakottava syy, että -heidän sen vuoksi täytyisi turvautua pohjakauppoihin. Kiinnitys -tietysti on hyvä ja varmistaa ehdottomasti kaupan, ja on niitä monessa -tapauksessa saatukin, sillä tuntuu siltä kuin lainlukijoilla olisi -siinä seikassa eri mieliä. Mutta olkoonpa kiinnityksiä metsäkauppoihin -saatu tai ei, se on aivan yhdentekevää, koskapa metsät sentään ilman -niitäkin ovat hyvää vauhtia huvenneet ja jo laajoilla aloilla paljaiksi -hakatut. Vaan kun ihmiset jossain kohti rupeavat metsiensä todellista -arvoa hiukan uumoilemaan, niin maksakoot ostajat niistä edes osapuille -niitten arvon mukaisesti, ja tuskin kukaan on niin höperö, että silloin -alkaisi kauppaansa katua ja purkaa enemmän kuin muitakaan järjellisiä -kauppoja. - -Koko tämä syy on suurimmaksi osaksi metsänostajien itsensä aiheuttama, -he kun yhä vielä ottaisivat metsiä vaikkapa ihan ilmaiseen, kunhan vaan -saisivat. - -Mutta jos nyt alamme hiukan katsastella niitä syitä, jotka -maanomistajaim puolelta ovat saattaneet heidät näin suuressa määrässä -luopumaan maastaan, niin niitä on paljon, vaikka ani harvan myyjän -suusta kuulee liioin muita kuin tekosyitä, eli sellaisia, jotka eivät -ole olleet niin pakottavaa laatua kuin sanotaan ja luullaan. - -Ensimmäinen ja huomioon pantavin syy tässä kohdassa on -- ja tulee aina -olemaan -- liian laajat metsät ja yksityisen rajaton omistusoikeus -niihin, joka seikka antaa aihetta suurempaan viettelyyn ostajan -puolelta. - -Se on juuri sama syy, joka ensiksi on vaikuttanut metsähuijauksen, -metsien järjettömän myynnin ja raiskauksen. Niitä luonnon välittömiä -antimia on aikansa imetty ja nyletty ja niistä on, monasti tuiki pienen -hyödyn vuoksi, muutamain homeisten markkain tähden puserrettu mehua -niinkuin jostakin hedelmästä, jonka ei ole uskottu koskaan kuivuvan -koska se on niin tavattoman suuri. Vaan kun on alettu siinä uskossa -horjua ja ruvettu pelkäämään, että taitaa sentään lopultakin jäädä vaan -kuiva kuori jälelle, tai kun on tahdottu kerralla imaista kaikki mehu, -on myyty hedelmä runkoineen päivineen, luovuttu itse maastakin, missä -se kasvaa. - -Että on ruvettu tiloja pohjineen ostamaan metsän kasvatusta varten ja -että löytyy niitä, jotka sellaisiin kauppoihin mielihalulla taipuvat, -se on siis kummaltakin puolelta suoranainen tulos entisistä -tukkihuijauksista, eikä mitään muuta, väitettäköön mitä tahansa. Se on -vaan uusi käänne siinä samassa ryöstösodassa, jota aluksi käytiin vaan -metsiä vastaan, käänne, joka kohdistaa valloitukset itse kiinteään -maahan. Ja kohta tulemme näkemään, että sotakustannukset tässäkin -lankeavat itse maan niskoille, valloittajat ottavat hyödyn, niinkuin -ainakin. - -Tämä on syy, jota eivät myyjät ollenkaan huomaa, mutta sitten löytyy -vielä muutamia muita seikkoja, jotka puolestaan välittömästi ovat -vaikuttaneet tilojen myyntiin, varsinkin maamme pohjoisilla kulmilla, -ja sellaisia ovat karu, laiha maa, jota on vaikea viljellä, sekä halla. - -Mutta varmaa on, ett'eivät nekään ole niin aivan voittamattomia, kuin -aina väitetään silloin, kun on sellainen talo myyty sahayhtiölle, sillä -esimerkkejä löytyy, että niilläkin paikoilla joskus on sitkeällä työllä -saatu ihmeitä aikaan. Ja siitä on saatu varma kokemus sekä meillä että -muualla, että hyvällä ojituksella ja vahvalla lannoituksella kasvaa -huonompikin maa ja halla kaikkoutuu koko lailla loitommaksi peltoaidan -taa. Sillä tässäkin seikassa pitää pää-asiassa paikkansa erään vanhan -viisaan ranskalaisen väite, ett'ei se ole maan luontainen voimallisuus -eikä viljavuus, joka yksinään määrää satojen runsauden, vaan se on -itsenäinen, vapaa ja uuttera työ. Koettakoon vain joku sellaisessa -kohdassa istuttaa esim. perunaa lantakasalle, niin tuskinpa sellaista -kesähallaa tulee, että se sen siitä vie. - -Mutta lantakasoja ei ole -- ja nyt tulemme niihin syihin, jotka -toisessa sijassa ovat enimmin vaikuttaneet maasta luopumiseen, vaikka -luultavasti moni tulee väittämään, että ne ovat perättömiä. - -Sellaisia ovat helpomman elämisen toivo, alhainen sivistys ja -taitamattomuus omassa ammatissa, niin metsien hoidossa ja -arvostelemisessa kuin pellonkin muokkaamisessa, tietämättömyys ja -välinpitämättömyys yhteiskunnallisista velvollisuuksista, maatyöväen -puute, y.m.m. näitten kanssa yhteydessä olevaa seikkaa. Näistä tuntuu -kaikkein vaikuttavimpia olevan pyrkiminen vähemmällä työllä elämään -sekä toivo vapautua veloista, jotka meillä yleensä rasittavat -maanviljelijöitä varakkaimmillakin seuduilla. - -Mutta tuntuu siltä, kuin se olisi juuri tuo edellinen pyrkimys, joka -useasti on aiheuttanut jälkimäisen. - -Tämä kansa ei ole niin sitkeätä kuin luulisi varsinkin se, joka tuntee -sitä vaan runoilijain ja kirjailijain teoksista. Siinä on hyvin paljon -höllää ainesta, tai on se jollain tavoin entisestään pehmennyt. - -Kumma kyllä, ennen muinoin on kaikissa niissäkin taloissa, jotka -nykyään yhtiöitten käsissä ovat autioiksi menossa, eletty kutakuinkin, -toisissa hyvinkin, toisissa huonommin, mutta eletty niissä on -joka tapauksessa nurkumatta, ja monissa jo kuka tiesi kuinka -monta miespolvea, mutta nyt väitetään, että eläminen niissä käy -mahdottomaksi, ja luullaan sillä tavoin tultavan niissä paremmin -toimeen, että luovutetaan isännyys metsän tavottelijoille ja jäädään -joksikuksi ajaksi entisille tiloille syömään niitten hintaa. - -On tietysti luonnollista, että toimeentulo nykyisissä oloissa -todellakin käy vaikeaksi, jos tiloja itsepintaisesti tahdotaan hoitaa -samojen kaavojen mukaan kuin esim. 50 vuotta sitten. - -Vaadittiinko silloin manttaaliin pannusta maasta puoltakaan sitä tuloa -kuin nyt? Oliko silloin kunnilla sellaisia menoja kuin nykyaikana? -Oliko monia kansakoulurakennuksia lyhyessä ajassa rakennettava, oliko -koottava vaivaiskassoihin kymmeniä tuhansia vuosittain, oliko -puhallettava uljaita pappiloita kuin tyhjästä, oliko koko monimutkaista -kunnallishallintoa ollenkaan, jonka suoranaisiin palkkoihin jo menee -suuret summat? Yhteiskuntarakennusta on kohotettu sellaista vauhtia, -että näyttää kuin kansa ei jaksaisi kohota sen mukana. Ja kun se -vanhoilla keinoillaan ei jaksa maastaan ottaa kaikkea, jolla jokaisen -uuden läven tukkisi, niin se höltyy, sen sitkeys laukeaa, ja se luopuu -koko maasta. - -Sivistys on tosin levinnyt koko lailla, se täytyy myöntää, mutta se on -suureksi osaksi kovin pintapuolista. Se näkyy enimmäkseen ulkokuoressa -kaikki, mitä sitä onkin; ulkonaisia tarpeita ja vaatimuksia se on -muuttanut ja lisännyt, vaan hyvin vähän sisällisiä. Maun se on -muuttanut siihen suuntaan, että esim. vehnäleipä maistuu paremmalta -kuin rukiinen ja että kauppiaan hyllyltä ostettu kukitettu huivi on -sirompi kuin entinen kotona kudottu suoraraitainen, y.m.m. seikkaa, -jotka osaltaan tietysti lisäävät menoja nekin, jättääksemme kokonaan -mainitsematta väkijuomat, jota menoa kaikkein vähimmin otetaan lukuun -silloin, kun huonoja tuloja valitetaan, vaikka juuri se menoerä monasti -on ollut, ell'ei itsessään suurin, niin ainakin vaikutuksiltaan -menopuolella enimmin painava. - -Mutta onko työhalu lisääntynyt ja onko työtavoissa tehty parannuksia? - -Tähän on hiukan epävarma vastata, mutta siltä yleensä tuntuu kuin -edellinen olisi vähenemässä, eikä jälkimmäinenkään ole paljoa -parantunut, ei yleensä koko maassakaan niin paljon kuin olisi tarpeen, -mutta vielä vähemmän takalistoilla, joista tässä on kysymys. Voi tavata -aivan syvimmillä saloilla talon, jossa kaikki muistuttaa entistä -hyvinvointia ja uutteraa työtä. Vaan kun astuu huoneeseen, kohtaa -siellä kiikkutuolissa istumassa vetelyksen näköisen nuorukaisen, -melkeinpä vielä pojan, joka juuri on päässyt isännäksi taloon. Ja jos -viivyt talossa vaikka viikon, niin et näe tuota miehen alkua juuri -missään muualla kuin aina samassa kiikkutuolissaan, paperossi -hampaissa. Siinä hän vaan istuskelee ja valittaa, ettei talonpito -"nykyään" enää kannata. Mutta hänellä ei ole _halua työhön_ -- siinä -koko syy. Hänellä ei ole mitään velvollisuuden tuntoa, ei itseään, ei -omaisiaan, ei lähimmäisiään, ei jälkipolvea -- kaikkein vähimmin -isänmaataan kohtaan. Hän ei ajattele ollenkaan sitä leiviskää, jonka on -hoidettavakseen saanut. Hän väittää, ettei sitä kannata hoitaa, hän on -valmis millä hetkellä tahansa heittämään sen herransa jalkoihin ja -sanomaan: "Tuossa omasi, ellet usko niin punnitse." - -Ja hän on saanut sivistystä, käynyt kansakoulua ja päässyt sieltä -"täysin oppineena" ulos. - -Mutta siksipä juuri pitääkin hän itseään jo liian oppineena raskaampia -töitä tekemään, ja sen hän ilmaiseekin sinulle suoraan kysäsemällä, -etkö sinä maita kulkenut mies voisi neuvoa hänelle jotain "hyvin -kannattavaa" ammatti-alaa, sillä hänellä olisi niin hyvä halu pyrkiä -johonkin "parempaan." Sitä hän on kiikkutuolissaan kauvan miettinyt, ja -vihdoin tulee joku sahalainen hänen pelastajakseen ja ostaa talon. -Tavallisissa tapauksissa rupeaa tällainen nuorukainen "afäärimieheksi", -mutta usein sattuu niinkin, että hän juo ja tärvää rahansa ja joutuu -vihdoin jonkun toisen afäärimiehen tiskin taa seisomaan tai alkaa -uitella tukkeja. - -Toisessa paikassa saattaa tavata vielä täysissä voimissa olevan miehen, -joka lojuu uunin pankolla, vaimoväen hyöriessä ja pyöriessä -kahvipannujen ja vehnäleivosten kanssa. Hän valittaa hänkin, ettei -maanviljelys kannata. Hän kouluutti lapsensa, vaan ne hänet jättivät -kaikki, menivät maailmaan; ainoastaan joku nuorimmista on enää kotona. -Ei ole kuka tekisi työt. Kansa on kaikki ruukkilaisten töissä eikä tule -pienistä palkoista maanmiehen töihin. Hän on kuluttanut entiset -säästönsä kaikki, ja velkautunutkin. Lopulta myy hänkin talonsa, jää -siihen samalle pankolle lojumaan ja kuuntelemaan kahvipannujen kohinaa, -joka nyt yhä äityy vaan, kunnes lopulta saattaa sattua niin, että hänet -siitä vanhan eukkonsa kanssa kyyditään kunnan vaivaistaloon, tuohon -meidän maan uuteen, mainioon ja yhteiseen eläkelaitokseen. - -Mitä tämä on muuta, kuin metsähuijauksesta syntynyttä veltostumista, -tulosta niistä 20-pennisistä, joita ennen saatiin vanhoista -jättiläishongista, tulosta niistä ajoista, jolloin kahden hongan -hinnalla saatiin pullo olutta ja päästiin vielä siitä vaivasta, ett'ei -tarvinnut niitä kasketessa itse kaataa, niinkuin Karjalan ukot -kehuskelivat. - -Kun sitten hongat loppuivat, kun puut pienenivät, oli niitten -lukemisessa suurempi vaiva, niitä ei enää viitsitty kappaleittain myydä -eikä ostaa, vaan alettiin tehdä summakauppoja, ja sen sijaan, että -ennen oli tultu omilla toimeen, alkoi nyt velkautuminen ja kaikenmoinen -rappeutuminen, orhiit ja markkinamatkat, sekä vasta oikein tulvimalla -tulvia oluet ja konjakit ja ranskan sampanjat. - -Ja mikä muu siitä olisi voinut ollakaan seurauksena, sillä rahat, joita -metsistä saatiin, olivat liian pieniä elää herroiksi talonpojan -tavalla, vaikka parahiksi niin suuria kehittymättömissä oloissa -eläneille salon miehille, että he niillä sentään turmeltuivat. - -Myytiin laajat salot parinkymmenen vuoden hakkuuoikeudella muutamista -sadoista, korkeintaan jostakusta tuhannesta markasta, vaikka itsekunkin -metsän oikea arvo olisi ollut useita kymmeniä, jopa satojakin tuhansia, -lukemattakaan sitä lisäkasvua, minkä metsä teki tuon luonnottoman -pitkän hakkuuoikeuden aikana. - -Rahat eivät riittäneetkään, kuten sanottu, äkkiä suurenneihin elämän -vaatimuksiin ja useimmissa tapauksissa teki isäntä sillä aikaa velkaa, -kun sahayhtiö kaatoi hänen metsäänsä, ja valmisti siten tilansa -lopullista joutumista kokonaisuudessa heille. - -Ja ellei hän ennättänyt myydä tilaansa itse, niin myy sen hänen -poikansa, myyvät sadat ja tuhannet pojat, kilvalla vaan niinkuin ruton -tartuttamina, koska "talo ei kannata". - -Kuuluisa "Korpi-Jaakko" antoi jo ammoin aikoja sitten hyvää esimerkkiä -Pielisjärven seutulaisille soitten ja alavien maitten viljelyksessä, -mutta näyttää siltä kuin hänen pontevasta alotteestaan olisi jäänyt -kaikkein vähimmin jälkiä juuri sinne, missä hän etupäässä vaikutti. -Näyttää siltä, niinkuin pohjois-Karjalainen kaikista nykyään elävistä -suomalaisista yhä vieläkin enimmin pelkäisi alavia maita. Kaikkein -korkeimmille vaaroilleen rakentaa hän talonsa ja polttaa kaskena -vaaransa rinteitä, viljellen hyvin vähän pysyväisiä peltoja muualla -kuin tasaisemmilla rantamailla. Näitä "vaaranmaita" ovat salokulmat -kaikki, ja saattaa olla, että harva asutus on heidät sinne suorastaan -pakoittanutkin hallaa pakoon. He väittävät että heidän korpensa ja -suonsa ovat liian huonoja viljeltäviksi ja ettei heidän vaarainsakaan -rinteitä voi peltona viljellä, vaikka ne kaskena kyllä kasvavat. Mutta -he eivät ole vielä yrittäneetkään korpi- ja suoviljelystä, nähdäkseen -mitä siitä tulisi, vaikka paikoin kyllä kuuluu vielä soissa olevan -"Korpi-Jaakon" aikuisia ojia. - -Jompikumpi on heidän kumminkin tehtävä, minkä he sitten edullisemmaksi -katsonevat: joko ryhtyä alavia maitaan ojittamaan ja raivaamaan, tai -myytävä maansa ja mantunsa sahalaisille metsänkasvuun. Sillä jolleivät -he opi, tai oikeammin, ellei heitä opeteta omaa parastaan ja -tulevaisuuttaan oikein käsittämään, elleivät he tahdo pyrkiä -itsenäisiksi ja vapaiksi "omalla maallaan" eläjiksi niinkauvan kuin -heillä siihen suinkin on tilaisuutta, on heillä hyvin lyhyt askel -alaspäin joutuakseen yhtiöitten vuokramiehiksi. Ja silloin on varma, -että se viljavirta, joka sinne nyt huonona vuonna Venäjältä soluu, ei -tule hyvinäkään aikoma paljoa vähenemään, joka kyllä voisi tapahtua, -jos viljelys pääsisi oikein vaurastumaan. Sillä esimerkkejä löytyy, -että joissakuissa taloissa, jotka ovat paraiten viljeltyjä -paikkakunnalla, saadaan hyvinkin hyviä satoja. - -Huolimatta siis jo niin varhaisesta herätyshuudosta kuin Korpi-Jaakon -tekemästä, joka, kuten tiedetään, tapahtui jo puolitoistasataa vuotta -sitten, on maanviljelys juuri Pielisenkin kulmilla vielä kovin -takapajulla, ja yritteliäisyyttä sen parantamiseksi puuttuu, -jos sitä puuttuu kaikkiallakin niissä seuduissa, joissa enimmin -yhtiötiloja syntyy. Ja nyt kun metsät ovat raiskatut ja vuosikymmeniä -kestäneessä huumauksessa tuhlatut, on paras tulo, etuisin apukeino -peltoviljelyksien parantamiseksi luiskahtanut käsistä pois, mennyt -sahayhtiöitten kukkaroon, ja ne markat, joita sieltä metsätöissä ja -tukinajossa saadaan takaisin nyäistyksi, menevät makeasti -ostojauhoihin, kauppamiehen kukkaroon, eivätkä aina riitä siihenkään. -Velkaantuminen on yleistä ja siinä suhteessa on ansio etupäässä -maakauppiasten, sekä kansan oman, höllän tunteen, joka sallii sen tehdä -velkaa minkä vaan saa, ajattelematta ollenkaan takaisin maksamista. - -Otan tähän esimerkiksi yhden tapauksen Pielisjärveltä. - -Menin erääsen taloon, jonka kuulin juuri myydyksi sahalaisille. Talo -oli hiljan lohkaistu jaon kautta päätilasta erilleen, siis uudistalo. -Rakennukset olivat pienet, vaan kutakuinkin hyvässä kunnossa. Pellot -olivat pienet, mutta hyvästi kuuluivat kasvavan, ja olipa esim. viime -vuonna, vaikka hallakin kävi, saatu perunoita aika lailla. - --- No miksi myitte tilanne? kysyin isännältä. - --- Ka eihän tässä elä. Niittyäkään ei saa ollenkaan, millä sitä karjaa -ruokkii. Ja velkaakin alkoi jo tulla. - --- Joko tuli paljon? - --- Johan tuota tuli neljäsataa. - --- No olisitte myyneet jonkun määrän metsää ja raivanneet rahalla -niittyä. - --- Ka johan sitä myytiinkin kahdeksan sadan edestä, ennenkuin pohjan -möimme, vaan mihin tässä niityn teet. - -Että metsää oli jo ennenkin myyty, sen huomasin kyllä, sillä pihassa -oli upea, maalattu kirkkoreki ja tuvan nokisella seinällä napsutteli -komea, uudenaikainen seinäkello, samallainen, joita nähdään -rautateitten asemahuoneissa! - -En ole mikään agronoomi, eikähän sitä talvella osaa maan luonnosta -sanoa paljon sitä eikä tätä, mutta sentään olivat silmäni jo taloon -tullessa kääntyneet laajaan korpeen, joka oli aivan talon "vaaran" -alla, ja ihmettelin tavattoman lihavaa kuusikkoa siinä. - --- Eikö tuosta olisi saanut heinämaata ja vaikkapa peltoakin, sanoin -isännälle ja näytin ikkunasta korpea. - --- Mitä siitä sellaisesta! - -Asia selvisi kuitenkin siten, että he kesillä olivat niittäneet sieltä -heinää ja viholaisia (nokkosia) puitten lomista, että siitä kulki -lävitse pieni puro, joka nieli hyvästi veden, ja että siinä arviolta -oli noin puoli metriä mutaa savikkopohjalla. Korpea saattoi olla -arvioltani kymmenkunnan hehtaria. - -He olivat nuoret vielä kumpikin, niin isäntä kuin emäntä, ja oli heillä -neljä lasta. Kun heille oli karttunut velkaa, olisivat he myyneet -uudestaan metsää, vaan sahalaisen metsänostaja (talonpoika alkujaan -hänkin, lipeäkielinen ja hyvästi paikkakunnan olot tunteva) ei -tarjonnut koko metsästä kuin 800 markkaa, vaikka salopalsta on laaja. --- Vaan jos pohjakaupassa myyt, niin saat 2,500, oli sanonut. Ja -joll'et nyt myy, niin myymättä pysyy. Kenen tätä luulet ostamaan -tulevan ja mitenkä tässä tällaisella tilalla luulet itsekään eläväsi? -Myy pois kun rahaa saat, ja tässä saat asua 50 vuotta niinkuin omalla -tilallasi, vapaasti vallan kunhan vaan summat suoritat, ei muuta -veroa mitään. Tehdään vaan kauppakirja, keväällä saat sitten -asuntokontrahdin, kun toisillekin niitä tuodaan. - -Kauppa oli tehty, hintaa oli isäntä saanut vielä tinkityksi pari sataa -lisää, ja kauppakirjaan oli merkitty, että entinen omistaja saa pitää -tilaa vuokralla 50 vuotta vasta määrättäviä ehtoja vastaan. - --- Millaisethan nuo ehdot ovat? kysäsin isännältä. - --- Ka en tiedä, mutta hyväthän nuo luvattiin. - -Olin saanut tuon entisen isäntämiehen puheillani siitä, kuinka muualla -maailmassa maata viljellään, sen verran innostumaan, että hän -katsellessaan korpeaan vaaransa alla lausui huoahtaen ja mielestäni -hiukan alakuloisella äänellä: "kyllä se nyt jo raatamatta jäi, sillä -siinä on havumetsä, ja tuskinpa ne antavat sitä kaataa." - -Ja varma olen minäkin siitä, että kyllä tuo vastainen sahayhtiön -lampuoti oli siinä asiassa täydelleen oikeassa, niin vankkatekoinen -kuin hän muuten näytti olevankin korven raatamiseen. - -Sillä tavoin siis mennään ehdon tahdon satimeen, siinä toivossa, että -eletään vuokralaisina tuolla "suurella" talon hinnalla muka ilman maan -raatamista siinä samassa talossa ja luotetaan vasta määrättäviin -"hyviin ehtoihin." Vaan tuonnempana tahdon palata vielä siihen, -millaisia nuo hyvät ehdot ovat ja kuinka niillä eletään. - -Satoja maatiloja on Pielisen vesistössä mennyt juuri tällaisista syistä -yhtiöille, ja heidän omat asiamiehensä sanovatkin suoraan, että jos -maanviljelys olisi paremmalla kannalla siellä, niin he eivät saisi -ainoaakaan tilaa. Siis velttous ja typeryys yhdellä puolen, viekoittelu -ja pohjaton omanvoiton pyynti toisella, eikä maanviljelys eikä satojen -entisten tilanomistajain asema suinkaan sillä tavoin parane, jos kohta -miljoonayhtiöt voivatkin yhä jakaa satoja prosentteja vuosivoittoa -osakkailleen. - -Savon puolella on paljon suurtiloja, n.k. hovia, joiden hoitamiseen -omistaja syystä tai toisesta on kyllästynyt. Kuka valittaa maatyöväen -puutetta ja kalleutta, kuka tulvain tuhoja, kuka taas ikävyyttä -salomaan yksinäisyydessä y.m. Jollekulle on karttunut niin suuri -velkakuormakin, ett'ei luule voivansa siitä enää selviytyä. Kaikki -sellaiset myövät tilansa, vaan kun niitä suuruutensa vuoksi monasti on -yksityisen henkilön vaikea lunastaa, vaikka niillä maanviljelys -saattaisi järkiperäisellä hoidolla hyvinkin hyvästi kannattaa ja on -kannattanutkin, joutuvat ne melkein säännönmukaisesti saha- ja -tehdasyhtiöitten haltuun. - -Tällaisia ovat ne syyt, jotka pääasiassa ovat meillä vaikuttaneet niin -laajojen alueitten nurinkurista kääntymistä maanviljelyksestä metsän -kasvuun. - -Voi hyvällä syyllä väittää, että ne suurimmaksi osaksi ovat suoria -kasvannaisia itse metsäin nurinkurisesta käyttämisestä, sillä sen -jälkeen, kun meillä metsäliike alkoi, on maamme kyllä näennäisesti -paljon edistynyt, rahaa on liikkunut toisinaan ihan tulvimallakin, -mutta se on lainehtinut kovin epätasaisesti. Suuria pää-omia, loistavia -liikeyrityksiä on syntynyt, mutta itse maanomistajat ja suuri rahvas, -itse maan pohja on pikemmin köyhtynyt kuin rikastunut. Metsien vanhat -omistajat eivät ole osanneet pääomista ottaa osaansa oikealla tavalla -käyttääkseen, vaan ovat he päinvastoin velkaantuneet sielläkin, missä -ennen ei velasta tiedetty mitään. Ja jota enemmän he velkaantuvat, jota -tukalammaksi heidän asemansa käy, sitä helpompi on miljoonapääomain -tulla heidän apuunsa ja anastaa heiltä omistusoikeus itse maahan. - -Mutta jos niillä seuduilla, joissa yhtiöt nykyään itsevaltiaina -herroina isännöivät, olisi ollut edes puolta vähemmän metsiä -yksityisten mielivallan hoteissa, jos siellä olisi ollut vähänkään -paremmat kulkuneuvot edes kymmenen vuotta sitten, ja hiukankin paremmat -krediittilaitokset kuin maakauppiaat, niin varmaa varmempi on, että -paljoa useampi mies todella eläisi tätä nykyä vapaasti omalla -tilallaan, ja paljoa vähemmän kuuluisi huokauksia kunnallisten verojen -painosta ja irtolaisväestön tulvasta. - - - - -VI. - -Yhtä ja toista keinoista, joita on käytetty metsien ja erittäinkin -maatilojen ostossa. - - -Kaikenmoisten joko hienompain eli karkeampain viekoituskeinojen sekä -heikompansa tai tyhmempänsä nenästävetämisen taitoa pidetään -tavallisesti kaikilla asioimisaloilla etevyyden merkkinä, suorastaan -hyvänä avuna, ja siihen se useasti perustuu monen miljoonamiehen ja -"afäärineron" koko "vakava pohja." Pitää osata aina nyästä oikealla -hetkellä, niinkuin onkimiehen, ja käyttää toisen nälkää hyväkseen, -sillä jos kirjaimen mukaan seurattaisiin vanhan kivitaulunkin -kymmenettä pykälää, niin sittenhän meidän todella täytyisi kaikkien -"syödä leipämme otsamme hiessä", ja se leipä olisi meille kaikille -jotensakin yhtä niukka tai vaikkapa yhtä runsas. Vanhat profeetat ovat -kuolleet, sanotaan, eikä niitä enää sovi seurata. Kauppojen alalla -täytyy aina vapauden vallita, omantunnon vapauden etupäässä, jota ei -mikään saa sitoa, sillä ruvettaisiinko niitä omantunnon mukaan -hieromaan, ja niissä lähimmäisen omaa punnitsemaan ja aprikoimaan, niin -seisahtua taitaisi koko tämän maailman kauppa ja ehkä seistä jymähtäisi -koko tämä pallopahanen! Suurissa kaupoissa on aina suuri "riski", -sanotaan, siis pitää niissä saada suuri voittokin, s.o. pitää ostaa -niin halvalla kuin vaan voi, ottaa vaikka ilmaiseen, katsomatta kenenkä -omaa se on, ja myydä niin korkeasta hinnasta kuin suinkin saa. Ja jos -siinä ostoa tai myyntiä tehdessä nyletään vaikka koko nahkakin, on se -tietysti ihan niinkuin olla pitää ja itse kauppakäsitteen mukaista. -Meillä tämä on pitänyt mainiosti paikkansa juuri suurimmissa kaupoissa, -metsäkaupoissa, joista tässä edellä jo on otettu esimerkkejä. Ostajat -ovat ylimalkaan olleet kehittyneemmällä kannalla sillä kauppa-alalla -kuin myyjät. Halvalla on ostettu ja monenmoisia keinoja on koetettu ja -käytetty, että olisi tavara saatu ostaa vielä sitä halpaakin -halvemmalla. - -Jättääksemme nyt kokonaan syrjään viinan, tuon jokapäiväisen ja hyväksi -huomatun viettelykeinon, jolla kuka pässinpää tahansa voi viedä vaikka -housut lähimmäisensä jalasta ja jolla meiltä on keikuteltu miljoonia -tukkia vesistöltämme alas, sopii tässä mainita muutamia muita keinoja, -jotka vaativat jo koko joukon kehittyneempää ammattitaitoa. - -Juvan pitäjän Rautuen ja Hirvensalon kulmilla esim. ja kyllä muuallakin -ovat tukkimiehet levitelleet sellaista huhua, että senaatti olisi -kehoittanut nyt juuri myymään metsiä niin paljon kuin mahdollista, -koska niitä kohta ei saa enää ollenkaan myydä, tulee uudet maanjaot, -joissa metsät menevät muille omistajille y.m. - -Keino on tepsinyt monessa kohti hyvästi. Sellaisia valeita uskotaan ja -tehdään hätäisyydessä kauppoja, mutta jos joku sivullinen, joka ei ole -tukkipuulaakin miehiä, puhuu täyttä järkeä, niin häntä ei uskota. - -Kun esim. Pihtiputaalla myytiin aimo honkatukkia 20 pennistä kappale, -niitä tukkia, joitten tervoittuneet kannot ehkä vielä vuosisatoja -pysyvät muistomerkkeinä Pihtiputaan kankailla siitä mitä siellä ennen -on ollut, vaan mitä siellä ei enää ikinä tule olemaan, oli siellä -silloin käynyt eräs oululainen merikapteeni laivanrakennuspuita -ostelemassa. Hän oli kiellellyt isäntiä hätäillen myymästä metsiään -koska heillä ei ollut erityistä pakkoa siihen, puhunut heille järjen -kieltä ja vakuuttanut, että vielä he niistä saisivat useita markkoja -kappaleesta, sillä hän tunsi puutavaran hinnat ulkomailla ja tiesi, -että sehän on raaka-aine, joka on yhä vähenemässä samalla kun sen tarve -lisääntyy. Mutta miestä, joka päästi suustaan sellaisia sanoja, -pidettiin höyräpäisenä kovalla maalla, lienee hän sitte merellä ollut -kuinka viisas tahansa. - -Ja vähänpä uskotaan sellaisia puheita nytkään vielä, mutta sitä kyllä -uskotaan, kun sahalaiset vakuuttavat, ett'ei puutavara tulevana vuonna -maksa enää mitään, ei homeista äyriä, he saavat kauheita tappioita -niistä metsistä, joita ostavat, mutta he nyt sentään vielä ostelevat -niitä niinkuin säälistä talonpoikia ja työkansaa kohtaan. Vaan ensi -vuonna he eivät enää voi ostaa. Se on nyt myytävä, mikä on myytävä, jos -mieli rahaa saada. - -Kruununtiloilla on tietysti aina ollut ja tulee vastakin olemaan -parhaat metsät, niitä kun ei ole ennen perintölunastusta päästy -tärväämään. Niitten koskemattomien aarteitten voittamiseksi ovat -sahalaiset paljon älyä haaskanneet. Esim. Etelä-Savossa on löytynyt -kruunun tiloja, joihin omistajat eivät ole saaneet perintöpapereita, -koska tilat eivät vielä ole olleet lain määräämässä kunnossa. Silloin -on joku sahayhtiö tullut omistajalle apuun, antanut etukäteen metsää -vastaan rahaa tai ryhtynyt itse rakennushommiin tilalla. Kun omistaja -siunatulla avulla siten on päässyt itsevaltiaaksi isännäksi tilalleen, -on avun antaja iskenyt metsään käsiksi. Kaikki on mennyt hyvin, mutta -lopputili on usein päättynyt siten, että omistaja onkin jäänyt -auttajalleen velkaa, "koska metsä ei ole vastannutkaan tilan -kuntoonpanemisessa syntyneitä menoja". - -Monessa muussakin kohti Savon puolella, esim. Iisalmen pohjoissalolla -kuulee myöskin entisistä kruununtiloista varsin huvittavia ja -metsähuijausta kuvaavia kertomuksia, vaikka minä puolestani en voi -niiden todenperäisyydestä valalle mennä. Niitä olivat entiset eläjät -alkaneet innokkaitten tukkimiesten kanssa yksissä tuumin hommata -perintötiloiksi, ja siinä oli menetelty esim. seuraavalla tavalla: -käännettiin jollakulla aholla hiukan turpeita alassuin, peitettiin -niillä kivet ja kannot, ja niin oli laissa määrätty perintötalon pelto -valmis. Rakennettiin sitten uljas tupa, mutta kun kestävämmän -muuriaineen saanti olisi käynyt liian kalliiksi, tehtiin tuvan nurkkaan -uuni hirren pätkistä, jotka päältäpäin tahrittiin savella. Siinä oli -rakennus, vankka ja syynikelpoinen, niinkuin perintötalossa ainakin, ja -vaikka en ole sellaista tupaa koskaan nähnyt, olisin sentään sydämmeni -ilolla tahtonut olla näkemässä, kuka siihen uuniin pisti ensimäiseksi -takkavalkean! Siten kerrotaan saadun tiloja perinnöksi, sitten -paljastettiin niiden uhkeat, valtion hoivissa varttuneet metsät, ja -seuraus oli että omistajat köyhtyivät, eivät voineet enää suorittaa -veroja, ja niin joutui sellaisia tiloja kruununpuistoksi takaisin. - -Eräästä samallaisesta "Potemkinin keinosta" kuin Iisalmessakin, -kerrotaan myös Pielavedellä. Sielläkin hommattiin erästä kruununtilaa -perinnöksi, että saataisiin vapaasti iskeä käsiksi metsään. Talo oli -sivulla tiestä, laajan puuttoman suon takana, mutta näkyi sentään -hyvästi tielle. Pihalla sattui olemaan suuri, kalliontapainen maakivi, -ja siinä se melkein olikin ollut kaikki, mitä nähtävää oli. - -Ajettiin sitten miehissä syyniin, rattailla ajettiin, sillä kesäiseen -aikaanhan ne ovat talon pellot tarkastettavat. - -Mutta asianomaiset olivat läimäyttäneet hyvänpuolisesti syyniherroja -ohranjyvällä silmiin -- niin kerrotaan -- ja kun siinä oli rattailla -mukava istua, niin katseltiin vaan taloa ja sen tiluksia siitä -maantieltä. - -"Onpa tässä talossa peltoa, sileää ja kivetöntä", tuumasivat herrat -suota katsellen ja silmiään siristellen. - -"Onhan sitä, vaan ei se tämä aivan kaikki peltoa ole. Tämä etupuoli on -niittyä, niinkuin näette", arvelivat asianomaiset. - -"Niinpä todella näkyy olevankin. Ja taitaapa olla rakennuksetkin -kunnossa, mitäpä me sinne viitsimme huonoa tietä koluuttaa, näkeehän -nuo tähän. -- Ka, onhan siinä keskellä pihaakin joku iso rakennus -- -niinhän tuo on kuin kivestä -- mikä se on rakennus?" - -"Se on läävä!" - -Syyni oli pidetty, talo on sen jälkeen ollut monilla omistajilla, -nykyään kuuluu se olevan eräällä sahayhtiöllä ja autiona -- ei kuulu -olevan siitä ennallaan enää muuta kuin nuo laajat pellot ja mainio -harmaakivinen navetta. - -Tämä on hauska kertomus tällainen ja siksi olen sen tähän ottanut, ja -niitä taitaisi löytyä enemmänkin, jos niitä keräämään rupeisi. - -Niin on keinoteltu metsiä yksityisiltä, niin vielä valtionkin hallussa -olevia, petkutettu ja vietelty yksinkertaista rahvasta, soaistu silmät -valtion virkamiehiltäkin -- joko heidän tietensä tai tietämättään, sitä -on vaikea päättää. - -Maatilojen haalinnassa ovat sahayhtiöt, tai oikeastaan heidän -asiamiehensä käyttäneet samanmoisia keinoja kuin metsienkin ostossa. -Moni on kyllä myynyt heille talonsa aivan vapaasta tahdostaan, tullut -suorastaan tarjoomaankin sitä, mutta paljon kerrotaan sellaisiakin -tapauksia, joissa on yhtä tai toista sivukeinoa käytetty, ellei myyjä -ole heti ensi hopussa ollut kauppaan taipuvainen. - -Kerrotaan monessa kohti, esim. Laukaan kihlakunnan pohjoispitäjissä -sellaisiakin tapauksia, että sahalainen ostoinnossaan on esim. lahjonut -jonkun perheen jäsenistä, turhamaisuutta rakastavan emännän tai -tyttären, tahi huonoon elämään taipuvaisen pojan viettelemään perheen -isää luopumaan tuosta "vanhanaikaisesta ja huonosti tuottavasta -maantyöstä" ja myymään talonsa. Toisia isäntiä taas on koetettu saada, -velkaantumaan niin paljon kuin mahdollista, ja kun siinä on onnistuttu, -kun mitta on tullut täyteen, on sahalainen sopivalla hetkellä iskenyt -taloon kiinni ja pakottanut sen myyntiin. Ja hinnoissa ei tavallisesti -tule mikään kilpailu kysymykseen. Sillä näyttää aivan todenmukaiselta, -että yhtiöillä on solmittuna jonkunmoinen rengas keskenään. Sen huomaa -esim. Pihtiputaalla ihan selvästi niistä kahdesta yhtiöstä, Hallasta ja -Haapakoskesta, jotka siellä etupäässä isännöivät. He eivät ole koskaan -asettuneet toistensa tielle. Heille on ollut etuisinta pysyä kumpikin -omassa piirissään: ota sinä tuo, minä otan tämän, tilaa täällä on -meillä kummallakin. Kukaan yksityinen ei liioin ole pystynyt -kilpailemaan heidän kanssaan, sillä jos sitä joku on koettanutkin ovat -hänen asiansa tavallisesti kääntyneet niin hullulle tolalle, että elämä -on hänelle pian tullut hyvinkin happameksi. Jos hän on sattunut -ostamaan jonkun hyvän metsätilan kuinka edullisesti tahansa, on hän -useinkin jäänyt siihen ötköttämään metsineen, tukkineen, sillä -kaikkivoivat yhtiöt eivät ole niistä huolineet, eivät hinnasta mistään. -Ja jokaista, joka vähänkään rohkenee pistäytyä väliin heidän -kaupoissaan, vihaavat yhtiöt, ja kutsuvat kansan yllyttäjäksi. - -Seuraus onkin miltei kaikkialla ollut, että useimmat varakkaat ja -keinokkaammat yksityiset ovat katsoneet parhaaksi ja etujensa -mukaisimmaksi lyyhistyä yhtiöitten mahtavien siipien alle, ruveta -edistämään heidän asioitaan ja nokkelasti nokkasemaan ne murut, joita -äveriästen pöydiltä putoilee. Ja jos suupuheisiin saa luottaa, niin -kerrotaanpa yhtiöitten mahtavuudesta jo esimerkkejä, että heidän -kauppojaan on kiinnitetty sellaisissakin tapauksissa, jolloin he ovat -ostaneet talon alaikäiseltä tai muuten jakamattomalta pesältä, -jommoiset kaupat yksityisten tekeminä aina armotta on kumottu. - -Eräällä taholla, sekin Keski-Suomen kulmalla, kuuluu jumalansanaakin -käytetyn hellyttämään jonkun itsepintaisen salonukon mieltä "auttamaan -lähimmäistään", joka on ollut hyvän puumetsän tarpeessa. Mutta minkä -verran siinä on ollut todellista jumalisuutta mukana, selvinnee ehkä jo -yhdestä tämänkaltaisesta esimerkistä: asiamies oli eräältä köyhältä -mieheltä ostanut hakkuuoikeuden hänen koko metsäänsä 200 markalla 20 -vuodeksi. Mies joutui rahan pulaan ja nyt tarjosi sama asiamies koko -talosta 600 markkaa, esiintyi hyvin jumalisena ja puhui laajalti tämän -maallisen tavaran turhuudesta ja katoavaisuudesta. Isäntä ei sentään -sillä vielä muuttunut ihan täydelliseksi Sakeukseksi, varsinkin kun -tiesi, ettei ostajakaan ollut aivan sitä lajia tarvitsevaisia, joille -olisi tullut koko omaisuutensa jakaa, ja sen vuoksi oli hän siksi -rohkea, että tinki kauppasummaa hiukan korkeammaksi. - -"Ai, ai rakas veli, älä sinä pyydä sitä viimeistä penniä, kyllä sinulle -jumala siunaa takaisin", uikutti nyt tuo jumalinen ostaja. - -Silloin sattui niin, että muuan yksityinen sivultapäin -tarjosi isännälle talosta kaksituhatta markkaa -- ei erityisessä -kauppa-innossa, vaan muuten koetellakseen, kuinka suuri tuon jumalisen -miehen viimeinen penni olisi, tai ehkä pysyttääkseen köyhää miestä -rauhassa tilallaan. Kun ostaja sai tämän tietää, julmistui hän ja -maksaa paukautti talosta 4,000 markkaa. Siis tuo viimeinen penni, jonka -jumalan muka piti siunaaman takaisin köyhälle talonsa myyjälle, ei -tehnyt enempää eikä vähempää kuin tasan 3,400 markkaa, ja olisiko sen -joka kaupassa, mitä on tehty, laskea ihan tunnon ja oikeuden -mukaisesti, niin tekisi se usein vielä kymmenen kertaakin tämän summan. - -Moni tällainen huomaa kyllä jäljestä päin, ett'ei jumalan sanaankaan -ole luottamista joka miehen suusta, eikä siunausta tule, vaikka tekisi -sahayhtiöille kuinka suuria lahjoituksia tahansa. - -Toisaalla taas käytetään muita viettelykeinoja, eikä kajota ollenkaan -ihmisten hellempiin tunteihin -- tämä kaikki aina miestä myöten, sillä -yhtiöitten asiamiehet tuntevat tarkimmilleen talot ja talojen asukkaat -sillä paikkakunnalla, missä he liikkuvat. Kun he tapaavat mieleisensä -talon, jota haluavat pohjineen ostaa, niin siihen he asettuvat vaikka -asumaan ja alkavat kutkutella omistajaa juuri siitä kohdasta, jonka -huomaavat parhain kutajavan. Sanalla sanoen, kaikkia keinoja koetetaan. -Ken on jumalinen, sille puhutaan jumalan sanaa, ken on viinaan menevä, -sille annetaan viinaa, ken on laiska, sille luvataan työttömät päivät -ijäkseen, ken on köyhä, siitä luvataan tehdä ikuisiksi ajoiksi rikas, -ken valittaa työväen puutetta ja kalleutta, sekä siitä johtuvaa -maanviljelyksen kannattamattomuutta, siitä luvataan tehdä sellainen -herra, jonka ei enää koskaan tarvitse mokomia asioita huolehtia, ken -sadattelee huonoja maita, huonoja vuosia, hallaa ja vesitulvia, se -luvataan yhdellä iskulla kaikista sellaisista vastoinkäymisistä -vapauttaa -- kun vaan myy talonsa "puulaakille" ja alkaa elää selvällä -rahalla. - -Usein, kun omistaja ei ole ollut halukas vapaehtoisesti myymään -taloansa, on käytetty sellaisiakin keinoja, että hänen lopulta on ollut -_pakosta_ luopuminen isännyydestä, jos vaan edellytykset ovat olleet -vähänkään sellaiset, että häneen puolelta tai toiselta on pystytty -käymään käsiksi. - -Tässä yksi esimerkki: - -Lähellä Pihtiputaan kirkkoa on eräs 1,12 manttaalin talo, josta -omistaja aikaisemmin oli myynyt metsän yhtiölle 10-tuumaisiin saakka -1,500 markan kauppasummasta. Kun hakkuu-aika loppui ja tilalle vielä -jäi summaton määrä pienempää tukkimetsää, vietteli sahalainen isäntää -jatkamaan kontrahtia. Tämä ei kuitenkaan suostunut, toivoen saavansa -vastaisuudessa parempaa hintaa, vaan koetteli elää kituutella tehden -pieniä velkoja -- tuo ensimmäinen metsäraha oli tietysti aikoja sitten -mennyt. Miehellemme sattui onnettomuuksia ja vihdoin joutui hän eräälle -varakkaammalle isäntämiehelle velkaan parituhatta markkaa. Tämä -velkakirja, joka oli taloon kiinnitetty, keinoteltiin siirretyksi -muutamalle juoponsekaiselle velikullalle, ja nyt alettiin sillä hakea -taloa myytäväksi. Ei mikään auttanut. Omistaja tarjosi monenmoisia -ehtoja, koetti kaikki keinonsa saadakseen pitää talonsa, sillä hän oli -niitä harvoja, joka ei olisi hevillä luopunut maastaan, jonka arvon hän -tiesi monta vertaa suuremmaksi kuin tuo velka. Eräs maakauppias lupasi -jo auttaa, mutta se oli vaan joku diplomaattinen viivytys asiassa, se -avun lupaus peruutettiin ja mies joutui vaan entistään kireämmälle. - -Silloin ilmestyi vihdoin tukkiherra itse pelastavana enkelinä (hän oli -tietysti kaiken aikaa sivulta päin johtanut asiain juoksua) ja tarjosi -hätäytyneelle isännälle 4,000 markkaa koko talosta, lapasi hyvät -asunto-ehdot ja monia muita etuja, muun muassa maksavansa päälle kaupan -isännän velan kunnan lainajyvästöön -- noin 10 hehtolia viljaa. Mutta -sitä ei kuulu maksetun eikä ole asuntokontrahtiakaan annettu. - -Aivan samallaisia tapauksia, joissa sahalaiset joko välillisesti tai -välittömästi ovat vehkeilleet tilanomistajain asioissa saadakseen -heidät luopumaan taloistaan, kuulee Savon ja Karjalankin puolella -tuhkataajaan. Heitä on jonninjoutavista maksettavista pakotettu -konkurssitilaan, heille on annettu velkaa, mutta on pienimmästäkin -velasta otettu talo panttiin ja koetetaan sitten sitä saada apajaan. - -Tämä onnistuukin aina, jos talojen eläjät vaan ovat köyhtyneitä tai -muuten veltonpuoleisia -- ja ikävä sanoa, niin melkein säännöllisesti -sattuu olemaan siellä, missä metsähuijauksen kohmelosta ei vielä ole -päästy selviämään. Heitä elätetään joku aika, mutta toisaalla -tavallisesti jo hyvän kaupan innossa kohahdetaan, että "kyllä minä nyt -annan, mutta kohta on talo minun". - -Mainittava on tässä yhteydessä, että kaikissa tällaisissa -keinotteluissa ovat yhtiöitten parhaina apumiehinä sydänmailla olleet -maakauppiaat. Ei ainoastaan Karjalan kulmilla, missä heidän valtansa on -suurin, vaan Savossa ja Keski-Suomessakin ovat juuri he olleet -paikkakuntain parhaat synnynnäiset maatilojen "värvääjät" yhtiöille. -Sillä suoraan sanoen, juuri heidän kauttansa on ylellisyys ensin -päässyt metsähuijauksen alkuaikoina leviämään sydänmaille, ja sen -jälestä suuri määrä laiskistumista sekä yleinen velkaantuminen, josta -ei ennen tiedetty mitään. - -Kaikkialla, mutta eritoten Rajakarjalan puolella, Ilomantsissa, -Pielisessä, Nurmeskulmalla ja Rautavaarassakin, kuulee surkeita -kertomuksia heidän "sivistävistä" toimistaan. - -Hankittiin halpoja väkijuomia, värjätyitä viinoja, joita muun räämän -ohessa moninkertaisesta hinnasta myytiin herkkäuskoisille salon -ukoille. Niihin menivät ensimmäiset tukkirahat ja moni isäntä lojui -vaan kauppiaitten seutuvilla ja jätti jo silloin maittensa viljelyksen -takapajulle, möi sitten metsää uudestaan, tärväsi rahat taas -- ja -joutui lopulta kauppiaalle velkaan. - -Tämä otti kiinnityksen hänen tilaansa, haki sen sopivalla hetkellä -myytäväksi ja sai sen tavallisesti itselleen ihan polkuhinnasta, -niinkuin oli tarkoittanutkin. Sitten rupesi hän tekemään sillä afääriä, -laittoi siitä sellaisen satimen, joka lauetessaan toi hänelle joka -kerta lisää rahaa. Hän möi näet sen uudestaan jollekulle köyhälle -miehelle, tavallisesti sellaiselle, jolla oli maksaa hänelle muutamia -satoja markkoja käteistä rahaa. Lopusta tehtiin velkakirja, -vaadittaissa maksettavaksi. Jonkun ajan kuluttua hakikin kauppias taas -velkansa ulos, ja silloin meni köyhältä mieheltä sekä talo, että se -raha, jonka ostaissaan oli siitä antanut. Sitten möi kauppias saman -talon taas samalla tavalla, ja otti taas itselleen -- yhä samalla -tavalla. Otettuaan täten aikansa rahoja taimikaupoilla, on loppu -tavallisesti ollut se, että maakauppias on tuollaiset talonsa myynyt -vihdoin suurella voitolla sahayhtiöille. - -Hän kyllä on osannut hyötyä maatilojenkin kaupoissa hän, käärinyt yhtä -ja toista kokoon, mutta monen talon entinen omistaja on joutunut puille -paljaille. Täten ovat kauppiaat suoranaisesti saattaneet ja saattavat -yhä maatiloja hukkaan maanviljelykseltä, mutta enemmän on sellaisia -taloja, joiden myyntiin he ovat ainoastaan sivultapäin vaikuttaneet, -s.o. velkaannuttamalla niiden omistajia. Heidän joukossaan löytyy -todellisia kukkia tuon liikemaailmassa yhäti ylistetyn "afäärineron" -alalla, nykyjään satojen tuhansien, ehkäpä miljoonainkin miehiä, joiden -yhteiskunnallinen luotto on kasvanut samassa määrässä kuin heidän -rahansakin, samalla kun tuhansilla köyhillä maanviljelijöillä ei ole -luottoa missään muualla kuin heidän luonaan -- aikansa. - -Juuri Rajakarjalan kulmalla löytyy esim. eräs pohatta maakauppias, joka -hyvistä toimistaan ja köyhän väestön avustamisesta puhuessaan on -suoralla ylpeydellä kohahtanut, että hänen parhaita kauppojaan oli se, -kun hän maksoi talosta 25 markkaa, ja hän saa siitä sentään metsän -vuoksi ainakin 10,000! - -Tällaisia loistokauppoja tekevät kyllä sahalaisten asiamiehet -mieluimmin itse, mutta suovat sentään usein aivan kernaasti "pienen -voiton" välikauppiaallekin; ja yleensä tuntuukin aivan siltä, kuin -juuri maakauppiaitten ja sahalaitosten välillä vallitsisikin joku -hieno, keskinäisen sympatiian side, aivan kuin heihin voisi sovelluttaa -sananlaskun "yhtä luuta vuohen sarvi, sitä poski kuin pääkin." - -En voi olla mainitsematta tässä yhtä esimerkkiä niistä keinoista, -joilla pääomat sellaisessa vähän viljellyssä ja maailman suurliikkeestä -syrjäisessä seudussa kuin esim. Pohjois-Karjala, ovat voineet paisua -aavistamattoman suuriksi. - -Siellä on ollut kauppiaita, jotka ahtaina raha-aikoina eivät millään -muotoa ole talollisille lainanneet rahaa, vaan ostaneet heiltä esim. -viljaa, jos sitä on sattunut olemaan (ja sitähän meikäläisissä oloissa -näyttää maamiehellä melkein aina olevan silloin kuin rahasta on puute). -On maksettu rukiista esim. 15 mk tynnöriltä -- ja siten on -tarvitsevainen saanut rahaa kipeimpiin tarpeihinsa. Mutta kun jyvät oli -myyty, tuli leivän puute, ja nyt oli käännyttävä taas kauppiaan -puoleen. Tuo hyväsydämminen mies antoi kyllä viljaa velaksi, vaikkei -ollut antanut rahaa. Tosin oli hänen viljansa kallista -- 30 mk. -tynnöriltä -- mutta minkä sille teki, hädässä täytyi ottaa ja antaa -velkakirja tai vekseli 6 % korolla, puhdas, laillinen paperi, josta -kukaan ei voinut sanoa, että se olisi ollut koronkiskomista. Turhien -vaivain välttämiseksi välitettiin tällaiset kaupat lopulta usein niin -mukavasti, ettei ostaja monasti vienyt jyviään ollenkaan myöjän aitasta -pois, vaan möi ne samassa laarissa isännälle takaisin, jossa ne oli -ostanutkin -- hinnassa vaan oli pieni ero. - -Paljon voisi kertoa tällaisia loistavia kauppoja, vaan kun ne eivät -suorastaan kuulu kertomusteni alaan, heitän ne syrjään. Summa on se, -että tuhannet tilalliset ovat epäsuotuisissa krediitti-oloissa -lisänneet velkakuormaansa, ja kun moni heistä ei ole keksinyt muuta -pelastuksen keinoa, on hän myydä läimäyttänyt koko talonsa -sahayhtiöille, joiden asiamiehet kuljeksivat paikasta toiseen -yllyttämässä "että myy nyt ajoissa, ellet sitä tee, niin myymättä jää -itseltäsi". - -Jos tämä jo tuntuu ikävältä, että miehet, joiden varsinaisena -elinkeinona on kauppa, ovat välillisesti tai välittömästi vaikuttaneet -maatilojen rappeutumiseen ja jouduttaneet niitä entisiltä omistajiltaan -suurten yhtiöitten metsämaiksi, niin vielä ikävämpää on kuulla se, että -valtion virkamiehiäkin on antautunut yhtiöitten avustajiksi. - -Ja sellaista on tehty tavalla, joka ei heille ollenkaan soveltuisi, -heidän kun päinvastoin pitäisi oleman yksinkertaisen kansan avustajina -ja neuvojina. Tätä ei tietysti kernaasti ottaisi uskoakseen se, joka ei -ole paikkakunnilla liikkunut, mutta kun kuulee aivan varmojen ja -luotettavien henkilöitten puheita heidän toimistaan, niin täytyy asian -väkiseltäkin uskoa todeksi. Eikä tarvitse kaukaakaan oleskella -salopitäjissä, kuten esim. juuri Pohjois-Karjalassa ja monella -muullakin kolkalla maatamme, kun jo itsestään huomaa, että esim. -ruununnimismiehillä on hyvin hyvä taipumus metsä-afääreihin ja että he -yleensä kovin helposti kallistuvat rikkaitten yhtiöitten puolelle. - -Pielisjärvellä esim. kuuluu vakaisten miesten kertomuksien mukaan -nimismies yhteen aikaan liikkuneen jotensakin julkisesti erään -sahayhtiön asioilla, ja onpa siitä aikoinaan käyty sanomalehdissä -jupakkaakin. Tiedetään varmaan, että Pielisjärven Uudessakylässä on -8:ssa kruununtalossa, joiden asuntakuntoisuutta sama nimismies ennen on -syynäillyt ja silmällä pitänyt, nykyään asuntaoikeus ja valta -perinnöksi hakuun myyty sahayhtiölle -- ja juuri näissä kaupoissa -kerrotaan mainitun nimismiehen muutamissa olleen osallisena. - -Toinen valtion virkamies, joka paljon on puuhaillut näissä samoissa -asioissa, on henkikirjuri Nurmeksessa. Puheista päättäen eivät -hänenkään asioimistoimensa ole juuri parasta laatua, ja samaan viittaa -sekin seikka, että hänet aivan hiljattain oli Juuan puolelta haastettu -Nurmeksen käräjiin vastaamaan monenmoisista virheistä siellä -tekemissään talojen kaupoissa. Hän onkin jo kauan aikaa häilynyt -sahayhtiöitten ja tilanomistajain välillä, ostellut ja myynyt metsiä ja -maatiloja, purkanut hakkuukontrahteja toisaalla ja toisaalla taas -välittänyt tilojen pohjakauppoja yhtiöille. Lopulta on hän näissä -kaupoissaan joutunut riitaan niinhyvin yhtiöitten kuin monen -yksityisenkin kanssa, ja siitä on, kuten jo mainitsin, ollut -seurauksena rettelöt ja oikeudenkäynti. - -Tuollaiset jutut ovat jo muutenkin ikäviä ja vielä ikävämmiksi ne -muuttuvat, kun paikkakunnalla yleisesti tiedetään, että niihin on -valtion virkamies ollut aihetta antamassa. - -Useita tiloja, joiden metsiin sahayhtiöillä on ollut hakkuu-oikeus, on -sama henkikirjuri ostellut Juuan pitäjän Polvijärven ja Petrovaaran -kylissä ja antanut entisille omistajille niihin jonkunmoisen -asunto-oikeuden. Moni niistä on sentään joutunut jo sahayhtiöille, -(joka lienee ollut tarkoituskin) toinen osa taas eräälle -helsinkiläiselle, joka niihin parhaillaan hakee lainhuudatuksia, -huolimatta siitä, että entiset omistajat väittävät, ett'ei heidän -kauppakirjoissaan määrätyitä maksuehtoja vielä ole täytetty. Kuinka -lieneekään, mutta monta harmia ja puuhaa, jopa pitkiä Helsingin -matkojakin ovat nämäkin kaupat tilojen entisille omistajille -aiheuttaneet ja oikeuksiin niistäkin kuuluu hankittavan. Ostetaan ja -myydään, vaihdetaan ja rettelöidään vähäisistä maatiloista niinkuin -markkinoilla hevosluuskista. - -Monessa muussakin paikassa ovat virkamiehet, erittäinkin juuri -nimismiehet ruvenneet metsäkauppoja tekemään ja sahalaisten asioita -ajamaan, mutta tuntuu niitä olevan muitakin samanlaisia, jotka hyvällä -omallatunnolla nostavat valtiolta palkkansa ja samalla saattavat -yksityisesti lisätä sitä vetämällä kaikessa ystävyydessä yksinkertaisia -talonpoikia nenästä, vaikka todellinen tunnollisuus ja lähimmäisen -rakkaus vaatisi heitä oppineempina opastamaan kansaa siihen, "että -jokainen saisi omansa pitää ja nautita". Kuinka käy esim. monen -oikeusasian silloin, kun paikkakunnan yleinen syyttäjä muitta mutkitta -yhtyy aina väkevämmän puolelle? Esimerkkejä sellaisista kerrotaan -paljon, esim. Laukaan kihlakunnan puolella, puhutaan takavarikoista, -joita on laittomasti purettu, kun yhtiön etu sitä vaatii j.n.e. - -Onko kummaa jos kansa monessa kohdassa sydänmailla on tullut siihen -käsitykseen, että yhtiöt ovat kerrassaan kaikkivaltiaita, kaikkivoipia, -jotka saavat tehdä mitä tahansa, joiden raha komentaa kaikki ja joiden -alle täytyy yksityisen maanomistajan alistua niinkuin kohtaloonsa, -olipa asia mikä tahansa. Sellainen usko alkaa levitä, ja paljon -tapahtuu laittomuuksia, joista eivät tilanomistajat rohkene lopulta -valittaakaan siinä pelossa, että he kumminkin joutuvat alakynteen. - -Olen ehkä liian paljon poikennut syrjään varsinaisesta aineestani, -puhuessani näin pitkältä kaikenmoisista keinotteluista y.m. mutta nämä -kaksi asiaa, nimittäin metsähuijaus ja maatilojen joutuminen -yhtiökäsiin yhdeltä puolen sekä kaikenmoiset juonet ja koukut toiselta -puolen ovat minusta näyttäneet olevan niin läheisessä yhteydessä -toistensa kanssa, että jos yhdestä jotain puhuu, ei voi olla -toisestakaan mainitsematta. Sillä onhan hyvin tavallista, että -inhimilliset heikkoudet, keinottelu ja helpon rikastumisen halu -pyrkivät esiin vakautuneempainkin liikkeitten alalla, saati sitten -metsäliikkeen, jossa valmiin tavaran kauppa on kylläkin vakaantunut, -vaan jossa, mitä raaka-aineen myyntiin tulee, ei meillä yleensä ole -ollut järkeä mukana ollenkaan. - - - - -VII. - -Yleisiä seurauksia itsenäisten maanviljelijäin vähenemisestä. - - -Edellisessä on koetettu hiukan tavoitella niitä syitä, joista -maatilojen pohjakaupat liikeyrityksiin, etupäässä sahayhtiöille, ovat -aiheutuneet. Syitä on hyvinkin monenmoisia kuten olemme nähneet, vaikka -useissa tapauksissa on niiden juuria varsin vaikea huomata tai saada -näkyviin. Mutta seuraukset ovat aina helpommin näkyvissä niin tässä -kuin tavallisesti kaikissa muissakin asioissa, jotka jostain syystä -ovat syntyneet ja jotain seurauksia jättäneet. - -Tässä ovat ne yleensä samallaiset kaikkialla ja tulevat ne tietysti -selvimmin näkyviin siellä, missä yhtiöitten omistus-oikeus on vanhin, -mutta jotensakin helposti huomattavissa ovat ne sentään jo -vereksemmissäkin kohdissa. - -Meneepä kenenkä ymmärtävämmän ja tässä asiassa puolueettoman henkilön -puheille tahansa niissä pitäjissä, joissa näitä yhtiötiloja on enimmin, -niin jokainen puhuu samaan suuntaan, jokainen valittaa maanviljelyksen -rappeutumista niillä (paitse aniharvoja poikkeuksia jonkun tehtaan -tiloilla sen omissa "kotinurkissa") ja jokainen arvelee, että -irtolaisväestön suuri lisääntyminen ja samalla monet kunnalliset -rasitukset ovat osaksi siitä seurauksena, jos kohta ne ovat seurauksena -metsähuijauksesta yleensäkin. - -Jos nyt ensiksi katsastamme mitä isännän muutos on vaikuttanut itse -niihin taloihin, jotka ovat joutuneet yhtiökäsiin, niin ei tarvitse -muuta kuin mennä ensimmäiseen, joka vastaan sattuu, ja jo heti huomaa -ja kuulee, että muutos entisestä elämästä on todella tapahtunut. - -Melkein poikkeuksetta hoitaa niitä arentimies, mikä milläkin ehdoilla, -(jos tilassa nimittäin vielä on jotain hoitamista) ja enimmillä -pienemmillä tiloilla on arentimiehenä tavallisesti sen entinen -omistaja. Harvoja poikkeustapauksia löytyy, joissa joku tila on -suorastaan yhtiön omassa hoidossa. - -Olisi ollut jo edellä mainittava, kun oli puhe syistä maatilojen -joutumiseen yhtiökäsiin, että se on suureksi osaksi juuri tämä seikka, -tämä jonkummoisen asunto- ja nautinto-oikeuden antaminen myyjälle hänen -omaan entiseen taloonsa, joka on ollut yksi yhtiöitten parhaita -valtteja talojen kaupoissa, mutta sopineehan se mainita tässäkin. - -Kun maatiloja ostetaan ainoastaan metsän vuoksi, kun niitten arvo -lasketaan ainoastaan metsän mukaan ja kun on tarkoitus ottaa niistä -maksetut rahat lisän kanssa takaisin pelkästään metsästä, on selvää, -että maanviljelys niissä jää sivuasiaksi, siihen ei ole enää sitä samaa -harrastusta, joka ennen ilmeni talojen hoidossa, silloin kun entiset -omistajat viljelivät niitä ominaan ja tiesivät, että jokainen parannus -niitten hoidossa jää hyödyksi heille itselleen, eikä kellekään muulle. -Maatilojen vuokralle antaminen on melkein samaa kuin niitten -nylkeminen, se on melkein samaa kuin "toisen hevonen ja oma ruoska". Se -vie säännöllisesti huonoihin tuloksiin, ja vielä enemmän tällaisissa -tapauksissa, joissa isäntä aina tietää hevosensa nahkasta saavansa sen -täyden arvon, kunhan siihen vaan ei ole lyöty reikiä, olipa itse elukka -ruoskittu vaikka hengettömäksikin. - -Voi selvään huomata, että meillä puhtaasti kotimaisienkin niinhyvin -yksityisten kuin yhtiöillekin perustavain teollisuuslaitosten -harrastukset yleisen edistymisen ja hyvinvoinnin parantamiseksi ovat -sangen laimeita, sitä vähemmin voimme odottaa, että ulkomaiset yhtiöt -pitäisivät meistä suurin muuta väliä kunhan vaan maamme kasvaa hyvästi -metsää. - -Ja juuri ulkolaisilla yhtiöillä on meillä tuhottoman paljon tiloja. - -He antavat niitten viljelykset vuokralle, ja ottavat niistä mitä -saavat, mutta elleivät niistä vihdoin saa mitään, sittenkun vuokramies -on niistä parhaansa mukaan osansa imenyt, on se heille mitätön asia, -sillä onhan niitten metsä kajoamaton ja eheä. Ei olisi erittäin -ihmeteltävää, jos tämä tapahtuisi sellaisilla salokulmain -pikkutiloilla, joitten viljelyksissä ei entuudestaankaan ole paljon -nylkemisen eikä rappeutumisen varaa, mutta aivan samoin käy -sellaisissakin paikoissa, jotka ennen ovat olleet hyvinkin hyvässä -kunnossa. Niitä on esim. enimmät niistä suurtiloista, joita Savon -puolella on joutunut yhtiöille. - -Katselkaammepa esim. Sulkavan entisiä herrastiloja. Niitä on siellä -puolikymmentä kappaletta sahayhtiöillä, kaikki useammista pienemmistä -tiloista yhdistettyjä, ja kaksi niistä, Hasulan ja Partalan hovit ovat -kotimaisissa käsissä, mutta muut ulkolaisilla, Hallan osakeyhtiöllä -sekä Gutzeit & kumppaneilla Kotkasta. - -Partalan hovi on ollut kauvimman aikaa sahayhtiön omana ja sellaisella -yhtiöllä, jolla sentään on ollut jonkun verran harrastuksia -maanviljelyksenkin suhteen, mutta hovin työnjohtajan sanain mukaan käy -sentään kaikki niinkuin "märkä palaa." - -Kun tilalle esim. on ollut rakennettava uusi navetta, on vuokraajalla -ollut miltei voittamattomia vastuksia ennenkuin on saanut tilan -metsästä ottaa siihen tarvittavat hirret -- tuo ainainen epäsuhde -maanviljelyksen ja metsänhoidon välillä yhtiötiloilla, joissa edellistä -pidetään sivuseikkana. - -Kaikki muut maatilat ovat vasta aivan viime vuosina joutuneet entisiltä -maataviljeleviltä omistajiltaan pois, ja isännöi niissä nykyjään -toisissa arentimiehet, toisissa yhtiöitten omat työnjohtajat, vaan -kaikilla kuuluu (ja niin näytti minustakin) maanviljelys olevan -taantumaan päin, vaikka se ennen on ollut hyvässä kunnossa. - -Suurtiloja kun ovat kaikki, on niillä suuri määrä torppareita, -ja ikävintä kaikista on kuulla heidän valituksiaan näistä -isännänmuutoksista -- vaikka harvoinpa torppari missäänkään tapauksessa -taitaa isäntäänsä kiittää. - -"Vaikeata oli elämä ennenkin", sanovat he Sulkavan hoveissa kaikki -yhteen suuhun, "vaan nyt se alkaa käydä mahdottomaksi, kun nämä -'virmat' rupeavat isännöimään." - -Eräässäkin hovissa on 15 torpparia, toisessa 36, vaan osa niistä on jo -muuttanut pois, toiset uhkaavat tehdä samoin. Ja mihin ne muuttavat? -Vastatkoon ken tietänee. - -Muuankin vanha torpparipariskunta kertoi nykyisistä oloista tähän -tapaan: "Olemme tässä jo eläneet kuuden isännän aikana ja toivoimme -tästä rauhassa hautaan pääsevämme, vaan nyt se vasta kumma tuli, kun -tämä yhtiö pääsi isännäksi. Uuden tekivät kontrahdin, ja niin kovan, -että muuttaa tästä täytyy ja tähän jättää mökki, jonka itse rakensimme. -Puoli tynnyriä ruista kylvämme ja siitä teimme ennen 'possakkaa' -hevospäivän viikossa, vaan nyt lisättiin puoli päivää viikolle, ja -pelkkää tukki-ajoa teetetään niin kovilla summilla, että pitää yöllä -päivää jatkaa. Pellontyötä ei tehdä mitään niinkuin ennen." - -Ankaroita välikirjoja on tarjottu yhtiöiden omistamilla tiloilla -kaikille torppareille, mutta joka paikassa uhkaavat he ennen lähteä -torpista pois, kuin ottaa niitä vastaan. On määrätty kaikista turhista -virheistä sakkoja. Ei saa torppari esim. ilman erityistä lupaa poistua -vähääkään loitommalle torpastaan, ei kaupunkimatkalle t.m.s. vaikkapa -"possakkansakin" täyttäisi. Sitten vaaditaan torpparilta, että hän, -paitse vakinaista päivätyötä, vielä korjaa kesällä määrätyn alan hovin -heinää ja viljaa täysin hyvässä kunnossa latoon ja aumaan saakka, -ottamatta ollenkaan laskuun sitä, kuka siiloin on heinän ja viljan -pilautumisesta edesvastuussa, jos esim. sattuu pitkällisiä sateita. - -Nämä kaikki ovat määräyksiä, joita eivät yhtiöt itse tee -alustalaisilleen, vaan ne, joille yhtiöt ovat tilain viljelykset -vuokranneet. Ja kun vuokramies pääsee lukemaan lakia torppareille, niin -sen tietää, että siinä on leikinteko kaukana. - -Metsän käytännössä ovat pykälät luonnollisesti ankarimmat. -Aita-aineiksikaan ei saa torppari käyttää muuta kuin haapaa, olipa sitä -talon maalla tahi ei. - -Tämä nyt on oikeastaan asiaa, joka voi tapahtua missä tahansa, missä -vaan torpparia löytyy, mutta jotain eroa siinä sentään on, koska -yleinen hyvinvointi itse tiloillakin on jo muutamassa vuodessa suuresti -laimentunut. Karja on kaikilla niillä vähentynyt, eikä sitäkään, mitä -on jälellä, jakseta enää ruokkia. Olipa eräälläkin Sulkavan -suurtiloista, joka nyt on ulkomaisen yhtiön käsissä, ennen karjaa -ruokittu hyvästi ja sitäpaitse vielä joka vuosi säästetty rehuja -vastaisen varalle ja myytäväksikin, vaan nyt siellä jo uudenvuoden -aikana kuuluu karja olleen rehun puutteen vuoksi varsin surkeassa -kunnossa. - -Surkeassa kunnossa oli eräs toinenkin ulkolaisen yhtiön omistama -maatila. Siinä oli aivan uusi navetta noin parillekymmenelle lehmälle, -jonka entinen omistaja oli rakentanut. Vaan nyt oli navetta typö tyhjä -ja koko talo autiona, lukuunottamatta erästä vanhaa räätäliä, joka asui -hyyryllä muutamassa kamarissa. - -"Kuka tässä talossa isännöi?" kysyin räätäliltä. - -"Rotat", vastasi hän ivallisesti nauraen ja alkoi kertoa sitä -surkeutta, mikä on yleisenä seurauksena näistä sahayhtiöitten -pohja-ostoista. - -Toiselta saman yhtiön suuremmalta tilalta (vähän toista manttaalia) on -samoin karja hävitetty kokonaan, ja kokonaan aijotaan kaiketi hävittää -niissä viljelyksetkin, koska niihin ei ole vuokramiestä otettu, vai -eikö liene saatu. - -Turtianniemen hovissa Kerimäellä, joka pari vuotta on ollut kymiläisen -Hallayhtiön käsissä, kuuluvat niinikään viljelykset taantuneen koko -lailla, paitse sitä, että torpparit siinäkin ovat joutuneet varsin -ikävään välikäteen. Tila on näet annettu kymmeneksi vuodeksi arennille -ja torpparit jätetty kokonaan arentimiehen määräämistä ehdoista -riippuviksi. - -Samalla tavoin tulee tietysti käymään Niittylahdenkin suuren hovin -alueella Säämingissä. Se oli vasta viime talvena myyty samalle -edellämainitulle norjalaiselle Hallan yhtiölle, mutta paino ja paha -aavistus sydämmessä sentään jo sielläkin torpparit odottivat, mitä -tuleman piti. - -Kun ajattelee kuinka suuret aluskunnat, kuinka monia kymmeniä -torppareita ja mökkiläisiä on tällaisilla suurilla maatiloilla, niin -huomaa millainen joukko perheitä joutuu vaikeaan asemaan tilojen -muututtua yhtiöitten metsätiluksiksi. - -"Mökkiläisille ja torppareille tulee todellakin pula", kertoi eräs -paikkakuntalainen Kerimäelläkin. "Ennen oli isäntä, johon turvasi ja -jonka hoteissa sai asua ja peltoakin tehdä, vaan nyt ovat aivan kuin -turvattomia, eikä heitä yhtiöt suopein silmin katsele, senvuoksi että -he kuluttavat polttopuuta, jos kohta yhtiötilojen vuokraajat -koettavatkin heidän hiellään tiloja imeä. Tiukalle käy heidän elämänsä, -he muuttavat pois, ja niin lisäytyy irtolaisia ja loisia yhä." - -Tämä koskee suurtiloja. Niitten myynnissä voi koitua vaikeuksia -sellaisille perheille, joilla ei ennenkään ole vapaata maa-omistusta -ollut, eikä heidän asemassaan siis kuitenkaan tapahdu aivan räikeää -muutosta. Itse laajan tilan viljelykset kyllä menevät rappiolle, mutta -torppari on aina torppari, eikä hänen siirtymisessään torpparista -loiseksi ole monasti hyvinkään pitkää askelta alaspäin. Pahempi on asia -pientilallisten suhteen, niitten, joilla jo on ollut itsenäinen asema, -oma tila. Kun heistä tulee yhtiöitten vuokramiehiä, loisia, vieläpä -paikoin vaivaishoitolaisiakin, silloin on putous suurempi, tuntuvampi. -Ja niitä juuri etupäässä pudota poksahtelee satoja, tuhansia. - -On yleensä pidettävä varmana asiana, että se on juuri pienviljelys, -tuollainen omintakeinen, vapaa ja pakoton ahertaminen omalla pohjalla -perheineen ja perheensä eduksi, joka paraiten vie koko maan yleistä -hyvinvointia ja viljelystä sekä koko sivistystäkin eteenpäin ja -kasvattaa vankkoja kansalaisia. Ja kun tässä suhteessa syntyy -taantumista, ilmestyvät sen seuraukset heti silmiinpistävämpinä. - -Niinpä onkin viljelyksen rappeutuminen sekä valitukset sen pahasta -vaikutuksesta yleisimmät siellä, missä pienitilalliset joukolla ovat -myyneet talojaan, ja tämä rappeutuminen on aina samassa suhteessa -suurempi, jota vanhempaa yhtiöitten omistusoikeus on. - -Otan tähän esimerkkejä eri paikkakunnilta sekä asiantuntevain -henkilöitten lausuntoja. - - * * * * * - -Ilomantsin pitäjässä on yhtiötiloja luvultaan enemmän kuin missään -muualla Suomessa, vaikka kyllä niitten suhde koko pitäjään nähden ei -ole niin suuri kuin esim. Rautavaarassa ja Pihtiputaalla, koska -Ilomantsi on äärettömän laaja. Enimmät talot, ja osaksi vanhinta -omistusoikeutta, luvultaan 86, ovat siellä Värtsilän tehtaalla, kuten -jo edellä on mainittu. Niitä ovat Kuolismaan, Lutikkavaaran, Melaselän, -Nehvoniemen, Ontronvaaran ja Patrikan kylät melkein kokonaan. Utra Wood -& kumppaneilla, englantilaisilla, on 48 taloa, lähes kolme kokonaista -kylää, Kivilahti, Kivilampi ja Käenkoski, ja osia muistakin kylistä. -Cederberg & kumppaneilla on myös kokolailla. Miltei kaikissa näissä -taloissa elää kituuttelee entiset omistajat tai joku heidän -jälkeläisistään jonkunmoisena vuokramiehenä. Välikirjat heiliä on -yhtiöitten kanssa, mutta ne tulevat harvoin täytetyiksi, ja yhtiöt -saavat useimmiten tyytyä siihen että lampuodit jaksavat maksaa edes -osan tilan ulostekoja. He eivät voi suuria vaatia, sillä siinä -tapauksessa jäävät tilat autioiksi. - -Maa on kyllä karua, mutta eletty on sielläkin sentään ennen ja tultu -miten kuten toimeen kaskenviljelyksellä, metsä-alat kun ovat olleet -äärettömän suuret, sekä raivattu vähin peltojakin, mutta nyt kuuluu -kaikki tilat joutuneen täydelleen rappiolle mitä maanviljelykseen ja -karjanhoitoon tulee, ja arentilaiset niissä elävät pääasiallisesti -rahdin vedolla, metsänhakkuulla ja malminnostolla. Useita taloja on jo -jäänyt kokonaan autioksi, esim. Mekrijärven kylässä kolme kappaletta, -toisissa taas ovat eläjät niin köyhtyneet, että yhtiöitten täytyy jo -maksaa heidän puolestaan suuren osan ulostekojakin. He ovat entisillä -tiloillaan loisien asemassa. - -Pohjoispuolella Ilomantsia, Koitereen järven seuduilla kuuluu ennen -olleen taloja, joissa elettiin vallan hyvästi, ja joista muutamilla -olisi edellytyksiä säännöllisellä viljelyksellä elättää useita kymmeniä -lehmiä, vaan nyt ovat nekin, sittenkun ovat joutuneet lampuotitilojen -asemaan, taantuneet niin, että tavallisesti elätetään vaan pari lehmää -taloa kohti. - -Seuraavan kuvauksen yhtiölampuotien tilasta yleensä antoi eräs -Ilomantsin vanhimpia virkamiehiä, jonka pitäisi paikkakuntansa olot -parhaiten tuntea: - -"Useimmilla heistä ei ole omaa karjaa ollenkaan. Paraimmilla -on 3-6 lehmää, vaan nekin ovat useimmiten ruokkolehmiä (tästä -ruokkolehmä-systeemistä tulen tuonnempana kertomaan enemmän). Heidän -koko omaisuutensa nousee tavallisesti noin 100-400 markkaan. Köyhyys ja -puute on niin suuri, että jos esim. tulee kinkerit taloon, niin -lainataan joltakulta varakkaammalta naapurilta papin varalle vuode. Jos -mennään kirkkoon, lainataan vaatteet. Kylvöjä tehdään joku kappa -vuodessa, eletään vaan savottatöillä päivästä toiseen ja kun puute -sattuu, turvaudutaan vaivaishoitoon. Irtolaisia ja vaivaisia lisääntyy -yhä, useita tiloja on jo jäänyt autioiksi, sillä kun lampuodit niistä -kerran häviävät, ovat ne siinä kunnossa, että niissä on mahdoton -kenenkään asua. Tätä seikkaa on vielä paljon vaikeuttanut se määräys, -että jos sattui lampuodin muutos taloon, täytyi uuden tulokkaan ottaa -maksaakseen entisen lampuodin velka. Nykyään on toki tämä määräys -poistettu. - -"Kolme pahinta pykälää, jotka yhä tekevät lampuotien elämän tukalaksi, -ovat kaskenpolton rajoitus, pakollinen yhtiöitten työväen majoitus jos -metsähakkuu sattuu paikkakunnalle, sekä pakollinen poismuutto tilalta -ilman määräpäivää ja ilman korvausta, jos tekee jonkun rikoksen -välikirjaa vastaan. - -"Koko elämä riippuu yhtiöstä, eikä huomista päivää surra ollenkaan. -Usein sattuu siten, että kun työkausi on lopussa, onkin rahat eletty -niin, että jäädään vastaisen työn eteen yhtiölle velkaa. - -"Yleensä ovat kreikkalaisvenäläiset maanomistajat suuremmassa määrässä -köyhtymään ja vähenemään päin kuin luterilaiset, ja heidän alueensa -Ilomantsissa onkin kahden viimeisen vuosikymmenen kuluessa vähentynyt -suhteellisesti 5 manttaalia enemmän kuin jälkimäisten." - -Näin kertoi edellä mainitsemani Ilomantsilainen. - -Näyttää siltä kuin kasken polttamisen jyrkkä kielto ja jo liiallinen -rajoituskin lamauttaisi kaikki viljelysyritykset Karjalan karuimmilla -seuduilla. Sen lakkautuksen tulisi tapahtua vähä vähältä, viljelijän -oman kokemuksen ja edistyksen mukaan, mutta kun yhtiö tulee ja määrää -jyrkän kiellon, muuttuu elämä yht'äkkiä liian tukalaksi, kun ei enää -saada vanhaa rakasta kaskisavua haistella, eivätkä ole päivät toisen -käskyläisenä muutenkaan erittäin valoisat. - -Samoin Enon pitäjän Luhtapohjan kylä, rälssiluontoista maata, 61 ori -tilan osaa, 5,9 manttaalia, Utra Wood & kumppanien omaa, on kurjassa -kunnossa sekin, vaikka ennen kuuluu sielläkin eletyn hyvänpuoleisesti. -Enimmät entiset omistajat ovat sielläkin lampuoteina, mutta heillä ei -ole mitään välikirjoja. Saavat asua kunhan maksavat ulosteot. Yksi talo -sattui siellä palamaan, ja se jäi autioksi ja luultavasti sellaisena -pysyy. - -Pielisjärvelläkin on useimmille sahalaitosten tiloille entiset -omistajat jääneet arentimiehiksi ilman muita veroja kuin ulostekojen -maksua. Toisilla heistä on kontrahdit, toisilla taas ei ole paperia -mitään, asuvat vaan taloissa suupuheella niinkuin loiset, maksavat -niistä ulosteot niinkauan kuin jaksavat ja käyvät yhtiöitten töissä. -Vaan lopulla käy usein niin, ett'eivät he enää kykenekään ulostekoja -maksamaan, ja silloin he tavallisesti muuttavat majaa, "painavat oven -lähtiessään hiljaa kiinni" -- kuten eräs sikäläisten olojen tuntija -lausui -- ja jättävät entisen kotinsa autioksi. - -Samalla tavoin asutaan yhtiötaloja Juuassa ja Nurmeksessakin. Ei niistä -juuri ole yksi toistaan parempi. - -Jossakussa kohdassa maksavat yhtiöt niistä kruununverot, vaikka niissä -vielä on eläjiäkin, mutta toisin paikoin taas rientävät he häätämään -asujia pois, ennen kun ne omasta suosiostaan ovat ehtineet lähteä, ja -koettavat heidän sijaansa saada uusia asukkaita asumaan ja korjaamaan -taloa. Mutta ani harvoin onnistuu enää tällainen toimenpide -- sillä -"mennä asumaan autioon, rappeutuneesen taloon, on sama kuin mennä -kylmään metsään", sanoi eräs, joka itse oli koettanut ruveta -hävinneessä yhtiötalossa elämään. - -Mitä maatilojen kaupoista ja niitten asemasta yhtiöitten hallussa -yleensä paikkakunnan järkevämmissä piireissä puhutaan ja arvellaan, -siitä olkoon tässä esimerkkinä mainittu erään papin lausunto, joka -toistakymmentä vuotta on ollut yhdessä Pielisjärven rantapitäjistä. - -Hän oli juuri ollut kinkerimatkalla, kun jouduin hänen kanssaan -puheisin näistä asioista. - -"Mitä ensinnäkin koko tähän liikkeesen tulee", lausui hän, "niin on -siinä harjoitettu suorastaan tunnotonta ja sydämmetöntä petosta. Talot -menevät nykyään niin, ettei useassakaan kylässä enää kymmenen vuoden -kuluttua tarvitse kinkeriä pitää. Asumukset autioituvat, moni lämmin -koti muuttuu kylmäksi hiirien asunnoksi. Pellot metsittyvät, niitä ei -enää muokata, ei lannoiteta, eikä ole millä lannoittaakaan, kun karja -vähenee. Niihin kylvetään enää vaan joku kappa. Savotalla ollaan vaan. -Lopulta ajetaan asukkaat taloista pois, kun eivät enää jaksa niistä -veroja maksaa, eivätkä niitä rakentaa. Toisen on muutettava pakosta, -kun pirtti alkaa kaatua niskaan. Yhtiöt koettavat houkutella uusia -eläjiä niihin, vaan kukaan niissä ei enää menesty, jos jonkun -onnistuvat saamaankin. Monelta mieheltä, joka ennen eli reippaasti -talossaan, kuolee mieli kokonaan, kun on jonkun vuoden yhtiön -arentilaisena ollut, vapaus on poissa, ja hän huomaakin olevansa yhtiön -orja. - -"Hän katuu kyllä jälestäpäin katkerasti kauppojaan ja tulee siitä -papillekin valittamaan ja häneltä lohtua saamaan, mutta se ei sentään -estä uusia kauppoja yhä syntymästä." - -Mitä itse olen matkoillani havainnut ja kaikkialla kuullut, voin -vakuuttaa, ettei tämä puhe ole tuulesta temmattua. Niinpä on Ohtovaaran -kylä (4 numeroa) Pielisjärven pitäjässä jo menossa autioksi, ja sama -kohtalo odottaa Kitsin, Kontiovaaran ja Sokojärven kyliä, joista -kaksi ensinmainittua on miltei kokonaan engelsmannien omaa. Jonkerin -kylä Nurmeksessa on jo autiona. Se onkin sahalaisten vanhinta -omaisuutta paikkakunnalla, ja on sen 11:sta talonumerosta 8 myöskin -englantilaisten hallussa. Arentilaiset, vieläpä mökkiläisetkin ovat -hävinneet pois, ja ainakin yksi siellä ennen eläneistä arentiperheistä -on sieltä jo vakituisesti siirtynyt Nurmeksen vaivaistaloon. - -Koiravaaran kylä, samoin Nurmeksessa, on sekin jo hyvällä alulla -autioitumaan. - -Kuvaavana esimerkkinä siitä pettymyksestä, mihin moni huomaa -joutuneensa myytyään talonsa yhtiöille, olkoon tässä mainittuna -eräänkin entisen isännän valitus Pielisjärven Sokojärven kylässä. - -Hänkin oli ensin myynyt metsästään kaikki isommat puut 1,500 markan -hinnasta, saanut sitten pohjasta 2,000 markkaa ja jäänyt tavallisuuden -mukaan 25 vuoden asuntavälikirjalla lampuodiksi omaan entiseen taloonsa -jotensakin tiukoilla ehdoilla maksamaan (jos enää ilman metsätuloa -jaksaa) siitä miljoonayhtiön puolesta veroa kruunulle ja kunnalle. Talo -oli 1/5 manttaalinen, mutta metsää kasvavaa saloa oli siinä silmäkannon -matka, ehkä lähemmä 1,000 hehtaria. - -"Rahat ovat menneet, mutta velkaa on jo taas kertynyt ja toisen tilaa -olemme rakentaneet", päivitteli hän. "Kun ostamassa kävivät, niin -lupasivat, että siinähän sitä saatte elää lapsesi ja lastesi lapset -niinkuin omalla tilallanne, vapaasti ja rauhassa. Vaan on tämä mokomaa -vapautta. Kun peltoa yritin tuosta levittää, niin kiellettiin, kun -siinä on muutamia petäjiä. Ja metsää heillä on meidänkin salolla, ei -muuta kuin jokeen kaataa." -- - -Missä määrin hänellä sitten köyhänä, kurjana vuokralaisena ja kaikkea -keinoa vailla enää lienee ollut halua toisen taloon peltoa lisätä, ja -lieneekö yhtiö todella sitä hänen sanomastaan paikasta muutamien -petäjien vuoksi kieltänyt, sitä on vaikea ihan paikalleen tietää. -Edellinen seikka on vähän niin ja näin, mutta se voi kyllä olla -varmempikin, että yhtiö on kieltänyt, jos hän todella on aikonut pellon -tieltä petäjiä kaataa, sillä siinä suhteessa tuntuvat kaikki sahayhtiöt -olevan yhtä ankaroita ja katselevan mieluummin sitä, että entistenkin -peltojen tilalle nousisi männikkö. - - * * * * * - -Vielä kurjemmiksi, kenties kurjemmiksi kuin missään muualla, missä -sahayhtiöt ovat ruvenneet isännöimään, ovat olot menneet Rautavaarassa, -vaikka ei siellä olisi ollut entisestäänkään paljon tinkimisen varaa. - -Köyhiä on siellä oltu aina, mutta yhä köyhemmiksi tullaan, eikä ole -liian rohkeata ennustaa, että koko pitäjä varmaan muuttuu uudestaan -erämaaksi, jos asiat eteenkin päin kulkevat samaa latua, jolle ne nyt -ovat kääntyneet. Kun 85:stä itsenäisestä maatilasta jo 46 on joutunut -arentiasemassa metsänviljelykseen, niin alkaa se jo todellakin tuntua -arveluttavalta leivän saannin suhteen. Mihin niiden entiset asukkaat -perheineen lopulta joutuvat, mistä asunnon ja elatuksen itselleen -saavat? Tosin moni katuu kauppojaan sielläkin ja ajattelee niiden -purkamista; sukulunastuksiin ja moniin muihin perusteihin luottamalla -koettavat myyjien omaiset saada taloja yhtiöiltä itselleen -peruutetuksi, mutta sellaisiin turhiin oikeudenkäynteihin saattaa -tärväytyä vielä nekin rahan vähät, mitä tiloista myydessä on saatu, -sillä yhtiöt kyllä tekevät kauppansa siksi varmasti, että ne enimmissä -tapauksissa ovat pitäviä. - -Näissä purkajaisyrityksissä kuuluu ennenmainitsemani henkiherra -Nurmeksesta liikkuneen asiamiehenä Rautavaarankin puolella, ja -kerrotaan hänen siellä ottaneen valtakirjoja ihmisiltä sillä kaupalla, -että hänellä on valta ajaa asia kuinka parhaaksi näkee, ja jos voittaa, -saa hän palkkioksi hakkuuoikeuden koko talon metsään viideksi vuodeksi. -(Eikö tällaisissa tapauksissa olisi myyjälle ollut etuisampaa pitää -tilansa pohja itsellään ja lahjoittaa suorastaan metsä siitä -sahalaisille tai kelle muulle tahansa!) Näin on kerrottu, vaan sitä en -tiedä, onko noita riitajuttuja vielä ollut oikeuksissa esillä, tai -mahtaako tullakaan. - -Summa on se, että asiat tuskin enää ovat korjattavissa, "sillä me -olemme auttamattomissa ja tilamme on toivoton", sanoi eräs Rautavaaran -kunnallisissa asioissa toimiva henkilö. "Kaikki itsenäisyys on mennyt, -varallisuus on mennyt", lisäsi hän, "vapaat tilat vähenevät päivä -päivältä, osa niistä on jäänyt autioksi ja toisia rappeutuu ja -autioituu yhä. Kohta ei ole jälellä kuin kurjia arentilaisia, jotka -muuttuvat vieläkin kurjemmiksi loisiksi." - -Ja jos naisten puheisin saa luottaa, niin mainitsen tässä vielä, mitä -eräs vankka talon emäntä Nilsiän puolella rajaa lausui Rautavaaran -oloista. Hän näytti ne hyvin tuntevan ja puhui niistä paljon, oli -ikänsä emännöinyt karuluontoista tilaa itsekin, mutta oli sentään -kasvattanut ja leivässä pitänyt lukuisan perheen, sekä tullut omillaan -toimeen. Hän lopetti puheensa seuraavalla tavalla, joka kyllä soveltuu -moneen muuhunkin kohtaan laajalla Suomenniemellä, ei ainoastaan -Rautavaaraan: - -"On siellä nyt koston huutajia Rautavaarassa. Sitä myrkkyään siellä -juotti, (hän tarkoitti erästä metsäkeinottelijaa) kolmin markoin otti -putelista, velkaannutti isännät, lopulta metsät, maat otti. Nyt loisina -elää kituuttavat, kun pohjansa myödä poksahuttivat. Ennen ei ollut -tolkkua mihin rahansa panivat. Jos viisisatasen metsästään saivat, niin -siinä koko maailman luulivat olevan, sitä puodin tiskiin lyödä -mäikyttivät ja siitä ylpeinä maksua tuhkasivat ottamaan, kun vehnästä, -korua ja muuta räämää ostivat. Nyt lehmänsä panttaavat jauhosäkistä ja -siitä kolmetkymmenet rosentit maksavat. Voisivat kyllä omillaankin elää -ja omia lehmiään ruokkia, elivätpähän ennenkin, sillä laitumet siellä -on hyvät ja aina on leipämaatakin seassa -- mutta laiskoja ovat!" - -Minä en puolestani suinkaan lyhyeltä näkemältä rohkene yhtyä tähän -tuomioon, sillä enhän minä talviseen aikaan kulkien voinut laitumilla -enkä niityillä nähdä heinän kortta, enkä nähnyt paljon pieleksissäkään, -sillä peuran jäkälällä siellä moni näkyi lehmiään ruokkivan, mutta olen -tahtonut vaan mainita edelläolevat sanat näytteenä siitä, mitä -paikkakunnan oloista arvelevat ne, joiden niitä pitäisi parhaiten -tuntea. - -Useita yhtiötaloja on siellä jo mennyt kokonaan autioksi, eikä -niilläkään, joissa vielä on asukkaita, ole edes omaa karjaa, vaan -pitävät he ruokkolehmiä. Löytyy tiloja, joilla ennen, kun asuttiin -omalla pohjalla, ruokittiin toistakymmentä ja parikinkymmentä nautaa, -ja ne kaikki omaa omaisuutta, vaan joilla nykyään vuokratiloina ollen -ei elätetä kuin hädin tuskin pari kolme lehmää -- ja nekin toisen omia. - -Koska nyt tuli puheeksi tämä ruokkolehmien pito, joka on jotensakin -yleistä muuallakin Karjalan puolella ja juuri Rautavaarassa melkein -sääntönä, etupäässä yhtiötiloilla, niin katson soveltuvaksi tehdä siitä -tässä yhteydessä hiukan tarkempaa selkoa, kun juuri on puhe -yhtiötilojen rappeutumisesta. - -Niistä on siellä muodostunut oikea järjestetty "afääri", jota jotkut -kekseliäät rahamiehet ovat ruvenneet harjoittamaan. Ja mitä tuon -liikkeen kannattavaisuuteen tulee, niin ei se suinkaan ole huonoimpia. - - * * * * * - -Mitä tulee Pohjois-Savon suuriin pitäjiin, Iisalmeen, Nilsiään ja -Pielaveteen, ovat ne jo entuudestaan olleet siksi varakkaita ja -viljelykset niissä yleensä olleet jo siksi pohjiintuneempia, ett'ei -niissä vielä näy eikä kuulu aivan niin suurta rappeutumista -sahayhtiöittenkään tiloilla kuin Karjalan puolella. Ja eroa siinä -täytyy maanviljelyksen suhteen olla, koskapa Karjalan salokulmilta päin -niihin pitäjiin tullessa jo ihmeekseen ja mielihyväkseen ja ikäänkuin -jonkunlaisina korkeamman kulttuurin merkkipylväinä näkee lantakasoja -pelloilla. - -Tosin on tällainen liike hiukan epävarmaa, koska lehmä saattaa kuolla -tautiin tai tapaturman kautta -- minulla sentään ei ole tietoa, kumpiko -sellaisen tapauksen vahinkonaan pitää, ruokolla pitäjä, vaiko ruokolle -antaja -- mutta kannattaa siinä liikkeenharjoittajan joskus pieniä -vahinkoitakin ottaa, sillä korko hänen rahoilleen tekee noin 30-35 -prosenttia. Ja missä liikkeessä sitä ei joskus olisi epävarmuuksia! Kun -taas lehmä vanhenee ja heittää lypsynsä, pannaan se tietysti lihaksi, -vaan ei siitä silloinkaan ruokolla pitäjän suu kostu eikä hän sen -nahkaa lapikkainaan kuluta, ell'ei hänellä ole varaa ostaa sitä. - -Moni ruokkolehmäin pitäjä koettaa saada niistä elättivasikkaa ja päästä -sillä tavoin vielä kerran omaan lehmään, mutta useimmissa tapauksissa -menee vasikkakin maksamattomista ruokkoveroista, sillä siinä ei kärsitä -pitkiä rästejä. - -Kun satutaan olemaan velkaa muullekin taholle (eikä se olekaan juuri -sattuma, se on säännöllistä), niin pidetään tällaista karjanhoitoa -varsin turvallisena, vaikkakaan siitä huonolla ruokinnalla ei olisi -paljon muuta tuloa kuin tuo ruokkovoi; ja turvallisuuden arvellaan -olevan siinä, ett'eivät toiset velkojat pysty panemaan ruununmiestä -saatavistaan lehmää ryöstämään, se kun on toisen omaisuutta. - -Asia on siten, että tällaiset lehmät eivät oikeastaan olekaan muuta, -kuin juuri samojen entisten tilallisten omaa entistä karjaa, jotka -niitä ruokollakin pitävät. Se, joka niitä ruokolle antaa, ei ole -koskaan päivääkään niitä navetassaan tai laitumellaan pitänyt, vaan -ovat ne ainoastaan hänelle pantattuina, ja hän kantaa niistä korkoa -ruokkovoin muodossa. Monet tilalliset, etupäässä juuri nuo talonsa -myyjät, ovat köyhtymistään köyhtyneet, karja on pantu rahaksi, kunnes -on enää vaan joku sorkka jälellä, ja kun sattuu tulemaan taas uusi -rahan tai leivän puute, viedään viimeisetkin lehmät kaupalle ja saadaan -niistä pari säkkiä jauhoja, parhaassa tapauksessa 40-50 markkaa rahaa -kappaleelta. Mutta kun on ikävä ja puutteellinen elää ihan ilman -lehmää, ja kun sentään joskus tekee mieli karjankin antimia leivän -särpimeksi, tehdään sellainen kauppa, että myyjä saakin pitää tuon oman -lehmänsä kotonaan ruokolla, ja maksaa siitä vuokraa 6 à 7, jopa joskus -8 kiloa voita vuodessa -- siis 12-16 markkaa korkoa vuodessa sille -40:lle tai 50:lle markalle, jotka hän lehmäänsä vastaan sai. - -Nilsiässä onkin suurin osa yhtiötiloja, 19 kappaletta, Juankosken -rautatehtaan omia, ja ne kun enimmäkseen ovat tehtaan omassa hoidossa, -kuuluu niissä paikkakuntalaisten puheitten mukaan viljelykset vielä -olevan kutakuinkin kunnossa, mutta sahayhtiöitten ja muutaman muun -yksityisen metsäkeinottelijan tilat ovat yleensä samalla kannalla kuin -muuallakin. Pohjoisessa osassa pitäjää on niistä joitakuita jo -autionakin. - -Iisalmessa on enimmissä yhtiötaloissa entiset omistajat vuokramiehinä -niinkuin muuallakin, ja ani harva heistä on itselleen uutta omaa tilaa -hankkinut. Talojen rappeutumista valitetaan kyllä sielläkin, mutta -niitä on pitäjän suuruuteen nähden verrattain siksi vähän, ett'ei sitä -kaikitellen huomata. Joitakuita yhtiötiloja on sentään jo jäänyt -autioksi, esim. Salahmin kylässä yksi. Muutamat ovat ennen olleet hyvin -hyvässä kunnossa, niinkuin esim. jotkut talot Uuran kylässä, vaan kun -metsäliike alkoi, alkoi myös köyhyys, ja nyt kun pohjat ovat yhtiöillä, -eletään niissä varsin kurjasti. - -Samallaista pientä valitusta kuuluu Pielavedelläkin. Siellä on esim. -Pukaran kylässä talo n:o 1, joka ennen on ollut erittäin hyvässä -kunnossa, ja on pitäjän parhaita metsätaloja. Nykyään, sahalaisten -omana ollen, ei siinä ole enää karjaa ollenkaan, pellot on kylvetty -heinälle, jota myydään niinkauvan kuin sitä kasvaa, vaan lakataan -tietysti myymästä sitten kun kasvukin lakkaa -- ja pelto jätetään -luultavasti vihdoin metsittymään. Arentimies ei asu itse edes -paikallakaan. - -Muuten on tällainen nylkemisjärjestelmä, nimittäin entisten peltojen -heinällä uuvuttaminen, tullut hyvin yleiseksi monilla yhtiötiloilla -juuri Pohjois-Savossa ja samoin Vaasan läänin puolella, joka -arvattavasti johtuu siitä, että tiloilla on ollut hyviä peltoja. -Sellaisia tiloja ottavat yhtiöt kernaasti omaan haltuunsa, hävittävät -niistä karjan viimeiseen sorkkaan, kylvävät kaikki pellot heinälle ja -asettavat taloon asumaan ainoastaan jonkunmoisen "työnjohtajan", jota -oikeastaan voisi paremmin kutsua talonvartijaksi, metsänvartijaksi, tai -vaikkapa palovartijaksi, koska sellaisissa taloissa ei mitään töitä -tehdä. Heinä on erinomaisen hyvään tarpeesen, se menee kaupaksi kuin -kuumille kiville esim. yhtiöitten omille tukinvedättäjille, sillä -harvoin heillä on eväsheiniä panna kotoa mukaansa, kun ajotöihin -lähtevät. Pelto antaa sillä tavoin aikansa hyvää tuloa -- sitä ei -ajatella mitä siihen sitten pannaan, kun se on uupunut, sillä -metsänkasvua vartenhan talo on ostettukin ja metsähän kasvaa -lannoittamattakin. Ja vielä enemmän kuin yhtiöt ja heidän -vuokramiehensä, käyttävät tätä samaa tapaa niillä paikkakunnilla -metsäkeinottelua harjoittavat yksityiset, etupäässä maakauppiaat, nuo -ainaiset sahayhtiöitten edelläkävijät ja talonkatsojat. Ne ne usein -panevat ensi alun talojen autioksi joutumiseen ja uuvuttavat tyystin -niiden pellot pitkällisellä heinän viljelyksellä ilman lantaa, sillä -melkein sääntönä voi pitää, ett'ei heidänkään kauppatiloillaan pidetä -karjaa, vaan heinä myydään vuosittain enimmin tarjoavalle pystystä -korjattavaksi niinkauvan kuin pelto sitä kasvaa, ja lopulta on talo jo -heidänkin käsissään puoliautio ja valmis joutumaan jollekulle -sahayhtiölle. - -Tämä entuudesta vankkojen viljelyksien nylkeminen ja uuvuttaminen on -Keiteleenkin pitäjässä hyvin yleistä, ja siellä sitä harjoittavat -paljon juuri yhtiöt itse monilla tiloillaan. Niissä ei pidetä karjaa, -josta lähtisi uutta mehua peltoihin, eikä niissä liioin pidetä -vakinaisia asukkaita. Uuvutetaan vaan pellot heinällä ja heitetään -sitten kedoksi. Joskus annetaan tila arennille lyhyemmäksi ajaksi, -esim. 5 vuodeksi, ja siinä ajassa sen jo ehtii arentimieskin jotensakin -nylkeä, sillä kukaan ei tietysti rupea viiden vuoden kaupalla tilalla -maanparannuksia tekemään. Eikä se tunnu olevan vuokralleantajain -tarkoituskaan, koska välikirjoissa tavallisesti ei mainita mitään -tilojen viljelysvelvollisuuksista. - -Seuraukset tällaisesta menettelystä ovatkin Keiteleen pitäjässä jo -hyvin huomattavissa. Kukertajan kylässä esim. on sahalaisilla kolme -tilaa, jotka ennen olivat olleet paikkakunnan parhaita, vaan nyt on -niistä jo yksi puoleksi autio ja toiset kaksi ovat menemäisillään. -Yhdessä niistä samoista taloista oli ennen elänyt kolme veljestä -vankalla pohjalla, nyt ovat he mökkiläisinä ja hoidetaan heidän -perheitään jo osaksi kunnan vaivaiskassasta. Hannilan kylässä on -Halla-yhtiön tiloista yksi jo kokonaan autio, Sulkavajärven kylässä on -myös useita taloja ihan rappiolla, sekä yksi autiona. Ne ovat kaikki, -paitse edellämainittu Hallan tila, Haapakosken sahayhtiön omia. -Tossavanlahden kylässä on samalla yhtiöllä pari tilaa aivan rappiolla -ja samoin Vuonamossa kaksi. - -Esimerkkinä siitä, kuinka kaikki maanviljelysharrastukset katoovat, kun -talot joutuvat yksinomaan metsäätuottaviksi, olkoon mainittu Keiteleen -pitäjästä eräs tapaus. Siellä on Nilakkavedestä luoteesen päin pistävän -pitkän Tossavalan lahden perukoilla laajoja soita, joista asiantuntijat -ainakin yhdestä ovat antaneet sellaisen lausunnon, että siitä tulisi -täysin kelvollinen viljelysmaa, kunhan vaan kuivattaisiin. Jotkut tuon -suon kuivaamista harrastavat tilanomistajat, joilla siinä on osaa ja -joille sen ojittamisesta olisi jo suuri hyöty hallojen vähenemisessä, -ovat yrittäneet ryhtyä asiaan käsiksi yhteisin tuumin. Mutta nyt on -useita samaan suohon sattuvia tiloja jo sahalaisten käsissä, ja heitä -on niin vähän liikuttanut koko mokoma yritys, ett'eivät ole suostuneet -ottamaan osaa edes niihin kustannuksiin, jotka tässä, kuten muissakin -samanlaatuisissa yhteisissä hommissa, syntyvät jo asian alulle -panemisessa -- mitä sitten puhettakaan suuremmista kustannuksista, -joita saattaisi syntyä puheenalaisen suon lopullisessa kuivaamisessa. -Elleivät pitäisi lukua maanviljelyksestä, olisi heidän harrastustensa -metsänkasvatuksen suhteen luullut pääsevän tässä määrääviksi, sillä -ottaahan tietysti ojitettu suo paremmin metsittyäkseenkin kuin -vesiperäinen ja hapan. Mutta ehk'eivät he tässä tapauksessa ole -ajatelleet pitemmälle kuin ainoastaan omaa nautinto-aikaansa, ehkeivät -he ollenkaan ole tulleet ajatelleeksi sitä, että tässä maailmassa -tehdään paljon sellaistakin työtä, josta hyöty tulee vasta seuraaville -polville. - -Pihtiputaalla ajoi muuan entinen talon isäntä, joka oli myynyt talonsa -sahayhtiölle, huonolla hevosluuskalla parkkia. "Sehän se p--le minutkin -paiskasi pajukuorman päälle", sanoi hän hyvin lyhyesti ja sattuvasti -asemansa ilmaisten, tarkoittaen tuolla epäkristillisellä nimityksellä -erästä sillä kulmalla toimivaa ja jumalisuudestaan tunnettua -tukki-asioitsijaa. Niihin muutamiin sanoihin sisältyi koko hänen -elämäkertansa, muuta hänen ei tarvinnut sanoakaan. Niistä saattoi aivan -tarkasti tietää, kuinka hänen elämänsä juoksu oli käynyt ja kuinka on -käynyt miltei jokaisen muunkin, joka sielläkin on talostaan -sahayhtiöitten hyväksi luopunut luullen siinä kaupassa itse hyötyä -saaneensa. Ja sellaisia on siellä paljon, niinkuin jo edellä olemme -nähneet. Pihtipudas on siinä suhteessa etupäässä. Niinkuin rutto on -talojen myynti kerran alkuun päässeenä siellä levinnyt. Se mies vaan, -joka isännän nimistä irti on päässyt, onpa hän sitten jäänyt loisena -tai vuokramiehen tapaisena vetelehtimään entisille tiloilleen, joita ei -enää viljellä, ei korjata ei kohenneta, tai ruvennut sahalaisen -päiväläiseksi, tai muuttanut koko näiltä "raukoilta rajoilta" pois, -jota keinoa yleensä koko sillä kulmalla maatamme pidetään kaikkein -parhaimpana ja toivottavimpana. - -Useimmat entisistä omistajista ovat tietysti olleet pienissä veloissa, -mutta talonsa myytyään he vasta oikein ovat puille paljaille -köyhtyneet. Joku varakkaampi on kyllä myydä sutkauttanut talonsa ihan -tarpeettomastikin, päästäkseen "herraspäiville", ja elelee nyt aivan -toimetonna, luullen talonsa hinnan kestävän syödä loppumattomasti. -Mutta yhdeksässä tapauksessa kymmenestä tämä luulo sentään on lopulta -pettänyt kuten on nähty, ja ani harvoin on näillä talojen hinnoilla -ollut siunausta mukanaan. - -Löytyy paikkakuntia, joissa sahayhtiöille joutuneet talot ovat olleet -karuluontoisia ja viljelysmaista köyhiä, jotenka niitten myyntiin on -ollut jonkun verran todellista syytä, mutta Pihtiputaalla on isoin osa -niistä ollut siinä suhteessa hyviä, sanokoot myyjät itse mitä tahansa. -Sillä ei se maa Amerikassakaan kyntämättä eikä kylvämättä vehnää -työnnä. - -Siellä on myytyjen joukossa paljon pitäjän parhaita taloja, aivan -kirkon vieressäkin, mutta ne menevät auttamatta rappiolle, taloja, -joissa voisi ruokkia ja on ruokittukin 30-40 lehmää, vaan joissa -nykyään on pari kolme. Siinä suhteessa ovat Haapakosken yhtiön talot, -luvultaan 32, vielä surkeammassa asemassa kuin Halla-yhtiön, niissä kun -asukkaille ei anneta edes minkäänmoisia välikirjain tapaisiakaan. -Elämäiskylässä esim. missä on erittäin hyvät savikot ja savikkopohjat -suomaat sekä mainiot laitumet, ovat kaikki nämä hyvät edut sahalaisten -tiloilla jääneet auttamattomasti hukkaan. Siellä on muun muassa Kinnula -niminen talo, jossa ennen on eletty hyvästi ja ruokittu 30 lehmää, ja -jossa oikeissa oloissa voisi ruokkia ainakin 100 päätä. Nyt asuu siinä -vaan sahayhtiön renki, ruokkien kaksi lehmää ja hevosen, jolla ajaa -talvet yhtiön tukkia. "Kun hävitetään pellot ja rakennukset, kuka -niihin lopulta menee. Maat kasvavat metsää hyvästi, yhtiöt hyötyvät -niistä iät päivät, eivät viljelyksiä kuurra eivät kaarra. Ihan meijän -omalla omaisuuella ne nyt kiertävät meijän maan halttuunsa", kertoi -hyvin järkevästi muuan vanha vankka ja tilaansa hyvästi hoitava -pihtiputaalainen isäntämies, jommoisia aina sentään on vielä joku harva -joukossa. "Omaa velttouttaan myyvät talojaan", lisäsi hän vielä. - -Melkein aivan kirkon näkösällä on yhtiötaloja, jotka ovat niin -rappiolla, että seipäällä sekaisin sotkisi. - -Eräässäkin sellaisessa asuu nyt sen entinen omistaja aivan kuin -loismies ilman minkäänmoista välikirjaa, maksaa sahayhtiölle veroa ja -kokee suorittaa muut talosta menevät ulosteot, vaan niin siinä on -käynyt, että nykyjään koko hänen omaisuutensa, karjansa, hevosensa, -vieläpä kasvava laihonsakin on samalle yhtiölle pantattuna. Tukinajolla -koetetaan siinä elellä, ja talo on hajoamassa kuin vanha variksen pesä. -Peltomaat ja niityt ovat talolla mainiot, savimultaisia, tasaisia -maita, joista ennen on pelkällä heinällä elätetty 20 lehmää. Nyt on -niitä enää muutama jälellä -- ja nekin niinkuin mainitsin panttina. -- -Mutta pellot ja niityt metsittyvät, aidat laahoovat maahan, rakennukset -romahtavat kasaan -- ja niin on talo tuota pikaa autio. - -Monella tilalla ovat yhtiöt kylväneet Pihtiputaallakin kaikki pellot -heinäksi, jota ne saavat kasvaa kunnes uupuvat. Ja varmaan on heillä -sellainen toivo, että he saavat lopulta koko pitäjän haltuunsa, ja -sellainen aavistus, että se vihdoin muuttuu erämaaksi, koska he siellä -ovat jo, paitse metsiä ja taloja, ostelleet vesijättö-niittyjäkin, -joita valtion varoilla on kuivattu. Ne näet kasvavat heinää kauvimmin, -ja kun kerran tulevaisuudessa saattaa käydä siten, ett'ei Pihtiputaalla -enää kovilta mailta viikatteen läppäämistä kuulla, on heillä -vesijättöniityiltään antaa heinää tukinajajille, joita sinne tulee -muualta maailmasta! Vai mikä lienee tarkoitus? - -Kruunun tilojakin on Pihtiputaalla joutunut sahayhtiöille. Niistä on -osaksi tullut raakkia ja puoliautioita ja sellaisina niitä on joutunut -taas kruunulle takaisinkin. - -Muurasjärven kylässä n:o 11, 0,4 manttaalin tila, on ollut kruunun -tiloja, hommattu metsäkeinottelun vuoksi perinnöksi ja on nyt -sahalaisilla. - -Seläntaustan kylässä on talo n:o 12 jo aikaisemmin ollut sahalaisilla. -Metsä siitä puhdistettiin, vaan kun puunhinnat silloin sattuivat -laskeutumaan, tahtoi sahayhtiö päästä koko roskasta. Kun heidän ei -kumminkaan itsensä sopinut jättää verorästiä, toimittivat he talon -erään köyhän ukon nimiin, antoivat hänelle vielä hyvitykseksi lehmän -sekä hiukan rahaa -- ja niin joutui talo verorästistä takaisin -kruunulle niinkuin oli tarkoitettukin, vaikka tietysti metsättömänä. - -Samoin on käynyt Sydänmaan kylässä n:o 25:n ja Pihtiputaan kylässä n:o -34:n, jossa viimemainitussa kruunu on alentanut manttaalin 1/6:sta -1/12:ksi saadakseen siihen asukasta. Mutta huonoon metsäiseen -kruununtaloon ei siellä päin mene asumaan kukaan, ei vaikka vielä vähän -maksettaisiinkin ja vaikka viljelysmaat olisivat kuinka hyvät tahansa, -sillä metsä se pääasiassa on ainoa viehätys, joka niihin asukkaita -vetää. - -Sydänmaan ja Säkkärinmäen kyläkunnissa on tosin poikkeuksena paljon -karuja maita, mutta sielläkin on joukossa vallan hyviä taloja, esim. -Liittomäen kaksi salotaloa samannimisen järven rannalla, jotka molemmat -myös ovat sahalaisilla, ja sitäpaitse monta muuta. - -Toisen Liittomäen vanha emäntä olikin kovin pahoillaan siitä, että -poikansa oli myynyt talon (tai oikeastaan hänkin lienee pakoitettu -myymään se). "Niinhän tuo ruukkilainen alkoi veloista hätyyttää ja -sille survasi poikani talon", sanoi hän katkeralla mielellä ja lisäsi, -että "eletty on tässä hyvin ennen, vaan kun poika lahjoitti ensin -metsät pois, niin velkaantua alkoi. Ei ole hallapaikka tämä, eloa on -tullut hallavuosinakin ja perunaa paljon. Vastaan olin myöntiä, vaan -mitä vanhan auttaa." - -Ja ne ovat kumminkin ne vanhat, jotka ovat erämaihin tupansa tehneet ja -niitten ympäriltä kasvavalle polvelle rukiista leipää ponnistelleet -niinäkin aikoina, ja juuri niinä, jolloin ei vielä tukkijunkkarien -rahat korviin helähdelleet. - - * * * * * - -Laukaan kihlakunnassa on enin yhtiötiloja Pihtiputaan jälestä -Kivijärven pitäjässä, ja sielläkin on joukossa pitäjän parhaita tiloja, -sellaisia, joissa oikealla työllä olisi kelvannut kyllä elää. Ei niissä -olisi tarvinnut valittaa maan vähyyttä eikä huonoutta, eikä mitään, jos -vaan olisi ollut halua pysyä paikoillaan ja jos olisi sahalaisten -viekoitusten annettu mennä yhdestä korvasta sisään ja toisesta ulos, -niinkuin on tehty monen järkevämmän neuvon kanssa. - -Siellä on esim. eräs Katajamäki niminen tila, joka on laidunmaistaan -niin hyvä, että sillä elää koko lähiseudun karjat, eikä ole liioin -halla käynyt siellä juuri koskaan. Se on nyt sahalaisten omaa ja -autiona. - -Saaren kylässä, joka on rälssiluontoista maata, on ollut mainioita -tiloja ja maata kerrassaan ihmeteltävä määrä. Nyt sahayhtiöitten -käsissä ovat ne menneet kovin huonoon kuntoon. Yksi niistä, 1/3 -manttaalinen Pieksäranta, on ennen ollut seitsemässä osassa, siinä on -elänyt seitsemän eri perhettä, ruokkien useita kymmeniä lehmiä, vaan -nyt se on puoliautiona ja elätetään siellä vaan pari puulaakin hevosta. -Kuoppaniemen ja Palomäen tilat Jauhoniemen kylässä ovat myös menossa -autioksi ja useita muita samoin. - -Ja aivan sama on asian laita Viitasaarella, Saarijärvellä y.m. -pitäjissä Päijänteen vesistön pohjoisilla haaroilla. Suuri osa -yhtiötiloja jää asumattomiksi, autioiksi, kun niitten viljelyksiä ensin -joko yhtiöt itse tai vuokraajat ovat aikansa nylkeneet. Ja juuri niillä -paikkakunnilla on niitten joukossa ollut paljon pitäjäin parhaita -taloja. Niissä on paljon sellaisia, joissa ennen on elätetty 30-40 -lypsylehmää, niissä on vankat, väljät ja valoisat tuvat, jotka -muistuttavat entistä hyvinvointia, niissä on useissa tuulimylly -aittarivin takana peltotörmällä, jossa ennen on jauhettu kotoista -viljaa mikä on syötykin, ja loput viety Kokkolaan tai muihin Pohjanmaan -rantakaupunkeihin myytäväksi -- nyt on pirtin ikkunat paikattu päreillä -ja tuohilla, lattia huojuu jalkain alla kuin kangaspuitten polkuset, -mylly on surkean näköisenä vinossa, siivet hajalla, navetassa ynähtelee -pari nälkäistä lehmää, alakuloisuuden leima on painunut kaikkialle, -eikä vähimmin perheenisään, joka useimmissa sellaisissa taloissa istua -jurottelee huoneessa ja mietiskelee, millä keinoin saisi säkin jauhoja -irti -- tai olisiko parasta koettaa huilata Suureen Länteen. - - * * * * * - -Mitä tulee porilaisten yhtiöitten maatiloihin Kokemäen vesistön -pohjoisilla latvoilla, eivät ne missään suhteessa eroa tässä edellä -kerrotuista. Multian pitäjä antaa hyviä esimerkkejä, että ne ovat -tavallaan vieläkin huonommassa asemassa yleensä asutukseen ja -viljelykseen nähden, sillä porilainen ei näy sallivan edes lampuoteja -taloissaan. Missä on ennen monessa elätetty karjaa parikymmentä päätä, -mutta nyt nyletään pellot kauralla ja heinällä niin kauvan kuin niissä -korsikin koikottaa, eikä niissä ole asukkaita kuin metsänvartija, jolla -parhaassa tapauksessa on omiksi tarpeikseen lehmä tai kaksi. Torpat -ostaa porilainen omaan haltuunsa, ellei muuten saa asukkaita niistä -lähtemään, ja menettelee niissä samalla tavalla kuin emätaloissakin, -kartuttaen siten ehdon tahdon yhä irtolaisväestöä, ihan kuin sitä ei -syntyisi jo pakottamattakin tarpeeksi kyllä maastaan luopuneitten -joukosta. - - * * * * * - -Näin eletään yleensä yhtiöitten tiloilla joka kohdassa ja tähän -suuntaan on niitten viljelys kaikkialla kääntymässä, kuin tässä edellä -on esimerkeillä osoitettu, vaikka kyllä vanha viisas sana sanoo, että -"sen päällä on kuningas maakunnassa, että kedot kynnettäisiin." Mutta -tässä näytään pitävän melkein kuin periaatteena sitä, että meillä -täällä Suomessa, jossa ei ennestäänkään ole liikoja peltoja, osa -niistäkin vähistä vielä metsittyisi. Ja tätä menoaan mennen ne -metsittyvät sahayhtiöitten tiloilla, sillä meillä täytyisi -metsäisemmillä ja karuimmilla seuduilla pellon hoidon ja metsän -nautinnon vielä pitkät ajat, kenties aina, välttämättä käydä rinnan -toistensa kanssa. Metsästä täytyy olla pellolle apua. Jos toiselle -annetaan pelkkä pelto ja toinen pitää kaiken metsän ja tulot siitä niin -tarkoin kuin sahayhtiöt tekevät, niin täytyy sen, joka pellon -on osakseen saanut, ennemmin tai myöhemmin sortua. Antaahan -valtiokin uudistiloillaan asukkaille nautinto-oikeutta metsiin ja -saavathan virkatalojen vuokraajatkin käyttää tilojen metsiä omaksi -tulolähteekseen, jota myönnytystä ei suinkaan olisi tehty, joll'ei sitä -olisi huomattu tilojen asuntakunnossa pysymiselle tarpeelliseksi ja -välttämättömäksi. Tosin lienee tässä vaikea tehdä rajaa, sillä jota -suurempi tulo saadaan metsästä, sitä vähemmän luotetaan peltoon ja sitä -vähemmän muokataan sitä -- niinkuin ikävä kyllä on huomattu -- ja jos -taas metsän nautinto sellaisissa kohdissa pannaan liian ahtaalle, -loppuu useimmilta elämisen keino kokonaan. Tässä suhteessa ovat kaikki -ne, jotka pienen, monasti aivan mitättömän rahan viettelystä ovat -tilansa sahayhtiöille myyneet ja itse niille vuokramiehiksi jääneet, -aivan kurjassa asemassa. Heitä voi, kuten jo ennen on mainittukin, -pikemmin nimittää loisiksi, kuin vuokralaisiksi, sillä useimmissa -tapauksissa heillä ei ole edes pätevää välikirjaa uusien isäntiensä -kanssa, vaan saa yhtiö heidät häätää tiloilta koska tahansa. Löytyy -yhtiöitä, jotka eivät anna ollenkaan välikirjoja, niinkuin esim. -Haapakosken yhtiö, The Finland Wood & Kumpp. Toiset taas antavat niitä -niin epäselviä ja puutteellisesti tehtyjä, ett'ei niilläkään monasti -ole virkaa mitään, niinkuin esim. hyvin monet Halla-yhtiön ja Gutzeit & -kumppanin vuokrasopimukset. Metsän käyttämisestä ovat pykälät aina -kovimmat ja kaikissa on se määräys, että jos ulosheitto sattuu, on -vuokraajan määräpäivää nauttimatta ja ilman korvausta muutettava -talosta pois, vaikkapa olisi sitä rakentanutkin. Mutta sitä, nim. talon -rakentamista ja parantamista, ei onneksi kukaan tee, ja mitä varsinkin -rakennuksiin tulee, on niistä kontrahdeissa suorastaan sellaisiakin -määräyksiä, että vuokraajan on vaan käytettävä ja korjattava vanhoja -rakennuksia niin kauvan kuin ne suinkin koossa pysyvät. Sen vuoksi -näkyy usea talo olevankin täydellisessä hajoomistilassa. - -Joukossa tapaa kyllä selviäkin ja hyvästi laadituita vuokrasopimuksia, -mutta ne ovat tavallisesti siksi ankaria ja yksinomaa yhtiön etuja -katsovia, ja niissä on usein pykäliä niin väljiä yhtiön mielivallalle, -että näyttää vaikealta niitä puustavin mukaan täyttää. - -Olkoon tässä näytteeksi kokonaisuudessaan mainittuna yksi sellainen -Karjalan puolelta. Se on näin kuuluva: - - 1) Vuokraaja on velvollinen pitämään tilan rakennukset hyvässä - kunnossa, samoin myös aidat, pellot, niityt ja ympärysrajat, - sekä suorittamaan kaikki tilalta lähtevät ulosteot ja maksut - ja velvollisuudet, olkoot mitä laatua tahansa. - - 2) Rakennuspuuta, polttopuuta, aidaksia y.m. kotitarpeita saa - vuokraaja ottaa ainoastaan määrätyiltä paikoilta. Rakennuksiin - antavat isännät kattonaulat, lasit ja pellit. - - 3) Kaskenviljelystä saa vuokraaja harjoittaa silloin kun siihen - soveliasta lehtimetsää ilmestyy ja isännät antavat suostumuksensa. - Vaan kaskesta ei saa ottaa kuin kaksi viljaa ja on vuokraaja - velvollinen toisen viljan ohessa myös kylvämään siihen isäntien - hankkimaa puunsiementä, jos nämä niin tahtovat, sekä taimien - suojaksi ylläpitämään kaskessa aitaa 8 vuotta. - - 4) Metsästäminen talon mailla on kielletty. - - 5) Vuokraaja on velvollinen, milloinka N.N. & Kumpp:n tukinveto - paikkakunnalle sattuu, luovuttamaan mainitun yhtiön työväestölle - huoneet kohtuullista korvausta vastaan polttopuista ja - siistimisestä. - - 6) Häitä etuja ja velvollisuuksia vastaan saa vuokraaja tilaa - viljellä ja nauttia 25 vuotta, ellei anna aihetta kontrahdin - rikkomiseen. Vaan jos hän laiminlyö yhdenkään näistä - velvollisuuksista tai suosii luonansa huonomaineisia ihmisiä, - niin on hän paikalla ja lähtöpäivää nauttimatta muuttava - talosta pois. - - N.N. pitäjässä ja kylässä j.n.e. - - N.N. & Kumpp. - -Sellainen on vuokrasopimus, lyhyt ja selvä. Ei se ainakaan -rahaverolla rasita vuokraajaa, eikä se ole missään tapauksessa yhtiön -tarkoituskaan, ja sen vuoksi se päältä nähden saattaakin näyttää varsin -edulliselta vuokraajalle. - -Mutta siinä on sentään pääasiassa kolme kohtaa, jotka metsäafäärin -kannalta katsoen ovat erittäin viisaasti sovitetut ja joista -vuokraajalle tulee paljon vastusta. Yhtiön tarkoitus on saada 1:ksi -ulosteot tilalta maksetuiksi, 2:ksi saada vuokraajan kustannuksella -lehtomaat niin paljon kuin mahdollista havupuita kasvaviksi ja 3:ksi -saada talvisaikana työväelleen ilman suurempia kustannuksia -jonkunlainen asunto. - -Uuden pellon raivaamisesta ei mainita mitään, ja sekin kohta, että -vanhat pellot ovat pidettävät kunnossa, on pantu kontrahtiin vaan näön -vuoksi, sillä löytyy taloja, joiden vanhoillakin pelloilla on jo -tavallisen hyvä puutaimisto, vaan ei asukkaita siltä ole häädetty pois, -ja löytyy taloja, joissa katto uhkaa pudota sisään, vaan kaikessa -rauhassa niissä siltä vielä asutaan. - -Joka tuntee Karjalan miehen, varsinkin sellaisen, jolla on -"vaaranmaita", se tietää mihin määrään kaskenpoltto on ollut hänen -A:nsa ja O:nsa. - -Tämän seikan ovat sahalaiset kyllä tienneet laatiessaan 3:tta pykälää -välikirjaansa, mutta myyjät itse eivät sen sisältöä tajua, ennenkuin -saavat kokemusta sen seurauksista. Heillä on näet kaksi tietä -valittavana: joko luopua kaskeamisesta kokonaan, tai ruveta muuttamaan -tilalla löytyviä lehdikoita arvokkaammiksi havumetsiksi ja siten -tarttua siihen onkeen, johon sahalaiset heille ovat mielitehtoisen -syötin asettaneet tuntien heidän rakkautensa kaskisavuun. Mutta jota -enemmän arentimies kaskeaa, sitä vähemmäksi häneltä tietysti käy -kaskettava ala, ja sitä vähemmäksi karjanlaidun, kun hän kahdeksaan -vuoteen ei saa kaskiahoilleen karjaansa laskea, sillä jos hän tuon -määrä-ajan kuluttua sen tekeekin, ei entisen kasken tilalla ole -tietysti ruohon kortta, vaan taaja havumetsän alku. - -Ajatelkaamme, että olisi joku niin sitkeä arentimies, että jaksaisi -sinnes asua sahalaisen tilaa, kunnes olisi kaikki lehtomaat kaskennut -kertaalleen ja jaksanut jokaista kaskeaan pitää kahdeksan vuotta -aidassa omia elukoitaan vastaan. Silloin hänellä ei olisi ainoastaan -laitumen loppu, vaan myös leivän loppu, sillä koska hän ei ole ruvennut -alankomaita viljelemään eikä pysyväisiä peltoja laajemmalta raivaamaan -silloinkaan, kun oli isäntä talossaan, niin vielä vähemmin hän sen -tekee lampuotina. Eikä hän monasti sitä enää saisikaan tehdä, vaikka -tahtoisikin, sillä parhailla alankomailla on tavallisesti siksi hyvä -metsä, ett'ei yhtiö anna hänen siihen kajota. - -Jos arentimies taas kerrassaan luopuu kaskenpoltosta, käy hänen -leipänsä siinäkin tapauksessa vähiin, sillä vanhat pellot ovat -tavallisesti tuiki pienet ja uuden raivaamiseen on halu kadonnut, sillä -"kuka sitä toisen tilaa raataa, kun ei tiedä koska häädetään pois". - -Hänellä on suo siellä, vetelä täällä, mutta jos hän olisi voinut pitää -talonsa, jos hän olisi saanut muualta päin vähän innostusta vakinaiseen -viljelykseen, niin olisi hän vähitellen oman kokemuksensa nojalla -heittänyt kaskenpolton ja eläisi vapaana miehenä omalla tilallaan. - -Mutta tämä on monelle jo myöhäistä -- monta kaunista korpea ja suota, -monta lihavaa savikkonoroa on Karjalan maanviljelykseltä jo jäänyt -metsän kasvuun, tiesi kuinka kauvaksi aikaa, vaikka vaaroja ja kankaita -olisi siihen tarkoitukseen ollut enemmän kuin tarpeeksi. - -Metsästäminen tilojen mailla on myös kielletty. Aikonevatko loordit -Englannista tulla sinne metsästämään, ja heidän varalleen säästetään -riistaa metsiin, ett'ei heillä olisi muuta vaivaa kuin päähän -nopautella, vai liekö tämä samaa herrasmetsästyksen intoilemista, joka -ilmenee siinä mielipiteessä, ett'ei esim. valtion metsissä niiden -ainoilla vakinaisilla asukkailla, torppareilla, metsänvartijoilla y.m. -saisi olla ollenkaan metsästysoikeutta. Jotain sellaista se lienee, -sillä eihän lain myöntämän otuksen pyynnin pitäisi olla haitaksi -metsänkasvulle, eikähän tähän aikaan luulisi arentimiehenkään enää -viitsivän ruveta tukkipuuta kaatamaan niinkuin ennen muinoin tehtiin, -kun esim. ammuttu orava sattui jäämään oksalle roikkumaan. Vaan onhan -niitä sahayhtiöissä herroja, on monenmoisia päälliköitä, työnjohtajia -ja metsäkonduktöörejä, ja sehän olisi liiaksi vapaamielistä, jos -köyhälle arentimiehelle myönnettäisiin hänen entisellä omalla tilallaan -yhteisiä oikeuksia heidän kanssaan. - -Olipa kuinka tahansa, tämä nyt on pieni sivuseikka, mutta mitä tulee -sitä seuraavaan viidenteen pykälään, niin se tuntuu melkein -ihmisrääkkäykseltä, kun tietää, kuinka kurjasti ja ahtaasti monessa -sellaisessa talossa jo muutenkin asutaan. Ajateltakoon pienenpuoleista -pirttiä, jossa makaa ensiksikin talon oma väki kaikki, sitten pari tai -kolme metsätöissä olevaa loisperhettä lapsineen, sitten kymmenkunta -muuta tukkimiestä, ja kaiken tämän lisäksi vielä muutamia sikaporsaita -ja kanoja kolpitsan alla, sekä iltayöstä joitakuita hevosia, jotka oven -puolella pirttiä syövät apetta (ne viedään sentään yöksi "kujaan" tai -talliin syömään heiniä) -- ja jossa talon ainoassa pirtissä vielä -kaiken muun hyvän ohessa tavallisesti löytyy uunin edustalla lattiassa -joku mädännyt kolo, mihin yöllä kuletetaan lapsia asioilleen, niin -saadaan käsitys, missä määrin tällainen asunto vastaa terveyshoidon -käsitteitä. - -Meillä on terveyslautakuntia, joille kaupunkilaisten terveyden -vaaliminen on sangen tarkka tehtävä, mutta olisi sangen suotavaa, ehkä -bakterioloogisessa suhteessa hauskaa ja opettavaistakin, että joskus -mentäisiin mittailemaan pirttejä esim. juuri Karjalan salokulmille, ja -otettaisiin selko siitä, kuinka monta kuutiometriä ilmaa arvoisat -sahayhtiöt siellä katsovat yhdelle hengelle riittäväksi, kun he -velvoittavat ihmisiä ainoaan huoneesensa ottamaan vielä suuret joukot -lisäväkeä. - -Ja jos arentimies kaikki nämä ehdot täyttää, eikä pidä luonaan -"huonomaineisia" ihmisiä kuten viimeisessä pykälässä sanotaan, niin saa -hän tilalla asua ("vapaasti ja rauhassa niinkuin omallaan", on -tavallisesti suullinen lupaus), vaan muussa tapauksessa on hänen -"paikalla ja lähtöpäivää nauttimatta muutettava talosta pois." Ei ole -ollenkaan ihme, että tällaisissa oloissa esim. keuhkotauti on Pielisen -kulmalla paikkakunnan lääkärien lausunnon mukaan suuresti vallalla, -eikä ole liioin ihme, jos siinä samassa leviäisi monta muutakin tautia -kuleksivien tukkimiesten mukana, niin hyväksi kuin sahayhtiöt muuten -heidän maineensa takaavatkin. - -Sopisi sentään miljoonayhtiöiltä odottaa, että he uhraisivat -sydänmaille joitakuita satoja markkoja työmiestensä ja sen kansan -terveyden hyväksi, jonka tyhmyydestä he ovat miljoonansa koonneet. -Sillä suuret eivät kustannukset olisi, vaikkapa he rakentaisivat -jonkunlaisia asumuksia työväelleen tai jatkaisivat niiden onnettomain -tupaa, joilta he ovat suuret salot hyvien uittoväylien varsilla monasti -melkein lahjaksi saaneet. - -Joka kohdassa, missä metsäkeinottelu on anastanut etusijan kaikkien -muitten pyrintöjen rinnalla, missä suuret yhtiöt ovat anastaneet -kyläkunnittain maita valtikkansa alle, ovat seuraukset olleet samat: -taantumista ja kurjuutta, niinhyvin aineellista kuin henkistä, -alakuloisuutta, veltostumista ja autioita taloja. - -Ja asuttu sitä on sellaisissakin paikoissa, sentään on ennen ollut oma -koti ja oma liesi lämmittämässä, omat lammet kalavesinä, omat metsät -vapaina riista-aittoina, jos kohta jossakussa kohden hätätilassa onkin -sekotettu pettua leipään. Ja asuttaisiin niissä vielä tänäkin päivänä, -asuttaisiin ja edistyttäisiin muitten mukana, jos olot olisivat -ennallaan, vaikka kohta joku onkin valmis väittämään, ettei niissä maan -karun luonnon vuoksi voi kukaan elää ja etteivät sellaiset talot -mihinkään muuhun kelpaakaan kuin sahalaisille. Mutta olisi niistä -oikeissa oloissa kannattanut maksaa ulosteot niinkuin ennenkin, ja sen -olisi voinut tehdä kuka muu tahansa yhtä hyvin kuin sahalainenkin, -sillä aina niissä sentään on leipäkohtiakin, ja metsäaloja -äärettömästi, niin paljon, että jo pelkillä niillä olisi nykyaikana -pienimmälläkin järkihoidolla eletty vaikka kuinka kauvan. Vähällä -niistä yhtiöt pääsevät, eivät heidän maksunsa valtiolle ja kunnalle -niistä suuriinkaan summiin nouse, vaikka he ne itsekin maksaisivat. -Suurempi huoli, pulmallisempi kysymys ja enemmän kulunkeja on sekä -valtiolla että kunnilla pohtiessaan sitä kysymystä, mihin -toimenpiteihin on ryhdyttävä yhä lisääntyvän irtolaisväestön ja sen -kasvannaisten, vaivaishoitolaisten suhteen. - -Tämä irtolaisväestön kysymys ei suorastaan kuulu tähän aineesen, siitä -ei tässä sovi laajemmalta puhua eikä arveluita laskea sinne eikä tänne, -mutta sitä ei voi kieltää, ett'ei se kumminkin ole jonkun verran -yhteydessä sekä metsähuijauksen että erittäinkin itsenäisten maatilojen -vähenemisen kanssa. Sillä missä tämä jälkimmäinen parhaiten kukoistaa, -siellä irtolaisliikekin ottaa taajimmin vesoakseen, ja sieltä siitä -kuuluu pahimmat valituksetkin, koska on luonnollista, että useimmat -perheet jäävät kulkurikannalle juuri siellä, missä torpparien täytyy -paeta kaikkivoittavan metsän viljelyksen tieltä, missä pellot jäävät -metsittymään, missä tiloja, joita ennen asuttiin, nyt alkaa jäädä -autioiksi. Ja samassa suhteessa kuin irtolaisetkin, lisääntyvät myöskin -ne, jotka kunnilta vaativat vaivaisapua, sillä juuri irtolaisten -joukosta ne astuvat useimmat rekryytit meidän tuhatlukuisiin -vaivaishoitopataljooniin. Kun eläminen joutuu kokonaan sattuman varaan, -on sen pohja silloin isketty rikki, eikä siitä vähillä enää pitävää -tule. - -Ja kummallinen ristiriita vallitsee koko tässä liikkeessä, tässä -jonkunmoisessa maa-työväenliikkeessä, niinkuin sitä ehkä sopisi -nimittää. Luulisi maanviljelyksen tarpeihin olevan yllinkyllin -työvoimia tarjolla siellä, missä enemmän kuin puolet pitäjien -asukasluvusta on täydelleen maasta niinkuin kaikesta muustakin -pysyväisestä ammatista irti, mutta asianlaita on ihan päinvastoin. -Siellä juuri on maatyöväestä suurin puute, niin valitetaan kaikkialla. -Ja vaikka väitetään -- niinkuin totta onkin -- että tuon -irtolaisväestön toimeentulo monasti on parempi kuin tilallisten, jotka -saavat taistella katoa, hallaa, tulvia y.m. vastaan, ja vaikka se -yhtiöitten metsätöissä ja tehtaissa toisinaan "repii rahaa niinkuin -muutakin paperia", niin kuitenkin, kuten sanottu, koituu siitä kunnille -suurimmat rasitukset vaivaishoidon muodossa. - -Mutta syy on varmaankin molemmin puolinen, vaikka kumpikin puoli -työntää sitä kernaasti yksinomaan toisensa niskoille. - -Kuka käskee lahjoittelemaan metsiään ja hyvämetsäisiä tilojaan -yhtiöille. Kannattaahan niitten kiireisellä ajalla ja korkeitten -puutavaran hintain vallitessa joskus maksaa ihan luonnottoman korkeita -työpalkkoja, niinkuin monasti on ollut laita metsätöissä. Tiedetään -varmaan, että miehen palkka on voinut kohota yli viiden markan lyhyeltä -talvipäivältä. Kun työmies jonkun ajan vuotta tottuu saamaan tuollaista -palkkaa, vaatisi hän sitä samaa aina, eikä väliaikoinakaan kernaasti -tekisi halvemmalla. Mutta jos sitte sattuu tauti tai muu hätä, on se -sentään hyvin kerkeä hakemaan vaivaisapua, sillä suuretkin ansiot -näyttävät kiireellä menevän kädestä suuhun. - -Missä tukkityöt ovat parhaat, missä ansiot suurimmat, siellä on myös -tuhlaavaisuus suurin. Kivijärvellä esim. kerrottiin aivan varmana -asiana, että siellä tukkitöissä syötiin vehnäleipää 50 p. à 1 markan -edestä miestä ja päivää kohti, niin ett'eivät leipurit ennättäneet -tarpeeksi pullia hiertää. Mutta mitä siitä -- monella miehellä ja ehkä -useimmilla on sentään kotona perhe, joka tarvitsee tietysti leipää -myös, ja sille haetaan vaivaisapuna rukiista leipää! -- Siinä monen -muun ohessa yksi todellinen piirre meidän kansasta, joka näyttää, -ett'ei se yleensä ole niinkään sitkeätä, joksi sitä on kuviteltu ja -jota sen sydämmensä pohjasta soisi olevan jokainen, jolle sen pystyssä -pysyminen ja kohoaminen ovat tunnon asioita. - -Ei ole kumma, että tilanomistajain ja irtolaisten väli tällä -tavoin tulee kireäksi. Sitä katkeruutta, minkä nykyinen tila -maanomistajissa on synnyttänyt, osoittaa hyvästi muuankin pätkä eräässä -maaseutulehdessä, jossa eräs lähettäjä Savon puolelta lausuu: "Jos -irtolaisväestön tilan parantamiseksi sirotellaan miljoonia, niin ovat -ne tervetulleita ja vuodessa eli parissa menneitä, näyttämättä muuta -jälkeä kuin kasvavan luoton hallituksen apuun ja oman työkykyisyyden -laiminlyömisen. Kansa tulvii sahayhtiöitten metsiin ja Kyminlaakson -tehtaihin." - -Mutta jos tämä meidän suurteollisuutemme -- metsäliike -- on lisännyt -irtolaiskansaa ja vaikuttanut siihen hajoittavasti, jos se on saattanut -työväestön monessa kohti maaseuduilla huolettomalle kulkurikannalle ja -saanut sen elämään satunnaisten ansioitten nojassa jonkun ajan vuotta -hyviä päiviä ja toisen ajan olemaan joutilaana ja valittamaan puutetta --- tämä teollisuus kun meillä vielä on enimmäkseen sellaista, että se -suuruuteensa nähden hyvin vähän tarjoo vakinaista työtä ympäri vuoden --- niin ei se salokulmilla ole vaikuttanut paljoa paremmin kiinteään -väestöönkään, maanomistajiin, niinkuin edellisessä jo monta kertaa on -osoitettu. Se ei ole koko tämä liike vähimmässäkään määrässä -vaikuttanut sivistävästi tai kohottavasti heihinkään, siitä kertyneitä -varoja ei ole käytetty nykyhetken enempää kuin tulevaisuudenkaan -turvaamiseksi, on opittu vaan tuhlaamaan, painuttu pikemmin alemmaksi -entistä kuin kohottu ylös. Eikä voida kantaa kaikkia niitä uusia -taakkoja, joita aika mukanaan on tuonut kuntain hartioille, vaikka -rahatulo on kyllä entisestään lisääntynyt moninkertaiseksi, kun otetaan -lukuun tulot metsistä. Mutta kun ne luistavat tilallisten käsistä yhtä -helposti kuin työmiestenkin, niin helposti, että heidänkin täytyy -turvautua yhtiöitten metsäajoihin, niin ei ole kumma, että valituksia -kuuluu molemmin puolin. - -Mainittakoon tässä esimerkiksi asiantuntijain puheitten mukaan -muuan tapaus Kivijärven pitäjästä, vaikka paljon voisi mainita -samanluontoisia tapauksia mistä seudusta tahansa, missä metsähuijaus ja -tilojen myynti kukoistavat. Siellä kuuluu ensimmäisiin tehtäviin, -sittenkun on metsärahoja saatu, viinan hankinta ja hyvien -juoksijaoriitten pitäminen, joilla päästään ajamaan viinakyytiä ja -markkinoilla retuamaan. Vaan kun sattuu hätä tai muuta sellaista, -haetaan tietysti hätä-apua ja syytetään huonoja vuosia ja huonoja maita -ja huonoja työ-ansioita -- sehän on luonnollista. Mutta tässä erään -kerran ei Vaasan läänin kuvernööri kuulunut pitäneenkään sitä niin -luonnollisena kuin kivijärveläiset itse. He pyysivät näet hätäaputöinä -tehtäväksi maantietä Kivijärveltä Perhoon, mutta kuvernööripä -puolestaan hylkäsi tuon pyynnön ja oli lausunut, ettei Kivijärvellä voi -olla mitään hätää, siellä kun parasta aikaa juodaan viinaa enemmän kuin -missään muualla. Tunnoton mies! Eikö hän tiennyt, että siellä sentään -oli leivästä puute, ja on melkein aina -- oikeasta rukiisesta leivästä, -vaikka siellä kyllä vehnäleipää kuuluu monasti olevan liiemmäksikin. - -Tämä selvästi osoittaa, mille kannalle on jouduttu, kuinka vähän on -omaa tarmoa ja kuinka vähän siihen luotetaan, sittenkun on opittu joku -aika huolettomasti elämään metsärahoilla ja talojen hinnoilla, niin -että tekisi melkein mieli kiinteän ja irtolaisväestön keskinäisiä -suhteita toisiinsa verratessa sanoa vanhaan tapaan "pata kattilaa -soimaan j.n.e." - -Uskottavaa lienee kumminkin, että juuri kiinteällä väestöllä, etupäässä -tilanomistajilla, on monessa kohdassa enemmän syytä valitukseen kuin -irtaimella kansalla, ja tämä varsinkin kunnallisen veroituksen suhteen. -Sillä joka kohdassa, missä tiloja suuremmassa määrässä on joutunut -yhtiökäsiin, kuuluu valitusta kunnallisten maksujen lisääntymisestä -niitten niskoille, jotka itse vielä koettavat taloissaan isännöidä. - -Asian laita on nimittäin sellainen, että monet entiset talolliset, -jotka nykyään ovat yhtiöitten vuokramiehinä entisissä taloissaan, eivät -enää jaksa maksaa kunnallisia veroja niinkuin ennen itsenäisinä -isäntinä ollessaan, vaan haetaan niihin alennusta yhä. Yhtiöt eivät -liioin ole taipuvia maksamaan lampuotitilojensa viljelyksistä kunnalle -mitään, väittäen, ettei heillä niistä ole mitään tuloakaan; ja -metsätulojaan eivät he mielellään ilmaise, vaan koettavat panna -puilleen niin pienen arvon kuin mahdollista. - -Pihtiputaalla esim. on veroperustus laskettu siten, että sadan markan -tuloista on laskettu yksi äyri, vaikka vasta kahdensadan tuloista on -ensimmäinen äyri otettu. Siten on tilallisten tuloja laskettaissa -otettu neljästä viljatynnöristä yksi äyri ja karja on arvioitu rahaksi. -Mutta kun löytyy tiloja, joissa esim. on ennen elätetty kolmekymmentä -nautaa ja saatu ehkä sata tynnöriä viljaa, vaan joissa nykyään -sahayhtiöitten käsissä ei elätetä yhtään nautaa eikä saada viljaa -ollenkaan, sitä kun ei kylvetäkään, niin mistä niitä veroittaa? Ja kun -siitäkin pitäjästä, niinkuin edellä olemme nähneet, on toinen puoli -sahayhtiöitten omaa, ja kaikilla heidän tiloillaan ovat viljelykset ja -karjanhoito poikkeuksetta taantuneet, niin ei ole ihme, jos -veroituksessa vaikeuksia syntyy. Ja verokuorma ei suinkaan vähene -siellä enempää kuin muuallakaan, missä yhtiötilat synnyttävät yhä uutta -irtolaiskansaa. Se päinvastoin enenee. - -Yksi näiden "uusien rälssien" varjopuolia tässä suhteessa tuli myös -Sulkavalla viime talvena räikeästi näkyviin. Yhtiöitten asiamiehet ja -lampuodit vaativat siellä helpoitusta kunnallisissa veroissa, "koska -heidän tilansa eivät tuota heille mitään". Tilojen tuottavuus on siis -vähennyt, sillä ennen on niistä nurkumatta suoritettu kunnalliset verot -samoin kuin muistakin tiloista. - -Yhtiöitä veroitettiin metsän myynnistä samoilla perusteilla kuin meidän -maalaiskunnissa yleensä on ollut tapana veroittaa yksityisiäkin, vaan -siihenkään he eivät suostuneet. He lähettivät asiamiehillään selvän ja -lyhyen ilmoituksen, ett'eivät he maksa kunnalle metsistään ainoaakaan -penniä, sillä he käyttävät niitä omiin tarpeihinsa. Ja eräskin yhtiö on -viime kevännä yhden ainoan tilansa metsästä uittanut 26,000 sahatukkia --- onpa heillä omat tarpeensa jotensakin suuret! - -Lakipa tässä tietysti päättänee maksavatko herrat miljoonain omistajat -kunnallisia veroja vai ovatko maksamatta, mutta joka tapauksessa on -tämä varsin valaiseva esimerkki heidän kannastaan meidän kunnalliseen -itsehallintoon nähden. - -Eräällä yhtiöllä on Rautavaarassa parikymmentä taloa. Senkin sanottiin -viime vuonna antaneet tuloistaan takseerauslautakunnalle sellaisen -laskun, että heillä sen mukaan olisi ollut kaikista taloistaan tuloa -vaan 100 markkaa, josta summasta heille äyriperustuksella ei olisi -voitu panna yhtään veroäyriä. Ja sentään täytyy monelle miehelle, joka -ainoalla hevosellaan vetää talvikauden tukkia yhtiöitten metsissä, -panna 4-5 äyriä, että voitaisiin meno- ja tulopuolta kunnallisissa -tileissä pitää vähänkin tasapainossa. - -Eikä monen yhtiötilan vuokraaja kykene maksamaan mitään, panipa hänelle -äyriä tahi ei, mutta hätäapupapereissa ilmestyy tämänkin pitäjän nimi -varsin usein. - -Kun hävinneitten yhtiötilojen kunnallisessa veroituksessa täten syntyy -monia vaikeuksia, ovat kunnat paikoin, kuten esim. Keiteleessä ja -Pihtiputaalla, koettaneet ruveta veroittamaan sahalaisia kasvavasta -metsästä, s.o. siitä tulosta, miksi metsän kasvamisprosentti -vuotuisesti arvioitaan, kosk'ei heidän tilojaan voi mistään muustakaan -veroittaa. Riita ja oikeudenkäyntejä on syntynyt tästäkin asiasta, ja -ristiriitainen kohta siinä oikeastaan onkin, jos nimittäin metsän -omistajaa taas takseerataan metsänsä koko arvosta silloin kun hän sen -myy, joka tapa tuntuu kaikkialla olevan yleinen, kunhan vaan saadaan -täysi tolkku metsän todellisesta myyntiarvosta. - -Nämä ovat vaikeita seikkoja tällaiset, sillä kunnilla on vuotuisesti -jotensakin säännölliset menot, mutta tulopuoli jää epäsäännölliseksi, -jos talosta ei ole mitään muuta verotettavaa kuin metsä, ja siitä -veroitettaisiin vaan silloin, kun se hakataan. Tänä vuonna -maksettaisiin veroa hakkuusta, mutta saattaa mennä taas vuosikymmeniä, -ennenkun saman talon metsästä tukkia kaadetaan, ja koko sillä ajalla ei -siis talosta lähtisi kunnalle veroa mitään. Sitä tulisi tosin -runsaammin kerrassaan, vaan kovin harvoin. Kasvavaa metsää -veroitettaissa olisi kunnan tulo tasaisempi, mutta kovin vaikealta -tuntuu sellaisenkin veroituksen perusteleminen. - -Tämä seikka ei oikeastaan minun aineeseeni kuulu, enkä minä ole -kompetentti siitä päätöksiä tekemään sinne enkä tänne, mutta sen voi -jokainen sanoa, että tällaisia pulmallisia kysymyksiä ei ollenkaan -syntyisi, jos taloja asuttaisiin ja viljeltäisiin niinkuin ennenkin, -pidettäisiin metsiä vaan hyödyllisenä sivutulona ja muokattaisiin maata -ja kylvettäisiin pellot, että olisi millä itse elää ja mistä kunnille -veronsa maksaa. - - * * * * * - -Paitse tässä edellä mainituita on metsähuijauksesta ja järjettömästä -maatilojen myynnistä ollut monta muutakin ikävää seurausta. Ne ovat -kasvattaneet kaikenmoista keinottelua ja synnyttäneet siveellistä -rappeutumista meillä, jossa rehellisyyttä ja kansalliskuntoa aina on -niin suureksi kehuttu. Niissä on saanut niin tavattoman vähällä -vaivalla rahaa ja niissä on ollut niin äärettömän monta tilaisuutta -petoksiin, että viettelys on kasvanut ylivoimaiseksi; se vasta on ollut -mies, joka parhaiten on osannut lähimmäistään petkuttaa. Ne ovat meillä -synnyttäneet työtätekevään väestöön nähden aivan liian suuren työttömän -luokan eli sellaisen "herrasluokan", joka koettaa viettää mukavia -päiviä toisten kustannuksella. Ja esimerkki tarttuu helposti, varsinkin -ylhäältä alaspäin. Kun on myyty omat metsät ja maat ja huomattu, että -raha onkin helpommin käsistä luistavaa kuin on otaksuttu, on ryhdytty -keinottelemaan toisen omaisuutta ja tavoittelemaan valtionkin maita muka -viljeltäviksi, vaan itse asiassa useimmin metsien vuoksi myytäviksi. Jo -edellä on kerrottu esimerkkejä niinkin ikäviä, etteivät meidän -valtionvirkamiehetkään enää ole kaikki ihan vapaita tällaisten -sivutulojen hankkimisesta. - -Meillä on paljon puolustettu uudistilojen lohkomista valtion -maista ja yleensä valtion metsämaitten antamista yksityisten -nautittavaksi. Ja myöntää täytyy, että tällainen toimenpide on varsin -suotava ja paikallaan silloin kun sitä edellyttää todellinen halu -uudisviljelykseen ja pellon raivaamisella elämiseen, sekä sopivia -viljelysmaita siihen tarkoitukseen löytyy, vaikka kohtakin sen -suuntainen uudisviljelys olisi paremmin suotava, että ensin tulisi -raivatuksi kaikki se raivaamaton kasvuvoimainen maa, joka jo on -yksityisten hallussa ja jota meillä maan väkilukuun nähden on -ylenpalttisesti. Mutta tarkkaan olisi valtion omaisuutta lohkottaissa -katsottava, mikäli se on mahdollista, onko avun anoja susi -lammasvaatteissa vai onko se oikea lammas, joka itselleen todellisessa -puutteessa syönnösmaita etsii. Sillä yhtä paljon kuin valtion maista -yksityisten käsiin joutuneina on ollut todellista hyötyä, yhtä paljon -on niistä nykyisen metsäkeinottelun kaikki sokaisevan rahanhimon aikana -ollut molemmin puolin vahinkoakin. Sellaisia esimerkkejä löytyy paljon, -ja edellisessä on jo kyllä mainittu, millaiseen kuntoon monet entiset -valtion uudistalot ovat sahayhtiöitten käsissä menneet, mutta -mainittakoon tässä vielä joku esimerkki, kuinka penniä koetetaan -keinotella vähimmällä vaivalla sieltä, mistä sen otaksutaan -helpoimmalla heltivän. - -Joku aika sitten anoivat Länttä-Tenholan ja Penttilän kyläkunnat -Kivijärven pitäjässä, että heille lohkaistaisiin valtionmetsistä -lisämaata yhteisesti nautittavaksi, koska heillä on liian vähän -maata, laitumien puute y.m. Siihen myönnyttiinkin ja heille -lohkaistiin valtion saloa noin 4,500 hehtaria sillä ehdolla, että he -metsähallituksen valvonnan alaisina saisivat sitä vapaasti nauttia 50 -vuotta, vaan sen ajan kuluttua tulisivat maksamaan siitä veroa. Mutta -asia olikin siten, ett'ei tässä ollut mikään todellinen avun tarve eikä -toimeentulon parantaminen kysymyksessäkään, sillä kun lohkaisu oli -tehty, myydä paukauttivatkin ukot omin päinsä koko tuon laajan metsän -miltei puhtaaksi ja pistivät rahat parempiin suihin. Asiasta tosin -tehtiin heitä vastaan kanne, mutta vasta niin myöhään, ett'ei heille -enää tullut ollenkaan edesvastausta. Nyt on metsähallitus uudestaan -ottanut tuon yhteismetsän tarkemman valvonnan alaiseksi ja määrännyt -forstmestarin ehdotuksesta sen 10 vuodeksi aivan kokonaan rauhoitetuksi -kaikesta hakkuusta, sillä sellaisella vandalismilla olivat sahalaiset -tehneet sinne rynnäkkönsä. Kelpaa niiden jälkiä valtion taas -paikkailla, ja kasvattaa niille uutta metsää! - -Eikä koko asia ole alusta pitäenkään ollut suuresti muuta kuin -puhtainta metsäkeinottelua, johon alunaihe ehkä on lähtenyt juuri -sahalaisista, sillä parasta aikaa koettavat he saada pohjineen -haltuunsa näitä kysymyksessä olevia kyläkuntia kokonaan. Ja -arvattavasti he onnistuvatkin, sillä Penttilän kylässä he ovat jo -hyvällä alulla -- ja niin saavat he koko tuon laajan liikamaankin -määräajan kuluttua nautittavakseen. - -Paitse tätä tapausta, on tullut varsin yleiseksi tavaksi hakea -valtiolta lisämaita huonojen laitumien parantamiseksi, ja etenkin juuri -siellä, missä valtiolla on parhaat metsänsä ja missä niitten -rahaksisaanti käy helpoimmin päinsä. Mutta mikä näissä tällaisissa -hakuhommissa miltei joka tapauksessa on pohjimmaisena syynä, sen kyllä -huomaa jokainen, joka ei anna vetää itseään nenästä tai katsele -sormiensa lävitse, tai jolla rajainkäynteihin ja maitten lohkomisiin ei -ole jotain erityistä intressiä. - -Eräässä pitäjässä Oulun läänin puolella esim. on eräälle hakijalle -muuan maamittari antanut sellaisen puoltolauseen, että hänen tulisi -välttämättä saada lisämaata ruunun metsästä, koska hän on suuresti -laajentanut viljelyksiään ja ruokkii nyt karjaa jo 40 päätä yli talven, -vaan että hänellä kesällä on laitumen puute. Sitten määrättiin piirin -forstmestari tutkimaan asiaa, ja hän tuli aivan päinvastaiseen -huomioon. Talossa ei ollutkaan karjaa kuin parikymmentä päätä, mutta -laidunta kyllä vaikka neljällekinkymmenelle. Hakemus hyljättiin hänen -lausuntonsa johdosta, ja se oli paikallaan, sillä mitä siitä on hyötyä -valtiolle, mitä paikkakunnalle, mitä yleensä koko isänmaalle, jos -tuolle yksityiselle olisi tuo liikamaa lohkaistu. Hän olisi varmaa -varmemmin myynyt heti joko metsän siitä tai koko talonsa ensimmäiselle -sahayhtiön asiamiehelle, joka olisi taloon sattunut, lähtenyt rahat -saatuaan luultavasti itse Amerikkaan, lähetellyt sieltä tietoja tänne, -kuinka siellä rikkaassa lännessä puuveitsellä kultaa vuollaan ja -vietellyt siten monta muuta seikkailijaa jälessään. - -Nämä ovat asioita, joilla on äärettömän monta puolta ja joista voi olla -monta näkökantaa, aina sen mukaan, miltä kannalta niitä kukin katselee. -Ja äärettömän paljon ja julkisemmin täytyisi niitä pohtia. Voi olla, -että tuo mies, joka ei saanut pyytämäänsä lisämaata, myy talonsa -kumminkin sahalaisille, ulkomaalaisille, elää paremmin eli huonommin -aikansa, joutuu lopulta työmieheksi ja ehkä vihdoin vaivaishoidon -niskoille (josta on paljon esimerkkejä) -- tai lähtee hän maasta pois; -mutta myyköön hän talonsa, tehköön omallaan mitä tahtoo ja menköön -mihin tahtoo, kosk'ei häntä kumminkaan voi holhun alle asettaa, vaan -säästettäköön meidän valtion omaisuutta turhaan lahjoittamasta. Siitä -voi joskus maailmassa olla meille, jotka itsepintaisesti pysymme täällä -kylmässä Suomessamme, vielä suurtakin apua jonakuna todellisena tarpeen -hetkenä. - -Tarkoin sietäisi _harkita tällaisia_ seikkoja, ylen perusteellisesti ja -etäälle _näkevällä_ silmällä punnittapa sekin asia, kumminko puolin -sellaiset kaupat lienevät etuisampia tilojen entisille eläjille ja -valtiolle itselleen, kun entisiä kruununtorppia laajoine, säästetyine -metsineen uudistaloiksi ja perinnöksi lohkaistaan? Tuleeko valtiolle -niistä suurempi hyöty kun ne joutuvat sahalaisten käsiin (kuten ne -usein näyttävät joutuvan) ja onko entisten asukasten niillä parempi -elää sahayhtiöitten kuin valtion lampuoteina tai torppareina, tahi -miksi heitä kutsuttaisiin? Vastatkoon tähän se joka asian tuntee. On -siitä tietysti voinut olla hyötyäkin joskus, mutta sekin tiedetään -varmuudella, että monia tällaisia tiloja on maassamme jo joutunut -autioina ja raakkina valtiolle takaisin, ja se on varmaa, että -hallituksen hoidossa ollen niillä sadan vuoden päästä on taas siksi -hyvä metsä, että sahalaisten kyllä kannattaa niitä silloin uudestaan -"spekuleerata." - - - - -VIII. - -Kaipaavatko edelläkerrotut seikat korjausta, ja mitä niitten suhteen -olisi tehtävä? - - -Eikö kaikkien näitten asioitten, joita tässä edellä on kosketeltu, -pitäisi antaa aihetta sangen vakaviin mietteihin. - -Tiedetäänhän muualta saaduista kokemuksista, niinkuin esim. Irlannista, -kuinka tukalaan asemaan ja kuinka vaikeihin oloihin joudutaan siellä, -missä maata viljelevä väestö on menettänyt omistusoikeutensa ja missä -suuret kapitaalit pääsevät afääritarkoituksissa isännöimään liian -laajoilla maa-alueilla sellaisissa seuduissa, joissa asutus ja vapaa -viljelys jo ovat olleet jotenkuten kehittyneellä kannalla ja joissa -väestön luontainen ja järjellinen elinkeino olisi maanviljelys. - -Ja myöntäneepä jokainen, että meillä Suomessa nyt ja aina täytyy -maanviljelystä ja karjanhoitoa pitää pääelinkeinoina -- ja oikeastaan -ainoana elinkeinona suurimmalle osalle kansaa, "kannattakoon" se sitten -hyvin tahi huonosti, sillä varsinaista teollisuusmaata ei tästä maasta -voi ikinä tulla raaka-aineitten puutteen vuoksi, jos kohta luonnon -antamia käyttövoimia onkin ja jos vastaiset keksinnöt voinevatkin -niille antaa suurempaa merkitystä. Eikä ole sanottu, kuinka -pitkäikäinen on senkään teollisuushaaran tuottavuus, joka meillä on -suurimmaksi päässyt, nimittäin sahaliikkeen ja puunjalostamisen, sillä -helposti voi tapahtua, että liian korkealle pingoitettu yritteliäisyys -lopettaa raaka-aineen silläkin alalla ja rajoittaa tuotantoa. Silloin -on meidän tahtoen tai tahtomatta elettävä ainoastaan maasta. - -Mutta ensimmäisiä ehtoja sille, joka tahtoo maanviljelystä kannattavana -elinkeinona harjoittaa, on se, että hän on itsenäisessä asemassa ja -että hänellä on vapaa omistusoikeus siihen maahan, jota hän kyntää. -Sillä samalla hetkellä, kun hän alistuu muihin rajoituksiin maansa -vapaassa omistusoikeudessa, kuin mitä yhteiskunta hänelle määrää, kun -hän luovuttaa sen esim. jollekulle liikeyritykselle, olkoon tuon -yrityksen tarkoitus mikä tahansa, samalla hetkellä on hänen -itsenäisyytensä entisen maansa viljelijänä mennyt, eikä hän enää voi -siitä elää niinkuin ennen. Ja jos hän lähtee maaltaan pois ja joku -toinen tulee hänen sijaansa, on tuo uudistulokas samassa asemassa. - -Tämä on lampuotijärjestelmää tällainen. Eikä se ole koskaan eikä -millään maailman kulmalla ottanut oikein soveltuakseen yhteen vapaan ja -hyvästi elättävän maanviljelyksen kanssa, sillä siinä pitää toinen -afäärin tavoin maita hallussaan ja laskee työhuoneessaan tulojaan ja -menojaan, joista hän luonnollisesti aina tahtoo ensiksimainittuja -lisätä noiden toisten hiellä, jotka raatavat hänen maitaan sillä -alakuloisella tunteella, että jokainen vako, jonka he kääntävät, on -käännetty toisen maasta, ja että jokainen parannus, jonka he -mahdollisesti maassa tekevät, jää sen toisen hyödyksi, joka ei ikänään -ole ehkä jalallaan heidän peltosaralleen astunut. - -Tällainen lampuotijärjestelmä, joka tavallaan muistuttaa entisiä -lahjoitusmaita ulkomaisine isäntineen, on meillä pääasiassa ihan viime -vuosina alkanut levitä pelottavassa määrässä, niinkuin edellä on -osoitettu, ja sen voi lyhyesti määritellen pitää suorana seurauksena -siitä, että tuota meidän "suurteollisuuttamme", puutavaraliikettä, ei -ole tahdottu laskea supistumaan kohtuuden rajoihin, vaan on alettu -ponnistella sitä osittain maanviljelyksen kustannuksella yhä -suuremmaksi ja yhä tuottavammaksi -- ja koetetaan ponnistaa varmaan -vieläkin ylemmä, huolimatta siitä, jääpikö lopulta muuta kotimaista -taikinan vastinetta kuin sahajauhoja. - -Ei tarvitse ilman syyttä ajatella Irlannin oloja, kun tiedetään missä -määrin vapaat, itsenäiset maanomistajat meidänkin sisämailla jo ovat -vähentyneet. - -Niissä 24:ssä pitäjässä, joista tämän kirjoittajalla on tarkempia tai -osapuisia tietoja, on niitten luku vähennyt noin tuhannella. - -Harkitkoon jokainen järkevä lukija itse, eikö ole jo arveluttavaa, että -niin harvaan asutussa maassa, kuin meillä, tällainen summa vapaita, -itsenäisiä tiloja on muuttunut lampuotitiloiksi. Ja jos pantaisiin -toimeen tarkempi tutkimus kaikissa Suomen sisämaan pitäjissä, missä -vielä on metsiä jälellä ylitse kotitarpeen -- toimi, joka olisi -erittäin suotava -- niin varmaan tämä luku nousee vielä toisen mokoman -ja ehkä enemmänkin, sillä nämäkin numerot ovat viime talvena otetut, ja -uusia kauppoja hierotaan yhä. - -Eikä niitä kaikkia voi enää sanoa edes lampuotitiloiksi. Useimmissa -niissä, kuten on nähty, kyllä elää kituuttelee joko entiset tai uudet -asukkaat jonkunmoisilla välikirjoilla tai ilman niitä, pitäen parhaasta -päästä elinkeinonaan metsätöitä ja rahtiajoa sekä muita toimia, jotka -ovat hyvin vähän yhteydessä maanviljelyksen ja tilojen asutuksen -kanssa, mutta ainakin 10 prosenttia niistä on jo kokonaan tai osittain -autiona. - -Mutta nykyään, tai juuri viime talvena, kun näitä asioita alettiin -vähän tarkemmin kosketella, väitettiin sentään eräällä taholla varsin -itsekkäästi, että nämä kaikki ovat kahden kauppoja, jotka eivät -syrjäiseen koske lainkaan, ja olot ovat ihan niinkuin niitten olla -pitääkin. - -Tästä seikasta voi kumminkin olla eri mieltä. Sillä jos kaksi henkilöä -tekee sellaisen kaupan, että siitä kolmas tavalla tai toisella kärsii, -eikö silloin tuolla kolmannella ole heidän kauppaansa mitään sanomista? -Tähän kysymykseen ei pitäisi kenenkään, jolla järkeä on ja joka sitä -oikein käyttää, löytämän muuta kuin yhden vastauksen. - -Mistä päin tällainen edellämainittu, suurinta itsekkyyttä osoittava -väite tulee, se kyllä tiedetään. Se tulee siltä taholta, jossa kaikki -teräs, mitä meillä tätä nykyä auroihin pannaan, ehkä mieluummin -kulutettaisiin sahanterinä ja massatehtaitten hiertiminä, jotka -viimemainitut jauhavat kaiken sen, mitä edellisiltä on jäänyt -kajoomatta, ja tekevät hävityksen täydelliseksi. Eikä tarvitse muuta -kuin muistaa erästä viime valtiopäivillä pohdittua asiaa, niin jo -pitäisi huomaaman, eikö yleinen, terve mielipide katso kolmannellakin -olevan näihin kauppoihin jotakin sanottavaa. Niiden seuraukset ovat -liian selvästi näkyvissä, ja nämä seuraukset ovat kaikkialla sellaisia, -että elleivät syrjäiset hyvissä ajoissa iske tarmolla väliin, niin saa -niistä kärsiä tuhannet ihmiset, kokonaiset kunnat, vieläpä koko maa. -Jotkut harvat yksityiset tosin kokoovat itselleen suunnattomia summia -ja puhuvat sitten ylvästellen ja ikäänkuin kiitosta pyytäen niistä -miljoonista, joita he vuosittain _levittävät_ maahan. _Näillä_ -miljoonilla he muka estävät kansan kuolemasta nälkään -- tämän poloisen -kansan, joka kuitenkin kaikissa tapauksissa syö omaa omaisuuttaan, tai -oikeammin sanoen maansa omaisuutta, metsiänsä, ja elättää siitä vielä -kaikkia niitä herroja, jotka täällä yhdessä liitossa kulkevat monien -"firmojen" ja "yhtiöitten" nimillä, sekä kokoo miljoonia heidän -taskuihinsa, ellemme nyt puhuisikaan niistä kymmenistä tuhansista -vaivaisista ja irtolaisista mieron kiertäjistä, jotka alituiseen ovat -sen niskoilla, ja joita tuntuu yhä lisääntyvän samassa suhteessa kuin -itsenäiset maanomistajat vähentyvät. - -Ei ajatella ollenkaan, että noita kehutuita miljoonia nyletään juuri -meidän metsistämme, ei mainita koskaan, kuinka monta Jaakopin lahjaa -niissä syötetään meidän yksinkertaisille salolaisille, kuinka moni -niitten vuoksi on luopunut esikoisuudestaan. Ei myöskään lasketa, -kuinka monta tunnotonta ja ennenaikaista raiskausta niitten tähden on -tehty parhaassa kansallisomaisuudessamme, jonka säästämiseen ja -järjelliseen käyttämiseen ostajat eivät suinkaan ole opastaneet kansaa, -vaan ihan päinvastoin. Ja kun tämän kansan ytimelle, sen maata -viljelevälle väestölle tulee hätä, kun kunnat huokailevat monien -raskasten kustannusten painosta, kun ne hiellä ja väellä kokoovat rahaa -kaikki nieleviin vaivaiskassoihin, kun maamiehen tärkeimmät toimet -usein jäävät tekemättä työväen puutteessa, joka viettää seikkailevaa -kulkurielämää milloin minkin miljoonamiehen työmailla eikä kernaasti -lähentele talonpojan tanhueita muulloin, paitse kun tilapäisen suuren -ansionsa syötyään tai muuten työhön kykenemättömäksi tultuaan etsii -vaivaisapua -- silloin tekevät rikkaat yhtiöt valituksia oikeuksiin, -jos kunnat heitä koettavat veroittaa heidän todellisten tulojensa -mukaan saadakseen heiltä osaa niitten kurjien hoitoon, joista suuri -luku on juuri heidän työmailtaan kurjuutensa käsittänyt. - -Kysymme vielä kerran, eikö näihin asioihin ole syrjäisillä mitään -sanomista? Kautta maan kootaan hätäapuvaroja, ja suurin osa niistä -syödään juuri niillä kulmakunnilla, joista sahayhtiöt parhaat satonsa -niittävät. Sillä tosiasiana täytyy pitää, että juuri siellä, missä -itsenäinen maanomistus vähenee, irtolaisten ja vaivaishoitolaisten -luku kasvaa, koskapa siellä päin entisiä maastaan luopuneita -talonomistajiakin on joutunut kuntien autettaviksi. - -Sellaista ovat ne miljoonat saaneet aikaan. Jos niistä on ollut suuri -hyötykin sillä kertaa kun niitä on syöty, ovat ne jouduttaneet juuri -niitten monien synkkien epäkohtien kasvamista, joiden poistaminen -nykyään antaa niin paljon päänvaivaa. Ne ovat panneet hohdollaan -päät pyörälle, ehkäisseet entisen rehellisen ja uutteran työn, -kurjehdittaneet monta kaunista peltoa. Täältä ne ovat kiertäneet lisän -kanssa takaisin ulkomaille ja kulkea kahnustaneet taas sieltä -hiljalleen pitkinä, murhemielen näköisinä jauhosäkkijonoina -liistereissä meidän saloille takaisin, tai saapuneet humuten ja -hurraten, Bakkuksen seppele otsallaan, tuoden tynnyreihin sulettuina -vanhoista kulttuurimaista valoa ja sivistystä tänne meidän kylmiin -metsiimme -- ja ehkä samalla lohtua monelle pahalle omalletunnolle. - -Väärin olisi sentään syytää syy metsähuijauksen seurauksista yksinään -sahayhtiöitten, muitten tehtaitten ja liikemiesten niskoille tai -moittia yksinään heitä siitä, että he metsien vuoksi ostelevat niin -suuressa määrin maatiloja, eivätkä osota erityisempää intoa -maanviljelykseen niissä, sillä he luonnollisesti katsovat omaa etuaan -hekin ja ottavat siinä, missä helpolla saa, pitäen tietysti -päätarkoituksenaan metsien hoitoa. Ovathan he ihmisiä hekin. Eikä -afääri-alan vahvimpia puolia ole koskaan ollut mikään aatteellisempi -tarkoitusperä tai lähimmäisen rakkaus, ellei vasta tulle. Ei siinä ole -veljeä eikä sisarta, raha siinä on kaikkivaltias ja sen tunnussana on -aina: joka ei katso eteensä, kärsiköön. Ja niinpä onkin syytä paljon -kansassa itsessään, kun ei se ole eteensä katsonut. Ja niin muuttuvat -suuret kyläkunnat, kohta kokonaiset pitäjät laajoiksi metsätiluksiksi, -joita lampuotijärjestelmällä koetetaan pitää asuttuina ja viljeltyinä -vain nimeksi, vain niin paljon, että omistajat saavat niistä, jos -mahdollista, ulosteot valtiolle ja kunnille suoritetuksi, joista -valtion osa, maavero, on tietysti pakosta maksettava aina täysiksi, -vaan kunnan osassa kyllä on alituista tinkimisen varaa. - -Myöntää täytyy, että metsät, joille entiset omistajat eivät ymmärtäneet -mitään arvoa panna, tulevat täten järkiperäiseen hoitoon, mutta -onko tämä kaikki terveellistä maan yleiselle hyvinvoinnille ja -vaurastumiselle, siinä on tärkeämpi kysymys, johon meillä näihin saakka -vielä on pantu varsin vähän painoa, vaan joka nyt jo olisi ensimmäisten -joukossa välttämättä otettava esille. - -Kansan silmät ovat metsiemme suhteen olleet näihin saakka ja ovat yhä -vieläkin ummessa, ja nyt olisi jo aika avata ne näkemään, mitä sen -rauhaan tulee. Siinä voisi samalla avautua onnellinen ratkaisu monelle -muulle pulmalliselle kysymykselle. - -Mutta kuinka ne ovat avattavat, mihin keinoihin ryhdyttävä? Siinä -vaikeita kysymyksiä, joiden ratkaisu ei mahdu tämän kirjasen kansiin ja -jota tässä ei ole tarkoitus tehdäkään, vaan lausuttakoon sentään yhtä -ja toista, matkalla heränneitä mietelmiä tämän asian suhteen. Niille -kyllä moni saattaa naurahtaa ja kohauttaa olkapäitään, se on varma, -mutta onhan lupa puhua yhden niinkuin toisenkin. - -Mitä metsänhaaskuusen yleensä tulee, on meillä kyllä jo vanhastaan laki -osittain ehkäisemässä sitä, mutta se on ollut kuolleena kirjaimena. Ja -uusi tepsivämpi on laadinnan alaisena. Mutta lakien täyttämistä on aina -vaikea valvoa, ellei kansan oma näköpiiri ole kohonnut lain tasalle, -ellei se itse käsitä itselleen edullisimmaksi noudattaa sitä. Ja vielä -vaikeampi se on tällaisessa kohdassa, jossa vielä lisäksi aina tulee -olemaan viettelystä ulkoa päin. - -Mutta jos nyt ohitammekin, että metsänhaaskuun voi lainmääräyksillä -estää, niin toinen kysymys ja oikeastaan miltei tärkeämpi on se, millä -voidaan estää itsenäisten maanomistajain vähentyminen, mikä sulku -voidaan panna tehtaitten ja suurien yhtiöitten rajattomalle maan -himolle. - -Siinä tuskin auttaisivat mitkään uudet lait, ja niitä olisi mahdoton -laatiakaan, sillä jo vähemmissäkin asioissa huudetaan meillä -elinkeinovapauden sortamista -- ja rajoitettaisiinhan toiselta puolen -sillä tavoin suorastaan omistusoikeuttakin, joka meillä maahan nähden -on niin rajattomaksi päässyt, jos mies kiellettäisiin myymästä taloaan -kelle tahtoo. - -Tässä olisi ryhdyttävä muihin keinoihin, ja sellaisiin, jotka -auttaisivat pian, sillä viivyttelemällä voi asia kääntyä -auttamattomaksi. Mutta enimmät keinot, jotka tässä suhteessa olisivat -parhaita sekä kenenkään vapaata ammattia tai omistusoikeutta -rajoittamattomia, lienevät sellaisia, että ne täysin vaikuttaakseen -vaativat pitkän ajan. - -Jos me esimerkiksi voisimme lähettää kautta koko maan, mutta -erittäinkin metsäseutuihin ja kaikille salokulmille joukon -täydellisesti valistuneita ja kaikista itsekkäistä pyrinnöistä täysin -vapaita miehiä, jotka samalla voisivat asettua täydelleen kansan -käsityskannalle, jos voisimme lähettää -- kerran omaankin maahamme -- -sellaisia miehiä yhtä suuren ja asiassaan yhtä innokkaan ja yhtä -sitkeän lähetyssaarnaajajoukon, kuin on sekin joukko, joka nykyään -kiertää salojamme kiehtomassa ja viettelemässä metsiä ja taloja -haltuunsa, ja tämä valiojoukko saarnaisi joitakuita vuosikymmeniä -joka kylässä ja talossa metsien arvoa ja niiden hoidon tärkeyttä, -opastaisi kansaa järkeviin ja meidän oloihin parhaiten soveltuviin -viljelystapoihin, saattaisi sen huomaamaan että vapaa mies, joka pysyy -paikallaan ja muokkaa omaa sarkaansa, olipa se kuinka pieni tahansa, on -aina onnellisempi ja vauraampi ja itsenäisempi kuin toisen puoliorja -tai muu maankiertäjä, ja ennen kaikkea saarnaisi sille todellisen työn -arvoa ja velvollisuuden tuntoa, niin tällainen keino veisi lopulta ehkä -paraisiin tuloksiin. - -Tämä on tietysti utukuva ja kokonaisuudessaan mahdoton toteuttaa, -mutta olisi se ainakin yhtä kristillisveljellistä kuin joku muukin -lähetystoimi. - -Mutta se vaatisi eri koulut, kokonaan toisen suuntaisille perusteille -pohjatut oppilaitokset, kuin mitä meillä tätä nykyä vielä on, ja se -vaatisi perinpohjaisia muutoksia jo suurimmassa osassa itse meidän -valistunutta säätyä, joka harrastuksillaan ja esimerkeillään vielä on -kovin paljon erillään kansasta, vaikka sen pintaisin puolin katsoen -luulisi olevan sitä kylläkin lähellä. Sillä useimmassa kansan miehessä, -mutta etenkin juuri salolaisessa, asuu vielä itsepintaisesti -jonkunlainen synnynnäinen, salainen epäluulo jokaista valistunutta -"säätyhenkilöä" kohtaan, joka yrittää yhtyä hänen kanssaan missä -tahansa jalommassa tarkoituksessa kuin kaupanteossa. Jos edessä -myönnetäänkin hänen tarkoitusperänsä oikeiksi, niin takana salaa -pidetään niitä turhina, jopa kateudesta ja pahansuopaisuudesta -lähteneinä ja kuiskaillaan, että "kuuntele niitä, herrain neuvoja." -Mutta kaikenmoisia kuleksivia mairittelijoita uskotaan paremmin, -olivatpa ne sitten reppureita, tukkijunkkareita tai mitä muuta tahansa, -kun ne vaan osaavat kutkuttaa ihmisten turhamielisyyttä ja luvata -heille velvollisuuksiensa laiminlyönnille "herraspäiviä." Joka kaikki -osoittaa, ettei parempiosaisten valistuneitten vaikutus rahvaasen ole -vielä ollut niin syvällinen ja luottamusta voittava, kuin sen tulisi -olla, ja että paljon vaadittaisiin vielä opin ja esimerkin antajissa -itsessään muutosta nykyisestä ja tavallaan "alentumista", ennenkun -tässä ajateltu suuri lähetystyö voisi kantaa hyviä hedelmiä. - -Toinen keino, joka todella on helpommin toteutettavissa ja josta on -syytä toivoa paljonkin hyvää, on meillä nykyään alkuun päässyt -yhteistoiminta. On huomattu, että jos joku yksityinen alkaa opastaa -myyjiä tai kilvoitella yhtiöiden kanssa, niin osaavat sahalaiset kyllä -tehdä hänen elämänsä karvaaksi, ja jos toinen taas luettaa metsänsä ja -vaatii siitä kohtuullista hintaa, niin häntä aletaan joka tavalla -syrjiä, ja hänen metsänsä jää kokonaan myömättä, seikka, joka ainakin -toistaiseksi näyttää olevan yleinen kaikkialla, ja joka juuri osoittaa, -että metsäin ostajat kyllä osaavat toimia yhteisesti. - -Olisi siis luonnollisesti etuisampaa, että myöjätkin kävisivät miehissä -pahaa vastaan, ja onpa sitä jo vähän koetettukin. - -Mutta vastuksensa ne ovat yhteistoiminnassakin meillä, sillä jos tämän -suomalaisen rodun suurimpia heikkouksia jo tuntuu olevan juuri -yhteistoimintaan ja yleensä toisiinsa luottamisen puute, niin puuttuu -vielä tarpeellista rohkeutta ja alotettakin tällaisiin yrityksiin, sekä -välttämätöntä vapautumista itsekkäistä pyrinnöistä, joka olisi kaikista -tärkein. Pieninkin viri oman voiton pyyntöä, joka alkuunpanijoissa -huomataan, synnyttää hajaantumista heti, sillä sitä syntyy usein ja -aivan syyttäkin, kun ei voida käsittää, kuinka toinen saattaa ilman -omaa hyötyään toisen hyväksi toimia. Sitäpaitse ovat varsinkin -salokulmilla, joissa juuri yhteistoiminnan apua etupäässä -tarvittaisiin, enimmät sellaiset miehet, joilla voisi olla ja joilla -todella onkin kansan luottamusta, kääntyneet itsekin yhteistoimintaan -päinvastaisessa suunnassa, s.o. ruvenneet kaikin tavoin ajamaan -yhteistä asiaa metsäkeinottelijain kanssa. Ja jos yhteistoiminnasta, -monet tällaiset vaikeudet voittamalla voikin tulla hyvä apu -metsäkauppoihin nähden, niin ei sitäkään ole helppo sovelluttaa -maatilojen pohjakauppoihin, sillä mistä ne pääomat otettaisiin, joilla -voitaisiin ruveta ponnistelemaan miljoonayhtiöitä vastaan? Jos -voitaisiinkin yhteistoiminnan pohjalle perustaa jonkunlainen -"maanviljelysyhtiö", "maanasutusyhtiö", tai miksi häntä nimittäisi, -vastapainoksi metsäyhtiöille, niin eivät rahamiehet kuitenkaan -sijoittaisi pääomiaan sellaiseen yritykseen, josta afäärikannalta -katsoen tulisi vähän tai ei mitään tuottava. - -Parasta olisi, jos asiaa tältä kannalta ruvettaisiin korjaamaan, että -hallitus ryhtyisi siihen jollain tavoin käsiksi. Ja ellei se ryhtyisi -siihen suorastaan itse, niin ryhtyisi edes välillisesti, auttaen kuntia -ostamaan itselleen kunnallisiksi yhteismetsiksi tuollaisia metsätiloja, -silloin kun niitä myytäviksi ilmestyy. Voisivathan kunnat niistä sitten -tarpeen tullen jakaa paraita paikkoja palstatiloiksi ja käyttää niitä -muuten hyväkseen. Muualla, esim. useissa paikoin Saksassa ovat -kunnalliset yhteismetsät vieneet vallan erinomaisiin tuloksiin. Siellä -löytyy kuntia, jotka yhteismetsistään täyttävät vuotuisesti kaikki -kunnalliset menonsa. - -Olisi ollut onnellinen asia, jos meillä jo varemmin, isojakoja -tehtäissä, olisi huomattu eroittaa kaikki liialliset metsämaat kuntien -yhteismetsiksi ja asettaa ne kyllin lujan tarkastuksen alaisiksi. -Silloin ei olisi maatilojen kauppakeinottelu metsien vuoksi eikä mikään -metsähuijaus päässyt edistyvää viljelystä lamauttamaan, kun yksityisen -mielivallassa olisi ollut vaan kohtuullinen kotitarpeen metsä, eikä -penikulmia laajoja saloja niinkuin nyt. Tämä kohta sietäisi -ajattelemista nytkin vielä sellaisissa seuduissa, missä yksityiset -myyvät äärettömiä metsä-alueita nälkähinnoista tehtaille ja -sahayhtiöille. - -Keinoja voisi kyllä ajatella paljonkin, kunhan ne vaan olisivat -mahdollisia toteuttaa ja kun vaan käsitettäisiin, että niiden -toteuttaminen tällä hetkellä olisi välttämätöntä. - -Mutta suoraan ja lyhyesti: yhden seikan luulisi olevan tehokkaimman -kaikista -- vaikka se vaatii pitkän ajan sekin, jonka kuluessa jo -saattaa tuhoja tapahtua, -- sen nimittäin, että kaikki pyrinnöt sekä -henkisen että aineellisen tilamme parantamiseksi muutettaisiin hiukan -toisenlaatuisiksi, paremmin meidän omia olojamme vastaaviksi. -Alettaisiin nousta juuresta puuhun, eikä pyrittäisi yhdellä potkaisulla -latvaan -- ja kaikkein ensimmäiseksi, heitettäisiin pois se -itsetyytyväisyyden torkahdukseen vievä luulo, että nyt jo ollaan -latvassa. - -Tämä koskee ensinnäkin maanviljelystä, joka noilla salokulmilla -- ja -tinkimättä muuallakin -- olisi saatava kohoamaan. Mutta ei se kohoa -sillä, että lähetetään agronoomeja neuvomaan turnipsin viljelystä -sinne, missä vielä parhaat korvet ja heinämaat lojuvat luonnon tilassa, -missä ei näe ojaa, ei lantakasaa pellolla. Mutta kun Tanskassa pidetään -turnipsia välttämättömänä karjalle, niin tietysti meilläkin -- ja monet -luulevat sitä meidän ainoaksi pelastukseksemme, vaikka se on jotensakin -samaa, kuin jos neuvottaisiin ihmistä elämään sokerivedellä silloin kun -hänellä ei ole leipää. Tanskassa on tuhansia taloja, joissa ei enää ole -kapanalaakaan maata, mistä heinätuloaan lisäisi, meillä tuskin vielä -yhtään -- ellei jonkun vuosisadan päästä. Mutta kun tiedetään, että -karja heinilläkin elää mainiosti -- ja siinä samaa rintaa sitten -ihmisetkin -- ja koska on tunnettua, että ruohonkasvu menestyy vielä -Lapissakin, niin koetettakoon ensin sitä. Ja mitä on peltoa, -opetettakoon kansa sitä viljelemään voimaperäisemmin, muokkaamaan ja -lannoittamaan ennen vaikka kuinka pienen tilkun täyteen kasvuvoimaan, -kuin että tuhrustetaan laajoja aloja. - -Ei meidän ole väkipakolla pyrittävä suoraan sellaisiin keinoihin, jotka -edellyttävät jo korkeinta kulttuuria, mitä tätä nykyä on maailmassa -saavutettu; ei se ole onnistunut koskaan, vaan tulee siitä todellisen -kulttuurin irvikuva. Ryhdyttäköön ensin keinoihin, jotka meidän -nykyisellä kannallamme näyttäytyvät soveliaimmilta, ja vasta sitten kun -niillä on päästy yksi porras ylemmäksi, koetettakoon niitä keinoja, -jotka silloin tuntuvat parhaiten soveltuvan. Ajateltakoon niitä monia -väliportaita, joita myöten kauvan viipyen ja suurilla ponnistuksilla on -päästy sille korkealle asteelle, millä nykyään ollaan jossakussa -vanhassa kulttuurimaassa. Ja jos otetaankin heistä esimerkkiä, joka -tietysti monessa kohti on välttämättä paikallaan, niin luotettakoon -sentään etupäässä omaan kokemukseen ja mainittakoon myös aina, että -heillä siellä -- esim. juuri Tanskassa -- tuhannet yliopiston ja muun -korkeamman oppilaitoksen käyneet eivät pidä ollenkaan häpeällisenä eikä -terveydelleen vaarallisena astuskella auran kuressa tai puida viljaa. -Sellainen käsityskanta se kohottaa kulttuuria, mutta jos luullaan, että -se on saavutettu velttoudella ja koreilla vaatteilla, niin silloin on -sivistyksen astemitta oikeastaan laskeutumassa. - -Maanviljelyskouluja on meillä jo paljon ja niiden kautta luulisi -parempien viljelystapojen leviävän kansaan mainiosti. Mutta onko -kellään tietoa kuinka suuri prosentti niissä käyneistä on ruvennut omaa -maataan viljelemään tai antautunut ollenkaan edes koko maanviljelijän -ammattiin? Se on varmaan pienempi kuin luullaankaan, ja jos tarkka -lasku tehtäisiin, niin tavattanee niitä paljoa suurempi määrä kaikilla -muilla aloilla kuin peltosaralla. Tätä on vaikea ottaa miksikään muuksi -kuin haluttomuudeksi ruumiilliseen työhön, sitten kun on hiukankin -saatu "koulua", tahi maatyön halveksumiseksi, koska sitä katsotaan -liian raa'aksi ja vähimmän tuottavaksi, ennen kuin sitä on todenteolla -edes koetettukaan. - -Toisekseen: älköön liioin ruvettako ennenaikaisella innolla -tyrkyttämään omaa maata maan puutteessa oleville siellä, missä ei ole -ollenkaan takeita, tokko he sitä halavatkaan, tai tokko he saatuaan sen -pitävät, koska selvästi nähdään, kuinka herkkiä ovat maastaan luopumaan -nekin, joilla sitä jo on ollut. Koetettakoon ensiksi saada entiset -pysymään tiloillaan, herätettäköön heissä työn halua ja intoa -maanviljelykseen, ja kun tämä on voitettu, ratkeaa tuo toinen kysymys -itsestään. - -Sillä jos ihmisiin todella on tullut voimakas halu vapaasen ja -itsenäiseen maatyöhön, niin kyllä he meikäläisissä oloissa itselleen -aina maata löytävät, kunhan vähänkin siihen yllykettä saavut, niinkuin -kyllä jo on nähty useissa talkoissa. - -Nämä olkoot vaan esimerkkejä. On paljon kohtia, jotka tällä alalla -vaatisivat korjausta, ja joissa _kansa_ tarvitsisi _oikeaa_ opastusta. - -Tärkeintä kaikista on painaa kansan mieleen jo lapsesta alkaen, ettei -ihmisen velvollisuus täällä maailmassa olo miettiä sitä, miten voisi -elää työtönnä, vaan että hänen päinvastoin on tehtävä työtä ja -mietittävä, kuinka saisi enimmän työtä tehdyksi. Ja tämä asia, tämä -tieto ja pohjimmainen tajunta ihmisen velvollisuuksista olisi -painettava lasten mieliin etupäässä kansakouluissa, laitoksissa, joissa -tästä lähtien jo voi sanoa enimmän osan kansan lapsia saavan -ensimmäisen valmistuksensa elämänsä todellisiin tehtäviin astuessaan, -koska sen tiedon antaminen niin monissa kodeissa laiminlyödään. Sillä -ei se, että oppilas tietää jonkun joen tai vuoren nimen toisella -puolella maanpalloa, tai oppii ääntämään "meitän" ja "yhteksän", kohota -häntä mihinkään ylempään kansanluokkaan, joka otaksuminen meillä tuntuu -niin laajalti päässeen vallitsevaksi, vaan se häntä kohottaa, että hän -oppii rakastamaan työtä ja tekemään sitä. Karkeintakin työtä tekevä -mies, jolla vaan on taitoa käsissä, velvollisuuden tuntoa ja aateluutta -sydämmessä, on todella paljoa parempi herra kuin joku keikaileva narri, -joka itse itselleen herran nimeä vaatii ja joista meillä Jumala -paratkoon ei ole puutetta, Kaikkea tällaista on paljoa tärkeämpi -teroittaa nousevan polven mieliin kuin monta muuta vähäpätöistä -saivarrusta. Ja meidän on kaikkien tehtävä työtä, meidän täytyy täyttää -velvollisuutemme jälkipolvea ja tätä maata kohtaan, meidän täytyy asua -ja viljellä tätä, kun kerran olemme tänne asettuneet. Meidän täytyy -tehdä työtä täyttääksemme velvollisuutemme ihmiskuntaakin kohtaan, -sillä sellaisiakin meillä on, vaikka olemmekin pieniä. - -Ja jos meiltä nykyään riistetään mitä riistettäneekin, eikä panna arvoa -meidän vanhoille kiinnekirjoillemme, niin maata meiltä ei riistetä niin -kauvan kuin vaan itse tahdomme sen pitää. Ja meidän täytyy se pitää, me -emme saa heittää sitä muukalaisten käsiin ja lähteä itse pois, sillä -muistakaamme vanhaa kaunista sananlaskua: "parempi omalla maalla -vetonenkin virsun alta, kuin on maalla vierahalla kultamaljasta -metonen." Sehän niin mainiosti soveltuu maahan sekä laajemmassa että -ahtaammassakin merkityksessä. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Metsät ja yhtiöt, by Kalle Kajander - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK METSÄT JA YHTIÖT *** - -***** This file should be named 52901-8.txt or 52901-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/2/9/0/52901/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/52901-8.zip b/old/52901-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index a854bb5..0000000 --- a/old/52901-8.zip +++ /dev/null |