diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52474-8.txt | 5806 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52474-8.zip | bin | 65077 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 5806 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..4937cfe --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #52474 (https://www.gutenberg.org/ebooks/52474) diff --git a/old/52474-8.txt b/old/52474-8.txt deleted file mode 100644 index 903d55e..0000000 --- a/old/52474-8.txt +++ /dev/null @@ -1,5806 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Kaksi kansanrunokokoelmaa viime -vuosisadalta ynnä, by A. R. Niemi - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Kaksi kansanrunokokoelmaa viime vuosisadalta ynnä - -Author: A. R. Niemi - -Release Date: July 2, 2016 [EBook #52474] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAKSI KANSANRUNOKOKOELMAA *** - - - - -Produced by Jari Koivisto - - - - - - - KAKSI KANSANRUNOKOKOELMAA VIIME VUOSISADALTA - - YNNÄ - - "SURU-RUNOT SUOMALAISET" - - - - Julkaissut - - A. R. Niemi - - - - - - -Helsingissä, -Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjapainossa, -1897. - - - - -I. - -Antti Törnuddin vanhat runot. - - - -Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa tavataan eräs ylioppilas -Th. Reiniuksen runonkeruumatkalta v. 1852 tuoma käsikirjoitus, jonka -kansilehteen on kirjoitettu "B. Vanhoja runoja". Runokokoelma on -112 nelitaitteisen sivun suuruinen ja sisältää sekä taide- että -kansanrunoutta. Taiderunojen seassa, jotka täyttävät suurimman osan -vihkoa, on m.m. kopio viime aikoihin saakka hävinneenä pidetystä -Gabr. Calamniuksen v. 1755 ilmestyneestä runovihkosesta "Vähäinen -Cocous Suomalaisista Runoista",[1] otteita v. 1777 painetuista -Saduista, Bartholdus Vhaelin, Simo ja Henrik Achreniuksen y.m. -runoista. Vanhuutensa vuoksi on käsikirjoitus erittäin huomattava, -mutta tähän asti on sen synty ollut hämärään kätkettynä. Otamme -sentähden kokoelman vanhat runot tutkimuksen esineeksi, koska tämä -työ nykyhetkellä on tärkein. - -Matkakertomuksessaan sanoo Reinius että hän Toholammilla -Oravalan talossa sai "Birling nimiseltä Mamsellilta" kappalaisen -Törnudd-vainajan kokoomia runoja y.m. Sen tutkijakunnan lausunnosta, -joka Seuran puolesta tarkasti Reiniuksen runosaalista, näkyy -että käsikirjoitus "B. Vanhoja Runoja" on juuri näitä (ks. -pöytäkirj. 5/1 1853 § 4). Ja tässä lausunnossa on se lisätieto, -että neiti Birling oli perinyt runovihot Törnudd-vainajalta, joka -onkin todennäköistä, kun Törnuddin vaimo oli omaa sukua Birling -(ks. Genealogia Sursilliana s. 42). Epäilemättä neiti Birlingin -tiedonannon mukaan, ilman tarkemmin tutkimatta käsikirjoitusta, -ilmoittaa Reinius Toholammin kappalaisen Antti Kustaa Törnuddin (s. -1791 (93?) k. 1835) runojen kokoojaksi, mutta ne ovat, niinkuin -varmaan voi todistaa, vanhemmalta ajalta. Vihkon lopussa on eräs -mainitun Törnuddin isän, Lohtajan kirkkoherran Antti Törnuddin -ylioppilasaikana sepittämä runo; tämä on samaa käsialaa kuin toinen -hänen tekemänsä Yliopiston kirjastossa tavattava tilapääruno (D:o -I. 15, 7), josta voi päättää, että käsi on Antti Törnuddin. Ja -kun koko käsikirjoitus, lukuunottamatta kahta myöhemmin loppuun -liitettyä runoa, on samaa käsialaa kuin yllämainitut runot, seuraa -siitä, että sen kirjoittaja on sama Törnudd. Sitä paitsi ovat kaikki -tällä käsialalla kirjoitetut vihossa olevat tilapäärunot viime -vuosisadalta, ja lisäksi on siinä eräs ote v. 1798 ilmestyneestä -sanomalehdestä (ks. s. 73). Ja viimeinen varmin todistus on se, -että E. v. Beckerin välilehdillä varustetussa Gananderin Mythologia -fennicassa[2] on samoja runoja kuin nyt kysymyksessä olevassa -käsikirjoituksessa, jotka Becker nimenomaan sanoo saaneensa Lohtajan -kirkkoherralta Törnuddilta (ks. käsikirj:n viime siv.). - -Antti Törnudd, joka tämän suuren ja arvokkaan runokokoelman häviöstä -pelastamisesta ansaitsee huomatun sijan kansanrunojen keräämisen -historiassa, oli syntynyt v. 1748 Tyrnävällä, jossa hänen isänsä -Tuomas Pitzén oli lukkarina. Hän tuli ylioppilaaksi v. 1766, -valmistui papiksi v. 1772, ja nimitettiin kappalaiseksi Kauhajoelle -v. 1783, josta hän v. 1802 pääsi Lohtajan kirkkoherraksi, missä -virassa sitten oli kuolemaansa asti v. 1820. Törnudd oli yksi -noita suomalaisuutta harrastavia pappeja, joita Pohjanmaalla viime -vuosisadalla niin usein tavattiin. Hänen isästänsä tiedämme, että hän -oli suomalainen,[3] ja suomalaisella seudulla kasvaneena säilytti -poika rakkauden suomen kieleen, jota sivistyneet tähän aikaan yhä -enemmän alkoivat hyleksiä. Jo yliopistossa esiintyy Törnuddin -suomalaisuuden harrastus suomalaisten tilapäärunojen sepittämisessä. -Kustaa III:nen kruunauksen johdosta luettiin Pohjalais-osakunnan -kokouksessa hänen tekemänsä pitkä suomalainen runo "Ilo wirsi -wikewästi Weisattu warsin wäleen", ja pohjalaisen J. A. Carpin tultua -filosofian kandidaatiksi v. 1771 kirjoitti Törnudd onnittelurunon -"Ilo Runot rikeneeltä Weisatut warsin wäleen". Varsinaista runolahjaa -ei Törnuddilla kuitenkaan ollut, niinkuin hän itsekin tunnustaa -laulaessaan: - - "En ole laija laulaitten, - Laulu veljesten lugusta." - -Myöhemmistä Törnuddin tilapäärunoista on säilyssä ainoastaan pieni -v. 1795 sepitetty "Wasasa olewan ystäwän muisto mahlaa juodesa" -(Vrt. J. Krohn, Suomenkielinen runollisuus j.n.e. s. 166). Mutta -aivan tuntematonta on tähän asti ollut, että Törnudd on toimittanut -kokonaisen runovihon painosta. Hänen julkaisemansa ovat nimittäin -v. 1778 ilmestyneet Suru-Runot Suomalaiset, jotka ovat toinen -painos Gabriel Calamniuksen v. 1734 painetuista samannimellisistä -runoista.[4] Näiden lisäksi tulee nyt puheenaolevan runokokoelman -pelastaminen, jonka säilymisestä epäilemättä ensi sijassa saamme -kiittää Törnuddin rakkautta suomalaiseen runoon. - -Kääntyessämme käsikirjoitusta tarkastamaan huomaamme, että siinä -tavattava ote v. 1798 ilmestyneestä sanomalehdestä on kirjoitettu -sellaiselle lehdelle, jota ei ole pystysuoralla viivalla jaettu -kahteen palstaan, kuten muut. Muistiinpano on siis, kuten Borenius on -huomauttanut (ks. käsikirj:n ainehistoa), tehty joko ennen tai samaan -aikaan kuin lehti on vihkoon käytetty, josta johtuu, että runot -ovat vihkoon kirjoitetut varhimmin v. 1798. Tämä tosiasia on ollut -pahana loukkauskivenä runojen kotipaikkaa määrättäessä, sillä sitä -on täytynyt etsiä, vaikka runon tuntomerkit ovat viitanneet muualle, -Oulun läänin rautapitäjistä, koska Törnudd v. 1802 muutti Lohtajalle -(ks. Kalev. tois. s. 118). Jonkunlaista epäilystä on sentähden jo J. -Krohnissa ollut käsikirjoituksen suhteen (ks. Kalev. tois. e.m.p.), -ja Borenius on siinä huomannut yhtäläisyyksiä Porthanin, Gananderin -ja Topeliuksen runojen kanssa, mutta ei ole lausunut mitään runojen -alkuperästä (ks. käsikirj. esim. ss. 87, 89, 95). Päästäksemme asian -perille ovat runot siis otettavat uudistetun tarkastuksen alaisiksi. - -Käsikirjoituksessa on neljä vanhaa runoa, n. 11, 13, 14 ja 20, jotka -nimenomaan sanotaan olevan Pohjanmaalta, ja yksi, n. 12, joka on -Savosta. Tämä vahvistaa sitä, mitä kokoelmasta muuten tiedämme, -vaikka savolainen runo keskellä pohjalaisia herättääkin epäilystä, -mutta näiden tietojen nojalla ei tietysti voi päättää ovatko runot -Törnuddin muistiinpanemat, vai eivät. Uusia tunnusmerkkejä on -sentähden etsiminen. Jos tarkemmin luemme käsikirjoitusta, löydämme -muotoja, jotka vievät meitä kappaleen matkaa lähemmäksi asian -todellista laitaa. Runossa n. 12 Aliter Savon kuuluu s. 21 _Hunoata -Papiolasta_, pitää tietysti olla _H. Tapiolasta_, runossa n. 18 Tulen -Synty s. 32 _Opin ainalla panemat_, pro: _Apin a. p._, runossa n. 20 -Tulen Sanat ss. 21 -- 2 _Emonen enämmän tiesi, Äiti äijemmän tapisi_, -pro: _E. e. t., Ä. ä. tajusi_, ja runossa n. 23 Ähkyn Synty s. 6 -_Kussa kypset kinttahani_, pro: _K. kyiset k._, ja muita samanlaisia -vääriä säkeitä voisi vielä luetella. Mitenkä ovat tällaiset -erehdysmuodot selitettävät, jos käsikirjoitus on alkuperäinen, -kun vaikeampia sanoja on oikein kirjoitettu, on kysymys, jota -tutkija luonnollisesti jää miettimään. Että käsikirjoitus oli kopio -ja virheet puhtaaksikirjoittaessa syntyneet, oli minusta niin -luonnollista, etten enää voinut siitä ajatuksesta päästä; mutta -mistä se oli kopio, ja kuinka sen voisi todistaa, en pitkään aikaan -käsittänyt, kunnes eräs sattuma johti minut oikealle tolalle. -Tutkiessani Topeliuksen runoja löysin kaksi ennen tuntematonta -Gananderin runoa vertaamalla niiden säkeitä Mythologia fennicassa ja -Gananderin Yliopiston kirjastossa säilytettävässä käsinkirjoitetussa -sanakirjassa oleviin runosäkeihin (ks. Tutkimus Sakari Topelius -vanh. runonkeräyksistä, ss. 28-30, Suomi III, 13). Mieleeni juolahti -käyttää samaa keinoa näiden runojen selville saamiseksi, eikä -minun kauan tarvinnutkaan Gananderin Mythologiaa ja sanakirjaa -tarkastaa, ennenkuin huomasin niissä olevan samoja runoja ja säkeitä -kuin Törnuddin runoissa. Yhtäläisyydet ovat niin monet ja suuret, -että täysin varmasti voi päättää, että Törnuddin vanhat runot, -samoinkuin nähtävästi koko käsikirjoitus, ovat kopioita Gananderin -runokokoelmista. Osa Gananderin kadonneina pidetyistä runoista -on siis pelastunut ikäänkuin sallimuksesta, eikä tarvinne muuta -kuin viitata siihen suureen merkitykseen, mikä käsikirjoituksella -näin ollen on. Porthanin aikakauden kansanrunoudentutkimus saa -valaistusta, jota se niin kipeästi kaipaa, ja runojen kotipaikan -määrääminen helpottuu suuresti. Nyt saatamme yksin kielestä päättää, -että suurin osa runoja on Rantsilassa tai sen naapuripitäjissä -muistiinpantu. Milloin runot ovat kerätyt, emme luonnollisesti voi -tarkasti sanoa, mutta kun Ganander v. 1775 nimitettiin Rantsilaan -kappalaiseksi, voi tehdä sen todennäköisen johtopäätöksen, että -ne ovat 1770-luvulta. V. 1778 oli osa näistä runoista jo joka -tapauksessa muistiinkirjoitettu, koska niitä silloin tavataan -Porthanilla (ks. alemp. runojen XXXVI:n ja I:n vert.). Kuinka -käsikirjoitus joutui Törnuddin haltuun, ja minne se on joutunut, on -vaikea arvata. Mahdollista on, että hän sen sai isänsä kautta, joka -lähellä Rantsilaa asuen voi ne helposti käsiinsä saada ja lähettää -pojallensa niinkuin Sururunotkin (ks. III:tta osaa tässä julkaisussa). - -Ne kohdat Törnuddin vanhoissa runoissa, jotka todistavat, että -kokoelma on kopio Gananderin käsikirjoituksista, ovat runojen mukaan -järjestettyinä seuraavat:[5] - - -XXXIII. Anopin wastaus. - - Ss. 14-15: - Kellarit teloja täynnä, - Telat täynnä tynnyriä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tela_: - Kellarit teloja täynnä, - Telat täynnä tynnyriä. - S. 20: - Koirat uxen uumenista. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Uumen_: - Uxen uumenista. - - -XXXIV. _Historiolae_. - - 1. Ss. 29-30: - Saipa lallo laapurinsa, - Piru pitkän keihähänsä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Laapuri_: - Saipa Lallo Laapurinsa, - Piru pitkä keihähänsä. - - 2. Ss. 1-3: - Sämsä poika senterwoinen, - Lato laiwoja merellä, - Istutteli purje puita. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Sämpsä_: - Sämsä poika Seuterwoinen, - Latoi laiwoja merellä, - Istutteli purjeen puita. - - -XXXVII. _Prooemium_. - - b) Ss. 8-12: - On minulla sata sanaa, - Alla wyöni ansahassa, - Rengahassa reidelleni, - Joitei laula kaicki lapset, - Eikä pojat puoletkana. - Vrt. _De poesi fennica, Oper. sel._ - III, s. 350, 3 muist.: - On mulla sata sanaa, - Alla wyöni ansahassa, - Rengahassa reidelläni, - Joit' ei laulaa kaikki lapset, - Eikä pojat puoletkana. - - c) Ss. 1-5: - En minä runon sukua, - Engä laulajan latia, - Ulkua runoja kuulin, - Läpi seinän lanlettawan, - Laattialla Lappalaista. - Vrt. _De soma magiae, Oper. sel._ - IV, s. 191, 5 muist.: - En minä Runon sukua, - Engä laulajan lajia: - Ulkoa runoja kuulin, - Läpi seinän laulajata, - Lattialla Lappalaista. - - -1. Raudan Synnystä. - - a) S. 5: - Rauta raucka, cuonan couto! - Vrt. _De poesi fennica, Oper. sel._ - III, s. 380, 7 muist.: - Alii legunt _[Rauta raucka] koita kuono_, - alii _kuonan kouto_ vel _koito_: - _locus mihi non satis liqvidus_. - b) Ss. 5-6: - Lukotkohon luojan lucko, - Herran salpa salwatkohon. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Lukin_: - Lukotkohon Luojan lukko, - Herran salpa salwatkohon. - - c) Ss. 1-7: - Tuonnemma kiwut lähetän, - Hywän hylkehen isohon. - Se sinun sywälle wiepi, - Ulapalle uittelowi, - Jostet pääse päiwinähän, - Alta mustain multain, - Toisen aikasten tomuin. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Karhi_: - Tuonne ma kiwut lähetän, - Hywän hylkehen ihohon; - Se sinua sywälle wjeepi, - Ulapalle uittelowi; - Jost ett' pääse päiwinähän, - Alda mustain muldain, - Toisen aikasten tomuin. - - -2. Kärmehen Synnystä. - - S. 17: - Se sun myrckysi mykäsi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Mykäisen_: - Se sun myrkkysi mykäisi. - - -3. Nauris madon Synnystä. - - Ss. 1-11: - Sinerwo sinun Isänsi, - Sinerwo sinun Emänsi, - Kulaten tulit kulossa, - Heläellen heinikossa, - Minun hengi heinihini, - Minun ruoka ruohohoni: - Kulisten kulossa menek, - Heläellen heinikossa, - Minun ruoka ruohostani, - Syömästä tätä hyweä, - Kaunista kaluamasta. - Vrt. _Mythologia fennica_, s. 84: - Sinerwo sinun isänsi, - Sinerwo sinun emänsi, - Kulaten tulit kulosa, - Heläellen heinikossa, - Minun hengi heinihini, - Minun ruoka ruoho-oni, - Kulisten kulossa menek, - Heläellen heinikossa, - Minun ruoka ruohoistani, - Syömästä tätä hywöä, - Kaunista kalwamasta. - - -7. När brännewin brännes. - - Ss. 5-6: - Keng' katehen kahtonowi, - Silmin kierin kexinöwi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kjero_; - Ken katehen kahtonowi, - Silmin kjerin kexinöwi. - - -8. Då en qwinna skal föda. - - Ss. 1-6: - Acka poikia tekewi, - Saunan lautain perällä, - Poiki poikia yhexän, - Yhellä wesi kiwellä, - Yxi ruho toinen rampa, - Kolmas werinen sokia. - Vrt. _Mythologia fennica_, s. 80: - Akka poikia tekeepi, - Saunan lautain perällä, - Poiki poikoa yhexän, - Yhellä wesi kiwellä, - Yxi Ruho, toinen Rampa, - Kolmas werinen sokia -- - - Ss. 17-18: - Tule turwa Jumaloista, - Apu einetten emistä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Eineh Eukko_: - Tule turwa Jumaloista, - Apu Ejnetten emistä. - - -9. När någon har sweda och wärck. - - Ss. 1-2: - Mist' on pulmat puuttununna, - Taikehet tapahtununna? - Vrt. _Sanakirja_, sana _Pulma_: - Mist' on pulmat puuttununna? - Taikehet tapahtununna? - - Ss. 8-13: - Jolla puskuja puserran, - Ampu tautia ajelen, - Ihte Ilmonen Jumala, - Ihte wanha wäinämöinen, - lhte seppä ilmarinen, - Täsä myöskin tarwitahau. - Vrt. _Mythologia fennica_, s. 20: - Jollama puskuja puserran, - Ampu-tautia ajelen; - Itte Ilmoinen Jumala, - Itze Wanha Wäinämöinen, - Itze Seppo Ilmarinen - Täsä myöskin tarwitahan. - - Ss. 18-22: - Tuonnemma sinun manoan, - Ruutin koskehen kowahan, - Ilarihin ilkiähän, - Kalarihin karkiahan, - Siel' on hywä huiskatasi. - Vrt. _Mythologia fennica_, s. 29: - _Kalari_ -- En strid forss, lika med - _Ihari_, dit sveda förvises: - Tuonnema sinun manoan, - Rutian koskenen kowahan, - Iharihin ilkiähän, - Kalarihin karkiahan, - Siell on hywä huiskatasi -- - - -11. Packasen Sanat. - - Ss. 13-14: - Kun on Ruohtisa Homarin Koski, - Hämehesä härän pyry. - Vrt. _Mythologia fennica_, s. 17: - _Homarin Koski_, En strid ström med - forss, som i _Runorne_ dels nämnes - vara i Sverige, dels tros vara - _Turkin rajalla_, vid Turkiska - grensen. - - S. 10: - _Härjän-pyry_. En ström, _Hämeen - Linnan takana_, på andra sidan - om Tavastehus: förekommer i Runor. - - -12. Aliter Savon. - - S. 13: - Kowan ilman koskemata. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Koskema_: - Kowan ilman koskematak. - - S. 16: - Puut puhu lehettömäxi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Lehdetöin_: - Puut puhu lehettömäxi. - - Ss. 20-1: - Tuo mettä mettilästä, - Hunoata Papiolasta. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Mettilä_: - Tuo mettä mettilästä, - Hunoata Tapiolasta. - - -13. _Madon Synnyt_. - - S. 10: - Sijtä wäänty wärttänäxi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Wärttänä_: - Sijtä wäänty wärttänäxi. - - Ss. 36-7: - Suli woi sulattaisa, - Raswa räywytetäisä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Räyn_: - Suli woi sulattaisa, - Raswa räywyteltäisä. - - Ss. 39-41: - Kaiha on Sun katoisansa, - Kaiha päiwä wiertesänsä, - Kaihembi sinä wielä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kaiha_: - Kaiha on kuu katoisansa, - Kaiha päiwä wjertesänsä, - Kaihembi sinä wjelä. - - -14. Hirwen Synty. - - S. 5: - Tiheillä tuomikoilla. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuomikko_: - Tiheillä Tuomikoilla. - - S. 21: - Oino kijnni ottamahan. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Ojnas_: - Ojno, en älg oxe -- ojnoo kijnni - ottamaan. - - -15. Qvarn-Runo. - - Ss. 3-5: - Saisi orjatki olutta, - Palkollisetkin panosta, - Wierrehtä kiwen wetäjät. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Wierre_: - Saisit orjatkin olutta, - Wjerrettä kiwen wetäjät. - - -16. Tulen Synnystä. - - a) Ss. 7-8: - Ostoja suwettajassa, - Elääntä luotajassa. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Osto_: - Ostoja suwettajassa, - Eläindä luotajassa. - - -17. Weden Synnystä, - - a) Ss. 7-12: - Wedes on kalanen Karhu, - Joka uipi uljahasti, - Kauhiasti kannustawi, - Hywä on nylkenen eleä, - Luotahan Lohia syöpi, - Juopi wettä wierestähän. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Karhi_: - Wedes on kalainen karhi, - Joka uipi uljahasti, - Kauhiasti kannustaapi; - Hywä on hylkehen elää, - Luotahan lohia syöpi, - Juopi wettä wjerestähän. - - -18. Tulen Synty. - - S. 31: - Sisarusten kehräjämät. - Vrt _Sanakirja_, sana _Kehreämä_: - Werkot sisarusten kehreämät. - - S. 33: - Kälysten käpäilemät. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kälyt_: - Werkot kälysten käpyelemät. - - S. 49: - Saatihin kalanen karhi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kalainen_: - Saatijn kalanen karhi. - - -19. Historiola. - - Ss. 7-9: - Lyöpi laijan laattiasen, - Weneheltä walmihilta, - Purrelta asetetulta. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Asetettu_: - Lyöpi laidan lattiaisen, - Weneheldä walmihilda, - Purrelta asetetulda. - - Ss. 13-14: - Syöxi miestä syömän kautta, - Kautta kainalon wasemman. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Syömen_: - Syöxi keihään syömen kautta, - Kautta kainalon wasemman. - - -20. Tulen Sanat. - - Ss. 10-11: - Iski tulta kyntehensä, - Järkytti jäsenehensä. - Vrt. _Sanakirja_, sana Järkytän: - Iski tulta kyntehensä, - Järkytti jäsenehensä. - - S. 105: - Rikeneeltä rijwittynä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Rijwitään_: - Hamppu rikenelle rijwittynnä. - - S. 122: - Tohti koprin kommotella. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kommottelen_: - Ej ollut kenn tohti koprin kommotella. - - S. 131: - Lieolle lepeämähän. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Lieko_: - Ljeolle lepeämähän. - - Ss. 149-50: - Missä tulta tuuwiteltu, - Waapusteltu walkiaista. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Waapustelen_: - Missä tulda tuuwiteldu, - Waapusteldu walkiaista. - - -21. Paisumen päälle. - - Ss. 4-8: - Sala Poika Wäinämöinen, - Nosta miekkasi merestä, - Lapiosi lainehesta, - Jollas ruhtonet rupia, - Eli painat paiseina. - Vrt. _Mythologia fennica_, s. 102: - Sala poika Wäinämöisen! - Nosta miekkasi merestä, - Lapiosi lainehista, - Jollas ruhtat rupia, - Eli painat paisuita. - Vrt. De superst. vet. fenn. - Oper. sel. IV, s. 70. - - -23. Ähkyn Synty. - - S. 1: - Ähky Poika ähwärikkö. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Ähmeröinen_ - [Ähky poika] ähwärikkö. - - S. 6: - Kussa kypset kinttahani. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kyyinen_: - Kusa on kyiset kinttahani. - - - - -XXXII. Sawolaisen Sulhais wirsi.[6] - - - Tulek neitonen minulle, - Mukomalle muihkarille, - Koko Sawon sangarule. - Kolm' on aittoa minulla, - Yx' on aitta wehka suolla, 5 - Toinen parcki kankahalla, - Kolmas tyhjönen koissa. - Ompa aitassa eloa, - Sirkan jalka, paarman reisi, - Peiposen perä pakara. 10 - Kax' on lehmoista minulla, - Yx' on sääski, toinen paarma. - Paarma maijollen parempi, - Sääski woillen säästösämpi. - Ei ole tietä kellarihin, 15 - Eikä aittahan asia. - Puhukamme ennen näitä, - Ennenkun pijämme häitä: - Älä ole kylän juttu, - Kylän juttu, kieli kello. 20 - Otak oppisi hywistä, - Tapa muista taitawista, - Esimercki entisistä, - Wanhemmista waimoisista. - - - - -XXXIII. Anopin wastaus. - - - Sanottihin tääll' olewan, - Yhexän ylös tupoa, - Meiltä neittä pyytäessä, - Allia aneltaessa. - Sanottihin tääll' olewan, 5 - Kuusi kuulua tupoa, - Meiltä neittä pyytäessä, - Allia aneltaessa. - Sanottihin tääll' olewan, - Wijsi wijna kellaria, 10 - Meiltä neittä pyytäessä, - Allia aneltaessa. - Sanottihin tääll' olewan, - Kellarit teloja täynnä, - Telat täynnä tynnyriä. 15 - Täälläpä tupa kuuwella tuella, - Seihtemällä seipähällä, - Kewot reijstä mänöwät - Seinistä sepele kaulat, - Koirat uxen uumenista. 20 - - - -XXXIV. Historiolae. - - - 0. - - Lähtekämä laulamahan, - Saakama sanelemahan, - Noita saatuja satuja, - Joita sylki suuhun tuopi, - Wesi kielelle wetäwi. 5 - - - 1. - - Oli hemme heinericko, - Toinen Ericki riddari; - Toinen kaswoi kaupungissa, - Toinen suomessa sikisi. - Joka kaswo kaupungissa, 5 - Se kaswo kanan munilla, - Joka Suomessa sikisi, - Suomen suurilla härillä. - Sanoi toinen toisellensa: - Läckämästä lähi maille, 10 - Läckämästä lähi maille, - Paikolle papittomille, - Joss' on lapset ristimättä, - Waimot kirckoon ottamatta. - Joit oluen tynnyristä, 15 - Panit penningin siahan. - Ladoit heiniä ladosta, - Panit penningin siahan. - Laiskat olit lapset lallolassa, - Laiskat lapset, walskit waimot: 20 - Kannoit kieltä kelwotointa, - Lijkutit lihan pahinta. - Käwi tästä ruoka Ruohtin, - Ruoka Ruohtin syömä Saxan: - Joi Oluen tynnyristä, 25 - Weden wiskasi siahan; - Otti kakun kamarista, - Kiwen wyörytti siahan. - Saipa lallo laapurinsa, - Piru pitkän keihähänsä. 30 - Sanoi toinen toisellensa: - Jos sinä jälille jäänet, - Ja minä tapettanehen, - Korjaakkosta munni luuni, - Sido silcki säckisehen, 35 - Pannen orihin rekehen - Kuin orit uupuneewi, - Nijn pane härkä etehen. - Josso härkä uupunowi, - Sijhen kircko tehtänöhön. 40 - - - 2. - - Sämsä poika senterwoinen, - Lato laiwoja merellä, - Istutteli purje puita, - Weti werka purjehia, - Kuin on männikön mäellä, 5 - Eli synckä pilwen syrjä; - Sadan tappoi taimenia, - Tuhannen emä lohia. - - - - -XXXVII. Pakanalliset Suomen Welho Runot, etc. - - -0. Prooemium. - - a) Anna Jesus suo Jumala, - Soittaa Sopaisen kielen, - Ollin oikein puhua, - Ingan pojan ilmotella. - - * * * - - b) Rakas Herra hengellinen, - Mitäästä kysyt minulta? - Sitä mä sanon sinulle, - Min' olen Kuckuja kumara, - Wirren laulaja wiaton, 5 - Saatan santillen puhua, - Asialle arwotella, - On minulla sata sanaa, - Alla wyöni ansahassa, - Rengahassa reidelleni, 10 - Joitei laula kaicki lapset, - Eikä pojat puoletkana.[7] - - * * * - - c) En minä runon sukua, - Engä laulajan latia, - Ulkua runoja kuulin, - Läpi seinän laulettawan, - Laattialla Lappalaista, 5 - Sillon sijwolla puhelit, - Lapin lahti tanterilla, - Ahin pellon pyörtänöllä, - Yxi ahti toinen kauko, - Kolmas weiticka weräjä. 10 - Juopu ahti, juopu kauko, - Juopu weiticka weräjä. - Saarialan juomingista, - Kirja werkulan wakosta, - Sillon laskit laulajahan, 15 - Wijsahasti wijlettelit, - Opetit osan minulle. - - * * * - - d) Kolme koiwua mäellä, - Kolme kieltä laulajalla, - Yxi puinen, toinen luinen, - Kolmas on kiwinen kieli, - Puisella puhun tuwassa, 5 - Luisella lukun takana, - Kiwisellä kellarissa. - - * * * - - e) Hywä Herra Hengellinen, - Tunnetkos tämän teoxen, - Äckäjäckö tämän äjexen, - Joka tungetaan tupahan, - Alle katon ajetahan, 5 - Nytpä lähem laulamahan, - Satuja sanelemahan. - - -1. Raudan Synnystä. - - a) Wuorest on weden sikiä, - Tulen synty taiwahasta, - Raudan synty ruostehesta; - O! sinuas rauta rucka[8] - Rauta raucka, cuonan couto! 5 - Mixikä teit pahoja? - Kuxika tihua työtä? - Mix' aiot syywä syntyänsi, - Luontuansi louckaella? - Kyllä tiedän kusta tulit, 10 - Kusta synnyt ja sikesit: - Tuolta tuli rauta rucka - Tuolta synty ja sikesi, - Suon sisältä maan nawalta, - Maasta keski korkiasta. 15 - - * * * - - b) Heitä Herra kinttahasti, - Walahuta wanttuhusti, - Maijon maahan wuotamatta, - Punasen putuamatta, - Lukotkohon luojan lucko, 5 - Herran salpa salwatkohon, - Hiki tyttö, hiki neiti, - Hiwuta terä hiellä, - Meden wahalla walele, - Raudan mennä wuotamatta, 10 - Simahan walahtamatta. - Mesi hyydä raudan suuhun, - Sima raudan suumalohon. - Mettiäinen ilman lintu, - Tuo mettä mehtolasta, 15 - Simaa Tapiolasta, - Raudan raanahan pahahan, - Kipiölle woitehixi, - Haawoille parantehexi. - Ja kun et tottele tuota, 20 - Nijn mä kotoa kokoan, - Tuotan tänne taiwahasta, - Wijsi willa kuontalota, - Kuusi pellawan kupua, - Tulewalle tuckehixi, 25 - Salwaxi samo ajallet. - Ja kun et tottele tuota: - Neihty Maria Emoinen, - Rakas äiti armollinen, - Tuo turwet tuwan takoa, 30 - Sammal saunan seinän luota, - Jottei maito maahan pääse, - Puna peltohon putoa, - Ylihte Jumalan luonnon, - Yli auwon autuahan. 35 - Ja kun et tottele tuota: - Nijn sanon sanoa kaxi, - Poika lemmon leikatahan, - Polwilla oman emänsä, - Wanhembansa warpahilla. 40 - Ja kun et tottele tuota, - Luotahan Lohia syöpi, - Juopi wettä wierestähän. - - * * - - c) Tuonnemma kijrut[9] lähetän, - Hywän hylkehen isohon. - Se sinun sywälle wiepi, - Ulapalle uittelowi, - Jostet pääse päiwinähän, 5 - Alta mustain multain, - Toisen aikasten tomuin. - Semmä miehexi sanosin, - Joka jouhen halkasisik, - Munan solmulle panisik. 10 - - - - -2. Kärmehen Synnystä. - - - Mato musta maasta nousi, - Etana weden emiltä, - Puremahan pistämähän, - Syömähän kaluamahan. - Onkos kyy kaneelin poika, 5 - Mato maxan karwallinen? - Mixikä teit pahoja, - Kuxika tihua työtä? - Wedä myrckysi wetehen, - Saata sappesi kotia, 10 - Eli huudan hujahutan, - Isälleni Jesuxelle, - Marialle muorilleni - Joka kahto kaxin kerron, - Kolmin kerron korjaeli, 15 - Näkemähän näitä maita, - Se sun myrckysi mykäsi, - Sappesi kotia saatti[10] - Se on purkanut puremas - Pihistänyt pistimesi, 20 - Syömäs syöxänyt sywähän, - Kawentanut kalwamansi. - - - - -3. Nauris madon Synnystä. - - - Sinerwo sinun Isänsi, - Sinerwo sinun Emänsi, - Kulaten tulit kulossa, - Heläellen heinikossa, - Minun hengi heinihini, 5 - Minun ruoka ruohohoni: - Kulisten kulossa menek, - Heläellen heinikossa, - Minun ruoka ruohostani, - Syömästä tätä hyweä, 10 - Kaunista kaluamasta. - Kijtos olkohon Jumalan, - Kaxi kaickiwaltiahan, - Joka kaswatti kakaran, - Kahen kallion wälihin, 15 - Kiwen kolmen kuolemahan. - - - - -4. Luowin loihteminen. - - - a) Paras luowisen lumoja, - Sydän Marian syyteliä, - Joka luodin luoda taidat, - Luodille lopun lukia, - Wetöhös wetinen werho, 5 - Hyhmän kalwo kaswatelko, - Wihamiehen wijnikahan, - Wäncki Pannungin wälille, - Jottei tuima tulta saisi, - Löisi wäncki walkiata, 10 - Puota talla taiwahasta, - Wiha tuulen tuntumatta, - Saamatta weri satehen. - - * * * - - b) Weri koira wentolainen, - Kunsa lyijyä lykännet, - Tahi luowin lukahutat, - Sattuon oma saparos - Pyörtyön oma peräsi, 5 - Hirwen nahka hijen maalta, - Pyssysi piwertakohon, - Wäncki pannus wääntäköhön! - Lyijysi lyhentäköhön, - Munasi musertakohon; 10 - Jottei wiolle wierisi, - Eikä waiwoille wajosi, - Ylihte Jumalan luonnon - Tahon miehen taiwahaisen. - - * * - - c) Tarttu joka tanterelle, - Kahexan kakaran päällä - Hepo hijen huori poika, - Juuttahan wakahan wesa, - Wijkon wuoressa makasi, 5 - Hywän hetken helwetissä, - Kauwan aikaa kalliossa. - - - - -5. Arpa Sanat. - - - Saatan santille puhua, - Asialle arwotella, - Kum me arwolle ajanen, - Miesten merkille ruwennen, - Anna hijsi hilckujansi, 5 - Lempo lieri lackiansi, - Johon arpani asetan, - Lepän lastun langetellen. - - - - -6. Clausula. - - - Käkönen kukahtelowi, - Suoran sarikan nenässä, - Pääskönen wisertelöwi, - Päällä luokan laaullensa, - Luowu lintu laulamasta, 5 - Pääskönen wisertämästä; - Nijn mä lauluni lopetan, - Lukun suulle leiskahutan. - - - - -7. När Brännewin brännes. - - - Lähe kulta kulkemahan, - Hopea waeltamahan, - Kullasta kyneä myöden, - Hopiaista ortta myöden, - Keng' katehen kahtonowi, 5 - Silmin kierin kexinöwi, - Silmät woina wuotakohon, - Rasuwana rapattakohon, - Tuonne Helwetin tulehen, - Pahan wallan walkiahan, 10 - Kus' ei kuulu kuuna päänä, - Näy ilmossa ikänä. - Kuiwa kuusi kaswakohon, - Katehen kowan etehen, - Kuiwa kuusi rauta oxa, 15 - Korwan katehen[11] sisähän. - - - - -8. Då en qwinna skal föda. - - - Acka poikia tekewi, - Saunan lautain perällä, - Poiki poikia yhexän, - Yhellä wesi kiwellä, - Yxi ruho toinen rampa, 5 - Kolmas werinen sokia, - Yxi pijliä pitäwi, - Toinen jousta jännittäwi, - Joll' ammun weri sokean. - Päästän pijkan pijntehistä, 10 - Waimon wahtan wääntehistä, - Kintu suonista kowista. - Tuonnemma kipuja panen, - Tuonnemma panen pahoja, - Keskelle kipu mäkiä, 15 - Kipu wuoren kuckulalle. - Tule turwa Jumaloista, - Apu einetten emistä, - Wara wainosta hywistä, - Tule luoja luotehesta, 20 - Lähe lännestä Jumala, - Karajako järwen rauta, - Kumajako kuusen kanto, - Tämän noijan noituissa, - Lappalaisen lausuissa, 25 - Mixis kuun kehästä päästit, - Päästit päiwän irrallensa, - Mixes päästä päiwän alla, - Kuun kumman kehiwän alla, - Waiwasta walittawaista, 30 - Kiwusta kirisewistä, - Acka parkoa polosta,[12] - Poimi poikia powesta. - - - - -9. När någon har sweda och wärck. - - - Mist' on pulmat puuttununna, - Taikehet tapahtununna? - Kiwistäkö? kannostako? - Waicko wanhosta sioista? - Otanko kotkalta kourat, 5 - Haukan pojan haarottimet, - Linnulta lihan pitimet, - Jolla puskuja puserran - Ampu tautia ajelen. - Ihte Ilmonen Jumala, 10 - Ihte wanha wäinämöinen, - Ihte seppä ilmarinen, - Täsä myöskin tarwitahan. - Mene pian pyörtehellen, - Mene tuonne kumma käsken, 15 - Linnun lentäwän sisähän, - Kaswawaisen kainalohon. - Tuonnemma sinun manoan, - Ruutin koskehen kowahan, - Ilarihin ilkiähän, 20 - Kalarihin karkiahan, - Siel' on hywä huiskatasi, - Armas aika ollaxesi. - - - - -10. Kuoharin Sanat. - - - "Woitelemme, woitelemme, - Tuli woilla woitelemme, - Rauta pojalla woidellahan, - Tuli woisa wäkewämbi. - Tummene sinä tulonen, 5 - Waimene sinä walkiainen, - Tule tuntumattomaxi, - Waimene warattomaxi. - Iske tulta Ilmarinen, - Wälähytä wäinämöinen, 10 - Kolmella kokon sulalla, - Kirjawalla kärmehellä, - Matawalla maan madolla, - Wiritä tuli soronen, - Lampihin kalattomaan, 15 - Aiwan ahwenettomaan, - Päiwinä muutamina, - Aikona monikaina, - Wälähytä tuli soronen, - Lampihin kalallisehen 20 - Aiwan ahwenellisehen, - Tuli lohi punanen, - Nieli tuon siwiän sijan, - Tuli kalanen karsi, - Nieli tuon lohen punasen, 25 - Ehtittijmpä wiliätä, - Mies pieni merestä nousi, - Uros allosta ylöni, - Sori sormehen surunen, - Pysty peukalon pitunen, 30 - Hijessä sucka, jäsä kengä. - Tuohi tänne joutuohon, - Wili kalasen karihin, - Wili lohen punasen, - Wiltin siwiä sijka, 35 - Löyttijn puna keränen, - Löyttijn tuli soronen. - Tuostapa sitte synty synty, - Tuostapa sitte kaswo Kaswo, - Kyllä tiedän synnyntysi, 40 - Tiedän kaiken Kaswantosi. - - - - -11. Packasen Sanat. Botn: - - - Packanen pupulin poika, - Talwi poika ärjentä, - Talwi taidolla asuuwi, - Kesä lämmin lähtehillä, - Älä kylmä kynsiäni, 5 - Älä päätäni palele, - Jyrkäytä jyrkäytä,[13] - Miekalla tuli terällä, - Wasaralla waskisella. - Älä kylmä kynsiäni, 10 - Älä päätäni palele; - Ennen Koskein kylmämästä - Kun on Ruohtisa Homarin Koski, - Hämehesä härän pyry, - Kolmas koski tällä maalla, 15 - Äsken kylmä kynsiäni, - Äsken päätäni palele. - - - - -12. Aliter Savon. - - - Packanen puhurin poika, - Älä kylmä kynsiäni, - Älä päätäni palele. - Kylmä kylmiä kiwiä, - Pajun juuria palele, 5 - Koiwun juuria kolota. - Packanen puhurin poika, - Älä kylmä kynsiäni - Älä päätäni palele. - Tulen tungen suckihini, 10 - Kekälettä kengihini, - Packasen palelemata, - Kowan ilman koskemata. - Tulipa etien tulikin, - Pohjolahan mennesämme, 15 - Puut puhu lehettömäxi, - Rauwan ruostehettomaxi, - Heinän helpehettömäxi. - Mettiäinen pieni lintu, - Tuo mettä mettilästä, 20 - Hunoata Fapiolasta, - Woida alta woida päältä, - Kerta Keskeltä siwalla, - Packasen palelemata, - Kowan ilman koskematta. 25 - - - - -13. Madon Synnyt. Botn: - - - Mato musta maan alanen, - Toucka tuonen karwallinen, - Läpi metzän menetteli, - Puitten juurten puetteli. - Tiedän sunki syntyneesi 5 - Poika kalcki kaswaneesi. - Syöjätär merehen sylki, - Lapa lieto lainehesen, - Sen aalto ajo kiwelle, - Sijtä wäänty wärttänäxi, 10 - Sijtä käänty kärmehexi. - Pää on pantu pawun jywästä, - Silmät lijnan siemenestä. - Tuold' on hambaat haettu, - Orahasta tuonen ohran[14] 15 - Kieli lemmon keihähästä, - Pyrstö lemmon purjehesta. - Tijän sunki synnyntösi, - Poika kalcki kaswantosi, - Waick en nähnyt ihteäsi. 20 - Tijän kyllä kaicki karwas: - Pajun karwa pannaanen, - Kuppelo kulon alanen, - Hemmät heinän karwallinen, - Joka lääwäsä lätiwi, 25 - Alla nurckain nutiwi. - Tuleppa työsi tuntemahan, - Wilasi parantamahan, - Ennen kun sanon emolle, - Walittelen wanhemmille. 30 - Enämpi Emolla työtä, - Koska poika pahan teki, - Lapsi angeen asuwi. - Hywin teit ettäs panit, - Teet paremmin ettäs parannat. 35 - Suli woi sulattaisa, - Raswa räywytetäisä. - Sulemmat sinun wihasi. - Kaiha on Sun katoisansa, - Kaiha päiwä wiertesänsä, 40 - Kaihembi sinä wielä. - Mesi keitä Kielelläsi, - Sima suusasi suloa, - Kipu kielesi nenähän, - Alle haiku hambahisi. 45 - - - - -14. Hirwen Synty. Botn. - - - Missä Hirwi synnytelty, - Karin poika kaswateltu? - Tuoll' on Hirwi synnytelty, - Newan tuulisen selällä, - Tiheillä tuomikoilla, 5 - Paxuilla paju pehuilla, - Otawaisen olka päillä, - Taiwaan tähtehin seassa. - Tijän synckä synnyntösi, - Maa katala kaswantosi: 10 - Selkä koiwun kongelosta, - Sääret wäärastä lepästä, - Karwat karwa korttehista, - Pää on saaren juurikasta - Raato muu lahua puuta. 15 - Joutu hirwi juoxemasa, - Lappalaisten kowan eetek, - Eipä lasta Lapis ollut, - Jok' ei pessyt kattilalta, - Ja ei weistänsä hionut, 20 - Oino kijnni ottamahan. - - - - -15. Qvarn-Runo. - - - Jos olla joet olunna, - Joki wieret wehnä maina, - Saisi orjatki olutta, - Palkollisetkin panosta, - Wierrehtä kiwen wetäjät. 5 - Nijn mä laulan lijtättelen, - Kuin wietonen wierrättelen, - Suusta kun sulan kynästä, - Päästä päiwän kackarasta, - Laulan pielexet pinoilen, 10 - Tammet käski tanterillen, - Tammellen tasaset oxat, - Joka oxallen omenan, - Omenallen kulta pyörän, - Kulta pyörällen Käkönen; 15 - Kun käki kukahtelowi, - Kulta suusta kumppahuwi, - Waski parralle waluwi. - Kiwi suuri orja pieni, - Jauhaja wähä wäkinen. 20 - Joko laulullen lähemme, - Wirren töillen työntelemme, - Kun se tuttuni tulisi, - Ennen nähtyni näkysi, - Heti suuta suickahasin, 25 - Käsin kaulahan menisin. - - - - -16. Tulen Synnystä. - - - a) Wuorest' on weden sikiä, - Raudan synty ruostehesta, - Tulen synty Taiwahasta. - Tasan on Taiwahan saranat, - Tuli läicky Taiwahasta, 5 - Ilma käänty kehrän päällä, - Ostoja suwettajassa, - Elääntä luotajassa. - - * * * - - b) Jok olet kihlan kijnni pannut, - Ilman luotehet lukenut, - Tee tuli tehottomaxi, - Walkia warattomaxi, - Panu miehuettomaxi, 5 - Ettei polta poikoansi, - Turmele tekemätänsi, - Riko ristityn ihoa, - Kuuna kullan walkiana. - Tuowos hyytä pohjalasta, 10 - Jäätä kylmästä kylästä, - Kesällisen wuohen werta, - Talwisen jänexen werta. - Ja kuin ei tottele tuota, - Nackaa wasikan nahka, 15 - Alasexi astiaxi, - Palon päälle peittehexi. - - - - -17. Weden Synnystä. - - - a) Raudan synty ruostehesta, - Tulen Synty Taiwahasta, - Wuorest' on weden sikiä. - Wesi werratoin hywiä: - Joka wettä wellonowi, 5 - Wedestä wiljan wedäxen. - Wedes on kalanen Karhu, - Joka uipi uljahasti, - Kauhiasti kannustawi, - Hywä on hylkehen eleä, 10 - Luotahan Lohia syöpi, - Juopi wettä wierestähän. - - * * * - - b) Tuonnemma kiwut lähätän, - Hywän hylkehen isohon (ihohon) - Se sinun sywälle wiepi, - Ulapalle uittelowi, - Jostet pääse päiwinähän, 5 - Alta mullan mustuttajan, - Toisen aikasten tomuin. - Semmä miehexi sanosin, - Joka jouhen halkasisik - Munan solmulle panisik. 10 - - - - -18. Tulen Synty. - - - Iski tulta Ilmarinen - Wälähytti Wäinämöinen (wälkytteli) - Kolahutti kolmi sormi, - Kolmella Kokon sulalla, - (Eläwällä Engelillä), 5 - Kijltäwällä kärmehellä, - Matawalla Maan madolla, - Teräxisen pienan päällä, - Rahin rautasen nenähän. - Wyörähti tuli soronen, 10 - Wieri aina wiertesänsä, - Ricki rinnat tyttäriltä, - Halki hartiat Emolta, - Poicki polwet poikueita. - Wiery aina wiertyänsä, 15 - Keskellen Aloen järwen. - Usein Aloen järwi, - Kuohu kuusein tasalle, - Äärty päälle äyrästesän, - Tuskasa tulen palawan, 20 - Walkeisen waitelosa. - Nuoret neuwua pitäwät, - Wanhemmat ajattelewat. - Mato mammon paistettihin, - Toucka tuonen korwettihin. 25 - Sen kypenet kylwettihin, - Päiwältä kaswateltihin, - Wijkosa lijotettihin, - Päiwän kesken tehwittihin. - Werkot on weljesten kutomat, 30 - Sisarusten kehräjämät, - Opin ainalla panemat, - Kälysten käpäilemät. - Saadahan wetehen werkot, - Sata lautaa laskettuhin. 35 - Tuhat silmää heitettihin, - Wedettihin, wellottihin, - Saadahan kaloja muita, - Tuimenia, taimenia. - Waan ei saada sitä kalaa, 40 - Jota pyytähän kowinta. - Nuoret neuwua pitäwät, - Wanhemmat ajattelewat. - Nurin nuotta potkittihin, - Wäärin wäättihin apajat. 45 - Reisi toinen potkittihin, - Tuonen mustahan jokehen, - Kalman kaiwohon sywähän. - Saatihin kalanen karhi, - Sisällä lohi punanen, 50 - Sisällä halewa hauki. - Halastin hauwin wahta, - Siellä oli sileä sijka. - Siwataan sijan suolet, - Tuo tuolla sini keränen, 55 - Sijan suolen syckyrässä. - Puretaan sini keränen, - Tuo tuolla puni keränen, - Tuo tuolla tuli soronen[15] - Puretaan puni keränen, 60 - Tuo tuolla tuli soronen. - - - - -19. Historiola. - - - Ihte wanha Wäinämöinen, - Westäwi tuli wenettä, - Tuli purta karittaavi. - Sai wenehen walmihixi, - Purresaan asetetuxi. 5 - Tuli nuori joukawainen, - Lyöpi laijan laattiasen, - Weneheltä walmihilta, - Purrelta asetetulta. - Ihte wanha Wäinämöinen, 10 - Pistihin tuli kotahan, - Löysi keihähän sopesta, - Syöxi miestä syömän kautta, - Kautta kainalon wasemman. - Tuopa nuori jouhkawainen, 15 - Hätäytti, hujautti, - Ja wiheltä wiwautti, - Ongo maalla maa hywiä, - Ongo weillä wein hywiä. - - - - -20. Tulen Sanat. Botn. - - - Iski tulta Ilmarinen, - Wälähytti Wäinämöinen, - Päällä pystön pilwen reunan, - Päällä kuuwen kirjo Kannon,[16] - Päällä taiwahan yhdexän, 5 - Kolmella kokon sulalla. - Sääsken pienillä sulilla, - Pijtä pickunen kädessä, - Tauloa toki wähänen. - Iski tulta kyntehensä, 10 - Järkytti jäsenehensä. - Wyörähti tuli soronen, - Ylihte aloen järwen, - Tuiskahti tuli soronen, - Läpi maan, läpi manuen, 15 - Läpi kuuwen Kirjo kannon, - Läpi taiwahan yhexän, - Läpi lapsen kätkyestä, - Rijpo rinnat tyttäreltä, - Puhko paarmahat emolta. 20 - Emonen enämmän tiesi, - Äiti äijemmän tapisi, - Se tunsi tulen lumoja, - Walkiaisen waiwutella. - Tuiskahti tuli soronen, 25 - Läpi maan läpi mannen, - Pohjahan aloen järwen, - Rutappu[17] pohjahan merehen, - Alawahan Angerwahan. - Sitte tuo Aloen järwi, 30 - Kolmasti kesässä yönä, - Kuohu kuusiansa tasalle, - Änsy päälle äyrästensä. - Sitte taas Aloen järwi, - Kolmasti kesässä yönä, 35 - Kuiwi kuiwille wetensä - Arinoille ahwenensa, - Kijskisen kiwikarille, - Sileälle sijkasensa, - Tasaselle taimenensa. 40 - Kuuli tuon sileä sijka, - Nieli tuon tuli sorosen. - Sitte tuo sileä sijka, - Uiskenteli, niemi, niemi, - Niemi, niemi, saari, saari, 45 - Saoin saarien neniä, - Kymmenin karin neniä, - Tuhansia niemen päitä, - Tuskissa tulen punasen, - Walkiaisen waiwannossa, 50 - Huuti kohta kulckuahan, - Liecki wienossa wedessä, - Alawassa Angerwassa, - Minun wienon nieliätä, - Kalkisen kadottajata. 55 - Kuuli sen halewa hauki, - Nieli tuon sileän sijan; - Sitte tuo halewa hauki, - Uiskenteli, niemi, niemi etc. - -- -- Kalkisen Kadottajata. 60 - Kuuli sen Lohi punanen, - Nieli tuon halewan hauwin, - Sitte tuo lohi punanen, - Uiskenteli, niemi, niemi - -- -- Kalkisen kadottajata. 65 - Kuuli sen kalanen karhu, - Nieli tuon lohen punasen, - Uiskenteli, niemi, niemi etc. - -- -- Kalkisen kadottajata. - Lapin poika kolmi sormi, 70 - Ihte werckoja kutowi, - Ihte langat kehrajäwi, - Laski werckoja wetehen, - Sata lauwan laskimelle. - Wedettihin myötä wirron, 75 - Wasta wirron souwettihin, - Kaickia on[18] kaloja muita, - Ihweniä, Ahwenia, - Tuimenia, Taimenia, - Ei saatu kaloa tuota, 80 - Jota wasten nuotta tehty, - Jota langat kehräelty. - Lapi neiiti kolmi sormi, - Sepä werckoja kutowi, - Ihte langat kehreäwi, 85 - Laski werckoja wetehen etc. - -- -- langat kehräilty. - Lapin poika kolmi sormi,[19] - Ihte werckoja latowi, - Ihte langat kehräjawi, 90 - Laski werckoja wetehen, - Sata lauwan laskimelle. - Wedettihin myötä wirron, - Wasta wirron souwettihin - Lapin ucko kolmi sormi, 95 - Sepä werckoja kutowi, - Ihte langat Kehreäwi, - Laski werckoja wetehen etc. - -- -- langat kehräelty. - Lapin acka kolmi sormi, 100 - Tuonen toukan polttanunna, - Maan matosen jaxanunna, - Sen kyljet kylwettihin, - Yöllä hamppu kylwettynä, - Rikeneeltä rijwittynä, 105 - Wälehin wetehen wiety. - Lapin acka kolmi sormi, - Rauta kuontalon kutoja, - Teräs langan kehreäjä, - Rauta solmun solmuaja etc. 110 - -- -- langat kehräelty. - Wedettijn wesi kiwelle, - Waiwattihin wattalolle. - Wesi kaatu kalliona, - Nuotan Rautasen edessä. 115 - Tarrus nuotan tarpojana, - Weden wellixi sewotti, - Tarpo nuotan tappuroixi, - Saatihin kalanen karhu - Ei ollut sitä urosta, 120 - Kun kärsi käsin ruweta, - Tohti koprin kommotella, - Ilman wyötä kinttahata, - Ilman rauta ruckasita - Ilman waski wanttuhita. 125 - Mies musta merestä nousi, - Uros aallosta ylöni, - Pystö peukalon pitunen, - Pystö peukalon pitunen, - Waiwon waaxan korkukainen, 130 - Lieolle lepeämähän, - Karahkalle kahtomahan, - Se kärsi käsin ruweta, - Tohti Koprin Kommotella, - Ilman wyötä kinttahata etc. 135 - -- -- waski wanttuhita. - Kahtottihin karhun wahta, - Löyttihin Lohi punanen, - Wijltihin lohi punanen, - Löyttihin halewa hauki. 140 - Halkastihin hauwin wahta, - Löyttihin sileä sijka. - Siwuttihin Sian wahta, - Löyttihin sini keränen. - Sini kerän sinkoteltu, 145 - Löyttihin puna keränen. - Purettu puna Keränen, - Löyttihin tuli soronen. - Missä tulta tuuwiteltu, - Waapusteltu walkiaista. 150 - Tuolla tulta tuuwiteltu, - Päällä taiwahan yhdexän, - Päällä Kuuwen Kirjo kannen, - Rahin rautasen nenässä, - Wenehessä waskisessa, 155 - Kerin Kultasen sisällä. - Hopiainen tuuti, tuuti, - Wapa kultanen wapisi, - Wihtat kultaset kulisit, - Kun on tulta tuuwiteltu, 160 - Waaputeltu walkiaista etc. - - - - -21. Paisumen päälle. - - - Ruskia rupinen äiti, - Mixis teit rupisen pojan, - Yxini juurin pään yhexin, - Sala Poika Wäinämöinen, - Nosta mieckasi merestä, 5 - Lapiosi lainehesta, - Jollas ruhtonet rupia, - Eli painat paisehia. - En puhu omalla suulla, - Puhun suulla puhtahalla, 10 - Läikäytän lempiällä, - Junnu Jumalan Pojan, - Kautta Jesuxen sydammen. - - - - -22. Puun Synty. - - - Puu Synty puhtahasta, - Hawu ladwa laukiasta, - Puu puhas Jumalan luoma, - Wesa Jesuxen wetämä, - Oras onnen Kaswattama. 5 - Mikä puu pahaa teki, - Hawun puu pahaa teki, - Lehti puu ihmetteli, - Lehti puu pahaa teki, - Hawu puun ihmettelex, 10 - Mies sula jokia souti, - Sulosella karpahalla, - Sulonen nola piwossa, - Suloset airot Kahden puolen, - Joka itte Herra Jesus, 15 - Pirskahti wesi pisara, - Mustan peltoin perille, - Kipeille woitehexi, - Haawoillen parantehexi. - Kipu mäen iso Emäntä, 20 - Heilutteli helmojansa, - Kipehille woitehexi, - Haawollen parantehexi. - Tuonnemma panen pahoja, - Keskellen Kipu mäkeä, 25 - Kipu wuoren Kuckulallen, - Kipu mäen Iso Emäntä, - Woitele yltä, woitele päältä, - Sisälle kiwuttoman, - Alta aiwan terwehexi, 30 - Päältä tuntumattomaxi, - Ettei yötänä äkissyt, - Päiwänä sairastanut etc. - - - - -23. Ähkyn Synty. - - - Ähky Poika ähwärickö, - Toinen poika tohwericko, - Kolmas kodan nokinen, - Kosken kuohusta koottu, - Weden wahusta walettu. 5 - Kussa kypset kinttahani, - Maan mato wanttuhuni, - Jolla kynnän kypsen pellon, - Käärmehen käännättelen? - Äskön pidin ilwexen[20] iho lihoja 10 - Kontion Kowia luita, - Jolla ähkyä äsötin, - Iholta ilmenis raukan, - Karwalta emä kapean. - Tuonnemma sinua panen, 15 - Lohen suuren leuka luillen, - Hauwin suuren hartioillen - Ihosta ihmenis raukan, - Tuonnemma sinua panen - Koiwun suuren Kangeloon, 20 - Haawan -- -- -- - - - - - - -II. - -Kaarle Fredrik Berghin vanhat runot. - - - - -A. I. Arvidssonin kokoelmassa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran -arkistossa säilytetään eräs vanhoja runoja sisältävä, 22 sivun -suuruinen foliovihko, joka on merkitty n:o 488 a). Käsialasta huomaa, -että kokoelma on viime vuosisadalta, mutta itse käsikirjoituksessa ei -ole mitään, joka osottaisi, mistä Arvidsson on sen saanut, tai kuka -runot on muistiinpannut. Onneksi on Arvidsson kuitenkin kopioinnut -alun käsikirjoituksesta ja kopion ensimäisen sivun yläreunaan -kirjoittanut "M[anu]s[kri]pt af Bergen" (ks. käsikirj. 486 b) n. 5), -jonka avulla saamme selville, mistä runot ovat. Lokak. 5 p. v. 1819 -kirjoittaa Arvidsson ystävällensä, lehtori E. A. Crohnsille, jonka -kanssa hän kesällä oli kerännyt runoja Pohjois-Savossa, että hän -kotimatkallansa erehdyksestä kulki Suonenjoen Bergin ohi ja joutui -Rautalammin pappilaan, missä Boucht[21] kaikella muotoa lupasi -hankkia hänelle Bergin runokokoelman (ks. C. G. Estlander, Adolf -Ivar Arvidsson som vitter författare, s. 42). Että Bergiltä saatu -Arvidssonin kokoelmassa tavattava käsikirjoitus on sama kuin se, -josta kirjeessä puhutaan, ei voi epäilystä olla, eikä ole vaikeata -päättää, kuka Berg oli, sillä kysymykseen saattaa tulla ainoastaan -Suonenjoen kappalainen Kaarle Eredrik Bergh. - -Kaarle Fredrik Bergh oli Porthanin aikalaisia hänkin, mutta -nuorempi kuin edellisen runokokoelman pelastaja Törnudd. Hän oli -syntynyt v. 1763, tuli ylioppilaaksi v. 1785, papiksi v. 1788 -ja pitäjänapulaiseksi Suonenjoelle v. 1793, jossa hän vaikutti, -vuodesta 1798 asti kappalaisena, enemmän kuin puolen vuosisataa -kuolemaansa saakka v. 1844. Bergh oli innokas jumalansanan selittäjä, -mutta harrasti sen ohessa myös suomen kieltä, ollen noita, nyt -usein unhotettuja, entisaikoina eläneitä suomenmielisiä, jotka -varmasti uskoivat suomalaisen Suomen tulevaisuuteen ja hengen -silmillä näkivät onnellisemman ajan isänmaalle koittavan kuin -missä heidän itse oli sallittu elää (ks. Biogr. nimikirjan lähteitä -Historiallisella Seuralla). - -Mitenkä Bergh on saanut käsikirjoituksen, joka osallansa osottaa -hänen suomalaisten harrastustensa laatua, emme nykyisillä -tiedoillamme voi täydellisesti selittää. Runojen kieli on Savon -murretta, joten ensi katsauksella olisi valmis luulemaan, että Bergh -on ne Pohjois-Savossa kansan suusta muistiinkirjoittanut. Mutta runot -eivät ole Berghin keräämät. Huomattuani kokoelman toisen runon olevan -yhtäläisen sen tulen synnyn kanssa, jonka Ganander kertoo Mythologia -fennicassaan kappaleessa "Aloen-järvi", aloin verrata käsikirjoitusta -Porthanin aikuisiin runoihin, ja vertauksen tulos on, että samalla -tavalla kuin Törnuddin runot voi näyttää olevan Porthanin ajalta, -saattaa todistaa, että Berghin käsikirjoitus on ollut tunnettu -Porthanille, Lencqvistille ja Gananderille jo ennenkuin hän tuli -ylioppilaaksi. Oikeinkirjoituksesta kuitenkin heti näkee, että -Porthan ja hänen aikuisensa kansanrunoudentutkijat eivät ole runoja -muistiinkirjoittaneet. Sitä todistaa myös kokoelman toisessa -runossa kahdesti tavattava säe _acka wanha wäinämöinen_ (ss. 64, -85). Väinämöisestä puhuttaessa sanotaan teoksessa "De superstitione -veterum fennorum", että tätä oli arveltu Veinemoiseksi, johon -ajatukseen muutamat olivat siihen määrään taipuvaisia, että eräskin -runossa, missä muissa toisinnoissa oli _ucko Wäinämöinen_ aina -kirjoitti _acka Weinemoinen_ (ks. De superst. vet. fenn. Oper. sel. -IV, s. 63). Jos Porthan tai Lencqvist itse olisivat edellämainitut -säkeet muistiinpanneet, eivät he olisi näin kirjoittaneet. Että -Ganander ei ole runoja kerännyt, osottaa se, että hän säkeen _Jumalan -sufwemallen_ (ks. n. 8 s. 69) lukee sanakirjassansa _Jumalan -suurellen maallen_ (ks. sanaa Latu), ja antaa aivan vääriä selityksiä -säkeihin _Ällä ljko linnan kylfwi_ (lue: _Yöllä Liiko liinan kylvi_) -(n. 2 s. 41) ja _Sapi hyhämöitelöpi_ (lue: _Saapi hyyhämöittelööpi_) -(n. 2 s. 56). Edelliseen täytyy sovittaa selitys "Yöllä liku lijnan -kylwy -- pro _likosi, på en natt blötes lijnet", ja todennäköisesti -on jälkimäinen antanut aihetta lauseparteen "Sappi hyhämöittelee -gallan fräser, upstiger" (ks. Sanakirja, sanat Likoan, Hyhämöittelen.[22] - -Käsikirjoitus ei ole Berghin tekemä kopio, sillä hänen -jälkeenjääneissä papereissaan on käsiala toisenlaista.[23] -Useat Porthanin aikuiset yksityiset runosäkeet viittaavat aivan -samanlaisiin alkumuotoihin kuin tässä käsikirjoituksessa tavataan -(vrt. esim. n. 1 s. 25, n. 2 s. 94, n. 9 s. 12, n. 10 s. 15, n. -14 ss. 1, 5 vastaaviin säkeihin Porthanin, Lencqvistin ja Gananderin -teoksissa), mutta alkuperäinen käsikirjoitus ei Berghin runokokoelma -nähtävästi kuitenkaan ole, vaan kopio, siinä kun on koko joukko -virheellisiä muotoja, joita täytyy katsoa kopioitsijan tekemiksi. -Sellaisia ovat: 1) _lammi tanderehen_ pro: _tammi t._ (n. 1 s. 12); -2) _tuimenia laimenia_ pro: _t. taimenta_ (n. 2 s. 40); 3) _lannerta -taivoittamatak_ pro: _tannerta t._ (n. 14 s. 58); 4) _itek aiwollen -asihin_ pro: _i. airollen a_. (n. 2 s. 62); 5) _eij kärsi käsin -wuoetta_ pro: _e. k. k. ruwetta_ (n. 2 s. 86); 6) _parta minulla -eijsa_ pro: _p. rinulla e._ (n. 2 s. 100); 7) _suo muron murotottawia_ -pro: _s. m. murottaria_ (n. 4 s. {17}); 8) _kylmä kylmiä kiriä_ pro: -_k. k. kiwiä_ (n. 5 s. 16); 9) _siralla siansi harjas_ pro: _siwalla -s. h._ (n. 14 s. 76); 10) _makeasti märotellen_ pro: _m. mänottelen_ -(n. 10 s. 39); 11) _nousi ennen einke xuko_ pro: _n. e. eineh Euko_ -(n. 1 s. 18); 12) _kollmella konsulalla_ pro: _k. kokon s._ (n. 2 s. 10); -13) _kolut k[ertow]a kesäsä_ pro: _kolmet k. k._ (n. 2 s. 25); 14) -_kuras perän pitäjä_ pro: _kukas p. p._ (n. 2 s. 60); 15) _ennen onpa -nousemata_ pro: _e. noijan n._ (n. 1 s. 20); 16) _kifwien kaskella -mäkeä_ pro: _kifwi on k. m._ (n. 2 s. 138); 17) _Rauta rehki kilta -kilpi_ pro: _R. r. kulta k._ (n. 4 s. 1); 18) _pähi pellon pengeresä_ -pro: _päsi p. p._ (n. 4 s. 35); 19) _kumauta konojela_ pro: _k. kongela_ -(n. 9 s. 13); 20) _suficen misa solissan_ pro: _s. muisa s._ -(n. 12 s. 4); 21) _ahafwa kahulliseksi_ pro: _a. kähulliseksi_ -(n. 14 s. 6); 22) _yhen sanan sapuilla_ pro: _y. saunan s._ -(n. 14 s. 15); 23) _pästen penillä sulilla_ pro: _päsken p. p._ -(n. 14 s. 46); 24) _mahan mättaittömähän_ pro: _m. mättäittömähän_ -(n. 14 s. 62); 25) _wilja andaisa wihastuk_ pro: _w. andaija w._ -(n. 18 s. 4). Erehdysmuodot n. 1-10 ovat aivan silminnähtävästi -syntyneet siten, että kirjoittaja, kun ei tuntenut sanojen merkitystä, -sekoitti t:n ja l:n sekä r:n, n:n ja w:n toisiinsa, jotka olivat -alkuperäisessä käsikirjoituksessa epäilemättä epäselvästi kirjoitetut -ja siten hyvin toistensa näköisiä. Käsikirjoituksessa eroaa t l:stä -muussakin kuin viivassa, niin että se ei ole yksin tämän poisjäämisen -kautta syntynyt. Mitä n. 6:teen tulee, ei ole luultavaa, että Lencqvist -ja Ganander olisivat lukeneet _rinnalla_ ja _rinnolla_ (ks. -alemp. vert.), jos käsikirjoituksessa olisi ollut _minulla_. N. -7:ssä on Gananderilla sekä Mythologia fennicassa (ks. s. 48) että -Sanakirjassa _murottaria_ pro: _murotottawia_ (ks. Sanakirja, sana -Murottaria). N. 10:ssa on Gananderilla _manottelen_ pro: _märotellen_ -(ks. Sanakirja, sana Manottelen). N. 11:ssä on teksti kokonaan -turmeltunut; Gananderin sanakirjassa tavataan sana _Eineh-Euhko_, -joka selitetään "emäntä joka eineen valmistaa, matmor, mater -familias." Säkeen alku ja loppu sopii hyvin yhteen tämän kanssa, -ja x:ksi on kopioitsija voinut lukea saksalaisen E:n. N. 15. Että -_onpa_ on luettava _noijan_, todistaa Gananderin Sanakirjan -säe _Ennen Nojjan nousemata_ (ks. sanaa Nousu). N. 17. Sanaa -_kilta_ pro: _kulta_, joka tavallinen sana tavataan tässä paikassa -Porthanilla, Lencqvistillä ja Gananderilla (ks. alemp. vert.), on -vaikea ajatella muistiinpanijan tekemäksi. N. 18:ssa voi _päsi:sta_, -hyvin tulla _pähi_, sillä saksalainen s ja h ovat hyvin toistensa -näköisiä. N. 23:ssa oli helppo lukea _pästen_ pro: _päsken_, kun -sk- ja st-yhtymillä ei epäselvästi kirjoitettaessa ole suurta eroa -saksalaisessa kirjoituksessa. - -Ne tämän käsikirjoituksen säkeet, jotka tavataan Porthanin aikuisissa -teoksissa, ovat runoja myöten lueteltuina seuraavat:[24] - - -1. Perustussanoja. - - S. 1: - Aukaisen sanani arkun. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Sanainen_: - Aukaisen sanaisen arkun. - - Ss. 6-10: - Leneckö minusa miestä, - Uckon poiasa urosta, - Wangamoisesa waroa, - Tämän pulman purkajata, - Tämän jaxon jaxajata. - Vrt. _Mythologia fennica_, s. 100: - Lieneekö minussa miestä, - Ukon pojassa urosta, - Wangamoisessa waroa? - Tämän pulman purkajata, - Tämän jaxon jaxajata? -- -- - - Ss. 13-14: - Ettei noita kyllin soisik, - Kaihi wiljata witoisik. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kaiha_: - Jott ej noita kyllin soisik, - Kaihi wiljalta witosik. - - Ss. 23-4: - Kengiminen kengihinsä, - Paneminen [pa]ulo[hin]sen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kenkiminen_: - Kengiminen kängihinsä, - Paneminen paulohinsa. - - Ss. 25-6: - Kengin kängäni lujaxi, - Pa[nen] paulat kindiäxi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Paula_: - Kengin kengäni lujaxi, - Panen paulani kijndiäxi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kengä_: - Kängin kängäni lujaxi. - - Ss. 37-8:. - W[oi] Iumala walollinen, - Waloll[inen] armollinen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Wallollinen_: - Voi! Jumala wallollinen, - Wallollinen armollinen. - - Ss. 39-40 (vrt. n. 9 ss. 3-4): - Piä pilfwis[ä] [kä]räjät, - Sekehisa sälfwät neuwot. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Sekehissä_; - Pidä sekehissä selwät neuwwot, - Piäk pilwissä käräjät. - - -2. Eldens ursprung. - -Toisinnon pääsisällys on Mythologia fennicassa kerrottu seuraavalla -tavalla: - -_Aloen-järwi_, Finnarnes Styx, i högsta Lappmarken. En eldpuss; där -elden fanns i en sarf. Då Ilmarinen och Wäinämöinen slogo up eld, for -en eldgnista i Alue-träsk, som deraf 3 gångor i sommarn uptorkades, -så at Stengruset på botnet syntes. Där drogs sedan not, at upsöka -elden; först med en not af bast, och man fångade väl fisk, men ej -den hvari elden var; sedan gjordes en annan not af lin och hampa: -J. Maria rodde och Wäinämöinen satt i styret; noten drogs mot och -med strömmen; och då fångades en krampfisk; [sanakirjassa on kalanen -karhi selitetty "En krampfisk -- Torpedo"] men hvarken Wäinämöinen -eller Maria tordes gripa den. En svart karl 3 tum hög steg då up från -hafvet, som hade stenskor, en hjelm af flinthårda hällen, långt hår -til hälarne och skägg alt til midjan; han fläkte med bara händer -Krampfisken, fann i den en lax, i laxen en gädda, i gäddan en sik, -i siken en sarf, i sarfven et rödt nystan, i nystanet eldstrimman och -elden, hvars sveda och värk sedan manas och hänvises til Kipumäki. - - Ss. 7-9: - Eläwällä enuxela, - Matawalla maan mawolla, - Kiriwalla karmehellä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Ennus_: - Eläwällä ennuxella, - Matawalla maan madolla, -- -- - Kirjawalla kärmehellä. - - S. 16: - Puhki kumman turfwan putken. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuura_: - Tuuran putki, järn pijpan eller skaftet, - däri trädhandtaget i ijsbilden sättes. - - S. 28: - Waluisa walkiaisen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Walun_: - Waluisa walkiaisen, då elden ned sänkte sig. - - Ss. 29-30: - Neito neuwowa pitäpi, - Morsiamet kuihuttawat. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kujhutan_: - Neitot neuwwoa pitääwi, - Morsiamet kuihuttawi. - - S. 32: - Kanarwoista ketträttihin. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kanerwainen_ - Nuotta kanerwainen keträtähän. - - S. 34 (vrt. s. 50): - Satasillmä sotatihin. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Sata silmä_: - Sata silmä - Run: idem ac nuottawerko. - - S. 48: - Appi ainollen asoo. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Aina_: - Appi ajnollen asoopi. - - Ss. 51-2: - Jmbi turjasta tulopi, - Näito laskexen lapista. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Turja_. - Imbi Turjasta tulopi, - Neito laskexen Lapista. - - S. 58: - Purahasa purren keulla. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Purras_: - Purrahasa purjen kaula (keula). - - S. 59: - Kaiki hangat kalkaloisa. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kalkkara_:. - Kaikki hangot kalkaloisa. - - S. 61-3: - Neytyt maria emoinen - Itek aiwollen asihin, - Tungexen tuho kätehen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuhto_: - Neito Maria Emoinen - Itek airohon asexen, - Tungexen Tuho kätehen, satte sig, - at ro, aliis -- Tungehen Tuhto kätehen, - nappade til årarne, satte sig på roddar bäncken. - - S. 65: - Itek istuxen perähän. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Istun_: - Itze istuxen perähän. - - Ss. 70-1: - Satihin kaloja muita, - Tuimenia tai[menia]. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuimen_: - Saatijn kaloja muita, - Tuimenia Taimenia. - - S. 79: - Terfwa köysin temottihin. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Temmon_: - Terwa köysin temmottihin. - - S. 88: - Eij kärsi käsinrueta. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Rupean_: - Ej kärsinyt käsin ruetak. - - Ss. 92-101: - Mies musta merestä nousi, - Uros allosta ylle[ni], - Kolmen sormen korkeuinen, - Wähän kuollutta parembi, - Katonutta kauhiambi, - Jalas on kiwiset kengät, - Päs on Patinen kypärä, - Hius on kannoilla takana, - Parta minulla eijsa, - Tuo kärsi käsin ruetak. - Vrt. Mythologia fennica, s. 106: - En Vattu-Rå, som _kai eksoken_ simplement kallas - _Uros_ el. _Ukko_. En man, en gubbe; beskrifves som - liten, oansenlig, med långt hår och skägg; men - ganska tiltagsen och stark, som tordes gripa i - eldfisken, det hvarken Väinämöinen eller J. Maria - vågade sig til -- Härom lyder Runan til Uros, denna - karlvulne mannens, heder, vid eldens fångst ifrån - Aloen-järvi, således: - Mies musta merestä nousi, - Uros aallosta yleni, - Kolmen sormen korkuinen, - Neljän peukalan pitunen, - Wähän kuollutta parembi, - Katonutta kauhiambi. - Jalasa kiwiset Kengät, - Pääsä paasinen kypärä; - Hiwus kannolla takana, - Parta rinnolla edessä -- - Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 68. - - S. 111: - Löytä halewan hawin. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Halewa_: - Löytääpi halevan hauwwin. - - S. 121: - Walkiainen waputeltu. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Waaputetaan_: - Walkiainen waaputettu. - - S. 124, 6: - Jät on järkälek käsisä. - Jolla tulta tuhmentapi. - Vrt. _Sanakirja_, sana Järkki: - Jäät on järkälek käsissä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuhmennan_: - Jäät on järkäle käessä. - Jolla tulta tnhmentaapi. - - S. 125: - Hyt on pilpuinen piosa. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Piipuinen_: - Hyyt on pilpunen pi-ossa. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Hyy_: - Hyyt on pilpuisen piossa. - - Ss. 128-35: - Kipu tytti tonen neito, - Kupuia kokelopi, - Kipu wuoren kuckulalla, - Kirjo kansi kainalosa, - Kirio wackainen käesä, - Ittkeä tyhyttelöpi, - Kuin eij näy kiwut tulowan, - Eijkä wammat wailahuwan. - Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, ss. 51-2: - Kipu tyttö tuonen neitzy, - Kipuja kokoelepi, - Keskellä kipu-mäkiä, - Kipumäen kuckulalla; - Kirja wackanen kädesä, - Kirja kansi kainalosa; - Itkiä tihuttelepi, - Kuin ei näe kiwut tulewan, - Eikä wammat wailahuwan. - Vrt. Mythologia fennica, s. 40. - Vrt. Porthanin lisiä Jusleniuksen - _Sanakirjassa_, sana _Vailahun_. - - Ss. 136-42: - Ja kunnek kipua kistän, - Kunneck tungen turmioita? - Kifwien kaskella mäkeä, - Tuos on reikä yhexän, - Joka reikä keskimäinen - Yhexän sylen syfwyinen, - Nin sinneck kipuja kistän. - Vrt. Mythologia fennica, s. 39: - Kunnek kipuja kiistän? - Kunnek tungen turmioita? - Kipu wuoren kukkulalle; - Kiwi on keskellä mäkeä, - Tuosa on reikeä yhexän, - Joka reikä keskinäinen, - Yhexän sylen sywyinen, - Sinnek kipuja kiistän -- - - Ss. 146-53: - Mehiläinen illman lindu, - Lännä tuonne löyhyttele, - Yhexän mären yliteck, - Meri puolen kymmenettä, - Käyk kuin käheä myöden, - Päiwän pärmettä samoak, - Tuok mättä mähtolasta, - Simoa tapiolasta. - Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 58: - Mehiläinen ilman lindu, - Lennä tuonne löyhyttele, - Yhexen meren ylitze, - Meri puolen kymmenettä; - Käy kuun kehää myöden, - Päiwän paarmatta samoa; - Tuo mettä Mehtolasta, - Simoa Tapiolasta. - Vrt. Mythologia fennica, s. 57. - - -3. Öfver ormstyng. - - Ss. 10-13: - Olinpa minäki[n] tuolla - Ylimäisä lautamiesä - Tewanowa tehtäisä, - Räwasta rakettaisa. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tema_: - Olinpa minäkin tuolla - Tewanoa l. Tewanoha l. Tewanata tehtäisä, - Raawasta rakettaisia. - - Ss. 23-8: - Mist on sillmät siunahiltu? - Sillmät linan siemänestä. - Mist on kieli keitolaisen? - Miekasta kalewan pojan. - Mist on hammas keitolaisen? - Arahasta tuonen toukan. - Vrt. Mythologia fennica, s. 37: - Mist' on silmät siunailtu? - Silmät liinan siemenistä. - Mist' on kieli keitolaisen? - Miekasta Kalewan pojan. - Mist' on hammas kejtolaisen? - Orahasta Tuonen otran. - Vrt. Antti Törnuddin vanh. runot, n. 13 s. 15. - - Ss. 25-6: - Mist on kieli keitolaisen? - Miekasta kalewan pojan. - Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV., - s. 56, muist. 5: - Mist' on kieli keitolaisen? - Miekasta Kalewan pojan. - - S. 33: - Rahan ängällä rakettu. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Änge_: - Rahan ängellä rakettu. - - Ss. 34-5: - Syömähän weriwaloja, - Luwaloia luistemahan. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Walo_: - Syömähän weri waloja, - Luuwaloja luistamahan. - - S. 49: - Pihlaia piukawia. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Piukka_: - On minulla pihlahita piukkahita; - Pihlaia piukkawia l. piukkaita. - - Ss. 58-9: - Turiseko tonen touka, - Hajowako hien hammas. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Turisen_: - Turiseeko Tuonen toukka, - Hajawako Hijjen hammas. - - Ss. 59 -60: - Hajowako hien hammas, - Lewiäkö lemmon leuwat. - Vrt. _Sanakirja_, sana Lewin: - Hajooko Hijjen hammas, - Lewiääkö Lemmon leuwat. - - S. 66: - Luikahutan luun purian. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Luikahutan_: - Luikahutan luun purian. - - S. 106: - Waimon wanhan tuwittama. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tuuwwitan_: - Waimon wanhan tuuwittama. - - Ss. 107-10: - Onko hijttä pohialassa, - Jumalata taifwahasa, - Tämän pulman purkaiata, - Tämän jaxon jaxajata. - Vrt. De superstitione vet, fenn. Oper. sel. IV, - s. 50, muist.: - Onko Hiitä Pohjolassa - Jumalata Taiwahassa, - Tämän pulman purkajata, - Tämän jaxon jaxajata? - - Ss. 119-24: - Tuo simoa sifwelläsi, - Mättä kielesi nänällä, - Kipeillen woitehexi, - Waimoillen parantehixi, - Wojak yltä wojak päitä, - Kerta keskeä rapajak. - Vrt. Mythologia fennica, s. 57: - Tuo simoa sijwelläsi, - Mettä kielensi nenällä -- -- - Wojjak yldä, wojjak pääldä, - Kerran keskeä rapaja. - - -4. Baudan synty. - - Ss. 1-17: - Rauta rehki kilta kilpi, - Tie mullen iki sowindo, - Wanno wajika weljexys, - Wasten syöntäni syleäk, - Wannottelek wahtowani; - Ettpäs silloin suri ollut, - Ettkäs suri ettkä pieni, - Et kofwin koreakan, - Kuisa suosta sottkettihin, - Wettälästä wällottihin. - Woisinuwa rauta rauka, - Rauta rauka koito kona, - Teräs tenho päifwällinen, - Poikaisi tekö pahofwa, - Lapsesi tuhofwa työtä, - Tule työsi tuntemahan, - Wikasi parandamahan. - Vrt. Mythologia fennica, s. 77: - Rauta Rehki, kulta kilpi, - Tee mullen iku sowindo, - Wanno waka el. wankka weljexesi, - Wasten syöntäni sylöäk, - Wannottele wahtoani. - Sedan beskrifves Myrjärnets Uphof: - Etpäs silloin suuri ollut, - Etsäs suuri etsäs pieni, - Et kowin koriakana, - Kuins sas suosta sotkettihin, - Wetelästä wellottihin. - Woi sinua Rauta raukka, - Bauta raukka koito kuona, - Teräs Tenho päiwällinen, - Poikasi teki pahoa, - Lapsesi tihoa työtä, - Tule työsi tuntemahan, - Wikasi parantamaan. - Vrt. De poesi fennica, Oper sel. III, s. 381. - Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 48, muist. 7. - - Ss. 31-2: - Weri seisok kuin on seinä, - Asuk urmek kuin on aita. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Urme_: - Weri seiso kuin seinä, - Asuk Urmek kuin on aita. - - S. 42: - Paina paxu peikalosi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Peikalo_: - Paina paxu peikalosi. - - Ss. 43-4: - Lita sormesi lihawa, - Tuckehexi tuiman räiän. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Lijtän_: - Lijtä sormesi lihawa, - Tukkehexi tuiman rejjän. - - Ss. 48-9: - Wä pällen lämmen lächti, - Kulta lummeck luikauta. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Lemmen_ lehti: - Weä päällen lemmen lehti, - Kuita lumme luikahuta. - - Ss. 64-8: - Mähiläinen illman lindu, - Käyk kuin käheä myöden, - Päifwän pärmättä samoak, - Tuok mätta mehtolasta, - Simoa tapiolasta. - Vrt. Mythologia fennica, s. 57: - Mehiläinen ilman lintu, - Käy kuun keheä myöten, - Päiwän päärmättä samoa -- -- - Tuuok mettä Mehtolasta, - Simoa Tapiolasta -- -- - - S. [3]: - Tunge hijsi turiackosi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Turjakes_: - Tunge Hijsi Turjakensa. - - S. 121: - Herran tahto tammuohon. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tammuohon_: - Herran tahto Tammuohon. - - Ss. [15-16]: - Hurus wäinän tyttäriä, - Lemmas laukan hattaria. - Vrt. Mythologia fennica, s. 48: - Lemmas, en vän Nymph, kunde tilbinde, - sår och mildra svedan: kallas Lemmas - _Laukan Hattaria -- Suo muron murottaria_. - En myrjärnets omrörerska, då järnet koktes, - uptaget från kärr och myror. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Murottaria_: - Suo muron murottaria. - - Ss. [27-9]: - Hikoako hiten runa, - Kastuko manalan karfwas. - Tietä tuonen jostesahan. - Vrt. Mythologia fennica, s. 55: - I Manala var ock en Pegasus eller Skjutshäst, - at föra fram plågorne efter järn-skador. - Hikowaako Hijjen Ruuna,kastuuko Manalan karwas, - Tietä tuonne juostessahan. - - -5. Mot kiöld. - - S. 7: - Wilu illman wiskajaxen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Wiskajan_: - Tuosta wilu ilma wiskajaksen. - - -6. Haltioihin-saattosanoja. - - Ss. 1-2: - Nouseck luondoni lofwesta, - Haon alta haltiani. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Loivi_: - Nouse luondoni lowesta, - Alda hawon haldiani. - - Ss. 3-4: - Tunti tulkan jumalan, - Tahto herran tammu wohon. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tundi_: - Tundi tulkohon Jumalan, - Tahto Herran tammuwohon. - - S. 6: - Wasten waimon kantamata. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kandama_: - Wasten waimon kandamata l. kandamita. - - -7. Laulajan virttä. - - S. 2: - Pojat kelkan kellittäpi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kellitän_: - Kelkan kellittääpi. - - S. 3: - Hafwusella wotehella. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Hawuinen_: - Hawuisilla wuotehilla. - - Ss. 5-6: - Ja mixen minämä laula, - Oluella otraisella. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Otrainen_: - Kaa! Mixenni minä laula - Olwella otraisella. - - S. 13: - Syckyrällen syfwättelen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Sykkyrä_: - Sykkyrälle syywättelen. - - -8. Om Barna Börd. - - Ss. 3-4: - Pästä pika pintehistä, - Waimo wachta wäntehistä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Pinnet_: - Päästä pijka pintehistä, - Waimo wahtan wäänteistä. - - S. 7: - Leheksiä leikelöpi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Lehes_: - Lehexiä leikkelööpi. - - Ss. 8-10: - Neytyt maria emoinen, - Sinä olet wanhin wammoxia, - Elähitä ensimäinen. - Vrt. He superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 102: - Neityt Maria emoinen, - Sin' olet wanhin waimoxia, - Elähitä ensimmäinen. - - Ss. 11-12: - Tulek pian wälehen joufwuk, - Wälehemin tarfwitan. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Wälehin_: - Tulek pian, wäle-en jouduk -- - Wäleen jouwuk, - Wälehemmin tarwitahan. - - S. 14: - Illman uxen ullfwomata. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Uxi_: - Ilman uxen ulwomata. - - S. 15: - Saranan narachtamata. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Narahdan_: - Saranan narahtamatak. - - Ss. 16-17: - Otak kulta kirfwehensi, - Håpeinen tapparansi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tappara_: - Ota hopiainen tapparansi, - Ota kulta kirwehensi. - - S. 23: - Reuchto aitowa repäisek. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Rehto_: - Rehto ajtoa repäise. Runice de puerperis. - - S. 24: - Kupehelta kummaltaak. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kumbi_: - Kupehelta kummaltakin. - - S. 25: - Wieltä witawäliltä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Witas wäli_: - Repäisi aitoa wijjeltä witas wäliltä. - - S. 27: - Otak kiskiltä kinowa. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kino_: - Tuuwwos kijskiltä kinoa. - - S. 28: - Matehelta nuliackata. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Nuljakka_: - Matehelta nuljakkata. - - Ss. 36-7: - Jmbi pirtofwa pitäpi, - Kapo kangasta kuto. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kapo_: - Imbi pirtoa pitääpi, - Kapo kangasta kutoopi. - - Ss. 38-9: - Wäe pällen lämmen lächti, - Kulta lummeh luikahutak. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Lummes_: - Weäk päälle lemmen lehti, - Kulta lummek luikahutak. - - S. 49: - Woisi woihkawa lefwätäk. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Woihkawa_: - Että woisi woihkawa lewätä. - - S. 59: - Wasta tarka tarfwitahan. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tarkka_: - Wasta tarkka tarwitaan. - - S. 61: - Kuin tarfwis kotihin tammo. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tammon_: - Kuin tarwis kotihin Tammo. - - Ss. 67-9: - Lojan luomallen laullen, - Tekemällen herran tiellen, - Jumalan sufwemallen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Latu_ - Luojan luomalle ladullen. - Tekemällen Herran tjellen, - Jumalan suurellen maallen. - - -9. Då Boskap utsläppes. - - Ss. 3-15: - Piäk pilfwisä käräjät, - Säkeisä sälfwät neufwot, - Jot eij noita kyllin söisik, - Kaihi wiljalta witoisik. - Wähäinen minun olisik - Ahollen ajittawia, - Pällen pälfwen pantafwia; - Pantu ucko paimeneksi, - Luoja karjan kahtojaksi, - Iskek ucko uta puta, - Kåmauta konojela kultasella, - Miekalla tuli tärällä, - Kurikalla tänä kesuksen käsänä. - Vrt. Mythologia fennica, s. 97: - Piäk pilwessä käräjät, - Säkehisä selwät neuwot, - Ettei noita kyllin soisi. - Kaihi wiljaltan witoisi; - Wähän minulla olisik, - Ahollen ajettawia, - Päällen pälwen pantawia -- -- - Pantu Akka paimenexi - Luoja karjan kahtojaxi, - Iskekk Ukko uta puuta, - Komauta kongelota, - Miekalla tuli terällä, - Kurikalla kultaisella -- -- - - Ss. 18-19: - Jota Hijet hirwioo, - Mankapet karkowa. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Hijsi_: - Jotta Hijet hirwioo, - Moaan kapoot karkoowat. - - Ss. 19-20: - Mankapet karkowa, - Mailta karjan käytäwiltä. - Vrt. _Sanakirja_, sana Maan kapeet: - Josta maan-kapehet karkoaapi, - Mailta karjan käytäwiltä. - - Ss. 21-2: - Paimenten pasutawilta, - Kellon kellkuteltawilta. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Pasuttawa_: - Mailta paimenen pasuttawilta, vel. pasahawilta -- - Kellon helkuteltawilta. - - S. [1]: - Tien takaisen tammamata. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Tie_: - Tjen takaisen tammaamatak -- at wargen ej må komma. - - -10. At fånga räfwar. - - Ss. 2-3: - Kuna paisto kusen oxat, - Päifwänä petäjän kärkät. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kerkkä_: - Kuuna paisto kuusen oxat, - Päiwänä petäjän kerkät. - Vrt. Porthanin lisiä Vhaelin kieliopissa, s. 151. - - S. 6: - Mies nori meillen haisi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Meenä_: - Mjes nuori meillen haisi. - - S. 9-10: - Mächtä haiso hafwuillen, - Kataillen katkuapi. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Haisen_: - Mehtä haisowi hawuillen, - Katahillen katkuwapi. - - Ss. 11-19: - Mielästä mätän ämännän, - Usein hyfwän ämännän - Sormet kulta sormuksisa, - Käet kulta käreisä, - Jotk on sonut annillan; - Usein pahan ämännän - Sormet wichta sormuxisa, - Käet wichta käreisä, - Aina andamattoesa. - Vrt. De superstitione vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 83: - Mielestä Metän Emännän, - Usein hywän Emännän: - Sormet kulta sormuxissa, - Käet kulta käärehissä; - Jotk' on suonut annillahan: - Usein pahan Emännän; - Sormet wihta sormuxissa, - Käet wihta kääreissä, - Aina auttamattuessa. - Vrt. Mythologia fennica, s. 59. - - S. 25: - Päifwä pitkä salihiton. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Saalis_: - Päiwä pitkä saalihitoin. - - Ss. 26-7: - Kuin et annak ajonkanak, - Arwonkanak hairahutak. - - Ss. 35-6: - Kuin et annack ajonkana, - Harfwonkana hairauta. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Hairautan_: - Kuin ett harvoinkanak hairautak. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Haiwautan_: - Kuin ett anna ajjonkanak, - Harwonkanak haiwahutak. - - S. 38: - Kielin kullan kuihuttelen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kieli_: - Kjelin kullan l. kullin kuihuttelen. - - S. 39: - Makeasti mårotellen. - Vrt. _Sanakirja_, _Manottelen_: - Makiasti manottelen. - - S. 41: - Emon marjan malosta. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Malo_: - Emon Marian malosta, - - Ss. 52-3: - Jota möten juoni joksi - Metän tihkeän läwitek. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Juoni_: - Jota myöden juoni juoxi, - Metän tihkiän läwitek. - - S. 54: - Annack josta joutusasta. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Joutusasti_: - Anna juosta joutusesti. - - S. 58: - Wisko willa kontaloita. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Wiskon_: - Wisko willa kuontalolta. - - Ss. 64-5: - Äriän mat lukofwi, - Sålitan sano. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Erä_: - Eriähän muut lukoopi, - Soalihitahan sanoowi l. - Eriään muut lukowat, - Saalistansa sanowat. - - -12. Emot Warg Styng. - - Ss. 3-5: - Kohussa on koiran kando, - Sufwen misa solissan, - Penin alla permoinsa. - Vrt. Mythologia fennica, s. 51: - Item _Suen Emuus_, föddeock vargen ur sin qved. - Kohussansa koiran kandoi, - Suwen muissa suolissahan, - Penin alla pernohinsa -- -- - Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 71. - - -13. Så kallad Ähky. - - S. 1: - Ähky poika ähmeröinen. - Vrt. _Sanakirja_, _Ähmeröinen_: - Ähky poika ähmeröinen. - - S. 3: - Kollmansi kåån nokinen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kota_: - Koan nokinen. - - S. 7: - Kärätty käkälistä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Käkäle_: - Käkäläisistä kerätty. - - S. 12: - Hafwukalta håra kynnet. - Vrt _Sanakirja_, sana _Hawukka_: - Hawukaldta haara-kynnet. - - -14. Emot Syng. - - Ss. 1-13: - Pårto pohilan ämändä, - Lofwehetan wanha waimo - Selin tulehen makaisi, - Pärsein pahan sähän; - Teki tuli teneheksi, - Ahafwa kahulliseksi, - Tosta tyty tosta täyty, - Tosta paksuksi panihin, - Lihawaksi litihin. - Kanto kohtuwa kofwowa, - Watan täytä waikeata, - Teki poikoa yheksän - Yhestä watan wäestä. - Vrt. Mythologia fennica, s. 51: - Portto Pohjolan Emäntä, - Lowehetar wanha waimo, - Selin tuulehen makasi, - Persehin pahaan säähän, - Toki tuli tiinehexi, - Ahawa kohullisexi; - Tuosta tyyty, Tuosta täyty, - Tuosta paxuxi panihin, - Lihawaxi lijtettyi -- -- - Teki poikoa yhexän, - Yhestä wattan wäestä. -- -- - Vrt. De superst. vet. fenn. Oper. sel. IV, s. 71. - - S. 15: - Yhen sanan sapuilla. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Saapu_: - Yhden saunan saapuwilla. - - S. 16: - Yhen wöesen kändimästä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Wyö_: - Yhen wyönsä käändimestä. - - S. 17: - Solensa rapaimesta. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Rapain_: - Solensa rapaimesta. - - S. 30: - Puskuiksi imehnisin. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Pusku_: - On pannut puskuixi imehnisihin. - - Ss. 34-7: - Pirulainen pittkä poika - Hackaisi tulisen koifwun - Rannalla tulisen kasken, - Saresa nimettömäsä. - Vrt. Mythologia fennica, s. 70: - Pirulainen pitkä poika, - Hakkasi Tulisen koiwun, - Saaressa nimittömässä -- -- - - Ss. 45-6: - Sulittelo nuoliahan - Pästen penillä sulilla. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Sulittelen_: - Sulitteli nuoliahan - Pääsken pjenillä sulilla. - - Ss. 49-58: - Ambupi perisokea, - Ambu yhen nuoliahan - Ylähäksi taifwahasen, - Tahto taifwaskin haleta, - Illman karet kahteilla, - Heinän juret männesä pahan åkahan: - Risti rautainen putoisi, - Tuon keito käsin tapaisi, - Illman mäta maistamatak, - Lannerta tawoittamatak. - Vrt.. Mythologia fennica, s. 36-7: - _Keito_, En af Cycloperne, eller en af underjordiska - smidje-drängar, som uptog de pilar, hvilka Rampa hade - med perisokia och pirulainen skutit i luften, som - däraf daldrade: - Ampu perisokia, - Ampu yhen nuoliahan - Ylähäiseen Taiwahaseen, - Tahto Taiwaskin haleta, - Ilman kaaret katkehilla, - Mennesä pahan okahan; - Risti rautanen putoisi, - Tuon keito käsin tapaisi, - Ilman maata maistamatak, - Tannerta tawoittamatak. - - Ss. 59-60: - Ambu toisen nuoliahan - Nityn nimättömähän. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Nijttu_: - Ampu toisen nuoliahan - Nijttybyn nimittömähän. - - S. 62: - Mahan måttaittömähän. - Vrt. _Sanakirja_, sana Mättähitöin: - Maahan mättähittömähän l. mättäättömään 1. mätätyttömään. - - S. 67: - Päestaik paukununna. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Paasi_: - Paaestaik paukkununna. - - S. 68: - Jhon imeno raukan. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Imento_: - Ihoon imeno raukan. - - Ss. 69-70: - Karfwan kafwon tekemän, - Emon tuoman rumihisen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kawo_: - Karwon Kawon tekemähän, - Emon tuoman ruumisehen. - - -15. Humalan syndy. - - S. 1: - Humalainen hupeloinen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Humalainen_: - Humalainen huppeloinen. - - S. 4: - Osman pellon pengerehen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Osma_: - Osman pellon pengerehen. - - Ss. 8-9: - Kusisa kufwattelekeen, - Näreisä näyteleksen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kuivattelen_: - Kuusisa kuwatteleixen, - Närehisä näytteleixen -- om humulum som - slängar sig up efter störarne. - - Ss. 15-16: - Kapo kanto kaehkiensa, - Toi imbi itujansa. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kapo_: - Kapo kanto kaiheinsa, - Toi imbi itujansa. - - S. 29: - Walettuna räckyliä. - Vrt. _Sanakirja_, sana Räkyli: - Walettuna räkyliä. - - S. 33: - Wäsi wita wäinän poika. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Wäinen_: - Wäsi wita Wäinen poika. - - Ss. 35-7: - Wäinähän sinä wähenet, - Turjan tunti pahtahasen, - Sarjan salmen suhun. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Waines_: - Wainähen sinä wähenet, - Turjan tunti pahtahaseen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Sarja_: - Sarjan salmen suuhun. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Turja_: - Turjan tunti patzas, Fyrbåk. - - -16. Emot winter orm. - - Ss. 12-14: - Hittu hiten neitosia, - Palmiko pa[ulalle] neijon, - Hius rihma hijten neijon. - Vrt. Mythologia fennica, s. 17: - Hitu, Hijjen neitosia eller Hijten, En orm-piga, - en af Furierne. _Onnen_ liknas vid henne: - Hitu hijten neitosia, - Palmikko paulalle nojjan, - Hius rihma hijten nojjan -- ormen trollens - hårband, at fläta med. - - -18. Karjanlukua. - - S. 4: - Wilja andaisa wihastuk. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Wilja_: - Älä wiljan andaja wihastuk. - - S. 8: - Kåkematak kåskematak. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Kokema_: - Anna olla kokematak, koskematak. - - S. 9: - Pikomatak pilkomatak. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Pilkooma_: - Pikomata pilkkomata. - - Ss. 10-11: - Siwun käyfwyk sirakainen, - Kaufwas karfwas tårikainen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Sirakainen_, poët. Björn, ursus. - Siwu käwyk Sirakainen, - Kauwwas karwas Torikaiuen. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Torikainen_. - - Ss. 12-13: - Käytäck woisen wuoren pällä, - Maitosen mäen nänällä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Woinen_: - Käytäk woisen wuoren päällä. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Maitoinen_: - Käytäk karjani maitosen mäen nenellä. - - S. 14: - Lypsyön yxi yheksän. - Vrt. _Sanakirja_, sana _Lypsän_: - Lypsywöön yxi yhexän. - - - - -Finska Runor.[25] - - - -1. Perustussanoja. - - - Aukaisen sanani arkun, - Wirsi lippani wiritän - Poikipuolen polfwilleni, - Lauloaxeni hyfwiä, - Parahita pannaxeni; 5 - Leneckö minusa miestä, - Uckon poiasa urosta, - Wangamoisesa waroa, - Tämän pulman purkajata, - Tämän jaxon jaxajata? 10 - Pistä pili permandohon, - Wara lammi tanderehen, - Ettei noita kyllin söisik, - Kaihi wiljata witoisik; - Lieneekö minusa miestä, 15 - Uckon pojasta urosta, - Wangamoisesa warowa? - Nousi ennen einke xuko,[26] - Hengenhaldia halitti, - Ennen onpa[27] nousemata, 20 - Kahten hawahtemata; - Eij minusa miehen toisen, - Kengiminen kengihinsä, - Paneminen [pa]ulo[hin]sen, - Kengin kängäni lujaxi, 25 - Pa[nen] paulat kindiäxi, - Ettei noita kyllin söisik, - Kaihi wiljalta wit[oisik]. - Minä poika luoian luoma, - Waimon wanhan tufwitta[ma], 30 - Micka lie minua luonut, - [Ku]ka kumoon suwennut, - Kuin [ei] luonut luondowana,[28] - Aw[u]wana aikiloinut, - Mua po[ika] langon luoma, 35 - Wai[mon] wanhan tuwittama. - Wo[i] Iumala walollinen, - Waloll[inen] armollinen, - Piä pilfwis[ä] [kä]räjät, - Sekehisä sälfwät neuwot, 40 - Ettei noita kyllin söisick, - Kaihick wilialta witoisik. - - - -2. Eldens ursprung. - - - Tulen syndy on taifwahasta, - Woresta wein sikiä, - Tosta on to tuloinen tullut; - Iske tulta ilmarinen, - Wälähytä wäinämöinen, 5 - Pimeässä pohialasa, - Eläwällä enuxela, - Matawalla maan mawolla [29], - Kiriwalla karmehellä, - Kollmella konsulalla, 10 - Rahin rautaisen nenällä, - Tuolin kultaisen kuckulalla, - Hopeisen pöywänpäsä. - Wierähti tuli kipuna - Päldä polfwen wäinämöisen, 15 - Puhki kumman turfwan putken, - Halki kirfwehen hamaran, - Wierächti tuli kipuna - Alak witan ilmarisen, - Wierähti tuli kipuna 20 - Läpi räppänän mänöwä, - Wierähti tuli kipuna - Keskellen aloenjärfwen, - Lu[o ke]skus aloen järfwen, - Kolut[30] k[ertow]a kesäsä 25 - Somerillen kuifwettaxen - Tuskisa tulen punaisen, - Waluisa walkiaisen. - Neito neuwowa pitäpi, - Morsiamet kuihuttawat, 30 - Tähän nota ninistä, - Kanarwoista ketträttihin; - Wetihin wesillen nuotta, - Satasillmä sotatihin; - Weitihin nota wirroin, 35 - Weitihin wasta wirroin, - Eij såhaa kalowa tuota, - Jota pytihin kowinda, - Satihin kaloja muita, - Tuimenia laimenia. 40 - Ällä ljko linnan kylfwi, - Päiwällä kauko kaswatti, - Ruton wiähän wetehen, - Wälehemmin nostetaha, - Sisarexet ketrejäwät, 45 - Kälyxet käsin aijaxet, - Werkot weljesten kutomat, - Appi ainollen asoo; - Wiähän wesillen nota, - Saata sillm[ä] satetahan; 50 - Jmbi turjasta tulopi, - Näito laskexen lapista - Wenehellä waskisella, - Puriella kuparisella, - Laskea tyhyttelo, 55 - Sapi hyhämöitelöpi, - Hysä on kocka, jäsä rinda, - Purahasa purren keulla, - Kaiki hangat kalkaloisa. - Kuras perän pitäjä? 60 - Neytyt maria emoinen - Itek aiwollen asihin, - Tungexen tuho kätehen, - Acka wanha wäinämöinen - Itek istuxen perähän; 65 - Weittihin mötä wirroin, - Weittihin wasta wirroin, - Eij sahuk kaloatuota, - Jota pytähän kowinda, - Satihi[n] kaloja muita, 70 - Tuimenia tai[menia]; - Weittihin wasta [wirroin], - Weittihin myötä wirroin, - Eij sahak kaloa tuota, - Jota pytähän kowinda, 75 - Sahan kaloi[a][31] muita, - Tuimenia taimenia[32]; - Weitähän mötä wirroin, - Terfwa köysin temottihin, - Niemi niem[i] uixendopi, 80 - Niemi pät saloia, - Tuohon notta nostetahan, - Mustan mantere[n] maloa, - Sahan kalainen karhi. - Acka wanba wäinämöinen 85 - Eij kärsi käsi[n] wuoetta, - Neityt maria Emoinen - Eij kärsi[33] käsinrueta - Illman rauta ruckasita, - Waskisita wantuhita, 90 - Kiwisitä kintahita. - Mies musta merestä nousi, - Uros allosta ylle[ni], - Kolmen sormen korkeuinen, - Wähän kuollutta parembi, 95 - Katonutta kauhiambi, - Jalas on kiwiset kengät, - Päs on Patinen kypärä, - Hius on kannoilla takana, - Parta minulla eijsa, 100 - Tuo kärsi käsin ruetak, - Illman rauta ruckasita, - Kifwisitä kintahita, - (Kifwisitä kintahita),[34] - Waskisita wantuhita. 105 - Willaisen kalaisen karhin, - Löytäpi lohen punaisen, - Wilaisi lohen punaisen, - Löytä siweän sian, - Wilaisi sifweän sijan, 110 - Löytä halewan hawin, - Wilaisi halefwan hafwin, - Löytäpi Sorewan sorwan, - Wilaisi sorewan sorwan, - Löytäpi punakeräisen, 115 - Wilaisi punakeräisen, - Löytäpi tulisuroisen, - Wilaisi tulisuroisen, - Kirposi tuli kipuna, - Tuost on tuo tuloinen tullut, 120 - Walkiainen waputeltu. - Pantu acka paimenexi, - Walkiallen kahtojaxi, - Jät on järkälek käsisä, - Hyt on piipuinen piosa, 125 - Jolla tulta tuhmentapi, - Warwentapi walkeata. - Kipu tytti tonen neito, - Kupuia kokelopi - Kipu wuoren kuckulalla, 130 - Kirjo kansi kainalosa, - Kirio wackainen käesä, - Ittkeä tyhyttelöpi, - Kuin eij näy kiwut tulowan, - Eijkä wammat wailahuwan. 135 - Ja kunnek kipua kistän, - Kunneck tungen turmioita? - Kifwien kaskella mäkeä, - Tuos on reikä yhexän, - Joka reikä keskimäinen 140 - Yhexän sylen syfwyinen, - Nin sinneck kipuja kistän, - Sinneck tungen turmioita, - Jot eij päsek paiwinähän, - Seiwik sinä ikänä. 145 - Mehiläinen illman lindu, - Lännä tuonne löyhyttele, - Yhexän mären yliteck, - Meri puolen kymmenettä, - Käyk kuin käheä myöden, 150 - Päiwän pärmettä samoak, - Tuok mättä mähtolasta, - Simoa tapiolasta, - Kipehällen woitehexi, - Waimollen parantehixi, 155 - Wojak yltä wojak päitä, - Kerta keskeja rapaja, - Täckö yöllä terfwehexi, - Päifwällen imantehexi, - Aiwan nurrumattomaxi. 160 - - -3. Öfwer ormstyng. - - Nuckui lutas lostesahan, - Wäsyi wäipäs käyfwesähän, - Katui kona konnan susta, - Kimo ilkiän kjasta, - Karkiallen kalliollen, 5 - Wuorellen teräwisellen. - Tuollen herra hengen andoi, - Sitähipä syndy syndyi, - Sitahik sukui sikisi; - Olinpa minäki[n] tuolla, 10 - Ylimäisä lautamiesä - Tewanowa tehtäisä, - Råwasta rakettaisa, - Ylimäisä lautamiesä. - Tijan sycky synnynnänsi, 15 - Poika kalki kaswannonsi, - Wån än tiäck karfwojansi, - Man karfwa kanarfwan karfwa, - Kaiken illman karfwallinen, - Pajun karfwa pannahinen. 20 - Mist on pää pahallen pantu? - Pä pantu pataranista. - Mist on sillmät siunahiltu? - Sillmät linan siemänestä. - Mist on kieli keitolaisen? 25 - Miekasta kalewan pojan. - Mist on hammas keitolaisen? - Arahasta tuonen toukan. - Suin karfwainen päin karfwainen, - Kaiken illman karfwallinen, 30 - Höryläinen, pöryläinen, - Jok on pantu palkan taiten, - Rahan ängällä rakettu, - Syömähän weriwaloja, - Luwaloia luistemahan. 35 - Lenecko minusa miestä, - Wangamoisesa warowa, - Tämän pulman purkajata, - Tämän jaxon jaxajata? - Jännitän tulisen jousen 40 - Tulisillen[35] jäntehillen, - Jolla ammun tuonen toukan, - Luikahutan luun purian. - Olisi minulla ollut - Kolmeck kymmendä rekeä 45 - Kiuifwuja kofwia puita, - Olisi minulla ollut - Kolmet kymmendä rekeä - Pihlaia piukawia, - Olisi minulla ollut 50 - Kolmekymmendä rekeä - Pahoja pajahtimia, - Olisi minulla ollut - 30. räkeä - Tietäwiä terfwaxia, 55 - Näreitä näitä puita, - Jolla poltan tuonen toukan. - Turiseko tonen touka, - Hajowako hien hammas, - Lewiäkö lemmon leuwat, 60 - Syömästä wäriwaloja, - Luwaloia luistamasta? - Jännitän tulisen jousen - Tulisellen jäntehillen, - Jolla ammun tuonen toukan, 65 - Luikahutan luun purian; - Räki puita koifwusia, - Reki toinen terfwaxia, - Pahoja pajahtimia, - Pihlaia piukawia, 70 - Jolla poltan tuonen toukan. - Turiseko tuonen touka, - Haioako hien hammas, - Lewiäkö lämmön läufwat, - Syömästä, weriwaloia, 75 - Lufwaloia luistamasta? - Kipu täytti tuonen neito - Kipuja kokoilopi - Kipu wuoren kuckuralla, - Kaskella kipu mäkewä, 80 - Kifwi keskellä kylewä, - Sinä räikiä yhexän, - Joka reikä keskimäinen - Yhexän sylen syfwyinen. - Ja kunneck kipuja kistän, 85 - Kunneck tungen turmioita, - Kustama anon apufwa, - Kusta hufwan hoiwahutan? - Isäldani Iesuxelda, - Emoldani marialda. 90 - Lieneekö minusa miestä, - Ukon pojasa urosta, - Wangamoisesa warowa, - Tämä[n] pulman purkaiata, - Tämän jaxon jaxaiata? 95 - Hikoako hien runa, - Kastuko manalan karwas - Tietä tuonen jostesahan, - Jokon pantu palkan taiten, - Rahan ängälla rakettu, 100 - Syömähän wäriwaloia, - Hikoako hiten runa, - Kastuko manalan karwas - Tietä tuonen jostesahan? - Mina poika luojan[36] luoma, 105 - Waimon wanhan tuwittama, - Onko hijttä pohialassa, - Jumalata taifwahasa, - Tämän pulman purkaiata, - Tämän jaxon jaxajata? 110 - Kästämä anon apufwa? - Isäldäni Jesuxelda, - Äitiltäni marialta, - Tuoltama anon apuwa, - Tuo minun hyfwin pitäpi. 115 - Mehiläinen illman lindu, - Käy kuin käheä myöden, - Päiwän pärmettä matelek, - Tuo simoa sifwelläsi, - Mättä kielesi nänällä, 120 - Kipeillen woitehexi, - Waimoillen parantehixi, - Wojak yltä wojak päitä, - Kerta keskeä rapajak, - Tekök öllen terfwehexi, 125 - Päiwällen imantehexi, - Aiwan nurumattomaxi. - - - -4. Raudan synty. - - - Rauta rehki kilta kilpi, - Tie mullen iki sowindo, - Wanno wanka weljexys, - Wasten syöntäni syleäk, - Wannottelek wahtowani: 5 - Ettpäs silloin suri ollut, - Ettkäs suri ettkä pieni, - Et kofwin koreakan, - Kuisa suosta sottkettihin, - Wettälästä wällottihin. 10 - Woisinuwa rauta rauka, - Rauta rauka koito kona, - Teräs tenho päifwällinen, - Poikaisi tekö pahofwa, - Lapsesi tuhofwa työtä, 15 - Tule työsi tuntemahan, - Wikasi parandamahan! - Woi sinua rauta rauka, - Rauta rauka koito kona, - Teräs tenho päiwällinen, 20 - Etsäs silloin suri ollut, - Etkä suri etkä pieni, - Et kofwin kipusahan, - Kuinsa maitona makaisit - Nuoren neitosen nisäsä, 25 - Kaswaimen kainalosa, - Poikasi teki pahoa, - Lapsesi tuhoa työtä, - Tule työsi tuntemahan, - Wikasi parantamahan! 30 - Weri seisok kuin on seinä, - Asuk urmek kuin on aita.[37] - Kuin mieka meresä seiso, - Weri mustasa kifwesä, - Påhi pellon pengeresä; 35 - Willaiset sinun wihansi, - Willainen sinä itäckin,[38] - Tawi Iordanin joesa, - Saraheinä sammalesa, - Willaiset sinun wihansi, 40 - Willainen sinä iteckin; - Paina paxu peikalosi, - Lita sormesi lihawa - Tuckehexi tuiman räiän, - Paikasi pahan wäräjän, 45 - Joteij maito mahan joufwa, - Pimä hangellen piroa, - Wä pällen lämmen lächti, - Kulta lummeck luikauta, - Joteij maito mahan joufwa, 50 - Pimä hangellen piroa. - Kipu tytti tuonen näito - Kipuia kokoilopi - Kipu wuoren kuckuralla, - Kirja kansi kainalosa, 55 - Kirio wackainen käesä, - Itkeä tihutelopi, - Kuin eij näek kifwut tulowan, - Eij wammat wäilähywätt; - Ja kunneck kipua kistan, 60 - Kunneck tungen turmioita, - Ättei päseck päifwinähän, - Selwiek sinä Ikänä? - Mähiläinen illman lindu, - Käyk kuin käheä myöden, 65 - Päifwän pärmättä samoak, - Tuok mätta mehtolasta, - Simoa tapiolasta, - Kipeillen woitehexi, - Wammoillen parantehixi, 70 - Wojak yltä wojak pältä, - Kerran keskeä rapaja, - Tehkök öllen terfwehexi, - Päifwällen imantehexi, - Aiwan nurumattomaxi. 75 - - - -5. Mot kiöld. - - - Kuoli muinen musta runa, - Waipui walkia häfwoinen - Mäen pähän männikön; - Tuon maxat matoja tippu, - Nousi höyry taifwahasen, 5 - Tosta Packainen panexen, - Wilu illman wiskajaxen. - Packainen puhurin poika, - Talfwi poika hyreroinen, - Kesät läiky lächtehisä, 10 - Talfwet aialla makaisit, - Älä kylmä kynsiäni,[39] - Älä pätäni palelek, - Kyll on sulla kylfwy miestä, - Kylfmä Soita kylmä maita, 15 - Kylmä kylmiä kiria, - Pajun juria palelek; - Käsä keskellä rekeä, - Minä keskellä käseä, - Kipu tytti tonen neito etc.[40] 20 - - - -6. Haltioihin-saattosanoja. - - - Nouseck luondoni lofwesta, - Haon alta haltiani, - Tunti tulkan jumalan, - Tahto herran tammu wohon, - Wasten meitä waiwaisua, 5 - Wasten waimon kantamata. - - - -7. Laulajan virttä. - - - Laulapi lapini lapset, - Pojat kelkan kellittäpi - Hafwusella wotehella, - Kanteheisisa kåasa, - Ja mixen minänä laula, 5 - Oluella otraisella, - Leifwällä rukisella? - Otan kultaisen hafwaran,[41] - Jolla wirren harawoin, - Laulamattomattomaksi,[42] 10 - Muihen lasten muistamattomaksi, - Kärin wirteni kerällen, - Syckyrällen syfwättelen, - Lasten laulamattomaksi, - Muihen muistamattomaksi. 15 - Kucku. - - - -8. Om Barna Börd. - - - Neytyt måria emoinen, - Tulen pian wäleni Ioufwu, - Pästä pika pintehistä, - Waimo wachta wäntehist[ä], - Saunasa sysiä syöpi, 5 - Wastan warpuja purofwi, - Leheksiä leikelöpi. - Neytyt måria emoinen, - Sinä olet wanhin wammoxia, - Elähitä ensimäinen, 10 - Tulek pian wälehen joufwuk, - Wälehemin tarfwitan, - Wätek saunahan salo, - Illman uxen ullfwomata, - Saranan narachtamata, 15 - Otak kulta kirfwehensi, - Håpeinen tapparansi, - Olaltansi oikialta, - Jolla heität hackaelet, - Jolla reisua repäset. 20 - Laske molen mattkamiestä, - Tek tetä käwijämellen, - Reuchto[43] aitowa repäisek, - Kupehelta kummaltaak, - Wieltä witawäliltä, 25 - Seitsemältä Seipähältä; - Otak kiskiltä kinowa, - Matehelta nuliackata, - Laske mallen matkamiestä, - Tek tietä käfwijämällen, 30 - Kanna wittufwa wakalla, - Tufwok pota pochtimella. - Neytyt måria emoinen, - Tulek pian wälehen joufwuk, - Wälehemmin tarfwitahan, 35 - Jmbi pirtofwa pitäpi, - Kapo kangasta kuto, - Wäe pällen lämmen lächti, - Kuita lummeh luikahutak, - Jot eij maito mahan joufwak, 40 - Pirna hangellen pirowak; - Neytyt måria emoinen, - Wätek saunahan salofwa, - Illman uxen ulfwomata, - Saranan narachtamatak, 45 - Tekemän terfweytä, - Rauho rakendaman, - Josta saisi Sairas matak, - Woisi woihkawa lefwätäk. - Kifwen löyly puihen lämmin, 50 - Lämböinen jumalan luoma, - Tule löylyn jummala, - Isä illman lämbimihin, - Tekemähän terfweyttä, - Rauho rakendamahan, 55 - Suosiota soitamahan; - Jo tuli kylähän tuska, - Tarfwis toisehen taloon, - Wasta tarka tarfwitahan, - Mies wakainen wåitahan, 60 - Kuin tarfwis kotihin tammo, - Pästit kuun kehitit päifwän, - Ja mix et minua pästä, - Tästä töstä tölähästä, - Walan tiestä waikiasta, 65 - Neyty[44] pästä målen matka miestä, - NB. Lojan luomallen laullen, - Tekemällen herran tiellen, - Jumalan sufwemallen. - - - -9. Då Boskap utsläppes. - - - Minä poika luojan luoma, - Waimon wanhan tufwittama, - Piäk pilfwisä käräjät, - Säkeisä sälfwät neufwot, - Jot eij noita kyllin söisik, 5 - Kaihi wiljalta witoisik; - Wähäinen minun olisik - Ahollen ajittawia, - Pällen pälfwen pantafwia; - Pant[u] ucko paimeneksi, 10 - Luoja karjan kahtojaksi; - Iskek ucko uta puta, - Kåmauta konojela kultasella, - Miekalla tuli tärällä, - Kurikalla tänä kesuksen käsänä, 15 - Jumalan sufwena surra, - Pane piansi pihallen, - Jota hijet hirfiöö, - Mankapet karkowa - Mailta karjan käytäwiltä, 20 - Paimenten pasutawilta, - Kellon kellkuteltawilta[45] - Kulta rimansi kujallen, - Wäräjällen[46] wartiansi, - Ylen lian yhtämätäk. 25 - - - -10. At fånga räfwar. - - - Kuin minä lähen mätällen, - Kuna paisto kusen oxat, - Päifwänä petäjän kärkät, - Minun miesä ollesani, - Mechtolahan mäntyäni, 5 - Mies nori meillen haisi, - Sisällys sianlihoillen, - Kainalot kanan munillen, - Mächtä häiso[47] hafwuillen, - Kataillen katkuapi; 10 - Mielästä mätän ämännän, - Usein hyfwän ämännän - Sormet kulta sormuksisa, - Käet kulta käreisä, - Jotk on sonut annillan, 15 - Usein pahan ämännän - Sormet wichta sormuxisa, - Käet wichta käreisä, - Aina andamattoesa. - Kustama anon apufwa, 20 - Kusta hufwan hoifwautan? - Isäldäni Iesuxelda, - Ämoldani marialda. - Ikäwä on iloiton ilda, - Päifwä pitkä salihiton, 25 - Kuin et annak ajonkanak, - Arwonkanak hairahutak, - Su[u]n sötit, heimon jotit, - Äsiwanhemman elätit, - Ja mikset minua sötäk 30 - Suun surilla paloilla, - Heimon herkuruokasilla? - Woimelun mätän Emändä, - Tuo tarka tapion waimo, - Kuin et annack ajonkana, 35 - Harfwonkana hairauta; - Annak tuolda kuin anelen, - Kielin kullan kuihuttelen, - Makeasti mårotellen, - Luota luojan kaikiwallan, 40 - Emon wallan marjan malosta, - Eij tulek turki yhestä, - Eikä kartua kahesta. - Kuin eij leki[48] lenek tällä mala, - Ninsä tuok tuonenbata, 45 - Echtiök etämbätäk, - Wiestä pitäjästä, - Kufwesta kirko kunasta, - Pitäjäst[ä] seitsemästä; - Puhalla punainen langa, 50 - Siwallack sininen silda, - Jota möten juoni joksi - Metän tihkeän läwitek, - Annack josta joutusasta, - Wiköwästi wiletällä 55 - Etehen mun onehen, - Pojan polun päifwäkseni, - Wisko willa kontaloita, - Kattko karfwa pallukoita; - Ikäwä minun tulofwi, 60 - Ikäwätulettelofwi, - Kuin et anna ajokana, - Harfwonkana haitahutak, - Äriän mut lukofwi, - Sålitan sano, 65 - Minä päifw[ä] kuntiani, - Kuin et anna ajonkan[a], - Harwonkana hairahutak etc. - - - -11. Emot Tandwärk. - - - Mato musta manalainen, - Touka tonen karfvvallinen, - Puhki pun pujottelia,[49] - Läpi mättähin mäniä, - Läpi heinän harteliä, 5 - Suin karfwainen päin karfwainen, - Kaiken illman karfwallinen, - Höyryläinen pöyryläinen etc. - - - -12. Emot Warg Styng. - - - Låfweatar wanha waimo, - Porto pohjolan ämändä - Kohussa on koiran kando, - Sufwen misa solissan,[50] - Penin alla permoinsa; 5 - Tuli isäsi tuli Emänsi, - Tuli walda wanhembansi, - Willa Susi willa pästi, - Willa wisi hammastansi, - Willainen sinä itäkin, 10 - Poikaisi teke pahofwa, - Lapsesi tihua paho etc. - - - -13. Så kallad Ähky. - - - Ähky poika ähmeröinen, - Toinen poika tohmeroinen, - Kollmansi kåån nokinen, - Wäli kulku muwan weljes, - Et olek hyfwistä techty, 5 - Ett hyfwistä mut pahoista, - Kärätty käkälistä, - Sysi pusta synnytelty; - Ja kunne sinun manoan, - Ottaman kokoilta koprat, 10 - Toiset koprat kontialta, - Hafwukalta håra kynnet, - Linnulta lihan pitimet, - Kontian kowimmat koprat; - Käsin kärehetä[51] piteli, 15 - Lypsin kyitä kymmenen kunnan - Tinasen tiskisehen, - Waski laitahan watihin, - Kipu tytti tonen neito etc. - - - -14. Emot Syng. - - - Pårto pohilan ämändä, - Lofwehetan wanha waimo - Selin tulehen makaisi, - Pärsein pahan sähän, - Teki tuli teneheksi, 5 - Ahafwa kahulliseksi, - Tosta tyty tosta läyty, - Tosta paksuksi panihin, - Lihawaksi litihin. - Kanto kohtuwa kofwowa, 10 - Watan täytä waikeata, - Teki poikoa yheksän - Yhestä watan wäestä, - Yhen kukon kuluwilla, - Yhen sanan sapuilla, 15 - Yhen wöesen kändimästä, - Solensa rapaimesta. - Ehitin ristiätä, - Sen rättken tämän wäräjän, - Put surten jakain heinät jakaillen; 20 - Eipä löyty ristiätä. - Itek risti poikojahan, - Kasto kantamaisiahan, - Nimitteli poikojahan, - Ruhko yksi ramba toinen, 25 - Kolmansi päri sokea, - Mitk on pannut luwalollen, - Kutka hammasten kifwullen, - Äläiksi råfwåisen,[52] - Puskuiksi imehnisin. 30 - Ruho nolia wanupi, - Rambo jousta jännittä, - Ambupi päri såkea; - Pirulainen pittkä poika - Hackaisi tulisen koifwun 35 - Rannalla tulisen kasken, - Saresa nimettömäsä, - Jotka lastuja teköpi, - Kokoisi kokoisellensa; - Noita nuoli wanupi, 40 - Lembo lechti keihähitä, - Wasamoita walmistapi - Pajassa owettomassa, - Illman ickunattomasa, - Sulittelo nuoliahan 45 - Pästen penillä sulilla, - Warpuisen wipusimilla, - Nokast[i] häfwon kusesa. - Ambupi perisokea, - Ambu yhen nuoliahan 50 - Ylähäksi taifwahasen, - Tahto taifwaskin haleta, - Illman karet kahteilla, - Heinän juret männesä pahan akahan, - Risti rautainen putoisi, 55 - Tuon keito käsin tapaisi, - Illman måta maistamatak, - Lannerta tawoittamatak. - Ambu toisen nuoliahan - Nityn nimättömähän, 60 - Peiton sawi perähän, - Mahan måttaittömähän. - Ambu kolmannen nuoliahan - Rautaisehen kallion, - Wuoren teräksisehen, 65 - Kirfwe[53] kifwestäi kirfwonnunna, - Påestaik paukununna, - Jhon imeno raukan, - Karfwan kafwon tekemän, - Emon tuoman rumihisen. 70 - Tuo tolta perittänen, - Sanoilla pyhän jummalan, - Sannan kauta kaiki wallan, - Åta keito keihänsi, - Tahik woipa wäckähänsi, 75 - Siralla siansi harjas, - Wäk poisi wärinen wäihti, - Ennen kuin sanon emoillen, - Äliwalta wanhemmallen etc. - Änämb on ämoillä[54] työtä, 80 - Waiwasuri wanhemmalla, - Kipy tytti tonen neito etc.[55] - Nimen tietymättomäsä etc. - - - -15. Humalan Syndy. - - - Humalainen hupeloinen - Kyinä mahan kylfwettihin, - Wiholaisa wiskoittihin, - Osman pellon pengerehen, - Karjalan nijtyn kanten, 5 - Tolta nousi nora wöinä, - Kaswoi köysi kainalossa, - Kusisa kufwatteleksen, - Näreisä näyteleksen. - Neytyt måria emoinen 10 - Hero kahta kämmentähän, - Nykersi målembiahan, - Kotu kuola karjun susta, - Kimo porsahan kiasta, - Kapa kanto kachkiensa, 15 - Toi imbi ut[56] itusiansa, - Tost on syndy syndynynnä. - Käfwi tietä neitä näliä, - Koki kolme morsianta,[57] - Yksi lypsi mustan majon, 20 - Toinen walkian walotti, - Kolmen wären sekaisen, - Näljänsi rupaisen s[58] rusapan majon. - Joka lypsi mustanmajon, - Sitä on tehty melto rauta, 25 - Joka walkean walotti, - Sit on tehk[59] tehtynä teräkset, - Joka mun weren sekaiset, - Walettuna räckyliä, - Joka mun rusapan majon, 30 - Sit on waskia walettu, - Kuparia kurahestu. - Wäsi wita wäinän poika, - Wäinästä sinun wäkensi, - Wäinähän sinä wähenet, 35 - Turjan tunti pahtahasen, - Sarjan salmen suhun, - Iske tulta illmarinen etc. - - - -16. Emot winter orm. - - - Mato musta månalainen, - Touka tonen karfwallinen, - Puhki pun pujottelia, - Lepi heinän herteliä, - Läpi mättähän mäniä, 5 - Tijan sycky synnynnänsi, - Poika kalki kaswannansi, - Wan en tiak karfwojansi, - Man karfwa kanarfwan karfwa, - Läpän karfwa lämmen ka[r]f[wa], 10 - Kaiken illman karfwa[llinen], - Hittu hiten neitosia,[60] - Palmiko pa[ulalle] neijon, - Hius rihma hijten neijon; - Ru[...] poika wäiweröinen, 15 - Poikoisi teki pahofwa, - Lapsesi tituhwa tötä, - Tulek tösi tundemahan, - Wikasi parandamahan, - Ännen kuin sanon emoillen, 20 - Eli walta wanhemmallen, - Kipu tytti tonen näito etc. - - - -17. Basilisk.[61] Sisälisko. - - - Wingas wangahan makaisi - Omansa Emoisen lapsen - Pihalla pinofwa waste[n], - Alla ajan alhtahasa, - Poikoisi teke paho, 5 - Lapsesi teke tihua tötä ete. - - - -18. Karjanlukua. - - - Tulek justoillen Iumala, - Wätek welillen keralla, - Älä sutuk suri luoj[a], - Wilja andaisa wihastuk, - Waika mi[e]het wälimasta, 5 - Wasta waimot wälin oppi, - Annack kuolla minun omani, - Kåkematak kåskematak, - Pikomatak pilkomatak. - Siwun käyfwyk sirakainen, 10 - Kaufwas karfwas tårikainen, - Käytäck woisen wuoren pällä, - Maitosen mäen nänällä, - Lypsyön yxi yheksän, - Kylän kaiken kymmänästä. 15 - - - - - - -III. - -Sururunot suomalaiset. - - - - -V. 1734 ilmestyi Turussa runoelma nimeltä "Suru-Runot Suomalaiset", -jossa vilkkaasti ja nähtävästi historiallisella tarkkuudella kuvataan -Isonvihan hirmuista aikaa. Tähän asti on näiden valitusrunojen -kirjoittajasta tiedetty hyvin vähän. Vihon nimilehdessä esittää hän -itsensä Pohjanmaan poikaseksi, joka näkemänsä vaivat on kiireessä -muille muistoksi kertonut v. 1720, ja kahdeksannessa runossa sanoo -hän syyttömästi olleensa vankina 13 viikkoa Turun linnassa epäiltynä -osalliseksi Kyrön kappalaisen Antti Affrénin vehkeisiin, joka aikoi -lähettää venäläisten sotatoimista tietoja Ruotsin puolelle, mutta -joutui kiinni ja lopulta hirsipuuhun. Nämät runosta itsestä saadut -tiedot ovat ainoat, mitä on ollut; runoilijan nimi, sääty, sanalla -sanoen, koko hänen persoonansa on ollut tuntematon. Seuraavat -tiedot osottavat kuitenkin, että Sururunojen tekijä on suomalaisen -kirjallisuuden historiassa ennestään tunnettu runoniekka Gabriel -Calamnius vanhempi. - -Gananderin käsinkirjoitetussa _Sanakirjassa_ tavataan säkeet "pijkat -pjenet tuolta täältä otti Oj! Oj! orjixensa, ajnoisixi aljoxensa", -jotka ovat samat kuin Sururunojen 1:sen runon ss. 18-20. Lähteeksi -ilmoittaa Ganander _Calamnii Run. de Ruthenis 1715_, josta siis -saamme tietää, että Sururunojen tekijä on Calamnius (ks. sanaa Aljo). -Samaa todistaa toinen tässä _Sanakirjassa_ Sururunoista otettujen -säkeiden "Ryösti kaikki kaunistuxet, malmit, kirjat maalauxet" -(ks. n. 2, ss. 7-8), jälessä oleva ilmoitus _Calamnii Suru-Runot -Suomalaiset_ (ks. sanaa Malmi). Ketä Calamniusta Ganander tarkoittaa, -ei voi päättää, kun hän ristimänimeä ei mainitse, mutta se selviää -eräästä toisesta vanhasta lähteestä, joka merkillisellä tavalla -vahvistaa Gananderin tiedonantoa ja luo lisää valoa Sururunojen -tekijän elämänvaiheisiin. v. 1760 lahjoitti Kokkolan raatimies J. -Falander silloiselle Turun piispalle K. F. Mennanderille tekemänsä, -Laihian kappalaisen Israel M. Reiniuksen lisäyksillä ja selityksillä -varustaman kertomuksen Isonvihan ajoista, joka painettiin v. 1789 -Sanomalehteen Åbo Nya Tidningar nimellä "Berättelse om Österbottens -öden under det långvariga Kriget ifrån 1700 til 1721" (ks. n. 6-8, -12, 15, 21, 27-8, 35, 40-1, 49, 51-2). Tämä sisältää m.m. seuraavat -tiedot yllämainitun Affrénin onnettomasta yrityksestä. Isonkyrön -komministeri Antti Affrén oli yhdessä Maksamaan komministerin Ruthin -kanssa tehnyt vihollisen etenemisestä v. 1716 kertomuksen, jota -Vähänkyrön lukkari läksi viemään meren yli Ruotsiin. Mutta venäläiset -ottivat sananviejän merellä kiinni, joten pappien laatima kirjoitus -joutui heidän käsiinsä. Tapauksesta sai Affrén niin ajoissa tiedon, -että ehti pakenemaan kotoansa, ja olisi ehkä pelastunut, jos ei -olisi liian kauan viivytellyt ystäviensä luona. Venäläiset, jotka -epäilivät pappien olevan salaliitossa Affrénin kanssa, sijoittivat -vahteja useihin pappiloihin ja onnistuivat siten saamaan Affrénin -kiinni Ylivieskan kappelissa, jossa hän syksyllä v. 1717 hirtettiin. -Koska se osa kertomusta, jossa puhutaan Affrénin kiinniottamisesta -ja surullisesta lopusta, valaisee Sururunojen tekijänkin elämää, -panemme sen kokonaisuudessaan tähän. Se kuuluu: ... "aije onnistuikin -siihen määrään, että se komennuskunta, joka lähetettiin Kalajoelle -ja Ylivieskan kappeliin sillä tekosyyllä, että heidät oli lähetetty -seurakunnan ja etenkin papin, herra Gabriel Calamniuksen suojelus -väeksi, etteivät vasta tulevat ja pian Venäjältä odotettavissa olevat -joukot hävittäisi heitä perinpohjin, jonka vuoksi myös seurakunnan jä -erinomattain papin tuli pitää huolta heistä, niinkuin omistansa, ja -siitä syystä heitä kestittiinkin pappilassa puoliyöhön; sittenkuin he -olivat asettaneet vahteja pappilan ympärille ja lähimpiin taloihin, -joissa he majailivat, sekä kohta kun tuli oli sammutettu pappilassa -ja pappi mennyt levolle, huomasi vahti 3 pappilaan menevää miestä, -mikä ilmoitettiin upseerille, ja samassa näkyi myös tulta papin -kamarista; tästä päättivät venäläiset, että siellä mahtoi olla joku -vieras, jonka tähden he heti ympäröivät pappilan ja tunkeutuivat -suoraa päätä papin kamariin ja saivat tutkittuansa selville, -huolimatta siitä että Affrén oli puettu talonpoikaisiin vaatteisiin, -että hän oli heidän etsimänsä pappismies. Täällä oli surkea elämä, -kun tiheillä piiskaniskuilla koetettiin ottaa selvää noista 2:sta -pappia seuranneesta miehestä; ja sittenkuin he mielestänsä olivat -saaneet selvää kaikesta, sekä pappi Calamnius oli jakanut lahjoiksi -kaiken, mitä hänellä oli, saadaksensa jäädä kotiin, vietiin kaikki -4 samana yönä sidottuina Vaasaan. Täällä ei ainoastaan suomimalla -pakotettu Affrénia, Ruthia ja lukkaria ilmaisemaan, kutka olivat -olleet osallisina samassa teossa, vaan myös Affrénia sanomaan, kenen -luona hän pakomatkallansa oli ollut, jotka kaikki noudettiin ja, -sittenkuin heitä osaksi oli suomittu osaksi myös patukoittu, kotiin -päästettiin. Mutta kaikki 3 pappia ja lukkari vietiin Turkuun; näistä -Ruth kuoli Turussa suomittaessa, Affrén ja lukkari hirtettiin, -Calamnius ja Hostius pääsivät 3/4 vuoden vankeudella" (ks. n. 52). -Jos vertaa ylläolevaa kertomusta Sururunojen kahdeksanteen runoon, -näkee, että se, mitä runoilija Affrénista ja itsestänsä kertoo, -soveltuu erinomaisesti tämän kanssa yhteen; ainoastaan Calamniuksen -vankeusajan pituus on erilainen, mutta siinä kohden on runo tarkempi, -niinkuin voi odottaakin. - -Tähän asti on Gabriel Calamniuksen elämä ollut vähän tunnettu, -niin että ne lisätiedot, joita edellisestä saamme, ovat kylläkin -huomattavat. Ja vielä tärkeämpi on tieto, että hän on Sururunojen -kirjoittaja. Sururunojen runollisesta arvosta lausuu J. Krohn -väitöskirjassaan "Suomenkielinen Runollisuus Ruotsinvallan aikana" -m.m.: "Enimmiten ovat asiat siinä vaan yksikertaisesti kerrottuna, -mutta itse aine on niin syvästi liikuttavainen hirmuisuudessaan. -ettei kuivintakaan kertomusta siitä voisi sanoa ikäväksi. Ja tässä -ovat Suomen runon omituisuudet taitavasti käytetyt, runoilijan -omat tunteet puhkeavat tuon tuostakin ilmi ja toisinaan on itse -kuvaeluskin todella runollinen. Ulkomuodoltaan tämä runo on melkein -aivan virhetön. Se kyllä on riimillinen, mutta riimiä ei ole väkisen -tavotettu, vaan missä ei se itsestään valunut, heitetty pois" (ks. -ss. 115-16). Sitä vastoin Calamniuksen v. 1755 ilmestynyt "Vähäinen -Cocous Suomalaisista Runoista" ei ole runollisessa suhteessa etevä, -vaan on merkillinen ainoastaan sentähden, että se on ainoa suomeksi -painettu lyyrillinen runokokoelma ennen meidän vuosisataamme. -Sururunot kohottavat siis Calamniuksen arvoa runoilijana, paitsi -sitä että niiden avulla nyt saattaa hänestä muodostaa selvemmän ja -täydellisemmän kuvan kuin ennen. - -Mikäli tiedetään, ei Sururunojen ensimäisestä painoksesta ole -säilynyt yhtään täydellistä kappaletta; se, joka on Yliopiston -kirjastossa, on vaillinainen eikä J. Krohnkaan ole täydellistä -kappaletta nähnyt (ks. e.m.t.s. 117). V. 1778 ilmestyi Sururunoista -Vaasassa toinen painos, josta suunnilleen on voitu arvata, -minkälainen ensimäinen painos oli, mutta laitosten keskinäistä -suhdetta ei vielä ole lähemmin selvitetty, ja tietämätöntä on -ollut, kuka toisen laitoksen julkaisija on. Miten toinen painos -Sururunoja on syntynyt, selittää eräs Kirjallisuuden Seuran -hallussa oleva Sururunojen kopio, jonka lukiolainen Törnudd -Vaasasta v. 1851 Seuralle lahjoitti (ks. pöytäkirj. 5/II 51 § 2). -Kopiosta on nimilehti poissa, mutta se sisältää yhden painetuissa -Sururunoissa olemattoman valitusvirren, ja sitä paitsi tavataan -siinä Antti Törnuddin kädellä[62] tehtyjä lisäyksiä ja muutoksia. -Käsikirjoituksen viimeiselle lehdelle on lukkari Tuomas Pitzén -kirjoittanut pojallensa Antti Törnuddille 26 p. lokak. v. 1777 -päivätyn kirjeen, josta voi päättää, että runot yhdessä kirjeen -kanssa joutuivat viimeksimainitun haltuun. Käsikirjoituksessa pistää -heti silmään se, että c:t yleensä ovat muutetut k:iksi aivan samoin -kuin toisessa laitoksessa, ja lähemmin tarkastaessa huomaa, että -kopio muussakin pitää yhtä 1778 vuoden painoksen kanssa olematta -kuitenkaan sen mukaan tehty, niinkuin pienet eroavaisuudet sanain -järjestyksessä y.m. osottavat. Tästä seuraa, että Antti Törnudd on -toisen laitoksen toimittaja. Muutamista lisäyksistä näkyy (ks. n. 5, -s. 26, n. 6, s. 20), että hänellä oli kaksi kappaletta Sururunoja -käytettävänä, mutta tunsiko hän painettuja Sururunoja, ei varmaan voi -sanoa. - -Että Kirjallisuuden Seuran omistama kopio on tehty täydellisen -painetun kappaleen mukaan, on todennäköistä. Tuo molemmista -laitoksista puuttuva virsi on runoelman viimeinen ja 1734 vuoden -laitoksen lopusta juuri on lehtiä poissa. Mainittu virsi on myös -kirjoitettu samaan aikaan kuin muut vihossa olevat runot, kuten -seuraava 27:s värssy todistaa: "Woi cuin me olem sota nähnet, -seitzemän toist kymend vuotta, miecka vielä nytki välky, Herra jo -loppu tuo." - -Alempana Sururunoja uudestaan painettaessa[63] on 1734 vuoden painos -julkaistu semmoisena kuin se tavataan Yliopiston kirjastossa, -loppu on lisätty kopion mukaan. Säkeiden järjestysnumerot ovat -julkaisijan lisäämät. Merkki | osottaa sivun alkua alkuperäisessä -tekstissä. Rivinalaisessa on ilmoitettu missä kopio, merkitty A:lla, -ja missä 1778 vuoden painos, merkitty B:llä, eroavat ensimäisestä -laitoksesta, ja Törnuddin käsiala on erittäin ilmoitettu. Pienempiä -oikeinkirjoitusta koskevia eroavaisuuksia ei vertauksissa ole otettu -huomioon. - - - - -A. & O.[64] - -Suru-Runot Suomalaiset. - - - Waiwoista walittawaiset - Poloisella[65] Pohjan maalla, - Ruotzin rannoilla, rajoilla, - Wallan alla Wenäläisen - Witzan Herran hurscaimman, - Kijruhulda kirjoitetut - Muille muistoxi jätetyt, - Nämät waiwat nähneheldä - Pohjan maalla poicaiselda. - - Wuonna 1720. - - Turusa, Prändätty 1734.[66] - - * * * - - |Terwe Läpitze lukia - Hywänsuopa Suomalaine! - - Josca Sydammen sylisä - Hywä tahto hyppisisä! - Panisin mä Paperihin - Längihini lewittäisin, - Tegot tuimat tutut kyllä 5 - Poloisella Pohjan maalla: - Julkisesti juonet julman - Wihollisen Wenäläisen, - Meidän waiwat waikeimmat - Surupäiwät surkeimmat; 10 - Mutt' en muista muutamia - Polopoica puoliana: - Tawan wuoxi toki tahdon, - Enimhitä edestuoda. - Älä sijs pane pahaxi 15 - Hywä läpitze lukia, - Että rohkenen ruweta - Tähän työhön taitamatoin, - Jold' ei caicki caunihisti - Myöden mieliä menesty. 20 - - - -1. - -Wenäläisen julmudesta ensin tulduansa Pohjan maalle; nijn myös sijtä -suuresta[67] surkeudesta, cuin silloin[68] maasa oli, Wuonna 1714 -ja 1715. - - - Muucalainen muulda maalda, - Wenäjäldä wierahalda, - Meidän maalla matkustaisa - Tuimudella tulduansa, - Söi siat sikiöinensä, 5 - Caritzat Capainensa, - Canat caicki caristeli, - Cucon pojat curisteli, - Löysi lehmät, löysi leiwät, - Häwitteli Härkä laumat, 10 - Weipä Hewot heinicoista - Warsoinensa wainioista, - Pani caicki cartanoisa - Peri puulle puhtahalle; - Lapsi parat laattialda, 15 - Imewäiset istualda, - Pojat äitin polwen pääldä, - Pijcat pienet tuolda tääldä, - Otti oi! oi! orjixensa, - Ainoisixi aijoixensa; 20 - Waimot wallitzi wäkisin - Caunihimmat caiketickin, - Sydämmellä surkialla - Miesten mielellä pahalla; - Wanhimmaiset walkiahan 25 - Pani pahoin paistumahan, - Kädet köytti kijndiästi - Capaloitzi cahvoisista, - Rakens' raadon rippumahan, - Heicon Hengen heilumahan, 30 - Pääldä waattehet waristi, - Aiwan alcoisen alasti, - Seliän päälle singotteli, - Pijskallansa pingotteli, - Kysyi: Cusa cuckarosi, 35 - Hohtawaiset hopiasi, - Cusa cullat kirckahimmat, - Cusa calut callihimmat, - Cusa caicki cattilasi, - Cusa Tiskisi tinaiset, 40 - Cusa punainen pucusi, - Warsin Juhla waattehesi! - Weden keitti kiehuwaxi - Cuumana curckuhun caasi, - Silmät puhcoi Puucollansa 45 - Taicka sotki Sormen canssa, - Poltti raudalla racoille - Weitzellänsä wijleskeli, - Selkänahan seitzemäldä, - Syyttömäldä syndiseldä; 50 - Monda wirutti wilusa - Awoimesa ahwennosa, - |Talwisen taiwahan alla - Pacaisesa parutteli, - Monda uunisa urosta 55 - Paisti nijncuin Paisticasta, - Että lohkeis luiden pääldä - Liha, liukesi peräti, - Suonet caicki catkeilit, - Pojes jäsenet putoisit; 60 - Päähän solmesi poloisten - Hampu nuoran haiwalihin, - Custa kiwulla cowalla, - Calicalla coiwusella - Wäänsi woipa wäkewästi 65 - Ildacaudet ilkiästi, - Wäänsi callon callehensa - Sillä, silmät sijrollensa. - Oho suurta surkeutta! - Oho waiwa waikiata! 70 - Weden wäändäpi werisen - Selkiöistä silmistäni, - Hijen hiuxista bijopi, - Poski päästä pusertapi, - Muistuisa mieleheni 75 - Wihollinen wenäläinen, - Cuinga muodolla monella, - Waati aina waiwaisilda, - Tawarata taipumatta. - Omaisutta ostamatta; 80 - Mikä wircois wihdoin sijtä, - Mikä cuoli curjan lailla - Waan cuin loppui löytäminen - Onduwilda ottaminen, - _Cavallieri Generali_ 85 - Pani Postin Ponnehille: - Minä annan armon teille, - Jälill' wielä jäänehille, - Ainoastans ahkerasti, - Ulostegot uutterasti, 90 - Czarilleni saattaisitta, - Itzen alle annaisitta; - Johon mekin mielistyimme - Luulimme lujaxi hywin, - Nijncuin lupaisi lujalla, 95 - Maiseutteli makialla - Suulla, suurilla sanoilla - Kirjoisansa kirjoitteli, - Käski kätkömme käsihin - Tuoda corwesta cotihin, 100 - Talutteli Taaracaiset - Saattamahan Sawulengit, - Ollen ucko uscollinen - Alammaisill' armollinen; - Mutta cuule cuinga käwi, 105 - Cuinga julma juopotteli: - Cuin oli weto wedetty, - _Contributio_ coottu, - Pani _Partian_ parahan - Armottoman ajamahan, 110 - Joca wainiot wacoisi, - Pitkin peldoja samoisi, - Alle culmin arwoillansa - Arwotteli aiwoisansa, - Cusa kätköt caickinaiset 115 - Talonpoicain tawarat? - |Pijrsi pellon pengereitä - Ahkerasti ahtehita, - Caicki caiweli camarit, - Sijrtelipä Silda laudat, 120 - Joutavvasti juoxendeli, - Nijncuin Cumma culjeskeli - Läpi soiden, läpi maiden, - Puetteli juuret puiden. - Caicki aittamme awaisi, 125 - Tynnyrimme tyhjendeli, - Weipä wihdoin wijmeisetkin - Warat waiwan nähneitten, - Pijscais paisti päälle wielä, - Kiusaten kivvisti heitä, 130 - Altihixi andamahan, - Camarihin candamahan, - Ainoatkin Aarnihaudat - Poisa codosta comerot. - Näimbä muuttui mullin mallin, 135 - Meille armo annettawa, - Corwesa oli cotomme, - Maantiellä majasiamme, - Kirckotiemme kiwistöllä - Metzän petoin pesillä, 140 - Carhut Cansa cumpanimme, - Pyry päiwäpaistehemme; - Ei mieli mesiä tehnyt - Kylki cuuta caswattanut - Pahan pacaisen käsisä, 145 - Cowan ilman couratesa, - Päiwisämme pahimmisa, - Hengen hädäs, heldehesä, - |Moni heitti hengensäkin, - Waipui pojes warwickohon, 150 - Cuoli corpehen cowahan, - Cangahalle caatui maahan; - Ruoca oli ruumenista, - Puista purtawa cowista, - Oljesta oma osamme, 155 - Petäjästä, pellon siemen, - Carwas leipä lehdiköldä, - Mämmi männystä mäeldä, - Suosta suolat, suurus jauhot, - Warsin wehoista walitut, 160 - Wesi säätty särpimexi, - Sinucka Sian lihaxi, - Culki cuolema cotahan - Colochinti cattilahan: - Moni raucka radot repi, 165 - Uudet wuodat wuoleskeli, - Keitti kyllä kijruhusti, - Syödäxensä syölähästi: - Täytynyt täsä pacosa - Syödä toisten toisiansa, 170 - Cohden cuolleita cokia - Raateleman ruumihia. - Wijmein suostuit Sudet meihin, - Pyysit päällemme poloisten, - Monda piendä pehmucaista 175 - Waiwaista waeldawaista - Söiwät lasta laitumella, - Täytit täytten miesten päälle. - Wijsi muuta witzausta, - |Joit en saattane sanoa, 180 - Oli meillä orpanoilla - Herran coston cowan alla. - Auta ainoa Jumala - Päästä päiwistä pahoista! - - - -2. - -Kirckoin ja Herran Huonetten häwityxestä. - - - Wielä tutkin töitä tuiman, - Wihollisen Wenäläisen - Poloisella Pohjan maalla, - Herran coston cowan alla: - Poltti kircon Paldamosta, 5 - Muutoin mualla mulisti, - Ryösti caicki caunistuxet, - Malmit, kirjat, maalauxet, - Kellot maahan kengitteli, - Tapuleista talutteli, 10 - Ettei enää endisillä, - Cuulu kirckoin kedoilla - Somaisesti soitettawan, - Caunihisti caicuttawan, - Waan cuin curjat culkenemme, 15 - Waiwatut waeldanemme, - Cohden torwia coemme, - Sarwen äändä samuamme. - Luuleteos lewon luwatun - Cuollehille cuopisansa? 20 - Caicki caiwoi cauhiasti, - Ylähälle ylpiästi, - |Rijsui, ruhtoi rohkiasti, - Sekä sulloi surkiasti, - Että itkin ildacauden, 25 - Itkin äänellä isolla, - Näitä töitä nähdesäni, - Käärimäsä käydesäni: - Näin ol' Herrat Hengelliset, - Näimbä ryöstetyt Rowastit. 30 - Sitten meni mielisuosin - Kyrön kedolla kewäin, - Culla kesä corteria, - Maalla Leiriä macaisi: - Auta ainoa Jomala - Päästä päiwistä pahoista! - - - -3. - -Wenäläisen menosta ja Pohjan maan waiwoista, Wuonna[69] 1716.[70] - - - Eipä Poicain poloisten - Wielä waiwame wähennyt - Nijncuin luulimme lujalla, - Kerscaisimme kesän alla: - Joca cattilan carilda 5 - Löysi padan paaden alda, - Taicka lotun louckahasta - Kätten kätköstä panosta, - Candoi cohta Carjalahan, - Saatti tuonne Sauwon maahan, 10 - Pyysi sieldä siemeniä, - Suurus jauhoja suwexi, - Pehmitteli peldoansa - Kyndi sitä kynsillänsä, - Ucko auralla ajeli, 15 - Ämmä äjästä weteli, - Joilda juhdat joutunehet - Peräti pericatohon; - Mutt' ei muuta cuin muretta, - Tästä työstä tullutkana. 20 - Sillä kylwön kypsyttyä - Cocohon coottuata, - Tuli Ruscha ruuninensa, - Pohjan maalle Poikinensa, - Marchiskeli myöden maita, 25 - Cahda käsin caupungeita, - Weron tawoin taitawasti - Otti aiwan angarasti. - Meni miehellä monella - Cajanan Caupungin päälle, 30 - Cuhun conheita cocoisi - Turun maalda tuoda käski, - Cuhun cuimmat culjetteli - Waiwoin waunuilla weteli - Tykit tynnyrin wetäwät, 35 - Ambunewot angarimmat: - Cusa nousi corkialle, - Astui aina ahtehelle, - Pani pyssyt pyljymähän, - Kruuti kirnut kiljumahan, 40 - Lujan linnan lijcutteli, - Wäen pienen peljätteli, - Cohdastansa Commendantin - Altihixi andamahan, - |Tulla tomulla Turulle 45 - Caicki Cantzin cartanolle: - Saman linnan saatuansa - Kiwet coskehen cukisti, - Tuwat tuimalla tulella - Tuotti tuhaxi todella, 50 - Culjetteli köyhät curjat - Turun taca turwattomat - Asujat alinomaiset - Parahimmat Pacolaiset: - Toipa tuolda tutcuttoman 55 - Saipa sieldä saamattoman, - Rijstan ricasten howeista - Paldaniemen Pappiloista, - Pitäitä pitkin culki - _Summattoman_ calun sulki: 60 - Monda pilaisi pahasti, - Monda tappoi taitawasti, - Palais taasen paisununna - Kyrön kesä corterihin. - Auta ainoa Jumala - Päästä päiwistä pahoista! - - - -4. - -Wenäläisen waeldamisesta ländiselle[71] puolen syxyllä sen jälken. - - - Cauhia Casacan joucko - Tohti mennä Torniohon, - Josa Pohjan poica parat - Tawallansa tappeliwat, - |Saalihita sijnä saiwat 5 - Caunihisti candeliwat, - Casacoilda caranneilda - Tappelusa tapetuilda. - Custa kiukuhun kihahdit - Keskenänsä Generalit, 10 - Lähettiwät läpi öitä, - Costamahan cohdapäätä, - Toisen joucon jäätä myöden - Tappeluhun taitawamman, - Jotca caicki carcottelit 15 - Tascuinensa Talonpojat, - Luicahtiwat Lulajahan, - Pikimäldäns Pijtimehen, - Suuren hypistit hywyden, - Saiwat rijstan, rickauden, 20 - Toiwat Porot poikinensa, - Lappalaiset lapsinensa. - Tästä sanalla sanottu, - Lyhykäiseldä luettu: - Cuhun käändeli kätensä, 25 - Oli onni ohjaxena, - Eipä auttann ambuminen - Taittu wastahan tapella, - Sillä Cuuluisa Cuningas - _Carle_ waldias Wäkewä, 30 - Oli poisa Poikinensa, - Wielä maalla wierahalla, - Herra heittänyt wihansa - Cansahansa caatanunna. - Auta ainoa Jumala - Päästä päiwistä pahoista! - - - -5. - -Wenäläisen julman menon muutoxesta, Wuon.[72] 1717. - - - Cosca Herra Hertta _Carlen_ - Cuuluisimman Cuningamme - Toi jo pojes Turkin maalda, - Ruotzin rannoille rajoille, - Hämmästyiwät häwittäjät, 5 - Wiholliset Wenäläiset, - Saiwat hopun housuhinsa - Kijrun cowan corwihinsa: - Czaari se sanomat saatti - Oudot orderit osotti, 10 - Ettei maalla mainitulla, - Tehdä Toisen tuolla lailla, - Asetteli armostansa - Totisesta toimestansa, - Maalle Turun Maiden Herran, 15 - Cansan parast catzomahan, - Laki miebet laitti cansa - Muolle, menot muutti maasa, - Laitti lascun laupiamman - Coco polo Pohjan maallen, 20 - Otti weron Wenäjäxi - Wuosin Wasahan wedätti, - Lupaisi lujalla juuri - Wallastansa warsin suuri, - Codisamme costumahan, 25 - Rauhasa rakendumahan, - Endisellä elämähän - Muodolla woiman mucahan. - |Herra hallitzi hywästi - Witzas wielä wisahasti, 30 - Soppehen sauwasi saata, - Curituxes cuckarohon! - Aina armahda Jumala - Päästä päiwistä pahoista. - - - -6. - -Ruotzin Cuuluisan Cuningas _Carlen XII_ tapaturmaisesta -cuolemasta Wuonna 1718.[73] - - - Oho osaa onnetoinda! - Oho aicaa armotoinda! - Mitä cuulupi cujilda, - Mainitahan Ruotzin maalda? - Cuollut Culda-Cuningamme 5 - Haudattuna Haldiamme, - Ammuttuna aiwon cautta, - Juutin maalla Juuttahilda, - Caunihin Caupungin alla, - Halli-Fredrichin nimeldä. 10 - Me cuin calat cawelemme, - Madon pojat matelemme, - Paitzi päättä, Haldiatta, - Caitziatta, Catzojatta, - Josta surum suurenepi, 15 - Endisestä enänepi; - Ainapa ajattelimme, - Pian toiwomme todella, - |Mustat menot muuttuvvaxi; - Mutta muutuit mustemmaxi. 20 - Auta ainoa Jumala - Päästä päiwistä pahoista. - - - -7.[74] - -Waldacunnan Pettäjän[75] Giörtzin hallituxesta ja -hänen pahasta[76] lopustans. - - - Muiden muutosten seasa, - Waiwoisamme waikioisa, - Muistan miestä muutamata - Waldacunnan waiwajata, - Joca pani Panckohonsa 5 - Laski caicki lauckuhunsa, - Yxin Caxin Carolinat, - Pienet Culda-penningiset: - Maahan rahoixi rakensi - Wasken palaiset walatti 10 - Paperista parahimmat, - Saadan marcan maxawaiset, - Teki wisi willitystä, - Cuusi muuta cummitusta - Oli edes onduwaisen 15 - Yxi silmän ylpeimmän, - Joiden cautta callihixi, - Caupungeisa caicki saatti, - Monda häijysti häwitti, - Capitalia cadotti, 20 - Saatti pelin Perkelelle, - |Leikin lemmolle lisäisi; - Sill' cuin pojes poljettihin - Rahat marcoin maxawaiset, - Äkild äyrin cappaleixi, 25 - Tyhjixi tawattomixi, - Moni murhaisi hänensä, - Tämän mailman majoisa, - Hirtti Hijdelle palaxi, - Sathanalle saalihixi: 30 - Caicki käypi carwalleni - Muistuisa mieleheni. - Warjele wacainen Herra - Estä Laupias Jumala, - Jos olis aina annettuna, 35 - Taiwahasta tahdottuna - Hänen hallita halulla, - Mielen jälkehen medellä, - Nijn jo caikin caatuisimme - Hulludesa huckuisimme; 40 - Mutta Taiwahan talosta - Herra näki näitä töitä, - Piti waarin waiwastamme - Huolen hywän huudostamme, - Rijkin pettäjän peräti 45 - Maahan cuuluxi cumarsi, - Böwelildä pölkyn päälle, - Paxu caula catkaistihin. - Näimbä wääräldä wähensi - Wallan Herra hurscahasti. 50 - Aina armahda Jumala - Päästä päiwistä pahoista!, - - - -8. - -|Muutamista erinomaisista waiwoista samoina aicoina.[77] - - - Sanomat' en saata olla, - Meidän Maalla mainitulla, - Että waiwaiset wahingot, - Tapaturmasa tapahduit, - Cautta kyrön Cappalaisen 5 - _Andereas Afferenin_, - Joc' ol' kirjat kirjoittanut, - Pahat Pismat Pijrtänynnä - Merta myöden menemähän - Ruotzin puolelle Poloinen 10 - Netpä käändyiwät käsihin - Wihollisten wenäläisten, - Jotca cotihin cokiwat - Cartanohon carcaisiwat - Ottamahan orjaxensa 15 - Pahan Pisman pijrtäjätä. - Pappi se pacohon pääsi - Pitäitä pitkin käwi; - Mutta cauhiat Casacat - Hänen Talosta tawotit, 20 - Johon tuli Taipalelda - Matcustawa Maiden teildä, - Panit kijnni kiljumalla - Weiwät Turcuhun tomulla, - Cusa waiwoin waiwattihin, 25 - Pijnattihin, Pijscattihin, - Kysyttihin kyllä taiten; - Culkenunna cuita maita, - Cutca työstä tietänewät - Owat ollet asamiehet? 30 - Tästä työstä tietäjätä - Monda käärepi käsihin, - Monda Pappia poloista, - Monda muuta Musickata, - |Mitkä waiwuit waiwan alla 35 - Turun Cantzin Cartanolla, - Mitkä pääsit pijscattuna - Surkiasti suomittuna; - Wasan Tori todistapi, - Weri Saunasta sanopi 40 - Pappi parcain Poloisten, - Muiden miesten muutamitten. - Joudun jouckohon minäkin - Secottettu semmoisehen. - Waick' en tiennyt tehtäwistä 45 - Kirjoista kirjoitetuista. - Istuin aiwan ilkiäsä, - Muuris Turun mustunesa, - Caxi cuutta wijcko cautta, - Cuusi päiwä päälle wielä. 50 - Mutta Anders Affereni, - Tuolla wihdoin tuomittihin, - Cauhiahan cuolemahan, - Hirsipuuhun heilumahan, - Canssa Luckarin catalan, 55 - Kellon-soittajan kyröstä, - Joc' ol' canssa cahlehisa - Mainituisa marckinoisa. - Auta ainoa Jumala - Päästä päiwista pahoista! - - - -9. - -Printzessan Crunauxesta Ruotzin Waldacunnan Haldiaxi jälken Cuningan[78] cuoleman. W. 1719. - - - Wielä Herra wirwottapi - Luotujansa lohduttapi, - |Cosca laitti laupiasti, - Pääxi meille wielä päätti - Ruotzin Perindö Printzessan 5 - _Ulrica Eleonoran_: - Cuca tiesi: cunga cautta - Awun andapi Jumala? - Zionist sijs siunatcohon - Händä Herra holcohon, 10 - Hädäsänsä haikiasa, - Waiwasansa waikiasa, - Warjelcohon waaroisansa, - Auttacohon armostansa - Cansan parast catzomahan, 15 - Rauhan jo rakendamahan, - Täyttäköhön toimituxet, - Andacohon aiwoituxet, - Mielen jälken menestyä, - Itkustansa ihastua, 20 - Päähän pangon Pärlycrunun - Caulahansa caunistuxen, - Ylistyxen ymmärryxen - Rinnoille ripustacohon! - Auta ainoa Jumala - Päästä päiwistä pahoista! - - - -10. - -Wenäläisen lähetyxestä polttamahan[79] Ruotzin maata. - - - Käsky käwi Keisarilda, - Cowa Czarilda sanoma, - |Wiholliselda Wenäjän - Kesän tullesa kewäin, - Panna Purret purjehille 5 - Lodjat lujat lainehille, - Ruotzin rannan rappailla, - Calut caicki caappailla, - Huonehet huomaitzemata - Caupungit, kylät Careilla, 10 - Walkialla waiwutella - Cuumimmalla culutella: - Sotimiehet souteliwat - Tämän käskyn täytteliwät, - Monda maata maxawata, 15 - Callistakin Caupungita, - Siellä häijysti häwitit, - Pohjinensa pojes poldit, - Rumaisetco rauta-ruukit, - Parahimmat paicat muutkin 20 - Tuhax tulella tuletit, - Malmit merehen menetit, - Tawarat en taidackana - Kirjoitella Kiriahani, - Cuinga paljon paattihinsa 25 - Corjasiwat conttihinsa: - Waldacunnalle wahingon - Saatit suuren _Summattoman_, - Sodan sytytit suruisen, - Ricoit rauhan rakennuxen 30 - Jota Cullainen Cuningas, - _Carle_ Wainaja wacainen - Tulduansa Turkin maalda, - Maalda wihdoin wierahalda - |Rackahasti rakendeli 35 - Costannuxella cowalla. - Anta ainoa Jumala - Päästä päiwistä pahoista! - - - -11. - -Sen Suuren Ruhtinan Hessen-Casselista _Fredrichin_ cruunauxesta -Ruotzin Cuningaxi Wuonna 1720.[80] - - - Herrain päiwill päätettihin, - Caunihisti catzottihin - Herra Hessen-Casselista - Suuri Ruhtinas sugusta, - Waldiaxi walittihin 5 - Cuningaxi crunattihin, - Ruotzin Rijkin riskimmäxi - Waldacunnan wanhimmaxi; - Sillä Drottningi Totinen - Cuningaisen Culdacrunun, 10 - Andoi Itze alttihixi - Mielisuosin Miehellensä. - Jalo Jacobin Jumala, - Iso Isä Isaakille, - Händä warsin warjelcohon 15 - Cainaloisa candacohon. - Olcohon aina apuna, - Tuskis turwana, tukena, - Ettei wiecas wihollinen - Saisi sattua hänehen, 20 - Nijncuin luulepi lujalla,[81] - Tehdä toivopi todella, - Zionihin saattacohon - Turvallansa tuottacohon, - Alle armon ottacohon, 25 - Pyyriön päälle catzocohon, - Lainnatcohon laupiasti, - Hyvän onnen helmastansa, - Wierestänsä vijsahuden, - Sysätköhön sydämmehen, 30 - Jkä päivät ilman alla, - Jstumahan istumella, - Pitkixi pidendäköhön, - Lemmesä levittäköhön, - Avuxi alimmaisille 35 - Häijysti hävennehille - Rauhaisexi Rackahaxi, - Tehköhön tämän Jumala. - Auta ainoa Jumala - Päästä päiwistä pahoista. - - - -Päätös. - - - Ei sanat sanohin puutu, - Wirret veisaten vähene, - Sanan laskusa sanovat, - Sauvon syvät Suomalaiset. - Wan mun puuttupi puheni, 5 - Laulu virteni lacapi, - Sill on mulla mustat päivät - Covat kyllä caicki Choulut, - Sill on kipu kinttahasa, - Sillä vamma varpahasa, 10 - Suoni sormia vetäpi, - Peucalota pacottapi, - Muret mieldä muuttelepi, - Aivoan ajatuttapi, - Pää on kieleni kipiä, 15 - Cuiva curckuni käriä, - Sydän rinnasa sysäpi, - Hengi huonon huohottapi, - Eipä raiku raskas rinda, - Culje Curjan curcku torvi, 20 - Waicka ainoiset asiat, - Wielä varsin vaatisivat, - Sijs minä vihdoin vijmesexi, - Rucouxen rohkiasti, - Cannan Callihin etehen, 25 - Caickivallan Camarihin: - Anna Herra andehixi, - Laske lahjaxi Jumala, - Että lausun lapsen lailla, - Alla angaran elämän, 30 - Poika parca puhun näistä, - Walittanen vaikiasti, - Tuimista vihasi töistä, - Costoistasi covimmista, - Jotka syndim' syngeimmät, 35 - Jlman armot ansamehet, - Anna synnit andehixi, - Muista muinainen tapasi, - Laske laumas laitumelle, - Wieppä nijtul' vehnälle, 40 - Cuivanon cosket cuiveinaxi, - Wedet vihdoin vähemäxi - Castamasta caulojame, - Culkemasta curckuhume, - Wedä vaivoist' vallallensa, 45 - Jkehestä irrallensa, - Että Eija endisellä, - Muodollame muinaisella, - Laulaisima lapsinemma, - Sulle suuri Sangarimme. 50 - Amen ainoa Jumala - Päästä päivistä pahoista. - - * * * - -1. Woi cuinga itze Herram, on meihin suuttunut, syndeinnä suurden -tähden, covin vihastunut. - -2. Woi Ruotzin Rijki raucka, cuing pahoin sun on käyn, ach sinä ihmis -parca, cadu ja käänny päin. - -3. Woi Jsän on hirmustunut, cuin asu Taivahas, piru on sangen -riemastunut, ach cuing olem vaivas. - -4. Woi Cuningastan cullaist, cuin cauvan pois on ollut, Jsän maan -Jsää parast, Herra auta cotia. - -5. Woi meitä turvattomi, cuin olem paimenet, poisa on racas -Saari,[81] joc olis cainnut meitä. - -6. Woi Saxa Wiroi Wijbori, cuing pahoin sun on käynyt, Saari on -siellä naaburi, Ruotzin on vähendän. - -7. Woi Suurta Suomen maata, cuka olis uskonut, monda tuhat vanha ja -nuorda, on miekal cuoliax lyöty. - -8. Woi tätä Pohjan maata, viel olet syndinen, varo sun Herra caata, -alla rangaistuxen. - -9. Woi Waassan Caupungia, siel on jo syndin[82] alcuns saan, ach -Oulun kylä parca, suur pelco on sull ain. - -10. Woi Pälkändehen Sota, cuin oli Suomen maali, siellä vuosi monda -verta, Saari pääsi vallan pääll. - -11. Woi sinuas Kyrön peldo, mimmonen olet nyt, ennen olit eloa -täynnä, nyt cuopattu cuolluit. - -12. Woi monda tuhat vaimo, on jäänyt leskexi, vihollinen vielä vaino, -jättäin monda orvoxi. - -13. Woi vihollisen miecka, cuin olet hirmunen, joca monda tuhat -leickaa, ja on armotoin. - -14. Woi cuinga monda ihmistä,[83], mihing olem joutunet, ach näitä covi -aicoi, syyst olem ansainnet. - -15. Woi cuinga monda ihmistä, nyt on jo pacojas, calustans irtaimest -kijdiäst, jättäin caick jälken. - -16. Woi cuinga monda vuotta, Sota on jo seisonut, cuin caicki kyllä -tietää, angar aivan ollut. - -17. Woi hirmuist viha vaino, cuin nyt on mailmas, Saari Pietari -covin vaiva, Ruotzi olis rauhas. - -18. Woi mikä loppu liene, nyt tällä julmudella, sot otta suuren -pienen, cuoljaxi paiskele. - -19. Woi cuinga suurel väel Saari on nyt merel, Herra auta meitä -voimal, hädän ahtahan keskel. - -20. Woi rackaus on poisa, laupiutt ei ollengan, armottomus on siasa. -ei hyvä cuuluckaan. - -21. Woi armotoinda cansaa, cuin on nyt mailmas, sijnä on meil cova -ansa, pyrkikäm sijtä pois. - -22. Woi viholliseni yldy, uhka caick hävittä, älä aina syndijn -mielly, Herra vaivat lievittä. - -23. Woi surutoinda sielu, joc ei jo huoline, an rucous jo cuulua, -nijn Jsä leppyne. - -24. Woi julmia synnin orija, joit on nijn monda, ei lainna Herrall -corvia, cuuleman sen äändä. - -25. Woi Ruotzin Suomen lapset, lacka pois synnistä, Jesuxen nimen -käändykät, pois veren vioista. - -26. Woi vanhurskaita Herra, jo covin duomitze, rangaista tahto -kerran, syndistä cansansa. - -27. Woi cuin me olem sota nähnet, seitzemän toist kymend vuotta, -miecka vielä nytki välky, Herra jo loppu tuo. - -28. Woi koreut ja prameut, cuin nyt on ihmisil, sen tähden Jumal -rangaise, cadottaa vijmmeisellä. - -29. Woi älä sinä ole, nijn cova corvanen, käänny ja Herraa cuule, jo -Jesuxen nimen amen. - - - - -Viitteet: - - -[1] On erittäin painettu aikakauskirjan "Suomen" III:nen jakson -3:ssa osassa, mutta sittemmin on professori E. N. Setälä löytänyt -alkuperäisen kappaleen Calamniuksen runoja (ks. Suom. Kirj. Seuran -keskustelemukset vv. 1893-4, s. 89). - -[2] Säilytetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran arkistossa. - -[3] Ks. Tuomas Pitzénin suomalaista kirjettä Kirjallisuuden Seuran -arkistossa (arkiston n. 1888). - -[4] Ks. tämän julkaisun III:tta osaa. - -[5] Vertaukset ovat tehdyt Kirjallisuuden Seuran arkistossa -säilytettävän E. Creutleinin luettelon avulla, johon on poimittu -Gananderin _Sanakirjassa_ tavattavat runosäkeet. - -[6] Säkeiden, ja numerosta 10 alkaen, toisintojen järjestysnumerot -on julkaisija lisännyt. Samoin puuttuvat alkuperäisestä -käsikirjoituksesta numero 0 ja kirjaimet a, b, c j.n.e., jotka ovat -viittausten helpottamiseksi lisätyt. - -[7] Säkeiden 8-12 alle on vedetty viiva. - -[8] Korjattu: _raucka_. - -[9] Korjattu: _kiwut_. - -[10] Säkeiden 17-18 alle on vedetty viiva. - -[11] Muutettu: [Katehen] [_korwan_]. - -[12] Ensimäinen vokaali sanassa epäselvä. - -[13] Korjattu: _järheytä_. - -[14] Sanassa on h:n alla jotakin muuta. - -[15] Säe poispyyhitty. - -[16] Viimeisen o:n alla ollut e. - -[17] Toisen tavuun vokaali on epäselvä. - -[18] Sana on poispyyhitty. - -[19] Säkeet 88-94 poispyyhityt. - -[20] Sanassa on x:n alla ollut h. - -[21] Nähtävästi Rautalammin silloinen kirkkoherra J. F. Boucht. - -[22] Lausetapa tavataan Lönnrotin sanak. asti (ks. Hyhämöitellä). - -[23] Berghin käsialan näytteistä olen kiitollisuuden velassa lehtori -Imm. Berghille, joka niitä hyväntahtoisesti jätti käytettäväkseni. - -[24] Vertaukset ovat tässä, samoinkuin edellisessä tutkimuksessa, -tehdyt E. Creutleinin luettelon avulla; mahdollista on, että -vertauskohtia on jäänyt huomaamatta, kun sanakirja vielä on -lopullisesti tarkastamatta ja vanhat ja uudet runosäkeet ovat -sekaisin. - -[25] Käsikirjoituksessa ovat säkeet kirjoitetut yhteen menoon -ollen ainoastaan pilkuilla toisistansa erotetut. Säkeitä alottavat -pienet kirjaimet on julkaisija muuttanut isoiksi ja lisännyt -sivuun järjestysnumerot ja välimerkit. Hakasien välissä olevat -kohdat puuttuvat käsikirjoituksesta. Runoissa n. 1, 4, 6, 7, 18 ei -käsikirjoituksessa ole mitään päällekirjoitusta, vaan on sellainen -painettaessa lisätty. - -[26] Luettava eineh-Euko, kuten säkeet _Nouse ennen Eine-eukko, -Hengenhaltia havaitse, Ennen noian nousemista_ (ks. Suomen kansan -muinaisia loitsurunoja, s. 253), ja se mitä edellä sivulla 29 on -sanottu, todistavat. - -[27] Luettava _noijan_, ks. muist. 2 ja siv. 29. - -[28] Sanassa on toisen tavuun vokaali epäselvä. - -[29] Sanan alkukirjain ollut w. - -[30] Epäselvä; Arvidsson on lukenut: _Kolmet_. - -[31] Sanan loppu epäselvä. - -[32] Sulkumerkit ovat erilaista mustetta kuin itse säkeet. - -[33] Sanan lopusta pyyhitty joku kirjain pois. - -[34] Sulkumerkit ovat erilaista mustetta kuin itse säkeet. - -[35] Alla ollut: _Tulisellen_. - -[36] Sanan loppu on epäselvä. - -[37] Runon loppuun on kirjoitettu seuraava tähän paikkaan kuuluvaksi -osotettu lisäys: - - Kuin etsäs hyfwällä seisok, - Nin seisot sen nimellä, - Tunge hijsi turiackosi, - Paha hengi paitojansi, 5 - Tuckehexi tuiman räiän, - Paikaksi pahan wäraiän, - Sitehexi hien silki, - Hijen kalfwo katehexi, - Jott eij maito mahan joufwack, 10 - Tulkohon jumalan tunti, - Herran tahto tammuohon, - Wasten mäitä waiwaisiä, - Wastoin waimon kantamita. 15 - Hurus wäinän tyttäriä, - Lemmas laukan hattaria, - Suo muron murotottawia, - Werasta sinun wäkensi, - Wänä sinäik wähenek, 20 - Turjan tunti pahtahasa, - Sarajan salmen suhun. - Leneckö minusa miestä, - Ukon pojasa urosta, - Wangamoisesa warowa, 25 - Tämän pulinan purkaiata, - Tämän jaxon jaxajata? - Hikoako hiten runa, - Kastuko manalan karfwas - Tietä tuonen jostesahan, 30 - Kipu tytti tuonen neito? - -[38] Alla ollut: _etäekin_. - -[39] Sanan viimeisen tavuun alla ollut jotakin muuta. - -[40] Tämän jälkeen seuraavat ne säkeet, joiden paikka viittauksen -mukaan on 9:nen runon 22:sen säkeen jälessä, jonne ne ovat -rivinalaiseen painetut. - -[41] Korjattu: _harawan_. - -[42] Jälkimäisten tt:tten alla lienee ollut: _hti_. - -[43] Epäselvä. - -[44] Lisätty. - -[45] Seuraavat ss. ovat käsikirjoituksessa 5:nen runon lopussa, jonka -20:nen säkeen, samoinkuin tämän runon 22:sen säkeen jälessä on _f_. - - Tien takaisen tammamata, - Äpä kelfwon käsimätäk, - Kifweksi kickiäldä, - Kannocksi kakialta, - Mäkäräcksi manjuosialta, 5 - Anna juosta joutusasti, - Wikewästi wiletällä, - Tufwo tuohisa tulinen (korjattn: tulillen), - Kaunakaisa kartanollen. - -[46] Alla: _wäräjänsi_. - -[47] Alla: _häisa_. - -[48] Sana on poispyyhitty. - -[49] Alla: _pujettella_. - -[50] Alla: _sulissan_. - -[51] Korjattu: kärmehetä. - -[52] Jälkimäinen ä:n pilkku poispyyhitty. - -[53] Sana on poispyyhitty. - -[54] Jälkimäinen ä:n pilkku poispyyhitty. - -[55] Poispyyhitty: etc. - -[56] Sana on poispyyhitty. - -[57] Ensimäinen a epäselvä. - -[58] Poispyyhitty: _rupaisen s_. - -[59] Sana on poispyyhitty. - -[60] Alla: _neitusia_. - -[61] Loppu epäselvä; poispyyhitty. - -[62] Antti Törnuddin käsialasta ks. siv. 2. - -[63] Osaksi ovat Sururunot jo kerran ennen uudestaan painetut Yrjö -Koskisen teoksessa "Lähteitä Ison Vihan historiaan", ks. ss. 378-86. - -[64] B. Puuttuu - -[65] B. Polosella - -[66] B. Wasasa, 1778. Prändätty Georg Wilhelm Londicerildä -- 1. B. -Sydäntä -- 2. Woima hywä hyppysisä -- 3. B. Paperin päälle -- 4. B. -Lengihini -- 5. B. täällä -- 6. B. Polosella -- 14. B. Enimbiä -- 18. -B. Työhön tähän taitamaton -- 19. B. Jollei. - -[67] B. Puuttuu. -- - -[68] A. silloin; B. Puuttuu. -- 6. A. Caritzat Capainensa, T. korj.: -C-t Emänsä kansa; B. Karittat Emänsä kansa -- H. A. Weipä hevot -heinikoista, T. korj.: Hewosetki heinikosta; B = T:n korjaus -- 12. -B. Warsonensa -- 16. A. istumelda; B = A -- 19. A. orijxensa; B = A --- 20. A. Ainoixi aljoixensa, korj.: Ainosixi aljoixensa; B. A--i -aljoxensa -- 21. A. vallitsi, T. korj.: vallihti; B. wallitti -- -22. A. Kaunehimat; B = A -- 26. A. pahoin, T. korj.: pahon; B--T:n -korjaus -- 28. A. Capaloitzi calvosista; B. Kapaloitti kalwosista --- 29. A. Rakens raadon, T. korj.: Raadon ratki, mutta ratki -poispyyhitty ja uudestaan korj.: Nosti raadon; B = T:n myöhempi -korjaus -- 32. alcoisen, T. korj.: alkosen: B = T:n korjaus -- 40. A. -Tinaset; B = A -- 41. A. punanen; B = A -- 45. A. puhkoi, T. korj.: -puhko; B = T:n korjaus -- 46. A. sormen cansa, T. korj.: sormillansa; -B. sormellansa -- 47. B. Polti -- 48. B. Weittellänsä -- 49. A. Selkä -nahan seitzemäldä; B. Selkä nahan seittemältä -- 52. A. avennosa; B = -A -- 54. A. Packaisesa, T. korj.: Pakkasesa; B = T:n korjaus -- 56. -A. nijncuin, T. korj.: nijnkun; B = T:n korjaus -- 57. A. lohkeis, -T. korj,: lohkes; B = T:n korjaus -- 59. A. catkeilit, T. korj.: -katkesiwat; B = T:n korjaus -- 60. A. putosit, korj.: putoisit; -B. putosit -- 61. A. solmeisi polosten, korj.: solmesi p--n; B. -solmesi polosten -- 62. A. Hamppu; B = A -- 64. A. coivuisella, T. -korj.: koivusella; B = T:n korjaus -- 66. Jlda caudet, T. korj.: -Jlda kaudet, B = T:n korjaus -- 70. A. vaivaa; B = A -- 73. A. hiopi, -T. korj.: hiwopi; B = T:n korjaus -- 78. A. vaivaisilda, T. korj.: -vaivasilta; B = T:n korjaus -- 78 1/2 A. Ilman työttä työlähintä, -Ilman waiwoa wähintä, T:n käsi; B = A -- 79. A. taipumatta, T. korj.: -tuiman lailla, uudestaan korj.: tuimudella; B = T:n myöhempi korjaus --- 80. B. Omasutta -- 81. A. vircois vihdoin, T. korj.: virkos -vihdon; B = T:n korjaus -- 83. A. cuin loppui, T. korj.: kun loppu; -B = T:n korjaus -- 84. A. Onduilda, T. korj.: Onduwilda; B = T:n korjaus --- 85. A. Cavallieri, T. korj.: Kavalierin; B = T:n korjaus -- 86. -A. Pani -- ponnehille, T. korj. Saatti -- petollisen; B. Pani -- -petollisen -- 86 1/2 A. Walhe sanoman sysäsi, T:n käsi, B = A -- 88. -A. Jälill' vielä jäänehille, korj.: [Vielä] [jälill'] [jäänehille]; B -= korjaus -- 89. A. Korj.: Jos Te juuri julkiasti, T:n käsi; B = T:n -korjaus -- 91. A. Czarelleni; B. saattasitta -- 92. B. Itten -- 93. -A. mielistymme; B = A -- 94. A. lujaxi hyvin, T. korj.: luvan lujaxi; -B = T:n korjaus -- 94 1/2. A. Wakasexi wahwan kirjan, T:n käsi; B = A --- 95. A. lupasi lujalla, T. korj.: lausu laupialla; B. Nijnkun l-u -l-a -- 96. A. T. poispyyhkinyt -- 97 1/2. A. Lempiöillä leuwollansa, -T:n käsi; B. Leppiöillä l-a -- 98. A. T. poispyyhkinyt -- 102. A. -sauvulengit; B = A -- 105. A. cuules; B = A -- 107. A. vero; B = A --- 108. B. Säe puuttuu; sen sijassa on: Kaicki raha kannettuna -- -109. A. Parttian; B = A -- 111. A. vacoisi, T. korj.: vakosi; B = -T:n korjaus -- 112. A. samoisi, T. korj.: samosi; B = T:n korjaus -- -113. A. arvoillansa, T. korj.: arvollansa; B = T:n korjaus -- 114. -A. aivoisansa, T. korj.: aivosansa; B = T:n korjaus -- 116. A. Talon -Poicain; B = A -- 118. A. ahteita -- 121. A. Joutuasti (?), T. korj.: -Joutusasti; B = T:n korjaus -- 122. A. Nijncuin, T. korj.: Nijnkun; -B = T:n korjaus -- 124. A. Pujetteli puiden juuret, korj.: Puetteli -juuret puiden -- 125. A. avaisi, T. korj.: avasi; B = T:n korjaus -- -127 A. vijmeisetkin; B. wihdon wiimmesetkin -- 129. A. paistoi, T. -korj.: paisto; B. pijskas, paisto -- 130. A. kiristi; B = A -- 132. -A. Cammarihin -- 133. A. aarni haudat; B = A -- 135. B. muuttu -- -138. A. Maantiellä maja siamme; B = A -- 139. A. Kircko tiemme; B = -A -- 140. B. Mettän -- 141. A. cumppanimme; B = A -- 142. A. päivä -paistehemme, T. korj.: päivät paistehemme; B = T:n korjaus -- 143. -A. tiennyt; B = A -- 145. A. packaisen, T. korj.: pakkasen; B = T:n -korjaus -- 149. A. hengensäckin; B = A -- 150. A. Vaipui pojes, T. -korj.: Vaipu pojes; B. Waipu poijes -- 152. A. caatui, T. korj.: -kaatu; B = T:n korjaus -- 158. A. mäjeldä, korj.: mäeldä -- 160. A. -vehgoista; B. wehwosta -- 161. A. särpimexi, korj.: särpymexi; B = -korjaus -- 164. A. Colon heitti; B = A -- 169. A. Täyty nyt; B = -A -- 170. A. toisen, T. korj.: toisten; B = T:n korjaus -- 172. B. -Raatelemaan -- 173. A. Wijmein suostuit, T. korj.: Wijmen suostut; B. -Wijmen suostut -- 174. A. poloisten, T. korj.: polosten; B = T:n -korjaus -- 176. A. Waivaista, T. korj.: Waivasta; B = T:n korjaus -- -177. A. laitumelda, T. korj.: laitumella; B = T:n korjaus -- 180. A. -sanua; B = A. - -(2.) 3. A. Poloisella, T. korj.: Polosella; B = T:n korjaus -- 6. -B. Muuton -- 10. B. Tapulista -- 11. A. enä; B = A -- 15. A. nyt; B -= A -- 16. A. vajeltaneme, T. korj.: vaeltanemme -- 21. A. caivoi, -T. korj.; kaivo; B = T:n korjaus -- 23. A. Rijsui ruhtoi, T. korj.: -Rijsu ruhto; B = T:n korjaus -- 24. A. sulloi, T. korj.: sullo; B -= T:n korjaus -- 25. A. ilda cauden -- 30. A. Näin oli, T. korj.: -Näin ol -- 31. A. mieli suosin; B = A -- 32. B. kedolle -- 33. A. -corttelia; B = A -- 35. B. Ainua. - -[69] A. Puuttuu -- - -[70] Päällekirjoitus B:ssä: Wenäläisen järjettömästä elämästä ja -Pohjan maan waiwosta Wuonna 1716. -- 1. A. polosten; B = A -- 3. -A. cuin -- lujasti, korj.: kun -- lujalla; B = korjaus -- 4. B. -Kerskasimme -- 9. A. Cantoi, T. korj.: Canto; B = A -- 13. A. -pelduansa, T. korj.: peltuansa; B = A -- 16. A. äjestä; B = A -- -19. B. kun -- 20. A. tulluckana, T. korj.: tullukkana; B = A -- 22. -A. Cocohon coottuata, T. korj.: Tuskin [coottu] [cocohon] -- 23. A. -Ruska; B = A -- 25. A. Marchiskeli, T. korj.: Marsiskeli; B = T:n -korjaus -- 29. A. miehillä monilla; B = A -- 30· A. Cajanan Caupungin -päälle, T. korj.: [Päälle] [Kaupungin] [Kajanin]; B = T:n korjaus --- 31. A. conehita, korj.: conheita; B. koneita kokosi -- 34. A. -Waivoin, T. korj.: Waivon -- 36. A. Ambu neuvot; B = A -- 42. A. -Wäjen, T. korj.: Wäen -- 44. A. Altihixi, T. korj.: Alttihixi; B = -T:n korjaus -- 45. A. turulle; B = A -- 55. B. tutkattoman -- 61. A. -pilasi; B = A -- 62. A. tappoi, T. korj.: tappo; B = T:n korjaus -- -64. A. cortelihin; B. korttelihin. - -[71] A. Ländisellä; B = A - 9. A. kiuckuhun; B = A -- 12. A. cohda -päätä, T. korj.: kohta päätä; B = T:n korjaus -- 16. A. Taskuinensa, -T. korj.: Taskunensa; B = T:n korjaus -- 18. A. Pikimäldäns; B = A --- 20. A. rickahuden, T. korj.: rikkauden -- 24. A. lujettu -- 27. -A. Eipä auttanut, T. korj.: Turha tuiki; B = T:n korjaus -- 28. A. -Taittu vastan tapella, T. korj.: Tappeluhun tawotella; B. Tawotella -tappeluhun -- 29. A. cuuluisa, T. korj.: kuulusa; B = T:n korjaus -- -30. A. CARL -- 35. B. Ainua. - -[72] A. W:a; B. Wuonna -- 2. Cuningaamme; B = A -- 3. A. poies -- -7. A. hosuhunsa, T. korj.: housuhinsa -- 8. A. Kijruun; B = A -- 9. -A. Saari -- 16. A. Cansan parast, T. korj.: Hywää kansan; B = T:n -korjaus -- 18. A. Muolle, T. korj.: Muuton; B = T:n korjaus -- 20. A, -maalle; B = A -- 23. A. Lupaisi, T. korj.: Lupasi; B = T:n korjaus --- 26. A. Ruasame rakendumahan, T. korj.: Rauhan alla rakendumaan; -B. Rakentuman Rauhan alla -- 27-8. B. Puuttuvat -- 30. A. Witzais -vielä, T. korj.: [Wielä] [vitza]ns, uudestaan korjattu: [Wielä] -vitzajs; B. Wielä witzaas -- 33. A. armahin; B = A -- 34. A. päästää. - -[73] A. cuningan -- A[nn]o 1718; B. Ruottin kuulusan Kuningan Carle -kahdentoistakymmenennen tapaturmasesta Kuolemasta Wuona 1718 -- 3. A. -cuilda; B = A -- 4. B. Ruottin -- 5. A. culda cuningame, T. korj.: -kulda kuninkame; B. kulta Kuningaamme -- 9. A. Caunihin caupungin, T. -korj.: [Kaupungin] [caunihin]; B = T:n korj. -- 10. A. Friedrichin; -B. Fredrikin -- 11. A. cuin -- kävelemme, T. korj.: kun -- k-e; B = T:n -korjaus -- 14 B. Kaittiatta, kattojatta -- 16. A. surun, korj.: suru; -B = suru suurenewi -- 16. B. enänewi -- 19. A. muuttuaxi -- 20. A. Säe -T:n kädellä lisätty -- 21. B. Ainua. - -[74] Tämä runo puuttuu toisesta painoksesta. -- - -[75] A. ylös auttajan -- - -[76] A. Puuttuu -- 2. A. Waivoisamme, T. korj.: Waivosamme -- 8. -culda penningiset, T. korj.: kulta j.n.e. -- 9. A. rahoixi, T. -korj.: rahoxi -- 10. A. palaset -- 12. A. Sadan -- 16. A. silmä -- -22. A. lisäisi, T. korj.: lisäsi -- 23. A. Sill cuin, T. korj.: -Niimpä, siinä; molemmat poispyyhitty -- 24. A. Rahat markoin, T. -korj.: Sillon markon -- 25. A. Äkild, T. korj.: Kaikki -- 26. A. -Tyhixi tawattomixi, T. korj.: Tuskin tuota tekewäksi -- 27. A. -murhaisi, T. korj.: murhasi -- 33. A. Warjele vakainen, T. korj.: -Warjeli vakanen -- 34. A. Estä, T. korj.: Laitti, korj.: Laitto -- -35. A. Jos olis, T. korj.: Ettei -- 38. A. Mielen jälkehen medellä, -T. korj.: Mieltä myöden menetellä -- 38 1/2. T:n kädellä lisätty: -Waltakunnan waiwutetun, Kansan Kansa Köyhtynehen (korj.: Tuiki Kansan -Köyhtynehen), Wielä wihdon wiimmesetkin (korj.: Olis j.n.e.) -- 39. -A. Nijn jo caikin caatuisimme, T. korj.: Meistä kaikki kaatanunna, -korj.: Wäen j.n.e. -- 40. A. huckuisimme, T. korj.: huckannunna -- -47. A. päällä -- 48. A. catkastihin -- 49. A. Näimbä, T. korj.: -Wallan -- 50. A. Wallan Herra, T. korj.: Herra hywä. - -[77] A. Muutamista erinomaisista vaivoista samoina aicoina, T. korj.: -M--a e--a v--a samona aikona; B. Muutamista erinomasista waiwosta -samona aikona -- 3. A. vaivaiset, T. korj.: vaivaset; B = T:n korjaus --- 4. A. Tapaturmasa tapahduit, T. korj.: Tapaturmaa tawottiwat; B = -T:n korjaus -- 5. A. Cautta Kyrön Cappalaisen, T. korj.: Kuulu Kyrön -Cappalaisen; säe merkitty kuulumaan seuraavan säkeen jälkeen -- 6. -A. Andereas Afferenin, T. korj.: Kautta A--s P--n; säkeen paikasta -ks. edell.; 5-6. B. Kautta Anders Afferenin, Kuulu Kyrön Kappalaisen --- 7. A. Joc oli kirjat kirjottanut, T. korj.: Joka j.n.e.; B = T:n -korjaus -- 10. A. poloinen, T. korj.: polonen; B = T:n korjaus -- 11. -A. käändyivät, T. korj.: käändyvät; B = Nepä kääntywät -- 14. A. -Cartanoihin carkaisivat, T. korj.: Kartanoihin karkasivat; B = T:n -korjaus -- 16. A. pijrtäitä, korj.: pijrtäjätä; B. pijrtäitä -- 18. -A. Pitäjästä -- 25. B. waiwon -- 28. A. Culkemahan cuita maita, T. -korj.: [Kuita] [maita kulke]nunna; B = T:n korjaus -- 30. A. ollehet -osa miehet, T. korj.: olleet osa miehet; B. olleet osamiehet -- 32. -B. käärewi -- 33. A. poloista, T. korj.: polosta; B = T:n korjaus --- 35. B. waiwut -- 41. A. polosten; B = A -- 43. A. Jouduin, T. -korj.: Joudun; B = T:n korjaus -- 44. A. Sekoitettu semmoisehen, -T. korj.: S--u semmosehen; B. Sewotettu s--n -- 45. A. Waick en -tienny, T. korj.: Ehken tiennyt; B = T:n korjaus -- 46. A. Kirjoista -kirjotetuista, T. korj.: Kirjosta k--a; B = T:n korjaus -- 47. B. -Istun -- 48. A. mustuneesa; B = A -- 49. A. Caxi cuutta vijckocautta, -T. korj.: Kaxi kuuta vijkkokautta; B = T:n korjaus -- 52. B. wihdon --- 54. A. Hirsi puuhun -- 55. A. Cansa; B = A -- 56. A. Kellon -soittajan; B = A -- 57. A. Joca oli cansa cahlehisa, T. korj.: Saatu -samon kahlehisin; B = T:n korjaus -- 58. A. Mainituisa marekinoisa, -T. korj.: Mainituihin markkinoihin; B = T:n korjaus. - -[78] A. Cuningahan; B. Kuningaan -- 3. B. laitto -- 6. A. Ulrican; -B = A -- 8. B. antawi -- 9. A. Zionist siis, T. korj.: Zionista; -B = T:n korjaus -- 0. A. holhocohon; B = A -- 12. A. Waivasänsa -vaikiasa, T. korj.: Alla vaivan vaikeimman; B = T:n korjaus -- 13. -A. vaaroisansa, T. korj.: vaarosansa; B = T:n korjaus. 15. A. Cansan -parast catzomahan, T. korj.: Hywää kansan katzomahan; B = T:n korjaus --- 16. A. Rauhan jo rakendamahan, T. korj.: Rauhasa rakentumahan --- 18. A. aivotuxet; B = A -- 19. B. Mieltä myöden -- 21. A. päärly -crunun; B = A -- 23. A. Ylistöxen -- 25. B. Ainua. - -[79] A. poltaman; B. polttamaan -- 3. A. Puuttuu; B. samoin -- 5. A. -purjet purjehille, T. korj.: wäen Paatin päälle; B = T:n korjaus -- -6. A. Lodiat -- lainnehille; B. Lodjat -- lainehille -- 7. A. Ruotzin -rannan rappailla, T. korj.; [Rappailla] [Ruotzin] [rannan]; B. -Rappailla Ruottin rannan -- 8. A. Calut caicki caappailla, T. korj.: -Kalun kaiken kuljetella; B = T:n korjaus -- 8 1/2. A. T:n lisäys: Pojes -maalta mainitulta, Wenäjälle waiwaella; B = T;n lisäys: Pojes j.n.e. --- 9. A. Huonehet huomaitzemata, T. korj.: Joucko julma huonehia, -(toinen korjaus epäselvä); B = T:n korjaus -- 10. A. Caupungit kylät -careilla, T. korj.: Kaupungeita Kauniina; B = T:n korjaus -- 10 1/2. -A. T:n lisäys: Kaikki Kylät köyhimmätkin; B = T:n lisäys -- 11. A. -vaivutella, T. korj.: vaivuttapi (alla jotakin muuta); B. waiwuttawat --- 12. A. Cuumimalla culutella, T. poispyyhkinyt ja pannut sijaan: -Tuli Kuumalla tulella; B = T:n lisäys -- 13. B. sorkeimmat -- 14. -A. Tämän käskyn käyttelivät, T. poispyyhkinyt ja lisännyt sijaan: -Kansa karhua pahembi (korj.: pahemmat), Ahnehembi (korj.: Ahnehemmat) -Suden suuta; B = T:n korjattu lisäys. -- 16. A. Caupungita, T. korj.: -Caupungia; B = T:n korjaus -- 18. A. Pohijnensa poies; B. Pohijnensa -poijes -- 19. A. rauta ruukit; B. Rumasetko Rauta ruukit -- 21. A. -Tuhax tulella tuletit, T. korj.: Saatot tuhaxi tulella; B = T:n -korjaus -- 24. A. Kirjotella -- kirjanani; B. kirjahani -- 25. A. -paljo; B = A -- 26. A. conttihinsa; B = A -- 29. A. surusen; B = A --- 31. B. kullanen -- 32. A. vakainen, T. korj.: vakanen; B = T:n -korjaus -- 34. A. vihdoin, T. korj.: vihdon; B = T:n korjaus -- 37. -B. Ainua. - -[80] A. Sen suuren Cuningan (T. korj.: Ruhtinan) Hessen Casselista -Friedrichin crunauxesta (T. korj.: krunauxesta) Ruotzin Cuningaxi -(T. korj.: Kuningaxi) Wuonna 1720; B. Sen suuren Ruhtinan Hessen -Caszelista Fredrikin Kruunauxesta Ruottin Kuningaxi Wuonna 1720 -- -1. A. päätettijn, korj.: päätettihin: B. Päivill' Herrain -- 3. A. -Hessen Casselista; B = A -- 7. B. Ruottin -- 10. A. culda cruunun; B -= A -- 11. B. Anto itte -- 12. B. Mieli suosin -- 16. A. Cainalosa, -T. korj.: Kainalosta; B. Kainaloista -- 17. A. Olcohon aina apuna, T. -korj.: [Aina] [olkohon] [apuna]; B = T:n korjaus.-- - -[81] Tästä alkaa kopion mukaan painettu osa (ks. siv. 62). 21. T. -korj.: Nijnkun; B = T:n korjaus -- 25. T. korj.: [Armon] [alle] -[ottakohon]; B = T:n korjaus -- 29. Korj. vijsauden; B = korjaus -- -35. T. korj.: Kansan Kaunihin avuxi, Alamittaisten autudexi; B = T:n -korjaus -- 36. T. korj.: Jotka huiki hävennehet; B = T:n korjaus -- -36 1/2 T:n lisäys: Kokonansa Köyhtynehet, Sortunehet sodan alla; B = -T:n lisäys -- 37. T. korj.: Rauha rakkahin J[uma]la; B = T:n korjaus --- 38. T. poispyyhkinyt -- 38 1/2 T:n lisäys: Lepo meille mieluhinen, -Suurin lahja surun alla (korj.: anto [suurin] [surun alla]), Lahja -olis onnellinen; B = T:n korjattu lisäys -- 1. T. korj.: sanoen; B -= T:n korjaus -- 3. B. Sananlaskusa -- 7. T. korj.: Sillä; B = T:n -korjaus -- 9. T. korj.: Sillä; B = T:n korjaus -- 14. B. Aiwuan --- 21. B. ainoset -- 23. Korj.: mä vihdon; B = korjaus -- 27. B. -antehexi -- 34. T. korj.: Costostasi; B = T:n korjaus -- 35. B. -synnit -- 36. T. korj.: ansanehet; B = T:n korjaus -- 37. T. korj.: -antehixi; B. antehexi -- 38. T. korj.: muinanen; B = T:n korjaus --- 40. B. nijtull' -- 41. T. korj. Kuiva; B = T:n korjaus -- 42. T. -korj.: vihdon; B = T:n korjaus -- 45. B. waiwost' -- 48. T. korj.: -muinosella; B = T:n korjaus -- 49. T. korj.: Laulasima; B = T:n -korjaus -- 51. B. Ainua -- Tähän loppuu toinen painos. - -[82] Alkuaan lienee ollut: Saarin -- - -[83] Sana on poispyyhitty. - -[84] Korjattu:. Woi meitä ihmis parcoi. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Kaksi kansanrunokokoelmaa viime -vuosisadalta ynnä, by A. R. Niemi - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KAKSI KANSANRUNOKOKOELMAA *** - -***** This file should be named 52474-8.txt or 52474-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/2/4/7/52474/ - -Produced by Jari Koivisto - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/52474-8.zip b/old/52474-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index baf8b3c..0000000 --- a/old/52474-8.zip +++ /dev/null |