diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52080-0.txt | 3550 | ||||
| -rw-r--r-- | old/52080-0.zip | bin | 77368 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 3550 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..fac5807 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #52080 (https://www.gutenberg.org/ebooks/52080) diff --git a/old/52080-0.txt b/old/52080-0.txt deleted file mode 100644 index 310e57c..0000000 --- a/old/52080-0.txt +++ /dev/null @@ -1,3550 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Mikael Speranski, by M. G. Schybergson - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Mikael Speranski - -Author: M. G. Schybergson - -Translator: Eemil Forsgren - -Release Date: May 16, 2016 [EBook #52080] - -Language: Finnish - -Character set encoding: UTF-8 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MIKAEL SPERANSKI *** - - - - -Produced by Jari Koivisto - - - - - - -MIKAEL SPERANSKI - -Kirj. - -M. G. Schybergson - - -Suom. Eemil Forsgren - - - -Hyvää lukemista I. - - - - - -Helsinki 1900, -Suomentajan kustantama. - -Finsk Tidskriftin kirjapaino osakeyhtiö. - - - - -Lukijalle. - - -Esillä olevan kuvauksen Mikael Speranskista on professori M.G. -Schybergson julaissut "Finsk Tidskriftissä" vuosina 1893 ja -1894. Sittemmin on filos. kand. Ernst Neovius akatemiallisessa -väitöskirjassaan "Suomen raha-asiain järjestämisestä Porvoon -valtiopäiviä lähinnä seuraavina vuosina" esittänyt Speranskin ja -maamme välisistä kosketuskohdista lisätietoja, joihin pyydetään -asianharrastajaa viitata. - -Helsingissä, maaliskuussa 1900. - -_Suomentaja_. - - - - -I. - - -Mikael Speranskin lapsuuden aikaa ja aikaisempaa nuoruutta -ympäröivissä ulkonaisissa olosuhteissa ei ollut mitään, mikä -ennusti merkittävää tulevaisuutta. Hän syntyi 1 (12) p. tammikuuta -1772 Tserkutinon kylässä Moskowan itäpuolella olevassa Wladimirin -kuvernementissa. Isä, Mikael Wasiljewits, oli vaatimaton -kylänpappi, joka eleli köyhissä ulkonaisissa oloisia eikä ollut -korkeampaa sivistystä itselleen hankkinut. Äiti oli yksinkertainen -venäläinen kodin äiti, taloudenhoidossa uuttera ja harras uskonnon -määräyksiä täyttämään, mutta ilman kaikkea käsitystä siitä mikä -oli jokapäiväisen elämän vähäisiä oloja korkeammalla. Poika osotti -kuitenkin jo aikaseen lahjoja, jotka sittemmin kohottaisivat häntä -paljoa ylemmäksi alkuperäisten perhesuhteitten ahdasta piiriä. Hän -oli miettiväinen, pysyi erillään muista lapsista, vältti heidän -ajanviettojaan ja, opittuaan lukemaan, kulutti aikansa yksinomaan -kirjojen lukemiseen. Mitä hän vaan sai käsiinsä, painettua tahi -kirjoitettua, luki hän kummastuttavalla tiedonhalulla. Kenties -juuri tämä aikaseen ilmaantunut lukuhalu sai isän lähettämään -seitsenvuotiaan Mikaelin Wladimirin kaupungin hengelliseen -seminaariin, missä hän muutamain läheisten sukulaisten johdolla -ja turvissa sai tulevalle pappismiehelle tarpeelliset valmistavat -tiedot. Siellä sai hän nimen _Speranski_, toivorikas (latinalaisesta -sanasta "spero" = minä toivon), arvatenkin sen suuren lahjakkaisuuden -tähden, jota hän osotti. Kouluolonsa viimeisinä aikoina hän oli -seminaarin rehtorin, Eugeniuksen, jokapäiväisenä apulaisena, jonka -kautta hän sai nauttia tämän sivistyneen miehen seuraa ja käyttää -hänen ajan oloihin nähden rikasta kirjastoaan. Vielä myöhemmin, -kun Speranski oli vaikuttava valtiomies ja Eugenius oli korotettu -piispaksi, ilmaisi hän kirjeissä entiselle opettajalle harrasta -kiitollisuutta. - -Vaikka Speranski oli seminaarin oppilaista etevin, ei kukaan vielä -voinut aavistaa että hänen uransa tulisi muuksi kuin tavallisen -pappismiehen, kun tapahtui seikka, joka suuntasi hänen elämänsä -toisaalle ja avasi hänelle uusia uria. Wladimirin seminaari -muutettiin vuonna 1788 lähellä olevaan Susdalin kaupunkiin, missä -se yhdistettiin kahteen muuhun samallaiseen laitokseen; mutta -tuskin oli Speranski siirtynyt Susdalin laajennettuun hengelliseen -kouluun kun samana vuonna keisarillisella määräyksellä käskettiin -että yliseminaari, _Aleksanieri-Newskin seminaarin_ nimellä, -perustettaisiin Pietariin ja että sinne muista seminaareista -lähetettäisiin sellaisia oppilaita, joitten hyvä käytös, etevät -tiedot ja lahjat antoivat toiveita siitä että heistä voi kehittää -opettajia yliluokilla. Susdalissa ei ollut epäilystäkään siitä -että ensi sijassa Speranski valittaisiin uuteen, korkeampaan -oppilaitokseen. Hänen perusteelliset tietonsa ja jo ilmaantuva -kykynsä lausua ajatuksensa kauniisti ja pontevasti oikeuttivat hänet -siihen. Tammikuussa 1790 hän kahden toverin seurassa lähetettiin -Pietariin, missä hän uuden seminaarin oppilaana sitä huolettomammin -voi antautua opinnoita jatkamaan, kuin valtio kustansi hänen -elatuksensa. - -Samoin kuin ennemmin kotiseudulla tuli nuoren Mikaelin nopea -käsityskyky ja ihmeellinen edistys seminaarissakin huomatuksi. -Matematiikka oli siihen aikaan hänen lempiaineensa, mutta myöskin -kaunopuheliaisuutta, filosofiaa ja kieliä hän menestyksellä -harrasti. Kun hän joskus esiintyi hengellisenä puhujana, sai -hänen äänensä soinnukas kaiku ja kielen mestarillinen käyttäminen -kuulijat vastustamattomasti innostuksiin. Pietarin ja Nowgorodin -metropolikin Gabrielin mielestä, joka oli häntä kuunnellut, olivat -hänen ominaisuutensa niin huomattavat, että hän päätti kiinnittää -hänet opettajaksi seminaariin, ja tämän suojelijan toimenpiteestä -nimitettiin kaksikymmenvuotias Speranski 1792 matematiikan, fysiikan -ja kaunopuheliaisuuden opettajaksi yliseminaariin. "Korkeasti -kunnioitettava Gabriel", sanoi Speranski sittemmin, "rakasti minua -suuresti ja käski minun sen vuoksi opettaa muita, kun itse vielä -tarvitsin oppia". Hän osotti kuitenkin niin suurta taipumusta tähän -toimeen, että hän pian yhä yleni seminaarissa. Jo 1795 nimitettiin -hän filosofian opettajaksi ja seminaarin prefektiksi ja viimemainittu -toimi antoi hänen hoitoonsa seminaarin kurinpitojohdannon. Köyhä -papinpoika Tserkutinosta oli hyvällä käytöksellä, ahkeruudella ja -lahjakkaisuudella saavuttanut aseman, joka tosin ei antanut hänelle -varsin suuria tuloja, mutta kuitenkin turvasi hänelle tarpeellisen -elannon, hyödyllisen toiminnan ja vastaisen kehityksen tilaisuuden. -Tältä ajalta on tallella muutamia Speranskin oppineita tutkimuksia, -joita ei painettu, mutta jotka todistavat suurta teräväjärkisyyttä -ja ajatuksenvoimaa. Huomattavin on kirjoitus nimeltä "Korkeamman -kaunopuheliaisuuden sääntöjä", joissa, kuten Speranskin elämäkerran -tutkija ja kirjoittaja vapaaherra Korff lausuu, ilmaantuu laaja ja -tarkka kirjallisuuden sekä klassillisen muinaisuuden kirjailijain -tunteminen ja itsenäinen käsitys, joka ei tyydy noudattamaan -vallitsevaa näkökantaa. - -Aleksanterin-seminaarin prefektinä oli Speranski yhä kirkollisen -ylihallinnon alainen; mutta kauan ei viipynyt, ennen kuin hän -siirtyi toiselle toiminta-alalle ja astui virkamiesuralle Venäjän -maalliseen hallintoon. Muutamat satunnaiset seikat tulivat hänelle -siinä avuksi. Ruhtinas Aleksei Kurakin, jolla keisarinna Katariina -II:n hallituksen lopulla oli korkea asema Venäjän valtiovarain -hallinnossa, tarvitsi sihteeriä ja silloin eräs Speranskin ystävä -Ivanov huomautti hänelle Speranskista. Koetteeksi kutsuttiin nuori -Speranski kerran k:lo 8 illalla ruhtinaan luo, joka pyysi hänen -kirjoittamaan kahdeksantoista kirjettä eri henkilöille, jolloin -Kurakin noin tunnin ajan suullisesti ilmaisi mitä joka kirjeessä -olisi lausuttava. Speranski jäi, peläten menettävänsä aikaa -palaamalla etäiseen seminaariin, yöksi lähellä asuvan Ivanovin luo ja -laati siellä kohta nuo kahdeksantoista kirjettä, niin että ne k:lo -6 seuraavana aamuna olivat ruhtinas Kurakinin pöydällä. Ruhtinas ei -ensin tahtonut uskoa silmiään, mutta vielä enemmän hän hämmästyi -kirjeet luettuaan ja huomattuaan kuinka mainiosti ne oli kirjoitettu. -Hän suuteli Speranskia ja otti hänet palvelukseensa. Speranski -muutti metropoliitta Gabrielin suostumuksella Kurakinin luo, -mutta vastaiseksi hän kuitenkin samalla vielä toimi seminaarinkin -opettajana. - -Niinkin mahtavan miehen kuin ruhtinas Kurakinin yksityissihteerillä -ei ollut mitään etevää asemaa ei virkamiesmaailmassa eikä -seuraelämässä, mutta se paikka, jonka Speranski siten -oli saavuttanut, tuli kuitenkin alkukohdaksi, josta hän -hellittämättömästi pyrki yhä laajempaan vaikutukseen Venäjän -siviilihallinnossa. Hän saavutti nyt sen tiedon Venäjän olevista -oloista, joka hänelle oli välttämätön, ja ruhtinas Kurakinin suosion -avulla tuli hänen helpommaksi voittaa ensimmäiset vaikeudet. Näinä -aikoina oppi hän myöskin ranskaa, jota kieltä hän sittemmin helposti -käytti sekä puheessa että kirjoituksessa. Keisarinna Katariina -II:n kuoltua, vuonna 1796, oli ruhtinas Aleksei Kurakin keisari -Paavalin hallituksen alussa Venäjän vaikuttavin henkilö. Hän -nimitettiin pääprokuraattoriksi ja sellaisena oli hänen hoidossaan -valtakunnanhallinnon kaikki tärkeät asiat ja muutoinkin keisari -osotti hänelle monin tavoin suosiotaan. Tämän mahtavan miehen -kehoituksesta Speranski nyt päätti ratkaisevasti ottaa askeleen -siihen suuntaan, johon hän jo ennen oli kääntynyt, nimittäin siirtyä -kirkon palveluksesta maalliseen toimeen. Hän jätti metropoliitta -Gabrielille eronhakemuspyynnön toimestaan Aleksanterin-seminaarissa, -johon pyyntöön jonkun viivytyksen jälkeen eikä ilman -tyytymättömyyttä metropoliitan puolelta suostuttiin. Joulukuun 24 -päivänä (vanhaa lukua) 1796 Speranski sai eronsa hengellisestä -seminaarista ja 12 (24) p. tammikuuta sai hän vakinaisen toimen -valtionvirassa virkamiehenä ruhtinas Kurakinin johdon alaisessa -pääprokuraattorinkansliassa, nimineuvoksen arvolla. - -Speranskin elämän ensimmäinen ajanjakso oli siten päättynyt. Nuorena, -kunnianhimoisena ja täynnä oman voiman luottamusta alkoi hän nyt -tehdä työtä saavuttaakseen vaikuttavan aseman Venäjän julkisessa -elämässä. Hänen toiveensa kasvoivat sitä enemmän kuin hän -yleni tavattoman nopeasti. Tuskin oli puoltakaan vuotta -kulunut, niin hän jo oli kolleegineuvos ja tärkeässä toimessa -pääprokuraattorinkanslian ekspeditöörinä. - -Jos syystä voi sanoa että se suosio, jota Kurakin osotti -Speranskille, vaikutti tähän menestykseen, sai Speranski kuitenkin -kohta tilaisuuden näyttää että hänen kykynsä ilman yksityistä -hyväntahtoisuuttakin voi päästä vaikuttamaan. Ruhtinas Kurakin sai -pian kokea kuinka haihtuva oli keisari Paavalin suosio. Hän sai -eronsa 1798 ja hänen jälkeensä oli vielä kahdella suosikilla keisari -Paavalin lyhyenä hallitusaikana pääprokuraattorin virka. Mutta -kaikki nämä pitivät Speranskin ja osottivat hänelle jatkuvaa -ystävyyttä. Erityisesti tärkeää oli hänelle, että hän joulukuussa 1799 -ylennettiin valtioneuvokseksi, jonka ohella hän, pysymällä entisessä -virassaan, nimitettiin kansliatirehtööriksi siihen komissiooniin, -jonka oli varustaminen pääkaupunki Pietari elintarpeilla. Hänen -tulonsa lisääntyivät siten melkoisesti, jota paitsi hän saavutti -itsenäisen toiminta-alan. Komissioonia pidettiin niin tärkeänä, -että sen toimet vahvistettiin keisarin välittömällä päätöksellä, ja -puheenjohto oli annettu perintöruhtinaalle Aleksanterille, jonka -edessä nuori virkamies siten ensiksi sai tilaisuuden esiintyä. -Vielä Paavali keisarin hallituksen viimeisenä vuonna palkittiin -häntä kunnianosotuksilla ja palkanylennyksillä. Hänen tavaton -virkamieskykynsä oli yleisesti tunnustettu; mutta kadehtijoita -ei puuttunut, joitten mielestä hänen saamansa suosionosotukset -olivat väärät. Kreivi Pahlen, joka oli elintarvekomissioonin -varapuheenjohtaja, vastasi eräälle tyytymättömyytensä ilmaisijalle: -"koettakaahan olla sellainen _kotka_ kuin hän on, ja teidän käy kuin -hänenkin". - -Ennen kuin käymme edemmäksi, on meidän pysähtyminen hänen yksityistä -elämäänsä ja kotiolojaan kuvataksemme. Lyhytaikainen onni -rakastetun puolison sivulla, mutta sitä seuraava onnettomuus, suru -ja yksinäisyys -- siinä lyhyesti mitä meillä siitä on kerrottavaa. -Eräässä iltamassa muutaman ystävänsä luona hän tutustui -seitsentoistavuotiaaseen englantilaiseen naiseen nimeltä _Elisabet -Stiven_, jonka kauneus ja sulo häneen vaikutti vastustamattomasti. -Hän kertoi sittemmin tästä ensimmäisestä kohtauksesta näin: Minusta -tuntui että kauneus minuun nyt ensi kerran elämässäni teki -vaikutuksen. Tyttö puhui vieressä istuvan rouvasihmisen kanssa -englannin kieltä,[1] ja hänen ihmeellisen soinnukas äänensä täydensi -sen vaikutuksen, jonka hänen ulkonainen olentonsa oli minuun tehnyt. -Minä ajattelin, että ainoastaan jalo mieli voi synnyttää sellaisia -ääniä, ja sanoisi hän vaan sanankin minun osaamallani kielellä, -täytyisi rakastettavasta olennosta tulla puolisoni. En koskaan -elämässäni ollut sellaisessa jännityksessä ja levottomuudessa -kohtaloni tietämisestä, kunnes tyttö punastuen vastasi kysymykseen, -jonka joku seurassa teki ranskan kielellä, myöskin ranskaksi, tosin -huomattavalla englantilaisella ääntämistavalla, mutta oikein ja -vapaasti. Siitä hetkestä oli kohtaloni ratkaistu ja tuntematta -tytön asemaa ja olosuhteita tahi edes hänen nimeänsä, kihlasin -minä heti hänet ajatuksissani. Sitten sain kyselemällä tietää -kenen salaisesti olin morsiamekseni tehnyt ja myöskin ettei hänellä -ollut mitään omaisuutta; oli siis välttämätöntä ensin miettiä mitä -mahdollisuuksia tulevaisuuden varalta meillä saattoi olla ja millä -keinoin tulla toimeen. Esitytin itseni äidille, minun onnistui -voittaa tyttären suosio ja vuoden kuluttua, kun meillä mielestäni -oli kyllin yhdessä elääksemme, tuli minusta onnellisin puoliso. -- -Häät vietettiin 3 (15) p. marraskuuta 1798. - -Speranskin nuori onni oli rajaton. Puolisot vuokrasivat itselleen -pienen asunnon ja järjestivät olonsa siinä yksinkertaisesti, mutta -miellyttävästi. Speranski koetti valmistaa vaimolleen kaikellaista -hauskaa mukavuutta jokapäiväisessä elämässä, mutta vaimo piti -parempana järjestää kotiolot varsin vaatimattomalle kannalle. Kun -muutamia läheisiä ystäviä oli kutsuttuna sunnuntaipäivällisille, -valmisti nuori emäntä itse englantilaisen tavan mukaan parhaimman -herkun: putingin. Tyttären syntyminen enensi kodin onnea. Mutta -varsin lyhyeksi se tuli. Elisabet Speranskia oli kauan rasittanut -rintatauti, joka tyttären syntymisen jälkeen huomaamatta pääsi -yhä suurempaan valtaan, ilman että kuitenkaan hän itse tahi hänen -miehensä aavistivat kuinka vaarallinen hänen tilansa oli. Ankara -kohtaus lopetti 11 kuukautisen avioliiton jälkeen hänen elämänsä. -Speranski oli, kun hän heitti henkensä, ulkona kaupungilla -virka-asioissa, ja ainoastaan eräs ystävätär, rouva Weikardt, oli -hänen apunaan hänen viimeisessä taistelussaan. Kun Speranski palasi -kotia, löysi hän hänet kuolleena, ja niin odottamaton oli isku -hänelle, ettei hän voinut sitä vastustaa. Hän jätti tyttären -päänalukselle kirjeen, jossa hän äidin mukaan antoi lapselle nimen -Elisabet sekä lisäsi muutaman rivin rouva Weikardtille pyynnöllä -ettei häntä mistään etsittäisi -- ja sitten hän katosi. Seuraavana -päivänä ilmestyi hän tukka tahnuisena ja kasvot muuttuneina -asuntoonsa, suuteli vainajata ja katosi uudelleen. Siten teki -hän useita kertoja niin kauan kuin vainajaa ei oltu haudattu. -Hautajaisiin hän ei saapunut eikä hän niitten jälkeen enää palannut -kotia eikä häntä nähty virastossa eikä ystäväin luona. Muutamain -viikkojen kuluttua hän vihdoin löydettiin kaukaa eräältä Newan -saarelta, kokonaan surunsa murtamana. Kirje, jonka hän pakopaikastaan -kirjoitti läheiselle ystävälleen, todistaa sekin hänen kokonaan -masentunutta mielialaansa. "Ei edes aikakaan", lausutaan siinä, "tuo -minulle lohdutusta. Kolmas viikko on kulumassa siitä kuin viimeksi -nukuin, ja suruni kasvaa päivä päivältä, mitä enemmän käsitän -asemani hirmuisuuden. Turhaan koetan palata järkiini; järki on -minut jättänyt; mielikuvituksen haaveet vaan antavat ajatuksilleni -työtä". "Tyttäreni kautta ainoastaan", niin kirjoittaa hän eräässä -seuraavassa kirjeessä, "olen nyt maallisiin oloihin sidottu", ja -huolenpito tyttärestä ja tämän kasvatuksesta olivat siitä ajasta -hänen rakkaimpana toimenaan. Kun tytär kasvoi ja varttui, palkitsi -tämä jollakin tavoin sen kotionnen, joka häneltä oli kadonnut. - -Aika parantaa katkerimmatkin haavat, ja maalliset puuhat, -joita ei kukaan voi välttää, puolestansa edesauttoivat mielen -virkistymistä ja vuodattivat siihen unhotuksen parantavaa voidetta. -Me emme huomaa, että se onnettomuus, joka hävitti Speranskin -kotionnen, pitemmäksi aikaa olisi vähentänyt hänen työvoimaansa -ja kykyään täyttää asemansa vaatimuksia. Anopistaan, jonka nimi -kuten hänen tyttärensä ja tyttärentyttärenkin, oli Elisabet, -sai hän kotinsa hoitajan, ja kärsivällisesti alistui hän pienen -tyttärensä tähden anopin oikkuihin ja kummalliseen luonteeseen. -Muutamat läheiset ystävät, joitten kanssa Speranski seurusteli aivan -tuttavallisesti, liittyivät yksinkertaiseen kotipiiriin. Niitten -joukossa oli nuori virkamies nimeltä Tsejer, joka sittemmin pysyi -hänelle uskollisena kaikissa elämän vaiheissa. Hän muutti näinä -aikoina Speranskin luo hänen auttajanaan ja juoksevain asiain -sihteerinä. - -Keisari Paavalin kuoltua 12 (24) p. maaliskuuta 1801 ja hänen -poikansa Aleksanteri I:n valtaistuimelle noustua alkaa tärkeitten -parannusten aika Venäjän julkisessa elämässä. Nuori keisari -innokkaasti ajatteli suunnitelmia kansansa vastaiseksi onneksi -ja turvaksi ja tarvitsi neuvonantajia, jotka voivat auttaa häntä -hänen yrityksissään. Asiain niin ollen saattoi mies, jolla oli -Speranskin tarkka silmä ja suuri työkyky, helposti tehdä itsensä -huomatuksi, eikä itse asiassa monta vuotta kulunutkaan, ennen kuin -hän Aleksanteri I:n ministereistä oli se, jonka vaikutus oli mahtavin -ja luottamus suurin. Esitän tässä lyhyesti ne asianhaarat, jotka -saivat hänen uransa tähän suuntaan käymään. - -Keisari Aleksanterin etevin neuvonantaja ja suosiminen oli -aluksi Dmitri Torshtinski; mutta tämä, joka huomasi oman kykynsä -riittämättömäksi niihin tehtäviin, jotka hänelle annettiin, tarvitsi -sivulleen teräväpäisen ja taitavakynäisen miehen, joka kykenisi -laatimaan ne kertomukset, jotka olisivat hallitsijalle esitettävät. -Hänelle mainittiin Speranski siihen sopivana, ja seuraus oli että -tälle jo viikko Aleksanterin valtaistuimelle nousemisesta uskottiin -uusia tehtäviä. Maaliskuun 19 (31) p. 1801 annetussa keisarillisessa -käskyssä lausutaan: "Kaikkein armollisimmin käskemme me -valtioneuvos Speranskin olemaan salaneuvoksemme Torshtinskin luona -niitten tehtäväin toimeenpanemista varten, jotka luottamuksemme -on hänelle uskonut, valtiosihteerinämme ja vuotuisena palkkana -2,000 ruplaa kabinetistamme; sen ohella tulee hänelle pääkaupungin -elintarvekomissioonin kansliapäällikkönä 2,000 ruplan vuotuinen -palkka, joka lankee hänelle eläkkeenä hänen kuolemaansa saakka". -Muutama kuukausi sen jälkeen hän sai todellisen valtioneuvoksen -arvonimen. Hänen varsinaisena tehtävänään oli niitten manifestien -ja asetusten laatiminen, joita runsaasti ilmaantui tämän -hallituksen alussa, ja oli hänellä nyt hyvä tilaisuus laajentaa -virkamieskokemustaan, tutustua tärkeimpiin seikkoihin, jotka koskivat -valtakunnanhallituksen järjestämistä, sekä oppia tuntemaan Venäjän -silloisia valtiomiehiä. Johtavan aseman sai hän kuitenkin vasta -keisarillisten ministeristöjen uudestaan muodostuksen kautta, joka -tapahtui syyskuussa 1801, jolloin entiset korkeimmat virkakunnat, -n.s. kolleegiot, jotka olivat olleet olemassa Pietari suuren -ajoilta saakka, poistettiin ja hallinnon eri haarat sen sijaan -uskottiin ministereille, jotka saivat melkoisen vallan. Torshtinski, -joka oli tätä muutosta vastustanut, otti kohta sen jälkeen eron, -mutta yksi uusista ministereistä, Kotsjubei, joka nimitettiin -sisäasiain ministeriksi, toimitti Speranskille tärkeän paikan uudessa -hallintojärjestelmässä. Hän määrättiin näet 8 (20) p. syyskuuta -sisäasiainministerin apulaiseksi. - -Mainittu Kotsjubei oli Aleksanteri I:n hovin loistavia tähtiä, -erittäin lahjakas, hyvin kasvatettu, olennoltaan miellyttävä ja -puhdas tarkoituksissaan sekä rakasti hallitsijataan vilpittömästi, -mutta häneltä puuttui käytännöllistä valtiomiehen kokemusta ja -tietoja Venäjän oloista. Kolme muuta vaikuttavaa miestä, joita -yleisö leikillisesti kutsui triumviraatiksi, jakoi vallan Kotsjubein -kanssa: Nowosiltsow, joka oli kauan elänyt Englannissa ja tunsi -hyvin Englannin hallintolaitokset, puolalainen ruhtinas Tsartoryski. -jonka tarkoituksena oli Puolan elvyttäminen sen rappiotilasta, -sekä ruhtinas Stroganow, hienosti sivistynyt mies, mutta jonka -käytännöllinen kokemus oli vähäinen. Kaikki nämä uskoivat Ranskan -vallankumouksen miesten tavoin, että vanhat muodot ja laitokset voi -helposti sysätä syrjään ja kansan elämälle ja kehitykselle helposti -avata uusia uria, kunhan vaan oikea ajatus oli keksitty. Speranski, -joka alkoi valtiomiesuransa tässä piirissä, oli nerokkaisuudeltaan, -työkyvyltään ja tahdonvoimaltaan heitä kaikkia etevämpi, mutta -melkoisesti häneen kuitenkin vaikutti se käsityskanta, joka heidän -keskuudessaan vallitsi. Hänkin katseli asioita nuorekkaan intoisuuden -näkökannalta; hänkin, uusien parempien olojen luomisinnossa, piti -liian vähäisinä niitä vastuksia, jotka olivat estämässä. Siinä -oli, kuten kohta saamme nähdä, hänen voimansa, mutta myöskin hänen -heikkoutensa. - -Sisäasiainministerin apulaisena määrättiin Speranski -sisäasiainministeristön toisen toimituskunnan päälliköksi, jonka oli -valvominen valtakunnan sisällistä järjestystä, mutta itse asiassa -tuli hänestä koko ministeristön johtava sielu. Sisäasiainministeristö -oli uudestajärjestetyn hallintotyön pesäpaikka. Siellä kylvettiin -uusien satojen siemenet; sieltä läksivät uudet aatteet, jotka eivät -aina olleet täysin kypsät, mutta kuitenkin aikaansaivat uutta -toimintaa ja lisää liikettä eri haaroilla. Kaikki uusien asetusten -ehdotukset, jotka lähtivät tästä osastosta, olivat Speranskin tekoa, -ja hänen laatimainsa mietinnöitten selvyys ja runsasaineisuus voitti -kaiken, mitä siihen aikaan kirjoitettiin Venäjän virastoissa, vieläpä -meidän päivinämmekin ne mainitaan mallikelpoisiksi. Lisättäköön, -että sisäasiainministeristö ulosantoi virallisen lehden, joka -sisälsi tiedonantoja hallintoasioista, mutta osaksi tieteellisiäkin -kirjoituksia. Speranskin toimintaa sisäasiainministeristössä on -kutsuttu hänen valtiomiesuransa kevääksi, toiveista ja orastavista -voimista rikkaaksi, mutta joka vielä ei ollut omiansa tuottamaan -kypsiä satoja. - -Kotsjubei ja kolmimiehistön jäsenet, joitten käsityskantaa jotenkin -suuressa määrässä oli määrännyt Englannin laitosten ihailu, eivät -kauan nauttineet Aleksanteri I:n täyttä luottamusta. Napoleon I:n -lakkaamattomain voittojen ja mahtavan neron vaikutuksen alaisena -Venäjän hallitsija vähitellen vetäytyi pois meren voimakkaan -valtijattaren yhteydestä ja alkoi sen sijaan lähestyä Ranskan -vallankumouksen jättiläissankaria. Vuosina 1806 ja 1807 tapahtui -tämä muutos, mikä täydellisenä ilmaantui heinäkuussa vuonna 1807 -tapahtuneen Tilsitin rauhansopimuksen jälkeen, joka perusti -läheisen ystävyysliiton Ranskan ja Venäjän hallitsijain kesken. Kun -Pietarissa ennen oli ylistetty Englannin vapautta ja hallitsijan ja -kansaneduskunnan yhdystoimintaan perustuvaa valtioelämää, siellä -katsottiin nyt sitä lujuutta, jolla Napoleon oli koonnut Ranskan -kaikki voimat käteensä, ensi sijassa mallikelpoiseksi. Speranski, -joka perusteellisesti tunsi Ranskan kirjallisuuden, kielen ja -olosuhteet, yhtyi hallitsijansa uuteen näkökantaan ja voitti sen -kautta yhä suuremmassa määrässä hänen luottamuksensa, samalla kuin -ne suosikit, jotka vielä muutama vuosi aikasemmin olivat olleet -kaikkivaltiaat, vähitellen vetäytyivät syrjään. - -Vuoden 1806 kuluessa esitti Speranski usein sisäasiainministeristön -asioita keisarille Kotsjubein sijassa, jota monet kerrat sairaus -siitä esti. Hänen oivallinen esityksensä, hänen kykynsä taitavasti -ja oikein laatia annetut käskyt, se nopeus, millä hän aivan kuin -lennossa tapasi ja arvasi joka sanan, herätti heti ensi alusta -keisarin ihmettelyä. Kun keisari lokakuussa 1807 matkusti sotaväkeä -tarkastamaan Witebskiin, otti hän Speranskin mukaansa, mikä tietysti -sai aikaan vielä suuremman lähentymisen hallitsijan ja nuoren -virkamiehen kesken. Vihdoin vapautettiin Speranski keisarillisella -käskyllä 19:ltä (31:ltä) päivältä lokakuuta 1807 toimestaan -sisäasiainministeristössä, "pysymällä", kuten sanat kuuluivat, -"muissa valtiosihteerin tehtävissään". Tämä ei sisältänyt mitään -vähempää kuin aseman Aleksanteri I:n persoonallisena sihteerinä, -joka alati pääsi hallitsijan luo, keskusteli hänen kanssaan -kaikista valtakunnan hallinnon tärkeistä asioista ja jolla siten -oli ratkaiseva vaikutus tapahtumain kulkuun. Samalla saavutti hän -tunnustusta kunniamerkkien ja rahapalkinnoitten muodossa. Hän oli -saavuttanut nuoren kunnianhimonsa unelmat ja keisarin suosion -elähyttämänä toivoi hän voivansa toteuttaa aikeensa isänmaansa -vastaiseksi onneksi. - -Syksyllä 1808 kohtasi Aleksanteri I:n Napoleonin Erfurtissa, mikä -kohtaaminen suuressa määrin vahvisti ja lujitti Aleksanterin -ihmettelyä Napoleonia ja Ranskan vallankumouksesta alkunsa -saaneita valtiolaitoksia kohtaan. Uudistettu liitto Venäjän ja -Ranskan välillä oli molempain hallitsijain yhdessäolon ulkonainen, -näkyvä hedelmä. Speranski oli tässä tilaisuudessa Aleksanteri I:n -mukana hänen seurueensa jäsenenä ja sanotaan hänen herättäneen -Napoleonin erityistä huomiota. Mitään persoonallista lähentymistä -Ranskan keisarin ja venäläisen valtiosihteerin kesken ei kuitenkaan -tapahtunut; sitä vastoin tutustui Speranski muitten ranskalaisten -valtiomiesten, ennen kaikkia kuuluisan Talleyrandin kanssa, -joka antoi hänelle tietoja niistä suurista lainsäädäntötöistä, -joita Napoleonin hallituksen aikana oli saatu Ranskassa -tehdyksi. Erfurtin kohtaus vaikutti ratkaisevasti hänen tulevaan -valtiomiestoimintaansa. Verrattuna Länsi-Euroopan ja varsinkin -Ranskan laitoksiin näytti hänestä kaikki, mikä oli venäläistä, nyt -huonolta; kaikki olisi säälittä uudistettava. Kerrotaan, että keisari -Aleksanteri Erfurtin kohtauksen aikana kysyi valtiosihteeriltään: -kuinka sinua ulkomaa miellyttää, johon tämä vastasi: meillä -ovat ihmiset parempia, mutta täällä ovat laitokset paremmat; -keisari lisäsi: se on minunkin ajatukseni; puhumme siitä lähemmin -palattuamme. Onko tällaista keskustelua todella ollut, se voi olla -epäilyksen alaista, mutta mainitut sanat kaikissa tapauksissa -kuvaavat hyvin sitä näkökantaa, joka nyt oli keisarilla ja hänen -neuvonantajallaan. - -Erfurtin kohtauksen jälkeen keisari hartaasti ajatteli valtakunnan -koko hallinnon uudestaan muodostamista; hän jätti Speranskille -erityisiä ehdotuksia siinä tarkoituksessa ja neuvotteli usein myöhään -yöhön hänen kanssaan siitä. Speranski puolestaan ryhtyi tähän uuteen -työhön tulisen reformaattorin koko innolla, luottaen silmänsä -terävyyteen ja laajoihin tietoihinsa. Hän valmisti laajan kirjallisen -suunnitelman, melkein koko kirjan, valtakunnan laeista ja niiden -soveltamisesta valtakunnan hallintoon, jonka tarkoituksena, -kuten hän itse sanoi, oli "lakien lujalla perustuksella tukea -hallitusvaltaa ja juuri sen kautta antaa sen toiminnalle enemmän -arvoa ja todellista voimaa". Siihen liitti hän hallinnon kaikkien -osien uudestaan muodostuksen ehdotuksen, hallitsijan kabinetista -aina piirihallitukseen saakka. Jo lokakuussa 1809 oli koko teos -valmiina keisarin pöydällä. Speranski oli työskennellyt tavattoman -ripeästi eikä hänen neronsa kenties koskaan ollut osottanut niin -suurta uutteruutta kuin tämän suuremmoisen reformisuunnitelman -laadinnassa; mutta häneltä puuttui tarpeeksi kokemusta huomatakseen, -että sellaista uudestaan muodostusta on vaikea panna toimeen -todelliseksi ja pysyväiseksi hyödyksi, jolleivät mielet ole -siihen hyvin valmistetut. Kansaa olisi ensin pitänyt kasvattaa -siveellisesti, oikeudellisesti ja valtiollisesti, jotta se olisi -voinut vastaan ottaa sitä hyvyyttä, mitä hallitsija ja hänen -ministerinsä tahtoivat sille suoda. Tässä on kuitenkin muistettava, -että Speranski ainoastaan täytti hallitsijansa käskyn. Ehdotuksen -vapaamieliset ja laajat näkökannat ovatkin aina hänelle kunniaksi. -Sen päätarkoituksena oli hallinnon vahvistaminen herättämällä -suurempaa edesvastuun tunnetta kaikissa sen elimissä sekä saada -aikaan yhdistystä hallitsevain ja kansan kesken, jonka toivomukset -entistä enemmän voisivat päästä kuuluviin. - -Loka- ja marraskuu 1809 kului suuren ehdotuksen kaikkien osain -huolelliseen tarkastukseen, jolloin keisari omankätisesti teki -lisäyksiään ja muistutuksiaan. Vihdoin oli se toimeenpantava. Mutta -silloin keisari osottautui epäröiväksi. Vaikka Speranski ehdotti, -että uusiin laitoksiin siirryttäisiin vaan asteettain ja myöskin -tahtoi tehdä vanhoihin oloihin palaamisen mahdolliseksi, jäi -suuremmoinen suunnitelma, johon oli uhrattu niin paljon neroa, tietoja -ja uupumatonta vaivaa ja jonka tarkoituksena oli johtaa Venäjä -uusille urille, suurimmaksi osaksi toimeenpanematta. Ei missään -julkaisussa ole suunnitelmaa kokonaisuudessaan esitetty. Keisari -Aleksanteri katsoi paremmaksi valita siitä muutamia osia, jotka -erityisillä asetuksilla pantiin toimeen, kun muu osa jäi lepäämään -ensin toistaiseksi ja sitten ainaiseksi. Speranski huomautti -sittemmin itse, että sen rakennuksen, jonka hän oli aikonut valmistaa, -tarkoitusta ja luonnetta ei voisi arvostella, kun siitä on tullut -tehdyksi vaan hajanaisia kohtia. - -Mutta hajanaisetkin osat kuitenkin todistavat kuinka korkeaksi ja -suureksi Speranski oli ajatellut uuden yhteiskuntarakennuksensa. -Tahdomme seuraavassa kuvata pääpiirteet hänen toimenpiteistänsä -valtakunnanneuvoston, ministeristöjen ja senaatin järjestämiseksi, -hänen ponnistuksistaan virkamieskunnan parantamiseksi sekä hänen -ehdotuksestaan siviililaiksi ja valtiovara-asiain järjestykseen -saattamiseksi. Hänen vaikutuksensa Suomen uuden hallinnon -muodostamisessa on erityinen jakso näitten hänen toimiensa ohella. - - - - -II. - - -Laajin niistä ehdotuksista, jotka otettiin erilleen Speranskin -suuresta reformisuunnitelmasta ja pantiin toimeen, kun kokonaisuus -jäi sillensä, oli ehdotus valtakunnanneuvoston uudestaan -muodostamiseksi, joka oli ollut olemassa sitten vuoden 1802, mutta -ollut vähäarvoinen, kun siitä nyt tuli Venäjän julkisen elämän -päälaitos. Siellä tutkittaisiin kaikki lainsäädäntöasiat, ennen -kuin korkein valta ne ratkaisisi. Myöskin muita erityisen tärkeitä -asioita lykättäisiin valtakunnanneuvostoon, kuten erinomaisen -tähdellisiä sisähallinnon toimenpiteitä, sodanjulistuksia, -rauhanpäätöksiä ja muita tärkeitä ulkomaisen politiikin seikkoja, -sikäli kuin asianhaarat voivat sallia niitten joutua edellä käyvän -yhteisen neuvottelun esineiksi, valtakunnan tulojen ja menojen -vuosiarvioita sekä niistä riippuvia raha-asiallisia toimenpiteitä -samoin kuin kaikkien ministeriöitten kertomuksia niitten asiain -hoidosta, jotka heille oli uskottu. Valtakunnanneuvosto siis jossakin -määrin vastaisi valtiopäiviä niissä maissa, missä kansan eduskunta -tuntuvasti ottaa osaa julkisen elämän johtoon. Se olisi oleva -valtakunnan yleisenä lainsäätävänä ja tarkastavana virastona. Tämän -laitoksen kautta muuttuisi Venäjä itsevaltaisesti hallitusta maasta -nykyaikaisen käsityksen mukaiseksi oikeusvaltioksi. - -Keisari Aleksanteri I:n marraskuun lopulla ja joulukuun alussa -1809 oleskellessa Tverissä ja Moskovassa, valmisti Speranski -valtakuntaneuvosto-järjestelmänsä erityiskohtaista ehdotusta, jota -vihottain lähetettiin keisarille niin salaperäisesti, etteivät edes -ne henkilöt, jotka matkalla olivat keisaria lähinnä, saaneet siitä -mitään tietoa. Sen tarkastivat sittemmin, mutta aivan yksityisesti, -kreivi Soltikow, ruhtinas Lopuhin ja kreivi Kotsjubei, jotka -hyväksyivät sen. Sittemmin sai kreivi Rumjantsow tilaisuuden sitä -silmäillä ja vihdoin, juuri ennen sen julkaisua, annettiin se -sotaministerille kreivi Araktshejewille, joka oli ilmaissut -tyytymättömyyttään sen vuoksi, ettei hänelle siitä tietoa annettu. -Korkeamman virkamiesmaailman puolelta tulevaa vastustusta peläten -Speranski epäilemättä näin salaisuudessa asiaa kiiruhti. - -Monipuoliseen tehtäväänsä nähden jaettiin valtakunnanneuvosto -neljään aliosastoon eli departtementtiin, joista jokaisella oli -oma presidenttinsä: lainsäädäntöä, sota-asioita, siviili- ja -kirkollisasioita sekä valtakunnan taloutta varten. Kun kaikki -osastot kokoontuivat yhteisistuntoon, johtaisi keisari itse tahi -hänen itsensä määräämä valtakunnanneuvoston jäsen puhetta. -Valtakunnanneuvoston ohelle perustettiin valtakunnankanslia, johon -kuului useampia valtakunnansihteerin johdon alaisia virkamiehiä; -ja oli tämän sihteerin tehtävänä pitää huoli esittelystä yhteisissä -kokouksissa, antaa neuvoston pöytäkirja majesteetin tarkastettavaksi -ja johtaa kaikkia täytäntöönpanotoimia. Puheenjohtajaksi ensimmäisenä -vuonna, keisarin poissa ollessa, nimitettiin Suomenkin historiassa -tunnettu, hienosti sivistynyt kansleri, kreivi Rumjantsow, samalla -kuin valtakunnansihteerin tärkeä tehtävä joutui Speranskille. -Kokonaisuudessaan kuului valtakunnanneuvostoon, paitsi puheenjohtajaa -ja ministerejä, kolmekymmentäviisi jäsentä, valtakunnan -korkeimmista virkamiehistä ja tärkeimmistä henkilöistä valittuja. -Valtakunnanneuvosto kokoontui ensimmäisen kerran 1 (12) p. tammikuuta -1810 suurella juhlallisuudella, keisari itse puheenjohtajana. Keisari -Aleksanteri piti puheen, Speranskin kirjoittaman, mutta hänen -itsensä omakätisesti oikaiseman, joka puhe oli täynnä tunnetta ja -arvokkaisuutta sekä rikas ylevistä aatteista, jommoisia Venäjä ei -koskaan ennen ollut valtaistuimelta kuullut. - -Sitten kuin valtakunnansihteeri oli julki lukenut ne manifestit -ja asetukset, joitten kautta valtakunnanneuvosto oli perustettu, -jätti keisari Rumjantsowille siviililain ehdotuksen sekä -valtiovaroja koskevan suunnitelman. Vihdoin allekirjoittivat jäsenet -virkamiesvalan, joka oli tehty erityisen, tavallisesta poikkeavan -kaavan mukaan. Speranskille persoonallisesti oli tämä päivä -loistavin hänen valtiomiesurallaan. Hän oli nyt, jollei nimeltä, -niin kuitenkin itse asiassa valtakunnan ensimmäinen ministeri. -Valtakunnanneuvoston toiminta riippui kaikessa pääasiallisesti -hänestä valtakunnansihteerinä ja alituisesti uudistuvissa -esittelyissä neuvotteli hän keisarin kanssa niistä asioista, joita -siellä käsiteltiin. Viipyi luonnollisesti jonkun aikaa, ennen kuin -valtakunnanneuvoston toiminta täydellisesti järjestyi ja ennen kuin -sen varsinaisia hedelmiä tuli näkyviin, mutta Speranski ei koskaan -lakannut luottamasta luomansa hyötyyn ja merkitykseen. Keisarille -vuodelta 1810 antamassaan virkakertomuksessa hän huomauttaa, -että lainsäädäntö neuvoston perustamisen kautta oli varmistunut ja -lujittunut. Uusi laitos oli jo itsessään tavaton askel itsevallasta -todellisesti monarkkisiin muotoihin. "Kaksi vuotta sitten", hän -lisää, "ei uskaliainkaan voinut ajatella mahdolliseksi että Venäjän -keisari, arvoansa huomioon ottamalla, asetusta antaessaan voisi -sanoa: valtakunnanneuvoston ajatusta kuultua. Sitä olisi pidetty -majesteetin loukkauksena". Viimeksi esitetyt sanat osottavat -tavallaan sitä aatetta, joka oli valtakuntaneuvosto-laitoksen -perustuksena. - -Samalla kuin lakia säätävä ja tarkastava valta, sikäli kuin keisari -itse ei asioihin ryhtynyt, jätettiin valtakunnanneuvostolle, -pysyivät ministeristöt, jotka oli perustettu 1802, valtakunnan -korkeimpina toimeenpanevina laitoksina; mutta niittenkin -järjestelmässä tapahtui Speranskin ehdotuksesta melkoisia muutoksia, -joitten kautta niitten toimintaan tuli ennen tuntematon järjestys -ja selvään mietitty suunnitelma. Vuonna 1810 keisarille antamassaan -laajassa kirjoituksessa huomautti Speranski, että ministerilaitos, -sellaisena kuin se oli syntynyt joulukuun 8 (20) p. 1802 annetusta -manifestista, monessa suhteessa oli puutteellinen. Puuttui -todellinen ministerien vastuunalaisuus. Samoin puuttui oikea ja -suunnitelmallinen asiain jako niitten kesken. Ministeristöjen -sisäinen järjestys ei ollut tyydyttävä sen tähden, että päälliköitä -rasitti joukko vähäpätöisiä asioita, jotka estivät heitä antautumasta -pääasiallisten ja tärkeitten harkitsemiseen. Hän ehdotti tepsiviä -toimenpiteitä kaikkien näitten haittain poistamiseksi ja päätti -kirjoituksensa seuraavilla sanoilla: Ministerihallinto, näille -perusteille rakennettuna, se on laillisen vastuunalaisuuden -ympäröimänä, toiminta-aloilleen jaettuna asiain luonnollisen -yhteyden mukaan ja asetusten ohjaamana, on vaikuttava voimakkaasti -ja arvokkaasti ja oleva sillä korkealla kannalla, jota sillä, sitä -ensin perustettaessa, tarkoitettiin, mutta jota nyt ei ole voitu -saavuttaa. Näitten periaatteitten mukaisesti valmisti Speranski -vuosina 1810-1811 erityisiä, ministeristöjä koskevia asetuksia, -joita aina on kiitetty oivallisiksi lakitöiksi ja jotka pääasiassa -pysyivät voimassa vielä alkupuolella Aleksanteri II:nkin hallitusta. -Täydellä syyllä oli Speranski ylpeä toiminnastaan tällä alalla. - -Kolmas ala, mihin Speranski tahtoi luoda uuden järjestyksen, oli -oikeuslaitos. Hän huomasi, että senaatissa, joka oli ollut olemassa -Pietari suuren ajoilta, mutta jolla ei ollut mitään määrättyä -tarkoitusta tahi toiminta-alaa, oli virasto, jonka voi muodostaa -valtakunnan oikeudenkäytön keskukseksi. Hän tahtoi samalla erottaa -hallinnollisen oikeudenkäyttämisen siviilisestä ja valmisti -suunnitelman siinä tarkoituksessa; mutta monet senaatin jäsenistä -tekivät vastaväitteitä ja tähdellinen asia lykkääntyi Speranskin -kukistukseen saakka, jonka jälkeen hänen ehdotuksensa jäi sillensä. - -Näitten suurien yritysten ohella harrasti Speranski muita -erityisluontoisempia tehtäviä, mutta jotka tuskin olivat vähemmän -tärkeitä. Siten antautui hän suurella innolla valmistamaan uutta -siviililakia Venäjän porvariston oloille. Jo kauan oli uuden -siviililain asia ollut vireillä, mutta komissiooni, joka oli -asetettu vuonna 1767, ei ollut saanut juuri mitään mainittavaa -aikaan. Nyt nimitettiin Speranski 1808 komissioonin jäseneksi, -jonka johto pian riippui kokonaan hänestä, sitten kuin hän -samana vuonna oli nimitetty oikeusministerin apulaiseksi ja 1810 -komissioonin tirehtöriksi. Tavallisella pontevuudellaan ryhtyi hän -työhön. Ranskan ja Ranskan olojen innokkaana ihailijana, piti hän -Ranskan Napoleonin lakikokoelmaa mallikelpoisena ja asetti sen -sekä roomalaisen oikeuden, johon hän oli hyvin perehtynyt, työnsä -perustukseksi. Hän jätti siinä huomioonsa ottamatta vanhan -venäläisen oikeuden ja Venäjän kansan historiallisen elämän ja -yhteiskunnalliset olot, seikka, jota hänen vastustajansa eivät -suinkaan jättäneet häntä vastaan esille tuomatta. Sitä paitsi toimi -hän nyt, kuten usein, liian kiireisesti, aivan kuin aavistaen, -että hänellä oli käytettävänä vaan lyhyt työaika. Jo tammikuussa -1810 oli uuden siviililain ensimmäinen osa valmiina ja keisarillinen -julistus antoi tiedoksi, että molemmat seuraavat osat pian -ilmaantuisivat. Mutta kun sittemmin eri virastot teosta tarkastivat, -tehtiin useita ja osittain oikeutettuja muistutuksia sen eri osain -itsenäisyyden puutteen johdosta tahi sen Venäjän olemassa olevalle -yhteiskuntajärjestykselle oudon luonteen vuoksi. Kaikkien kolmen osan -tarkastusta kesti vielä Speranskin kukistumisenkin jälkeen ja seuraus -oli, että hänen siviililakinsa ei tullut käytäntöön. Se oli loistava -luonnos, jommoiseksi se jäikin, ollen tekijälleen kunniaksi -sen valistuneen, ihmisystävällisen hengenkin kautta, joka siinä -vallitsee. - -Me huomaamme, että Speranskin harrastukset suureksi osaksi -tarkoittivat Venäjän virkamieslaitoksen ja oikeussuhteitten -parantamista, joilla aloilla valtakunnan järjestys oli heikoin, -mutta sitä tehdessään hän näki, että kaikki lait ja asetukset olivat -turhat eivätkä vaikuttaisi mitään, jollei virkamieskunnan sivistystä -parannettaisi. Hänen toimenpiteensä tässä suhteessa kuvaavat -h£nen käsityskantaansa ja on niillä merkillinen sija hänen -elämänhistoriassaan, koska ne kenties enemmän kuin mikään muu -selittävät vihan kasvamisen häntä vastaan. - -Hovivirkain omistaminen antoi aina Katariina II:n ajoilta korkean -arvon ja sitä seuraavan ylenemisoikeuden virkamiesuralla. -Aatelismies, jolla kenties jo kehdosta alkaen oli kamarijunkkarin -tahi kamariherran arvonimi, kuului sen ohella arvoltaan -kamarijunkkarina viidenteen, kamariherrana neljänteen luokkaan. -Nuoret miehet vaikuttavista perheistä, jotka siten olivat -vapautetut kaikesta tulevaisuutensa huolenpidosta, eivät useinkaan -välittäneet vakavasta työstä, vaan antautuivat yksinomaan seuraelämän -hommiin, ja jos he sittemmin päättivät todella ryhtyä virkaan, -saivat he, vaikka olivat kokemattomia ja vailla virkamiessivistystä -ja pintapuolisesti ranskalaiseen tapaan kasvatettuja, useinkin -arvonsa tähden korkeimmat paikat alempiarvoisia syrjään sysäämällä -ja hallinnon vahingoksi. Asetus 3 (15) päivältä huhtikuuta 1809 -teki lopun tästä väärinkäytöksestä, siinä kun näet velvoitettiin -kamariherroja ja kamarijunkkareita, joilla ei ollut muita toimia, -kahden kuukauden kuluessa hakemaan todellisia virkoja; vastaisuudessa -mainitut hovivirat eivät tuottaisi mitään arvoluokkaa; vihdoin olisi -jokaisen, joka tuli tuollaiseen hovivirkaan, samalla jatkaminen -uraansa todellisessa valtionvirassa, virkaeron saamisen uhalla. - -Tämä asetus herätti suurinta levottomuutta Venäjän hoviylimystössä, -joka näki asemansa ja niin sanotut oikeutensa uhatuiksi. Näissä -piireissä pidettiin nyt Speranskia vaarallisena miehenä, joka -kansanvaltaisessa innossa pyrki hävittämään kaikki säätyerotukset -ja sen kautta kukistamaan valtakunnan kaikki perustukset. -Mutta Speranski ei siitä säikähtynyt, vaan jatkoi yhä samaan -suuntaan. Arvoluokkalaitos oli Venäjän virkamieskunnassa kehittynyt -varsin vahingolliseksi. Jokainen virkamies, joka, useinkin ilman -valmistusta tahi edellä käypiä opinnoita, oli saanut toimen, saattoi -määrättyjen vuosien kuluttua kohota korkeampaan arvoluokkaan, -kunnes hän vihdoin saavutti valtioneuvoksen arvon. Sitä seurasi -etuoikeus virkoja täytettäessä, niin että virkamies, jolta puuttui -kaikki korkeampi sivistys, päästyänsä vissiin ikään saattoi tulla -kysymykseen tärkeihin virkoihin nimitettäessä. Tämä arvoluokkalaitos -oli liian syvään juurtunut ja oli liian läheisessä yhteydessä Venäjän -yleisön tapojen kanssa, jotta sen olisi voinut kokonansa poistaa; -se on olemassa jossakin määrin vielä tänäpäivänäkin. Mutta -Speranski tahtoi kuitenkin ajoissa estää sen vaarallisia seurauksia -ja antaa opinnoille ja tieteelliselle sivistykselle niille tulevan -merkityksen virkamieslaitoksessa. Se saavutettiin asetuksella 9 -(21) päivältä elokuuta 1809, jonka, samoin kuin edellä mainitun 3 -(15) päivältä huhtikuuta 1809, vahvistivat Speranski ja keisari -yksinään, kenelläkään muulla olematta mitään tietoa siitä. Siinä -määrättiin, ettei kukaan vastaisuudessa saisi asessorin arvoa, -vaikka hän olisikin palvellut määrätyt vuodet, jollei hän voisi -näyttää todistusta jostakin Venäjän yliopistosta siitä, että hän -menestyksellä oli suorittanut oppimäärän tahi tullut tutkinnossa -hyväksytyksi. Samallainen yliopistotodistus vaadittaisiin myöskin -valtioneuvoksen arvoon ylenemistä varten. Erityiset aineet, joista -tietotodistukset olisivat näytettävät, lueteltiin asetuksessa. -Tämä toimenpide herätti vielä katkerampaa huutoa sen alkuunpanijaa -vastaan kuin aikaisempi asetus hovivirkamiesten ylentämisen -ehdoista. Virkamiehet, jotka levossa olivat odottaneet tulevaa -ylenemistään, huomasivat nyt olevansa pakoitetut opintoja harjoittamaan -ja suorittamaan tutkinnoita yliopistoissa, mikä kaikille oli -vaivalloista, monelle mahdotontakin. Speranski oli, niin sanottiin, -parannusinnossaan riistänyt monelta perheeltä vastaisen toimeentulon -mahdollisuuden. Sitä paitsi voitiin asetuksen eri kohtia vastaan -tehdä perusteellisempiakin muistutuksia. Niillä tieteenhaaroilla, -joista viranhakijan tuli näyttää yliopiston todistus, oli osittain -vähäpätöinen merkitys hänen tulevalle virkatoiminnalleen; -todellisuudessa osotettu kyky ja uutteruus oli asetuksessa otettu -liian vähän huomioon, j.n.e. Mutta jos puutteellisuuksia voitiinkin -löytää, on kuitenkin varma, että asetus elokuun 9 päivältä 1809 on -suuri edistys Venäjän virkamieslaitoksen historiassa ja vaikutti -kohottavasti maan koko sivistyneeseen yleisöön. Sen kautta -heräsi ensi kerran harrastus asianmukaisen kasvatuksen antamiseksi -nuorisolle nousevalle. Kaikki, joille se suinkin oli mahdollista, -alkoivat harjoittaa opinnoita, niin että julkiset oppilaitokset pian -eivät riittäneet nuorisotulvalle. Speranskin kukistumisen jälkeen -myönnettiin monta poikkeusta 1809 vuoden asetuksesta, jonka voima -sen kautta heikkoni, mutta suurin piirtein katsoen ovat sen hyvää -tekevät vaikutukset ulettuneet meidän päiviimme saakka. - -Venäjällä, niin kuin useimmissa valtioissa, missä sotalaitoksella -on suuri merkitys, on valtiovarain hoidossa suuria vaikeuksia, ja -vallankin oli Venäjän osan-otto Ranskan vallankumoussotiin tähän -aikaan melkoisesti järkähyttänyt valtiolaitoksen taloudellista -asemaa. Sillekin alalle ulettui Speranskin laaja toiminta ja siinäkin -hänen terävä, läpitunkeva valtiomiessilmänsä pääsi vaikutukseen. - -Jo valtakunnanneuvoston istunnoita avattaessa I (13) p. tammikuuta -1810, julkiluki keisari, kuten mainittiin, raha-asiallisen -suunnitelman, jonka Speranski yhdessä muutamain muitten -neuvonantajain kanssa oli valmistanut, jota seurasi manifesti -helmikuun 2 (14) päivältä 1810, jossa lähemmin ilmaistiin -ne perusteet, joita valtiovarain hoidossa vastaisuudessa -noudatettaisiin. Ensi sijassa piti Speranskin mielestä kaiken -salaperäisyyden valtiovarain hoidosta kadota, koska hän oli -vakuutettu, että valtakunnan luotto vaan vahvistuisi, jos sen -valtiovarain tila avonaisesti ja epäröimättä paljastettaisiin. Hän -tunnusti sen vuoksi molemmissa mainituissa kirjoituksissa, että -valtakunnan tulot pitkään aikaan eivät olleet riittäneet sen menoja -täyttämään, että sen tähden paperirahaa, n.s. rupla-assignaatteja, -oli pantu liikkeeseen niin suuria määriä, että valtio ei -voinut lunastaa kaupassa olevia setelejä hopealla, ja että -yleensä vaadittiin mitä suurimpia ponnistuksia valtion velkojain -turvaamiseksi, velkain maksamiseksi ja kestävän tasapainon -aikaansaamiseksi tulojen ja menojen välille. Pahan poistamisen keinoina -mainittiin m.m. seuraavat toimenpiteet: että liikkeessä olevat -paperiassignaatit tunnustettaisiin todelliseksi, valtiolaitoksen -takaamaksi valtakunnanvelaksi; että uusia paperiassignaatteja ei -annettaisi; että kotimainen laina otettaisiin; sekä että olemassa -olevat verot korotettaisiin ja että uusi, aatelisesta omaisuudesta -suoritettava, vero otettaisiin. - -Nämä yleiset perusteet valtakunnan raha-asiain järjestämiseksi -toimeenpantiin sitten useissa asetuksissa, jotka suureksi osaksi -olivat Speranskin laatimat. Niissä hän m.m. kääntyi aivan oikealle -tielle valtakunnan häiriöön joutuneitten rahakantaseikkain -järjestämiseksi. Kun siihen saakka hopea, vaski ja paperiassignaatit -oli tunnustettu valtakunnan yhtä oikeutetuiksi, voimassa -oleviksi rahakantalajeiksi, tahtoi hän toimeenpanna yhtenäisen -rahakantajärjestelmän, niin että ainoastaan hopearupla olisi laillinen -maksun välikappale. Vaskiraha peruutettaisiin suurimmaksi osaksi, -niin että liikkeeseen jäisi vaan vaskisia vaihtorahoja ja kaikki -valtion suoritukset tapahtuisivat hopeassa. Mitä ulkomaiseen -kauppaan tulee, joka kärsi Euroopassa vallitsevasta valtiollisesta -levottomuudesta ja siitä että Venäjä Napoleonin toivon mukaan oli -suostunut mannermaajärjestelmään, jonka kautta kaikki kauppa -Englannin kanssa oli keskeytynyt, noudatti hän järjestelmää, jota -nykyään ei kaikissa kohdin tunnustettaisi oikeaksi. Hän koetti -nimittäin vähentää tuontia ulkomaalta kieltämällä ylellisyystavarain -tuonnin ja korottamalla muitten tavarain tuonnin tulleja. Vientiä -sitä vastoin suosittiin; kun vientiä pääasiallisesti välittivät -ulkomaiset laivat, helpoitettiin niitten pääsyä Venäjän satamiin -siten, että asianomaiset tullivirkamiehet eri satamissa saivat -oikeuden tarkastaa niitten asiapapereja, kun se ennen oli riippunut -keskushallituksesta. Ainoastaan erityisissä tapauksissa ryhtyisi -keskushallitus vastaisuudessakin asiaan. - -Laajat raha-asialliset parannukset vaativat pitkän ajan, ennen -kuin ne voidaan täydellisesti panna toimeen ja ennen kuin niitten -hedelmät tulevat näkyviin. Mutta sitä aikaa, jonka Speranski oli -Venäjän sisähallituksen johtava mies, oli vaan 4-5 vuotta. Nämä -vuodet olivat sitä paitsi täynnä sotaista levottomuutta, jonka tähden -valtakunnan varat pääasiallisesti kuluivat sotavoiman ylläpitämiseen. -Asiain niin ollen eivät hänen ponnistuksensa voineet viedä siihen -päämaaliin, jota hän tarkoitti. Tällä alalla hän ei luonut mitään -pysyvää, ja hänen kukistumisensa jälkeen luovuttiin pian niistä -periaatteista, joille hän oli tahtonut perustaa Venäjän taloudellisen -kukoistuksen. Mutta myöhempinä aikoina herätettiin eloon monta -hänen aatteistaan, esim. rahaolojen järjestäminen yhtenäisen -hopearahakannan perustukselle, ja hän valmisti siten vastaisia, -pysyviä parannuksia. - -Lukija huomaa, kuinka äärettömän laaja se työala oli, millä Speranski -vaikutti. Samalla on lisäksi muistettava, että hän harvoin -vähänkään tärkeänlaisia asioita jätti muille, vaan itse valmisti -kaikki, niin että joukko mietinnöitä, ehdotuksia ja asetuksia tuli -hänen kynästään, melkein ilman apua. Mutta vaikka hänellä siten -oli kannettavana tavaton työtaakka valtakunnan sisähallituksen -ensimmäisenä johtajana, oli hänellä aikaa ja voimaa toimia -sellaisissakin asioissa, jotka olivat yleisen kehityksen sivussa, -vaikkakin ne itsessään olivat tärkeitä. Hän oli jäsenenä komiteassa, -jonka oli tehtävä ehdotus tulevain pappismiesten opetuslaitosten -parantamiseksi ja pappien taloudellisen aseman kohottamiseksi; sitä -paitsi oli hän hengellisiä kouluja varten vuonna 1808 asetetun -komissioonin jäsen, ja kun hän edellisen uransa kautta oli tällä -alalla hyvin perehtynyt, oli hänen vaikutuksensa siinä suuri. Hän -oli kirjevaihdossa kreivi Nesselroden kanssa, joka silloin kuului -Venäjän lähetystöön Pariisissa. Hän tutkiskeli Liivinmaan ja -entisten Puolan maakuntain oloja. Että hänellä olisi ollut aikeita -orjuuden lakkauttamiseksi Venäjällä, josta siellä täällä tavataan -tiedon-antoja, se ei käy ilmi saatavina olevista lähteistä. Hänen -huomionsa oli pikemmin kääntynyt hallinnollisiin ja valtiollisiin -reformeihin kuin yhteiskunnallisiin parannuksiin. Häntä ei sen -vuoksi myöskään voi verrata Preussin ministeriin v. Steiniin, kuten -joskus on tapahtunut. - -Tulemme pian tuntemaan syyt miksi Speranskin suunnitelmat -murtuivat, ennen kuin niitten hedelmät saatiin korjatuiksi. Mutta -sitä ennen on luotava silmäys hänen toimintaansa Suomen asioita -järjestettäessä vuosina 1809-1812. Niistä monista toimista, joita -hän hoiti, vaati Suomen asia varmaankin verrattain vähän hänen -aikaansa ja huomiotansa, mutta se, mitä hän teki meidän maalle, oli -pysyväisempää kuin suuri yritys Venäjän julkisen elämän johtamiseksi -uusille urille. - -Että Suomen kohtalo 1808 vuoden viimeisinä kuukausina kääntyi -onnellisempaan suuntaan, kuin oli voinut odottaa, riippui ensi -sijassa siitä, että Suomen miehet rohkeasti ja rehellisesti -esittivät Aleksanteri I:lle Suomen kansan toivon saada uusissa -oloissa säilyttää vanhan valtiojärjestyksen omine, entisten lakien -perustukselle rakennettuine laitoksineen. Keisarin hyväntahtoinen -ajatuskanta suosi odottamattomassa määrässä näitä harrastuksia. -Vapaamielisenä ja ihmisrakkaana keisari Aleksanteri I tahtoi -Suomelle antaa perustuslaillisen yhteiskuntajärjestyksen, kenties -myöskin sen kautta saadakseen kokemusta perustuslaillisen -vakiomuodon laadusta ja merkityksestä. - -Tähän suuntaan oli jo käännytty ennen kuin Speranski, sikäli -kuin tiedetään, alkoi käsitellä Suomen asioita; mutta vastaiseen -kehitykseen oli hänellä suuri osa aina siitä saakka kuin -hän tammikuun alusta 1809 sai toimekseen keisarille esittää -Suomen asiat, jonka kautta hän tuli samaan asemaan Suomen -virkamiehiin ja virastoihin nähden, mikä hänellä jo ennen -osittain oli keisarikunnassa. Mitään erityistä nimitystä Suomen -valtiosihteeriksi ei muutoin ole tunnettu, vaan katsottiin hänelle -tämän toimen täyttäminen itsestään kuuluvan, sitten kuin keisari -oli määrännyt että Suomen asiat esiteltäisiin hänelle välittömästi, -Venäjän ministeristöihin menemättä. Speranskin apulaiseksi -valittiin Robert Henrik Rehbinder, joka oli täydellisesti perehtynyt -Suomen lakeihin ja oloihin; mutta kaikissa tapauksissa oli toimi -uusi taakka, ja ihmeteltävän nopeasti Speranski tutustui Suomen -asioihin. Ei voi edellyttää, että hänellä, joka ei tuntenut -maatamme eikä kansaamme, olisi niitä kohtaan ollut persoonallista -rakkautta, mutta täältä hän löysi alan, missä hän saattoi toteuttaa -perustuslaillisen ja lain-alaisen hallituksen aatteitaan, -tapaamatta niitä moninaisia esteitä, jotka Venäjällä olivat hänen -tiellään. Hän kohteli sen vuoksi Suomea käytännöllisen valtiomiehen -harrastuksella, joka pitää pysyvän teoksen luomista kunnianaan.[2] - -Ei ole helppoa kaikessa arvostella Speranskin työtä Suomen -valtiojärjestyksen muodostamiseksi. Hänen tuon tuostakin -tavatessaan keisaria lienevät Suomen asiat useinkin olleet aiheina -keskusteluissa, jotka olivat hyvin tärkeitä, mutta joita asiaan -kuulumattomat eivät koskaan tulleet tuntemaan. Itse olojenkin luonne -oli sitä paitsi vielä kauan epämääräinen ja häilyvä. Kuitenkin on -meillä kyllin monta todistusta voidaksemme huomata, kuinka ylevä ja -vapaa hänen kantansa oli Suomenkin asioissa. - -Suomen lähetystön toiminta oli pääasiassa päättynyt, kuin -Speranski ryhtyi esittelemään Suomen asioita hallitsijalle, -jonka tähden hänestä tuli riippumaan ainoastaan sen muutamain -memoriaalien viimeinen käsittely. Siten hän vastasi kirjeessä 27 -p:ltä tammik. (8 p:ltä helmik.) 1809 Sprengtportenille muutamiin -R.H. Rehbinderin Turun hovioikeuden edusmiehenä oikeusasiain -hoidosta tekemiin kysymyksiin. Sitä vastoin hän erittäin -tehokkaasti otti osaa Porvoon valtiopäiviin, joista nyt tuli -pääasia. Kaikki ne perustuslailliset asiakirjat, jotka näille -valtiopäiville antavat niitten korkean merkityksen, ovat Speranskin -kirjoittamat. Konseptit ovat kirjoitetut hänen kansliassaan ja hänen -omakätisesti oikaisemansa. Hän valmisti ja vahvisti valtiopäiväin -avaamisenjuhlameno-ohjelman ja seurasi keisaria Porvooseen, -missä hän alati oli hänen sivullaan säätykokouksen ensimmäisinä -tärkeinä päivinä. Hän laati keisarin ranskankielisen puheen, hänen -vakuutuksensa 15 (27) päivältä maaliskuuta 1809 Suomen uskonnon -ja perustuslakien vahvistamisesta sekä keisarillisen julistuksen -23 p:ltä maalisk. (4 p:ltä huhtik.) 1809. Yhdessä Rehbinderin -kanssa valmisti hän vihdoin ne neljä keisarillista esitystä, -jotka olivat valtiopäivätyön perustuksena. Osaa ottamalla näitten -päivien tapauksiin hän on katoamattomasti piirtänyt nimensä -maamme historiaan. Kuinka helposti olisikaan vaikeuksia saattanut -ilmaantua, jollei hän tahdikkaasti ja lujatahtoisesti olisi poistanut -loukkauskiviä. Eräs kohtaus, joka Mannerheimin muistiinpanojen mukaan -kerrotaan Rob. Castrénin kirjoituksessa Porvoon valtiopäivistä,[3] -kuvaa hyvin Speranskin kantaa. Aterian jälkeen keisarin luona -teki hän vapaaherra Mannerheimille ja von Morianille "kylläkin -arveluttavan kysymyksen siitä perussäännön muodosta, jonka H.K. -Majesteettinsa seuraavana päivänä tapahtuvassa juhlatoimituksessa -oli vannova". Mannerheimin ja von Morianin mielestä olivat 1772 -vuoden hallitusmuoto siihen vuonna 1789 tehtyine lisäyksineen maan -varsinaiset perustuslait, jotka H.K. Majesteettinsa oli vakuuttanut -säilyttävänsä. Sitä vastaan teki Speranski useita väitteitä varsinkin -siihen nähden, mikä nykyhetkellä ei näyttänyt sopivalta. Kun -Mannerheim levottomana tämän johdosta iltasella kävi Speranskin -luona, rauhoitti tämä häntä kuitenkin täydellisesti ja näytti -hänelle sen vakuutuksen, jonka keisari juhlatoimituksessa tahtoi -antaa ja joka yleisin lausein, enempiin yksityiskohtiin menemättä, -sisälsi maan perustuslakien ja asetusten sekä jokaisen säädyn -etuoikeuksien, vapauksien ja etuuksien vahvistuksen. Speranskin -mielestä oli aika vähemmin sopiva perustuslaillisten kysymysten -yksityiskohtaiseen tutkimiseen -- varovaisuus, joka oli täysin -oikeutettu. Hän tahtoi välttää sellaisia vaarallisia kareja ja antaa -ajan kypsyttää sen siemenen, joka nyt kylvettiin. - -Valtiopäiväin avaamisenkin jälkeen oli Speranskilla määräävä vaikutus -valtiopäiväasiain johtoon. Keisari Aleksanteri määräsi nimittäin, -että kaikkien valtiopäiväkirjeitten olisi välittömästi saapuminen -hänelle, joutumatta ensin kenraalikuvernööri Sprengtportenin -käsiin. Speranski otti Suomen valtiosihteerinä kirjeet vastaan, -esitti ne hallitsijalle, jos ne olivat tärkeämpiä laadultaan ja -vastasi niihin. Hän joutui siten yhteyteen useain valtiomiestemme -kanssa ja oppi yhä paremmin käsittämään laitoksiemme henkeä ja -olemusta. - -Varsinkin saattoi hän välinsä läheiseksi sen miehen kanssa, jolla oli -ensimmäinen sija kokoontuneitten edusmiesten kesken: maamarsalkin, -paroni R.W. De Geerin kanssa. Speranskin ja De Geerin välinen -kirjevaihto antaa muutamia arvokkaita lisiä sen ajan historiaan -ja Speranskin luonteen kuvaukseen. De Geer antoi Speranskille -yksityiskohtaisia tietoja kaikesta, mitä tapahtui, samalla kuin -Speranski puolestaan tarkkaavasti seurasi asiain kulkua, varoittaen, -neuvoen ja ohjaten. Jonkun kerran on De Geer kirjeissään nöyrä ja -alammainen, kun Speranski sitä vastoin on luja, kehottava tahi -nuhteleva. Siten kirjoittaa Speranski 2 (14) p. huhtikuuta 1809, -samalla kuin hän ei hyväksy ehdotusta valtiopäiväin keskustelujen -toistaiseksi lykkäyksestä -- minkä ehdotuksen De Geer jo aikaisemmin -oli pitänyt sopimattomana --: "Valtiopäiväin tulee suorittaa -loppuun tehtävänsä, ja täysi syy on olettaa, että sen innon avulla, -joka elähyttää Teitä ja jota Te niin hyvin osaatte toisiin siirtää, -tämä toiminta oikeassa ajassa saadaan päätetyksi. Siten olette -Te, hra Paroni, määränneet ensimmäiset perustukset, asettaneet -ensimmäiset kulmakivet niin lujaan ja kestävään rakennukseen, -jommoisia inhimilliset laitokset saattavat olla taivaan siunauksen -vaikutuksen alaisina ja hyvän hallitsijan huolenpidon kautta". -Hetkellistä työtä tahi sellaista, joka kestäisi vaan muutaman -miespolven, Speranski yhdessä Suomen valtiomiesten kanssa ei -tahtonut perustaa, vaan rakennuksen, joka olisi olemassa niin -kauan kuin inhimillisesti voi aavistaa. Toiselta puolen hän oli -levoton, että kokoontuneet säädyt mahdollisesti menettelisivät -varomattomasti tahi jollakin tavoin menisivät yli toimivaltansa, -jonka kautta Suomen asiain uuden järjestyksen julkiset tahi salaiset -vastustajat voisivat saada aihetta esiintyä. Säätyjen neuvottelujen -tulisi ennen kaikkea koskea niitä neljää esitystä, jotka heille -valtiopäiväin alussa oli annettu. Taloudellis-valtiollisia -toivomuksia voitiin kuitenkin myöskin esille tuoda, mutta -ainoastaan anomusten muodossa. Erittäinkään hän ei tahtonut esille -otettavaksi kysymystä Suomen perussäännöstä, jonka ehdotuksen -tunnettu Antti Johan Jägerhorn oli tehnyt. Hänen kirjeensä siitä -6 (18) p:ltä kesäkuuta 1809 valaisee myöskin ylempänä mainitun, -Mannerheimin ja von Morianin kanssa olleen keskustelun merkitystä, -joka keskustelu tapahtui ennen säätyjen uskollisuuden vannomista. -Hän lausuu: - -Siten kaikki ne asiat, jotka sisältyvät H.M:nsa neljään -esitykseen, lopullisesti määrätään ja niitten tarkoin määritettyyn -sisällykseen tulee valtiopäiväin nyt tapahtuvain keskustelujen -rajoittua. Mitään, mikä on kuulumatonta näihin esityksiin, ei saa -keskustella: sellainen on K.M:in tarkoitus aina ollut ja vaikka -vielä monta tärkeää asiaa on järjestettävänä maan parhaaksi ja -vallankin sen perussäännön lujentamiseksi, niin ovat nämä asiat -kuitenkin sellaisia laadultaan, että niitä on tarkoin punnittava -ennen kuin ne jätetään säätyjen keskusteltaviksi, ja kun vielä ei -mitään sitä varten ole valmistettu, ovat sellaiset keskustelut -tällä hetkellä huolellisesti vältettävät. Teidän Ylhäisyytenne -on itse tunnustanut tämän huomautuksen oikeutetuksi, kun minulla -oli kunnia keskustella Teidän kanssanne Pietarissa ja Porvoossa -siitä perussäännön ehdotuksesta, jonka Jägerhorn esitti; olen -vakuutettu, hra Paroni, että teidän mielipiteenne, joka perustuu -niin luonnollisiin syihin, sittemmin on vaan vahvistunut niitten -perusteitten vuoksi, jotka syntyvät siitä viisaudesta ja -varovaisuudesta, mikä aina on ollut teidän toimenpiteittenne luonteen -mukaista. - -Samaan aikaan oli Speranski kirjevaihdossa pappissäädyn -puhemiehen, hienosti sivistyneen Jaakko Tengströmin kanssa, jonka -vaikutusta valtiopäivillä ja koko maassa hän syystä piti suurena. -Speranskin luottamus Tengströmiin ilmaantui muun muassa siten, -että hän valitsi hänet sen komissioonin puheenjohtajaksi, jonka -oli laadittava korkeimman hallituslaitoksen, sittemmin Suomen -n.s. hallituskonseljin perustamisen ehdotus. Tämä tärkeä asia, -joka myös kuului keisarillisiin esityksiin, herätti suuressa määrin -Speranskin harrastusta, jonka järjestävä kyky siinä voi päästä -vaikuttamaan. Hän oli jo valtiopäiväin avauspäivinä neuvotellut -siitä keisarin ja kenraalikuvernööri Y.M. Sprengtportenin kanssa, -jolloin oli määrätty, että eri komissiooni asetettaisiin tekemään -ehdotusta "korkeimman tribunaalin" perustamiseksi, kuten silloin -vielä lausuttiin. Että hänen käsityksensä asiasta oli vakaantunut, -ilmenee juuri siitä kirjeestä maaliskuun 17 (29) päivältä 1809, -jolla hän kutsui Tengströmin komissioonin puheenjohtajaksi ja jossa -muun muassa lausutaan: "Niistä esityksistä, jotka ovat jätetyt -valtiopäiväin harkittaviksi, on Teidän Korkeutenne nähnyt, että -muun muassa on järjestettävänä keskustribunaali, jossa hallinnon -eri haarat voivat yhtyä lopullisesti järjesteltäviksi. H.M. on -jo vahvistanut ensimmäiset perusteet tätä tribunaalia varten, -joka saa nimen Hallituskonselji. Nämä perusteet ovat 1:ksi, -että tribunaali jakaantuu osastoihin, 2:ksi, että sen esimiehenä -on kenraalikuvernööri oleva. Näitten ensimmäisten perusteitten -vahvistetuksi tultua, on vielä ratkaistavana ja järjesteltävänä -monta tärkeää kohtaa, jotka koskevat tätä laitosta; sellaisia ovat -sen toimivallan ja vaikutusalan rajat, osastojen ja jäsenten -lukumäärä, asiain käyttelytapa ja muut tähdelliset kohdat, jotka -tulevat eri ohjesääntöön, jonka H.M. aikoo antaa tätä laitosta varten, -säätyjen lausunnon saatuaan". Mainittuaan komissioonin muut jäsenet, -lausuu Speranski kohteliaasti: Katson velvollisuudekseni ilmoittaa, -että Keisari, uskoessaan Teille tämän työn, on tahtonut antaa Teille -erityisen todistuksen kunnioituksestaan ja luottamuksestaan teidän -tietoihinne ja teidän persoonalliseen ansioonne.[4] Tengström -puolestaan kirjoitti Speranskille arvon-annolla ja kunnioittavasti. -Hän tiesi, De Geerin tavoin, että valta oli valtiosihteerin -käsissä ja että maan kohtalo melkoiseksi osaksi riippui hänen -hyväntahtoisuudestaan. - -Kysymys korkeimman hallituslaitoksen perustamisesta Suomea varten -antoi Speranskille tilaisuuden saattaa myöskin Mathias Calonius -niitten miesten piiriin, jotka työskentelivät Suomen uuden -perustuslaillisen valtiolaitoksen hyväksi. Kuuluisa lainoppinut oli -tähän saakka pysynyt syrjässä, odottaen mitä tapahtumat toisivat -mukanaan, mutta kunnioittavin sanoin laadittu Speranskin kirje sai -hänen auttamaan Tengströmin johdon alaisen komitean neuvotteluja. -"Asia", niin kirjoitti Speranski, "joka on kysymyksessä, on liian -tärkeä, liian läheisessä yhteydessä tämän maan onnen ja menestyksen -kanssa ollakseen vieras Teitä elähyttäville tunteille". Caloniuksen -ehdotus, kuten tunnettu, asetettiin komissioonin lausunnon -perustukseksi. Speranskin ehdotuksesta nimitettiin Calonius sittemmin -Suomen ensimmäiseksi prokuraattoriksi. - -Sama ystävällinen suhde syntyi Speranskin ja Kaarle Mannerheimin -välille, jonka, Suomen lähetystön puheenjohtajan, hän jo ennestään -tunsi. Myöskin Mannerheim oli hallituskonselji-komitean jäsen ja -siinä syntyneen kysymyksen johdosta, olisiko erityinen neuvosto -Suomen asioita varten asetettava keisarin sivulle Pietariin, -kirjoitti hän 14 (24) p:nä huhtikuuta 1809 kirjeen, jonka sanamuoto -paremmin kuin mikään muu sen aikuinen lausunto ilmaisi niitä -kiitollisuuden ja luottamuksen tunteita, jotka Suomessa olivat -vallalla Speranskia kohtaan. "Nykyään", kirjoitti hän, "ja minun -ajatukseni mukaan kysymyksessä olevasta neuvostosta kenties ei -ole mitään silmiin pistävää hyötyä. Niin kauan kuin meidän on onni -nähdä Teidän Ylhäisyytenne Suomen asiain etunenässä, ei meillä ole -mitään enempää toivottavaa. T. Y:nne nauttima kunnioitus, Teidän -niin tunnettu luonteenne ovat meille vakuutteena, että meillä T. -Y:nne persoonassa on oikeuksiemme ja onnemme tuki. T. Y:nne nykyinen -apulainen (Rehbinder), kunnian mies ja rehellinen, ansaitsee, -myös täyden luottamuksemme. Minkä vuoksi sitten uutta neuvostoa, -josta kenties on tuleva muutamain maamiestemme kunnianhimon ja -vehkeilyitten uusi pesäpaikka. Usein tärkeät asiat paremmin ovat -yhden, kuin useamman henkilön käsissä". Mannerheimin mielestä -oli Speranski Suomen luotettava vartija valtaistuimen luona, joka -paremmin kuin kukaan muu voi ajaa sen asiaa. - -Sitä vastoin Speranskin ja kuuluisan kenraalin Yrjö Maunu -Sprengtportenin väli, joka 1808 vuoden lopulla oli nimitetty Suomen -kenraalikuvernööriksi, kylmeni kylmenemistään. Sprengtporten, -joka oli toivonut yksin saada pitää Suomen asiain pääjohtoa, oli -tyytymätön sen suuremman vaikutuksen vuoksi, minkä Speranski -oli saanut niihin. Hänen sotilaallinen käsityskantansa ei -muutoinkaan soveltunut niihin perustuslaillisiin näkökohtiin, joita -Speranski tahtoi toteuttaa. Luonteitten erilaisuus, Speranskin -levollinen etevämmyys ja Sprengtportenin rauhaton, ärtyisä olento, -laajensi sekin molempain välistä kuilua.[5] Kirjeessä Speranskille -valitti Sprengtporten vilkkain sanoin, ettei häntä oltu nimitetty -hallituskonseljin järjestämistä varten asetetun komissioonin -puheenjohtajaksi, mihin toimeen hän tietojensa ja asemansa puolesta -katsoi itsensä Turun piispaa paljoa sopivammaksi. Speranski -vastasi kohteliain, mutta välttelevin sanoin, että hän oli luullut -komissioonia, jonka jäseninä yksinomaan olisi valtiopäivämiehiä, -suuremmassa määrässä luottamusta herättäväksi, kuin jos -valtiopäiväin ulkopuolella olevia henkilöitä siihen kuuluisi. Hän -käytti sitä paitsi tilaisuutta tehdäkseen muistutuksen Sprengtportenia -vastaan sen johdosta, että tämä eräässä kirjoituksessa säädyille -oli käskevin sanoin osottanut, miten näitten muka oli menetteleminen -erityisissä kohdissa. Tämä kenraalikuvernöörin menettelytapa, josta -De Geer oli valittanut Speranskille, oli loukkaus säätyjen -vapautta vastaan, jonka oikaisemista keisarin puolesta Speranski, -valtiopäiväin lähimpänä johtajana ja valvojana, katsoi -velvollisuudekseen. Hän kirjoitti siitä: - -Hänen Majesteettinsa on jo ennen suvainnut ilmoittaa Teille, että -hänen tarkoituksensa oli suoda säädyille täysi keskusteluvapaus. -Tämä määräys ei tosin estä antamasta neuvoja, johon Teillä -olisi ollut tilaisuutta, jos säädyt olisivat sellaisia pyytäneet -Teiltä; mutta minä en usko, että heitä tulee häiritä mahtavuuden ja -vartioimisen vaikutuksella, ei myöskään ole keisarin katsantokannan -mukaista olla heitä johtavinaan. Te tiedätte, kenraalini, että -säätyvapaus ja vallankin kehittymässä oleva vapaus on varsin -epäluuloinen ja vaatii huolta sekä hellää hoitoa. Joskus pelottaa -mahtavuuden varjokin, ja tuon epäluulon herättäminen ei varmaankaan -ole soveliasta näinä aikoina, jolloin vaan luottamuksen vahvistaminen -ja lujittaminen on kysymyksessä. Teidän tavallinen älykkyytenne -varmaan huomaa nämä totuudet, ja H.M. on täysin vakuutettu, että -Teidän luonteenne omainen arvostelukyky on ne täydellisesti käsittävä -ja niitä noudattava. - -Tämä lausunto on merkillisimpiä niistä, joissa Speranskin -huolenpito Suomen tulevaisuudesta on ilmestynyt. Hänen mielestään -Porvoon valtiopäivät eivät olleet ainoastaan keino selviytyä -satunnaisista vaikeuksista, vaan pikemmin hento taimi, josta -eduskuntalaitos hellällä hoidolla oli kasvava voimakkaaksi puuksi -ja Suomen turvaksi sen uudessa asemassa. Hänen sanainsa vaikutus oli -suurempi kuin kenties hän itse oli aavistanut, siitä päättäen, että -Sprengtporten pian sen jälkeen erosi kenraalikuvernöörin toimesta. - -Kun keisari valtiopäiviä päätettäessä jälleen saapui Porvooseen, oli -hänen seurassaan nytkin Speranski, joka laati sen ranskankielisen -puheen, jolla keisari 7 (19) p. heinäkuuta päästi säädyt kotia. -Samalla kuin Speranski kirjoitti tämän Suomen vastaisen kehityksen -tärkeän ohjelman, tarkasti hän yllämainitun komissioonin tekemää -hallituskonseljin ehdotusta, minkä säädyt hyväksyivät valtiopäiväin -viime hetkellä. Hänen toiminnastaan näinä päivinä kirjoittaa -paroni von Korff: "Porvoossa, missä keisari viipyi sangen kauan, -oli hänen valtiosihteerinsä alati hänen sivullaan. Vähäisessä -asunnossa, mikä Aleksanterilla oli, istui Speranski paperiensa ääressä -päivät pääksytysten kabinetin eteisessä huoneessa. Erittäinkin otti -hän osaa neuvotteluihin Suomen konseljin perustamisesta ja laati sen -ohjesäännön lopullisen sanamuodon. Tämän ohjesäännön ehdotus, jonka -paikalliset viranomaiset olivat laatineet ranskaksi, valmistui -vasta samana päivänä, jolloin se oli esitettävä kaikkein korkeimmasti -allekirjoitettavaksi, ja vielä nykyisin oli elossa omin silmin -nähneitä todistajia, jotka ihmetellen kertoivat kuinka Speranski -keisarillisessa vastaanotossa, keskellä odottavain henkilöitten -hälinää ja puhelua, oikaisi ehdotusta ja vielä käänsi sen venäjäksi -samallaisena, jommoisena se sittemmin vahvistettiin ja vieläkin on -olemassa". -- Huomattava on myös kirje Speranskilta Sprengtportenin -jälkeiselle Suomen kenraalikuvernöörinä, kenraali Barclay de -Tollylle kesäkuun 27 (heinäkuun 9) piitä 1809, jossa hän puhuu -valtiopäiväin töistä ja niitten tapahtuvasta päättämisestä -sanoin, jotka nekin todistavat keisarin ja hänen neuvonantajansa -ylevää ajatuskantaa Suomen asiassa. "Sitten kuin H.M.", kuuluvat -tässä hänen sanansa, "aseittensa menestyksen kautta on yhdistänyt -Suomen Venäjään, on hän katsonut tarpeelliseksi täydentää sodan -antamia oikeuksia niillä, joita hänen uusien alamaistensa rakkaus -ja uskollisuus yksin voivat kyllin turvakkaasti hänelle tarjota. -Mikään ei saattanut paremmin osottaa tätä hänen jaloa tarkoitustaan -kuin valtiopäiväin koollekutsuminen maan lakien mukaan". Sillä -varovaisuudella, joka oli hänelle omituinen -- niin suuresti kuin hän -harrastikin Suomen parasta -- huomauttaa hän sen ohessa "oleellisena -muistutuksena", että valtiopäiviltä ei oltu pyydetty päätöksiä, -vaan ainoastaan neuvoja, siten viitaten säätyjen vallan rajoitukseen. - -Millaiseksi Speranski lähemmin oli ajatellut Suomen tulevaisuutta ja -erittäinkin suhdetta keisarikuntaan, se ei täysin selvästi tule -esiin hänen lausunnoistaan. Hänen kantansa siinä oli luultavasti -jotenkin sama kuin sen aikuisten kotimaisten valtiomiestemme. Kaikki -oli vielä nuorta ja kypsymätöntä. Alkavan kehityksen puristaminen -määritettyihin, yksityiskohtaisesti valettuihin muotoihin oli -vaarallista. Toivo oli pantava tulevaisuuteen, joka oli kohottava -rakennuksen nyt lasketulle lujalle perustukselle. Kenties oli -Speranski, joka tiesi, että mielet Venäjällä eivät kaikessa olleet -edullisia Suomelle, varovaisempi kuin Suomen valtiomiehet. Että hän -venäläisenä isänmaanystävänä toivoi lähentymistä Suomen ja Venäjän -asukkaitten kesken monin tavoin vahvistetun ystävällisen yhteyden -kautta, käy selväksi monesta asianhaarasta. - -Speranskin toivon mukaan saivat Porvoon valtiopäivät oikeuden -ehdottaa ne miehet, jotka olisivat hallituskonseljin ensimmäisinä -jäseninä, ja hän myös valvoi että ehdotus pantiin täytäntöön. Kun -hallituskonselji syksyllä 1809 oli alkanut vaikutuksensa, ei hänen -huomionsa enää ollut yhtä pysyvästi kiintyneenä Suomen asioihin kuin -ennen. - -Asiat alkoivat yhä enemmän käydä säännöllistä kulkuaan, ja juoksevat -asiat voitiin ratkaista asianomaisten virastojen lausunnoitten -perustuksella. Kenraalikuvernöörin ja prokuraattorin ohjesääntöjä -hän käsitteli, mutta ne annettiin vasta 1812, siis hänen erottuaan -Suomen valtiosihteerin virastosta. Millainen hänen suhteensa oli -1809 perustettuun "Suomen asiain komissiooniin", johon suurimmaksi -osaksi kuului venäläisiä jäseniä, on kysymys, joka yhä vielä -kaipaa selvitystä. Näitten rivien kirjoittaja ei myöskään ole -tilaisuudessa valaisemaan hänen kantaansa n.s. Vanhan Suomen -yhdistämiseen suuriruhtinaskuntaan, mikä asia vuodesta 1809 oli -käsittelyn alaisena. Teoksessaan Kustaa Maurits Armfeltista (III -osa s. 322) esittää Elof Tegnér muutamia tämän Speranskin jälkeisen -lausunnoita, jotka viittaavat siihen, että Suomen asioita ei -nyttemmin käsitelty tyydyttävän säntillisesti. Muutamat asiat olivat -vielä 1812 ratkaisematta vuodesta 1809 ja "neljä hevoskuormaa" -asiakirjoja, jotka olivat olleet "upoksissa" Speranskin luona, -ajettiin Armfeltin luo hänen asuntoonsa. Jos asian laita oli niin, -riippui se siitä, että Speranskilta, jolla oli monta ja tärkeää -tehtävää suoritettavana, ei millään tavoin voinut riittää aikaa Suomen -valtiosihteerinviran töihin, jota paitsi se virkamiehistö, joka oli -hänen käytettävänään, oli harvalukuinen ja riittämätön. Speranski -itse huomasi sen parhaiten, jonka vuoksi hän aikoi, kohta kuin -asianhaarat sen sallivat, vetäytyä pois korkeasta asemastaan Suomen -hallituksessa. - -Mainitsin, että Porvoon valtiopäiväin aikana oli kysymys neuvoston -asettamisesta Suomen asioita varten keisarin sivulle, josta -K. Mannerheim antoi epäävän lausunnon ja joka sillä hetkellä -raukesi. Mutta Speranski ei jättänyt tätä ajatusta mielestään. -Hänen mielestään piti lujemman viraston kuin vaan esittäjän ja -hänen apulaisensa olla valtaistuimen luona Suomen parhaan -valvomista varten ja hän pani asian vireille uudelleen vuonna 1811. -Kertomuksessa, jonka hän 11 (23) p. helmikuuta 1811 antoi keisarille -virkamiesvaikutuksestaan 1810, esitti hän ehdotuksen uudeksi -järjestykseksi Suomen asiain käyttelyä varten Pietarissa. Hänen -venäjäksi laatimansa lausunto muutoinkin siinä määrin kuvaa hänen -ajatuksiaan Suomesta ja sen tulevaisuudesta, että julkaisen sen -tässä kokonaisuudessaan. Se löytyy Korffin teoksessa sekä muutamin -kohdin täydellisempänä V. Laguksen teoksessa Muutamia lehtiä Suomen -korkeakoulun kanslerikirjasta,[6] ja kuuluu. - -IV. _Suomen asiat_. Suomen tärkeimmät asiat olivat alkuaan: - -1) Valtiopäivät. Ne laskivat tämän maan koko olemassa olevan -järjestyksen lujan perustuksen. 2) Konseljin perustaminen. 3) -Rahakanta. 4) Armeijalaitos. 5) Edellisten vuosien valtiotulojen -järjestäminen. 6) 1810 ja 1811 vuosien tulo- ja menoarvio. 7) -Kenraalikuvernöörin ja prokuraattorin ohjesääntö. - -Paitsi näitä pääasioita sattuu joka päivä joukko juoksevia asioita. -(Nuotissa on tähän lisäys: Ne seuraavat tämän maan perussäänöstä. -Hallitusvalta, _joka tässä maassa on lain rajoittama_,[7] oli -pakoitettu vahvistamaan itseään yksityiskohtaisilla määräyksillä. -Siitä syntyivät seuraavat juoksevat asiat: 1) Melkein kaikkien -virkain nimitys. 2) Kirkkoherrain nimitys keisarinpitäjiin ja -eläkkeet. 3) Kysymykset avioliitosta ja avioerosta eri säätyluokissa. -4) Rikosasiat.) - -_Suomi on valtio eikä kuvernementti. Sitä ei siis voi hallita -sivumennen eikä juoksevain asiain ohessa_.[8] Tähän saakka on -kuitenkin koko tämä hallinto sekotettu juoksevain tehtäväin joukkoon -ja hoidettu kansliassa, johon kokonaisuudessaan kuuluu kolme -virkamiestä ja jossa nämä asiat eivät ole toimien kymmenes osa. -Suomen komissiooni tuskin ennättää katsastaa rikosjuttuja ja koota -tietoja Vanhan Suomen järjestämiseksi. - -Tämän hallinnon asettamista varten lujalle perustukselle on -välttämättömän tarpeellista: - -1) Valita korkeimman arvoinen virkamies ja valtiosihteerin tai -oikeuskanslerin nimellä uskoa hänelle näitten asiain johto. Hänen -tulee myös olla yliopistonkansleri. 2) Hänen sivullaan tulee olla -komissiooni, johon kuuluu kaksi suomalaista ja kaksi venäläistä -jäsentä sekä riittävä kansliahenkilökunta. 3) Tämän valtiosihteerin -tulee olla kirjevaihdossa kenraalikuvernöörin ja konseljin kanssa, -pitää silmällä asiain yleistä kulkua, esittää ne kaikkein -korkeimmin vahvistettaviksi ja ennen kaikkea tuntea henkilöitä, -ylläpitää tarpeellista yhteyttä heidän ja hallituksen kesken, -osottaa heille hyväntahtoisuutta ja ystävällisyyttä sekä saavuttaa -heidän rakkauttaan ei ainoastaan asiain hoidon puolueettomuudella -ja rehellisyydellä, vaan myöskin olennon, elintapojen ja -vieraanvaraisuuden vissillä ystävällisellä hyväntahtoisuudella. - -Speranskin lausunto sisälsi ensimmäisen ohjesäännönluonnoksen -laitokselle, joka myöhemmin sai nimen Suomen asiain komitea -Pietarissa. Täten vireille pantua ehdotusta käsitteli sittemmin -Kustaa Maurits Armfelt, joka laati komitean järjestyksen -yksityiskohtaisen suunnitelman, minkä hän oli omakätisesti -kirjoittanut ja päivännyt toukokuun 30 p:nä 1811. Hänen -ehdotustaan noudatettiin pääasiallisesti komitean lopullisessa, -marraskuun 6 p. 1811 annetussa ohjesäännössä, joka tarkotukseltaan -on suomalaisempi kuin Speranskin ensimmäinen ehdotus sen määräyksen -kautta, että Komitean jäsenet sekä valtiosihteeri ovat valittavat -Suomen asukkaista. Ei voi ihmetyttää, että Speranski oli ehdottanut -kaksi suomalaista ja kaksi venäläistä jäsentä, kun muistaa -että aikaisempaan Suomen komissiooniin oli kuulunut melkein -yksinomaisesti venäläisiä, jota paitsi hän itse kuitenkin -ensi sijassa oli venäläinen valtiomies ja sellaisena pysyi. Muutoin -edisti hän tunnollisesti ja rehellisesti, kuten aina, tärkeän asian -menestystä ja oli ilmeisesti tyytyväinen ohjesäännön lopulliseen -muodostukseen. Tämä käy selville seuraavasta kirjeestä, jonka -sitä kernaammin julkaisen käännöksenä, kuin se lisäksi todistaa -hänen harrastustaan Suomen oloja koskevain tilastollisten tietojen -hankkimiseksi. Syyskuun 8 (20) p. 1812 hän kirjoittaa K.M. -Armfeltille: - -Minun on ollut kunnia H.K.M:nsa tietoon saattaa se kirje, -jonka minulle kirjoittamalla T. Ylh. on minua kunnioittanut. -Se henkilövaali, jonka Suomen konselji oli toimittanut valmistavan -komitean muodostamiseksi, ei voinut olla muuta kuin mieluisa -H.K. M:llensa, ja se oikeuden tunto, jota Keisari aina on osottanut -henkilöitten ansiolle, jotka ovat ehdotetut tähän komiteaan, -lisääntyy yhä enemmän heidän osottamansa alttiuden kautta. H. M:nsa -on käskenyt minun lausumaan hänen korkean mielihyvänsä siitä, -erittäinkin kenraali Aminoffille. - -Keisari on hyväksynyt ne syyt, jotka ovat saattaneet Teidän -ehdottamaan hra Walleenia tämän komitean jäseneksi. - -Samoin H.M. on hyväksynyt ne edut, jotka T. Ylh. ehdottaa hra paroni -Rehbinderille, palvelijain ja olon kustannusten korvaamiseksi. - -Kun siten kaikki, mikä koskee tämän komitean henkilökuntaa, on -järjestetty on nyt vaan viimeisteltävänä, sen ohjesääntö Teidän -ehdottamainne perusteitten mukaan ja antaa sen astua vaikutukseen. - -Tätä tarkotusta varten odottaa H.M. ainoastaan Teidän tuloanne -Pietariin. Keisari toivoisi sen tapahtuvan muutamaa päivää ennen -jäsenten lopullista saapumista ja heidän kokoontumistaan täällä -jotta hän Teidän kanssanne voisi sopia kaikista huoneuston vaalia -tai ohjesäännön muotoa koskevista toimenpiteistä, niin että komitea -näitten herrain saapuessa heti voisi ryhtyä täyteen toimintaan. - -Kiitän T. Ylh:ttänne sen aatteen hyväksymisestä, mikä minun on ollut -kunnia Suomen tilastoon nähden Teille esittää. Työskentelemistä -tällä alalla olen aina pitänyt oleellisena hyvänä työnä Suomelle. -Mikään ei voi olla oikeudenmukaisempaa eikä helpompaa kuin antaa -hra Radloffille yliopiston kirjastonhoitajan paikka, ja ajaakseni -asiaa säännöllisellä tavalla, kirjoitan saman kuriirin mukaan -piispa Tengströmille, jotta hän tekisi siitä ehdotuksen yliopiston -konsistorille.[9] - -Minun on kunnia j.n.e. - - Speranski. - -Huomiota ansaitsee myöskin Speranskin 26 p. lokakuuta (7 p. -marraskuuta) 1811 R.H. Rehbinderille lähettämä kirje, jossa hän -ilmoittaa, että komitea oli lopullisesti asetettu, samalla kuin hänen -tuttavallinen suhteensa Rehbinderiin selvästi ilmenee. Mainittuaan, -että keisari oli vahvistanut komitean ohjesäännön, hän jatkaa: - -Siihen tulee, paroni Armfelt esimiehenä, kuulumaan kenraali Aminoff -sekä hrar Hisinger ja Walleen. T. Ylh. on samalla nimitetty Suomen -asiain valtiosihteeriksi. Teidän muuttokustannuksenne korvaukseksi -antaa H.M Teille 16,000 rupl. pankkiassignatsiooneissa, jotka -heti suoritetaan Suomen tuloista etumaksuna vuosipalkastanne, joka -määrään 4,000 hopearuplaksi samoista tuloista. Olen iloinen, hra -paroni, että viime mainitun asianhaaran vuoksi olen tilaisuudessa -täten lähettämään Teille takasin hypoteekkinne, jota minun on ollut -rahain puutteessa mahdoton sijoittaa pankkiin ja jonka nyt luulen -hyödyttömäksi, kun sama tarkotus helpommin on saavutettu toista tietä. - -Minun velvollisuuteni on, hra Paroni, ilmoittaa Teille kaikki nämä -uutiset, mutta muutaman päivän kuluessa antaa paroni Armfelt ne -virallisesti Teidän tiedoksenne. Kuriiri seuraa heti tätä; hänen -mukanaan on komissioonia koskeva manifesti sekä käskyt Teidän -nimityksestänne ja tuloistanne. Ottakaa vastaan j.n.e.[10] - - Speranski. - -Suomen komitean ohjesäännön esittäminen oli Speranskin viimeinen -toimenpide Suomen valtiosihteerinä. Siitä hetkestä hän jätti Suomen -asiain johdon Armfeltille ja Rehbinderille eikä koettanut enää niihin -vaikuttaa. Ne piirteet, joita olen esittänyt hänen vaikutuksestaan -suomalaisena valtiomiehenä, riittävät, vaikka vajanaisinakin, -kuitenkin antamaan lukijalle käsityksen siitä suuresta merkityksestä, -mikä hänen ryhtymisellään kansamme kohtaloihin oli aikana, jolloin -tulevaisuus näytti epävarmemmalta kuin koskaan. Hän osotti keisari -Aleksanteri I:n lähimpänä neuvonantajana tämän toivon mukaan sen -suunnan, mihin Suomen valtiolaiva oli ohjattava. Häneen liittyivät -sen vuoksi kaikki, jotka työskentelivät onnellisen tulevaisuuden -valmistamiseksi Suomelle. Hänen sanoihinsa: "Suomi on valtio -eikä kuvernementti", on usein viitattu hänen ajatuskantansa -todistuksena, mutta hänen kirjevaihtonsa sisältää monta yhtä -huomattavaa lausuntoa Suomen perussäännöstä ja lain-alaisesta -yhteiskuntalaitoksesta. - -Speranskin toiminta Suomen yliopiston kanslerina 1809-12 on kuvattu -V. Laguksen ennen mainitussa sisällysrikkaassa kirjoituksessa: -Muutamia lehtiä Suomen korkeakoulun kanslerikirjasta. Sen -johdolla ja muitten lähteitten nojalla esitän seuraavassa hänen -kanslerinhallintonsa muutamia piirteitä. Muutamia viittauksia -Speranskin persoonallisesta suhteesta K.M. Armfeltiin annetaan -hänen äkkinäisen ja odottamattoman kukistumisensa yhteydessä. - - - - -III. - - -Speranskin toiminta Suomen yliopiston kanslerina 1809-1812 -on tärkeä jakso tämän yliopiston historiassa, mutta hänen -omissa elämänvaiheissaan on sillä verrattain vähäinen merkitys. -Yliopistoasiain alote kuului, jollei muodollisesti, niin -kuitenkin itse asiassa varakansleri Jaakko Tengströmille, ja -kanslerinkirjoitusten laatiminen oli kanslerinsihteereitten, ensin -K.J. Walleenin, sittemmin L.G. v. Haartmanin asia. Kuitenkin -vaikutti Speranski hyvää tälläkin alalla osottamansa humaniteetin ja -ylevämielisyyden kautta. - -Kanslerin virka uskottiin hänelle harvinaisten olosuhteitten -vallitessa. Venäjän opetusasiain ministeriltä Sadovskilta -saapuneessa kirjoituksessa joulukuun 15 (27) p:ltä 1808 velvoitettiin -konsistori, yliopiston "konstitutsioonien" mukaisesti, valitsemaan -yliopistolle kansleri. Mutta asia oli arveluttava, kun edellinen -kansleri, kreivi K.A. Wachtmeister, ei vielä ollut virasta -luopunut, jota paitsi onnellinen vaali uusissa oloissa voi olla -vaikeaa. Konsistori pyysi sen vuoksi, että keisari itse tällä kertaa -valitsisi kanslerin. Keisari Aleksanteri otti pyynnön suosiollisesti -huomioonsa ja päätti antaa tämänkin kunniakkaan tehtävän -Speranskille. Ennen nimityksen tapahtumista näyttää keisari kuitenkin -asiasta ilmaisseen ajatuksensa Tengströmille, sillä kirjeessä -huhtikuun 25 p:ltä 1809 lausuu tämä tietävänsä keisarin "armolliset -tarkotukset tässä kohdassa", jonka ohella hän tekee Speranskille -pyynnön "ettette enää kauemmin kieltäisi meiltä huolenpitojanne ja -hyviä töitänne ja että antaisitte meille uusia syitä rakastaaksemme -ja kunnioittaaksemme Teitä". Muutamia päiviä sen jälkeen -huhtikuun 19 (toukokuun 1) p:nä saapui opetusasiain ministeriltä -konsistorille ilmoitus Speranskin lopullisesta nimittämisestä.[11] - -Tengström toivotti Speranskille onnea kirjeessä toukokuun 29 p:ltä -m.m. seuraavin sanoin: - --- Ottakaa vastaan nöyrä onnentoivotukseni uuteen virkaan, jolla -H.K.M. on kunnioittanut Teitä. Totta on, että akatemiallisista -asioistamme tulee lisää tointa T. Ylh:llenne, mutta hyvä kansalainen -ei koskaan väsy hyvää tehdessänsä, ja tieteiden ja taiteiden -valistuneena ystävänä on T. Ylh. epäilemättä kirjalliselle -laitoksellemme omistetuista huolenpidoista löytävä lepoa -vaivaloisempain ja vaikeampain töitten ohella. Mitä minuun tulee, -olen minä, jolla on kunnia olla saman yliopiston varakansleri, tekevä -velvollisuuteni täyttääkseni T. Ylh:tenne toivomuksia ja niin paljon -kuin mahdollista helpoittaakseni teidän hallintoanne.[12] - -Porvoossa heinäkuun 7 (19) p. 1809 päivätyssä, yliopiston -rehtorille ja konsistorille osotetussa ruotsinkielisessä -kirjoituksessa käyttää Speranski puolestaan mitä ystävällisimpiä -sanoja.[13] Hän huomautti, että oma ansio ei ollut saattanut -keisaria antamaan hänelle kanslerintointa, vaan että Aleksanteri -siinä oli ainoastaan kiinnittänyt huomiota siihen tieteiden -rakkauteen, joka alati yhtä lämpimänä oli seurannut häntä kaikissa -hänen elämänsä vaiheissa. Hän jatkoi sitten: - -Tottumattomana sen laatuisiin tehtäviin, jotka nyt vaativat -toimenpiteitäni, ja kiinnitettynä muihin, joista ei jää paljon aikaa -yli, en juuri toivoisi, hoitaessani uutta tointa, johon Hänen -Majesteettinsa armo on minut kutsunut, voivani täyttää hänen -aikomuksiaan ja teidän vaatimuksianne, Hyvät Herrat, jollen teidän -luottamukseltanne ja teidän tiedoiltanne odottaisi sitä apua, joka -minulle on niin välttämätön ja tuiki tarpeellinen. - -Pääasia, jota Tengströmin ja Speranskin kirjevaihto sitten -kosketteli, oli yliopiston taloudellisten olojen parantuminen, jota -keisari oli luvannut jo ennen kuin Speranski ryhtyi kanslerinvirkaan. -Lakkaamatta palasi Tengström tähän asiaan, samalla kuin Speranski -puolestaan osottautui taipuvaiseksi kannattamaan hyvinkin suuria -toivomuksia. Vihdoin saavutti Tengströmin ja konsistorin valmistama -vuosirahasääntö, Speranskin sitä esittäessä, melkein kaikessa -keisarin hyväksymisen, josta konsistorille annettiin tieto -kanslerinkirjeessä helmikuun 14 (26) p:ltä 1809. Keisarin osottama -armo oli, niin kirjoitti Speranski, hänelle vilpittömimmän ilon aihe. -Vastaisuudessakin olisi hänen mieluisimpia velvollisuuksiaan kyvyn -mukaan edistää akatemian parasta. Uuden, helmikuun 10 (22) p. 1809 -annetun vuosirahasäännön kautta sai yliopisto kuusi uutta -professorinvirkaa, kaksitoista apulaisenvirkaa, kolme lehtorinvirkaa -sekä melkoiset määrärahat opettajain aseman parantamista, kirjastoa -ja tieteellisiä laitoksia varten. Ei ihmeellistä sen vuoksi, että -ilo puhkesi mitä vilkkaimmin ilmi. Konsistorin kiitoskirjoituksessa -Speranskille lausutaan: "Onnellisimmin aavistaen sitä yhtä -terävää ja sattuvaa silmää kuin lämmintä ja puhdasta todellisen -tieteellisen viljelyksen rakkautta, joka aina on ollut T. Ylh:tenne -erityinen ominaisuus, toivoi konsistori itselleen sen kanslerin, -jonka se sai, ja se näkee, että toivo, joka seurasi hänen -nimitystään, vaikka se korkealle kohosikin, kuitenkin enemmän kuin -täyttyi".[14] Kaksi päivää kestävä kiitosjuhla puheineen vietettiin, -muistoraha lyötiin, ja kiitoslähetystö, Tengström puheenjohtajana, -laitettiin Pietariin. Speranski otti heidät vastaan ystävyydellä, -joka Tengströmin sanain mukaan "eläisi heidän ikuisessa muistossaan -ja kehottaisi heitä yhä enemmän koettamaan ansaita hänen jaloa -suojelustaan". -- On totta, että uuden vuosirahasäännön hyvät -vaikutukset eivät aivan välittömästi tulleet näkyviin, sillä uusien -paikkain täyttäminen sopivilla henkilöillä ei ollut helppoa. Mutta -yliopiston vastaisen kukoistuksen mahdollisuus oli saatu. - -Speranski oli erityisesti tyytyväinen siitä, että Venäjän kielen -lehtori uuden vuosirahasäännön mukaan kiinnitettäisiin yliopistoon. -Hän valitsi itse sopivan henkilön virkaan ja lähetti samalla venäjän -kielen ylimääräisen lehtorin Turkuun, jotta venäjän kielen opinnot -sitä enemmän edistyisivät. Mutta niin suuresti kuin hän harrastikin -aineen opetuksen vauhtiin pääsemistä yliopistossa, ei hän koskaan -tahtonut ulkonaisilla pakkokeinoilla saavuttaa tätä tarkotusta. - -Asia, jossa yliopiston miehet vielä toivoivat hänen kannatustaan, oli -kauan sitä ennen alotetun yliopistorakennuksen loppuun saattaminen. -Kirjeessä maaliskuun 22 p:ltä 1812 koskettelee Tengström asiaa, -huomauttaen rakennuksen välttämättömyyttä, niin kalliiksi kuin -se tulisikin. Mutta kirjeeseen on merkitty, että se on palannut -avaamattomana. Maaliskuun 17 (29) p. sattuneen tapauksen jälkeen -lähetettiin Speranskin kirjeet takasin avaamatta. Siten keskeytyi -keskinäisen kunnioituksen ja rakkauden ilmaisuista niin rikas -Speranskin ja Tengströmin välinen kirjevaihto. - -Ei kestänyt kauan, ennen kuin virallistakin tietä saatiin tieto -tapahtumasta, joka oli murskannut Speranskin aseman, tosin sangen -peitellyssä muodossa. Toukokuun 1 p. 1812 luettiin konsistorissa -kanslerinsihteerin L.G. v. Haartmanin kirje huhtikuun 10 (22) p:ltä -1809, sisällykseltään näin lyhyt: - -Kun H.M. Keisari nyttemmin on nimittänyt ali-amiraali ja ritari -Shishkovin valtakunnansihteeriksi ja samalla selittänyt, että ent. -valtakunnansihteeri, salaneuvos ja ritari y.m. Mikael Speranski -ei enää voi pitää K. Akatemian kanslerinvirkaa, on H.M. Keisari -armossa suvainnut käskeä minun kehottamaan Herra Piispaa ja Akatemian -konsistoria heti valitsemaan toisen kanslerin mainitun salaneuvoksen -sijaan. - -Sen johdosta ryhdyttiin kanslerinvaaliin, jonka nojalla K.M. Armfelt -astui Speranskin sijalle. Mitään muuta tietoa entisen kanslerin -kohtalosta ei saanut yliopiston konsistori eikä mikään muu Suomen -virasto. Suomessa ei näytä tietynkään, mitä oli tapahtunut. Vielä -vuonna 1815 kirjoitti J. Tengström Franzénille: "Speranski oleskelee -vielä tiloillaan Nishni-Nowgorodin luona eikä ole oikeastaan -epäsuosiossa, mutta ei häntä myöskään käytetä virassa. Yleisesti -kuitenkin luullaan, että hän vähitellen jälleen pääsee asioihin -käsiksi, jos vaan saamme pitää rauhan, jota Jumala antakoon!" Jos -Tengströmillä olisi ollut tietoa Speranskin kohtalosta, olisi hän -kaiketi kirjeessä ystävälleen Franzénille lähemmin siitä puhunut. --- Speranskin kukistusta koskevat lähemmät seikat olivatkin itse -asiassa sellaisen pimeyden peitossa, ettei tutkimuksen ole -onnistunut sitä edes tänä päivänäkään täydelleen poistaa. - -Siihen osaan nähden, mikä K.M. Armfeltilla oli juonissa -ennen maaliskuun 17 (29) päivän tapausta 1812, on hyvä tietää, -että molempain persoonallinen väli aikaisemmin oli, jollei -tuttavallinen, kuitenkin vapaa kaikesta epäsovusta. Armfeltin -jälkeenjääneiden paperien joukossa on muutamia kirjeitä, jotka -osottavat, että Speranski, mikäli hänestä riippui, myötävaikutti -siihen, että Armfeltin muutto Suomeen tapahtui mitä edullisimmissa -oloissa. Armfeltin aikaisemmin kesällä 1810 käytyä Pietarissa, -ilmoitti Speranski hänelle kirjeessä heinäkuun 16 (28) p:ltä, että -hän keisarille oli esittänyt kirjeen, jonka Armfelt oli hänelle -jättänyt ja että keisari "pitäen arvossa sitä intoa, joka oli -johtanut häntä Suomeen nähden kehittämässä katsantokannassaan" oli -luvannut tarkastaa kirjoitusta kaikella sen ansaitsemalla huomiolla. -Se hänen oikeuksiensa pitennys Suomen ruotujakolaitoksessa, jota -Armfelt oli toivonut itselleen, myönnettäisiin hänelle tammikuuhun -saakka 1811, jonka jälkeen keisari uudelleen päättäisi asiasta. Kun -Armfelt sittemmin oli lopullisesti päättänyt jättää Ruotsin, kävi -Speranski vielä kohteliaammaksi. Helmikuun 3 (15) p. 1811 ilmoitti -hän Armfeltille seuraavilla ranskankielisillä sanoilla keisarin -toivomukset hänen persoonaansa nähden: - -H.M. Keisari, joka on suostunut T. Ylh. lausumaan toivoon asettua -asumaan Suomeen, on varustanut Hänen Ylhäisyytensä kenraali v. -Suchtelenin[15] valtakirjalla antaaksenne Teidän, herra Paroni, -tehdä hänelle uskollisuudenvala lausumanne toivomuksen mukaan. - -Kuluneiden vuosien tuloja ei koskaan, hra Paroni, ole pantu -kysymyksen alaisiksi Teihin nähden; alusta alkaen on päätetty, että -Te olette ne saapa. Keisarillinen Majesteetti on uudistanut käskynsä -siitä Suomen kenraalikuvernöörille. - -Kun Te siten täydellisesti saatte kaikki oikeutenne Suomessa, riippuu -ainoastaan Teistä, hra Paroni, kaiken sen oikeuden nauttiminen, minkä -teidän nimenne, ansionne ja H.M. Keisarin oikeamielisyys Teille -määräävät. - -Olen onnellinen tulkitessani T. Ylh:llenne Keisarin käskyjä ja samalla -voidessani mielitellä itseäni sillä toivolla, että pian saan nähdä -Teidät täällä. Ottakaa vastaan j.n.e. - - Speranski. - -Vielä toukokuun 1 (13) p. 1811, kun Armfelt jo lopullisesti oli -muuttanut Suomeen, lausui Speranski kirjeessä hänelle toivon saada -pian nähdä hänet Pietarissa ja ilmoitti hänelle samalla, että kaikki -hänen toivomuksensa jaotuspalkkaan ja kruununvirkataloihin nähden -olivat saavuttaneet Keisarin suostumuksen, mikä oli tapahtunut -Speranskin esityksestä. Että Speranski sittemmin kernaasti jätti -Suomen asiain johdon Armfeltille, käy selväksi siitä, mitä ennen -olen maininnut Speranskin suhteesta Suomen komitean perustamiseen. -Armfelt ei siis juuri ole voinut muuta olla kuin kiitollinen -Speranskille hänen auttavasta ystävällisyydestään yksityisissä -ja Suomea koskevissa asioissa. Mitään persoonallista epäsopua ei -heidän keskensä ollut. Pikemmin se yleinen asema, johon Speranski oli -joutunut, sai Armfeltin ottamaan osaa hänen kukistamiseensa. - -Sama oli laita Speranskin muittenkin vastustajain. Persoonallisia -vihamiehiä hänellä ei ollut, mutta häntä vastaan kohdistui sangen -yleinen ajanhenki voimalla, jota hän ei ollut aavistanut. Silmäys -Speranskin asemaan valaisee tätä asian tilaa. - -Speranski eli, niin vaikutusvoimainen kuin hän olikin, yhä -vaatimattomasti ja säästeliäästi töitään ja tyttärensä Elisabetin -kasvatusta varten. Muutamia läheisiä ystäviä oli silloin tällöin -koolla päivällispöydässä, ja iltasin oli jotenkin usein järjestettynä -vaatimaton seurahuvi, johon, jos aikansa sen myönsi, hän itsekin -otti osaa. Muita huvituksia hänellä ei ollut. Suuren maailman -seurapiireissä nähtiin hän harvoin. Hänen tulonsa olivat -tosin nyttemmin melkoiset,[16] mutta kun hänellä ei ollut -yksityisomaisuutta, olisi isosesti eläminen helposti saattanut -hänet taloudellisesti riippuvaan asemaan. Venäjän pääkaupungin -ylhäissukuiset ja korkeassa asemassa olevat henkilöt kävivät hänen -luonaan ja osottivat hänelle usein liehakoitsevaa kohteliaisuutta, -kun hän oli keisarin mahtava suosikki, mutta todellisesti he -halveksivat häntä nousukkaana. Hän puolestaan ei pyrkinyt heidän -suosioonsa sekä luonteensa vissin ylpeyden vuoksi että sen tähden, -kun koko hänen aikansa kului valtioiltoihin. - -Tämä erillinen elämä olisi ollut vaarallinen jokaiselle mahtavalle -miehelle, mutta sen täytyi synnyttää vaaroja varsinkin sille, joka, -Speranskin tavoin, oli antautunut laajaan reformityöhön. Kun hän -työhuoneessaan teki suunnitelmia Venäjän tulevaisuutta varten ja -kirjoitti asetuksia, jotka antaisivat uuden muodon sen julkiselle -elämälle, kasvoi hänen vastustajainsa luku kasvamistaan. -Korkeammasta ylhäisöstä ja virkamiesluokasta levisi nurjamielisyys -häntä vastaan yhä laajempiin piireihin. Hän oli toimeen pannut -tullien ja verojen korotuksen saadakseen aikaan pysyvän tasapainon -valtion tulo- ja menoarvioon, mutta kansa nurisi uusien rasitusten -vuoksi, joitten tarkotusta se ei käsittänyt, ja piti niitten -alkuunpanijaa sortajana. Valheellisia huhuja oli liikkeessä, että -Speranski käytti valtaansa itsensä rikastuttamiseksi kansan -kustannuksella. - -Sellainen oli Speranskin asema, kun 1811 vuoden kuluessa Venäjän -ja Rankan väli niin järkyttyi, että 1812 vuoden sota vihdoin -syttyi. Speranski oli tosin sangen vähän ryhtynyt Venäjän -ulkomaapolitiikkiin, mutta hänen vaikutustaan luultiin suureksi -silläkin alalla, ja kaikissa tapauksissa pidettiin häntä syystä -Venäjän ranskalaismielisimpänä valtiomiehenä. Olihan hän -parannuksissaan aina kiinnittänyt huomionsa Ranskan oloihin ja -laitoksiin. Samalla siis kuin kylmyys Ranskaa vastaan eneni, täytyi -hänen vaikutuksensa vähetä. - -Speranski aavisti itse, että vaaroja alkoi kokoontua, kuten voi -huomata siitä, että hän jo ennen mainitussa, helmikuussa 1811 -keisarille jättämässä virkakertomuksessaan huomautti keisarille, -että liian monta erilaista asiaa oli annettu hänen huostaansa, -jonka vuoksi hänen oli mahdotonta hoitaa kaikkia hyvin. Hän -valitti sen ohella, että hänen asemansa oli tuottanut hänelle -useitten henkilöitten vihamielisyyden, jota hän ajan -pitkään ei voisi vastustaa. Hän pyysi sen vuoksi vapautusta -valtakunnansihteerinvirasta ja Suomen valtiosihteerinvirasta -voidakseen yksinomaan antautua lakikomissioonin johtoon, mikä tärkeä -tehtävä yksin vaati yhden miehen kaikki voimat. Keisari ei suostunut -hänen pyyntöönsä, mutta juuri näiltä ajoilta hän kuitenkin alkoi olla -valtakunnansihteeriin luottamatta. Russki Arkivissa 1871 julaistussa -Pogodinin kirjoituksessa[17] mainitaan muutamia sanoja, jotka -keisari Aleksanteri olisi lausunut de Saint-Glinille, Speranskin -kertomusta luettaessa, joista näkyy, että Aleksanteri I jo silloin -hiljaisuudessa mietti, kuinka hän sopivimmalla tavalla vapautuisi -suosikistaan. - -Speranskin vastustajiin liittyi näinä aikoina mies, jonka asema -julkisessa elämässä ei ollut huomattava, mutta jonka sanoilla juuri -sen vuoksi, että hän esiintyi yksityishenkilönä ilman omaa etua, -oli sitä suurempi merkitys: kuuluisa historiankirjoittaja Karamsin. -Hänen kirjoittamansa kirjoituksen "Vanhasta ja uudesta Venäjästä" -antoi hänen suojelijansa Maria Paulowna keisarille, joka, -kirjoituksen sisältämästä hänen omien toimenpiteittensä ankarasta -arvostelusta huolimatta, luki sen mielenkiinnolla, ja johon -se teki pysyvän vaikutuksen. Ensi sijassa moitti Karamsin -valtakunnanneuvoston toimeenpanoa sekä senaatin ja ministeristöjen -uutta järjestystä. Uusi valtakunnanneuvosto oli hänen mielestään -tarpeeton laitos, tyhjä koristus, joka vaan saattoi estää asiain -kulkua, mutta ei edistää niitten onnellista ratkaisua. Itsenäistä -asemaa ei valtakunnanneuvoston pitäisi koskaan saada eikä se koskaan -sitä voisi saada, sillä neuvosto on jo luonnoltaan ainoastaan -hallitsevan kutsuma virasto, jonka hän mielensä mukaan saattaa -muuttaa tai poistaa; muutoin voisi valtakunnanneuvostosta tulla -hallitsijan vallan käyttämisen este. Senaatin muutokset olivat -muka ristiriidassa vanhain ja hyvien perintötapojen kanssa. Ja -ministeristöjen uusi järjestys vaikuttaisi hallitustoimen -hajaantumista. Karamsin ei epäillyt sanoa, että venäläisten -tyytymättömyyden pääsyynä vallitsevaa hallitusta vastaan oli sen -hallinnollisten muutosten hyödytön rakkaus, jotka järkähyttivät -valtakunnan perustuksia ja joitten hyväätekevät vaikutukset -vastaiseksi olivat epäillyttäviä. Samalla tavoin hylkäsi Karamsin -Speranskin uuden siviililain ehdotuksen, joka hänen mielestään oli -ristiriidassa Venäjän kansan oikeudellisten näkökantain ja tapojen -kanssa, sekä hänen toimenpiteensä valtiovarain ja rahajärjestelmän -alalla, joista ainoastaan oli seurannut elinkustannusten kallistuminen -ja valtakunnan varallisuusvoimain luottamuksen väheneminen. -Muutamissa kohdin arvosteli Karamsin oikein ja sattuvasti Speranskin -toimenpiteitä, mutta ylipäänsä oli hänen tutkimuksensa pintapuolinen -ja oikeudeton, kun kuitenkin esityksen varma muoto ja siinä -vallitseva luja vakaumus voi herättää luottamusta. - -Tämä Venäjän sivistyneen yleisön riveistä kohonnut ääni sai -voimakkaan vastakaiun koko Venäjän yhteiskunnasta. Moskovassa, joka -kuvernööri Rostoptshinin johdolla oli Ranskaa vastaan tähdätyn, -yhä voimakkaammaksi paisuvan kansallisen liikkeen pesäpaikka, -ja Pietarissa levitettiin tuhansin kappalein häntä vastaan -vihamielisiä häväistyskirjoituksia, joissa häntä syytettiin Venäjän -koko valtiollisen järjestelmän turmelemisesta, valtakunnan -kukistuksen ennustamisesta ja petollisista neuvotteluista Napoleonin -asiamiesten kanssa tarkotuksella myödä valtakunta, j.n.e. Huhuja -liikkui siitä, että hän oli jumalankieltäjä, joka oli liittynyt -kristillisyydelle vihamieliseen vapaamuurariyhdistykseen. Hän olikin -todella, oppiakseen tuntemaan vapaamuurarien salaisuuksia, kaksi -kertaa käynyt vapaamuurarien kokouksissa yksityisessä huoneustossa, -mutta mitään enempää yhteyttä hänellä ei ollut tämän eikä minkään -muun salaisen seuran kanssa. Uskonnollisissa asioissa hän kallistui -mystilliseen katsantokantaan ja lähestyi sen vuoksi erästä -ulkomaalaista Fessler nimistä miestä, joka jonkun aikaa esiintyi -mystillisyyden edustajana Pietarissa, mutta tämä tuttavuus oli aivan -ohimenevää laatua eikä sillä ollut mitään merkitystä Speranskin -elämässä.[18] Vihdoin syytettiin häntä siitä, että hän oli ryhtynyt -yhteyteen puolalaisten kanssa, jotka muka olivat tarjonneet hänelle -suuria summia, että hän vaikuttaisi heidän etujensa hyväksi, -sekin panettelua, joka vielä vähemmin perustui todellisuuteen. - -Kun Speranski oli aseeton näitä hiipiviä huhuja vastaan, vaikka -hän ei ollutkaan niistä tietämättä, muodostui hovissa keisaria -lähinnä olevista miehistä ryhmä, joka juonien kautta ryhtyi -häntä kukistamaan. Paroni Korff ei, kenties henkilöitten tähden, -jotka olivat elossa kun hänen kirjansa ilmestyi, mainitse niitä, -jotka olivat niitten etunenässä, mutta muista tiedoista ilmenee, -että Kustaa Maurits Armfelt ja poliisiministeri Balashow olivat -toimeliaimpia ja että liiviläinen paroni Rosenkampf oli juonissa -mukana. Armfelt, joka kenties piti Speranskia kilpailijanaan -keisarin suosiosta, oli muutoin perintölaillisuus-aatteen -intohimoinen puolustaja eikä vähemmin innokas Napoleonin vihaaja. Ehkä -hovivehkeisiin perehtyneelle miehelle myös oli houkuttelevaa olla -mukana tässä asiassa. Balashow, joka jo virka-asemansa kautta oli -pelättävä, oli tyytymätön sen vuoksi, että hän Speranskin vallitsevan -vaikutuksen kautta oli joutunut syrjään. Hän oli Speranskin -myötävaikutuksella saanut virkansa, mutta kiitollisuuden tunne oli -hänelle tuntematon. Asemaa kuvaa vielä sekin, että Armfelt ja -Balashow persoonallisesti olivat katkeria vihamiehiä, mikä ei -kuitenkaan estänyt heitä yksimielisesti taistelemasta Speranskia -vastaan. Paroni Rosenkampf vihdoin oli Speranskin työtovereita -lakikomissioonissa ja luuli, että häntä siinä oli syyttä syrjäytetty. - -Jaakko de Saint-Glinin muistiinpanot valaisevat omituisella tavalla -sitä menettelyä, jota liittoutuneet käyttivät.[19] He kertoivat -lakkaamatta keisarille lausunnoita, joita Speranski varomattomasti -oli lausunut tai jotka pantiin hänen sanomiksensa, ja selittivät -niitä herättääkseen keisarin epäluuloa valtakunnansihteeriä -vastaan. Keisari puolestaan tuon tuostakin kääntyi Saint-Glinin -puoleen kuullakseen hänen mielipidettään ilmiannoista. Siten -ilmoitti keisari hänelle Balashowin kertomuksen, jossa tämä -kuvasi käyntiään Speranskin luona. Poliisiministerin mielestä -oli valtakunnansihteeri kokonaan taikasalaisuuksien ympäröimä. -Keskustelun kuluessa olisi Speranski lausunut: "Te tunnette -keisarin epäluuloisen luonteen. Kaikki, mitä hän tekee, tekee hän -puoleksi", ja vielä: "hän on liian heikko hallitsemaan ja liian -voimakas hallittavaksi". Saint-Glin ei voinut uskoa kertomusta -todenperäiseksi, jo senkin vuoksi että Speranski ei suinkaan noin -herkkäuskoisesti olisi voinut ilmaista ajatuksiaan. Keisari myönsi -muistutuksen oikeaksi, mutta näytti tyytymättömältä, kun Saint-Glin -ei tahtonut edistää Balashowin tarkoituksia. Toisen kerran ojensi -keisari hänelle avatun kirjeen, joka oli osotettu Speranskille -Pietariin, ja jonka koteloon oli merkitty, että se sisälsi 80 -tuhatta ruplaa pankinassignaatteja. Kirjeessä, joka oli päivätty -Kiewissä, kiittivät puolalaiset kaikista heille myönnetyistä -eduista ja pyysivät Speranskia ottamaan vastaan oheen liitetyt 80 -tuhatta rupl. pank. assign. Saint-Glin kiinnitti keisarin huomiota -siihen, että kirje ei ollut tullut postissa, koska siinä ei ollut -kruununsinettiä. Hän lausui lisäksi, että koteloon tuskin oli voinut -mahtua 80 tuhatta ruplaa ja kysyi: onko rahat annettu Teidän -Majesteetillenne? Hämmästyneenä löi keisari silloin otsaansa ja sanoi: -Kuinka en ole tullut tuota ajatelleeksi? Kirje oli jo avattu. Hän -lisäsi, että Saint-Glin oli tehnyt Speranskille suuren palveluksen. -Nytkin osotti keisari jonkillaista mielipahaa siitä, että yritys -ei onnistunut. Eräässä puheillepääsyssä sen jälkeenkin puhui -keisari siitä katkeruudesta Speranskia vastaan, joka Rostoptshinin -kertomuksen mukaan oli vallalla Moskovassa. Siellä oletettiin, että -hän ministeristöjen ja valtakunnanneuvoston perustamisen kautta oli -tahtonut järkyttää itsevaltaisuuden perustuksia. Myöskin Pietarissa -häntä vihattiin. Keisari tahtoi Saint-Gliniltä saada lausunnon, eikö -Speranskin toimeenpanema ministeristöjen järjestys ollut poikennut -keisarin kunnioitetun kasvattajan La Harpen siitä lausumasta -ajatuksesta, mutta nytkin oli Saint-Glin varovainen. Samaan aikaan -Armfelt, johon hän oli ystävällisissä suhteissa, lakkaamatta kiusasi -häntä aineellisten etujen lupauksilla, jos hän antautuisi juonien -välikappaleeksi, mutta rehellinen mies kielsi päättävästi. - -Saint-Glinin kertomat vehkeet Speranskia vastaan olivat, kuten -lukija huomaa, liian karkeita vaikuttaakseen keisariin, mutta -omituista on kaikissa tapauksissa, että hän tavallansa etsi syyn -aihetta valtakunnansihteeriä vastaan ja kärsi niitä valheita, -joita häntä vastaan esiintuotiin. Epäröivänä ollen hän oli -kahden vaiheilla valittavastaan menettelytavasta. -- Syvemmin ja -hienommin suunniteltu oli eräs samanaikainen juoni, jonka paroni -Korff on saanut tietoonsa eräästä Speranskin kirjeestä. Armfelt ja -Balashow ehdottivat Speranskille, että he muodostaisivat salaisen -kolmimiehistön, joka vallitsisi valtiossa ja tarkoituksiaan varten -käyttäisi välikappaleinaan valtakunnanneuvostoa, senaattia ja -ministereitä. Ehdotuksen hylkäsi Speranski, joka kuitenkin oli niin -epäviisas, että joko henkilöitten tai asian halveksimisen vuoksi tai -jostakin muusta syystä ei ilmaissut sitä keisarille. Tästä hänen -vaitiolostaan saivat juonen virittäjät aseita käsiinsä ja saattoivat -nyt keisarille syyttää Speranskia vilpittömyyden puutteesta hänen -hyväntekijäänsä kohtaan, samalla kuin itse sanoivat tehneensä -ehdotuksen vaan saattaakseen häntä kiusaukseen. Keisari kävi -tyytymättömäksi siitä, että Speranski oli häneltä salannut niin -tärkeän asian ja antoi sen jälkeen Speranskin vastustajain vapaasti -juonitella häntä vastaan. - -Asiasta on vähän lähempi selonteko J. Grotin ennen mainitussa -kirjoituksessa "Speranskin karkotuksesta" Russki arkivissa -joulukuussa 1871. Kun Speranski, niin kertoo Grot, vuonna 1816 -keisarillisella käskykirjeellä oli nimitetty Pensan kuvernööriksi, -kävi hänen luonaan Wojeikow, eräs eron saanut sotilas, jonka kanssa -hän oli vanhastaan tuttu. Puheltaessa kummasteli Wojeikow, että -Speranski oli saattanut ottaa toimen vastaan, kun käskykirjeessä -lausuttiin, että hänen tekojansa tarkastettaessa ei oltu löydetty -päteviä epäluulojen syitä, mutta samalla tahdottiin antaa hänelle -tilaisuutta _uutteralla palveluksella puhdistautua täydellisesti_. -Speranski lausui, että hän todellakin oli tehnyt itsensä hairaukseen -vikapääksi ja kertoi vieraalleen seuraavaa. Lokakuussa 1811 kävi -valtioneuvos Magnitski useita kertoja hänen luonaan hartaasti -pyytäen Balashowin ja Armfeltin puolesta, että hän ottaisi -heidät puheilleen edes yhdeksi tunniksi jonkalaisen selityksen -tähden. Vaikka Speranski itsepintaisesti oli vastaan, lausuen -ettei hänellä ollut mitään heidän kanssaan tekemistä, täytyi hänen -kuitenkin vihdoin myöntyä ja päästää heidät luokseen. Silloin -esiintoivat he toivomuksenaan, että Speranski joka asiasta, -jonka hän esitti keisarille, ensin neuvottelisi heidän kanssaan. -Ehdotuksesta Speranski pahastui ja hylkäsi sen. Hän pyysi heitä -samalla unohtamaan kaikki ja lupasi puolestaan olla heidän teostaan -puhumatta. Sen jälkeen otti keisari muutaman kuukauden aikana -Speranskin vastaan kuten tavallista kerran viikossa, vieläpä -piti häntä luonaan entistä kauemmin esitysten jälkeen. Viimeisen -kerran kohdatessaan Speranskin, jolloin hänen karkotuksensa jo oli -päätetty, sanoi keisari muun muassa: Sinä ehdotit Armfeltille -ja Balashowille, että he toimisivat yhdessä sinun kanssasi. -Speranski vastasi, ettei hän, vaan että he ehdottivat, että heidän -olisi kokoontuminen ennen jokaista esitystä. "Minkä tähden olet -sitten", lausui Aleksanteri, "ollut siitä minulle puhumatta? -Olihan se kolmimiehistö". Tyytymättömänä lisäsi keisari, että hän -jo kauan oli odottanut tunnustusta, että hän surulla oli huomannut -erehdyksensä, että Speranski oli pettänyt hänen luottamuksensa ja -osottanut avomielisyyden puutetta. Kotia palattuaan kertoi Wojeikow -Speranskilta kuulemansa vaimolleen, joka sen ilmoitti Saint-Glinille -ja jolta myös Grot oli kuullut saman asian.[20] - -Tuntuu, kuin jos Speranski itse olisi pitänyt tätä tapahtumaa -sangen tärkeänä ja siitä tahtonut etsiä kohtalonsa arvoituksen -avainta. Mutta syystä huomauttaa Pogodin, että tällä seikalla ei ole -voinut olla ratkaisevaa merkitystä. Eivät Speranskin vihamiehet eikä -keisari Aleksanteri itse koskaan viitanneet siihen, ja keisari myönsi -itse myöhemmin, ettei ollut olemassa ollenkaan Speranskin syyn -todistuksia. - -Eräässä N.K. Schilderin kirjoituksessa "Speranski ja Magnitski" -Russki Westnikissä syyskuussa 1890 kerrotaan, että alussa vuotta -1812 Armfelt, Balashow, sisäasiainministeri Kosodawlew, eversti -Ekesparre ja Rosenkampf olivat keisarille tehneet Speranskia vastaan -syytöksen, jossa Speranskia vastaan väitettiin, että hän oli -kirjevaihdossa Ranskan viranomaisten kanssa, että hän oli antanut -Napoleonille Venäjän salaisia suunnitelmia ja että hän suosi -papinpoikia aatelin kustannuksella. Ainoa keino saada varmuutta -asiasta oli, sanoivat he, poistaa hänet pääkaupungista ja sinetitä -hänen paperinsa. Tämän tiedon-annon mukaan siis kuitenkin kaikitenkin -ainoastaan yleisiä väitteitä esitettiin Speranskia vastaan; -todellista selvitystä odotettiin hänen takavarikkoon otetuiden -paperiensa tutkimisesta. - -Hämäriä kohtia on siis olemassa Speranskia vastaan tähdätyissä -juonissa, mutta vielä vaikeampi on saada selviksi keisari -Aleksanterin menettelytavan vaikuttimia. Tässä on edessämme -sielutieteellinen arvoitus, missä eivät mitkään asiakirjat, -mitkään tavalliset todistuskeinot voi antaa meille ohjausta. Jos -keisari, kuten hän useita kertoja Speranskin kukistumisen jälkeen -lausui, oli vakuutettu siitä, että Speranskia ei millään tavoin -voinut syyttää sopimattomasta menettelytavasta, minkä tähden -poisti hän sitten mitä tylyimmällä tavalla luotaan miehen, joka -oli tehnyt hänelle niin suuria palveluksia ja persoonallisesti -ollut häntä niin lähellä? Se selitys on lähinnä, että hän noudatti -yleistä mielipidettä ja valtiollisen aseman vaatimuksia. Väsyneenä -Speranskia vastaan alituisesti tehdyistä syytöksistä, ei hän -lopullisesti enää voinut vastustaa hänen vihollistensa vaatimuksia. -Kun hän ryhtyi ratkaisevaan taisteluun Napoleonia vastaan, tarvitsi -hän tuekseen kansansa kaikki voimat. Mutta niin kauan kuin hänellä -oli sivullaan ranskalaismielinen valtakunnansihteeri, ei hänen oma -asemansa kansaan näyttänyt selvältä eikä avoimelta, minkä vuoksi -hän ei voinut luottaa kansansa täyteen alttiuteen. Speranskin -täytyi kukistua, jotta saavutettaisiin ne suuret tarkoitukset, joita -keisari tahtoi voittaa; hän oli uhrattava isänmaan pelastuksen -tähden. Siinä käskykirjeessä, jolla Speranski nimitettiin Pensan -kuvernööriksi, lausuttiin: Ennen 1812 vuoden sotaa, kun olin -lähtemäisilläni armeijaan, tuli tietooni asianhaaroja, jotka olivat -niin tärkeitä, että ne saivat minut virasta erottamaan salaneuvos -Speranskin ja todellisen valtioneuvoksen Magnitskin, toimenpide, -johon jokaisena muuna aikana olisin ryhtynyt ainoastaan tarkan -tutkimisen jälkeen, mikä silloisten olosuhteitten vallitessa kävi -minulle mahdottomaksi. Käskykirjeen himmeä sanamuoto viittaa -yleisiin olosuhteihin, joilla oli valtava vaikutus keisariin. Samaan -käsityskantaan liittyy Saint-Glin, lausuessaan: Speranski oli -määrätty, kavallus tekosyynä, yleisen vihan uhriksi, jonka oli -yhteisessä isänmaallisessa tunteessa liittäminen hallitsijan -ympärille kaikki yhteiskuntaluokat alkavaa sotaa varten. - -Speranskin kohtalon alaiseksi joutui myöskin todellinen salaneuvos -Magnitski, joka, hänkin maaliskuun 17 (29) p. 1812, poliisin -toimesta lähetettiin pois Pietarista. Hänellä oli aikaisemmin ollut -virka Venäjän Pariisissa olevassa lähettiläsvirastossa ja siellä -hän oli tutustunut Ranskan valtiomiehiin. Sittemmin oli hän -ollut Speranskin työtovereita ja ottanut osaa hänen asetustensa -laatimiseen. Hänkin näyttää kukistuneen yleisten syytösten -johdosta, ilman että mihinkään määrättyyn tosiasiaan viitattiin. Mikä -yhteys Speranskin ja Magnitskin välisuhteissa luultiin löydetyksi, ei -ole tunnettu. - -Oli miten hyvänsä, keisari, vaikka hän ei ollut varma Speranskin -syyllisyydestä, kuitenkin luuli ratkaisevat toimenpiteet -häntä vastaan tarpeellisiksi. Hän epäili vaan sopivimmasta -menettelytavasta. Eräs Tarton yliopiston professori nimeltä Parrot, -johon hän suuresti luotti, sai tiedon hänen huolistaan tässä -asiassa ja neuvoi häntä olemaan asettamatta Speranskia syytteeseen -tuomioistuimen edessä, sekä sen tähden, että hänen syyllisyytensä -ei ollut varma, että sen vuoksi, kun hänen tuomarinsa silloisissa -oloissa olisivat hänen vihamiehiään, minkä tähden oikeudenmukaista -tutkimusta ei olisi odotettavissa. Täysin riittäisi, jos hän -poistettaisiin Pietarista ja pidettäisiin sellaisen valvonnan -alaisena, ettei hän mitenkään saattaisi päästä yhteyteen -vihollisten kanssa. Sodan jälkeen olisi vielä aikaa oikeudenkäyntiin -ryhtyä. Tämä neuvo, joka annettiin kirjeessä maaliskuun 16 -(28) p:ltä, näyttää ratkaisevasti vaikuttaneen niitten -toimenpiteitten laatuun, joihin jo seuraavana päivänä ryhdyttiin -valtakunnansihteeriä vastaan. - -Itse tapausta, jonka kautta Speranskin ura pitkäksi ajaksi keskeytyi, -kuvaa paroni Korff ruhtinas Aleksanteri Galitsinin kertomuksen -mukaan, joka itse oli läsnä, seuraavin sanoin: Maaliskuun 17 (29) -p., joka oli sunnuntai, oli Speranski päivällisillä ystävättärensä, -rouva Weikardtin luona, kun keisarin sananlennättäjä tuli ja toi -hänelle käskyn saapua keisarin luo samana iltana k:lo 8. Tässä -kutsumuksessa, joka oli usein sattuneitten samallaisten kaltainen, -ei ollut mitään tavatonta, ja Speranski meni kotia työhönsä ja -saapui palatsiin määrättynä aikana. Ruhtinas Aleksanteri Galitsin, -joka myös oli tullut esitettäviä asiakirjoja mukanansa, odotti -sihteerinhuoneessa, mutta valtakunnansihteeri kutsuttiin ensin -sisään. Puheillaoloa kesti kolmatta tuntia. Sitten tuli Speranski -keisarin kabinetista, mieli varsin kuohuksissa. Kyynelsilmin ja -kävellen pöydän luo pannakseen papereitaan salkkuunsa, kääntyi hän -selin Galitsiniin, luultavasti salataksensa levottomuuttaan. - -Suljettuaan salkkunsa ja kun hän oli juuri lähtemäisillään pois -huoneesta toiseen mennäksensä, kääntyi hän, aivan kuin jos hän -äkkiä olisi malttanut mielensä, kynnyksellä ja sanoi vitkalleen ja -erityisellä äänenpainolla: Hyvästi, Teidän Ylhäisyytenne! Se oli -pitkän ajan hyvästijättö, sillä kymmenettä vuotta kului sen jälkeen -ennen kuin Speranski sai kohdata Galitsinin tai Aleksanterin -itsensä. -- Heti sen jälkeen lähetti keisari sanan Galitsinille, -ettei hän voinut ollenkaan päästää häntä puheillensa, vaan käski -hänen tulla seuraavana päivänä, valtakunnanneuvoston istunnon -jälkeen. - -Paroni Korff kertoo tämän kohtauksen ruhtinas Galitsinin -oman suullisen kertomuksen mukaan. Toinen omin silmin näkijä, -kenraaliadjutantti kreivi Golenishtshew-Kutusow, joka samana -päivänä oli päivystäjänä sihteerinhuoneessa, kertoi hänelle, -että Speranski, kun hän tuli keisarin kabinetista, oli melkein -tainnoksissa, yritti panna hattuaan salkkuunsa ja vihdoin vaipui -tuolille, jolloin hän, Kutusow, kiiruhti tuomaan vettä. Muutama -minuutti sen jälkeen avautui keisarin kabinetin ovi vitkalleen, -ja kynnykselle ilmestyi Aleksanteri, silminnähtävästi -mielenliikutuksessa. Hän lausui sanat: Vielä kerran, hyvästi Mikael -Mihailowitsh, ja vetäytyi sitten huoneeseensa jälleen.[21] - -Aivan tuntematonta on, mitä keisari oli puhunut miehen kanssa, joka -useita vuosia oli ollut häntä niin lähellä. Ei keisari eikä Speranski -ole koskaan lausunut siitä sanaakaan. Se oli ikävä muisto, johon ei -kumpikaan tahtonut koskettaa. - -Kun Speranski palasi kotia, ensin turhaan etsittyään jo poisvietyä -Magnitskia, kohtasi hän poliisiministeri Balashowin ja de -Saint-Glinin, jotka odottivat häntä sulkeakseen sinetillä hänen -huoneensa hänen paperiensa tarkastamista varten. Postireki oli -pihalla valmiina hänet poisviemään. Hän sai luvan ottaa erilleen -muutamia papereita, jotka pantiin eri pakettiin ja osotettiin -keisarille. Hänellä ei ollut rohkeutta herättää tytärtään ja -anoppiaan sanoakseen heille jäähyväisiä. Hän siunasi ainoastaan -heidän lepohuoneensa oven ja jätti kirjeen, jossa pyysi heitä -molempia tulemaan hänen luokseen talven kuluttua. Kun tämäkin myöhään -yöllä oli tapahtunut, jätettiin hän erään Shipulinski nimisen -poliisimiehen haltuun, joka oli määrätty viemään hänet kauvan -kestävään, Nishni-Nowgorodissa alkavaan karkotukseen. - -Aleksanteri I ei koskaan ollut täysin suora niitten toimenpiteitten -syihin nähden, joihin Speranskia vastaan oli ryhdytty, eikä hän -koskaan ilmaissut kenellekään menettelynsä vaikuttimia. Mutta -erityisistä tiedon-annoista ilmenee, että hän heti jälkeenpäin -oli tapahtumasta syvästi liikutettu ja melkein katui tekoansa. -Kun ruhtinas Galitsin maaliskuun 18 p. käskyn mukaan saapui hänen -luoksensa, käveli hän synkän näköisenä huoneessaan. "Teidän -Majesteettinne, Te olette sairas?" kysyi Galitsin. "Ei, minä olen -terve", vastasi keisari. -- "Mutta muotonne?" -- "Jos sinulta olisi -kätesi poikki lyöty", vastasi keisari, "sinä varmaan huutaisit ja -valittaisit kärsimisiäsi; minulta he viime yönä riistivät Speranskin, -mutta hän oli minun oikea käteni!" Koko pitkän keskustelun aikana -keisari ainoastaan puhui suuresta vahingostaan, usein kyynelsilmin. -"Sinä", sanoi hän vihdoin, "tutkit Moltshanrowin kanssa Mikael -Mihailowitshin (Speranskin) paperit, mutta sinä et löydä niistä -mitään -- hän ei ole kavaltaja". "Mitä oli minun tehtävä", lausui -keisari eräälle toiselle seuralaiselleen; "kukaan ei kenties kärsinyt -sen vuoksi enemmän kuin minä, mutta minun oli pakko myöntyä mitä -välttämättömimpien syitten tähden". Muita samallaisia lausunnoita -kerrotaan samalta ajalta. Kun keisari sittemmin 1820 oli päättänyt, -että Speranski saisi palata Pietariin toimestaan Sipirian -kenraalikuvernöörinä, kysyi hän eräältä Wasiltsikow nimiseltä -uskotultaan, oliko hän kuullut, että Mikael Mihailowitsh kutsuttaisiin -takasin. Tämä vastasi siitä kuulleensa ja toivotti samalla onnea -keisarille, joka sai takasin niin ansiokkaan miehen. "Ei kukaan", -lausui keisari, "voi oikeammin pitää arvossa hänen suuria lahjojaan -kuin minä. Minä olen vakuutettu siitä, että hän ei ole huono -ihminen; mutta silloisten olosuhteitten mahti, jota minä en voinut -vastustaa, pakotti minut eroamaan hänestä. Koskaan en kuitenkaan -uskonut kavallusta, josta häntä syytettiin, ja minä moitin häntä -vaan siitä, että hän ei ollut täysin avomielinen minua kohtaan". -- -Kenties keisari näillä sanoilla tarkoitti, mitä ylempänä (ss. 52 ja -53) olemme maininneet. - -Kirjeessä, jonka Speranski karkotuksensa jälkeen kirjoitti -keisarille Permistä ja johon vielä palaamme, on seuraava himmeä -kohta, josta käy selville, että Speranskin itsensä mielestä -keisari tiesi hänet, Speranskin, viattomaksi. "Ainoastaan Teidän, -Kaikkeinarmollisin Keisari, ainoastaan Teidän oikeamielisyytenne -tulee poistaa se (syytös). Minä uskallan nimenomaan sanoa, että Te, -Teidän Majesteettinne, ikuisen totuuden nimessä, Jumalan edessä -olette velvollinen niin tekemään. Tässä suhteessa Teillä ei voi -olla vähintäkään epäilystä minuun; minut sitoo ei omani, vaan -teidän salaisuutenne; siis on Teidän selitettävä kaikki. Raha-asiat, -rasitukset, uudet laitokset, kaikki julkiset asiat, joissa minun on -ollut onni täyttää Teidän tahtonne, kaikki ne aika näyttää oikeiksi; -mutta millä näytän minä syyttömyyteni täällä, kun kaikki on -salaista ja on salassa pidettävä". - -Yleinen mielipide yhdisti alusta alkaen Speranskin kukistuksen ja -Ranskan välin rikkoutumisen. Ulkomaan sanomalehdissä kerrottiin, -että oli keksitty salaliitto, johon Speranski, Magnitski ja -muutamia ranskalaisia oli sekaantunut. Tarkoituksena oli keisarin -murhaaminen, joka kuitenkin itse oli päässyt salaliiton perille -ja rankaissut rikolliset. Samallaisia huhuja liikkui Venäjällä. -Kaikkialla valtakunnassa, missä vähänkin seurattiin yleisiä -asioita, oltiin tietävinänsä, että entinen valtakunnansihteeri oli -jumalaton kavaltaja, joka syystä oli syösty asemaltaan. Tuollaista -uskottiin sitä kernaammin kuin häntä kauan oli pidetty tirannina, -jonka onnettomuuden täytyi olla Venäjän kansan onni. Paroni Korff -mainitsee tämän Speranskin järjestelmällisen panettelun näytteenä -kirjoituksen nimeltä: "Mémoire écrit à l’occasion de la -disgrâce de M. de Speransky en 1812",[22] jonka tekijäksi K.M. -Armfelt on mainittu. Paroni Korff arvelee syystä, että tekijä ei ole -Armfelt, vaan paroni Rosenkampf. - -Kun Speranskin kohtalo siten oli tunnettu ja puheen alaisena sekä -ulkomaalla että Venäjällä, oltiin Venäjän virallisissa piireissä -aivan äänettömiä siitä, mitä oli tapahtunut. Ei mikään julkinen -asiakirja kertonut, että häneltä oli hänen arvonsa riistetty ja että -hän oli karkotettu valtakunnan etäiseen seutuun. Toisia henkilöitä -valittiin hänen sijallensa, ilman että sanaakaan mainittiin hänen -erostaan tai sen syistä. - -Venäjän korkeimpain virkamiesten luettelosta vuodelta 1813 -poistettiin Speranskin nimi, toimenpide, jonka kautta hänen eronsa -julkisesta elämästä kaikessa hiljaisuudessa vahvistettiin. - -Poliisimies Shipulinski, joka oli saanut toimekseen viedä Speranskin -Nishni-Nowgorodiin, kiiruhti kulkua niin, että hän jo maalisk. 23 -p. (huhtik. 4 p.) k:lo 8 aamulla saapui määräpaikkaan, missä hän -jätti karkoitetun seuralaisensa kuvernöörin valvonnan alaiseksi. -Kolme päivää myöhemmin saapui kuvernöörille poliisiministeri -Balashowilta kirjallinen käsky, joka ilmoitti, että keisari oli -valinnut Nishni-Nowgorodin salaneuvos Speranskin olinpaikaksi ja että -kuvernöörin sen johdosta tuli tarkasti pitää vaaria, että Speranskin -kirjevaihto lähetettäisiin Pietariin keisarin tietoon saatettavaksi; -ilmoittaa henkilöt, joitten kanssa hän oli läheisessä yhteydessä, -hänen tuttavansa ja yksityisen seurustelupiirinsä; antaa tietoja -kaikesta, mikä häneen nähden voi ansaita huomiota; mutta muutoin -osottaa hänelle kaikkea sitä kunnioitusta, joka oli hänen säädylleen -tuleva. Speranski ei siis ollut ainoastaan karkotettu; häntä -pidettiin rikoksentekijänäkin ja hänen täytyä mitä huolellisimmin -välttää kaikkea, jota hänen vihollisensa saattoivat selittää hänen -vahingoksensa. - -Speranskille ei tosin heti ilmoitettu siitä salaisesta urkkimisesta, -jonka alaisena hän oli, mutta hän aavisti kuitenkin, mihin -toimenpiteihin häntä vastaan oli ryhdytty ja sovitti menettelytapansa -sen mukaan. Ulkonaisesti hän pysyi aivan levollisena ja puhui -kirjeissäänkin maltillisesti muuttuneesta asemastaan, jolloin -toivo karkotuksen pikaisesta peruuttamisesta tuon tuostakin -pisti esille. Uskotulleen Masalskille, joka kauan oli hoitanut -hänen yksityisiä asioitaan, antoi hän määräyksiä siitä, mitä oli -vaarinotettava taloudellisiin asioihin nähden, jotka hänen äkki -arvaamatta oli täytynyt jättää järjestämättä. Kirjeessä anopilleen, -rouva Stivenille, kuvaa hän oloaan niin kauniilla väreillä kuin -mahdollista. "Olen jo", niin hän kirjoittaa, "saanut asiani täyteen -järjestykseen. -- Minä arvaan, että Te (anoppi ja tytär Elisabet) -tulette minun luokseni vasta toukokuun alussa ja siis vielä -vietätte pääsiäisviikon Pietarissa. Minä kiellän hyvää ja kilttiä -Liisaani synkistämästä tätä juhlaa vähimmälläkään surulla ja pyydän -hänen viettämään sitä niin iloisesti kuin mahdollista ystäväinsä -keralla. Ainoastaan tietämättömyys teidän kohtalostanne voi saattaa -minut levottomaksi". Samoin pyysi hän sukulaistensa Tsherkutinossa -pysymään aivan levollisina hänen oleskelustaan Nishni-Nowgorodissa, -mistä hän luultavasti pian palaisi. - -Hänen olikin ilo Nishni-Nowgorodissa pikemmin kuin hän oli odottanut -saada vastaan ottaa tyttärensä ja rouva Stivenin, jotka keisarin -käskystä matkustivat hänen luokseen muutama päivä sen jälkeen kuin -hän itse oli viety pois. Heillä ei ollut kestettävänä ainoastaan -matkan vaivaloisuudet, mutta he saivat kärsiä myöskin kansan -osottamasta katkeruudesta, joka tuskin oli saanut tiedon Speranskin -perheen saapumisesta, kun jo alettiin hänen nimeänsä mitä -katkerimmin häväistä. Hämmästyksekseen tapasi Elisabet Speranski -isänsä, jonka hän oli luullut alakuloiseksi, iloisena ja reippaana, -aivan kuin jos karkotus olisi ollut vaan vapaaehtoinen matka. - -Kun pienen perheen jäsenet siten jälleen olivat yhtyneet, järjesti -Speranski kotinsa ja elämänsä sopivimmalla tavalla. Hän jakoi -aikansa, joka nyt oli vapaampi kuin koskaan, lukemisen, laajain -retkien, varsinkin ratsain, ja tyttärensä kasvatuksen kesken, -jolle hän viimeisinä, ankaran työn alaisina aikoinaan ei ollut -voinut osottaa tarpeellista huomiota. Hän oli siinä määrin -mieltynyt Nishni-Nowgorodiin, että hän aikoi ostaa itselleen talon -kaupungista. Mutta hänen nauttimaansa rauhaa ei kestänyt kauan. -Loppupuolella kesää alkoi Nishni-Nowgorodiin tulvata henkilöitä ja -perheitä, jotka pakenivat Venäjän sydämmeen tunkevaa vihollista. -Nämä pakolaiset toivat mukanaan kaiken sen panettelun ja ne -halventavat huhut, joita siihen aikaan oli Venäjällä Speranskista -liikkeessä, minkä johdosta kaupungin asukkaat, jotka siihen saakka -olivat häntä kohdelleet ystävyydellä, alkoivat häntä väistää tai -osottaa hänelle suoraa epäkohteliaisuutta. Kaikki olivat enemmän -tai vähemmän vakuutettuja, että hän oli kavaltaja keisaria ja -isänmaata vastaan. Yhä ankarammaksi käyvä poliisitarkastus, jonka -alaisena hän oli, vaivasi häntä myöskin, ja hänelle oli mieluisaa, -kun hänen ystävänsä keksivät keinoja yksityisten henkilöitten -kautta olla hänen kanssaan viranomaisille tuntemattomassa -kirjevaihdossa, joka ei ollenkaan koskenut valtiollisia seikkoja, -mutta jossa saattoi tuttavallisemmin ja avomielisemmin vaihtaa -ajatuksia kuin hallituksen tarkastuksen alaisissa kirjeissä. Nämä -samat seikat, jotka katkeroittivat hänen oloansa Nishni-Nowgorodissa, -sittemmin odottamattomasti pahensivat hänen kohtaloansa. - -Mies, jolla tänä levottomana aikana oli huomattava asema Venäjällä, -oli Moskovan kuvernööri, Rostoptshin, Ranskan hurjimpia vihamiehiä, -ja pian tämän jälkeen tunnettu Moskovan palon kautta syyskuussa -1812. Hän oli kiinnittänyt huomionsa Speranskiinkin tämän -karkoitusseudulla ja oli huomaavinaan, että hän vastusti mielissä -vallitsevaa isänmaallista liikutusta. Hän ilmoitti Nishni-Nowgorodin -viranomaisille Moskovassa liikkuvasta huhusta, että henkilöillä, -jotka menisivät Nowgorodin markkinoille, oli aikomus murhata -Speranski. Mutta myöhemmin, elokuussa 1812, kääntyi hän suorastaan -keisarin puoleen ja syytti kirjeessä hänelle Speranskia alamaisten -rehellisen innon heikontamisesta yleisön pelottamisella. "Täytyy", -lisäsi hän, "niin pian kuin mahdollista saada asia autetuksi ja estää -Teitä vastaan kudottujen turmiollisten aikeitten toteuttamista". -Tämän ilmiannon, joka perustui ainoastaan tyhjiin huhuihin, -olisi pitänyt olla sitä vähäpätöisemmän merkitykseltään, kuin -Speranskin oli mahdotonta olla vaarallinen siinä asemassa, missä -hän oli. Mutta silloisen kiihtyneen mielentilan vallitessa oltiin -Pietarissa taipuvaisia kiinnittämään huomiota kaikkiin tuollaisiin -tiedon-antoihin, ja onnettomuudeksi saapui jotenkin samaan aikaan -Novgorodista Speranskille epäedullinen poliisiraportti, joka -oli omiansa vaikutusta vahvistamaan. Speranski oli, niin kertoi -Nishni-Nowgorodin varakuvernööri kirjeessä 1812, päivällisten jälkeen -kaupungin piispan luona keskustellessaan toisten henkilöitten -kanssa lausunut, että Napoleon sodissaan Saksassa oli säästänyt -papistoa ja sittemmin voittajana sitä suojellut. Oltiin sitä mieltä, -että nämä Speranskin sanat sisälsivät valtakunnalle vaarallisen -lausunnon Napoleonin eduksi. Siitä huolimatta, että edellisissä -poliisiministeristöön saapuneissa raporteissa ei ollut mitään, -minkä saattoi selittää Speranskin vahingoksi, riitti tämä uuden -ankaran toimenpiteen aiheeksi häntä vastaan. - -Syyskuun 15 (27) p. 1812 läksi Pietarista keisarillinen sananviejä, -mukanansa seudun ylimmälle sotilaspäällikölle, kreivi Tolstoille, -keisarin omakätinen kirjoitus, joka muun muassa sisälsi seuraavat -sanat: "Tähän oheen liitän raportin Nishni-Nowgorodin -varakuvernööriltä (yllämainittu raportti elok. 22 p. (syysk. 3. p.)) -salaneuvos Speranskista. Jos se on tosi, niin on tämä vaarallinen -mies vartioituna lähetettävä Permiin, määräyksellä minun puolestani -kuvernöörille, että hänen on tarkasti pidettävä häntä silmällä ja -vastattava kaikista hänen teoistaan ja hänen käytöksestään". - -Kun tämä keisarillinen käsky kreivi Tolstoin toimesta ilmoitettiin -Speranskille, menetti hän mielenmalttinsa, jonka hän muutoin -tavallisesti osasi säilyttää. Hänen mielensä joutui silminnähtävästi -kuohuksiin, hän tarttui päähänsä ja lausui, minuutin ajan ääneti -oltuaan: No, sitä odotin. Siirtyminen Permiin oli keisarin epäsuosion -uusi ja ankara osotus, sillä Perm oli valtakunnan etäisimpiä -paikkoja, vielä melkein raakalaisseudulla Sipirian rajalla. Elämä -Permissä oli oleva elämää täydellisessä erillään olossa sivistyneestä -maailmasta, pimeydessä ja unhotuksessa. Ei ihme siis, että hän oli -ääneti ja alakuloinen matkalla uuteen, koillisessa sijaitsevaan -karkoituspaikkaan, johon matkaan vielä samana päivänä ryhdyttiin, -sotilasvartio mukana. Anoppinsa ja tyttärensä pyysi hän seuraamaan -itseänsä niin pian kuin se olisi heille mahdollista. - -Nyt oli Speranskin alennus syvimmillään. Seuraavassa huomaamme, -kuinka hänen pitkällisten ponnistusten jälkeen onnistui jälleen -saavuttaa kansalaiskunnia ja arvokas asema, jolloin kuitenkin -vastoinkäyminen jossakin määrin oli muuttanut hänen luonnettaan, -niin jäntevä kuin se olikin. - - - - -IV. - - -Ensi aika Speranskin kauan kestävää oleskelua Permissä oli katkerin -hänen vaiherikkaassa elämässään. Eräs Popow niminen kauppias ja -muutamat harvat muut henkilöt osottivat hänelle ystävyyttä, mutta -muutoin otettiin hän kaupungissa vastaan kylmyydellä, joka lisäsi -hänen muutoinkin rasittavaa alakuloisuuttaan. Hän kävi korkeammissa -yhteiskunta-asemissa olevain henkilöitten luona, mutta tuskin kukaan -otti häntä vastaan; ei ainakaan ainoakaan vastannut hänen käyntiinsä. -Hän päätti jonkalaisella yksipäisyydellä murtaa itselleen tien -ja uudisti tervehdyksillä käyntinsä, mutta samalla tuloksella. -Hänen rahavaransa olivat hänen Permiin tullessaan loppuneet, -ja kun yhteys ystäväin kanssa Länsi-Venäjällä sodan vuoksi oli -käynyt vaikeammaksi, ei hän heidän kauttaan voinut saada sitä mitä -tarvitsi. Hänen täytyi hankkia rahoja omaisuuttaan panttaamalla ja -lainaamalla palvelijoiltaan, jotka nyt olivat herraansa rikkaammat. -Hänen tyttärensä Elisabet kuvaa seuraavin sanoin tätä aikaa isänsä -elämässä: Hänellä ei enää ollut Nishni-Nowgorodin lämmintä aurinkoa, -ei sen hyvinvointia eikä ystävällisyyttä; hänellä ei, kaukana -pääkaupungista, ollut rakasta toivoa, että karkoitusta vaan kestäisi -jonkun ajan ja että se pian voisi lakata. Hänellä ei ollut niin -hartaita ystäviä kuin Pietarissa tai niin yleväsydämmisiä kuin -Nishni-Nowgorodissa, jotka, päinvastoin Pietaria ja sen juonia, -eivät pelänneet osottaa kunnioitusta kukistuneelle suuruudelle. -Perm sitä vastoin oli pelkkä karkoituspaikka. Siellä oli talvi ja -talven hyinen kylmyys ja kuollut luonto. Se oli etäinen, unhotettu -maaseutupaikka, ilman varakasta aatelia, siis myöskin ilman sitä -vieraanvaraisuutta, jota löytyy maaseudulla -- --. Sinnekin saapui -paljon henkilöitä, jotka pitivät häntä vaan isänmaankavaltajana -ja virittivät sitä vihamielisyyttä häntä vastaan, joka vallitsi -kaupungissa. - -Lukeminen oli tähän aikaan hänen ainoa lohdutuksensa, mutta kirjain -puute esti häntä säännöllisesti harjoittamasta tieteellisiä -tutkimuksia. Uskonnollisia asioita hän enimmin ajatteli, ja sillä -alalla hän muodosti itselleen omituisen katsantokannan, joka -kallistui mystilliseen uskoon hengen välittömästä yhteydestä -yliaistillisten voimain kanssa, ja joka aina oli tuntunut -viehättävältä hänen runolliselle mielelleen. Näitten hänen -tutkimustensa hedelmä oli keskiaikaisen mystikon Tuomas Kempiläisen -kuuluisan "Kristuksen seuraamisesta" nimisen teoksen käännös, jonka -hän oli alkanut jo toimeliaimpana virkamiesaikanaan ja nyt päätti. -Käännös, joka hänen mielestään oli teoksen kaikkia muita käännöksiä -etevämpi tarkkuuteen ja luotettavaisuuteen nähden, painettiin -vasta 1819. - -Kun Speranski siten oleskeli nöyryyttävässä asemassa etäisellä -maaseudulla, tapahtui sodassa Ranskaa vastaan Venäjälle edullinen -käänne. Vuoden kuluessa karkoitettiin Ranskan armeijat Venäjältä, -ja keisari Aleksanteri ryhtyi Saksassa voittamaan uusia laakereita -taistelun jatkuessa. Tämä valtiollisen aseman muutos vaikutti -karkoitetun valtiomiehen kohtaloon ja tuotti siihen jonkun verran -huojennusta. Ensimmäinen valonsäde oli, että Speranski lopulla -vuotta 1812 keisarin armosta sai 6,000 ruplan vuotuisen määrärahan. -Samaan aikaan saapui Pietarista viittauksia siitä, että Speranskia -oli kohdeltava hänen säätynsä ja ansioittensa mukaan, ja nyt -alettiin häntä äkkiä kohdella aivan toisin. Hän, jota ennen -halveksittiin maankavaltajana, otettiin ystävällisesti kaikkiin -seurapiireihin, muutos, joka oli hänelle tervetullut sekä hänen -itsensä että hänen anoppinsa ja tyttärensä vuoksi, jotka molemmat -jo lokakuussa olivat saapuneet Permiin. - -Speranski oli nyt, iältään vasta alun viidennelläkymmenellä, siinä -elämän vaiheessa, jolloin useimmille toimeliain aika alkaa. Hän -oli kokenut enemmän kuin muut. Loistavan menestyksen jälkeen oli -hänen uransa yhtäkkiä keskeytynyt, ja hänen ennen ylpeä mielensä oli -masentunut. Mutta sillä iällä ei mies, kaikkein vähimmin niin -lahjakas kuin Speranski, luovu vastaisen vaikutuksen ajatuksesta. -Ja tuskin oli nyt taivaanranta vähänkään valjennut, kuin hän jo -alkoi pyrkiä saavuttamaan menetettyä asemaansa. Oloja katseli hän -kuitenkin toisin kuin ennen. Kun hän ennen oli halunnut reformeerata -isänmaansa ja johtaa sen uusille, onnellisemmille tulevaisuuden -urille, oli nyttemmin hänen lähin silmämääränsä hyödyllisellä -toiminnalla poistaa se häpeä, joka oli kohdannut hänen nimeään, -esiintyä Venäjän yleisön ja koko Euroopan edessä miehenä, joka -moitteettomasti oli palvellut ruhtinastaan. - -Ensimmäinen askele siinä tarkotuksessa oli, että hän alussa vuotta -1813 laati Aleksanteri I:lle asetetun laajan puolustuskirjoituksen, -jossa hän ylevällä yksinkertaisuudella ja totuuden voimalla kuvasi -koko valtiollisen uransa, todistaen syyttömyytensä sitä panettelua -vastaan, jota hänen vihollisensa olivat hänestä levittäneet. - -Jos hän oli erehtynyt, ei kuitenkaan missään tapauksessa ollut -puuttunut hyvää tahtoa palvella hallitsijaa ja toimeenpanna hänen -toivomuksiaan. Tätä kirjoitusta, joka monessa kohden valaisee -Speranskin elämänhistoriaa, seurasi kirje, jonka loppusanat -kuuluivat: - -Palkaksi kaikesta kokemastani katkeruudesta, palkaksi raskaasta -vaivasta, mikä minulla on ollut Teidän palveluksessanne, Teidän -kunnianne ja valtakunnan hyvän vuoksi, tunnustuksena koko käytökseni -puhtaudesta ja moitteettomuudesta virkamiehenä ja vihdoin Teidän -ja minun välisen, minulle armollisen ja mielistelevän yksityisen -suhteen muistoksi, jonka yksin Jumala näki, rukoilen vaan yhtä -ainoaa armon osotusta: sallia minun perheeni kanssa viettää -jälellä oleva osa elämääni, joka todella on ollut täynnä hätää ja -huolia, pienellä tilallani. Jos havaitaan sopivaksi uskoa tässä -yksinäisyydessä minun loppuun suorittaakseni joku osa yleisistä -laeista, joko sitten siviililaki, rikoslaki tai prosessi, otan Teidän -Majesteetiltanne sellaisen persoonallisen tehtävän ilolla vastaan -ja olen sen suorittava ilman mitään apua, huolellisesti, pyytämättä -muuta korvausta kuin ainoastaan vapauden ja unhotuksen. Jumala, -joka on ruhtinaitten ja heidän alamaistensa yhteinen isä ja tuomari, -siunatkoon Teidän Majesteettinne siunausrikkaat toimet valtakunnan -parhaaksi, lähettäköön Teille palvelijoita, jotka ovat hurskaita -ilman pelkuruutta ja huolellisia ilman vallanhimoa. Nämä ovat alati -miehen toivomuksia, joka virassa on ollut vähemmin onnellinen kuin -moni muu, mutta jonka persoonallista rakkautta Teitä kohtaan ei -kukaan ole voittanut. - -Speranskin tytär oli aikasemmin perinyt Welikopole nimisen tilan, -9 virstan päässä vanhasta Nowgorodista, siis ei kaukana Pietarista. -Sinne pyysi Speranski saada käydä asumaan, ja niin luja oli hänen -toivonsa siitä, että hallitsija suostuisi hänen pyyntöönsä, että hän -jo nyt antoi anoppinsa ja tyttärensä Permistä muuttaa sinne. -Elisabet Speranski vei mukanaan keisarille osotetun kirjoituksen, -ja hänen huolellisuutensa kautta se vältti Speranskin vihollisten -valppauden sekä tuli suorastaan keisarin omaan käteen. - -Keisari Aleksanterilla oli kuitenkin yhä etuluulonsa entistä -suosikkiaan vastaan eikä hän lännessä jatkuvan sodan vuoksi voinut -kiinnittää huomiotaan Speranskin oloihin. Vuosi 1813 ja talvi -1813-1814 kuluivat ilman että mihinkään toimenpiteeseen ryhdyttiin, -jonka tähden Speranski kirjeessä heinäkuun 9 (21) piitä 1814 -uudestaan kääntyi hallitsijan puoleen, jolle hän. toivotti onnea -loistavan menestyksen ja äsken tehdyn kunniakkaan rauhan vuoksi; -samalla johdatti hän muistoon edellisen kirjoituksensa ja uudisti -siinä tekemänsä pyynnön, "lujalla luottamuksella", kuten hän -lausui, "Teidän oikeudentuntoonne ja Teidän lempeään sydämmeenne". -Olot olivat nyt suotuisammat kuin ennen, eikä myöntyvän vastauksen -saaminen viipynyt. Kirjeessä elok. 31 (syysk. 12) p:ltä 1814 ilmoitti -hänelle poliisiministeri, nyttemmin ei hänen vanha vihamiehensä -Balashow, vaan kreivi Wjasmitinow, että keisari oli suostunut -hänen toivomukseensa saada muuttaa Welikopoleen. Hän jätti sitten -19 (31) p. syyskuuta 1814 Permin, jonka asukkaat, jotka olivat -oppineet pitämään häntä arvossa, eronhetkellä monin tavoin osottivat -hänelle osanottoa ja ystävyyttä. Hän luuli saaneensa persoonallisen -vapautensa takasin, mutta niin ei ollut asian laita. Hän oli yhä -poliisin valvonnan alaisena, ja poliisiministeri antoi samalla -salaisen käskyn Nowgorodin kuvernementin sotapäällikölle aika -ajoittain lähettää hänelle Speranskin tietämättä tietoja hänen -oloistaan ja henkilöistä, joitten kanssa hän seurusteli. - -Speranskin ystävät odottivat, että hänen oleskeluaan pääkaupungin -lähellä olevassa Welikopolessa kestäisi vaan lyhyt aika, jota -seuraisi täydellinen keisarin suosion saavuttaminen, mutta he -erehtyivät. Hänen täytyi viettää kaksi vuotta pienellä maatilalla, -missä hän tosin saattoi järjestää elämänsä mielensä mukaan, mutta -oli ilman toimintaa, jolla olisi jotain merkitystä. Hän hoiti -tilaa, mutta se ei ollut niin suuri, että hänen aikansa ajan pitkään -olisi siihen mennyt. Alaisiansa palvelijoita ja talonpoikia kohtaan -hän oli lempeä isä ja hyväntekijä. Vielä kolmekymmentä vuotta -jälkeenpäin m.m. kerrottiin Welikopolessa, että hän, jos hän tapasi -jonkun työmiehen paljaan maan päällä makaamassa, kokosi heiniä -läheltä, jotka hän varovasti pani nukkuvan pään alle, ettei tämä -kylmettyisi. Alati kehoitti hän alaisiansa viettämään kristillistä -ja raitista elämää. Welikopolessa päätti hän myöskin tyttärensä -kasvatuksen, joka suureksi osaksi oli tapahtunut opettavaisen -keskustelun muodossa. Muun aikansa hän käytti tieteelliseen -tutkimiseen, oppi heprean kielen ja harjoitti tieteellistä -kirjailemista, jonka tarkotus ei ollut suuremman yleisön -hyödyttäminen, vaan pikemmin hänen omain ajatustensa selvittäminen -tärkeissä asioissa. On olemassa suuri joukko hänen Welikopolessa -kirjoittamiaan tutkimuksia tai suunnitelmia lakitieteen, filosofian -tai teologian alalta, viime mainitut osaksi mystillisiä suunnaltaan. -Niillä ei ole itsenäistä arvoa, mutta ne todistavat kuitenkin hänen -suurta lahjakkaisuuttaan ja monipuolista sielunelämäänsä sekä että -hänestä, jos hänen elämänsä olisi kääntynyt toiselle suunnalle, olisi -voinut tulla huomattava tiedemies. - -Jonkun kerran lausui Speranski toivomuksen saada elää ja kuolla -Welikopolessa, mutta itse asiassa hän toivoi asemansa muuttumista. -Ulospäin suunnatun toiminnan kaipuu kävi yhä voimakkaammaksi. -Hän ei ollut muutoin saanutkaan täydellistä hyvitystä eikä ollut -uudelleen päässyt niitten joukkoon, jotka palvelivat isänmaata. -Vuonna 1816 hän ryhtyi uusiin toimenpiteihin saattaakseen häntä -kohdanneen epäsuosion seuraukset tehottomiksi. Heinäkuussa 1816 -keisarille kirjoitetussa kirjeessä pyysi hän pyytämällä, että keisari -oikeudentuntonsa ja lempeytensä nimessä vihdoinkin ratkaisisi -asian. Tämän kirjeen lähetti hän keisarille sotaministerin, -nyttemmin muita mahtavamman, mutta luonteeltaan ja mielipiteiltään -hänestä kokonaan eriävän Araktshejewin kautta, jonka välitystä -hän pyysi. Kohteliain, mutta kuitenkin miehekkäin ja vakavin -sanoin huomautti hän tälle että yleisen mielipiteen mukaan hän oli -todistettu tai oli häntä ainakin epäilty kavaltajaksi keisaria -vastaan ja että ainoastaan keisarin armo oli suojellut häntä -tuomiosta ja sitä seuraavasta kuolemanrangaistuksesta. Neljä vuotta -oli hänen asemansa ollut sellainen, mikä tuntui sitä katkerammalta, -jota kauemmin sitä kesti. Hän ei halunnut sääliä, kun oikeus oli -kysymyksessä. Joko olisi komissiooni asetettava asiata tuomitsemaan, -tai olisi hän muitta mutkitta asetettava virkaan, aivan kuin ei -mitään moitittavaa olisi tapahtunut. Hän pyysi että Araktshejew, -keisarin oikeamielisyyden ja jalouden arvon vuoksi, käyttäisi -vaikutustaan asian selville saattamiseksi. Speranskille kunniakas -piirre esitettäköön vielä tästä kirjeestä. "Minä en tiedä", sanoo -hän, "missä määrin ja millä perusteilla minun kohtaloni ja Magnitskin -ovat yhdistetyt; mutta jos sellainen yhteys on olemassa, voipi T. -Ylh. helposti havaita, etten saata enkä saa toivoa mitään itselleni, -toivomatta ja rukoilematta samaa hänellekin". Hän ei tahtonut saada -oikeutta samalla pelastamatta onnettomuutensa toveria, jonka kanssa -hänellä muutoin ei ollut mitään yhteyttä. -- Araktshejew oli 1812 -ollut Speranskin vastustajia, minkä vuoksi Speranskin menettely oli -kylläkin nöyryyttävä, mutta hänen oli nyt ilo saada hyvitys, vaikka -ei aivan täydellinen muodoltaan. - -Eräänä syyskuun iltana 1816 istui Welikopolen perhe teepöydän -ääressä, kun sanansaattaja saapui mukanansa paketti Speranskille. -Aavistaen, että paketin sisällyksen merkitys olisi ratkaiseva, avasi -hän sen vapisevin käsin ja löysi siitä Araktshjejewin lähettämän -kirjeen, jota seurasi johtavalle senaatille annetun näin kuuluvan -keisarillisen käskyn jäljennös: - -Ennen 1812 vuoden sotaa, kun olin lähtemäisilläni armeijaan, tuli -tietooni asianhaaroja, jotka olivat niin tärkeitä, että ne saivat -minut virasta erottamaan salaneuvos Speranskin ja todellisen -valtioneuvoksen Magnitskin, toimenpide, johon jokaisena muuna aikana -olisin ryhtynyt ainoastaan tarkan tutkimisen jälkeen, mikä silloisten -olosuhteitten vallitessa kävi mahdottomaksi. Sen tähden käsken minä -armossa, haluten antaa heille tilaisuutta uutteralla palveluksella -täydellisesti puhdistautua, että salaneuvos Speranskista on tuleva -Pensan siviilikuvernööri ja valtioneuvos Magnitskista Woroneshin -varakuvernööri. - -Tämän käskykirjeen synnystä sisältää N.K. Schilderin ennen -mainittu, Speranskia ja Magnitskia koskeva kirjoitus Russki -Westnikin syyskuun vihossa 1890 seuraavan intressantin kertomuksen, -joka sekin osaltaan kuvaa keisari Aleksanterin suhdetta Speranskiin: - -Että keisari toiselta puolen tunsi omantunnonvaivoja, mutta -toiselta puolen, hallitsijana, ei suoraan tahtonut tunnustaa -erehdystään, näkyi, kun nyt (1816) oli kirjoitettava käsky -Speranskin ja Magnitskin palaamisesta: sillä siinä oli niin monta -estettä edessä, että valtiosihteeri Martjenko, joka käskettiin se -kirjoittamaan, neljä kertaa lähetti sen keisarille korjattavaksi, -ja Hänen Majesteettinsa oli joka kerralla siihen tyytymätön. Se -johtui siitä, että keisari antoi ohjeensa epävarmassa muodossa, -määräyksellä että käskyn tuli sisältää, että hänellä, kun hän määräsi -virat Speranskille ja Magnitskille, oli tarkoitus valmistaa heille -tilaisuutta tulla kuulluiksi, jolloin hän ilmaisi ajatuksen, että -heidän täytyi olla syyllisiä, koskahan vaan syylliset voivat saada -anteeksiannon, mutta tätä viimeksi mainittua ajatusta keisari ei -tahtonut suoraan lausua. -- Vihdoin, monenkertaisen korjauksen -jälkeen, allekirjoitettiin yöllä tämä käsky, jonka epäselvyys ja -kaksimielisyys todistaa, että sen kirjoittaja on ollut suuressa -pulassa, mitä hän juuri tahtoi osottaa. - -Jos Speranski olisi ollut sama mies kuin ennen, olisi hän luultavasti -ollut vastaanottamatta paikkaa, joka antaisi hänelle tilaisuuden -"uutteralla palveluksella täydellisesti puhdistautua". Mutta niin -oli vastoinkäyminen hänet masentanut, että hän päinvastoin ilolla -tervehti keisarin toimenpidettä. Olihan hän nyt täysin vapaa ja -saanut aseman, jota ei voitu verrata entiseen, mutta joka kuitenkin -antaisi hänelle tilaisuutta yleisön luottamuksen saavuttamiseen -ja totuttaa sitä ajatukseen hänen vastaisesta käyttämisestään -korkeammissa tehtävissä. Nimitys oli askel eteenpäin keisarillisen -armon täydelliseksi jälleen saavuttamiseksi, mikä oli hänen -pyrinnöittensä päämaali. - -Speranskin elämällä tämän jälkeen ei ole sitä yleistä historiallista -merkitystä eikä kärsimysten enentämää kiintoa kuin aikaisemmin. -Hänen elämänsä on nyttemmin uutteran, hyödyllisen ja taitavan -virkamiehen elämää, joka kuluu ilman silmäänpistäviä häiriöitä. -Kerron verrattain lyhyvin piirtein hänen seuraavat elämänsä vaiheet. - -Kun Speranski oli käynyt sukulaistensa luona Tserkutinossa ja -Wladimirissa, saapui hän lokakuussa 1816 uuteen virkapaikkaansa, -Pensaan, johon hän jäi puoleksi kolmatta vuodeksi. Siellä hänellä oli -tilaisuutta tutustua joukkoon hallintotoimia, jotka hänen aikaisemman -vaikutuksensa aikana hallituksen keskuksessa olivat olleet hänelle -tuntemattomia. Oikeamielisyydellään ja lempeydellään sekä -ympärystölleen osottamallaan hyväntahtoisella ystävällisyydellä -saavutti hän ystäviä kaikissa kansankerroksissa, ja hänen -poislähtiessään puhkesivat väestön kiitollisuuden ja rakkauden -tunteet mitä vilkkaimmin ilmi. Vapaan aikansa käytti hän täälläkin -tieteellisten tutkimusten harjoittamiseen. - -Speranskia pidettiin tästä lähtein Pietarissa nousevana tähtenä, joka -kenties pian jälleen olisi yksi valtakunnan mahtavia; ja ministerit, -joista useat ennen olivat olleet hänen alaisiansa tai etsineet hänen -suojaansa, ryhtyivät sen vuoksi hänen kanssaan kirjevaihtoon, joka -useimmin kosketteli yleisiä, kaukana kuvernementinhallituksesta -olevia valtakunnanasioita. Tapa, jolla hän hoiti tätä kirjevaihtoa, -kuvaa hänen käsitystään omasta asemastaan ja valtakunnan -yleisistä oloista. Hän ei koskaan muistuttanut kirjevaihtajainsa -entisestä suhteesta häneen tai siitä, että moni heistä hänen -mahtavuutensa aikana oli ollut hänen julkinen tai salainen -vastustajansa. Hän piti heitä pikemmin henkilöinä, jotka saattoivat -olla hänelle hyödyksi samassa määrin kuin he toivoivat, että hänestä -vastaisuudessa olisi heille hyötyä. Hänen entinen ylpeytensä oli -muuttunut silmiinpistäväksi myöntyväisyydeksikin. Aivan kuin jos -hän olisi tahtonut vaivuttaa unholaan entisten vihollistensa -viimeisetkin epäluulot ja saattaa heidän salaiset omantunnonvaivansa -vaikenemaan, täytti hän kirjeensä sellaisella liiallisella -imartelulla, joka muitten kynästä lähteneenä olisi tuntunut -liehakoitsemiselta, mutta jonka hänen tahdikas ja maukas -kirjoitustapansa teki keveäksi ja sujuvaksi. Vallankin koskee tämä -hänen kirjeitään Araktshejewille, joka ei voinut olla, vaikkakin -muodoltaan kohteliain, kuitenkin itse asiassa iroonillisin sanoin -vetämättä esille mahtavuuttaan. Tässä kohtaamme, käyttääksemme -paroni Korffin sanoja, ei entistä, vaan kärsimysten muuttaman -Speranskin. Kuitenkin on muistettava, että sen ajan ylhäiset henkilöt -kirjevaihdossaan usein käyttivät sellaista puhetapaa. Speranskin -kirjevaihtajista mainittakoon, Araktshejewin lisäksi: raha-asiain -ministeri Gurjew, ruhtinas Galitsin ja kreivi Kotshubei, jotka kaikki -kysyivät häneltä neuvoa tärkeissä valtakunnan asioissa. - -Niihin joulun- ja uudenvuoden-onnen toivotuksiin, joita hän -kuvernöörinä lähetti keisarille, sai hän mitä suosiollisimpia -vastauksia, ja erityisenä keisarin armon osotteena lahjoitettiin -hänelle 5,000 desjatiinaa maata Saratowin kuvernementissa, ollen -tämä ensimmäinen palkinto, mikä tuli hänen osakseen sen jälkeen kuin -hän uudelleen oli päässyt valtiolliseen vaikutukseen. Se kehoitti -häntä yrittämään aseman saavuttamista Pietarissa, keisarin -läheisyydessä. Jos hän edes siten saisi täyden hyvityksen, -vetäytyisi hän kernaasti kokonaan pois julkisesta elämästä. Hänen -lähin tulevaisuussuunnitelmansa oli nyt saada vaihtaa paikkansa -Pensassa senaattorin arvoon ja sitten ottaa ero. Hänen tarkotuksensa -ilmenee selvästi kreivi Kotshubeille lähetetyn kirjeen seuraavista -sanoista: - -Kääntyen persoonallisesti Teidän puoleenne, pyydän ja anon ainoastaan -yhtä armon osotusta: että minut nimitetään senaattoriksi ja että -minulle sitten, yleisessä ja tavallisessa järjestyksessä, suorastaan -annetaan ero. Sitten tulisin kuukaudeksi tai pariksi Pietariin, -yksinomaan vaan osottaakseni, etten enää ole vieroitettuna ja että -karkotukseni on päättynyt. Kun vähitellen lähestyn tätä yksinomaista, -järkähtämättä tähtäämääni päämaalia, jota ainoaa minä en ainoastaan -alati, vaan minulle harvinaisella itsepintaisuudella koen saavuttaa, -on minun pantava toivoni Teidän voimakkaaseen myötävaikutukseenne, -esiintyväin mahdollisuuksien ja asianhaarain mukaan. - -Pitempiaikainen virkavapauskin, oikeudella oleskella Pietarissa, -olisi tyydyttänyt häntä. Hän koki näitä suunnitelmiaan varten -saavuttaa muittenkin suojelijainsa, esim. Araktshejewin kannatusta; -mutta tämä vastasi teeskennellyllä, ironian sekaisella tavalla, -joka epäilemättä loukkasi Speranskia, minkä vuoksi hän ei -jatkanutkaan hänen kanssaan kirjevaihtoa siitä asiasta. - -Näyttää, kuin jos Aleksanteri I:lle yhä vielä persoonallinen -kohtaus Speranskin kanssa olisi tuntunut vastenmieliseltä, minkä -vuoksi hän ei tahtonut kutsua häntä takasin Pietariin, tunne, -jota kenties virittivät hänen läheisimpänsä, jotka pelkäsivät -entistä suosikkia. Päätettiin, että hänen vielä oli kestettävä koe, -ennen kuin armon aurinko täydeltä terältä hänelle loistaisi. Hän -nimitettiin Sipirian kenraalikuvernööriksi velvollisuudella järjestää -tämän etäisen ja laajan seudun asiat, mikä tosin oli ylennys -korkeaan arvoon, mutta samalla uusien vaivain ja vastuksien -mahdollisuus. - -Nyt, kuten niin usein ennenkin, kohtasi Speranskia odottamatta ja -äkkiä sanoma tästä uudesta käänteestä. Hän istui huoneessaan jälkeen -puolisen syventyneenä lempikirjailijansa, Herodotuksen lukemiseen -alkukielellä, kun kuriirinkello kuului ulkoa ja sanansaattaja saapui -mukanansa kaksi kirjettä Araktshejewilta ja keisarillinen ukaasi, -jonka kautta Speranski nimitettiin Sipirian kenraalikuvernööriksi. -Sen lisäksi jätti sanansaattaja Speranskille kaksi keisarin -omakätistä kirjettä, joista meidän on mainittava muutama sana, sen -tähden että ne ovat merkillisiä kohtia hänen elämänhistoriassaan. -Toisessa, laajemmassa käskykirjeessä lausui keisari, että -hän oli uskonut Pensan kuvernementin hallinnon Speranskille -valmistaakseen hänen lahjakkaisuudelleen siten uuden keinon tulla -isänmaalle hyödylliseksi, minkä kautta kävisi mahdolliseksi sen -muistosta haihduttaminen, mitä 1812 oli tapahtunut raskaaksi -suruksi keisarin sydämmelle, joka oli tottunut pitämään Speranskia -yhtenä niistä, jotka olivat hänelle läheisiä. Ainoastaan siten -sai Speranski tilaisuuden toiminnallaan osottaa, kuinka väärin -hänen vihamiehensä olivat häntä panetelleet. Keisari oli halunnut -avata laajemman toimialan Speranskille ja sen kautta suoda silmään -pistävän aiheen lähentää hänet hänen persoonaansa. Keisari -mainitsi vielä, että muutamia aikoja sitten hänelle oli katkerasti -valitettu Sipirian oloja, jotka valitukset ministerikomiteassa olivat -näyttäneet niin tärkeiltä, että siellä oli ehdotettu senaattorin -lähettämistä Sipirian kuvernementtien revisioonia varten. -Kun sellaiset tarkastusmatkat useinkin olivat olleet vähemmin -tarkotuksen mukaisia, oli keisari nähnyt sopivaksi suoda Speranskille -kenraalikuvernöörin arvon ja jättää hänelle sekä Sipirian -kuvernementtien tilan tarkastuksen että niitten hallinnon kaikella -kenraalikuvernöörille tulevalla toimivallalla. Siinä asemassa -tulisi hänen mikäli mahdollista vaikuttaa maan menestykseksi, -ilmisaattaa tapahtuneen vilpillisyyden, jättää rikoksentekijät -laillisesti tuomittaviksi, mutta ennen kaikkea itse paikalla harkita -kuinka etäistä seutua sopivimmin olisi järjestettävä ja hallittava -sekä, kun hän siitä oli laatinut kirjallisen ehdotuksen, työnsä -päätettyään, "itse persoonallisesti antaa se minulle Pietarissa", -jolloin keisari olisi tilaisuudessa suullisesti häneltä saada -tietoja maan tilasta ja vastaisuutta varten pysyvästi lujentaa -sen hyvinvointi. "Minun arveluni mukaan", niin lausuttiin -kirjeessä vielä, "voi Teille uskottua tehtävää kestää puolitoista -tai korkeintaan kaksi vuotta", mikä aika keisarin mielestä riitti -Sipirian oloihin perehtymistä ja sen tulevaisuuden suunnitelman -laatimista varten: Kirjeen loppusanat kuuluivat: - -Siten toivon, että tämän kenraalikuvernöörikunnan järjestys, jonka -Te olette toimeenpanneet ja josta Te Minulle annatte suunnitelman -tullessanne Pietariin, on tekevä minulle mahdolliseksi jälkeläisen -nimittämisen siinä luottamuksessa, että olot Sipiriassa pysyvät -onnellisina. Pidätän itselleni tilaisuuden silloin antaa Teille -toisen toimen, sopusointuisemman sen läheisen suhteen kanssa, jossa -Minä olen tottunut olemaan Teihin. - -Toinen keisarillinen kirje oli vastaus Speranskin lausumaan -toivoon saada palata Pietariin, minkä keisari sillä hetkellä katsoi -mahdottomaksi edes lyhyemmäksi virkavapauden ajaksi ja yksityisten -asiain hoitamista varten. Hänen läsnäolonsa Sipiriassa kävi päivä -päivältä yhä välttämättömämmäksi. Siellä tehtävänsä suoritettuaan, -palaisi hän Pietariin julkisesti osotetulla uudella ansiolla -isänmaan hyväksi, jonka kautta pätevä mahdollisuus olisi olemassa -valmistaa hänelle vastaisuudessa tilaisuus oleskella lähellä keisarin -persoonaa Pietarissa. - -Sellainen oli se uusi toimenpide, joka ajaksi eteenpäin käänsi -Speranskin elämän uran uuteen suuntaan. Vastaanottaessaan molemmat -kirjeet pysyi hän, omin silmin näkijän kertomuksen mukaan, -ulkonaisesti tyynenä, kuten tavallista; mutta hänen huhtikuun -1 (13) p. tyttärelleen Elisabetille kirjoittamastaan kirjeestä -näkyy kuitenkin, että tämä hänen mielestään oli uusi isku, mikä -pitkäksi aikaa erottaisi hänet tyttärestä, jota hän ei voinut viedä -mukanaan kaukaiseen itään, ja mikä olisi kovien vaivain ajanjakson -alku. "Mitä on minun sanottava", lausutaan siinä, "myrskytuulen -uudesta puuskauksesta, joka jälleen erottaa meidät ainakin vuodeksi. -Eilen sain tämän uutisen ja minä tunnustan, etten siitä vielä -ole tointunut". Häntä lohdutti kuitenkin, että toimi oli annettu -ainoastaan yhdeksi vuodeksi ja että hänen koettelemuksensa siihen -päättyisivät. Jo kirjeessä tyttärelleen huhtikuun 5 (17) p:ltä -katselee hän seikkaa pääasiallisesti tältä puolelta ja samana päivänä -keisari Aleksanterille lähettämässään kirjoituksessa hän sanoo: -Sanon suoraan: ilman huolia en lähde Sipiriaan; mutta jollei minulla -olisi tytärtä, olisivat kaikki asemat, joissa voin olla Teille -hyödyllinen, minulle samallaiset. Kaikki kunnianhimoni riippui -aina ei asioista, ei myöskään asemista, vaan teidän ajatuksistanne -ja näkökannoistanne. Hän lisäsi, että se tieto, minkä hän Permissä -oli saavuttanut Sipiriasta, olisi hänelle hyödyksi saamansa uuden -tehtävän täyttämisessä. Kaikissa tapauksissa oli hänen toteltava, -ja tarpeelliset valmistukset toimitettuaan, ryhtyi hän pitkään -matkaansa uuteen toimipiiriinsä, mihin hän saapui kesäkuun alussa -1819. - -Sen tarkan päiväkirjan mukaan, jota Speranski virka-aikanaan -Sipiriassa piti, oleskeli hän kauimmin, eri erissä, Sipirian -hallinnon kahdessa pääpaikassa, Tobolskissa ja Irkutskissa, mutta -teki näistä keskuspaikoista matkoja pienempiin paikkoihin, usein -monen tuhannen virstan päähän. Siten kävi hän m.m. Kiahtassa, -Kiinan rajalla. Ainoastaan Sipirian autiot itä- ja pohjoisseudut -jätti hän käymättä. Seudulle saavuttuaan, toimeenpani hän n.s. -revisioonin, se on hän tarkasti asianomaiset virastot, mitä -seurasi vilpillisten virkamiesten rankaiseminen. Hän menetteli -siinä tuntuvan ankarasti, mutta myös tahdikkaasti ja tarpeellisen -varovasti. "On tarpeellista", kirjoitti hän ruhtinas Galitsinille, -"jättää paljon pahaa ojentamatta ja tyytyä sen huomaamiseen ja -keksimiseen, niin että se aikaa voittaen parempain määräysten -kautta ja toisia henkilöitä virkoihin nimittämällä voi tulla -parannetuksi." Speranski johti itse moninaisia ja vaivaloisia -tutkimuksia, vastaanotti valituksia, kuulusteli todistajia ja -asetti eri komissiooneja sellaisia asioita varten, joita muutoin ei -ennätetty ratkaista. Hänen toimenpiteistään mainittakoon, että hän, -erityisen keisarillisen valtuun nojalla, väliaikaisesti erotti -virasta Irkutskin kuvernöörin, Treskinin, jonka virheet olivat -suuremmat kuin muitten. Kuinka laaja tarkastus oli, voi arvata -siitä, että kokonaista 73 tapausta, joihin 680 henkilöä oli -sekaantunut, jätettiin lopullisesti ratkaistavaksi Pietarissa sitten -kuin Speranski itse ja hänen asettamansa komissioonit jo olivat -saattaneet loppuun paljon enemmän asioita. Keisariin alistettujen -asiain lopullista ratkaisua johti myöskin Speranski, silloin -senaattorina Pietarissa. Luonnollisesti aiheutti sellaisen rankaisun -toimeenpano moitetta ja panettelua, mutta yleinen mielipide -Sipiriassa ja puolueettoman yleisön keskuudessa oli, että Speranskin -revisiooni oli täydellisesti suorittanut kaiken, mitä Sipirian -silloiseen tilaan ja sen oloihin nähden oli voinut odottaa ja ettei -kukaan sen kautta ollut enempää kärsinyt kuin mitä hän hyvin oli -ansainnut. - -Speranski huomasi kuitenkin itse, että tämänkaltaiset toimenpiteet -ovat vaan väliaikaisia merkitykseltään ja että hänen tehtävänsä -toinen puoli, ehdotuksen laatiminen Sipirian tulevaisuutta varten, -oli vielä tärkeämpi. Sitä intoa, jolla hän antautui tähän tehtävään, -todistavat useat Sipirian hallinnon ja yleisten olojen erilaisia -osia koskevat erinäiset ehdotukset, jotka hän jätti keisarille ja -jotka melkoiseksi osaksi ovat olleet Sipiriaa koskevain asiain -myöhemmän lainsäädännön perustuksena. Ne olivat luonteeltaan -vähemmin yksityiskohtaisia lakiehdotuksia kuin yleisin piirtein -laadituita suunnitelmia lainsäätäjän johdatukseksi. Hallinnon -edesvastuuntunnetta oli vahvistettava hallinnon suuremman -keskittämisen ja kollegiaalisten muotojen, ainakin osittaisen, -toimeenpanemisen kautta. Sipiriaan lähetettyjen kohtelua varten -olisi uusi järjestys aikaansaatava, he kun tähän saakka olivat -olleet virastojen kokonaan tarkastamattoman mielivallan alaisia. -Speranskin ansioista tällä alalla mainittakoon, että karkoitettujen -lapset ja muut jälkeläiset, jotka ennen olivat jääneet samaan -tilaan kuin heidän isänsä, nyt saivat kansalaisoikeuden -maalais- ja kaupunkikunnissa. Hän ehdotti myöskin uusia lakeja -Sipirian syntyperäisen väestön asemasta, maaveroista, y.m:sta. Hänen -ehdotuksensa uusiksi asetuksiksi sisälsivät kokonaista kolmetuhatta -pykälää; työ, joka suoritettiin puolessatoista vuodessa -jokapäiväisten juoksevain asiain ohella. Sitä paitsi oli hänellä -aikaa valmistaa tieteellisiä tutkelmuksia erinäisistä Sipirian -maantiedettä, tilastoa ja kansatiedettä koskevista asioista. - -Itse Speranski ei, kun hänen tehtävänsä oli päättymäisillään, -kuten useista lausunnoista huomaa, ollut tyytymätön saavutettuihin -tuloksiin, mutta toiselta puolen olivat matkat Sipiriassa ja -vaivaloinen elämä siellä melkoisessa määrässä heikontaneet hänen -terveyttään. "Näköni käy heikommaksi", kirjoitti hän kreivi -Nesselrodelle; "en voi enää tehdä työtä tulen valossa; olen tullut -kymmentä vuotta vanhemmaksi siitä kuin minun oli ilo ottaa Teidät -vastaan Pensassa". Henkilöt, jotka kohtasivat hänet sitten kuin -hän oli lähtenyt Sipiriasta, sanoivat, että hän oli siinä määrin -vanhentunut, että häntä tuskin voi tuntea. Ei ihmeellistä sen -vuoksi, että hän mielenkiinnolla odotti hetkeä, jolloin hän keisari -Aleksanterin lupauksen mukaan saisi palata Pietariin, jota myöskin -hänen lopullinen hyvittämisensä olisi seuraava. Hänen elämäkertansa -kirjoittaja, paroni Korff, lausuu että tämä hänen ikävöimisensä -Pietariin vähitellen muuttui moraaliseksi sairaudeksi, kävi -painostavan koti-ikävän kaltaiseksi, joka täyttää ihmisen koko -sielun ja määrää kaikki hänen tekonsa ja toimensa. Hän esittää -otteita Speranskin Sipiriasta ministereille ja itse keisarille -lähettämistä kirjeistä, joista Speranskille omituinen levottomuus -tässä asiassa selvästi kuvastuu. En kerro laajemmalta tästä -kirjevaihdosta. Olkoon ainoastaan mainittuna, että hän oli toivonut -saavansa lähteä Sipiriasta keväällä tai viimeistään syksyllä 1820, -mutta että hän suureksi mielikarvaudekseen keisarin määräyksen -mukaan sai ryhtyä matkaan vasta helmikuussa 1821. Maaliskuun 22 p. -1821 hän saapui Pietariin. Hänen päiväkirjamuistiinpanonsa -ilmaisevat seuraavin lyhyvin sanoin hänessä silloin vallinneet -tunteet: "Päivälliset Tsarkoje-Selossa. Kohtaus Elisabetin kanssa. -Millainen kohtaus! Kuinka moninaisia huolia? Illalla Pietarissa. -Minä läksin maaliskuun 17 p. 1812, palasin maaliskuun 22 p. 1821. -Minä vaelsin yhdeksän vuotta ja viisi päivää". - -Speranskin toivo saada, Pietariin palattuaan, entinen -tuttavallinen suhde keisari Aleksanteriin ja siten täysin selville -vastoinkäymisensä syyt, ei kuitenkaan toteutunut. Speranskin -palatessa Pietariin oli keisari poissa parhaillaan kestävässä -Laibachin kongressissa. Hän palasi sieltä Tsarkoje Seloon toukok. 26 -(kesäk.7) ja Speranski toivoi nyt heti pääsevänsä hänen puheilleen, -mutta viipyi kesäkuun 6 (18) päivään, ennen kuin keisari otti -hänet vastaan. Kesäkuun 9 (21) päivästä työskenteli hän keisarin -kanssa melkein joka viikko Sipirian asioissa, mutta vasta elokuun -31 (syyskuun 12) p. lausui keisari muutaman sanan menneisyydestä. -Tämän keskustelun sisällys ei ole lähemmin tunnettu, mutta keisari -lienee siinä ainoastaan lausunut sen toivon, että se, mitä oli -tapahtunut, jäisi unhotukseen, minkä vuoksi Speranski ei saattanut -ryhtyä asiaan lähemmältä tai saada mitään selitystä aikaan. Tunsiko -keisari mahdollisesti omantunnonvaivoja suhteestaan Speranskiin tai -epäilikö hän häntä vielä jollain tavoin? Tähän kysymykseen on vaikea -vastata, mutta varma on, että Aleksanteri hallituksensa jälellä -olevina vuosina pikemmin vetäytyi pois Speranskista kuin läheni -häntä. Kun Sipirian asiat oli esitetty, pääsi hän yhä harvemmin -keisarin puheille, vuosina 1824 ja 1825 ei ainoatakaan kertaa. -Hovitanssiaisissa keisari ei puhutellut häntä. Kuvaava on juttu, -että keisari, kun hän kerran ikkunastaan Tsarkoje Selossa näki -Speranskin hovipuutarhassa kävelevän yhdessä Kapodistrian, Jermolowin -ja Tsakrevskin kanssa, antoi näitten herrain ymmärtää, että hän ei -mielellään soisi heidän olevan Speranskin seurassa.[23] Muutamat -mutkattomat sanat hänen puoleltaan Speranskille olisivat riittäneet, -mutta niitä hän ei koskaan löytänyt; ja hän kuoli ilman että hän oli -sopinut entisen suosikkinsa kanssa, ilman että hän tälle selitti -hänen onnettomuuksiensa syitä. - -Että Speranski näin ollen ei uudelleen päässyt valtakunnan johtavain -miesten joukkoon, on luonnollista. Hän nimitettiin, Pietariin -palattuaan, senaattoriksi, vapautettiin kenraalikuvernöörinvirasta -maalisk. 22 (huhtik. 3) p. 1822, ja käytettiin häntä sen jälkeen eri -komiteain jäsenenä. Tärkein oli Sipirian komitea, joka oli olemassa -vuoteen 1838 ja, Speranskin vaikutuksesta, pani toimeen useita -hänen suunnitelmiaan Sipirian hyväksi. Muutoin otti hän osaa uuden -siviililain jatkuvaan työhön sekä sotilas-, raha- ja hallinnollisia -asioita varten asetettuihin komiteoihin, mutta yleensä hänellä niissä -ei ollut tärkeintä osaa. Häntä pidettiin, silminnähtävästi ei ilman -tarkoitusta, silloisten valtiomiesten toisessa rivissä. - -On omiansa herättämään hämmästystä, että Speranski, joka kuitenkin -oli ollut vapaamielisten aatteiden lipunkantaja, näille aatteille -jyrkästi vihamielisen keisari Nikolain aikana pääsi huomattavampaan -asemaan kuin Aleksanteri I:n viimeisinä vuosina. Satunnainen -seikka vaikutti osaltaan siihen. Kun Nikolai, keisari Aleksanterin -äkillisen, marraskuun 19 (joulukuun 1) p. 1825 tapahtuneen kuoleman -jälkeen, vihdoin suuren epäröimisen jälkeen päätti julistuttaa -itsensä keisariksi, jätti hän historiankirjoittaja Karamsinin -laadittavaksi manifestin siitä. Tämä kirjoitti ensimmäisen -suunnitelman, mutta kääntyi Speranskin puoleen, jota vastaan hän -ennen oli esiintynyt vihamielisesti, vaan jota hän nyttemmin oli -oppinut pitämään arvossa, pyynnöllä että tämä, valtakunnallisten -asiakirjain laatimiseen tottuneempana, viimeistelisi keisarillisen -julistuksen muotoa. Siten tuli Speranski jossakin määrin läheiseen -suhteeseen keisariin tämän hallituksen alusta saakka. Hän määrättiin -tuomioistuimen jäseneksi, jonka oli tuomittava joulukuunkapinan v. -1825 alkuunpanijoita, n.s. dekabristeja, toimi, jonka hän täytti -syvällä murheella, sen vuoksi, että muutamia hänelle läheisiä -henkilöitä oli syytettyjen joukossa. Kuitenkin kerrotaan muutamia -Nikolain lausunnoita, jotka osottavat, että keisari aluksi ei ollut -vapaa jonkillaisesta epäluulosta häntä vastaan ja että panettelu oli -syyttänyt häntä yhteydestä joulukuun miestenkin kanssa. Kun keisari -huomasi, kuinka kunnollisesti ja uskollisesti Speranski suoritti -kaikki hänelle jätetyt tehtävät, alkoi hän kuitenkin osottaa hänelle -ystävyyttä, joka vihdoin muuttui todelliseksi rakkaudeksi. - -Keisari Nikolain huomio kiintyi heti epäkohtiin Venäjän oikeusolojen -alalla, jotka Aleksanteri I:n hallituksen aikana olivat jääneet -muuttamatta, sillä yhä olemassa oleva lakikomissiooni, jonka -puheenjohtajaksi Speranskin jälkeen paroni Rosenkampf oli tullut, -oli vajonnut täydelliseen toimettomuuteen. Keisarin ensimmäisiä -toimenpiteitä oli lakikomissioonin perinpohjainen muodostus, joka -tammikuussa 1826 sai nimekseen H.K. Majesteettinsa oman kanslian -toinen osasto. Tämän osaston johto uskottiin Speranskille, joka -todella yksin olikin siihen täysin pätevä. Omituista on, että hän -ei saanut sen osaston päällikön nimeä, vaan nimellisesti toimi sen -jäsenenä, ja että häntä vasta vuodesta 1838 alettiin kutsua sen -presidentiksi. Kenties juuri hän itse tahtoi välttää arvonimeä, -joka uudelleen olisi saattanut herättää kateuden ja panettelun. -Hän sai muitakin tehtäviä, joita on tapa uskoa Venäjän valtakunnan -senaattoreille; mutta päätehtävä oli kuitenkin suuri lakityö, johon -hän antautui tarmolla, joka on hämmästyttävä miehellä, joka lähestyi -kuuttakymmentä, vaivoista ja vastuksista rikkaan elämän jälkeen. - -Hän luopui nyt kokonaan siitä periaatteesta, joka oli ollut -johtavana uuden siviililain ehdotusta laadittaessa hänen edellisenä -mahtiaikanaan, kun hän oli tahtonut panna toimeen puhtaasti -tieteelliselle pohjalle perustuvan, historiallisesta kehityksestä -riippumattoman oikeusjärjestelmän. Päinvastoin tahtoi hän -asettua niin läheiseen yhteyteen kuin mahdollista Venäjän vanhan -oikeusjärjestyksen kanssa, koota ja järjestää vanhastaan voimassa -olevat säädökset ja niistä johtaa yleiset oikeusperusteet. Hän tahtoi -siis menetellä historiallisesti ja vaikuttaa ennemmin järjestäjänä -kuin reformaattorina. Siten loi hän kaksi Venäjän oikeusoloille -erittäin tärkeää teosta: _Täydellisen lakikokoelman_, joka alkoi -tsaari Aleksei Mihailovitshin ajoilta, siis 1600-luvun keskipalkoilta -ja ulettui keisari Nikolain valtaistuimelle nousemiseen saakka, ja -järjestelmällisen lakiteoksen, _Svod sakonow_. Edelliseen teokseen -kuului 45, jälkimmäiseen 15 nidosta. "Ei kukaan", huomauttaa -paroni Korff, "ole voinut kieltää lakikokoelman hyötyä. Tämä -kokoelma on kallisarvoinen aarre sekä nykyiselle että tulevalle -lainsäädännöllemme sekä kahden viime vuosisadan historiallemme. -Venäjä oppi vasta sen ilmestyttyä tuntemaan lakinsa." Sitä vastoin -arvostelu "svodista" ei ollut yhtä yksimielinen. Monen mielestä oli -se liian lavea, varsinkin siinä suhteessa, että siihen oli otettu -monta erilaista ajanjaksoa, joitten oikeuskäsitettä oli ollut -mahdoton sovittaa yhdeksi järjestelmäksi. Osaksi noudatti svod liian -kirjaimellisesti vanhain lakien tekstiä, käsittämättä oikein niitten -henkeä ja olemusta. Toisin kohdin erosi se niistä ja toi uuden, -vanhasta eroavan katsantokannan. Sellaisia muistutuksia saattaa -luonnollisesti aina tehdä tämän kaltaista laajaa järjestelmällistä -teosta vastaan. Mutta siitä huolimatta oli svodin ilmestyminen -ääretön askel eteenpäin Venäjän oikeuskehityksen historiassa. -Vasta nyt kävi Venäjän oikeuden tutkiminen mahdolliseksi. Siihen -saakka oli lakien sisällys ja tarkoitus ollut muutamain harvain -valittujen salaisuus, joilla yksin oli ollut tilaisuus tunkeutua -eri määräysten paljouteen; mutta nyt ne olivat yhtenäisessä, -loogillisessa järjestyksessä, joka elävänä aineksena voi sulaa kansan -oikeuskäsitteeseen. Muutoin ei Speranski itse suinkaan pitänyt svodia -loppuun suoritettuna teoksena, vaan oli sitä hänen mielestään yhä -parannettava ja täydennettävä. - -Suunnattoman suuren lakiteoksen työ tapahtui siten, että Speranski -ensin laati jokaisen sen osan suunnitelmat, sitten jakoi työn -aputoimittajiensa kesken, joiksi oli valittu Venäjän etevimpiä -lakimiehiä ja lopullisesti tarkasti, korjasi ja järjesti kaiken, -mikä siten oli valmistettu. Joka ilta kokoontuivat toimittajista -vanhimmat Speranskin luo suunnitelmineen, jotka nyt luettiin -julki ja tarkastettiin, niin että tuskin rivikään 15:ssä osassa -jäi häneltä tarkastamatta. Näistä kokouksista, joissa Speranski -aina oli vilkkaasti huomaavainen ja innostunut, vaikka ne usein -kestivät puoliyöhön, tuli koulu valtiomiesten ja lainoppineitten -kehittämiseksi, eivätkä osanottajat voineet sittemmin koskaan -unohtaa, millä aaterikkaudella Speranski käsitteli esilletulevia -asioita. Työ edistyi niin nopeasti, että historialliset suunnitelmat -voitiin kesällä 1827 esittää keisari Nikolaille, joka jo nyt -kutsui työtä monumenttaaliseksi ja palkitsi Speranskin Aleksanteri -Newskin ritarikunnan merkillä hohtokivineen sekä korottamalla -hänet todelliseksi salaneuvokseksi. Sitten seurasi lakikokoelma, -jonka painattaminen päättyi keväällä 1830, sekä vihdoin svod, jonka -painatus päättyi lopulla vuotta 1832. - -Tammikuun 19 (31) p. 1833 oli keisarillinen senaatti kutsuttu -kokoon ylimääräiseen istuntoon keisarin itsensä johdolla, joka -persoonallisesti oli suurella harrastuksella seurannut suuren -lakiteoksen valmistumista. Senaatinsalin pöydällä olivat lakikokoelma -ja svod paksunidoksisiin kasoihin ladottuina. Puheessa, jota -kesti toista tuntia, esitti keisari oman kansliansa toisen osaston -suorittaman työn luonteen ja laajuuden, missä määrin hän itse -oli siihen ottanut osaa sekä mitä tärkeitä seurauksia hän siitä -odotti. Sitä seuraavasta keskustelusta johtui päätös, että svodin -pykälät pantaisiin perustukseksi oikeusasioita ratkaistaessa, -kuitenkin niin, että sen lainteksti olisi viittauksena lähteisiin, -mutta ei astuisi niitten sijalle. Istunnon lopussa kutsui keisari -Speranskin luoksensa, sanoi hänet Tribonianuksekseen ja otti, häntä -syleiltyään, oman Andrean ritarikunnan merkkinsä ja antoi sen -hänelle. Hyvitys, jota Speranski oli tavoitellut, suotiin hänelle -siten vihdoin mitä juhlallisimmassa muodossa. - -Sen jälkeenkin käytti Speranski aikansa lakitöihin. Hänestä tuli, -kuten sanottu, 1838 lakiosaston presidentti ja keisarillisen -kanslian toisen osaston päällikkö, jonka kautta hän sai ulkonaisen -arvon, sen aseman mukaisen, mikä hänellä todellisuudessa jo kauan -oli ollut. Se kodifikatsioonikomitea, joka 1835 asetettiin -Suomen lakien kokoamista varten, oli Speranskin johdon alainen -siten, että sen puheenjohtaja, Walleen, joka kolmas kuukausi antoi -hänelle kertomuksen komitean toiminnasta. Se oli Speranskin ja -Suomen välinen viimeinen kosketuskohta. Muista hänelle uskotuista -tehtävistä mainittakoon, että hän oli perintöruhtinaan, sittemmin -Aleksanteri II:n, opettajia ja että hän sen vuoksi laati täydellisen -lakitieteellisen oppimäärän nimeltä "keskusteluja", joita hän -elämänsä lopulla viimeisteli ja jotka hän aikoi julaista. Kuolema -keskeytti työn, mutta hänen "käsikirjansa" ilmestyi kuitenkin -epätäydellisenä 1845 ja todistaa jälkimailmalle mielenkiintoa -herättävällä tavalla hänen korkeaa kantaansa lainoppineena. - -Speranskin elämän viimeiset vuodet kuluivat hiljaisessa ja -häiritsemättömässä rauhassa. Hänen perheellisten olojensa merkillisin -tapaus oli, että hänen hellästi rakastettu tyttärensä Elisabet 1822 -meni naimisiin sittemmin senaattorin Aleksanteri Frolow-Bagrejewin -kanssa. Heidän vanhimmasta pojastaan tuli vaarin erityinen suosikki, -jolle tämä joutohetkinään opetti latinan kielioppia. Huomattava -kunnianosotus tapahtui hänelle, kun keisari Nikolai tammikuun 1 p. -1839, mikä oli hänen syntymäpäivänsä, korotti hänet kreivin arvoon. -Viittauksella nimeensä ja vaiheisiinsa otti hän kilpilauseekseen -sanat: sperat in adversis -- toivoo vastoinkäymisessä. - -Siihen aikaan olivat Speranskin ruumiin voimat jo melkoisesti -vähentyneet, mutta heikontumattomin sielunvoimin hän kuitenkin -suoritti tavalliset työnsä. Helmikuun 7 (19) p. 1839 sairastui hän -äkkiä ja vaipui kuolemaan 11 (23) p. helmikuuta hurskaana ja nöyränä -viime hetkeensä saakka, tyttärensä, vävynsä ja muutamain läheisten -ystäväin ympäröimänä. Hänen hautajaisiinsa, jotka tapahtuivat -suurella juhlallisuudella, otti keisari Nikolai osaa. Kyynelsilmin -heitti hän kourallisen multaa arkun päälle. - -Huomattavia ovat ne sanat, jotka keisari kohta sen jälkeen -keskustellessaan paroni Korffin kanssa lausui. "Kaikki eivät -ymmärtäneet Mikael Mihailovitshia, eivätkä kaikki myöskään osanneet -häntä oikein pitää arvossa; alussa erehdyin minä kenties enemmän -kuin muut siinä suhteessa. Minulle oli kerrottu niin paljon hänen -epävakaisista aatteistaan, hänen suunnitelmistaan, panettelu uskalsi -koskea häneen joulukuun 14:nnen päivän tapahtumastakin. Mutta -sittemmin haihdutti aika ja kokemus minusta kaiken tämän panettelun -vaikutuksen. Sain hänestä uskollisimman ja innokkaimman palvelijan, -jonka tiedot olivat mitä laveimmat, kokemus mitä suurin ja työkyky -koskaan pettämätön. Nyt tietävät kaikki mitä minä, mitä Venäjä olemme -hänelle velkaa, ja panettelijat ovat kauan olleet ääneti. Ainoastaan -yhden nuhteen voisin tehdä häntä vastaan, nimittäin hänen mielialansa -veli vainajaani kohtaan; mutta siinäkin, vihdoin..." Tässä vaikeni -keisari, lausumatta ajatustaan loppuun, mutta huomata voi kuitenkin, -että hänellä oli kauan ollut epämääräinen etuluulo Speranskin -suhteesta keisari Aleksanteri I:seen. - -Speranskin paperit antoi keisari sinetitä paroni M.A. Korffin kautta -ja lausui aikovansa asettaa eri komitean niitä tarkastamaan, hän -kun piti niitä erittäin tärkeinä. - -Keisari vielä usein puhui korvaamattomasta vahingostaan. Niinpä hän -kerrankin lausui: - -Onnettomuudeksi kohtasi meitä tämä vahinko hetkenä, jolloin meillä -vielä olisi ollut niin paljon yhdessä hänen kanssaan loppuun -suoritettavana. Puola, Suomi, Itämeren maakunnat odottavat vielä -lakikirjojaan; rikoslakimme välttämättömästi kaipaavat tarkastusta, -johon jo olimme aikoneet ryhtyä; ken on kaikissa näissä tehtävissä -korvaava Speranskin viisauden, tiedot ja uutteruuden.[24] - -Speranskin kuoltua kirjoitti Magnitski ihmettelyä ja kaipausta -uhkuavan muistokirjoituksen hänestä nimeltä Magnitskin ajatukset -kreivi Speranskin haudalla,[25] joka ilmestyi ensi kerran 1843 ja -sittemmin on uudelleen julaistu.[26] Samallaista D.P. Runitshin -laatimaa kirjoitusta kohtasi painoeste -- sensorin mielestä ei, näet, -vuonna 1839 vielä ollut sopiva aika kirjoittaa Speranskista -- mutta -on se myös joku aika sitten julaistu. - -Suomen yliopistossa heräsi joku aika Speranskin kuoleman jälkeen -kysymys hänen muistojuhlansa viettämisestä. Siitä ilmoittaa -konsistorin pöytäkirja syyskuun 28 p:ltä 1839 24 §:ssä seuraavaa: - -Herra rehtori ilmoitti, että hänen ylhäisyytensä, yliopiston -virkaatekevä kansleri, ministeri-valtiosihteeri y.m. kreivi Rehbinder, -kysymyksen noustua siitä eikö yliopiston olisi pidettävä muistopuhe -yliopiston entisestä kanslerista, todellisesta salaneuvoksesta -Mikael Speranski vainajasta, siihen oli suostunut ja lausunut -toivomuksenaan, että professori Tengström tilaisuudessa esiintyisi -puhujana sekä että mainittu professori siihen myöskin oli suostunut. - -Luultavasti siihen nähden, että filosofian professori Johan Jaakko -Tengström appensa, piispa Tengströmin kautta oli tutustunut -Speranskin toimintaan yliopiston asioissa, Rehbinder toivoi, että hän -lausuisi muistosanat. Puhetta ei kuitenkaan koskaan pidetty, kenties -sen vuoksi että valtiollisten syitten tähden katsottiin viisaimmaksi -luopua aikeesta. - -Yliopisto ei kuitenkaan unohtanut hyväntekijäänsä. Pöytäkirjassa -syyskuun 1 p:ltä 1849 19 §:ssä lausutaan: - -Herra rehtori ilmoitti, että todellinen valtioneuvos Repinski oli -lahjoittanut yliopistolle yliopiston entisen kanslerin, hänen -ylhäisyytensä, kreivi Speranski vainajan muotokuvan vaskipiirroksen -sekä että herra rehtori tästä lahjasta oli ilmoittanut todelliselle -valtioneuvokselle Repinskille yliopiston kiitollisuuden. Sen johdosta -päätti Akatemian konsistori panna toimeen jo kauan vireillä olleen, -mutta uudelleen heränneen toivon saada hänen ylhäisyytensä, kreivi -Speranski vainajan öljyvärisen muotokuvan, jonka hankkimiseksi -Konsistori sen vuoksi päätti ryhtyä toimenpiteihin. - -Tämän päätöksen johdosta maalautti konsistori Pietarissa sen kopian -Speranskin muotokuvasta vuodelta 1823, joka nyt riippuu yliopiston -kansliahuoneen seinällä K.M. Armfeltin kuvan rinnalla, lause "Suomen -järjestys" (venäjäksi) maatamme osottavain piirteitten yli. Saman -muotokuvan toinen jäljennös on Helsingissä ylilääkäri tohtori C.F. -Wahlbergilla. - -Jos Mikael Speranskin toiminta olisi saanut edistyä esteettömästi, -olisi hän kenties johtanut Venäjän kehityksen uusille urille; -mutta ajan myrskyt mursivat hänen suunnitelmansa, ja pian oli vain -pirstaleita jälellä siitä, mitä hän oli luonut. Pysyväisempiä -hedelmiä saatiin sittemmin niistä palveluksista, joita hän teki -maalleen hallinnollisena virkamiehenä, erittäinkin Sipiriassa, sekä -lainoppineena spesialistina. Suomessa häntä ei unhoteta, sillä -hänen nimensä on kauniilla tavalla liittynyt historiamme tärkeihin -tapauksiin. - -Luonteeltaan hän oli, paroni Korffin kuvauksen mukaan, samalla -haaveileva filosoofi ja käytännöllinen valtiomies. Niin kiintynyt -kuin hän olikin valtio- ja virkamiehen tehtäviin, ei hän kuitenkaan -koskaan ollut kokonansa niihin antautunut, vaan oli hänellä -sen ohella aatteellinen maailmansa, missä hän tutki ihmisyyden -suuria kysymyksiä ja tieteen arvoituksia; siitä hänen alinomaiset -tieteelliset tutkimuksensa, siitä myöskin hänen taipumuksensa -mystilliseen katsantokantaan, joka lopulla hänen elämäänsä yhä -enemmän esiintyi. Paha oli hänelle vieras ilmiö. Kun hän kohtasi -vihollisia, vaikkapa mahtavia ja leppymättömiäkin, lausui hän heistä -levollisesti, pikemmin säälien kuin paheksien: "kummallisia ihmisiä" -tai "mokomia mielettömiä"; siihen supistui hänen katkeruutensa. -Sitä vastoin oli hän niin vakuutettu inhimillisen luonnon hyvistä -taipumuksista, että hän sen vuoksi joskus saattoi näyttää naiivilta. --- Vartalonsa oli pitkä, vähän kumarainen, otsansa korkea ja päänsä -jo aikaseen kalju niskaan saakka. Aina oli hän huolellisesti -puettuna, iäkkäämpänä erinomaisen muhkeastikin; korkeaan ikään -saakka olivat hänen kasvonsa kauniit, joista samalla kertaa ilmeni -harvinainen nero ja myötätuntoinen hyväntahtoisuus. Niihin, -joitten pariin hän joutui, vaikutti hän nuhteettoman, itsenäisesti -kehittyneen henkilön tavoin. Hänen uskonnollisen mietiskelemisensä -peri hänen tyttärensä Elisabet Bagrejew-Speranski, jolla hienosti -sivistyneellä naisella oli vaikuttava asema Pietarin seuraelämässä ja -joka saavutti etevän kirjailijan nimen. - - - - -VIITTEET: - - -[1] Speranski ei osannut silloin englannin kieltä, jota hän kuitenkin -kohta sen jälkeen oppi. - -[2] Hän ilmoitti 28 p. jouluk. 1808 (9 p. tammik. 1809) sisäasiain -ministerille, ruhtinas Kurakinille, että keisari oli hänelle jättänyt -Suomen sisähallintoa koskevat asiakirjat ja käskenyt häntä Suomen -asioissa ryhtymään yhteyteen ministerien kanssa sekä toimittamaan -esittelyt keisarille. Ordin Покореніе Финляндін, II:n osa, 85:s -liite. Useimmat Speranskin kirjeistä, joihin vasta viitataan ja -jotka koskevat Porvoon valtiopäiviä, ovat painetut tämän teoksen -liitteiksi. Nyttemmin ne säilytetään suureksi osaksi Suomen -valtioarkistossa. - -[3] Kuvauksia Suomen uudemmasta historiasta (ruots.) sivulla 140. - -[4] Ranskankielisen kirjeen on tekijä kokonaisuudessaan julaissut -Ruots. Kirjallisuudenseuran keskusteluissa ja kirjoitelmissa 5, s. -178. - -[5] Lähempiä tietoja tästä sisältää tekijän kirjoitus: Yrjö Maunu -Sprengtportenin ero Suomen kenraaalikuvernöörinvirasta; Finsk -Tidskrift, maaliskuu 1891. - -[6] Ohjelma surujuhlaan huhtikuun 27 p. 1876. - -[7] Tätä relatiivilausetta ei Korffin teoksessa löydy. - -[8] Sanat ovat tekijän harventamat. - -[9] Ahvenanmaata koskevan ansiokkaan kertomuksen tekijä, F.W. -Radloff, joka tähän aikaan oli esittelijäsihteeri ja Suomen -talousseuran sihteeri, sai 1811 virkaeron ja samalla toimekseen, -kuten Speranski viittaa, työskennellä Suomen tilaston hyväksi. -- -Alkuperäinen ranskalainen kirje on nyttemmin Suomen valtioarkistoon -talletetussa K.M. Armfeltin paperien kokoelmassa, joka kreivi K.A. -Armfeltin hyväntahtoisuuden kautta on ollut tekijän saatavilla. - -[10] Ranskalainen originaali on R.H. Rehbinderin papereissa, jotka -nyttemmin kuuluvat valtioarkistolle. -- Kirjeistä Armfeltille ja -Rehbinderille näkyy, että Speranski ei, kuten eräältä venäläiseltä -taholta on tahdottu väittää, ole ollut tyytymätön komitean -järjestykseen. - -[11] W. Lagus: Muutamia lehtiä Suomen korkeakoulun historiasta. - -[12] Ranskalainen konsepti J. Tengströmin jälkeenjääneiden paperien -joukossa. - -[13] Speranskin kaikki kanslerinkirjoitukset ovat laaditut ruotsiksi. - -[14] W. Laguksen mainittu teos. - -[15] Venäjän silloinen lähettiläs Tukholmassa. - -[16] Speranskilla oli nyt 2,000 ruplan vuotuinen eläke, 12,000 rupl. -vuosipalkka valtakunnansihteerinä, 6,000 rupl. lakikomissioonin -tirehtörinä, 4,000 rupl. Suomen asiain valtiosihteerinä sekä 6,000 -rupl. oikeusministerin apulaisena. - -[17] Sp. 1166 ja 1167. - -[18] Saint-René Taillandier oli jo ennen Korffia huvittavassa -Speranskia koskevassa kirjoituksessa, joka on julaistuna Revue des -deux mondesin numerossa lokakuun 15 p:ltä 1856, osottanut puheen -Fesslerin ja Speranskin välisestä yhteydestä arvottomaksi. - -[19] Niitten näitä seikkoja koskevan kohdan on A. Fr. Nordqvist -julaissut Finsk Tidskriftin heinäkuun vihossa 1889. - -[20] Vertaa Finsk Tidskrift XXVI, s. 424. - -[21] Muut vähän eroavaiset kertomukset eivät ansaitse mainitsemista -näitten omin silmin nähneitten lausunnoitten ohella. - -[22] "Muistelmia Speranskin epäsuosioon joutumisesta 1812". - -[23] Tämän kertoo Pogodin (sp. 1148), joka oli kuullut jutun -Tsakrevskiltä ja Jermolowilta. - -[24] Nämä ja muut yksityiskohdat Speranskin kuolemasta, jotka -suurimmaksi osaksi tavataan teoksessa Жизнъ Сперанскаво, on M.E. -Korff uudestaan koonnut kirjoitukseen, joka kuuluu pienempään, -Speranskia koskevaan artikkelisarjaan, mikä on julaistu Russkaja -Starinan marraskuun vihossa 1893. - -[25] Molemmat nämä artikkelit on N. Schilder esittänyt Russkaja -Starinan yllämainitussa vihossa. - -[26] Vuoden 1894 vaiheilla. - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Mikael Speranski, by M. G. Schybergson - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MIKAEL SPERANSKI *** - -***** This file should be named 52080-0.txt or 52080-0.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/2/0/8/52080/ - -Produced by Jari Koivisto - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/52080-0.zip b/old/52080-0.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 2e7944b..0000000 --- a/old/52080-0.zip +++ /dev/null |