diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51485-8.txt | 2248 | ||||
| -rw-r--r-- | old/51485-8.zip | bin | 50715 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 2248 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..e2395a4 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #51485 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51485) diff --git a/old/51485-8.txt b/old/51485-8.txt deleted file mode 100644 index 3268ae9..0000000 --- a/old/51485-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2248 +0,0 @@ -Project Gutenberg's Päiväkirja matkaltani Venäjällä, by Arvid Järnefelt - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Päiväkirja matkaltani Venäjällä - ja käynti Leo Tolstoin luona keväällä 1899 - -Author: Arvid Järnefelt - -Release Date: March 17, 2016 [EBook #51485] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PÄIVÄKIRJA MATKALTANI VENÄJÄLLÄ *** - - - - -Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen - - - - - - -PÄIVÄKIRJA MATKALTANI VENÄJÄLLÄ - -Ja käynti Leo Tolstoin luona keväällä 1899 - - -Kirj. - -ARVID JÄRNEFELT - - - - - -Otava, Helsinki, 1899. - - - - -SISÄLLYS: - - I. 8. IV. (junavaunussa) - II. Pietarissa, 9. IV. -III. Pietarissa, 11. IV. - IV. " " - V. Moskovassa, 16. IV. - VI. Moskovassa, 17. IV. -VII. Krimin niemellä, 22.-25. IV. - - - - -I. - -8. IV. (junavaunussa). - - -En tiedä onko se saamattomuutta, hermollisuutta, vai vanhentumisenko -merkki, että yhä enemmän kadottaa päättämiskykynsä. Muistelen, ennen -muinoin ei tarvinnut kuin että päähän pisti, silloin saattoi olla -samassa jo päätöskin tehty ja tuuma alkuun pantu. Mutta nyt! -Epätietoisuus, epävarmuus, niinkö, näinkö, jos ja mutta. Ja mitä -enemmän aika kuluu ja päätöksen hetki lähenee, sitä suuremmaksi kasvaa -piinaava kykenemättömyyden tunne tehdä tätä päätöstä. - -Elelin kaikessa rauhassa maalla, hoitelin hevostani, ajattelin alkavia -kevättöitä, -- yhtäkkiä tulee eteeni ehdotus, että lähtisin Venäjän -matkalle. Oli aivan kuin suuri vaaleanviheriäinen Venäjän kartta -Sipirioineen olisi asettunut silmieni eteen ja yhdellä kertaa sulkenut -kaiken maalaisen häikäisevän heijastuksen sulavasta lumesta, kaikki -kimeltelevät nuppineula-auringot lirisevästä vedestä. - -Aloin heti miettiä lähdenkö vai en. Milloin oli minulla ihan selvä, -että tietysti lähden; milloin taas olin päättävinäni, että tietysti en -lähde. - -Asia oli siinä, että minulle tarjoutui tilaisuus matkustaa Krimiin, -mutta minulla on semmoinen usko, että pitää toimia aina sisällisestä -vaikuttimesta eikä pidä antautua satunnaisuuksien ajeltavaksi. - -Epätietoisuuteni, saamattomuuteni, heikkouteni alkoi vihdoin näkyä -kaikille muille ja he rupesivat melkein nauramaan minua: "Jos tässä -olisi kysymys jostakin vuoden poissaolosta, mutta eihän ole kysymys -kuin jonkun viikon huvimatkasta!" - -Vihdoin viimein tein päätöksen. Se ei tapahtunut niin, että -sisällisesti todellakin olisin päässyt johonkin tulokseen, että minun -muka pitäisi lähteä, vaan ainoastaan niin, että pahimman -kykenemättömyyden hetkenä sanoin muitten kuullen ääneen: lähden! - -Ja kohta sekaannun iloseen hälinään matkasuunnitelmasta, Krimin -vuorista, Mustanmeren hyrskyistä, Leo Tolstoista, toisen luokan -makuuvaunuista. Olen kuin vastasyntynyt elämälle ja on kuin olisi -nimipäiväni. - -Sisässäni tiedän hyvin, etten ollut mitään päätöstä tehnyt ja että -minun pikemmin olisi ollut jääminen kotiin maalle kirjoittamaan -alotettua kirjoitusta, opettamaan poikaani ja lukutupamme ihmisiä, -harjaamaan hevostani ja lukemaan Laotzeun "Livre de la voie et de la -vertu." Mutta ei ole mahdollista enää ottaa takaisin annettua sanaa. Se -on päästänyt kaikki irti ja valloilleen. Veljeni, jonka kanssa minun -oli matkustaminen, oli jo hankkinut passitkin. Minä olin siis -auttamattomasti langennut ja päättänyt huvitella itseäni! - -Ainoa mikä nyt on edessäni, on koettaa saada tästä matkasta jotain -hyötyä itselleni ja jos mahdollista vielä muillekin, ja siten ostaa -takasin omantunnon rauha. Mutta siinä se suurin vaikeus juuri onkin. -Kirjoittaisinko kirjan, jossa kuvaisin Venäjän nykyisen elämän sen -valtiolliselta, sivistykselliseltä, tieteellis-taiteelliselta y.m. -puolilta. Se olisi mainion hyödyllistä. Siihen vaan en pysty. Se veisi -aikaa enemmän kuin koko kesän, ja minä tahdon, että kun kolmen viikon -perästä palaan kotiin, en koko jutusta sen koommin mitään enää -tietäisi, vaan jatkaisin häiritsemättä kesken jääneitä töitäni. - -Näitä tuumiskelin, kun jo tulin matkaa varten Helsinkiin. Aleksanterin -ja Mikonkadun kulmassa tapaan odottamattani Juhani Ahon, joka ilosena -ja veikeänä, tapansa mukaan, käydä kekkelehtii rautatientorilta päin. - -"Ka, no terve! Tulehan tännepäin!" sanoo hän pysähtymättä ja -päästämättä kättäni. Me menemme Esplanaadille päin. - -"Kuules", sanon minä, "me lähdemme tänä iltana." - -"Niinhän tuota kuulutte." - -"Mitä arvelet siitä tuumasta, että kirjoittaisin matkakirjeitä ja -painattaisin ne kirjasena, -- kuvauksia Venäjältä, sen ihmisluonteista, -olosta Leo Tolstoin luona, ja mitä hän ehkä sanoo Suomen asioista?" - -"Sehän on mainiota." - -Ja tämän hän sanoi niin vakuuttavalla tavalla, että minun kerrassa -valahti varmuuden tunto ruumiiseeni, tunto että tietysti minun onkin -lähteminen ja kirjoittaminen tällaista päiväkirjaa. - -Erosimme etelä Esplanaadin ja Fabianin kulmassa. Hän läksi ylös -Päivälehteen päin; minä laskeusin alaspäin, hienostani vihellellen, kun -nyt olin keksinyt ja laittanut varsinaisen tarkoituksen matkalleni. - -Ja jos tästä yrityksestä jotain tulee, niin näin on se syntynyt ja vaan -tältä kannalta arvosteltava. - - - - -II. - -Pietarissa, 9. IV. - - -Yöjunassa näen unta vuoroin Pläsistä -- se on hevosemme nimi, -- -vuoroin Suomen perustuslaeista, joita muka koetetaan pakata johonkin -laatikkoon, vaan ei mitenkään saada soveltumaan niin että mahtuisivat. -Tuskin herään, tuskin saan itseni reilaan, kun meidän jo on ottaminen -issikka ja jo ajamme pitkin Venäjän pääkaupungin katuja. - -Mikä ääretön ihmistulva, mikä loppumaton jono ristiin rastiin liikkuvia -olentoja, vaunuja, omnibuksia, issikoita! Mikä määrätön joukko -uniformuja, virkatakkeja, alkaen poliiseista ja kenraaleista -ylioppilaihin ja koulupoikiin! Ja niiden välissä tavallisia siviilejä, -naisia tuhansista eri kerroksista, eri värisiä, eri näköisiä, -työkansaa, ryysyistä kellarikerroksien väkeä selkäkuormineen, -- kaikki -se liikkuu, liikkuu lakkaamatta samalla tavalla, ja vaikka kysymys on -ihmisistä, ei voi sanoa, mikä on liikkeen tarkoitus. Muurahaiskekoa -katsellessa voi sanoa, miksi he ovat näin yhteen kokoontuneet ja miksi -kaikki liikkuvat; mutta ihmispyörteestä ei voi mitään tämmöistä -yhteistä tarkoitusta keksiä. Päinvastoin, kun koettaa keksiä, hämmentyy -semmoiseen äärettömyyteen erilaisia aikeita, että helpommin luulisi -voivan luetella tähdet kuin mainita jokaisen eri aikeen. Tuo ehkä menee -mummon luokse, joka oli luvannut merkata hänen paitansa; toinen menee -ottamaan mittaa sen käytävän leveydestä, joka on pantava asfaltilla; -kolmas kävelee; neljäs on ollut juustoa ostamassa: viides istun -maalattuna eteenpäin kiitävissä vaunuissa; kuudes ajaa neuvostoon, joka -ratkaisee Siperian rautatien keskeytyksen tai jatkamisen; seitsemäs -- -minä tulisin hulluksi jos pitäisi kaikki luetella. - -Ja onko yhtäkään koko Morskajalla, Liteinajalla tai Nevskillä, joka -ajattelisi Suomen asioita! Minä olen ihan kuin väärään osunut. Siellä -kotona luulin tietäväni, että Pietarissa on ihmisiä, jotka suosivat -Suomea, ja minun ajatuksissani tämä osa väestöstä erottui ikäänkuin -toiseksi puoleksi, hiljaiseksi ja luotettavaksi ihmislaumaksi, -jotavastoin toinen puoli oli vihasennäköisiä, muljosilmäisiä, milloin -hyvänsä valmiina hyökkäämään. Nyt kulkivat ja ajoivat kaikki sekasin, -kukin omissa asioissaan ja silminnähtävästi ei Suomi hetkeksikään ollut -heidän huomiossaan. - -Me ajamme myöhemmin taidenäyttelyssä, mutta Suomen kysymys ei mene -mielestäni. - -Admiraliteetti, -- tuo suuren kylän kokoinen rakennus, jossa sijaitsee -meriväen hallitusvirastot, -- siellä ei nyt varmaankaan kukaan Suomea -ajattele. Hallitsevan senaatin ja pyhän synoodin mahtava punanen -rakennus -- niin suuri kuin meidän yliopisto, senaatti ja senaatintori -yhteensä, -- missä siellä paperien, hyllyjen, salien, arkistojen, -pöytien ja kirjurien loppumattomuudessa löytyisi joku keskus, jossa -Suomenkysymys edes jonakin sivuasiana olisi esillä! -- Tuossa ajaa -maneesista ulos ratsukaartin komppania, pitkiä miehiä, suurten, -notkeitten hevosten seljissä. Väkijoukko pysähtyy ihailemaan. Nämät -itsetietoisina ja ajattelematta ketään muita katsovat sen ylitse. Mitä -on Suomi ja sen perustuslait? -- Tuossa mahtavat kasarmit ja -kultakypäriset vahdit niiden portailla. Jalka väsyy ennenkuin pääsee -päästä päähän. Sieltä kuuluu sotaväen melu. Mitä ihmettä on Suomen -leppäinen lehto tai humiseva hongikko näille? -- Tuolla talvipalatsi -- -se on tyhjä, keisarilliset ovat Tsarskoeseloossa. Tuolla Iisakin -kirkko, tuolla muut kaikki, kultaisine kupuinensa, maalauksinensa, -jumalankuvinensa, polvistuvine ihmisinensä, pyhimyksinensä, joilla on -jokaisella oma kansallinen historiansa ja värinsä -- ihan outo meille. - -Olisiko Suomi jossain tuolla sisällä, noissa komeissa Sergejefskajan -tai Nabershnajan yksityiskartanoissa. Siellä kai asuu ihmisiä, jotka -lukevat ja ottavat selvää, -- joilla on sympatiioja. Ohi ajaessa alan -katsoa ihan kuin tutkien suuriin yksiruutuisiin ikkunoihin. Näen sieltä -hämärää tummuutta ja mielikuvitus luopi eteen ruhtinaita ja -ruhtinattaria. Ikkunaverhojen takaa häämöittää silmälle vaan joku -marmorikuva tai kattokruunu, kultajalkainen vaasi; toisin paikoin -valkoiset rullakartiinit ovat lasketut; herrasväki on arvattavasti -ulkomailla. Katu on siistitty, kuulumatta liukuu ajurien pyörät pitkin -puista katusiltaa, jokaisen käytävän edessä seisoo pöyhkeileviä -portinvahteja poskipartoineen, polvihousuineen, valkoisissa liiveissä -ja kirjavissa takeissa, vaunut tulevat ja menevät, ja mustien orhien -kavioin kopse on ainoa vallitseva ääni. Mitäs minä joka olin -vihaavinani rikkautta ja ylellisyyttä, olenko minä lumottu? Yhtäkkiä -minua tahtomattani vetää ja tempoo tuo salaperäinen ylimysmaailma. -Suomi sulavine hankineen ja perustuslakineen, jäätkö sinä köyhän -edustajaksi, ja olenko minä ihankuin hylkäämässä sinua, vaihtamassa -sinun kotoista yksinkertaisuuttasi tähän salaperäisesti viehättävään -mahtiin! Olenko todella lumottu? Enkö ole sen varmemmalla pohjalla? - -Tarvitsen melkoista voimain ponnistusta puistaakseni pois tuon -omavaltaisen tunteen, ja minulle tulee selväksi, että se oli minulla -ymmärtääkseni millaisen alituisen lumouksen alaisena elää suurin osa -tuota kihisevää ihmislaumaa -- itse siitä tietämättä. Tietämättään -heitä kahlehtii kaupunkiin rikkauden, kaikkea ohjaavan vallan ja -ruhtinattarien ihailu. Ja onkin melkein yli-inhimillistä jäädä -koskemattomaksi, kun kaikki tuo alituisesti silmäin ohi kulkee. -Sentähden on myöskin selvä, ettei tässä ihmiskokouksessa voi olla -ketään, jolle olisi mitenkään tärkeätä, että jollekin syrjäiselle -Suomelle tapahtuisi oikeus. Jos Suomen kysymys sattuman kautta -joutuukin jonkun ajatusesineeksi, niin arvostelee hän kysymystä oman -mielentilansa eli pyrkimyksensä mukaan, mutta hänen pyrkimyksensä on se -valtakunta, joka on hänen silmiensä edessä. - -Niinpä eräässä kansanluokassa, kun rupeaa vaan Suomesta puhumaan, -ilmestyy heti vihanilme kasvoihin. Tämä luokka on niitä, jotka tuntevat -itsensä onnettomiksi venäläisissä kaupunkilais-oloissa, se on: -kaipaavat vapautta, tuntevat painoa päällänsä, eivätkä voi nähdä -hedelmää ponnistuksistansa, Näitä ovat pikkukauppiaat ja alemmat sekä -siviili- että sotilasvirkamiehet. Minä olen kuullut niiden puhuvan -Suomesta juuri niinkuin he puhuvat juutalaisistakin. Mistä se tulee, he -arvelevat, että juutalaiset, vaikkeivät ole venäläisiä, kuitenkin -Venäjän valtakunnassa voivat kohota rikkaammiksi ja mahtavammiksi -meitä? Varmaan heillä on jotain etuja, joita meillä ei ole. Alas siis -juutalaiset! Ei kukaan saa Venäjällä voida paremmin kuin venäläinen! -- -Juuri näin, kun he kuulevat suomalaisten hyvinvoinnista, heissä herää -alasvetämisen halu: he jaksavat tyytyä asemaansa ainoastaan jos kaikki -ovat yhtä huonossa asemassa. - -Esimerkiksi tämmöinen keskustelu: Oletteko kuulleet kuinka Suomi nyt on -nujerrettu? -- Olen, kaikki etuoikeudet ovat nyt maan tasalle -hävitetyt. -- Sepä se, olisi vaan jo aikaa sitten pitänyt se tehdä! - -Tämän suurimman, kaupunkilaisen yhteiskuntaluokan psykolooginen suhde -"etuoikeutettuun" Suomeen levenee muuallekin, missä on tyytymättömyyttä -omiin oloihin. Ei kuitenkaan läheskään kaikkialle. Niitä on -tyytymättömiä, jotka eivät sano suovansa Suomen itsenäisyyden -kukistumista, vaan päinvastoin, kun näkevät Suomen oloissa toteutettuna -osaksi omat parannustoiveensa, pitävät tätä asiaa kyltissänsä ja, -viitaten siihen, sanovat: me emme pyydä paljon; antakaa meillekin edes -se mikä on annettu suomalaisille! - -Näihin kuuluvat aatteellisemmat piirit, semmoiset, joilla ei ole mitään -osaa valtiollisten asiain johdossa ja jotka ajavat asiatansa paremmin -yleisen obstruktsioonin kuin minkään parlamentaarisen ohjelman mukaan. -Näihin kuuluvat myös oloihinsa tyytymättömät ylioppilaat, joiden -joukossa melkein yleensä tuntuu lämmintä osanottoa. Sama on asianlaita -niissä kypsyneemmissä piireissä, jotka, pienen mahdollisuuden rajain -sisäpuolella, toimivat sosiaalisten aatteiden ja pyrintöjen -levittämiseksi. Ja minä luulen, että heidän sanavapautensa on viime -aikoina laajentunut, mitä koskee teoreetisiin väitelmiin, joita he -kovin rakastavat ja joita pidetään verrattain vaarattomina. Niinkuin he -inhoavatkin kansallista ja siis myöskin suomalaista sulkeutumista -itseensä, niin he kannattavat kaikkea pyrkimistä parlamentaariseen -vapauteen ja he kuvailevat, että meillä kaikki haluavat rajatonta -äänestys- ja vaalioikeutta. Kovasti he tahtoivat tietää, mihin puuhiin -suomalaiset aikovat ryhtyä vapautensa säilyttämiseksi. Selitin tietysti -kansansivistyttämispuuhamme, "Se kaikki on hyvä tulevaisuudessa, mutta -mitä te _nyt_ aijotte tehdä?" sanoivat he. Minä mymisin jotain -vastausta, mutta oikeastaan ajattelin, ettemme yhtään mitään aijo -tehdä. "Suomalaisten voima on siinä, että he luopuvat kaikesta -politiikasta ulospäin ja tekevät _keskenänsä_ mitä voivat", sanoin -minä. Tätä ei venäläinen voi ollenkaan ymmärtää. "Sehän on fatalismia! -Se on kevytmielisyyttä!" -- "Paljon kevytmielisempää olisi ruveta -hakemaan myötätuntoisuutta kannatuksen toivossa," -- Olan kohautuksia, -pään pudistuksia! - -Mutta on aatteellisiakin piirejä, jotka eivät ole suinkaan -myötätuntoisia Suomen "isälliselle autonomialle." Nämät ovat niitä, -joita äskettäin vielä oli meidänkin joukossamme, ennenkuin meillä -tehtiin viimeinen sovinto puolueiden kesken. Olihan ennen joukossamme -niitä, jotka tahtoivat, että ruotsalainen kulttuuri tunkeutuisi läpi -koko maan eikä olisi ainoatakaan suomalaista sora-ääntä koko -valtakunnassa. Oli myös niitä, jotka olisivat mielihyvällä nähneet, -kuinka kaikki ruotsalaiset viikingilaivoissaan keikkuvat länttä kohden -oman emämaansa syliin ja Suomi olisi ikuiseksi vapautunut "vieraasta" -kansallisuudesta. Nämät ovat tosin jo menneitä asioita, mutta ehkä ne -ovat vielä siksi hyvässä muistissa, että niiden avulla hyvin voimme -ymmärtää puheenalaisia aatteellisia piirejä Venäjällä. Tämä sama -kansallisen hegemonian aate, joka on meille jokaiselle niin tunnettu ja -josta meidän oli niin perin vaikea luopua, se se nyt tahtoo syöstä koko -Suomen tieltänsä, "ettei olisi mitään soraääniä koko valtakunnassa ja -ettei missään löytyisi vierasta kansallisuutta." Onkohan tämä -aatesuunta väkevä Venäjällä; onkohan se laaja? Onkohan sillä paljon -merkitystä ja sananvaltaa korkeimpaan hallitukseen nähden? Näitä -asioita en joutanut tutkimaan. Tiedän vaan, että kaikki meille -vihamieliset sanomalehdet ovat heidän käsissään ja ohjissaan. - -On sitten vielä suuri joukko hyvinvoipia ja oleviin oloihin tyytyväisiä -ihmisiä, jotka myöskin ajattelevat Suomesta epäsuosiollisesti. En voi -keksiä juuri mitään muuta syytä siilien kuin muodin. He liikkuvat -baaleissa, ajelevat vaunuissa, mutta heillä ei ole aikaa olla -aatteellisia. Kun heiltä kiristää syytä, miksi he Suomea vihaavat, ei -heillä ole mitään aatteellista pohjaa. He suuttuvat, että niin selvän -asian aiheita heiltä ollenkaan tiedustellaan. Seisovana argumenttina -heidän kaikkien suussa on se, että "Suomi maksaa Venäjälle paljon, eikä -tuota mitään hyötyä." Kun ruvetaan selittämään ettei Suomi maksa -Venäjälle mitään, väittävät he kiven kovaan vastaan, sillä jos -antaisivat tässä perään, ei heille jäisi mitään syytä siihen -epäsuosioon, jonka he ovat päättäneet Suomea kohtaan säilyttää. -- Olen -tosin kuullut paljon muita syitä, jotka synnyttävät suomivihaa -venäläisissä ja erittäinkin juuri rikkaassa herrassäädyssä. Ne ovat -kaikenlaisia vähäpätöisyyksiä, mitä on voinut sattua heidän -matkustellessaan Suomessa tai muuten joutuessaan suhteisiin -suomalaisten laitosten kanssa, Ensin luulin, että näitä -vähäpätöisyyksiä täytyy pitää tekosyinä ja varsinainen syy haettava -jostain muualta. Mutta sitten huomasin, että juuri näistä -vähäpätöisyyksistä selveneekin tärkein syy, joka on yhteydessä -venäläisen kansallisluonteen kanssa, Joku meriupseeri kertoo käyneensä -Suomessa ja vaihtaneensa siellä venäläistä seteliä pienempään. -"Ajatelkaa", sanoo hän, "vaikka minä annoin venäläistä rahaa ja sain -takaisin venäläistä rahaa, kuitenkin minulle annettiin kymmenen -kopeekkaa vähemmin!" Kertojan mielestä tämä osoitti selvää venäjän -rahan halveksimista ja hänen suomivihansa oli silminnähtävästi -erottamattomassa yhteydessä tuon tapauksen kanssa. Myöskin oli heille -kerran sattunut Kotkan kaupungissa, että juopuneet olivat piloilla -tehneet kunniaa heille. Tämä tietysti osoitti ylenkatsetta venäläistä -kohtaan. Ja miksi ei voisikin luetella yhtä ja toista suomalaisten -käytöksessä, mikä todella osottaa puuttuvaa arvonantoa muukalaiselle. -Pääasia on siinä, että juuri tämä seikka näyttää enin koskevan -venäläisiin. Puhumatta nyt semmoisista kaikkialla tavattavista -pöyhkeilijöistä, jotka vaatisivat itseänsä yli muiden kunnioitettavan, -on venäläisessä luonteessa yleensä vallalla herkkä tunteellisuus, ja -hän vainuaa pian, missä on puuttuvaa tunnustusta tai epäluuloa ja -erittäinkin selän-takananauramista. Niin tunteellinen kuin hän on -vähimmällekin todellisen ystävyyden osotukselle, niin arka hän on -ystävyyden puutteelle ja loukkaukselle. Ja useinhan juuri -tunteellisimmat luonteet tällaisten melkein näkymättömien vaikuttimien -vuoksi ovat kasvaneet suuriksi tyranneiksi. Ajattelen aina, että koko -syy venäläisten tunnettuun ja sammumattomaan saksalaisvihaan on vaan se -"pikku seikka", että saksalaiset pitävät heitä ala-arvoisina ja -mielellään nimittävät heitä barbaareiksi. - - - - -III. - -Pietarissa, 11. IV. - - -Eilen kävimme teaatterissa katsomassa "Keisari Feodor Ivaninpoikaa". -Tämä, runoilija A. K. Tolstoin kirjoittama 5-näytöksinen draama oli -alkujaan sensuurin kieltämä, ja nyt vasta, runoilijan jo aikaa sitten -kuoltua, on se saatu ottaa näyteltäväksi. Nytkin kuuluu kuitenkin -Pobedonostsef sanoneen ministeri Goremykinille, nähtyään kappaleen -esityksen: "kiitän teitä erinomaisesta taidenautinnosta, mutta olisimpa -ajatellut sata kertaa pääni ympäri ennenkuin olisin antanut lupaa tämän -näytelmän esitykseen". -- Kappaletta esitettiin 70:nen kerran silloin -kuin me olimme sitä katsomassa, ja huone oli nytkin täynnä. - -Seuraava on sen historiallinen sisältö: - -Tapaukset ovat 16:n vuosisadan lopulta, kun Venäjän valtakunnan -hallitsijana oli Ivan Julman poika Feodor. Hän oli kuitenkin ainoastaan -nimellinen hallitsija, sillä hänellä ei ollut mitään halua eikä mitään -taipumusta ratkaisemaan valtakunnan asioita. Nämät toimet sentähden -jäivät hänen ympäristölleen, etupäässä Boris Godunoville, jonka jo Ivan -itse oli käskenyt hallita maata ja auttaa kykenemätöntä poikaa. Godunov -on kiireestä kantapäähän puhdas politikeri; hän on itserakas, -säälimätön; Venäjän valtakunnan suuruus ja yhteys on hänen -tunnussanansa, vaikkei hän suinkaan omaa suuruuttansa sen rinnalla -unohda, vaan menevät ne, kuten aina, yhteen: "l'état c'est moi". -Erityiset sukulaisuussuhteet hänen ja keisarin välillä tukevat hänen -asemaansa. -- On sitten puolue, joka vastustaa Boris Godunovia. Sen -johdossa seisoo Shuiskin suuri ja voimakas suku. He ovat niiden -ruhtinaiden jälkeläisiä, jotka hallitsivat Shujan kaupunkia, yhä -laajemmalle sieltä levittäen valtaansa. Shuiskia kannattaa taistelussa -Boris Godunovia vastaan tämän hallitukseen tyytymätön kauppias-sääty ja -kansan rahvas. Shuiskin aate on "vanha venäjä", se on: slaavilaisten -kansain koossapysyminen kultaisen Moskovan ympärillä, vanhojen tapojen, -kansallisten ominaisuuksien säilyttäminen ja kehittäminen. Näiden -kahden, niinsanoakseni valtakunnallisen ja kansallisen aatteen taistelu -voitosta on nyt esitetty näyttämöllä taisteluna Godunovin ja Shuiskin -välillä. Heidän välissään seisoo heikko ja voimaton keisari, -aavistamatta ja ymmärtämättä niitä juonia, joita hänen ympärillään on -käymässä. Juuri kun Godunov sihteerinsä kanssa neuvottelee siitä mihin -ratkaisevaan tekoon Shuiskia vastaan olisi ryhdyttävä, saattaa keisari -ilmestyä kotiin ratsastusretkeltänsä. Lapsellisella tavalla hän -valittelee ratsunsa oikkuja, kun oli melkein heittää hänet selästään se -paha elukka. Valtiomiehet kumartelevat häntä molemmin puolin, -häikäilemättä imartelevat häntä ja tahallaan yllyttävät hänen -itserakkauttansa. Tämmöisissä kohtauksissa omituisella tavalla käy -esiin, kuinka suuri pyhimys ja epäjumala keisari sittenkin on -valtakunnassansa. Vaikka täynnänsä juonia, saattaa mies, jonka käsissä -kaikki todellinen valta on, itse keisarinkin ylitse, samalla -jonkinlaisella hurskaudella kumartua kruunatun pään edessä. Niin että -aina ensimäiseksi on jumaloiva kumarrus, ja sitten vasta se asia, joka -on esitettävä. Tosin tämä onkin enin valtioviisasta: ensin hyväily, -ylistys, syvimmän alamaisuuden vakuutus, -- ja sitten vasta armollisen -suostumuksen pyyntö, ikäänkuin myöntymys todellakin muka riippuisi vaan -keisarin vapaasta tahdosta ja armosta. -- Keisari käsittää kaikki -hovissa tapahtuvat ikävyydet ja painostavan hengen ainoastaan -personallisen epäsovun seuraukseksi ministeriensä välillä, Hänen -luonnostaan hellä ja hyvä sydämensä kärsii tästä epäsovusta kovasti. Ja -sentähden hänen ainoa toivonsa on sovittaa vihannesten välin. Tähän -tehtävään hän panee ainoan valtioviisautensa. Myönnytyksillä molemmille -puolille hän koettaa saavuttaa tasapainoa. Liikuttavaa on kuulla -keisarin kerran puhkeavan sanoihin: kuinka minä odotan sitä päivää, -jolloin täällä on tehty sovinto ja kaikki olemme muuttuneet yhdeksi! -Vihdoin hän näiden sovintopuuhiensa vuoksi on muun muassa pakotettuna -työntämään luotansa sorretun kansan, joka on lähetystön kautta -tunkeutunut hänen luokseen anoakseen häneltä oikeuksiensa turvaamista. --- Se pettämätön keino, jota Godunov viime tingassa aina käyttää -tahtonsa läpiviemiseen, on uhkaus erota hallitusasiain hoidosta, ellei -keisari myönny. Häntä muka nämä asiat painavat ja rasittavat, hänen -voimansa tuskin muka riittävät pitämään koossa sitä monimutkaista -hallitusasiain vyyhteä, joka yhä kasvaa ja suurenee. Sentähden ei muka -hänelle olisi mikään niin mieluista kuin päästä näistä vaivoista. Mutta -jos hänen tuumillensa asetetaan vielä esteitä ja vastuksia, niin ei -hänen auta muu kuin suorastaan _pyytää_ eroa. Tämä keino tepsii. -Keisari ei voi ajatellakaan semmoista mahdollisuutta, että Godunov -jättäisi paikkansa. Ja asia loppuu aina niin, että jälkimäisen tahto -voittaa. -- Tapahtuu kuitenkin kerran niin, että keisari tuskaantuu -ministeriinsä, joka vastoin valallista lupaustaan oli vanginnut kansan -johtavat miehet. Keisari vaatii heidän vapauttamistansa, mutta -ministeri vastustaa. Raivostuneena keisari vihdoin lyö kätensä pöytään -ja kysyy kolme kertaa peräkkäin: olenko minä keisari, vai en? Kun nyt -Godunov taas palaa vanhaan keinoonsa ja pyytää eroa, sanoo keisari: -saat lähteä, mene! Ja vaikka ministeri kuinka koettaakin peruuttaa -eronpyyntöänsä, käskee keisari hänen vaan lähtemään. -- Kun esirippu -tämän jälkeen ensi kerran nousee, näemme keisariparan istuvan vaimonsa -seurassa selailemassa valtakunnan asiapapereita. Hän on nyt päättänyt -ryhtyä hallitustoimiin ja arvelee suurimman takeen kansan -säilyttämiseksi oikeuksissaan olevan siinä, että hän itse jokaisessa -yksityistapauksessa määrää kuinka on meneteltävä. Pian saamme kuitenkin -nähdä keisarin tuskastuvan, hänen paperinsa vähitellen sekaantuvat, hän -huokailee, pyhkii hikeä otsaltaan, mutta selvää ei vaan tule mistään. -Hän on vihdoin valmis hakemaan apua vaikka mistä. Mutta silloin kuin -enin tarvittaisiin, ei ole miestä saatavissa. Ei kukaan ilmaannu häntä -auttamaan. Ja niinpä hän tuskissansa jälleen kääntyy hyljätyn -ministerinsä puoleen, joka tulee entistä enemmän yksinvaltiaaksi, -kukistaa Shuiskin aatteinensa, ja nostaa näin suuren, yhtenäisen ja -jakamattoman Venäjän valtion mahtavan lipun. Keisari heikkonee yhä -enemmän ja luopuu vihdoin kokonaan hallitusasioista. - - - - -IV. - - -(Tämä luku on kokoonpantu erinäisistä muistiinpanoista ja kirjoitettu -myöhemmin kuin jälkimäiset). - -Läksimme Pietarista päivällä Krimin nientä kohden. - -Yhä harvenevia kirkkoja ja tehtaanpiippuja, yhä vähemmän komeita -huviloita, yhä enemmän ränsistyneitä puurakennuksia; vihdoin nekin -harvenevat, muuttuvat ladoiksi, -- ja samassa olemme aukeilla kentillä, -joissa pitkien välien perästä joko kaukana taivaanrannassa näkyy vielä -kyliä kiiltokupuisine kirkkoinensa tai suhahtaa juna läpi jonkun -semmoisen aronlapsen, jättäen mieleen elävän vaikutuksen venäläisestä -kylästä. - -Jos ajattelen koko matkaa Pietarista Krimiin saakka, ja yhdistän yhteen -kaikki hajanaiset muistoni, niin on edessäni seuraava kuva: - -Pietarista lähtiessä tuntuu kaikki seudut tavattoman köyhtyneiltä, jopa -on niissä jonkinlainen raastetun ilme, ikäänkuin olisi heitetty -autioksi talot ja menty pois sittenkuin on ensin kaikki irti nyljetty. -Kuitenkin siellä täällä kylänkujilla liikahtelee joku äijä, -vaimoihminen punakirjavassa asussaan kantaa olkakorennolla vettä, -- ja -voi arvata, että siis liekehtii tässäkin kylässä vielä piisivalkea. -Silmä tottuu hyvin pian tuohon yksitoikkoiseen rappeutuvaisuuteen, eikä -odota enää muuta, ja sen sijaan rupeaa hakemalla hakemaan ihmisiä, -voidakseen niistä päätellä edemmäs. Sillä niinhän se on, että missä -ikinä elämää näkee, siinä heti ikäänkuin utelee: mikähän noitakin -elättää? Ja sentähden, kun ei ole mitään vuoria, ei mitään järviä, ei -mitään vaihtelua, kun rakennukset ovat vinot, 4-5 tuuman pyöreistä -hirsistä, läävät kallellaan, katot sisäänvajonneet, sitä suuremmalla -uteliaisuudella tutkii ihmisten meininkejä, nähdäksensä mistä he saavat -elämän ilonsa. Sillä elämää ilman mitään ilon lähdettä ei luulisi -voivan olla. -- Tuolla ponnisteli joku mies metsätietä myöten. Hän -piiskasi hevostansa, joka oli laiha kaakki: silminnähtävästi hän oli -jättänyt kaiken sen ilon, minkä miehelle tuottaa hyvä talli ja -hirnahteleva hoidokas sen pilttuussa, jättänyt ja heilahuttanut kätensä -koko jutulle. Kunhan jotenkuten saisi halkokuormansa perille, menköön -vaan se tai tuo hihna poikki, voihan sitoa ohjanperilläkin hädän -tullen, pläiskis hevonen, etkös mene! Niin tekee mies, joka on eronnut -kaikista hyvän elämän toiveista ja tekee työtä ainoastaan leivän -vuoksi. -- Tuossa taas akka nostamassa vettä kaivosta. Hänen molemmat -ämpärinsä vuotavat, hänellä ei ole mitään tankoa eikä kiulua tämän -päässä, jolla ammentaisi, vaan pudottaa hän omat ämpärinsä vuoron -perään kaivoon ja nostaa ne sieltä nuoranpätkän avulla: kunhan saan -vettä senverran tupaan, että juuri riittää, niin mitäpä niistä sen -kummemmista varustuksista. Näin tekee vaimo, joka ei enää näe mitään -mahdollisuutta saada kerran ympärillensä siisti koti ja järjestys -taloon. -- Rupesin jutteluihin erään rautatien rakentajainsinöörin -kanssa. Hän sysäsi häikäilemättä kaikki tyyni kansan oman velttouden ja -huonouden syyksi. "Elävät kuin siat, yhdessä elukat ja ihmiset, -eivätkä muuta ajattele kuin kuinka pääsisivät vähemmällä työllä!" -Päiväpalkoista kun tiedustelin, sanoi hän tavallisesta rautatietyöstä -maksettavan 40 kopeekkaa. Naistyöpäivä palkitaan 20 kopeekalla, -yksityisten työssä vielä vähemmän. Saako hän sillä ruokansa ostetuksi? -"Paljokos se akka tarvitsee, sieppaa kotoa lähtiessään leipää ja -kurkun, siinä on hänen ruokansa; mies taas syöpi leipää ja särpii -kaljaa päälle." -- Näistä päiväpalkoista käy päättäminen, miten -"tuottava" on sitten työ kotosalla, noissa ränsistyneissä kylissä ja -noilla hajanaisilla peltosaroilla (jotka jaetaan tuon tuostakin -kyläläisten kesken, kuten Suomessa kateudella mainitaan). - -Lähestyessä Moskovata, näyttää maa käyvän yhä hedelmällisemmäksi, -peltoviljelykset laajenevat ja saavat suuremmoisemman näyn, -puutarhaviljelyskin on paikotellen -- kaupungin lähistöillä -- -voimassa. Sama on asianlaita Moskovasta etelään lähtiessä, Mutta -omituisesti pistää silmään se seikka, etteivät nuo ränsistyneet kylät -ja elämään haluttomat ihmiset muuksi muutu, vaikka maat ja viljelykset -muuttuvat. Yhä vaan sama alakuloisuudenleima on asumuksissa ja kaikissa -ihmisolennoissa. Yhä samalla tavalla, mies piiskaa laihaa hevostansa ja -vaimo kantaa vettä vuotavissa ämpäreissä. - -Alituisesta uloskatsomisesta väsyy, ja kun lepuuttaa silmää hämärän -vaunun harmaissa sohvaväreissä, näkee niillä löllyvän pelkkiä ilosia, -hyvinvoipia, varakkaita ihmisiä, ilosessa, huolettomassa keskustelussa -toinen toisensa kanssa. Tähän maailmaan tutustuessa -- ja siihen oli -kyllin tilaisuutta, kun tuli istuneeksi junassa 6 vuorokautta, -- tekee -aivan pian sen havainnon, että Venäjän täytyy olla tavattoman rikkaan -maan. Jollei tätä havaintoa ole tehnyt sen kaupunkien, yleisten -laitosten, yksityisten rakennusten ja erittäinkin kirkkojen komeutta -katsoessa, niin varmaan sen tekee, antautuessa puheisiin venäläisten -kauppiasten ja afäärimiesten kanssa. Siinä ei todellakaan liikuta -sataruplasissa ainoastaan! -- Vielä toinen merkillisyys, joka ei voi -jäädä huomaamatta, on se, että useimmat näistä pohatoista, erittäinkin -liikkuvista afäärimiehistä, vaikka näennäisesti puhuvatkin sujuvaa -venäjänkieltä, lähemmin tarkastaessa eivät olekaan venäläisiä, vaan -jotakin muuta kansallisuutta, saksalaisia, lättiläisiä, puolalaisia -y.m. Kuulinpa erään venäläisen tätä asiaa niinkuin tuskittelevankin. -"Nuo puolalaiset esimerkiksi", sanoi hän, "kyllä he ovat valmiit -haukkumaan venäläisten sortoa, mutta itse asiassa he sortavat meitä: he -ovat anastaneet parhaimmat virkapaikkamme, heitä vilisee kaikilla -liikealoilla, he -- he" -- ja hän ei löytänyt kyllin mehukkaita sanoja -tätä puolalaistulvaa kuvataksensa. "Jos venäläiset kukistavat -täydellisesti heidän kansallisuutensa, eihän voi muuta kuin antaa -heille sijaan täydet _venäläisen_ oikeudet", sanoin minä. Venäläinen, -tietäen että minä olen suomalainen, katsahti vaan kulmiensa alta -minuun, ja meidän keskustelumme päättyi siihen. Mutta minun -tarkoitukseni olisi ollut peloittaa häntä vielä "suomalaistulvallakin", -jahka täysi yhdenmukaisuus kerran tulee toteutetuksi. - -Kaukana siitä, että tämä venäläisiin oloihin sulautunut aines olisi -jotain miellyttävää ja toivottavaa jollekin valtiolle. Päinvastoin. En -tiedä mitään niin vastenmielisesti vaikuttavaa rotua, kuin -venäläistynyt saksalainen tai puolalainen Venäjällä. Hän tahtoo -mielellään salata kansallisuutensa ja näyttäytyä täysvenäläiseltä, on -perin puhelias, tuttu kaikkien olojen kanssa, liikkuu jokapaikassa kuin -kotonaan, on vaativainen, tiuskuu alemmille, katsoo käytännöllisen -kokemuksensa avulla muiden yli, käyttää täydessä mitassa hyväkseen -niitä oikeuksia alemman yli, joita traditsioni myöntää venäläiselle -aateliselle, nauttii suurin siemauksin rikkaiden rajattomasta -vapaudesta Venäjällä tehdä mitä tahtovat. Ja kaiken tämän ohessa hän on -tavattoman kylmä ja tyly varsinaiselle venäläiselle luonteelle ja -hengelle, joka huokuu maan omasta povesta, sen syvistä, köyhistä -riveistä, -- jota hän ei voi, ei tahdo eikä halua ymmärtää. Nylkeminen -ei ikäänkuin koske hänen sydämmeensä täällä. Istuu jokin kaukainen -koston tunne. Ja eiköhän olekin juuri tässä yksi syy silmiinpistävään -tylyyteen vallassäädyn ja talonpojan välillä Venäjällä. Ainakin minusta -näyttää, että puhdas venäläinen, jos onkin rikastunut, on hyvin -taipuisa säilyttämään vissiä luottamuksen ja ystävyyden väliä alempiin, -ja ajottain tuntee tasoittamisen tarvetta, ja tylyys on hänelle -jotenkin vieras. - -Mitä tämän varakkaan väestön elämäniloon tulee, niin on se osaksi -näennäistä, ja ainoastaan ihan kokematon silmä voi ottaa kokonaan -todeksi heidän valoisan mielentilansa esimerkiksi tämmöisessä vaunussa, -jonka mukana seuraa täydellinen ravintola ja jossa tarjoutuu joka hetki -tilaisuus virkistää elinhermojansa makealla teellä, appelsiineillä, -kahvilla, oluella, viineillä, samppanjalla ja viinalla. Mutta täytyy -toiselta puolen sanoa, että ihan selvänäkin nuori afääri-, tiede- tai -virkamiehen alku on kaukana semmoisesta haluttomuudesta elämään, jonka -näkee ikkunasta ulos katsoessa, silmän tarttuessa hajanaisiin -ohikiitäviin yksityiskohtiin Venäjän määrättömän kansan asumuksilla. -Häntä innostuttaa tulevaisuuden toiveensa; ja vaikka hän olisi kuinka -köyhä tahansa, noudattaa hän siisteyttä ja pysyy hyvällä mielellä, -sillä hänen tulevaisuuden toiveensa elättää häntä. Jos nämät toiveet -otetaan häneltä pois, kadottaa hän tietysti kaiken halunsa ja -heittäytyy rentuksi. -- Mitä jos nyt sen ihmisen, jota sanotaan -talonpojaksi, olisi aivan sama laita! Ei tietysti voi olla kysymystä -siitä, että venäläinen talonpoika toivoisi pääsevänsä sataruplasiin -käsiksi ja heittäytyisi rentuksi, kun ei ole mahdollisuutta niitä -saada. Mutta jospa hänen on mahdotonta saavuttaa juuri sitä, mikä on -hänen kannaltaan, niinkuin jokaisen muun ihmisen kannalta, kaiken -elämänilon perustus, nimittäin: nähdä tuloksia työstänsä. Ja jospa hän -nyt heittäytyy rentuksi vaan senvuoksi, ettei hän näe edessään mitään -tämmöistä mahdollisuutta! Tosin sanotaan ja ajatellaan, että -talonpojalla pitää oleman luottamus tulevaiseen elämään haudan tuolla -puolen, ja että tämmöisestä luottamuksesta pitäisi lähtemän kylläkin -elämäniloa, ja intoa semmoisenkin työn tekemiseen, joka ei elätä. Mutta -jos nyt hänen sisällinen uskontonsa eli vakaumuksensa käskisi häntä -toimittamaan niin, että hevonen saa seistä hyvässä tallissa, saa syödä -hyvin, käskisi häntä vaatettamaan lapsensa ja järjestämään taloutensa, -ja tämä juuri olisikin hänelle mahdotonta, tämä ainoa, johon talonpoika -pitää kunnianansa pyrkiä! Hänen renttumaisuutensa olisi silloin vaan -seuraus siitä, ettei hän näe mahdollisuutta suorittaa talonpoikasta -kunniatehtäväänsä. Mikä siis tekee sen hänelle mahdottomaksi? Ja -hakiessa vastausta taas minun silmäni siirtyvät ulkoa sisälle, tuohon -huolettomaan ja iloiseen väestöön junavaunussa, ja ennenkuin -torkuksistani pääsen kokonaan uneen, kulkevat silmieni ohi jälleen -Pietarin ja Moskovan komeudet, sen mahdottomat palatsit, kasarmit, -tiede- ja taideakatemiat, huvipaikat, loistoravintolat ja yksityisten -vaunut mustilla orhilla ja kultasilla valjailla, ja kuuluu kavionkopse -puisella kivisillalla. -- Yhtä lajia väestöä minä en koskaan näin näe -kulkevaksi silmieni edessä, sitä, joka ei olisi uppo rikas eikä ruti -köyhä. Ja minä selitän sen itselleni siten, että tätä väestöä on -varmaan niin ylen vähän Venäjällä, ettei se ole silmiin sattunutkaan. -Päävaikutus on: tässä maassa on herroilla hyvät päivät, talonpojilla -sitä huonommat. - -Vasta tultua Krimiin, aloin huomata eräänlaista keskiväestöä, joka ei -ollut upporikasta eikä rutiköyhää, vaan hyvinvoipia pikku viljelijöitä. - -Tämä seutu -- sen luonnonkauneudet jääkööt tällä kertaa syrjään, -- -eroaa suuresti koko muusta Venäjästä. Yhtäkkiä alkavat asumukset -siistiytyä. Yhtäkkiä ovat kujat ikäänkuin laastut, likaläjät korjatut. -Asumukset ovat valkosiksi maalatut, sisältä näkyy vaatimattomat -ikkunaverhot, ja päivä paistaa puhtaalle permannolle. Ei mitään -vuotavia ämpäreitä, ei mitään nääntyviä hevosia eikä hajoavia -ajokaluja! - -Mutta näissä kylissä ja näissä asumuksissa ei asu venäläisiä, vaan asuu -Krimin tataareja, jotakin kreikkalaisten ja italialaisten kanssa -sekoittunutta muhamettilaista väestöä. (Ne ovat eroitettavat Kasaanin -tataarilaisista sekä ulkonäkönsä että elämäntapojensa puolesta). - -Heidän kylänsä ovat rakennetut enimmäkseen suurten vuorien -rinteille, joiden maaperä on muodostunut rappeutuneesta vuorikivestä -(schiefer-lajia) ja orgaanisista multalisistä. Missä ei ole -peltotilkkuja siellä on suuria tammi- ja pyökkimetsiä, ylempänä kasvaa -usein männiköitä ja huipussa on tavallisesti paljas kivi, (joka meidän -olomme aikana oli vielä paikotellen lumen peitossa, vaikka laaksoissa -oli jo tukahduttava kuumuus). He viljelevät enimmäkseen tupakkia ja -viiniköynnöksiä. - -Kyläelämä näyttää iloiselta ja vilkkaalta, lapset ovat hyvin ja -siististi vaatetetut, miehet toimeliaat ja maanviljelystä rakastavat. -Sanotaan että tataari hoitaa istuttamaansa puuta niinkuin omaa -poikaansa. Vaimot olivat enimmäkseen -- itämaalaiseen tapaan -- -näkymättömissä ja jos sattumaltakin kohtaavat vieraan miespuolisen, -peittäytyvät huntuihinsa. Kuitenkin, kun heidän pyhäpäivänänsä kerran -istuimme maalailemassa, mielestämme näkymättömässä paikassa erään talon -takapihalla, ja miehet kaikki olivat kirkossa, niin eikös pujahtanut -esille emäntä tuoden meille hyvää kahvia juotavaksi. Heidän -vieraanvaraisuutensa on ylt-yleensä tunnettu. Jos jalallansa astuu -talon maalle, niin ei kestityksettä pääse pois. Myöskin on heillä -semmoinen sääntö, että jos missä syödään, ja joku syrjäinen, vaikka -kuinka köyhä ja alhainen, katsahtaa kerrankin ruokaan, on hän heti -pyydettävä mukaan syömään, ja vaadittava tiukkaan, sydämmen pohjasta. -He pitävät lujasti kiinni muhamettilaisesta uskonnostaan ja uskovat -herkkuisaan paradiisiin kuoleman perästä. He eivät juo koskaan väkeviä, -he ovat voimakkaita ja ilosia. Venäjän hallitus ei häiritse heidän -uskonnollisia laitoksiaan ja elämäänsä, niin että heillä on omakieliset -koulunsa, joissa opetetaan vapaasti tataarilaisuutta. Yleensä -tarkoittaa politiikka, kuten kerrottiin, heidän jättämistään rauhaan. - -Heidän maansa lienevät tosin hedelmällisiä Krimin lauhkeilla -rannikoilla, mutta epäilemättä ovat hekin verotetut saman mittakaavan -mukaan kuin muut; ei tietysti voi otaksua, että tataarilaisia ainakaan -pidettäisiin tässä suhteessa löyhemmällä kuin venäläisiä. Heidän -maatilkuillansa ei ole toimeenpantu mitään semmoista venäläistä -maanjakoa, jota muutamat suomalaiset kuuluvat pitäneen toivottavana -meillä. Heillä voi maan omistusoikeuden siirto tapahtua ainoastaan -heidän omien ja hyvin omituisten tataarilaisten tapojen mukaan, tosin -ilman varsinaisia kirjallisia kiinnepapereja, mutta sen sijaan -noudattamalla tarkasti määrättyjä ulkonaisia ehtoja. - -Aineellisen toimeentulon puolesta sanotaan heidän olevan verrattain -hyvinkin vaikeassa asemassa ja heidän täytyy jännittää koko -ahkeruutensa ja toimeliaisuutensa pysyäkseen pystyssä. - -Mutta ei mitään väsymyksen ja nääntymyksen merkkiä näy heidän -olennossansa. Pää on heillä pystyssä, he ovat aina reippaan ja ilosen -näkösiä, aina valmiit auttamaan, valmiit leikkipuheisin ja satunnaisiin -meininkeihin noin vaan lystin vuoksi. - -Kuinka on tämä selitettävä? Olisiko luoja epäonnistunut luodessaan -venäläisen talonpojan, tehnyt hänet mahdottomaksi siisteyteen, -säntillisyyteen, rikkauteen ja pysyvään elämäniloon ilman viinan -myötävaikutusta? Olisiko hänen tehtäväksensä vaan pantu elämä -jonkinlaisena päiväläisenä omassa kylässään, jokapäivä vaan kärsästä -kuonoon minkä irti saa, -- koota rikkautta ja loistoa kaupunkeihin ja -itse jäädä kaikesta osattomaksi? "Hän itse ei välitä mistään, hänellä -ei ole mitään elämän intressejä", sanovat kaikki hänen arvostelijansa. - -"Kaikilla muilla on hyvä elää Venäjällä, venäläisellä itsellään vaan on -huono", sanoi joku. Ja niinhän se todella näyttää olevankin. Koskapa -itse tataareilla on niin paljon, paljon parempi kuin oikeauskoisilla. - -Mikä se sitten on, joka voi antaa elämäniloa eli elämisen halua ja -tehdä elämisen mahdolliseksi vaikeissakin oloissa? Eihän voine sanoa -että muhamettilainen uskonto olisi tässä suhteessa apuna, ja olisi -paljon etevämpi sisällykseltään venäläistä uskontoa. Syy ei siis voi -olla siinä. Yhtä voi sanoa, ja se on: että tataari Venäjällä _saa -uskoa_ mihin hän tahtoo, saa vapaasti harjoittaa oman uskontonsa -vaatimuksia, saa vapaasti kokoontua niistä asioista keskustelemaan, -toisin sanoen, saa _elää_ niinkuin tahtoo. Mutta niin ei venäläinen. -Tämä on aina toinen puoli ihmisen ravinnosta, sillä ei ihminen elä -ainoastaan leivästä. Ja jos tämä toinen puoli puuttuu, niin ihminen -kuihtuukin aivan kuin ravinnon puutteesta: häneltä katoo elämänilo, hän -rappeutuu, heittäytyy huolimattomaksi, juopoksi ja tarmottomaksi, -- ja -ämpärit vuotavat ja ajoneuvot menevät hajalle. - - - - -V. - -Moskovassa, 16. IV. - - -Tulimme tänään aamulla. Se on minulle vanha tuttu tämä Moskova. Muistan -entisestään nuo pyöristetyt, lapsekkaat rakennusmuodot, kirjavakupuiset -kirkontornit, kiertelevät kadut ja niiden loppumattomat sarjat -rihkamapuoteja, takertuvine tavaran tarjoojineen. Rahvas liikkuu -kaduilla, juttelee ja nauraa vallattomasti niinkuin kotonaan, pitkät -kuormajonot matelevat hiljakseen eteenpäin, luokka luokan takana -kirjavine värineen, ja issikat pujahtelevat toistensa ohi piiska ojona, -vaarallisesti keikkuvine ajoneuvoineen. - -Veljeni, katsellessamme moskovalaisia rakennuksia ja niiden -arkitektuuria, valitteli, että tämä kaikki ei ollut "ehta" -itämaalaista, vaan tuntui pikemmin raa'alla kädellä tehdyltä sen -kopialta. Erittäin pisti pahasti hänen silmäänsä värien liika kirjavuus -ja aiheeton yhteensovitus, -- aivan kuin nämät makuasiat olisivat -olleet jätetyt vaan jonkun lankkumaalarin tai kirkkodiakoonin -ratkaistaviksi. Sitävastoin miellytti häntä suuresti tuo originelli -Iivan Julman kirkko, jonka sisäpuoltakin tarkastimme. Koko tässä -suuressa kirkossa ei ole mitään suurempaa salia, vaan se on täynnänsä -pieniä, matalia, eri pyhimyksille omistettuja komeroita. Jokaisesta -lokerosta pääsee kahteen toiseen lokeroon. Ovet ja seinät ovat holvin -tapaisesti kaaritetut, katto niinikään. Jollei olisi kuljettajaa, niin -varmaan eksyisi piankin kuin pahimpaan labyrinttiin. Komeroiden -seinille on maalattuna kaikellaisia hämäriä kuvia eri pyhimyksien -historiasta, ja sinne tänne, minne on mahtunut, monenmoisia kiemuroita, -enimmäkseen veripunasella värillä, aina ylimpään holvien yhtymäpaikkaan -saakka. Vihdoin, monen mutkan ja kiertelyn perästä päästään -pääalttarille, jonka edessä johdattaja pysähtyy ja kieltää -ohimenemästä, puhumattakaan sisälle pääsemisestä. Tämä komero on -suurempi ja korkeampi muita ja sen sisustus on hiukan juhlallisempi, -riippuvine verhoinensa mystillisesti salatun kaikkein pyhimmän edessä. -Mutta ei missään koko kirkossa näy mitään suurta, valaistua, aukaistua, -ei missään sitä rajatonta, vapaata ja rohkeata, jonka Venäjän -suuripiirteiset, äärettömät lakeudet jättävät mieleen. Se on taideluoma -sellaisessa maassa, jossa vapaa ja avonainen taide oli sensureerattu. -Se on sen makua, joka on sensureerannut. Kaikki on suljettua, -litistettyä, komeromaista, monimutkaista, niinkuin olisi tahdottu -kuvata, kuinka monimutkainen on tie pääalttarin -- Kristuksen luo: -ilman johdatusta ei sinne mitenkään saisi löytää. Tämä taideluoma oli -niin Iivan Julman mieleen, että hän kuuluu mestauttaneen arkitehdin, -joka oli sen rakennuttanut, sanoen: "jääköön tämä temppeli elämäsi -parhaimmaksi teokseksi!" - -Oikein tuntuu keveältä tulla ulos tästä labyrintistä, ja hetkeksi -näyttää, niinkuin auringon valaisemat, elävät ihmispyörteet kaduilla jo -todistaisivat toisesta, enemmän vapautuneesta elämästä, ja että tuo -hirmuvalta onkin vaan entisyyden historiaan kuuluva. - -Me asetuimme Moskovassa Peterhofin ravintolaan, joka on juuri -yliopiston vieressä. Monasti tulimme kulkeneeksi yliopiston suurten -rakennusten ohitse. Ne olivat kuin kuolleet. Ei ketään näkynyt pihalla -eikä käytävien luona. Portti, joka tuopi kadulle -- korkea rautainen -pisteaita erottaa yliopistopihan kadusta, -- oli vielä eilen ylhäältä -ketjuilla lukittu, niin ettei siitä olisi mahtunut sisälle eikä ulos -kuin yksi kerrallaan. Monimiehinen dvornikkajoukko seisoi sen luona -vahtina. -- Tänä-päivänä, kun tutkinnot ovat alkaneet, on portti auki, -mutta dvornikkoihin on liittynyt poliiseja. Näitä seisoskelee pitkin -katuja, määrätyn välimatkan päässä toisistaan, katujen kulmissa on -ratsastavia santarmeja. Ylioppilaita liikkuu siellä täällä, kaksi tai -kolme yhdessä, ei kukaan mene sisälle portista. Sotaväen maneesi on -vieressä, sinne menee toisinaan poliiseja ja tulee sieltä takasin. -Pitkin Tverskajan katua kulkee ylioppilaita ja poliiseja vierekkäin, -pari toisensa perästä, muutamat ajavat issikallakin. He kulkevat muuten -aivan rauhallisina, mutta yhtä kun minä satuin tarkemmin katsahtamaan, -olivat hänen kasvonsa kalvenneet ja huulet värähtelivät. - -Nämät mahtavat olla kovin tavallisia tapauksia täällä, koska -en parhaalla tahdollakaan löytänyt mitään selityksiä asiasta -sanomalehdissä. Ihmiset puhuvat sitä enemmän. Ainoastaan "Hallituksen -Sanansaattaja" näytti olleensa kyllin virkeä ja on kertonut tarkasti -kaikki asiat. Luultavasti tämä kertomus on ollut Suomessakin julkaistu -ja siellä siis tiedetään, että yliopistot ovat suljetut, että enimmät -ylioppilaat ovat erotetut ainiaaksi ja toimitetut kruunun kyydillä -kotiseuduillensa, ja että syyllisimmät tulevat lain kovimman -rangaistuksen alaisiksi. - -Semstvo-laitos -- jäännös kunnallisesta itsehallinnosta Venäjällä -- -aijotaan nyt sekin vihdoinkin kokonaan hävittää. Aina olenkin -ihmetellyt, kuinka tämä laitos, näinä yhdenmukaisuus-pyrintöjen -aikoina, on Venäjän omassa sisuksessa saanut viipyä. - -Usein, erittäin matkoilla ollen, kun ottaa arvostellakseen ja -kuvatakseen jonkun kansan elämätä ja siinä tarkoituksessa panee -merkille kaikkea mitä edessänsä huomaa, tulee tunto siitä, että jokin -tärkeä seikka tahtoo jäädä huomioon ottamatta, ja juuri kaikkein -tärkein, josta se, mikä näkyy silmälle, on ainoastaan kaukainen -heijastus, -- miltei vastakohta sille, mikä on peräpohjalla -näkymätönnä. - -Minä näin iloisen Moskovan, ihmiset kulkevat, juttelevat, ostelevat, -ajelevat aivan kuin ei mitään erinomaisempaa olisi tapahtunut, aivan -kuin he tuskin tietäisivät, että mikään olisi nurinpäin, tai ainakin, -niinkuin kaikki tyyni olisi heille äärettömän kaukaisia tapauksia. Ja -senpä vuoksi, heistä päättäessä, tahtoisi kuvata elämää täällä -yleensäkin epätoivoisen pintapuoliseksi, lopullisesti tukahdutetuksi, -niin ettei mitään valonkipinää enää olisi olemassa. Mutta siinäpä juuri -rupeekin tuntumaan käsky katsahtaa syvemmälle, päältä näkymättömään. - -Menneiden aikojen takaa nousee silloin etualalle kaikki se, mitä Venäjä -on tuottanut kirjallisuudessansa -- elävä heijastus sen suurista -kärsimyksistä, sen harvinaisesta itsensäarvostelemisen kyvystä, sen -haaveista, sen ihanteista ja kaipauksista. Gogol, Lermantof, Nekrasof, -Dostojefski, Turgenjef -- olisivatko näiden luomat kirjalliset -elämänkuvat ja ihanteet, jotka henkivät niin puhdasta yleisinhimillistä -vapautta, olleet ja menneet, niin ettei enää tuntuisi heidän -vaikutuksensa? Ei suinkaan. Joka on päässyt sivistyneen venäläisen -luonteen perille, näkee selvästi, kuinka syvässä vuorovaikutuksessa he -ovat kasvaneet näiden kirjailijoittensa kanssa. Näyttää niinkuin koko -heidän sydämmensä sisällys ja ajatustapa olisi näiden kirjailijain -luoma. Ja sentähden otan sanoakseni, että, mikäli tunnen muita kansoja, -en tiedä missään kasvatukseltaan ja aatteiltaan niin yleisinhimillisiä -luonteita kuin ovat aivan yleensä venäläiset. He ovat vaan -sensureeratut Venäjällä ja siksi näkymättömissä. Mutta syvällä sykkii -yhä suuri, lahjakas ja oikeutta palavasti rakastava sydän, eivätkä -mitkään päälle pannut peitteet voi saada sen sykintää tuntumattomaksi. - -Meillä on Venäjällä enemmän ystäviä kuin me tiedämme aavistaa. - - * * * * * - -Omituinen ilmiö on, että siellä tavallisesti vaan aniharvat kirjailijat -samalla aikaa ovat vallan päällä, ja vaikuttavat yleisöön; muut ovat -silloin aivan vähäpätöisiä näiden suuruuksien rinnalla. - -Niinpä on tähänkin aikaan, Turgenjefin kuolemasta saakka, Leo Tolstoi -ollut melkein ainoa huomattavampi kirjailija, mutta hän sitä -merkitsevämpi ja vaikuttavampi. Niinkuin Venäjän hallitsija on yksi ja -kaikki hallitusnuorat koko laajasta valtakunnasta juoksevat hänessä -yhteen, niin Leo Tolstoi on siellä näkymättömän aatteen kuningas -yksinänsä. - -Huolimatta siitä, että useimmat ja tärkeimmät hänen kirjoistansa ovat -Venäjällä kielletyt, on hänen maailmankatsomuksensa siellä hyvin -tunnettu ja jo tehnyt aivan arvaamattoman vaikutuksen laajaan -ympäristöönsä. Tietysti on Venäjänkin yleisössä paljon niitä, jotka -mielellään järkeilisivät hänen aatteensa mitättömiksi ja sanovat ukkoa -höperöksi. Mutta niin ei suuri yleisö. Melkein yhtä suuri yleisyys kuin -Venäjällä, on hänellä ulkomaillakin, enin ehkä Englannissa ja -Amerikassa. Siellä sitäpaitsi tunnetaan perusteellisemmin hänen -aatteitansa, koska kirjat ovat saatavissa. - -Venäjällä ovat nämät aatteet voineet levitä ainoastaan puheiden kautta -miehestä mieheen. Ja puheet taas syntyvät siitä, että ihmiset näkevät -hänen toteuttavan elämässään uskoansa. Kaikki tuntevat Jasnaja Poljanan -ja vanhan kreivin elämäntapoja siellä. -- Talvella asuskelee Leo -Tolstoi kuitenkin perheensä mukana kaupungissa, vaimonsa ja lastensa -talossa, syventyneenä siellä kirjallisiin töihinsä, ja myöskin -vastaanottaen luoksensa lukemattomia uteliaita kävijöitä, kysyjiä, -väitteliöitä, tiede- ja taidemiehiä, avun ja neuvon hakijoita. - -Tämän Venäjän yksinvaltiaan aatteenkuninkaan luo minunkin oli nyt -meneminen. - - * * * * * - -Kreivinna Tolstoin talo on Moskovan syrjäosassa. Eräältä torilta -käännytään kapealle kadulle, kuljetaan suuren oluttehtaan ohitse ja -lähestytään jotakin vielä suurempaa tehdasta. Sitä ennen on korkea -aita, jonka takana puutarha ja pieni piha. Melkein keskellä tätä pihaa -seisoo vanhan näköinen kaksikerroksinen puurakennus, jossa Tolstoin -perhe asuu talven aikana. - -Kun tulin sisälle, katsahti lakeija vähän oudosti minuun ja ilmoitti, -että kreivi ottaa vastaan vasta 8:lta illalla. Minä pyysin tavata -tuttavaani, joka satunnaisesti työskentelee täällä, ja hän vei minut -yläkertaan, luvaten kohta ilmoittaa tulostani. Täällä oli tuttavallani --- hän on taiteilija Ge vainajan poika, Nikolai Ge, -- edessään -Tolstoin uuden romaanin, "Ylösnousemuksen" korrehtuuri. Osa romaania -on, kuten tunnettu, jo painettu "Niva"-nimisessä kuvallisessa -aikakauslehdessä. Samaan aikaan sitä painetaan useimmissa muissa -maissa, joihin käsikirjoituksia on myöty. Tolstoi on tehnyt poikkeuksen -tavallisesta tavastaan antaa käsikirjoituksensa vapaasti kenen tahansa -painatettavaksi. Nyt on hän myönyt käsikirjoituksensa auttaaksensa -rahallisesti duhoboorien -- sotapalveluksesta kieltäytyvien -- -siirtymistä Amerikaan. Romaanin toinen puoli ei ole läheskään vielä -lopullisessa muodossaan. Kun tarkastelin noita kovin muutettuja -korrehtuuriarkkeja, kertoi ystäväni, että Tolstoi tavallisesti muuttaa -ensimäisessä korrehtuurissa melkein kaikki paikat, -- toisessa -korrehtuurissa useasti yhtä paljon ja vasta kolmannessa jääpi jotain -oikaisematta. Useasti tulee lisään suuria osia, monasti seikkoja, jotka -valaisevat ihan uudelta kannalta kerrottuja asioita. Nykyjään on -kirjailija ankarassa työssä tämmöisen viimeistelyn vuoksi, joka työ -kysyy sitäkin suurempaa voimain ponnistusta, koska se on välipuheen -mukaan määräajaksi loppuun saatettava. Kaikki venäläiset, joiden kanssa -olen tästä romaanista puhunut, ovat aivan haltioissaan siitä, -ihmettelevät sen innokasta, nuorteata henkeä, kuvauksien tavatonta -elävyyttä ja psykologian ehdotonta vaikuttavuutta. Ainoastaan -"Moskovskija Wiedomosti" on esiintynyt moittivalla arvostelulla. Siinä -paheksitaan, että Tolstoi on jälleen tuonut kaunokirjallisuuteen -"likaa" ja ruvennut avonaisesti puhumaan kevytmielisistä naisista, -- -että luottamus tuomio-istuimiin on horjahutettu y.m., selvällä -tarkoituksella sanoa, että tämä romaani olisi Venäjällä kiellettävä! - -Huone, jossa odottelin oli rikkaasti sisustettu, seinillä taideteoksia, -permannolla mattoja, sohvia ja pehmeitä istuimia. Vieressä oli -maukkaasti sisustettu sali parkettipermannolla ja flyygelillä. Tiedän -monta venäläistä, joihin tämä kreivillinen komeus ja herrassäätyinen -elämäntapa eivät vaikuta edullisesti. He ihmettelevät, miksi ei Tolstoi -omassa perhe-elämässään ole toteuttanut sitä yksinkertaisuutta, jota -hän pitää ihanteenansa itselleen. Minuun taas ei tämä ympäristö tee -tämmöistä vaikutusta. Päinvastoin, -- jos hänen katsantotapansa henkeen -todella tutustuu, -- täytyy huomata, ettei mitään muuta mahdollisuutta -hänen puoleltaan voi olla. Hän on toteuttanut sen, minkä hänen -pitikin: huolimatta oman henkilönsä merkitsevyydestä, ei ole -näkyvissä vähintäkään kohtaa, missä tuntuisi, että hänen lähin -ympäristönsä on ollut jollakin tavoin _pakotettu_ alistamaan omaa -tahtoansa hänen tahtonsa alle. Että tämä käsitykseni oli oikea, -sain minä koko sielläoloni aikana moneen kertaan nähdä sekä siitä -jyrkästä vastakohdasta, jossa Leo Tolstoin henkilö, suuressa -yksinkertaisuudessaan, esiintyy kaikkiin lähimpiin omaisiinsa nähden, -että samalla siitä luonnollisesta, ystävällisesti alistuvasta, -melkeimpä nuoremman toverin suhteesta, jota hän noudattaa perheensä -jäseniä kohtaan, niin että hänen tahtonsa ikäänkuin hukkuu yleisessä -perhe-äänestyksessä eikä hän koskaan esiinny minään perheen-päänä. - - - - -VI. - -Moskovassa, 17. IV. - - -Leo Tolstoin kanssa olen jo kauan sitten ollut kirjevaihdossa, vaan en -ollut koskaan häntä itseänsä tavannut. Kerran kirjoitin hänelle, -aikovani tulla häntä Moskovaan tapaamaan. Silloin hän vastasi, että hän -kyllä mielellään näkisi minua, mutta katsoi turhaksi minun tuhlata -aikaa ja rahoja tämmöiseen tarkoitukseen ja lupasi kyllä kirjeellisesti -tarkkaan vastata kaikkeen, mitä minulla olisi kysyttävää. Vielä hän -kirjoitti, että jos on tarpeellista meidän tavata toisiamme, me kyllä -tapaamme ilman että varta vasten matkustamme. - -Kun minä nyt istuin heidän odotushuoneessaan, muistin itsekseni kuinka -hatarat olivat tämän matkani syyt, kuinka paljon aikaa ja rahoja minä -olin ottanut hukatakseni, ja kuinka kaukana siis itse asiassa olin -semmoisesta elämästä, joka on minunkin ihanteeni: ei ryhtyä mihinkään -oman tahdon täyttämiseksi vaan tehdä ainoastaan tiettyä tehtävääni. -Minun ei ollut sentähden sydämmelläni sitä helppouden ja välittömyyden -tunnetta, jota olisin juuri nyt toivonut. - -Leo Tolstoi näyttäytyi vihdoin huoneensa ovesta. Hän oli puettu -yksinkertaiseen vyötettyyn työmekkoon, niinkuin hän on esitetty -lukemattomissa kuvissa. Kasvot olivat myös samat, mutta kuvissa en -ollut nähnyt niiden tavatonta elävyyttä. Punertava, ahavoituneen -näköinen ihonväri ja pitkä harmaa täysparta antavat hänen olennolleen -pitemmän matkan päästä todella talonpoikaisen alkuperäisyyden luonteen, -jota hänen pukunsakin kannattaa. Mutta lähempää nähdessä yhä selvemmin -huomaa, että kaikki tyyni on todella juuri _hänelle_ ominaista, eli -että se on hänen oma elämänsä, joka on hänet tehnyt sen näköiseksi kuin -hän on. Pienenlaiset harmaansiniset silmät tekevät hänet pehmeämmän -näköiseksi kuin valokuvissa. Luulen myös, että hän ihan viimeisinä -aikoina on tuntuvasti vanhentunut ja -- ehkä satunnaisista syistä -- -näyttää vähän väsyneeltä. Silmissä on syvä, surunvoittoinen ilme. Katse -tunkeutuu ehdottomasti sydämmeen, on vilpitön, melkein lapsellinen, ja -herättää keskinäisen ymmärryksen, joka heti vapauttaa mielen kaikesta -ujoudesta. - -Hän otti niin ystävällisesti kädestäni, että minulta heti kaikki pilvet -katosivat. Kauan hän katseli silmiin, hymyili sitten ja sanoi: "vai -semmoinenko te nyt siis olette." - -"Semmoinen", minä vastasin ja rupesin nauramaan. - -Hän oli menossa aamiaiselle alakertaan ja kyseli seisaaltaan meidän -Krimin matkaamme epäillen, että jompikumpi meistä oli sairas. Kun -selitin, että minä vaan seurasin veljeäni, joka puolestaan halusi -maalata Mustanmeren aaltoja, hän sanoi puoleksi leikillä: - -"No onhan sekin yksi laji sairautta." - -Samassa hän jo muutti keskustelun: - -"Kuinka merkilliset ovat todellakin Suomen olot, -- olen teille -kiitollinen, että edeltäpäin kirjoititte minulle niistä, olen ehtinyt -niitä ajatella." - -Minä sanoin iloinneeni siitä, että monet suomalaiset, kun asiamme -joutuivat käännekohtaan, heti tulivat ajatelleeksi: mitähän se -Tolstoikin tästä kaikesta sanoo! - -Ja mennessämme rappusia alas, hän pysäytti minua hihasta ja sanoi: - -"Olemme tietysti pääasiasta yhtämieltä, esimerkiksi mitä patriotismiin -tulee, -- meillähän on yhteinen lähde, -- mutta selvää on, ettei tässä -ole kysymys yksistään patriotismista, vaan todellakin jostain -erikoisesta." - -Samassa tulimme ruokasaliin ja minä esitettiin kreivinnalle ja muille -perheen jäsenille. Syödessä ruvettiin puhumaan eräästä meille -yhteisestä tuttavasta. Tolstoi sanoi tuntevansa itsensä kovin -syylliseksi hänen edessään, koskei ollut vastannut hänen kirjeesensä. -Tähän huomautti kreivinna: "kun saapi 30 kirjettä joka päivä, niin ei -ole kumma jos jääpikin vastaamatta, -- eihän silloin joutaisi muuta -tekemäänkään kuin kirjeitä kirjoittamaan." Tämä oli sanottu lämpimästi -puolustavalla, melkein loukkaantuneella äänellä. Minusta näytti kuin -olisi tämä ilmaissut yhden osan kreivinnan varsinaisesta tehtävästä: -varjella miestään siitä kirjevaihdon ja tapaamisten tulvasta, joka -ikäänkuin uhkaa joka hetki hukuttaa tämän ja riistää häneltä kaiken -levon. Se vaikeus, mikä on nähtävästi pantu voimaan tapaamisen -tavoittelijoita vastaan, johtuu kaikki kreivinnasta. Perheen ollessa -Moskovassa ei puheille päästettäisi muulloin kuin 8-9 illalla. - -Niinpä hän, kun Tolstoi antautui kertomaan romaaninsa sisältöä, -sopivalla tavalla koetti vapauttaa hänet tästä tehtävästä ja kääntää -keskustelumme muuanne. Ilokseni sain kuitenkin kuulla paljon. -Puheltuamme taiteilijoista ja hänen kirjastaan "Mitä on taide", Tolstoi -sanoi muun muassa koettaneensa löytää yhteisen ja kaikkia eri suuntia -yhdistävän tarkoitusperän määrittelyn taiteelle, mutta ihmiset -- sanoi -hän -- ovat sekaantuneet omiin arvosteluihinsa eivätkä ota mitään -ymmärtääksensä: kauneus, kauneus! huudahtelevat he vaan yhä ja kaikki -menee jälleen sekasin. - -Hän on ihan viime tingassa ryhtynyt kirjoittamaan aivan uutta lukua -romaaniinsa, mutta "tietysti siitä ei tule mitään", sanoi hän. Hän -tahtoo kuvata ihmistä, joka on herännyt totiseen elämänkäsitykseen, -mutta sitten vähitellen joutuu huomaamattansa kiusauksen alaiseksi. Ei -ole tälle kysymys kerrallaan kuin aivan vähäpätöisistä poikkeuksista -totuuden tieltä: eihän voi olla noudattamatta vihkimistapoja, vaikka -pitääkin niitä valheena, -- ei myöskään sovi olla ristinmerkkiä -tekemättä vississä tilaisuuksissa, ei voi olla vannomatta -virkamies-valaa j.n.e. Vihdoin tämä ihminen huomaamattansa ja -tahtomattansa joutuu vähitellen yhä kauemmas valheen kynsiin. Mutta -yhtäkkiä hän sen näkee. Silloin se jo onkin suuri, epätoivon partaalle -vievä eksymys, josta ei enää näy mitään ulospääsyä. -- Tätä kertoi -Tolstoi suurella lämmöllä, aivan kuin häneltä olisi juuri ikään enin -rakastettu ystävä näin joutunut auttamatta harhaan, -- ja vesi tuli -hänen silmiinsä. - -Sillä kertaa ei sitten muuta puhuttu, vaan minä käskettiin tulemaan -päivällisille kello 6 iltapuolella. - -Tulin vähän ennen määräaikaa ja menin suorastaan yläkertaan. - -Täällä tapasin Tolstoin pojan Andrein, joka vasta ikään on miehistynyt -ja mennyt naimisiin neiti Olga Diterichsin kanssa, joka on tunnetun -tolstoilaisen, Vladimir Tchertkovin, vaimon sisar. Andrei Tolstoi on -erittäin miellyttävä mies, joka ei vielä ole kokonaan vapautunut -poikamaisista tavoista. Hän teuhasi ystäväni Ge'n kanssa, paini, ja oli -kaataa tuolit ja pöydät nurin. Hän oli juuri saanut jäljennetyksi sen -kirjeen, jonka olin Toistoille edeltäpäin lähettänyt, ja nyt oli se -pistettävä puristuskoneeseen monistettavaksi, joka toimi tuli moneen -kertaan häirityksi mainittujen poikamaisuuksien tähden. Mutta minuun -tämä vapaus vierastavoista teki, kuten sanottu, sangen miellyttävän -vaikutuksen. Myöhemmin, kun ukko itse tuli kerran pojan luo ja pani -kätensä hänen olalleen, rupesi tämä hänenkin kanssaan reuhaamaan ja -sanoi: älä sinä aina tule tappelemaan minun kanssani! - -Puheenalainen kirjeeni sisälsi lyhyen kuvauksen Suomen entisistä ja -nykyisistä oloista, sekä selonteon päivänkysymyksistämme. - -Tuntien, ymmärtäen ja yhtyen hänen vastahakoisuuteensa kaikkea -yltiö-isänmaallisuutta vastaan, minä koetin siinä osoittaa -suomalaisten isänmaanrakkauden erikoisuutta verraten siihen -"toulonilais-kronstattilaiseen" isänmaanrakkauteen, jota hän on niin -ankarasti arvostellut. Koetin osoittaa, että meidän isänmaanrakkautemme -on ollut enemmän sisäänpäin kääntynyttä ja kasvaneen ehdottomassa -yhteydessä puhtaasti demokraattisten aatteiden kanssa. Tässä -tarkoituksessa kuvasin Snellmanin kansallisherätyksen, jotenkin niillä -väreillä ja siinä hengessä kuin olen sen ennen tehnyt eräässä -romaanissani. Pääasia oli minulle osoittaa, että koko herätys kiertyi -aatteen ympärille: sivistyneen luokan on yhtyminen ja sulautuminen -kansaan! Sivistyneen luokan yrityksissä käytännössä toteuttaa tätä -aatetta syntyi kaikki, mikä syntyi. Syntyi kansallinen kirjallisuus, -koulut, teaatteri, syntyi suomalainen itsetietoinen ajatus ja -itsetietoinen tulevaisuuden näkeminen. Uusi elämänhalu vavahti koko -kansassa, uudet, ennen aavistamattomat näköpiirit avaantuivat -taivaanrannassa. Kaikki tämä syntyi, ei siksi, että ihmisille olisi -selvinnyt jokin kansallisen suuruuden tarkoitusperä, vaan ainoastaan -siksi, että veljistymisen aate oli selvästi lausuttu ja innolla -omistettu. -- Sitten kuvasin myöskin taantumisen aikaa, jolloin -ihmisten huomio kääntyy käytännöllisille aloille, perustetaan suuria -pankkeja, osakeyhtiöitä, pyritään hallitukseen, taistellaan puolueissa. -Vaikka voi sanoa tähän aikaan suomalaisen aineksen ikäänkuin vuotavan -eloisella sisällyksellään niihin verrattain vapaisin vakiomuotoihin, -jotka ruotsalainen kulttuuri oli sille säilyttänyt, ja siis menevän yhä -eteenpäin ulkonaisessa kehityksessä, niin ei voi olla samalla näkemättä -taantumista sisällisen henkevyyden kehityksessä. Kesken vilkasta, -meidän oloihimme nähden aivan tavatonta aineellista vaurastusta ja -edistystä yhdeltä puolen ja henkistä pysähtymistä toiselta, tapasi -meidät nyt huomio Venäjän puolelta. -- Kerroin sitten, kuinka tunnetun -aseittenriisumis-manifestin aikaan Suomessa ilmestyi manifesti -sotaväen enentämisestä. Esitin perustuslakiemme ja konstitutsionimme -luonteen ja sen vaatimukset lakien säätämiseen ja julkaisemiseen -nähden. Esitin myöskin, millä mielellä valtiopäivämme hyväksyivät -yleisen asevelvollisuuden, silloin kuin se ensi kerran armollisena -esityksenä pantiin Suomen kansan eteen, ja että säädyt, päättäen siitä, -tulevat hylkäämään uudet lakiehdotukset, joiden mukaan sotaväki tulee 4 -kertaa entistä suuremmaksi, 10,000,000 on maksettava tribuutia, ja osa -miehistöstä tulee hajoitettavaksi venäläisten rykmenttien sekaan -ulkopuolelle Suomea. Kerroin 15/2 manifestin sisällyksen ja alussa -itsekseni pelkäsin, että ehkä olin liian epätoivoisilla väreillä sen -merkityksestä puhunut, mutta nyttemmin näen, että annoin aivan oikean -käsityksen siitä, kun sanoin, että kaikissa tärkeämmissä asioissa -manifestin mukaan säädyiltä tullaan pyytämään ainoastaan asiantuntevia -lausuntoja, milloin se meidän erikoisolojen ymmärtämiseksi on Venäjällä -tarpeen, ja että osanotto lainsäädäntöön tulee tästä lähin kysymykseen -ainoastaan laadittaessa sääntöjä, jotka koskevat esimerkiksi ojitusta, -aitausta, kalastusta, metsästystä, oriitten päästämistä yhteisille -laitumille j.n.e. - -Olevien olojemme selventämiseksi mainitsin vielä seuraavat seikat. -1) Kesken tätä valtiollista sekasortoa leimahtaa meillä esille -"työväenkysymys", kaupunkilaisen, erittäinkin tehdastyöväestön -vaatimukset tulla valtiollisesti tunnustetuiksi, päästä osalliseksi -äänestys- ja vaalioikeuteen, ja kaikki heidän sosialistiset -kapitaali-teoriansa. Tämäkin liike tarkoittaa eri yhteiskuntaluokkien -tasoittamista, mutta erotus on siinä, että nyt on kysymys sodasta -näiden luokkien välillä, pakottamisesta ja voittamisesta, nyt on -herännyt jotain katkeruutta heidän välilleen, -- silloin sitävastoin -oli herännyt aate vapaaehtoisesta yhtymisestä -- ja herännyt juuri -sivistyneessä säädyssä. 2) Maalaisessa väestössä, kaikkein -huonompiosaisessa, on aivan odottamatta levinnyt itsepäinen huhu siitä, -että Venäjän lakien ja laitosten tultua Suomeen, jokainen maaton on -saava maata viljeltäväksensä, ja arvatenkin siis tämän väestön mielestä -olisi muka toivottava, että nämät lait ja laitokset tulisivat Suomeen. -3) Yleisössä suurella voimalla heräävä ajatus välttämättömyydestä -panna kaikki voimansa kansan sivistyttämistyöhön ja tarmokas -toimeenryhtyminen siinä suhteessa, niinkuin ainoan pelastuksen -mahdollisuus olisi vaan siinä löydettäväkin. - -Paitsi näitä tiedonantoja koetin puhellessa niitä täydentää -erikoiskuvauksilla ja kertomuksilla, joita Leo Tolstoi huomiolla -kuunteli. - -Silloin tällöin hän aina alotti keskustelun ja rupesi puhumaan ja -kyselemään Suomen asioista. Hän sanoi hyvin näkevänsä, ettei tässä ole -kysymys patriotismista, se on: että Suomessa ollaan ennen kaikkea -ihmisiä eikä "suomalaisia". Hän kertoi muiden muassa erään norjalaisen -juuri äskettäin käyneen luonansa. "Mitä kaikkea tämä lie puhunutkin, -jostakin kauppasopimuksestako vai mistä se nyt oli, joiden avulla -Norjan kansan muka piti kasvaa suureksi ja rikkaaksi; -- kuinka -surullista on nähdä _nuorta miestä_ tämmöisen eksymyksenhengen -vallassa!" Hän ei selittänyt tätä niin paljon sanoilla, vaan -äänenpainolla, liikkeillä ja kasvojen ilmeellä, ja edessämme oli -ihkasen elävänä norjalainen patriootti lippukysymyksineen ja -kansallisylpeyksineen. Semmoista patriotismia nähtävästi ei Suomessa -ollut olemassa. Suomessa oli kysymys valon ja vapauden säilyttämisestä, -ja tätä ei ihmisen ole ainoastaan _lupa_ puolustaa, vaan hänen -_täytyy_, ei ainoastaan itsensä, vaan muiden tähden. Tämän hän selitti -seuraavalla vertauksella: "Pimeässä maanalaisessa holvissa istuu joukko -ihmisiä; ainoastaan hiukan valoa tunkeutuu eräästä ikkunasta ylhäältä; -kaikkein lähempänä tätä ikkunaa, sen ääressä, istuu yksi heistä. Jos -tämä nyt huomaa, että joku vieras ulkopuolelta aikoo ruveta lyömään -lautoja ikkunan eteen ja siten jättää hänet pimeyteen, ja jos hän nyt -rupee puolustamaan itseänsä, niin on hänen itsepuolustuksellansa sitä -suurempi siveellinen oikeutus ja pohja, kun siitä riippuu valo tai -pimeys myöskin kaikille kellarissa olijoille." - --- "Millä tavalla luulevat suomalaiset tilattomat Venäjän heille -toimittavan maata?" kysyi Tolstoi jonkun ajan kuluttua. - --- "Arvattavasti he ajattelevat Venäjän hallituksen yleensä suosivan -köyhintä väestöä, olevan kansanvaltaisen, ja siinä tarkoituksessa vaan -ottaa rikkailta ja antaa köyhille", sanoin minä. - -En olisi voinut kuvailla koskaan mieleeni, että Leo Toistoilla voisi -olla ylenkatseellista eli iroonillista ilmettä kasvoilla, mutta nyt -luulen siinä sen välähtäneen; ja se puhui paremmin kuin sanat: minulla -yhtäkkiä taas kulki silmieni ohi kuva elämänhaluttomasta hevoskaakin -piiskaajasta ja vuotavista ämpäreistä. - -Hän alkoi hyvin tarkkaan tiedustella meidän maalaisista oloistamme, -erittäin maanomistussuhteista, kyseli keskimääräistä maatilojen -suuruutta, suurtilallisten suhdetta pikkutilallisiin, viljelysalojen -suhdetta viljelemättömiin, viljelykseen kelpaavan mutta käyttämättömän -maan ja -- irtaimen väestön suuruudesta. - -Minä olisin mieluimmin puhunut suurista sivistyspyrinnöistämme, mutta -hän käänsi puheen yhä maalaisoloihin. Ja minusta näytti selvältä hänen -ajatelleen itsekseen -- vaikkei sitä sanonut, -- että meidän sisällinen -isänmaallisuutemme eli veljistys-aatteemme nyt, jälleen heränneenä, oli -suunnattava tälle alalle, missä meitä ensimäisenä odotti tosi -uhrautumisen ja etuoikeuksista luopumisen tilaisuus. Niinkuin kaikissa -kysymyksissä Leo Tolstoi osoittaa tietä suoraan viittaamalla -äärimmäiseen ihanteesen ja esittämällä sen kaikessa puhtaudessaan, niin -hän nytkin, viitatessaan mitä kohti hänen mielestään olisi pyrittävä -maanomistusolojen järjestämisessä, viittasi äärimmäiseen päämäärään. - -Hän pitää Henry Georgen maanomistusteorioja aivan mahdollisina -toteuttaa, ja lukee hänen ansioksensa juuri sen, että hän on asettanut -kysymyksen käytännöllisyyden pohjalle. Henry George vaatii yksityisen -maanomistuksen poistettavaksi. Niitä tulisia hyökkäyksiä tätä aatetta -vastaan, jotka heti kaikkialta tapahtuivat, selittää Tolstoi aivan -samoiksi, kuin niitä, jotka tehtiin orjainvapauttamis-aatetta vastaan, -silloin kuin tämä oli vielä uusi. Henry Georgen ansio on, Tolstoin -mielestä, siinä, että hän on rikkonut ne sofismit, joilla uskonto ja -tiede puolustavat maanomistusta, että hän on saattanut kysymyksen -äärimmäiseen selvyyteen, jolloin yksityisen maanomistuksen laittomuutta -voi olla tunnustamatta ainoastaan se, joka tahallaan on korvansa -tukkinut. Henry Georgen ehdotus on niin asetettu, että jo huomiseksi -voi kutsua kokoon komiteat tarkastamaan ja arvostelemaan sitä ja -muodostamaan siitä lakia. - -Niille lukijoista, joilla ei ole käsitystä tämän kuuluisan uudistajan, -Henry Georgen suunnitelmasta, annettakoon tässä lyhyt selonteko siitä. -Jonkun maan edullisuus ja mukavuudet eivät ole kaikkialla yhtäläiset; -ja koska hedelmällisempiin, sopivampiin, asutusta lähempänä oleviin -maihin aina on enemmän halukkaita, sitä enemmän mitä paremmat ja -edullisemmat maat ovat, niin on kaikki tämmöiset maat arvosteltavat -niiden hyödyn mukaan: hyödyllisemmät kalliimmaksi, vähemmän hyödylliset -halvemmaksi. Semmoinen maa, johon ei ole halukkaita, ei ole ensinkään -arvosteltava, vaan on se maksutta annettava niille, jotka tahtovat -käyttää sitä itse kohdastaan. - -Niinpä voi jossakin paikassa pelloksi sopiva, kohtalainen maa tulla -arvostelluksi 10-12 markaksi tynnyrinalalta, parempi maa asutuksen -lähellä noin 20 markaksi tynnyrinalalta, vielä parempi 30 markaksi -j.n.e. Kaupungissa tulee arvio 200-1,000 mk tynnyrinalalta, ja -pääkaupungissa, liikepaikalla tai laiturin vieressä voi arvio nousta -useampiin tuhansiin jopa kymmentuhansiin tynnyrinalalta. Sittenkuin -koko maa on näin arvosteltu, on annettava julistus, että määräajasta -lukien kaikki maa ei enää kuulu kellekään erityisesti, vaan kuuluu -valtiolle, kansalle, ja että senvuoksi jokainen, jolla on maata -hallussaan, on velvollinen maksamaan siitä valtiolle, se on: koko -kansalle, sen, mihin se on arvosteltu. - -Tämä maksu on käytettävä kaikkiin yhteiskunnallisiin, valtiollisiin -tarpehin, niin että se tulisi kaikkien muiden verojen ja maksujen, -niinhyvin sisäisten kuin ulkonaisten, tullimaksujen, sijaan. - -Tämän suunnitelman mukaan kävisi niin, että tilanomistaja, jonka -hallussa on nyt 2,000 tynnyrinalaa saisi jäädä niitä hallitsemaan, vaan -olisi velvollinen maksamaan niistä kruunulle esimerkiksi 20 tai 30 -tuhatta markkaa vuodessa, sillä siinä on sekä pelloksi että puutarhaksi -sopivaa, joskin viljelemätöntä, maata, eikä yksikään tilanomistaja -jaksaisi suorittaa tämmöistä maksua, vaan luopuisi liikamaasta. Sen -sijaan pikku tilallinen, talonpoika, tulisi laskujen mukaan samoissa -seuduissa maksamaan vähemmän tynnyrinalalta kuin minkä hän nyt maksaa. -Sitäpaitsi hänen ympärillänsä aina olisi vapaata maata, jonka hän saa -haltuunsa esim. 10 tai 15 markan maksusta tynnyrinalalta, ei tulisi -maksamaan mitään muita veroja ja vielä lisäksi tulisi saamaan tullitta -kaikki koti- ja ulkomaiset tavarat, joita tarvitsee. Kaupungissa -talojen, tehtaiden omistajat voivat jäädä omaisuuttansa hallitsemaan, -vaan ovat velvolliset maksamaan, arvion mukaan, vuokratusta maasta -yhteiseen kassaan. - -Tämmöisen järjestyksen edut ovat siinä, - -1) ettei tule olemaan ihmisiä, joilta on riistetty mahdollisuus käyttää -maata hyväkseen. - -2) ettei tule olemaan työttömiä ihmisiä, jotka pitävät maata hallussaan -ja pakoittavat muita työskentelemään heidän hyväksensä maan -käyttämisoikeuden edestä. - -3) että maa tulee olemaan niiden hallussa, jotka sitä viljelevät, eikä -niiden, jotka sitä eivät viljele. - -4) että rahvas, ollen tilaisuudessa viljelemään maata, lakkaa myömästä -itseään tehtaantöihin, palvelijoiksi kaupunkeihin, ja hajoaa pitkin -maaseutuja. - -5) ettei tule olemaan mitään tarkastusmiehiä ja veronkantajia -tehtaissa, tuotantolaitoksissa ja tullikamareissa, vaan tulee olemaan -ainoastaan maksun kantajat maasta, jota ei voi varastaa ja josta on -kaikkein helpoin kantaa veroa. - - * * * * * - -Päivällistä syödessä kantoivat ruokia ja lautasia hännystakkeihin ja -valkosiin hansikkaihin puetut miestarjoilijat. Tämä perhe on nähtävästi -kyllä paljon luopunut kreivillisistä elämäntavoista, mutta jotkut -ulkonaiset seikat, kuten tämä, ovat vielä jääneet entiselleen, ja -sentähden Tolstoin henkilö, yksinkertaisessa, uskollisessa -talonpoikaisasussa tekee ensikerran-näkijään sitä suuremman vastakohdan -vaikutuksen ympäristöönsä verraten. Tämä vastakohta ilmestyy myöskin -muassa. Silloin kuin muut syövät tavallista, joskin verrattain -yksinkertaista herrasruokaa, soppineen, lihoineen ja jälkiruokineen, -kannetaan Toistoille vaan jotain kaurapuuroa ja hernekeitosta. Hän ei -syö mitään tapetusta eläimestä valmistettua ruokaa, ja viime vuosina on -hän tullut niin pitkälle, että on lakannut nauttimasta maitoa, voita ja -munia, ja syöpi siis ainoastaan kasviaineista valmistettua ruokaa. -Siitä huolimatta (tai siitäkö syystä?) hän on 70-vuotiaana vielä -voimakkaan näköinen, ajelee polkupyörällä, ratsastelee, ui -- ja, kuten -näemme, ei ole ainoastaan säilyttänyt, vaan yhä kasvattaa henkisiä -voimiansa. - -Heti päivällisen syötyä, ilmoitettiin, että oli saapunut _molokaaneja_, -jotka pyrkivät kreivin puheille. Ja todella, kun katsahdin eteiseen, -näin siellä kolme pitkää ja vankkaa talonpoikaa istuvan penkillä -odottamassa. - -Keskustelut Suomesta jäivät taas tuonnemmaksi. - -On perin harvinaista saada puhua Leo Tolstoin kanssa keskeyttämättä -pitemmän aikaa, ja vielä vähemmän kahden kesken, sillä kävijöitä on -niin paljon, että hänen täytyy ottaa vastaan kaikki yhtaikaa ja koettaa -ylläpitää yhteistä, monipuolista keskustelua, josta jokainen sitten -hakekoon vastausta omalle erikois-asialleen. Muussa tapauksessa -menisikin kaikki hänen aikansa seurusteluun, ja sitä vielä -tarvittaisiin ehkä toinen sen verta lisäksi. Ja kun ajattelee, että -kirjeitäkin on jokapäivä 30, että romaani on kirjoitettava, että on -perheellisiä asioita ja että täytyy joskus levähtää, niin huomaa miten -sukkelasti hänen on aikaansa hallitseminen. - -Seuraavassa tahdon, antaakseni todellisen kuvan siitä mitä näin ja -kuulin, kertoa tarkkaan koko illan menon, kaikki tärkeimmät -keskustelut, joissa olin osallinen, ja huomattavimmat henkilöt, jotka -siellä sattuivat silloin esiintymään, ja teen sen siinä järjestyksessä -kuin ne todellisuudessa olikin. - -Ennen molokaanien vastaanottoa Tolstoi ehti näyttää minulle Englannissa -vasta-ilmestyneen uuden uskonnollisen kirjansa. Se on siellä painettu -venäjänkielellä, ja nimeltä "_Kristin-oppi_". Tässä kirjassa hän -esittää Kristuksen opin systemaatillisessa järjestyksessä, ollenkaan -siteeraamatta evankeliumin tekstiä. Se on Kristuksen oppi "omilla -sanoilla". Se perustuu kokonaan vaan järkeen ja rakkauteen, mutta on -niin läpitsensä Kristuksen elämänopin pohjustama ja valaisema, ettei -yksikään lukija voi olla tuntematta tämän opin hengen huokuvan sen -jokaisen sanan takaa. - -Kirjaan on Leo Tolstoi pannut koko pitkän elämänsä kokemukset. Hänen -tarkoituksensa oli ollut valmistella tätä kirjaa kuolinpäiväänsä asti, -ja antaa sen vasta sitten jälkeenjääneenä teoksena ilmestyä, mutta nyt -hän näyttää kuitenkin suostuneen ystäväinsä pyyntöön painattaa se -semmoisenaan. -- Pintapuolisesti ja hätiköiden lukiessa se voi tuntua -melkein kuivalta. Siinä on aivan kuin tahallaan vältetty kaikkea, mikä -voisi kielen kauneuden tai lauserakennuksen mahtipontisuuden kautta tai -välittömästi tunteeseen vetoomalla vaikuttaa hypnotiseeraavasti ja -siten temmata puolelleen. Uskonnon asioissa hän ei mitään niin pelkää ja -kammo kuin hypnotismiä, ilmestyköön se sitten rummunpäristyksenä, -psalmien veisuuna tai saarnan lausumisena. Aivan riippumatta kaikista -ulkonaisista viehättimistä saa se lukija, joka kerran syventyy tämän -kirjan sisällykseen, tuntea, kuinka järki ja rakkaus vähitellen hänessä -itsessänsä irtautuvat hereille, ja kuinka häntä ei tällä kertaa kutsu -mikään pelastusarmeijalainen, ei mikään kaunopuhelias saarnamies eikä -mikään maailmankuulu Leo Tolstoi, vaan Jumala itse hänen oman järkensä -ja rakkautensa kautta. - -Antaakseni jonkun käsityksen tämän kirjan laadusta, luettelen tässä sen -sisällyksen sen osien ja lukujen nimitysten mukaan. - -1) Vanhoista uskonopeista, 2) niiden puutteellisuus, 3) semmoisen -uskonopin välttämättömyys, joka vastaa ihmiskunnan valistusastetta. -4) Miten kristinoppi on ratkaissut elämän ristiriidan ja selittänyt sen -tarkoituksen. 5) Mitä on henkisen olemuksen synty, 6) mitä tämä -ihmisessä syntyvä olemus on. 7) Jumalan tuntee, kristinopin mukaan, -ihminen itsessänsä, 8) mutta myöskin ulkopuolellansa. 9) Mitä on -totinen elämä, 10) miten se eroaa entisestä elämästä. 11) Mikä -häiritsee ihmistä elämästä totista elämää. 12) Esteet rakkauden -ilmaisemiselle. 13) Mitä on ihmisen tekeminen voidaksensa elää totista -elämää. 15) Kolme syntien lajia. 16) Syntien jaotelma: 17) -nautinnonhimon synti, 18) työttömyyden synti, 19) kunnianhimon synti, -20) vallanhimon synti, 21) haureuden synti, 22) humaltumisen synti. 23) -Syntien seuraukset. 24) Viettelykset, 25) niiden synty, 26) niiden -jaotelma: 27) valmistumisen viettelys, 28) perheellisyyden viettelys, -29) tehtävän viettelys, 30) toveruuden viettelys, 31) valtiollisuuden -viettelys. 32) Viettelyksien seuraukset. 33) Uskonvalheet, 34) -uskonvalheiden synty, 36) niistä syntyvä paha. 37) Miten on meneteltävä -elääkseen Kristuksen opin mukaan: 38) vapautuminen uskonvalheista, 39) -vapautuminen jo lapsuudessa tyrkytetystä uskonvalheesta, 40) -vapautuminen ulkonaisten tunteiden herättämisellä synnytetyistä -uskonvalheista, 41) vapautuminen välimiehen valheesta, 42) vapautuminen -ihmeisiin uskomisen valheesta, 43) vapautuminen väärän tulkitsemisen -valheesta. 44) Kuinka viettelykset ovat vältettävät. 45-50) Taistelu -syntien kanssa, 51) taistelun johdonmukaisuus. 52-59) Erityiset -taistelunkeinot: 60) rukous, 61) ajoittainen rukous, 62) alituinen -rukous. 63) Mitä voi kristillisesti elävä ihminen odottaa -nykyisyydessä, 64) mitä hän voi odottaa tulevaisuudessa. -- - -Tulleita molokaaneja esitti Tolstoi tällä tavalla: "Molokaanien -uskonlahko semmoisenaan on aivan rappiolla. Ulkonainen jumalanpalvelus -kaikellaisine menoineen on tunkenut pois henkisen vapauden ja -sisällyksen. Mutta heidän joukossansa on nuorempi sukupolvi -eroittautunut ja se näyttää erinomaisen elonvoiman merkkejä; suurempaa -vapautta ajatustavassa ei voi enää pyytää. Siinä on monenlaisia -aineksia, kuten kohta näette." - -Ja ikäänkuin tätä osoittaakseen hän vei sekä molokaanit että minut -työhuoneesensa, jonne pääsy näyttää olevan vaan hengenheimolaisille. -Sinne mennään, ikäänkuin pois kaikesta kreivillisyydestä, pitkää, -kapeata välikäytävää myöten, josta on ovia kaikellaisiin -talouskomeroihin. Tolstoin huone on siellä aivan kuin eri maailmassa, -hyvin pieni, matala, kaikin puolin vaatimaton ja arvatenkin äärettömän -hiljainen. Hänen kirjoituspöytänsä anastaa siitä neljännen osan. -Toisella pöydällä on täyteenpakattuna kirjapinoja. On vielä -kirjakaappikin kirjoja täynnä. Työpöydällä on kirjailijoille ominainen -paperien temmellys. Muutamat pehmoset ja syvät, mustan viheriällä -vakstuukilla vuoratut nojatuolit ovat nähtävästi aijotut semmoisia -tarkoituksia varten, kuin oli nyt. Liikkumiselle ei jää juuri mitään -tilaa jäljelle. Ikkunasta ei näy kauas, on jotain edessä -- tai enkö -ehkä tullut katsoneeksi tarkemmin. Mutta heti tulee ajatus päähän: -tämmöisestäkö pienestä, suljetusta, aivan kuin mökin kamarista onkin -siis säteillyt ulos tuo niin avonainen, täysivoimainen ja yli koko -maapallon ylettyvä valovirta! - -Molokaanit asettuivat peräkkäin istumaan. Ne olivat tavattoman rotevia, -voimakkaita ja pitkiä miehiä. Ja jos olen kehunut tataareja tarmokkaan -ja elonvoimaisen ulkonäön puolesta, niin näitä minun pitäisi vielä -enemmän kehua. Näillä oli jotakin lisäksi, jota yksinomaan -käytännöllisissä puuhissa eläviltä tataareilta puuttui: henkevyyden -selvät merkit koko olennossa, otsassa ja silmäyksessä. Kuinka -erilaisena olinkaan junavaunun ikkunasta nähnyt venäläisiä talonpoikia -ja kuinka toisellaisen kuvan olen heistä saanut meidän venäläisiä -sotamiehiä katsoessa! Miten tämä taaskin on selitettävä? Molokaanien, -kirkosta eronnut uskonlahko on jo vanha. Suurenmoisia vainoja -kärsittyänsä on se itselleen saanut tunnustetuksi jonkinlaisen oikeuden -olemassaoloon hallituksen puolelta, niin että sen jäsenet saavat uskoa -mitä tahtovat ja elää niinkuin tahtovat. Elämänhalu ja itsetietoinen -voima uhkuu heistä. -- -- He rupesivat nyt ensimäiseksi tekemään tiliä -matkastansa. Moskova oli tehnyt heihin aivan kauhistuttavan -vaikutuksen. He eivät voineet ymmärtää noiden lukemattomien kirkkojen -tarkoitusta, ei kumartamisia, ei maahanlankeemisia, ei kultaisia -jumalankuvia. "Pimeys ei tunnu missään niin suurelta, sanoivat he, kuin -täällä Moskovassa, joka kansan uskon mukaan pitäisi oleman itse valon -lähde". - -Tolstoin kysymyksiin, miten _heillä_ sitten jumalanpalvelusta -toimitettiin, he vastasivat, että oli heilläkin paljon kuollutta -seurakunnassa; kokoonnuttiin vaan yhteisiä rukouksia pitämään ja -psalmeja veisaamaan. Seuraus oli, että nuoriso haukotteli näissä -kokouksissa ja jäi vihdoin kokonaan ulkopuolelle, eriseuraksi, jossa -nyt rupesikin olemaan itsenäisiä tuumia uskonasioista, niinkuin ennen -muinoin uskonlahkon nuorena ollessa. - -Tämä antoi aihetta Toistoille kertoa eri uskonlahkojen erilaisista -kokouksista, ja, paheksien hänkin semmoisia, joissa "ei muuta kuin -rukoiltiin ja veisattiin", -- mikä ei koskaan mihinkään velvoita, -- -hän kertoi kokouksista, joissa vaan vapaasti keskusteltiin uskonnon -asioista ja oikean elämän tehtävistä. Eräällä seurakunnalla oli -tällainen tapa: sunnuntaikokouksessa nostetaan puhe jostakin -läsnäolevasta seurakunnan jäsenestä; kaikki lausuvat arvostelunsa -hänestä, tuovat esiin hänen virheensä; arvosteltu ei saa vastata eikä -puolustaa itseänsä sanallakaan sinä sunnuntaina, ja vasta seuraavana -sunnuntaina hän saa puheenvuoron. Hän punastuu usein, hiki vuotaa hänen -otsaltansa, mutta asia loppuu tavallisesti niin, ettei hän seuraavana -sunnuntaina puhukaan mitään puolustukseksensa. "Kuinka hyödyllistä tämä -on! kuinka me jokainen iloitsisimme, jos joskuskin saisimme kuulla -avonaista arvostelua itsestämme, ei selän takana, vaan silmäin edessä! -sehän voisi kerrassaan suunnata elämämme toisaanne päin!" sanoi -Tolstoi. "Mutta tullaksemme suoraan asiaan, sanokaa, mitä te arvelette -raamatun jumaluudesta, pidättekö jokaista sanaa siinä jumalasta -lähteneenä?" - -"Raamattu on meistä nähden tavallinen kertomus asioista ja -tapahtumista", sanoi vanhin molokaaneista. - -"Niin aivan, siinä voi olla suorastaan hylättäviäkin paikkoja, sekä -vanhassa testamentissa että evankeliumeissa. -- Entä sitten kaikkein -vaarallisin kysymys: mitä te sanotte Jeesuksen jumaluudesta?" - -Vanhin molokaaneista epäili ensin, millä sanoilla vastata, ja sanoi -sitten, että hänestä nähden Jeesus itsekin kielsi jumaluutensa. - -"Näettekö kuinka vapaita ne ovat minulla", sanoi Tolstoi kääntyen -puoleeni. Ja hän haki kirjakaapistaan erään Strahovin teoksen (tietysti -käsikirjoituksen) Jeesuksen jumaluudesta ja alkoi sitä innolla lukea -meille. Siinä oli lueteltu kaikki kohdat, jotka tavallisesti tuodaan -esiin muka tämän jumaluuden todistamiseksi, ja todellakin etevällä -tavalla selitetty niiden oikea tarkoitus: nostaa ihminen semmoisenaan -ennen tuntemattomiin korkeuksiin. Koko Kristuksen merkitys osoitetaan -olevan siinä, että hän oli tavallinen ihminen ja kuitenkin juuri -semmoisena jumalan poika. "Näyttäisi", sanoi Leo Tolstoi, -"vähäpätöiseltä asialta mitä tästä asiasta uskoo; 'mitäpä pahaa muka -siinä on, että uskon häntä jumalaksi', -- ja kuitenkin juuri -semmoisesta uskosta syntyykin koko eksymys, sillä jos hän on jumala, -niin rukoillaan häntä sunnuntaisin ja lauletaan psalmeja hänen -kunniaksensa, ja vaan jos hän on ihminen, on koko kysymys hänen -seuraamisestansa." - -Tästä johtui keskustelu rukoukseen. Molokaanit tahtoivat tietää, mitä -Tolstoi ajattelee siitä ja minkä merkityksen sille panee. - -"Rukousta, jonka tarkoitus on pyytää itsellensä jotakin aineellista, -personallista hyvää, en minä tunnusta, mutta sitävastoin on rukous, -jonka tarkoitus on varjella itseänsä kiusauksesta, sitä merkitsevämpi, -sillä se on suuri apu elämässä. Koko Isämeidän-rukous on tämmöinen -rukous, ja samallainen on Kristuksen rukous Getsemanessa." - -Silloin kuin vanhin molokaaneista hyväksyi kaikki mitä Tolstoi sanoi, -otti nyt nuorin ja suurin heistä puhuakseen, ja vaikka hänen oli -nähtävästi vaikea saada sanotuksi, mitä tahtoi, tuli hänen selvä -tarkoituksensa kuitenkin hyvin esiin. Hän ei voinut tunnustaa mitään -ulkonaista jumalaa eikä siis voinut ymmärtää kuinka mikään rukous oli -mahdollinen. "Mitä en voi ymmärtää, sitä en voi tunnustaa, ja minä en -ymmärrä, _ketä_ minun pitäisi rukoilla", sanoi hän kiihkeästi, niinkuin -olisi saanut näillä sanoilla esille sydämmensä vanhimman ja syvimmän -ristiriidan. - -Oli hauska kuulla Leo Tolstoin rupeavan selittämään omaa käsitystänsä -siitä "mitä on Jumala". - -"En minäkään", sanoi hän, "tunnusta mitään ulkopuolista -_luoja_-jumalaa. On uskontoja, kuten esimerkiksi Konfuciuksen, joissa -ei ole olemassa koko luomiskäsitettäkään. Mutta siltä en suinkaan -kiellä Jumalaa. Jumalan minä tunnen tietoisuutenani, mutta samalla -tunnen, etten ole kaikki; että tietoisuudessani tunnen totuuden hengen, -vaan en tunne koko totuutta, joka minulle avaantuu vaan sen mukaan kuin -sitä haen. Sentähden sanon, että _Jumala on se kaikki, josta minä olen -osa_". - -Molokaani ei oikein saanut selvää tarkoituksesta ja pysyi lujasti -kiinni ateistisissa väitteissään, ettei hän voi tunnustaa semmoisen -jumalan olemassa-oloa, jota hän ei ymmärrä. - -Tolstoi sanoi: "Vaikken tunnustakaan partasuuta-yliluojaa, niin on -minulla kuitenkin sama _ajatus-suunta_ kuin niillä, jotka vielä -ajattelevat jumalaa tämmöisenä partasuuna. Kristus on antanut vaan -uuden käsityksen jumalasta, -- että minun tietoisuuteni on yhtä jumalan -kanssa; tämä on vastakohta sille suunnalle, joka kieltää jumalan." -- -Ja innolla kääntyi hän muiden puoleen, sanoen: "Tässä taas näemme nuo -vastakohdat: yhdeltä puolen ajatellaan jumalaa ulkopuoliseksi luojaksi, -ja sen seurauksena on lunastuskäsitykset, sunnuntai-jumalanpalvelukset, -julkiset hartaushetket, -- ja toiselta puolen: ei mitään jumalaa! ja -seurauksena on epätietoisuus kuinka toimia, siveyskäsitteiden -horjuvaisuus, eksymys." - -"Ei lainkaan eksymys", väitti molokaani, "ihmisen pitää rakastaa -lähimmäistänsä ja sen perustuksella rakentaa yhteiselämänsä niin, että -kaikki ihmiset tasoittuvat ja kaikille tulee hyvä elää." -- Hän lausui -tällä sosialistien perusajatuksen. - -"Aha, aha, -- vai rakastaa lähimmäistä", sanoi Tolstoi ikäänkuin ottaen -häntä kiinni. "Minä sanon teille, ei mitään rakkautta lähimmäisiin voi -olla ilman Jumalaa. Ei kukaan rupee toista rakastamaan siksi, että -siitä on hyötyä. Mutta katsokaa duhobooreja, heille ei elämä ole makea -ja kuinka he kumminkin rakastavat lähimmäistä!" - -Tämä tavattoman vilkas vuoropuhelu -- olen kertonut lyhyesti vaan sen -pääpiirteet -- keskeytyi siihen, että tultiin ilmoittamaan erään -tohtorin saapumisesta. - -"Sanokaa, etten nyt voi ottaa vastaan." - -"Hän on tullut tekemään selkoa kirjasta, jota olitte itse pyytänyt -tarkastamaan." - -"Vai niin, siinä tapauksessa täytynee" -- - -Ja molokaaneille jätettiin sydämmelliset hyvästit. Olimme kaikki kuin -veljistyneet, lähellä toisiamme kuin parhaat ystävät, ja hauska oli -minun, suomalaisen, ottaa kädestä noita mahtavan rotevia talonpoikia -etelä Venäjän kaukaisista ääristä, jotka tunsin -- ihmisiksi eikä -patriooteiksi -- --. - -Kun tulimme yleiseen saliin, oli siellä todellakin tohtori, joka heti -alkoi laveasti ja perusteellisesti selitellä puheenalaisen kirjan -sisältöä. Ja tämäkin keskustelu ei ollut viehätystä vailla, sillä -kirjanen oli vasta ilmestynyt "Hygienia eli terveysoppi -Kreutsersonaatin mukaan". - -Harvoin näkee niin puheliaita ja vielä päälliseksi niin kaunopuheliaita -olentoja kuin tämä tohtori oli. Hän pyöritteli sanoja toistensa ympäri -kuin öljyttyjä palloja, milloin antautui monimutkaisiin vertauksiin, -milloin taas, kesken kaikkea, vieritti esille kuvarikkaan -jumaluustarun, ja hänen kätensä palvelivat liikkeillään sulavasti äänen -soinnukasta nousua ja laskua. - -Leo Tolstoi istui tyytymättömänä hänen edessään, niinkuin se, joka jo -ensimäisestä sanasta on arvannut toisen ajatuksen ja, kuuntelematta sen -enempää, odottaa vaan sanatulvan päättymistä. - -Kirjasessa muuten lähimaille hyväksyttiin Tolstoin esittämä ihanne, -mutta huomautettiin, että hän oli pannut aivan liian vähän painoa -ulkonaisten, suorastaan fyysillisten seikkain merkitykseen. Tässä -kohden tohtori sanoi hyväksyvänsä kirjantekijän mielipiteen. Taistelu -viettiä vastaan ei tarvitse aina olla yksistään hengen voimain -suoritettavana, vaan sen vaikeus riippuu usein fyysillisistä syistä, -hermoston tilasta, ruumiinliikkeiden puutteesta, väärästä dieetistä ja -niin edespäin. Pitäisi siis muuttaa ulkonaista elämätä ja etupäässä -terveydenhoitoa, niin asia olisi suuren askeleen eteenpäin liikahtanut. - -Tolstoi kuunteli tätä jonkinlaisella epäluottamuksella. Hän sanoi -mielellään hyväksyvänsä kaikki apuneuvot, mutta niistä on vaikea mitään -sääntöä tehdä. Niinpä ruumiillinen ponnistus voi olla sekä hyödyksi, -milloin se on kohtuullinen, että selvästi vahingoksi, milloin -liikarasitus on tapahtunut. Ei missään tapauksessa voi terveyssääntöjä -asettaa ihanteen sijalle. Pääasia on ja jääpi aina hengen voimain -asiaksi, ja taistelu ei voi koskaan pysähtyä. "Luonto on pannut meihin -niin suuren vetovoiman, -- niin varmasti taannut ihmiskunnan -lisääntymisprosessin, että todellakin täytyy panna kaikki voimansa -vastustaakseen sitä, ja taistelu kestää yhtämittaa 15:nestä ikävuodesta --- 70:neen ikävuoteen asti." - -Tällä omituisella, lääkäriä tahallaan säikyttävällä lauseella Tolstoi -lopetti keskustelun Kreutsersonaatista ja nousi ylös. - -Vielä näin erään englantilaisen tiedemiehen tulevan esille paksun -tieteellisen kirjan kanssa, jota hän esitti Tolstoin luettavaksi ja -saikin hänet hyvin innokkaasti kuuntelemaan itseänsä. Hän kertoi -matkoista itämailla uskonnollisten tutkimusten tarkoituksessa, ja -erittäinkin eräästä Persiassa löytyvästä laajasta "babistit"-nimisestä -lahkokunnasta, jota on paljon vainottu ja koetettu tukahuttaa. -Sen opit, kertojan mukaan, tavattomassa määrässä lähenevät -Kristuksen oppia, ja tämän oppinsa seuraamisesta he ovatkin -vaarallisiksi selitetyt ja vainonalaisiksi joutuneet, sillä heidän -pääuskonkappaleensa on, kuten tosi kristityilläkin, että kaikki ihmiset -ovat veljiä keskenänsä, ja että siis ihmisiin ampuminen, minkä varjon -alla tahansa, on yhteisen jumalan tahtoa vastaan. - -Englantilainen oli oppinut jotakuinkin venäjän kieltä ja käänteli -sen lauserakennuksia parhaan kykynsä mukaan englantilaisiin -kohteliaisuuksiin. - -Hänen jälkeensä ilmestyi tanterelle eräs nuori, hienosti puettu -venäläisen kauppiaan poika, joka oli ilmoittanut lähtevänsä saattamaan -viimeisiä duhobooreja Amerikaan. Hänen varakas isänsä oli jo uhrannut -7 tuh. ruplaa duhoboorien hyväksi, mutta poika tahtoi personallisella -työllä auttaa asiata, ja oli hauska nähdä hänen kirkkaita sinisiä -silmiänsä innosta hehkuvina. - -Duhoboorien uskonlahko on myöskin jo vanha Venäjällä ja kuten kaikki -muut ollut vainojen alaisena. He eivät tunnusta mitään jumalankuvia -eivätkä ota osaa oikeauskoisten jumalanpalvelukseen. Tärkein ja -omituisin piirre heidän uskossansa on se, että he ajattelevat jumalaa -elämänhenkenä, jota siis voi palvella ainoastaan niin, että palvelee -kaikkea sitä, mikä elää. Tästä syystä he eivät koskaan tahallisesti -tapa mitään elukkaa, ja lihan syönti on kokonaan vieras asia heille. -Ihmisiä he samasta syystä eivät myöskään voi missään tapauksessa ottaa -tappaaksensa. Ihmistä he kunnioittavat jumalan temppelinä ja ihmisen -palveleminen työllä ja teolla on heidän elämänsä varsinaisena -tehtävänä. Heillä on tapana kumartaa toisiansa tämän jumalanpalveluksen -nimessä, sillä kumartaessa ihmiselle he kumartavat sille, joka -ihmisessä asuu. - -Noin kymmenkunta vuotta sitten saattoi vielä tästäkin lahkokunnasta, -niinkuin molokaaneista, sanoa että se oli joutunut rappiolle. Entisestä -totisuudesta ja opin seuraamisen ankaruudesta oli monessa kohden -luovuttu ja valtaan oli päässyt löyhyyden henki, jota edisti etupäässä -se seikka, että duhoboorien taloudellinen asema ja toimeentulo oli -kohonnut erinomaisen hyvälle kannalle. Mutta silloin juuri tulikin -isku, joka nosti jälleen eleille entisen hengen. Heidän suuri yhteinen -omaisuutensa tuli otetuksi takavarikkoon ja selitetyksi kunnan -omaisuudeksi, jota he eivät enää saisikaan mielensä mukaan käyttää. -Suuret riidat ja rettelöt syntyivät, jotka loppuivat duhoboorien -tappioksi. Tämä herätti heidät unesta. Ja he jakoivat tasan kaikki mitä -heillä oli yksityistä omaisuutta ja lopettivat keskuudessaan koko -yksityisomaisuusjärjestelmän. Samassa he jyrkästi kieltäytyivät -noudattamasta semmoisia esivallan käskyjä, jotka sotivat heidän -uskoansa eli elämän palvelemisaatetta vastaan. Ja aivan pian he saivat -käytännössä tilaisuuden osoittaa elpyneen uskonsa lujuutta. Heistä tuli -nimittäin yksi joukko komennetuksi aseelliseen vartioon, jonka -tarkoitus oli joidenkin ryövärien kiinniottaminen. Tultua paikalle -kaikki duhoboorit kokoontuivat yöllä yhteen ja polttivat suurissa -rovioissa aseensa, laulaen tällöin uskonnollisia psalmejansa. Mikään -väkipakko, mitkään vankeusuhkaukset eivät saaneet heitä tarttumaan -uudestaan aseisin. Ja nyt alkoi se vaino heitä vastaan, joka yhä yltyen -on kestänyt näihin päiviin asti. -- Ensin he karkoitettiin -asumattomille aroille, mutta ennen pitkää oli koko aro kukoistavana, -hedelmällisenä kenttänä. Passiivisessa vastarinnassaan he yhä pysyivät -kiinni ja vihdoin kävi niin, ettei yksikään heistä suostunut -asevelvollisuutta täyttämään. Tuli todistetuksi, että vanhemmat, äidit, -kehoittamalla kehoittivat lapsiansa, jotka nuoruuteensa nähden -asevelvollisuus-ijässä ovat vielä heikkoja, kieltäytymään, ja -siunasivat heitä, kun heitä vangittiin ja vietiin pois kruununkyydillä. -Nyt seurasi duhoboorien toinen karkoitus, ja tällä kertaa semmoisille -seuduille, missä he olivat aivan tottumattomat elämään: kylmään, -autioon ja asumattomaan vuoristoon Kaukaasiassa. Täällä menikin heidän -olonsa aivan hullulle kannalle. Pian rupesi nälkätauti riehumaan heidän -joukossansa, lavantauti ja kaikellainen muu sairaus, erittäinkin -silmien sokeutuminen leveni arveluttavasti ja heitä kuolikin siellä -laumoittain. Silloin saatiin aikaan sellainen lievennys heidän -kohtalollensa, että tuli lupa muuttaa maasta kaikkien, jotka eivät -olleet asevelvollisuusijässä, ja kieltäytyjät lähetettäväksi -kruununkyydillä Siperiaan. -- Tietysti olisi heidän, aivan varattomiksi -kun olivat käyneet, ollut aivan mahdoton muuttaa omin varoin maasta; -mutta silloin rupesivat muut ihmiset heitä auttamaan, erittäinkin -Tolstoi ja hänen ystävänsä. He toimitettiin ensin Kypron saareen, mutta -tämä suuria puuhia ja kustannuksia kysynyt toimi näyttäytyi -epäonnistuneeksi, sillä ilmanala oli täälläkin sopimaton ja -taudillisuus ei ottanut vähetäkseen. Pitkien tiedustelujen perästä eri -maista, tarjoutui vihdoin mahdollisuus siirtää duhoboorit Amerikan -Kanadaan, jossa maat olivat jotenkin samantapaiset kuin heidän entiset -viljelysmaansa ja ilmanalakin samallainen. Mutta Amerikan hallitus pani -suuren vaikeuden eteen: piti hankkia noin 500 markan takuu miestä -kohden, ettei duhoboorit joudu hallituksen kustannettaviksi, jos syystä -tai toisesta heidän toimeentulonsa ei onnistuisi. Kun duhobooreja oli -Amerikaan vietäviä kuudetta tuhatta, olisi takuusumma noussut -miljooniin, ellei sitä vihdoin olisi saatu melkein puoleksi vähenemään; -ja nyt ryhtyi Tolstoi siihen keinoon, josta jo olen kertonut: -kirjoittamaan ja täydentämään erästä jo kauan sitten alottamaansa mutta -kesken jäänyttä novellia, josta nyt on paisunut suuri romaani, -"Ylösnousemus". Koti- ja ulkomaalaisilta kustantajilta on hän saanut -niin paljon rahoja kokoon, että kaikkien duhoboorien siirtäminen -Amerikaan tulee näinä päivinä toteutetuksi asiaksi. - -Hän ottaa tavattoman paljon osaa kaikellaisiin käytännöllisiinkin -kysymyksiin ja puuhiin tässä asiassa. Niinpä hän nytkin pyysi seuralta -anteeksi ja poistui puoleksi tunniksi, kirjoittaaksensa kirjeitä -joillekin amerikalaisille konsuleille. Myöskin huolehti hän kovasti -poikaansa, Sergeitä, joka oli ollut viimeistä duhoboorien joukkoa -saattamassa Amerikaan, eikä hänestä pitkään aikaan ollut mitään -kuulunut. -- Sain nähdä erään Amerikan lehdissä olleen valokuvan -mukaan tehdyn ja tänne saapuneen kuvan, jossa tuhansiin nouseva -duhoboorijoukko on kuvattu saapuneena New-Yorkin satamaan. Miehet -seisovat säkkinensä ja vaimot nyyttinensä avaralla kaupungin -laiturilla, juuri nousseina mahtavasta atlantinhöyrylaivasta. Sergei -Tolstoin kuva on erikseen painettu ja samaten erään ruhtinas Hilkovin, -Englannissa asuvan maapakolaisen, joka niinikään oli heitä saattamassa -ja opastamassa. Amerikan hallitus ja New-Yorkin yleisö kuuluu ottaneen -heidät erinomaisella tavalla vastaan. Paitsi sitä, että heille -annettiin todellakin hyviä maita ja vieläpä jonkinlaista rahallista -apua sekä pitkäksi ajaksi myönnettiin täysi veronvapaus, kunnes ehtivät -asettautua ja saada viljelyksensä tuottaviksi, oli vastaanotto -kohdatessakin lämmin ja sydämmellinen. Heitä juotettiin teellä ja -syötettiin ja vastaisuudeksi lahjoitettiin patoja ja muita -ruuanlaitosvehkeitä. -- Eikä ole ihme, että amerikalaiset hykertelevät -käsiänsä, kun ovat saaneet maahansa parasta, ehdottomassa raittiudessa -kasvanutta ja voimistunutta, sekä siveellisesti että ruumiillisesti -tarmokkainta väkeä, mitä suuressa Venäjässä on voinut syntyä, Nämät -ihmiset -- he eivät kutsu itseänsä enää duhobooreiksi, vaan "maailman -veljeskunnan jäseniksi" -- ovat todellakin kauniit katsella ja voi -ajatella, että mitkä amerikalaiset erämaat tahansa heidän käsissänsä -muuttuvat ennen pitkää viljaviksi vainioiksi, sillä totisesti eivät -heilläkään ämpärit vuoda eikä valjaat hajoa. - -Iltateetä juotaessa Tolstoi rupesi kyselemään Suomen uskonnollisia -oloja tahtoen tietää mikä usko elähyttää suomalaisia. - -Ja kun minä sanoin, että suomalaiset pitävät kiini luterilaisuudesta, -ei hän siihen näyttänyt tyytyvän, vaan uteli yhä eikö olisi jotain -eloisampaa olemassa. - -"Luterilaisuus", hän sanoi, "sehän voi olla hyvin, hyvin -konservatiivista". - -Koetin ajatella, mitä hänelle vastaisin, kertoisinko laestadiolaisista, -vapaakirkollisista, pelastusarmeijasta, nyreeniläisistä. Jätin -kuitenkin sen tekemättä, sillä kaikki nämät lahkot huolehtivat -ainoastaan sielujen pelastamisesta johonkin haudantakaiseen elämään, ja -tuskin tietävät mahdollisista "kysymyksistä", mutta Tolstoi tietysti -uteli, eikö Suomessa ollut semmoista uskontoa, joka olisi suomalaisille -osoittanut miten heidän on menetteleminen _nyt_, heidän omassa -pulmakysymyksessään. Ja hänen kysellessään minulle kävi selväksi, että -on sentään suuri ero paneeko hädän tullessa toimeen julkisia -jumalanpalveluksia, laulaako virren värssyjä ja "Jumala ompi linnamme", -vai ajatteleeko, että Jumalaa voi palvella ainoastaan täyttämällä hänen -tahtoansa sillä hetkellä, mikä on. - -Sitten hän rupesi puhumaan työlakoista. "Työlakko palkkojen -enentämiseksi olkoon sinänsä, sanoi hän, mutta työlakkoa voi ajatella -muistakin syistä syntyneenä." Ja hän kertoi, että kaksi professoria oli -äskettäin tehnyt työlakon ilmoittaen ei voivansa alistua nykyisiin -pakollisiin yliopistojärjestyksiin. "Se on vaan 'kaksi', mutta se -kuitenkin osoittaa, että työlakko-aate on levinnyt piireihin, joissa se -ennen oli tuntematon. Se on työlakko omantunnon vuoksi. Ihminen on -käsketty vetämään eräästä nuorasta, hän tekee työtä käskettyä eikä -nurise. Mutta jos hän saa tietää, että se nuora johtaa seinän läpi -gillotiinikoneeseen, niin hän olisi huono mies, ellei tekisi työlakkoa -ja häntä voi puolustaa ainoastaan niinkauan kuin hän ei sitä -ymmärtänyt. _Eikä ole sitä alaa, missä ei kieltäytyminen väärän käskyn -noudattamisesta olisi paikallaan, olisi juuri sitä, mitä pitää tehdä, -ja olisi aina siunausta tuottava."_ - -Sitten hän vielä puhui yleisesti passiivisesta vastarinnasta, josta en -voi tässä tilaisuudessa sen tarkemmin selkoa tehdä. - -Ja vihdoin hän sanoi, ikäänkuin hyvästiksi kaikki yhteen kooten, -täynnänsä lämmintä osanottoa ja toivoa, hiljaisella äänellä ja syvästi -silmiin katsoen: - -"Kaikki on Kristuksen opissa, se ratkaisee _kaikki_ vaikeudet." - - - - -VII. - -Krimin niemellä, 22.-25. IV. - - -Kirjoittaessani täällä viimeisiä muistoja matkaltamme ja lopetellessani -päiväkirjaani jo tulee lähtö takasin Suomeen. Täällä kukkivat jo -hedelmäpuut, ja vuoret peittyvät vihreään asuunsa, silloin kuin -Suomessa on koivu vielä alaston ja kevät vasta alullaan. - -Hyvästi jälleen Krimin mahtava vuoristo, sinun kaukainen Tshatyr ja -jylhä Teinerdshi. Jo on painunut unohtumattomaksi mieleen vienon -sininen meren pinta, johon vuoret päistikkaa syöksyvät. Se ottaa ne -vastaan hellästi leikkivään viriinsä ja katkaisten peittää -näkymättömiin niiden syvyydet. Olen monta kertaa nähnyt kiurun nousevan -pellolta, olen katsellut hattaroita ja ihmetellyt niiden yhtäläisyyttä -täällä ja meillä. Vuorilla ollessa pysähdyin pyökkipuun viereen ja -aloin kaappia viheriätä sammalta sen kuorelta: kaikki se oli aivan -niinkuin Suomessa, purot, sammaleet ja hattarat. Olen kuullut myöskin -käen kukkuvan, se oli kuin Rantalan kuusesta tänne lentänyt. Olen -loikonut kummulla ja katsonut ylös jäähtyvään iltataivaaseen, ja samat -tähdet syttyivät tuikkimaan, saman Otavan löysin ja sen pienen -kolmisikerön alhaalla. Kuukin nousi pyöreine pintoineen, tuttuine -tahroinensa. - -Omituisen valtavasti saattaa tämmöisissä tilaisuuksissa tuntea, että -kaikki ihmiset ovat samasta lähteestä, niinkuin he näkevät saman -auringon hohteen ja saman kuun kumotuksen. Mitä minä olen elinaikanani -oppinut rakastamaan kotimaassa, sitä kaikkea on täällä ja joka paikassa -maapallollamme, ja se on siemen, että oppisi rakastamaan vierasta -maata. Kotimaa on siksi, että voisi oppia rakastamaan sitä, mikä ei ole -kotimaa. Ja jos meri viskaisi minut vieraaseen saareen, tai, vielä -paremmin, minun olisi kuoleman jälkeen tuleminen toiseen kiertotähteen, -ja jos minä siellä outojen puiden seassa näkisin valkorunkoisen koivun -ja ilta-auringon kohteen sen kyljellä, niin auttaisi minua tämä -kotimaan anti sydämmessäni, ja minä voisin ruveta rakastamaan vierasta -tähteä. - -Tämä kaikissa ihmisissä löytyvä, oikeutettu kotimaan rakkaus -- aarre -ihmissydämmessä -- ei voi johtaa tappamiseen, sotaan kahden kansan -välillä, vaan se pikemmin johtaa siihen elämän palvelemiseen, joka on -"maailman veljeskunnan jäsenten" usko. - -Kuinka? Pitäisikö siis rakastaa myöskin kansaa, joka tahtoo hävittää -minun kotimaani, tahtoo liimata vieraat yhdenmukaisuuden tapetit minun -pirttini kotoisiin seiniin! - -Tässä on edessä samaa kuin tutussa lauseessa: rakasta vihamiestäsi. -Enhän koskaan voi enkä saa rakastaa hänen vihollismieltänsä, ainoastaan -hänen sydäntänsä, jos sen löydän, voin hänessä rakastaa. Ja niinpä kun -ajattelen nyt jotakin kansaa, erotan minä sentähden pois siitä sen -patriootit ja haen esiin sen _ihmiset_, ne ovat sen sydän -- ja niitä -on kotimaa opettanut rakastamaan. - -Turvautuako aseettomiin, voimattomiin, sanattomiksi lyötyihin? Eikö -tämä ole sama kuin heittää toivonsa? Eikö tämä ole heikkouden oppi? -Onko aivan lopussa sankariuden ihanne, Termopylain urotyö ja kuolema -isänmaan edestä? -- On, on ehdottomasti lopussa. Sekä Termopylain tekoa -että Sven Tuuvan sankariutta voi ihailla vaan olleena ja menneenä, niin -että joka meidän päivinämme tahtoisi jäljitellä, menettelisi Don -Quixoten tavoin. - -Toinen sankariuden muoto on sijaan tullut. Sitä eivät ole vielä -runoilijat nostaneet eikä laulajat ylistäneet. Mutta se tulee, tulee, -eikä mikään muu ehdi enää kasvaa suureksi sen tulon humun edellä, -kaikki painuu laaksoksi, niinkuin vesi hyökylaineen edestä. Se tulee ja -se on jo tullut. - -Se ei ole tullut niinkuin aseitten kalske eikä niinkuin kaatava myrsky, -vaan huomaamatta niinkuin keväisen aamutuulen lehahdus: älä tee väärää -käskyä! - -Se uusi sankarius on aseettomuuden sankarius. Se yhdistää kaikki -_ihmiset_, missä ikänä kansassa tai valtakunnassa ne olisivatkin. Sillä -kysymys on maailman valloituksesta. Ja tämän yhtymisen nimessä on altis -uhrautuminen taas jokaisen edessä, taas on urhoollisuus ihanne ja taas -kuolema kaunis. - - - - - - - - -End of Project Gutenberg's Päiväkirja matkaltani Venäjällä, by Arvid Järnefelt - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PÄIVÄKIRJA MATKALTANI VENÄJÄLLÄ *** - -***** This file should be named 51485-8.txt or 51485-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/1/4/8/51485/ - -Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. diff --git a/old/51485-8.zip b/old/51485-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 651cc3a..0000000 --- a/old/51485-8.zip +++ /dev/null |