summaryrefslogtreecommitdiff
diff options
context:
space:
mode:
authornfenwick <nfenwick@pglaf.org>2025-02-05 09:32:52 -0800
committernfenwick <nfenwick@pglaf.org>2025-02-05 09:32:52 -0800
commit242e8022ad65a1bdbf1922037c415e9717a4909c (patch)
treedbda95116b3b537360f109daffbc344425ca84ca
parente29602ba02619616d02213bbd409d2a45a63977b (diff)
NormalizeHEADmain
-rw-r--r--.gitattributes4
-rw-r--r--LICENSE.txt11
-rw-r--r--README.md2
-rw-r--r--old/51309-8.txt3395
-rw-r--r--old/51309-8.zipbin43743 -> 0 bytes
5 files changed, 17 insertions, 3395 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..f83c94d
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #51309 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51309)
diff --git a/old/51309-8.txt b/old/51309-8.txt
deleted file mode 100644
index 0d01c5f..0000000
--- a/old/51309-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,3395 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Aisopolaisia Satuja, by Phaedrus, Translated
-by Samuel Roos
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions
-whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at
-www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Aisopolaisia Satuja
-
-
-Author: Phaedrus
-
-
-
-Release Date: February 27, 2016 [eBook #51309]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK AISOPOLAISIA SATUJA***
-
-
-E-text prepared by Jari Koivisto
-
-
-
-AISOOPOLAISIA SATUJA
-
-Kirj.
-
-Phaidron, Auguston Vapautettu
-
-Latinasta suomentanut D:r Samuel Roos
-
-Sisältyy: SUOMI, 1860. Tjugonde årgången.
-
-
-
-
-
-
-Helsingfors,
-Finska Litteratur-Sällskapets förlag,
-1862
-
-
-Imprimatur: L. Heimbürger.
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
-Johdatus lukemiseen.
-
-Ensimäinen Kirja:
-
- Esitys.
- 1. Susi ja karitsa.
- 2. Sammakkoin kuninkaan pyyntö.
- 3. Ylpeilevä naakka ja riikinkukko.
- 4. Koira lihaa virran yli viemässä.
- 5. Lehmä ja Vuohi, Lammas ja Leijona.
- 6. Sammakot Auringolle.
- 7. Repo valenaaman nähdessä.
- 8. Susi ja Kurki.
- 9. Varpuinen ja Jänes.
- 10. Susi ja Repo, tuomarina Apinia.
- 11. Aasi ja Leijona metsän ajossa.
- 12. Peura lähteellä (hetteellä).
- 13. Repo ja Kaarne.
- 14. Mies ja Puut.
- 15. Sukkela Vares.
- 16. Suutarista Parantajaksi.
- 17. Aasi vanhalle paimenellensa.
- 18. Lammas, Peura ja susi.
- 19. Lammas, Koira ja Susi.
- 20. Vaimo synnytys-vaivassa.
- 21. Penikoiva koira.
- 22. Nälkäiset Koirat.
- 23. Vanha Leijona, Metsäkarju, Härkä ja Aasi.
- 24. Kärppä ja Mies.
- 25. Uskollinen Koira.
- 26. Sammakko ja Härkä.
- 27. Koira ja Krokodiili.
- 28. Kettu ja Haikara.
- 29. Koira, Aarre ja Korpikotka.
- 30. Repo ja Kokko.
- 31. Aasi pilkkaa metsäkarjua.
- 32. Sammakot kuin pelkäävät härkäin taistelua.
- 33. Poutahavukka ja Kyhkyiset.
-
-Toinen Kirja:
-
- Esitys.
- 1. Mulli, Leijona ja Rosvo.
- 2. Ämmä ja Tyttö Miehen kultaisina.
- 3. Mies ja Koira.
- 4. Kotka, Kissa ja Metsäsika.
- 5. Keisari Passarillensa.
- 6. Kokko, Vares ja Kilpikonna.
- 7. Muulit ja Rosvot.
- 8. Peura ja Härät.
- Päätös.
-
-Kolmas Kirja:
-
- Esitys Eytycholle.
- 1. Ämmä tyhjälle Savi-astialle.
- 2. Pantteri ja Paimenet.
- 3. Aisoopos ja Maamies.
- 4. Teurastaja ja Apinia.
- 5. Aisoopos ja Katukonna.
- 6. Kärpänen ja Muuli.
- 7. Susi ja Koira.
- 8. Sisar ja Veli.
- 9. Sookrates Ystävillensä.
- 10. Auguston aikainen tapaus.
- 11. Kuohittu hävyttömälle.
- 12. Kananpoika Päärlylle.
- 13. Mesiäisten ja Kimalaisten riita, jonka Vapsainen ratkaisee.
- 14. Aisoopos lasten askareissa.
- 15. Karitsa vuohen kasvattina.
- 16. Heinäsirkka ja Yökkö.
- 17. Puut Jumalitten huostassa.
- 18. Riikinkukko Junolle äänestänsä.
- 19. Aisoopon vastaus Kopsa-suulle.
- Kirjottaja Suosittajalle.
-
-Neljäs Kirja:
-
- Esitys Particulolle.
- 1. Aasi ja Gallit.
- 2. Phaidros.
- 3. Repo ja Viinarypäle.
- 4. Hevoinen ja Metsäkarja.
- 5. Aisoopos testamentin selittäjänä.
- 6. Hiirten sota Kärppäin kanssa.
- 7. Phaidros Aisoopolaisten satujen moittijoille.
- 8. Kyykäärme ja Karrutin.
- 9. Repo ja Pukki.
- 10. Jupiterin laukut.
- 11. Pyhyyden ryöstäjä eli Varas ja Lyhty.
- 12. Herkules ja Plutus.
- 13. Leijo Kuninkaana
- (Sadut 14 ja 15 eivät sovi Suomeksi.)
- 16. Kutut ja Pukit.
- 17. Laivuri ja Merimiehet.
- 18. Koirain airuet Jupiterin tykö.
- 19. Ihminen ja Kyykäärme.
- 20. Repo ja Lohikäärme.
- 21. Phaidros Saduistansa.
- 22. Simoonideen haaksirikko.
- 23. Vuori synnytys-vaivassa.
- 24. Viholainen ja Kärpänen.
- 25. Simoonidees säilytetään jumalilta.
- Päätös Particulolle.
-
-Viides kirja:
-
- Esitys.
- 1. Kuningas Demetrius ja Laulaja Menander.
- 2. Matkamiehet ja Rosvo.
- 3. Paljaspää ja Kärpänen.
- 4. Aasi ja Porsaat.
- 5. Lipilaari ja Maamies.
- 6. Paljaspää ja Hivusheitto.
- 7. Huilunsoittaja Prinsi.
- 8. Aika.
- 9. Härkä ja Vasikka.
- 10. Koira ja Metsämies.
-
-
-
-
-Johdatus Lukemiseen.
-
-
-Satujen alku on varsin vanha. Niitä tavataan kaikissa kansakunnissa
-jo sivistyksen alkeissa, vaikka niitä ei paljosti ole kootuksi
-tullut. Vanhin meidän tietoomme saatu kokous on Arabialainen _Viisaan
-Lookman'in_ nimellä, jonka arvataan eläneen Kuningas Salomon
-aikoina ja olleen ainakin vapaan, jollei peräti kansakuntansa pään
-(Emir). Muutoin tiedämme itäisellä maalla vertauksia vahvasti
-harjoitettavan; ja vertauksista satuihin ja saduista vertauksiin ei
-ole pitkä askel. Mutta erinäisistä, moninaisissa tiloissa erityisiltä
-ihmisiltä jutelluista saduista ei tullut Euroopalaisen sivistyksen
-alkupesässä mitään kunnollista riviä eli kokousta ennen kun juuri
-Atheenin loistavimmana aikana Phrygialainen Aisoopos niitä näkyy
-kaikkinaisiin asioihin ja tapauksiin sovittaneen; lienee hänellä
-sitte jo kotomaaltansa joku alkuperäinen saturunsaus ollut, taikka
-niin nerokas äly, että hän paikalla taisi ajatuksensa satupukuun niin
-somasti sovittaa, että hän jutuillansa sai Atheenilaisen, mielen
-terävyyttä rakastavaisen, kansan innokkaasti ihastumaan; josta sitte
-seurasi että hänen satujansa kokoamalla koottiin.
-
-Miten _Aisoopos_ Atheeniin ja _Phaidros_ Roomaan tullut lienee, siitä
-ei näissä saduissa, eikä muutoinkaan, ole mitään vakavaa tietoa;
-sillä Franskalaiselta _de la Fontainelta Planudeen_ nimellä kerrottu
-juttu Aisoopon elämäkerrasta on enemmän Markolphon tai Ulspeilin
-mukainen kun toden näköinen. Kumpikin näkyy vasta nuorella miehen
-ijällä kotoa muuttaneen. Lieneekö Aisoopos otettu sodassa, joita
-siihen aikaan Vähän Aasian Greikalaiset asukkaat Atheenilaisten
-avulla pitivät Persialaisten vallotusvehkeitä vastaan, ja sen
-aikaisen tavan mukaan sitte orjana pidetty. Että hän Atheenilaisille
-oli hyvin tuttu ja nerostansa kunnioitettu [A. Gellii Noct. Att.
-II: 29], se näkyy toisen kirjan päätöksestä. Phaidron tulo Roomaan
-on myös tietymätön ja samaten hänen toimituksensa Auguston hovissa.
-Jos luulla olisi luvallinen, niin luulisin häntä pidetyn _Lukijana_
-(anagnostes), joita sen aikaiset valtavat Roomalaiset pitivät
-useampia, ja joiden virka oli huvittaa isäntiänsä ja vieraita aterian
-aikana, taikka _kirjottajana_ (librarius), joiden tuli kopioita
-kirjoja niistä, kuita isäntä oli käsiinsä saanut. Nimi Phaidros,
-loistava, kirkas, lieneekö alkuinen ollut, vaiko vasta orjana
-annettu, on myös tietymätön asia.
-
-Muutoin on Phaidron myöhemmästä elämäkerrasta kirjamme
-tarkastaja _Christ. Timoth. Dressler_ latinaisessa esipuheessansa
-_Teubner_iläiseen ylöspanoon kokenut kaikki koota, mitä hänestä ja
-kirjansa vaiheista vainkin vielä ilmiin saada taidetaan [M. Fab.
-Quintilianus, Inst. Or. X: 1].
-
-Paitsi näitä tässä suomennettuja viittä kirjaa on mainittu Dressler
-saanut kokoon useampia, joita niihin lisänä liittänyt on.
-
-Kirjan kunniaksi sopii tässä sanoa, että latinan kieli siinä on mitä
-selvintä, sanarikkaus suuri ja värsy niin huokeasti juokseva, kuin
-tänlainen värsy joinkin olla taitaa. Nämä edut, ynnä huvittava aine,
-tekevät tämän kirjan hyvin sopivaksi melkein ensimäiseksi latinan
-kielen oppikirjaksi.
-
-Värsyjänsä Phaidros kutsuu _Senarii_, kuutoisiksi, kuus-jalkaisiksi
-eli kuus-askelisiksi, kuiden askelmat aina olivat _iambit_ (v --),
-lyhykäinen eli hieno eli matalempi sanajäsen edellä ja pitempi eli
-lujempi perässä, juuri niin kuin astuessa jalan nostaminen vähemmän
-kuuluu kun laskeminen.
-
-Tämänlainen värsy kuvataan näin:
-
- näin: z -- v -- v -- v -- v -- v --, ja
- luetaan: Jo saat ti hä nen ke too ki pakoit semaan, taikka
- latinaksi: Athe nae quum flore rent ae quis le gibus
- Procax liber tas ci vita tem mi scuit
- Frenum que sol vit pri stinum licen tia.
- Hinc con spira tis fa ctio num par tibus,
- Arcem tyran nus oc cupa vit Pi sistratus &.
-
-Tässäkin jo näkyy luonnostansa pitkä sanajäsen (syllaba) käytettävän
-lyhyen verosta niinkuin: _nae, rent, li, fre ja hinc_ [Systole longam
-corripit, at Diastole contra], ja myös kaksi lyhyttä pistettävän yhden
-pitkän siaan, niinkuin: _stratus_; mutta useasti pistetään kaksi
-syllabaa lyhykäisenkin siaan, niinkuin:
-
- Aeso pus au ctor quam materi am rep perit,
- Hanc ego poli vi ver sibus sena riis.
- Et quod pruden ti vi tam con silio monet.
- Calu mnia ri si quis au tem volu erit,
- Quod ar bores loquan tur, non tantum ferae,
- Fictis joca ri nos memi nerit fa bulis.
-
-Vielä on kaikessa latinaisessa värsyssä muistettava tämä latinainen
-värsy:
-
-_Ecthlipsis_ necat m, _Synaloephe_ vero vocalem, se on: edellisen
-sanan päättestä lähtee m ja pääte-äännäin, jos seuraava sana alkaa
-ääntäimellä taikka h:lla (kuta Latinalaiset eivät pitäneet kirjaimen
-arvoisena, vaan sanoivat: _H magis est aspiratio quam littera_)
-niinkuin nähdään ensimäisen Sadun jo toisesta sanasta alkain:
-
- Ad ri v eun dem lupus et a gnus ve nerant,
- Siti compul si: supe rior stabat lupus
- Longe qu inferi or a gnus. Tunc fauc im proba
- Latr in cita tus jur gii caus in tulit.
- Qui pos sum, quae so, face re, quod quereris, lupe
- Ant hos sex men ses ma l, ait, di xisti mihi
- Pater hercu le tuus, inquit, malé dixit mihi.
-
-Näistä halullinen oppilas niin paljon osviitaa saanee, että hän hyvän
-opettajan neuvolla asian päälle pääsee.
-
-
-
-
-
-
-Ensimäinen Kirja.
-
-
-
-
-Esitys:
-
-
- Aisoopos isä hyvän aineen keksinyt,
- Kun minä kaunistellut kuutos-värsyillä.
- Kakskertaisesti kirjaiseni hyödyttää:
- Se naurattaa ja neuvoo viisaast' elämään.
- Jos jonkun ehkä mieli tekee moittimaan, 5
- Puidenkin muka puhuvan ja eläinten,
- Niin muistais' meidän tässä tarinoitsevan.
-
-
-
-
-Satu 1.
-
-Usein on huokea syyttömän sortaa.
-
-
- Susi ja Karitsa.
-
- Luo saman puron suden ynnä karitsan
- Tuo jano ajoi; susi seisoi ylinnä
- Ja karits' alempana varsin kaukana,
- Niin häijy nälkäkurkku riitaa nostamaan:
- Minvuoksi juomaveden mulle sekoitat? 5
- Peljäten lieminkäinen: miten taitaisin,
- Voi susikulta! tuota tehdä? tänne päin
- Sun puolestasi mulle juoksee juotava.
- Todeksi nähden tiuskas': ennen puolta vuott'
- Mua kiroilit: ja lammas parka vastasi: 10
- Empämä vielä silloin ollut saatukaan;
- Niin isäis sitte minua haukkui kiroten,
- Hän ärjäs', häijy, raadellessa syyttömän.
-
- Tä satu niille kirjoitettiin miehille,
- Jotk' vale-syillä syyttömiä sortavat. 15
-
-
-
-
-Satu 2.
-
-Vähin vastuksista.
-
-
- Sammakkoin kuninkaan pyyntö.
-
- Atheenin kukoistaissa hyväin lakien
- Suojassa, liika vapaus kansan paisutti
- Ja ylimieli särki siteet entiset.
- Kuin tästä lahkokunnat nousi vastuksin,
- Yksvaltiaana linnan otti Pisistrat. 5
- Siis kurjaks' miesten itkellessä orjuutta,
- Hän vaikk'ei ollut ankara, vaan vaikea
- Kuin oli varsin tottumatta rasitus;
- Aisoopos heille tämän sanoi satuisen:
-
- Vapaina allikoissa uiden sammakot 10
- Heillensä huutain kuningasta pyysivät,
- Vallalla hillitsemään ilkitapoja.
- Niin ilmanvalta naurahtaen nakkasi
- Vähäisen kartun; vesi siitä roiskahtain
- Pelkäämään saatti su'un peri pelkurin. 15
- Kuin karttu kauvan uponnunna makasi,
- Niin eräs kerran hiljaa nosti päätänsä
- Ja tutkei kuningasta, joukon kokosi,
- Ku, pääsnyt pelostansa, pani hävynkin
- Pois, puusen päällä sitte pahoin hyppeli 20
- Ja häpiällä häväistessä riemusi.
- Nyt uutta mentiin kuningasta anomaan,
- Kosk' ennen annett' aivan oli mitätön.
- Niin pani heille käärmeen, terähampaalla
- Ku heidät kaikki yksitellen käsitti 25
- Turh' oli parkain pako, pelko äänenkin
- Sulki. Siis airun lähdettivät kerjäämään
- Kurjillen armoa. Vaan ylinen vastasi:
- Se hyvä saatunne kosk' eikä kelvannut,
- Niin kovaa kärsikää. Siis tekin veikkoset 30
- Tätä kärsikäätten, ettei tulis' tuimempi.
-
-
-
-
-Satu 3.
-
-Paras pysyä säädyssänsä.
-
-
- Ylpeilevä naakka ja riikinkukko.
-
- Ei kerskailemaan toisten loisto-eduista,
- Vaan omaan paremmin pukuunsa tytymään,
- Aisoopos tällä esimerkill' opettaa.
-
- Turhasta naakka ylpeydestä paisunut
- Sai riikinkukon suoltuneita sulkia 5
- Kokoon, ja niillä itseänsä koreili:
- Sitt' omiansa kaunaten hän yritti
- Loistavan riikinkukko-parveen, mutta ne
- Pois repeilivät höyhömet ja nokilla
- Ajoivat poijes; naakka surkumielellä 10
- Näin pyrkii seuraan omain sukulaistensa,
- Mutt' näiltä hylky hyljättynä häpesi.
- Niin yksi niistä, joita oli kaunannut:
- Jos oisit meidän oloihimme tytynyt
- Ja omiin luonnon lahjoihin ei suuttunut, 15
- Niin et ois tähän häpiäänkään joutunut.
-
-
-
-
-Satu 4.
-
-Ahneus ahneen pettää.
-
-
- Koira lihaa virran yli viemässä.
-
- Oikein omansa hukkaa toisen pyytävä.
- Kuin koira lihaa veden yli uiden vei,
- Niin veden kalvossa hän näki kuvansa,
- Ja luuli toisen myöskin vievän saalista:
- Tuot' anasti, mutt' pettyi ahneudesta 5
- Ja päästi ruoan, kun jo piti hampaissa,
- Mutt' eipä saanut, kuta ahne himosi.
-
-
-
-
-Satu 5
-
-Vältä valtavaisten kumppanuutta.
-
-
- Lehmä ja Vuohi, Lammas ja Leijona.
-
- Ei vakaa valtavaisten kanssa kumppanuus,
- Sen todeks' osottaapi tämä tarina.
- Kuin lehmä ja vuohi ja lammas väärän kärsivä
- Leijoonan kanssa seurustivat korvessa,
- Ja saatu oli hirvi hirmu lihava; 5
- Niin leijo sanoi heille, osain tehtyä:
- Mun ensimäinen vuoksi leijon nimeni;
- Antakaa toinen uroollisuudestani;
- Mun voiman vuoksi kolmas ompi omani,
- Ja kovin käy jos joku koskee neljänteen. 10
-
- Näin kaiken saaliin piti väkivallalla.
-
-
-
-
-Satu 6.
-
-Lurjukset lurjusten sikiötkin.
-
-
- Sammakot Auringolle.
-
- Häät herkulliset varkaan näki läheisen
- Aisoopos, siitä kohta läksi lausumaan:
-
- Kuin kerran aurinkokin aikoi naimiseen,
- Niin sammakoilta parku pääsi pilvihin,
- Ja parkumasta liikkui pilvein haltia 5
- Ja kysyi syytä: vastas' allikon asukas:
- Jo yksin polttaa kuivaks' kaikki lammikot
- Ja saattaa kurjat kuivuudella kuolemaan;
- Voi mikä surma! saisi vielä sikiön!
-
-
-
-
-Satu 7.
-
-Tyhmäin kunnia on mitätön.
-
-
- Repo valenaaman nähdessä.
-
- Sai kettu kerran valenaaman näkemään;
- Voi, huusi, miten pulskea muoto aivuton!
-
- Sanottu niille, joille paljaan kunnian
- On onni lahjottanut, taidon kieltänyt.
-
-
-
-
-Satu 8.
-
-Ei hyvä häijyä auttaa.
-
-
- Susi ja Kurki.
-
- Se, joka työnsä palkkaa pahoilt' anonee,
- Hän pettyy: ensin, auttain kelvottomia;
- Ja sitte, kuin on paha päästä pulasta.
- Luu hukan kurkkuun nielless' oli tarttunut;
- Ja tuska pani, suuren palkan ehdolla, 5
- Jokaista tuskan apuun houkuttelemaan.
- Ja viimein saikin kurjen varsin valalla
- Kurkkunsa pitkän pistämällä kitahan
- Luun oman hengen vaarallansa vetämään.
- Työn tehtyä, kuin kurki pyysi palkkaansa; 10
- Niin vastas': kiitä kuin sait pääsi suustani
- Viel' eheänä; siin' on palkkaa kylläksi.
-
-
-
-
-Satu 9.
-
-Älä huoli hätäynnyttä pilkata!
-
-
- Varpuinen ja Jänes.
-
- Its' olla huoleton ja toista pitittää
- On hullun tapa, värsyseni opettaa.
-
- Kourissa kokon valittavaa jänestä
- Varpuinen torui: kussa pitkät potkusi
- Ja nopsat jalkas, missä ne nyt viipyivät? 5
- Näin laruttavan havukka yhtäkkiä
- Löi, turhaan kyllä kuikuttavan kuoliaks'.
- Niin puolikuollut jänes tuonen tuskassa:
- Kyll' äsken huoletonna minua pititit,
- Jo tuli sama kova onni kotihin. 10
-
-
-
-
-Satu 10.
-
-Ei valettelijaa totta puhuessakaan uskota.
-
-
- Susi ja Repo, tuomarina Apinia.
-
- Ken kerran petturiksi ilkeäks' tiedetään,
- Hänt' eipä uskota, puhuessa tottakin:
- Aisoopos todistaa lyhyellä sadulla.
-
- Kuin susi syytti repoa varkaudesta,
- Ja kettu kielsi ryhtyneensä ollenkaan; 5
- Apinia istui riitaa ratkaisemahan.
- Kuin kumpikin oil asiansa ajanut,
- Niin julisti Apinia tämän tuomion:
- Et sinä kadottaneen näy, kuta kaipailet;
- Sun uskon salaa siepanneen, kuta kieltelet. 10
-
-
-
-
-Satu 11.
-
-Nauruttaa kunnottoman kerskaus.
-
-
- Aasi ja Leijona metsän ajossa.
-
- Kuin kunnotonkin kerskaa jalotöistänsä,
- Kyll' oudot uskottaa, tutuill' on nauruksi.
-
- Kuin leijo aasin avull' aikoi metsistell';
- Hän peitti hänen pensastoon ja neuvoili,
- Ett' otuksia äänell' tavattomalla 5
- Peljättäis' karkuun, its' hän kiinni ottaisi;
- Niin tämä korvat pystyyn äkki kiljasi
- Voimaansa myöden, saikin siten otukset
- Äänellä uusihirmuisella liikkeelle
- Ja polkujansa pakenemaan tuttuja. 10
- Kuin leijo, väsynynnä teurastamasta,
- Pois käski aasin, käski vaiketa, niin hän,
- Röykästyneenä, kysyi äänens' ankaruutt'.
- Jo verraton, jos minäin en ois tuntenut
- Sun sydäntäs ja sukuas, oisin hätäillyt. 15
-
-
-
-
-Satu 12.
-
-Usein hyödyllisintä hylkynä pidetään.
-
-
- Peura lähteellä (hetteellä).
-
- Useinkin hyödyllisint' ylön katsotaan
- Ja turhaa kehutaan; sen näyttää satuni.
-
- Kuin peura juotuansa seisoi lähteellä
- Ja veden päällä näki kauniin kuvansa;
- Hän ihmetellen kehuu haara-sarveja 5
- Ja moittii sääriänsä sangen hoikkia.
- Mutt' äkki pelko metsämiesten äänistä
- Jo saatti hänen ketoo kipakoitsemaan;
- Näin koirat jätti pian: pääsi metsähän;
- Mutt' täällä sarvet tekivätkin vastuksen, 10
- Ja koirain hampaat hirmuisesti purivat.
- Niin kuollessansa sanotaan hän sanoneen:
- Voi, minä vaivainen, kuin vasta havaitsen,
- Ne hyödyttäneen, joita pidin huonona;
- Ne turman tuottaneen, kuin kouho kehusin. 15
-
-
-
-
-Satu 13.
-
-Kehuja kavalin kaikista.
-
-
- Repo ja Kaarne.
-
- Ken kehumista pyytää sulo sanoilla,
- Hän usein pettyy häpiään ja vahinkoon.
-
- Kuin kaarne juuston akkunalta näppäsi
- Ja lensi syömään pitkään puuhun metsässä;
- Niin repo näki sen ja alkoi kehua: 5
- Oi kuinka suloisesti sulkas kiiltävät,
- Kuink' ompi kaunis kasvantos ja katsantos,
- Jos ääni ois sen vertainen, niin linnuista
- Sä oisit ensimäinen. Tämä raakkumaan
- Ja äänens suloisuutta hullu näyttämään. 10
- Mutt' avattua nokan juusto putosi
- Kun kettu kavala sieppas' haluhampaalla.
-
- Näin näkyy miten arvoinen on ymmärrys,
- Ja viisaus voittaa voimat varsin vahvatkin.
-
-
-
-
-Satu 14.
-
-Vahingoksensa joku vihollistans auttaa.
-
-
- Mies ja Puut.
-
- Ne hukkuvat, jotk' vihollistans auttavat.
- Mies, kirveen tehtyä, läksi puilta pyytämään,
- Ett' antaisivat varren puusta lujasta.
- Jokainen käski antaa metsä-öljypuun.
- Hän lahjan otti, teki varren, sovitti 5
- Kirveesen, kaasi sitte suuret tammetkin,
- Ja valikoitsi mieltä myöden. Saarnelle
- Sitt' tammi sanoi: syystä meitä hakataan.
-
-
-
-
-Satu 15.
-
-Kyllä viisas keinon keksii.
-
-
- Sukkela Vares.
-
- Janoinen vares savipataa läheni,
- Ku vettä puolellansa; koki kumota;
- Vaan lujana kuin seisoi, tämä kivejä
- Pudotti pataan, joiden paljouudella
- Sai veden nousemaan ja janon sammutti. 5
-
- Se tästä näkyy, mitä nero aikaan saa:
- Miehuutta etuisempi ain' on viisaus.
-
-
-
-
-Satu 16.
-
-Joukon luulo usein pettyy.
-
-
- Suutarista Parantajaksi.
-
- Kuin kelvottomuutensa vuoksi suutari
- Juur' alkoi nälkään nääntyä, niin rupesi
- Hän piilo-paikass' parannetta tekemään,
- Ja myymään pettäin myrkkyvasteen nimellä.
- Jo huutoon tullut, rikastunut sairastui. 5
- Niin tuli kuningaskin tätä tutkimaan:
- Sai pikarihin tätä myrkyvastetta
- Ja vettä, oli myrkkyä panevanansa,
- Niin käski juoda suuren palkan ehdolla.
- Mutt' kuollon pelossansa konna tunnusti, 10
- Ei taitavansa parantajan oppia,
- Vaan joukon hulluudesta saaneen huutonsa.
- Niin kuningas käsketti kansan kokohon:
- Voi, kuinka hulluiks' teitänne te luulette,
- Kuin tämän haltuun uskallatte hengenne 15
- Joll' jalkojansa kengittää ei uskottu!
-
- Nyt tämä niille todell' olkoon sanottu,
- Juur' joiden hulluus hävyttömii hyödyttää.
-
-
-
-
-Satu 17.
-
-Ei haltian tavat köyhään koske.
-
-
- Aasi vanhalle paimenellensa.
-
- Kuin kansakunta hallitusta muuttanee,
- Ei köyhäin onni muutu valtiaan tavoista;
- Sen todistaapi tämä lyhy tarina.
-
- Aasia niityll' äijä syötti pelkuri:
- Hän vihollisten äänist' äkki peljästyi 5
- Ja käski pakoon ettei kiinni saataisi;
- Mutt' tämä laiska kysyi: muka luuletko
- Voittajan kahdet satulat mulle panevan?
- En, sanoi äijä. Mitäs siis mun väliä
- Ketä palvelen, kuin kannan kannettavani? 10
-
-
-
-
-Satu 18.
-
-Vältä vilpillistä takausta.
-
-
- Lammas, Peura ja Susi.
-
- Joka lainaa pyytää vilppi-takauksella,
- Ei selvittää, vaan vahinkoa virittää.
-
- Lampaalta Peura pyysi mittaa nisuja,
- Ja takaus susi: peljäten vain vilppiä:
- Tuo hukka raatelee ja pötkii kohta pois, 5
- Sä juokset lentäin poijes kaikkein paikoilta;
- Kussa ma teidät löydän makso-päivänä?
-
-
-
-
-Satu 19.
-
-Konnalle konnan palkka.
-
-
- Lammas, Koira ja Susi.
-
- Ainakin konna pahuutensa palkan saa.
- Kuin väärää velkaa koira velkoi lampaalta
- Ja väitti leivän antaneensa velaksi,
- Niin hukka todistajana: ei kyll' yhdessä,
- Vaan totta kyllä kymmenenkin velkaa on. 5
- Niin lammas tuomittiin valalla väärällä,
- Ja maksoi kuta hän ei velkaa ollutkaan.
- Sitt' jonkun päivän peräst' äkkäs' kuopassa
- Makaavan hukan: saitpa valeen palkkasi!
-
-
-
-
-Satu 20.
-
-Jokainen pelkää paikkaa kussa loukattiin.
-
-
- Vaimo Synnytys-vaivassa.
-
- Ei kukaan mielellänsä paikkaan loukkaavaan.
- Synnytys-hetkenä, kuukautten perästä,
- Makaili vaimo maassa valittain vaivojans;
- Mies kehotteli nousemahan vuoteelle,
- Huokeempi kussa päästä luonnon kuormasta; 5
- Ei, sanoi, luottavansa, sillä sialla
- Vaivansa päättyvän, kuss' ensin aljettiin.
-
-
-
-
-Satu 21.
-
-Älä päästä pahaa paikoillesi.
-
-
- Penikoiva koira.
-
- Ihmisen pahan makioissa sanoissa
- On vilppi, kuta opetetaan välttämään.
-
- Muinainen tiine koira pyysi toiselta,
- Jos saisi penikkansa hänen pesäänsä;
- Sen mielellänsä sai; vaan sitte takasin 5
- Kuin tahtoi, vielä vähää aikaa rukoili,
- Ett' penikatkin vähän vahvistuisivat.
- Jo ajan kuluttua kysyi kiivaammin
- Pesäänsä: -- Minun ja mun kaiken joukkoni
- Jos voinet ajaa poijes, lähden, muutoin en. 10
-
-
-
-
-Satu 22.
-
-Tyhmyys usein tuottaa turmion.
-
-
- Nälkäiset Koirat.
-
- Ei tyhmä toimi ollenkaan ol' avuksi,
- Vaan usein vetää vaivaisia vahinkoon.
-
- Nähdessä vuodan, koirat, veden pohjassa,
- He sitä syödä saadaksensa alkoivat
- Vähentää vettä juoden, mutta repesivät. 5
- Ja kuolivat siis ennen saaliin saatua.
-
-
-
-
-Satu 23.
-
-Onneton on kunnottomimmankin pilkkana.
-
-
- Vanha Leijona, Metsäkarju, Härkä ja Aasi.
-
- Se, joka hyvän arvonsa on hukannut,
- On hädässänsä huonojenkin pilkkana.
-
- Vuosista väsynynnä voiman puutteessa
- Kuin leijo makais, vetäin henkee viimeistä,
- Niin tuli metsäkarju leisku-hampailla 5
- Ja niillä iski, kostain vanhaa vääryyttä:
- Niin kohta härkä pisti, viha-sarvilla
- Vihatun raadon läpi. Aasi nähdessä
- Näin kostamatta petoo loukattavan, hän
- Potkasi otsan paljaaks'; tämä kuollessans: 10
- Kyll' katkeraa oil jaloin kovuutt' kärsiä,
- Mutt' sinun ilkeyttäs, luonnon häväistys,
- Kuin täytyy kestää, kuollo kaksinkertainen.
-
-
-
-
-Satu 24.
-
- Se, joka omaks' hyödyksensä toisia hyödyttää,
- Hän olkoon kerskaamatta hyväst' työstänsä.
-
- Kärppä ja Mies.
-
- Kuin kiinni saatu kärppä kuollon pelossa
- Ja siitä päästäksensä miestä rukoili:
- Voi armas! säästä minua, joka hiiristä
- Huoneesi perkaan! Sanoi: jopa säästäisin,
- Jos mun vain hyödykseni hiiret tappaisit: 5
- Mutt' kuin sa tapat saadaksesi jäännökset,
- Ja hiiret vallan herkuksesi hotkaiset;
- Niin älä mulle kehu ansiotasi.
- Näin sanottua koppas' kärpän kuoliaks'.
-
- Ne heillens tämän omistakoot sanotuks', 10
- Jotk' oman hyödyn vuoksi toista auttavat
- Ja vähää apuu suurill' sanoill' kehuvat.
-
-
-
-
-Satu 25
-
-Pahain antimet ovat pahan luuloiset.
-
-
- Uskollinen Koira.
-
- Yhtäkkii antelias on kouhoill' kehuksi,
- Vaan järkevälle turhaan jakaa juonia.
-
- Kuin öinen varas pisti leipää koiralle,
- Jos, kokein, muka saisi lahjall' leppymään;
- Niin koira: koet konna suuni sulkea, 5
- Ett'en mä talon puolest' haukkuis'; petytpä;
- Sill' äkki anteliaisuus vaatii varomaan,
- Ett'et sä hyötyis' huolettomuudestani.
-
-
-
-
-Satu 26.
-
-Ei valtavain kanssa kilpaan.
-
-
- Sammakko ja Härkä.
-
- Rinnalle rikkaan köyhä pyrkien häviää.
- Kuin muinain sammakko näki härän niityllä
- Ja kadeksei niin suurta hänen kokoa;
- Niin täyteen puhalsi hän ryppy-nahkansa,
- Sikiöiltä kysyin, eikö ollut paksumpi 5
- Kun härkä. Nämät kieltää, hän siis uudesti
- Viel' lujemmin pingotti pintansa kysyin:
- Nyt kumpi voitti? vielä härkä, sanoivat.
- Vihassa viimein tahtoi vielä vahvemmin
- Pintansa paisuttaa, vaan raukka repesi. 10
-
-
-
-
-Satu 27.
-
-Turhaan viisaalle verkkoa virität.
-
-
- Koira ja Krokodiili.
-
- Ne, jotka kavaloivat miestä viisasta,
- Ne tekee turhaa, saavat naurun palkaksi.
- Sanotaan koirain juosten juovan Niilistä,
- Etteivät krokodiilit heitä kiinni sais'.
- Niin krokodiili koiraa, joka juosten joi, 5
- Puhuttel': latki mieltäs myöden viekkaammin
- Ja tännenmäksi tule, älä kavaluutt'
- Ollenkaan pelkää! Totta kyllä tulisin,
- Jollen mä tietäis' lihaani sun himoavan.
-
-
-
-
-Satu 28.
-
-Minlainen teko, senlainen kosto.
-
-
- Kettu ja Haikara.
-
- Ei ketään loukkaamaan, vaan joka loukannee,
- Saa samanlaisen sakon, satu muistuttaa.
-
- Sanotaan ketun kutsunehen haikaran
- Pitoihin ensin, panneen lavian latukan,
- Ja siihen lientä vetelää, kuta nälissäns 5
- Ei tainnut maistaa vieras: sitte haikara
- Taas kutsui ketun, kuivaa ruokaa puteliin
- Juur' täyteen sulloi, siitä saikin nokalla
- Kyll' tarpeeksensa: vieras näki nälkää vain
- Ja potun kaulaa turhaan nuoleskella sai. 10
- Niin oudon linnun sanotaankin sanoneen:
- Jokainen esimerkkiins omaan tytyköön!
-
-
-
-
-Satu 29.
-
-Saita on oma surmaajansa.
-
-
- Koira, Aarre ja Korpikotka.
-
- Kyll' tämä satu sopii saidoille ja niill',
- Kut sääty-hylkyinä rikkaiksi pyrkivät.
-
- Kuin koira kaivoi ihmisluita, aartehen
- Hän löysi, rikkonunna rauhan kuolleiden
- Hän kostoks' syttyi rikkauden himohon, 5
- Juur' sopivaksi rikoksensa palkaksi.
- Näin aarteen vartojana unehutti pois
- Hän ruokans, kuoli nälkään. Kotkan sanotaan
- Sen nähdessänsä totisesti sanoneen:
- Kyll' syystä koira parka makaat raatona, 10
- Kuin rikastua pyysit valtain rinnalle,
- Syntynyt kadulla, tunkiolla kasvanut.
-
-
-
-
-Satu 30.
-
-Älä ylhäisönäkään katso huonoa ylön!
-
-
- Repo ja Kokko.
-
- Syy ylhäistenkin alhaisii on pelätä,
- Sill' koston kyllä keksii nero sukkela.
-
- Kuin kokko kerran ketun pojat pesäänsä
- Kanteli pojillensa raadeltaviksi;
- Niin emä perässänsä juoksi rukoillen, 5
- Ett' tätä haikeutt' kurjalle ei tekisi.
- Tuo pilkkasi vain pesäpaikkans turvissa.
- Mutt' repo sieppas' soiton paimentulesta
- Ja teki reiskan ympärille koko puun,
- Näin kostaaksensa vihollisen verellä. 10
- Niin kokko, perilliset pelastaaksensa,
- Rukoillen viepi revoll' sikiön terveenä.
-
-
-
-
-Satu 31.
-
-Kuin tyhmä toista pilkkaa, niin pian saapi vahingon.
-
-
- Aasi pilkkaa metsäkarjua.
-
- Kuin aasi kerran metsäkarjua kohtasi,
- Niin sanoi: terve veli! tuopa närkästyi
- Ja hyljäs' kunnian, kysyin, miksi valehtel'.
- Niin aasi laski suorons: jollet vertanais
- Mua pidä, sanoi, on tuo kärsäis kaltainen. 5
- Jo karju aikoi jalon koston tehdänsä,
- Mutt' laski vihans: huokea kyll' ois kostaani,
- Hän sanoi, vaan en huoli hylkyyn koskea.
-
-
-
-
-Satu 32.
-
-Kansakunnan vaivat koskevat alamaisia.
-
-
- Sammakot kuin pelkäävät härkäin taistelua.
-
- On alhaisilla vaivaa valtain riidoista.
- Sammakko suossa näki härät kuokkivan;
- Voi, sanoi, kuinka suuri meille surkeus
- On tuleva; ja toinen kysyi, miksi niin,
- Kosk' härät karjan vallasta vain taistelee 5
- Juur' keskenänsä, muutoin kaukan' elävät
- Ja ovat eri luontoiset ja laatuiset.
- Mutt' joku laidun-vallastansa sortunut
- On valmis suossa piilopaikkaa hakemaan
- Ja meitä kovill' sorkillansa sotkemaan: 10
- Näin meidän henkeen koskee heidän riitansa.
-
-
-
-
-Satu 33.
-
-Katso eteesi keneen luotat.
-
-
- Poutahavukka ja Kyhkyiset.
-
- Se, joka häijyn huomaan itsens uskonee,
- Hän avun siaan saapi surman surkian.
-
- Kuin lennollansa kiiruisella kyhkyiset
- Henkensä usein pelastivat haukalta;
- Niin neuvokeinon rosvo väänsi vilpiksi, 5
- Ja petti turvattomat kavaluudella:
- Miks' elämänne hätäillessä vietätte?
- Tehkää mä kuninkaaksi, liitto lyökämme,
- Kyllä mä teidät vääryydestä varjelen.
- Tuot' uskoen valtaan antauvat havukan, 10
- Ku, vallan saanunn', alkoi sitä harjottaa
- Heit' yksitellen järjestänsä repien.
- Niin jäänyt sanoi: Syystä meitä surmataan.
-
-
-
-
-
-
-Toinen Kirja.
-
-
-
-
-Esitys:
-
-
- Aisoopon tapa osotteilla neuvoa,
- Eikä hän muuta tarinoilla tarkoita,
- Kun erhetyksii ojennella ihmisten
- Ja ahkerasti teroitella neroa.
- Mikä siis vainkin lienee jutun aineena, 5
- Kuin suotuinen vain kuulla, totta tarkottaa,
- Se arvon antaa, eikä nimi tekijän.
- Myös vanhan minä tapaa seuraan huolella,
- Vaan mieli tehnee jotain väliin pistämään
- Tai jospa huviks' jonkun sanan muuttamaan, 10
- Sen pyydän lukijani suomaan hyväksi.
- Niin lyhyys tulee sulle suosion maksamaan:
- Mutt' ett'ei ikävyyttäis' tarjosanani,
- Niin neuvokaamme himoavalta kieltämään
- Ja tarjoillaan ujoille, kut' ei pyytäneet. 15
-
-
-
-
-Satu 1.
-
-Saapi siivous palkinnonkin.
-
-
- Mulli, Leijona ja Rosvo.
-
- Kuin leijo seisoi mullin päällä kaadetun,
- Niin tuli rosvokin osaansa tahtomaan;
- Kyll', sanoi, antaisin jollet ois oppinut
- Its' ottamaan, pois konna! Sattui tulemaan
- Juur' samaan paikkaan siivo matkamies, 5
- Ku pedon nähtyänsä kohta pakeni.
- Niin lempiästi lausui tälle: rohkene!
- Tul' ota osa, jonka sinun siivolles
- Mä määrään: selkäpalan sitte jakaili
- Ja meni metsän luokse päästäin ihmisen. 10
-
- Kyll' esimerkki kaunis on ja kiitetty,
- Mutt' ahne nähdään rikkaan', ujo köyhänä.
-
-
-
-
-Satu 2.
-
-Kaltaisensa kunkin kaunis.
-
-
- Ämmä ja Tyttö Miehen kaltaisina.
-
- Niin näinkin miehet vaimoväeltä kiskotaan,
- On syynä rakkaus, sen näyttää satumme.
- Mies keski-ikäisenä ämmään rakastui,
- Ku peitti ikäns kauniill' helleydellä;
- Mutt' kaunis tyttö myöskin veti sydäntä. 5
- Kuin kumpikin hänt' tahtoi kaltaiseksensa,
- Alkoivat kilvan hivuksia nykkiä,
- Ja mies, ku luuli häntäns kaunistettavan,
- Yhtäkkiä oli paljaspää; sill' juurittain
- Oil tyttö harmaat nykkin', akka mustavat. 10
-
-
-
-
-Satu 3.
-
-Rankaisemattomuus on kehoitus pahuuteen.
-
-
- Mies ja Koira.
-
- Mies, haavoitettu kiukkuiselta koiralta,
- Viel' antoi leipäpalan, vereen kastetun,
- Kun kuullut oli hyväks' haavan paranteeks'.
- Aisoopo sanoi: älä koirajoukossa
- Näin lahjo, ettei meitä elävänä söis', 5
- Kuin näkevät työn pahan palkittavan näin.
-
- Kuin häijy hyötyy, moni kiihtyy häijyyteen.
-
-
-
-
-Satu 4.
-
-Kavala kylvää kurjuutta.
-
-
- Kotka, Kissa ja Metsäsika.
-
- Ylimmäks' tammeen kokko tehnyt pesänsä:
- Ja kissa kolon keskipuussa valinnut:
- Maan kyntäjä metsäsika juurell' poikinut.
- Tään sattumaisen kissa yhdess' asunnon
- Sai kavalalla pahuudella häviämään. 5
- Hän kiipee linnun pesään, sanoo: häviö
- Jo sulle lähestyy ja mulle vaivaisell',
- Kuin nähnet joka päivä maata kyntävän
- Tuon viekkaan metsäsian tammee kaataaksens,
- Näin maassa sikiömme surmataksensa. 10
- Näin tämän pelkoon saanut, mielen häirinnyt,
- Hän sian harjakkaan sitt' astuu asuntoon,
- Nyt sikiös, sanoo, suuress' ovat vaarassa;
- Niin pian kuin sa ruokaa lähdet hakemaan,
- On kokko valmis porsaitasi ottamaan. 15
- Näin pelkoon saattanunna paikan tämänkin,
- Hän kavalasti kätkeysi koloonsa,
- Mutt' yöllä hiipei käpälällä kepeäll',
- Söi mahan täyteen, sai myös sikiöllensä,
- Ja teeskennellen pelkäävänsä makasi 20
- Hän kaiket päivät. Kotka peläten jo puun
- Kaatuvan, näki nälkää, istui oksalla.
- Mutt' sika surmaa peläten oil kuopassans.
- Sanalla sanoin: nälkään kuolivat poikinens
- Runsaaksi kissan poikinensa ravinnoks'. 25
- Kuin paljon pahaa kaksikieli matkaan saa,
- On hetas-uskoisille muistutukseksi.
-
-
-
-
-Satu 5.
-
-Kohtuus hyvä kaikissa.
-
-
- Keisari Passarillensa.
-
- On ilvehtijäin joukko suuri Roomassa,
- Jotk' turhaan paljon puuhailevat laiskoina
- Ja joutavina hätyröivät läähöttäin
- Itsillens vaivaksi ja muille kiusaksi.
- Näit' olis' tarves voimaa myöden ojentaa 5
- Juur' tosi-jutull': vaivan maksaa kuullella.
-
- Keisar Tiberius Neapolin matkalla
- Kuin tullut oli moisioonsa Miseeniin,
- Lukullo jonka muinain tehnyt vuorelle,
- Kuhunka meri näkyy puolin molemmin. 10
- Siell' eräs ylössonnustettu passari,
- Jonk' hieno palttinainen riippui ihokas
- Hartioilta, kaunis roikkuvilla heltuilla,
- Herransa käyskellessä kukkatarhassa,
- Hän alkoi puisell' viskimellä tuoksuttaa 15
- Tuo tulikuumaa multaa, kehuin tointansa,
- Vaan häpiäksi naurettiin; siit' pujahti
- Edellä puistoon tuoksuansa asettaan.
- Nyt Keisar tunsi miehen, ymmärs' asian.
- Hoi! Keisar huusi; tämä juoksi hypäten 20
- Jo toivoin jotain erihyvää saavansa,
- Ja varman lahjan ilossakin hilpeä.
- Niin Suurivalta naureskellen lauseli:
- Et paljoo tehnyt, turhaan meni puuhasi,
- Viel' vapaun anto meillä maksaa enemmän. 25
-
-
-
-
-Satu 6.
-
- Kuin juoni valtaa puollustaa,
- Kenpä käsistä pääsee.
-
-
- Kokko, Vares ja Kilpikonna.
-
- Ei väkivaltaa vastaan kestä varustus;
- Jos vielä lisäks' tulee häijy kavaluus,
- Niin häijyys voiman kanssa vahvan hävittää.
-
- Kuin kokko kilpikonnan korkealle vei
- Ja tämä itsens kätki luiseen koppaansa, 5
- Eik' häntä käynyt kätkössänsä loukata,
- Niin vares, ilman lintu, lensi likelle:
- Kyll' kauniin, sanoi, kaapann' olet otuksen,
- Mutt' jollen neuvo, miten siitä muonan saat,
- Niin turhaan raskaall' taakallas suas rasitat. 10
- Kuin osan lupas', neuvoi kokon nousemaan
- Ain' taivasalle, pudottamaan kallioon
- Ja kuoren särjettyä syömään saaliinsa.
- Sanoihin suostunut kokko neuvoo totteli,
- Sai itse, antoi neuvojalle aterian. 15
- Näin luonnon lahjallakin varustettuna
- Hän kahden konnan kurilla surki surmattiin.
-
-
-
-
-Satu 7.
-
-Rikkailla on enempi pelkäämistä.
-
-
- Muulit ja Rosvot.
-
- Kaks' muulia vaelsi taakall' kuormitettuina;
- Näist' yksi kantoi täysiä rahakopsia,
- Ja toinen turpioita ohrasäkkejä.
- Tuo rikas-kuormainen hän päänsä pystyssä
- Heleästi helisteli kaula-tiukua, 5
- Mutt' hiljaa kuljeskelee toinen kumppani.
- Yhtäkkiä väijyksistä rosvot hyökkäävät
- Ja tappelussa muuliakin leikkelee,
- Pois ottain rahat, jättäin halvat ohraset.
- Kuin rosvottu siis kovaa itki onneans, 10
- Niin toinen: iloinen kain ylenkatseesta
- Mä oon, en mitään hukann' enkä haavaa saann'.
- Tuo näyttää turvalliseks' köyhän kohtuuden
- Ja rikkauden monta tuskaa tuottavan.
-
-
-
-
-Satu 8.
-
-Enemmän nähnet omillasi kun muiden silmillä.
-
-
- Peura ja Härät.
-
- Kuin peura paennunna metsän piiloista
- Pois päästäksensä metsämiesten taposta,
- Hän peloissansa juoksi taloon lähimpään
- Ja kätkeysi avonaiseen navettoon.
- Niin lymyvälle härkä: mitäs täällä teet, 5
- Kuin, raukka, ehdoll' olet juossut kuolemaan,
- Ja ihmiskaton alle uskoit henkesi?
- Rukoillen tämä sanoi: te vain säästäkää,
- Mä pian, kohta lähden tilan saatua.
- Jo päivän perästä yön vuoro tuleepi 10
- Ja härkäpoika rehun tuo, ei huomaakkaan.
- Työmiehet kaikki käyvät edestakasin,
- Ei kukaan äkkää; käypi voutikin
- Ei hänkään tiedä mitään. Otus ilolla
- Jo alkoi kiittelemään siivon härkiä, 15
- Kut suojaa soivat hälle hädän aikana.
- Yks' vastasi: sun kyllä suomme säilyvän,
- Vaan jos hän tulee, jolla sata silmää on,
- Niin henkesi juur' suuressa on vaarassa.
- Täll' aikaa isäntä tuil ehtoolliselta 20
- Ja nähtyänsä härät huono-korjussa
- Käy soimen luo: miks' tässä vähä rehua?
- Kuss' alus-oljet? Hämmähäkin verkotkin
- Sais' ottaa pois. Näin järjestänsä katsellen
- Hän myöskin näkee peuran sarvet korkeat 25
- Ja käskee kokoon palkolliset tappamaan,
- Ja otti saaliin. Tämä satu sanoopi
- Isännän parain asiansa näkevän.
-
-
-
-
-Päätös.
-
-Kateus kunnian kumppani.
-
-
- Aisoopos Atheenissa kunnia-patsaalla
- Palkittiin, orja korotettiin kunniaan,
- Osottain kunnian kaikill' tarjon' olevan,
- Eik' sukuu seuraavan, vaan töitä jaloja.
- Kosk' ennätt' ennen, etten joutun' ensimmäks', 5
- Niin koen laittaa ett'ei hän jäis' yksinäns:
- Eik' tämä ole kateus, vaan kilvan työ.
- Jos Latinaiset sukoilevat työtäni,
- Niin heill' on lisää Helleenien rinnalle.
- Jos pahansuoma vielä polkee vaivaani, 10
- Niin ei hän sorra tietoani ansion.
- Jos kirjaiseni sunkin korviis kuulunee
- Ja mieles' huomaa sopiviksi satuni,
- Niin ilo kyllin palkitseepi vaivani.
- Jos niille yliviisaaks' näkyy tekoni, 15
- Joit' nurjamielin luonto saatti elämään,
- Jotk' eivät voi, kun parempia parjata;
- Niin kovan onnen kärsin mielell' lujalla,
- Siks' kuin he saavat tyhmyyttänsä hävetä.
-
-
-
-
-
-
-Kolmas Kirja.
-
-
-
-
-Esitys Eytycholle.
-
- Jos haluttaa sun lukea Phaidron kirjoja,
- Niin, Eytycho, sun täytyy olla joutilas,
- Ett' vapaa mieli tarkoituksen käsittää.
- Mutt', sanot, nerosi sen ei ol' arvoinen
- Että mä siihen rahdun aikaa hukkaisin. 5
- Siis ei oo syytä siihen käsin koskea,
- Ku ei näy toimitäysiin korviin sopivan.
- Mutt' ehkä sanot: tulee joutopäiviä,
- Kut minun huoletonna käskee lukemaan.
- Luetko, veikko, ennen huonojakin loruja 10
- Kuin pidät huolta talouden tarpeista,
- Ja käytät aikas' tutuill', huvitat emäntääs,
- Mieltäsi huvittahi, ruumista levähtäin,
- Vahvistuakses tavallisiin toimihin?
- Mutt' muuttaa täytyy toimesi ja elosi, 15
- Jos mielit yli Tiedotarten kynnyksen.
- Myös minä, saatu Laulutarten vuorella,
- Kussa Muistotar sai jyristäjäll' Ukolle
- Kerralla yhdeksällä parven taitoisen,
- Vaikk' melkein keskell' opistoa syntynyt 20
- Ja kaiken omaisuuden halun hylännyt
- Viel' kehuttuna eloni tähän käyttänyt,
- Kuitenkin tuskin tähän joukkoon otetaan.
- Sen kuinka käyvän luulet, joka tavaraa
- Ain' kokoon saada pyytää valppaudella 25
- Ja pitää voiton tietoa etuisempana?
- Mutt' käynee miten tahtoo (sanoi Sinonkin,
- Kuin vietiin nähtäville Troian kuninkaan);
- Niin kolmannenkin viel' Aisoopon tavalla
- Mä kirjan sinullesi kunniaksi teen. 30
- Ja iloitsen jos lukenet; vaan jospa et,
- Niin jälkeentulevaiset saavat hupia.
-
- Nyt sitte satukeinon alku lyhysti
- On sanottava. Orjuus tuohon ompi syy,
- Kuin mieltänsä ei suoraan sanoa tohtinut, 35
- Niin käänsi ajatukset jouto-jutuksi
- Ja pisti moitteet näppärästi naljaksi,
- Nyt hänen polkuansa olen tehnyt tien
- Ja ajatellut enemmän kun jättikään,
- Omiini tuskiin muutamia sovittain. 40
- Joskapa syyttäjäni muu Seiaanolla
- Ja toinen todistaja, toinen tuomari,
- Niin myöntäisin kaikk' ansainneeni vaivani,
- En näillä kokis' lievitellä tuskaani.
- Vaan jospa joku erhettynee luuloissans 45
- Ja ottaa itsellens kaikille sanotun,
- Niin hullusti hän paljastaapi tuntonsa:
- Suokoon, mä pyydän, sittekin mull' anteeksi,
- Sill' aikomus ei merkitellä yksittäin,
- Vaan kaiken ihmiselon tavat osottaa. 50
- Kyll' joku sanoo kovan asian alkaneen'.
- Jos Phryx Aisoopos, Anacharsis Skytalain'
- On nerollansa saanut iku-kunnian;
- Niin Helleenistä kirjaisuutta likempi,
- Minä isäin kunnian mitenkä tuhlaisin? 55
- Kuin Thraakeillakin vanhat olleet veisaajat,
- Apollo Linon vanhin, Laulutar Orpheon,
- Joka soitoll' siirsi kivet, kesytti villiköt
- Ja Hebrin rapiat virrat lumosi viipymään.
- Siis kateus kauvas; älä turhaan huokaile, 60
- Kosk' kauniin ansainnunna olen kunnian.
-
- Sun saatuani lukemaan, vielä pyytelen
- Sä vakuudellais että minua puollustat.
-
-
-
-
-Satu 1.
-
-Hyvät hyvän jäännöksetkin.
-
-
- Ämmä tyhjälle Savi-astialle.
-
- Kuin ämmä näki tyhjäks' juodun astian,
- Falerni-viinin jäännöksiltä haisevan,
- Ku haju makiana kauvas leveni,
- Niin täysin sitä sieraminsa vetäen:
- O, sulo henki! mitä lienee ollutkaan 5
- Täss' ennen hyvää, tämmöiset kuin jäännökset?
-
- Tä kuhun koskee, arvaa minun tunteva.
-
-
-
-
-Satu 2.
-
-Hyvintekijän käy hyvin.
-
-
- Pantteri ja Paimenet.
-
- Ylönkatsotuiltakin saa kukin palkkansa.
- Pantteri kuoppaan muinain joutui varoton,
- Tuon näki paimenjoukko; toiset seipäillä
- Ja toiset rasittivat kivillä, ja muut
- Vain surkutellen luulivat sen kuolevan 5
- Jo loukkaamattakin, ja leipää antoivat.
- Yön tullessa he surutonna menivät
- Kotiinsa, luullen kuolleena sen löytäväns.
- Mutt' tämä, lepäämällä voimiin taipunut,
- Juur' pika hyppäämällä pääsi kuopasta 10
- Ja kiirukäpälällä juoksi pesäänsä.
- Mutt' päivän jonkun perästä hän syöksäsi
- Taas edes, kaasi karjan, tappoi paimenet,
- Hävittäin kaikki hirmuisella kiukulla.
- Niin nekin pelkäämään, kut olivat säästäneet, 15
- Ei huolein hukasta, kuin henki säilyisi.
- Mutt' peto: kyllä muistan kivittäjäni
- Ja leivän antajat; te älkää pelätkö!
- Vain niitä vihaan, jotka ovat loukanneet.
-
-
-
-
-Satu 3.
-
-Taito luuloa parempi.
-
-
- Aisoopos ja Maamies.
-
- Mies taitava on poppamiestä parempi,
- Niin sanotaan, vaan syytä eipä sanota,
- Se saadaan nähdä vasta mun jutustani.
-
- Eräälle karjarikkaall' lampaat vuoneivat
- Karitsoi' ihmispäisiä: kummaa peläten 5
- Hän juoksi huolen neuvoa poppamiehiltä.
- Yks' vastas', isännän koskevan henkeä,
- Ja vaaran poistettavan paistin-uhrilla.
- Jo toinen tiesi lauleskella emännän
- Nuon synnyttävän hälle lapsipuolia, 10
- Kun sovinnoksi juhla-uhri tarvitaan.
- Ja monta muuta, kaikki eritavalla,
- Vain lisäilevät huolta miehen huoleisen.
- Aisoopos yksin äijä varsin nerokas,
- Ku luonnon salaisuudet tarkoin ymmärsi: 15
- Mies parka, välttääksesi näitä kummia
- Niin riennä, sanoi, paimenesi naittamaan.
-
-
-
-
-Satu 4.
-
-Katso miehen neroa, älä muotoa.
-
-
- Teurastaja ja Apinia.
-
- Luo teurastajan tullut särvin-ostaja
- Sai nähdä apinian ruokain rinnall' rippuvan.
- Tuo miltä maistuu? Myyjä vastas' pilkaten:
- Mimmoinen pää, semmoinen on myös makukin.
- Tuon ennen pilkaks' näen kun todeks' sanotun, 5
- Useinpa kauniimmia nähnyt häijyimmiks',
- Ja monta rumaa sydämestä paraimmaks'?
-
-
-
-
-Satu 5
-
-Paha pahalle palkka.
-
-
- Aisoopos ja Katukonna.
-
- Menestys vetää monen konnan vahinkoon.
- Aisoopoa eräs konna iski kivellä.
- Kah, hyvä, sanoi, hänell' äyrin antaen,
- Ja vielä: myötäni ei ole enempää,
- Mutt' enemmän sun saamaan näytän paikalla. 5
- Näet tuossa rikas mahtava; niin häntäkin
- Kivellä iske, saatpa palkan ansaitun.
- Tuo todeks' otti, teki niinkuin neuvottiin,
- Mutt' toivo petti ilkeyden typerän;
- Sill' pahan työnsä palkan hän sai hirressä. 10
-
-
-
-
-Satu 6.
-
-Naurettava kunnottoman uhka.
-
-
- Kärpänen ja Muuli.
-
- Kärpäinen aisall' istuin torui muulia:
- Kuin laiska olet, etkö astu kiiruummin?
- Kats' ett'en pistä pistimelläin kaulaasi!
- Tä vastas': sinun sanoistas en huolikkaan,
- Vain pelkään etu-istuimella istuvaa, 5
- Ku ruoskallansa länget olkiin likentää
- Ja suuni pitää kovill' kuolattimilla.
- Siis lakkaa moitista pois mitättömästä,
- Sill' verkkani ja juoksuin tiedän paremmin.
- Tuo satu sopii sitä sievin nauramaan, 10
- Ku kunnotonna turhaa uhkaa yrittää.
-
-
-
-
-Satu 7.
-
- Vapaa on köyhänäkin
- Orjaa rikastakin onnellisempi.
-
-
- Susi ja Koira.
-
- Kuin vapaus suloinen, on mieli jutella.
- Sai syötti-koiraa susi nälkään nääntyvä
- Kohtaamaan, tervehtää oil ensin asia,
- Sitt' puhuttelemaan: mistä, veikko, karvasi
- Niin kiiltää, ruoalla mill' olet lihonnut? 5
- Minä paljoa vahvempi juur' näännyn nälkähän.
- Niin tuohon koira: ehto sull' on samainen,
- Jos isännälleni voit saman toimittaa.
- No mitä? kysyi. Olla oven vartia
- Ja yöllä karkottaa pois varkaat talosta. 10
- Kyll' siihen valmis oon; nyt lumet sateetkin
- Mun täytyy kärsiä ja metsän kurjuutta.
- Huokeempi paljoo katon alla elellä
- Ja runsaan ruoan saada ravinnoksensa.
- Siis kanssani! Mutt' käydessänsä katsahti 15
- Susi koiran kaulaa kulunutta kahleista.
- Mi, veikko, tuo? Ei mitään. Sanos kuitenkin!
- Kuin kiivaaks' näytän, sitovat mun päiväksi
- Lepäämään päivällä, ett' yöllä valvoisin.
- Hämärässä päästetty käyn kunne tahtonen. 20
- Mull' suotta tuovat leipää, luita isäntä
- Tuo pöydältänsä, väki pistää paloja
- Ja keitoksien jäännöksiä kylliksi:
- Niin vaivattani vatsa kyllin täytetään.
- Mutt' saatko mennä mieltäs myöden poijeskin? 25
- En varsin. Pidä kehuttusi hyvänäis;
- Minä pyydän vapaa olla, vaan en hallita.
-
-
-
-
-Satu 8.
-
-Varsin hyvä on kyllä kaunis.
-
-
- Sisar ja Veli.
-
- Kuin neuvotaan, niin ota ojennukseksi.
- Eräällä tytär aivan rumannäköinen
- Ja poika oli eri-kaunis kasvoilta.
- Nuo kuvastimeen istuimella äitinsä
- Laps-askaruksissa sattuivat katsomaan. 5
- Tuo kerskaa kauneuttans, toinen vihastuu
- Eik' kärsi veljens ilo-pila-puheita,
- Ottaen kaikki (kuinkas sitte?) pilkaksi.
- Siis juoksi isän eteen kannattelemaan
- Ja ankarasti pojan päälle valitti, 10
- Ku mieheks' syntynn' naisten osaan koskenut.
- Molempii isä syleili ja suuteli
- Ja samaa molemmille jakoi rakkautt':
- Te joka päivä kuvastimeen katsokaa,
- Sinä, ettes pahuudella muotoas turmelis'; 15
- Sinä, ettäs tavoillasi muotos voittaisit.
-
-
-
-
-Satu 9.
-
-Kustas löydät uskollisen ystävän?
-
-
- Sookrates Ystävillensä.
-
- Nimi ystävän yleinen, usko harvainen.
- Kuin vähän huoneen hällens teki Sookrates,
- (Jonk' kuollon kärseisin, jos maineen voittaisin,
- Enk' laita loppua, jos jälkeen siunataan);
- Niin joku kysyi joukosta, kuin tapa on: 5
- Semmoinen mies, miks' huoneesi niin ahtaaks' teet?
- Oi, joska tämän ystävillä täyttäisin!
-
-
-
-
-Satu 10
-
- Älä ole hetas uskomaan
- Kielittelijää kumminkaan.
-
-
- Auguston aikainen tapaus.
-
- On vaara uskoa ja olla uskomatt'.
- Lyhysti näytän kumpaisenkin todeksi.
- Hippolytos kuoli, kuin äitipuolta uskottiin;
- Ja Troia sortui, Kassandraa kuin ei uskottu.
- Siis totuus ennen tarkoin tutkittava on, 5
- Kun tyhmä mieli taipuu väärään luulohon.
- Vaan näit' ei näyttääkseni vanhoill' loruilla,
- Sull' jutun muiston-aikaiseni asian.
- Mies sangen rakastava puolisoansa
- Ja pojallens jo miehen pukua teettävä, 10
- Kuulteli salaa vapautettua orjaansa,
- Ku toivoi pääsevänsä perilliseksi.
- Tuo ensin paljon valetteli pojasta,
- Ja puhtaan vaimon käytöksiä parjasi,
- Sitt' pisti, minkä tiesi kovin koskevan 15
- Sydäntä hellää, käyvän luuhattelijan
- Ja talon kunnian häväistävän huoruulla.
- Hän syttynynnä ilkeästä kanteesta
- Teeskeli lähtevänsä maalle, jäipä kaupunkiin
- Ja yöllä tuli sisällen yhtäkkiä 20
- Ja kohta vaimon vuoteen viereen hyppäsi,
- Kuss' äiti pojan maata oli käskenyt,
- Näin nuorukaista tarkoin valvoaksensa.
- Hakeissa valoa, hätäillessä orjainkin,
- Hän vihan vimmaansa ei enään kestävä 25
- Koht' astuu liki, päätä pimeäss' pitelee;
- Kuin kerityks' tuntee, pistää miekan rintahan
- Ei huolien mistään, kostaaksensa kipunsa.
- Kynttilä tuotiin, tuossa näkee poikansa
- Ja vaimon puhtaan vuoteellansa makaavan 30
- Juur' ensi-unessansa mitään tietämätt;
- Sitt' itse rankas' itsens työnsä kostolla
- Syökseinsä miekkaan, kun hetas usko paljasti.
- Kantajat tästä vaivasivat vaimoa
- Riepottain Roomaan yli-oikeutehen. 35
- Juur' paha luulo viatonta rasittaa,
- Himoavan tavaraa: vahvasti puoltajat
- Seisovat vaimon viattoman puolesta.
-
- Augusto vainaalta siis pyysivät tuomarit,
- Auttaisi valaa vannottua täyttämään 40
- Kuin erhettyvät asian pimeydessä.
- Hän pian poisti kanteen kaiken pimeyden,
- Totuuden lähteen löysi varsin vakavan,
- Hän päätti: vapautettu, vaivan alku rankaistaan
- Sill' pojan hukannut ja leski miehestä 45
- On surkuteltava, vaan rankaistava ei.
- Jos rankaistavat syytökset ois tutkinut
- Isäntä perheen, jospa tarkoin valellen
- Ois kirvoitellut, eipä totta juurittain
- Ois pahoin hävittänyt talouttansa. 50
-
- Ei korva mitään hyljätkö, eik' kohta uskoko:
- Sill' usein sekin hairahtaa, kun ei luuliskaan,
- Ja viatonta kavaluulla syytetään.
-
- Täss' yksinkertaisillen olkoon varoitus
- Ett'eivät koskaan luota toisen luulohon. 55
- Sill' erilainen ihmisten on pyrkimys
- Tai suosiohon taikka vihaan taipuva.
- Se tuttu, jonka itse olet tutkinut.
-
- Tätä nyt olen pitemmältä puhunut,
- Kuin liika lyhyys jotain kuuluu loukanneen. 60
-
-
-
-
-Satu 11.
-
-Itse-ansaittu vika valitettava.
-
-
- Kuohittu hävyttömälle.
-
- Mies kuohittu sai riitaan hävyttömän kanssa,
- Ku ilkeill' sanoilla ja pisto-toruilla
- Viel' soimas' hälle ruumiins vajavaisuutta:
- Kas senpä tähden työtä teen mä vahvemmin
- Kuin eheyden todistajat puuttuvat. 5
- Mutt' mitäs, hullu, onnen vikaa pistelet?
- Se miehen häpiä, minkä its' on ansainnut.
-
-
-
-
-Satu 12.
-
-Usein hyväkin hyljätään.
-
-
- Kananpoika Päärlylle.
-
- Kuin kananpoika ruokaa rikkaläjästä
- Kuoputtain haeskeli, päärlyn huomasi:
- Huonossa makaat paikass', kallis kappale!
- Oi, jospa arvos arvaava sun äkkäisi,
- Niin totta kerran kunnia-kiiltoon pääsisit: 5
- Minä, ku sun löysin, etsin ruokaa ennemmin,
- En voi sua auttaa, etkä sinä minua.
- Tän' niille jutun, jotk' ei minua ymmärrä.
-
-
-
-
-Satu 13.
-
-Työ tekijäänsä kiittää.
-
-
- Mesiäisten ja Kimalaisten riita, jonka Vapsainen ratkaisee.
-
- Mesiäiset mettä tammen koloon kokosivat,
- Niin tätä kimalaiset tahtoi omistaa.
- Käräjiin asia tuotiin tutkittavaksi;
- Vapsainen tutkii kumpaisenkin tunteva;
- Hän päätti oikein molemmille puolille: 5
- On ruumis sekä karva yhdenkaltainen,
- Niin että siinä pian pettyy viisaskin:
- Siis, ett'en päättäis' väärin vastoin valaani,
- Niin kumpikin tehkään omaan pesään erittäin,
- Niin meden maku rakennuksen haamukin 10
- On osottava riitakalun tekijän.
- Kimalaiset vastaan, mesiäiset suostuvat.
- Siis riidan ratkaisija teki päätöksen:
- Nyt selvä ken ei taida, kuka tehnyt on;
- Siis mesiäisille mä päätän omansa. 15
- Tän sadun sanomatta oisin jättänyt,
- Jos kimalaiset toteen olis' tytyneet.
-
-
-
-
-Satu 14.
-
-Ole joskus jouten voidaksesi työtä tehdä.
-
-
- Aisoopos lasten askareissa.
-
- Atheenilainen näki poikaparvessa
- Aisoopon pähkinöillä leikkivän ja seisahti
- Kuin hullua naurain. Tuonpa äijä äkkäsi,
- Parempi nauramaan kun nauruna olemaan,
- Ja laski jousen laukastuna kadulle: 5
- No, viisas, selitäppä mitä tein.
- Kokoontuu kansaa: tämä vaivaa päätänsä
- Jo kauvan, eipä saakkaan mitään selkoa.
- Myödytti viimein. Vanha viisas selitti:
- Pian murrat jousen aina pitäin jännissä, 10
- Mutt' laukeana, tarpeessa on jäntevä.
- Näin mieli tarvitseepi joskus hupia,
- Ollaksens sitte voimakkaampi miettimään.
-
-
-
-
-Satu 15
-
-Syöttäjä paremmin isä kuin siittäjä.
-
-
- Karitsa Vuohen kasvattina.
-
- Kuin koira kuuli vuonan vuohissa määkyvän,
- Hän neuvoi: hullu, tääll' ei ole emäsi,
- Ja näytti kaukaa lammas-lauman hajalla. --
- En siitä huoli, kiimassa ku siittänyt
- Ja vissit viikot huoletonna kantanut 5
- Ja viimein poijes pudottanut taakkansa;
- Vaan siitä, joka nisällänsä elättää,
- Ja pettää omat killinsä mull' antaaksens. --
- Mutt' etevämpi synnyttäjä. -- Eipä niin:
- Tiesikö mustan vaiko valkoisen hän sai? 10
- Jos tiesikin; kuin uroiseksi synnytti,
- Hän toki lapsellensa teki hyvän työn
- Kuin teurastajaa joka hetki odotan.
- Kun vallassa ei ollut siittäminenkään,
- Mitä hän paree sitä, joka armahti 15
- Ja suotta aivan hyljättyä hyväilee?
- Vanhemmiks' hyvyys tekee, vaan ei vaatimus.
- Värsyillä näillä kirjottaja osottaa:
- Kovuuteen suututaan, hyvyyteen miellytään.
-
-
-
-
-Satu 16.
-
-Siveys suotuisampi ja suojavampi.
-
-
- Heinäsirkka ja Yökkö.
-
- Se, joka siveyteen ei voi sopia,
- Useinkin ylpeyden pahan palkan saa.
-
- Kuin heinäsirkka kovin haukkui yökköä
- Ett' elons' aina pimeässä hakeili
- Ja päivät puiden kololoissa makaili: 5
- Tuo pyysi vaikenemaan; sitä vahvemmin
- Hän alkoi huutaa: toinen vielä rukoili;
- Hän siitä kiihtyi. Yökkö minkään nähdessä
- Ei auttavan, vaan hyljättävän sanansa,
- Hän kirkujalle tämän teki petoksen: 10
- Kosk' en saa maata, sanoi, sinun virsiltäs,
- Kut Wäinämöisen verrannotkin soittohon,
- Niin maistunee sull' nektar, kuta Pallas mull'
- Juur' äsken antoi: tule jollet huonoksu,
- Juokaamme yhdess'. Tämä paloi janosta, 15
- Kuin vielä kuuli kehuttavan ääntänsä,
- Lens' himoiten. Ja yökkö kävi kolosta,
- Kiinn' otti hätäilevän ja sen surmasi.
- Niin, eläissä min kielsi, teki kuolleena.
-
-
-
-
-Satu 17.
-
-Hedelmissä puun kunnia, ei lehdissä.
-
-
- Puut Jumalitten huostassa.
-
- Kuin muinain epäjumalat puita huostaansa
- Valikoivat, tammen Jupiter otti lempeensä,
- Ja Venus myrtin, Phoibos otti laakerin,
- Kybele hongan, pitkän haavan Herkules.
- Minerva ihmetellen, hedelmättömii 5
- Miks' valikoivat, kysyi, vastasi Jupiter:
- Ett'emme hyötyyn kunniaamme kaupitse.
- Mutt', totta, kukin sanokoon mitä tahtonee,
- Oliva mull' otollisin hedelmästänsä.
- Niin isä jumalitten sekä ihmisten: 10
- Sinä syystä viisaaks' kutsuttaos kaikilta;
- Jos työmm' ei hyödytä, niin turh' on kunnia.
-
- Ei hyödytöntä tekeen neuvoo satumme.
-
-
-
-
-Satu 18.
-
-Tydy omaasi, älä toisen omaa himoitse.
-
-
- Riikinkukko Junolle äänestänsä.
-
- Luo Juunon riikinkukko meni suuttunut
- Kuin häll' ei ääntä suonut, laulurastasen,
- Joka kaikki korvat äänellänsä ilottaa,
- Vaan jätti hänen äänens kaikkein nauruksi.
- Niin jumalatar sanoi lohdutukseksi: 5
- Sinä voitat muodossa ja ruumiin koossakin
- Sun kaulas kiilto voittaa kalliit kivetkin,
- Ja pyrstösulkas leveänä päärlyiset.
- Mitä mun mykkä haamu äänettömänä?
- Teill' Luojan määräll' osat ovat annetut! 10
- Sull' muoto, voimat kotkall', ääni rastaalle,
- Kaarneelle enne, varekselle aavistus;
- Ja jokainen on äänellensä tytynyt.
- Äl' ahnasta sitä, kuin ei sulle sopinut,
- Ett' turhan toivon valitukset välttäisit. 15
-
-
-
-
-Satu 19.
-
-Moni ihmisen nimellä, ei kunnolla.
-
-
- Aisoopon vastaus Kopsa-suulle.
-
- Aisoopos isännällens, yksin palvelija,
- Käskettiin ruokaa varhaisemmin laittamaan.
- Siis tulta hakein useassa talossa
- Hän viimein löysi kusta lyhtyyns sytytti.
- Mutt' tie kuin kiertäin oli jotain pitempi, 5
- Hän lyhens' käyden poikki torin takasin;
- Niin joku lörpöttäjä kansan joukosta:
- Aisoopo, mitäs tulella teet päivällä?
- Minä haen ihmistä; ja siitä kotihin.
- Jos nenittelijä tämän pani mieleensä, 10
- Niin totta tunsi äijän hänt' ei ihmiseks'
- Lukeneen, joka kiiruhtavaa pilkkasi.
-
-
-
-
-Kirjottaja Suosittajalle.
-
-
- Viel' on mitä kirjottaisin, mutta tietäen
- Mä säästän, ensin ett'en vaivais' sinua,
- Jota monet moninaiset asiat kiiruhtaa;
- Jos, sitte, joku samaa kokea haluisi,
- Hällekin jäisi jotain työni jäännöstä; 5
- Vaikk' aineen vara vieläkin niin runsas on,
- Työ kaipaa tekijää, ei tekijä tehtävää.
- Ett' lyhyyttäni palkitset, sitä pyytelen,
- Kuin itse oot tarjonnunna; pidä sanasi.
- Sill' eloa kuollo joka päivä lähenee, 10
- Ja sitä vähemmän minä saan sun lahjastas,
- Mitä enee aikaa kuluu viivytyksessä.
- Jos pian täyttänet, niin hyöty pitenee;
- Kauemmin nautin mitä saanen pikemmin.
- Kuin vaipuvan viel' ikäni on jäännöstä, 15
- Niin avullen on tila: sitte vanhaa riutuvaa
- Sun hyvyytesi turhaan pyytää autella,
- Kuin lakkaa sopimasta hyvyydellesi,
- Ja kuollo läheisenä vaatii velkaansa.
- Minä pidän hulluna sinua vielä rukoilla, 20
- Joka mielelläsi itse olet armelias.
- Saa tunnustava syypää vikans anteeksi:
- Miks' eikö syytön sitä vielä paremmin.
- Nyt sull' on valta, muiden ollut ennemmin.
- Ja järjestänsä vuoro tulee toistenkin. 25
- Siis päätä minkä usko, totuus sietänee,
- Ja vakaasti mua suojaa päätökselläsi.
- Jo mieli juoksee yli tehdyn määränsä:
- Vaan vaikea on intoansa hillitä,
- Ku vakaan vilpittömyytensä tunnossa 30
- Juur' pahansuopain ynseyyltä poljetaan.
- Ket ovat? kysynet; aika heidät ilmottaa.
- Minä muinoin lapsena oon lauseen lukenut:
- "Julkinen mutina on vaara rahvaalle,"
- Ja muistan hyvin siks' kuin pysyn järjessä. 35
-
-
-
-
-
-
-Neljäs Kirja.
-
-
-
-
-Esitys Particulolle.
-
-
- Kuin päätin työni tähän määrään lopettaa
- Vain jättääkseni muille kyllin ainetta,
- Niin päätökseni pian hiljaa kumosin.
- Sill' jospa joku tätä kunniaa halunee,
- Niin mistä tietää minkä minä jätinkään, 5
- Kokeaksens juuri samaa saada saduksi,
- Koska jokaisell' on oma juoksu mielensä
- Ja oma kauneus? Siis mielen hilpeys ei,
- Vaan tarkka järki minun vaatei kirjottaan.
- Sentään Particulo, koska satuja hyväksyt 10
- (Aisoopolaisiksi kut kutsun, en Aisoopon,
- Hän harvat näytti, minä monta juttelen,
- Pidän vanhaa tapaa asioilla uusilla);
- Niin joutessa saat lukea kirjan neljännen.
- Jos pahuus vielä tätäkin pyytää moittia 15
- Kuin ei voi moista tehdä, jopa moittikoon.
- Mull' on se kunnia: sinä, sinun kaltaises
- Jo kirjoihinne saatte minun sanani
- Ja pitkän muiston arvoisina pidätte.
- Miks' enää tuhmain kehumista kaipaisin? 20
-
-
-
-
-Satu 1.
-
- Onnetonna elettyänsä,
- Katalampi kuoltuansa.
- Sepä surkea on.
-
-
- Aasi ja Gallit.
-
- Ken onnettomaks' syntyi, ei vain elämää
- Hän vietä surkeaa, vaan kuoltuansakin
- On häntä kova onni takaa ajava.
- Kybelen papit muonaa kerätessänsä
- Ain' aasin kuljettivat kuormaa kantamaan. 5
- Mutt' kuin se kuoli vaivasta ja lyönnistä,
- Niin nahka riisuttiin ja tehtiin trumpuja.
- Jo joku kysyi, kuhunka he hupinsa
- Olivat panneet. Hälle vastasivat näin:
- Hän kuoli saadaksensa olla levossa; 10
- Vaan katso, toiset tuskat tulee kuoltua.
-
-
-
-
-Satu 2.
-
-
- Phaidros.
-
- Sull' pilailevan näkynen, tosin turhia
- Minä piirtelenkin arvoisemman puutteessa.
- Mutt' tarkemmin sä tutki näitä loruja,
- Niin paljon niistä löytänetkin hyötyä!
- Ne eivät aina ole mitä näkyvät, 5
- Sill' muoto monta pettää: harva ymmärtää
- Mitä tarkka taito syvään pisti piilohon.
- Mutt' ett'en tätä turhaan näkyis' sanoneen,
- Niin kirjottanen kärpästä ja hiiristä.
-
- Kuin vanha kärppä vuosista jo väsynnä 10
- Ei voinut hiirten vikkelyyttä voitella;
- Niin kääriysi jauhoon, loukkoon pimeään
- Hän heittäysi. Hiiri pitäin ruokana
- Luo juoksi, saatiin kiinni, saipa kuoleman,
- Jo toinen samaten kuoli, vielä kolmaskin. 15
- Ja muita seuras' muuan kuivan-ketinen,
- Joka monta ansaa, hiirenlautaa välttänyt,
- Ja kaukaa keksei vihollisen väijyvän:
- Voi hyvin, sanoi, jauhona kuin makaatkin.
-
-
-
-
-Satu 3.
-
-Ylpeä huonoksuu kuta ei voi saada.
-
-
- Repo ja Viinarypäle.
-
- Nälkäinen repo viinapuusta ylhältä
- Pyys' rypälettä kaikin voimin hypellen,
- Vaan kuin ei saanut siepata, sanoi lähteissäns
- Ei kypsikään, en röhkäleistä huolikkaan.
- Jotk' kaunailevat kuta eivät tehdä voi, 5
- He tätä saavat pitää esimerkkinäns.
-
-
-
-
-Satu 4.
-
-Kostonhimokas tuottaa itsellensä vahingon.
-
-
- Hevoinen ja Metsäkarju.
-
- Kussa hepo usein sammutellut janonsa,
- Sen allikon metsäkarju rypein hämmensi.
- Tuostapa riita. Töminäjalka kiukussans
- Pyys' miehelt apua, nosti hänen selkäänsä.
- Niin vihollista vastaan. Ratsus aseilla 5
- Sai tappaa pedon, sanotaan sitte sanoneen:
- Oon iloinen kuin autin sinua pyytävää,
- Sill' sainpa saaliin, tulin hyötys tuntemaan.
- Näin vaatei vastamielin suitset sietämään.
- Tuo huoleissansa: vähän asian kostoa 10
- Kuin hullu hain, löysin raukka orjuuden.
-
- Tuo satu muistuttelee tuittupäisiä
- Kärsimään ennen vääryyttä, kuin kostamaan.
-
-
-
-
-Satu 5
-
-Ei miesten luku, vaan nero.
-
-
- Aisoopos testamentin selittäjänä.
-
- On usein yksi nerokkaampi joukkoa,
- Sen lyhy juttu tulevillen opettaa.
-
- Mies kuollessansa jätti kolme tytärtä:
- Juur' kauniin yhden, miesten silmä suloisen;
- Ja toisen kehrääväisen, talon toimisen; 5
- Kolmannen viinaan kiihtyneen ja rumimman.
- Mutt' äitin äijä pani perilliseksi
- Sill' ehdoll', että tavaran hän tasaisi
- Juur' kaiken näille kolmelle, vaan sillä laill',
- Ett'ei kukaan pitäis' saatuans, ja samassa 10
- Kuin lakkasivat pitämästä saatunsa
- He kokoisivat äitille sata tuhatta.
- Atheenin huhu täytti, äiti toimessa
- Lainoppineilta tutkei; selvää saamatta,
- Miten eivät annettua saisi omaksens 15
- Ja hyödyksens, ja miten mitään saamatta
- He kuitenkin kokoisivat suuren rahaston.
- Näin kuluttua pitkän ajan viivykin
- Ja jälkeensäännön mielt' ei selvään saadessa
- Jo vanhin turvaa tuntoons, ehdot hyljäten.
- Haureelle jakaa vaatteet, vaimon korukset,
- Hopeaiset pesimet, parrattomat kuohitut; 20
- Mutt' kehräävälle pellot, karjan, työväen;
- Juovalle kellarin täynnä juomavaroja
- Ja komean huoneen, kauniit kasvitarhaset.
- Näin päätettyä jokaiselle antaaksens,
- Ja kansan, heidät tuntevan, siihen suostuissa, 25
- Aisoopos äkkiä nousi joukon keskeltä:
- Jos mieli pysyis' haudatussa isässä;
- Hän totta suuttuisi, kuin hänen mieltänsä
- Atheenilaiset eivät voineet selittää!
- Kuin kysyttiin, hän erhetyksen selitti: 30
- Huoneen ja koristukset yynnä kukkatarhaset
- Ja vanhat viinat kehräävälle antakaa;
- Puku ja päärlyt, palvelijat ja semmoiset
- Sill' antakaa, joka kyllyyteen on tottunut;
- Niin pellot, karjat, viinapuut ja paimenet 35
- Portolle antakaa. Ei kukaan mielisty
- Sellaisiin, kuin o'ot tapoihinsa vastaiset:
- Tuo ruma myypi pu'un viinaa saadaksens;
- Ja portto hylkää pellot koreillaksensa;
- Hän, joka karjaa, kehruutyötä hyväksyy, 40
- Myy mihin hyväns runsaan kyllyydens.
- Näin yksikään ei pidä annettuansa,
- Ja kokoavat äitillensä rahaston
- Perintökaluin hinnasta mitä kukin myi.
-
- Niin mitä monen järki ei voinut keksiä, 45
- Sen yhden miehen nero saatti selväksi.
-
-
-
-
-Satu 6.
-
- Korkeimmaan kallioon ukko iskee.
- Siihen kova koskee, mikä ylinnä.
-
-
- Hiirten sota Kärppäin kanssa.
-
- Kuin hiiret voitettuina kärppäin joukolta
- (Kuin kapakoissa kuva näkyy maalattu)
- Reikäinsä hätäilivät suulla ahdasten,
- Kuitenkin vaivoin pääsivätten pakohon.
- Vaan päällysmiehet, jotka sarvet päähänsä 5
- Sodassa näkyäksens olivat sitoneet,
- Ett' joukko tappelussa heitä seuraisi,
- Ne jäivät reikiin vihollisen saaliiksi,
- Joka heidät uhras' himoovalla hampaalla
- Ja nieli kitaans tuiki syvään tuonelaan. 10
-
- Kuin kova perikato kansaa kohdannee,
- Niin ruhtinasten korkeus on vaarassa
- Ja alhaiskansa säilyy huonoudessans.
-
-
-
-
-Satu 7.
-
-Tuhma ei muuta kiitä, kuin omaa tekoansa.
-
-
- Phaidros Aisoopolaisten satujen moittijoille.
-
- Sä nenäkkäästi kirjojani moittiva
- Ja huonoksuva pilajutun lukua,
- Suo vähä kuitenk' kärsiväisyys kirjalle,
- Siks' että lepyttelen mieltäs ankaraa 5
- Ja myös Aisoopos saapi uudet saappaansa.
-
- Voi josk' ei koskaan Pelion metsä-harjulla
- Ois hongan Tessalaisen kirves kaatanut!
- Eik' ennustetun kuollon tielle uljaalle
- Ois Argo tehnyt koneellista alusta, 10
- Jok' ensin avasi Mustan meren perukat
- Surmaksi Hellan sekä muukalaistenkin.
- Sill' suruss' on Aieeteen heimo ylevän
- Ja Peliaan valta riutuu noituull' Meedeian,
- Joka häijyn sisuns juonikkaasti julkasi: 15
- Tuoll' karkuun pääsi palotellen veljensä,
- Tääll' saattain Peliaan pojat isäns murhaamaan.
-
- Niin miltä näyttää? Mitätöntä tämäkin
- Ja väärää, sanot; paljoapa ennemmin
- Jo Miinos meren laivastolla vallotti 20
- Ja oikein kosti surman väkivaltaisen.
- Siis mitä sulle saanen lukija ankara,
- Kuin eivät kelpaa sadut eikä jututkaan!
- Varo kovin kova olemastas kirjoille,
- Etteivät kovempaa sull' saattais' vastusta. 25
-
- Tä niille olkoon, joita kaikki inhottaa,
- Ja luulo-viisaat taivastakin moittivat.
-
-
-
-
-Satu 8.
-
-Parjaaja parjaajaa pahemmin puree.
-
-
- Kyykäärme ja Karrutin.
-
- Joka terävämpää loukkaa terähampaalla,
- Hän tietköön tämän tarkottavan häntänsä.
-
- Kuin käärme kerran sepän pajaan pujahti
- Ja koki mikä täällä kelpais' ruoaksi,
- Niin puri karrutinta; tämä jäykästi: 5
- Minuako, hullu, hampain koet haavottaa,
- Ku kovan raudan kulutankin karruttain.
-
-
-
-
-Satu 9.
-
-Häijy polkee hädästä päästäksensä.
-
-
- Repo ja Pukki.
-
- Mies viekas suureen vaaraan joskus joutunut
- Siitä päästä pyytää toisen sortamallakin.
-
- Kuin huomaamatta kaivoon repo hyppäsi
- Ja korkeat partaat hänen syvään sulkivat,
- Niin pukki janoissansa sinne juoksahti 5
- Ja kysyi: onko vesi raikas, makia
- Ja kyllältä? Tuo vilppiänsä virittäin:
- Tänn' astu ystäväni, vesi niin makia
- Ett'en mä täältä malta lähteänikään.
- Niin partaleuka meni: kohta reponen 10
- Kaivosta pääsi pitkäin sarvein nojalla
- Ja jätti pukin suljettuna kaivohon.
-
-
-
-
-Satu 10
-
- On jokaisella virheitä;
- Vaan eipä tunne omaansa.
-
-
- Jupiterin Laukut.
-
- Jupiter meille pani kaksi laukkua:
- Omiamme täyden vikoja pani selkäämme,
- Vaan muiden syillä raskaan ripusti rintaamme.
- Näin omia syitä emme sovi näkemään;
- Jos toiset erehtyvät, kohta huomaamme. 5
-
-
-
-
-Satu 11.
-
- Ne usein, joita elätit,
- Ovat vastustajat pahimmat.
-
-
- Pyhyyden ryöstäjä eli Varas ja Lyhty.
-
- Kuin varas lyhdyn sytytti Jovin uhrista
- Ja ryösti templin valollansa omalla;
- Niin mennessänsä taakan kanssa pyhäisen,
- Yhtäkkiä äänsi pyhän paikan pyhitys:
- Nuo vaikka pahain ovat olleet anteita, 5
- Ja minulle siis kauhistus, enk' kaipaakkaan;
- Niin, häijy, tekos hengelläsi maksanet,
- Kuin aikanansa koston päivä joutunee.
- Mutt' pahuudellen ett'ei valaisis' tuleni,
- Kull' hurskaat jumalille kunnian osottaa; 10
- Mä kiellän kaiken valkeuden yhteyden.
- Siis nyt ei altarilta kukaan sytytä
- Eik' lyhdystä saa altarille sytyttää.
-
- Kuink' monta arvon asiaa tässä neuvotaan
- Ei kukaan arvanne muu kuin sen keksinyt. 15
- Se ensin neuvoo niiden, joita elätit,
- Useinkin sulle vastaisimmat olevan:
- Ja toiseks' ilkeän vihalla ei jumalain,
- Vaan määrätyllä kostettavan ajalla.
- Viimeksi kieltää, pahain kanssa kenenkään 20
- Paremman pitämästä kanssakäymistä.
-
-
-
-
-Satu 12.
-
-Usein varat vetävät pahuuteen.
-
-
- Herkules ja Plutus.
-
- Jo syystä rikkaus on hylky jalolle,
- Sill' varain suuruus oikean estää kunnian.
-
- Kuin kunnon töistä Herkules vietiin taivaaseen
- Ja jumalitten toivottaissa terveeksi
- Myös Plutus tuli, tavaroiden tuottaja; 5
- Pois silmäns käänsi; syytä kysyi Jupiter;
- Minä vihaan, sanoi, tuota häijyin ystävää,
- Joka kaikki voiton tarjollansa turmelee.
-
-
-
-
-Satu 13.
-
-Vilpittömyys kiitettävä.
-
-
- Leijo Kuninkaana.
-
- Ei mikään parempi kuin totta puhua:
- On joka miehen mieli sekä sanakin;
- Mutt' usein surman saapi toden sanoja.
-
- Kuin leijo petoin kuninkaaksi tekiiksen
- Ja pyysi voittaa vakaisuuden kunnian; 5
- Hän entisestä tavastansa poikkesi
- Ja tytyi kohtu ruokaan heidän keskensä
- Ja teki pyhän oikeuden vilpittä.
- Mutt' horjua kuin alkoi tätä katumaan,
- Kuin luontoansa eipä voinut muuttaakkaan; 10
- Hän salaa kutsui muutamia erillen
- Ja kysyi, onko suunsa henki haiseva.
- Niin jotka sanoivat haisevan ja jotka ei
- Hän tappoi kaikki, lihat söi hän suuhunsa.
- Näin syötyänsä monta, kutsui apinian 15
- Ja kysyi, käykö löyhkä hänen suustansa.
- Tuo pyhää sanoi suloisemmaks' savua
- Ja makiammaks' alttarien käryä.
- Nuon kehuvaa kuningas häpesi, aikoi säästäänsä,
- Mutt' pian, maistaaksensa, muutti mielensä 20
- Ja keksei vilpin, potevansa. Kiiruhtain
- Jo parantajat joutuu, suonten juoksua
- He tutkittua tunsivat voivan hyvinkin,
- Ja kehottivat keviää ruokaa ottamaan.
- En tarkoin tunne, sanoi, lihaa apinian, 25
- Sitä maistanen. Näin sanoen matkittelijan
- Hän julma kohta tappoi ruokaa saadansa.
-
-
-
-
-Satu 14 ja 15 eivät sovi Suomeksi.
-
-
-
-
-Satu 16.
-
-Ei puku, vaan kunto kunnian antaa.
-
-
- Kutut ja Pukit.
-
- Kuin kutuillekkin parran myönsi Jupiter,
- Niin pukit surren pahaksua alkoivat,
- Kuin naarat kunniassa heihin verrattiin.
- Hän sanoi: suokaa heille turha kunnia
- Ja teidän virka-kaunistusta viljellä, 5
- Kuin kunnoss' eivät verraksenne pääse vain.
- Tuo neuvoo sinun huonommankin sallimaan
- Verhoissa verrakses, kuin kunnokkaampi liet.
-
-
-
-
-Satu 17.
-
-Hyvin käydessä pelkää, vastoin käydessä toivo!
-
-
- Laivuri ja Merimiehet.
-
- Kuin eräs kerran vaivojansa valitti,
- Aisoopos lohdutellen sanoi satuisen:
- Kuin laiva myrsky-lainehilta viskeltiin
- Ja kulkijoilla itku, kuollon pelkokin;
- Yhtäkkiä sitte päivän seijes selkeni 5
- Ja laiva liikkui myötätuulen turvissa;
- Niin väki ylölliseen riemuun riemastui;
- Vaan hädistänsä viisastunut haltia:
- "On kohtuus ilossa ja määrä murheessa,
- Sill' elämämm' on itku, ilo sekasin." 10
-
-
-
-
-Satu 18.
-
-Ylöllinen ujous saattaa hävyttömäksi.
-
-
- Koirain airuet Jupiterin tykö.
-
- Joville muinoin lähdettivät koiratkin
- Parempaa heillens' elon aikaa pyytämään,
- Ett' heidät pelastaisi pilkast' ihmisten,
- Kut heille leipää kaunasekaa heittelee,
- Ja nälissänsä täytyy syödä sontaakin. 5
- Niin airuet läksivät, ei suinkaan kiiruusti,
- Kuin nuuskien ruokaa tunkiosta haettiin.
- Ei kysyen vastanneet: ja tuskin heidät sai
- Merkurius kokoon hajalta kussa juoksivat.
- Vaan vasta ison Joovin kasvot nähdessä 10
- He peljästynnä rivastivat linnankin
- Ja ulos sitte kalikoilla ajettiin:
- Mutt' Jupiter kielsi päästämästä heitä pois.
- Niin ihmetellen airojen ei palauvan
- Jo luultiin heidän itsiänsä häväisneen 15
- Ja jonkun ajan päästä toiset käskettiin.
- Entiset sana jalkavainen ilmoitti.
- Taas peläten samallaista näille sattuvan
- He täyttää perät hyvähajull' runsaalla,
- Määräävät asian; airuet joutuu, pyytävät 20
- Näät päästää eteen; heti heille suotiinkin.
- Niin istuimellans istui isoin jumala,
- Viipahtain pitkäistä, jo kaikki vapisi:
- Ja koirat, säikähtäneet äkki järystä,
- Hätäillen haisun päästivät sonnan sekana. 25
- Yht' ääneen kaikki: kosto häväistykselle.
- Näin ennen rankaistusta lausui Jupiter:
- Ei sovi kuninkaan ei päästää airuja,
- Myös rikokselle huokea koston keksiä.
- Nyt tämän sakoksenne koston kärsikää: 30
- En päästöä kiellä, nälällä vaan kitukaa
- Niin kauvan että maha hyvin sitouu.
- Vaan jotka teidät kelvottomat lähdetti,
- Heilt' ihmis-ylönkatse älköön puuttuko!
- Näin airujansa koira vielä odottain 35
- Jokaisen tulevaisen häntää haistelee.
-
-
-
-
-Satu 19.
-
-Ei häijyä ole hyväileminen.
-
-
- Ihminen ja Kyykäärme.
-
- Ken pahaa auttaa pian saapi katua.
- Kyykäärmeen kylmänkankeana nosti mies
- Ja hautoi povessa, vahingoksens armias.
- Tuo virkistynnä kohta tappoi ihmisen.
- Kuin toinen kysyi syytä pahan tekonsa, 5
- Hän vastas': ett'ei kukaan auttais' pahoja.
-
-
-
-
-Satu 20
-
-Ahne on kullan vartia, ei haltia.
-
-
- Repo ja Lohikäärme.
-
- Kuin repo maata kaivoi pesää tehdäksens
- Ja kuopei syvemmälle sala-retkiä,
- Hän viimein joutui lohikäärmeen luolahan,
- Ku vartioitsi kätkettyjä varoja.
- Tuon nähdessä: suo tapaturmain anteeksi, 5
- Rukoili ensin; sitte hyvin nähdessäis
- Kuink' vähän kulta mulle sopii suuhuni
- Niin vastaa leppyisesti kysymyksiini:
- Min hyödyn vaivastasi saat, min kunnian,
- Kuin valvoin pimeässä ikäs kulutat? -- 10
- En mitään, sanoi; mutta tämä ylhäisen
- On mullen säännös. -- Siis et ota itselles
- Etk' anna muille mitään? -- Niin on säännetty. --
- No, älä suutu, totta jos ma sanelen:
- On onneton jokainen sinun kaltaises. 15
-
- Sun täytyy mennä minne menivät entiset,
- Siis huolella mitä hullull' vaivaat mieltäsi?
- Sen sanon, saita, sull', ilo perillistesi,
- Ku suitsun kiellät jumalilt', eineen itseltäs,
- Joka nurkumielin kuulet soiton helinää 20
- Ja jota huilun ilo-ääni itkettää,
- Kun särpimien hinta panee huokaamaan,
- Joka äyrin lisätäkses perinnöllesi
- Taivasta kiusaat häpiällä petoksen:
- Viel' käärin-liinojakin vaadit huonoja 25
- Näin vähentääkses hautajaisten kuluja.
-
-
-
-
-Satu 21.
-
-Ei paranteleminen häpiäksi.
-
-
- Phaidros saduistansa.
-
- Mitä pahansuoma aina ajatelleekin,
- Minä peitellessäkin yltä ymmärrän.
- Sen, minkä pitää jonkun muiston vertana,
- Aisoopoll' omistaa; mitä vainkin huonoksuu,
- Sitä omakseni väittää miten hyvänsä. 5
- Minä tälle sopivan luulen vastaukseksi:
- Lie kirjaiseni huono taikka hyväkin,
- Niin hän on keksinyt, minä valmistanut vain.
- Mutt' kääntykäämme järjestykseen aljettuun.
-
-
-
-
-Satu 22.
-
-Totista tavaraa ei kukaan ryöstä.
-
-
- Simoonideen haaksirikko.
-
- On miehell' oppineella aina tavaraa.
- Simoonidees, joka kauniita teki lauluja,
- Kurjuutta köyhyytensä huojentaaksensa
- Hän Aasian mainio kaupungeissa käveli
- Ja sankareita ylisteli palkalla, 5
- Ja tällä keinoin rikastunut jotenkin
- Hän aikoi meriten mennä kotomaallensa
- (Kuin sanotaankin Kean saaressa syntyneen)
- Ja astui alukseen, kun myrsky ankara,
- Jo laho-vanhan, keskimerellä hajotti. 10
- Nuo vöitänsä ja toiset kokee kalliinta
- Säilyttää elon tarpeeksi. Jopa kysytään:
- Simoonides, sinä etkö varojas korjaakkaan?
- Mun, vastas', myötäni kaikk' on. Harvat pääsevät
- Viel' maalle, paino liika kuin useat uuvutti: 15
- Ja sitte rosvot ryöstävät mitä säilyikin,
- Alasti jättäin. Vanha kaupunki Klazomenee
- Likeell' utausi, kunne pääsneet pyrkeivät.
- Tääll' eräs kirjahupiin hyvin halukas,
- Simoonideen joka värsyihin oli mieltynyt 20
- Ja rakastunut kaukana jo olevaan,
- Kuin puheen hänestä kuuli, kohta halulla
- Tyköönsä otti, rahat vaatteet varusti,
- Muut tarpeet katsoi. Toiset hätänsä kuvalla
- Ruokaansa kerjäsi; näitä utaus' näkemään 25
- Simoonidees: jopa sanoin kaikki myötäni
- Mun omani olevan; teidän saamanne hukkuivat.
-
-
-
-
-Satu 23.
-
-Suuri uhka, vähä tehto.
-
-
- Vuori synnytys-vaivassa.
-
- Kuin vuori synnytys-vaivassa haiku huokaili
- Ja maalla suuri kumman oli odotus;
- Tuo hiiren synnytti. Tämän sulle kirjoitan,
- Joka suuria uhkaat etkä mitään toimeen saa.
-
-
-
-
-Satu 24.
-
-Tosi kunnia turhan häväisee.
-
-
- Viholainen ja Kärpänen.
-
- Oli riita kiivas viholaisen ja kärpäsen,
- Ken etevämpi. Kärpänen ensin alotti:
- Mun rinnalleni kehtaatkos sinä pyrkiä?
- Kuin uhrataan, niin minä maistan edellä,
- Minä alttareilla elelen, lentelen templeissä, 5
- Mä kuninkaankin istun päässä, jos tahtonen,
- Ja valtavaimoja kauniimmin suutelen,
- En työtä tee ja nautin yli-parasta.
- Sen vertaa mitä sulle, tuhma, tapahtuu?
- On kyllä kunnia elää joukoss' jumalain, 10
- Mutt' sille vain, joka kutsutaan, ei norkulle.
- Sä kehut kuninkaista ja vaimoin suukoista;
- Kuin jyviä minä talven tarpeeks' kokoilen,
- Sun huomaan katu-ojassa sontaa imevän.
- Käyt alttareilla: mutta poijes ajetaan. 15
- Et työtä tee, tarpeessa kärsit tyhjyyttä.
- Sinä muutoin kehut mitä tulis' hävetä.
- Mua kesällä kiusaat; vaikenetpa talvella.
- Kuin vilu sun vaatii käppyrässä kuolemaan,
- Mun koto ottaa varakas vastaan terveenä. 20
- Jo lienen lannistanut ylpeytesi.
-
- Tällainen satu erottaapi ihmiset,
- Kut turhista ja luulo-eduista kerskaavat
- Ja joiden toimi vakaan tuottaa kunnian.
-
-
-
-
-Satu 25
-
-Jumalan palvelija saa palkkansa.
-
-
- Simoonidees säilytetään jumalilta.
-
- Kuink' kirjataito hyvin kelpaa ihmisill',
- Jo ennen sanoin: mikä niille kunnia
- Myös jumalilta annetaan tulee sanoa.
-
- Simoonidees se sama, josta juttelin,
- Pyydettiin voittajalle laulua tekemään 5
- Voittonsa kunniaksi määrä-palkalla.
- Kuin aineen vähyys esti mielen lentonsa,
- Niin laulumiesten tavalla hän käsitti
- Ja väliin pisti Leedan kaksi tähteä,
- Tämänkin tekoa heidän kunniaans verraten. 10
- Työ hyväksyttiin, mutta kolmas palkasta
- Vain osa maksettiin; kuin pyysi kaikkea,
- Ne, sanoi, maksakoot, joill' kaks' on kiitosta.
- Mutt' mielipahoin ett'ei luultais' lasketun,
- Niin tule aterialle, sukulaiseni 15
- Mä tänäin kutsun, joihin luen sinunkin.
- Vaikk' petetty ja vääryydestä suuttunut,
- Hän hyvän suosion suhteen suostui kuitenkin
- Ja meni määrä-aikaan, asettui pöytähän.
- Jo loisti ilo-pito-pöytä pulloilla 20
- Ja soitto kaikkui hankitussa huoneessa;
- Kuin äkkiä kaksi nuorukaista tomussa
- Ja hikijuoksevina, suuren kokoiset
- Yli miehen mitan, palvelijalle käskivät
- Simoonidesta puheillensa kutsumaan, 25
- Kuin pian joutuis', oma olis' etunsa.
- Mies hämmästynyt käskeekin Simoonideen,
- Ja tämä tuskin jalkans sai yli kynnyksen,
- Kuin huone sortui, kaikki jääneet muserti;
- Eik' ketään nuorukaista nähty ovella. 30
- Kuin sanoma tästä järjestänsä juteltiin,
- Niin kaikki tiesivät jumalaisten avulla
- Ja palkan siaan laulajan hengen säilyneen.
-
-
-
-
-Päätös Particulolle.
-
-
- Viel' paljo olisi mun jutellakseni
- Ja aineen moninaisuus yltäkylläinen;
- Vaan kohtuus leikinlaskussa on suotuinen
- Ja ylellisyys loukkaa. Siis sinä vilpitön
- Particulo, jonka nimi elää kirjoissain 5
- Niin kauvan kuin on kielellämme arvonsa,
- Jos neroa et kiitä, kiitä lyhyyttä,
- Joka sitä enemmänkin kiitettävä on
- Kuta ikävämmät laulut pitkäpaksuiset.
-
-
-
-
-
-
-Viides Kirja.
-
-
-
-
-Esitys:
-
-
- Aisoopon nimen väliin kussa pistänen,
- Joll' aikaa maksanut olen mitä velkaakin,
- Sen tiedä työni kunniaksi tehneeni:
- Niin taituritkin tekee meidän aikaiset,
- Kut teoksillens korkohintaa saadansa 5
- Praksiteleen nimen pistää uuteen marmoriin,
- Ja Myron hopea-kaluun, Zeuksin tauluihin.
- Näin vale-vanhuudelle suosiollinen
- On kateus enemmän kun nykyis hyvillen.
- Mutt' juttuun kääntykäämme tämänlaatuiseen. 10
-
-
-
-
-Satu 1.
-
-Hyvä kuulu kunniaan auttaa.
-
-
- Kuningas Demetrios ja laulaja Menander.
-
- Demetrius, joka kutsuttiin Phalereus,
- Atheenin otti väkisellä vallalla.
- Kuin joukon tapa, juostiin kilvan joukottain
- Ja "hurraa" huutain kilvan. Jopa ruhtinaat
- Sitä suutelevat kättä, joka rasittaa, 5
- Hiljallen huokaillessa onnen muutosta.
- Viel' laiskatkin ja lepo-eloon tottuneet,
- Ett'ei pois-oloon suuttuis', konttaa viimeksi;
- Menander näissä, mainio näyttelyksistä,
- Joit' häntä tuntematta oli lukenut 10
- Demetrius ja ihmetellyt mielen juoksua,
- Voiteilla voideltuna liehu-vaatteissa
- Hiljaa ja vetelästi käyden läheni.
- Kuin hänen valtias näki joukon perässä:
- Ken veltto, kysyi, kehtaa mulle näkyviin 15
- Näin tulla? Tähän vastasivat likimmät:
- Menander kirjottaja. Kohta muuttui hän;
- Ei totta, sanoi, mies voi olla kaunempi.
-
- Näin miehen mieli usein pettyy muodosta.
-
-
-
-
-Satu 2.
-
-Kerskaava kieli, juokseva jalka.
-
-
- Matkamiehet ja Rosvo.
-
- Kuin kahta sotamiestä rosvo kohtasi,
- Niin toinen pakeni, toinen piti puolensa
- Ja väkevällä kosti konnan kädellä.
- Niin rosvon tapettua tuli pelkuri,
- Paljasti miekan, riisui vielä mekkonsa, 5
- Annappa, sanoi, kyllä hänen opetan
- Ketä hätyytti! Niin vastustaja vastasi:
- Jos näillä sanoillakin oisit auttanut,
- Niin rohkeemp' oisin ollut luullen todeksi.
- Nyt kätke miekkais, kieles myöskin mitätön, 10
- Taitaakses tietämättömiä uskottaa.
- Minä nähnyt millä voimilla sinä pakenet
- Jo tiedän ett'en luota sinun miehuutees.
-
- Tä satu sille ompi sovitettava,
- Ku voitossa on vahva, vaarass' pakenee. 15
-
-
-
-
-Satu 3.
-
-Suottansa ilkeälle ei anneta anteeksi.
-
-
- Paljaspää ja Kärpänen.
-
- Kuin paljaspäätä päähän puri kärpänen,
- Hän tuota kostaaksensa löipä korvallens.
- Tuo pilkaten: mun, vähän linnun, pistämää
- Kostaakses, mitä itselles teet kipua
- Ja lisäät häpiän! Tuohon äijä vastasi: 5
- Mä itse kanssani teen pian sovinnon,
- Kuin tiedän enkä aikoneeni loukata;
- Vaan sinä hävytön ja ilkeä elävä,
- Joka ihantelet verta juoda ihmisen,
- Sun tahdon tappaa suuremmallain haitalla. 10
-
- Tuo näyttää sille annettavan anteeksi,
- Ku tapaturmaan rikkoo. Vaan joka ehdolla
- On pahan alku, rangaistuksen ansaitsee.
-
-
-
-
-Satu 4.
-
-Se viisas, joka toisen vahingosta viisastuu.
-
-
- Aasi ja Porsaat.
-
- Kuin muinaan Herkuleelle karjun uhrasi
- Mies auttamasta, lupauksens täyttävä,
- Niin pani aasillensa ohran jäännökset.
- Tuo heitti raiskaksi ja sanoa pakisi:
- Mä varsin mielelläni söisin ruokana, 5
- Jos niillä syötetty ei olis' tapettu.
- Tään jutun vuoksi peljätettynä
- Mä vaarallista aina vältän voittoa.
- Mut sanot: ottaneilla ompi tavaraa. --
- Siis lukekaamme kiinnisaadut hukkuneet; 10
- Saat nähdä rangaistujen joukon suuremmaks'.
- Ryövyyllä harva hyötyy, moni hukkaantuu.
-
-
-
-
-Satu 5
-
-Tekoluulo pettää tiedon.
-
-
- Lipilaari ja Maamies.
-
- Turhasta suosiosta moni pettyypi
- Ja erhetystä, tutkiessa, puoltava
- Saa hävetä tarkan toden ilmi tullessa.
- Kuin rikas tahtoi tehdä mainio-näyttelyn,
- Hän kutsui kaikki luvatulla palkalla, 5
- Jokaisen näyttämään mitä outoa osaisi;
- Niin tuli taitureita kunnia-kilpahan
- Ja niissä lipilaari, tuttu kujeistans.
- Hän kehui keksineensä kujeen uutisen,
- Kun vertaa näytelmäss' ei nähty ikänä. 10
- Tuostapa huuto saapi kansan liikkeelle
- Ja kaikki, muutoin tyhjät, paikat täytetään.
- Kuin viimein yksin seisoi näytös-paikalla,
- Ei mitään koneita, eik' apulaisia,
- Jopa kumman odotus piti kaikki ääneti. 15
- Hän päänsä pikaisesti pisti poveensa
- Ja porsaan ääntä äänellänsä mukaili,
- Niin että porsas luultiin takin alla olevan
- Ja päästää käskettiin. Vaan tämän tehtyä
- Ei mitään löytynyt, häntäpä kehuttiin 20
- Ja kunniaksi paukutettiin käsiä.
- Tuon näki maamies. Eipä, sanoi, ainakaan
- Hän minua voita, kohta myöskin lupasi
- Jo huomis päivänä sen tehdä paremmin.
- Nyt kokous suurempi. Jo suosio mielissä 25
- Ja ääneti ollaan nauraaksens ei nähdäksens;
- Molemmat näkyy: lipilaari esinnä
- Saa röhkimällä koko kansan kehumaan.
- Niin maamies teeskelee myös peittelevänsä
- Vaatteella porsasta (kuin todella tekikin, 30
- Vaan salaa, kosk' ei mitään nähty toisessa),
- Ja nipistää korvaa porsaan, jonka salasi:
- Tuo kipiästä päästi äänen luontoisen.
- Nyt kansa huusi lipilaarin paljoa
- Paremmin mukailleen, ja käskee maamiehen 35
- Koht' ajaa ulos; tämä porsaan povestans
- Kaikille näytti, erhetyksen osotti:
- Tuo näyttää milliset te oletta tuomarit.
-
-
-
-
-Satu 6.
-
-Ei kaikki kaikille hyvä.
-
-
- Paljaspää ja Hivusheitto.
-
- Kuin paljaspäinen löysi kamman kadulta,
- Niin toinen tuli myöskin hivusheittona;
- Hei, sanoi, pannaan tasan mitä löysitkin.
- Hän näytti löytökalun, sanoi lisäksi:
- Kyll' ylhäiset soi hyvää, onni kadehtei: 5
- Kuin sanotaan, syttä saimme aarteen verosta.
- Kenen toivo pettää, sen näin sanoa sopinee.
-
-
-
-
-Satu 7.
-
-Tyhmä ylpeys tulee kaikkein nauruksi.
-
-
- Huilunsoittaja Prinsi.
-
- Kuin turha mieli tyhjästä vain huhusta
- Itsellens ottaa uskalluksen ylpeän,
- Niin hetas luulo saattaa naurettavaksi.
-
- Tuo Prinsi oli hyvällinen soittaja,
- Bathyllon pyörei apuna näyttelyksissä; 5
- Hän kerran näytelmässä, kuta en muistakkaan,
- Sai tapaturmaa korkealta putoamaan
- Ja mursi siinä vasemaisen säärensä,
- Kuta ennen kaksi oikeaa kätt' ois hukannut.
- Hän nostettiin ja vaikeasti valitti 10
- Kuin vietiin kotiinsa. Kuukaudet kuluivat
- Sitt' ennen kun hän tuli terveyteensä.
- Kuin katselijain on naurettava tottumus,
- Jo ikävöitiin häntä, jonka huilulla
- Hyvin kiihoitettiin hyppymiesten hilpeys. 15
-
- Niin eräs ylhäissuku teetti näytelmän
- Sill' aikaa kuin jo Prinsi alkoi kävellä,
- Ja pyysi häntä pyytäin että kumminkin
- Itsensä näyttäisi näyttelyspäivänä.
- Juur' hänen tullessans oli puhe Prinsistä, 20
- Koko huone hörisi: kuolleheksi muutamat
- Ja toiset väittelivät kohta näkyvän.
- Kuin esirippu laskettiin ja ukkoiset
- Oli jyrisneet ja jumalat julki puhuneet;
- Niin kuori veisun, tälle tuntemattoman, 25
- Juur' alkoi, tarkoitus kun oli tämmöinen:
- "Iloitse Rooma Prinsin terveen ollessa!"
- Niin noustiin käsiä paukuttaan. Tämä muiskuja
- Viskaili, luullens häntäns tervehdeltävän.
- Niin ritarit, jotk' erhetyksen äkkäsivät, 30
- Suuresti naurain, käskivät veisun kertoa.
- Tuo tehtiin. Tämä kokonans maahan kumartui.
- Viel' ritarikunta paukutteli pilkaten;
- Vaan kansa luulee hänen valtaa pyytävän.
- Mut asia kuin kaikille tuli tiedoksi, 35
- Niin Prinsi sidottuna valkeill' siteillä,
- Valkeilla ihokkailla, valkeill' kengillä,
- Tään juhlahuoneen ylistyksest' ylpeä,
- Sysättiin päätä myöden ulos kaikilta.
-
-
-
-
-Satu 8.
-
-
- Aika.
-
- Tuo lento-juokseva, jalka veitsen terällä,
- Pää-paljas, otsatukkainen ja alaston,
- (Kun jos saat kiinni, pidä: muutoin pääsnynnä
- Ei itse Jupiter saa kiinni uudesti).
- Ett' tointamme ei estäis' laiska viivytys, 5
- Jo vanhat ovat ajan täten kuvanneet.
-
-
-
-
-Satu 9.
-
- Älä neuvo neuvottua,
- Älä seppeä opeta!
-
-
- Härkä ja Vasikka.
-
- Parsissa ahtaissa kuin härkä sarvinens
- Juur' vaiki vaivoin pääsi soimen paikoillen;
- Niin vasikka näytti kuinka itsens kääntäisi.
- Ol' ääneti, sanoi, tiesin ennen sinua.
- Tä niille sopii viisasta kut neuvovat. 5
-
-
-
-
-Satu 10.
-
-Ei vanhuus yksin tule.
-
-
- Koira ja Metsämies.
-
- Ain' ennen ollut juoksu pedoill' ankara
- Ja heidät isännän käsittänyt iloksi,
- Jo koira rupesi vanhuudesta vaipumaan.
- Niin kerran karjun kanssa seikkaan joutunut
- Kyll' iski korvaan; mutta muru-hampaista 5
- Se pääsi saalis. Tästä metsämies suuttunna
- Koiraansa torui. Tämä vanha vastasi:
- Ei into sinua pettänyt, vaan voimani;
- Mitä ennen olin kekut, nykyistä moloksut.
-
- Tään kyllä näet, Philete, miksi kirjotin. 10
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK AISOPOLAISIA SATUJA***
-
-
-******* This file should be named 51309-8.txt or 51309-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/5/1/3/0/51309
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
- This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
- most other parts of the world at no cost and with almost no
- restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
- under the terms of the Project Gutenberg License included with this
- eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
- United States, you'll have to check the laws of the country where you
- are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
- the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
- you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
- to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
- agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
- Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
- within 60 days following each date on which you prepare (or are
- legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
- payments should be clearly marked as such and sent to the Project
- Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
- Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
- Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
- you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
- does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
- License. You must require such a user to return or destroy all
- copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
- all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
- works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
- any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
- electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
- receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
- distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
- Dr. Gregory B. Newby
- Chief Executive and Director
- gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/51309-8.zip b/old/51309-8.zip
deleted file mode 100644
index 4b46a79..0000000
--- a/old/51309-8.zip
+++ /dev/null
Binary files differ