NormalizeHEADmain

5 files changed, 17 insertions, 2241 deletions

diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes
new file mode 100644
index 0000000..d7b82bc
--- /dev/null
+++ b/.gitattributes
@@ -0,0 +1,4 @@
+*.txt text eol=lf
+*.htm text eol=lf
+*.html text eol=lf
+*.md text eol=lf
diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt
new file mode 100644
index 0000000..6312041
--- /dev/null
+++ b/LICENSE.txt
@@ -0,0 +1,11 @@
+This eBook, including all associated images, markup, improvements,
+metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be
+in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES.
+
+Procedures for determining public domain status are described in
+the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org.
+
+No investigation has been made concerning possible copyrights in
+jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize
+this eBook outside of the United States should confirm copyright
+status under the laws that apply to them.
diff --git a/README.md b/README.md
new file mode 100644
index 0000000..105a7db
--- /dev/null
+++ b/README.md
@@ -0,0 +1,2 @@
+Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for
+eBook #51283 (https://www.gutenberg.org/ebooks/51283)
diff --git a/old/51283-8.txt b/old/51283-8.txt
deleted file mode 100644
index 0509f8d..0000000
--- a/old/51283-8.txt
+++ /dev/null
@@ -1,2241 +0,0 @@
-The Project Gutenberg eBook, Maa kuuluu kaikille!, by Arvid Järnefelt
-
-
-This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most
-other parts of the world at no cost and with almost no restrictions 
-whatsoever.  You may copy it, give it away or re-use it under the terms of
-the Project Gutenberg License included with this eBook or online at 
-www.gutenberg.org.  If you are not located in the United States, you'll have
-to check the laws of the country where you are located before using this ebook.
-
-
-
-
-Title: Maa kuuluu kaikille!
-       Matkoiltani Laukon laulumailla
-
-
-Author: Arvid Järnefelt
-
-
-
-Release Date: February 22, 2016  [eBook #51283]
-
-Language: Finnish
-
-Character set encoding: ISO-8859-1
-
-
-***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MAA KUULUU KAIKILLE!***
-
-
-E-text prepared by Jari Koivisto and Tapio Riikonen
-
-
-
-MAA KUULUU KAIKILLE!
-
-Matkoiltani Laukon lakkomailla
-
-Kirj.
-
-ARVID JÄRNEFELT
-
-Järnefeltin julkaisuja N:o 6.
-
-
-
-
-
-
-Vihtori Kosonen, Helsinki, 1907.
-
-
-
-
-SISÄLLYS:
-
- Ihmeellisellä vuorella.
- Vaellukseni Laukon läänissä.
- Oman lainko narreina?
- Maalaislakosta yleensä.
- Ihminen ja luonto.
- Maakysymyksestä meillä ja muualla.
- Mitä siis nyt olisi tehtävä yleensä ja mitä Laukon
-    lakkolaisiin nähden erittäin?
-
-
-
-
-Ihmeellisellä vuorella.
-
-
-Nousemme, hyvä lukija, ihmeelliselle vuorelle, josta päin emme ennen
-ole maailmata katselleet.
-
-En sano sitä vuorta ihmeelliseksi sen puolesta, että maailma sieltä
-käsin näyttäisi muunlaiselta kuin se tähän päivään asti on aina ollut.
-Ihmeelliseksi sanon vuorta senvuoksi, että sinne näkyvien laaksojen
-olot, jotka alhaalla vaeltaessamme tuntuivat selviämättömän sekavilta
-ja moninaisilta, vuorelle noustuamme äkkiä esiintyvät sellaisena
-kokonaisuutena, jota lapsikin pystyy käsittämään. Kysymme täällä
-laaksossa alituiseen: mistä tulee, että toinen on köyhä, toinen rikas,
-että toisella on tarjona kaikki kehittymisen mahdollisuudet, toiselta
-puuttuu siihen välttämättömimmät edellytykset? Onko se maailman
-horjumaton järjestys vai onko se ihmisten autettavissa? Ja vastausta
-hakiessamme sekaannumme historiallisiin, taloudellisiin,
-lakitieteellisiin väitelmiin, jotka ainoastaan hämmentävät
-yksinkertaista kysymystä mitään siihen vastaamatta. Mutta siltä
-vuorelta ei tarvitse kuin katsahtaa ja koko kysymys on tuossa tuokiossa
-selvänä.
-
-Siis nouskaamme.
-
-Vuoren ylimmältä huipulta avautuu eteemme joka suunnalle mahtavana
-kokonaisuutena maan pinta. Se katoaa äärettömiin sini-etäisyyksiin,
-kunnes sulautuu taivaan rantaan.
-
-Olemme niin korkealla ettemme voi nähdä mitään erikoisuuksia, ei
-peltoja, ei ihmisiä, ei asumuksia. Tiedämme ainoastaan, että tämä
-ääretön maa ja kaikki sen loppumattomat luonnon rikkaudet ovat pienten,
-ihmisiksi sanottujen järkiolentojen käytettävinä. Ymmärrämme heti ensi
-silmäyksellä, ettei köyhyys maan päällä voi syntyä luonnon rikkauksien
-tai maan viljavuuden puutteesta; ymmärrämme, että tuo maa, koskineen,
-vuoriaarteineen, viljavine laaksoineen, luonnon moninaisine voimineen
-pystyisi elättämään tuhat kertaa enemmän väkeä kuin mitä maan päällä
-todellisuudessa on.
-
-Niinkuin se aurinko, joka heittää mahtavat säteensä maailman yli,
-paistaa jokaiselle erotuksetta, niin tämä maa puolestansa tuntuu
-antavan yhtä järkähtämättömän lupauksen ravita jokaista, joka tahtoo
-työtä tehden siitä ravintoa ottaa.
-
-Ensimäinen laki, mikä tämän vuoren ylimmältä huipulta meidän
-tietoisuuteemme painautuu, on että maa on ihmisten yhteinen emo, jonka
-utareihin jokaisella ihmisellä on syntyperäinen oikeus. Ylimmältä
-huipulta emme siis ollenkaan voi selittää mistä syntyy erotus köyhien
-ja rikkaiden välillä -- muulla tavalla kuin että toiset tekevät työtä
-toiset eivät.
-
-Mutta astuttuamme ylimmältä huipulta niin paljon alemmas, että jo
-näemme erikoisuuksia, on ensimäinen huomiomme se, että kaikki luonnon
-rikkauksien lähteet eli nuo maaemon ravintoa antavat utareet ovatkin
-anastetut harvain yksityisomaisuudeksi. Käyttämättömiä ravintolähteitä
-ja viljelemätöntä maata olisi paljon, mutta ei ole ainoatakaan
-ravintolähdettä, joka olisi ravintoa hakevan käytettävissä, ei
-ainoatakaan maatilkkua, joka ei olisi viljelemätönnäkin yksityisen
-omistajan raja-aitoihin suljettu.
-
-Ja nyt näemme heti, että erotus köyhien ja rikkaiden välillä perustuu
-rikokseen vuoren ylimmältä huipulta ymmärtämäämme lakia vastaan.
-Maaemon pyhä ravinnon lupaus on tehty tyhjäksi ihmisten puolelta.
-Kaikki viljelemättömät ja viljelykseen kelpaavat alueet ovat yhdessä
-viljeltyjen alueiden kanssa aidotetut yksityisten omistukseen.
-Ihmisenemmistö näin ollen on estetty vapaasti tekemästä työtä ravinnon
-saamiseksi maaemolta ja on sensijaan pakotettu kerjäämään työtä luonnon
-rikkauksien anastajilta, jotka tietysti maksavat siitä työstä ei sillä
-runsaalla mitalla, millä maaemo ihmistyötä aina palkitsee, vaan sen
-mukaan millä arvelevat työmiehen pysyvän elossa, sittenkuin he ovat
-ottaneet ylijäämän itsellensä.
-
-Me laskeudumme vielä alemmas vuorelta, niin, että näemme jo ihmiskätten
-töitä. On varhainen aamu. Näemme allamme kultaisia vainioita,
-hedelmällisiä niittyjä ja kaiken keskuksena iloisen kartanon
-puutarhoineen, upeine navettoineen, tallineen. Kartanossa elää ihmisiä,
-jotka eivät koskaan ole auran kurkeen tarttuneet, jotka eivät osaisi
-tavallista aitaa panna, ei ojittaa maita, tuskinpa hevosta valjastaa,
-vasikkaa päästää, puuta kaataa. He ovat saaneet osakseen hienoimman
-sivistyksen, puhuvat vieraita kieliä, matkustelevat ulkomailla,
-polttavat paperossia hopeisista koteloista. Maat ovat siis perin
-hedelmällisiä, vainiot antavat suuria tuloja, niityt elättävät satoja
-elukoita. Kaikki on mitä loistavimmassa kasvussa, uhkuen runsautta ja
-hedelmällisyyttä.
-
-Mutta missä on työväki? Renkituvassa sitä ei ole, vainiolla ei sitä
-myöskään ole. Koko kartanossa ei ole työntekijöitä kuin kuskia ja
-sisäpiikoja. Nekin vielä nukkuvat. Kuka siis nuo uhkeat, suunnattomat
-pellot voimassa pitää, kuka ne lannottaa, kuka ojittaa, kuka kylvää,
-kuka perunamaat kyntää, kuka kesannot äestää, kuka heinän niittää ja
-latoihin ajaa, kuka elon korjaa ja riihittää, kuka sen myllyyn vie,
-kuka rakennukset korjaa ja uusia pystyttää, kuka pitää tiet ja sillat
-voimassa, kuka se työllä ja toimella ottaa maasta sen rikkauden, jota
-se niin runsain määrin tarjoo?
-
-Katsokaa pois tuonne metsäkulmille. Läheltä ja kauempaa, jopa
-peninkulmienkin päästä, hökkeleistä, joiden ympärillä on ainoastaan
-pieniä, laihoja peltotilkkuja korpimetsäin keskellä, pitkin
-metsäpolkuja vaeltaa yksitellen keskusta kohden eri suunnilta satoja
-jalkamiehiä ja naisia, tai kolistelee kivistä tietä hevospäiväläiset.
-Jo yöllä ennen auringon nousua, on heistä useat lähteneet liikkeelle,
-jotkut jo edellisenä iltana, ehtiäkseen päivän alkuun kartanon
-vainioille. Sillä nämä ne tekevät kaikki kartanon työt. Nämä ne ovat,
-jotka lähtien peninkulmien takaa tulevat kartanon hyväksi työllänsä
-irrottamaan maasta niitä rikkauksia, joita se niin runsaassa määrin on
-valmis ihmisille jakamaan. Toisen puolen viikkoa he keväisin ja
-syksyisin, kesäkuumalla ja talven pyryissä tekevät työtä kartanolle,
-toisen puolen viljelevät korpimaita omien hökkeliensä ympärillä.
-
-Mitä maksaa kartanon isäntä näille ihmisille, jotka kaiken hänen työnsä
-suorittavat?
-
-Ei yhtään mitään. He suorittavat nämä työt kartanon isännälle
-oikeudesta viljellä hänen korpimaitansa.
-
-Vuoren ylimmältä huipulta emme ymmärtäneet köyhyyden ja rikkauden
-syyksi muuta kuin että toiset tekevät työtä toiset eivät. Nyt näkee
-lapsikin, että suhde onkin niin hyvin kuin päinvastainen. Lapsikin
-ymmärtää, ettei rikkautta ja köyhyyttä määrää työn tekeminen, vaan
-yksistään se, että muutamilla ihmisillä on kaikki luonnon rikkaudet
-hallussaan, joten heillä on käytettävänään sekä maatyöhön että
-tehdastyöhön aikapalkasta saatavaa työvoimaa.
-
-Tämän ymmärrettyämme voimme astua alas laaksoon ja katsella
-inhimillisiä oloja vähän toisilla silmillä kuin totutuilla
-tavallisilla.
-
-Kun siis kysymys on taistelusta maan omistajan ja maan vuokraajan
-välillä, niin meidän on ymmärtäminen kysymyksen olevan kaikkien
-taistelujen perustaistelusta, nimittäin luonnon rikkauksia vaille
-jääneen, työtätekevän kansan taistelusta jälleen pääsemiseksi niiden
-ravintolähteiden vapaaseen nautintoon, jotka sille syntyperäisellä
-oikeudella kuuluvat ja joita paitsi tämä enemmistö tuntee olevansa ja
-onkin ihmisarvoa ja kaikkia kehityksen mahdollisuuksia vailla.
-
-
-
-
-Vaellukseni Laukon läänissä.
-
-
-Tässä seuraavat kuvaukset ja kertomukset ovat muistiinpanoja matkaltani
-Laukon ja Tottijärven laajoilla alueilla, missä viime talvena ja sitten
-keväällä tapahtuivat nuo kuuluisat joukkohäädöt.
-
-"Laukon läänin" muodostavat Vesilahden pitäjässä oleva Laukon kartano
-ja siitä 15 kilometrin päässä sijaitseva Tottijärven kartano, ei aivan
-kaukana Tampereelta, suuren Pyhäjärven eteläisillä rantamilla.
-Kartanot ovat vanhat, Kurjen aikuiset. Nyt niitä omistaa sukutiloina
-parooni H.S. Standertskiöld-Nordenstam. Viljelys on kauttaaltaan
-torpparitaloutta, s.o. kartanon työt tehdään takamailla asuvien
-torpparien avulla, jotka sitä varten vaeltavat joko hevosmiehinä tai
-jalkamiehinä joka viikko kartanon töihin, käyttäen toista osaa viikosta
-omiin kotiviljelystoimiinsa. Näitä tällaisia vuokratyömiehiä on
-yhteensä noin 120 perhettä. Alue, jolla he asuvat, on hyvin laaja,
-luonto enimmäkseen erämaista, hiljaista. Tämä maanviljelysväestö on
-viettänyt omaa metsäelämäänsä, kartano omaansa, hyvin erillä
-toisistaan. Sellaisessa erämaan torpassa monet lapset eivät ole koskaan
-kartanoa nähneetkään. Asukkaat ovat enimmäkseen "perineet" torpat
-isiltään tai iso-isiltään. Uutta torppaa perustettaessa rakentaa
-vuokraaja torpan itse. Siinä on hänen työtänsä kaikkityyni, itse torpan
-rakennuksesta alkaen pienimpään ulkohuoneeseen asti. Moni on, paraimpia
-miehuutensa voimia säästämättä, rakentanut ja raivannut maata
-täydelliseen umpi-korpeen. Moni maaton ja irtolaiseksi tuomittu,
-tuntien vastustamatonta halua päästä luonnon yhteyteen, on pannut
-kaikki keräämänsä varat torpan perustukseen ja maan muokkaukseen.
-
-Laukon häädöt tulivat suurena, aivan ansaitsemattomana onnettomuutena
-näiden maanviljelijäin keskelle, sillä onko kukaan, joka miehuutensa
-parhaat voimat panee asunnon rakentamiseen ja korpimaan muokkaamiseen
-ansainnut, että hän, elämän jo kallistuessa iltaan, häädetään
-asunnostaan ja jätetään työnsä tuleentuvia hedelmiä vaille?
-
-Yli 80 perhettä on kodittomiksi häädettyinä.
-
-Minä tulin Laukon maille viime elokuun sateisina päivinä, jolloin
-aurinko vaan harvoin pilkisteli esille pilvien lomasta.
-
-Enkä heleätä päivänpaistetta voi niillä mailla ajatellakaan.
-
-Olinhan aikoinani lukenut sanomissa noista kuuluisista häädöistä. Aivan
-kuin olisin eilen pitänyt sitä talvista lehteä kädessäni soi vieläkin
-korvissani järkähyttävä kertomus ratsupoliisien ja häätömiesten
-saapumisesta erämaan torppaan:
-
-"Luettiin tuomio. Paperi annettiin miehelle, joka siihen tylsänä
-tuijotti. Pari kolme toimitusmiestä lähtee ulos, tuvan ovi menee heidän
-mukanaan. Akkunoita irrotetaan, ne ovat jäässä ja särkyvät. Ruudut
-helisevät. Palavat halot viskataan akkunasta ulos. Pesässä on tuli,
-sinne syydetään lunta, mies tarkastelee rautakanki kädessä uunia etsien
-sopivaa rakoa, ja parilla kolmella sysäyksellä romahtaa suuri kasa
-tiilikiviä lattialle ja musta aukko syntyy. Vaimo istuu vuoteen
-laidalla nähtävästi taistellen itkun kanssa. Hän kutoo sukkaa minkä
-ehtii ikäänkuin tahtoisi tuohon rauhallista perhe-elämää muistuttavaan
-työhön purkaa pakottavan katkeruutensa. Alaikäiset lapset, suu auki,
-vilusta väristen nurkassa katselevat, tietämättä mistä on kysymys.
-Pieni oli torppa, vähän ikkunoita ja ovia, vähän tulisijoja. Pian
-jouduttiin pois. Vaimo siirtyi ikkunan aukon ääreen ja katseli siitä
-meneviä. Sukkapuikot liikkuivat nopeasti --"
-
-Olinhan minä nuo kaikki lukenut, mutta omituiselta sentään tuntui nyt,
-lumien sulattua ja kesänkin jo mentyä, omin jaloin astella noilla
-raunioilla, jotka yhä vielä semmoisinaan siellä olivat, astella
-särjettyjen kotiuunien muurisoralla, nähdä nuo alastomat ikkuna-aukot,
-ja autioilla seinillä jäännökset keisarin kuvista ja ristinpuulla
-riippuvista Kristuksista.
-
-Vaeltelin Tottijärven maita ristiin rastiin. Kaikkialla näkyi jälkiä
-noista suurista talvi- ja keväthävityksistä.
-
-Kartanon torpat ovat kahta lajia: suuremmat, jotka tekevät kaksi tai
-kolme hevospäivää viikossa ja pienemmät, jotka tekevät ainoastaan yhden
-tai pari jalkamiespäivää viikossa. Suuremmissa torpissa on hävitys
-kohdannut ainoastaan uuneja, sisä- ja ulkohuoneiden ovia, ikkunoita,
-tai ovat jotenkin ehjinä säilytetyt mutta ovet kruununvoudin sinetillä
-suljettuina. Kaikissa pienemmissä eli köyhemmissä torpissa, joiden
-hävitys ei kartanolle tuota suurta vahinkoa, onkin käynyt mitä kauhein
-hävitys: vesikatot ovat murretut maahan, ovet teljetyt ja kaikki
-jätetty sateiden mädännettäväksi. Vaikutus on kuin sota-ajoilta,
-tärisyttävä, inhottavan raaka. Kaikkialla on vielä vanhojen torpparien
-tavaroita pihamailla keväthäädön jäleltä. Ne ovat siinä olleet kaikissa
-sateissa ja tuulissa.
-
-Näkyy esimerkiksi vaaleansiniseksi maalattu sohva, matala kaappi, jonka
-päällä seisoo myrtti ruukussaan. Ei ole kuollut vaikka on koko kesän
-siinä ulkosalla hoitamatta seissut.
-
-"Tuokin taitaa olla teidän kukkianne", minä kysyn saattajapojalta.
-
-Hänen leukansa värähtää. Hän kääntyy pois.
-
-"On!"
-
-Toisen torpan pihalla, jossa oli lasten kotikeinu piilipuun ja
-seinänurkan välillä, näin aivan autioksi tehdyn katottoman tuvan
-teljetyn oven edessä mitä liikuttavimpia pieniä kotikapineita. Torpan
-lapset, jotka olivat jostakin syystä mielistyneet minuun ja seuranneet
-minua entistä kotiansa katsomaan, nostelivat niitä maasta, juttelivat
-keskenään ja elivät muistoissaan. He löysivät siinä entiset pikku
-Maijan töppösetkin, joiden punaiset nauhat olivat sateissa aivan
-haalistuneet. Vetivät he esiin myös isän vanhan käsisahan, jonka
-talteen ottamisesta nousi heidän kesken kysymys. Tietysti on pihoilta
-korjattukin paljon poliisien ulos viskaamia kapineita, mutta kaikki
-raskaammat, kuten viljalaarit, kaapit, sohvat j.n.e. on täytynyt omien
-asuntojen puutteessa jättää semmoisikseen ulkosalle. Jos niitä
-on koetellut asettaa vaikka ulkoseinää vasten suojaan, ovat
-patrullipoliisit, jotka alinomaa Laukon maita kiertelevät, heittäneet
-ne heti takasin aukealle.
-
-Muutamissa torpissa ei oltu tyydytty tuvan kattoa maahan sortamaan,
-vaan oli sorrettu vielä saunan, aittojen ja kaikkien sellaisten
-rakennusten katot, joissa torpparit olisivat häädön jälkeen voineet
-hakea suojaa päittensä yli. Eräässä torpassa olivat pojat suurilla
-punamulta-kirjaimilla kirjottaneet aution tuvan ulkoseinään: "Veljeys",
-katottoman saunan seinään: "Tasa-arvoisuus" ja hajotetun eloaitan
-seinään: "Vapaus." Patrullipoliisit olivat tämän nähtyänsä ankaran
-isällisesti nuhdelleet isäntää hänen poikiensa tähden.
-
-Tämä isäntä oli tullut itse saattamaan minua hävitettyyn kotiinsa,
-jonka joka nurkan ja salvoksen hän, niinkuin kaikki muutkin torpparit,
-oli aikoinaan omin kirvein ja omin käsin rakentanut.
-
-"Surku tulee noitakin honkia. Ne olen itse tuohon tuulien suojaksi
-kasvattanut", hän sanoi.
-
-Paksuiksi, käyräoksaisiksi olivat aimo hongat ennättäneet hänen
-aikanansa kasvaa. Ne "humisivat tuulessa ja niiden välistä vilkkui
-järven siintävä selkä", niinkuin lauletaan muutamassa isänmaallisessa
-laulussa.
-
-Tapaamistani henkilöistä kiinnitti mieltäni erikoisesti -- ehkä
-senvuoksi että hän oli sopiva kirjallisiin tarkotuksiini -- muuan
-suoraluontoinen, jyrkkäsanainen, tarmokas toimenmies. Hän oli ollut
-aikoinaan kivityön tekijä, varmaankin pystyttänyt monenkin
-herraskartanon kivijalkoja ja muuraillut kaupunkipalatsien muureja.
-Mutta ajatuksissa hänellä oli aina ollut tulevaisuuden haaveena oman
-torpan vuokraaminen ja asettuminen ikiajoiksi perheineen kotikontua
-viljelemään. Koottuaan kolmetuhatta markkaa ja saatuaan siihen vielä
-pari tuhatta lisäksi olikin hän saanut vuokratuksi itselleen torpan.
-Kaikki rahat menivät torpan perustamispuuhiin. Neljä vuotta hän sitten
-asui onnellisena tässä kodissaan. Se oli mitä tavallisimmalla kummulla,
-jossa näytti olevan aukeata juuri niin paljon kuin hän oli vuosien
-kuluessa maata peratuksi saanut. Kun tulin sinne hänen itsensä
-saattamana oli hänenkin tavaroitaan pihalla sateen alla turmeltumassa.
-Katajaisen luonteensa mukaisesti oli näet hänkin, oikeuden lopulliseen
-voittoon turvaten, heti talvihäätöjen jälkeen muuttanut asuntoonsa
-takasin. "Maa meidän on, eikä laiskain lurjusten!" Sillä seurauksella,
-että kevään tultua täydellinen hävitys kohtasi hänen kotiaan. Uunit
-pantiin raunioiksi, ikkunat lyötiin säpäleiksi, navettakin rikottiin,
-lehmät ajettiin ulos ja kaikki ulkohuoneet tehtiin mahdottomiksi asua.
-
-"Ja kun ne sortivat muurin alas, niin soraa lensi taikinaan ja
-maitoastiaan", sanoi hän nähtävästi ollen enin loukkaantunut tästä
-hänen vaimoansa kohdanneesta häväistyksestä.
-
-Mitä näen minä! Jäykkä suomalainen leuka värähtelee!
-
-Mies oli vahvistunut vaan vakaumuksessaan, että maa kuuluu sille, joka
-sitä viljelee. En tiedä onko kataja kyllin kovaa puunlajia, että hänen
-luonnettaan voisi siihen verrata -- mutta hän kylvi kuin kylvikin
-siemenen peltoihinsa, jotka muuten olisivat jääneet kesannoksi, pani
-perunan ja teki kaikki mitä keväällä tehtämän pitää, sekä päästi lehmät
-hakaan, rikottuun navettaan niitä enää ajamatta. Hän asuskeli sitten
-tuvan puolella, mihin laittoi muurin uuteen kuntoon, ja vältteli
-poliiseja parhaansa mukaan.
-
-Tätä voimakasta miestä, jonka kaltaisien toimesta meidän maamme kantaa
-viljelysmaan arvonimeä ja jotka voisivat antaa sille enemmän kuin
-mikään muu ylpeilemisen syytä, tätä voimakasta miestä ahdistaa kohtalon
-kova koura vielä toiseltakin puolelta. Hänen vaimonsa, ollen mieleltään
-uskonnollinen, ei hyväksy miehensä maalliseen toveruuteen ja
-luokkataisteluun suuntautunutta mieltä. Se seikka on jäytävänä
-ristiriitana hänen kodissaan, eikä se suinkaan ole voinut hänelle
-keventää nyt tämän lakkotaistelun raskasta taakkaa. Keväinen
-häätötoimitus oli tehnyt tähän vaimoon niin järkähyttävän vaikutuksen,
-että hän menetti henkisen tasapainonsa. Joku toimitusmiehistä oli
-häätötoimituksen kestäessä käskenyt ovensuussa seisovan pojan viemään
-pihalle kangaspuun sivulautaa, joka oli jäänyt tuvan lattialle, sitten
-kuin itse kangaspuu oli viskattu ulos. Poika olikin torpan omia poikia
-ja vastasi siis isänsä noudattaman passiivisen vastarinnan hengessä:
-Viekööt rikkurit! Toimitusmies oli tästä suuttunut ja käskenyt
-vanhempien antamaan pojalle selkään. Silloin vaimo, tietämättä mitä
-teki, sieppasi häiriintyneenä lattialta laudan ja kohottaen korkealle
-ilmaan aikoi lyödä omaa poikaansa, joka onneksi ennätti pujahtaa ovesta
-ulos. Isä samassa astui sisälle ja olisi saanut iskun vastaansa, ellei
-lauta olisi sattunut oven päälliseen. Seuraavana yönä tuli vaimo
-mielenhäiriöön. Tapausten kauheus ja äidin järkkynyt mielentila
-vaikutti alaikäiseen tyttäreen niin, että tämäkin tuli mielivikaiseksi
-eikä ole siitä vieläkään täysin toipunut. Kun torpan navetta rikottiin,
-oli elukat täytynyt päästää vapauteen. Ne olivat sen jälkeen kulkeneet
-torpan vainioilla ja metsissä, missä niitä torpan emäntä oli kesällä
-käynyt lypsämässä. Mutta nyt syksyn tultua tulivat kartanon miehet ja
-veivät elukat pois, jonka jälkeen kuuluutettiin, että elukat voidaan
-lunastaa, arvatenkin jos maksetaan se vahinko, minkä ne ovat tuottaneet
-syötyään koko kesän kartanon (= torpan) mailla. Elukat jäivät tietysti
-kartanoon, mutta sairas emäntä uhkailee nyt mennä järveen.
-
-Uutta, seudulla aivan tuntematonta väkeä on nyt syksyn tultua asettunut
-siihen tuvan puoliskoon, jonka muurin entinen isäntä oli korjannut.
-Koti on hävinnyt, koko perhe on hajoomistilassa.
-
-Niinkuin vankka tammi seisoo mies keskellä onnettomuuttansa, joka ei
-ole hänen korkeata uhkamieltänsä voinut lannistaa eikä lujaa
-toveruuttansa kukistaa.
-
-Uutta väkeä on jo kaikkialla muissakin suuremmissa torpissa. Nämä uudet
-tulokkaat niittävät ja leikkaavat paraillaan niitä viljoja, joita he
-eivät ole kylväneet. Lakkolaiset saavat katsoa päältä, kuinka heidän
-kylvämäänsä viljaa vieras korjaa, kuinka kaivelee esille heidän
-istuttamansa perunat ja vie ominaan kuoppiin talvivaroiksi. Mutta
-paitsi sitä, että vanhat torpparit ovat siemenviljat ja kaiken työnsä
-vaivat kadottaneet, on heitä vielä sakotettu 50 markalla siitä että
-olivat ollenkaan kylväneet!!
-
-Missä ovat siis lakkolaiset nyt? Missä nuo 80 perhettä, joiden
-jäsenluku yhteensä tekee noin 500 henkeä?
-
-Astellessani Laukon metsiä minä näin heidän kesäisiä tyyssijojansa.
-He asuskelivat metsissä, ladoissa, riihissä, joista heitä
-patrullipoliisit usein löysivät ja armotta ajoivat pois. Monet olivat
-saaneet väliaikaisia asuinpaikkoja Laukon rajojen takana olevien
-talojen torpissa. Semmoisissa paikoissa saattoi asua kolme,
-neljä perhettä jossakin pienessä tuvassa tai kamarissa. Mutta
-helposti on ymmärrettävissä, kuinka vaikea on tämmöistä rajatonta
-vieraanvaraisuutta loppumattomiin hyväkseen käyttää. Jos meikäläisen
-rouvan osaksi tulisi pitää luonansa neljän suuren perheen jäseniä kolme
-kuukautta yhtämittaa, niin en luule että järkähtynyttä hermostoa voisi
-tasapainoon saada ilman pitempää virkistysmatkaa ulkomaille. Vaikea on
-asema sekä niille perheille, joiden vieraanvaraisuutta kysytään että
-niiden, jotka ovat pakotetut sitä nauttimaan.
-
-Liikuttavaa oli minusta nähdä noiden ihmisparkain yhä uudistuvia
-yrityksiä jos jollakin syyllä pysyä kiinni vanhojen kotiensa nurkissa.
-Missä vaan oli joku vaari tai sairas, jota ei oltu voitu ulos häätää,
-siellä koettivat muut perheen jäsenet turvautua hänen turviinsa. He
-elivät silloin tavallisesti jossakin "kamarissa" uuden tulokkaan
-eläessä perheineen tuvan puolella. Sellaisessa kamarissa istuivat he
-kuin hiiret loukossa, joka hetki peläten poliisien tuloa. Kun me
-saattajani seurassa pyrimme sisälle, ei meidän kolkutukseemme vastattu.
-
-"Päästäkää sisälle, jos siellä ihmisiä on!" huusi saattajani.
-
-Ei vastausta.
-
-Saattaja tempasi silloin oven auki.
-
-Muori oli asettunut raamattua lukemaan, niinkuin näkyy tavaksi tulleen
-poliisien astuessa sisälle. Muut olivat liikkumattomina, kukin
-asentoonsa tyrmistyneenä, ukko vaari vaan ei voinut mielenkuohun vuoksi
-hillitä vanhojen jäseniensä hytkähtelemistä. Kaikki muu väki oli
-liikkumattomaksi jähmettynyt.
-
-Näin rauhattomassa elämässä jokainen viikko vanhentaa ihmisen ikää
-vuodella. Rauhaton on aamun valkeneminen, rauhattomat päivän, hetket,
-ja vielä kolkompi pimenevä ilta.
-
-Rauhaa toivotettuamme muutti odottamaton mielen kevennys heidän
-kasvojensa kalpeuden hehkuvaksi punaksi.
-
-Pienistä ikkunaruuduista katsellen minä näin, kuinka uusi isäntä meni
-väkineen ja sirppineen eloa korjaamaan.
-
-"Että se kehtaakin!" minä sanoin.
-
-Tässä torpassa oli kuitenkin asianlaita toinen kuin kaikkialla muualla.
-Uusi isäntä oli tullut jo varhain keväällä ja itse tehnyt kaikki
-kesäiset työt. Sentähden muori, hyväksymättä puhettani, kiirehti
-sanomaan:
-
-"Ei, ei, joka työn tekee, hän on leivänkin ansainnut."
-
-Ja tämän tällaisen kansan sanotaan ylenkatsovan lakia!
-
-Erään riihen ohi kulkiessamme pysähytti minut uusi oppaani, avasi
-riihen oven ja sanoi kuiskaamalla aivan kuin vieläkin olisi poliisia
-vainunnut:
-
-"Tässä me olemme asuneet koko kesän. Poliisit kulkivat joka päivä
-ohitse polkua myöten, mutta meillä olivat riihen ovet teljettyinä ja
-olimme hiljaa. Pojat olivat vuoronperään vahtimassa, toinen luukun
-suulla kuuntelemassa, toinen metsästä merkkiä antamassa."
-
-"Missäs ruokanne keititte?"
-
-Hän vei minut vähän matkan päähän, missä heillä oli pieni kivistä
-kyhätty tulisija. Hiljainen paikka. Ympärillä olevien leppien lehvistä
-tippuu sadepisaroita, kivistä tuntuu vielä kostea noen haju, perheen
-istumasijat maassa, liikehtimiset, olemiset tämän nuotiopaikan
-ympärillä ikäänkuin vielä elävät, mutta varmaan ei enää löytäisi
-metsästä ainoatakaan kuivaa puun palasta, kun he tänne ensi kerran
-kokoontuvat ateriaansa keittämään.
-
-Ja kuinka monta tällaista tulisijaa minä matkoillani näinkään!
-
-Kaikkialla näin myös viljavainioita, joita vieras, vastikään torppiin
-muuttanut väki korjaili.
-
-Kielelläni pyöri kysymys, jota en sanonut ääneen:
-
-"Olihan teitä sakotettu siitä, että olitte kylväneet? Miksi ette
-sytyttäneet tuleentunutta viljaanne tuleen ennenkuin annoitte vieraan
-sitä korjata?"
-
-Arvelen, että jossakin naapurimaassa tuskin vilja olisi joutunut
-rikkurien ja lakkopetturien saaliiksi. Mutta se on totta: siellä tuskin
-olisivat poliisitkaan saaneet kaikessa rauhassa pitkin kesää
-kuljeskella yksinäisillä metsäpoluilla patrullien toimissa, kenenkään
-heitä hätyyttämättä, tuskin myös olisivat kartanon herrat saaneet
-turvassa metsästellä torppien mailla.
-
-Oppaani seurassa metsiä kierreltyämme aukenivat näköpiirit ja edessämme
-oli Tottijärven kirkko. Siinä yhtyi meihin muuan toiselta puolelta
-tuleva lakkolainen. Kirkko oli sellainen tavallinen ruohokummulla
-sijaitseva, puna- ja keltamullalla sivelty maalaiskirkko erillään
-seisovine tapulitornineen, kiviaitoineen ja hautausmaineen korkeiden
-vaahterain siimeksessä. Sanottakoon kirkoista yleensä mitä tahansa ei
-niistä erkane pois jokin lämmin turvan tunne, jonka aina
-ehdottomastikin synnyttävät ihmisten yhtymistä varten rakennetut
-laitokset. Kartano helottaa iloisine värineen toisella puolella,
-toisella kiertelee maantie luikertelevan järven rantaa. Siinä kirkon
-lähellä on myös Tottijärven iso, harmaa viljalainamakasiini, jonka
-ympärille nyt oli kokoontunut lakkolaisia ja kartanonväkeä, joukossa
-myös poliiseja, hopeainen merkki otsassa ja helamiekka vyöllä. Ja
-kipeästi se näky repäsi sydäntä äskeisen kirkkotunnelman jälkeen. Ei
-missään tuollaiseen preussiläiseen pukuun puettu poliisi ole niin
-vastenmielinen nähdä kuin honkien ja leppien viheriäistä taustaa
-vasten.
-
-Makasiinissa säilytettiin torpparien viljaa siemenvaroiksi.
-Lakkolaiset, joiden asia on hovioikeuden asteella ja siis vielä riidan
-alaisena, eivät aikoneet luovuttaa ilman takuuta avaimia kartanon
-isännille, jotka puolestaan olisivat tahtoneet jakaa makasiinin viljat
-siementarpeiksi uusille torppareilleen. Lähestyessämme makasiinia
-pyysin sitä seurassani olevaa lakkolaista osottamaan minulle kartanon
-parooneja ja kun hän sitä rupesi tekemään huomasin hänen mielensä
-olevan suuresti kuohuksissa. Ääni värähteli ja käsi jolla hän osotteli,
-vapisi.
-
-Alkoi rankasti sataa, ja kaikki ihmiset, niin torpparit kuin
-paroonitkin ja poliisit hakivat suojaa samojen makasiiniräystäiden
-alta.
-
-Nuoret paronit, kartanon isännän poikia joilla tietysti on toinen puoli
-sanomista sukutilan asioissa, tekivät hyvin miellyttävän vaikutuksen
-hienon ulkonäkönsä ja ryhdikkään käytöksensä puolesta, -- perikuvia
-ritarilliseksi kasvatetuista ihmisistä, -- jotka ennen antavat henkensä
-kuin myyvät kunniansa, -- joille toveruuden pettäminen on rikoksista
-pahin, -- jotka eivät mitään niin kammo kuin urkkimista, ilmiantoja ja
-polvien notkistuksia esivallan edessä. Mikä kumma kohtalo saattoikaan
-heitä nyt vastoin luonnettaan, vastoin tunteitaan tekemään yhtä asiaa
-rikkurien ja matelijaluonteiden kanssa? Mikä kumma kohtalo erotti heitä
-juuri niistä alustalaisistaan, joiden luonteenominaisuus oli
-miehekkyys, toverillisuuden ja uskollisuuden kaikkialla ihailtu henki?
-
-Puhuttelin muuatta kartanon nuorista paroneista ja selitti hän
-avomielisesti, että sovinto oli ollut mahdoton senvuoksi että hänen
-isäänsä oli lakkojen alkaessa solvaistu "alas"-huudoilla. Nuori mies
-oli täydellisesti vakuutettu tämmöisen anteeksiantamattomuuden
-ritarillisuudesta, ollenkaan ottamatta huomioon, että meidän
-perustuslaillisessa järjestyksessä säädetty rikoslakimme ei missään
-kohden määrää solvauksen rangaistukseksi ihmisen tempaamista irti
-viljelemästään maasta ja omin käsin rakentamastaan kodista, vaan määrää
-sellaisesta rikoksesta ainoastaan sakkoja ja pahimmassa tapauksessa
-jonkun ajan vankeutta. Häätö solvauksen rangaistuksena on
-_keskiaikaista_ ritarillisuutta.
-
-Ja niin nyt alkoi se lyhyt toimitus, jota varten makasiinin uusi
-johtokunta oli vanhan johtokunnan tänne kuulutuksella haastattanut.
-
-Uusi johtokunta vaati vanhalta makasiinin avaimia.
-
-Lakkolaisten keskuudesta astui esiin vanhan johtokunnan puheenjohtaja
-ja ilmoitti syyt, joiden nojalla he, ollen häädetyt takuuta vasten eli
-asian ollessa vielä riidanalaisena, kieltävät uusilta tulokkailta
-viljalainaa ilman takuuta. Hän oli nähtävästi täydellisesti vakuutettu
-siitä, ettei makasiinissa säilytetyn viljan kimppuun voi mitenkään
-päästä ilman sitä suurta avainta, joka hänellä roikkui takinliepeen
-alta. Ja hänestä näytti, että tätä avainta ei häneltä pystyttäisi
-ottamaan vähintäin ilman kuvernöörin päätöstä. On sanottu, että
-suomalaisen rahvaan perisynti on käräjöiminen; mutta tässä voi yhtä
-hyvällä syyllä puhua rahvaan tyhmästä uskosta lain muotojen voimaan.
-
-Kaksi kertaa vaadittiin avainta ja kaksi kertaa se kiellettiin. Sitten
-tapahtui hyvin lyhyt oikeudenkäynti:
-
-Paroonit käskivät tuoda kartanosta kankia ja kirveitä. Seppä pantiin
-työhön. Lukot murrettiin, ovet väännettiin kankien avulla auki ja
-kartanon isännät menivät sisälle.
-
-Torpparit sanovat, että makasiinin oli torpparialuskunnalle lahjottanut
-muuan kartanon entisistä haltijoista sellaisella ehdolla, ettei
-kartanolla itsellään olisi edes lainausoikeuttakaan sieltä.
-
-Paroonit taas sanovat, että makasiini on kartanon.
-
-Syrjäisenä en mene päättämään kumpi on oikeassa.
-
-Kuitenkin näyttää minusta, että makasiinin avaaminen kangilla ja
-kirveillä ei voi sisältää lainmuotojen noudattamista, ja luulisi, että
-Laukon isäntien, jos kenenkään, pitäisi huolehtia juuri lain muotojen
-noudattamisesta, häädötkin kun ovat tapahtuneet vastoin suuren yleisön
-oikeudentuntoa ainoastaan lain _muodon_ nojalla.
-
-
-
-
-Oman lainko narreina?
-
-
-Suuri osa vapaamielistä yleisöä, joka muuten olisi myötätuntoinen lakon
-tehneille torppareille, on siinä luulossa, että häätöjä ei käynyt
-välttäminen, koska torpparit olivat lakon kautta muka rikkoneet
-kontrahtinsa ja muodollinen laki siis oli heitä vastaan. Niinpä Juhani
-Aho kirjottaa äskettäin Helsingin Sanomiin mietteitä Laukon asiassa
-(H.S. N:o 194), lausuen muun muassa: "Keskinäiseen välipuheeseen
-perustuu kaikki yksityinen ja yhteiskunnallinen toiminta ja sitä ei saa
-rankaisematta ja vahinkoa korvaamatta rikkoa missään, ei kaikkein
-vapaimmissakaan yhteiskunnissa. Oikeus lain turvaan tässä kohden on
-niin suuri, että se on suurempi ja kalliimpi kuin viljelyksen oikeus,
-kuin ihmisen oikeus maahan, kalliimpi kuin kodinkaan oikeus."
-Roomalainen oikeus, josta meidän oikeutemme on lainattu, ei rajottunut
-edes kodinkaan oikeuteen, vaan sääsi, että velkojan oikeus oli
-kalliimpi kuin velallisen henki, joten velkojalla oli muun muassa
-oikeus myydä velallinen orjaksi tai panna hengiltä. Juhani Aho ja
-vapaamielinen yleisö arvelee nyt, että jos meilläkin vielä olisi
-voimassa roomalainen sääntö velallisen vastaamisesta ei ainoastaan
-maallaan ja kodillaan vaan myös hengellään, niin meidän pitäisi,
-ennenkuin tämä laki olisi muutettu, tyyneesti katsoa, kuinka ihmisiä
-mestattaisiin ja hirtettäisiin senvuoksi että ovat tehneet lakkoja.
-Eipä itse asiassa perheen häätäminen maaltaan ja kodistaan paljon
-helpompi olekaan kuin hengen menettäminen, ja niinpä tämä yleisö nyt
-asettuu oman lakinsa narriksi sanoen: "ihmisten häätäminen kodeistaan
-on sääliä herättävää, se on sydäntä repivää, mutta emme voi sille
-mitään, sillä laki niin vaatii." Ja he ovat yhä siinä hurskaassa
-uskossa, että ratsupoliisien retkikunta Helsingistä Hämeen talvisiin
-erämaihin oli tehty vaan muutaman sikäläisen velkojan auttamiseksi
-yksityistä saatavaansa perimään!
-
-Mutta väittäessään olleensa aivan voimattomia lain selviä määräyksiä
-vastaan ja syyttäessään kaikesta pahasta Laukon muka erikoisen ankaraa,
-sydämmetöntä paroonia, nämä ihmiset eivät puhu oikein rehellistä
-kieltä. Se on helposti todistettavissa.
-
-Olin kerran teatterissa. Siellä esitettiin Shakespearen "Venetsian
-kauppiasta". Tämän kappaleen juoni on, kuten tunnettu, sellainen, että
-muuan kauppias on velallisensa kanssa tehnyt välipuheen, jonka mukaan
-hän, ellei velka tule suoritetuksi, saa leikata naulan lihaa velallisen
-rinnasta. Välipuhe oli tehty lain kaikkien sääntöjen mukaan. Siitä
-huolimatta me kaikki paukutimme mielihyvästä käsiämme, kun velallisen
-asianajaja oikeudessa kiersi lain muutamilla asianajajatempuilla.
-Tuomari näet antoi tuomion, jossa määrättiin, että koska välipuheessa
-oli kysymys yksistään lihasta eikä verestä, niin kauppias tulisi
-rangaistuksi lähimmäisen veren vuodattamisesta, jos lihaa leikatessa
-tippaakaan verta vuotaisi. Velkojan oli nyt tietysti mahdoton
-oikeuteensa päästä eli, toisin sanoen, hän jäi sitä pyhää lain turvaa
-vaille. Ei kukaan ole koskaan oman säätämänsä lain narri, vaan milloin
-lain puustavi sattuu menemään esim. kaikkien etuja tai ilmeistä
-oikeuden tuntoa vastaan, silloin laki aina kierretään tai jätetään
-noudattamatta. Ja on sellaisen lainkohdan syrjäyttäminen meidän
-oloissamme vielä paljon tavallisempi kuin muinaisessa Venetsian
-valtiossa. Kun yhteinen etu on kysymyksessä on satunnaisen
-lainpuustavin syrjäyttäminen niin luonnollista, ettei sitä edes kukaan
-huomaa. Jos tuomari sellaisessa tapauksessa keksii, miten laki on
-sopivimmin vältettävä, tai jos hän tekeytyy tyhmäksi ja antaa yleistä
-mielipidettä edustavalle asianajajalle ohjat tai jos hän julistaa, että
-tuomio asiassa annetaan "vastaisuudessa", jolloin jokainen ymmärtää
-ettei sitä anneta koskaan, niin kaikki pitävät tällaista tuomaria
-viisaana ja ammattiansa hyvin käsittävänä miehenä. Sillä sitä ei toki
-kukaan salli, että isänmaa joutuisi vaaraan tai häpeään jonkun
-lainpuustavin tähden. Tiedämme, että esimerkiksi suurlakon aikana
-tapahtui luvattomia tapauksia, joita lakimme rankaisisi mitä
-ankarimmin, mutta tähän lakkoon ottivat osaa myös lainsäätäjät itse ja
-niin on jokaiselle päivän selvää, että laki yksinkertaisesti jäi sen
-aikuisiin tapauksiin nähden voimattomaksi, viskaalit, asianajajat,
-nimismiehet, sanomalehdet, tuomarit, poliisimestarit -- kaikki
-vaikenevat kuin yhteisestä suostumuksesta. Eikä ole ketään niin sokeaa,
-joka vaatisi lain noudattamista tässäkin tapauksessa. Mikä syy on siis
-siihen, että Laukon jutussa lakia ei voitu mitenkään välttää. Miksi
-hallitus ei keksinyt mitään keinoa, miksi paroonin ei tarvinnut pelätä
-tulevansa ristiriitaan yleisen mielipiteen kanssa, miksi kruununvoudit
-ja nimismiehet tinkimättä muuttuivat lainkoneiksi ja miksi tuomarit
-eivät tunnustaneet mitään lieventäviä asianhaaroja? Eikö isänmaa ollut
-vaarassa, eikö noista joukkohäädöistä olisi voinut ja vieläkin voi
-syntyä yleistä sekasortoa ja maallemme häpeää, eikö se voinut olla kuin
-kekäle kuivaan havumetsään, josta yleinen kulovalkea alkunsa saa? --
-Siis kysymys tässä ei ollutkaan lain puustavin noudattamisesta tai
-syrjäyttämisestä. Ei tässäkään tapauksessa ole kukaan ollut oman
-lakinsa narri, vaan kyllä lain puustavi pantiin täytäntöön hyvin
-harkitun ja punnitun laskun jälkeen. Miksi ei hallitus toimi? Hallitus
-_ei saa_ ostaa Laukon kartanoa, sillä jos hallitus ostaisi ja tarjoisi
-maat palstatiloina lakon tehneille torppareille, niin julistaisi
-hallitus hyväksyvänsä maalaislakkoja ja avaisi portit selkoselälleen
-juuri sille yhteiskunnalliselle mullistukselle, jonka estämisessä koko
-hallituksen merkitys vallassa-olijain mielestä on. Miksi parooni ei tee
-sovintoa? Parooni _ei saa_ tehdä sovintoa lakkolaisten kanssa, sillä
-mukautumalla heidän vaatimuksiinsa hän menettelisi vastoin koko
-maanomistajaluokan etuja. Parooni mahtaa olla omituisessa asemassa:
-julkisuudessa häntä muka moititaan julmaksi, itsepäiseksi,
-epäisänmaalliseksi, mutta yksityisesti, kulissien takana,
-maanomistajien puolelta häntä ei ainoastaan kannateta, vaan suoraan
-pakotetaan menettelemään niinkuin hän nyt menettelee: ei millään
-ehdoilla mitään myönnytyksiä maalakkolaisille, rautakourin tuo liike on
-tukahutettava, vähintäkään säälimättä on lakon ajatus juurineen
-kitkettävä maalaisväestön mielistä. Tehkööt kaupungeissa lakkoja,
-kunhan vaan ei maalla. Jäykkinä ja rautakouraisina esiintyvät siis
-kaikki hallituksesta ja paroonista alkaen kruununvoutiin, nimismieheen
-ja poliiseihin asti, jotka tässä kovakouraisuudessaan -- kaikista
-sanomalehtimoitteista huolimatta -- itsetietoisesti tuntevat
-vallitsevan yleisön täyttä myötätuntoa.
-
-Syynä siihen, että kaikista vaaroista huolimatta hallituksen puolelta
-tarmokkaasti avustettiin häätöjen toimeenpanoa ei siis ollut se, että
-olisi oltu oman lain narreina, -- ettei olisi muka voitu keksiä millä
-lain puustavia kiertää tai miten taivuttaa ankara isäntä sovintoon,
-vaan syynä oli yksinomaan luonnon rikkauksia anastaneen valtaluokan
-pakko kukistaa ne tuntoihinsa heräävät kansan luokat, jotka ovat näitä
-rikkauksia vailla ja nyt koettavat uutta taistelukeinoansa, lakkoa.
-
-
-
-
-Maalaislakosta yleensä.
-
-
-"Olisiko siis todella ollut oikeudellisia näkökohtia, jotka olisivat
-voineet estää noita häätöjä?" kysyy hyväntahtoinen, viaton yleisö, joka
-ei ole tehnyt itselleen selvää mistä kohti kenkä on tässä jutussa
-vallassaolijoita puristanut ja yhä puristaa.
-
-Mitä on lakko?
-
-Lakko on uusi taistelukeino, jolla sorronalainen ryhmä ihmisiä yhtaikaa
-keskeyttää velvollisuutensa tai välipuheensa täyttämisen siksi kunnes
-muutamat asian osaisten kesken syntyneet riidanalaiset kysymykset
-tulevat tavalla tai toisella ratkaistuksi.
-
-Lakkojen avulla on kaupunkien tehdasväestö kuten kaikki myöntävät
-monessa kohden saavuttanut suuriakin taloudellisia parannuksia.
-
-Armon vuonna 1905, marraskuussa teki koko Suomen kansa lakon, se on,
-lakkasi tottelemasta ylintä maallista käskijäänsä, jolle oli ikuisen
-uskollisuuden valan vannonut, ja saavutti tällä lakolla paitsi entisen
-asemansa vielä uusia oikeuksia.
-
-Lakko on _uusi_ ilmiö taloudellisen ja oikeudellisen elämän alalla.
-Taloudelliset ja oikeudenkäynti-lait eivät vielä ole sen sisältöön
-kajonneet. Se on luonut uusia velvollisuuksia valtamiehille, nimittäin
-velvollisuuden käydä sovitteluihin lakon tehneen ihmisryhmän kanssa
-ennenkuin riitaisuudet joutuvat tuomioistuimen ja asevoiman
-ratkaistaviksi. Näin on jo aikoja sitten yleinen mielipide hyväksynyt
-lakkoja tehdasväestön keskuudessa ja poliisivallan sekaantuminen
-sellaisia lakkoja ehkäisemään on ollut leimattuna turkkilaisuudeksi tai
-ehkä lievemmin venäläisyydeksi. Suomen kansaan nähden antautui
-kuitenkin Venäjän keisarikin sovitteluihin, aivan niinkuin uusi lakon
-taistelutapa vaatii.
-
-Mitkä ovat yleensä edellytykset siihen, että lakkoa voisi pitää
-oikeutettuna? Sillä onhan selvää, ettei lakko kaikissa tapauksissa voi
-velvottaa isäntää edes neuvotteluihin. Joku hyvinvoipa kirjailija
-esimerkiksi on luvannut kustantajalleen romaanin jouluksi ja he ovat
-tehneet asiasta välipuheen. Kirjailija tekee lakon. Silloin on
-kustantaja epäilemättä oikeutettu mihinkään sovitteluihin ryhtymättä
-vaatimaan kirjailijalta oikeuden kautta vahingonkorvausta. Lakko ei
-tuntuisi myöskään ollenkaan hyväksyttävältä, jos se tapahtuisi
-esimerkiksi palkkaansa tyytymättömien virkamiesten keskuudessa. Miksi
-ei? Siksi, että mikään ei ole heitä pakottanut sitä virkaa hakemaan.
-Näissä esimerkeissä piilee asian ydin. Ollaksensa oikeutettu täytyy
-lakon ensiksikin olla kokonaisen ihmisryhmän toimeenpanema eikä
-ainoastaan yksityisen, toisin sanoin, niiden epäkohtain, joiden
-johdosta lakko on tehty, täytyy koskea kokonaista ryhmää, ja toiseksi:
-tämän ryhmän edellytetään olleen _pakotetun_ tekemään välipuhetta.
-Lakko, jonka esim. joku yksityinen isäntäänsä tyytymätön tehtaantyömies
-panisi toimeen, ei tunnu oikeutetulta juuri siksi että yksityisellä
-ajatellaan olevan vapaa valta hakea toista työpaikkaa, mikä on
-mahdotonta kokonaisille ryhmille.
-
-Molemmat nämä edellytykset olivat käsillä Laukon torpparilakossa.
-Epäkohdat, jotka tuntuivat sietämättömiltä kohtasivat torppareita
-yhteisesti. Ja mitä välipuhepakkoon tulee niin on se maatyöväestön
-keskuudessa olemassa enemmän kuin missään muualla.
-
-Voisimme ajatella, että "välipuhetta ei saa rankaisematta rikkoa" ja
-vaikkapa vielä että "oikeus lain turvaan tässä kohden on kodinkin
-oikeutta kalliimpi", mutta tuo on lakkoihin nähden totta ainoastaan
-siinä tapauksessa, että se ihmisryhmä, joka on välipuhetta noudattamaan
-sitoutunut, oli vapaa joko tekemään tai olemaan tekemättä tuota
-välipuhetta. Jos viljelyskelpoista maata olisi jokaisen saatavana, joka
-vaan viljellä tahtoo, silloin tietysti voisi puhua välipuheen
-vapaudesta isännän ja vuokraajan välillä. Mutta nyt tiedämme, että
-kaikki maa, olipa se viljeltyä taikka ei, on anastettu yksityiseen
-omistukseen. Vapaudesta voisi puhua vielä sittenkin, jos maa olisi
-jotain ylellisyystavaraa, jota ei kenenkään olisi pakko itselleen
-hankkia. Mutta nyt maa tälle väestöluokalle ei ole mitään
-ylellisyystavaraa, vaan sellaista tavaraa, jota paitsi se ei voi elää.
-Vanhempi perheellinen maanmuokkaaja, joka ei voi enää työalaansa
-vaihtaa ja jommoisia kaikki torpparit ovat, on viljelysmaata saadakseen
-_pakotettu_ suostumaan millaisiin välipuheisiin tahansa. Jos siis
-lakkoa pidetään hyväksyttävänä taistelukeinona noihin suuriin
-irtolaisjoukkoihin nähden, jotka myrskyä uhkaavina irtolaislaumoina
-liikkuvat työn kerjuussa, koska katsotaan että he, ollen työn
-puutteessa, ovat pakotettuja sitoutumaan teettäjien sanelemiin
-välipuhe-ehtoihin, niin ainakin yhtä hyvällä syyllä voi samaa sanoa
-maattomaan maalaistyöväestöön nähden. Lakot ovat kummassakin
-tapauksessa juuri sentähden oikeutettuja, että välipuhe on tehty köyhän
-kansan sorronalaista tilaa hyväkseen käyttäen, eli että välipuhe ei ole
-perustettu toisen asianosaisen vapauteen.
-
-Maanomistajien ja maattomien välisissä riidoissa, joissa lakko syntyy,
-on siis maanomistaja yleisen oikeustajunnan, jopa voimassa olevan
-lainkin hengen mukaan _velvollinen_ käymään sovitteluihin
-lakkoyhdyskunnan kanssa ja sovittelujen jäätyä tuloksettomiksi ja asian
-jouduttua oikeuteen, oikeus puolestaan on _velvollinen_ ottamaan
-harkinnan alaiseksi kysymyksen onko lakkoon ollut syytä, sillä lakko
-semmoisenaan ei suinkaan merkitse kontrahdin rikkomista, vaan voi
-syntyä mahdottomuudesta täyttää kontrahdin ehtoja niin kauan kuin
-maanomistaja ei ryhdy sellaisiin toimiin, jotka tekevät kontrahdin
-täyttämisen jälleen mahdolliseksi. Kumpaakaan ei tapahtunut Laukon
-lakossa. Parooni ei suostunut mihinkään keskusteluihin lakkolaisten
-kanssa. (Hän ilmotti ottavansa vastaan vaan yksityisiä lakkotoveruuden
-rikkojia). Oikeus ei ottanut harkitakseen kysymystä lakon syistä, vaan
-piti lakkoa semmoisenaan kontrahdin rikoksena.
-
-Oliko siis Laukon lakkolaisilla todella jotain erityisiä syitä, jotka
-olisivat oikeuttaneet heidän lakkoansa? kysyy harhaan johdettu yleisö.
-
-Kun palasin Laukon mailta Helsinkiin tapasin muutaman tuttavan
-vankilantirehtöörin.
-
-"No, sinähän olet ollut Laukossa. Mitäs sinne herroille torppareille
-kuuluu?"
-
-Ja ennenkuin ehdin vastata, hän itse lisäsi:
-
-"Nehän kuuluvat vaativan rautasänkyjä ja vesijohtoa torppiinsa!"
-
-Tämä puhe on kuvaava sille käsityskannalle mikä Helsingin
-"vaikuttavissa piireissä" vallitsee. Tämä seikka tekee tarpeelliseksi
-lähemmin tarkastaa niitä olosuhteita, jotka olivat torpparien
-varsinaisia vaatimuksia.
-
-       *       *       *       *       *
-
-Oletteko koskaan omistanut tai hoitanut hevosta, rakas lukija? Ette
-ole.
-
-Kuvailkaa nyt kuitenkin, että teillä olisi sellainen hevonen, jota
-olisitte pienestä varsasta asti kasvattanut, joka olisi teidän
-hoidossanne oppinut ja varttunut ajohevoseksi, jota olisitte joka päivä
-vienyt hakaan ja taas sieltä tuonut, jolla olisitte kyntänyt ja
-äestänyt pienet kotipeltonne, jolla tehnyt kirkko- ja myllyretkenne,
-joka siis olisi käynyt teille rakkaaksi niinkuin kaikki mikä on
-yhteydessä teidän kotinne, teidän työnne ja työnne hedelmän kanssa.
-Olette varmaan ainakin omistanut joskus venettä, jolla olette
-vesiretkiä tehnyt ja tiedätte, että sellaiseenkin kiintyy, koska se
-ikäänkuin tuntuu toverilta, jonka kanssa on ollut monenlaisissa
-vaiheissa. Ja voitte siis arvata kuinka paljon enemmän kiintyy
-hevoseen, jonka kanssa on yhdessä voimiaan ponnistellut sekä hyvän että
-huonon sään vallitessa, kesän helteessä ja talven pakkasessa.
-
-Kuvailkaa nyt, että te tämän rakkaaksi käyneen kasvattinne kanssa
-olette velvollinen kahtena päivänä viikossa lähtemään 17 kilometrin
-päässä olevaan työpaikkaan. Siellä te olette velvollinen ajamaan
-aamusta iltaan sontaa eräästä suunnattomasta sontasäiliöstä, joka on
-tukittu niin, ettei virtsa pääse ulos vaan muuttuu sontavelliksi
-navetasta luodun kuivan sonnan kanssa. Tähän säiliöön teidän on
-ajaminen hevosenne, joka vajoo mahaa myöten inhottavaan liejuun. Teidän
-on täyttäminen sontarattaanne mainitulla vellillä, käyttäen siihen
-mielenne mukaan talikkoa tai lapiota tai ämpäriä, ja työn tehtyänne
-teidän on piiskaaminen hevosenne ulos tuosta ruumasta; hevosenne tekee
-yrityksen toisensa jälkeen, se jännittää takajalkansa, se kaatuu
-polvilleen, taas nousee, taas jännittyy, taas kompastuu pärskyttäen
-likaa kupeihinsa, selkäänsä ja harjaansa. Illalla on teidän vieminen
-hevosenne yhteiseen, luvattoman hataraan talliin, jossa hevosenne
-likasena ja märkänä palelee. Te itse saatte viettää yönne yhteisessä
-yökortterissa, jota ei koskaan puhdisteta ja jossa senvuoksi on
-elukoita kaikkia lajia, likaisten vaatteiden haju niin suuri, että
-ruokaileminen tuntuu peräti mahdottomalta ja ainoastaan suuri
-väsymyksenne tekee uneen vaipumisen mahdolliseksi. Likaa ja hajua tässä
-"taksvärkki-pirtissä" lisää erityisesti se seikka, että se on ainoa
-paikka, missä on tilaisuudessa sulatella työssä jäätyneitä sontaisia
-lapioita, talikoita ja saappaita. Voisitteko te tyytyä sellaisiin
-oloihin?
-
-Sellaiset olivat kuitenkin ne Laukon torpparien "epäkohdat", jotka
-muodostivat ne ehdot, joiden täytettyä lakko olisi loppunut ja työhön
-olisi ryhdytty.
-
-Samaisesta "taksvärkki-pirtistä" kertoo lakkolaisten asianajaja,
-varatuomari E. Nyyssölä seuraavaa:
-
-"Lähdin katsomaan tuota pirttiä itse paikalla. Näkyä, joka siellä
-kohtasi silmiäni, en nyt tahdo uskoa todeksi. Torpparien kertomus
-pirtistä ei ollutkaan oikea. He olivat nähtävästi jo vuosikymmenien
-kuluessa niin tottuneet silmillään sitä katselemaan, etteivät olleet
-huomanneet sen kaikkia 'puolia' minulle selittää. Mutta minä, joka sen
-ensi kerran näin, huomasin näkeväni jotain sellaista, jota en ollut
-ennen nähnyt, enkä edes uneksinutkaan näkeväni. Lattia kyllä oli
-huoneessa, mutta luudan kanssa, puhumattakaan vedestä, se ei ollut
-joutunut pitkiin aikoihin, joskopa koskaan, tekemisiin. Kauan ei
-mieleni kyllä tehnytkään sitä penkoa, sillä pelkäsin sitä elävien
-joukkoa, joka jo sisäänastuttuani säärissäni oli alkanut antaa tietoa
-olemassaolostaan. Vilkasin ympärilleni. Näin huoneessa sänkyjäkin,
-oikeita sänkyjä. Katsahdin niihin tarkemmin. Olivat joskus maailmassa
-nähtävästi olleet kasvavaa puuta, mutta mitä puuta, sitä en osaa sanoa,
-sillä en meidän metsissä ole nähnyt kasvavan niin mustasyistä puulajia.
-Mikä tietää, taisivat ollakin jotain ulkomaalaista puulajia, joka ei
-vedestä valkene. Niiden sisälläkin oli 'täytettä', mutta ei ainakaan
-riihikuivia pahnoja.
-
-"Tämä pirtti, joka oli Tottijärven kartanossa, oli kuitenkin se parempi
-pirtti. Toinen, eli Laukon pirtti on vielä kurjemmassa kunnossa, mutta
-sen sisälle ei minua päästetty".
-
-Laukon torpparivaltakunnassa ollaan siis vielä hyvin kaukana
-ylellisyyden vaatimuksista. Toistaiseksi olisi tyydytty vaan vähän
-suurempaan siivouteen siinä kartanon omassa rakennuksessa, jossa se
-työväkeänsä majotti.
-
-Paitsi näitä muodollisia syitä, jotka muodostivat lakkolaisten
-varsinaisia vaatimuksia eli ehtoja lakon lopettamiseen nähden, oli
-tietysti paljon muitakin epäkohtia, jotka vuosikausien aikana olivat
-painaneet torppareita. Vastoin muutamien lehtien yleisössä levittämää
-käsitystä, että muka Laukon torpparit ovat varakasta väkeä, ei
-asianlaita ole lähimainkaan sellainen. Tosin on joku joukossa
-varakaskin, mutta yleinen vaikutus heidän joukossansa liikkujaan on
-sellainen, että torpparit ovat Laukossa niinkuin muuallakin köyhää,
-liikarasituksesta kuihtunutta kansaa. Rasitukset olivat tulleet
-erittäin sietämättömiksi silloin kun kartanossa oli ryhdytty noihin
-suuriin metsänmyynteihin, jotka nyt ovat tehneet Laukon ja Tottijärven
-maat niin aution ja haaskatun näköisiksi.
-
-"Syksyisin, kun syystyöt oli lopetettu, ei torppareita oltu otettu
-päivätöihin, ennenkuin vasta talvella, jolloin sitten oli pidetty
-kahdesta kolmeen kuukauteen yhtämittaa metsätöissä. Ensin oli pitänyt
-kuukauden päivät kaataa massaa ja halkoja; miesten hevospäivät
-vaihdettiin nimittäin useampiin miespäiviin. Sitten oli alkanut ajo.
-Sitä oli jatkunut maaliskuulle ja huhtikuullekin. Tavallisesti
-maaliskuulla, kun oli ollut pitemmän aikaa seisovia ilmoja ja tiet
-siitä syystä auki, oli kartanon hevoset pantu koetteeksi ajoon. Mitä
-nämä yhtenä päivänä sitten olivat kerinneet ajaa, sen mukaisesti
-laskettiin, kuinka paljon torpparien oli kuukausien kuluessa kunakin
-päivänä umpiteiden takaa pienillä, laihoilla hevosillaan pitänyt keritä
-ajaa. Heidän ajamansa puut mitattiin. Niitä oli saatu niin ja niin
-monta syltä. Summa jaettiin nyt kartanon hevosen ajamalla sylimäärällä
-ja siten saatiin se päivämäärä, jonka torppari 'todellisesti oli
-ajanut'. Ja näin oli vähennetty kultakin torpparilta vuonna
-vuotuisenaan miltä 13, miltä 15, jopa muutamilta 20:kin päivää. Tuo on
-ollut raskasta, kun palkkaamilleen päiväläisille torpparien kuitenkin
-oli tullut maksaa niin monen päivän palkka kuin hän todellisesti oli
-ollut työssä. Jospa tuota ja tuon tapaista olisi jatkunut vaan vuoden
-pari, niin eipä siitä olisi ehkä rettelöä noussut, mutta kun samaa oli
-kestänyt jo monta vuotta eikä siitä koskaan näkynyt tulevan loppua,
-niin alkoi se jo tuntua liika raskaalta." Tämä kaikki torpparien omien
-kertomusten mukaan.
-
-Olisi kuitenkin väärin väittää, että nämä tässä luetellut seikat, niin
-sietämättömiltä kuin ne syrjäisestä tuntuvatkin, olisivat yksin, ilman
-muita väliin tulleita asianhaaroja, synnyttäneet nyt kysymyksessä
-olevaa lakkoa kärsimyksiin tottuneiden torpparien joukossa juuri sinä
-aikana kun se sitten syntyi. Mies voi kantaa kuormaa, jonka alle hän on
-nääntymäisillään, hyvinkin kauan, jos hän vaan on varmasti vakuutettu,
-että se todella _on_ hänen kannettavanansa. Mutta jos minä tulen häntä
-vastaan ja nimenomaan huomautan hänelle kuorman olevan hänelle raskaan
-senvuoksi, että hänen takanansa kulkija on sälyttänyt oman
-kannettavansa hänen kuormansa päälle, silloin vääryyden herännyt tunto
-tekee kuorman kantamisen heti hänelle ylivoimaiseksi. Ja tuo ei ole
-ainoastaan jotain mielikuvitusta hänen puoleltaan, vaan vääryyden tunto
-_todellisuudessa_ vaikuttaa sen, että ennen mahdollinen rasitus tulee
-mahdottomaksi kantaa. Sellainen voima on itsetietoinen vääryyden tunto.
-
-Ajat ovat muuttuneet. Kansan vanha vapauden tunto on herännyt.
-
-Ei vanhoina aikoina maan vuokraajia ollut; ei ollut renkiä, ei piikoja,
-ei muonamiehiä. Torpat syntyivät siten, että kun Ruotsin laki teki
-esteitä tai ainakin suuressa määrin vaikeutti maan vapaata jakamista ja
-osittamista, niin talon perilliset suostuivat tavallisesti keskenään
-olla jakamatta perintötilojaan laillisessa järjestyksessä, vaan
-järjestettiin asia niin, että yksi perillisistä rupesi talon
-nimelliseksi isännäksi ja toiset perilliset hänen torppareikseen,
-jolloin suoritettavat kruunun ja kirkon verot jaettiin kaikkien kesken
-tasan. Torppari oli tietysti aivan yhdenveroinen kuin talon nimellinen
-isäntäkin eikä mitään erotusta arvossa tai oikeuksissa ollut isäntien
-ja torpparien välillä. Mutta sitten väkiluvun lisääntyessä, kun
-viljelemätönkin maa sai arvonsa, tulikin maan omistaminen semmoisenaan
-tulolähteeksi; nimellisestä talon isännästä syntyi "maan omistaja" ja
-torpparit saivat ruveta maksamaan hänelle erikoista veroa ja saivat
-kokonaan toisen merkityksen. Syntyi maanomistajien ja maattomien
-luokka. Ja nyt seuraa jälkimäisten yhä suurempi orjistuminen edellisten
-alle. Kunnes meidän päivinämme maanomistajat alkavat vierottua
-ruumiillisesta työstä, hienostua herrasluokaksi, seuraten sitä mallia,
-minkä heille antavat suurtilalliset kartanonomistajat, jotka jo aikoja
-sitten ovatkin unohtaneet ruumiillisen työn ja eroavat siinä määrässä
-työväestään, että tuskin tunnustavat olevansa edes samaa ihmisrotua.
-Mitä enemmän maanomistajaluokka näin irtaantuu ruumiillisesta työstä
-sitä enemmän sitä työtä täytyy sälyttää maattoman työväestön
-hartioille, kunnes viimein tullaan liikarasituksen rajalle, jolloin
-maan vuokraaja, kadotettuaan kaiken mahdollisuuden lepoon ja siitä
-seuraavaan henkiseen kehitykseen, alkaa ruumiillisestikin kitua, menee
-vartaloltaan vääräksi ja tulee epämuodostusten alaiseksi. Tämä
-liikarasitus se on luonut sen kömpelön, vääräsäärisen, tylsä-ilmeisen,
-kaikkea käytöstapaa ja itseluottamusta vailla olevan olennon, jota
-kaupunkilaiset katupojat osottavat sormellaan ja sanovat "maamoukaksi".
-Sellaisia tyyppejä ei ollut kyläkunnissa asuvan kansan vanhan vapauden
-aikana, jonka mahtavista runotuotteista vielä nykyisetkin sukupolvet
-ylpeilevät.
-
-Ajat ovat muuttuneet. Ja rengeiksi, piioiksi, muonamiehiksi,
-torppareiksi sorretussa kansan luokassa on herännyt tuulahduksia, jotka
-osottavat, että entisen vapauden tunto ei ole vielä kokonaan
-sammuksissa. Maalaistyöväestön tyytymättömyys on kaikista
-tyytymättömyyksistä vanhin ja painavin. Sen syyt ovat syvimmät ja
-merkitsevimmät.
-
-Olisipa ollut ihmeellistä elleivät suurlakon ajat olisi juuri tässä
-maalaisväestössämme herättäneet lakon aatetta. Maalainen tulee tosin
-kaikessa myöhemmin kuin muut, mutta hän tulee sensijaan kaikkein
-varmemmin, kun hän tulee. Laukon ja muutamien muiden kartanoiden lakot
-on ainoastaan pieni alku. Nuo asianomaiset lakkotemput, kuten
-"alas"-huudot, olivat ainoastaan pieniä, tosin myös aivan tarpeettomia
-muodollisuuksia, joihin sanotaan sosialistien heitä opastaneen.
-
-Me olemme niin tottuneet pitämään jotakin torpparia alemmassa arvossa
-kuin jotakin paroonia, että meidän mielestämme "alas"-huuto tai lakin
-päässä pitäminen tai paroonin tieltä väistymättömyys (jotka nyt olivat
-niitä lakkolaisten syntejä) näyttää aivan huutavalta rikokselta, mikä
-todella oikeuttaa aatelismiestä loukkaantumaan jopa toimeenpanemaan
-häätöjäkin. Mutta jos tekee itselleen selväksi, mikä ääretön vääryys
-kohtaa työtätekevää väestöä siinä, että tältä väestöltä on riistetty se
-maa, joka heitä työhön kutsuu ja heille sylinsä avaa, niin silloin ei
-mikään räjähdysaine tunnu kyllin voimakkaalta hävittääkseen tämän
-vääryyden niin juuria myöten kuin se hävitettävä olisi; ja kaikki nuo
-alas-huudot tuntuvat vaan vähäpätöisiltä ja perin anteeksiannettavilta
-mielenilmauksilta. Suureen vuosisataiseen tyytymättömyyteensä ei
-maalaisköyhälistö ole todellakaan mitään opastusta sosialisteilta
-tarvinnut. Minun nähdäkseni sosialisteja pitäisi vallassaolijain
-päinvastoin kiittää, he kun juuri ovat johtaneet tuon viimeisen
-ilmauksen maattoman väestön taistelusta itsetietoiselle passiivisen
-vastarinnan (aseettomuuden) tielle, sillä ellei sosialismin opit olisi
-levinneet juuri näihin aikoihin torppari-maailmaan, olisivat torpparit
-aikaa sitten ilmi kapinassa. Sosialismin opit ovat meillä olleet sinä
-ukkosenjohdattimena, joka on epämääräiseen tulevaisuuteen siirtänyt
-vallankumousuhkan, mikä oli maaköyhälistön keskuudesta jo nousemassa.
-Naapurimaassamme, Venäjällä, erittäinkin Tuulan, Orlovskin ja Kurskin
-lääneissä, eli Venäjän varsinaisissa maanviljelyspiireissä, ovat
-yöjunat alituisen valaistuksen alaisina. Lakkaamatta pitkin matkaa,
-milloin toiselta milloin toiselta puolen näkyy vaunun ikkunoista
-loimottavia tulipaloja: tilanhaltijain talot palavat. Yöjuna ei pääse
-hetkeksikään näiden kaameain valonheittäjäin piiristä.
-
-Mutta Laukon läänissä ei ole yhtäkään poliisia sormenpäälläkään
-kosketettu, ei yksikään salalaukaus ole kuulunut miltään
-metsänkulmalta, eikä yksikään murhapolton liekki ole vielä leimahtanut.
-
-Meillä moititaan Laukon torppareita lain halveksimisesta sen
-perustuksella, että he tekivät lakon. Mutta itse asiassa on
-luottamus samain torpparien lainkuuliaisuuteen juuri heidän
-nykyisen sosialisminsa vuoksi tullut niin suureksi, ettei kukaan
-vallassaolijoista tule ajatelleeksikaan sellaisia mahdollisuuksia kuin
-naapurimaassamme tapahtuvia. Rohkeasti jännitetään äärimmilleen tuon
-lainkuuliaisen kansan passiivisen aseettomuuden päätöstä. Koko tuo
-suurilukuinen väkijoukko näyttää jo olevan hallittu parilla poliisilla,
-jotka hyräillen kiertelevät metsiä ja ilkkuen jakelevat käskyjänsä.
-
-Eihän torppariemme tyytymättömyys ole sosialistien herättämä. Ennenkuin
-sosialismin opit olivat maahamme tulleet, olivat torpparit alkaneet
-kokoontua joukkoihin, ja panivat toimeen uhkaavia lähetystöjä. Kaikkein
-järkyttävimmät hyökkäykset yhteiskuntaa vastaan etsivät ja löysivät
-aina kannatusta tämän maalaisköyhälistön tyytymättömyydessä. Mutta nyt
-he ovat passiivisia, ja se tapahtuu siksi, että he vuosisatoja turhaan
-odotettuansa ja väkivaltaisuuksien ollessa jo puhkeamaisillaan ovat
-vieläkin kerran ruvenneet odottamaan -- tällä kertaa sosialismilta ja
-sen uudelta eduskunnalta.
-
-
-
-
-Ihminen ja luonto.
-
-
-Sen ihmeellisen vuoren huipulta katsellessa ensimäinen tunne,
-ensimäinen ajatus oli, että niinkuin päivän valo paistaa jokaiselle
-erotuksetta niin maa lupaa erotuksetta ravintoaan jokaiselle, joka
-työtä tehdä tahtoo. Maa on kaikkien ihmisten yhteinen ravitsija, ja jos
-puutetta sittenkin ihmisten keskuudessa syntyy, niin ei sitä synny
-senvuoksi että maa ei voisikaan lupaustansa pitää, vaan senvuoksi
-että ihmiset ovat anastaneet maan ravintolähteet yksityiseksi
-omaisuudekseen, joten maattomat ovat estetyt välittömästä työstä
-leipänsä hankkimiseksi ja ovat sensijaan pakotetut elättämään itseänsä
-työvoimansa myymisellä nälkäpalkasta. Mutta tuo tunne että maa on
-oikeastaan ihmisten yhteistä perua, johon on oikeus ainoastaan sillä,
-ken sitä viljelee, ja että siis viljelemättömän maan omistajana ei voi
-olla kukaan yksityinen, se tunne käy esiin yhtä selvänä myös katsottuna
-sisältä päin, ihmisen ja luonnon väliseen suhteeseen.
-
-Ihmisen ja luonnon välillä on olemassa suhde, joka on sisempänä,
-syvempänä, lujempana, ylempänä kaikkia tekosuhteita yhteiskunnallisessa
-ja valtiollisessa elämässä. Ihmisen suhde luontoon on välittömän
-tuntemuksen suhde, niinkuin suhde sielun ja jumalallisen hengen
-välillä, niinkuin sanaton suhde ikiystävysten välillä.
-
-On paljon ihmisiä, jotka luonnon helmasta iäksi irtautuneina,
-kaupunkeihin, tehtaihin sullottuina ovat tämän pyhän suhteen
-unohtaneet. Kuitenkin kaupunkilaisistakin ne, joilla on tilaisuus
-kesäisin maalle muuttamaan, osottavat suurta elpymistä, elämänilon
-palausta, kun pääsevät ajaksikin takasin luonnon välittömään
-yhteyteen. Kaupunkilaisiin saleihinsa he hankkivat ruukkukasveja,
-maisemamaalauksia, häkkilintuja ja muuta sellaista ylläpitämään edes
-muistoa heidän alkuperäisestä yhteydestänsä luonnon kanssa.
-
-Mutta juurevimpana, eheimpänä, lujimpana pysyy yhteys luonnon kanssa
-siinä ihmisessä, joka ikänsä kaiken on omilla ruumiinvoimillaan tämän
-maaemon pintaa viljellyt. Hän kasvaa ikäänkuin yhteen luonnon kanssa.
-Kun auer väräjää keväisen päivän paahteessa ja lämminnyt maa kuohkeana
-murentuu hänen sahransa tieltä, niin huokuu multa häntä itseänsä. Häntä
-itseänsä huokuu kotoinen havumetsä, jossa talviset hongan lastut ovat
-hänen piiluamisensa jäliltä kanervikkoon sulaneet. Häntä itseänsä
-huokuu kevään koko uhkuva elämä, niinkuin hänen lastensa pilpatus
-tanhuviita ja poluilta. Se luonto, mikä hänen ympärillänsä on,
-kaikkialla yhtyy muistoihin hänen kättensä töistä, peratut pellot,
-kaskiahot, perunakuopat, tiet, ojat, harmaa mökki, navetta
-olkikattoinensa. Tunto, että tämä luonto tuottaa välittömän hedelmän
-hänen ponnistuksillensa, että se kasvattaa hänen kynnöistänsä ja
-kylvöistänsä leivän, se se niin erottamattomasti kiinnittää hänet
-viljelemäänsä maahan ja asumaansa kotoon.
-
-Tosin voi kaupunkilainenkin tai maakartanon herrasisäntä, jonka omat
-ruumiilliset voimat eivät koskaan tule välittömään tekemiseen mullan,
-kivien, honkien ja kaikenkaltaisten luonnonvoimien kanssa, olla
-kotoonsa kiintynyt, ja jos esimerkiksi valtiovalta lähettää hänen
-luokseen santarmit kotitarkastuksille ja häätää hänet kotoaan, niin se
-loukkaa koko hänen olentoansa, ikiajoiksi haavottaa häntä ja tuntuu
-hänestä pahimmalta mitä hänelle suinkin voidaan tehdä. Mutta vielä
-tuhat kertaa kiinteämmin on maahansa sitoutunut se, joka on omin
-ruumiillisin voimin luonut sen rakennuksen, jossa asuu, sen halkopinon,
-josta ottaa lämpimänsä, sen pellon, josta saa leipänsä. Hänen kotinsa
-ei ole ainoastaan muutama huone, vaan koko se luonto, johon hänen
-ruumiillisten ponnistustensa näkyvät tulokset ovat ikiajoiksi
-sulautuneet.
-
-Sanalla sanoen: maata omin voimin viljelevän ihmisen suhde luontoon on
-itsenäinen suhde, joka sisimmässä itsessään ei tunne mitään alistumista
-joidenkin ulkopuolisten inhimillisten asetusten alaiseksi. Maan
-viljelemisen ja asumisen oikeus toisin sanoin ei häneen nähden voi olla
-muiden ihmisten hänelle antama, vaan hän aina käsittää sen omaksi
-syntyperäiseksi oikeudekseen. Maa itse tarjoutuu, antautuu hänen
-kättensä työlle. Työntekijälle maa kasvaa, eikä tunne välillä ketään
-kolmatta, joka sitä omistaisi siihen työtä tekemättä.
-
-Sentähden, jos viljelemättömän maan ollessa anastettuna yksityiseen
-omistukseen maattoman täytyy maanomistajalta _vuokrata_ maata, sitä
-viljelläkseen, niin tämä puhtaasti muodollinen seikka ei lainkaan muuta
-maaemon suhdetta työntekijäänsä ja työntekijän suhdetta maaemoon.
-Niinkuin ennenkin maa antaa työntekijälle saman sadon hänen työnsä
-palkaksi, ja niinkuin ennenkin työntekijä tuntee maaemon omakseen ja
-suhteensa siihen itsenäiseksi. Kaikki kontrahdit ja paperipykälät,
-joilla hän pakosta sitoutuu antamaan puolet työnsä tuloksista jollekin
-syrjäiselle ja suostuu kaikkiin tämän vaatimuksiin, ne tuntuvat hänestä
-oleettomilta ihmispahuuden keksinnöiltä, joita hän ei voi välttää,
-mutta hänen ja maan väliseen suhteeseen niillä ei ole mitään
-vaikutusta.
-
-Tätä seikkaa ei voi koskaan täysin käsittää se, joka ei omin voimin tee
-maatyötä. Tosin voi moni maalainen herrasmies rakastaa kotikartanoansa
-ja ymmärtää mitä on ihmisen itsenäinen suhde luontoon. Mutta hän ei voi
-ymmärtää, että torpparilla voisi tai saisikaan olla samallainen suhde
-siihen maahan, jota hän ainoastaan vuokraa. Ja kumminkin on torpparilla
-vielä paljon, paljon voimakkaampi ja itsenäisempi suhde maahan, sillä
-hän on _työllänsä_ siihen liittynyt. Jos maanomistaja sen täysin
-käsittäisi, niin en luule, että niin julmaa ihmistä olisi, joka
-tuleentuvan viljan riistäisi kylväjältä ja kotihäätöön turvautuisi.
-
-Tahtovatko siis torpparit päästä verottomiksi, tai tahtovatko he
-kenties verona maksaa ainoastaan sen, minkä itsenäinen talonomistaja
-kruunulle maksaa.
-
-Ei. Torpparit eivät tahdo päästä verottomiksi ja he ovat aina valmiit
-maksamaan veroina enemmän kuin maksavat ne, joilla on ollut rahaa ostaa
-itselleen itsenäinen talo. Ainoa, mitä torpparit tahtovat ja ovat aina
-tahtoneet, on, etteivät he riippuisi yksityisestä, personallisesta
-mielivallasta. He maksavat kuinka suuria veroja tahansa, kunhan saavat
-maksaa ne "kruunulle." He tahtovat, ettei heidän ja maaemon välisen
-itsenäisen suhteen yläpuolella olisi mitään ihmispersonaa, joka sanoisi
-omakseen sitä maata, jota he viljelevät ja asuvat. He tahtovat, ettei
-heidän verojansa ja viljelysaikaansa määräisi personallinen mielivalta,
-vaan se sama yleinen "kruunu", joka tilallistenkin verot määrää. He
-tahtovat vapaaksi häätöuhkasta, joka kuten Damokleen miekka
-hiuskarvasta riippuu heidän päänsä yläpuolella ja tärvelee heidän
-elämänilonsa. He tahtovat myös, että heidän lastensa kohtalo ei olisi
-personallisen maanomistajan vallassa, vaan että lapsille periytyisi
-oikeus kotimaansa viljelemiseen.
-
-Nämä vaatimukset eivät tosin ole toteutettavissa enemmällä eikä
-vähemmällä kuin vuokramaitten ja viljelemättömien alueiden
-siirtämisellä yksityisten omistuksesta valtion omiksi, eli
-äärimmäisesti oikeastaan kaiken yksityisen maanomistuksen
-lakkauttamisella; mutta nämä ovat kuitenkin ne vaatimukset, joiden on
-ennen tai myöhemmin luonnon pakosta toteutuminen, -- verisenkö
-vallankumouksen vai aatteellisen selvityksen kautta, se riippuu meistä.
-
-Tässä on torppariasian ydin.
-
-Maakysymyksen ratkaisu on todellista ratkaisua ainoastaan mikäli se
-tähän suuntaan tähtää.
-
-
-
-
-Maakysymyksestä meillä ja muualla.
-
-
-Että maakysymyksen merkitys meilläkin, kuten kaikkialla, on tullut
-polttopisteeseensä, näkyy siitä, että se uuden eduskunnan ensimäisissä
-istunnoissa heti on saavuttanut tärkeimmän kysymyksen sijan.
-
-Tosin ei puutu epäilijöitä, jotka väittävät koko tuon kysymyksen
-saaneen eduskunnassa näin suuren merkityksen ainoastaan senvuoksi, että
-maaton maalaisväestö, eli rengit, piiat, muonamiehet, torpparit,
-muodostavat suuren valitsijain enemmistön, joiden ääniä täytyy onkia
-oikeilla multalieroilla eikä millään keveän ilman perhosilla.
-Mutta tällainen puhe on kaikissa tapauksissa ainoastaan osaksi
-totta. Maakysymys on etualalla senvuoksi, että se on kaikkien
-yhteiskunnallisten kysymysten pohjakysymys, -- että se on ainoastaan
-toinen nimitys työväen kysymykselle, että ilman sen ratkaisua koko
-työväen kysymys jää ratkaisua vaille.
-
-Maakysymyksestä ovat juuri ehdotukset maavuokraolojen saattamisesta
-uudelle pohjalle astuneet etualalle, toisin sanoen torpparikysymys eli
-maattoman maalaisväestön asema.
-
-Ehdotukset parannuksiksi maattoman väestön asemassa voidaan jakaa
-kahteen suureen luokkaan: maanomistajapuolueiden tekemät ehdotukset ja
-köyhälistöpuolueen tekemät ehdotukset.
-
-Omituista on, että kummankinpuoliset ehdotukset perustuvat yksityisen
-omistusoikeuden säilyttämiseen. Erittäin omituista se ei ole
-maanomistajapuolueihin nähden, sillä tuskin muuta siltä taholta voi
-odottaakaan. Mutta omituisempaa se on sosialistipuolueeseen nähden.
-Tällä seikalla on pääasiassa seuraava syy:
-
-Sosialismi syntyi ja sai kasvuvoimansa alkujaan heränneestä
-ihannevaltion aatteesta ja uskosta mahdollisuuteen sitä toteuttaa. Tämä
-ihannevaltio sisältää, että maa ja kaikki tuotantovälineet joutuisivat
-valtion omaksi. Tämmöisen ihannevaltion toteuttamista varten
-sosialistit arvelivat ennen kaikkea tarvitsevansa valtiollista valtaa,
-ja näin on valtakysymys luonnollisesti astunut etualalle, jopa siihen
-määrään, että puheet ihannevaltiosta ovat joutuneet muodista pois
-ja täyden miehen nimeä saattaa kantaa ainoastaan se, joka
-"lapsellisuuksia" höpisemättä ja "utopioihin" uskomatta osasi
-tarmokkaasti tuota aineellista valtakysymystä ajaa. Tämän
-taistelun ohella sosialismi ajaa puolittaisia eli niinsanottuja
-paikkausparannuksia yhteiskunnallisissa oloissa senvuoksi, että kansan
-joukkoja ei voi pitää ajan pitkään pelkässä odotuksessa. Niinpä on
-maakysymyksenkin laita. Sosialistisessa ihannevaltiossa maa on kyllä
-valtion oma, eikä mitään yksityistä maanomistusoikeutta ole.
-Mutta ennenkuin tähän ihanteeseen päästään, täytyy turvautua
-paikkausparannuksiin. Ja niin on käynyt, että sosialistienkin taholta
-tehdyt ehdotukset säilyttävät yksityisen maanomistusoikeuden, koettaen
-vaan saada aikaan vuokraoloissa niin suuria lievennyksiä, kuin
-mahdollista.
-
-Kuitenkin on maanomistajien ja köyhälistön ehdotuksilla suuri
-oleellinen erokin.
-
-Maanomistajien ehdottama torpparilaki, joka suurella
-vapaamielisyydellään on niin hämmästyttänyt maailmaa, voi näet olla
-maanomistajille aivan vaaraton, vaikkapa se olisi vieläkin
-vapaamielisempi. Voitaisiin säätää muitta mutkitta vaikkapa
-sellainenkin laki, että torppari on täydelleen isännän veroinen, jopa
-että torpat eivät saa olla muuta kuin perintötorppia, eikä se laki
-sittenkään maanomistajia vahingoittaisi. Sillä seuraus olisi vaan se,
-että koko torpparilaitos häviäisi ja lakia ei lainkaan voisi ketään
-kohtaan sovelluttaa. Voimme ajatella esimerkiksi, että maanomistajat
-jättäisivät torppariensa hallussa olleet erämaat yksinkertaisesti
-viljelemättä (hävittäisivät torpat), ja käyttäisivät tämän kautta
-äärimmilleen halvistunutta työvoimaa omien kotitilustensa viljelemiseen
-renkien avulla. Ehdotus pakkolunastuslaista, eli torpparien oikeudesta,
-siinä tapauksessa että torppaa aijotaan hävittää, lunastaa se omakseen,
-lienee tuskin tosi mielessä ehdotettu. Sitäpaitsi se auttaa ainoastaan
-sellaisia torppareita, joilla on varaa ostaa itselleen maatila, ja
-sellaiset torpparit kuuluvat oikeastaan koko torpparikysymyksen
-ulkopuolelle. Oivaltaen tämän suuren ja ratkaisevan puutteen
-maanomistajapuolueiden ehdotuksissa, mikä voisi koko kysymyksen viedä
-harhaan, ehdottavat sosialistit oman torpparilakinsa ohella toisen
-määräyksen, nimittäin viljelyspakon. Tarkotus on sanoa maanomistajalle:
-sinun _täytyy_ viljellä erämaitasi.
-
-Tässä yhteydessä en tahdo ruveta tätä ehdotusta yksityiskohtaisesti
-arvostelemaan. Se on kaikissa tapauksissa rehellisesti tarkotettu.
-Sosialistit kuitenkin itse myöntävät, että sekin on ainoastaan
-paikkausparannus. Se yhä edelleen jättää yksityisen maanomistusoikeuden
-voimaansa, ja siinä on senkin heikkous. Ellei mennä asian ytimeen,
-yksityisen maanomistusoikeuden lakkauttamiseen, voivat maanomistajat
-_aina_ tehdä tyhjäksi kaikki paikkausparaunuspuuhat. Me kuvailemme
-tietysti näin etukäteen, että kun laki käskee maanomistajaa viljelemään
-erämaitansa, niin hän tietysti ei voi tehdä muuta kuin panna torpparit
-korpeen ja suostua kaikkiin torpparilain määräyksiin elinkautisista ja
-perinnöllisistä vuokraoikeuksista. Otaksukaamme nyt, että kartano olisi
-lain kautta _pakotettu_ edelleen viljelemään torpparien hallussa
-olleita maita. Sellaisessa asemassa on kaikkein luonnollisin selvitys
-heidän kannaltaan se, että he yhdistävät entiset torpanmaansa useiksi
-puoli-itsenäisiksi taloiksi, joita hoitavat ja viljelyttävät voutien
-ja renkien avulla. Tiedänkin muutaman ison kartanon, missä
-tämänsuuntaisiin alustaviin toimiin jo on ryhdytty, eikä edes vielä
-vastaisen viljelyspakon pelossa, vaan yleensä vaan vastenmielisyydestä
-vuokralaitokseen, joka alkaa saada maanomistajalle epäedullisen
-käänteen. Ja, ellen erehdy, ennustanevat Laukonkin mailla viime aikoina
-ahkeraan liikkuneet maamittarit jotakin samantapaista.
-
-Voi tosin sanoa, että "taktilliselta" kannalta tämmöinen seuraus
-viljelyspakkolaista, nimittäin torpparien muuttuminen rengeiksi,
-vaikkei sosialistein suoraan tarkottamaankaan, kuitenkaan ei olisi
-sosialismille haitaksi, koska se kasvattaisi rautaisen palkkalain
-alaista maaköyhälistöä, joka paremmin kuin nykyinen torppariaines olisi
-taipuisa liittymään yhteisvoimaksi sosialidemokratian kanssa. Saattaa
-niin olla. Mutta aivan epäilemätöntä on, että moinen asian käänne olisi
-jyrkässä ristiriidassa maalaisköyhälistön ydinpyrintöjen kanssa. Maahan
-käsiksi pääseminen on maalaisköyhälistölle niin tärkeä, ettei se sen
-saamisen mahdollisuuksia, jotka _nyt_ tarjoutuvat, voi vaihtaa
-ihanimpiinkaan tulevaisuuden valtioihin. Sillä maalaisköyhälistö ei
-yleensä pyydä nykyisyydeltä eikä tulevaisuudelta mitään muuta kuin
-saada _vuokrata_ maata. Ja sen ainoa todellinen parannusvaatimus on,
-ettei se tarvitsisi vuokrata yksityiseltä maanomistajalta vaan
-valtiolta, jolloin se pääsee personallisen mielivallan orjuudesta.
-
-Eikö siis maalaisköyhälistö tahdokaan päästä "omistamaan" maata? Ei. He
-eivät tahdo velkaantua olemalla pakotetut lunastamaan jotain
-palstatiloja omikseen. Juuri sitä ainoata he pitävätkin tosi
-parannuksena, että he voisivat päästä maahan käsiksi omistamatta
-kapitaalia tai tarvitsematta tehdä velkaa.
-
-Torpparit ovat tosin siellä täällä ympäri maata ruvenneet lunastamaan
-itselleen palstatiloja valtion välityksellä yhteisesti ostamistaan
-maatiloista. Mutta nämä ovat yksityisiä tapauksia, jotka eivät suinkaan
-ilmaise maalaisköyhälistön yleistä mieltä. Varakkaammat maanvuokraajat,
-jotka eivät tarvitse velkaantumista pelätä, eivät suinkaan muodosta
-maalaisköyhälistöä, vaan siihen kuuluvat valtavana enemmistönä rengit,
-muonamiehet, kapitaalittomat torpparit ja mäkitupalaiset. Tämä
-kansanluokka, vaikkei se ole yleensä selvillä yhteiskunnallisista
-kysymyksistä, ymmärtää maakysymyksen perinpohjin. Se katsoo suurella
-epäluulolla "herrain" pyrintöjä tehdä väkisinkin heistä itsenäisiä
-pikku maanomistajia. Heistä näyttää, että suurtilain omistajat, jotka
-nyt saavat maatiloistaan valtion välityksellä hyviä hintoja, vetäytyvät
-ainoastaan ajaksi niinkuin hämähäkit keskelle verkkoansa odottamaan,
-anastaakseen ajan tultua pakkohuutokaupalla ja polkuhinnoista
-velkaantuneilta torppareilta entiset maansa takasin. He vainuavat myös,
-että jos tällaisen talouden kautta valtion raha-asiat menevät
-rappiolle, niin tyhjentyneet rahakammiot joutuvat viime tingassa juuri
-heidän uudelleen täytettäviksi.
-
-Kaikessa tässä epäluulossa voi olla hyvin paljon perää ja mitä enemmän
-siihen syventyy, sitä enemmän perää siinä huomaa olevan.
-
-Maakysymystä _ei voida_ ratkaista pysymällä kiinni yksityisen
-maanomistuksen periaatteessa.
-
-Niinkuin entistä orjuutta ei voitu poistaa parannuksilla orjain
-asemassa, vaan ainoastaan vapauttamalla orjat, niin ei maakysymystäkään
-voida ratkaista säilyttämällä yksityistä maanomistusta ja parantamalla
-ainoastaan vuokraoloja, vaan ainoastaan vapauttamalla maa yksityisestä
-omistusoikeudesta.
-
-Niiden ulkopuolella meidän maatamme ilmenneiden ehdotusten joukossa,
-jotka tulevaisuuden valtiota odottamatta eivät aristele perustaa
-parannussuunnitelmaansa yksityisen maanomistusoikeuden lakkauttamiseen,
-on Henry Georgen ehdotus minun käsittääkseni sekä älykkyytensä,
-perinpohjaisuutensa että ihmeellisen kohtuutensa puolesta paras.
-
-"Omistusoikeus -- sanoo Henry George eräässä kirjassaan -- ei perustu
-inhimillisiin, vaan luonnon omiin lakeihin, eli toisin sanoen, Jumalan
-lakeihin. Omistusoikeuden pyhyys on ilman muuta selvä jokaiselle eikä
-sitä vastaan voi mitään sanoa. Sitä vastaan rikkominen, tapahtuipa se
-yksityisen tai kokonaisen kansan puolelta, ansaitsee aina varkauden
-nimeä. Ihminen, joka kalastaa, kasvattaa omenapuuta, elättää vasikkaa,
-rakentaa taloa, konetta, ompelee pukua tai piirustaa kuvaa, ansaitsee
-työllään yksinomaisen omistusoikeuden näihin työnsä tuotteisiin;
-hänellä on täysi oikeus lahjoittaa, myydä tai testamentata niitä. Koska
-me emme ole luoneet maata, vaan se esiintyy ainoastaan ajallisena
-asuinpaikkana vaihtuville ihmissukupolville, niin että jokaisella maan
-päälle tulevalla ihmisellä on maahan elinaikanansa yhtäläinen oikeus,
-niin on selvä, ettei kellään voi olla mitään _yksinomaista_
-omistusoikeutta maahan, ja että _kaikkien_ ihmisten oikeudet siihen
-ovat tunnustettavat yhdenveroisiksi ja luovuttamattomiksi. Jokaisen
-ihmisen oikeutta johonkin maahan rajottaa tietysti kaikkien toisten
-yhtäläinen oikeus samaan maahan. Näin ollen täytyy sen ihmisen, joka
-pitää hallussaan jotain maapalaa, maksaa yhteiskunnalle korvausta siitä
-etuoikeudestaan, että hän saa _yksin_ pitää hallussaan tätä maapalaa.
-
-"Kun verotamme rakennuksia, viljapeltoja, talousesineitä, säästettyä
-rahaa tai muuta sellaista rikkautta, niin silloin riistämme
-yhteiskunnan jäseniltä sitä, mikä oikeuden mukaan on pidettävä heidän
-omaisuutenaan -- me loukkaamme omistusoikeutta ja lain nimessä
-harjotamme ryöstöä. Mutta jos verotamme maaperän arvoa, niin silloin
-otamme yhteiskunnan jäseniltä sellaista, mikä ei ole heidän omaansa,
-vaan kuuluu yhteiskunnalle, ja mitä ei voi antaa jollekin yksityiselle
-ilman vahinkoa muille yhteiskunnan jäsenille. Näin ollen me loukkaamme
-oikeamielisyyden lakia, jos verotamme työtä ja sen tuotteita, ja me
-loukkaamme oikeamielisyyden lakia myös silloin kun _emme_ verota
-maaperän arvoa. Sentähden ehdotamme, että kaikki verot poistettaisiin
-paitsi maaperän arvoa kohtaavat verot.
-
-"Se mitä me ehdotamme ei ole mikään kiinteimistövero, sillä
-kiinteimistöön luetaan myös rakennukset ja maahan pantu työ; ei se ole
-myöskään mitään maaveroa, sillä emme me tarkota että maa yleensä
-verotettaisiin, vaan ainoastaan se maaperän hinta, joka ei riipu maan
-päälle tehdyistä laitoksista eikä parannuksista, vaan ainoastaan
-luonnon eduista, väestön kasvamisesta ja yhteiskunnan edistyksestä.
-
-"Tämän yhden maaperää kohtaavan veron käytäntöön ottamisesta täytyy
-olla tämmöisiä seurauksia:
-
-"I. Tämä vero vapauttaa meidät veronkantaja-armeijasta ja muista
-virkamiehistä, jotka ovat välttämättömät nykyisten verojen kokoomista
-varten, sekä tuottaa välittömästi valtiolle suuremman osan kaikesta
-siitä mitä veroilla yleensä kansalta otetaan; hallituskoneisto tulee
-sitäpaitsi sen kautta yksinkertaisemmaksi ja halvemmaksi jopa
-rehellisemmäksikin. Sillä se vapauttaa meidät niistä veroista, jotka
-ehdottomastikin johtavat petoksiin, vääriin valoihin, kavalluksiin, ja
-lahjomuksiin. Maa on nimittäin kaikkinensa näkösällä eikä sitä
-mitenkään voi salata; maan hintaa käy määrääminen helpommin kuin
-minkään muun hintaa, senpä vuoksi saattaa ehdottamaamme veroakin koota
-kaikkein vähimmillä kulungeilla ja vähimmin yhteiskunnallista
-rehellisyyttä vahingoittaen.
-
-"II. Se on tavattomassa määrässä lisäävä kaikkea tuotantoa, poistamalla
-nykyisten verojen painavaa vaikutusta työhön ja säästäväisyyteen; se
-tekee maan helpommin saatavaksi niille, jotka tahtovat sitä hyväkseen
-käyttää, sillä se on tekevä vaikeammaksi arvokkaan maan pitämistä
-hallussa, ellei sitä itse käytä hyväkseen vaan ainoastaan odottaa
-vastaista hinnan nousua. Työn tuotteiden verottaminen yhdeltä puolen ja
-maaperän arvon vapauttaminen verosta toiselta puolen, johtaa
-vääryyksiin varallisuuden jakautumisessa; varallisuus keskittyy
-muutamien harvain käsiin muodostaen suuria omaisuuksia sillä aikaa kuin
-joukko köyhtymistään köyhtyy. Tämä varallisuuden väärä jakautuminen
-johtaa yhdeltä puolen laiskan ja tuhlaavaisen ihmisluokan syntymiseen,
-koska he ovat liian rikkaita, ja toiselta puolen niinikään laiskan ja
-tuhlaavaisen ihmisluokan syntymiseen, koska he ovat liian köyhiä, ja
-niin ollen se suuressa määrin vähentää tuotantoa. Väärä varallisuuden
-jakautuminen luopi yhdeltä puolen kauheita miljoonanomistajia ja
-toiselta puolen kulkureita ja kerjäläisiä, se synnyttää varkaita,
-huijareita, yhteiskunnallisia parasiitteja kaikkea lajia, ja vaatii
-samalla suunnattomia summia ja äärettömiä voimia järjestysmiesten,
-poliisien, oikeuksien, vankilain ja muiden varokeinojen ylläpitämiseksi
-yhteiskunnallisen turvallisuuden nimessä.
-
-"Siinä ne syyt, joiden nojalla me pidämme yhtä ainoata maaperäveroa
-pelastavana toimenpiteenä. Emme kuvaile, että moinen vero muuttaisi
-ihmisluonnetta, sitä ei voi aikaansaada muuten kuin kukin itseensä
-nähden; mutta se luopi olosuhteita, joiden vallitessa ihmisluonne on
-kehittävä kaikkea parasta sen sijaan kuin se nyt kehittää kaikkea
-pahinta. Se on aikaansaava niin suuren lisäännyksen varallisuuden
-tuotannossa, ettemme sitä nyt pysty vielä aavistamaankaan. Se on ennen
-kaikkea tekevä oikeutta varallisuuden jakautumisessa. Se on hävittävä
-sellaisen köyhyyden, johon ihminen ei ole itse vikapää. Se on hävittävä
-myös tuon ihmisluonnetta turmelevan voitonhimon. Se on antava ihmisille
-ainakin mahdollisuuden olla sellaisina oikeamielisinä, järkevinä ja
-hyvinä ihmisinä, jommoisina he tahtoisivat olla."
-
-Niille lukijoille, joiden on vaikea ymmärtää ylläolevaa Henry
-Georgen omasta kirjasta otettua esitystä, olkoon tässä vielä
-yksinkertaisemmalla kuvauksella asia selvitetty:
-
-Kuvailkaa koko valtion asemesta vaan jotain oman kotiseutunne
-paikkakuntaa. Kuvailkaamme, että tällä paikkakunnalla, niinkuin
-useimmasti onkin, maa on jakautunut ihmisten välillä seuraavasti:
-Suurimman alan omistaa rikas, enimmäkseen ulkomailla oleskeleva
-kartanon herra; pienempiä aloja omistavat tilalliset, jotka itse
-hoitavat maataloutta; enemmistön paikkakunnan asukkaista muodostaa
-maattomien joukko, jotka ovat kartanon tai tilallisten renkeinä ja
-piikoina, ja vihdoin on jonkun verran myös hyyryllä asuvia
-käsityöläisiä ja muuta työväkeä, joka elää päiväpalkoilla. Otaksukaamme
-nyt, että kaikki tämän paikkakunnan asukkaat tulisivat siihen
-vakaumukseen, että maan pitää olla yhteistä ja päättäisivät käyttää
-maata tämän vakaumuksensa mukaisesti.
-
-Kuinka heidän olisi menetteleminen?
-
-Ottaa maa niiltä, jotka sitä pitävät hallussaan ja antaa jokaisen
-käytettäväksi sen mukaan mikä pala kutakin enin miellyttää, olisi
-mahdotonta, koska ilmaantuisi monta halukasta samalle maapalalle ja
-niin syntyisi loppumattomia riitoja. Yhtyminen yhdeksi viljelyskunnaksi
-niin että kynnettäisiin, kylvettäisiin, korjattaisiin yhteisesti ja
-sitten vasta sato jaettaisiin, on myöskin sopimatonta, sillä toisella
-on auroja, hevosia, ajokaluja, toisella ei ole, ja sitäpaitsi muutamat
-asukkaista eivät osaa eivätkä edes jaksakaan tehdä maatyötä. Jakaa maa
-sellaisiin osuuksiin, jotka laatunsa puolesta ovat keskenään
-yhdenveroisia on hyvin vaikeata. Erilaatuista ja -arvoista maata ei
-voi jakaa niin että jokaiselle tulisi osaa sekä parhaasta että
-keskinkertaisesta ja huonosta maasta ja vielä pelto-, niitty- ja
-metsämaasta. Siten syntyisi liian paljon osia. Sitäpaitsi moinen jakelu
-on vaarallinen sen puolesta, että maatyöhön haluttomat tai kovassa
-puutteessa olevat ihmiset tulisivat luovuttamaan maansa rahasta
-rikkaammille ja niin syntyisi jälleen suurtilallisia.
-
-Paikkakunnan asukkaat päättävät siis jättää maat olemaan niiden
-hallussa, joilla ne nyt ovat, mutta velvottavat omistajia maksamaan
-yhteiseen kassaan rahaa sen mukaan kuinka paljon ja kuinka edullisessa
-paikassa kullakin maata on hallussaan, ja myös sen mukaan minkä
-laatuista itse maaperä on, siihen pantuja töitä ja parannuksia
-lukuunottamatta, ja näin karttuneet rahat sitten jaetaan
-paikkakuntalaisten kesken tasan.
-
-Koska sellainen rahain kokoominen ja sitten taas jakaminen tasan
-jokaiselle asukkaalle tuottaa vaikeuksia, ja kun kuitenkin kaikki
-asukkaat maksavat rahaa yleisiin tarpeisiin, kuten kouluihin,
-paloruiskuihin, teiden ja siltain rakennukseen ja kunnossapitoon ja
-näitä rahoja on aina niukalta kunnallisessa varastossa, niin asukkaat
-päättävät olla jakamatta noita rahoja ja käyttää niitä suoraan yleisiin
-tarpeisiin.
-
-Näin nyt siis jokainen saa maksaa yhteisiin tarpeisiin meneviä varoja
-sen mukaan kuinka paljon, missä ja millaista maata hänellä on
-hallussaan.
-
-Mihin asemaan kukin paikkakunnan asukkaista siis tulee, sittenkuin
-asiat ovat tällä tavalla järjestetyt?
-
-Ensiksikin: se rikas maanomistaja, joka enimmän aikansa oleskelee
-ulkomailla ja jolla on suuria viljelemättömiä aloja hallussaan,
-tietysti heti huomaa epäedulliseksi pitää hallussaan viljelemätöntä
-maata, jota hän on tähän asti saanut pitää verosta niin hyvin kuin
-kokonaan vapaana. Nyt ei enää kannata pitää hallussaan viljelemätöntä
-maata, koska siitä saa maksaa aivan saman veron kuin viljellystäkin.
-Syntyy siis viljelyspakko. Hänen täytyy joko viljellä erämaitansa
-taikka luopua niistä. Sellainen viljelyspakko on luonnollinen, eikä
-mikään keinoteltu.
-
-Toiseksi: mihin asemaan tulevat tilalliset, joilla on paljon viljeltyä
-maata mutta vähän viljelemätöntä? Heidän asemansa pysyisi muuten
-verojen puolesta jotenkin ennallaan. Mutta kun maattoman väestön asema
-parantuisi, niin sen seurauksena olisi vieraiden työvoimien
-kallistuminen, ja silloin tilalliset näkisivät parhaaksi supistaa
-maa-alueitansa ja viljellä pienempiä aloja väkiperäisemmin, jolloin he
-pääsisivät myös entistä pienemmillä veroilla.
-
-Kolmanneksi vihdoin: mistä syystä maattoman väestön tila parantuisi?
-Se parantuisi sen vuoksi, että saisi haltuunsa ne maat, jotka
-suurtilallinen ja keskinkertainen tilallinen olivat jättäneet. Maan
-saanti olisi sitäkin runsaampi, koska suurtilalliset luultavasti
-kokonaan luopuisivat maan omistuksesta, ja sen he tekisivät senvuoksi,
-että kukaan ei rupeisi entisillä ehdoilla yksityiseltä maata
-vuokraamaan, kun olisi saatavana maata ainoastaan veroa vastaan
-_yhteiskunnalle_. Itse asiassa kaikki maan hallussa pitäminen
-kadottaisi omistusoikeuden luonteen ja muuttuisi vuokraoikeudeksi,
-jossa vuokran antajana esiintyisi yhteiskunta eikä enää personallinen
-mielivalta, eli kävisi juuri niinkuin torppari- ja muu maaton väestö on
-aina haaveksinut.
-
-
-
-
-Mitä siis nyt olisi tehtävä yleensä ja mitä Laukon lakkolaisiin nähden
-erittäin?
-
-
-Tietysti voi Henry Georgen ehdotusta vastaan muistuttaa samaa kuin
-kaikkia muitakin, nimittäin, että se kyllä olisi hyvä, jos vaan olisi
-mahdollisuuksia saada se toteutetuksi. Ja totta onkin, että asia
-näyttäisi epätoivoiselta, jos pitäisi odottaa milloin maata ja muita
-luonnonrikkauksia anastaneet luokat siihen suostuisivat. Sillä, kuten
-alussa huomautimme varallisuuden epätasainen jakautuminen perustuu
-tähän anastukseen. Jos siis rikkaat suostuisivat toteuttamaan Henry
-Georgen ehdotusta yhtenäisestä maa-arvoverosta, niin he sillä
-suostuisivat luopumaan valta-asemastaan. Mutta kaikki sotajoukot,
-kaikki tykistöt, kuularuiskut, linnotukset, pansarilaivat ovat olemassa
-juuri suojellakseen tuota ravintolähteiden yksinomaista anastusta;
-voipipa sanoa, ettei sotalaitoksen ylläpitämisestä mikään kansa voi
-päästä niinkauvan kuin sen yhteiskuntarakennus perustuu maaperän
-yksityiseen omistamisoikeuteen. Näemme jokapäivä esimerkkiä siitä,
-kuinka äärettömän tärkeänä valtaluokat juuri tätä ravintolähteiden
-omistusoikeutta pitävät, he kun ovat valmiit mestauttamaan tai tyrmiin
-heittämään puolet yhteiskuntaa, entiset ystävänsä, parhaat neronsa,
-kaikki, mikä kansassa on jaloa ja vapautta rakastavaa, jos vaan
-hienoinkin epäluulon varjo lankeaa, että jotakin on tekeillä tuota
-omistusoikeutta vastaan. Ja kun niin kerran on, niin tahtovatpa todella
-kadottaa merkityksensä kaikki parannusehdotukset, jotka perustuvat
-odotettuihin myönnytyksiin siltä taholta ja siinä asiassa.
-
-Äskettäin -- tänä syksynä -- kysyi muuan Leo Tolstoin läheinen ystävä
-iäkkäältä vanhukselta, joka, kuten tunnettu, on voimakkaasti
-kannattanut Henry Georgen yhtenäisen maa-arvoveron aatetta, miten hän
-luulee tämän aatteen voivan tulla toteutumaan, kun hän ei kumminkaan
-usko mihinkään valtakunnan duumiin eikä parlamentteihin. Tolstoi, tuo
-suuri _kaikkien_ ihmisten ystävä, vastasi: "Se on totta, teoriassa en
-usko, mutta sittenkin sanon: kenties se voi mennä sitäkin tietä,
-_kenties_!" -- Oli lausunut sen äänellä, joka pannen suurinta painoa
-sanalle _kenties_, osotti hänessä vieläkin elävän kaukaista toivoa,
-että se luokka, johon hän on itse kuulunut ja jonka täytyy paremmin
-kuin minkään muun luokan voida ymmärtää valtansa riippuvan
-yksinkertaisesti vaan ihmiskunnan yhteisen ravintolähteen
-anastamisesta, sittenkin vihdoin taipuu ja tekee tehtävänsä. Se on
-kaikissa tapauksissa Tolstoin uskonnolliselta kannalta katsoen tämän
-luokan ainoa tosi tehtävä, sen ainoa tie totuuteen ja elämään.
-
-Tällä ei tietysti ole suinkaan sanottu, että köyhälistön pitäisi jäädä
-odottamaan milloin moinen mielenmuutos yläluokassa sattuu. Löytyy
-muitakin mahdollisuuksia aatteen toteutumiseen.
-
-Muuan mahdollisuus voisi esimerkiksi olla siinä, että
-sosialidemokraatinen puolue, joka on valtiollisessa elämässä ottanut
-erikoisesti ajaakseen myös maalaisköyhälistön asiaa, poistaisi
-ohjelmastaan asteettaisen tuloveron, joka ei maalaisoloihin sovi, ja
-sen sijaan ottaisi ohjelmaansa yhtenäisen maa-arvo veron, ajaakseen sen
-perille silloinkuin tämä puolue saavuttaa ratkaisevan enemmistön ja
-jolloin kuitenkin ulkonaiset syyt sitä vielä estävät ihannevaltion
-välittömästä toteuttamisesta. Henry Georgen aate ei vastaa täydelleen
-sosialisen ihannevaltion edellyttämää järjestystä. Tämä ihannevaltio
-kyllä niinkuin Georgenkin aate edellyttää, että kaikki maa joutuisi
-valtion eli yhteisön omaksi, mutta ihannevaltion mukaan maa ei tulisi
-yksityisten vuokrattavaksi valtiolta, kuten Georgella, vaan valtio
-esiintyisi myöskin maalla työn teettäjänä, niinkuin on ajateltu sen
-asemaa teollisuuden alalla kaupungeissa. Maanviljelys ihannevaltiossa
-olisi siis suurviljelystä mitä laajimmassa merkityksessä, jota vastoin
-Georgen ehdotuksen mukaan maa näyttäisi jakautuvan yksityisten
-perhekuntien kesken. Vastakohta ei kuitenkaan ole niin suuri kuin ensi
-katsaukselta näyttäisi. Sillä, maan jouduttua Georgen esittämällä
-tavalla vapaaksi, on luultavaa, että itsenäistyneet perhekunnat
-kokoontuisivat jälleen asumaan kyläkunnittain ja että alkunsa saisi
-heidän yhteisten etujensa synnyttämä suuremmoinen kooperatiivinen
-liike, jonka johtavaksi keskukseksi hyvinkin voidaan ajatella koko
-maata käsittävää yhteisöä eli valtiota.
-
-Mutta olkoon nyt niinkin, että Georgenkin ehdotus sosialisen
-ihannevaltion rinnalla olisi katsottava ainoastaan
-paikkausparannukseksi. Eihän sen seikan pitäisi estää ottamasta sitä
-ohjelmaan. Ovathan nuo ohjelmaan otetut ehdotukset viljelyspakosta ja
-asteettaisesta tuloverosta myöskin pelkkiä tunnustettuja
-paikkaustoimenpiteitä, mikäli niitä kapitalistiyhteiskuntaan
-sovitetaan.
-
-Että köyhälistö pääsisi eduskunnassa toivottuun ehdottomaan
-enemmistöön, siihen on ensimäisenä ehtona se, että maalais- ja
-kaupunkilaisköyhälistö pysyisivät yhdessä eli että sosialidemokraatinen
-puolue todella voisi löytää muotoja, jotka nämä molemmat luokat sulkee
-yksiin kehyksiin. Vakaumukseni mukaan niin ei tule ajan pitkään
-tapahtumaan, ellei sosialidemokraatinen puolue ota ohjelmaansa
-yksityisen maanomistusoikeuden lakkauttamista yhtenäisen maa-arvoveron
-avulla. Väitteeni voi tuntua kummalliselta katsoen siihen, että
-yhtenäisen maa-arvoveron aate on maassamme vielä niin vähän tunnettu,
-mutta sen tunnetuksi tuleminen maaköyhälistön keskuudessa ei todella
-tarvitse enemmän aikaa kuin pieni kipinä tarvitsee polttaakseen
-kokonaisen kaupungin.
-
-Myös se väite, että, huolimatta Georgen aatteen tavattomasta
-levenemisestä ulkomailla viime kolmena vuonna, sitä ei olisi missään
-maailman kolkassa vielä käytännössä toteutettu eikä sen seurauksia
-nähty, ei pidä enää paikkaansa. Jo vuonna 1891 otettiin Uudessa
-Seelannissa, Ballancen ministerinä ollessa osa maakorosta maa-arvoa
-kohtaavana verona valtion yleisiin tarpeihin. Pian sen jälkeen
-noudatettiin samaa menettelyä myöskin Uudessa etelä Walesissa ja etelä
-Australiassa, jotapaitsi uudessa Seelannissa alettiin samaa
-tulolähdettä käyttää osaksi kunnallistenkin menojen suorittamiseen.
-Tämä ei tosin ollut Henry Georgen aatteen _täydellistä_ toteuttamista,
-sillä verona nostettiin ainoastaan pienen pientä osaa maakorosta ja
-suuri joukko mitä hyljättävimpiä, työntuotetta kohtaavia veroja oli
-vielä jätetty entiselleen. Siitä huolimatta jo tämä osittainenkin
-aatteen toteuttaminen on runsain määrin todistanut sen oikeutta ja
-elinvoipaisuutta. Vero kohtasi ainoastaan 0,4-0,8 maaperän arvosta, ja
-kuitenkin muuan koloradolainen veronjärjestelykunta, jonka tehtäväksi
-oli annettu tutkia sellaisen veron vaikutuksia itse paikalla, antaa
-siitä seuraavan lausunnon ("Report of the Revenue Commision of
-Colorado", Congressional Record, U.S.A., 1900. -- "Single Tax", 1901,
-s. 41):
-
-"Ennen tämän veron voimaanastumista, joka tapahtui v. 1891, vallitsi
-Uudessa Seelannissa mitä suurin maakeinottelu. Tuhansittain vaelsivat
-työttömät kaupunkeihin työtä hakemaan. Kylät autioituivat. Mutta ilman
-mitään lakisäädöksiä, jotka olisivat työpalkkoja tai työtuntien määrää
-järjestelleet, alkoi heti tämän veron voimaan astuttua työpalkka
-kohota, työaika lyhetä, elintarpeiden hinta halveta. Työväen elinehdot
-paranivat ja työtönten joukko hävisi kokonaan. Vuodesta 1891 vuoteen
-1898 kasvoivat peltomaat alalleen 3,522,091 akriila, kylvöniityt
-3,278,501 akrilla, maaparannusten arvo kohosi 8 milj. dollarilla ja
-kaikkialla ilmeni teollisuuden merkillinen elpyminen. Ja väestön
-vähenemisen asemesta, jota oli ennen veron voimaanastumista huomattu
-maastamuuton kautta syntyneen, alkoi väkiluku kasvaa (noin 15
-tuhannella vuosittain), ja tämä kasvaminen jatkuu näihin päiviin asti.
-Uudessa etelä Walesissa otettiin samallainen maa-arvoa kohtaava vero
-käytäntöön vuonna 1895. Maan teollinen tuotanto oli siihen saakka ollut
-mitä surkeimmassa tilassa. Veron käytäntöönotto alkoi kohta täälläkin
-panna asiat paremmalle kannalle. Työpalkka nousi ja työnsaanti tuli
-helpommaksi. Kolmena vuonna ennen veroa oli työtönten lukumäärä
-kasvanut, kolmena vuonna veron jälkeen se oli säännöllisesti vähennyt.
-Heti veron voimaanastumisen jälkeen särkyi suuri joukko kartanoita
-pikkutiloiksi, jotka myytiin työtätekeville siirtolaisille;
-viljelysmaiden ala suureni kerrallaan enemmällä kuin 50 prosentilla."
-
-Tämä Georgen aatteen käytännöllinen toteutuminen ei jäänyt huomaamatta
-Englannissa, ja huhtikuussa vuonna 1906 vaati hallitus kolmelta
-australialaisen siirtomaan kuvernööriltä lausuntoja siellä käytäntöön
-otetun uuden veron vaikutuksista. Ja näiden hallituksen omien
-asiamiesten lausunnoista (ne ovat julkaistut parlamentin Sinisessä
-kirjassa, elok. 1906, nidos 3191), on Englannin hallitus ollut
-tilaisuudessa näkemään, että tuon koloradolaisen tutkijakunnan
-tiedonannot eivät ole mitään mielikuvituksen tuotteita. Erittäin paljon
-painoa on näissä lausunnoissa pantu siihen seikkaan, että uusi vero
-niin ehdottoman ehkäisevästi vaikuttaa maakeinotteluun. Mutta tämähän
-maakeinottelu se juuri onkin pääsyy köyhän kansan maattomuuteen.
-
-Aivan viimeisinä aikoina on Uusi Seelanti merkillisine tilastoineen
-ollut yhä suuremman huomion esineenä. Erittäinkin on Englannin
-maataomistavien lordien keskuudessa tämä juttu herättänyt levotonta
-liikettä. Helppo on tähän asti ollut ylenkatseellisella vaikenemisella
-painaa Georgen ehdotukset kuulumattomiin, mutta elävään tosiasiaan
-nähden ei käy enää vaikeneminen. Sen kieltä ymmärtää ja uskoo koko
-maailma. Vanhoillinen sanomalehdistö, erittäin maailmanlehti "Times"
-koettaa parastaan saadakseen nuo U. Seelannin sosialiset uudistukset
-epäilyksen alaisiksi tai ainakin niiden merkityksen vähennetyksi.
-Mutta turhaan. Eilen luin lehdissämme jostain ulkomaalaisesta
-aikakauskirjasta lainatun uutisen, jossa sanotaan, että "valtio- ja
-sanomalehtimiehet maailman kaikilta kulmilta suuntaavat matkansa tähän
-loitoimpaan europalaiseen siirtolaan, -- aivan kuin tiedemiehet
-Pasteurlaitokseen Parisiin tai muuhun laboratorioon, missä tehdään
-maailman kuuluja tieteellisiä kokeita, joiden tuloksilla voi olla
-ratkaiseva vaikutus koko ihmiskunnan kohtaloon."
-
-Mutta otaksukaamme nyt, että meidän eduskuntaamme nähden olisivat
-oikeassa ne, jotka väittävät, ettei se pysty toimeenpanemaan mitään
-perinpohjaisia yhteiskunnallisia uudistuksia, koska se ei ole mikään
-välitön kansan eduskunta, vaan vallasta riitelevien puolueiden
-taistelutanner. Otaksukaamme, että valtaluokat todella olisivat sen
-tahallisesti tällaiseksi laittaneet, ja ettei sieltä koskaan tulisikaan
-kuulumaan mitään muuta kuin riitoja siitä kenen maalaisohjelma on paras
-ja riidan lopputulokseksi aina jäisi että maalaisolot pysyisivät
-entisellään. Otaksukaamme, ettei köyhälistöpuolue koskaan voisi
-päästä enemmistöön, koska kaikki puolueet sellaisessa eduskunnassa
-aina hajaantuvat kahtia juuri silloinkuin ne ovat enemmistön
-saavuttamaisillaan. Eiväthän tämmöiset otaksumiset olekaan kaikkia
-niihin viittaavia oireita vailla. Olisiko silloin maalaisköyhälistön
-asia toivoton? Eivätkö he siis milloinkaan pääsisi syntyperäiseen
-oikeuteensa, maan itsenäiseen nautintoon? Jäisikö heidän asiansa
-sittenkin riippumaan vaan siitä, milloin valtaluokat omantuntonsa
-pakottamina luopuisivat maan ja luonnonrikkauksien anastuksesta?
-
-Ei jäisi. Sillä köyhälistöllekin on varattu oma tiensä totuuteen ja
-elämään.
-
-Ja se tie on _lakko_.
-
-Ei tosin sellainen yksistään taloudellinen lakko jossa äkkiä työstä
-luopumalla koetetaan saada maanomistaja pakotetuksi ainoastaan
-parannuksiin vuokraoloissa, vaan sellainen lakko, jonka tarkotusperänä
-on _kokonaan ja ainiaaksi luopuminen yksityisen maanomistajan maita
-viljelemästä_. Niinkuin esimerkiksi lakko sotapalveluksesta ei ole
-ainoastaan taloudelliselta kannalta kansaa hyödyttävä, vaan on
-etupäässä sen siveellisen voiman sanelema, niin myös kieltäytyminen
-viljelemästä maata yksityisen mielivallan orjana on etupäässä
-siveellisen _vapaudentunnon_ käsky, vaikka sen toteuttaminen kyllä
-tuottaa myös taloudellisia etuja.
-
-Kaikki, mikä suinkin voi edistää ja helpottaa tällaista vapautumista,
-siihen on ryhdyttävä.
-
-Lähin tarjona oleva, monessa tapauksessa hyvinkin mahdollinen keino
-päästä vuokraamasta maata yksityiseltä ja kuitenkin pysyä vuokraajan
-asemassa tarvitsematta tätä maata omakseen lunastaa, on liittyminen
-sellaisiin maanviljelysosuuskuntiin, jossa osuuskunta tulee maan
-omistajaksi ja sen jäsenet tämän maan eri osien vuokraajiksi.
-Vuokraajan tulee siis vuokramaksuna suorittaa osuutensa 1) tilan
-ostohinnan korkoihin, 2) tilan kruunun, kunnan ja kirkon veroihin.
-Sanokaamme että tämä suoritus vastaa keskimäärin niitä veroja, joita
-maanomistajat tavallisuudessa torppareiltaan vaativat. Silloin on
-vuokraajan taloudellinen asema tosin sama kuin ennenkin, mutta hän on
-vapaa personallisesta maanisännästä, hänen veronsa ei nouse ja hänen
-lapsensa perivät vuokraoikeuden.
-
-Sellaisten osuuskuntain perustamiseen pitäisi vapaamielisen hallituksen
-myöntää varoja, niinkuin se nyt myöntää lainoja torppariyhdyskunnille,
-jotka sitoutuvat lunastamaan valtion välityksellä ostetun maan
-vähitellen omakseen. Vapaamielisen hallituksen pitäisi se tehdä, koska
-se sisältää rauhallisen ratkaisun levottomuuksia uhkaavassa taistelussa
-maanomistajain ja maattomien välillä eli yhteiskunnan kaikkein
-kipeimmässä kysymyksessä.
-
-Mutta vaikkei hallitus myöntäisikään tällaisille osuuskunnille pysyviä
-lainoja, niin on niiden syntyminen sittenkin mahdollista. Se käteinen
-osa kauppasummasta, mikä paitsi kiinnityslainaa tilan ostossa
-tavallisesti tulee kysymykseen, voidaan hyvin monessa tapauksessa saada
-kokoon siten, että varakkaammat osuuskuntaan liittyvistä torppareista
-antavat varansa lainana omalle osuuskunnalleen.
-
-Lähemmin määritellen on tässä tarkotettu osuuskunta seuraavanlaiseksi:
-Osuuskunta käyttää maitansa antamalla niitä vuokralle omille
-jäsenilleen. Jokaisella perheellä on yksi osuus, eikä useampia osuuksia
-samalla jäsenellä saa olla. Myöskään ei vuokrata voi yksi jäsen enempää
-maata kuin mikä maanviljelykseen käytettynä työmiesperheen kunnolleen
-elättää. Vuokrat lasketaan ainoastaan vuokratun maa-alan suuruuden,
-hedelmällisyyden, luonnonrikkauksien ja aseman edullisuuden, mutta ei
-maahan pannun työn ja parannusten mukaan. Useampien halutessa vuokrata
-samaa maa-alaa se annetaan sille osakkaalle, joka korkeampaa
-maaperävuokraa tarjoo. Vuokramaksujen tarkistus tapahtuu sovittujen
-ajanjaksojen (esim. joka 10 vuoden) kuluttua, jolloin ei saa
-minkäännimellisellä lisäverolla rasittaa sitä arvolisäännystä, minkä
-joku maa-ala on tämän ajan kuluessa saavuttanut siihen pannun työn ja
-parannusten johdosta, vaan lisävuokran alaiseksi voi joutua vuokraajan
-työstä riippumaton arvolisäännys, kuten esimerkiksi luonnonrikkauksien
-enentymisestä tai uusien ilmaantumisesta, asutus- ja liikesuhteiden
-muuttumisesta syntyvä lisäännys. Toisin sanoin: vuokramaksun alaisena
-voi olla ainoastaan se mitä osakas käyttää hyväkseen osuuskunnan
-yhteisestä omaisuudesta, jotavastoin kaikki se arvo minkä osakkaan työ
-luopi, kuten rakennukset, pellon raivaukset ja muut parannukset jäävät
-hänen yksityisenä omaisuutenaan verosta vapaaksi. Tämä kohta on siis
-aivan päinvastainen kuin yksityiseltä maanomistajalta vuokratessa,
-jolloin maanomistajan silmä heti iskeytyy pellonraivauksiin ja maan
-parannuksiin ja verottaa ne ensimäiseksi. Osuuskunnan yhteistä
-omaisuutta on 1) maaperä ja kaikki sen luonnonrikkaudet, metsät siihen
-luettuina; 2) maatilaan tai maatiloihin ostettaissa kuuluneet
-rakennukset ja maanviljelysirtaimistot, joita sen kuitenkin on
-käyttäminen lainana varattomimmille jäsenilleen; 3) vuokramaksut,
-joilla suoritetaan ostetun tilan tai tilain kruunun-, kunnan- ja
-kirkonverot, yhteisten rakennusten palovakuutukset sekä lainain korot.
-Mahdollinen ylijäämä käytetään osuuskunnan yleisiin tarkotuksiin.
-Tietysti voidaan sääntöjen laatimisessa käyttää sopivia kohtia jo
-olemassa olevien osuuskuntien säännöistä, sillä tarkalla erotuksella
-vaan, että osuuskunnan verottamisoikeus ei milloinkaan saa koskea muuta
-kuin maan arvoa, riippumatta siihen pannusta työstä. Siinä on pääasia.
-
-Tämä tie se on minun ymmärtääkseni sopivin Laukonkin lakkolaisiin
-nähden. Ympäristössä tarjotaan runsaasti maatiloja kaupaksi.
-Syrjäiselle alkaa olla jo selvänä, että kysymyksen ollessa
-maanomistajaluokan taistelusta maattomien luokkaa vastaan,
-kihlakunnanoikeuden päätös tässä jutussa ei tule hovioikeudessa
-mitenkään oleellisesti muuttumaan, paroni ei tule mihinkään
-sovitteluihin taipumaan, varsinkin kun hänellä jo on kaikkialla uusia
-torppareita, hallitus ei tule sukutilaa lakkolaisten kesken jaettavaksi
-lunastamaan, eikä eduskunnan sosialistinen vähemmistö enemmistöä
-vastaan mitään aikaansaamaan.
-
-Tosin on häädettyihin lakkolaisiin nähden olemassa suuri vaikeus sen
-puolesta, että useat heistä ovat miltei kaiken omaisuutensa menettäneet
-ja että heiltä siis puuttuu varoja rakennuksiin, vaikkapa työkaluja,
-jotain irtaimistoa, karjaa ja ajojuhtia useilla olisikin säilynyt.
-Talveksi aijotut elintarpeet ovat, kuten ylempänä kuvattiin, kaikkineen
-joutuneet uusien tulokkaiden haltuun, ja asumusten puute käy
-talvikylmän lähestyessä yhä kipeämmäksi, niin että nyt, kun ihmiset jo
-lakkaavat ajattelemasta "Laukon rettelöitä", ovat nuo kovan onnen
-lapset vasta pahimpaan pulaan joutuneetkin. Mutta tässä kohden täytyy
-nyt vapaamielisen varakkaamman yleisön tulla avuksi. Tarmokkaasti on jo
-köyhä väki ympäri maata koonnut roposensa heidän avustamisekseen. Onpa
-sosialistien piirissä koottu niinkin paljon että on saatu ostetuksi
-heille parinkymmenen tuhannen maksava talo, jossa he nyt saavat
-polisien ahdistamatta vapaasti kokoontua. On myös "osuuskauppa"
-rakennettu ja "työväentalo" rakenteilla. Mutta se ei lähimainkaan
-riitä. Asumuksia, vaikkapa väliaikaisiakin, _täytyy_ saada kuntoon.
-Katottomaksi ei sivistyneen säädyn sovi jättää 80 korvenviljelijä
-perhettä, jotka eivät ole mitään muuta pahaa tehneet kuin heränneet
-vapauttansa kaipaamaan. Tätä tuntien onkin herkkätuntoinen
-kansalliskirjailijamme Juhani Aho, samassa yllämainitussa
-kirjotuksessaan, seuraavin lämpimin sanoin vedonnut yleisöön:
-
-"Lakkolaiset ovat jo tarpeeksi kärsineet. On aika estää heitä tulemasta
-aatteidensa suuremmiksi marttyyreiksi kuin jo ovat. Niiden tulevain
-parannusten vuoksi, joille varmaan on antanut uutta vauhtia heidän
-propagandansa torppariolojen ja sen seurauksena koko maan olojen
-parantumisen hyväksi, ei ole liika vaatimus, ett'ei yhteiskunta jätä
-puutteen alaisia yhden kunnan tai yhden kansalaisryhmän rasitukseksi,
-vaan on kaikkien kansalaisten annettava apunsa hädän lieventämiseksi
-siellä missä sitä on todella olemassa. Tämä kiusallinen kysymys _on
-saatava_ pois päiväjärjestyksestä mitä pikimmin. Kun se on tapahtunut,
-ryhdyttäköön järjestämään torppari- ja maanomistusoloja niin, etteivät
-Laukon ilmiöt uudistu."
-
-Ja samaan kehotukseen pyytää hartaasti yhtyä tämänkin kirjasen
-kirjottaja, ollen puolestaan valmis, jos asianomaiset haluavat ja
-yleisön luottamusta riittää, panemaan aikaa ja voimia asian
-järjestämiseksi ylläkerrotulla tavalla.
-
-                                         _Arvid Järnefelt_.
-Virkby, Kyrkstad, 29. IX. 1907.
-
-
-
-***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK MAA KUULUU KAIKILLE!***
-
-
-******* This file should be named 51283-8.txt or 51283-8.zip *******
-
-
-This and all associated files of various formats will be found in:
-http://www.gutenberg.org/dirs/5/1/2/8/51283
-
-
-Updated editions will replace the previous one--the old editions will
-be renamed.
-
-Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright
-law means that no one owns a United States copyright in these works,
-so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United
-States without permission and without paying copyright
-royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part
-of this license, apply to copying and distributing Project
-Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm
-concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark,
-and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive
-specific permission. If you do not charge anything for copies of this
-eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook
-for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports,
-performances and research. They may be modified and printed and given
-away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks
-not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the
-trademark license, especially commercial redistribution.
-
-START: FULL LICENSE
-
-THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE
-PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK
-
-To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free
-distribution of electronic works, by using or distributing this work
-(or any other work associated in any way with the phrase "Project
-Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full
-Project Gutenberg-tm License available with this file or online at
-www.gutenberg.org/license.
-
-Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project
-Gutenberg-tm electronic works
-
-1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm
-electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to
-and accept all the terms of this license and intellectual property
-(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all
-the terms of this agreement, you must cease using and return or
-destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your
-possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a
-Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound
-by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the
-person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph
-1.E.8.
-
-1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be
-used on or associated in any way with an electronic work by people who
-agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few
-things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works
-even without complying with the full terms of this agreement. See
-paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project
-Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this
-agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm
-electronic works. See paragraph 1.E below.
-
-1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the
-Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection
-of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual
-works in the collection are in the public domain in the United
-States. If an individual work is unprotected by copyright law in the
-United States and you are located in the United States, we do not
-claim a right to prevent you from copying, distributing, performing,
-displaying or creating derivative works based on the work as long as
-all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope
-that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting
-free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm
-works in compliance with the terms of this agreement for keeping the
-Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily
-comply with the terms of this agreement by keeping this work in the
-same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when
-you share it without charge with others.
-
-1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern
-what you can do with this work. Copyright laws in most countries are
-in a constant state of change. If you are outside the United States,
-check the laws of your country in addition to the terms of this
-agreement before downloading, copying, displaying, performing,
-distributing or creating derivative works based on this work or any
-other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no
-representations concerning the copyright status of any work in any
-country outside the United States.
-
-1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg:
-
-1.E.1. The following sentence, with active links to, or other
-immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear
-prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work
-on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the
-phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed,
-performed, viewed, copied or distributed:
-
-  This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and
-  most other parts of the world at no cost and with almost no
-  restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it
-  under the terms of the Project Gutenberg License included with this
-  eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the
-  United States, you'll have to check the laws of the country where you
-  are located before using this ebook.
-
-1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is
-derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not
-contain a notice indicating that it is posted with permission of the
-copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in
-the United States without paying any fees or charges. If you are
-redistributing or providing access to a work with the phrase "Project
-Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply
-either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or
-obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm
-trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted
-with the permission of the copyright holder, your use and distribution
-must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any
-additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms
-will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works
-posted with the permission of the copyright holder found at the
-beginning of this work.
-
-1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm
-License terms from this work, or any files containing a part of this
-work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.
-
-1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this
-electronic work, or any part of this electronic work, without
-prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with
-active links or immediate access to the full terms of the Project
-Gutenberg-tm License.
-
-1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary,
-compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including
-any word processing or hypertext form. However, if you provide access
-to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format
-other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official
-version posted on the official Project Gutenberg-tm web site
-(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense
-to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means
-of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain
-Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the
-full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1.
-
-1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,
-performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works
-unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.
-
-1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing
-access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works
-provided that
-
-* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from
-  the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method
-  you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed
-  to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has
-  agreed to donate royalties under this paragraph to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid
-  within 60 days following each date on which you prepare (or are
-  legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty
-  payments should be clearly marked as such and sent to the Project
-  Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in
-  Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg
-  Literary Archive Foundation."
-
-* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies
-  you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he
-  does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm
-  License. You must require such a user to return or destroy all
-  copies of the works possessed in a physical medium and discontinue
-  all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm
-  works.
-
-* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of
-  any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the
-  electronic work is discovered and reported to you within 90 days of
-  receipt of the work.
-
-* You comply with all other terms of this agreement for free
-  distribution of Project Gutenberg-tm works.
-
-1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project
-Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than
-are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing
-from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The
-Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm
-trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below.
-
-1.F.
-
-1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable
-effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread
-works not protected by U.S. copyright law in creating the Project
-Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm
-electronic works, and the medium on which they may be stored, may
-contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate
-or corrupt data, transcription errors, a copyright or other
-intellectual property infringement, a defective or damaged disk or
-other medium, a computer virus, or computer codes that damage or
-cannot be read by your equipment.
-
-1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right
-of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project
-Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project
-Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all
-liability to you for damages, costs and expenses, including legal
-fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT
-LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE
-PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE
-TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE
-LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR
-INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH
-DAMAGE.
-
-1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a
-defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can
-receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a
-written explanation to the person you received the work from. If you
-received the work on a physical medium, you must return the medium
-with your written explanation. The person or entity that provided you
-with the defective work may elect to provide a replacement copy in
-lieu of a refund. If you received the work electronically, the person
-or entity providing it to you may choose to give you a second
-opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If
-the second copy is also defective, you may demand a refund in writing
-without further opportunities to fix the problem.
-
-1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth
-in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO
-OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT
-LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.
-
-1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied
-warranties or the exclusion or limitation of certain types of
-damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement
-violates the law of the state applicable to this agreement, the
-agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or
-limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or
-unenforceability of any provision of this agreement shall not void the
-remaining provisions.
-
-1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the
-trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone
-providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in
-accordance with this agreement, and any volunteers associated with the
-production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm
-electronic works, harmless from all liability, costs and expenses,
-including legal fees, that arise directly or indirectly from any of
-the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this
-or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or
-additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any
-Defect you cause.
-
-Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm
-
-Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of
-electronic works in formats readable by the widest variety of
-computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It
-exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations
-from people in all walks of life.
-
-Volunteers and financial support to provide volunteers with the
-assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's
-goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will
-remain freely available for generations to come. In 2001, the Project
-Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure
-and permanent future for Project Gutenberg-tm and future
-generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see
-Sections 3 and 4 and the Foundation information page at
-www.gutenberg.org 
-
-Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary 
-Archive Foundation
-
-The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit
-501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the
-state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal
-Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification
-number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by
-U.S. federal laws and your state's laws.
-
-The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the
-mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its
-volunteers and employees are scattered throughout numerous
-locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt
-Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to
-date contact information can be found at the Foundation's web site and
-official page at www.gutenberg.org/contact
-
-For additional contact information:
-
-    Dr. Gregory B. Newby
-    Chief Executive and Director
-    gbnewby@pglaf.org
-
-Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg
-Literary Archive Foundation
-
-Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide
-spread public support and donations to carry out its mission of
-increasing the number of public domain and licensed works that can be
-freely distributed in machine readable form accessible by the widest
-array of equipment including outdated equipment. Many small donations
-($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt
-status with the IRS.
-
-The Foundation is committed to complying with the laws regulating
-charities and charitable donations in all 50 states of the United
-States. Compliance requirements are not uniform and it takes a
-considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up
-with these requirements. We do not solicit donations in locations
-where we have not received written confirmation of compliance. To SEND
-DONATIONS or determine the status of compliance for any particular
-state visit www.gutenberg.org/donate
-
-While we cannot and do not solicit contributions from states where we
-have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition
-against accepting unsolicited donations from donors in such states who
-approach us with offers to donate.
-
-International donations are gratefully accepted, but we cannot make
-any statements concerning tax treatment of donations received from
-outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff.
-
-Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation
-methods and addresses. Donations are accepted in a number of other
-ways including checks, online payments and credit card donations. To
-donate, please visit: www.gutenberg.org/donate
-
-Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works.
-
-Professor Michael S. Hart was the originator of the Project
-Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be
-freely shared with anyone. For forty years, he produced and
-distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of
-volunteer support.
-
-Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed
-editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in
-the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not
-necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper
-edition.
-
-Most people start at our Web site which has the main PG search
-facility: www.gutenberg.org
-
-This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,
-including how to make donations to the Project Gutenberg Literary
-Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to
-subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.
-
diff --git a/old/51283-8.zip b/old/51283-8.zip
deleted file mode 100644
index 5daedc3..0000000
--- a/old/51283-8.zip
+++ /dev/null