diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50891-8.txt | 1902 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50891-8.zip | bin | 37288 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 1902 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..71f049c --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #50891 (https://www.gutenberg.org/ebooks/50891) diff --git a/old/50891-8.txt b/old/50891-8.txt deleted file mode 100644 index be09c23..0000000 --- a/old/50891-8.txt +++ /dev/null @@ -1,1902 +0,0 @@ -Project Gutenberg's Viehättävä rouva y.m. luonnekuvia, by Jerome K. Jerome - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Viehättävä rouva y.m. luonnekuvia - -Author: Jerome K. Jerome - -Translator: Lauri Soini - -Release Date: January 10, 2016 [EBook #50891] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VIEHÄTTÄVÄ ROUVA Y.M. LUONNEKUVIA *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -VIEHÄTTÄVÄ ROUVA Y.M. LUONNEKUVIA - -Kirj. - -Jerome K. Jerome - - -Suomentanut Juho Ahava [Lauri Soini] - - -Kirjallisia pikkuhelmiä XII. - - - - - -Arvi A. Karisto, Hämeenlinna, 1909. - -O. Y. Hämeenlinnan Uusi Kirjapaino. - - - - -SISÄLLYS: - -Viehättävä rouva. -Veltostunut Billy. -Cyril Harjohnin vaali. -Mies, joka eli muille. - - - - -_Jerome Klapka Jerome_, (äännetään dscheróm) englantilainen -humoristi, syntyi Walsallissa toukok. 2 p:nä 1859. Hän sai -humanisen koulusivistyksen ja antautui sitten opettajauralle, josta -kuitenkin erosi ruvetakseen näyttelijäksi ja sittemmin siirtyi -sanomalehtimieheksi. Hän julkaisi 1892-97 lehteä "Idler" ja 1893-97 -aikakauskirjaa "To Day." Mutta kirjailijana hän esiintyi suurella -menestyksellä humoreskisilla luonne- ja tapakuvillaan, joita -hän on julaissut lukuisia kokoelmia viime vuosiin saakka. Hänen -humoreskinsa eivät ihastuta ainoastaan etsimättömän luonnollisella -hilpeydellään, vaan niillä nykyaikaisen Englannin tapakuvina on -pysyvä kulttuurihistoriallinen arvonsa. - - - - -Viehättävä rouva. - - -"Siis todellakin herra...?" - -Hänen tuntehikkaissa, ruskeissa silmissään kuvastui iloinen yllätys, -taistellen ihmettelyn kera. Hän silmäili minusta ystävään, joka -meidät esitti, hymyillen hurmaavan epäuskoisesti, mutta toivosta -säteillen. - -Ystäväni vahvisti sen ja samalla lisäsi nauraen: "Ainoa oikea ja -alkuperäinen." Ja hän jätti meidät. - -"Olen aina kuvitellut teitä vakaantuneeksi, keski-ikäiseksi -mieheksi", sanoi hän ihastuttavasti, keveästi naurahtaen; sitte -lisäsi hän hiljaisella, vienolla äänellä: "Olen niin iloinen, kun -tapaan teidät, ihan todella!" - -Sanat eivät sanoneet mitään, mutta hänen äänensä hiveli kuin lämmin -hyväily. - -"Tulkaa -- pakinoikaamme", sanoi hän istuutuen pieneen sohvaan ja -tehden tilaa minulle. - -Istuin neuvotonna hänen rinnalleen -- pääni humisi kuin olisin juonut -champanjaa yhden lasin liiaksi. Olin kirjallisesti lapsi vielä. -Joku pieni kirja ja muutamia kirjotuksia ja arvosteluja useampiin -tuntemattomiin aikakauslehtiin siroteltuina olivat tähän asti -olleet ainoa lisä päivän kirjallisuuteen. Äkillinen huomio, että -olin _tunnettu_ herra X. ja että viehättävät rouvashenkilöt minua -ajattelivat ja olivat ihastuneita minut kohdatessaan, sai minut -hämmennyksiin. - -"Ja te olette todellakin kirjottanut tuon nerokkaan kirjan?" jatkoi -hän. "Ja kaikki nuo mainiot asiat aikakauskirjoihin ja sanomalehtiin? -Oi, mahtaa olla ihanaa omata neroa!" - -Hän päästi hyödyttömän surkuttelun huokauksen, keveän huokauksen, -joka koski sydämeeni. Häntä lohduttaakseni aloin kömpelön imartelun, -mutta hän torjui sen viuhkallaan. Myöhemmin harkittuani iloitsin -siitä: sellaisia asioita yleensä ilmaistaan paremmin. - -"Tiedän, mitä tahdotte sanoa", huusi hän nauraen. "Mutta ei! Sitä -paitsi en tiennyt, mitä se oikeastaan oli teidän puoleltanne. Voitte -olla sangen satiirinen." - -Koetin näyttää kuin voisin sitä todellakin, mutta jouduin hänen -edessään hämilleni. - -Hän antoi hansikoidun kätensä levätä hetkisen kädessäni. Vielä kotvan --- ja olisin langennut polvilleni hänen eteensä tai muuten tehnyt -itseni seuran edessä naurettavaksi. Mutta hän huomasi sen hyvin. - -"En halua, että lausutte minulle imarteluja", selitti hän. "Toivon, -että tulemme ystäviksi, sillä vuosiin katsoen olen kyllin vanha -sopiakseni äidiksenne." (Kastetodistuksen mukaan mahtoi hän, -ohimennen mainiten, olla 32-vuotias, mutta näytti 26-vuotiaalta. Minä -olin 23 ja, kuten pelkään, aivan mieletön ikäisekseni.) - -"Mutta te tunnette maailmaa ja eroatte niin muista ihmisistä, joita -tapaa. Seura on henkisesti tyhjä ja keinotekoinen -- eikö teistäkin? -Ette aavista kuinka monta kertaa kaipaan päästä siitä erilleni -- -oppia tuntemaan jonkun, joka minulle näyttäisi todellisen minäni -- -joka minua ymmärtäisi. Te pistäydytte tuontuostakin luonani -- otan -vastaan torstaisin --- ja pakinoitte kerallani -- eikö totta? Ja -teidän täytyy minulle ilmaista kaikki nerokkaat ajatuksenne!" - -Minun johtui mieleeni, että hän kentiesi heti paikalla tahtoi -kuulla muutamia niistä, mutta ennenkuin ehdin päästä vauhtiin, -tuli saapuville muuan henkisesti tyhjä seuraihminen, joka alkoi -puhua illallisesta, ja rouva oli pakotettu häntä kuulemaan. Kun -hän samalla katosi ihmisvilinään, katsoi hän yli olkansa minuun -puoleksi juhlallisesti, puoleksi koomillisesti, jonka minä ymmärsin. -Se merkitsi: "Surkuttele minua! Minun täytyy tämän matalan, -pintapuolisen ihmisen sallia itseäni ikävystyttää." Ja minä tein sen, -minä surkuttelin häntä. - -Etsin häntä kaikista huoneista ennenkuin läksin; halusin häntä -vakuuttaa myötätunnostani ja avustani. Mutta palvelijoilta sain -tietää, että hän oli kohta lähtenyt tuon henkisesti tyhjän -seuraihmisen mukana. - -Neljätoista päivää myöhemmin kohtasin Regent Streetillä erään nuoren -kirjallisen ystävän, ja söimme yhdessä aamiaista Monicolla. - -"Eilen tapasin todella viehättävän rouvan", sanoi hän, "rouva Clifton -Courtenayn, ihastuttavan naisen." - -"Ah, tunnetteko hänet?" huudahdin. "Oi, olemme vanhoja ystäviä. Hän -haluaa aina, että kävisin hänen luonansa. Minun täytyy tosiaankin -kerran mennä sinne." - -"Oi, en tiennyt lainkaan, että tekin hänet tunnette", vastasi hän. -Tämä seikka näytti rouvan arvoa hänen silmissään hieman vähentävän. -Mutta pian kohosi hänen innostuksensa uudelleen. - -"Ihmeen älykäs rouva", jatkoi hän. "Pelkään kuitenkin, että hän -hieman pettyi suhteeni." Hän sanoi tämän naurahtaen kuin olisi -hänet tavattu valheesta kiinni. "Hän ei tahtonut uskoa, että olen -todellakin herra Smith. Hän oli päättänyt kirjastani, että olen aivan -vanha mies." - -En voinut löytää ystäväni kirjasta mitään, joka viittaisi siihen, -että ystäväni oli yli 18 vuoden. Tämä erehdys näytti minusta -osottavan tarkan silmän puutetta, mutta ystävääni oli se ilmeisesti -miellyttänyt. - -"Olen vilpittömästi surkutellut", lisäsi hän, "että hän on sidottu -tuohon hengettömään, keinotekoiseen seurapiiriin, jossa hän elää. -En voi teille sanoa, puhui hän minulle, kuinka kaipaan kohdata -jonkun, joka voisi minulle näyttää todellisen minäni -- joka minua -ymmärtäisi. Menen torstaina hänen luoksensa." - -Menin hänen kanssansa. Keskustelu ei ollut niin tuttavallista kuin -olin toivonut, sillä likipitäen 80 ihmistä oli saapuvilla huoneessa, -jossa oikeastaan olisi ollut paikkoja vain 8:lle; harhailtuani -rajattoman surkeana ympärinsä muutaman kuuman tunnin -- nuoret -nulikat tuntevat tuollaisessa seurapiirissä vain sen, joka hänet on -tuonut mukanaan, mutta ovat kykenemättömiä saamaan häntä käsiinsä -- -sain vihdoinkin tilaisuuden vaihtaa rouvan kera muutamia sanoja. - -Hän tervehti minua hymyllä, jonka säteilyssä unhotin aikaisemman -ikävystymiseni ja ihastuneesti puristaen hänen sormiaan pitelin niitä -hetkisen kädessäni. - -"Kuinka kaunista teiltä, että piditte lupauksenne", sanoi hän. "Tämä -väki väsyttää minua hirveästi. Istukaa ja kertokaa minulle mitä -olette tehnyt tällä välin." - -Hän kuunteli sanojani kymmenisen minuuttia ja keskeytti minut sitte: -"Ja teidän nerokas ystävänne -- jonka kera tulitte -- tapasin -hänet viime viikolla lady Lennoxilla -- onko hän jälleen jotakin -kirjottanut?" - -Annoin hänelle haluamansa tiedot. - -"Kertokaas minulle niistä!" sanoi hän. "Minulla on niin vähän aikaa -lukemiseen, ja silloin luen vain kirjoja, jotka minua hyödyttävät." -Ja hän heitti minulle kiitollisen katseen, joka oli kehottavampi kuin -sanat. Kuvailin hänelle teosta, ja kun tahdoin olla oikeudellinen -ystävääni kohtaan, toin esiin kohdat, joista ystäväni oli ylpeä, -kuten tiesin. - -Eräs kohta näytti rouvaa erittäin kiinnittävän. "Hyvän vaimon -käsivarsi, jonka hän kiertää miehen kaulan ympäri, on pelastusvyö, -joka miehen kohottaa taivaaseen." - -"Kuinka kaunista!" jupisi hän. "Sanokaa se vielä kerran!" - -Toistin sen, ja hän saneli sen perässäni. Silloin kävi meluava vanha -rouvashenkilö hänen kimppuunsa ja minä ajelehdin erääseen nurkkaan, -jossa turhaan koetin näyttää tyytyväiseltä. - -Myöhemmin, kun oli aika sanoa jäähyväiset, etsin ystävääni ja tapasin -hänet eräästä nurkasta rouvan kera juttelemasta. He keskustelivat -uusimmasta murhasta jossakin laitakaupungilla. Eräs kovaa työtä -tekevä käsityöläinen, joka kotinsa häviön tähden oli tullut -mielipuoleksi, oli murhannut juopuneen vaimonsa. - -"Ah!" sanoi rouva. "Mikä voima onkaan naisella, hän voi miehen vetää -alas ja nostaa ylös! En koskaan lue tapauksesta, johon nainen on -osallisena, muistamatta ihania sanojanne: hyvän vaimon käsivarsi, -jonka hän kiertää miehen kaulan ympärille, on pelastusvyö, joka hänet -kohottaa taivaaseen." - - * * * * * - -Mielipiteet hänen uskonnolliseen ja politilliseen kantaansa nähden -olivat eroavat. Niinpä sanoi puritaanisen kirkon kirkkoherra: -"Vakava, kristillinen rouva, herra, sitä vaatimatonta lajia, joka -on ollut kirkkomme luoma. Olen ylpeä, että tunnen tämän rouvan, ja -olen ylpeä ajatellessani, että halvat sanani ovat olleet vaatimatonna -välikappaleena tempaamaan tämän todellisen naissydämen muotielämän -kevytmielisyydestä ja kohottamaan hänen ajatuksensa korkeampiin -asioihin -- hän on kirkon hyvä palvelija sanan parhaammassa -merkityksessä." - -Kalpea, ylimykselliseltä näyttävä nuori abbé sanoi sitävastoin -kreivittärelle, tavanmukainen innostuksen loiste syvälle painuneissa -silmissään: "Minulla on suuria toiveita rakkaaseen ystävättäreemme -nähden. Hänen on vaikeaa tempautua aikansa ja rakkautensa kahleista; -kaikki olemme heikkoja. Mutta hänen sydämensä taipuu kirkkoäitimme -puoleen, kuten lapsen, joka on joutunut vieraihin ihmisiin, monien -vuosien jälkeen halajaa painautua äidinsydäntä vasten. Olemme -keskenämme puhelleet, ja minä -- juuri minä -- tulen kentiesi olemaan -ääni, joka tämän kadotetun lampaan vie takaisin paimenen luo." - -Ja sir Harry Bennett, suuri teosoofinen puhuja, arvosteli häntä -kirjeessä eräälle ystävälleen: "Merkillisen lahjakas rouva ja -ilmeisesti janoova totuutta. Rouva, joka kykenee elämäänsä itse -määräämään. Rouva, joka ei pelkää ajattelemista ja järkeä, joka -rakastaa viisautta. Olen kerran jos toisenkin pitkään keskustellut -hänen kerallaan ja mielestäni ja kokemukseni mukaan hän omistaa -tavattoman käsityskyvyn ja todistelut, joita hänelle olen esittänyt, -ovat, siitä olen vakuutettu, kantaneet hyvän hedelmän. Mielestäni -hänestä ennen pitkää tulee arvokas jäsen pieneen joukkoomme. Niin, -voinpa, hänen luottamustaan pettämättä, melkein sanoa, että hänen -kääntymistänsä pidän jo tapahtuneena asiana." - -Översti Maxin puhui hänestä aina, kuten "valtion kauniista -tukipylväästä." - -"Niin meillä on vihollisia keskuudessamme", sanoi vielä ravakka -vanha sotilas, "on jokaisen kunnon miehen -- ja kunnon naisen -- -soveliasta liittyä yhteen isänmaan puolustamiseksi, ja kaikki -kunnia, sanon minä, jaloille rouvashenkilöille, kuten rouva Clifton -Courtenaylle, jotka luonnollisen julkisuudenarastelunsa jättävät -syrjään ja sellaisena murrosaikana kuin tämä nykyinen, astuvat esiin -vastustamaan epäjärjestyksen ja petollisuuden voimia, jotka nyt -rehottavat suuressa vallassa." - -"Mutta", huomautti eräs kuulijoista, "olen nuoren Jocelyn sanoista -tullut siihen käsitykseen, että rouva Clifton Courtenaylla on -jokseenkin pitkälle meneviä mielipiteitä sosialistisista ja -politillisista kysymyksistä." - -"Jocelyn!" vastasi översti halveksivasti. "Jopa jotakin! Pojan pitkä -tukka ja ontto kaunopuheliaisuus on mahtanut lyhyessä ajassa tehdä -tämän vaikutuksen. Mutta voin imarrella itseäni sillä, että olen -vetänyt ristin Jocelyn tuumien ylitse. Oi, hitto soikoon, herra, -rouva Courtenay on luvannut lähimpinä vuosina tulla esikköliiton -bermendseyläisen haaraosaston kunniadaamiksi. Mitähän Jocely, tuo -lurjus, siihen sanoo?" - -Ja Jocely sanoi: "Tiedän, että nainen on heikko; surkuttelen häntä. -Kun tulee aika -- ja se tulee pian -- jolloin nainen ei enää ole -pelinukke, jota kuka tahansa aivoton mies saa langasta tanssittaa --- jolloin naista ei uhata seuraelämän salaoikeudella, jos hän -uskaltaa noudattaa omaa vakaumustaan lähimmän miehisen sukulaisen -vakaumuksen sijaan -- silloin vasta on paikallaan häntä arvostella. -Minun asemassani ei kyllä sovi pettää luottamusta, jota kärsivä -nainen minulle osottaa, mutta voitte sanoa hauskalle, vanhalle -kivettymälle, översti Maximille: hän ja muut vanhat akat esikköliiton -bermondseyläisessä haaraosastossa voivat valita rouva Clifton -Courtenayn esimiehekseen ja parhaansa mukaan käyttää hyväkseen -- -heillä on kuitenkin vain rouvan ulkonaisin verho puolellaan. Hänen -sydämensä lyö yhteen tahtiin eteenpäin rientävän kansan kera; hänen -sielunsa silmät tähystävät jännitettyinä tulevan huomenkoiton -ihanuuteen." - -Mielipiteet rouva Clifton Courtenaysta olivat siis sangen erilaisia. -Mutta kaikki selittivät yksimielisesti, että hän oli viehättävä rouva. - - - - -Veltostunut Billy. - - -Elokuu läheni loppuaan. Hän ja minä näytimme olevan ainoat jälelle -jääneet klubinjäsenet. Hän istui avoimen ikkunan edessä. "Times" -lepäsi maassa hänen vierellään. Työnsin tuolini hieman lähemmäksi ja -huomautin: "hyvää huomenta!" - -Hän pidätti esille pyrkivän haukotuksensa ja vastasi: "Huomenta!" -niellen e:n kuulumattomiin. - -"Pelkään, että tulee oikein kuuma päivä", jatkoin. - -"Niin minäkin", kuului vastaus; sitte käänsi hän päänsä pois ja sulki -vienosti silmänsä. - -Aavistin, ettei keskustelu ollut hänen mieleensä, mutta se sai minut -vain yhä päättäväisemmin puhumaan. Minut valtasi halu häntä häiritä, -murtaa häiritsemätön rauha, johon hänen olentonsa oli vajonnut ja -juurtunut; kokosin voimani ja kävin käsiksi työhön. - -"Huvittava lehti tuo Times", huomautin. - -"Erittäin", vastasi hän, nostaen sen lattialta ja ojentaen minulle. -"Tahdotteko lukea?" - -Olin koettanut ääneni saada niin taisteluun vaativan iloiseksi kuin -suinkin, jotta se -- kuten laskin -- häntä ärsyttäisi, mutta hän -käyttäytyi yhä vain kuten mies, joka yksinkertaisesti on ikävystynyt. -Taistelin kohteliaasti hänen kanssaan lehdestä, mutta hän väitti -väsyneellä ilmeellä yhä, että oli lukenut sen lävitse. Kiitin ylen -kohteliaasti. Kuulin hänen vihaavan liikaa kohteliaisuutta. - -"Sanotaan, että Times'in johtavain kirjotusten lukeminen on oppitunti -englantilaisessa kirjotustyylissä." - -"Niin olen kuullut", vastasi hän välinpitämättömästi. "Minä -puolestani en ota mitään oppitunteja." - -Times kykeni, kuten saatoin huomata, minua vähän auttamaan. Sytytin -paperossini ja huomautin, ettei hän metsästä. Hän myönsi tämän -tosiasian. Näissä olosuhteissa olisi häntä kieltäminen rasittanut, -mutta myöntämisen välttämättömyys kiihotti häntä. - -"Minusta näyttää epäsuhtaiselta kahlata peninkulmittain loassa", -sanoi hän, "seurana nelinen synkkiä miehiä mustassa puvussa, -pari alakuloiselta näyttävää koiraa ja raskas pyssy, tappaakseen -siivekkäitä 12 killingin 6 pencen edestä." - -Nauroin ääneeni ja huusin: "Hyvä, hyvä -- sangen hyvä!" Hän oli -sitä lajia miestä, joka naurun ääntä kuullessaan kovasti kauhistuu. -Olin aikeissa taputtaa häntä olalle, mutta ajattelin, että se hänet -mahdollisesti kokonaan karkottaisi pois. - -Kysyin, ottiko hän osaa ajometsästykseen. Hän vastasi, että häntä -väsytti puhua hevosista ja yhä vain hevosista 14 tuntia päivässä, ja -sentähden hän oli luopunut ajometsästyksestä. - -"Kalastatteko?" - -"Minulla ei ollut koskaan kylliksi huvitusvoimaa", vastasi hän. - -"Matkustatteko paljon?" - -Hän oli ilmeisesti päättänyt taipua kohtaloonsa, sillä hän kääntyi -alistuvan näköisenä minuun päin. Vanha hoitajani oli minua aina -kuvaillut "väsyttävimmäksi" lapseksi kuin hän oli milloinkaan nähnyt. -Minä mieluummin nimitän itseäni "kestäväksi." - -"Harhailisin kyllä enemmän ympärinsä", vastasi hän, "jos voisin nähdä -mitään erotusta paikan ja toisen välillä." - -"Oletteko käyneet Keski-Afrikassa?" tiedustin. - -"Parisen kertaa", vastasi hän. "Se muistuttaa minusta kovin -puutarhoja." - -"Kiinassa?" - -"Sekotus karjatarha-aitauksesta ja Newyorkin syrjäkaduista", -arvosteli hän. - -"Pohjoisnavalla?" koetin kysyä, toivoen kolmannella kertaa -onnistuvani. - -"En ole koskaan päässyt vielä aivan perille", vastasi hän. "Kap -Hakluytiin olen jo kerran päässyt." - -"Minkä vaikutuksen se teki teihin?" kysyin. - -"Ei mitään", vastasi hän. - -Keskustelu kääntyi naisiin ja huijausseuroihin, koiriin, -kirjallisuuteen ja sellaisiin asioihin. Huomasin hänellä olevan hyvät -tiedot kaikesta ja hänen ikävystyneen kaikkeen. - -"He olivat tavallisesti hauskempia", sanoi hän ensiksi mainituista, -"kunnes he alkoivat ottaa itseään vakavalta kannalta. Nyt ovat he -suorastaan typeriä." -- -- - -Minun oli syksyllä pakko seurustella pitempään veltostuneen -Billyn kera, sillä sattumalta tapasimme toisemme yhden ja saman -ihastuttavan emännän vieraina, ja minua alkoi hän enemmän miellyttää. -Oli hyödyllistä olla hänen lähellään. Muotiasioissa saattoi -aina huoletta jättäytyä hänen johdettavakseen. Tiedettiin, että -hänen kaulahuivinsa, kauluksensa, sääryssukkansa, jolleivatkaan -olleet kaikkein uusinta valmistetta, olivat aina virheettömät, ja -seuraelämän polulla oli hän korvaamaton oppaana, filosofina ja -ystävänä. Hän tiesi jokaisen, niin herran kuin naisenkin aikaisemman -syntiluettelon. Hänellä oli selko jokaisen naisen menneisyydestä -ja hän osasi tarkkanäköisesti aprikoida joka miehen tulevaisuutta. -Hän tiesi sivulle, missä taloissa ei ollut ymmärtäväistä heitellä -imarteluja ympärilleen, ja missä pöydissä olisi ollut taitamatonta -puuttua politillisesta turmeluksesta puhumaan. Hän saattoi -valmistamatta sanoa mikä tehdasleima oli minkin vaakunassa, ja muisti -jokaisen viimeisinä viitenäkolmatta vuonna perustetun paroninarvon -ostohinnan. - -Mitä häneen itseensä tuli, olisi hän voinut kuningas Kaarlo II:sen -kanssa sanoa, ettei ollut koskaan sanonut mitään hullua eikä koskaan -tehnyt mitään viisasta. Hän halveksi tai oli halveksivinaan useimpia -lähimäisiään, ja ne hänen lähimäisistään, joiden mielipide enimmän -merkitsi, halveksivat häntä aivan peittelemättä. - -Lyhyesti kuvaten saattoi häntä pitää jonakin Gaiety Gigerl'inä, -iloisena velikultana, jolla on ryynejä päässään. Hän oli mainio -seuramies päivällisen jälkeen, mutta aamupäivällä hänestä pysyttiin -loitolla. - -Niin tuumiskelin hänestä, kunnes hän eräänä päivänä rakastui tai -sanoakseni sen Teddy Tidmarsh'in sanoilla, kunnes hän toimitti meille -sen uutuuden, että "hassastui" Gerty Lovelliin. - -"Siihen punatukkaiseen", selitti Teddy, erottaakseen tytön hänen -sisaristaan, jotka äskettäin olivat valinneet kullankarvaisen -värivivahduksen. - -"Gerty Lovelliin!" huudahti kapteeni. "Oh, olenhan kuullut aina -sanottavan, ettei Lovellin tytöillä yhteensä ole penniäkään." - -"Vanha mies on aivan häviöllä, siitä olen varma", huomautti Teddy. - -"Oh, jokin suuren sikalauman ympäröimä tai timantteja hikoileva setä -on sukeltanut ilmoille Australiassa tai Amerikassa tai jossakin -muualla", arveli kapteeni. "Ja Billy on ajoissa saanut siitä vainua. -Billy tuntee asiansa." - -Me olimme yhtä mieltä, että sellainen selitys oli välttämätön, -vaikkakin kaikissa muissa suhteissa Gerty Lovell oli juuri se tyttö, -jonka järki (jolta tosin ei aina sellaisissa asioissa neuvoa kysytä) -itse olisi valinnut "veltostuneen Billyn" toveriksi. - -Päivänvalo ei ollut kaikkein ystävällisin häntä kohtaan, mutta -iltaseurassa, jossa valaistus oli hyvin sovitettu, oli hän minusta -näyttänyt sangen neitseelliseltä. Parhaassakaan tapauksessa ei hän -ollut kaunis, mutta huonoimmassakin oli hänessä hyvän kasvatuksen ja -hienouden vivahdus, joka hänet suojeli unhotukselta; hän pukeutui -mestarillisesti. Luonteeltaan oli hän seurapiirin eduskuvallisia -naisia; aina viehättävä, yleensä vilpistelevä. Hän saattoi lörpötellä -kirjallisuudesta, taiteesta, moralista, ihmisystävällisistä -harrastuksista, filosofiasta ja politikasta -- milloin kustakin -- -samalla vilkkaudella jokaisessa teepöydässä, jossa istui. Hänen -hattunsa saattoi aina taata kaikkein viimeisimmiksi ja hänen -mielipiteensä samansuuntaisiksi kuin henkilön, jonka kera hän puhui. -Pieni rouva Bund, maalarin puoliso, aukaisi kerran, kun tuli puheeksi -hänen luonteensa, kauniin suunsa ja sanoi: "Hän on nainen, jolle -elämä ei voisi tarjota mitään suurempaa iloa kuin kutsumuksen jonkin -herttuattaren luo päivälliselle ja joka ei voisi tuntea mistään -suurempaa surua kuin huonosti sopivista vaatteista." - -Silloin olisin sanonut, että tämä pikku kuvaus oli yhtä sattuva kuin -julmakin, mutta arvelin, ettei kukaan meistä tunne toista perinpohjin. - -Onnittelimme veltostunutta Billyä tai, jättääksemme hänen -pilkkanimensä klubissa, kunnianarvoisaa William Becil Wychwood -Stanley Drayton'ia, kun ensi kerran hänet kohtasimme. Tämä tapahtui -sattumalta Savoyravintolan tarjoiluhuoneessa, ja luulen -- jollei -sähkövalon värähdys minua pettänyt -- että hän punastui. - -"Viehättävä tyttö", sanoin. "Olette onnellinen mies, Billy." - -Tämä oli puhetapa, jota tällaisessa tilaisuudessa tavallisesti -käytetään, ja se tuli suuhuni vaatimatta mitään valmistusta, mutta -hän tarttui siihen kiinni ikäänkuin se olisi mikäkin vilpittömän -ystävyyden helmi. - -"Hän tulee teitä miellyttämään vieläkin paremmin, jahkahan hänet -tunnette", sanoi hän. "Hän on niin erilainen kuin naiset, joita -tavallisesti näkee. Käykää häntä katsomassa huomenna iltapäivällä; -hän ilahtuu suuresti. Tulkaa neljän tienoilla; sanon hänelle, että -hän odottaa teitä." -- - -Soitin ovikelloa kymmenen minuttia viiden jälkeen. Billy oli -siellä. Tyttö tervehti hämmennyksestä hiljaa vavisten, joka oli -omituista, mutta ei kovin epämiellyttävää. Hän huomautti, että tein -ystävällisesti, kun tulin niin aikaisin. Jäin näin puoleksi tunniksi, -mutta keskustelu laahautui raskaasti eteenpäin, ja muutamat kaikkein -sukkelimmista huomautuksistani eivät herättäneet vähintäkään huomiota. - -Noustuani sanomaan jäähyväisiä, sanoi Billy, että hänen täytyi -myös lähteä ja tulisi hän minua saattamaan. Jos he olisivat olleet -tavallinen rakastava pari, olisin jättänyt heille tilaisuuden sanoa -jäähyväiset kahdenkesken; mutta arvoisaan William Dranton'iin ja -vanhimpaan neiti Lovell'iin nähden pidin sellaisen menettelyn -tarpeettomana; sentähden odotin, kunnes he olivat pudistaneet -toistensa kättä ja menin hänen kanssansa portaista alas. - -Mutta esisuojamassa huudahti Billy äkkiä: "Zeun nimessä! Minuutti -vain", ja juoksi portaita ylös, kolme porrasta kerrallaan. Ilmeisesti -löysi hän, mitä etsi, portaiden yläpäästä, sillä en kuullut salongin -ovea avattavan. Sitte asteli arvoisa Billy vakavan, huolimattoman -näköisenä jälleen alas luokseni. - -"Olin unhottanut hansikkaani", selitti hän, tarttuen käsivarteeni. -"Unhotan aina hansikkaani." - -En maininnut, että olin nähnyt hänen ottavan ne hatustaan ja pistävän -takkinsa takataskuun. - -Klubissa näimme Billyä vähän lähimpinä kolmena kuukautena; mutta -kapteeni, joka pöyhisteli sillä, että näytteli kyynikon osaa -tupakkapakinoissaan -- tosin ei hänelle olisi ollut vahingoksi, -jos hän sattumalta olisi näyttänyt alkuperäisyyttäkin -- oli sitä -mieltä, että häiden jälkeen hän korvaa poissaolonsa ylihypäten. -Kerran näin hämärissä olennon, joka muistutti Billyä, seurassaan -toinen, joka olisi saattanut olla vanhin Lovellin neideistä; mutta -paikka oli Botterean puisto -- joka ei ollut muodissa iltakävelyille --- ja molemmat olennot pitelivät toisiaan kädestä. Koko kuvassa -oli jotakin, joka muistutti loppulukua lontoolaisen aikakauslehden -romanissa -- ja minä otaksuin erehtyneeni. - -Mutta eräänä iltana näin heidät Adephin aitiossa, syventyneenä -tuntehikkaaseen melodraamaan. Liittäydyin heihin väliajalla ja tein -pilaa kappaleesta, kuten Adelphiteatterissa on tapana, mutta neiti -Lovell pyysi minua painokkaasti, etten turmelisi hänen huviaan ja -Billy tahtoi oikein vakavasti punastuen käydä selittämään, oliko -miehellä oikeutta käyttäytyä, kuten Will Terriss olisi käyttäytynyt -juuri sitä naista kohtaan, jota rakasti. Jätin heidät ja palasin -omaan seuraani, luullakseni kaikkien asianomaisten tyytyväisyydeksi. - -He menivät aikanaan naimisiin. Yhdessä seikassa olimme erehtyneet. -Tyttö ei tuonut mitään mukanaan Billylle. Mutta molemmat näyttivät -olevan tyytyväisiä Billyn omaisuuteen, vaikkei se ollutkaan kovin -suuri. He muuttivat muutamaan matalaan taloon lähelle Viktorian -asemaa ja vuokrasivat erään broughamin sesongin ajaksi. He eivät -usein kutsuneet vieraita, mutta he tulivat yleensä näyttäytymään, -missä heidän oikeuden ja muodin mukaan oli näyttäydyttävä. Arvoisa -rouva Drayton oli paljoa nuorempi ja tuoreempi henkilö kuin vanhin -Lovellin neidistä oli ollut, ja kun hän pukeutui viehättävästi -naimisensa jälkeen, kuten ennenkin, kohosi hänen asemansa -nopeasti seuraelämässä. Billy meni hänen kanssansa kaikkialle ja -oli ilmeisesti sydämestään ylpeä hänen menestyksensä johdosta. -Väitettiinpä, että hän suunnitteli luonnoksia vaimonsa pukuihinkin, -ja itse olen nähnyt hänen vakavasti tutkivan pukuja ensiluokan -muotikauppojen näyteikkunoissa. - -Kapteenin ennustus ei täyttynyt. Veltostunut Billy -- jos tätä nimeä -vielä voi käyttää -- kävi häidensä jälkeen tuskin koskaan klubissa. -Mutta minä olin alkanut hänestä pitää ja, kuten hän oli ennustanut, -hänen rouvastaan samoin. - -Minusta tuntui heidän levollinen välinpitämättömyytensä polttaviin -päivänkysymyksiin nähden todelliselta virkistykseltä kirjallisten ja -taiteellisten piirien kirpeän ilman jälkeen. Jos olisin tällaisessa -talossa joutunut elämään, olisi se minua tympäissyt, mutta vaihteluna -se virkisti. - -Kuukausien kuluessa näyttivät he vain liittyvän lujemmin toisiinsa, -vaikkeikään tämä, kuten minun on annettu ymmärtää, ole sääntönä -muotipiireissä. Eräänä iltana saavuin vähän ennen aikaani taloon -ja neuvoi minut joku hiljaa esiinastunut palvelija salonkiin. He -istuivat siellä hämärissä, käsivarret kiedottuina toistensa ympärille. - -Peräytyminen oli mahdotonta, siksi seisoin pelkäämättä paikallani ja -yskäsin. Mikään keskiluokkaan kuuluva rakastunut pari ei olisi voinut -näyttää pahemmin hämmentyneeltä ja yllätetyltä. - -Mutta tämä tapaus sai aikaan eräänlaista ymmärtämistä välillemme, -ja minua pidettiin tästä lähtien ystävänä, jonka edessä oli -vähemmän tarpeellista teeskennellä. Ja heitä tutkittuani tulin -siihen loppupäätökseen, että Amorin tiet ja kujeet ovat samallaiset -kaikkialla maailmassa. - -Niin kului hauskasti kesä ja talvi, ja sitte -- kuinka sallimus sen -niin säälikään -- sairastui herra Drayton aivan keskellä Lontoon -sesonkia, kun kutsut tanssijaisiin ja päivällisiin, aamiaisiin -ja muihin vastaanottoihin valuivat virtanaan, kun Hurlinghamin -nurmimatot olivat rehevimmillään ja juoksijahevoset uljaimmillaan. - -Onnettomampaa oli, että arvoisa rouva Billy oli täksi sesongiksi -muotiin nähden varustautunut paremmin kuin moniin vuosiin. -Kevätkorvan olivat hän ja Billy tehneet työtä uusien, soreain -pukimien keksimiseksi; ja puvut ja hatut -- pelkkiä taideteoksia --- odottivat telineillään päästäkseen maailmaa lumoamaan. Arvoisa -rouva Billy oli ensi kertaa elämässään kadottanut halunsa tällaisiin -asioihin. - -Heidän ystävilleen kävi tämä vilpittömästi sääliksi, sillä seuraelämä -oli Billyn elementti, jossa hän oli intressantti ja huvittava. Mutta, -kuten lady Gower sanoi, hänen rouvallaan ei ollut vähintäkään -pakkoa antaa itseään siltä vangita. Hänelle ei tekisi hyvää, jos hän -erottuisi maailmasta, ja se näyttäisi omituiselta. - -Niinpä uhrasi arvoisa rouva Drayton, josta omituisuus oli rikos ja -lady Gowerin ääni niinsanoaksemme velvollisuuden ääni, lahjansa -seuraelämän alttarille, sonnusti pukunsa yllensä ja meni seuraelämään. - -Mutta arvoisa rouva Drayton ei saavuttanut samaa menestystä kuin -edellisten sesonkien aikana. Hänen keveä loruamisensa tuli niin -keveäksi, ettei se tyydyttänyt itse Lonen puistossakaan. Hänen -kuuluisa naurunsa kuului koneelliselta. Hän hymyili herttuain -viisaudelle ja näytti ikävystyneeltä kuullessaan miljonäärien -hauskoja juttuja. Maailma selitti hänet hyväksi aviovaimoksi, mutta -huonoksi seuranaiseksi ja rajotti huomaavaisuutensa yksinomaan -kyselyihin hänen miehensä voinnista. Ja tästä ratkaisusta oli -arvoisa rouva Drayton kiitollinen, sillä Billy tuli yhä heikommaksi. -Ainoastaan siinä varjojen maassa, jossa liikkui, oli hän jotakin -todellista. Käytännössä hänestä oli vain vähän hyötyä, mutta häntä -lohdutti ajatus, että hän auttoi miehensä hoitamisessa. - -Mutta Billy itse oli levoton. "Toivoisin sinun menevän useammin -ulos", tuumi hän. "Tunnen olevani itsekäs elukka sulkiessani sinut -tähän ikävään, pieneen taloon. Sitä paitsi" -- lisäsi hän -- "sinua -kaivataan ja minua vihataan, kun pidätän sinua poissa." Sillä -milloin hänen vaimonsa tuli kysymykseen, ei Billyä auttanut hänen -maailmantuntemuksensa mitään. Hän luuli tosiaankin, että seurapiirit -kaipasivat arvoisaa rouvaa Draytonia ja olisivat aivan lohduttomat -ilman häntä. - -"Tahtoisin mieluummin jäädä luoksesi, armas", vastasi rouva -tavallisesti. "Minua ei huvita mennä yksin ulos. Sinun täytyy tulla -pian terveeksi ja ottaa minut mukaasi." - -Niin jatkui keskustelu tuon tuostakin, kunnes eräänä iltana, rouvan -istuessa yksinään, hoitajatar astui hiljaa huoneeseen, sulki oven ja -tuli hänen luoksensa. - -"Toivoisin teidän menevän tänä iltana ulos, armollinen rouva", sanoi -hoitajatar, "vaikkapa vain muutamaksi tai pariksi tunniksi. Luulen, -että se ilahduttaisi herraa, sillä hän kärsii siitä, kun arvelee, -ettette sitä tee hänen tähtensä; ja juuri nyt --" vaimo epäröi -hetkisen -- "ja juuri nyt toivoisin hänen pysyvän levollisena." - -"Onko hän heikompi?" - -"No, hän ei ole vahvempi, ja luulen -- luulen, että meidän on -taivuttava hänen oikkuihinsa." - -Rouva Drayton nousi, astui ikkunan ääreen ja silmäili kotvan aikaa -ulos. - -"Mutta mihin minä menisin?" sanoi hän vihdoin ja kääntyi hymyillen. -"Minua ei ole kutsuttu mihinkään." - -"Ettekö voi häntä saada uskomaan, että olette kutsuttu?" sanoi -hoitajatar. "Kello on seitsemän. Sanokaa menevänne johonkin -pöytäseuraan; voitte sitte palata aikaisin. Pukeutukaa, tulkaa alas -ja sanokaa jäähyväiset, ja sitte tulkaa yhdentoista aikaan jälleen -sisälle, ikäänkuin olisitte juuri palannut." - -"Onko teistä se välttämätöntä, hoitajatar?" - -"Pitäisin sen parhaana, armollinen rouva. Toivoisin teidän sitä -koettavan." - -Rouva Drayton meni ovelle, mutta pysähtyi siellä. - -"Hänellä ovat niin tarkat korvat, hoitajatar; hän kyllä kuuntelee -ovien avaamista ja vaunujen jyrinää." - -"Tahdon sen järjestää", sanoi hoitajatar. "Tahdon tilata vaunut 10 -minuuttia ennen kahdeksaa. Sitte voitte ajaa kadun päähän saakka, -laskeutua rattailta ja palata jalkaisin kotiin. Päästän itse teidät -sisään." - -"Ja palaaminen sitte?" kysyi toinen. - -"Teidän on parisen minuuttia ennen yhtätoista hiivittävä jälleen -ulos, ja vaunut odottavat teitä nurkalla. Jättäkää vain kaikki minun -huostaani." - -Puolen tunnin jälkeen astui rouva Drayton sairashuoneeseen, loistaen -seurapuvussaan ja juveleissaan. Onneksi oli valaistus hyvin -himmeä, muuten olisi veltostunut Billy epäillyt vaikutusta, jonka -hänen vaimonsa tulisi tekemään. Sillä hänen kasvonsa eivät olleet -pöytäseuraan soveltuvat kasvot. - -"Hoitajatar sanoi minulle, että menet tänä iltana Grenvillelle. Olen -niin iloinen! Olen ollut huolissani sinun tähtesi -- että täällä -ikävöisit koko sesongin ajan." - -Sairas otti vaimonsa käden käteensä ja piteli sitä käsivartensa -pituudelta loitolla itsestään. - -"Kuinka somalta näytät, rakkain", sanoi hän. "Kuinka heidän on -täytynytkään minua kirota, kun olen pitänyt sinua sulettuna tänne -sisälle, kuten prinsessaa ihmissyöjän luolassa. Enhän enää koskaan -uskalla astua heidän eteensä." - -Toinen nauroi, iloiten hänen sanoistaan. "En viivy kauvan poissa", -sanoi hän. "Olen niin huolissani, että joudun pian takaisin ja näen -kuinka poikaseni on käyttäytynyt, jollet ole ollut hyvä, en mene enää -koskaan." - -He suutelivat ja erosivat, ja yhdentoista aikaan palasi hän -huoneeseen takaisin. Hän kertoi, kuinka viehättävä ilta oli ollut, ja -kerskui hieman menestyksellään. - -Hoitajatar sanoi, että sairas oli tänä iltana ollut iloisempi. - -Niin näyteltiin hänelle päivittäin tämä ilveily. Tänään olivat -illalliset, seuraavana päivänä tanssijaiset, joihin rouva meni -suoraan Parisista tilatussa puvussa; sitte jälleen jotkut kutsut tai -konsertti tai pöytäseura. - -Tyhjäntoimittajat ja ohikulkijat pysähtyivät ja tuijottivat -kuihtuneeseen rouvaan, jolla olivat itkettyneet silmät ja joka -seurapuvussaan pujahti ikäänkuin varas omasta ovestaan ulos ja -jälleen sisälle. - -Eräänä iltana kuulin muutamassa talossa, jossa kävin vieraisilla, -hänestä puhuttavan ja liittäydyin ryhmään kuullakseni. - -"Pidin häntä aina sydämetönnä, olisin luullut hänellä olevan enemmän -ymmärrystä", sanoi eräs rouva; "eihän voi odottaa, että vaimo -rakastaisi miestään; mutta hänen ei tarvitse tätä tahallaan lyödä -laimiinkaan, kun tämä lepää kuolemaisillaan." - -Mainitsin olleeni poissa kaupungista ja kysyin, mitä tämä merkitsi -ja jokaisesta suusta kuulin samallaisia juttuja. Muuan oli huomannut -rouvan vaunut oven edessä kahtena tai kolmena iltana peräkkäin. -Toinen oli nähnyt hänen palaavan kotiin. Kolmas oli nähnyt hänen -menevän ulos j.n.e. - -En voinut näitä tosiasioita sovittaa yhteen sen kanssa, mitä hänestä -tiesin, ja niin menin seuraavana iltana heitä katsomaan. Oven avasi -heti rouva itse. - -"Näin ikkunasta, että tulette", sanoi hän. "Tulkaa sisään -- älkää -puhuko!" - -Seurasin häntä, ja hän sulki oven jälkeemme. Hän oli loistavassa -puvussa, hänen tukassaan salamoivat timantit, ja minä katsoin -kysyvästi häneen. - -Hän nauroi katkerasti. "On aikomus, että menisin tänä iltana -oopperaan", selitti hän. "Istukaa, jos teillä on aikaa muutamia -minuutteja." - -Sanoin tulleeni pakinoimaan, ja täällä hämärässä huoneessa, jota -ainoastaan katulyhdyt valaisivat, kertoi hän minulle kaiken. Ja -lopuksi antoi hän päänsä vaipua paljaalle käsivarrelleen; ja minä -käännyin pois ja silmäilin kotvan aikaa ikkunasta kadulle. - -"Minusta tuntuu tämä niin naurettavalta", sanoi hän nousten ja astuen -luokseni. "Istun kaiken iltaa täällä puettuna kuten nyt. Pelkään, -etten näyttele hyvin osaani. Mutta onneksi ei Billy ole koskaan -oikein perehtynyt näyttelemiseen, ja se on kyllä hyvä hänelle. -Valehtelen hänelle hirveimpiä asioita, joita joku minulle on sanonut, -ja mitä minä jollekin olen sanonut, ja kuinka vaatteitani on ihailtu. -Mitä te tästä pidätte?" - -Vastaukseksi pyysin saada olla hänen ystävänsä. - -"Olen iloinen, että ajattelette minusta hyvää", sanoi hän. "Billyllä -on niin korkea käsitys teistä. Saatte kuulla muutamia hullunkurisia -juttuja. Olen iloinen, että tiedätte totuuden." - -Minun täytyi jättää Lontoo, ja Billy kuoli ennen palaamistani. -Kuulin, että hänen vaimonsa täytyi noutaa tanssijaisista, ja hän oli -joutunut juuri parhaiksi suutelemaan miehensä huulia ennenkuin ne -kylmenivät. Mutta hänen ystävänsä puolustivat häntä sillä, että loppu -oli tullut aivan äkkiä. - -Kävin kohta sen jälkeen hänen luonansa ja ennen lähtöäni viittasin -siihen, mitä ihmiset puhuivat, ja kysyin, eikö hänen mieluummin ollut -sanottava totuus. - -"Toivoisin, ettette sitä pyydä", vastasi hän. "On kuin siten erään -elämän piilopuolet vedettäisiin julkisuuteen." - -"Mutta", väitin vastaan, "ihmiset ajattelevat --" - -"Mitäs siitä, mitä he ajattelevat!" - -Nämä sanat tuntuivat minusta sangen merkillisiltä rouva Draytonin -suusta, rouva Draytonin, omaa sukua Lovell. - - - - -Cyril Harjohnin vaali. - - -Kaksikymmenvuotiaan sisäoppilaslaitoksen nuoremman oppilaan ja -taitamattoman viistoistavuotiaan pojan välillä ammottaa ylipääsemätön -kuilu. Mutta yksineljättävuotiaan raskaasti työskentelevän -sanomalehtimiehen ja viisikolmattavuotiaan _doctor medicinae'n_, -jolla ovat loistavat tutkinnot takanaan ja tavattoman toivorikas ura -edessään, välillä on sentään läheinen ystävyys mahdollinen. - -Minut esitti Cyril Harjohn'ille hänen kunnianarvoisuutensa Charles -Fauerberg. - -"Nuori ystävämme", sanoi hänen kunnianarvoisuutensa Charles -Fauerberg, seisten erittäin rakastettavassa opettajan asennossa, -oikea käsi kasvattinsa olalla. -- "Nuori ystävämme on tullut -hieman huolimattomaksi, mutta olen huomannut hänessä kykyjä, jotka -herättävät toiveita -- jaa, saan sanoa, sangen suuria toiveita. -Tällä hetkellä on hän erityisen valvontani alla; teillä ei ole hänen -opintojensa kera mitään tekemistä. Hän saa nukkua Millingin ja muiden -kera makuusalissa n:o 2." - -Poika oli mieltynyt minuun, ja minä ajattelin ja toivoin, että -tein hänen oleskelunsa opistossa vähemmän ikäväksi kuin se muuten -olisi voinut olla. Kunnianarvoisan Charlesin metodit olivat samalla -asteella kuin hanhien kesyttäjän; hän sulki heidät sisään ja syötti -talkkunalla. Menettely on voitollinen kesyttäjälle, mutta tuskallinen -hanhille. - -Nuori Harjohn ja minä jätimme opiston oppikurssin lopussa; hän oli -matkalla Brasenoseen ja minä Bloomsburyyn. Hän lupasi pyhästi, ettei -koskaan käy Lontoossa minua tapaamatta, ja sitte oli meillä tapana -syödä muutamassa Sohon monista likaisista, kynsilaukalle lemuavista -ravintoloista ja syötyämme istua huokeain beaunelasiemme ääressä -keskustellen tulevaisuudestamme; ja kun menin Guy-sairashuoneeseen, -jätin John Streetin ja vuokrasin huoneen läheltä hänen huonettaan -Staple Inn'issä. Nämä olivat suloisia päiviä; lapsuutta -arvostellaan usein liian ihanaksi, mutta se on rikkaampi suruista -kuin iloista. Minä en tahtoisi lapsuuttani takaisin, jos sitä -minulle tarjottaisiin; mutta luopuisin koko muusta elämästäni jos -kaksikymmenlukuni saisin elää uudestaan. - -Cyrilin mielestä olin maailman mies, ja hän kääntyi minun kuten -viisaamman puoleen, kuitenkin, kuten pelkäsin, sitä aina löytämättä; -minä taasen sain häneltä innostusta ja opin, mikä hyöty miehellä on -ihanteiden säilyttämisestä. - -Pakinoidessamme oli minusta kuin hänestä säteilisi silminnähtävää -valoa, ympäröiden hänen kasvonsa sädekehällä kuin pyhimyskuvan pään. -Luonto oli tuhlannut hänet hukkaan, kun asetti hänet 19 vuosisataan. -Sillä luonto on jo saavuttanut voittonsa. Sen sankarijoukko, jonka -urhoista harvoja on ylistetty, useita unhotettu, on hajotettu. Pitkä -rauha, verellä ja tuskilla saavutettu, on kotiutunut maahan. Luonto -oli määrännyt Cyril Harjohnin yhdeksi sankareistaan. Hän olisi ollut -martyri niinä päivinä, joina ajatteleminen vei polttoroviolle, -vapauden puolesta taistelija silloin, kun ajatuksensa lausuminen -merkitsi kuolemaa. Hänen tehtävänsä olisi oikeastaan ollut valloittaa -sivistykselle menetettyjä paikkoja; kohtalo oli hänet tuominnut -henkivartiopalvelukseen hyvinjärjestettyyn kasarmiin. - -Mutta maailmassa on aina tehtävää, vaikka työ nyt onkin viinimäessä -eikä taistelukentällä. Pieni, mutta riittävä omaisuus takasi hänelle -vapauden. Useimmille ihmisille on tulojen varmuus kunnianhimon -hauta; Cyrilille oli se hänen kaihonsa peruskivi. Vapautuneena -pakosta työskennellä elämänsä ylläpidoksi, voi hän suoda itselleen -ylellisyyden elää työlleen. Hänen työnsä oli hänen intohimonsa; hän -ei katsellut sitä oppineen kylmällä uteliaisuudella, vaan oppilaan -unelmoivalla alttiudella. Sen rajojen laajentaminen, vieminen -eteenpäin -- lipun vieminen kauvemmaksi vielä tutkimattomaan -sekasokaan, joka lepää inhimillisen tietämyksen rajaviivan tuolla -puolen: se oli hänen unelmansa. - -Muistan, kun eräänä kesäiltana istuimme hänen huoneessaan ja -hiljaiseen huoneeseemme tunkeutui kaupungin hälinä kuin väsyneen -lapsen ähkyntä. Hän nousi ja ojensi käsivartensa hämärtyville -kaduille kuin tahtoisi kaikki rasitetut miehet ja naiset vetää -syliinsä ja lohduttaa. - -"Oi, voisinko teitä auttaa", huudahti hän, "veljeni ja siskoni! Ota -elämäni, Jumala, ja anna se minun sijastani kansalleni!" - -Tämä huudahdus tuntuu teatterimaiselta, kun sen luen, mutta -nuorisolle eivät tuollaiset sanat ole naurettavia, kuten meille -vanhemmille miehille. - -Kuten luonnollista, rakastui hän ja muuten juuri siihen naiseen, -jolla häneen nähden kaikkien odotusten mukaan olikin suurin -vetovoima. Elsbeth kuului siihen lajiin, josta maailma -- enemmän -vaistomaisesti kuin sopimuksen mukaan -- valitsee madonnansa ja -pyhimyksensä. Ketään noista on mahdoton sanoilla kuvata. Hänen -kauneutensa ei ollut omaisuus, joka voidaan merkitä luetteloon, vaan -hän itse. Sen tunsi, kuten tuntee keväisen aamunkoiton kauneuden, -joka hälventää nukkuvan kaupungin varjot -- mutta sitä ei voinut -kuvailla... Tapasin hänet usein, ja puhellessani hänen kanssaan, -huomasin itsessäni -- minussa, sanomalehden päiväpalkkalaisessa, -Fleet Streetin kapakkain kävijässä, tupakkapakinain syöttäjässä -- -todellisen gentlemannin, joka oli mahdoton mihinkään alhaisuuksiin, -mutta luotu kaikkia jaloja tekoja varten. - -Hänen läheisyydessään muuttui elämä kauniiksi ja herttaiseksi, -kohteliaisuuden, hellätuntoisuuden ja yksinkertaisuuden kouluksi. - -Saavutettuani selvemmän käsityksen ihmisten ominaisuuksista, olen -usein itseltäni kysynyt: eikö olisi ollut parempi, jos hänen -luonteessaan olisi ollut enempi maallista sekotusta ja eikö hän siten -olisi paremmin täyttänyt tämän arkipäiväisen maailman vaatimuksia. -Silloin näyttivät nämä molemmat ystäväni olevan luodut toisilleen. - -Hän vetosi kaikkeen jaloon Cyrilin luonteessa, ja Cyril kunnioitti -häntä peittelemättömällä jumaloimisella, joka vähemmän ylevämielisen -miehen puolelta olisi näyttänyt teeskentelyltä, ja jonka hän otti -vastaan suloisella tyydytyksellä, jollaisella Artemis mahtoi -tervehtää Endymionin suosiota. - -He eivät olleet muodollisesti kihloissa. Cyriliä näytti pelottavan -rakkautensa hautaaminen hääajatuksiin. Hänelle oli rakastettunsa -pikemmin naisellisuuden ihanne kuin nainen lihaa ja verta. Hänen -rakkautensa oli hänen uskontonsa; sen kokoonpanossa ei ollut -jälkeäkään maallisesta intohimosta. - -Jos olisin maailmaa tuntenut paremmin, olisin nähnyt lopun edeltä -päin; sillä ystäväni suonissa virtasi punainen veri; ja ah, me -unelmoimme runoelmiamme, emme niitä elä. Mutta silloin olisi ajatus, -että toinen nainen saattoi astua heidän väliinsä, näyttänyt minusta -naurettavalta. Otaksumista, että tämä toinen nainen voisi olla -Geraldine Fawley, olisin pitänyt loukkauksena katseeni terävyyttä -kohtaan; tämä on jutussa sellainen kohta, jota en vielä tänäänkään -ymmärrä. - -Että tyttö veti häntä puoleensa, että hän kernaasti viivähti tämän -läheisyydessä, nähdäkseen tumman hehkun lehahtavan tämän kasvoille -ja jälleen katoavan, koettaakseen houkutella tulta tämän tummiin -silmiin, se oli jotakin toista ja aivan ymmärrettävää; sillä -tyttö oli ihmeen sievä ja häikäisevän, hekumallisen kaunis; hänen -kauneutensa houkutteli ja vaati samalla taisteluun. Mutta hänessä -näki jotakin muuta kuin elävän olennon, silloin sysäsi hän luotaan. -Väliin, kun päämäärä näytti hänestä ponnistuksen arvoiselta, -verhoutui hän kyllä eräänlaiseen oikulliseen vienouteen; mutta hänen -näyttelemisensä oli aina taitamatonta ja liioteltua ja saattoi -eksyttää ainoastaan houkkion. - -Cyril ainakaan ei antanut sillä itseään pyydystää. Eräänä iltana -olivat he erään tyhjäntoimittajakokouksen aikana -- kokoonnuimme -muuten enemmän tuttavuudesta kuin minkään yhteisen merkin alla --- melkoisen ajan keskustelleet keskenään, kunnes minä, Cyriliä -puhutellakseni, ventturoin heidän luoksensa. Heitä lähetessäni -poistui tyttö, sillä hänen vastenmielisyytensä minua kohtaan oli yhtä -suuri kuin minun häntä kohtaan -- mikä kentiesi oli hyväksi minulle. - -"Neiti Fawley näyttää pitävän kahden seuraa kolmen seuraa parempana", -huomautin poistuvan jälkeen silmäillen. - -"Pelkään, että hän huomaa sinussa jotakin, jota nimitetään -antisympaatisiksi aineksiksi", vastasi hän nauraen. - -"Pidätkö hänestä?" kysäsin hieman tuimasti. - -Hän naulasi silmänsä tyttöön; tämä seisoi eteisen ovella ja puhutteli -erästä pientä mustapartaista miestä, joka hänelle juuri oli esitetty. -Muutaman hetken perästä menivät he käsikynkätysten ulos ja Cyril -kääntyi minuun. - -"Pidän häntä", vastasi hän, pakotettuna puhumaan sangen hiljaa, -"olentona, johon on ruumiistunut kaikki paha, mitä naisessa piilee. -Ennen vanhaan olisi hän ollut joku Kleopatra, joku Theodora, joku -Delila. Tänään, tilaisuuden puutteessa, on hän 'viekas nainen', joka -koettaa kaivaa itselleen tietä seuraelämään -- ja vanhan Fawleyn -tytär. Olen väsynyt -- lähtekäämme kotiin." - -Hänen viittauksensa sukuperään oli merkitsevä. Harvan ihmisen johtui -mieleen yhdistää älykästä, kaunista Geraldine Fawleytä "lurjus -Fawleyn" kera, juutalaisen luopion, entisen vankilan asukkaan ja -nurkkasaksan; ja tämä, joka odotti tyttärestään jotakin, varoi -olemasta hänelle vastuksiksi eikä koskaan näyttäytynyt hänen -seurassaan. Mutta kukaan, joka isän oli kerrankaan kohdannut, ei -voinut tätä sukulaisuutta unhottaa hänen tytärtään puhutellessaan. -Vanhemmat kasvot olivat täydessä julmuudessaan, viekkaudessaan -ja ahneudessaan piirre piirteeltä, viiva viivalta jäljennetyt -nuoremmissa. Oli kuin luonto olisi taiteellisessa oikussaan ottanut -tehtäväkseen muodostaa inhottavuuden ja kauneuden juuri samasta -aineesta. Miehen irvistelyn ja tytön hymyilyn välillä -- missä oli -erotus? Anatoomikin olisi joutunut ymmälle tätä todistaessaan, ja -kuitenkin ensimäinen inhotti jokaista, mutta useimmat miehet olisivat -antaneet mitä tahansa toisen saadakseen omakseen. - -Cyrilin vastaus rauhotti minua toistaiseksi. Hän tapasi tytön usein, -kuten luonnollista oli. Tyttö oli jonkunlainen maineen saavuttanut -laulajatar ja meidän seurapiirimme, kuten tavallisesti sanotaan, -"kirjallistaiteellinen." Ollakseni oikeudenmukainen tyttöä kohtaan --- hän ei kuitenkaan koettanut hurmata ystävääni tai olla häntä -kohtaan sievän viehättäväkään. Itse asiassa näytti hän kaikin voimin -koettavan näyttää luontaisia -- toisin sanoen: erittäin inhottavia -puoliaan. - -Palatessamme erään ensi-illan jälkeen teatterista, tapasimme heidät -eteisessä. Seurasin Cyriliä jonkun matkan päässä, mutta kun hän -pysähtyi tyttöä puhuttelemaan, jouduin väentungoksen mukana aivan -heidän luoksensa. - -"Tuletteko huomenna Leightonille?" kuulin ystäväni kysyvän. - -"Kyllä", vastasi tyttö. "Ja toivon, ettette te tulisi." - -"Miksi en?" - -"Koska olette narri ja ikävystytätte minua." - -Tavallisissa olosuhteissa olisin pitänyt puheen leikkinä -- se kuului -sukkeluuksiin hänen lajiaan -- mutta kasvoille levisi suuttumuksen ja -harmin pilvi. Hän ei virkannut mitään. En tahtonut heille ilmaista, -että olin kuullut. Koetin uskoa, että ystävääni vain huvitti koko -tapaus, mutta nämä selitykseni eivät minua tyydyttäneet. - -Seuraavana iltana menin itse Leightonille. Grantit olivat kaupungissa -ja Cyril söi heidän kerallaan. Huomasin, etten tuntenut täällä monta -ihmistä, ja tuttavista en paljon välittänyt. Olin aikeissa lähteä -tieheni, kun neiti Fawleyn nimi ilmoitettiin. Olin aivan oven suussa -ja hänen täytyi pysähtyä minua puhuttelemaan. Vaihdoimme muutamia -puheenparsia. Hän joko rakasteli miestä tai oli häntä kohtaan ilkeä. -Yleensä puhui hän kanssani katsomatta minuun, ja nyökkäili ja hymyili -samalla ihmisille ympärillään. Olen nähnyt useita naisia, jotka ovat -yhtä epäkohteliaita, mutta eivät voi vapauttaa itseään viasta kuten -hän. Hetkiseksi hän sentään käänsi silmänsä minuun. - -"Missä on ystävänne?" kysyi hän. "Ajattelin, että olisitte -eroamattomat." - -Silmäsin häneen kummastuneena. "Hän syö tänään jossakin muualla", -vastasin. "Luulen, ettei hän tule." - -Hän nauroi. Luulen että pahinta tässä naisessa on hänen naurunsa; se -ilmaisi niin paljo julmuutta. - -"Minä luulen, että hän tulee", sanoi hän. - -Tämä ärsytti minua epäkohteliaisuuteen. Hän aikoi lähteä; sulin hänen -tiensä ja pysähdytin hänet. - -"Miksi niin luulette?" kysyin minä, ja ääneni -- sen tiedän -- -ilmaisi levottomuutta, jota tunsin hänen vastauksensa johdosta. Hän -katsoi minua suoraan kasvoihin, hänellä oli muuan hyve, hyve, johon -nähden eläimet ovat ihmistä etevämmät -- hän oli suora. Hän tiesi, -etten voinut häntä sietää -- että häntä vihasin, olisi kai sattuvampi -sanoa, jollei se kuuluisi vanhanaikaselta -- ja hän ei salannut, että -hän sen tiesi ja maksoi samalla mitalla. - -"Siksi, että minä olen täällä", vastasi hän. "Miksi ette pelasta -häntä? Eikö teillä ole mitään vaikutusta häneen? Sanokaa sille -pyhimykselle, että hän pitäköön kultasensa -- minä en tahdo häntä. -Kuulittehan, mitä eilen illalla sanoin hänelle. Minä menen hänen -kanssansa naimisiin ainoastaan hänen asemansa tähden ja rahojen -tähden, joita hän voi ansaita, jos hän ahkeraan työskentelee eikä -näyttele narria. Kertokaa hänelle mitä olen sanonut -- en tee sitä -tyhjäksi." - -Hän meni pois, tervehtiäkseen erästä elähtänyttä lordia hymyillen, -ja minä tuijotin hänen jälkeensä, kuten pelkään, jokseenkin hölmön -näköisenä, kunnes muutamia nuoria miehiä tuli irvistellen luokseni ja -kysyivät, olinko nähnyt henkiä tai lyönyt hullun veikan. - -Minun ei tarvinnut odottaa. En tuntenut mitään uteliaisuutta. Jokin -sanoi minulle, että nainen oli puhunut totta. Näin ystäväni saapuvan -ja vetelehtivän naisen ympärillä kuin koira, odottaen ystävällistä -sanaa tai sen puutteessa potkaisua. Tiesin, että hän näki minut, -ja tiesin, että tämä seikka lisäsi hänen intoaan. Vasta kadulle -päästyämme puhuttelin häntä. Hän säpsähti, kun häntä kosketin. Me -molemmat emme olleet mitään hyviä näyttelijöitä; hänellä täytyi olla -paljo lukemista kasvoissani, ja huomasin että hän oli lukenut; ja -me kävelimme äänettöminä rinnatusten. Minä tuumailin, mitä minun -olisi sanottava, kysyin itseltäni, saisinko aikaan hyötyä vai -vahinkoa -- ja toivoin, että olisimme jossakin muualla, emme vain -tällä hiljaisella, elämää uhkuvalla kadulla, jollaisilla on niin -paljo näkymätöntä. Vasta kun olimme saapuneet melkein Alberlhalleen, -katkaisimme äänettömyyden, ja ensiksi puhuin minä. - -"Luuletko, etten kaikesta tästä ole jo itseäni nuhdellut?" sanoi hän. -"Luuletko, etten tiedä, että olen kirottu narri, moukka, valehtelija? -Mitä hittoja pyhittää siitä enää lörpötellä!" - -"Mutta minä en sitä ymmärrä!" sanoin minä. - -"Et", vastasi hän, "koska olet narri, koska olet oppinut minua -tuntemaan vain yhdeltä puolelta. Sinä pidät minua gentlemannina, -jonka suonissa juoksee vain puhdasta vettä, koska pidän suuremmoisia -puheita ja olen täytenään jaloja tunteita. Ai, sinä pässinpää, -itse pirukin voisi sinut narrata. Hänellä ovat kauniit oikkunsa, -hän loruaa kuin pyhimys ja hän lukee rukouksia meidän kanssamme. -Muistatko vielä ensimäisen yön vanhan Fauerbergin luona? Pistit -tuhman pääsi makuuhuoneeseen ja näit minut polvillani vuoteen edessä, -toisten poikien seistessä vieressä irvistellen. Sinä suljit hiljaa -oven -- sinä ajattelit, etten olisi sinua nähnyt. En rukoillut -- -koetin vain rukoilla." - -"Se todisti että sinulla ainakin oli rohkeutta, jollei se mitään -muuta todista", vastasin. "Useimmat pojat eivät olisi sitä lainkaan -koettaneetkaan, ja sinä teit sen." - -"No niin", vastasi hän. "Olin luvannut sen äidilleni ja tein sen. -Vanha sieluparka, hän oli yhtä yksinkertainen kuin sinäkin. Oletko -unhottanut, että tapasit minut eräänä lauvantaina iltapäivällä, kun -ahdoin sisääni leivoksia ja marmeladeja?" - -Nauroin tälle muistolle, vaikka -- Jumala sen tietää -- en ollut -lainkaan naurutuulella. Olin tavannut hänen edessään leivoksia -sellaisen kasan, että ne olisivat riittäneet tekemään hänet sairaaksi -koko viikoksi, ja antanut hänellä korvapuustin ja heittänyt koko -kasan kadulle. - -"Äiti antoi minulle viikottain taskurahaa puolen kruunua", jatkoi -hän, "ja minä sanoin pojille, ettei minulla ollut kuin ainoa -killinki, voidakseni muiden 18 pencen edestä häiritsemättä ahtaa -makeisia sisääni. Olin jo silloin aika pikku elukka." - -"Ne olivat vain koulupoikakujeita", huomautin, "ja se oli -luonnollista kyllä." - -"Niin", vastasi hän, "ja nämä ovat miehen kujeita ja luonnollisia -kyllä; ja kuitenkin tärvelee hän elämäni ja muuttaa minut miehestä -eläimeksi. Suuri luoja, etkö luule minun tietävän, mitä tämä nainen -tulee minulle tekemään? Hän tulee minut vetämään alas, alas, alas -aina omalle tasalleen; kaikki ajatukseni, kaikki kunnianhimoni, koko -elämäntyöni kaupiskellaan vakinaiseen lääkärintoimeen maksavain -potilasten keskuudessa. Minä tulen huolehtimaan ja suunnittelemaan, -miten saisin suuret tulot, jotta voisimme elää kuin pari lihavia -olentoja, pukeutua loisteliaasti ja asettaa hyvinvointimme -nähtäväksi. Mikään ei tule häntä tyydyttämään, tuollaiset naiset -ovat imumatoja; heidän ainoa huutonsa on: anna, anna, anna! Niin -kauvan kuin voin hankkia rahaa, tulee hän minua sietämään, ja sitä -hänelle saadakseni, tulen minä myymään sydämeni, aivoni, sieluni. Hän -sälyttää itsensä jalokivillä ja kulkee puolialastonna talosta taloon, -veikistelläkseen jokaiselle miehelle, jonka kohtaa; tätä sanovat -sellaiset naiset 'elämäksi.' Ja minä peityn hänen taaksensa, joudun -jokaisen narrin pilkaksi, jokaisen miehen halveksimisen esineeksi." - -Hänen kiihkeytensä sai sanat, joita en ollut saattanut sanoa, -näyttämään laimeilta ennenkuin ne olivat sanotutkaan. Mitä -tepsivämpiä syitä saatoinkaan esittää kuin hän jo itse oli esittänyt. -Tiesin jo hänen vastauksensa kaikkeen, mitä väittäisinkään. - -Minun erehdykseni oli ollut, kun pidin häntä erilaisena kuin muita -miehiä. Aloin käsittää, että hän oli samallainen kuin me muutkin: -puoleksi enkeli, puoleksi paholainen. Mutta uutuus, joka minulle -paljastui, oli: mitä korkeampi on ensimmäinen, sitä alhaisempi -jälkimmäinen. Näyttää kuin luonnon täytyisi asettaa teoksensa -tasapainoon, mitä lähemmäksi taivasta lehvät kohoavat, sitä -syvemmälle syöpyvät juuret pimeyteen. Tiesin, ettei hänen intohimonsa -tähän naiseen lainkaan muuttanut hänen todellista rakkauttaan. Toinen -oli henkinen, toinen eläimellinen intohimo. Muisto tapauksista, jotka -minua olivat ällistyttäneet, palasi valaisemaan mieltäni. Muistin, -kuinka usein öillä, jolloin olin työskennellyt aamupuolelle yötä, -kuulin hänen askeleidensa -- raskaina ja epävarmoina -- kulkevan -oveni editse; kerran olin eräässä likaisessa Lontoon kaupunginosassa -kohdannut erään, joka merkillisesti oli hänen näköisensä. Olin häntä -seurannut, saadakseni häntä puhutella, mutta miehen sameat silmät -olivat tuijottaneet minuun vihaisesti, ja minä olin kääntynyt pois -ja soimannut erehdykseni vuoksi itseäni narriksi. Mutta nyt, kun -silmäilin kasvoihin rinnallani, nyt ymmärsin. - -Ja sitte kohosivat silmieni eteen kasvot, jotka paremmin tunsin, -innokkaat, jalot kasvot, joiden paljas näkeminenkin teki hyvää. -Olimme saapuneet eräälle pienelle, pahalle haisevalle kadulle, joka -vie Leicester Squarelta Holborniin. Tartuin hänen olkapäihinsä -ja painoin hänen selkänsä kirkkoaitaa vasten. Olen unhottanut -mitä sanoin. Olemme kummallisia seoksia; muistin arkaa, kömpelöä -poikaa, jonka päähän olin päntännyt ja ammentanut tietoja vanhalla -Fauerbergillä: nauravaa kaunista poikaa, jonka olin nähnyt kasvavan -mieheksi. Ravintola, jossa me hänen oxfordilaisina päivinään -useimmiten olimme käyneet, jossa sydämemme olimme toisillemme -vuodattaneet, oli tämän kadun varrella, jossa seisoimme; halusin -häntä torua ja hänen kanssaan itkeä, häntä ravistella ja kietoa -käsivarteni hänen ympärillensä. Keskustelin hänen kanssaan, -hätyyttelin häntä ja annoin hänelle nimiä, joita suuhuni sattui. Joku -ohitse kulkeva poliisi, koska oli hänkin luonnostaan erehtyväinen, -suuntasi lyhtynsä meihin ja neuvoi meitä menemään kotiin. Me -nauroimme, ja tämä nauru teki jälleen Cyrilin omaksi itsekseen, ja -me astelimme tanakoina Staple Inn'iä kohden. Hän lupasi minulle, -että hän lähtee pois huomisaamuna ensi junalla ja matkustelee neljä -viisi kuukautta, ja minä otin tehtäväkseni hänen sijastaan antaa -tarpeelliset selitykset. - -Tunsimme keskustelusta mieltemme keventyneen, ja kun hänen ovellaan -toivotin hänelle hyvää yötä, oli se todellinen Cyril Harjohn, jonka -kättä puristin -- todellinen Cyril, sillä mikä miehessä on parasta, -se hänen todellinen itsensä on. Jos ihmisellä on jokin tulevaisuus -ajallisuuden tuolla puolen, niin se hyvä, mikä hänessä on, se jää -kauvimmin elämään. Muut puolet hänestä kuuluvat maailmaan, ne jättää -hän jälkeensä. - -Hän piti sanansa. Seuraavana aamuna oli hän poissa enkä minä nähnyt -häntä enää koskaan. Sain häneltä kirjeitä -- ensin toivehikkaita -lujaa päättäväisyyttä täytenään. Hän ilmotti minulle, että oli -kirjottanut Elsbethille, ei kertonut hänelle kaikkea -- sillä hän -ei sitä ymmärtäisi -- mutta kuitenkin antanut tälle riittävän -selityksen; ja tytöltä sai hän suloisia, naisellisia kirjeitä -vastaukseksi. Minä pelkäsin, että Elsbeth tulisi olemaan kylmä ja -välinpitämätön; sillä usein on naisilla, joita ei itse kiusauskaan -liikuta, vain vähän hellyyttä ahdistetuille sieluille. Mutta hänen -hyvyytensä oli enemmän kuin passiivinen ominaisuus; hän rakasti -Cyriliä hartaammin, koska tämä häntä tarvitsi. Luulen että hän olisi -Cyrilin pelastanut omalta itseltään, jollei kohtalo olisi astunut -väliin ja ottanut asiaa hänen käsistään. Naiset kykenevät suuriin -uhrauksiin; luulen, että tämä nainen olisi saattanut itsensä alentaa, -jos hän siten olisi voinut rakastettunsa kohottaa. - -Mutta niin ei ollut käyvä. Cyril kirjoitti minulle Intiasta. En ollut -Fawleytä tavannut pitkään aikaan ja hän oli häipynyt mielestäni, -kunnes eräänä päivänä useampien viikkojen jälkeen käsiini osui vanha -teatterilehti ja siitä luin, että neiti Fawley oli matkustanut -Kalkuttaan, jossa hän oli sitoutunut pitemmän aikaa näyttelemään. - -Minulla oli Cyrilin viimeinen kirje taskussani; istuuduin ja laskin -päiviä. Neiti Fawleyn täytyi, päivää ennen hänen lähtöään saapua -Kalkuttaan. Oliko se naisen puolelta tarkotus vai sattuma, en ole -saanut koskaan tietää -- nähtävästi oli se jälkimäinen, sillä -maailmassa on olemassa sallimus, joka säätää loppumme. - -En saanut enää mitään tietoa hänestä, odotinkaan tuskin sellaista, -kun kolme kuukautta myöhemmin eräs yhteinen tuttavamme pysähdytti -minut klubin rappusilla. - -"Oletko kuullut uutisia nuoresta Harjohnista?" sanoi hän. - -"En", vastasin. "Onko hän nainut?" - -"Nainut?" matki hän. "Ei -- se raukka on kuollut." - -"Luojan kiitos!" pyöri huulillani, mutta onneksi sen pidätin. "Kuinka -se on tapahtunut?" kysyin. - -"Eräällä metsästysretkellä -- jonkun rajahin luona siellä. Oli jäänyt -pyssyineen retkottamaan johonkin risukkoon. Luoti oli mennyt hänen -päänsä lävitse." - -"Hyvä isä!" sanoin. "Kuinka surullista!" En tiennyt sillä hetkellä -muutakaan, mitä sanoa. - - - - -Mies, joka eli muille. - - -Ensi kertaa keskenämme puhellessamme, istui hän maassa nojaten -selällään pajun tyveen ja tupakoi. Hän tupakoi sangen verkkaan, mutta -sangen tunnollisesti. Jokaisen vedon jälkeen otti hän piippupahasensa -suustaan ja hätisteli lakillaan savun pois. - -"Voitko pahoin?" kysyin häneltä erään puun takaa valmistautuen -samalla juoksemaan tieheni, sillä isojen poikain vastaukset pienten -ilkeyksiin ovat sitä lajia, että niiden tieltä parhaiten väistyy. - -Hämmästyksekseni -- ja kevennyksekseni, sillä toisella silmäyksellä -huomasin, etten ollut ottanut riittävästi huomioon hänen koipiensa -pituutta -- näytti hän pitävän kysymystäni luonnollisena ja -soveliaana ja vastasi peittelemättömällä avomielisyydellä: "En vielä." - -Halusin häntä lohduttaa -- jonka tunteen hän näytti ymmärtävän -ja olevan siitä kiitollinen. Astuen esiin puuni takaa istuuduin -vastapäätä häntä ja katselin häntä kotvan äänetönnä. Äkkiä sanoi hän: -"Oletko koskaan koettanut juoda olutta?" - -"En", tunnustin. - -"Oh, se on hirveää", vastasi hän ehdottomasti väristen. Unhottaen -nykyiset huolensa menneisyyden katkerain muistojen tähden, tuprautti -hän sen päälle varomattomasti ja kiihkeästi savua piipustaan. - -"Juotko sitä usein?" tiedustin. - -"Kyllä", vastasi hän synkästi. "Kaikki pojat toisella luokalla juovat -olutta ja polttavat tupakkaa." - -Hänen kasvoilleen levisi viheriä vivahdus. Hän nousi äkkiä ja meni -pensaikkoa kohden. Mutta ennenkuin hän ehti sinne, pysähtyi hän ja -käänsi päänsä minuun, kumminkaan kokonaan kääntymättä. - -"Jos minua seuraat, poikanen, tai kurkistelet jälkeeni, saat -korvatillikan", sanoi hän ja katosi pahasti nikotellen. - -Kouluaikamme päätyttyä hän läksi enkä tavannut häntä sen jälkeen, -ennenkuin molemmat olimme nuoria miehiä. Sitte törmäsin eräänä -päivänä Oxford Streetillä hänen kanssaan yhteen, ja hän pyysi -minua käymään hänen luonaan ja viettämään muutamia päiviä hänen -sukulaistensa luona Surreyssa. - -Minusta hän näytti kalpealta ja alakuloiselta ja hän huokasi -tuontuostakin. Kulkiessamme niittyjen lävitse oli hän koko joukon -iloisempi, mutta saavuttuamme talon portille näytti hän muistavan -jotakin ja alkoi jälleen huokailla. Hän ei syönyt mitään, siemasi -vain lasin viiniä ja murenteli palasen leipää. Huomasin sen -huolekseni, mutta hänen sukulaisensa -- naimaton täti, joka hoiti -taloutta, kaksi vanhempaa sisarta ja heikkonäköinen orpana, joka -oli jättänyt miehensä Intiaan -- olivat ilmeisesti ihastuneita. He -silmäilivät toisiaan, nyökäyttelivät päitään ja hymyilivät. Kuinka -ollakaan, sattumalta hän tuli nielaisseeksi jonkun kuoren, ja heti -näyttivät kaikki hätääntyneiltä ja hämmästyneiltä. - -Salissa kysyin erään laulun aikana, jonka hänen orpanansa lauloi, -hänen tädiltään tätä seikkaa. - -"Miten hänen laitansa on?" sanoin. "Onko hän sairas?" - -Vanha neiti nauraa hykersi. "Vielä kerran olette tekin samoin", -kuiskasi hän veitikkamaisesti. - -"Milloin?" kysyin aika ällistyneenä. - -"Kun rakastutte", vastasi hän. - -"Onko hän rakastunut?" kysyin hetkisen vaiettuani. - -"Ettekö voi sitä nähdä?" vastasi hän halveksivasti. - -Olin nuori mies, ja tämä asia kiinnitti mieltäni. "Eikö hän syö -päivällistä koskaan, ennenkuin on siitä päässyt?" kysäsin. - -Hän katsoi minuun terävästi, mutta tuli ilmeisesti siihen päätökseen, -että olin vain yksinkertainen. "Odottakaa, kunnes aikanne tulee", -vastasi hän. "Ette ajattele paljo ruokaa -- kun todella rakastutte." - -Yöllä puolen kahdentoista korvilla luulin kuulevani askelia -käytävästä, ja ovelle hiivittyäni ja sen avattuani näin ystäväni -vartalon yötakissa ja tohveleissa katoavan portaista alas. Arvelin, -että suru oli hänen aivonsa sekoittanut ja että hänellä olisi -taipumusta unissakäymiseen. Osaksi uteliaisuudesta, osaksi häntä -vartioidakseni, vetäisin housut jalkaani ja seurasin häntä. - -Hän asetti kynttilänsä kyökin pöydälle ja meni lankasuoraan -ruokakamarin ovelle, josta hän sitte myöhemmin pistäysi esiin, -käsissään kaksi naulaa raavaslihaa lautasella ja litran verran olutta -haarikassa; ja minä vetäydyin pois hänen haeskellessaan pielestä. - -Olin saapuvilla hänen vihkiäisissään, joissa hän näytti olevan -ihastunut katselemiseen kuten saattoi todella uskoa kenestäkään -inhimillisestä olennosta; ja viidentoista kuukauden jälkeen -äiysin ilmoituksen "Syntyneiden" osastossa Timeslehdessä ja kävin -palatessani Citystä kotiin hänen luonaan onnittelemassa. Hän käveli -eteisessä edestakaisin, hattu päässä, ja samalla sattumalta nautti -jokseenkin vähän viehättävää ateriaansa, johon kuului kylmää -lampaankylkeä ja lasi limonaadia, ja joka oli katettu muutamalle -tuolille. Nähdessäni, että keittäjätär ja palvelustyttö harhailivat -talossa ympärinsä -- ilmeisesti ikävissään työn puutteessa, ja että -ruokahuone, jossa hän olisi ollut paljoa vähemmän tiellä, oli tyhjä -ja täydessä järjestyksessä, en ensin voinut käsittää, miksi hän -tahallaan söi noin epämukavasti. Pidin kuitenkin tuumailuni omana -hyvänäni ja kyselin äidistä ja lapsesta. - -"Se ei olisi voinut käydä paremmin", vastasi hän ähkäisten. "Tohtori -sanoo, ettei hän ole koko toimintakautenaan tavannut tyydyttävämpää -tapausta." - -"Minua ilahduttaa sitä kuulla", vastasin; "pelkäsin, että olisit -kovasti huolestunut." - -"Huolestunut!" huudahti hän. "Rakas poikaseni, en tiedä, seisonko -päälläni vai jaloillani. Tämä on ensimäinen ravinto, jonka olen 24 -tuntiin ottanut huulilleni." - -Samassa näyttäytyi hoitajatar ylhäällä portaissa. Hän juoksi tämän -luo, touhuissaan kaataen limonaadilasin kumoon: - -"Kuinka on laita?" kysyi hän kiihkeästi. "Onko kaikki hyvin?" - -Vanha nainen vilkasi häneen ja kylmään lampaankylkeen ja hymyili -hyväksyvästi. - -"Hän voi mainiosti", vastasi nainen, lyöden häntä äidillisesti -olalle. "Älkää olko huolissanne!" - -"En voi olla huolehtimatta, rouva Jobson", vastasi huolestunut isä, -istuutuen alimmalle portaalle ja nojaten päänsä porraskaiteeseen. - -"Luonnollisesti ette voi", sanoi rouva Jobson ihaillen. "Ettekä olisi -oikea mieskään, jos olisi toisin." - -Nyt aloin aavistaa, miksi hänellä oli hattu päässänsä ja miksi hän -söi kylmää lampaankylkeä eteisessä. - -Seuraavana kesänä vuokrasivat he kauniin vanhan talon Berkshiressä ja -kutsuivat minut käymään luonansa eräänä sunnuntai-iltana ja jäämään -maanantaihin saakka. Heidän asuntonsa oli virran rannalla ja niin -saavuin heille urheilupuvussani. Hän kohtasi minut puutarhassa. -Hänellä oli kävelytakki ja valkoset liivit, ja huomasin hänen -vilkkuvan alituisesti minuun syrjäkariin ja näytti hänellä olevan -jokin huoli sydämellään. Kuului ensimäinen aamukellon humahdus, ja -silloin sanoi hän: "Sinullahan ei ole säällistä pukua mukanasi' -- -vai onko?" - -"Säällistä pukua", huudahdin ja pysähdyin hieman ällistyneenä. "Oh -- -onko jokin paikka revennyt?" - -"Ei -- ei sitä", selitti hän. "Tarkotan kirkkopukua." - -"Kirkko --!" sanoin. "Ethän toki mene kirkkoon näin kauniina päivänä? -Olin vakuutettu, että pelaisit tennistä tai purjehtisit virralla. -Teithän niin aina ennenkin." - -"Niin", vastasi hän ja koputti hermostuneesti ruusupensasta -ruiskulla, jonka hän oli nostanut maasta. "Katsos -- ei se -oikeastaan ole meidän tähtemme. Maud ja minä tahtoisimme kyllä, -mutta keittäjättäremme -- hän on skotlantilainen ja hieman ankara -mielipiteiltään." - -"Ja tahtoo ehdottomasti, että menette joka pyhäaamu kirkkoon?" -tutkistelin. - -"No", vastasi hän, "hän pitää sitä kummallisena, jollemme niin -tee, ja niinpä teemme sen yleensä, juuri aamulla -- ja illalla. Ja -iltapäivisin käy meillä muutamia kyläntyttöjä ja me laulamme hieman -j.n.e. En mielelläni loukkaa kenenkään tunteita, mikäli vain voin sen -välttää." - -En sanonut mitä ajattelin, vaan ainoastaan: "minulla on kyllä -mukanani sekin puku, jota eilen kannoin. Voin pukeutua siihen, jos -tahdot." - -Hän lakkasi ruusupensasta kopistelemasta ja rypisti kulmiaan. - -"Ei", sanoi hän päätänsä pudistaen. "Pelkään, että se loukkaisi -häntä. Tiedän, että se on minun syyni", lisäsi hän katuvasti. "Minun -olisi pitänyt sanoa se sinulle." Sitte tuli jotakin hänen mieleensä, -"Olisiko siitä sinulle mitään haittaa", sanoi hän, "jos tekeytyisit -sairaaksi ja jäisit vuoteeseen, vain täksi päiväksi?" - -Selitin, ettei omatuntoni sallisi minun ottaa osaa tuollaiseen -petokseen. - -"Sitä jo ajattelinkin", vastasi hän. "Minun täytyy asia heille -selittää. Luulenpa, että sanon sinun unhottaneen matkareppusi. En -soisi keittäjättären ajattelevan meistä pahaa." - -Myöhemmin kuoli eräs hänen sukulaisensa ja jätti hänelle suuren -maatilan Yorkshiresta. Hän tuli "kreivillisen suvun" pääksi ja -silloin alkoivat hänen todelliset surunsa. - -Toukokuusta elokuun puoliväliin -- ottamatta lukuun muuatta -onkimatkaa, joka tuotti hänelle kosteat jalat ja nuhan -- oli -hänen elämänsä jokseenkin rauhallista. Mutta aikaisesta syksystä -myöhään kevääseen oli hänellä rasittavasti työtä. Hän oli lihavahko -mies, häntä hermostuttivat ampuma-aseet, ja kuusituntinen marssi, -raskas pyssy olallaan, yli metsäisten ketojen, seurassaan joukko -häikäilemättömiä miehiä, jotka ampua paukuttelivat tuuman päästä -toistensa nenän editse, kidutti häntä ja vei hänen voimansa aivan -loppuun. Kylminä syysaamuina täytyi hänen nousta aamulla neljän -aikaan vuoteestaan ketunpoikasia ajamaan; kaksi kertaa viikossa läpi -talven -- paitsi milloin kova pakkanen soi hänen hieman levähtää --- täytyi hänen samota koiraparven perästä. Että hän pääsi ilman -pahempia vammoja kuin mustelmia ja lieviä pudistuksia selkärangassa, -siitä sai hän kiittää sitä, että onnekseen oli pieni ja lihava. -Vaikeita esteitä kohdatessaan sulki hän silmänsä ja ratsasti suorana. - -Eikä hän koskaan valittanut. - -"Kun on maalaisgentlemanni", sanoi hän, "täytyy käyttäytyä, kuten -maalaisgentlemanni ja kärsiä koleat silkosen keralla." - -Onnettomuudekseen hän satunnaisilla yrityksillä lisäsi omaisuutensa -kaksinkertaiseksi, ja hänen oli välttämätöntä astua parlamenttiin, -vieläpä lisäksi hankkia jahtialuskin. Parlamentissa sai hän -päänkipuja ja alus teki hänet sairaaksi. Siitä huolimatta täytti -hän sen joka kesä joukolla kallispalkkaista väkeä, joka häntä -ikävystytti, ja purjehti kiduttavaksi kuukaudeksi Välimerelle. - -Eräällä ristiretkellä panivat hänen vieraansa aluksella toimeen -suurinta huomiota herättävän pelirettelön. Hän itse oli sulkeutuneena -hyttiinsä eikä tiennyt siitä mitään; mutta vastustuslehdet käyttivät -juttua hyväkseen ja mainitsivat alusta "uivaksi helvetiksi" ja -"poliisisanomat" esittivät hänen kuvansa kunniasijalla viikon -päärikoksellisena. - -Myöhemmin joutui hän erääseen ryhmään, jota hallitsi muuan -paksuhuulinen kandidaatti. Hänen mielikirjallisuutensa oli tähän asti -ollut Corellin ja "Tit-Bitsin" tapainen; nyt luki hän elleredithiä -ja keltaista kirjaa ja koetti niitä ymmärtää; ja Gaietyn sijaan oli -hänellä tilattu paikkansa Independent-Teatterissa ja hän "ravitsi -sieluaan" hollantilaisella Shakespearella. Taiteessa rakasti -hän kaunista tyttöä talon edustalla, taustalla naimakelpoinen -nuorukainen, tai lasta ja koiraa, jotka leikkivät. - -He ottivat hänet mukaansa Wagnerjuhliin ja Burne-Jones'in yksityisiin -näyttelyihin. He tutustuttivat hänelle kaikki toisen luokan -runoilijat. He pänttäsivät kohtia kaikista Ibsenin kappaleista hänen -päähänsä. He veivät hänet taiteellisten seurapiirien sielukkaimpiin -keskuksiin. Hänen päivänsä olivat yhtä ainoaa pitkää kemua toisten -nautintojen alalla. - -Eräänä aamuna tapasin hänet, kun hän tuli alas taideklubin -portaita. Hän näytti väsyneeltä. Hän aikoi juuri mennä erääseen -yksityisnäyttelyyn uuteen taidepalatsiin. Iltapäivällä oli hänen -käytävä jossakin harrastajain esityksessä, jonka antoi Shelleyseura -"Censissä." Sitte seurasi kolme kirjallista ja taiteellista -vastaanottoa, ateria erään italialaisen nabobin luona, joka ei -osannut puhua sanaakaan englanninkielellä, "Tristan ja Isolde" Covent -Garden Theatterissa ja tanssijaiset lordi Salisburyn luona päivän -päätteeksi. - -Laskin käteni hänen hartioilleen. "Tule mukaani Epping Forestiin", -sanoin. "Sinne lähtee neljän hevosen vetämä break yhdentoista aikaan -Charing Crossista. Nyt on lauvantai, ja joka tapauksessa siellä on -joukko ihmisiä. Häviän sinulle jonkun keilapelin ja heittelemme -kokospähkinöitä. Sinulla on oikein taitava käsi kokospähkinäin -heitossa. Voimme syödä siellä aamiaista, palata seitsemän aikaan, -aterioida Trocaderossa, viettää iltaa Empiressä ja naukata illallista -Savoyssa. Mitä sanot siihen?" - -Hän seisoi epäröiden portailla, kaihoisa katse silmissään. - -Hänen vaununsa tulivat rappusten eteen ja hän säpsähti kuten unistaan -heräten. - -"Rakas poikaseni", sanoi hän. "Mitä ihmiset sanoisivatkaan!" Ja -kättäni puristaen astui hän vaunuihin ja ovi sulkeutui hänen -jälkeensä. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Viehättävä rouva y.m. luonnekuvia, by -Jerome K. Jerome - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK VIEHÄTTÄVÄ ROUVA Y.M. LUONNEKUVIA *** - -***** This file should be named 50891-8.txt or 50891-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/0/8/9/50891/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/50891-8.zip b/old/50891-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 5890a06..0000000 --- a/old/50891-8.zip +++ /dev/null |