diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50695-8.txt | 7038 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50695-8.zip | bin | 162816 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 7038 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..f6b73b0 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #50695 (https://www.gutenberg.org/ebooks/50695) diff --git a/old/50695-8.txt b/old/50695-8.txt deleted file mode 100644 index da535c1..0000000 --- a/old/50695-8.txt +++ /dev/null @@ -1,7038 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Muistelmia vuosien 1808-1809 sodasta, by -Kaarle Alfred Castrén - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - -Title: Muistelmia vuosien 1808-1809 sodasta - -Author: Kaarle Alfred Castrén - -Release Date: December 15, 2015 [EBook #50695] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTELMIA VUOSIEN 1808-1809 *** - - - - -Produced by Tapio Riikonen - - - - - - -MUISTELMIA VUOSIEN 1808-1809 SODASTA - -Kansan suusta kokoillut - -K. A. Castrén - - - - - -Helsinki, -J. F. Frenckell ja Poika, -1865. - - - - - - - Imprimatur: _C. R. Lindberg_. - - - - -SISÄLLYS: - - A) Kahakat Kälviällä v. 1808. - B) Kenraal-adjutantti Bergenstråle'n retkestä. - C) Etelä-pohjalaisten sotaiset vehkeet v. 1808. - D) Hajapaikkaisia liikkeitä v. 1808. - I. Tapahtumia Saarijärvellä. - II. Kahakka Kapeen sillan luona Laukkaalla. - III. Tapahtumia Laukkaalla Walkolan kylässä. - IV. Koiviston tappelu Toukokuun 29. p. - V. Tapahtumia Keuruulla. - VI. Kahakka Alahärmässä. - VII. Kahakka Kantin keskievarissa. - VIII. Kahakka komppania-lakealla Ruovedellä. - IX. Tapahtumia Rautalammilta. - Viiteselitykset. - - - - -Alkulause. - - -Harvoin alhaisen sotilaan ansio tulee tai voikaan tulla historian -palstoihin, ja maamiehen pyrinnöt vielä harvemmin. Yhtäkaikki ne -kumpikin, ja varsinkin jälkimäiset, ovat kumoomattomia todistuksia -kansan hiljaisesta taistelusta olonsa ja elonsa edestä, ovat -etenkin tässä ikimuistettavassa uros-näyttelyssä liikuttavia ja -välttämättömiä välikuvauksia. Siveydellisessäkin suhteessa näyttää -jokapäiväisten tapahtumien kertominen olevan yhtä painavasta -vaikutuksesta kuin koskaan valtahistoriat, kun itsensä varjelemisen -into, rakkaus entiseen hallitukseen ja isämaanrakkaus synnytti nämä -rienteet, jotka alati ovat olevat sitä lähempänä rahvasta, kuin -ovat rahvaasta saaneet syntynsä. Jos asiaa katsoo sillä silmällä, -eivät kertomat rahvaan sotarienteistä suurin tarvitsekaan muuta -puolustusta, ja samassa näidenkin Muistelmain ilmestymisen oikeus -myönnetään. - -Haastanen ehkä ensin sanasen näiden Muistelmain keräyksestä -ylipäätänsä. Käydessäni useamman luona, sain tietää hiukan siltä -toisen tältä. Mutta näiden tietoin sovittaminen ja järjestäminen ei -ollutkaan helpointa, kun huomasin ukkoin juttuin ei pitävänkään yhtä, -kun huomasin äijä parkain muistin jo ajan hävityksistä pettävän. -Ei siinä muuta neuvoksi kuin panna jokaisen jutut rinnan ja sitten -seurata niiden antamia tietoja, jotka puheissaan paraiten sopivat -historian kertomuksen ja toistensa kanssa yhteen, ehkä asuivat eri -suunnilla pitäjäässä ja siis arvattavasti eivät olleet kuulleet -ainakaan kaikkea toisiltansa. Tämä oli, pait monta muuta seikkaa, -vaikeimpia töitä, joka vaati useampia käymisiä saman vanhuksen luona, -jotta saisi kaikki järjelliseen juoksuun ja tiedot sekä varmemmiksi -että täydellisemmiksi. On tuokin tukalimpia hankaluuksia, kun moni -vanhus pelkää haastella kaikki mitä tietää, juttelee vaan päällisin -puolin eikä muta kuulekkaan jos sattuu kyselemään asioita, joita -hän pitää vaarallisina ja siis salaa. Niinpä satuin, tultuani -puhuttelemasta muutamaa vanhusta, kuulemaan hänen virkanneen: -"Kyllä mulla olisi ollut paljon enemmänkin selvittämistä, vaan en -uskaltanut. Kuka sen tietää mikä seuraa, jos näin vanhoja asioita -rupeaa selvittämään, ja mikä niiden kerääjälläkään lie mielessä." -Harvoin semmoisissa tiloissa auttaa vakuutukset, ja parasta olisi -jos osaa ikäänkuin leikitellen saada jutun matkaan. Moni ehkä luulee -esim. Kälviän kahakkain kertomissa löytävänsä jotain ala-upsieri -Hake'n tappeluista Järvenaution taloissa Kälviällä ja jälemmin -Ala-vetelissä, mutta hänen töistänsä en ole saanut edes sen vertaa -kerätyksi, että voisin häntä mainita ollenkaan: vaan harva tuntee -nimen, ja tuskin kukaan mitä hän on toiminut. - -Kälviän muistelmat olivat minulla jo ennalta kerätyt, kun kesällä -1864 pääsin avarammalle keräys-matkalle. Ensinnä vaelsin pitkin -Etelä-pohjamnaan rannelmia Koivulahdelta Sidebyy'n seurakuntaan -saakka. Koivulahdellahan kenraal-adjutantti Bergenstråle astui maalle -ja marssi sieltä Waasan kaupunkiin. Sulvan, Maalahden, Petäjälahden, -Korsnäs'in, Närpiön, Pirttikylän ja Teuvan seurakunnathan ovat -olleet kaikki talonpoikaissodan tappelu-tantereina ja muutoinkin -sodan jaloissa, joten sieltä siis aineita kyllä. Lapvärtistä olisi -myös ollut yhtä ja toista tallentamista, mutta kokoelmiani sieltä -kohtasi kova onni, joka, pahoin kyllä, usein kohtaapi töllistä -toiseen jalan kuljeskelevaa ja jollekkin paperille saatuja tietojansa -panevaa kerääjää. Pait sitä onkin tärkein muistelma Lapväärtissä -tämän sodan ajasta, nimittäin tappelu siellä Elokuun 29 p., tarkoin -selitetty sekä Montgomeryn että Brakel'in historiassa. Sieltä -pitkitin matkaani Ömossa'n keskievariin ja Sidebyy'hyn, tapahtumia -sieltä keräilläkseni. Niistä tuskin puhumistakaan, kun en saanut -tietää senkään vertaa mitä jo ennen on tuttua eikä yksityisyyksiä -ollenkaan, muuta kuin jonkun julmuuden, jotka tässäkin sodassa -olivat niin yleisiä varsinkin vihollisen puolelta, ett'ei niistä -juuri kehtaa yksinänsä haastaa mitään. Sidebyy'stä poikkesin Isojoen -läpi Karvian ja niin Parkanon seurakuntiin, jossa sain tietoni -tapahtumista Kantin keskievarissa. Kurun kappelissa supenivat -sotajutut epäselviin kertoelmiin majuri Eek'in onnettomuuksista ja -vältvääpeli Roth'in urostöistä. Ruovedellä tapasin muutamia viime -sodan aikuisia vanhuksia, jotka itse olivat olleet Ritoniemen eli -Komppania-lakean kahakassa ja kertoivat asiat niinkuin itse olivat -älynneet ja nähneet ne, ehkä heidän kertomansa eroaa muista jo -ennemmin tehdyistä, kuni vasta paremmin näkyy. Kun en mielestäni -voinut saada luotettavia tietoja muista Roth'in vehkeistä, heitin -ne siksensä, koska ne jo ennen ovat kerrotut. Ruovedeltä tulin -Keuruulle, jossa kerrottiin kahakasta Hoskarin keskievarissa, rovasti -Rosenbach'in rääkkäyksistä j.n.e. Siellä satuin saamaan käsiini -muutaman vanhemman, entisen kirkkoväärtin tekemän, kynäilyksen näistä -asioista; paha vaan että kertoelmasta ei enään ollut monta lehteä -jälellä. Matkattuani Kuivasmäen, Jyväskylän ja Laukkaan kautta, -jossa tiedustelin yhtä ja toista, tulin Saarijärvelle, jossa sain -tiedot Pohjanmaan talonpoikain hyökkäyksestä vihollisen kuormastoa -ryöstämään. Liimattalan kylän ja Sumiasten seurakunnan kautta tulin -Rautalammille, jossa vielä sain vähän tietoja v. 1808-1809 sodasta. -Se, minkä Suonenjoella, Kuopiossa ja Maaningalla sain, oli aivan -vähästä arvosta ja jo ennen tuttua. Siihen kuulustelemiseni v. -1808-1809 sodasta melkein taukosivatkin. Kesäni oli jo kyllä kulunut -edellisillä matkoillanikin ja siis en kiireellä paluumatkallani -ennättänyt enkä suurin huolinutkaan tiedustella suurista -tappelukentistä, niinkuin Lintulahdella, Salmella ja Lapualla. Tiedot -näet semmoisista valtatappeluista eivät mielestäni ole rahvaan -hallussa, varsinkin kun se tappelun aikana ainakin enimmäksi oli -paossa; sitä vastaan ovat ne jo kyllä tarkoin kerrotut Montgomery'n -historiassa, joka tosin, ehkä ylimalkaansa kyllä tarkka ja -täydellinen, ei ole sekään ilman virheittänsä. Sivu-tapahtumia olisin -kentiesi voinut saada, mutta, ehkä hekin ovat arvosta, en ennättänyt, -kuni sanoin jo äsken. -- Maininnen tässä tuonkin ehkä vastaisille -saman aineen kerääjille, jotta Saarijärvellä itää kohden enemmän -muistellaan ison vihan tapahtumia ja jutellaan enemmin kivekkäistä -kuin tästä sodasta. - -Mennä vuonna vielä ei ollut aivan myöhäinen kokoilla viime sodan -tapahtumia, mutta sen kyllä kuuli ja huomasi, että monta tärkeätä -tietoa on vaipunut multiin. Wielä satuin useimmiten saamaan tietoni -vanhuksilta, jotka itse olivat toimineet ja puuhanneet tässä -sodassa, ehkä monen muisti jo oli ijästä ja ajan vaivaloisuuksista -hämärtynyt. Niin on muutaman vuoden perästä tämmöisten seikkain -keräileminen hyvin vaikeaa, jos ei aivan mahdotonta, kun näiden -kuluneitten, milloin riemuin kulloin polon, päiväin todistuksia on -vaan Tuonelan tuvilla. -- Näistä vanhuksista puhellessani, en voi -olla vaiti heidän nykyisen tilansa laidasta. Joku heistä kyllä vielä -elää elatusvaarina entisessä omassa talossaan, mutta moni on kululla -talosta taloon, kylästä toiseen. Usea valitti katkerasti köyhyyttänsä -ja kyseli, miksi entiset sotamiehet saavat apurahaa vanhoilla -päivillänsä, eikä heille anneta mitään, ehkä hekin ovat tapelleet -ja uskaltaneet yhtä paljon kuin moni sotilas. Warsinkin Närpiön -pitäjään vanhukset nurkuivat tilaansa, kun heistä moni on ollut -suojelusväessäkin eikä siltä tule mitään apua heille. Eräs Petsjärvi, -josta vasta tulen haastamaankin, näytti muutamia leipiä, joitten, -ynnä jonkun vähän jyvä-avun hänen ruotutalostansa, sanoi vesissä -silmin olevan ainoan, mistä hänen piti elää koko seuraava osa vuotta. -Arvattavasti äijä parka vaikerteli vähän liiaksikin, mutta totta oli -hänen valituksissaan joku perä, koska hartain toiveensa oli päästä -Ruotsiin kuolemaan. Kylläpä luulisi, niinkuin Petsjärvi ja moni muu -vanhus arveli, niitten, jotka ovat riidelleet vihollista vastaan, -ehkä omankin komentonsa alla, ansaitsevan luettaa niiden joukkoon, -joille annettaisiin eläkkeen apua muistakin varoista pait köyhäin -holhouskunnan. - -Niin ovat nämä Muistelmat saaneet syntynsä ja siten on aine aivan -otettu kansan omasta suusta. Bennvik'in tilan kohtaloita kertoessani, -olen kuitenkin seurannut enimmäksi C. J. Bladh'in kirjaa "Minnen -ifrån Finska kriget", jonka kirjoittaja epäilemättä tietää ne asiat -parahiten. Kykyäni myöten olen kokenut seurata totuutta ja kertoa -asiain totista juoksua. Missä olen huomannut vanhusten muistin -pettävän tai jutun muutoin olevan väärän, olen hyljännyt sen. Tosin -on hyvinkin mahdollista, että olisin muistelmissani harhaillut, -mutta sitä ei pantako ainakaan tahtoni syyksi, vaan missä virheet -ilmestynevät, luettakoon vaillinaisten tietoin, väärän käsityksen -ja puuttuvan kykyni matkaan-saamisiksi. Muun muassa on monta -tallennettavaa seikkaa voinut joutua syrjään ja huomaamatta, vaan sen -vuoksi ei kohdeltane tätäkään vähää tylyyden ankaruudella. - -Muistelmain muodosta on jo vähän vihiä annettu ja näin siitä ei -enään suurin haastelemistakaan. Ne eivät ole puetut sodan yleisen -juoksun kuvaelmain pukuun, niinkuin ehkä moni ensiksi luuli. Näissä -kuvailla asiallisesti sodan mainittavimpia tapahtumia, sankareita -eikä muitakaan osan-ottajia. Waan kansan pyrinnöt ovat olleet -tarkoituksena saada jotensakin kokoon ja tallelle. - -Usein on lukia tapaava Muistelmissa poikkeemisia historiallisistakin -tapahtumista. Semmoiset poikkeemiset ovat vaan harvoin sivumaineessa -osoitetut ja tapahtumat kerrotut niinkuin jutteliat ovat ne -haastaneet ja asian haarat ne todistaneet. Niiden joka kerta -historiain kanssa rinnan paneminen olisi vaan vaatinut liian laveita -arvosteluja. Missä rahvaan muistelmat ovat aivan sotineet historiaa -vastaan ja niillä ei ole ollut otollista eikä nähtävää syytä -uskottavammiksi luettaa, olen heittänyt ne mainitsematta. - - - - -A) Kahakat Kälviällä v. 1808. - - - -I. - - -Suomen sotajoukon, joka paloi halusta saada mitellä miekkojaan -vihollisensa kanssa, oli täytynyt päällikkönsä kelvottomuudesta -paeta perimmäiseen Pohjolaan. Tämä päällikkö, kreivi Wilhelm Mauritz -Klingspor, sai sen korkean ammatin, joka vaati suuria sekä sielun -että ruumiin vointia, kuningas Gustaf IV Adolfin suosiosta eikä -omasta ansiostansa. Klingspor oli arka ja hänen sotajoukkonsa täytyi -olla arkana. Hämeenlinnasta, jonka jätti "laahinkia laukaisematta" --- niin sanoi eräs vanhuskin -- vihollisensa valtaan, oli hän jo -marssinut lähelle Oulun kaupunkia, jättäen koko eteläisemmän maan -hangasteliainsa valtaan. Ainoat linnatkin alkoivat antauta. Suomen -miesten täytyi paeta vesissä silmin mielipahasta, kun näin piti -pötkiä kotomailtaan. Mutta tämä arkana olo oli niin sotaherrain että -sotureinkin mieliä kaiketi vastoin. Tämä pahoillaan olo muuttuikin -toki Siikajoen tappeluun, jossa uljas Adlercreutz synnytti ensimäisen -kunniapäivän. Jo oli sama uros, joka Revonlahdella rohkeni 160 -miehellä rientää toistakymmentä kertaa väkilukuisempaa vihollista -vastaan, kääntänyt häpeällisen pakomatkan riemulliseksi voiton -retkeksi. Jopa oli mainio sankari Sandels'kin kolmanna kunniapäivänä -voittanut viholliset Pulkkilassa ja jo pakeni vihollinen vuorostaan. - -Tämä olikin tapahtuma, josta voimme alkaa. - -Kun Kälviän miehet saivat kuulla venäläisten nyt palaavan pohjasesta, -kokoitsi heitä aika joukkonen Asujan taloon. Muutamat sanovat heidän -kokouneen kuulutuksen kautta, toiset taas väittävät erään jäykän -talon-isännän Pietari Suonperän lähettäneen sanan lähimäiseen -taloon. Sana saatettiin siitä toiseen ja niin pian ympäri koko tätä -pientä pitäjästä. Wallan vaikeaa on sanoa, kumpi näistä puheista on -uskottavampi, kun ei sodan aikuisia papereita eikä siten mainittua -kuulutustakaan ole tallella enään. Nämä erilaiset tiedot saisi siten -sopimaan että päättäisi kuulutuksen olleen jonkun kreivi Klingspor'an -tahi Kuninkaan julistuksen ja Pietari Suonperän vainajan sen johdosta -lähettäneen sanan vastustus-tuumistaan. Wihollisen oma tuttu käytös -ja menetys oli toki varmaankin paras syy että käskyä niin toteltiin. -Eräs vanhus virkkoikin: "en tiedä kuka käskyn lie pannut alkuun. Sitä -ei silloin kyseltykään: mieli vaan teki tapella vihollista vastaan!" - -Tämän Asujan taloon kokountuneen miehistön mieli oli estää vihollista -pääsemästä ylös pitäjäälle rappaamaan tahi sieltä Kannuksen tietä -Wiitasaarta ja Jyväskylää kohden. Aseiksi olivat ottaneet mitä -vaan käsiin päätyi ja saapuville sattui. Mikä sai vanhan ruotsin -kiväärin, josta ei enään paljo minnekään, kuka kerskaili hyvästä -hylje- eli luoti-pyssystänsä. Usealla ei ollut muuta kuin viikatteen -poikkeimia pitkissä varsissa, seipäitä, vanhoja miekkoja ja taisipa -olla jollakulla nuijakin. Pitäjälle pääsystä estäminen oli näet -paraana tuumana miehillämme; mutta siltä eivät aikoneet pitää suurin -väliä, jos rupeisivat hekin auttamaan Klingspor'aa, jonka luulivat -yhtä kyytiä ajavan vihollista takaa. Tämä mielessä, lähtevät astua -teppomaan Peitson keskievarin tykö, joka on noin kolme neljännestä -kirkolta pohjoseen rantatien varrella ja jonka tykönä Kälviän -pitäjään-tie yhtyy rantatien kanssa. Tämä pitäjään-tie on aika -mäkistä ja loppupuoli on metsää, joka sitten korkeine kuusineen -loppuu Peitson taloin tykönä paljaalla kalliolla, jonka rinta -on rantatielle päin. Tähän metsään asettausivat miehemme pitkin -tie-puolia. Oli miehiä äsken mainitun kallionkin takana, josta oli -paras näkö-ala maantielle, jota pitkin vihollisen piti tulla. Näin -täältä kuusien takaa toivoivat saavansa ja voivansa tappaa vihollisia -oikein ololta. - -Miehet vuottivat vuottamistaan, niin jo näkivät kallion takana -seisojat vihollisia laumottain laskevan alas mäkeä, jonka ylitse -tie juoksee. Nämä laumat olivat samoja, jotka olivat paluutetut -Siikajoelta, Revonlahdelta ja Pulkkilasta. Ne astuivat taloon, jossa -tunnin ajan levähtivät. Nyt eivät pakkauneetkaan pitäjäälle päin, -- -eikä kreivi Klingspor'aa näkynyt ei kuulunut. Tästä sekä siitä että -talonpojat huomasivat huonoine aseineen olevansa aivan kelvottomat -säännöllistä ja säännöllisesti varustettua sekä väkilukuista, jos -kohta voitettuakin, sotajoukkoa vastaan, päättivät miehemme heittää -tuumansa sikseen. - -Hiljaisuudessa kätkivät aseensa kuusien juurille, kivien alle, -taloihin ja mikä minnekin. Nyt osuus heistä päätti mennä, kuni -hyvinkin viattomat ja rauhalliset, likemmältä katselemaan noita -keskievariin tulleita koreita sotaherroja. Toisten oli jääminen -metsään, jott'ei vihollinen arvaisi mitään; taisipa moniaat jäädä -pelvostakin. Heidän kartanolle tultuaan rupesivat viholliset -ainakin tinkimään: "mitä miehiä he ovat" ja "mitä varten tuommoinen -miesjoukko tulee." Ensimäiseen kysymykseen kyllä vastasivat niinkuin -asian laita olikin, mutta jälkimäistä kysymystä vastattaessa jäi -totuus syrjään; vastattiin näet miten mieleen vaan johtui ja miten -paraiten luultiin pääsevänsä. Se lie onnistunutkin kun tinkimiset -loppuivat. -- Kun talonpojat tarkastelivat kasakkain komeita -hevosia, oli jonkun ruvennut tekemään mieli tuommoista varsaa. -Hän ei tuumannut vähempää kun viekoitella muutaman varsallisen -viiksihuulen vähän nurkan taaksi, siellä kolhaista hengen miehestä, -istua itse hevosen selkään ja niin ajaa kuusikkoon. Tämä tuuma -toki ei käynyt toimeen, kaikeksi onneksi toisille miehille ja ehkä -koko pitäjäällenkin. Siten raukesivat nämä puuhat tässä paikassa, -mutta kyllä vielä tointakin tuli ehkä toisaalla. Useimmat läksivät -kotio, mutta mitä lie jäänyt miehiä parikymmentä vielä maille. -Heidät oli Hakunin talon isäntäväki pyytänyt taloansa vartioimaan, -jos vihollinen sattuisi liian likelle tulemaan. Niin läksivätkin -matkaan ja perille päästyään kehutaan heitä aika hyvin hoidetun ja -ruokitun. Wenäläiset taas läksivät, niinkuin sanottiin, tunnin verran -levähdettyänsä marssimaan Kokkolaan, jossa heidät vielä tapaamme. - -Kun viholliset läksivät Peitsosta edellensä kulkemaan, veivät tien -varrella olevista taloista kärryjä ja kaikenlaisia muita ajokaluja, -joista heillä oli puute. Osasivatpa Järvenkin taloon (-- Hakunin ja -Järven talot ovat lähellä toisiansa --). Mainittuun Järven taloon -ajaa kapsautti 60 (?) viiksihuulta sieltäkin kärryjä hankkiakseen. -vaan tässä talossa ottivat talon miehet ensinnä heitä kovasti -vastaan, kunnes vihdoin saivat sanan rymäkästä Hakunin taloon, jossa -tiesivät apumiehiä olevan varalla. Saatuansa sanan läksivät nämä -Hakunista naapurin miehiä auttamaan. Taistelupaikalle tultuansa -alottivat heti kovan ottelun. Kotvasen tuimasti tapeltua kummankin -puolin, alkoivat vihollisen asiat kallistua tappiolle. Warsinkin -mainitaan erään ruotsin armeijassa olevan rumparin pojan, nimeltään -Lindgren, hätyyttäneen heitä. Wihollisen oli ollut asia peräytyä aina -missä Lindgren liikkui, pitkä ja vanha vaan nyt teräväksi laskettu -miekka kädessänsä. Yhtäällä leikkeli hän vihollisen kauhtanan selkiä -rikki ja viilti muita haavoja, toisaalla hän katkaisi "pari päätäkin" -(?). Lopuksi viholliselle ei muuta neuvoksi kuin pötkiä pakoon. -Muudankin onneton heistä, joka jo oli kerjennyt tuvasta korjailemaan -mitä silmiin pisti, ei enään ennättänytkään ovesta ulos kun näki -kumppaninsa aika kyytiä pakenevan, vaan hypätä hurautti akkunasta -lumihankeen pihalle. Kova onnensa saatti että upposi vyötäriänsä -myöten kinokseen, ja miten lie siinä hädissään huppuroinut, niin jäi -toinen saapas, joten sitten kiireissään juoksi toiselta jalaltaan -avojaloin toveriensa luoksi, eivätkä talonpojatkaan huolineet -hätyyttää tuota yksinäistä. Tässä sanotaan haavoitetun useampia -vihollisia ja vieläpä jonkun kuolleenkin, mutta talonpojille ei ollut -vahinkoa tullut. - -Kummalta kuuluu, että se muutoin tämmöisistä syistä vastakin aina -niin ankara ja armahtamaton vihollinen jätti tämän vastarinnan -kostamatta, ja syytä siihen lie vaikea saada ilmi. Pelkäsikö hän, -samoin kuin talonpojat luulivat ja toivoivat, että Klingspor -voittaneen sotajoukon päällikkönä ajaisi heitä takaa. Turha pelko! -Nytkin päästi Klingspor käsistään vihollisensa, joka paitsi sitä -oli tämän ainoan kerran vähemmällä väellä kuin hän itse. Klingspor -näet vaan jäi verellä ostetuille kentilleen levähtelemään, kunnes -vihollisensa taas sai lisää väkeä ja muuta muonaa. Tämä vahingollinen -lepo kesti seitsemän viikkoa, järkiään Kalajoen seuduilla, Raahen -kaupunki pääkorttierina: aikapa sitten syyttää semmoista velttoutta -keliriiton eli muun tekosyyn viaksi. - -Luokaamme silmäilys sodalle ja sen johtajille. Suomen joukko -saatti itsensä syypääksi pahaan vikaan jo sodan alusta, kun ei -tehnyt todellista vastarintaa; mutta venäläiset saavat lukea -syykseen toisen miltei suuremman vian, kun eivät heti todestaan -toimittaneet valloitusliikkeitään ja samalla Suonten valloitusta -Kuopion kautta Ouluun, vaan minkä vihollinen sodan alussa laiminlöi, -sitä ei kadottanut koskaan enään tarkoitustensa ja liikkeittensä -näköpiiristä. Klingspor sitä vastaan ei huolinut käyttää -vastustajansa vahingoita ja vikoja niin nerollisesti kuin asian -tärkeys olisi vaatinut. Sandels, joka sai liikkua omin mielineen, -näyttikin mitenkä karkoittaa väkevämpääkin vihollista. Sepä onkin -Klingspor'an suurimpia vikoja, että jätti Sandels'in avutta paljoa -väkevämpää vihollista vastaan. Wihollinen sai apuväkeä; Sandels'in -joukot supeni alituisissa tappeluissa, mutta Klingspor ei puuttunut -häneen eikä vehkeisinsä ennenkuin Rauman sotilakon kautta käski -hänen vetäitä takaisin. Rohkeus ja liike oli Klingspor'an luontoa -vastaan; hän oli mielissään, kun sai levätä ja syödä herkullisesti. -Siikajoen tappelun voitettua oli hän järkähtämättä yhdeksän päivää, -ennenkuin Adlercreutz sai hänen myöntymään Revolahden tappeluun. Sen -voitettua lepäsi hän samoin seitsemän viikkoa Raahen tienoissa. Uuden -Karlepyyn tappelusta kului täydet kolme viikkoa, ennenkuin läksi -liikkeelle. Lapualla voitettua lepäsi hän yhtä huolettomasti neljättä -viikkoa j.n.e. Kuitenkin piti hän virkansa niin kauan: se oli -kuninkaan omapäisyyden suuri vika. Toisin kävi vihollisten leirissä. -Tutschkoff'in maali oli Oulun valloitus, mutta kun hän paluutettiin -Siikajoelta, menetti hän päällikkyyden ja haastettiin vastaamaan -käytöksestään. Hänen jälkeisensä kenraali Rajevskij menetti myös -kohta päällikkyyden, kun hänen täytyi peräytyä, kun kadotti Lapuan -tappelun ja kun paetessaan oli aikeissa peräytyä vältvääpeli Roth'in -urotöiden vuoksi aina Hämeenlinnaan. - -Näin hoidettiin ruotsin ja venäjän joukot. Wiholliset käyttivät, -ensi vikansa tehtyä, kaikkia apukeinoja. Suomalaisten päällikkö -hylkäsi kaikki. Kansan lähettiläitä tuli usein hänen luokseen ja -toivat tiedot että rahvas oli valmissa käymään mies talosta sotaan. -Klingspor vastasi: "Kyllä mä kutsun teidät, kun tarvitsen"!!! - - - -II. - - -Wiimeksi mainituista tapahtumista oli jo kulunut pari viikkoa. -venäläisten päällikön kenraali Tutschkoff'in leiri oli Kokkolassa -Wetelijoen oikealla rannalla Kaukolan ja Finnilän taloissa. -Ruotsalaiset olivat paikoillansa levähtämässä, kuni jo näimme. -Eteläisin joukko oli kolmas väestö-osuus Raumalla[1] övesti H. -H. Gripenberg'in komennon alla, vartiajoukkoja venäläiset olivat -pistäneet noin 1/2 peninkulmaa eli enemmänkin leiristänsä pohjaseen -Riipan taloin pellolle Kälviällä pitkin pitäjään-tietä; rantatietä -varttoimaan olivat taas asettaneet joukkosen Jatkojoelle, jonka yli -vievän sillan talonpojat olivat repineet hajalle ja jonne Finnilän -tienoosta on melkeen sama matka kuin Riipallekin. Ruotsalaisten -viimeiset vartiajoukot olivat Alaviirteellä Lohtajan pitajäässä. - -Näinä parina viikkona oli talonpoikain olo ja elo jo muuttunut -kovasti. Tien varrella olevista taloista, samoin kuin vihollisen -hallussa olevista, olivat asukkaat paenneet metsiin ja synkkiin -sydänmaihin, vieden muassaan kaikki mitä voivat ja kerkesivät. -Niistä taloista, jotka eivät vielä olleet vihollisen vallassa, -eivät asukkaat kuitenkaan olleet supi paenneet, mutta huonompi -väki vaan. Metsätalot ja syrjätorpat olivat vieraita täynnä. -Kummako siis, jos tautejakin tahtoi ilmauta! Ison vihan ajoista -säilyneitä pakopirttejäkin viljeltiin. (Ne ovat maahan kaivetuita -kuoppia, joihin mahtuu muutamia henkiä. Heidän kattonsa kuuluvat -olleen harjattomia ja maantasaisia turpeiskattoja. Usein on -pari tämmöistä kuoppaa vieressään). Kansa luuli, että nyt taas -oli tekeminen ison vihan vihollisten kanssa. Monenkaltaiset -sadut saattivat heidät siihen uskoon: vihollisilla olisi muka -muassaan "koiran-kuontolaisia", jotka löytäisivät kaikki, kätkipä -miten tarkkaan hyvänsä. Kuka ei ole kuullut vanhain haastavan -ihmisen muotoisista eläimistä, nimeltä "kalmunkit", jotka muka -vaskipilleillään imisivät veren tämän puolen ihmisistä. Kummallakin -vainosuvulla luultiin olevan oma muotonsa: "koiran-kuontolaisilla" -ihmisen ruumis ja koiran pää; "kalmunkeille" annetaan pitkä häntä ja -ihan karvainen ruumis. Näin ei heitä luultu suinkaan ihmisiksi, vaan -pedoiksi heitä arveli sivistymätön kansa. Tämä tunto ja semmoiset -sadut ovat pysyneet meidän aikoihimme, ehkä luultavasti saivat -alkunsa ison vihan aikana jos ei sitäkin ennen. Todella tämmöisten -satuin esineet olivat ryökkeimpiä Don-virran kasakoita eli Aasian -rajan sivistymättömiä pakanoita, jotka omilla hietiköillään olivat -oppineet eroittamaan ihmisten ja eläinten sameimmatkin jäljet -ja joille oma julmuutensa tuotti ansaitun eläinten ja petoin -rinnalle arvaamisen. Mutta kun ihmiset nytkin kuvailivat täkäläisiä -vihollisiansa ison vihan röykkeiksi vihollisiksi, olivat he väärässä. -Isosta vihasta oli jo lähes sata vuotta kulunut, joka aika oli -ainakin ennättänyt sivistää ylhäisempiä säätyjä; ja kyllä oli -rahvaskin paljon muuttunut, ehkä raakuus kyllä vielä vallitsi. Niinpä -tapaammekin usean päällikön pidättävän käskettäviänsä jokseenkin -ihmisten rinnalla. Kun alhaisempi sotilas toki tiesi olevansa -korkeampain komentajain silmäin alta, riehui se sangen julmasti: -eipä aina suunnallisen päällikön lähisyyskään voinut pidättää -vimmaantumasta. Kälviällä ei aivan monta inhottavaa rääkkäystä -tapahtunut, johon lie paraina syinä ollut Tutschkoff'in leiri -Kokkolassa ja asukasten paossa olo. - -Haastettuamme tämän, on aika ryhtyä taas kertomukseen Kälviällä -tapahtumista vehkeistä näiden kahden viikon kuluttua. -- Taas -tapaamme pitäjään miehiä ko'ossa; he olivat kokouneet vartioimaan -pitäjästään samoin varustettuina ja samoista syistä kuin kokousivat -Peitsonkin tykö. Nyt vartioivat he kahdella suunnalla: vastatusten -kumpaakin vihollisen vartiajoukkoa. Riipan pellolla oli noin sata -vihollista, joita vielä oli edusvartioina kymmenen[2] miestä noin -neljänneksen päässä Riipasta kirkolle päin, tahi toisin sanoen -olivat nämä kymmenen miestä lähellä Suonperän taloja: vähäinen neva, -jonka yli pitäjääntie kulkee, eroitti heidät talosta. Heitä vastaan -vartioivat taas talonpojat Suonperässä, Kapraalin mäellä. - -Heti kun venäläiset Riipalle tulivat, tekivät töitä, joilla kielsivät -ihmis-arvoansa. Eivät nimittäin olleet kauan talossa, ennenkuin -riensivät aitan ovelle. Tätä rikki murtaakseen ottivat miehissä -hirren, jolla töyttivät oven auki. Kun tuossa työskentelivät, -karkasi eräs mies tuvasta kirves kädessä heitä aitan ovelta ajamaan. -Tämä mies parka oli mielipuoli, jota ei oltu saatu muitten kanssa -pakenemaan. Muudan vanha ämmä oli hänen kanssaan jäänyt myös taloon. -Tämän vaivaisen miehen ottivat nyt käsilleen ja kasakat pampuillaan -pieksemään, rangaistakseen häntä rohkeudestaan. Ämmä, joka jo oli -ijällinen, juoksi hätään avuksi kokien selvittää miehen olevan -mieltänsä vailla. Siitä eivät viholliset huolineet, vaan sanoivat -hänen tarvitsevan selkäänsä, kun tuli kirves kädessä heitä vastaan. -Äijän pään-vikaisuuden kiistivät valheeksi ja väittivät vaan hänen -olevan tuiki pahankurisen. Siis pieksivät kiljuen ja karjuen -pieksemistään. Wihdoin vaipui äijä poloinen: hän oli pyörtynyt. Niin -makasi maassa kasvot kaikki verissä ja koko ruumiinsa vereslihalla, -kunnes taas potkimalla saivat hänen tointumaan. Ämmä rukoili hänen -edestänsä, mutta se ei auttanut yhtään -- ämmälle itselleen eivät -tehneet pahaa. Nyt alkoi miehen mielipuolen kanssa uusi leikki. -Wihollisensa vetivät hänen käsistä ulommas kartanolle ja jättivät -nauraen sekä irvistellen hänen sinne makaamaan veriinsä. Nyt -valmistausi kymmenkunta kasakkaa hevostensa selkiin. Päällikkö -kiljasi käskyn ja heti ratsasti yksi täyttä laukkaa pahoin jo piestyä -miesparkaa kohti. Pian ajoivat toisetkin samoin. Nähtävästi oli -heillä aikeena hevosillaan poljetuttaa tämän onnettoman mielipuolen -hengiltä pois. Useampia toveja koettivat uudelleen tätä hirmutyötään, -mutta korkeampi käsi varjeli aina raukkaa. Siten eivät saaneet -täyttää julmaa aikomustansa sillä keinoin, eivätkä toki enään -muutakaan rääkkäystä käyttäneet. Lienevätkö vihdoin ämmän rukoukset -myönnyttäneet heidän kovat sydämmensä, tahi liekö ollut joku muu -syynä. Semmoisia käytöksiä kuin tämä ei suinkaan saata lukea sodan -koviksi välttämättömyyksiksi, ehkä tapana on sillä sanalla peittää -monta inhottavaa tuhotyötä, joita raakuuskin häpeää, jos kohta ei -tunne katumuksen tunteita. - -Jatkojoella oli vihollisen vartiajoukko samoin noin 100 miehen -kokoinen. Heitäkin vastaan vartioi joukkonen Ruotsalon kylän miehiä -omasta toimestaan. Näiden toisiansa vartioivain joukkoin välillä -syntyi kerran riitakin, ja koska tämä riita luultavasti oli ainoa -joka tässä tapahtui, niin voipi sen kertoa tässä. - -Eräänä päivänä menivät talonpojat ilman-aikojaan likemmältä -katselemaan, miten vihollinen elelee ja muuta semmoista. He -lähestyivät vihollisiaan ja tulivat lähelle rantaa, s.o. lähelle -Jatkojoen rantaa, jonka yli vievää siltaa talonpojat pitivät -revittynä. Sillan kohdalla ja alapuolella on joki jakaunut moneen -haaraan, jotka tekevät pikku saarekkeita ja sitten kohta taas -juoksevat yhteen. Rantain väliä voi tässä olla toistasataa askelta ja -vasemman puolinen kohoaa korkeaksi törmäksi. Oikean käden puoliselta -rannaltaan huomasivat, kuinka "muudan ryökäle pujahti lepikköön" -rannalla. Täältä näkyi sitten hartaasti harovan koukulla jotain -joesta. Kohta tuleekin rysä näkyville. Ryssä näet kalasti noin -rysällä. Tuosta toisten kalavesille tulemisesta suuttui talonpoika -Eerik Kippo, joka oli ollut Järvenkin kahakassa, jotta hän, arvellen: -"Äläs vielä hävytön! Et kauan ihmisten rysiä koe", lähetti tuonne -tuuheaan pensikkoon luodin hyvästä pyssystään. Mutta väli oli liian -pitkä ja lepikkö peitti ammuttavan, ett'ei luoti tainnut sattuakaan. -Kohta toiset viholliset ottivat aseensa ja alkoivat korkealta -törmältään ampua peukuttaa miehiä kohti. Kipolla vaan sattui olemaan -ase, jonka vuoksi miehemme läksivät hyppyyn. Kun oli paras tulvan -aika ei vihollisenkaan ollut hyvä päästä toiselle puolen jokea miehiä -takaa ajamaan, ehkä joki kyllä on pikkarainen. - -Muuta kahakan-tapaista tässä tuskin tapahtui, kun kumpikin -vartiajoukko kentiesi päätti paraaksi olla aloillansa eikä suotta -suututtaa toistansa, ennenkuin hätä tulisi ja täytyminen pakottaisi. -Eivät talonpoikain vastustus-tuumat tässä olleetkaan niin todelliset, -joten miehiä meni Ruotsalonkin kylästä Suonperään vartioimaan, jossa -aijottiin lujasti panna vastaan. - - - -III. - - -Talven paahto-pakkaset olivat loppuneet ja suloinen kevät ennusti -kesän tuloa. Wesiltä oli jääkansi sulanut ja auringon säteet olivat -saaneet kinokset sulamaan. Jopa alkoi taas jää sulaa ruotsinkin -leiristä. Kohta valkeni näet päivä, jotta övesti Gripenberg lähetti -Raumalta välivääpeli Spåre'n 30 miehen kanssa katselemaan miten -vihollinen Kälviän seutuja vartioinee. Ei ole helppo sanoa, lähettikö -Gripenberg hänen omia aikojaan vai pyysivätkö Kälviän miehet häntä -lähettämään apuväkeä itsellensä. Eräs vanhus kuitenkin muisteli -heitä käyneen pyytämässä: "sinne tehtiin useampia reissuja." Kyllä -se näyttääkin uskottavalta, että heidän tulonsa paraasta päästä oli -talonpoikain toimittama, sillä tämä Spåre'n tänne lähettäminen olikin -ainoa retki sotatuumissa noiden seitsemän häpeällisten lepoviikkoin -aikana. - -Näine miehineen astui Spåre Hakunin taloihin, jotka ovat noin puolen -neljännestä tie-poskessa.[3] Täältä sai hän miehen soutamaan itseänsä -väkineen muutaman vähäisemmän järven (Isojärven) yli; hänellä näet -oli mielessä metsien läpi päästä vihollisten selkään Riipan pellolle, -ja mainittu järvi oli ensinnä edessä, kun läksivät Hakunilta. Mies -soutikin heidät yli järven ja toiselle rannalle päästyään virkki -Spåre hänelle: "älä lähde täältä pois, jotta pääsisimme takaisin, -jos hätä tulee." Siltä ei mies viipynyt kauan tässä, vaan palasi -kyllä petollisesti pois, huolimatta mitään sotamiehistä. Metsän -läpi Spåre kulki suoraan ja sukkelaan, kun oli saanut Ruotsalon -kyläläisiä koko joukon mukaansa, jotka kyllä tunsivat radat metsissä. -Talonpoikain mainitaan seuranneen häntä hyvin kernaasti sen vuoksi -että oli sanonut saavansa koht'ikään apuväkeä lisäksi ruotsin -leiristä, ehkä nämä ja semmoiset lupaukset olivat vaan pikku petoksia -saadakseen miehiä paremmin seuraamaan. Tultuansa metsäpolkuja myöden -lähemmäs Riipan taloa, laittaa hän sanan Suonperässä Kapraalin -mäellä vartioiville talonpojille että ehtiä lisäksi, ja käski -heidän kello 8 aikana olla saapuvilla. Ei kuitenkaan malttanutkaan -itse odottaa 8 asti, vaan alkoi ennen jo hiljaa hiipiä männikössä -Riipan pellon aidan taaksi, jossa viholliset oleskelivat. Ehkä -Spåre alkoi vehkeensä ennen määräaikaa, oli hänen luoksensa toki -karttunut aikainen miesparvi Suonperästä, heti saatuansa tiedon -hänen tulostansa ja aikeistansa. Hekään näet innoissaan eivät -malttaneet odottaa 8 asti, ja ehkä saattikin heidän nopea tulonsa -ja malttamattomuus Spåren vehkeilemään ennen omaa määräämää aikaa. --- Ennenkuin lähdettiin, muistutti Spåre talonpoikia yrityksen -vaarasta ja lupasi jokaisen uskaltamattoman jäädä metsään. Taisipa -aina moniaita jäädä aseitten puutteesta ja joku pelvostakin. Omat -miehensä sanotaan hänen asettaneen puitten suojaan, vaan ei huolinut -talonpoikain säilyttämisestä. Kyllä mainitaan hänen ensin vähän -epäilleen, mutta sitten hypätä hurautti hän ensimäisnä tasakäpälässä -yli aidan ja kiljaisi samassa miehilleen, jotta laukaisivat. Yleinen -hämmästys nousi venäläis-leirissä. Ei se kummakaan, kun eivät olleet -aavistaneet mitään. He vaan istuivat huolettomina nuotioinsa äärissä, -joilla kiehua porisi kattiloita talonpojilta varastettua lihaa -täynnä. Mutta nytkös kiire tuli! Männiköstä lähetettiin ehtimiseen -tulisia tuliaisia ja rohki oli talonpoika-parvikin aidan yli. Pian -säännölliset soturitkin samoin. Muutamia tuli-tuprakoita lähetettiin -toisilleen, mutta pian kävi aika liian tiukaksi siihenkin. Pyssyin -ja kiväärein ponsilla nyt käytiin toisiinsa käsiksi. Spåre itse -joutui miekkasille erään vihollisen herran kanssa ja löi herralta, -pyytäessään häntä vangikseen, käden kalvosesta poikki. Jo oli -Spåre saamaisillansa, kun tämä urhoollinen vihollinen nakkausi -pää edellä hevosensa selästä verissään aidan taaksi ja pääsi niin -pakoon. Spåre, joka kyllä ei miekkaillut huonosti itsekään, sai -vaan hevosen aseineen kaluineen. Kohta päällikön paettua täytyi -toisten vihollistenkin paeta. He pääsivät mikä metsää, kuka tietä -myöten Kokkolaan, jossa omassa leirissään tiesivät olevansa hyvässä -turvassa, sillä Tutschkoff oli ja saanut apuväkeä ja lisävaroja. - -Täll'aikaa lisäytyi Suonperästä ehtimiseen väkeä, mutta nämä eivät -enään ennättäneet paraasen pöläkkään, kun jo kello 7 aikana kuulivat -tiheän ammunnan ja he siis hiljastuivat. Wihollisen miestappiosta -ei ole tarkkaa tietoa, mutta muudan vanhus arveli noin kymmenkunnan -vihollisia tapetuksi ja saman verran eli useampiakin haavoitetuksi. -Talonpojille ei tullut muuta vahinkoa kuin että Järvenaution -isäntää ammuttiin käsivarresta läpi, kun laahasi pyssyänsä. Tätä -vikaansa parannuttamassa oli hän kauan ruotsin leirissä, jossa häntä -muutoinkin kohdeltiin hyvästi niinkuin sopikin. - -Kun Riipassa oteltiin olivat ne 10 miestä -- 8 sotamiestä ja 2 -"korkeampaa" --, jotka muistamme asetetuiksi neljänneksen päähän -Riipasta kirkolle päin, kahdella päällä mitä tehdä: lähteäkö sinne -mistä ammunta kuului, vai pysyä paikoillansa niinkuin käsky oli -ja velvollisuus siis vaati. Paikoilleen päättivät jäädä, arvellen -venäläisten voittavan kun heitä oli siksikin monta. Waan tästä -luulostansa pian pääsivät kun näkivät jonkun ajan kuluttua Spåren -väkineen ja talonpoikineen astuvan Riipasta. Wenäläiset näkivät kohta -että ainoastansa pikanen pako metsään voisi tarjota pelastusta. -Kohta juoksivatkin metsään. Mutta täällä eivät tavanneetkaan -toivottua turvaa, sillä talonpojat eivät tyytyneet heidän pakoansa -katselemaan vaan ajoivat heitä takaa. Täällä metsän sisällä syntyi -kovia yhteenottoja ja hirmuisuuksiakin, kun yksi tulvillaan oleva oja -teki vihollisten etemmäksi pakenemisen tätä suuntaa mahdottomaksi. -Talonpojat olivat menestyksestä Riipassa hyvin innostuneet ja -juoksivat ympäri metsiä saavuttaaksensa vihollisiansa. Mainitun -ojan reunalla tapasivatkin moniaita. Eräs esimerkiksi juoksi heti -ojan tykö kun tuli maille ja näki mihin vihollinen mieli. Täällä -hän kohta kohtasi 3 vihollista ja saavutti juoksemalla jälkimäisen -heistä, tarttui takin kaulustasta häntä ja paiskasi maahan. Tässä -löivät painia kotvan, vihollinen alla, hän päällä pieksäen aika -lailla hangasteliaansa. Mutta kohta lakkasi tämä leikki. Talonpoika -huomasi samassa noiden kahden toisen vihollisen aikovan käydä häneen -käsiksi kivääreillään; nämä näet tuumasivat kolmen päästä tuosta -painajaisesta, kun näkivät miehen olevankin aivan yksin. Pahoin -näyttikin jo käyvän ukollemme, kun oli aivan aseitta, mutta samassa -tuli toki toisia tovereita hänelle avuksi. Heidän avullansa saikin -hän nyt nämä kaikki kolme vihollistansa kiinni. Kaksi husaaria oli -myös kätkeynyt muualle metsään ja olisivat luultavasti jääneet -löytämättä, ellei sattuma olisi toisin sallinut. Jo palattiin -metsästä kun kuultiin hevosen hirnuvan. Heti hyppäsikin miehiä -hirnuntaa kohden, jotka kohta löysivät kaksi hevosta sidottuina -puihin. Siitä arvasivat hevosten omistajainkin olevan lähellä. He -siis hakemaan, kunnes löysivät husaarit, jotka olivat lymynneet -tuuheaan katajikkoon, luullen tässä säilyvänsä. Toisaalla oli eräs -lyhytläntä, mustanverinen ja matala-otsanen pyssynseppä juosnut -metsään, piilonnut risukkoin ja pensikkoin ta'a, josta hänen sopi -tehdä tekojansa. Aina kun hänen sivutsensa juoksi ryssiä, niin ampui -takavarikostaan heidät hartioista läpi. Hänen mainitaan olleen -pelkurin, jott'ei uskaltanut ampua edestä, peläten heidän ampuvan -takaisin. Niin sai ammutuksi kolme vihollisparkaa, jotka eivät mitään -vaaraa täältä odottaneet. Paikalle eivät siltä kaatuneet; totta -vääntyivät johonkin metsään: "heidät olisi kyllä löynnyt, jos heistä -vuotavia veripilkkoja olisi seurannut." - -Tämä kaikki tapahtui metsässä. Mutta tielläkin sattui sattuma, jossa -eräs mies sai näyttää kuntoansa. Kun näet näki toisen näistä kahdesta -korkeammasta vihollisesta ajavan hänen sivutsensa pakoon, niin juoksi -herran rinnalle ja kun oli aivan aseetta, repäisi sen käsivarrella -huiskaavan karpiinan. Sitten kävi hän hevosen päähän käsiksi, josta -herra häntä hosumaan miekallansa. Jo olisikin miehemme tainnut käydä -pahoin, ellei olisi takaa ammuttu herraa käsivarresta läpi, jotta -miekka putosi. Itse ei antaunut ammuttunakaan, vaan käski hevostansa -ja ajoi matkoihinsa ehkä pahoin haavoitettuna. Tämän nuorukaisemme -isä oli ruotsin väessä ja hän itsekin Tyrnävän kappelista, mutta -hänen nimensä on jo unohtunut. - -Samalla tiellä oli Spåre'nkin käydä pahoin, ehkä oli äsköisistä -riitapaikoista metsässä erillään. Hän näet ratsasti Suonperän taloja -liki, Kapraalin mäen alle, jolla tiedämme talonpoikain entistä -paremmin varustauneina vartioivan. Nyt oli Spåre'lla päässä melkeen -samanlainen korkea hattu kuin venäläisherroillakin tavallisesti -oli. Jakob Suonperä jo valmistausi ampumaan, luullen hänen olevan -vihollisia, varsinkin kun toinen lähellä oleva mies yllytti häntä -laukaisemaan. Se toki arvelutti Suonperää itseä, että miten -yksinäinen vihollinen uskaltaisi tulla kahden tulen keskelle -- -Spåren oman väen ja talonpoikain. -- Samassa huusi Spåre'kin: "älkää -minua ampuko; minä olen ruotsin herroja." Siten pääsikin hengissä. - -Tämä kaikki tapahtui lauantai-iltana Toukokuun 21 p.[4] Ruotsalaiset -saivat talonpoikain avulla näissä taisteluissa 8 vankia -- missä ja -miten ne kaikki saatiin, on nyt jo hyvin vaikea sanoa, -- hevosta -ja muuta kalua kuormallisen: kiväärejä, miekkoja, satuloita ja -muuta, jota ei viety Raumalle. Kansa sai jälleen kattilat lihoineen -päivineen, rosvottuja vaatteita j.n.e. Muutamassa muuripadassa kiehui -kokonainen sika, jonka, Krekelän ison talon nyt ainoan eläimen, -olivat ottaneet. Siasta saivat Spåre'n miehet aika aterian, josta -sotamiehet kokivat lyödä laukkuihinsakin sian-lihaa. Eivät suinkaan -viholliset aavistaneetkaan tuon komean saaliin jäävän heiltä syömättä -ja joutuvan heidän vihollistensa ravinnoksi. Pyhänä palasi Spåre -Raumalle, josta oli tullutkin. - -Ennen yritykseen ryhtymistään lupasi Spåre joka miehelle, joka -ottaisi osan taisteluun aika rehevästi 2 riksiä; "mutta eipä -tullut tuon enempää." Wanhukset täällä tahtovat syyttää Spåre'a -uskalluksen puutteesta, vaan liekö siinä syytöksessä perää. Ainakaan -ei hänen rohkea käytöksensä Riipassa kantele hänen pahaksensa. -Sitä myös nurkuvat vielä, että aina tahtoi säästää omia miehiään -ja pani talonpojat sinne missä vaarallista. Toisen ja vähäisemmän -edusvartiakunnan paettua metsään, asetti hän myös omat miehensä -maantielle seisomaan, mutta yllytti talonpoikia juoksemaan metsään -ajamaan vihollisia takaa. Siten olivat useat vangitkin talonpoikain -saamia, ehkä Spåre ei mainitse luultavasti virkakirjassaan -talonpojista ollenkaan eikä anna siis heille ansiotakaan, että -olisivat saaneet kiinni vangit. Jos Spåre taas olisi maininnut -talonpoikain avusta mitään, niin olisi varmaan Montgomery'kin -seurannut hänen virkakirjaansa. Wieläpä kummastuttaa tuokin, että -tämä tapahtuma Kälviällä on mainitussa historiassa joka kohdassa -väärin selitetty, johon vääryyteen nähtävästi käsillä olleen -(Spåren?) virkakirjotuksen vääryys on ensi syynä. - -Samana iltana oli virkeä liike vihollisenkin leirissä, kun paenneet -viholliset tappiostaan toivat sinne sanan. Witikan sen-aikuiseen -keskievariin vietiin tykkejä ja kovasti väkeä. Witikkaa vähän -pohjoisempana laitettiin ammunta-varustuksia tykeille. Lähellä olevan -töllin ulkokatto purettiin maahan ja välikatolle pantiin kasakoita -vahtiin, josta voivat katsella Kälviän kyläntietä vähän matkaa. -Hämmennystä enentämään tulivat Jatkojoellakin olleet vahdit, jotka -olivat lähteneet matkoihinsa kun Riipasta kuulivat ammunta-räiskeen. -Kasakoita lähetettiin nyt kahdelle haaralle, valtatietä ja Kälviän -tietä, katsomaan, tuleeko koko ruotsin väki nyt heitä vastaan. Samana -iltana tuli Suonperäänkin asti kaksi kasakkaa, mutta talonpojat -alkoivat ilman-aikojansa ampua heti heidät nähtyään. Siitä nämä -palaamaan aika vonkaa, jotta vaan kavioin kapse iltamassa kajahteli. - - - -IV. - - -Näistä tapahtumista kului taas viikon päivät, seikkaen Kälviällä -muuttumatta. Ei edes nytkään laitettu Kälviälle miestäkään -säännöllistä sotaväkeä, ehkä rynnistys vihollisen puolelta oli -odotettavana. Tämä huolettomuus ruotsalais-herrain puolelta oli -heille omituista näinä viikkoina ja päästi heidän käsistään monen -sopivan tilaisuuden lyödä vastustajiansa, niinkuin esimerkiksi -nyt Witikassa kun viholliset olivat ikäänkuin puusta pudonneet. -Talonpojat puoleltaan vartioivat entistä ahkerammin. Heitä oli -tavallisesti 180 miestä kerrallansa vahdissa jo mainitulla Kapraalin -mäellä. Kukin vartioi veronsa suuruuden mukaan. He elivät nyt entistä -enemmin sotamiehen tavoin. Jokaisella näet oli kankaalla kiskotusta -kuusen parkista tehdyt viilekkeet eli "kihängit" kuni sotamiehillä -ainakin. Lakeissa ja hatuissa hohti samoin valkoinen nauha kuusen -parkkia. Aina oli heillä joku mies erillään toisista vartioimassa. -Joilla oli vuoro vahdata, sille puettiin erään kapraalin[5] -sotavaatteet ja hänelle annettiin myös oiva kirkastettu pyssy käsiin. -Tämä kaikki oli siksi täten toimitettu, että jos vihollinen, joka -yhtä päätä lähetti tarkastelioitaan tänne, näkisi heidät, luulisivat -heitä säännölliseksi sotaväeksi eikä talonpojiksi. Niin toivoivat -sen ei uskaltavan tullakaan; sen ohessa syystä pelkäsivät vihollisen -polttavan heidän talonsa ja tekevän kaikenlaista ilkeyttä, jos -tuntisi heidät pelkiksi talonpojiksi. Käytöllisiä ampu-aseita ei -heillä tainnut olla kahtakymmentä, mutta muutoin olivat aseet samat -kun Peitsonkin luona. - -Kaikki pelkäsivät nyt viime lauantain voiton seurauksia. Ihmisiä -oli jo paennut entistä enemmin ja kaikkia paraita katuja oli koettu -kantaa piiloon. Maa-kuopissa, lattiain alla, etäisimmissä ladoissa -ja taloissa, riihien lakassa -- jonne kalut katon kautta laskettiin --- kiviaidoissa j.n.e. oli kaikenlaista kalua. Eläimet ajettiin -vetisiä soita ja kylmiä ruokottomia korpia rämpimään. Tämmöinen pako -oli tapahtunut supi semmoisista taloista, jotka olivat Suonperän -ja Jatkojoen vartiapaikkoja ulompana, s.o. useimmista peltokorven -kyläkunnan taloista. Sama oli laita Jatkojoen ja Ruotsalonkin -kylissä. Hakunilta esim. vietiin yksin akkunalasitkin muassaan -pakoon, ett'ei vihollinen saisi niitäkään rikkoa, jos tulisi. -Kirkonkylän taloista taas oli vaan heikompi väki ja kalliimmat kalut -ja omaisuudet paossa ja piilossa. Näin olivat asiat täällä. Wähän -pohjoisempana alkoi pitkä rivi sotaväkeä -- Raumalta Raaheen asti. --- Se ei näyttänyt tietävänkään elävänsä sodan aikana. Kuitenkin -rivissä paloi eriskummainen ja ihana valkea, ehkä pelko, ky'yttömyys -ja mikä lie ollut muu oli saanut vallan hillitä valkean leimuamasta -ja loistamasta. - -Toukokuun 27 päivä oli perjantai.[6] Se valkeni samoin kuin muutkin. -Mitä se toi muassaan, ei ihmisjärki voinut arvata. Kuluessaan näytti -se itse sen. - -Edeltä puolenpäivän alkoi Kokkolasta päin nousta tänne laumottain -vihollisen joukkoja. Ne asettausivat Riipan ja Krekelän taloihin -ja näihin tienoihin. Moniaita vahdissa olevia talonpoikia -- joita -tätä nykyä juur oli 180 -- meni Krekelään vieraitaan katselemaan -ja kuulustelemaan heidän aikeitansa. Se ei lie onnistunut, kun -aivan pikaa palasivat paikoilleen. Muuan näistä, se jo mainittu -Jakob Suonperä, veti palatessaan omalle puolelleen lautaa, jota -myöten kuljettiin vähäisen ojan yli, jonka silta vihollisen jonkun -hyökkäyksen vuoksi pidettiin revittynä. -- (Jo ennen olemme nähneet -että Suonperän taloin ja sen mäen välillä, jossa vihollisilla oli -vähempi vartiajoukkonsa, on vähäinen neva, jonka halki tie kulkee. -Sen tien katkaisee eräs oja, jonka yli tiellä on kahden sylen -pituinen silta. Neva itse on vieläkin varsin vetelä.) -- Tuon Jakob -Suonperän aikeen huomasi muuan husaari. Hän tänne ajamaan täyttä -laukkaa; mutta kun ei saavuttanut ennen hänen ojan yli pääsemistänsä, -niin ampui Suonperää pistooleillaan. Waan vähäpä tästä! "niillä oli -vaan kehnoja, neliskulmasia hauleja, jotka vaan vähän rapisivat -housuissani." Ehkä pistoolin laukaus oli vaikutuksetta, jäi lauta -ainakin vetämättä omalle puoleen. Jakob Suonperän isä Pietari käski -siis uudellensa miehiä koettamaan saada lautaa pois, sillä tuolla -paikallaan voisi se olla pahitteeksi heidän asialleen. Kolme neljä -miestä läksikin matkaan, mutta kun yrittivät lautaa vetämään, -lähetettiin taas vihollisen puolelta koko sade kuulia, jotka myös -nekin menivät kaikki yli. Lopuksi taisivat toki saada laudan ainakin -pois. - -Saapa tuonkin mainita samassa, että eräs suomea selvästi haastava -mies vihollisista lupasi niille, jotka ensin menivät Krekelään -vihollisen vehkeitä tarkastamaan, kapallisen hopearuplia, jos -sanoisivat, onko Ruotsin väkeä Kälviällä tahi milloin sinne tulevat -ja muuta semmoista. "Tämä oli vaan viekkautta, että saisivat oikein -tietää asiat." Sepä voikin olla syynä, miksi katselomatkaltaan niin -rohki palasivat. - -Päivä kului likelle puolta päivää eivätkä viholliset vielä -liikkuneet, kun eivät vielä tarkoin tienneet, kuinka paljon ja -minkälaista väkeä heillä oli vastassa. Waan tästäkin sallittiin -heidän saada tieto. Tämä kävi näin. Riipan isäntä, joka jo oli -ijällinen ja nyt herastuomarina, oli myös ollut talonpoikain -joukossa. Waan levottomuus katkeroi hänen olonsa toisten miesten -joukossa, kun näki vihollisen häälivän hänen kotonansa, jossa hällä -oli kaikenlaista kamaa kätkettynä maahan ja läheiseen männikköön. -Siis päätti hän varkain pujahtaa katsomaan, miten Riipassa nyt -elettiin. Tällä käymällään ei hänen käynyt paremmin, kuin että -Wenäläiset saivat hänen käsiinsä ja myös tunnustamaan -- ett'eivät -vartiat olleetkaan muita kun pelkkiä talonpoikia, jonnin joutavilla -aseilla, etteikä likimailla ollut miestäkään Ruotsin sotaväkeä. --- Tahdotaanpa syyttää hänen kadehtineen sitä, kun ei muitten -talonpoikain tarvinnut pelätä vihollisen vierastelemisia niin -kuin hänen ja muiden Peltokorpelaisten. Wieläpä kuiskataan hänen -kielensä siksi liikkuneen vilkkaammin tunnustusta tehdessään, että -salaisuudessa hänen kukkarossaan ryssän ruplia olisi kilahtanut. -Siinä luulossa on ainakin muudan vakuutettu muka senkin tähden ett'ei -hänelle eikä hänen talollensa tehty mitään erinomaista pahaa. Sitä -siltä ei voi kiistää kumoomattomaksi totuudeksi, kun nyt enään ei ole -täydellisiä todistuksia saatavina. - -Tämä saatu tieto kyllä soi suloisesti venäläisten korviin, ehkä -yhtäkaikki näyttivät epäilevän mitä tehdä, uskaltaako vai ei. Wihdoin -päättivät hyökkäyksen, vaikka varsin varovan. Niin lähettivät -Krekelän talosta "suuren summattoman" lauman miehiään Järvenaution -talon kautta talonpoikain ta'a. Totta lienevät tinkineet tiedot -seudusta Riipan äijä raiskalta, kun osasivat tehdä kaikki ikään kuin -vanhat tutut näillä seuduin. Tämä lauma näytti hyvin väkevältä; -siinä oli sekaisin kasakkaa, husaaria ja jos jotakin. Toinen yhä -miehevämpi parvi vihollisia lähestyi toisaalta tietä myöten Riipasta -ja Krekelästä talonpoikain vartiapaikkaa. Talonpojilta puuttui -aivan varsinaista päällysmiestä ja kun näkivät nuot hirvittävät -joukot laskeuvan sekä Krekelän kankaalta nevalle että tietä myöten -marssivan heitä vastaan, alkoi monen sydän sykkiä. Wihollisilla -näkivät olevan yllin-kyllin aseita ja muita varustuksia, joilla kyllä -olisivat voineet taistella vaikkapa tuhansiakin vastaan eikä heitä -ollut kahtasataa! Wenäläisten voimaa arvaavat äijät vielä 5000 eli -joko 6000 miehen kokoiseksi.[7] Mutta jos kohta myöntäisimme heitä -olleen vähemmän ja vaikkapa ottaisi tästä määrästä puoletkin pois, -niin liiaksi heitä olisi ainakin ollut aseettomille, tottumattomille -talonpojille, joita ei mikään päällikkö yhdistänyt järjestettyyn -vastarintaan. Kaikki tämä -- ehkäpä jollakulla arkuuskin -- sai -matkaan, että enin osa arveli poispötkinnön paraaksi neuvoksi. Niin -menivätkin melkein kaikin ja jättivät riitelemättä viholliselleen -tämän vartiapaikkansa, kun näkivät itsensä ei voivan tuon -taivaallista muuta kuin että luultavasti kaikin olisivat menettäneet -henkensä ja saaneet vihollisen vihan oikein riehumaan. Siltä eivät -aivan kaikki paenneet, ehk'ei montakaan jäänyt. Nekin kyllä olisivat -seuranneet joukkoa, ellei Jakob Suonperä, joka ensinnä jäi ihan -yksin vihollisia rinnustelemaan, olisi saanut heidät pysähtymään -manaten heidän arkuuttansa. Mahdollista olisi ollut, jotta Suonperä -yksinkin olisi jäänyt tähän tappelemaan, sillä kun ensi laukauksensa -ampui aina likemmäs rynnistäviä vihollisiansa vastaan, olivat nekin -jo paossa, jotka sittemmin sai pysähtymään luoksensa. Niitä miehiä, -jotka sai seisahtumaan, oli seitsemän; hän itse oli kahdeksas. He nyt -tuliputkillansa lähettämään surmaa vihollisillensa, joita hajotettu -silta nevalla esti niin rohki tulemasta Kapraalin mäelle. Itse -ampuivat vartiapaikastaan nurkkain takaa ja porstuan ovesta. Heillä -oli myöskin hirrenpää asetettuna vanhoille tuulimyllyn rattaille, -jotta se näyttäisi tykiltä; sen olivat enimmäksi peittäneet kuusen -ha'oilla. Talonpojille kyllä viskottiin tulisia tuliaisisia -ehtimiseen, mutta ne lensivät vihisten vaan ylitse. - -Näin he tässä ampuilivat siinä mielessä, että pitäisivät viholliset -ulompana senkään aikaa kuin vaimoväki ja eläimet Suonperästä -saataisiin pakoon. Isännän Pietari Suonperän jäykkyys ei tätä ennen -ollut myöntänyt, että mitään laitettaisiin pakoon. Talossa olikin -tulinen häsy ja kiirus: paraita lehmiä ajettiin rämeitä katsomaan; -hevoset samoin; lampaat saatiin läheiseen niittylatoon; lattiat -revittiin auki ja sinne pantiin jyviä ja muuta kalua j.n.e. - -Tällä aikaa olivat edestä rynnistävät viholliset jo tulleet ojan -yli. He ottivat siihen sillaksi jäännökset samasta ladosta, joka -Spåre'llekin antoi siltavärkkiä, kun viikkoa ennen vei saaliitaan, -joita viholliset nyt olivat kostamassa, Riipaasta Raumalle. Jopa -alkoi samassa vilkkua takaakin Uuden-talon (toisen Suonperän talon -nimi kylän kesken) mäeltä vihollisen keihäitä, kirkkaita kiväärejä -ja kiiltolakkeja. Pian olisivat miehet pääsemättömissä kahden tulen -keskellä, jos paikkansa pitäisivät yhä. Mitä tässä jäykkyys olisi -auttanut enään ja miten se olisi voinut edistää heidän asiatansa? -Enemmän verta vaan olisi kirjavoinut maata, muutamia perheitä olisi -jäänyt turvattomiksi ja vihollisen raju kostonhimo saanut syttöä. -Siispä pujahtivat hekin, liki tiiman tuimasti taisteltuaan, mäen -syrjälle ja sieltä lymyten Klapurin kankaalle, joten pääsivät -onnellisesti pakoon. Isäntä Pietari ei lähtenyt ainakaan talostaan -pakoon. Samoin oli toisenkin Suonperän taloon jäänyt eräs -hopea-hapsinen ruotivanhus, jolta kova kohtalonsa oli rikkonut silmän -ja jota vahva sauva tuki näinä elonsa viimeisinä päivinä; ukot -arvelivat "etteihän nuo nyt näin vanhoille koiruutta tehne." - -Jo olivat viholliset kohta mäen haltiat; kasakat ajelivat mäellä -tarkastaen joka nurkkaa, pensikkoa ja kiveä. Pian löysivät kätketyt -tavarat; lattiat purettiin, kaikki vietiin tahi pantiin mullin -mallin. Samassa vietiin Suonperästä 80 lammasta ja lisäksi muutamia -lehmiä ja muita eläimiä. Äsken mainitut vanhukset olivat melkein -ensimäisiksi joutuneet heidän käsiinsä; he otettiin lujille ja -heille poritettiin jos jotakin. Waan pelkkä porinapa ei ollut kyllä. -Kasakan pampuilla piestä muksutettiin heidän vanhoja selkärankoja -ja korviaan. Pieksännällään olisivat pian tehneet lopun miehistä, -ellei eräs poika-nulikka Kokkolasta, joka seurasi vihollisia vapaasta -tahdostaan ja jonka luultavasti olivat viekoitelleet puolelleen, -olisi sattunut samassa saapuville. Äijät hänelle vaivojaan -valittamaan ja muka syyttömyyttään vakuuttamaan: "hehän olivat jo -niin vanhat, ett'ei heistä enään vastustamaan eikä minnekään." Niin -saivatkin pojan heitä säälimään, jotta meni "kenraalin" luoksi -rukoilemaan heidän edestänsä. Päällikkö -- kenraali eli joku -alhaisempi -- myöntyi pojan rukouksista ja vaikeroimisista, jotta -käski päästää vanhukset irralleen. Alhaisempain täytyi totella ja -ukkoin käskettiin mennä sinne missä muutkin omaisensa lienevät. -Nämä monien vuosikymmenien kytristämät miehet alkoivat iloissaan -juosta nytkyttää sauvat käsissä pakoon mäen syrjään samaa suuntaa -kuin viimeiset vihollisen vastusteliatkin. Wihollisten kynsiä -kihelmöi kun täytyi päästää äijät ja heidän mielensä teki nähdä -vastoin päällikkönsä käskyä vanhusten veren vuotavana ja heidän -kiristyksistänsä kuolevina. Muutamat kasakka häijyt niin ampuivatkin -äijäin perään, vaan taivas ei sallinut tätä uutta veren-vuodatusta -ja kuulat suhisivat maalinsa sivu: ukot pääsivät hengissä omaistensa -luoksi. Kuka oli tämä jalo vihollis-päällikkö? Sitä emme tiedä emmekä -tuskin koskaan tule tietämään, vaan kiitos ja kunnia semmoisesta -lempeästä käytöksestä. Harvat, aivan harvat ovat muistelmat tästä -sodasta tätä lajia, mutta sitä kernaammin viivymme mielinemme niiden -muistelemisessa. - - - -V. - - -Jo äsken jätimme talonpojat pakenemaan Suonperästä Kapraalin mäeltä. -Heidän paetessaan tuli vielä pitäjältä uutta vartiaväkeä, mutta -hekin kovin huonoilla aseilla. Muutamat tulivat nyt jo määrä-aikansa -olleitten kansalaisten siaan, toiset ehtivät avuksi, kun saivat -tietää vihollisen aikovan rynnistää. Waan hekin palasivat kuultuansa -asian oikean laidan. Kaikki parkki-viilekkeet viskottiin tiepuoliin -ja kaikki kokivat vaan kerjetä kotiinsa viemään sanaa vihollisen -voitosta ja tulosta, jotta ihmiset ainakaan pääsisivät pakoon, -sillä asukkaat Suonperän varustusten sisäpuolella olivat luottaneet -talonpoikain vehkeitten onnistumiseen ja siis pysyneet ainakin -enemmäksi aloillansa. Pakenevat joukot kasvoivat mitä etämmäs -tulivat: moni äiti sieppasi syliinsä lapsensa kehdosta ja yhtyi -pakenevain joukkoihin. Tuo oli surkeaa nähdä. Mennessään revittiin -siltoja Kykyrin ja Kumpulan kirkkoherran maan luona, jotta ei -vihollinen pääsisi niin rohki yli. Se revintä kyllä voi auttaa monta, -mutta esti toisia pakoon pääsemästä, sillä vihollisia tuli kohta -kirkonkyläänkin pakolaisten perään. Niin kerrotaan kahdesta miehestä, -jotka olivat jääneet viimeisiksi, että kun huomasivat Kykyrin sillan -revityksi, he alkoivat arvella miten mennä yli. Juuri samassa tuli -päälle päätteeksi kasakkaparvi; kasakat saivat samassa miehet kiinni -ja juoksuttivat heitä hevostensa jälessä takaisin Penttilän taloon -asti; eivät toki juoksuttaneet pitemmältä -- matka oli toista venäjän -virstaa. He salvattiin Penttilän puutaloon ja aika vahti annettiin -oven suulle. Siitä syytettiin ankarasti, että olivat rohjenneet repiä -siltaa ja olivat kentiesi olleet Suonperässäkin. Heille irvistettiin -ja poritettiin jos jotakin, jota eivät arvon älynneet; sen vaan -äkkäsivät että heitä aijottiin hirttää huomenna; sillä sitä seikkaa -ymmärretyksi saadakseen, kokivat viittoa väliin ortta katossa, väliin -taas olivat kaulaansa sormillaan viiltävinään. Helppo on arvata, -kuinka miesparkamme pelkäsivät, nähdessä kuoleman irvistelevän -jo vihollistensa ilkeistä naamoista. Näin kului kokonainen -kauhistuksista viljava yö. Miten heidän lopuksi kävi, saamme vasta -nähdä; nyt on muuhun ryhtyminen. - -Ehkä vihollisia jäi paljon Peltokorven kylään riehumaan ja sen -suunnan tietä hallussaan pitämään, oli heitä sill'aikaa jo tullut -isoja joukkoja kirkon seuduille. Heti kirkolle tultuansa kysyivät -pappia. Taloihin jääneet harvat asujaimet osoittivat heidät siis -Simukkalan kappalaisen puustelliin, jossa silloin asui kappalainen -Kristofer Carlenius. -- Kirkkoherraa ei silloin ollut Kälviällä; sen -virka oli avoinna vuodesta 1806, jona kirkkoherra Elias Aleenius -kuoli, jonka siaiseksi kohta vasta mainittu kappalainen Carlenius -hartaasti halasi päästä, joka onnistuikin.[8] Kun viholliset tulivat -Simukkalan kartanolle, ryntäsivät heti kiroten ja kiljuen sisälle, -sivaltivat Carlenius'en käsiinsä ja alkoivat tinkiä: olivatko -vastustajat Suonperässä talonpoikia? oliko hän eli muu herrasväki -yllyttänyt heitä vastarintaan? kuinka lähellä oli ruotsin väkeä? -Waan jotta mielestään paremmin saisivat papin tunnustamaan totuuden, -tarttuivat papin tukkaan, repivät tuon kuni riivatut ja sujuttelivat -häntä otsatukasta jotta pää permantoon kolahteli. Tuon keinon ei -arveltu vielä välttävän, ja taas tuotiin ne kaiken maailman mainiot -pamput esiin, joilla piestiin Carlenius'ta aika lailla. Sitten -paljastivat miekan, vilkuttivat sen terää hänen silmäinsä edessä ja -rupesivat viimein sen hamaralla hänen kaulaansa sahaamaan. - -Rouva raiska rukoili armoa puolisonsa edestä polvillaan ja lupasi -lunnahiksi kaikki mitä talossa parasta lienee. Kappalainen taas -puoleltaan vakuutti jäykästi -- "valoilla vannoen (!)" -- itsensä -ja talonpoikain olevan ihan syyttömiä: tuon tenän Suonperässä -olivat muka jo paenneet säännölliset sotamiehet tehneet. Kun näin -eivät saaneet tunnustusta mieltänsä myöten ja kuten totuuskin olisi -vaatinut, niin sieppasivat miehensä kartanolle. Täällä tinkivät -tuhatta hullummasti, uhkasivat polttaa poroksi kirkot ja muut majat, -ellei heti tunnustaisi. Kuitenkin oli Carlenius'ella uskallusta -kieltää kaikki, ehkä viholliset olivat kiertäneet hänen ja monet -uhkaavat painetit pidettiin hänen rintojansa vastaan. Riipan -äijän tunnustuksen sanotaan olleen syynä siihen, että viholliset -tahtoivat tiedot tingityksi papiltakin. Rouvan hartaista rukouksista, -polvillansa armottoman vihollisen edessä, ei piitattu mitään -ennenkuin osasi luvata kantaa heille viinaa. Ei tarvittu siis muuta -kuin tämä kaikkia muita voimallisempi sana "votka" papin hengen -pelastukseksi. Lie tuo kreikkalais-uskoisiin juurtunut luottamus -pappeihinsa myös tehnyt, että uskoivat tätä jäykästi kaikkia -syytöksiä tyhjäksi tekevää pappia enemmän kuin henkensä menettämistä -suuresti pelkäävää Riipan äijää. - -Jättäkäämme nyt hetkeksi vihollinen tänne raivoomaan, juomaan -ja rosvomaan Kykyrin ja Kumpulan siltain alapuolelle -- etämmäs -pääsemästä estivät häntä hajotetut sillatkin. Luokaamme silmämme -niihin miehiin, jotka jo nä'imme onnellisesti pääsevän Kapraalin -mäeltä Klapurin kankaita myöten omaistensa luoksi. Millä mielellä -luulemme heidän ajatelleen heidän seikkainsa näin onnetointa loppua -ja koko seurakunnan tulevaisuutta? Moni olisi jo epäillyt kaiketi -ei ainoastaan asian onnellisesta lopusta vaan vieläpä omasta -hengestäänkin, vaan Jakob Suonperä oli perinyt isänsä Pietarin -jäykkyyttä, joka sulasi yhdeksi isänmaallisen innon kanssa. Heti -suojaan päästyään päättikin Jakob Suonperä matkata Raumalle -eversti H.H. Gripenberg'iltä apua anomaan noita jo voittavia -vihollista vastaan. Hänen rohkea toverinsa torppari Henrik Råman -eli Sandelin seurasi nyt kuni ainakin tämmöisissä seikoissa häntä. -Nopeammin kulkeakseen ottivat hevosen. Matkallaan ajoivat he sivu -vallesmanninsa Hallongren'in, joka koki jalkaisin paeta suomen väen -turviin. Hallongren'in kerrotaan luonnoltaan olleen tuiki aran, -ehkä hänkin ennen oli tainnut olla sotaväessä. Hän oli myös evännyt -talonpoikia puuhistaan ja siksi vastasikin heidän kyytimiehensä -ylenkatseella hänen pyyntöönsä päästä kyydille: "en minä arkoja ajele -suojaan." - -Heidän tultuansa Ala-viirteelle, saivat Savon jääkärit, joita -siellä oli vartioimassa samaa rantatietä, jota miestemmekin oli -matkaaminen, tietää missä mielessä he aikoivat Gripenberg'in -tuumille. Tästä syttyivät taas sota-intoonsa nämäkin uljuudestaan -kuuluisat ja vihollisiaan kauhistuttavat soturit, joita oli täällä -lähes 300. Pitkään eivät olleet saaneet nähdäkkään vihollistaan -ja siis "pyysivät hartaasti" Suonperää toverineen oikein uskosta -kärttämään Gripenberg'iltä että päästäisi heidät vihollisen kimppuun; -he lupasivat perkata Kälviän vihollisista puhtaaksi, olipa heitä -sitten kuin paljon tahansa.[9] Asioitsiamme jättivät jääkärit hyvään -toivoonsa ja läksivät viimeiselle taipaleelle. Kohta matkansa päähän -päästyänsä saivat tilan tulla övesti Gripenberg'in puheille. Tämä -oli hoikanlainen, pitkä ja ylevännäköinen mies. Wielä muistellaan -Suonperän haastelua Gripenberg'in kanssa, joka soi vähän kummalta. -Suonperän valitettua vihollisen käytöksistä Kälviällä ja heidän -omista puuhistaan, mainitaan Gripenberg'in vastannen vaan: "Eipähän -nekään hengistään eläne; täytyy niidenkin ruokaa saada. Mistä ne -saavat sen vieraassa maassa, ellei talonpojilta?" "Elättäköön -Keisarinsa heidät niinkuin Kuninkaamme elättää teidät", virkki -Suonperä vastaukseksi. Siihen ei eversti ollut vastannut paljon -mitään. Kun Suonperä sitten pyysi apuväkeä ja sanoi jääkärien toivon, -mainitaan Gripenberg'in taas vastanneen: "Minäkö sinne väkeäni -panisin tapettavaksi? En minä niin saa lähettää ruunun väkeä. Siitä -ei tule mitään." Miten Suonperä toverinensa siltä haasteli, niin -saivat Gripenberg'in vähän myöntymään, jotta lupasi ampuma-aseita -sekä ruutia niin paljon kuin vaan tarvitsisivat. Suonperä virkki -siihen: "Mitä niillä enään te'emme, kun viljeliät ovat hajonneet? -Kun ennen olisimme saaneet niitäkään! Ampujia ja aseitten käyttäjiä -tarvitsemme." Silloin lupasi Gripenberg heille kolme miestä. - -Heti läksivät asioitsiamme kuultuansa tuon lupauksen. Wihoissaan -palasivat sieltä ja vieläkin väittävät Gripenberg'in salaa olleen -venäläisten puolustajan ja heidän lahjoman. Todistukseksi vetävät -hänen niukkuutensa häntä puhutellessaan ja hänen antaumisensa -Kainuulla (Kalix) Maaliskuun 25 p. vuonna 1809. Tämä syytös -petollisuudesta on pantu Gripenberg'ille viaksi muutamilta -kirjailioiltakin, mutta provessori Cygnaeus'en kirja Gripenberg'in -kunnian pelastuksesta näyttää selvään tämän syytöksen olevan väärän -ja aivan pahanilkisen. Sillä vaan ankara täytymys johdatti hänen -käytöksensä autaumisessaan vihollisilleen, ehkä ajattelemattoman -ja toisen kunniasta huolimattoman oli vallan helppo syyttää kaikki -isänmaan kavalluksen päähän. Kummastella siltä emme saa, että -kansa sai saman väärän luulon mieleensä Gripenberg'in käytöksestä, -kun jokainen epätoivo on nopea pahinta uskomaan ja semmoinen -petollisuuden usko sai todellisen esineensä jo itse ylipäällikkö -kreivi Klingspor'assa. - -Palatessaan Kälviälle saivat miehemme eräässä torpassa kuulla, miten -asiat tällä vuorokaudella olivat muuttuneet. Wenäläiset olivat -jo nimittäin aika kyytiä pötkineet. Syyn siihen kerrotaan olleen -seuraavan: Muutamat talonpojat olisi Ruotsalon kylässä pohusillaan -ruvenneet näet rämistämään rautapeltejä ja taputtelemaan tyhjiä -tynnyrin pohjia. Tänne päin vahtia ratsastelevat kasakat -- jotka -kentiesi olivat liiaksi maistelleet papin viinaa -- siitä hiiden -kyytiä sanaa saattamaan kirkonkylään, jotta nyt vihollinen tulee -kaikkine väkineen: he olivat muka jo kuulleet rumpuin räminän. Siis -kokivat joutua pakoon mitä ennättivät. Nämä tiedot saatuansa astuivat -Suonperä ja Råman torpasta Simukkalaan, jossa olivat kuulleet -olevan kolme sotaherraa, joilla oli hyvät hevoset. He olivat niin -hyväilleet viinapulloa, jotta mielensä oli jokseenkin hämärtynyt -ja siltä jäivät tovereistaan. Ensistä arvelivat talonpoikamme, -lymyten aidan taaksi, mitä tehdä noille. Pian päättivätkin. -Suonperällä oli oivallinen kivääri hyvässä laahingissa ja Råman'in -kourissa taas oli pätevä hyljepyssy. He nousivat ylös, astuivat -rohkeasti portaita kohden ja seisahtuivat vasta Simukkalan salin -ovella. Jo olivat langettamaisillaan viimeisen tuomion mokomain -juomari vihollistensa yli, kun Carlenius'en rouva sai rukouksillaan -heidän vihansa huojennetuksi ja heidät luopumaan ensi aikeistaan. -Wenäläiset säikähtyivät sangen suuresti, nähdessään näiden julmine -aseineen seisovan oven kynnyksellä; lienevät säikähdyksestä silloin -selvenneetkin, kun niin rohki sitten saivat vähän vaatteitaan kokoon -ja kiiruhtivat virkkuin varsainsa selässä pakoon toisten perään. -"Mikä meidän olisi ollut ampua heidät kuoliaaksi?" virkki vielä -Jaakko Suonperä, mutta he antoivat heidän päästä pakoon hengissä, kun -vihollisen kostoa tuiki pelkäävä rouva raiska niin hartaasti rukoili. -Samassa kiireessä vihollisten paossa ei heidän ollut aikaa enään -huolehtia Penttilän ladosta eikä sinne salvatuista miehistä, vaan -ne pääsivät irralleen paenneille omaisilleen kertomaan vihollisen -äkkinäistä pakoa. - - - -VI. - - -Sotalaumoja kyllä marssi vieläkin edestakaisin sitten syksymmällä, -vaan kun eivät toimineet täällä mitään sanottavaa eikä niiden -vehkeissä enään suuresti ollut osaa talonpojilla, joiden sotaisia -pyrinnöitä aikomuksemme olikin asiallisesti kertoa, niin voinevat -sotakertoelmat tähän loppua. Sen siaan tahdomme kertoa moniaita -tapahtumia ensimäisestä venäjän vallan alle tulosta ja niin moniaalla -pikku tapahtumilla kuvata millä mielin ja silmin tätä uutta tilaa -katsottiin ja ehkä miten rahvaan mieli täällä meidän aikanamme -katselee sitä. - -Ensi ajat venäläis-sotajoukkoin vallassa oli kyllä kurjaa niinkuin -ainakin; mutta ehkä kansalla oli väkevän voittajan kanssa tekemistä, -niin ei se aina jättänyt sikseen sen harjoittamia vääryyksiä -ja vallattomuuksia, jos suinkin voi panna vastaan. Heillä oli -puolellansa Buxhövden'in julistukset, nyt kun eivät enään vehkeilleet -venäläisiä vastaan ja sepä antoi uskallusta usealle. -- Sydän ei -voinut sulattaa ajatusta, että viimeinenkin vaikealla työllä ansaittu -ja sodan hävityksistä säilynyt omaisuus ainakin väkisin joutuisi -vihollisen valtaan. Se oli tosin kovaa ja siis kokivat kostaa. Kosto -tapahtui usein julkisesti, mutta kussa eivät niin kyenneet sitä -tekemään, otettiin pikku viekkaus avuksi. - -Niin sattui kerran keväillä v. 1809, että eräs mies tuli heinästä. -Häntä vastaan tuli ajaen seurakunnan räättäri ja muutamia venäläisiä, -joista heti hyppäsi muutamia heinämiehen hevosen päähän käsiksi, -toisia kamusi miestä häkiltä maahan vetämään. Nyt sanoivat vaativansa -miehen hevosta kuljettaakseen muutamaa vihollisen heinäkuormastoa, -jota tuotiin Kannuksesta. Mies ei luvannut hevostaan ennenkuin itse -saisi kuormansa kotiin viedyksi; sitten lupasi tuoda hevosen minne -vaativat. Tästä vastaan-pistännästä ryssät suutuksiin, kellistävät -miehen lumihankeen ja alkavat "luimia" miestä pitkin selkää. Räättäri -vaan yllytti sanoen: "luimikaa, luimikaa perkelettä." Toiset olivat -sill'aikaa jo riisuneet hevosen heinähäkin edestä, jolla läksivät -niin ajamaan tiehensä. Mies tuosta saunasta toki pian tointui ja -läksi, ruumiinsa mustelmissa ja pää verissä, kävelemään kotiinsa, -jonne enään oli vaan neljänneksen matka. Kotio tultuansa söi -ateriansa, painoi lakin päähänsä ja läksi ulos mitään hiiskumatta -toisten kysymyksille. Kartanosta lähtiessään pistäysi talliin, -josta toi tullessaan suitset. Nämä saatuaan läksi astua teppomaan -kaupunkia kohden, ajatellen jos jotakin. Kotvasen kuljettuaan näkikin -kuormaston pysähtyneeksi Krekelän kartanolle, jonne hän nyt hiivi -hiljaa. Kohta näki oman hevosensakin talon puuladon edessä muutamaan -heinäkuormaan sidottuna. Miehemme pujahti latoon ja paneiksi ladon -lattialle maata, katsellen alinomaa kartanolle seinässä olevasta -reijästä. Tässä saikin maata tovin, ennenkuin sai sopivan tilaisuuden -panna aikeitaan toimeen, kun pihalla oli hyvin paljon sekä venäläisiä -että kyytimiehiä. Oleppashan vaiti ollakkaan, niin jopa näkee erään -venäläisherran rupeevan hieromaan hevoskauppaa erään talonpojan -kanssa. Tuota katsomaan katosivat kaikki toiselle puolen kartanoa ja -yksin kuormain vahditkin. Nyt pujahti miehemme ladosta, pani suitset -hevosensa suuhun, irroitti sen kuormasta ja istui itse selkään -sekä löi kerran virkkuansa. Jo oli matkasen joutunut ja jo karjuu -iloissaan hevoselleen, kun yht'äkkiä mielensä taas musteni. Ajoi -näet muudan kasakka häntä jo perästä ja sillä näytti olevan oiva -ruuna ratsastettavana. Joka kerta kun kurkisti taaksensa näki heidän -välinsä vähenneen ja kohta näki joutuvansa varrastetuksi mokoman -pitkälle piikille. Sen vuoksi kyllä koki sukia hevostaan, mutta eipä -sekään suurin auttanut. Kerran katsahtaessaan taas taaksensa ei enään -nähnytkään jälestä ajavaa kasakkaa: se oli näet saanut käsiinsä -Järvenaution rengin hevosineen ja väkisin vienyt sen kuormastoa -vetämään. Tästä kyllä kerraksi oli miehellemme iloa. - -Samassa hevosten pulakassa oli Riipan äijäkin ollut pääsemättömissä. -Hän näet oli lautamiehiä, jotka velvoitettiin hankkimaan hevosia -kulkevia kuormastoja varten. Kun kerran ryssät eivät saaneet -hevosia, niin suuttuivat siitä silmittömiksi ja pieksivät äijän -pahan-päiväseksi. Häntä pidettiin niin kauan pahoin, kunnes äijän -vartiat läksivät itse Suonperästä hevosia hakemaan. Suonperään -tultuaan kysyivät venäläiset heti hevosia, herätettyänsä jyrinällään -ja porituksillaan koko talonväen makeasta unestaan. Yksi pojista -pantiin heitä talliin opastamaan. Täältä hakivat hevosia vaan eivät -löynneet niitä; aikapa niitä löytääkkin, kun olivat missä kaukana -lienevät olleetkaan. Nyt taas kasakat viljelemään pamppujaan -yksillään olevan pojan selällä. Poika pääsi piestynä tupaan ja -painajaisensa perässä. Yörauhan rikkojat julistivat nyt, että miehet -pääsevät, ellei heillä ole hevosia, jos maksavat heille mieheensä -riksin. Tuo julistus vihloi makaavan Jaakko Suonperän korvia, joka -rohkeasti hyppäsi vuoteeltaan lattialle lausuen miehilleen: "hoi -miehet, tämä ei käy laatuun!" Itse sai käsiinsä puisevan tuolin ja -alkoi sillä sukia hävyttömiä vieraitaan korville. Niin saivatkin -rohki vieraansa ajetuiksi tuvasta pois. Palatessaan Riippaan tältä -onnettomalta retkeltään huomasivat Riipan äijän karanneeksi. Hän -näet, kun jäi vartioitta, läksi pois ja rämmittyänsä vetelää nevaa -tuli hän Klapurin saunaan, jonne yötyi ja joten pääsi ainakin tämän -kerran kovat kohtelemiset. - -Öitä he lienevät rakastaneetkin tehdäkseen tuhojaan, Yöllä tuli niin -tuvallinen viiksihuulia Järvenaution taloon kerrankin. Kun jo ennen -olivat käyneet kerjäilemässä (ja jos eivät saaneet rosvomassa), niin -oli isäntä -- sama jota Riipan kahakassa ammuttiin käsivarresta -läpi -- kyllästynyt heidän vierastelemisilleen. -- Aina kun ei -heille tahdottu antaa mitä vaativat, niin porittivat uskonsa -heikkoudesta jos viekkaudestakin, jotta "bohu luimii" ("Jumala lyö, -rankaisee") ellei anneta heille mitä tahtovat. Niin aina tekivät, -kussa eivät väkisin uskaltaneet ottaa. -- Koska siten taas rikkoivat -yö-rauhan Järvenautiossa ja kamusivat seiniltä viemään mitä näkivät -päret-soiton valossa, niin isäntä ei enään tyytynyt pahastumisiin. -Siis sivalsi hän, nopeasti noustuaan vuoteeltaan, ovensuusta -rautakangen ja hänen veljensä sai aika halon. Näillä aseillaan -alkoivat nyt he "luimia" venäläisiä mitä ennättivät. Heidän vanha -äitinsä nousi myös vuoteettaan ja yllytti poikiansa vaan sukimaan -herjoja aika-lailla selkään. Pian olivatkin ovesta ulkona, ja -jälimmäisiä sanotaan pökertyneenkin pihalle. - -Waan eivät ainoastaan miehet otelleet heidän kanssaan, mutta -näyttipä moni vaimonpuolikin rohkeutensa. Seuraava tapahtuma olkoon -esimerkkinä. -- Tikkasen talossa eli tähän aikaan impi, joka -tyttöjoukossa oli paraita kuntonsa ja kauneutensa, rotevuutensa -ja rohkeutensa puolesta. Rohkeuttaan saikin näyttää, kun kerran -astui tupaan "joku kolmekymmentä" (?) vihollista ryöstämään ja -rappaamaan kaikkea, minkä sen veroiseksi katsoivat. -- Rahvas näet -oli taas jo aikaa palannut entisille aloilleen paostansa kaikkine -kiluineen kaluineen Buxhövden'in julistusten turvissa. -- Eräs -kiipesi kattoonkin leipiä leipähäkistä hulmuamaan. Tuo oli isännästä -jo aivan liiaksi, jonka vuoksi manasi vihollista tuosta ja väitti -heillä ei olevan minkään-laista lupaa menetellä noin kansan kanssa. -He taas uhkaamaan Jumalan "luiminnalla" isäntää, ellei heille muka -tarvitseville antane. Isäntä ei huolinut siitä, vaan torui heitä -hävyttömyydestään, kunnes suuttuivat ja ottivat miehen kynsiinsä, -paiskasivat hänen penkille pitkäkseen ja rupesivat itse Jumalan -siaisiksi uhatussa luiminnassa, jotta isäntä parka alkoi parkua -mitä voi heidän käsissään. Kuullessaan hätähuudot tuli mainittu -impi sisälle tupaan, näki kuinka pahoin isännän asiat noin monen -kurittaessa olivat ja teki samassa rohkean päätöksensä. Sivaltaa näet -tuosta lämpiämästä uunista aikaisen halon, jonka toisessa päässä tuli -vielä paloi ja jo oli polttanut sitä kekäleelle. Sillä aseellaan -sitten alkaa mätkiä isäntänsä kiristäjiä korville. Wenäläiset -ällistyivät nähdessään noin oudon vastustelian; mutta tyttö -- nyt jo -vanha ämmä -- suki lakkaamatta halolla ympärilleen ja poltti usean -korvallisia kangella tulisella. Kohta saikin ne kaikki pötkimään -pihalle. Heidän pötkittyänsä tulivat talon lapsetkin ilmi. Ne olivat -pelosta konttinut mikä vuoteiden, kuka penkkien alle; vanhin poika -oli hurjain tullessa lähettäinyt akkunasta ulos. - -Wiholliset eivät Kälviällä toti uskaltaneet elää aivan mieliänsä -myöten, kun olivat enemmän päällikköinsä silmättävinä; vaan milloin -pääsivät omiin valtoihinsa jonnekin syrjemmäs, niin eivät olleet -useinkaan petoja paremmat. Ullavan kappelikunnassa olivat jo -tarpeeksi poskessa, että rohkenivat tehdä mikä halutti. Erääsen -taloon sattui tulemaan tuvallinen vihollisia. Ne heti tinkimään missä -lehmät lampaat olivat, koska eivät niitä navetoista löytäneet; -- -he näet olivat heti pihalle päästyään pyörähtäneet ensiksi navettaa -tarkastamaan, vaan eivät olleet löynneet mitään, kun kaiketi elukat -olivat viedyt talosta pois. Isäntänä talossa oli eräs harmaapää -äijä, joka nytkin näytti kansallisen jäykkyytensä eikä ensinkään -tehnyt tingitystä selvää. Ryssät sydäntyivät hänen pitkällisestä -vastustamisestaan ja uhkasivat paikalle tappaa hänen, ellei -tunnustaisi. Ukko siltä ei hiiskunut sanaakaan eläinten piilosta, -vaan kiisteli heidän taas olevan luvattomilla retkillään. Tuosta -vihollinen yhä paheni, puri huulta, väänti päätä ja lähetti tupaan -tuomaan olkia. Kohta toikin eräs käskyläinen kaksi vankkaa kupoa -lattialle. Tuota jo lienevät luulleet ukon peljästyvän ja kokivat -viittoen ja porittaen tehdä hänelle tiettäväksi, että he oljilla -paistavat ukon kuoliaaksi ja vievät niin ainakin minkä saavat. -Toiset samalla taputtivat kivääreitään permantoon ja helistivät sekä -uhkailivat paineteillaan. Se ei ainakaan auttanut. Nyt otettiin -sen vuoksi äijä lujemmalle ja vedettiin sääristä sekä käsivarsista -lähemmäs lyhdettä. Talokin uhattiin polttaa poroksi. Kaikista näistä -olisi voinut päästä, jos olisi sanonut missä eläimet olivat kätketyt -taikkapa pikku valheella; vaan vanhus ei tunnustanut tuimasti -vihatuille vihollisilleen henkensäkään hädissä, ja valhe oli hänestä -liian halpa keino miehelle sekä kieltävä hänen jäykkää ihmis-arvoaan. -Hän hiiskui vaan: "Polttakaa jos tahansa", eikä myöntynyt sittenkään. -Siitä eräs paholainen rupesikin jo iskemään tulta ja alkoi sillä -sytytellä kuivaa olkikupoa. Pitemmälle eivät juljenneetkaan mennä -kovain uhkaustensa tuleennuttamisessa, mistä lie ollutkin syystä -tietymättömästä; totta eivät uskaltaneet kukaan vastata semmoisesta -väkivaltaisesta käytöksestä, jos se sattuisi tulemaan päällikköin -korviin. Niin säilyi ukkokin karjoineen päivineen sen kerran. - - * * * * * - -Jopa voi olla aika päättää nämäkin entisiä yhä vähäpätöisemmät -jutelmat. Jopa on kertoeltu kansan mielistä tänä aikana ja samassa -mikä apu Klingspor'an olisi ollut saatavana, jos hällä olisi ollut -edes älyä ja neroa ottaa tarjottua vastaan. Halvat ovat talonpoikain -vehkeet olleet seurauksistaan sodan pääjuoksun suhteessa, vaan -varmaan semmoiset isämaalliset liikkeet kansan mielessä ovat -kalliimmat kuin moni tappelukin. Aina ovat tämän aikuiset rahvaan -rienteet paljoa ihanammat, kalliimmat ja suuremmasta merkityksestä -kuin Klingspor'an häpeällinen pakomatka. Silläpä onkin tällaisten -tapahtumain tallentamisen arvo viitattu, ehkä myös on muistettava, -että sillä on raskaampikin ja surullisempi puolensa, nimittäin -se että joka muistelma on uusi paino Klingspor'an ja monen muun -raskaalle velkain vaa'alle. Suomalaisten kohta ruotsin ja venäjän -kansain suhteen synnytti nämä vehkeet ja tapahtumat. Nytkin vielä -olemme suhteessa näitä kahta kansaa kohtaan, mutta se on kuitenkin -muuttunut; se muuttui Syyskuun 17 p. v. 1809. Kansa onkin ollut -voimallinen mieltänsä vallitessa ja sen suurin voitto on, että -täytymisen ajatus on muuttunut velvollisuuden ajatukseksi. Suomen -kansa suri suuresti eroa Ruotsista, mutta älysi myös käydä sovintoon -kohtalonsa kanssa, Nyt eläväiset ja kasvavaiset polvet eivät tiedä -paljon isäinsä poloista. Useimmat luovat silmänsä kernaammin -nykyajan käytöllisiin ja houkuttelevampiin puuhiin, kuin huolivat -kuunnella vanhain -- heidän mielestään -- vain "loruja" ja "satuja" -edesmenneistä ajoista. Usea halveksuu tunkeuta oman kansansa -muinaisuuteen ja sen sumuisiin laaksoihin. Niinpä ovatkin enimmäksi -isäin ankarat kärsimiset vaan kirjain ja jonkun kehnovoimaisen -vanhuksen omina eivätkä suinkaan elä elämällä rahvaan mielissä. Sepä -liekin suurena syynä, että v. 1808 saadut vammat jo ammoin ovat -sulaneet ja paranneet. Tämän ylimuistoisista ajoista vallinneen -kahdenpuolisen vihan sammumisen pää-syy mainittiin äsken. Niin taisi -eräs viime sodan vanhuskin laskea leikkiä tästä ajasta, kun virkki: -"Hoi miehet, minua siitä kiittää saatte, että maassa leipää on." -"No mitenkä niin?" "Minä näetten lähdin muinoin etelään venäläistä -härnäämään ja sain sen niin perässäni tulemaan tännekkin", vastasi -vaari ehkä kentiesi karvaasti nauraen. - -Tämä sota, joka on kutsunut ilmoihin koko oman kirjallisuutensa ja -josta on kirjoitettu enemmän kun ehkä mistään muusta, oli suomen -kansan ensimäinen sota yksinään ja -- kentiesi -- viimeinen sota -kaikkiaan. Sillä vaan harvoin joutuvat kansat semmoiseen tilaan, kuin -suomen kansa tänä aikana joutui ja harvoin syntyvät niin väkevät -siteet kansain kesken, että niiden väärällä katkominen nostattaisi -"urosnäyttelyn, jossa voittamaton voimallisuus taistelee hengestään -hillitsemättömän kohtalon kanssa." Waan vanhusten jäykkä luulo -koko tästä sodasta on nyt täällä, samoin kun kentiesi jokapaikassa -maassamme, se että oli vaan "veristä leikkisotaa", jota ruhtinaat -tyhjän näyn vuoksi pitivät. Tämä jo lopulla sotaa luottamattomuus -ilmauntuva koko sotajoukkoa ja varsinkin sen päälliköitä sekä -kuningasta kohtaan, tämä lopullinen nurja mieli koko sotaa vastaan -oli seurauksena kreivi Klingspor'an kuuluisasta kelvottomuudesta -ja kunnottomuudesta. Eräs näiden kertomusten juoksua paljon -koskeva vanhus jutteli monen hupaisen kertoman muassa seuraavan -keskustelemisen, jonka sattui kuulemaan kyyditessään kahta ruotsin -upsieria sotakesänä. Yksi lausui näet toiselle: "Pidä sinä viina -tästä Tornioon; minä pidän siitä sitten 'Uumoon' (Umeå)." Toinen -suostui siihen, vähän pantuaan vastaan. Kyytimies, jota tämä puhe -kovin karvasteli, varsinkin kun kuuli noiden, joiden olisi tullut -todestaan maata suojella, puhelevan keskenään vaan tuonmoisia -eikä ainakaan hänen kuullen haastavan ajan tärkeimmästä asiasta, -virkki vihdoin heille: "Näinkö nyt Suomi annetaankin vihollisemme -valtaan?" "Näin", vastasi toinen herra, "ruhtinaat pitävät keskenänsä -sarkajakoa niinkuin tekin te'ette. Wenäjän keisari saa Suomen ja -Ruotsin kuninkaalle annetaan Norja siaan." "Ja niin kävikin", jatkoi -kertomamieheni huokaellen. Tälläisistä ja monista muista syistä -päättivät jo silloin koko sodan kauheaksi leikkisodaksi, jossa -tuhansien henget lyötiin lautaan moniain ylimysten jostaki tahdosta, -"ehkä kaikki oli ennen jo sovittu." - -Gustaf Adolfin syyksi sanovat kaikki, ja siihen luuloonsa he -kuolevat. Päinvastoin voi hänen edellisensä Gustaf III viehättää -Suomen äijätkin, ja niin muistellaan häntä hyvin rakkaasti. Eräs -vanhus veisasikin vapisevalla äänellään suruvirren hänen murhastaan. -Warmaan olisivat asiat hänen hallitessaan muodostuneet toisin mutta -varmaan olisi hänkin joutunut vihdoin niihin pauloihin, jotka jo -ammoin olivat keksityt ja jota varten keisari Napoleon ja Aleksander -kävivät liittonsa Tilsit'issä jo 1807. Gustaf Adolf joutui juoniin -ja hänen kohtalonsa sai hänen kadottamaan rahvaankin puolustuksen: -muiden säätyin hänellä tuskin koskaan olikaan. - - - - -B) Kenraal-adjutantti Bergenstråle'n retkestä. - - - -I. - - -Päivän lieska oli jo sukeltanut Pohjanlahteen. Ei tuulen henkeä -puhaltanut Koivulahden saaristoissa, eikä vavahdustakaan kuulunut -yön hiljaisuudessa. Waan siellä täällä kukkui käkönen aavistavaa -kukuntaansa. Mutta yö oli valoisia Pohjolan öitä, ja valpas silmä -huomasi kohta meren selältä, saarien salmista juoksevan aluksia -rasva-tyynellä veden-pinnalla rannemmaksi. - -Warovasti lähenivät alukset lähenemistään, ja laskivat, katsellen -tarkasti ympärillensä, rantaan Hokluot (Hohkaluodon) sillan viereen, -Itähankmon (Hankomaan) mantereen ja joltisen Bodö'n saaren välille. -Aluksessa oli Ruotsin sotilaita: kenral-adjutantti J. Bergenstråle'n -osuus nousi tässä maalle. - -Kauan oli kansa jo toivonut apua Ruotsista vihollista vastaan, -luvaten antaa apunsa vihollisen vastustamiseen. Näiltä seuduin -lähetti rahvaskin useampia sanoja Ruotsin puolelle; mutta pitkään -siitä ei apua. Nyt viimeksi olivat merikatteini Wörstén ja kultaseppä -Löfgren lähteneet yli Kurkun kulkemaan sekä omasta toimesta että -monen monituisen yllytyksistä, koettaakseen joko tuolta apua olisi -toivottavana. Luultavasti oli nämäkin avunhuudot syinä Kuninkaalle -päättäymään juuri tällä aikaa ja näille seuduin lähettääksensä -Ruotsista sotaväkeäkin eikä ainoastansa sodan johdattajia. Tämä on -yksi niitä harvoja kertoja tätä mainioa sotaa sodittaissa, jolloin -Ruotsin valta omalla väellänsä kokikaan suojella Suomeansa. Mutta -liekin se ollut salliman tahto, että asiain piti niin juosta, ja -Suomen kansan yksin käydä verisenä ja kunnialla uusien aikain -portille. Sillä useimmiten eivät Ruotsin harvat yritykset tässä -suhteessa menestyneetkään. - -Bergenstråle oli saanut Kuninkaan käskyn Umeå'sta astua aluksiin, -ja tuli, kahdessa päivässä Pohjanlahden yli purjehdittuansa, 4 -tykin ja 1090 miehen kanssa Länsipohjalaisia ja Jemtlantilaisia -Itähankmon (Hankomaan) satamaan, yöllä 24 ja 25 päiväin välillä -Kesäkuussa. Nopeastipa saapui tähän joltinen joukko talonpoikia, -joilta Bergenstråle sai tarkempia tietoja vihollisesta, hänen -olopaikoistansa ja muusta. Wihollisia näet seisoi kaksi pataljoonaa -jalkaväkeä ja 200 Keisarin henkivartia-kasakoita kenraali Demidoff'in -komennettavina Waasan kaupungissa ja sen tienoilla Tuovilan (Tobyy'n) -kylässä, peninkulman matkan päässä Waasasta etelätien varrella. -Toinen sotajoukko vihollisia oli Munsalassa ja Wöyrillä kenraali -Jankovitsch'in johdossa, jonka von Döbeln ja Adlercreutz olivat -voittaneet Uudessa Karlebyyssä. Mutta Wenäjän pääväestö oli asettunut -vielä lähemmälle Waasaa, Wähään-kyröön, lepäämään paostansa, johon -Siikajoelta pakotettiin; tällä oli päällikkönä kenraali Rajevskij, -joka myös komenti kaikkia nyt Pohjanmaalla olevia venäläislaivoja. -- -Tälläisiä joukkoja karkoittaa oli nyt Bergenstråle'n sekä käsky että -mieli kykynsä mukaan. Eikä epäillytkään ollenkaan panna aikomuksensa -toimeen. Liekö syynä ollut urhoollisuus, seuduista tietämättömyys, -tai kerrassaan tuhma into, hurjuudelta se sivulta-katsojalle näyttää. -Sillä, jos hän kohta varmaan luulikin vähin väkineen voittavansa -Demidoff'in ja niin valloittavansa Waasan, olisi hänen pitänyt -ajatella ja älytä, että Rajevskij ja Jankovitsch, koko Wenäjän -armeijain kanssa, olisivat heti häntä hätyyttämässä. Kun taas -häntä vastassa Lapvärtissä oli ruhtinas Orloff-Denisoff, joltisen -joukon kanssa hänkin, ei pääsisi pakoonkaan, ja niin hän helposti -olisi kukistettu Waasaan. Mahdollista on, että, ehkä älysikin asiat -ja tiesi vihollistensa olopaikat oikein, luuli ehtivänsä tehdä -tehtävänsä niin sukkelaan, ett'ei Rajevskij'lle kerkeisi vihiäkään, -ennenkuin kaikki olisi päätetty. Jos asian laita oli semmoinen, niin -on myöntäminen Bergenstråle'lta ei puuttuneen itseensä-luottamusta. -Kuinka uskallettua hänen yrityksensä oli, sen selvittävät tapahtumat -parahiten. - -Noustuansa maalle veneistään, kehoitti ja käski hän talonpoikia -ryhtymään aseihinsa ja yhtymään samaan seuraan. Talonpojat eivät -tarvinneet paljon yllytyksiä eikä käskyjä. Wanhasta näet kyti -viha isonvihan aikuisia vihollisia vastaan, ja sota, sen todet ja -valhetellut tapahtumat, olivat uudellensa virittäneet vihan, jos -pitkän ajan kylmyys olisi alkanut sitä sammuttaa. Täällä todella ei -kansa tämän sodan aikana kärsinyt mitään pahempia poloja, vainoja -ja hirmuja, jotka alati olivat tarjona sotajoukkoin jaloissa -oleville maakunnille; mutta polvesta polveen elivät tarut niistä -ajoista, jolloin Koivulahtikin kylläksi tiesi olevansa lähellä -Wenäläisten monivuotista leiriä Isossakyrössä. Senpä tähden lensikin -kutsunta-sana niin satumaisen nopeasti joka kylään, jotka täällä -usein ovat penikulmankin päässä läheisimmistään. Kutsunta-sana -riensi kylästä kylään, talosta taloon, lisäten enimmiten aina, -totta lujuuden vuoksi, sanat: "joka ei lähtene, hirtetään oman -porttinsa päälle" -- samat sanat, jotka tapaamme jokapaikassa, -jossa vaan kutsuttiin kansaa sotaan ryhtymään; lie se mistä syystä -hyvänsä, vaan pait Pohjanmaalla tavataan nämä sanat seuraamassa -sotavehkeisin ryhdyntä-kutsumisia Satakunnassa, Hämeessä, Savossa -ja vieläpä Karjalassakin. -- Sekä huolimatta käskyn uhkauksista, -että suuttumatta sen kovuudesta, kokousi miehiä ehtimiseen sitä -myöten, miten sana minnekin joutui. Koivulahti, kuin tiedetään, -on rantamaita, ja silloin liiatenkin niinkuin vielä nytkin ovat -Koivulahtilaiset pitäneet hylkeitten ammuntaa elatuskeinonansa. Siten -heillä monella oli hyljepyssyjä, jos toisilla olikin vaan tavallisia -luotipyssyjä ja monelta mitä käsiin päätyi. Millä oli oikaistua -viikatteen poikkiainta, kellä keihästä tai muuta seivästä: joukossa -meni kaikki kalusta. - -Heti maalle astuttuansa ja saatuansa tietoja edes lähisemmistä -seuduista, oli Bergenstråle eroittanut erään joukon sotaväkeänsä -Lappsund'in sillan luoksi, Koivulahden ja Hankmon kyläin välille, -käskyllä ei päästää ketään yli sillan Kirkonkylään, mutta -päinvastoin antaa jokaisen vapaasti kulkea sieltä Hankmon kyliin. -Tämä varovaisuus olikin tarpeesta, jos mieli oli ett'ei vihollinen -saisi selvää tietoa Bergenstråle'n tulosta, olosta ja vehkeistä; -sillä ainahan on seurakunta sekanainen. Pait sitä, että tämä -näin esti juoruin kantajat kulkemasta, tarvittiin se myös kohta -säännöllistä sotaväkeä vastaan. Wenäläiset näet kumminkin olivat -tavalla tietämättömällä saaneet vähän vihiä jonkun ruotsalais-joukon -maalle astunnasta, eli ainakin että jotain semmoista oli tuuma tehdä -jossakin Waasan tienoossa. Kentiesi olivat kuulleet puhuttavan -Wörstén'in ja Löfgren'in sekä muiden Ruotsiin-lähdöstä apua sieltä -toimittamaan, jonka huhu oli voinut sitten suurentavalla tavallaan -kertoa toivotusti jo tuleentuneen; lie syy ollut mikä hyvänsä, -varuillaan olivat. Hepä siis lähettivät tiedustelijoitansa joka -suunnalle rantamaille. Tuli näet Koivulahdellekin ratsastaen -kirkonkylästä Itähankmon kylää kohden muutama venäläis-katteini, yksi -jääkäri ja kolme kasakkaa, ynnä Waasan ja Mustasaaren nimismies, -nimeltä Löfman. Kun nämä vakoilijat tulivat mainitun sillan luoksi, -antoivat vastassa olevat Ruotsalaiset heidän estämättä ratsastaa -yli sillan. Itse he siksi aikaa pistiihen piilimään kuusien ja -kivien taaksi, kunnes toiset ratsastaa kopsuttivat sillan yli. -Mutta samassa kun sen olivat tehneet, kiertivät he heidät heti. -Wankien ei ollut vastaan ponnistamista, ja he vietiin sieltä -veneisin Hokluot-sillan luo, josta he taas toimitettiin laivoihin, -joilla Bergenstråle oli tullut saaristoon ja joita oli tässä -kaksi. -- Kolmannen hän jo matkalla oli eroittanut luutnantti af -Lund'in päällikkyyden alla purjehtimaan Waasan eteläpuolelle, jossa -se näiden seikkain tapahtuessa olikin. -- Talonpoikia tarjousi -kernaasti soutamaan nyt nimismiestänsä, ehkä muutoin tuskin kukaan -maksostakaan olisi ruvennut soutamaan häntä vähääkään. Sillä pait -sitä, että oli vannonut uskollisuus-valansa Wenäjän keisarille, ja -että nyt palveli vakoojana vihollisia, oli hän mainio ja vihattu -talonpoikain kiusaaja, ja kaikin päin muutoinkin pidettiin häntä -oikeuden rikkojana. Sentäänpä antausivatkin talonpojat häntä pahoin -pitelemään, kun kerran olivat saaneet hänen käsiinsä, eikä lakien -käsi suojellut enään häntä. He sitoivat nimismies-parkansa mastoon -kiinni, kädet ristiin sidottuina selän takana. Jolla mielestänsä -oli sananen vaihtamatta, se puhutteli häntä nyt kaikenmoisilla -haukunta-sanoilla. Moni syljeskeli vallesmanniansa silmille, haki -kaikenpäiväsiä parjauksia, ja muistuttelipa moni niitä aikojakin, -kun oli ollut Waasassa tervaräkärinä jollekkin kauppiaalle, ennen -vallesmanniksi pääsemistänsä. - -Mutta Bergenstråle, saatuansa hevosia tykkejä vetämään, läksi -joukkonsa marssimaan kirkonkylää kohden. Tänne tultuansa lähetti -Bergenstråle vähemmän osuuden katteini Sandman'in komennettavana, -Kosköö'n, Karperöö'n ja Smedsbyy'n kyläin kautta, sieltä kulkevaa -rantatietä tunkemaan Waasan pohjois-tullista, samalla kun itse -aikoi hyökkäistä itätullista, valtatietä kuljettuansa. Tässä -Sandman'in osuudessa oli 128 Jemtlantilaista ja 48 Länsipohjalaista. -Eroitettuaan tämän joukon läksi Bergenstråle marssimaan -Weikkars'in kylää kohden. Wälillä hän piti vähäisen katselmuksen -talonpoikain kanssa, joita vielä tuli ehtimiseen hänen joukkoonsa, -tarkastellaksensa heidän miesmäärää, aseita ja ammunta-varoja. Tässä -sattui hän luomaan silmänsä erääsen vanhuksen, joka seisoi jäykkänä -pyssy kädessänsä. Bergenstråle kysyi, eikö hänellä olisi poikia -eli nuorempia miehiä panna edestänsä, kun itse oli jo niin vanha. -"On", vastaa vanhus, "mulla on kaksi poikaa, ja ne ovat hevosinensa -tykkejä vedättämässä." "Saat ukko", sanoo taas Bergenstråle, "mennä -kotisi. Waan poikasi seuratkoot!" "En", vastaa ukko, "en lähde. -Tahdon tapella maamme vihollisia vastaan." Myhäellen kääntyi nyt -Bergenstråle hänestä. Totta täytti hänen sydämmensä ne tunteet, -jotka haudan partaalla horjuvan harmaahapsisen vanhuksen tälläisen -käytöksen täytyy kussakin herättää. Sitten piti hän joukollensa -vähäisen puheen, jossa sanoi vakaasti toivovansa "Jumalan ja -talonpoikain avulla" saada vihollisen karkoitetuksi ja kaupungin -valloitetuksi ennen auringon laskeumista. -- Tämä aurinko, -Juhannuksen aurinko, oli juuri hetkeä ennen taas sukeltanut varina ja -tulisna taivon rannalta pois. Ei ole vieläkään muisto saman päivän -ihanuudesta luonnossa ja luoduissa haihtunut useankaan ukon mielestä, -joka silloin oli joukossa näitä toimittamassa. Semmoiset päivät -ovat juhlia luonnolle, koko kansoille ja erityisille, eikä niitä -muistaminen lakkaa, ennenkuin kuolema jäätää sydämet. - -Ruotsalaisten tultua Martoisten kylään tapasivat he Holtin talossa -Wenäläisiä 17 jääkäriä ja yhden ala-upsierin. Luutnantti Hamrén, joka -johdatti Ruotsalaisten edusjoukon, piiritti tämän vartiakunnan, kun -vielä yö-unessaan makasivat. Siitä he toki pian heräsivät. Hamrén -kehoitti heitä antaumaan; mutta he vastasivat kiväärin ammunnalla. -Ruotsalaiset puoleltaan vastasivat samoin, ja niin nousi hirveä -räiske. Waikeaa on sanoa, taistelivatko Wenäläiset näin tuimasti -todesta urhoollisuudesta vai rajusta toivottomuudesta, kun näkivät -itsensä olevan yksin tätä heidän rinnallaan summatonta voimaa -vastaan. Eräs ukko antoi siitä sen selityksen, että olivat "unen -horroksissa" ja "vähän pöllöjä." Wihdoin suojellaksensa itseään -monta vertaa mahtavampia Ruotsalaisia vastaan, joita yhä ehti -tulla enempi paikalle, taikka kentiesi oikeimmin liikuttaaksensa -heitä säälimään, sieppasi venäläis-kersantti tuvasta, jossa olivat -majaa, lapsen ja piteli sitä edessänsä akkunan ulkopuolella, -josta Ruotsalaiset lakkaamatta olivat ampuneet sisälle ja tehneet -piiritettyin joukossa aika vahinkoja. Siltä ei sattunut lapseen eikä -kersanttiinkaan: tottapa siitä akkunasta silloin ei ammuttu. Ammunta -ei toki herjennyt, kun toisista akkunoista räiskytettiin, ammuttiin -toisiinsa. Taisipa olla niinkin, että piirittäjät olivat niin -palavassa innossa, ett'eivät tuon merkin merkitystäkään joutaneet -kyselemään; eikäpä se niin kummaakaan, kun tämä oli sekä talonpojille -että useimmalle sotamiehellekkin ensimäinen tappelunsa ja he siitä -innoissaan. Eivät he havainneet sitäkään, kuinka eräs Wenäläinen -pisti kätensä akkunasta, kaksi sormea yläällä, ja pyysi armoa. Kun -ei sormista älytty mitä tarkoitti, ja huutonen ei kuulunut, niinkuin -ammunnalta ei sopinutkaan, ammuttiin vaan edellensä, ja muutama luoti -vei miesparan sormet. Hän siitä suutuksiin ja alkaa laahata taas -kivääriänsä, niin sukkelaan kun verta vuotava kätensä myönti, ja -ampui entistä kerkeämmin ja innokkaammasti. Näin lähettivät molemmin -puolin papu-sateita toisilleen vielä kotvan. Kuu se vihdoin näin -näytti Ruotsalaisille mahdottomalta, aikaa tuhlaamatta saada vielä -elossa oleviakaan antaimaan, ja ajasta oli tuiki tiukka, annettiin jo -käsky käyttää tehoisampia keinoja. Tykki näet tuotiin eteen ja sillä -mielittiin lähettää läpi huoneen seinien, jossa viholliset suojelivat -itsensä. Tuota julmaa asetta ei kyllä käytetty; mutta sen siaan -sytytettiin sama tupa joka nurkasta. Koska siis viholliset näkivät -itsellensä kohta tarjona olevan taistelemista luonnon voimia vastaan -ja tulen alkavan jo sisälle leimuta, nostivat taas ulos lapsen, sitä -pelastaaksensa, ja sitten pyysi kolme miestä armoa, jonka saivatkin -kun toiset älysivät heidän mielensä. Oli neljäskin elossa vielä tätä -vartiajoukkoa, mutta tämä juoksi, jo päästyänsä kerran ulos, jälleen -tuleen muutamain hurjain talonpoikain ajamana; sai siellä niin -loppunsa. -- Siten pääsivät Ruotsalaiset taas kulkemaan edellensä. - -Tiedon näistä tapahtumista pian levittyä tienoosen, kokivat -täkäläiset talonpojatkin auttaa asian menestymistä. Jott'ei -Rajevskij'lle tulisi tietoja asiasta, asettuivat talonpojat -Merikaarron (Wähäkyröä) ja Weikkars'in (Mustasaarta) kylissä -tiepuoleen väijymään kuriereja, joita alati ajoi Rajevskij'n ja -Demidoff'in välillä. Nytkin niitä olisi kulkenut aivan kuin ennenkin, -mutta mitä jo ammuttiin tai otettiin vangiksi näissä paikoin, kuka -toisilta enemmän Waasaan päin asettuneilta. Niin ei päässyt yksikään -kulkemaan sanaa viemään kenraaleille. Yksikin ukko oli ottanut -vangikseen erään kurierin, joka oli lähetetty Wähästä-kyröstä ja -tullen Waasasta mieli palata sinne jälleen. Ottaja tuli luutnantin -luoksi Weikkars'iin pyytämään kasakan aseita omikseen, kun oli -ottanut hänen vangiksi: "sitten hänkin muka kykenisi lähtemään Waasaa -valloittamaan." Kun luutnantti sanoi itsellänsä ei olevan lupaa antaa, -pyysi hän edes kasakan varalaukkua, jotta olisi millä ampua jos -jostain sattuisi saamaan pyssyn. Mies sai laukun, hankki itselleen -pyssyn ja läksi Waasaan. - - - -II. - - -Weikkars'in kylästä ei ollut Ruotsalaisilta Waasaan enään -peninkulmaa enempää. Ennenkuin tulivat Waasaan, saivat levätä -tuntikauden Höstveden kylässä, josta oli vaan neljännes Waasaan; -tästä lähtiessään ottivat taas kasakan. Kello 10 aikana edeltä -puolipäivän saapuivat Ruotsalaiset Waasaan, ja hyökkäsivät hurraa -huutaen tullista sisään, kenenkään vastassa olematta. Niin päästiin -kaupunkiin hangastelematta, ehkä kuitenkin Bergenstråle turhaan -ammututti tykeilläkin; seisahtumatta rynnistettiin kahta poikkikatua -pitkin kauppakadulle, jossa edusväki seisahtui. Wihollisella -oli neljä tykkiä eräässä kadun risteyksessä, josta heidän sopi -pyhkiä kaikkia siinä yhtyviä. Tykit alkoivat pian pitää peliänsä, -lähettäen surman ja kuoleman Länsipohjalaisten joukkoon; kaatumusta -lisäsi myös Wenäläisten kivääri-tuli huoneitten akkunoista. Itse -Demidoff ei ollut kaupungissa Ruotsalaisten tullessa; mutta muita -käskijöitä tuli pian toimiin, Demidoff itse oli aika-joukon kanssa -marssinut pohjoistullista Smedsbyy'hyn päin, josta oli saanut tiedon -Ruotsalaisten aikovan rynnistää. Tämän sanan toi eräs kasakka. -Ajettuaan aika vauhtia Smedsbyy'stä pysäytti kasakka vaahdesta -varsin valkean hevosensa Demidoff'in majan kartanolle, ja astui itse -sisään. Demidoff oli juuri einettä syömässä. Kiireestä ajostaan ja -hätäyksistänsä ei saanut kasakka muuta sanaa esiin, kuin: "Svetski". -Eipä enempää tarvittukaan, ja Demidoff hyppäsi pöydästä, jättäen -murkinoitsemisensa toistaseksi. Kasakka oli näet nähnyt siellä sinne -jo joutuneen Sandman'in osuuden. Sitä tietä ei Demidoff kuitenkaan -ennättänyt kauas, ennenkuin kuuli tykin järinän kaupungista. Kun -ei lähellä nähnyt vihollista Smedsbyy'stä päin, pyörti hän heti -siis kaupunkiin. Kiireesti rientäen hyökkäsi hän Bergenstrål'ea -vastaan. Hän joutui tähän, tuoden muassaan jalkaväkeä ja kasakoita, -melkein samassa, kun Ruotsalaisetkin seisahtuivat. Kolmen tunnin -tappelu syntyi. Se oli tuima. Tapeltiin askel askeleelta, katu -kadulta. Toinen ei tahtonut jättää voittoansa, toinen ei peräytyä. -Ruotsalaisten uljuus oli suuri, ja vimma kummallakin puolen iso. -Kumminkin tunkivat Ruotsalaiset eteenpäin, ehkä vähitellen. Vihdoin -esti tunkemisen muutamat kadun poikki jääneet venäläis-vaunut, -joiden edestä hevoiset olivat ammutut. Nyt seisoi kummatkin -voimat. Kummankin tykit pyhkivät katuja; kivääreillä, musketeillä -ammuttiin akkunoista. Usea kaatui kadulle, moni heitti henkensä -huoneisinkin. Tykit olivat kohta taas raivanneet tien, ja taas -hyökkäsivät Ruotsalaiset hurraten edellensä. Tykin jyskeesen ja -kiväärien paukkeesen sekottiihen myös ukkosen järäyksiä. Taivas -musteni paksuista pilvistä, ja vahva ruutinsavu peitti koko kaupungin -huntuunsa. Kuulia lensi maassa, ja taivaasta satoi rankka vesi. Tämä -kaikki oli hirveän ihanaa kuulla ja nähdä. - -Tällä aikaa oli vihollinen lähettänyt kuriereja Tuovilaan (Tobyy'hyn) -käskemään siellä olevia joukkoja avuksensa. Mutta pitkään ei apua -tullut, eikä kurieritkaan palanneet. Sillä oli, näet, jo ennen -kaupunkiin hyökkäämistä katteini Dalberg eroitettu sotajoukkoa -seuraavien talonpoikain kanssa vasemmalle kädelle vihollista -siellä ahdistamaan. Nämä ampuivat yhden kurierin, niin toisen ja -kolmannenkin. Wasta neljäs tai viides pääsi perille; totta sekin -kierrellen. Sitten hetken kuluttua laumasikin isoja vihollis-joukkoja -eteläisestä tullista kaupunkiin. Siitä olikin syytä varoa Dalberg'in -joutuvan talonpoikinensa kierroksiin. Senpätähden lähetettiin -majuri Amneus 100 miehen kanssa valtaamaan kannaksen vastapäätä -hovioikeuden rakennusta, eli niinkutsuttua Korsholm'an vallia, jossa -oli muinaan mainio Korsholm'an linna. Mitä nämä Dalberg ja Amneus -toimivat, vihollisten Tuovilasta (Tobyy'stä) avuksi tultua, ei ole -aivan selvä. Arvattavasti palasivat hetken kuluttua toveriensa -joukkoon, niinkuin Amneus näyttää lähetetynkin Dalberg'in joukkojen -peräymistä suojelemaan ja niitä kierroksiin joutumasta estämään. -- -Eräs talonpoika, Jonas Ström, oli nähnyt Wenäjän herroja hovioikeuden -rakennuksessa. Hän juoksi sinne, piilihe itse kallioiden kolohon -ja ampui sieltä aina kun näki jonkun. Wäli oli kyllä pitkä; mutta -hänellä oli oiva hyljepyssy, ja oli itse tarkimpia ampumiehiä, jotta -pyssynsä hyvin kantoi ja hän osasi. Näin muutamia kertoja tehtyänsä, -sai kuulan otsaansa ja jäi siihen. Hän oli kentiesi ainoa talonpoika -joka kaatui, sillä useimmat olivat tainneet nähdä paon paraaksi, kun -tykeillä jyskyttämään ruvettiin; ainakin pakeni isoin osa niitä, -jotka olivat aseettomina. - -Toisaalla kaupungissa kesti yhä tappelu. Wihollinen jo vähitellen -vetäysi kaupungista, kun näki Ruotsalaisten hurraten voittavan -muutamia askeleita katua. Sanovat moniaat, ja vihollinen itsekin, -heidän peräytyneen mielien saartaa Ruotsalaiset kaupunkiin. Toiset -väittävät vaan hänen vetäyneen odottamaan apuväkeä Tuovilasta -(Tobyy'stä), jonka jo näimme tulevan. On niitäkin, jotka päättävät -hänen peräyneen epätoivosta voida yksinänsä enään mitään, ennenkuin -Wähästä-kyröstä tulisi apua. Olipa näistä tosi mikä tahansa, se -varmin on että vetäysi jo kaupungista; mutta herkesi pian sitäkin -tekemästä. Siitä syytetään tämän-aikuista pitäjän apulaista Isaak -Siniusta. Hänen näet kertovat moniaat kavunneen kirkkotorniin, josta -näki, tuulen kerran vähän savua haihduttaessa, Ruotsalaisten vähäisen -joukon. Hän, joka jo oli vannonut uskollisuutensa valan vihollisille, -olikin uuttera ja uskollinen heidän asioitaan ajamaan. Sinius nyt -kertoi tämän Ruotsalaisten vähyyden Demidoff'ille, joka vetäysi -vetäymistään ja jo oli lähtemäisillänsä Smedsbyy'hyn ja sen kautta -pakoon. Waikea on ratkaista, oliko se Sinius'en antamain tietoin, -vain muiden syiden tähden, kun Demidoff yht'äkkiä palasi jälleen, -ja hyökkäsi nyt hänkin vuorollaan tuimalla innolla. Tätä uutta -hyökkäystä eivät Ruotsalaiset ensinkään odottaneet. Kun tuuli vei -savun vihollisten päälle ja peitti ne pimeyteensä, eivät Ruotsalaiset -nähneet vihollisiansa ennenkuin olivat aivan likellä. Jo ennenkin -tappelussa oli pitänyt ampua pitkin katuja ja suunnatta vaan; tässä -sokko-ammunnassa ampuivat Wenäläiset enemmiten yli, niinkuin ainakin ---. Taas syttyi tuiki kiihkeä ja julma tappelu. Mutta Demidoff oli -palannut niin arvaamatta ja alkanut hyökkäyksensä erinomaisella -nopeudella ja rajuudella, että Ruotsalaiset seisahtuivat. Pian käski -jo haavoitettu Bergenstråle joukkonsa vähitellen vetäimään takaisin, -enemmin kuitenkin vapaehtoisesti kuin pakosta. Everstiluutnantti -L. von Knorring, näet, kun näki Bergenstråle'n olevan aikeissa -paeta, oli neuvonut häntä vetäymään itätullin eteen, josta oli -tultukin; siellä sanoi hän, olisi otollinen ottaa taas vastaan -vihollista järjestyksellä ja jäykkyydellä. Siten muka tykitkin -voisivat vihollisten riveihin paremmin saattaa epäjärjestystä: -painetti-hyökkäys päättäisi sitten kaikki onnellisesti. Tullin -ulkopuolella olisi myös paluu helpompi, jos tulisi välttämättömäksi. -Bergenstråle suostui tähän esittelyyn. Mutta samassa kun v. Knorring -ajoi antamaan käskyä tästä, ammuttiin häntä päähän, että putosi heti -hevosensa selästä. Tämä oli Ruotsin väelle suureksi vahingoksi; sillä -toisilla johtajilla kenraal-adjutantti Bergenstrål'illa ja majureilla -Ulfhjelm'illa ja Amneus'ella, ei ollut v. Knorrring'in mielen malttia -eikä hämmästymättömyyttä ja rohkeutta saada kapealla kadulla noita -vähän epäjärjestykseen joutuneita joukkojansa taas järjestykseen. - -Nyt täytyi Ruotsalaisten peräytyä, mutta eivät tehneet sitä kuin -vähitellen. Wielä kerran tekivät komentajat ja komennettavat minkä -voivat ja velvollisuutensa. Muutamalta tykiltä olivat tykkimiehet -ammutut, jott'ei muut kun yksi ainoa ollut jälillä. Tämä pitkitti -kuitenkin hätäytymättä kuolemakoneensa puhdistamista, laahausta ja -laukaisemista, ehkä oli aivan yksin. Tuli taas kuula, niin vei toisen -pyöränkin lavoista. Mutta vieläkin väänti tämä uros sen niin, että -sopi ampua hetken siihen saapuneiden talonpoikain kanssa, joita vielä -oli muutamia loppuun astikin. Tämän tapahtuessa oltiin jo tullin -ulkopuolella, johon Ruotsalaiset taas olivat seisahtuneet. Samassa -huusi itse kenraal-adjutantti Bergenstråle, jonka jo äsken sanoimme -haavoitetuksi: "missä minun poikani!" Paikalla ajoi hän vihollisia -kohden, heidän joukkonsa läpi, vaikka ammuttiin, ja sitten lähellä -tullia olevalle kauppias Malander'in kartanolle, jossa Wenäläisten -päällikköviraston maja oli. Tänne tultuansa sanotaan hänen viskanneen -miekkansa menemään, ja antauneen vangiksi. Totta teki sen, kun ei -enään nähnyt keinoa miten päästä pakoon, kun kerran innoissaan joutui -sinne. Moni tosin tahtoo rumentaa tätä Bergenstråle'n käytöstä; mutta -syitä sitä rumemmalta puolen katsella, emme tiedä. Eräs vanhus, joka -silloin oli ollut vielä joukossa, muisteli jonkun sanoneen samassa: -"tuo kajahtaa hyvältä Klingspor'an korvissa." Liekö sanelija näillä -sanoillansa tarkoittanut Klingspor'an ja Bergenstråle'n kiinteää -väliä, siitä kun Bergenstråle'n sanotaan saaneen vallan käydä sotaa -omavaltaisesti ja aivan Klingspor'asta huolimatta. Tämän valtuuksen -hänen muka olisi pitänyt saada palkkioksi, kun oli jolloinkulloin -jäänyt syrjään ennen päällikkyyksiä jaettaessa. - -Kun korkeimmat johtajat olivat kadotetut, ei ollut enään mahdollista -pitää paikkaansa tässä. Warsinkin kun ampuvarat loppuivat aivan -Ruotsalaisilta, paljon senkin vuoksi, että Bergenstråle jo kaupunkiin -tultaessa oli aivan joutavastaan ammuttanut sekä kivääreillä että -tykeillä. Ilman sitä, että varat meni hukkaan joutavastaan, antoi -tämä tyhjä ammunta paraan sanan Ruotsalaisten tulosta. Olipa -muutamat asukkaat vaarassa saada surmansa tältä ystävältä, joka -tuli niin suuresti paukuttaen. Kauppias Malander oli seisonut -puotinsa portailla samassa, ja yksi tykinkuula oli juuri mennyt -vähän sivutsensa, hyvä ett'ei sattunut: ei yhtään vihollista ollut -silloin näkyvissä. -- Ruotsalaiset pakenivat nyt kiireesti. Heidän -ainoa korkeampi upsierinsa oli majuri Ulfhjelm: toiset olivat mikä -kuollut, kuka vangiksi saatu. Läpi yön paettiin, ja kello 2-3 aikoina -päästiin jälleen Itähankmon satamaan, josta samaan aikaan eilen -olivat lähteneet. Tuskin olivat pakenevat Ruotsalaiset Weikkars'ista -ehtineet kääntyä Koivulahden tielle, kun kasakoita tuli samalle -paikalle. Tykin jyske näet oli antanut Wähään-kyröön -- matka ei -olekkaan 2 peninkulmaa pitempi -- sanan tappelusta Waasassa. Nämä -kasakat lähetti Demidoff'ille nyt Rajevskij edeltäkäsin jo avuksi. -Kasakat nyt ratsastivat pakenevain Ruotsalaisten perään; mutta nämä -olivat toki saaneet jo niin pitkän ennätyksen, että kerkesivät -vesille, ennenkuin kasakat rantaan ehtivät. Kasakat kun eivät voineet -muuta, niin lähettivät karpiinan-laukauksia pakenevain perään, ehkä -vahingoittamatta. - -Waasasta pakenevat olivat niin väsyksissänsä, että usea tahtoi -heittäytä tien viereen maata, ehkä tiesi vihollisten tulevan -perässä. Hepä eivät olleet saaneet levätäkkään eilis-aamusta saakka, -kun läksivät Itähankmosta, jonne läpi öiseen tulivat, muuta kuin -tuntikauden Höstvedellä Waasaan marssittaissa. He olivat marssineet -Waasaan, tapelleet siellä tiimakausia, ja nyt taas juosten tulleet -kolmen peninkulman pituisen matkan. Siispä ei kumma, jos väsyi -moni. Heitä heittäysikin usea maantien viereen makaamaan. Mutta oli -talonpoikia, jotka ottivat näitä haavoistansa ja vaivoista uupuneita -korjataksensa ja kantoivat loimilla toisten luoksi veneisin. Mutta -niillä, jotka jo ennen omin voiminsa olivat pääsneet veneisin, oli -niin kova kiiret ja pelko, ett'eivät mielestänsä olisi kerjenneet -enään uupuneita ja haavoitettuja tovereitaankaan korjaamaan; mutta -talonpojat pakottivat heidät siihen, uhaten nakata raukat vihollisen -jaloista edes mereen, jos eivät Ruotsalaiset korjaisi omia veljiänsä: -itsestään eivät näy niin huolineen. -- Jo siitäkin, että Rajevskij -oli lähettänyt kasakoita Demidoff'in apuun, ja että samat kasakat -olivat aivan sulkemaisillansa Ruotsalaiset pakoonkaan pääsystä -laivoillensa, näkee kuinka peräti vaaralliseen tilaan Bergenstråle -oli heittäynyt; totta oli outoutensa seutuin kanssa painavinna syynä -hänelle näin omaan onneensa nojaumiseen, joka muutoin olisikin vielä -enemmin moitittavaa. - -Katteini Sandman oli sillä aikaa kulkenut Smedsbyy'n kylään, -ottaen tiellänsä vihollisen vartiakuntia ja majoituksia, joita -hän joka kylässä tapasi. Myöskin sai hän Wenäläisiltä vähäisemmän -nahkakuormaston, joka lähetettiin oitis Norrgård'in taloon -Koivulahden kirkonkylään, jonne se jäikin. Kaikki Wenäläiset, joita -sai, salpasi hän riihiin ja latoloihin. Jätettyänsä kunnekkin pari -kolme vanhusta vartiaksi, marssi hän aina edellensä. -- Mainittavaa -myös on, että hän poikkesi kyliin, jotka eivät olleet ollenkaan -tiensä varrella. Esim. Jungsund'in[10] kylään hän poikkesi, josta -otti muutaman kymmenkunnan vangiksensa. Päästyänsä Smedsbyy'n kylään -revitti Sandman siltapalkit pois, että arvon pääsi kulkemaan; mutta -hän jätti sillan orsihirret sillensä. Häntäpä vastaan Demidoff -arvattavasti marssi, kasakalta sanan saatuansa, luullen koko Ruotsin -väen tulevan täältä käsin, ennenkuin kuuli tykin jyskeen. - -Smedsbyy'ssä oleva silta vie yli nyt jo kuivanneen, mutta silloin -vielä virtoavan salmen, joka juoksi sillan paikalla etelästä -pohjoseen. Tämä salmi yhdisti Karperöö'n lahdelman (joka Kofköö'n -salmen kautta on Pohjanlahden kanssa yksiä vesiä) nyt jo maatuneen -Lågfjerd'in lahden kanssa, joka myös puoleltaan oli kanavan kautta -yhteydessä Pohjanlahden kanssa. Siten leikkasivat nämä yhteydessä -olevat vedet länsipuolellansa olevat maat saariksi. Tultuansa -Smedsbyy'hyn lähetti hän noin viisikymmentä miestä mainitun sillan -luoksi, ja antoi erään ala-upsierin käskijäksi näille, jotka -luultavasti olivat Länsipohjalaisia. Itse pysähtyi hän isoimman -joukkonsa kanssa Brännholm'an taloon, joka kyllä on Smedsbyy'n -kylää, ehkä hyvin erillänsä siitä. Hänen sillan luoksi lähettämät -miehensä asettuivat sen korvaan salmen itäpuolelle, jossa maa oli -sileä, eikä huoneita, ei puita suojana. Wenäläiset taas, joita oli -ollut majoitettu Smedsbyy'hyn, Singsbyy'hyn ja joka kylään, ja joita -Sandman ei ollut käynyt ottamassa, kokousivat aika sukkelaan ja -ottivat olonsa salmen länsipuolella, noin kymmenkunta askelta sen -reunalta, jossa oli vähäinen harjukin. Waasastakin sanotaan tänne -saapuneen lisää väkeä Sandman'in tultua: ehkä lähetti Demidoff vähän -sinnekin, kun itse tieltä palasi. Tässä ennätettiin laukaista ainakin -kolme laukausta toisiansa vastaan, kunnes Bergenstråle'n tykin -järinä alkoi kuulua kaupungista. Tykkitulen aljettua kaupungissa, -palasi kohta avuksi tulleet joukotkin; totta Demidoff kutsui ne -sinne, arvellen niitä siellä paremmin tarvittavan. Wenäläiset olivat -tuoneet muassaan myös jonkun tykin, jolla eivät kuitenkaan mitään -vahinkoa tehneet, kun taas ampuivat liian korkealle. Nyt vietiin ne -pois Waasaan. Wihollisten enimmäksi huvennettua, läksivät nämäkin -kulkemaan Karperöö'n lahden itärantaa, eli Silend'in puolta. -- Sen -aikaa, minkä oli puuhailtu sillan vieressä, oli Sandman järkähtämättä -Brännholm'an talossa eikä liikkunut sieltä minnekään, ehkä sekä moni -hänen omaa väkeänsä että varsinkin joukkoansa seuraavat talonpojat -tahtoivat häntä menemään taisteluun. Hänen sekä monen näiden -Jemtlantilaisten sanotaan näyttäneen pettureilta. Wasta kun näki -vihollisten vetäivän taas kaupunkia kohden, oli Sandman'kin tullut -sillan luokse. Täällä hän kuitenkin viipyi tarkastellen vähän aikaa, -kunnes kaupungista pakenevilta saaristolaisilta sai tietää, miten -Bergenstrål'en asiat Waasassa olivat käyneet. Sitten palasi hän samaa -tietä kuin toisetkin, joiden kanssa yhtyi metsässä, josta seuraavat -talonpojat opastivat. Kun tuli Petsmo'n kylään, hankkivat talonpojat -hänelle veneitä, joilla pääsi joukkonensa Koivulahden edustalla -oleviin mainittuihin laivoihin. Sandman'in muassa olleita talonpoikia -luuli eräs osan-ottaja saatettavan arvata noin 70 miehen paikoille. - -Paljon on moitittu katteini Sandman'ia näistä tapahtumista, ja hänen -sekä kenraal-adjutantti Bergenstråle'n neuvottomuuden viaksi on -Ruotsalaisten tappio Waasassa laskettu. Sandman'ille lasketaan -pääsyytökseksi sitä, kun muka ei olisi ehtinyt oikeaan aikaan -määräpaikalle. Mutta usea näkiä todistaa vieläkin Sandman'in ei -ainoastansa tulleen Smedsbyy'hyn samaan aikaan kuin Bergenstråle tuli -Waasaan, vaan että tuli jo tuntia paria ennemmin. Myös moititaan -Sandman'ia siitä, kun muka ei olisi antanut minkäänlaista tietoa -olostansa. Mutta olisihan sen vähäisenkin kahakan, joka tapahtui -Smedsbyy'n sillan korvassa, pitänyt antaa tarpeeksi tietoa, semminkin -kun ei Smedsbyy'stä ole enemmän, kuin korkeintaan kaksi neljännestä -Waasaan, ja Wenäläiset kahakassa käyttivät tykkejäkin. Siis katoavat -pää-syytökset, ja niin ei ole tätä tappiota enää laskeminen hänen -syyksensä viivytyksestä, eikä myöskään sanan antamattomuudesta. -Se kyllä on myönnettävä, että hän kentiesi rikkoi korkeamman -käskyn, kun läksi kyliin, jossa hänen ei ollenkaan olisi tarvinnut -tiensä vuoksi käydä. Mutta ensiksi emme ole varmat siitä, saiko -hän semmoista kieltoa; toiseksi emme tiedä mitä painaviakin syitä -hänellä on voinut olla poikkeamisiinsa. Että semmoisia oli hänellä, -sen jo voimme arvata siitä, että hänen, joka oli sotamiehiä, piti -tietää ja tuta yllinkyllin, kuinka tarkkuus ja aika ovat tärkeitä -varsinkin sota-yritysten menestymiselle. Ja totta varovaisuus -käskikin tämän poikkeamisen, selkänsä takaa vihollisia vangiksi -ottamaan; sillä nehän olisivat voineet kaikki kokountua siellä ja -pahoinkin ahdistaa häntä, itsensä ja Waasassa olevain keskelle. Sehän -näyttääkin puolustavan tätä arvelua, kun Smedsbyy'n kahakan alussa -oli Sandman'ia vastustamassa Smedsbyy'hyn, Singsbyy'hyn ja muihin -kyliin majoitettuja, mutta Sandman'in ottamattomia vihollista. Mutta -se jääpi hänen syyksensä, ett'ei tunkenut Waasaan asti, jos varsinkin -oli käsky, mutta vaan sen lähisyyteen, ehkä vastustajansa peräysivät -häntä vastustamasta. Jos lie jäykillä syillä puollustamatonta, että -hän kahakassa pitäysi enimmän väkensä kanssa syrjässä, on se myös -luettava hänen viaksensa. Oliko se pelkoa? Oliko se muuta? - -Näin tämän tappelun loppuna oli tappio Ruotsalaisille. Tarkemmin -ajatellessamme olikin se parasta; sillä myöhemmin tai varemmin olisi -Bergenstråle'n vähäinen joukko hukkunut Jankovitschin ja Rajevskijn, -Demidoff'in ja Orloff-Denisoff'in kanunain keskelle, liiatenkin -kun Uudenkarlebyy'n voitosta saatuja etuja ei käytetty. Taas, -näetsen, oli jääty lepäämään pariksi viikkoa, kun saatiin verinen -tappelu-tanner lepopaikaksi; näin kävi tähän aikaan useimmiten. -- -Tappelun tauottua peitti 400 ruumista kaupungin katuja. Toisia makasi -verissään ja haavoissaan huoneissa. Tässä kaatui Ruotsalaisilta -paljo väkeä: patterin päällikkö, luutnantti Hård, ja rykmentin -korttierimestari Turdsjell, ynnä moniaita ala-upsiereja ja iso -joukko sotamiehiä. Wangiksi joutui: päällikkö, kenraal-adjutantti -Bergenstråle, uljas ja pahoin haavoitettu everstluutnantti von -Knorring, upsieriston adjutantit Lychou ja Bergenstråle -- edellisen -poika --, luutnantti Hoffstedt, vänrikki kreivi Cronhjelm ja parooni -Ulfhjelm, majuri Amneus ja katteini Stjernfelt sekä 192 alhaisempaa -miestä. Smedsbyy'ssä kaatui 2 Ruotsalaista ja 6 venäläistä. Muutoin -on tietymättömissä, kuinka paljon vihollinen menetti väkeä; varmaan -ei hän pääsnyt niinkään vähällä kuin Ruotsalaiset. - - - -III. - - -Tappelu oli tauonnut; mutta sitä seurasi, ei rauha, vaan hirmujen -aika; nyt tuli rosvoamisen ja surkeuden, murhan ja palon päivät, -joita vanhan Waasan autiot rauniot vieläkin itkevät. Äsken oli kiista -verestä ja hengestä sotajoukkoin välillä; vaan sen loputtua rauhan -rakastajille tuli tarjoksi sotain ja vääräin kostoin raa'immat -kurjuudet. Woittaja Demidoff kiljaisi laumoilleen: "rosvoa!" ja -se hajosi kohta: se totteli. Oliko tavaran toisilta viattomilta -riistäminen kyllä? Ei. Minne tulivatkin, niin ammuttiin ensin -akkunoista sisään asuin-huoneisin; sen tehtyänsä hyökkäsivät -sisälle ja pistivät painetillansa kenen tapasivat, murhasivat sen -onnettoman, joka ei ollut kerjennyt hakea itsellensä, usein hyvinkin -surkeaa, lymypaikkaa. Mitä ei voitu ja mitä ei jaksettu viedä -pois, se pirstattiin; akkunoista syydettiin kaduille huonekaluja, -kirjastoja j.n.e. Demidoff upsierinensa ratsasti ympäri katuja, -ihaillen ilosilmin näitä itäisen tuulen tuomia raju-ilmoja. Missä -näki riehuvia joukkoja, huusi hän: dobbra (hyvä)! harascho (ihanaa)! -Se joka rohkeni pyytää armoa Demidoff'ilta, valtaneuvos Emine'ltä -eli muilta semmoisilta, sai nauru-hohotuksia ja pilkkasanoja -vastauksiksi. Wihollinen noudatti nyt aivan irroitetun vapauden -mielipiteitä: yksi ei ollut toista parempi; hän ei katsonut -mihinkään, ei nuoruuteen eikä vanhuuteen, ei korkeaan arvoon eikä -alhaiseen olentoon: kaikki oli hävityksen omana. Eräs sotamies -hyökkäsi painettinensa hovioikeuden esimieheen, vapaaherra Axel Ch. -Reuterholm'iin käsiksi, joka oli Kaarlo XIII lemmityn veli. Hän -olisi ollut vähällä murhata äijän, ellei hänen rouvansa polvillansa -painetin edessä olisi saanut sotamiestä riehumasta, joka jo repi -kunniatähtiä Reuterholm'in rinnoilta. Maaherra Wanberg, joka oli -uskollisesti ja nöyrästi aina kokenut palvella Wenäläisiä, oli myös -lähellä heittää henkensä. Ainoastaan rouvansa kyyneleet pelastivat -hänenkin; mutta muutoin ryöstettiin, rosvottiin hänenkin luonansa -kaikki puhtaaksi kuni muuallakin. Samoin tehtiin entisen maanherra -Krabbe'n luona. Kauppias Hoffrén pistettiin kuoliaaksi kolmella -painetilla, kun ei vapaehtoisesti antanut rahojansa vihollisille. -Toista kauppiasta pidettiin myös pahoin, ehkä oli tapeltaissa -kantanut Wenäläisille ruutia. Kauppias Hartman'illa oli mielenmalttia -siksi, että itse särki akkunoita, ovia, posliini-kaluja talossaan -ja piristi pirstat kartanolle, jotta kun rosvoja tuli tännekkin, -he luulivat talonsa jo rosvotuksi. Tunkipa toki muutama joukko -kartanolle ja pyrki sisälle, mutta Hartman työnsi koreita paperin -palasia, kauppakaluja, temppeliä ja poletteja heille käteen ulkomaan -rahoina, ja pääsi niin. Oli toisaalla parikunta, jotka pappi juuri -oli vihkinyt, kun tappelu syttyi kaupungissa. Waaleana istui morsian -miehensä vieressä tykkien järähdellessä. Tulipa pian tykinkuula ja -ampui heidän kummankin siihen. Oli niitäkin, jotka hyvällä kokivat -saada vihollisia ihmisiksi elämään. Kaupungin kappalainen Johan -Tengström otti papinkauluksen yllensä ja tarjosi joka kolmelle sisään -tunkeuvalle kasakalle ryypyn ja 12 killinkiä rahaa; niin pääsikin -niistä. Mutta hänen rouvansa sanotaan olleen niin Wenäläis-mielinen, -että ilmaiseksi ja vaatimuksetta olisi keitättänyt keitoksia ja -muita makeita vellejä. Tämä tekonsa lie kuitenkin enemmin luettava -peljästyneen naisen lepytys-koetukseksi, jos on totta ollenkaan. - -Kun itse päällikkö Bergenstråle joutui vangiksi, riistettiin häneltä -korttierissansa kaikki, että tuskin jäi riepuja yllensä. Kun vankeja -sitten vietiin Wähään-kyröön, ei saanut Bergenstråle enemmän kuin -kumppaninsa muutkaan hevosta ajaaksensa, mutta täytyi heidän, herrain -ja alhaisten, terveiden ja haavoitettuin, jalkaisin kulkea sinne. -Länsipohjalaisten luutnantti Hoffstedt, ehkä oli varsin vaarallisesti -haavoitettu, heitettiin pitkäksi aikaa hoidotta makaamaan muutamaan -kasarmiin, kunnes sai surkean vuoteen Waasan raastuvassa. Hänen -luoksensa astui tänne upsieri, joka, pistooli toisen rintoja vasten, -haasti häntä selvittämään todenmukaisesti kaikenlaista Ruotsin -armeijasta. Toinen mokoma sylkäisi häntä silmille. Ei ketään -päästetty hänen luoksensa, ja kun maaherra Wanberg, saatuansa kuulla -hänelle ei annettavan ruokaa, ei juomaa eikä minkäänlaista hoitoa, -pyysi saada lähettää hänelle puteliin juomista, ajoivat he hänen -ulos. Tässä ryöstön ja ilkeytensä vimmassa murhasivat he kolmetoista -henkeä heidän huoneissansa: vanhuksia, miehiä, vaimoja ja lapsia; -haavoitetuista ja muuten rääkätyistä ei lukuakaan. - -Tämmöistä ilkeyttä ja röykkeyttä harjoittivat lähes kolme päivää -taukoomatta, paitsi kenraali Rajevskij'n kaupunkiin tultua ja hänen -siellä olonsa ajan. Rajevskij näet oli mies, joka ei suvainnut -semmoista raakaa käytöstä, ja kielsi sen kovasti. Waan kun kenraali -lähti taas kaupungista, eivät Demidoff eikä Emine huolineet -hänen kielloistansa, vaan rupesivat jälleen riehumaan, yllyttäen -väkeänsä raivoamaan ja rääkkäämään, ehkä heidän esimiehensä oli -kovasti torunut heitä. Rajevskij tahtoi tosiaan, että tätä käskyä -toteltaisiin. Paras todistus on se, että ampui erään sotamiehen -pistoolillaan, kun ei tuo totellut, mutta särki posliini-astioita, -kun ei tiennyt niitä voivansa itse käyttää. Kun hän torui -Demidoff'ia, Emine'a ja Kniper'ia, sanotaan hänen olleen hyvin -jäykän, eikä ollenkaan kuunnelleen heidän monia tekosyitänsä. -Tämmöisen julmuuden harjoittamisen syyksi vetivät nämä herrat edes, -että kaupunkilaiset olisivat tienneet tappelun tulosta, että he -olivat toimittaneetkin Ruotsalaiset tänne; varsinkin väittivät he -asukasten tapeltaessa pitäneen Ruotsalaisten puolta ja ampuneen -akkunoista Wenäläisiä. Mutta tämä oli kaikki tyhjiä tekosyitä, ja -aivan kelvotonta veritöitä puollustamaan. Sillä ensinnä olivat -asukasten aseet otetut pois ja pantu lukkoin ta'a, toiseksi eivät -suinkaan olisi kaikki rauhallisina jääneet kaupunkiin, tappelua -odottamaan. Eivätpä tarkimmat tutkistelemiset rauhankaan tultua -saaneet ilmi mitään semmoista. Tosi kyllä, että huoneista ammuttiin; -mutta ne ampumamiehet olivat säännöllisiä sotamiehiä sekä Wenäläisiä -että Ruotsalaisia, jotta sakean luutasateen alta hakivat suojaa -huoneissa, joista heidän itsensä oli hyvä ampua. Myös sanotaan -Demidoff'in jälemmin katuneen pilojansa, ja Ahvenanmaalla ollessansa -oli hän lempeydellä kokenut sovittaa julmuuksiansa; mutta veri-velat -eivät ole niin hevillä unhotetut. - -Oli toki niitäkin, joilla oli enemmin ihmistunteita ja halveksivat -tämmöisen raa'an käytöksen; oli niitäkin, jotka tekivät minkä voivat -julmuuksia estääksensä ja viattomia sekä onnettomia suojellaksensa. -Heitä oli korkeampia ja alhaisempia, ja heidän käytöksensä loistaa -sitä ihanampana, kuta röykkeämpi ja halvempi toisten oli. Näitä -jalompia oli, kuni jo näimme, itse Rajevskij'kin, jota täällä -vielä muistellaan kunnioituksella, jos ei rakkaudella. Leirissänsä -Wähässä-kyrössä otti hän vangittuja Ruotsalaisia hyvin kohteliaasti -vastaan. Niin mainitaan hänen ensi sunnuntaina käskettäneen -Ruotsalaiset herrat luoksensa päivälliselle, mutta näiden ei tulleen. -Sitten ratsasti, sanovat samat, kenraali itse heidän majaansa, ja -palasi vähän ajan kuluttua kaikkein vangittuin upsierein kanssa, -joiden haavat sen sallivat, omaan korttieriinsa. Siellä oli sitten -koko se päivä hupaisesti kulunut. Kun Rajevskij lähetti vangit -eteenpäin kulkemaan, toimitti hän heille kaikki niin hyvin kuin voi; -ehkä se ei ollut kehuttavaa, se kuitenkin kunnioittaa Rajevskij'n -mieltä. - -Demidoff'in hallusta pääsi Waasan onneton kaupunki Kesäkuun 30 p., -oltuansa lähes viisi päivää vallattomuuden vallassa. - - - - -C) Etelä-pohjalaisten sotaiset vehkeet v. 1808. - - - -I. - - -Eihän mikään sido oikeata valtiasta ja rehellisiä alamaisia -lähemmäs toisiinsa kuin suosio ja keskinäiset liitot; eikä -myöskään tiedä omasta arvostansa huoliva kansalainen ja ihminen -jäykemmistä siteistä, kuin valan kovat sitomussanat ovat. Jospa -valaa herjettäisiin valana pitämästä, ja sanainsa syömiselle ei -enään annettaisi palkkioksi ylenkatsetta ja inhoa, niin olisivat -järjestyksen solmut auenneet ja yhteisöelämä hajoamaisillansa. Walan -arvosta seuraa myös, ett'ei sitä saa vannoa muut eikä vaatia muilta, -kuin jotka voivat vannoa valansa omantuntonsa ja mielipiteidensä -myöntäessä. Alatipa sanan palveliatkin saarnastuoleiltansa ja -oikeuden käyttäjät istuimiltansa muistuttelevat rahvasta valan -painosta ja arvosta. Mutta näiden aikain uusi hallitus unhotti -tämän, taikka ei huolinut siitä; se piti sitä päinvastoin oikein -"otollisna keinona", ja saattoi itsensä siten syypääksi älyttömään -ja luonnottomaan siveys-opillista lakia rikkovaan työhön, kuin valan -väkisin-ottamiseen. Eikö Wenäjän hallitus ymmärtänyt sen valan -heikkoutta, joka pakolla otettiin sodan vielä riehuessa ja aikana, -jona Wenäjän vallan vastaisuus Suomessa näytti olevan melkeen -sumuin saartamana? Tuttuhan oli Suomen kansan luottamus Ruotsin -valtakuntaan; mitä se siis maksoi, pakolla ottaa Ruotsin alamaisilta -valaa, ennenkuin sodan loppu oli aavistettavanakaan? Eihän lie -ollut toivoa eikä toivomistakaan saada Suomalaisia pakko-valan -kautta Wenäläisiksi, varsinkin kun vapaehtoisesti olivat vannoneet -uskollisuuden valansa Ruotsin vallalle ja valtiaalle. - -Luonnottomuus ja virhe ovat aina luonnottomuus ja virhe; mutta -vasta kun valan otto tuli Pohjanmaalle, aukenivat kentiesi monen -silmät oikein arvaamaan tätä oivallista käytöstä, "otollista -keinoa". Pohjalaiset näet eivät suosiolla tahtoneet sitoutua -tämmöisellä pakkovalalla, siltä he ovat aikain kuluen enemmän -kentiesi kuin muut heidän kansalaisensa oppineet arvaamaan ja -rakastamaan vapauttansa; he näet luulivat orjuuden olevan tämän valan -seurauksena. Sitä vastaan ovat itäisemmät rajamaakunnat saaneet aina -tavan takaa kukistua vihollisen alle, ja toiset maakunnat olivat -enimmästi saaneet osaltansa oppia ja kokea vapasukuisten heimojen -usein itsepäistä valtaa, josta kansan mieli aikoja voittaen tuli -alakuloiseksi ja muutoksia, mullistuksia räpähtämättömin silmin -katselevaksi. Siis voivat he tunnottomampina ja kylmemmillä tunteilla -katsella tätäkin uutta isäntää, olletikkin kun eivät tienneet koko -sodasta paljon muuta, kuin että sotajoukkoja kulki läpi heidän -seutunsa; mutta Pohjalaiselle ei se voinut tuntua niin. - -Koska eivät asukkaat useimmissa muissa maakunnissamme, joissa -vala ensiksi otettiin, panneet niin paljoa vastaan tätä pakolla -vannottamista, niin voidaan kentiesi kreivi Buxhövden'ille, "jota -kaikkien häntä tuntevien Suomalaisten täytyi rakastaa", suoda -tämä työ anteeksi hänen seikoista tietämättömyytensä ja asiain -arvaamattomuutensa vuoksi. Mutta kenraali Orloff-Denisoff ja Demidoff -tiesivät ja näkivät kaikki; heille siis ei sovi niin helposti antaa -anteeksi tätä siveyttä loukkaavaa työtä, heidän ottaessaan pakolla -uskollisuuden valaa, ennenkuin uusi vannottaja oli voittanut maan ja -kaikki toivo isänmaan-rakastajalta sammunut. - -Älkään kukaan luulko tämän valan vannotun vapaehtoisesti sielläkään, -missä ei julkisesti pantu vastaan. Kuni äsken sanoimme, ei rahvaan -enemmistö, totuttuansa olemaan jonkun valtakunnan tai yksityisen -hallussa, huolinut isännän muutteesta; hepä olivat enimmästi sodan -jaloistakin poissa. Wirkamiehillä ja papeilla taas oli joitakin -ulkonaisia syitä riitelemättä suostua väkevämmän vaatimuksiin, kun -heidän monen tilansa, onnensa oli saman väkevämmän käsissä; mutta -kuitenkin tekivät hekin sen epäilemättä huo'aten. Waan kun valan otto -kerkesi Pohjanmaalle ja Pohjalaisen tuli vuoro vannoa, muisti hän -entisen valansa eikä ollut hetikään vielä toivotonna oman entisen -hallituksensa voitosta. Hän ei myöskään ajatellut apeilla tunteilla -sitä aikaa, jos tuo tulisi isännäksi, joka aina ennenkin käydessään -oli jättänyt hävityksen asukkaille ja hirmuja itsensä muistoksi. -Siksipä syntyikin riitoja, jotka vasta miekka ja tuli ratkaisi. -Myönnettävä on, että tämä vastaan-pano ei ollut älykkäästi tehtyä -järjen työtä, jonka lopullisia seurauksia etenkin ei edeltäkäsin -odotettu, mutta se on aina kantava kaunista todistusta kansan -isänmaallisista ja esivallallensa uskollisista tunteista, jos väliin -sattui niinkin, että vimma valtasi säveliäisyyden ja ihanan innon -sian. Warsinkin rahvas Pohjalassa oli liian jäykkää sujuttamaan -itseänsä ja mieltänsä laittomuuden alle; sillä vasta rauhan tultua -vihollisten käytös ja vannoitus herkesi olemasta laittomuutena ja -muuttui päinvastoin lailliseksi asiaksi, kun Ruotsin kuningas päästi -Suomalaiset hänelle vannotusta valastansa. - -Tehoisimpia syitä kansan riitelemisiin oli tämä valan vaatiminen. -Toukokuussa heitä jo vaadittiin vannomaan, mutta jo silloin katsoivat -asiata laittomuudeksi, kuten sopikin; he eivät vannoneet. Toiseksi -on ajateltava, kuinka karvaalta se tuntui eteläisen Pohjanmaan -Ruotsalaisille erota Ruotsista ja joutua emävallan tuimimman ja -silloin raaimman vihollisen käskettäväksi. Jo äsken näimme ajan ei -olevan otollisen, ja siis arveli moni valasta niinkin, että, lopun -vielä tietämättömissä ollessa, Wenäläisten julistamat edut voivat -helposti muuttua yhtä suuriksi vahingoiksi, ja heidän uhkaavat -rangaistuksensa yhtä suuriksi palkkioiksi. Siinä kyllä syitä -pidättämään kansaa vannomasta; mutta siinä myös syitä valmistamaan -talonpoikain tulevia liikkeitä. Tuli vielä samalta viholliselta käsky -antaa kaikki aseet hänen tallehdittavikseen. Talonpojat kun eivät -tienneet mistä hyvästä tuon tekisivät, vihastuivat vieläkin enemmän, -arvellen heiltä aseita vaadittavan, jotta sitten heidän kanssaan -voitaisiin menetellä miten mieli tehnee: he eivät antaneet. Olipa -vielä toinenkin samanlainen käsky tullut, joka vaati heitä antamaan -aluksensa, yksinpä airotkin samalle viholliselle. Tässä käskyssä -näkivät muutamat esteen yhteydelle veljiensä kanssa Ruotsissa, toiset -väittivät vaan vihollisten sulan ilkeyden synnyttäneen tämän käskyn. -Pane siihen sitten vielä lisäksi alituisia majoituksia, kuormastoin -vedättämisiä, joissa hevoiset ja kärryt usein menivät sitä tietänsä; -muutamaa niistä vielä muistellaan nimellä "pitkä syyti". Nämä -kaikki seikat pantua yhteen, eikö ehkä seljenne heidän sotaisten -vehkeittensä tuleentumisen syyt. Odottamatonta ei se lie ollut -vannottajainkaan omille tunnoille, koska kohta käskettiin ilmoittaa -jo Wenäläisten hallussa oleville virkakunnille, missä ja milloin -rahvas joukottain kokoontui, mitä se toimi j.n.e. - -Mutta jättäkäämme jo tämä syiden tarkastaminen, katsellaksemme syiden -seurauksien ensimäisiä alkuja, talonpoikain ensimäisiä liikuntoja, --- syitten sytyttämiä seurauksia, jotka ensin kydettyänsä nyt ulkoa -sattuvan tuulen vaikutuksessa virisivät palona leimuamaan. - - - -II. - - -Kenraal-adjutantti Bergenstråle oli jo merenkurkussa eroittanut -laivastostansa yhden aluksen, joka oli ennen vakoillut kauppalaivana -merta, mutta nyt oli varustettu sota-aluksen tavoin ja ristitty -nimellä "Kronprinsen." Tämän tehtävänä oli yllyttää kansaa Waasan -eteläpuolella sotaa nostamaan Wenäläisiä vastaan. Aluksella oli 18 -miestä laivaväkeä, luutnantti af Lund'in komennon alla, ja se toi -pait niitä 50 miestä Jemtlannin rykmenttiä, joiden päällikköinä -olivat katteini Fr. Ridderhjerta ja luutnantti Ad. Fr. Jakobson. -Laivan tultua Korsör'in saarelle, tuli sinne talonpoikia Wallgrund'in -ja Raippaluodon (Replot'in) saarilta sanomaan, että Wallgrund'in -kappalainen K. Wennman olisi venäläismielinen ja että jo olisi -vannonut uskollisuuden valan vihollisille. Ruotsalaiset astuivat -maalle, Wennman otettiin kiinni ja vietiin aluksen, joka purjehti -edellensä Wargöö'n (Susiluodon) saarelle, jossa kuni muuallakin -yllytettiin kansaa aseisinsa ryhtymään. - -Juhannuspäivänä läksivät Ruotsalaiset purjehtimaan rannemmas -Brändöö'n eli Storfjerd'in selkää, ja laskivat samana päivänä -ankkurinsa pohjaan Sundom'in kylän edustalle, joka tähän asti on -kuulunut Mustasaaren, mutta kohta Sulvan uuteen pitäjääsen. Tänne -tultua näkyy näillä seuduin Jakobson yksinänsä näillä paikoin -pitäneen päällikkyyttä. Hän astuikin miehinensä maalle, kun sai -kuulla Sundom'in kylässä, samoin kuin muissakin merikylissä, olevan -rantavartioita asetetun. Näillä vartiakunnilla oli työnä tarkastella, -josko ruotsalaisia laivoja lähestyisi rantoja, tuodaksensa apuväkeä. -Sundom'in kylässä oli tämä vartiajoukko 15 miehen voimainen. Samana -iltana, jona Ruotsalaiset tulivat, olivat kasakat laittaneet tanssit, -joissa hyppelivät hyvässä sovussa kylän tyttärien ja poikain kanssa. -Kun näet viholliset eivät ilmi-ilkeyksillä nostaneet asukasten -vihaa ja inhoa, ei heidänkään tähän saakka ollut juuri tarvinnut -pelätä vihaa talonpoikain puolelta; ehkä toki salassa heidän täällä -olonsa puri monen sisuksia. Talonpoikia oppaina, läksi Jakobson -heti miehinensä hyppytaloon 'Ulko-sundom'. Waivalla saatiin täällä -olevat viholliset antaumaan, sillä kun hyppyä varten olivat riisunet -aseensa ja asettaneet ne seinälle nauloihin, eivät kerjenneetkään -saada niitä käsiinsä, ennenkuin tupa oli täynnä heidän vihollisiansa -ja aseet Ruotsalaisten hallussa. Wankien luku oli 8, ja nämä, sekä -YIi-sundom'iin asetetut ja nyt samoin helposti vangitut 7 miestä, -vietiin aluksen. Sana Ruotsalaisten maalle astunnasta ja apuväen -tulosta leveni tuiki nopeasti kylästä kylään, niin että jo ensi -yönä Sulvan kirkonkylässä kaikki viholliset oli uhkauksilla ajettu -unestansa, sidottu ja viety laivaan. Nämä täällä olleet kasakat -eivät olleet raainta rotua Mustanmeren seuduilta eikä Don'in virran -äärettömiltä alangoilta, vaan Keisarin henkivartiajoukkoa tai -niin kutsuttuja "puna-kasakoita", heidän punaisista röijyistänsä -ja sinisten housuinsa punaisista palteista. -- Talonpoikain uusi -ja tähän saakka outo kohtelustapa peljästytti heitä kovasti, kun -ajattelivat sitä loppua, jonka nyt luulivat kohtaavan heitä, koska -olivat kaiketi hillitsemättömäin ja kentiesi kostoa vaativain -talonpoikain käsissä ja mielivallassa. Kun heitä sitten vietiin -rantaan, laivaan majoitettaviksi, huusivatkin iloissaan: "terve -toveri!" Jakobsonille ja hänen Jemtlantilaisillensa, kun nämä -marssiessansa Sundom'in ja Munsmo'n rantakylistä ylös Sulvan kirkon -seuduille tapasivat vastaansa tulevia talonpoikia, jotka toivat vasta -otettuja vihollis-vankejansa. Ilonsa näet tuli siitä, kun toivoivat -säännöllisen sotaväen heitä paremmin kohtelevan. - -Tultuansa Sulvaan ja koska häntä seuraava rahvasjoukko joka -askeleella eneni, pysähtyi luutnantti Jakobson Åbro'n sillan -päähän, joka viepi tuon kohta pohjois-puolella Sulvan kirkon -juoksevan Thölbyy-puron yli. Tästä repi hän palkit pois, ja -laitti, loi kaksi vähäistä patteria, yhden sillan korvaan ja -toisen noin venäjän virstan päähän sillasta. Nämä patterit -olivat yhtä kehnot antamaan Ruotsalaisille ja tuolle päivän -pitkään kokoontuvalle talonpoika-joukolle suojaa, kuin mitättömät -Wenäläisten vastustamiseksi. Warsinkin kun Jakobson'illa ei ollut -maalle astuessansa muuta, kuin yksi ainoa pahanpäiväinen tykin -tapainen. Mutta sittemmin sai hän Brändöö'n haminasta, kauppias -Wasastjerna'n kauppalaivasta, kaksi samanmoista mitätöntä asetta. -Warustus-laitokset taasen olivat joka suhteessa mitä kelvottomimpia; -sillä ehkä talonpoikia oli niin paljon, oli kumminkin enin osa -pätevittä ampu-aseitta, jos olisiki joku varustettu pyssyllä ja -etenkin tarkasti ja pitkälle sattuvalla hyljepyssyllä. Useimmilla -taisi olla vaan viikatetta, puukkoa seivästen päässä, kankia ja -mitä vaan päätyi kullekkin. Olipa aivan aseettomiakin. Pait sitä -oli Jakobson'illa tuiki vähän ampu-varoja; jo neljän, viiden päivän -kuluttua oli ne huvenneet niin, että hänellä ei enään ollut antaa -ruutia eikä luoteja heille mieheensä kolmeksi laahingiksi. Jo -siihenkin saakka oli talonpoikain täytynyt aina välistä käyttää omia -vähiä varojaan. Yhä huonommat oli hänen ampu-varansa kelvottomia -tykkejänsä varten. Ne olivat lavoitta, ja kuuliksikin oli täytynyt -ajaa muutama kuorma pikkukiviä Maalahden metsästä. Kuu tähän -lisätään kolme hirremkappaletta, jotka Jakobson pani kolmen tykkinsä -rinnalle ja joitten toiseen päähän tervattiin ymmyrjäinen pilkka, -joka asetettiin näkymään viholliselle kun lähenisi, niin ovat meillä -selvissä ne varat ja varustukset, joilla Jakobson kehui saavansa -kenraali Demidoff'in pataljoonat ja Orloff-Denisoff'in kasakat sekä -muun väestön ahdinkoon. Tämä todistaa Jakobson'in herkkä-uskoisuutta -ja liiallista luottamista omiin kelvottomiin voimiinsa, ja myös -viallista vakuutusta omain aikomustensa menestymisestä, kun esim. ei -epäillyt Bergenstråle'n yrityksen onnellisesti päättyvän. - -Wenäläiset, joita oli joukko Tuovilan (Tobyy'n) kylässä, peninkulman -päässä Sulvasta Waasaan päin, saivat kohta kuulla mitä Jakobson -ja talonpojat puuhasivat. Ratsastipa siis muutamia kasakoita joka -vuorokausi lähelle Jakobson'in pattereita tarkastelemaan. He eivät -kuitenkaan uskaltaneet käydä häneen käsiksi. Aluksi näet olivat hänen -kolme vähäistä ja toiset kolme vale-tykkiänsä jotakin sen silmissä, -joka ei tuntenut niiden oikeata laitaa. Sitä pait oli Jakobson -ollut sukkela levittämään rahvaasen puheen, jotta 9000 miestä -oli jo astunut maahan, taikka oli maahan astumaisillaan jonnekin -rannemmalle Sulvan eteläpuolelle. Myös vakuutti hän, että mainittu -voima tuossa tuokiossa tulisi Sulvaan ja auttaisi heitä karkoittamaan -vihollisia. Tämän teki hän monesta syystä, eikä ollutkaan ajatuksensa -päätön, jos se ei voinut auttaakkaan muuta kuin aluksi, jonka -jälkeen valheen seuraukset taas olivat aivan tietymättömissä. Mutta -siitä ei Jakobson'illa paljo muretta, kun vaan pääsi matkaan. -Ensinnä mietti hän näet, että tuolla keinollaan saa talonpojat -vielä paremmin puolelleen ja suostumaan hänen toimiinsa; tuolla -myös pidättää hän kansan uskalluksen yllä, kunnes saa sen ottamaan -askeleita, joiden otettua se ei enään voisi peräytyä, joten saisi -heidät sitten myös täytymisestä auttamaan itseänsä. Wielä tuumasi -hän, että levitettyänsä tuon huhun uskoisi rahvas sen ja niinpä -sen kyllä vihollinenkin saisi tietää, mutta kuultuansa myös tuon -suuren miesluvun, ei uskaltaisi käydä häneen käsiksi; jota vastoin -vihollinen kentiesi kohtakin rynnistäisi hänen päällensä, jos saisi -tietää asiain haarain oikean laidan. Niin kävikin, kuin Jakobson -oli arvellut. Kasakat saivat semmoisia tietoja, että jos kohta -Jakobson'in joukko ei olisikkaan niin väkevä, niin hänen takanansa -olisi suunnattaman suuri joukko, joka tuossa tuokiossa ehtisi avuksi. -Sattuipa toinenkin seikka Jakobson'in mieltä myöten. Kun hän oli -jokaiselle kertonut saman asian samaan tapaan, sopivat Wenäläisten -saamat tiedot aina yhteen ja näyttivät siis hyvin luotettavilta. -Siitä taas seurasi, ett'eivät uskaltaneet rynnistää pattereita -vastaan eivätkä tehdä useampia hirmutöitä, kuin että saivat kaksi -miestä hengettömiksi. - -Nämä olivat kumpikin harmaapäisiä äijä parkoja. Ehkä heidän -antamat tietonsa olivat sopineet toisiinsa ja kaikkein muiden -antamiin tietoihin, oli se heidän kova onnensa joutua vihan -uhriksi ja kidutettaviksi. Tämä kävi näet näin. Thölbyy'n kylässä -ottivat he nämä vanhukset ynnä erään nuorukaisen, heitä ensin -tarkoin tutkittuansa, opastamaan itseänsä Åbro'n sillan luoksi. -Mies parat saivat juosta kasakkain välissä, kärsien alinomaisia -pampulla-lyömisiä. Yksi äijistä sanoi tässä juoksussa nuorukaiselle, -pojallensa: "Itse olen liian vanha, mutta pyri sinä pakoon! Ei -sinun aikasi vielä ole tullut; vaan toista on meidän vanhusten ja -voimattomain laita." Nuorukainen katsahti kerkeästi ympärillensä, -kuiskasi jää-hyväisensä isällensä ja heittäysi arvelematta ojan ja -aidan yli; sitten katosi hän viitojen ja pensasten ta'a niitylle, -ett'eivät takaa ajavat kasakat voineet löytää häntä. Mutta nyt -kohtasi kosto vanhuksia. Oikein julmasti kostaaksensa, päästivät he -toisen niistä irroillensa vähän matkaa juoksemaan; mutta syöksivät -kohta keihään hänen hartioistansa läpi, hänen, joka luuli itsensä -jälleen saaneen vapauden ja hänelle sallittavan ummistaa rauhassa -ajasta ryppyiset silmänsä. Samoin sai toinenkin vanhus loppunsa -sapelin haavoista ja keihään pistämistä. - -Warustuksien takana kokouneet talonpojat olivat hyvin hyvillä mielin, -eivät pelänneet ollenkaan vihollista ja tekivät senkin seitsemän -temppua. Kun kerran isompi joukko kasakoita lähestyi talonpoikain -varustuksia, nakkausi muutama talonpoika vangitun kasakan hevosen -selkään, kiinnitti kukon sulkia lakkiinsa, ja ratsasti täyttä laukkaa -alangolle viita-metsikköön, alati karjuen: marssi! marssi! Toiset -talonpojat katselivat häntä ällistyneinä, luullen häntä hassuksi. -Waan tällä tempullaan sai mies sen matkaan, että kasakat katsoivat -paraaksi vetäytyä takaisin: he näet luulivat häntä joksi kuksi -Ruotsin upsieriksi, joka viidakossa komenti marssivaa väestöänsä. -Miehen nimi oli Jonas Hvass.[11] - -Toisen kerran ajoi kymmenkunta kasakkaa lähelle siltaa, hekin -tarkastamaan. Heidän joukossansa oli myös eräs erinomaisen iso -ja vankka-ruumiinen mies, oikea sota-ukko. Kun tämä näki yhden -nuorukaisen kulkevan tietä pitkin, päästäksensä jostakin joen -vasemmalla rannalla olevasta kylästä, jossa oli palveluksessa, -kotiinsa Thölbyy'hyn, löihe kasakka ajamaan häntä takaa. Mutta -nuorukainen, vikkelä ja reipas, heittäysi yli ojan ja aidan, -läksi juoksemaan niittyä. Samassa kun lähti yli aidan, nakkasi -kasakka keihäänsä hänen jälkeensä; ehkä juuri ei osannut, sattui -se aika likelle nuorukaisen jalkaa: ei mennyt vaaksaa sivutse. -Mutta nuorukainen juoksi niittyä ruispeltoon, hypäten yli aitojen, -ojien ja pensaitten; tämä oli julmaa kilvanjuoksua. Paremmin -saattaaksensa ajaa takaa oli kasakka sitonut hevosensa kiinni ja -lähtenyt omin jaloin saavuttamaan pakenevaa nuorukaista. Jopa olikin -saavuttamaisillansa häntä, ja niin lähestyivät he perävilkassa -muutamaa latoa. Heidän tultuansa ladon luoksi paukahti pyssyn -laukaus, ja samassa kaatui kasakka. Waan ei aikaakaan, niin jopa -nousee mies taas ylös, ja lähtee käymään sidotun hevosensa luoksi; -mutta samassa pamahti toinen laukaus, josta tämä mahdottoman suuri -kasakka kellistyi viimein, jotta ei sen enempää nousnut ylös. Ensi -laatinki laukaistiin usealla luodilla ja muilla rautaromuilla -laahastusta hyljepyssystä. Sanotaan yhden luodin sattuneen tätä -jätinmoista miestä oikeaan käsivarteen, toisen otsaan ja kolmannen -rintaan, jonka viimeisen luodin myös sanotaan vieneen palan hänen -jumala-kuvastansa tai rististä, joka Kreikan-uskoisilla aina rippuu -rinnalla. Toinen laukaus tuli tavallisesta luoti-pyssystä, ja ajoi -luodin niskasta suun kautta ulos. -- Nämä laukaukset oli kaksi -latoon kätkeynyttä miestä ampunut. Toinen ampujista, se joka ampui -ensinnä, oli koko sodan aikana ollut mitä pelkurimpia miehiä ja -pelkäsi tavallisesti hyvin vihollisen hyökkäystä. Mutta aina missä -näki vaaran tarjona tai missä näki voivansa tehdä viholliselle -piloja, sinne saapui hän, ja sai silloin aina, samoin kuin nytkin, -uskalluksen ja rohkeuden, joka kummastutti kaikkia, jotka tunsivat -miehen muutoin alakuloisen olennon. Nyt ei hänelle tahtonut olla -malttiakaan tarpeeksi, vaan oli päinvastoin vähällä laukaista ennen -aikaa; mutta hillitsi itsensä toki, ajatellen malttamattomuuden -mahdollisia seurauksia. Hänen nimensä oli Wilhelm Mo. -- Kun kasakkaa -piti sitten saada pois tieltä, laskettiin hän ojaan, jonka hän -isolla ruumiillansa aivan täytti. Talonpojat ottivat häneltä kaikki -rahansa, joita voi olla 50 ruplan paikoilla, pelkkiä kovia kolikoita. -Rahat käytettiin miesparven huvittamiseksi ja juovuttamiseksi. Kuni -vasta saamme nähdä, on tämä ainoa kohta, jossa tapaamme talonpojat -itse nauttimassa vangeilta otettuja varoja, sillä erinomaisen -rehellisesti ja kaiketta oman voiton pyynnöttä näemme heidän muutoin -antavan kaikki vihollisilta otetut tavarat päälliköillensä, joiden -rehellisyydestä yksi vanhus puhuu niin, toinen näin. Warsinkin -kohtaavat tämmöiset syytökset luutnantti Jakobsonia. Hänen sanotaan -esim. tuottaneen erään räätälin luoksensa ompelemaan vaatteisinsa -koko joukon talonpoikain tuomia rahoja, jott'ei jonkun onnettoman -tapahtuman kautta kadottaisi niitä. Sanotaanpa hänen silloin -kehuneenkin saaneensa osalleen kyllä. - -Jonkun ajan kuluttua kutsui katteini Ridderhjerta, joka tämän -aikaa toimetonna oli pysynyt aluksellansa, takaisin puolen sitä -väestöä, joka oli hänen sekä Jakobson'in komennettavana. Tämän -antoivat talonpojat tapahtua panematta vastaan, koska Ridderhjerta -oli luvannut panna ne maalle jälleen ynnä muuta lisäväkeä. Mutta -tullessansa taas jonkun päivän kuluttua patterein luoksi, vaati -hän lopunkin, joita oli viisikolmatta miestä, aluksensa. Mutta -tätä talonpojat, jotka jo älysivät vaaran-alaisen tilansa, eivät -suvainneet. Ridderhjerta tuotti esiin korkeampia käskyjä, vaan -talonpojat eivät huolineet semmoisista ja panivat vastaan. - -"Koska katteini", sanoi talonpoika Isak Baas, "on houkutellut meidät -onnettomuuteen, niin viipyvät katteinin sotamiehet myös tässä. -Ei ainoakaan saa mennä, taikka ammumme hänen paikalle. Te olette -valhelleet ja viekotelleet meidät vaaraan ja typerään käytökseen, -joka varmaan tuottaa vahinkoja meille. Sen vuoksi pitää myös teidän -jakaa vaaramme!" - -Tähän Ridderhjerta ei voinut mitään, ja hänen täytyi sekä antaa -mainitut 25 miestä järkähtämättä olla tässä ja myös piti hänen -itsensä vuorotellen Jakobson'in kanssa olla heidän luonansa. -Jakobson'ia katseli kansa, niinkuin jo näimme, karsain silmin ja -ylenkatseella, ja vieläkin muistellaan häntä muka sekä hänen liian -puheliaisuutensa, pelkonsa ja kerskaamisen että sanainsa syömisen -vuoksi. On hänestä muiden muassa tuokin juttu. Sillanpään leirissä -oltaessa tuli eräs kersantti Jakobson'in luoksi. Tulipa hänen -leirissä viipyessänsä kasakka-parvikin niittyä myöten. Kersantti -pyysi 12 miestä Jakobson'ilta karkoittaaksensa kasakat. Mutta -Jakobson vastasi: "Älä, velikulta, mene sinne; ne ratsastavat aivan -varmaan sinun, minun ja meidän kaikkein yli." "Eikö mitä! Minä -vastaan. Kaulani uhalla, anna menneeksi!" vastasi vaan kersantti. -Mutta tässä ei auttanut mikään. Jakobson syytti siihen, ett'ei muka -"hänellä ollut lupia panna ruunun väkeä suoraan vaaran kitaan." -Ridderhjertaa sitä vastaan muistellaan enemmin niinkuin kunnon -miestä, joka koki pitää minkä lupasi eikä joutavia kerskannut ei -kehunut. -- Wenäläiset saatuansa taas valtaansa Waasan ja sen -ympäristöt, päättivät rynnistyksen sitä 9000 miehen voimaista -väestöä vastaan, jonka luulivat yhä olevan Sulvassa. Wihollisia -auttoi tähän uskoonsa sekin, että jo silloin maatuneella entisellä -lahdekkeella, nyt niityllä, nimeltä Söderfjerden, oli kosolta latoja, -joita kaukaa katsellessaan luulivat väestön teltoiksi. Noiden -lato-telttainpa mainitaankin huolehduttaneen vihollisten käskiätä, -aina kun kiikarillansa koki tarkastella Ruotsalaisia, heidän oloansa -ja varustuksiansa. Jemtlantilaisten ja talonpoikain joukon Åbro'n -sillan ääressä luulivat Wenäläiset vaan tämän luullun suuren väestön -etuvartiajoukoksi. Wihdoin päättivät uskaltaa hyökkäyksen. Jopa -sitä varten kokoilivatkin laumoja Waasasta Tuovilaan ja sieltä niin -Thölbyy'hyn, jotta eivät talonpojat ja Ruotsalaiset suinkaan syyttä -pelänneet noiden vehkeitten loppua. Useimmat olivat sittenkin iloisia -ja laskivat leikkiä. Muutama, nimeltä Hjerp, otti sytytys-soiton ja -alkoi ilvehtiä yhden tykin kanssa, arvellen vihdoin: "pitäisiköön -laukaista?" Samassapa tekikin niin. Tykki oli kovassa laahingissa -ja antoi aika järäyksen. Tämän hän teki aivan päällikkyyden kieltoa -vastaan. Senpä tähden saikin Hjerp rukka, jonka muutamat sanovat -saaneen ilonsa muutamista viinaryypyistä, pitää hyvänänsä paikalle -heti vihoissansa ratsastavalta Jakobson'ilta oivallisen selkäsaunan -miekan hamaralla. - -Ehkä tämä laukaus ammuttiin vihollisia vielä näkymättä ja kentiesi -aikomuksettakin -- ehkä niitäkin on, jotka sanovat Hjerpin ukon -olleen pikku konnan, joka tässäkin vaan tekeysi humalaiseksi -nähdessänsä vaaran ja päätti koettaa säikäyttämällä saada vihollisen -pois --, oli siitä se vaikutuksena, ett'ei hyökkäyksestä tullutkaan -mitään. Wenäläiset olivat valmistaineet par'aikaa; mikä torvin -toitottanut väkeänsä kokoon, kuka vielä atrioinnut hyökkäystä -varten. Mutta kun kuulivat tykin järäyksen, jäivät keitokset ja muut -valmistamiset siihen. He näet pakenivat kaikin voimin Waasaan, "totta -luullen laukausta joksikin varustus- eli rynnistys-käskyksi Ruotsin -muka suurelle väestölle siellä Söderfjerd'in niityllä." Toisna -päivänä jättivät Waasankin ja menivät samaa tietä Lapualle.[12] - -Tiedon tultua heidän Waasastakin lähtemisestänsä, hajosi talonpoikain -vartiajoukko; vähitellen Ruotsalaisetkin astuivat aluksiinsa ja -purjehtivat jonkun ajan kuluttua Uuteen Karlebyy'hyn, jossa Suomen -sotaväestön päämaja oli silloin, vieden sinne vankeja ja saaliita. - - - -III. - - -Sulvan tapahtumaa tarkastellessamme olemme kiiruhtaneet jo liiaksi -ajassa ja meidän täytyy ryhtyä tapahtumien juoksuun muutamia päiviä -ennen viimeksi kerrottuja seikkoja. Kentiesi ei ollut se hyppy oikein -hyvä, vaan voi toisaalta olla parasta puhua suunsa puhtaaksi Sulvan -seikoista; eikäpä meidän enään tarvitse sinne palatakkaan. - -Kertomamme alkaa taas Kesäkuun 24 p., samasta yöstä, jona Jakobson -tuli Sulvan kirkonkylään, koko joukko rantakyläläisiä talonpoikia -seurassansa. Toinen joukko läksi Sundom'in, Munsmo'n ja ehkäpä -Sulvankin kylistä Maalahtea kohden kulkemaan, kasakat Sundom'ista -otettuansa. Sundom'ista vie polku-rata metsäin ja nevain yli -Maalahdelle; voipa tämä tie olla puolentoista tai parin peninkulman -pituinen korkeintaan. Maalahdelle miehet pääsivät aamusella kello 8 -aikana seuraavana Kesäk. 25 p. Heillä oli mielissä ottaa vangiksensa -ne kasakat, jotka rantavartioiksi olivat asetetut tänne Åminneborg'in -tilalle, neljänneksen päässä kirkonkylästä merta kohden. Luutnantti -Jakobson oli luvannut tulla heidän avuksensa ja itse johdattaa heitä. -Mutta kuni näimme, pysyi Jakobson Sulvassa kunnes nämä Maalahdelle -lähteneet talonpojat jo olivat ehtineet tehdä tekonsa, ja heitti -niin päällikkyyden muille. Jakobson tyytyi siihen, kun lähetti 8 -miestä joukostansa, joiden muka olisi pitänyt näyttää talonpojille, -miten käyttäitä tappelussa. Talonpojilla ei ollut nytkään parempia -aseita, kuin muulloinkaan tavallisesti tämmöisissä yrityksissä. -Heidän tuumansa oli saada Maalahtelaisia yhdistymään kanssansa, ja -sen vuoksi lähettivät, sinne päästyänsä, varustus-käskyjä ympäri -täälläkin. - -Taas tämä sana lensi kuni säkene myrskyssä mökistä mökkiin, -talosta toiseen. Tuskin kuulivat asukkaat sen, ennenkuin -maamiehen rauhalliset askareet jäivät sillensä. Ehkä sana ei -tarvinnut paljon aikaa levitäksensä, eivät Sulvalaiset malttaneet -odottaa Maalahtelaisten yleistä kokoontumista, tässä yleisessä -touhussansa, vaan läksivät marssimaan niiden kanssa, jotka jo olivat -Ulko-maalahden kylästä kerjenneet kokoutua, Åminneborg'in tilaa -kohden. - -Eivät vielä olleet kerjenneet käydä pitkälle, ennenkuin Brännbacka'n -mäellä tapasivat vastaansa tulevan kasakka-kurierin, jonka piti -lennättää sana Petäjälahdelle. Häntä koettelivat talonpojat pyytää -vangiksensa. Muutamat joutuivat käsikähmäänkin, jotta kasakan, -laukaistuansa turhaan pistoolinsa, täytyi paljastaa miekkansa. -Ottelussa löi eräs talonpoika sapelin hänen kädestänsä pirstoina -menemään. Samassa pyörti kasakkakin hevosensa kertoaksensa tapahtuman -everstilleen, jonka nimi oli Jagodin. Kuu tulivat talonpojat -sitten paikalle, tapasivat siis kasakat aseissa hevostensa selissä -Åminneborg'in kartanolla ja niin valmiina ottamaan vastaan. - -Ennenkuin miesjoukko oli ehtinyt Åminneborg'iin, oli eräs -Sulvalainen tullut mainitun tilan omistajan luoksi, joka oli -entinen laivaston katteini meriväessä, nimeltään Edman -- jolta -Ruotsinsalmen tappelussa tykin kuula oli vienyt toisen jalan, jonka -vuoksi Edman nyt kulki puujalalla -- sanomaan hänelle, että ennen -pitkää tultaisiin kasakoita tervehtimään. Tästä ei Edman hiiskunut -mitään kasakoille eikä kellenkään; hän nakkeli vaan sinne tänne -komppasanoja, joita ei kukaan älynnyt vielä. Hän oli edellisnä -päivänäkin eli Juhanuspäivänä, ollessaan eversti Jagod'in kera -hupailemassa saaristossa, ilvehtien sattunut sanomaan Jagodin'ille: -"Mitäs sanoisitte, jos ottaisin teidät vangiksi?" Eversti naurahti -vaan, ja he jatkoivat leikkiänsä, kummankaan silloin sen enempää -huolimatta nyt katteinin sanoista. - -Mutta jälemmin muisti Jagodin Edman'in puheen; hän varoi sen vuoksi -Edman'in olevan talonpoikain kanssa yksissä tuumin, ja luuli nyt -vasta oikein älyävänsä katteinin kysymyksen saaressa. Todestaan -katteini Edman'illa ei kuitenkin ollut mitään osaa koko yrityksessä, -eikä ollut siitä tiennyt tuon taivaallista, ennenkuin Sulvalainen -kuiskasi hänelle siitä, kertoen samana aamuna asian, tuskin -tuntia ennen tapahtumaa. Sepä lieki syynä ollut siihen, että -Jagodin vaati Edman'ia rouvinensa käskemään talonpoikia luopumaan -vehkeistänsä, luullen hänen olevan heidän päänsä; ja senpä Edman -rouvinensa oli tainneet tehdäkkin. Mutta siitäkös talonpojat -huolivat. Kun everstikin näki tämän satamäärän miehiä uhkaavina -ja järkähtämättöminä seisovan häntä vastassa, hän päätti paraaksi -antautua vastustamatta, ja niin olikin jo antamaisillansa aseensa. -Mutta talonpojat kun olivat järjestävää komentajaa vailla ja -tämmöisiin tuiki tottumattomia, ampua räiskyttivät, huolimatta noista -hänen antaumisensa tuumistansa. Kasakat tuosta luulivat, hurjain -talonpoikain kostonsa vimmassa ei säästävänkään heidän henkiänsä. -Siis muuttivatkin heti mielensä, ajoivat talonpoikajoukon läpi, -vaikka nämä ampuivat vastaan, pyörtivät hevosensa ja pakenivat merta -kohden, josta nakkausivat ratsastamaan metsään. - -Kasakat pakenivat metsän läpi Sulvaa kohden. Mutta kun se heistä, -jonka olivat lähettäneet tarkastamaan, palasi sillä tiedolla, että he -Sulvalla kokoontuneiden ja aseihinsa ryhtyneiden talonpoikain kautta -olivat estetyt Waasaan pääsemästä tätä tietä, niin palasivat metsään, -ratsastelivat siellä ristin rastin ja tulivat lopuksi keskellä -Maalahden metsää ylös maantielle. Tarkastamasta palannut mies jutteli -myös nähneensä muutamalla harjulla savun Waasasta ja kuulleensa -tykin-ammunnankin sieltä, -- sehän olikin samana päivänä, jona -Waasassa tapeltiin. Siinä maantiellä ollessansa tapasivat he kolme -talonpoikaa. Kaksi heistä oli ollut Åminneborg'in rymäkässä, jotka -sen loputtua nyt palasivat Sulvaan, yhdistyäksensä siellä vartioivain -Sulvalaisten joukkoon. Kolmas oli mies, joka palasi kuormaston -viennistä Sundom'issa olevaan alukseen; sillä Riimal'an kylässä -Maalahdella olivat talonpojat ottaneet Wenäläisiltä kuormaston, joka -oli nyt kuljetettu laivaan. - -Kasakat sulkivat näiltä tien, ja kun kummallakin ensimäisellä -näkivät olevan pyssynsä kärryillä, sivalsivat he miehet lavoilta -ja hakkasivat sapeleillansa. Kuu yksi, pahoin haavoitettuna jo -ja verisenä monituisista haavoista päässänsä ja joka ruumiin -osassa, pyrki pakoon metsään, syöksi yksi kasakka keihäänsä hänen -hartioistansa läpi. Sama kohtalo tapasi toistakin. Kolmas, joka oli -aseitta ja kasakkain tutkiessa vakuutti itsensä tulevan kuormastoa -vedättämästä -- varmaan hän heitti sanomatta kenen jauhoja oli -vedättänyt -- ja että hän siten ei millään mokomin olisi voinut ottaa -osaa Åminneborg'in kahakkoihin, pääsi pahoilla sapelin-haavoilla ja -maan mainion pampun pieksemällä. Mutta voi viheliäistä vapautta! Ei -mies parka elänyt enään kolmea päivää näiden rääkkäysten perästä. -Muutamat Maalahdelta palaavat Sulvalaiset tapasivat hänen ynnä hänen -jo kuolleet kumppaninsa makaavina tien vierisestä ojasta. Kasakoita -maantiellä ei enään silloin näkynyt, ei kuulunut. - -Tämän urostyön tehtyänsä poikkesivat kasakat taas metsään, -päästäksensä uudelle maantielle, joka suorempana kulkee Waasasta -eteläänpäin ja nyt sittemmin on aivan vallannut entisen rantatien -arvon ja matkustajat; sillä vanhaa maantietä, joka kulkee rantakyläin -läpi, ei muut kulje kuin niiden kyläin asukkaat. Mutta kasakkain -kova onni sääti, että heidän metsässä samotessaan tuli eteen -muutama avara ja vetelä suo, jota kulkemaan tuskin jalkamies pääsi. -He olivat ratsastaneet hevosinensa suota niin kauas kuin suinkin -pääsivät, mutta täytyi viimein jättää ne vetelään ja lähteä tästä -pahasta paikasta jalkaisin. Suota sanotaan Kalasaaren suoksi. Kaksi -vuorokautta vaelsivat he taistellen moninaisten vastusten kanssa -metsässä oppaatta ja ruuatta, kunnes tultuaan lähemmäs uutta tietä -tapasivat miehen, joka karhitsi peltojansa. Hänen ottivat oppaaksensa -Tuovilaan, jonne päästyänsä antoivat miehen palata kotiansa, -maksamatta hänelle opastajain tähän aikaan tavallista palkkaa, -nimittäin pampun pieksemiä ja rääkkäyksiä. Itse siitä matkasivat -edellensä Waasaan, jossa vielä piisasi ryöstöä. Rapatessaan olivat he -varsinkin muistaneet katteini Edman'in siellä olevaa kartanoa, josta -kaikki otettava otettiin ja loput lyötiin murskaksi: ovet, pöydät, -tuolit, huonekalut, astiat j.n.e. - -Kaikkiaan oli Åminneborg'iin majoitettuja kasakoita 36, joita vaan -15 pääsi Waasaan, ja niiden joukossa myös itse Jagodin. Toiset -olivat joinkin joutuneet talonpoikain käsiin, joista taas muutamia -tapettiin, toisia tuotiin aluksen vangiksi. Wankien joukossa oli -eräs majuuri, yksi Jagodin'in tulkki ja "monta muuta kasakkaa." -Åminneborg'in ottelussa ei ammuttu yhtään talonpoikaa, vaan kahta -haavoitettiin. Wihollisiakaan ei ammuttu muuta kuin yksi kasakka -selän läpi, jotta paikalle kaatui, ja talonpoikain lopetettua viime -hengen, tämä haudattiin erääsen savikuoppaan; haavoitettuja kasakoita -oli kuusi. - -Asiain näin loputtua Åminneborg'in tilalla, ja miesjoukon alinomaa -enettyä, päätti se ottaa kiinni kaikki, jotka olivat vannoneet -uskollisuuden valansa Wenäläisille. He läksivät siis sen aikuisen -varanimismiehen Udd'in luoksi, joka heidän tullessansa juuri murkinoi -lautamies Köping'in kanssa. He olivat vähää ennen talonpoika-joukon -Åminneborg'iin tuloa palanneet sieltä, jonne Jagodin oli heidät -kutsunut käskeäksensä heidän pitää muretta muutaman kasakkain -tarvitseman jauhokuormaston tulosta. - -Muutamat arvelivat talonpoikain Riimal'assa ryöstäneen juuri -saman kuormaston, jota Jagodin odotti ja heidän kauttansa mieli -toimittaa Åminneborg'iin. -- Atrian täytyi jäädä siksensä, kun -joukko vaan uhkasi armahtamatta köyttää heidät. Kun kysyivät -syytä semmoisiin uhkauksiin, saivat vastineeksi: "Siinä on syytä -kyllä, kun on vannonut itsensä vihollisen alle." Nyt ei auttanut -nimismiehen eikä lautamiehen vastaamponnistaminen, vaan täytyi -totella. Niin he vietiin sidottuina, kädet ristissä selän takana, -kärryillä Sundom'iin ja sieltä alukseen. -- Samoin kävi Maalahden -provastille Laurin'illekkin. Hän yritti ensiksi panna vastaan; mutta -muutama voimakas mies tarttui rovastin käsivarteen, avasi oven ja -komenti: "mene!" Tätä komentoa vastaan ei ollut tiuskaaminen, ja -niin täytyi rovastinkin antaa ajaa itsensä alukseen. Se kumma on -näiden "valtapetturein" vankeuden-olossa, että heidän itsensä oli -hankkiminen ruokansa, elleivät "tahtoneet kuolla nälkään." Näille -mainituille ja muille uskollisuusvalansa vannonnasta vangituille piti -ruoka tuotaman vangitun kotoa koko se aika kun olivat aluksessa, jota -kesti toista viikkoa. Muutoin heitä kohdeltiin tylymmin kuin itse -vihollisia, sillä heitä pitivät talonpojat maansa kavaltajina. - -Wasta iltamalla tuli, näiden jo aikaa tapahduttua, luutnantti -Jakobson Sulvasta tänne ajaen tohussaan. Hän käski talonpoikain mennä -Helga- eli Halenejoen sillalle, niin kutsutulle "mustalais-tielle", -joka kulkee Maalahdelta Johannisdal'in keskievarin kautta -Pirttikylään -- ja Närpiölle. Tännekkin näet oli toimitettava -samanlainen vartiajoukko kuin Sulvaankin. Seuraavana päivänä -läksivätkin talonpojat tänne ja laittoivat mullasta, seipäistä, -turpeesta, haoista ja minkä mistäkin pahanpäiväisen rintasuojan -tapaisen. Rinta-nojan keskelle pistivät he mitättömän tykin, -jonka saivat lainaksi eräältä "Jonas vaarilta" Ylimaalahden -kylästä. Tämä tykki kantoi tuskin kahta pyssynkannatusta etemmäs. -Taisi tämä vartiakunta varustuksineen päivineen olla koko joukon -kelvottomampi sitäkin joka Sulvassa oli. Mutta se ei estänyt -ollenkaan siinä vartioivia talonpoikia olemasta hyvillä mielin ja -iloisia. He toivoivat vaan, että vihollinen tulisi. Kerran tuli -Ridderhjerta'kin katselemaan näitä varustuslaitoksia, ja miehet -arvelivat hänelle: "Tulkootpa nyt! Kyllä me suolaamme heidät!" -Ridderhjerta naurahti vähän ja virkkoi: "Rukoilkaa Jumalaa etteivät -tulisi, sillä se on varmaan onnettomuutenne. Mutta yhden neuvon voin -minä antaa teille: kun vihollinen tulee, niin levittäkää rivinne -niin paljon kuin suinkin voitte tuonne niitylle, että luulisi teitä -voimakkaammiksikin, eikä niin huolisikkaan rynnistää päällenne." - -Näin vartosivat he kaksi viikkoa tässäkin, jonka jälkeen hajosivat -mikä minnekin. Nyt arvelivat ukkoset pelkän lapsellisuuden vallinneen -heidän töissänsä. Kylläpä se niin olisikin, jos ei huolittaisi muusta -kuin heidän voimattomista vehkeistänsä, luottamisesta omiin voimiinsa -ja tarjoumisesta monituisille vaaroille. - -Näiden tapahtumien perästä ei katteini Edman enään luullut -tilaisuuttansa Äminneborg'in tilalla luotettavaksi, vaan luuli -itsensä, ehkä oli aivan viaton, vielä siellä joutuvan arvattavasti -pian palaavain kasakkain koston esineeksi; sillä itsekin älysi -asian varjon olevan hänen pahaksensa. Siis hän jonkun ajan kuluttua -kannatti paraan ja arvokkaimman tavaransa isoihin veneisin. Ensin -muutti hän pakoon eräälle vähäiselle saarelle Maalahden saaristossa, -nimeltä Alholma. Mutta oltuansa siellä jonkun viikon, ei hän luullut -itsensä olevan suojassa sielläkään, vaan purjehti muutamassa aivan -avoimessa hyljeveneessä Tukholmaan, vieden muassansa rouvansa, -kaksi poikaansa ja uskollisimmat palveliansa, sekä kalliimman -irtaimen omaisuutensa. Hänellä oli ammattina salpetterikeitämöin -tirehtöörin virka, jonka hänen sanotaan saaneen Gustaf III:lta siten, -että olisi mennyt jolloinkin kuninkaan luoksi virkaten: "Nyt ovat -Wenäläiset vieneet minulta teidän palveluksessanne toisen jalan; -miten minä tästä lähtien elän ja tulen toimeen?" Tähän kerrotaan -kuninkaan vastanneen, taputtaen häntä olkapäille: "Oh! kyllä minä -palvelioistani murheen pidän. Jos tahdotte, niin saatte paikalla -matkata Suomeen." - - - -IV. - - -Sillä aikaa oli varustus-käsky alinomaa ehtinyt eteenpäin. -Ihmeteltävää on nähdä, kuinka se lensi nopsasti seudusta seutuun: -todella varma todistus siitä, mitkä tunteet silloin vallitsivat -asukasten povissa. Näissäkin seurauksiensa suhteen vähäisissä -tapahtumissa saamme ymmärtää kapinan hengen luontoa, joka muissa -maan äärissä muutti mailman olennon ja kentiesi suhteessansa -olisi täälläkin tehnyt ihmetöitä, jos sillä olisi ollut parempaa -puoluetta ja johdatusta, kuin Jakobson'in lupaukset ja oppimattomain -talonpoikain vaillinainen äly tämmöisissä asioissa. -- Jo samana -päivänä, jona Bergenstråle yritti onnettoman yrityksensä, Waasan -ryöstö tapahtui ja varustukset Sulvassa tulivat toimeen, sekä översti -Jagodin'ia joukkoneen oli pyydetty vangita, oli Ruotsalaisten -maalle-astumisesta levinnyt sana Närpiönkin eteläisimpiin kyliin. -Siis oltiin jo joka paikassa valmisna, kun talonpoika-joukkoja alkoi -rynnistää Maalahdelta etelään päin, ottaen kiinni kaikki, mitä -Wenäläisiä tiesivät seudussa olevan ja vieden kaikki Jakobson'in -huostaan Sundom'iin, joka niistä "oli antavinaan" kuitteja.[13] - -Todella voi sattua niinkin, ett'eivät aivan kaikki mielellänsä -tahtoneet ryhtyä aseihinsa; mutta heidän oli silloin täytyminen, -varsinkin jos joku pelosta ei tohtinut lähteä. Sillä kun eteläänpäin -rynnistävä joukko tuli johonkin kylään, niin pakoitti se usein -vastahakoiset lähtemään kanssaan ja ryhtymään sotaan, uhaten muutoin -ampua; heidän mielensä näet oli ko'ota niin paljon väkeä kuin -suinkin. Useimpia heidän ei tarvinnut käskeäkään; sillä taikka eivät -he odottaneet mitään parempaa kuin päästä vihollisensa kimppuun, -taikka luottivat he sen huhun totuuteen, joka kertoi useita tuhansia -sotamiehiä jo astuneen maalle ja tuossa paikkaa tulevan heidän -avuksensa: heidän muka tarvitsisi vaan alkaa. Jo ennen olemme -nähneet mitkä syyt valmistivat rahvaan mieliä näihin liikuntoihin. -Tämä toisten talonpoikain uhkaus ja pakoittaminen olkoon myös -muutamana syrjäsyynä. Mutta se, joka eniten vaan kyteneen kipinän sai -ilmivalkeana palaa roihuamaan, oli tämä Ridderhjerta'n ja Jakobson'in -lähettämä varustussana, joka liikkui kuninkaan ja esivallan nimessä. -Sitä ei ole myöskään unhottaminen, minkä huhu tiesi todeksi, että -summaton sotajoukko oli juuri tulemaisillansa heidän avuksensa. -- -Useimmat aseihinsa ryhtyjistä olivat nuoria miehiä, joiden silmiin -vaarat eivät näyttäneet miltään, kun kysymyksessä oli asia, jonka -niin voimallisesti täytyi liikuttaa Ruotsalaisen tunnettua vapauden -rakkautta. Kun tämä joka talosta miestä vaativa käsky tuli, kerrotaan -monen nuorukaisen, jonka sydän muutamia hetkiä ennen oli sulanut -kyyneleihin saarnaajan liikuttavasta puheesta, häntä rippilapsena -päästettäissä ensi kerta ehtoollispöydälle, nyt sivaltaneen seinältä -pyssynsä. Äsken soinnutti puheet taivaallisesta rakkaudesta sydämmen -kieliä, nyt liikutti isämaanrakkaus samoja sydämmiä, ja iloisna -yhtyi niin moni nuorukainen joukkoon. Usea seitsentoista vuotinen -nuorukainen tuli mieheksi ja heitti samassa liian ahtaaksi tulleen -kotonsa, tahtoen toki hengellänsä suojella sitä, itkevää äitiänsä -sekä sisaruksiansa. - -Maalahdelta riensi joukko Maalahtelaisia ja Sulvalaisia Petäjälahden -kautta, joka silloin oli Närpiön pitäjästä ja Korsnäs'in kappelia, -Korsnäs'iin,[14] joukon yhä enetessä. Kun miesparvi tuli tänne, -olivat kasakat ja talonpojat hyvin sopuisesti täälläkin laittaneet -tanssit. Joukko, kun sai asian kuulla Korsnäs'iläisiltä, päätti ottaa -kasakat vangiksi ja lähettää nekin af Lund'in jo mainittuun alukseen. -Muutamia talonpoikia, jotka päättivät aloittaa leikin, astui sisään, -toisten hyppyhuonetta piirittäessä ja pyssyinensä joka akkunan -alle asettuessa, jotta poistaisivat kaikki pakoon pyrkimisetkin. -Sisälle astuneet antoivat kasakoille tietää, porittaen venäjää kuten -osasivat ja viittoen, että nyt olivat heidän vankejansa, ja että -vastaan-paneminen oli turhaa. He kummastuivat tuota, kun ystävyys -niin sukkelaan oli muuttunut vihollisuuteen, ja alkoivat tarttua -aseihinsa. Mutta nämä olivat jo muutamat talonpojat anastaneet, -kun olivat penkille pantuina karkelon vuoksi. Kun myös kurkistivat -akkunasta, näkivät vaan pyssynpiippuja ojennettuja vastaansa. Niin -oli sekä vastustus- että pako-tuumat turhia ja heidän täytyminen -antautua. Heidän päällikkönsä everstluutnantti Fermin oli majaa -toisessa lähellä olevassa talossa. Talonpojat läksivät sinnekkin; -turhaa ja vihollista herättävää melua nostamatta, piirittivät he -hänenkin huoneensa. Isäntä, jonka luona Fermin majaili, meni häntä -kamaristaan herättämään ja sanomaan, miten asiat olivat. Hänen -avatessansa ovea, kirpasi Fermin ylös, aikoen ulos. Siveä isäntänsä -siivosti sanoi hänelle, että hän nyt oli heidän vankinsa ja käski -hänen antautua. Fermin, joka oli rohkea ja uskalias mies, sivalsi -miekkansa miestä lyödäksensä; mutta isäntä esti sen, avasi oven, -jonka avattua översti huomasi koko joukon pyssynpiippuja. Nyt juoksi -hän akkunoita kohden, mutta näki täällä ei olevan paremman paeta; hän -antautui siis. Kaikki nämä vietiin mainittuun Kronprinsen nimiseen -alukseen. Warsinkin everstluutnanttia kohtelivat talonpojat kaikella -kunnioituksella, jonka ansaitsikin. - -Täältä pitkitti joukko matkaansa Herrström'in kylään, joka on -ensimäinen kylä Närpiön seurakuntaa Korsnäs'm kappelista. Täälläkin -isoni joukko ja sen johtajaksi asettui tuo näillä seuduin mainio -ja tosiaankin kelvollinen ja kunnokas talonpoika Anders Maars -Korsnäs'istä, jonka tulemme vasta paremmin tuntemaan. Hänen -päälliköksi asettuessaan, ei kukaan tehnyt vastusta, sillä jokainen -tunsi hänen kykynsä olevan paraan joukosta, ja hän olisikin -saanut äänettömiksi kaikki kelvottomuuden ja keskinkertaisuuden -panettelemiset. Ilman sitä oli hän mainioin hylkeen ampuja -likiseuduilla, ja senkin vuoksi piti usea häntä etuisimpana. Hänellä -oli nytkin muassaan suurin ja pelättävin hyljepyssy kaikista, ehkä -niillä on aina erinomaisempi painonsa ja pituutensa. -- Tämän -päällikkyytensä hän aloitti siellä olevia kasakoita vangiksi -ottamisella. He läksivät kasakkain majapaikkaan ja piirittivät sen. -Nämä olivat äsken tulleet saunasta ja istuivat nyt jähdytellen tuvan -penkillä. Talonpoikia astui sisään ja Anders Maars, yksi sisään -tulleista, ehti seinälle anastamaan kasakkain sinne ripustettuja -aseita ja vei niitä ulos niin paljon kuin hänen syliinsä mahtui. -Kun kasakat näkivät tämän äkkinäisen päälle-karkauksen, antautuivat -he, kun eivät aseitta saattaneet vastustella. Heidän päällikkönsä, -erään majurin, joka oli sisukamarissa, ottivat toiset miehet kiinni; -mutta se ei ollut niin helppoa ja kova taistelu nousi, ennenkuin hän -saatiin antaumaan. Täällä otettuja kasakoita oli 17 miestä. Meri näet -pistää lähelle kylää tässä, ja siis ei maalle-nousu olisi mahdoton -tässäkään, jonka vuoksi tässä oli enemmän väkeäkin. - -Joukon ehtimistään enetessä, kulkivat talonpojat tästä ensimäiseen -kylään, peninkulman päässä etelään Herrström'in kylästä, nimeltä -Långviken, jossa oli 7 kasakkaa rantavartiana. Tultuansa kylään -tuli heitä vastaan vanha ämmä, joka tiedusteli heidän aikeitansa -ja vehkeitänsä. Ensin ei tahdottu tehdä selvää, vaan ämmän vihdoin -saatua vihin heidän tuumistansa, arveli hän hetken. Aprikoituaan -kieltää hän heitä mitään tekemästä, ennenkuin hän olisi antanut -sanan, ja käski heidän kätkeä aseensa. Sen tekivätkin, piilottivat -aseensa katajikkoon, ja ämmä läksi poikkeen. Kotvanen kului ja -miehet rupesivat jo ajattelemaan, josko se oli oikein kohdalleen -ja varovasti tehtyä, antaa ämmän mennä sinänsä. Ken sen tiesi, -mitä se toimi? Kuitenkin odottivat vähän aikaa, levottomina, miten -kävisi heidän itsensä sekä tuumansa. Waan eipä aikaakaan, niin jo -palaa ämmä, sanoen: "Menkää nyt, niin saatte jokaisen. Yksi seisoo -tuossa mäellä tuvassa vahtia tekemässä; toiset ovat Wallvik'in talon -tuvassa." Tästäkös ukot mieliinsä. Aluksi läksivät yksinäisen kasakan -kimppuun. Hänen tapasivat juuri ovessa, joten se ei tiennyt ollenkaan -olla varoillansa. Usiampia miehiä karkasi hänen päällensä, sillä -talonpojatkin älysivät kyllä, ett'ei tämän saisi päästä pakoon, jos -ei kaikki heidän tuumansa kävisi nurin. Hänessä yksinään ei ollut -voittamistakaan niin monelle miehelle, jotka, otettuansa häneltä -aseet pois, rupesivat köyttämään häntä siinä, kun makasi seljällänsä -lattialla. Nyt rupesi hän hädissään huutamaan apua. Tätä estääksensä -saivat päänalustan vuoteesta, jolla tukkivat kasakalta suun. Sitten -heittivät hänen siihen köysiinsä, eräs 70 vuotinen vanhus vartiana. -Toiset läksivät mainittuun taloon, sieltä, kuni ämmä sanoi, saamaan -loput. Ennenkuin tulivat kartanolle, neuvoteltiin, kuka menisi -ensimäisnä sisään. Kuusi miestä, yhtä monta kuin vihollistakin, -ottivat mennäkseen. Sisälle tultuansa käskivät kasakkain antautua, -jonka tinkimättä tekivätkin. Mutta Johan Petsjärvi (Petäjäjärvi), -joka oli ottanut osallensa heidän kersanttinsa, meni kamariin, jossa -se majaili. Hän käskee kersantin antautua; mutta tämä antaa vaan -kirouksia vastaukseksi. Kersantti oli ollut maata panemaisillansa, -oli jo puoleksi riisunut ja siis aseettakin. Petsjärvi päätti -painellen ratkaista riidan; mutta samassa sieppasi kasakka miekkansa -seinältä ja oli paljastamaisillaan sen tupesta. Petsjärvi, tuon -havaittuaan, tarttui tuppeen ja väistää sukkelasti liikkuen kersantin -huiskaukset vetäessänsä miekkaa tupesta. Tässä ottelivat kotvan, -kunnes sapelin pää lähti irti, ja Petsjärvelle jäi tuppi sekä terä, -pää vaan kersantille. Saaliinsa Petsjärvi viskasi loukkoon ja alkoi -käsin käydä vihollisensa päälle. Paininlyönnissä ei asia oikein -luonnistunutkaan Petsjärvelle; sillä aina kun hänen piti jäykemmästi -tarttua vastustajaansa, niin repesi sen hieno paita. Sitä vastaan -kasakan ei ollut kummakaan tarttua niin lujaan, kuin vaan halutti, -Petsjärven sarkavaatteisin. Senpä seuraus se, että Petsjärvi -joutui alle ja kersantti tarttui hänen kaulahuiviinsa ja oli niin -kuristamaisillansa Petsjärven. Nyt kun oli alla, ei hän tiennyt muuta -neuvoa, kuin litistää kersanttia itseensä päin mitä mahdollista, -ett'ei sekään saattaisi vapaasti liikkuen tehdä mitä halutti. Tässä -tilaisuudessaan hän kuuli kehoittavan ja levottoman äänen takaansa. -Ääni oli erään talonpojan, jota Petsjärvi ei taistellessaan ollut -huomannutkaan, ja joka osaltansa samoin oli täydessä työssä toisen -kasakan kanssa, eikä niin pääsnyt Petsjärven apuun. Jo musteni mailma -Petsjärven silmissä, ja hän luuli viime hetkensä tulleen, kun muutama -talonpoika astuu sisään ja auttaa jo melkeen voitetut talonpojat -valloillensa, jonka jälkeen kasakatkin pannaan köysiin. Eivät -tahtoneet ensiksi saada köysiäkään millään mokomin, sillä talonväki -oli tappelua pelätessään paennut metsään, talonpoikain tultua. Wasta -kun rikottiin muutamia ovia saatiin köysiä. Kaiken tämän tapahtuessa -oli osa ulkopuolelle jääneitä talonpoikia seurannut talonväkeä -metsään, kun kuulivat melskeen alkavan sisällä. Mutta vähän aikaa -piilittyänsä palasivat hekin metsästä, kun eivät enään aikaan nähneet -eivät kuulleet enempää koko ryskeestä. Sitten piti nämäkin vietämän -sinne, jonne muutkin vangit; mutta ennenkuin lähdettiin matkalle, -käski kersantti entistä hangasteliaansa Johan Petsjärveä käymään -hänen kamaristansa noutamaan muutaman viinapullon, joka oli jäänyt -huoneesen. Hän tekikin niin ja toi sen kersantille, joka ryyppäsi -itse ensinnä, antoi sitten Petsjärvelle ja niin joka miehelle minkä -piisasi. Sittemmin käski hän häntä myös noutamaan rahavyötänsä, -jonka oli unhottanut ja jonka saikin. Sundom'iin vietäessä sanoi hän -Petsjärvelle, joka myös oli viemämiehiä: "Saat toveri, hevoseni! Se -on hyvä eläin, enkä antaisi sitä pakosta itselle keisarillekkaan; -sillä se on omani." Hevonen olikin ollut erittäin kaunis, karvaltaan -kiiltävän valkea. Juttu ei kerro, saiko Petsjärvi tätä hevosta. - - - -V. - - -Taas täytyy katkaista tapahtumain juoksu näillä seuduin, -katsellaksemme mitä muualla mahdettaisiin toimia samana aikana. --- Pirttikylän kappeli on uuden tien varrella, Waasasta noin 4 -peninkulmaa Ristiinan kaupunkiin kuljettaessa. Jo Kesäkuun 24 levesi -tännekin huhu Ruotsalaisten vehkeistä ja ruotsalais-sotajoukon -tulosta. Eipä ollut täälläkään asukkaille vasten-mielistä, tehdä -samoin kuin rautakylissäkin, jos vaan tilaisuutta saataisiin; täällä -näet ei ollut eikä tarvittu niitä vartiajoukkoja, joita merikyliin -oli asetettu. Kerkeästi sentään saivatkin tilaisuuden hekin, -tehdä pahuutta viholliselle, kun samana iltana tuli ohrakuormasto -Waasasta, jota vedättämässä oli aina 80 hevoista. Tämä kuormasto -pysähtyi yöksi Erkkaan keskievariin, pitkittääksensä matkaa -huomenisna. Kuljettajat olivat enimmäksi Mustasaarelaisia, jotka -hyvin haluttomasti vedättivät heidän omilta seuduiltansa rosvottuja -viljavaroja. Tästä vastahakoisuudestansa haastoivatkin iltasella -keskievarituvassa muutamille Pirttikyläläisille. Siitäpä lähtikin -kohta muutamia Pirttikyläläisiä hiljaisuudessa ulos. Nämä näet -läksivät naapuriensa ja kyläläistensä kanssa tuumimaan, miten ryöstää -kuormasto ja saada sen vartiat, joita oli 25 miestä, vangiksi, sekä -saada Mustasaarelaiset vapaiksi koko häijystä vedättämisestä. - -Eipä aikaakaan, niin oli heillä jo tiedossa tarpeeksi miehiä, ja -sitten neuvottelivat miehissä, miten ryöstö parahiten onnistuisi. -Mietittyä ja päätettyä meni kukin kotiinsa yöksi, taas kokoontuakseen -varhain aamusella määräpaikalle, päätöstä tuleennuttamaan. -Huomis-aamuna kokousivat he kappaleen matkan päähän keskievarista, ja -3 heitä läksi ennakolta keskievariin, kenenkään huomaamatta mitään -erinomaisempaa, valtaamaan toista ulkoporttia, ett'eivät viholliset -sieltä pääsisi pakoon. Se onnistuikin mieltä myöten, vaikka muutamat -kartanolla seisovat venäläiset vähän kantoivat epäluulojansa, tuon -kolmikunnan aikomuksista näin varhain aamuselle ja murisivat siitä -vähän mennessään tupaan. Kohta jälestä tuli toisiakin, jotka sulkivat -toisenkin veräjän. Talonpojat riensivät tupaa kohden; mutta heitä -vastasi portailla sieltä työtäävät viholliset. Nyt ei muuta avuksi, -kuin alkaa tapella. Niin kolhivatkin siinä toisiansa seipäillä, -kiväärinponsilla, kivillä ja nyrkeilläkin, kunnes eräs ensinnä -tulleista 3 miehestä näki kasalta kiväärejä yhden kuorman päällä ja -viskasi niitä tovereillensakin, itse taas juosten paikallensa jott'ei -vihollisia pääsisi pakoon. Kun talonpojat saivat kiväärit, täytyi -vihollisen antautua ja he sekä kuormasto joutuivat talonpoikain -valtaan. - -Ehkä talonpojat kokivat kaikin puolin olla varoillansa, oli kuitenkin -yksi sola jäänyt vartioimatta, jonka vuoksi muutama vihollinen oli -päässytkin pakoon. Tämäpä voiton ilon hämmentikin, kun nyt saivat -pelätä hänen pääsneen kertomaan tapahtumaa muille vihollisille, jotka -arvattavasti eivät viivyttelisi kauan ennenkuin tulisivat kostamaan. -Siitä neuvoteltiin kahda-käteen ja oltiin se päivä vielä yksissä. -Maantie vartioitiin kovasti, eikä kukaan, ei talonpoika eikä muu, -pääsnyt kulkemaan kummallekkaan haaralle. Se olikin sangen tarpeesta, -sillä ei mailma silloinkaan puuttunut pettäjiä eikä halpoja oman -pyyntönsä hakioita. Senkin vuoksi oli se välttämätöntä, ett'ei -vihollinen saisi kurierejansa kulkemaan. Siinäpä saivatkin useampia -kuriereja, joiden joukosta mainitaan erästä, jolla olisi ollut hyvin -tärkeitä tietoja vietävänä ynnä aika suuri rahasumma. Saatiinpa -kiinni sama sotamieskin, joka oli karannut Erkkaan keskievarin -kartanolta ja joka jo kulki muutaman kurierin kanssa, jonka -paetessansa oli tavannut tiellä ja jolle jo oli jutellut kaikki; -kurierikin otettiin. - -Ehkä saivat muutamia kuriereja kiinni eivätkä tienneet, olivatko -viholliset saaneet vihiä heidän vehkeistänsä, pelkäsivät he kuitenkin -kostoa. Mutta voitetun kuormastonsa he ainakin tahtoivat säilyttää; -jos eivät itsekään saisi sitä pitää rauhassa, eivät aikoneet antaa -sen joutua jälleen vihollisenkaan valtaan. Siksi päättivät lähettää -sen Sundom'issa olevaan laivaan ja seuraavana päivänä huomeneltain -lähdettiinkin matkaan. Samat miehet, jotka sen toivatkin, läksivät -mielellänsä viemäänkin, kun niin pääsivät kotiinsa. Nämä olivat -olleet rauhassa sen aikaa, kun toiset taisteli; taisipa se ollakin -parasta, kun voittajasta ei tietoa ja he olivat voittavan hallussa. -Kyllä toki olisivat hekin menneet joukkoon, mutta eivät tienneet -mistään mitään, ennenkuin omin silmin näkivät; hämmästyneinä -olivatkin katselleet tuota äkkinäistä hyökkäystä ja kuumaa taisteloa, -joka kerkesi loppua, ennenkuin oikein älysivät asian; sillä mitä -viidessä-kolmatta vihollisessa niin monta vastaan? Kun kuormastoa -vietiin Sundom'iin läksi Pirttikyläläisiä sitä suojelemaan. Koko -sen ajan, jonka viipyivät siellä, vartioittiin maantie, samoin -kuin muutamia päiviä jälemminkin, kunnes käsky tuli miehen talosta -kokoutua Närpiölle. - -Samana iltana tuli hämäriä puheita kuormaston ryöstön onnistumisesta -Övermarkun kylään, jossa oli oma rukoushuoneensa ja joka on etelään -ensi kylä Pirttikylästä. Samalla tiettiin myös kertoa eräästä -etelästä tulevasta kuormastosta. Kuormasto tulikin oikein; sen -määrä oli kulkea Waasaan. Päälle-päätteeksi sen puhuttiin olevan -rahakuormaston. Sillä olikin 100 sotamiestä vartiana, ja sitä -vetämään tarvittiin vaan 7 eli 8 hevosta. Nyt Markkulaisten teki -mieli ryöstää tätä. Kuu näet tiesivät sen tulosta jo edeltäkäsin, -olivat he jo tuumanneet tuumansakin valmiiksi. Alku oli se, ett'ei -ollut hevosia koko kylässä, joten saataisiin kuormasto yöpymään -siihen. Kuormasto kun ei arvannut mitään ja olikin yö tulossa, jäi -huomiseksi hevosia odottamaan. Wasta aamulla annettiin hevosia, -aikoivat antaa sen väijymättä kulkea vähän matkan päähän kylästä, -kunnes joutuisi tuolle puolen muutamaa vähäistä siltaa; sitten -karattaisiin muutamassa tien mutkassa vihollisten päälle. Mutta -jott'eivät pääsisi pakenemaan Orloff-Denisoff'in luoksi jälleen, -joka oli Lapväärtissä, piti mainittu silta hävitettämän vihollisten -mentyä sen yli. Sitä varten olikin laitettu sillan alle jo valmiiksi -tuohta, risuja, tervatynnyriä ja kaikenlaista herkkäpaloista -ainetta. Tämä tuumittiin näin lauantaina. Seuraava Heinäkuun 26 p. -oli rukouspäivä. Aamusella kävivät kuormaston vartiain johdattajat -eineelle vierashuoneesen, jolla aikaa olivat käskeneet valjastaa -hevosia kuormiensa eteen; mutta hevosia ei löytty nytkään mistään. -Keskievarin tallista hirnahti hevonen; lähdettiinpä sinne katsomaan. -Mutta jäykkä ja äkäinen keskievari, nimeltä Abram Brenn, ei -päästänyt sinne ollenkaan. Brenn kun näki vihollisten sinne aikovan, -juoksi oitis oven eteen ja sai käsiinsä re'en, jolla alkoi hosua -ympärillensä niin sukkelaan ja rohkeasti, että siihen kokouneiden -sotamiesten piti peräytyä. Kun eivät nähneet muun auttavan, niin -käskivät herrat ampua tuon äkäisen ukon. Sen tekivätkin, mutta -kun eivät osanneet, ei tämäkään jo 70 vuoden vanha, mutta vöyräs -äijä herjennyt hosumasta re'ellänsä. Jo astui eräs vihollinen -lähemmäs ja ojensi kiväärinsä Brenn'in rintoja vasten, kun samassa -tuli toisaalta eräs talonpoika ja ampui tämän paikalle. Kaikkein -silmät kääntyivät sinne mistä luoti tuli. Kerteästi joutui useampia -talonpoikia saapuville, ja kun oli monta molemmin puolin, syntyi -taas kova yhteen-otto. Kahakka kääntyi talonpoikain tappioksi. -Eipä se kummakaan, kun ei puoletkaan kylän miehistä ollut tässä -saapuvilla, vaan vartosivat määräpaikalla. Brenn'in ukolla oli ollut -pitkin matkaa omat tuumansa, joita piti toisten päätöksiä parempina. -Tässä kartanolla hän teki oman päänsä jälkeen, huolimatta toisten -päätöksistä. Hän oli saanut muutamia aluslaisiansa ja muitakin -suostumaan hänenkin tuumiinsa; tämä kohta tappeli jo kartanolla, -toisten tien mutkassa sillan takana vartioidessa. Kaikesta näkyy -toisten päätöksen olleen paljon pätevämmän tätä äkäisen Brenn'in -ukon mielettömyyttä, jonka vuoksi yrityksen kävi huonosti. Tässä -tappelussa 3 talonpoikaa heitti henkensä paikalle ja neljäs -murhattiin sittemmin syyttömästi. Tämä näet kävi näin. Jonkun päivän -perästä vaelti eräs vanhus Kotnäs'in (Kotaniemen) kylään Närpiölle, -jonka muutama kasakka huomasi. Hän toisten kanssa ukkoa kiinni -ajamaan, luullen hänen olevan keskievari Brenn'in. Saavuttivatkin -ja antoivat hänen, ansa kaulassa ja käsivarressaan, juosta kahden -kasakkahevosen välissä Lapväärtiin, jossa ukkoa tutkittiin tuiki -tarkkaan. Luonnollisesti ukko ei osannut antaa mitään tietoja, -semminkin Markun tapahtumista, kun ei ollut maillakaan. Mutta -äijän tietämättömyyttä pidettiin teeskenteleväisyytenä, kun olivat -olevinaan aivan varmoja siitä, että ukko ei olisi kukaan muu kuin -äijä Brenn. Sen vuoksi hän kidutettiin kuoliaaksi Lapväärtissä olevan -kenraalin käskystä keihäin pistämillä ja miekan pykällyksillä. -- -Tappelun kestäessä oli eräs talonpoika vetäynyt muutamaan myllyyn ja -ampui sieltä Wenäläisiä, jotka vaan varovasti uskalsivat lähestyä -myllyä. Sillä joka kerta kun yrittivät likemmäs saivat vastaansa -laukauksen, joka aina kellisti miehen. Kun sitten kotvaan eivät -kuulleet myllystä napsaustakaan, astuivat he taas lähemmäs; vaan -samassa räjähti vielä kerta laukaus, joka kaatoi miehen. Mutta tämä -oli viimeinen laukauksensa; sillä miehellä ei ollut enään millä -ampua. Taas arvelivat vähän, mutta kun vielä kerran koettelivat -lähestyä myllyä, ei tullutkaan enään mitään laukausta. Siitä -he tulivat rohkeammiksi, ryntäsivät myllyyn, ampuivat hänen ja -rääkkäsivät hänen ruumistansakin kuoleman jälkeen kaikin mokomin. - -Erästä Linholm'aa ja ukko Brenn'ia syytetään tämän yrityksen -menestymättömyydestä; sillä hehän eivät malttaneet mieliänsä eivätkä -seuranneet toisten paljon älykkäämpää tuumaa, joka, niinkuin näimme, -oli karata vihollisen päälle vasta metsästä, kun jo silta ja niin -palaamisen mahdollisuus olisi hävitetty. - -Karkoitettuansa talonpojat kartanolta, hankkivat sotamiehet itse -hevosia kuormastolle, joka heti läksikin matkaan. Mutta niinkuin -aikomus alusta oli ollut, karkasi heidän päällensä tien varrella -varttoneet talonpojat. Waan edellisestä karkauksesta Brenn'in -keskievarissa olivatki varuillansa, ja talonpoikain täytyi tässäkin -paeta, pait ne muutamat jotka kuolivat tai joutuivat vangiksi. 2 -talonpoikaa ammuttiin tässä toisessa rymäkässä; 2 lisäksi kuoli -haavoistansa. Neljä tai viisi miestä joutui vangiksi ja vietiin -Lapväärtiin, jossa kuolivat kauheista kidutuksista ja julmista -rääkkäyksistä, pait eräs vanhus, jonka päästivät irroillensa -kotiojääneille kertomaan toveriensa onnettomuuksia ja surullista -loppua. Kuormasto toki ei uskaltanut enään pitkittää matkaansa, vaan -palasi Lapväärtiin, kun näki teitten olevan näin rauhattomia. Eipä se -olisi rauhassa pääsnytkään kauas kulkemaan, kun Pirttikylässä vielä -yhtä mittaa vartioittiin. - -Tämän yrityksen näin pahoin onnistuttua paraasta päästä äkäisyyden -ja omapäisyyden vuoksi, loppuivat talonpoikain kapinalliset vehkeet -näillä paikoin ja koko tämän tienkin varrella. - - - -VI. - - -Wiimeksi jätimme ukot rantatietä kulkemaan Långvik'in kylästä. -He astuivat sieltä Norrnäs'in isoon kylään. Jo edeltäkäsin -olivat he lähettäneet sinne erään Herrström'iläisen ynnä erään -entisen kersantin, nimeltä Thölberg, jonka myös saivat joukkoonsa -Herrström'in kylästä, jossa äijä asui. Nämä tulivat kylään vähää -ennen joukkoa ja kokivat toimia asiatansa; heillä näet oli asiana -antaa tiedoksi Norrnäs'iläisille talonpoikain tuumat sekä kehoittaa -heitäkin yhtymään joukkoon. Heillä oli oikein kynäilty kehoitus- ja -käskykirja muassaan, jonka muutamat muistelevat olleen sotamarsalkki -Klingspor'an allekirjoituksella varustetun. Mutta jos hänen nimensä -olikin alla, niin oli se kuitenkin arvattavasti Ridderhjertan eli -Jakobson'in tekemä. Kirja käski heitä sotaan Kuninkaan ja esivallan -nimessä ja vakuutti kivenkovaan erään Ruotsin sotajoukon astuneen -maalle jonnekin Waasan ja Närpiön välillä. - -Norrnäs'in kylän miehet eivät tahtoneetkaan niin kernaasti ryhtyä -aseihinsa. Kerrotaan heidän käyneen neuvoa etsimässä Bennvik'in -omistajalta, nimeltä G. J. Bladh, joka käski kaikkein olla alallansa. -Arvattavasti sen aikuinen herastuomari Erik Snickars, kaikissa -erinomattain älykäs ja kykyinen mies, oli saanut kyläläisensä -myös ajattelemaan seurauksia ja mahdollisuuksia. Pait sitä olivat -he pitäneet kovin sopimatonna, ruveta nyt vihamiehiksi niille -kasakoille, jotka omalla tahdollansa olivat asetetut talonpoikain -luoksi, kun eivät tehneet mitään eri ilkeyksiäkään. Mutta Thölberg -ja talonpoika olivat innokkaita, ja kun itse joukko saapui, niin se -ei kauan kehoittanut eikä houkutellut vastahakoisia, mutta sanoi -ampuvansa paikalle jokaisen, joka olisi vihollisen vangitsemista -vastaan. Kun Norrnäs'iläiset kuulivat toisten tuumat liikunnoistansa, -kävi usea heidän puolellensa; ei ollutkaan kauan nilkuttaminen -kahden puolin, mutta parasta yhtyä joukkoon. Heti aljettiin tässäkin -pyytää kasakoita, jotka sattuivat olemaan yhdessä paikkaa, "totta -yöksi saamassa komentajaltansa käskyjä" eli jotain muuta semmoista; -heidän hevosensakin olivat päällikön maja-kartanolla sidotut hänen -kamarinsa akkunain alle. Talonpoikia astui majatalon tupaan ja -käski heidän antautua. Sen tekivätkin, kun näkivät kartanolla sen -mahdottoman joukon, -- kaikki pait päällikkö, joka suuren ruumiinsa -ja pitkän huulipartansa tähden kylän kesken kantoi nimeä: "isoviiksi" -("storborren"). Hän liikkui ensin kamarissansa sapelillaan, mutta -heittäysi sitten ulos akkunasta, juoksi joukon läpi sapeli kädessään -ja pakeni niin peltoa vasten. Kaksi vilkasta ja ripsaa talonpoikaa -ajoi häntä takaa ja tavottivatkin, että kasakan täytyi kääntyä päin -suojellaksensa itseänsä. Toinen talonpoika löi korennolla, joka -hänellä oli aseena, kasakkaa käsivarteen, että se meni turruksiin ja -sapelinsa samassa usiampia syliä hänen kädestänsä. Nyt läksi kasakka -taas juoksemaan ja entistä vielä vilkkaammin, jotta talonpojat jo -pelkäsivät hänen pääsevän karkuun ja niin helposti tuottaman heille -kadotuksen. Mutta eräs ukkokäpä, joka kulki puujalalla, katseli vähän -syrjästi tätä leikkiä. Olevinaan koukussa ja viatointa, kuukkasi -hän vastaan sille tielle, jota näki kasakan pakenevan. Hänellä -sattui olemaan kirves kädessänsä ja oli sillä karsivinaan jotakin -rankaa, ei tietävinään mistään mitään. Mutta samassa kun kasakan -piti juosta hänen sivutsensa, heitti hän rangan kasakan kintuille, -josta se paikalla kompastui ja talonpojat saavuttivat hänen, joten -vihdoin vaan ukon avusta saivat kasakan käsiinsä. Hän ynnä toiset 13 -kumppaniansa köytettiin ja lähetettiin menemään samaa matkaa, jota -muutkin vangit kaluineen kiluineen. - -Ehkä jokainen tiesi rahoja olevan heidän vöissänsä, niin ei -kukaan koskenut niihin; semmoinen järjestyksen henki voi vallita -talonpoikaisessakin sotajoukossa, jossa kuitenkin kapinan henki -vimmastutti monta miestä. Kerran oli yksi mies (talonpoika vai -sotamieskö?) näpistänyt rahaa muutamasta pussista; mutta kun -talonpojat saivat tämän tietää, ottivat he pois varastetut rahat ja -lähettivät ne alukseen. Mutta tämän rehellisyytensä vuoksi saivat -sittemmin kärsiä; sillä tämän varkaan mainitaan haastaneen käräjiin -rauhan tultua v. 1809 ne, jotka olivat ottaneet häneltä Wenäläiset -rahat pois, kiistäen muka, että olivat nämä ryöstäneet hänen rahansa, -josta syystä hän vaati rosvoin-rangaistusta heille. Oikeuden päätös -oli tuominnut samat miehet maksamaan kysymyksessä olevat rahat, vaan -ei määrännyt toki muuta rangaistusta. Tämäpä olikin kyllä loukkausta -isämaanrakkaudelle ja rehellisyydelle; mutta sen täytyy niin olla -maissa, joissa kaikenlaiset asiat tutkitaan samain lakien jälkeen, -eikä juri'a eli omantunnon tuomiokuntia ole saatu toimeen. - -Kaikesta näemme rahvaalla olleen mielessä tehdä vahinkoja -vihollisille eikä mitään hirmutöitä; päin-vastoin tahtoivat he päästä -vähimmällä mahdollisella ankaruudella näissä seikoissa. He tahtoivat -enemmän heikostuttaa vihollista, kuin kostaa hänelle. Waan asiain -pakosta täytyi talonpoikain välistä huolia enemmän omasta onnestaan -kuin jonkun vihollisen hengestä. Niinpä ammuttiin tässä Norrnäs'in -kahakassa yksi, joka nakkausi hevosensa selkään ja läksi ajamaan -kiiruusti Närpiölle päin, jossa oli isompi joukko majaa ja eräs -eversti Birnkoff komentajana. Jos Birnkoff nyt olisi saanut tiedon -talonpoikain vehkeistä ja rantavartiain kohtalosta, ei hän suinkaan -olisi viipynyt tehdä tehtäviänsä hillitäksensä ja kostaaksensa -talonpoikain liikuntoja. Luoti meni kasakkaa selästä läpi ja rinnasta -tultua ulos vielä hevosen niskasta pään kautta ulos, jotta kumpikin -kaatui siihen. - -Warovaisuuskaan ei auttanut aina; vaan Tjerlaks'in (Tervalahden) -kasakoita pyydettäissä pääsi yksi metsiä ja syrjäteitä myöten pakoon. -Sepä tekikin, ett'eivät talonpojat enään uskaltaneet pitkittää -näitä valloitus- ja vangitus-tuumiansa, vaan alkoivat ajatella -suojeluskeinoja itsellensä; sillä he miettivät eversti Birnkoff'in, -130 kasakkansa sekä husaariensa ynnä komentonsa alla Närpiöllä olevan -jääkäri-osuuden kanssa, alkavan kokea hävittää heidän joukkoansa. He -päättivät pysähtyä ja varustautua Långbro-nimisen sillan korvassa. -Tämä silta vie erään mitättömän ojan yli, eikä ansaitse ensinkään -nimeänsä; sillä sen pituus on korkeintaan neljä tai viisi syltää. -Se etu on sillä paikalla, että se nytkin vielä, saatikka sitten -ennen, on hyvin lieju ja vetelä; niinmuodoin kasakoillakin oli paha -ratsastaa sen yli. Waikea sitä oli kiertääkkin, kun vetelää oli niin -pitkältä. - -Talonpojat toivat rinta-suojia, että itse seisoen suojain takana -voisivat ampua pitkin tietä, jos vihollisia tulisi. Päällikkyyttä -oli ukko Thölberg pitävinään, koska joskus ennen oli ollut sodassa. -Mutta joukko totteli paremmin talonpoikaisia päälliköitänsä, joita -joka kyläkunnan miehillä oli omansa. Heitä ei kukaan ollut valinnut -eikä he myöskään paljon erottaineet muussa toisista talonpojista, -kun että heidän neuvojansa seurattiin ja pidettiin paraina. Niin oli -Anders Maars Herrström'iläisten johtaja, hänen lankonsa Kristian -Herrbål Töjbyy'n (ennen Tööbyy'n) kyläläisten, Erik Snickars[15] -Norrnäs'iläisten, Karl Röös Nempnäs'iläisten, Gabriel ja Paulus Rusk -Kaalahden kylän miesten johtaja. - - - -VII. - - -Tuotuamme talonpoika-joukon Närpiölle tahdomme jättää sen -varustustensa taaksi Långbro'n sillan luona ja niin katkaista taas -kerran hetkeksi sotaisten tapahtumain ulkojuoksun silmäilläksemme -uskollisuusvalan vannomista ja vannottamista. - -Ett'ei valan vannonnasta tahtonut tulla mitään, näyttävät ne monet -tätä varten määrätyt päivät. Ensinä näet kutsuttiin kansaa vannomaan -Toukokuun 29 p., Kesäsuun 5 p. ja vihdoin saman kuun 28 p. Alusta -oli aikeena saada asukkaat vannomaan kirkossa, ja sitä vasten oli -Närpiönkin kirkkoon asetettu koko joukko sotaväkeä valaa pakolla -ottamaan. Mutta se ei onnistunut paremmin, kuin että vaan muutamia -virkamiehiä saatiin antamaan uskollisuutensa lupausta, muita näet -ei ollut tullut saapuvillenkaan. Totta lienevät venäjän päälliköt -varoneet tämän ensi yrityksensäkin käyvän nurin, kun Toukosuun 25 -päivänä tuli julistus,[16] ett'ei tarvitsisikaan jokaisen vannoa, -vaan se oli kyllä, että jotkut valitut vannoisivat koko seurakunnan -puolesta. Tämä muutos julistuksen mukaan oli tehty talonpoikain oman -hyödyn vuoksi! Näiden valiomiesten olisi vannominen Waasassa Kesäk. 5 -p., joka oli määrätty koko maalle yleiseksi valanpäiväksi; mutta eipä -niitä mennytkään sinne muuta kuin joku, jotta siellä vannotettiin -herrasväkiä enimmästi. - -Niiden edut, jotka vannoivat, oli lupa saada pitää henkensä ja -omaisuntensa rikkomatta; mutta tämän lupauksen jälkeen liitettiin -se uhkaus, että ne jotka mutkistelisivat tai kokonaan kieltäisivät -vannoa, kadottaisivat kansalliset oikeutensa, osan omaisuuttansa ja -he itse ajettaisiin kuni pahimmat pahantekiät maan pakolaisuuteen; -ja jos ei kirjallisesti, niin uhkasi moni venäläinen suusanallisesti -Siperialla, jonne ne vastahakoiset vietäisiin ijäksi päivää. -Maanpakolaisuus tai kansalliset oikeudet olivat niille tarjona, joita -kutsuttiin Kesäk. 5 p. vannomaan. Jo olemme nähneet tänne kutsutun -mainittuja valiomiehiä, kihlakunnan ja laamannin lautamiehiä, pappeja -ruununpalvelioita, virkamiehiä ja muuta säätyväkeä. Kesäk. 5 p. tuli. -Liikuttaaksensa ja paremmin säikähdyttääksensä ihmisiä vannomaan, -koetettiin kaikenmoista konnanpeliä samana päivänä. Tykkiä vedettiin -Waasan torille palavine sytytys-soittoineen, hevosjoukkoja ratsasteli -ristin rastin kaduilla, jalkaväkeä marssi täysissä aseissa torvien -toitotellessa ja rumpujen rämistessä. Sotaväkeä oli ollut kirkossakin -peljästyttääkseen vannomaan. Tosin peljästyikin tästä aina joku ja -vannoi säikähdyksissänsä. Moni vannoi muustakin syystä, muutamat -olivat vannomatta ja useatkin olivat jääneet kaiketi pois koko -kaupunkiin tulematta. - -Uskollisuusvalan kielsivät muiden muassa: kauppaneuvos Fahlander ja -laamani Bergvall, joka jälkimäinen kiivastui, kun vaadittiin valaa -ja selitti itsensä ei elävänä suostuvan semmoiseen käytökseen. Siitä -näitä kumpaakin syytettiin salaisista vehkeistä venäjän valtaa -vastaan; he vietiin Turkuun, jossa he tuomittiin ammuttaviksi, -mutta saivat ystäväinsä rukouksista pitää henkensä ja pääsivät -Ruotsiin, jossa he koroitettiin vapasukuisten säätyyn, kumpikin -nimellä Wasastjerna (= Waasantähti). Kauppias Rundell ei myöskään -vannonut. Kun jo mainitun Bennvik'in tilan omistajan P. J. Bladh'in -väkisin vaadittiin vannomaan, ei totellut; vaan väisti sen. Hän pyysi -kahden kesken saada puhutella venäläistä päällikköä ja kun pääsi -virkamaaherra Emine'n luoksi, kielsi hän itsensä koskaan vannovan -pakkovalaa; vaan sanoi antavansa kunnian-lupauksen ett'ei kävisi -kummallekkaan puolen sodan kestäessä. Niin hän ei vannonutkaan. -Närpiön rovasti, tohtori Hägg, taas vannottuaan pisti maaherra -Wanberg'in käteen epäyskirjeen, jossa juhlallisesti vakuutti itsensä -vannoneen ainoastaan rakkaudesta omaisiansa, vaimoansa ja lapsiansa -kohtaan, vapahtaaksensa heidät onnettomuuksista ja surkeuksista. -Luettuansa tämän kirjeen vihastui maaherra silmittömäksi, kun muka -noin uskallettiin heitä ärsyttää ja tehdä vastoin. Niin uutterana -venäläisten apulaisna kuin oli, ei Wanberg voinut aavistaakkaan että -juuri sama hänen isäntänsä laittaisi nöyrän palveliansa virkaheitoksi -jo ennen saman kuun loppua! Hän sekä monta muuta vannonuttakin -virkamiestä pantiin viroiltansa Kesäk. 29 p.; totta oli syynä, että -heidän luultiin suosineen Bergenstråle'n hyökkäystä. - -Tiedämme miten Kesäk. 5 p. kävi. Siis määrättiin taas uusi päivä -kansan valiomiesten vannottamista varten, sillä heitä ei ollut monta -Waasassa vannomassa. Täksi päiväksi määrättiin Kesäk. 23 p. Nyt oli -kihlakunnan oikeus asetettu vannottamaan, ja luultavasti samaa varten -tuli översti Birnkoff taas 130 miehen kanssa käräjäpaikkaan. Mutta -nytkin onnistui se huonosti. Ei näet paikallekkaan tullut muita -kuin Närpiön pitäjään urkuin-soittaja Ramstedt ja lautamies Joppas -Östermarkun kylästä, jonka vuoksi vaan heitä voitiin vannottaa. -Wannottajana oli ollut kihlakunnan tuomari F. Söderlund. - - - -VIII. - - -Nyt voimme palata taas Närpiön sotaisten tapahtumain juoksua -pitkittämään. Kuten muistamme, pakeni yksi kasakka Tjerlaks'in -kylästä. Sepä tulikin heti eversti Birnkoff'in tykö ja kertoi kaikki. -Wenäläiset kyllä jo tiesivät, varsinkin; Markussa hätyytettyin ja -palanneitten vihollisten kautta talonpoikain olevan rauhattomia -mutta näkyvät muutoinkin saaneen vähän vihiä rantakyläläistenkin -vehkeistä.[17] Mutta tämän varman tiedon tultua joutuivat -Wenäläiset liikkeelle. Lentokäskyjä lähetettiin talonpoikain vielä -valtaamattomiin kyliin, kaikille sinne majoitetuille sotamiehille, -että kiireimmittäin tulisivat pois. Sitten marssivat nämä Birnkoff'in -komennon alla olevat 130 kasakkaa ja osasto husaareja, rakuunoita -ja jääkäriä muutaman aitan luoksi, joka ennen oli ollut Närpiön -komppanian varustus-aittana ja jonka luona useampia teitä yhtyy, -siellä katkaistaksensa talonpoikain keskinäisen yhteyden, jos -kapina olisi levinnyt useammalle haaralle. Mutta kun ei yhtään -vihollista näkynyt ei kuulunut, vetäytyivät he takaisin Lapvärtiä -kohden samana päivänä. Sitte lähettivät sitä ennen kasakkaparven -tarkastamaan vihollisensa oloa. Tämä tarkastusväki palasi, nähtyänsä -talonpojat varustauneina Långbro'n sillan takana, eikä lähestynyt -edes pyssykudillenkaan, kun näki pari kolme sataa talonpoikaa -siellä varuillansa, eikä antaunut tarkastamaan oikein heidän -varustuksiansakaan, olivatko ne semmoisia miltä näyttivät. Sanovatkin -muutamat heidän palanneen siitä, kun tiellä olivat tavanneet erään -sukkelan koiransilmän, joka hyvin totisena kertoi paljon sotaväkeä -olevan tulossa, josta kasakat heti olisivat pyörtäneet ja ajaneet -toisten luoksi. Sittemminkin ratsasti joukko rakuunoita talonpoikain -varustusten sekä Näsbyy'n kylän ja hiukan eteläisemmän Finbyy'n -sillan välitse, kun huomasivat ett'eivät talonpojat olleet aivan -rauhassa varustustensa takana, vaan muutamia tunkeusi etelämmäs -Kotnäs'in kylää kohden. Tämä tapahtui Kesäkuun 27 p., joka oli -maanantai. Ensi tiistaina vetäytyivät nämäkin pois eteläispuolelle -Närpiön jokea, joka eroittaa Näsbyy'n ja Finbyy'n kylät toisistansa, -eivätkä näyttäineet pariin päivään. Innokkaimmat ja malttamattomimmat -talonpojista käyttivät näitä rauhan päiviä kahlehtiaksensa niitä, -jotka jo olivat vannoneet uskollisuuden valan Wenäjän keisarille. Jo -ennenkin olemme nähneet kuinka talonpojat vangitsivat ja kiukkuisesti -kohtelivat vannoneita. Närpiöllä vangittiin kaikki lautamiehet ja -mainittu urkuin-soittaja Ramstedt sekä kirkkoväärti. Rovasti tohtori -Hägg'kin oli vähällä joutua samaan pulaan, Hänen apulaisensa Asculin -otettiin kiinni ja köytettiin kädet selkänsä taaksi, joten sai maata -kotvan pappilan pirtin lattialla. Wihdoin astui eräs talonpoika, -joka ei hyväksynyt semmoista käytöstä omaa sielun-paimenta vastaan -ja irroitti hänen köysistänsä, ehkä toiset olivat siitä kiukuissansa -ja uhkailivatkin, arvellen sen kaiken olevan parahiksi vihollisten -alle itsensä vannoneille; mutta mies siitä ei paljon pitänyt lukua, -joten Asculinkin pääsi. Nimismies Ingströmillä oli myös vaikea päästä -heidän väijymisistänsä. Järjestyksen hoitaja ja pitäjään-kirjuri -Forsman'in, joka jo oli 70 vuoden ikuinen, joutui poikinen heidän -käsiinsä ja lähetettiin, kädet köysissä selän takana, af Lund'in -alukseen. Entisen kappalaisen Holstius'en poika, tuomari (?) -Holstén pakeni talonpoikain tullessa, mutta saatiin kiinni. Sanovat -muutamat hänenkin viedyn samaan laivaan. -- Warsinkin vaikeana olisi -tähän aikaan ollut olla ruununpalveliana, kun hänen täytyi pysyä -ammatissaan ja yhtenä päivänä oli yksi käskiänä, toisna oli toinen. -Todella tänä aikana jäykän ja valtio-mielipiteellisen miehen olisi -ollut sangen paha hoitaa semmoisia ammatteja. - -Muutoin talonpojat kulkea tallustelivat näinä rauhallisina päivinä -kylissä, mikä missäkin. Mutta jotta ei vihollinen aivan äkisti -karkaisi heidän päällensä, oli kellotapuliin asetettu vartioita -katsastamaan, milloin Wenäläiset tutisivat; soittamalla heidän oli -määrä antaa tietoja tapulista, josta oli avara näköala. Kun oli -semmoinen vartiopaikka eikä juuri tarvinnut pelätä vihollisen aivan -äkkipäätä karkaavan päälle, heittäysi aina joku liian huolettomaksi -ja rupesi siitä roistoilemaan. Samat nyt jouten juoksiat pakoittivat -tohtori Hägg'inkin pakenemaan, ahdistain häntä niin tuiki valastansa. -Hän pakeni ensinnä Bennvik'in isolle tilalle, mutta kun sielläkään -ei ollut varma vihollisen tervehtimisistä, pakeni hän Ruotsiin. -Lähtiessänsä ijäksi Närpiöltä, pysähtyi tohtori Hägg kellotapulin -eteen selittämään siellä vartioiville talonpojille, kuinka heidän -paraatkin varustuksensa olivat kelvottomat säännöllistä sotaväkeä -vastaan, ja näyttämään heidän töittensä mahdolliset vaaralliset -seuraukset; varsinkin nuhteli hän monen nykyistä roistoilemista -ja kansalaisia vastaan riehumista. Tämän puheen tähden sanotaan -erään vimmastansa sokean talonpojan tarttuneen luukuin salpapuuhun -ja juosneen, se käsissään, alas. Mutta ennenkuin ennätti alas oli -tohtori jo ehtinyt nousta kärryihinsä. Nähdessänsä myöhästyneensä oli -mies pakissut: "Olisit odottanut vielä räpäyksen, niin olisit jäänyt -hiipaksi".[18] - -Aina Heinäkuun 1 päivään ei tapahtunut mitään erinomaisempaa -talonpoikain sotaisissa liikunnoissa. Heitä voi olla 400 eli 500 -miestä Långbro'n varustuksissa. Mutta perjantaina Heinäk. 1 p. tuli -taas parvi kasakoita ja rakuunoja Lapväärtistä. Osa heitä pysähtyi -pappilan kohdalle, toinen ajoi pitkin tietä Näsbyy'hyn, toisia -taas Kotnäs'in kautta Långbro'n sillan luoksi. Talonpojat saivat -tapulista sanan heidän tulostansa ja olivat siis varuillansa. He -laittoivat osan asettumaan vähän matkaa varusteensa ulkopuolelle eli -tien varrelle metsikköön sillan eteläispuolelle. Heidän oli käskynä -päästää viholliset, kun tulevat, sivutsensa rauhassa kulkemaan -lähemmäs siltaa, jotta he siten saataisiin ristituleen. Jo olivat -nämäkin paikoillaan, kun tuli sana, että vihollisia olisi suunnaton -lauma, ja ett'ei vähän joukon ollut kuvitteleminenkaan niille saada -mitään vastusta. Siis vetäytyvät he toisten joukkoon varustustensa -suojaan. Kohta tulivatkin kasakat; mutta karvaalla mielin näkivät nyt -talonpojat, ett'ei niitä ollutkaan paljon, vaan ett'ei heidän olisi -ollut kummakaan tulla selville näitten kanssa. Nyt ei enään saatettu -asiaa auttaa, ja kaikki täytyi jättää sillensä. Kasakat eivät tulleet -nytkään varsin likelle; mutta muutama, joka osasi vähän venäjätä, -käski jonkun talonpojista tulla hänen puheillensa sovintoa eli -sotilakkoa hieromaan. - -Waan päälliköt varoivat kavaluutta ja kielsivät jokaisen sinne -menemästä; jonka vuoksi muutamia voimattomia laukauksia vaan saivat -vastimeksi ja palasivat sillä. - -Nytpä talonpojat päättivät heidän mentyä, ähmissään kentiesi siitä -kun niin helpolla väärän puheen kautta kasakat pääsivät, muuttaa -leiriänsä Finbyy'n sillan korvaan. Muutamat läksi edeltä jo -katsastamaan, mutta joutuivat eräällä mäellä Kaalahden ja Kotnäs'in -kyläin välillä kahakkaan sinnepäin uudestansa pyrkiväin kasakkain -kanssa. Tämä taistelu tuli talonpojille aivan äkkiä, jonka vuoksi -ottivat paetaksensa ammuttuaan aikansa. Eräs torppari ja muutama -renkimies kaatui tässä kasakkain keihäillä pistettyinä. Kasakoita ei -kuollut muuta kun yksi, ehkä usiampi taisi tulla haavoitetuksi. - -Kun kahakassa ampueltiin, kutsui pauhe likikylistä lisää, semmoisia -jotka tulivat kahakoissa ja muulloin tarpeen aikana joukkoon, mutta -muutoin olivat kotonaan; niinpä he paukkeesta nytkin älysivät -tulla, arvellen heitä ehkä tarvittavan. Nyt talonpojat vuoroltaan -hyökkäsivät vihollisen päälle ja ajoivat sen tuolle puolen -Finbyy'n siltaa, josta se itsestään pakeni Lapväärtiin, vieden -muassaan muutamia miehiä, joiden luuli olleen talonpoikajoukossa. -Mutta nämä pääsivät irti jonkun herrasmiehen rukouksista, pait -yksi, jonka ihan syyttömästi murhasivat. Nyt vetäytyivät kaikki -talonpojat Finbyy'n sillan pohjoisempaan korvaan, joka on lähes -pari neljännestä etelään entisistä varustuksista Långbro'n sillan -päässä. Tähän taas laativat varustuksiansa sekä maasta, mullasta -että haloista, joita oli joltinen joukko jokirannalla uittamista -varten siitä mereen, josta Närpiöläiset itse tavallisesti veivät -niitä Tukholmaan ja muualle. Poikki tien ladottiin halkopino -rintavarustukseksi, jonka keskelle asetettiin muutama Waasasta -saatu vähäinen lysti. Samoin kokivat laatia varustuksia pitkin koko -pohjoisrantaa, paitsi itse joensuuta, jonka heittivät varustuksitta. -Pattereilla ja rinta-suojilla varustettua rantaa voi olla pari -venäjän virstaa. Pääleirinsä asettivat pappilan mäelle, jossa -autiossa talossa nyt olivat herroina, ja kun useimmat vihasivat -tohtori Hägg'iä siitä, kun vannoi ja muka vapaehtoisesti (!) oli -pitänyt vihollisia upsiereja majassa luonansa, olivat he hänen -talollensakin vimmassa. Hänen omaisuutensa kanssa meneteltiin hyvin -tavattomasti; kaikki hävitettiin, kalliita huonekaluja lyötiin -paljon ihan ilman aikojaan pirstaksi. Niinpä muutama oivallinen -pianokin turmeltiin aivan tuholle. Semmoinen sopimaton ja raaka -käytös on alati oleva talonpojille ja koko liikunnolle häpeäksi, -tulipa se sitten mistä hyvänsä. Mutta iloittava on nähdä tämän olevan -ainoan kerran, jolloin liikunto häväisee itsensä, ja meidän on -aina ajatteleminen, että tämä joukko oli pelkkiä harjaantumattomia -talonpoikia ja melkein päätöntäkin väkeä. Myönnettävä myös on, että -nämä talonpoika-liikunnot samanlaisten rinnalla useimmissa muissa -maissa ovat mitä siveimpiä ja järjestetyimpiä. Se on enimmästi näiden -talonpoikapäällikköin ansio, että tämä työttömyys ainoastaan hyvin -harvoin muuttui kaikkea mullin mallin muuttavaisiin mullistuksiin, -ja että vain harvoin syntyi järjestystä loukkaavia tapahtumia. Tämä -heidän ansionsa tässä suhteessa on sitä suurempi, kun on ajateltava -että tässä nyt oli saapuvilla pari kolme tuhatta joutilasta miestä, -joita ei suinkaan ollut aina helpoin pitää järjestyksessä. Wannoneita -hätyyttäessä tosin eivät päälliköt kaikki olleet muita malttavammat -eikä mielevämmät; mutta siinä heidät sokeutti intonsa. Yli päätänsä -sanotaan näitten päällikköjen hyvin sopineen keskenänsä, kun kullakin -oli omat käskettävänsä. Heitä tosin ei kukaan ollut asettanut -käskiäksi, eikä ruvennut käskettäväksi, vaan päälliköt olivat aina -asettauneet itse sille paikalle, eikä sitä muut panneet vastaan. -Ainoastaan ensi alusta Finbyy'n sillan korvassa oli heidän välinsä -tainnut olla vähän eripuraista varustus-tuumissa. - -Koko sen ajan, minkä olivat leirissänsä hätyyttämättä, olivat hyvin -hyvillä tuulin, eikä yhtään surullista eikä pelvon luikkausta -tuntunut. Joka ilta ja aamu pidettiin rukousta, jolloin miehistö -veisasi virren ja joku päälliköistä, joskus pappikin toisista -seurakunnista, luki rukouksen -- koska sekä oma rovasti läksi -patoon, että hänen apulaisensa jätti Närpiön. -- Pait tämmöisiä -hartauden hetkiä, mainitaan muiden muassa ukko Thölberg'in pitäneen -kehoituspuheita, jotka useimmiten lopetti sanoen: "Ainoa, minkä -minä päällikkönä vaadin teiltä on: hiljaisuutta, tottelemista ja --- kunnioitusta itseäni kohtaan". Totta ukko ei siltä lie saanut -mitä vaati, vallankin tottelemista, kun jätti koko joukon ynnä -päällikkyyden tässä suhteessa onnellisemmille kilvoittelioillensa -- -talonpoikais-johtajille. - -Jos joku uskalsi virkata vähääkään halventavaa heidän -varustuksistansa ja suojeluslaitosten lujuudesta vihollisen -rynnistäessä, niin vaikeni hän pian toisten pilkkasanoista ja -naurusta. Niinpä sanoi muutama äijä mainittua Ridderhjertaakin, -joka ei aina tainnut tuuvitella heitä huolimattomuuden eikä liian -levollisuuden uneen, että Ridderhjertan (= Ritarisydämmisen) siaan -olisi hänen nimensä pitänyt olla Harehjerta (Jänissydämminen), "sillä -jänis hänellä oli sydämessä". Kun ei heillä ollut yhteistä, yleistä -muonavarastoa, tahtoi siitä syntyä epäjärjestystä kun muutamain aina -tavan takaa oli lähteminen hankkimaan ruokavaroja ja viipyivät niissä -toimissaan päivän tai yön. Tämä oli päälliköitten mieliä vastoin; -mutta mitäs siinä auttoi, kun miehet vakuuttivat itsensä "ei osaavan -elää ruuatta". Tavallista sentään oli, että leirissä olevain omaiset -toivat heille sinne ruokaa, jolloin kodosta saadut varat usein -jaettiin tasan toisten kanssa, jotka olivat ilman. - -Myös oli täälläkin tapana koristaita sotamiesten tavoin ainakin; -sepä ei niin päätöntä aina ollutkaan, sillä siten saivat viholliset -useita kertoja arvelemaan, eivätkö olisikin säännöllistä sotaväkeä, -eli ainakin että semmoisia oli heidän joukossansa. Pait sitä tykkiä, -jonka pistivät keskelle Finbyy'n sillan rintavarustusta, oli heillä -Långbro'n varustuksissa ollut pölkky, musta pilkku päässä, joka -ulompaa näytti tykiltä. Ilman sitä oli heillä kuusen kuorista -valkeina hohtavia hihnoja ja kihängiä. Tähän aikaan käytettiin -yleisesti villtihattuja; niihin pistivät pyrstöjä ja sulkia, ja kun -ei kukoilta, kanoilta saatu tarpeeksi, kävivät variksenkin ja muitten -lintuin siivet kalusta; olipa vielä jollakulla jäniksen käpäläkin -hatussaan. Tämä kyllä näyttää joutavalta; mutta jo heidän ollessansa -entisten varustustensa takana, olivat viholliset tohtori Hägg'iltä -tutkineet "mitä väkeä nuo olisivat"; hän ei ollut tietävinään enempää -kuin vihollisetkaan. Se heitä kummastutti, että muutamilla oli -punaiset liivit, toisilla siniset tai muun näköiset. - -Talonpojat eivät mielellänsä suvainneet kenenkään vieraan kulkevan -heidän varustustensa läpi, olletikkin jos sattui olemaan joku aivan -muukalainen tai jonka tiesivät vannoneeksi. Warsinkin katsoivat -he karsain silmin herrasmiehiä. Niinpä kun sotapappi, sittemmin -Lapväärtin kirkkoherra, J. Estlander kulki tästä läpi, otettiin hän -tutkittavaksi. Ensi kysymyksiä oli: "Oletkos vannonut pappi?" Ehkä -oli tehnyt sen, ei uskaltanut suoraan tunnustaa tuota, vaan kun ei -tahtonut valhetellakaan, arveli hän vähän ja virkkoi: "Harvoin minä -vannon." Talonpojat eivät siinä hoksanneet papin mutkaa ja päästivät -hänen niin kulkemaan. - - - -IX. - - -Heinäkuun 3 p. tuli Kaskisten kaupungin satamaan ruotsalainen -sota-alus eli "priki", nimeltä "Fredrik", jolla oli päällikkönä -luutnantti D. J. Thornton. Tämä hänen tulonsa näinä vaaran aikoina -ilahutti sekä kaupunkilaisia että varsinkin Bennvik'in kotiväkeä ja -sinne tulleita pakolaisia, joita oli parikin kymmentä. Bennvik'issä -olleet olivat juuri päässeet kovasta hädästä, jonka muutaman -riehuvan talonpoikajoukon sinne-tulo tuotti. He näet olivat tulleet -varustuksiinsa vaatimaan Bennvik'in omistajalla olevia muutamia -tykkilöitä. Kun ei niitä annettu, syyttivät venäläisyydestä ja -vihollisien puolen pidosta ja tahtoivat väkisinkin ottaa. He -uhkailivat kovastikin; mutta paikan jäykkä omistaja ei myöntynyt, -eikä luvannut elävänä päästää heitä sisälle, kun väkisin yrittivät -rynnistää sinne. Syynä sanoi hän olevan sen, että kun ei heillä -ollut ampuvaroja, niin tykit joutuisivat vihollisten käsiin, ja -kun eivät tienneet miten niitä käyttää, ne heiltä otettuina vaan -ojennettaisiin heitä itsiänsä kohti; josta näytti kaikki käyvän -heidän omaksi onnettomuudeksensa. Niin teki isännän jäykkyys ja -muutoin kunnioitusta herättävä olento, että talonpoikain täytyi -vastoin mieltänsä ja kiukkuisina palata, eivätkä rohjenneet -käyttää väkivaltaa. Kun vanhus Bladh näki tämän talonpoikain -malttamattomuuden ja tiesi heidän tuimuutensa vannoneita ja luultuja -vihollis-ystäviä vastaan, sekä myös oli kuullut puhuttavan heidän -ei oikein sopineen keskenänsä Finbyy'n sillan luona, kehoitti hän -luutnantti Thornton'ia käymään heidän varustustensa luoksi, heidän -mieliänsä ja aivojansa jähdyttämään. Tänne Kaskisiin tultuansa -läksikin Thornton jo seuraavana päivänä Närpiölle. Heti tultuansa -talonpoikain leiriin, käski hän irroittaa erään lautamiehen, kun -ei häntä tietty syyttää muusta kuin vannonnasta, virkkaen sen ei -olevan eri rikoksen esivaltaa eikä talonpoikia vastaan, että miehen -pakosta oli täytynyt vannoa. Sillan luona irroitti hän samasta syystä -vangitun kirkkoväärtin. Myös käski hän päästää erään Lapväärtin -lukkarin, Hellman'in, jota hätyytettiin vakoilemisesta vihollisille. -Wasta näemme, että tämä viime päästäminen oli vahingoksi. Thornton'in -näin käskiessä alkoivat muutamat murista, mutta kun hän, ollen -varteva ja pulska mies, astui lähemmäs ja ankaralla äänellä -kuulusteli napisiaa, ei kukaan uskaltanut vastata. Muutoin tämä -Thornton'in käynti teki, ett'eivät enään vimman innosta käyttäineet, -vaan hyvä sopu vallitsi kaiken nyt seuraavan ajan. - -Kaskisiin tullessa oli Thornton ampua järähytellyt, jotta se -kajahteli loitommaskin ja kuului Ristiinan kaupungissa oleville -kasakoillekkin, jotka siitä pelästyivät ja luulivat nyt koko -ruotsalaisen laivaston tulleen, tuoden Suomeen apuväkeä. Tämän heidän -pelästyksensä kuuli Thornton ja päätti käyttää sitä hyväksensä. -- -Thornton kokosi Kaskisten "kalakaupungista" niin monta venettä kuin -suinkin sai ja koki saada niihin aseihin kykeneviä kaupunkilaisia. -Näiden sekä "prikin" väen, 8 muun sotilaan ja kahden aluksensa paatin -kanssa lähti hän soutamaan Ristiinaan päin. Lähemmäs tultuansa oli -hän täällä maalle pyrkivinänsä. Kun Ristiinan kirkkomäellä oleva -vartiakunta huomasi hänen veneensä, teki se melun, ja niin pakeni -siellä olevat 6 kasakkaa ja 20 jääkäriä upsierinensa. Wieläpä -läksi itse Orloff-Denisoff'kin, näiden tultua melusanansa kanssa -Lapväärtiin, leiristänsä säikäyksissään yhtä kyytiä marssimaan -itää kohden Isolle-joelle ja Honkajoelle, josta vasta 11 p. palasi -Kauhajoen kautta Lapväärtiin kenraali Kniper'in yhdyttyä hänen -joukkoonsa. Näin oli teeskelty rynnistys muutamilla silakka-veneillä -saanut koko tällä suunnalla olevan venäläisen sotavoiman pelosta -pakenemaan laukausta ampumatta. - -Sitten purjehti "Fredrik" pois ja majuri Martin'in johdossa tuli -samaan satamaan korvetti "Der Biedermann". Wenäläiset palattuansa -häpeällisestä paostaan asettivat taas kasakoita Ristiinan kaupunkiin, -jotka käyttivät itsensä julmasti, muka poistaaksensa paon häpeää -tällä törkeällä tavalla. Martin, sen kuultuansa purjehti sinne, ja -kun viholliset taas näkivät sotalaivan niin pakenivat heti-kohta. -Oltuaan siellä muutaman päivän, palasi Martin jälleen Kaskisiin, kun -ei uskonut voivansa ainakaan pitkään pitää kaupunkia. - -Näin olivat viholliset täydessä touhussa sen aikaa, minkä talonpojat -hätyyttämättä olivat leirissään; tästäpä selveääkin, miten niin kauan -saivat olla rauhassa. Mutta arvattava oli, että Orloff-Denisoff -olisi nyt ähmissäänkin kostava talonpojille pakonsa jo häpeänsä. Sen -hän näyttikin ihan syyttömille asukkaille Lapväärtissä, Ristiinan -kaupungissa ja Närpiön kylissä, varustuksien ulkopuolella, eli toisin -sanoen joen eteläis-puolella. Thornton käydessänsä talonpoikain -varustuksissa varoi vihollisen vielä rynnistävän koko joukollansa -ja tappion ennen pitkää tulevan talonpojille, ellei hallitukselta -tai Suomen sotajoukolta apua tulisi. Siitäpä hän lähettikin jo -Heinäk. 4 p. Suomen sotajoukon pääkorttieriin, joka nyt oli Uudessa -Karlebyy'ssä kurierin sekä tulostansa että töistänsä ja siitä minkä -nähnyt oli. Samalla kertoi sinne myös vanhus Bladh ja tohtori Hägg -tapahtumat täältä. Wastauksia ja avun lupauksia tulikin; mutta -päällikköin luvatta tämä apuväki jäikin välille Waasaan, joten -talonpojat taas jäivät Jumalan ja omiin turviinsa. - -Se hyöty näistä kirjeistä Suomen väestön päällikkyydelle toki -oli, että kohta sen perästä tuli kuulutus, jonka kautta asukkaita -kutsuttiin kokoon Närpiön pappilaan Heinäk. 11 päiväksi tuumaileman, -eivätkö suostuisi asettamaan omaa suojelus-väkeänsä (landtvärn), -jonka taitavat sotaupsierit harjottaisi ja johdattaisi, mutta -jonka ei tarvitsisi kulkea yli maaherran lääninsä rajain minnekään -päin. Kenraal-majuri Aminoff tuli tähän kokousta pitämään. Hän oli -jo sitä ennen käynyt Maalahdella samassa aikeissa. Aminoff piti -vähäisen puhelman rahvaalle, kehoitti heitä kiitettäviä sotaisia -vehkeitänsä pitkittämään, kiitti heitä kun vapaehtoisesti panivat -henkensä alttiiksi isämaansa suojelemiseksi ja lupasi pikaista apua. -Myös tarkasti hän heidän varustuksiansa, kehui paikkaa hyväksi -vastustuspaikaksi, mutta kielsi samalla muuttamasta suojeluslinjaa -etämmäs, koska se voisi olla isoksi vahingoksi ja tuottaa nyt vielä -arvaamattomia poloja kaikille seuduille Närpiön ja Waasan välillä. -- -Huolimatta niistä raskauksista, joita Aminoff'in esitys oli tuottava, -suostuivat asukkaat siihen kernaasti; varsinkin siitä syystä, kun -tämä laitettava suojelus-väki oli asetettava talonpoikain joukkoa -auttamaan ja vahvistamaan. Joka ruodun oli nyt laittaminen kaksi -miestä,[19] pait joka jo oli laitettu säännölliseen sotaväestöön. -Melkein sukkelaan asetettiinkin ripeitä nuoria miehiä; muutamat -ruvenneista suojelusmiehistä kyllä katuivat kauppaansa, mutta -toisia oli valmiita astumaan siaan, jotta heidän lukunsa ei siitä -vähennyt. Sittemmin pakoitettiin moniaat vastahakoisetkin asettamaan -suojelus-miehensä. Nimismies sai Suomen päällikkyydeltä useampia -kirjoja, joissa käskettiin ennen vapautettuin postitaloin ja -pappilankin asettaa miehensä. Suojelusmiehen palkka tosiaan ei ollut -kaksinen; muutamat saivat vuoteensa 3 riksiä, toiset pari plootua -kuukauteensa; mutta palkastako tässä paljon huolittiinkaan. -- Tämän -suojelusväen melkein saatua kokoon, luulivat muutamat Maalahtelaiset -ja Sulvalaiset itsiänsä enään ei niin tarvittavan ja lähtivät -vähitellen kotiinsa päin. Eipä tietoa, sanoako tätä heidän lähtöänsä -pahaksi vai hyväksi; sillä tuskin olisivat asiat käyneet paremmin, -jos jokainen olisikin ollut saapuvilla koko ajan. Kun taas vihollinen -koetti koetuksensa, niin oli suojelusväki jo melkein valmisna ett'ei -jonkun kymmenkunnan poissa-olo voinut tuntua paljo minnekään. -Tälle heidän pois-lähdöllensä ei saa hakea muuta syytä, kuin että -luulivat itsiänsä ei enään niin kaivattavan; syynä oli sekin, että -joutilasna-olo leirissä kävi tukalaksi ja maa kotona näytti paremmin -tarvitsevan hoitoa ja huolta tänä tärkeänä kesäis-aikana, kuin tämä -joukko, jonka viholliset näyttivät unhottaneen. - -Tässäpä sopii kerrassaan haastella tämän suojelusväen vaiheista, -kun siitä kerran on puhe. Sen olon-aika oli ylipäätänsä lyhyt, eikä -se ottanut kokonaisna osaa muuhun, kuin yhteen kahakkaan. Heinäkuun -20 p. näistä tulemme laveammin juttelemaan. Silloinkaan ei ollut -tämä väki tottumatonta talonpoikajoukkoa parempi, kun sen luvattu -opettaja tuli vasta saman kuun 18 p. perille. Muutamat vanhukset -sanovat suojelusmiehinä olleensa Pielahden kahakassa; mutta heitä -on silloin vielä tuskin eri väeksi lukeminenkaan, kun töin-tuskin -olivat ehtineet semmoisiksi kirjoitettaakkaan. Kun vihollinen -sitten poistui Lapväärtistä ja Närpiöstäkin, yhdistettiin tämä väki -katteini Gyllenbögel'in vapaehtois-joukon kanssa, joten melkein -katoaa tämän sodan historiasta nimi "suojelusväki", jos sitä eri -väestöksi luettaisiin. Yhdistettynä Gyllenbögel'in väestön kanssa -oli osa suojelusmiehiä myös Lapväärtin tappelussa Elokuun 29 p., -jossa von Begefach oli päällikkönä. Ihastuksella ja kunnioituksella -muistelevat entiset suojelusmiehet tätä kenraalia: urhoollisempaa -ja kelvollisempaa he eivät tiedä. Woiton perästä Lapväärtissä, tuli -hänen luoksensa kurieri kovalla käskyllä pakenemiseen; -- Fieandt'in -tappio Karstulassa kenraali Wlastoff'ia vastaan teki näiden -Suomen sotajoukon liian kauas eroitettuin sivujoukkoin toisiinsa -kokoamisen tarpeelliseksi. Juuri olivat voittaneet ja heti pakoon! -Se hämmästytti heitä ja vihastutti niin von Begefach'ia, jotta hän -kiukuissaan ja kasvoiltansa vaaleana oli kovasti kiroillut ja oikein -korviansa väännellyt. - -Suostumuksen jälkeen ei suojelusväen olisi tarvinnut käydä lääninsä -rajain yli; mutta tuolle puolen eli Oulun lääniin tuli kuitenkin -osa. Lienevätkö kulkeneet sinne vapaehtoisesti vai liekö väkisin -tahdottu viedä, sitä emme tiedä. Se vaan varma on, että toinen -toisensa perästä palasi karaten kotiinsa, astuttuansa rajan yli ja -joku jo ennenkin. Loppu palasi Kalajoelta. Sinne tultua, heitä ei -ollut enään kaikkiaan muuta, kuin kolme-, korkeintaan neljäkymmentä -miestä; muut olivat omin luvin palanneet. Näistä jälille jääneistä -näytti karkaaminen väärältä, ehkä heitä väärin tahdottiin edemmäskin -kulkemaan; mutta ei tämä marssinta toki ollut heidänkään mieltänsä -myöten. He latoivat aseensa kokoon ja sanoivat kersantilleen, nimeltä -Wikström, ett'eivät enään käy askelettakaan sinnepäin, ett'eivät -aijo marssia koko maan rajan yli ja että vastoin suostumusta he -jo ovat saaneet marssia maaherran lääninsä rajan tuolle puolen. -Kersantti kertoi seikan päälliköille, jotka näkivät hyväksi -antaa näittenkin palata kotiinsa; niin loppui tämä väki supi. -Suojelusväestössä oli Mustasaarelaisia, Sulvalaisia, Maalahtelaisia, -Petäjälahden ja Korsnäs'in miehiä, Pirttikylä-, Markku- ja -Teuvalaisia; mutta enimmäksi oli kuitenkin Närpiöläisiä. - - - -X. - - -Pitkään olivat talonpojat olleet harjauntunutta neuvojaa ja johtajaa -vailla. Sen tapaisna heillä oli kersantti Wikström, joka ynnä -kymmenkunta miestä, yhtyi heidän joukkoonsa. Nämä olivat olleet -Wiaporin linnassa, kun se annettiin Wenäläisille, jotka saatuansa -linnan, päästivät siellä olleen sotaväen rauhassa kulkemaan kotiinsa; -heidän oli toki pitänyt luvata, ei enään kantaa kalpaa Wenäläisiä -vastaan. Mutta tässä ja ehkä vastakin tapaamme sotilaita, joitten -ei haluttanut joutilaisuudessa eikä rauhankaan askareissa viettää -näitä rauhattomuuden päiviä. Tämä Wikström asetettiin päälliköksi, -kun muka oli ollut säännöllisessä sotaväessä ja pait sitä itse osasi -kerskailla kelpo lailla. Mutta hänen päällikkyytensä ei alusta -alkaen ollut äkkinäisen talonpojan päällikkyyttä järjekkäämpi; -kentiesi teki sen, minkä teki, usein vaan talonpoikia mielittääkseen -ja päällikkyyttä pitääkseen; mutta ei hänen pelkonsa työt ainakaan -olleet niille mieliksi. - -Närpiön joen eteläis-puolella on useampia kyliä, jotka tähän saakka -olivat pitäineet rauhassa. Heillepä kasakat eivät tehneetkään mitään -pahaa, kun näkivät heidän rauhassa askaroitsevan maansa hoidon -kanssa; he heitä vaan kehoittivat edeskin-päin näin rauhassa olemaan. -Mutta ajan pitkään antoivat hekin osansa miehiä leiriin. Pikaan -huomasivat tarkastelevat kasakat, ett'ei nuoria miehiä näissä kylissä -enempää näkynytkään, josta rupesivat kantamaan epäluulojansa. Kun -olivat antaneet lisäväkeä ja kun näkivät vihollisten katselevan -karsain silmin heitäkin, vaativat nämäkin kyläkunnat päästä -varustusten suojeltaviksi, siten että varustuslinjaa siirrettäisiin -etelämmäs. Tämä heidän vaatimuksensa kyllä oli oikea, mutta -tuiki vaarallinen. Tähän pyyntöön suostui Wikström aivan vastoin -kenraal-majuri Aminoff'in kieltoa, ja niin päätettiin muuttaa -linjaa Näsbyy'n, Hitsböle'n, Granskog'in, Kallnäs'in, Stobacka'n -ja Pielahden kyläin tuolle puolen, jotta, kuni vaativat, "koko -pitäjästä suojeltaisiin." Lienevätkö talonpojat unhottaneet vai -halveksineet Aminoff'in järkevän neuvon. Luultavasti tekivät he -sen huolimattomuudesta, sillä tällä aikaa eivät suinkaan olleet -herjenneet luottamasta voimiinsa; päin vastoin oli tämä luottamus -lujennut ja kiihtynyt, varsinkin kun vihollinen tähän asti oli -heittänyt heidät rauhaan, josta luulivat vihollisen ei uskaltavan -tulla heidän kanssaan otteluun, ja jonka vuoksi ei kukaan ollut -heidän voimiansa kokenut. Sen kyllä jo älysivät, että puhe maalle -astuneen apuväen tulosta oli joutavaa juorua; mutta kun Aminoff taas -kävi kehoittamassa, oli heidän luottamuksensa ja toivonsa yhtä lujat -kuin koskaan ennen. - -Äsken mainittuja kyliä suojellakseen, vietti Wikström isoimman -tykkinsä Teuvan tielle Kallmåssa'n nevalle, jotta ei vihollinen sitä -tietä pääsisi tunkemaan pitäjääsen. Taas suojellaksensa pitäjästä -vihollisten hävityksistä eteläiseltä suunnalta, vietti hän kolme -vähempää tykkiä, jotka he samoin kuin edellisenkin olivat saaneet -luutnantti Thornton'in aluksesta, Lillmåssa'n nevalle, Pielahden -kylästä muutamia Wenäjän virstoja etelään päin. -- Wihollisen -päävoima oli nyt Lapväärtissä ja Ristiinan kaupungissa sekä Tinkan -(Tjöck'in) kylässä, jonne Lillmåssa'n nevalta oli ainoastaan kolme -neljännestä; jo siitäkin näkee, kuinka järjettömän luottavia -talonpojat olivat, kun uskalsivat niin lähelle vihollisiansa, -ehkä tiesivät kyllä sen läheisyyden eikä heillä sen parempia -vastustuslaitoksia ollut. Nevan poikki kulkevalle maantielle sekä -sen varsille oli hakattu kumoon puita poikkipuolin makaamaan; myös -ruvettiin heti luomaan pattereita ja muita rinta-nojan tapaisia. -Tykit, jotka tuotiin näihin uusiin varustuksiin, olivat lavoilla, ja -itse talonpojat vetivät niitä tavallisilla työ-kärryillä; Wikström -itsekin oli näiden viejäin joukossa. Mutta ennenkuin aseineen -ennättivätkään paikalle, tuli heitä vastaan pakenevia talonpoikia, -jotka sydän kurkussa kertoivat muutaman kasakkaparven valloittaneen -heidän uudet varustuslaitoksensa. Samassa nähtiin samat kasakat -lemmon kyytiä ajavan eteenpäin, joten hätyyttivät näiden tykkein -vetomiehet, hoitajat ja vartiat. Talonpojat ampuivat kyllä muutamia -laukauksia oivallisilla hylje-pyssyillään; mutta siitä ei apua, kun -ei tarpeeksi ampuvaroja. Myös kokivat talonpojat lähettää muutamia -tykinpommia vihollisia vastaan, mutta kun itse eivät älynneet -käyttää tykkiä, ja Wikström oli liian pelkuri siihen, niin lensivät -kuulat aina yli. Muutamia laukauksia näin ammuttuansa sattui -päälle-päätteeksi, että kiireissään laukaisivat yhden tykkinsä -väärin, pannen näet laatinki-tötterön eli patroonan ruuti-puolen -tykin suuta vasten ulos päin ja kuula-puolen paloreijän alle eli -sisälle päin. Kummako siis, jos se enään ei lau'ennutkaan? Eipä saatu -laahinkia poiskaan. Joka kerta kun talonpojat veivät sytytyssoittoa -paloreijän luokse, peräysivät kasakat; mutta pian he taas ratsastivat -lähemmäs. Tuota peliä kotvasen pidettyänsä, arvasivat jott'eivät -talonpojat voisikkaan laukaista ja hyökkäsivät siis sitä ottamaan. -Kyllä saivat vastaansa muutamia laukauksia; mutta se ei estänyt -kasakkaparvea, ja niin "tuli talonpojille yhtä monta tietä kuin oli -miestäkin." Wikström oli ensimäinen paossa; sillä heti kun viholliset -tulivat, käski hän talonpoikain seisoa vaan, kun itse muka läksisi -noutamaan Kallmåssa'n nevalla olevia tykkiä. Hän tulikin tykkinensä; -mutta häntä tuli Hertsböle'n kylässä vastaan samat kasakat, jotka -olivat ottaneet toiset tykit, lähetettyänsä saaliinsa Lapväärtin -leiriin. Tämänkin tykin valtasivat he, kun Wikströmillä ei ollut -aikaa ei kääntää ei laahata, saati sitten ampua. Taas kannusti -Wikström komeata kasakka-hevostansa ja kiirehti mitä sukkelinta voi -Finbyy'n varustusten läpi aina Waasaan, jossa säikähdytti asukkaat, -kertoen sydän kurkussansa, kuten viholliset ajoivat häntä takaa -ja olivat tuossa tuokiossa taas tulevat kaupunkiin. Kasakoillapa -ei ollutkaan semmoisia tuumia; he näet tyytyivät saaliisensa, -joka oli neljä tykkiä ja yksi täysi muona-arkku, jonka Wikström -oli tuonut tullessansa toisen kerran ja saanut sotakorvetti "Der -Biedermann'ista". Osa palasi hiljalleen Orloff-Denisoff'ille, joka -nyt rappasi Ristiinassa, kertomaan arvaamatonta voittoansa, kun -olivat lähteneet vaan tarkastamaan ja saaneet koko 4 tykkiä; toisia -jäi ajamaan paenneita ja pakenevia talonpoikia takaa.[20] - -Niin oli talonpoikain ainoakin, ehkä kelvoton johtaja mennyt -matkoihinsa; tämä ensi tappio vähensikin kelpo lailla heidän -luottamustansa itseensä ja omiin voimiinsa, siitäpä vallitsi myös -epäjärjestys leirissä ja kauhu kylissä. Tämä tappio oli Heinäkuun -13 p. Sitä seuraavia päiviä käyttivät asukkaat paetaksensa ja -muuttaitaksensa paraine kaluineen kaukaisille saarille meressä, eli -kaukana metsissä oleviin aittoihin, jotka olivat raketut sydänmaihin, -karjan hoitoa ja viljaa vasten kesän-ajaksi. Moneen kylään jäi vaan -muutama vanhus katsomaan vihollisen käytöstä, sillä loppukuvaelman -piti nyt alkaa. Hän luuli harmaiden hapseinsa pyhittäneen häntä -rääkkäyksistä ja kiristysten julmuuksista. Toisista kylistä ei -taas paennut muu kuin kehnompi väki, vaimoja ja lapsia. Näinä -rauhan päivinä Pielahden tappion jälkeen vallitsi kuolon kamaluus. -Täällä lukitsivat muutamat huoneitansa tietämättä, sallittaisiinko -heidän koskaan enään palata niiden parsien alle, jotka jo monta -vuotta olivat suonut suojan; tuolla seisoivat töllit jo autioina, -eikä enään savupylväitä nousta jollottanut savu-torvista ei yöllä -eikä päivällä. Wäliin talutti tytär heikkosilmäistä isäänsä rantaa -kohden, väliin kantoi äiti kuopustansa samalle pelastavalle suunnalle -vähää vanhempain lasten seurassa. -- Närpiölle onneksi, oli -Orloff-Denisoff pakkoveroin kannannassa Ristiinan kaupungista, jotta -oikein virvottaisi itseään ja joukkoaan, palattuansa marssinnastaan -Ikaalisten sydänmaissa; sillä hänen viipyessänsä, kerkesi kansaa edes -vähän pakoon. - - - -XI. - - -Wihollisia ei näkynyt ennenkuin perjantaina eli 15 p., jolloin -heitä kävi tarkastamassa. Palatessaan he hävittivät ja ryöstivät -nyt autioissa eteläpuolen kylissä kaikki mitä näkivät ja saivat -käsiinsä. Nyt he olivat päättäneet kostaa, ja koston pitikin olla -julman. Muista kylistä olivat asukkaat muuttaneet paremmin jo -pois; mutta Pielahden kylässä asui vielä monta. Sen tähden olikin -siellä sitä suurempi liikunto pakoon pyrkimisen tähden nyt, kun -viholliset tulivat. Kiiruusti ko'ottiin jauhoja ja mitä muuta -ruokavaraa tarvittiin, saaristossa paossa ollaksensa. Hälinä ja pelko -olivat sitä suuremmat, kuin kasakoita asetettiin kujain suihin ja -veräjille kiinni ottamaan kaikkia, jotka olivat liikkeellä; niitä, -jotka piilivät huoneissaan, aijottiin ajaa tulemaan ilmi, huoneita -sytyttämällä. Jott'ei vihollinen näkisi, täytyi monen kontaten pyrkiä -rantaan peltoin ojia myöten; toisia koki rukiin laihon suojassa -paeta. Mutta pian huomasivat kasakat tuonkin, että asukkaita pyrki -rantaan; ajettuaan peltoja ristin rastin ajoivat he rantaankin, -kaikkia sinne pääsemästä estämään, jotta viimeiset pakoveneet jo -saivat heiltä luotia peräänsä. Wiimeisiä oli eräs nuori äitikin -neljän pienen lapsen kanssa. Melkein hengetönnä siitä kun ponnisti -pelastaaksensa lapsiansa ja itseänsä vihollisten kynsistä, pääsi -hänkin vihdoin rannalle. Ehkä lastensa ja oman kohtalonsa pelko sekä -äskellinen nopea juoksunsa oli vienyt hänen voimiansa, oli hänellä -toki vaaran hetkenä voimaa jälellä, saadakseen muutaman veneen -rannalta. Nopeasti heittäysi hän lapsineen sen huostaan. Tuskinpa -oli kerjennyt tehdä sen, kun samassa kasakoita ilmausi rannalle ja -ampui hänen venettänsä. Luodit lensivät suhisten hänen ylitsensä -ja sivutsensa; mutta ei yksikään sattunut häneen eikä lapsiin. -Avutonna, airotonna oli hän nyt itkevine lapsi-raukkoineen kehnon -veneen hallussa. Ei ollut hänellä leipä-palasta, ei vaatteitakaan -suojellaksensa lapsukaisiaan meren kolkompaa ilmaa vastaan. Meren -aallot vaan ajelivat häntä hiljalleen ulommas ulapalle avaralle. -Hän olisi ollut perikadossa, ellei toinen pakolainen, eräs vanha -ukko-parka olisi keksinyt hänen hätineen ja joutunut hänen avuksensa; -he pakenivat sitten yksissä. Kun nyt halkoivat meren sinertävää -selkää, näkivät kauhean kauniin näyttelyn: heidän kylänsä palaa -roimusi ilmi-valkeassa. Tämä tulipalo näkyi kauas ja puristi -kyyneleitä monesta silmästä, joka ei kastunut kun vihollinen ajoi -kodista pois pakolaisuuteen. - -Monta murhattiin niistä, jotka eivät pääsneet pakoon; toisia -otettiin vangiksi. Kaikki, jotka kasakat ottivat vangikseen, vietiin -Lapväärtiin. Muitten muassa oli eräs vanha sotamies, iki-ämmä -ja eräs sotamiehen vaimo; nämä kolme istuivat samassa töllissä, -kun hekin otettiin kiinni. Saivat sitten juosta kasakka-hevosten -keskellä, lämsä käsivartensa ja kaulansa ympäri. Kun tulivat -Lapväärtiin, näkivät muutaman kenraalin; heti äiti repäisiikse -irti ja heittäytyi kenraalin jalkain juureen lapsineen, rukoillen -taivasten nimessä armoa. Kun kenraalille selvitettiin, että oli -säännöllisen ruunun-sotamiehen vaimo, antoi hän hänelle vapauden ja -käski mennä kotiinsa. Mutta toisia ei päästetty palaamaan; he vaan -salvattiin yhteen riiheen, jossa oli monta ("30 eli 40") muutakin -onnetonta. Alusta vietiin kukin esiin tutkittavaksi kerran päiväänsä, -varsinkin mainitut äijä ja ämmä. Kiväärin-piippuja ojennettiin heidän -rintojansa vastaan, ja kaikenmoisia uhkauksia käytettiin, muka -saadaksensa heitä tunnustamaan. - -He kun tunnustivat minkä tiesivät -- ja onneksi kumpikin puhuivat -aivan yhtä, niin saivat pitää henkensä; mutta 20 vuorokautta -pidettiin heitä salvattuina riihessä, jossa saivat kärsiä -rääkkäysstä, uhkauksia ja ruuan puutetta useinkin. Ei heidän -sallittu keskenäänkään haastaa, semminkään hiljaa. Kun äijä ja -ämmä tästä huolimatta sanoivat toisilleen muutaman sanan, sai tämä -vanha sotilas ruuan tuojalta semmoisen kolauksen vasten suutansa, -että äijä parka virkki: "Nyt en tarvitse enään ruokaa." Ja niinpä -kävikin; kohta sen perästä kuoli ukko ijästään sekä näistä sielun -että ruumiin rääkkäyksistä. Ämmä taas, joka kentiesi vaimonpuolia oli -ainoa vanki, sai erään tutun Lapväärtiläisen rukouksista vaihettaa -nykyisen vankeutensa toista vastaan saman Lapväärtiläisen talossa; -siellä vartioittiin häntä vielä muutama viikko, ennenkuin päästettiin -vapauskirjan kanssa kotiinsa menemään. -- Wangittuin joukossa oli -myös Kauhajoen kappalainen, Abram Mellenius. Hän saarnasi ja piti -tovereillensa onnettomuudessa vahvistavia ja lohduttavia hengellisiä -puheita, joten usein sai heidät unhottamaan julman tilansa. Miten -lie loppulaskussa käynyt kaikkein vangittuin; totta pääsivät -irroillensa useimmat. Mutta ainakin kaksi ammuttiin lähellä pappilaa -ja kolme varrastettiin keihäälle. Sanotaan petoin käyttäneen -muutamia ammunta-pilkoikseenkin. Julmasti rääkättynä toivat kasakat -Mellenius'en Kauhajoelta Lapväärtiin, juoksuttaen häntä hevostensa -välissä. Riihessä hän kauan kärsi kurjuutta, kunnes vihdoin vietiin -Turkuun tutkittavaksi. Siellä hän kyllä julistettiin vapaaksi, mutta -sai vieläkin välillä usein kokea kuljettajainsa koiruutta. - -Näin julmaa oli heidän ilmestymisensä voittonsa jälkeen. Syytä -oli pelätä heidän kohta tulevan tervehtimään leirissään olevia -talonpoikiakin, olletikkin kun vihollinen varsinkin Pielahden -kahakassa näki tämän joukon olevan tottumattomia talonpoikia. Pait -sitä on syytä varoa heidän saaneen tietoja hangastelioistansa sitäkin -ennen. Epäluulot tästä lankeavat raskaina useammankin hartioille. -Waikea voi olla saada ilmi sen työn tekijää, sillä tämmöiset pilatyöt -tahtovat aina asua pimeydessä. Welkapääksi mainitaan samaa lukkaria -Hellman, jonka Thornton käski irroittaa ynnä muita venäläisyyden -epäluulon uhreja, ja onkin monta seikkaa miksi uskoa sen hänen -työksensä; sitten mainitaan Markun lautamiestä, Joppas'ta, ja Närpiön -urkuin-soittajaa Ramstedt'iä -- samat, jotka vannoivat kihlakunnan -oikeudelle uskollisuus-valansa; vieläpä varotaan erään talonpojan -Finbyy'n kylästä tehneen sen. Warotaan sitä usean muunkin tehneen. -Talonpojat näet luottavaisuudesta tai huolimattomuudesta antoivat -kansakuntain ja yhdyselämäin ilkeimmän ja irstaisimman hylkiön -- -muutamain porttojen -- vapaina kulkea sillan yli puolelta toiselle -kodoistansa Wenäläisten leiriin; heidän sanotaan usein tehneen -tuonkin ilkeyden ja sepä hyvin mahdollista onkin. - -Kun viholliset näin olivat saaneet tietoja hangastelioistansa -ja toiset tointuneet niistä säikäyksistänsä, joita Thornton'in -ja Martin'in tekoliikkeet olivat tuottaneet heille, ja myöskin -levähtäneet paostansa, niin päättivät rynnistää heidän varustuksiansa -vastaan. He olivat myös huomanneet, ett'eivät talonpojat -vartioineetkaan koko joki-rantaa sillalta joen suuhun asti. -Saivat myös tietää tämän joen olevan suussansa kahlattavan ja -siinä kovapohjaisen. Minkä niin kuulleet olivat päättivät käyttää -hyväksensä. He laittoivat joukkosen jääkäreitänsä ampuilemaan -talonpoikia vastaan sillan seuduista, jotta saisivat talonpojat -uskomaan heidän siitä aikovan koettaa päästä yli, ehkä silta oli -revittynä ollut jo leirissä-olon ensi päivistä. Silmätkäämme vielä -kerran talonpoikain leiriä ennenkuin tämän ammunnan seurauksista -virkamme. - -Samana päivänä, jona viholliset käyttivät itsensä niin julmasti -Pielahden kylässä, tuli talonpojille apuväkeä. Muistanemme vielä -ehkä kenraal-majuuri Aminoff'in käyneen Maalahdella ja Mustasaaressa -ennen Närpiölle tulemistansa, kuulustelemassa asukkaita sielläkin -samasta asiasta. Hekin olivat suostuneet, ja tätä suojelusväkeä -toi nyt tänne eräs soutumestari Hellgren. Hän nyt tultuansa oli -päälliköttömässä talonpoika-joukossa etuisimpia, kunnes luvattu -suojelusväen harjoittaja tuli vasta maanantaina Heinäkuun 18 p. -Tämä luvassa jo kauan ollut "taitava" upsieri nyt oli entinen -tuttumme katteini Ridderhjerta. Tämä hänen viipymisensä olisi hyvin -moitittava, ellei hänellä olisi ollut pakoittavia ja aivan la'illisia -syitä tähän viipymiseensä, nimittäin sairaus.[21] Tultuansa otti -hän päällikkyyden suojelusväen yli, ynnä edellisistä tapahtumista -epäjärjestykseen saatetun ja häviämäisillään olleen talonpoika-joukon -yli, joka nyt taas hänen tultuaan oli oikein kokounut ja jälleen -järjestäinyt. Kuitenkaan ei Finbyy'n sillan varustukset olleet -koskaan aivan autioina. - -Yöllä Heinäkuun 20 p. vastaan lähetti, kuni näimme, vihollinen -isohkon joukon paraasta päästä jääkäreitä, mutta myös tarkk'ampujia -ja kasakoita Finbyy'hyn, jotta "etelä-rannalla oli päätä kun -mätästä." Jääkärit kokousivat sillan kohdalle ja näyttivät siitä -pyrkivän yli, ampuen toiselle puolen, josta talonpojat vastasivat -samoin. Enin osa heitä vetäysikin tälle suunnalle, arvellen -apunsa siellä tarvittavan parahiten. Mutta tämäpä sillan kohdalta -pyrkiminen olikin vaan tavallisia kavalluksia vihollisilta, jotka -pyysivät kiinnittää talonpoikain huomion tälle suunnalle, paremmin -mieltänsä myöten toisaalla toimiaksensa. Kasakat näet olivat -käsketyt joen suuhun, jossa se oli kahlattava; sieltä päästyänsä -pohjoisrannalle, jossa talonpojatkin olivat, oli heidän vielä -käskynsä hyökkäistä täältä talonpoikain niskaan, jos nämä ennen eivät -älyäisi kavallusta eivätkä olisi varuillansa. Sen tiedämme jo, miten -heidän varuilla-olonsa laita oli. Kohta olivatkin kasakat yli joen -ja oikaisivat samassa mitä kiireintä voivat talonpoikain taaksi. -Nämä puolestaan olivat täydessä kahakassa jääkärien kanssa, jotka -ampuivat hyvin virkeästi. Siten eivät tienneet mitään kasakoista, -kun yht'äkkiä kuulivat takaansa kavion kopseen, aitain ratisten -kaatuvan ja tuon hirmuisen sotahuudon: ihaa, ihaa! Nyt oli heidän -hämmästyksensä suuri, kun näkivät kaiken olevan turmiossa ja itsensä -kierroksissa. Siitäpä tyhmistyivätkin niin, ett'ei heistä mihinkään -muualle kuin pakoon, olletikkin kun ei Ridderhjerta'llakaan ollut sen -vertaa malttia, että olisi järjestänyt talonpojat ottamaan vastaan -uudestaan; sillä heiltä ei puuttunut uskallusta mutta johdattajaa. -Päin-vastoin pani Ridderhjerta'kin heti pakenemaan Markkuun päin, -josta sanoo tietäneensä apua tulevan; näiden hänen sanainsa totuutta -emme ollenkaan uskalla vakuuttaa, mutta pidämme uskottavampana -hänen tätä tietä aikoneen päästä Suomen sotajoukkoon. Isoin osa -talonpoikia seurasi häntä, muutamia toki jäi paikalle sekä omasta -tahdostaan ampumaan, että täytymisestä kun joutuivat kierroksiin. -Nämä osittain tapettiin, osittain vangittiin. Mutta vankeutta ja sen -seurausta välttääkseen ei muutamat pyytäneet armoa, eivätkä antaneet -sitä vihollisilleenkaan, ehkä kuinka rukoilivat. -- Niin pelottava -oli vankeus Wenäläisten luona, ja niin kaiketi toisenlaiset olivat -nämä ajatukset siitä, mitä vihollisen olemme nähneet ajattelevan -vankeudesta Suomalaisen säännöllisen sotaväen luona. - -Rohkeita olivat useat talonpojat. Siinä suhteessa etuisimpia -olivat varsinkin Anders Maars, Kristian Herrbål ja vanha sotamies -Pihl. Tämä Pihl oli Brennvik'issä asuntoaan ja hänellä ammattina -kalastaa ja linnustaa herrasväelle, jossa olikin varsin sukkela, -jotta yksinkertaiset luulivat häntä velhoksi. Niinpä kertovat -yksinkertaiset ämmät vieläkin, että kerran kun isäntänsä käski -häntä linnustamaan, hän kiukuissaan mielestänsä muka alituisista -käskyistä kerran noitui metson lentämään talon yli ja ampui sen -sitten lennosta, jotta pudota kapsahti suoraan savutorvesta kyökkiin; -mutta siitä olisi isäntänsä niin vihastunut, että pani paikalla -pois hänen.[22] Pihl, joka ennen oli ollut sotamiehenä, oli saanut -johtoonsa tykin, jota vedettiin työkärryillä. Kuu sen hoitajat, -vetäjät ja vartiat -- kymmenkunta miestä -- alkoivat paeta, käänsi -hän hiljakseen tykkinsä päin heihin ja uhkasi ampua elleivät palaisi, -jonka tekivätkin. Nyt hänkin hyvässä järjestyksessä päätti paeta ja -palata kun sai aseensa muassaan kulkemaan. Kasakat kyllä yrittivät -sitä aina anastamaan; mutta pakenivat kun Pihl heidän lähestyessä -vei sytytyssoittoa paloreijän luokse. Niin onnistui hänelle saada -väkensä ja aseensa korjatuiksi, eikä tarvinnut laukaista kertaakaan; -hänenpä tykkinsä yksin jäikin vihollisen saamatta: kaikki muut olivat -menneet. Jo ennestään tunnemme vähän talonpoikia Anders Maars'ia -ja Kristian Herrbål'ia tarkoiksi pyssymiehiksi, joiden luodeista -nyt moni kasakka kaatui samoin kuin ennen moni hylje oli heittänyt -henkensä. Leirissä olivat nämä langokset aina vierekkäin ja heillä -oli yhteinen patterikin. Tästä ampuivat he nytkin ja saivat matkaan -tuntuvia vahingoita vihollisille. Kummallakin oli erinomainen -hyljepyssynsä, ja kun toinen ampui, niin laahasi toinen. Kun muut -pakenivat, jäivät he kahden vaan järkähtämättä paikoilleen ampumaan. -Joka laukauksella kaatui yksi kasakka, jotta ei heidän ollutkaan -hyvä lähestyä pattereita. Kasakat näet huomasivat, että tästä nyt -ammuttiin "mustilla pyssyillä", kuten kutsuivat hyljepyssyjä, joita -suuresti pelkäsivät. Jos nämäkin kaksi miestä olisivat tahtoneet, -niin olisivat helposti pääsneet pakoon, jos vaan olisivat ampuneet -vihollisen liiaksi lähestyessä. Wiimeiseksi pakenevaiset yllyttivät -heitäkin samaan; mutta nämä urhoot eivät lähteneet. Tappelun alusta -heille samoin kuin muillekkin oli annettu määrä-laahinkinsa, joista -olivat jo ampuneet 11, jotta vaan l laahinki oli jälillä. "Ei!" -sanoi Maars, "keitos[23] on vielä yhtä vailla." Samassa tähtäsi hän -muutamaa korkeaa upsieria, ampui viime laahinkinsa ja herra kaatui -kuolleena hevosensa selästä. Taas vetäysivät Wenäläiset takaisin, ja -vasta, kun ei ollut millä ampua, alkoivat nämä miehetkin peräytyä. -Kun viholliset taas pakkasivat päälle, ei heidän ensinnä tarvinnut -muuta, kuin ojentaa pyssynsä, niin pakenivat oitis. Mutta kun tuota -tekivät kotvan eivätkä laukaisseet kertaakaan, kuten ei sopinutkaan, -älysivät viholliset heidän olevan ampu-varoitta ja kiertivät heidät. -Nähdessänsä loppunsa viskasivat he pyssynsä jokeen, ett'ei vihollinen -niitä saisi, ja samassa hakkasivat viholliset heidät miekoillaan -ja sapeleillaan hengettömiksi. Ei voi niin säntilleen määrätä, -kuinka monta tässä tappelussa talonpoikia kaatui; mutta tuskin saapi -sitä arvata 15 enemmäksi, pikemmin ei niitä ollut niinkään monta. -Wenäläisten puolella on myös miestappio tietämätön; mutta huoletta -saanee sitä arvata enemmäksi kuin 15, katsoen useain talonpoikain -oivallisiin aseihin ja erinomaiseen tarkkuuteen. Johan Anders Maars -ja Kristian Herrbål'kin ampuivat 12 (keitoksen) vihollista. - -Wangiksi joutui 10 miestä, jotka seisoivat varustuslinjan päässä -eivätkä hekään aavistaneet mitään kavallusta, jotta olisivat päässeet -toisten kanssa pakenemaan. Kun näkivät itsensä kierretyiksi, -anoivat he henkensä säästämistä. Henki heille heitettiin; mutta -kaikkein toisten paettua, pieksettiin heitä toista tuntia näillä -maan-mainioilla kasakka-pampuilla. Pieksännän vihdoin viimeinkin -loputtua, ruvettiin heitä tutkimaan, ja ensi kysymys oli: "Kuka -teistä tahtoo hirteen?" Kun tälle viisaalle kysymykselle ei -tullut muuta vastausta kuin "en minä" rupesivat viholliset heidän -vaatteitansa ja ruumiitansa tuiki tarkoin tutkimaan. Jopa olivat -saaneet tutkia ja hakea monen vaatteet eivätkä olleet löynneet -mitään vaarallista, kunnes tulivat muutaman miehen luoksi, jolla -liivinsä lakkarissa oli paperilippu. Tutkia antoi sen toiselle, -joka osasi lukea. Se lukikin sen ja päätti siitä sen omistajaa -soveliaimmaksi hirsipuussa rippumaan. Tämä paperi näet oli vapaakirja -sen omistajalle kaikista Wenäläisten hätyytyksistä; mutta sillä -ehdolla vaan, ett'ei saisi "tätä sotaa kestäessä kantaa kalpaa -hänen majesteettinsä keisari Aleksanteri I vastaan." Mies oli -tullut tänne mainitun kersantti Wikström'in ja muutamain muiden -kanssa; paperinsa oli hän saanut Wiaporin linnan antaumisessa -Toukokuun 3 p. Kuten tuomittiin, kävikin: hän hirtettiin. -- Toiset -vietiin, sidottuina kaksi aina yhteen, Lapväärtiin. Yksi näitä -oli jo ikämiehiä, jolle varsinkin kävi vaivaloiseksi kulkea näin -pitkiä matkoja köydestä sidottuna, kuni muu eläin, jonka vuoksi -usein virkkikin: "Se kun pyysin armoa! Olisinko tiennyt tämän, -niin kernaammin olisin sinne kaatunut." Lapväärtistä lähetettiin -vangit vartioituina Porin kaupunkia kohden marssimaan; vartioina -oli heillä kymmenen miestä, jotta pakoon ei ollut hyvä pyrkiä, -varsinkin kun heillä hyvät kiväärit oli, sekä kyllältä millä ampua, -ja vankeja kuljetettiin köysistä. Waivaloista oli matka Poriin, -jonne viimein tultuansa saivat kuulla heitä lähetettävän edemmäs -etelään. Porissa pantiin he muutamaan pirttiin, jossa heidän piti -odottaa, kunnes saisivat uudet kuljettajat. Pirtissä saivat olla -yksin, ja miten hieroi puuhasi, sai muuan kätensä vapaiksi köysistään -ja auttoi sitten toisiakin saamaan käsiänsä irti. Pakoon toki ei -ollut tuumaileminenkaan, kun olivat keskellä isoa kaupunkia, jossa -saattoivat tavata vihollisia, ennenkuin arvelisivatkaan; siis he -istuivat siivolla, köydet viskattuina penkin alle. Kohta astui -mies sisään, joka käski heidän seurata häntä; kartanolle tultuansa -näkivät vangit taas 10 sotamiestä: heidän uudet kuljettajansa. Kun -tulivat matkalle, rupesivat miettimään miten parahiten paeta; sillä -he saivat yhä olla irti: tottapa heidän uudet kuljettajansa luulivat -heidän niin köysittä tulleenkin. Tien muutamassa mutkassa, jossa myös -ojat oli leveät, juoksi yksi vankeja, Maalahtelainen Israel Berts, -sivulle ja sieltä metsään. Kuljettajat tosin ampuivat hänen peräänsä, -mutta osaamatta. Berts juoksi mitä nopeinta jaksoi näissä oudoissa -metsissä, luullen häntä ajettavan takaa; hän luuli juoksevansa itää -eli koillista kohden. Tässä metsässä sai hän kulkea tallustella -kauan; tämä ristin rastiin kulku oli ikävää, tukalaa ja vaivaloista, -kun ei tiennyt missä samoili, mistä tavata ihmisiä ja saada ruokaa. -Wihdoin vaeltaessaan tapasi hän yhden vankeus-kumppaneistansa, joka -myös oli paennut; kotvan kuljeskeltuansa löysivät he iloksensa -viisi-toista samoin paennutta. Yksissä he sitten samoilivat kolmatta -vuorokautta näissä synkissä sydänmaissa, kunnes löysivät muutaman -metsätalon. Kuu eivät osanneet yksikään Suomen kieltä, oli heidän -vaikea saada talon säikähtyneitä asukkaita älyämään ja uskomaan, -ett'eivät olleet rosvoja eikä Wenäläisiä, mutta vihollisen luota -paenneita vankeja; sitten vasta saivat tietoja missä olivat ja mitä -tietä päästä kotiin. Mikä toisten kolmen kohtalo oli, sitä ei tiennyt -kukaan. Kentiesi pääsivät hekin pakoon? Kentiesi saivat hengillään -maksaa onnellisempain veljiensä vapauttamisen. - - - -XII. - - -Äsken jätimme Wenäläiset voittajiksi Finbyy'n varustuksiin. Siinä -he eivät kauan viipyneet; mutta hajosivat ympäri kyliä. Tultuansa -kirkkomäelle sytyttivät he ne pitkät ja monenkertaiset rivit -kirkkotalleja, joita oli paljon sileällä ja lavealla lakealla -kirkon ja pappilan välillä, jotka kumpikin ovat samalla mäellä. -Kohta nähtiin pitkiä tuliviivoja lieskaavan kummallakin puolen -tietä Kaskiseen, kilvoitellen kesä-yön hämärää poistamassa nyt -juuri koittavan auringon punaisen ruskon kanssa. Toisia riehui -pappilassa, josta rosvottiin kaikki, mitä talonpojat olivat jättäneet -eheäksi. -- Rovasti parka! Yhtä karsain silmin, kuin talonpojat -katsoivat häntä, syyttäen aivan suotta Wenäläisyydestä, silmäilivät -myös viholliset rovastia. Se on muutamain kohtalo olla vihattuna -kummallakin puolen, ehk'ei olisikkaan rikoksia kumpaakaan kohtaan, -vaikka nämä kumpikin luulevat itsellänsä olevan tukeviakin syitä -vihaansa, rakastavat pysyä siinä luulossaan, eivätkä uskalla ryhtyä -asiata tarkastamaan ainoastansa pelosta, että kentiesi tulisivat -näkemään itsensä harhaelleen. Kun viholliset havaitsivat tohtori -Hägg'in talon autioksi ja varsinkin kun eivät löytäneet häntä -itseään, sydämmistyivät julmasti; sillä jo edeltäkäsin olivat -tuominneet hänen hirtettäväksi. Senpä tähden päättivät hirttää hänen -kuvansakaan. He valmistivat vaatteista mustaan puetetun miehen, -panivat paperisen papin-kaulustan hänen kaulaansa ja hirttivät -sitten jonnekkin pappilan luoksi tämän kuvan, näyttääksensä miten -tohtori Hägg'in olisi käynyt, jos olisivat tavanneet hänen.[24] -Pikaan nähtiin tulen liekkien lieskaavan pulskan pappilan akkunoista -ja siinä savun keskellä tulen valossa vihollisia riehuvan paloa -vielä parantaaksensa, missä ei enään ollut rosvomista, ehkä ankara -etelä-tuulikin kiirehti liekkien julmaa hävitys-työtä. Niin ei -ainoastaan palanut tohtori Hägg'in oma omaisuus, mitä enään oli -palamista, mutta arvattavasti myös monta pitäjän vanhaa kirjaa ja -paperia, jotka sattui olemaan rovastin huostassa. Se ainakin varmaa, -että näinä aikoina paljon katosi, jota sen kovemmin ei ole saatu -jälleen; jonka kyllä olisi pitänyt käydä laatuun, jos olisivat -seuranneet omia kaluja pakoon. - -Melkein samaan aikaan kun tuli roimusi kirkkomäellä, olivat -kaikki kylät ympäristöllä ilmi-valkeassa; ankara tuli kiidätti -pelottavia tuli-pylväitä taivoa kohden. Kaikki tien varrella -olevat kylät poltettiin Näsbyy'stä Kaalahtea myöten; -- jo -ennen olivat eteläisemmät kylät Näsbyy'stä Pielahteen enimmäksi -osaksi poltetut. Harva talo vaan jäi palamatta näissä sekä 15 -p. poltetuissa kymmenessä isossa kylässä, nimittäin Pielahden, -Stobacka'n, Kallnäs'in, Granskog'in, Hertsböle'n, Finbyy'n, -Näsbyy'n, Kirkkokylän, Kobnäs'in ja Kaalahden kylissä. Ei vihollisen -tarvinnutkaan muuta kuin kantaa vähän pehkuja eli olkia huoneen -ympärille ja sytyttää ne, taikka pistää tuli katto-tuohiin: lopun -teki tuima tuuli. Kaalahden kylään jäi viisi taloa palamatta, ehkä -kaikki talot ympäriltä paloivat. Kolme näitä oli toisissaan kiinni -mäellä. Wiholliset tulivat sinne ja kiljasivat ovesta jo: "anna -viinaa!" Nyt ei aikaa arvella ja heti toikin ainoa talossa olija -muutaman viina-nassakan eteen. He ma'ustelivat, maistelivat ja joivat -kunnes unhottivat koko asiansa ja muuttuivat niin siinä nassakan -ääressä sovinnollisimmiksi ihmisiksi mailmassa. Siinä istuivat, -puhua lipattelivat, kunnes tovin takaa torvet ja rummut kutsuivat -kaikkia tulemaan viivyttelemättä pois kylistä: niin ei ollutkaan -aikaa polttaa näitä taloja. Juttu toisten kahden talon säilymisestä -on seuraava: Näissä taloissa yhtenään oli eräs erinomattain jumalinen -ruoti-tuora, joka vietti päiväänsä vaan rukouksissa ja hartauden -toimissa. Muun talonväen pelätessä ja pakoa puuhatessa, kehoitti hän -kaikkia pysymään paikoillansa kotona, vakuuttaen näille taloille -ei tapahtuvan mitään pahaa. Luonnollisesti eivät he luottaneet -hänen vakuutuksiinsa, vaan pakenivat, kun yöllä kuulivat kelloin -tapulista antavan sanaa vihollisten ilmestymisestä: ruoti-tuora vaan -jäi. Sauvansa nojassa asettausi hän -- tuora oli päälle-päätteeksi -sokeakin -- jyvä-aitan portaille. Kiivaasti rukoillen istui -hän vihollisen polttaessa hänen ympärillänsä. Hän kuuli heidän -hevosten kavioin kopseen, muukalaiset kirouksensa joka haaralta -ympäristöstänsä; mutta kumma! ei yhtäkään vihollista tullut edes -näiden taloin tienoille, vielä vähemmin poltettiin niitä, aivan -kuni ukko oli sanonutkin. Kentiesi arvelivat viholliset näittenkin -syttyvän toisista ympärillä palavista, kentiesi oli se muusta syystä. - -Nyt tapahtui tuokin tuttu Bennvik'in ryöstö, joka todella oli vesiä -silmistä puristava. Jo 9 aikana aamulla tuli tänne sana kasakkain -tulosta, jotta pakenisivat; mutta tilan jäykkä ja tilan uskalias -isäntä ei itse paennut, eikä päästänyt pakoon niitäkään, jotka -hänen luonansa olivat turvaa etsineet. Mutta kohta ajaa hurahutti -50 kasakkaa ampuen karpiinoillansa kartanolle, jonka yli nyt vasta -juoksi pakenevia, jotka tuskin kerkesivät rannasta vesille vihollisen -saavuttamatta. Ainoastaan vanhus P. J. Bladh ja hänen poikansa C. E. -Bladh eivät paenneet, vaan saatuansa vaimoväen vesille, palasivat -he kartanolle kasakkain heitä uhkauksilla ottaen vastaan. Pian -tarttui muutama ukkoa takin kaulustasta kiinni ja talutti kartanolta -läheiselle mäelle. Poikaa nyt rupesivat toiset hätyyttämään, vaatien -mikä rahaa, mikä muuta; he kiljuivat vuoroon: "dengi", "koschit", -"raha", "votka" ja mikä mitäkin. Kun saivat yhtä, vaativat toista. -Tässä oli hän heidän käsissänsä pääsemättömissä, kunnes yksi kasakka -vapahti hänen, vapahti yhdestä pahasta toiseen vielä pahempaan. -Hänkin vietiin samalle mäelle, jossa hänen isänsä jo oli. Siellä oli -muitakin tilan asukkaita, joitten joukossa eräs mielipuoli ukko, -jota sanottiin "Bäck vaariksi"; hän istui ojan partaalla ja rupatti -itseksensä ulkoa raamattua Babylon'in vankeudesta. Heiltä mäellä -tutkittiin kaikenlaista; tulkkina oli eräs Suomalainen Wiipurin -seuduista, joka uhkasi hirttää vanhan Bladh'in, kun ei tunnustanut -mitä ei tiennyt eikä ollut tehnyt. Waan äijä oli nytkin sama kuin -ennen -- yhtä jäykkä ja vakaa. Hänen köyttivät sitten ja taluttivat -hihnasta kasakka-hevosen luoksi. Poikansa, nähdessään tämän, repäisi -itsensä irti, juoksi luutnantti Kaminoff'in tykö, joka vähää ennen -oli ollut Bennvik'issä majaakin, häneltä isällensä armoa anomaan. -Mutta mitäs tämä jalo Wenäläinen teki? Irvisteli vaan ja nauroi. -Wastaukseksi antoi hän hakea Bladh'in kaikki lakkarit, vei mitä -sieltä löyttiin yksin nenäliinankin, saatikka sitten kultakellon. -Päälle päätteeksi pantiin lämsä sekä hänen että vanhan isänsä -kaulaan. Lämsästä sidottiin hän sitten muutaman kasakka-hevosen -kanssa yhteen seipääsen, jossa sai maata, kumppaninsa nurmea -ympärillä jyrsiessä, sen aikaa kun muut ja hevosen isäntäkin olivat -Bennvik'iä ryöstämässä. Aina tavan takaa tulikin sieltä Bladh'in -näkyviin ihastuksesta kiljuvia kasakoita, joilla kullakin oli jotain -omaisuutta talosta. Millä oli hänen omat vaatteensa, kulla isänsä -kalliita ampu-aseita; tuo kantoi ulkomaalta tuotua tähtikiikaria, -tällä oli Indiasta tuotuja silkkipakkoja satulallaan; yksi söi voita -yhdestä kourastaan ja jyrsi lihaa toisesta; toisen lakkareista -tirkisti joku lusikka tai hopeinen kynttiläjalka; -- siinä meni -kaikki kalliin tavara. - -Niin riehuivat, rähisivät kasakat tässä kaksi tuntia, kunnes -Närpiöstä tuli kasakka palaamisen käskyllä. Silloin täytyi nuoren -Bladh'in ja palveliain lähteä matkaan, talutettuina hevosten -perässä; -- äijä Bladh oli jo ennen viety. Bäck tuoralla oli oma -kuljettajansa; mutta kun jo oli hyvin vanha, niin ei jaksanutkaan -juosta niin nopeaa, kuin kasakat vaativat. Huolimatta ukko paran -vanhuudesta kiirehti, nykki kuljettajansa häntä myötäänsä; kun Bäck -oli mielipuoli, sydäntyi hän siitä ja koki tepastella vastaan. -Kasakat nyt häntä pieksää muksuttamaan, jotta koko metsä kaikui hänen -hirvittävästä älinästänsä, kun vielä pistelivät keihään kärjellä -mieletöntä miesparkaa selkään ja hartioihin, jotta kulkisi paremmin. -Siitäpä ei apua; ukko pani vastaan vaan, joten hän kuljettajineen -jäi jälille toisista näkymättömiin -- julma mölinä vaan kuului aina -kun pistettiin piikeillä tai pieksettiin. Häntä ei saatu Närpiön -kirkkomäkeä edemmäs kulkemaan, johon julmasti murhasivat hänen. Jos -olisivat olleet oikeita ihmisiä, niin kyllä olisivat sekä katsoneet -hänen harmaisin hiuksiinsa, että nähneet häneltä olevan mielen otetun. - -Närpiön kirkkomäeltä sopi nähdä etelästä ison ilmivalkean suitsuavan -taivasta kohden: Bennvik paloi. Toisaalla näkyivät viholliset olevan -erinomaisessa hälinässä, ja vielä usealla muulla haaralla poltettiin. -Kohta tulivat nekin Bennvik'iin vielä jääneet kasakat, joita jo -toinen kurieri kävi käskemässä pois. Niin oikoivat aitain, ojain, -peltoin ja risukko-niittyin yli. Sidottuina hihnasta, täyttä laukkaa -ratsastavain kasakkain käsivarsiin ja satulan johonkin nappulaan, -annettiin näiden vankien juosta tämänpäiväisiä maita Lapväärtiin -asti, kenraalin luoksi, joka on 4 peninkulman matka. Häneltä -toivoivat armoa eli oikeemmin sanoen oikeutta; mutta siinä olivat he -kovasti erhettyneet. Kenraali oli kyllä kasvoiltaan sileä ja siveä; -mutta oikeastaan oli hän sanapatturi ja kohtelias konna. Rääkäten ja -antaen toisten rääkätä heitä, lähetti hän heidät, isän sekä pojan, -Turkuun tutkittaviksi. Siellä heitä kauan pidettiin vankina, ilman -aikojaan, muutamain Wenäläisten mutkistetemisista. Kerran olivat jo -päästävinään pojan irroilleen; mutta sama, joka toi hänen Poriin, -vaati häntä tulemaan taas Turkuun. Wihdoin pääsivät irti. Näistä -omista ja isoista vaivaloisuuksista kertoo C. E. Bladh laveammasti -tekemässä kirjassaan: "Minnen från sista finska kriget", josta enin -osa tätä tapahtumaa Bennvik'issä on otettu. - -Tämä vihollisten julma käytös näyttää lankeavan kreivi -Orloff-Denisoff'in syyksi, joka käytöksissään näyttää olleen -matata-mielisiä ja oman haluinsa orjan, ehkä korkea arvonsa -ja sukunsa saa hänen nimensä ja monet mustat työnsä muutaman -historiankin palstoihin kuvatuiksi kullalla, kunnialla ja -kiitoksilla. Eräs sen aikuinen vanhus sanoi hänestä, että "oli -pahempi kaikkia muita Wenäläisiä yhteensä", jolla lauseella näkyy -olevan peränsä; sillä päällikkönä olisi hän kyllä voinut kieltää -tämän riehumisen, raivokkaan vimman, joka on aina pimentävä -hänen muistoansa. Tämän käytöksen selittäminen sodan muutamaksi -täytymiseksi ja pakoksi ei käy laatuun eikä huojenna ollenkaan hänen --- niinkuin ei myöskään Waasan rosvoamisen suhteen Demidoff'in -- -velkaa; sillä veri-velkoja ei niin hevillä voida sovittaa eikä pyhkiä -pois, vähintäkään P. von Suchtelen'in kynän-piirroksilla, koska -raivon, riehumisen muisto on elävä polvesta polveen. - - - -XIII. - - -Mitä kolmetuhatta talonpoikaa kelvollisetta päälliköttä ei voinut -saada matkaan, sen toimitti 50 miestä säännöllistä väkeä. Sekä -talonpojat että muut olivat ammoin pyytäneet apuväkeä Klingspor'alta -Närpiölle vihollista vastaan, mutta turhaan. Kummastelevilla ja -surullisilla tunteilla tarkastamme tätä maamme säännöllisen väestön -päälliköitten kovuutta hyvistä aikeista aseihinsa ryhtyneitä -talonpoikia kohtaan, ja kuitenkin olivat melkein kaikki kansan -vehkeet seurauksia säännöllisen sotaväen käskyistä ja yllytyksistä. -Sandels oli pääkenraaleista ainoa joka oikein todestaan käytti -niitä voimia, joita kansa vapaehtoisesti tarjosi hänelle avuksi -hänen urhoollisesti suojellessansa varustuksiansa Savossa ja niin -piirtäen kalliita muistoja Suomalaisen tahdosta ja tunnosta aikain -avattuun kirjaan. Klingspor ei kallistanut korvaansa Närpiöläisten -avun huudoille voimallisempaa ja tuossa paikkaa kaikkia lannistavaa -vihollista vastaan, ehkä taas lepäsi, mainioin kenraaliensa -Adlercreutz'in ja Döbeln'in voiton saatua Lapuan avaralla lakealla -Heinäkuun 14 p. Hän vaan lupasi lupauksiansa, joita ei koskaan -pannut toimeen. Osuus oli Lapualta lähetetty Isonkyrön ja Ylistaron -seuduille everst-luutnantti von Otter'in johdossa. Hänen väestössään -sattui olemaan eräs nuori ala-upsieri, majoittajan ammattia hoitava, -nimeltä K. F. Thesslöf -- nyt luutnantti -- joka, saman pitäjän -lapsia, jossa nyt sodan soitto palaa riehusi rahvaassa, varsinkin -toivoi päästä rientämään ahdingossa olevain pitäjäläistensä avuksi. -Monta hankaluutta ja vastusta täytyi hänen voittaa ennenkuin vihdoin -onnistui hänen saada von Otter'in lupa 50 miehen kanssa rientää -talonpoika-väestön avuksi, ja ilomielin läksi hän marssimaan. -Onnetonta oli, ett'ei annettu hänelle päällikkyyttä näiden yli, vaan -muutamalle luutnantti Melin'ille, jolle tämä asia ei ollut niin -painava kuin Thesslöf'ille ja sotamiehille, jotka olivat Närpiön -komppaniaa ja useimmat heitä Närpiön lapsia. Welttoudellaan ja -hitaudellaan sai Melin edellä-kerrotut palot matkaan; sillä hän piti -liiaksi useita ja pitkiä lepo-hetkiä, huolimatta käskettäväinsä -innosta. Nämä hänen liiat viivytyksensä näet saivat palot siten -matkaan, että myöhästyi, ehkä tulonsa silloinkin oli hyväksi. Waan -jos apunsa olisi tullut kolmea, neljää tuntia ennemmin, niin ei -vihollisen tuhoista tällä kertaa arvattavasti olisi tullut mitään. -Mutta kun nyt saapui, oli talonpoikain joukko hajotettu, sirotettu -ja iso osa pitäjästä oli jo tuhkana, -- tuhkana jossa kekäleet vielä -paloivat. Sama olisi kohdannut toisiakin kyliä, jos saamme uskoa -mitä voittavain Wenäläisten päällikön mainitaan sanoneen, kopistaen -vihoissansa piipustansa tupakan poroa, nimittäin: "niinkuin tässä -tupakan näette muuttuneen poroksi, niin pitää myös koko rannelman -tästä Waasaan asti muuttuman ihan raunioksi ja poroksi." Thesslöf -tai Melin miehineen ennätti kyllä aikaan estääksensä näitä uhkaavia -paloja, ehk'ei viivyttelemistä olisi ollut ollenkaan, sillä -madollista on hyvin, että vihollinen pian olisi pannut uhkauksensa -toimeen, kun luonnollisesti luuli kaikki, varsinkin Närpiön kylät -osallisiksi talonpoikain pyrintöihin, ja ne siis hänen silmissään -olivat sangen rikoksemalaisia. - -Tietämättä talonpoikain tappiosta Finbyy'n sillan luona, olivat -nämä innokkaat apumiehet iloisina ja jäykkinä päätöksessään "ajaa -Wenäläiset hornaan" Närpiöltä ja likiseuduista, ehk'ei heitä ollut -sen useampaa, kunnes Ridderhjerta Markun kylästä paeten tuli heitä -vastaan ja kertoi miten käynyt oli.[25] Eivät tulleet tästäkään -surun sanomasta pahoille mielin, eikä nurkastuneet: päin-vastoin -leveni viha ja kiukku joka mieheen ja kiirehti heitä vaan nopeammin -marssimaan. Wastaansa tulevia talonpoikia otti Thesslöf myötänsä ja -asetti aina 2[26] joka sotamiehen väliin ja saapui niin lavennetussa -rivissä Näsbyy'n kylän alangolle. Tänne tultuansa alkoivat huutaa -vihollisten korviin hirmuisesti kaikuvan "hurraansa" ja rynnistivät -Finbyy'n siltaa kohden. Wenäläiset eivät edes aavistaneet tätä -hyökkäystä ja olivat hujan hajan kylissä: osa katsoi ett'ei jäisi -taloja palamatta, toinen katseli talojen tavaroita ja korjaili -niitä. Heidän pelkonsa oli surkea, kun näkivät säännöllistä väkeä -tulevan vastaansa, -- he jotka jo viettivät riehuen voittajaisia. -Heitä ratsasti ristin-rastiin, torvet toitottivat, kuikkuivat, -käskyjä lennätettiin joka suunnalle; samoja olivat nekin, jotka -Bennvik'iin kiidättivät paluukäskyjä, sillä Thesslöf miehineen oli -silloin jo tulossa. Wiholliset lähettivät erään sotilakon-hierojan -Thesslöf'in luokse; mutta ehkä se lähestyi puhaltaen torveen ja -välittäjän merkeillä, ei Thesslöf vihoissaan, innoissaan antaunut -mitään sovintoa hieromaan ja aika pamaus Pihl'in säilyttämästä -tykistä vastasi hänelle ja lopetti kaikki rauhan tuumat. Kun tämä, -jonka tarkoitus nähtävästi oli vaan voittaa aikaa, ei onnistunut, -käyttivät viholliset mielestään ainoata pelastuskeinoa, joka heillä -hädässään oli neuvona: pakenivat. Sillan, jossa muutama tunti ennen -tapeltiin, olivat jo laittaneet kuljettavaksi, panneet muutaman ladon -hirret siihen palkeiksi; siten pääsivätkin paremmin kuin tulivat. -Heidän pakoon pyrkiessä, toimittivat sotamiehet ja talonpojat, -joitten viime tappiosta masentunut into nousi ja koston himo kiihtyi, -urhoollisuutensa ihme-töitä, ehk'ei heitä kaikkiaan, palanneitten -talonpoikainkaan kanssa, ollut kolmeasataa enempää ja hangastelioita -monta vertaa enemmin, ei tiettyä kuinka paljon. He rynnistivät päälle -vaan, ajoivat takaakin vähän matkaa sillan eteläpuolelle, josta -sitten väsyksissään palasivat. Ei muisteta enään, kaatuiko yhtään -sotamiestä tai talonpoikaa; mutta muutamia oli haavoitettu. Kuinka -monta vihollista tässä kaatui, on mahdotointa enään saada selville; -sillä nämä ruumiit sekausivat niiden kanssa, jotka kaatuivat tässä -muutamia tuntia ennen. Nähtiin monta raatoa viruvan joessakin, -toisia oli rannoilla. Mutta enin osa oli vedetty latoon eli riiheen -lähellä siltaa, joka sytytettiin palamaan, ja jota koettivat -suojella kunnes se jo oli aivan valkean ja turmion omana, ennenkuin -kaikki pakenivat. Sittemmin löyttiin sen tuhkasta paljon kannuksia, -kiväärin piippuja, miekkoja j.n.e., joka kaikki oli jäännöksiä niistä -kaatuneista vihollisista, jotka heidän vielä elossa olevat toverit -olivat vetäneet tähän latoon, joka ruumiineen päivineen poltettiin, -"jott'ei viholliset eikä kukaan saisi tietää kuinka monta tosiaan -oli kaatunut." Poltettavain joukossa taisi olla usea vaan pahemmin -haavoitettukin; sillä sanotaan tulesta kuuluneen hätä-huutoja. - -Wihollisten paettua, saivat aikaa silmäillä ympäristöänsä. Usealta -suunnalta nousi vielä savua, ja lieskasipa jossakin joku vasta -syttynyt huone. Pappila oli porona; mutta tämän pitäjään vanha -kivikirkko seisoi vielä, olkia sen ympärillä ja akkunareijissä. -Näitä olkia sanotaan vihollisten ruvenneen sytyttämään, kun Thesslöf -oli tulossa. Siitäpä he eivät kerjenneet katsoa kirkon syttymistä -paremmin, kuin että se jälleen sammui; se tapaus sanotaan muutaman -akan ansioksi, joka, kun viholliset poistuivat, astui ilmoihin -lymy-paikastaan jossakin läheisyydessä ja sammutti oljet. - -Tämmöistä oli Heinäkuun 20 p. Kauheita paloja sai se matkaan; mutta -esti yhä kauheampia, kun voitto seurasi tappiota. Tällä tapahtumalla -loppuvatkin talonpoikain liikunnot näillä tienoin; sillä Melin ja -Thesslöf sai taas Ridderhjerta'n suojelusväen kuntoon, joka tietysti -sitten yhdistettiin katteini Gyllenbögel'in vapajoukon kanssa. Kuka -talonpoika ei tullut suojelusväkeen, se palasi kotiinsa, eikä heitä -enempi tarvittukaan, sillä äsken mainitun lähdön saatuansa, ei -vihollinen enempää pyrkinytkään Närpiölle, kun Finbyy'n sillan luona -seisoi katteini Gyllenbögel nyt suojelusväen ja Melin'in väen kanssa -600 miehen voimaisena ja vihollinen sai toisaalla tekemistä. - - - -XIV. - - -Luokaamme vielä silmiämme näihin seutuihin ja niiden asukkaisin, -jotka saivat kärsiä niin paljon ja joitten vehkeistä meillä on -yhdessä tai toisessa suhteessa oppimista, ennenkuin ne kaiketi -jätämme. -- Enin osa asukkaita oli paennut kaukaisille karille -ja saarille. Helppo on arvata, minkäläistä elämä täällä oli. -Useimmilla ei ollut asuinhuonetta, jonka katon alla olisivat tänä -rauhattomuuden aikana saaneet nauttia ulkonaistakaan lepoa -- heidän -sydämmensä eivät kotvaan voinut rauhoittua, kärsittyänsä semmoisia -vammoja. Joku kalamiehen sauna ja siellä täällä nuottakota löytyi; -mutta riittikös ne monelle suojaksi! Ainoastaan heikoimmat lapset -ja sairaat, joita täällä oli paljon, voitiin majoittaa niihin. -Toiset olivat yöt päivät, mitä kumotun veneen alla, kuka kuusen -juurella; muutamat laittoivat asumusta itselleen tuuheimpiin paju- ja -kataja-pensikkoihin, toiset taas toimivat itselleen lehtimajoja. -Aika kyllä oli kesäinen; mutta he olivat kaukana meressä, jossa -tuimat tuulet usein jäähdyttivät ilmat olletikkin öiksi. Siitäkin -voi arvata, kuinka terveelliset heidän majansa olivat. Tähän -liittäypi vielä, että moni pääsi hädintuksin itse vihollisen käsistä -eikä kerjennyt katsoa itselleen kotoa ruoka- tai vaate-varoja, -vaan päästäksensä sen rääkkäyksistä, sinänsä päivänänsä heittäysi -venoseensa. Ne, jotka olivat lähteneet ennen ja kerjenneet ottaa -jotakin mukaansa, jakoivat usein tuomisensa tasan; toisten täytyi -henkensä vaaralla lähteä maalle katsomaan varoja itselleen ja -joukolleen. Nyt moni muutoin rikaskin tunsi, kuinka kova vieras -sisuksia pureva nälkä on, jos se kohta hänelle oli ensi kertakin. -Näitä viimeisiä oli eräs nuori tytär, joka läksi maalle ruokaa -hakemaan ja tuiki varovasti koki lymyten kulkea siellä; mutta hänen -kuitenkin äkkäsi muutama kasakka ja oikaisi heti hänen peräänsä. -Tuon kun havaitsi, täytyi tyttären nakkauta makaamaan lika-lampeen, -jott'ei vihollinen näkisi. Kasakka ajoi juuri hänen sivutsensa, -katsellen tarkkaan, minne esineensä oli lymynnyt; mutta ajoi toki -vähän syrjään, sieltä häntä hakeakseen. Lammista, jossa oli kotvasen -saanut rypeä, hiipi tyttönen konttien hiljaa viidakkoin ja risukkoin -läpi muutamaan ruis-peltoon. - -Pellon vetisiä ja märkäruohoisia ojia myöten pakeni hän vielä rypien -rantaan, sieltä asiatansa ajamatta ja vilustuneena tuntikausien -konttaamisesta ja ryvennästä vedessä ja liassa, paetaksensa -toveriensa luoksi onnettomaan pakopaikkaansa. Tästä hän sairastui -ja sai niin maata 6 viikkoa vuoteen omana. Monta muuta samanlaista -ja paljon onnettomampaakin tapahtumaa olisi kerrottavana: mutta -siisteyskin kieltää niitä kaikkia kertomasta. - -Näistä vaivoista ja kärsimisistä sikisi tauteja pakolaisten joukossa, -joka tautinen tila vielä paheni kun punatauti ja sotarutto kerkesivät -tänne. Siitäpä usea kuolikin tänne veneensä alle tai lehtimajaan! -Samoin olivat asiat niidenkin, jotka olivat paenneet metsiin -taikka pysyneet paikoillaan. Sillä vihollisen poltettua talot, -pyrkivät kodottomat sinne, missä katto oli vielä jäänyt entisillen. -Liiatenkin täyttyivät useat asumat aivan liiaksi, kun vähitellen -saaristoon paenneet alkoivat tulla maalle, jossa kotoinsa siassa -näkivät vaan kamaloita raunioita. Moni tupa oli kuin muurais-mätäs. -Wäen paljoudesta ja ahdingosta sikisi tännekin tauteja, pait muita -puutteita ja hankaloisuuksia, joita tämä elämä tuotti; sillä kun -vihollinen vei ja hävitti kaikki, ahdisti nälkäkin. Tämmöistä -kesti aikansa; maaherrakin koki toimia alastomille ja kodottomille -turvapaikkoja, miten hänen keinonsa sitten lienevät onnistuneetkaan. - -Tämä sota ja nämä tapahtumat hävittivät pitkiksi ajoiksi -Närpiöläisten kaupanliikkeen, joka silloin oli joksikin virkeä, -ett'ei vieläkään ole koronnut entiseen kuntoonsa. He kävivät kauppaa -Ruotsin puolella isommillakin aluksilla; mutta kun heillä silloin -oli niin kutsuttuja kaljaasiakin parikymmentä, niin ei ole enään -kuin muutama. Jo Kesäkuun alusta kokivat Wenäläiset hävittää tätä -kaupan liikettä väkisinkin, kuten jo ennen olemme nähneet. Kun heiltä -vaadittiin pois kaikki veneet ja alukset, tiesivät he koukun tälle -kiellolle: he kätkivät aluksensa. Isoimmat aluksensa he laittoivat -ulkosaariin, jott'ei vihollinen saisi niitä käyttäässeen eikä -hävittääkseen. Pielahden kylällä yksin oli kolme isompaa alusta. -Kaksi niistä olivat vieneet ulommas; mutta kolmas oli ajaunut niin -lujaan karille, ett'ei sitä enään saatu irtikään. Tämän hävittivät -viholliset voitettuansa Lillmåssan nevalla ja Hertsböle'n kylässä. -Kun talonpojat olivat korjanneet veneensä, eivät viholliset tahtoneet -päästä alukselle. Mutta muutama kasakka, hyvä uimari, riisuikse -alasti ja nakkausi uimaan, sytytyskeinot hampaissaan tai missä -lienevät olleet; ui niin paikalle ja sytytti aluksen. Sitten palasi -hän samoin taas, levättyänsä hetken veden pinnalla ihaillaksensa -tuota näyttelyä, jonka itsellensä oli valmistanut. Toiset alukset -säilyivät. - -Näitä päättivät pakolaiset itse täyttää apua toimittaaksensa. Kun -heillä oli aluksia, joilla pääsi edemmäskin ja selvä, vihollisista -vapaa meri edessä, minnekä he mielisivät luoda silmänsä jos ei -esivaltaansa, jota rakastivat suuresti, ehkä sekin oli jättänyt -heidät oman onnensa nojaan. Mutta jos omista ja muiden kokemuksista -tiesivät kavalluksen ja kelvottomuuden viittaavan Suomen sotajoukon -johtajan teitä ja polkuja, niin eivät voineet uskoakkaan, -että heidän hallituksensa olisi tuleennuttanut toimiansa vaan -teetteleväisyydestä, joten nyt sanovat. Ennen eivät suvainneet -kuningastaan moitittavan, nyt kaikki on Gustaf IV Adolfin syy! -Jo sanoin, että mielivät kuninkaansa puheille. Kuningas, joka -leikistä oli päättänyt tehdä toden, oli itsekin laivastolla -tullut Suomeen, sitä itse komentaakseen ja ollakseen muutoinkin -tantereita lähempänä, sodan juoksua paremmin johdattaakseen; ehkä -tiettyä on, että kova kohtalonsa tässäkin seikassa teki, ett'ei -esi-isäinsä onni seurannutkaan häntä, eikä hänelle paistanutkaan -Gustaf'vien kunnianpäivä. Hän oli nyt Grälsbyy'ssä Ahvenanmaalla. -"Wiisi- tai kuusikymmentä" henkeä, jaettuina tasan kumpaankin -alukseen, päätti purjehtia kuninkaan luoksi. He kelasivat ankkurit -syvyydestä ja toivovin silmin katsoivat he, kuten myötäinen tuuli -pullisti heidän purjeitansa. Heillä oli useampi tuuma tämän -kuninkaan luona käymisensä kanssa. Kun eivät kuninkaan asettamilta -johtajilta olleet saaneet apuväkeä, mutta vaan tyhjiä lupauksia, -jotka yllyttivät heidät liikojakin uskaltamaan, päättivät ilmoittaa -itselle kuninkaalle asiansa ja suinkin häneltä saada apua. Myös -oli heidän aikeensa pyytää hallitukselta apua heidän yleisessä -hädässään ja surkeassa, avuttomassa tilassaan. Wahingoitta, vaaroitta -pääsivät kuninkaan luoksi Grälsbyy'hyn ja pääsivätkin kohta hänen -puheillensa. Joukostansa valitsivat muutamia kunnokkaimpia kuninkaan -kanssa haastelemaan. Kuningas näyttäiksi hyvin "armolliselta" ja -"lempeältä"; hänelle kertoivat kuten osasivat sen minkä isämaansa -ja kotoinsa edestä olivat tehneet, ja ne polot ja kovuudet, joita -heidän oli täytynyt kärsiä. Kolme erityistä kertaa olivat he -kuninkaan puheilla, joka aina kohteli heitä hyvin suosiollisesti. -Kuitenkaan eivät saaneet siellä mitään toimiin, ja kun viime kerran -läksivät kuninkaan luota, pisti hän heille 15 riksiä käteen! Tätä -ihmettelivät ja paheksuivat talonpojat, kun nyt kohteli näin kummasti -heitä. Nyt näkivät itsensä ei saaneen täältäkään apua ja palasivat -murheellisin mielin kotimaillensa, jossa vasta myöhemmin, toisten -aikain aljettua, heidän vammansa sulivat kiinni ja tilansa taas -aikoja voittaen alkoi parata. Tietämätöntä lienee mitä Gustaf Adolf -tällä käytöksellään ja lahjallaan arveli. "Oliko tämä ainoa julmain -palojen palkkio, jonka nyt voi antaa?" Oliko tämä jotakin juomarahaa -vai todistiko se kuninkaan katkeroista tunteista, kun oli laittanut -itsensä yksin näin väkevää vihollista vastaan; toiko tämä hetki -hänen mieleensä tapahtumat Tilsit'issä ja England'in tarjotun avun, -jonka hylkäsi? -- Tällä Gustaf Adolf'in uudella eriskummaisuudella -tahdomme lopettaa nämä viimeisenkin kertoelmat Eteläpohjalaisten -rienteistä ja pyrinnöistä, sotaisista vehkeistä ja kärsimisistä tämän -iki-muistettavan sodan aikana, joka merkitsi uuden ajan aamuruskoa -Suomen saloille. - - - -Viite. - - -Edellisessä kertoelmassani ei minun ole mieltä myöten sopinut -haastella yleisimmistä muista tapahtumista, näitä talonpoikain -liikkeitä ennen, eikä myöskään niitten loputtua, kun olin ottanut -kertoakseni tässä vaan talonpoikain tekoja ja töitä. Joku kuitenkin -ehkä ei halveksuisi saada joitakuita tietoja niistäkin ajoista. -Siis panen tähän luettelon sotaan koskevista virkakirjeistä -pää-sisältöinensä, jotka tähän aikaan tulivat Närpiön nimismiehen -arkistoon sekä Ruotsalaisilta että Wenäläisiltä. - - -W. 1808. - -Helmik. 14 p. Nimismies Sandberg'ia käsketään laittamaan -keskievareihin hevosia kuriereja vasten. - - 22 p. Maaherra Wanberg käskee ruotu-isäntiä kiireesti hankkimaan - lampaanmahkaisia turkkeja sotamiehilleen, uhkaavia sotaretkiä - varten; sillä muutoin täytyisi heidän lähettää ne kyytillä - rykmenttiin. - - 24 p. Haastetaan erään välipostin viivynnästä. - -Maalisk. 2 p. Luettelo 84 uudesta sotamiehestä, joita kapraalit A. -Ludén, K. Westman ja N. Svarfvar määrättiin johtamaan. - - 5 p. Kuninkaan Helmik. 6 annetun julistuksen johdosta, jossa - oli tehnyt sodan tulon tiettäväksi ja yllyttänyt asukkaita - urhoolliseen suojelukseen, kuuluttaa maaherra Klingspor'an - käskystä, jotta joka miehen, kenen vaan haluttaisi, katsomatta - tavalliseen sota-ikään, pitäisi olla tilaisuudessa saada - kirjoituttaa itsensä sotamiesten joukkoon. Kehoitus tätä tekemään - on kiihoittava ja voimallinen. - - 15 p. Muonakuormaston matkamääräin asetus. Majuri Gripenberg'in - käskystä muistuttaa maaherra nimismiestä, että hankkisi niille - tarpeeksi hevosia. Kuormasto oli Porin rustholli-pataljoonan ja - kulkeva Waasaan. - - 20 p. Maaherra määrää Klingspor'an käskystä Närpiön ja Teuvan - pitäjästä lähettämään 300 hevosta neljän päivän ruokavarain - kanssa Lapvärtiin, läänin rajalle, jonne hevosia Hämeestä toi - pakenevan Suomen sotajoukon kaluja. (Laihialta vaadittiin samaa - varten 300 ja Isosta-kyröstä 400 hevoista). - - 31 p. Kenraali Rajevskij'n sotajoukon piti kulkea läpi pitäjän. - Jalkaväki-rykmentin Huhtik. 1 p., toisen jääkärirykmentin 1-4 - p., kuudennenkolmatta jääkärirykmentin 4-5 p. Nimismiesten - oli velvollisuutena toimittaa kontua ja ruokaa, jonka - lupasivat paikalla aina maksaa. Kenraali käskee myös toimittaa - kurierihevosia Waasaan, Pirttikylään, Närpiölle ja Ristiinaan. - Joka neljännes-peninkulmasta lupasivat maksaa 10 kop. kuparia - (peninkulmalta 48 nykyistä penniä!) - -Huhtik. 8 p. Ristiinan pormestari käskee nimismiehiä toimittaa -57 hevoista Näsbyy'n keskievariin kuormastoa varten. - -Toukok. 9 p. Nimismies Ingström on valittanut maaherralle, että -Närpiöläisten täytyy Maalahtelaisten huolimattomuuden tähden kyyditä -venäläisiä kuormastoja aina Maalahteen, jonka vuoksi Teuvalaisetkin -jo kahdesti olivat kieltäneet tulla kuormaston kuljetukseen. Maaherra -uhkaa kovuudella. - - 10 p. Wenäläisten käsky laittaa maantiet hyvään kuntoon. - - 16 p. Nimismiestä käsketään tiedustelemaan, onko papeilla tai - muulla säätyväellä Närpiöllä eloa kaupan Wenäläisille. - - 21 p. Maaherra käskee nimismiehen luetuttaa tämän kuun 29 p. - muutaman kuulutuksen uskollisuusvalan vannomisesta Wenäjän - keisarille ja käskeä kirkkoherran, muutamain virkamiesten, - lautamiesten ja valiomiesten kokoutua Waasaan kaupungin kirkkoon - vannomaan Kesäkuun 5 p. - - 25 p. Sanberg kuuluttaa valiomiesten valitsemisesta ja - vannomisesta, sekä muitten siitä vapauttamisesta. (Tämän jo - tunnemme.) - -Kesäk. 5 p. Nimismiestä käsketään kokoomaan kaikkia isompia veneitä -otollisille paikoin, ottaa pois ja tallehtia purjeita, ruoreja ja -airoja ja siten estää kaiken purjehtimisen, ellei sitä keisarillinen -sotaväki lupaisi. Saadaksensa tilaa veneittensä viljelemiseen, olisi -heidän kääntyminen kenraali Rajevskij'n luoksi Kokkolaan ja Kniper'in -luoksi Waasaan. - - 5 p. Nimismies saa käskyn Wenäläisiltä asianomaisen päällikön - määräämäin upsierein avutta ottaa talonpojilta Kesäk. 19 p. - Jumalan palveluksen päätettyä kiväärit, pyssyt, pistoolit ja muut - aseet. - - 14 p. Kisällejä, oppipoikia, joku kauppiaskin on tullut - maaseutuihin ja siellä levittänyt perättömiä ja hirmuisia - kutsupuheita. Semmoisia ihmisiä on nimismiesten etsiminen ja - Waasaan lähettäminen. - - 15 p. Waaditaan tarkkoja tietoja pitäjässä tapahtuvista - seikoista, kansan kokoontumisista, sekä ruotsalaisten että - venäläisten sotajoukkoin marssimisista (Käskyn sivulle on - kirjoitettu: "19 p. Ei tuntunut mitään erinomaista"). - - 21 p. Kuulutetaan, että ne papit ja virkamiehet, jotka eivät - seitsemän päivän sisään, tämän kirkossa kuulutettua, vanno - uskollisuusvalaa Wenäläisille, pannaan viroiltansa pois, - lähetetään lähinnä asuvan sotapäällikön luoksi, viedään sieltä - vartioittuina Turkuun, josta he lähetetään Ruotsiin. Heidän - Suomessa olevan omaisuntensa kanssa menetellään maanlakien - mukaan (heitä pidetään maan pettureina). (Närpiöllä vannoi kuni - muistamme 2 henkeä.) - - 24 p. Waaditaan luetteloa vastaan-otetuista pyssyistä ja - kivääreistä. - -Heinäk. 7 p. Klingspor'an kuulutus Uudesta Karlebyy'stä. Kaikkein -Wenäläisten antamain käskyin ja kuulutusten pitää oleman voimatta ja -seurauksetta; heidän vangitsemansa pitää päästää irroillensa; asiain, -jotka vihollisen käskystä ovat haastetut oikeuksiin ratkaistaviksi, -pitää jäämän siksensä. Lopuksi kiittää Klingspor uskollisina -pysyneitä. - - 19 p. Maaherra N. v. Schoultz julistaa Klingspor'an - tyytyväisyyden rahvaasen Sulvassa, Maalahdella, Pirttikylässä, - Närpiöllä, Korsnäs'issä, Teuvassa, Mustasaaressa ja Sundomin - kylässä. Hän kiittää heidän suostumustansa asettamaan - suojelusväkeä ja lupaa voimiensa mukaan jouduttaa ja tuleennuttaa - heidän vehkeitänsä. - - 23 p. Maaherra käskee vara-nimismies Myrberg'iä pakoittamaan - muutamia huolimattomia ruotuja laittamaan niitä suojelusmiehiä, - johon ovat sitouneet, väkinäisen oton uhalla, ja käskee lähettää - nämä Finbyy'n sillan luoksi, jossa suojelusväki palveli. Kaikkea - tätä näet oli tekeminen, jotta Lapuan tappelulla saadut voitot - vihollisen yli säilytettäisiin. - - 23 p. Postinkuljettajat, jotka ovat kieltäneet laittaa - suojelussotamiehiä, ovat siihen velvoitetut. - -Elok. 2-4 p. Maaherra käskee Myrberg'in, Klingspor'an käskystä, -keskievareihin toimittamaan kurierihevosia. - - 17 p. Taas käsketään toimittaa vielä puuttuvia suojelusmiehiä -- - pappilatkaan eivät olleet vapautetut. - - 18 p. 'Osuuden päällikön, katteinin ja tähtikunnan jäsenen - Gyllenbögel'in käskystä saan käskeä herra ruununnimismiestä - virkansa voimalla vaatimaan kaikkia sapeleita, miekkoja, - pistooleja, tussareita, kiväärejä, muskettipyssyjä, valjaisia, - joita voi olla rahvaalla Närpiön pitäjässä; sillä niitä tarvitaan - kuninkaallisen majesteetin ja ruunun varalle yhteistä suojelusta - varten. Se, jonka huomataan kätkevän jotakin tämmöistä, on - mainittava ja oikeuteen haastettava. Torpparin poika Simon - Johanpoika Skata on tänne lähetettävä ja velvoitettava tuomaan - myötänsä sen miekan, jonka on ottanut eräältä venäläiseltä - katteinilta. Lapväärtistä Elokuun 18 p. v. 1808. - - Fredr. Ridderhjerta, - pataljoonan päällikkö.' - - 27 p. Hevosia on hankkiminen Wähästä-kyröstä tulemaan ruunun - kuormastoa varten. - - 31 p. Ingström'in on hankkiminen 100 hevosta Näsbyy'hyn - ruokakuormaston viemistä varten Lapväärtiin. Pait sitä pitää - 105 hevoista lähettää Brändöö'hön tuomaan sieltä Ristiinaan - jauhokuormastoa. Laiva näet oli tullut Brändöö'hön. - -Syysk. 24 p. Kenraalmajuri Knorring kuuluttaa, että hänen -ylhäisyytensä Buxhoevden, joka tullessaan tapasi läänin maaherratta, -on nimittänyt hänen maakunnan hallitusta hoitamaan. Myös käskee hän -jo maksaa verot Wenäjän ruunulle; ylöskanto oli alkava Lokak. l p. - -Lokak. 24. p. Nimismiestä käsketään hankkimaan 40 hevosta, joka -keskievariin Lapväärtistä alkaen; sillä Suomen uusi pääkuvernööri -Buxhoevden seuranensa oli Turusta tulossa. - -Marrask. l p. Ingström on valittanut maaherran luona, että varsinkin -merenrantakylät eivät tottele päätöstä Syysk. 30 p. koskeva jyväin -ja heinäin sekä kyydinmaksoa Wenäläisten tarvetta varten, ja ett'ei -hän voi la'illisestikaan menetellä heidän kanssansa, koska ovat -niin monta. Tästä syystä käskee Knorring eversti Alexejeff'in antaa -tarpeellista apua uppiniskaisia vastaan, jos Ingström vaatii; -Ingström'iä taas yllytetään mainitulta everstiltä ottamaan sotaväkeä -avukseen. - - 30 p. Närpiöläinen sotamies Karl Tall päästetään kotiin, - varustettuna vapauslipulla, hänen vannottuansa uuden - uskollisuuden valan. - - 30 p. Buxhoevden käskee maaherran kautta, että: Jos - sotilas tulee Ruotsin sotajoukosta ja löydyttää itsensä - keisarillisen sotapäällikön luona, niin otettakoon häneltä - heti uskollisuusvala, laitettakoon hänelle matkakirja kotiinsa - ja annettakoon leipää sekä 5 ruplaa rahaa. Waan jos sotilas - salaa metsiä myöten palaa Ruotsin armeijasta, keisarillisen - sotapäällikön luona itseänsä löydyttämättä, niin meneteltäköön - hänen kanssaan asetusten mukaan. Ruunun palveliain on - lähettäminen kertomus kaikista tulleista sotamiehistä, - jotta kertoelma seikasta maaherran kautta lähetettäisiin - Buxhoevden'ille. - - -W. 1809. - -Tammik. 6 p. Maaherra käskee Ingström'in ilmoittaa niille 24 -hengelle, jotka ovat sanoneet kärsineensä vahinkoja Wenäläisten -sotaväen kautta ja kadottaneensa omaisuutta 294 ruplan 32 -killingin arvosta, että heidän, näitten vahinkomääräinsä totuuden -ja luotettavuuden tutkittamista varten, pitää saapua maaherran -virkakunnan tykö, jos tahtovat saada mitään hyvitystä.[27] - - 9 p. Maaherran kirjeen kautta vapahdetaan kaikki ne, jotka ovat - palovahinkoja kärsineet, hollia tekemästä, "jotta talvis-aikana - voisivat hankkia hirsiä tarpeellisten asuntohuonetten - rakentamista vasten." - -Helmik. 16 p. Maaherra Carnall'ilta -- neljäs maaherra Waasassa -tämän sodan aikana -- Ingströmille: "Jotta voitaisiin järjestää ja -vähänkään auttaa niitten talollisten aikaan-tuloa, jotka vihan aikana -maassa ovat varsinkin palovahinkoin kautta kärsineet enimmän, niin -myös jotta voitaisiin auttaa köyhimpiä vähänkään viljan hyvitykseen -ja myös jotta neuvoteltaisiin miten kyydin teko sekä kuormasto- että -holli- ja kurieri-hevosten laitanto vähimmällä rasituksella ja -rahvaan kesken tehdyn mukailemisen jälkeen voitaisiin saada toimeen, -olen minä nähnyt tarpeelliseksi käskeä teidän, siinä valiomiehen -valitsemisesta valtiopäiville pitäjänmiesten kohta pidettävässä -kokouksessa, esitellä sen ratkaistaviksi seuraavia pykäleitä: 1:ksi -Eivätkö pitäjänmiehet katso kohtuullista olevan, että hirsillä -ja muilla rakennus-aineilla, ainakin sen verran mitä tarvitaan -yhden asuinhuoneen, yhden navetan ja yhden aitan rakentamiseksi, -auttavat niitä taloja, jotka palon kautta ovat kadottaneet -huoneensa, jonka kautta se hankaloisuus vältettäisiin, joka tulee -palovahinkoja kärsineitä perheitä tykönänsä pitämisestä; myöskin -ovat ne talolliset, jotka asuvat tien varrella ja ovat menettäneet -omaisuutensa ja olleet pakoitetut hakemaan suojaa etäisimmillä -paikoin, autettavat ainakin muutamalla halkokuormalla syrjätaloista, -kunnes voivat itse hankkia itselleen; 2:ksi pitää rahvaan neuvotella -ja päättää mistä suhteesta kyyditseminen on toimitettava, yhden osan -kadotettua hevosensa, sekä venäläisten että suomalaisten sotajoukkoin -marssimisista, tai saatuansa tätä ennen jostakin syystä siitä -vapautta tai lievitystä; 3:ksi toimitettakoon luettelo tärkeimmistä -elon tarpeista tulevaan leikkuusen saakka, sekä siitä minkä verran -suoloja joka talollinen arvelee tarvitsevansa tulevaksi kevääksi." - -Toukok. 27 p. Käskee Cantall Ingström'iä, pääkuvernöri -Sprengporten'in Toukok. 18 p. ja venäläisten sotajoukkoin -pääpäällikön Wiljaminoff'in saman kuun 26 p. antamien kirjeiden -johdosta, Petäjälahden, Jutkas'en ja Jeppi'n kylissä osaksi -majoitetun Kiseloff'in kasakkarykmentin hevosille heti -toimitettavaksi laitumia talollisten luona. Ingström'in tämän kirjeen -syrjään kirjoitetuista muistutuksista näkee, että seuraavana Kesäkuun -6-7 ja 12 p. oli toimitettu laitumia 12 hevoselle Norrnäs'iin, -6 hevoiselle Töjbyy'hyn, 15 Herrström'iin, 15 Korsnäs'iin, 25 -Moikepäähän, 33 Petäjälahdelle, 3 Stobacka'an ja 3 Näsbyy'hyn, -yhteensä 112 hevoselle. - -Kesäk. 5 p. Maaherra käskee Ingström'in anastaa ja huostaansa ottaa -Wenäjän ruunun tarpeita varten kaikki pitäjässä olevat alukset. -Näistä aluksista luvataan maksaa vuora vissiin määrään ja tinkimättä -asiasta tehtyjä kauppakirjoja mukaan. Omistajain pitäisi vastaaman, -ett'eivät laivat luvatta purjehtisi satamoistansa muita asioita -varten. (!) - - 17 p. Edellä-mainittu kielto kumotaan ja omistajille myönnetään - oikeus purjehtia laivoillaan milloin mielivät; mutta tila siihen - oli ylipäällikkyydeltä hankittavana. (!!) - - 27 p. Kulku Ruotsiin kielletään kovasti. - - 27 p. Käsketään valvoa, että luotseja löytyisi rannelmalla - Ristiinan ja Raahen kaupunkien välillä, jossa tavallisesti - ennenkin on ollut, entisillä ehdoilla ja samoja etuja vastaan, - kuin Ruotsinkin vallan alla olivat nautinneet. - -Heinäk. 3 p. Katteini Selivanoff'illa kirjoitetaan olevan oikeus -Wenäen ruunun tarpeiksi käyttää aluksia ja isompia veneitä, mitkä -vaan voivat otollisemmat olla, ja ovat omistajat ankarimman -rangaistuksen uhalla velvoitetut vastaan-pistämättä antamaan -aluksensa hänelle ja maksoa saadaksensa saapua maaherran tykö. - - 13 p. Kolme sota- ja yksi muona-laiva ovat tulleet Kaskisten - satamaan, ja käsketään, että 3 luotsaroimiseen tottunutta - kaupunkilaista auttavat niiden päälliköitä maksoa vastaan. - Ingström'in käsketään antaa luettelo luotsaroimiseen kykenevistä - talonpojista, jotka sitten ovat velvoitetut toimittamaan luotsin - työtä, jos niin vaaditaan ja tarvitaan. - -Elok. 16 p. Maaherra Carnall Ingström'ille: Pääkuvernööri Barclay -de Tolly'n -- hän oli siis jo kolmas pääkuvernööri tämän sodan -aikana -- kirjeen johdosta, että muka on valitettu siitä, kun -ala-upsierit ja postinkuljettajat, asetetut postipaikkoihin, ovat -ottaneet matkaavilta kyytirahan eivätkä antaneet sitä täytenä -talonpojille, ja myös siitä, että kaikkia päälliköitä on muistutettu, -jotta postipaikoille asetetut ala-upsierit ja postin-kuljettajat -ovat sinne asetetut ainoastaan järjestyksen vuoksi ja rahvaan -sitojaksi, sekä että heidän ei tätä enemmin olisi kyytirahain kanssa -tekemistä, ja että matkustavien on velvollisuus seurata seuraavia -pykäliä: 1:ksi ett'eivät matkustavaiset vahingoittane keskievareita -eivätkä väkivaltaa käyttäne, ja 2:ksi että matkustavaiset maksavat -täydet kyytipalkat rahvaalle. Myös kuuluttaa maaherra, että joka -keskievarissa matkatien varrella on pidettävä 6 hevoista kuriereja -varten ja syrjäteillä 4 hevoista joka keskievarissa samaa varten, -joita matkustavaiset eivät saa käyttää. - -Syysk. 15 p. Carnall käskee Ingström'in ennen uuden päivän kulumista -antaa tiedon kuinka paljon salpietaria pitäjäässä keitetään, kuinka -paljon vielä kerjetään keittää Wenäjän ruunun varalle ja mikä sillä -on hintana. - - - - -D) Hajapaikkaisia liikkeitä w. 1808. - - - -I. - -Tapahtumia Saarijärvellä. - - -Jo ennen olemme nähneet sotaisen hengen liikkuneen Pohjanmaalla, -ja se olis levennyt pitkin koko rannelmaa pohjoisimpiin osiinkin, -jos olisi saatu puoluetta säännölliseltä sotaväeltä. Yksikin -lähetys tarjosi Klingspor'alle, hänen Siikajoen tappelun voitettua -levätessään, käytettäviksi pari kolme tuhatta talonpoikaa, jos niille -annettaisiin aseita ja johdattajia. Mutta Klingspor ei huolinut -käyttää niitä voimia, joita kansa tarjosi hänelle. Kuitenkaan -ei asukasten halu vastustaa vihollistansa siitä sammunut, että -sotajoukkoin päällikkö ylenkatsoi heidän tarjouksensa. Senpä -vuoksi moni läksi omin tuumin etelämmäs kuljeskelemaan hakeaksensa -vihollisia, jotka vihdoin olivat saaneet syytä palata. Semmoisia -läksi muutama satakunta Lohtajan pitäjästä Kalajoelle ensinnä, josta -miehiä lisäysi ja lähdettiin kulkemaan Alavieskan, Ylivieskan, -Pidisjärven, Haapajärven ja Pihtiputaan kautta Wiitasaareen ja -Saarijärvelle, jossa saatiin tietää vihollisia olevan. Jokapaikasta -aina liittäysi miehiä lisää, niin että joukon Saarijärvelle tullessa -heitä jo oli useampia satoja miehiä. Tultuansa Wiitasaaresta Häkkilän -kylään, Pyhäselän rannalla, lähettivät sanoja rahvaalle, että -olisi joka paikassa avullisna karkoittamaan vihollisia Saarijärven -kirkolta. Wenäläisillä näet oli isohko kuormasto täällä kirkon -ja Ilolan talon välillä, jota vartioimassa oli joltinen joukko. -Tämäkin kuormasto oli tähän jääpynyt keliriiton vuoksi, kun ei -pääsnyt millään ajo-neuvoin kulkemaan edemmäs, Pohjanmaalle elo- ja -sotavaroja viemään. Wihollinen tässä ollessaan kyllä ei tehnyt -vahinkoja eikä paljon pahuuksia muuta, kuin vaan pikku ilkeyksiä, -otellen omin lupinsa mitä mieli teki vaan; mutta kumminkin hän oli -kutsumaton vieras, jonka läsnä-oloa ei suinkaan hyväksytty, jos ei -liioin uskallettu häntä hätyytelläkään. Siitäpä syystä suostuivatkin -varsinkin järvien takaiset kyläkunnat Pohjalaisten tuumiin vihollista -karkoittamaan; varsinkin kun he olivat järvien takana peninkulmien -päässä suojassa, jospa yritys toisikin myötänsä pahimpia seurauksia -kuin toivottiin. - -Häkkilässä neuvoteltiin ensinnä ja päätettiin sitten miten menetellä -vihollista karkoittaaksensa. Ensinnä laittoivat kirkonkylään erään -Häkkiläisen antamaan tietoa asukkaille, että samana päivänä oli -tapeltava, jotta yksi osa auttaisi heitä, toiset laittautuisivat -pakosalle. Sanansaattaja ratsasti ensinnä Tarvaalaan, kappalaisen -taloon, jossa silloin oli kappalaisena vara-kirkkoherra Johan -Calonius. Tälle hän näytti paperin, joka Klingspor'an nimessä käski -olla talonpoika-joukolle avullisna; mutta Calonius huomasi heti -kirjan olevan talonpoikain omia kynäilemiä ja sanoikin sen tuojalle, -ehkä tämä väitti sen olevan Klingspor'an omasta kädestä. Sieltä -läksi hän rovasti Joh. Erik Roscher'in luokse, jossa näytti samoin -kirjeensä. Mutta täällä tuojan ei käynyt paremmin, kuin että ajettiin -ulos, kun rovastin nuhdellessa heidän vehkeistänsä, hän rupesi liian -mahtavaksi ja uhkaavaksi. - -Samana päivänä, jälkeen puolipäivän tulikin talonpoika-joukko -kirkolle; mutta he eivät tavanneetkaan vihollisiansa huolettomina -ja varustamattomina. Sillä kyläläisten keskenään haastellen -tulevista tapahtumista saivat muutamat nais-heittiöt kuulla kaikki -ja juoksuttivat heti kohta sanan vartiaväelle, jotta siten tiesivät -varustaita. Heidän päällikkönsä, "katteini Hållbom", ei ollut -paikalla, vaan Karstulassa käymässä. Pahoin kyllä sattui hän juuri -palaamaan ennenkuin talonpojat rynnistivät käsiksi. Talonpojilla -oli tuumana kiertää vihollisen siihen missä oli. Sen vuoksi -jakausi heidän joukkonsa kahteen osaan. Isomman joukon piti tulla -ryntätä Laukkaalta päin tietä myöten, ja toisen joukon, toista -sataa miestä vahva, oli samaan aikaan määrä hyökkäistä vihollisen -niskaan takapuolelta. He sitä varten jo ennen eroitettiin matkaamaan -Lumperois-järven pohjoisimpaan lahteen, nimeltä Haralahti, josta -heidän oli tuleminen ilmoihin, kun kuulisivat ammuttavan toisaalla, -kirkon ja Tarvaalon pappilan välillä olevan Palavasillan luona, josta -toiset aikoivat aloittaa tappelun. - -Tämä aije ei ollut huono; pila vaan että nuo nais-hylyt kerkesivät -kieliä kaikki vihollisille, jotta osasivat olla varuillansa. Kun siis -tämä isompi joukko joutui näkyviin, ampui ensinnä kellotapulissa -olevat vartiamiehet heitä vastaan ja samassa riensi toisiakin -sillalle päin, jonne talonpoika-joukko jo oli rientänyt, ja joka -on vaan muutama kymmenkunta askelta tapulista. Kun vihollisia tuli -täydessä asussa vastaan, niin hämmästyivät talonpojat, eivätkä -tienneet miten käyttäitä; huolettomia ja torkkuvia he näet olivatkin -tulleet ottamaan. Kaikki oli sitä hullumpi, kun ei aseistakaan ollut -varaa; harvalla oli koko joukosta pyssyjä ja vaan muutamilla Lohtaja- ja -Kalajokelaisilla avulliset hylje-pyssynsä; toisilla oli taas -seipäitä, oijettuja viikatteita, pitkiä puukkoja seipään päässä, -rautakankia, tuuria ja millä mitäkin. Pyssymiehet ampuilivatkin -vastaan ja varsinkin ne, joilla oli pitkäkutiset hylje-pyssyt. -Toiset eivät voineet tehdä mitään ja moni alkoi vetäytyä takaisin -sen vuoksi. Mutta karvasta oli pakokin, kun nyt kerran oli saatu -vihollinen silmäinsä eteen, niin pitkiä matkoja kuljettua ja tuhansia -hankaluuksia tänä kelittömänä aikana voitettua. Niinpä paljasti -muutama rintansa, heittäin hornaan mitättömän seipäänsä, jäi -seisomaan ja huusi viholliselle: "Ammu piru tuohon!" Liekö vihollinen -ampunutkaan, ainakaan ei se osannut pilkkaansa, ja kun ei mieskään -tahtonut antautua vangiksi, läksi hänkin muiden muassa pois. - -Täll'aikaa oli Karstulasta tullut lisää 40 kasakkaa, jotka kangasta -tullessansa antoivat tulonsa siten tiedoksi, että jokainen lankasi -pyssynsä kankaalla juoksevaa Heikki Pekkasta kohden, mutta osaamatta. -Sitten vielä ajoi muutamat häntä perästä, että Pekkasen täytyi -juosta järvelle, ehkä sen jää jo oli aivan soraksi sulanut, eikä -sitä enään kukaan uskaltanut kulkea. Pekkanen upposikin kahdesti -jään alle; mutta pääsi toki ylös ja juoksi rannalle, jossa mätästen -väliin koki lymytä. Mutta sieltäkin löysivät hänen, vetivät ilmoihin -korva-tukasta ja veivät Ilolaan, jonne isoin osa näitä apu-kasakoita, -laukauksensa ammuttua jo oli ajanut suoraan. -- Kun mies pääsi tänne, -olivat talonpojat Palavansillan ja Tarvaalan väliltä jo paenneet -ja Wenäläisiä lähtenyt heitä ajamaan takaa, jota pitkittivät noin -pari venäjän virstaa. Samoin katosivat nekin Heralahdessa olleet, ei -mitään tehtyään ja tuskinpa näyttäytyänsäkään. - -Moniaita tappelua varten tulleita talonpoikia sekä rauhallista -kylänväkeäkin joutui vangiksi tässä. Kummatkin papit sekä nimismies -otettiin vartioittaviksi ja tutkittaviksi. Herrat pantiin -lehmi-navettaan ja muille annettiin parempia vankihuoneita. -Wankeja tutkittiin kolmasti päiväänsä ja jokaista syytettiin -liittolaisuudesta kuormaston ryöstöä yrittäneiden talonpoikain -kanssa. Warsinkin pitelivät Pekkasta pahoin; hän pieksettiin kaiketi -veres-lihoille ja rahat vietiin. Mutta oltuansa kolme päivää vankina -pääsi irroillensa, kun voi selittää Hållbom'ille, joka selvään puheli -sekä suomea että ruotsia ja jonka sanottiin karanneen Wenäläisten -puolelle, ett'ei hän ollut ryöstäjäin joukossa. Kun oli poislähdössä -ja kulkenut vähän matkaa, toivat vartiat hänen aina takaisin, luullen -hänen karanneen. Sen vuoksi antoi Hållbom hänelle sitten passin, -jonka kanssa estämättä pääsi kulkuun. Kun everst-luutnantti v. -Fieandt myöhemmin tuli Karstulaan, läksi Pekkanen hänen luoksensa ja -antoi pitkin matkaa kaikenlaisia tietoja, Fieandt oli suvainnut ja -suosinut häntä hyvin, kun oli pikku tiedustelemisissa varsin sukkela; -sitä vastoin sanotaan hänen aina ajaneen läheisyydestänsä Saarijärven -kirkonkyläläiset, kiistäen heidän olevan vakoilioita. - -Samoin päästettiin papitkin ja vallesmanni irti, kun ei heidän -päällensä saatu mitään syytä, ehkä heitä viikon päivät koettiin -salvata omiin sanoihinsa. Calonius pakeni päästyänsä tien varrelta -eikä palannut ennenkuin syksyllä. -- Ei saatettu syystä rangaista -mitenkään kirkonkyläläisiäkään, kun eivät olleet ehtineet mennä koko -rymäkkään ja he siis olivat syyttömiä, ehkä heitä kovin tahdottiin -saada syypäiksi, ja oikeutta pitämään oli tullut isompia joukkoja -varastoja varjelemaan. Kun taas Fieandt tuli hiljemmin Karstulaan, ei -vihollisilla ollut aikaa semmoisia seikkoja tutkia. - -Näin päättyi tämä kahakka, jota varten niin pitkä-matkaisia oli -tullut tänne vaan sodan halusta. Tämä heidän retkensä sai tämmöisen -onnettoman päätöksen Toukokuun 15 p. Ehkä tämä yritys ei onnistunut -paremmin, on sillä kuitenkin suuri arvonsa todistusta varsinkin -Pohjalaisten innosta isänmaatansa suojellaksensa. Luultavasti -olisikin kaikki luonnistunut hyvin, jos vaan ei samat hylyt, -kuin Närpiölläkin olisi saaneet sanaa noille maan mainioille -viehätteliöille kasakoille. He, kun ensinnä kuulivat asian, -säikähtyivät ja kokivat olla varuillansa. Niin he olivat osaksi -repineet Palavasalmen siltaa vähän ja kokeneet ko'ota kaikki -veneet Lumperoisen ja Saarijärven rannoilta pohjoispuolelle, jossa -itse olivat. Näitä veneitä, jotka olivat täyttäneet tuohilla ja -tervaksilla kuten kerkesivät, asettivat Palavasalmeen sillan alle, -jotta pistäisivät ne tuleen ja hävittäisivät sillan, jos talonpojat -pitäisivät puolensa ja pyrkisivät yli sillan. - - - -II. - -Kahakka Kapeen sillan luona Laukkaalla. - - -Wallesmanninsa yllytyksistä käski Rautalampilaisia jo Toukokuun -21-23 p. Koivistoon varoja ryöstämään. Heidän oli tuumat tulla -aivan äkkiä ja vihollisen tietämättä; siksi olivatkin ottaneet -tullaksensa vanhaa maantietä, joka kulkee Kapeen virran yli. -Mutta heidän ei onnistunut päästä käsiksi vihollisen huomaamatta; -vaan löysivät vihollisia vastassaan, jo ennen kuin olivat tulleet -Koivistoon. Sanotaan Laukkaan sen-aikuisen siltavoudin laittaneen -sanan Wenäläisille sekä heidän tulostansa, tiestänsä ja muusta. -Siispä olivatkin viholliset heitä ottamassa vastaan jo Kapeen sillan -päässä, lähes kaksi neljännestä ennen Koivistoon tuloa. Talonpojat -tästä säikähtivät, kun tämä vastaan-pano tuli niin aivan odottamatta. -Senpä tähden päättivätkin paeta. Tässä joutui kuitenkin useampia -vangiksi, varsinkin niitä, jotka olivat rohkeampia eivätkä tahtoneet -paeta. -- Kaksi miestä pujahti muutamaan veneesen, paetakseen yli -virran; mutta viholliset tavoittivat heidät ja syöksivät heti -painettinsa, toisen hartioista, toisen rinnoista läpi. Edellinen -kuoli heti, mutta toinen sai kädellänsä painettia vähän väistetyksi, -ett'ei joutunutkaan paraalle paikalle. Hänen niin huomasi eräs -hellä-sydämminen vihollinen luutnantti kituvaksi, sitoi sen haavat -murennetulla suolalla ja leivällä sekä nosti hänen hevosensa selkään. -Wihollisten palattua Koivistoon vankinensa, laitettiin toisille -puiset pultit jalkaan; mutta hän sairasna pääsi ilman kaikkia -kahleita, hellän vihollis-luutnantin välittämisestä. Koiviston -pirtissä pidettiin heitä muutamia päiviä vartioituina, kunnes -sairas pääsi pakoon. Heidän vartiansa näet seisoivat oven suussa -ja porstuassa. Joku sattui porstuassa kolahtamaan ja vartia oven -suusta sitä katsomaan. Mutta samassa sieppasi sairas laudan ikkunasta -(silloin ei ollut lasi-akkunoita) ja pujahti reijästä ulos. Wasta kun -hän jo peltoa pakeni, huomasivat viholliset hänen ja ampuivat perään, -mutta osumatta. Toiset päästi uljas Fahlander, heidän viikon päivät -vankeina oltuansa. - - - -III. - -Tapahtumia Laukkaalla Walkolan kylässä. - - -Saman verran kuin Klingspor pakeni pohjoseen, tuli Wenäläinen -perästä, kunnes Siikajoella, Revonlahdella ja Pulkkilassa sai -tarpeensa ja näki paon paraaksi. Niitä voimiansa varten, joita -vihollinen vyörytteli Pohjanmaahan, kuljetettiin melkein taukoamatta -muonakuormastoja Etelä-Suomesta ja Wenäjältä. Näitä kuormastoja -täytyi talonpoikien hankkia eteenpäin kulkemaan, arvelematta oliko -tuo mieleen vai ei. Siitäpä tahtoi välistä syntyä riitojakin, ja tämä -seikka viritti vihaa vihollisiin, jotta koettiin tehdä vahinkoja -missä vaan kyettiin ja uskallettiin. Semmoisista töistä piisasi -käräjä-asioita vielä sodankin loputtua, missä sitä ei heti miekalla -ratkaistu taikka tulella tutkittu. Esim. Suonenjoella oli vaihetettu -jauho-mattoin sisus, otettu jauhoja pois ja pantu kiviä ja someroa -siaan. Tämän olivat vedättäjät tehneet; he kuitenkin pääsivät -vapaiksi, kun huomattiin vasta myöhemmin, jolloin asia tuli oikeuden -ratkaistavaksi, eikä saatu heille oikein syytä. Rautalampilaisia -tämä pakko-kuljetus suututti enemmin; he eivät tyytyneetkään -nurinaan, vaan kokivat käsin kynsin vahingoittaa vainoojiansa. Niin -heidän teki mielensä hävittää vihollisen aikaisia varoja, joita -Rautalammin läpi oli tuotu Laukkaasen, jonne niiden oli täytynyt -kotvaksi pysähtyä rospuuton eli keliriiton tähden, kun ei semmosia -kuormia kevät-hölseessä voinut kuljettaa ei vesiä, jäitä eikä maata -myöten. Niitä oli jäänyt Walkolan kylään, joka on peninkulman päässä -vesiä myöten Laukkaan kirkolle Peurangan järven rannalla. Tässä oli -useampia taloja, ja Puralan talon muutama lato oli melkein täynnänsä -jauhoja ja kauroja katosta maahan asti. Tätä heidän varsinkin teki -mielensä ryöstää. - -Sitä varten läksikin Rautalammilta joltinen joukko miehiä (200?), -jotka tulivat Laukkaan rajan yli vaan muutamia kerrallansa. He jo -ennen tuloansa olivat tuumineet vehkeistänsä ja aikomuksistansa -muutamain myös Wiaporista laskettuin sotilasten kanssa. Niitä oli -5 miestä, joista kapraali Een ja kersantti Asp olivat etevimmät. -Nämä suostuivat heidän tuumiinsa ja lupasivat antautua johtajiksi. -Tuorstaina Toukokuun 29 p. oli heitä jo semmoinen joukko ko'olla, -että päättivät aloittaa retkensä. Ensin oli heidän aikeensa ottaa -Laukkaan kirkon seudulla olevata vähäisempää kuormastoa, jota -vartioimassa oli 10 miestä. He saatiinkin helposti kiinni ja jokainen -otti kuormastosta mitä mieli. Wiinaa saatiin ja aika rähinä nousi, -jotta Laukkaan kirkkoherran oli asia tulla nuhtelemaan heitä tästä -sopimattomasta elämöitsemisestä sekä koko yrityksestä, joka alkoi -noin ja oli varmaan tuottava vaan vahinkoja. Mutta talonpojat olivat -vähällä ampua herraa vastaukseksi, että hädin tuskin pääsi sinänsä -pakoon pitäjäläistensä käsistä. Tästä päättivät, ryypittyänsä hetken, -marssia edellensä Walkolan kylään, varsinkin kun kuulivat siellä -olevilla varoilla olevan vaan 5 vartiaa ja vihollisen isomman joukon -olevan peninkulman päässä Koivistossa. Ryypiskellen odoteltiin -yötä, jolloin yritys Walkolassa oli yritettävä, jotta juuri päivän -koittaessa tultiin Walkolaan; usea oli pikku tuprakassa, moni aivan -humalassakin. Perille tullessansa kokivat sitte olla niin hiljaa kuin -viinan äärestä lähtevä joukko voi. Yksi vartioita oli tullut pirtin -penkille makaamaan ja toiset torkkuivat yö-untansa vartia-paikallaan. -He nukkuivat niin siki, ett'eivät heränneet ennenkuin talonpoikia jo -oli kiivetä komunnut riihen katolle. Nyt oli herääminen myöhäistä, -sillä kun pyrkivät ulos, seisoi ärjyvä talonpoika-joukko oven -suussa. Katolle kiivenneet uhkasivat ampua katosta sisään ja mikä -mitäkin; mutta kukaan ei tahtonut käydä sisälle riiheen, peläten -että viholliset säästivät ampuvarojansa viimeiseksi hädäksi. Miten -siinä niin arvelivat, äkkäsivät ahdistetut viholliset, että riihen -ja ladon välillä oli vähäinen sola. Tästäpä pujahtivatkin pellolle -kaikki neljä pakenemaan. Kun talonpojat tuon näkivät, niin he heti -perään; mutta kun viholliset jo olivat pääsneet juoksemaan matkaansa, -ennenkuin he huomattiin pakeneviksi, ei ollut hyvä saavuttaa heitä, -jotka juoksivat henkensä perästä. Kolme heistä niin pääsi metsään -pakoon. Mutta neljäs, joka oli sattunut lyömään kirveellä jalkaansa, -ei voinut paeta niin nopeaa ja saatiin kiinni sekä vietiin samaa -kyytiä Rautalammille, samoin kuin sekin, jonka tapasivat talon -pirtistä nukkuvana; minne he sitten lie viety sieltäkin. - -Nyt olivat talonpojat valloillaan. Jauho- ja kauramattoin pinoja -purettiin ja vietiin kerkeämiseen piiloon; muutama osa metsiin -toinen rannoille, ja mikä saatiin, se ajettiin etäämmäs. -- -Puralan talonväki, joka ei ollut tiennyt mitään, ennenkuin heräsi -talonpoikain melusta, pelkäsi vihollisen kovaa kostoa. Syytä heillä -olikin, sillä arvattavasti suuttuisi se ensinnä kylälle, jossa -työ oli tehty. Wapahtuaksensa seurauksien poloista, tahtoivat he -lähettää sanaa tapahtumasta Koivistossa oleville Wenäläisille; -mutta nyt tulivat talonpoikain uhkaukset, jotka estivät sen. Mikä -niin jäi Puralaisten tekemättä, sen toimittivat ne kolme karkuun -pääsnyttä vihollista. Waan kun he eivät tunteneet maita, olivat -kauan saaneet juosta kangasta ristiin rastiin, ennenkuin Koivistoon -osasivat. Niinpä sanakaan talonpoikain töistä ei kerjennyt aivan pian -Koivistoon ja siis ei kostokaan sieltä. Sill'aikaa oli useimmat jo -selvenneet tuprakastaan ja alkoivat ajatella oloansa vaaralliseksi. -Senpä vuoksi läksivätkin pois asiansa toimitettuaan, vieden muassansa -viljaa minkä vähän voivat. Mutta muutamia jäi vielä paikalle juomaan -voittajaisia, joten joivatkin itsensä pahan-päiväisiksi humalaan, -kun siihen aikaan sai viinaa melkein joka talosta. Kapraali Een oli -etukynnessä päissänsä, melusi ja karjui: "minä olen tämän kylän herra -ja kuningas." Mutta loppuipa tämä tavaton ja hullu melske, kun kello -4 aikana jälkeen puolipäivän 30 kasakkaa ajaa hurahutti kartanolle. - -Jälelle-jääneillä juopuneilla ei ollut enään kykyä paeta saati -vastustaa, ja niin joutuivat ne onnettomat onnettomuuteen. Een'iltä -halkaistiin suoraan sanoen koko pääkallo, kun koki paeta, ja -neljätoista miestä sai samoin loppunsa. Warsinkin joutui muutama -Laukkaalainen vihollisen sanomattoman julmuuden esineeksi. He toivat -hänen tukasta tupaan, löivät kaksi keihästä hänen jalkapöydistänsä -läpi lattiaan kiinni ja pistivät kolmannella hänen kummankin -suupielensä läpi. Sitten päästivät miehen tästä pahasta, pannakseen -toiseen yhtä kovaan. Sitoivat näet hänen kyttyrään, pään jalkain -väliin, ja heittivät hänen kankaalle muutamalle kivirauniolle niin -hiljakseen näljästä ja muusta kuolemaan. Täällä hän kitui tässä -surkeassa tilassaan pari päivää, kunnes hän löydettiin ja kuoli -löytäjänsä käsiin. - -Nyt viholliset, tapettuansa ne, jotka he tapasivat, rupesivat -hakemaan ensiksi talon ja koko kylän aitoista, josko sieltä -löytäisivät kätkettyjä varojansa. Se kyllä ei onnistunut; mutta ison -osan löysivät metsästä, jonne niitä oli koettu kantaa piiloon, ett'ei -vihollinen enään käsittäisi niitä. Moision isännän olivat heittäneet -tappamatta ja veivät palatessaan hänenkin vankinansa Koivistoon. -Siellä muka tutkittiin asiaa, vaan oltuansa siellä muutamia päiviä -pääsi irroillensa, kun eivät saaneet häntä sanoihinsa kierretyksi -eikä usealla lailla puhumaan kuormaston ryöstöstä; hän väitti myös -järkähtämättä Walkolan kyläläisten olevan ihan syyttömiä. Paraasta -päästä hänen välittämisistään pääsi Walkolan kylä polttamatta, -pait muutama syrjätorppa, jossa viholliset tapasivat jauhoja, -joita hajusta ja mausta tunsivat omikseen. He olivat jo uhanneet -polttaa koko kylän, mutta tällä kertaa jäi se niin vaan uhkauksiin. -Moision isäntä oli suoraan sanonut viholliselle kaunistelematta ja -mutkittelematta, miten asiat oli olleet, ehkä ei kuitenkaan liian -jäykästi, että sillä olisi suututtanut. Hän sittenkin vankina -ollessaan oli saanut kärsiä yhtä ja toista, kunnes irroitettiin. - - - -IV. - -Koiviston tappelu Toukokuun 29 p. - - -Sandels oli uljaan katteini Malm'in kautta Toukok. 12 päiv. -erinomaisella rohkeudella voittanut Kuopion kaupungin Wenäläisten -vallasta ja saanut siellä isoja varustuksia ja varoja huostaansa, -ehkä itse vielä oli Pulkkilassa käyttääksensä voittoansa siellä ja -käyttääksensä voiton etuja. Täällä sai hän kuulla, että Wenäläiset -Perhon, Saarijärven, Laukkaan ja Rautalammin kautta uhkasivat -valloittaa jälleen Kuopion kaupungin, jonka vuoksi heti läksi sieltä -ja tuli Toivalaan 20 p. Täältä hän heti lähetti alaluutnantti -Tavaststjerna'n 50 miehen kanssa Malm'in joukkoa Rautalammille -tiedustelemaan kaikenlaista ja ottamaan siellä olevan kuormaston; -myös oli Tavaststjerna'lla käskynä vartioida sieltä Pohjanmaalle -menevää tietä mainittuin seurakuntain läpi. Sittemmin lähetettiin -Tavaststjerna'n väen lisäksi katteini Spåre 100 miehen kanssa -Kajaanin pataljoonaa; hänen myös oli koko tätä nyt 150 miehen -voimaista joukkoa päällystäminen. Eversti Fahlander sai sitten käskyn -Spåre'n väen kanssa tunkea edemmäs ryöstämään vihollisen varoja -ja tiedustelemaan sen vehkeitä. Laukkaan kirkkoherran kautta sai -hän tietää yhtä ja toista; myös kuuli hän miten Karstulasta koko -joukko vihollisia oli tulossa. Ei siitä säikähtänyt, vaan päätti -miehinensä ottaa vihollisen melkoiset varat, ennenkuin vihollisia -ehtisi apuun. -- Koivistossa olevain varain vartiaväkeä oli enennetty -koko joukko jo ennestään talonpoikain yritysten vuoksi; senkin kuuli -Fahlander. Hän päätti jakaa väkensä kahteen osaan, joista pienempi -osuus kiertäisi vihollisen takapuolelle ja sieltä alkaisi hiljallensa -hyökkäystä, jotta vihollinen ei arvaisi mitään, kun hän itse isomman -joukon kanssa toisaalta rynnistäisi. - -Tultuansa Kapeen sillan kautta vanhaa maantietä, pysähtyi eversti -Fahlander joukkonensa Louheesen tiedustelemaan. Hän sai muutaman -talonpojan lähtemään Koivistoon vakoilemaan. Hetken sillä tiellä -oltuansa, palasikin mies ja kertoi sinne saadun lisäväkeä noin 100 -miestä ja luuli siellä nyt olevan vartioväkeä 250 ja 300 miehen -välillä. Tiedusteltuansa kaikellaista muutakin samalta mieheltä, -sai Fahlander hänen opastamaan itseänsä Koiviston takapuolelle, -Mäen torppaan, puolen venäjän virstaa Koiviston tuolle puolen. -- -Mäen torppa on louheikkaalla harjulla, jonka takana on lahti ja -edessä isoja ja korkeita kallion lohkeimia. Se oli yö kun Fahlander -tuli tänne. Päivän koittoa vähän ennen läksi Fahlander joukkonensa -rynnistämään Koivistoa kohden. Ensi vartiakunta otettiin, ennenkuin -kerkesi antaa mitään merkkiä; mutta muutama välivahti, eli oikeimmin -hänen valpas hevosensa, huomasi nämä metsikön suojassa hiljaa -rynnistävät sotamiehet, hirnahti ja herätti niin isäntänsä, joka -nuolen nopeudella ajoi Koivistoon. Rynnistyshetki oli jo ohitse, -eikä hänen toista joukkoansa kuulunut. Tukalaa hänen oli odottaa, -varsinkin kun vihollisen rumput rämisivät ja sen torvet soivat -heitä herättämään. He tulivatkin erinomaisella nopeudella valmiiksi -ottamaan vihollisen hyökkäystä vastaan; etevimpiä ja toimikkaimpia -herättäjiä ja valmistajia oli eräs rumpari ja ala-upsieri. Nyt ei -Fahlander enään voinut odottaa; sillä vihollinen kerkesi varustautua -vaan paremmin. Hänen oli 100 miehensä kanssa rynnistäminen pitkää -kujaa, jota pitkin vihollisen hyvin sopi ampua kivääreillään.[28] -Etuansa kyllä viholliset kokivat käyttää, ja hirveän kuulasateen -saivat rynnistäjät vastaansa; mutta kummasti kyllä ei vahingoittanut: -mikä meni yleten, mikä alaten ja mikä sohisi sivuitse. Fahlander -oli kovasti jo edeltäkäsin kieltänyt väkeänsä ampumasta, ennenkuin -antaisi itse käskyn. Itse hän kävi pyörittäen miekkaansa päänsä yli -joukkonsa edellä, ja ehkä yhtenään sohisi kuulia ympärillänsä, ei -sattunut yksikään häneen.[29] Kun niin oli miehinensä hurraten ja -juosten tullut muutamien sylien päähän vaan vihollisistaan, niin -käski ampua. "Pam". Savu esti näkemästä mitä vaikutuksia ensi laukaus -tuotti; mutta voivotus-ääniä kuului. Toinen kerta laukastiin, ja kun -haiku vähän haihtui, nähtiin viholliselta kaatuneen paljon väkeä; -mutta sentään ei paennut. Aikaa ei ollut Suomalaisilla laahata; mutta -painetti ojennettiin siaan ja niin rynnistettiin alinomaa ampuvain -vihollisten päälle. Tämän piikki-muurin rynnistäessä harvenikin -vihollisen rivit, ja pian oli yleinen pako vihollisen ainoa apukeino. -Jo muita ennen oli vihollisen vartiakunnan päällikkö, kun häntä -herätettiin nukkumasta, hypännyt akkunasta ulos, niin nousnut -hevosensa selkään ja lähtenyt ajamaan tiehensä Jyväskylään, heittäen -kaikki siksensä. Lähtiessään oli hän virkannut: "lempo heitä vastaan -tapelkoon! Koettakaa mitä luulette voivanne! Minä menen." Tämän hänen -lauseensa kuulivat samassa huoneessa vangitut talonpojat edellisistä -kahakoista. He mainitsivat hänen olleen kovin leppyisän miehen ja -puhuneen selvästi suomea. Siitä päättivät muutamat ukot hänen olleen -Suomalaisen, joka ei tahtonut tapella kansalaisiansa vastaan, ehkä -oli vihollisen palveluksessa. - -Koivistossa oli vihollisilla paljon varoja: pitkiä pinoja mattoja -ja paljon muuta kalua; tässä olevan vartiajoukonkin paljoudesta voi -älytä siinä olleen joltinenkin määrä. Fahlander ei voinut ottaa niitä -mukaansa; mutta hän laittoi talonpojille sanan, että heti kohta -tulisivat noutamaan niin paljon vilja-varoja kuin suinkin voisivat, -"muutoin hän polttaisi kaikki tyyni ja saattaa huoneitakin mennä." -Pikaan tulikin talonpoikia, että kohta enin osa saatiin korjuusen. -Muutamia jäi korjaamaan itselleen talven-varoja, kun Fahlander -miehinensä läksi pois. Hän näet oli saanut tiedon, että 2000 -Wenäläistä oli tulossa Karstulasta, joita hän ei uskaltanut ruveta -vastustamaan, kuten ei sopinutkaan. Muassaan vei Fahlander 27 vankia. -Paikalle jäi 11 kuollutta ja 9 pahoin haavoitettua, joitten hautaa -maantien vieressä vieläkin matkaaville näytetään. - -Kun Wenäläiset tulivat toisna päivänä Koivistoon, rupesivat he -hakemaan varojansa; paikoin löysivät, toisin ei. Missä vaan löysivät -"knalleja", jauhokuleja, hatun-höyheniä eli muuta semmoista, siinä -polttivat talon paljoja juttelematta, ehkä oikeus oli asetettu muka -Koivistoon. Nyt vasta rääkkäykset ja vainoomiset alkoivatkin, ja -ne koskivat kaikkein ankarimmin Laukkaalaisia, ehkä heitä Walkolan -rymäkässäkään ei ollut kun muutamia Rautalammin rajakylistä. Ei sillä -hyvä, että veivät, söivät sydänmaistakin eläimet; rääkkäsivätpä -ihmisiäkin. Mikä ammuttiin, kuka pieksettiin kuoliaaksi, tai -hirtettiin eli muutoin tapettiin. Niin ottivat erään räätälimiehen, -jonka päästä lämmintauti oli ajanut hiukset, ett'ei vielä ollut -kerjennyt kasvaa uusia siaan, muuta kuin vähän tynkiä. He luulivat -häntä päästään kapinoitsiaksi tai sotamieheksi ja hirttivät hänen -vaan siitä syystä, ett'ei ollut tukkaa. Kun lämmintauti tänä kevännä -raivosi täällä, ja siis moni oli tukatonna, niin annettiin usealle -syyttömälle "katulhöppiä" (kujapieksoa), johon joita-kuita kuolikin. -Sotapäällikkö Jyväskylässä, Karabenskij, oli vielä hyvin järkevä -ja hellä-sydämminen mies, jonka tykö käännyttiin aina, kun aivan -selvää vääryyttä tahtoivat toiset viholliset tehdä; sillä vääryydet -mainitaan hänen aina rangaisneen ja kieltäneen, missä vaan näki -ja voi. Laukkaan rovastia semmoisissa tiloissa usein käytettiin -tulkkina. Rovastin mainitaan muutoinkin muutaman Wiaporista -palanneen everstin (Wadenstjernan) kanssa käyneen vierastelemassa -tämän säädyllisen Karabenskij'n luona, joka oli ollut hupaisimpia -seuramiehiäkin. - - - -V. - -Tapahtumia Keuruulla. - - -Hankkeet kodon ja perheen suojelemiseen olivat levenneet -Keuruullekkin. Klingspor'an kuulutusten johdosta koettiin täälläkin -tehdä vastusta mitä voitiin. Se aluksi jäi siltain polttamiseen ja -hävittämiseen, jott'ei vihollinen niin nopeaa voisi päästä kulkemaan -eikä kuormastojansa kuljettamaan. Tämmöistä tehtiin ehtimiseen -keväästä saakka. Luultavaa on, että olisi syntynyt tekoisempiakin -sotavehkeitä ja oikein riitojakin; mutta venäläis-kuulutusten -johdosta olivat kaikki ampu-aseet otetut ja annetut pois ja ko'otut -kirkon sakaristoon, joka siten muutettiin ase-säilyksi. Sen vuoksipa -ei ollutkaan hyvä ryhtyä vihollista suututtaviin vehkeisin; mutta oli -kärsivällisesti katsominen, miten elot vietiin, laihot tallattiin -taikka syötettiin hevoisille ja eläimet otettiin pois. - -Mutta eipä tätäkään kiduttavaa lepoa piisannut koko sodan aikaa, -sillä Keuruullakin ryhdyttiin vielä aseisin. Asian laita oli näet -tämmöinen. Jo ennen olemme nähneet, kuinka Wiaporin antaumisessa -sotaväki lähetettiin kotimaillensa, annettuansa aseet ja lupauksen, -ett'eivät enään taistelisi Wenäläisiä vastaan. Suomen sotilaat eivät -olleet ollenkaan mielissään koko pääsystänsä, varsinkin kun heidän -antaumisensa oli häpeällinen päällikköjen, amiraali Cronstedt'in ja -eversti Jägerhorn'in kelvottomuuden ja petoksen vuoksi. Päästyänsä -he aluksi kokivat levittää kaikenlaisia kulkupuheita linnan -antaumisesta ja muusta. He kuljeskelivat paikasta toiseen, etsien -mikä työtä, mikä muuta; tiukka sentään oli tänä aikana työstäkin, -kun ei kukaan ollut varma elostansa, hengestänsä ja maastansa sodan -vuoksi. Moni ei tahtonut palata kotopaikoillensakaan, jossa sodan -tiesi riehuvan, kun itse oli luvannut pidättäitä kaikista sotaisista -vehkeistä, joten karvaalla sydämmellä hänen ristissä käsin olisi -täytynyt katsoa, miten siellä sota raivosi. Sama väkisin otettu ja -antaumisen alakuloisuudesta ja surusta annettu lupaus saatti myös -monen pidätetyksi Suomen armeijasta. Kumminkin kävi tuo työtönnä -vetkuileminen monelle ikäväksi, ilkeäksi, jotta moni tuumasi -silloinkin, jotta "pakkolupa ei olekkaan mitään lupa" Ainakin yksi -joutilaana kulkeva joukko tuumasi niin; -- he näet useimmiten -vaelsivat joukottain. - -Tämä joukko ei ollut joutunut Jämsää edemmäs vielä Heinäkuun alussa; -he olivat Savon jääkärilöitä. Jämsässä näkivät erään kuormaston, -jota kuljettamaan otettiin Jämsäläisiä koko joukko, kun kuormasto -oli joltinenkin; sen muistellaan olleen 50 hevosen vedettävän. Ei -epäilemistäkään, että Jämsäläiset hyvin vastoin mieliänsä läksivät -ajamaan vihollisen varoja, kun tiesivät tapana olevan että samat -saivat usein vedättää kuormia niin kauas, jotta mies ja yhä useammin -hevonen jäivät semmoiselle matkalle ijäksi päiväksi. - -Kukatiesi samassa liitossa Jämsäläisten kanssa tai ainakin luottaen -heidän mieli-alaansa, jonka tunsivat, päättivät nämä jääkärit, -kun taas näkivät vihattuja vihollisiansa, tehdä heille vahinkoa, -jossakin karata kuormaston kuljettajain päälle ja ottaa varat -pois sekä lähettää Jämsäläiset kotiinsa. Tähän heistä näytti -Keuruu sopivimmalta paikalta, koska ei sielläpäin ollut vihollisia -Jyväskylää lähempänä. Sentähden läksivät he oikaisemaan Jämsästä -sen kappelin Kuivasmäen eli Petäjäveden kirkolle, sieltä sitten -taas tavallisinta tietä päästäkseen Keuruulle Pohjaslahden kylään. -Kuormaston oli kulku Korpilahden ja Jyväskylän kautta Keuruulle ja -sieltä pohjasempaan kulkevaa maantietä myöten; sillä kuormasto ei -pääsnyt kulkemaan siitä, josta jalkamies. - -Jämsästä lähtien jo olivat olleet talonpoikaisissa vaatteissa, jotta -vihollinen ei arvannut varoa mitään, varsinkin kun eivät näyttäyneet -muuta kuin joku sielläkään viholliselle; heitä oli noin 50 miestä. -Pohjaslahden kylään tullessaan näyttivät siis hyvinkin rauhallisilta -puetuksessaan. Lintulan ja Savonmäen taloissa sanoivat, mikä heidän -aikeensa oli, ja näiden taloin miehet suostuivat heitä auttamaan. -Heti mentiinkin pajaan takomaan miehistölle viikatteita, keihäitä ja -muita teräaseita niin paljon kuin ennätettiin. Saatuansa läheisempiä -tietoja seutuudesta, päättivät he sen paikan, lähellä Hoskarin -taloja, jossa maantie Jyväskylästä Keuruulle kääntyy lähelle järven -rantaa, parahimmaksi karata vihollisten päälle, kun tulevat. Tämä -paikka on vähäisellä harjun-tapaisella ja maantien mutkassa, jossa -varsinkin siihen aikaan kasvoi tien varrella tuuhea viita-metsikkö, -jonka takaa oli hyvä piilota siksi kuin otollinen aika tuli. Tässä -odottivat he päivää kaksi kuormaston tuloa, ollen varuillansa, pitäen -aina muutamia vartioimassa vihollis-kuormaston tuloa. - -Siten saivatkin pari tuntia ennen sen paikalle saapumista tiedon -kuormaston tulosta. Miehet kerkeästi juoksemaan viidakkoon maantien -mutkaan, ennenkuin viholliset tulisivat tämän paikan sivu pääsemään. -Täällä ei heidän kauan tarvinnut odottaakkaan. Kun kuormasto tuli, -hyppäsivät miehet väijyksistään. Wiholliset, joita oli 30 (?), -ottivat kovasti vastaan ensinnä; mutta tässä ei vähän auttanutkaan -panna vastaan. Jääkärit -- joukossa kenties Jämsäläisiäkin -- ottivat -heiltä pian kuormaston, kaataen vartiat saaduilla keihäillänsä ja -seipäillänsä, ett'ei jäänyt muuta kuin kaksi miestä jälelle, jotka -pahoin haavoitettuina juoksivat järveen, jossa ruo'on ja vesakkoin -suojassa piilivät kunnes vihollisensa lähtisivät paikalta pois. -Saatuansa kuormaston, antoivat jääkärit talonpoikain ottaa minkä -halusivat; osan veivät he Piilemän torppaan, neljänneksen päähän -tien poskeen Pohjaslahden kylästä. Itse läksivät asiansa toimitettua -kulkemaan metsiä myöten Saarijärvelle ja Karstulaan armeijaan, kun -kerran olivat ruvenneet uudellensa sotimaan. - -Mutta asia ei suinkaan kuormaston ryöstämisellä loppunut, päinvastoin -oli se vaan verinen alku-kuvaus nyt seuraaville surullisille -jälkinäytelmille. Järvessä säilyneet Wenäläiset näet olivat paenneet -ja pääsneet tuomaan tapahtumasta sanoman tovereillensa Ätsärissä ja -Alavuudella, jonne kuormaston oli määrä mennäkkin. Pohjaslahden enin -osa asukkaita pysyi huoletonna ryöstämisenkin jälestä, kun tuskin -kukaan oli ollut asiassa, eivät kaikki siitä tienneetkään, ennenkuin -se oli jo tehty; syynä oli tosin muutamilla, että olivat ainakin -aseitta kokeneet auttaa jääkärejä. Mutta heidän sentään tuli tili -tehdä kuormaston kohtalosta, varsinkin kun jääkärit olivat puetetut -talonpoikaisiin vaatteisin. Tämä kuormaston ryöstö oli tapahtunut -perjantaina Heinäkuun 8 p., ja jo seuraavana sunnuntaina, eli -Heinäk. 10 p. pölähti kirkkomäki vihollisia mustaksi: "oli silloin -Keuruullakin ihmisiä." Kun kansa tuon näki, ei useakaan uskaltanut -kirkkoon ollenkaan. Wesimatkalaiset Keuruunselän rannoilta, takaa -ja muualtakin, joita on täällä kirkossa muita enemmän, eivät -uskaltaneet ollenkaan veneinensä rantaan, vaan palasivat, kun näkivät -vihollisia niin paljon ja ajamassa kiljumassa sinne tänne mäellä, -ehkä olivat itsekin aivan syyttömiä ja tuskin olivat kerjenneet -saada vihiäkään koko kuormaston ryöstöstä Hoskarin lähellä. Niin -kutsuivat kellot turhaan ihmisiä Jumalan palvelukseen. Ainoastaan -muutamia oli käynyt kirkkoon, ja pappikin, Rovasti Erland Rosenbach, -oli käynyt alttarille; mutta Wenäläisiä tunki rähisten paljon -kirkkoon, että hänen täytyi keskeyttää saarnansa ja lopettaa alotettu -Jumalan-palvelus. - -Palaavat kirkkomiehet toivat Pohjaslahteen sanan, että nyt oli -vihollisia tullut kostamaan kuormaston ryöstöä Pohjaslahtelaisille. -He kyllä tiesivät useimmat itsensä aivan syyttömiksi; mutta eihän -se auttanut. Tuskin pääsivätkään pakoon, jättäen kiireissään hengen -pelastuksen vuoksi vihollisen jättöihin talonsa kaikkine kaluineen, -karjoineen omaisuuksineen, ennenkuin vihollisia vielä näkyi kylässä. -Nähdessänsä talonpoikain paon, kiiruhtivat he mitä voivat rantaan -sitä estääksensä. Kun eivät kerjenneet, ennenkuin pakolaiset olivat -pääsneet veneisinsä, niin ampua paukuttelivat rannalta heidän -peräänsä, kuitenkin tekemättä tiettyjä vahinkoja. Kuka asukas ei -ennättänyt pakoon, se kiinni. Nyt pistivät he, useimpain asukasten -pakoon päästyä, Ollilan ja Hoskarin talot palamaan kaikkine -päivineen; sitten palasivat nämäkin pappilaan. - -Täällä oli raivottu, miten vaan voitiin. Kirkko oli häväisty; vanha, -kaunis ja kallis kalkki rosvottu, messu-kasukat olivat otetut -satulain alaiseksi; ruumiista oli käsivarret murrettu ja tehty -ilkeyttä, mitä vaan ajatella voi. Tuumana oli heillä ollut polttaa -koko kirkko; mutta syystä tietämättömästä ei siitä tullut mitään. -Sitä vastoin ruvettiin rovastia rääkkäämään. Jo ennenkin olivat -viholliset katselleet häntä karsain silmin, varsinkin talonpoikain -ruvettua siltoja ja rumpuja hävittämään; sillä talonpoikain liikkeitä -luulivat aina herrasmiesten todenmukaisiksi töiksi. Senpä-tähden -häntä jo viikon päivät tätäki ennen oli pidetty vartiain silmättävänä -omassa kodossansakin, ehkä oli kaikkiin epäluuloihin aivan syytön, -jos mielensä ei kallistunut toiselle puolenkaan ja hän oli kokenut -pysyä puoltamatta kumpaakaan. Joka tilaisuudessa oli hän kokenut -käskeä ja neuvoa asukkaita alallansa olemaan, koska muka toista tai -toista puoltaminen voisi olla seurakunnalle onnettomuudeksi vaan. -Tosin häneltä ei suinkaan ollut puuttunut uskallusta ja kykyä, vaan -kaikissa muistellaan häntä vieläkin niinkuin erinomaisen toimeliasta -ja seurakunnastansa huolehtivaa kirkkoherraa. - -Pidellen Rosenbach'ia kaikin puolin pahasti, läksivät viholliset -kuljettamaan hänen pois kotoansa. Hän sidottiin lujasti kärryin -aisaan ja sai niin juosta hevosen rinnalla. Ajaja ruoski häntä -yhtä paljon kuin kiirehdittävää hevostansakin, ja sitä pait sai -hän kuulla ja pitää hyvänänsä kaikenmoisia pilkkasanoja. Näin -juoksutettiin häntä yhtä mittaa useampia peninkulmia, kunnes rovasti -raukka rääkkäyksestä ja juoksusta vaipui maahan. Kun ei rovasti -enään jaksanut juosta, vaan alkoi venyä hevoisten jaloissa, täytyi -heidän antaa hänelle kärryt ja niin viedä häntä, minne lienevät -aikoneetkaan. Mutta totta tämä rovastin kulku näytti heille hyvinkin -kadehdittavalta, kun rupesivat taas ajattelemaan keinoja miten saada -hänen tilansa surkeammaksi. Pedot keksivätkin kantaaksensa tervaksia -maantielle kärryin alle ja siihen pistää valkea. Tämän valkean -antoivat he palaa, kunnes tuli poltti jo reijän kärryin lautoihin ja -savu sekä liekki niiden läpi alkoi nousta rovasti raiskan ympäri ja -alla. Eivät toki paistaneet häntä siihen, enkä tiedä kuinka kauas -heidän riettautensa julkeni mennä julmuudessa. Samalla matkalla -riisuivat hänen jo palasiksi ja rääpäleiksi revityt ja hakatut -vaatteensa hänen yltänsä ja panivat hänen muurais-mättääsen. Ehkä hän -koki rukoilla armoa, se ei auttanut; vaan hänen piti sinne kärsimään -eläintenkin kiusauksia. Näin rääkättynä, juosten kasakka-hevosten -rinnalla ja jakaen niiden kanssa pampulla pieksäntää, joutui hän -Jämsään. Täällä sai sen aikuinen kirkkoherran-viran toimittaja Londén -(?) kuulla hänen sanomattomista kärsimisistänsä ja toimitti että -tämä syytön rovasti raukka vihdoin päästettiin irroillensa ja sai -luvan palata Keuruulle. Monikin on tarkkaan tietävinänsä, että vasta -rahan lunasteella saatiin viholliset mieltymään vähänkään ihmisiksi, -ja myös rahan sanotaan ihastuttaneen heitä niin, että kerrassaan -vapauttivat hänen; en sentään voi väittää kummallekkaan päin. Se vaan -on varmaa, että Londén'in valittamisesta Rosenbach pääsi irti ja sai -häneltä palatessaan kotiinsa myös eheitä vaatteita. Hänen paluunsa -ei ollut meno-matkaa paljoa parempi; sillä nytkin juoksuttivat -häntä kasakka-hevostensa välissä, ja antoivat hänen kärsiä samoja -moiskimisia, joilla aina hosuivat hevosiansa; ruokaa ja juomaa tuskin -annettiin nimeksikään. - -Kotiansa Keuruulle palattua oli hän näistä hirveistä rääkkäyksistä -luonnollisuuden mukaan jo kadottanut järkensäkin, jott'ei tuntenut -ketään, ei kotoaan, ei tuttujansa eikä palkollisiansa: "Wenäläiset -toivat häntä niinkuin luontokappaletta." Hän asettausi portaille, -joiden eteen hänen tuojansa irroittivat hänen köysistänsä, ja rupesi -mielipuolena kovalla äänellä saarnaamaan Babylon'in vankeudesta, sen -kurjuuksista ja muista semmoisista. Kun kodostansa paennut ja tämän -aikaa paossa ollut Ollilan isäntä kuuli hänen tuoduksi ja hänen -viheliäisen tilansa, läksi hän rovastiansa noutamaan pakopaikkaansa, -koska pappilasta oli eläminenkin supi hävitetty. Häntäkään ei rovasti -raiska tuntenut aluksi; mutta Ollila tarttui vain tämän vastahankaa -vetävän ja vihollisten ahdistettavana itseänsä luulevan Rosenbach'in -käteen, talutti veneesensä ja souti hänen Kissen kylään, puolentoista -eli kaksi peninkulmaa kirkolta Keuruunselän ta'a, jossa perheinensä -siten eli paossa. Hyvän hoidon alla ja ihmisten holhottavana -tointui hän piankin, jotta vielä rupesi pitämään kirkonmenojakin. -Talven tullessa muutti hän Ollilan siivon ja kohteliaan väen kanssa -muutamaan Ollilan riiheen, joka toisen huoneen kanssa oli jäänyt -palamatta. Siellä niin ahtaalla elivät koko talven, kunnes kesä toi -uusia aikoja ja uusia toiveita. - -Kirkon rosvominen, rovastin kahlehtiminen ja Hoskarin sekä Ollilan -poltto tapahtui sunnuntaina, Heinäk. 10 p. Heti samana päivänä -oli myös asetettu sota-oikeus eli oikeimmin sota-tuomiokunta -- -sillä oikein se ei käyttäinyt eikä tuominnut. -- Tätä oikeutta ja -tutkimista varten otettiin kaikki kiinni, jotka suinkin saatiin. -Papin syyllisyyden määrääminen -- ei tutkiminen -- otettiin -ensimäiseksi käsille, ja sitä varten pantiin kaikki palkkaväki sekä -kiinni että tunnustuksille, ja kasakoita lähetettiin pyytämään -säikähtyneitä vieraita-miehiä. Rovasti kun oli syytön, niin -heidänkin oli paha saada ketään tunnustamaan hänen päällensä mitään, -jonka vuoksi viholliset tutkiat pieksivät monen pahanpäiväiseksi. -Sanotaanpa heidän saaneenkin erään miehen tunnustamaan väärin -rovastin päälle, että hän muka olisi yllyttänyt siltoja polttamaan ja -kuormastoja ryöstämään. Siinä olivat nyt pieksännällänsä saaneet sen, -minkä toivoivat ja parempaa todistusta eivät he ollenkaan tarvinneet. -Rovastin sitoivat he siis, niinkuin pääkapinoitsian, kaivon vintin -pylvääsen, laittoivat pilkan hänen rinnoillensa ja kaksitoista -kiväärin suuta määrättiin ojennettavaksi häntä ampumaan. Ammunnasta -ei siltä tullut mitään; mutta rääkäten, kuni äsken näimme, veivät he -häntä Jämsään. - -Pait pappia joutui monta muutakin tuomittavaksi, joka tässä oli sama -kuin tutkittavaksi; sillä kun ei saatu tunnustamaan pieksännällä, -niin ei pidettykään todistuksista aivan paljoa lukua. Tunnustusta -ja todistuksia oli vaikea saada, kun moni oli syytön kuormaston -ryöstöön, useimmat eivät koko tuumista olleet saaneet vihiäkään -ennen sen tapahtumista ja nuo harvat syylliset olivat pääsneet -melkein kaikki pakoon. Ensimäisiä tuomituita oli eräs vanha sotamies -Ovist, joka tuomittiin hengiltä pois. Hän näet asui samassa Piilemän -torpassa, jonne oli viety osa kuormastoa, ehkä hän ei ollut koko -Hoskarin rymäkässä. Kaikki paikat viholliset nuuskivat ja näkivät -kavioin ja pyöräin jälkiä vievän metsään, Piilemän torppaan, -jonne tultuansa tapasivat Ovistin päivällisellä syöden knallia, -joitten luulivat jostakin tuntomerkistä olevan omasta ryöstetystä -kuormastostaan. Sen vuoksi veivät tään vanhan mies-paran pappilaan, -jossa hän heti tuomittiin hirtettäväksi. Niin tehtiinkin, ja Ovist'in -ruumis sai kauan raatona rippua vahvasta petäjän oksasta Hoskarin -tykönä, jossa kuormasto oli ryöstetty, kunnes hiljemmin kesällä -muutamat talonpojat uskalsivat ottaa raadon alas tien vierestä, -ilkeänä näkönä matkaaville olemasta. - -Saman itsepäisen tuomiokunnan uhriksi joutui myös kolme -talon-isäntää, Tuomas Lintula ja kaksi Mäkelää, jotka viimeiset -olivat ihan syyttömiä. Lintula yksin oli syypäitä; sillä hän oli -ottanut Savon jääkäreitä vastaan, heidän ryöstämään tultua ja -auttanut heitä. Hekin lähetettiin juoksemaan etelämmäs hevosten -rinnalla; mutta kun väsyivät, annettiin heille kärryt. Heitä -ei rääkätty läheskään niin paljon kuin rovastia. Kun tulivat -tuolle puolen Jämsää, Längelmäkeä kohden, sattui Lintulan vartia -nukahtamaan. Lintula, sukkela mies, päätti käyttää silmänräpäystä, -veti vartiansa miekan hiljaan tupesta ja kihnutti sillä köytensä -poikki. Tehtyänsä sen, tarjousi hän myös vanki-tovereinsa köysiä -katkomaan, mutta kumpanenkin Mäkelä eivät epätoivoissaan antaneet -katkoa rihmojansa, eivätkä alakuloisuudessaan tahtoneet paetakkaan; -"mitä me", sanoivat he, "siellä te'emme, kun ovat polttaneet -talomme, kun karjamme on hävitetty ja perheemme sekä muu hukassa?" -Lintulankaan ei ollut aikaa kanan viivytellä, jos mieli ei vartiaa -herättää ja hänen ehkä paikalla tulla ammutuksi. Siis pujahti -hän metsään, sanottuansa jäähyväiset toivottomille, syyttömille -tovereillensa; sitten hän piileskeli pakopirteissä ja muissa -syrjä-majoissa, kunnes asiat siksi muuttuivat, että hänkin uskalsi -tulla ilmoihin. Mäkelät menivät ja jäivät niin sille tielle, ett'ei -heitä onnettomia sen kauemmin ole kuulunut eikä näkynyt. - -Seuraavana sunnuntaina, Heinäk. 17 päivänä, poltettiin Pohjaslahdella -kaikki edellisnä pyhänä polttamatta jääneet talot, ett'ei jäänyt -mitään asuinhuonetta; vaan joku lato-paha tai riihi jäi edemmäs -pelloille yksin ja kamottavina seisomaan hävityksen keskellä. -Poltettujen taloin luku oli yhdeksän, joiden joukossa oli muutama -töllikin. Näiden täten kodottomiksi jääneiden perheitten täytyi tämä -kesä ja tuleva talvi asua kaukaisissa sydänmaan-kylissä, järvein -takana ja Keuruunselän etäisimmillä saarilla, kunnes ajat hiukan -paranivat ja he vähitellen rupesivat kykenemään itseksensä omia -asumia uudesta hankkimaan. -- Kauan muistellaan täällä vielä tätä -sotaa nimellä "vihakesä", "ryssäkesä". - - - -VI. - -Kahakka Alahärmässä. - - -Sunnuntaina Heinäkuun 10 p. laittoi Alahärmän lautamies Juhana -Filppula seurakuntansa talonpojille sanan eli kentiesi oikeimmin -käskyn ottaa aseet käsiinsä ja käydä vartoimaan vihollista vastaan -Heinäjoen pohjois-puolelle, sille kohdalle, jossa maantie kulkee -yli joen ja koski on varustettu kulkua varten. Moni sanoo hänen -tehneen sen vaan omasta päästänsä; ehkä toiset väittävät erään -herrahtavan miehen tulleen käskyn kanssa Lapualta, josta majuri -Ehrenroth'in edellisnä perjantaina oli täytynyt vetäitä Alahärmän -läpi pääjoukkoon Uudessa Karlebyy'ssä; -- hänen vetäymisestään ovat -joen pohjois-puolella olevat patteritkin, joita vielä näytellään --. -Kyllä eivät kaikki totelleet käskyä; mutta ne, jotka aikoivat tulla, -tulivat heti sanan saatuansa. Näitä oli parikymmentä miestä, joiden -joukossa oli muutamia Ylihärmäläisiäkin. Nämä rupesivat vartioimaan -sunnuntaina jälkeen puolenpäivän joki-töyräällä, kukin kerskaten -kunnostaan ja aseistaan, vaikka usealla oli vaan viikate vihollisen -kivääriä vastaan. Mainittavaa on, että lautamies Filppula itse, asian -oikea toimeen-pania, ei ollenkaan tullut saapuville, ehkä uhkasi -"hirttää muut oman porttinsa päälle", ellei mies kustakin talosta -läksisi vartioimaan. Hyvin pitkälliseksi eivät liene aikoneetkaan -tätä vartioimistaan, kun ei kenelläkään ollut muassaan evästä, eikä -ampuvaroja tuskin kolmeksi laahingiksi kullakin, eikä toisilla ollut -muuta kuin se mikä tullessa pyssynsä piipussa. Myöskään eivät olleet -erinomaisen tarkkoja vartioimisessaan, vaan päästivät riitelemättä -ihmisiä kulkemaan lauttapaikan yli sekä Kauhavalle ja Lapualle että -sieltä taas Uuteen Karlebyy'hyn. Tämän huolettomuuden seuraukset -eivät viipyneetkään kauan näyttäimästä. - -Joku matkamies näet oli puhunut Kauhavalla tästä talonpoikain -vartioimisesta ja rinnustus-tuumista. Tämäpä puhe levisikin pian -ympäri Kauhavaa, että se tuli tutuksi siellä oleville vihollisen -vartiajoukoillenkin. Sentähden läksikin sieltä kasakka kuin noidan -nuoli Lapualle, päällikölle kertomaan asiata. Tämä majuri (?) oli -juuri murkinalla rovastissa, kun muutama upsieri astui sisään -hänelle kertomaan kasakan sanomia. Heti hyppäsi majuri ylös, heitti -syömisensä siihen ja antoi muutamia käskyjä. Nyt ruvettiin rumpuja -rämistämään ja pillipiiparit kävivät puhaltamaan. Kohta oli väki -aseissaan, joista majuri valitsi sata jalkamiestä ja viisikymmentä -kasakkaa, jotka hän lähetti ynnä muutaman vähemmän tykin marssimaan -Härmään. - -Tällä aikaa oli muutamia talonpoikia tunkenut Pesolan kylään, noin -neljänneksen päähän Pirin jo mainitusta lauttapaikasta. Kun siellä -ollessaan saivat kuulla kasakoita olevan tulossa, niin päättivät -paeta Pirin lauttapaikan toiselle puolen. Lossi tai lautta sattuikin -olemaan samalla puolen, johon he sukkelaan hyppäsivät ja pääsivät -niin pakoon ennenkuin vihollinen tuli. Mutta yksi mies, joka ei -jaksanutkaan juosta niin nopeaa, ei ennättänytkään lossiin ja jäi -toiselle puolen, jotta heti jälestä tuleva vihollinen sai nähdä -hänestä vilahduksen, ennenkuin pääsi lymyämään laihopeltoon. Sekä -huoneiden takaa, solista ja muista paikoin kokivat hakea häntä; -toiset ajoi peltoakin ristiin rastiin; mutta häntä ei löytynyt. Häntä -haettaessa, voinee jokainen arvata miehen hädän ja pelon. - -Kuu vihollisen vähän jälempää tullut jalkaväki oli saapunut, -asetettiin se huoneitten soliin ja nurkkain ta'a suojaan. Sieltä -he alkoivat tuiman ammunnan toisella rannalla seisovia talonpoikia -vastaan, jotka luoti-pyssyillänsä kokivat vastata. Talonpojista kyllä -kuului kuulain outo sohina kamalalta; mutta kuitenkin ampui se, -kellä pyssy ja varoja oli vastaan, ehkä harva luoti ehti toiselle -rannalle, kun väli oli niin pitkä. Kun kuulat ja ruuti loppui, täytyi -talonpoikain juosta pakoon männikköön. Heidän täällä juostessa, -katketa rusahteli mäntyin latvoja ja oksia heidän päällensä, ehkä -vahingoittamatta. Pakoon päästyänsä rupesi jokainen soimaamaan -toistansa pelkuriksi, kunnes yksi ratkaisi riidan, kehuen "sitä -rohkeimmaksi, joka huonoin juoksemaan", joilla sanoilla riitakin -raukesi nauruun. -- Tässä kahakassa ampuivat viholliset Elias -Filppulan rinnasta läpi, että kuula pysähtyi selkärankaa lähelle, -nahan alle; siltä se ei ollut sen vaarallisempi, kuin että armeijan -sotatohtori otti sen pois ja paranti miehen, josta sitten Suomen -upsierit ja väestö hyvin suositteli häntä. - -Wenäläiset kun näkivät talonpoikain pakenevan, pyrkivät toiselle -puolen jokea; mutta lossi oli poissa pohjoisrannalta. Siksi -komennettiin muutama kasakka jokeen, uiden sitä sieltä noutamaan. -Kasakka pääsikin onnellisesti yli ja toi lossin, johonka vihollisia -astui päästäksensä pohjoispuolelle, jossa uhkasivat polttaa sekä -kirkon että talot ja tappaa kaikki, jotka saisivat käsiinsä. Mutta -samassa tuotiin esille eräs torpparin vaimo, Maja Jungell, jolta -rupesivat tinkimään missä Suomalainen sotaväki olisi. Ämmä ei -ollutkaan arkoja akkoja, vaan valhetella pöläytteli heille minkä -mitäkin ja sanoi muun muassa sen etujoukkoin ei olevan neljännestä -etäämpänä ja että talonpojat vaan luottaen heidän lupaamaan apuunsa -olisi uskaltaneet vastustaa ja nyt kaikki paenneet sen luoksi. -Siitä tuli semmoinen hätä vihollisille, että paikalla pyörtivät -takasin, vieden tykkinsä muassansa, jota heidän ei tässä tarvinnut -käyttääkkään. - -Kaikki tämä tapahtui päivän tuskin noustua maanantaiaamuna, ja -nyt pakenivat viholliset aamupuhteella, viivyttyänsä kotvasen -lossin saamisessa ja muissa toimissa. Jo Pirin kylään tullessaan, -olivat Pesolan kylässä vuoteiltaan herättäneet kaksi kaikista -sotatuumista ihan tietämätöntä miestä, kumpikin taloin isäntiä, jotka -ensivihoissaan jo pistivät keihäillänsä kuoliaiksi. Kolmas isäntä, -Kaarle Pesonen, oli sattunut olemaan ulkona käymässä, kun kasakoita -ajaa karahutti kartanolle ja kävi häneen käsiksi. Hän, suojellakseen -itseään, otti puuta mitä sai ja hosui sillä ympärinsä, moksuttaen -useampaa vihollista aika lailla; mutta vastarinta ei tässä auttanut: -viholliset voittivat hänen, yksinäisen miehen. Sitten päästivät he -hänen irti. Oliko hän nyt vapaa? Oi surkeaa vapautta! He päästivät -hänen vaan vähän edemmäs ja ajoivat sitten hevosinensa hänen -päällensä ja polkivat niin hevosen kavioilla syyttömän mies-paran -aivan kuoliaaksi. Nytkin palatessaan näkivät näissä kylissä ihmisiä -pelästyneinä juoksevan sinne tänne hakien piilopaikkoja. He nyt -niitä pyytämään vangeiksensa. Wankeja saivatkin useampia, jotka -vietiin Lapualle. Täällä pidettiin heitä salvattuina riihiin ja alati -uhattiin tappaa heidät välistä ampuen, välistä hirttäen, välistä -paistaen ja miten milloinkin. Semmoisessa hengen hädässä ja tuskassa -heitä pidettiin melkein ruuatta ja juomatta seuraavaksi tuorstaiksi, -jolloin Adlercreutz ja Döbeln karkoitti kenraali Rajevskijn Lapualta, -hänen hyvistä varustuksistansa. - -Syksyllä polttivat Wenäläiset, uljaan von Döbeln'in heitä taas -löylytettyä Juuttaassa Syyskuun 13 p., koko Pirin kylän, kun -pakenivat, ett'ei takaa ajavat Suomalaiset pääsisi muka niin nopeaa -heidän perässänsä. Tämä kuitenkin oli varsin joutavata, kun heillä -ensinnäkin olisi ollut leveä joki yli tultavana, ja he sen yli -päästyänsä paljoa viipymättä olisivat voineet kiertää koko palaneen -Pirin kylän. - - - -VII. - -Kahakka Kantin keskievarissa. - - -Wenäläiset lähettivät Waasan kaupungin ryöstöstä ja saman kaupungin -seuduilta saatuja jyvä- ja jauhovaroja muille eteläisemmissä osissa -maata oleville sotajoukoillensa. Tämän kuormaston muistellaan -olleen 70 hevosen vedettävän, ja sitä varten olivat nimismiehet -muutamat myöten, toiset vastoin tahtoansa, ko'onneet hevosia -läheisimmistä seurakunnista. Heinäkuun 17 p. tuli tämä kuormasto -Kauhajoelta Karvian kappeliin, joka nykyään on Kankaanpään -pitäjästä; Karvialaisten oli nyt laittaminen se edemmäs. -Kuormastossa oli 12 kasakkaa ja noin 50 jalkamiestä vartiaväkeä, -paitsi kuormastoa kuljettavat talonpojat, jotka tähän aikaan eivät -olleet luotettavimpia venäläis-varain suojelioita. Karvialaisetkin -olivat kokouneet määräajaksi; mutta ei hevosinensa, vaan enimmäksi -seipäinensä Kantin keskievariin, jossa viholliset aikoivat -muuttaa hevoisia. He näet olivat Kauhajoella vähän ennen saaneet -sotamarsalkki Klingspor'an nimeen kirjoitetun yllytyskirjeen -kuormaston ryöstöön. Heidän ei kirjeen mukaan tarvitsisikaan muuta -kuin vähän viivytellä vihollisia, kunnes Suomalaista säännöllistä -sotaväkeä ehtisi tulla kuormastoa oikein ottamaan pois: se muka -tulisi tuossa tuokiossa Kanttiin. Tämän kirjeen tekiäksi luullaan -Knuuttilan herraa Kauhajoella Gustaf Inberg'iä,[31] jonka sanotaan -lähettäneen samanmoisia joka naapuri-seurakuntaan. Että kirjeitä -oli samanlaisia lähetetty muuallekin, tahtoo sekin todistaa, että -tätä puheena olevaa kuormastoa ryöstämään kokousi Kanttiin miehiä -Isolta-joelta, Honkajoelta ja Parkanosta, pait Karvialaisia. Waan -harvalla heilläkään oli pätevämpiä aseita tai pyssyjä; mutta he -siitä vähän pitivät lukua, kun heidän ei muka tarvinnutkaan muuta -kuin vähän viivytellä vihollista. Näitä kirjeitä lennättämään oli -Kauhajoelta laitettu useampia ratsumiehiä, joitten täytyi ajaa aika -vauhtia, jos mieli kaikkein ei myöhästyä ja kuormaston ennättää sivu -Kantin. - -Kauhajoen tietä Nurmijärveltä tulevaa kuormastoa vastaan läksi -Kantista kolme ratsumiestä tarkastamaan, jos ei hätyyttämään sieltä -tulevia Wenäläisiä; kaksi näistä oli Kantin talonmiehiä ja kolmas -oli kirjeentuoja, Tobias Kiviluoma nimeltään. He ratsastivat noin -kuusi neljännestä Nurmijärvelle päin tätä ikävää Hämeenkangasta, -kunnes pysähtyivät muutaman nevan eteläpuolelle. Sen pohjois-rannalla -olevalta mäeltä näkivät kohta laskeuvan sotaväkeä. Eivät ensinnä -tienneet oliko se luvattua Suomalais-väkeä vai vihollista, kunnes -hevosmiehillä näkivät olevan keihäitä kuni ainakin kasakoilla ja -muutoinkin kasakan hankkeet. Miehet arvelivat hetken pysyä vaan -paikoillaan ja sanoa kasakoille, että he toivat hevosia kuormastoa -varten; mutta päättivät sitten paon paremmaksi. Ennenkuin sieltä -läksivät ajamaan pakoon, pistivät maantien poikki olevan ojan-rumpun -palamaan. Rumpua sytyttäessä meni aikansa ja kun heidän ja kasakkain -väli ei suurin ollut Wenäjän virstaa pitempi, pääsivät kasakat heitä -lähemmäs. He kyllä kokivat ajaa aika vauhtia, mutta kun kasakat -aina lähestyivät, niin eivät enää uskaltaneet ajaa tietä myöten, -mutta poikkesivat metsään, ajettuansa tietä virstan verran. Sitä -ennen olivat kasakat jo saavuttaneet Kauhajokelaisen, jolla oli sekä -huonompi että matkasta väsyneempi hevonen. Hänen tappoivat siihen -ampuen ja sapeleilla, piikeillä tuhansiksi palasiksi hakaten. Jolla -kasakoista paras hevonen, se oikaisi taas niiden kahden toisen -kimppuun, pysähdyttyänsä räpäyksen Kauhajokelaisen ympärillä; --- palama ojan-rumpu näet ei ollenkaan voinut estää hevosmiehiä -pääsemästä. Pakenevat Kanttilaiset ajoivat muutamaa mäkeä alas -keitaalle, jonka ranta oli parin kolmen sylen levyiseltä varsin -vetelää. He, jotka tunsivat paikat, tiesivät kyllä mistä ja miten -ajaa kiireissäänkin; mutta heitä takaa ajava innostunut kasakka ei -arvannut päältäpäin rahkaista, vaan alta hyvin liejua nevanrantaa -mitenkään vaaralliseksi, vaan ajaa hurotti täyttä laukkaa mäkeä alas. -Mutta samassa kun tuli keitaan rannalle, kaatuivat hevonen ja mies, -sekä tulon nopeudesta että suon vetelyydestä. Sepä olikin miesten -onni; sillä eivät olleet enään edempänä paria kolmea syltä jälestä -ajavasta kasakasta, kun se kaatui suohon. -- He siitä sitten edemmäs -ajamaan; mutta eivät uskaltaneet enään lähteä Kanttiin, vaan pyrkivät -kaiketi toisaalle syrjä-taloihin; sen enempää eivät enään joutaneet -katsella kaatuneen eikä muiden kasakkain perään, asetonna kuni -olivat, vaan pakenivat onnellisesti. - -Tästä kasakat jälestä tulleen kuormaston kanssa vaan matkustivat -edemmäs Kanttia kohden, ollen aina varuillansa. Kauhajoelta saakka -olivat tulleet varsin varovaisesti, sillä heitä olivat talonpojat -hätyyttäneet siellä, kokien ryöstää koko kuormastoa, joka yritys -ei kuitenkaan onnistunut. -- Tämän kuormaston ryöstö-yrityksessä -ja muutaman toisen ryöstämisestä saikin Kauhajoki kärsiä -kielin kertomattomia poloja, joista kuitenkin jo ennen muut -ovat vaikeroinneet ja jotka eivät kuulukkaan tähän. -- Kantin -pohjois-puolella olevasta sillasta tapasivat Wenäläiset sinne -tultuansa moniaita palkkia sillan kannesta revityksi pois; mutta -hyvin oppineine hevosineen he helposti hyppäsivät yli tämän vähäisen -esteen, hämmästykseksi talonpojille, jotka älyttömyydessänsä luulivat -jo tämän repimisen auttavan eivätkä repineet koko siltaa auki, joten -he itse olisivat ehtineet päästä pakoon. Säännöllistä luvattua väkeä -ei ollut odottamistakaan; sillä se ei tullutkaan Nurmijärveä edemmäs. -Tätä luvattua ja pari tuntia vihollisten Nummijärveltä lähdettyä -sinne tullutta apu-miehistöä johdatti katteini Uggla, joka taisi -senvuoksi palata, kun luuli Nurmijärvellä olevan vihollisella aika -ison miehistön.[32] Mitenkä hän voi saada tämmöisen tiedon, on vaikea -arvata, varsinkin kun oli juuri asian alkain laitettu Kauhajoelta -Kanttiin sana rahvaalle, että ryhtyä aseisinsa, juuri tätä kuormastoa -ottamaan tai viivyttelemään. Kukatiesi Uggla oli ainoastaan -tietävinään; ehkäpä sentään joku olisi voinut tuoda hänelle vääriäkin -tietoja. - -Talonpojat kun näkivät tehtyin esteittensä mitättömyyden ja -ennestäänkin vihaisten kasakkain rohkeuden, peljästyivät, semminkin -kun olivat tulleet aseitta eivätkä kukatiesi moni uskoneet koko -asiasta totta tulevankaan. Siis heittivät he seipäänsä yksi sinne -ja toinen tänne. Neljä talonpoikaa eivät ennättäneet tuon ampuvan -ja hirveällä nopeudella lähestyvän, innoistaan kiljuvan vihollisen -jaloista; heitä hirmuisesti viilleltiin ja leikeltiin sapeleilla ja -miekoilla, kunnes vihdoin keihään pistännällä murhattiin. Yksi näitä -oli jo vanha ja tutiseva äijä, jonka sydämmellä vielä oli nuoruuden -jäykkyys, joka tahtoi olla joukossa, kun jotakin oli tehtävänä. -Hän sekä yksi toinen olivat Karvialta, yksi oli Honkajoelta ja -neljäs Ilmajoelta. Paitsi näitä tässä murhattiin jo mainittu -Kauhajokelainen, sekä samalla yksi kuormaston kuljettajia, joka -pyrki pakoon, kun näki toisia tapettavan. Toiset talonpojat pääsivät -pakoon mikä minnekin. Kuormasto läksi täältä itse otetuilla hevosilla -kulkemaan edellensä Tamperetta kohden. - -Koko sota-ajan oli Kantin keskievari sittemmin jonkun vartiajoukon -majana; heitä oli tavallisesti 25 miestä. Ne söivät kylän karjat ja -hävittivät paossa olevien talonmiesten elämisen. Ehk'ei rahvas enää -uskaltanut hätyyttää julkisesti heitä, niin oli usein kahden-kesken -riitoja, joissa aina tavan-takaa vihollinen heitti henkensä; mutta -kun ei ollut näkiää, niin kaivettiin ruumis maahan ja koko asia jäi -kaipailemiseen. Samoin kuoli hyvin monta vihollista, useimmissa -paikoin koko maassamme, metsän ja sydänmaan yksinäisyyksissä, joissa -ei toista todistamaan kykenevää vihollista ollut. - -Warsinkin kävi monen niin, joka uskalsi liian syrjä-kyliin -rappaamaan. Heidän luultiin sitten eksyneen, väsymisistä, haavoista -tai taudeista nääntyneen ja kuolleen. - - - -VIII. - -Kahakka komppania-lakealla Ruovedellä.[33] - - -Heinäkuun 24 p., joka tänä vuonna sattui sunnuntaipäivälle, oli -tapeltu Kauhtuan sillan luona, ja vältvääpeti Roth oli samassa -ottanut Wenäläisiltä veneillä kuljetetun varaston. Saatuansa -vihollisen tavaran käsiinsä, möi Roth osan huutokaupalla, jakoi -toisen talonpojille. Wenäläisten patikoitua matkoihinsa, ja hänen -sen tehtyänsä, läksi hänkin pois, niinkuin hänen tapansa aina oli -äkkiä tulla ja yhtä äkkiä kadota teille tietämättömille. Wiholliset, -jotka eivät menneet kauas, palasivat jälleen, kun näkivät Roth'in -joukkonensa kadonneeksi taas vähäksi aikaa. Ruoveden kirkon seutuihin -asettivat he Ritoniemen taloon pari sataa miestä vartiaväeksi. -Nämä tässä majailiat viholliset pitivät aina tarkastusmiehiänsä -Matamäellä ja Ritoniemen ulkohuonetten katoilla, josta he varsinkin -voivat nähdä, jos vihollinen tulisi pohjois-tietä. Roth, joka -päätettyänsä Kauhtuan kahakan mieltänsä myöten, oli vetäinyt -Wisuveden ja Tarjanteen vesille, sai kuulla vihollisia taas olevan -Ritoniemessä ja päätti joukkonensa hätyyttää niitä sieltä. "Puolen -toista viikon" kuluttua Kauhtuan sillan rymäkästä, ryhtyi väsymätön -Roth hankkeisinsa. Tultuansa Ruovedelle, lähetti hän enimmän -osan miehiänsä sitä varten kapraali Kortman'in johdossa veneillä -Mustalahteen, jossa piti heidän astua maalle ja marssia sieltä -Peskan, Mustajärven, Kankaan ja muiden taloin kautta kirkolle, jossa -vihollisia oli. - -Mustalahden kylään tultuansa vaativat jokaista, jonka tapasivat -kotosella, lähtemään joukkoonsa. Monta ottivat puoli-väkisin ja -kaikkia vaatiessaan lähtemään, lisäsivät aina tuon mokoman uhkauksen: -"ku ei lähtene, se hirtetään oman porttinsa päälle." Siten saivatkin -joltisen joukon miehiä mukiinsa, jotta heitä kaikkiaan nyt voi olla -saman verta kuin vihollisiakin. Luonnollista on, ettei näilläkään -hetikään kaikilla ollut aseita päteviä, kun ei Roth'in väelläkään -ollut antaa pois; seiväs kävi kalusta yhdelle, viikate toiselle ja -mikä millekin. - -Roth ja hänen rahvaan muistossa paljoa pelkurimpi kumppaninsa -Spof läksivät purjehtimaan lähemmäs Ruoveden kirkkoa, kun olivat -eroittaneet Kortman'in joukon maalle. Luultavasti oli heidän mielensä -näyttäitä vihollisille samaan aikaan, kuin arvelivat Kortman'in -joukkonensa ehtineen maisin kirkolle, jotta vihollinen pelästyisi ja -luullen olevansa kierroksissa ehkä pötkisi tiehensä. Sen aikuiset -ukot tahtovat väittää Roth'in tehneen sen aivan aikomuksetta ja vaan -"ylimielisyydestä"; mutta semmoinenpa ei uljaan Roth'in tapa ollut. --- Roth ehtikin aikaisin kirkolle ja näyttäysi heti vihollisille; -totta arveli Kortman'in jo ehtineen miehinensä maille. Wihollisen ei -tarvinnut nähdessään veneistä muuta kuin vilahduksen, ennenkuin tunsi -nuo veneet, jotka heille olivat tehneet niin monta pilaa. Siitäpä -saivatkin torvet soimaan ja rumput rämäjamään. Kohta joutuivat -jaloillensa ja asettausivat täydessä asussa komppania-lakealla, -joka on perinyt nimensä Ruoveden, Keuruun ja Orihveden sotamiesten -harjoituksista tässä. Siinä järjestettyinä odottivat viholliset -Roth'in maalle astumista; mutta hän souti vaan kahdakäteen, ett'eivät -saaneet mitään selkoa sen vehkeistä. - -Wielä saikin Roth soudella kotvasen ennenkuin Kortman'ista kuului -mitään. Tämä hänen viivytyksensä tuli erhetyksestä eli väärin -älyämisestä. Jo näet edeltä-käsin oli tuumattu, ett'ei lähdettäisi -koko kimppuun, jos aamu olisi sateinen, ennenkuin sateen lakattua. -Aamu sattuikin sateiseksi, jotta taivas selveni vasta puolipäivän -rinnassa. Kortman siis viipyi sateen ajan Mustalahden kylässä ja -läksi vasta sateen lakattua kulkemaan miehinensä kirkkoa kohden. -Roth taas oli pitänyt sadetta niin vähänä ja vaan joutavana tuhruna, -ett'ei huolinut siitä eikä pitänyt sitä minäkään esteenä, ja lähti -siis jo varemmin matkaan. Siitä siis hänen odottamisensa. - -Tultuansa Ritoniemen talon tykö huomasi valpas kapraali Kortman -vartian aitan katolla. Arvelematta hän ojensi kiväärinsä, jotta -vahtimies hänen ammuttuansa tuli rapisten alas, ennenkuin kerkesi -antaa mitään merkkiä kumppaneilleen Matomäen harjun takaisella -lakealla. Siitä kiirehdettiin toisten kimppuun, koska jo ilmankin -ja ammunnasta varoivat vihollisensa saaneen sanan heidän tulostaan -ja joutuvan varuilleen. Sen he jo ennestäänkin, kuni näimme -äsken, olivat, Roth'in veneet nähtyään. -- Ei ukkoin tarvinnut -kauan kiiruhtaa ja tuskin vielä tiesivät, missä vihollinen -nyt olikaan, niin jo alkoi yht'äkkiä kuulia sohista heidän -ylitsensä ja sivutsensa. He ampuivat vastaan. Niin oltiin kohta -komppania-lakealla. Tiheä ammunnan tuprake syntyi kummallakin puolen. -Tässä ei Suomalaisten hyvä ollut alussa, kun vihollisen kuulat -lensivät liian likeltä. Nähtyänsä tämän, komenti Kortman heidät -rynnistämään lähemmäs vihollista, joka vahvassa ruutin-savussa -hyvin onnistikin. Nyt lensivät vihollisen luodit korkealta yli; -Suomalaisten sitä vastoin nyt sopi hyvin ampua lyhempikutilla -pyssyillänsäkin. Tässä tapeltiin puolen tunnin aika. Kortman -joukkonensa rynnisti eteenpäin ja Wenäläiset peräytyivät vähitellen. -Tuosta leikistä suuttui eräs suutari Wirroilta, kun mielestään ei -tullut tolkkua niin rohki kahakasta. Hän juoksi lähemmäs vihollista -ja sai, tuulen vähän savua hälvennettyä, nähdä Wenäläisten herran -koreissa vaatteissaan. Suutari ojensi oitis luotipyssynsä ja -ampui, jotta herra kaatui. Totta oli juuri tämä suutarin teko, kun -päällikön vihollisilta ampui, syynä siihen, että kun nämä pari -sataa säännöllistä sotamiestä ottivat pakoon pötkiäkseen, ehk'ei -heitä vastassa ollut monta kymmenkuntaa säännöllistä suomen väkeä, -vaan enimmästi harjauntumattomia talonpoikia. Warmaan pelkäsivät -Roth'in edestakaisin-soudon myös tietävän jotakin. He pakenivat -Orihvedelle päin. Tästä heidän paostassa ällistyi sekä Kortman että -hänen miehensä, jott'eivät älynneet ajaa takaakaan, vaan vetäysivät -hiljallensa hekin, kun eivät voineet uskoa heidän oikein paenneen, -vaan varoivat heidän tekopaolla mielivän kiertää Kortman'ia -joukkoneen. Niin läksivät kumpikin pakotuumissa lakealta, peläten -kumpikin kiertämistä. Eroitusta oli sentään koko joukko kummankin -paossa. Wenäläiset juoksivat henkensä perästä, Suomalaiset peräysivät -hiljalleen, jutellen tovereilleen töistään ja muista tapahtumista. - -Wenäläisiltä kaatui mainittu herra ja ainakin 16 sotamiestä, jotka -löyttiin lakealta jälemmin; yksi Ruoveden komppaniasta ammuttiin -kuoliaaksi. Ei ole tiettyä, kuinka monta vihollista haavoitettiin; -mutta yhtä talonpoikaa pistettiin painetilla kalvosesta läpi. Wankeja -ei saatu kummallakaan puolen, kun ei kumpikaan tiennyt pyytää -semmoisia, ennenkuin jo oltiin kaiketi erillään. -- Tappelussa oli -muutama toinenkin talonpoika pahassa pulassa, kun seipäinensä oli -joutunut käsikähmään muutaman vihollisen kanssa. Hänen olisi tainnut -lopuksi käydä pahoin; mutta tuli toki eräs sotamies, "tyranni-miehiä -niinkuin kapraali Kortman'kin", ja varrasti vihollisen painetilleen. --- Kortman'in sanotaan olleen pelkäämättömän, vaan ankaran ja raa'an -miehen. - -Palattuansa Mustalahden kylään tapasivat Roth'in ja Spof'in, jotka -juuri olivat hekin astuneet tässä maalle ja tulleet Kankaan taloon. -Paluumiehet kertoivat, miten asiain oli käynyt ja että Ritoniemessä -oli isoja varoja noudettavina; -- palatessaan olivat saaneet tiedon -Wenäläisten oikeasta paosta. -- Mutta Roth -- totta tulevista -syistä -- ei enään antanut lupaa lähteä niitä noutamaan, vaan käski -talonpoikainkin mennä kotiinsa. He sekä Kortman olivat sitä kovasti -vastaan; mutta Roth ei myöntynyt. Kortman'in mainitaan sanoneen -Roth'ille: "Jos nyt menemme sinne, niin kyllä saamme päiväpalkkamme." -vaan tässä ei auttanut mitään. Roth miehinensä läksi taas vesille -sissi-elämäänsä pitkittämään. - -Mutta kun ei kukaan näkynyt huolivan Wenäläisten jättämistä -varoista, päätti eräs töllin mies, asuva vähäisellä saarella aivan -lähellä kirkkoa, korjata niitä omakseen. Niin korjasikin varsinkin -viljanpuolta, jota näki itsensä parahiten voivan käyttää, jos vähän -muutakin ja kätki kaikki tölliinsä permannon alle. Waan kun paenneet -Wenäläiset kolmen päivän kuluttua saivat kuulla, ett'eivät Roth'in -miehet olleetkaan anastaneet varastoa, palasivat he ja rupesivat -hakemaan läheisistä taloista ja tölleistä sitä, mitä oli otettu pois. -Hakemaan tulivat saaren tölliinkin ja nuuskittuansa kauan aikaa -kaikkia paikkoja löysivät varat permannon alta. Siitä poltettiin koko -saari töllineen päivineen. Wäki oli pääsnyt pakoon. -- Sitten seurasi -tutkimisia, joissa päättivät kiristää kuoliaaksi Aution sen aikuisen -isännän Törnqvist'in, jolla nykyinen senaattori taitaa olla sukua. -He vaativat häntä tunnustamaan tunnustamattomiakin ja pistelivät, -hakkasivat hänen kuoliaaksi. Samasta syystä juoksutettiin hevosten -välissä Antti Sillanpää ja muitakin Orihvedelle, jonne moni jäi sille -matkalle. - - - -IX. - -Tapahtumia Rautalammilta. - - -Rautalammin kautta kuljetettiin viinakuormastoa. Sekä Klingspor'an -kuulutuksista että vallesmannin yllytyksistä kokousi talonpoikia -tätä ainakin hätyyttämään, jos eivät voisi ryöstää. Kehnon kelin -vuoksi jäi se Hintikan keskievariin parempaa keliä odottamaan. -Eräänä sunnuntai-iltana kokousi miehiä talon lähisyyteen ja Hintikan -isännälle annettiin sana heidän aikeistansa. Isäntä suostui heti -ja lupasi antaa sanan, milloin olisi soveliainta karata käsiksi. -Sepä tulikin pian. Wiisi miestä ja talon-isäntä kuudentena läksi -tavallisuuden mukaan huoneesen, jossa kuormaston viisi vartiaa olivat -asuntoansa. Miehet tervehtivät, rupesivat porittamaan venäjää sen, -minkä osasivat: "paljoa ei tarvitsekkaan, tulla Wenäläisen kanssa -tutuksi." Mikä katseli aseita ja kiitti niitä, mikä teki muuta. -Wihdoin oli isäntä menevinään pois pirtistä, mutta samassa pyörähti -hän takaisin ja sieppasi seinältä heidän aseensa syliinsä, joiden -kanssa rohki juoksi ulos. Samassa anastivat toiset vihollisten -nurkkaan pinotut kivääritkin. Myös pölähti pirtti samalla talonpoikia -täyteen, joten vihollisten oli antauminen. Nämä vartiat vietiin -sitten vankeina Suomen väkeen. Tämä 17 eli 18 aamin kokoinen -viina-kuormasto joutui nyt vaivatta talonpoikain käsiin. Siinä -juotiin ja mässättiin aikansa, ja vei moni viinaa kotiinsakin; mutta -tälle elämöitsemiselle tuli Rautalammin vara-vallesmanni loppua -tekemään ja pani viinan muutamaan aittaan, lukun ja sinetin ta'a. -Sen ei kuitenkaan sanota pidättäneen talon väkeä sieltä viinaa -ammentamasta. - -Pait että näin tässä ottivat "ryssän votkaa", tekivät he muutakin -vastusta viholliselle, kun kuormastoja ei sattunut kulkemaan. -Warismäen ja Hintikan taloin välillä on synkkä metsikkö-taival. Tälle -taipaleelle väliin kokousi talonpoikia syrjäkylistä pyssyinensä -vihollisen kurierien tuloa vartomaan. Usein saivat aikomisensa -tuleentumaankin. Ainakin 4 kurieria ampuivat tällä taipaleella; yhden -he hautasivat maantien rummun alle, kolme taas kaivettiin metsään, -joka siitä vieläkin kantaa nimeä: "kasakkakorpi." - -Tämä toki ei voinut käydä kauan laatuun vihollisen huomaamatta. -Kummakos että suuttui tästä? Wenäläisten päällikkö oli vihoissaan -sanonutkin: "saan kurierit kulkemaan Ruotsin armeijankin läpi, vaan -en Warismäen kylän. Se on hävitettävä." Seuraavana sunnuntaina -lensikin oiva joukko kasakoita Warismäelle, toinen Hintikkaan. -Nämä kylät poltettiin ja hävitettiin aivan puhtaiksi, että tuskin -jäi mitään palamatta. Warismäen kylässä paloi niin kahdeksan -asumusta, taloja ja torppia, jott'ei säilynyt muuta kuin yksi aitta -sytytys-tuohineen, tervaksineen ympärinsä, kun ei niitä ollut -kerjetty oikein sytyttää. Aitta sisälti viljaa ja oli ainoa, joka -silloin jäi alastomille asukkaille. Nyt on kylä kukoistavimpia ja -varakkaimpia kyliä. - -Yhtä isänmaallista mieltä kuin rahvas, kantoi myös Rautalammin -rovasti Mathias Calonius. Wenäläisten kosto kohtasi häntä sekä -mainittuja kyliä, ehkä ne enimmäksi nytkin olivat syyttömiä, -kun kurierien ammunta oli syrjäkyläläisten työtä. Wallesmanni -karttoi koston paeten. Tiettyähän on, että viholliset aina pitivät -herrasmiehiä talonpoikain yllyttäjinä ja siksi kohtasi kosto niin -syyttömästikin heitä. Mutta Calonius ei ollut tyytynytkään alallansa -olemiseen, vaan suosi ja koki auttaa Suomen sotajoukkoja missä voi. -Hänen näet piti kerrankin laittaa sana Sandels'ille vihollisten -olosta ja vehkeistä. Hän kirjoitti kirjeen, jossa kertoi asiain -haarat, ja tuumasi lähettää sen luotettavan miehen kanssa sotaväkeen. -Semmoiseksi luuli hän oman kirkkonsa unilukkaria. Mies mietti -miettimisensä, otti kirjan ja vei sen -- vihollisille. Siitäpä -syytä heille tulla nyt rovastia kahlehtimaan. Kuitenkaan eivät -rääkänneet häntä; totta siitä kun päällikkönsä Barclay de Tolly oli -lähellä, ett'eivät uskaltaneet. Samaan aikaan tuotiin myös Laukkaan -postinhoitaja Essbjörn Murtoniemeltä. Hän oli sattunut kiinni vaan -Wenäläisten inhottelevaisuudesta ja ilkeydestä. Hänen asiansa laita -oli näet tämä. Eräältä Koivistossa olevalta katteinilta oli Essbjörn -pyytänyt postikulun suojelemista varten vartioita taloonsa, jonka -saikin. Wihollisen päällikkö tässä oli olevinansa hyvin ystävällinen, -ehkä ajatteli toista. Se käski Essbjörn'iä myös laittamaan kalliinta -ja käytöllisintä omaisuuttaan piiloon johonkin vihollisen jätöistä. -Essbjörn tekikin niin ja laittoi parasta kaluansa metsään. Mutta -kun niitä tuotiin sinne, oli katteini jo ennestään asettanut sinne -sotamiehiä, jotka väkisin ottivat kalut omiksensa. Sitten ruvettiin -Essbjörn'iä hätyyttämään siitä, että muka olisi tiennyt jostakin -Suomalaisten rynnistys-aikeesta ja sen vuoksi ruvennut tavaraansa -piilottamaan. Myös syyttivät häntä siitä, kun oli antanut muutaman -palkan-määrän eräälle Klingspor'an lähettiläiselle, sekä siitä, -että olisi lähettänyt kaikenlaisia tietoja Suomen väestölle. Kun -asiaa tahdottiin väkisin ja näin julkisesti pahimmalle kannalle, -eivät selittämiset eivätkä mitkään auttaneet; vaan Essbjörn pantiin -kärryille ja sotamies ajamaan. Wälillä Rautalammille olisi hän -pääsnyt kyllä karkaamaan; mutta luuli vietävänsä pääpäällikön -tutkittavaksi, arveli itsensä siellä pääsevän vapaaksi ja itsensä -siis ei voittavan karkaamisesta mitään. Rautalammilla sai hän -Calonius'en toverikseen onnettomuudessaan. He lähetettiin sieltä -yksissä Pietariin; nyt olivat tällä välillä jo niin vartioituina, -ett'ei olisi ollut tuumailemistakaan pakoon. Täällä Pietarissa -saivat he olla Maarian päiville asti toisna vuonna. He vapautettiin -Calonius'en vanhan ijän ja veljesten kautta, jotka läksivät etsimään -häntä sieltä ja kuljettuansa kauan vankihuoneesta toiseen, tapasivat -he rovasti paran muutamasta koppelista. Samalla päästettiin -Essbjörn'kin. He eivät aina saaneet olla toistensa parissakaan, vaan -kumpikin surkeassa vankipuvussaan. Kun pääsivät, olivat jo hyvin -vanhenneet ja vaalenneet. - - - - -Viiteselitykset: - - -[1] Tässä niinkuin muuallakin on ehkä paras kutsua tätä kappelia -Raumaksi eikä Himangaksi, koska kansa enemmin käyttää nimeä Rauma, -jos kohta Himanka ja Himango ovat kirjoissa viljeltyjä nimityksiä. - -[2] Näemme näiden lukuin ei sopivan yhteen Montgomery'n antamain -tietoin kanssa; mutta siitä enemmin kun tulemme laveammalta puhumaan -näistä vartiajoukoista. - -[3] Siis ei hän tullut, niinkuin Montgomery sanoo, Keralan talon -kautta. Hän ei myöskään ollut tullut minkään venäläis-vartiajoukon -sivu, kun ei niitä tänne asti ollutkaan; sillä viimeisen vartiajoukon -tiedämme olleen Jatkojoen vasemmalla törmällä, jota Spåre väkineen -ei olisi voinut lähetä venäjän virstaa lähemmäksi, kun tie Hakuniin -eroaa maantiestä tämän matkan päässä Jatkojoen sillasta. -- Melkein -joka sana Kälviän käymistä olisi itseni saamain tietoin mukaan -väärä Montgomery'n historiassa; mutta enemmin pidän uskottavana -näiden kahakkain toimijoilta saatuja tietojani ja muita sen -aikuisia vanhusten kertomia kuin korotusta halaavan vältvääpelin -virka-kertomusta. - -[4] Ei ole helppo sanoa, oliko se 14 vai 21 päivä, kuin ei muisteta -muuta päivän määrää kuin "lauantai." Luonnon joutumisesta ja toisista -pikku seikoista päättäisin päivän 21 päiväksi. - -[5] Hänen asumapaikastaan oli sen niminen mäkikin saanut nimensä. - -[6] Tässä taas ei ole päivän määrä oikein varma. Asian laita on tässä -sama kuin edellistä lauantaita määrätessä. Se vaan on varmaa, että -kaikki tämä tapahtui seuraavana perjantaina. - -[7] Muudan toinen vanhus sanoi heitä olleen venäjän virstan pituisen -matkan täynnä. Sillekin välille jo mahtuisi muutamia tuhansia! -Yleisesti sanotaankin heillä olleen käskiänä kenraalin, johon luuloon -saamme syytä kohta seuraavastakin. - -[8] Tämä näet kävi näin. Carlenius'kin kyllä oli päässyt kirkkoherran -vaaliin, vaan ei saanutkaan seurakunnan ääniä, kun ei ollut -kappalaisnakaan ollenkaan sen mieleen. Enemmistön huudot sai eräs -Lagus. Senpä vuoksi läksi Carlenius ajamaan Lohtajalle, jossa kreivi -Klingspor silloin oli. Hän Klingspor'alle valittamaan vaivojaan -ja uskotti, kertoman mukaan, vihdoin Klingspor'aa siihen luuloon -ett'eivät talonpojat muka sen vuoksi olisi anoneet häntä että aina -piti Ruotsin puolta -- (hän tosin oli kokenut toimittaa talonpoikia -vahtiin, mutta äijät arvelevat hänen silloinkin varoneen enemmin -oman omaisuutensa häviötä kuin ruotsin väen tappiota). Haastellen -Klingspor'alle näin, saikin taskuunsa avoimen kirjan Kälviän -kirkkoherran virkaan. Päivän parin perästä tuli Lagus samoin saamaan -valtuuskirjaa virkaansa Klingspor'alta; vaan kun sen jo oli antanut -toiselle, sai Lagus "vesissä silmin" palata perheensä luoksi entiseen -vähäiseen paikkaansa. Klingspor asetti papin Ullavaankin, ehk'ei se -tainnut tapahtua vääryyden kautta. Siis oli tällä ylipäälliköllä -- -joka, Lohtajan pappilassa istuessaan ruokapöydän ääressä, itkien -valitti "nälkään kuolevansa tässä kirotussa maassa" kun ei saatu -tuoretta voita pöydälle -- aikaa ryhtyä asioihin, joihin hänellä ei -ollut mitään tekemistä, kun hän vaan pääsi kuulia, ruutia ja uljuutta -ajattelemasta. - -[9] Todistuksena siitä, ett'eivät suomen sotajoukot puuttuneet -sota-intoa on tuhansien entisten joukossa tämäkin jääkärien toive. -Sama merkitys on silläkin tapahtumalla, että useimmat Kälviän -sotamiehet palasivat Kalajoelta pois kun valmistaittiin yhä etemmäs -pakenemaan. Eräs heistä, nimeltään Fast, oli vihoissaan virkannut: -"Lempo lähteköön kenenkään karjanmaita rämpimään, kun ei ollenkaan -taistella saa, mutta paeta vaan." - -[10] Täältä Jungsund'in kylästä on meillä kertoma, joka kyllä -ei tule kehumaan kyläläisten käytöstä, koska julmuus häpäisee -isänmaallisenkin työn; muutoinpa olkoon syrjäpiirteenä tämä -sodan kauhuihin ja kuvaelmiin. Tännekkin vartomaan Ruotsalaisten -maalle astuntoa lähetettiin sotamiehiä. Grönvik'in lasitehtaasen -kuuluvalle niemelle, nimeltä Alskatan, oli asetettu 2 miestä; sillä -tämäkin mereen pistävä niemeke oli myös välttävä nousupaikaksi. -Mainitut 2 miestä, isä ja poika, toinen harmaapäinen, toinen isänsä -kukoistus-päivissä, saapuivat puolen yön aikana paikalle. Niemellä -oli kalasaunoja, joissa miehet toivoivat saavansa pahanpäiväisen -majasian. He sitoivat heponsa kiinni ja kävivät saunaan, jossa -kaikki oli pimeää ja hiljaa. Iskettyänsä valkean riisuivat aseensa -ja nukahtivat niin nopeaa. Mutta äkkiä herätti heidät kolina. Nyt -huomasivat, että heidän kätensä jo olivat sidotut. Näkivät samalla -saunassa kolme talonpoikaa, hyljepyssyt käsissänsä; yksi seisoi oven -suussa, toiset pyssyjänsä laahasivat. Nähtyänsä vankiensa avanneen -silmänsä, vetivät talonpojat heidät lavoilta alas saunan toiseen -päähän, asettuen itse toiseen, ja näyttivät selvästi mikä heidän -aikomus oli. Wanhus laskeusi polvillensa anoen armoa pojallensa; -mutta talonpojat nauroivat vaan, tähdäten kukin nuorukaista. He -laukasivat -- ja nuorukainen kuoli siihen isänsä silmäin alle. -Ehkä isä näki saman uhkaavan itseänsä, ei hän rukoillut enään. -Mutta talonpojat veivät hänen niittylle, sitoivat kiinni muutamaan -pylvääsen ja ampuivat kaukaa. Kun eivät hämärässä osanneet oikein, -eivätkä saaneet ammunnallaan muuta kuin miehen kerran parkaisemaan, -juoksi yksi esiin ja hutki vanhuksen päätä pyssynsä ponnella, kunnes -meni aivan muodottomaksi. -- Nyt lepäävät, kertoo taru, isä ja poika -saman niityn povessa, jossa kuolema vanhuksen tavoitti; ja pilatyön -tekiät eivät sen enempää enään puhuneet asiasta, ennenkuin vasta -rauhan tultua, kun kerran olivat saaneet ruumiit korjuusen vihollisen -silmistä. - -[11] Tavallista oli, että nyt talonpojat täällä, samoin kuin -usein muuallakin tapahtui, kuusen kuorista leikkelivät itselleen -valkoisia nauhoja ja kihänkiä. Siten he kaukaa-katsojasta näyttivät -säännölliseltä sotaväeltä ja uskottelivat useinkin vihollista siihen -luuloon. - -[12] Muutoin eivät täällä olleet kasakat ole jättäneet aivan kirottua -muistoa jälkeensä, niinkuin ne Närpiöllä ja monessa muussa paikassa. -Warsinkin mainitaan heidän antaneen arvonsa kaikelle, minkä tiesivät -olevan jotenkaan yhteydessä säännöllisen sotajoukon kanssa. Sen he -näyttivät kun esim. ratsastivat erään ala-upsieri K. Westman'in -kartanolle Thölbyy'n kylässä. He näet riensivät ensin porstuan -vielä suljettua ovea vastaan, tultuansa varhain aamulla sisään. -Kaikki nukkuivat, mutta nuori rouva heräsi ja kävi puolipukeissa -avaamaan, ei tietäen kuka kolisti. Kasakat töytäsivät häntä vastaan -kuumia kirouksia vannoen; muutama nakkasi keihäänsä huoneen toiseen -seinäänkin, vihansa todistukseksi. Mutta samassa huomasivat -sotamiehen virkapukeen rippuvan naulasta. Kun kysyivät kenen se -oli ja rouva sanoi sen olevan hänen miehensä, kerrotaan muutaman -sanoneen: "kunnia sotilaan talolle!" ja heidän käytöksensä kaiketi -muuttuneen. - -[13] Tässä pantakoon semmoinen näytteeksi: - -'Talonpojat Närpiön pitäjässä ja Norrnäs'in kylässä ovat -allekirjoittaneelle jättäneet seuraavia Keisarillisia Wenäläisiä -kaluja, nimittäin: - - Hevosia -- jotka ovat lähetetyt parooni von Otter'in luoksi ... 15. - Siloja ... 4. - Satuloita, kuolaimia ja 3 säkkilöä ... 18. - Lakkeja ... 7. - Housuja ... 3. - Pyrstösulkia ... 2. - Loimia ... 2. - Matkalaukkuja ... 5. - Hevosen pääkopsia ... 16. - Siloja ... 1. - Kärryjä ... 1. - Kattiloita ... 1. - Sinisiä takkeja ... 5. - -Sulvasta Heinäkuun 7 p. 1808. - - Ad. Fredr. Jakobson, - päällikkö (chef) yli Sulvaan asetetun osuuden (commendering) - kuninkaallista Jemtlandin rykmenttiä.' - -[14] Koska on puhe Korsnäs'in (risti-niemi) kappelista, suotakoon -anteeksi, jos asiasta vähän poikkean, haastellakseni sanasen -kappelin nimestä. Onpa arveltu Birger Jarl'in astuneen tässä maalle -ristiretkellänsä tänne ja niemen saaneen nimensä siitä. Selko asiasta -lie vaikea saada nyt enään, ja ainakin yhtä vaikeaa lie saada -niemelle ristiretkeläisten maalle-astunta-paikan arvoa. Kansan kesken -kulkevat tarut voisivat ehkä vähän valaista seikkaa; sen vuoksi -panen tähän ne tarut, joita minulle haasteltiin näistä ajoin. 1:ksi, -Yksi juttu on, että ensimäiset ristiretkeläiset olisivat heittäneet -muutaman ristin mereen sillä uhrilla, että minne sen vesi veisi, -sinne pitäisi kirkko rakentaa. Wesi ajoi sen Moikepään niemeen -- -tämänkin kylän nimestä on oma juttunsa ja tulee sanoista: muikku, -täällä väännettynä moikka, ja pää. Mutta nuo alusta Korsnäs'in nimeä -kantavalla niemellä asuvaiset Suomalaiset valtasivat sen Moikepäässä -olevilta Suomalaisilta, jotka kuitenkin taas ottivat pois ristinsä. -Mutta ennen pitkää valtasivat Korsnäs'iläiset sen vielä kerran, ja -pitivätkin sitten, joten kirkko rakettiin heidän niemellensä ja sen -alue sai Korsnäs'in nimen. 2:ksi kertovat toiset sen saaneen nimensä -seuraavasta tapauksesta: Ruotsalaiset ristiretkellään aikoivat astua -maalle tässä niemessä ja siihen rakentaa linnansa, jota varten siihen -jo pystyttivätkin merkiksi puu-ristin. Mutta ennenkuin kerkesivät -saada mitään toimeen, ajoi heidät rannasta ylen mahdoton myrsky ja -vei sinne missä rakentivatkin linnansa, Korsholm'an (risti-saaren) -linnan. 3:mas kertomus asiasta on tämä: myrsky oli kerran ajanut -Ruotsalaiset tämän niemen nenään, ja sekä pelastuksen kiitokseksi -että muistoksi olivat samat istuttaneet tähän ristin, josta sitten -niemen nimi. 4:ksi. Neljäs taru kuuluu näin: kaupanmiehiä Närpiöstä -hukkui niemen nenään muutamassa myrskyssä; heidän heimolaisensa -istuttivat sitten ristin tähän kuni ainakin kuolleitten jälkeen. Nämä -tarut kerrottiin Korsnäs'issä minulle, ehkä en uskalla päättää niistä -mitään. Olipa se yhdestä tai toisesta syystä, niin rakettiin tähän -kirkko, jonka alue sai nimekseen Korsnäs. Mainittu kirkko on vieläkin -kuuluisimpia uhrikirkkoja, johon vieläkin, varsinkin merimiehet, -uhraavat suurissa hädissään, ja uskovat sen aina auttavan. Sen nimi -on Gertrud, sen vaimon jälkeen, joka kerkesi tuoda muka ensi kuorman -sen rakennus-aineiksi. -- Samalla niemellä, jossa kirkko on, on -myös kymmenkunta vuotta sitten löytty laivan pohja ja runko eräästä -maatuneesta suosta, joka jo kasvaa pitkiä kuusia. Mutta se on aikaa -hävitetty eikä sen muodosta tai muusta saa enään mitään selvää. Myös -on samalta niemeltä ennen löytty rautarenkaita, mutta sen enempää ei -niistäkään saa selvää. -- Mainittavimpia taloin ja paikkain nimiä -ovat: Taklax (Takalahti), Sebbfolk (Seppälä), Wiitaniemi, Finnviken, -Holtti (Holz?), Ragvald, Juuth, Jugels, Nispers, Maars, Hynick, -Msaine, Paitel, Edsviken j.n.e. - -[15] Kun näki sodasta pidättäimisen ei käyvän laatuun, astui C. -Snickars Norrnäs'ilaisten tahdosta heidän johdattajaksensa. - -[16] Tämä monessa kohdassa kummallinen julistus kuuluu suomennettuna -näin: - - Käsky. - - Korkein päällikkö yli Wenäjän keisarillisen sotajoukon, hänen - ylhäisyytensä, herra kreivi Buxhoevden on tulleen kirjeen kautta, - kirjoitettu 2/20 päivänä v. 1808, antanut minulle tiettäväksi - seuraavan asetuksen: - - Katsoen siihen kulunkiin, ajan hukkaan, keliriittoon ja - kaikkiin hankaluuksiin joita kansan _nyt voitetussa Suomessa_ - on voittaminen, jos asetuksen mukaan kokoontuisivat taikka - emäkirkkoon, taikka kappeleihin vannomaan uskollisuusvalaansa, - ja että se sama tähtynä heidän joka pitäjäästä tulleen - valiomiehensä kautta, jotka ovat vannoneet valan ja mitkä - samoin kuin valtiopäivämiehen valitsemisessa heidän veljensä - tähän ovat hyviksi katsoneet, on samasta arvosta ja painosta, - kuin jos joka mies erityisesti olisi täyttänyt tämän _pyhän - velvollisuutensa_ esivaltaansa vastaan, jonka Jumala on asettanut - maata hallitsemaan ja sen ajallisia etuja valvomaan, -- toivoen - joka tilaisuudessa vähentää heidän kulunkiansa, käyttää mitä - mahdollisinta vähimmän heidän maaviljelyksellensä niin tärkeää - aikaansa, ja lievittää heidän vaivojansa, poistaen kaikenlaisia - hankaluuksia, jotka kohtaavat heidän levollisia askareitansa, - tahdon minä tämän kautta vapauttaa jokaisen erityisen rahvaan - miehen uskollisuusvalansa vannomisen velvollisuudesta, ja - säätää että ainoastansa ruununpalveliat, siltavoudit, tuomarein - ja kihlakunnan oikeuksien lautamiehet, kirkossa olevien - läsnä-ollessa, saman valan vannovat ja sitte Kaikkivaltiaan - Jumalan alttarin edessä ottavat päällensä velvollisuudet, jotka - juhlallisimmasti yhdistävät hallitsian hänen alamaistensa kanssa. - - Tätä asetusta on siis teidän noudattaminen, sillä käskyllä, - että pappiskunnan, kaikkein Närpiön ja Teuvan pitäjissä olevien - virka- ja ruununmiesten, teidän itsenne ja kaikkein muiden - ruununpalveliain ja sääty-ihmisten vannottua, hyvin tarkkaan - valvotte että ne tuomarin ja kihlakunnan lautamiehet, jotka eivät - ele vannoneet täällä Waasassa maalle asetettuna määrä-aikana, - tulevana Kesäkuun 5 p. Närpiön ja Teuvan pitäjästen kirkoissa - vannovat, ja jos, arvelua vastoin, sattuisi ett'ei valiomiestä - rahvaan puolesta teidän pitäjistänne lähetettäisi tänne vannomaan - tämän kuun yhdeksäntenä-kolmatta päivänä, niin pitää rahvaan - nyt heti, ennenkuin vannomista aloitetaan, valita, ja saman - valiomiehen tulevan Kesäk. 5 p. vannoa vala yllämainittuin - ihmisten kanssa, ja allekirjoittaessaan kirjoittaa, että ovat - vannoneet sitä varten valittuina. Waasan Maankanselista Toukokuun - 25 p. v. 1808. - - M. Wanberg. - Hinric Fleege. - -[17] Seuraava kuulutus voi valaista paraiten asiaa. Tätä kuulutusta -on tuskin koskaan kuulutettu kirkossa; sillä vieläkin on se muutaman -talonpojan hallussa eikä sen alle eikä laitaan ole kirjoitettu mitään -sen kuuluuttamisesta, joka on tavallista; tuskin sen tuoja näyttikään -sitä kellenkään papille, varsinkin jos tiesi sen sisällön. Tämä -kummallinen ja Orloff-Denisoff'in suurta älyä ei suinkaan todistava -kuulutus kuuluisi suomennettuna näin: - - Kuulutus! - - Palattuani menneenä eilis-päivänä Närpiön pitäjästä, jonne - matkani määränä oli antaa rahvaan vannoa kihlakunnan oikeuden - edessä Hänen Keisarillisen Majesteettinsa armollisimmasti - käskettyä uskollisuusvalaa, on hänen ylhäisyytensä, kenraali - j.n.e, korkeakuinen herra kreivi Orloff-Denisoff tehnyt - minulle tiettäväksi, miten osa Närpiön pitäjään rahvasta, eli - paraasta päästä ne kyläkunnat, jotka ovat meren rannalla eli - sen valtatien varrella, joka vie Waasaan, eivät ainoastaan ole - kokouneet varustettuina pyssyillä ja muilla aseilla, ja siten - pitäneet rikkoa sitä rauhaa ja lepoa, jota Hänen Keisarillisen - Majesteettinsa sotajoukot toivoisi kaikkein maan asukasten saavan - nauttia, niin kauan kun itse pysyvät rauhallisina eivätkä itse - menetä suojeluksen oikeutta, vaan myös että samat kapinalliset - ihmiset, vähimmättäkään syyttä ja aivan suotta, ovat rohjenneet - saattaa Hänen Keisarillisen Majesteettinsä mainittuihin kyliin - asetettuja sotajoukkoja siten että kuuluvat pitävän muutamia - vankeudessa ja toisia tappaneenkin. Hänen ylhäisyytensä antaa - rahvaan, sen jo luultavasti mielen-malttiin tultua, itsensä - ajatella tätä heidän käytöstänsä, koska Hänen ylhäistyytensä on - vakuutettu, ett'ei löytyne ketään, joka ei ymmärtäne tätä heidän - käytöksensä rikollisuutta. - - Hänen ylhäisyytensä käskee siis tässä suhteessa: että jos olisi - toivomistakaan lievitystä rangaistuksesta, jonka täytyy seurata - tällaista menettelemistä niin pitää: - - 1:ksi Niitten kyläin, joissa Hänen Keisarillisen Majesteettinsä - sotajoukkoja on jotenkin hätyytetty, vangittu tai murhattu, - lähettää yksi valiomies joka kylästä hänen ylhäisyytensä luoksi - Lapväärtiin, ei ainoastaan tuomaan myötänsä ja antamaan pois - niitä pyssyjä ja aseita, joilla nämä kapinalliset kylät ovat - olleet varustetut, tai toisin vielä voi kylissä löytyä, mutta - myös rukoilemaan armahtamista rangaistuksesta, jolloin heillä voi - olla toivoa rangastuksen lievityksestä. - - 2:ksi Pitää kaikki otetut ja vangitut upsierit ja kasakat taikka - heti kohta tuotaman jälleen Lapväärtiin, taikka, jos se ei voi - heti tapahtua, Hänen ylhäisyydellensä tiedoksi annettaman, minne - ne ovat viedyt, missä ovat ja mistä heidät voi löytää. - - 3:ksi Pitää ne kyläkunnat nimitettämän, missä kokouksia on - tapahtunut ja missä joku majoitettu joukko on otettu ja vangittu. - Myös pitää kaikki ne rikoksen alaiset, jotka ovat ottaneet osaa - kokouksiin, nimitettämän ynnä paikka, jossa kapina on alkanut, - sekä koko mainitun kapinan laita tietää annettaman. - - Ne kylät, jotka ovat etämpänä täältä ja joilla on lähempi - Waasaan, niille annetaan vapaus tarjoutua herra kenraali - Demidoff'in luoksi Waasassa edellämainittuja käskyjä - noudattamaan. Sentään on näidenkin loitompana asuvain kyläläisten - tuleminen Hänen ylhäisyytensä luoksi kirjallisen kertomuksen - kanssa tässä edelläannettuin käskyin täyttämisestä ja - noudattamisesta. Lapväärtistä Kesäkuun 29 p. v. 1808. - - Fr. Söderlund. - -[18] Olla hiippasilla on leikki, joka hyvin vastaa ruotsalaiseen -leikkiin: "ge natthugg"; jäädä hiipaksi vastaa ruotsalaisiin -sanoihin: "få natthugg", joita tämä mies juuri nyt käytti. - -[19] Toiset sanovat vaan yhden miehen asetetun kahdesta ruodusta, -pait säännöllisen sotamiehen. En ole ollut tilaisuudessa tarkastaa -tätä seikkaa mistään kirjeistä tai muista papereista, ja kun Bladh, -näiden asiain historioitsia, sanoo asetetun kaksi miestä ruodusta, -olen minäkin pitänyt saman määräyksen. - -[20] Eräs pakolainen oli jo vähällä tulla saavutetuksi, eikä tiennyt -enään muuta neuvoa, kuin antautua taikka lymytä muutamaan riiheen. -Hän päätti koettaa jälkimäistä pelastuskeinoa, ja konttasi riihen -alle. Sitä tehdessään hän löysi yhden jo ennestään täällä; mutta -ollen itse nuori ja hoikka kontti hän edellistä edemmäs. Kasakat -näkivät hänen konttaavan riihen alle, tulivat riihtä tutkimaan ja -tekivätkin sen tarkkaan. Lattian alta löysivät _yhden_ miehen, -se vedettiin esiin ja -- murhattiin; mutta se, jota olivat takaa -ajaneet, pääsi. -- Toiseen riiheen oli ikään kaksi paennut. Kasakat -hakemaan; mutta eivät löynneet kumpaakaan; yksi näet oli kontannut -pesään, toinen kiivennyt parsille. Kun eivät löytäneet ja tiesivät -heidän olevan siellä, niin päättivät savustaa ne sinne. Pikaan -sytyttivätkin riihen joka nurkasta, jotta huone pian roimusi -ilmivalkeassa. Kun niin valkea liiaksi läheni, täytyi pakolaisten -jättää suojansa ja savuun tupehtymästä lähteä ulos. Onnensa ohjissa -pääsivätkin tuulen alle, joten paksun ja mustan savun keskeltä -pääsivät onnellisesti pois. - -[21] Tähän ehkä sopinee panna muutama Ridderhjerta'n kirje, jossa -puhutaan tästäkin viipymisestä. Kirjeen enin osa koskee muita näihin -liikuntoihin kyllä koskevia asioita. Suomennettuna kuuluu se näin: - - Sotasihtierille pää-päällikkyyden luona, korkea-arvoiselle herra - D. Monfelius'elle pääkorttierissa. - - Herra sotasihtierin kirjeen mukaan, tämän kuun 10 p., jonka - eilen käsitin, saan antaa seuraavan kertomuksen: Wiime Heinäkuun - alussa, kun sain käskyn lähdyttää itseni pääkorttierissa Uudessa - Karlebyy'ssä ja olin sinne lähtemäisilläni Kronprinsen nimisellä - aluksella, tuli katteini Edman Sulvan pappilaan toisenlaisen - kalun kanssa, jonka hänen omistamalle tilallensa Åminneborg'iin - eräs Wenäläis-eversti, nimeltään Jagodin, oli jättänyt; minä - otin nämä kalut vastaan, kuni sanottiin, ja vein ne muassani - edellä-mainittuun alukseen, kuten Sundom'in kylän talonpojat, - jotka soutivat minua tälle alukselle, voivat todistaa. Sulvan - pappilasta kuljetettiin kalut mainitun everstin omilla - muonavaunuilla, jotka olivat hyvin rikkinäiset ja jätettiin - tähän kylään, ollen mahdotonta niitä edemmäs kuljettaa. Kun - tulin alukseen, oli siinä eräs kasakkamajuri, joka oli palvellut - eversti Jagodin'in rykmentissä, ynnä everstin tulkki ja - useampia vangittuja kasakoita, jotka olivat olleet majoitettuja - Åminneborg'in tilalla. Heti kalut alukseen saatuamme, sanoi - kasakkamajuri itsellään olevan everstin kaluin seassa muutama - kuvilla ommeltu takki ja yhdet uudet housut, jonka tulkki - todisti; tällä viimeksi mainitulla oli paljon kalua, samoin kuin - toisillakin kasakoilla, jotka olivat olleet samaan majoitetut. - Luutnantti af Lund, joka oli aluksen päällikkö, aukaisutti kalut - ja antoi majurille, tulkille ja muille kasakoille mitä heidän - omaa oli; loppu jäi alukseen, pait kaksi Wenäläistä pankon - seteliä, yhteensä 120 ruplan arvosta, ynnä yksi avoin kirje, joka - oli omassa lakkarissani sekä yksi yksinäinen mytty, sisältävä - muutamia hopeisia koristuksia, jotka otin erittäin vastaan - katteini Edman'ilta ja jotka pantiin omain kaluini sekaan. - Aluksen tultua Uuden Karlebyy'n ulkosatamaan, soudimme luutnantti - af Lund ja minä kaupunkiin. Minä kävin kunniatervehdyksillä - Hänen Ylhäisyytensä sotamarsalkin luona, ja sain käskyn matkata - jälleen Närpiölle ja siellä panna toimeen maan suojelusväen, - jota asettamaan kenraali Aminoff'in silloin piti matkata. - Lähtiessäni Hänen Ylhäisyytensä sotamarsalkin luota, tapasin - kenraali Aminoff'in, joka käski minun heti matkustaa edellä, - laittaakseni kyytin hänen tuloansa varten. Siis tulin kiireesti - matkaamaan pois, ilman että satuin enempää tapaamaan luutnantti - af Lund'ia. Tullessani Sulvan pappilaan, tuolla puolen Waasaa, - sairastuin minä, kuni kenraali Aminoff tietää, ett'en 8 päivään - pääsnyt matkaamaan alas Närpiölle. Heti kun voimani myöntivät - matkustin määräpaikalle ja tulin Heinäkuun 18 p. Finbyy'n sillan - luoksi, jossa samana päivänä kirjoitin sisään suojelusväen ja - otin päällikkyyden siellä olevain laveain varustusten yli. - Seuraavana päivänä eli Heinäk. 19 p., jolloin sain vähän joutoa - korttierissani, otin esille luettelon katteini Edman'in antamista - kaluista; minä jäljennin sen muistutuksineen ja panin pääkirjan - sekä 120 ruplan arvoiset pankon-setelit samaan kuoreen, jossa - kirja oli, ja panin kaikki muutaman pöydällä olevan peilin - lokeroon, aikoen ensi tilaisuudessa lähettää ne pääkorttieriin. - Sitten menin alas varustuksiin, jossa vietin sen yön. Heinäk. - 20 p. kello kahden aikana hätyytti vihollinen varjeluslinjaa. - talonpojat pakenivat, kuten lähettämässä kertomuksessani mainittu - on, ja itseni täytyi paeta luutnantti Melin'in väestään, jonka - tiesin olevan tulossa. Palveluspoikani, jonka äsken olin ottanut - palvelukseeni, makasi korttierissa kirkkoväärtin kanssa; hän - herätettiin yht'äkkiä ja kiireimmittäin kokoili hän minkä - kerkesi, ja tietämättä tietä, jota minä peräysin, ajoi hän erään - ämmän kanssa rantatietä 8 peninkulmaa Maalahden pappilaan, koska - minä taas peräysin tykkineni uutta Waasan tietä. Pojan palatessa - varustuksiin kaipasin muutamia kalujani ynnä pöydällä muutamassa - sopessa ollutta peiliä, jonka lokerossa ennen mainitut paperit - ja rahat olivat; poika muistaakin tarkkaan itsensä unhottaneen - peiliä. Eräs ämmä, ainoa kotona olija vihollisten tullessa, - kertoi, jotta 15 tai 20 minuuttia poikasen matkustettua oli - 3 kasakkaa tullut kartanolle ja heti astunut huoneesen, jota - olin asunut; sittemmin olivat tulleet pieksemään häntä ja - pakoittaneet häntä kantamaan kaikenlaista, jota ämmä hädissänsä - ei tiennyt mitä se oli. Siis joutui arvattavasti rahat, kirjeen - ja muun kalun kanssa, vihollisen käsiin. Sitten oli minulla - joka silmänräpäys niin paljon tekemistä minulle suotuun - luottamuksen kuuluvista askareistani, ett'ei minulla ole ollut - aikaa, ja jos joskus olisi ollut aikaakin, niin kunnian saattaa - Hänen Ylhäisyytensä tiedoksi tapahtuman kysymyksessä olevien - kaluin kanssa, jotka olin ottanut vastaan katteini Edman'ilta. - Heti tultuani Lapväärtiin, käsitin kirjeen v. maaherra von - Schantz'ilta ynnä muistutuksen lähettää pääkorttieriin mainitut - tavarat; niin kerkeään kuin aika myönti kirjoitin kirjeen - katteinille ja tähdistön jäsenelle Ulfsparre'lle, joka on Hänen - Ylhäisyytensä adjutanttina ja jota minun on kunnia tuntea; siinä - lähetin luettelon muistutuksinensa joka kappaleesta; sitten - kerroin kirjeessä koko tapahtuman ja pyysin saada tiedon Hänen - Ylhäisyytensä lauseesta rahoista ynnä kenelle mytty pitäisi - annettaa. Ellei parooni y.m. Ulfsparre'lla ole lähettämä - luetteloni tallella, lähetän toisen samanlaisen heti kun tapaan - pataljoonan tavarakuormat, joka nyt kuuluu kulkeneen Kokkolan - sivutse; sillä palveluspoikani tietämättömyydestä olopaikastani - ei minulla nyt ole kapineitani luonani. - - Dörra Grip'istä Syyskuun 19 p. 1808. - - Fr. Ridderhjerta. - -[22] Toinenkin juttu hänen koirasilmäisyydestänsä on, että häntä -väkisin vaadittiin kerran lukukinkereille, jonne hänen viimein -täytyi mennäkkin. Pappi häneltä kysyy: "onko monta pääkappaletta -katkismuksessa?" Pihl arvelee tuota tuohon ja tiuskuu papille: -"saanko minäkin kysyä teiltä?" Kun pappi lupaa sen, niin Pihl kysyy: -"onko monta ruuvia kiväärin lukussa?" ja kun pappi ei osannut sanoa, -läksi nauraen pois, arvellen että kummallakin on omat tietonsa. - -[23] Hän kun puhui ruotsia, sanoi "koket" eli "kokon" (keitos), joka -puheenparsi merkitsee samaa kuin tusina eli 12. - -[24] Bladh kertoo talonpojan hirtetyn tässä; mutta siinä ei liene -perää, kun ei siitä tiedetä enään ensinkään ja asia kerrotaan -enimmästi näin. - -[25] Hän itse oli vähällä joutua heidän ammuttavakseen, kun ensi -silmäyksessä aivan näytti vaatteistaan ja asustaan kasakalta; mutta -aikanaan sattui joku tuntemaan tämän etukynnessä pakenevan päällikön. - -[26] Mistä Bladh on saanut asiainsa määräykset varsinkin tässä -kohdassa, en voi ymmärtää. Ensinnäkin kun sanoo Thesslöf'in miehiä -100 sotamieheksi, ehkä jokainen, joka on ollut läsnä tapahtumassa, -sanoo niitä olleen vaan 50. Toinen Kumma on, kun sanoo 10 talonpoikaa -asetetun joka sotamiehen väliin, sillä useimmat sanovat kaksi -vaan pannun väliin ja joku väittää vaan joka toisen miehen olleen -talonpojan. - -[27] Tässä näkee, että vaan vähin osa oli ensimäisten apua pyytävin -joukossa. En tiedä oikein, mitä Närpiö sai, ja mitä luvattu oli -- ei -näet annettu niin paljoa kuin luvattiin. -- Bladh'ille esimerkiksi -lupasi itse keisari 26000 ruplaa hop., mutta vasta hänen kuoltuansa -sai hänen poikansa 15000 ruplaa pankkoa lainaksi la'illista korkoa -vastaan. - -[28] Fahlander oli jo ennen tarkoin tutkinut, oliko vihollisilla -tässä tykkiä. Miehensä vakuutti ei olevan; mutta Fahlander ei -tahtonut sittenkään uskoa, vaan kiisti häntä "Jumalan tähden" -puhumaan totta; sillä "muuten ollaan hukassa." Ehkä mies koki -kiistää ja vakuuttaa itsensä tietävän, ett'ei ole vihollisilla -semmoista asetta, niin ei uskonut oikein sittenkään; mutta vaati -miestä muassaan rynnistämäänkin, jotta siitäkin näkisi, tokko tuo -uskaltaisi. Mies ei tahtonut ensin tulla, mutta tuli vihdoin kun F. -sanoi: "tule pois, ei ne sinua tapa paremmin kuin muitakaan." - -[29] Kun ei kuulat sattuneet Suomalaisiin ja kun hän itse hosuen -miekallaan ja väliin syljeskellen järkähtämättä vaan kulki edellensä, -luultiin Fahlanderin olevan lumotun rautaa vastaan, samoin kuin -Wenäläiset luulivat eversti Eek'istä, jolla myös oli tapana hosuen -miekallaan ja syljeskellen käydä joukkonsa edessä. Kun Eek kerran -kuljetti mustaa pässiä troski-vaunuinsa alla, niin luulivat tätä -näkevät Wenäläiset, että hänellä nyt oli itse paha-henki muassaan, -jonka kanssa oli muka käynyt liittoon heitä vastaan. Muutoinkin -piti moni Eek'iä uljuutensa vuoksi mahtavimpia velhoja olleen. --- Everst-luutnantti v. Fieandt'ista sanotaan samoin, että oli -lumottu rautaa vastaan. Eräs vanhus kertoi kieltämättömänä totena, -kuinka hänen nähtiin tappelun Lintulahdessa päätettyä pudistavan -vaatteistaan "vihollisen luotia kuni herneitä", jotka olisivat kaikki -pysähtyneet hänen vaatteisinsa. - -[30] Hoskarin talon kohdalle päästyä, tahtoivat viholliset häntä -taikka tunnustamaan tunnustamattomiakin, taikkapa himosivat muutoin -rääkätä häntä. He pystyttivät kaksi pylvästä Riitalahden mäelle, -panivat niiden päälle orren hirttääksensä hänen. Mikä kuitenkin -syynä ollut, kun eivät hirttäneetkään, vaan läksivät viemään häntä -edellensä, pitkittäin rääkkäyksiänsä. - -[31] Blomstedt kirjassaan "Kapina Kauhajoella" sanoo Inberg'in olleen -aivan syyttömän talonpoikain vehkeisin ja mainitsee viisaustieteen -kokelasta Salomon Hanelles'ta ja nimismies Ovist'iä yllyttäjiksi. -Sepä voi ehkä olla niin, varsinkin kun Blomstedt on ollut Kauhajoella -ja siis tilaisuudessa asiata paremmin tutsimaan; mutta en ole -siltä epäillyt ottaa korviini täkäläisten äijäin luuloa asiasta, -joka näyttää, ett'eivät ainoastaan Wenäläiset pitäneet Inberg'ia -syynalaisena. - -[32] Katso "Kapina Kauhajoella", sivu 16, rivi 3. - -[33] Nämä tässä julkaistut tiedot kyllä eroavat Blomstedt'inkin -kertoelmasta samoista tapauksista (ks. "Suomi" 1857); mutta panen -ne kuitenkin tähän, ehkä en uskalla itsekään väittää heidän olevan -Blomstedt'in antamia tietoja oikeampia: erityiset sanomamiehet ja -asian näkiät ovat saaneet erinäisyydet matkaan. Kolme vanhusta, -joista kaksi sanoi olleensa tappeliain joukossa, kertoi minulle asiat -näin, kun tässä mainitsen. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Muistelmia vuosien 1808-1809 sodasta, by -Kaarle Alfred Castrén - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK MUISTELMIA VUOSIEN 1808-1809 *** - -***** This file should be named 50695-8.txt or 50695-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/0/6/9/50695/ - -Produced by Tapio Riikonen - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org Section 3. Information about the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/50695-8.zip b/old/50695-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index 89729aa..0000000 --- a/old/50695-8.zip +++ /dev/null |