diff options
| -rw-r--r-- | .gitattributes | 4 | ||||
| -rw-r--r-- | LICENSE.txt | 11 | ||||
| -rw-r--r-- | README.md | 2 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50652-8.txt | 10139 | ||||
| -rw-r--r-- | old/50652-8.zip | bin | 183639 -> 0 bytes |
5 files changed, 17 insertions, 10139 deletions
diff --git a/.gitattributes b/.gitattributes new file mode 100644 index 0000000..d7b82bc --- /dev/null +++ b/.gitattributes @@ -0,0 +1,4 @@ +*.txt text eol=lf +*.htm text eol=lf +*.html text eol=lf +*.md text eol=lf diff --git a/LICENSE.txt b/LICENSE.txt new file mode 100644 index 0000000..6312041 --- /dev/null +++ b/LICENSE.txt @@ -0,0 +1,11 @@ +This eBook, including all associated images, markup, improvements, +metadata, and any other content or labor, has been confirmed to be +in the PUBLIC DOMAIN IN THE UNITED STATES. + +Procedures for determining public domain status are described in +the "Copyright How-To" at https://www.gutenberg.org. + +No investigation has been made concerning possible copyrights in +jurisdictions other than the United States. Anyone seeking to utilize +this eBook outside of the United States should confirm copyright +status under the laws that apply to them. diff --git a/README.md b/README.md new file mode 100644 index 0000000..4031d57 --- /dev/null +++ b/README.md @@ -0,0 +1,2 @@ +Project Gutenberg (https://www.gutenberg.org) public repository for +eBook #50652 (https://www.gutenberg.org/ebooks/50652) diff --git a/old/50652-8.txt b/old/50652-8.txt deleted file mode 100644 index 76caa2b..0000000 --- a/old/50652-8.txt +++ /dev/null @@ -1,10139 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Pyhän Markuksen leijona, by G. A. (George -Alfred) Henty, Translated by Helmi Krohn (Setälä) - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Pyhän Markuksen leijona - - -Author: G. A. (George Alfred) Henty - - - -Release Date: December 8, 2015 [eBook #50652] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PYHÄN MARKUKSEN LEIJONA*** - - -E-text prepared by Juhani Kärkkäinen and Tapio Riikonen - - - -PYHÄN MARKUKSEN LEIJONA - -Kirj. - -G. A. HENTY - -Suomentanut Helmi Krohn - - - - - - -Otava, Helsinki, 1916. - - - -SISÄLLYS: - - 1. Venetsia. - 2. Salaliitto. - 3. Suuri Kanaali. - 4. Ryöstetyt. - 5. Oikeilla jäljillä. - 6. Mökki San Nicolon saarella. - 7. Kauppalaivalla. - 8. Merirosvojen hyökkäys. - 9. "Lido" anastetaan. - 10. Pelastettu. - 11. Anzion taistelu. - 12. Moceningon käsissä. - 13. Merirosvojen ryöstöretki. - 14. Merirosvolaivan häviö. - 15. Polan taistelu. - 16. Pluto vallataan takaisin. - 17. Kiittämätön tasavalta. - 18. Pisani päästetään vapaaksi. - 19. Chioggian piiritys. - 20. Venetsian voitto. - - - - -ENSIMMÄINEN LUKU - -Venetsia - - -"Näin ihania iltoja et varmasti koskaan ole nähnyt sumuisella -saarellasi, Francesco?" - -"Olenpa niinkin", vastasi toinen varmasti. "Aivan yhtä kirkkaita -iltoja on Thamesillakin. Olen seisonut St. Paul -kirkon portailla -ja katsellut, miten kuun säteet ovat leikitelleet veden kalvolla, -tuhannet valot kimallelleet ikkunoista ja ohikiitävistä laivoista, -aivan niin kuin täällä nyt. Mutta", lisäsi hän, "täytyyhän minun -tunnustaa, että Lontoossa on harvemmin niin tyyniä ja kirkkaita -iltoja kuin teillä täällä Venetsiassa." - -"Mutta pidäthän kuitenkin enemmän meidän maastamme kuin Englannista -ja olet mielissäsi siitä, että isäsi on muuttanut tänne asumaan?" - -Francis Hammond ei vastannut heti. - -"Olen iloinen siitä, että hän muutti tänne asumaan", sanoi hän hetken -kuluttua, "sillä olen saanut nähdä paljon kaunista ja oppinut teidän -kielenne, Matteo. Mutta en tiedä, viihdynkö täällä paremmin kuin -kotona. Kaikki on täällä niin toisenlaista. Kotona oli hauskempaa. -Isällä oli konttorissa pari, kolme nuorta apulaista, ja heidän -kanssaan minä seurustelin iltapäivisin. Me ammuimme maaliin, panimme -toimeen kaikenlaisia kilpailuja ja tappelimme toisten poikien kanssa. -Ihmiset ovat siellä vapaampia ja iloisempia kuin täällä. Me olemme -kauppiaskansaa niin kuin tekin; mutta Lontoossa kauppiaalla on kaikki -valta, heidän ei tarvitse pelätä aatelismiehiä niin kuin teidän, -eikä siellä tapahdu koskaan salaisia ilmiantoja. Meillä ei ole -'jalopeurankitaa' eikä mitään kymmenmiehistöä." - -"Hiljaa, Francesco", sanoi toinen. "Älä puhu sanaakaan -neuvoskunnasta. Ei voi koskaan tietää, vaikka joku sattuisi -kuulemaan." - -"Siinä näet", sanoi hänen seuralaisensa. "Ei kenenkään viattoman -tarvitse pelätä mitään Lontoossa; täällä ei voi koskaan tietää, -milloin joutuu heitetyksi Pyhän Markuksen vankiloihin, vaikkei olisi -tehnyt mitään pahaa." - -"Hiljaa, Francesco", sanoi Matteo levottomasti, "puhutaan jostain -muusta. Kun ihminen voi ylpeillä niin paljosta kuin me täällä -Venetsiassa, niin on turha vaivata päätään, vaikkei kaikki olisikaan -aivan mielen mukaista." - -"Niin, kyllä teillä on tosiaankin paljon ylpeilyn syytä", myönsi -Francis Hammond. "Kaikki Euroopan maathan pyrkivät kilpaa teidän -liittolaisiksenne, sillä toista niin mahtavaa merikansaa ei ole kuin -Venetsia. Jollen olisi englantilainen, tahtoisin olla venetsialainen." - -Nuorukaiset seisoivat rannalla Markuspalatsin edustalla. Piazzalla -heidän takanaan liikkui paljon väkeä keskustelemassa viimeisistä -uutisista, Venetsian vihatun kilpailijan, Genovan hankkeista, tai -paavin kirjelmästä, jonka niin kuin jokainen tiesi, Trevison piispa -oli jättänyt neuvoskunnalle. - -Francis oli viiden-, kuudentoista ikäinen poika. Hänen isänsä oli -lontoolainen kauppias, joka muutamia vuosia sitten oli jättänyt -liikkeensä toisten hoitoon ja muuttanut Venetsiaan voidakseen ostaa -itämaisia tavaroita itse suoraan kaupan pääpaikasta ilman välikäsiä. -Hänen yrityksensä olikin onnistunut erinomaisesti, sillä usein hän -saattoi halvalla hinnalla ostaa tavaraa meritaisteluissa kaapatuista -laivoista. Tosin sattui joskus, että laiva, jolla hän lähetti -ostamansa tavarat Englantiin, joutui vuorostaan taas vihollisten tai -rosvojen käsiin, mutta sittenkin hänen voittonsa oli hyvin suuri. -Ja kaikki Venetsiassa kunnioittivat tätä tunnollista ja tarkkaa -kauppiasta. - -Venetsiassa asui paljon ulkomaalaisia kauppiaita, sillä alusta -alkaen tasavalta oli rohkaissut muukalaisia asettumaan kaupunkiin -ja myöntänyt heille etuoikeuksia. Englannin ja Venetsian välillä -oli aina vallinnut hyvät suhteet. Venetsialaiset kadehtivat tosin -muukalaisia, mutta Englanti oli jo vuodesta 1304 myöntänyt heille -vapaat kauppaoikeudet Lontoossa, Southamptonissa ja eräissä muissa -kaupungeissa, eikä näiden molempien kansojen tarvinnut kadehtia -toisiaan. Sen sijaan Venetsia oli levottomana pannut merkille miten -Ranska, Saksa, Itävalta ja Unkari pyrkivät sekaantumaan heidän -asioihinsa milloin siihen vain tilaisuus tarjoutui. - - * * * * * - -Pojat lähtivät hiljakseen kävelemään ja sekaantuivat kirjavaan -ihmisjoukkoon. Siinä oli silkkipukuisia aatelismiehiä, yksinkertaisia -kalastajia, kaikkien maiden edustajia, kukkakauppiaita, raikkaan -veden myyjiä, kaikenlaisten virvokkeiden kaupustelijoita. -Englantilaisen pojan toveri, Matteo Giustiniani, joka oli -ylhäistä venetsialaista sukua, mainitsi Francisille ohikulkevien -aatelismiesten ja muiden merkkihenkilöiden nimet. - -"Tuo on Pisani", hän sanoi, "kai sinä hänet tunnet. Kerrotaan, että -hänet nimitetään laivaston päälliköksi. Merimiehet ovatkin valmiit -menemään vaikka tuleen hänen tähtensä. Pääsisinpä hänen mukaansa -merelle. Mikä ihana taistelu siitä tulisikaan, kun hän joutuisi -genovalaisten kanssa vastatusten. Tuo toinen aatelismies hänen -takanaan on Fiofio Dandolo; hänen suvussaan on ollut monta kuuluisaa -miestä. Ja tuo nuori aatelismies tuossa, jolla on samettihattu -päässä, on Ruggiero Mocenigo. Hän on ollut kaksi viimeistä vuotta -Konstantinopolissa maanpaossa siksi, että hän murhasi Paolo -Morosinin, vaikka hän itse tosin väitti sen tapahtuneen rehellisessä -taistelussa. Hänen maineensa on aina ollut huono, mutta hänellä on -voimakkaita suosijoita." - -"Se on häpeällistä", sanoi Francis Hammond, "että ihmiset, joilla -on mahtavia suosijoita, saavat vapaasti tehdä sellaista, mistä muut -joutuisivat hirsipuuhun. Miksikä ei sama laki tuomitse sekä rikkaita -että köyhiä?" - -"Kaikissa valtion asioissa laki on sama kaikille", sanoi hänen -toverinsa; "yhtä hyvin aatelismies kuin köyhä kalastajakin voi joutua -vankityrmään. Mutta muissa asioissa on tietysti eroa." - -"Miksikä tietysti?" kysyi Francis. "Sinä kuulut ylhäiseen sukuun, -ja minun isäni on vain kauppias, mutta ei sinulla silti saisi olla -suurempaa oikeutta pistää minua tikarilla kuin minulla tappaa sinut." - -"Voit olla oikeassa", sanoi Matteo nauraen. "Ja totta puhuen, olot -ovat meillä kehittyneet sellaisiksi, että aateliset kaipaisivat -ankaraa kuritusta." - -"Nyt minun täytyy lähteä", sanoi Francis, "isäni ei pidä siitä, jos -viivyn ulkona kymmenen jälkeen." - - * * * * * - -"Kello löi juuri kymmenen, Francis", sanoi hänen isänsä, kun poika -astui sisään. - -"Joko se on niin paljon. Piazzetta oli vielä täynnä ihmisiä. Enpä -luule, että kukaan koko Venetsiassa menee niin varhain nukkumaan kuin -me." - -"Yöllä on nukuttava ja päivällä valvottava. Sitä paitsi iltaisin on -kaduilla kovin levotonta: milloin tahansa voi saada tikariniskun -selkäänsä. En tahdo kuitenkaan moittia venetsialaisia, vaikka he -iltaisin huvittelevatkin, sillä pian he saavat ruveta ajattelemaan -vakavampia asioita." - -"Mutta nykyäänhän pitäisi olla rauha koko maailmassa, isä. Tekihän -Venetsia aivan vastikään rauhansopimuksen Itävallan kanssa." - -"Se ei merkitse mitään; Venetsia suostui rauhansopimukseen vain sen -tähden, että tiedettiin Itävallan liittoutuneen Unkarin, Paduan ja -Genovan kanssa. Toiset eivät olleet vielä taisteluvalmiita, mutta -pian puhkeaa myrsky. Mutta ei huolita puhua tästä sen enempää. -Mennään levolle." - -Mutta Francis ei mennyt vielä vuoteeseen. Hän kävi istumaan -ikkunaansa, josta oli näköala Suuren kanaalin ylitse. Hän ajatteli -sotaa, joka ehkä piankin syttyisi, ja hän toivoi vain, että olisi -ollut pari vuotta vanhempi. Venetsian laivasto oli kuuluisa -urhoollisuudestaan, ja tähän aikaan, jolloin sotapalvelus oli ainoa -tie, joka johti onneen ja kunniaan, jokainen nuorukainen toivoi -kerran pääsevänsä mukaan. - -Francis oli innokkaasti harrastanut urheilua, olipa saanut luvan -käydä asekouluakin, jossa aatelisten poikia opetettiin käyttämään -miekkaa ja tikaria ja heiluttamaan sotakirvestä. Hän oli kehittynyt -niin taitavaksi, että venetsialaiset kadehtivat häntä täydellä -syyllä. Usein hän lähti myös jollekin hiekkasaarelle ampumaan maaliin -ja hänen suurimpia huvejaan oli niinikään soutu. - -Joka ilta hänellä oli tapana lähteä gondolissa soutelemaan yhdessä -isänsä gondolinkuljettajan pojan, Giuseppen kanssa, ja päästyään -syrjäisemmille seuduille hän tavallisesti itse otti airon käteensä -ja ohjasi kevyttä alusta. Molemmat pojat olivat siten kehittyneet -hyvin taitaviksi, ja heidän gondolinsa oli nopeampi kuin useimmat -muut kaksiairoiset alukset. Mutta tätä urheilua Francis ei voinut -harjoittaa muuten kuin salaa, sillä kukaan ylhäinen venetsialainen ei -pitänyt sellaista urheilua sopivana. - -Aamiaisen jälkeen seuraavana päivänä Francis astui portaille, joiden -juurella Giuseppe ja hänen isänsä Beppo odottivat herra Hammondia, -jonka oli määrä lähteä gondolissaan kauppa-asioitaan toimittamaan. - -"Herra Francesco, olen löytänyt gondolin, joka sopisi teille -erinomaisesti." Giuseppe sanoi ja hyppäsi maihin. - -"Miltä se näyttää?" - -"Eräs mies Lidolla omistaa sen. Se on vain kahden vuoden vanha ja -tavattoman kevyt. Se on neljän dukaatin arvoinen, mutta hän myy sen -kahdesta." - -"Hyvä, Giuseppe; me lähdemme illalla sitä katsomaan." - -Hetken kuluttua herra Hammond tuli rantaan ja astui gondoliin. -Huoaten Francis palasi taloon oppitunnillensa. - -Hänen opiskelunsa rajoittui pääasiallisesti kieliin, sillä muuta -eivät nuoret miehet juuri siihen aikaan opiskelleet. Latinaa puhuivat -kaikki oppineet, ja ranska oli hovien ja aatelisten kielenä. -Latinaa Francis puhuikin jo varsin sujuvasti, ranskaa hän ymmärsi -ja italiankieltä hän osasi kuin italialainen. Saksaakin hän oli jo -vähän opetellut. Saman opettajan johdolla kuin hänkin opiskeli useita -venetsialaisten aatelismiesten poikia, ja siten hän oli tutustunut -Matteo Giustinianiinkin, joka oli hänen paras ystävänsä. - -Samana iltana Francis läksi katsomaan gondolia, josta Giuseppe -oli hänelle maininnut. Se olikin hänelle mieleen, sillä se oli -harvinaisen kevyt ja ohut kuin pähkinänkuori. Francis osti sen, -ja kuljettaessaan sitä kotiin, hän huomasi, että se oli paljon -nopeakulkuisempi kuin useimmat muut gondolit. - -"Minä olen ostanut uuden gondolin, isä", sanoi Francis seuraavana -aamuna isälleen. "Halusin saada oman veneen, jotta voisin iltaisinkin -soudella, kun sinä olet melkein aina ulkona. Sitä paitsi tämä on -paljon kevyempi kuin sinun omasi, ja minusta on hauska päästä -liikkumaan nopeammin kuin muut." - -"Nuoret tahtovat aina kulkea nopeasti", sanoi herra, Hammond, -"vaikka en voi käsittää, mitä hyötyä siitä on. Mutta ei minulla ole -mitään sitä vastaan, että olet hankkinut itsellesi oman gondolin, -jolla voit mielin määrin liikkua. Kernaasti saat tästä lähin viipyä -hiukan myöhempäänkin iltaisin ulkona, kunhan vain lupaat, ettet -kuljeskele pitkin katuja. Soudellessa ei ole mitään vaaraa, toista on -kaupungilla, jossa sattuu niin usein tappeluja ja onnettomuuksia." - -Francis oli mielissään, sillä useinkin oli hänestä tuntunut kovin -ikävältä palata kotiin jo kymmeneltä, jolloin ilma oli ihanimmillaan, -ja Suurella kanaalilla elämä kaikkein vilkkain. Sen sijaan ei hänen -tehnyt mielensäkään kuljeskella kaduilla, sillä hirveä tungos -piazzettalla ei ollut koskaan miellyttänyt häntä. - - - - -TOINEN LUKU - -Salaliitto - - -"Keitä nuo naiset ovat, Matteo?" kysyi Francis eräänä iltana -Matteolta, kun tämä tervehti kahta nuorta tyttöä, jotka saapuivat -toisessa gondolissa heitä vastaan Suuressa kanaalissa. - -"He ovat minun kaukaisia sukulaisiani, Maria ja Julia Polani; heidän -isänsä on rikas venetsialainen kauppias, joka on ollut kolme vuotta -Korfussa ja vastikään muuttanut tyttärineen tänne. Suku on hyvin -vanha ja ylhäinen. Tytöt ovat Venetsian rikkaimpia perijättäriä, -sillä heillä ei ole veljiä. Heidän äitinsä on kuollut." - -"He näyttivät hyvin nuorilta", sanoi Francis. - -"Maria on kuudentoista ja Julia kaksi vuotta nuorempi." - -"Kuka se vanhempi nainen oli, joka istui heidän välissään?" - -"Heidän seuranaisensa. Hän on ollut talossa siitä saakka, kun tytöt -olivat aivan pieniä, ja heidän isänsä luottaa häneen täydellisesti. -Mutta tarpeen se onkin, sillä Maria herättää aivan varmaan pian -nuorten aatelismiesten huomiota." - -"Sen voin kyllä uskoa", sanoi Francis, "koska hän on sekä kaunis että -rikas. Mutta varmaankin hänen isänsä on jo edeltäpäin määrännyt hänen -tulevaisuutensa." - -"Luultavasti kyllä", sanoi Matteo. - -"Tuo kirous seuraa ylhäistä sukuperää. Nuorten tyttöjen täytyy tyytyä -siihen mieheen, jonka heidän isänsä heille määrää, eivätkä he saa -valita vapaasti oman mielensä mukaan. Minun mielestäni niin tärkeässä -asiassa pitäisi jokaisen saada itse määrätä kohtalonsa." - -"Samaa mieltä minäkin olen -- ainakin toistaiseksi", sanoi Matteo -nauraen; "mutta varmaankin muutan mieleni, kun minun vuoroni on -naittaa tyttäreni. Sinun gondolisi on todellakin erinomainen, sillä -vaikka meillä on vain yksi soutaja, niin pysymme sittenkin toisten -kaksiairoisten tasalla." - -"Näkisitpä vain, kun Giuseppe ja minä kumpikin soudamme. Silloin -se aivan lentää, enkä näinä kymmenenä päivänä, jolloin se on ollut -minun, ole tavannut ainoatakaan, joka olisi päässyt nopeampaa." - -"Nopeakulkuinen vene on aina hyvään tarpeeseen", sanoi Matteo; -"varsinkin jos sattuu joutumaan pulaan ja joku kaupunginvahdin -veneistä on kintereillä." - -"Toivottavasti en tule tarvitsemaan sitä sellaiseen." - -"En minäkään luule, mutta eihän sitä koskaan voi tietää." - -Muutamia päiviä myöhemmin Francis oli jälleen soutelemassa. Kello -läheni jo puolta kymmentä, ja heidän soutaessaan erästä autiota -sivukanaalia pitkin, pyrki eräs mies heidän gondoliinsa. - -"Otammeko hänet mukaan, herra Francesco?" kuiskasi Giuseppe -Francisille, sillä monta kertaa ennenkin he olivat kuljettaneet -gondolissaan matkustajia. Oli näet usein sattunut, että ohikulkijat -olivat luulleet heitä työtä etsiviksi gondolinkuljettajiksi, sillä -kumpikin oli tavallisesti paitahihasillaan. Francisia huvitti -ottaa selkoa siitä, mitä väkeä iltaisin oli liikkeellä ja minne -kukin oli menossa -- hän koetti arvata, oliko siinä rakastaja, -joka kiiruhti rakastettunsa luo, vai pelaaja, joka oli menossa -johonkin hämäräperäiseen paikkaan, vai aivan yksinkertaisesti -vain joku myöhästynyt kulkija, joka kiiruhti kotiinsa. Hänestä -oli yhdentekevää, mitä tietä hän kulki, kunhan hän vain sai kokea -seikkailuja, ja sitä paitsi matkustajien kuljetus tuotti Giuseppelle -sievän lisäansion. - -"Otetaan hänet vain matkaan", vastasi Francis. - -"Ei kai teillä ole kiire päästä levolle?" sanoi mies, kun vene laski -rantaan. - -"Kyllä me valvomme, kunhan meille maksetaan", sanoi Giuseppe. -Tällaisissa tapauksissa hän johti aina puhetta. - -"Te tiedätte, missä San Nicolo sijaitsee?" - -"Kyllä, mutta sinne on pitkä matka." - -"Teidän pitää odottaa siellä pari tuntia, mutta saatte myös puolen -dukaattia." - -"Mitäs arvelet?" sanoi Giuseppe kääntyen Francisin puoleen. - -"Samapa se", vastasi poika hetkeäkään epäröimättä. - -Matka oli pitkä, mutta yö miellyttävä, ja puoli dukaattia houkutteli -Giuseppea. Mutta Francis tahtoi tyydyttää uteliaisuuttaan. San Nicolo -oli pieni hiekkasaari, uloimpia koko saariryhmässä. Siellä asui vain -muutamia kalastajia, ja siksi Francis ihmetteli suuresti, mitähän -asiaa sinne saattoi olla tähän aikaan vuorokaudesta miehellä, joka -puvusta ja puheesta päätellen kuului yläluokkaan. Sitä paitsi mies -oli naamioitu, sen Francis saattoi nähdä tähtien valossa. Mutta siinä -ei ollut mitään outoa, sillä nuoret aatelismiehet käyttivät usein -naamiota yöllä, kun he eivät tahtoneet tulla tunnetuiksi. - -Koko matkan aikana ei kukaan puhunut mitään, gondoli soljui vain -tasaisesti eteenpäin. Mutta kun he saapuivat rantaan, sanoi vieras: - -"Te soudatte hyvin. Käyttäisin teitä mielelläni toistekin." - -"Me olemme aina valmiit", sanoi Francis käheällä äänellä. - -"Hyvä. Takaisin palatessamme sanon, milloin tarvitsen teitä jälleen. -Toivon, että osaatte olla vaiti ettekä puhu tovereillenne mitään -siitä tehtävästä, jonka annan teille?" - -"Sen lupaamme", sanoi Francis. - -Vieras astui nyt maihin ja kiiruhtaessaan pois hän sanoi: "Voi kestää -kaksikin tuntia ennen kuin palaan takaisin." - -"Kuulkaahan, herra Francesco", sanoi Giuseppe kun he olivat yksin, -"mitä ajattelitte suostuessanne tällaiseen kyytiin? Minä tosin -kernaasti ansaitsen puolen dukaattia, mutta nyt pääsemme kotiin vasta -myöhään. Ja silloin isäntä suuttuu." - -"En suostunut tähän siksi, että sinä ansaitsisit puolen dukaattia, -Giuseppe, vaan sen tähden, että toivoin seikkailua. Tässä piilee -jokin salaisuus. Aatelismies sitä hän varmaan oli -- ei koskaan -lähtisi San Nicolon saarelle näin myöhään, jollei hänellä olisi -tärkeää asiaa. Varmaankin täällä on jokin salainen kokous, sillä -äsken näin kaksi gondolia, jotka suuntasivat myös kulkunsa tänne -päin. Joka tapauksessa aion ottaa selkoa siitä, mitä tämä merkitsee." - -"Älkää tehkö sitä", sanoi Giuseppe vakavasti. "Olisi parasta palata -nyt heti takaisin, sillä ei sitä tiedä, mitä voi tapahtua." - -"Koetan ensiksi tutkia asiaa, jos mahdollista. Jää sinä tänne siksi -aikaa, niin minä lähden vakoilemaan." - -Francis nousi maihin ja aikoi tarkastella lähemmin muutamia -kalastajamökkejä, jotka sijaitsivat rannalla, mutta ei missään -näkynyt tulta eikä kuulunut vähintäkään ääntä. Hän tiesi, että -kauempana rannasta oli myös asuntoja, mutta kun hänellä ei ollut -muuta ohjausta kuin tähtien valo taivaalla, palasi hän rantaan. - -"En löytänyt mitään jälkiä, Giuseppe." - -"Parasta olikin, herra Francesco. On olemassa sellaista riistaa, jota -on paras olla pyydystämättä. Tulin oikein iloiseksi, kun palasitte -takaisin rantaan. Viisainta on nyt hetken aikaa nukahtaa." - -Mutta Francis ei voinut ajatella unta. Hän kävi veneeseen istumaan -ja tuumi, maksaisiko vaivaa jonakuna toisena iltana jatkaa tätä -seikkailua. Että jonkinlainen salaliitto oli kysymyksessä, siitä -hän oli varma. Venetsiassa oli aina kaksi puoluetta, jotka kumpikin -tarkoittivat tasavallan parasta, mutta jotka olivat eri mieltä -siitä, mitä keinoja olisi paras käyttää sen onnen ja hyvinvoinnin -takaamiseksi. Sitä paitsi oli aina köyhiä ja onnettomia, jotka olivat -valmiit ottamaan vastaan lahjoja ja auttamaan tasavallan vihollisia. -Francis oli englantilainen, mutta hän oli kiintynyt Venetsiaan ja -seikkailunhalunsa ohella hän tunsi miltei velvollisuudekseen ottaa -selkoa salaliitosta, jonka olemassaolosta hän oli melkein varma. - -Giuseppe oli nukkunut veneen pohjalla kaikessa rauhassa, kun rannalta -kuului askelten ääniä ja Francis herätti hänet. Itse hän nousi myös -ja oikoi jäseniään, ikään kuin hänkin olisi nukkunut. - -"Viekää minut takaisin samaan paikkaan, josta lähdimmekin!" sanoi -vieras ja istuutui veneeseen. Pojat tarttuivat airoihinsa, ja vene -soljui kaupunkia kohti. Mutta juuri kun he saapuivat Suuren kanaalin -suulle, ilmestyi kuuden airon soutama gondoli heidän eteensä ja ääni -huusi: - -"Tasavallan nimessä, keitä te olette!" - -"Soutakaa!" sanoi vieras pojille ja nousi pystyyn. "Kymmenen -dukaattia, jos saatte minut onnellisesti maihin!" - -Jos pojat olisivat olleet tavallisia gondolinkuljettajia, niin -tuskinpa he edullisen tarjouksenkaan vuoksi olisivat uskaltaneet -uhmata ankaraa käskyä. Mutta Francis ei tahtonut joutua tekemisiin -viranomaisten kanssa, ehkäpä vielä joutua vankeuteenkin. Siksi -hän käänsi äkkiä gondolinsa ja souti kaikin voimin eteenpäin. -Gondoli kiiti kuin nuoli, mutta toinen gondoli, jossa oli kuusi -soutajaa, seurasi sen kintereillä, ja epäilemättä se olisi hyvin -pian saavuttanut heidät, jollei Francis olisi äkkiä poikennut -sivukanaaliin ja sitten ketterästi pujotellut toisesta kanaalista -toiseen, kunnes suuri gondoli, joka ei yhtä nopeasti voinut suoriutua -monista käännöksistä, jäi hyvän matkaa jälkeen. Vihdoin he kaikessa -rauhassa pääsivät määräpaikkaan. - -"Pyhän Paavalin nimessä", vieras sanoi, "hyvin tehty! Osaattepa te -hyvin ohjata gondolianne ja nopeasti soutaa. Ei minulla ole mitään -syytä pelätä heitä, mutta en olisi suonut, että tasavallan kätyrit -olisivat sekaantuneet minun toimiini." - -Noustessaan maihin vieras antoi Giuseppelle luvatun palkkion. "Ensi -torstaina, puoli yksitoista", sanoi hän sitten. - -"Tämä näyttää olevan vaarallinen toimi", sanoi Giuseppe epäröiden. -"Ei ole mitään lastenleikkiä ruveta uhmaamaan tasavallan upseereja, -eikä ole sanottu, että ensi kerralla onnistumme yhtä hyvin." - -"Voihan sitä hiukan uskaltaakin, kun hyvä maksu on tiedossa", sanoi -vieras kääntyen pois; "sitä paitsi tokkopa me toisella kertaa -kohtaammekaan noita valtion urkkijoita." - -"Ja nyt kotiin", sanoi Francis. "Tämän parempaa ansiota ei sinulla -ole ollut, ja jos minä pääsen vielä jännittävään seikkailuun, niin -voimme olla tyytyväisiä." - -Seuraavina päivinä Francis tuumi vakavasti, jatkaisiko hän -seikkailua. Lopulta hän päätti sen tehdä, koska siihen ei liittynyt -mitään todellista vaaraa. Voisihan hän sanoa jos hänet keksittäisiin, -että hän oli tahtonut ottaa vain selkoa, olisiko jokin salaliitto -valtiota vastaan tekeillä. Ja koska hän oli vain keskenkasvuinen -poika, niin tuskinpa hänen sekaantumistaan asiaan pidettäisiin -kovinkaan vaarallisena. - -Giuseppe ei pannut vastaan, kun Francis selitti, että hän aikoi -seuraavana torstaina lähteä jälleen San Nicolon saarelle. Giuseppe -tuumi, että jos hän voisi ansaita vielä toisenkin niin suuren summan, -niin hän pian voisi mennä naimisiin ja tulla omaksi herrakseen. -Ja jollei Francis pelännyt vaaraa, niin eipä hänkään sitä tehnyt. -Korkeintaan hän voisi saada pari kuukautta vankeutta. - -Ennen tuota määräpäivää Matteo Giustiniani kertoi Francisille -uutisen, joka huvitti häntä suuresti. - -"Muistathan Serkkuni, Maria Polanin, jonka me kohtasimme kerran -Suurella kanaalilla?" kysyi Matteo. - -"Tietysti. Mitä hänestä?" - -"Niin, ajattelehan! Ruggiero Mocenigo, tuo aatelismies, jonka kerran -näytin sinulle piazzalla ja joka on ollut kaksi vuotta maanpaossa, on -kosinut häntä." - -"Häntä hän toivottavasti ei saa", sanoi Francis harmistuneena. -"Häpeällistä olisi antaa hänet sellaiselle miehelle." - -"Samaa Marian isäkin ajattelee, ja siksi hän antoi heti kieltävän -vastauksen. Mutta Ruggiero oli nostanut hirveän jutun sen johdosta ja -vannonut, että Polani saisi sitä vielä katua." - -"Toivottavasti sukulaisesi ei välitä hänen uhkauksestaan", sanoi -Francis. - -"Ei hän siitä välitäkään", vastasi Matteo, "mutta Ruggierolla on -mahtavia ystäviä ja hän voi vahingoittaa häntä, puhumattakaan -siitä, että hän voi palkata jonkun pistämään Polanin kuoliaaksi -jossakin sopivassa tilaisuudessa. Isäni on kehottanut häntä olemaan -hyvin varovainen. Ruggiero on vaarallinen vihollinen. Vaikka häntä -epäiltäisiinkin salamurhasta, niin olisi melkein mahdoton saada häntä -syytteeseen. Hänellä on kaksi sukulaista neuvostossa, ja vaikka hän -polttaisi Polanin talon tai ryöstäisi Marian, niin tuskinpa häntä -sittenkään rangaistaisiin, varsinkin jos hän pysyttelisi jonkin aikaa -poissa kaupungista." - -"Tietysti minä sen ymmärrän, että aatelismiehet kaikissa maissa -voivat tehdä sellaista, mitä pidettäisiin rikoksena, jos joku muu -sen tekisi. Mutta että sellaisessa kaupungissa kuin Venetsiassa -yksityiset ihmiset voivat kostaa ja tappaa, on inhottavaa." - -"Eihän se ole oikein", sanoi Matteo välinpitämättömästi, "mutta en -tiedä, miten se voitaisiin estää. Sitä paitsi täällä ratkaistaan -riidat mies miestä vastaan, jota vastoin toisissa maissa aatelisten -kiistellessä keskenään sadoittain ihmisiä, joilla ei ole mitään -tekemistä itse riidan kanssa, voidaan ottaa hengiltä." - -Tältä kannalta Francis ei ollut ennen ajatellut asiaa, ja hänen -täytyi myöntää, että niin inhottavaa kuin salamurha olikin, niin se -tuotti maalle sittenkin vähemmän kärsimystä kuin sisäiset sodat, -mutta sittenkään hän ei tahtonut yhtyä ystävänsä mielipiteeseen. - -"Totta kyllä, Matteo, mutta sota on aina rehellinen sota, jota -vastoin salamurha on aina konnantyö." - -"Ei sotakaan aina ole rehellistä", vastasi Matteo. "Usein linnoja -anastetaan, kokonaisia kyliä poltetaan ja ihmisiä teurastetaan niin -että heillä ei ole vähintäkään puolustuksen mahdollisuutta. Se ei ole -minun mielestäni sen rehellisempää kuin salamurha. Polani tietää, -että hänen täytyy olla varuillaan, ja jos hän tahtoo, voi hän palkata -salamurhaajan, joka raivaa Ruggieron pois tieltä, aivan niin kuin -Ruggierokin voi tehdä." - -Torstai-iltana oli gondoli määräpaikalla. Francis oli melkein varma -siitä, että mies tällä kertaa kyselisi jotain heidän asunnostaan ja -tavallisesta venepaikastaan, ja siksi hän oli käskenyt Giuseppen olla -hyvin varovainen vastauksissaan. Heti kellon lyötyä puoli yksitoista -saapuikin vieras rantaan. - -"Te näytätte olevan täsmällisiä", sanoi hän, "eikä samaa voi sanoa -teidän ammatistanne yleensä." - -Francis souti kokkatuhdolla ja seisoi selin vieraaseen. Siksipä ei -ollut luultavaa, että vieras puhuttelisi häntä, vaan kernaammin -Giuseppea, joka souti aivan hänen takanaan. Niin pian kuin he -olivat päässeet laguunille, alkoikin vieras kysellä yhtä ja toista -Giuseppelta, niin kuin Francis oli otaksunut. - -"En voi nähdä teidän kasvojanne, mutta vartaloistanne päättäen olette -kumpikin hyvin nuoria, vai kuinka?" - -"Minä olen kahdenkolmatta", sanoi Giuseppe, "ja veljeni on minua -vuotta nuorempi." - -"Ja mikä on teidän nimenne?" - -"Giovanni ja Beppo Morani." - -"Onko vene teidän omanne?" - -"On herra. Isämme kuoli kolme vuotta sitten ja jätti gondolin meille." - -"Ja missä on venepaikkanne?" - -"Missä milloinkin. Joskus toinen paikka on parempi, joskus toinen." - -"Entäs missä te asutte?" - -"Emme me asu missään, herra. Kun päivän työ on lopussa, sidomme me -veneen paaluun ja nukumme gondolin pohjalla. Se ei maksa mitään, ja -kuitenkin meillä on yhtä mukava kuin olkivuoteella." - -"Sitten te kai saatte runsaasti rahaa kokoon?" - -"Me panemme hiukan rahaa säästöön. Varmaankin me ennemmin tai -myöhemmin menemme naimisiin, ja silloin me tarvitsemme oikean -asunnon. Sitä paitsi me laiskottelemme myös joskus. Täytyyhän ihmisen -joskus saada hiukan huvitellakin." - -"Ettekö tahtoisi ruveta palvelukseeni?" - -"Olemme mieluimmin omat herramme." - -"Teillä ei ole siis mitään varmaa paikkaa, missä päivän kuluessa -voisin tavata teitä?" - -"Ei, herra. Mutta jos te tahtoisitte kirjoittaa palatsin pilariin, -piazzettan varrella, ajan, milloin meidän pitäisi olla saapuvilla, -niin voisimme päivän kuluessa käydä siellä katsomassa." - -"Osaatko sinä siis lukea ja kirjoittaa?" - -"En osaa, herra", sanoi Giuseppe, "mutta tunnen numerot. Sehän on -välttämätöntä, sillä mitenkä me muuten voisimme olla täsmällisiä." - -"Hyvä on", sanoi vieras, "minä merkitsen siis pilariin, milloin -tarvitsen teitä, jollen erotessamme voisi sitä määrätä." - -Siihen keskustelu päättyi, ja loppumatkan saaren rantaan asti he -soutivat ääneti. - -"Tulen takaisin samaan aikaan kuin viime kerrallakin", sanoi vieras -noustessaan maihin. - -Francis seurasi pimeässä hänen jäljessään. Hän astui ääneti, sillä -hän oli avojaloin, ja koska saarella ei kasvanut puita eikä pensaita, -saattoi hän esteettä seurata häntä pitemmänkin matkan päästä. - -Niin kuin hän oli aavistanut, ei vieras astunut kylää kohti, vaan -kulki pitkin saaren rantaa. Äkkiä Francis kuuli aironloisketta, -ja vene laski rantaan vähän matkan päässä hänestä. Hän heittäytyi -pitkäkseen maahan. Kaksi miestä nousi maihin ja astui samaan suuntaan -kuin vieraskin, jota Francis oli veneessään kuljettanut. Francis teki -kierroksen, ja pääsi venemiesten huomaamatta jälleen toisten jäljille. - -Kun miehet olivat kulkeneet jonkun matkaa rantaa pitkin, he -suuntasivat kulkunsa sisemmälle saareen. Francis seurasi pimeässä, -ja hetken kuluttua he pysähtyivät mustan rakennuksen eteen ja -kolkuttivat ovelle. Kuului epäselvää mutinaa, sitten he astuivat -sisään, ja ovi sulkeutui jälleen. - -Francis hiipi rakennuksen luo; se oli varsin suuri mökki, joka -kohosi kahden hiekkasärkän välissä, eikä minkäänlaista puutarhaa tai -aitausta ollut sen ympärillä. Ulkoapäin katsoen olisi luullut sitä -asumattomaksi, sillä ikkunoiden edessä oli luukut, eikä vähintäkään -valoa tunkeutunut ulos. Francis jäi nurkan taakse oven lähelle -odottamaan. - -Pian kuului askeleita -- kolme kolkutusta ovelle, ja ääni sisältä, -joka kysyi: "Kuka siellä?" Vastaus: "Hädänalainen." Taaskin -kysyttiin: "Mikä teitä vaivaa?" -- "Minä kärsin!" Sitten salvat -työnnettiin syrjään, ovi avautui ja sulkeutui jälleen. - -Vieläkin neljä henkilöä saapui. Joka kerta samat kysymykset ja -vastaukset uudistuivat. Kun kymmeneen minuuttiin ei tullut enää -ketään, luuli Francis seuran olevan täysilukuisen. Hän heittäytyi -maahan ja alkoi kaivaa tikarilla reikää seinään, joka oli vanha -ja mätä, niin että hän helposti saattoi puhkaista sen. Hän painoi -silmänsä reikää vasten ja näki kaksitoista miestä pitkän pöydän -ympärillä. - -Niistä, jotka istuivat häneen päin, hän tunsi neljä, ja he olivat -kaikki korkeasukuisia. Kaksi heistä oli suuren neuvoston jäseniä, -vaikkeivät he kuuluneetkaan kymmenmiehistöön. Yksi istui pöydän -päässä ja puhui. Mutta vaikka Francis painoi korvansa reikää vasten, -hän ei voinut erottaa sanoja. Hän nousi nyt pystyyn, tukki reiän -hiekalla ja tasoitteli maata siltä kohtaa, missä oli maannut, joskin -hän oli aivan varma siitä, että tuuli huomenaamulla hävittäisi kaikki -jäljet. Sitten hän kiersi mökin toiselle puolelle ja kaivoi toisen -reiän nähdäkseen nekin, jotka olivat istuneet selin häneen. - -Ensimmäinen näistä oli Ruggiero Mocenigo. Toista Francis ei tuntenut, -mutta vaatteista päätellen hän oli unkarilainen, muut kolme eivät -olleet aatelismiehiä. Yhden heistä Francis tunsi, hänellä oli suuri -vaikutusvalta kalastajien ja merimiesten parissa. Molemmat muut -olivat tuntemattomia. - -Kun aikaa oli kulunut noin tunnin verran reikien poraamiseen ja -huomioiden tekoon, arveli Francis viisaimmaksi palata veneelleen, -varsinkin kun hän huomasi, ettei hän kuitenkaan voisi päästä sen -enemmästä perille. Hävitettyään jälleen kaikki jäljet hän palasi -hiekkasärkkien yli rantaan. - -"Jumalan kiitos, että olette jälleen täällä", sanoi Giuseppe -kuullessaan Francisin vihellyksen. "Olen ollut kauheassa tuskassa -siitä asti, kun katositte näkyvistäni. Onnistuiko matkanne?" - -"Olen keksinyt salaliiton, ja tunnenkin muutamat osanottajista, mutta -en voinut kuulla, mitä he puhuivat. Onnistuin sittenkin paremmin kuin -uskalsin toivoa, ja olen varsin tyytyväinen." - -"Toivottavasti ette palaa tänne enää toista kertaa, herra Francesco. -Ensiksikään ei ole varmaa, että aina pääsette huomaamatta pakoon. -Toiseksi on vaarallista sekaantua salaliittoihin, olkoot ne mitä -puoluetta hyvänsä. Jos tahtoo elää vanhaksi Venetsiassa, on viisainta -olla hankkimatta itselleen vihollisia." - -"Sen tiedän kyllä, Giuseppe, enkä ole vielä päättänyt, mitä teen." - -Neljännestunnin kuluttua vieras palasi, ja he soutivat kiertotietä -kaupunkiin ja pääsivät onnellisesti maihin. - -"En tiedä, milloin ensi kerralla tarvitsen teitä", sanoi vieras -maksaessaan kyydistä, "mutta minä merkitsen ajan pilariin, niin kuin -oli puhe. Käykää joka iltapäivä siellä katsomassa." - -Ennen kuin Francis sinä iltana nukahti, tuumi hän kauan asiaa -mielessään ja päätti lopulta, ettei hän sekaantuisi enempää koko -juttuun. Jos hän menisi päivällä San Nicolon saarelle, hän voisi -irrottaa laudan mökin takaseinästä, ja siten esteettömästi nähdä ja -kuulla kaiken, mitä siellä tapahtui; mutta vaikka hän pääsisikin -selville, että suunniteltiin kapinaa Venetsiaa vastaan, niin mitä -hyötyä siitä olisi? Jos hän antaisi heidät ilmi, niin parhaassa -tapauksessa tasavallan upseerit piirittäisivät mökin ja ottaisivat -salaliittolaiset vangiksi, mutta hänen oma asemansa ei sen jälkeen -olisi kadehdittava. Hän saisi vain vihollisikseen useita mahtavia -aatelisperheitä, ja hänen henkensä olisi alituisessa vaarassa. Heidän -katkeruutensa olisi sitä suurempi, koska hän olisi sekaantunut -asioihin, jotka eivät liikuttaneet häntä lainkaan. Tähän asti hän -oli tyydyttänyt vain poikamaista seikkailunhaluaan, mutta nyt, -huomatessaan, että siitä saattaisi koitua juttu, jossa monen ihmisen -henki olisi vaarassa, päätti hän olla sekaantumatta asiaan sen -enempää. - - - - -KOLMAS LUKU - -Suuri Kanaali - - -Ilokseen Giuseppe seuraavana aamuna kuuli, ettei Francis aikonut enää -sekaantua San Nicolon salaliittoon. Viime öinä hän töin tuskin oli -voinut nukkua, niin levoton hän oli ollut, ja nukkuessaankin hän oli -nähnyt vain pahoja unia. - -Seuraavina päivinä Francis kävi entistä useammin Pyhän Markuksen -torilla, ja saattoi helposti tuntea kaikki ne henkilöt, jotka hän oli -nähnyt mökissä, ja ottaa selkoa heidän nimistään ja perhesuhteistaan. -Yksi heistä omisti suuria suolakaivoksia mannermaalla; toinen hankki -teuraseläimiä Venetsian torille. Francis oli mielissään näistä -tiedoista, sillä ei voinut koskaan tietää, milloin ne saattaisivat -olla hyödyksi. Varmuuden vuoksi hän kirjoitti muistiin, mitä -hän noina kumpaisenakin yönä oli kokenut, sekä kaikkien niiden -henkilöiden nimet, jotka olivat olleet läsnä kokouksessa, ja piilotti -paperin laatikkoonsa. Giuseppelle hän kuitenkin kertoi, mitä oli -tehnyt. - -"Ei meidän tarvitse pelätä joutuvamme kiinni", sanoi hän, "oli siksi -pimeä, ettei kukaan voinut erottaa meidän kasvojamme. Mutta jos -minulle tapahtuisi jotain, jos minä esimerkiksi katoaisin, niin ota -tuo paperi ja heitä se jalopeuran kitaan. Ja jos sinua tutkittaisiin, -niin kerro koko juttu!" - -[Piazzalla oli pronssinen jalopeuran kuva, jonka avonaiseen kitaan -kuka tahansa saattoi heittää kirjallisen ilmiannon valtiollisia -rikoksista. Siten syytteeseen joutunut henkilö saattoi salaa tulla -tuomituksi ja mestatuksi. Joskus tätä keinoa käytettiin väärin, kun -tahdottiin vapautua epämieluisista vihamiehistä.] - -"Ei minua koskaan uskottaisi, herra Francesco", sanoi Giuseppe. - -"Kyllä he uskovat, sillä sinä todistat vain kertomukseni todeksi." - -"Miksi ette voi heti antaa ilmi heitä ilmoittamatta nimeänne?" kysyi -Giuseppe. "Silloin voitaisiin tutkia asiaa." - -"En tahdo tehdä sitä. Nuo miehet eivät ole tehneet minulle mitään -pahaa, enkä minä vierasmaalaisena välitä heidän valtiollisista -kapinahankkeistaan. En voisi olla iloisella mielellä, jos tekisin -itseni syypääksi kahdentoista miehen vangitsemiseen tai ehkä -kuolemantuomioon." - -Pariin päivään Francis ei käynyt tavallisilla souturetkillään. Tosin -ei ollut luultavaa, että vieras tuntisi heidät, mutta olisihan -se sittenkin mahdollista. Ainakin oli varmaa että hän tulisi -levottomaksi, kun ei löytäisi gondolia sovitulla paikalla, varsinkin -kun Francis kolmena päivänä perätysten oli nähnyt merkit pilarissa. - -Viikkoa myöhemmin Giuseppe sai kuulla, että gondolinkuljettajien -joukosta oli tiedusteltu venettä, jonka kaksi veljestä, Giovanni -ja Beppo omistivat. Tiedustelija, joka oli näyttänyt ylhäisen -perheen palvelijalta, oli luvannut viisi dukaattia palkinnoksi -sille, joka voisi antaa heistä tietoja. Mutta sen nimisiä ei ollut -gondolinkuljettajien luettelossa. Tiedusteluja oli jaettu useampina -päivinä, ja yleisesti oletettiin, että kysymyksessä oli jonkun naisen -ryöstö, jota yritettiin selvittää näin. - -Eräänä iltana Francis oli kävellyt tavallista kauemmin piazzalla -yhdessä Matteon kanssa. Käydessään istumaan gondoliinsa hän antoi -Giuseppelle käskyn soudella vielä hetken aikaa Suuressa kanaalissa, -sillä yö oli kuuma. Kuu ei ollut vielä noussut, ja useimmissa -gondoleissa paloivat soihdut. Giuseppen soutaessa aivan rauhallisesti -kaksiairoinen vene sivuutti heidät, ja Francis näki soihdun valossa -siinä Maria ja Julia Polanin yhdessä seuranaisensa kanssa. Kaksi -aseistettua palvelijaa istui heidän takanaan. Francis oletti heidän -olevan kotimatkalla jonkun ystävättären luota. Gondoli oli jo -ennättänyt varsin kauaksi, kun Francis äkkiä kuuli huudon: "Varokaa!" -ja heti sen jälkeen kaksi venettä törmäsi yhteen ja tuskanhuutoja ja -aseitten kilinää kajahti ilmassa. - -"Souda, Giuseppe!" huusi Francis hypäten paikaltaan ja tarttuen -toiseen airoon. Voimakkain aironvedoin pojat saapuivat pian paikalle -ja jo ensi silmäyksellä he huomasivat, että kysymyksessä oli -edeltäpäin harkittu hyökkäys. Neliairoinen gondoli oli Polanin veneen -vieressä, ja gondolinkuljettajat sekä palvelijat puolustautuivat -voimainsa mukaan aseistettuja miehiä vastaan, jotka yrittivät kaataa -venettä. - -Taistelu oli jo melkein päättynyt, kun Francis saapui paikalle. -Toinen gondolinkuljettajista oli syösty veteen, toinen palvelijoista -oli kaatunut ja toisen kimpussa oli kolme, neljä aseistettua miestä. -Molemmat tytöt seisoivat veneessä huutaen apua. - -"Pian, hyvät naiset, tänne veneeseen!" huusi Francis, ja laski -gondolinsa heidän veneensä kylkeen. Sitten hän kumartui eteenpäin ja -auttoi molemmat tytöt gondoliinsa. - -Pahasti kiroillen aikoi hyökkääjien johtaja juuri hyökätä Francisin -veneeseen, kun tämä iski voimainsa takaa häntä airolla päähän, ja -mies putosi raskaasti veteen. - -Toiset huusivat kauhusta, mutta gondolit olivat jo eronneet -toisistaan, ja Francisin vene kiiti nuolen nopeudella eteenpäin. - -"Rauhoittukaa, hyvät naiset!" sanoi Francis. "He eivät seuraa meitä, -siitä olen varma. He koettavat pelastaa johtajansa, ja kun he saavat -hänet ylös vedestä, olemme jo turvassa." - -"Mutta miten käy signorinan?" kysyi vanhempi tytöistä. - -"Ei hänellä ole hätää", sanoi Francis. "Luultavasti he koettivat -ryöstää teidät, ja kun te pääsitte pakoon, niin eivät he välitä -teidän seuranaisestanne. Hän näytti joutuneen aivan pyörälle -päästään, sillä kun riistin teidät veneeseen, takertui hän niin -lujasti vaatteisiinne kiinni, että pelkään pukunne repeytyneen." - -"Tiedättekö te, missä asumme? Kuljette aivan oikeaan suuntaan", sanoi -Maria. - -"Polanin palatsissa", vastasi Francis. "Minulla on kunnia olla teidän -serkkunne, Matteo Giustinianin ystävä, ja kun eräänä päivänä näimme -teidän gondolinne, niin kuulin teidän nimenne." - -"Oletteko te Matteon ystävä!" huudahti tyttö hämmästyneenä. "Luulin -teitä gondolinkuljettajaksi. On niin pimeä, etten erota kasvojanne, -ja ani harvoin täällä näkee jonkun herran soutavan." - -"Minä olen englantilainen. Me pidämme urheilusta, ja siksi usein -iltaisin, kun ystäväni eivät voi siitä loukkaantua, lähden -soutelemaan." - -"Kiitän teitä kaikesta sydämestäni sekä omasta että sisareni -puolesta!" sanoi Maria. "Koko tapahtuma tuntuu unennäöltä. Me -soutelimme kaikessa rauhassa kanaalissa, kun suuri, musta gondoli -äkkiä hyökkäsi esiin eräästä sivukanaalista ja oli ajaa meidät -kumoon. Pari miestä hyppäsi veneeseen ja siinä syntyi kauhea tappelu, -luulin joka hetki veneen kaatuvan. Beppo viskattiin mereen, ja -vanha Nicolini sai surmansa. Juuri kun luulimme olevamme hukassa, -ilmestyitte te äkkiä ja pelastitte meidät veneeseenne." - -Gondoli saapui palatsin portaitten edustalle, ja Francis hyppäsi -maihin, soitti kelloa ja auttoi tytöt rannalle. Heti paikalla ovi -avautui ja kaksi palvelijaa ilmestyi soihdut kädessä ulos. - -He huudahtivat hämmästyneinä nähdessään tytöt vieraan miehen seurassa. - -"Minulla on kunnia tulla huomenna tiedustelemaan teidän vointianne, -signora", sanoi Francis. - -"Ei, te ette saa mennä", sanoi Maria; "teidän täytyy seurata meitä -sisään ja tulla tervehtimään isää. Me tahdomme kertoa hänelle mitä -on tapahtunut, ja hän olisi kovin pahoillaan, ellei saisi kiittää -pelastajaamme." - -Francis seurasi tyttöjen mukana. - -"Mitä on tapahtunut?" huudahti pitkä, komea mies, joka istui -lukemassa komeasti sisustetussa huoneessa. "Missä on seuranaisenne? -Ja kuka on tämä nuori vieras herra?" - -"Aseelliset miehet hyökkäsivät kimppuumme kotimatkalla", sanoivat -tytöt yhteen ääneen. - -"Kuka sellaista on uskaltanut?" huudahti herra Polani. - -"Sitä emme tiedä", sanoi Maria; ja sitten hän kertoi miten kaikki oli -tapahtunut. - -"Sehän on häpeällistä", huudahti herra Polani. "Minä -vetoan neuvoskuntaan. Nuori herra, olen teille suuressa -kiitollisuudenvelassa. Te olette pelastanut tyttäreni. Saanko kysyä, -kuka te olette?" - -"Nimeni on Francis Hammond. Isäni on englantilainen kauppias, ja hän -on asunut täällä jo neljä vuotta." - -"Tunnen hänet nimeltä", sanoi Polani. "Toivon pian saavani tutustua -häneen lähemmin. Mutta missä on seuranaisenne, tyttöseni?" - -"Hän jäi gondoliin. Hän näytti joutuneen niin pyörälle päästään, -ettei hän voinut liikkua paikaltaan." - -Herra Polani soitti gongongia. - -"Lähettäkää heti kuusi aseellista miestä etsimään gondoliamme, ja -viekää sana lääkärille, sillä yksi palvelijoistani on haavoittunut, -ehkäpä kuollutkin." - -Mutta herra Polanin käskyä ei tarvinnut täyttää, sillä jo ennen kuin -ehdittiin lähteä matkaan, henkiin jäänyt gondolinkuljettaja palasi -seuranaisen kanssa kotiin. - -"Huomasitteko gondolissa, joka hyökkäsi teidän päällenne, mitään -merkkiä, Maria ja Julia?" kysyi herra Polani. - -"Emme huomanneet katsoa sitä, säikähdyimme niin kovasti", sanoi Maria. - -"Se oli tavallinen mustaksi maalattu gondoli", sanoi Francis, "ja -kaikki miehet olivat mustiin pukeutuneet." - -"Mutta miten te tulitte sekaantuneeksi leikkiin, nuori herra?" kysyi -herra Polani. - -"Minä tunsin tyttärenne gondolin kulkiessa ohitseni, ja tiesin, että -he olivat hyvän ystäväni, Matteo Giustinianin serkkuja. Siksi riensin -heti avuksi, kun kuulin heidän huutavan." - -"Siinä teitte oikein", sanoi Polani sydämellisesti. "Olen varma -siitä, että mies, jonka syöksitte veteen, oli hyökkäyksen johtaja. -Tuskinpa minun tarvitsee etsiä häntä kovin kaukaa. Huomenna esitän -epäilyni jo neuvoskunnalle ja vaadin hyvitystä." - -Francis sanoi hyvästi, ja Polani seurasi häntä portaille. "Me -tapaamme huomenna", sanoi hän, "tulen tervehtimään isäänne ja -kiittämään häntä siitä suuresta palveluksesta, jonka olette meille -tehnyt." - -Seuraavana päivänä aamiaispöydässä Francis kertoi tapahtumasta -isälleen. - -"Teit varomattomasti poikani sekaantuessasi kiistaan, joka ei -koskenut sinua", sanoi herra Hammond. "Mutta voihan olla, että -sinulle tulee olemaan hyötyäkin tästä seikkailusta. Herra Polani on -Venetsian ensimmäisiä kauppiaita, hänen nimensä tunnetaan kaikkialla -Itämailla, eikä siellä ole ainoatakaan satamaa, jossa hänen laivansa -eivät kävisi. Sellaisen miehen ystävyys voi olla minullekin suureksi -hyödyksi. Mutta toisaalta olet varmaan hankkinut itsellesi monta -vihollista sekaantumalla tunnottoman aatelismiehen hankkeihin, -eikä kenenkään, jolla on mahtavia vihamiehiä, ole hyvä oleskella -Venetsiassa. Mutta edut ovat kai sittenkin suuremmat kuin vaara." - -"Rakas Francis", jatkoi herra Hammond, kun Francis ei vastannut -mitään, "sinun pitää koettaa hillitä seikkailunhaluasi. Isäsi ei -ole mikään kreivi eikä paroni, eikä sinulle voi olla mitään hyötyä -taisteluissa saavutetusta kunniasta. Kauppiaan pitää olla rehellinen -ja ahkera. Ja parasta olisikin, jos piakkoin lähtisit kotiin ja -rupeaisit työskentelemään liikkeemme konttorissa. Tähän saakka en -ole yrittänyt estää aseharjoituksiasi ja seurusteluasi nuorten -miesten kanssa, jotka arvoltaan ovat olleet sinua korkeammalla, -mutta olen ruvennut epäilemään, tokko tein viisaasti ottaessani -sinut tänne ja kadunpa melkein, etten jättänyt sinua kotimaahan. -Viime yön tapahtumat osoittavat, ettei sinua enää kauan voi pitää -keskenkasvuisena poikana, ja siksi on parasta, että nyt heti antaudut -sille uralle, joka on oleva omasi, etkä jatka enää tätä elämää, joka -ei kuitenkaan sovellu lontoolaiselle kauppiaalle." - -Isän sanat vaikuttivat masentavasti Francisin mieleen, sillä hän -tiesi, että muutos tuntuisi kauhean ikävältä, jos hänen nykyisen -vapaan elämänsä jälkeen täytyisi sulkeutua konttorin seinien sisälle. -Tosin hän oli tiennyt, että tuo kohtalo kerran odottaisi häntä, mutta -kun se nyt näin äkkiä nousi hänen eteensä, tunsi hän mitä syvintä -vastenmielisyyttä kauppiaan ammattia kohtaan. Hänestä oli kuitenkin -mahdotonta nousta isänsä tahtoa vastaan ja valita itselleen toinen -elinkeino. Raja aatelismiehen ja porvarin välillä oli sitäpaitsi tänä -aikana niin jyrkkä, ettei kukaan voinut uneksiakaan sen rikkomista. - -Heti aamiaisen jälkeen soi eteisen kello, ja palvelija ilmoitti -herra Polanin olevan ulkopuolella ja haluavan keskustella herra -Hammondin kanssa. Tämä meni heti vierastaan vastaan, tervehti häntä -kohteliaasti ja saattoi hänet sisään. - -"Te tunnette minut varmaan nimeltä, herra Hammond, niin kuin minäkin -tunnen teidät", sanoi venetsialainen kauppias. "En ole mikään -kursailujen ystävä, eivätkä ne olisikaan paikallaan. Teidän poikanne -on varmaan kertonut teille, minkä suuren palveluksen hän on tehnyt -minulle pelastamalla tyttäreni, tai oikeammin vanhemman tyttäreni -- -sillä häntä nuo konnat epäilemättä ajoivat takaa -- ja estäen siten -hänet joutumasta kaikkein huonomaineisimman nuoren miehen valtaan, -mitä tässä kaupungissa on." - -"Iloitsen suuresti, herra Polani, että poikani on voinut olla teille -avuksi", vastasi herra Hammond. "Olen moittinut itseäni siitä, -että olen sallinut hänen elää liiaksi omin päin ja harjoitella -aseiden käyttöä, mikä soveltuu paremmin sotaiselle aatelismiehelle -kuin rauhalliselle kauppiaalle, mutta se reippaus ja rohkeus, jota -aseitten taitava käyttö tuo mukanaan, oli eilen hänelle hyväksi -avuksi. Ja siksi en kadu, että häneltä siihen on kulunut aikaa, koska -hän siten saattoi tehdä palveluksen tyttärillenne." - -"On aina hyödyllistä osata käyttää aseita, yhdentekevää aikooko -antautua porvarien rauhalliseen ammattiin vai saavuttaa kunniaa -ja mainetta sotilaan uralla", vastasi herra Polani. "Me Välimeren -kauppiaat saisimme heti lopettaa kaupankäynnin, jollemme pystyisi -puolustamaan laivojamme merirosvoja vastaan, joita vilisee joka -salmessa ja saaressa Itämailla. Ja onhan myös jokaisen kansalaisen -velvollisuus puolustaa syntymäkaupunkiaan vihollista vastaan. Sitä -paitsi kuka hyvänsä voi helposti saada vihamiehiä. Täällä Venetsiassa -jokainen on sotilas ja merimies, eikä teidän tarvitse pelätä, että -pojastanne tulisi huonompi kauppias sen vuoksi, että hän osaa myös -käyttää tikaria ja miekkaa. Jo nyt", hän lisäsi hymyillen, "voi -hänellä olla hyötyä tästä taidostaan, sillä Nicolo Polanilla on -vaikutusvaltaa, ja tästä lähin tulee teidän poikanne olemaan kaikkein -läheisimpiä ystäviäni. Tänään en ennätä kuitenkaan kauan viipyä, -sillä olen juuri menossa neuvoskuntaan tekemään valitustani. Useat -neuvoskunnan jäsenistä ovat jo luvanneet asettua puolelleni, sillä he -ovat kovin suuttuneet tästä ilkityöstä. Jos sallitte, vien poikanne -mukanani, jotta hän voisi antaa tarpeellisia tietoja." - -"Tietysti hänen velvollisuutensa on seurata mukananne", sanoi herra -Hammond, "mutta olen hyvilläni siitä, ettei hän huomannut mitään -merkkiä gondolissa eikä voi siis antaa ilmi ketään. Sillä Venetsiassa -ei ole hyvä hankkia itselleen vihamiehiä, vaikka olisi miten mahtavia -suojelijoita hyvänsä." - -Francis seurasi ilomielin herra Polanin mukana, ja hetken kuluttua he -istuivat rinnan gondolissa. - -"Kuinka vanha te olette, ystäväni?" kysyi vanha herra veneen -pujotellessa kanaalien umpisokkeloissa. - -"Täytin juuri kuusitoista vuotta." - -"Ette sen vanhempi!" sanoi kauppias ihmeissään. "Luulin teitä -vanhemmaksi. Tulen juuri Giustinianien luota, ja Matteo sanoi, ettei -miekkailukoulussa ole ainoatakaan aatelismiestä, joka vetäisi teille -vertoja." - -"Pelkäänpä, että olen hukannut enemmän aikaa aseharjoituksiin, kuin -rauhallisen kauppiaan pojalle sopii." - -"Ette lainkaan. Meidän kauppiaitten täytyy puolustaa vapauksiamme -ja oikeuksiamme, tavaraamme ja laivojamme yhtä hyvin kuin -aatelistenkin. Sellaista säätyeroa ei täällä Venetsiassa ole. -Vanhemmilla ja rikkaimmilla perheillä on tietenkin etuoikeutensa ja -heidän jäsenensä muodostavat senaatin ja aateliston. Mutta kaikilla -tasavallan kansalaisilla on oikeutensa, joita ei kukaan saa loukata; -ja köyhinkin kansalainen yhtä hyvin kuin itse dogi saa harjoitella -aseiden käyttöä ja puolustaa isänmaata." - -"Olen itsekin", jatkoi venetsialainen, "puolustanut laivojani -merirosvoja, genovalaisia ja muita vihollisia vastaan. Olen -taistellut kreikkalaisten kanssa ja minun on monta kertaa ollut pakko -sekaantua kahakkoihin Konstantinopolin kaduilla, Aleksandriassa ja -muissa satamakaupungeissa, ja olen palvellut valtion sotalaivoissa. -Kaikki, jotka elävät kaupalla, haluavat elää rauhassa, mutta heidän -täytyy myös olla valmiit puolustamaan omaisuuttaan, ja mitä paremmin -he kykenevät sen tekemään, sitä kunniakkaampaa heille itselleen." - -He saapuivat nyt piazzettalle. Aatelismiehiä seisoi rannassa, -ja herra Polani astui heti heidän luokseen ja esitti Francisin -tyttäriensä pelastajana. Herrat astuivat palatsiin, mutta Francis jäi -ulkopuolelle odottamaan ystävänsä Matteon kanssa, joka myöskin oli -saapunut paikalle. - -"Onnittelen sinua, joskin kadehdin sinua hiukan", sanoi Matteo. -"Olipa se todellakin onni, että saavuit paikalle juuri samassa, kun -tuo konna Ruggiero Mocenigo aikoi ryöstää kauniit serkkuni." - -"Oletko varma siitä, että se oli Ruggiero, Matteo?" - -"Siitä ei ole epäilystäkään. Tiedät, että kun hän oli kosinut Mariaa -ja saanut rukkaset, uhkasi hän kostaa. Hän voi tehdä mitä tahansa, -sitä paitsi kerrotaan, että hän pelaamalla ja huonolla elämällä on -kadottanut omaisuutensa Konstantinopolissa ja joutunut juutalaisten -koronkiskurien käsiin. Jos hänen onnistuisi ryöstää Maria, voisi hän -selvittää raha-asiansa. En koskaan enää moiti soutamiskiihkoasi, -kun tällainen onni on sinua potkaissut, sillä on tosiaankin onni, -Francis, että olet voinut tehdä palveluksen Polanille. Monet nuoret -miehet Venetsiassa uhraisivat oikean kätensä, jos he olisivat voineet -tehdä sen minkä sinä." - -"Minä olisin kernaasti tehnyt saman palveluksen mille tytölle -tahansa, jota vaara uhkaisi, vaikka kalastajatytöllekin", sanoi -Francis, "mutta olen erityisen onnellinen siitä, että nuo tytöt ovat -sinun sukulaisiasi, Matteo." - -"Puhumattakaan siitä, että he ovat Venetsian kauneimpia neitoja", -sanoi Matteo veitikkamaisesti. - -"Merkitseehän sekin jotain, vaikka en ole tullut sitä ajatelleeksi. -Heitinköhän minä itse Ruggieron veteen", lisäsi Francis vakavasti, -"ja onkohan hänet saatu ylös? Hänellä on mahtavia ystäviä, Matteo. -Jos olen nyt hankkinut itselleni ystäviä, niin olen myös saanut -vihollisia tuolla yöllisellä seikkailullani." - -"Aivan niin", sanoi Matteo. "Sinun tähtesi toivoisin, että Ruggiero -makaisi kanaalin pohjassa. Hän ei ole tuottanut kunniaa ystävilleen, -enkä luule, että kukaan häntä suuresti surisikaan. Mutta jos he ovat -pelastaneet hänet, niin sinun täytyy olla varuillasi, sillä Ruggiero -on vaarallinen vihamies." - -"En tiedä, mitä toivoisin", sanoi Francis. "Jos hän elää, saan hänet -vihamiehekseni, mutta en tahtoisi myöskään olla syypää ihmisen -kuolemaan." - -"Minä sinun sijassasi en siitä välittäisi", sanoi Matteo. "Ellet sinä -olisi tappanut häntä, hän varmaan olisi tappanut sinut. Se oli yhtä -rehellistä taistelua kuin jos olisit ottanut osaa oikeaan kahakkaan -merellä, ja mitä varten sinun tarvitsisi olla huolissasi siitä, että -olisit vapauttanut Venetsian sen kehnoimmasta kansalaisesta?" - -"Niinkuin tiedät, Matteo, on minut kasvatettu aivan toisenlaisten -periaatteiden mukaan. Isäni vihaa kaikkea taistelua, paitsi isänmaan -puolustusta, ja vaikkei hän ole moittinut minua yöllisestä kahakasta, -huomaan sittenkin, että hän on levoton, sillä hän aikoo lähettää -minut pikimmiten Englantiin." - -"Toivottavasti hän ei tee sitä", sanoi Matteo vakavasti. "Tähän -asti olemme olleet hyviä ystäviä, mutta tästä lähin olemme vieläkin -parempia. Polanin ystävät tulevat tämän jälkeen pitämään sinua -miltei perheen jäsenenä, ja mieleeni juolahti juuri, että me ehkä -parin vuoden kuluttua voisimme ruveta valtion palvelukseen ja tulla -komennetuiksi yhdessä sotalaivaan." - -"Isäni kauhistuisi jos vain puhuisinkin hänelle jostain sellaisesta. -Minulla taas ei olisi mitään sitä vastaan. En mitenkään haluaisi -lähteä täältä. Olen ollut täällä onnellinen ja saanut monta hyvää -ystävää. Elämä Lontoossa sitä vastoin tuntuisi kovin ikävältä. -- -Mutta tuolla saapuu oikeudenpalvelija palatsista." - -Oikeudenpalvelija tiedusteli, oliko jompikumpi heistä herra Hammond, -ja pyysi häntä sitten seuraamaan mukanansa. - - - - -NELJÄS LUKU - -Ryöstetyt - - -Levottomin mielin Francis seurasi oikeudenpalvelijaa suuren -neuvoskunnan kokoussaliin. Hevosenkengän muotoisen pöydän ääressä, -komeassa salissa, jonka seiniä koristavat taulut esittivät -Venetsian historiaa, istui yksitoista neuvosherraa purppuraisissa, -kärpännahalla reunustetuissa viitoissaan. Dogi itse oli -puheenjohtajana. Herra Polani ja hänen seuralaisensa istuivat pöytää -vastapäätä. Kun Francis astui sisään, kuulusteltiin parasta aikaa -gondolinkuljettajaa. Kerrottuaan koko tapauksen hän sai poistua. - -Sen jälkeen Francis vuorostaan kertoi mitä tiesi. - -"Mikä oli syynä siihen, että te, vaikka olette niin nuori ja vieras -paikkakunnalla, sekaannuitte tuollaiseen kahakkaan?" kysyi yksi -neuvosherroista. - -"En minä ennättänyt ajatella nuoruuttani enkä muukalaisuuttani", -sanoi Francis. "Kuulin naisten hätähuudot, ja pidin velvollisuutenani -kiiruhtaa apuun." - -"Tiesittekö keitä he olivat?" - -"Tunsin heidät vain ulkomuodolta. Kun heidän gondolinsa hetkeä -aikaisemmin oli kulkenut omani ohitse, erotin heidän kasvonsa -soihtujen valossa." - -"Huomasitteko mitään merkkiä sen gondolin kyljessä, joka teki -hyökkäyksen?" - -"En", sanoi Francis, "toinen soihduista sammui kahakan aikana." - -"Luulisitteko tuntevanne jonkun ahdistajista, jos näkisitte heidät?" - -"En", sanoi Francis, "he olivat kaikki naamioituja." - -"Teillä ei ole siis syytä epäillä ketään tämän hyökkäyksen -johtajaksi?" - -"Ei", sanoi Francis, "en huomannut gondolissa mitään merkkiä enkä -liioin miesten puvuissa mitään, minkä johdosta voisin epäillä ketään." - -"Joka tapauksessa", sanoi dogi, "olette osoittanut harvinaista -rohkeutta ja neuvokkuutta, ja tasavallan nimessä kiitän teitä siitä, -että olette saanut estetyksi hirveän rikoksen. Pyydän teitä jäämään -tänne. Ehkäpä te sittenkin voisitte tuntea sen henkilön, jota -rikoksesta on syytetty." - -Hetkeä myöhemmin ovenvartija ilmoitti, että herra Ruggiero Mocenigo -odotti ulkopuolella. - -"Astukoon sisään!" sanoi dogi. - -Kun Ruggiero Mocenigo astui sisään, kumarsi hän neuvoskunnalle ikään -kuin odottaen, että häntä puhuteltaisiin. - -"Teitä syytetään herra Polanin tyttärien ryöstämisyrityksestä sekä -mainitun herran palvelijan murhasta", sanoi dogi. - -"Miksi minua siitä syytetään?" kysyi Ruggiero ylpeästi. - -"Sen vuoksi, että te kosiessanne herra Polanin vanhempaa tytärtä ja -saadessanne rukkaset, uhkasitte hänelle kostavanne." - -"Tuollainen syy tuntuu kuitenkin varsin löyhältä", sanoi -Ruggiero pilkallisesti. "Jos jokaisen kosijan, joka ilmaisee -tyytymättömyyttään saadessaan rukkaset, täytyy vastata kaikista -onnettomuuksista, jotka kohtaavat hänen ihailunsa esineen perhettä, -niin pelkään, että tämä loistava ja kunnioitettava neuvoskunta saa -kovin paljon työtä osakseen." - -"Teidän entinen elämänne antaa jo kylliksi syytä epäilyksiin", sanoi -dogi vakavasti. "Kaksi vuotta olette ollut maanpaossa salamurhan -vuoksi, ja huhu on tietänyt kaikkea muuta kuin hyvää teidän -elämästänne Konstantinopolissa." - -"Sitä paitsi voin todistaa", sanoi Ruggiero, "ettei minulla ole -minkäänlaista osaa herra Polanin tyttärien ryöstöyritykseen, sillä -koko sen illan ja yön, aina kello kolmeen asti, pelasin korttia -kotona ystävieni kanssa, ja tuskinpa herra Polanin tyttäret niin -myöhään enää olivat liikkeellä." - -"Mihin aikaan ystävänne tulivat luoksenne?" - -"Kello yhdeksältä." - -"Ketkä olivat luonanne?" - -Ruggiero mainitsi kuuden nuoren miehen nimet, joita heti lähetettiin -hakemaan. - -"Sillä välin te, herra Hammond, voitte sanoa, tunnetteko syytettyä ja -luuletteko hänen olleen hyökkääjien parissa?" - -"Minä en tunne häntä", vastasi Francis, "mutta sen voin varmasti -sanoa, ettei hän ollut hyökkääjien johtaja, jota minä iskin -airollani. Sillä minä osuin häntä ohimoon, ja sellaisen iskun jälki -näkyisi varmaan vielä." - -Francisin puhuessa Ruggiero loi häneen kylmän, läpitunkevan katseen, -joka ilmaisi kaikkea muuta kuin kiitollisuutta, ja Francis tunsi -väristyksen ruumiissaan istahtaessaan herra Polanin viereen. - -Hetken kuluttua todistajat saapuivat, ja toinen nuori mies toisensa -jälkeen todisti, että he olivat viettäneet koko illan Ruggiero -Mocenigon luona, aina kello yhdeksästä kolmeen saakka. - -"Luovutteko syytteestänne, herra Polani", kysyi dogi, kun kaikkia -todistajia oli kuulusteltu. - -"Minä tunnustan", sanoi Polani nousten ylös, "että Ruggiero -Mocenigo on todistanut, ettei hän persoonallisesti ole ottanut osaa -ilkityöhön, mutta silti ei ole todistettu, ettei hän olisi sitä -toimeenpannut. Hän saattoi tietenkin aavistaa, että epäilykseni -kohdistuisivat häneen, ja siksi hän on antanut toisten toimia ja -itse ryhtynyt varokeinoihin, voidakseen todistaa syyttömyytensä. -Mutta minä pysyn yhä siinä väitteessä, että hänen uhkauksensa sekä se -seikka, että tyttäreni tietenkin tulee perimään osan omaisuuttani, ja -että Ruggiero Mocenigon on ollut pakko lainata rahoja juutalaisilta, -sanalla sanoen, että kaikki viittaa siihen, että hän on pannut -toimeen tämän väkivallanteon, joka samalla kertaa olisi tyydyttänyt -hänen kostonhimoaan sekä parantanut hänen raha-asiansa." - -Neuvosherrat keskustelivat hetken aikaa ja sitten sanoi dogi: - -"Kaikki läsnäolijat saavat nyt poistua, ja meidän päätöksemme tulee -aikanaan julistettavaksi kummallekin osapuolelle." - -Kolme päivää kului eikä päätöksestä vieläkään kuulunut mitään. Mutta -neljännen päivän aamuna saapui Francisille tieto, että hänen tuli -kello yhdeksältä olla neuvoskunnan kokouksessa läsnä. Määräajalla -saapui oikeudenpalvelija hakemaan häntä katetulla gondolilla. - -"Näyttääpä melkein siltä kuin olisin vanki", tuumi Francis mielessään -istuessaan oikeudenpalvelijan rinnalla suljettujen verhojen takana. -"Mutta onhan se melkein mahdotonta, sillä enhän minä ole syyttänyt -Ruggieroa mistään, enhän edes tuntenut häntä ilkityöntekijäksi. Se -vain on varma, että gondoli kulkee vankilaa kohti." - -Vene sivuutti piazzettan pysähtymättä palatsin edustalle ja kääntyi -sivukanaaliin, joka palatsin takaa virtasi vankilan ohi. Se pysähtyi -aivan Huokausten sillan viereen, ja Francis ja hänen saattajansa -astuivat palatsin takaovesta sisään. Kuljettuaan parin kolmen -käytävän läpi he pysähtyivät ovelle, jonka edustalla seisoi vartija. -Vasta kun tunnussanat oli lausuttu, he pääsivät sisään. - -He astuivat holvattuun huoneeseen, jossa ei ollut minkäänlaisia -huonekaluja, perällä oli vain kivipaasi, jolla lepäsi jotain peitteen -alla. Neljä neuvoskunnan jäsentä seisoi sen ympärillä. Herra Polani -ja pari hänen ystäväänsä olivat huoneen toisessa päässä ja toisessa -Ruggiero ystävineen. Francisin mielestä Ruggiero näytti tällä kertaa -paljon synkemmältä ja levottomammalta kuin edellisessä tutkinnossa. - -"Olemme lähettäneet hakemaan teitä, Francesco Hammond, jotta te -mahdollisesti voisitte antaa meille joitain tietoja tästä ruumiista, -joka tänään löydettiin Suuresta kanaalista." - -Peite poistettiin ja nuoren miehen ruumis tuli esiin. Hänellä oli -vasemmassa ohimossaan suuri mustelma ja nahka oli siltä kohtaa -repeytynyt. - -"Tunnetteko te ruumiin?" - -"Kasvoja en tunne", sanoi Francis, "enkä tiedä koskaan ennen nähneeni -häntä." - -"Onko haava ohimossa sellainen, että teidän aironiskunne olisi voinut -sen aiheuttaa?" - -"Sitäkään en voi sanoa", sanoi Francis, "mutta se on juuri samalla -kohtaa, johon iskin miestä, kun hän miekka kädessä yritti hyökätä -gondoliini." - -"Katsokaa nyt vaatteita! Eikö niissä ole mitään, mikä voisi todistaa -teille että tämä mies on sama henkilö?" - -"Hän oli puettu mustiin niin kuin tämäkin. Mitään tunnusmerkkejä en -voinut huomata, mutta soihdun valo osui hänen tikarinsa kahvaan. -Näin sen vain silmänräpäyksen ajan, mutta huomasin, että siinä oli -jalokiviä." - -"Ottakaa tikari esille!" sanoi neuvosherra oikeudenpalvelijalle. - -Tämä veti kuolleen vyöstä kauniin tikarin, jonka kahva oli -jalokivillä koristettu. - -"Tämäkö tikari se oli?" kysyi neuvosherra Francisilta. - -"En voi varmasti sanoa, että tikari on sama, mutta joka tapauksessa -se on samanlainen." - -"Kun nyt näette haavan ohimossa ja tikarin vyöllä sekä huomaatte, -että ruumis on maannut muutamia päiviä vedessä, niin olette kai -varma, että tämä on sama mies, jonka te kahakassa syöksitte -kanaaliin?" - -"Niin, herra, en epäile, että se on sama henkilö." - -"Hyvä, nyt voitte mennä. Ja oikeuden nimessä kiitämme teitä -todistuksestanne." - -Francis saatettiin jälleen gondoliin ja vietiin takaisin kotiin. -Tunnin kuluttua saapui herra Polani. - -"Asia on ratkaistu", kertoi hän, "tosin ei tyydyttävällä tavalla, -mutta aivan ilman rangaistusta hän ei kuitenkaan ole jäänyt. Teidän -lähdettyänne kävi selville, että kuollut oli Ruggiero Mocenigon -sukulainen ja läheinen ystävä, jonka kanssa hän on seurustellut -ahkerasti palattuaan kotiin Konstantinopolista. Ruggiero koetti -väittää, että hänen serkkunsa luultavasti itse oli aikonut ryöstää -tyttäreni ja ettei tämä asia liikuttanut häntä vähääkään. Mutta kun -lähetettiin Mariaa hakemaan ja hän todisti, ettei hän tuntenut edes -ulkomuodoltaan tuota nuorta miestä, niin neuvoston enemmistö tuli -siihen päätökseen, että hän oli toiminut Ruggieron kätyrinä. Ja sen -johdosta Ruggiero karkoitettiin kolmeksi vuodeksi Venetsiasta." - -"Minä olisin ollut tyytyväisempi", sanoi herra Hammond, "jos hänet -samalla olisi karkoitettu Itämaille saakka, sillä jos hän saa -oleskella mannermaalla, ei hänen tarvitse poistua täältä kuin parin -kolmen peninkulman päähän, ja sieltä käsin hän voi tuottaa paljonkin -ikävyyttä niille, jotka ovat joutuneet hänen vihansa kohteiksi." - -"Se on kyllä totta", myönsi herra Polani, "mutta hänen ystävänsä -arvelevat, että häntä on kohdeltu liiankin kovasti. Mitä minun -tyttäriini tulee, niin pidän kyllä huolen siitä, etteivät he toista -kertaa joudu tuollaiseen vaaraan. Olen kieltänyt heitä liikkumasta -ulkosalla pimeän tultua, jollen itse ole mukana, ja aseistettujen -palvelijoitteni lukua olen myös lisännyt. En tosin voi uskoa, että -Ruggiero olisi niin rohkea, että hän uskaltaisi koettaa ryöstää -heitä väkivallalla omasta talostani, mutta kun kerran on joutunut -tekemisiin sellaisen miehen kuin hänen kanssaan, ei voi koskaan olla -kyllin varovainen." - -"Minäkin olen kieltänyt poikaani liikkumasta kaduilla pimeän tultua", -sanoi herra Hammond. "Sen sijaan soudelkoon vain gondolissaan, sillä -toista gondolia on mahdoton erottaa toisesta, jollei niissä ole -erikoista tuntomerkkiä. Mutta en kuitenkaan voi olla levollisella -mielellä niin kauan kuin hän on täällä, ja siksi aion ensi tilassa -lähettää hänet Lontooseen." - -"Toivottavasti sellaista tilaisuutta ei satu hyvin pian", sanoi herra -Polani. "Olisin kovin pahoillani, jos poikanne joutuisi lähtemään. -Toivon että voimme keksiä jonkin keinon, millä hän voi välttää -vaaran, johon hän meidän tähtemme on joutunut, sekä samalla hyötyä -olostaan täällä." - -Seuraavan kahden viikon kuluessa Francis enimmäkseen oleskeli Polanin -palatsissa. Kauppias tarkoitti täyttä totta pyytäessään häntä käymään -talossaan kuin omassa kodissaan, ja jos Francis jonakin päivänä ei -saapunut, nuhteli hän tätä lempeästi. Itse hän oli usein mukana, kun -nuo neljä nuorta -- Matteo liittyi myös tavallisesti heidän seuraansa --- juttelivat yhdessä parvekkeella, seuranaisen istuessa vieressä ja -usein osoittaessa tyytymättömyyttään, kun ilo ja nauru nuorten kesken -yltyi kovaääniseksi. - -Iltapäivisin nuoret usein lähtivät gondolissa soutelemaan, mutta -palasivat aina ennen hämärän tuloa kotiin. - -Tämä aika oli hyvin mieluisaa Francisille. Hänellä ei ollut sisaria, -ja vaikka hän oli tutustunut moneen perheeseen Venetsiassa, ei hän -missään viihtynyt niin hyvin kuin Polanin talossa. Erikoisen hauskaa -he pitivät kotona, mutta gondolissa oli pakko esiintyä hillitymmin. - -"Minä en siedä tuota Castaldia", sanoi Francis eräänä iltana -Matteolle, kun he palasivat kotiin Polanin luota. - -"Seuranaisia eivät nuoret miehet koskaan voi sietää", vastasi tämä -nauraen. - -"Ei, totta puhuen, minä en pidä hänestä, ja olen aivan varma siitä, -että minäkin olen hänelle jostakin syystä yhtä vastenmielinen. Hän -tarkastelee minua aivan kuin kissa hiirtä." - -"Ehkäpä hän ei voi unohtaa sitä, että sinä pelastit vain hänen -suojattinsa ja jätit hänet oman onnensa nojaan." - -"En tiedä, Matteo. Hänen käytöksensä silloin tuntui minusta hyvin -omituiselta. Ehkäpä hän oli päästään pyörällä, mutta hän takertui -lujasti kiinni tyttöjen vaatteisiin, ikään kuin hän olisi tahtonut -estää heidän pakonsa." - -"Luuletko todellakin, että hän toivoi ryöstön onnistuvan?" - -"En tiedä, onko minulla oikeutta sitä sanoa, mutta luulenpa melkein. -Hän tuntui minusta epäluotettavalta. Joka tapauksessa olen varma -siitä, että Ruggierolla on liittolainen talossa. Mistä hän muuten -olisi niin varmaan tiennyt, mihin aikaan he palaisivat kotiin sinä -iltana. Sillä olen aivan varma siitä, että gondoli odotti heitä. - -"Minä kysyin vastikään Julia-neidiltä, miten he niin myöhään sinä -iltana olivat liikkeellä. Ja hän sanoi, ettei hän ymmärtänyt, miten -se oikeastaan oli käynyt. Hänen sisarensa oli juuri vähää ennen -sanonut, että olisi parasta kääntyä kotiin, mutta seuranainen, joka -muuten on kovin tarkka sellaisissa asioissa, oli vakuuttanut, ettei -heillä ollut kiirettä, koska herra Polani tiesi, missä he olivat. -Julia luuli, että seuranainen oli erehtynyt ajasta eikä tiennyt, -miten myöhäistä jo oli. Tietysti tämä ei todista mitään, mutta -liittäessäni kaikki nämä pikkuseikat yhteen alkavat epäilykseni -herätä." - -"Minun on vaikea uskoa tuota naista petturiksi", sanoi Matteo. "Hän -on niin kauan ollut perheen palveluksessa ja nauttinut aina suurta -luottamusta." - -"Mutta ehkäpä Ruggiero on luvannut hänelle niin suuren palkkion, että -on saanut taivutetuksi hänet puolelleen." - -"Nyt muistuu mieleeni myöskin eräs seikka, joka tuntuu lähemmin -ajatellen omituiselta", sanoi Matteo. "Minä laskin kerran leikkiä -Marialle siitä, miten kovaa ääntä he varmaan pitivät kaikki kolme -huutaessaan apua, mutta hän vastasi siihen: 'Ei, me kaksi vain --- Julia ja minä -- huusimme täyttä kurkkua. Signora oli aivan -rauhallinen, hän ei päästänyt ainoatakaan ääntä'." - -"Ja kuitenkin hän oli niin peloissaan, että hän takertui kaikin -voimin kiinni tyttöjen hameisiin ja oli vähällä estää heitä -pääsemästä pakoon ja itki ja nyyhki kauheasti kotiin tullessaan! Tämä -tuntuu todellakin omituiselta. Tietysti siinä ei ole kyllin epäilyn -syytä, enkä liioin uskaltaisi tämän nojalla koettaa herättää herra -Polanissa epäilyjä häntä vastaan. Mutta toivon, että sinä, minun -lähdettyäni täältä, pidät häntä silmällä." - -"En tiedä miten saattaisin sen tehdä", sanoi Matteo nauraen, "mutta -voinhan sanoa serkuilleni, ettemme pidä hänestä ja kehoittaa heitä -olemaan varuillaan eikä viipymään myöhään ulkona, vaikka hän antaisi -siihen luvankin, ja jos huomaan jotain epäilyttävää, niin olen heti -valmis puhumaan siitä herra Polanille. Mutta onhan Ruggiero nyt -poissa, ja toivottavasti emme kuule hänestä sen enempää." - -"Sitä minäkin toivon, Matteo, mutta pelkään, ettei hän niinkään -helposti luovu päätöksestä, minkä kerran on tehnyt, tai unohda -vääryyttä, joka häntä on kohdannut. Joka tapauksessa olen iloinen, -että olen keventänyt sydäntäni sinulle, ja koska pelkoni mielestäsi -ei ole aivan tuulesta temmattu, niin tahdon tästä lähin olla vielä -entistä valppaampi. Olen varma siitä, että Castaldi on huono -palvelija, ja toivoisin vain että voisimme näyttää sen toteen." - -"Minä tulin oikein levottomaksi", sanoi Matteo astuessaan maihin -asuntonsa edustalla. "Puhutaan siitä toisten enemmän." - -"Me tapaamme huomenillalla serkkujesi luona. Sitä ennen voimme -tuumia, pitäisikö meidän ilmaista kellekään epäilymme." - -Francis ajatteli asiaa yöllä. Hän päätti puhua siitä herra Polanille, -vaikka hän siten loukkaisikin häntä. Niinpä hän seuraavana päivänä -lähti tapaamaan häntä, mutta herra Polani ei ollut kotona, ja -sanottiin hänen palaavan vasta kahden, kolmen tienoissa. Tytöt olivat -lähteneet ystävättäriensä luokse. Kun Francis kello kolmelta tuli -uudestaan, oli herra Polani juuri palannut kotiin. - -"Hyvää päivää, Francesco", sanoi kauppias, "oletko unohtanut, että -tyttärieni piti viipyä poissa koko päivä?" - -"Ei, en ole sitä unohtanut, mutta haluan puhua teidän kanssanne. -Pelkään, että nauratte minulle, ja pidätte minua tungettelevana ja -juoruilevana, koska puhun asiasta, joka on teille hyvin läheinen." - -"Kerro asiasi", sanoi herra Polani huomatessaan miten levoton Francis -oli. "Ja vaikka en olisikaan samaa mieltä sinun kanssasi, niin lupaan -sittenkin olla suuttumatta, sillä tiedän, että tarkoitat parasta." - -"Asia koskee signora Castaldia, tyttärienne seuranaista. Tiedän, -että luotatte häneen täydellisesti, mutta sittenkään en voi olla -kertomatta teille epäilyksiäni." - -Francis mainitsi nyt kaikki huomionsa, sekä omansa että sen, mitä -Matteo oli kertonut. - -"Voihan olla", sanoi hän lopuksi, "että kaikki tämä ei merkitse -paljon. Mutta arvelin velvollisuudekseni kertoa teille kaikki, ja -toivon, että käsitätte minun tehneen sen parhaassa tarkoituksessa." - -"Siitä olen aivan varma", sanoi herra Polani sydämellisesti, "ja -sinä teit oikein puhuessasi minulle asiasta. Mutta epäilyksesi ovat -varmaan aivan turhia. Signora Castaldi on ollut talossani lähes -kymmenen vuotta, hän on opettanut ja kasvattanut tyttäriäni, ja -minulla on täysi syy luottaa hänen uskollisuuteensa. Ja vaikka moni -seikka puhuu häntä vastaan, niin en luule kuitenkaan voivani syyttää -häntä muusta laiminlyönnistä kuin siitä, että hän salli tyttärieni -viipyä liian kauan ystävättäriensä luona. Joka tapauksessa olen -kiitollinen sinulle siitä, että ajattelet tyttärieni parasta, ja aion -pitää silmällä heidän seuranaistaan." - -"Siinä tapauksessa en ole turhaan kääntynyt puoleenne, vaikka -toivonkin erehtyneeni." - -Heti kun Francis oli lähtenyt, katosi vakava ilme kauppiaan kasvoilta -ja hän hymyili itseksensä. - -"Pojat eivät koskaan ole muuta kuin poikia", tuumi hän, "ja -vaikka nuori ystäväni toiselta puolen on rohkea ja järkevä kuin -täysikasvuinen mies, niin on hänellä toisaalta pojan romanttista -mielikuvitusta. Jos signora Castaldi olisi kaunis, ei poika koskaan -olisi epäillyt häntä petollisuudesta. Mutta kukapa nuorukainen olisi -koskaan suosinut seuranaista, jonka on määrä pitää nuoria silmällä, -kun he pitävät yhdessä hauskaa? Liikaa kuitenkin on epäillä häntä -tuon lurjus Mocenigon kätyriksi, ja siksipä minun olikin kovin vaikea -pysyä vakavana. Mutta kelpo poika Francis on joka tapauksessa, ja -hänen sydämensä on puhtainta kultaa." - -Francis oli juuri kello seitsemältä lähdössä gondolissaan Polanin -palatsiin, kun toinen gondoli, jonka hän tunsi Giustinianien -veneeksi, laski hänen omansa kylkeen, ja Matteo hyppäsi kiihtyneenä -rannalle. - -"Minulla on kauheita uutisia, Francesco. Molemmat serkkuni ovat -kadonneet." - -"Kadonneet!" huudahti Francis kauhuissaan. "Miten se on tapahtunut?" - -"Heidän isänsä oli juuri meillä. Hän on mieletön surusta ja vihasta. -Tiedäthän, että tyttöjen piti viettää koko päivä Persanien luona?" - -"Niin, niin, kerrohan minulle kaikki!" - -"Polani lähti itse heitä hakemaan, ja kun hän viiden ajoissa saapui -sinne, sai hän kuulla, että he olivat jo kaksi tuntia aikaisemmin -lähteneet kotiin. Sinä olit oikeassa, Francesco, syy on kokonaan -tuon noidan, Castaldin. Hän saattoi heidät sinne tänä aamuna ja -aikoi palata kuudelta hakemaan heitä. Mutta hän tulikin jo kolmelta -ja sanoi, että heidän isänsä oli loukannut itsensä pahasti ja että -heidän pitäisi heti tulla kotiin. - -"Tytöt tietysti seurasivat häntä heti. Tosin he ihmettelivät, ettei -Castaldi ollut tullut heitä hakemaan omalla gondolilla, vaan -katetulla vuokraveneellä, mutta hän oli selittänyt, että Polanin -gondolilla oli menty noutamaan lääkäriä. Siten he pahaa aavistamatta -olivat nousseet veneeseen ja vene oli nopeasti kadonnut. Muuta en -tiedä, kuin että Castaldi oli keksinyt tuon jutun herra Polanin -tapaturmasta, ja että heidän isänsä ei ollut lähettänyt heitä -hakemaan." - - - - -VIIDES LUKU - -Oikeilla jäljillä - - -"Tämähän on kauheaa, Matteo", sanoi Francis. "Mitä me voimme tehdä?" - -"Sanopa muuta, Francesco. Polani on jo käynyt kaupungin viranomaisten -puheilla ja pyytänyt heidän apuaan. Hän on luvannut tuhat dukaattia -sille, joka voi saada selkoa tyttöjen olinpaikasta. Sellainen lupaus -saa tietenkin kaikki gondolinkuljettajat liikkeelle, ja ehkäpä -joku on huomannutkin tuon katetun gondolin, koska tähän vuoden -aikaan sellaista käytetään hyvin harvoin. Kauheaa, ettei voi ryhtyä -mihinkään." - -"Lähetä sinä gondolisi pois, Matteo, ja lähdetään yhdessä -soutelemaan. Tietysti jotain on tehtävä, ja voimmehan tuumia yhdessä. -Miten kauheaa", jatkoi Francis hetken kuluttua, "eilen vielä me -pidimme yhdessä hauskaa kaikessa rauhassa, ja tänään he ovat tuon -lurjuksen Mocenigon vallassa, sillä hän se varmaan tähän on syypää. -Tiedätkö muuten, missä hän nykyään oleskelee?" - -"Viikko sitten hän kuului asuneen Botondassa, Chioggian -läheisyydessä, mutta mistä sen tietää, onko hän siellä enää." - -"Kaikkein ensiksi meidän on otettava selko siitä, missä hän -oleskelee, ja sitten pidettävä häntä silmällä. Luultavasti hän on -piilottanut heidät jonnekin lähelle. Mutta koska hän varmaankin -aavistaa, että häntä epäillään, niin tuskinpa hän uskaltaa käydä -heitä katsomassa." - -"Mutta miksi hän ei heti paikalla naisi Mariaa", sanoi Matteo, "sillä -siinä tapauksessa Polanin olisi pakko sopia hänen kanssaan." - -"Ehkä hän yrittää sitä", sanoi Francis, "mutta hän tietää myöskin, -että Maria panee vastaan viimeiseen saakka. Ehkä hän ajattelee, että -Maria taipuisi paremmin, jos häntä ensin pidettäisiin vangittuna -jonkin aikaa. Joka tapauksessa meidän pitää koettaa ottaa selvää -siitä, missä Mocenigo oleskelee." - -"Polani on varmaankin ryhtynyt ottamaan selvää siitä", sanoi Matteo, -"ja varmaan kaikki hänen ystävänsä auttavat häntä voimainsa takaa. -Sillä tällaista ryöväystä keskellä kirkasta päivää pidetään hirveänä -häväistyksenä. Edellinen yritys oli jotain aivan toista. En tahdo -sitäkään puolustaa, mutta tällä kertaa ilkityöntekijä on toiminut -paljon viekkaammin. Kuka voisi enää olla turvassa, jollei tällaista -rikosta rangaistaisi." - -"Palataan nyt kotiin, Matteo, ja otetaan selvää ensin, mihin -toimenpiteisiin jo on ryhdytty." - -Kun Matteo saapui kotiin, hän sai kuulla, että Polani oli jo -yhdessä kahden neuvostoherran kanssa lähtenyt Botondaan Ruggieroa -tavoittamaan ja että heidän mukanaan oli kaksi tasavallan -virkamiestä, joiden oli määrä vangita Ruggiero siinä tapauksessa, -että hän olisi vielä siellä. Muuten oli vangitsemiskäsky lähetettävä -kaikkiin venetsialaisiin alusmaihin mannermaalle. - -Samalla annettiin sana joka satamaan, että kaikki veneet ja alukset -oli tarkasti tutkittava, ja tiedotettiin, että herra Polani oli -luvannut tuhat dukaattia sille, joka pääsee rikollisen perille. - -Tyttöjen ryöstö herätti kaikkialla mitä suurinta mieltenkuohua. -Kansanjoukko heitteli kivillä Mocenigon palatsin ikkunoita, ja olisi -väkirynnäköllä tunkeutunut sisälle, elleivät viranomaiset olisi -lähettäneet vartiomiehiä sitä suojelemaan. Mocenigon sukulaisia ja -ystäviä vainottiin kadulla. Koko Venetsia oli kuohuksissa. - -"Toivottavasti", sanoi Francis seuraavana aamuna isälleen, "et lähetä -minua pois täältä ennen kuin Polanin asia on tullut selväksi." - -"Olen hiukan muuttanut mieltäni", vastasi herra Hammond. "Olisi -suorastaan mieletöntä lähettää sinut Englantiin juuri nyt, kun herra -Polani näyttää olevan halukas tekemään puolestasi vaikka mitä, sillä -hänen suosituksestansa on sinulla paljon enemmän hyötyä kuin jos -työskentelet minun liikkeessäni Lontoossa. Siksi on parasta, että -jäät tänne toistaiseksi. Tietysti hän ei tällä hetkellä voi ajatella -muuta kuin tyttäriänsä, mutta voimmehan odottaa, kunnes hänellä on -aikaa lähemmin selittää, mitä hän aikoo tehdä hyväksesi." - -Francis oli erittäin tyytyväinen tähän päätökseen. Hänkin oli -tuuminut asiaa ja tiesi, ettei mikään voisi olla edullisempaa -nuorelle miehelle, joka aikoi antautua kauppa-alalle, kuin niin -mahtavan miehen kuin Polanin suosio. Mutta hän tiesi myöskin, ettei -hänen isänsä mielellään luopunut päätöksistään, ja siksi hän oli -pelännyt, että tämä pitäisi kiinni alkuperäisestä ajatuksestaan. - -"Yhtä asiaa pyytäisin vielä sinulta", sanoi Francis hetken kuluttua. -"Etkö antaisi minun keskeyttää opintoni, kunnes Polanin tyttäret on -löydetty, sillä minä en saa heitä mielestäni. Voisihan sitä paitsi -sattua, että keksisin heidän piilopaikkansa gondolimatkoillani." - -"En tosiaankaan ymmärrä, miten se sinulta onnistuisi, Francis, kun -niin monet muut kokeneemmat miehet ajavat heitä takaa. Mutta onhan -luonnollista, että sinun nyt on vaikea ajatella lukujasi, ja siksi -suostun mielelläni pyyntöösi." - -Samana iltana Polani palasi Venetsiaan, sillä hän oli tavannut -Ruggiero Mocenigon kotoa. Tämä oli kovin harmissaan siitä, että -häntä syytettiin tyttöjen ryöstöstä ja uhattiin pitää vankina kunnes -kadonneet olivat löytyneet. - -Herra Polani lähetti heti kotiin palattuaan gondolillaan Francisia -hakemaan, ja käveli levottomana edestakaisin huoneessaan, kun poika -astui sisään. - -"Epäilyksesi eivät olleet aiheettomia, niin kuin näet, Francis. -Jospa heti olisin uskonut sinua, niin onnettomuutta ei olisi -tapahtunut. Minusta tuntui aivan mahdottomalta, että tuo nainen, -jota olin kohdellut ystävänä kymmenen vuotta, voisi pettää minut, -mutta sittenkin sinun varoituksesi teki minut niin levottomaksi, -että lähdin itse tyttäriäni hakemaan, mutta saavuin liian myöhään. -Miksi nyt pyysin sinut luokseni, en itsekään tiedä. Ehkä siksi, -että häpeäkseni olen huomannut, että sinä olet tässä asiassa -terävä-älyisempi kuin minä. Ja siksi toivon, että sinä keksit jonkin -keinon tyttärieni pelastamiseksi. En epäile lainkaan, ettei ilkityö -ole Mocenigon ystävien suorittama." - -"Pelkään, etten voi keksiä mitään keinoa", sanoi Francis. -"Luultavasti he eivät ole kaupungissa, vaan heidät on viety jonnekin -kauemmaksi, sillä saattoivathan rosvot arvata, että lupaisitte -suuren palkinnon sille, joka keksisi heidän piilopaikkansa. Sitä -paitsi luulen, että Mocenigo oli aikonut käydä heitä tapaamassa -heti saatuaan tiedon ilkityön onnistumisesta. Onneksi te siksi pian -pääsitte onnettomuudesta perille ja äkillisellä tulollanne teitte -varmaan Mocenigon aikeen tyhjäksi, sillä luultavasti hän vasta teiltä -sai kuulla, että ryöstö oli onnistunut. Jos olisitte saapunut hänen -luoksensa pari, kolme tuntiakin myöhemmin, niin hän varmaan olisi -ollut poissa." - -"Sinun laskusi pitävät luultavasti paikkansa, Francis. Hänen -kätyrinsä olivat vain neljä tuntia minua edellä. Luultavasti he -veivät ensin tytöt edeltäpäin sovittuun piilopaikkaan, ennen kuin -lähtivät viemään sanaa Mocenigolle. Varmaan minä saavuin ennen heitä -perille, koska lähdin suoraa päätä hänen luokseen. Oli melkein -keskiyö meidän saapuessamme perille, mutta hän oli valveilla ja -odotti varmaan kätyreitänsä. Minä käskin heti asettaa vahdit talon -edustalle ja vangita jokaisen, joka tulisi häntä tapaamaan. Mutta -ketään ei saapunut. - -"Varmaankin meidän tulomme oli herättänyt huomiota ja rikostoverit -olivat siten saaneet varoituksen. Olen aivan samaa mieltä kuin -sinäkin, etteivät tyttäreni ole täällä kaupungissa, mutta niinpä -etsiminen on kahta vaikeampaa. Kysymys on nyt: mitä tehdä?" - -"Varmaankin lupaamanne palkkion vuoksi saatte heti tietää, jos jotain -epäilyttävää on huomattu", arveli Francis. "Mutta teidän sijassanne -lähettäisin myös kaikkiin kalastajakyliin sekä saarilla että -mantereella tiedon lupaamastanne palkinnosta. Olen ajatellut asiaa -koko päivän, mutta mitään muuta keinoa en ole keksinyt." - -"Joitakin tietoja on jo saapunutkin, mutta ei mitään tärkeää. -- -Onneksi ei tarvitse kuitenkaan pelätä, että tytöille tapahtuisi -mitään pahaa niin kauan kuin Mocenigo on vangittuna, mutta hän on -viekas kuin kettu ja voi petkuttaa vartijaa. Olen aikonut mennä -neuvoskunnan puheille pyytämään, että hänet siirrettäisiin vankilaan, -joskin epäilen suuresti, ettei siihen suostuta. Hänen ystävänsä -valittavat jo nytkin, että häntä kohdellaan kuin rikollista, vaikkei -minkäänlaisia todisteita häntä vastaan ole olemassa." - -"Ettekö voisi panna muutamia luotettavia miehiä vahtimaan Mocenigon -taloa", sanoi Francis. - -"Sen teen heti paikalla. Lähetän sinne kaksitoista luotettavaa -miestä, ainakin he voivat pitää silmällä kaikkia niitä, jotka -pyrkivät hänen luokseen. Ja jos mieleesi sattuisi joku muukin tuuma, -niin ilmoita se minulle. Sinä olet kerran ennen pelastanut tyttäreni, -ja sisäinen aavistus sanoo minulle, että sinä tälläkin kertaa tuot -heidät takaisin." - -"Tahdon tehdä parhaani", sanoi Francis vakavasti. - -Melkein koko seuraavan viikon Francis souteli gondolissaan. Yhdessä -Giuseppen kanssa hän kävi tiedustelemassa kaikkialta, pistäytyi -pieniin kalastajamökkeihin pitkin rannikkoa ja tutki tarkasti joka -sopukan toivoen näkevänsä tutut kasvot tai viittaavan käden jonkun -ikkunaruudun takana. Mutta kaikki oli turhaa, samoin kuin herra -Polaninkin ponnistukset. - -Eräänä iltana, kun Francis väsyneenä ja alakuloisena oli matkalla -kotiinsa, näki hän Suuren sillan alla, lyhtyjen valossa gondolin, -jossa istui mies ja hunnutettu nainen. Yö oli pimeä ja ilma kuuma, -ja juuri sillä hetkellä, kun Francis ohitti heidät, kohotti nainen -hiukan huntuaan. Francis tunsi hänet heti, ja niin pian kuin hän oli -päässyt pois valosta, hän käänsi gondolinsa. - -"Kerrankin onni suosi meitä, Giuseppe! Nainen, joka istui gondolissa, -oli Castaldi." - -"Mitä aiotte tehdä, herra Francesco?" kysyi Giuseppe innoissaan. -"Hyökkäämmekö heti heidän kimppuunsa?" - -"Ei maksa vaivaa, Giuseppe. Jos vangitsemme naisen, niin tytöt -varmaan siirretään heti paikalla pois nykyisestä piilostaan. -Seurataan vain jäljessä ja katsotaan, minne he menevät. Pysytellään -niin kaukana, etteivät he huomaa meitä." - -"Nyt he laskevat maihin", huudahti Giuseppe samassa. "Juoksemmeko -heidän perässään?" - -"Liian myöhäistä, Giuseppe. Emme voisi kuitenkaan seurata heitä -ihmisvilinässä. Jos gondoli lähtee rannasta, niin koetetaan seurata -sitä, vaikka se on varmasti kapeissa kanaaleissa vaikeaa. Mutta -jollei se poistu rannasta, niin kuin minä otaksun, niin varmaankin -he palaavat hetken kuluttua. Ja silloin on parasta jäädä odottamaan -heitä." - -Gondolin molemmat matkustajat olivat kadonneet, ja soutaja oli -istahtanut veneeseen odottamaan. Francis ohjasi nyt gondolinsa -veneen ohitse ja päästyään siitä parin sadan kyynärän päähän, hän -kääntyi takaisin ja jäi jonkin matkan päähän odottamaan. Kokonainen -tunti kului eikä mitään tapahtunut. Sitten kuului askelten ääntä, ja -Francis erotti pimeässä kaksi henkilöä, jotka astuivat gondoliin. -Se lähti nyt liikkeelle, ja suuntasi kulkunsa jälleen Suurta siltaa -kohti. - -"Pidä sitä silmällä, Giuseppe! Varmaankin se pian poikkeaa johonkin -sivukanaaliin." - -Mutta gondoli jatkoi matkaansa suoraan Suurta kanaalia pitkin, kunnes -se saapui Markustorin kohdalle, jolloin toinen suurempi, neljän -soutama gondoli tuli sitä vastaan. Francis oli huomaavinaan, että -gondolit pysähtyivät ja soutajat vaihtoivat pari sanaa keskenään. -Sitten pienempi vene lähti laguunia kohti. Siellä oli hiukan -valoisampaa, ja Francis odotti vielä hetken, ennen kuin hän käänsi -gondolinsa sen jälkeen. - -"Ei ole niinkään helppoa seurata heitä salaa", sanoi Giuseppe. - -"Ehkäpä he soutavat vain hiukan ulommaksi, ollakseen varmat siitä, -ettei heitä ajeta takaa, ja kääntyvät sitten vasta määräsuuntaansa. -Varmaankin he ovat huomanneet meidät." - -"Töin tuskin erotan heitä enää, herra Francesco. Eiköhän olisi jo -parasta lähteä liikkeelle?" - -"Yrittää täytyy, Giuseppe. Emme saa päästää heitä käsistämme." - -He työnsivät aironsa veteen ja laskivat rannasta ulommaksi. Mutta -parin aironvedon jälkeen he kuulivat soutua vieressään. - -"Käännös oikealle, Giuseppe!" huusi Francis. - -Yhteisin ponnistuksin he saivat gondolin heti kääntymään, ja samassa -neliairoinen gondoli kiiti kuin nuoli heidän kylkensä ohitse. -Elleivät he olisi päässeet kääntymään niin nopeasti, olisi rautakokka -halkaissut heidän kevyen aluksensa. - -Giuseppe päästi kirouksen suustaan. - -"Souda, Giuseppe, he tekivät sen tahallaan. Tuo oli sama gondoli, -joka äsken pysähtyi toisen rinnalle." - -Suuri vene kääntyi myöskin ja alkoi ajaa pientä gondolia takaa. -Nyt kaikki selvisi Francisille. Gondoli, jota he olivat pitäneet -silmällä, oli huomannut heidät, ja antanut heidät ilmi ystävilleen -Markustorin alapuolella. Pitäessään silmällä toisen gondolin -liikkeitä häneltä oli jäänyt huomaamatta, että suurempi odotti vain -sopivaa hetkeä, milloin hyökkäisi heidän kimppuunsa. - -Takaa-ajava vene oli hyvin nopeakulkuinen ja läheni heitä -pelottavalla vauhdilla. Francis suuntasi nyt kulun Suuren kanaalin -rantaa kohti. Mutta niin pian kuin he olivat vain parin jalan päässä -rannasta, käänsi hän äkkiä veneen taas ulapalle. - -Takaa-ajajat eivät voineet päästä yhtä nopeasti kääntymään, ja -ääretön kiroustulva pääsi kolmen miehen huulilta, jotka miekat ojossa -seisoivat gondolissa. Francis ja Giuseppe hengähtivät nyt hetken -aikaa kooten voimia uuteen ponnistukseen. Kun gondoli oli jälleen -saavuttamaisillaan heidät, kääntyivät he taas ympäri. - -"Nyt me laskemme Santa Maria -kirkon portaille ja hyppäämme maihin." - -Pojat ponnistivat kaikki voimansa, sillä he tiesivät, etteivät -voineet pitkittää keppostaan loppumattomasti. Kysymyksessä oli nyt -vain kilpasoutu. He olivat kolme gondolin mittaa edellä ja soutivat -niin hurjasti että ehtivät ensimmäisinä kirkon portaille ja ylös -maihin. Sitten he juoksivat pakoon minkä ennättivät, ja kuulivat vain -kovan ryskeen, kun toinen gondoli murskasi heidän kevyen aluksensa. -Kesti hetken aikaa, ennen kuin miehet pääsivät toisen gondolin yli -maihin ja portaita ylös. Sillä välin Francis ja Giuseppe, jotka -olivat avojaloin, juoksivat voimainsa takaa, kierrellen monissa -mutkissa, jotta takaa-ajajat joutuisivat harhaan. Hetken kuluttua he -eivät kuulleet enää askeleita takanaan, ja saattoivat rauhassa jatkaa -matkaansa. - -"He rikkoivat meidän gondolimme", Giuseppe nyyhkytti. - -"Älä sitä sure!" - -"Ja nainen pääsi karkuun, emmekä me saaneet tietää mitään", jatkoi -Giuseppe ihmetellen herransa hyvää tuulta. - -"Jotain me sittenkin olemme saaneet tietää. Olen aivan varma siitä, -että tytöt ovat San Nicolon saarella mökkirähjässä. Omituista, etten -ennemmin tullut sitä ajatelleeksi. Nainen kävi viemässä tietoja -ystävilleen, ja neliairoinen gondoli piti silmällä jokaista venettä, -joka saattaisi ahdistaa häntä. Mutta nyt mennään heti herra Polanin -luo kertomaan, mitä on tapahtunut. Kello on luultavasti jo yksi." - -Neljännestunnin kuluttua he saapuivat Polanin palatsin edustalle ja -soittivat kelloa. - -"Tahtoisin heti tavata herra Polania", sanoi Francis portinvahdille. - -"Herra meni tunti sitten nukkumaan." - -"Se ei tee mitään. Minä olen Francis Hammond, ja minulla on tärkeitä -uutisia." - -Vartija avasi nyt portin. "Oletteko kuullut jotain neideistä?" hän -kysyi kiihkeästi. - -"Olen saanut tietoja, joista varmaan on hyötyä", vastasi Francis. - -Heti sen jälkeen kuului herra Polaninkin ääni portaissa. - -"Minä, Francis Hammond, olen täällä, herra Polani. Olen saanut -tietoja, jotka varmaankin voivat olla meille hyödyksi." - -Kauppias kiiruhti portaita alas. - -"Olen nähnyt tuon noita-akan, Castaldin, ja ajanut häntä takaa. -En tiedä varmaan, minne hän souti, sillä suuri gondoli rupesi -ahdistamaan meitä, ja hädin tuskin me pelastuimme sen kynsistä. Mutta -luulen keksineeni tyttärienne piilopaikan." - -Francis kertoi sitten koko illan tapahtumat. - -"Mutta miksi ette käyneet heti veneen kimppuun ja nostaneet hälinää? -Kaikki ohikulkijat olisivat varmaan mielellään auttaneet teitä, sillä -tapahtuma on herättänyt siksi paljon suuttumusta koko kaupungissa. -Jos vain nainen olisi ollut käsissämme, olisimme pakottaneet hänet -puhumaan." - -"Mutta niin pian kuin hän olisi ollut teidän vallassanne", sanoi -Francis, "olisi tytöt myös siirretty jonnekin muualle. Siksi minusta -oli viisainta vain seurata heitä. Ja varmaan olisimme onnistuneet, -jollei tuo toinen gondoli olisi tullut tiellemme." - -"Epäilemättä olet oikeassa, Francesco. Mutta onnetonta se sittenkin -oli, sillä emmehän tiedä asiasta oikeastaan entistä enempää." - -"Luulenpa sittenkin että olemme päässeet hiukan pitemmälle, sillä -vastikään oli minulla seikkailu, joka voi johtaa meidät oikeille -jäljille." - -Hän kertoi nyt, miten hän eräänä iltana oli kuljettanut erään herran -San Nicolon saarelle ja nähnyt siellä mökin, jonne useat henkilöt, -muun muassa Ruggiero Mocenigo, olivat saapuneet neuvottelemaan. - -Polani keskeytti monta kertaa Francisin kertomuksen hämmästyneellä -huudahduksella. Kun tämä oli lopettanut, laski hän kätensä -nuorukaisen olkapäälle. - -"Rakas poikani", sanoi hän, "miten voin kiittää sinua! Aivan varmaan -tyttäreni ovat tuossa mökissä. Miten hyvä, ettet antanut salaliittoa -ilmi -- sillä salaliitto se varmaankin oli. Jos olisit sen tehnyt, -olisi heidät kuljetettu muualle." - -"Liian varmoja emme voi kutenkaan olla. Mutta ehkä joka tapauksessa -pääsemme nyt heidän jäljilleen." - -"Lähdemmekö heti matkaan? Minulla on kymmenkunta miestä kotona, ja -tuskinpa siellä on kovinkaan monta vahdissa." - -"Eikö olisi parasta odottaa huomiseen", sanoi Francis. "Ehkä -gondoli, joka ajoi meitä takaa, odottaa meitä vielä, ja jos -huomattaisiin, että useampia gondoleja olisi liikkeellä, niin he -varmaan kuljettaisivat tyttärenne toiseen turvapaikkaan. Onhan -sekin mahdollista, että he pitävät silmällä taloanne, mutta ellei -mitään epäiltävää tapahdu, niin he varmaan poistuvat parin tunnin -kuluttua. Huomenaamulla sen sijaan voitte lähettää miehenne parissa, -kolmessa gondolissa liikkeelle, mutta heidän pitäisi astua veneisiin -yksitellen, niin etteivät herätä huomiota, ja soutaa sitten aivan -rauhallisesti San Nicolon saarta kohti mahdollisimman kaukana -toisistaan. - -"Minä olen mukana ensimmäisessä veneessä, koska minä yksin tiedän, -missä mökki sijaitsee. Parasta olisi kuitenkin soutaa mökin sivuitse -ja nousta maihin saaren toisessa päässä. Toiset veneet voivat -hitaasti seurata jäljessä, ja pari kolme miestä voi jäädä rantaan -veneitä vahtimaan sillä aikaa, kun me toiset menemme suoraan mökille, -ja koska se on hiekkavallien keskellä, niin toivon, että voisimme -päästä huomaamatta perille." - -"Suunnitelmasi on hyvä, Francesco, vaikka tuntuukin pitkältä odottaa -aamuun saakka. Mutta viisainta on sittenkin odottaa. Sinä jäät kai -tänne yöksi?" - -"Sitä en voi, mutta palaan mahdollisimman pian takaisin. Pöydälläni -on paperi, johon olen merkinnyt niiden henkilöiden nimet, jotka -pitivät neuvottelua mökissä, sekä kirje isälleni, jossa pyydän häntä -jättämään paperin neuvoskunnalle siinä tapauksessa, etten ennen -aamua olisi kotona. Teen sen joka ilta siltä varalta, että joutuisin -Mocenigon käsiin. Näin minulla on keino, jolla voin pakottaa heidät -päästämään minut vapaaksi." - -"Se on mainio varokeino, Francesco. Sinä olet yhtä viisas ja -varovainen kuin rohkeakin!" - -"Ei siitä suurta hyötyä taida olla", vastasi Francis vaatimattomasti, -"sillä on luultavampaa, että saan tikarin rintaani kuin joudun -vangiksi. Mutta joka tapauksessa minun täytyy nyt lähteä." - -"Jää tänne ainakin aamuun saakka. Sitä ennen tuskin kukaan käy -huoneessasi. Ja sillä aikaa kun minä varustaudun matkaamme varten, -voit sinä pistäytyä kotiin ja pantuasi paperin talteen palaat -tänne, Me lähdemme kello seitsemältä. Silloin on jo paljon veneitä -liikkeellä, eivätkä meidän gondolimme herätä mitään huomiota." - -"Ehkä ehdotuksenne on hyvä. Suoraan sanoen parin tunnin lepo on -minulle varsin tervetullut sillä Giuseppe ja minä olemme olleet -liikkeellä aamusta asti." - - - - -KUUDES LUKU - -Mökki San Nicolon saarella - - -Kello seitsemältä oli kaikki valmista. Herra Polani lähti yksin -kotoaan ja haki Francisin sekä neljä miestä sovitulta paikalta jonkin -matkan päästä palatsista. Jo aikaisemmin oli lähetetty sana satamassa -olevaan kauppalaivaan, ja laivan kapteeni oli lähtenyt kymmenen -miestä mukanaan suurella veneellä saarta kohti ja ankkuroinut jonkin -matkan päähän rannasta. Miehet olivat painuneet veneen pohjalle, -ja kapteeni piti tarkasti silmällä, ettei ainoakaan vene päässyt -saaren rannasta poistumaan. Kun Polanin gondoli oli soutanut heidän -ohitseen, he nostivat ankkurin ja seurasivat sen jäljessä, mutta -pysyttelivät kuitenkin niin kaukana, ettei kukaan olisi voinut -epäillä alusten kuuluvan samaan seuraan. - -Francis ohjasi gondolin kapeaan salmeen, joka erottaa San Nicolon -lähimmästä saaresta, ja laski veneen rantatörmän suojaan. Hetken -kuluttua laivavenekin saapui paikalle. Francis lähti nyt astumaan -suoraan mökkiä kohti herra Polani ja kuusi miestä mukanaan, ja muut -jäivät rantaan vartioimaan. - -"Mennään nopeasti", sanoi Francis, "sillä jos mökin edustalla on -vahti, hän näkee meidät joka tapauksessa. Mutta matka on niin lyhyt, -etteivät he ennätä kuljettaa pois tyttäriänne ennen kuin olemme -perillä." - -"Mitä pikemmin sitä parempi", sanoi kauppias. - -He kiiruhtivat eteenpäin, nousivat hiekkatörmälle ja näkivät mökin -edessään. Ei ainoatakaan ihmistä ollut missään. - -"Tuossa on mökki. Pian saamme tietää totuuden." - -He kiiruhtivat törmää alas ja seisoivat oven edessä. - -Ei kuulunut ainoatakaan ääntä. - -"Avatkaa ovi!" huusi kauppias kolkuttaen miekkansa kahvalla. - -Ei vastausta. - -"Murtakaa ovi!" sanoi hän, ja kaksi merimiestä, joilla oli kirveet -kädessä, alkoi iskeä ovea. Mutta äkkiä se avautui, ja kaksi -kalastajiksi pukeutunutta miestä ilmestyi kynnykselle. - -"Miksi te tulette häiritsemään rauhallisia ihmisiä?" kysyivät he. - -"Sitokaa heidät!" sanoi Polani hyökäten sisään Francisin seuraamana. -Mutta hän pysähtyi pettyneenä kynnykselle -- mökki oli tyhjä. Francis -tunsi miltei yhtä suurta pettymystä. - -"Jolleivät he ole täällä, niin he ovat jossain lähellä", sanoi -Francis. "Älkää heittäkö toivoanne! Miehet vartioivat ovella, sillä -välin kun me tarkastamme joka sopen." - -Kauppias käski miestensä, jotka juuri olivat sitoneet vangit lujiin -nuoriin, jäädä ovelle vartioimaan. Itse hän astui sisään. Mökki oli -sisältä aivan erilainen kuin kalastajamökit yleensä. Keskellä lattiaa -oli suuri pöytä ja seinän vierustalla muutamia penkkejä. Nurkassa oli -airoja ja verkkoja. Tuli paloi avonaisessa takassa. Tulella oli pata -sekä kaksi pienempää sen vieressä. - -"Katsotaanpa, mitä heillä tässä on", sanoi Francis kauppiaan -näyttäessä kovin toivottomalta. - -"Keittoa", sanoi hän nostaessaan padan tulelta, "ja hajusta päätellen -varsin maukasta." Sitten hän tarkasti toisia patoja. "Keitettyä -kalaa ja lihamuhennosta! Herra Polani, tämä ei ole mitään tavallista -kalastajanruokaa. Joko he odottavat tänne hienoja vieraita, tai -tyttärenne ovat lähettyvillä. Hei -- tuossahan on ovi." - -"Se ei voi johtaa mihinkään asuinhuoneeseen", Sanoi Polani. "Hiekka -ylettyy sillä puolen aivan kattoon saakka." - -"Se on totta", myönsi Francis. "Mutta ehkä siinä on jokin matalampi -huone, joka on kokonaan hiekan peitossa." - -Hän työnsi ovea, mutta se ei liikahtanut. - -"Oven takana voi olla hiekkaa, mutta myös luja salpa", sanoi hän ja -käski merimiesten tulla kirveineen sisään. - -"Murtakaa tuo ovi! Huone siellä on!" huudahti hän heti ensi lyönnin -jälkeen. "Ääni kuuluisi aivan toisenlaiselta, jos hiekkaa olisi -kerääntynyt ovea vasten." Heti kun ovi oli saatu murretuksi, -hyökkäsivät kauppias ja Francis miekat kädessä sisään. - -He päästivät iloisen yllätyksen huudahduksen. Huone, joka oli -rakennettu mökin taakse, oli komeasti sisustettu ja seinillä riippui -itämaisia kudoksia. Lamppu paloi katossa. Kaksi miestä miekat kädessä -seisoi huoneessa epäröiden mitä tehdä, ja molemmat tytöt hyökkäsivät -ilosta huudahtaen vapauttajiansa vastaan. Sohvalla istui naisolento -pää kumarassa. - -"Maria -- Julia!" huudahti kauppias heittäen miekkansa syrjään ja -sulkien tyttärensä syliinsä. Molempien merimiesten seuraamina Francis -astui miesten luo. - -"Heittäkää aseenne pois ja antautukaa!" sanoi hän. "Turha teidän on -vastustaa; kymmenkunta miestä on ulkopuolella." - -Miehet heittivät miekkansa maahan. - -"Viekää heidät ulos ja sitokaa lujasti!" sanoi Francis. - -Seuraavien minuuttien kuluessa ei sanottu montakaan sanaa. Tytöt -nyyhkyttivät liikuttuneina ja iloisina isänsä rinnalla, ja herra -Polani itse oli niin liikuttunut, ettei hän voinut muuta kuin mutista -pari epäselvää hellää ja kiitollista sanaa. Francis lähti ulos ja -sanoi pari sanaa kapteenille, joka astui huoneeseen, laski kätensä -kokoonkyyristyneen naisen olkapäälle, tarttui häntä käteen ja vei -hänet ulos. - -"Tule tänne, Francesco!" huusi Polani heti sen jälkeen. "Rakkaat -lapset, minua teidän ei pidä kiittää pelastuksestanne, vaan -englantilaista ystäväänne, joka jälleen on lahjoittanut teidät -minulle. Häntä me saamme kiittää siitä, että sinä, Maria, olet -pelastunut tuon lurjus Mocenigon vallasta. Syleile häntä lapseni, -niin kuin veljeäsi, sillä hän on tehnyt enemmän kuin veli puolestasi. -Ja kerro sitten kaikki, mitä on tapahtunut sen jälkeen, kun minä -viimeksi näin teidät!" - -"Tiedäthän, isä, että meille sanottiin sinun sairastuneen ja toivovan -meidän heti palaavan kotiin?" - -"Niin, lapseni, sen sain heti kuulla kun tulin teitä noutamaan." - -"Niin pian kuin olimme istahtaneet gondoliin, sulki seuranaisemme -ovet ja työnsi luukut ikkunoiden eteen. Me huudahdimme hämmästyneinä -kun jouduimme pimeään, mutta hän pyysi meitä rauhoittumaan, ja hänen -äänensä oli nyt paljon ankarampi kuin koskaan ennen. Pelästyimme -hirveästi, koetimme työntää luukut syrjään ja avata oven, mutta -ne olikin ulkopuolelta suljettu. Huusimme apua, mutta seinät oli -päällystetty patjoilla, niin että tuskinpa kukaan kuuli ääntämme. -Ilma oli tukahduttavan kuuma, ja minä pyörryin. Kun heräsin, oli -ikkuna avattu, ja Julia sanoi luvanneensa, että olisimme ääneti. -Mutta luullakseni me jo silloin olimme kulkeneet kanaalista ulos, -sillä en nähnyt muuta kuin taivasta edessämme. Niin pian kuin -virkistyin, suljettiin luukut jälleen, jotta emme voisi katsella -ulos. Niin jatkettiin matkaa jonkin aikaa. Vihdoin gondoli pysähtyi, -ja seuranaisemme sanoi, että silmämme oli sidottava. Emme tahtoneet -suostua siihen, mutta hän uhkasi silloin, että miehet tekisivät sen -väkivalloin, jollemme tottelisi häntä. Meidän täytyi siis alistua, ja -hän kääri huivit päämme ympärille. Meidät autettiin maihin, ja saimme -kävellä vähän matkaa. Vihdoin huivit poistettiin silmiltämme ja me -olimme täällä, missä olemme olleet siitä saakka." - -"Ei suinkaan teitä ole kohdeltu millään tavalla pahoin?" kysyi -kauppias levottomana. - -"Ei lainkaan, isä. Tähän päivään saakka olemme olleet yksin -seuranaisemme kanssa tässä huoneessa. Ovi on tavallisesti ollut -hiukan raollaan, jotta meillä olisi enemmän ilmaa, sillä niin kuin -näet, ei täällä ole ikkunoita. Hän haki meille ruokaa viereisestä -huoneesta, ja me näimme, että siellä oli muutamia miehiä, mutta he -olivat aivan rauhallisia ja puhuivat hiljaisella äänellä. Ymmärrät -kai, että me sätimme kauheasti seuranaistamme hänen petoksensa vuoksi -ja uhkasimme että sinä kostat hänelle. Mutta hän vakuutti, ettei -meitä koskaan löydettäisi täältä ja että minun mitä pikimmin pitäisi -suostua Ruggiero Mocenigon puolisoksi, sillä jollen vapaaehtoisesti -tekisi sitä, niin minut pakotettaisiin siihen. Minä vastasin, että -mieluummin kuolisin, mutta hän nauroi vain ilkeästi ja sanoi, että -hän toisi pian papin mukanaan tänne. Yhdentekevää myöntyisinkö minä -vai en, vihkiminen suoritettaisiin joka tapauksessa. Sitten Ruggiero -purjehtisi kanssani Itämaille, ja minä olisin hyvinkin valmis -välittämään sovintoa sinun kanssasi. Mutta Ruggieroa ei kuulunut. -Luullakseni Castaldi kävi hiukan levottomaksi, sillä kaksi kertaa hän -lähti pois täältä ja telkesi meidät huoneeseen. Muuta kerrottavaa ei -minulla ole, isä. Missä me olemme?" - -"San Nicolon saarella." - -"Saarellako!" huudahti Maria ihmeissään. "Castaldi sanoi, että olimme -mannermaalla. Ja miten löysitte meidät?" - -"Sen kerron kotimatkalla, Maria." - -"Niin, parasta onkin, isä. Julia ja minä kaipaamme raitista ilmaa." - -"Julialla ei suinkaan ole ollut yhtä suurta pelon syytä kuin -Marialla", sanoi heidän isänsä. - -"On kyllä, isä", Julia sanoi. "Tuo nainen sanoi, että minun pitäisi -seurata Marian mukana ja että Ruggiero hankkisi minullekin miehen -ystäviensä joukosta. Minä sanoin hänelle monta kertaa, että hän -oli ilkeä nainen, ja me lupasimme, että sinä antaisit hänelle -anteeksi ja palkitsisitkin häntä, jos hän veisi meidät kotiin. Hänen -poissaollessaan me päätimme koettaa paeta, ja me kaivoimme pienen -reiänkin seinään. Mutta hiekkaa virtasi vain sisään, ja me huomasimme -olevamme maan alla, vaikkemme tienneet, miten olimme sinne joutuneet, -koska emme olleet astuneet portaita alas. Ja niin meidän täytyi -luopua kaikista pakoajatuksista." - -"Te olette osittain maan alla", sanoi herra Polani, "sillä hiekka -ulottuu tällä puolen aina mökin katon rajaan saakka. Siksi me emme -myöskään tienneet, että mökissä oli vielä toinenkin huone, enkä minä -koskaan olisi ymmärtänyt murtaa tätä ovea, jollei Francesco olisi -ollut mukana. Mutta ei viivytellä enää kauemmin, lapsi kullat." - -Merimiehet ja palvelijat päästivät riemuhuudon, kun tytöt astuivat -mökistä ulos. - -"Sytytämmekö hökkelin palamaan?" kysyi Francis. - -"Ei, Francesco, se on ensin tarkasti tutkittava. Kapteeni Lontano, -jättäkää neljä miestä tänne vartioimaan, kunnes viranomaiset saapuvat -paikalle. Jos joku tulee tänne sitä ennen, täytyy heidän vangita -hänet. Asiaa on perinpohjin tutkittava." - -Ulkona auringonvalossa kauppias huomasi, että levottomuus ja -sisälläolo olivat jättäneet syvät jäljet hänen tyttäriinsä. -He näyttivät kalpeilta, ja silmät olivat kuopissa, aivan kuin -he olisivat sairastaneet pitkän aikaa. Hän käski sen vuoksi -palvelijoiden kuljettaa gondolin lähimpään rantaan, aivan mökin -alapuolelle. - -Hetken kuluttua gondoli saapuikin, ja herra Polani, hänen molemmat -tyttärensä ja Francis astuivat siihen. Vangitut miehet kuljetettiin -laivaveneeseen ja sijoitettiin aluksen pohjalle. Seuranainen sai myös -paikkansa siellä. Kotimatkalla Polani kertoi tyttärilleen, miten -Francis oli keksinyt heidän piilopaikkansa. - -"Ilman hänen apuaan me tuskin koskaan olisimme löytäneet teitä, ja -tuo lurjus Mocenigo olisi ennemmin tai myöhemmin saanut aikeensa -toteutetuksi. Joko hän olisi karannut vartijoittensa käsistä tai -tullut vapautetuksi, kun ei mitään todisteita häntä vastaan ollut. -Niin pian kuin hän olisi päässyt tasavallan rajojen ulkopuolelle, -hän olisi hankkinut laivan, ottanut avukseen joukon rohkeita miehiä, -purjehtinut San Nicolon ulkopuolelle ja vienyt teidät mukanaan. Ei -mikään olisi voinut pelastaa teitä, ja teidän vastustelemisenne olisi -ollut aivan turhaa." - -"Koko elämämme olemme kiitolliset teille, Francesco", sanoi Maria. -"Me tahdomme rukoilla teidän puolestanne sekä aamuin että illoin, -eikö totta, Julia?" - -"Kyllä, koko sydämestämme", sanoi nuori tyttö vilpittömästi; "me -rakastamme häntä koko elinaikamme." - -"Vastaa sinä vain itsestäsi, Julia", sanoi Maria nauraen, mikä -todisti, että hänen hyvä tuulensa oli palannut auringossa ja -raittiissa ilmassa. "Kun Francesco pyytää minulta rakkautta, niin on -vielä aika sanoa, mitä minä ajattelen siitä asiasta." - -"Ei minulla koskaan olisi rohkeutta pyytää sitä teiltä, signora. -Tiedän liiankin hyvin, mitä te vastaisitte", sanoi Francis. - -"Ja mitä minä vastaisin?" kysyi Maria. - -"Te sanoisitte, että minä olen nenäkäs poika." - -Maria nauroi. - -"En voi pitää teitä enää poikana", sanoi hän vakavammin. "Tähän asti -ehkä olette ollut minun silmissäni vain poika, joskin niin rohkealla -ja neuvokkaalla tavalla pelastitte meidät kerran ennen; mutta tehän -olette vain minun ikäiseni, ja tyttöjen mielestä samanikäiset pojat -ovat heitä aina paljon nuorempia. Sitäpaitsi ette koskaan tekeydy -vanhemmaksi, niin kuin muutamat serkuistani, ette sano turhia -kohteliaisuuksia, vaan käyttäydytte niin kuin nuorempi veli ainakin. -Mutta tästä lähtien en pidä teitä enää poikana. Nyt tunnen teidät -paremmin." - -"Mutta minä olen poika", sanoi Francis, "enkä tahdo muuta ollakaan. -Englannissa me pysymme kauemmin nuorina kuin te täällä, eikä minun -ikäiseni poika meillä uskalla koskaan puhutella vanhempaa henkilöä, -jollei häntä ensin puhutella. Mitä aiotte tehdä vangeillenne, signor?" - -"Minä vien heidät suoraan talooni ja ilmoitan sitten viranomaisille, -että tyttäreni ovat löytyneet. Miehet viedään silloin heti vankilaan. -Nyt ei voi enää olla epäilystäkään siitä, ettei Mocenigolla olisi -osaa tässä jutussa, ja varmaankin hänet heti tuodaan vankina tänne. -Eivät edes hänen lähimmät sukulaisensa uskalla puolustaa niin raakaa -käytöstä, varsinkin kun yleinen mielipide on kovin kiihtynyt häntä -vastaan. Te ette tiedä, tyttöset, kuinka ääretöntä hälinää teidän -ryöstönne on saanut aikaan kaupungissa. Jollei kaupunginvouti olisi -estänyt, niin luulenpa, että Mocenigon palatsi olisi sytytetty -tuleen, ja Ruggieron sukulaiset tuskin ovat uskaltaneet näyttäytyä -kaduilla teidän katoamisenne jälkeen. Arvaattehan sen, että jokainen -perheenisä oli loukkaantunut, sillä jos nuoret aatelismiehet saisivat -rankaisematta ryöstää porvarien tyttäriä, niin kukapa tässä enää -voisi elää rauhassa? Mutta niin pian kuin tämä juttu on selvitetty, -vien teidät takaisin kotiimme Korfuun joksikin aikaa. Nuorille -tytöille ei ole terveellistä olla yleisen huomion kohteena." - -"Oi, miten hauskaa!" sanoi Julia. "Minä rakastan kotiamme Korfun -saarella puutarhoineen ja kukkineen paljon enemmän kuin palatsiamme -täällä. Ilma on siellä aina leuto ja ihania tuoksuja täynnä, täällä -taas on usein tukahduttavan kuuma päivisin ja sumuista ja kosteaa -iltaisin. Miten hauska päästä sinne jälleen!" - -"Entäs mitä sinä arvelet, Maria?" - -"Kyllä minä tulen viihtymään siellä, isä, mutta Venetsia on minulle -sittenkin rakkain." - -"Sinä olet siinä iässä, jolloin tahtoo huvitella, ja se onkin aivan -luonnollista. Mutta ei sinun tarvitse olla kauan poissa. Sellaisessa -kaupungissa kuin Venetsiassa syntyy aina uusia puheenaiheita, ja -kaikkein suurinkaan skandaali ei kiihota mieliä kuin enintään kolme -päivää. Parin viikon oleskelu Korfussa vahvistaa teidän hermojanne, -sillä varmaan viime aikojen tapahtumat ovat järkyttäneet niitä -pahasti. Ja kun tulette takaisin, voitte jälleen täydesti nauttia -Venetsian huvituksista." - -"Jos jäämme sinne vain muutamiksi viikoiksi, isä, niin ei minulla ole -mitään sitä vastaan, sillä tiedäthän, miten ihastunut olen kotiimme -siellä. Mutta minä rakastan Venetsiaa." - -He olivat nyt saapuneet palatsin portaille. He eivät olleet soutaneet -pitkin Suurta kanaalia, sillä kauppias toivoi hartaasti, että -hänen tyttärensä pääsisivät kotiin kenenkään huomaamatta. Muussa -tapauksessa olisi kaupungissa syntynyt ääretön hälinä, ja ennen -kaikkea he tarvitsivat lepoa ja rauhaa kaiken sen jälkeen mitä oli -tapahtunut. - -Tyttöjen tuloa tervehdittiin talossa suurella riemulla. Valmistuksia -oli tehty aivan salassa, koska Polani ei voinut tietää, olisiko -ehkä joku muukin hänen talonsa väestä Mocenigon palkkaama. Siksipä -ei kenelläkään ollut aavistustakaan siitä, että oli päästy -perille tyttöjen piilopaikasta, ennen kuin he nousivat jo maihin. -Naispalvelijat riensivät ilosta huudahtaen alas portaita; miehet -olisivat hurranneet, jollei Polani olisi käskenyt heitä vaikenemaan. - -"Tytöillä on ollut yllin kyllin mielenliikutusta", sanoi hän. "He -ovat kiitollisia teidän rakkaudestanne ja hyvästä tahdostanne, mutta -tällä hetkellä he ennen kaikkea tarvitsevat rauhaa. Siksipä pyydän, -ettette mainitse kenellekään heidän paluustaan. En tahtoisi, että -tieto siitä leviäisi kaupungilla, ennen kuin neuvosto on päättänyt, -mitä tämän johdosta on tehtävä." - -Niin pian kuin tytöt olivat menneet huoneeseensa, laski -laivavene portaitten eteen ja vangit saatettiin taloon. Muutamat -palvelijattarista uhkailivat ja kiroilivat nähdessään seuranaisen. - -"Kapteeni", sanoi Polani, "palvelijani näyttävät teille huoneen, -missä miehenne voivat vartioida vankeja. Parasta, että itsekin jäätte -paikalle. Älkää päästäkö ketään muuta kuin miehiänne huoneeseen!" - -Giuseppe seisoi portailla, ja Francis kiiruhti hänen luokseen ja -kysyi innokkaasti: "Miten meidän gondolimme on käynyt?" - -"Löysin sen murskautuneena ja täynnä vettä portaiden luota. Siinä on -monta reikää pohjassa ja sitä paitsi halkeama reunassa sillä kohtaa, -johon toinen gondoli törmäsi. Ilkeydessään he varmaan puhkaisivat -airoillaan siihen reikiä huomatessaan, että me pääsimme karkuun. Isä -ja minä kuljetimme sen teidän portaittanne edustalle, mutta en luule, -että sitä maksaa vaivaa korjata." - -"No, ei sille mitään mahda, Giuseppe. Se on tehnyt tehtävänsä. Jos -kahdesta dukaatista aina olisi yhtä paljon hyötyä, niin ei minulla -olisi syytä valittaa." - -Kun kauppias oli nähnyt, että vangit oli saatettu hyvään talteen, -palasi hän ulos. - -"Tule nyt kanssani, Francesco", sanoi hän. "Viranomaiset tahtovat -varmaan tiedustella sinulta yhtä ja toista." - -"Mutta silloin minun on myös pakko ilmoittaa, mistä epäilykseni -johtuivat, sanoi Francis heidän soutaessaan Markustorille, ja sitä -minun on mahdoton tehdä antamatta ilmi salaista kokousta. En tahtoisi -kuitenkaan sekoittaa tähän juttuun muita kuin Ruggieron, sillä eihän -minulla ole mitään todisteita heitä vastaan. Mutta valehdella en voi -myöskään, jos minulta suoraan kysytään." - -"Jos tietäisit varmaan, että tuo herra, jota kuljetit -gondolissasi San Nicolon saarelle, oli Ruggiero, asia olisi -paljon yksinkertaisempi. Voisit sanoa nähneesi hänen astuneen -mökkiin antamatta muita ilmi. Useimmat maanmiehistäni -turvautuisivat tällaiseen hätävalheeseen, mutta minä panen arvoa -totuudenrakkaudellesi." - -"Lähdettekö suoraa päätä neuvoskuntaan, signor?" - -"En, ensin ilmoitan poliisivirastoon, että huostassani on viisi -henkeä, jotka ovat olleet osallisina tyttärieni ryöstöön, ja pyydän -heitä toimittamaan heidät vankilaan. Sitten menen neuvoskunnan -puheille ja vaadin rangaistusta Mocenigolle, sillä häntä vastaan -meillä on nyt selvät todisteet. Koetan olla mainitsematta nimeäsi -neuvoskunnassa, en ainakaan tee sitä kuin hätätapauksessa. Sinä voit -kernaasti odottaa sen aikaa gondolissa." - -Kesti melkein tunnin ennen kuin herra Polani palasi takaisin. - -"Kaikki onnistui erinomaisesti", sanoi hän takaisin tullessaan. -"Minun ei tarvinnut edes mainita nimeäsi. Kerroin vain saaneeni -kuulla, että Ruggiero on usein viettänyt yötä eräässä mökissä San -Nicolon saarella, ja että löysin tyttäreni sieltä. Tietysti he -kysyivät, mistä olin tuon tiedon saanut, ja minä vastasin, että eräs -Ruggieron liittolaisista oli palkkion houkuttelemana ilmiantanut -hänet, mutta että olin luvannut olla ilmaisematta hänen nimeään, -jottei Ruggiero voisi kostaa hänelle." - -"Olipa tosiaankin hyvä, ettei minua kutsuttu kuulusteluun", sanoi -Francis, "sillä silloin salaliittokin olisi tullut ilmi. Ja sitä en -olisi toivonut, kun minulla ei kuitenkaan ole mitään tietoa siitä, -mitä asia koski. Mutta nyt minun täytyy lähteä kotiin", jatkoi hän -hetken kuluttua, "isäni on varmaan levoton, kun viivyn." - -"Sano hänelle, Francesco, että tulen hänen luokseen iltapuolella. -Minulla on paljon puhuttavaa hänen kanssaan." - -"Iloitsen herra Polanin tulosta", sanoi herra Hammond, kun Francis -toi perille hänen terveisensä. "Olen päättänyt, että sinun pitää -lähteä täältä, mitä pikemmin sitä parempi. Sillä vaikka en moitikaan -sinua siitä, mitä olet tehnyt, niin on kerrassaan sopimatonta, että -sinun ikäisesi poika joutuu niin mahtavan venetsialaisen suvun kuin -Mocenigon viholliseksi. Kernaimmin antaisin sinun matkustaa pois jo -tänä päivänä. - -"Sillä vaikka herra Polani ei ole antanut ilmi sinua, niin tulee -varmaan hyvinkin pian tiedoksi, että sinä keskellä yötä saavuit -herra Polanin palatsiin, ja sen johdosta on helppo arvata, että sinä -myös jollakin tavalla olet ollut osallisena tyttöjen pelastamisessa. -Varsinkin Mocenigon ystävät koettavat saada selvyyttä tähän asiaan, -koska he pelkäävät, että joku heidän joukostaan on pettänyt heidät. - -"Asia on hyvin vakava, Francis, ja se on kehittynyt paljon enemmäksi -kuin tavalliseksi pojankujeeksi, ja siksi on parasta, että lähdet -Venetsiasta niin pian kuin suinkin. Olen varma siitä, että Polanikin -käsittää asian samalla tavalla, sillä hän tuntee maanmiestensä tavat -vielä paremmin kuin minä." - -Kun herra Polani saapui herra Hammondin luo, keskustelivat he kauan -keskenään, ja kutsuivat lopulta Francisin sisään. - -"Francis", sanoi herra Hammond, "herra Polani on tehnyt minulle -harvinaisen jalomielisen ehdotuksen." - -"En laisinkaan", keskeytti toinen hänet. "Teidän poikanne on tehnyt -minulle niin suuren palveluksen, etten koskaan voi sitä hänelle -palkita. Mutta onneksi voin olla hänelle hiukan avuksi. Olen -ehdottanut, että sinä, Francesco, yhtyisit minun liikkeeseeni. Sinun -täytyy tietysti muutamia vuosia ensin harjoitella perehtyäksesi -ammattiin, mutta sinun asemasi tulee olemaan sama kuin poikani, jos -minulla sellainen olisi, ja tultuasi kyllin vanhaksi otan sinut -liikekumppanikseni. - -"Isäsi palaa Englantiin, ja hänelle olen ehdottanut, että hän -rupeaisi minun asiamiehekseni, sillä toivon, että siitä olisi meille -kummallekin hyötyä. Ja sitten, kun isäsi haluaa vetäytyä liikkeestä -syrjään, voit sinä, jos niin tahdot, palata Englantiin ja hoitaa -haaraliikettäni siellä." - -"Olen teille kovin kiitollinen ehdotuksestanne", sanoi Francis. "En -koskaan olisi voinut toivoakaan niin suuria. Ja ainoa mitä voin -luvata teille, on se, että tahdon tehdä parhaani." - -"Sitä en epäile lainkaan, Francesco. Sinä olet jo monella tavalla -osoittanut kuntoasi, joten voin huoleti uskoa tärkeitä tehtäviä sinun -käsiisi. Olen aivan samaa mieltä kuin isäsikin, että sinun on parasta -niin pian kuin suinkin lähteä täältä. Olen sen vuoksi ehdottanut -isällesi, että lähtisit huomenna aamulla Bonito-laivallani matkalle. -Toivon, että ennätät tulla sanomaan jäähyväiset tyttärilleni, vaikka -sinulla tietenkin on nyt paljon valmistuksia tehtävänä." - -Keskusteltuaan vielä kauan isänsä kanssa Francis lähti Polanin -palatsiin. Hän oli kovin mielissään, ettei hänen tarvinnutkaan ruveta -työskentelemään konttorissa, vaan että hän sen sijaan pääsi merelle. -Hän kertoi Beppolle ja Giuseppelle, jotka sousivat häntä gondolissa, -että herra Polani oli tarjonnut hänelle toimen liikkeessään. Heti -kun Giuseppe sen kuuli, lakkasi hän soutamasta, heittäytyi veneen -pohjalle ja alkoi nyyhkyttää. Mutta äkkiä hän nousi. - -"Jos te matkustatte, niin minä seuraan teitä, herra Francesco. Te -tarvitsette uskollisen palvelijan. Annathan minun seurata herra -Francescoa, isä? En voi erota hänestä, muuten kuolen ikävään." - -"Mielelläni otan sinut mukaani, jos isäsi vain sallii", sanoi -Francis. "Herra Polani suostuu siihen kyllä, sen tiedän, sillä hän -tahtoo mielellään tehdä jotain sinunkin hyväksesi. Siitä hän on monta -kertaa puhunut minulle, sillä onhan sinullakin ollut osasi hänen -tyttäriensä pelastuksessa. Mitä sinä tästä arvelet, Beppo?" - -"Enhän minä tahdo vastustaa pojan toiveita, herra Francesco, vaikka -ymmärrättehän te, että minulla alkaisi nyt olla paljon apua hänestä. -Jos Giuseppe lähtee, on minun pakko hankkia itselleni joku toinen -apulainen." - -"Puhutaan heti lähemmin asiasta", sanoi Francis, "nythän olemme jo -perillä. Mutta tuossahan tulee Matteokin. Olipa tosiaankin onni, -ettemme saapuneet viittä minuuttia myöhemmin, sillä silloin en olisi -tavannut häntä." - - - - -SEITSEMÄS LUKU - -Kauppalaivalla - - -"Oletko kuullut uutisia, Francesco? Serkkuni ovat päässeet vapaiksi! -Olin juuri tulossa kertomaan sinulle tätä uutista." - -"Uutisesi ovat vanhat, Matteo. Minä tiesin sen jo monta tuntia -sitten." - -"Kuulin, että Polani löysi heidät eräästä mökistä San Nicolon -saarelta", jatkoi Matteo. "Isäni ei voi ymmärtää, miten hän pääsi -heidän piilopaikastaan perille. Polani ei tahdo sitä ilmaista, mutta -isäni luulee, että joku Ruggieron palvelijoista on antanut hänet -ilmi." - -Francis epäröi hetken aikaa. Hän oli aikonut kertoa Matteolle, mikä -osa hänellä itsellään oli heidän pelastuksessaan, mutta koska Polani -ei ollut sanonut mitään, arveli hänkin parhaaksi vaieta. - -"Yhdentekevää miten herra Polani sai tiedon heidän olinpaikastaan, -pääasia vain, että he ovat onnellisesti kotona. Olen kuullut, että -seuranainenkin, joka heidät petti, on palatsissa. Mikä onni, että -Ruggieroa on niin visusti vartioitu, ettei hän päässyt karkuun eikä -saanut viedä tyttöjä kauemmaksi, niinkuin hän tietenkin oli aikonut." - -"Isä kertoi", sanoi Matteo, "että valtion kaleerilaiva on lähetetty -hakemaan Ruggieroa tänne, eivätkä edes hänen mahtavat suojelijansa -voi nyt pelastaa häntä." - -"Minullakin on suuri uutinen kerrottavana sinulle, Matteo", sanoi -Francis. "Herra Polani on tarjonnut minulle paikan liikkeessänsä, ja -jo huomenna lähden hänen laivallaan Itämaille." - -"Onnittelen sinua, Francesco! Mutta tulipa tämä tieto kovin äkkiä, -ethän tiennyt siitä vielä eilen mitään. Milloin se päätettiin?" - -"Herra Polani on keskustellut tänään isäni kanssa, ja he arvelivat -parhaaksi, että poistuisin täältä niin pian kuin suinkin, koska -Ruggieron ystävät pitävät minua syypäänä hänen maanpakoon -tuomitsemiseensa." - -"Onnen poika sinä olet", sanoi Matteo. "Minäpä pyydän, että minäkin -saan joskus tehdä pari matkaa Polanin aluksilla, jotta voisin päästä -upseeriksi johonkin valtion sotalaivaan niin pian kuin olen kyllin -vanha. Minne sinä olet menossa?" - -"Menen sanomaan hyvästi serkuillesi ja sen jälkeen lähden kotiin -viettääkseni lopun päivää isäni kanssa, sillä palatessani takaisin -merimatkaltani on isä varmaan jo matkustanut Englantiin." - -"Minä tulen sinun kanssasi", sanoi Matteo "Minun tulee sinua kovin -ikävä ja koetan tehdä parhaani, että pääsisin myös maailmalle niin -pian kuin suinkin. Sinä saat varmaan kokea monenlaisia seikkailuja, -sillä muutamien viikkojen kuluttua sota varmaan syttyy Venetsian ja -Genovan välillä. Polanin laivat ovat haluttua tavaraa, ja kukapa -tietää, vaikka saisit tutkia genovalaisen vankilankin sisäpuolta -ennen kuin palaat kotiin." - -Molemmat ystävykset saapuivat nyt Polanin palatsiin. Polani itse ei -ollut kotona, mutta heidät kutsuttiin heti tyttärien huoneeseen. - -"Olen sydämestäni iloinen, että tapaan teidät taas terveinä", sanoi -Matteo astuessaan sisään. "Koko Venetsia ei puhu muusta kuin teidän -kotiintulostanne. Olette päivän sankareita, ette usko, mitä huomiota -te olette herättäneet." - -"Mitä pikemmin ihmiset saavat jotain muuta puheenaihetta, sitä -parempi", sanoi Maria, "sillä toistaiseksi meidän täytyy olla -vankina. Jos venetsialaiset olivat niin kovin kiinnostuneita -meistä, olisivat he voineet jo paljon ennemmin ottaa selkoa meidän -olinpaikastamme." - -"Mutta minä vakuutan sinulle, Maria, että kaikki ihmiset tekivät -minkä ikinä saattoivat. Kaikki gondolit tutkittiin, kaikki -kalastajakylät etsittiin. Mutta kukapa olisi osannut aavistaa, -että olitte San Nicolon saarella. Minä en ole tehnyt koko aikana -muuta kuin soudellut paikasta toiseen etsimässä teitä, ja samaa on -Francescokin tehnyt -- sen voin teille vakuuttaa." - -"Francescon laita onkin aivan toinen", sanoi Maria huomaamatta, että -Francis salaisin merkein koetti saada häntä vaikenemaan. "Hänellä -on sekä silmät että aivot, ja jollei hän olisi saattanut isää -piilopaikallemme, niin istuisimme yhä siellä, kunnes Ruggiero olisi -tullut meitä hakemaan." - -"Francesco siis teidät löysikin?" sanoi Matteo ihmeissään. - -"Etkö sitä tiennyt, Matteo? Tietysti hän meidät löysi! Julia ja minä -saamme kiittää häntä kaikesta -- eikö totta, Julia?" - -"Suo anteeksi, etten kertonut sitä sinulle", sanoi Francis -ihmettelevälle ystävälleen, "mutta sekä herra Polani että isäni -kielsivät minua puhumasta mitään koko asiasta. Sitä paitsi se riippui -kokonaan sattumasta." - -"Ei lainkaan", sanoi Maria, "se riippui kokonaan siitä, että kuljette -silmät auki. Minä en tiennyt, että se oli salaisuus. Mutta tämän -jälkeen olen varovaisempi." - -"Mutta miten se kävi, Francesco?" kysyi Matteo. - -Francis kertoi nyt, miten hän ensiksi oli saanut tietää, että -saarella oli mökki ja että Ruggiero Mocenigolla oli tapana käydä -siellä. Sitten hän kertoi edelleen nähneensä seuranaisen gondolissa, -ja kun tämä oli suunnannut matkansa laguunia kohti, oli hän tullut -ajatelleeksi, että tytöt mahdollisesti olisivat mökissä. - -"Niin kuin näet, oli asia aivan yksinkertainen, Matteo", lopetti hän. - -"Tämän jälkeen en moiti sinua enää siitä, että soutelet gondolissasi -niin paljon, sillä siten joutuu jos jonkinlaisiin seikkailuihin. -Ja jollet olisi niin taitava gondolia kuljettamaan, et nyt tässä -kertoisi meille tätä juttua. Mutta hyvä sinun on lähteä pois täältä -joksikin aikaa, sillä muuten voi sinun osallisuutesi tähän asiaan -helposti tulla ilmi." - -"Aiotteko matkustaa pois, Francesco?" huusivat molemmat tytöt yhteen -ääneen. - -"Minä lähden teidän isänne laivassa huomenaamulla." - -"Ettekä tule enää takaisin?" sanoi Maria. "Toivottavasti tapaan -teidät varsin pian jälleen. Olen päässyt teidän isänne palvelukseen -ja palaan laivan mukana takaisin Venetsiaan. Isäni matkustaa -Englantiin, ja teidän isänne on tarjonnut minulle asunnon kodissaan -aina kun olen maissa." - -"Sehän on viisasta", sanoi Maria. "Kylläpä me olisimme toruneet isää, -jos hän olisi päästänyt teidät täältä ikiajoiksi kaiken sen jälkeen, -mitä olette meidän hyväksemme tehnyt -- vai mitä, Julia?" - -Mutta Julia oli mennyt ikkunaan eikä näyttänyt kuulevan koko -kysymystä. - -"Onpa se hauskaa", jatkoi Maria, "sillä silloin palaatte tänne -joka toinen tai kolmas kuukausi, ja minä pidän kyllä huolta siitä, -ettei isä heti paikalla lähetä laivaa taas merelle. Sehän on aivan -kuin saisi oman veljen, ja veljenäni minä melkein pidänkin teitä, -Francesco -- sillä jos meitä vielä hätyytettäisiin, olen varma siitä, -että suojelisitte meitä taaskin." - -"En usko, että teillä on syytä pelätä enää Ruggieroa", sanoi Francis. -"Hän joutuu pitkäksi aikaa vankeuteen." - -"Se on nyt vähintä, mitä he voivat hänelle tehdä", sanoi Maria -harmistuneena. "En rauhoitu ennen kuin hän on joutunut kiinni." - -Puolen tunnin kuluttua Francis ja hänen ystävänsä lähtivät. - -"Sinä olet oikea onnenmyyrä", sanoi Matteo heidän käytyään gondoliin -istumaan. "Monet venetsialaiset nuorukaiset kadehtivat sinua sen -johdosta, että olet päässyt Polanin tyttärien suosioon." - -"Loruja!" sanoi Francis punastuen. "Mitä sinä puhut niin typerästi, -Matteo. Minähän olen niin nuori, etten voi ajatellakaan naimisiin -menoa moneen vuoteen. Olisihan sitä paitsi kovin rohkeata, jos -uskaltaisin ajatella sellaista, he kun ovat rikkaimpia perijättäriä -koko Venetsiassa." - -"Saadaanpa nähdä", naureskeli Matteo. "Maria on hiukan liian vanha -sinulle, mutta Julia sopii mainiosti. Ja kukapa tietää miten käy -parin, kolmen vuoden kuluttua." - -"Älä viitsi puhua tuollaisia typeryyksiä", sanoi Francis -kärsimättömästi. - -Matteo nojautui mukavasti taaksepäin ja vihelteli. "Ei puhuta -sitten", sanoi Matteo, "mutta kernaasti soisin olevani yhtä suuressa -suosiossa kuin sinä." - -Seuraavana aamuna Francis puhui kauan aikaa tulevaisuudestaan isänsä -kanssa. - -"Toivon tapaavani sinut silloin tällöin, Francis", sanoi herra -Hammond, "sillä Polani antaa varmaankin sinun seurata hänen -laivojensa mukana joskus Englantiinkin. Jollei mitään odottamatonta -tapahdu, on sinun tulevaisuutesi turvattu. Polani on luvannut pitää -sinua kuin omana poikanaan, ja minä olen varma siitä, että sinä et -petä niitä toiveita, joita hän asettaa sinuun. Mutta älä ole liian -uhkarohkea, sillä kauppalaivakin voi joutua vaaroihin. Merirosvoja -liikkuu Välimerellä, ja sota-aikoina eivät sotalaivat ole rosvojen -aluksia parempia. Muista aina, että kauppalaivan kapteenin täytyy -ensi sijassa ajatella aluksensa ja lastinsa pelastamista ja ryhtyä -taisteluun vain hätätilassa. - -"Voi olla, että jonkin ajan kuluttua lähetän jonkun veljistäsi tänne, -mutta se riippuu siitä, millaiseksi he ovat kehittyneet minun -poissaollessani; ei kannata lähettää tänne pahankurista poikaa vain -paria vuotta vanhemman veljen hoidettavaksi. Mutta siitä voimme -puhua sitten, kun tulet Englantiin, ja tiedämme, missä asemassa -olet. Pelkään, että Venetsialle on tulossa vaikeat ajat. Luultavasti -Genova, Padova, ja Unkari ovat liittoutuneet Venetsiaa vastaan, ja -vaikka Venetsia onkin mahtava, se saa varmaan kokea kovia. Luotan -kuitenkin siihen, että se kestää tämänkin myrskyn, niin kuin se on -kestänyt aikaisemmatkin. - -"Ja nyt poikani, sinun on aika lähteä laivaan. Iloitsen siitä, että -Giuseppe saa seurata mukanasi, sillä poika on uskollinen ja kiintynyt -sinuun ja voi olla sinulle suureksi avuksi. Tavarasi on jo viety -laivaan. Lähtekäämme siis mekin." - -Kun he saapuivat satamaan, jossa purjelaiva oli ankkurissa, oli se jo -lähtövalmiina. - -Bonito oli suuri alus, rakennettu pikemmin kantamaan suurta -lastia kuin kulkemaan nopeasti. Siinä oli kaksi mastoa ja isot, -nelikulmaiset purjeet, ja myötätuulessa se oli varsin nopeakulkuinen. -Mutta luoviminen oli siihen aikaan tuntematon taito, ja siksi täytyi -vastatuulen sattuessa joko heittää ankkuri tai turvautua airoihin, -joita laivassa oli viisitoista paria. Kun he saapuivat kannelle, -tervehti itse Polani heitä. - -"Tulin heittämään hyvästi pojallenne, herra Hammond, ja katsomaan, -että kaikki oli käskyjeni mukaan hänelle valmistettu. Kapteeni -Corpadio, tässä on nuori mies, josta olen puhunut teille ja jota -teidän tulee kohdella aivan kuin poikaani. Teidän tulee opettaa -hänelle purjehtimisen taitoa, mutta myöskin kaupantekoa. Tässä on -hyttisi Francesco." - -Hän avasi varsin tilavan hytin oven laivan perällä. Se oli varsin -mukavasti sisustettu. - -"Kiitän teitä koko sydämestäni, herra Polani", sanoi Francis. "Ainoa -vika on se, että hyttini on liian mukava. Minun pitäisi saada kokea -kovaa niinkuin kaikkien aloittelijoiden." - -"Se ei ole tarpeellista, Francesco, koska sinusta tulee kauppias -eikä merimies. Sinun pitää oppia komentamaan laivaa, sillä muuten -et osaa arvostella niiden henkilöiden kykyä, jotka otetaan -laivanpäälliköiksi, mutta sinun tulee muistaa, että matkustat -minun liikkeeni edustajana ja siksi sinun on esiinnyttävä asemasi -mukaisesti. Ikävä kyllä minulla on sinulle huonoja uutisia. Kaleeri, -joka lähetettiin vangitsemaan Ruggieroa, on palannut tuoden mukanaan -sen tiedon, että viime yönä suuri aseellinen joukko oli hyökännyt -vartijain kimppuun ja vienyt hänet mukanaan. Hän on siis jälleen -vapaa. - -"Se oli minulle suuri pettymys. Joskaan tuo lurjus ei varmaan -näyttäydy enää Venetsiassa, en koskaan voi olla täysin levollinen, -ennen kuin Maria on naitettu, ja mitä pikimmin aionkin valita hänelle -puolison. Ellen erehdy, hän on mieltynyt ystäväsi Matteon veljeen, -Rufinoon, ja koska en tiedä ketään hänelle sopivampaakaan miestä, -niin varmaankin he ovat kihlautuneet sinun palatessasi takaisin. -Mutta nyt merimiehet nostavat jo ankkurin, meidän on siis aika -poistua." - -Francis syleili isäänsä, ja sitten molemmat kauppiaat astuivat -gondoleihinsa ja odottivat, kunnes Bonito alkoi hitaasti liikkua. -Francis kääntyi katsomaan ympärilleen, ja hänen silmänsä osuivat -Giuseppeen, joka huiskutti hattuaan isälleen. - -"No, mitä arvelet, Giuseppe?" - -"Enpä tiedä vielä, herra Francesco. Alus näyttää niin vankalta ja -suurelta, ikään kuin se olisi suuri talo, jota ei mikään voisi saada -horjumaan." - -"Saatpa nähdä, että aallot voivat sitä vielä hyvinkin keinuttaa, ja -vielä koittaa päivä, jolloin sinun mielestäsi meidän pieni gondolimme -oli paljon vankempi kuin tämä suuri alus." - -"Tulin tänne kolme tuntia sitten samassa veneessä, jossa hyttinne -huonekalut tuotiin", kertoi Giuseppe. "Teille lähetettiin myös viiniä -ja kaikenlaisia herkkuja, niin ettei teidän ainakaan tarvitse olla -nälissänne." - -"En minä olisi välittänyt sellaisesta", sanoi Francis. "Minuahan -pidetään aivankuin jotain lellipoikaa. Kenenkä hytti minulle on -luovutettu?" - -"Luullakseni se on kauppapäällikön, sen, joka pitää huolta lastista -ja sen myynnistä, mutta laivan kapteeni on ollut niin kauan herra -Polanin palveluksessa ja purjehtii niin usein ilman kauppapäällikköä, -että hän kykenee aivan hyvin pitämään huolta myynnistä. Tavallinen -hytti on kuitenkin puolta pienempi kuin teidän, sillä tähän on -yhdistetty kaksi hyttiä, jotta teillä olisi kyllin valoa ja ilmaa." - -"Entä missä sinä nukut?" - -"Käytävässä, teidän ovenne edessä, herra Francesco." - -"Siitä minä en ollenkaan pidä!" sanoi Francis. "Sinun pitäisi saada -parempi paikka." - -Giuseppe nauroi. - -"Ei, herra Francesco, kun ajattelee, että olen puolet elämästäni -nukkunut gondolissa ja toisen puolen olkikuvolla meidän -keittiössämme, niin elän täällä aivan herroiksi. Tietysti olisin -voinut saada maata yhdessä miehistön kanssa skanssissa, mutta siellä -on kuuma ja tukahduttava ilma. Minä valitsin itse tämän paikan ja -kysyin kapteenilta, saisinko olla täällä, ja hän lupasi." - -Tunnin kuluttua Bonito oli päässyt aavalle merelle. Tuulta oli sen -verran, että purjeet pysyivät pingottuneina. Kaikki merimiehet olivat -työssä, toiset käärivät köysiä kokoon, toiset huuhtelivat kantta ja -siistivät laivaa. - -"Alku näyttää hyvältä, herra Hammond", sanoi kapteeni, "jos tätä -tuulta kestää, voimme purjehtia Kreikan eteläisen niemen ohi ja -jatkaa matkaa Kreetaan, joka on meidän ensimmäinen satamapaikkamme. -Satamasta lähtiessä on heikko tuuli minulle aina mieluisin, sillä -silloin kaikki ennättävät kotiutua, ennen kuin laiva alkaa keinua." - -"Alus näyttää niin vankalta, niin kuin meidän ei koskaan tarvitsisi -keinua", sanoi Francis. - -"Myrskyssä se kyllä keinuu aika lailla", sanoi kapteeni nauraen. "Kun -se kerran pääsee hyvään alkuun, niin sitä tulee täydellä mitalla, -mutta hyvä merenkulkija se on, ei pahimmassakaan rajumyrskyssä ole -vaaraa. Enemmän minä pelkään merirosvoja, mutta meillä on aina ollut -hyvä onni, ja miehistöäkin on niin paljon, että voimme hyvin pitää -puolemme, jollei kovin monta merirosvolaivaa samalla kertaa hyökkää -kimppuumme." - -"Montako miestä teillä on, kapteeni?" - -"Tasan seitsemänkymmentä. Meillä on viisitoista paria airoja, ja -tarpeen tullen voimme panna kaksi miestä joka airon ääreen, jolloin -vauhti on aika hyvä. Monta kertaa olemme soutaneet merirosvoja -pakoon, sillä emme saa ryhtyä taisteluun muuten kuin hätätilassa." - -"Mutta kai teidän joskus on ollut pakko tapellakin?" kysyi Francis. - -"Olenhan minä ollut monessa tappelussa mukana, vaikken tällä -laivalla, sillä Bonito rakennettiin vasta viime vuonna. Kerran, -ollessani kapteenina Leijona-laivalla, kävi kolme merirosvolaivaa -kimppuumme. Olimme ankkurissa eräässä lahdessa, ja tuuli puhalsi -mereltä, kun he äkkiä ilmestyivät niemen takaa, joten meidän oli -mahdoton paeta. Taistelua kesti viisi tuntia, ennen kuin rosvot -pakenivat varsin kurjassa tilassa. Kolmas osa miehistöämme kaatui, -ja luullakseni jokainen sai jonkin haavan. Minun täytyi maata -kokonaista kolme kuukautta sen jälkeen, sillä olin saanut pahan -haavan hartioihini. Mutta laiva pelastui ja myös lasti, joka oli -hyvin kallisarvoinen, ja herra Polani piti huolta siitä, ettei kukaan -meistä joutunut kärsimään tappiota. Sen auliimpaa kauppiasta ei ole, -eikä hänen laivaansa koskaan ole vaikea saada väkeä. - -"Tietysti saa ottaa vastaan pahat päivät niin kuin hyvätkin. Muutamia -vuosia sitten istuin koko miehistöineni vankilassa Azowissa. Siitä -saimme kiittää noita kirottuja genovalaisia, jotka aina koettavat -tehdä meille kiusaa, vaikka meidän välillämme olisikin rauha. He -ärsyttivät khanin -- siten nimitetään maan ruhtinasta -- meitä -vastaan uskottelemalla hänelle ilmeisiä valheita meistä, olimme muka -kuljettaneet salaa tavaroita erääseen toiseen satamaan. Ja aivan -äkkiarvaamatta ruhtinaan sotilaat nousivat keskellä yötä laivaamme -sekä kahteen muuhun venetsialaiseen alukseen, jotka olivat satamassa, -anastivat laivat ja veivät meidät kaikki vankilaan. Siellä saimme -istua, kunnes herra Polani sai vihiä asiasta ja lähetti toisen laivan -maksamaan vaadittuja lunnaita. Se ei ollut mitään lastenleikkiä, sen -voitte uskoa, sillä vankila oli niin ahdas ja kuuma ja ruoka niin -kurjaa, että me sairastuimme kuumeeseen ja puolet miehistöstä kuoli, -ennen kuin pääsimme vapaiksi. Pari kertaa genovalaiset yllyttivät -myös Konstantinopolin väestön meitä vastaan, niin että ne, jotka -olivat menneet maihin, saivat taistella henkensä puolesta. Nuo -genovalaiset tekevät meille kauhean paljon kiusaa." - -"Kai tekin joskus kostatte, kapteeni? Ei suinkaan vika yksin ole -heissä?" - -"Tietysti maksamme samalla hinnalla", sanoi kapteeni, "kun tulee -tilaisuus. Olisipa se liikaa, jos sallisimme heidän aina vetää -itseämme nenästä, koettamattakaan kostaa. Emme pyydä muuta kuin -saada rehellisesti harjoittaa kauppaa, mutta nuo genovalaislurjukset -tahtovat anastaa kaikki itselleen. He tietävät, etteivät he voi -kilpailla meidän kanssamme rehellisessä pelissä!" - -"Genovalaiset sanovat aivan samaa venetsialaisista. Varmaankin syytä -on molemmissa." - -Kapteeni nauroi. - -"Genovalaisilla ei minun mielestäni ole oikeutta sekaantua meidän -asioihimme Italian itäpuolella. Heillä on Ranska ja Espanja ja kaikki -muut maat lännessä. Miksikä he eivät pysy siellä?" - -"Minä myönnän kyllä, että venetsialaiset ovat voimakkaampia", sanoi -Francis. "Mutta tiedättehän, että genovalaiset joskus ovat päässeet -voitolle, vaikka sotavoimat ovat olleet tasaväkiset." - -Kapteeni naurahteli. - -"Meidän päällikkömme laiminlöivät joskus velvollisuutensa", hän -sanoi. "Sotalaivojen päällikköinä on useinkin nuoria aatelismiehiä, -jotka eivät osaa erottaa laivan kokkaa peräpuolesta ja silloin -kaikki käy hullusti. Mutta minä pysyn sittenkin väitteessäni, että -venetsialaiset ovat yhtä taitavia kuin genovalaisetkin." - -"Sen minäkin uskon", sanoi Francis. "Vaikka olen englantilainen, -olen siksi kauan ollut Venetsiassa, että tunnen itseni miltei -venetsialaiseksi." - -"En ole koskaan ollut Englannissa", sanoi kapteeni, "vaikka monet -venetsialaiset laivat joka vuosi käyvätkin siellä. Sanotaan, että se -on saari niin kuin Venetsiakin, mutta paljon suurempi kuin mikään -saari Välimeressä. Ne, jotka ovat olleet siellä, väittävät että meri -on hyvin myrskyinen, ja että Espanjasta pohjoiseen voi sattua kovia -myrskyjä, että laineet siellä ovat paljon korkeammat kuin täällä, -vaikkakin pitempiä ja säännöllisempiä, niin etteivät ne ole yhtä -vaarallisia laivoille kuin meidän kiihkeät myrskymme ja epätasainen -aallokkomme." - -"Luulen kyllä, että olette oikeassa, vaikka minulla itselläni ei ole -mitään kokemusta. Tullessani muutamia vuosia sitten tänne, meillä oli -hyvin tyyni merimatka." - -Kolmen päivän rauhallisen matkan jälkeen Bonito kiersi Morean niemien -ohitse ja suuntasi kulkunsa Kreetaa kohti. Matka oli Francisin -mielestä tavattoman hauska. Joka päivä kapteeni neuvoi hänelle -kaupantekoa, selitti tavaroiden arvoa, kertoi mitä he ostaisivat eri -satamissa ja millaisia hintoja he luultavasti saisivat maksaa. - -He tutkivat myös karttoja, ja kapteeni opetti hänelle eri merimerkit -ja selitti parhaat ankkuri- sekä turvapaikat, joissa oli paras -odottaa myrskyn asettumista. - -Kun laiva oli sivuuttanut Morean, muuttui ilma, pilviä kohosi -lounaiselle taivaanrannalle, ja kapteeni antoi käskyn reivata isot -purjeet. - -"Kova myrsky on tulossa" sanoi hän Francisille, "mikä on varsin -harvinaista tähän vuoden aikaan. Pelkään, että laivamme ajautuu pois -oikeasta suunnastaan." - -Illalla tuuli yltyi jo kovaksi, ja laiva keinui niin pahasti, että -airot oli otettava esille. - -"Meidän on mahdotonta pysytellä oikeassa suunnassamme", sanoi -kapteeni, "siksi täytyy soutaa saarien suojaan ja laskea siellä -ankkuri. Teidän olisi parasta niin pian kuin suinkin mennä levolle, -sillä ette te vielä kestä myrskyä. Palvelijanne näyttää jo olevan -varsin sairas, mutta koska te ette ole vielä osoittanut vähintäkään -meritaudin merkkiä, niin ehkäpä pelastutte siitä." - -Francis ei kuitenkaan heti totellut kehotusta. Hänestä oli kovin -hauska katsella, miten aallot leikittelivät suurella laivalla, aivan -kuin se olisi ollut pähkinänkuori. Vasta kun tuli niin pimeä, ettei -hän voinut nähdä enää mitään, hän meni nukkumaan, mutta jo varhain -aamulla hän oli jälleen jalkeilla. Harmaa sumu lepäsi nyt merellä, ja -aallot olivat vielä paljon mahtavammat kuin edellisenä iltana. Kun -ne hyökkäsivät Bonitonin parrasta vasten, näytti aivan siltä kuin ne -olisivat tahtoneet haudata sen alleen, mutta alus kohosi joka kerta -kevyesti aallonharjalle välttäen tämän vaaran. Vaikka purjeet oli -reivattu, se kiiti kovaa vauhtia eteenpäin. Francis meni kapteenin -luo, joka seisoi peräsimessä. - -"No, mitenkäs käy ja missä me olemme, kapteeni?" - -"Kaikki käy hyvin, niin kuin näette, herra Hammond. Bonito on hyvä -merenkulkija, se voisi suoriutua paljon pahemmastakin myrskystä. Jos -olisimme aavalla merellä, menisin huoleti nukkumaan. Mutta olemme -jossakin saarten läheisyydessä ja ne ovat paljon vaarallisemmat -kuin myrsky. Tuuli on kääntynyt pari kolme kertaa yön kuluessa, -ja koska meidän aina täytyy mukautua tuulen suuntaan, on vaikea -tarkemmin sanoa, missä olemme. Mutta varmaankaan emme ole kovin -kaukana Mitylenestä. Jos vain sumu häviäisi, niin että voisin nähdä -ympärilleni, pääsisin selville, sillä tunnen tarkalleen joka saaren -Aigeian meressä. Mutta nyt voimme helposti törmätä johonkin kallioon." - -Sellainen mahdollisuus ei ollut lainkaan mieluisa, ja Francis koetti -ponnistaa näköhermojaan nähdäkseen sumun läpi. - -"Mitä teemme, jos maata tulee näkyviin?" kysyi hän äkkiä. - -"Laskemme airot veteen, käännämme aluksen ja koetamme päästä jonkin -niemen suojaan, jossa voimme laskea ankkurin. Jos ajautuisimme -mannermaata kohti, emme tietenkään voisi muuta tehdä kuin soutaa -vastatuuleen, pysytellä niin kaukana rannasta kuin suinkin ja toivoa -tuulen asettumista. Päästyämme tarpeeksi matalalle, heittäisimme -ankkurit veteen, mutta soutaisimme silti edelleen, ettei ankkureille -tulisi liian suurta painoa. Sillä jos ne antaisivat myöten, Bonito -olisi hukassa. Mutta jos me ajelehdimme Mityleneä kohti, niin kuin -oletan, niin tällä puolen saarta on turvallinen satama. Siellä voi -olla suojassa kaikilta tuulilta." - -Kahden tunnin kuluttua tapahtui hämmästyttävä muutos. Pilvet -hajosivat äkkiä, aurinko tunkeutui esille ja pitkä maakaistale -häämötti neljän, viiden mailin päässä. - -"Aivan niinkuin minä oletinkin", huudahti kapteeni. "Tuo on aivan -varmaan Mitylene, ja satama on suoraan edessämme." - -Airot laskettiin veteen ja puolen tunnin kuluttua, kun oli kierretty -niemen taakse, saavuttiin tyyneen satamaan, joka oli niin suuri, että -koko Venetsian laivasto olisi voinut mahtua siihen. Kapteeni antoi -laskea laivan ankkuriin. - -"Kuka omistaa Mitylenen?" tiedusteli Francis. - -"Genovalaisilla on täällä kauppapaikka ja linnoitus, mutta itse -saari kuuluu Konstantinopolille. Saaren asukkaat eivät ole hyvässä -maineessa, varmaankin meidät olisi ryöstetty tai ehkäpä murhattukin, -jos olisimme nousseet maihin. Näettekö noita kahta alusta rannassa, -kylän alapuolella? Ne ovat aivan varmaan merirosvolaivoja, sillä -näillä saarilla on runsaasti sellaisia. Venetsia koettaa parhaansa -mukaan pitää niitä aisoissa, mutta genovalaiset ja unkarilaiset -tuottavat meille niin paljon puuhaa, ettemme voi kokonaan hävittää -niitä, niin kuin mielemme tekisi." - - - - -KAHDEKSAS LUKU - -Merirosvojen hyökkäys - - -Vene laskettiin vesille ja kapteeni ja hampaita myöten aseistettu -miehistö nousivat maihin. Francis seurasi mukana. Saaren asukkaat -suhtautuivat heihin kyräillen, mutta he olivat hyvin halukkaita -käymään kauppaa ja vaihtamaan kankaita viiniin ja taljoihin. - -"Me voimme käydä pientä vaihtokauppaa", sanoi kapteeni, kun he -soutivat takaisin laivaan. "Satamassa käy vieraita harvoin, ja tie -saaren toiselle rannalle on kallioinen ja vaikeakulkuinen. Siksi on -luultavaa, että he myyvät halvasta hinnasta tavaroitaan." - -"Eivät he näyttäneet olevan kovin mielissään meidän käynnistämme", -sanoi Francis. - -"Eivät todellakaan, genovalaiset ovat saaneet jalansijaa saarella, -ja tietysti he ovat sanoneet saaren asukkaille, että me olemme -rosvoja, ja tahtoisimme saada valtaamme heidän saarensa. Kaikkialla -näillä rannikoilla ja saarilla asukkaat ovat joko Genovan tai -Venetsian liittolaisia; Konstantinopolista he eivät paljonkaan -välitä, vaikka kuuluvatkin sen valtaan. Konstantinopoli vaatii -heiltä suuria veroja, mutta ei suojele heitä lainkaan. Kreikkalaisia -he ovat kansallisuudeltaan, mutta heillä ei ole muuta yhteistä -Konstantinopolin kreikkalaisten kanssa kuin kieli. He huomaavat -sitä paitsi, että turkkilaisten valta on yhä kasvamassa, ja -tietävät, että jos he tahtovat pelastua islamin vallasta, heidän -täytyy turvautua joko Venetsian tai Genovan apuun. Jos he saisivat -valita oman mielensä mukaan, he valitsisivat Venetsian, sillä se -on paljon parempi hallitsija kuin Genova. Mutta genovalaiset ovat -päässeet valtaan muutamin paikoin ja levittävät valheita meidän -tyranniudestamme ja petollisuudestamme, ja siksi saarten asukkaat -ovat jakautuneet kahteen puolueeseen, joista toiset ottavat meidät -ystävällisesti vastaan, toiset taas kohtelevat meitä epäillen ja -tylysti." - -Kauppaa alettiin heti tehdä, ja sitä kesti iltaan saakka. - -"Miten kauan aiotte viipyä täällä, kapteeni?" kysyi Francis. - -"Se riippuu tuulesta. Se voi tyyntyä huomiseksi, mutta sitä voi -jatkua montakin päivää, eikä kannata yrittää Kreetaan ennenkuin tuuli -on kääntynyt. Toivottavasti voimme kuitenkin parin, kolmen päivän -kuluttua jatkaa matkaa; täällä aika kuluu meiltä vain turhaan." - -Pimeän tultua asetettiin luja vartio laivan kannelle. - -"Ei suinkaan meidän vielä tarvitse pelätä hyökkäystä, kapteeni", -sanoi Francis. "Eihän sotaa vielä ole julistettu Genovan kanssa, -vaikka se voikin tapahtua milloin hyvänsä." - -"Venetsian ja Genovan välillä ei ole koskaan täyttä rauhaa", sanoi -kapteeni, "ja koska sota uhkaa, emme voi olla liian varovaisia. -Valtion sotalaivat saisivat kyllä olla rauhassa, mutta kauppalaivojen -laita on toinen. Kuka kauppalaivoista välittää? Jos meidän kimppuumme -hyökätään ja tavaramme ryöstetään, niin kuka siitä saa tietää? Meidän -kaulamme voidaan katkaista tai meidät voidaan lähettää Genovaan -vankilatyrmiin, ja vasta vuosikausien jälkeen, vankeja vaihdettaessa -voi meidän kohtalomme ehkä tulla tiedoksi. Jollei meistä muutamiin -viikkoihin saavu mitään tietoja Venetsiaan, otaksutaan vain, että -olemme myrskyssä haaksirikkoutuneet. - -"Silloin herra Polani vetää viivan Boniton nimen ylitse ja merkitsee -kirjoihinsa laivan vahingon, eikä asiasta puhuta sen enempää, jollei -joku mahdollisesti pääse hengissä vankilasta ja palaa Venetsiaan. -Ei, ei, herra Francesco, näillä itäisillä vesillä täytyy aina -olla varuillaan, ikään kuin sota olisi käynnissä. Muistatteko, -miten Antonio Doria kesken parasta rauhan aikaa anasti kahdeksan -venetsialaista laivaa, murhasi kaksi kauppiasta ja vaati suuret -lunnaat laivoista? Ja kuinka usein yksityisiä laivoja joutuukaan -kadoksiin. Aina syytetään merirosvoja, mutta yhtä usein genovalaiset -ovat ilkityön tekijöitä. He ovatkin täysiä merirosvoja. Rehellisessä -taistelussa me aina voitamme heidät, ja siksi he aina jonkun tekosyyn -nojalla koettavatkin etsiä riitaa." - -Francisiä nauratti kapteenin genovalaisviha, mutta hän ei viitsinyt -kiistellä hänen kanssaan. Seuraavana aamuna hän tuli kannelle heti -aamun valjetessa. - -"Yksi aluksista on poistunut rannasta", sanoi Francis tarkasteltuaan -satamaa. - -"Niin", sanoi kapteeni, "nyt vasta minäkin sen huomaan. Mitähän -varten se on lähtenyt? Ei varmaankaan millekään hyvälle asialle. -Myrsky on yhä varsin kova. Olen varma siitä, ettei se olisi lähtenyt -liikkeelle, jollei sillä olisi ollut jokin erityinen tarkoitus, -ja varmaankin siinä on paljon miehiä, muuten se ei olisi voinut -vastatuulessa päästä niemen ohitse. Mikähän ilkeä juoni sillä lie -mielessä?" - -Hetken kuluttua kapteeni antoi laskea veneen vesille ja souti -kalliosaarelle, joka sijaitsi sataman suussa, kiipesi vuorelle ja -tarkasteli sieltä merta. Puolen tunnin kuluttua hän palasi takaisin. - -"Turha yrittää", sanoi hän Francisille; "tuuli puhaltaa suoraan -mereltä, emmekä me jaksa soutaa Bonitoa näin kovassa vastatuulessa. -Tuon aluksen laita, joka eilen illalla läksi liikkeelle, oli aivan -toinen. Se kulkee syvällä, ja siksi ei tuuli tartu siihen niinkuin -Bonitoon, joka on korkealaitainen ja raskaassa lastissa." - -"Miksi luulette sen lähteneen, kapteeni?" - -"Luultavasti se on mennyt hakemaan apua toisilta saarilta. Se, -että venetsialainen kauppalaiva on saapunut tänne myrskyä pakoon, -antaa heille hyvän tilaisuuden hyökätä meidän niskaamme aivan kuin -mehiläisparvi. On vaarallista purjehtia yksin. Useasti olen puhunut -siitä isännälleni. Muut kauppiaat lähettävät tavallisesti laivansa -suurissa joukoin, kymmenen tai kaksikymmentä yhdessä, ja silloin he -voivat karkottaa kimpustaan vaikka kuinka monta merirosvoalusta. -Mutta herra Polani lähettää aina laivansa yksin. Hän on sitä mieltä, -että yksinäinen laiva purjehtii nopeammin kuin kokonainen laivasto, -sillä nopeakulkuistenkin alusten täytyy pysyä hidaskulkuisten -vauhdissa. Sitä paitsi kapteeni ei voi suunnata matkaansa minne häntä -haluttaa neuvottelematta toisten kanssa eikä poiketa sellaisiin -satamiin, joissa hän luulee voivansa tehdä edullisia kauppoja -kilpailematta toisten kanssa. - -"Kummallakin tavalla on omat etunsa. Minun isäntäni laivat ovat -suuremmassa vaarassa, mutta jos ne suoriutuvat niistä onnellisesti, -saavat ne myös suuremman voiton kuin toiset. Yleensä purjehdin -mieluiten yksin; mutta tällä kertaa ei minulla olisi mitään sitä -vastaan, jos minulla olisi puoli tusinaa toisia laivoja tässä -rinnallani." - -Kolme kertaa päivän kuluessa kapteeni kävi kalliosaarella. -Palatessaan viimeisellä kerralla juuri ennen hämärän tuloa, hän sanoi -Francisille: - -"Tuuli alkaa asettua; toivottavasti me huomenna pääsemme pois tästä -satimesta. Olen varma siitä, että vaara uhkaa meitä." - -"Oletteko keksinyt jotain muutakin epäilyttävää kuin tuon aluksen -häviämisen?" - -"Olen, kaksikin muuta seikkaa", sanoi kapteeni. "Ensiksikin ovat -saaren asukkaat muuttaneet käytöstapaansa. Tosin he eivät ole sen -epäystävällisempiä kuin ennenkään, mutta kun tänään kuljin kylässä, -huomasin, että he olivat tavattoman kiihtyneitä, he keskustelivat -suurissa ryhmissä keskenään, mutta hajaantuivat heti, kun joku -miehistämme sattui tulemaan lähelle. Minä näin, että he nauroivatkin, -kun he luulivat, ettei kukaan heitä tarkannut, mutta heti, kun -tulimme lähemmäksi, muuttuivat he vakaviksi ja äreiksi. He odottavat -aivan varmaan jotakin. - -"On minulla toinenkin syy epäilyksiini. Olen pitänyt silmällä tuota -korkeaa kukkulaa kylän takana. Sanotaan, ettei siellä ole muuta -kuin muutamia omituisia kiviä, eikä siis kellään ole sinne asiaa, -mutta tänään olen huomannut useiden miesten kiipeävän sinne, ja -päästyään vuoren harjalle he seisovat hiljaa hetken aikaa ikään kuin -tarkastellen merta ja palaavat jälleen alas. Eihän tuollaiselle -vuorelle kukaan kiipeä vain huvikseen. He nousevat sinne siksi, -että odottavat näkevänsä jotain merellä, eikä mikään muu kuin -merirosvolaivasto voi olla tulossa. Luopuisin kernaasti vaikka koko -vuoden palkastani, jos pääsisimme täältä jo tänä iltana, mutta se ei -käy päinsä, meidän täytyy odottaa huomiseen; sitten on yritettävä -päästä kallioiden sivuitse. Mutta jos merirosvot tulevat yöllä, -hyökkäävät he kimppuumme meidän nukkuessamme." - -Nyt koko miehistö sai käskyn olla valmiina hyökkäykseen. Niiden, -jotka eivät olleet vahdissa, piti maata aseet vieressään. Alemmat -lastiovet suljettiin, luja vahti asetettiin kannelle, jotta -vihollinen ei voisi päästä yllättämään Boniton miehistöä. Kapteeni -vakuutti, ettei hyökkäystä luultavasti tarvinnut pelätä ennen kuin -aamulla, jolloin merirosvot voisivat selvästi nähdä heidät ja hyvässä -järjestyksessä hyökätä heidän kimppuunsa. Francis heittäytyi sen -vuoksi vuoteelleen ja pyysi, että hänet herätettäisiin pari tuntia -ennen aamun sarastusta. Hän ei nukkunut juuri nimeksikään ja nousi -vuoteeltaan monta kertaa kuunnellakseen, kuuluisiko minkäänlaista -ääntä, joka ilmaisisi vihollisen tuloa. Astuessaan kerrankin laivan -partaalle hän huomasi, että Giuseppe seisoi hänen vieressään. - -"Oletko ollut täällä kauan, Giuseppe?" - -"Siitä saakka kun te viimeksi kävitte ulkona, herra Francesco. -Ajattelin jäädä tänne hetkeksi kuuntelemaan." - -"Oletko kuullut mitään?" - -"Olen useampaankin kertaan kuullut ääntä." - -"Minkälaista ääntä, Giuseppe?" - -"Sellaista, joka syntyy kun purjeita ja raakapuita lasketaan alas. -Olen kuullut sellaista ääntä monta kertaa soudellessani öisin sataman -lähellä. Kuulin aivan selvästi, miten väkipyörät ratisivat, kun -nuorat luisuivat niitä pitkin. Olen aivan varma siitä, että useita -aluksia on saapunut sataman suuhun seisoessani tässä. Muutamat -merimiehistä ovat myös kuulleet saman äänen, se ei siis voi olla -erehdystä. Jollei kapteenilla ole mitään sitä vastaan, lähden -veneellä ottamaan selkoa, mistä on kysymys." - -"Minä kysyn kapteenilta, Giuseppe." - -Mutta kapteeni väitti, ettei maksanut vaivaa. - -"Yhdentekevää onko niitä monta vai muutamia, meidän täytyy sittenkin -odottaa aamuun, ennen kuin lähdemme liikkeelle. Pimeässä meidän olisi -mahdoton päästä salmesta ulos, vaikkei mitään estettäkään olisi." - -"Mutta ovathan he päässeet siitä sisään", sanoi Francis. - -"Epäilemättä heidän toverinsa toisista laivoista tai myöskin kylän -väestö on antanut heille valomerkkejä; sitä paitsi heillä oli -myötätuuli ja meillä olisi vastainen. Ei, hyvä herra, emme voi -tehdä muuta kuin odottaa. Huomenna, jollei heitä ole kovin monta, -täytyy meidän koettaa päästä heidän ohitseen aavalle merelle; mutta -jos heitä on suuri joukko, on meidän paras taistella täällä, sillä -silloin kaikki miehet voivat ottaa osaa taisteluun, jos soudamme -toinen puoli miehistöä on kiinni airoissa. Jos teidän palvelijanne -tekisi mielensä mukaan, hän voisi joutua vihollisen käsiin; ja koska -siinä tapauksessa ei olisi kuitenkaan mitään hyötyä niistä tiedoista, -joita hän voisi hankkia, on parasta, että hän jää paikalleen." - -Tunnit kuluivat hitaasti, ennen kuin päivän ensimmäinen sarastus -alkoi näkyä taivaan rannassa. Kaikki miehet olivat kannella, sillä -niin pian kuin tuli tiedoksi, että useita aluksia oli saapunut -satamaan, olivat kaikki myös selvillä siitä, että todellinen vaara -uhkasi. Kesti vain puolen tuntia, ennenkuin silmä saattoi erottaa -mustia hahmoja, jotka piileksivät saaren suojassa, aivan sataman -suussa. - -"Tuossa ne ovat, herra Francesco", sanoi kapteeni. "Mikäli näen -oikein, niitä on kymmenen kappaletta, mutta yhtä hyvin niitä -saattaa olla useampiakin, sillä varmaan muutamat niistä ovat aivan -vieretysten. Puolen tunnin kuluttua asia selvenee." - -Francis kysyi, eikö kapteeni aikonut antaa laskea airoja veteen ja -sitoa niitä hankoihin kiinni, koska sillä keinoin voitiin estää -vihollinen nousemasta laivaan sivuilta. - -"En, herra Francesco", vastasi kapteeni. "Ensiksikin laivan -partaat ovat niin korkeat, etteivät merirosvot helposti voi nousta -kannelle. Toiseksi, jos me laskemme airot veteen, voivat he täydellä -vauhdilla soutaa niitä vasten ja murskata ne rikki, ja airomme me -välttämättä tarvitsemme. Olen tuuminut asiaa, ja suunnitelmani on -sellainen, että heti kun he lähestyvät, annan parin, kolmen airon -kummallakin puolella olla liikkeessä, jotta vähitellen soljumme -sataman suuta kohti, mutta soutajien pitää painaa aironsa aluksen -kylkiä vasten niin pian kuin ne törmäävät vihollisen laivoihin. -Sillä me tarvitsemme kaikki airomme sekä purjeemme päästäksemme -pakoon, kunhan pääsemme satamasta. En usko, että voimme kauan aikaa -vastustaa vihollisen ylivaltaa, jos jäämme tänne taistelemaan, mutta -jos jaksamme vastustaa heitä edes vähän aikaa ja samalla pääsemme -satamasta ulos, niin kaikki voi päättyä hyvin." - -Kun päivä valkeni, saattoivat he selvästi nähdä vihollisensa. Siellä -oli jos jonkinlaisia aluksia, pitkiä, matalia, suuripurjeisia laivoja -sekä aivan pieniäkin. Ne näyttivät kaikki olevan täynnä väkeä. - -"Ei ainoakaan ole yhtä korkeareunainen kuin Bonito", sanoi kapteeni, -"ja siksipä heidän on vaikea kavuta meidän kylkiämme ylös. Ja vaikka -heitä onkin paljon enemmän kuin meitä, otamme me heidät lämpimämmin -vastaan kuin mitä he voivat aavistaa. Tuskinpa he ovat voineet -edeltäpäin laskea, että olemme valmistuneet heidän hyökkäykseensä ja -että meillä on kylliksi voimaa." - -Kaikki oli valmiina taisteluun. Pari kolme tynnyriä sellaista -ainetta, jota nimitettiin "kreikkalaiseksi tuleksi" oli tuotu -ruumasta kannelle, ja tulella kiehui pikeä useissa kattiloissa. -Kolmekymmentä jousimiestä seisoi kokassa, ja muut keihäät, kirveet ja -miekat kädessä olivat asettuneet partaan suojaan. - -"Ei haittaa lainkaan, vaikka soudamme lähemmäksi sataman suuta ennen -taistelun alkua", sanoi kapteeni. - -"Nostakaa ankkuri ja laskekaa neljä paria airoja veteen!" - -Ankkuri nostettiin, airot laskettiin veteen, ja Bonito alkoi hitaasti -soljua eteenpäin. Samassa syntyi kiirettä ja hälinää merirosvojen -laivoilla. Nekin läksivät liikkeelle ja hyökkäsivät suoraan Boniton -päälle. - -Miehistö ei vastannut merirosvojen huutoihin, vaan seisoi -levollisesti paikallaan, niin etteivät rosvot voineet nähdä ketään -muuta kuin kapteenin, joka nosti Venetsian leijonan maston päähän. -Samassa he lennättivät kokonaisen nuolituiskun Bonitoa vastaan, -mutta siihenkään ei vastattu ennenkuin alukset olivat viidenkymmenen -kyynärän päässä toisistaan. Silloin vasta Boniton miehistö kohosi -pystyyn ja korkealta paikaltaan lennätti nuolensa keskelle vihollisen -tiheään kasaantunutta joukkoa. - -Heti sen jälkeen kaksi suurta merirosvoalusta laski Boniton -kylkeen. Mutta heidät otettiin kiehuvalla piellä ja kreikkalaisella -tulella vastaan. Ne, jotka yrittivät kavuta laivaan, saivat maistaa -keihäitten kärkiä tai sotakirveitten iskuja. Taistelua ei kestänyt -kauan. Monet, jotka olivat saaneet niskaansa kiehuvaa pikeä, -hyppäsivät tuskissaan mereen, toiset, jotka turhaan yrittivät -sammuttaa kreikkalaista tulta, seurasivat heidän esimerkkiään. - -Tuli tarttui nopeasti puuhun, ja hetken kuluttua molemmat -merirosvolaivat olivat täydessä tulessa. Toiset alukset yrittivät -kyllä parastansa, mutta pelästyen toveriensa kovaa kohtaloa, ne -pysyttelivät loitommalla. - -"Airot veteen!" käski kapteeni, ja Bonito liukui jälleen eteenpäin. -Miehistö seisoi yhä partaan suojassa, joku jousimiehistä lähetti vain -silloin tällöin nuolensa vihollisten pariin. - -"Eniten minä pelkään", sanoi kapteeni Francisille, joka seisoi hänen -vieressään, "että he voivat keulavanteillaan vahingoittaa Boniton -laidoitusta." - -"Emmekö voisi ripustaa verkapakkoja laitojen suojaksi", ehdotti -Francis. - -"Voisihan sitä ainakin koettaa", sanoi kapteeni, ja lähetti miehiä -niitä hakemaan. Pakat sidottiin nuoriin ja nostettiin partaalle, -josta ne helposti tarpeen tullessa voitiin laskea alemmaksi. - -He olivat päässeet nyt puolitiehen, kun pienemmät rosvoalukset -vetäytyivät syrjään ja päästivät kaksi suurinta laivaa Boniton -kummallekin puolelle. Ne aikoivat tehdä hyökkäyksensä sen keskiosaa -vastaan, se näkyi selvästi, ja heti merimiehet laskivat kolme -verkapakkaa laivan kummallekin puolelle, aivan veden rajaan. Francis -hyppäsi laivan toiselle reunalle seuraten tätä manööveriä, ja -kapteeni teki samoin toisella puolella. - -"Pari jalkaa kauemmaksi peräpuolelle, pojat! Hyvä!" Seuraavassa -silmänräpäyksessä hirveä ryske sai Boniton tärisemään. Merirosvojen -kaulavantit murskaantuivat, mutta verkapakat pelastivat Boniton -reunat särkymästä, joskin vettä tulvahti sisään liitteistä. Siitä -ei miehistö kuitenkaan välittänyt, vaan heitteli nuolia ja palavia -aineita vihollisen päälle, ja sen oli pakko uppoamistilassa peräytyä. - -"Nyt me luullakseni voimme jatkaa matkaa", sanoi kapteeni ja käski -laskea kaikki airot veteen. Heti Bonito soluikin satamasta ulos. -Merirosvot pyörivät sen ympärillä ampuen sitä nuolillaan, mutta -kukaan ei uskaltanut enää yrittää uutta hyökkäystä. Niin pian kuin -Bonito oli sivuuttanut saaren, nostettiin purjeet. Tuuli oli nyt -paljon hiljaisempi kuin yöllä ja täysin purjein ja airojen avustamana -laiva laski länteen merirosvojen uskaltamatta seurata sitä. - -Pian airotkin nostettiin laivaan, ja miehistö sai käskyn tilkitä -liitteet, joista vettä tulvi sisään. He tarkastelivat kärsimiään -vahinkoja ja huomasivat, että kuusi miestä oli kuollut ja -kaksikymmentäyhdeksän saanut suurempia tai pienempiä haavoja. -Franciskin oli haavoittunut kahdesti, hänen johtaessaan verkapaalujen -hilaamista nuoli oli lävistänyt hänen oikean jalkansa ja -vahingoittaen yhtä kylkiluuta osunut kylkeen. - -"Tämä ei käy", sanoi kapteeni auttaessaan Giuseppeä sitomaan -Francisin haavaa. "Herra Polani on antanut teille paikan laivassa, -jotta oppisitte merenkulkua ja kaupantekoa eikä tappelua merirosvojen -kanssa. Teitä me kuitenkin saamme kiittää siitä, että Bonito -pelastui, sillä varmaankin se olisi saanut useita reikiä, jolleivät -verkapakat olisi suojelleet sitä. Ne olivat erinomaiseksi avuksi ja -pelastivat varmaan laivan turmiosta sekä meidät hukkumasta, sillä -sytytettyämme kaksi heidän laivaansa palamaan eivät merirosvot olisi -säälineet meitä. Kuinka tulitte ajatelleeksi sellaista keinoa?" - -"Olen lukenut kirjoista, että piirityksissä voidaan olkikuvoilla -estää muurinsärkijää rikkomasta linnoitusta ja siksi arvelin, että -verkapakat voisivat täyttää saman viran." - -"Olipa todellakin onni, että pääsimme niin vähällä hinnalla", -sanoi kapteeni. "Minä kumarruin alas ja näin, miten laivan parras -taipui pahasti, kun toisen laivan kokka kolahti sitä vastaan, ja -odotin vain, että kaari murskautuisi. Onneksi Bonito oli vahvemmin -rakennettu kuin sen ahdistaja, niin että sen kokka murtui eikä -Boniton parras. Mutta kyllä minun sydämeni nousi kurkkuun asti." - -"Niin minunkin, kapteeni. Tuskin tunsin, kun nuolet osuivat minuun. -Minun täytyi väkisinkin nauraa nähdessäni, miten soutajat kupsahtivat -selälleen aluksen törmätessä meitä vasten. Näytti aivan siltä kuin -näkymätön jättiläinen olisi pyyhkäissyt ne kädellään kumoon." - -Tuuli oli yhä edelleen suotuisa, kunnes he saapuivat Kreetaan, -missä kapteeni kertoi hyökkäyksestä erään venetsialaisen laivan -päällikölle. Sotalaiva lähti heti taistelupaikalle karkottaakseen -kaikki merirosvot, mitä saarilla oli. Niin pian kuin kapteeni oli -toimittanut kirjeensä ja osan Boniton lastista maihin, he jatkoivat -matkaa Kyprokseen. Parin viikon aikana he kiertelivät Syyrian rantoja -ja poikkesivat moniin turkkilaisiin satamiin. - -Sen jälkeen jatkettiin matkaa pohjoiseen, sillä aiottiin kulkea -Dardanellien ja Bosborin kautta Azowiin. Mutta kun tultiin Tenedoksen -saarelle, joka sijaitsee parin peninkulman päässä salmen suusta, -sai kapteeni kuulla uutisia, jotka pakottivat hänen muuttamaan -suunnitelmaansa. Konstantinopolissa oli syttynyt vallankumous, johon -Perassa asuvat genovalaiset ottivat innolla osaa. Julma tyranni -Kalo-Johannes V oli syösty valtaistuimelta, ja hänen jälkeläisensä -Andronikos oli vapautettu vankeudesta ja valittu hallitsijaksi. -Andronikos oli luovuttanut genovalaisille palkaksi heidän -avustuksistansa Tenedoksen saaren. - -Tieto näistä tapahtumista oli juuri saapunut, kun Bonito purjehti -satamaan, ja koko kaupunki oli kiihkoissaan. Pari venetsialaista -sotalaivaa oli satamassa, mutta niiden ylipäällikkö, joka ei ollut -saanut mitään käskyä, miten tällaisessa tapauksessa menetellä, pysyi -puolueettomana. Tapaus oli kuitenkin hyvin tärkeä, sillä se, joka -omisti Tenedoksen saaren, hallitsi myöskin Dardanelleja, ja siellä -oleva laivasto saattoi sulkea pääsyn salmeen. - -Kansa kerääntyi kuvernöörin talon edustalle huutaen: "Alas -genovalaiset!" Kuvernööri, jolla ei ollut mitään tukea -kreikkalaisista eikä genovalaisista sotajoukoista, myöntyi kansan -tahtoon ja julisti, ettei hän tunnustanut Konstantinopolin -vallankumousta eikä alistunut Andronikoksen määräykseen. Donato -Trono, eräs venetsialainen kauppias, joka asui saarella, ja useat -muut venetsialaiset puhuivat kansalle, ja selittivät heille, ettei -Tenedos yksin jaksanut vastustaa Kreikan ja Genovan ylivoimaa, ja -että heidän ainoa pelastuksensa oli turvautua Venetsian suojelukseen. -Kansa, joka kernaammin alistui Venetsian kuin Genovan herruuteen, -suostui ehdotukseen. Pyhän Markuksen lippu nostettiin innostuksen -vallitessa salkoon, ja saari julistettiin Venetsian alusmaaksi. - -Genovalainen sotalaiva, joka oli satamassa, nosti heti purjeensa ja -lähti viemään näitä uutisia Konstantinopoliin, missä keisari antoi -vangita kaikki venetsialaiset. Niin pian kuin tieto tästä saapui -Tenedokseen, piti Boniton kapteeni neuvottelun Francisin kanssa. - -"On aivan selvää, herra Hammond, että emme voi jatkaa matkaamme -pohjoiseen päin. Meidät vain vangittaisiin ja pidätettäisiin -Konstantinopolissa, ja vaikka meidän onnistuisikin yöllä päästä -livahtamaan siitä ohi, niin joutuisimme genovalaisten käsiin, -jotka Mustallamerellä ovat meitä paljon voimakkaammat, sillä jos -Venetsia suostuu saaren tarjoukseen ja ottaa sen haltuunsa, on aivan -varma, että Genova julistaa sodan. Siksi minusta on parasta, että -me purjehdimme takaisin Venetsiaan sen lastin kanssa, mikä meillä -nyt on, saamaan uusia määräyksiä herra Polanilta. Emme ole tehneet -niinkään huonoja kauppoja alkumatkallamme, ja siksi on parempi -pelastaa se, mikä meillä on, kuin mahdollisesti menettää kaikki, -sillä voimme milloin hyvänsä kohdata genovalaisen laivaston, joka on -tulossa tänne." - -Francis oli aivan samaa mieltä kuin kapteenikin, ja Bonito purjehti -etelää kohti. He kävivät useissa satamissa, ja kun tuli tiedoksi, -että vihamielisyydet piakkoin syttyisivät ilmiliekkiin Genovan ja -Venetsian välillä, jolloin kaikki kauppa keskeytyisi, olivat saarten -asukkaat halukkaat hankkimaan itselleen suuria varastoja ja siksi -kapteeni sai loputkin lastistaan hyvillä ehdoilla myydyksi ja lastasi -laivaansa saarten tuotteita. - -Siten saapui Bonito raskaassa lastissa kolmen kuukauden kuluttua -jälleen Venetsian satamaan. Niin pian kuin ankkuri oli laskettu, -vuokrasi kapteeni gondolin ja lähti yhdessä Francisin kanssa -kaupunkiin tekemään herra Polanille selkoa matkan tuloksista ja -jättämään hänelle tilityksen laivan lastista. Kauppias vastaanotti -heidät hyvin sydämellisesti ja syleili Francisia kuin omaa poikaansa. - -"Menepä saliin, Francesco, tyttäreni odottavat sinua, sillä tunti -sitten saimme tietää, että Bonito oli saapunut satamaan. Kirjeitse -saimme jo aikaisemmin kuulla seikkailustanne merirosvojen kanssa -ja neuvokkuudestanne pelastaessanne laivan heidän käsistään. Olen -antanut käskyn maksaa miehistölle yhden kuukauden lisäpalkan. Sinun -reippaudestasi kapteeni on myös kertonut minulle, mutta siitä puhumme -toisella kertaa. Minulla on asioita kapteenin kanssa, siksi on -parasta, että poistut." - -Francis lähti tyttöjen luo, jotka ottivat hänet vastaan -sydämellisesti. - -"Kylläpä tulimme iloisiksi, kun isä kertoi Boniton saapuneen", sanoi -Maria. "Emme olleet saaneet kirjeitä pitkään aikaan, ja pelkäsimme, -että olisitte ennättäneet purjehtia Konstantinopoliin ennen kuin -olitte saaneet kuulla tapahtumista Tenedoksessa, sillä silloin te -varmaan olisitte joutuneet vangiksi." - -"Me olimme Tenedoksessa juuri silloin, kun nuo tapahtumat sattuivat", -sanoi Francis, "eikä meillä senjälkeen ollut tilaisuutta lähettää -kirjeitä. Minulla on ollut erittäin hauska matka, eikä työtäkään ole -puuttunut, mutta kolme kuukautta on sittenkin pitkä aika, ja minun -oli jo ikävä Venetsiaa." - -"Venetsiaa ja --" sanoi Maria kohottaen nuhtelevasti sormeaan. - -"Ja teitä molempia", sanoi Francis hymyillen. "Minusta oli turha -lisätä sitä, koska te ilmankin tiedätte, että te ja Venetsia -merkitsette samaa minulle." - -"Sen parempi", sanoi Maria hyväksyen. "Minusta näytätte edistyneen -poissaollessanne. Eikö sinustakin, Julia?" - -"Minun mielestäni tuollainen typerä puhe ei todista mitään -edistystä", Julia sanoi vakavasti. "Mikä nuori herra hyvänsä täällä -Venetsiassa voi sellaista sanoa. Francescon imartelu ei miellytä -meitä." - -"Parasta että puhut vain omasta puolestasi, Julia", sanoi Maria -nauraen. "Minä pidän imartelusta, yksin Francesconkin. Vaikkei se -merkitsisikään mitään, niin se on mieluista. Ja jotain tottakin -siinä aina voi olla. Emmehän me tietenkään merkitse koko Venetsiaa -Francescolle, mutta meidän on hauska tavata häntä, ja hänen meitä, ja -miksi hän ei saisi sitä sanoa? Hyvä on, ettet välitä imarteluista, -mutta kun tulet vanhemmaksi, niin varmaankin ne miellyttävät sinua -enemmän." - -Julia pudisti päätään. - -"Nyt olette saanut varoituksen, Francesco", sanoi Maria, "ja -varmaankaan ette tästä lähin enää uskalla sanoa kohteliaisuuksia -Julialle. Maailma olisi hirveän ikävä, jos kaikki olisivat samaa -mieltä kuin sinä, Julia, ja sanoisivat aina suoraan ajatuksensa. -Ajattelepas, jos joku nuori mies sanoisi sinulle: te olette varsin -soma tyttö, joskin on monta paljon kauniimpaakin, ja minä haluan -teidät vaimokseni, siksi että teidän isänne on rikas. Eikö se olisi -hauska tapa kosia?" - -"Ei heidän tarvitse sanoa mitään", sanoi Julia harmistuneena. "Minä -olen varma siitä, että me ilman turhia korulauseitakin tiedämme, jos -joku pitää meistä." - -"Ehkä", sanoi Maria, "mutta imartelu on sittenkin hauskaa. Vai mitä -arvelette, Francesco?" - -"Minä en ymmärrä sellaisia asioita, mutta usein olen kuullut -lausuttavan kohteliaisuuksia, jotka ovat olleet pelkkää valhetta, ja -minua on ihmetyttänyt, miten miehet ovat voineet alentua sellaiseen -ja naiset olla uskovinaan heitä." - -"Mutta kertokaa nyt matkastanne, Francesco ja varsinkin tappelustanne -merirosvojen kanssa. Kapteeni mainitsi kirjeessään vain sen verran, -että merirosvot olisivat murskanneet laivan upoksiin, jollette te -olisi keksinyt suojella sitä verkapakoilla. Me tiedämme myöskin, -kuinka moni menetti henkensä ja että te haavoituitte. Mutta tahdomme -saada oikein tarkan kuvauksen koko jutusta." - -Francis kertoi heille seikkaperäisesti tappelun kulusta sekä muista -tapauksista matkan varrella. - -"Mekin olemme käyneet useissa noista satamista", sanoi Maria, kun -Francis oli lopettanut, "sillä ennen saimme usein seurata laivan -mukana, kun ajat olivat rauhalliset. Mutta lähdetään nyt gondolissa -soutelemaan, kestää varmaankin vielä kauan, ennen kuin isä saa -asiansa selviksi." - - - - -YHDEKSÄS LUKU - -"Lido" anastetaan - - -Samana iltana herra Polani sanoi Francisille, että hän oli hyvin -tyytyväinen kaikkeen siihen, mitä kapteeni oli hänestä kertonut. - -"Monet sinun ikäisesi nuoret miehet eivät olisi yhtä vakavasti -antautuneet työhönsä, vaan ajatelleet vain huvituksia päästessään -satamiin, ja siksi olen hyvin tyytyväinen sinuun. Valitkoon -nuorukainen minkä elämänuran tahansa, pitkälle hän ei pääse, jollei -antaudu siihen koko sielullaan. Boniton matka on ollut erittäin -edullinen, huolimatta siitä, ettette voineet toteuttaa alkuperäistä -suunnitelmaa. - -"Ennen kuin lähetän Boniton jälleen matkaan, on viisainta odottaa -tapahtumien kehitystä, sillä en tahdo, että se turhan päiten joutuu -vaaroihin. Varmaankaan ei kestä kovin kauan, ennen kuin sota -syttyy Venetsian ja Genovan välillä, ja vaikka Venetsia ei vielä -olekaan suostunut Tenedoksen tarjoukseen, niin luultavaa on, ettei -sovintoakaan voida saada aikaan Genovan ja Konstantinopolin kanssa. - -"Sen iloisen uutisen voin myös sinulle ilmoittaa, että tuo asia, johon -ennen matkaasi olit sekaantunut, on kokonaan unohtunut. Ei kukaan ole -kuullut Mocenigosta mitään. Neuvosto on julistanut hänet karkotetuksi -maanpakoon, mutta kukaan ei tiedä, missä hän oleskelee. Castaldi -tuomittiin neljän vuoden vankeuteen, mutta minun pyynnöstäni tuomio -lievennettiin kuudeksi kuukaudeksi sillä ehdolla, ettei hän koskaan -enää astuisi jalallaan tasavallan alueelle. Koska Mocenigoa ei ole -tutkittu, ei minulta liioin ole tiedusteltu, miten pääsin tyttärieni -piilopaikan perille. Ei kukaan epäile siis sinua osalliseksi tähän -asiaan, enkä luule, että sinun tarvitsee enää pelätä Mocenigon -liittolaisia." - -"Tahtoisin kernaasti viipyä Venetsiassa pari viikkoa", sanoi Francis, -"mutta jos sitten voisin päästä taas merelle, olisin iloinen. Koska -olen lopettanut opintoni, eikä minulla siis ole mitään tekemistä, -voisi aika helposti käydä pitkäksi. Voihan olla, että jonkun vuoden -kuluttua mielellänikin otan osaa Venetsian huveihin, mutta tätä nykyä -lähden mieluummin merelle. Matteo sanoi, että hän on saanut luvan -seurata jonkun kerran teidän laivanne mukana, ja siinä tapauksessa -hyvin mielellämme matkustaisimme yhdessä." - -"Koetan järjestää asian, Francesco. Siitä olisi suurta hyötyä -sukulaiselleni, jos hän saisi matkustaa sinun seurassasi, sillä -Matteo on pintapuolinen ja huikentelevainen luonteeltaan, joskin -hyväsydäminen poika. Aioin todellakin tehdä saman ehdotuksen, mutta -Matteo lähtee jo kahden viikon perästä, ja minä luulin, että sinä -olisit halunnut viipyä kauemmin täällä. Mutta jos tahdot silloin jo -lähteä, niin voitte matkustaa yhdessä. Sinä saat seurata mukana minun -liikkeeni asiamiehenä ja sinä tiedät, mitä velvollisuuksia sinulla -siinä asemassa on." - -Päivät kuluivat nopeasti, ja Francis viihtyi erinomaisesti kauppiaan -perheessä, mutta hän ei ollut lainkaan pahoillaan, kun Polani -ilmoitti hänelle, että laivaa alettiin nyt lastata ja että hänen tuli -valvoa työtä. - -"Kuulehan isä, sinä teet kovin pahoin lähettäessäsi Francescon näin -pian pois", sanoi Maria, kun hän illallispöydässä sai kuulla hänen -matkastaan. - -"Itse hän tahtoo lähteä", sanoi herra Polani, "ja te olette tietysti -siihen syypäät." - -"Mekö!" huudahtivat molemmat tytöt hämmästyneinä. - -"Tietysti. Jos te olisitte pitäneet huolta siitä, että hänellä olisi -ollut hauskempaa Venetsiassa, hän ei olisi halunnut lähteä. Minulla -on liian paljon työtä voidakseni huolehtia sellaisesta ja jätin -hänet teidän huostaanne. Mutta varmaan te olette huonosti hoitaneet -tehtävänne, koska hänellä on niin kiire lähteä taas matkaan." - -"Ei, herra Polani, teidän tyttärenne ovat olleet kovin herttaisia, -mutta kutsut ja suuret seurat eivät minua huvita. En tunne koskaan -viihtyväni kaikkien noiden koreapukuisten herrojen ja naisten -seurassa, ja joka kerta kun joudun heidän pariinsa, täytyy minun -ihmetellä, miten ihmiset mieluummin istuvat yhdessä kuumissa -huoneissa ja turhanpäiväisesti loruilevat keskenään kuin kävelevät -kauniin laivan kannella. Sitä paitsi tahdon perehtyä ammattiini, ja -siinä on niin paljon opittavaa, etten mielestäni voi turhaan hukata -aikaani." - -"Iloitsen suuresti järkevistä mielipiteistäsi, enkä tarkoittanutkaan -täyttä totta sanoillani. Et ole vielä kysynyt minulta, minne aion -lähettää Lidon -- se on uuden laivasi nimi. Tällä kertaa saat -matkustaa aivan toisaalle kuin viimeksi. Keväällä viimeistään sota -syttyy, ja koska Parma ja Unkari luultavasti liittyvät Genovan -puolelle, niin kaikki yhteys mannermaahan katkeaa. Ja jos meidän -laivastollemme sattuu vastoinkäymisiä, voi ruokavaroista tulla puute. -Aion hankkia vilja-aittoihini niin paljon viljaa, kuin niihin vain -mahtuu: siitä tulee olemaan hyötyä valtiolle sekä etua minullekin, -sillä vehnän hinta nousee, jos pääsy mantereelle katkaistaan. - -"Lido saa lähteä Sisiliaan viljaa hakemaan. Teidän täytyy olla hyvin -varovaisia tullessanne satamiin, sillä näin ennen sotaa kumpikin -puolue koettaa pitää puoliaan ja anastaa itselleen saaliita, milloin -ikinä vain voivat. Siksi teidän täytyy pitää silmällä genovalaisia -kaleereja, ja jos huomaatte, että ranta on kovin vartioitu, niin on -parasta lähteä turkkilaisiin satamiin. Tällä hetkellä olemme ystäviä -heidän kanssaan, mutta he alkavat varmaankin rosvota niin pian kuin -Genova ja Venetsia julistavat sodan. Lido saa ottaa nyt paljon -pienemmän lastin kuin viimeksi, sillä kaikki on maksettava kullassa." - -Francisin mielestä oli aivan yhdentekevää, minne hän matkustaisi, -mutta Matteo, joka oli mielissään siitä, että pääsi merelle yhdessä -ystävänsä kanssa, oli kovin pettynyt kuullessaan, että laiva lähtisi -vain Sisiliaan viljaa hakemaan. - -"Eihän se ole mikään matkakaan", sanoi hän harmissaan. "Olen -toivonut, että pääsisimme oikein kauaksi ja kävisimme monissa -satamissa, niin kuin sinä viimeksi." - -"Eihän sillä väliä ole, Matteo. Me voimme oppia purjehtimista yhtä -hyvin toisessa kuin toisessakin paikassa. Matka ei kestä kauan, jos -saamme suotuisan tuulen, mutta on mahdotonta edeltäpäin tietää, mitä -voi tapahtua ja kyllä Sisilian ja Venetsiankin välillä voi sattua -monta seikkailua." - -Matka Sisiliaan sujui nopeasti. Francis oli työskennellyt ahkerasti -ensimmäisellä matkallaan, ja nyt hän saattoi joka päivä tehdä laskuja -laivan nopeudesta, suunnasta ja asemasta, ja huomasi, että ne pitivät -kapteenin laskujen kanssa yhtä. Matteolla ja hänellä oli yhteinen -suuri hytti, ja aika kului erittäin hauskasti heidän purjehtiessaan -pitkin Italian rannikkoa. Sivuutettuaan Adrian meren he tähystelivät -hyvin tarkasti, mutta saapuivat Sisilian rannikolle saakka näkemättä -ainoatakaan epäilyttävää purjetta. Pojat hämmästyivät suuresti, -kun he eräänä aamuna, noustessaan kannelle, näkivät edessään Etnan -keilanmuotoisen huipun. - -Ei kumpikaan heistä ollut ennen nähnyt korkeata vuorta, ja heidän -ihastustansa lisäsi vielä se seikka, että kevyt savupilvi kohosi -siitä taivasta kohti. - -"Kannattaisi matkustaa tänne vain tuon vuoren vuoksi", sanoi Francis. -"Miten korkea se on ja kuinka säännöllinen muodoltaan!" - -"Ja sittenkin", sanoi Matteo, "sanotaan, että Italian ja Ranskan -rajalla on paljon korkeampia vuoria. Niiden huiput ovat ikuisen lumen -peitossa eikä niille ihmisjalka voi kiivetä. Pääsy Etnan huipulle -kuuluu sen sijaan olevan varsin mukava." - -"Vaikealta se ei näytäkään", sanoi Francis. "Rinteet kohoavat niin -tasaisesti, että luulisi voivan ratsastaa ylös saakka. Mutta kyllä -kai siinäkin olisi monta hankaluutta." - -"Minä tahtoisin kernaasti yrittää", sanoi Matteo. "Ajattelehan, miten -ihana näköala sieltä avautuisi! Onko satama, johon olemme menossa, -lähellä vuoren juurta, kapteeni?" - -"Ei, me kierrämme saaren eteläisen kärjen ympäri. Tällä puolen on maa -vähemmän viljavaa, ja olisi vaikea saada täältä lastia laivaan. Mutta -vaikka menisimmekin täällä maihin, niin olisi sittenkin varsin vaikea -kiivetä Etnalle. - -"Sisilia on ollut onneton maa. Sen suuret luonnonrikkaudet ovat olleet -syynä siihen, että kaikki sen naapurit ovat kilpaa sitä ryöstäneet. -Se on ollut roomalaisten ja kartagolaisten taistelutantereena. -Pisa, Genova ja Napoli ovat kilpailleet sen omistamisesta, ja -maurilaiset nousevat usein sen rannoille. Harvoin se on saanut -nauttia rauhallisesta ja voimakkaasta hallituksesta. Seurauksena on -ollut se, että yleinen laittomuus vallitsee maaseudulla. Metsissä, -Etnan rinteillä, elelee rosvojoukkoja, jotka uhmaavat viranomaisia, -rosvoavat lähikyliä ja ryöstävät rikkaita porvareita voidakseen -vaatia heistä korkeita lunnaita. Ei kukaan järkevä ihminen lähde -vuorelle kiipeämään ellei hänellä ole kokonaista sotajoukkoa -mukanansa." - -"Minä tahtoisin sittenkin koettaa", vakuutti Matteo. "Jos kaikkialla -vuoren rinteillä kasvaa metsää, niin tokkopa siellä kohtaakaan -rosvoja. Tahtoisin niin kovin päästä ylös vuorelle." - -"Se on vaikeampaa kuin luulette, nuori herra", sanoi kapteeni. "Näin -kaukaa katsoen ette voi aavistaakaan, miten korkea se on ja kuinka -paljon aikaa sinne kiipeämiseen tarvitaan." - -"En usko, että sellainen voimanponnistus sinua suurestikaan -miellyttäisi", sanoi Francis nauraen. "Sellaiseen olet aivan liiaksi -laiska ja mukavuutta rakastava. Jo puolitiessä varmaankin toivoisit -olevasi taas alhaalla." - -"Turhia ponnistuksia minä vihaankin", sanoi Matteo, "en koskaan -viitsisi hukata voimiani soutamiseen ja muuhun sen kaltaiseen, niin -kuin sinä teet. Mutta kun olisi kysymyksessä jokin suurenmoinen -yritys, niin en pelkäisi vaivaa, vaikka sitten menehtyisin siihen." - -"Onhan se kyllä hyvä, Matteo, mutta voidakseen suorittaa suurtöitä -täytyy ensin oppia tekemään pienempiä. Et jaksaisi heiluttaa -miekkaa viittä minuuttiakaan, jollet olisi harjoitellut, etkä -koskaan voisi suorittaa mitään sankarityötä, jossa tarvittaisiin -voimia ja kestävyyttä, jollet harjoita lihaksiasi. Sinähän aina -valitit vaivojasi, kun sinun piti kiivetä monia portaita ylös minun -huoneeseeni, ja kuitenkin luulen, että tuo vuori on kaksisataa kertaa -niin korkea." - -"Jos minun täytyisi kehittää lihaksiani juoksemalla alituisesti -portaita ylös ja alas ennen kuin voisin yrittää nousta tuolle -vuorelle, niin se jäisi varmaan minulta tekemättä", sanoi Matteo. - -Seuraavana päivänä he lähestyivät Girgentiä, jonka satamassa he -toivoivat saavansa lastia. Kalastajilta he kuulivat, ettei satamassa -ollut ainoatakaan genovalaista alusta eikä sotalaivoja liioin ollut -lähitienoilla näkynyt. Kapteeni ohjasi nyt Lidon rohkeasti satamaan -ja antoi laskea ankkurin. Francis, joka ennen matkalle lähtöä oli -saanut luettelon niistä kauppaliikkeistä, joiden kanssa herra Polani -tavallisesti oli tekemisissä, souti heti Matteon ja Giuseppen kanssa -maihin ja pian kaupat olikin tehty. Sato oli ollut hyvä, ja viljaa -saatiin ostaa runsaasti halvalla hinnalla. - -Lastaukseen ryhdyttiin heti ja neljän päivän kuluttua Lido oli -luukkujaan myöten täynnä viljaa. - -Juuri kun Francis oli lähtenyt maihin suorittaakseen viimeisiä -maksuja, hyökkäsi Matteo hänen jäljessään konttoriin. - -"Neljä genovalaista sotalaivaa on tulossa satamaan!" Francis kiiruhti -ulos ja huomasi tiedonannon todeksi. "Emme ehdi enää pakoon. Vaikka -olisimme ilman lastiakin, olisi se mahdotonta, mutta varsinkin kun -Lido on näin kovassa lastissa, ovat kaikki yritykset turhia." - -"Mitä me sitten teemme, Francesco?" Francis tuumi hetken aikaa. - -"Parasta, että sinä jäät tänne, Matteo. Minä soudan laivaan -ja lähetän suurimman osan miehistöä maihin. Jos genovalaiset -anastavatkin laivan, niin ehkäpä he eivät ota miehistöä vangiksi. -Mutta jos he tekevät sen, niin on aivan turhaa, että kaikki joutuvat -kiinni." - -"Sinun pitää myös tulla maihin, Francesco, ja jättää laiva kapteenin -huostaan. Sinusta ei ole siellä kuitenkaan mitään hyötyä, ja Polani -olisi enemmän huolissaan sinun vangitsemisestasi kuin laivan -menettämisestä." - -"Saa nähdä mitä minä teen", sanoi Francis. "Sinun täytyy ainakin -jäädä tänne." - -Francis hyppäsi veneeseen ja souti Lidon luo, joka oli vain vähän -matkan päässä rannasta. Päästyään lähelle hän käski laskea veneen -vesille. - -"Kapteeni", sanoi hän, "en tiedä, tarvitseeko meidän pelätä -joutuvamme genovalaisten vangiksi. Mutta turhaa meidän on antautua -vaaralle alttiiksi. Lähettäkää siis koko miehistö, paria kolmea -miestä lukuunottamatta, maihin. Jos genovalaiset tulevat laivaan, -niin he voivat tileistämme nähdä, että olemme rauhallisia kauppiaita. -Mutta jos he siitä huolimatta anastavat laivan, niin täytyy meidän -ryhtyä varokeinoihin." - -"Ette suinkaan te jää laivaan, herra Francesco. Isäntäni tulisi kovin -levottomaksi, jos joutuisitte vangiksi. Hän käski minun pitää huolta -siitä, että te ette turhan päiten antautuisi vaaroihin. Siksi täytyy -minun laivan päällikkönä vaatia, että menette maihin." - -"Mutta minä pidän velvollisuutenani jäädä tänne", sanoi Francis. - -"Minä en ole samaa mieltä", sanoi kapteeni lujasti, "enkä minä aio -sitä sallia. Minun täytyy vastata teistä, ja jollette lähde hyvällä, -käsken minä merimiesteni väkipakolla kantaa teidät veneeseen. -En tahdo halventaa teitä, mutta velvollisuuteni on estää teitä -joutumasta genovalaisten käsiin." - -"Ei teidän tarvitse käyttää väkivaltaa", sanoi Francis nauraen, "minä -alistun teidän tahtoonne." - -Viiden minuutin kuluttua olivat kaikki merimiehet -- neljää -lukuunottamatta, jotka kapteeni oli valinnut -- matkalla maihin, -missä Matteo odotti heitä. - -"Olipa hyvä, että tulit mukaan, Francesco. Olin hiukan levoton, -että jäisit laivaan. Tiedän miten itsepäinen olet saatuasi jonkin -päähänpiston." - -"Kapteeni oli vieläkin itsepäisempi ja uhkasi käyttää väkivaltaa, -jollen hyvällä lähtisi. Mutta minusta ei ollut hauska jättää Lidoa." - -"Tyhmyyksiä, Francesco. Jos genovalaiset anastavat sen, niin sillä -hyvä, et sinä kuitenkaan olisi voinut siellä mitään tehdä. Mitä nyt -aiot?" - -"Lähdetään heti paikalla täältä kaupungin ulkopuolelle. Eihän tosin -ole luultavaa, että genovalaiset nousevat maihin vangitakseen meidät, -mutta mahdotonta se ei sittenkään ole. Voisihan myöskin sattua, että -kaupunkilaiset, voittaakseen genovalaiset puolelleen, ottaisivat -meidät kiinni ja lähettäisivät meidät takaisin laivaan. Joka -tapauksessa on turvallisempaa maalla." - -Kapteenin käskystä olivat miehet ottaneet mukaansa aseita, sillä -muussa tapauksessa väestö olisi voinut karata heidän kimppuunsa ja -jättää heidät genovalaisten käsiin. - -Pienen joukon etunenässä, johon kuului noin viisikymmentä miestä, -Francis kulki pienen kaupungin läpi maalle. Tosin hän ei pelännyt -genovalaisten hyökkäystä, mutta kaupungissa hänen miehensä helposti -voisivat joutua tappeluun genovalaisten kanssa, jos nämä nousisivat -maihin. - -Niin pian kuin genovalaiset kaleerit saapuivat satamaan, laskettiin -vene vesille ja soudettiin Lidon luo, jonka mastossa liehui -venetsialainen lippu. Upseeri nousi kannelle kuuden miehen seuraamana. - -"Oletteko te laivan päällikkö?" upseeri kysyi kapteenilta. - -"Olen", sanoi kapteeni. - -"Mikä laiva tämä on?" - -"Laivan nimi on Lido, ja venetsialainen kauppias Polani omistaa sen. -Lastina meillä on viljaa." - -"Silloin te olette minun vankini", sanoi genovalainen, "minä julistan -teidät saaliikseni." - -"Rauha vallitsee tasavaltojen välillä", sanoi kapteeni. "Minä panen -vastalauseeni tätä väkivaltaa vastaan." - -"Olemme kuulleet, että venetsialaiset ovat anastaneet useita meidän -laivojamme", sanoi upseeri, "ja siksi me otamme tämän laivan -korvaukseksi. Missä on miehistö?" - -"Laivassa on vain neljä miestä. Meillä on täysi lasti ja aikomuksemme -oli lähteä huomenna matkaan, siksi miehistö sai luvan mennä maihin. -Ei ole luultavaa, että he juuri tällä hetkellä palaavat takaisin", --- yksi genovalaisista merimiehistä oli näet ottanut Venetsian lipun -alas ja nostanut sen sijalle genovalaisen. - -Upseeri tutki hätäisesti laivaa. - -"Kuka on ollut teidän matkassanne?" kysyi hän nähtyään Francisin -komeasti sisustetun hytin. - -"Tämä hytti on nuoren venetsialaisen aatelismiehen, Matteo -Giustinianin oma, joka ensi kertaa on ollut merellä harjaantuakseen -valtion palvelukseen, sekä herra Francesco Hammondin, joka on -isäntäni suuressa suosiossa." - -Genovalainen päästi harmistuneen huudahduksen. Genovassa tiedettiin, -että Polani oli Venetsian etevimpiä kauppiaita sekä ylhäistä sukua. -Giustinianin suku oli vieläkin ylhäisempi; jos nämä matkustajat -olisivat joutuneet heidän käsiinsä, olisi heille maksettu monta -vertaa suuremmat lunnaat kuin mitä Lido ja koko sen lasti oli -arvoltaan. - -Upseeri jätti neljä miestä laivaan ja läksi laivaston päällikön -puheille, mutta palasi pian takaisin mukanaan joukko sotilaita. - -"Te saatte miehinenne mennä maihin", sanoi hän kapteenille. -"Amiraalin mielestä ei kannata viedä teitä Genovaan; mutta pitäkää -kiirettä, muuten saatte uida rantaan." - -Koska Lidon kaikki veneet olivat maissa, vuokrasi kapteeni -ohikulkevan kalastajaveneen ja souti miehineen maihin varsin -tyytyväisenä, kun oli pelastunut genovalaisten käsistä. Hän oli -varma siitä, että he olivat päässeet vapaiksi vain siksi, että heitä -oli niin vähän. Jos koko miehistö olisi ollut laivassa, niin heidät -varmaankin olisi viety Genovaan. - -Francis joukkoineen kulki rantaa pitkin ja nousi eräälle kukkulalle, -joka kohosi vähän matkan päässä kaupungista. Hän oli ottanut mukaansa -ruokavaroja neljän, viiden päivän varalta ja asettui nyt leiriin -vuoren rinteelle. Sieltä hänellä oli hyvä näköala satamaan ja hän -saattoi seurata genovalaisten kaleerien liikkeitä. Tulia viritettiin -ja keitettiin ruokaa, ja juuri kun ateria oli valmis, saapui kapteeni -miehineen paikalle, ja heidät otettiin riemuiten vastaan. - -"Minä panin vastalauseeni", sanoi kapteeni istuutuessaan Francisin -viereen, "ja isäntäni voi tehdä valituksen neuvoskunnalle, jos se -hänestä maksaa vaivan, mutta ei ole paljonkaan takeita siitä, että -hän voisi saada Lidon takaisin tai korvausta lastista." - -"Minä en voi sulattaa sitä ajatusta, että menettäisimme laivan", -sanoi Francis. "Tosin meillä oli huono onni, sillä emmehän me voineet -paeta emmekä puolustautuakaan. Mutta ikävältä tuntuu palata kotiin ja -ilmoittaa, että olemme menettäneet laivamme." - -"Aivan niin", sanoi kapteeni. "Herra Polani on oikeudenmukainen mies, -mutta ei kukaan pidä kernaasti palveluksessaan henkilöitä, joilla on -huono onni, ja pahinta on se, että viime kerrallakin kuljettaessani -laivaa jouduin menettämään sen. Moni olisi erottanut minut sen vuoksi -palveluksestaan, vaikkei vahinko ollutkaan minun syyni. Mutta kun -näin pian sattuu vielä toinenkin onnettomuus, joudun huonoon huutoon -eikä kukaan tahdo uskoa enää omaisuuttaan sellaisen miehen käsiin, -joka aina tuottaa vain tappioita." - -"Ettekö luule, että jollakin tavalla voisimme anastaa laivan -takaisin, kapteeni?" - -"En usko sitä", sanoi kapteeni. "Vaikka voisimmekin päästä laivaan -genovalaisten huomaamatta ja saada sen ulos satamasta, niin emme -sittenkään pääsisi pakoon. Raskaassa lastissa se kulkee hyvin -hitaasti, ja parissa tunnissa genovalaiset saisivat meidät kiinni. -Turhaa minun on sanoakaan, miten kovasti he silloin kohtelisivat -meitä." - -"Kyllä se on totta", sanoi Francis. "Mutta en sittenkään voi sulattaa -sitä ajatusta, että menettäisimme Lidon." - -Syötyään Francis nousi ja pyysi Matteoa mukaansa kävelylle, ja -Giuseppe seurasi heitä tapansa mukaan. He kävelivät lahden suussa -olevalle niemelle, josta oli varsin laaja näköala. Rannikko oli hyvin -jyrkkää ja rosoista sekä täynnä pieniä lahdelmia. Yhden lahdelman -suussa oli kalliosaari vähän matkan päässä rannasta. - -"Kuinka pitkälle menemme?" kysyi Matteo heidän kuljettuaan pari -mailia. - -"Vielä neljännesmailin, Matteo. Minä tahtoisin kernaasti tutkia tuota -kalliota, joka näkyy niemen päähän." - -"Miksi ihmeessä sinä tahdot sitä tutkia, Francesco? Sinä olet -varmaan uteliain ihminen, mitä koskaan olen tavannut. Sinä teit -pilkkaa minusta, kun halusin nousta Etnalle, ja nyt sinä kuljetat -minua täällä tarkastaaksesi tuota kalliota, joka ei voi herättää -vähintäkään mielenkiintoa." - -"Siitä meidän on juuri otettava selkoa, Matteo. Minä luulen näet, -että se voi herättää hyvinkin suurta mielenkiintoa." - -Matteo kohautti olkapäitään, niin kuin hän teki aina, kun oli liian -laiska vastustamaan englantilaisen ystävänsä ihmeellisiä tuumia. - -"Nyt olemme perillä", sanoi Francis vihdoin pysähtyessään kallion -reunalle ja suunnatessaan katseensa merelle. "Tämän parempaa ei voisi -toivoakaan." - -"Sepä hauska, että olet sitä mieltä, Francesco", sanoi Matteo -istahtaen heinikkoon. "Toivottavasti jäät tänne hetkeksi näköalaa -ihailemaan, sillä minun tekee mieleni levätä, ennen kuin palaamme." - -Francis tarkasteli kallioita. Lahti oli matala ja vain suunnilleen -kuudensadan kyynärän levyinen toisesta niemestä toiseen. - -"Kuinka korkeaksi arvioit tuon kallion Giuseppe?" - -"Sitä on vaikea sanoa, näin korkealta katsoen, mutta luullakseni se -on kymmenen tai kahdentoista jalan korkuinen." - -"Minä luulen varmaan, että se on puolta korkeampi, Giuseppe; mutta -alhaalta rannasta voimme arvostella asiaa tarkemmin. Eiköhän jostakin -kohtaa voisi päästä alas." - -"Francis hyvä", sanoi Matteo vakavasti, "mikä sinua vaivaa? -Oletko täysissä järjissäsi? Miksi ihmeessä sinä tarkastelet noita -kallioita? Mitä se sinua liikuttaa, ovatko ne kolmenkymmenen tuuman -vai kolmenkymmenen jalan korkuisia? Minun mielestäni ne ovat aivan -samanlaisia kuin kaikki muutkin kalliot. Ne ovat teräviä ja rosoisia -ja voisivat olla hyvinkin vaarallisia, jos olisivat keskellä merta -eivätkä tässä pienessä lahdessa, jossa ne eivät haittaa ketään -ihmistä. Ei siinä kyllin, että olet kulkenut nyt kaksi mailia -saadaksesi katsella niitä, mikä tekee neljä mailia ennen kuin olemme -jälleen leirissä, vaan nyt aiot vielä lisäksi laskeutua rantaan tuota -jyrkkää rinnettä alas voidaksesi tarkastaa niitä läheltä!" - -Mutta Francis ei välittänyt Matteon puheista. Hän tarkasteli tyyntä -vettä, joka oli niin kirkasta, että pieninkin kivi näkyi selvästi -pohjassa. - -"Vesi näyttää hyvin matalalta, vai mitä, Giuseppe?" - -"Ei se voi olla kuin jalan syvyistä." - -"Siltä se näyttää, mutta kirkas vesi on niin pettävää, että se voi -olla kymmenen tai kahdentoistakin jalan syvyistä. Siitä voimme sitten -ottaa selkoa. Kaikkein ensiksi täytyy nyt löytää sopiva paikka, josta -pääsemme alas rantaan." - -"Siinä tapauksessa minä käyn nukkumaan ja odottelen tässä", sanoi -Matteo alistuvasti. "Minua nuo kalliot huvittavat yhtä vähän kuin -veden syvyyskin. Minä puolestani vastustan koko yritystä, sillä se -tuntuu minusta suoralta hulluudelta." - -"Etkö ymmärrä, tyhmeliini, mitä minulla on mielessä?" sanoi Francis -kärsimättömästi. - -"En, en vähääkään, Francesco, mutta älä viitsi vaivautua selittämään, -sillä asia on minulle aivan yhdentekevä. Sinä olet saanut jonkin -päähänpiston, ja minun puolestani voit toteuttaa sen, mutta älä -vaadi, että raatelisin käteni verille, repisin rikki vaatteeni ja -ahertaisin hikipäissäni päästäkseni tätä kallionrinnettä alas." - -"Kuuntele nyt minun suunnitelmaani. Meillä ei ole vähintäkään -pelastumisen mahdollisuutta, jos anastamme Lidon genovalaisilta. -Mutta jos voisimme kuljettaa laivamme tänne, niin genovalaiset ehkä -purjehtisivat ohitsemme aavistamatta, että se on piilossa tässä -poukamassa. Puolen mailin päässä satamasta näyttää aivan siltä, kuin -tuo kallio kuuluisi itse vuoreen, eikä kukaan aavista, että tänne on -vähintäkään pääsyä." - -"Tuohan kuulostaa järkevältä!" sanoi Matteo ja hyppäsi pystyyn. -"Miksi et sanonut sitä ennemmin? Minä aivan huolestuin. Arvelin jo, -että olit kadottanut järkesi, ja olin vähällä palata takaisin ja -pyytää kapteenia ja paria merimiestä avukseni. Katsotaan nyt vielä -sinun kalliotasi. Mutta eihän tuossa ole vettä kuin tavallisen -soutuveneen varalta, mitenkä siis Lido, joka purjehtii lastissa -ollessaan yhdeksän jalan syvyydessä, pääsisi tästä kulkemaan." - -"En ole siitä lainkaan varma. Kun korkealta katsoo veteen, voi -helposti erehtyä. Joka tapauksessa voimme tutkia asiaa. Ennen kuin -lähdemme kiipeämään alas, voimme katkaista pari pitkää, jäykkää -vapaa, joilla mittaamme syvyyttä." - -Neljännestunnin etsittyään he löysivät sellaisen paikan, josta -alaspääsy tuntui mahdolliselta. Pieni puro oli uurtanut syvän uoman -kallioon, ja siihen oli juurtunut pensaita, joista oli mukava pitää -käsin kiinni. Hetken kuluttua he olivat päässeet veden rajaan. - -"Onneksi tie on helppo", sanoi Francis, "sillä jos he keksivät -laivan, niin me voimme lähteä maihin ja kiivetä vuorta ylös ennen -kuin he ennättävät jäljessä, ja niin pian kuin pääsemme kallion -harjalle, voimme pitää kaikkien kaleerien sotamiehet loitolla. Mutta -nyt pääasiaan, mitataan veden syvyys." Matteo pudisti päätään. - -"Aivan turha riisua", sanoi hän, kun Francis heitti takin päältään. -"Giuseppe voi kahlata niemeen saakka kastamatta polviaan." - -"Voihan koettaa, jos hänen mielensä tekee", sanoi Francis, "mutta -minä lyön vetoa, ettei hän pääse pitkälle." - -Giuseppe oli yhtä varma veden mataluudesta kuin Matteokin ja astui -veteen, mutta hämmästyi suuresti, kun vesi kohosi aina vyötäisille -saakka hänen astuttuaan vain parikin askelta. - -"Sitä en olisi uskonut, jollen itse olisi nähnyt", sanoi Matteo. -"Varmaankin hän on joutunut johonkin syvään kuoppaan. Mutta pianhan -siitä päästään selville", sanoi hän ruveten riisuutumaan. - -Pian kaikki kolme poikaa uivat saarta kohti, joka todellakin näytti -olevan noin kahdenkymmenen jalan korkuinen, niin kuin Francis oli -arvannut. Vesi syveni nopeasti, kolmen-, neljänkymmenen kyynärän -päässä saaren rannasta he eivät voineet enää ulottua pohjaan, ei edes -pitkillä seipäillään. Sitten he tutkivat itse salmea ja huomasivat, -että sielläkin oli kylliksi vettä Lidoa varten. Sen jälkeen he uivat -takaisin rantaan. "Tämän jälkeen minä uskon sinua, Francesco", sanoi -Matteo, "vaikka väittäisit, että kuu on vihreä juusto. Olisin voinut -vannoa, ettei saaren ja rannan välissä ollut kuin jalan syvyydeltä -vettä." - -"En minäkään uskaltanut toivoa, että täällä olisi näin syvää", -Francis sanoi, "mutta tiedän, miten helposti voi erehtyä, kun -korkealta paikalta arvioi veden syvyyttä." - -"Mutta hehän voisivat nähdä meidän mastomme kallioiden takaa, -Francesco. He tähystävät kyllä tarkkaan purjehtiessaan ohi." - -"Mastot on otettava alas", sanoi Francis. "Miten se käy päinsä, -sitä en tiedä, mutta kapteeni kyllä ymmärtää sen, ja hätätilassa -voimme katkaista ne. Mutta meidän täytyy palata takaisin, sillä -parin tunnin kuluttua on aivan pimeä. Kaikki riippuu nyt siitä, -ovatko he kuljettaneet Lidon omien kaleeriensa luo. Jos he ovat sen -tehneet, niin luultavasti emme voi toteuttaa suunnitelmaani, mutta -jos laiva on entisellä paikallaan, voimme tuoda sen tänne kenenkään -huomaamatta, sillä ei ole kuutamoa." - -Kun he alkoivat kiivetä kalliota ylös, pysähtyi Francis äkkiä. - -"Pimeässä on mahdoton löytää tänne", hän sanoi. "Giuseppe, sinä -saat jäädä tänne. Kerää kuivia oksia ja risuja valmiiksi tälle -niemelle, joka on vastapäätä kalliosaarta, me jätämme lyhdyn palamaan -ohikulkiessamme, jos me nimittäin saamme Lidon liikkeelle, ja niin -pian kuin näet sen valon, sytytät tulen palamaan ja siten opastat -meidät tänne." - -"Eikö olisi parempi kuljettaa risuja saarelle ja sytyttää tuli siellä -palamaan? Vesi on siellä syvää, niin kuin näimme, ja silloin te -voisitte vaaratta soutaa aivan tulen lähelle ja niemen ympäri." - -"Se olisi kyllä parasta, Giuseppe, mutta miten saat risut kuivina -sinne?" - -"Minä kerään kokoon kolme, neljä kertaa suuremman kasan kuin mitä -tarvitsemme", sanoi Giuseppe, "ja silloin puolet pysyy kyllä kuivana. -Minä vastaan tulesta, vaikka olisi ollut paljon hauskempi ottaa osaa -itse seikkailuun." - -"Ei meitä mikään vaara uhkaa, voit olla aivan huoleton. Kaiken täytyy -tapahtua salassa, tappelusta ei voi olla kysymystäkään. Genovalaisia -on siksi paljon, ettemme voi sellaista uskaltaa. Ja jos meidät -keksitään kesken työtämme, niin soudamme suoraan maihin. Sinun -täytyy pitää meitä silmällä. Me sytytämme kaksi lyhtyä päälletysten, -jotta et erehdy ja luule meiksi jotakin kalastajavenettä, joka -mahdollisesti liikkuu merellä. Mutta nyt, Matteo, meidän on paras -kiiruhtaa, ei ole aikaa enää hukattavana." - -"Me ihmettelimme jo, minne olitte joutuneet", sanoi kapteeni, kun -pojat palasivat leiriin. - -"Me olemme tehneet suunnitelman Lidon pelastamiseksi", sanoi Francis, -"ja kaikki on selvää." - -Kapteeni nauroi. - -"Jos voimme lentää sillä ilman halki, niin saamme sen pelastetuksi, -muuta keinoa en tiedä. Minä olen tuuminut asiaa siitä asti kun te -lähditte. Jos onni suosisi meitä, voisimme ehkä saada sen viedyksi -pois satamasta, mutta kaleerit soutavat monta vertaa nopeammin kuin -me, ja koska ne varmaankin heti aamun valjetessa lähtisivät meitä -takaa ajamaan, niin he saisivat meidät parissa tunnissa kiinni." - -"Sittenkin me olemme päättäneet yrittää. Olemme löytäneet paikan, -jonne voimme kuljettaa laivan piiloon, eivätkä genovalaiset voi sitä -löytää sieltä, vaikka he nuuskisivat rantoja kokonaisen kuukauden -ajan." - -"Jos niin on, niin yritys voi kyllä onnistua", sanoi kapteeni -innoissaan, "ja te voitte luottaa siihen, että me teemme parhaamme." - -Francis kertoi saaresta, jonka taakse laiva oli vietävä, ja hän -kertoi myöskin, miten he olivat tutkineet veden syvyyttä. - -"Tuuma ei tunnu mahdottomalta", sanoi kapteeni, kun Francis oli -lopettanut kertomuksensa, "ja minä olen heti valmis yritykseen, jos -luulette sen onnistuvan. Te edustatte herra Polania, ja sekä omasta -että hänen puolestaan teen kaikki voitavani pelastaakseni laivan; -sitä paitsi ei siinä ole kovin suurta vaaraakaan, sillä voimmehan -me paeta maihin, jos meidät keksittäisiin. Lido on vielä entisellä -paikallaan, minne laskimme sen ankkuriin. Genovalaisten on mahdotonta -aavistaa, että me aiomme anastaa sen takaisin, koska he tietävät, -miten helposti he voivat saada meidät kiinni. Luullakseni he aikovat -huomenaamuna purjehtia pois, ja siksi he eivät ole siirtäneet sitä -toisten laivojen joukkoon." - -Keskusteltiin nyt suunnitelman yksityiskohdista, kukin sai erikoisen -tehtävänsä, ja kello yhdeltätoista illalla, kun koko kaupunki oli -vaipunut unen helmaan, joukko lähti liikkeelle satamaa kohti. - - - - -KYMMENES LUKU - -Pelastettu - - -Ei ainoatakaan elävää olentoa ollut jalkeilla, kun joukko kulki -kaupungin läpi, ja tapaamatta ketään he pääsivät satamaan. Valittiin -pieni vene, johon Francis, Matteo, kapteeni ja kaksi vahvinta -merimiestä asettuivat. Koska Lido oli vain parin sadan kyynärän -päässä kaleereista, arveltiin, ettei siinä ollut kuin pari merimiestä -vahdissa. - -Laivan mustaa runkoa saattoi töin tuskin erottaa rannasta, ja -kun kaikki oli valmista, työnsivät molemmat merimiehet voimainsa -takaa veneen vesille ja jäivät sitten hiljaa seisomaan. Vauhti oli -riittävä. Vene soljui niin hitaasti vettä myöten, että Francis arveli -tarpeelliseksi vetää pari kolme kertaa airoilla, mutta se liikkui -kuitenkin eteenpäin, kunnes saavuttiin laivan kylkeen. Kaikki olivat -riisuneet saappaat jalasta, ja he kiipesivät reunoja ylös aivan -äänettömästi. - -Kannella he seisoivat hetken aikaa ääneti. Äkkiä he kuulivat -mutinaa laivan toiselta reunalta. He hiipivät hiljaa sille puolen -ja huomasivat vihdoin kaksi henkeä, jotka kumartuneina partaan yli -juttelivat keskenään. Jokainen oli saanut tarkat määräykset, siksi -nyt ei epäröity. Francis ja toinen merimiehistä hiipi toisen miehen -kimppuun, Matteo ja toinen merimies ottivat toisen osalleen. Kapteeni -seisoi miekka valmiina iskemään, jos joku muu vielä ilmestyisi -paikalle. Genovalaiset eivät katsoneet edes taaksensa. - -Francis antoi merkin, samassa molemmat merimiehet tarttuivat -vartijoihin takaa, pojat sitoivat heidän suunsa, ja ennen kuin -genovalaiset olivat edes tajunneet mitä oli tapahtunut, makasivat -he käsistään ja jaloistaan sidottuina kannella. Nyt tutkittiin -laivaa, mutta ei ketään muuta tavattu. Sitten venetsialaiset -sitoivat köysillä skanssiluukun kiinni, avasivat aivan rauhallisesti -perähyttien ovet, astuivat sisään ja hyökkäsivät kahden nukkuvan -upseerin kimppuun, jotka vastarintaa yrittämättä antoivat sitoa -itsensä. Sen jälkeen he ottivat lyhdyn ja käänsivät sen tulen maihin -päin. - -Saatuaan tämän merkin merimiehet, jotka olivat jo asettuneet -valmiiksi veneisiin, soutivat heti laivaan. Kun kaikki olivat -kannella, sidottiin veneet laivan kylkeen kiinni siltä varalta, että -miesten olisi pakko paeta. Ankkurinuorat leikattiin poikki. Yksi -merimiehistä oli jo kiivennyt vanttiin ja rasvannut väkipyörät, jotta -purjeet saatiin äänettömästi nostetuksi. Tuuli oli hyvin heikko, -töin tuskin se jaksoi pullistaa purjeita, mutta onneksi se puhalsi -oikealta suunnalta, ja Lido alkoi soljua eteenpäin. Ei ainoatakaan -sanaa ollut vaihdettu koko aikana, nyt vasta Francis kuiskasi -kapteenille: "Luullakseni näen genovalaiset." - -"Niin minäkin", sanoi kapteeni, "mutta he eivät voi nähdä meitä, -sillä me olemme rannan varjossa. Tähän asti on kaikki käynyt hyvin, -ja jos tuulta kestää vain siihen saakka kunnes voimme vaaratta -tarttua airoihin, niin luullakseni olemme pelastuneet." - -Lidon vauhti oli niin vähäinen, että kesti melkein lunnin, ennen kuin -kapteeni sanoi heidän päässeen niemen ohi ja voivan soutaa. - -"Parasta on hinata laivaa", sanoi hän, "suuret airot meluavat niin -pahasti, että näin tyynenä yönä niiden ääni voi kuulua monen mailin -päähän, sen sijaan hinatessa voidaan soutaa pientä venettä melkein -äänettömästi." - -Kymmenen miestä laskeutui heti laivaveneeseen, ja niin pian kuin -heille oli heitetty köysi, he alkoivat hinata laivaa. - -"Lasketaan purjeet alas", sanoi kapteeni, "niistä ei ole enää mitään -hyötyä. Luulenpa melkein, että virta on auttanut meitä enemmän kuin -tuuli." - -"Minä asetan kaksi lyhtyä partaalle", sanoi Francis. "Ehkäpä olemme -päässeet kauemmaksi kuin aavistamme, ja jos kuljemme piilopaikkamme -ohi, niin voimme joutua pahaan pulaan." - -Merimiehet soutivat voimakkaasti, mutta oli raskasta hinata niin -syvälle lastattua laivaa. Vihdoin näkyi kirkas valo rannalta. - -"Siinä on Giuseppe", huudahti Francis. "Me olemme kauempana rannasta, -kuin luulimme. Varmaankin on puolentoista mailin matka hänen -luokseen." - -Merimiehet saivat käskyn soutaa suoraan valoa kohti, ja pari laivan -airoakin laskettiin veteen vauhdin parantamiseksi. - -Kun he tulivat lähemmäksi, he saattoivat nähdä, että Giuseppe heitti -uusia risuja tuleen. - -"Voitte ohjata kymmenen kyynärän päähän tulesta, kapteeni, ja niin -pian kuin pääsemme sen kohdalle, kääntäkää vasemmalle. Minä neuvoisin -nostamaan airot ylös, sillä mitä heikompi vauhti meillä on, sitä -parempi." - -"Kaikki hyvin?" huusi Giuseppe, kun he saapuivat äänen kuuluville. - -"Kaikki hyvin, Giuseppe! Meidän ei ole tarvinnut tapella, eikä -sinulta siis ole mennyt mitään hukkaan. Heitä kaikki risut tuleen, me -tarvitsemme niin paljon valoa kuin suinkin löytääksemme perille." - -Liekit kohosivat korkealle, ja kapteeni saattoi vaivatta ohjata -laivan kapeaan lahdelmaan, kallioiden taakse. Varppiankkuri -heitettiin mereen, ja Giuseppe haettiin laivaan. - -"Minä aloin tulla levottomaksi", sanoi poika päästyään kannelle, "kun -ensin huomasin teidän merkkinne, luulin sitä kalastajaveneeksi. Te -olitte niin kaukana, että molemmat tulet näyttivät yhdeltä, mutta -onneksi erotin ne vihdoin." - -"Nyt meidän täytyy kiiruhtaa, kapteeni", sanoi Francis; "meillä on -paljon tehtävää ennen aamua, sillä ei taida olla niinkään helppoa -nostaa mastoja paikoiltaan." - -"Se ei ole vaikeaa", sanoi kapteeni. "Lyödään vain kiilat paikoiltaan -ja lasketaan mastot kolmesta seipäästä tehdyn kolmijalan varaan. -Mutta miten me saamme ne taas paikoilleen, siinä on pahempi pulma." - -"Miksikä niin, kapteeni? Ei suinkaan ole vaikeampaa nostaa mastoja -pystyyn kuin laskea ne?" - -"Tavallisissa oloissa se ei olisikaan vaikeampaa", sanoi kapteeni; -"mutta lastiruumamme on niin täynnä viljaa, että kun masto nostetaan, -ei sitä voi saada takaisin köliin kiinni muuta kuin lastaamalla pois -viljan." - -"Niin, kyllä minä ymmärrän. Teistä olisi siis edullisempaa katkaista -mastot; mutta miten me saamme ne sitten taas pystyyn?" - -"Me katkaisemme ne kuusi jalkaa kannen yläpuolelta; ja kun pääsemme -lähtemään, niin pystytämme mastot tynkien viereen ja sidomme ne -lujasti kiinni. Ne lyhenevät tietenkin kuusi jalkaa, mutta eihän se -merkitse mitään." - -"Tehkäämme siis niin", sanoi Francis, "ja ryhtykäämme heti työhön." - -Samassa kuului kovaa kolkutusta kansiluukulta. "Olin aivan unohtanut -vangit", sanoi kapteeni nauraen. "Varmaankin ne merimiehet, joiden -oli määrä vahtia aamuyöstä, ovat heränneet ja herättäneet toverinsa, -kun he huomasivat, etteivät he voineet päästä ulos." - -"Annammeko heidän olla siellä vai viemmekö kannelle ja sidomme -heidät?" kysyi Matteo. - -"Voimme kyllä viedä heidät kannelle", sanoi kapteeni. - -"Heitä voi olla korkeintaan kaksikymmentä miestä, ja parasta taitaa -olla panna heidät nuoriin ja viedä lastiruumaan, sillä muuten -he voivat jollakin tavalla päästä irti ja tuottaa meille paljon -ikävyyttä." - -Merimiehet kerääntyivät siis luukun ympärille, köydet poistettiin ja -luukku avattiin. - -"Tämä on huonoa pilaa", sanoi yksi genovalaisista hypätessään -kannelle. "Tehän olisitte voineet tukehduttaa meidät tuonne alas." -Samassa hän keskeytti puheensa nähdessään joukon aseellisia miehiä -ympärillään, lyhdyn valo oli näet suunnattu siten, että se valaisi -paikkaa. - -"Te olette vankeja", sanoi kapteeni. "Kaikki vastarinta on turhaa." - -"Auttakaa, auttakaa, petosta!" huusi yksi genovalaisista kaikin -voimin. - -"Ei sinun huudostasi ole apua", sanoi kapteeni, "te olette monen -mailin päässä laivastostanne. Antaudutteko hyvällä, vai pitääkö -meidän käyttää väkivaltaa?" - -Merimiehet, jotka oli siten yllätetty, vastasivat äreästi -antautuvansa. Heidät sidottiin ja vietiin pois, ja toiset käskettiin -kannelle. Nyt kävi selville, että heitä oli neljäkolmatta. Heidät -laskettiin rinnatusten ruumahan viljan päälle makuulle, ja luukku -jätettiin auki, jotta heillä olisi tarpeeksi ilmaa. Nyt mastot -sahattiin poikki ja laskettiin kannelle. - -"Nyt ei meillä ole enää mitään tehtävää", sanoi kapteeni, -"luullakseni voimme kaikessa rauhassa mennä nukkumaan." - -Hän käski perämiehen asettaa kaksi vartijaa vuorelle ja kaksi -kannelle, sekä sen lisäksi vielä kaksi miestä vartioimaan vankeja, -muut saivat käydä maata. Hän antoi myös käskyn herättää itsensä -heti aamun valjetessa. Pojat vaipuivat heti uneen, ja heidän oli -melkein mahdoton uskoa, että yö oli jo kulunut, kun Giuseppe herätti -heidät ilmoittamalla, että päivä alkoi jo sarastaa. Pian he olivat -kannella ja huomasivat, että koko miehistö oli jalkeilla. Vartijoiden -käskettiin heittäytyä pitkäkseen, niin ettei heitä huomattaisi, -vaikka he itse näkisivätkin mitä merellä tapahtui. Veneet vedettiin -laivan kylkiin, ja kaikki järjestettiin äkillisen maihinnousun -varalta. Sitten koko miehistö jäi odottamaan sitä hetkeä, jolloin -genovalaisten kaleerit ilmestyisivät näkyviin. - -"He saapuvat varmaan noin tunnin kuluttua", sanoi kapteeni. "On siksi -valoisaa, että vartijat ovat huomanneet Lidon katoamisen, eikä sen -jälkeen kestä kauan, ennen kuin he lähtevät liikkeelle. He voivat -laskea, että meillä on enintään viiden tai kuuden tunnin etumatka, ja -kolmessa tunnissa he laskevat saavansa meidät käsiinsä." - -"Minä en lankaan pelkää, että he löytävät meidät ohi kulkiessaan", -sanoi Francis. "Ainoa vaara on siinä, että he alkavat tutkia joka -lahtea pitkin koko rannikkoa, kun ensin ovat turhaan etsineet meitä -kolmen tunnin matkan päästä." - -"Niin, voihan sekin olla mahdollista", sanoi kapteeni, "mutta sitä -en kuitenkaan usko. Kun se osa laivastoa, joka lähtee tännepäin -etsimään, ei löydä meidän jälkiämme, niin luulee se tietenkin, että -olemme purjehtineet toiseen suuntaan ja joutuneet heidän toveriensa -käsiin, ja kun nämäkin palaavat tyhjin toimin, niin he otaksuvat -tietenkin, että olemme purjehtineet suoraan ulapalle. En usko, että -heidän mieleensäkään juolahtaa ruveta etsimään meitä näin läheltä, -eniten pelkään vain sitä, että mahdollisesti joku talonpoika keksii -meidän piilopaikkamme ja vie siitä viestin Girgentiin." - -"Niin, se vaara meitä todellakin uhkaa", sanoi Francis. "Minä -ehdotan sen vuoksi, että heti lähetämme maihin kaksikymmentä miestä --- Giuseppe näyttää heille kyllä tietä -- jotka asettuvat vartioon -jonkin matkan päähän toisistaan pitkin kalliorantaa ja saavat käskyn -ottaa kiinni ja tuoda tänne jokaisen, joka lähestyy tätä paikkaa." - -"Ehkäpä se olisi varovaisinta", myönsi kapteeni. "Tomaso, ota mukaasi -kaksikymmentä miestä ja aseta heidät vartioon niinkuin kuulit -herra Francescon ehdottavan. Käske että he paneutuvat pitkäkseen -pensaikkoon eivätkä näyttäydy millään ehdolla, jollei joku tule siksi -lähelle, että hän voi nähdä kallion reunan ylitse." - -"Giuseppe", sanoi Francis, "sinä saat näyttää heille tietä. Sinulla -on kylliksi aikaa kiivetä kallion huipulle ja palata takaisin, ennen -kuin kaleerit ilmestyvät." - -Neljännestuntia myöhemmin kapteeni lähti Matteon ja Francisin kanssa -maihin ja järjesti vartijat. Hetken kuluttua he päästivät kaikki -yhtä aikaa huudahduksen, sillä genovalainen kaleeri souti kovalla -vauhdilla siitä ohitse. - -"He ovat lähettäneet vain yhden kaleerin etsimään meitä", sanoi -Francis. "He tiesivät tietenkin, että he voisivat helposti voittaa -meidät. Varmaankin toinen on lähtenyt länteen ja muut ulapalle -eri suuntiin. Olipa tosiaankin onni, ettemme yrittäneetkään paeta -merelle, sillä siinä tapauksessa he varsin pian olisivat saaneet -meidät kiinni. Kai te tänä yönä aiotte lähteä matkaan, kapteeni?" - -"Tietysti", vastasi kapteeni. "Me panemme kaikki kuntoon voidaksemme -pystyttää mastot niin pian kuin kaleeri on palannut takaisin. Meidän -ei tarvitse pelätä, että he tulevat uudestaan tälle puolelle, -sillä ensiksikin miehet ovat saaneet soutaa vähintään kahdeksan -tuntia, ja toiseksi he eivät voi tietää, ennen kuin kaikki kaleerit -ovat palanneet, onko meidät saatu kiinni vai ei. Luulenpa siksi, -että aivan huoleti voimme pystyttää mastot niin pian kuin kaleeri -palaa. Heti kun tulee pimeä, laskemme airot veteen ja soudamme -lounaaseen. Me voimme olla jo kaukana ennen aamun koittoa, vaikka -he yrittäisivätkin uudelleen etsiä meitä, mikä kuitenkaan ei ole -luultavaa." - -"Mitä teemme vangeille, kapteeni?" - -"Ei meillä ole muuta neuvoa kuin ottaa ne mukaamme, herra Francesco. -Tosin en ole lainkaan mielissäni siitä vaivasta, mutta me emme voi -laskea heitä maihin ennen lähtöämme, sillä tunnissa he voivat päästä -Girgentiin, ja silloin joutuisimme jo huomenaamulla kiinni." - -Vasta myöhään iltapuolella kaleeri palasi hitaasti ja raskain -aironvedoin takaisin. - -"Uhraisin mielelläni kuukauden palkan", sanoi kapteeni, "jos voisin -tänä iltana olla satamassa. Ajatelkaa, miten äkäisiä he ovat -huomatessaan, että olemme päässeet karkuun! Miten eri kaleerien -miehistöt sättivätkään toisiaan, kun eivät ole pitäneet silmiään -auki eivätkä tehneet parastaan! Herra Francesco, teitä minä saan -kiittää paitsi laivan pelastumisesta myöskin hyvästä kujeesta, -jota en tule unohtamaan niin kauan kuin elän. Kylläpä on hauska -sitten kertoa viinipikarin ääressä, miten me petkutimme kokonaista -genovalaista laivastoa ja anastimme aivan heidän nenänsä edestä -Lidon. Mikä makupala se onkaan, varsinkin kun saa kertoa sen jollekin -genovalaiselle, jonka sattuu tapaamaan sodan jälkeen. Sellainen juttu -voi saada toisen harmista hyppäämään vaikka veteen." - -"Nyt, pojat", jatkoi hän kääntyen merimiesten puoleen, "tarttukaa -taljoihin ja nostakaa mastot niin pian kuin tuo kaleeri on kadonnut -niemen taakse." - -Kymmenen minuuttia myöhemmin mastot olivat pystyssä ja ne sidottiin -lujasti köysillä tynkiin kiinni. Sitä paitsi hakattiin kiiloja -köysien väliin, jotta mastot tulisivat niin tukeviksi kuin suinkin. -Jo ennen pimeän tuloa kaikki oli lähtöön valmiina. - -"En usko, että he voivat meitä enää huomata", sanoi kapteeni. - -"En minäkään sitä usko", sanoi Francis, "mutta varovaisinta on -odottaa vielä neljännestunti. Hulluahan olisi olla varomaton nyt, kun -kaikki tähän asti on käynyt onnellisesti. Miehistöhän voi asettua -veneisiin ja hinata meidät salmesta ulos, ja ennenkuin olemme saaneet -veneet laivaan, on varmaan jo kylliksi pimeä." - -"Luulen, että tuulikin nousee hetken kuluttua", sanoi kapteeni, -"ja toivoakseni suotuisalta puolelta. Mutta ei sillä väliä, vaikka -merimiehet saisivatkin hetken aikaa tehdä kovaa työtä. He ovat -laiskotelleet kaksi viimeistä päivää." - -Merimiehet tarttuivat airoihin reippain voimin. He olivat kovin -mielissään saadessaan lähteä saarelta, varsinkin he olivat hyvillään -siitä, että heidän oli onnistunut petkuttaa genovalaisia. Ja vaikka -Lido oli raskaassa lastissa, kynti se sittenkin hyvällä vauhdilla -merta. - -Tunnin ajan he soutivat pitkin rannikkoa, sillä he pelkäsivät, -että joku takaisin palaavista kaleereista voisi keksiä heidät, jos -he suuntaisivat kulkunsa suoraan ulapalle. Mutta sitten kapteeni -käänsi peräsimen pois rannasta. Nyt alkoi tuuli puhaltaa, ja purjeet -nostettiin. Merimiehet jatkoivat sittenkin jonkin aikaa soutua, -mutta tuuli yltyi nopeasti, ja kapteeni käski nostaa airot laivaan. -Kaksinkertainen viiniannos jaettiin miehistölle, ja pari tuntia -laulettiin ja laskettiin leikkiä, kunnes Francis ja Matteo menivät -levolle. - -Aamulla oli kova tuuli. Isopurje oli laskettava alas, mutta -kokkapurje kuljetti Lidoa hyvällä vauhdilla eteenpäin, ja ennen iltaa -saavuttiin Spartiventon niemeen. Tuulta riitti seuraavaan aamuun, -jolloin he saapuivat Tarenton lahteen. Sen jälkeen seurasi vuoroin -tyyntä ja vihureita, ja kesti kaksi viikkoa, ennen kuin he näkivät -Venetsian tornien kohoavan veden pinnasta. - -"Olen ollut levoton puolestanne", sanoi herra Polani, kun Francis -astui hänen luokseen. "Eräs meidän kaleerilaivoistamme on kertonut, -että genovalainen laivasto risteili Sisilian rannikolla, ja vaikka -sotaa ei vielä olekaan julistettu, niin pelkäsin sittenkin, että he -olisivat voineet ottaa teidät saaliikseen." - -"Sen he tekivätkin", sanoi Francis nauraen. "He anastivat meidät -Girgentin satamassa, ja Genovan lippu liehui Lidon isossa mastossa." - -"Mutta miten se on mahdollista", Polani sanoi, "koska te olette nyt -täällä? Mahdotonta, että hyvillä sanoilla olisitte saaneet heidät -luopumaan saaliista, jonka he kerran olivat anastaneet." - -"Ei, se ei kuulu genovalaisten tapoihin, yhtä vähän kuin meidänkään", -sanoi kapteeni. "Me olimme heitä viekkaammat, anastimme laivan -takaisin heidän nenänsä edestä." - -"Te laskette leikkiä", sanoi Polani, "sillä minulle kerrottiin, että -Lido oli täyteen lastattu, ja lastattu laiva ei koskaan voi päästä -sotalaivaa pakoon, vaikka se olisi ennättänyt edelle miten paljon -hyvänsä. Yhtä hyvin syöttösika voisi koettaa paeta jahtikoiraa." - -"Se on totta, herra Polani, emmekä me uskaltaneetkaan luottaa -nopeuteemme. Me petkutimme heitä perinpohjaisesti. Ja kun minä -sanon me, niin tarkoitan herra Francescoa, sillä kunnia tulee yksin -hänen osalleen. Jollei tämä nuori herra olisi ollut mukanamme, niin -samoilisin minä koko miehistöni kera nyt Sisilian metsissä, ja Lido -olisi Genovan satamassa." - -"Aivan niin, serkku hyvä", sanoi Matteo. "Francescoa me saamme -kiittää vapaudestamme, ja hänen ansionsa on, että Lido ja sen lasti -on pelastunut." - -"Minä keksin vain hyvän keinon", sanoi Francis, "mutta yhtä hyvin -kapteeni Pesaro tai kuka muu hyvänsä olisi voinut sen keksiä, jos -hän olisi ollut meidän kanssamme, ja niin pian kuin minä esitin -suunnitelmani, pani kapteeni sen heti toimeen." - -"Ei, se ei ole totta, herra Francesco", sanoi kapteeni varmasti. -"Minulla ei ollut mitään osaa koko yrityksessä, minä vain seurasin -teidän neuvojanne, ja te olisitte pelastanut Lidon yhtä hyvin ilman -minuakin." - -"No, minä ratkaisen itse sen asian, kunhan saan tarkempia tietoja", -sanoi Polani. "Mutta koska juttu mahtaa olla varsin mielenkiintoinen, -niin varmaan tyttärenikin kernaasti kuulisivat sen. Käykää siis -viereiseen huoneeseen ja kertokaa kaikki juurta jaksain, niin minä -käsken tuoda sisään pullon Kyproksen viiniä, jotta voimme kastaa -kurkkujamme." - -"Ensiksikin", sanoi kapteeni, kun tytöt olivat tervehtineet -Francista ja kaikki käyneet istumaan, "täytyy minun kertoa, miten -Lido anastettiin." Hän kertoi nyt, miten genovalaisten laivasto oli -ilmestynyt niin äkkiä, ettei ollut mitään pakenemisen mahdollisuutta, -miten hän oli lähettänyt kaikki miehet maihin paitsi neljää -merimiestä ja miten hän itse sekä nämä miehet olivat päässeet -vapaiksi. - -"Tuo on kerrassaan genovalaisten tapaista", sanoi Polani. "Jos he -olisivat voineet lähettää neljäkymmentä vankia kotiin, olisivat he -sen tehneet, mutta kun laivassa oli vain viisi miestä, he arvelivat, -että niiden mukaanottaminen vähentäisi vain kunniaa." - -"Nyt kapteeni, minä tahdon jatkaa", sanoi Matteo, "koska minä olin -Francescon mukana, kun hän keksi piilopaikan." - -Kun hän oli lopettanut kertomuksensa, sanoi herra Polani. "Ei -epäilystäkään siitä, ettette te olisi oikeassa, kapteeni, ja että -Francescon tarkka huomiokyky ja päättäväisyys yksinään on pelastanut -Lidon. Minä tunnen nämä hänen ominaisuutensa jo ennestään, ja -minulla on niistä ollut paljon hyötyä. Jollei hän olisi syntynyt -rauhalliseksi kauppiaaksi, niin tulisi hänestä vielä kerran suuri -amiraali, mutta ne ominaisuudet, jotka ovat välttämättömiä soturille, -voivat olla hyödyksi rauhankin aikoina, ja minun mielestäni on aivan -yhtä kunniakasta olla kelvollinen kauppias kuin kelvollinen sotilas. -Tästä lähin en pidä sinua enää lapsena, sillä huomaan, että voin -uskoa sinulle hyvinkin tärkeitä tehtäviä, vaikka oletkin vielä nuori." - -Francisin seuraava matka suuntautui Haifaan, ja se onnistui hyvin. -Kun hän palasi takaisin, vallitsi Venetsiassa kiihtynyt mieliala --- sota oli vihdoinkin julistettu, ja kaikki voimat ponnistettiin -laivaston varustamiseen, jotta se voisi vetää vertoja genovalaisille. -Ylin päällikkyys uskottiin Vettore Pisanille, ja dogi itse vihki -hänet Pyhän Markuksen kirkossa tähän korkeaan toimeen jättäen -Venetsian suuren lipun hänen huostaansa seuraavin sanoin: - -"Jumala on valinnut teidät puoltamaan tasavaltaa ja vaatimaan -korvausta niiltä, jotka ovat uskaltaneet sitä loukata. Sen vuoksi -me annamme teille tämän kunniakkaan lipun, joka teidän tulee tuoda -meille takaisin tahrattomana ja voitokkaana." - -Pisani oli kansan suuressa suosiossa rehellisen ja suoran käytöksensä -vuoksi. Hän oli aina valmis ottamaan osaa miehistön kärsimyksiin -ja näytti heille hyvää esimerkkiä reippaalla olemuksellaan ja -urhoollisuudellaan. - -Hän oli sukua Polanin perheelle ja kävi useita kertoja heillä ennen -kuin hän läksi merelle. Sukulaiseltaan hän sai nyt kuulla, miten -Francis oli pelastanut Boniton merirosvojen käsistä ja miten hänen -oli onnistunut anastaa Lido genovalaisilta, ja hän ihastui siinä -määrin hänen rohkeaan ja reippaaseen käytökseensä, että tarjoutui -ottamaan Francisin mukanaan laivaansa, mutta Polani kehoitti -nuorukaista kieltäytymään tarjouksesta. - -"Onhan totta", sanoi hän, "että useimmat meidän aatelisperheistämme -samoin kuin minäkin harjoittavat kaupantekoa ja että he yhtenä -päivänä voivat esiintyä rauhallisina kauppiaina ja seuraavana valtion -virassa olevina sotilaina, mutta jos tahdot seurata neuvoani, niin -sinun tulee kokonaan antautua ammatin rauhalliseen puoleen. Viiden, -kuuden vuoden kuluttua voi olla aivan toisin. Olen monta kertaa -tarjonnut laivojani valtion palvelukseen, ja jos meillä silloin -on sota, voit päästä jonkun laivani päälliköksi, mutta jos nyt jo -antaudut valtion palvelukseen, niin täytyisi sinun pysyä siinä pari -vuotta ja siten menisi aikasi kauppiaana hukkaan. Muissa maissa mies -voi antautua sotilasuralle ja olla koko ikänsä sotilaana, ja hän voi -tällä uralla voittaa sekä kunniaa että omaisuutta. Mutta niin ei ole -Venetsiassa. Täällä olemme kaikki kansalaisia ja rupeamme sotilaiksi -vasta sitten, kun tarve vaatii. Sukulaiseni Pisanikin voi tänään olla -amiraali, mutta jo viikon perästä yksityinen kansalainen. Sen vuoksi, -poikani, arvelen, että tekisit kovin ajattelemattomasti, jos nyt -luopuisit kauppa-alalta ja antautuisit sotapalvelukseen." - -"Olen aivan samaa mieltä itsekin", sanoi Francis, joskin hän, totta -puhuen, hetken aikaa tunsi suurta kiusausta ottaa vastaan Pisanin -tarjouksen. "Alan hiukan ymmärtää jo kaupantekoa enkä toivoisi mitään -niin kernaasti, kuin saada tulla kelvolliseksi kauppiaaksi. Mutta -myönnän kyllä, että tahtoisin mielelläni olla mukana kunniakkaassa -meritaistelussa." - -"Niin, tulla ehkä tapetuksi ensi taistelussa, Francesco, sillä ei -voima eikä urhoollisuus voi suojella genovalaista jousta vastaan. -Ei, poikani, tyydy sinä kaupankäyntiin, varsinkin kun huomaat, että -kauppiaankin elämä voi olla jännittävää." - -Francis myönsi, että Polani oli oikeassa ja että hän saattoi olla -tyytyväinen niihin seikkailuihin, joita oli saanut kokea viimeisten -kuuden kuukauden aikana. Hän pysytteli maissa toista kuukautta, ja -vasta kolme viikkoa sen jälkeen, kun Pisani oli lähtenyt matkaan, hän -pääsi jälleen merelle. Tieto tuli aivan äkkiä. Polani oli aamulla -varhain saanut kutsun saapua neuvoston kokoukseen, ja palatessaan -sieltä hän sanoi Francisille: - -"Sinun täytyy heti lähteä satamaan, Francis. Olemme saaneet -tietoja Pisanista. Hän on purjehtinut melkein Genovaan saakka -tapaamatta Fieschin laivastoa. Genovassa vallitsee ääretön kauhu. -Fiesolen herttua, joka on meidän liittolaisemme, uhkaa kaupunkia -maan puolelta, ja se tieto, että Pisani on lähitienoilla, näyttää -saattaneen heidät aivan päästään pyörälle. Heidän ensimmäinen -toimenpiteensä, niin kuin tavallisesti, oli panna dogi viralta ja -valita uusi. Mutta se ei ole pääasia. Pisani on pyytänyt, että -hänelle lähetettäisiin ruokavaroja ja aseita muutamilla laivoilla. -Niiden on määrä purjehtia Messinan salmen läpi ja pitkin Italian -rannikkoa, kunnes ne kohtaavat hänet. Hänen laivastonsa on aivan -liian pieni, jotta hän uskaltaisi hyökätä itse Genovan kimppuun. Hän -aikoo jäädä joksikin aikaa kaupungin läheisyyteen siinä toivossa, -että Fieschin laivasto palaa takaisin. Jollei se sitä tee, hän aikoo -lähteä etsimään sitä pitkin rannikkoa. - -"Minä olen antanut heidän käytettäväkseen Boniton ja luvannut, että -se on valmiina lähtöön huomenaamulla, jos he lähettävät tavarat -laivaan tänään. Kolme muutakin kauppiasta on luvannut laivojaan -tähän tarkoitukseen, mutta ne eivät ole lähtövalmiit ennen kuin -parin päivän kuluttua. Toivotaan hartaasti, että Bonito voisi lähteä -heti matkaan, sillä paitsi ruokavaroja ottaa se mukaansa suuren -joukon nuolia, keihäitä ja muita aseita, joita ei ollut kylliksi -varushuoneessa Pisanin lähtiessä matkalle. Laivaan otetaan suuri -miehistö mukaan, sillä koska on kova kiire, täytyy airojen alati -olla liikkeessä, kunnes tapaatte laivaston. Siksi aion siirtää Lidon -miehistön Bonitoon, jotta miesten lukumäärä nousisi sataan. Lidon -kapteeni saa päällikkyyden. Sinut minä nimitän edustajakseni ja -toiseksi päälliköksi. Lähde nyt laivaan niin pian kuin ennätät, sillä -siellä on kylliksi työtä sinulle huomenaamuun asti, jos tahdomme -saada laivan siksi lähtökuntoon. Parasta, että menet nyt sanomaan -hyvästi tyttärilleni, sillä luultavasti et ennätä palata enää ennen -lähtöä. Voit lähettää Giuseppen hakemaan tavaroitasi, joita tarvitset -mukaan. Matteo saa seurata sinua." - -Hetkistä myöhemmin Francis oli matkalla satamaan annettuaan -Giuseppelle toimeksi vuokrata gondolin ja seurata jäljessä -matkatavaroiden kera. Niinkuin Polani oli sanonut, oli hänellä työtä -aina seuraavaan aamuun asti. Hän teki lastiluettelot sillä välin, -kuin kapteeni valvoi köysistön panoa sekä kaikkia muita töitä, jotta -laiva saataisiin täyteen purjehduskuntoon. Osa miehistä tervasi -laivan kylkiä, sillä kaksi päivää sitten se oli palannut Espanjasta, -toiset laivamiehet purkivat lastia laivan toisesta luukusta, samalla -kun toisesta luukusta lastattiin uutta lastia. Näytti melkein -mahdottomalta saada kaikkea järjestykseen määräaikaan mennessä, mutta -jokainen teki ahkerasti työtä, ja aamun sarastaessa oli melkein -kaikki valmista. - -Polani itse tuli satamaan heti, kun aamu alkoi valjeta ja lausui -tyytyväisyytensä suoritetun työn johdosta. Puolta tuntia myöhemmin -ankkuri hilattiin ylös. Juuri kun purjeet nostettiin, saapui Matteo. - -"Sinä tulet tosiaan viime hetkellä, Matteo", sanoi Polani, "miksi et -tullut jo eilen auttamaan toisia?" - -"Minä olin ulkona", sanoi Matteo, "kun teidän sananne saapui, ja -tulin kotiin parhaiksi mennäkseni kutsuihin dogin palatsiin, minä -tiesin, etten kuitenkaan voisi olla miksikään hyödyksi sinä aikana, -kun laivaa lastattiin." - -"Sinä et voi koskaan olla miksikään hyödyksi laivassa, jos lähdet -kutsuihin silloin, kun laivassa on työtä. Olisit voinut merkitä -paalit sitä mukaa kuin ne tuotiin laivaan yhtä hyvin kuin kuka -muukin. Lika ja tomu ei taida sopia niin hienolle herralle kuin -sinä olet, vai mitä? Jos toisella kertaa et tule laivaan, kun sinua -lähetetään hakemaan, etkä tee sitä mihin pystyt, niin et pääse -lainkaan mukaan. Toinen puoli ammattia on yhtä tärkeä kuin toinenkin, -ja merimiehen täytyy osata muutakin kuin kävellä kannella ja katsella -miten laiva purjehtii määräpaikkaansa." - -Matteo häpesi saadessaan tällaiset nuhteet, mutta kun Polani oli -lähtenyt laivasta, palasi hänen hyvä tuulensa jälleen. - -"Sukulaiseni oli pahalla tuulella tänään", sanoi hän nauraen -Francisille, "mutta en luullut todellakaan, että olisin voinut olla -täällä miksikään hyödyksi, ja juhla oli todellakin suurenmoinen. -Kaikki olivat siellä, ja minusta olisi tuntunut kovin ikävältä, -jollen olisi saanut olla mukana." - -"Kullakin on oma makunsa, Matteo. Minusta on paljon hauskempi tehdä -koko yö työtä kuin vetelehtiä toimettomana palatsissa." - -"Toimettomana!" toisti Matteo harmissaan. "Minä keskustelin ihmisten -kanssa kaiken iltaa." - -"Keskustelit, mistä sitten, Matteo?" - -"Kuumuudesta, soitosta, puvuista ja viimeisestä skandaalista, joka -piazzalla on tapahtunut." - -"Sellaista minä en sano keskusteluksi, vaan loruilemiseksi. Ja nyt, -Matteo, saat pitää itsestäsi huolta, sillä minä aion mennä hyttiin ja -nukkua pari tuntia." - -"Sitä sinä näytät tarvitsevankin", sanoi Matteo, "mutta luulenpa, -että vielä enemmän kaipaat pesua. Sinä olet aivan musta tomusta." - -Francis meni hyttiinsä ja seurasi Matteon neuvoa, ennen kuin meni -nukkumaan. Parin minuutin kuluttua hän oli vaipunut sikeään uneen, -eikä herännyt ennen kuin Giuseppe tuli sisään ja ilmoitti, että -päivällinen oli valmis. - -Boniton matka sujui nopeasti. Kun he pääsivät Italian eteläisen -niemen ohi, tähystivät he joka puolelta Fieschin laivastoa, mutta -pääsivät salmen läpi näkemättä ainoatakaan laivaa, jolla olisi ollut -Genovan lippu. Tarkasti he tähystelivät myös Pisanin kaleereja -ja laskivat joka ilta ankkurin, etteivät yöllä purjehtisi niiden -ohitse. Kerran he saivat käsiinsä kalastajaveneen, jolta koettivat -tiedustella uutisia kummastakin laivastosta, mutta muuta he eivät -saaneet tietää, kuin että Fieschin laivasto pari päivää sitten oli -suunnannut kulkunsa pohjoiseen päin ja ettei Pisanin laivastosta -ollut nähty jälkeäkään. - - - - -YHDESTOISTA LUKU - -Anzion taistelu - - -"Me olemme joutuneet varsin kauaksi pohjoiseen", sanoi kapteeni -eräänä päivänä toukokuussa. "Olemme lähellä Anziota, niin sanotuilla -genovalaisilla vesillä. Jos jokin erikoinen tapahtuma on estänyt -Pisania toteuttamasta aikomustaan, niin ettei hän ole voinut palata -takaisin pitkin rannikkoa, tai jos hän on päässyt huomaamattamme -purjehtimaan ohitsemme, on meidän asemamme varsin vaarallinen. -Sillä niin pian kuin hän peräytyy, voimme olla varmat siitä, että -genovalaiset kaleerit ovat heti taas liikkeellä, ja vaikkemme -joutuisikaan Fieschin laivaston kanssa yhteen, niin voi joku sen -risteilijöistä keksiä meidät sittenkin." - -"Vaara voi kylläkin olla suuri", sanoi Francis, "mutta me olemme -saaneet määrätyt käskyt. Meidän tuli purjehtia pohjoiseen, kunnes -tapaisimme Pisanin, ja meidän täytyy se tehdä, kunnes Genovan muurit -nousevat eteemme. Jos me silloin näemme, ettei hänen laivastoaan ole -satamassa, palaamme takaisin." - -"Niin, jos genovalaiset antavat meille siihen tilaisuutta, herra -Francesco, mutta jo paljon ennen kuin voimme huomata, onko Pisani -satamassa vai ei, näkevät he meidät kukkuloiltaan ja lähettävät -sotalaivan meidän kimppuumme. Mutta meidän täytyy uskaltaa, ja jos -joudumme pulaan, niin luotan teihin, te pelastatte meidät kyllä -siitä." - -"Parasta, ettette liiaksi luota minuun", sanoi Francis nauraen. "Ei -aina käy yhtä onnellisesti kuin Girgentissä." - -Vihdoin he saivat eräältä kalastajalta kuulla, että Fieschin -laivasto oli edellisenä päivänä purjehtinut pohjoiseen ja oli nyt -Anzion lahdessa. Koska Anzio oli vain parin mailin päässä, pitivät -he neuvottelua. Jos he jatkaisivat matkaansa, he voisivat helposti -joutua kiinni, mutta vaara ei näyttänyt kovin suurelta. Genovalainen -amiraali ei voinut olettaa, että venetsialainen kauppalaiva -purjehtisi näin lähellä Genovaa, ja ehkäpä he siksi voisivat päästä -ohi häiriöttä. Toiselta puolen genovalaiset olisivat voineet kuulla, -että Venetsiasta oli lähetetty muutamia kauppalaivoja viemään -ruokavaroja Pisanin laivastolle, ja siinä tapauksessa he varmaankin -pitäisivät kaikkia aluksia tarkasti silmällä. Mutta jos yritettäisiin -välttää tätä vaaraa ja purjehdittaisiin kauemmaksi merelle, niin -voisi käydä niin ikävästi, ettei tavattaisi Pisanin laivastoa, jos se -olisi paluumatkalla. - -"Minä luulen", sanoi kapteeni kauan neuvoteltuaan, "että on viisainta -laskea ankkuri tänne maan suojaan täksi yöksi. Jollen erehdy, nousee -myrsky aamupuolella. Taivas ei miellytä minua lainkaan. Huomenna -saamme nähdä millainen ilma on ja sitten voimme tarkemmin päättää." - -Niinkuin kapteeni oli ennustanut, alkoi aamupuolella kovasti tuulla -ja meri aaltoilla vaahtopäänä. Päätettiin jatkaa matkaa maan -suojassa, kunnes tultaisiin Anzion lahden suuhun ja nähtäisiin, -oliko Fieschin laivasto siellä vielä. Jos niin olisi, käännyttäisiin -suoraan merelle. Sitten jatkettaisiin matkaa taas pohjoiseen noin -neljän tai viiden mailin päässä rannikosta, siinä toivossa, ettei -genovalainen amiraali näin kovassa ilmassa lähettäisi kaleerejaan -tarkastamaan ohikulkevaa laivaa. - -He purjehtivat eteenpäin, kunnes saapuivat Anzion lahden kohdalle -ja laskivat siitä ulommaksi merelle. Äkkiä he näkivät jonkun matkan -päässä laivaston purjehtivan rannikolle päin. - -"Valmiit kääntämään!" huusi kapteeni. "Genovalaiset ovat risteilleet -kauemmaksi pohjoiseen ja palaavat nyt takaisin rannikolle. -Tällaisessa ilmassa pitäisi Boniton voida ehtiä heitä pakoon." - -"Ehkäpä se on Pisanin laivasto", sanoi Francis, kun laiva oli -kääntynyt. - -"Mahdollista kyllä", sanoi kapteeni, "mutta me emme uskalla viipyä -niin kauan, että pääsisimme asiasta selville." - -"Ei, mutta jos purjehdimme peninkulman päähän merelle, niin voimme -nähdä niemen toiselle puolelle ja siten saada tietää, onko Fieschin -laivasto lahdessa." - -Kapteeni oli samaa mieltä. Kymmenen minuutin kuluttua kohosi -riemuhuuto Boniton kannelta, sillä genovalainen laivasto näkyi lahden -pohjukassa. Toinen laivasto oli siis Pisanin. - -"Kas!" huudahti Francis. "Genovalaiset ovat juuri huomanneet -heidät ja nostavat parasta aikaa purjeita. He lähtevät joko heitä -vastaan tai pakenevat. Meidän aluksiamme on enemmän -- ei, erotus -ei kuitenkaan ole kovin suuri. Pisanilla on kaikkiaan neljätoista -laivaa, mutta varmaankin jotkut niistä ovat jääneet jälkeen tai -hävinneet. Montako te voitte erottaa kapteeni?" - -"Luullakseni niitä on vain yhdeksän", vastasi kapteeni, "ja -genovalaisia on aivan yhtä monta." - -"Silloin Fieschin täytyy taistella, jollei hän ole arkalasta -kotoisin", sanoi Matteo, "mutta miksi me siinä tapauksessa -purjehdimme näin kauas ulapalle?" - -"Fieschi ei suinkaan halua ruveta taisteluun ankkurissa", vastasi -kapteeni, "siitä olisi meidän joukoillemme liiaksi etua, ja jos -genovalaiset voitettaisiin, ei ainoakaan heistä voisi päästä pakoon. -Ei, hän tekee viisaasti nostaessaan purjeet, mutta tässä myrskyssä -hänen on melkein mahdoton ryhtyä taisteluun. Kaksi laivaa voi töin -tuskin tällaisessa aallokossa pysyä vieretysten kaatumatta. Sitä -paitsi Fieschi ei suinkaan oleta, että me tässä myrskyssä hyökkäämme -hänen kimppuunsa, mutta Pisani taistelee, vaikka rajumyrsky ulvoisi." - -Näyttipä todellakin siltä, kuin näin kovassa aallokossa olisi -mahdotonta taistella. Bonito keinui niin pahasti, että vettä tuli -sisään. Purjeita oli reivattu niin paljon kuin mahdollista, ja -sittenkin laiva kallistui pahasti joka kerta, kun tuulenpuuska -tarttui purjeisiin. Mutta molemmat amiraalit halusivat siksi -kiihkeästi taistella, etteivät he kiinnittäneet huomiota sellaiseen -vaikeuteen, vaan näyttivät heti hyökkäävän toistensa kimppuun. - -"Antaisin mitä hyvänsä, jos pääsisin yhteen noista kaleerilaivoista", -sanoi Matteo. "On kauheaa maata täällä toimettomana, kun tuollainen -taistelu on tulossa." - -"Emmekö voisi vähitellen purjehtia lähemmäksi, kapteeni?" kysyi -Francis. "En tarkoita, että ottaisimme osaa taisteluun, sillä -meillähän on vain sata miestä, ja kussakin kaleerissa on varmaankin -kolme kertaa enemmän, mutta voisimme ainakin olla niin lähellä, että -näkisimme jotakin ja mahdollisesti mennä auttamaan jotain laivaa, -jonka on pakko vetäytyä pois taistelusta." - -"Jos haluatte, niin voimme tehdä sen, herra Francesco", kapteeni -sanoi, "mutta teidän vastuullanne; muistakaa kuitenkin, että jos -maanmiehemme joutuvat tappiolle, Bonito voidaan vallata." - -"En pelkää, että vihollinen voittaisi Pisanin, koska se ei ole -häntä voimakkaampi", sanoi Francis; "ja vaikka genovalaiset -voittaisivatkin, niin heillä on varmaan siksi paljon työtä -korjaillessaan omia vammojaan ja vartioidessaan vankejaan, etteivät -he ennätä ajaa takaa sellaista alusta kuin meidän." - -"Onhan se totta" myönsi kapteeni, joka oli yhtä halukas näkemään -taistelua läheltä kuin Francis ja Matteokin. - -Molemmat laivastot olivat täysissä purjeissa, sillä soutua ei voitu -ajatellakaan tällaisessa aallokossa. Niin pian kuin he ennättivät -toisten kohdalle, hajaantuivat laivat, ja heti kun jokainen oli -valinnut vastustajan, alkoi itse taistelu. Tällä kertaa muodostui -taistelu aivan toiseksi kuin tavallisesti, jolloin taistelevat -aina yrittävät hyökätä vastustajansa kimppuun ja vallata sen. Se -oli nyt aivan mahdotonta, sillä laivat olisivat murskautuneet kuin -munankuoret toisiaan vasten. Sen sijaan kummaltakin puolen sateli -heittoaseita. Jousimiehet käsittelivät suurella taidolla jousiaan, -suuret heittokoneet lennättivät heittokeihäitä ja suuria kiviä, ja -siitä syntyvä ryske oli yksin myrskyn ääntä ja taistelevien huutoja -voimakkaampi. Kanuunat, joita kaikissa kaleereissa oli, olivat siksi -vaikeasti käsiteltäviä, ettei niitä voitu tällaisessa ilmassa käyttää. - -Kun joku laivoista kohosi aallon harjalle, ja sen vastustaja -painui syvälle laaksoon, saattoi edellinen tuottaa hirveää tuhoa -jälkimmäisen kannella, mutta seuraavassa hetkessä olivat osat taas -vaihtuneet. - -Hyvään aikaan ei voitu huomata, että toinen puolue olisi päässyt -voitolle enemmän kuin toinenkaan. Lukemattomia sotilaita kaatui -kummallakin puolen, mutta voitto ei näyttänyt kallistuvan -kummallekaan puolelle ennenkuin raskas kivi musersi erään -venetsialaisen laivan maston ja alus painui kyljelleen. Se vetäytyi -heti pois taistelusta, mutta sen vastustaja seurasi sen kintereillä -lennättäen heittoaseita. Vesi vyöryi laivan partaan yli ja huuhteli -useita miehiä mereen. Vastustaja, joka näki, että laiva oli aivan -avuton, heitti sen oman onnensa nojaan, ja kääntyi Pisanin laivaa -vastaan, jonka saattoi tuntea maston päässä liehuvasta lipusta. Se -taisteli epätoivoisesti Fieschin laivan kanssa. - -Amiraalilaivaa vastaan heitettiin nyt aseita molemmin puolin, ja -kun vastustajat huomasivat, että sen miehistö joutui kovaan pulaan, -valmistautuivat he valtaamaan laivan kovasta aallokosta välittämättä. -Jos Pisani itse joutuisi vangiksi, niin ei olisi kuin seitsemän -venetsialaista laivaa yhdeksää genovalaista vastaan, ja silloin -voitto olisi varma. - -Boniton kapteeni oli antanut sitoa yhteen muutamia raskaita salkoja -ja heittää ne mereen, jotta ne tekisivät ankkurin virkaa; sen -avulla laiva pysytteli vastatuulessa noin puolen mailin päässä -taistelupaikalta. Katkeruuden ja tuskan huuto kohosi miehistön -keskuudesta, kun he huomasivat, että yksi venetsialaisista laivoista -joutui tuuliajolle, ja miesten kiihko yltyi äärimmilleen heidän -nähdessään, miten ankarasti hyökättiin Pisanin kimppuun. - -"Nyt he aikovat anastaa Pisanin laivan", sanoi Francis. "Meidän -täytyy auttaa amiraalia; jos vihollinen valloittaa hänen laivansa, -niin olemme hukassa." - -"Minä olen valmis, herra Francesco, jos te annatte minulle valtuuden." - -"Sen teen", sanoi Francis. "Yhdentekevää häviääkö Bonito tai joutuu -vihollisen valtaan, kunhan Pisani pelastuu." - -Kapteeni antoi käskyn leikata ankkurinuoran poikki ja purjeet -nostettiin. Miehistö riemuitsi, kun se kuuli tämän käskyn. Aseita -oli jaettu heille taistelun alkaessa, ja he tarttuivat nyt niihin -ollakseen valmiit hyökkäämään. - -Molemmat genovalaiset kaleerit olivat heittäneet veteen -valtausköytensä ja laskeneet Pisanin laivan kummallekin puolelle. -Partaat murskautuivat, kun laivat törmäsivät vastatusten, ja kaikkien -kolmen köysistö sekaantui toisiinsa. Genovalaiset hyökkäsivät -riemuhuudoin Pisanin laivan kannelle, mutta Pisani itse ja hänen -elossa olevat miehensä ottivat heidät sotakirvein vastaan. - -Taistelu oli yhä käynnissä, kun Bonito saapui paikalle. Purjeet -laskettiin alas, laiva käännettiin kyljittäin taistelevien viereen -ja sidottiin kiinni toiseen kaleeriin. Mutta tästä tempusta he -eivät suoriutuneet vahingotta. Heti kun laiva lähestyi Venetsian -lippu mastossaan, kääntyivät genovalaiset jousimiehet, jotka tähän -saakka olivat taistelleet Pisanin miehistöä vastaan, Bonitoa kohti -ja alkoivat ampua uutta vihollista. Heidän nuolensa vahingoittivat -Boniton miehistöä paljon enemmän kuin panssaripukuisia sotilaita. -Kapteeni kaatui kuolleena kannelle saatuaan nuolen kaulaansa, ja -kymmenen tai kaksitoista merimiestä lepäsi hetken kuluttua hänen -rinnallaan. - -"Yhteislaukaus!" huusi Francis. "Heittäkää sitten jousenne pois ja -seuratkaa minua kirveinenne!" - -Samassa kun laiva laski kaleerin kylkeen, hyppäsi Francis vihollisen -alukseen. Matteo oli hänen rinnallaan, Giuseppe heti takana, ja -koko miehistö seurasi kintereillä. He kiipesivät ensin peräkannelle -ja hyökkäsivät jousimiesten päälle, jotka lyhyen taistelun jälkeen -voitettiin, sitten he kiiruhtivat välikannelle, sieltä Pisanin -laivaan ja kävivät takaa genovalaisten kimppuun. Nämä yllättyivät -täysin. Kokonaan kiintyneinä taisteluun he eivät lainkaan olleet -huomanneet Boniton tuloa eivätkä taistelua heidän omalla laivallaan, -ja luulivat sen vuoksi, että joku venetsialaisista sotalaivoista oli -tullut amiraalin avuksi. - -Kun he sitten yhtäkkiä huomasivat vihollisen ahdistavan heitä -kahdelta taholta, joutuivat he aivan pyörälle päästään, ja Boniton -miehistö tunkeutui joukkojen läpi Pisanin pienen joukon puolelle. - -Amiraali kajautti sotahuudon "Pyhä Markus!" Hänen miehensä, jotka -olivat jo olleet aivan toivottomia, virkistyivät jälleen saadessaan -äkkiarvaamatta apua, ja yhteisin voimin he hyökkäsivät nyt -genovalaisten kimppuun. - -Nämä taistelivat yhä urhoollisesti ja pelottomasti Fieschin esimerkin -ja kehotusten innostamina, mutta heidän voitonvarmuutensa oli -kadonnut, ja vähitellen heidät karkoitettiin oman amiraalilaivansa -kannelle. Täällä he yrittivät leikata touvit poikki ja irrottaa -laivat toisistaan, mutta köydet ja raakapuut olivat sekaantuneet -lujasti yhteen, ja venetsialaiset hyökkäsivät nyt vuorostaan Fieschin -laivaan aloittaen taistelun uudelleen. Hetken aikaa ratkaisu -näytti epävarmalta. Genovalaisilla oli yhä ylivoima, mutta heidän -rohkeutensa oli lamaantunut sen vuoksi, että voitto, josta he olivat -olleet aivan varmat, äkkiä ja odottamatta näytti menetetyltä. - -Pisanin läsnäolo lisäsi myös venetsialaisten voimat -kaksinkertaisiksi. Hän oli suosituin kaikista päälliköistä, ja -jokainen koetti seurata hänen esimerkkiään. Taistelun jatkuttua -vielä kymmenen minuuttia ei ratkaisu enää ollutkaan epävarma. Monet -genovalaisista piiloutuivat kannen alle, toiset heittivät aseensa -käsistään, ja kun heidän amiraalinsa näki, että kaikki vastarinta oli -turhaa, laski hän maahan miekkansa ja antautui vangiksi. - -Tuskin taistelu oli lakannut, niin Pisani kääntyi Francisin puoleen, -joka oli taistellut hänen rinnallaan ja sanoi: - -"Minä kiitän teitä omissa ja tasavallan nimissä! Miten ja mistä -tulitte, sitä en tiedä. Tulitte aivan kuin suoraan taivaasta juuri -sinä hetkenä, jolloin kaikki oli menetetty. Kuka te olette? Kasvonne -tuntuvat minusta tutuilta, vaikka en voi muistaa, missä olen teidät -nähnyt." - -"Minä olen Francis Hammond! Minulla oli kunnia tavata teidät herra -Polanin talossa, ja te olitte siksi ystävällinen, että tarjouduitte -ottamaan minut mukananne merelle." - -"Nyt minä muistan!" sanoi Pisani. "Mutta miten te tulitte tänne?" - -"Minä tulin Bonito-laivalla, Polanin aluksella. Se on tuossa -genovalaisen kaleerin toisella puolella. Meillä on mukanamme -hiukan tavaraa teitä varten. Me katselimme taistelua jonkin matkan -päästä, kunnes näimme, että jouduitte ahtaalle ja tarvitsitte apua, -ja silloin emme voineet enää pysyä toimettomina. Kapteenimme sai -kuolettavan haavan juuri kuin laskimme kaleerin kylkeen, ja minä olen -nyt laivan päällikkö. Tämä on ystäväni Matteo Giustiniani, joka on -vapaaehtoisena mukana laivassa." - -"Minä muistan teidät, herra Matteo" sanoi Pisani puristaen hänen -kättään. "Olen nähnyt teidät useasti isänne kotona. Minä voin nyt -antaa hänelle hyvän todistuksen teistä, sillä näin teidän taistelevan -urhoollisesti. Mutta siitä voimme puhua myöhemmin. Meidän täytyy nyt -ryhtyä erottamaan kaleereita, muuten ne hankautuvat rikki toisiaan -vasten. Sitten kiiruhdamme auttamaan toisia." - -Genovalaiset vangit vietiin kahlehdittuina kannen alle, ja sitten -venetsialaiset alkoivat hakata poikki köysiä ja irrottaa laivan -takilaa. - -Francis piti vain kaksikymmentä miestä Bonitossa, muut jaettiin -molempien vallattujen genovalaisten laivojen kesken, ja amiraali -käänsi nyt huomionsa taisteluun. Mutta se oli jo melkein lopussa. -Genovalaiset joutuivat pakokauhun valtaan nähdessään Venetsian -lipun amiraalilaivansa mastossa. Viisi heidän laivoistaan nosti -heti kaikki purjeensa ja lähti pakoon, kaksi jäljellä olevaa, joita -venetsialaiset kaleerit ympäröivät, laskivat lippunsa. - -Taistelu oli ollut hyvin verinen, ja vain kahdeksansataa miestä oli -elossa neljässä vallatussa kaleerissa. - -Tämä taistelu on historiassa tunnettu Anzion meritaistelun nimellä. - -Oli taisteltu kaiken päivää, ja oli jo melkein pimeä, kun -venetsialainen laivasto saaliineen laski ankkurinsa maan suojaan. - -Koko yö kului haavoittuneitten hoitoon, ja päivä jo valkeni, ennen -kuin uupuneet miehistöt pääsivät levolle. Iltapuolella Pisani -nosti merkinantolipun kutsuen päälliköt amiraalilaivaan, ja heidän -läsnäollessaan hän kiitti juhlallisesti tasavallan nimessä Francista -siitä avusta, jonka tämä oli tuonut hänelle kaikkein ratkaisevimpana -hetkenä. Hän tunnusti, että jollei tätä apua olisi saapunut, sekä -hän itse että hänen miehistönsä olisivat joutuneet hukkaan ja voitto -varmaankin olisi kallistunut genovalaisten puolelle. - -Kun kokous oli loppunut, hän vei Francisin mukanaan omaan hyttiinsä -ja tarjosi hänelle paikkaa laivassaan. - -"Jos yrittäisin palkita teidän urhoollisuutenne ansion mukaan", sanoi -hän, "niin minun tulisi tarjota teille heti päällikkyys jossakin -kaleerissa. Mutta sillä en tekisi teille mitään palvelusta, sillä -kaikki nuoret aatelismiehet laivastossani kadehtisivat vain teitä. -Sitä paitsi olette vielä kovin nuori, ja vaikka Venetsian neuvosto -ei voi kieltäytyä antamasta oikeaa arvoa sille palvelukselle, -jonka olette valtiolle tehnyt, niin ehkäpä se sittenkin teidän -nuoruutenne vuoksi kieltäytyisi vahvistamasta sellaista nimitystä, -mutta jos tahdotte ruveta minun luutnantikseni, niin voin luvata, -että pääsette nopeasti arvossa kohoamaan ja saatte pian oman -kaleerinkin. Me venetsialaiset emme vieroksu ulkomaalaisia. Moni -ulkomaalainen on meillä korkeassa asemassa, ja joskus jopa armeijamme -ylipäällikkönäkin." - -Francis kiitti amiraalia sydämellisesti hänen tarjouksestaan, -mutta selitti, että hän sekä isänsä tahdosta että omasta halustaan -oli valinnut kauppiaan ammatin tulevaksi toimekseen. Sitä paitsi -Polanin suosio teki hänen tulevaisuutensa siksi turvatuksi, ettei -hän edes halunnutkaan vaihtaa sitä päällikkyyteen Venetsian valtion -palveluksessa. - -"Olette aivan oikeassa", sanoi amiraali. "Kaikki valtiot ovat -epäkiitollisia ja varsinkin tasavallat. Siellä, missä kaikkia -pidetään yhdenvertaisina, kadehditaan aina sitä, joka kohoaa toisten -yläpuolelle. Joukko on vaihtelevainen ja helposti johdettavissa, ja -jos onni sattuu kääntymään, niin se, joka tänään on ihailtu sankari, -voi huomenna joutua maanpakolaiseksi. On hyvinkin luultavaa, että -minäkin jonakin päivänä saan tutkia Venetsian vankiloiden seiniä." - -"Mahdotonta, signor!" huudahti Francis. "Kansa raastaisi hengiltä -jokaisen, joka uskaltaisi teitä loukata." - -"Niin, tällä hetkellä, poikaseni. Mutta minä tunnen maanmieheni. He -eivät ole aivan yhtä epävakaita ja ailahtelevaisia kuin genovalaiset, -mutta heitä on helppo johtaa, ja yhtä valmiit he ovat huutamaan -'Alas!' kuin 'Eläköön!'. Sen saa tulevaisuus näyttää. Tänään olin -vähällä joutua tappiolle, ettekä te taida aina olla käsillä apua -antamassa. Mutta nyt työhön! - -"Huomenna annan miesten purkaa Boniton lastin ja jakaa ruokatavarat -ja aseet tarpeen mukaan. Sitten sijoitan teidän lastiruumaanne -neljäsataa vankia, jotka saatte kuljettaa Venetsiaan, samalla kun -viette sinne tiedon meidän voitostamme. Toiset neljäsataa vankia -lähetetään Kreetaan sillä kaleerilla, jonka masto eilen taittui. -Loput lähetän kotiin vallatuilla kaleereilla, ja niin pian kuin ne -on korjattu ja jälleen laivastossani, koetan saada käsiini Dorian -ja hänen laivastonsa. Ensin purjehdin Adrian merta pitkin siltä -varalta, että hän uhkaisi siltä puolelta Venetsiaa. Silloin voin myös -helpommin saada ne lisävoimat, joita minulle on varattu." - -Seuraavana päivänä purettiin laivan lasti. Kun vangit oli viety -laivaan, Francis käski nostaa kaikki purjeet, ja Bonito lähti -kotimatkalle. - -Niin pian kuin huomattiin Boniton lähestyvän, herra Polani lähti -satamaan saadakseen kuulla, oliko se tavannut laivastoa. Venetsiassa -vallitsi näet suuri levottomuus sen johdosta, ettei kymmeneen päivään -ollut saapunut mitään tietoa siitä. Juuri kun laiva purjehti sataman -suusta sisään, saapui herra Polani gondolissaan heitä vastaan. -Francis astui nuoraportaiden ääreen tervehtimään häntä. - -"Mitä on tapahtunut, Francesco?" sanoi Polani, kun vene laski -laivan kylkeen. "Puolet laivan parrasta on poissa, ja koko kylki -hankautunut. Näyttääpä siltä, kuin laiva olisi törmännyt karia -vasten." - -"Niin pahasti eivät asiat sentään ole, herra Polani. Laiva on -hankautunut genovalaista kaleeria vasten." - -"Genovalaista kaleeria vasten!" huudahti kauppias hämmästyneenä ja -seisahtui keskelle nuoraportaita, jotka oli laskettu alas häntä -varten. "Mitenkä se on mahdollista? Mutta kerrohan ensin, mitä -tietoja sinulla on laivastosta." - -"Suuria uutisia", vastasi Francis. "Amiraali kohtasi Fieschin -Anziossa. Kummallakin puolen oli yhdeksän laivaa, ja taistelu -tapahtui kovassa myrskyssä. Me voitimme ja valtasimme neljä -genovalaista kaleeria, joissa oli Fieschi itse ja kahdeksansataa -vankia. Loput pakenivat. Fieschi on minun hytissäni ja neljäsataa -vankia lastiruumassa." - -"Ovatpa nuo tosiaankin suuria uutisia", sanoi kauppias, "ja kylläpä -Venetsiassa nyt iloitaan. Me olimme kovin levottomia, sillä jos -Pisani olisi voitettu, ei mikään olisi estänyt genovalaisia -hävittämästä meidän rantojamme, vieläpä uhkaamasta itse Venetsiaakin. -Mutta missä on kapteeni?" - -"Olen pahoillani, kun minun täytyy kertoa, että hän sai surmansa -samoin kuin parikymmentä miestäkin. Sitä paitsi ovat monet muutkin -enemmän tai vähemmän haavoittuneita. Minulla on kirje amiraalilta -neuvoskunnalle." - -"Tule heti gondoliini ja minun mukanani maihin", sanoi Polani. "Minua -surettaa suuresti kapteenin ja merimiesten kuolema. Sinä saat kertoa -minulle kaikki kotimatkalla, ja meidän pitää kiiruhtaa kertomaan -edelleen näitä uutisia. Onko sinulla kirje?" - -"On. Minä otin sen mukaani, kun näin teidän tulevan, sillä arvelin, -että minun pitäisi mitä pikimmin seurata teitä maihin." - -"Ja kerro nyt minulle taistelusta", sanoi kauppias, kun he olivat -käyneet gondoliin istumaan. "Sanoit, että kummallakin puolella oli -yhdeksän laivaa. Pisanilla oli neljätoista lähtiessään täältä; onko -hän kadottanut loput?" - -"Ne saapuivat paikalle vasta seuraavana aamuna", vastasi Francis. -"Laivasto oli Anzion pohjoispuolella satamassa, kun saimme sanan, -että Fieschin laivasto oli tullut Anzioon. Viisi laivoista oli -korjattavana, eikä Pisani tahtonut odottaa, kunnes ne olisivat olleet -valmiita, sillä hän pelkäsi, että Fieschi olisi voinut paeta. Hän -tiesi, että genovalaisilla oli yhdeksän laivaa, ja koska hänellä -itsellään oli yhtä monta taistelukunnossa, hän lähti heti matkaan. -Ilma oli myrskyinen ja merellä oli kova aallokko, kun hän sai Anzion -näkyviinsä. Fieschi lähti rohkeasti häntä vastaan. Taistelua kesti -kaiken päivää, sillä oli melkein mahdotonta saada laivoja vallatuksi, -mutta vihdoin neljä genovalaista laivaa antautui, ja muut pakenivat. -Se oli hirveä näky. Näytti siltä, kuin aallot minä hetkenä hyvänsä -heittäisivät laivat toisiaan vasten ja murskaisivat ne kappaleiksi, -mutta sellaista onnettomuutta ei tapahtunut." - -"Tuntuu tosiaan siltä, kuin olisit itse ollut paikalla näkemässä, -Francesco! Olitko tavannut amiraalia ennen taistelun alkua?" - -"En, me saavuimme Anzion läheisyyteen edellisenä iltana, ja laskimme -ankkurimme niemen eteläpuolelle. Aamulla nostimme purjeet, sillä -aioimme laskea ulapalle päästäksemme siten genovalaisten ohi, mutta -samassa näimme Pisanin laivaston lähestyvän. Kun huomasimme, että -Fieschi lähti myöskin liikkeelle ja että taistelu oli tulossa, emme -voineet muuta kuin odottaa, kunnes taistelu loppuisi, sillä sitä -ennen meidän oli mahdoton jättää tavaroitamme Pisanille." - -"Jos taistelu olisi saanut toisenlaisen käänteen", sanoi kauppias, -"niin Bonito olisi varmaankin joutunut genovalaisten saaliiksi ja -olisi nyt Genovan satamassa"! - -"Huomasimme kyllä, että sellainenkin vaara oli, mutta arvelimme, -että jos genovalaiset voittaisivat, niin heillä olisi yllin kyllin -puuhaa vangeistaan ja saaliistaan, ja sitä paitsi toivoimme, että -Bonito niin kovassa myrskyssä voisi purjehtia yhtä nopeasti kuin -genovalaisetkin." - -"Ja kerrohan nyt jotain omista kokemuksistanne, Francesco. Missä -kohtasitte genovalaisen kaleerin, ja minkä ihmeen kautta te -pelastuitte?" - -"Se tapahtui itse taistelussa. Yksi venetsialaisista kaleereista -oli avuttomana vetäytynyt pois taistelusta, ja sen vastustaja -lähti auttamaan amiraalin laivaa, joka oli hyökännyt itse Pisanin -kimppuun. He koettivat molemmilta puolilta vallata Pisanin laivan, -ja kun huomasimme, että se oli suuressa vaarassa, arvelimme teidän -hyväksyvän sen että menisimme auttamaan sitä. Sen me siis teimme -ja hyökkäsimme genovalaisen kaleerin kimppuun; ja koska sen miehet -olivat täydessä taistelussa Pisanin kanssa, yllätimme heidät ja -saimme niin hirveän sekasorron aikaan, että Pisani voitti meidän -avullamme molemmat vastustajansa." - -"Se oli hyvin tehty!" sanoi Polani lämpimästi. "Se oli tietenkin -vaarallinen leikki, kun te rupesitte taistelemaan genovalaisten -rautapukuisia sotilaita vastaan, vaikka merimiehillä ei ollut mitään -sotavarusteita. Vai sillä tavalla siis kapteeni ja kaksikymmentä -miestäni saivat surmansa! Se oli varmasti kova tappelu!" - -"Genovalaiset jousimiehet surmasivat kapteenin ja monta miestä, kun -laskimme heidän laivansa kylkeen. Toiset kaatuivat käsikähmässä." - -"Entäs sukulaiseni Matteo, mihin hän on joutunut?" kysyi Polani -äkkiä. "Toivottavasti hän ei ole kuolleiden joukossa!" - -"Hänelle ei ole tapahtunut mitään vahinkoa", vastasi Francis. "Hän -taisteli uljaasti, ja amiraali tarjosi hänelle paikan laivassaan, -koska monet vapaaehtoisista olivat kaatuneet. Matteo otti tietysti -hänen tarjouksensa vastaan." - -"Hänelle olisi ollut hyödyllisempää jäädä vielä pariksi vuodeksi -minun laivaani, jotta hän olisi oppinut ammattinsa kunnolla. Hänestä -olisi siten tullut monta vertaa parempi merimies, kuin miksi hän voi -kehittyä valtion kaleereissa, mutta en uskonut koskaan, että hänellä -olisi ollut kylliksi kestävyyttä. Hän ei koskaan jaksa yrittää -tosissaan, ja hän varoo liiaksi vaatteitaan. Hän ei koskaan olisi -voinut kestää oikean merimiehen elämää." - -"Mutta hän on rohkea, ja luotettava ystävä hän myöskin on." - -"Epäilemättä hän on rohkea", sanoi kauppias. "Hän on hyvää sukuperää -eikä hänessä ole vähääkään pelkuria. Hyväsydäminen poika hän voi -myöskin olla, ja varmaan hänestä tulee vielä hyvä kaleerilaivan -päällikkökin, mutta sen pitemmälle hän ei koskaan pääse." - -"Teidän tyttärenne voivat kai hyvin?" kysyi Francis. - -"Erinomaisesti, mutta sinä et tapaa heitä kotoa. He purjehtivat -kolme päivää sitten Lidolla Korfun saarelle. Tuo viimevuotinen -juttu vaikutti syvästi heihin kumpaiseenkin, ja minä arvelin, että -ilmanvaihto voisi olla heille hyödyksi. Kuuma aika on sitä paitsi -kovin epäterveellinen täällä. Minä aion itsekin matkustaa sinne ensi -viikolla joksikin aikaa." - -He saapuivat nyt piazzettan lähelle ja Polani kertoi useille -tutuilleen, joita hän kohtasi kanaalilla, että Pisani oli saavuttanut -suurenmoisen voiton ja saanut vangiksi genovalaisen amiraalin sekä -neljä hänen kaleeriaan. Gondolit kääntyivät heti ja seurasivat heitä -saadakseen kuulla lähempiä yksityiskohtia taistelusta. Uutiset -levisivät toisesta kondolista toiseen, ja kun he saapuivat piazzettan -portaille, oli niiden edustalla kova tungos. Heidän noustuaan maihin, -kiitivät tiedot suusta suuhun. Kauppiaat tulivat puodeistansa ja -tyhjäntoimittajat kaduilta yhtyivät joukkoon, ja vain vaivoin Polani -ja Francis pääsivät tunkeutumaan kiihtyneen kansanjoukon läpi dogin -palatsia kohti. - -Polani saattoi Francisin dogin luo, jolle tämä teki tiliä taistelun -kulusta. Sanansaattajia lähetettiin heti muutamien neuvoston jäsenten -luo, sillä kirje oli jätettävä heille. Niin pian kuin neuvosto oli -kylliksi lukuisana koolla, saattoi dogi itse Francisin kokoussaliin. - -"Ovatko ne tiedot, joita ulkona kaduilla olemme kuulleet, tosia, -teidän ylhäisyytenne?" kysyi eräs neuvosherroista astuessaan sisään. -"Onko meidän laivastomme voittanut genovalaiset?" - -"Onneksi voin sanoa, että se on totta, mutta tämä nuori -herra on tuonut kirjeen amiraalilta, ja siitä saamme varmaan -yksityiskohtaisempia tietoja." - -"Amiraali Pisani on valinnut omituisen sanansaattajan tuomaan siksi -tärkeitä tietoja perille", sanoi muuan amiraalin vastustajista. -"Tavallisesti lähetetään kokeneita upseereja tuomaan sellaisia -kirjeitä, eikä minun mielestäni amiraali ole osoittanut kylliksi -suurta kunnioitusta neuvostoa eikä tasavaltaa kohtaan valitessaan -lähetikseen tuollaisen pojan." - -"Amiraali on valinnut tämän nuoren herran sen vuoksi, että hän -kapteenin kuoleman jälkeen oli päällikkönä sillä laivalla, jonka -herra Polani oli antanut tasavallan käytettäväksi ja joka oli -taistelussa läsnä. Amiraali aikoi heti hyökätä Dorian laivaston -kimppuun eikä sen vuoksi suinkaan halunnut vähentää sotavoimaansa -uskomalla tämän toimen jollekin sotalaivalle. Mutta ehkäpä asia -selviää hänen kirjeestänsä." - -Useat muutkin neuvosherrat olivat sillä välin saapuneet, ja kirje -avattiin. Amiraalin selonteko taistelusta oli lyhyt, sillä hän oli -enemmän miekan kuin kynän käyttäjä. Se loppui seuraaviin sanoihin: - -"Onneksi minun ei tarvitse korkealle raadille kuvailla taistelun -yksityiskohtia, koska Francesco Hammond, joka tuo perille tämän -kirjeen, voi sen itse tehdä. Hän seurasi taistelun kulkua Bonito -laivasta, joka samana aamuna oli saapunut Anzioon tuomaan tavaroita -laivastolle. Olen sanansaattajakseni valinnut tämän nuoren herran, -koska häntä saamme kokonaan kiittää siitä, etten tällä hetkellä -ole vankina Genovassa, ja että tasavalta saavutti eilisen suuren -voittonsa. - -"Olin jo luopunut kaikista toiveista, kun Bonito reippaasti sekaantui -taisteluun. Laivan kapteenin saatua surmansa herra Hammond -kiiruhti merimiestensä etunenässä minun avukseni. Tämä odottamaton -voimanlisäys antoi miehilleni uutta rohkeutta, sillä hekin olivat -kadottaneet kaiken toivonsa. Herra Hammond taisteli rinnallani, ja -vaikka hän onkin ikävuosiltaan vielä poika, osoitti hän harvinaisen -suurta miekkailutaitoa, urhoollisuutta ja kylmäverisyyttä. Minä -suosittelen häntä täten armolliselle neuvoskunnalle, sillä on -kokonaan hänen ansiotansa, että minä kirjoitan voitonsanomaa eikä -Fieschi." - -Hämmästyneinä neuvosherrat kuuntelivat tätä osaa kirjeestä. Kun se -oli luettu loppuun, tarttui dogi ensimmäisenä puheeseen: - -"Te olette tosiaankin ansainnut tasavallan kiitoksen, herra Hammond, -sillä me tiedämme, että amiraali Pisani ei turhanpäiten tuhlaa -kiitostaan kellekään. Tämä tieto on minulle aivan uusi sekä myös -kaikille muille, sillä herra Polani, joka saattoi teidät tänne, -kertoi vain, että hänen laivansa oli ollut mukana taistelussa ja että -kapteeni sekä kaksikymmentäseitsemän miestä oli saanut surmansa, -mutta sivuutti kokonaan sen osan, mikä teillä oli taistelussa. Ja -siksi, nuori herra, koska amiraali on käskenyt meidän kääntyä teidän -puoleenne saadaksemme tarkan kuvauksen taistelun käynnistä, olemme -teille kovin kiitollisia, jos tahdotte kertoa meille kaikki, mitä te -olette nähnyt, jättämättä ainoatakaan sivuseikkaa mainitsematta." - -Francis kertoi nyt tarkasti koko tapahtuman ja kehui varsinkin -miehistönsä urhoollisuutta, kun nämä hyökkäsivät raskaasti -aseistettuja genovalaisia vastaan. - -Kun hän oli lopettanut, sanoi dogi: - -"Me kiitämme teitä sekä selostuksestanne että siitä suuresta -palveluksesta, jonka olette tehnyt valtiolle! Minun täytyy pyytää -teitä poistumaan, sillä on pidettävä tärkeä neuvottelu. Pyytäisittekö -herra Polania saapumaan hetkeksi tänne, sillä tahtoisimme neuvotella -hänen kanssaan laivasta sekä muistakin asioista. Mitä teihin tulee, -niin me kutsumme teidät pian taas sisään." - -Kun Francis oli poistunut päätti neuvosto ensiksi, että viisi -dukaattia oli annettava kullekin Boniton miehelle ja että -kaatuneitten leskiä oli elätettävä valtion kustannuksella. Mutta -Francisin palkitsemiskysymyksen he siirsivät siksi, kunnes saattoivat -neuvotella siitä herra Polanin kanssa. Kun hän oli saapunut paikalle -ja kun oli keskusteltu useista laivoja ja niiden varustamista -koskevista kysymyksistä, niin neuvoskunta pyysi häntä sanomaan, -millaista palkintoa hän ehdottaisi Francisille. Kauppiaan vastattua, -ettei hän tiennyt oliko hänen nuori ystävänsä tehnyt valtiolle mitään -erikoista palvelusta, luettiin hänelle se osa Pisanin kirjettä, joka -koski nuorukaista. - -"Poika oli yhtä vaatimaton kuin urhoollinen", sanoi kauppias, "sillä -vaikka hän kertoikin, että laiva oli ollut mukana taistelussa, ei -minulla ollut aavistustakaan siitä, että hän oli kunnostautunut niin -erinomaisesti. Olen tosiaankin ylpeä hänestä, sillä hän on minulle -yksityisestikin tehnyt yhtä suuren palveluksen, ja minä pidän häntä -aivan kuin omana poikanani sekä tulevana liikekumppaninani. Niin -ollen hän ei kaipaa mitään rahalahjaa valtiolta." - -"Koska hän on vielä alaikäinen, ei hänellä tietenkään ole -kansalaisoikeutta Venetsiassa", sanoi dogi. - -"Ei, teidän armonne, mutta hän ei halua sitä myöskään. Minä puhuin -kerran hänen kanssaan siitä, ja hän sanoi, että hän oli kylläkin -kiintynyt Venetsiaan ja koettaisi kaikin voimin hyödyttää valtiota, -mutta hän ei tahtonut luopua kansalaisoikeuksistaan eikä vannoa -uskollisuutta toiselle valtiolle. Sitä paitsi hän luultavasti piankin -palaa kotimaahansa. - -"Minä koetin kyllä selittää hänelle, miten paljon etuja kauppiaalla -olisi Venetsian kansalaisena, mutta hän pysyi päätöksessään. Jos te -siis kysytte minun mielipidettäni, ettekä pitäisi sitä liiallisena, -niin ehdottaisin, että osoittaisitte hänelle saman kunnian, mikä -on tullut useiden kuuluisien ulkomaalaisten osaksi, nimittäin että -myöntäisitte hänelle kansalaisoikeuden Venetsiassa ja merkitsisitte -hänen nimensä Venetsian porvarien listaan vaatimatta häneltä -uskollisuudenvalaa." - -"Sellainen kunnianosoitus on hyvin suuri ja harvinainen, mutta niin -on palveluskin, jonka hän valtiolle on tehnyt. Hän on kääntänyt -tappion voitoksi ja pelastanut Venetsian suuresta vaarasta. Jos -tahdotte poistua hetkeksi, niin julistamme myöhemmin teille -päätöksemme." - - - - -KAHDESTOISTA LUKU - -Mocenigon käsissä - - -Kesti ainakin tunnin, ennen kuin Polani sai kutsun palata -neuvossaliin. Hän huomasi heti muutamien neuvosherrojen punoittavista -kasvoista ja harmistuneista ilmeistä, että keskustelu oli ollut hyvin -kiivasta. Se ei ihmetyttänyt häntä, sillä hän tiesi, että Mocenigon -ystävät ja liittolaiset vastustaisivat hänen tekemäänsä ehdotusta. -Dogi julisti neuvoston päätöksen. - -"Neuvosto kiittää teitä ehdotuksestanne, herra Polani, ja on -päättänyt osoittaa herra Francesco Hammondille sen suuren kunnian, -että hän saa kirjoittaa nimensä Venetsian porvarien listaan -vannomatta uskollisuudenvalaa. Päätös tulee huomenna julkisesti -julistettavaksi." - -Kauppias läksi hyvillään pois. Kunnia oli suuri ja harvinainen ja -toi mukanaan suuria etuoikeuksia. Vain se seikka, että Francis oli -muukalainen, oli estänyt Polania ottamasta häntä liikekumppanikseen. -Francis tuli myös kovin iloiseksi saadessaan kauppiaalta kuulla, -mikä kunnia oli tullut hänen osakseen. Kaikista palkinnoista hän -olisi valinnut juuri tämän, jos hänen omaa mieltään olisi kysytty, -mutta kunnia oli siksi suuri, että hän töin tuskin saattoi uskoa sitä -todeksi, kun kauppias kertoi, mihin tulokseen hänen keskustelunsa -neuvoston kanssa oli johtanut. - -"Se on hyvin suuri kunnia", sanoi Polani, "mutta ei sittenkään -suurempi kuin mitä sinä ansaitset. Sitä paitsi ei se maksa -Venetsialle yhtään mitään, rahoista on nykyään puute. Minä iloitsen -tästä yhtä paljon omasta puolestanikin, sillä tiesin, miten paljon -vaikeuksia voisit joutua kokemaan kauppiaana Venetsiassa. Vaikka ne -laivat, jotka käyttävät Venetsian lippua, voivat purjehtia kaikkien -maiden satamiin, olisit itse kuitenkin milloin tahansa voinut joutua -vankeuteen, jos tiedettäisiin, ettet ole Venetsian kansalainen. Siitä -meidän kilpailijamme kyllä olisivat osanneet pitää huolta." - -Kahden päivän aikana juhlittiin Venetsiassa voittoa suurella -riemulla. Talot olivat koristetut lipuilla, ja kaikkien kirkkojen -kellot soivat. Ihmiset kerääntyivät suurin joukoin Polanin palatsin -edustalle, tahtoivat nähdä Francisin ja tervehtivät häntä myrskyisin -kättentaputuksin. Toisen päivän iltana sanoi Francis Polanille: - -"Jos teillä on joku laiva lähtövalmiina, niin pyytäisin päästä -mukaan, yhdentekevää minne. En kestä tätä kauempaa. Siitä saakka kuin -tuo ilmoitus julkaistiin, en ole saanut olla hetkeäkään rauhassa, ja -sehän on aivan liikaa, kun en kuitenkaan ole tehnyt sen enempää kuin -kuka tahansa laivan miehistä. Jos tällaista kestäisi kauan, katuisin -hyvinkin pian, että menin ollenkaan amiraalin avuksi." - -Kauppias nauroi. - -"Olen puolittain luvannut ottaa sinut mukaani kutsuihin tänä -iltana Persanin taloon, ja sitä paitsi olen saanut tusinan verran -samanlaisia kutsuja joka illaksi tällä ja ensi viikolla." - -"Jollei teillä ole laivaa, jonka mukana voin matkustaa, niin vuokraan -itselleni kalastajaveneen ja lähden pois pariksi viikoksi. Sen -jälkeen on varmaankin tapahtunut jotain uutta, joka vetää yleisen -huomion puoleensa." - -"Sinä voit päästä jo huomenaamulla matkaan, jos todellakin -haluat. Olen juuri aikonut lähettää pienen laivan viemään sanaa -asiamiehelleni Korfun saarelle sekä kirjettä tyttärilleni. He -iloitsevat suuresti saadessaan tavata sinut, ja minäkin olisin -levollisella mielellä, kun tietäisin sinun olevan heidän luonaan, -kunnes itse saan asiani järjestykseen ja voin matkustaa sinne. -Alus on nopeakulkuinen, ja teidän pitäisi päästä perille Korfuun -neljässäkymmenessäkahdessa tunnissa." - -Francis suostui ilomielin ehdotukseen ja lähti seuraavana aamuna -matkaan. Laiva oli pieni ja sillä voi sekä purjehtia että soutaa. -Miehistönä oli kaksikymmentä miestä, ja kun tuuli oli heikko tai -epäsuotuisa, soudettiin sitä kuudellatoista airolla. - -Kun he olivat purjehtineet matkan puoliväliin, näkyi kaukaa purje, ja -kapteeni tunsi sen erääksi Polanin aluksista. - -"Siinä tapauksessa voimme hyvin laskea niin lähelle, että voimme -puhua keskenämme. Kun tulemme lähemmäksi, nostamme Polanin lipun ja -annamme heille merkin laskea viereemme." - -Se tapahtuikin, ja laivat olivat hetken kuluttua kolmenkymmenen -kyynärän päässä toisistaan. Kapteeni astui laivan partaan viereen ja -heilutti hattuaan tuntiessaan Francisin. - -"Onko teillä uutisia Itämailta?" kysyi Francis. "Ei mitään tärkeätä, -herra Hammond. Muutamia genovalaisia merirosvoja kuljeskelee saaren -rannoilla ja he ovat ryöstäneet itselleen muutamia laivoja, mutta en -ole nähnyt niitä. Ei mitään tietoja Konstantinopolista. Keisari ei -ole yrittänyt anastaa Tenedosta takaisin." - -"Kävittekö Korfussa kotimatkalla?" - -"Kyllä, lähdimme sieltä eilen. Kerrottiin, että vieras laiva oli -näkynyt rannikolla. Siinä ei ollut mitään lippua, mutta ulkomuodosta -päättäen se oli maurilainen." - -"Mutta meidän ja maurilaisten välillähän vallitsee rauha", -sanoi Francis, "eivätkä maurilaiset moneen vuoteen ole käyneet -ryöstöretkillä omia vesiänsä kauempana." - -"Se on kyllä totta, enkä minä kerrokaan muuta kuin mitä Korfulla -kuulin. Se näytti nopeakulkuiselta laivalta, ja siinä oli -suurilukuinen miehistö. Sen liikkeet tuntuivat hiukan salaperäisiltä, -sillä se näyttäytyi useampaan kertaan rannikolla. Kaksi laivaa, -jotka purjehtivat Kyprokseen ja aikoivat poiketa Korfuun, eivät -vielä olleet saapuneet minun lähtiessäni sieltä, ja sanottiin, että -monet muutkin ovat myöhästyneet. En tahdo väittää, että tämä seikka -on missään yhteydessä vieraan kaleerin kanssa, mutta sitä mieltä -kaikki ovat Korfulla, ja kuvernööri lähetti minun mukanani kirjeen -neuvoskunnalle, jossa hän pyytää, että saarelle lähetettäisiin niin -pian kuin suinkin pari kolme sotalaivaa." - -"Sepä kuulostaa merkilliseltä", sanoi Francis, "mutta minun on vaikea -uskoa, että maurilaiset merirosvot voisivat olla niin rohkeita, että -he tulisivat aina Venetsian vesille saakka." - -"En minäkään olisi sitä uskonut, mutta ehkäpä heistä on nyt hyvä -tilaisuus anastaa laivoja, kun he tietävät, että Venetsian ja Genovan -välillä vallitsee sota ja että tasavaltojen sotalaivat eivät ole -hajallaan merellä, vaan yhtenä laivastona." - -"Tilaisuus on tosin hyvä, mutta pitäisihän heidän tietää, että -Venetsia ennemmin tai myöhemmin vaatii heiltä korvausta niistä -vahingoista, joita he tuottavat sen kaupalle. Mutta en tahdo -viivyttää teitä sen kauemmin. Sanokaa herra Polanille, että olette -tavannut meidät, että me purjehdimme hyvää vauhtia ja toivomme -olevamme perillä Korfussa huomenna." - -"Tuossa kaleerissa on jotain merkillistä", sanoi kapteeni Francisille -heidän jatkaessaan matkaa. - -"Luultavampaa on, että se on genovalainen merirosvolaiva eikä -maurilainen", sanoi Francis. "Ehkäpä he tahallaan ovat muuttaneet -köysistöään petkuttaakseen muita laivoja, jotka tulevat sen -näkyville. Siitä on jo monia vuosia, kun maurilainen laiva uskalsi -käydä rosvoamassa tällä puolen Sisiliaa. Mutta toivokaamme, ettemme -tapaa sitä, ja jos näemme jonkun laivan, joka vastaa tätä kuvausta, -niin pysyttelemme siitä loitolla. Sitä paitsi ei ole luultavaa, että -he välittävät näin pienestä aluksesta, koska he eivät voi toivoa -sillä olevan arvokasta lastia." - -"Kahdellakymmenellä kristityllä orjalla voi ansaita kauniin summan -Afrikassa", sanoi kapteeni. "Toivokaamme, ettemme kohtaa heitä, sillä -meidän olisi mahdotonta voittaa niin voimakasta vihollista, ja heidän -vauhtinsa on kahta vertaa nopeampi kuin meidän." - -Seuraavana aamuna Francis herätettiin ja kutsuttiin heti kapteenin -puheille. Puolipukimissaan hän hyökkäsi ulos pienestä hytistään. -Laiva lepäsi liikkumattomana peilikirkkaalla vedenpinnalla. Päivä oli -juuri äsken valjennut, ja taivas punoitti idän puolella. - -"Katsokaa tuonne!" sanoi kapteeni osoittaen etelää kohti. "Vartija -huomasi ne puoli tuntia sitten, mutta ei viitsinyt kutsua minua, -sillä hän ei katsonut asiaa sen arvoiseksi. Mitä arvelette?" - -Kaksi laivaa seisoi rinnan noin kahden mailin päässä Polanin -aluksesta. Toinen oli suuri kauppalaiva, toinen pitkänomainen -kaleeri, ja sen köysistö oli aivan toisenlainen kuin mitä Venetsian -tai Genovan laivat käyttivät. - -"Tuo on se laiva, josta he puhuivat", sanoi kapteeni, "siitä ei ole -epäilystäkään. Joko se on egyptiläinen tai maurilainen alus, se vain -on varma, että Afrikan rannikolta se on kotoisin." - -"Tai sen köysistö on järjestetty afrikkalaiseen malliin", sanoi -Francis. "Se voi, niin kuin eilen sanoitte, olla genovalaisten -petkutusta, jolla he koettavat narrata meidän kauppiaitamme pelotta -lähestymään heitä. Näyttääpä siltä, kuin he olisivat anastaneet tuon -toisen laivan. Varmaankin he saivat sen valtaansa eilen illalla -myöhään ja ovat nyt kaiken yötä ryöstäneet sitä. Toivoakseni he ovat -niin kiintyneet tuohon työhönsä, etteivät kiinnitä meihin mitään -huomiota." - -Purje laskettiin samaan aikaan, kun kapteeni huomasi nuo molemmat -laivat, sillä tuuli oli kovin heikko, ja merimiehet alkoivat soutaa -voimakkaasti. - -"En luule, että he vielä ovat ennättäneet ryöstää suurtakaan osaa -lastista, sillä laiva on varsin syvällä vedessä." - -"Hyvin syvällä todellakin", sanoi Francis. "Minusta se näyttää nyt -olevan syvemmällä kuin kolme minuuttia sitten." - -"Se on paljon syvemmällä nyt kuin ensiksi kun huomasimme sen", sanoi -yksi merimiehistä. "Silloin se oli korkeammalla kuin kaleeri, mutta -nythän voi selvästi nähdä, että kaleeri on korkeammalla." - -"Kas vain!" huudahti kapteeni äkkiä. "Kaleeri kääntyy vasemmalle ja -tulee tännepäin. He ovat huomanneet meidät ja aikovat ajaa meitä -takaa. Me olemme nähneet kylliksemme. Soutakaa, miehet -- henki -on kysymyksessä! Jos he saavat meidät kiinni, saamme valita joko -kuoleman tai orjuuden maurien parissa." - -Merimiesten huudahtaessa äkkiä kääntyi kapteeni vielä kerran taakseen -katsomaan kaleeria. Se oli yksin vesillä -- kauppalaiva oli uponnut! - -"Tarttukaa peräsimeen, herra Francesco", sanoi kapteeni, "kaikki -kädet tarvitaan nyt airoissa." - -Laiva kiiti nyt kovaa vauhtia eteenpäin kahdenkymmenen merimiehen -soutamana. Kaleerin kaikki airot olivat myöskin liikkeessä, ja -takaa-ajo alkoi. Neljännestuntiin ei lausuttu sanaakaan; jokainen -ponnisti kaikki voimansa. Francis oli useamman kerran vilkaissut -taaksensa ja neljännestunnin kuluttua hän saattoi nähdä, että -laivojen välimatka oli tuntuvasti pienentynyt. - -"Pääsevätkö he voitolle?" kysyi kapteeni, sillä perähytti esti -soutajia näkemästä kaleeria. - -"Kyllä he pääsevät" sanoi Francis levollisesti, "mutta ei kovin -paljon. Soutakaa vankasti, pojat, älkää menettäkö toivoanne! Kun he -huomaavat, miten hitaasti he saavat meidät kiinni, niin ehkäpä he -jättävät takaa-ajon sikseen." - -"Jacopo" sanoi hän eräälle vanhalle merimiehelle, joka souti tuulen -alapuolella ja oli ponnistuksesta kovin väsynyt, "laske pois airosi -ja tule perään! Minä käyn sinun paikallesi." - -Tunnin kuluttua kaleeri oli enää tuskin neljännesmailin päässä. - -"Parasta, että pysähdymme", sanoi kapteeni. "Turha meidän on -koettaa päästä pakoon, ja mitä kauemmin takaa-ajoa kestää, sitä -harmistuneempia he ovat. Mitä te arvelette, herra Hammond?" - -"Minä olen samaa mieltä", vastasi Francis. "Olemme tehneet mitä ikänä -olemme voineet. Turha on sen pitemmälle soutaa." - -Airot lepäsivät liikkumattomina vedessä, ja muutamien minuuttien -kuluttua kaleeri pääsi heidän rinnalleen. - -"Kylläpä te olette antaneet meidän soutaa, senkin koirat!" huusi mies -kaleerista. "Jollei teillä ole laivassanne mitään arvokasta, niin sen -pahempi teille. Mikä laiva se on?" - -"Naxos Venetsiasta ja herra Polanin oma. Me olemme menossa Korfuun -viedäksemme isännältämme kirjeitä hänen asiamiehelleen. Meillä ei ole -mitään lastia." - -"Ehkäpä kirjeet ovat enemmänkin arvoisia kuin lasti. Tulkaa laivaan -ja antakaa meidän nähdä, mitä sanottavaa kunnon Polanilla on -asiamiehelleen. Kiiruhtakaa, muuten paha teidät perii!" - -Turhaa oli sen kauemmin epäröidä. Kapteeni, Francis ja koko miehistö -nousivat kaleeriin. - -"Tutki laiva!" sanoi kaleerin kapteeni yhdelle merimiehistään. "Jos -siinä on jotakin arvokasta, niin tuo se tänne ja hakkaa sitten reikä -pohjaan kirveelläsi!" - -Kun Francis tuli kaleeriin, hän tarkasteli sen miehistöä. Ne eivät -olleet genovalaisia, niin kuin hän oli olettanut, vaan kaikenlaista -kokoonhaalittua roskaväkeä kaikista Välimeren satamista, minkä heti -saattoi nähdä heidän puvuistaan. Siellä oli kreikkalaisia, maureja -ja espanjalaisia, mutta maureja oli eniten, noin puolet miehistöstä. -Sitten hän tarkasteli kapteenia, joka innokkaasti luki läpi hänelle -jätettyjä papereita. Niin pian kuin Francisin katse osui häneen, -hämmästyi hän, sillä hän tunsi heti paikalla miehen, jonka aikeet -hän kahdesti oli tehnyt tyhjäksi, nimittäin Ruggiero Mocenigon, ja -käsitti samalla, että hänen henkensä oli nyt vaarassa. - -Kun Ruggiero oli lukenut läpi kirjeen, joka oli osoitettu kauppiaan -asiamiehelle, avasi hän Marian kirjeen. Luettuaan ensimmäiset rivit -hän katsahti ylös ja hurjan ilon levitessä hänen kasvoilleen hän -astui Francisin eteen. - -"Vai niin, herra Hammond, kelpo Polani lähettää teidät joksikin aikaa -tyttäriensä luo! Kun minä tänä aamuna aloin ajaa takaa tätä kirottua -soutuvenettä en tosiaankaan aavistanut, että siinä olisi aarre, -joka on minulle enemmän arvoinen kuin kallein lasti. Teitä minä -saan kiittää siitä, että elän nyt maanpaossa sen sijaan että olisin -rikkaan Polanin vävy. Sekaantumalla minun aikeisiini olette syössyt -minut kaikkiin onnettomuuksiini, mutta taivaalle olkoon kiitos, -koston hetki on vihdoinkin koittanut! Viekää heidät kaikki kannen -alle!" sano hän miehilleen. "Pankaa tuo nulikka kaikkein raskaimpiin -kahleisiin ja kiinnittäkää kahleet määrlyllä lattiaan. Te luulitte -kai, että heti paikalla hirttäisin teidät tai heittäisin teidät -mereen", jatkoi hän kääntyen Francisin puoleen. "Mutta älkää luulko, -että kohtelen teitä säälivästi -- saatte kestää paljon kidutuksia -ennen kuin kuolette!" - -Francis ei ollut lausunut sanaakaan sen jälkeen, kun Ruggiero oli -kääntynyt hänen puoleensa, vaan oli katsellut vain rauhallisesti ja -melkein halveksuen vastustajaansa; mutta jokainen hermo ja lihas -hänen ruumiissaan oli jännittynyt ja valmiina toimintaan. Hän oli -odottanut, että Ruggiero heti karkaisi hänen kimppuunsa ja siinä -tapauksessa hän oli päättänyt hyökätä hänen kimppuunsa ja myydä -henkensä niin kalliista hinnasta kuin suinkin. - -Merimiehet tarttuivat kiinni Francisiin ja hänen tovereihinsa ja -heittivät heidät lastiruumaan, jossa oli jo satakunta vankia. Raskaat -käsiraudat kiinnitettiin hänen käsiinsä. Niin kuin Ruggiero oli -käskenyt, lyötiin ketjut määrlyllä lattiaan kiinni, niin että hänen -oli pakko joko istua tai maata. Naxoksen kapteeni istahti hänen -viereensä. - -"Kuka on tuo merirosvopäällikkö, herra Francesco, joka tuntee hyvin -teidät ja on teille niin vihoissaan? Murteestaan päättäen hän on -varmaankin venetsialainen. Mutta miten joku venetsialainen on voinut -tulla merirosvolaivan päälliköksi?" - -"Se on Ruggiero Mocenigo -- sama mies, joka kahdesti on yrittänyt -ryöstää herra Polanin tyttäret. Toisella kerralla yritys onnistui ja -oikeus olisi tuominnut hänet, jollei hän olisi päässyt vartijoiltaan -pakoon." - -"Tietysti minä olen siitä kuullut. Olin siihen aikaan merillä, -mutta kuulin kerrottavan, miten te tulitte oikeaan aikaan apuun ja -pelastitte isäntäni tyttäret. Tuo on siis roisto Mocenigo, joka -tuottaa häpeää nimelleen ja perheelleen." - -"Painakaa mieleenne tuo nimi, kapteeni, ja mainitkaa se kaikille -miehillenne, jotta he, jos joku heistä pääsisi vapaaksi orjuudesta, -voivat kertoa Venetsiassa, että Ruggiero Mocenigo on merirosvo ja -maurilaisten liittolainen. Minulla tosin ei ole vähintäkään toivoa -päästä pakoon, mutta jos te joskus pääsette palaamaan Venetsiaan, -niin ilmoittakaa isännällenne, mistä johtui, ettemme me päässeet -Korfuun ja miten minä jouduin vanhan viholliseni käsiin. En ole -kuitenkaan kadottanut kaikkea toivoani, ehkäpä sittenkin saan itse -viedä nuo tiedot perille, ja Mocenigo saa katua sitä, ettei heti -ottanut minua hengiltä." - -"Se on hyvinkin mahdollista", sanoi kapteeni, "minun on tosiaankin -vaikea uskoa, että näin rohkean nuoren miehen täytyisi kuolla -tuollaisen roiston käden kautta. Minä puolestani kuolisin paljon -mieluummin kuin joutuisin orjaksi. - -"Pyhä Maria, mitenkähän ne kotona ihmettelevätkään, kun Naxos ei -palaa! Lopulta he lakkaavat toivomasta ja luulevat, että olemme -hukkuneet myrskyssä, eivätkä voi lainkaan aavistaa, että olemme -joutuneet orjiksi!" - -"Älkää kadottako rohkeuttanne, kapteeni! Voitte olla varma siitä, -että sodan loputtua Venetsia tekee kaikki voitavansa. Niin kuin -tiedätte, on laiva jo ennättänyt viedä Venetsiaan sanan maurilaisen -ryöstölaivan tuhotöistä. Venetsia kostaa maurilaisille ja vaatii -heitä vapauttamaan vangit. Sitä paitsi isäntämme arvaa, että olemme -joutuneet maurilaisen kaleerin valtaan, eikä hän rauhoitu, ennen kuin -on päässyt selville olinpaikastamme ja maksanut miten suuret lunnaat -hyvänsä elossa olevista." - -"Tiedän kyllä, että hän tekee parhaansa, sillä hän on hyvä isäntä, -mutta sillä, joka kerran on joutunut maurilaisten orjaksi, ei ole -paljon toivoa päästä takaisin kotimaahansa. Jos meidät myydään -jossakin merikaupungissa asuville maurilaisille, niin mahdollisesti -voimme lähettää sanan kotiin, mutta jos joudumme sisämaahan, ei -meistä varmaankaan koskaan enää kuulla mitään." - -"Meidän täytyy toivoa parasta", sanoi Francis. "Ehkäpä pakenemisen -tilaisuus vielä tarjoutuu, ja olen kuullut, että maurilaiset -kohtelevat hyvin orjiaan." - -"Samaa minäkin olen kuullut", sanoi kapteeni, "joka tapauksessa olen -mieluummin maurilaisten orjana kuin virun genovalaisessa vankilassa. -Me kohtelemme vankejamme hyvin, mutta genovalaiset pitävät heitä -pahemmin kuin koiria. Miten mielelläni tekisinkään jotain teidän -hyväksenne. Teidän kohtalonne on paljon kovempi kuin meidän. -- -Kuulkaahan, he riitelevät ylhäällä kannella!" - -Kuului tosiaankin kiivasta riitaa, jalkojen kopinaa ja miekkojen -kalinaa. - -"Mahdotonta, että joku meidän kaapparilaivoistamme olisi saavuttanut -meidät ja yrittäisi vallata laivaa", sanoi kapteeni, "sillä ei -näkynyt ainoatakaan purjetta merellä, kun meidät tuotiin tänne, -minä katselin ympärilleni ennen kuin meidät vietiin kannelta alas. -Mistähän tuo tappelu johtuu?" - -"Varmaankin he kiistelevät matkan suunnasta. Sen mukaan kuin -kuulin, he ovat anastaneet useita laivoja ja upottaneet ne mereen, -ja voisihan sattua, että toiset haluaisivat palata kotiin jakamaan -saalista, toiset taas tahtoisivat jatkaa purjehdusta. Kun roisto -Ruggiero olisi vain niiden joukossa, joiden kuulimme kaatuvan. -Nyt kaikki on taas hiljaista, toinen puolue on varmaankin päässyt -voitolle. Nyt he soutavat taaskin." - -Useita päiviä kului. Väliin airot olivat liikkeessä, mutta -enimmäkseen purjehdittiin. Merimiehet toivat aamuisin ja iltaisin -ruokaa ja vettä vangeille, mutta eivät välittäneet heistä muuten -vähääkään. Francis neuvotteli toisten vankien kanssa, voisivatko he -yrittää hyökätä kannelle ja koettaa voittaa miehistön, mutta heiltä -oli riistetty kaikki aseet, ja heidän laskujensa mukaan kaleerissa -oli vähintään sataviisikymmentä miestä. He olivat huomanneet senkin, -että joka kerta, kun heille tuotiin ruokaa, seisoi aseellinen joukko -luukulla. Sitä paitsi luukku oli melkein aina kiinni ja pidettiin -vain sen verran raollaan, että hiukan ilmaa pääsi lastiruumaan. -Alituisista askeleista kannella he saattoivat päätellä, että kaksi -miestä oli aina vartiossa. Useimmat vangit olivat onnettomuutensa -johdosta siinä määrin masennuksissa, etteivät uskaltaneet yrittää -mitään vapautensa puolesta. - -Seitsemäntenä päivänä kannella vallitsi hirveä kiire, ja kuului -selvästi, miten ankkuri laskettiin pohjaan. Kaksi tuntia sen -jälkeen avattiin luukku. Kun muut oli viety ylös, tuli kaksi miestä -työkalujen kera irroittamaan niitä määrlyjä, joilla Francis oli -kahlehdittu lattiaan. Ulkona aurinko häikäisi häntä niin, että hänen -oli vaikea nähdä, missä hän oikeastaan oli. - -Laiva oli ankkuroituna lahden pohjukkaan. Rannat olivat matalat, -ja vastapäätä laivan ankkuripaikkaa oli rakennusryhmä. Talojen -ulkomuodosta huomasi Francis heti, että hän oli Afrikan rannikolla -tai jollakin sen lähisaarella. Vangit saivat käskyn astua veneisiin, -jotka olivat laivan kupeella, ja niihin tuli myös muutamia -merimiehiä. Ruggieroa ei ensin näkynyt, mutta juuri kun Francis aikoi -käydä veneeseen istumaan, hän astui ulos hytistään. Toinen käsivarsi -ja pää olivat siteessä. - -"Pitäkää erikoista huolta tuosta vangista", sanoi Mocenigo -merimiehille. "Antakaa hänen pitää käsirautansa, ja asettakaa vahti -hänen vankilansa edustalle. Mieluummin kadottaisin koko osani -saaliista kuin päästäisin hänet pakoon." - -Muitten vankien kahleet oli poistettu, ja kun he tulivat rantaan, -kuljetettiin heidät pieniin majoihin, jotka sijaitsivat jonkin matkan -päässä kylästä. - -Francis suljettiin pieneen koppiin viiden, kuuden muun vangin kanssa. -Seuraavana aamuna toiset vietiin ulos, ja Francis sai kaiken päivää -olla yksin. Kun he palasivat illalla, kertoivat he, että heidän oli -pitänyt purkaa laivan lastia ja kuljettaa se erääseen suureen aittaan -kylään. - -"He ovat varmaankin saaneet suuren saaliin", sanoi eräs vangeista, -joka oli kertonut olleensa kapteenina siinä laivassa, jonka Francis -oli nähnyt uppoavan. "Paalien ulkomuodosta saatoin päättää, mitä ne -sisälsivät, ja voisin vannoa, että siinä oli tavaraa kahdestatoista -eri laivasta. Me, jotka olemme täällä, kuulumme kolmeen laivakuntaan, -mutta merimiesten puheista päätellen he ovat lähettäneet kaksi muuta -vankilastia toisella laivalla, joka oli seurannut heidän mukanaan. -Kerrotaan niinikään, että tuo riita ja melu, jonka mekin kuulimme -kannelta, oli johtunut siitä, että kapteeni oli tahtonut palata -Korfuun ryöstääkseen sieltä kaksi naista; mutta miehistö tahtoi -ensin purjehtia saaliineen kotiin, sillä he pelkäsivät, että joku -Venetsian sotalaiva voisi yllättää heidät ja siten he menettäisivät -koko palkkionsa. Suurin osa oli tätä mieltä, mutta muutamat pitivät -kapteeninkin puolta, sillä hän oli luvannut oman osansa saaliista -heille, jos he sen tekisivät. - -"Kapteeni tuli kärsimättömäksi ja paljasti miekkansa, mutta hän sekä -hänen liittolaisensa voitettiin. Siitä saakka hän on koko ajan -pysytellyt hytissään, ei kuitenkaan haavojensa vuoksi, vaan siksi, -että hänen kärsimänsä tappio on raivostuttanut häntä. Mutta niin -pian kuin meidät sekä lasti on saatu myydyksi, he palaavat Korfuun -pannakseen toimeen hänen suunnitelmansa. Me olemme eräällä saarella -Tunisin lähellä, ja heti aamulla lähetettiin muutamia taitavia -soutajia mannermaalle viemään sanaa niille kauppiaille, joille he -myyvät tavaransa. Näyttää olevan tarpeellista toimia salassa, jotta -maurilaiset viranomaiset voisivat tekeytyä tietämättömiksi, jos -Venetsian puolelta tehtäisiin valituksia." - -Kaksi päivää myöhemmin vangit vietiin taaskin ulos, ja vartijat -kertoivat, että odotetut kauppiaat olivat saapuneet. Giuseppe, joka -tähän asti oli ollut rohkealla mielellä, purskahti epätoivoiseen -itkuun, kun hänen oli erottava Francisista. Hän heittäytyi maahan, -repi hiuksiaan ja pyysi, että vartijat sallisivat hänen jäädä -herransa luo. Hän selitti, että hän ottaisi itsensä hengiltä, jos -hänen täytyisi erota hänestä, ja vartijoiden olisi pitänyt käyttää -väkivaltaa, jollei Francis olisi pyytänyt Giuseppeä kärsivällisesti -alistumaan kohtaloonsa ja luvannut, jos itse pääsisi vapaaksi, -tehdä kaikkensa Giuseppen vapauttamiseksi. Vihdoin poika rauhoittui -ja seurasi vartijoita. Ei ainoakaan vangeista palannut majaan, ja -Francis kohdisti nyt koko huomionsa kahleittensa katkomiseen. Hän oli -jo ajatuksissaan suunnitellut jos jonkinlaisia pakoyrityksiä -- hän -oli tutkinut vahvaa rautaristikkoa ikkunan edessä, mutta huomannut, -että se oli niin hyvin liitetty seinään, ettei sitä tietä voinut -pakoa ajatellakaan; ja jos hän olisikin voinut päästä ulos ikkunasta, -niin kahleet olisivat sittenkin estäneet hänen pakonsa. - -Hänellä oli kaksi kahletta, kumpikin kahden jalan pituista, joista -toinen kulki oikeasta ranteesta vasempaan nilkkaan ja toinen -vasemmasta ranteesta oikeaan nilkkaan. Hänen oli siis mahdoton seisoa -täysin suorana eikä hän voinut tehdä ainoatakaan nopeaa liikettä. -Ikkuna oli noin neljän jalan korkeudella maasta, ja seisomalla -toisella jalallaan ja nostamalla toista niin korkealle kuin suinkin -hän saattoi ulottua ristikkoon ja koetella sen vahvuutta. Ne -tiedot, joita hänen vankitoverinsa olivat hänelle tuoneet, tekivät -hänet melkein hulluksi, ja hän ajatteli paljon vähemmän omaa -kohtaloaan kuin tyttöjen, jotka elivät rauhallisessa turvapaikassaan -aavistamatta, mistä vaara heitä uhkasi. - -Hän oli jo ensimmäisenä päivänä koettanut, voisiko hän saada kätensä -vedetyiksi rautarenkaiden läpi, jotka ympäröivät hänen ranteitaan, -mutta huomasi heti, että se oli mahdotonta, sillä ne oli niitattu -niin tiukalle, että painuivat syvälle lihaan. Siten oli mahdoton -päästä vapaaksi. Ainoa keino oli sahata poikki renkaat, mutta siihen -tarvittiin työaseita. - -Äkkiä Hän keksi hyvän tuuman. Vartija, joka toi hänelle ruokaa, oli -sisilialainen ja varmaankin hyvin puhelias luonteeltaan, sillä monta -kertaa hän oli keskustellut vankien kanssa. Paitsi pitkää veistä -oli hänellä vyössään pieni tikari. Jos saisi sen haltuunsa, tuumi -Francis, niin ehkäpä voisi vapautua kahleista. Sen vuoksi hän asettui -ikkunan ääreen seisomaan siihen aikaan, jolloin tiesi vartijan tuovan -hänelle ruokaa, ja katseli ulos. Kun hän kuuli vartijan astuvan -sisään ja sulkevan oven perässään, kääntyi hän taakseen ja sanoi: - -"Kuka oli tuo nuori nainen? Hän on hyvin kaunis ja kulkee usein tästä -ohi. Hän on nyt tuolla puiden luona." - -Vartija astui ikkunan luo ja katseli ulos. - -"Ettekö näe, hän astuu juuri kulmauksen ohi? Voi, nyt hän katosi." - -Vanginvartija painoi kasvonsa rautaristikkoa vasten nähdäkseen -paremmin, ja Francis käytti tilaisuutta hyväkseen vetääkseen tikarin -tupesta ja pistääkseen sen housuntaskuunsa. - -"Te ette ennättänyt nähdä", sanoi hän, "mutta varmaankin te tapaatte -hänet usein." - -"En ole koskaan nähnyt ketään kaunista naista tässä kirotussa -pesässä", sanoi mies. "Varmaankin se oli kylävoudin tytär. Sanotaan, -että hänellä on kauniita tyttäriä, mutta hän on siksi varovainen, -ettei salli niiden kulkea ulkona sinä aikana kuin me olemme täällä. -Hän luuli kai saavansa kulkea rauhassa tällä tiellä. Minä pidän -silmäni tästä lähin auki." - -"Älkää pelottako häntä pois täältä", sanoi Francis nauraen, "täällä -ei ole mitään muuta miellyttävää katseltavaa kuin hän." - -Heidän vaihdettuaan vielä muutamia sanoja mies poistui, ja Francis -tarkasteli saalistaan. Terä oli hieno ja hän kätki aarteensa heti -multaan, joka oli majan lattiana. Tuntia myöhemmin vartija avasi -äkkiä oven. Oli melkein pimeä, ja Francis istui kaikessa rauhassa -huoneen nurkassa. - -"Tuo tulta, Tomaso", huusi vartija ulkopuolella seisovalle -toverilleen, "täällä alkaa olla pimeä." - -Toinen kantoi soihtua, ja he etsivät tarkasti joka nurkan. - -"Mitä etsitte?" kysyi Francis. - -"Olen pudottanut tikarini", vastasi mies, "ja minun on aivan mahdoton -käsittää, miten se on kadonnut." - -"Milloin näitte sen viimeksi?" - -"En ole nähnyt sitä päivällisen jälkeen. Tiedän varmaan, että se -silloin oli vyössäni. Arvelin, että mahdollisesti olisin pudottanut -sen tänne, tikari ei ole sopiva leikkikalu vangille." - -"Mitäpä hyötyä minulla näin kahlehdittuna voisi olla tikarista", -sanoi Francis. - -"Se on kyllä totta", myönsi mies. "Ette voisi tehdä sillä juuri muuta -kuin iskeä sen omien kylkiluittenne väliin." - -"En sitäkään voisi tehdä kuin istuvassa asennossa." - -"Se on totta, poikaseni. Minun asiani ei ole arvostella kapteenin -käskyjä, minun on vain toteltava. Mutta kyllä minun mielestäni on -julmaa pitää nuorta miestä kahlehdittuna aivan kuin petoeläintä. Jos -hän olisi saanut Pisanin tai Zenon vangiksi ja tahtoisi olla oikein -varma siitä, etteivät he pääsisi karkuun, niin olisi asia aivan -toinen, mutta kahlehtia teidät, kun mies seisoo oven edessä vartiossa -ja ikkunassa on rautaristikot, niin ettei edes leijona voisi -murtautua ulos, tuntuu minusta liian kovalta. Ja pahinta on se, että -meidän täytyy jäädä tänne teitä vartioimaan, kunnes kapteeni palaa -takaisin, ja se voi kestää kolme viikkoa tai kokonaisen kuukaudenkin." - -"Ole vaiti", murahteli toinen mies. "Sinä et sitten koskaan osaa olla -hiljaa. Meidät on asetettu tänne siksi, että kapteeni luuli voivansa -luottaa meihin." - -"Hän voi luottaa keneen hyvänsä" sanoi Filippo, "joka tietää -menettävänsä päänsä, jollei hän täytä velvollisuuttaan." - -"Tule pois nyt", sanoi toinen. "Minä en aio seistä täällä koko yötä. -Sinun tikarisi ei ole täällä, se on varma, ja koska minä olen nyt -vapaa vartiosta, niin aion lähteä tieheni." Niin pian kuin Francis -oli jäänyt yksin, kaivoi hän tikarin esille, sillä hän piti täysin -varmana, ettei kukaan enää tänä iltana tulisi hänen luokseen. Jo ensi -yrityksellä selvisi, että rauta oli pehmeää, sillä terävä tikari -uursi heti syvän loven rautarenkaaseen. Hän yritti yhä uudelleen, ja -lovi syveni syvenemistään. Aika ajoin hän tarkasteli tikarin terää, -mutta se oli kova ja aivan vahingoittumaton. Hän oli nyt varma, että -kärsivällisesti ahertamalla saisi renkaan poikki ja kätensä vapaiksi. - -Hän tutki nyt nilkkarautoja. Ne olivat paljon raskaammat, ja kun hän -koetteli niitä tikarilla, oli rauta myös paljon kovempaa. Mutta oli -liian myöhäistä nähdä mitään, siksi hän piiloitti tikarin jälleen -ja kävi kevyemmällä mielellä kuin pitkään aikaan olkivuoteelleen -maate. Vaikka hän huomaisikin, ettei voisi saada poikki paksumpia -renkaita, saattoi hän aina irrottaa kummankin ketjun päät, kiertää ne -jalkojensa ympäri ja päästä sittenkin vapaasti liikkumaan. - - - - -KOLMASTOISTA LUKU - -Merirosvojen ryöstöretki - - -Heti kun seuraava aamu valkeni, Francis tarttui työhönsä. Edellisen -illan kokemukset toistuivat. Kolmessa, neljässä tunnissa hän saattoi -saada kätensä vapaiksi, mutta nilkkarenkaihin tikari ei pystynyt. -Hetken aikaa koetettuaan hän luopui tästä yrityksestä, sillä hän -pelkäsi, että tikarin terä tylsyisi. - -Hän tuumi kokonaisen tunnin, ja keksi vihdoin keinon. Rautaahan -voitiin teroittaa hankaamalla sitä kiveä vasten, ja vaikka hän -ei voinutkaan katkaista tikarilla rautarengasta, niin ehkäpä se -onnistuisi kivellä. Hän alkoi heti tutkia kammion seiniä. Ne eivät -olleet raa'asta savesta, niin kuin köyhälistön asunnot yleensä -Pohjois-Egyptissä, vaan rakennus oli alun pitäen aiottu joko -vankilaksi tai kallisarvoisten kauppatavaroiden säilytyspaikaksi. - -Se oli rakennettu kovista kivenlohkareista. Francis luuli, että ne -olivat hiekkakiveä, ja tutkiakseen kiven laatua hän kävi istumaan -nurkkaan, jonne vartija edellisenä iltana oli laskenut hänen ruokansa -ja vesiannoksensa. Ensin hän kostutti osan seinää, sitten hän hieroi -kahleen rengasta sitä vasten. Vihdoin hän suureksi ilokseen huomasi -kiiltävän kohdan, josta hän näki, että kivi saattoi hangata rautaa. - -Mutta turhaan hän väänsi jalkojaan voidakseen hangata niitä muuria -vasten, ja siksi hän luopui yrityksestä. Hän tarvitsi irtonaisen -kiven, ja hän alkoi sen vuoksi heti kaivaa tikarillaan maata -seinän vierestä nähdäkseen, voisiko löytää sellaista. Hetkeen hän -ei tavannut ainoatakaan sirua, ja hän tallasi tarkalleen maan -paikoilleen hävittääkseen kaikki jäljet. - -Kun aamiaisen aika lähestyi, hän lakkasi työstään, mutta syötyään -hän jatkoi sitä taaskin. Tutkittuaan seinäviertä aina ovelle -saakka hän vihdoin löysi erisuuruisia kiviä, jotka epäilemättä oli -hakattu kivilohkareista ovea paikoilleen sijoitettaessa. Sitten hän -tasoitti hyvin tarkasti maan pinnan, otti yhden kiven käteensä, ja -kostutettuaan sitä alkoi työnsä. - -Se kävi hyvin hitaasti, mutta hän huomasi sittenkin, että se -onnistui. Hän teki työtä lakkaamatta koko päivän ja kietoi rievun -kiven ympärille ehkäistäkseen sen ääntä. Lopulta hänen sormiaan -alkoi särkeä, ja hänen oli mahdoton pidellä kivestä kiinni, mutta -levättyään pari tuntia jatkoi hän jälleen työtään. Kun vartija tuli -sisään, kysyi hän, milloin kaleerin oli määrä lähteä matkaan. - -"Se olisi lähtenyt jo tänään", sanoi mies, "mutta kapteeni on -sairastunut kuumeeseen. Hän lähetti hakemaan lääkäriä Tunisista, -ja vaikka hän on hyvin heikko, hänellä on niin kova kiihko päästä -matkaan, että hän olisi kannattanut itsensä laivaan, jollei lääkäri -olisi kieltänyt. Siksi hän on päättänyt odottaa kolme päivää." - -Francis ei voinut yöllä jatkaa työtään, sillä hiljaisuudessa kiven -hankaus rautaa vasten olisi varmaankin kuulunut, sen sijaan hän uursi -tikarilla käsirautojaan pari tuntia. Seuraavana aamuna hän jatkoi -taas työtä heti, kun sirkat virittivät laulunsa, sillä niiden ääni -oli paljon kovempi kuin se, mikä syntyi hänen tehdessään työtä. -Illalla jalkaraudat olivat niin pitkälti poikki, että hän parin -tunnin työn jälkeen toivoi voivansa saada ne irti jaloistaan, ja -ennen kuin hän pani maate, olivat käsiraudatkin yhtä pitkällä. - -Vartijaltaan hän seuraavana aamuna sai tietää, että kapteeni oli -parempi ja että hänet oli määrä kantaa laivaan heti, kun ilma illalla -hiukan viileni. Laiva lähtisi matkaan varhain aamulla. Iltapuolella -molemmat vartijat tulivat sisään ja käskivät hänen seurata mukana. -Hänet vietiin kylän komeimpaan taloon ja saatettiin huoneeseen, missä -Ruggiero makasi vuoteella. - -"Olen lähettänyt sinua hakemaan", sanoi Ruggiero, "ilmoittaakseni, -etten ole unohtanut sinua. Ei ole minun syyni, että kosto on -viivästynyt, mutta sitä suloisempi se on oleva, kun sen hetki -koittaa. Minä lähden nyt ryöstämään Polanin tyttäriä. Olen kuullut, -että sinä olet päässyt perheen ystäväksi sen jälkeen kuin teit -tyhjiksi minun aikeeni, ja että Polanin tyttäret suosivat sinua -suuresti. Olen saanut tietoja kaikesta, mitä Venetsiassa on -tapahtunut, ja kaikki olen merkinnyt siihen laskuun, joka minulla on -tilitettävänä sinun kanssasi. Aion tuoda tytöt tänne ja ottaa Marian -vaimokseni, ja sitten minä näytän hänelle, miten minä kohtelen niitä, -jotka asettuvat minun tielleni. Se on oleva terveellinen läksy sekä -hänelle että sinulle. Tulet toivomaan kuolemaa tuhat kertaa ennen -kuin se kohtaa sinua." - -"Olen aina tiennyt, että olette roisto, Ruggiero Mocenigo", sanoi -Francis levollisesti, "mutta enpä olisi luullut, että mies, joka -kerran on kuulunut Venetsian aatelistoon, voisi vajota näin syvälle -ja tulla merirosvoksi ja isänmaanpetturiksi. Te voitte tosin ryöstää -Marian, mutta hänen kauttansa te ette koskaan pääse hänen isänsä -omaisuuteen käsiksi, sillä minä tiedän, että samassa hetkessä kun -Maria saa kätensä vapaiksi, hän mieluummin työntää tikarin sydämeensä -kuin antautuu tällaisen roiston valtaan." - -Kuullessaan nämä sanat Ruggiero tarttui tikariin, joka oli pöydällä -hänen vuoteensa vieressä, mutta laski sen jälleen pois. - -"Hölmö!" sanoi hän. "Minä olen nyt menossa ryöstämään heitä. Etkö -ymmärrä, että Marian itsepäinen luonne talttuu täysin kun hän saa -tietää, että tekemällä itsemurhan hän luovuttaa sisarelleen kunnian -päästä minun vaimokseni?" - -Kun Ruggiero säesti sanojaan ivallisella naurulla, hyökkäsi Francis -eteenpäin aikoen karata roiston päälle, mutta hän oli unohtanut -kahleensa ja kaatui pitkäkseen maahan. - -"Vahti!" huusi Ruggiero, "viekää pois tuo lurjus, ja muistakaa, että -henkenne on vaarassa, jos hän pääsee karkuun!" - -"Teidän ei tarvitse uhata meitä, herra", sanoi Filippo. "Luottakaa -valppauteemme, mutta minun ymmärtääkseni lapsikin voisi vartioida -häntä, niin raskaasti kahlehdittu hän on kopissaan." - -Ruggiero viittasi kärsimättömästi kädellään, ja molemmat miehet -poistuivat vankinsa kera. - -"Jos olisin saanut osani viime matkan saaliista", sanoi Filippo -heidän poistuessaan talosta, "niin en palvelisi häntä päivääkään -enää. Mutta niin pian kuin kaleeri palaa takaisin ja rahat on -jaettu, karkaan minä tieheni. Olen saanut kyllikseni tästä elämästä. -Maurilaisten kanssa ei ole hauska elää, vaikkei saisikaan koiran -kohtelua osakseen." - -Niin pian kuin Francis oli yksin, ryhtyi hän taas työhönsä, ja -iltapuolella olivat renkaat niin pitkälle murrettu, että hän vain -hiukan painamalla saattoi saada kätensä ja jalkansa niistä irti. -Mutta hän odotti iltaan asti siltä varalta, että joku tulisi jälleen -hänen luokseen. Vaikka hän olisikin ollut ilman kahleita, ei hän -sittenkään ennen iltaa olisi voinut lähteä pakoon. - -Filippo toi tavallista myöhemmin ruokaa, ja Francis kuuli, miten -hänen toverinsa torui häntä sen johdosta, ettei hän ennemmin ollut -tullut hänen sijalleen. - -"Onko kaikki valmista matkaan?" kysyi Francis, kun vanginvartija -astui sisään. - -"Kyllä, koko miehistö on laivassa. Veneen tulee olla rannassa kello -yhdeksältä, ja koska tuuli on varsin heikko, luulen heidän lähtevän -heti matkaan." - -Hetken kuluttua mies lähti, ja niin pian kuin oli pimeä, Francis -irroitti kahleet käsistään ja jaloistaan. Sitten hän kalisteli -voimakkaasti kahleitaan ja viskasi ne lattialle. Samassa hän kuuli, -että vartija astui ovelle, työnsi avaimen lukkoon ja astui sisään. - -"Mitä ihmettä te nyt teette?" kysyi Filippo. - -Francis seisoi oven lähellä, niin että vartija astuessaan sisään -joutui selin häneen, ja ennen kuin tämä oli ehtinyt lopettaa -lauseensa hyökkäsi Francis hänen kimppuunsa ja kaatoi hänet maahan. -Hämmästynyt mies ei ennättänyt saada sanaakaan suustaan, kun Francis -painoi polvensa hänen rintaansa ja uhkasi häntä tikarilla. - -"Jos päästät ääntäkään", kähisi hän, "niin pistän tikarin kurkkuusi." - -Filippo tunsi, miten tikarin kärki kosketteli hänen ihoaan, ja hän -pysytteli aivan hiljaa. - -"En tahdo ottaa sinua hengiltä, Filippo. Et ole kohdellut minua -pahasti, ja säästän mielelläni henkesi, jos suinkin voin. Nosta -kätesi pääsi yläpuolelle ja anna minun sitoa ne, niin sitten saat -nousta." - -Filippo teki niin kuin Francis käski, ja Francis sitoi lujasti hänen -kätensä yhteen kankaasta kierretyllä nuoralla. Sitten hän antoi hänen -nousta. - -"Nyt minun täytyy panna suukapula suuhusi ja sitoa kätesi seipääseen -pääsi yläpuolelle, jotta et voi hampain avata nuoraa, ja saat jäädä -tänne, kunnes toverisi saapuu aamulla." - -"Parempi teidän olisi heti ottaa minut hengiltä, herra", sanoi mies. -"Tomaso raivostuu, kun näkee, että olette karannut, sillä hänkin saa -osansa kapteenin vihasta. Kolme tai neljä miestä jää tänne, ja he -aivan varmaan pitävät minua vankina, kunnes laiva palaa takaisin, ja -silloin kapteeni täyttää uhkauksensa. Parempi, että heti tappaisitte -minut." - -"Mutta mitä minä voin tehdä, Filippo? Minun täytyy ajatella omaa -turvallisuuttani. Jos voit antaa minulle hyvän neuvon, niin seuraan -sitä." - -"Minä vannon pyhän valan, etten petä teitä. Minä lähden saaren -toiselle puolelle ja hankin sieltä veneen, jotta olen jo kaukana -poissa, ennen kuin teidän pakonne keksitään varhain huomenaamulla." - -"Minä uskon sinua, Filippo. Vanno valasi." - -"Te voitte seurata minun mukanani, jos tahdotte. Pitäkää käteni -sidottuina, kunnes pääsemme saaren toiselle puolelle, ja iskekää -tikari rintaani, jos nostan melua." - -"Sitä en tee, Filippo. Minä luotan sinuun sittenkin, mutta vanno -ensin." - -Filippo vannoi, ettei hän antaisi ilmi Francisia, vaan lähtisi saaren -toiselle puolelle ja sieltä mannermaalle. Francis leikkasi heti -nuorat poikki. - -"Sinä kadotat osasi saaliista, Filippo, ja sinun täytyy pysytellä -piilossa, jotta kapteenin raivo ei kohdistuisi sinuun. Siksi neuvon -sinua, että heti Tunisiin päästyäsi nousisit ensimmäiseen laivaan -ja tultuasi Venetsiaan tiedustelisit minua. Minä korvaan vahinkosi -ja hankin sinulle tilaisuuden viettää rehellistä elämää. Mutta -ennen lähtöäsi täytyy sinun vaihtaa vaatteita kanssani. Voit myydä -pukuni Tunisissa ja saat niistä kylliksi rahoja ostaaksesi vaikka -kymmenen tällaista vaatekertaa, mutta sinun pitää antaa minulle osa -rahoistasi, jotka sinulla nyt on, sillä en pääse tyhjin taskuin -pakenemaan." - -"Kiitän teitä hyvyydestänne", sanoi mies. "Olisitte voinut iskeä -minut tikarilla kuoliaaksi, mutta ette tehnyt sitä, ja vaikka en -olisi vannonutkaan, olisin kurja koira, jos pettäisin teidät. En -tiedä, mitä aikeita teillä on, mutta neuvoisin teitä seuraamaan -esimerkkiäni ja lähtemään täältä ennen aamun sarastusta. Koko väestö -tulee etsimään teitä, ja koska saari ei ole kovin suuri, niin he -saavat teidät pian kiinni. Saari on vuosikausia ollut merirosvojen -kokoontumispaikkana, ja tänne he tuovat saaliinsa myydäkseen ne -kauppiaille, jotka saapuvat tänne mannermaalta." - -"Kiitos neuvostasi, Filippo! Voit olla huoleti, että katoan ennen -aamun valkenemista, mutta sitä ennen minulla on jotain toimitettavaa, -ja siksi en voi seurata mukanasi." - -"Kaikki pyhimykset siunatkoon teitä, herra, ja auttakoon teitä -pääsemään ehjin nahoin täältä! Jos saan elää, niin tulen hyvinkin -pian teitä Venetsiaan tervehtimään -- en rahojen vuoksi, joita -jalomielisesti olette luvannut minulle, vaan siksi, että teidän -avullanne voisin aloittaa rehellisen elämän kristittyjen ihmisten -parissa." - -He vaihtoivat nyt vaatteita. Sitten he jakoivat keskenään kuusi -dukaattia, jotka olivat Filippon kukkarossa -- pienen yksityisen -ryöstön tuloksen, sen jälkeen he lähtivät vankilasta, ja Filippo -sulki oven. - -"Luuletko, että Tomaso tulee pian tänne?" kysyi Francis. "Siinä -tapauksessa hän tietenkin huomaa sinun olevan poissa ja nostaa melun, -ennen kuin laiva pääsee lähtemään, ja silloin me saisimme koko -miehistön kintereillemme." - -"En usko, että hän tulee. Luultavasti hän istuu kapakassa ja juo -pari tuntia, ennen kuin palaa. Mutta minäpä sanon teille, mitä minä -teen. Minä jään tänne, kunnes hän tulee takaisin. Hän vapauttaa minut -vartiosta keskiyöllä, ja pimeässä hän ei huomaa, että olen vaihtanut -vaatteita. Kyllä minä sittenkin ennätän hyvissä ajoin saaren toiselle -puolelle ja pääsen veneellä pakoon, ennen kuin he huomaavat minun -kadonneen. Se tapahtuu vasta kello kuusi, jolloin minun on tultava -taas vahtiin." - -"Se on hyvä ehdotus. Filippo, ja hyvästi nyt." - -Francis astui rantaan. Siellä ei ollut ainoatakaan venettä, jonka hän -omin voimin olisi voinut saada liikkeelle, mutta hetken kuluttua hän -kuuli airojen loisketta, ja pieni kalastajavene, jossa kaksi nuorta -miestä souti, lähestyi rantaa. - -"Tänne, pojat!" sanoi hän. "Tahtoisin päästä laivaan. Minun olisi -pitänyt olla siellä jo kolme tuntia sitten, mutta sain hiukan liikaa -hattuuni ja tulin nukahtaneeksi. Luuletteko, että voisitte soutaa -minut aivan äänettömästi laivan kylkeen, jotta pääsisin toisten -huomaamatta laivaan? Siinä tapauksessa saatte dukaatin vaivoistanne." - -"Sen me kyllä osaamme", sanoivat soutajat; "tulemme juuri sieltä -myytyämme päivän saaliimme. Siellä oli puoli tusinaa toisiakin -veneitä kaloja kauppaamassa. Sitä paitsi he lastaavat juuri laivaan -halkoja ja kaikenlaista muuta tavaraa, mikä on jäänyt viime hetkeen. -Hypätkää veneeseen, kyllä me pian sinne pääsemme." - -Hetken kuluttua he olivat veneen kyljessä. - -"Teillä näyttää olevan vielä hiukan kaloja jäljellä", sanoi Francis. - -"Ne eivät ole minkään arvoisia", sanoi toinen miehistä. "Ne kelpaavat -kyllä meille itsellemme ruoaksi, mutta ei niitä kannata myydä -laivaan, jossa rahasta ei ole puutetta. Te saatte kernaasti ottaa ne, -jos haluatte." - -"Kiitos", sanoi Francis, "otan pari, kolme kappaletta, jos voitte -antaa. Tahdon tehdä pienen kujeen eräälle toverilleni." - -Niin kuin kalastajat olivat sanoneet, oli laivan kyljessä useita -veneitä, ja merimiehet seisoivat partaan ääressä tehden kauppoja. -Francis antoi soutajilleen luvatun palkan ja hyppäsi portaita myöten -laivaan. - -Ei kukaan kiinnittänyt huomiota häneen, sillä useat merimiehistä -olivat menneet veneisiin hakemaan kaloja. Hän meni toisten joukkoon -ja vetäytyi luukun luo, joka johti lastiruumaan, astui portaita -alas ja tunkeutui perimmäiseen nurkkaan monien tynnyrien taakse, -joissa oli sekä viiniä että vettä. Maatessaan nyt siellä hän kiitti -sydämestään luojaansa, koska hänen yrityksensä oli niin hyvin -onnistunut tähän asti. - -Aika ajoin merimiehet tulivat alas tuoden ruumaan viimeisiä -tavaroita, mutta kukaan ei lähestynyt Francisin piilopaikkaa. Aika -tuntui hänestä hirveän pitkältä, ennen kuin hän kuuli ankkuria -nostettavan. Hetken kuluttua takila alkoi ratista, ja siitä hän -tiesi, että laiva oli liikkeessä. Hän asettui niin mukavaan asentoon -kuin suinkin ja vaipui uneen. - -Kun hän heräsi aamulla, virtasi päivänvaloa luukusta, jota pidettiin -vain sadeilmalla suljettuna, koska usein oli haettava vettä ja -ruokavaroja ruumasta. Francis oli ottanut kalat, jotta hänellä olisi -jotain syötävää matkan varrella siltä varalta, ettei hän voisi saada -ruokaa, mutta hän ei tarvinnut niitä, sillä kattohirsissä riippui -yllin kyllin hedelmiä, ja leipävarasto oli myös ruumassa. Päivän -aikana hän ei kuitenkaan uskaltanut liikkua paikaltaan, mutta niin -pian kuin tuli pimeä, verrytteli hän jäseniään, haki hiukan leipää -ja viinirypäleitä, ja juotuaan kulauksen pullosta, joka oli asetettu -vesitynnyrin hanan alle, vetäytyi takaisin nurkkaansa. Syötyään hän -kävi jälleen juomassa ja paneutui sitten maata. - -Niin kului kuusi päivää. Veden loiskinasta laivan kylkiä vasten hän -saattoi päätellä, kulkiko laiva hyvällä vauhdilla eteenpäin, vai -oliko tyyni ilma. Kerran hän pimeässä hiipi kannelle. Seitsemäntenä -päivänä hän kuuli merimiesten puhuvan keskenään kannella, että Korfu -oli näkyvissä. Purjeet laskettiin, ja laiva seisoi useita tunteja -liikkumattomana paikallaan, mutta pian kulku suunnattiin maata kohti, -ja muutaman tunnin kuluttua oltiin valmiit nousemaan rantaan. - -Kaikki veneet pantiin järjestykseen, ja miehistö tarkastettiin. -Vaikka tyttöjen ryöstö oli yrityksen varsinaisena päämääränä, -tahdottiin kuitenkin samalla kerätä mahdollisimman paljon saalista. -Saari oli rikas, sillä monet varakkaat venetsialaiset asuivat siellä. -Siksi tuli koko miehistön nousta maihin lukuunottamatta muutamia -harvoja, joiden oli määrä jäädä vartioimaan laivaa. - -Yhteen veneeseen astui kapteeni, joka oli nyt aivan terve, sekä hänen -mukanaan valittu joukko miehiä, muut saivat jakaantua useampiin -ryhmiin ja hajaantua pitkin saarta ryöstämään ja polttamaan. -Toivottiin, että väestö joutuisi niin suuren sekasorron valtaan, -ettei se kykenisi tekemään varsinaista vastarintaa, ja aamun -valjetessa tuli kaikkien kokoontua maihinnousupaikkaan. Francis ei -tiennyt, miten kaukana se oli itse kaupungista. - -Lastiruumassa oli varasto aseita, ja kun Francis oli valinnut -itselleen miekan sekä suuren tikarin, odotti hän, kunnes kaikki -laivalla olivat liikkeellä, silloin hänkin nousi kannelle ja yhtyi -miesjoukkoon, joka parhaillaan laski venettä vesille. Vene oli suuri -kuusitoista-airoinen ja siihen kuului noin kaksikymmentä miestä. -Francis kävi istumaan, ja niin pian kuin kaikki muutkin veneet olivat -vesillä, annettiin käsky soutaa rantaan. - -Francis hyppäsi maihin, ja sillä välin kuin miehistö kerääntyi -upseeriensa ympärille, ei hänen ollut laisinkaan vaikea päästä -huomaamatta pakoon. Koska hän ei tuntenut tietä ja pelkäsi että hänet -huomattaisiin, kätkeytyi hän kallioiden taakse, kunnes kuuli, että -miehet komennettiin lähtöön. Hän hiipi nyt varovaisesti piilostaan, -pysytteli kyllin kaukana toisista jottei kukaan huomaisi häntä, ja -seurasi merirosvojen askelten ääntä. - -Francis oli pitkän matkansa kuluessa tuuminut, mitä hän tekisi -päästyään maihin. Koska paikkakunta oli hänelle aivan vieras, -kohdisti hän kaiken toivonsa siihen, että saisi oppaan, joka -saattaisi hänet Polanin huvilaan ennen kuin Mocenigo joukkoineen -ennättäisi perille. Mutta koska miehistö oli nyt jakautunut viiteen -ryhmään, joiden oli määrä kulkea eri teitä, eikä hän tiennyt, mitä -ryhmää kapteeni johti, joutui hän ymmälle. Jos hän nyt seuraisikin -joukkoa, joka kulkisi aivan päinvastaiseen suuntaan, niin Mocenigo -ennättäisi perille, ennen kuin hän saisi käsiinsä oppaan. - -Hän ei voinut tehdä muuta kuin koettaa kiiruhtaa ennen miehistöä -siinä toivossa, että hän kohtaisi jonkun ihmisasunnon. Niin pian kuin -viimeinen joukko oli kadonnut näkyvistä, hän teki kierroksen ja alkoi -juosta kaikin voimin. Maa oli tasaista, vain jonkin kerran viivytti -muuri tai aita hänen kulkuaan. Kun hän oli juossut niin pitkälle, -että otaksui päässeensä merirosvojen edelle, muutti hän suuntaa -päästäkseen samalle tielle, jota myöten hän aluksi oli kulkenut. - -Juostuaan noin mailin verran hän näki valoa edessään ja saapui -pienelle majalle. Hän kolkutti ovelle ja astui sisään. Huoneen -asukkaat -- mies, nainen ja pari lasta -- hyökkäsivät pystyyn vieraan -äkillisen tulon johdosta. - -"Hyvät ihmiset", sanoi Francis, "olen vastikään tullut maihin ja -minulla on tärkeää asiaa Polanin tyttärille. Olen kulkenut harhaan, -mutta minun pitää välttämättä heti paikalla jatkaa matkaani. Voitteko -sanoa, kuinka pitkälti on Polanin huvilaan?" - -"Se on noin kolmen mailin päässä täältä", sanoi mies. - -"Teidän poikanne saa dukaatin, jos hän heti seuraa minua." - -Mies näytti epäilevän. Francisin puku ja ulkomuoto eivät tehneet -luotettavaa vaikutusta. Hän oli kuusi päivää ollut suljettuna -lastiruumaan eikä hänellä ollut koko aikana ollut tilaisuutta pestä -itseään. - -"Katsokaas", sanoi hän ottaen esille dukaatin, "tässä on raha. Saatte -sen heti paikalla, jos käskette poikanne seurata minua niin pian kuin -suinkin." - -"Maksu on hyvä", sanoi mies. "Kuules, Ruffe, lähde tuon herran kanssa -heti paikalla." - -"Tulkaa, herra", sanoi poika, ja sen enempää sanomatta hän läksi -Francisin kanssa ulos, ja molemmat alkoivat juosta tietä pitkin. - -Francis ei ollut maininnut mitään merirosvojen maihinnoususta, sillä -hän tiesi, että silloin mökin asukkaat olisivat vain lähteneet -pakoon eivätkä välittäneet hänestä. Heille tuskin mitään pahaa -tapahtuisikaan, sillä merirosvot ryöstivät mieluummin rikkaitten -huviloita, eivätkä halunneet herättää turhaa melua häiritsemällä -sellaisten ihmisten rauhaa, joilta he eivät kuitenkaan voineet toivoa -saavansa mitään. Juostuaan vähän matkaa poika kääntyi sivupolulle, -joka kulki melkein kohtisuoraan entistä tietä vastaan, ja siitä -Francis saattoi päättää, että hän oli tehnyt pitkän mutkan ja että -huvilaan kulkeva joukko oli päässyt paljon edelle. Mutta koska hän -juoksi kolme kertaa niin nopeasti kuin miehet saattoivat marssia, hän -toivoi kuitenkin pääsevänsä ajoissa perille. - -Pojat eivät vaihtaneet sanaakaan keskenään. Maalaispoika ihmetteli -mielessään, mikähän asia saattoi olla näin kiireellinen, ja Francis -ymmärsi, että jokainen hengenveto oli hänelle tarpeen voidakseen -suorittaa tehtävänsä. Vain pari kertaa hän kysyi, pitkältikö vielä -oli matkaa. Viimeinen vastaus oli rohkaiseva: "Vain pari sataa -askelta enää." - -"Tuolta näkyvät jo tulet, herra. He eivät ole vielä menneet maate, -tässä on ovi." - -Francis kolkutti kovasti ja yhtä mittaa miekankahvallaan. Pari -minuuttia kului, ennen kuin kasvot ilmestyivät yläpuolella olevaan -ikkunaan. - -"Kuka kolkuttaa noin väkivaltaisesti näin myöhään?" - -"Francis Hammond. Avatkaa heti paikalla! Vaara uhkaa neitejä. Pian, -henki on kysymyksessä." - -Palvelija tunsi äänen ja juoksi empimättä alas avaamaan oven. Mutta -jo seuraavassa hetkessä hän luuli erehtyneensä Francisin hyökätessä -valoisaan eteiseen. - -"Missä neidit ovat?" kysyi hän. "Viekää minut heti heidän luokseen!" - -Hänen puhuessaan ovi avautui, ja herra Polani itse sekä molemmat -tytöt näyttäytyivät kynnyksellä. He olivat juuri aikoneet mennä -levolle, kun kolkutus kuului, ja kauppias seisoi ovella miekka -kädessä. Samassa hän tunsi Francisin äänen. He aikoivat juuri -ilmaista ilonsa saadessaan nähdä hänet, mutta ilo vaihtuikin -hämmästykseksi hänen astuessaan heidän eteensä. - -"Meillä ei ole aikaa moniin sanoihin", huudahti Francis, "teidän -täytyy paeta. Ruggiero Mocenigo on minun kintereilläni ja hänen -mukanaan parikymmentä miestä." - -Tytöt huudahtivat kauhusta, ja kauppias sanoi: "Emmekö voi -puolustautua, Francesco? Minulla on kahdeksan palvelijaa täällä, ehkä -voimme pitää puoliamme, kunnes saamme apua." - -"Ruggierolla on sata miestä", sanoi Francis, "ja he voivat kerääntyä -kaikki tänne hetken kuluttua -- teidän täytyy paeta. Jumalan tähden, -älkää viivytelkö! He voivat olla täällä minä hetkenä hyvänsä." - -"Tulkaa, tytöt", sanoi Polani, "ja te myöskin", lisäsi hän kääntyen -palvelijoiden puoleen, jotka kova kolkutus oli kutsunut paikalle; -"seuratkaa mukanamme, menetätte vain henkenne, jos teette vastarintaa. -Tartu käteeni, Maria. Sinä, Francesco, saat pitää huolta Juliasta. -Se, joka viimeisenä lähtee ulos, sulkekoon oven. Kestää aina jonkin -hetken, ennen kuin he saavat sen murretuksi ja keksivät, että olemme -poissa. Mitä tietä nuo roistot saapuvat?" - -Francis viittasi siihen suuntaan, mistä oli tullut, ja koko seurue -lähti nopeasti päinvastaiseen suuntaan. He eivät olleet kulkeneet -montakaan minuuttia, ennen kuin kuului kovaa kolkutusta keskeltä yön -hiljaisuutta. - -"Olipa todellakin aika lähteä, Francesco", sanoi kauppias heidän -kiiruhtaessaan eteenpäin. "Koko juttu tuntuu minusta kuin unennäöltä, -mutta sinä kerrot kyllä pian, miten kaikki on tapahtunut." - -He saapuivat nyt huvilan alueen ulkopuolelle, ja muutamat -palvelijoista, jotka tunsivat seudun, näyttivät tietä. Hetken -kuluttua kauppias hiljensi vauhtiaan. - -"Nyt olemme turvassa", sanoi hän. "He eivät voi tietää, mistä meitä -on haettava, ja jos he hajaantuvat eri tahoille etsiäkseen meitä, -voimme helposti suoriutua niistä, jotka joutuvat tiellemme." - -"En usko, että olemme vieläkään turvassa", sanoi Francis. "Sata -miestä nousi maihin, Mocenigo ja kaksikymmentä miestä hänen -seurassaan lähti teidän taloonne, mutta muut ovat hajaantuneet pitkin -koko saarta murhaamaan ja ryöstämään. Siksi on parasta jatkaa matkaa, -kunnes pääsemme sen alueen ulkopuolelle, jota he luultavimmin aikovat -ryöstää -- jos naiset eivät vain ole liian väsyneitä." - -"Väsyneitä!" huudahti Maria. "Julia ja minä teemme joka päivä pitkiä -kävelyretkiä ja jaksamme juosta vaikka kokonaisen tunnin, jos on -tarpeen." - -"Lähdetään sitten, lapsikullat!" sanoi kauppias. "Olen äärettömän -utelias kuulemaan, mitä tämä kaikki oikeastaan merkitsee, ja -luulenpa, että te olette yhtä uteliaita, mutta emme voi saada mitään -tietää, ennen kuin olemme turvassa." - -Seurue jatkoi siis matkaa kovalla kiireellä. Hetken kuluttua yksi -palvelijoista, joka oli kääntynyt taakseen, huusi: - -"He ovat sytyttäneet talon tuleen. Liekit tunkeutuvat jo ulos -alakerroksen ikkunoista." - -"Minä arvasin sen", sanoi kauppias katsomatta taakseen. "Tuon roiston -täytyi tietenkin kostaa, kun hän ei löytänyt meitä. Onneksi olemme -näin paljon edellä, sillä tulipalo valaisee pitkälti seutua." - -"Vähän matkan päässä alkaa metsä", sanoi eräs palvelijoista. "Kun -pääsemme sinne, ei meitä voi nähdä voimakkaassakaan valossa." - -Metsään saavuttuaan he hiljensivät taas kulkuaan. Vähän matkan päässä -maa kohosi, ja sieltä voi nähdä laajalti. - -"Jäädään tänne", sanoi kauppias; "nyt olemme turvassa. Meidän ja -merirosvojen välillä on kahden mailin matka." - -Huvila on nyt yhtenä ainoana tulimerenä. Palvelijat kiroilivat, -naiset itkivät surusta. - -"Älkää surko!" sanoi kauppias. "Talo voidaan rakentaa uudestaan, -ja minä pidän kyllä huolta siitä, ettei kukaan teistä köyhdy tämän -onnettomuuden vuoksi. Nyt istumme tänne ja annamme Francescon kertoa, -miten hän taaskin on pelastanut meidät." - -"Ennen kuin ryhdyn siihen, sanokaahan minulle, onko satamassa -sotalaivoja, ja miten kaukana ne ovat täältä?" - -"Sinne ei ole kuin kuuden mailin matka suoraan saaren poikki, mutta -me olemme kulkeneet nyt koko ajan siihen suuntaan. Kas", keskeytti -kauppias puhettaan, "nyt liekkejä kohoaa kolmelta, neljältä taholta! -Muutkin roistot ovat työssä." - -"Mutta onko satamassa sotalaivoja?" - -"On kyllä, kolme laivaa lähetettiin tänne, kun tuli tiedoksi, että -maurilainen merirosvolaiva risteili näillä vesillä ja että useita -aluksia oli kadonnut. Ensiksi en uskonut tuota tietoa todeksi. -Kapteeni, joka toi uutisen, kertoi tavanneensa teidät puolitiessä -Venetsian ja Korfun välillä ja ilmoittaneensa teille asiasta. Neljä -päivää myöhemmin saapui toisen laivan mukana asiamieheltäni kirje, -jossa hän ei sanallakaan maininnut teidän tuloanne. Silloin tulin -levottomaksi, ja kun yhä useampia tietoja saapui Korfusta, mutta ei -sanaakaan teistä, olin varma että teille oli jotakin tapahtunut. Ja -koska pelkäsin teidän joutuneen merirosvojen käsiin, lähdin heti -matkaan eräässä kaleerissa, jonka hallitus lähetti saaren kuvernöörin -pyynnöstä tänne." - -"Siinä tapauksessa emme saa hukata hetkeäkään. Kuvernöörin täytyy -saada tietää, että merirosvolaiva on saaren toisella rannalla ja -että miehistö on noussut maihin ja polttaa ja ryöstää parhaillansa. -Jos heti annettaisiin käsky, voisivat sotalaivat vielä ennen -aamun koittoa purjehtia saaren ympäri ja estää noiden roistojen -paluumatkan." - -"Olet oikeassa", sanoi Polani nousten heti. "Jatkakaamme viipymättä -matkaa. Tytöt voivat seurata hitaasti jäljessä palvelijoiden mukana." - -"Isä", sanoi Maria, "et suinkaan vie pois Francescoa, ennen kuin -olemme saaneet kuulla hänen seikkailunsa! Etkö voi lähettää -palvelijoita edeltä viemään sanaa kuvernöörille?" - -"En, kultaseni. Kuvernööri on varmaankin mennyt jo levolle, eivätkä -palvelijat pääsisi hänen puheilleen. Minun täytyy mennä itse. Teen -sen yhtä paljon sinun tähtesi kuin itsenikin. Emme koskaan voi olla -turvassa, niin kauan kuin tuo roisto Mocenigo on vapaana. Francescon -kertomuksen saamme kuulla huomenna. Sinä ja minä, me emme voi sanoin -ilmaista kiitollisuuttamme. Hänen täytyy vain ymmärtää, mitä me -tunnemme, kun melkein ihmeen kautta pelastuit ahdistajasi vallasta. -Tule nyt, Francesco! Yksi palvelijoista, joka tuntee tien, saa -seurata meitä. Kahden mailin päässä, niinkuin tiedätte, on Carlo -Maffensin huvila. Jos olette väsyneitä, pyytäkää sieltä suojaa. -Teidän ei tarvitse pelätä, että merirosvot tulevat niin pitkälle. He -pysyttelevät varmaankin tuolla puolen saarta ehtiäkseen laivaansa -ennen aamun sarastusta." - - - - -NELJÄSTOISTA LUKU - -Merirosvolaivan häviö - - -Herra Polani oli niin hyvin tunnettu, että kun kuvernöörin palvelijat -heräsivät hänen saapuessaan taloon, he eivät hetkeäkään epäröineet -herättää herraansa. Heti kun tämä sai kuulla että merirosvot olivat -nousseet maihin ja hävittäneet saarta, ja että heidän laivansa oli -aivan lähellä rantaa vain parin kolmen miehen vartioimana, lähetti -hän sanan kaleerien päälliköille käskien heidän herättää miehistönsä -ja lähteä heti merelle. Hän lupasi itse hetken kuluttua saapua -paikalle ja lähteä mukaan. Sen lisäksi hän käski soittaa kelloa ja -kutsua saaren asukkaat aseihin. Eräs upseeri sai komennettavakseen -sotaväen, ja hänen oli määrä heti lähteä saaren toiselle puolelle -ja hyökätä merirosvojen kimppuun kesken heidän ryöstöään. Muutamat -miehet saivat käskyn lähteä Polanin tyttäriä vastaan ja saattaa -heidät kantotuoleissa kaupunkiin, ja heille valmistettiin asunto -kuvernöörin omassa talossa. - -Kuvernöörin jaellessa käskyjä tuotiin pöytään virvokkeita, ja Polania -ja hänen seuralaisiaan kehoitettiin syömään, ennen kuin he jatkoivat -matkaa. Francis ei odottanut toista kutsua. Hän ei ollut syönyt -moneen tuntiin, ja siksi hän heti ryhtyi nälkäänsä sammuttamaan. - -Sillä välin kuin hän söi, piti kuvernööri huolta siitä, että hänen -käskynsä täytettiin. Kaksisataa saaren asukasta oli jo aseissa ja he -paloivat kiihkosta saada kostaa merirosvoille heidän ilkitöitään. Kun -kaikki valmistukset oli tehty, läksi kuvernööri Polanin ja Francisin -kanssa satamaan, ja he soudattivat itsensä kaleeriin. Kaikki oli -valmista lähtöön. Purjeet nostettiin heti ja soutajat asettuivat -paikoilleen auttaakseen laivan vauhtia heikossa tuulessa. - -Kuvernööri ilmoitti nyt päällikölle syyn äkilliseen lähtöön. -Molempien toisten kaleerien kapteeneille annettiin myös lähtökäskyt, -ankkurit nostettiin ja kaikki lähtivät liikkeelle. Francisilta -tiedusteltiin, missä merirosvolaiva sijaitsi, mutta hän ei voinut -antaa muuta selitystä, kuin että se oli noin neljän mailin päässä -Polanin huvilasta. - -"Mutta ettekö voi antaa minkäänlaista selitystä itse rannasta?" kysyi -päällikkö. - -"Sitä en voi" vastasi Francis, "olin piiloutunut lastiruumaan ja -tulin kannelle vasta pimeän tultua, jolloin maa näytti mustalta -möhkäleeltä." - -"Herra Polani on kertonut", sanoi päällikkö, "että olette hänen hyvä -ystävänsä, vaikkei sitä teidän puvustanne voisi päätellä, mutta hän -ei ole kertonut, miten jouduitte merirosvolaivaan." - -"Hän kertoi sen minulle matkalla tänne", vastasi Polani, "ja -merkillinen juttu se tosiaankin on. Hän oli matkalla Korfuun Naxos -laivalla, jonka merirosvot, niin kuin me oletimmekin, anastivat. -Merirosvolaivan päällikkönä oli Mocenigo, joka oli tuomittu -elinkautiseen maanpakoon, vaikkakaan kukaan ei tiennyt, minne hän oli -joutunut. - -"Naxoksen miehistö vangittiin ja suljettiin laivan lastiruumaan, -jossa jo ennestäänkin oli muista laivoista ryöstettyjä vankeja. -Merirosvolaiva purjehti Afrikkaan, missä kaikki muut vangit myytiin -maurilaisille orjiksi paitsi tämä minun ystäväni, sillä Mocenigo -kantoi vanhaa vihaa häntä kohtaan ja hänellä oli aivan erikoiset -aikeet hänen suhteensa. Kun Francesco sai tietää, että Mocenigo aikoi -lähteä rosvoamaan Korfuun ja ryöstää minun tyttäreni, onnistui hänen -kenenkään huomaamatta piiloutua laivan ruumaan. - -"Maalle noustessa hän pääsi pimeässä muiden mukana rantaan, kiiruhti -toisten edeltä, ja saatuaan oppaan ennätti paikalle viisi minuuttia -ennen merirosvoja." - -"Ihmeellistä tosiaankin! Olemme hänelle suuressa -kiitollisuudenvelassa, sillä ilman häntä ei meillä olisi ollut -aavistustakaan tuon roisto joukon pahanteoista, ennen kuin olisi -ollut myöhäistä estää heidän pakoaan. Ja jos he olisivat päässeet -pakoon, he olisivat vielä kauan häirinneet meidän kauppaamme, -ennen kuin mikään kaleeri olisi saanut heidät nujerretuiksi. -Mitä Mocenigoon tulee, hän on oikea häpeäpilkku venetsialaiselle -nimelle, ja on surullista ajatella, että eräs meidän ylhäisimpiä -sukujamme tulee hänen tähtensä häväistyksi. Mutta toivottavasti hänen -ilkityönsä nyt loppuvat. Onko hänen laivansa nopeakulkuinen?" - -"Sitäkään en voi sanoa", vastasi Francis, "mutta joka tapauksessa se -on kevytsoutuinen." - -"Toivottavasti saamme sen vallatuksi, ennen kuin se ennättää nostaa -purjeet", sanoi päällikkö. "Meidän aluksemme eivät ole rakennetut -soutua varten, vaikka me käytämmekin airoja tyynellä ilmalla." - -"Mitä aiotte siis tehdä?" kysyi kauppias. - -"Kun saavumme paikalle, annan käskyn molemmille muille kapteeneille -pysytellä parin mailin päässä rannasta, jotta merirosvolaiva ei -pääsisi pakoon, jos se yrittäisi lähteä merelle. Me seuraamme -rantaa pitkin ja laskemme niin lähelle sitä kuin suinkin. Sillä -tavoin voimme ehkä salaa yllättää heidät. Ja jollemme tapaa heitä, -kokoonnumme heti aamun koitteessa toisten laivojen kanssa ulapalla ja -pidämme varamme, kunnes merirosvot uskaltavat lähteä liikkeelle." - -Kello oli nyt kolme, ja tuntia myöhemmin laivat erosivat toisistaan. -Kun päällikkölaiva saapui lähelle maata, käski päällikkö nostaa airot. - -"Tuuli on aivan heikko", sanoi hän, "mutta siitä on vain etua, -sillä sitä äänettömämmin me pääsemme liikkumaan. Jos jatkaisimme -soutamista, voisivat he huomata tulomme, nostaa ankkurinsa ja paeta, -ennen kuin ehtisimme edes nähdä heitä. Näin tyynenä yönä kuuluu -airojen loiske kauaksi." - -Laiva jatkoi äänettömästi kulkuaan rantaa pitkin. Saaren yläpuolella -hohti taivas punaisena palavien talojen liekeistä, mutta sitä -pimeämpi oli rannan varjossa. Kapteenin käskystä vallitsi laivassa -täydellinen hiljaisuus, ja jokainen terästi näköhermojaan keksiäkseen -merirosvojen aluksen. Äkkiä kaikki olivat kuulevinaan kumeata melua, -joka nousi rannalta jonkin matkan päästä. Heidän päästyään edemmäksi -kuului selvästi huutoa ja aseiden kalinaa. - -"Luultavasti aseistettu joukkomme on kohdannut merirosvot", sanoi -kuvernööri kapteenille, "ja he pakenevat laivaansa." - -"Mutta silloin laiva ei voi olla kaukana", sanoi kapteeni. "Aamu -alkaa jo sarastaa idässä, ja pian voimme erottaa laivan taivasta -vasten, jos se nimittäin on vielä ankkurissa." - -Kun he sivuuttivat seuraavan niemen, he näkivät laivan selvästi -edessään. Huuto maaltakin kuului nyt lähempää, eikä ollut -epäilystäkään enää: epätoivoinen taistelu oli käynnissä lähellä -rantaa. - -"Nyt lasketaan vene laivasta", sanoi eräs merimiehistä. - -"Sitten alamme jälleen soutaa. Merirosvojen alus on vain puolen -mailin päässä täältä eikä se ennätä paeta, ennen kuin pääsemme sen -luo. Sitä paitsi taistelun tuoksinasta päätellen, merirosvot ovat -menettäneet jo koko joukon miehiä, eivätkä voi käyttää kaikkia -airojaan, vaikka ehtisivätkin laivaansa." - -Merimiehet tarttuivat innokkaasti airoihin. Jokaisen mielestä tuntui -miltei henkilökohtaiselta loukkaukselta, että merirosvot uskalsivat -tulla Venetsian vesille ryöstämään. Tuleen sytytetyt talot olivat -myös lisänneet heidän katkeruuttaan, ja kaikki olivat valmiit -taisteluun. Kolme venettä souti nyt rannasta laivaan. - -"Soutakaa reippaasti, miehet!" huusi kapteeni. "Meidän täytyy päästä -heidän rinnalleen, ennen kuin he laskevat aironsa veteen." - -Merirosvot olivat nyt huomanneet heidät, ja Francis, joka seisoi -kokassa ja innokkaana seurasi jokaista liikettä laivassa, kuuli -miten käskyjä jaettiin veneille. Hän näki myös, miten ne laskivat -laivan kylkeen ja miehet kiipesivät kiireesti laivaan. Sekavaa äänten -sorinaa kuului, jotkut koettivat nostaa purjeita, toiset laskivat -airot veteen: mitä hirvein sekasorto näytti vallitsevan. Purjeet -laskettiin jälleen alas, ja kaikki kävivät airoihin, mutta tuskin -he olivat saaneet aironsa veteen, ennen kuin venetsialainen kaleeri -laski heidän rinnalleen. Valtaushaat iskettiin laivan kylkeen, -miehistö tarttui aseisiin ja hyökkäsi merirosvolaivan kannelle. - -Merirosvot tiesivät, ettei heitä armahdettaisi, ja vaikka he -olivat menettäneet kolmannen osan miehistään taistellessaan -maalla, hyökkäsivät he ylös soututuhdoiltaan ja valmistautuivat -ankaraan vastarintaan. Ruggiero Mocenigo johti heitä, sillä hän oli -raivoissaan aikeittensa epäonnistumisesta, ja mieluummin hän tahtoi -kuolla kuin kestää sitä häpeää, että hänet vietäisiin merirosvona ja -petturina Venetsiaan. Hän hyökkäsi nyt venetsialaisia vastaan niin -kiivaasti, että kaikki vastarinta tuntui turhalta. Onnistuipa hänen -maurilaistensa avulla karkottaa melkein kaikki hyökkääjät laivansa -kannelta. - -Hän antautui nyt kaksintaisteluun venetsialaisen kaleerin päällikön -kanssa ja kolmannella hyökkäyksellä hän lävisti miekallaan tämän -kaulan, mutta venetsialaiset, jotka väistyivät ensimmäistä kiivasta -hyökkäystä, kiiruhtivat uudelleen suurin joukoin kaleerin partaan -yli. Polani, joka paloi halusta saada kostaa sille miehelle, joka -lukemattomia kertoja oli niin syvästi loukannut häntä, seurasi heitä -Francisin mukana. - -"Ruggiero Mocenigo, petturi ja roisto, sinun hetkesi on lyönyt!" - -Ruggiero säpsähti, kun hän kuuli nimeänsä mainittavan, sillä -laivallaan hän oli vain "kapteeni", mutta hämärässä hän tunsi Polanin -ja alkoi miekkailla hänen kanssaan. - -"Älä ole niin varma, Polani, ehkäpä sinun hetkesi onkin lyönyt!" - -He iskivät yhteen raivoisan kiihkeästi. Polani oli vielä voimakas -ja ketterä liikkeiltään, mutta hänen vastustajalleen oli se suuri -etu, että hän oli nuori ja notkea. Polanin voima ja rotevuus tekivät -kuitenkin tehtävänsä, ja hän pakotti vastustajansa peräytymään, mutta -samassa hänen jalkansa luiskahti verisellä kannella. Hän kaatui -suulleen, ja seuraavassa silmänräpäyksessä Ruggiero olisi lävistänyt -hänet miekallaan, jollei Francis olisi hyökännyt esiin ja lyönyt -syrjään hänen aseensa. - -"Tällä kertaa, Ruggiero, eivät minun käteni ole kahleissa! Miten -sinun kostosi nyt käy?" - -Ruggiero päästi hämmästyksen huudon katsoessaan silmästä silmään -nuorukaista, jonka luuli olevan vangittuna viidensadan mailin päässä. - -Hetkeksi hän peräytyi, mutta hyökkäsi heti eteenpäin huutaen: "Nyt -minä sen sijaan kostan"; mutta hänen vastustajansa oli yhtä notkea ja -taitava kuin hän itsekin. - -Parin minuutin ajan taistelun ratkaisu näytti epävarmalta, mutta -äkkiä Ruggiero kaatui, sillä muuan venetsialainen oli kaleerin -peräkannelta lennättänyt nuolen hänen otsaansa. - -Kun merirosvojen johtaja oli kaatunut, katosi miehistönkin rohkeus. -He taistelivat tosin vielä urhoollisesti ja epätoivoisesti, sillä he -tahtoivat antautua niin kalliista hinnasta kuin suinkin, mutta viisi -minuuttia Ruggieron kaaduttua olivat merirosvot viimeistä miestä -myöten tapetut. Armosta ei ollut puhettakaan. - -Juuri kun taistelu loppui, kuului airojen loisketta, ja molemmat muut -kaleerit saapuivat paikalle. Ne tulivat liian myöhään ottaakseen -osaa taisteluun, mutta miehistö riemuitsi ääneen kuullessaan, että -merirosvo ja koko hänen joukkonsa oli tuhottu. Hetken kuluttua -merirosvojen ruumiit oli heitetty mereen, haavoittuneet kannettu -kannen alle, jotta he saisivat tarpeellista hoitoa, ja kolmentoista -kaatuneen venetsialaisen ruumiit laskettu kannelle rinnatusten, -maihin kuljetettavaksi. - -"Sinua saan kiittää siitä, etten lepää noiden kaatuneitten rinnalla", -sanoi Polani. "En tiennyt, että sinä olit niin lähellä, ja -kompastuessani luulin viimeisen hetkeni tulleen." - -"Te olitte juuri pääsemäisillänne voitolle", sanoi Francis. -"Minä seisoin vain vieressä ollakseni teidän apunanne, jos sitä -tarvitsisitte, mutta siihen hetkeen saakka, jolloin kompastuitte, -luulin, että itse saisitte kostaa kärsimänne vääryyden." - -"Mikä onni, että hän kaatui. Kuinka hirveätä, jos olisi ollut -pakko viedä hänet Venetsiaan ja siten tuottaa häpeää niin jalolle -perheelle. Jumalan kiitos, ettei hän voi enää tehdä pahaa! En ole -ollut hetkeäkään rauhassa sen jälkeen, kun hän yritti ryöstää -tyttäreni, enkä olisi rauhoittunut, ennen kuin sanoma hänen -kuolemastaan olisi tullut korviini. Aivan tavattoman tarmokkaasti -hän on ajanut aikeitaan ja koettanut saada tyttäreni vaimokseen. -Näyttääpä siltä, kuin sinun ja hänen välillään olisi ollut -kaksintaistelu aina kuolemaan saakka -- ikään kuin hänen halunsa -saada loukata meitä ja sinun pyrkimyksesi puolustaa meitä olisivat -taistelleet keskenään. Maria voi nyt helpommin hengittää, kun hän -saa kuulla tämän uutisen, sillä niin iloinen ja huoleton kuin hän -luonteeltaan onkin, on hänen alituisesti täytynyt pelolla ajatella -tuota miestä." - -Kuvernööri, joka laivan perältä oli seurannut taistelua, astui nyt -esiin ja onnitteli Francista sydämellisesti hänen sankaritekonsa -johdosta. - -"Minä näin, miten hyökkäsitte esille juuri sinä hetkenä, jolloin -ystäväni Polani kaatui, ja aloitte taistella hänen vastustajansa -kanssa. Aluksi luulin teidän olevan mennyttä kalua, sillä Mocenigoa -on pidetty erittäin taitavana miekkailijana, ja tehän olette vain -poika, mutta te ette väistynyt tuumankaan vertaa, vaan seisoitte -paikallanne kuin mies, ja minäpä luulen, että te ilman toisten -apuakin olisitte voittanut hänet, sillä käytitte miekkaanne -kylmäverisemmin kuin hän, mutta minä tunsin suurta helpotusta, -kun hän kaatui, sillä taistelu oli vielä ratkaisematta, ja hänen -miehensä iskivät ympärilleen kuin paholaiset, se tunnustus heille on -annettava. Miten ihmeessä niin nuori mies kuin te on niin taitava -miekkailija?" - -"Nuori ystäväni ei ensi kertaa tee suurta palvelusta valtiolle", -sanoi Polani. "Hän oli erään minun laivani päällikkönä ja auttoi -Pisania, kun genovalaiset Anzion taistelussa anastivat hänen -laivansa." - -"Hänkö se on?" sanoi kuvernööri ihmeissään. "Minä olen tietenkin -kuullut, miten teidän laivanne miehistö nuoren englantilaisen -johtamana riensi Pisanin avuksi viime hetkellä, mutta en voinut -koskaan uneksiakaan, että tuo englantilainen olisi vain nuori poika. -Miten vanha te olette?" - -"Olen juuri täyttänyt kahdeksantoista vuotta", vastasi Francis. -"Minun maanmieheni harrastavat paljon urheilua, ja siitä kai johtuu, -että olen hiukan tottuneempi käyttämään aseita kuin minun ikäiseni -yleensä." - -Kello yhdeksältä pieni laivasto palasi satamaan kuljettaen mukanaan -anastetun kaleerin. Niin pian kuin heidän tulonsa huomattiin, -kerääntyi koko väestö rantaan tervehtimään voittajia ja kuulemaan -tietoja taistelun kulusta. - -"Mene heti maihin, Francesco", sanoi Polani, "ja lähde rauhoittamaan -tyttöjä! Minun täytyy seurata kuvernööriä, ja kestää ehkä jonkin -aikaa, ennen kuin hän pääsee tunkeutumaan tuon taajan ihmisjoukon -läpi." - -Palvelijat tunsivat heti Francisin, kun hän saapui palatsiin, ja -saattoivat hänet siihen huoneeseen, jossa tytöt odottivat häntä. -He olivat jo kuulleet, että merirosvolaiva oli anastettu, sillä -ratsastava pikalähetti oli tuonut tämän sanoman saaren toiselta -rannalta. - -"Missä isä on?" huudahti Maria, kun Francis astui yksin sisään. - -"Hän voi hyvin ja lähetti minut edeltä rauhoittamaan teitä." - -"Kiitetty olkoon pyhä Markus!" sanoi Maria. "Olemme olleet kovin -huolissamme teidän kumpaisenkin vuoksi. Sanantuoja kertoi nähneensä -rannalta, miten merirosvolaivalla taisteltiin epätoivon vimmalla ja -että vain yksi kaleereista ahdisti sitä. Me olimme varmoja, että se -oli juuri se kaleeri, jossa kuvernööri oli, ja mehän tiesimme, että -olitte samassa laivassa mukana. Ja isä oli niin hirveän harmistunut, -että me pelkäsimme hänen itsensä ottavan taisteluun osaa." - -"Sen hän tekikin", sanoi Francis; "antautuipa vielä kaksintaisteluun -Mocenigon kanssa ja olisi varmaan tappanut hänet, jollei olisi -kaatunut. Minä olin tietysti hänen rinnallaan ja pidin tuota roistoa -lämpimänä, kunnes nuoli osui häneen. Nyt kaikki kärsimykset, joita -hän meille on tuottanut, ovat lopussa." - -"Onko hän todellakin kuollut?" sanoi Maria. "Oi, Francesco, miten -kiitollinen minä olenkaan! Aloin todellakin pelätä, että hänen -tarmokkaat yrityksensä vihdoin onnistuisivat. Ei silti, että koskaan -olisin suostunut hänen vaimokseen, sillä olin tehnyt sen pyhän -lupauksen, että ottaisin itseni hengiltä, ennen kuin sellaista saisi -tapahtua. Minun mielestäni hänen olisi pitänyt ymmärtää, ettei hän -koskaan olisi voinut pakottaa minua siihen." - -"Minä sanoin hänelle samaa, mutta hän vastasi, että hän ryöstäisi -myös teidän sisarenne valtaansa ja ottaisi hänet vaimokseen, jos te -tekisitte lopun itsestänne." - -Tytöt huudahtivat kauhusta. - -"Sitä en koskaan tullut ajatelleeksi", sanoi Maria; "mutta -sellaisella uhkauksella hän tosiaankin olisi riisunut aseet -kädestäni. Hirveätä olisi ollut joutua sellaisen miehen vaimoksi, -mutta luulenpa, että mieluummin olisin sittenkin kestänyt sen, kuin -uhrannut Julian hänelle. Mutta tuossahan on isä!" - -"Pääsin pikemmin kuin luulinkaan", sanoi Polani astuessaan sisään. -"Kuvernööri käski minun heti lähteä teidän luoksenne. Olette -varmaankin jo kuulleet kaikki uutiset ja tiedätte, ettei vihollisenne -enää voi ahdistaa teitä?" - -"Kyllä, isä, ja olemme kuulleet senkin, että sinä itse taistelit -hänen kanssaan, mikä oli kauheata, mutta samalla kovin reippaasti -tehty." - -"Sanoiko Francis senkin, että ilman häntä en olisi nyt hengissä?" - -"Ei, isä; hän kertoi vain, että kun sinä kompastuit, piti hän -Ruggieroa lämpimänä, kunnes nuoli osui häneen." - -"Sekin on totta, kultaseni, mutta jollei Francis olisi kääntänyt -hänen huomiotaan toisaalle, olisin minä nyt kuollut. Hän tähtäsi -iskunsa minuun, kun minä kaaduin, ja olisi lävistänyt minut, jollei -Francis olisi hyökännyt esiin ja estänyt sitä. Sitten Francis alkoi -taistella Mocenigon kanssa, joka kaikista virheistään huolimatta oli -taitava miekkailija. Ja sittenkin olisi Francis, niin kuin kuvernööri -sanoi, varmaankin voittanut hänet, jollei taistelu olisi päättynyt -niin kuin se päättyi. Mutta nyt meidän täytyy saada kuulla hänen -kertomuksensa alusta loppuun. Te ette tiedä siitä vielä mitään, ja -minä olen kuullut sen vain osittain. Tahdon tietää, miten hän pääsi -tuon miehen käsistä." - -"Sen mekin tahdomme kuulla. Mehän tiedämme, miten ankarasti Ruggiero -antoi vartioida meitä, ja olen varma siitä, ettei hän ollut lempeämpi -Francescolle." - -"Niin, kyllähän minua vieläkin kovemmin vartioitiin", sanoi Francis -hymyillen, "sillä oikea käteni oli kahlehdittuna vasempaan jalkaani -ja päin vastoin, ja ketjut olivat niin lyhyet, etten voinut seisoa -suorassa. Mutta luulenpa toisaalta, etteivät vartijani olleet yhtä -valppaat kuin teidän. Joka tapauksessa tahdon kertoa teille koko -jutun." - -Tytöt seurasivat innostuneina Francisin kertomusta vankeudesta ja -paosta sekä siitä, miten hän oli piiloutunut merirosvolaivan ruumaan -voidakseen ajoissa varoittaa heitä. - -"Pakosi onnistui tosiaan hyvin", sanoi kauppias, kun Francis oli -lopettanut. "Onneksi sekä sinulle itsellesi että meille, sillä -olen varma siitä, että Mocenigo palattuaan olisi kiduttanut sinut -hengiltä. Mitä tyttöihin tulee, niin ei mikään olisi voinut pelastaa -heitä kovasta kohtalosta, jollet sinä olisi ennättänyt ennen tuota -roistoa perille." - -"Mitä me voimme tehdä Francescolle isä?" huudahti Maria. "Me emme voi -koskaan kylliksi kiittää häntä, ja hän vihaa kiitosta. Jospa hän vain -kerran joutuisi oikein pahaan pulaan, niin Julia ja minä lähtisimme -heti häntä pelastamaan, mutta niin kuin olemme nähneet, hän pelastaa -itsensä jo paljon ennen kuin edes aavistamme hänen joutuneen kiinni. -On tosiaankin masentavaa, kun emme voi tehdä mitään hänelle." - -Francis nauroi sydämellisesti. - -"Niin, eikö se ole hirveää? Jos joudun jälleen pulaan ja ennätän -lähettää teille sanan, että teen sen aivan varmaan. Mutta -ymmärrättehän, ettei voi joutua pulaan omasta tahdostaan, ja minä -saan kai tyytyä vain teidän ja teidän sisarenne hyviin toivomuksiin." - -"Älä ole huolissasi, Maria", sanoi hänen isänsä; "kerran vielä saamme -tilaisuuden maksaa hänelle velkamme, ja siihen mennessä Francesco saa -tyytyä vain siihen, että olemme hänelle kiitollisuuden velassa." - -"Ja mitä sinä nyt aiot tehdä, isä." - -"Lähden huomenna teidän kanssanne Venetsiaan. Kuvernööri lähettää -kaleerin mukana sanan merirosvolaivan anastamisesta, ja varmaankin -hän sallii meidän matkustaa siinä. Ryhdyn heti toimenpiteisiin, jotta -saan huvilan kevääksi jälleen rakennetuksi, mutta silloin et ole -enää minun huolehdittavanani, nuori neitiseni, enkä minä siitä ole -lainkaan pahoillanikaan, sillä viime aikoina olet tuottanut minulle -kovin paljon huolta." - -"Se ei ole ollut minun syytäni", sanoi Maria nyreissään. - -"Tiedän sen kyllä, kultaseni. Se on riippunut sinun onnettomasta -kohtalostasi, enkä minä sinua lainkaan moiti." - -"Mutta nyt ovat kaikki huolet poissa, isä!" - -"Sen parempi Rufinolle", sanoi kauppias. "Hän iloitsee saadessaan -kuulla, ettei Ruggiero enää voi ahdistaa sinua. Mutta nyt jätän -teidät, sillä minun täytyy lähteä kuvernöörin kanssa saaren toiselle -puolelle. Olen kuullut, että useita huviloita on ryöstetty ja -hävitetty ja paljon ihmisiä tapettu." - -Seuraavana päivänä he matkustivat Venetsiaan ja saapuivat sinne -enemmittä seikkailuitta. Siellä alettiin heti valmistaa Marian -ja Rufino Giustinianin häitä, ja kuusi viikkoa myöhemmin olivat -vihkiäiset. Francis ei lähtenyt merille ennen tätä juhlatilaisuutta, -sillä kun hän heti kotiin palattuaan puhui uudesta matkasta, selitti -Maria, ettei hän tahtonut lainkaan mennä naimisiin, jollei Francis -jäänyt häihin. - -"Te olette pelastanut minut kaikista vaaroista tähän asti, Francesco, -ja siksi teidän täytyy myös nähdä, että pääsen turvalliseen satamaan." - -Kun herra Polanikin sanoi Francisille, ettei hän saanut ajatella -matkalle lähtöä ennen kuin häiden jälkeen, täytyi hänen jäädä. Mutta -hän oli hyvin iloinen, kun kaikki oli ohitse, sillä tällä kertaa -oli hänestä oleskelu maissa vielä entistä ikävämpää. Tytöillä oli -paljon puuhaa häiden johdosta, vieraita tuli ja meni, ja kaikki -koko talossa oli entisestään muuttunut. Mutta häiden jälkeenkin -hänen oli pakko vielä viipyä Venetsiassa. Genovalaisten laivasto -risteili merellä, eikä Pisanin ollut päässyt Anzion taistelun jälkeen -taistelemaan uudelleen heidän kanssaan. Seurauksena oli se, että -kauppa oli pysähtynyt, sillä vaara oli siksi suuri etteivät kauppiaat -uskaltaneet lähettää laivojaan merelle. - -"Voitto ei korvaisi vaaraa, Francesco", sanoi kauppias eräänä -päivänä, kun hän puhui asiasta hänen kanssaan. "Vaikka vain yhden -laivan lasti kymmenestä joutuisi vihollisen käsiin, niin noista -kymmenestä ei olisi mitään voittoa. Mutta koska näen, miten -kiihkeästi sinä haluat jälleen päästä matkaan, niin voit seurata -valtion kaleerien mukana, jotka ensi viikolla lähtevät täältä -Pisanin laivaston avuksi. Sen palveluksen jälkeen, jonka sinä Anzion -taistelussa teit laivastolle, en epäile, etten voisi hankkia sinulle -luutnantin paikkaa jollakin laivalla. Mitä arvelet siitä?" - -"Ei minulla ole mitään sitä vastaan, mutta olettehan ennen -sanonut, että olisi vain turhaa ajanhukkaa, jos rupeaisin valtion -palvelukseen, koska kuitenkin olen päättänyt antautua kauppiaan -uralle." - -"Sen olen sanonut, ja se minun mielipiteeni yhä on, mutta niin kuin -näet, on kauppa nykyään pysähdyksissä, etkä siis menettäisi siinä -mitään. Sitä paitsi kauppiaalla on aina etua siitä, että hän on -hyvissä väleissä valtion kanssa. Jos siis tahdot mennä palvelukseen, -kunnes sota Genovan kanssa päättyy, niin se on minusta ainakin yhtä -edullista, kuin jos kuljeksit täällä tyhjin toimin." - -"Teidän luvallanne asia on siis päätetty", sanoi Francis. "Tietysti -mieluummin palvelen upseerina, mutta hätätilassa voin ruveta -vapaaehtoiseksikin." - -"Sitä sinun ei tarvitse, Francesco. Minun ja Giustinianin -suosituksella sekä omien ansioittesikin nojalla voit aivan varmaan -päästä upseeriksi. Rufino olisi nimitetty laivan päälliköksi, -jolleivät hänen häänsä olisi tulleet väliin." - -Seuraavana päivänä Polani toi Francisille neuvoskunnan myöntämän -aliluutnantin valtakirjan Pluto-laivalle. - -"Varmaankin iloitset kun kuulet, että Matteo tulee samaan laivaan." --- Matteo oli näet palannut kotiin veljensä häihin. - -"Siitä iloitsen koko sydämestäni", sanoi Francis. "Toivoisin vain, -että Giuseppe-parka olisi myöskin täällä ja saisi seurata mukana. -Tulen kaipaamaan häntä kovasti. Hän oli uskollinen ja hyvä toveri." - -"Olen jo lähettänyt käskyn asiamiehelleni Tunisiin, että hän -voimainsa mukaan koettaisi ottaa selkoa siitä, kenelle Naxoksen -miehistö on myyty. Onnetonta, että niin monta vankia myytiin samalla -kertaa, sillä näin on paljon vaikeampi päästä miestemme jäljille. -Olen käskenyt hänen lunastaa joka ainoan niin edullisesta hinnasta -kuin suinkin. Olen lähettänyt hänelle tarkat selitykset kustakin -erikseen, ja se ehkä helpottaa hänen etsimistään. Sitä paitsi olen -kirjeessäni maininnut, että erikoisesti toivoisimme kapteenin ja -Giuseppen vapauttamista. Siksipä toivon, että sinun palatessasi -kotiin voin antaa sinulle tietoja heistä." - -Matteo tuli hyvin iloiseksi kuullessaan, että hän saisi purjehtia -samassa laivassa kuin Franciskin. - -"Olisi ollut hauskempi", sanoi Francis, "jos kumpikin olisimme olleet -vapaaehtoisia; minusta tuntuu aivan mahdottomalta, että minut on -nimitetty aliluutnantiksi, kun sinä et kuulu päällystöön." - -"En ole vähimmässäkään määrässä kateellinen, Francesco. -Lukuunottamatta vähäistä osaani Anzion taistelussa ei minulla ole -minkäänlaista kokemusta, jota vastoin sinä näinä kahtena viime -vuotena olet ollut mukana jos jonkinlaisissa seikkailuissa ja aina -suoriutunut niistä erinomaisen hyvin." - -Tuntia myöhemmin Francis sai vastaanottaa Matteon isältä kirjeen, -jossa tämä kutsui hänet samana iltana luokseen. Siellä hän saisi -tutustua useihin Matteon tovereihin Pluto laivassa. - -Kun Francis saapui palatsiin, oli siellä paitsi Matteon tovereita, -myös laivan päällikkö ja useita upseereja. Herra Giustiniani itse -esitti Francisin heille, ja Rufino ja Matteo tekivät parastaan -valmistaakseen hänelle niin ystävällisen vastaanoton laivalla kuin -suinkin. He kertoivat kaikille vieraille, missä kiitollisuudenvelassa -he olivat hänelle ja miten urhoollinen hän oli ollut monta kertaa. -Useat nuorista miehistä Francis tunsi jo ennestään Matteon ystävinä, -ja nämä tervehtivätkin häntä sydämellisesti, mutta kapteeni ja muut -upseerit kohtelivat häntä kylmästi. Kapteeni, joka oli nimeltään -Carlo Bottini, oli Mocenigon perheen kaukainen sukulainen ja sen -vuoksi hän jo edeltäkäsin oli Francisia vastaan. Toisten upseerien -kylmyys johtui kateudesta, koska Francis, vaikka oli vierasmaalainen -ja monta vuotta heitä nuorempi, oli arvoltaan heitä korkeampi. - - - - -VIIDESTOISTA LUKU - -Polan taistelu - - -Laivasto, johon kuului neljä kaleeria, purjehti Kyprokseen, mistä -Pisanin ei ollut onnistunut karkoittaa genovalaisia. Oli elokuun -loppupuoli molempien laivastojen liittyessä yhteen. Pisani otti -Francisin hyvin ystävällisesti vastaan ja ilmaisi useiden upseerien -läsnäollessa ilonsa sen johdosta, että tasavalta palkitsi miehiä -ansion mukaan eikä vain perhesuhteita silmällä pitäen, niin kuin -enimmäkseen tähän asti oli tapahtunut. - -Kaksi kuukautta laivasto risteili Itämaiden saaria ympäröivillä -vesillä ja pitkin Kreikan, Istrian ja Dalmatian rannikkoa toivoen -tapaavansa genovalaisten laivaston, mutta turhaan. Kun he -marraskuussa saapuivat Istrian rannalle, yllätti heidät tavattoman -ankara ja kylmä talvi. Pisani kirjoitti hallitukselle pyytäen saada -tuoda laivaston Venetsiaan talven ajaksi. Mutta tähän pyyntöönsä hän -sai kieltävän vastauksen, sillä pelättiin, että jos genovalaiset -saisivat siitä vihiä, niin he käyttäisivät tilaisuutta hyväkseen -ja anastaisivat muutamia saaria, jotka kuuluivat Venetsialle, ja -yllyttäisivät kapinaan Istrian ja Dalmatian väestön, joka aina oli -taisteluun valmis. - -Kylmyys oli tavaton, ja Pisanin yhdeksästätoista kaleerista kykeni -vain kuusi lähtemään täysilukuisella miehistöllä merelle keväällä -1379. Monet laivoista olivat myrskyssä vioittuneet, monia oli -kuollut, vielä useampia lähetetty vaivaisina ja sairaina kotiin, ja -vain kokoamalla kaikki miehet niihin kuuteen laivaan, jotka olivat -vahingoittumattomia, saatiin niiden miehistöt täysilukuisiksi. - -Niin pian kuin sää lauhtui, lähetettiin Pisanin avuksi Venetsiasta -kaksitoista laivaa, jotka olivat enimmäkseen yksityisten henkilöjen -rakennuttamia ja varustamia, muun muassa Polani oli varustanut -kaksi laivaa. Kahdeksantoista aluksen kanssa Pisani lähti nyt -merelle uudelleen etsimään genovalaista amiraali Doriaa ja hänen -laivastoaan. Pluto oli yksi niistä kuudesta laivasta, jotka talven -päätyttyä olivat taistelukunnossa, ja siitä saatiin suureksi osaksi -kiittää Francisia, joka erittäin järkevästi oli pitänyt huolta -miehistöstään, ja tässä työssä hänellä oli ollut hyvä apu Matteosta -sekä muutamista muista tovereistaan. Kun amiraali kävi tarkastamassa -Pluton miehistöä, hän hämmästyi kovin nähdessään, miten terveiltä ja -voimakkailta he näyttivät, eikä hän voinut kylliksi kiittää kapteenia -hänen hyvästä huolenpidostaan. Matteon suureksi harmiksi kapteeni -piti hyvänään nämä kiitokset ilmaisematta sanallakaan, mikä osa -Francisilla oli ollut tähän tilanteeseen. - -Kolme kuukautta etsittiin turhaan genovalaisten laivastoa. Oli -kuljettu pitkin Apulian rannikkoa, ja kun laivasto sen jälkeen saapui -Polaan, näkivät he toukokuun seitsemäntenä päivänä sataman edustalla -Dorian kahdenkymmenenviiden purjeen kera. - -Mutta Pisani ei ollut halukas taistelemaan. Zeno oli poissa sekä -osa laivastoa hänen mukanaan, ja vaikka hän oli saanut uusia -voimia, ei hänellä sittenkään ollut kuin kaksikymmentäyksi laivaa, -ja monet hänen miehistään olivat sairaita, eivätkä pystyneet -hoitamaan tehtäviään. Mutta amiraali ei saanut tehdä niin kuin -katsoi parhaaksi. Venetsialaisilla oli se onneton tapa, että he -rajoittivat päällikkönsä vapautta asettamalla heidän rinnalleen -siviilineuvonantajia, joilla oli valta määrätä varsinaisen päällikön -toimia. Kun siis Pisani kutsui kokoon sotaneuvoston ja esitti syynsä, -miksi hän tahtoi välttää taistelua, panivat neuvonantajat vastaan -äänestäen yksimielisesti taistelun puolesta ja sen lisäksi syyttäen -Pisania pelkuruudesta. Harmistuneena Pisani paljasti miekkansa ja -olisi hyökännyt neuvonantajien kimppuun, jolleivät hänen kapteeninsa -olisi pidättäneet häntä. - -Mutta sotaneuvosto äänesti taistelua, ja Pisanin oli pakko panna tämä -päätös heti täytäntöön. Hän nousi kaleerinsa välikannelle ja puhui -äänekkäästi miehistölle, joka oli kerääntynyt hänen ympärilleen. - -"Muistakaa, veljeni, että se vihollinen, jota vastaan me nyt lähdemme -taistelemaan, on sama jonka me niin voitokkaasti masensimme Rooman -rannikolla. Älkää antako Luciano Dorian nimen peloittaa teitä; -päällikön nimi ei ratkaise taistelua, vaan venetsialaiset sydämet -ja venetsialaiset kädet. Mutta ne, jotka rakastavat Pyhää Markusta, -seuraavat minua!" - -Väki tervehti riemuiten tätä puhetta, ja niin pian kuin päälliköt -olivat palanneet laivoihinsa, läksi laivasto liikkeelle hyökätäkseen -vihollisen kimppuun. Taistelu oli raivoisa. Jokainen laiva valitsi -vastustajansa, jonka kanssa se alkoi kaksintaistelun. Carlo Bottini -kaatui taistelun alussa, ja Francis siirtyi hänen sijalleen. Hänen -kaleerinsa oli hyökännyt genovalaisten suurimman laivan kimppuun, -epätoivoinen taistelu raivosi. Vuoroin venetsialaiset saivat -jalansijaa genovalaisten kannella, vuoroin heidät karkoitettiin -takaisin, ja genovalaiset hyökkäsivät taas vihollisensa laivaan. -Tunnin kestäneen taistelun jälkeen voitto ei kallistunut vielä -kummankaan puolelle. - -Pluton miehistö oli paljon vähälukuisempi kuin genovalaisten, -ja vaikka Francis ja Matteo taistelivat toisten etunenässä ja -rohkaisivat miehiään, eivät he voineet huomata aukkoja vihollisen -riveissä. Äkkiä genovalaiset heittivät irti valtaushaat, jotka -kiinnittivät molemmat laivat toisiinsa, ja nostivat purjeensa. -Francis katsoi ympärilleen keksiäkseen syyn tähän odottamattomaan -manööveriin, ja huomasi samalla, että kaikki genovalaiset laivat -olivat pakoon menossa, venetsialaisten seuratessa niiden kintereillä. - -Purjeet nostettiin, ja Pluto yhtyi myös takaa-ajoon. Mutta pako oli -vain teeskennelty: sen tarkoituksena oli saada aikaan sekasortoa -venetsialaisten taistelulinjassa. - -Purjehdittuaan kaksi mailia genovalaiset kääntyivät äkkiä takaisin ja -hyökkäsivät takaa-ajajiensa kimppuun, jotka seurasivat hajanaisena -joukkona. Tämä juoni vaikutti ratkaisevasti taistelun kulkuun. Useita -venetsialaisten laivoja vallattiin ennen kuin kaikki ennättivät -edes ryhtyä taisteluun, toiset joutuivat monilukuisen vihollisen -piiritykseen. Pisani koetti taistella niin kauan kuin suinkin, mutta -huomatessaan, että kaikki oli menetetty, hän antoi merkin laivoilleen -vetäytyä pois taistelusta. Itse hän pääsi kuuden kaleerin kera -tunkeutumaan vihollisen laivaston läpi ja pakeni Parenzon satamaan. - -Kaikki muut laivat vallattiin. Seitsemän-, kahdeksansataa -venetsialaista kaatui taistelussa, kaksituhatta neljäsataa joutui -vangiksi, kaksitoista päällikköä sai surmansa, ja viisi vangittiin. -Genovalaiset olivat myös kärsineet suuria tappioita, ja Dorian -itsensä tappoi heittokeihäs samalla hetkellä, jolloin hän riemuitsi -voitosta. - -Pluto oli kauan aikaa puolustautunut kolmea kaleeria vastaan ja monta -kertaa yrittänyt murtautua vihollisten läpi, mutta genovalaiset -olivat kiinnittäneet laivansa valtaushaoilla toisiinsa, ja kun -vihdoin suurin osa miehistöä oli karkoitettu kannen alle, ja Francis -huomasi, että vastarinta oli hyödytöntä, hän antoi käskyn pienelle, -genovalaisten piirittämälle joukolleen heittää aseensa maahan. Kaikki -olivat enemmän tai vähemmän haavoittuneita. - -"Tämä oli onnettomuuden päivä Venetsialle", sanoi Matteo, kun -kaikilta vangeilta oli riistetty aseet ja heidät oli viety kannen -alle. "Kuulin genovalaisten sanovan, että vain kuusi kaleereistamme -oli päässyt pakoon ja että kaikki muut on vallattu. Meidän laivamme -antautui viimeisenä, onhan sekin lohdutus." - -"Kaikkein ensiksi minun täytyy sitoa haavasi", sanoi Francis; -"kolmesta eri kohdasta sinä vuodat verta." - -"Ja sinä vuodat verta ainakin kymmenestä kohdasta, Francesco. Minun -täytyy saada ensiksi olla tohtorina." - -"Kapteenia autetaan aina viimeiseksi. Tee siis niin kuin käsken ja -riisu takki yltäsi! Ja nyt hyvät herrat", sanoi Francis kääntyen -toisten upseerien puoleen, "hoitakaamme toistemme haavoja niin hyvin -kuin osaamme. Me emme voi toivoa apua genovalaisilta lääkäreiltä, -sillä heillä on pitkäksi aikaa kylliksi työtä omissa miehissään. Moni -meistä voi hyvinkin pian menehtyä verenvuotoon, jollei apua saada. -Siksi on parasta, että sidomme ensin vaikeimmat haavat ja kuljemme -sitten miehestä mieheen, kunnes kaikki on sidottu." - -Vasta seuraavana aamuna käskettiin vangit kannelle. Monet olivat -kuolleet yön kuluessa, toiset olivat siksi heikkoja, etteivät voineet -totella käskyä. Jäljelle jääneiden nimet kirjoitettiin muistiin, ja -genovalaiset upseerit hämmästyivät suuresti, kun he saivat kuulla, -miten nuori Pluton päällikkö oli. - -"Minä olin vain luutnantti", vastasi Francis. "Carlo Bottini oli -päällikkönä, mutta hän kuoli jo taistelun alussa." - -"Mutta mitenkä niin nuori mies on päässyt upseeriksi? Te kuulutte -varmaankin hyvin ylhäiseen sukuun, koska teitä siten on kunnioitettu -ennen muita vanhempia." - -"Viisas valinta se joka tapauksessa on ollut", sanoi se kaleerin -päällikkö, joka oli ollut taistelussa Pluton kanssa, "sillä jos -tahtoo olla oikeudenmukainen niin täytyy tunnustaa, ettei ainoatakaan -laivaa koko venetsialaisessa laivastossa paremmin ohjattu eikä -rohkeammin puolustettu kuin tätä. Me jouduimme ensin sen kanssa -taisteluun, ja vaikka meitä oli paljon enemmän, eivät he kokonaiseen -tuntiin väistyneet tuumankaan vertaa. Minä huomasin, miten tämä nuori -mies taisteli joukkonsa etunenässä ja ihailin sitä voimaa ja taitoa, -jolla hän käytti miekkaansa. Ja kun meitä lopulta oli kolme häntä -vastassa, tappeli hän kuin karhu, jota koirat ympäröivät. Hän on -varmaankin kelpo nuorukainen ja ansaitsee sen korkean aseman, joka -hänelle on suotu." - -"Minä en kuulu mihinkään aatelissukuun", sanoi Francis. "Nimeni on -Francis Hammond, ja vanhempani ovat englantilaisia." - -"Toivottavasti ette ole palkkasoturi?" sanoi genovalainen kapteeni -vakavasti. - -"En", vastasi Francis. "Olen Venetsian kansalainen, ja nimeni on -merkitty sen kirjoihin, sen toverini voivat todistaa." - -"Se ilahduttaa minua", sanoi genovalainen, "sillä Pietro Doria, joka -veljensä jälkeen on nyt ylin päällikkömme, on käskenyt, että kaikki -palkkasoturit on tapettava." - -"Se on julma käsky", sanoi Francis pelottomasti, "olkoon se kenen -hyvänsä määräämä! Palkkasoturilla, joka rehellisessä taistelussa -joutuu vangiksi, on yhtä suuri oikeus tulla lunastetuksi tai -vaihdetuksi kuin kellä muulla hyvänsä, ja jos teidän amiraalinne -siten rikkoo sodan lakeja vastaan, niin ei ole ainoatakaan -ritaria koko Italiassa, joka ei pitäisi sitä henkilökohtaisena -taisteluvaatimuksena." - -Genovalainen rypisti otsaansa kuullessaan Francisin rohkeat -sanat, mutta sydämessään hän myönsi hänen olevan oikeassa, sillä -genovalaiset upseerit olivat yleensä sitä mieltä, että tämä julma -käsky oli sekä järjetön että häpeällinen. - -Vangitut upseerit suljettiin nyt laivan keularuumaan, ja miehistö -peräruumaan. Pian he huomasivat laivan liikkeistä, että purjeet oli -nostettu. - -"Nyt olemme siis matkalla genovalaiseen vankilaan, Francesco", sanoi -Matteo. "Hädin tuskin me viime kerralla vältimme sen, mutta nyt ei -mikään taida siitä meitä pelastaa." - -"Ei meillä ole suurta vapautumisen toivoa", sanoi Francis; "mutta -liian varhaista on sanoa, ettemme voisi paeta. Mahdollisuudet olivat -paljoa pienemmät minun ollessani Ruggieron vallassa, mutta sittenkin -pääsin pakenemaan; silloin olin yksin ja ankarasti vartioitu, nyt -meitä on laivassa lähes kaksisataa ystävää ja vaikka olemmekin -vankeja, sittenkin voimme saada paljon aikaan, jos pysymme yhdessä. -Sitä paitsi genovalaiset ovat kai niin ylpeitä voitostansa, etteivät -viitsi vartioida meitä kovin tarkasti. Sanalla sanoen, tahtoisin -väittää, että olosuhteet ovat nyt meille suotuisia. Jos olisin -varma siitä, että Pluto purjehtii yksin, niin voisimme varmaankin -vallata sen takaisin, mutta luultavasti kaikki viisitoista vallattua -laivaa ovat yhdessä, ja toiset tulisivat tietenkin heti toveriensa -avuksi, jos huomaisivat, että olisi täällä taistelu käynnissä ja on -varmaankin mahdotonta vallata laiva aivan äänettömästi." - -"Sen minäkin uskon", sanoi Matteo. - -"Mutta vaikka emme voisikaan päästä miehistön yhteyteen ja sen avulla -anastaa laivaa haltuumme, niin ehkäpä me molemmat voimme sittenkin -päästä vapaiksi." - -"Kun sinä sen sanot, Francesco, niin uskon sen heti. Sinä pelastit -meidät pulasta Girgentissä. Sinä pelastit Polanin tyttäret vieläkin -suuremmasta hädästä, kun he olivat vangittuina San Nicolon saarella, -ja kaikkein pahimmasta sinä vapautit itsesi paetessasi Ruggieron -käsistä. Kun sinä siis sanot, että meillä voi olla pakenemisen -toiveita, niin tuntuu minusta, ikään kuin se olisi meiltä jo -onnistunut." - -"Siihen on vielä pitkälti", sanoi Francis nauraen, "mutta minä -toivon, että se onnistuu tavalla tai toisella. Minä kammoan koko -sielustani genovalaista vankilaa, sillä yleisesti tiedetään, että -he kohtelevat sotavankejaan häpeällisellä tavalla, enkä minä aio -antaa teljetä itseäni sellaiseen pesään, jos vain jollakin tavalla -voin siitä pelastua, mutta tänään en viitsi sitä vielä ajatella. -Ensiksikin särkee päätäni kaikkien niiden kolhujen jälkeen, joita -olen saanut, toiseksi olen aika heikko kovasta verenhukasta ja -kolmanneksi haavani kirvelevät oikein toden perästä." - -"Niin minunkin", sanoi Matteo; "ja sitä paitsi minun on nälkä, sillä -leipä, jonka me tänä aamuna saimme, ei kelpaisi edes koirille, vaikka -täytyihän minun tyytyä siihen, kun ei muuta ollut saatavana." - -"Ja nyt minä koetan nukkua muutaman tunnin. Viime yönä ei uni tullut -silmiini kovien tuskien vuoksi, mutta nyt luulen voivani nukahtaa." - -Laivan tasainen heiluminen sekä ruumiillinen väsymys vaikuttivat -osaltaan, että Francis haavoistaan huolimatta vaipui syvään uneen. -Hän ei herännyt, ennen kuin valoa virtasi avonaisesta luukusta -sisään. Matteo, joka makasi hänen vieressään, heräsi myöskin ja -ojenteli jäseniään, ja myöskin heidän kymmenen kohtalotoveriaan -havahtuivat. - -"Tässä on aamiaisenne", kuului ääni luukulta, ja kori, jossa oli -leipää ja pullo vettä, laskettiin nuoran varassa alas. - -"Aamiaista!" sanoi Matteo. "Eihän siitä ole kuin pari tuntia, kun me -viimeksi söimme." - -"Epäilen, että siitä on kaksikymmentä tuntia. Me olemme nukkuneet -oikein perinpohjaisesti, ja minä voin nyt paljon paremmin. Jakakaamme -nyt keskenämme erinomainen aamiaisemme, jota meille täällä tarjotaan. -Onneksi tulee kylliksi valoa ylhäältä luukusta, jotta voimme sen -tehdä perinpohjaisesti." - -Toverit purskahtivat nauruun Francisin hyväntuulisen leikinlaskun -johdosta. Vain yksi ainoa heistä oli ollut upseerina Plutossa. Muut -olivat samoin kuin Matteo, vapaaehtoisia ja ylhäisten perheiden -jäseniä. Syödessä laskettiin leikkiä ja naurettiin huolettomasti. Kun -ateria oli ohi, sanoi Francis: - -"Nyt pidetään sotaneuvottelu." - -"Te olette joka tapauksessa onnellisemmassa asemassa kuin Pisani", -sanoi eräs nuorista miehistä, "sillä ei mikään siviilineuvosto -rajoita teidän valtaanne, ja me hyväksymme kaikki, mitä kapteeni -ehdottaa." - -"En minä ole enää teidän kapteeninne", vastasi Francis. "Nyt me -olemme kaikki vankeja ja yhdenvertaisia, ja jokainen saa vapaasti -ilmaista mielipiteensä ja antaa äänensä." - -"Silloin minä lausun heti mielipiteeni, Francesco", sanoi Matteo, -"ja ehdotan, että sinä edelleen olisit meidän kapteenimme ja että -me tottelisimme sinua yhtä ehdottomasti kuin jos seisoisit Pluton -välikannella etkä olisi teljettynä tähän lastiruumaan. Ensiksikin -sinut määrättiin Carlon kaaduttua meidän lailliseksi johtajaksemme; -toiseksi sinulla on enemmän kokemusta kuin meillä kaikilla yhteensä -ja paljon terävämpi pää kuin kellään meistä muista. Siksi, toverit, -ehdotan, että pitäisimme herra Francesco Hammondia edelleen -kapteeninamme ja että tottelisimme häntä." - -Toverit hyväksyivät riemuiten ehdotuksen, sillä kaikki kunnioittivat -ja ihailivat Francisia, hänen tarmoaan kärsivällisyyttä koettelevan -talven aikana, ja tapaa, jolla hän oli johtanut miehistöä -epätoivoisessa taistelussa. - -"No niin", sanoi Francis, "jos haluatte, olen edelleenkin teidän -johtajanne, mutta sittenkin pidämme sotaneuvottelun. Ensimmäinen -kysymys, jonka tahdon esittää mietittäväksenne, on se, miten voimme -anastaa takaisin Pluton." - -Nuoret miehet purskahtivat äänekkääseen nauruun. Vakava tapa, jolla -Francis teki heidän mielestään kerrassaan mahdottoman ehdotuksen, -huvitti heitä suuresti. - -"Minä tarkoitan täyttä totta", jatkoi Francis, kun nauru oli -lakannut. "Jos pieninkin mahdollisuus vain on, niin aion anastaa -takaisin Pluton, enkä epäile, ettei se voisi onnistua, jos vain -menettelemme oikealla tavalla. Ensiksikin voimme pitää aivan varmana, -että meitä täällä laivalla on paljon enemmän kuin genovalaisia. -Tietysti he ovat kadottaneet taistelussa yhtä paljon väkeä kuin -mekin. Toiseksi: jos Doria aikoo hyötyä voitostaan, niin hänen on -täytynyt pidättää omissa kaleereissaan kylliksi taistelukykyisiä -miehiä eikä hän ole siis voinut luovuttaa anastamilleen -viidelletoista kaleerille kuin suhteellisesti pienen joukon. -Tahtoisinpa väittää, ettei Pluto ole saanut osalleen kuin enintään -viisikymmentä miestä, jota vastoin meitä on kolme kertaa enemmän. Jo -sekin, että he nuorassa hilaavat meille ruokaa, osoittaa, että he -tietävät olevansa meitä heikommat." - -"Siinä sinä olet varmaan oikeassa", sanoi Paolo Parucchi, toinen -Pluton upseereista, "mutta heitä on viisikymmentä aseistettua miestä, -ja meidän sadanviidenkymmenen joukkomme on aseeton ja vangittu. -Heiltä puuttuu pää, joka ajattelisi heidän puolestaan, ja meiltä -puuttuvat aseet, joiden avulla voisimme panna aikeemme täytäntöön." - -Hyväksymisen murinaa kuului muutamien nuorten miesten parista. - -"En ole koskaan luullut, että voisimme suoriutua yrityksestä -vaikeuksitta", sanoi Francis levollisesti, "tai ettei meidän -tarvitsisi tehdä muuta ensi kerralla, kun luukku avautuu, kuin -sanoa niille, jotka seisovat tuolla ylhäällä: Hyvät herrat, meidän -joukkomme on lukuisampi kuin teidän, siksi me vaadimme teitä -vaihtamaan paikkaa meidän kanssamme. Olen vain väittänyt, että meillä -on voimaa vallata laiva takaisin, jos suotuisa tilaisuus tarjoutuu. -Nyt meidän täytyy ensiksikin päättää, miten voimme hankkia itsellemme -sellaisen tilaisuuden. Onko kellään teistä tikaria tai veistä, jota -vahdin silmä ei ole keksinyt?" - -Ei kukaan vastannut. - -"Minä pelkäsin kyllä, että niin huonosti olisikin asia. Mutta koska -meillä ei ole aseita eikä työkaluja, niin meidän täytyy tutkia, eikö -ruumassa ole mitään, mikä voisi tehdä sellaisen virkaa. Onneksi -olemme saaneet jäädä Plutoon, jossa tunnemme joka sopen, sillä paljon -pahempi olisi, jos meidät olisi siirretty muualle. Tuossa hirressä -näkyy olevan muutamia rautakoukkuja, varmaankin niihin joskus on -ripustettu lihaa. Katsotaanpas, voimmeko saada ne irti." - -Mutta koukut olivat niin lujassa, että kaikista ponnistuksista -huolimatta ne eivät liikahtaneet vähääkään. - -"Meidän täytyy toistaiseksi luopua siitä yrityksestä", sanoi Francis, -"ja katsoa voimmeko löytää jotain muuta käyttökelpoista." - -Mutta vaikka he etsivät hyvin tarkasti joka paikan, ei löytynyt -mitään. - -"Voisikohan ämpärien rautasangoista olla mitään hyötyä", sanoi Matteo. - -"Voisi kyllä, kunhan ne vain saisi irti." - -"Se ei ole vaikeaa", sanoi eräs toinen tarkastettuaan niitä hetken -aikaa. "Tämä ämpäri on tyhjä, ja sanka on melkein irti." - -'Hetken kuluttua oli irrotettu sangat neljästä ämpäristä. - -"Suurta hyötyä niistä ei ole", sanoi Matteo; "rauta on ruosteista, ja -ne murtuisivat heti tuottamatta pahempia haavoja." - -"Niin, ei niistä tikareiksi ole", sanoi Francis, "mutta ehkäpä ne -varovasti käyttäen kelpaavat sahoiksi. Katkaise jalan pituinen pala, -revi kaistale paidastasi ja kierrä se moneen kertaan toisen pään -ympäri, niin että voit pitää siitä kiinni. Ja koeta sitten hangata -sillä hirrenpäätä!" - -"Se pystyy todellakin", ilmoitti Matteo koetettuaan, "mutta nopeasti -työ ei edisty." - -"Voimme olla hyvillämme, jos rauta ollenkaan pystyy", sanoi Francis -rohkaisevasti. "Meillä on ainakin viikon verran aikaa tehdä työtä, ja -jos tuuli on epäsuotuisa, niin ehkäpä koko kuukausikin. Nyt taitamme -sangat sopiviin kappaleisiin ja käytämme niitä varovasti." - -"Entäs sitten, kapteeni?" - -"Päämäärämme on tietenkin se, että murtaudumme suureen lastiruumaan, -joka erottaa meidät miehistöstä. Siellä on varmaan kylliksi -aseitakin. Mutta voidaksemme käyttää sahojamme, täytyy meidän ensiksi -löytää reikä väliseinästä. Tutkikaamme siis tarkasti, eikö seinässä -olisi minkäänlaista reikää." - -Oli jo liian pimeä, jotta olisi voitu tarkasti nähdä, ja siksi -kaikki koettelivat sormillaan pitkin seiniä löytämättä kuitenkaan -pienintäkään aukkoa. - -"Siinä tapauksessa meidän täytyy kaikkein ensiksi koettaa sahata irti -nuo rautakoukut", sanoi Francis. "Ehdotan, että valitsemme nuo kolme, -jotka ovat tuon hirren alapuolella. Meitä on kaksitoista, siis neljä -kutakin koukkua kohti, ja voimme vuorotella joka viides minuutti. -Muistakaa, että tarvitaan enemmän kärsivällisyyttä kuin voimaa." - -Työhön ryhdyttiin heti. Nuoret miehet käsittivät nyt täydellisesti, -mistä oli kysymys. Huomattuaan miten levollisesti ja asiallisesti -Francis johti heidän työtään, he tulivat varmoiksi siitä, että -ainakin hän itse uskoi yrityksen mahdollisuuteen. Oli siis hiukan -toivoa pelastua Genovan pelottavista vankiloista. - -Työ kävi hitaasti ja pari rautakappaletta taittui heti paikalla, -kun työntekijät olivat liian innokkaita, mutta kun huomattiin, -että työkalut varovasti käsitellessäkin vähitellen tunkeutuivat -puuhun, jatkettiin työtä säännöllisesti. Onneksi se hirsi, jota he -sahasivat, oli varsin pehmeä, ja selvästi saattoi nähdä, miten pienet -sahajauhokasat lisääntyivät. - -Sahat olivat koko päivän liikkeessä. Vaikka työ sujui hitaasti, se -piti kuitenkin mielet vireessä, ja kun vihdoin kolme nuorukaista koko -painollaan kävi riippumaan ja sai koukun irti, niin he eivät voineet -olla huudahtamatta ilosta. Yhteisvoimin irrotettiin vihdoin molemmat -muutkin. Rautakoukut olivat päästään terävät ja tuuman paksuiset. - -"Nämä eivät ole niinkään huonoja aseita", sanoi Matteo. - -"Emme me käytä niitä aseina", sanoi Francis. "Niistä on enemmän -hyötyä kuin mistään aseesta, lukuunottamatta kirvestä. Mutta me -tarvitsemme ainakin kolme lisää. Siksi ehdottaisin, että heti -jatkaisimme työtä. Järjestetään vahtivuorot. Kestää kaksitoista -tuntia, ennen kuin saamme ruoka-annoksemme, siis kolme tuntia työtä -ja yhdeksän tuntia lepoa kullekin. On juuri ensimmäisen vahdin vaihto -kannella, ja koska voimme kuulla tänne, milloin niitä muutetaan, -voimme siitä päätellä, mitä kello kulloinkin on." - -"Minä olen valmis tekemään työtä koko yön", sanoi Matteo. "Ensiksi en -suurestikaan uskonut työmme edistymiseen, mutta koska olemme saaneet -irti kolme tuollaista rautaesinettä, niin voisin jatkaa vaikka kuinka -kauan." - -"Saatpa nähdä, Matteo, että tehtyäsi kolme tuntia työtä käsivartesi -ovat niin väsyneet, ettet jaksa niitä kohottaa. On kovin väsyttävää -sahata käsivarret kurotettuina pään yläpuolelle. Jo tästä -vähäisestäkin työstä on minun käsivarsia alkanut särkeä. Mutta kunkin -täytyy tehdä työtä niin paljon kuin jaksaa noina kolmena tuntina, -ja pimeässä pitää olla vielä varovaisempi, jotta työkalut eivät -taittuisi." - -"Onneksi voimme nyt saada vielä useampia sahoja, jos tarvitsemme", -sanoi Matteo, "sillä näillä vahvoilla raudoilla murramme helposti -sangat muistakin ämpäreistä." - -"Siinä olet oikeassa, Matteo. Sitä en ajatellut lainkaan. Niin kuin -näet, alkaa meillä jo olla kokonainen työkaluvarasto." - -Vaikka kaikki työskentelivät minkä jaksoivat, ei työ sittenkään -pimeässä suuresti edistynyt. Mutta niin pian kuin päivä alkoi valjeta -ja miehistön liikkeistä saattoi päätellä, että he huuhtelivat kantta, -alkoivat he terävillä rautakoukuilla rikkoa puuta, jotta sahaaminen -kävisi helpommin. Ja kun he sitä paitsi vuorottelivat joka viides -minuutti, edistyi työ sangen nopeasti, ja suureksi ilokseen he saivat -vielä kolme muuta rautakoukkua irti. - -"Jos joku olisi sanonut minulle", sanoi yksi nuorukaisista, "että -käsivarret voisivat muutaman tunnin työn jälkeen särkeä näin -kauheasti, niin en olisi häntä uskonut." - -Kaikki olivat samaa mieltä, sillä ei kukaan heistä ollut tottunut -raskaaseen ruumiilliseen työhön. - -"Anna meidän levätä puoli tuntia, Francesco", sanoi Matteo, "ennen -kuin jakelet uusia käskyjä. Sen verran lepoa ainakin tarvitsen että -käsivarsiini palaa edes hiukan voimaa." - -"Voimme levätä koko tunninkin, jos haluat, Matteo. Sinä aikana saamme -aamiaista, ja sitten jatkamme jälleen." - -"Aamiaista!" sanoi eräs nuorukaisista nyrpeästi. "En minä voi -nimittää tuota mustaa leipää ja vettä aamiaiseksi. Kun ajattelen -niitä aamiaisia, joita olen syönyt ja mitä ruokia olen hyljeksinyt -siksi, ettei niitä ollut valmistettu taiteen kaikkien sääntöjen -mukaan, niin en voi muuta kuin kiroilla hulluuttani, kun lainkaan -tahdoin merelle." - -"Tahtoisin ehdottaa teille kaikille", sanoi Francis, "että -käyttäisitte tämän tunnin toistenne lihaksien hieromiseen. Se on -paras keino saada ne pehmenemään. Giuseppellä oli aina tapana tehdä -niin, kun minun jäseneni jäykkenivät soudun jälkeen." - -Neuvoa seurattiin, ja sillä välin kun toiset olivat tässä työssä, -lähti Francis tutkimaan väliseinää. - -"No, kapteeni, mitä kerrottavaa teillä on?" kysyi Matteo, kun Francis -palasi toisten joukkoon. - -"Varsin hyviä uutisia", sanoi Francis. "Lankut on onneksi naulattu -toiselta puolen hirsiin kiinni sekä ylhäältä että alhaalta." - -"Mitä hyötyä meillä on siitä?" - -"Se merkitsee hyvinkin paljon. Jos ne olisi naulattu kiinni tältä -puolen, olisi meidän pitänyt porata näillä rautakoukuilla reikiä -lankkuihin ja sitten sahata lankut poikki. Mutta nyt luullakseni -voimme irrottaa lankun viidessä minuutissa. Ei tarvitse muuta kuin -työntää rautakärki hirren ja lankun väliin ja käyttää sitä vipuna. -Kylläpä naulojen tosiaankin pitäisi olla kovin vahvat, jotta ei -tällaisilla rautakoukuilla saisi niitä irti." - -Kaikki hyppäsivät pystyyn. Tämä odottamaton uutinen sai heidät -unohtamaan kaiken kivun ja nälän, ja kuusi heistä tarttui heti -rautoihin. - -"Hiljaa!" sanoi Francis. "Muistakaa, että siellä voi olla miehiä -tavaroita hakemassa. Ennen kuin uskallamme irrottaa ainoatakaan -lankkua, täytyy meidän porata reikä, josta voimme kurkistaa sisään. -Sellaisen poraaminen on paljon helpompaa kuin jos sen täytyisi olla -niin suuri, että saha mahtuisi siitä sisään. Mutta hiukan aikaa -siihenkin kuluu. Parasta on kuitenkin odottaa, kunnes olemme saaneet -aamiaista." - - - - -KUUDESTOISTA LUKU - -Pluto vallataan takaisin - - -Niin pian kuin tavallinen aamiainen oli hinattu alas ja he olivat -kuulleet, että raskaat painot oli jälleen asetettu luukun eteen, -otti yksi heistä raudan käteensä ja alkoi porata reikää toisten -syödessä. Rauta tunkeutui aluksi varsin helposti puun läpi, mutta -vaikeudet kasvoivat hetken kuluttua, ja kesti ainakin neljä tuntia, -ennen kuin he kurkistamalla reiästä ulos saattoivat erottaa hiukan -valoa. Tehtyään vielä neljännestunnin ajan työtä he olivat saaneet -aukon niin suureksi, että saattoi nähdä ruumaan. Siellä oli varsin -valoisaa, sillä luukku oli auki, ja he näkivät, että kaksi miestä -avasi parhaillaan laatikkoa. - -"Meidän täytyy odottaa, kunnes tulee pimeä", sanoi Francis. "En usko, -että pidämme kovinkaan suurta melua, mutta sittenkin on parasta, -että odotamme kunnes miehistön nukkuma-aika lähestyy, sillä sitä -ennen heillä on tapana kävellä kannella, jutella ja laulaa, eikä sinä -aikana vähäistä melua niinkään helposti voida kuulla." - -"Vaikeinta on pakottaa rauta lankkujen ja hirsien lomaan, jotta -saisimme vankan otteen", sanoi Matteo. - -"Kyllä minä luulen, että se sittenkin onnistuu", vastasi Francis. -"Hirret ovat rosoiset, ja jos oikein etsimme, niin varmaankin -löydämme paikan, josta rauta pääsee tunkeutumaan kylliksi syvälle." - -Tarkasti tutkittuaan he valitsivat tarkoitukseen sopivan lankun; -sitten he paneutuivat maata tai istuivat juttelemaan, kunnes -oli kylliksi pimeä. Sitä ennen he kuitenkin tirkistivät reiästä -viereiseen ruumaan ja huomasivat, että luukku oli suljettu. Heidän ei -siis tarvinnut pelätä, että kukaan tulisi sinne mitään hakemaan. - -"Nyt luullakseni voimme aloittaa", sanoi Francis vihdoin. "Sinä, -Paolo Parucchi, saat ottaa yhden raudoista, minä otan toisen ja -Matteo kolmannen. Useampia kuin kolme ei voi käydä yhden hirren -kimppuun, ja jos naulat eivät ole hirveän lujassa, niin luultavasti -saamme ne irti." - -Kesti hetken aikaa, ennen kuin he saivat työnnetyksi raudat hirren ja -laudan väliin. - -"Jos olette valmiit", sanoi Francis, "niin iskekää kiinni!" - -Niin kuin Francis oli laskenut, tekivät vivut tehtävänsä, ja naulat -heltisivät hiukan. - -"Siinä on tuuman levyinen rako", sanoi Francis, joka tunnusteli -seinää kädellään. "Jos annatte rautojenne olla paikoillaan, niin -siirrän omani hiukan syvemmälle. Kas noin, nyt voitte siirtää -rautanne!" - -He ponnistelivat uudelleen, ja tällä kertaa naulat irtaantuivat -ainakin kahden tuuman verran. Uuden ponnistuksen jälkeen oli lankun -alapää irti. - -"Työntäkää sitä nyt voimienne takaa", sanoi Francis, "sillä välin kun -minä pistän rautani lankun ja ylähirren väliin." - -Nämä naulat irtaantuivat vieläkin helpommin kuin edelliset. Pian -koko lankku oli irrallaan ja se laskettiin lattialle. Toiset, jotka -seisoivat vieressä, eivät pimeässä voineet nähdä mitään, mutta -Francisin käskyistä he päättelivät, mitä oli saatu aikaan. - -"Pääsettekö jo raosta läpi?" - -"Emme", sanoi Francis. "Ensin on poistettava vielä toinenkin lankku, -mutta ehkäpä laihin meistä pääsee siitä läpi ja pitää lankusta -toiselta puolen kiinni, ettei tarvitse pelätä sen kaatuvan kumoon." - -Parin minuutin kuluttua oli toinenkin lankku ensimmäisen rinnalla -lattialla. - -"Mitäs me nyt teemme?" kysyi Matteo. - -"Meidän täytyy päästä merimiesten kanssa yhteyteen. Nyt muodostamme -kolme työryhmää; ensimmäistä johdan minä, toista Paolo Parucchi ja -kolmatta Matteo. Kun pääsemme viereiseen huoneeseen, asetamme lankut -paikoilleen ja painamme naulat kiinni, jotteivät ne kaadu kumoon. -Jos joku sattumalta meidän työskennellessämme tulisi lastiruumaan, -niin voimme sittenkin olla rauhassa, sillä siinä päässä, jossa -työskentelemme, on korkea säkkipino." - -Francis ja hänen miehensä hiipivät ensiksi asevaraston luo, jonka -he olivat huomanneet kurkistaessaan reiästä sisään. Hetken aikaa -etsittyään he löysivät täältä tikarin; sitten he hapuilivat pimeässä -säkkipinolle. Se ylettyi melkein kattohirsiin saakka, niin että he -juuri ja juuri pääsivät sen yli kiipeämään. - -"Älkää vain kolauttako päätänne kattoon", sanoi Francis; "sellainen -melu voisi herättää huomiota. Ja maatkaa nyt alallanne, kunnes löydän -sopivan paikan, mistä voimme aloittaa työn." - -Niin pian kuin Francis oli löytänyt liitteen kahden lankun lomasta, -hän alkoi tikarilla kaivaa reikää. Kymmenen minuutin kuluttua hän -kosketti kädellään viereisen miehen olkapäätä, painoi hänen kätensä -reikää vasten ja siirtyi syrjään päästäen toisen omalle paikalleen. -Tunnin kuluttua he olivat siten saaneet tuuman läpimittaisen reiän -poratuksi lankkuun. Francis käänsi korvansa reikää vasten kuunnellen -ääntä viereisestä suojasta. Sitten hän painoi suunsa sitä vasten ja -kysyi: - -"Nukutteko te siellä?" Taaskin hän kuunteli. Muutamat merimiehistä -juttelivat keskenään ja kyselivät toisiltaan, mikähän ääni näin äkkiä -häiritsi hiljaisuutta. - -Ei kukaan vastannut, toiset vain uhkailivat yörauhan häiritsijää. -Niin pian kuin kaikki oli taas hiljaista, sanoi Francis: - -"Olkaa ääneti! Missä on venemies Rinaldo!" - -"Tässä", vastasi ääni. "Mutta kuka puhuu? Olen tuntevinani herra -Hammondin äänen." - -"Minun ääneni se onkin, Rinaldo. Me olemme tunkeutuneet lastiruuman -läpi irrotettuamme muutamia lankkuja seinästä. Nyt teidän vuoronne -on tehdä samoin. Me annamme teille tikareita, kunhan saamme reiän -hiukan suuremmaksi. Valitkaa joku nurkkalankuista, sillä sieltä käsin -vähimmin huomataan meidän hommiamme." - -"Eivät he huomaa mitään, sillä he eivät tule koskaan tänne alas, -hilaavat vain korissa meille ruoan." - -"Mutta aloittakaa sittenkin nurkasta", sanoi Francis, "sillä -voisihan sattua, että joku tulisi alas ennen kuin olette saaneet -työnne valmiiksi. Teidän täytyy irrottaa kaksi lankkua päästäksenne -tunkeutumaan läpi. Parasta, että heti paikalla ryhdytte työhön. Tältä -puolelta ei kukaan teitä huomaa, täällä on edessä korkea säkkipino, -joka ulottuu aivan kattoon saakka. Mutta teidän täytyy tehdä hiljaa -työtä, ettei ylhäällä kannella epäillä mitään. - -"Kun olette saaneet lankut irti, niin pankaa ne takaisin paikoilleen -ja pistäkää kiiloja väliin, etteivät ne kaatuisi. Työn tulee olla -valmista huomisaamuna. Tehtyänne sen odottakaa minun määräyksiäni. -Hyökkäys tuskin tällä hetkellä voisi onnistua, sillä varmaankin -toiset laivat ovat vielä meidän lähellämme, ja vaikka voisimmekin -voittaa miehistön, niin toiset laivat heti voittaisivat meidät -takaisin. Siksi teidän täytyy pysytellä alallanne, kunnes minä annan -teille käskyn, kulukoon siihen päivä tai vaikka kymmenenkin. Kaikki -ne aseet, jotka he ovat riistäneet meiltä, ovat täällä, ja kun aika -on käsissä, voimme me vaivatta hyökätä genovalaisten kimppuun ja -viedä Pluton takaisin Venetsian satamaan." - -Merimiesten parista kuului riemun mutinaa. Francis kuunteli hetken -aikaa, ja kuuli, miten yksi miehistä sanoi: - -"Mitäs minä sanoin teille? Enkö sanonut, että herra Hammond kerran -ennen on jo pelastanut meidät genovalaisten kynsistä ja että voin -vaikka lyödä vetoa siitä, että hän tekee sen uudestaankin, jos siihen -on vain hiukankin mahdollisuutta?" - -"Sen sinä sanoit, Pietro, ja oikeassa olit. Mikä ilo onkaan palvella -sellaista kapteenia. Hän ei ole samanlainen kuin muut aatelisherrat, -jotka eivät osaa erottaa köydenpäätä toisesta ja jotka nyrpistävät -nenäänsä, jos on pakko hiukankin liata käsiään. Ajatelkaahan vain, -miten hyvää huolta hän piti meistä talvella! Jos kävisi päinsä, niin -hurraisin hänelle, mutta sen saamme tehdä sitten, kun olemme päässeet -tästä pinteestä. Ja nyt, Rinaldo, ryhtykäämme heti työhön. Kun -kaikki käy ympäri, niin ehkeipä meidän tarvitsekaan mädätä Genovan -vankiloissa." - -Kun Francis huomasi, että työ tuli suoritetuksi hänen käskyjensä -mukaan, hän hiipi säkkipinolta alas ja etsi asevarastosta kaksi -heittokeihästä, jotka saivat tehdä poran virkaa; hän pisti ne reiästä -merimiehille. - -"Nyt me olemme suorittaneet työmme", sanoi hän tovereilleen. "Paolo -ja hänen joukkonsa voi helposti suurentaa reikää sen verran, että -tikarit mahtuvat siitä läpi." - -Miehet palasivat lastiruuman toiselle puolelle, siirsivät tieltä -lankut ja olivat taaskin toveriensa luona. Francis selitti nyt -Parucchille, miten pitkälle he olivat päässeet ja mitä käskyjä hän -oli antanut merimiehille. "Kun reikä on kyllin suuri, anna heille -nämä viisi tikaria ja tule sitten tänne takaisin. Minä näytän sinulle -tietä." - -Kun päivänvalo tunkeutui lastiruumaan, heräsi Matteo ja huomasi -ihmeekseen, että kaikki hänen toverinsa olivat panneet maata -herättämättä häntä. Hän ei voinut hillitä uteliaisuuttaan, vaan -herätti Francisin. "Onko jotain hullusti, Francesco? On valoisa -päivä, ja kaikki toverit nukkuvat hyvässä rauhassa, mutta meitä ei -ole lainkaan herätetty!" - -"Kaikki on käynyt hyvin, Matteo, mutta me emme herättäneet -teitä siksi, ettei teillä ollut mitään tehtävää. Me olemme jo -antaneet tikareita ja keihäitä merimiehille, ja parasta aikaa he -porautuvat väliseinän läpi. Kun se on tehty, kohtaamme me toisemme -keskimmäisessä ruumassa, otamme aseita ja hyökkäämme genovalaisten -kimppuun, niin pian kuin suotuisa tilaisuus vain tarjoutuu." - -"Se on hyvä ajatus, Francesco, mutta minä olisin toivonut, että -olisimme saaneet suorittaa oman osan työstämme. -- Miten kauan luulet -kestävän, ennen kuin merimiehet saavat väliseinän rikotuksi?" - -"Luulenpa melkein, että he ovat jo suorittaneet työnsä. Missään -tapauksessa he eivät jatka pitemmälle tänään." - -"Me pääsemme siis pian vapaiksi!" huudahti Matteo riemuiten. - -"Saadaan nähdä, Matteo. Meidän täytyy odottaa suotuisaa tilaisuutta, -jotta saamme vallatuksi laivan niin, että laivan miehistö ei voi -antaa merkkiä toisille laivoille, jotka varmaan purjehtivat yhdessä -meidän kanssamme. Mutta jollei sinulla ole sen enempää sanottavaa, -niin minä rupean uudestaan nukkumaan, sillä meillä on vielä pari -tuntia aikaa levätä. En ole vielä nukkunut kyllikseni, ja päivät ovat -niin pitkiä, että on parasta nukkua, kun siihen on hiukankin halua." - -Sinä päivänä vangit olivat levottomammalla mielellä kuin koko -vankeusaikanaan. Alussa he olivat olleet niin masennuksissaan, ettei -heidän tehnyt mielensä edes jutella. Laivaston häviö, Venetsiaa -uhkaava vaara, vankeus Genovan pimeissä vankikopeissa, kaikki tämä -oli alussa masentanut kokonaan heidän mielensä. Mutta nyt, kun -vapautuksen toivo oli niin lähellä, kun he milloin hyvänsä saattoivat -ottaa itselleen aseita ja voittaa genovalaiset, tuntui tosiaankin -kovalta olla toimettomana. - -Muutamat ehdottivat, että vielä samana yönä tehtäisiin yritys, mutta -Francis pani vastaan. - -"Te otatte huomioon vain sen vihollisen, jonka näette", sanoi hän. -"Se ei ole vaarallisin, vaan toinen, jota emme näe. Meidän täytyy -odottaa sopivaa tilaisuutta." - -"Mutta ehkäpä sellaista ei tule koskaan", sanoi joku joukosta. - -"Onhan sekin mahdollista", myönsi Francis, "mutta jollei suotuisaa -tilaisuutta ilmaannu, niin emme menetä myöskään mitään odottamalla -jonkun aikaa, sillä aina voimme yrittää toisella kertaa yhtä hyvin -kuin tänäkin yönä. Voisihan se onnistuakin -- voisimmehan ehkä -vangita vahdin kannella, ennen kuin hän ennättäisi nostaa melua --- mutta meidän ei kannata antautua sellaiseen vaaraan ennen kuin -tiedämme, ettei muuta mahdollisuutta ole. Aamun sarastaessa avataan -luukku, mutta vaikkapa voisimmekin vapauttaa toverimme ja yhdessä -heidän kanssaan päästä kannelle, niin kohtaisimme genovalaiset -täysilukuisina siellä, ja ennen kuin saisimme heidät voitetuiksi, -ennättäisivät he antaa merkin toisille laivoille. Yöllä sen sijaan -voisimme helposti kokoontua miehistömme kanssa, mutta silloin on -luukku kiinni, luultavasti vielä lukittukin ulkopuolelta." - -"Mutta jollemme voi hyökätä heidän kimppuunsa päivällä emmekä liioin -yöllä, niin mitä me voisimme sitten tehdä?" - -"Siitä meidän pitäisikin sopia", sanoi Francis. "Meidän täytyy joko -täältä tai toisesta lastiruumasta porata itsellemme pääsy kannelle. -Siihen voi kulua useita päiviä, mutta eihän se tee mitään, sillä -meillä on yllin kyllin aikaa ennen kuin saavumme Genovaan. Vaikeus on -itse työssä; vaikeinta on suorittaa se herättämättä huomiota." - -"Se on tosiaankin vaikeata", sanoi Matteo, "kun merimiehet on -sijoitettu skanssiin etumaisen lastiruuman yläpuolelle ja upseerit -meidän päällemme perähytteihin." - -"Se on totta, Matteo, ja siksipä meidän eikä merimiesten onkin -sahattava poikki kansiluukut. Kaikeksi onneksi tiedämme tarkoin, -miten hytit sijaitsevat, ja voimme siis valita sellaisen paikan, -jossa luultavasti meidän hommiamme ei huomata." - -"Ja sitäpaitsi", sanoi Matteo, "ei heillä ole yhtä monta upseeria -kuin meillä, ja muutamat hytit ovat sen vuoksi tyhjinä. Emmekö voisi -tarkkaamalla askelten ääntä arvata mitkä ovat tyhjiä?" - -"Minäkin ajattelin aivan samaa, mutta en usko, että voimme luottaa -siihen. Useilla heistä on pehmeät jalkineet, joissa voi liikkua -aivan äänettömästi, ja olisi paha, jos erehtyisimme. Tarkasti asiaa -tuumittuani olen tullut siihen päätökseen, että viisainta olisi -porautua kapteenin hyttiin." - -"Mutta siinä kapteeni aivan varmaan asustaa", sanoi Parucchi. - -"Niin kyllä, mutta siinä on meillä sittenkin suurin mahdollisuus. -Niin kuin tiedätte, oli Carlo Bottini kauan oleskellut -Konstantinopolissa ja Itämailla ja oli mukavuutta rakastava. Ettekö -muista, että hän teetti peräikkunan alle leveän ja matalan sohvan, -joka oli melkein koko hytin leveä, hän nimitti sitä divaanikseen ja -vietti enimmän osan päiväänsä loikoillen sillä, jollen erehdy, on -se vain jalan korkuinen, ja neljä jalkaa leveä. Siksi lie varsin -helppoa sahata poikki takimmaiset lankut hytissä sisällä olijoiden -huomaamatta." - -Kaikki hyväksyivät tämän ehdotuksen. - -"Tietysti meidän täytyy työskennellä varovaisesti", jatkoi Francis. -"Meidän täytyy puhkaista puu tikarilla, emmekä saa sahata emmekä -raaputtaa. Hirret ovat kahden jalan päässä toisistaan, täytyy -siis katkaista kaksi lankkua aivan niiden läheltä, siten vältämme -naulankohdat. Tietenkään emme saa sahata niitä kokonaan poikki, ennen -kuin uskallamme ryhtyä itse hyökkäykseen, vaan ne täytyy jättää sen -verran ehjiksi, että ne pysyvät koossa, muuten lakaistessa voitaisiin -helposti keksiä reikä." - -"Emmekö voi heti ryhtyä työhön?" kysyi Matteo. "Ei mikään ole -hirveämpää kuin tämä toimettomuus." - -"Aivan hyvin, Matteo, jos niin haluat. Kaksi voi tehdä yhtä aikaa -työtä, yksi kummaltakin puolelta. Te saatte ottaa terävimmät tikarit, -mutta varokaa, ettei synny kovin kovaa ääntä. Voihan olla, että he -sittenkin kuulevat jotain tuonne ylös, mutta siinä tapauksessa he -saattavat otaksua, että rotat vain nakertelevat." - -Matteo ja eräs toinen nuorista miehistä ryhtyi heti työhön, mutta -vasta seuraavan päivän iltana olivat uurteet kyllin syvät. Vain -neljännestuuman verran oli enää sahaamatta. - -Seuraavana päivänä laiva laski ankkurin ja seisoi kaksi päivää -jossakin satamassa. Ruokavaroja tuotiin lastiruumaan, ja vangit -olivat varmoja, että he olivat jossakin Sisilian tai Etelä-Italian -satamassa. Pari tuntia sen jälkeen, kun he olivat lähteneet -matkalle, he huomasivat laivan liikkeistä, että tuuli kovasti. -Yöllä laiva keinui ankarasti ja aallot loiskivat sen kylkiä vasten -niin voimakkaasti, että kannen alla olijat töin tuskin saattoivat -kuulla toistensa puhetta. Heidän toiveensa kiihtyivät kilpaa laivan -keinumisen kera: nyt vihdoinkin oli tullut tilaisuus, jota he niin -kauan olivat odottaneet, sillä myrskyssä täytyi laivojen pysytellä -kaukana toisistaan, jotta ne eivät törmäisi vastatusten, ja kaikki -äänet häviäisivät myrskyn ja aaltojen pauhuun. - -Joka yö Francis oli käynyt tervehtimässä merimiehiä ja kehoittanut -heitä kärsivällisesti odottamaan. He olivat kauan sitten poranneet -lankut puhki, ja ne pysyivät vain säkkien painon avulla paikallaan. -Francis oli pyytänyt heitä olemaan valmiina heti, kun kova myrsky -nousisi, ja hän tiesi siis, että he odottivat nyt vain sovittua -merkkiä. - -Niin pian kuin tuli pimeä ja keskimmäisen lastiruuman luukku oli -suljettu, irrotettiin lankut, ja Francis alkoi tovereineen siirtää -säkkejä pois nurkasta, josta merimiehet vuorostaan olivat irrottaneet -lankkuja. Pian tämä oli tehty, ja Francis astui aukosta sisään. - -"Kaikki on valmista", sanoi hän. "Rinaldo, pidä huolta siitä, että -merimiehet astuvat yksitellen ulos. Sitä mukaa kuin he tulevat -lastiruumaan, he saavat aseen käteensä ja sitten heidän tulee -asettua tuulensuojanpuolelle odottamaan, kunnes annetaan uusi käsky. -Muista, että he eivät saa pitää vähintäkään melua, sillä jos joku -kompastuu ja kaatuu, niin voidaan luulla, että lasti on alkanut -liikkua, ja silloin lähetetään tänne alas miehiä kiinnittämään sitä -tiukemmalle. Silloin he ennättävät antaa merkin toisille laivoille -ja tehdä koko meidän suunnitelmamme tyhjäksi. Kun kaikki miehet ovat -järjestyksessä, niin kuin olen käskenyt, he saavat odottaa hiukan, -kunnes valmistukset on tehty." - -Kun kaikki merimiehet olivat saaneet aseita, Francis astui -peräruumaan, jossa Matteo ja eräs toinen tovereista paraillaan -sahasivat kattolankkuja kokonaan poikki. Francis oli jo määrännyt, -missä järjestyksessä heidän tuli nousta kannelle. Heikko valonsäde -virtasi aukosta. Kaksi tovereista nosti Francisin niin korkealle, -että hän saattoi nähdä hytin sisään. Se näytti olevan tyhjä, -vaikka olihan mahdollista, että päällikkö makasi sohvalla, hänen -yläpuolellaan. Luultavaa se ei kuitenkaan ollut, pikemminkin hän näin -kovassa myrskyssä oli ylhäällä kannella ohjaamassa laivaa. - -Francis antoi nyt merkin, ja toverit nostivat hänet niin korkealle, -että hän pääsi ryömimään hyttiin ja makasi sitten aivan hiljaa, -kunnes Matteo ja Parucchi pääsivät myös kannelle. Sitten hän antoi -uuden merkin ja kaikki kolme kierivät lattialle ja hyökkäsivät -tikarit kädessä esille, valmiina käymään kapteenin kimppuun, jos -hän makaisi sohvalla. Mutta niin kuin he olivat olettaneetkin, oli -kajuutta tyhjänä. Toiset seurasivat nyt jäljessä aukon kautta, kunnes -koko kajuutta oli täynnä. Noin viisikymmentä miestä seisoi siinä. - -"Meitä on enemmän kuin tarpeeksi", sanoi Francis, "koska he ovat -aseettomia ja valmistumattomia. Me voimme ensin hiipiä yksitellen -ulos, mutta niin pian kuin annan merkin, rynnätkää kaikki joukolla -ulos. Meidän ei tarvitse kuin iskeä miekankahvalla heidät maahan, -sillä on turhaa vuodattaa verta, jolleivät he tee vastarintaa, mutta -meidän täytyy olla varuillamme ja muistaa, että heillä on puukot -vyöllä." - -Francis avasi oven ja kulki käytävän läpi, josta hän ulko-oven kautta -pääsi kannelle. Tuuli puhalsi hyvin kovasti, mutta myrsky ei ollut -niin raivoisa kuin hän oli olettanut kannen alla. Yö oli pimeä, mutta -Francisin silmät olivat tottuneet pimeään, ja hän saattoi erottaa -melkein joka esineen. Välikannella oli vain muutamia merimiehiä, -upseerit olivat varmaankin peräkannella, ja ne merimiehet, joita ei -tarvittu laivan hoitoon, alhaalla skanssissa. Pian noin kolmekymmentä -miestä oli kerääntynyt Francisin ympärille laivan partaalle. Samassa -eräs upseeri peräkannelta huomasi heidät merkkilyhdyn valossa, joka -riippui heidän yläpuolellaan. - -"Mitä te teette siellä, miehet?" kysyi hän. "Teidän ei tarvitse -kerääntyä kannelle ennen kuin teitä kutsutaan." - -"Lähtekää eteenpäin näiden miesten kanssa, Parucchi, iskekää maahan -kaikki, jotka ovat kannella, kiiruhtakaa sitten skanssiin ja -vangitkaa kaikki, ennen kuin he ennättävät tarttua aseisiin. Sillä -välin minä huudan paikalle muut miehet ja otan osalleni upseerit." - -Hän kiiruhti takaisin kajuutan ovelle ja käski miesten seurata -mukanaan. Kun he tulivat ulos, syntyi melua kannella, ja taaskin eräs -upseereista huusi: - -"Mitä on tapahtunut? Mitä tämä merkitsee?" - -Francis juoksi portaita myöten peräkannelle miestensä seuraamana, -ja ennen kuin siellä seisova upseeri ymmärsi, mitä tuo joukko -merkitsi, tai ennätti vetää miekkaansa esille, oli hän jo kaadettu -kumoon. Kapteeni ja kolme muuta upseeria, jotka seisoivat ruorissa, -paljastivat miekkansa ja hyökkäsivät esille siinä luulossa, että -kapina oli syttynyt miehistön parissa. Mutta Francis huusi: - -"Laskekaa aseenne, kaikki! Olemme anastaneet laivan takaisin, -vastustus on turhaa, se maksaisi vain teidän henkenne!" - -Upseerit joutuivat aivan ymmälle nähdessään edessään ainakin -kaksikymmentä aseellista miestä, ja heittivät aseet käsistään. -Francis käski neljän merimiehen viedä heidät kapteenin hyttiin -ja tarkasti vartioida heitä, toisten miesten kanssa hän kiiruhti -kokkapuolelle auttamaan Parucchia ja hänen miehiään. Mutta nämä -olivat jo suorittaneet työnsä, äkkiyllätettyinä genovalaiset -antautuivat heti, kun aseellinen joukko hyökkäsi skanssiin. Niin -pian kuin vangit oli viety varmaan talteen, avattiin luukku, ja ne, -jotka eivät vielä olleet ennättäneet ryömiä aukosta esille, nousivat -kannelle. - -"Rinaldo", sanoi Francis, niin pian kuin miehistö oli asettunut -paikoilleen, "lähettäkää mies mastoon sammuttamaan lyhtyä." - -"Voimmehan me laskea sen alas kannelle, kapteeni." - -"Niin, tietysti me voimme sen tehdä, mutta en tahdo, että se -lasketaan alas, vaan sammutetaan aivan äkkiä." - -Rinaldo lähetti heti miehen mastoon, ja hetken kuluttua oli valo -kadonnut. - -"Jos toisista laivoista olisi nähty, että laskimme valon alas", sanoi -Francis Matteolle, "olisivat heidän epäilynsä heti heränneet, mutta -kun valo sammuu äkkiä, niin he voivat luulla, että tuuli on sen -sammuttanut. Nyt meidän ei tarvitse muuta kuin vähentää purjeita ja -sitten jäädä toisten jälkeen heidän huomaamatta mitään." - -"Olen laskenut juuri kuusitoista lyhtyä", sanoi Matteo. - -"Varmaankin siinä on ne neljätoista laivaa, jotka anastettiin samalla -kertaa kuin meidätkin, sekä kaksi genovalaista kaleeria. Parucchi, -voisitko heti tarkastaa miehistön ja pitää huolta siitä, että kaikki -ovat aseissa ja valmiita taisteluun. Sinä Matteo ja pari toveriasi -saatte auttaa luutnanttia." - -Vähän myöhemmin ilmoitti Parucchi, että kaikki olivat valmiita -taisteluun. - -"Rinaldo, antakaa reivata purjeita, jotta jättäydymme laivaston -jälkeen. Pitäkää silmällä meidän takanamme olevia lyhtyjä, ja -ohjatkaa laivaa siten, että ne kulkevat ohitsemme niin kaukaa kuin -suinkin." - -Tätä käskyä merimiehet juuri olivat odottaneetkin, mutta juuri -kun viimeinen lyhty oli aivan heidän kohdallaan, hämmästyivät he -suuresti, kun Francis antoi käskyn lisätä taas purjeita. - -"Herra Parucchi, valitkaa viisikymmentä miestä! Minä aion anastaa -takaisin tuon laivan, he eivät voi nähdä meitä ennen kuin olemme -aivan heidän vieressään, ja he pitävät yhteentörmäystä vain -onnettomuutena. Epäilemättä heillä on samoin kuin Plutollakin -enintään viisikymmentä miestä, ja siinä tapauksessa me voitamme -heidät, ennen kuin he ennättävät ryhtyä vastarintaan. Varmaan -heilläkin on vankeja ruumassa. Niin pian kuin olemme vallanneet -laivan, palaan minä tänne ja te saatte jäädä sinne vartioimaan laivaa -viidenkymmenen miehen kanssa. Kun olette saaneet genovalaiset hyvään -talteen, vapautatte vangit, jotka ovat lastiruumassa. Minä pysyttelen -teidän lähellänne, jotta voimme puhua keskenämme ja te ilmoitatte -minulle, miten monta heitä on." - -Pluto ohjattiin nyt aivan toisen laivan rinnalle. Miehistö, joka -riemuitsi vastasaavutetun voiton johdosta ja halusi kiihkeästi -anastaa takaisin toisenkin menetetyistä kaleereista, kerääntyi -keskilaivalle. Kaikki tarttuivat aseihin. Laivaa ei huomattu, ennen -kuin he olivat kaapelin pituuden päässä toisesta, mutta samalla -kuului myös hämmästynyt huuto: - -"Mitä te aiotte? Laskekaa alemmaksi, muuten purjehditte meidän -päällemme! Miksi teillä ei ole lyhtyä?" - -Francis mutisi jotain vastaukseksi. Rinaldo laski alas peräsimen, -ja hetken kuluttua Pluto oli toisen laivan kyljessä. Kymmenkunta -merimiestä hyökkäsi partaan yli ja köysitti alukset toisiinsa kiinni, -sillä välin kun Francis miehistön seuraamana hyökkäsi toisen laivan -kannelle. - -Tuskin ainoatakaan miekaniskua vaihdeltiin. Genovalaiset, jotka -joutuivat aivan ymmälle nähdessään äkkiä aseellisia miehiä edessään, -pakenivat joko kannen alle tai antautuivat hyvällä, ja parissa -minuutissa venetsialaiset olivat laivan herroina. - -"Takaisin Plutoon!" komensi Francis; "muuten laivat murskaavat -toisensa." - -Melkein yhtä nopeasti kuin he olivat saaneet valtaansa kaleerin, -palasivat venetsialaiset jälleen Plutoon ja jättivät luutnantin -viidenkymmenen miehen kanssa vartioimaan saalistaan. Köydet -irrotettiin, ruori käännettiin, ja Pluto laski kauemmaksi -genovalaisen kaleerin luota. Laivan parras oli pahasti hankaantunut -molempien alusten törmätessä toisiaan vasten kovassa aallokossa, ja -Rinaldo ilmoitti hetken kuluttua, että pari liitettä oli auennut ja -vettä vuoti sisään. - -"Antakaa puuseppien ja muutamien merimiesten tilkitä liitteet -sisäpuolelta niin hyvin kuin se käy päinsä, ja pankaa pumput heti -käyntiin. Paha tosiaankin, että tuulee näin kovasti. Jos myrsky olisi -asettunut, olisimme voineet voittaa koko laivaston." - -Pluto pysytteli anastetun laivan läheisyydessä, ja pian Parucchi -ilmoitti vapauttaneensa kaksisataa vankia. - -"Antakaa heille heti aseita!" vatsasi Francis. "Sammuttakaa lyhtynne -ja anastakaa alus, jonka lyhty näkyy tuulen alapuolella! Kun olette -saaneet sen valtaanne, niin vähentäkää purjeita, minä aion tehdä -samoin. Sitten annamme toisten laivojen purjehtia pois niin pian kuin -suinkin." - -Pluto ohjasi kulkunsa lähimmän laivan luo. Se voitettiin yhtä -helposti kuin edellinenkin. Mutta tällä kertaa ei yksin Pluton parras -särkynyt, vaan myöskin rustiraudat murtuivat, ja kun vantit eivät -enää tukeneet isoa mastoa, se kaatui kovalla rätinällä partaan yli -mereen. - -Tässä aluksessa oli vain satakunta vankia. Heidän ilonsa ja -hämmästyksensä oli rajaton, kun he huomasivat, että venetsialaiset -olivat anastaneet laivan takaisin. Francis käski heidän pysytellä yön -aikana Pluton läheisyydessä, koska hän mahdollisesti saattoi tarvita -heidän apuaan. - -Myrsky yltyi seuraavina tunteina. Pluto ajelehti kokka tuulessa, -sillä masto teki ajo-ankkurin virkaa. Niin pian kuin genovalaisen -laivaston tulet olivat kadonneet, Francis nosti lyhdyn laivan mastoon -merkiksi, että muut alukset pysyttelisivät hänen läheisyydessään. - -Kun aamu valkeni, oli viimeksi anastettu laiva puolen mailin päässä, -jota vastoin toisia saattoi töin tuskin erottaa noin kuuden mailin -takaa. Myrsky asettui heti aamunsarastuksessa, ja Francis antoi -miestensä hilata maston laivaan ja punoa sen tynkään kiinni. Se -oli vaikeaa työtä, sillä laiva keinui kovasti, mutta iltapuolella -masto oli pystyssä, lujasti köysitetty kiinni ja vahvasti tuettu, ja -purjeet voitiin jälleen nostaa. - -Sillä välin Parucchi laivoineen oli laskenut Pluton rinnalle. Pyhän -Markuksen leijona nostettiin Pluton mastoon, ja pian sama lippu -liehui kolmessa muussakin laivassa miehistön hurratessa riemuissaan. - - - - -SEITSEMÄSTOISTA LUKU - -Kiittämätön tasavalta - - -"Miten ihanaa, Francis", sanoi Matteo, "että olemme saaneet neljä -laivoistamme takaisin!" - -"Niin, onhan se varsin hyvä", vastasi Francis, "mutta olisi voinut -käydä vielä paljon paremminkin. Jollei myrsky olisi raivonnut, -olisimme voineet kaapata kaikki toinen toisensa jälkeen. Joka -laivalta, jonka me saimme valtaamme, meidän voimamme kasvoi, ja minä -olin aikonut vallata useimmat takaisin, mutta sellaisessa aallokossa -emme juuri olisi voineet tehdä tämän enempää." - -"En minäkään sitä usko", sanoi Matteo. "En ollut koskaan voinut -uneksiakaan, että saisimme anastetuksi muuta kuin enintään Pluton, ja -kun ensin puhuit siitä mahdollisuudesta, tuntui se minusta melkein -mielettömyydeltä. En usko, että kukaan meistä uskoi yrityksen -onnistumiseen." - -"Minä uskoin kyllä, että se onnistuisi tavalla tai toisella", sanoi -Francis. "Olisihan se ollut oikea häpeä, jos viisikymmentä miestä -olisi voinut pitää kolme viikkoa sataaviittäkymmentä vankina." - -"Ei kukaan muu kuitenkaan olisi ajatellutkaan pelastumisen -mahdollisuutta. Luulenpa melkein, että jos tahtoisit lähteä Genovaa -valloittamaan, niin jokaikinen mies laivassa heti olisi valmis -seuraamaan sinua siinä varmassa vakaumuksessa, että yritys sinulta -myös onnistuisi." - -"Siinä tapauksessa", sanoi Francis nauraen, "on tosiaankin onni, -etten ole aivan päästäni vialla. Anna nyt merkki Parucchille, -että hän laskee veneet vesille ja tulee meidän miestemme kanssa -tänne. Voisihan sattua, että vielä kerran kohtaisimme genovalaisen -laivaston. Joka tapauksessa on varminta, että miehistömme on -täysilukuinen." - -Parucchi ja hänen miehensä saapuivat pian Plutoon, jonka jälkeen -kaikki neljä laivaa nostivat purjeensa ja laskivat etelää kohti. -Vangeilta he saivat tietää, että he olivat sivuuttaneet Messinan -salmen, ja kun taivas myöhemmin illalla selkeni, he näkivät Kalabrian -vuoret vasemmalla puolellaan. Francis päätti nyt suunnata kulun -takaisin salmea kohti, koska hän vankien kertomuksista saattoi -päätellä, ettei heidän tarvinnut pelätä kohtaavansa enää genovalaisia -sotalaivoja. - -"Olisin tahtonut nähdä, miten pitkiksi genovalaisten päällikön kasvot -venyivät, kun neljä hänen laivoistaan tänä aamuna oli hävinnyt", -sanoi Matteo. "Tuskinpa hän saattoi olettaa, että ne olisivat -haaksirikkoontuneet, sillä vaikka tuulikin kovasti, niin ei myrsky -sittenkään ollut niin ankara, että laivoilla olisi ollut suoranaista -vaaraa. Minua ihmetyttää tosiaankin, ettei hän ole lähettänyt paria -kaleeria meitä etsimään." - -"Ehkäpä hän on lähettänytkin", sanoi Francis, "mutta koska hän aamun -sarastaessa oli sata mailia meitä pohjoisempana, tarvitsisi hän pari -päivää saavuttaakseen meidät." - -Francis oli pienen laivaston päällikkönä koko loppumatkan Venetsiaan -saakka, sillä kapteenit ja useimmat korkeimmista upseereista oli -viety komentavan amiraalin laivaan. - -Kun he nyt lähestyivät Venetsiaa, he olivat hyvin varovaisia, sillä -he pelkäsivät, että Doria laivastoineen oli piirittänyt kaupungin -sataman. Mutta hän risteilikin Dalmatian rannikolla anastaen -valtaansa toisen Venetsian alusmaista toisensa jälkeen. Niin pieni -laivasto pääsi kulkemaan Lidon kanaalin kautta liehuvin lipuin. - -Kun Venetsian vartiotornista huomattiin heidän tulonsa, luultiin -heidän kuuluvan Zenon laivastoon, mutta niin pian kuin he olivat -laskeneet ankkurinsa ja väestö sai tietää, että he olivatkin Pisanin -laivoja, ei heidän riemullaan ollut rajoja. Laivojen ympärille -kerääntyi joukoittain pikkuveneitä, joissa saapui Polan taistelussa -vangittujen sukulaisia ja ystäviä, ja laivan kansi oli täynnä väkeä, -jotka kyselijät omaisiaan tai iloisina syleilivät ystäviään, joiden -he luulivat kuolleen tai kituvan Genovan vankiloissa. - -Ensimmäisiä, joka saapui laivaan, oli Polani, sillä hänelle oli heti -ilmoitettu, että saapuneiden laivojen joukossa oli Plutokin. - -"Mikä ihme on tapahtunut?" kysyi hän syleillessään nuorta ystäväänsä. - -"Ei mitään ihmettä, herra Polani. Genovalaiset luulivat, että -viisikymmentä miestä voisi pitää sataaviittäkymmentä venetsialaista -aisoissa, mutta me näytimme heille, että he olivat erehtyneet." - -"Meidän ansioksemme sitä ei voi sanoa", sanoi Matteo puristaessaan -sukulaisensa kättä. "Me emme ajatelleetkaan pakenemista; Francescoa -yksin saamme kiittää pelastumisesta." - -"Olisin voinut vaikka vannoa, etteivät he kauan voisi pitää sinua -vankina", sanoi Polani. "Turhaan tytöt ja minä olimme levottomia -sinun puolestasi. Mutta miten ihmeellä se tapahtui?" - -"Jos tahdotte saattaa minut gondolissanne piazzettalle, niin kerron -kaikki matkalla", vastasi Francis, "sillä niin mahdottomalta kuin -se kuulostaakin, niin minä olen nyt vanhin laivaston upseereista -ja minun velvollisuuteni on kai ilmoittaa neuvoskunnalle, mitä on -tapahtunut." - -"Anna minun tulla mukaasi", sanoi Matteo, "tunnen Francescon siksi -hyvin, että olen varma siitä, ettei hän kerro totuuden mukaisesti -mitä itse on tehnyt, vaan väittää aivan yksinkertaisesti meidän -murtautuneen ulos lastiruumasta ja anastaneen toiset laivat." - -"Se on hyvä ehdotus, Matteo. Tulkaa siis ja kertokaa kaikki, niin -minä pidän kyllä huolen siitä, että neuvoskunta saa tietää totuuden." - -"Toivottavasti amiraali pääsi onnellisesti kotiin?" sanoi Francis. -"Me näimme, miten hänen kaleerinsa viiden laivan kanssa murtautui -Genovan laivaston läpi, mutta tietysti emme tienneet, pääsikö -urhoollinen amiraali itse ehjin nahoin siitä pelistä." - -"Kyllä hän palasi onnellisesti kotiin", vastasi Polani, "mutta tunnet -kai siksi hyvin venetsialaiset ettet hämmästy kuullessasi, että -hänet on tuomittu kuuden kuukauden vankeuteen huonon taisteluonnensa -vuoksi." - -"Sehän on halpamaista", huudahti Francis harmissaan. "Kuulin -kapteeniltamme, joka oli läsnä sotaneuvottelussa, että hän vastusti -taisteluun ryhtymistä, mutta toiset äänestivät hänet kumoon. Se -on halpamaista. Minä nousen nyt maihin ja teen tiliä teoistamme, -mutta sitten minä palaan teidän luoksenne, sillä minä vannon, etten -puolusta miekallani tasavaltaa niin kauan kuin Pisani on vangittuna." - -"Ikävä juttu se on, poikani", sanoi Polani, "mutta niin kuin tiedät, -ei Pisanilla ole paljon ystäviä aateliston parissa. He kadehtivat -häntä hänen maineensa ja kansansuosionsa vuoksi, ja totta puhuakseni -hän onkin usein loukannut heitä kohtelemalla heitä epäkohteliaasti -ja halveksimalla heidän mielipiteitään, ja siksi hänen kärsimänsä -tappio oli heille nyt tervetullut tekosyy, jonka varjolla he saivat -hänet syytteeseen. Neuvoskunnassa oli puhetta hänen hengiltä -ottamisestaankin, ja siksi hän voi olla hyvillään päästessään siksi -vähällä. En usko, että häntä pidetään kauan vankilassa. Parin päivän -kuluttua voimme odottaa Genovan laivaston tuloa, sillä Padovan -sotajoukko on jo liikkeellä, ja varmaankin sen tarkoituksena on -toimia yhdessä laivaston kanssa. Kun vaara on ovella, vaatii väestö -Pisanin vapauttamista. On jo kuulunut piazzalla eläköönhuutoja -Pisanille. Mutta minä pyydän, Francis, älä osoita neuvoskunnalle -harmiasi Pisanin vuoksi. Sillä et tekisi amiraalille mitään -palvelusta, vaan yllyttäisit vain hänen vihamiehiään häntä vastaan." - -"Tietysti tahdon seurata teidän neuvoanne", sanoi Francis, "mutta -minä olen päättänyt, etten palvele valtiota ennen kuin Pisani on -jälleen vapaa." - -Useat neuvosherroista olivat jo koolla, kun tuli tiedoksi, että -neljä menetettyä laivaa oli saapunut satamaan. Kun Francis ilmoitti -asiansa, kutsuttiin hänet heti sisään. Polani seurasi häntä ja -puolusti läsnäoloaan seuraavin sanoin: - -"Olen tullut nuoren ystäväni mukana antaakseni teille -yksityiskohtaisia tietoja, joita korkea raati tuskin muuten saisi -kuulla. Tulen juuri Pluton laivalta ja olen kuullut tapahtumain -kulusta sukulaiseltani, Matteo Giustinianilta." - -"Emmekö me ole nähneet tämän nuoren herran jo ennenkin, herra -Polani?" kysyi eräs neuvosherroista. - -"Kyllä", vastasi Polani. "Korkea raati muistanee, että hän -kunnostautui Anzion taistelussa, että amiraali lähetti hänen mukanaan -tärkeitä tiedonantoja ja että hän ansioittensa palkaksi sai Venetsian -kansalaisoikeudet." - -"Nyt muistan", sanoi neuvosherra, ja toisten suosiollinen mutina -ilmaisi, että hekin muistivat nämä tapahtumat. "Onko päällikkö -lähettänyt hänet nytkin tuomaan meille tietoja pienestä laivastosta, -joka kuin ihmeen kautta on saapunut satamaan; mutta minkä vuoksi -päällikkö itse ei tullut puheillemme?" - -"Päällikkö itse on saapuvilla", sanoi Polani. "Herra Hammond on -niiden neljän laivan päällikkö, jotka äsken saapuivat satamaan. Hän -ei ole laivan päällikkö vain siksi, että hän on vanhin upseereista, -vaan etupäässä sen vuoksi, että hänen ansiokseen yksin on luettava -laivojen takaisin voittaminen." - -Epäilyksen mutinaa kuului neuvoskunnan parista, mutta Polani jatkoi -levollisesti: - -"Se voi tuntua teistä melkein mahdottomalta, mutta sanani pitävät -täysin paikkansa. Jos herra Hammond ensin kertoo päätapahtumat, niin -minä lisään sitten yksityiskohdat, jotka hän mahdollisesti sivuuttaa." - -Francis kertoi nyt lyhyesti, miten he olivat anastaneet takaisin nuo -neljä kaleeria. Hän lopetti seuraavin sanoin: - -"Te arvelette varmaan, korkeat neuvosherrat, että meidän olisi -pitänyt samalla tapaa anastaa takaisin kaikki muutkin laivat, -ja ettei se meille onnistunut, olikin minulle katkera pettymys, -mutta myrsky oli niin kova, että laivat olivat vähällä murskautua -rikki toisiansa vastaan. Kaikkien laivojen partaat ovat pahasti -rikkoontuneet, ja Pluton iso masto taittui meidän vallatessamme -viimeistä laivaa. Ja koska myrsky pikemminkin vain yltyi, täytyi -meidän suureksi suruksemme jättää toiset laivat oman onnensa nojaan, -jotta emme menettäisi sekä henkeämme että niitä laivoja, jotka olimme -ennättäneet saada valtaamme." - -"Tämä on tosiaankin kaunis teko, herra Hammond, ja näiden neljän -laivan takaisin voittaminen merkitsee tällä hetkellä hyvin paljon -tasavallalle, jota uhataan sekä maan että meren puolelta. Jos te -herra Polani, tahdotte nyt kertoa meille kaikki yksityiskohdatkin, -niin olemme hyvin tyytyväisiä." - -Polani kertoi nyt tarkasti, miten Pluton miehistö oli vapautunut -vankilastaan, ja osoitti, että kaikki oli riippunut Francisin -kekseliäisyydestä ja neuvokkuudesta. Hän lopetti sanoen: - -"Jos pelkäätte, että sukulaiseni Matteon kertomus on puolueellinen, -niin voi herra Parucchi sekä kaikki muutkin herrat, jotka -olivat heidän kanssaan lastiruumaan vangittuina, todistaa hänen -kertomuksensa todeksi. Parucchin todistus voisi olla sitä -arvokkaampi, koska hän alussa oli nurjamielinen herra Hammondia -kohtaan, ja arveli kohtuuttomaksi, että niin nuori mies, joka vielä -lisäksi oli muukalainen syntyperältään, sai olla venetsialaisten -aatelismiesten ja vieläpä itseään vanhempien päällikkönä. Mutta ne -seikat, joita olen tässä maininnut, ovat kerrassaan muuttaneet näiden -upseerien mielen ja he ihailevat nyt yhtä suuresti herra Hammondia -kuin minun sukulaisenikin ja muuten koko miehistökin." - -"Mieleeni muistuu nyt", sanoi eräs neuvosherroista, "että -kevätpuolella saimme kirjeen amiraalilta, jossa hän mainitsi, miten -hirveästi miehistö oli saanut kärsiä talven aikana, mutta hän sanoi -samalla, että Pluton miehistö oli hyvissä voimissa, ja että siitä -saatiin kiittää etupäässä kapteenin lähintä miestä, herra Hammondia, -joka oli pitänyt heistä niin erinomaisen hyvää huolta." - -"Kiitämme teitä, herra Polani", sanoi raadin puheenjohtaja, -"antamistanne tiedoista. Ja te, herra Hammond, olette tehnyt -valtiolle korvaamattomia palveluksia. Ensi tilassa päätämme, miten -palkitsemme teitä, mutta sillä välin pyydämme teitä edelleen olemaan -sen pienen laivaston päällikkönä, jonka niin onnekkaasti saatoitte -satamaan." - -Francis kiitti puheenjohtajaa hänen lupauksestaan, mutta sanoi -samalla, että hän halusi erota päällikkyydestä. - -"Minä olen herra Polanin palveluksessa", sanoi hän, "ja vaikka -joksikin aikaa luovuinkin kaupankäynnistä palvellakseni amiraali -Pisanin laivastossa, niin tahtoisin nyt monestakin syystä palata -entiseen toimeeni niin pian kuin seuraajani on nimitetty. Pyytäisin -saada mitä lämpimimmin suositella päälliköksi herra Parrucchia, -joka lukuunottamatta minua itseäni, on ainoa elossa oleva Pluton -upseereista. Hän avusti minua hyvin tarmokkaasti yrityksessämme -ja oli itse päällikkönä eräässä anastamassamme laivassa. Myöskin -vapaaehtoiset työskentelivät urhoollisesti ja rohkeasti. Varsinkin on -tasavalta suuressa kiitoksenvelassa Matteo Giustinianille, joka toimi -kolmantena upseerina." - -Kun herra Polani oli lähtenyt laivasta, oli hän lähettänyt veneen -kotiinsa ilmoittamaan Francisin takaisintulosta, ja kun he palasivat -palatsista, odotti Julia kärsimättömästi heitä. Hetken kuluttua -saapui Matteokin veljensä Rufinon ja Marian kanssa. Nuori rouva -tervehti Francisia hyvin sydämellisesti. - -"Matteo on kertonut meille kaikki, Francesco, ja hän sanoo, että -hän ja hänen toverinsa saavat kiittää teidän neuvokkuuttanne siitä, -etteivät he joutuneet Genovan vankiloihin." - -"Ei niin paljon hänen neuvokkuuttaan", oikaisi Matteo, "vaikka hän -onkin tavattoman neuvokas, kuin hänen tarmoaan, päättäväisyyttään ja -kestävyyttään. Olimme kaikki aivan varmoja siitä, että joutuisimme -Genovan vankiloihin, ja kun Francis alkoi puhua Pluton takaisin -anastamisesta ikään kuin jostakin aivan luonnollisesta ja helposta -asiasta, saatoimme töin tuskin olla hänelle nauramatta. Mutta hän -johti meidän työtämme niin rauhallisesti, aivan kuin kysymyksessä -olisi ollut vain tavallinen virantoimitus. Hänen luottamuksensa -tarttui vähitellen meihinkin, ja kun aloimme huomata, että hänen -hulluudessaan oli järjestelmällisyyttä, koetimme me parhaamme mukaan -täyttää hänen käskyjään." - -"Ihmeellistä", sanoi Maria. "Tiedättekö, Francesco, kun ensin opimme -teidät tuntemaan sen jälkeen, kuin ensi kerran pelastitte meidät, -niin olitte te minun mielestäni varsin reipas, suora ja kunnollinen -poika, mutta verrattuna samanikäisiin venetsialaisiin nuorukaisiin -hiukan yksinkertainen. Mutta sen jälkeen olen huomannut kerrassaan -erehtyneeni." - -Francis nauroi. "Luulen, että arvostelunne oli aivan oikea", sanoi -hän. "Matteo voi todistaa, että koulussa olin kaikkein huonoimpia -lukemaan, ja niin pian kuin oli kysymys keskustelusta tai pilailusta, -olin kerrassaan mahdoton. Olen varma siitä, että kaikki naiset, joita -tapasin kutsuissa, pitivät minua tavattoman typeränä, ja sitä minä -kai olenkin enimmäkseen, joskin minulla on hieman tervettä järkeä ja -olen tottunut pitämään itsestäni huolta. Siinä, mitä Matteo kertoi, -ei ollut mitään merkillistä. Aivan samalla tavalla kävi, kun olin -vangittuna Tunisissa. Minä tahdoin päästä pois vankilasta ja uskoin, -että oli olemassa joku keino, kunhan sen vain keksin, ja sitten aloin -tuumia, mitä olisi paras tehdä, ja punnittuani kaikki mahdolliset -keinot keksin tietysti vihdoin oikean. Siihen ei tarvita paljon -taitoa." - -"Minä en ole vielä kuullut koko asiasta mitään", sanoi Julia, "mutta -kaikki muut näyttävät tietävän, miten te pelastuitte." - -"Kerro sinä, Matteo, Julialle", sanoi Maria, "minulla on puhuttavaa -Francescon kanssa." - -"Sivumennen sanoen, Francesco", sanoi herra Polani, "voin ilokseni -kertoa, että minun on onnistunut löytää palvelijasi Giuseppe. -Hän palasi kaksi päivää sitten, ja luullakseni hän odottaa sinua -alhaalla." - -"Minä menen heti häntä tapaamaan", sanoi Francis kiiruhtaen ulos -huoneesta. "Miten hauska, että hän on vapaa." - -Maria nauroi, kun Francis sulki oven jälkeensä. - -"Siinä näet, Rufino", sanoi hän, "sinä yrität joskus olla -mustasukkainen Francescolle, ja juuri kun minä sanon, että minulla on -jotain puhuttavaa hänen kanssaan, hyökkää hän ulos ovesta sanaakaan -sanomatta kuultuaan, että hänen palvelijansa Giuseppe on palannut -takaisin." - -"Ja siinä hän tekee aivan oikein", sanoi Matteo harmissaan. "Giuseppe -olisi valmis uhraamaan vaikka henkensä Francescon puolesta, ja he -ovat kuusi, seitsemän vuotta olleet joka päivä yhdessä. Olen varma -siitä, että tuo uskollinen poika itkee nyt ilosta. Francesco tekee -oikein, kun ei anna hänen odottaa hetkeäkään." - -"Voisihan olla, että minäkin olisin itkenyt ilosta", sanoi Maria. - -"Minusta näytti todellakin, kuin sinulla olisi ollut kyyneliä -silmissäsi, mutta minä otin ne omalle osalleni. Olihan aivan -luonnollista, että sinä iloitsit lankosi pelastumisesta, -puhumattakaan siitä, että perheen ei tarvinnut uhrata tuhatta -dukaattia minun lunastamiseeni." - -"Tuhat dukaattia, Matteo! Tuhat soldiakin olisi sinusta hyvä hinta, -jos genovalaiset tuntisivat sinut oikein. Mutta miksi et kerro -seikkailuistanne Julialle, niin kuin sanoin?" - -"Siksi, että Julia paljoa kernaammin kuulee ne Francescon suusta, ja -luulenpa sitäpaitsi, että Francesco itsekin tahtoisi kertoa niistä -hänelle, joskin hän on aivan kelvoton kehumaan omia urotöitään. Mutta -joka tapauksessa suon hänelle sen ilon, ja voinhan täyttää aukot -perästäpäin." - -Kaksi päivää myöhemmin ilmoitettiin, että neuvoskunta oli myöntänyt -Francisille palkaksi siitä suuresta palveluksesta, jonka hän oli -tehnyt valtiolle, kolmensadan dukaatin vuotuisen eläkkeen koko -loppuiäkseen. - -"Rahoja sinä et tarvitse, Francesco", sanoi Polani kerrottuaan tämän -uutisen, "sillä minä olen aikonut ottaa sinut liikekumppanikseni -niin pian kuin kaikki tämä touhu on päättynyt. Lupasin sen -isällesi. Sinä olet osoittanut olevasi opinhaluinen, sukkela ja -kykenevä asioita hoitamaan, mutta kaiken sen ohella olet lisännyt -kiitollisuudenvelkaani pelastamalla vielä kolmannenkin kerran -tyttäreni tuon roiston käsistä. Lupasin myös isällesi, että pitäisin -sinua omana poikanani, ja sen minä teenkin ja voin täydellä syyllä -ylpeillä sinusta. - -"Sinun ei pidä kiittää minua, poikaseni. Minä jään sittenkin kiitoksen -velkaa. Olet kunnostautunut paljon enemmän kuin mitä koskaan olisin -voinut ajatellakaan, ja voin huoleti siirtää osan liikkeestä -sinun hartioillesi. Sinä et siis tarvitse niitä kolmeasataa -dukaattia, joita valtio vuotuisesti sinulle myöntää. Mutta sinä -olet sittenkin onniteltava, sillä tuon eläkkeen ansiosta sinun -arvosi ja vaikutuksesi yhteiskunnassa kohoaa, ja niin kauan kuin et -niitä tarvitse, voit uhrata tuon summan kaupungin köyhille ja siten -saavuttaa kansan suosion." - -"Sen teen mielelläni", sanoi Francis, "joskaan kansan suosio ei näytä -olevan suuren arvoinen Venetsiassa. Se ei ole pelastanut epäsuosiosta -eikä vankeudesta sitä miestä, jota kansa vastikään tervehti isänään." - -"Se on kyllä totta, Francesco, mutta se pelasti hänen henkensä. Usko -minua, hänet olisi varmaan mestattu, niin kuin neuvoskunta ehdotti, -jollei olisi pelätty kansaa, ja voihan olla, että kansa pelastaa -hänet vielä vankeudestakin ennen kuin määräaika on kulunut umpeen. -Kansansuosiota ei pidä halveksia, sillä se on suuri valta, ja sinun -nimesi on jo jokaisen huulilla." - -Onneksi genovalaiset Polan taistelun jälkeen anastivat edelleen -Venetsian kaukaisempia alusmaita, eivätkä hyökänneet itse -pääkaupungin kimppuun. Heinäkuun lopulla ilmestyi seitsemäntoista -genovalaista laivaa Brondolon edustalle, missä he tutkivat väylän -syvyyttä. Mutta he purjehtivat varsin pian rannikolle päin. Viikkoa -myöhemmin näkyi jälleen kaukaa kuusi kaleeria. Amiraali Giustiniani, -jolle laivaston ylin johto oli uskottu, lähti heti Lidosta yhtä -suurella laivastolla heitä vastaan ryhtyäkseen taisteluun. Mutta -matkan varrella he huomasivat mustan esineen vedessä. Kun he -katsoivat sitä lähempää, he huomasivat, että se olikin uivan miehen -pää. Mies otettiin laivaan, ja silloin saatiin tietää, että hän -oli venetsialainen porvari, joka oli joutunut vangiksi, mutta -päässyt pakoon. Hän oli koettanut uiden ennättää maihin voidakseen -ilmoittaa maanmiehilleen, että koko Genovan laivasto, kaikkiaan -neljäkymmentäseitsemän alusta, oli Pietro Dorian johtamana tulossa, -ja että nuo kuusi laivaa, jotka olivat näkyneet merellä, oli -lähetetty vain viekoittelemaan venetsialaisia ulos satamasta ja -ryhtymään taisteluun. - -Giustiniani kääntyi heti takaisin, ja tuskin hän oli ennättänyt -satamaan, ennen kuin koko Genovan laivasto tuli näkyville. -Se läheni Lidon salmen suuta, mutta venetsialaiset olivat -ennättäneet valmistautua, ja kun genovalaiset huomasivat suureksi -pettymyksekseen, että upotetut laivat, paalutukset ja ketjut sulkivat -heiltä tien, kiiruhtivat he etsimään toista sisäänpääsyä. - -Jos samanlaisiin varokeinoihin olisi ryhdytty joka salmen suussa, -olisi Venetsia voinut estää genovalaisten hyökkäykset. Mutta -pahaksi onneksi Brondolon kanaalia ei ollut suljettu. Oli tosin -ryhdytty sellaisiin valmistuksiin, mutta viimeiseen asti tahdottiin -säilyttää kauppalaivoille vapaa pääsy satamaan ja ulos. Läheisten -saarien asukkaat arvelivat myöskin ennättävänsä vielä lopettaa työn -vihollisen saapuessakin. Mutta Dorian äkkitulo Brondoloon teki kaikki -nämä laskut tyhjiksi, ja genovalaiset saivat helposti valtaansa -sataman suun. Osa Chioggian kaupunkia, jonka Santa Caterinan kanaali -erottaa muusta kaupungista, valloitettiin, mutta kanaalin yli johtava -silta oli vahvasti linnoitettu, ja täällä Pietro Emo teki lujaa -vastarintaa kolmentuhannen viidensadan miehensä kanssa. - -Vihollinen pystytti heti patterinsa, ja elokuun kahdentenatoista -se alkoi ampua. Venetsialaiset vastasivat voimakkaasti, ja kolme -päivää kesti kiivasta tykkitulta. Miehistölle lähetettiin vahvistusta -Venetsiasta, ja joka tunti nopeakulkuiset veneet saattoivat tietoja -taistelun kulusta kaupunkiin. Venetsiassa vallitsi hirveä hätä. -Toivottiin, että Chioggia jaksaisi pitää puoliaan, mutta jos sen -oli pakko antautua, olisivat seuraukset aivan kauheat. Genovan -liittolaiset olivat katkaisseet kaiken yhteyden mannermaahan, ja jos -Chioggia antautuisi, voisivat genovalaiset kevyillä gondoleillaan -päästä laguuneille ja piirittää kaupungin tältäkin puolen. Siinä -tapauksessa nälänhätä uhkaisi Venetsiaa. - -Polani oli ryhtynyt toimenpiteisiin siltä varalta, että genovalaisten -onnistuisi päästä kaupunkiin. Osan kalleuksista hän piiloitti -palatsin lattian alle, osan hän vei laivaansa, joka oli valmiina -kuljettamaan Marian ja Julian pois kaupungista. Kauppias kävi yhdessä -Francisin kanssa Chioggiassa nähdäkseen omin silmin, miten asiat -olivat, ja palasi sieltä levollisempana takaisin. - -Francis vietti suuren osan päiväänsä satamassa. Hän kävi Polanin -laivoilla, keskusteli merimiesten kanssa ja lausui ilmi sen -mielipiteen, etteivät genovalaiset koskaan olisi uskaltaneet -piirittää Chioggiaa, jolleivät he olisi tienneet, että Pisani oli -erotettu päällikkyydestä. "Minun mielestäni", sanoi hän, "nykyiset -onnettomat olot ovat rangaistuksena valtiolle siitä, että se on -kohdellut niin kiittämättömästi urhoollista amiraalia, ja olen varma, -ettei asemamme koskaan parane, jollemme saa häntä jälleen laivaston -päälliköksi. - -"Giustiniani on epäilemättä taitava mies, mutta mitä hän on tehnyt, -jota voisi verrata Pisanin urotöihin? Miksikä meidän täytyy kohdistaa -kaikki toiveemme kokemattomaan mieheen? Minä vakuutan, että jos -Pisani olisi vapaa, niin koko Venetsia nousisi yhtenä miehenä -vastustamaan vihollista. - -"Luuletteko, että kaikki nämä laivat saisivat maata toimettomina -täällä, jos Pisani olisi päällikkönä? Sanokaa tovereillenne -ja kaikille merimiehille sekä satamassa että maissa, että he -yksimielisesti vaativat Pisanin vapauttamista ja nimittämistä -ylipäälliköksi!" - - - - -KAHDEKSASTOISTA LUKU - -Pisani päästetään vapaaksi - - -Kun Polanin perhe heinäkuun seitsemännentoista päivän aamuna istui -aamiaispöydässä, hyppäsi Julia äkkiä ylös paikaltaan. "Kuulkaahan!" -huudahti hän. Hänen isänsä ja Francis katsoivat ihmeissään häneen, -mutta kuuntelivat myös samalla: syvä, juhlallinen kellonääni kajahti -ilmassa. - -"Kampanilen kelloa soitetaan", huudahti kauppias. "Siten annetaan -käsky kaikille kansalaisille tarttua aseihin. Hirveitä uutisia on -varmaankin saapunut." - -Kauppias pukeutui heti rautavarustukseensa ja kiiruhti Pyhän -Markuksen torille Francisin seuraamana, joka raskaan kypärän asemesta -oli ottanut teräslakin päähänsä ja sitonut ylleen rintahaarniskan. -Suuri joukko ihmisiä kiiruhti samaan suuntaan. Joukko yhä kasvoi kun -he ennättivät piazzettalle, joka oli tungokseen asti täynnä odottavaa -väkeä. - -Kaikkien kasvoilla kuvastui syvä huoli, sillä kaikki käsittivät, -että tärkeät uutiset olivat aiheuttaneet yleisen aseihinkutsun. -Vihdoin astui dogi parvekkeelle neuvosherrojen seuraamana. Syvä -hiljaisuus vallitsi kansanjoukon parissa, kellon ääni vaikeni. -Yksi neuvosherroista astui esiin, sillä dogi Contarini oli -seitsemänkymmenenkahden vuoden vanha eikä hänen äänensä ollut kyllin -kantava näin suuressa joukossa. - -"Kansalaiset, rohkaiskaa mielenne ja kuunnelkaa, mitä minulla on -teille sanottavana. Uutiset ovat hyvin huonoja, mutta valituksen -syytä ei ole kuitenkaan, vielä vähemmän epätoivon. Jos Venetsia vain -luottaa itseensä, niin kuin se on aina tehnyt vaaran hetkellä, niin -voimme väistää tämänkin vaaran, niin kuin niin monet aikaisemmat. -Chioggia on antautunut!" - -Kauhusta huutaen kansanjoukko otti vastaan tämän tiedon. Vihollisella -oli nyt vapaa pääsy Venetsiaan. Parin tunnin kuluttua vihollinen -saattoi ilmestyä sen kanaaleihin. Neuvosherrat ja aatelismiehet -koettivat kaikella tavoin ylläpitää toivonkipinää epätoivoon -vaipuneen kansan keskuudessa. Sanansaattajia lähetettiin Dorian luo -rauhasta sopimaan. - -Seuraavana aamuna saatiin kuulla näiden neuvottelujen tulokset. -Doria, joka luuli saaneensa Venetsian valtaansa, hylkäsi halveksien -kaikki rauhanehdotukset. - -"Hyvät Venetsian herrat", hän sanoi, "Genova ei suostu rauhaan, ennen -kuin olemme panneet suitset evankelistanne, Pyhän Markuksen hevosten -suuhun. Niin pian kuin ne ovat vallassamme, suostumme rauhaan. -Sellaiset ovat Genovan rauhanehdot." - -Niin pian kuin tämä vastaus oli tullut neuvoskunnan tietoon, kutsui -kellon ääni jälleen kansan kokoon, ja dogin nimessä selitti Pietro -Mocenigo läsnäoleville, mikä ääretön vaara heitä uhkasi lisäten, -ettei heillä nyt ollut muuta tehtävänä kuin luottaa omaan voimaansa. -Hän kehoitti kaikkia yhtymään tasavallan lipun ympärille ja -puolustamaan kotiaan. Kansanjoukon vastaus oli yksimielinen. "Antakaa -meidän tarttua aseihin! Antakaa meidän varustaa ja miehittää kaikki -kaleerit, jotka ovat satamassa. Parempi kuolla puolustaen isänmaata -kuin kuolla nälkään!" - -Yleinen sotamiehenotto pantiin toimeen, uusia veroja määrättiin, ja -virkamiesten palkat lakkautettiin. Kaikki liikkeet suljettiin, ja -omaisuuden arvo laski neljännekseen entisestään. Heti ryhdyttiin -rakentamaan valleja kaupungin puolustukseksi. Kansa totteli -heti kaikkia raadin käskyjä. Useimmat ilmoittautuivat itse -sotapalvelukseen, monet antoivat valtiolle rahalainoja, ja kaikki -ottivat innokkaasti osaa linnoitustöihin. Mutta siitä hetkestä -saakka, kun tuli tunnetuksi, että Taddeo Giustiniani oli nimitetty -ylipäälliköksi, kuului yleistä napinaa. Ei kenelläkään ollut mitään -uutta ylipäällikköä vastaan, mutta kaikki käsittivät, että tällaisena -vaaran hetkenä Venetsian parhaan miehen täytyi astua esiin. - -Merimiehet satamassa kaikkein ensiksi alkoivat vaatia Vettore Pisanin -vapauttamista. Hänen nimensä levisi kuin kulovalkea suusta suuhun, ja -pian kerääntyi suuri ihmisjoukko piazzalle vaatien uhkaavin sanoin -Pisanin vapauttamista ja nimittämistä ylipäälliköksi. Mutta hänellä -oli neuvoskunnassa monta vihamiestä, jotka osittain kadehtivat hänen -mainettaan ja kansansuosiotaan -- alempi kansanluokka nimitti häntä -isäkseen -- osittain pelkäsivät, että hän pyrkisi valtion herraksi. -Vasta monen tunnin myrskyisen neuvottelun jälkeen neuvoskunta päätti -alistua kansan tahtoon, ja myöhään illalla muutamat senaattorit -riemuitsevan kansanjoukon saattamina kiiruhtivat Pisanin vankilaan -ilmoittamaan hänelle, että hän oli vapautettu ja että raati odotti -hänen tuloaan. - -Pisani otti liikutetuin mielin tämän tiedon vastaan, mutta hän sanoi -tahtovansa viettää yötä vankilassa voidakseen koota ajatuksiansa ja -vasta aamulla saapua raadin eteen. Aamun sarastaessa perjantaina -elokuun yhdeksäntenätoista avautuivat vankilan portit, ja Pisani -astui ulos hyväntahtoisesti hymyillen, niin kuin aina muulloinkin. -Muutamat merimiehet nostivat hänet heti olkapäilleen ja kantoivat -hänet riemukulussa palatsiin kansan korviasärkevien riemuhuutojen -seuratessa häntä. Portailla dogi ja senaattorit ottivat hänet -sydämellisesti tervehtien vastaan. - -Muutamia tunteja Pisanin vapautuksen jälkeen Polani läksi Francisin -kanssa häntä tervehtimään. - -"Tervetuloa, ystäväni!" sanoi Pisani sydämellisesti. "Niin kuin -näette, herra Hammond, kävi minun ennustukseni toteen sanoessani, -että voisin helposti joutua vankilaan. Mutta älkäämme ajatelko nyt -sitä. Minulla on tarpeeksi tehtävää." - -"Sitä en epäile, herra amiraali", sanoi Polani. "Tulin luoksenne -tarjotakseni kaikki laivani, jotka ovat satamassa, valtion -puolustukseen. Itse maksan palkat miehistölle. Laivoja saatte -mielenne mukaan käyttää. Tehkää niistä vaikka polttolaivoja, jos niin -tahdotte; minä jaksan kestää vahingon." - -"Kiitos, ystäväni!" sanoi amiraali. "Ne tulevat meille kyllä hyvään -tarpeeseen. Ja mitä teihin tulee, herra Hammond, kuulin vankilaani -saakka kerrottavan, miten uljaasti anastitte takaisin Pluton sekä -kolme muuta laivaa ja korvasitte siten osittain Polassa kärsimämme -tappion. Toivon pian voivani korvata loputkin velastani. Parin päivän -perästä määrään teidät jonkin laivan päälliköksi. Nyt ei ikä eikä -arvo merkitse mitään." - -"Minä tahtoisin mieluummin palvella teidän adjutanttinanne, jos -sallitte sen, kuin ruveta itse päälliköksi", sanoi Francis. "Olen -vielä nuori päälliköksi, ja kateus tuottaisi paljon ikävyyksiä -minulle. Siksi mieluummin palvelisin teidän rinnallanne." - -"Olkoon niin sitten, poikaseni! Tulkaa huomenna luokseni, niin saatte -yllin kyllin työtä." - -Niin pian kuin Pisani oli nimitetty ylimmäksi päälliköksi, hän alkoi -täydellä todella ponnistella kaupungin pelastamiseksi. Neljäkymmentä -kaleeria pantiin kuntoon, niin että ne kolmen päivän kuluttua -voisivat lähteä vesille. Kansa oli täynnä intoa ja ihastusta, miehet -kiiruhtivat kilvan ilmoittautumaan sotilaiksi, naiset antoivat -koristeensa rahaksi sulatettavaksi, ja kaikki kilpailivat keskenään -voidakseen uhrata parhaansa valtion hyväksi. - -Pian Pisani oli saanut varsin hyvän laivaston kokoon. Francis -huomasi, ettei hänen työnsä tarmokkaan amiraalin palveluksessa ollut -leikin tekoa. Hän oli alituisesti liikkeellä kiiruhtaen paikasta -toiseen ja valvoen, että linnoitustöitä suoritettiin nopeasti ja -tarkasti. Työtä tehtiin yöt päivät keskeytymättä, ja ensimmäisellä -viikolla Francis ja hänen päällikkönsä eivät ehtineet nukkumaan -ollenkaan. Silloin tällöin he sopivassa tilanteessa saivat vain -varastaa itselleen hetken unta. - -Hukattuaan turhaan kahdeksan kallista päivää vihollinen yritti -elokuun kahdentenakymmenentenäneljäntenä päivänä hyökätä. Dorian -veljen johtama joukko nousi San Nicolon saarelle ja samalla -padovalaiset ahdistivat San Spiritoa ja Santa Martaa. - -Piiritetyt olivat varuillaan. Niin pian kuin merkki annettiin, -venetsialaiset kerääntyivät uhatuille paikoille ja karkottivat -vihollisen, jonka mieshukka oli hyvin suuri. Hyökkääjät koettivat nyt -yhdistää voimansa, mutta pienemmät kaleerit ottivat silloin kanaalin -haltuunsa ja karkottivat pakosalle laivat, jotka koettivat tunkeutua -eteenpäin. - -Doria oli ollut varma siitä, että tämä yritys, johon he olivat -ryhtyneet yön pimeydessä, onnistuisi, ja hänen pettymyksensä oli -sen vuoksi ääretön. Padovan herttua oli niin harmistunut, että -vetäytyi joukkoineen mannermaalle. Doria jäi Venetsian ulkopuolelle -lokakuun alkuun saakka, mutta yrittämättäkään uutta hyökkäystä, sillä -venetsialaisten linnoitukset ja varustukset olivat siksi hyviä, -että oli miltei turhaa koettaakaan niitä hävittää. Hän vetäytyi -nyt takaisin Chioggiaan ja päätti odottaa, kunnes Venetsian oli -nälänhädän vuoksi pakko antautua. - -Väestön kärsimykset olivat kauheita. Kaupunki oli näet kokonaan -erotettu mannermaasta. Kerran tosin onnistui erään laivan, joka toi -elintarpeita Egyptistä ja Syyriasta, petkuttaa genovalaisia, mutta -nämä varastot eivät riittäneet pitkälle. Elintarpeiden hinnat olivat -niin korkeat, että kansa sai nähdä nälkää, ja rikkaittenkin ovella -kolkutti kurjuus. - -Siten kului loka- ja marraskuu. Carlo Zeno ei ollut vielä saapunut, -mutta saatiin kuulla, että hänellä oli ollut loistava menestys, että -hän oli puhdistanut koko meren Genovasta Konstantinopoliin saakka ja -oli parasta aikaa Kreetassa. - -Tämä tieto antoi Venetsiallekin uutta toivoa, ja marraskuun -kuudentenatoista päivänä lähetettiin Luigi Moroceni hänen luokseen -viemään käskyä, että Zeno heti palaisi kotiin ja pelastaisi Venetsian. - -Pisani itse oli monta monituista kertaa koettanut ottaa selkoa -vihollisen asemasta, mutta hänet lyötiin aina takaisin, ja kerrankin -hän kadotti kymmenen venettä ja kolmekymmentä miestä, jolloin -muun muassa dogin veljenpoikakin sai surmansa. Siitä huolimatta -hän kehoitti hallitusta ryhtymään tarmokkaisiin toimenpiteisiin -Chioggian takaisin valtaamiseksi. Hän myönsi, etteivät onnistumisen -mahdollisuudet olleet kovinkaan suuret, mutta arveli samalla, että -se sittenkin voisi onnistua. Joka tapauksessa olisi parempi, jos -venetsialaiset saisivat surmansa taistelussa kuin kuolisivat nälkään. - -Pisani oli päässyt selville siitä, että Dorialla oli ainakin -kolmekymmentätuhatta miestä käskettävänään, viisikymmentä suurta -laivaa sekä seitsemän- tai kahdeksansataa pienempää venettä. -Sitä paitsi hänen joukkonsa olivat reippaalla mielellä ja hyvin -varustetut. Heillä olisi siis taistelussa monta etua nälkäisten -venetsialaisten rinnalla. Sittenkin hän arveli voivansa voittaa, -varsinkin kun Zeno varmaankin oli pian odotettavissa. - -Äärettömillä ponnistuksilla saatiin varustetuksi kuusikymmentä laivaa -sekä neljäsataa venettä ja kolmekymmentäneljä kaleeria. Dogi itse -ilmoitti tahtovansa korkeasta iästään huolimatta olla yrityksen -ylimpänä johtajana yhdessä Pisanin kanssa. - -Niinä pitkinä viikkoina, jolloin piiritystä kesti. Francis tapasi -hyvin harvoin Polanin perhettä, sillä hänen täytyi olla Pisanin -mukana ollakseen aina tarvittaessa läsnä, hän aterioi Pisanin kanssa -ja nukkui tämän talossa. Maria oli palannut isänsä kotiin, sillä -hänen miehensä oli etuvartijajoukon päällikkönä ja alituisesti poissa -kotoa. - -Kevyt gondoli, jota oli korjattu ja joka kaksi vuotta oli maannut -Polanin pihalla katoksen suojassa, otettiin jälleen käytäntöön. -Giuseppe oli palannut vanhaan toimeensa, ja hänen sekä erään toisen -nuorukaisen soutamana kevyt alus kiiti laineilla Francisin saattaessa -kenraalin käskyjä toisesta paikasta toiseen. Usein hän teki siinä -myös vakoiluretkiä Chioggian puoleisiin kanaaleihin, ja vaikka häntä -monta kertaa oli ajettu takaa, oli hänen aina onnistunut päästä -pakoon. - -Iltaa ennen kuin laivaston oli määrä lähteä liikkeelle, sanoi Pisani -hänelle: - -"Luulenpa, että teidän pienen veneenne avulla olen saanut tärkeämpiä -tietoja kuin ankarissa taisteluissa ja verenvuodatuksissa. Toivoisin -siis, että te tänä yönä lähtisitte vakoilemaan ja koettaisitte ottaa -selkoa, onko vihollinen viime päivinä muuttanut asemaansa. Tahtoisin -varsinkin saada tietää, miten suuri hänen voimansa on Chioggian -ja Brondolon kanaalien suussa. Mutta älkää antautuko vaaraan, jos -suinkin voitte sitä välttää. En mistään hinnasta toivoisi, että -teille tapahtuisi mitään pahaa." - -Francis lähti heti tekemään valmistuksiaan retkeä varten. - -"Giuseppe", hän sanoi, kun oli käynyt veneeseen istumaan, "hanki -yöksi sellainen gondolinkuljettaja, joka on syntynyt Chioggiassa ja -tuntee seudun perinpohjin. Hänen tulee olla järkevä ja rohkea, sillä -vaara ei ole vähäinen. Ja jos tapaat pari kalastajaa Chioggiasta, -niin ota heidätkin mukanasi; tarvitsen niin tarkkoja tietoja -seudusta kuin suinkin." - -"Onko totta, että laivasto lähtee huomenna liikkeelle, Francesco?" -kysyi Maria, kun hän astui sisään. - -"Kyllä se on totta. Käskyjä on jo annettu joka puolelle." - -"Ja milloin te palaatte?" - -"Sitä ei tiedetä", sanoi Francis nauraen. "Voi kestää viikon, mutta -myöskin kolme kuukautta." - -"Minä luulin, että aiotte taistella genovalaisten kanssa, eikä minun -mielestäni taisteluun voi kulua kokonaista viikkoa. Päivä matkalla -Chioggiaan, toinen taisteluun ja kolmas takaisintuloon. Eikö se -riitä?" - -"En luule, että saamme tilaisuutta taistella genovalaisten kaleerien -kanssa", vastasi Francis. "Varmaa on, ettemme ryhdy taisteluun, jos -vain voimme sitä välttää. He ovat paljon vahvemmat kuin me, vaikka en -tiedä, tarvitseeko meidän silti pelätä heitä." - -"Mitä tarkoitatte, Francesco? Te ette aio taistella he ovat teitä -voimakkaammat -- ja sittenkään teidän ei tarvitse pelätä heitä. Ette -te tavallisesti puhu tuollaisia arvoituksia, mutta nyt en ymmärrä -yhtään mitään." - -"No, minä koetan selittää hiukan tarkemmin", sanoi Francis, "mutta -muistakaa, että se on salaisuus, jota ei saa edes kuiskata kellekään." - -"Se on hyvä", sanoi Maria. "Minä pidän salaisuuksista, varsinkin -valtiosalaisuuksista. Julia, tulehan tänne, jotta hän voi kuiskata -sen meidän korvaamme, niin etteivät edes seinät kuule sitä. No hyvä -herra, selittäkää nyt!" - -"Minä selitän kaikki kertomatta mitään", sanoi Francis. "Ettekö -ole koskaan nähneet afrikkalaisia jalopeuroja, jotka ovat paljon -voimakkaammat ja hurjemmat kuin te itse, mutta joita ette sentään -pelkää?" - -"Kyllä, mutta ne ovat olleet häkissä", sanoi Maria. - -"Niin, se selittää koko jutun. Me aiomme välttää taistelua -genovalaisen laivaston kanssa, mutta aiomme sulkea heidät häkkiin, -eikä meidän sitten tarvitse pelätä heitä enää." - -"Älkää laskeko leikkiä meidän kanssamme!" sanoi Maria vakavana. -"Miten te voisitte sulkea genovalaiset kaleerit häkkiin?" - -"Emme voi sulkea heitä häkkiin, mutta me voimme muodostaa häkin -heidän ympärilleen", sanoi Francis. "Pisani aikoo koettaa sulkea -kaikki kanaalien suut Chioggian läheisyydessä. Siten genovalaiset -kaleerit eivät voi päästä sieltä ulos hyökätäkseen meidän kimppuumme, -ja samalla koko heidän armeijansa joutuu myös saarroksiin; sitten me -teemme heille saman, mitä he ovat yrittäneet tehdä meille, nimittäin -tapamme heidät nälkään." - -"Mainiota, mainiota!" sanoi Maria taputtaen käsiään. "Pisani on suuri -mies, Francesco, ja jos tämä onnistuu häneltä, niin tahdomme kaikella -tavalla osoittaa hänelle kiitollisuuttamme. Mutta helppo juttu se ei -ole. Taistelu ei ole tasaväkinen, sillä vihollisella on hyvät voimat -ja reipas mieli, jota vastoin meidän miehemme ovat jo puolikuolleet -nälästä ja epätoivosta." - -"Minä en pidä voittoa varmana", vastasi Francis, "ja Pisanikin -myöntää, etteivät voiton mahdollisuudet ole kovin suuret, mutta -onnistua voimme sittenkin, ja kun muutakaan keinoa ei ole, täytyy -meidän yrittää." - -Puolta tuntia myöhemmin Giuseppe tuli gondolinkuljettajan sekä kahden -vanhan kalastajan kanssa Francisin luo, ja heiltä sai tarkat tiedot -koko seudusta. Edellisellä vakoiluretkellään hän oli päässyt selville -siitä, missä genovalaiset tavallisesti pysyttelivät ja miten suuret -osastot oli eri paikoilla. - -Itse asiassa genovalaiset eivät vartioineet niinkään tarkasti. -Koska Doria oli varma, etteivät venetsialaiset uskaltaisi aloittaa -hyökkäystä ja että kaupungin muutamien päivien kuluttua oli -pakko antautua, ei hän ryhtynyt edes erikoisiin varokeinoihin. -Sotajoukot oli majoitettu kaupungin taloihin, kaleerit kiinnitetty -rantasiltoihin, ja vain muutamia venekuntia vartioi kanaalien suita -antaakseen varoitusmerkin, jos Barberigo, jolla oli pienen laivaston -johto käsissään, äkkiä hyökkäisi heidän kimppuunsa ja koettaisi -polttaa kaleereja. - -Kun Francis oli saanut kylliksi tietoja vanhoilta kalastajilta, antoi -hän heidän jälleen lähteä. - -"On päivän selvää, ettemme voi päästä niiden veneitten ohi, jotka -ovat kanaalien suita vartioimassa", sanoi hän Giuseppelle, "mutta -Pelestrinan saarelle, jossa on meidän joukkojamme, voimme nousta, -kantaa veneen saaren yli ja jatkaa matkaa Malamocco-kanaalia pitkin. -Siten pääsemme heidän vartiopiirinsä sisäpuolelle ja voimme soutaa -aina Chioggiaan saakka. Ei ole luultavaa, että meidät keksitään, ja -jos se tapahtuisi niin saamme valmistautua kilpasoutuun ja paeta -takaisin Pelestrinaan." - -Gondolinsoutajat myönsivät, että sellainen retki oli mahdollinen, ja -Francis käski poistaa kaiken irtaimen lastin veneestä, jotta sitä -olisi helppo kantaa. - - - - -YHDEKSÄSTOISTA LUKU - -Chioggian piiritys - - -Myöhään illalla Francis lähti matkaan gondolillansa, ja puolentoista -tunnin soudun jälkeen hän nousi Pelestrinassa maihin. Pisanin -adjutanttina hän tunsi hyvin vartijat, ja heti, kun tuli pimeä, käski -Rufino Giustiniani, joka oli täällä päällikkönä, kymmenen miehen -kantaa kevyen gondolin saaren poikki Malamocco-kanaaliin. Sillä -välin Francis meni Rufinon telttaan kertomaan, mitä Venetsiassa -oli tekeillä ja että huomenaamulla koko laivaston oli määrä lähteä -liikkeelle. - -"Me kuulimme sellaisia huhuja miehiltä, jotka toivat meille -ruokavaroja", sanoi Rufino, "mutta samat tiedot ovat saapuneet -tänne jo kymmeniä kertoja ennenkin. Se on siis todellakin totta! -Mutta mitä amiraali ajattelee? Ei suinkaan hänen tarkoituksensa -liene uudella, kokoonhaalitulla armeijallaan käydä Dorian kimppuun! -Niin epätasaisessa taistelussa hänellä ei ole paljonkaan toivoa -voittamisesta." - -"Amiraali tahtoo pitää suunnitelmansa salassa", sanoi Francis, -"ainoastaan dogi ja neuvoskunta ovat siitä perillä." - -"Ja sinä myöskin", sanoi Rufino nauraen. - -"Amiraali kunnioittaa minua luottamuksellaan", sanoi Francis; "mutta -tällä kertaa on hyvin tärkeätä, että hänen suunnitelmansa pysyy -salassa, ja siksi en voi sitä edes sinulle ilmaista." - -"Siinä teetkin aivan oikein, Francesco. En minä tahdo mitään -tietääkään, vaikka voisin lyödä vetoa, että Maria ja hänen kaunis -sisarensa ovat saaneet siitä vihiä." - -Francis nauroi. - -"He kohtelevat minua kuin veljeään", sanoi hän, "enkä tahdokaan -väittää, etteivät he tietäisi mitään." - -"Enkös sitä arvannut!" sanoi Rufino. "Kun minun vaimoni on päättänyt -päästä jonkun salaisuuden perille, niin ei hän anna rauhaa, ennen -kuin se on onnistunut. Kas, tuossa tulee Matteo! Hän on asettanut -vahdit yöksi." - -Ystävykset eivät olleet kunnolla ennättäneet puhella keskenään -kahteen kokonaiseen viikkoon, vaikka he jonkun kerran olivat -tavanneet toisensa Francisin pikimmiltään pistäytyessä saarella. - -"Näin äsken, että venettäsi kannettiin saaren toiseen rantaan", -sanoi Matteo astuessaan sisään telttaan. "En voinut ymmärtää, mitä -se oikein oli, ennen kuin tulin lähemmäksi, mutta nähtyäni Giuseppen -käsitin tietenkin kaikki. Aiotko käydä vakoilemassa genovalaisia?" - -"Koetan saada selville minkä voin." - -"Se oli hyvä keksintö, kun annoit kantaa veneen saaren poikki", sanoi -Matteo. "Onko sinulla jokin määrätty suunnitelma?" - -"Ei", vastasi Francis. "Aion vain ottaa selkoa siitä, ovatko kaikki -kaleerit entisillä paikoillaan ja valmistautuvatko genovalaiset -millään tavalla vastaanottamaan meidän hyökkäystämme." - -"En ole huomannut mitään erikoista liikettä", sanoi Rufino. "Heidän -laivansa ovat kaikki, sen verran kuin täältä voi nähdä, entisillä -paikoillaan. Mutta sen jälkeen kuin Barberigo anasti kaksi niistä, -ovat he sulkeneet kaikkien kanaalien suut välttääkseen yllätyksiä. -Minä näin suuren joukon soutuveneitä, ja vaikka en voinut aivan -selvästi erottaa, mitä heillä oli tekeillä, luulen, että he asettivat -puomeja veteen. Heidän kaleerinsa vartioivat tarkasti öisin, ettekä -te olisi päässeet livahtamaan niiden ohi, jollette olisi keksineet -kantaa venettä saaren poikki." - -Puolen tunnin kuluttua sotamies tuli tuomaan sanaa, että gondoli -oli laskettu vesille, ja Francis lähti heti matkaan sanottuaan -jäähyväiset ystävilleen. - -"Soutakaa hitaasti ja hiljaa", hän sanoi käytyään veneeseen istumaan. -"Älkää antako airojen kolista vähääkään, ennen kuin olemme päässeet -vastakkaiselle rannalle. Vartiovene voi olla kanaalissa." - -Kevyt vene solui äänettömästi veden pintaa myöten. Pari kertaa he -kuulivat airojen loisketta, mutta veneitä he eivät nähneet. He -kulkivat suoraan suuren kanaalin poikki ja saapuivat salmeen, josta -vain pienellä veneellä saattoi päästä kulkemaan. Pian he näkivät -tulia Chioggiasta. He pysähtyivät kuuntelemaan, sillä he lähestyivät -nyt laivakanaalia, ja jos missä, niin siellä olisi vihollisen pitänyt -olla varuillaan. Päästyään hiukan kauemmaksi he kuulivat ääniä ja -kumeaa melua veneestä. - -"Tuossa ovat luultavasti ne kaleerit, jotka vartioivat puomia", sanoi -Francis. "Nyt, Filippo, voimme jatkaa matkaa. Hiekkasärkän luona on -varmaankin meidän veneellemme kylliksi syvää, jotta voimme päästä -kanaaliin soutamatta puomin luota." - -"Aivan kylliksi syvää. Tosin ei laguuneilla ole toista matalampaa -paikkaa, ja me voimme jossakin kohtaa ajaa karillekin, mutta silloin -voimme astua veteen ja vetää veneen ylitse." - -Mutta niin matalaan kohtaan he eivät joutuneet. - -"Nyt olemme taas syvällä", sanoi Filippo. "Puomi on suoraan -takanamme. Ja kaupunki on tuskin sadan kyynärän päässä." - -"Sitten sivuutamme kohta genovalaisten kaleerit", sanoi Francis. -"Soutakaa hitaasti ja loiskikaa silloin tällöin airoilla. Jos -soudamme nopeasti ja hiljaa, voivat he epäillä jotain, mutta jos -soudamme aivan tavallisesti, niin he luulevat meitä kalastajiksi." - -Pian kohosivat genovalaisten laivojen mustat hahmot korkeine -mastoineen heidän eteensä. Valoa loisti hyteistä, ja kannelta kuului -puheen ääntä ja laulua. - -"Onko ollut kalaonnea tänään?" kysyi eräs merimies, kun he olivat -kahden-, tai kolmenkymmenen kyynärän päässä eräästä laivasta. - -"Huono onni", vastasi Giuseppe. "Teidän laivanne ja veneenne sekä -ammunta peloittavat kalat pois tältä puolen laguuneja." - -He sousivat puolen mailia ennen kuin pääsivät viimeisen laivan -sivuitse. - -"Noustaan täällä maihin", sanoi Filippo. "Siinä ei ole mitään vaaraa. -Voisin käväistä erään ystäväni luona kysymässä, ovatko genovalaiset -ryhtyneet mihinkään. Parasta on olla menemättä minnekään sisälle, -sillä varmaankin joka talossa on sotamiehiä majoitettuna, mutta olen -varma siitä, että parin askeleenkin päässä tapaan jonkun tuttavan." - -"Ehdotuksesi on hyvä, Filippo, me jäämme tänne rannalle, kunnes -palaat." - -Ei kestänyt kuin kaksikymmentä minuuttia, kun gondolinkuljettaja -palasi takaisin. - -"Olen puhunut kolmen tuttavani kanssa. He ovat kaikki sitä mieltä, -ettei vihollisella ole aavistustakaan venetsialaisten aikeesta. -Tietysti olin siksi varovainen, etten maininnut sanaakaan siitä. -Sanoin vain, että olimme murtautuneet vihollisen vartiopiirin läpi -saadaksemme kuulla uutisia ja että toivoin ansaitsevani dukaatin -yötyöstäni." - -"Hyvä", sanoi Francis. "Nyt soudamme kanaalien ulkosuille -nähdäksemme, onko siellä kaleereja vahdissa. Voisihan sattua, -etteivät kaupunkilaiset tietäisi, että niitä on sinne viety." - -Ensin tutkittiin Lombardian kanaali. Sitä varten oli pakko kulkea -jonkin matkaa itse Chioggian läpi ja he sivuuttivat useita kaleereja -herättämättä kuitenkaan niiden huomiota. He huomasivat, että kanaalin -suu oli kokonaan vartioimatta. Sitten he palasivat takaisin ja -sousivat Brondolo-salmeen. - -Rannalla oli tulia, ja siitä he saattoivat päättää, että sotajoukkoja -oli sijoitettu sinne, mutta laivoja ei ollut missään. Koska vahdit -näyttivät olevan kovin huolettomia, päättivät he empimättä soutaa -lyhyempää tietä saarien ulkopuolitse kolmanteen salmeen, siihen, joka -kulkee Pelestrinan ja Brondolon välillä. Mutta täällä genovalaiset -olivatkin enemmän varuillaan, koska venetsialaiset olivat -miehittäneet Pelestrinan. Tuskin he olivat ennättäneet kanaaliin, kun -suuri soutuvene ilmestyi varjosta esille. - -"Pysähtykää! Keitä te olette." - -"Kalastajia!" huusi Filippo hiljentämättä vauhtiaan. - -"Pysähtykää", huusi upseeri, "jotta saamme tarkastaa teidät! On -kielletty soutamasta kanaalissa pimeän tultua." - -Mutta gondolinkuljettajat soutivat voimakkaasti eteenpäin, kunnes he -pääsivät toisen veneen edelle. Tämä seurasi heitä. Suuttunut upseeri -uhkaili pakenijoita ja yllytti miehiään soutamaan kaikin voimin. - -"Kaksi venettä on myös edellämme", sanoi Filippo. "He lepuuttavat -airojaan, ja aikovat estää meiltä eteenpäinpääsyn. Toinen on -kauempana kuin toinen, enkä minä usko, että pääsemme pakenemaan -Pelestrinan rannalle." - -"Soutakaa sitten Brondolon puolelle, kunnes pääsemme niiden ohi", -sanoi Francis. - -Vene muutti suuntaa ja kiiti rantaa kohti. Edessä olevat veneet -kääntyivät heti heitä vastaan, mutta monista soutajistaan huolimatta -he eivät kuitenkaan saaneet nopeakulkuista gondolia kiinni. Viiden -minuutin soudun jälkeen olivat kaikki kolme vihollisen venettä -jääneet hyvän matkaa jälkeen, ja silloin Francisin gondoli laski -rannasta jälleen ulommaksi ja kiiti poikittain salmen yli Pelestrinan -puolelle. Vaikka vihollinen ponnisti kaikki voimansa, gondoli pääsi -vähitellen voitolle. - -"Olemme nyt joutuneet varsinaisen kanaalin ulkopuolelle", sanoi -Filippo, "pian tulemme niin matalalle, että meitä on mahdoton -seurata." - -Pari minuuttia sen jälkeen kuului kiivas huudahdus, joka ilmaisi, -että lähin takaa-ajavista veneistä oli joutunut karille. - -"Nyt voimme olla rauhassa", sanoi Giuseppe, "eikä se minua sureta, -sillä kilpaa soutaessakaan emme olisi voineet soutaa nopeammin." - -Hetken kuluttua pieni aluskin tarttui mutaan muutaman kyynärän päässä -rannasta. - -"Sinäkö se olet, Francesco?" kuului ääni, jonka Francis tunsi Matteon -ääneksi. - -"Kaikki hyvin!" vastasi hän. "Tällä kertaa ei mitään vaaraa." - -"Olen tähystellyt sinua kokonaisen tunnin. Minä toin sotamiehiä -tänne siltä varalta, että joutuisitte pulaan. Me kuulimme huudon, ja -tiesimme siitä, että te olitte täällä." - -"Jos sinulla on täällä miehiä, voisit tehdä hyvän kaappauksen. -Soutuvene, jossa on kaksitoista tai neljätoista miestä, on takertunut -mutaan noin sadan kyynärän päähän rannasta. Se ajoi meitä takaa ja -ajautui täydellä vauhdilla karille, ja luulenpa, että heidän on -varsin vaikea päästä sieltä irti. Etkö kuule, millaista elämää he -pitävät?" - -"Kyllä kuulen", sanoi Matteo. "Tulkaa pojat! Yö on kylmä, eikä -vesikään taida olla sen lämpimämpää, mutta pieni kahakka saa veren -lämpenemään." - -Matteo ja hänen nelikymmenmiehinen joukkonsa astuivat heti veteen ja -alkoivat kahlata ääntä kohti. Heti sen jälkeen Francis kuuli huutoa -ja aseitten kalsketta. Mutta sitä kesti vain hetken aikaa. Matteo -tuli pian vankien kanssa takaisin, ja sitten he palasivat yhdessä -Rufinon telttaan. - -Kun Francis oli kertonut Rufinolle seikkailunsa tulokset, -ilmoitettiin, että vene oli laskettu vesille, ja Francis palasi -kaupunkiin. - -"Aloin jo olla hiukan levoton teidän vuoksenne", sanoi Pisani, joka -levättyään pari tuntia oli noussut saadessaan kuulla, että Francis -oli palannut. "Minä oletin, että olisitte palannut takaisin jo tunti -sitten, ja aloin pelätä, että olitte joutuneet pulaan. No, mitä -olette saanut tietää?" - -"Genovalaisilla ei ole aavistustakaan siitä, että te aiotte lähteä -laivastolla liikkeelle. Heidän kaleerinsa ovat yhä Chioggian -kanaaleissa. Lombardian kanaalin ja Brondolo-salmen suut ovat aivan -vapaat, eikä sotajoukkoja näy lähitienoillakaan. Pelestrinan ja -Brondolon välistä salmea vartioivat muutamat soutuveneet, mutta, ei -sielläkään ole suurempia laivoja. Siellä on vain vähäinen sotavoima -koolla, tulien lukumäärästä päätellen tuskin kahtasataaa miestä." - -"Uutisenne ovat hyviä, Francesco. En tahdo kysellä nyt enempää. -Kello on jo kolme, viideltä minun täytyy olla jalkeilla. Menkää siis -nukkumaan niin pian kuin suinkin. Yksityiskohdista saatte huomenna -tehdä selkoa." - -Gondoli odotti yhä portaitten edustalla, ja parissa minuutissa -Francis oli saapunut Polanin palatsiin. Palvelija nukkui penkillä -eteisessä, mutta hän hyökkäsi pystyyn Francisin astuessa sisään. - -"Olen saanut käskyn herättää herrani niin pian kuin te palaatte -kotiin." - -"Sanokaa hänelle samalla, että olen aivan vahingoittumaton ja että -pyydän, ettei hän antaisi häiritä itseään. Huomenna kerron hänelle -lähemmät tapaukset." - -Mutta Polani tuli heti Francisin huoneeseen. - -"Jumalan kiitos, että olet onnellisesti taas kotona, poikaseni!" -sanoi hän. "Minä kolkutin tyttöjen ovelle ohimennessäni sanoakseni -heille, että olit tullut kotiin, ja hekin olivat vielä valveilla. -Onnistuiko yrityksesi?" - -"Täydellisesti. Kävin itse Chioggiassa ja näin, etteivät salmet -olleet kovinkaan vahvasti vartioidut." - -"Tuo kaikki on erittäin hyvä", sanoi Polani; "mutta minulle on -pääasia, että olet taas vahingoittumattomana kotona. Nyt en tahdo -estää sinua nukkumasta, sillä arvaan, ettet saa nukkua pitkään -huomenaamulla." - -Francis ei ollut sitä aikonutkaan, mutta aurinko oli sittenkin jo -korkealla taivaalla, kun hän heräsi. Hän pukeutui nopeasti ja juoksi -alas portaita. - -"Tapasin amiraalin", sanoi Polani, "ja kerroin hänelle, että nukuit -niin syvässä unessa, etten tahtonut herättää sinua. Hän sanoi -silloin: 'Annetaan hänen nukkua! Poika on niin aulis työtä tekemään, -että joskus unohdan, ettei hän ole yhtä vanha merikarhu kuin minä -itse; minä olen tottunut nukkumaan vain toinen silmä ummessa ja -voin valvoa tarpeen vaatiessa koko vuorokaudenkin. Sinun ei siis -tarvitse pitää kiirettä aamiaisella. Tytöt ovat vähällä kuolla -uteliaisuudesta, niin kovin he tahtovat kuulla sinun seikkailustasi." - -Aamiaisen aikana Francis kertoi retkestään tytöille. - -"Ja te tapasitte siis Rufinon!" sanoi Maria. "Kysyikö hän minua. -Toivottavasti sanoitte hänelle, että olen kuolla ikävään hänen poissa -ollessaan?" - -"Ei, niin suurta valetta en uskaltanut kertoa", vastasi Francis -nauraen. - -"Onko hänellä hyvin tukala olo siellä?" - -"Ei lainkaan. Hänellä on hyvä teltta, hyvää viiniä, leipää tosin -hiukan vähänpuoleisesti sekä silloin tällöin kalaa. Kun Jumala sen -lisäksi on antanut hänelle iloisen mielen, niin ei minun mielestäni -hänellä ole yhtään valittamisen syytä -- jollei ota lukuun sitä, että -hänen täytyy olla erossa teistä." - -"Niin, tietysti", sanoi Maria. "Mutta me olimme todellakin levottomia -teidän tähtenne viime yönä ja tulimme kovin iloisiksi kuullessamme, -että olitte palannut takaisin, eikö totta, Julia?" - -Julia nyökkäsi. - -"Julialla ei ole koskaan paljon sanottavaa, kun te olette läsnä, -Francesco, mutta hän juttelee hyvin rohkeasti teistä teidän -poissaollessanne." - -"Kuinka sinä voit semmoista sanoa, Maria?" sanoi Julia moittien. - -"Rakas ystävä, ei siinä ole mitään pahaa. Antaa hänen uskoa, että -puhut hänestä paljon pahaa." - -"Kyllä hän tietää, etten sitä tee", sanoi Julia harmissaan. - -"Sivumennen sanoen, Francesco, oletteko kuullut, että koko Venetsia -on hirveässä jännityksessä? Tänä aamuna dogi on ilmoittanut, että -kaikkien aseihin pystyvien miesten tulee rangaistuksen uhalla olla -paikoillaan kaleereissa kello kahdeltatoista. Jokainen voi siis -käsittää, että jotain on vihdoinkin tekeillä." - -"Silloin on aika minunkin lähteä", sanoi Francis nousten nopeasti -ylös, "kello on jo kymmenen." - -"Ei ole kiirettä, poikaseni", sanoi kauppias. "Pisani sanoi minulle -yksityisesti, etteivät he lähde matkaan ennen kuin hämärissä." - -Kello oli lähes kahdeksan illalla, kun laivasto nosti purjeet. -Iltajumalanpalveluksessa olivat dogi, Pisani ja muut päälliköt läsnä -Pyhän Markuksen kirkossa, ja sen jälkeen he lähtivät kaleereihinsa, -jotka olivat lähtövalmiina. - -Pisani johti ensimmäistä osastoa, johon kuului neljätoista kaleeria, -ja dogi itse toista. Yö oli kirkas ja tyyni. Kevyt, suotuisa tuuli -puhalsi, ja koko Venetsia oli kerääntynyt katsomaan laivaston lähtöä. -Heti kun se oli sivuuttanut Lidon salmen, nousi paksu sumu. Pisani -polki kärsimättömästi jalkaansa. - -"Jos tätä jatkuu, se vie meidät turmioon", sanoi hän. "Sen -sijaan että yhdistynein voimin pääsisimme kanaalien, suihin ja -anastaisimme ne valtaamme, ennen kuin genovalaiset edes aavistavat -uhkaavaa vaaraa, saavumme nyt joukot hajallaan, ja jos genovalaisia -varoitetaan, niin saamme varmaan koko heidän laivastonsa niskaamme. -Niin koko suunnitelmamme menee myttyyn." - -Mutta onneksi sumu hajosi pian. Laivat liittyivät yhteen, ja kahden -tunnin kuluttua he olivat kaikki kanaalien suilla. Pisani laski -ankkurit ja odotti päivän valkenemista. Sitten lähes viisituhatta -miestä nousi Brondolon saarelle ja voitti helposti sinne majoitetun -pienen joukon. - -Mutta pian genovalaisetkin olivat liikkeellä ja hyökkäsivät niin -suurella voimalla venetsialaisia vastaan, että heidän täytyi -epäjärjestyksessä vetäytyä veneisiinsä ja samalla he menettivät -kuusisataa miestä. Mutta Pisani, joka ei ollut toivonutkaan voivansa -pitää puoliaan koko genovalaista voimaa vastaan, oli kuitenkin -saavuttanut päätarkoituksensa. Sillä sinä aikana, jolloin taistelu -riehui maalla, oli meriväen onnistunut ajaa karille keskelle kanaalia -suuri, kivillä lastattu laiva. Niin pian kuin genovalaiset olivat -karkottaneet venetsialaiset veneisiin, ottivat he laivan haltuunsa, -mutta huomatessaan, että se oli karilla, sytyttivät he sen tuleen. -Siten he tahtomattaan edistivät Pisanin aikeita, sillä niin pian kuin -laiva oli palanut veden rajaa myöten, se upposi. - -Barberigo saapui nyt paikalle keveine kaleereineen ja heitti niiden -kivilastit mereen hylyn ympärille. Genovalaiset ampuivat kiihkeästi. -Monet kaleereista upposivat ja paljon venetsialaisia hukkui tai -ammuttiin. Siitä huolimatta työtä jatkettiin lakkaamatta. Niin pian -kuin kiviröykkiö oli siksi korkea, että merimiehet saattoivat seisoa -sillä, alkoivat he pinota kiviä päälletysten muuriksi ja kytkivät ne -ketjuilla kiinni toisiinsa. - -Mutta se oli raskasta työtä. Oli kylmä, ja miehet olivat huonoissa -voimissa ja tottumattomia raskaaseen työhön. Sitä paitsi ahdistivat -vihollisen kanuunat ja jouset heitä kaiken aikaa. Kaksi päivää ja -yötä he työskentelivät yhtä mittaa, mutta sitten heidän voimansa -olivat myös aivan uupuneet. - -Pisani, joka itse oli ottanut osaa kaikkiin sotamiesten töihin ja -vaivoihin, koetti kaikin tavoin rohkaista heidän mieltään. Hänen -kehoituksestaan dogikin vannoi, ettei hän palaisi elävänä Venetsiaan -ennen kuin Chioggia olisi valloitettu. Silloin sotilaidenkin napina -lakkasi, ja seuraavana yönä oli Chioggiaan johtava kanaali suljettu -toisesta rannasta toiseen. Samana päivänä upotettiin myös kaksi -laivanhylkyä Brondolo-salmeen, ja seuraavana suljettiin samoin -Lombardian kanaali. Siten neljässä päivässä oli Pisanin onnistunut -toteuttaa suunnitelmansa ja sulkea genovalaisten laivat meren -yhteydestä. - -Mutta työ oli ollut tavattoman rasittavaa ja häviöt suuret. Sitä -paitsi alettiin rakentaa linnoitusta Brondoloon. Sotamiehet saivat -tulla toimeen puolilla ruoka-annoksilla. Kylmyys oli läpitunkeva. -Yötä päivää he olivat käsikähmässä vihollisen kanssa ja heidän täytyi -kestää hirveitä kärsimyksiä. - -Lopulta heidän voimansa olivat aivan lopussa, ja joulukuun -yhdeksäntenäkolmatta päivänä upseerit, merimiehet ja sotilaat -jättivät yhteisen anomuksen pyytäen saada palata Venetsiaan. Yksin -Pisanikin huomasi, että yritys nousi yli hänen voimiensa ja että -hänen sotamiehensä eivät enää jaksaisi pitää puoliaan epätasaisessa -taistelussa. Vielä hän koetti kuitenkin näyttää iloiselta ja -toiveikkaalta. Rohkaisevilla sanoillaan ja hyvällä tuulellaan hänen -onnistui pitää miehistön mieli vireillä, ja vanhan doginkin esimerkki -oli kannustava. Mutta sotilaat vaativat häneltä sen pyhän lupauksen, -että jollei Zenon laivasto viimeistään uudenvuodenpäivänä tulisi -avuksi, luovuttaisiin piirityksestä. Vain siinä tapauksessa he olivat -valmiit pitkittämään taistelua vielä kaksi vuorokautta. - -Perustamisestaan saakka Venetsia ei ollut koskaan ollut näin suuressa -vaarassa. Kolmaskymmenes päivä joulukuuta kului taisteluitta. -Genovalaiset tiesivät näet vankien puheista, että venetsialaiset -eivät voisi kestää montakaan päivää. Aamun sarastuksessa joulukuun -viimeisenä päivänä tähysteltiin innolla laivojen mastoista, näkyikö -kaivattuja purjeita. Mutta merellä ei näkynyt mitään. Oli kauheaa -katsella venetsialaisten kasvoja, niin laihtuneet ja surkeat ne -olivat nälästä, kylmyydestä ja monenlaisista kärsimyksistä. Kaikkein -toiveikkaimmatkin alkoivat joutua epätoivoon. Ei puhuttukaan enää -Zenosta. Hän oli ollut poissa kuukausimääriä. Olisiko mahdollista, -että hän palaisi juuri tänä hetkenä? Mieluummin he puhuivat -kodeistansa. Huomenna he pääsisivät palaamaan sinne. Jos heidän oli -pakko kuolla, niin he tahtoivat sen tehdä omaistensa parissa. Muuten -kaikki oli heille aivan yhdentekevää. Ja niin päivä kului, ja kun he -illalla panivat maata, nälkäisinä ja viluisina, kiittivät he Jumalaa -siitä, että se oli viimeinen päivä. - -Tammikuun ensimmäisenä päivänä olivat monet jo ennen aamun sarastusta -kiivenneet mastoihin. Ensimmäisen päivänsäteen kera kulki toisesta -mastonhuipusta toiseen riemuhuuto: - -"Laivoja merellä!" - -Huuto kuului maihin saakka. Pisani hyppäsi veneeseen yhdessä -Francisin kanssa, souti laivaansa ja kiipesi mastoon. - -"Niin, laivoja siellä todellakin on!" sanoi hän. Hetken kuluttua hän -lisäsi: "Niitä on viisitoista. Keitähän ne ovat? Jumala suokoon, että -Zeno olisi tulossa!" - -Saman kysymyksen toisti jokainen, sillä tiedettiin, että -genovalaisetkin odottivat lisäjoukkoja. - -"Tuuli ei ole kyllin voimakas, jotta he pääsisivät pian perille", -sanoi Pisani. "Minä lähetän muutamia kevyitä aluksia tiedustelemaan. -Parasta, että kohtalomme tulee niin pian kuin suinkin ratkaistuksi. -Jos Zeno on tulossa, on Venetsia pelastettu! Jos he taas ovat -genovalaisia, niin seuratkoon ne, jotka haluavat minun kanssani heitä -vastaan!" - -Hetken kuluttua useita kevyitä veneitä oli matkalla laivastoa -vastaan, joka oli vielä siksi kaukana, että töin tuskin saattoi -erottaa itse laivoja, vielä vähemmän niiden köysistöä tai -kansallisuutta. Kestäisi hyvän aikaa, ennen kuin veneet voisivat -tuoda varmoja tietoja. Sillä välin Pisani meni maihin ja koetti -rohkaista miesten mieliä. - -"Jos tiedot olisivatkin huonoja", sanoi hän, "niin ei mikään voi -estää meidän paluutamme Venetsiaan. He eivät tiedä, miten heikkoja -me olemme, eivätkä uskalla hyökätä kimppuumme. Jos meille annetaan -merkki, että laivasto on genovalainen, niin peräydymme hyvässä -järjestyksessä laivoihimme. Sitten voimme joko palata Venetsiaan -tai purjehtia merelle ja ryhtyä taisteluun, sen mukaan minkä käskyn -saamme." - -Ennen kuin veneet olivat lähteneet matkaan, olivat ne saaneet -käskyn nostaa valkeat liput, jos laivat olivat venetsialaisia, -mutta olla antamatta mitään merkkiä, jos ne olivat genovalaisia. -Mastojen huipuista seurattiin silmin veneitä, kunnes ne katosivat -taivaanrantaan. Tunnin kuluttua tähystäjä ilmoitti, että ne palasivat -takaisin. - -"Soutakaa laivaan, Francesco! Minun täytyy pysyä täällä -rohkaistakseni miesten mieliä, jos tiedot olisivat epäsuotuisia. -Asettukaa laivan peräkannelle seisomaan, ja sinä hetkenä, jolloin -tähystäjä voi varmasti sanoa, onko veneissä valkeat liput vai ei, -nostakaa Pyhän Markuksen leijona liehumaan, jos laivasto on Zenon, -muussa tapauksessa sininen lippu!" - - - - -KAHDESKYMMENES LUKU - -Venetsian voitto - - -Francis sousi laivaan, otti liput esille ja piteli kädessään -lippunuoraa. - -"Voitteko jo erottaa niitä?" huusi hän tähystäjälle ylhäällä mastossa. - -"Ne ovat vielä pieniä kuin pilkut", vastasi tämä, mutta hetken -kuluttua hän jo huusi: "Mutta niin pieniä kuin ne ovatkin, voin -vannoa, että niiden maston päässä liehuu jotain valkeaa." - -Hillitty ilonsorina kuului merimiesten parista, sillä kaikki -tiesivät, että Jacopo Zippo oli pitkänäköinen. - -"Hiljaa, miehet!" sanoi Francis. "Ei kukaan saa huutaa eikä heiluttaa -lakkiaan, ennen kuin olemme aivan varmat. Muistakaa, kuinka -levottomina rannalla olijat pitävät meitä silmällä ja mikä pettymys -heille, jos toiveet äkkiä murskaantuisivat." - -Kymmenen minuutin kuluttua Jacopo laskeutui nopeasti alas ja seisoi -paljastetuin päin kannella. - -"Kiitetty olkoon Jumala, herra! Nyt olen aivan varma. Voin varmasti -väittää, että valkeat liput liehuvat veneitten mastoissa." - -"Jumalalle olkoon kiitos!" vastasi Francis. "Ylös leijona!" - -Lippu kiinnitettiin nuoraan, ja Francis nosti sen mastoon. Niin -pian kuin se oli kohonnut partaan yläpuolelle, Pisani, joka seisoi -hiekkasärkällä, huusi kaikin voimin: - -"Zenon laivasto!" - -Riemuhuuto kajahti sotajoukon keskuudesta. Ilmaan kajahti ilo sekä -laivasta että maalta. Toiset laskeutuivat polvilleen ja kiittivät -Jumalaa siitä avusta, joka heille oli lähetetty juuri sinä hetkenä, -jolloin kaikki tuntui menetetyltä. Toiset seisoivat kädet ristissä -ja nostivat kyynelsilmin katseensa taivasta kohti. Sillä välin -kun toiset hyppivät ja lauloivat, itkivät toiset ilosta, miehet -syleilivät ja suutelivat toisiaan, toiset heittivät lakkinsa ilmaan. -Kaikki olivat aivan suunniltaan ilosta ja liikutuksesta. Zeno, jolla -ei ollut aavistustakaan niistä äärettömistä kärsimyksistä, joita -hänen maanmiehensä olivat saaneet kestää, suuntasi kulkunsa suoraan -Venetsiaa kohti, mutta eräs kaleereista pysähdytti hänet ja käski -hänen ankkuroida Brondolon edustalle. Vene laskettiin heti vesille ja -hän souti maihin, missä venetsialaiset keräytyivät häntä tervehtimään. - -Vaivoin hän pääsi tunkeutumaan tiheän, riemuitsevan kansanjoukon -läpi sille paikalle, missä dogi häntä odotti. Hän kertoi nyt, miten -hän oli anastanut noin seitsemänkymmentä genovalaista erisuuruista -laivaa. Hän oli risteillyt jonkun aikaa Genovan edustalla ja -tuottanut suurta tuhoa heidän kaupalleen, samalla hän oli myös -estänyt heitä lähettämästä apujoukkoja Dorialle, niin kuin he olivat -luvanneet. Anastettujen laivojen joukossa oli sellainenkin, jossa oli -kolmetuhatta dukaattia. Hän sanoi heti olevansa valmis piiritykseen -ja antoi joukkojensa nousta Brondolossa maihin. Ruokatavarat, joita -oli laivastolla, vietiin heti maihin, ja ne riittivät sotajoukon -pahimpaan tarpeeseen. Näiden lisäjoukkojen saavuttua yhteys -mannermaahan saatiin jälleen aikaan. Ruokavaroja tulvi suurin -joukoin Venetsiaan sen liittolaisten maista, ja nälänhätä lakkasi. -Piiritykseen saatettiin nyt ryhtyä suuremmalla voimalla. - -Kolmessa viikossa tapahtui suuri muutos venetsialaisessa -sotajoukossa. Riittävä ravinto, lämpö ja turva olivat palauttaneet -sotilaitten voimat, ja epätoivo oli väistynyt voitonvarmuuden tieltä. -Kuukauden kärsimykset, kieltäytymiset ja taistelut olivat tehneet -heistä tottuneita sotilaita, ja Zeno ja Pisani olivat antaneet omaa -voimaansa ja rohkeuttansa kaikille. Varsinkin Zeno osoitti tavatonta -rohkeutta ja uljuutta, ja helmikuun 28. päivänä hänet nimitettiin -maajoukon ylimmäksi päälliköksi. Jo seuraavana päivänä hän karkotti -genovalaiset Brondolosta ja Pikku Chioggiasta ja sijoitti päämajansa -Chioggian vallitusten juurelle ja suuntasi tykkitulensa itse -linnoitusta vastaan. Kun genovalaiset vetäytyivät pois sillalta, joka -kulki Santa Caterinan kanaalin yli, murtui se heidän allaan, ja suuri -joukko hukkui. - -Genovalaiset peräytyivät nopeasti mitä hirveimmässä sekasorrossa ja -jättivät jälkeensä niin paljon aseita, varustuksia ja sotatarpeita, -että panssaripaitoja myytiin venetsialaisille muutamasta soldista. - -Genovalaiset olivat siinä määrin joutuneet päästään pyörälle, -että monet arvelivat, että venetsialaiset olisivat heti voineet -rynnäköllä valloittaa Chioggian, mutta päälliköt eivät tahtoneet -mistään hinnasta epäonnistua, ja sitä paitsi he tiesivät, että -vihollista uhkasi nälkäkuolema. He jatkoivat siis edelleen -piiritystä ja katkaisivat viholliselta kaiken ravinnon saannin. He -sallivat piiritettyjen lähettää kuitenkin pois naiset ja lapset, -jotka otettiin ystävällisesti Venetsiassa vastaan. Sulut, joita -niin suurella vaivalla oli saatu rakennetuksi kanaalien suihin, -poistettiin nyt ja laivasto yhtyi myös piiritykseen. - -Toukokuun neljäntenätoista päivänä vallitsi yhtä suuri ilo -Chioggiassa kuin uudenvuoden päivänä venetsialaisten parissa, kun -Zenon laivasto oli tullut näkyville, sillä sinä päivänä ilmestyi -taivaanrantaan laivasto, jonka genovalaiset olivat lähettäneet -maanmiestensä avuksi. Amiraali Maruffo oli hukannut kallista aikaa -matkan varrella, mutta kiivaan taistelun jälkeen hän oli anastanut -viisi venetsialaista kaleeria, jotka Giustinianin johdolla oli -lähetetty Apuliaan viljaa noutamaan. - -Genovalainen laivasto valmistautui taisteluun ja vaati Pisanin -otteluun. Mutta vaikka amiraali kernaasti olisikin pessyt itsensä -puhtaaksi siitä häväistyksestä, joka Polassa oli tullut hänen -osakseen, epäröi hän sittenkin. Hän tiesi, että Chioggian varsin pian -täytyi antautua, eikä hän tahtonut panna vaaralle alttiiksi kaikkia -niitä etuja, joita hän monen kuukauden kärsimysten ja ponnistusten -hinnalla oli voittanut. Mutta päivä päivältä Maruffo uudisti -taisteluvaatimuksensa heittäen niin alhaisia häväistyssanoja Pisania -vastaan, ettei hän voinut enää hillitä ärsytettyä taisteluintoaan. - -Saatuaan dogin suostumuksen taisteluun, purjehti hän ulapalle. -Molemmat laivastot lähestyivät taistelujärjestyksessä toisiaan. -Mutta juuri kun taistelun piti alkaa, valtasi genovalaiset kauhea -pelko ja he pakenivat vaihtamatta ainoatakaan laukausta. Pisani ajoi -heitä takaa muutamia peninkulmia, mutta palasi takaisin entiselle -paikalleen. Yhtä suuri oli nyt Chioggian linnanväen suru heidän -nähdessään laivaston pakenevan, kuin aikaisemmin heidän ilonsa -laivaston lähetessä Venetsiaa. Vesivarastot olivat heiltä melkein -lopussa. Ruoka-annokset oli vähennetty niin pieniksi, etteivät he -jaksaneet enää kunnolla edes ladata kanuuniaan. - -Kesäkuun viidentenätoista päivänä Maruffo ilmestyi jälleen näkyville -saatuaan apujoukkoja, mutta tällä kertaa Pisani ei antanut -viekoitella itseään taisteluun. Yhdentenäkolmatta päivänä saapui -lähetystö Chioggiasta rauhaa hieromaan. Se palasi tosin takaisin -kuultuaan, että venetsialaiset vaativat täydellistä antautumista, -mutta jo seuraavana päivänä laskettiin Genovan lippu alas -linnoituksessa. - -Paria päivää myöhemmin saapui dogi Pisanin ja Zenon saattamana -juhlakulussa Chioggiaan. Saalis oli ääretön: sotajoukot saivat -luvatun palkintonsa, niiden sallittiin ryöstää kolme päivää. Valtion -saalis oli hyvin suuri -- yhdeksäntoista käyttökelpoista kaleeria, -neljätuhattaneljäkymmentä vankia ja suuret joukot sotavaroja. - -Ei edes silloin, kun Venetsian laivasto palasi voittajana -Konstantinopolista, vallinnut kaupungissa niin ääretöntä riemua kuin -nyt, kun dogi Chioggian antautumisen jälkeen saapui Venetsiaan. -Jokainen kansalainen oli ikään kuin osallistunut voittoon, sillä -jokainen oli ottanut osaa uhrauksiin ja kärsimyksiin. - -Joka talossa liehui lippuja, joka parvekkeelta riippui mattoja ja -verhoja. Suuri kanaali oli täynnään gondoleja, joissa valkeapukuiset -naiset istuivat silkki- ja samettikatosten alla. Kaikki veneet oli -liputettu, kirkonkellot soivat ja katoilla ja parvekkeilla, silloilla -ja rannoilla kuuluivat loppumattomat riemuhuudot, kun dogi ja -molemmat päälliköt hitaasti saapuivat suuressa gondolissa kanaalia -pitkin. - -Francis seurasi dogin veneen jäljessä, ja niin pian kuin juhlallinen -jumalanpalvelus oli loppunut Pyhän Markuksen kirkossa, hän hiipi -Polanin palatsiin. Kauppias ja Julia olivat olleet juhlallisuudessa -läsnä ja olivat äsken palanneet kotiin. - -"Minä aavistin, että tulisit kotiin, Francesco, heti juhlamenojen -jälkeen. Olisin kernaasti jäänyt vielä hetkeksi katselemaan -juhlallisuuksia piazzalla, mutta Julia ei tahtonut kuulla siitä -puhuttavankaan. Hän sanoi, että olisi oikea häpeä, jos sinä tulisit -kotiin eikä kukaan olisi lausumassa sinua tervetulleeksi." - -"Niin olisi ollutkin", sanoi Julia. "Jos minä olisin ollut poissa, -vaikka vain huviretkellä Korfussa, niin en olisi ollut hyvilläni, jos -talo minun palatessani olisi ollut tyhjä. Ja kaikkien niiden vaarojen -ja kärsimysten jälkeen, joita te, Francesco, olette saanut kestää, -olisi tosiaankin ollut kovin epäystävällistä, jollemme olisi olleet -kotona. Te näytätte laihtuneelta ja väsyneeltä." - -"Se on vain mielikuvitusta, Julia", sanoi Pisani; "minusta hän -näyttää yhtä reippaalta kuin ennenkin. Mutta kyllä hän oli laihan ja -nälkäisen näköinen kuin susi, kun kävin leirissä päivää ennen Zenon -tuloa. Hänen vaatteensa riippuivat väljinä ruumiin ympärillä, hänen -poskensa olivat kuopallaan ja silmät sisäänpainuneet. Hän olisi -herättänyt kaikkien sääliä, jos muut eivät olisi olleet yhtä kurjassa -tilassa. Jumalan kiitos, että tuo kurjuus nyt on lopussa! Genovan -täytyy nyt suostua rauhaan millaisilla ehdoilla hyvänsä, ja meri on -jälleen avoinna meidän laivojemme purjehtia. Ja nyt, Francesco, olet -varmaankin saanut kylliksesi sotimisesta, ja voit kokonaan antautua -kauppiaan vaatimattomampaan toimeen." - -"Sen teen mielelläni", sanoi Francis. "Luulin kerran, että tahtoisin -ruveta sotilaaksi, mutta olen saanut kyllikseni sodasta enkä halua -enää paljastaa miekkaani paitsi ehkä puolustautuakseni maurilaista -rosvoa vastaan. Olen saanut useita kirjeitä isältäni, joissa hän -nuhtelee minua sen johdosta, että olen sekaantunut taisteluihin, -jotka eivät kuulu minulle, mutta nyt voin ilahduttaa hänen sydäntänsä -vakuuttamalla hänelle, että olen pistänyt miekkani tuppeen." - -"Ei sinulla ole ollut siitä vahinkoa, Francesco, tai pikemmin se on -tehnyt sinulle paljon hyvää. Ensiksikin olet hankkinut itsellesi -kansalaisoikeuden Venetsiassa, mikä kauppiaalle on varsin edullista, -toiseksi olet saanut kolmensadan dukaatin vuotuisen eläkkeen, jota -kunnianosoituksena ei tule halveksia. Sen lisäksi olet hankkinut -itsellesi nimen, jota kaikkialla tasavallassa kunnioituksella -mainitaan. Ja lopuksi on sinusta tullut mies, olet saanut -itseluottamusta ja tottumusta johtamaan muita. Olet monta kertaa -joutunut sellaisiin tilanteisiin, joissa on kysytty arvostelukykyäsi, -järkeäsi ja rohkeuttasi, ja joka kerta olet suoriutunut niistä hyvin. -Siitä on vain neljä vuotta, kun isäsi jätti sinut minun huostaani, -nyt sinä olet mies, jota Venetsian korkeimmat aatelismiehet -ylpeydellä nimittäisivät pojakseen. Siksipä sinulla ei ole -vähintäkään syytä katua, että vuoden ajan olet palvellut sotilaana, -varsinkin kun meidän liikkeemme sodan aikana oli kokonaan lamassa." - -Illalla, kun he istuivat kahden, sanoi kauppias: - -"Minä sanoin sinulle viime syksynä, ilmoittaessani, että haluaisin -ottaa sinut liikekumppanikseni, että minulla oli jotain muutakin -sydämelläni, vaikkei aika vielä ollut sopiva ottaa sitä puheeksi. Nyt -luulen hetken tulleen. Sanohan minulle, poikaseni, aivan suoraan, -onko jotain, jota tahtoisit minulta pyytää?" - -Francis istui hetken vaiti. Sitten hän sanoi: - -"Te olette tehnyt niin paljon minun hyväkseni, herra Polani, te -olette tuhlannut minulle hyvyyttänne yli kaikkien toiveitteni, ja -vaikka minä toivoisinkin jotain, niin en voisi sitä pyytää." - -"Sinä siis toivot jotakin, Francesco. Muista, että pidän sinua -poikanani ja sen vuoksi toivon, että puhuisit minulle yhtä suoraan -kuin omalle isällesi!" - -"Pelkään, että pidätte minua liian rohkeana, mutta koska niin -haluatte, niin sanon teille kaikki, mitä sydämelläni on. Minä -rakastan tytärtänne Juliaa ja olen rakastanut häntä aina siitä -päivästä, jolloin ensi kerran näin hänet. Mutta minusta oli liian -rohkeata toivoakaan, että hän koskaan voisi tulla vaimokseni, ja -siksi olen tarkasti salannut tunteeni." - -"Olen iloinen siitä, että sanoit sen minulle, rakas poikani", sanoi -kauppias. "Aina siitä saakka, kun sinä pelastit tyttäreni Mocenigon -vallasta, olen salaa toivonut, että sinusta kerran voisi tulla -samalla kertaa vävyni ja ottopoikani. Olen ilokseni huomannut, -että Julian tunne sinua kohtaan on kypsynyt rakkaudeksi samalla, -kun hän itse on kehittynyt naiseksi. Puhuin tänään iltapuolella -hänen kanssaan, ja hän tunnusti, että hän ilomielin suostuisi sinun -puolisoksesi. - -"Minun on turha puhua sinun kanssasi hänen myötäjäisistään. -Tarkoitukseni oli, että sinä liikekumppaninani saisit neljännen -osan puhtaasta voitosta, mutta Julian miehenä sinun tulee saada -kolmas osa. Siten sinun tulosi tulevat niin suuriksi, että Venetsian -rikkaimmatkin jalosukuiset miehet voisivat kadehtia sinua. -Kuollessani omaisuuteni jaetaan tasan molempien tyttärieni kesken." - -Francis ilmaisi muutamin sanoin ilonsa ja kiitollisuutensa kauppiaan -ehdotuksen johdosta. Mutta Polani keskeytti hänet: - -"Rakas poikani, minä olen yhtä iloinen kuin sinäkin. Nyt tiedän -saaneeni pojan, ja samalla on tyttäreni tulevaisuus turvattu. Mene -nyt hänen luokseen, hän on työhuoneessani. Puhuin hänen kanssaan -tänään iltapuolella, hän odottaa varmaankin levottomana keskustelumme -tulosta." - -Kaksi kuukautta myöhemmin vietettiin Francis Hammondin ja Julia -Polanin häät. Niitä vietettiin suurin juhlallisuuksin, ja kauppias -uhrasi suuren summan Venetsian köyhille. - -Maria sanoi Francisille jo kauan sitten päättäneensä, että Francisin -tulisi mennä Julian kanssa naimisiin. - -"Lapsi oli siksi typerä, että hän ensi hetkestä saakka rakastui -sinuun, ja minä olin aivan varma siitä, että sinäkin hitaasti -englantilaiseen tapaasi olit rakastunut häneen. Isä sanoi minulle jo -kauan sitten, että hän toivoi teistä paria." - -Francis eli monta vuotta vaimonsa kanssa Venetsiassa, mutta kävi -silloin tällöin Englannissakin. Pari kuukautta häiden jälkeen -häiritsi hänen onneaan tieto amiraali Pisanin kuolemasta. Pisani -ei ollut koskaan täydelleen toipunut niistä kärsimyksistä ja -ponnistuksista, joita hän oli saanut kestää Chioggian piirityksen -aikana. Hän oli sittemmin laivastonsa avulla anastanut takaisin -enimmät genovalaisten valloittamat paikat. Eräässä kahakassa -genovalaisten kanssa Pisani haavoittui. Jo ennestään hänellä oli -ollut kuumetta, ja hän kuoli kolmen päivän kuluttua. - -Herra Polanin kuoltua Francis palasi vaimonsa ja perheensä kera -Englantiin ja asettui asumaan Lontooseen, jossa heti sai johtavan -aseman kauppiaitten parissa. Mutta hänen omaisuutensa oli niin -suuri, ettei hänen maksanut vaivaa jatkaa liikettään, vaan hän -jätti sen veljensä huostaan, joka oli yhtynyt Matteo Giustinianin -liikekumppaniksi. Joka toinen vuosi Francis kävi vaimonsa kanssa -Venetsiassa ja oleskeli siellä muutamia kuukausia, ja aina -kuolemaansa asti hän oli vilkkaassa yhteydessä "saarikaupungin" -kanssa. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK PYHÄN MARKUKSEN LEIJONA*** - - -******* This file should be named 50652-8.txt or 50652-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/0/6/5/50652 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - diff --git a/old/50652-8.zip b/old/50652-8.zip Binary files differdeleted file mode 100644 index cf21ff0..0000000 --- a/old/50652-8.zip +++ /dev/null |