diff options
Diffstat (limited to 'old/50537-8.txt')
| -rw-r--r-- | old/50537-8.txt | 1895 |
1 files changed, 0 insertions, 1895 deletions
diff --git a/old/50537-8.txt b/old/50537-8.txt deleted file mode 100644 index f9f48b5..0000000 --- a/old/50537-8.txt +++ /dev/null @@ -1,1895 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Kokeita suomalaisessa laulannassa, by Elias -Lönnrot - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Kokeita suomalaisessa laulannassa - - -Author: Elias Lönnrot - - - -Release Date: November 23, 2015 [eBook #50537] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KOKEITA SUOMALAISESSA -LAULANNASSA*** - - -E-text prepared by Jari Koivisto - - - -KOKEITA SUOMALAISESSA LAULANNASSA - -Kirj. - -Elias Lönnnrot - -Sisältyy: SUOMI 1845, femte årgången. - - - - - - -Helsingfors, -J. Simelii arfvingar, -1846. - - - - -SISÄLLYS: - - I. Lähteellä - II. Joutsen. - III. Seitsemäntoistavuotias. - IV. Lintuselle. - V. Merimiehen morsio. - VI. Keväällä. - VII. Kiiltomato. - VIII. Hautaus. - IX. Lohdutus haudalla. - X. Tytön kulennat. - XI. Poika ja lähde. - XII. Linnustaja. - XIII. Rukous. - XIV. Ojalan Paavo. - XV. Saarijärven Martti. - - - - -I. Lähteellä. - - - Suo, lähe' kaunis, katselen - Likellä vettesi, - Kuin pilven varjot vaeltavat - Kuvastimessasi. - - Kah tuoll' on pilvi loistava, - Ihana, kaunoinen; - Jo lähti pois pakenemaan -- - Hyvästi varjonen! - - Taas tuossa toinen kullallaan - Kuvoaa taivahan; - Se ei pitemp' -- iällinen - Jo lähti matkahan. - - Kah vielä muuan hirviä - Hias kulullehen; - Voi siirtyisitkö sievemmin - Jälestä toisien! - - Vain näitä katsellessani - Mä muistan mieltäni, - Kuin monta kullan loistoa - Jo siirtyi siltäki. - - Kuin pilvet paksut, synkiät, - Sitäi' pimittivät, - Yhtäkkiähän nousivat, - Hitaasti lähtivät. - - Vaan jospa kuinkin kulkivat, - Ne eivät outoja: - Ne tyhjiä kuvaamia - Ja pilven varjoja. - - Ne mieli raukan kuitenki - Moneksi muuttavat; - Voi koskastapa varjojen - Valehet loppuvat! - - - - -II. Joutsen. - - - Kesäisen illan kullasta - Tuo joutsen tultuaan, - Joen lähelle laskihen, - Ja loihen laulamaan. - - Suloa Suomen lauloi hän, - Kesiä Pohjolan, - Kuin halkiöisin aurinko - Walaisee maailman. - - Kuin varjopuien suojassa - On hetket herttaiset, - Ja aallot uia' armahat, - Ja rannat rauhaiset. - - Ja kuin suloista siellä on - Syleillä kultoa, - Ja kuinka vilppi, viekkaus, - Siell' uppo outoja. - - Näin souti salmi salmelle - Se joutsen joikuen, - Ja kultansa kohattua - Syleili lausuen: - - "Vähänpä tuosta, kuinka jo - Ikäni määrän sain -- - Olen uinut Pohjan aalloilla, - Syleillyt kultoain". - - - - -III. Seitsemäntoistavuotias. - - - En tieä' itse'känä, - Mitä mä kaipoan: - Syämeni on täynnä - Ja outo ainian, - Unettomat on yöni - Levoton päiväni. - Mitä ajattelenki, - Mik' ompi mieleni? - - Jos ompelen kun orja - Aamusta iltaseen, - Ei eisty työni kurjan - Tapahan taannoiseen; - Mä pääni vaipuessa - Unohan neulani. - Mitä ajattelenki, - Mik' ompi mieleni? - - Mä tuota toivoin aina, - Kun talvi lähtisi, - Kinosten kanssa ehkä - Sulais syämeni; - Lumet sulivat, vaan ei - Kinokset rintani. - Mitä ajattelenki, - Mik' ompi mieleni? - - Ikäviä iloni, - Ikävät riemuni; - Jos päivä kuinka kirkas, - Pimiä mieleni. - Voi kenpä toisi jällen - Iloiset aikani! - Mitä ajattelenki, - Mik' ompi mieleni? - - Ah jospa jo olisin - Majoista maailman, - Ja rauhassa lepäisin - Tuvissa Tuonelan! - Vaan raahtisinko mennä - Mä ystävistäni! - Mitä ajattelenki, - Mik' ompi mieleni? - - - - -IV. Lintuselle. - - - Sano'pa laululintu. - Selitä sirkkunen, - Mitenkä niin sinulla - Yhä' rinta riemuinen! - Varahin aamusilla - Iloisen äänesi - Mä kuulen, iltasilla - Suloisen soittosi. - - Pesäsi kyll' on pieni - Ja tyhjä aittasi, - Vaan yhtä kaikki ompi - Iloinen mielesi. - Sä huolta huomisesta - Et tieä' ensinkään, - Jos pienintä palaista - Ei eineheksikään. - - On monta, joill' on aitat - Eloa täynnänsä, - Käsissä maat ja vallat, - Ja ruunut päässänsä, - Mutt' aamuhetkin heiltä - Ilo on kaukana, - Sinä kun uuen päivän - Alotat laululla. - - On paljoa parempi - Tok' onni ihmisen, - Ja kuitenkin osaansa - On tyytymätön hän! - Hän saattaisi sinulta - Jos hengen ottoa', - Ja kuitenki sä kiität -- - Hän moittii onnea. - - Oh miksipä hän aina - On niin nurehtiva, - Kun kaikki ansiotta - On saanut luojalta! - Ja miksi toisinansa - Hän viel' isostelee, - Kun aina tyytymättä - Yhä vajaelee! - - Ah laula, laula, lintu, - Ylistä onneas! - En huokauksillani - Seota' lauluas. - Tee vastakin pesäsi - Liki pihoani, - Ja tyytymään opeta - Mua myös osahani! - - - - -V. Merimiehen morsio. - - - Tuuli taas puhaltelee, - Laivoa lähettelee, - Viepi kullan vierahille, - Teille tietämättömille. - - Kauasko kuleksinee, - Kauanko mua muistanee? - Näkisin hänen mä vielä, - Vaan on kyyneleni tiellä. - - Lentäisinkö lintuna, - Sorsana, kajavana; - Niin jos kunne kullan veisi - Aalto, en jälelle jäisi. - - Jos kuin kauas kulkisi, - Seuroaisi siipeni; - Siipi kun suhauttaisi, - Ehkä kulta katsahtaisi. - - Siipiä en saanut -- saan - Huivin huiskehella vaan, - Kyyneleistä kastuneella, - Jäähyväset viittaella. - - Sitte ennen iltoa - Taas kotihin kulkea; - Vaikkap' ei etäällä aivan - Vieläkin näkisin laivan. - - Tultua kotihini, - Heittäminen itkuni, - Pyyhkiminen poskipääni, - Varominen äitiäni. - - - - -VI. Keväällä. - - - Jo taasen, jo taasen - On lahtikin lämpimihin - Lähennehet linnut, - Ja laksoihin lehteoihin. - - Ja talviset tuulet - On lauluiksi lauhtunehet, - Ja hankikinokset - Kukiksi kuvautunehet. - - Suloistapa maata, - Kun Suomemme, ei toki lie: - Se taivahan linnut- - Kin luoksensa maanittelee. - - Kun huolikinokset - Povestani pois suveaa, - Kenties ilolinnut - Jo taas sian sielläki saa. - - - - -VII. Kiiltomato. - - - Jo oli lintuset levolla - Väsynehet veisustaan, - Yksin kiillokas keolla - Loisti hiljaisuuessaan. - - Häntä tähti taivahainen - Kaunihisti katseli, - Mato musta maan-alainen - Nähtyänsä surmasi. - - Kysyi sirkka surkutellen: - "Miksi hän suotta surmattiin?" - "Suottako? -- sanoi käärme hällen -- - Suottako hän loisti niin?" - - - - -VIII. Hautaus. - - - Kirkon vahvat vasket vankahuivat, - Heimolaiset hautamaalle toivat - Nuorukaisen kukkahis-iältä - Temmattuna täältä. - - Hiljallehen kuollut hauattihin, - Multa hauallensa laitettihin, - Vielä mullallenkin kaunihisti - Rauhallinen risti. - - Kun oli kaikki taitavasti tehty, - Lähti saattoseura, mutt' ei nähty - Saavan alta varjon vaahteraisen - Nuoren neitokaisen. - - Siinä itki illan neitokainen, - Itki yönkin; tähti taivahainen - Vaalia, vapisevainen, koitti, - Surkunsa osoitti. - - Siitä löysi hänen aamuloiste' - Kuivettua silmien suloisten, - Ristikkäistä vasten vaipununna, - Rinta riutununna. - - - - -IX. Lohdutus haudalla. - - - Ellös surko! -- Kaipaukses, - Itku vaikein, - Turha on, tyhjä voivotukses, - Huoli haikein. - Kyyneleet ei kyllä auta, - Saatunsa pitäpi hauta; - Ei palaja tänne, ei, - Jonka tuoni täältä vei. - - Liha kaikki lankiaapi - Lailla kukkasen, - Neitoselta tempoaapi - Surma sulhasen, - Iki-vanhalta varansa. - Imevältä ruokkiansa; - Viepi vihkimäisiltään - Morsiamen yljältään. - - Liha on kaikki kaatumassa - Niinkun heinänen, - Maaksi mainen maatumassa, - Mutt' ei taivainen. - Hän nyt, josta kannoit huolen, - Tähtitarhan tuolta puolen - Katselee jo ystävää, - Hauallansa itkevää. - - Tieto, taito, tarkoittapi - Parempaisuutta, - Syämemme kaipoaapi - Olevaisuutta; - Kalmako ka'otteleisi, - Nekin maaksi muutteleisi? - Turhaanko meiät loi - Luoja, toivon meille soi? - - Kuvoaan ei meihin luoja - Suotta painanut; - Ruumis vaan on sielun suoja, - Jonk' on antanut. - Tämä peite' laukiaapi, - Pian maaksi raukiaapi, - Koska henki lasketaan, - Kotihinsa kutsutaan. - - Astu taivahasen taasta, - Ajatukseni! - Hauan tuolle puolle maasta, - Lennä' luontoni! - Siell' ei tauti, tuska tuima, - Sota, rutto, kuolon voima, - Eroittele milloinkaan - Tuttavia toisistaan. - - Ahpa päivää autuasta -- - Toinen toisiaan - Tervehtävät: vanhin lasta, - Sulho neitoaan! - Siellä luojan laupiuutta, - Voimoa ja viisautta, - Levon maassa lauletaan, - Voiton virttä veisataan. - - Pian päivä päätynynnä - Lie jo meiltäkin. - Jäsenemme jähtynynnä - Ehkä kohtakin; - Välttäkäme harhateitä, - Että etsittäissä meitä - Valmihina oltaisiin, - Kotimaahan tultaisiin! - - - - -X. Tytön kulennat. - - - Tuli tyttö luota armahansa - Käet punaisna. Äitinsä kysypi: - "Mistäpä sinulla käet punaiset?" - "Kukkia keräsin, äiti kulta! - Eikö liene piikit pistänynnä". - - Tuli toisen kerran suu punainen. - Kysyi äiti: "mistäpä sinulla - Suu punainen?" -- "Söin mä mansikoita; - Enkö liene marjoilla pilannut". - - Tuli vielä kerran kolmannenki - Kasvot kalviana. Syytä siihen - Äitinsä kysellen, lausui tyttö: - "Hanki jo minulle, äiti kulta! - Hanki hauta, haualleni risti. - Siihen kirjoita sanoa kolme: - _Kert' oli hänellä käet punaiset, - Kauan kultaa käteltyänsä; - Oli toinen kerta suu punainen, - Suueltua sulhokaista liion; - Kuoli viimein kasvot kalviana. - Heitettynä herjältä pojalta_". - - - - -XI. Poika ja lähde. - - - Noinpa lausui lähtehelle poika: - "Epäkelpo, kehno, nurmen raiska! - Tuhat kertoa jos katseleisi - Kultani sinussa silmiänsä, - Et sä kätke kuitenkaan kuvaista. - Kasvojen kuvoa kaunokaista; - Kuvanensa lasket kulkemahan, - Etten löyä', ehkä kuinka etsin. - Joko nyt sinun kurja kostanenki, - Sullon suusi, velloan vetesi, - Sotken suoksi kukkalaitehesi?" - - Lähe' tuohon lausui lauhkiasti: - "Mitäpä minusta kostamista? -- - Olen lapsi laiha, veen sikiö, - Elävä ikäni armahatta; - Miksi siis sä raukan rankaseisit, - Veteni saveksi velloaisit, - Suoksi sotkisit kukat koriat? -- - Löyät lähtehen sinä lämpimämmän - Syämessäsi -- sekin usein - Kaotti kuvanki kultasesi, - Kaottua kullan silmistäsi". - - - - -XII. Linnustaja. - - - "Mik' on, Mikko parka, pauloissasi, - Syynä lapsi rukka langoissasi? -- - Vietät syksyn synkässä salossa, - Siellä tallaelet talvikauen; - Muut ne aina ansoistansa tuovat, - Kantavat kotihin koppeloita, - Teiriäkin paljon pauloistansa, - Metsoja ja pyitä pyyvyksistä, - Sinä vaivainen vaellat aina - Tuomattasi merkkiä metsästä". - - Niinpä äiti -- Mikko äitillensä: - "Ellös äitini toki toruko! -- - On minulla teiri tiettyvissä, - Kaunihimpi kaikkia kanoja, - Koriampi korven koppeloita. - Sille syksyn ansoja asetin, - Panin paulojani talvikauen, - Kevähillä tuonenkin kotihin. - Se on lintu kumma kuullaksesi: - Syli sill' on siipien siasta, - Höyheninä suortuat soriat, - Kaks' hunajahuulta noukkasena". - - - - -XIII. Rukous. - - - "Ah' mik' ompi maallinen elomme! -- - Tuska tuskan, vaiva vaivan päällä, - Kyyneleitä kyllin, ei iloa, - Ei lepoa, vaan levottomuutta, - Ei siis ihme', ett' erille muista - Mont' on mennyt luostarin lepohon, - Mennyt metsihin ja erämaille, - Paennut pahasta maailmasta. - Minullakin maailman menosta - Kyll' on kärsimistä kätten täysi: - Aamulla jos kuinka aikaisehen - Noustua rupeen rukouksille, - Jo sepät pajoissa pauhoavat, - Takovat ja kolkkivat kovasti - Vasaroilla vaskilautojansa, - Jottapa minulta miesrukalta - Mokomassa pauhussa pahassa, - Seppien kovassa kolkkehessa, - Hairahtapi hartahin rukous, - Ajatus alemma lankiaapi". - - Niin muka valitti miesi muinen; - Toisin arveli luja Lutherus, - Lausui vastaten valittajalle: - "Miksi mietit niin sä mielessäsi, - Sekauhut seppihin ja muihin? -- - Olisipa paljoa parempi, - Lopettua yötisen unesi, - Ajatella: oh kun aina kauan - Makoan unehen uupuneena! - Jo ovat taasen toisissa taloissa - Ennättänehet minua ennen - Nousta, ruveta' rukouksille. -- - Sillä toen totta työ ja toimi - Ompi juuri julkinen rukous, - Jonka meille määräsi Jumala; - Ja taonnan kalke taivahasen - Kuuluva on seppien pajasta - Aina rinnalla rukoustemme, - Ennättävä ehkä ennemminki". - - - - -XIV. Ojalan Paavo. - - - Tuop' oli oiva mies Ojalan Paavo, - Poika pulska, verraton, väkevä, - Jäykkä niinkun kumpu kuusinensa, - Vikkelä ja vilkas kun vihuri. - Hongat kaateli hän kankahilla, - Kontiot' käsin kuristi, kantoi - Orihinsa aioista ylitse, - Suurisuiset kaislana sujutti. - - Niin kerran keräjäkartanolla - Seisoi oiva mies Ojalan Paavo, - Korkiampi kaikkia uroita, - Kun petäjä puita pienempiä. - Siinä nosti äänensä ja lausui: - "Kenpä vainen vaimon kannetuista - Voisi vastustella, etten tältä - Paikaltani pääsis liikkehelle, - Se sais ottoa' eloni kaiken, - Tavarani kaiken ja taloni, - Ynnä kaunihimman karjalauman, - Jospa itsenikin päälliseksi". - - Niinpä lausui oiva Ojalan Paavo; - Miehet kuuntelivat kummastellen - Isovahvan vankkoa puhetta; - Yksikään ei rohkene ruveta. - - Neiet kanssa katselivat kauan - Salasuosiolla sankaria, - Jok' oli yksin muita muhkiampi, - Kun petäjä puita pienempiä; - Silmät kiilti päässä kirkkahasti, - Kun on kaksoistähti taivahalla; - Kasvonsa kun armas aurinkoinen; - Hiukset aaltoilivat olkapäillä, - Kun on kosken kuohu päiväsessä. - - Viimein astui Anni neitosista, - Tyttö sievä, siisti, kaunokainen; - Luoksi Paavon paikalla likeni, - Kamahutti kaulahan kätensä, - Rinnan vasten rintoa likisti, - Poskipäänsä poskipäihin painoi: - "Koe nyt, jos pääset paikaltasi!" - - Jopa seisopi vavisten vahva - Paavo paikallaan kun naulattuna, - Lausui lauhtunut tytölle viimein: - "Jo nyt taisinkin tapata kaikki; - Ottaos omaksesi nyt kaikki -- - Taloni, tavarani ja maani, - Kanssa kaunihimmat karjalaumat, - Ota' päälliseksi itsenikin!" - - - - -XV. Saarijärven Martti. - - - Saarijärven synkillä saloilla - Eli Martti maalla hallaisella. - Kaiveli ojia, kynti, kylvi, - Toivoessa Herralta tuloa; - Niinpä naisen ynnä lapsilauman - Elätteli otsansa hiellä. - - Kerran taasen kynti, kylvi maansa, - Vaan keväällä kun kinokset lähti, - Puolen laihoa pilasi tulva, - Ja kesällä raskahat rakehet - Kaatoi puolen päitä pellollansa, - Syysvilu vei vielä viimeisenki. - - Silloin Martin vaimo vaikeroien - Lausui: "voi poloset päiviämme! - Jo nyt kerrassaan kepin varahan - Heitti Herra meiät mieron tielle". - - Naista lauhutellen lausui Martti: - "Herra koettelepi, vaan ei heitä; - Petäjällä jatka' jauhojamme! - Panen maat parempahan ojahan, - Ehkä Herra kasvun kaunistaisi". - - Petäjällä jatkoi jauhot nainen, - Mies ojitti peltonsa paremmin, - Vaihtoi vuonat siemeniksi, kylvi. - Niin keväällä kun suli kinokset, - Tok' ei ottanut orasta tulva; - Vaan kesärakehet löivät nytkin - Puolen päitä pellolla pehuksi, - Syysvilu pilasi viimeisetkin. - - Martin vaimo vasten rintoansa - Löi käsiä, huusi voivotellen: - "Voi poloset! Jo nyt heitti Herra - Meiät kerrassahan kuolemahan!" - - Lohutellen lausui Martti vielä: - "Herra koettelepi, vaan ei heitä; - Petäjätä hanki' viel' enemmin! - Kaksin kerroin laitan lannan maalle, - Ehkä Herra kasvun kaunistaisi". - - Petäjätä vaimo viljemmältä - Laitti, lantoa lisäsi miesi, - Vaihtoi lehmät siemeniksi, kylvi. - Lähti taas lumet keväällä maasta - Orahia tulvan ottamatta, - Sateli rakehia kesällä - Olenkorrenkana kaatamatta, - Syysvilutkin kulki kierrätellen, - Koskematta päihin kultaisihin. - - Polvillahan maassa Martti lansui: - "Herra koitteli, ei heittänynnä". - Polvillahan maassa Martin nainen: - "Herra koitteli, ei heittänynnä". - Sanoi sitte siitä nostuansa: - "Siepatkame sirpit, rientäkäme - Pellolle! -- Hyvästi pettuleipä! - Rukihista leivon leivän paksun". - - Niinpä nainen; Martti naisellensa: - "Sit' ei Herra heitteä luvannut, - Ken ei toistansa hä'ässä heitä; - Petäjäll' yhä leipeä lisäile! -- - Veipä vilu viljan naapurilta". - - * * * * * - -Vieraskielisiä lukukirjoja tavallisesti seuraa selitys kankiammista -sanoista ja paikoista. Monelle kotimaalaiselle _Suomen_ lukialle on -suomi kreikaa ja latinata oudompi, jonka nimitämmä, sitä ollenkaan -oudoksumatta. Sanotaanhan tekemättömän touon ei kasvavan -- kuinka -siis voisi odottaa suomen kielitaiteen viljelemättä kasvamista? -Ja kun sitä näihin aikoihin asti ei ole kouluissa viljelty, eikä -virallisissa kirjoituksissa tarvittu, niin joko siis kumma sen outona -oleminen monellakin, joka vielä ei lapsuudestakaan ole saattanut -tottua suomen puheeseen, jos kohta yksin lapsuudessa tottumisellakin -ei kauas juoksennella. Tämä jälkimäinen lauseemme olkoon sanottu -niiden vuoksi, jotka tottuneet yhteen syntymäpaikkansa puhetlaatuun, -elikkä vielä sitäkin ulkokielien mukaan väännellen -- sillä mielen -kouluissa ruotsistuen tok' ei jääne kielikään kauas jälelle, kun -ei olekaan pitkiä taipaleita _mielen_ ja _kielen_ välillä -- -harvoin somistavat suomea yleensä, ainakin yhtä syntymämurrettansa -kiitellen, jos olkaan kuinka sortosa eli vaillinainen tahansa. -Toiset taas siitä siteestä päästyä välistä kääriytyvät toiseen, -aina outoja sanoja ja väänteitä kieleensä ongiskellen, jos useinkin -lapsuudesta tutut, kotipaikoilla kuultunsa, olisivat ehkä somempia. -Kumpikin näistä ääreyksistä, ehkä itsessänsä ei ylistettävä, -kirjallisessa käytteessä kuitenkin saavuttaa jotain hyvää: edellinen -erinäisien puhetmurretten tutustumisella, jälellinen eriseutuisten -sanojen ja lausettapojen yhdistämisellä. Siitä ei nyt kuitenkaan -ole aikeemme pitemmältä lausuilla, eikä vielä siitäkään, kuinka -tästälähin kieltämme kouluissa oppimisella, sen epätasaisuudet -toivottavasti vähitellen poistuvat, vaan suorittaummekin jo -edellisiä laulukäänteitä ja mukaamia joten kuten selittelemään, sen -ainoastansa ennen työhön ruvettuamme muistuttaen, tavattavan niitä -jo entuudesta muilta ja muutamia itseltämmekin suomennettuna, joista -käännöksistä meillä työssämme on ollut missä enemmin, kussa vähemmin -apua. Niin löytään toisella suomentamalla: _Lähteellä_ Maamiehen -Ystävässä 1844, N. 15; _Joutsen_ Oulun Viikko Sanomissa 1834, N. -5; _Seitsemäntoistavuotias_ Saimassa 1845, IV 5; _Lintuselle_ -M. Y. 1845, N. 30; _Merimiehen morsio_ S. 1845, N. 20; _Keväillä_ S. -1845, N. 18 ja M. Y. 1845, N. 19; _Kiiltomato_ O. V. S. 1829, N. 13; -_Hautaus_ M. Y. 1845, N. 17; _Lohdutus haudalla_ O. V. S. 1830, N. -46 ja M. Y. 1844, N. 34; _Tytön kulennat_ S. 1845, N. 29; _Poika ia -lähde_ O. V. S 1830, N. 47 ja S. 1845, N. 34; _Linnustaja_ O. V. S. -1833; N. 5; _Rukous_ S. 1844, N. 18; _Ojalan Paavo_ O. V. S. 1830, -N. 53; _Saarijärven Martti_ O. V. S. 1831, N. 5. Vielä riidassa -ollen, voisiko muitakin laulannoita rakennella runolaulun vaatimusten -mukaan vaari ottamisella tavutten _arvosta_, vai pitäisikö niitä -ruotsalaisen ja muun vieraan laulun jälkeen _korkoja_ myöten -sovitettaman, olemma näissäkin kokeissa liittäyneet niihin, jotka -puoltavat edellä mainittua laulurakennon tapaa, tahtoen runolaulun -perusteeksi muullenkin suomalaiselle laulannolle. - - * * * * * - - -I. Lähteellä. - -Tämä ruotsinkielinen _Runebergiltä_ tehty perustuslaulu alkaa -sanoilla: _jag sitter källa vid din rand_. Mittansa ovat seuraavat: - - v, -- v, -- v, -- v, v/-- - v, -- v, -- v, v/-- - v, -- v, -- v, -- v, -- - v, -- v, -- v, -- - -Jaksossa: _Suo, lähe' kaunis katselen_, sana _lähe'_ ei rikkone -sointua jakson ensimäisessä mitassa, sillä siinä siassa suatsee -runolaulukin kaksilyhyitä; toiseen ja kolmanteen mittaan ei kyllä -sopisi soinnun sortumatta, vaan pitää niissä olla pitkälyhyitä -täytteitä. Sanoimma sanan _lähe'_ olevan ensimäisessä mitassa, kuin -onkin, koska edellinen sana _suo_ ei tee täysimittaa. Sen saattaisi -nimittää ei mitaksi, vaan _alusteeksi_, ikäskun yksinäisen -lopputavuen _päätteeksi_. Vaikka alusteet ovat merkityt -lyhytarvoisiksi, niin eivät kuitenkaan haittaavasti sointua sortane -semmoiset kun: _suo, kuin, taas, voi, vaan, tuo, niin, noin, tee, -luo_ j.n.e., ehkä ovat pitkä-arvoisia, eipä runojaksonkaan -ensimäisessä mitassa aina tavata pitkälyhyttä eli kaksilyhyttä -täytettä, vaan välistä kaksipitkä, lyhytpitkä, kolmilyhyt, -alkupitkä, vieläpä nelilyhytkin, joka tulee siitä, että ääni kunkin -jakson alusteessa ja ensimitassa ei vielä oikein sointuun vakaunut, -vaan vasta vakaumaisillaan, sitä tavotellessaan ei lue suureksi -rikkeeksi, jos mitan täyte vähin poikkeaapi tavallisesta -määrästänsä. Mutta ei ainoastansa pitkäarvoisia ja pitkäsiaisia -tavoita, vaan kaksilyhyitäkin, esimerk. _mua, yli, toki, oli, -yhä_ j.n.e., näyttää alusteen, harvakselta käytettynä, suatsevan, -ja välistä pitkittävän yhtäläisyyden poistamiseksi, eli muuten -aineen vuoksi, melkein vaativankin, jonka tähden emme ole epäilleet, -myös semmoisia toisinaan alusteeseen käyttää, ja ylehensä olemma -alusteessa ja ensimitassa vapaammasti tavut-arvojen suhteen -elelleet, josta syystä kolmannessakin värsyssä jälestäpäin tavataan -toinen jakso: _kuvoaa taivahan_, vaikka olisi sen siasta voinut -sanoa: _kuvaapi taivahan_, jolla tavalla ensimitta olisi tullut -paremmin pitkälyhyeksi, taikka laittaa koko värsy seuraavan tapaan: - - Taas tuossa toinen taivahan - Kuvaapi kullallaan; - Se myös lyhyt iältähän - Jo lähti tuonelaan. - -Jaksossa: _Kuin pilven varjot vaeltavat_ tulee sana _vaeltavat_ -kuulumaan kolmitavuisesti, kun _vailtavat_ eli _vaaltavat_, -samatekun sanat _mäellä, re'ellä, käeltä_ j.n.e. usein sanotaan -yhteen juoksuttamalla kun _määllä l. mäillä, reeltä l. reiltä, käältä -l. käiltä_. Kellen semmoinen yhteen juoksu ei liene mielesperäinen, -laulakoon: _kuin pilven varjot kulkevat_, niin sillä siitä pääsee. Ja -samoin saisi 1:sen jakson 1:stä värsyä sanoa: _suo lähtehinen -katselen_ eli _suo lähtöseni katselen_, ken luullee kaksilyhyen -mitantäytteen _lähe'_ siinäkin siassa vähemmin sopivaksi. - -Päätteet värsyjen 1:sessä ja 3:nessa jaksossa, nimittäin -lopputavuet sanoissa _katselen, vaeltavat, loistava, pakenemaan_ -j.n.e. eivät vastaa toisiaan. Mokomasta loppuvasteesta tässä siassa -emme arvaa äyrinveroista hyötyä suomen laulannolle tulevan, jonka -tähden sen olemmekin sattumoihin heittäneet. Meistä näyttää, kun -nämät jaksot viel' eivät oikein päättyisikään itsessänsä, vaan -kumpikin yhdessä seuraavan jakson kanssa, elikkä niin, että edellä -merkittyin neljän jakson siasta tällä laululla oikeemmin tulisi -olemaan vaan kaksi seuraavaa: - - v, -- --, -- --, -- --, -- --, v/-- --, -- --, -- - v, -- --, -- --, -- --, -- --, v/-- --, -- --, -- - -Ei varsinaisiksi päätteiksi, vaan seisatteiksi eli levätteiksi -nimittäisimmä semmoisia, knn lopputavuet muka edellisissä l:sessä ja -3:nessa jaksossa ovat. Kun suomi ei ilmankaan rakasta loppuvasteita -laulannossa, niin jopa vaan luulemmakin niiden tuulta takaa ajavan, -jotka vielä semmoisiin seisatteisiinkin noudattelevat vasteita, -niinkun kirjassa: _uusia virsiä kirkossa ja kotona veisattavia_, on -läpensä tehty. Semmoinen tyhjän toimitus, vähänkään kaunistamatta -eli muuten hyödyttämättä laulantoamme, vaan viehättää laulun- eli -virrentekiän mielen joutaviin, ettei tule tärkiämmistä asioista, -esimerkiksi _mitteestä_, sanain _alkuvasteesta, murteesta_, vaari -ottamaan. Ruotsilla ja sukulaiskielillänsä puuttuu monta omaisuutta, -jotka suomen laulua sulouttavat, jonka tähden ei kumma ole'kaan, jos -niiden kaipuussa noudattelevat seisatteillenkin loppuvasteita, joita -toki kielensä on suomea rikkaampi. Eipä taitais aivan tarpeellinen -olla aina sanankaan joka seisatteessa loppuminen, vaan välistä -niinkin, että sen lopputavut tulisi olemaan seuraavan jakson -alusteena. Sillä lailla olemma 6:nessa laulussa sovittaneet jaksot: - - Se laivahan linnut- - Kin luoksensa maanittelee. - -Kunkin mitan täytteistä sanomma pitkää eli pitkäveroista tavutta -_iskuksi_, lyhyttä eli lyhyitä, jos niitä on usiampia, _laskuksi_. -_Murteeksi_ taas sanomma sanan jakaumista kahteen mittaan -korotetulla tavuella laskuun, korottomalla iskuun, ja _taitteeksi_ -semmoista sanan jakaumista, että korollinen tulee iskuun, koroton -laskuun. Taitetuita sanoja tavataan jaksoissa: - - En -- tieä, -- itse'- -- känä. - Mä -- pääni -- vaipu- -- esssa. - Vaan -- raahti- -- sinko -- mennä. - Mä -- ystä- -- vistä -- ni, j.n.e., - -joissa sanat _itse'känä, vaipuessa, raahtisinko, ystävistäni_ ovat -taitetut. Murretuita sanoja taas löytään jaksoissa: - - Ku- -- vasti- -- messa- -- si. - Si- -- täi' pi- -- mitti- -- vät - Se -- myös ly- -- hyt i- -- ältä- hän. - Mi- -- tä a- -- jatte- -- lenkin. - I- -- kävi- -- ä i- -- loni. - Ne -- tyhji- -- ä ku- -- vaami- -- a. - Jo -- lähti -- pois pa- -- kene- -- maan. - Jo- -- en la- -- helle -- laski- -- hen. - Laivo- -- a lä- -- hette- -- lee. - Vielä- -- kin nä- -- kisin -- laivan. - Vaali -- a va- -- pise- -- vainen -- koitti. - Ei le- -- poa -- vaan le- -- votto- -- muutta. - Lausui -- vasta -- ten va- -- litta- -- jalle - Talo- -- ni ta- -- vara- -- ni ja -- maani, j.n.e. - -Näissä ovat sanat: _kuvastimettasi, pakenemaan, lyhyt, -iältähän, sitäi, pimittivät, ajattelenkin, kuvaamia_ j.n.e. -murretut runolaulussa yleensä tavattavan murteen jälkeen. Semmoista -murrosta runolaulu pitääkin kauniimpana rakento-omaisuutenansa, ei -kuitenkaan sillä tavoin ymmärtäen, että jokaisessa jaksossa pitäisi -murros löytymän, vaan niin, että murretuita jaksoja tavataan -vaihtelemalla taitettuin eli muuten murrotonten kanssa. Emmekä -epäile murroksen samalla tavalla viljeltynä kaunistavan kaikkea -suomalaista laulantaa, kun vaan korvamme kerran ruotsalaisuudesta -vapaina ennättivät tottua suomen luontaiseen laulusuloon. Ruotsin -laulussa murrosta ei lajinkaan tavata, aika harvoin taitostakin; -siitä eikö tulle, että suomeakin nykyisempiin lauluin kirjoittajat -ovat murrosta välttäneet, ja ikäskun virhenä pitäneet. - -Suomen runolaulussa alkaa tavallisesti kaksi sanaa kussakin jaksossa -yhdellä äänikkeellä, eli yhdellä kerakkeella ja äänikkeellä, jota -sen omaisuutta nimitämmä _alkuvasteeksi_. Voisi myös alkuvasteeksi -lukea senkin, kun kahdella sanalla jaksossa on eriäänikkeensä joko -sanan alussa, eli niin, että alkavat yhdellä ja samalla kerakkeella, -vaan sitä seuraava äänike on kummassakin erilainen. Edellistä lajia, -jota vaan varsinaiseksi alkuvasteeksi sanoisimmakin, tavataan -jaksoissa: - - Viepi kullan vierahille, - Teille tietämättömille. - Ristikkäistä vasten vaipununna, - Rinta riutununna. - -jälkimJistä alkuvastetta on seuraavissa jaksoissa: - - Siipi kun suhauttaisi, - Ehkä kulta katsahtaisi. - Tuuli taas puhaltelee, - Laivoa lähettelee. - -Mitä enemmin yhtä sukua ne eriäänikkeet tässä jälkimmäisessä -alkuvasteessa ovat, sitä likemmä tulevat varsinaista alkuvastetta, -jonka tähden jos toisessa on o, toisessa a eli u -- yhdessä ö, -toisessa ä eli y -- yhdessä e, toisessa ä eli ö -- yhdessä i, -toisessa e eli y äänikkeenä, niitä suuresti ei varsinaisesta -alkuvasteesta eroita, esimerkiksi: - - Taas tuossa toinen taivahan. - Jo lähti pois pakenemaan. - Sitte ennen iltoa - Taas kotihin kulkea. - Jo oli lintuset levolla - Väsynehet veisustaan. - -Ainoastansa silloin tulee alkuvaste laulua kaunistamaan, koska se -ikäskun itsestänsä syntyy, jolla tavalla se luontaisilla -runoniekoilla syntyykin, sillä tietämättä koko alkuvasteesta, mitä -onkaan, käyttävät sitä kuitenkin runoissansa, eivätkä taida siitä -sen parempata selitystä antaa, kun sanain sillä lailla vetävän yhden -toistansa. Mutta missä semmoista sananvetoa ei ole, siinä jääpi myös -alkuvaste viljelemättä, jonka tähden parahimmissakin runoissa monta -alkuvasteetonta jaksoa lomittain tavataan. Missä sen noudattaminen -tulisi vähänkään esteeksi lauseen luontaisuudelle, siinä on parempi -heittää koko alkuvaste sillensä, kun ei olekaan alkuvaste -laadustansa esteeksi, vaan myötäisyydeksi lauseelle. Siitä syystä -näissäkin suomentamissa kyllä tavataan alkuvasteettomia jaksoja -- -ja epäilemättäkin on mitteen ja murteen tarkka vaarin-otto -suuremmasta arvosta laulun soinnulle, kun alkuvaste. - -Välistä tulee sanan loppu-äänike ikaskun hupenemaan seuraavan sanan -alku-äänikkeeseen. Semmoinen huvento, runolaululle omainen, ei liene -muussakaan laulussa vierottava, vaikkei se kyllä olekaan niin -välttämättömästi tarpeellinen suomalaisessa laulannossa, vaan -kreikalaisen laulun tapaan sattumoihin heitettävä. Ainoastansa -äänikkeet _a, ä, i_ taitavat sillä lailla huveta, vaan muut -äänikkeet pysyvät hupenematta. Siitä syystä saatamme runolaulun -tapaan hyvästi kirjoittaa mainittuin ääniketten hupenemalla: - - Jonk' on antanut. - Pesäsi kyll' on pieni. - Tok' onni ihmisen. - Hän viel' isostelee. - On monta, joill' on aitat, - Last' ei kätkyessä säästä. - Siell' ei meitä milloinkaan. - Kert' oli hänellä käet punaiset, j.n.e. - -Mutta myös ääniketten hupenematta voipi kirjoittaa: - - Syämeni on täynnä. - Unettomia yöni. - Mitä ajattelenkin. - Ikäviä iloni - Jos kuin ylkä itkenee. - Siinä itki illan neitokainen. - Ennättävä ehkä ennemminkin - Orihinsa aioista ylitse, j.n.e. - -Myös tapahtuu äänikkeen huvento tavallisimmasti semmoisissa -sanoissa, jotka täysinäisinä olivat kaksitavuisia (e.m. _koska, -sillä, mieli_), harvemmin neli-, kuusi- ja muissa paritavuisissa -(näkemättä, ajateltavaksi j.n.e.). Kolmi-, viisi- j.n.e. -tavuisissa -sanoissa, niinkun myös ylehensä semmoisissa, joissa se huvettava -äänike seuraa korotonta tavutta (_alusta, äänellisesti, -sanelemattansa_), lienee huvento tuskin suattavakaan, eikä koskaan, -olkaan sana kuin monitavuinen tahansa, silloin koska loppuäänikettä -seuraa puoli-ho...', joko kirjoitettuna eli ilman (_yhä', löyä', -etsi', ylistä', ulomma'_). - - -II. Joutsen. - -Perustuslaulu Runebergiltä alkaa sanoilla: _från molnens -purpurstänkta rand_. Mitet on sama kun edellisessä, jonka mukaan -sanat laulaissa jakauvat seuraavihin mittoihinsa: - - Vä- -- hänpä -- tuosta -- kuinka -- ma - I- -- käni -- määrän -- sain. - -Jaksossa: _Valaisee maailman_ katsomma loppu-äänikettä eli päätettä -_ee_ sanassa _valaisee_ ennemmin epä-arvoiseksi, kun varsin -pitkäksi, jonka tähden sitä tässä olemma käyttäneet lyhyen siasta. -Varsin pitkiksi lukisimma ainoastansa niitä pitkiä tavuita, jotka -taitaan kahdistaa, niinkun esimerk. lopputavuet sanoissa: _rantaa, -rantaan, maailmaa, tuodaan, ottaa', leikka'a_, kahdistettuina: -_rantoa, rantahan, maailmata l. maailmaa, tuodahan, ottoa', -leikkoaa_. Sitä vastoin semmoisia päätteitä, kua sanoissa: _hän -tulee, tekee, ottaa, taitaa, valaisee_ ei sovi kahdistaa, josta -arvelemma niiden ei varsinaisesti vaan epä-arvoisesti pitkiä olevan. -Tavataan niitä kyllä pidennettyinäkin, vaan silloin erinäisellä -liitteellä _pi_ eli _vi_, jonka edellä tavut oikeemmin lyhyeksi -kirjoitettaneenkin, _tulepi, tekepi, ottapi, taitapi, valaisepi eli -tulevi, tekevi_ j.n.e., jos kohta Savon ja muutamien muiden -paikkojen murteessa se siinä siassa kuuluu pitkänä: _tuloopi, -tekööpi, ottaapi_ j.n.e. Juuri epä-arvoisuutensa vuoksi näitä -päätteitä raamatun suomessa yksiäänikkeellisesti kirjoitettaneenkin. - - -III. Seitsemäntoistavuotias. - -Runebergiltä kirjoittama perustuslaulu alkaa sanoilla: _jag vet ej -hvad jag hoppas_. Mitteensä on seuraava: - - v, -- v, -- v, -- -- - v, -- v, -- v/--, -- - v, -- v, -- v, -- v - v, -- v, -- v/--, -- - -Sanat siis laulaissa jakautuvat seuraavaisesti: - - Mä -- tuota -- toivoin -- aina, - Kun -- talvi -- lähti- -- si. - Ki- -- nosten -- kanssa -- ehkä - Su- -- lais sy- -- äme- -- ni. - - -IV. Lintuselle. - -Ruotsalaisen alku Runebergiltä: _säg mig, du lilla fogel_; mitet kun -edellisellä, ja siis seuraavaisesti laulumittoihin jakautuva: - - Tee -- vasta -- kin pe- -- säsi - Li- -- ki pi- -- hoa- -- ni, - Ja -- tyyty- -- mään o- -- peta - Mua -- myös o- -- saha- -- ni! - -Runomitteen tapaan rakennettuna kuuluvat jaksot: - - Mutt' -- aamu- -- hetkin -- heiltä - I- -- lo on -- kauka- -- na, - Si- -- nä kun -- unen -- päivän - A- -- lotat -- laulul- -- la. - -Korkojen jälkeen tehtynä nämät jaksot kuuluisivat näin: - - Mutt' aamuhetkin heiltä - On ilo kaukana, - Kun sinä uuen päivän - Taas alat laululla. - -Mutta semmoisellapa rakennuksella tulisivat sanat: _ilo, sinä, -alat_ laulaessa sortumaan ja kuulumaan melkein kun _iilo, siinä, -aalat_, elikkä i'lo, si'nä, a'lat, merkitsevä merkki _'_ jotain -täytettä vierellisten äänikkeen ja kerakkeen välillä. Tämä ja -edellinen laulu taitaan mitteensä vuoksi laulaa, kun tuttu -ruotsalainen laulu: _jag minns den ljufva tiden_. - - -V. Merimiehen morsio. - -Ruotsalaisen _Runebergiltä_ laitetun laulun alku: _vinden blåser opp -i hast_; mitet seuraava: - - v/-- v, -- v, v/-- v, -- - v/-- v, -- v, v/-- v, -- - v/-- v, -- v, -- v, -- v - v/-- v, -- v, -- v, -- v - -Sanain jakauminen laulumittoibin: - - Sille -- ennen -- ilto- -- a - Taas ko- -- tihin -- kulke- -- a, - Vaikkap' -- ei e- -- täällä -- aivan - Vielä- -- kin nä- -- kisin -- laivan. - -Kellen olisi vaikiampi ymmärtää, mitenkä _huivin huiske'_ voisi olla -_kyyneleistä kastunut_, muuttakoon koko värsyn, jos seuraavaan tapaan: - - Siipiä en saanut -- saan - Liinan kulmallani vaan, - Ehkä kyllä kastuneella, - Jäähyväset huiskahella. - - -VI. Keväillä. - -Ruotsiksi _Runebergiltä: de komma, de komma, de vingade skaror som -flytt_. Mitet seuraava: - - v, -- v v, -- v - v, -- v v, -- v v, v/-- - v, -- v v, -- v - v, -- v v, -- v v, -- - -Jakauminen laulumittoihinsa: - - Kun -- huoliki- -- nokset - Po- -- vestani -- pois suve- -- aa, - Ken -- ties ilo- -- linnut - Jo -- taas sian -- sielläkin -- saa. - - -VII. Kiiltomato. - -Saksalainen perustuslaulu _Pfeffeliltä_ alkaa: _Ein -Johannis-würmchen sass_. Mitet seuraava: - - v/-- v, -- v, -- v, -- v - v/-- v, -- v, v/-- v, -- - v/-- v, -- v, -- v, -- v - v/-- v, -- v, v/-- v, -- - -jota myöten sanat jakauvat näin: - - Häntä -- tähti -- taiva- -- hainen - Kauni- -- histi -- katse- -- li, - Mato -- musta -- maan-a- -- lainen - Nähty- -- änsä -- surma- -- si. - -Semmoisista poikkeamisista ensimäisessä mitassa, kun jaksoissa: - - Jo oli -- lintu- -- set le- -- volla, - Miksi hän -- syyttä -- surmat- -- tiin, - -tavataan, olemma jo edellä sanottavamme sanoneet, ja tässä ehkä -sopinee lisätä, kolmilyhyen mitan täytteen, erittäinkin jos on -kahdesta erisanasta saatu, välistä sopivan muissakin mitoissa -pitkälyhyen siaan, niinkun seuraavassa: - - Syyttä- -- kö sanoi -- käärme -- hällen. - - -VIII. Hautaus. - -Ruotsal. _Runebergiltä: tempel-tornets dystra klockor hördes_; mitet: - - v/-- v, -- v, -- v, v/-- v, -- v - v/-- v, -- v, -- v, v/-- v, -- v - v/-- v, -- v, -- v, v/-- v, -- v - -- v, v v, -- v - -jakauttava sanat laulaissa: - - Siinä -- itki -- illan -- neito- -- kainen, - Itki -- yönkin; -- tähti -- taiva- -- hainen - Vaali- -- a, va- -- pise- -- vainen -- koitti, - Surkun- -- sa o- -- soitti. - -Kolmen ensimäisten jaksojen neljäs mitta ehkä sopinee myös -kaksilyhyeksi. - - -IX. Lohdutus haudalla. - -Saksalainen _Vossilta_ laadittu alkaa: _Trochne deines Jammers -Thränen_; mite seuraava: - - v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v - v/-- v, -- v, v/-- - v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v - v/-- v, -- v, v/-- - v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v - v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v - v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v - v/-- v, -- v, -- v, -- v, -- v - -Laulumittoihin jakauminen: - - Liha -- kaikki -- lanki- -- aapi - Lailla -- kukka- -- sen, - Neito- -- selta -- tempo- -- aapi - Surma -- sulha- -- sen, - Iki -- vanhal- -- ta- -- va- -- ransa, - Ime- -- vält' e- -- lättä- -- jänsä; - Viepi -- vihki- -- mäisil- -- tään - Neito- -- senkin -- yljäl- -- tään. - -Emme voine kieltää, että jaksoissa: - - Tieto, taito tarkoittapi - Täyellisyyteen, - Tuonne mielemme palapi - Pysyväisyyteen; - -sanat _täyellisyyteen, pysyväisyyteen_ kuuluvat kankiasti, -kun ovatkin mitteen ohjetta vastoin, koska edellisessä sanassa -tavuen arvot ovat seuraavat: -- v/--, v --, --, ja jälellisessä: -v v, -- --, --, sen siaan kun kumpaisessakin pitäisi oleman: -v/-- v, -- v, v/--. Jälellistä emmä tok' arvaisi pahasti sointua -rikkovan, koska kaksike _äi_ siinä on pitkä-arvoinen, ja seuraava -_yy_ melkeinpä epä-arvoinen, jonka tähden sitä ei taita -kohdista'kaan, (k. edell.). - -Jaksossa: _ahpa päivää autuasta_ tulee _ää_ sanassa _päivää_ -lyhenemään seuraavan äänikkeen tähden (k. edellä, mitä ääniketten -huvennosta on sanottu). Seuraisiko joku kerakkeella alkava sana, niin -tok' ei sopisi'kaan sana _päivää_ koko tähän mittaan. - - -X. Tytön kulennat. - -_Runebergin_ ruotsiksi laittama alkaa: _flickan kom ifrån sin -älsklings möte_; mitet seuraava: - - v/-- v, -- v, -- v, v/-- v, -- v - -joka on tavallinen runomitta yhden pitkälyhyen mitan lisäämällä. -Tämä yhden mitan lisäksi tulo näyttää vaikuttavan, että -4:jäs (elikkä 3:mas) mitta saanee olla taikka pitkälyhyt eli -kaksilyhyt. Sanain jakauminen tässä on seuraava: - - Mistä- -- pä si- -- nulla -- käet pu- -- naisna. - Kauan -- kulto- -- a kä- -- telty- -- änsä. - - -XI. Poika ja lähde. - -Ruotsalainen laitos _Runebergiltä_ alkaa: _till en källa talte -gossen vredgad_, edellisellä mitteellä. - - Joko -- nyt sinun -- kurja -- kosta- -- nenki. - Löyät -- lähte- -- hen sinä -- lämpi- -- mämmän. - -Jos olisimma peljänneet vähänkään haittaa soinnulle semmoisista -täytteistä, knn edellisten jaksojen 2:sessa ja 3:nesaa mitassa -löytyvät, niin helposti olisivat olleet vältetyt; mutta -harvakseltaan viljeltynä ne ennemmin puoltavat, kun haittaavat -sointua. - - -XII. Linnustaja. - -Edellisellä mitteellä: - - Ellös -- äiti- -- ni to- -- ki to- -- ruko. - Höyhe- -- ninä -- suortu- -- at so- -- riat. - - -XIII. Rukous. - -Edellisellä mitteellä: - - Noustu- -- a rupe- -- an ru- -- kouk- -- sille. - -eli - - Noustu- -- a ru- -- peen ru- -- kouk- -- sille. - Toisin -- arve- -- li lu- -- ja Lu- --therus. - Mako- -- an u- -- nehen -- uupu- -- neena. - - -XIV. Ojalan Paavo. - -_Runebergiltä_ ruotsiksi: _stor var Tavastländarn Ojan Paavo_, -edellisellä mitteellä: - - Tuop' oli -- oiva -- mies O- -- jalan -- Paavo. - Niin ker- -- ran ke- -- räjä -- karta- -- nolla. - Se sais -- otto- -- a' e- -- loni -- kaiken. - Niinpä -- lausui -- oiv' O- -- jalan -- Paavo. - Otta- -- os o- -- makse- -- si nyt -- kaikki. - - -XV. Saarijärven Martti. - -Ruotsalainen laitos _Runebergiltä: högt bland Saarijärvis moar -bodde_, edellisellä mitteellä: - - Vaan ke- -- väällä -- kun ki- -- nokset -- lähti. - Niin ke- -- väällä -- kun su- -- li ki- -- nokset. - - - - -Sanaselityksiä lauluihin. - - -_aaltoilivat_ eli _aaltoelivat_ s.o. liikkuivat aallon tapaan. -_aioista_ s.o. aidoista. -_alemma'_ s. on alemmaksi, maahan. - -_eisty_ s.o. edisty. _Ei eisty_ s.o. ei kulje edespäin. -_etäällä_ s.o. kaukana, loittona. - -_hanki'_ ja _hankipa_ s.o. toimita', laita'. -_haualleni, -lansa, hauan, hauattihin_, s.o. haudalleni, -lansa j.n.e. -_heittäne', heitti, heitä'_ s.o. hyljänne' (jättäne') hylkäsi, - (jätti) j.n.e. -_huiskehella_ s.o. liekahtavalla ololla. -_huivin_ s.o. liinan eli vaatteen, kaulaliinan, päävaatteen. -_huoli_ s.o. murhe, suru. - -_isostelee_ s.o. tekee itsensä isoksi eli suureksi, kerska'a, - ramailee. - -_joikuen_ s.o. yksiäänisesti laulaen. -_jäykkä_ s.o. paikkansa pitävä, liikkumaton, jämähtämätön. - -_kah_ s.o. katso! kas! -_kaipoan_ s.o. kaipaan, olen vailla. -_kalke_ s.o. kaliseva ääni, kalkutus. -_kalviana_ s.o. vaaliana, vaalevana: -_kamahutti_ s.o. löi yhtäkkiä. -_ka'otteleisi, -otti, -ttua_ s.o. kadotteleisi j.n.e. -_keolla_ s.o. kedolla. -_keräsin_ s.o. kokosin. -_kohattua_ s.o. kohdattua, tavattua. -_kuinkin_ s.o. kuinka tahtonsa, kuin tahansa. -_kultoain_ s.o. kultoani, kultaani. -_kumma_ s.o. ihmeellinen, outo, ihmeteltävä. -_kummastellen_ s.o. ihmetellen. -_kumpu_ s.o. metsän saareke', yläsempi paikka korvessa. -_kuvaamia_ s.o. kuvan tekoja. -_kuvastimessasi_ s.o. peilissäsi. -_kuvaa, -voansa_ s.o. kuvas, kuvaansa. -_kuvoaa_ s.o. kuvaapi, maalaa, muodostaa. -_käet_ s.o. kädet. -_kätkyessä_ s.o. kehdossa, vaussa, tuutussa. -_käteltyänsä_ s.o. kättä annettuansa. - -_lahelle_ s.o. lahdelle. -_laihoa_ s.o. orasta, oraita, orasmaata. -_lannan_ s.o. pellonhöysteen, tateen, sonnan. -_laskihen_ s.o. laski itsensä, laskeutui. -_lauhkiasti_ s.o. leppiästi, hiljaisesti, ei suuttuneena. -_lauhtuneet_ s.o. lämminneet -_lehtevihin_ s.o. runsaslehtisiin. -_likisti_ s.o. syleili, halasi, kaulasi, sepäsi. -_lohutellen_ s.o. lohdutellen. -_loihen_ s.o. loi itsensä, rupesi. -_lopettaa_ s.o. lopetettua, päätettyä. -_luoksensa_ s.o. tykönsä. -_luostarin_ s.o. monasterin. -_lähe'_ s.o. lähde', hete'. -_lähti_ s.o. läksi. -_löyä', löyät_ s.o. löydä', löydät. - -_ma_ s.o. minä, mä, mie. -_maanittelee_ s.o. houkuttelee, viettelee, viekoitelee. -_makaan_ s.o. mukaan, -_meiät_ s.o. meidät, meidän. -_mieron_ s.o. maailman, kylän (venäl. _mir_, maailma). -_mietit_ s.o. ajattelet, tuumaat (venäl. _smytit'_). -_moittii_ s.o. laittaa, paheksii. -_mokomassa_ s.o. semmoisessa. -_muhkiampi_ s.o. jalompi, julkisempi. -_mua_ s.o. minua, miua. -_muuan_ s.o. muutama, joku, eräs. - -_neiet_ s.o. neidet, neitsyet, neidot, tytöt. -_neitoaan_ s.o. neitoansa, neittänsä j.n.e. -_noukkasena_ s.o. nokkosena, nokkana. -_nurehtiva_ s.o. nureksiva, epätyytyvä, tyytymätön. - -_oiva_ s.o. valittu, muita parempi, erinomaisesti hyvä - (lappal. _oaivve_, pää). -_ottaot_, s.o. mahdat ottaa. -_ottoa'_ s.o. ottaa'. - -_pilannut_ s.o. turmellut, haaskannut. -_poloset_ s.o. vaivaiset, raukat. -_pu'otan_ s.o. pudotan. -_päiväsessä_ s.o. päiväpaisteessa, auringon valossa. - -_raahtisinko_ s.o. raskisinko, raskitsisinko, hentoisinko. -_ristikkäistä_ s.o. pientä, kaunoista ristiä. -_riutununna_ s.o. loppununna, sammununna. - -_saavan_ s.o. tulevan, joutuvan. -_salmi salmelle_ s.o. salmi salmelta. -_sekauhut_ s.o. seoitat itsesi. -_seuroaisi_ s.o. seuraisi eli seurajaisi. -_sievä_ s.o. hyvä, kaunis, luonteva (lappal. _shieqa_). -_siisti_ s.o. puhdas, nätti (venäl. _tshistyj_). -_sitäi'_ s.o. sitäkin. -_sujutti_ s.o. taivutti, notkisti, nöyryytti. -_suortuat_ s.o. hivuskiehkurat, kutrit. -_surkunsa_ s.o. säälinsä, osan-ottonsa. -_suueltua_ s.o. suudeltua, suuta annettua. -_suveaa_ s.o. lauhtuu, lämpiää, sulaa. -_syleili, llyt, llä_ s.o. halasi, sepäsi, kaulasi, likisti, - halannut j.n.e. -_syämemme, -meni_ s.o. sydämemme, -meni. - -_taannoiseen_ s.o. entiseen, tuonnaiseen. -_taasen_ s.o. taas. -_taasta_ a.o. tästä läheisestä, t. näkyvästä. -_taonnan_ s.o. takomisen. -_teiri_ s.o. tetri, teeri, terri. -_tieä'_ s.o. tiedä'. -_toen_ s.o. toden. -_toisiltansa_ s.o. välistä, lomasta, välittäin, lomittain. -_toki_ s.o. kuitenkin. -_tähtitarhan_ s.o. taivaan tähtien. - -_uia'_ s.o. uida'. -_uppo_ s.o. peräti, tuiki, varsin. -_uroita_ s.o. miehiä, poikia. -_uuen_ s.o. uuden. -_uupuneena_ s.o. väsyneenä. - -_vaahteraisen_ s.o. kauniin vaahteren. -_vaalia_ s.o. vaaleva, valistunut. -_vaihtoi_ s.o. vaihetti. -_vajaelee_ s.o. on ilman eli vailla, kaipa'a. -_valehet_ s.o. valheet. -_vankahuivat_ s.o. soivat vahvasti, kovasti. -_vankkoa_ s.o. vahvaa, lujaa. -_varominen_ s.o. pelkääminen. -_vaskilautojansa_ s.o. vaskipeltejänsä. -_vavisten_ s.o. vapisemalla. -_veen_ s.o. veden. -_velloan_ s.o. hämmennän, seotan. -_vihuri_ s.o. tuulen puuska. -_voimoa_ s.o. voimaa. -_vuonat_ s.o. karitsat (lampaat). - -_yhä'_ s.o. aina, yhtäläiseen. - - - - -Sanaselityksiä jälentöhön. - - -_alkupitkä_ dactylus (-- v v). -_alkuvaste'_, alliteration. -_aluste'_, upptakt. -_arvo_, qvantiteet. - -_epä-arvoinen_, anceps. - -_hupenee_ elideras. -_huvento_, elision. - -_isku_, arsis. -_jakso_, vers, versrad. - -_kaksike'_, diftong. -_kaksilyhyt_, pyrrhichius (v v). -_kaksipitkä_, spondeus (-- --). -_kerake_, konsonant. -_kolmilyhyt_, tribracbys (v v v). -_korko_, accent. - -_lasku_, thesis. -_leväte'_, takthvila, litet uppehåll midt i versen. -_loppuvaste'_, rim, rimslut. -_luontainen_, naturlig, af naturen tillkommen. -_lyhytpitkä_, jamb (v --). - -_mite'_ metrik, taktlära. -_mitta_, taktafdelning, pes. -_murre'_, cesur med accentbrott i allmänhet. -_murros_, dets, i bestämda fall. -_murtaa_, begagna cesur. - -_nelilyhyt_, proceleusmaticus. - -_ohje'_, regel, rättesnöre. - -_peruste'_, grund, grundlag. -_pitkälyhyt_, trochæus l. chereus (-- v). -_pitkäsiainen_, positione lång. -_pääte'_, slut, slutfall i en vers. - -_seisate'_, katso: _leväte'_. -_sointu_, rythmus (harmoni). -_suatsee_, tillåta, tåla. - -_taite'_, cesur utan accentbrott i allmänhet, katso: murre'. -_taitos_, sådan cesur i ett bestämdt fall. -_taittaa'_, begagna sådan cesur. -_tavut_, stafvelse. -_täyte'_, taktfyllnad. - -_vastaa_, rimma, hafva rimslut. -_vaste'_, katso: loppuvaste'. -_vastos_, ett bestämdt rimslut. -_yhtäläisyys_, enformigbet, monotoni. -_äänike'_, vokal -_äärellinen_, ytterlig. -_ääreys_, ytterlighet. - - * * * * * - -_Päätäntö_. Kaikkia, jotka puoltavat Suomen laulannon ennen -tavallista, ruotsin mukaista (s.o. korkojen jälkeen asetettua) -mitettä, pyydämmä ajatuksensa, ja perusteensa niihin, ilmi -tuottamaan ollenkaan säälimättä meitä näissä edellisissä -runo-mitteen jälkeen rakennetuissa kokeissamme eli entisissä -kirjoituksissamme (Kalevalan esipuheessa; Mehiläisessä 1836 Loka- ja -Marraskuulta; Saimassa 1845 N. 44 eli Kallavedessä N. 3). -Suotuisesti menkööt kaikki erityiset ajatuksemme, kun vaan -niiden esine: suomen laulurakenteen parempi vakautuminen, -voitettaisiin, joka voitto viimein ehkä lieneekin toivottava, -usiampain sitä ennen joko rakennetuilla lauluillansa eli muilla -kirjoituksilla ilmi saatettua mietteensä samasta asiasta. - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK KOKEITA SUOMALAISESSA LAULANNASSA*** - - -******* This file should be named 50537-8.txt or 50537-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/0/5/3/50537 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - |