diff options
Diffstat (limited to 'old/50146-8.txt')
| -rw-r--r-- | old/50146-8.txt | 2055 |
1 files changed, 0 insertions, 2055 deletions
diff --git a/old/50146-8.txt b/old/50146-8.txt deleted file mode 100644 index bc54dec..0000000 --- a/old/50146-8.txt +++ /dev/null @@ -1,2055 +0,0 @@ -The Project Gutenberg eBook, Näyttäymättömät, by Ludvig Holberg, -Translated by Eero Salmelainen - - -This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and most -other parts of the world at no cost and with almost no restrictions -whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it under the terms of -the Project Gutenberg License included with this eBook or online at -www.gutenberg.org. If you are not located in the United States, you'll have -to check the laws of the country where you are located before using this ebook. - - - - -Title: Näyttäymättömät - Huvi-näytelmä kolmessa näytöksessä - - -Author: Ludvig Holberg - - - -Release Date: October 6, 2015 [eBook #50146] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - - -***START OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK NÄYTTÄYMÄTTÖMÄT*** - - -E-text prepared by Tapio Riikonen - - - -NÄYTTÄYMÄTTÖMÄT - -Huvi-näytelmä kolmessa näytöksessä - -Kirj. - -Ludvig Holberg - -Sovitellut E. Salmelainen - - - - - - -Eero Salmelainen, Kuopio, 1862. - - - - - - - Imprimatur: _C. R. Lindberg_. - - - -JÄSENET: - -Luulonen, herra. -Matti, palvelijansa. -Anna, Matin morsian. -Luulosen Näyttäymätöin. -Matin Näyttäymätöin. -Tämän veli. -Saara. - - - - -ENSIMÄINEN NÄYTÖS. - - -Ensi kotitaus, - - Luulonen. Matti. - -Matti: Se on totinen tosi, hyvä Herra, että, ell'en olisi ääntänne -kuullut, niin en millään tavalla olisi voinut tuntea Teitä, siten -olette kuukaudessa, jonka aikaa olen poikessa ollut, muuttuneet -entisestänne. - -Luulonen: Ah! sinusta vaan näyttää siltä. - -Matti: Matkalle lähteissäni olitte Te, hyvä herrani, lihava kuin -rovasti, vaan nyt olette te näöltänne piammastaan haamun eli -linnunpeloituksen muotoinen. Varmaan joko on Herra sairastanut eli -johonkuhun neitosen rakastunut. - -Luulonen: Niinpä niin. - -Matti: Onkos herra sitte sairastanut? - -Luulonen: En, -- sairaana en ole ollut. - -Matti: Niinpä on herra sitte rakkauden pauloihin sidottu. - -Luulonen: Saattaapa niin olla. - -Matti: Kehenkäs herra sitte on rakastunut? - -Luulonen: Sitä en tosiaan tiedä. - -Matti: Mitä tähtää näin ihmeellinen puhe? - -Luulonen: Ihmeellistä eli ei, vaan niin on kuitenki asian laita. - -Matti: Heretkää jo, hyvä herra, leikkiä laskemasta! vaan onkos -morsiamenne kaunis? - -Luulonen: Sitä en toden totta tiedä. - -Matti: Niinpä alan jo asian arvata. Kihlaus on tapahtunut hänen ja -teidän ystäväinne kautta, niin, ett'ette toinen toistanne tunne muuta -kuin heidän kuvailluksistaan. - -Luulonen: Puheestasi kyllä havaitsen ett'et minua, Matti, vielä -täydelleen tunne; sillä minä en kuuna päivänä kosisi puhemiehen kautta. - -Matti: Te ette kosi itse ettekä toisen kautta, ja yhtä kaikki olette Te -kihloissa, kenpäs noin oudon puheen selittäisi. Juurihan se on yhtä -kuin jos sanoisin: "minä en koskaan paikkaa housujani itse enkä -korjuuta niitä toisella ja kuitenki tulevat ne korjatuksi." - -Luulonen: Kun sinä, Matti, semmoisia vertauksia käytät, tulisi sinun -vähintäänki sanoa: _sans comparaison_, se on suomeksi: "tuhmaa -puhettani elkää pahastuko!" - -Matti: Minä en, hyvä herra, taida latinaa puhua, ja semmoista taas -suomeksi sanominen, tuntuu minusta kankealta, siis suokaa se hyvä herra -minulle anteeksi. -- Vaan onkos teidän morsiamellanne sitte hyvin -rikkautta? - -Luulonen: Te alempisäätyiset kyselette aina ensimäiseksi rikkautta. - -Matti: Ja Te korkiasäätyiset, suokaa anteeksi, te'ette aivan samate. -- -Ah, sanokaas nyt, hyvä herra, kumminkin, jos tulette hänen kanssansa -saamaan paljon rahoja? - -Luulonen: En Jumalavita sitä tiedä. - -Matti: Hittoakos se sitte on semmoinen naimis-tuuma! Onkos hän kuinka -vanha? - -Luulonen: En usko häntä hyvin vanhaksi. - -Matti: Voineehan herra hänen kasvoistansa johonki määreen nähdä ja -arvata, kuinka vanha hän on. - -Luulonen: Johan sen olen sinulle sanonut, etten minä milloinkaan ole -hänen silmiänsä nähnyt. - -Matti: Ja kumminkin olette häneen rakastuneet. - -Luulonen: Niin kyllä ja ylen kiihkeä onkin rakkauteni. - -Matti: Kun ette yhtä hyvin rakastunet Missisippiläisten kuninkaan -tyttäreen. - -Luulonen: Tämän kumman olen kohtakin sinulle selittävä. Matti! Te -talonpoikaset riennätte suoraa tietä matkanne perille, vaan me -korkeampi-säätyiset kulemme kierrätellen. Teillä ei asian päättämiseksi -vaadita kuin yksi ainoa kysymys: tahdotteko ottaa minut? ja vastineksi -tahdon eli en tahdo. Mutta meistä kun ei millään suloisuudella ole -arvoa, jos sen kovin vähällä vaivalla tavoitamme, niin me aikomustemme -perille päästäksemme valitsemme kaikkein vaikeimman ja työläimmän tien. - -Matti: "Niinpä lienee sekin mies sitte ollut ylen korkeasäätyinen ja -ylevä, joka _Halikon kautta_ Ruotsiin kulki;" sillä tätähän aina -muistellaan, jos joku perille päästäkseen kiertelee suotta aikojansa ja -aivan syyttä tekee tyhjäntapaisia mutkia. -- Vaan lieneehän herra edes -morsiamensa muotokuvan nähnyt? -- - -Luulonen: Kuvaansa yhtä vähän, kuin häntä itseänsä. - -Matti: Niinpä jääkää hyvästi, herra; hupsu mikä olenki, kun vihdin -seisoa tässä ja tämmöistä lorun laskua kuunnella. - -Luulonen: Sinä et aikaa anna minun selittä asiata tarkemmin. Se neito, -johonka olen rakastunut, ei salli minun muuta kuin häntä puhutella -vaan. Koko kuukauteen, jonka aikaa nyt olen hänen lempeä ja -rakkauttansa etsinyt, en ole kertaakaan vielä saanut häntä silmiltään -heittämään sitä peittoa, jonka alla hän suojelee sulon muotonsa -ihanuutta. - -Matti: Hiidenkö tavalla herra sitte on voinut häneen rakastua? - -Luulonen: Se kovuus, jolla hän minua kohtelee ei suinkaan ole -rakkauttani vähentänyt, pikemmin sitä vaan siihen määrin kiihdyttänyt, -että olen ikäni kuin mieltäni vajaalla. - -Matti: No tämähän on oikein hullua! Siten voisi, hyvä herra, helposti -niinki tapahtua, että kun kerranki tulevat häänne pidettäviksi ja -morsiamenne viimeinki paljastaa muotonsa, se ihana, lemmitty impi, -jonka puna-huulia etsitte suudellaksenne, äkkiä muuttuu kurttuiseksi -homekorva-akaksi, jota pahinki venäläinen peljästyisi. - -Luulonen: Tätä en tarvitse pelätä. Siitä olen varsin vakuutettu, että -hän kasvoiltaan on kaunis ja sulo, niinkuin armas päivän koitto. - -Matti: Niin arvelin minäkin tässä menneellä viikolla, kuin katsomatta -ostin torilta astiallisen voita, vaan jälestäpäin kun aukasin kannen, -olikin koko astia paljasta ihraa täynnä. - -Luulonen: "Ah miten sun vertauksesi ovat törkeitä ja rumia!" - -Matti: Rumia eli ei, ovat ne ainakin tosia. Luoja on sallinut meille -silmät katsoaksemme ja kädet, joilla koettelisimme, ja tätä osviittaa -seurasin minä, ennenkuin Annani kihlasin. - -Luulonen: Minä vakuutan sulle, että kuinka kaunis hän muutoin olisi -ollutki, en häntä olisi puoleksikaan niin paljon rakastanut, jos hän -heti kohta olisi näyttäynyt minulle. - -Matti: Tämä on minusta Espanialainen rakastumisen tapa, jota minä en -ymmärrä. Vaan kertokaa minulle, kuinka teille tämä kaikki tapahtui. - -Luulonen: Koska noin kuukauden aikaa sitte pilkkopimeässä kävelin -eräässä kävely-puistossa, aukesi äkkiä lähellä oleva ikkuna ja korvaani -kohtasi ääni kaunis niinkuin enkelin, joka kutsui minua nimeltä, -kysyen, miksikä niin ajatuksissani kävelin. Kyselijän sulonen ääni -sulatti paikalla sydämeni ja hartaalla innolla rukoilin minä, että hän -soisi mun ihailla muotonsa sulavaa kauneutta. Mutta turhaan. Vasta -pitkällisen puheen perästä lupasi hän vihdoinki mun huomenna taas tulla -hänen puheellensa. Arvattavasti en tätä tilaisuutta laimin lyönyt, ja -tässä toisessa kanssapuheessamme tulin havaitsemaan, ettei mielensä -ollut minua kohtaan nurja. Hän lupasi näyttäydä minulle, kun aika -tulisi, ja vaati vaatimisen, että tyytyisin tähän, kosk'ei hän -tärkeistä syistä voinut tätä nykyä vielä muulla tavalla osoittaa -suosiotansa. Tätä hänen tahtoansa olenki noudattanut ja samoilla, kyllä -kovilla ehdoilla pitkittänyt tavallisia kanssapuheitamme. Vasta noin -pari viikkoa sitte, koska yksinäni taas lystäilin muutamassa -kävelypuistossa, piiritti minut äkkiä 8 tuntemattomaksi puetettua -herraa, jotka sanaakaan virkkamatta väkisen veivät minut komeihin -vaunuihin, joilla ajoivat kaupunnin ulkopuolelle ja pysähtyivät -kaunoisen lysti-linnan eteen, jossa tulin suurella kunnian osoituksella -vastan otetuksi. Siellä saattivat minun salista saliin, jotka kaikki -olivat toinen toistansa kauniimpia, ja, tämä kaikki tapahtui ihan -hiljaa ja ääneti. Vihdoinki tulin muutamaan saliin, johon oli -varustettu suuri, korea pöytä hekkumallisia ruokalaitoksia täynnä. -Tämän nähdessäni huokailin ma itsekseni: "hyvä Jumala kuitenki mitä -ainakin merkitse tämä?" - -Matti: Niinkös herra sitte säikähtyi? - -Luulonen: Pelosta ja säikähdyksestä olin melkein menehtymässä. - -Matti: Minä puolestani taas en siten voisi pelästyä pöytää, joka on -hyviä ruokia täynnä. - -Luulonen: Minä pelkästä pelosta en tiennyt, Matti! missä olin enkä mitä -mun tehdä pitäisi. - -Matti: Mitäkö tehdä pitäisi? minä olisin istunut pöytään enkä yhtäkään -ruuan lajia säästänyt. -- Vaan kuinkas teille muutoin sitte kävi? - -Luulonen: Siinä samassa tuli huoneesen eräs neito niin kaunis ja ihana, -ettei maailmassa hänen vertaistansa, istahtaen pöytään ja kädellänsä -viitaten minulle, että tekisin muka samate, -- jonka siis teinki. - -Matti: Se on uskottava. Siinähän oli nyt tarjonanne kaikki ne hyvät ja -herkut, mitä ihminen tässä martaassa maailmassa toivoa voi. - -Luulonen: Leppeästi kehotti hän minua syömään mutta rintaani ahdisti -semmoinen hämmästys ja pelko, ett'en palaistakaan maistaa voinut. - -Matti: Teidän puhettanne kuunnellessa, hyvä herra, onpi vähällä -hulluksi tulla. Jos mun rintani ahdistuisi siitä, että minulle -pehmoinen tuoli tarittaisi istuttavaksi ja että tyköni tuotaisi ruokaa, -viinaa ja kauniita neitosia, silloin ei minulla olisi mieltä päässä -eikä sydäntä rinnassani, ja minua todella saisi sanoa Vouhka -Vauhkoseksi. - -Luulonen: Heitä jo herjat ja kunnottomat puheesi Matti! ja anna mulle -aikaa kertoa asia loppuun. Vähän aikaa ihan ääneti hiukan syötyänsä -viittasi hän palvelijoilleen, että heidän tuli huoneesta ulota. Kun -tämä käsky oli kuultu, alkoi hän ensin syvästi huokailla, josta -viimeinki sanoiksi virkkoi näin: "hyvä herra, tarkoin kyllä tiedän ja -tajuan, missä ajatuksenne ajelevat, ja minä olen ilmiin saanut, ketä te -rakastatte. Mutta turhaa on rakastamisenne. Samoin toivoo teidän -lemmittynne turhaan saavansa nauttia rakkautenne hedelmiä; sillä -hänellä on kilvottelija, jota on vaikea vastustella." -- Pelosta -vavisten kysyin minä, ken ja kussa tämä kilvottelija oli. Hän vastasi -sen kyllä tietää saavani ja kuvaili sitä nyt tarkoilleen sekä hänen -rikkautensa että suuren sukunsa ja ihanuutensa, kehoittaen minua -kohteliaasti luopumaan sen rakkaudesta, jota mun mieleni halasi. - -Tästä kehoituksesta huolimatta vastasin minä miehuullisesti: "korkea -armonne! Vaikkapa mainittu lemmittyni kilvottelija kauneutensa ja -lempeän luontonsa puolesta olisi vielä teidän vertainen, ei mikään muu -tässä maailmassa kuin kuolema saa minua luopumaan näyttäymättömästä -ystävästäni". Tästä närkästyen nousi hän istuviltaan ja läksi pois, -jättäen minut tuokioksi yksikseni juurikuin tarkemmin miettiäkseni -hänen tekemää esitystänsä. -- Vähän ajan päästä tuli huoneesen vanha -arvoisa vaimo, antaen minulle kättä, ja sanoi: "tilanne tosin säälittää -minua; sillä arvattava on, että emäntäni, jota vasta puhuttelitte ei -suinkaan jätä sitä ylenkatsetta kostamatta, jolla häntä olette -kohdelleet," -- Minä puolestani vastasin, että se minua suuresti -paheksuttaisi, jos jotenki olisin hänen emäntänsä mieltä loukannut, -vaan ett'en ollenkaan arvannut, miten häntä kohtaan olisin ylenkatsetta -osottanut. Turhaan olette niin viaton olevinanne, sillä emäntäni tuntee -teidän järkevän mielenne liika hyvästi uskoakseen teidän ei ymmärtäneen -hänen sanainsa tarkoitusta, nimittäin että se neito, jota hän niin -suuresti ylisteli, ei ollut kukaan muu, kuin juuri hän itse. -- Arvaa -nyt ja mietiskele, Matti, mille mielin nämä sanat saattoivat minun. - -Matti: Jos herra jättää asian mun mietittäväksi, arvaan ja mietin minä -sen niin, että parasta ompi, jos annatte näyttäymättömän lemmittynne -olla näkymätöinnä tuomiopäivään asti ja sitä vastaan mielihyvällä -korjaatte ja syliinne sieppaatte sen kalliin ja arvokkaan saaliin, mikä -teille toisaalta on tarjona. - -Luulonen: Se on mahdotonta. - -Matti: En kummempata ole kuullut! vaan kullakin on oma mielensä, niinpä -herrallakin. Kuulkaas, isäntäni! Joku asettaa kalliin helmen eteenne -pöydälle ja toisen, jota ette tunne, onko se minkään arvoinen, viskaa -hän vesirapakkoon, jättäen teidän valtaanne ottaa minkä heistä -tahdotte. Kummanko niistä ottaisitte. - -Luulonen: Senhän ainakin, joka pöydällä on. - -Matti: Eikö hiidessä! sitä ei herra suinkaan tekisi, vaan te ennemmin -kaivaisitte vesirapakossa, mitä minä ymmärrän, sillä -- -- - -Luulonen: Tämä vertauksesi ei tähän ollenkaan sovellu. - -Matti: Mielestäni ei niinkään juuri. Vaan koska herra niin suuresti -rakastaa silmänsä näyttäymättömiä, miksi ei herra rakastu Turkin -keisarin tyttärehen? - -Luulonen: Pidä suusi kiini ja anna mun kertoa asia loppuun. Ensi -pelästyksestä päästyäni, miehistyi mieleni taas ja rohkeasti vastasin -minä tuhat kertaa ennen kuolevani kuin näyttäymättömän lemmittyni -hylkäisin. Vanha vaimo, jota puhuttelin, sanoi suuresti säälivänsä mun -itsepäisyyttäni ja koki kaikella tapaa saattaa minua paremmalle -polulle, muistutellen yhdeltä puolen sitä onnea ja hekkumallisuutta, -josta voisin osalliseksi tulla ja toisaalta taas emäntänsä vihaa, jota -ei voi kuin minun vereni voisi sammuttaa. Mutta vastaukseni vakava oli, -ettei minua itse piru saisi päätöksestäni. Tämän kovan sanan kuultuansa -läksi hän pois, jättäen minut yksinäni saliin, jossa seisoin ja -odottelin kuolemani karvasta tuomiota. Vihdoin ilmestyivät entiset 8 -herraa, sitoivat huivin silmäini eteen ja veivät minut vaunuihin, -niinkuin tullessakin. Minä luulin mestuu-paikalle vietäväni, vaan kun -vaunuista pääsin ja havaitsin olevani ihko yksinäni, repäsin minä -huivin silmiltäni, josta näin olevani kaiketta vaaratta samalla -paikalla, josta olin vietynä, ja koska aika oli juuri se, jona -lemmittyni oli kutsunut minut puheillensa, menin minä sinne ja kerroin -mitä mulle oli tapahtunut. Näyttäymätöin ystäväni kuuli kauhistuksella -kertomukseni ja kehotti minua pysyväisyyteen, taaten, etten sitä -koskaan katuisi. Vaan ei nytkään ollut mulla sitä onnea, että olisin -hänen silmiänsä ja niiden suloa loistetta saanut ihailla. - -Matti: Ja herra rakastaa häntä yhä vielä yhtä suuresti? - -Luulonen: Enemmän kuin konsana, sillä juuri tämä hänen erinomainen -käytöksensä, joka montakin vihastuttaisi, tuottaa vaan uutta sytykettä -rakkauteni tulelle. Kohta toivon kuitenki pääseväni toivotusteni -perille, sillä hän on luvannut tällä hetkellä tulla tänne minun -puhuteltavaksi, kumminki sillä ehdolla, että silmänsä niinkuin ennenkin -ovat peitetyt. - -Matti: Ah, mikä armo ja laupeus hänen puolestansa! Ponnettoman -pysyväisyytenne palkinnoksi, jossa vähällä olette menettäneet henkenne, -suodaan teille se ääretöin armo, että saatte katsastaa häntä selästä -päin. Kuulkaas herra, jos hän tulee tänne yksinänsä, täytyy hänen -näyttää silmänsä, vaikka perhana olisi; sillä tässä asiassa on jotakin -petosta, ja ell'ei herra uskalla reväistä peitettä hänen silmiltänsä, -tekee Matti sen. - -Luulonen: Joka sen uskaltaisi tehdä, sen kuolema perisi, vaikkapa hän -olisi oma veljeni. Ei, kärsivällisyydellä tahdon minä malttaa mieltäni -kunne aika tuleepi -- vaan tuossa tule joku. Epäilemättä on se hän. - -Matti: Hän on tosiaanki vartaloltaan sievä! Jos hän muun puolesta on -yhtä soma, voisin vaikka itsekkin rakastua häneen, niin kolkko ja kylmä -kuin onkin luontoni. - - -Toinen kohtaus. - - Luulonen. Matti. Näyttäymätöin. - -Näyttäymätöin: Tähän asti en Teidän kanssanne hyvä herra ole muuta kuin -etäältä ikkunasta haastanut, vaan nyt kun olen paremmin oppinut -tuntemaan pysyväisyytenne, saatan jo sallia Teidän vapaammin lähestyä -minua. - -Luulonen: Se suosio, minkä ylenrakastettu neito tänään minulle -osotatte, tuottaa riemun rintaani ja samalla vakauntuu toivoni, että Te -uskollisuuteni kerranki palkitsette. - -Näyttäymätöin: Niinkuin olette nähneet, en koskaan ole lupauksistani -luopunut. Olkaa vaan rakkaudessanne pysyväinen, ja palkintonne tulee -aikanaan olemaan sitä suurempi. - -Luulonen: Teidän käskynne tahdon aina pitää pyhänä, ja kuinka suuri -haluni onkin saada kerran niitä kasvoja nähdäkseni, jotka peitossakin -ollen ovat sydämeni vanginneet, samoin kuin sitä suutakin, jonka -huulilta soiva ääni on povessani sytyttänyt sammumattoman lemmen tulen, -tahdon kuitenki nurkumatta odottaa siksi, kunne armas neitoseni hyväksi -näette suoda silmäni ihailla sitä kauneutta ja suloisuutta, jota en -tähän asti muuta kuin aatoksissani ole aaveksinut, Ainoa! jota anoa -rohkenen, on se, että soisitte mun kerran vaan sievää ja kaunoista -kättänne suudella. - -Näyttäymätöin: Niin suurta vapautta en hyvä herra voi teille vielä -tällä kertaa suoda. - -Luulonen (polvillensa laskeutuen): Ah, armahin neito, elkää minua -toki yli voimieni kiusatko, vaan sallikaa nöyrimmän mielenne -noudattajan -- -- -- - -Matti: Elkää toki, Mamseli-kulta, olko noin armottoman kova, vaan -muistelkaa sitä, että eihän herranikaan ole tunnotoin ja kylmä kuin -kallion kivi; mutta -- -- - -Näyttäymätöin: Hyvä Jumala! kuka tässä haastelee? Minut on petetty. - -Luulonen (nousten seisaallensa): Pidätkö suusi Matti! -- Se on mun -vanha palvelijani, jonka otin myötäni, vaan elkää armas neito sitä -pelästykö, sillä hän on tolkutoin tolvana, jolla ei ole mieltä päässä -enemmän kuin järjettömällä luontokappaleella, vaikka hänellä tosin on -ihmisen naama. - -Matti (hiljaa itsekseen): Pöllöpäisiä mitä ovat tämän kaupunnin -asujamet! kun eivät sen paremmin tajua, kellä mieli päässä, kellä ei. -Vai järjettömäksi luontokappaleeksi minut arvatahan! ha, ha, ha! en voi -olla nauramatta, kun tuota ajattelen; sillä tarkempi-järkistä kuin minä -ei liene monta miestä suinkaan tämän kadun varrella. - -Luulonen: Sitä vastaan on hän arvon rehellinen, niin että hänen -nojaansa voipi uskoa vaikka kaiken elonsa ja onnensa. - -Matti: No, tuo nyt vähänki alkaa puheeksi taipua! mutta: "_mieletöin -kuin luontokappale_;" hyi helsinki! - -Näyttäymätöin: Koska niin on, että hän on palvelijanne, ei asiasta tule -lukua pitää, vaan rakkautemme nimeen pyydän ja anelen, ett'ette enää -minulta vaadi vasta anomaanne lemmen osoitusta, jota ujon ja kainon -luontoni suhteen ynnä muistakin syistä en vielä voi sallia. Kohta -toivon kuitenki saattavani tehdä sen ja kukaties voitte vielä -tänäpäivänä tulla toivotustenne perille. - -Luulonen: Ah, mikä suloinen sanoma! Vaatimuksenne tahdon tarkasti -täyttää enkä koskaan liika aikasin pyytää mitään lemmen osotusta, sillä -kuta rakkaampi, armas neitoseni, minulle olette, sitä mieluummin -noudatan minä mieltänne, vaikka vaatimuksenne tuntuisivatkin kuinka -kovalta. - -Näyttäymätöin: Suuresta kuuliaisuudestanne olen ylen kiitollinen ja -siitä havaitsen parhaite, että rakkautenne minua kohtaan on totinen. -Tosin saatatte mielessänne ajatella: miksikä semmoista kosijata -kohtaan, jonka uskollisuudesta on niin selvät todistukset, tarvitsee -olla niin kova, ja mitäs lähtee siitä, että suostumuksen täyttäminen -lykätään vastaiseksi, kuin asiasta kerran on sovittu? Vaan kuta -työläämpi tie on kulettavana, sitä iloisempi on perille pääsy, niinkuin -emme kesänkään ihanuutta voisi täydeksi arvossa pitää, ellei talvea -ollenkaan olisi. Samoin ei ne hedelmät, jotka maasta löydämme, ole sen -makuisia kuin ne, jotka suurella vaivalla itse puusta poimemme. -- Vaan -käykäämme tuonne toiseen käytävään, niin saamme asiasta pitemmin -keskustella! - -Luulonen: Odota sinä Matti tässä, kunnekka palajan! - - (Lähtee pois). - - -Kolmas kohtaus. - - Matti (yksinään). - -Siinä on hän oikeassa kun sanoo että maasta korjatut hedelmät eivät ole -sinnepäinkään niin makeita kuin ne, mitkä vaivalla itse puusta -poimemme, sen olen itsekin havainnut. Näiden rakastuneiden käytöksestä -näkyy selvälleen, että heille heidän hää-iltansa on paljoa enemmän iloa -tuottava kuin minulle ja Annalle. Meidän tuttavuutemme syntyi liika -pikaisesti ja Anna hupakko oli liika kärkäs sieppaamaan kihla-kalut -kädestäni. Minä rakastan häntä, se on tosi; vaan mun rakkauteni ei ole -sinnepäinkään semmoinen kuin herrani Luulosen; sillä jos Annani tänään -taikka huomenna kuolisi, en minä siitä syystä suinkaan hirttäytyisi. -Vaan mikä tähän kylmäkiskoisuuteeni voipi olla syynä muu, joll'ei se, -että minä hänen rakkauteensa pääsin ihan kaiketta vaivatta. Sillä -niinpian kuin kerran vaan häneltä kysäsin: "tahdotko tulla mun -vaimokseni?" vastasi hän heti: "tahdon toki." Kuin häneltä suuta pyysin, -olivat hänen huulensa kohta tarjona, ja kuin sanoin "tuleppas syliini", -lensi hän samassa siihen, ja hänen myöntyväisyytensä juuri, se pilaakin -koko asian. Jos hän yhä edespäin käytäksen samalla lailla, tulee -rakkauteni luultavasti kylmenemään aina enemmin, sillä -- -- -- vaan -tuossa tulee hän nyt, kas kuinka hän mielistelee ja kiekaileksen! - - -Neljäs kohtaus. - - Matti. Anna. - -Anna: Oletko siellä armas Mattiseni? - -Matti: Täällä häntä olen, tuleppa ja suihkaa suuta. (Hiljaa -itsekseen): Saas nähdä, eikö hän tuossa paikassa työnnä suutaan -tarjoksi! - - (Anna tahtoo suudella häntä). - -Matti (Kääntäen päänsä pois): Mieleni olikin sanoa: painu mun syliini! - -Anna: Kun et muuta vaatine, niin mielelleen! -- -- - -Matti (Hiljaa): Mene sen hitolle hyväsydämminen hupsu! Kuules Anna! -meidän ei erinäisistä syistä käykään häitä pitää tänä talvena vielä. - -Anna: Eikö tänä talvena vielä? - -Matti: Niinpä niin! ja kukaties ei tulevanakaan keväänä. - -Anna: Eikö tulevanakaan keväänä? - -Matti: Eikä kentiesi tulevanakaan kesänä. - -Anna: Ei tulevanakaan kesänä! - -Matti: Kukapaties ei syksylläkään vielä? - -Anna (Itkien): Ei syksylläkään vielä? vaan mistä syystä? - -Matti (Jätkytellen häntä): Mistä syystä? Siitä, että itse olet siihen -syynä. - -Anna: Olenko minä siihen syynä, että häämme lykätään vastaiseksi? - -Matti: Sitä en juuri sano, vaan vastaiseksi ne jäävät - -Anna: No mistäpä syystä? - -Matti: Nyt hän on ymmärtämätöin olevinansa. Mistäkö syystä? Siitä -syystä, että kuta työläämpi tie kullakin on kulettavana, sitä iloisempi -on perille pääsy. - -Anna: Mitä sillä tarkoitat? - -Matti: Sillä tarkoitan sitä, että ellei talvea ollenkaan olisi, niin -emme kesänkään ihanuutta täydeksi arvossa pitäisi. - -Anna: Talvihan meillä nyt on. - -Matti: Kyllähän nyt talvi on. (Hiljaa): Oletko pöllöpäisempää nähnyt? - -Anna: Mitä tähtää tämä loruaminen? - -Matti: Se tähtää suorilla suomen sanoilla sitä, että ne hedelmät, jotka -puusta löydämme, eivät likimainkaan maista niin hyvälle kuin ne, jotka -suurella vaivalla maasta poimemme. - -Anna: Puhu selkeämmin, muuten ei sinua juutaskaan ymmärrä. - -Matti: Jos sanoistani tahdot selkeän selityksen, tähtää se mitä sanoin, -että "ell'ei talvea ollenkaan olisi, emme kesänkään ihanuutta täydeksi -arvossa pitäisi", suoralla suomen kielellä sitä, että sinä olet -mieletöin hupelo, josta ei ole mihinkään. - -Anna: Vai mieletöin hupelo? Mitäs pahaa olen tehnyt, että sillätavoin -kohtelet minua? Ah! tuosta en paljoa pitäisi, ellen niin suuresti olisi -sinua rakastanut. - -Matti: Siinäpä se onkin koko onnettomuus, että minuun olet niin -liiallisesti rakastunut. - -Anna: Vai onnettomuus! - -Matti: Niinpä saakeli soikoon: siinä on koko onnettomuus; hitonko -tähden et jonkun aikaa pysynyt näyttäymätönnä? - -Anna: Nyt olet varmaankin tullut tykkönään hulluksi. - -Matti: Nyt en suinkaan ole hullu, vaan tätä ennen olen ma hulluna -ollut. Kuules Anna! kun ensi kertaa pyysin sinua puheilleni, etkös heti -suostunut siihen. - -Anna: Suostuin kyllä. - -Matti: Koska sinulta kysyin: tahdotko tulla minulle? etkös heti -vastannut: tahdon. - -Anna: Sitä en niin tarkoilleen muista. - -Matti: Minäpä muistan sen. -- Olitko näkyväinen vai näyttäymätöin, kuin -ensin kävin sinua kosioimassa? - -Anna: Mitä hulluutta puhut sinä nyt? Olenko koskaan ollut näkymätöinnä? - -Matti: Sepä se tekeekin koko onnettomuuden; hyvästi lapsukaiseni; vie -terveisiä äidillesi! - -Anna: Maltas petturi! te'e siitä ensinnä minulle selvä, mikä sinun on -saattanut hylkäämän minut? - -Matti: Ei mikään muu kuin selvä ja miettivä järkeni. - -Anna: Kuinka, kehoittaako järkemme meitä hylkäämään niitä, jotka -rakastavat meitä, ja neuvooko järki aviolupaustamme purkamaan? - -Matti: Sinä olet lapsellinen hupelo, Anna, etkä tiedä mitä järki -onkaan; sillä jos sen olisit tiennyt, niin et olisi ollut tietämätöin -siinä, mitä järkeen kuuluu, nimittäin, että kuta työläämpi tie on -kulettavana, sitä iloisampi on perille pääsy, ja olisit ymmärtänyt, -ettemme talvenkaan ihanuutta voisi täydeksi arvossa pitää, ellei kesää -ollenkaan olisi, samoin kuin senkin, että on paljoa parempi kavuta -korkeaan puuhun kuin madella alhaalla maassa. - -Anna: Tuota ei mun järkeni käsitä. - -Matti: Sen uskon ma kyllä! Siinäpä se onkin koko onnettomuutemme alku, -että sinulla, Anna, on semmonen kanan ymmärrys ja järki. Jos olisit -käyttäynyt sillätapaa kuin mun herrani lemmitty, olisi minun rakkauteni -ollut yhtä kiihkeä kuin hänenkin. - -Anna: Kuinkas hän sitte käytäksen? - -Matti: Ensi viikolla ei mun herrani saanut muuta kuin loitolta -puhutella häntä, toisella katsastaa häntä selän takaa ja kolmannella -viikolla edestäpäin, vaan kaiken aikaa olivat hänen silmänsä peitossa, -eikä ole mun herralleni pysyväisyytensä palkinnoksi vielä suotu -suudella edes hänen kättänsäkään. Se on toista kuin: tahdotkos ottaa -minut? -- Tahdon! Sillä siten ei kosi muut kuin järjettömät -luontokappaleet, ja siitä syntyvä avioliitto ei koskaan voi olla -onnellinen. Ei, rakkauden pitää kasvaa ja kiihtyä vähitellen ja -verkalleen, niin kestää se pitemmältä. Se puu, jonka poimemme -hedelmistä -- ei, sanoakseni piti: se poime, joka hedelmöipi puissa --- -- -- ei, -- nyt ei mieleeni juohdu oikeat sanaiset taas, vaan -sanalla sanoen, Anna, aivotusta avioliitostamme ei tule mitään, sillä -minun pitää saada semmoinen neito, johon voin rakastua yhtä suuresti -kuin mun herrani näyttäymättömään morsiamensa. - -Anna: Jos ei muu esteenä ole, tahdon mielelläni olla näyttäymätönnä -vaikka kokonaisen kuukauden. - -Matti: Ei siitä enää tule apua, jos olisit näyttäymätönnä vaikkapa -satakin vuotta, sillä nyt tiedän sen kerran, ett'et sinä sitä tee muuta -kuin mielitelläksesi minua. Hyvästi Annaseni; vie terveisiä äidillesi! - - -Viides kohtaus. - - Anna. Saara. - -Anna: Voi poloinen päiviäni! kun niin tuli uskollisuuteni pahoin -palkituksi. - -Saara: Kas yksinäsikö tällä oleskelet Annaseni. Oletkos äskettäin -tavannut sulhastasi? - -Anna: Harmikseni kyllä tulin häntä puhutelleeksi. - -Saara: Mitäpä nyt? - -Anna: Ah, Saara kulta! sydämmeni on surusta ja suutuksesta pakahtua, -kuin muistelen sitä, miten hän kohteli minua. - -Saara: Mitenkä niin? kerro asia minulle! - -Anna: Hän ei sanonut voivansa rakastaa minua siitä syystä, että niin -vähällä olin mieltynyt häneen. Herransa esimerkkiä noudatellen tahtoo -hän kosia Espanialaisten tavalla. - -Saara: Kuinkas sitten Espanialaisten kosioiminen käypi? - -Anna: Hänen lemmittynsä pitäisi kuulen ma olla kova ja ynseä häntä -vastaan, alati pitää muotonsa peitossa eikä näyttää silmiänsä ennenkuin -hää-iltana viimeinkin. - -Saara: Miksi vaatii hän semmoista hulluutta? - -Anna: Hän sanoo semmoisen käytöksen perustavan kestäväisen ja kiihkeän -rakkauden, johon hänellä on todistuksena herransa esimerkki. Ah, -onnetoin mikä olen! hänelle pitää mun kostoa saada vaikka henkeni -siihen menisi. - -Saara: Elä ystäväiseni ole milläsikään; kyllä minä tiedän kaiken tämän -kostaa hänelle, ja polvillaan pitää hänen vielä rikostaan anteeksi -anoa. - -Anna: Milläpä keinoin voit sen aikaan saada? - -Saara: Tule kanssani kotiin, niin saamme asiata aprikoida. - - - - -TOINEN NÄYTÖS. - - -Ensi kohtaus. - - Matti. Näyttäymätöin. - -Matti: Nyt tulee mun ajaa asiani peräti toisella tapaa kuin tähän asti -ja seurata herrani esimerkkiä, tullakseni siitä lystistä osalliseksi, -mikä ainakin on kesyttömän metsäriistan pyytämisestä, Tämä -puistokäytävä on oleva mun metsästysmaani. Tosin liikkuu täällä -toisinaan kesympiäkin eläimiä, vaan niistä en ole minä ollakseni; mutta -mikä Annan tavalla lähestyy ja seuraa minua, sitä pakenen minä, ja mikä -taas minua pelkää ja pakenee, sitä pyydän mä tavoitella. Niinpä parasta -lienee, kun loittonen etemmä käytävihin, siellä ainakin tavannen ma -jotakin. Vaan maltas, tuossahan juuri tuleekin muuan nainen, jonka on -peitossa silmät. Ah, kuinka sydämmeni sykähti ja sykkää vieläkin, sillä -hän on näöltänsä kesytöin ja arka, kuin on kärppä kivikossa. -- Niinkö -kaunis neitoseni, ihko yksiksenne täällä kävelette? - -Näyttäymätöin: Minä rakastan yksinäisyyttä, arvoisa herra! - -Matti: Yksinäisyyttä rakastavainen olen minäkin, kaunis neito! mutta -kieltää en voi, että tavatessani jonkun näöltään niin sulon ja -ihanaisen kuin teidät kaunis neitoseni, mieleni tekee päästä hänen -tuttavaksi. - -Näyttäymätöin: Mitenkä voitte sillä tapaa puhua siitä, mitä ette -milloinkaan ole nähneet? - -Matti: Se on tosi kyllä, ett'en teidän muotoanne ole nähnyt, mutta -teidän läsnä-olonne polttavainen helle on sytyttänyt sydämeni ja -saattanut koko sisukseni niin rajusti leimuavaan tuleen, ett'ei sitä -sammuttaa voi kaikki Saimaan aallot, tuskin kyllä koko Suomenlahti, -joka kuitenkin -- -- -- sanalla sanoen: niin totta kun tässä seison, ei -teitä kauniimpaa neitoista ole koko maailmassa. Se on kerrassa puhuttu. - -Näyttäymätöin: Mitä muotoni sekä vartaloni muodostumiseen tulee, on -syytä ollakseni siihen tyytyväinen, mitä mulle Luoja on sallinut. - -Matti: Kaikkein kaunihin Näyttäymättömyytenne! mitä hyvää on tästä -kauneudesta, kun se ainian pidetään peitossa? Suokaa rakastuneen -armastelijanne ja nöyrimmän palvelijanne nähdä edes vilaukselta teidän -muotonne auringon kaltaista loistetta. - -Näyttäymätöin: Anomuksenne on liian rohkea, varsinkin näin ensi kertaa -toistensa puheella ollen, ja loukkaa kunki siveän neitosen korvia. - -Matti: Suokaa, kaikkein kaunihin Näyttäymättömyytenne, tämä mun -rohkeuteni anteeksi; vaan eikö ylenrakastunut palvelijanne saisi -vaivansa lievekkeeksi suudella teidän lumivalkoista kättänne? - -Näyttäymätöin: No, en kummempaa ole elämässäni kuullut! Kuinka -rohkenette semmoisia vaatiakaan. Ennen toden totta kuolisin, kuin -vennon vieraalle herralle sallisin jotakin semmoista. -- Joka niin -isosta suosiosta mielii osalliseksi tulla, sen tulee armahallensa tehdä -pitempää palvelusta, rakastuneen rintansa ahdistusta kotvemmin -haikeasti huokailla ja tämän kärsivällisyytensä kautta ansaita semmoisen -palkinnon. - -Matti: Eikö minun edes suoda teidän kättänne hui'entavaa valkeutta -ihailla? - -Näyttäymätöin: Ei sitäkään. - -Matti: Ettekö siis millään tavalla tahdo minulle osoittaa suosiotanne? - -Näyttäymätöin: Sallikaa, hyvä herra, että eroan teistä, neidollinen -kainouteni ei suvaitse mun pitemmältä puhella teidän kanssanne. - -Matti (polvillansa itkien): Ah taivaallinen enkelitär, armahtakaa toki -onnetointa armastajaanne elkääkä jättäkö häntä toivottomuuteen; vaan -lohduttakaa häntä jollakin. - -Näyttäymätöin: Milläs voisinkaan lohduttaa teitä, josko hyvin tekisikin -mieleni? - -Matti: Ei mikään ole sen helpompi. Siihen ei vaadita muuta, kuin vaan -avaatte suloiset mesi-huulenne virkkaaksenne minulle lohdullisen sanan. - -Näyttäymätöin: Minkäs sanaisen te sitte minulta kuulla tahtoisitte? - -Matti: Ainoastaan sen, että kutsutte minua ainoaksi armaaksenne taikka -sanotte näin: elä sureksi, silmäteräni sorea, kohta kyllä tahdon ma -rakkautesi palkita. - -Näyttäymätöin: Hyvä isä, mikä hirmuinen puhe! koko ruumiini vapisee -eikä paljosta puutu, ett'en pelosta pyörryksiin käy. Ah, olisko toki -neitsyeni saapuvilla, että hän minut saattaisi täältä pois. - -Matti: Kovasydämminen Sulotar! Eikö teitä edes omatuntonne estä -murhaamasta syytöntä ihmistä, joka päälle päätteeksi rakastaa ja -ylistelee teitä niinkuin jumalatarta. - -Näyttäymätöin: Minä en suinkaan tahdo olla teidän enkä kenenkään -kuolemaan syynä. - -Matti: Onkos tahtonne siis, että minä eloon jään? - -Näyttäymätöin: Eloon-jäämisenne ei ole minun mutta teidän omassa -vallassanne. - -Matti (paljastaen miekkansa ja kääntäen sitä rintaansa kohden). Niinpä -todistakoon tämä miekka ja sen vuodattama veri mun rakkauteni teihin ja -tietäkää, että teissä on mun kuolemani syy! - -Näyttäymätöin: Malttakaa, hyvä herra, tahtoni ja kova käskyni on, että -te aina eteenpäin elätte. Nouskaa seisoalle elkääkä epätoivoon vaipuko. -Koska uskollisuutenne olen varmemmista merkistä tuntemaan tullut, olen -minä kukaties teille joitakuita pienempiä lemmen ja suosion osotuksia -suopa. Tällä kertaa en teille muuta luvata voi enkä uskalla, kuin että -tunnin päästä löydätte minun tämän kartanon ikkunassa. Hyvästi siksi. - - -Toinen kohtaus. - - Matti (yksinään). - -Kas, sehän on tykkönään toista, kuin Annani jokapäivänen rakkaus, nyt -sen vasta tunnen ja tajuanki, mitä rakkaus on. Kuitenki lienee parasta -kun tämän rakkauteni pidän herraltani salassa, muuten voipi hän minulta -hämmentää koko asian, sillä sulompaa olentoa ei ole koko maailmassa. -Ah, mielestäni ei milloinkaan mene hänen verevät kasvonsa, punertavat -huulensa, sirkeät sinisilmänsä ja vaahtovalkoiset kätensä. Vaan mitäpä -loruankaan tässä? Enhän ole näitä kaikkia vielä nähnytkään, vaan -mielessäni aavistelen; että kohta tulen ne tuntemaan, sillä niinpian -kuin hän sanoi, ettei hänen neidollinen kainoutensa suvainnut hänen -näyttää minulle kättänsä, oli mielestäni juuri kuin olisin hänen sorean -vartalonsa jo nähnyt päästä kantapäihin asti. Nämä hänen sanansa: -"Kuinka rohkenette semmoista vaatiakaan, herrani?" todistavat kyllin -ett'ei niin jalomielistä neitoa ole muualla koko maailmassa. Ah, jos -kuitenki tämä tiima saisi kuluneeksi. Sitä odottaessani on parasta kun -valmistaudun jollakin sopivaisella tavalla huvittamaan häntä ikkunansa -alla. - - -Kolmas kohtaus. - - Näyttäymätöin (silmäpeitotta). Luulonen. - -Näyttäymätöin: "Niinkö herra pelolla pakenee yksinäistä aseetointa -neitoa?" - -Luulonen: Voipiko sitä sanoa aseettomaksi, jolle Luoja on sallinut -semmoisen kauneuden? - -Näyttäymätöin: Kun mielestänne olen niin kaunis, miksikä siis -ylenkatseella käännytte minusta pois? - -Luulonen: Juuri siksi, että olette niin kaunis, pakenen minä teitä, -ett'ei muotonne hohtava loiste hui'aisko mun silmäni ja mun sydäntäni -vieroittako siitä, kehen se kerran on sidottu. - -Näyttäymätöin: Silmäinne huikenemisesta ei, herraseni, pelkoa liene, -koska pahansuopa taikuri, mikä lieneekin, niin on so'aissut mielenne, -että ylenkatseella hylkäätte sen, joka omasta mielestänne on kaunis ja -jonka rakkauden samoin kuin varallisuuden ja rikkauden tiedätte -todelliseksi, jota vastaan rakastutte toiseen ihan vennon vieraasen, -jonka olosta ja elosta ette tiedä vähääkään ja jonka luuleteltu -kauneuskin on vallan epäiltävä, kosk'ei hän tohdi ja uskalla teille -silmiäänkään näyttää. -- Vaan mitäpä tässä puhelenkaan, itse olen ma -yhtä sokea ja mieletön, kun niin ylenpalttisesti rakastan sitä, joka -vihaa ja ylenkatsoo minua. - -Luulonen: Ah armas neito, elkää toki semmoisia uskoko minusta. Minä en -suinkaan minkään puolesta vihaa teitä; päin vastoin on itselläni tuskin -voimaa ollut voittaa ja vastustaa sitä kiusausta, johon ihmeellinen -ihanuutenne saattaa minun. Olkaa, kaunis neitoseni, siitä vakuutettu, -ett'ei ketään ole koko maailmassa, jota suuremmassa arvossa pitäisin, -kuin teitä, samoin kuin ei myöskään ketään koko maan piirillä, jota -enemmin rakastaisin ja hellemmin lempisin kuin teitä, ell'ei sydämeni -olisi jo edeltäpäin toiseen sidottu. - -Näyttäymätöin: Herra aikoo siis vakaasti aina edespäin pysyä -rakkaudessaan näyttäymättömään lemmittyynsä? - -Luulonen: Ei muu mikään kuin kuolema voi minua eroittaa hänestä, samoin -kuin ei myöskään muu kuin kuolema voi vähentää sitä kunnioitusta ja -kiitollisuutta, minkä aina olen teille osottava. Siitä olen valmis -antamaan minkälaisia todistuksia suinkin tahdotte, kun vaan ette vaadi -minua luopumaan hänestä, johon sydämeni on sidottu. - -Näyttäymätöin: Niinpä, hyvä herra, en pitemmältä tahdo kiusata teitä. -Pyydän ainoastansa pienoisen lahjan, jonka olen ijäti säilyttävä -muistoksenne. - -Luulonen: Ei niin kallista kalua ole, jota en mielelläni antaisi -teille. - -Näyttäymätöin: "Mitään kallista en vaadikkaan, pyydän ainoasti, että -annatte minulle sen sormuksen, joka on sormessanne." - -Luulonen: Se olisi kovin halpanen lahjaksi teille. Minulla on toinen -paljoa kauniimpi, pyydän nöyrimmästi että teette minulle sen kunnian ja -muistokseni pidätte sen. - -Näyttäymätöin: Kallisarvoista lahjaa ei mieleni te'e. Kas tässä, tämän -minun sormukseni annan minä puolestani vaihoksiin teille, enkä vaadi -muuta, kuin että mun muistokseni kannatte sitä sormessanne. - -Luulonen: Ah, varsin mielelläni; mutta tämä mun sormukseni -- -- -- - -Näyttäymätöin: Ettehän ainakaan, hyvä herra, voine pitemmältä epäillä -niin vähäistä lahjaa antaissanne, varsinkin kun vasta ikään puhuitte -siitä, kuinka minua suuresti arvoitatte. - -Luulonen: Ah, ennemmin kannan minä minkä onnettomuuden tahtonsa kuin -sen, että minuun vihastuisitte, jonka vuoksi en myöskään teidän -anomustanne kieltää voi, vaikka tosin tämä mun sormukseni on minulle -kalliimpi kuin kaikki muu omaisuuteni yhteensä. - - (He vaihtavat sormuksia). - -Näyttäymätöin: Nyt eroan minä mielihyvällä teistä. Tosin olette minua -kohtaan olleet kova ja ylenkatsoneet kauneuteni, vaan koenmahan -unhottaa sen, jos suinkin mahdollista on. -- - -Luulonen: Teille kun on armas neito, sallittu yhtä järkevä mieli, kuin -loistava kauneuskin, arvaatte sen hyvin, ett'ei tähän mun käytökseeni -ole syynä muu kuin rakkauteni pysyväisyys. - -Näyttäymätöin: En mitään uskoisi ma ennemmin. Niinpä jääkää hyvästi, -arvoisa herra! Eläkää onnellisena sen yhteydessä, jota niin hellästi -rakastatte, se on sydämellinen toivotukseni. - - -Neljäs kohtaus. - - Luulonen (yksinään). - -Pääni on kuin pyörryksissä, enkä tarkoin tajua, teinkö mä hyvästi vai -pahasti. Kuitenkin jos oikein aprikoin ja ajattelen, oli se vähän -tuhmasti tehty, että toiselle lahjotin sen, minkä armaaltani olin -rakkauden merkiksi saanut. Vaan kuinka olisin niin vähäistä -anomusta voinut kieltää maailman hempiämmältä neitoselta, jota -kylmäkiskoisuudellani olin vihastuttanut, vaan tällä lahjallani sain -sovitetuksi. Taisinko mitään kieltää siitä, jonka itse olin käskenyt -pyytämään, mitä suinkin mielensä tekisi? Ei mitenkään! Ja kuitenkin, -kuinka taisin minä oman lemmittyni lahjasta sillä tavoin luopua? Eikö -minun olisi pitänyt ilmoittaa kuinka kallis tämä oli minulle? Voinko ma -näin tehtyäni edes näyttäydäkkään morsiamelleni? Voi poloinen poika! -minkä olenkaan tehnyt onnetoin! -- Mutta voisinhan minä sanoa, että se -on kateessa eli varastettu taikka että se väkisellä on minulta -ryöstetty, jonka viimeisen voinkin valalla vahvistaa, sillä kukapa -semmoista anomusta kieltää taisi. Vaan jos tässä olisi jotakin -viekkautta ja hän ei muun vuoksi olisi sitä tehnyt kuin eroittaaksensa -minua mun armaastani; sillä miksi olisi hän juuri pyytänyt sitä -sormusta, ell'ei hän jotenkin olisi tiennyt mistä se oli minulle -tullut? Hyvä isä! varmaanki olen petetty. Ei muuta, vaan juoksen hänen -perästänsä, koen rukouksilla, kyyneleillä saattaa häntä antamaan sitä -takasin, ja ell'ei rukoustaminen auta, täyty minun -- -- -- - - (Hän lähtee ulos puolipyörryksissä). - - -Viides kohtaus. - - Matti. Sitten Näyttäymätöin. - -Matti (viulu kädessä) Sanotaan runoniekkain saaneen runotaidon jo -syntyessään, vaan se on valhetta; sillä minä olen monestikin tätä ennen -yrittänyt runon tekoon, vaan ei koskaan ole se työ minulta syntynyt. -Sitä vastaan nyt rakastuttuani löydän mä loppuvasteita ja runollisia -sananpulskauksia läämältä, niin että voisin runontekoon ruveta kilpaa -minkä mainion runoilijan kanssa hyvänsä; nytkin olen, sitte kun -näyttäymättömäni luota läksin, varsin vähällä vaivalla laatinut -melkoisen joukon värssyjä ja ne sovittanut nuotille, pitääkseni -laulelman lemmittyni ikkunan alla. Sitä varten otinki tämän viulun -kanssani, kaunistaakseni sen avulla ääntäni. Tosin en ole varsin -taitava soitanto-taidossa, mutta ääneni ja sanain runollisuus on -täyttävä sen, mikä tämän puolesta puuttuu. Niinpä on ensinki viuluni -kielet viriteltävät ja sitte lähden mä lemmittyni ikkunan alle -asettumaan. -- Pling plang, pling plang. Voi poloinen päiviäni! tuossa -katkesi vintti. (Hän koskettelee viulunsa kieliä ja hyräilee sitä -tehden lauluansa). Käypi näinki. Nähtävästi on maailmassa paljonki, -jota ei tarvis ollenkaan vaadi, vaan jota paitsi tulee hyvästi aikaan; -niinpä on sekin puhe pelkkää lorua, kun sanotaan ett'ei vintittä käy -soitteleminen. Kuulehan vaan, kuinka tätä vintitöintä viulua käypi -hyvästi soittaminen. (Koskettele viulunsa kieliä ja laulaa hyräilee -taas). En perhanaksi ole koskaan soitellut sen paremmin. Rakkaus -synnyttää, luulen ma, soittomiehiä niinkuin runoilijoitakin; sillä -minulta alkaa vähitellen soitanto käydä yhtähyvin kuin laulantokin. Ah! -miten näyttäymättömäni on ihastuva kuunnellessaan, kuinka ma yht'aikaa -laulan ja soittelen. Niinpä lähenen nyt lemmittyni ikkunata. - - (Hän laulaa ja soittele). - - Sä kauneuden alku-juuri! - Sinuun on rakkauteni suuri, - Suo orjallesi armoa, - Tai rakkaudesta kuolen ma, - Sen voin ma vannoa. - - Nyt oon ma kahlehissa. - Ja vallan kestävissä, - Sen voin ma vahvistaa, - Ja sit'ei kukaan valheeks saa. - - Sun muotos huikasevainen hohde - On nyt mun elämäni johde. - Sulle ihanainen iileskatti - Toivoo onnea siis Matti. - - Sen totuudella toivottaa - Ja syömmestänsä soiottaa - Sulle ihanainen iileskatti - Sun armahasi Matti. - - -Kuudes kohtaus. - - Näyttäymätöin. Matti. - -Näyttäymätöin (ikkunassaan): Kiitoksia laulelmastanne! Hupaista olisi -värssyistänne saada kirjoitettu kopia. - -Matti: Kaikkein kaunihin Näyttäymättömyys, minulle osotatte erinomaisen -kunnian sillä, että haluatte kopian siitä mitä aivoissani olen -ajatellut. - -Näyttäymätöin: Kuinka, -- oliko laulamanne runo teidän itsenne tekemä? -Toden totta, teille on Luoja sallinut erinomaiset hengen lahjat ja -avut. - -Matti: Luonnostaan ei nämä mun henkeni lahjat ole niin suuret ja -etevät, että niiden avulla voisi jotakin merkillisempää juuri aikaan -saada, mutta minä olen niitä viljellyt ja taivutellut ylen taitavan -opettajan johdolla. - -Näyttäymätöin: Kukas teidät sitte runotaitoon opetti. - -Matti: Sen on rakkaus tehnyt. Minulta ei runonteko ole koskaan syntynyt -ennenkuin tulin tuttavaksi rakkauden kanssa, vaan siitä päivin kun tämä -tapahtui, heräsi äkkiä laulun into mun mielessäni ja nyt juoksee -minulta virren teko virtanaan. - -Näyttäymätöin: Kuka opettajanne lieneekin ollut, on selkosen selvä, -että teillä on runoilijan kalliit avut. - -Matti: Minun ei sovi kiittää itseäni eikä omaa teostani, vaan kyllä -vasta laulamassani virressä on paikka paikoin onnistuneitakin kohtia ja -somia sanan mutkia. - -Näyttäymätöin: Niinpä kyllä; varsinki laulun viimeisessä värssyssä, -jota pyytäisin teitä laulamaan uudelleen, sillä siinä on jotakin, jota -en oikein tajua. - -Matti: Varsin mielelläni. - - (Hän soittaa ja laulelee). - - Sen totuudella toivottaa - Ja syömestänsä soiottaa -- -- -- - -Näyttäymätöin: Malttakaas, hyvä herra, vähän. Minä en oikein ymmärrä, -mitä sana _soiottaa_ merkitsee. - -Matti: Se ei suorasanasessa kielessä merkitse paljon mitään; mutta -runossa on sillä sanalla suuri arvonsa. - -Näyttäymätöin: Mitäs se sitte merkitsee runossa? - -Matti: Se niinkuin moni muukin sana ei yksikseen merkitse mitään; vaan -kun sen edellä on käynyt semmoinen sana kuin _toivottaa_, on sillä -siihen nähden paljonki merkitystä, sillä sen kautta tulee rivin päätteet -värssyssä vastaamaan toinen toistansa. Ellei senlaisia sanoja olisi, -niin vähintäänki kolme neljättä osaa maailman runoilijoista olisi -tykköneen hukassa. - -Näyttäymätöin: Saattaapa sitä olla. Tottahan herra muutoin muistaa -lupauksensa ja värsyistään toimittaa minulle kopian. - -Matti: Sen te'en mä ilolla: vaan ah! ylen ihana näyttäymättömyys! enkö -jo saa siinä toivossa olla, että kohta suotte mun ihailla sulon -muotonne auringon kaltaista loistetta? - -Näyttäymätöin: Muuta en tällä kertaa luvata voi, kuin että parin tunnin -päästä tuolla käytävässä taaskin tapaatte minun. - -Matti: Ettekö tällä kertaa soisi mun vähän pitemmältä keskustella -kanssanne? Kun ette pahaksi panne, niin kapuan täältä ylös ikkunaanne. - -Näyttäymätöin: Hyvä Jumala! mitä uskallatte vaatia! Ennen toki -kuolisin, kuin semmoiseen suostuisin. Heittäkää, hyvä herra, -senkaltaiset vaatimukset. Nyt on aikainen vielä pyytää semmoisia; vaan -olkaa vakuutettu, ett'ette tyhjään tarvitse rukoilla minua, konsa aika -on, vaan että uskollisuutenne olen runsaasti palkitseva. -- Hyvästi -arvoisa herra! Elkää tällä kertaa vaatiko sen enempätä. - - (Sulkee ikkunansa). - -Matti: Ah, rakkaudesta olen haleta, ell'en tulevan kerran yhteen -tultuamme saa hänen sulo-silmiänsä nähdä, tulee minulle kuolema. - - - - -KOLMAS NÄYTÖS. - - -Ensimäinen kohtaus. - - Matti. Näyttäymätöin. - -Matti: Ah, miten nämä kaksi tuntia ovat olleet Hiiden ikäviä! Ja -päälliseksi havaitsen, ett'ei ne vieläkään ole ohitse, koska ei -armastani vieläkään näy. Ah, te puut mun ympärilläni! te kaali-maat! te -turve-istuimet! te viheriäiset ruohot ja paju-pensaat, sanokaas mulle, -jos onneni aurinko kohtakin koittava on! Vaan mitäs, te pöilö-päät ette -vastaa mitäkään! Ah, te taivaan pilvet! te humisevat tuulet! saattakaa -mun syvät huokaukseni sille -- -- -- Vaan tuossa näenmä jonkun tulevan. -Eiköhän liene juuri hän? On totta? niinpä ole huoletta Matti! Sinä olet -voitolla. - -Näyttäymätöin: Onko nämä kaksi tuntia olleet teistä pitkiä? - -Matti: Ompa, saakeli soikoon, kaunis impi taivahinen! sillä niin -juuttaan ikävää aikaa en perhanaksi ole vielä eläessäni elänyt. - -Näyttäymätöin: Kuinkas herraseni taidatte mun kuulteni käyttää niin -törkeitä lauseita? - -Matti: Suokaa anteeksi, armas neitoseni, aikomukseni oli sanoa: näitä -kahta tuntia ei _tame tunnor tuusan_ ole nälkävuodetkaan pitempiä. -Niistä en millään mahdin ollut loppua saada. Nyt otin viimeinkin -tämän viuluni ja koetin suurta huoltani haihduttaakseni runon -tekoon ruveta; vaan turhaa oli kaikki, sillä teidän kuvanne, kaunis -päivänkakkaraiseni, oli alati silmissäni ja häiritsi mun ajatukseni. - -Näyttäymätöin: Ah, arvoisa herra, sana päivänkakkarainen on mielestäni -ruma vertaukseksi ja soipi korviini pahasti. Vaan kuinkas olikaan; -lupasiitehan te minulle kopian laulamastanne virrestä. - -Matti: Se on muassani ja tässä saan sen jättää teidän maitovalkoisiin -käsiinne. - -Näyttäymätöin: Kiitän nöyrimmästi. - -Matti: Ettekö jo, sulo sydämmeni ruusu, paljastaisi ihanaista, lemmen -hohtavaa muotoanne ja sillä lohduttaisi mun synkeätä, surun-alaista -sydäntäni? - -Näyttäymätöin: Semmoinen suosio mun puolestani olisi vielä, hyvä herra, -liika aikainen. - -Matti: Enkös sitte saisi paljaaltaan nähdä teidän sievää -sametti-pehmoista kättänne? - -Näyttäymätöin: Pilkallako kunnialliselta neidolta semmoisia vaaditte? -Malttamattomuudellanne pilaatte kenties koko asianne. Muuta en mitään -voi teille tällä kertaa suoda, kuin että näytän teille hiukkaisen -sakarsormeni päätä, jonkalaista suosiota en kellekään miehen puolelle -ole vielä tähän asti osoittanut. -- -- -- Mutta, hyvä isä! tuolta -kuulen jonkun tulevan: minun täytyy lähteä. Tunnin päästä tapaatte -minut taaskin täällä. - - -Toinen kohtaus. - - Luulonen. Matti. - -Luulonen: Voi polonen päiviäni! minut on petetty. Miten voin minä -Näyttäymättömäni edessä puolustauda, kun hän kyseli minulle antamaa -lahjaansa? Vaan tuossahan on näen Matti ja haastelee yksikseen -ikäänkuin intoonsa noussut poppamies. Mitä täällä toimitat, Matti? - -Matti (järkähtämättä katsoen alas maahan): Ah, miten sievä-suhtainen ja -hieno hänen sormensa oli! - -Luulonen:' Sekös sinua vaivaa, Matti? - -Matti: Ah, miten sitte muut etevämmät ruumiinsa osat lienevät -herttaisia, kun minut puoli hänen sormeansa näin jo hämmästytti! - -Luulonen: Mikä sinua hämmästytti? - -Matti: Ah, ihanainen impi! mielittekö kuoliaaksi kiusata -- -- -- Vaan -kas! tekö täällä olette, hyvä herraseni? - -Luulonen: Sitäkö täällä seisot ja itseksesi haastelet? - -Matti: Elkää hyvä herra pahaksi panko, jos olen yhtä hulluksi tullut, -kuin itsekin olette. - -Luulonen: Mitäs tämmöinen leikkipuhe on tähtäävinään? - -Matti: Ei muuta mitään, kuin että olen rakastunut samalla lailla, kuin -tekin, mun herrani. - -Luulonen: No, kehenkä? - -Matti: Kevääseen, jonka kauneutta emme havaitse kuin talvella. - -Luulonen: Lienet todellakin hullustunut. - -Matti: Kaikki, mitä meikäläiset puhuvat, se on herrain mielestä -hulluutta aina, mutta -- -- -- - -Luulonen: Kuinka lieneekin, mutta puheestasi en sanaakaan ymmärrä, se -on toden totta. - -Matti: Sitä varten en minä kyllä ole puhunutkaan, että herra minua -ymmärtäisi; sillä miksikäs herra paremmin ymmärtäisi mun kosimistani, -kuin minä teidän? - -Luulonen: No ketäs sitte kosioitset? - -Matti: Kuinka, hyvä herra, voitte semmoisia kysellä? Tiedänkö minä, -ketä kosioitsen, kuin kosintani tapahtuu samalla lailla, kuin teidänki? -Se, jota kosioitsen, on yhtä hempeä ja kaunis, kuin sekin, kuka liekin, -jota itse pyytelette. Mutta lemmittyäni en hirviä minä teille tarkemmin -kuvailla, pelosta että pistäydytte kenties meidän väliimme. - -Luulonen: Onkos hän sitte niin kaunis? - -Matti: Kauniimpaa Jumalan luomaa ei maailmassa ole. Hänen nähden ei -enkelit, jotka saarnastuolimme kupeeseen ovat maalatut, ole mistään -kotosi. - -Luulonen: Niinpä kuvaile häntä, mimmoinen hän näöltään on, niin saan -nähdä, oletko hairauksissa, sillä semmoiset asiat ymmärrän minä -paremmin. - -Matti: Mitä ensinnäkin hänen muotoonsa tulee, niin sitä tosin en ole -nähnyt, vaan -- - -Luulonen: Minkäs sitte olet nähnyt? Kaulansako, rintansako vai kätensä? - -Matti: En yhtäkään näistä; mutta sen tiedän vaan, ett'ei ihanampaa -ihmistä ole maailmassa, sillä miksikäs muutoin olisin häneen niin -huimasti rakastunut? - -Luulonen: Hyvin ymmärrän, mitä puheesi tarkoittaa. Sinä tahdot syyttää -minua siitä, että kosin muka ummessa silmin; vaan maltashan vähä, niin -saat kohta nähdä, ett'ei minun tarvitse kauppaani katua. - -Matti: Soisin myöskin, että olisitte läsnä, kun mun näyttäymättömäni -paljastaa kasvonsa, niin saisitte myöskin nähdä, ett'en minäkään ole -kauppaani katuva. - -Luulonen: Niinkö kosit sitte sinäkin naamarissa olevaa neitoa, sen -tehnee harvat palvelusväestä. -- Vaan kuules Matti! minulle on sattunut -suuri vahinko, se sormus, jonka -- -- -- Vaan tuossa näen mä, tulee mun -näyttäymättömäni. Käy Matti loitommaksi tuonne ja seiso hiljaa siellä, -niinkuin tuhman palvelijan tuleepi. - - -Kolmas kohtaus. - - Näyttäymätöin. Luulonen. Matti. - -Näyttäymätöin: Tässä olen, niinkuin lupasinkin, ettekä minuuttiakaan -ole odottaa tarvinnet. Vaan, hyvä herra, onko se varsin varma, ett'ei -se kaunis neito, joka niin innokkaasti rakastaa teitä, ole sytyttänyt -vähintäkään lemmen kipunaa sydämmeenne, vaan että kaiketta kiusauksetta -olette voinet luopua hänestä? - -Luulonen: Kieltää en voi, ett'ei mainitun neitosen ihmeellinen kauneus -alussa liikuttanut herkkää sydäntäni ja että kenties tästä kiusauksesta -en olisi voitolle piessyt, ell'ei se uskollisuus, minkä te syystä -taisitte minulta vaatia, ja se hellä rakkaus, mikä minulla teihin on, -olisi tässä ahdistuksessa minua vahvistanut. Kun nyt kerran tämmöisen -kiusauksen olen jalosti voittanut, ette toki kauemmin epäille mun -rakkauteni pysyväisyyttä. - -Näyttäymätöin: Sen kyllä, hyvä herra, uskon, että minua sydämestänne -rakastatte, niin paljon kuin sen heikko, huikentelevainen ihminen tehdä -voi. - -Luulonen: Hyvä isä! onko mahdollista, että vielä nytkin, rakkaudestani -semmoisia todistuksia saatuanne, epäilette mun pysyväisyyttäni, -syytellen minua heikkoudesta? - -Matti (hiljaa itseksensä): Sen alkaa näen mä nousta juonia jonkinlaisia -päähän, jos niin käynee minunki näyttäymättömäni kanssa, olen minä -pahassa pulassa. - - -Neljäs kohtaus. - - Näyttäymätöin. Luulonen. Matti. - -Näyttäymätöin: Teitä en suinkaan syyttele mistään, josko tietäisinki, -että joku vähempi heikkous on syyksenne tullut, sillä minä tunnen -ihmisen luonnon ja kuinka hän on paljon heikkouden alainen; vaan koska -puhutte suuresta rakkaudestanne, en voi olla yhtä seikkaa -mainitsematta, joka minua on väliin arveluttanut, ja ilmoittamatta -teille tämän syytökseni, josta kumminkin toivon teidän peräti -puhdistuvanne. - -Luulonen: Jos joku voipi sen toteen näyttää, että rakkaudessani on -jotakin vilppiä eli käytöksessäni vähänkään moitittavaa, olen itse -myöntävä sen, ett'en rakkauttanne ansaitse. - -Näyttäymätöin: Kaiken epäluuloni poistatte sillä, että mulle näytätte -sen sormuksen, jonka vasta minulta saitte. - -Luulonen: Hyvä isä! nyt olen hukassa. (Heitäkseen polvilleen). Suoraan -täytyy tunnustaakseni, että se sormus, jonka minulle annoitte, ei -ainoasti ole kateissa, vaan että sen päälliseksi itse olen ansainnut -teidän vihanne, sen myönnän itsekin; vaan kun kuulette, millä -tavoin tämä tapahtui, toivon minä vihanne taaskin asettuvan. Se -rouvasihminen, joka kauan jo on minua kiusannut, tuli muutamia tuntia -sitte tänne, jossa olin yksikseni, syytteli minua tylyydestä, -kiittämättömyydestä ja muusta sekä koetti kaikella tavoin luovuttaa -minua rakkaudestani teihin. Vaan turhaan teki hän sen, sillä vakaasti -vastasin minä, että ennen kuolisinki, kuin tekisin semmoisen petoksen. -Kun nyt tämän kuuli ja huomaitsi, ett'ei houkuttelemisesta apua ollut, -pyysi hän minulta vähäistä lahjaa, sanoen sitä muistokseni kantavansa. -Taisinko tätä nyt kieltää häneltä? Osiksi siihen nähden, että nuorta -neitoa vastaan tuli käyttäydä kohteliaasti, osiksi siksikin, että tällä -tavoin toivoin pääseväni vastaisista kiusauksista, vastasin siis -arvelematta, ett'ei vallassani mitään ollut, jota en mielelläni antaisi -hänelle. Tämän lupaukseni käytti hän kohta hyväksensä, anoen minulta -sitä, jota en ollenkaan ajatella voinut, ja otti, minun näin -hämmästyksissä ollen, sormuksen sormestani. Tuskin tajusinkaan, minkä -kalleuden olin kadottanut, ennenkuin sen viejä oli poikessa. Nyt vasta -huomasin ma hulluuteni ja tästä hirmustuin ma niin, että juoksin -etsimään häntä, päättäen joko kuollakseni itse eli ryöstääkseni hänen -käsistänsä sen, minkä hän viekkaudella oli vienyt, mutta pahaksi -onnekseni -- -- -- - -Näyttäymätöin: Tämä puolustuksenne ei suinkaan vähennä mieleni -luulevaisuutta. - -Luulonen: Kun ei tämä puolustukseni tyydyttäne teitä, tahdon ma omalla -verelläni teidän silmissänne puhdistauda! - - (Vetää miekkansa). - -Näyttäymätöin: Malttakaas aikaa, Herra! Leikkiä on kestänyt kyllin jo. -Tässä on sormuksenne, tässä myöskin morsiamenne ja, samalla sekin, joka -hänen kanssansa kilpaili. - -Luulonen: Hyvänen aika! minkä näenkään? Tekö sitä sitte olittekin? - -Näyttäymätöin: Niin, rakas sulhoni! Minä olen kahtena eri-henkenä -kohdellut teitä, koetellakseni teidän uskollisuuttanne, vaan kun nyt -olen siitä vakuutettu, ei mikään estä teitä enää pysyväisyytenne -palkintoa nauttimasta. Nouskaa ylös ja suokaa mun syleillä teitä. - -Luulonen: Ah, ihastukseni on niin suuri, ett'en tiedä, näenkö unta vai -valvonko. - - (Syleilevät toisiansa). - -Matti: Ah, mikä sulo ja ihanainen ihminen! hänelle ei vertoja vedä -maailmassa muut kuin oma näyttäymättömäni. - -Luulonen: Mitä arvelet Matti? tarvitseeko minun katua kauppaani? - -Matti: Ei suinkaan, hyvä herra. Pyy-parvesta saitte te parahimman. -Uskollisuutenne on runsaasti palkittu, eikä onnellisempaa ihmistä ole -maailmassa muuta, kuin minä. - -Luulonen: Saman onnen toivoisin sinullekin, sillä sinä olet vanha ja -uskollinen palvelija. - -Matti: Onneani en ollenkaan epäile, kiitän kumminki teitä hyvästä -toivotuksestanne. - -Näyttäymätöin: Lähkäämme, sulhoni armas, ja kutsukaamme ystävämme -molemmin puolin koolle, jotta pääsemme toivotustemme perille. - - -Viides kohtuus. - - Matti. Hänen Näyttäymättömänsä. - -Matti: Tulkoon mikä hyvänsä, täytyy mun saada loppua tästä, ja ennen -iltaa vielä; sillä mun herrani Luulosen onnellisuudesta on rakkauteni -tuli päässyt semmoiseen voimaansa, että ellen tällä kertaa saa häntä -näyttämään kasvojansa, perii minut kuolema. Vaan tuossa, näenmä, tule -hän juuri. - -Näyttäymätöin: Tarkkuutenne on kiitettävä, että niin piditte -määrä-tiimasta vaarin; vaan minusta näyttää kuin olisivat ajatuksenne -jossakin toisaalla. - -Matti: Te olette oikeassa. Mieleni ei muistaakseni olekaan tätä ennen -koskaan vielä ollut niin hämmennyksissä. - -Näyttäymätöin: Sepä on surkuteltava asia, vaan mikäs sen olisi -vaikuttanut? - -Matti: Sen vaikuttaa erään toisen onnellisuus; sillä hänen -näyttäymättömänsä on nyt viimeinki ilmaissut itsensä ja sillä näyttänyt -toteen, että naamarinsa kätki semmoisen ihanuuden ja hempeyden, joka -yltä kyllin palkitsee hänen pitkällisen pysyväisyytensä. Kun nyt tämän -itse tulin omin silmini todistamaan, sai minussa rakkaus semmoisen -vallan, ett'en enää malta mitenkään mieltäni. - -Näyttäymätöin: Pysykää vaan rakkaudessanne, antakaa siitä semmoisia -todistuksia, kuin sekin, josta puhuitte, niin tulee palkintonne olemaan -yhtä suuri. - -Matti: Elkää, lemmittyni armas, Jumalan tautta kiusatko minua yli -voimani! - -Näyttäymätöin: Yli voimianne en suinkaan ai'o kiusata teitä. - -Matti: Koskas sitte ai'otte tehdä minut onnelliseksi? - -Näyttäymätöin: Kunhan aika tule. Olkaa hyvässä toivossa! - -Matti (polvillansa) Ah, armahin näyttäymättömyys! Ell'ei -näyttäymättömyytenne tänään muutu näkyväisyydeksi, kuolen ma sulasta -malttamattomuudesta. - -Näyttäymätöin: Kuinka niin pian voisin ilmaista itseni? Enemmän siihen, -hyvä herra, toki vaaditaan ainakin. - -Matti: Minä surmaan itseni ell'ette rukoustani kuule jo. - -Näyttäymätöin: Se olisi kaikkea siveyttä loukkaava. - -Matti: Voipiko se olla siveydellenne haitallista, että rakastajanne -hengen pelastatte? - -Näyttäymätöin: Ei, vaan se olisi kunnialleni vahingollista, jos -minunkaltaiseni neito antautuisi ensi tilassa niin helposti. - -Matti: (vetäen miekkansa). Niinpä keksin minä sen, että haluatte nähdä -mun vereni vuotavan. Ah, te olette syynä mun kuolemaani! - -Näyttäymätöin: Toivon ainakin, että paremmin ajattelette mitä teette. -Vaan jos hirmuisen aikomuksenne täytätte, niin tietäkää se, että itse -olette kuolemaanne syynä, koska vaaditte mahdottomia. - -Matti: Hyvä isä! Onko se mahdotointa, että paljastatte kasvonne? Jääkää -hyvästi, te mun murhaajani! Pitäkää siitä huoli, että tulen kunnialla -hautaan viedyksi, ja niinkuin oikean kristityn tulee, kellojen kanssa. - -Näyttäymätöin: Malttakaas herra! Minä suostun pyyntöönne; mutta -määrätyillä ehdoilla, jotka ovat teidän valalla vahvistettavat. - -Matti: Ei sitä maailmassa ole, jota en valalla vahvistaisi päästäkseni -teidän kaltaisen neidon suosioon. - -Näyttäymätöin: Niinpä vannokaa ensiksi valalla, ett'ette katso mun -säätyyni eikä rikkauteeni, vaan että rakastatte minua ainoastaan mun -itseni vuoksi. - -Matti: Minä vannon rakastavani teitä ainoastaan teidän itsenne vuoksi. - -Näyttäymätöin: Toiseksi vahvistakaa valalla, ett'ette rakasta ketään -muuta maailmassa kuin minua, ettekä minun kuoltuani mene uudestaan -naimiseen. - -Matti: Valalla vannon minä kaikki nämä ehdot pitääkseni. - -Näyttäymätöin: Niinpä nouse jo polviltasi ylös, ystäväni armas, ja suo -mun syleillä sinua. - - (Ottaa naamarinsa pois, josta näyttäytyy nyt vanhana, kurttuisena - akkana, avo-suin lähestyen Mattia, suudellakseen häntä). - -Matti: Aa -- -- -- Aa -- -- -- - -Näyttäymätöin: Ah, ystäväiseni armas! suo minun suudella sinua. - -Matti: Aa -- -- -- Aa -- -- -- - -(Eukko kiepsahtaa Matille kaulaan ja suutelee häntä. Matti huutaa, -tehden vasta-rintaa. He juoksevat kolme kertaa ympäri teatterin. -Vihdoin saapi Näyttäymätöin Matin kiini, ja he lankeavat samassa -kumpikin lattialle). - - -Kuudes kohtaus. - - Näyttäymättömän veli. Matti. Näyttäymätöin. - -Näyttäymättömän veli: Mitä merkitse tämä! Tuoko heittiö sinut kaatoi -lattialle? - -Matti: Päin vastoin. Hän tahtoo tehdä väkivaltaa mulle. - -Näyttäymättömän veli: Tiedätkö mies, kenenkä kanssa sinulla on -tekemistä? - -Matti: Hyvä kun en tuota tietäisi! Se joka minua kiusaa on paholaisen -äiti. - -Näyttäymättömän veli: Sinut paha perii! teetkö pilkkaa mun sisärestäni? - -Näyttäymätöin: Ah, veljeni rakas, puolusta minua tätä petturia vastaan! -Hän on monta aikaa ollut kosioivinaan minua, ylistäen mun suurta -kauneuttani; vaan nyt tahtoo hän luopua minusta. - -Näyttäymättömän veli: Onko hän sinulle avioliittoa luvannut, sisäreni -rakas? - -Näyttäymätöin: Monta monituista kertaa ja vieläpä kalliilla valalla. - -Näyttäymättömän veli: Niinpä täytyy hänen pitää lupansa, taikka hän ei -hengissä pääse tältä paikalta. - -Matti: Minä tosin olen avioliitosta puhunut, mutta ihmiselle, enkä -millekään Tuonelasta nousseelle kummitukselle. - -Näyttäymättömän veli (vetäen miekkansa): Suusi kiini! Käy morsiamellesi -kaulaan ja suutele häntä. - -Matti (polvillansa): Ah, armollinen paholaisen eno! Elkää toki -pakoittako minua suutelemaan tuommoista homesuuta liittolaista. - -Näyttäymätöin: Hyvä isä! Niinkö ihanuuteni ylenkatsotaan! - -Näyttäymättömän veli: Se ei ole sillä hyvä, että hän sinua suutelee, -vaan hänen täytyy ottaa sinut vaimoksensa tänä päivänä vielä. - -Matti: Hyvä herra, armahtakaa minua! - -Näyttäymättömän veli: Pitempää elä arvele, vaan syleile häntä, taikka -tuossa paikassa kuolet tämän mun miekkani kautta. - -Näyttäymätöin: Elä ole milläsikään, sulhoni armas, minusta saat sinä -siveän ja uskollisen puolison. - -Matti: Sitä en suinkaan epäile, sillä kukapas semmoisen apinaan -rakastuisi? - -Näyttäymättömän veli: Vieläkö, häväisty, julkiat pitemmältä pieksää -suutasi? - -Näyttäymätöin: Elä hyvä veljeni lyö eli vahingoita häntä, sitä ei -sydämmeni sietäisi, niin olen häneen rakas. Tules ystäväiseni ja -suikkaa suuta! - -Matti: Aa -- -- -- Aa -- -- -- - - -Seitsemäs kohtaus. - - Anna. Muut kaikki. - -Anna: Mitäs nyt! Mattiko se on, jota ahdistellaan? - -Matti: Ah, armas Annaseni, se oli onnettomuudekseni, kun sinusta -luovuin. - -Anna: Se on oikein, että saat petollisuudestasi kärsiä. - -Matti: Ah, auta minua armas Annaseni! - -Anna: Auta itsesi. Kerran petit jo minun, et toiste enää sitä tehne. - -Näyttäymätöin: Jos olette hänen kanssansa kihloissa, luovun minä -hänestä. - -Anna: Ei, hän on kerran ylenkatsonut minun ja sitä en koskaan unhohda. - -Näyttäymätöin: Niinpä kun ette huoli hänestä, on hän mun omani -ikuisesti. - -Matti (polvillansa): Ah, armahin Anna! ota minut taaskin suosioosi. - -Anna: En ole ollakseni. - -Matti: Armahda poloista Mattia! - -Anna: Ei ole armoa. - -Matti: Suo orjallesi anteeksi! - -Anna: Ole puhumatta! - -Matti: Sääli minua kurjaa maan matoista! - -Anna: Vielä mitä. - -Matti: Muista muinaista ystävyyttämme ja ole armollinen. Katso, kuinka -itken! Hattuni on täynnä kyyneleitä. - -Anna: Ne on valhe-kyyneleitä. - -Matti: Katso toki armiaasti puoleeni! - -Anna: Ei kuuna kulloin päivinä. - -Matti: Suo ikuisen orjasi nöyryydessä suudella armollisia kenkäsi -kantoja. - -Anna: En kenkää, en muuta suo sun suudeltavaksi. - -Matti: Niinpä kuolen ma sitte. - -Anna: Kuole, kun kuolet. - -Matti: Minä olen jo kuolijana. - -Anna: Se on iloista kuullakseni. - -Matti: "Pysähdy tähän vaeltaja! (panee hatun päähänsä). Tässä lepää -onnettomuudestaan mainio Matti, joka monta monituista vuotta rakkauden -pauloissa oltuansa vihdoinki surusta ja huolesta halkesi. Mene tiehesi -ja tee samate." - -Näyttäymättömän veli: Armahtakaa häntä, hyvä mamseli! - -Anna: Se on mahdotointa. Niin huikentelevaista ihmistä ei voi uskoa: -hän pettäisi minut kumminki. - -Näyttäymättömän veli: Voittehan kaiken petoksen estää sillä, että -hänelle määräätte semmoiset ehdot, kuin itse tahdotte. - -Matti: Minä suostun kaikkeen, mitä vaaditte. - -Näyttäymättömän veli: Suokaa minun määrätä hänelle ne ehdot, jotka -hänen tulee valalla vahvistaa pitääksensä. Kuules Matti! Laskeudu -ensinnäkin polvillesi ja pyydä armaaltasi anteeksi. - -Matti (polvillansa): Ah, armahin Annaseni! pyydän rikokseni anteeksi. - -Näyttäymättömän veli: Kerro nyt perästäni, mitä sanon: 1:ksi lupaan -minä sen, ett'en koskaan virka kovaa sanaa vaimolleni. (Matti kertoo -nämä sanat); 2:ksi lupaan minä toimittaa hänelle kaikki, mitä talouden -pitoon tarvitaan; 3:ksi jos hän vähän tahtoisi koreillakin ja rahaa -runsaammin menetellä, en sitä häneltä kieltävä ole. - -Matti: Mitä tähän temppuun tulee, soisin siinä vähän muutosta -- -- -- - -Näyttäymättömän veli: Mitä? -- -- -- Sisäreni hoi! vie sulhosi pois! -(Matti peloissaan kertoo tämänkin ehdon sanat, suostuen siihen, mitä -vaadittiin). 4:ksi lupaan minä, ett'en rakasta muuta ketään, kuin -häntä. (Matti kertoo senki). 5:ksi sitä vastaan en tahdo siitä lukua -pitää, jos hän puolestaan rakastaisikin muita. - -Matti: Mitä? Julkeaako hän hävitöin vaatia sitä, että minä aisaa -kannattaisin muilla? Siinä pettyy hän. - -Näyttäymättömän veli: Joudu pois! mulla ei ole aikaa tässä kanssasi -turhaan viipyä. - -Matti: Teitä en viipymään pyydäkään. Minulta saatte juosta vaikka -hiiteen, kun haluatte. - -Näyttäymättömän veli: Niinpä pidä hänet sisäreni! - -Matti: Aa -- -- -- "Sitä vastaan en tahdo siitä lukua pitää, jos hän -rakastaisikin muita." Kyllä on raskasta kumminki, että täytyy -kunniallisen miehen suostua semmoisiin. - -Näyttäymättömän veli: Ne sanat, "jos hän rakastaisikin muita" ovat -siten ymmärrettävät -- -- - -Matti: "Että se, joka semmoisia sulholtaan vaatii, on hävitöin -heittiö!" - -Näyttäymättömän veli (puistellen miekkaansa): Tahdotko tämän kanssa -tulla tutuksi? - -Matti: Malttakaa, hyvä herra, aikaa; minä suostun vaikka mihin, vaan -eikö ehtojen viimeistä pykälää voisi vähän korjailla? - -Näyttäymättömän veli: Ei sanaakaan. - -Matti: Itsessään asiassa en muutosta vaadikkaan, mutta ainoasti pientä -korjausta lause-laadussa. - -Näyttäymättömän veli: Kuinkas sen sitte tahtoisitte? - -Matti: Mielestäni voisi pää-asiasta poikkeamatta mainittuun ehtoon -tehdä tämä lisäys: sanoilla "jos hän rakastaisikin muita" ymmärretään -yhtä, kuin: "jos hän muille suopi saman vallan minkä miehellensä." - -Näyttäymättömän veli: No, olkoon niin. - -Matti: Se vähäinen korjaus, minkä tässä lause-laadussa tahtoisin, olisi -tämä: kumminkin ymmärretään tällä, ett'ei mainitun hänen miehensä -valtaa saa muut millään tavalla häiritä. - -Näyttäymättömän veli: Tähän muistutukseenne en suinkaan voi suostua. - -Matti: Hittoakos sitte koko avioliitosta onkaan, jos ei vaimo omaa -miestään eroittele muista? - -Näyttäymättömän veli: Niinpä ota hänet sisäreni! - -Matti: Ah, hyvä herra, antakaa toki armoa ja muistakaa mun olevani -ylhäistä sukua ja säätyä. - -Näyttäymättömän veli: Kukas sitte teidän isänne oli? - -Matti: Isääni en tarkoin tunne, mutta äitini oli nimeltäni Liisa, ja -veljeni on usiamman kerran istunut lautamiehenä. - -Näyttäymättömän veli: Niinpä mene kotiisi arvossa suuri-sukuinen herra -morsiamesi kanssa pitämään häitä, ja vältä tarkkaan ett'et yhtäkään -ehtoa vastaan riko, muuten saat sinä minun kanssani tekemistä. - -Matti: Kunhan ei viimeisen ehdon mukaan tulisi vaimollani olemaan -enemmin hänen kanssaan tekemistä kuin minulla. Hitto toiste -Espanjalaisten tavalla kosikoonkaan, vaan ei Matti. - -(Loppu). - - - -***END OF THE PROJECT GUTENBERG EBOOK NÄYTTÄYMÄTTÖMÄT*** - - -******* This file should be named 50146-8.txt or 50146-8.zip ******* - - -This and all associated files of various formats will be found in: -http://www.gutenberg.org/dirs/5/0/1/4/50146 - - -Updated editions will replace the previous one--the old editions will -be renamed. - -Creating the works from print editions not protected by U.S. copyright -law means that no one owns a United States copyright in these works, -so the Foundation (and you!) can copy and distribute it in the United -States without permission and without paying copyright -royalties. Special rules, set forth in the General Terms of Use part -of this license, apply to copying and distributing Project -Gutenberg-tm electronic works to protect the PROJECT GUTENBERG-tm -concept and trademark. Project Gutenberg is a registered trademark, -and may not be used if you charge for the eBooks, unless you receive -specific permission. If you do not charge anything for copies of this -eBook, complying with the rules is very easy. You may use this eBook -for nearly any purpose such as creation of derivative works, reports, -performances and research. They may be modified and printed and given -away--you may do practically ANYTHING in the United States with eBooks -not protected by U.S. copyright law. Redistribution is subject to the -trademark license, especially commercial redistribution. - -START: FULL LICENSE - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full -Project Gutenberg-tm License available with this file or online at -www.gutenberg.org/license. - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project -Gutenberg-tm electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or -destroy all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your -possession. If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a -Project Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound -by the terms of this agreement, you may obtain a refund from the -person or entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph -1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this -agreement and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm -electronic works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the -Foundation" or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection -of Project Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual -works in the collection are in the public domain in the United -States. If an individual work is unprotected by copyright law in the -United States and you are located in the United States, we do not -claim a right to prevent you from copying, distributing, performing, -displaying or creating derivative works based on the work as long as -all references to Project Gutenberg are removed. Of course, we hope -that you will support the Project Gutenberg-tm mission of promoting -free access to electronic works by freely sharing Project Gutenberg-tm -works in compliance with the terms of this agreement for keeping the -Project Gutenberg-tm name associated with the work. You can easily -comply with the terms of this agreement by keeping this work in the -same format with its attached full Project Gutenberg-tm License when -you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are -in a constant state of change. If you are outside the United States, -check the laws of your country in addition to the terms of this -agreement before downloading, copying, displaying, performing, -distributing or creating derivative works based on this work or any -other Project Gutenberg-tm work. The Foundation makes no -representations concerning the copyright status of any work in any -country outside the United States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other -immediate access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear -prominently whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work -on which the phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the -phrase "Project Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, -performed, viewed, copied or distributed: - - This eBook is for the use of anyone anywhere in the United States and - most other parts of the world at no cost and with almost no - restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or re-use it - under the terms of the Project Gutenberg License included with this - eBook or online at www.gutenberg.org. If you are not located in the - United States, you'll have to check the laws of the country where you - are located before using this ebook. - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is -derived from texts not protected by U.S. copyright law (does not -contain a notice indicating that it is posted with permission of the -copyright holder), the work can be copied and distributed to anyone in -the United States without paying any fees or charges. If you are -redistributing or providing access to a work with the phrase "Project -Gutenberg" associated with or appearing on the work, you must comply -either with the requirements of paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 or -obtain permission for the use of the work and the Project Gutenberg-tm -trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any -additional terms imposed by the copyright holder. Additional terms -will be linked to the Project Gutenberg-tm License for all works -posted with the permission of the copyright holder found at the -beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including -any word processing or hypertext form. However, if you provide access -to or distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format -other than "Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official -version posted on the official Project Gutenberg-tm web site -(www.gutenberg.org), you must, at no additional cost, fee or expense -to the user, provide a copy, a means of exporting a copy, or a means -of obtaining a copy upon request, of the work in its original "Plain -Vanilla ASCII" or other form. Any alternate format must include the -full Project Gutenberg-tm License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works -provided that - -* You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is owed - to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he has - agreed to donate royalties under this paragraph to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments must be paid - within 60 days following each date on which you prepare (or are - legally required to prepare) your periodic tax returns. Royalty - payments should be clearly marked as such and sent to the Project - Gutenberg Literary Archive Foundation at the address specified in - Section 4, "Information about donations to the Project Gutenberg - Literary Archive Foundation." - -* You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or destroy all - copies of the works possessed in a physical medium and discontinue - all use of and all access to other copies of Project Gutenberg-tm - works. - -* You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of - any money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days of - receipt of the work. - -* You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project -Gutenberg-tm electronic work or group of works on different terms than -are set forth in this agreement, you must obtain permission in writing -from both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and The -Project Gutenberg Trademark LLC, the owner of the Project Gutenberg-tm -trademark. Contact the Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -works not protected by U.S. copyright law in creating the Project -Gutenberg-tm collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm -electronic works, and the medium on which they may be stored, may -contain "Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate -or corrupt data, transcription errors, a copyright or other -intellectual property infringement, a defective or damaged disk or -other medium, a computer virus, or computer codes that damage or -cannot be read by your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium -with your written explanation. The person or entity that provided you -with the defective work may elect to provide a replacement copy in -lieu of a refund. If you received the work electronically, the person -or entity providing it to you may choose to give you a second -opportunity to receive the work electronically in lieu of a refund. If -the second copy is also defective, you may demand a refund in writing -without further opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS', WITH NO -OTHER WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT -LIMITED TO WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of -damages. If any disclaimer or limitation set forth in this agreement -violates the law of the state applicable to this agreement, the -agreement shall be interpreted to make the maximum disclaimer or -limitation permitted by the applicable state law. The invalidity or -unenforceability of any provision of this agreement shall not void the -remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in -accordance with this agreement, and any volunteers associated with the -production, promotion and distribution of Project Gutenberg-tm -electronic works, harmless from all liability, costs and expenses, -including legal fees, that arise directly or indirectly from any of -the following which you do or cause to occur: (a) distribution of this -or any Project Gutenberg-tm work, (b) alteration, modification, or -additions or deletions to any Project Gutenberg-tm work, and (c) any -Defect you cause. - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of -computers including obsolete, old, middle-aged and new computers. It -exists because of the efforts of hundreds of volunteers and donations -from people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future -generations. To learn more about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation and how your efforts and donations can help, see -Sections 3 and 4 and the Foundation information page at -www.gutenberg.org - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Contributions to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation are tax deductible to the full extent permitted by -U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is in Fairbanks, Alaska, with the -mailing address: PO Box 750175, Fairbanks, AK 99775, but its -volunteers and employees are scattered throughout numerous -locations. Its business office is located at 809 North 1500 West, Salt -Lake City, UT 84116, (801) 596-1887. Email contact links and up to -date contact information can be found at the Foundation's web site and -official page at www.gutenberg.org/contact - -For additional contact information: - - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To SEND -DONATIONS or determine the status of compliance for any particular -state visit www.gutenberg.org/donate - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. To -donate, please visit: www.gutenberg.org/donate - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic works. - -Professor Michael S. Hart was the originator of the Project -Gutenberg-tm concept of a library of electronic works that could be -freely shared with anyone. For forty years, he produced and -distributed Project Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of -volunteer support. - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as not protected by copyright in -the U.S. unless a copyright notice is included. Thus, we do not -necessarily keep eBooks in compliance with any particular paper -edition. - -Most people start at our Web site which has the main PG search -facility: www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. - |