diff options
Diffstat (limited to 'old/50065-8.txt')
| -rw-r--r-- | old/50065-8.txt | 19984 |
1 files changed, 0 insertions, 19984 deletions
diff --git a/old/50065-8.txt b/old/50065-8.txt deleted file mode 100644 index 6a8830e..0000000 --- a/old/50065-8.txt +++ /dev/null @@ -1,19984 +0,0 @@ -The Project Gutenberg EBook of Peloponneesolais-sota, by Thucydides - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - - -Title: Peloponneesolais-sota - -Author: Thucydides - -Translator: Emil Hårdh - -Release Date: September 27, 2015 [EBook #50065] - -Language: Finnish - -Character set encoding: ISO-8859-1 - -*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PELOPONNEESOLAIS-SOTA *** - - - - -Produced by Juha Kiuru - - - - - - -PELOPONNEESOLAIS-SOTA - -Kirj. - -Thukydides - - -Suomentanut Emil Hårdh - - - -Suomentajan kustannuksella. -Helsinki 1912, -Kirjapaino-Osakeyhtiö Sana. - - - - - - - Sydämmellisimmät kiitokset Rehtori S.A. Vesterlundille - ja Maisteri J.M. Saleniukselle heidän avustansa työssäni! - - - - -Esipuhe. - - -Thukydides syntyi Ateenassa v. 472 e.Kr. Hänen isänsä oli Ateenaan -muuttanut Trakialainen, nimeltään Oloros; äiti tunnetun Kimoonin -sisar, Hegesipyle. Perheellä oli sangen rikkaat kultakaivokset -Trakiassa. Peloponneesolais-sodan aikana johti Thukydides Tasoksen -vesillä purjehtivan Ateenalaisen laivaston toista osaa, kun Brasidas -ahdisti Amfipolista, jossa eripuraisuus vallitsi kaupunkilaisten -kesken. Osa heistä pyysi Thukydidesta apuun. Mutta kun hän -laivastoineen saapui Amfipoliin vesille, oli tämä kaupunki jo -antautunut Lakedaimonilaisille. Tämän johdosta, muka kavaluudesta, -karkottivat hänet Ateenalaiset maanpakoon. Hän tähti silloin -Trakiaan, jossa hän maanpakolaisena eli 20 vuotta. Siellä hän tarkoin -seurasi sodan tapahtumia ja ryhtyi kirjottamaan mainiota teostaan. -Sodan päätyttyä, muutti hän takaisin Ateenaan, jossa hän jatkoi -historiansa kirjottamista. Mutta hän ei ehtinyt sitä saada valmiiksi, -vaan keskeytyi hänen kertomuksensa sodan 21 vuoden tapahtumien -esitykseen. Hän otaksutaan saaneen surmansa murhaajan kädestä, ehkä -noin 396 e.Kr. - -Thukydides oli siis paraammassa iässään syntymäkaupunkinsa -loistoaikana, jolloin Perikles ilman kansan hänelle antamaa -valtakirjaa "ensimmäisenä kansalaisena" johti valtion asioita, -jolloin Sokratees ja Platon, Aiskhylos ja Sofoklees, Feidias, -Apelleen ja joukko muita neroja panivat nykyisen sivistyksemme -perustuskiviä. - -Mutta juuri tällä loistoajalla alkoi se kateuden aiheuttama -Peloponneesolais-sota, joka tuhosi tämän sivistyksen emäkaupungin, -jos kohtakin se jonkun aikaa myöhemmin veti muutamia vaivaloisia -itsenäisyyden henkäyksiä, kunnes Makedonian Filippos teki siitä -tykkänään lopun. - -Tämän tuhoisan sodan vaiheet on Thukydides kertonut, ja kertonut ne -semmoisella tarkkuudella ja nerolla, että hän tämän kertomuksensa -kautta on perustanut historiallisen "tieteen", sillä kohonnut -nykyajan suurimpien historioitsijoin rinnalle, ja epäilemättä on -muinaisajan "suurin" historioitsija. - -Ennen häntä oli kylläkin Hellaassa löytynyt "kertojia", eikä -Herodotoskaan tarumaisessa kirjoitustavassaan ollut näitä paljoa -korkeammalla kannalla. Herodotoksen käsityksen mukaan oli historia -ainoastaan kaikkien maailman tapahtumien kertominen: kritiikistä -hän ei ensinkään tiedä mitään. Tätä vastoin on Thukydides sangen -tarkka hänelle annettujen tietojen suhteen. Thukydides sanoo itse: -"Mitä taas varsinaisiin sotatapauksiin tulee, en ole tahtonut -mielivaltaisesti esittää vain sitä, mitä sattumalta olen kuullut, -vaan sitä, missä itse olen ollut läsnä, tahi mitä muiden kertomuksien -perinpohjaisen tutkimuksen jälkeen olen voinut pitää varmana. -Paljon vaivaa on kuitenkin ollut päästä totuuden perille, koska ne, -jotka tilaisuuksissa ovat olleet läsnä, useinkin kertovat asiaa -eri tavalla, miten kukin eri puoluekannaltaan asiaa katselee, tahi -miten on kyennyt tapausten menon muistissaan säilyttämään. Lukijasta -tuntunee tämä kaikista tarumaisista koristeluista vapaa kertomus -ikävystyttävältä; mutta jos kaikki ne, jotka haluavat saada varman -käsityksen sekä menneistä tapahtumista että tulevistakin, mikäli -ihmisolojen kiertokulun mukaisesti tulevat kehittymään enemmän tahi -vähemmän menneiden tapahtumien kaltaisiksi, arvostelevat teokseni -hyödylliseksi, on se saavuttanut riittävän tunnustuksen. Sillä -tarkotukseni onkin, että tämä kirja olisi lukijoille mieluummin -ainainen omaisuus, kuin hetkellinen huvitus" (1,22). - -Helsingissä maaliskuussa v. 1912. - -EMIL HÅRDH. - - - - -ENSIMMÄINEN KIRJA. - - -Ateenalainen Thukydides on kirjoittanut Peloponneesolaisten ja -Ateenalaisten välisen sodan historian. Hän ryhtyi keräilemään -aineksia heti sodan alussa, sillä hän aavisti sen tulevan -siihenastisia sotia tärkeämmäksi ja merkillisemmäksi, nähdessään, -mitenkä nämä molemmat kansakunnat tähän aikaan kaikin puolin vankasti -kiireestä kantapäähän olivat sotatarpeilla varustetut, ja lisäksi -vielä, miten kaikki muutkin Helleenit joko heti taikka jonkun ajan -mietittyänsä yhtyivät toiseen tai toiseen taistelevaan puolueeseen. -Ja tämä sota onkin epäilemättä valtavin liike, mikä on kohdannut niin -hyvin Helleenejä kuin joitakuita läheisiä barbareja, jopa miltei -koko ihmiskuntaa. Sillä joskin tämän sodan edellä käypiä ja vieläkin -vanhempia tapahtumia etäisten aikain takia on mahdoton tarkalleen -tutkia, niin luulen kumminkin, luodessani katseeni mahdollisimman -pitkälle taaksepäin, luotettavista tosiasioista päättäen, niiden -olleen vähäpätöisiä niin sotavarustuksissansa kuin muissakin -suhteissa. - -Hellaassa, kuten maata nykyisin kutsutaan, ei ollut muinoin -vakinaisia asukkaita, vaan asuinpaikkoja muutettiin alituisesti. Oli -näet tavallista, että tuumittelematta luovutettiin maa väkevämmälle. -Siihen aikaan ei ollut mitään kansainvälistä kauppaliikettä, sillä -matkustaminen sekä maitse että meritse oli vaaranalaista. Asukkaat -koettivat maastaan saada ainoastaan elintarpeensa, eikä niinmuodoin -säästövaroja koottu; ja kun ei kukaan, vihollista peläten, huolinut -pysyväisemmin viljellä maataan, kun vielä suojaavia linnoituksia -puuttui, niin eipä asuinpaikkojen muutto tuntunutkaan vaikealta. -Luulihan sitäpaitsi jokainen missä tahansa voivansa hankkia -itsellensä päivän elatuksen. Näin muodoin ei muinoin löytynyt -suuruutensa eikä varallisuutensa kautta mahtavia kaupunkeja eikä -liioin muita linnoitettuja paikkoja. Nämä asuinpaikkainmuutokset -tapahtuivat eniten viljavimmissa maakunnissa, nykyisessä Tessaliassa, -Boiootiassa ja suurimmassa osassa Peloponneesosta, ei kumminkaan -Arkadiassa. Kun asuinmaansa hedelmällisyyden kautta jotkut suvut -olivat hankkineet suurenpuoleisia varoja, syntyi tästä mullistuksia -aikaan saavia rettelöitä, muun muassa juuri ulkonaisten hyökkääjien -puolelta. Täten on Attika, johon sen huonon maaperän takia tällaiset -rettelöt eivät ammoisista ajoista asti ole koskeneet, säilyttänyt -vanhan väestönsä. Että asukkaiden vaihtuminen on estänyt muita -maakuntia edistymästä samassa määrin, kuin Attika, todistaa sekin -seikka, että muusta Hellaasta sodan tahi levottomuuksien sattuessa -maanpakoon karkoitetut mahtimiehet kääntyivät Ateenalaisten puoleen -ja saivat heiltä varman asuinpaikan. Kun pakolaisille näet suotiin -kansalaisoikeus, kasvoi jo aikaisin kaupungin väkiluku, niin että -myöhemmin, Attikan maakunnan tultua liian ahtaaksi, Jooniaankin -lähetettiin siirtolaisia. - -Muinaishelleenien heikkoutta osottaa minusta sekin seikka, ettei -Hellas ennen Troian sotaa ryhtynyt mihinkään yhteiseen yritykseen. -En luule edes, että vielä siihen aikaan koko maata kutsuttiinkaan -Hellaaksi ja että tätä nimitystä ylipäätään tunnettiinkaan ennen -Deukalionin pojan, Helleenin, aikoja, vaan että joka heimolla -oli oma nimensä, joista varsinkin Pelasgos-nimeä käytettiin -yleisessä merkityksessä. Vasta kun Helleen ja hänen poikansa -olivat tulleet mahtaviksi Ftiootiksessa ja kun heitä kutsuttiin -avuksi muihin kaupunkeihin, tuli Helleen-nimi muutamien heimojen -yhteisnimitykseksi, saamatta kuitenkaan pitkiin aikoihin yleistä -merkitystä. Tästä on meillä Homeeros pätevänä todistajana. Sillä -vaikka hän eli paljoa myöhemmin Troian sotaa, ei hän sen vaiheita -kuvatessaan tällä nimellä kertaakaan kutsu koko sotajoukkoa, vaan -ainoasti Akilleyksen johdolla taistelevia Ftiootteja, jotka siis -hänen mielestänsä olivat ensimmäiset Helleenit. Yleisnimityksenä -esiintyvät hänen runoissansa Danait, Argiivit ja Akaialaiset. Eikä -hän liioin puhu barbareista, joka mielestäni johtuu siitä, ettei -näiden vastakohtana vielä Helleenejä kutsuttu millään yhteisellä -erikoisnimellä. Kuten jo edellä olemme maininneet, eivät nämä -kansanheimot, joilla, vaikkakin asuivat eri kaupungeissa, oli -yhteinen kieli ja myöhemmin yhteinen nimi, ennen Troian sotaa -ole ryhtyneet mihinkään yhteiseen yritykseen heikkoutensa ja -kulkuneuvojen puutteellisuuden takia. Mutta tähänkin sotaretkeen he -ryhtyivät vasta sitten, kun olivat tottuneet meriliikkeeseen. - -Tarun mukaan oli Minoos ensimmäinen, joka oli hankkinut itselleen -laivaston. Tämän avulla hän piti hallussaan melkein kaikkia nykyisiä -Helleeniläisiä vesiä ja Kykladien saaria. Useimmat näistä saarista -saivat hänen toimestansa ensimmäiset asukkaansa, kun hän niistä oli -karkottanut Kaarialaiset ja asettanut poikansa niiden hallitsijoiksi. -Mikäli tiedetään, hävitti hän niinikään voimiensa takaa merirosvot -näiltä vesiltä, voidaksensa sitä varmenmin niitä verottaa. - -Meriliikkeen vilkastuttua harjottivat näet Helleenit, samoin kuin -rannikolla asuvat barbaritkin, merirosvoutta vaikutusvaltaisimpien -miestensä johdolla, jotka tällaisiin yrityksiin yhtyivät sekä -oman voiton himosta että hankkiaksensa elatusta tarvitseville. He -hyökkäsivät linnoittamattomiin ja kylien tapaan rakennettuihin -kaupunkeihin, ryöstivät niitä ja hankkivat pääasiallisesti tästä -elatuksensa, pitämättä rosvoutta minään häpeällisenä toimena, vaan -mieluummin jonkunlaisena kunniana. Tämä katsantokanta on vielä -nytkin vallalla muutamissa mannermaan kansoissa, niinkuin myöskin -muinaisilla runoilijoilla, jotka kaikkialla runoissansa antavat -asukasten kysyä tulijoilta, ovatko he merirosvoja, josta näemme, -etteivät ne, joilta näin kysytään, yhtä vähän kuin kyselijätkään, -pitäneet tätä tointa häpeällisenä. Itse mannermaallakin käytiin -rosvoretkillä toistensa luona. Vielä nytkin kohtaamme monin paikoin -Hellasta tämän katsantotavan, kuten Otsolilaisilla Lokreilla, -Aitoolialaisilla, Akarnaanialaisilla ja sen seudun muillakin -mannermaalaisilla. Aseiden alituinen kantaminen on näet näillä -jäännös muinaisesta rosvoelämästä. - -Ennenmuinoin kantoivat kaikki Hellaan asukkaat aseita, koska -asunnot eivät olleet linnoitetut, eivätkä he vaaratta voineet -käydä toistensa luona: aseet kuuluivat jokapäiväiseen pukuun, -samaten kuin barbareilla. Että tämä tapa oli yleinen kaikkialla, -näkyy niistä Helleeneistä, jotka vielä nytkin sitä noudattavat. -Ateenalaiset olivat ensimmäiset, jotka jättivät aseet ja noudattivat -säyseämpiä tapoja. Eikä ole kauan siitä, kuin iäkkäät vanhukset vielä -pelkästä turhamaisuudesta pukeutuivat liinaisiin alusvaatteisiin -ja poimivat hiukset päälaelle sirkkaneuloilla. Tämä koristelutapa -onkin vanhemmassa ikäpolvessa Joonialaisten kesken juuri heidän -ja Ateenalaisten välisen sukulaisuuden tähden päässyt käytäntöön. -Lakedaimonilaiset olivat ensimmäiset, jotka käyttivät nykyajan -lyhyitä takkeja, kuten ylipäätään tämän kansan varakkaammat henkilöt -muissakin elämäntavoissa lähentelevät rahvasta. He olivat myöskin -ensimmäiset, jotka yleisissä voimisteluharjoituksissa riisuivat -vaatteensa ja hieroivat ruumiinsa öljyllä. Sillä ennenmuinoin -sitoivat itse Olympiankin kilpailijat verhon vyötäisilleen, josta -tavasta vasta äskettäin on luovuttu. Vielä nytkin käyttävät -barbarit, varsinkin Aasialaiset, vyötäisverhoa, kilpaillessansa -nyrkkitaistelussa tai painiskelussa. Muinaishelleeneillä oli monta -muutakin tapaa, jotka olivat heille ja barbareille yhteisiä. - -Kaikki uudemmat kaupungit niiltä ajoilta, jolloin laivaliike -oli jo turvallisempi ja varallisuus yleisempi, ovat rakennetut -rannikolle ja muureilla varustetuille niemiköille sekä laivaliikkeen -helpottamiseksi että varovaisuudesta naapurikaupunkeja vastaan. -Vanhemmat kaupungit sitävastoin rakennettiin etäämmälle merenrannasta -vielä kauan jatkuvan merirosvouden takia, osaksi mannermaalle, -osaksi saarille. Sillä rosvot ryöstivät sekä toisiltaan että muilta, -jotka asuivat lähellä merta, joskaan eivät aivan rannikolla. Ja ne -kaupungit sijaitsevat vielä nytkin etäällä rannasta. - -Varsinkin saarilla asuvat Kaarialaiset ja Foiniikialaiset olivat -merirosvoja; sillä useimmat saaret olivat näiden hallussa. Sitä -todistaa seuraava tosiasia: kun Ateenalaiset viime sodassa -puhdistivat Deelos-saaren ja poistivat tälle saarelle haudattujen -arkut, niin kävi selville, että enemmän kuin puolet niihin -haudatuista oli Kaarialaisia, jotka tunnettiin heidän ruumiin mukaan -hautaan pannuista sotapuvuistaan ja heidän vielä nytkin käyttämästään -hautaustavasta. - -Mutta kun Minoos oli saanut laivaston kuntoon, muuttui Helleenien -keskinen meriliike vilkkaammaksi. Sillä hän karkotti rosvot saarilta -ja toi niihin melkein kaikkiin toisia asukkaita. Samaten olivat -rannikkolaiset, tultuansa varakkaammiksi, lujemmin varustaneet -asuinpaikkojansa, ja muutamat rikkaammat olivat ympäröineet ne -muureillakin. Koska nyt kukin tavoitteli omaa voittoansa, antautui -halvempi kansa rikkaitten palvelijoiksi, ja mahtavat tekivät -rikkauksiensa avulla pienemmät kaupungit valtansa alaisiksi. Tällä -kannalla olivat maan asiat, kun Helleenit myöhemmin ryhtyivät sotaan -Troiaa vastaan. - -Agamemnoon näyttää minusta ennemmin kaikkia aikalaisiansa voittavalla -sotavoimallansa, kuin Tyndareokselle vannotun valansa kautta, -pakottaneen Heleenan kosijat yhtymään tähän sotaretkeen. Sillä ne -Peloponneesolaiset, jotka tarkemmin ovat tutkineet muinaistaruja, -kertovat, että Pelops oli ensin niiden rikkauksien avulla, jotka -hänellä oli, kun hän Aasiasta saapui Peloponneesokseen köyhien -ihmisten luo, anastanut vallan ja, vaikkakin muukalainen, antanut -nimensä tälle maalle, ja että hänen jälkeläisensä vielä olivat -suurentaneet tätä valtaa. He kertovat niinikään, että Eyrysteys -lähtiessänsä sotaretkelle Attikaan, jossa Herakleidit hänet -surmasivat, oli uskonut Mykeenen hallituksen Atreukselle, joka -oli hänen enonsa. Atreus sattui näet kertomuksen mukaan olemaan -siellä paossa Krysipoksen murhan tähden, peläten isänsä vihaa. Kun -ei Eyrysteys palannut kotiin, ryhtyi Atreus Mykeeneläisten omalla -suostumuksella, koska hän heistä näytti mahtavalta mieheltä, ja -koska hän oli kansan suosima, hallitsemaan Mykeeneläisiä ja kaikkia -Eyrysteyksen valtaan kuuluneita maita, ja täten olivat Pelopsin -jälkeläiset syrjäyttäneet Perseidit. Saatuansa kaiken vallan -haltuunsa, näkyy Agamemnoon, joka laivastonsakin kautta oli muita -mahtavampi, siis enemmän pelolla kuin osanottajien vapaasta tahdosta -koonneen sotajoukon puheenaolevaa sotaretkeä varten. Hän näkyy -myöskin ottaneen osaa sotaan suuremmalla laivastolla kuin muut ja -vieläpä luovuttaneen laivoja Arkadilaisillekin, kuten Homeeroksesta -näemme, jos vain voi luottaa häneen. Agamemnoonista sanoo Homeeros, -hänen ottaessaan valtikan vastaan: - -"Useita saaria hallitsi hän ja Argoksen kokonaan." - -Mannermaalaisena hän ei olisi voinut pitää vallassaan muita kuin -läheisiä saaria, joita ei ollut monta, ellei hänellä olisi ollut -jotensakin väkevä laivasto. Tästä sotaretkestä voi myöskin päätellä, -millaiset Hellaan olot ennen sitä olivat. - -Jos kohtakin Mykeene oli pieni, ja vaikkakin useimmat silloiset -kaupungit nyt näyttävät vähäpätöisiltä, niin ei sillä suinkaan ole -todistettu, ettei tämä retki olisi ollut sen vertainen, miksi sitä -runoilijat kuvailevat, ja mitä siitä muinaistaru kertoo. Sillä jos -esim. Lakedaimonilaisten kaupunki häviäisi, eikä siitä jäisi muuta -kuin temppelit ja rakennusten perustukset, niin nousisi luullakseni -pitkän ajan kuluttua silloisessa kansassa suuri epäilys siitä, tokko -koko Lakedaimonilaisten mahti on ollutkaan sen maineen vertainen. -Ja kuitenkin hallitsevat he kahta viidettä osaa Peloponneesosta ja -johtavat koko niemimaata samoin kuin useita muitakin liittolaisia sen -ulkopuolella. Itse asiassa heidän kaupunkinsa näyttää vähäpätöiseltä, -koska se ei muodosta mitään yhteenrakennettua kaupunkia eikä ole -koristettu komeilla temppeleillä eikä mahtavilla rakennuksilla, vaan -on rakennettu kylän tapaan, kuten muinoin Hellaassa rakennettiin. -Jos sitävastoin Ateenaa kohtaisi sama kohtalo, näyttäisi se, -ulkonäöstä päättäen, kahta vertaa voimakkaammalta, kuin onkaan. -On siis katsottava enemmän kaupunkien valtaa kuin ulkonäköä, ja -niillä perusteilla on Troian sotaretki pidettävä entisiä suurempana, -mutta nykyistä sotaa vähäpätöisempänä, jos tässä kohden Homeeroksen -runoihin voi luottaa. Mutta vaikka Homeeros runoilijana tietenkin -liiottelee, niin Troian retki kuitenkin näyttää jokseenkin -vähäpätöiseltä. Sillä 1,200 aluksesta hänen kertomuksensa mukaan oli -Boiootialaisten laivoissa 120 miestä kussakin, mutta Filokteeteen -laivoissa 50, jotka luvut hän luultavasti on maininnut, toisen -suurimpana, toisen pienimpänä määränä. Muitten laivojen suuruudesta -hän laivaluettelossaan ei mainitse mitään. Hän sanoo nimenomaan, -että kaikki soutajat Filokteeteen laivoissa olivat sotamiehiä ja -että kaikki soutajat olivat jousimiehiä. Muuta joutokansaa kuin -kuninkaat ja korkeimmat johtajat ei juuri aluksissa ollut, varsinkin -kun piti viedä mukana yli meren sotavarustuksia, ja kun alukset -olivat kannettomia, rakennetut vanhaan tapaan kuten ryöstölaivat. Jos -ottaa keskiluvun suurimmista ja pienimmistä laivoista, niin ei tämä -sotajoukko ollut suuri, ollakseen koko Hellaan lähettämä. - -Syynä tähän oli enemmän puute varoista kuin asukkaista. Sillä -elintarpeitten puutteen takia toivat he mukanaan pienemmän -sotajoukon, nimittäin ainoastaan niin suuren, kuin he sodassa -toivoivat voivansa elättää maan tuotteilla. Saavuttuansa perille, -voittivat he tappelun, joka selviää siitä, että he rakensivat -muurin leirin suojaksi. Tässä ensi taistelussa he eivät -kumminkaan näy käyttäneen koko sotavoimaansa, vaan antaneen osan -sotajoukostansa harjottaa maanviljelystä Kersoneesoksessa ja -rosvoilla elinkeinokseen. Kun Helleenit näin jakautuivat, kävi -Troialaisille mahdolliseksi puollustautua kymmenen vuotta, kun heidän -kulloinkin oli taisteltava vain yksityisiä joukkioita vastaan. Jos -Helleeneillä, sotatanterelle saapuessansa, olisi ollut kylliksi -ruokavaroja, ja jos he yhtämittaa, harjottamatta maanviljelystä ja -rosvoutta, olisivat käyneet sotaa koko sotavoimallansa, niin he -helposti olisivat ylivoimallansa valloittaneet Troian; ja koskapa -he hajanaisinakin pitivät puoliaan aina kulloinkin läsnäolevilla -joukoillansa, niin olisivathan he säännöllisellä piirityksellä -vähemmässä ajassa ja vähemmällä vaivalla saaneet kaupungin valtaansa. -Mutta varojen puutteesta olivat kaikki sotaretket ennen Troian -sotaa vähäpätöiset, eikä itse tämäkään retki, joka kylläkin on sitä -edellisiä kuuluisampi, kumminkaan, valmistuksista päättäen, vastaa -sitä mainetta, joka siitä runoilijain korupuheiden kautta on syntynyt. - -Koska vielä Troian sodan jälestäkin Hellaassa kesti asukasten -vaellusta ja asuinpaikkojen muuttoa, niin maa ei rauhattomuuksien -tähden voinut edistyä. Ja kun Helleenit vasta pitkän ajan kuluttua -palasivat Troiasta, johtui siitä kaupungeissa kaikenlaisia -mullistuksia ja monenmoisia levottomuuksia. Toisten täytyi silloin -poistua ja rakentaa itselleen kaupunki uuteen paikkaan. Niinpä -Boiootialaiset, sitten kun Tessalialaiset olivat karkottaneet -heidät Arneesta 60 vuonna Troian valloittamisen jälkeen, asettuivat -asumaan nykyiseen Boiootiaan, jota ennen kutsuttiin Kadmolaismaaksi. -Osa heistä oli jo ennen asettunut tänne asumaan ja täältä -lähtenyt sotaretkelle Troiaa vastaan. 80:tenä vuonna Troian sodan -jälkeen valloittivat Doorilaiset Herakleen jälkeläisten johdolla -Peloponneesoksen. Vaivoin pääsi Hellas vihdoin pitkän ajan kuluttua -rauhaan, jolloin loppuivat asukasten muuttelemiset, ja nyt se alkoi -lähettää siirtolaisia, Ateenalaiset valtasivat Joonian ja useimmat -saaret, Peloponneesolaiset taas suurimman osan Italiaa ja Sikeliaa -sekä eri seutuja Hellaasta. Kaikki nämä maat tulivat vasta Troian -sodan jälestä asutuiksi. - -Sittenkuin Helleenit olivat tulleet mahtavammiksi ja enemmän kuin -ennen hankkineet itselleen rikkauksia, nousi tulojen lisääntyessä -itsevaltiaita myöskin niissä kaupungeissa, missä aikaisemmin oli -ollut määrättyjä etuoikeuksia nauttiva perinnöllinen kuninkuus. Nyt -rakensivat Helleenit laivojakin ja ryhtyivät enemmän meriä kulkemaan. -Korintolaisten sanotaan olleen ensimmäiset Helleenit, jotka -rakensivat miltei nykytapaisia laivoja, ja Korintos lienee Hellaan -ensimmäinen kaupunki, missä on rakennettu kolmisoutuja. Korintolainen -laivanrakentaja Ameinokles näyttää valmistaneen Samolaisille neljä -laivaa. Ameinokles saapui Samolaisten luo noin kolmisen sataa vuotta -ennen tämän sodan loppua. Aikaisin meritaistelu, josta me jotakin -tiedämme, on Korintolaisten ja Kerkyyralaisten välinen taistelu, -mistä tapauksesta ylempänä mainittuun aikaan saakka on kulunut noin -260 vuotta. Kun Korintoksen kaupunki näet sijaitsee maakannaksella, -niin oli siellä jo alusta alkaen ollut suuremmoinen kauppaliike. -Ja kun Helleenit yleensä silloin ylläpitivät keskinäistä liikettä -enemmän maitse kuin meritse, niin yhtä hyvin ne, jotka asuivat -Peloponneesoksessa, kuin sen ulkopuolella asuvat, kulkivat Korinton -kannaksen yli, matkustaessansa toistensa luo. Tämän kautta tulivat -Korintolaiset tavattoman rikkaiksi, jota myös muinaiset runoilijat -ovat tahtoneet osottaa antamalla Korintokselle nimityksen "varakas". -Mutta kun Helleenit tästälähtien yhä enemmän rupesivat harjottamaan -meriliikettä, puhdistivat Korintolaiset laivojensa avulla meren -merirosvoista, ja anastivat kaupungilleen sekä maa- että merikaupan, -jonka johdosta tämä kaupunki varallisuuden kasvaessa paisui mitä -mahtavimmaksi. Ensimmäisen Persialaisten kuninkaan Kyyroksen ja -hänen poikansa Kambyyseen hallitessa oli Joonialaisilla vahva -laivasto, niin että he sodissa, jota he kävivät Kyyröstä vastaan, -jonkun aikaa ylläpitivät herruutta sikäläisillä vesillä. Samaten -saattoi Polykrates, joka Kambyyseen aikana hallitsi Samos-saarta, -suuren laivastonsa avulla useita saaria haltuunsa, niiden joukossa -Reneian saaren, jonka hän pyhitti Deelolaiselle Apolloonille. Myös -Fokaialaiset, kun perustivat Massalian, saivat Karkedonilaisilta -voiton meritappelussa. - -Edellä mainitut valtiot olivat mahtavimmat merivallat tällä -ajalla. Mutta vaikkakin kaikki nämä valtiot olivat syntyneet ja -vaurastuneet monta sukupolvea myöhemmin Troian sotaa, niin näkyy -heillä kumminkin olleen vallan vähän kolmisoutulaivoja, vaan -enimmiten kuten ennenkin 50 miehen soudettavia pitkiä laivoja. Vasta -vähää ennen Meedialais-sotaa ja Dareioksen kuolemaa, joka hallitsi -Persialaisia Kambyyseen jälestä, oli Sikelian itsevaltiailla, -kuten myöskin Kerkyyralaisilla, suuri paljous kolmisoutulaivoja. -Nämä olivatkin viimeiset mainittavammat laivastot Hellaassa -ennen Kserkseen sotaretkeä. Sillä Aiginalaisten, Ateenalaisten -ja muutamien muittenkin laivastot olivat vähäpätöisiä ja -parhaasta päästä 50 miehen soudettavia laivoja. Eivätkä nekään -laivat, jotka Ateenalaiset, taistelussansa Aiginalaisia vastaan -ja raakalaiskansojen hyökkäyksen varalta, olivat rakentaneet -Temistokleen neuvosta, ja joilla he myöhemmin kävivät merisotaa, -olleet täyskannella varustettuja. - -Tällainen oli Helleenien merivoima ennenmuinoin ja vielä kotvan -aikaa myöhemminkin. Ne, jotka meriliikettä harrastivat, tulivat aika -mahtaviksi sekä hankkimalla rikkauksia että laajentamalla valtaansa. -Sillä ne, joilla ei ollut tarpeeksi maata, kävivät laivastoillansa -saarien kimppuun ja panivat ne valtansa alle. Mannermaalla -sitävastoin ei käyty mitään sotaa, jonka kautta valta-aluetta olisi -lisätty. Joskus vain lähimmät naapurikaupungit ahdistivat toisiansa, -mutta kauempana kotimaastaan Helleenit eivät käyneet sotaa. Ei ollut -vallanalaisia, jotka sellaisessa tarkoituksessa olisivat yhdistyneet -suurempiin valtoihin, eivätkä myöskään eri vallat tasavertaisten -oikeuksien perusteilla liittyneet toisiinsa, yhteisesti ryhtyäkseen -sotaisiin yrityksiin, vaan he taistelivat keskenänsä, kukin -naapuriaan vastaan. Ainoastaan Kalkidilaisten ja Eretrialaisten -välinen sota oli entisinä aikoina senlaatuinen, että muutkin -Helleenit ottivat osaa siihen, jommankumman taistelijan liittolaisina. - -Muutoin oli millä mikin seikka esteenä, ettei se voinut päästä -oikeaan kukoistukseensa. Niinpä Joonialaisia, kun heidän valtansa -alkoi paisua jotenkin suureksi, hätyyttivät Meedialaiset kuninkaat ja -etenkin Kyyros, joka oli perinpohjin voittanut Kroisoksen ja laskenut -valtansa alle kaikki maat Halys-joesta mereen saakka, sekä kukistivat -Helleenien mannermaalla sijaitsevat kaupungit. Myöhemmin valtasi -Dareios Foiniikialaisten laivaston avulla myöskin saaret. - -Missä Hellaan kaupungissa vaan löytyi itsevaltiaita, niin he -katsoivat ainoastaan omaa etuaan taloudellisen tilansa parantamiseksi -ja koettivat saavuttaa mahdollisimman turvallisen aseman omissa -valtioissansa, ryhtymättä mihinkään suurempaan yritykseen, -lukuun ottamatta pienempiä riitaisuuksia, joita syntyi naapurien -kesken. Ainoastaan Sikelialaiset itsevaltiaat pääsivät suurempaan -mahtavuuteen. Näin oli Hellas kauan aikaa kaikin puolin takapajulla, -niin ettei se yhdistetyin voimin ryhtynyt mihinkään merkillisempään -yritykseen, eivätkä sen yksityiset valtiotkaan uskaltaneet antautua -mitään erikoisempaa toimittamaan. - -Vihdoin lopettivat Lakedaimonilaiset omavaltaisten ruhtinasten -hallituksen Ateenassa ja suurimmaksi osaksi niissä Hellaan -kaupungeissa, joita tähän saakka itsevaltiaat olivat hallinneet, -paitsi Sikeliassa. Sillä vaikka Lakedaimon siitä ajasta asti, -jolloin nykyiset Doorilaiset asukkaat asettuivat sinne asumaan, -enemmän kuin mikään muu kaupunki on ollut pitkällisten sisällisten -rauhattomuuksien rasittamana, on sillä vanhimmista ajoista saakka -ollut järjestetty hallitusmuoto, eikä se koskaan ole ollut -itsevaltiasten hallittavana. Vähän yli 400 vuotta, tämän sodan -loppuun asti laskien, on Lakedaimonilaisilla ollut sama valtiomuoto, -jonka vallitessa he ovat saavuttaneet mahtavan arvoaseman ja -siten myöskin ovat voineet vaikuttaa muitten valtojen asioihin. -Muutamia vuosia sen jälkeen, kuin itsevaltius oli hävitetty Hellaan -valtioista, taisteltiin tappelu Meedialaisten ja Ateenalaisten -välillä Maratonin kentällä. Kymmenentenä vuonna tämän jälkeen -tulivat Meedialaiset toistamiseen tavattoman suurella joukolla -taivuttamaan Hellaan perinpohjin valtansa alle. Tämän vaaran uhatessa -johtivat Lakedaimonilaiset liittoutuneita Helleenejä, jota vastoin -Ateenalaiset päättivät Meedialaisten lähestyessä jättää kaupunkinsa -tyhjäksi ja astuivat tavaroineen laivoihinsa, turvautuen merionneen. -Heti sen jälkeen kuin raakalaisjoukot yhdistetyin voimin oli -työnnetty takaisin, liittyivät sekä kuninkaasta luopuneet Helleenit -että kummankin kaupungin puolella taistelleet liittolaiset mitkä -Ateenaan, mitkä Lakedaimonilaisiin. Sillä kieltämättä olivat nämä -molemmat vallat kaikkia muita mahtavammat, toinen maalla, toinen -merellä. Heidän ystävyytensä ei kuitenkaan kauan kestänyt, vaan pian -syntyi Lakedaimonilaisten ja Ateenalaisten välillä eripuraisuutta, -ja ennen pitkää he liittolaistensa avustamina ryhtyivät taisteluun -toinen toistansa vastaan. Myöskin muut Helleenit, mikäli missäkin -riitaantuivat keskenään, liittyivät jommankumman puolelle. Näin -elivät he Meedialaisesta sodasta nykyiseen sisälliseen sotaan saakka, -milloin pitäen rauhaa, milloin sotien keskenänsä tai luopuneita -liittolaisiansa vastaan, jonka kautta he sotatoimissa kehittyivät -sangen korkealle sekä saavuttivat yhä enemmän kokemusta, kun -vaaroissa eläen tottuivat niihin. - -Lakedaimonilaiset eivät verottaneet johdettavinaan olevia -liittolaisiansa, vaan pitivät silmämääränään saattaa näiden -keskuudessa voimaan harvavaltaisen hallitusmuodon, joka oli heidän -omille pyrinnöilleen edullinen. Ateenalaiset sitävastoin aikaa -voittaen anastivat kaupunkien laivastot haltuunsa, paitse Kiolaisten -ja Lesbolaisten laivoja, sekä kantoivat kaikilta rahaveroa. Sentähden -heidän sotakuntonsa tämän sodan alkaessa oli paljon suurempi, kuin se -oli ennen ollut heidän aseliittonsa parainakaan aikoina. - -Tällaiset ovat tutkimukseni tulokset muinaisoloista, joiden -arvosteleminen on sangen vaivaloinen, jos ei halua umpimähkään -luottaa kaikellaisiin tarjollaoleviin todistuksiin. Sillä ihmiset -uskovat sokeasti, tarkemmin punnitsematta, mitä vain toiset -kertovat heidän omankin maansa entisistä tapahtumista. Niinpä esim. -Ateenalaiset ovat siinä luulossa, että Aristogeitoon ja Harmodios -tappoivat Hipparkoksen, koska tämä oli tyranni, eivätkä tiedä, -että Hippias, ollen vanhin Peisistratoksen pojista, hallitsi, että -Hipparkos ja Tessalos olivat hänen veljensä, ja että Aristogeitoon, -ja Harmodios juuri määrättynä päivänä ja ratkaisevalla hetkellä, -epäillen jonkun liittolaisista ilmaisseen Hippiaalle heidän aikeensa, -sentähden jättivät hänet rauhaan. Mutta koska he kumminkin tahtoivat -tehdä jotakin uhkarohkeata, ennenkuin heidät otettaisiin kiinni, -murhasivat he Hipparkoksen, jonka he tapasivat lähellä Leookorion -nimistä temppeliä järjestämässä Panateenalaista juhlakulkuetta. -Myöskin muista seikoista on useilla Helleeneillä väärä käsitys, -vaikka tapahtumat ovat nykyaikaisia, jotka eivät ole ajan pituuden -vuoksi unhottuneet, kuten esim. siitä, että muka Lakedaimonilaisten -kuninkailla äänestäessä on kaksi ääntä, ja että siellä muka on -ollut Pitanatilainen asejoukkue, jota kumminkaan ei koskaan ole -ollut olemassa. Täten useimmat ihmiset eivät viitsi uhrata vaivaa -päästäksensä totuuden perille, vaan omaksuvat mieluummin totena sen, -mitä he muilta saavat kuulla. - -Esitettyjen perusteiden nojalla voi eksymättä pitää todenmukaisena -minun tässä tarkastettavina olleita tapahtumia, ken ei halua uskoa, -mitä runoilijat liiotellen asioista kertovat, ja mitä muistitietojen -keräilijät kirjottavat, enemmän miellyttääksensä kuulijoitaan, kuin -esittääkseen totuuden. Useimmat näistä seikoista ovat ajan pituuden -tähden muuttuneet tarumaisiksi ja sentähden on melkein mahdoton -näyttää muistitietojen keräilijäin kertomuksia vääriksi. Minä luulen, -että lukija tulee näkemään, että olen esittänyt asiat, niin vanhat -kuin ne ovatkin, mitä pätevimpien todistuksien nojalla. Jos kohta -ihmiset ylipäätään pitävätkin sitä sotaa, johon he itse ottavat osaa, -sen kestäessä kaikista suurimpana, mutta sodan loputtua enemmän -ihailevat muinaisia taisteluita, niin on kumminkin käypä ilmi, että -tämä sota, jos pidetään mittakaavana itse tosiasioita, on ollut -entisiä paljoa suurempi. - -Mitä kukin on sanoin lausunut, joko sotaa tuumittaessa tai sen -kestäessä, on minun ollut vaikea sanasta sanaan muistaa, olipa sitten -niin, että itse olen sen kuullut, tai että muut ovat sen minulle -kertoneet. Minä olen esittänyt puheet, kuten kunkin kulloinkin -kysymyksessä olevassa tilaisuudessa minun mielestäni olisi pitänyt -puhua, kumminkin pitäen kiinni lausuttujen sanojen pääsisällöstä. -Mitä taas varsinaisiin sotatapauksiin tulee, niin en ole tahtonut -mielivaltaisesti esittää vain sitä, mitä sattumalta olen kuullut, -vaan sitä, missä itse olen ollut läsnä, tai mitä muiden kertomuksesta -perinpohjaisen tutkimuksen jälkeen olen voinut varmana pitää. Paljon -vaivaa on kuitenkin ollut päästä totuuden perille, koska ne, jotka -eri tilaisuuksissa ovat olleet läsnä, useinkin kertovat asiaa eri -tavalla, miten kukin eri puoluekannalta asiaa katselee, tai miten -on kyennyt tapausten menon muistissaan säilyttämään. Lukijasta -tuntunee tämä kaikista tarumaisista koristeluista vapaa kertomus -ikävystyttävältä; mutta jos kaikki ne, jotka haluavat saada varman -käsityksen sekä menneistä tapahtumista että tulevistakin, mikäli ne -ihmisolojen kiertokulun mukaisesti tulevat kehittymään enemmän tai -vähemmän menneiden tapahtumien kaltaisiksi, arvostelevat teokseni -hyödylliseksi, on se saavuttanut riittävän tunnustuksen. Sillä -tarkoitukseni onkin, että tämä kirja olisi lukijoille mieluummin -ainainen omaisuus, kuin vaan hetkellinen huvitus. - -Entisistä sodista oli Meedialainen sota kyllä suurin, vaan senkin -ratkaisi kaksi maa- ja kaksi meritappelua. Tämä sota sitävastoin -on jo kestänyt hyvin kauan ja on tuottanut Hellaalle sellaista -kurjuutta, jommoista tämä maa ei ennen koskaan näin vähän ajan -kuluessa ole kokenut. Sillä niin monta kaupunkia ei ennen koskaan ole -valloitettu ja hävitetty kuin tässä sodassa osaksi vieraat kansat, -osaksi itse taistelevat puolueet kokonaan tuhosivat, jotapaitsi moni -kaupunki, jouduttuansa vihollisen käsiin, sai uudet asukkaat. Eikä -koskaan ennen ole niin paljon ihmisiä ajettu maanpakolaisuuteen, ja -vuodatettu niin paljon ihmisverta, kuin tässä sodassa ja sisällisissä -mellakoissa. Tapaukset, joista ennen vain kuulopuheina kerrottiin, -mutta harvemmin kokemuksen nojalla saatiin tietoja, osottautuivat -täysin uskottaviksi, kuten maanjäristykset, jotka kohtasivat melkein -koko maata ja olivat tavattoman ankaria, auringonpimenemiset, joita -silloin sattui useammin kuin ennen, paikoittain suuri kuivuus, -josta nälänhätä oli seurauksena, sekä päällepäätteeksi kauhea -ruttotauti, joka surmasi paljon ihmisiä. Kaikkea tätä saivat -Helleenit kokea tämän sodan kestäessä. Sodan alkoivat Ateenalaiset -ja Peloponneesolaiset, rikkoen sen kolmikymmenvuotisen rauhan, jonka -he olivat solmineet keskenänsä Euboian valloittamisen jälkeen. Ja -että kävisi selville, minkätähden Helleenit joutuivat keskenänsä näin -hirvittävään sotaan, tahdon minä heti aluksi esittää syyt ja riidan -vaiheet, joiden tähden he purkivat tehdyn sopimuksen. Todellisena -syynä pidän minä, vaikkakaan sitä ei ole mainittu, Ateenalaisten -vallan kasvamista, joka pelotti Lakedaimonilaisia ja sai heidät tähän -sotaan ryhtymään. Molemmin puolin julkilausutut syyt, joiden tähden -he purkivat rauhan sopimukset ja ryhtyivät sotaan, olivat seuraavat. - -Epidamnos kaupunki sijaitsee oikealla puolella Joonianmereen -purjehdittaessa. Tämän läheisyydessä asuvat Taulantilaiset, eräs -raakalaiskansakunta Illyrialaista sukuperää. Tämän kaupungin -perustivat Kerkyyralaiset Heratokleen pojan Falloksen johdolla, -joka oli kotoisin Korintoksesta ja Herakleen jälkeläisiä. Hänen -olivat Kerkyyralaiset vanhan tavan mukaan kutsuneet emäkaupungista -johtamaan siirtolaisia. Tähän siirtolaisretkeen oli myöskin joukko -Korintolaisia ja muita Doorilaiseen kansallisuuteen kuuluvia -henkilöitä ottanut osaa. Epidamnolaisten kaupunki tuli aikaa myöten -suureksi ja väkirikkaaksi. Kerrotaan, että Epidamnolaiset monta -vuotta kestäneiden sisällisten levottomuuksien jälkeen joutuivat -tappiolle eräässä sodassa lähellä asuvaa raakalaiskansaa vastaan ja -menettivät suuren osan vallastansa. Vähää ennen Peloponneesolaista -sotaa karkotti kansa kaupungista ylimykset, jotka sitten lähtivät -viholliskansan luo ja yhdessä heidän kanssaan ahdistivat ryöstöillään -Epidamnolaisia sekä maitse että meritse. Kun kaupunkiin jääneet -Epidamnolaiset näin olivat joutuneet pulaan, toimittivat he -lähettiläitä Kerkyyraan, koska tämä oli heidän emäkaupunkinsa, -rukoilemaan, etteivät Kerkyyralaiset välinpitämättöminä sallisi -heidän sortua perikatoon, vaan sovittaisivat heidät karkotettujen -kanssa ja tekisivät lopun barbarilaissodasta. Tätä rukoilivat -lähettiläät, asettuen avunanojien tavoin Heeran temppeliin. Mutta -Kerkyyralaiset eivät välittäneet heidän avunpyynnöstään, vaan -antoivat heidän palata tyhjin toimin kotiin. - -Kun Epidamnolaiset nyt näkivät, ettei heillä Kerkyyrasta ollut mitään -apua odotettavissa, eivät he tietäneet, miten voisivat pulasta -selviytyä. He lähettivät miehiä Delfoihin kysymään Apolloonilta, -tulisiko heidän jättää kaupunkinsa Korintolaisille, nämä kun olivat -tämän perustajat, ja siten saada apua näiltä. Apolloon antoi heille -sen vastauksen, että heidän tuli jättää kaupunkinsa Korintolaisille -ja antautua heidän johdettaviksensa. Epidamnolaiset toimittivatkin -lähettiläitä Korintokseen ja luovuttivat oraakelin neuvosta -siirtolaiskaupungin Korintolaisten suojelukseen, jonka ohessa -he huomauttivat, että heidän kaupunkinsa perustaja oli kotoisin -Korintoksesta, ja ilmottivat heille oraakelin vastauksen, pyytäen, -etteivät nämä pysyisi välinpitämättöminä heidän perikadostansa, -vaan ryhtyisivät puollustamaan heitä. Korintolaiset lupasivatkin -heille oikeudenmukaisesti apua, katsoen siirtokunnan kuuluvan -yhtä hyvin heille kuin Kerkyyralaisille, mutta myöskin osaksi -kantaen vihaa Kerkyyralaisia vastaan, koska nämä, vaikka olivat -heidän siirtolaisiansa, eivät välittäneet heistä. Sillä he eivät -yhteisissä kokouksissa osottaneet Korintolaisille sitä kunnioitusta, -mitä näillä oli oikeus vaatia, eivätkä valinneet uhrimenojen -johtajiksi Korintolaista, kuten muut siirtolaiset tavallisesti -tekivät, vaan kohtelivat heitä välinpitämättömästi ja ynseästi. -Varallisuudeltansa olivat he tähän aikaan Hellaan rikkaimpien -kaupunkien vertaisia, sotavarustuksiensa puolesta näitä mahtavammat -ja laivastoonsa nähden olivat he yhteen aikaan muista suuresti -edellä, koska Kerkyyra jo Faiaakien ajoista asti, jotka ennen heitä -asuivat siellä, oli suuressa maineessa. Juuri tämä seikka vaikutti, -että he yhä ahkerammin koettivat suurentaa laivastoansa. Se ei -ollutkaan vähäpätöinen, heillä kun sodan puhjetessa oli vesillä 120 -kolmisoutuista laivaa. - -Koska siis Korintolaisilla oli niin paljon syytöksiä Kerkyyralaisia -vastaan, lähettivät he mielellänsä Epidamnolaisille avuksi joukon -Amprakialaisia ja Leukadialaisia miehiä sekä myöskin omaa sotaväkeä, -ilmottaen, että ken vain haluaisi, saisi yhtyä retkikuntaan ja jäädä -asumaan Epidamnokseen. Nämä matkustivat maitse Apollooniaan, joka -on Korintolainen siirtokunta, koska pelkäsivät, että Kerkyyralaiset -estäisivät heitä meritse matkustamasta. Mutta kun Kerkyyralaiset -saivat tietää, että uudet siirtolaiset olivat suojelusväen -seuraamina matkalla Epidamnokseen ja että kaupunki oli jättäytynyt -Korintolaisten suojaan, vihastuivat he suuresti, ja vaativat, -lähettäen heti 20 laivaa, että Epidamnolaiset ottaisivat pakolaiset -kaupunkiinsa sekä palauttaisivat luotaan Korintoksesta lähetetyt -siirtolaiset ja suojelusväen. Epidamnoksesta karkotetut ylimykset -olivat näet tulleet Kerkyyraan, ja vedoten yhteisiin hautoihin ja -yhteiseen syntyperään, pyytäneet näitä viemään heidät takaisin -isänmaahan. Kun eivät Epidamnolaiset ensinkään välittäneet näistä -Kerkyyralaisten vaatimuksista, lähtivät nämä viimeksimainitut yhdessä -illyrialaisten kanssa heitä vastaan 40 laivalla, ottaen karkotetut -Epidamnolaiset mukaansa laivoihin, viedäkseen heidät Epidamnokseen. -Tultuansa kaupungin edustalle, ilmottivat he julkisesti, että kaikki -muukalaiset ja ne Epidamnolaiset, jotka halusivat, saivat rauhassa -poistua kaupungista, mutta että kaupunkiin jääneitä kohdeltaisiin -vihollisina. Kun ei kukaan silloin lähtenyt kaupungista, ryhtyivät -Kerkyyralaiset säännöllisesti piirittämään kaupunkia, joka sijaitsi -eräällä maakannaksella. - -Niinpiankuin Korintolaiset saivat sanoman Epidamnoksen piirityksestä, -varustautuivat he lähtemään sotaretkelle, samalla kuin antoivat -tiedon uuden siirtokunnan lähettämisestä Epidamnokseen, jonne -saisi lähteä mukaan täysillä kansalaisoikeuksilla kutka vaan -halusivat. Mutta ne, jotka eivät heti tahtoisi astua laivoihin -lähteäkseen mukaan, saisivat, jos kumminkin tahtoisivat säilyttää -siirtolaisoikeutensa, maksamalla 50 Korintolaista drakmaa jäädä -Korintokseen. Silloin löytyi suuri joukko sekä niitä, jotka heti -lähtivät mukaan laivoilla, että niitä, jotka suorittivat rahamaksun. -Korintolaiset pyysivät myöskin Megaralaisia saattamaan heitä -muutamilla laivoilla siltä varalta, että Kerkyyralaiset estäisivät -heitä purjehtimasta. Megaralaiset varustautuivat auttamaan heitä -kahdeksalla laivalla, samoin Kefalleenian Paleelaiset neljällä. -Korintolaiset kääntyivät pyyntöineen niinikään Epidaurolaisten -puoleen, ja nämä antoivat heille lisäksi viisi laivaa, -Hermionelaiset antoivat yhden laivan, Troitseenilaiset kaksi, -Leukadialaiset kymmenen ja Amprakialaiset kahdeksan. Teebalaisilta -ja Fleiasilaisilta pyysivät he rahaa ja Eeliläisiltä tyhjiä laivoja -ynnä rahaa. Korintolaiset itse varustivat 30 laivaa, ja niihin 3,000 -raskasaseista. - -Kun Kerkyyralaiset kuulivat Korintolaisten näin suuresti -varustautuvan, läksivät he Lakedaimonilaisten ja Sikyoonilaisten -lähettiläiden kanssa Korintokseen ja vaativat, että Korintolaiset -kutsuisivat takaisin sekä Epidamnoksessa olevan varustusväkensä että -siirtokuntansa, heillä kun ei ollut osallisuutta Epidamnokseen. -Jos Korintolaiset luulivat itsellään sitä jossakin määrin olevan, -sanoivat he olevansa valmiit jättämään asian oikeuden ratkaistavaksi -niille Peloponneesoksen kaupungeille, joista he yhteisesti sopisivat. -Se saisi pitää siirtolan, jolle mainitut kaupungit sen katsoisivat -kuuluvaksi. He myöntyivät myös jättämään asian Delfoin oraakelille -ratkaistavaksi. Sotaa he kaikin mokomin tahtoivat välttää; mutta jos -Korintolaiset käyttäisivät väkivaltaa, sanoivat he oman etunsa vuoksi -olevansa pakotetut ystävikseen liittämään ne, joita eivät muuten, -nykyisille liittolaisille vieraina, niiksi haluaisi. Korintolaiset -vastasivat heille, että he tahtoivat asiasta neuvotella vasta sitten, -kun Kerkyyralaiset olivat kutsuneet Epidamnoksesta sekä laivansa että -barbarit. Korintolaisten mielestä ei käynyt päinsä, että he ryhtyivät -asiaa oikeudellisesti käsittelemään, niin kauan kuin Epidamnosta -piiritettiin. Korintolaisten ehtoihin Kerkyyralaiset sanoivat -olevansa taipuvaisia, jos Korintolaisetkin kutsuivat miehensä -Epidamnoksesta. He sanoivat myöskin myöntyvänsä siihen, että molemmat -pysyivät alallansa ja tekivät aselevon, kunnes asia oikeudessa -ratkaistaisiin. - -Mutta Korintolaiset eivät tahtoneet kuulla puhuttavankaan mitään -senlaisista ehdoista, vaan lähettivät, kun heidän laivansa olivat -miehitetyt ja heidän liittolaisensa saapuneet, airueen edeltäkäsin -julistamaan sodan Kerkyyralaisille ja lähtivät Epidamnokseen näitä -vastaan 75 laivalla ja 2,000 raskasaseisella. Laivastoa johtivat -Pellikoksen poika Aristeys, Kalliaan poika Kallikratees ja Timanteen -poika Timanoor. Jalkaväen johtajat olivat Eyrytiimoksen poika -Arketiimos ja Isarkoksen poika Isarkidas. - -Kun he olivat tulleet Anaktorian maassa sijaitsevan Aktionin -edustalle, missä Apolloonin temppeli on lähellä Amprakian -merenlahden suuta, lähettivät Kerkyyralaiset heitä vastaan -sanansaattajan veneessä ilmottamaan, etteivät Korintolaiset saisi -purjehtia kauemmaksi, miehittivät omat laivansa, tekivät vanhat -laivansa merikelpoisiksi ja korjasivat muitakin. Kun lähettiläs -ei tuonut KorintoIaisilta rauhaan suostuvaa vastausta, ja koska -Kerkyyralaisilla oli miehitettyinä 80 laivaa, lukuunottamatta -niitä 40, jotka olivat piirittämässä Epidamnosta, purjehtivat he -Korintolaisia vastaan ja ryhtyivät tappeluun, jossa saivat loistavan -voiton ja tuhosivat Korintolaisilta 15 laivaa. Samana päivänä -onnistui niiden, jotka piirittivät Epidamnosta, saada kaupunki -antautumaan ehdoilla, että vieraat jätettäisiin piirittäjien käsiin, -mutta että Korintolaiset pidettäisiin vankeudessa toistaiseksi. - -Kerkyyralaiset pystyttivät tämän tappelun jälkeen voitonmerkin -Leykimnee-niemelle Kerkyyran alueelle ja surmasivat muut vangit -paitse Korintolaiset, jotka he pitivät vangittuina. Kun Korintolaiset -ja heidän liittolaisensa voitettuina laivoinensa olivat palanneet -kotiinsa, olivat Kerkyyralaiset koko meren herroina niillä seuduilla. -He purjehtivat Korintolaisten Leukas nimiseen siirtolaan, panivat -autioiksi sen alueita ja polttivat Kylleeneen, missä Eeliläisillä oli -laivanveistämö, koska nämä olivat antaneet Korintolaisille laivoja ja -rahaa. Kauan aikaa meritaistelun jälestä olivat he herroina merellä, -ahdistivat laivoillaan Korintolaisten liittolaisia ja tekivät näille -suuria vahinkoja, kunnes Korintolaiset vihdoin kesän loppupuolella -lähettivät laivaston ja sotajoukon, koska heidän liittolaisensa -olivat joutuneet suureen ahdinkoon, ja leiriytyivät lähelle Aktionia -Keimerionin edustalle Tesprootiassa, suojellaksensa Leukasta ja muita -heille ystävällisiä kaupunkeja. Kerkyyralaiset puolestansa asettuivat -sotajoukkoinensa ja laivastoineen Leykimneen edustalle. Kumpikaan ei -ryhtynyt hyökkäykseen, vaan he pysyivät koko kesän vastakkain, kunnes -kumpikin talveksi palasi kotiinsa. - -Korintolaiset kuluttivat koko vuoden meritappelun jälkeen -uusien laivojen rakentamiseen, valmistautuen suurella innolla -sotaan Kerkyyralaisia vastaan, ja panivat kuntoon mahtavan -laivaston, johonka he hankkivat soutajia pestaamalla niitä osaksi -Peloponneesoksesta, osaksi Hellaan muista seuduista. Tieto näistä -varustuksista huoletti Kerkyyralaisia, ja koska he tähän saakka -eivät olleet liitossa minkään Helleeniläisen valtion kanssa eivätkä -kuuluneet Ateenalaiseen eivätkä liioin Lakedaimonilaiseenkaan -puolueeseen, katsoivat he viisaimmaksi kääntyä Ateenalaisten puoleen, -liittoutuaksensa heidän kanssaan ja koettaakseen saada heiltä apua. -Mutta kun korintolaiset saivat tämän tietää, lähettivät he myöskin -lähetystön Ateenaan, jottei tämä valta, yhdistämällä laivastonsa -Kerkyyralaisten laivastoon, estäisi heitä päättämästä sotaa mielensä -mukaan. Kun kansa oli kutsuttu kokoon, puhui kumpikin lähetystö -omasta puolestansa, vastustaen toinen toistansa. Kerkyyralaiset -saivat ensin puheenvuoron ja puhuivat seuraavaan tapaan: - -"Ateenan miehet! Kohtuullista on, että ne, jotka tulevat pyytämään -toisilta apua, kuten me nyt, voimatta vedota aikaisemmin osotettuun -suureen ystävyyteen tai ennen annettuun sota-apuun, koettavat näyttää -toteen ennen kaikkea, että se, mitä he pyytävät, on myös hyödyllistä -niille, joiden puoleen he kääntyvät, tai ettei se ainakaan ole -heille vahingoksi, sekä toiseksi, että avunsaajat ainaisesti -tulevat olemaan kiitollisuuden velassa. Vaan jos eivät sitä voikaan -vakuuttavasti toteen näyttää, eivät kumminkaan saa kantaa vihaa, jos -heidän avunpyyntönsä ei onnistu. Kerkyyralaiset ovat lähettäneet -meidät pyytämään teitä liittolaisikseen, varmasti uskoen voivansa -tarjota teille edellämainitut takeet. Tosin ei meidän tähänastinen -menettelymme teitä kohtaan tue meitä apua pyytäessämme, vaan -päinvastoin on se meille nykyhetkellä epäedullinen." - -"Tätä ennen me emme ole mielellämme auttaneet ketään sodassa ja -nyt tulemme me kumminkin apua anomaan toisilta, koska me tässä -sodassa Korintolaisia vastaan menettelymme tähden olemme jääneet -liittolaisitta oman onnemme nojaan. Näin on meidän luuloteltu -viisas varovaisuutemme, kun emme ole tahtoneet vieraitten kanssa -solmittujen liittojen kautta joutua vaaraan toisten etujen tähden, -lopuksi kääntynyt ilmeiseksi ajattelemattomuudeksi ja heikkoudeksi. -Tosin me äskeisessä meritaistelussa omin voimin torjuimme -päältämme Korintolaisten hyökkäyksen. Mutta kun he nyt käyvät -päällemme suuremmalla sotavoimalla, jonka he ovat koonneet sekä -Peloponneesoksesta että muista Helleeniläisistä maista, niin emme -luule kykenevämme omin voimin pitämään puoliamme. Ja koska suuri -vaara on tarjona, jos Korintolaiset meidät voittavat, olemme me -pakotetut pyytämään apua sekä teiltä että muilta. Meille on annettava -anteeksi, jos me nyt toimimme vastoin entistä varovaisuuttamme, koska -meidän aikaisempi menettelytapamme ei ole johtunut ynseydestä, vaan -ymmärtämättömyydestä." - -"Teille tulee tämä sattuma, joka pakottaa meitä pyytämään apua, -monessa suhteessa olemaan varsin edullinen, jos te pyyntöömme -suostutte. Ensiksikin tarjoutuu teille sen kautta tilaisuus suojella -viattomasti loukatuita, ja toiseksi saavutatte te suojelemalla -meitä, kun suurimmat etumme ovat vaarassa, meidän puoleltamme -ikuisen kiitollisuuden. Sitäpaitsi on meillä laivasto, jollaista ei -löydy toista teidän laivastoanne lukuunottamatta. Ajatelkaapa, mikä -onnen sattuma on harvinaisempi ja mikä viholliselle haitallisempi, -kuin että sama valtio, jonka liittoutumista itsenne kanssa te -olisitte pitäneet suuria aineellisia etuja ja suosionsaavutuksia -arvokkaampana, että sama valta tarjoutuu liittolaiseksi teidän -pyytämättänne, antautuen teille aiheuttamatta vaaroja ja -kustannuksia. Sen lisäksi tuottaa se teille tilaisuuden saavuttaa -kaikkialla hyväksymistä sekä kiitollisuutta niiden puolelta, joita -ryhdytte puollustamaan, ja itsellenne melkoisen voimanlisäyksen. -Harvat ovat milloinkaan päässeet osallisiksi kaikista näistä eduista -samalla kertaa, harvat niinikään liittolaisuutta etsiessään kyenneet -tarjoamaan niille, joiden puoleen he kääntyvät, yhtä paljon turvaa ja -kunniaa, kuin he itse toivovat saavansa". - -"Mutta jos joku teistä arvelee, ettei tulisi syntymään sotaa, -missä me voisimme olla teille avuksi, niin hän suuresti erehtyy, -kun ei huomaa, että Lakedaimonilaiset, peläten teidän valtaanne, -jo sommittelevat sotaa, ja että Korintolaiset, jotka heihin -voivat suuresti vaikuttaa ja samalla ovat teidän vihollisianne, -nyt koettavat ensiksi selviytyä meistä, ollakseen sitten valmiit -hyökkäämään teitä vastaan, jottemme me voisi yhdistämällä -sotavoimiamme taistella heitä, yhteistä vihollista, vastaan, ja -jotta he voisivat käyttää tilaisuutta sekä vahingoittaakseen meitä -että itse voimistuakseen. Meidän molempien tulee siis, toisen -tarjoamalla liittolaisuutta, toisen ottamalla tarjousta vastaan, -estää vihollistemme aikeet ja ryhtyä hyökkäyssotaan heitä vastaan, -ennenkuin he ennättävät sen tehdä". - -"Jos he sanovat teidän tekevän väärin ottaessanne suojaanne heidän -siirtolaisensa, niin tietäkööt, että jokainen siirtola kunnioittaa -emäkaupunkiansa, niin kauan kuin sitä kohdellaan hyvin, mutta että se -vieraantuu emäkaupungistaan, jos sille tehdään vääryyttä. Sillä heitä -ei lähetetä ollakseen siirtolaisina emäkaupunkiin jääneiden orjia, -vaan heidän rinnallaan samoja oikeuksia nauttivina. On päivänselvää, -että Korintolaiset ovat tehneet meille vääryyttä. Sillä kun heitä -vaadittiin oikeudellisesti ratkaisemaan Epidamnoksen rettelöt, -niin tahtoivat he mieluummin selvittää syytekohdat sodan avulla -kuin oikeuteen turvaamalla. Olkoon tämä heidän menettelynsä meitä, -heidän heimolaisiansa, kohtaan teille varoituksena, jottei heidän -viekkautensa saisi teitä eksyttää ajattelematta suostumaan heidän -tuumiinsa. Sillä turvallisemmin elää se, jonka ei tarvitse katua -viholliselle tehtyjä myönnytyksiä". - -"Te ette suinkaan, ottamalla meidät liittoonne, riko -Lakedaimonilaisten kanssa tekemiänne sopimuksia, koska me emme -ennen ole olleet kumpaistenkaan liittolaisia. Sitäpaitsi on -teidän liittosopimuksessanne nimenomaan säädetty, että jokainen -Helleeniläinen kaupunki, joka ei ole teidän kumpaisenkaan -liittolainen, saa vapaasti käydä, kummalle puolelle haluaa. Onpa -merkillistä, jos Korintolaiset saavat ottaa laivamiehistönsä sekä -liittouneista valtioista että myöskin muualta Hellaasta, vieläpä -teidän alusmaistannekin, samalla kuin sulkevat meiltä tien liiton -tekemiseen, johon kaikilla muilla on tilaisuus avoinna, sekä kaikkeen -muunlaiseen avunhankintaan, vieläpä katsovat oikeuden tulevan -poljetuksi, jos te suostutte meidän pyyntöömme. Mutta paljoa enemmän -syyllisinä me tulemme pitämään teitä, jos emme voi teitä taivuttaa. -Sillä siinä tapauksessa te hylkäätte meidät, kun olemme ahdingossa -emmekä ole teidän vihollisianne, vaan heidän, jotka ovat teidänkin -varsinaiset vihollisenne ja ahdistajanne. Puhumattakaan siitä, että -estäisitte heidän hankkeitansa, te päinvastoin sallitte heidän koota -sotavoimia teidän omalta alueeltanne. Teidän tulee mitä jyrkimmin -estää heitä keräämästä palkkasotureita teidän alusmaistanne tai -toimittaa meille apua siten, kuin paraaksi katsotte, mieluummin -solmimalla juhlallinen liitto, jota me erityisesti toivomme. Teillä -on tästä, kuten jo aluksi huomautimme, monta tuntuvaa etua, joista -ennen kaikkea tärkein on se, että meillä on yhteiset viholliset, -mikä seikka on luotettavin vakuus uskollisuudestamme, vieläpä -voimalliset viholliset, jotka kyllä kykenevät rankaisemaan heistä -luopuneita. Ja kun liittoa tarjoava on merivalta eikä maavalta, niin -on kieltäytyminen sitä vaarallisempi. Teidän oma etunne vaatii näet, -jos vaan mahdollista, estämään kaikkia muita hankkimasta laivastoa -tahi ainakin, jos tämä ei käy päinsä, pitämään sitä merivaltaa -ystävänänne, joka on voimakkain". - -"Jos joku teistä pelkää tämän kautta rikkovansa liittosopimukset, -vaikkakin hän katsoo kaiken tämän edulliseksi, niin tietäköön -hän, että tällainen pelko, jota toimintavoima on tukemassa, on -enemmän pelottava vihollisia, kun taas vastaisessa tapauksessa -meidän liittomme hylkäämisen kautta heikkoutunut uljuus on omansa -lisäämään mahtavan vihollisen rohkeutta. Tietäköön hän myöskin, -että teidän nyt tehtävästänne päätöksestä riippuu yhtä hyvin -Ateenan kuin Kerkyyrankin kohtalo, ja että hän ei siinä tapauksessa -pidä silmällä molempien kaupunkien etua, jos hän katsomalla vaan -nykyhetkeen, ottamatta huomioon uhkaavaa ja miltei jo alotettua -sotaa, hylkää senlaisen valtion ystävyydentarjouksen, jonka -vihamielisyys ja ystävyys ovat seurauksiltaan mitä tärkeimmät. Sillä -meidän kaupunkimme sijaitsee erittäin sopivalla paikalla Italiaan -ja Sikeliaan purjehdittaessa, niin että voimme estää laivoja -purjehtimasta sieltä Peloponneesokseen ja niinikään, milloin vaan -haluamme, lähettää laivoja sinne, muista eduista puhumattakaan. -Lyhyesti sanoen ovat ne syyt, jotka eivät salli teidän jättää -meitä oman onnemme nojaan, seuraavat: Hellaassa löytyy vaan kolme -huomattavampaa merivaltaa, teidän, meidän ja Korintolaisten. Jos -te nyt sallitte kahden näistä yhdistyä ja Korintolaisten kukistaa -meidät, niin täytyy teidän käydä merisotaa Kerkyyralaisten ja -Peloponneesolaisten yhdistettyjä voimia vastaan, mutta jos te otatte -meidät liittoonne, niin on teillä sodassa heitä vastaan käytettävänä -laivasto, joka on suuresti lisääntynyt meidän laivojemme kautta". - -Täten puhuivat Kerkyyralaiset. Heidän jälkeensä lausuivat -Korintolaiset seuraavaan suuntaan: - -"Koska nuo Kerkyyralaiset eivät ole puhuneet ainoastaan heidän -ottamisestaan teidän liittoonne, vaan myöskin siitä, että me -olisimme tehneet heille vääryyttä ja ryhtyneet sotaan heitä vastaan -vastoin kaikkea oikeutta ja kohtuutta, niin täytyy meidänkin ensiksi -kajota kumpaiseenkin kohtaan, ennenkuin siirrymme puhumaan muista -asioista, jotta te jo heti aluksi voisitte varmuudella tietää meidän -puoleltamme tehdyn vaatimuksen olevan oikeutetun, sekä ettette syyttä -hylkää näiden pyyntöä." - -"He väittävät varovaisuudesta pidättäytyneensä rupeamasta liittoon -kenenkään kanssa. Mutta näin he ovat menetelleet kataluudessaan, -eivätkä suinkaan vilpittömässä mielessä, he kun eivät ole tahtoneet -ottaa ketään liittolaiseksi eivätkä myöskään todistajaksi, jottei -heidän tarvitsisi hävetä muitten edessä. Tämän ohessa tekee heidän -kaupunkinsa yksityisen asemansa kautta heidät itsensä tuomareiksi, -jos he ovat muita loukanneet, paremmin, kuin jos jotkut liitot -heitä sitoisivat, koska he ani harvoin purjehtivat naapuriensa luo, -jotavastoin toisten on pakko poiketa heidän luoksensa. Tällaiseen -kierouteen perustuu heidän kauniilta kaikuva puolueettomuutensa, -jota he viisaasti ovat käyttäneet naamarinaan. Sillä he eivät -ole noudattaneet puolueettomuutta, pidättyäkseen muiden kanssa -tekemästä vääryyttä, vaan voidakseen sitä tehdä yksin, erittäinkin -harjottaakseen väkivaltaa, missä ovat voitolla, sekä toisen -kustannuksella saavuttaakseen etuja salassa muilta ja esiintyäkseen -hävyttömästi, jos jotakin vääryyden avulla ovat saavuttaneet. Jos he -olisivat kunnon miehiä, kuten kerskaavat, niin he sitä mieluummin -olisivat suostuneet oikeudenmukaiseen ratkaisuun, kuta vaikeampi -toisten on pakottaa heitä siihen". - -"Mutta näin he eivät ole menetelleet meitä eivätkä muitakaan kohtaan. -Sillä vaikka he ovat meidän siirtolaisiamme, niin kapinoivat he -alituisesti ja ryhtyvät nyt julkiseen sotaankin meitä vastaan -sanoen, ettei heitä ole lähetetty kärsimään huonoa kohtelua -meidän puoleltamme. Mutta emmehän varmaankaan ole perustaneet -siirtolaiskuntia, kärsiäksemme heidän puoleltansa röyhkeyttä ja -väkivaltaa, vaan pysyäksemme heidän johtajinaan ja saadaksemme -heidän puoleltaan osaksemme meille tulevaa kunnioitusta. Muut -siirtolaiskaupunkimme meitä kyllä kunnioittavat ja rakastavat. Onhan -aivan selvää, että, kun muut siirtolaiset ovat meihin tyytyväiset, -näillä yksinään ei voi olla pätevää syytä nurjamielisyyteen. -Emmekähän me näin ankarasti kävisi heidän kimppuunsa, elleivät -niin törkeästi olisi meitä loukanneet. Mutta vaikka olisimmekin -hairahtuneet, olisi heidän sopinut väistää meidän vihaamme, jolloin -taas meille olisi ollut häpeällistä käyttää pakkokeinoja niin -maltillisesti esiintyviä vastaan. Rikkauksiensa nojalla he ovat -esiintyneet röyhkeästi meitä vastaan monasti muulloinkin ja ovat nyt -päällepäätteeksi anastaneet Epidamnoksen, joka kieltämättä kuuluu -meille. Tosin he, niin Kauan kuin Epidamnos oli hädässä, eivät siitä -välittäneet, vaan kun me riensimme sen avuksi, valtasivat he väkisten -kaupungin". - -"He kyllä sanovat tarjoutuneensa tätä ennen alistumaan oikeudelliseen -ratkaisuun. Mutta tällaisella tarjouksella on ainoastaan siinä -tapauksessa merkitystä, jos sen tekijä astuu oikeuden eteen, -ennenkuin on ryhtynyt taisteluun ja ennenkuin on saavuttanut etuja -taistelussa. Nämä eivät tehneet kauniilta kuuluvaa tarjoustaan jättää -asian oikeudellisesti ratkaistavaksi, ennenkuin olivat ryhtyneet -piirittämään kaupunkia, vaan vasta sitten, kun huomasivat, ettemme -voisi toimettomina katsella tapahtumain kulkua. Ja nyt tulevat -he teidän luoksenne tyytymättä siellä tekemiinsä vääryyksiin, -saadaksensa teidät liittolaisikseen ja vieläpä avustamaan heitä -vääryydenteoissansa, ja liittolaisiksenne pyrkivät he nyt vasta, -kun välimme ovat julkisesti rikkoutuneet. Heidänhän olisi sopinut -kääntyä teidän puoleenne juuri silloin, kun heillä ei ollut mitään -pelättävää, eikä nyt, kun he pelkäävät meitä kohtaan harjottamiensa -vääryyksien seurauksia, eikä liioin nyt, koska teillä ei milloinkaan -ole ollut hyötyä heidän sotavoimistansa, vaan kumminkin tulisitte -olemaan meidän silmissämme yhtä rikollisia kuin he, vaikka teillä -ei ole mitään osaa heidän rikoksiinsa. Jos ennen olisitte toimineet -yhteisin voimin, niin tulisi teidän myöskin kärsiä seuraukset". - -"Me olemme täten osottaneet, että esiinnymme oikeusperusteilla, mutta -että Kerkyyralaiset ovat väkivallanharjottajia ja rosvoja. Meidän -tulee vielä todistaa teille, ettette toimi oikeudenmukaisesti, jos -otatte heidät liittoonne. Sillä jos kohtakin liittosopimuksessa on -sanottu, että liittoon kuulumaton kaupunki vapaasti saa liittyä, -kumpaiseen puolueeseen vain haluaa, niin ei sopimus suinkaan -tarkota niitä, jotka toimivat muiden vahingoksi, vaan niitä, -jotka, vetäytymättä pois auttamasta muita, tarvitsevat apua, eikä -luonnollisesti ole sovellutettava niihin, jotka ajattelemattomille -suojelijoillensa tuottavat sotaa rauhan asemesta. Tämä tulee -olemaan teidän laitanne, jos ette seuraa meidän neuvoamme. Sillä -te ette ainoastaan tule heidän avustajiksensa, vaan myöskin meidän -vihollisiksemme, kun tähän saakka olette olleet ystäviämme. Jos -te nimittäin käytte heidän puolellensa, niin on meidän mahdoton -puollustautua heitä vastaan ahdistamatta teitä. Kohtuullisinta olisi, -ettette menisi kumpaisenkaan puolelle, tahi muuten, että liittyisitte -meihin noita vastaan. Olettehan jo ennestään sopimuksissa -Korintolaisten kanssa, jotavastoin te Kerkyyralaisten kanssa ette -milloinkaan ole edes tehneet aselepoakaan". - -"Älkää ottako tavaksenne suojella muiden luopuneita alamaisia. -Emmehän mekään, kun Samolaiset kapinoitsivat, äänestäneet teitä -vastaan, vaan Peloponneesolaisten ollessa eri mieltä, tuliko niitä -puollustaa, vastustimme me julkisesti tätä tuumaa lausuen, että -jokaisella on oikeus rangaista liittolaisiansa. Jos te otatte -liittoonne ja puollustatte noita pahantekijöitä, niin kyllä piankin -käy ilmi, että jommoinenkin määrä liittolaisistanne siirtyy meidän -puolellemme, ja että noudattamanne menettelytapa tulee olemaan teille -itsellenne vahingoksi eikä meille". - -"Näillä myöskin Helleeniläisten lakien mukaan riittävillä -oikeudenperusteilla astumme teidän eteenne: tämä on se -ystävällisyyden velka, jonka me kehotamme teitä nyt maksamaan, -koskemme ole kylliksi vihollisia tahtoaksemme vahingoittaa -teitä, emmekä liioin kylliksi ystäviä halutaksemme hyödyttää -teitä. Sillä kun teillä, sotiessanne Aiginalaisia vastaan ennen -Meedialaissotaa, ei ollut kylliksi sotalaivoja, niin saitte te -Korintolaisilta 20 laivaa. Tämä meidän suosiollisuutemme, kuten myös -käytöksemme Samolais-rettelöissä, jolloin Peloponneesolaiset meidän -kehotuksestamme eivät avustaneet Samolaisia, hankki teille voiton -Aiginalaisista ja voiman rankaisemaan Samolaisia. Ja tämä tapahtui -sitäpaitsi semmoiseen aikaan, jolloin ihmiset hyökkäävät toistensa -kimppuun, välittämättä muusta kuin omasta voitostaan, ja jolloin -ystävästä käy avustaja, vaikkakin ennen on esiintynyt vihollisena, -mutta sitävastoin vihollisesta vastustaja, joskin muuten on ystävä, -koska hetken voitonhimon tähden omat edut laiminlyödään." - -"Miettikää näitä seikkoja ja neuvokoot vanhemmat nuoria ymmärtämään, -että on kohtuullista avustaa meitä, kuten me teitä, älköönkä kukaan -tuumiko, että tämä kyllä voi kuulua kohtuulliselta, mutta että -sodan syttyessä aivan toinen menettely olisi hyödyllinen. Sillä -mitä vähemmän poiketaan oikeudesta, sitä varmemmin etu saavutetaan. -Mitä taas syntyvään sotaan tulee, jolla teitä Kerkyyralaiset -koettavat pelottaa, saadaksensa teitä vääryyttä harjottamaan, niin -se on tuiki epävarma. Ei teidän pidä, tämän kautta kiihotettuina, -hankkia itsellenne aivan varmasti hetimiten syntyvää vihamielisyyttä -Korintolaisten puolelta, vaan koettakaa mieluummin poistaa meissä -Megaralaisten takia vallitsevaa epäluuloa. Sillä myöhäinenkin -sopivassa tilaisuudessa osotettu ystävyys voi, jos kohtakin se on -vähäarvoisempi, sovittaa suurimmankin loukkauksen. Älkää antako -viekotella itseänne sillä, että he tarjoavat teille voimakasta -laivastoliittoa; sillä paljoa varmempi tuki on rehellinen menettely -vertaisiansa kohtaan, kuin hetken viehättämänä koettaa saavuttaa -vaaranalaisia etuja." - -"Koska me nyt olemme joutuneet samaan asemaan, josta me -Lakedaimonissa puhuimme, että nimittäin jokaisella on oikeus -rangaista liittolaisiansa, niin pyydämme me nyt teitä menettelemään -samoin meitä kohtaan, jottette te päätöksellänne vahingoita meitä, -me kun silloin äänestimme teidän hyväksenne. Maksakaa hyvä hyvällä: -sillä tietäkää, että nyt on se ratkaiseva hetki käsissä, jolloin -avustaja on paras ystävä ja vastustaja pahin vihollinen. Vieläkin -kerran: älkää ottako Kerkyyralaisia liittolaisiksenne meidän -mielipahaksemme älkääkä avustako heitä vääryyden tekemisessä. -Tällätavoin te sekä menettelette velvollisuutenne mukaisesti että -päätätte omaksi hyödyksenne." - -Näin puhuivat Korintolaiset. Kun Ateenalaiset olivat kuulleet -kumpaisenkin puolueen esityksen, kutsuttiin kansa kahdesti kokoon. -Ensimmäisessä kokouksessa sai Korintolaisten puhe paljon kannatusta, -mutta toisessa kokouksessa muuttivat Ateenalaiset mielensä ja -päättivät tehdä liiton Kerkyyralaisten kanssa, että nimittäin heillä -olisi yhteiset viholliset ja yhteiset ystävät. Sillä jos Ateenalaiset -Kerkyyralaisten kehotuksesta olisivat hyökänneet Korintosta vastaan, -niin olisivat he rikkoneet Peloponneesolaisten kanssa tehdyt -sopimukset. He solmivat vaan puollustusliiton, jonka kautta he -sitoutuivat avustamaan toisiansa, jos joku hyökkäisi Kerkyyraa, -Ateenaa tai heidän liittolaisiansa vastaan, sillä Ateenalaiset -pitivät sotaa Peloponneesolaisia vastaan miltei varmana eivätkä -sallineet, että Kerkyyra, jolla oli niin mahtava laivasto, joutuisi -Korintolaisten valtaan, vaan toivoivat, että nämä mitä kiivaimmin -hyökkäisivät toistensa kimppuun, jotta heidän olisi sitä helpompi -sotia Korintolaisia ja muita merivaltioita vastaan, jos niin olisi -pakko. Myöskin näkyi heistä tämä saari sijaitsevan erinomattain -sopivalla paikalla, jos tahtoi purjehtia Italiaan ja Sikeliaan. - -Tässä aikeessa ottivat Ateenalaiset Kerkyyralaiset liittoonsa ja -lähettivät välittömästi, Korintolaisten lähdettyä, heille avuksi 10 -laivaa. Näitä johtivat Kimoonin poika Lakedaimonos, Strombikoksen -poika Diotiimos ja Epikleen poika Prooteas. Heillä oli käsky välttää -tappelua Korintolaisten kanssa, jolleivät nämä purjehtisi Kerkyyraan -tai johonkin sille kuuluvaan paikkakuntaan, yrittäen viedä siellä -maihin sotaväkeä, mutta että heidän väkivallalla tulisi estää tätä -tapahtumasta. Tämän käskyn antoivat Ateenalaiset heille, jotteivät -rikkoisi rauhan sopimuksia. Ja näin saapuivat nämä 10 laivaa -Kerkyyraan. - -Kun Korintolaiset olivat valmiit varustuksissaan, purjehtivat he -Kerkyyraan 150 laivalla. Näistä laivoista oli kymmenen Eeliläistä, -12 Megaralaista, kymmenen Leukadialaista, 27 Amprakialaista ja -yksi Anaktorialainen, mutta Korintolaisten omia 90. Näille oli -kukin kaupunki valinnut johtajat omia laivojansa varten, mutta -Korintolaisia laivoja johtivat Eytykleen poika Xenokleidees ynnä -neljä muuta päällikköä. Kun he purjehtien Leukaasta lähestyivät -mannermaata vastapäätä Kerkyyraa, ankkuroivat he laivansa Tesprootian -maassa sijaitsevan Keimerionin edustalle. Tämä on satama ja -ylempänä sitä merestä kauempana sijaitsee Tesprootialaisessa -Elaiatis-maakunnassa Efyyra niminen kaupunki. Lähellä tätä laskee -Akeruusia-järvi vetensä mereen. Tesprootian läpi juoksee tähän -järveen Akeron-joki, josta järvi on saanut nimensä. Myöskin -Tyamis-joki virtaa näiden seutujen halki, erottaen Tesprootian ja -Kestrineen toisistansa. Näiden jokien välillä kohoaa Keimerionin -kallioniemi. Tälle paikalle mannermaata ankkuroivat Korintolaiset -laivansa ja leiriytyivät. - -Kun Kerkyyralaiset saivat tiedon heidän lähestymisestänsä, -miehittivät he 110 laivaa, joita johtivat Mikiades, Aisimides ja -Eyrybatos. Nämä leiriytyivät yhdelle niistä saarista, joita kutsutaan -Sybota-saariksi. Tänne olivat myöskin saapuneet Ateenalaisten -lähettämät kymmenen laivaa. Leykimnee-niemellä oli heillä jalkaväkeä -ja 1,000 heille avuksi tullutta Sakyntolaista raskasaseista. -Korintolaisilla oli niinikään suuri joukko barbarilaista sotaväkeä. -Sillä täkäläiset mannermaalaiset ovat aina olleet hyvissä väleissä -heidän kanssansa. - -Kun Korintolaiset olivat saaneet kaikki valmiiksi, varustautuivat he -kolmen päivän muonalla ja purjehtivat sitten yöaikaan Keimerionin -satamasta, ryhtyäksensä meritappeluun vihollisia vastaan. Kun päivä -alkoi sarastaa, huomasivat he purjehtiessansa Kerkyyralaisten -laivain aavalla merellä tulevan suoraan heitä vastaan. Tultuansa -toistensa näkyviin, asettuivat he taistelujärjestykseen vastakkain, -Ateenalaiset laivat Kerkyyralaisten oikealle siivelle, mutta -keskirintaman ja vasemman siiven muodostivat Kerkyyralaiset itse, -jakaen laivansa kolmeen osastoon, joista kutakin johti yksi noista -kolmesta päälliköstä. Näin olivat Kerkyyralaiset järjestyneet. -Korintolaisten oikean siiven muodostivat Megaralaiset ja -Amprakialaiset laivat, keskirintaman muut liittolaiset, mutta itse -asettuivat he parailla laivoillansa vasemmalle siivelle Ateenalaisin -ja Kerkyyralaisten oikeaa siipeä vastaan. - -Kun merkki molemmin puolin oli annettu, törmäsivät he yhteen, ja -meritappelu alkoi. Kummallakin puolella oli laivojen kansilla paljon -raskasaseisia, nuolenampujia ja keihäänheittäjiä, vanhan tavan mukaan -huonosti varustettuina meritaistelua varten. Ottelu oli kuuma, mutta -vailla taidokasta järjestelyä, melkeinpä maatappelun kaltainen. -Kun laivat olivat törmänneet yhteen, niin eivät ne enää laivojen -paljouden synnyttämän tungoksen takia päässeet erilleen toisistansa, -ja voitto riippui tykkänään kannella olevista raskasaseisista, jotka -taistelivat määrätyssä asennossa, laivojen pysyessä liikkumatta. -Vihollisen laivaryhmää ei koetettu puhkaista, vaan tuli taistelussa -ilmi enemmän urhoollisuutta ja voimaa kuin taitavuutta. Tässä -meritappelussa vallitsi kaikkialla kauhea meteli ja sekasorto. -Taistelun kestäessä olivat Ateenalaiset laivat valmiina auttamaan -Kerkyyralaisia, jos heitä missä kovin ahdistettiin, aiheuttaen pelkoa -vihollisissa, mutta eivät ottaneet osaa tappeluun, koska pelkäsivät -hallituksensa kieltoa. Pahimmin kärsi Korintolaisten oikea siipi. -20 laivalla pakottivat Kerkyyralaiset heidät täällä peräytymään, -ajoivat yksityisiä laivoja takaa mannermaata kohti, purjehtien aina -heidän leiriinsä asti, astuivat maihin, polttivat autioiksi jääneet -teltat ja ryöstivät heidän tavaransa. Tällä siivellä kärsivät siis -Korintolaiset ja heidän liittolaisensa tappion, ja Kerkyyralaiset -saivat voiton. Mutta vasemmalla siivellä, missä Korintolaiset itse -taistelivat, saivat he loistavan voiton, koska Kerkyyralaisten -muutenkin vähempilukuisesta laivastosta puuttui 20 vihollisia takaa -ajavaa laivaa. Kun Ateenalaiset näkivät Kerkyyralaisten olevan -suuressa ahdingossa, riensivät he julkisesti heidän avuksensa, vaikka -he alussa olivat karttaneet hyökkäystä. Mutta kun Kerkyyralaiset -yleisesti pakenivat, ja Korintolaiset heitä ankarasti ahdistivat, -ryhtyivät kaikki laivat eroituksetta taisteluun, niin että -Ateenalaiset ja korintolaiset väkistenkin joutuivat käsikähmään -keskenänsä. - -Kerkyyralaisten paettua, eivät Korintolaiset huolineet korjata -uppoavia laivoja, vaan käänsivät raivonsa niissä oleviin miehiin, -ja surmasivat, purjehtien hylyksi joutuneiden laivojen rivien läpi, -heitä mieluummin, kuin ottivat heitä vangeiksi. Tässä tilaisuudessa -surmasivat he myöskin epähuomiosta omia miehiänsä, koska eivät -tietäneet, että heidän oikea siipensä oli joutunut tappiolle. Sillä -kun molemmin puolin oli paljon laivoja, peittäen hyvin suuren alan -merta, niin taistelun kuohussa ei ollut helppo erottaa, kutka olivat -voitolla, kutka tappiolla. Helleenien kesken oli tämä meritappelu -laivojen paljouteen nähden siihenastisia suurempi. Kun Korintolaiset -olivat ajaneet Kerkyyralaiset maalle saakka, käänsivät he huomionsa -laivanhylkyihin ja kaatuneisiin sotureihin. Heidän onnistuikin -korjata useimmat näistä Sybotaan, joka on autio satama Tesprootiassa, -ja jonne barbarilais-sotajoukko oli kokoontunut heille avuksi. Tämän -tehtyänsä purjehtivat he uudestaan kokoontuneina Kerkyyralaisia -vastaan. Nämä purjehtivat myöskin vihollisia vastaan vielä -merikelpoisilla laivoillaan ja niillä, jotka eivät olleet ottaneet -osaa taisteluun, ynnä Ateenalaisten laivojen kanssa, peläten, että -Korintolaiset koettaisivat astua maihin heidän alueellensa. Oli -jo myöhäistä illalla ja sotahuuto hyökkäykseen oli jo kajahtanut, -kun Korintolaiset äkkiarvaamatta käänsivät laivansa, huomattuansa -20 Ateenalaista laivaa purjehtivan heitä kohti. Nämä laivat -olivat Ateenalaiset, edellämainittujen kymmenen laivan lähdettyä, -lähettäneet Kerkyyralaisille avuksi, peläten, että Kerkyyralaiset -joutuisivat tappiolle, joten myös tapahtui, ja että heidän kymmenen -laivaansa ei riittäisi näitä suojelemaan. - -Korintolaiset huomasivat ensin nämä laivat ja arvasivat niiden -tulevan Ateenasta, ja koska he luulivat niitä useammiksi, kuin -he näkivät, vetäytyivät he takaisin. Mutta Kerkyyralaiset, jotka -laivojen suunnan takia eivät niitä huomanneet, ihmettelivät, miksi -Korintolaiset käänsivät aluksensa, kunnes jotkut erottivat laivat -ja ilmottivat niiden tulon toisille. Silloin Kerkyyralaisetkin -vetäytyivät takaisin, sillä alkoi jo hämärtää ja Korintolaiset -vetäytyivät yhä edemmäs. Täten erosivat he toisistansa, ja -yö keskeytti tämän meritappelun. Kerkyyralaiset leiriytyivät -Leykimneen edustalle, jonne saapuivat myöskin heidän avuksensa -lähetetyt 20 Ateenalaista laivaa, purjehtien laivahylkyjen ja -kaatuneiden keskitse, vähän sen jälestä, kuin ne oli huomattu. Näitä -johtivat Leagroksen poika Glaukon ja Leogoroksen poika Andokides. -Kerkyyralaiset pelkäsivät ensin niiden olevan vihollisia, sillä -oli jo yönaika, mutta tunsivat heidät sitten ja saattoivat heidät -satamaan. - -Seuraavana päivänä purjehtivat nuo 30 Ateenalaista laivaa ja ne -Kerkyyralaiset laivat, jotka olivat vielä merikelpoisia, siihen -Sybotan satamaan, jossa Korintolaisten laivasto oli ankkurissa, -houkutellaksensa niitä tappeluun. Purjehdittuansa ulos satamasta, -asettuivat Korintolaiset aavalla merellä sota-asentoon, mutta -pysyivät liikkumatta paikoillaan, haluamatta ryhtyä taisteluun, koska -he huomasivat, että Ateenasta oli tullut uusia vahingoittumattomia -laivoja. Sitäpaitsi tuotti heille paljon vaikeuksia laivoissa -säilytettyjen vankien vartioiminen ja laivojen korjaamiseen -tarpeellisten rakennusaineiden hankkiminen asumattomilla seuduilla. -Heidän suurin huolensa oli nyt, miten paraiten pääsisivät -purjehtimaan kotia, peläten, että Ateenalaiset, koska jo oli oltu -käsikähmässä heidän kanssansa, pitäisivät sopimukset rikottuina ja -estäisivät heitä purjehtimasta kotia. - -He päättivät sentähden lähettää muutamia miehiä ilman airuesauvaa -Ateenalaisten luo tiedustelemaan, mitä nämä aikoivat tehdä. -Lähettiläät puhuivat seuraavin sanoin: "Ateenan miehet! Te -teette väärin, kun ryhdytte sotaan meitä vastaan ja rikotte -rauhansopimukset, ase kädessä estäen meitä rankaisemasta -vihollisiamme. Jos aikomuksenne on estää meitä purjehtimasta -Kerkyyraan, tai minne muualle me haluamme, ja rikkoa rauha, niin -käykää nyt ensinnä meidän kimppuumme ja kohdelkaa meitä vihollisina." - -Näin puhuivat lähettiläät, ja ne, jotka Kerkyyralaisten leiristä -kuulivat tämän, huusivat, että nämä välittömästi olivat otettavat -kiinni ja tapettavat. Mutta Ateenalaiset vastasivat seuraavasti: -"PeIoponneesolais-miehet! Me emme alota sotaa emmekä riko rauhaa, -vaan me olemme tulleet avustamaan Kerkyyralaisia, liittolaisiamme. -Jos tahdotte purjehtia minne tahansa muualle, emme me teitä estä; -mutta jos purjehditte Kerkyyraan tahi johonkin sen alle kuuluvaan -paikkakuntaan, niin me voimiemme mukaan tulemme sitä estämään." - -Kun Ateenalaiset olivat näin vastanneet, valmistautuivat -Korintolaiset purjehtimaan kotiinsa ja pystyttivät voitonmerkin -Sybotan mannermaalle. Kerkyyralaiset puolestaan korjasivat -kaatuneiden ruumiit ja laivanhylyt, jotka yöllä noussut tuuli ja -aallot olivat sinne tänne ajelleet, sekä pystyttivät hekin voittajina -voitonmerkin Sybotan saarelle. Kumpikin piti itsensä voittajana -seuraavista syistä: Korintolaiset, koska he meritappelussa yöhön -saakka olivat olleet voiton puolella, olivat voineet korjata -huostaansa useimmat laivanhylyt ja kaatuneiden ruumiit, olivat -ottaneet vangeiksi 1,000 miestä ja upottaneet noin 70 laivaa. -Kerkyyralaiset pystyttivät voitonmerkin sillä perusteella, että -olivat hävittäneet noin 30 laivaa ja Ateenalaisten tultua olivat -korjanneet heidän rannoillensa sortuneet laivanhylyt ja kaatuneet, ja -koska Korintolaiset, huomattuansa Ateenalaisten laivat, edellisenä -päivänä olivat peräytyneet eivätkä olleet Sybotasta purjehtineet -näitä vastaan. Näillä perusteilla arvelivat kumpaisetkin päässeensä -voitolle. - -Kotimatkallansa anastivat Korintolaiset viekkaudella Amprakian -lahden suulla sijaitsevan Anaktorionin, joka oli Korintolaisten ja -Kerkyyralaisten yhteinen siirtola, asettivat sinne Korintolaista -siirtoväkeä ja palasivat sitten kotia. Kerkyyralaisista vangeista -möivät he 800, jotka olivat orjia, mutta 250 miestä vartioivat he -vankeina, kohdellen heitä hyvin, jotta nämä, tultuansa kotiin, -toimittaisivat Kerkyyran Korintolaisten käsiin, koska useimmat näistä -sattuivat olemaan Kerkyyran mahtavimpia miehiä. - -Tällä tavoin suoriutui Kerkyyra sodassa Korintolaisia vastaan, -ja Ateenalaisten laivat palasivat kotiinsa. Ensimmäinen aihe -Korintolaisten ja Ateenalaisten väliseen sotaan oli siis, että -Ateenalaiset, rauhan kestäessä, taistelivat Kerkyyralaisten puolella -Korintolaisia vastaan. - -Heti tämän jälkeen antoivat myös seuraavat Ateenalaisten ja -Peloponneesolaisten välillä ilmaantuneet eripuraisuudet yllykettä -sotaan. Kun Ateenalaiset näet saivat vihiä Korintolaisten -kostonhankkeista heitä vastaan, käskivät he Potidaialaisten, -jotka asuivat Palleeneen niemellä ja olivat Ateenalaisten veroa -maksavia liittolaisia, mutta Korintolaista sukuperää, purkaa -kaupunkinsa muurit Palleeneen puolelta ja lähettää heille -panttivankeja, jotapaitsi heidän tulisi kaupungistaan karkoittaa -eikä tulevaisuudessa ottaa vastaan niitä epideemiuurgeja, joita -Korintolaisten oli tapana lähettää heidän luoksensa. Ateenalaiset -pelkäsivät näet, että Perdikkas ja Korintolaiset houkuttelisivat -näitä luopumaan heistä ja samalla saattaisivat muutkin Traakian -rannikolla asuvat liittolaiset heistä luopumaan. - -Ateenalaiset ryhtyivät näihin toimenpiteisiin Potidaialaisia vastaan -jo ennakolta heti Kerkyyran meritappelun jälkeen. Sillä Korintolaiset -osottivat julkista vihamielisyyttä Ateenalaisia vastaan, ja -Makedonian kuningas, Aleksanterin poika Perdikkas, joka ennen oli -ollut heidän liittolaisensa ja ystävänsä, nousi nyt heitä vastaan, -koska Ateenalaiset olivat liittoutuneet hänen veljensä Filippoksen -ja Derdaan kanssa, jotka olivat hänen vastustajansa. Tätä liittoa -peläten, lähetti Perdikkas sanansaattajia Lakedaimoniin, jotta saisi -Peloponneesolaiset sotaan Ateenalaisia vastaan. Korintolaiset sai -hän puolellensa Potidaian luopumisen kautta. Hän koetti myöskin -saada Traakian rannikolla asuvat Kalkidilaiset ja Bottikelaiset -puolellensa, arvellen, että hän näitten naapurivaltojen avulla -huoleti voisi ryhtyä sotaan. Kun Ateenalaiset saivat vihiä tästä ja -koska he tahtoivat estää näitä kaupunkeja luopumasta, niin käskivät -he laivapäällikkönsä vaatimaan Potidaialaisilta panttivankeja, -repimään Potidaian muurit ja pitämään tarkasti silmällä, etteivät -naapurikaupungit pääsisi luopumaan. Jo tätä ennen olivat he näet -Lykomeedeen pojan Arkestratoksen ja neljän toisen päällikön johdolla -Perdikkasta vastaan lähettäneet 30 laivaa ja 1,000 raskasaseista. - -Potidaialaiset toimittivat nyt lähettiläitä Ateenalaisten luo, -koettaaksensa taivuttaa heitä jättämään asiat entiselleen, mutta -kääntyivät myöskin Korintolaisten kanssa Lakedaimonilaisten -puoleen, jotta tarpeen tullessa saisivat näiltä apua. Mutta kun he -pitkien keskusteluiden jälestä eivät Ateenalaisilta saaneet mitään -tyydyttävää vastausta, vaan kun päinvastoin Ateenalaisten Makedoniaan -lähettämät laivat purjehtivat heitä vastaan, ja kun Lakedaimonin -hallitus lupasi hyökätä Attikaan, jos Ateenalaiset ahdistaisivat -Potidaialaisia, niin katsoivat viimeksimainitut ajan sopivaksi -luopuakseen Ateenalaisista, solmittuansa liiton Kalkidilaisten ja -Bottikelaisten kanssa. Perdikkas taivutti myöskin Kalkidikeelaiset -jättämään ja hävittämään merenrannikolla sijaitsevat kaupunkinsa -sekä muuttamaan Olyntokseen ja lujasti linnoittamaan tämän ainoan -kaupungin. Näille asuinpaikoistansa luopuneille antoi hän kappaleen -Mygdonian alueesta Bolbeen järven seutuvilta asuttavaksi, niin kauan -kuin sota kestäisi Ateenalaisia vastaan. Nämä muuttivatkin kauemmaksi -merenrannalta, hävitettyänsä kaupunkinsa, ja varustautuivat sotaan. - -Sillävälin saapuivat mainitut 30 Ateenalaista laivaa Traakian -rannikoille ja tapasivat Potidaian sekä muutkin sikäläiset kaupungit -luopuneina heidän puoleltansa. Mutta koska päälliköt pitivät -mahdottomana sotia sekä Perdikkasta että luopuneita kaupunkeja -vastaan käytettävinään olevilla sotavoimilla, kääntyivät he -Makedoniaa vastaan, johon he alkuperäisesti olivatkin lähetetyt, ja -liittoutuivat Filippokseen ja Derdaan veljeksiin, jotka sisämaasta -olivat sotajoukolla hyökänneet Makedoniaan. - -Kun Korintolaiset saivat tietää, että Potidaia oli luopunut, ja että -Ateenalainen laivasto oleskeli Makedonian vesillä, niin valtasi -heidät pelko tämän paikkakunnan suhteen, ikäänkuin vaara olisi -uhannut heidän omia etujansa. Tämän johdosta lähettivät he sinne -omasta keskuudestaan vapaaehtoisia ja muualta Peloponneesoksesta -palkkasotureita, kaikkiaan 1600 raskasaseista ja 400 kevytaseista -miestä Adeimantoksen pojan Aristeyksen johdolla. Useimmat -vapaaehtoiset Korintolaiset ottivat osaa tähän retkeen etupäässä -suosiessaan tätä miestä, sillä hän oli aina ollut Potidaialaisten -ystävä. Nämä saapuivat Traakiaan neljäntenäkymmenentenä päivänä -Potidaian kapinoimisen jälkeen. - -Kohta saapui Ateenalaisillekin tieto kaupunkien luopumisesta, -ja kun he saivat tietää, että näille Aristeyksen johdolla oli -lähetetty apuväkeä, niin lähettivät hekin kapinoitsijoita vastaan -2,000 raskasaseista ja 40 laivaa Kalliaan ja neljän muun päällikön -johdolla. Saapuessaan Makedoniaan, saivat nämä tietää, että sinne -ennen lähetetyt 1,000 miestä olivat valloittaneet Termeen ja -parastaikaa piirittivät Pydnaa, jonkatähden he pysähtyivät tänne ja -avustivat Pydnan piirittäjiä. Myöhemmin oli heidän kuitenkin pakko -tehdä puolustus- ja hyökkäysliitto Perdikkaan kanssa, koska heidän -oli tärkeää päästä Pydnaan, johon Aristeys jo oli saapunut. Siispä he -lähtivät Makedoniasta, ja turhaan koetettuansa valloittaa Beroian, -jatkoivat maitse matkaansa Potidaiaan. Heitä oli 3,000 raskasaseista -omaa väkeä, sitäpaitsi suuri joukko apuväkeä ja 600 Makedonialaista -ratsumiestä Filippoksen ja Pausaniaan johdolla. Samalla purjehti -sinne 70 laivaa. Hitaasti kulkien saapuivat he kolmantena päivänä -Gigoonokseen, johon leiriytyivät. - -Potidaialaiset ja Aristeyksen johtamat Peloponneesolaiset olivat -leiriytyneet niemimaalle lähelle Olyntosta, odottaaksensa -Ateenalaisia ja ulkopuolelle kaupunkia laittaneet kauppapaikan -ruokatavaroita varten. Liittoutuneet valitsivat yhteisen jalkaväen -päälliköksi Aristeyksen ja ratsuväen johtajaksi Perdikkaan. Tämä -oli näet taas luopunut Ateenalaisista ja taisteli Potidaialaisten -puolella, asetettuansa Jolaoksen sijaishallitsijaksensa. Aristeyksen -tuuma oli pitää silmällä Ateenalaisten sotajoukkojen liikkeitä -kannaksella, jotteivät ne pääsisi etenemään. Sitävastoin oli -aikomus, että Kalkidilaiset ja muut ulkopuolella kannasta olevat -liittolaiset sekä Perdikkaan 200 ratsumiestä jäisivät Olyntokseen ja -takaa hyökkäisivät Ateenalaisten kimppuun, jos nämä ahdistaisivat -Aristeystä, jotta vihollinen täten joutuisi saarroksiin heidän -väliinsä. Ateenalaisten ylipäällikkö Kallias ja hänen alapäällikkönsä -taasen lähettivät Makedonialaiset ratsumiehet ja vähäisen määrän -apujoukkoja Olyntokseen, estääksensä sikäläisiä vihollisia -avustamasta sotatovereitansa, mutta lähtivät itse sotajoukkoinensa -Potidaiaa vastaan. Kun nämä, saavuttuansa kannakselle, näkivät -vihollisten jo olevan taisteluasennossa, niin asettuivat hekin -samaten vastaan, ja tappelu syntyi miltei välittömästi. Aristeyksen -oma siipi yhdessä Korintolaisten ja hänen johdossaan olevien muitten -valiojoukkojen kanssa työnsi heitä vastaan asettuneet viholliset -pakosalle ja ajoi heitä takaa pitkän matkaa; mutta Ateenalaiset -voittivat muut Potidaialaiset ja Peloponneesolaiset sotajoukot, ja -nämä pakenivat Olyntoksen muurien suojaan. - -Kun Aristeys, palattuansa vihollista takaa-ajamasta, huomasi, että -toinen osa hänen sotajoukostansa oli joutunut tappiolle, niin oli hän -kahdella päällä, pitäisikö hänen koettaa päästä Olyntokseen vaiko -Potidaiaan. Hän päätti vihdoin koota väkensä niin pienelle alalle -kuin suinkin ja juoksujalkaa kiirehtiä Potidaiaan. Kulkiessansa -suurella vaivalla vihollisten nuolisateessa pitkin kiviperäistä -merenrannikkoa, menetti hän pienen luvun miehistänsä, mutta sai -kuitenkin suurimman osan heistä pelastetuksi. Kun Olyntoksesta -Potidaialaisille avuksi rientävät miehet huomasivat tappelun alkaneen -ja liput kohotetuiksi, sillä nämät kaupungit ovat ainoastaan 60 -stadionin päässä toisistansa ja toistensa näkyvissä, marssivat he -vähän matkaa auttaakseen Potidaialaisia. Mutta Makedonialaiset -ratsumiehet olivat asetetut heitä tästä estämään. Kun sitten voitto -kallistui Ateenalaisten puolelle ja liput vedettiin alas, vetäytyivät -ensiksimainitut muurien suojaan, ja Makedonialaiset liittyivät -uudestaan Ateenalaisiin. Ratsuväki ei siis avustanut kummallakaan -puolella. Taistelun jälkeen pystyttivät Ateenalaiset voitonmerkin -ja antoivat Potidaialaisille aselevon suojassa heidän kaatuneensa. -Potidaialaisista ja heidän liittolaisistansa kaatui hiukan vähemmän -kuin 300 miestä, Ateenalaisista taasen 150, näitten joukossa -ylipäällikkö Kallias. - -Välittömästi tämän jälkeen rakensivat Ateenalaiset muurin kannaksen -puolelle ja miehittivät sen, mutta Palleeneen puolen jättivät he -muuritta, koska heillä mielestänsä oli liian vähän miehiä pitääksensä -kannaksen puolta miehitettynä ja samalla rakentaaksensa muurin -Palleeneen puolelle, peläten, että Potidaialaiset liittolaisineen -hyökkäisivät heidän kimppuunsa, jos he näin jakaisivat voimansa. -Kun nyt Ateenassa saatiin tietää, että Palleeneen puoli oli jätetty -muuritta, niin lähetettiin heti 1,600 raskasaseista omaa väkeä sinne -Asoopioksen pojan Formioonin johdolla. Saavuttuansa Palleeneen -kannakselle, lähti tämä joukkoinensa kulkemaan Afytiksesta Potidaiaa -vastaan lyhyin päivämatkoin ja hävitti maata. Kun ei kukaan tullut -häntä vastaan taistelemaan, niin rakensi hän muurin Palleeneen -puolelle, joten Potidaia tuli tarkasti saarretuksi molemmilta -puolilta; sitäpaitsi saarsi laivasto sen meren puolelta. - -Kun Aristeyksella ei ollut enää mitään pelastuksen toivetta, -sittenkun piiritys oli alkanut, jollei vasten tavallisuutta tulisi -apua joko Peloponneesoksesta tahi jostakin muualta, niin neuvoi -hän jättämään ainoastaan 500 miestä kaupunkiin, joiden kanssa hän -itse tarjoutui jäämään, mutta muun väen pitäisi suotuisen tuulen -avulla koettaa päästä pakoon, jotta muonavarat siten riittäisivät -kauemmaksi aikaa. Kun hän ei saanut kannatusta ehdotukselleen, -mutta kaikin mokomin tahtoi säilyttää tämän kaupungin, sekä tahtoi -järjestää ulkoasiat paraalle kannalle, niin hän purjehti pois -kaupungista Ateenalaisten huomaamatta. Hän meni Kalkidilaisten -luokse, joiden avulla hän sekä kävi muita sotia, että asetuttuaan -väijyksiin Sermyyliläisten kaupungin läheisyyteen, surmasi suuren -joukon tämän kaupungin asukkaista. Samalla lähetti hän sanansaattajan -Peloponneesokseen pyytämään apua. Sillä välin hävitti Formioon, -saarrettuansa Potidaian, 1,600 miehensä avulla sekä Kalkidikeen että -Bottikeen alueen, myöskin valloittaen muutamia pieniä kaupunkeja. - -Nämät seikat enensivät Ateenalaisten ja Peloponneesolaisten -välistä katkeruutta ennen sodan puhkeemista. Korintolaiset -valittivat, että Ateenalaiset piirittivät Potidaiaa, joka muka -oli heidän siirtokuntansa, ja siellä oleskelevia Korintolaisia -ja Peloponneesolaisia. Ateenalaiset taasen valittivat, että -Korintolaiset muka olivat yllyttäneet heille veronalaisen kaupungin -kapinaan ja julkisesti taistelivat heitä vastaan Potidaialaisten -puolella. Sota ei kumminkaan vielä syttynyt, vaan kesti jonkun aikaa -aselepoa, koska Korintolaiset olivat toimineet vaan omin päin. - -Mutta kun Potidaia oli saarrettuna, eivät he enää pysyneet -toimettomina, osaksi sentähden, että kaupungissa oli Korintolaisia, -osaksi koska he pelkäsivät tämän kaupungin joutuvan Ateenalaisten -haltuun. He kutsuivat viipymättä liittolaisensa Lakedaimoniin ja -syyttivät siellä Ateenalaisia ankarasti rauhanrikkomisesta ja -vääryydenteosta Peloponneesolaisia kohtaan. Aiginalaiset pelkäsivät -Ateenalaisia eivätkä uskaltaneet julkisesti ottaa osaa kokoukseen; -mutta salassa he yllyttivät sotaan Ateenalaisia vastaan, väittäen, -etteivät he huolimatta sopimuksista saaneet elää itsenäisinä. Tämän -johdosta kutsuivat Lakedaimonilaiset omat liittolaisensa sekä -kaikki muutkin, jotka katsoivat Ateenalaisten loukanneen heitä, -tavanmukaiseen kokoukseen ja vaativat jokaista tässä tuomaan esille -syytöksensä. Kukin kohdastaan ilmotti tässä syytöksensä, Megaralaiset -varsinkin valittivat monestakin seikasta ja erittäinkin siitä, että -Ateenalaiset vastoin tehtyjä sopimuksia eivät sallineet heidän käydä -satamissaan, eivätkä myöskään Attikan markkinoilla. Mutta annettuaan -muiden ensin kiihottaa Lakedaimonilaisia, astuivat Korintolaiset -viimein esiin ja pitivät seuraavan puheen: - -"Lakedaimonilaiset miehet! Teidän rehellinen menettelynne niin hyvin -yleisissä kuin yksityisissä asioissa saattaa teidät epäilemään -meitä, jos me muita vastaan jotakin sanomme. Teillä on kyllä -ymmärrystä sisällisissä asioissa, mutta kovin vähän kokemusta -ulkonaisissa. Vaikka me usein olemme valittaneet Ateenalaisten meitä -kohtaan harjottamista vääryyksistä, ette te ole tarkemmin ottaneet -valituksiamme tutkittavaksenne, vaan olette luulleet meidän puhuvan -itsekkäästi omia itsekkäisiä etujamme silmällä pitäen. Siksipä -te ette ole kutsuneet kokoon näitä liittolaisianne silloin, kun -vääryyttä jo harjotettiin, vaan vasta nyt, kun me jo olemme joutuneet -hätätilaan. Meillä on siis enimmän syytä valittaa, koska olemme -enimmän saaneet kärsiä sekä Ateenalaisten vääryyksien että teidän -leväperäisyytenne tähden." - -"Jos he salassa tekisivät vääryyttä koko Hellasta kohtaan, niin voisi -luulla, ettette te sitä tiedä, ja että tulisi teitä tästä seikasta -huomauttaa. Mutta nyt ei tarvitse uhrata monta sanaa, koska te omin -silmin nyt näette, että osa meistä jo on joutunut orjuuteen, ja että -toisia uhkaa sama kohtalo, etupäässä liittolaisiamme, sekä että -Ateenalaiset jo kauan aikaa takaperin ovat varustautuneet sotaan. -Muutenhan he eivät väkivallalla olisi riistäneet meiltä Kerkyyraa -eivätkä piirittäneet Potidaiaa. Viimeksi mainittu paikka on erittäin -sopiva asemapaikaksi sotatoimia varten Traakiassa; Kerkyyrasta taasen -olisivat Peloponneesolaiset saaneet mitä suurimman laivaston." - -"Ja kaikkeen tähän olette te syypäät, koska olette sallineet heidän -linnottaa kaupunkinsa ja rakentaa pitkät muurinsa sekä ryöstää -vapauden niin hyvin niiltä, jotka he ovat saattaneet orjiksensa, -kuin myös omilta liittolaisiltanne. Sillä itse asiassa ei ole se, -joka saattaa toisen orjuuteen, syypää tähän onnettomuuteen, vaan se, -joka, vaikkakin voisi estää, ei huoli sitä tehdä, joskin hänellä on -tuo kunniakas nimi 'Hellaan pelastaja'. Suurien ponnistusten jälkeen -olemme päässeet kokoontumaan, eivätkä meillä kuitenkaan ole asiat -selvillä; sillä nyt ei enää tarvitse tutkia, onko meitä loukattu, -vaan miten paraiten voisimme puollustautua vääryydentekijöitä -vastaan. Vastustajamme käyvät viipymättä kimppuumme jo aikoja sitten -tehdyn suunnitelman mukaan, ennenkuin me ehdimme päättää mitään. -Tunnettuahan on miten Ateenalaiset aina vuorotellen ahdistavat -naapureitansa. Niin kauan kuin teidän välinpitämättömyytenne tähden -luulevat saavansa vehkeillä huomaamatta, hillitsevät he itseään, -mutta kun he huomaavat, että te olette välinpitämättöminä, vaikka -tunnettekin asianlaidan, niin he kyllä panevat kaiken voimansa -liikkeelle. Te, Lakedaimonilaiset, olette ainoat Helleenit, jotka -autatte vihollistanne, ette ase kädessä, vaan hitaudellanne, ja -ainoat, jotka ryhdytte kukistamaan vihollistanne vasta sitten, kun -hän on tullut kahta vertaa voimakkaammaksi, ettekä heti alussa. -Teidän kyllä sanotaan varustautuneen kaikkien tapausten varalle, -mutta tässä on paljon liiottelua. Tiedämmehän, miten Meedialaiset -ehtivät tulla tänne Peloponneesokseen maailman ääristä saakka, -ennenkuin te ryhdyitte mihinkään puollustuspuuhaan. Nyt te samoin -olette huolettomia Ateenalaisten suhteen, jotka eivät ole kuten nuot -kaukaa tulleet, vaan aivan läheltä. Sen sijaan että ryhtyisitte -ehkäisemään heidän hyökkäysaikeitansa, tahdotte mieluummin odottaa, -kunnes teidän on pakko puollustautua heidän hyökkäyksiänsä vastaan, -ja he saattavat teidät onnettomuuksiin, jotka voivat teitä kohdata, -jos teidän on taisteltava paljon vahvempaa vihollista vastaan. -Kumminkin te tiedätte, että barbarit juuri itse olivat syypäät -useimpiin onnettomuuksiinsa, samoin kuin että meidän voittomme -Ateenalaisten suhteen on enemmän seuraus heidän omista virheistänsä, -kuin että teidän antamanne apu olisi siihen vaikuttanut. -Sillä teidän apuunne luottaen ovat jo monet sortuneet, jotka -herkkäuskoisuudessansa ovat olleet varustautumatta sodan varalta. -Älköön kukaan teistä luulko, että se, mitä tässä puhumme, olisi -nurjamielisyydestä aiheutuvia syytöksiä, vaan ainoastaan nuhteita. -Sillä nuhteita annetaan erehtyvälle ystävälle, mutta syytöksiä -tehdään vihollista vastaan, joka harjottaa ilmeistä vääryyttä." - -"Jos kukaan, niin etupäässä me katsomme itsemme oikeutetuiksi tuomaan -esiin moitteita naapuriamme vastaan, semminkin kun mitä tärkeimmät -asiat ovat kysymyksessä, joita te taas ette näy ollenkaan käsittävän, -yhtä vähän kuin te myöskään arvaatte, millaisen vihollisen te -Ateenalaisissa saatte, he kun ovat luonteeltaan teihin verraten -perinpohjin erilaisia. He ovat yrittelijäitä ja kekselijäitä sekä -panevat nopeasti päätöksensä toimeen. Te sitävastoin tyydytte -säilyttämään vaan sen, mitä teillä jo on, miettimättä mitään -uusia yrityksiä, ja usein te ette edes hanki välttämättömimpiä -varustuksiakaan. He taas uskaltavat yli voimiensa, ovat rohkeita -päätöksissään ja toivorikkaita vaaroissa. Te tavallisesti uskallatte -paljon vähemmän kuin voisitte, pitämättä mitään tuumaa varmana, ja -vaaran uhatessa luulette te heti olevanne hukassa. He rakastavat -toimeliaisuutta, te taasen lepoa. He kuljeksivat ympäri maailmaa, te -sitävastoin pysytte kotona. Matkoillansa toivovat he saavuttavansa -etuja, te taas luulette panevanne omaisuutenne vihollisille -alttiiksi, jos poistutte kotoa. Voitettuansa vihollisen, anastavat -he mitä suurimman saaliin, voitettuina eivät he menetä toivoansa. -He katsovat henkisten voimien enemmän hyödyttävän isänmaata kuin -ruumiillisten. Jolleivät he saavuta sitä, mitä haluavat, arvelevat -he menettäneensä jotakin omaisuudestansa, mutta jos he pääsevät -pyrintöjensä perille, pitävät he sitä vähäpätöisempänä sen suhteen, -mitä toivovat voivansa saada. Jos heiltä joku yritys onnistuu -huonosti, korvaavat he tappionsa uusilla yrityksillä. Sillä he ovat -ainoat, jotka pitävät toivottua etua jo saavutettuna, sentähden että -he panevat aikomuksensa nopeasti täytäntöön. He koettavat toteuttaa -aikomuksensa vaivoista ja vaaroista väsymättä, pitävät saatuja etuja -vähäpätöisinä ja ryhtyvät uusiin yrityksiin. Heitä eivät saa heidän -juhlansakaan estää ryhtymästä välttämättömiin toimiin, ja he pitävät -toimetonta lepoa rasittavampana kuin vaivaloista työtä. Sanalla -sanoen, he ovat syntyneet ollaksensa milloinkaan lepäämättä ja -kieltääksensä lepoa myöskin muilta." - -"Lakedaimonin miehet! Tällainen on tämä kaupunki, jonka kanssa olette -tekemisissä, ja te vaan vitkastelette ettekä usko, että ne voivat -paraiten säilyttää rauhan, jotka eivät tee muille vääryyttä, vaan -samassa toiminnallaan selvästi osottavat, etteivät he voi tyyneesti -kärsiä, jos heille tehdään vääryyttä. Te katsotte sen oikeaksi, -ettette missään tee muille vääryyttä ja ettette itse saa kärsiä -mitään rasitusta puollustustoimien tähden. Teidän olisi vaikea -saavuttaa tämä, joskin naapurikaupunkinne olisi teidän kaltaisenne, -mutta nyt on teidän ajattelu- ja toimintatapanne Ateenalaisiin -verraten kokonaan vanhanaikuinen. Asianlaita on tässäkin suhteessa, -kuten taiteessakin, että uusi on vanhaa parempi. Rauhallisissa -oloissa elävässä kaupungissa on vanhoillaan pysyminen parasta; mutta -niiden on pakko ryhtyä uudistuksiin, jotka haluavat toimia. Sentähden -ovatkin Ateenalaisten valtioasiat monien kokemuksien kautta tulleet -paljon uudenaikaisemmiksi kuin teidän." - -"Lopettakaa jo vihdoinkin tuo vitkastelemisenne, auttakaa nopeasti -lupauksenne mukaan niin hyvin muita ystäviänne kuin erittäinkin -Potidaialaisia, tekemällä hyökkäyksen Attikaan, älkääkä jättäkö -ystäviänne ja veriheimolaisianne heille vihamielisimpien ihmisten -mielivaltaan, pakottaen meitä neuvottomina etsimään muita -liittolaisia. Siten me emme suinkaan tekisi mitään vääryyttä jumalien -edessä, jotka valvovat valojen pyhinä pitämistä, emmekä ihmisten -edessä, jotka kykenevät asioita arvostelemaan. Sillä ei niitä voi -pitää valanrikkojina, jotka hyljättyinä kääntyvät toisten puoleen, -vaan niitä, jotka eivät auta liittolaisiaan. Jos te osotatte olevanne -valmiit auttamaan, niin me mielellämme tahdomme pysyä liitossanne. -Siinä tapauksessa me emme menettelisi velvollisuutemme mukaan, jos me -liittoutuisimme muiden kanssa, emmekä voisi helposti löytää toisia, -joiden kanssa me niin hyvästi voisimme tulla toimeen. Tähän katsoen -päättäkää nyt järkevinä ihmisinä ja koettakaa menetellä niin, ettei -Peloponneesos teidän johtonne alaisena joutuisi huonompaan asemaan, -kuin millaisena sen esi-isänne ovat teille jättäneet." - -Näin puhuivat Korintolaiset. Juuri tähän aikaan sattui -Ateenalainen lähetystö olemaan Lakedaimonissa muilla asioilla. -Kun heille tuli tieto, mitä kokouksessa oli puhuttu, katsoivat he -viisaammaksi esiintyä Lakedaimonilaisten eteen, eivät kuitenkaan -puollustautuaksensa niiden syytösten johdosta, joita muut kaupungit -tekivät heitä vastaan, vaan etupäässä huomauttaaksensa, etteivät -Lakedaimonilaiset tekisi liian äkkipikaista päätöstä, asiaa -tarkemmin punnitsematta. Samalla tahtoivat he näyttää, kuinka -suuri heidän mahtavuutensa oli, ja muistuttaa vanhempia siitä, -mitä nämät jo tiesivät, sekä selittää nuoremmille asioita, joita -nämät eivät tunteneet, toivoen sanoilla voivansa taivuttaa heidät -mieluummin pysymään rauhassa kuin ryhtymään sotaan. He astuivat siis -Lakedaimonin hallitusmiesten eteen ja pyysivät saada puhua kansalle, -jollei mikään sitä estäisi. Nämät kutsuivat kansan kokoon, ja -Ateenalaiset puhuivat seuraavalla tavalla. - -"Meidän lähetystömme ei ole tänne saapunut vastataksensa teidän -liittolaistenne syytöksiin, vaan sitä toimittamaan, mitä varten -kaupunkimme on meidät tänne lähettänyt. Mutta koska olemme saaneet -tietää, että meitä Ateenalaisia vastaan on tehty sangen paljon -valituksia, niin olemme pyytäneet saada esiintyä, emme suinkaan -torjuaksemme päältämme noitten kaupunkien tekemiä valituksia, sillä -emme me eivätkä nuotkaan pidä teitä tuomareina, vaan jottette -te näin tärkeissä asioissa tekisi päätöstänne kevytmielisesti -liittolaistenne yllyttäminä, ja koska me tahdomme samalla huomauttaa, -mikäli asia meitä koskee, ettemme vääryydellä ole hankkineet sitä, -mitä meillä on, ja että kaupunkimme ansaitsee kunnioitusta. Miksi -tässä puhuisimme ikivanhoista asioista, jotka ovat kuulijoillemme -tunnetuita enemmän kertomuksien kuin kokemuksien kautta? -Meedialaisesta sodasta ja sen yhteydessä olevista seikoista, jotka -ovat teille perin tunnetuita, täytyy meidän lausua muutama sana, -niin ikävä kuin teistä onkin kuulla meidän aina puhuvan siitä. -Kun me muinoin siihen ryhdyimme, taistelimme me yhteisten etujen -edestä, ja myöskin teille koitui siitä suuri hyöty. Mutta tästä -taistelusta saatua kunniaa emme ole vielä peräti kadottaneet, -jos sillä jotakin merkitystä on. Me emme suinkaan mainitse näitä -seikkoja puollustautuaksemme, vaan mieluummin todistuksena siitä, -millaisen kaupungin kanssa te tulette taistelemaan, jos päätöstä -tehdessänne ette menettele viisaasti. Me voimme sanoa, että me yksin -uskalsimme asettua vastustamaan barbareja Maratonin kentällä. Ja kun -he myöhemmin tulivat takaisin, emmekä katsoneet itseämme kykeneviksi -vastustamaan heitä maalla, niin nousimme me kaikki laivoihin ja -taistelimme heitä vastaan merellä Salamiin salmessa, josta oli -seurauksena, etteivät he voineet purjehtimalla kaupungista kaupunkiin -hävittää Peloponneesosta, sen asukkaiden ollessa kykenemättömiä -auttamaan toisiansa niin suurilukuista laivastoa vastaan. -Meedialaiset itse ovat tämän paraiten osottaneet. Sillä tämän merellä -kärsimänsä tappion jälkeen katsoivat he itsensä liian heikoiksi -jatkamaan sotaa, ja suurin osa vihollisten sotajoukoista pakeni mitä -nopeimmin pois maastamme." - -"Tässä näin onnellisessa asiain ratkaisussa, josta Hellaan -puollustus riippui, oli meidän ansioksemme luettava kolme -vaikuttavaa seikkaa: laivojemme suurin lukumäärä, päällikkömme -viisaus ja meidän horjumaton urhoollisuutemme. Sillä noista 400 -laivasta oli meidän melkein kaksi kolmas osaa ja ylipäällikkönä oli -Temistokles, jolla on suurin ansio meritappelun suorittamisesta -mainitussa salmessa, joka taistelu epäilemättä pelasti maamme. -Tämän tähdenhän tekin kunnioititte Temistoklesta enimmän kaikista -teidän luoksenne tulleista vierasystävistä. Niinikään osotimme me -suurinta kestäväisyyttä, kun me, koskei kukaan meitä maalla auttanut, -sentähden että muut jo olivat kukistetut, jätettyämme kaupunkimme -ja hävitettyämme omaisuutemme, emme kumminkaan katsoneet voivamme -jättää muita liittolaisia oman onnensa nojaan tahi hajaantuneina -olla heitä hyödyttämättä, vaan nousimme laivoihin ja antauduimme -vaaroihin tuntematta mitään katkeruutta teitä kohtaan, vaikkette -aikaisemmin meitä auttaneet, niin että me hyvällä syyllä voimme -sanoa, ettemme me suinkaan ole vähemmän auttaneet teitä kuin te -meitä. Sillä te autoitte meitä pelastaaksenne kaupunkinne, jotta te -niissä voisitte vastaisuudessakin asua, ja olitte pelossanne enemmän -itsenne kuin meidän tähden. Niinkauan kuin me emme vielä olleet -turmiossa, ei teitä näkynyt. Mutta kaupungista, jota ei enää ollut -olemassa, kiiruhdimme me teitä auttamaan, ja antauduimme vaaroihin -maan puolesta, jonka takaisin saamisesta oli hyvin vähän toiveita, -sekä pelastimme itsemme ohessa myöskin teidät. Jos me alussa olisimme -pelastaaksemme maamme hävityksestä antautuneet vihollisille, kuten -muut tekivät, ja jos sittemmin emme olisi uskaltaneet nousta -laivoihin, kuten jo perikatoon joutuneet, niin ette te riittävän -laivaston puutteessa olisi voineet meritappelua ajatellakaan, vaan -vihollinen olisi saanut estämättä toimia mielensä mukaan." - -"Lakedaimonin miehet! Emmekö silloin osotetun urhoollisuutemme -ja viisaan menettelymme tähden ansaitse sitä valta-asemaa, joka -meillä Helleenien kesken on, kenenkään meitä sentähden vihaamatta -ja kadehtimatta? Emmehän me ole väkivallalla tätä itsellemme -anastaneet, vaan suostuimme siihen, koskette te tahtoneet puollustaa -sitä vähästä, mitä barbarit olivat jättäneet jälelle, ja koska -liittolaiset kääntyivät meidän puoleemme pyynnöllä, että me -rupeaisimme heidän johtajaksensa. Itse asian laita pakotti meitä -mitä pontevimmin tukemaan valtamme oman turvallisuutemme, mutta -myöskin kunnian ja vihdoin hyödyn tähden. Sillä meidän mielestämme -tuli meidän kaikin voimin puollustaa valtaamme, koska useat meitä -vihasivat ja monet jo luopuivat meistä, vaikka kohtakin he taas -kukistettiin, ja koska te ette enää olleet yhtä ystävällisiä -kuin ennen, vaan sen sijaan välillemme ilmaantui epäluuloa ja -eripuraisuutta. Muutenhan olisivat kapinoitsijat kääntyneet teidän -puoleenne. Lieneehän jokaisella niin vaarallisissa oloissa oikeus -järjestää asiansa, miten paraaksi näkee, vihaa herättämättä." - -"Lakedaimonin miehet! Järjestättehän tekin asiat johdossanne olevissa -Peloponneesoksen kaupungeissa teille edullisimmalla tavalla. Jos -te silloin ajan pitkään ollen päällikkyydessä olisitte joutuneet -vihatuiksi kuten me nyt, niin olemme varmat siitä, että te olisitte -olleet yhtä ankaroita liittolaisianne kohtaan, niinkuin te myös -olisitte olleet pakotetut joko hallitsemaan ankaruudella tahi -panemaan oman etunne vaaran alaiseksi. Me emme siis ole tehneet -mitään harvinaista tai ihmistavoista poikkeavaa, jos me otettuamme -vastaan meille tarjotun johto-aseman emme päästä sitä käsistämme, -mitä tärkeimpien seikkojen, kuten kunnian, pelon ja oman hyödyn -pakottaessa sitä säilyttämään. Emme ole ensimmäiset, jotka näin -toimivat, vaan onhan aina käynyt niin, että heikompi kuuluu -väkevämmän vallan alle. Me itse kuten myöskin te olemme pitäneet -meitä oikeutettuina tähän valta-asemaan, kunnes teidän oma etunne -nyt saa teidät puhumaan kohtuudesta, jota kumminkaan ei kukaan ole -milloinkaan huomioon ottanut, jos hän vaan voimiensa puolesta kykenee -lisäämään etujansa valloituksella. Kiitosta ansaitsevat ainoastaan -ne, jotka seuraten ihmisluonteen halua hallita toisia toimivat -oikeudenmukaisemmin, kuin he valtansa nojalla voisivat tehdä. -Tulisivatpa muut meidän asemaamme, niin luulen, että pian saataisiin -nähdä, olemmeko me toimineet maltillisesti! Me sitävastoin olemme -kohtuullisesti meneteltyämme saaneet osaksemme enemmän oikeudetonta -moitetta kuin kiitosta." - -"Vaikka me olemme vaatineet liittolaisiltamme vähemmän, kuin -liittosopimusten mukaan olisimme voineet vaatia, ja heillä on -samat oikeudet kuin meillä itsellämme, niin meitä kuitenkin -pidetään riidanhaluisina. Kukaan ei heistä ajattele, minkätähden -ei muualla olla tyytymättömiä valta-asemassa oleviin, vaikka -kohtelevat alustalaisiansa paljon ankarammin kuin me. Asianlaita -on se, että se, joka taitaa käyttää valtaansa, ei juuri välitä -oikeudenkäyntirettelöistä. Ja koska liittolaisemme ovat tottuneet -pitämään meitä vertaisinaan, niin he, jos joku asia ei käy heidän -mielensä mukaan, tahi jos heidän jossakin tapauksessa täytyy -mukaantua meidän valta-asemamme tähden, eivät ensinkään ole -kiitollisia siitä, ettei heiltä ole riistetty enempää, vaan ovat -sen vähäisen tähden, jonka ovat menettäneet, kärsimättömämpiä, kuin -jos alusta alkaen olisimme poistaneet kaikki lait ja julkisesti -kohdelleet heitä alustalaisinamme valtamme mukaisesti. Jos me näin -olisimme menetelleet, niin eivät he itsekään väittäisi, ettei -heikomman tulisi väistyä voimakkaamman edestä. Ihmiset näkyvät -enemmän suuttuvan, jos muka heidän oikeuksiansa loukataan, kuin -jos heitä kohdellaan väkivaltaisesti. Sillä edellistä harjottavat -heidän mielestänsä yhdenvertaiset, mutta väkivaltaa sitävastoin -voimakkaammat viholliset. Itse asiassa saivat he Meedialaisilta -kärsiä paljoa ankarampaa kohtelua, mutta he kärsivät tämän kuitenkin. -Meidän herruutemme taas tuntuu heistä rasitukselta, ja tämähän -on aivan luonnollista! Alamaisista tuntuvat aina olevat olot -sietämättömiltä. Jos te nyt kukistamalla meidät hankitte itsellenne -johto-aseman ja menettelette samaten kuin Meedialaissodan kestäessä, -hallitessanne vaan lyhyen ajan, niin te pian menettäisitte sen -suosion, jonka te meitä pelätessä olette saavuttaneet. Sillä teidän -kotimaiset tapanne ovat aivan erilaiset kuin meidän, eikä kukaan -teistä tultuansa muualle noudata niitä, yhtävähän kuin muidenkaan -Hellaan tapoja." - -"Neuvotelkaa siis tarkoin, ettette vieraitten vaikuttimien ja -vaikutuksien yllyttäminä saata itsellenne harmia ja rasituksia. -Miettikää ennenkuin sotaan ryhdytte, miten turmiolliset ovat sen -seuraukset. Sodan pitkittyessä sattuu usein paljon arvaamattomia -seikkoja, jotka tekevät voiton kummallekin puolelle yhtä epävarmaksi. -Sillä sotaan ryhtyessään tekevät ihmiset tavallisesti aluksi sitä, -mikä vasta myöhemmin olisi tehtävä, ja ajattelevat vasta sitten, -kun ovat joutuneet ahtaalle. Kun sellaista vikaa ei meillä eikä -teilläkään ole, niin me kehotamme teitä, koska päätösvalta on -vielä kumpaisenkin vallassa, miettimään, jottette te riko rauhaa -ja valaanne, vaan sallimaan oikeuden ratkaista riitaisuudet, kuten -sopimusehdoissa on määrätty. Muuten koetamme me, otettuamme jumalat -valojen todistajiksi, puollustautua sodan alkajia vastaan samaten -kuin te olette menetelleet." - -Näin puhuivat Ateenalaiset. Kun Lakedaimonilaiset olivat kuulleet -liittolaisten Ateenalaisia vastaan tekemät valitukset, ja -Ateenalaisten tämän johdosta esittämät vastaukset, kehottivat he -kaikkia poistumaan ja ryhtyivät neuvotteluihin. Useimmat olivat sitä -mieltä, että Ateenalaiset olivat menetelleet väärin, ja että mitä -pikemmin pitäisi ryhtyä sotaan heitä vastaan. Silloin astui esiin -heidän kuninkaansa, Arkidamos, jota yleensä pidettiin viisaana ja -älykkäänä miehenä, ja puhui seuraavaan tapaan: - -"Lakedaimonin miehet! Minä itse olen ottanut osaa moneen sotaan -ja näen teidän joukossanne monta yhdenikäistä, joista ei kukaan -kokemattomuudesta kuten suuri enemmistö halua sotaa jotain taattua -hyötyä tuottavana asiana. Jos tarkasti mietitte sitä sotaa, josta nyt -keskustelemme, niin se ei tule olemaan niinkään vähäpätöinen. Meidän -sotavoimamme riittävät kyllä Peloponneesolaisia ja naapurejamme -vastaan, koska me täältä voimme nopeasti saapua mihin paikkaan -tahansa. Mutta kuinka voisimme me kevytmielisesti alkaa sodan ja -mihin luottaen varustautumatta käydä sellaisia miehiä vastaan, -jotka asuvat kaukana meistä, jotka ovat mitä taitavimpia merimiehiä -sekä paraiten varustettuina kaikilla muilla tarpeilla, joiden niin -hyvin yksityiset kuin valtio ovat sangen varakkaita ja joilla on -laivoja, hevosia, aseita ja kansaa enemmän kuin missään muussa -Hellaan seudussa, sekä tämän lisäksi suuri joukko veroa maksavia -liittolaisia? Laivoihinko? Mutta siinä suhteessahan me olemme paljon -vähäväkisempiä. Jos me taas tahdomme varustaa itsellemme laivaston, -niin siihen tarvitaan aikaa. Tahi ehkäpä varallisuuteemme? Mutta -tässä suhteessa me olemme vielä enemmän takapajulla, eikä valtiomme -rahasto ole riittävä, emmekä me taas omista varoistamme ole -halukkaita maksamaan sotakulunkeja." - -"Ehkä joku luottaa siihen, että sotajoukkomme on paremmin varustettu, -niin että me voimme hyökkäyksillä hävittää heidän aluettansa. Mutta -heillähän on hallussaan paljon muita maita ja meritse voivat he -kuljettaa, mitä he tarvitsevat. Jos me taas koettaisimme yllyttää -heidän liittolaisiansa kapinaan, niin pitäisi meidän auttaa heitä -laivoilla, koska he suureksi osaksi ovat saarelaisia. Millainen -siis tulisi tämä sota meille olemaan? Sillä jos emme voittaisi -heitä merellä emmekä voisi riistää heiltä tulolähteitä, joilla he -ylläpitävät laivastonsa, niin olisimme aivan hukassa. Ja sellaisissa -oloissa emme me voisi saada rauhaa aikaan kohtuullisilla ehdoilla, -varsinkaan kun meitä pidettäisiin riitaisuuksien alkuunpanijoina. -Älkäämme myöskään lohduttako itseämme sillä toivolla, että sota -loppuisi pian, jos me vaan hävittäisimme heidän maataan. Minä -pikemmin pelkään, että se jäisi perinnöksi lapsillemme. Sillä -todennäköisesti eivät Ateenalaiset maansa tähden tulisi alistumaan -eivätkä pelkäisi sotaa, he kun ovat siihen tottuneet." - -"Minä en suinkaan tällä tarkota, että me väliäpitämättä antaisimme -heidän tehdä liittolaisillemme vääryyttä, tahi ettemme tarkoin -pitäisi heidän vehkeitänsä silmällä, kun emme vielä tartu -aseisiin, vaan esittäisimme heille valituksemme lähetystön kautta, -sotaa suoraan julistamatta, ja että toiselta puolen selvästi -huomauttaisimme, ettemme enää voisi rauhallisesti katsoa heidän -menettelyänsä. Sillä välin tulisi meidän panna sotavarustuksemme -asianomaiseen kuntoon, hankkimalla itsellemme liittolaisia niin -hyvin Helleenien kuin barbarien keskuudesta, miten vaan voisimme -lisätä laivastoamme ja varojamme. Meitä ei voi moittia siitä, -ettemme koeta puollustautua ainoastaan Helleenien vaan myöskin -barbarien avulla, kun meitä väijyy sellainen vihollinen kuin -Ateena. Tällä ajalla voisimme me laittaa myöskin omat varustuksemme -kuntoon. Jos he ottavat huomioon lähettilästemme valitukset, niin -on kaikki hyvä; mutta jolleivät, niin me kahden tahi kolmen vuoden -perästä, milloin katsomme paraaksi, hyökkäämme heidän kimppuunsa -paremmin varustettuina. Ehkäpä he myöntyvät, kun huomaavat meidän -varustuksemme, ja että toimimme puheemme mukaan, koska he näkevät -maansa vielä hävittämättömänä ja voivat vielä tehdä päätöksensä, -heidän etujensa vielä ollen loukkaamatta. Heidän maataan meidän -ei tule pitää muuna kuin vakuutena, ja vielä sitä enemmän, kuta -paremmin se on viljelty. Meidän tulee siis säästää sitä niin -paljon kuin mahdollista, ettemme saattaisi heitä epätoivoon -ja siten mahdottomiksi kukistaa. Sillä jos me liittolaistemme -valitusten yllyttäminä nyt äkillisesti hävitämme Attikan ollessamme -varustaumattomina, niin varokaa vaan, ettemme saata sellaisen -menettelyn kautta Peloponneesosta mitä suurimpaan hätään ja häpeään. -Yksityisten henkilöiden ja eri valtioiden kesken voi kyllä tehdä -valituksia; mutta yleistä sotaa, jota aletaan yksityisten etujen -tähden, ja josta ei voi sanoa, minkälaisen käänteen se tulee saamaan, -on vaikea kunnialla lopettaa." - -"Älköön kukaan ajatelko, että näyttää pelkurimaiselta, jos niin -lukuisa sotajoukko empii hyökätä yksityisen kaupungin kimppuun. -Sillä Ateenalaisillahan on paljon liittolaisia, jotka auttavat -heitä rahalla, eikä sodassa ole pääasia yksistään aseiden paljous, -vaan myöskin riittävä määrä rahaa, joka antaa aseille tukea, -etenkin mannervallan ja merivallan välisessä sodassa. Hankkikaamme -sentähden itsellemme kaikella mokomin varoja, älkäämmekä ennen -ryhtykö sotaan liittolaisten puheiden kiihottamina. Koska meillä on -suurin vastuunalaisuus, miten tahansa käyneekin, niin tulee meidän -edeltäkäsin tarkoin ja maltillisesti miettiä asiaa." - -"Älkää hävetkö, jos nuot moittivat meitä hitaudesta ja -vitkailemisesta; sillä jos te menettelette hätäisesti, niin on -teidän hyvin vaikea tehdä rauhaa, jos te kerran olette varustamatta -ryhtyneet sotaan. Meidän valtiomme on aina ollut vapaamielinen -ja arvossa pidetty; itse asiassa onkin tämä varovaisuutemme -sangen viisasta menettelyä. Sentähden olemmekin me ainoat, jotka -eivät ylpeile menestyksestämme, emmekä vastoinkäymisessä menetä -rohkeuttamme. Yhtävähän kuin me annamme toisten kiitoksen houkutella -itseämme vaaroihin vastoin meidän parempaa tietoamme, yhtävähän me -annamme toisten parjauksen aikaansaaman suuttumuksen houkutella meitä -tekemään ajattelemattomuuksia. Meidän säädyllinen menettelytapamme -tekee meidät sotaisiksi ja varovaisiksi; sotaisiksi sentähden, että -kunniantunto on likeisessä yhteydessä kohtuuden kanssa, samoinkuin -urhoollisuus kunnianhimon kanssa; varovaisiksi sentähden, että me -olemme liian yksinkertaisesti kasvatetuita, voidaksemme halveksia -lakeja, sekä liian ankarasti totutetut kohtuuteen ollaksemme niitä -noudattamatta. Meillä ei ole taitoa kauneilla puheilla moittia -vihollistemme varustuksia voimatta myöskin toimia sanojemme mukaan, -mutta me ymmärrämme pitää muitten tuumia omiemme vertaisina ja -tajuamme, etteivät onnelliset tapahtumat ole puheista riippuvia. -Me varustaudumme todenteolla kohtaamaan vihollistamme, otaksuen -vihollisen toimivan sangen tarkasti tehdyn suunnitelman mukaan. -Ei tule koskaan perustaa toivoansa vihollisen tekemistä virheistä -johtuviin etuihin, vaan edeltäpäin tehtyjen omien suunnitelmien -varmuuteen. Ei saa luulla, että ihmisten välillä on suuria -eroavaisuuksia. Parasta kuitenkin on, että on saanut ankarimman -kasvatuksen." - -"Älkäämme siis luopuko tästä menettelytavastamme, jonka olemme -isiltämme perineet, ja jota me itse menestyksellä olemme -noudattaneet. Älkäämme tehkö hätäisesti yhden päivän lyhyessä -keskustelussa päätöstä monien ihmisten, omaisuuksien, kaupunkien ja -kunniamme kohtalosta, vaan punnitkaamme asiaa tyyneesti ja viisaasti. -Me voimme sen tehdä paremmin kuin muut sotakuntomme perusteella. -Lähettäkää lähetystö Ateenaan puhumaan Potidaian asiasta ja niistä -valituksista, jotka liittolaiset ovat täällä esittäneet, koska he -itsekin ovat taipuvaisia ratkaisemaan riitaisuuden oikeudessa. Sitä -ennen on kohtuutonta hyökätä heidän kimppuunsa, ikäänkuin he olisivat -rikollisia, ikäänkuin heitä olisi jo julistettu rikollisiksi. Sillä -aikaa tehkää valmiiksi sotaa varten tarpeelliset varustukset. Täten -teette te itsellenne hyödyllisimmän ja vihollisille pelottavimman -päätöksen." - -Täten puhui Arkidamos. Mutta Stenelaidas, yksi silloisista eforeista, -astui silloin esiin ja puhui seuraavaan tapaan: - -"Minä en voi oikein käsittää, mitä Ateenalaiset noilla pitkillä -puheillansa tarkottavat: sillä samalla kuin he ovat itseänsä -kiitelleet, eivät he suinkaan ole kieltäneet tehneensä vääryyttä -liittolaisillemme sekä Peloponneesolaisille. Jos he muinoin -Meedialaisia vastaan käyttäytyivät kiitettävästi ja nyt tekevät -meille vääryyttä, niin ansaitsevat he kaksinkertaisen rangaistuksen, -koska he kunnon miehistä ovat muuttuneet vilpillisiksi. Me -sitävastoin olemme samankaltaiset kuin silloinkin, ja jos -esiinnymme viisaasti, niin emme saa sallia heidän tehdä vääryyttä -liittolaisillemme tahi vitkastella auttaa näitä, sillä eivät -Ateenalaisetkaan väärinkäyttelyssä viivyttele. Toisilla on paljon -laivoja, varoja ja hevosia, mutta meillä on kelpo liittolaiset, -joita me emme saa jättää Ateenalaisten mielivaltaan. Eikä tämä asia -ole oikeudenkäynnillä ja sanoilla ratkaistava, vaan meidän pitää -rangaista nopeasti ja kaikin voimin. Älköön nyt kukaan neuvoko meitä, -miten meidän tulee tehdä päätöksemme, koska meille kerran tehdään -vääryyttä, vaan miettikööt siitä kauan aikaa net, jotka aikovat tehdä -vääryyttä. Äänestäkää siis, Lakedaimonin miehet, Spartan kunnian -mukaisesti, älkääkä salliko Ateenalaisten tulla mahtavimmiksi; -älkää hyljätkö liittolaisia, vaan käykäämme jumalien avulla -vääryydentekijöitä vastaan." - -Tämän sanottuaan antoi hän eforina Lakedaimonilaisten kansankokouksen -ryhtyä äänestämään. Koska heillä on tapana käyttää huuto- eikä -kiviliuskaäänestystä, niin selitti Stenelaidas, ettei hän voinut -erottaa, kummallako puolella enemmistö oli, ja tahtoen julkisen -äänestyksen kautta vielä enemmän kiihottaa heitä sotaan, sanoi hän: -"Lakedaimonin miehet! Se teistä, joka katsoo Ateenalaisten rikkoneen -sopimukset ja harjottaneen vääryyttä, astukoon tälle puolelle", -osottaen samalla määrätyn paikan, "mutta se, joka on toista mieltä, -menköön toiselle puolelle!" He nousivat nyt seisomaan ja menivät eri -haaroille. Niitä, jotka pitivät sopimukset rikottuina, oli enemmistö. -Tämän jälkeen kutsuttiin liittolaiset saapuville ja ilmottivat -heille, että Lakedaimonilaisten mielestä Ateenalaiset olivat -harjottaneet vääryyttä, mutta että he tahtoivat kutsua liittolaiset -äänestämään heidän kanssansa, jonka jälestä he alottaisivat sodan -yhteisen päätöksen mukaan, jos liittolaiset myöskin äänestäisivät -sotaa. Tämän toimituksen jälkeen lähtivät liittolaiset kotiinsa, niin -ikään palasivat Ateenalaiset lähettiläät, toimitettuansa tehtävänsä, -kotiinsa. Tämä kansankokouksen tekemä päätös sopimusten rikkomisesta -tehtiin neljäntenätoista vuonna Euboian sodan jälkeen, jolloin rauha -solmittiin kestämään kolmekymmentä vuotta. - -Mutta Lakedaimonilaiset äänestivät rauhan rikotuksi, ja että oli -välttämätöntä ryhtyä sotaan, koska he pelkäsivät Ateenalaisten -paisuvan liian mahtaviksi, kun suuri osa Hellaasta jo oli heidän -vallassaan, eivätkä suinkaan niinkään paljon liittolaisten -esiintuomien asianhaarain tähden. - -Ateenalaiset olivat saavuttaneet silloisen valta-asemansa seuraavalla -tavalla: Meedialaiset karkotettuamme Euroopasta, kun Helleenit -olivat voittaneet heidät sekä maalla että merellä, ja kun nekin -heistä, jotka laivoilla olivat paenneet Mykalehen, siellä perinpohjin -olivat voitetut, palasi Leotykides, joka oli Lakedaimonilaisten -kuningas ja Helleenien ylipäällikkö Mykalen taistelussa, kotia ja -hänen kanssansa Peloponneesolaiset liittolaiset. Mutta Ateenalaiset -sekä Jooniasta ja Hellespontoksesta kotoisin olevat liittolaiset, -jotka olivat luopuneet kuninkaasta, jäivät sinne piirittämään -Meedialaisten vallassa olevaa Sestoksen kaupunkia. He olivat siellä -talven ja ottivat kaupungin haltuunsa, sittenkuin barbarit olivat -sen jättäneet, jonka jälestä he purjehtivat Hellespontoksesta kotia. -Mutta heti barbarien lähdettyä lähetti Ateenan hallitus noutamaan -lapset, vaimot ja jälellä olevat tavarat takaisin sieltä, minne ne -olivat viedyt talteen, ryhtyi uudestaan rakentamaan kaupunkinsa -ja panemaan sen muureja kuntoon. Sillä ainoastaan vähäinen osa -ympärysmuureja oli pystyssä, ja talotkin olivat suurimmaksi osaksi -hävitetyt. Ainoasti muutamia harvoja oli jälellä, joissa oli asunut -Persialaisia ylimyksiä. - -Kun Lakedaimonilaiset saivat vihiä näistä puuhista, toimittivat -he lähetystön Ateenaan, koska he sekä itse mielellään näkivät, -ettei Ateena, enemmän kuin muutkaan kaupungit, ollut muurien -ympäröimä, niinkuin myöskin liittolaiset heitä siihen kehottivat, -peläten Ateenalaisten suurta merivoimaa, jollaista ei kenelläkään -muulla tähän saakka ollut, ja heidän Meedialais-sodassa osotettua -urhoollisuuttansa. Nämät lähettiläät vaativat, etteivät Ateenalaiset -linnottaisi kaupunkiaan, vaan pikemmin auttaisivat Lakedaimonilaisia -repimään muidenkin Peloponneesoksen ulkopuolella olevien kaupunkien -ympärysmuurit. He salasivat kuitenkin Ateenalaisilta asian oikean -laidan ja epäluulonsa, vetäen syyksi, ettei barbareilla, jos he -vielä hyökkäisivät maahan, olisi mitään linnotettua asemapaikkaa, -josta he voisivat tehdä hyökkäyksiä, kuten äsken Teebaista, ja -että Peloponneesos olisi riittävä turvapaikka kaikille. Mutta -Ateenalaiset vastasivat heille Temistokleen neuvosta, että he -toimittaisivat Lakedaimonilaisten luo lähetystön keskustelemaan -kysymyksessä olevista asioista, ja palauttivat Lakedaimonilaisten -lähetystön. Temistokles ehdotti myöskin, että hänet mitä pikemmin -lähetettäisiin Lakedaimoniin muitten lähettiläiden seuraamana, -mutta että näitä pidätettäisiin kotoisalla ja lähetettäisiin vasta -sitten, kun muurit oli saatu niin korkeiksi, että niiden suojassa -voisi hätätilassa itseään puollustaa. Hän ehdotti myöskin, että -kaikkien kaupungissa olevien miesten, naisten ja lastenkin ilman -erotusta tulisi ottaa osaa muurien rakentamiseen, sekä ettei saisi -säästää mitään, ei yleistä yhtävähän kuin yksityistäkään taloa, -vaan pitäisi repiä kaikki, joita vaan voisi käyttää rakentamiseen. -Annettuansa nämät neuvot, lupasi hän, että hän kyllä ajaisi asian -perille Lakedaimonissa, ja lähti matkalle. Saavuttuansa Lakedaimoniin -ei hän heti esiintynyt kaupungin hallituksen eteen, vaan vitkasteli -tekosyiden nojalla. Jos joku hallitusmiehistä häneltä tiedusteli, -miksei hän tullut hallituksen puheille, niin sanoi hän odottavansa -lähetystön toisia jäseniä, joiden muka eräiden asioiden tähden -toistaiseksi oli täytynyt jäädä kotia, mutta että hän arveli heidän -mitä pikemmin saapuvan ja ihmetteli, miksi he eivät jo olleet tulleet. - -Kun he tämän kuulivat, uskoivat he häntä, koska hän oli -Lakedaimonissa hyvin suosittu. Mutta kun sinne saapui muitakin, -jotka varmasti vakuuttivat, että muurien rakentamista yhä vaan -jatkettiin, ja että ne jo olivat jotenkin korkeat, niin eivät -Lakedaimonilaiset enää voineet olla epäilemättä asian todellista -laitaa. Kun Temistokles sai tämän tietää, pyysi hän, etteivät he -luottaisi kulkupuheisiin, vaan että he lähettäisivät keskuudestaan -sopivia ja luotettavia miehiä, jotka tutkittuansa asian voisivat -antaa luotettavan selonteon. He lähettivätkin asiantutkijoita, ja -Temistokles toimitti myöskin salaa sanansaattajan Ateenalaisten -luokse pyytämään, että he pidättäisivät siellä Lakedaimonilaisten -lähettiläät, jos suinkin epäluuloa herättämättä, kunnes heidän -omat lähettiläänsä palaisivat takaisin. Sillä nyt olivat myöskin -Temistokleen myötälähettiläinä saapuneet Lysikleen poika Abronikos -ja Lysimakoksen poika Aristeides, jotka kertoivat, että muurit -olivat jo kylliksi korkeiksi kohonneet. Temistokles pelkäsi, että -Lakedaimonilaiset, saatuansa varmat tiedot asian todellisesta -laidasta, eivät laskisi heitä kotiin. Ateenalaiset pidättivät -hänen pyynnöstään lähettiläät luonaan, ja nyt astui Temistokles -Lakedaimonilaisten eteen lausuen, että hänen kotikaupunkinsa -jo oli siksi vankasti varustettu muureilla, että se pystyi -suojelemaan asukkaitansa, ja että, jos Lakedaimonilaiset tahi -heidän liittolaisensa tahtoivat jotakin keskustella Ateenalaisten -kanssa lähettiläiden kautta, heidän olisi tulevaisuuden varalta -tietäminen, että he saapuivat semmoisten miesten luokse, jotka -kykenivät päättämään, mitä niin hyvin yhteinen kuin yksityinen etu -vaati. Sillä kun he katsoivat paraaksi jättää kaupunkinsa ja astua -laivoihinsa, niin päättivät he uskaltaa sen tehdä Lakedaimonilaisilta -neuvoa kysymättä, ja kun he neuvottelivat yhteisesti muiden kanssa, -eivät he missään suhteessa olleet muita typerämpiä. He katsoivat -nyt edulliseksi varustaa kaupunkinsa muureilla, niin hyvin omien -kansalaistensa kuin kaikkien liittolaisten etua silmällä pitäen. -Sillä ei olisi mahdollista puolueettomasti päättää yhteisistä -asioista olematta yhtä lujasti varustettu. Sentähden, sanoi hän, -oli välttämätöntä, että joko kaikki liittolaiskaupungit olivat -muurittomia tai heidän täytyi pitää sitä oikeana ja asiaan kuuluvana, -mitä oli tapahtunut. - -Kuultuansa tämän eivät Lakedaimonilaiset julkisesti osottaneet -suuttumustansa Ateenalaisia kohtaan, sillä eiväthän he muka -olleetkaan tahtoneet estää muurien rakentamista, vaan ainoastaan -lähetystön kautta ilmottaa mielipiteensä yhteisen hyödyn puolesta. -He olivat siihen aikaan muka erittäin suosiollisia Ateenalaisille -näiden Meedialaissodassa osottaman urhoollisuuden tähden, mutta -salaa vihasivat he Ateenalaisia, sentähden että heidän tuumansa oli -rauennut tyhjiin. Kumpaisenkin kaupungin lähettiläät palasivat nyt -kotiinsa enemmittä verukkeitta. - -Tällä lailla linnottivat Ateenalaiset vähässä ajassa kaupunkinsa, -ja muurien rakenteesta näkee vielä nytkin selvästi, että ne -ovat kiireellisesti tehdyt. Sillä muurien alaosa on rakennettu -kaikenlaisista kivistä, niitä sopivasti muodostelematta, sen mukaan -vaan millaisia kukin siihen toi. Siinä löytyy paljon hautapatsaita ja -valmiita kiviveistoksia. Sillä kaupungin ympärysmuurit laajennettiin -yleensä ja siksi niihin pantiin, mitä vaan saatiin käsiin. -Temistokles kehotti heitä myös rakentamaan valmiiksi Peiraieuksen -muurit, joka työ oli alotettu hänen ollessaan yhden vuoden Arkontina -Ateenassa. Hän arveli, että Ateenalaiset voisivat hyvin suuresti -laajentaa valtaansa, jos suurentaisivat merivarustuksensa, ja siihen -katsoi hän juuri tämän paikan sopivaksi, koska siellä löytyi kolme -luonnollista satamaa. Hän olikin ensimmäinen, joka uskalsi lausua, -että heidän piti hankkia itselleen ylivalta merellä, ja ryhtyi -heti panemaan tämän tuuman toimeen. Muurit rakennettiinkin hänen -neuvosta niin paksuiksi, kuin vielä tänäkin päivänä voi nähdä, -että kahdet niillä kulkevat kivillä kuormitetut kärryt voivat -sivuuttaa toisiaan. Kivien väliin ei pantu kalkkia eikä savea, -vaan suuret kivimöhkäleet sovitettiin toisiinsa hakkaamalla niitä -suorakulmaisiksi, ja ulkoapäin liitettiin ne toisiinsa raudalla -ja lyyjyllä. Muurit rakennettiin vaan puoleksi niin korkeiksi, -kuin alkuaan oli suunniteltu. Temistokles tahtoi tehdä muurit niin -korkeiksi ja leveiksi, että ne olisivat estäneet kaikki vihollisten -hyökkäykset, arvellen, että niiden puollustamiseen tarvittaisiin -vaan vähäinen luku miehiä ja nekin kykenemättömiä, koska kaikki -muut tarvittaisiin laivaväkeen. Sillä hän kohdisti huolenpitonsa -pääasiallisesti laivastoon, luullakseni sentähden, että hän arveli -kuninkaan sotajoukon voivan tulla Hellaaseen helpommin meritse kuin -maitse, ja tässä suhteessa piti hän Peiraieusta sisämaan kaupunkia -tärkeämpänä. Usein kehotti hän Ateenalaisia pakenemaan sinne, jos -heitä milloin maalla kovin ahdistettaisiin, ja täällä tekemään -laivoilla vihollisille vastarintaa. Tällä tavalla saivat Ateenalaiset -kaupunkinsa linnoitetuksi ja laittoivat muutkin varustukset kuntoon -heti Meedialaisten lähdettyä Hellaasta. - -Kleombrotoksen poika, Lakedaimonilainen Pausanias, lähetettiin -Peloponneesoksesta 20 laivan kanssa merelle Helleenien -ylipäällikkönä. Tähän liittyi myöskin 30 laivaa Ateenasta ja -joku määrä liittolaisten laivoja. Nämät purjehtivat Kyprokseen -ja valloittivat suuren osan tätä saarta sekä lähtivät täältä -Bysantioniin, joka oli Meedialaisten vallassa, ja valloittivat senkin -piiritettyään sitä Pausaniaan johdolla. - -Mutta kun Pausanias alkoi käyttäytyä omavaltaisesti, kävivät kaikki -Helleenit tyytymättömiksi ja erittäinkin Joonialaiset, kuten myöskin -kaikki ne, jotka äskettäin olivat vapautuneet kuninkaan ikeestä. -Nämät kääntyivät Ateenalaisten puoleen, pyytäen että Ateenalaiset -sukulaisuuden tähden rupeaisivat heidän johtajikseen, eivätkä sallisi -Pausaniaan kohdella heitä väkivaltaisesti. Ateenalaiset myöntyivät -heidän pyyntöönsä ja päättivät tarkasti pitää huolta liittolaisten -eduista sekä järjestää kaikki muutkin seikat, miten heille oli -parasta. Tämän johdosta kutsuivat Lakedaimonilaiset Pausaniaan kotiin -tekemään tiliä siitä, mitä he olivat saaneet tietää. Sillä Spartaan -saapuneet Helleenit tekivät häntä vastaan kovia syytöksiä, että hän -esiintyi mieluummin itsevaltiaana kuin ylipäällikkönä. Juuri samaan -aikaan sattui, että liittolaiset suuttuneina häneen kääntyivät -Ateenalaisten puoleen, paitsi ne, jotka olivat Peloponneesoksesta. -Saavuttuansa Lakedaimoniin, täytyi hänen kärsiä rangaistusta -muutamista yksityisistä rikoksista, mutta suurimpien rikoksien -suhteen vapautettiin hän syytöksistä. Erittäinkin syytettiin -häntä Meedialaisystävyydestä, joka yleisen mielipiteen mukaan oli -päivänselvä asia. Lakedaimonilaiset eivät enää lähettäneet häntä -ylipäälliköksi, vaan määräsivät siksi Dorkkiin ja muutamia muita, -jotka saivat mukaansa vähäisen sotajoukon. Mutta liittolaiset eivät -hyväksyneetkään näitä päälliköikseen, ja kun nämät sen huomasivat, -lähtivät he pois. Tämän jälkeen Lakedaimonilaiset eivät lähettäneet -sinne ketään, peläten että heidän miehensä poistuttuansa isänmaastaan -joutuisivat vilpillisiksi, noudattaen Pausaniaan esimerkkiä. -He halusivat kokonaan luopua Meedialaisesta sodasta, katsoen -Ateenalaisten olevan kylliksi taitavia sotaa johtamaan, ja pitäen -heitä vielä siihen aikaan ystävinänsä. - -Kun Ateenalaiset täten liittolaisten suostumuksella ja Pausaniasta -kohdanneen vihan kautta olivat saaneet käsiinsä Hellaan ylijohdon, -määräsivät he, minkä kaupungin tuli antaa rahaa, minkä laivoja -Meedialaissotaa varten. Tekosyynä tähän menettelyyn oli, että -he muka kostaisivat omat kärsimyksensä hävittämällä kuninkaan -maata. Veronkantoa varten perustettiin nyt ensi kerta Ateenaan -helleenotamien virka, jotka ottivat haltuunsa rahaverot. Ensiksi -määrätty vero oli 460 talenttia. Säilytyspaikaksi määrättiin Deelos, -ja kokoukset pidettiin sikäläisessä pyhäkössä. - -Ateenalaiset, jotka alussa olivat vapaiden liittolaisten johtajina, -joilla viimeksimainituilla yhteisissä kokouksissa oli äänivalta, -ovat seuraavalla tavalla laajentaneet valtansa Meedialaisen ja -Peloponneeson sodan väliajalla sotien ja yhteisten asiain johtamisen -avulla, taistellen milloin barbareja, milloin omia luopuneita -liittolaisiansa, milloin Peloponneesolaisia vastaan, jotka aina -olivat luopuneiden puolella. Minä olen esittänyt nämät seikat, -vaikka ne eivät oikeastaan kuulu kertomukseeni, koska minua -edellisemmät historioitsijat ovat jättäneet tämän aikakauden syrjään -ja käsitelleet joko Hellaan historiaa ennen Meedialaissotaa, tahi -juuri tätä sotaa. Hellanikos, joka Attikan historiassa koskettelee -näitä seikkoja, on aivan lyhyesti ja ilman tarkkoja ajantietoja -niistä kertonut. Tästä kertomuksestani voi nähdä, miten Ateenalaiset -vähitellen saavuttivat ylivallan. - -Ensiksi valloittivat he väkirynnäköllä Miltiadeen pojan Kimoonin -johdolla Strymonjoen suulla sijaitsevan Eeionin, joka oli -Meedialaisten vallassa, ja tekivät sen asukkaat orjiksi. Samoin -valloittivat he Aigeian-meressä sijaitsevan Skyros-saaren, jossa asui -Dolopialaisia, ja asettuivat sinne asumaan. He sotivat niinikään -Karystolaisia vastaan ja pakottivat nämät aikaavoittaen antautumaan, -muiden Euboialaisten ottamatta osaa sotaan. Sitten kävivät he -sotaa heistä luopuneita Naksolaisia vastaan ja pakottivat heidät -säännöllisen piirityksen avulla antautumaan. Tämä oli ensimmäinen -liittolaiskaupunki, joka vasten sopimuksia joutui orjuuteen. -Sittemmin joutui muitakin kaupunkeja saman kohtalon alaisiksi. - -Monenmoiset olivat kapinoiden syyt, mutta pää-asiallinen syy oli -kieltäytyminen verojen maksusta ja laivojen antamisesta tahi -sotapalveluksen suorittamisesta, jos joku kaupunki teki itsensä -syypääksi siihen. Sillä Ateenalaiset olivat vaativaisia ja -herättivät heti tyytymättömyyttä, koska he käyttivät pakkokeinoja -niitä vastaan, jotka eivät olleet tottuneita eivätkä halukkaita -kärsimään rasituksia. Ateenalaiset eivät myöhemmin olleet muutenkaan -ylijohtajina niin suosituita kuin alussa, koska he eivät sodassa -kohdelleet liittolaisiansa vertaisinaan, ja heidän oli helppo -pakottaa luopiot kuuliaisuuteen. Tähän olivat liittolaiset itse -syypäät, sillä koska he itse olivat vastahakoisia sotapalvelukseen, -suorittivat heistä useimmat mielellänsä laivojen asemesta vastaavan -rahasumman, saadaksensa jäädä kotiin. Ateenalaiset saattoivat -täten enentää merivoimiansa niillä varoilla, joita liittolaiset -suorittivat, jotavastoin nämät itse nousten kapinaan olivat -varustamattomia ja sen kaiken puutteessa, mitä sotaan tarvitaan. - -Tämän jälkeen taisteltiin tappelu merellä ja maalla Eyrymedonjoen -suulla Pamfyliassa, jossa Ateenalaiset liittolaisinensa taistelivat -Meedialaisia vastaan ja saivat samana päivänä kaksinkertaisen -voiton, valloittaen ja hävittäen Miltiadeen pojan Kimoonin johdolla -Foiniikilaisilta kaikkiaan 200 kolmisoutulaivaa. Jonkun ajan -kuluttua, luopuivat Tasolaiset heistä, riitauttuansa heidän kanssansa -vastapäätä Trakiassa olevien kauppapaikkojen ja kaivoksien tähden, -jotka kuuluivat Tasolaisille. Ateenalaiset purjehtivat laivastollansa -Tasokseen, voittivat sen asukkaat meritappelussa ja astuivat -maihin. Samaan aikaan lähettivät he keskuudestaan ja liittolaisista -Strymonjoelle 10,000 uudisasukasta, joiden piti asettua asumaan -niille seuduille, jotka silloin olivat tunnetut nimellä "Yhdeksän -tietä", nykyinen Amfipolis, ja kuuluivat Eedoneille. Ateenalaiset -valloittivatkin tämän paikan; mutta kun he tunkeutuivat Trakian -sisämaahan, tuhosi heidät sikäläinen Trakialainen yhdistetty -sotajoukko Eedonilaisen Drabeskoksen läheisyydessä, koska nämät -pitivät "Yhdeksän tien" siirtolan perustamista itselleen vihollisena -tekona. - -Jouduttuansa taistelussa tappiolle ja piiritettyinä pyysivät -Tasolaiset Lakedaimonilaisilta apua ja yllyttivät heitä hyökkäämään -Attikaan. Ateenalaisten siitä vihiä saamatta, lupasivatkin nämät -salaa tehdä hyökkäyksen, ja ryhtyivätkin siihen tarvittaviin -valmistuksiin, kun maanjäristys esti heidät siitä. Samaan aikaan -nousivat Heilootit, ympäristössä asuvat Tuurialaiset ja Altealaiset -kapinaan ja asettuivat Itomeehen. Useimmat näistä Heilooteista -olivat muinoin orjiksi joutuneiden Messeenialaisten jälkeläisiä, -jonka tähden heitä tavallisesti kutsuttiin Messeenialaisiksi. Kun -nyt Lakedaimonilaiset joutuivat sotaan Itomeehen paenneitten kanssa, -antautuivat Tasolaiset Ateenalaisille kolmen vuoden piirityksen -perästä, suostuen repimään muurinsa, luovuttamaan laivansa, maksamaan -heti määrätyn rahasumman ja sittemmin joka vuosi veroa sekä luopumaan -vuorikaivoksistansa ja mannermaalla sijaitsevista kauppapaikoistansa. - -Kun sota Itomeehen paenneita vastaan kävi pitkälliseksi, kutsuivat -Lakedaimonilaiset sekä liittolaisensa että Ateenalaiset avuksensa. -Nämät tulivatkin Kimoonin johdolla melkoisen sotajoukon kanssa. -Heidät kutsuttiin varsinkin sentähden, että heitä pidettiin -taitavina piirittäjinä, ja koska Lakedaimonilaiset huomasivat -puutteellisuutensa pitkällisen piirityksen kestäessä, sillä -rynnäköllä he jo kyllä muuten olisivat voineet valloittaa tämän -paikan. Tämän sodan kautta tuli ensiksi eripuraisuus ilmi -Lakedaimonilaisten ja Ateenalaisten välillä. Sillä kun piiritys -kävi pitkälliseksi eikä paikkaa heti rynnäköllä voitu valloittaa, -pelkäsivät Lakedaimonilaiset Ateenalaisten urhoollisuutta ja -yrittelijäisyyttä. Kun he nyt arvelivat, että Ateenalaiset, jos he -jäisivät sinne, ryhtyisivät Itoomeen paenneiden kanssa liittoon, -koska nämät olivat heidän heimolaisensa, lähettivät he kaikista -liittolaisista ainoastaan Ateenalaiset pois, ilmottamatta kuitenkin -epäluuloansa ja väittäen vaan, etteivät he heitä enää tarvinneet. -Ateenalaiset kyllä huomasivat, ettei heidän poistamiseensa ollut -sen parempaa syytä kuin salainen kateus. He panivat tämän kovin -pahakseen, arvellen etteivät he olleet Lakedaimonilaisilta -ansainneet tällaista kohtelua, ja heti kotia tultuansa rikkoivat -he Lakedaimonilaisten kanssa Meedialaisia vastaan solmitun -liiton, liittoutuen Lakedaimonilaisten vihollisiin Argiiveihin. -Nämät molemmat sitoivat niinikään samoilla ehdoilla valaliiton -Tessalialaisten kanssa. - -Kun Itomeehen sulkeutuneet eivät kauemmin voineet tehdä -vastarintaa, antautuivat he neljä vuotta kestäneen piirityksen -jälkeen, ehdolla että saisivat vapaasti lähteä Peloponneesoksesta -eivätkä koskaan palaisi sen alueelle. Jos joku sittemmin sieltä -tavattaisiin, joutuisi hän sen orjaksi, joka hänet ottaisi kiinni. -Lakedaimonilaisille oli jo aikaisemmin Pyytia antanut sen vastauksen, -että heidän tulisi päästää ne vapaiksi, jotka rukoilivat Itomeen -Zeyksen nimessä. He lähtivätkin vaimoineen ja lapsineen Ateenalaisten -suojaan, jotka suuttuneina Lakedaimonilaisille ottivat heidät -vastaan, osottaen heille asuinpaikaksi Naupaktoksen, jonka he -äskettäin olivat valloittaneet Ozolilaisilta Lokreilta. Megaralaiset -luopuivat niinikään Lakedaimonilaisista ja liittyivät Ateenalaisiin, -koska Korintolaiset olivat alkaneet sodan heitä vastaan rajariidan -johdosta. Ateenalaiset miehittivät itse Megaran ja Pegain, rakentaen -Megaralaisille pitkät muurit kaupungista Nisaiaan, jotka nämät itse -pitivät miehitettyinä. Tästä ajasta lähtien alkoivat Korintolaiset -katkerasti vihata Ateenalaisia. - -Psametikoksen poika Libyalainen Inaros, Aigyptoksen rajamaissa -asuvien Libyalaisten hallitsija, hyökkäsi sotajoukkoineen Faroksen -kaupungin yläpuolella sijaitsevasta Mareian kaupungista ja sai -suurimman osan Aigyptoa luopumaan Artaxerxes kuninkaasta sekä -pyysi Ateenalaisilta apua, julistaen itsensä kuninkaaksi. Nämät -sattuivatkin olemaan sotaretkellä Kyprossaarta vastaan 200 laivalla, -jotka olivat osaksi omia, osaksi liittolaisten. He jättivät nyt -Kyproksen rauhaan ja purjehtivat Aigyptokseen, nousivat mereltä -ylös Niilin virtaa myöten, ottaen haltuunsa koko joen sekä kaksi -kolmasosaa Memfiin kaupunkia, taistellen myöskin kaupungin kolmatta -kolmannesta vastaan, jota kutsuttiin "Valkoiseksi muuriksi", -johon olivat sulkeutuneet Meedialaiset ja Persialaiset pakolaiset -kuten myöskin ne Aigyptolaiset, jotka eivät olleet liittyneet -kapinoitsijoihin. - -Ateenalaiset astuivat maihin Heliaisissa, purjehdittuansa sinne -laivoillaan, ja ryhtyivät taisteluun Korintolaisia ja Epidaurolaisia -vastaan, jolloin Korintolaiset pääsivät voitolle. Sittemmin ryhtyivät -Ateenalaiset taisteluun Peloponneesolaisten laivastoa vastaan -Kekryfaleian edustalla, jossa Ateenalaiset saavuttivat voiton. -Kun sittemmin sota oli puhjennut Ateenalaisten ja Aiginalaisten -välillä, syntyi näiden kesken Aiginan vesillä verinen meritappelu, -johon kumpaistenkin liittolaiset ottivat osaa. Ateenalaiset saivat -voiton, anastivat vihollisilta 70 laivaa, laskivat väkensä maihin -ja ryhtyivät Stroiboksen pojan Leokrateen johdolla piiritykseen. -Peloponneesolaiset tahtoivat auttaa Aiginalaisia ja lähettivät -Aiginaan 300 raskasaseista Korintolaista ja Epidaurolaista. He -miehittivät Geraneian kukkulat ja hyökkäsivät Megaran alueelle. -Korintolaiset ja heidän liittolaisensa tekivät tämän hyökkäyksen -siinä luulossa, etteivät Ateenalaiset kykenisi auttamaan -Megaralaisia, koska heidän sotajoukostaan suurin osa oli poissa -Aiginassa ja Aigyptoksessa. Jos he taas tahtoisivat rientää apuun, -täytyisi heidän vetäytyä pois Aiginasta. Mutta Ateenalaiset -eivät kutsuneet pois joukkoaan Aiginasta, vaan kotiin jääneet -sotilasvanhukset ja nuorukaiset lähtivät Myronideen johdolla Megaran -avuksi. Ratkaisemattoman taistelun jälkeen Korintolaisia vastaan, -erosivat sotajoukot eikä kumpainenkaan taistelevista arvellut -joutuneensa tappiolle. Korintolaisten lähdettyä, pystyttivät -Ateenalaiset voitonmerkin, koska he kumminkin olivat voiton puolella. -Mutta Korintolaiset, joita heidän kotiin jääneet vanhuksensa tämän -häpeän tähden ankarasti pilkkasivat, lähtivät kahdentoista päivän -valmistautumisen jälkeen uudelleen sotaan ja pystyttivät hekin -puolestaan voitonmerkin, ikäänkuin jos olisivat päässeet voitolle. -Ateenalaiset hyökkäsivät äkkiarvaamatta ulos Megarasta, surmasivat -merkin pystyttäjät ja voittivat taistelussa muut viholliset. - -Korintolaiset vetäytyivät tämän tappelun perästä takaisin, ja kun -heitä kovasti ahdistettiin, eksyi suurehko joukko heitä tieltä pois, -ja joutui yksityisen henkilön omistamalle alueelle, jota ympäröi -suuri hauta, niin ettei mistään muualta päässyt ulos. Tuskin olivat -Ateenalaiset tämän huomanneet, kun he jo asettivat niitä sulkemaan -sinne raskasaseisia ja ympärille kevytaseisia, surmaten kivillä -kaikki net, jotka olivat jääneet sisäpuolelle aitausta. Tämä oli -tuntuva tappio Korintolaisille, mutta suurin osa sotajoukosta pääsi -kuitenkin kotiin. - -Tähän aikaan alkoivat Ateenalaiset rakentaa pitkiä muureja rantaan -saakka, toisia Faleeroniin, toisia Peiraieukseen. Fookilaiset -tekivät hyökkäyksen Doorilaisten alueelle, mistä Lakedaimonilaiset -olivat lähteneet, ja ahdistivat Boionin, Kytinonin ja Erineonin -kaupunkeja. Kun he olivat saaneet yhden näistä kaupungeista -valtaansa, lähettivät Lakedaimonilaiset Doorilaisille avuksi 1,500 -miestä omaa väkeä ja 10,000 miestä liittolaisiansa Kleombrotoksen -pojan Nikomeedeen johdolla, joka johti sotajoukkoa vielä ala-ikäisen -kuningas Pausaniaan pojan Pleistoanakson sijasta. He pakottivat -Fookilaiset jättämään takaisin kaupungin ja lähtivät kotimatkalle. -He olisivat voineet kulkea vesitietä Krisaion merenlahden yli, mutta -Ateenalaiset laivat olisivat heitä silloin estäneet. Eikä kulku -Geraneionin kauttakaan näyttänyt turvalliselta, kun Megara ja Pegai -olivat Ateenalaisten hallussa. Sillä Geraneionin kautta kulkeminen on -jo itsessään huonojen teiden takia hyvin vaivaloista, ja nyt pitivät -sen ohessa Ateenalaiset sitä tarkasti silmällä. Lakedaimonilaiset -olivat sitäpaitse saaneet tietää, että Ateenalaiset aikoivat sulkea -heiltä tien. He päättivät siis jäädä Boiootiaan miettiäksensä, miten -he varmimmin voisivat päästä vihollisten lävitse kotia. Joukko -Ateenalaisia oli myöskin kehottaneet heitä tulemaan, toivoen voivansa -heidän avullansa kukistaa kansanvallan ja keskeyttää pitkien muurien -rakentamisen. Mutta heitä vastaan marssivat Ateenalaiset kaiken -sotaväkensä kanssa, 1,000 Argiivia ja muita liittolaisia väkilukunsa -mukaan, yhteensä noin 14,000 miestä, koska arvelivat, etteivät -Lakedaimonilaiset muualta voisi päästä läpi, ja koska he pitivät -epäluuloa, että nämät olivat aikeissa kumota kansanvallan. Sopimuksen -mukaan tuli heille avuksi myöskin joukko Tessalialaisia ratsumiehiä, -jotka kuitenkin taistelun kestäessä luopuivat Lakedaimonilaisten -puolelle. - -Boiootian Tanagran läheisyydessä taistellussa tappelussa pääsivät -Lakedaimonilaiset liittolaisineen voitolle, ja kumpikin sotajoukko -menetti tässä tappelussa paljon väkeä. Lakedaimonilaiset kulkivat -tämän jälkeen Megaran alueelle, hävittivät puuviljelykset ja -palasivat sitten Geraneian ja kannaksen kautta kotiin. Ateenalaiset -tunkeutuivat 62 päivää tämän tappelun jälkeen Muroonideen johdolla -Boiootiaan, voittivat Boiootialaiset Oinofytain tappelussa, -valloittivat koko Boiootian ja Fookiksen, repivät Tanagran muurit, -ottivat 100 mahtavinta Opuntilaista Lokrilaista panttivangeiksi ja -rakensivat pitkät muurit lopullisesti valmiiksi. Sitten tekivät -Aiginalaiset sovinnon Ateenalaisten kanssa, ehdolla että heidän -tulisi repiä kaupunkinsa muurit, luovuttaa heille kaikki laivansa -ja vastaisuudessa suorittaa määrätty vero. Ateenalaiset purjehtivat -sen jälkeen Tolmaioksen pojan Tolmideen johdolla Peloponneesoksen -ympäri, hävittivät Lakedaimonilaisten laivaveistämön, valloittivat -Korintolaisten Kalkis nimisen kaupungin sekä voittivat astuttuansa -maihin Sikyoonilaiset taistelussa. - -Ateenalaiset liittolaisineen saivat Aigyptoksessa ollessaan kokea -monenlaisia sodanvaiheita. Alussa he kyllä saivat koko Aigyptoksen -haltuunsa, mutta kuningas lähetti Lakedaimoniin Megabatsos nimisen -Persialaisen rahasummalla varustettuna yllyttämään Peloponneesolaisia -hyökkäykseen Attikaan, jotta Ateenalaisten täytyisi vetäytyä pois -Aigyptoksesta. Kun tämä tuuma ei onnistunut, ja kun Megabatsos näki, -että hänen rahansa turhaan kuluivat, palasi hän jälelle jääneine -rahoineen Aasiaan. Silloin lähetti kuningas toisen Persialaisen, -Zopyyroksen pojan Megabyzoksen, suuren sotajoukon seuraamana -Aigyptokseen. Tämä saapui sinne maitse, voitti Aigyptolaiset -liittolaisineen tappelussa ja ajoi Helleenit pois Memfiksesta, -sulkien heidät Prosoopitissaareen. Hän piti heitä sinne saarrettuina -puolitoista vuotta, kunnes hän vihdoin kuivasi kanavan johtamalla -veden pois, saattaen siten heidän laivansa kuivalle maalle, ja teki -suurimman osan saarta mannermaaksi, joten hän valloitti saaren -kulkien sinne jalkaisin. - -Näin raukesivat Helleenien kuusi vuotta kestäneet sotahankkeet -tyhjiin. Ainoastaan harvat tuosta suuresta sotajoukosta pelastuivat -Kyreeneehen Libyan kautta, mutta useimmat hukkuivat. Aigyptos tuli -taas kuninkaan vallan alle, mutta suoseuduissa hallitsi Amyrtaios. -Soiden laajuuden takia, ja koska suoseutulaiset ovat Aigyptolaisista -urhoollisimmat, ei häntä kyetty kukistamaan. Libyan kuningas Inaros, -joka oli saanut aikaan kaikki nämät vehkeet Aigyptoksessa, joutui -petoksen kautta vihollisten käsiin ja naulittiin ristiin. Sillä välin -olivat Ateenalaiset liittolaisineen lähettäneet 50 kolmisoutulaivaa -Aigyptokseen toisten sijaan, ja nämät laskivat ankkurin Mendeesionin -maakärjen edustalla, tietämättä mitään äskettäisistä tapahtumista. -Näiden kimppuun hyökkäsi maanpuolelta jalkaväki ja meren puolelta -Foiniikilainen laivasto ja tuhosi perinpohjin suurimman osan -laivastoa, niin että ainoastaan vähäinen lukumäärä laivoista -pääsi pakenemaan kotiin. Näin päättyi Ateenalaisten ja heidän -liittolaistensa suuri sotaretki Aigyptokseen. - -Tessalian kuninkaan Ekekratideen pojan Oresteen oli täytynyt -paeta Tessaliasta ja koetti houkutella Ateenalaisia asettamaan -hänet sinne takaisin kuninkaaksi. Ateenalaiset liittoutuivat -Boiootialaisten ja Fookilaisten sekä näiden liittolaisten kanssa -ja kulkivat Tessaliassa sijaitsevaa Farsaloskaupunkia vastaan. He -valloittivat sen verran maata kuin he voivat anastaa, poistumatta -leiristään liian etäälle, sillä Tessalian ratsumiehet estivät heitä -etenemästä. Kaupunkia he eivät voineet saada haltuunsa. Yhtä huonosti -onnistui heiltä se aikeensa, jonka tähden he olivat sotaretkelle -lähteneet. Heidän täytyi vetäytyä pois tyhjin toimin ja ottaa -Orestes mukaansa. Heti tämän jälkeen astui 1,000 Ateenalaista Pegain -vesillä oleviin laivoihin, joka kaupunki oli heidän hallussaan, ja -purjehti Ksantippoksen pojan Perikleen johdolla Sikyooniin. Astuen -siellä maihin, voittivat he Sikyoonilaiset, jotka olivat asettuneet -vastarintaan. Kohta tämän jälkeen purjehtivat he, otettuansa -Akaialaisia avuksi, vastapäätä olevalle merenrannalle, käänsivät -aseensa Akarnanian Oiniadaita vastaan ja piirittivät sitä. Mutta kun -eivät voineet sitä valloittaa, vetäytyivät he kotiinsa. - -Kolme vuotta tämän jälkeen tekivät Ateenalaiset rauhan -Peloponneesolaisten kanssa viiden vuoden ajaksi. Kun heillä siis ei -ollut mitään sotaa Hellaassa, purjehtivat he Kimoonin johdolla 200 -laivalla Kyprossaarta vastaan. Tähän laivastoon kuului sekä heidän -omiansa että liittolaisten laivoja. Näistä laivoista purjehti 60 -Aigyptokseen Amyrtaioksen pyynnöstä, joka oli suomaiden hallitsija, -loput jäivät piirittämään Kitionia. Kun Kiimoon kuoli ja tuli -ruokatavarain puute, vetäytyivät he pois Kitionista. Purjehtien -Kyprossaarella olevan Salamis kaupungin ohitse, taistelivat -he yht'aikaa maitse ja meritse Foiniikilaisia, Kyprolaisia ja -Kilikialaisia vastaan. He pääsivät kumpuisessakin taistelussa -voitolle ja purjehtivat sitten Aigyptoksesta palaavien laivojen -seurassa kotiin. Lakedaimonilaiset ryhtyivät tämän jälkeen niin -kutsuttuun pyhään sotaan, valloittaen Delfoin pyhäkön, jonka he -lahjoittivat Delfolaisille. Tuskin olivat he lähteneet täältä, kun -Ateenalaiset tekivät retken näille seuduille, valloittivat pyhäkönkin -ja luovuttivat sen Fookilaisille. - -Jonkun ajan kuluttua tekivät Ateenalaiset Tolmaioksen pojan Tolmideen -johdolla 1,000 raskasaseisen sekä liittolaisten voimiensa mukaan -lähettämien joukkojen kanssa sotaretken Orkomenosta, Kairooneiaa -ja muutamia muitakin Boiootian paikkakuntia vastaan, jotka olivat -Boiootialaisten pakolaisten hallussa, ja joita he sentähden pitivät -vihollisina. He valloittivat Kairooneian, möivät sen asukkaat -orjiksi ja lähtivät pois, jätettyänsä sinne vartioväen. Matkalla -hyökkäsivät Korooneian läheisyydessä heidän kimppuunsa Orkomenoksesta -Boiootialaiset pakolaiset, jotka olivat yhdistyneet Lokrilaisten, -Euboialaisten ja muiden samanmielisten kanssa. Nämät pääsivät -taistelussa voitolle, tuhosivat osan Ateenalaisista ja ottivat loput -vangeiksi. Ateenalaiset jättivät silloin koko Boiootian ehdolla, että -saisivat takaisin vankinsa. Boiootialaiset pakolaiset palasivat nyt -takaisin ja pääsivät kuten kaikki muutkin itsenäisiksi. - -Heti tämän jälkeen luopui Euboian saari Ateenalaisista. Kun Perikles -jo Ateenan sotajoukon seuraamana oli lähtenyt sinne, sai hän tiedon, -että Megarakin oli luopunut, ja että Peloponneesolaiset aikoivat -hyökätä Attikaan, kuten myöskin että Megaralaiset olivat tuhonneet -Ateenalaisen varusväen, paitsi niitä harvoja, jotka olivat päässeet -pakenemaan Nisaiaan. Megaralaiset olivat tehneet tämän hyökkäyksen, -kutsuttuansa Korintolaiset, Sikyoonilaiset ja Epidaurolaiset -avukseen. Perikles kiiruhti nyt viemään sotaväkensä pois Euboiasta. -Peloponneesolaiset tunkeutuivat silloin Lakedaimonilaisten -kuninkaan, Pausaniaan pojan Pleistoanaksin johdolla Attikan alueella -sijaitsevaan Eleusiin ja Triooniin, jotka hävitettyään he palasivat -kotia pyrkimättä kauemmaksi. Ateenalaiset purjehtivat silloin -uudelleen Perikleen johdolla Euboiaan ja panivat sen täydellisesti -valtansa alle. Saaren muiden kaupunkien olojen järjestämisestä -sopivat he asukasten kanssa, mutta Hestiaialaiset karkottivat he pois -heidän asuinsijoistaan ja anastivat heidän alueensa itselleen. - -Heti poistettuansa Euboiasta tekivät he aselevon Lakedaimonilaisten -ja heidän liittolaistensa kanssa 30 vuodeksi, luopuen Nisaiasta, -Akaiasta, Pegaiasta ja Troitseenista. Sillä kaikki nämät -Peloponneesolaiset alueet olivat Ateenalaisten hallussa. Kuusi -vuotta tämän jälkeen syntyi Samolaisten ja Mileetolaisten välillä -sota Prieeneen omistamisesta. Kun Mileetolaiset joutuivat tappiolle, -kääntyivät he Ateenalaisten puoleen ja toivat esiin joukon -valituksia Samolaisia vastaan. Useat Samolaisetkin kannattivat -Mileetolaisia, haluten saada hallitusmuutoksen aikaan. Samokseen -purjehti sen johdosta 40 Ateenalaista laivaa, jotka asettivat saareen -kansanvaltaisen hallituksen ja ottivat 50 nuorukaista ja samanverran -miehiä panttivangeiksi, jotka vietiin Lemnokseen. Sitten palasivat -Ateenalaiset kotiin, jätettyänsä Samokseen varustusväen. Mutta oli -suuri määrä Samolaisia, jotka eivät tätä hyväksyneet, vaan pakenivat -mannermaalle, jossa he liittyivät varakkaimpien kaupunkilaistensa -ja Hystaspeen pojan Pissuutneen kanssa, joka silloin toimi -käskynhaltijana Sardeessa. He kokosivat 700 miestä ja hyökkäsivät -yönaikaan Samokseen. Ensiksi kävivät he hallitusmiesten kimppuun -ja saivat useimmat heistä käsiinsä. Vietyänsä salaa panttivangit -Lemnoksesta, nostivat he kansalaisensa julkiseen kapinaan ja jättivät -Pissuutneelle Ateenalaisen vartioväen ja päälliköt, jotka olivat -heidän hallussaan, sekä valmistautuivat viipymättä sotaretkelle -Mileetosta vastaan. Samalla luopuivat Ateenalaisista myöskin -Bysantiolaiset. - -Kun Ateenalaiset saivat tämän tietää, purjehtivat he 50 laivalla -Samokseen. Näistä he eivät voineet käyttää 16, koska osa niistä -lähetettiin Kaariaan, pitämään silmällä Foiniikilaisten laivastoa, ja -osa Lesbokseen ja Kiokseen avunpyyntiin. Ateenalaiset ryhtyivät siis -Perikleen ja yhdeksän apupäällikön johdolla 34 laivalla taisteluun -Samolaisten laivastoa vastaan Tragian saaren edustalla. Samolaisilla -oli 70 laivaa, joista 20 oli kuljetuslaivaa, ja jotka kaikki -palasivat Mileetoksesta. Tässä taistelussa pääsivät Ateenalaiset -voitolle. Myöhemmin tuli heille avuksi Ateenasta 40 laivaa, -Kioksesta ja Lesboksesta 25. Niitten saavuttua astuivat he maihin, -voittivat maaväen ja ympäröivät kaupungin kolmelta puolen muurilla, -saartaen sen niinikään meren puolelta. Perikles otti ankkurissa -olevista laivoista 60, joilla hän mitä kiiruummin lähti Kaunokseen -ja Kaariaan, saatuansa tietää, että Foiniikilainen laivasto oli -tulossa heitä vastaan. Sillä Steesagoras oli muutamien muitten -Samolaisten seurassa viidellä laivalla Samolaisten puolelta lähtenyt -Foiniikilaisten laivaston avuksi. - -Sillä välin purjehtivat Samolaiset äkkiarvaamatta ulos satamasta ja -hyökkäsivät varustamatonta laivastoa vastaan, tuhosivat vahtilaivat -ja voittivat heitä vastaan purjehtivat laivat meritappelussa. -Heillä oli 14 päivää valta merellä, jolloin he toivat ja veivät, -mitä vaan halusivat. Mutta kun Perikles palasi, saartoi hän heidän -laivansa uudelleen, ja Ateenasta saapui myöhemmin 40 laivaa -avuksi Thukydideen, Hagnoonin ja Formioonin johdolla, 20 laivaa -Tleepolemoksen ja Antikleen johdolla ja 30 laivaa Kioksesta ja -Lesboksesta. Samolaiset ryhtyivät kyllä vähäpätöiseen meritappeluun, -mutta eivät enää kyenneet tekemään vastarintaa, jonka tähden he -piirityksen yhdeksäntenä kuukautena olivat pakotetut antautumaan, -ehdoilla että repisivät muurinsa, antaisivat panttivankeja ja -luovuttaisivat laivansa sekä määrätyissä erissä suorittaisivat -sotakulungit. Bysantiolaiset suostuivat niinikään rupeamaan -Ateenalaisten alamaisiksi samoilla ehdoilla kuin ennenkin. - -Muutamia vuosia tämän jälkeen tapahtuivat edelläkerrotut selkkaukset -Kerkyyralaisten ja Potidaialaisten kanssa ja ne seikat, jotka -antoivat aihetta tähän sotaan. Kaikki nämät Helleenien taistelut -toisiansa ja barbareja vastaan tapahtuivat noin 50 vuoden sisään -Xerxeen lähdöstä tämän sodan alkuun. Tällä ajalla vahvistivat -Ateenalaiset valtansa yhä lujemmaksi ja pääsivät sisällisestikin -vakaantuneempaan asemaan. Vaikka Lakedaimonilaiset tämän kyllä -huomasivat, eivät he kuitenkaan ryhtyneet tätä tarmokkaammin -estämään, vaan olivat enimmäkseen rauhassa, koska he eivät koskaan -ennenkään olleet halukkaita suotta ryhtymään sotaan, jos ei -heitä siihen pakotettu. Sitäpaitse olivat he sisällisten sotien -rasittamina, jonka tähden he eivät ryhtyneet toimiin, ennenkuin -Ateenalaisten valta oli huomattavasti paisunut, ja viimeksimainitut -alkoivat ahdistaa heidän liittolaisiansa. Silloin he eivät voineet -hillitä itseänsä, vaan päättivät kaikin voimin tositeossa ryhtyä -sotaan, kukistaaksensa Ateenan ylivallan. Lakedaimonilaiset pitivät -aivan selvänä, että rauha oli rikottu, ja että Ateenalaiset olivat -menetelleet väärin. He lähettivät Delfoin orakelilta kysymään, -tulisiko sota olemaan heille edullinen, jos he siihen ryhtyisivät. -Tämän sanotaan vastanneen, että ne tulisivat voittamaan, jotka -sotisivat voimiensa takaa, ja että hän itse tulisi niitä auttamaan, -sekä pyydettynä että pyytämättä. - -He kutsuivat liittolaiset kokoon vielä kerran äänestämään, pitäisikö -ryhtyä sotaan. Kun liittolaisten lähettiläät olivat saapuneet ja -heidät kutsuttu kokoukseen, lausui kukin mielipiteensä, jolloin -useimmat ankarasti syyttivät Ateenalaisia, kehottaen ryhtymään -sotaan, ja Korintolaiset, jotka jo ennakolta olivat puhutelleet -kunkin valtion lähettiläitä, pyytäen näitä äänestämään sotaa, pelosta -että Potidaia jo ennen joutuisi vihollisten valtaan, olivat nytkin -saapuvilla ja astuivat viimeksi esiin puhuen seuraavasti: - -"Kunnon liittolaiset! Älkäämme enää syyttäkö Lakedaimonilaisia -siitä, että he eivät itse olisi päättäneet ryhtyä sotaan, koska he -juuri siinä tarkoituksessa ovat kutsuneet meidät tänne. Itse asiassa -ei johtajien tule ottaa huomioon ainoastaan omia etujaan, vaan -myöskin pitää huolta yhteisestä hyödystä, kuten he myöskin saavat -kunnioitusta osakseen. Niille meistä, jotka ovat olleet tekemisissä -Ateenalaisten kanssa, ei tarvitse sanoa sanaakaan siitä, kuinka -varovainen täytyy olla heidän suhteensa. Mutta jos eivät sisämaan -asukkaat auta rannikolla asuvia, tulee heille olemaan vallan vaikea -niin hyvin heidän maantuotteittensa vienti kuin myöskin niiden -tavarain tuonti, joita meritse täytyy kuljettaa mannermaalle. Älkööt -he tätä seikkaa kevytmielisesti ajatelko, ikään kuin jos ei se heitä -ensinkään koskisi. Älkööt odottako siksi kuin itse joutuvat vaaraan, -kun ensin rannikkoseudut ovat joutuneet vihollisen saaliiksi. Heidän -on nyt päättäminen yhtähyvin omasta kuin toistenkin kohtalosta. -Senpä tähden he älkööt enää kauemmin viivytelkö valitsemasta sotaa -rauhan asemasta. Järkevät ihmiset pysyvät mielellään rauhassa, -jos heitä ei kukaan loukkaa; mutta urhoollisten ihmisten ei pidä -epäillä rikkoa rauhaa ja tarttua aseisiin, jos heitä loukataan, -mutta myöskin saadun hyvityksen jälkeen suostua rauhaan. Nämät eivät -myöskään pöyhkeile sotaonnestaan, eivätkä toiselta puolen anna rauhan -sulouden tehdä itseään välinpitämättömiksi loukkauksien suhteen. -Se, joka nautintojen tähden on hidas puolustautumaan, kadottaa -pian sen levon sulouden, jonka takia hän on ollut toimeton. Se, -joka taasen sodan menestyksestä ylpeilee, ei ajattele, että hänen -ylpeytensä perustuu epävarmaan itseluottamukseen. Sillä useinhan -huonosti mietitty suunnitelma menestyy vihollisen ajattelemattomuuden -takia, ja vielä useammin ne suunnitelmat, jotka näyttävät hyvin -harkituilta, päättyvät häpeällä aivan päinvastaiseen suuntaan. Sillä -ei kukaan pane tuumaa toimeen samalla varmuudella, kuin hän sitä on -suunnitellut. Me kyllä varmuudella suunnittelemme, mutta täytäntöön -panemisessa jää paljon pelon tähden tekemättä." - -"Me ryhdymme nyt sotaan, koska meille on tehty vääryyttä ja meillä -siihen on pätevät syyt, ja taasen lopetamme sodan oikeaan aikaan, -kostettuamme Ateenalaisille. Monista syistä me voimme toivoa -voittoa. Ensiksikin me olemme luvulta ja sotataidon puolesta -paremmassa asemassa kuin he, ja toiseksi me olemme kaikki ilman -eroa valmiit täyttämään päällikkömme käskyjä. Laivaston, joka -on vihollisten päävoima, hankimme me keskuudestamme kootuilla -rahoilla sekä Delfoissa ja Olympiassa säilytetyillä varoilla. Sillä -hankkimalla lainan voimme me houkutella heidän muukalaiset pestatut -merisotilaansa puolellemme tarjoamalla heille suuremman palkan, -ja Ateenalaisten sotaväessä on enemmän palkattua väkeä kuin omia -miehiä. Meidän sotavoimamme sitävastoin ovat vähemmän riippuvia -tästä asianhaarasta; koko niitten perusteena on kotimainen miehistö -eikä pestattu. Yksi ainoa merivoitto on heidät kukistava. Mutta jos -he voisivatkin pitää puoliaan pitemmän ajan, niin me varmaan ajan -pitkään harjaannumme merisotaan, ja saavutettuamme saman kokemuksen, -olemme urhoollisuudessa aivan varmaan heitä edellä. Sillä sitä -hyvettä, joka meillä on synnynnäinen, he eivät opetuksen avulla -voi itselleen hankkia. Mutta minkä verran heillä on saavutettua -kokemusta, se tulee meidän koettaa ahkeralla harjoituksella -saavuttaa. Siihen tarvittavat rahat haalimme me keräämällä kokoon. -Sepä olisi kummallista, jos me emme olisi halukkaita uhraamaan -rahojamme kostaaksemme vihollisillemme ja itsemme puollustukseksi, -kun heidän liittolaisensa eivät kieltäydy maksamasta veroa omaksi -orjuudekseen, ja semminkin kun meidän on suojeltava viholliselta se -omaisuus, joka käytettäisiin juuri meidän omaksi vahingoksemme." - -"Meillä on monta muutakin keinoa sodassa eduksemme käytettävänä, -kuten liittolaisten kapinaan nostaminen, joka on omansa suuresti -vähentämään niitä tuloja, joista heidän mahtavuutensa suurimmaksi -osaksi on riippuva, ja linnoitusten rakentaminen heidän alueensa -rajalle sekä paljon muitakin keinoja, joita ei ennakolla voi arvata. -Sillä sota ei suinkaan käy edeltäkäsin tehtyjen määräysten mukaan, -vaan kehittyy itsekseen aavistamattomien asianhaarojen kautta. -Se, joka maltillisesti tietää käyttää näitä hyväkseen, on varma -voitosta; mutta se, joka sokeasti menettelee niitten suhteen, -saa paljon onnettomuutta osakseen. Ottakaamme myös huomioon se -seikka, että voi ehkä yksin tulla toimeen, jos on riitaisuuksia -naapurikaupunkien kanssa rajoista. Mutta nyt ovat Ateenalaiset -kaikkien meikäläisten veroiset yhteensä, yksityisestä kaupungista -puhumattakaan, niin että he helposti kukistavat meidät kunkin -erikseen, jos emme joka kansa ja joka kaupunki yhteisesti ja -yksimielisesti nouse heitä vastustamaan. Ja tietäkää, että tappio -on tuottava meille täydellisen orjuuden, niin kovalta kuin se -monesta kuuluukin. Tällainen on asiain tila, ja ajatteleminenkin, -että yksi kaupunki sortaa niin monta kaupunkia, on häpeäksi koko -Peloponneesokselle. Siinä tapauksessa me joko näkyisimme kärsivän -oikeudenmukaisesti taikka kantaisimme pelkuruudesta iestä, unhottaen -esi-isäimme urhoollisuuden, jotka vapauttivat Hellaan. Me emme -sitä vastoin voisi säilyttää ja suojella sitä, mitä he ovat meille -hankkineet, vaan sallimme yhden kaupungin kohota itsevaltaiseksi, -vaikka me kyllä koetamme kukistaa itsevaltiaat yksityisistä -kaupungeista. Käsittämätöntä on, missä suhteessa tämä eroaisi -noista kolmesta seikasta: ymmärtämättömyydestä, pelkuruudesta ja -huolimattomuudesta. Ja ottamatta huomioon näitä vikoja, olette -te tulleet välinpitämättömiksi ja halveksitte vihollista, jonka -kautta moni on joutunut perikatoon, jota välinpitämättömyyttä juuri -sentähden toisella nimellä kutsutaan mielipuolisuudeksi." - -"Mutta miksi moitimme entisiä tapahtumia enemmän, kuin on -tarpeellista nykyoloille? Välttääksemme tulevia vaaroja on teidän -voimienne mukaan punnittava nykyoloja. Vaivain ja vastuksien kautta -saavuttivat esi-isämme etevyytensä, emmekä me saa luopua tästä -tavasta, jos kohtakin me olemme rikkaampia ja mahtavampia, kuin -he. Ei ole oikein ylellisyydessä tuhlata sitä, mikä on köyhyydessä -ansaittu. Meidän tulee rohkeasti ryhtyä sotaan, ja me voimme monesta -syystä sen luottamuksella tehdä, kun itse Apolloonkin on siihen -kehottanut, luvaten apunsa, ja kun koko Hellas osaksi pelosta osaksi -oman etunsa tähden avustaa meitä. Älkää ajatelko, että te täten -tulisitte rikkomaan rauhaa, kun itse jumalakin kehottaa sotaan ja -katsoo rauhan jo olevan rikotun. Päinvastoin, te tulette auttamaan -sortoa kärsiviä; sillä ei itseänsä puollustavia ole pidettävä -rauhanrikkojina, vaan niitä, jotka ensiksi tekevät hyökkäyksen." - -"Kun siis teille on kaikin puolin edullista ryhtyä sotaan, ja -me kaikki yhteisesti teitä siihen kehotamme, kun yksimielisyys -kieltämättä on koko kaupungille ja yksityisillekin hyödyllinen, -niin älkää vitkastelko auttamasta Potidaialaisia, joiden, vaikkakin -Doorilaisia, täytyy kestää Joonialaisten piiritystä, päinvastoin kuin -ennen, ja koettakaa myöskin suojella muiden kaupunkien vapautta. -Ei käy enää kauemmin laatuun levollisna kärsiä, että muutamat jo -ovat todellisessa hädässä ja toiset aivan varmaan joutumaisillaan -saman kohtalon alaisiksi, kun tulee tiedoksi, että me kyllä olemme -tulleet kokoon, vaan emme ole uskaltaneet ryhtyä puollustautumaan. -Muistakaa, liittolaisemme, että asiat ovat kärjistyneet äärimmäisiin -saakka, ja uskokaa, että tämä on paras neuvo, minkä teille voi antaa, -ja siksipä päättäkää empimättä ryhtyä sotaan ja pelkäämättä hetken -vaaraa, saavuttaaksenne pysyväisen rauhan. Sillä sodan kautta tulee -rauha vakavammaksi, jotavastoin on vaarallista olla ryhtymättä sotaan -yksistään rauhanrakkaudesta. Olkaa varmat, että tämä kaupunki, joka -on Hellaassa tekeytynyt itsevaltaiseksi, uhkaa kaikkia samanlaisella -kohtalolla, kun sillä jo on useampia valtansa alla ja aikoo muidenkin -suhteen menetellä samaten. Hyökätkäämme siis tätä kaupunkia vastaan -ja pakottakaamme se kuuliaisuuteen. Silloin me itse tulevaisuudessa -saamme asua turvassa ja vapautamme nyt orjuudessa olevat Helleenit." - -Näin puhuivat Korintolaiset. Kun Lakedaimonilaiset olivat kuulleet -kaikkien koolle tulleiden mielipiteet, antoivat he kaikkien -läsnäolevien kaupunkien, niin suurten kuin pientenkin, vuoroonsa -äänestää. Enemmistö äänesti sotaa. Kun heidän oli mahdotonta -tarpeellisten sotavarustusten puutteen tähden heti alkaa sotaa, -päättivät he, että jokainen viipymättä hankkisi sotatarpeita. Ei -täyteen vuottakaan kulunut, ennenkuin kaikki oli varustettuna, ja -hyökäten Attikaan he julkisesti alottivat sodan. - -Tämän valmistusajan kuluessa lähettivät Peloponneesolaiset -sanansaattajia Ateenaan tuomaan siellä esiin tehtyjä valituksia, -jotta heillä olisi sitä parempi aihe alottaa sota, jos eivät -Ateenalaiset ottaisi niitä kuuleviin korviin. Ensiksi vaativat -Lakedaimonilaiset lähetystönsä kautta Ateenalaisia sovittamaan -jumalanhäväistyksen, karkottamalla häväisijät kaupungistaan. -Häväistyksen laita oli seuraava. Muinoin oli Ateenassa ollut Kyloon -niminen mies, joka oli voittanut Olympian kilpailussa ja oli ylhäistä -ja mahtavaa sukua. Hän oli nainut Megaralaisen Teageneen tyttären, -joka Teagenes siihen aikaan yksinvaltaisesti hallitsi Megarassa. -Tämä Kyloon oli kysymykseensä saanut orakelilta vastauksen, että -hänen tulisi ottaa Ateenan linna haltuunsa Zeyksen suurimman juhlan -aikana. Saatuansa Teageneelta sotaväkeä ja ystävänsä kannattamaan -tuumansa, anasti hän Peloponneesoksessa vietettyjen Olympian juhlien -kestäessä linnan haltuunsa päästäkseen itsevaltijaaksi. Hän katsoi -tämän Zeyksen suurimmaksi juhlaksi, ja että se likimmin koski häntä, -kun hän oli saanut voiton Olympian kilpailussa. Mutta tarkotettiinko -Attikan suurinta juhlaa vai muutako, sitä hän ei ollut ajatellut, -eikä orakelikaan ollut siitä mitään sanonut. Ateenalaiset puolestaan -pitivät suurimpana juhlana Dijasia-juhlaa, jota kutsutaan Milikios -Zeyksen juhlaksi. Tämä juhla vietetään kaupungin ulkopuolella, -ja koko kaupungin kansa uhraa siinä ilman erotusta maanhedelmiä -eikä eläimiä. Luullen olevansa siihen oikeutettu ryhtyi Kyloon -toimeen. Mutta kun Ateenalaiset saivat tiedon siitä, riensivät -kaikki maaseutulaiset hyökkääjiä vastaan yhtenä miehenä, saarsivat -heidät linnotukseen ja alkoivat heitä piirittää. Kun piiritys -tuli pitkälliseksi, lähti suuri joukko Ateenalaisia, piiritykseen -väsyneinä, pois, uskoen paikan vartioimisen yhdeksälle arkontille -ja valtuuttaen heidät toimimaan, miten parhaaksi näkivät. Siihen -aikaan hoitivat nuot yhdeksän arkontia useimmat valtionasiat. -Kyloon ja ne, jotka hänen kanssansa olivat piiritetyt, joutuivat -heti veden ja ruokatarpeiden puutteesta tukalaan asemaan. Kyloonin -onnistui veljineen päästä pakoon, mutta muut, jotka joutuivat -yhä ahtaammalle, niin että muutamat heistä jo kuolivat nälkään, -asettuivat armoa rukoilevina linnassa oleville alttareille. Silloin -vartioivat Ateenalaiset pakottivat heidät jättämään turvapaikkansa, -kun näkivät heidän kuolevan pyhäkköön, ja surmasivat heidät, vaikka -olivat luvanneet olla tekemättä heille mitään pahaa. He surmasivat -niinikään muutamia henkilöitä, jotka ohimennessään olivat istahtaneet -kunniotettavien jumalattarien alttarille. Sen tähden kutsuttiin heitä -ja heidän jälkeläisiänsä jumalattaren kirouksen alaisiksi, johon he -tahallaan olivat tehneet itsensä syypääksi. Ateenalaiset olivat itse -karkottaneet maastaan nämät pyhäkönhäväisijät, ja sittemmin karkotti -Lakedaimonilainen Kleomenes, joka oli kutsuttu avuksi sisällisten -levottomuuksien takia, Ateenalaisten kanssa ne, jotka vielä olivat -kaupungissa, ja kaivatti ylös kuolleiden luut, jotka heitettiin -rajojen ulkopuolelle. Karkotetut tulivat kumminkin takaisin, ja -heidän jälkeläisiänsä on vielä nytkin muutamia kaupungissa. - -Lakedaimonilaiset vaativat häväisijäin karkottamista muka jumalien -lepyttämisen tähden, mutta itse asiassa koska tiesivät, että -Ksantippoksen poika Perikles äitinsä puolesta polveutui näistä, ja -koska he arvelivat helpommin suoriutuvansa Ateenan selkkauksista, jos -Perikles karkotettaisiin Ateenasta. Eivät he kuitenkaan toivoneet -saattavansa häntä tähän kohtaloon, vaan koettivat kaupunkilaisissa -herättää panettelua häntä kohtaan, että muka hänen onneton -sukuperäisyytensä olisi yhtenä sodan vaikuttimena, sillä hän oli -aikalaistensa mahtavin mies, toimi valtionasioissa Lakedaimonilaisia -vastaan, eikä suvainnut, että Ateenalaiset myöntyivät, vaan yllytti -heitä sotaan. - -Ateenalaiset puoleltaan tekivät Lakedaimonilaisille samanlaisen -vaatimuksen, että heidän tuli sovittaa Tainaronin pyhäkön -häväiseminen. Lakedaimonilaiset olivat nimittäin muinoin pakottaneet -joukon Heilooteja, jotka turvaa anovina olivat paenneet Tainaronissa -sijaitsevaan Poseidonin pyhäkköön, lähtemään pyhäköstä ja surmanneet -heidät, vietyänsä heidät ulos. Sittemmin tapahtuneen maanjäristyksen -pitivät he itsekin tämän ilkityön seurauksena. He kehottivat -Lakedaimonilaisia niin ikään sovittamaan Kalkioikos jumalattaren -häväisemisen, jonka asianlaita oli seuraava. Kun Spartalaiset -olivat erottaneet Pausaniaan Hellespontoksessa olevien voimien -päällikkyydestä ja panneet hänet syytteeseen, vapautettiin hän -kyllä, mutta valtio ei enää uskonut hänelle päällikkyyttä. Hän -vuokrasi nyt omalla kustannuksellaan Hermionilaisen kolmisoutulaivan -ja lähti sillä Lakedaimonilaisten määräämättä Hellespontokseen, -ryhtyäkseen muka sikäläiseen HelleeniIäiseen sotaan, mutta itse -asiassa päästäkseen keskusteluun kuninkaan kanssa, kuten hän jo -ennen oli tehnyt, koska halusi päästä Helleenien hallitsijaksi. -Hän oli seuraavalla tavalla ensin saavuttanut kuninkaan suosion -ja mahdollisuuden ryhtyä keskusteluun. Hänen valloitettuansa -edellisellä kerralla paluumatkalla Kyproksesta Bysantionin, joka -silloin oli Meedialaisten hallussa, joutui muutamia kuninkaan -sukulaisia ja läheisiä henkilöitä sotavangeiksi. Nämät lähetti hän -muiden liittolaisten tietämättä salaa kuninkaan luo, uskotellen -heidän karanneen. Tämän hän toimi Eretrialaisen Gongylos nimisen -miehen välityksellä, jolle hän oli uskonut Bysantionin ja vankien -vartioimisen. Gongylosta myöten lähetti hän myöskin kuninkaalle -kirjeen, jonka sisältö, kuten myöhemmin tuli ilmi, oli seuraava: -"Spartalaisten päällikkö Pausanias lähettää sinulle ystävyydestä -nämät sotavangit lahjana. Aikomukseni on, jos suostut tuumaani, -mennä naimisiin tyttäresi kanssa ja saattaa Sparta ja koko Hellas -valtasi alle. Minä olen varma yksissä tuumin sinun kanssasi -kykeneväni panemaan tämän tuuman toimeen. Jos tämä tuuma miellyttää -sinua, niin lähetä merenrannikolle luotettava mies, jonka kautta me -vastaisuudessa voimme jatkaa keskusteluamme". - -Tämä oli kirjeen sisältö. Kserkseelle oli tämä kirje vallan -mieluinen, ja hän lähetti heti Farnakoksen pojan Artabatsoksen -merenrannikolle, uskoen hänelle Daskyeionin satraappivallan -Megabateen sijasta, joka tähän saakka oli siellä ollut -vallanpitäjänä. Kuningas uskoi Artabatsokselle kirjeen, joka oli -vastaus Pausaniaan kirjeeseen, sekä käski mitä pikemmin saattaa -sen perille näyttäen kuninkaan sinetin. Jos Pausanias uskoisi -hänelle omia asioitaan toimitettaviksi, tulisi hänen ne toimittaa -mitä paraiten ja uskollisimmin. Saavuttuansa perille toimitti -Artabatsos heti kaikki, mitä hänen oli käsketty, ja lähetti myöskin -kirjeen, joka sisälsi seuraavan vastauksen: "Näin sanoo kuningas -Kserkses Pausaniaalle: Sen ystävyyden, jonka sinä olet minua kohtaan -osottanut, vapauttaen merentakaisessa Bysantionissa otetut vangit, -tulee ijäti olemaan perheemme muistissa ja tuumasi on minulle varsin -mieluinen. Älä yöllä äläkä päivällä väsy toimittamasta sitä, mitä -minulle olet luvannut. Älköön mikään kullan, hopean tahi riittävän -sotajoukon puute, jos niin tarvitaan, estäkö sinua, vaan keskustele -Artabatsoksen kanssa, joka on luotettava mies, ja jonka olen -lähettänyt luoksesi, kaikista keskinäisistä asioistamme ja toimita ne -meille kummallekin edullisimmalla ja parhaalla tavalla." - -Saatuansa tämän kirjeen tuli Pausanias, joka jo ennenkin Plataian -päällikkyyden tähden nautti suurta kunnioitusta Helleenien -keskuudessa, vielä ylpeämmäksi, niin ettei hän enää voinut elää -tavallisten tapojen mukaan, vaan lähtiessään Bysantionista oli hän -puettuna Meedialaiseen tapaan, ja kun hän matkusti Trakian läpi, -oli hänellä Meedialaisia ja Aigyptolaisia miehiä henkivartijoina. -Hän antoi kattaa pöytänsä Persialaiseen tapaan, voimatta pitää -suunnitelmaansa salassa, vaan ilmaisi vähäpätöisimmissäkin seikoissa, -mitä suurta hänellä oli mielessä tulevaisuudessa. Ylipäätään esiintyi -hän hyvin röyhkeästi, niin että oli vaikea päästä hänen puheillensa, -ja kohteli kaikkia loukkaavalla kopeudella, niin ettei kukaan enää -halunnut seurustella hänen kanssansa, mikä seikka olikin painavin syy -siihen, että liittolaiset yhtyivät Ateenalaisiin. - -Mutta kun Lakedaimonilaiset saivat tiedon tästä, kutsuivat he -hänen ensi kerran kotiin, ja kun hän sitten toistamiseen heidän -määräämättänsä purjehti Hermionilaisella laivalla, oli hänellä -selvään samat tuumat. Kun Ateenalaiset pakottivat hänen lähtemään -Bysantionista, ei hän enää matkustanut Spartaan, vaan asettui asumaan -Trooaan Kolonaihin, ja kun lakedaimonilaiset saivat tietää, että hän -sieltä keskusteli barbarien kanssa, ja ettei hän siellä ollut missään -hyvässä tarkotuksessa, niin lähettivät viipymättä eforit airuen -viemään hänelle Skytalee nimisen kirjesauvan, jossa he käskivät hänen -seurata airutta. Muussa tapauksessa julistettaisiin hän Spartan -viholliseksi. Tahtoen niin paljon kuin mahdollista välttää epäluuloa, -ja ollen varma, että hän rahalla voisi tehdä syytökset tyhjiksi, -lähti Pausanias toistamiseen Spartaan. Ensiksi panivat hänet eforit -vankeuteen, sillä se oikeus on heillä kuninkaan suhteen, mutta -päästivät hänet myöhemmin vapaaksi, ja hän vaati itse oikeuteen -niitä, jotka halusivat tehdä syytöksiä häntä vastaan. - -Lakedaimonilaisilla virastoilla kyllä ei ollut selviä todistuksia -häntä vastaan, yhtävähän kuin hänen yksityisillä vihollisillaankaan, -joiden nojalla he olisivat voineet rangaista kuninkaalliseen sukuun -kuuluvaa miestä, joka siihen aikaan oli niin korkeassa asemassa, -sillä sukulaisena oli hän Leoonidaan pojan Pleistarkoksen holhooja, -kun tämä isänsä kuoltua oli tullut kuninkaaksi, mutta tähän aikaan -vielä oli alaikäinen. Tavallisuudesta poikkeavalla käytöksellään ja -barbarien jäljittelemisellä oli hän kuitenkin herättänyt epäluuloa, -ettei hän ollut tyytyväinen oleviin oloihin. Hänen monet muutkin -tekonsa otettiin tutkittavaksi, jotta saataisiin selville, oliko -hän jossakin suhteessa poikennut tavallisuudesta tavoissaan ja -käytöksessään, ja varsinkin se seikka, että hän sille kolmijalalle, -jonka Helleenit muinoin olivat pyhittäneet Delfoin pyhäkköön -esikoislahjana Meedialaissodasta, omin luvin oli rohjennut piirtää -seuraavat säkeet: - -"Hellaan päällikkö Pausauias pyhitti tämän muistoksi Apolloonille, -voitettuansa Meedialaiset." - -Tämän kirjotuksen poistivat Lakedaimonilaiset heti kolmijalasta ja -kirjottivat sen sijaan jokaisen kaupungin nimen, joka oli ollut -osallisena vihollisten kukistamiseen. Tätä Pausaniaan tekoa pidettiin -rikoksena, ja kun hänen asemansa nyt oli tällä kannalla, näkyi tämä -teko varsin soveltuvan hänen silloisiin mielipiteisiinsä. Tuli -myöskin ilmi, että hän jollakin tavalla oli tekemisissä Heilootien -kanssa, jossa huhussa olikin perää. Hän oli nimittäin luvannut heille -vapauden ja kansalaisoikeuden, jos he ottaisivat osaa kapinaan ja -auttaisivat häntä valtiomuodon muuttamisessa. Siitä huolimatta -eivät Lakedaimonilaiset tahtoneet uskoa muutamien Heilootien -todistuksia ja ryhtyä ankarimpiin toimenpiteisiin häntä kohtaan, vaan -noudattivat tavallista menettelyään, etteivät umpimähkään tuomitsisi -Lakedaimonilaista miestä ilman varmoja todistuksia, kunnes hänet -vihdoin kertomuksen mukaan ilmaisi eräs Argiliolainen mies, joka -ennen oli ollut hänen uskollinen ystävänsä, ja jonka tuli toimittaa -hänen viimeinen kirjeensä Artabatsoksen kautta kuninkaalle. Tämä -oli alkanut käydä levottomaksi henkensä puolesta, kun hän huomasi, -ettei yksikään häntä ennen lähetetyistä sanansaattajista ollut -palannut takaisin. Hän jäljensi sitä varten sinetin, että Pausanias -ei huomaisi hänen tekoansa, jos hän luulossaan pettyisi, tahi jos -Pausanias tahtoisi muuttaa jotakin kirjotuksessaan, ja avasi kirjeen, -jossa huomasi aavistuksensa mukaan määräyksen, että hänkin olisi -surmattava. - -Kun mainittu mies toi kirjeen esiin, alkoivat eforit olla varmat -Pausaniaan petollisuudesta. Mutta koska he omin korvin halusivat -kuulla Pausaniaan tunnustuksen, toimittivat niin, että tämä mies -lähti turvaa anomaan Tainaronin pyhäkköön, johon hän rakensi -väliseinän kahteen jakaman majan, jonka toiseen osaan piiloutui -muutamia eforeja. Kun Pausanias tuli hänen luoksensa ja kysyi hänen -syytänsä pakoon, saivat eforit tarkan tiedon kaikesta. Miehen häntä -syyttäessä siitä, mitä kirjeessä hänestä oli määrätty, ja samalla -yksitellen luetellessa Pausaniaalle myöskin kaikki muut seikat, -kuinka hän ei koskaan ollut käyttäytynyt vilpillisesti toimittaessaan -Pausaniaan asioita kuninkaalle, ja kuinka siitä huolimatta, kuten -toisetkin sanansaattajat, saisi kuoleman palkakseen, myönsi Pausanias -kaiken tämän oikeaksi ja pyysi, ettei hän panisi näitä seikkoja -liian pahakseen. Pausanias vakuutti, että hän vaaratta voisi lähteä -pyhäköstä ja kehotti häntä, että mitä pikemmin lähtisi matkalle, eikä -estäisi hänen aikeitaan. - -Kuultuansa tarkoin kaiken tämän, poistuivat eforit ja valmistautuivat -varmoina asiasta vangitsemaan Pausaniaan kaupungissa. Kerrotaan, -että hän, kun juuri oltiin ottamassa hänet kiinni kadulla, oli erään -lähestyvän eforin silmistä huomannut tämän aikeen, ja kun joku -hänelle suosiollinen mies salaa oli antanut hänelle vihiä siitä, mitä -oli tekeillä, pakeni hän Kalkioikos jumalattaren pyhäkköön, joka -pyhä puisto oli aivan lähellä. Hän astui pyhäkköön kuuluvaan majaan, -ettei tarvitsisi kiusaantua taivasalla, ja pysyi siellä sisällä. -Tällä kertaa eforit eivät siis voineet saada häntä käsiinsä, mutta -ottivat myöhemmin pois huoneen katon, ja kun he olivat varmat, että -hän oli majan sisällä, muurasivat he oven kiinni, vartioivat häntä -läheisyydestä ja näännyttivät nälkään. Kun hän oli kuolemaisillaan, -ja vartijat huomasivat hänen tilansa, kantoivat he hänen ulos -pyhäköstä, jolloin hän heitti henkensä. He aikoivat ensin heittää -hänet Kaiasluolaan, minne he tavallisesti syöksevät pahantekijät, -mutta päättivät sitten haudata hänet johonkin läheisyyteen. Delfoin -orakeli käski myöhemmin Lakedaimonilaisten haudata hänet siihen -paikkaan, missä hän oli heittänyt henkensä. Nyt makaa hän haudattuna -pyhäkön edustalla, kuten paikalle pystytettyjen hautapatsasten -kirjotukset osottavat. Niin ikään käski jumala, koska heidän tekonsa -oli rikollinen, valmistaa kaksi ruumista Kalkioikos jumalattarelle -yhden asemesta. He valmistivat kaksi vaskista kuvapatsasta ja -pystyttivät ne sovitukseksi Pausaniaan kuoleman johdosta. - -Ateenalaiset vaativat puolestaan, että Lakedaimonilaiset -sovittaisivat myöskin tämän rikoksen, jota itse jumala oli pitänyt -häväisemisenänsä. Sillä välin lähettivät Lakedaimonilaiset uuden -lähetystön Ateenaan syyttämään Temistoklesta osallisuudesta -Pausaniaan Meedialaisvehkeisiin, kuten ilmeni Pausaniaan jutussa -toimeenpannusta tutkimuksesta, ja vaativat, että myöskin häntä -rangaistaisiin, johon vaatimukseen Ateenalaiset myöntyivätkin. -Temistokles eli tähän aikaan maanpakolaisena Argoksessa, mutta -kävi myöskin muualla Peloponneesoksessa. Ateenalaiset lähettivät -miehiä, joita oli käsketty ottamaan hänet kiinni, missä vaan hän -tavattaisiin, ja oli pyydetty Lakedaimonilaisia auttamaan heitä tässä -toimessa. - -Saatuansa tiedon tästä, pakeni Temistokles Peloponneesoksesta -Kerkyyralaisten luo, joita hän aina oli suosinut. Mutta koska -Kerkyyralaiset pelkäsivät, että Ateenalaiset ja Lakedaimonilaiset -joutuisivat heidän vihollisiksensa, jos hän viipyisi heidän luonansa, -veivät he hänet vastapäätä olevalle mannermaalle. Kun takaa-ajajat -tavottelivat häntä, minne vaan arvelivat hänen lähteneen, oli -hän vaikeassa asemassaan pakotettu hakemaan turvaa vihamiehensä, -Molossien kuninkaan Admeetoksen luona. Tämä ei hänen tullessansa -sattunut olemaan kotona, mutta Temistokles kääntyi turvaa rukoilevana -hänen puolisonsa puoleen, joka neuvoi häntä ottamaan heidän pienen -poikansa syliin ja istuutumaan liedelle. Kun Admeetos kohta tämän -jälkeen tuli kotia, ilmaisi Temistokles hänelle, kuka hän oli, ettei -tämä kostaisi hänelle, kun hän nyt tuli pakolaisena, joskin hän oli -vastustanut Admeetoksen Ateenalaisille tehtyä pyyntöä. Asiain tällä -kannalla ollen, voisi paljoa heikompi vihamies kostaa hänelle, mutta -jaloa olisi kostaa ainoastaan senlaiselle, joka oli samassa asemassa. -Sitäpaitsi muistutti Temistokles olleensa hänen vastustajansa -jonkun valtiollisen asian johdosta, eikä hänen henkensä vaarassa. -Mutta jos Admeetos jättäisi hänet takaa-ajajien käsiin, olisi hän -mennyt mies. Samassa kertoi Temistokles, kutka häntä ajoivat takaa, -ja minkätähden. Kun Admeetos tämän kuuli, käski hän Temistokleen -nousta ylös pojan kanssa. Tämä oli siellä vaikuttavin keino turvaa -anottaessa. - -Kun Lakedaimonilaiset ja Ateenalaiset kohta tämän jälkeen tulivat -sinne ja pitkin puhein koettivat saada Admeetosta myöntymään, niin -tämä ei jättänyt vierastaan heille, vaan lähetti hänet hänen omasta -pyynnöstään kuninkaan luokse toisen meren rannalla sijaitsevaan, -Aleksandroksen alueesen kuuluvaan Pydnan kaupunkiin. Siellä -kohtasi pakolainen kuorma-aluksen, joka oli purjehtimaisillaan -Jooniaan. Hän nousi tähän laivaan, mutta myrsky ajoi sen Naksosta -piirittävän Ateenalaisen laivaston läheisyyteen. Peloissaan -ilmaisi hän laivurille, sillä hän oli laivaväelle tuntematon, -kuka hän oli, ja minkä tähden hän pakeni. Hän lisäsi, että hän -katsoi laivurin rahanhimosta jättävän hänet vainoojien käsiin, -jos tämä ei suostuisi häntä pelastamaan. Heidän turvallisuutensa, -sanoi hän, muuten riippuisi siitä, ettei kukaan matkan kestäessä -saisi poistua laivasta. Jos laivuri myöntyisi hänen pyyntöönsä, -niin tulisi hän siitä saamaan suuri-arvoisen palkinnon. Laivuri -suostuikin hänen pyyntöönsä, ja oltuansa vuorokauden ankkurissa -laivaston läheisyydessä, saapuivat he vihdoin Efesokseen. Täällä -osotti Temistokles laivurille kiitollisuuttaan antamalla hänelle -melkoisen rahasumman. Sillä hän sai ystäviensä välityksellä säästössä -olleita rahojaan, niinhyvin Ateenasta kuin myös Argoksesta. Hän -matkusti sitten sisämaahan erään Persialaisen miehen seurassa ja -lähetti sieltä kirjeen Kserkseen pojalle Artakserkseelle, joka vähää -ennen oli noussut valta-istuimelle. Kirjeen sisältö oli seuraava: -"Minä Temistokles tulen sinun luoksesi. Minä olen tehnyt enemmän -pahaa sinun perheellesi, kuin kukaan muu Helleeni, niin kauan kuin -sinun isäsi pakotti minua puollustautumaan hänen hyökkäyksiänsä -vastaan. Mutta minä sitävastoin olen tehnyt hänelle paljon hyvääkin, -kun jo itse olin turvassa ja hänellä oli vaarallinen paluumatka -edessään. Minulla on syytä vaatia sinulta vastapalvelusta". Hän -huomautti Kserkseelle edeltäkäsin lähettämästänsä viestistä, -että Helleeniläinen laivasto muka aikoi lähteä Salamiista, -ja toimenpiteistään Hellespontoksen yli rakennetun sillan -vartioimiseksi, jonka hävittämishankkeista hän oli vihollisille -valheellisesti ilmottanut, jollei Kserkses kiiruhtaisi kotiin. "Nyt -olen minä täällä, kyeten vielä tekemään sinulle tärkeitä palveluksia, -mutta Helleenien vainoamana sinulle osoitetun ystävyyden takia. -Vuoden kuluttua tulen minä itse luoksesi, ilmottamaan aikeeni, -minkätähden olen tänne saapunut". - -Sanotaan kuninkaan ihmetelleen hänen päätöstänsä ja kehottaneen -häntä tekemään, kuten oli luvannut. Tämän ajan opiskeli Temistokles -Persian kieltä ja maan tapoja. Kun hän vuoden kuluttua saapui -kuninkaan luokse, pääsi hän suurempaan kunniaan kuin kukaan muu -Helleeni ennen häntä niin hyvin laajalle levinneen maineensa -kautta kuin myöskin herättämällä kuninkaassa toivon, että hän -saisi Hellaan valtaansa, mutta erittäinkin sen viisauden ja -neuvokkaisuuden tähden, jonka hän osotti. Sillä Temistokleella -oli erinomaiset luonnonlahjat ja hän ansaitsi ennen muita tässä -suhteessa kunnioitusta. Synnynnäisen neronsa avulla kykeni hän, -kehittämättä sitä suuresti opinnoilla, sangen vähällä vaivalla -suoraa päätä tekemään hyvin älykkäitä päätöksiä, ja osasi älykkäästi -arvata asiain vastaista menoa. Käsiteltävänään olevat asiat kykeni -hän taitavasti ja johdonmukaisesti esittämään. Sellaisiakin -asioita taisi hän tyydyttävästi arvostella, joissa hänellä ei -ollut kokemusta. Hänellä oli erinomainen taito nähdä tulevaisuuden -verhon läpi, mikä tulisi olemaan edullista, mikä vahingollista. -Sanalla sanoen: hän kykeni nerollansa, hiukan mietittyään, keksimään -tarvittavat keinot. Hän kuoli tautiin, tahi, kuten toiset väittävät, -surmasi itsensä myrkyllä, koska hän piti mahdottomana tehdä sitä, -mitä hän oli kuninkaalle luvannut. Hänen muistopatsaansa löytyy -pystytettynä Magneesian torilla Aasiassa. Sillä tämän seudun oli -kuningas hänelle antanut ja se vuosittain suoritti hänelle 50 -talenttia leivänostoa varten, Lampsakoksen, joka siihen aikaan oli -viinirikkain seutu, viinin hankintaa varten, ja Myuusin särvintä -varten. Hänen sukulaisensa sanotaan hänen pyynnöstään vieneen hänen -luunsa Ateenaan, ja haudanneen ne Ateenalaisten tietämättä Attikaan. -Sillä ei ollut luvallista haudata sinne valtiopetoksen johdosta -karkotetuita. Täänkaltaisen lopun saivat Lakedaimonilainen Pausanias -ja Ateenalainen Temistokles, jotka kumpikin aikanaan olivat olleet -mainehikkaimmat Helleenit. - -Nämät olivat ne vaatimukset, jotka Lakedaimonilaisten ensimmäisen -lähetystön esiintyessä kumpaiseltakin puolelta tehtiin -pyhäkönhäväisijäin karkottamiseen nähden. Jonkun ajan kuluttua -tulivat lähettiläät toistamiseen Ateenaan vaatimuksella, että -Ateenalaisten oli keskeytettävä toimenpiteensä Potidaian suhteen -ja julistettava Aiginan saari vapaaksi. Ennen kaikkea vaativat -Lakedaimonilaiset, että Ateenalaiset, jos he halusivat säilyttää -rauhan, kumoisivat Megaralaisia koskevat päätöksensä, joiden mukaan -Megaralaisia kiellettiin käyttämästä Ateenan vallan alle kuuluvia -satamia ja käymästä kauppaa Attikassa. Mutta Ateenalaiset eivät -välittäneet heidän muista vaatimuksistaan eivätkä liioin kumonneet -mainittua päätöstään, vaan syyttivät Megaralaisia pyhän alueen ja -erään toisen peltomaan viljelemisestä, jonka rajat vielä olivat -riidanalaiset, kuten myöskin Lakedaimonilaisten karanneiden orjien -suojaamisesta. Vihdoin saapui viimeinen lähetystö Lakedaimonista, -johon kuuluivat Ramfias, Melesippos ja Agesandros. Nämät eivät -lausuneet mitään siitä, josta ennen oli puhuttu, vaan antoivat -seuraavan lyhyen selityksen: "Lakedaimonilaiset haluavat mielellään -rauhan jatkumista, ja niin tuleekin käymään, jos Ateenalaiset -päästävät Helleenit vapaiksi". Ateenalaiset kutsuttiin silloin -kokoon ja vaadittiin, että kukin kaupungin kansalainen toisi -esiin mielipiteensä. Välttämättömäksi katsottiin ottaa asia -kokonaisuudessaan käsiteltäväksi ja kerta kaikkiaan antaa näistä -asioista lopullinen vastaus. Silloin esiintyi useampia, jotka toivat -esiin eri mielipiteitä: toiset kehottivat ryhtymään sotaan, toiset -taas sanoivat, ettei tuo Megaran suhteen tehty päätös saisi estää -rauhan säilyttämistä, vaan pitäisi se mieluummin kumota. Vihdoin -esiintyi Ksantippoksen poika, Perikles, hän joka oli senaikuisen -Ateenan etevimpiä miehiä, voimakas puhuja ja tarmokas toimimies, ja -puhui seuraavin sanoin. - -"Ateenan miehet! Minä olen vieläkin samaa mieltä, ettei meidän tule -myöntyä Peloponneesolaisten vaatimuksiin, vaikka hyvin tiedämme, -etteivät ihmiset ole yhtä innokkaita kestämään sotaa kuin ryhtymään -siihen, vaan muuttavat mielensä tapausten mukaan. Minä en ymmärrä -teille antaa muuta neuvoa kuin ennenkään. Minä pidän kohtuullisena, -että ne teistä, jotka kuulevat minun neuvojani, pysyvät yhteisessä -päätöksessämme, vaikkakin kärsisimme jonkun tappion, ja etteivät he -laskisi itselleen kunniaksi, jos onnellisesti suoriudumme. Sillä -asiain kulku on yhtä vaihtelevainen kuin ihmisen ajatukset, jonka -tähden me tavallisesti syytämme kohtaloa, jos jotakin odottamatonta -tapahtuu. Lakedaimonilaiset ovat ennen aina osottaneet väijyvänsä -meitä ja varsinkin nyt. Sillä vaikka oli molemmin puolin sovittu, -että riitaisuutemme ratkaistaisiin oikeuden kautta, ja että kumpikin -pitäisi omansa, niin eivät he koskaan ole pyytäneet lykätä asiata -oikeuteen, eivätkä liioin ole huolineet ehdotuksestamme astua -oikeuden eteen. He haluavat mieluummin ratkaista riidan miekalla -kuin keskustelemalla, esiintyen käskijöinä eikä enää valittajina. -He käskevät meitä vetäytymään pois Potidaiasta, päästämään Aiginan -vapaaksi ja kumoamaan päätöksemme Megaralaisten suhteen. Viimeksi -saapuneet lähettiläät vaativat meitä tunnustamaan Helleenit -itsenäisiksi. Älköönpä kukaan teistä ajatelko, että me vähäpätöisistä -syistä ryhdymme sotaan, jollemme kumoa Megaralaisia koskevaa -päätöstämme, jonka kumoaminen heidän ilmoituksensa mukaan estäisi -sotaa puhkeamasta. Älkää salliko juurtua teissä sen käsityksen, -että vähäpätöisen seikan tähden olette ryhtyneet sotaan. Tässä -pikkuseikassa ilmenee koko mielenne lujuus ja kokemus. Jos te -myönnytte heidän vaatimuksiinsa, tulevat he heti vaatimaan enemmän, -arvellen teidän pelosta noudattaneen heidän käskyjänsä. Mutta jos te -jyrkästi kieltäytte, niin osotatte te siten varmasti heille, että -heidän vastaisuudessa tulee kohdella teitä vertaisinaan". - -"Tästä voitte päättää, onko edullisempaa väistyä, ennenkuin me -olemme kärsineet mitään vahinkoa, vai onko ryhdyttävä sotaan, olipa -syy suurempi tahi pienempi, ja pelotta pitäkäämme omanamme se, mikä -meillä jo on. Sillä saman käskynalaisuuden tuottaa niin hyvin pieni -kuin suurikin vaatimus, jonka vertainen oikeudellisen ratkaisun -asemesta tekee naapurillensa." - -"Mitä sota-asioihin ja kummankin apulähteisiin tulee, niin -tietäkää, että me emme suinkaan ole heitä heikompia, ja sen minä -seikkaperäisesti olen todistava. Peloponneesolaiset ovat yksinomaan -käsityöläisiä, joilla ei ole yhteistä eikä yksityistä omaisuutta. -He ovat sitäpaitsi tottumattomia pitkällisiin merentakaisiin -sotiin, siitä syystä että he varattomuutensa takia ryhtyvät -ainoastaan lyhyihin sotiin naapuriensa kanssa. Näin ollen he eivät -kykene varustamaan laivastoja eivätkä sotaan lähettämään suuria -sotajoukkoja, koska heidän silloin täytyisi luopua elinkeinoistaan -ja kuluttaa omaisuuttaan varustuksiin, eivätkä sitä paitsi pääse -merelle. Kauemmin voi käydä sotaa säästövaroilla kuin pakkoveroilla. -Käsityöllä elävät ihmiset ovat alttiimmat uhraamaan ruumiitaan kuin -varojaan sotaan, koska he ehkä voivat pelastaa henkensä, mutta -pelkäävät ennen sodan loppua menettävänsä omaisuutensa, varsinkin -jos sota arvaamatta, kuten usein tapahtuu, jatkuu pitkälti. Yhdessä -taistelussa ehkä Peloponneesolaiset liittolaisineen kykenevät -pitämään puoliaan kaikkia Helleenejä vastaan, mutta he eivät -pysty kestämään sotaa senlaista valtiota vastaan, joka on paljoa -paremmin varustettu. Heillä ei ole yhteistä hallitusneuvostoa, -voidakseen heti panna tuumansa toimeen, ja koska jokainen henkilö -on yhtä äänivaltainen, mutta ovat eri syntyperää, katsovat he kukin -omaa etuaan, ja tällaisissa oloissa tavallisesti tärkeimmistä -tehtävistä ei tule mitään. Sillä kun toiset innokkaasti koettavat -vahingottaa vihollisia, koettavat toiset taas niin paljon kuin -mahdollista säästää omaisuuttaan. Ja kun he vitkasteltuansa vihdoin -kokoontuvat, niin käyttävät he mahdollisimman vähän aikaa yhteisten -asiain käsittelyyn, vaan enimmän ajan neuvottelevat he yksityisistä -asioistaan. Ei kukaan luule välinpitämättömyytensä kautta tuottavansa -mitään vahinkoa, arvellen että joku toinen hänen puolestansa pitää -asioista huolta, ja kun jokainen niin miettii, joutuu yhteinen etu -perikatoon." - -"Enimmän estää heidän toimiansa rahanpuute. Kun heidän täytyy -vaivaloiseen keräykseen käyttää paljon aikaa, jäävät käyttämättä -sopivat tilaisuudet sotaan, jotka eivät ole pysyväisiä. Yhtävähän -tarvitsee meidän pelätä niitä linnoitushankkeita, joita he uhkaavat -rakentaa, kuin heidän laivastoansakaan. Rauhankin kestäessä on -yhdenvertaisen kaupungin vaikea rakentaa linnoituksia vieraaseen -maahan, ja vielä vaikeammaksi se käy sodan kestäessä, kun me tietysti -varustaudumme heitä vastaan. Jos he linnoituksen rakentaisivat, -niin he kyllä rosvoretkillä ja yllyttämällä orjia karkaamaan -voisivat meitä jonkun verran vahingottaa; mutta tämä ei kuitenkaan -riittäisi saartamaan meitä eikä estäisi meitä purjehtimasta heidän -maahansa eikä hyökkäämästä heidän kimppuunsa laivoillamme, jotka -ovatkin päävoimamme. Sillä meillä on enemmän kokemusta maasodassa -laivakulkumme kautta kuin heillä merellä maasotiensa kautta, eikä -heidän ole helppo tätä puutetta korvata. Ettehän tekään, vaikka -Meedialaissodasta saakka olette merenkulkua harjottaneet, ole siihen -kyllin perehtyneet; miten voisivatkaan laivakulkuun tottumattomat -maanviljelijät saada mitään täydellistä kokemusta tässä suhteessa, -kun me sitäpaitsi lukuisalla laivastollamme olemme alituisesti heidän -niskassaan antamatta heille tilaisuutta tarpeen mukaan itseänsä -harjoittamaan? Joskin he, suureen lukumääräänsä luottaen, vaikkakin -taitamattomina, uskaltaisivat ryhtyä taisteluun muutamien harvoja -laivoja vastaan, jotka ovat heitä silmällä pitämässä, niin he -kyllä pysyvät liikkumatta, jos me suuremmalla laivastolla asetumme -heitä vastaan. Harjotuksen puutteesta pysyvät he taitamattomina -ja sentähden myöskin pelkureina. Laivakulkutaito vaatii kuten -kaikki muukin ammattilaista harjotusta, eikä sovellu harrastaa sitä -ainoastaan syrjätaitona, vaan ennemmin ei voi muuta sen ohessa -harjottaa." - -"Jos he taasen anastaisivat Olympiassa ja Delfoissa säilytetyt -varat ja koettaisivat korkeammalla palkalla houkutella puolelleen -laivastomme muukalaiset palkkasoturit, niin olisi tämä vaarallista -ainoastaan siinä tapauksessa, jollemme itse yhdessä metoikiemme -kanssa jo olisi heidän vertaisiansa, emmekä tarpeen mukaan voisi -miehittää laivastoamme. Mutta nyt me voimme tehdä sen, ja mikä -tässä on parasta, kaupunkilaisemme ovat taitavimpia laivureita ja -muu laivaväki on lukuisampi ja parempi, kuin mikään muu Hellaassa. -Tuskinpa yksikään palkkasoturi, taistelun syntyessä, noin umpimähkään -haluaisi paeta maastaan ja heikolla menestyksen toivolla muutamien -päivien suuremman palkan tähden yhtyä vihollisiin." - -"Tällainen ja tämänsuuntainen on mielestäni Peloponneesolaisten -asema. Me sitävastoin olemme vapaat näistä puutteista, joista heitä -moitin, ja monta muutakin etua on meillä, jotka heiltä puuttuvat. -Jos maitse ahdistavat meitä, niin me purjehdimme heidän maahansa, -eikä suinkaan ole yhdentekevää, hävitetäänkö osa Peloponneesoksesta, -vai koko Attika. Heillä ei ole mitään muuta maata, jonka voisivat -pitää omanansa, sitä ensin valloittamatta, mutta meillä sitävastoin -on joukko maita saarilla ja mannermaalla, joten merivaltionaolomme -on paljoa edullisempi. Sillä jos me asuisimme saarella, niin kukahan -olisi meitä enemmän turvassa? Nyt on meidän mitä mahdollisimmin -asetuttuva tälle kannalle, jätettävä mannermaa ja siellä sijaitsevat -talomme sekä koetettava pitää meri ja kaupunkimme hallussamme, -emmekä saa ryhtyä taisteluun talojemme tähden paljoa lukuisampien -Peloponneesolaisten kanssa. Sillä jos me siinä pääsisimme voitolle, -olisi meidän uudestaan taisteltava yhtä lukuisia joukkoja vastaan. -Jos taas joutuisimme tappiolle, niin menettäisimme liittolaisemme, -jotka ovat väkevin turvamme. He eivät pysy levollisina, jollemme -asevoimalla kykene heitä siihen pakottamaan. Ei meidän tule surra -talojemme ja maamme häviötä, vaan ihmisten menettämistä. Talot eivät -ole ihmisten, vaan ihmiset niiden haltijoita. Jos voisin luulla, -että te minun kehotustani seuraisitte, niin kehottaisin teitä itse -hävittämällä luopumaan niistä, osottaaksemme Peloponneesolaisille, -ettette niiden tähden tule alistumaan." - -"Minulla on monesta muustakin syystä toiveita sodan menestyksestä, -jos ette vaan halua sodan kautta laajentaa valtaanne, ettekä -suotta heittäytyä vaaroihin. Sillä itse asiassa pelkään minä -enemmän omia virheitämme, kuin vihollistemme suunnitelmia. Tästä -puhuttakoon laajemmin vastaisuudessa, kun me jo olemme ryhtyneet -toimeen. Antakaamme lähettiläille nyt seuraava vastaus: 'Me -sallimme Megaralaisten käydä satamissamme ja kauppapaikoissamme, -jolleivät Lakedaimonilaisetkaan sulje meitä eikä liittolaisiamme -pois alueeltaan. Sillä ei kumpikaan näistä ehdoista estä tehtyjä -sopimuksia. Me päästämme ne kaupungit täydelliseen vapauteen, jotka -olivat vapaita rauhansopimusta tehtäessä, jos Lakedaimonilaiset -myöskin päästävät kaupunkinsa vapauteen ja sallivat niiden järjestää -hallitustansa, kuten itse kukin haluaa, eivätkä heidän mielensä -mukaan. Me kyllä suostumme oikeudessa ratkaisemaan riitaisuudet -alottamatta sotaa, mutta puollustaudumme niitä vastaan, jotka sen -alottavat'. Tällainen vastaus on sekä oikeudenmukainen että samalla -kaupunkimme arvoon soveltuva. Varma kuitenkin on, että sota on -välttämätön. Jos me vapaaehtoisesti siihen ryhdymme, niin eivät -vastustajamme kykene meitä vallan kovin ahdistamaan, ja suurimmista -vaaroista koituu myös suurin kunnia niin hyvin koko valtiollemme kuin -yksityisille. Meidän isämme vastustivat täten Meedialaisia jättämällä -omaisuutensa vihollisen käteen. Ja vaikkakin heillä oli paljoa -pienemmät sotavoimat, kuin meillä, karkottivat he viholliset ennemmin -viisaudellaan kuin onnen avulla, ennemmin sankarirohkeudellaan kuin -sotavoimalla, sekä kohottivat kaupunkinsa sen nykyiseen suuruuteen. -Me emme saa olla heitä huonompia vaan meidän tulee kaikin voimin -vastustaa vihollista ja koettaa säilyttää jälkeläisillemme valtamme -heikontumattomana." - -Täten puhui Perikles. Ateenalaiset, pitäen hänen neuvoaan viisaana, -äänestivät tämän mukaan. He vastasivat Lakedaimonilaisille hänen -neuvonsa mukaan, kuten hän seikkaperäisesti oli lausunut, yleensä -etteivät he käskystä mihinkään suostuisi, mutta että he olivat -valmiit ratkaisemaan riitaisuudet yhdenvertaisina oikeudessa. -Lähettiläät palasivat nyt kotiin, eivätkä Lakedaimonilaiset siitä -lähtien toimittaneet lähettiläitä Ateenaan. - -Nämät olivat ne valitukset ja eripuraisuudet, jotka molemmin puolin -ilmaantuivat heidän välillänsä, ja jotka saivat alkunsa Epidauroksen -ja Kerkyyran selkkauksista. He hieroivat sillä välin kumminkin -sopimuksia keskenään ja kävivät toistensa luona ilman airuetta, -mutta epäilivät kuitenkin toisiansa. Nämät tapahtumat järkyttivät -sopimuksia ja tulivat sodan puhkeamisen aiheeksi. - - - - -TOINEN KIRJA. - - -Tästä alkaa nyt Ateenalaisten ja Peloponneesolaisten ynnä heidän -molemminpuolisten liittolaistensa välinen sota. Tämän sodan kestäessä -he eivät airuetta olleet missäkään väleissä toistensa kanssa, vaan -taistelivat kerran aloitettuansa lakkaamatta. Olen järjestänyt -tapahtumat kesän ja talven mukaan. - -Euboian valloittamisen jälkeen 30 vuodeksi solmittu rauha ei -kestänyt enempää kuin 14 vuotta. 15 vuonna, kun Krysis oli ollut -papittarena Argoksessa 40 vuotta, Aineesioksen ollessa eforina -Spartassa ja Pytodooroksen ollessa vielä neljä kuukautta arkontina -Ateenassa, kuudentena kuukautena Potidaian taistelun jälkeen, -tunkeutui alussa kevättä vähän enemmän kuin 300 Teebalaista -boiootarkkien Fyleidaksen pojan Pytangeloksen ja Oneetorideksen -pojan Diemporoksen johdolla yön tullessa aseilla varustettuina -Plataiaan, joka oli Ateenan liittolaiskaupunki. Naukleides ja -hänen puoluelaisensa olivat kutsuneet heidät ja aukaisivat heille -portit, tahtoen oman valtansa tähden surmata heitä vastustavat -kansalaiset ja jättää kaupungin Teebalaisille. He toimittivat tämän -sangen mahtavan Teebalaisen miehen, Leontiadeen pojan Eyrymakoksen -kautta. Sillä koska Teebalaiset näkivät, että sota oli tulossa, -tahtoivat he jo rauhan kestäessä, ennenkuin sota puhkeaisi ilmi, -valloittaa heille vihamielisen Plataian. Heidän oli sitä helpompi -salaa päästä kaupunkiin, kun ei ollut mitään vartijaväkeä asetettu. -He asettuivat torille, mutta eivät heti kutsujain yllytyksistä -huolimatta hyökänneet vihollisten taloihin, vaan koettivat sopivilla -ilmotuksilla mieluimmin saada kaupungin suostumaan sovintoon. Airut -ilmotti, että sen, joka halusi yhtyä heihin vanhan Boiootialais-tavan -mukaan, tulisi aseellisena liittyä heihin, sillä he arvelivat tällä -tavoin helposti saavansa kaupungin käsiinsä. - -Kun Plataialaiset huomasivat Teebalaisten tunkeutuneen kaupunkiin -ja sen olevan heidän vallassaan, pelästyivät he, ja koska he yön -pimeydessä eivät nähneet, kuinka harvalukuisat Teebalaiset olivat, -suostuivat he sovintoon ja myöntyivät vastustuksetta ehdotuksiin, -semminkin kuin ei ketäkään vastaan käytetty väkivaltaa. Mutta -tuumiessansa tästä, huomasivat he Teebalaisten harvalukuisuuden ja -arvelivat vaivatta voivansa kukistaa heidät. Sillä Plataian kansa ei -tahtonut luopua Ateenasta. He päättivät siis ryhtyä hyökkäykseen. -Koska heidät olisi huomattu, jos he julkisesti olisivat kulkeneet -katuja myöten, repivät he talojen yhteiset väliseinät ja kokoontuivat -siten salaa toisiensa luo. He sulkivat kadut vaunuilla suojaksensa -ja toimivat kaikessa sopivimmalla tavalla. Kun kaikki valmistukset -olivat tehdyt, hyökkäsivät he yön kestäessä ennen auringon nousua -taloistansa Teebalaisten kimppuun. Päivällä olisivat nämät olleet -rohkeampia, eivätkä niin pulassa, kuin yöllä peloissansa heille -tuntemattomassa kaupungissa. Plataialaiset hyökkäsivät heidän -kimppuunsa ja ottelu syntyi heti. - -Kun Teebalaiset huomasivat petoksen, asettuivat he sotariveihin -ja torjuivat parisen hyökkäystä. Mutta kun Plataialaiset suurella -melulla yhä vaan heitä ahdistivat, ja kun vaimot ja palvelijat -huutaen ja kiljuen myös heiteskelivät kiviä ja tiiliä, ja kun -päällepäätteeksi ankaraa rankkasadetta kesti kaiken yötä, niin -pelästyivät Teebalaiset ja pakenivat eri haaroille kaupunkia. -Useimmat heistä joutuivat perikatoon, koska lian ja pimeyden tähden -eivät tietäneet, mitä tietä he olisivat voineet pelastua, sillä oli -juuri alakuu, jota vastoin heidän takaa-ajajansa vallan hyvästi -tiesivät, miten estää heidän pakoansa. Joku Plataialainen oli keihään -varrella teljen asemesta sulkenut ainoan avonaisen portin, josta -viholliset olivat tunkeuneet kaupunkiin, niin etteivät siitäkään -enää päässeet ulos. Toiset pitkin kaupunkia takaa ajetuista nousivat -muurille, heittäytyivät ulkopuolelle ja suurin osa heistä sai siten -surmansa. Moniaat harvat pääsivät pakoon vartijattoman portin kautta, -hakattuansa poikki salvan kirveellä, jonka eräs nainen heille salaa -oli antanut, mutta tämä pian huomattiin; toiset taasen surmattiin -eri paikoilla kaupunkia. Suurin osa heistä, joka oli pysynyt koossa, -joutui suureen muuriin kuuluvaan rakennukseen, jonka läheisin -portti sattui olemaan auki, ja luuli sen johtavan läpi rakennuksen -ulos kaupungista. Kun Plataialaiset näkivät heidät suljettuina -rakennukseen, miettivät he, polttaisivatko he heidät, sytyttäen -rakennuksen, vai menettelisivätkö he toisin. Lopulta suostuivat nämät -ja muut kaupunkia kiertelevät Teebalaiset antautumaan Plataialaisten -armoille. - -Täten päättyi tämä yritys Plataiaa vastaan. Toiset Teebalaiset, -joitten vielä samana yönä päävoimalla piti rientää hyökkääjille -avuksi, jos näille kävisi pahoin, kiiruhtivat kaikin voimin, -saatuansa matkalla tiedon tapahtumasta. Matka Teebasta Plataiaan on -70 stadiota, mutta yöllä satanut vesi hidastutti heidän kulkuansa. -Sillä Asoopos virta juoksi leveänä ja oli vaikea päästä sen yli. -Kulettuansa sateessa ja päästyänsä vaivalla joen yli, saapuivat -he vasta myöhemmin perille, kun osa heidän miehistänsä jo oli -surmattu ja eloon jääneet olivat vangitut. Kun Teebalaiset kuulivat -tämän, väijyivät he ulkopuolella kaupunkia olevia Plataialaisia, -sillä maaseudulla löytyi sekä ihmisiä että huonekaluja, koska he -eivät rauhan kestäessä peljänneet mitään odottamatonta vaaraa. He -väijyivät näitä, toivoen saavansa käsiinsä jonkun miehen, jonka he -voisivat käyttää lunnaaksi vangittujen kansalaistensa edestä. Tämä -oli Teebalaisten tarkoitus; mutta heidän vielä keskustellessansa -lähettivät Plataialaiset, aavistaen, että jotakin semmoista oli -tekeillä ja ollen peloissansa ulkopuolella kaupunkia asuvien -kansalaistensa tähden, airuen Teebalaisille sanomaan, että -nämät tekivät väärin, kun rauhan kestäessä koettivat valloittaa -kaupunkia, ja pyytämään, etteivät ahdistaisi heidän ulkopuolella -kaupunkia asuvia kansalaisiansa, muuten surmaisivat hekin heidän -käsiinsä joutuneet Teebalaiset, mutta päästäisivät ne vapaiksi, jos -Teebalaiset vetäytyisivät pois maasta. Teebalaiset sanovat heidän -vannoneen myöntyvänsä näihin ehtoihin; mutta Plataialaiset eivät -myönnä luvanneensa heti päästää vangit vapaiksi, vaan vasta, jos he -sopisivat keskusteltuansa asiasta, ja etteivät he ensinkään olleet -valalla sitoutuneet. Teebalaiset poistuivat maasta, loukkaamatta -ketään; mutta kiireesti korjattuansa kaikki omaisensa maaseudulta -kaupunkiin, surmasivat Plataialaiset heti vangitut viholliset. -Näitä oli 180, niitten joukossa Eyrymakos, jonka välityksellä petos -oli toimitettu. Tästä he lähettivät sanan Ateenaan ja sallivat -Teebalaisten rauhassa korjata kuolleitten ruumiit sekä ryhtyivät -kaupungillensa välttämättömiin puollustustoimiin. - -Ateenalaiset vangitsivat heti, kun olivat saaneet tietää, mitä -Plataiassa oli tapahtunut, kaikki Attikassa olevat Boiootialaiset ja -lähettivät airuen kautta sanan Plataiaan, etteivät ryhtyisi mihinkään -toimiin vangittuja Teebalaisia vastaan, ennenkuin Ateenalaiset -päättäisivät näistä; sillä Ateenalaisille ei oltu vielä ilmoitettu, -että vangit olivat surmatut. Heti kun Teebalaiset olivat tunkeutuneet -kaupunkiin, oli ensimmäinen sanansaattaja lähtenyt matkalle, mutta -toinen, kun he olivat voitetut ja vangitut, eivätkä Ateenalaiset siis -tietäneet mitään viimeisistä tapahtumista. Tietämättä niistä mitään -lähettivät Ateenalaiset siis sanansaattajan, mutta kun tämä saapui -perille, ei hän enää tavannut vankeja elossa. Ateenalaiset lähtivät -tämän jälkeen Plataiaan, veivät sinne muonaa, jättivät kaupunkiin -linnaväkeä ja veivät sieltä mukanaan vanhukset sekä naiset ja lapset. - -Koska nyt Plataian tapahtuman kautta sopimukset päivän selvästi -olivat rikotut, varustautuivat Ateenalaiset sotaan niinkuin myös -Lakedaimonilaiset ja heidän liittolaisensa. Molemmin puolin -lähettivät he sanansaattajia kuninkaan tykö ja muualle barbarien -luokse, josta vaan toivoivat saavansa apua, koettaen saada -puolellensa heidän valtansa ulkopuolella olevia kaupunkeja. -Paitse niitä Sikelian ja Italian liittolaisten laivoja, jotka jo -olivat Lakedaimonilaisten hallussa, käskivät Lakedaimonilaiset -rakentaa lisää laivoja, aina kaupunkien suuruuteen katsoen, niin -että laivojen luku kaikkiaan nousisi 500, ja määräsivät heidän -maksettavansa rahasumman. Muuten heidän tuli pysyä rauhassa eikä -sallia Ateenalaisten tulla heidän luokseen useammalla kuin yhdellä -laivalla kerrallaan, kunnes kaikki varustukset olisivat kunnossa. -Ateenalaiset puolestansa tarkastivat liittolaiskuntansa ja lähettivät -sanansaattajia semminkin Peloponneesoksen naapurikuntiin, Kerkyyraan, -Kefalleeniaan, Akarnaaniaan ja Sakyntokseen, tiedustelemaan, oliko -heidän ystävyyteensä luotettava, jolloin he huoleti voisivat sotia -missä tahansa Peloponneesoksessa. - -Kumpaisellakin oli suuret aikeet mielessä ja he valmistautuivat -sotaan mitä innokkaimmin. Kaikkihan alussa uutterammin ryhtyvät -toimiin, ja tähän aikaan oli Peloponneesoksessa paljon nuorta kansaa, -ja paljon myöskin Ateenassa, joka, kokematon kun oli, mielihalulla -toivoi sotaa. Koko muu Hellas pysyi odottavalla kannalla näitten -etevimpien kaupunkien yhteen törmätessä. Paljo huhuja oli liikkeellä -ja paljon ennustuksia lauloivat loitsijat sekä sotaan aikovissa -kaupungeissa että myöskin muissa. Vähää ennen oli Deeloksessa -tapahtunut maanjäristys, eikä milloinkaan ennen miesmuistiin, ja -tämä sanottiin ja näkyikin ennustavan tulevia seikkoja, ja jos -jotakin muuta tämänkaltaista sattui tapahtumaan, niin sitä tarkoin -punnittiin. Ylipäätään oli ihmisten suosio verrattomasti enemmän -Lakedaimonilaisten puolella, erittäinkin koska he lupasivat vapauttaa -Hellaan. Sentähden pyrki jokainen sekä yksityinen että valtio sanoin -ja toimin avustamaan heitä; jokainen piti asian siinä tulleen -estetyksi, missä ei itse voinut olla läsnä. Siinä määrin kantoivat -useimmat vihaa Ateenalaisia kohtaan, toiset toivoen päästä heidän -valtansa alta, toiset pelosta joutua heidän hallittavikseen. - -Tämänkaltaisilla varustuksilla ryhdyttiin siis innolla sotaan. -Kumpaisellakin kaupungilla oli seuraavat liittolaiset sodassa: - -Lakedaimonilaisten puolella olivat kaikki Peloponneesolaiset -paitse Argolaiset ja Akaialaiset. Nämät olivat puolueettomia; -Akaialaisista ottivat ainoastaan Pelleeneeläiset osaa sotaan jo -alusta, myöhemmin kumminkin kaikki. Peloponneesoksen ulkopuolella -liittyivät Lakedaimonilaisiin Megaralaiset, Fookilaiset, Lokrilaiset, -Boiootialaiset, Amprakialaiset, Leykadialaiset ja Anaktorialaiset. -Näistä avustivat laivoilla Korintolaiset, Megaralaiset, -Sikyoonilaiset, Pelleeneeläiset, Aiolialaiset, Amprakialaiset ja -Leykadialaiset, hevosilla Boiootialaiset, Fookilaiset ja Lokrilaiset; -muut kaupungit asettivat jalkaväkeä. - -Ateenalaisten puolella olivat Kiolaiset, Lesbolaiset, Plataialaiset, -Naupaktoksen Messeenialaiset, useimmat Akarnaanialaiset, -Kerkyyralaiset, Sakyntolaiset sekä muut alustalaiskaupungit eri -maissa, Kaarian rantamaa, Kaarialaisten naapurit Doorit, Ioonia, -Hellespontos, Trakian rantamaa, Peloponneesoksen ja Kreetan väliset -saaret ja kaikki muut Kykladit paitsi Meelos ja Teera. Näistä -avustivat laivoilla Kiolaiset, Lesbolaiset ja Kerkyyralaiset, muut -jalkaväellä ja rahalla. - -Tämä oli nyt kummankin liittolaiskunta ja varustustoimi sotaa varten. - -Välittömästi Plataiassa tapahtuneiden seikkojen jälestä käskivät -Lakedaimonilaiset sekä Peloponneesoksessa että sen ulkopuolella -olevia liittolaisiansa asettamaan sotajoukkonsa sotakuntoon ja -hankkimaan niille ulkosotaa varten tarpeelliset muonat, jotta -voisivat hyökätä Attikaan. Kun jokainen oli määräajalla valmis, -kokoontui kaksi kolmatta osaa väestä joka kaupungista kannakselle. -Kun koko sotajoukko oli kokoontunut, kutsui Lakedaimonilaisten -kuningas Arkidamos, joka oli tämän sotaretken ylipäällikkö, -kaikkien kaupunkien sotapäälliköt ja korkeimmat vallanpitäjät sekä -arvokkaimmat henkilöt kokoon ja puhui heille seuraavaan tapaan: - -"Peloponneesoksen miehet ja liittolaiset! Meidän esi-isämme ovat -kyllä käyneet monta sotaa, niin hyvin itse Peloponneesoksessa kuin -ulkopuolellakin sitä, eivätkä vanhemmat meistä itsestämmekään ole -aivan kokemattomia sodassa, vaan emme me kuitenkaan milloinkaan ole -lähteneet sotaan suuremmalla joukolla. Mutta onkin huomattava, että -me nyt hyökkäämme mitä mahtavinta kaupunkia vastaan, jos kohtakin -meidän oma sotajoukkomme on vallan lukuisa ja uljas. Sentähden me -emme saa näyttäytyä esi-isiämme kelvottomammiksi emmekä mainettamme -kehnommiksi. Sillä koko Hellas seuraa jännityksellä meidän -yritystämme ja toivoo, vihaten Ateenalaisia, että pääsisimme tuumamme -perille." - -"Mutta jos kohtakin me suuremman sotajoukkomme takia voimme olla -jokseenkin varmat, että vihollisemme eivät ryhdy taisteluun meidän -kanssamme, emme kuitenkaan saa olla varomattomia kulkiessamme, vaan -jokaisen kaupungin päällikön ja sotamiehen tulee olla varuillansa -häntä väijyvää vaaraa vastaan. Sillä sodan vaiheet ovat epävarmat, -ja useimmiten ovat hyökkäykset arvaamattomia ja pikaisia. Usein on -varuillaan oleva pienempi joukko torjunut päältään suuremman, tämän -ollessa ylenkatseesta varomaton. Pitää aina sodassa olla rohkea -mielessänsä, mutta varovainen toimeen varustautuessansa. Silloin käy -urhoollisuudella vihollista vastaan ja voi taistella varmuudella." - -"Käymme nyt kaupunkia vastaan, joka ei suinkaan ole voimaton -puollustautumaan, vaan joka päinvastoin on mitä paraiten varustettu -kaikin puolin, jonkatakia varmaan luultava on, että se antautuu -taisteluun; ja jos kohtakaan se ei ole lähtenyt liikkeelle meidän -ollessamme etäämpänä, niin se kaiketi niin tekee, kun huomaavat -meidän polttavan ja hävittävän heidän aluettaan. Sillä jokaisen, joka -omin silmin näkee kärsivänsä jotakin tavatonta pahaa, valtaa viha, ja -silloin hän miettimättä suurimmalla innolla ryhtyy toimiin. Luulisi -Ateenalaisten ennemmin kuin muitten näin toimivan, he kun ovat -tottuneempia hallitsemaan muita ja käymään polttamassa naapuriensa -aluetta, kuin näkemään omaa aluettansa hävitettävän." - -"Koska siis käymme semmoista kaupunkia vastaan, ja kun sekä oma että -esi-isäimme maine riippuu tämän retken onnistumisesta, niin käykää, -mihin teitä johdetaan, pysykää hyvässä järjestyksessä ja kuunnelkaa -tarkoin käskyjä; sillä ei nähdä kauniimpaa ja turvallisempaa, kuin -suurta sotajoukkoa, joka pysyy järjestyksessä". - -Sanottuansa tämän, hajotti Arkidamos kokouksen ja lähetti -Ateenalaisten luo ensin Spartalaisen miehen, Diakritoksen pojan -Melesippoksen, tiedustelemaan, eivätkö Ateenalaiset nyt, kun näkivät -heidät tulossa, tahtoisi myöntyä heidän vaatimuksiinsa. Mutta nämät -eivät päästäneet häntä edes kaupunkiin, saati sitten julkiseen -kokoukseen. Perikleen mielipide oli näet jo päässyt voitolle, ettei -otettaisi vastaan mitään Lakedaimonilaista sanansaattajaa eikä -lähetystöä, näitten ollessa sotaretkellä. Kuulematta lähettivät -he lähettilään pois ja käskivät hänen samana päivänä poistua maan -rajojen ulkopuolelle, lisäten, että, jos Lakedaimonilaiset tahtoivat -keskustella heidän kanssansa, he voisivat sen tehdä, palattuansa -omaan maahansa. He lähettivät saattajia seuraamaan Melesipposta -yli rajan, jottei hän olisi tilaisuudessa keskustelemaan kenenkään -kanssa. Kun tämä rajalla oli jättämäisillänsä seuraajansa, lausui -hän mennessänsä: "Tämä päivä on tuottava Helleeneille suuria -onnettomuuksia". Kun Melesippos tuli leiriin ja Arkidamos kuuli, -etteivät Ateenalaiset suostuneet mihinkään, niin hyökkäsi hän -heti sotajoukkoineen heidän maahansa. Boiootialaiset antoivat -sotaosinkonsa ja jättivät ratsumiehensä sotimaan yhdessä -Peloponneesolaisten kanssa; muulla sotajoukollansa marssivat he -Plataiaan ja hävittivät heidän aluettansa. - -Kun Peloponneesolaiset vielä kokoontuivat kannakselle ja ennenkuin -he olivat hyökänneet Attikaan, aavisti Xantippoksen poika, -Perikles, joka oli yksi Ateenalaisten kymmenestä päälliköstä, -saatuansa tiedon aiotusta hyökkäyksestä, että Arkidamos, joka oli -hänen kestiystävänsä, joko suosiosta häntä kohtaan säästäisi eikä -hävittäisi hänen maatilojansa, tahi tekisi näin Lakedaimonilaisten -käskystä, jotta heräisi epäluuloa häntä kohtaan, kuten he ennen -hänen tähtensä olivat vaatineet ajamaan maanpakoon pyhänhäväisijät. -Hän lausui sentähden Ateenalaisille kokouksessa, että, vaikka -kylläkin Arkidamos oli hänen kestiystävänsä, tästä ei kuitenkaan -koituisi mitään pahaa kaupungille, sillä hän lahjoittaisi valtiolle -maatilansa ja talonsa, jos viholliset eivät niitä hävittäisi, -ettei häntä kohtaan näitten takia syntyisi mitään epäluuloa. Kuten -ennenkin kehotti hän heitä nytkin varustautumaan sotaan ja korjaamaan -maaseudulta omaisuutensa, varoitti heitä antautumasta taisteluun, -mutta neuvoi heitä vetäytymään kaupunkiin puollustaaksensa sitä mitä -huolellisimmin, varustamaan laivastonsa, josta juuri heidän valtansa -riippui, ja pitämään tarkasti silmällä liittolaisia, lausuen, että -Ateenalaisten valta perustui juuri näitten maksamiin veroihin, ja -että sodassa oli pääasia ymmärtäväisyys ja rahojen runsaus. Tässä -suhteessa ei ollut mitään hätää, sanoi hän, koska kaupungilla oli, -paitse liittolaisten noin 600 talenttiin nousevaa vuotuisesti -maksettavaa veroa, muitakin tuloja, ja vielä lisäksi 6,000 -talenttia leimattua hopeaa linnassa. Näitä rahavaroja oli niiden -korkeimmillansa ollessa löytynyt 9,700 talenttia, mutta niistä oli -maksettu linnan propylaiat ja muita rakennuksia kuten myös Potidaian -piiritys. Sitäpaitsi nousi leimaamaton kulta ja hopea yhteisissä -ja yksityisissä uhrilahjoissa sekä juhlasaatoissa ja kilpailuissa -käytännössä olevat pyhät astiat niinkuin myös Meedialainen saalis ja -muut senkaltaiset tavarat ainakin 500 talenttiin. Näitten lisäksi -tulisivat vielä muista pyhäköistä aika suuret varat, jotka olivat -heidän käytettävinään, ja jos kaikki muut varat loppuisivat, olisi -heillä jumalattaren kultainen puku, jonka arvo hänen laskunsa mukaan -nousi 40 talenttiin ja jonka voi kokonaan irroittaa; mutta kun hätä -olisi ohitse, tulisi korvata se yhtä arvokkaalla puvulla. - -Täten tyynnytti Perikles kansalaisiansa varojen suhteen. Sotilaita -ilmoitti hän heillä olevan 13,000 raskasaseista, lukuunottamatta -niitä 16,000, jotka olivat majoitetut linnoihin ja vartioivat -muureja. Sillä niin monta miestä oli vartioimassa ensin vihollisten -hyökätessä maahan, ja tämän varustusväen muodostivat vanhukset ja -nuorukaiset sekä raskasaseisina palvelevat metoikit. Faleerolaisen -muurin pituus kaupungin kehysmuuriin saakka oli 35 stadiota ja -itse tätä kehysmuuria oli 43 stadiota vartioituna, jota vastoin -pitkän muurin ja Faleerolaismuurien välinen osa oli jätetty ilman -vartioväkeä. Pitkät muurit ulottuivat 40 stadionin pituudelta -Peiraieykseen, joista vaan ulommainen oli vartioitu. Peiraieyksen -koko kehys, Munykia siihen laskettuna, oli 60 stadiota, josta puolet -oli vartioitu. Ratsumiehiä väitti Perikles heillä olevan 1,200, -ratsujousimiehet niihin luettuina, ja 600 jalkajousimiestä sekä -300 merenkestävää kolmisoutulaivaa. Kaikki tämä oli Ateenalaisilla -käytettävänä, joka ei suinkaan ollut vähä, kun Peloponneesolaiset -ensi kerran hyökkäsivät Attikaan ja aloittivat sodan. Paljon muutakin -lausui Perikles, kuten hänellä oli tapana, kun hän tahtoi osottaa, -että Ateenalaiset pääsisivät voitolle sodassa. - -Kun Ateenalaiset olivat kuulleet hänen puheensa, seurasivat he -hänen neuvoansa ja korjasivat maalta vaimot ja lapset sekä kaiken -omaisuuden, ja veivät mukanaan myöskin talojen kehät; lampaat ja -juhtaeläimet lähettivät he Euboiaan ja läheisiin saariin. Vaikealta -tuntui heistä kuitenkin tämä muutto, koska useimmat heistä olivat -tottuneet asumaan maalla. - -Ateenalaisilla oli näet aikaisemmilta ajoilta paljoa suuremmassa -määrässä kuin muilla heimokunnilla ollut tapana asua maalla. -Kekropsin ja ensimmäisten kuninkaitten aikoina aina Teeseyksen -aikoihin saakka asuivat he kyläkunnissa, jokaisessa oma kokoustalo ja -omat neuvosmiehet. He kokoontuivat kuninkaan luokse neuvottelemaan -ainoastaan sodan uhatessa, mutta jokainen näistä hallitsi ja -neuvotteli erikseen omin päin, ja moniaat heistä kävivät sotaakin -kuningasta vastaan, kuten Eleysiläiset Eumolpoksen johdolla -Erekteystä vastaan. Mutta kun Teeseys, joka oli sekä viisas että -mahtava, tuli kuninkaaksi, niin hän monella lailla paransi maan -oloja. Hän hajoitti muitten paikkakuntien neuvos- ja virkakunnat ja -muutti kaikki maan asukkaat nykyiseen kaupunkiin, määräten heille -yhteisen neuvoskunnan ja kokoustalon. Ateenalaiset saivat kuten -ennenkin viljellä maatilojansa, mutta Teeseys pakotti heidät asumaan -tässä yhdessä kaupungissa, ja koska kaikki Attikan väestö asettui -sinne, jätti Teeseys sen jo aika suurena jälkeläisillensä. Muistoksi -tästä viettävät Ateenalaiset vielä nyt jumalattaren kunniaksi yleistä -yhteenmuuttojuhlaa. Ennenmuinoin oli kaupunkina ainoastaan linna ja -sen alapuolelle rakennettu eteläinen osa. Tätä todistaa sekin, että -linnassa ja mainitussa osassa kaupunkia sijaitsevat useimmat jumalien -pyhäköt, kuten Olympialaisen Zeyksen, Pyytialaisen Apolloonin, Gaian -ja Limnailaisen Dionyysoksen pyhäköt, jonka viimemainitun kunniaksi -vietetään noita ikivanhoja Dionyysos-juhlia Antesteerionkuun -12 päivänä, kuten vielä nytkin on tapana Ateenasta lähteneiden -Joonialaisten kesken. Täällä löytyy myöskin muita vanhoja pyhäköitä. -Siellä on myös se suihkulähde, jota muinoin peittämättömänä -kutsuttiin Kallirroeeksi (kauniiksi lähteeksi), mutta jota nykyään -nimitetään Enneakruunos (yhdeksänputkinen) -nimellä tyrannien -laitosten johdosta. Koska se oli lähellä, käytettiin sen vettä -useimpiin pyhiin menoihin, ja vanhan tavan mukaan käytetään sitä -nytkin vielä häissä sekä muissa juhlissa. Täällä ikivanhoista ajoista -olleen asutuksen takia kutsutaan linnaa nytkin vielä Ateenalaisten -kesken "kaupungiksi". - -Täten asuivat Ateenalaiset kauan riippumattomina maaseudulla ja -vielä yhteenmuuton jälkeenkin asuivat he perheineen vanhan tavan -mukaan maalla tähän sotaan asti. Sentähden tuntui muutto vaikealta, -semminkin kuin he Meedialais-sodan loputtua olivat uudestaan saaneet -taloutensa kuntoon. He jättivät mielipahalla monta sukupolvea perityt -talot ja pyhäköt, ja tuntui ikäänkuin jokainen heistä olisi jättävä -syntymäkaupunkinsa. - -Kun he tulivat kaupunkiin, saivat ainoastansa harvat suojaa -ystävien taloissa, jotavastoin suurin osa heistä asettui kaupungin -rakentamattomiin paikkoihin sekä jumalien ja uroitten pyhäkköihin, -paitse linnaan, Eleysiinioniin ja niihin rakennuksiin, jotka olivat -lujasti suljetut. He asettuivat niinikään linnan alla sijaitsevalle -Pelasgikon nimiselle tasangolle, joka oli jätetty kyntämättömäksi ja -autioksi, koska Delfoin orakeli oli kieltänyt sen asuttamisen lausuen: - -"Paras on jättää Pelasgikon viljelemättä." - -Minusta näyttää orakelivastaus toteutuneen aivan toisin kuin -luultiin. Sillä ei laiton asutus tuottanut onnettomuuksia -kaupungille, vaan sodan aiheuttama asutuksen pakko, jota sotaa -mainitsematta orakeli ennusti, että tämän paikan asutus tietäisi -kaupungille pahoja aikoja. Monet majoutuivat muurien torneihin, -mihin milläkin oli tilaisuutta. Sillä kaupungissa ei enää ollut -tilaa kaikille tulijoille, vaan vähitellen jakoivat he keskenänsä -asunnoiksi pitkät muurit ja suurimman osan Peiraieysta. Tällä välin -valmistautuivat Ateenalaiset sotaan, kokosivat liittolaisensa ja -varustivat 100 laivaa purjehtiaksensa Peloponneesokseen. - -Ateenalaisten tätä valmistaessa, eteni Peloponneesolainen sotajoukko -ja saapui ensin Oinoeeseen Attikan sille kohdalle, jossa se aikoi -hyökätä maahan. Kun he olivat leiriytyneet, valmistautuivat he -tekemään hyökkäyksiä muureja vastaan koneilla ja muilla keinoin. -Sillä koska Oinoee sijaitsee Attikan ja Boiootian rajalla, oli -se linnoitettu, ja Ateenalaiset käyttivät sitä sodan aikana -vartiopaikkana. Lakedaimonilaiset valmistautuivat hyökkäyksiin -ja kuluttivat turhaan aikaa tämän kaupungin piiritykseen. Tästä -sai Arkidamos paljon syytöksiä osaksensa, semminkin kuin hän jo -sotaa hankittaessa oli vitkastellut Ateenalaisten hyödyksi eikä -innokkaasti ollut yllyttänyt sotaan. Häntä syytettiin myöskin siitä, -että hän, vaikka sotajoukko jo oli koossa, viipyi kannaksella ja -muutenkin hitaasti kulki eteenpäin, vaan varsinkin että hän viipyi -Oinoeen ympäristössä. Sillä tällä ajalla korjasivat Ateenalaiset -tavaransa kaupunkiin; mutta jos Peloponneesolaiset olisivat -kiireesti rynnänneet maahan, olisivat he, jollei Arkidamos olisi -vitkastellut, saaneet käsiinsä kaiken ulkopuolella kaupunkia olevan -omaisuuden. Täten kantoivat sotilaat nurjaa mieltä Arkidamosta -kohtaan piirityksen kestäessä. Mutta hän vain pysyi liikkumatta, -toivoen, että Ateenalaiset myöntyisivät, kun heidän maansa vielä oli -tuhoamatta, eivätkä sallisi, että se joutuisi häviöön. - -Kun Lakedaimonilaiset olivat tehneet ryntäyksen Oinoeeta vastaan -eivätkä millään keinoin voineet sitä valloittaa, eivätkä -Ateenalaisetkaan liioin lähettäneet mitään airutta, niin he kesällä -viljan hedelmöidessä lähtivät liikkeelle sieltä ja hyökkäsivät -Attikaan 80 päivänä Teebalaisten tunkeutumisen jälkeen Plataiaan. -Tätä hyökkäystä johti Lakedaimonilaisten kuningas Tseuksidamoksen -poika Arkidamos. He pysähtyivät ensin Eleysikseen, hävittäen -sen seudut ja Triasion-tasangon, sekä saivat vähäisen voiton -Ateenalaisesta ratsujoukosta lähellä Reitoi nimisiä järviä. Sitten -kulkivat he Aigaleoon-vuoren vasemmalta puolelta Kroopiain läpi, -kunnes saapuivat Akarnaihin, joka oli suurin laajuudeltaan Attikan -deemoksista. Tänne he leiriytyivät ja hävittivät pitkän aikaa näitä -maan seutuja. - -Arkidamoksen sanotaan viipyneen sota-asennossa Akarnain ympäristössä -eikä hyökännyt tasangolle siinä toivossa, että Ateenalaiset, joilla -oli lukuisa nuoriso, ja jotka olivat täysin varustetut sotaan, -ainakin nyt hyökkäisivät ulos kaupungista eivätkä olisi väliä -pitämättä, että heidän maataan hävitettiin. Kun eivät viholliset -käyneet häntä vastaan Eleysiksessä eivätkä Triasion-tasangolla, -koetti hän, eivätkö he hyökkäisi esiin hänen asetuttuansa Akarnain -ympäristöön. Sitäpaitsi oli tämä hänestä erinomattain sopiva -leiripaikka. Hän arveli niinikään, etteivät Akarnailaiset, jotka -olivat suurena osana kaupungin sotajoukosta, sillä he varustivat -3,000 raskasaseista, tyynin mielin näkisi maatansa hävityksen -alaisena, vain lähtisivät joka mies taisteluun. Jolleivät -Ateenalaiset sittenkään ryntäisi ulos, niin voisi hän jo sen jälkeen -vaaratta hävittää tasankoa ja vihdoin ahdistaa itse kaupunkiakin. Hän -arveli myöskin, etteivät Akarnailaiset, menetettyänsä omaisuutensa, -enää samalla innolla antautuisi vaaraan toisten etujen takia, vaan -että tästä syntyisi eripuraisuutta, ja sentähden hän viipyi Akarnain -ympäristössä. - -Niin kauan kuin viholliset pysyivät Eleysiksen ja Triasiontasangon -ympäristössä, toivoivat Ateenalaiset, etteivät viholliset kulkisi -lähemmäs kaupunkia, koska he muistivat, miten Lakedaimonin kuningas -Pausaniaan poika Pleistoanakskin, kun hän Peloponneesolaisten -sotajoukolla hyökkäsi Attikaan Eleysikseen ja Trioohon saakka 14 -vuotta ennen tätä sotaa, niiltä tienoilta oli palannut takaisin -tunkeutumatta edemmäs, jonka tähden hänen olikin pakko paeta -Spartasta, koska luultiin, että hän rahalahjoilla oli saatu -peräytymään. Mutta nähtyänsä vihollisen sotajoukon Akarnain -ympäristössä 60 stadionin päässä kaupungistansa, eivät Ateenalaiset -enää hillinneet itseänsä; vaan kun heidän aluettaan julkisesti -hävitettiin, jota nuoremmat eivät koskaan olleet kokeneet, eivätkä -iäkkäämmätkään Meedialaissodan jälkeen, näytti tämä heistä tietysti -hirmuiselta, ja kaikki, varsinkin nuoriso, arvelivat, että oli -rynnättävä ulos vihollista vastaan eikä saisi olla väliä pitämätön. -He kokoontuivat eri ryhmiin, joissa vallitsi suuri erimielisyys, kun -toiset kehottivat hyökkäykseen, toiset taasen kielsivät. Kaikenlaisia -ennustuksiakin levitettiin, joita mielenkiinnolla kuunneltiin. -Varsinkin kehottivat Akarnailaiset, koska tiesivät olevansa -jommoinenkin osa Ateenalaisesta sotaväestä, hyökkäykseen, kun heidän -maansa oli hävityksen alaisena. Tästä oli kaupunki kiihdyksissä -ja viha Periklestä vastaan kova. Ei enää muistettu hänen entisiä -kehotuksiaan, vaan moitittiin, ettei hän, vaikka oli päällikkö, -johtanut sotajoukkoa ryntäykseen, ja häntä syytettiin kaikista heidän -kärsimistänsä onnettomuuksista. - -Vaikkakin Perikles näki kansalaistensa paheksuvan olevia oloja -ja kantavan vihaa mielessään, ei hän kuitenkaan kutsunut kansaa -minkäänlaiseen kokoukseen, koska hän yhä vaan katsoi olevansa -oikeassa hyökkäyksen kieltämisen suhteen, jotteivät kansalaiset -vihan vimmassa yhteisesti tekisi mitään ajattelematonta. Hän vaan -koetti mitä huolellisimmin valvoa rauhan säilyttämistä kaupungissa. -Hän lähetti kuitenkin tuontuostakin ratsumiehiä estämään vihollisia -tunkeilijoita hävittämästä kaupungin läheisyydessä sijaitsevia -peltoja. Tapahtuipa pienoinen ratsutappelukin lähellä Frygiaa -yhden Ateenalaisen, Tessalialaisten avustaman ratsumiesjoukon -ja Boiootialaisten ratsumiesten välillä, jossa Ateenalaiset ja -Tessalialaiset eivät olleet tappiolla, kunnes Boiootialaisille tuli -avuksi raskasaseisia, jolloin Ateenalaisten täytyi paeta; kuitenkin -kaatui tässä tappelussa vain pieni määrä näistä. Ruumiit korjasivat -he samana päivänä sopimuksetta. Peloponneesolaiset pystyttivät -seuraavana päivänä voitonmerkin. Tämän Tessalialaisen apujoukon -saivat Ateenalaiset vanhan sopimuksen mukaan, ja sen muodostivat -Larissalaiset, Farsalolaiset, Kranonilaiset, Pyrasiolaiset, -Gyrtoonilaiset ja Ferailaiset. Heitä johti Polymeedes ja Aristonus -Larissasta, kumpikin eri puolueista, ja Menon Farsaloksesta. Joka -kaupungilla oli muuten omat päällikkönsä. - -Kun eivät Ateenalaiset käyneet taisteluun heitä vastaan, läksivät -Peloponneesolaiset Akarnaista ja hävittivät muutamia muita Parnes -ja Brilessos vuorten välissä sijaitsevia paikkakuntia. Heidän vielä -ollessansa maassa, lähettivät Ateenalaiset valmiiksi varustetut 100 -laivaansa purjehtimaan ympäri Peloponneesosta 1,000 raskasaseisen ja -40 jousimiehen miehittäminä. Näitä johti Xenotimoksen poika Karkinos, -Epikleyksen poika Prooteas ja Antigeneen poika Sookrates. Nämät -lähtivät merimatkallensa täten varustettuina, Peloponneesolaiset -puolestansa viipyivät Attikassa, niin kauan kuin heille riitti -ruokavaroja, mutta lähtivät sitten paluumatkalle Boiootian kautta -eivätkä samaa tietä, kuin olivat tulleet. Kulkiessaan Oroopoksen -sivutse, hävittivät he Graikee nimisen maan, jota Ateenan alamaiset -Oroopolaiset viljelivät. Saavuttuansa Peloponneesokseen, hajaantuivat -he kukin omaan kaupunkiinsa. - -Heidän lähdettyänsä, asettivat Ateenalaiset vartijoita maalle ja -merelle, ollaksensa täten varuillansa koko sodan aikana. Linnassa -säilytetyistä rahoista päättivät he ottaa 1,000 talenttia, mutta -toistaiseksi olla käyttämättä niitä ja suorittaa sotakulungit -muilla tuloilla. Jos joku sanoisi tahi ehdottaisi, että näihin -rahoihin kajottaisiin muutoin, kuin vihollisten uhatessa kaupunkia -laivastolla, ja kun oli pakko puollustautua tätä vastaan, määrättiin -hänelle kuolemanrangaistus. He päättivät niinikään vuosittain valita -100 parasta kolmisoutulaivaa ja niille päälliköitä, joita laivoja -saman rangaistuksen uhalla ei saisi käyttää muulloin, kuin edellä -mainittujen vaarojen uhatessa, nimittäin suurimmassa hädässä. - -Nuo mainituissa 100 laivassa Peloponneesoksen rannikoita pitkin -purjehtivat Ateenalaiset, joitten avuksi oli tullut 50 Kerkyyralaista -laivaa ja muitakin sikäläisiä liittolaisia, tekivät hävitysretkiä -sinne ja tänne. He astuivat maihin Metooneessa Lakoonikan alueella, -ja tekivät hyökkäyksen muureja vastaan, jotka olivat heikkoja ja -ilman puollustajia. Mutta Telliksen poika Spartalainen Brasidas, -joka oli vartioimassa näillä tienoilla, tuli saatuansa tiedon tästä, -100 raskasaseisella avuksi. Hän tunkeutui läpi Ateenalaisten leirin, -näitten ollen hajallaan ja muureja ahdistamassa, pääsi Metooneeseen -menetettyänsä muutamia miehiä, ja pelasti siten kaupungin. -Tämän urotyön takia hän oli ensimmäinen, joka tässä sodassa sai -kiitoslauseen Spartassa. - -Ateenalaiset purjehtivat täältä edemmäs pitkin rannikoita, astuivat -maihin lähellä Feiaa Eeliksen alueella, hävittivät maata kaksi -päivää ja voittivat taistelussa 300 Koilee-Eeliksestä ja muualta -Eeliksen läheisyydestä avuksi rientänyttä valiosoturia. Kun äkkiä -nousi kova myrsky, joka heitä maakunnassa, jossa ei ollut satamia, -pahoin ahdisti, niin nousivat useimmat laivoihin ja purjehtivat -Iktys nimisen niemen ympäri Feian satamaan. Mutta Messeenialaiset ja -moniaat muut, jotka eivät ehtineet astua laivoihin, kulkivat maitse -ja valloittivat Feian. Myöhemmin otettiin he laivoihin, jotka sillä -välin olivat purjehtineet niemen ympäri, ja poistuivat Feiasta, sillä -suuri EeliIäinen sotajoukko oli tullut sille avuksi. Ateenalaiset -purjehtivat yhä pitkin rantoja ja hävittivät muita seutuja. - -Samaan aikaan lähettivät Ateenalaiset Lokrikseen, Euboialle -suojelukseksi, 30 laivaa, joita johti Kleiniaan poika Kleopompos. -Soturit astuivat maihin ja hävittivät moniaita rantaseutuja ja -valloittivat Tronionin. He ottivat panttivankeja näiltä ja voittivat -lähellä Alopeeta avuksi rientäneet Lokrilaiset. - -Sinä kesänä karkoittivat Ateenalaiset asukkaat Aiginasta lapsineen -ja vaimoineen, väittäen heidän olleen suurimpana syynä sotaan. -Koska Aigina Peloponneesoksen läheisyyden takia näytti heistä -epävarmalta, ottivat he sen itse haltuunsa, ja lähettivät jonkun -ajan kuluttua sinne asujia. Karkoitetuille Aiginalaisille antoivat -Lakedaimonilaiset Tyrean asuinpaikaksi ja maaseudun viljeltäväksi, -sekä vihamielisyydestä Ateenalaisia vastaan että myöskin -kiitollisuudesta Aiginalaisten avusta maanjäristyksen tapahtuessa ja -Heilootain kapinassa. Tyrealainen maa sijaitsee Argeian ja Lakoonikan -rajalla ja ulottuu aina mereen saakka. Osa Aiginalaisia asettui sinne -asumaan, toiset hajaantuivat muuhun Hellaaseen. - -Tänä kesänä tapahtui jälkeen puolenpäivän uuden kuun aikana, ainoa -tilaisuus, jolloin se voi tapahtua, auringon pimennys, joka päättyi -auringon oltua sirpin näköinen ja moniaitten tähtien tultua näkyviin. - -Tänä samana kesänä valitsivat Ateenalaiset kestiystäväksensä ja -kutsuivat luoksensa Abdeeralaisen Pyteen pojan Nymfodooroksen, jonka -sisar oli naimisissa Sitalkeen kanssa, ja joka oli suuressa suosiossa -tämän hallitsijan luona. He olivat ennen pitäneet häntä vihollisena, -mutta koettivat nyt hänen avullansa saada liittolaiseksensa Trakian -kuninkaan, Teereen pojan, Sitalkeen. Tämä Teeres, Sitalkeen isä, oli -ensimmäinen, joka hankki Odrysoille suuren valtakunnan, johon kuului -suurin osa Trakiaa; sillä suuri osa Trakialaisista on itsenäisiä. - -Tämä Teeres ei suinkaan ole sama kuin tuo Teereys, jolla oli vaimona -Ateenalaisen Pandiioonin tytär Prokne, eivätkä he edes olleet -samasta Trakiasta, vaan viimeksimainittu Teereys asui Dauliassa -nykyisessä Fookis nimisessä maakunnassa, jonka asukkaat siihen -aikaan olivat Trakialaisia. Täällä naiset tekivät tuon ilkityön -Itykselle, jonkatähden useat runoilijat kutsuvat satakieltä Daulian -linnuksi. Luonnollista onkin, että Pandiioon hankki tyttärellensä -miehen mieluummin läheisyydestä, jotta heillä molemmin puolin olisi -toisistaan apua tarvittaessa, kuin Odrysaista, monen päivän matkan -päässä sijaitsevasta maasta. - -Teeres, jolla ei ollut edes sama nimi, kuin Teereyksellä, oli siis -ensimmäinen Odrysain mahtava kuningas. Hänen poikansa Sitalkeen -hankkivat Ateenalaiset itsellensä liittolaiseksi, jotta hän auttaisi -heitä voittamaan Trakian rantakaupungit ja Perdikkaan. Nymfodooros -saapuikin Ateenaan ja sai aikaan liiton Sitalkeen kanssa, toimitti -hänen poikansa Sadokoksen Ateenalaiseksi kansalaiseksi ja lupasi -tehdä lopun Trakialais-sodasta, kehottamalla Sitalkesta lähettämään -Ateenalaisille Trakialaisia ratsumiehiä ja jalkaväkeä. Hän sovitti -myöskin Perdikkaan Ateenalaisten kanssa heidän luovutettuansa -hänelle Termeen. Välittömästi tämän jälkeen teki Perdikkas -Ateenalaisten ja Formioonin kanssa sotaretken Kalkidilaisia -vastaan. Täten joutui Trakialaisten kuningas Teereen poika Sitalkes -Ateenalaisten liittolaiseksi, kuten myöskin Makedonialaisten kuningas -Aleksandroksen poika Perdikkas. - -Ateenalaiset purjehtivat ennen mainituissa 100 laivassa yhä vielä -Peloponneesoksen rannikoita pitkin. He valloittivat Korintolaisen -Sollion nimisen linnoituksen, ja antoivat sen maaseutuineen -yksinomaan Akarnaanialaisten Palairolaisille asuttavaksi ja -viljeltäväksi. Väkirynnäköllä ottivat he myöskin Astakoksen, josta he -karkottivat sen hallitsijan Euarkoksen ja ottivat tämän paikkakunnan -liittoonsa. Sitten purjehtivat he Kefalleenian saareen, jonka he -taistelutta saivat haltuunsa. Kefalleenia sijaitsee Akarnaanian ja -Leykaan edustalla ja saarella on neljä kaupunkia: Paleelaisten, -Kraniolaisten, Samaiolaisten ja Pronnaiein kaupungit. Vähän tämän -jälkeen palasivat laivat Ateenaan. - -Tämän kesän syyspuolella hyökkäsivät Ateenalaiset koko -sotajoukollansa, he itse ja metoikit, Megarikseen Ksantippoksen pojan -Perikleen johdolla. Kun Peloponneesoksen rannikkoa 100 laivalla -purjehtivat Ateenalaiset, jotka paluumatkallansa sattuivat olemaan -Aiginan edustalla, saivat tietää, että koko Ateenan sotaväki oli -hyökännyt Megarikseen, purjehtivat he näitten luo. Tätä suurempaa -sotajoukkoa ei Ateenalaisilla koskaan ole ollut koossa. Kaupunki -olikin tällöin korkeimmassa kukoistuksessansa eikä ollut vielä -kärsinyt ruton rasituksesta: ei vähemmän kuin 10,000 raskasaseista -oli varsinaisia Ateenalaisia, lukuun ottamatta niitä 3,000, jotka -piirittivät Potidaiaa, ja metoikit asettivat 3,000 raskasaseista, -jotapaitsi löytyi melkoinen joukko muita keveästi varustettuja -sotureja. Hävitettyänsä suuren osan maata, palasivat Ateenalaiset -kotia. Mutta sodan kestäessä hyökkäsivät Ateenalaiset joka vuosi -Megarikseen, kunnes he valloittivat Nisaian. - -Lopulla tätä kesää linnoittivat Ateenalaiset Atalanteen, -Opuntilais-Lokrilaisten maan edustalla sijaitsevan, tätä ennen aution -saaren, estääksensä Opuntilaisia ja muita lokrilaisia merirosvoja -hävittämästä Euboiaa. Tämä tapahtui kesällä, kun Peloponneesolaiset -olivat poistuneet Attikasta. - -Seuraavana talvena sai Akarnaanialainen Euarkos, joka pyrki takaisin -Astakokseen, Korintolaiset auttamaan häntä tässä yrityksessään 40 -laivalla ja 1,500 raskasaseisella, joitten lisäksi hän itse pestasi -vähäisen sotajoukon. Näitä sotilaita johtivat Aristonymoksen poika -Eufamidas, Timokrateen poika Timoksenos ja Krysiksen poika Eumakos. -He purjehtivatkin ja asettivat Euarkoksen uudelleen hallitsijaksi, -mutta palasivat pian kotia, turhaan koetettuansa valloittaa myöskin -moniaita muita rannikkokaupunkeja. Purjehtiessansa astuivat he maihin -Kraniolaisten maassa. Mutta kun nämät äkkiarvaamatta hyökkäsivät -heidän kimppuunsa vasten sopimusta, niin he olivat pakotetut -lähtemään kotia, menetettyänsä muutamia miehiä. - -Tänä talvena toimittivat Ateenalaiset isiltä perityn tavan mukaan -julkiset hautaukset niille kansalaisille, jotka ensimmäisinä olivat -kaatuneet tässä sodassa, seuraavalla tavalla. Vainajien luut pannaan -kolme päivää ennen juhlaa näytteille tätä varten tehtyyn telttaan, -ja ken tahtoo saa omaisillensa tuoda lahjojaan. Juhlasaaton alkaessa -kuljettavat vaunut kypressistä tehtyjä arkkuja, yhden kutakin heimoa -kohti; näissä makaavat kunkin heimon kaatuneitten luut. Niinikään -kannetaan tyhjiä liinoilla peitettyjä paaria _"näkymättömien"_ -kunniaksi, joita, ruumiita korjattaessa, ei ollut löydetty. Ken -vaan haluaa, kansalainen tai vieras, saa ottaa osaa kulkueeseen, ja -naissukulaiset saapuvat haudalle valittamaan. Ruumisarkut asetetaan -julkiselle hautauspaikalle, joka on kauniimmassa esikaupungissa; -tänne haudataan aina sodassa kaatuneet paitsi Maratonin tappelussa -kaatuneet: näitten viimemainittujen katsottiin erinomaisen -urhoollisuutensa takia ansainneen hautaa itse taistelutantereella. -Kun luut ovat maan peitossa, pitää kaupungin valitsema mies, joka -sekä älynsä että arvonsa vuoksi pidetään tähän sopivana, puheen -kaatuneitten kunniaksi, jonka jälkeen saattoväki poistuu. Täten -hautaavat Ateenalaiset kaatuneitaan, ja koko tämän sodan kestäessä -noudattivat he tätä tapaa, kun vaan siihen oli tilaisuutta. Näitten -ensin kaatuneitten kunniaksi valittiin Ksantippoksen poika Perikles -puhumaan. Kun oli aika alottaa, astui tämä hautakummulta korkealle -lavalle, jotta hänen äänensä kuuluisi mitä kauimmaksi ihmisjoukkoon, -ja puhui seuraavin sanoin. - -"Useimmat, jotka ennen minua ovat puhuneet tältä lavalta, ovat -ylistäneet sitä kansalaista, joka laiksi on korottanut sodassa -kaatuneitten kunniaksi pidettävän hautauspuheen. Minusta näyttää -olevan kylliksi, että kunnon miesten teolle kunniaa osotetaan teolla, -kuten sen tässä näette tapahtuvan tämän valtion puolesta toimitetun -hautausjuhlan kautta, ja ettei monen miehen kunniaa uskottaisi yhden -miehen paremmasta tahi huonommasta puhelahjasta riippumaan. Vaikeaa -on näet puhua täsmälleen seikasta, jossa mielipide totuudesta vaivoin -on vakaantunut. Sillä asiata tunteva ja suopea kuulija piankin katsoo -puheen sanovan vähemmän, kuin hän olisi suonut, ja kuin hänestä olisi -pitänyt esille tuoda; asioita tuntematon sitävastoin kateudesta -luulee, että liioitellaan, jos kuulee jotakin yli hänen voimiensa -käyvää kerrottavan. Sillä muista lausutut kiitokset ovat niihin -määrin siedettävissä, kuin luulee itse voivansa tehdä sen, mitä -kuulee lausuttavan, mutta kateudesta ei uskota sitä, joka ylistää -harvinaista avua. Koska muinaisista ajoista tätä pidetään kauniina -tapana, täytyy minunkin kuitenkin noudattaen tätä lakia voimieni -mukaan koettaa tyydyttää teidän toivoanne ja vaatimuksianne." - -"Alotan ensin puheeni esi-isistämme; sillä oikein ja sopivaa on -tässä tilaisuudessa ensisijassa muistuttaa heistä kunnioituksella. -He ovat sukupolvesta sukupolveen keskeyttämättä asuneet tässä maassa -ja urhoollisuudellansa säilyttäneet sen tähän aikaan saakka vapaana -perintönä jälkeläisilleen. Nämät ovat siis suuresti ansainneet -ylistystämme. Mutta vielä suuremmassa määrässä ovat isämme sen -ansainneet. He ovat lisänä perintöönsä jättäneet meille suurilla -ponnistuksilla hankitun nykyisen valtamme. Mutta enimmän olemme me -kuitenkin itse, miehuuden ijässä olevat kansalaiset, lisänneet tätä -valtaa, hankkimalla kaupungille kaikki välttämättömät takeet sekä -sotaa että rauhaa varten." - -"Ne sotatoimet, joilla osaksi me itse osaksi isämme barbarien ja -vihollisten Helleenien hyökkäysten urhoollisella torjumisella olemme -hankkineet kaupungille kaikki nämät edut, jätän minä mainitsematta, -koska en tahdo väsyttää teitä tunnetuilla seikoilla. Mutta millä -huolenpidolla, millä valtioviisaudella ja millä tavoin me olemme -saavuttaneet tämän suuruuden, sitä minä ensin käyn selittämään, -ennenkuin ryhdyn puhumaan näitten kunniaksi, koska pidän sen sopivana -nykyhetkellä sekä olevan hyödyllistä kuulijakunnalleni, niin -kansalaisille kuin vieraille." - -"Meidän valtiojärjestyksemme ei ensinkään ole muitten kansojen -järjestysten jäljittelyä, vaan se kelpaa ennemmin esikuvaksi -muille. Sen nimenä on kansanvalta, koska kansan enemmistö siinä on -määräämässä, eivätkä moniaat harvat henkilöt. Yksityisseikoissa on -meillä kaikilla samat oikeudet, mutta valtiollisissa toimissa riippuu -kunkin arvo hänen ansioistansa kaupunkiin nähden, eikä säätyluokasta: -ei köyhyys eikä alhainen asema estä ketään voimiensa mukaan -toimimasta kaupungin hyväksi." - -"Vapaamielisinä olemme julkisessa elämässämme, emmekä me liioin -myöskään luulevaisella uteliaisuudella urki kansalaistemme yksityistä -elämää; me emme heitä moiti, joskin joku heistä hankkii itsellensä -hupeja mielensä mukaan, emmekä me häntä katso karsain silmin, josta -hän voisi loukkautua, jos kohtakaan häntä ei rangaista." - -"Yksityisesti elämme ystävyydessä emmekä varsinkaan häveliäisyydestä -julkisessa elämässä tee vääryyttä; tottelemme lakeja ja esivaltaa, ja -semminkin niitä lakeja, jotka suojelevat loukatuita, ja jotka, jos -kohtakin kirjoittamattomina, tuottavat julkista häpeää niille, jotka -niitä loukkaavat." - -"Me olemme hankkineet sielulle suuren määrän virvoituksia, sekä -kilpailuja että vuotisia juhlia; yksityiset huoneemme ovat -sievästi sisustetut, joten jokapäiväinen hauskuus karkottaa -huolet. Kaupunkimme suuruuden takia tulvii siihen kaiken maailman -tavaroita ja me saamme nauttia ulkomaan tuotteita yhtä helposti kuin -omiammekin." - -"Me eroamme sotatoimissa vihollisista seuraavissa seikoissa: -Kaupunkimme on kaikille avoinna, emmekä vieraitten karkoittamisella -estä ketään tiedustelemasta tahi näkemästä, mitä vain haluaa, -jos kohtakin vihollisille siitä olisi hyötyä, koska me enemmän -luotamme urhoollisuuteemme, kuin mihinkään petollisiin kujeisiin. -Jo lapsuudesta pitäen koettavat vastustajamme vaivaloisilla -harjoituksilla saavuttaa miehuutta; me sitävastoin, vaikka -vietämmekin hauskempaa elämää, emme silti vähemmällä urhoollisuudella -mene taisteluun. Todisteena tähän on, etteivät Lakedaimonilaiset -milloinkaan yksinänsä käy meitä vastaan, vaan aina kaikkine -liittolaisineen; me taasen, vaikkakin omin päin hyökkäämme vieraaseen -maahan ja sodimme omaa kotiansa puollustavia vastaan, pääsemme -kuitenkin useimmiten voitolle." - -"Ei mikään vihollinen ole koskaan sotinut meidän koko sotavoimaamme -vastaan, koska osa siitä aina on laivastossa, osa taasen eri toimissa -maalla. Jos nyt vihollisemme taistelevat jotakin sotaväkemme osastoa -vastaan, niin he, voittaessansa taistelussa osaston, kehuvat -voittaneensa sen kokonansa, ja joutuessaan tappiolle, väittävät he, -että koko meidän sotaväkemme on heidät voittanut." - -"Jos me ennemmin ilomielin kuin vaivaloisella ponnistuksella -haluamme harjoittautua urhoollisuuteen emmekä lakien käskeminä, vaan -noudattamalla yleistä tapaa, niin on meillä se etu, ettemme ainakaan -kammolla kuvittele mielessämme mahdollisesti tapahtuvia vaaroja, -vaan, jouduttuamme taisteluun, olemme yhtä urhokkaita, kuin nuo, -jotka alati vaivaavat itseänsä." - -"Monessa muussakin suhteessa, eikä ainoastaan tässä, ansaitsee -kaupunkimme huomiota. Me rakastamme kauneutta ilman prameutta ja -tiedettä ilman velttoutta. Me käytämme rikkauttamme toimeen emmekä -kerskailemiseen, emme katso köyhyyttä häpeäksi, mutta suureksi -häpeäksi, jos ei pyri pääsemään siitä työllänsä. Samat miehet -hoitavat omaa talouttaan ja valtion asioita, ja ammattilaisemme -tuntevat aika hyvin viimeksimainituita seikkoja; sillä me yksin -katsomme kelvottomaksi sitä miestä, joka ei ota osaa näihin, emmekä -ainoastaan toimettomaksi. Niinikään me yhteisesti mietimme ja -päätämme asioita, emmekä arvele, että keskustelut olisivat haitaksi -toimelle, vaan toimiminen keskustelematta on meistä haitallista. -Myöskin siinä on meillä etu, että me sekä perusteellisesti mietimme -asioita, että kumminkin olemme uskaliaita toimessa, jotavastoin -muilla rohkeus johtuu ajattelemattomuudesta, mutta miettiminen -synnyttää epäilyä. Aivan varmaan ovat ne pidettävät urhoollisimpina, -jotka, vaikka kyllä tuntevat rauhan suloudet, kuitenkaan eivät vältä -sodan vaaroja." - -"Myöskin jalomielisyydessä eroamme useimmista muista kansoista, -sillä me emme hanki ystäviä nauttimalla, vaan osottamalla hyvyyttä. -Tietenpä hyväntekijä ystävänä on varmempi, hänellä kun on hyöty -siitä, etteivät hänelle tulevan kiitollisuuden hedelmät mene hukkaan, -jotavastoin suosiota nauttinut on laimeampi, koska hän tietää, -että hänen osottamansa apu ennemmin katsotaan osotetuksi suosion -korvaukseksi kuin ansioksi." - -"Sanalla sanoen: meidän kaupunkimme kelpaa kokonaisuudessansa opiksi -koko Hellaalle; ja yksityiskohtaisesti katsottuna ymmärtää jokainen -kansalaisistamme esiintyä missä tilaisuudessa tahansa ymmärtäväisesti -ja taidolla." - -"Ja etteivät sanani ole ainoastaan tilapäistä kerskailemista, vaan -toimiemme vahvistamaa totuutta, sen osottaa kaupunkimme nykyinen -valta, jonka näitä tapoja noudattamalla olemme saavuttaneet. Ainoana -nykyisistä kaupungeista pysyy se tutustumisenkin jälkeen mainettansa -suurempana, ja ainoasti meidän kaupunkimme ei voittajien etevyyden -takia herätä sortuvassa vihollisessa mielenkarvautta, eivätkä -alamaiset valita, että heitä hallitsisivat arvottomat miehet." - -"Tämä meidän kaupunkimme maine on tunnustettu loistavimmilla -todistuksilla, jotka tuottavat meille niin hyvin jälkimaailman -kuin nykyajan kunnioituksen. Me emme tarvitse mitäkään Homeeroksen -tahi jonkun muun runoilijan mairittelevia ylistyslauseita, jotka -sotivat tosiasioita vastaan. Me olemme pakottaneet kaikki maat ja -meret antamaan jalansijaa urhoollisuudellemme. Kaikkialla olemme me -pystyttäneet ikuisia uljuutemme muistomerkkejä." - -"Tämänkaltaisen kaupungin edestä ovat nyt nämät kaatuneet uljaasti -taistellessaan saaneet surmansa, ennemmin kuin olisivat sallineet -sen joutua toisen orjaksi, ja kuolemansa kautta kehottaneet jokaista -jälkeenjääneistä niinikään taistelemaan tämän kotikaupunkinsa -puolesta." - -"Laajasti olen kyllä puhunut kaupunkimme etevyydestä, mutta olen -sen tehnyt, osottaakseni, että meidän taistelumme on peräti -toisenkaltainen, kuin niitten, joilla ei ole näitä etuja, ja -tukeakseni selvillä todistuksilla niitten ylistystä, joiden kunniaksi -nyt puhun." - -"Olen nyt tässä oikeastaan sanottavani sanonut. Sillä sitä mitä olen -maininnut kaupungin kunniaksi, kaunistavat suuresti näitten ja heidän -vertaistensa avut, eikä monelle Helleeneistä tule osaksi, niinkuin -näille, että kiitos ei näytä liioittelevan tekoja. Ei mikään ole niin -omiaan osottamaan miehen ansiota kuin kunniakas loppu, joka on hänen -urhoollisuutensa sekä ilmaisu että myöskin päätodistus." - -"Oikeudenmukaista on, että valtion puollustuksessa osotettu -urhoollisuus on luettava niittenkin hyväksi, jotka muissa toimissansa -eivät ole olleet kykeneviä kunnostamaan itseänsä; sillä hyveellänsä -ovat he hyödyttäneet valtiota enemmän, kuin he yksityisasioissa ovat -saaneet aikaan vahinkoa. Ei yksikään näistä miehistä ole rikkauden -viehättämänä esiintynyt pelkurina tahi toivosta päästä köyhyydestänsä -ja tulla varakkaaksi koettanut lykätä uhkaavaa vaaraa tuonnemmaksi. -He ovat päinvastoin halusta kostaa vihollisille, uhraamalla kaiken -tämän, katsoneet taistelun itsellensä mitä kunniakkaimmaksi ja -urhoollisesti rynnänneet sotaan, luottaen onnettaren suosioon, -mutta koettaen uljuudellansa ansaita tämän suosion. Katsoen -etuisammaksi puollustautua ja kuolla, kuin paeta ja pelastautua, -ovat he karttaneet rumaa jälkimainetta tappelussa kestäen, kunnes he -äkkiarvaamatta kunniansa kukkulalla pelotta ovat saaneet surmansa." - -"Täten ovat siis nämät miehet taistelussa kaatuen kunnostaneet -syntymäkaupunkiaan. Olisi kyllä toivottava, että me jälkeenjääneet -saisimme osaksemme rauhallisempia aikoja, mutta ei kuitenkaan -mielemme sovi muuttua toisellaiseksi vihollisia vastaan, koska -sanoista yksin ei ole mitään apua. Pitkittä puheittakin on -selvää, että aina tulee miettiä, miten voisimme torjua vihollisten -hyökkäykset, ja saadaksemme siihen intoa, pitäkää aina silmällä tämän -teidän syntymäkaupunkinne loistavaa valtaa; ja kun se teidän mielessä -esiintyy suuremmoisena, niin älkää unhottako, että se semmoiseksi on -kohonnut näitten miesten uljuuden, älyn ja rakkauden kautta, jotka, -vaikkakin nurja onni heitä kohtasi, eivät kuitenkaan ole katsoneet -oikeaksi vetäytyä pois taistelusta, jossa oli kysymyksessä kaupungin -etu, vaan sille tarjonneet kauniimman uhrin. Antaen henkensä yhteisen -hyväksi, ovat he yksityisesti saavuttaneet ikuisen ylistyksen ja -mainehikkaan haudan, eivät sitä, jossa he makaavat, vaan sen, -jonka heidän tekojensa maine kaikiksi ajoiksi on kaivanut ihmisten -sydämeen. Sillä koko maailma on mainioitten miesten hauta, eikä -ainoastaan patsas kotimaassa ilmoita heidän nimeänsä, vaan myöskin -vieraassa maassa pystyttää maine heidän urotyöstänsä heille jokaisen -sydämeen muistopatsaan ilman kirjoitusta." - -"Ottakaa siis nämät esimerkiksenne, ja koska ei löydy onnea -ilman vapautta eikä vapautta ilman uljuutta, niin älkää karttako -sodan vaaroja. Eivät siis ne, joilla ei enää ole mitään hyvää -odotettavissa, ole enemmän velvollisia panemaan henkeänsä alttiiksi, -kuin ja vielä suuremmalla syyllä ne, joilta nurja onni voi riistää -tämän maailman hyvän. Kunnon miehelle on pelkuruudesta koituva -halveksiminen paljoa alentavampi kuin äkkinäinen kuolema, kun tämä -kohtaa yhteisen toivon elähyttämää taistelijaa." - -"Sentähden minä en teitä, näitten miesten läsnäolevia vanhempia, -liioin surkuttele, vaan ennemmin onnittelen. Se, joka on kokenut -kaikenlaisia elämänvaiheita, kuten te, tietää hyvin, että se on -onnellinen, joka, kuten nämät, on saanut kauniin kuoleman, tahi, -kuten te, ylevän surun, ja varsinkin se, joka elettyänsä onnellisena -niinikään saa osakseen onnellisen lopun." - -"Tiedän hyvin, että on vaikeata saada teitä uskomaan tätä, koska -muitten onni teitä myötäänsä muistuttaa menettämästänne onnesta; -sillä ei kukaan kaipaa sitä onnea, jota hän ei ole kokenut; vaan -jos häneltä ryöstetään onni, johon hän on tottunut, niin se häneen -kovasti koskee. Toivo toisten lasten syntymisestä olkoon lohdutuksena -niille, jotka vielä ovat siinä iässä; sillä yksityiselämässä -saavat jälestäpäin syntyneet lapset teidät unhottamaan ne, joita -ei enää ole olemassa, ja valtiolle on siitä kaksinkertainen hyöty, -nimittäin siten, että väkiluku ei vähene, ja että sille siitä -koituu turvallisuutta. Sillä ei ole luultavaa, että lapsettomat -miehet päättävät yleishyödyllisistä asioista samalla innolla ja -isänmaanrakkaudella kuin ne, jotka panevat lapsensa sodan vaaralle -alttiiksi." - -"Te taasen, jotka jo olette yli-ikäisiä, pitäkää voittona elettyä -aikaanne, tietäen, että loppu kohta tulee, ja iloiten poikienne -saavuttamasta kunniasta; sillä vanhenematon on yksin kunnianhimo, -eikä vanhana tunne tyytyväisyyttä rikkaudesta, kuten useat väittävät, -vaan kunnioituksesta." - -"Teillä, näitten kaatuneitten lapsilla ja veljillä, näen minä -suuren kilpailun olevan edessä; sillä sitä, joka ei enää ole -olemassa, on jokaisen tapana kiittää, ja joskin esiintyisitte heitä -urhoollisempina, mikä tuskin on luultavaa, niin ei teitä kumminkaan -asetettaisi heidän rinnallensa, vaan mahdollisesti välittömästi -heidän jälkeensä. Sillä elävää kilpailijaa kadehditaan, mutta -kuollutta kunnioitetaan, koska hän ei enää ole kilpailemassa. Jos -minun on mainitseminen, mikä avu naisella tämmöisessä tapauksessa -tulee olla, teen sen varsin lyhyesti: teidän pitää esiintyä -luonteenne mukaisesti ja katsoa teidän suurimmaksi kunniaksenne, -ettei teistä miesten kesken lausuta kiitosta eikä moitetta." - -"Olen nyt tavanmukaisesti lausunut sen, minkä olen katsonut -sopivaksi. Nämät tässä haudatut miehet ovat jo osakseen saaneet -kunnianosotuksen; mutta sen lisäksi tulee kaupunki kasvattamaan -heidän lapsensa täysi-ikäisiksi, siten ojentaen heidän -taistelukilpailunsa palkinnoksi heille ja heidän lapsillensa -sopivan seppeleen; sillä missä arvokkaimmat kilpapalkinnot annetaan -uljuudesta, siellä paraat miehet ohjaavat valtion asioita." - -"Antakaa nyt valituksenne kaikua, ja menköön sitten kukin kotiinsa." - -Tämänkaltaiset olivat sinä talvena vietetyt hautausjuhlat. Talven -päätyttyä oli tämän sodan ensimmäinen vuosi lopussa. Kesän alussa -hyökkäsivät Peloponneesolaiset ja kaksi kolmatta osaa heidän -liittolaistensa sotaväestä niinkuin edellisenäkin vuonna Attikaan. -Lakedaimonilaisten kuninkaan, Tseyksidamoksen pojan Arkidamoksen -johdolla. He leiriytyivät sinne ja hävittivät maata. - -Heidän oltuansa Attikassa ainoastaan muutamia päiviä, ilmestyi tauti -Ateenalaisten keskeen. Sanotaan sen jo ennen sitä ilmaantuneen -monessa kohdin, kuten Lemnossaarella, mutta se ei missään ollut -esiintynyt niin raivoavana eikä niin ihmisiä hävittävänä ruttona -kuin täällä. Eivätkä lääkärit voineet taudille mitään, kun eivät -ymmärtäneet sitä ensinkään. He päinvastoin enimmän kuolivat, he -kun hoitivat potilaita, eikä mikään muukaan ihmiskeino auttanut. -Rukoiltiin temppeleissä, kysyttiin orakeleilta, vaan kaikki oli -turhaa. Vihdoin luopuivat ihmiset, ruton voittamina, kaikesta -ponnistuksesta. - -Sanotaan ruton ensin saaneen alkunsa Aitiopiasta, Aigyptin -eteläpuolelta ja sitten levinneen Aigyptiin ja Liibyaan sekä -suurimpaan osaan kuninkaan maata. Ateenassa puhkesi rutto -äkkiarvaamatta, tarttuen ensin Peiraieyksen asukkaisiin, jonkatähden -he jo luulivat, että Peloponneesolaiset olivat heittäneet -myrkkyä kaivoihin; siihen aikaan näet ei vielä löytynyt siellä -suihkulähteitä. Myöhemmin levisi se myöskin varsinaiseen kaupunkiin, -jossa se varsinkin raivosi asukkaiden kesken. - -Lausukoon kukin, olkoonpa lääkäri tahi joku muu, mistä hän luulee -ruton lähteneen, ja mistä syystä hän katsoo sen voineen muuttaa -ihmisen ruumiin ihan toisenlaiseksi; minä vaan tahdon sanoa, -minkaltainen se oli, ja sen oireet, jotta, jos se uudestaan -esiintyisi, ei oltaisi tietämättä sen luonnetta. Tämän teen minä sekä -omasta kokemuksestani, sairastettuani itse sitä tautia, että nähtyäni -muitakin sen rasittamina. - -Yleisesti myönnetään, että sinä vuonna ei muita tauteja raivonnut -kaupungissa, vaan jos sairastui muuhun tautiin, niin se muuttui -täksi. Toisia se ahdisti ilman minkäänlaista syytä, vaan heitä -vaivasi ensin yhtäkkiä pään kuume sekä silmien punehtuminen ja -tulehdus. Ruumiin sisäosista tulivat kita ja kieli verestyneiksi -ja hengitys vaikeaksi ja haisevaksi. Näitä seurasi aivastaminen -ja äänensorros, ja vähän ajan kuluttua rupesi tauti vaivaamaan -rintaa kovalla yskällä. Ehdittyänsä vatsaan, mullisti se sitä -pahanpäiväisesti, ja sitten seurasivat hirveällä tuskalla -kaikenlaiset sapen purkaukset, joita lääkärit luettelevat. Useat -tunsivat ellostuksia voimatta oksentaa, joita seurasivat kovat -kouristukset, ja näistä toiset piankin pääsivät, mutta toiset vasta -kauemman aikaa kärsittyänsä. - -Iho ei tuntunut kovin kuumalta eikä ollut keltainen, vaan punertava, -sinertävä ja pienten näppyjen ja märkärakkojen peittämä. Mutta -sisältä oli ruumis niin tulikuuma, ettei se kärsinyt edes ohuinta -vaippaa tahi liinaa ja sairas tahtoi vaan olla alasti sekä himosi -heittäytyä kylmään veteen. Useat hyppäsivätkin kaivoihin salassa -vartijoiltaan suunnattoman janon vaivaamina eikä ollut apua, joipa -paljon, tai vähän. Levon ja unen puute kiusasi potilaita lakkaamatta. - -Taudin ollessa korkeimmillansa, ruumis ei ensinkään laihtunut, -vaan kesti, kumma kyllä, kaiken tämän rasituksen, niin että -useimmat yhdeksäntenä tai seitsemäntenä päivänä, vielä jotensakin -voimissaan, sortuivat sisälliseen kuumeeseen. Jos sairaat kestivät -yli tämän ajan, niin laskeusi tauti alaruumiiseen, synnyttäen -siellä vaikeita paiseita ja lakkaamattoman ripulin, johon useimmat -heikkoudesta kuolivat. Tauti kulki siten läpi koko ruumiin, alkaen -päästä, ja jos joku pelastuikin kuolemasta, niin tauti jätti jälkiä -äärimmäisiin ruumiinosiin, heittäytyen näet häpyyn, sormiin ja -varpaisiin, ja useat eloon jääneet menettivät nämät jäsenet, vieläpä -silmänsäkin. Moniaat kadottivat tykkänään muistinsa, niin etteivät he -parannuttuansa tunteneet itseänsä eivätkä läheisiänsä. - -Tämän taudin luonnetta ei voi sanoin kuvailla, sillä se raivosi -hirmulla, jota eivät ihmisvoimat kestäneet. Että se oli tavatonta, -osottaa muun muassa sekin, että ne linnut ja eläimet, jotka -tavallisesti syövät ihmislihaa, joko eivät ensinkään koskeneet -joukottain löytyviin hautaamattomiin ruumiisiin, tahi jos ne niitä -maistoivat, kuolivat. Sen todistaa puute linnuista; sillä niitä -löytyi yhtä vähän muualla kuin ruumiitten läheisyydessä, ja vielä -paremmin sen huomasi koirista, jotka tavallisesti ovat ihmisten -seurassa. - -Tämänkaltainen oli tämän taudin yleinen luonne, puhumatta sen -ilmaantumisesta eri henkilöissä milloin missäkin muodossa. Muut -tavalliset taudit eivät ruton raivotessa vaivanneet ihmisiä, tahi -muuttuivat ne lopullisesti täksi. Toiset kuolivat hoidotta, toiset -huolimatta hellimmästä hoidosta, eikä löytynyt yhtäkään yleistä -lääkettä: sillä se, joka auttoi toista, oli toiselle haitallinen. -Olipa ruumis voimakas tahi heikko, niin ei se kestänyt tämän taudin -rasituksia; tauti tempasi pois kaikki, vaikka hoito olikin mitä -huolellisin. - -Vaarallisinta kaikesta oli se alakuloisuus, joka valtasi ne, jotka -tunsivat itsensä sairaiksi. Sillä koska heidän mielensä heti -vaipui toivottomuuteen, niin heissä ei ensinkään ollut mitään -vastustusvoimaa, ja toisiansa hoitaessaan, kuolivat he laumoittain -kuin lampaat, ja tästä syntyi suurin tuho. Jos ei pelosta tahtonut -mennä toistensa luokse, niin kuoli yksinäisyydessä, ja koko perheitä -sortui hoidon puutteesta. Jos kävi sairaita katsomassa, niin kuoli -kävijä, ja varsinkin se, joka osotti enimmän rohkeutta. Sillä -hävyntunteesta ei säästetty itseänsä, vaan mentiin ystävien luokse, -kun vihdoin väsyivät kuolevaisten valituksiin itse lähimmätkin, -yleisen onnettomuuden lannistamina. Suurinta sääliväisyyttä osottivat -ne, jotka olivat parantuneet taudista, koska tiesivät olevansa -vaaratta; sillä tauti ei tappanut sitä, joka sairastui siihen -toistamiseen. Heitä sekä muut kiittivät onnellisiksi, että he itsekin -elivät hiukan toivossa, ettei muukaan tauti heitä enää ahdistaisi. - -Tämän onnettomuuden lisäksi tuli vielä maalaisten tunkeutuminen -kaupunkiin; ja enimmän kärsivät siitä viimeksimainitut. Koska -nimittäin ei löytynyt kylliksi asuntoja, niin asuivat he kesän aikana -ylen kuumissa mökeissä, josta syystä tuho oli ääretön. Kuolleet ja -kuoleman kanssa kamppailevat makasivat päälletysten, ja kaduilla sekä -kaivojen ympärillä ryömivät puolikuolleet vettä haluten. Pyhäköt, -joissa he asuivat, olivat täynnä ruumiita, jotka niissä olivat -kuolleet. Sillä taudin yltyessä, eivät ihmiset epätoivossansa enää -kunnioittaneet pyhyyttä eivätkä oikeutta. Entisiä hautausmenoja -ei enää noudatettu, vaan ruumiit haudattiin, mihin vaan oli -tilaisuutta. Useat, kun lukuisten läheistensä kuoleman kautta olivat -hautauskeinojen puutteessa, julkesivat käyttää toisten hautoja; -moniaat asettivat kuolleensa toisten rakentamille rovioille ja -sytyttivät ne, ennenkuin rakentajat ehtivät paikalle; toiset taasen -heittivät, toisen ruumiin palaessa, kantamansa kuolleen roviolle ja -poistuivat. - -Tauti synnytti myöskin muissa suhteissa laittomuutta. Sillä nyt -uskalsi jokainen antautua nautintoihinsa, joita ennen oli salannut, -kun näki äkillisen mullistuksen, miten rikkaat aavistamatta kuolivat, -ja miten peräti köyhät henkilöt arvaamatta saivat heidän omaisuutensa -haltuunsa. Sentakia tahtoivat he mitä nopeimmin nauttia elämästään, -pitäen ruumiinsa ja omaisuutensa yhtä epävarmoina. Ei kukaan -vaivannut itseänsä saavuttaaksensa jotakin jaloa, koska ei tietänyt, -eläisikö hän kylliksi kauan päästäksensä pyrintöjensä perille, mutta -mikä vaan oli suloista sekä sen saavuttamiseen kaikin tavoin vievää, -se katsottiin kauniiksi ja hyödylliseksi. Ei jumalien pelko eikä -ihmisten laki olleet mikään este, koska he pitivät yhdentekevänä, -kunnioittivatko jumalia vai ei, kun näkivät kaikkien erotuksetta -sortuvan, eikä kukaan luullut elävänsä siksi, kunnes hänen tulisi -kärsiä rangaistustaan, vaan että hänelle ennen sitä oli määrätty -paljoa suurempi rangaistus, jota ennen oli kohtuullista nauttia edes -hiukkasen elämästä. - -Tämmöisen vaivan rasittamina olivat nyt Ateenalaiset. Ihmiset -kaupungissa kuolivat ja maaseutu hävitettiin. Tässä onnettomuudessa -muistivat vanhukset, kuten tavallisesti, kuulleensa lauletun -seuraavan ennustuksen: - -"Syntyy Doorein melske ja rutto sen seurassa saapuu". Oltiin eri -mieltä, oliko tuossa vanhassa lauselmassa sanottu loimos (rutto) -vaiko limos (nälkä), mutta vakuutettiin sanotun loimos, koska se sopi -silloisiin oloihin; sillä ihmiset sovelluttivat muistinsa tapahtumien -mukaan. Mutta jos myöhemmin syttyisi Doorilainen sota, niin olen -vakuutettu, että otaksuttaisiin lauselmassa tarkoitetun limosta, -jos silloin nälänhätä syntyisi. Myöskin muistivat asiantuntijat -Lakedaimonilaisille annetun orakelivastauksen, että jumala -vastaukseksi heidän kysymykseensä, oliko heidän ryhdyttävä sotaan, -oli ennustanut voittoa voimakkaasti taisteleville ja itse luvannut -auttaa heitä. Heidän mielestänsä olivatkin tapahtumat yhdenpitäviä -orakelivastauksen kanssa; sillä rutto alkoi heti Peloponneesolaisten -hyökättyä Attikaan. Mutta rutto ei tunkeutunut mainittavasti -Peloponneesokseen, vaan raivosi enimmän Ateenassa ja myöhemmin -muissakin väkirikkaissa paikkakunnissa. Tämänkaltainen oli nyt ruton -laita. - -Kun Peloponneesolaiset olivat hävittäneet tasankomaan, kulkivat -he Paralos nimiseen maakuntaan aina Laureiooniin saakka, jossa -Ateenalaisilla oli kaivoksia. Ensin hävittivät he Peloponneesosta -vastapäätä olevaa aluetta, sitten sitä, joka oli vastapäätä Euboiaa -ja Androsta. Perikles, joka oli sotapäällikkönä, kielsi nytkin -niinkuin Lakedaimonilaisten edellisen hyökkäyksen aikana Ateenalaisia -taisteluun menemästä. - -Vihollisten vielä ollessa tasangolla, siis ennenkuin he olivat -kulkeneet rannikolle, varusti Perikles Peloponneesokseen -purjehtimista varten 100 laivaa, ja kun ne olivat valmiit, lähti -hän matkalle. Näillä laivoilla kuljetti hän 4,000 Ateenalaista -raskasaseista ja 300 ratsumiestä hevosia kuljettavilla laivoilla, -joita silloin ensi kerran oli valmistettu vanhoista laivoista. -Kiolaiset ja Lesbolaiset ottivat myöskin osaa retkeen 50 laivalla. -Kun tämä sotajoukko lähti liikkeelle, olivat Peloponneesolaiset -yhä vielä Attikan rannikolla. Saavuttuansa Peloponneesoksen -Epidaurokseen, hävittivät Ateenalaiset suurimman osan tätä maaseutua -ja toivoivat jo valloittavansa kaupungin väkirynnäköllä, mutta se ei -heille onnistunut. He lähtivät sentähden Epidauroksesta ja hävittivät -Troitseenin, Haliain ja Hermioneen seutuja, jotka kaikki sijaitsevat -Peloponneesoksen rannikolla. Täältä he purjehtivat Prasiaihin, -joka oli merikaupunkinen Lakoonikassa, hävittivät ympäristöt sekä -valloittivat ja ryöstivät kaupungin. Tämän tehtyänsä, palasivat -Ateenalaiset kotimaahansa, josta Peloponneesolaiset sillä välin -olivat lähteneet. - -Peloponneesolaisten ollessa Attikassa ja Ateenalaisten ollessa -sotaretkellä laivoillansa, raivosi rutto lakkaamatta sekä -Ateenalaisten sotajoukossa että kaupungissa. Sanottiinpa -Peloponneesolaisten, peläten tautia, koska karkureilta olivat -saaneet siitä tiedon ja huomanneet lukuisat hautajaiset kaupungissa, -kiireimmin lähteneen pois maasta. Tämä Peloponneesolaisten hyökkäys -Attikaan kesti 40 päivää ja oli siis pisin kaikista ja tuhoa tuottava -koko maalle. - -Samana päivänä tekivät Perikleen alapäälliköt, Nikiaan poika -Hagnoon ja Kleiniaan poika Kleopompos, sotajoukolla, jota Perikles -oli johtanut, sotaretken Trakian rannikolla asuvia Kalkidilaisia -vastaan ja Potidaiaan, jota yhä vielä piiritettiin. Saavuttuansa -perille asettivat he piirityskoneita Potidaiaa vastaan ja koettivat -kaikin tavoin saada tämän kaupungin haltuunsa, mutta tämä ei heille -onnistunut, yhtä vähän kuin mikään muukaan tämmöistä varustaumista -vastaava yritys. Sillä täällä vaivasi tauti kovasti Ateenalaisia, -raivoten sotajoukossa, niin että myöskin heidän tähän saakka terveet -soturinsa Hagnoonin johtamien sotilaitten tartuttamina sairastuivat. -Mutta koska Formioon 1,600 miehensä kanssa ei enää ollut Kalkidikeen -seuduilla, palasi Hagnoon 100 laivallansa Ateenaan, menetettyänsä -tautiin 4,000 raskasaseisestaan 1,500 noin 40 päivän kuluessa. -Entinen sotajoukko jäi piirittämään Potidaiaa. - -Peloponneesolaisten toisen hyökkäyksen jälkeen muuttivat -Ateenalaiset, kun heidän maataan toistamiseen hävitettiin, ja koska -sekä tauti että sota heitä rasitti, tykkänään mieltä, syyttäen -Periklestä kaikesta onnettomuudestaan, koska hän oli kehottanut heitä -sotaan. He halusivat sopia Lakedaimonilaisten kanssa ja toimittivat -sitä varten lähettiläitä heidän luoksensa, mutta turhaan. Kaikin -puolin neuvottomina ahdistivat he Periklestä. Kun hän nyt näki heidät -vihoissaan silloisen aseman johdosta, ja että he tekivät, kuten hän -oli pelännyt, niin hän, koska hän oli vielä päällikkönä, kutsui -kansan kokoukseen, tahtoen rauhoittaa ja lepyttää mieliä ja puhui -kokoontuneelle kansalle seuraavin sanoin: - -"Suuttumuksenne ei ole minulle yllätys, sillä ymmärrän syyt, ja -olenkin sentähden kutsunut teidät kokoon, jotta saisin teidät -tarkemmin miettimään asioita ja moittiakseni teitä syyttömästä -suuttumisestanne minua kohtaan ja teidän lannistumisestanne -onnettomuuksien johdosta." - -"Minä pidän edullisempana yksityisille, että koko kaupunki -pysyy pystyssä, kuin että yksityiset kansalaiset menestyvät, ja -koko kaupunki joutuu perikatoon. Sillä jos mies yksityisesti on -onnellinen, mutta valtio menee kumoon, niin hänkin samassa joutuu -perikatoon; mutta jos hänen käy huonosti, niin on valtion menestys -hänenkin pelastuksensa. Koska siis valtio voi kestää yksityisten -onnettomuudet, mutta yksityinen ei ole voimakas kestämään valtion -onnettomuuksia, miten ei olisi jokaisen velvollisuus puollustaa sitä, -eikä tehdä, kuten te nyt? Koska teitä ovat kohdanneet taloudelliset -vahingot, niin ette ensinkään huoli valtion pelastuksesta, ja te -syytätte minua siitä, että olen teitä kehottanut sotimaan, sekä teitä -itseänne siitä, että olette siihen myöntyneet. Ja minuun te suututte, -semmoiseen mieheen, joka ainakin luullakseni on yhtä pätevä kuin -kenkään muu tuntemaan ja ilmoittamaan, mitä tulee tehdä, ja joka -aina katsoo valtion etua huolimatta mistään omasta edustaan. Sillä -se, joka kyllä tuntee asiat, mutta ei taida niitä samaten ehdottaa, -ei ole parempi kuin se, joka ei niitä tiedä; mutta se, joka tuntee -asiat ja myöskin taitaa ne esittää, mutta on nurjamielinen valtiota -kohtaan, ei liioin voi puhuakaan sen hyödyksi. Joskin hänellä olisi -nämät ominaisuudet, mutta hän olisi rahanhimon vallassa, niin hän -tämän ainoan edun edestä möisi kaikki. Jos te siis vakuutettuina, -että minulla enemmän kuin muilla löytyvät nämät avut, minun -kehotuksestani olette ryhtyneet sotaan, ei sovi teidän syyttää minua -väärästä menettelystä." - -"Jos voi elää onnellisena mielensä mukaan, niin on hulluutta ryhtyä -sotaan; mutta jos on kysymyksessä joko ehdoitta alistua naapuriensa -käskyläiseksi, tahi vaarojen alaisena koettaa pysyä itsenäisenä, niin -on väistyvä vastustavaa moitittavampi." - -"Minä puolestani pysyn aina samana: mutta te muutatte mieltänne, -koska te vielä vahingoittamattomina satuitte päättämään sodan; mutta -nyt te kadutte, kärsittyänne vaurioita, eikä minun neuvoni enää -teidän huikentelevan mielipiteenne mukaan näytä oikealta, koska -jokainen kyllä huomaa oman vaurionsa, mutta ei ensinkään tajua -valtion hyötyä. Tämän suuren ja kylläkin äkkinäisen onnettomuuden -takia ei teillä ole kyllin rohkeutta pysyä päätöksessänne. Ei mikään -seikka masenna mieltä enemmän kuin äkkinäinen ja kaikille odottamaton -ja aavistamaton onnettomuus. Puhumatta muista on varsinkin tauti -nyt tuottanut teille tämmöisen onnettomuuden. Koska siis teillä on -asuttavana suuri kaupunki ja kun teitä on kasvatettu sitä vastaaviin -oloihin, tulee teidän myöskin kestää suurimmat onnettomuudet eikä -luopua arvostanne. Sillä ihmiset moittivat yhtä paljon sitä, joka -pelkuruudesta hylkää saavutetun kunniansa, kuin vihaavat sitä, joka -hävyttömyydellä koettaa anastaa toiselle tulevaa kunniaa. Unhottakaa -siis yksityiset onnettomuutenne yleishyödyn eduksi." - -"Mitä teidän pelkoonne tulee, että muka sodan aiheuttamat rasitukset, -vaikka kylläkin raskaat, eivät kumminkaan tuottaisi teille voittoa, -niin olkoon teille kylliksi, mitä jo usein ennen olen sanonut sen -todistamiseksi, että te siitä väärin ajattelette. Sitä varten tahdon -teille osottaa, että teillä on kylliksi voimaa suurentaaksenne -valtaanne mielenne mukaan, seikka, jota ette itse ole käsittäneet, -enkä minä liioin entisissä puheissani ole selittänyt. Enkä minä -nytkään sitä koskettelisi, se kun kuuluu jotensakin kerskaavalta, -ellen näkisi teitä ylenmäärin toivottomina." - -"Te luulette hallitsevanne ainoastaan liittolaisianne, mutta minä -väitän, että niistä kahdesta ihmisten käytettävästä alueesta, -nimittäin maasta ja merestä, jälkimmäinen on tykkänään teidän -hallussanne niin laajalti, kuin sitä nyt käytätte ja vielä edemmäksi -halunne mukaan. Sillä ei kuningas eikä mikään muu nykyisistä -kansoista voi teitä estää purjehtimasta, mihin vaan haluatte. Tässä -on siis teidän valtanne eikä noissa taloissa ja maatiloissa, joitten -menettämisen te arvostelette niin suureksi. Ei ole kohtuullista -noin synkin mielin katsoa noitten menettämistä, koska ne kuitenkin -valtioon verrattuina eivät ole suurempiarvoisia, kuin puutarhaset -tahi turhat koristelut. Muistakaa, että me, puollustaessamme -vapauttamme, itsekin pelastumme ja helposti korvaamme tappiomme, -mutta että siltä, joka joutuu toisen alamaiseksi, oikeudet -tavallisesti supistetaan." - -"Me emme saa esiintyä huonompina isiämme, jotka perimättä muilta tätä -valtiota ovat sitä suurella vaivalla puollustaneet ja jättäneet sen -meille perinnöksi. Häpeällisempää on menettää saavutettu, kuin olla -sitä saavuttamatta, mitä pyrkii saavuttamaan." - -"Käykää siis vihollista vastaan, en sano uljuudella, vaan myöskin -heitä halveksien. Sillä pelkurissakin voi syntyä ylpeyttä tyhmyydestä -ja menestyksestä, mutta ylenkatse perustuu lujaan luottamukseen, -että ollaan vihollista etevämpiä, kuten nyt on teidän laitanne. Kun -onni on sama, tekee ylenkatseeseen perustuva itseluottamus mielen -lujemmaksi, se kun ei johdu toivosta, johon on tapana luottaa -neuvottomuudessa, vaan vallitsevain olojen tuntemisesta, joihin -perustuva itsetietoisuus on varmempi." - -"Teidän tulee tukea kaupunkianne ja sen vallasta johtuvaa kunniaa, -josta te kaikki ylpeilette, eikä karttaa vaivoja, tahi luopua -kunnioituksista. Ei teidän pidä luulla, että taistelette ainoastaan -päästäksenne orjuudesta ja säilyttääksenne vapautenne, vaan koska -on kysymys valtanne menettämisestä ja vaarasta joutua teitä -valtanne takia vihaavien ihmisten alaisiksi. Teidän ei enää ole -mahdollista luopua ylivallasta, joskin joku pelkuruudesta muka -erinomaisen viisaana kansalaisena, nykyoloihin katsoen, kehottaa -ristissä käsin niin menettelemään. Teidän on vaarallista luopua -saavuttamastanne vallasta, samaten kuin yksityisen tyranniudesta. -Tuommoiset neuvonantajat johtaisivat piankin, jos heidän neuvoansa -noudatettaisiin ja he omin päin saisivat vallita, kaupungin -perikatoon. Sillä lepo ilman toimeliaisuutta ei ole hyödyksi, eikä -tyyni orjamaisuus hyödytä vallitsevaa, vaan valloitettua kaupunkia." - -"Älkää siis seuratko tuommoisten kansalaisten neuvoja, älkääkä -kantako vihaa minua kohtaan, jos kohtakin minun neuvostani olette -päättäneet ryhtyä sotaan, ja vaikka viholliset ovat hyökänneet -maahanne, kuten oli arvattavissa, kun ette te tahtoneet totella -heidän käskyjänsä. Odottamatonta oli vaan tuo tauti, seikka, joka -yksin on tuhonnut kaikki meidän toivomme. Että te minuun sen takia -suututte, on yhtä väärin, kuin jos minun ansiokseni lukisitte -menestyksenne. Nöyryydellä on kärsittävä jumalien sallima, -miehuudella sodan vaiheet. Semmoinen on ollut vanhastaan kaupunkimme -tapa, semmoinen sen nytkin tulee olla." - -"Muistakaa, että kaupungillanne aina on ihmisten kesken ollut mitä -suurin maine siitä, että se ei ole väistänyt vaaroja, että se on -sodassa uhrannut enimmät miehet ja nähnyt suurimmat vaivat, ja että -se on itsellensä hankkinut tähän saakka suurimman vallan, josta -muisto ainaiseksi on säilyvä jälkeläisten keskuudessa, jos kohtakin -nyt tulisimme hiukkasen heikommiksi. Kaikkihan kasvettuansa lakastuu. -Aina tullaan muistamaan, että me Helleeneistä olemme hallinneet -useimpia Helleenejä ja kestäneet suurimmat sodat sekä kaikkia yhdessä -että yksityisiä vastaan, ja että meidän kaupunkimme on suurin ja -varakkain." - -"Tätä ehkä toimeton moittii; mutta se, joka tahtoo toimia ja -saada jotakin aikaan, hän sitä tavoittelee; se taasen, jolta -tämä halu puuttuu, kadehtii sitä. Mitä tulee yleiseen vihaan ja -tyytymättömyyteen teitä kohtaan nykyhetkellä, niin se kohtaa kaikkia, -jotka koettavat hallita muita. Se, joka saavuttaa vihan suurten -hankkeittensa tähden, toimii viisaasti, sillä viha ei kestä kauan, -jotavastoin nykyhetken loisto ja tulevaisuuden kunnia pysyvät -ikuisessa muistossa." - -"Hankkikaa siis itsellenne rohkeudella nämät molemmat edut tehden -tulevaisuudessa kuuluisan ja nykyaikaan nähden kunniakkaan päätöksen. -Älkää lähettäkö airutta Lakedaimonilaisille älkääkä näyttäykö -lannistuneina nykyisten vaivojen rasituksista; sillä ne, jotka -vähimmän lannistuvat mielessänsä ja enimmän toimivat, olkootpa -kaupunkeja tai yksityisiä, ovat kaikista voimakkaimmat." - -Näillä sanoilla koetti Perikles lepyttää Ateenalaisten vihaa ja -rauhoittaa heitä silloisten vaarojen suhteen. He kyllä noudattivatkin -hänen neuvojansa valtiollisessa suhteessa eivätkä lähettäneet -airutta Lakedaimonilaisten luokse, vaan valmistautuivat entistä -innokkaammin sotaan. Mutta yksityisesti olivat he huolissansa -kärsimistänsä tappioista: köyhät, koska heiltä riistettiin heidän -vähäinenkin omaisuutensa, mahtavat, koska he menettivät kauniit -maatilansa rakennuksineen ja kallisarvoisine huonekaluinensa, enin -kuitenkin, koska oli sota eikä rauha. Yleinen viha PerikIestä -kohtaan ei tauonnut, ennenkuin saivat hänet tuomituksi rahasakkoon. -Vähää myöhemmin he kumminkin, kuten kansassa on tapana, valitsivat -hänet sotapäälliköksi ja uskoivat hänelle asiainsa hoidon, heidän -yksityinen vihansa kun jo oli laimennut, ja koska katsoivat hänet -ansiokkaimmaksi hoitamaan koko kaupungin asioita. Niinkauan kuin hän -rauhan vallitessa hoiti kaupungin asioita, hallitsi hän maltillisesti -ja varmuutti sen itsenäisyyttä, niinkuin se myös hänen aikanansa -kohosi suuruutensa huippuun; sodan alettua näkyy hän niinikään -ymmärtävästi laskeneen valtion voiman. - -Hän eli vielä kaksi ja puoli vuotta sodan puhkeamisen jälkeen, ja -kun hän kuoli, ilmeni vielä selvemmin hänen viisas laskelmansa -sodan suhteen. Hän oli näet sanonut, että Ateenalaiset, jos -pysyisivät kaupungissa ja pitäisivät huolta laivastosta eivätkä -sodassa koettaisi laajentaa valtaansa, siten pannen kaupungin -vaaran alaiseksi, saisivat voiton vihollisistansa. Mutta nämät -tekivät päinvastoin: he ryhtyivät yksityisten kunnianhimosta ja -voitonhalusta kaikenlaisiin kuulumattomiin sotaisiin seikkailuihin, -jotka olivat sekä heille itselleen että liittolaisille vahingoksi; -jos ne onnistuivat, oli niistä yksityisille kunniaa ja etua, mutta -jolleivät, kärsi kaupunki niistä haittaa sodassa. - -Tämä johtui siitä, että hän oli mahtava sekä arvonsa että neronsa -nojalla ja peräti lahjomaton. Hän hallitsi kansaa sen vapaaehtoisesti -myöntyen eikä sallinut enemmän sen, kuin oman tahtonsa tulla -määrääväksi, ja koska hän ei vääryydellä ollut saavuttanut valtaansa, -vaan ansioittensa kautta, niin hän ei huolinut puhua kansan mieliksi, -vaan moittikin sitä usein. Kun hän huomasi kansalaistensa ryhtyvän -johonkin uhkarohkeaan yritykseen, pelotti hän heitä puheellansa; -mutta jos he suotta olivat peloissansa, niin hän heitä rohkaisi. -Nimeksi vallitsi kansanvalta, mutta itse asiassa oli kaupunki -etevimmän miehen vallan alla. - -Myöhemmät vallanpitäjät olivat miltei yhdenarvoisia keskenänsä, -mutta pyrkivät kumminkin jokainen ensisijalle, ja liehakoitsivat -sentähden kansaa, jättäen asiain johdon sen käsiin. Tästä seurasi -monta erehdystä, kuten oli odotettavissa suuressa ja hallitsevassa -kaupungissa, niinkuin esimerkiksi retki Sikeliaan, jossa vika ei -ollut itse retken suunnitelmassa, vaan lähettäjien tietämättömyydessä -lähtevien tarpeista. Koska he riitelivät keskenänsä etusijasta -hallituksessa, niin he myöskin huolettomammin hoitivat sotatoimia, -ja ensimmäiset riidan oireet syntyivät kaupungissa. Mutta sittenkin -vielä, kun he Sikeliassa olivat joutuneet tappiolle, menetettyänsä -suurimman osan laivastoansa, ja vaikka he kaupungissa jo elivät -keskinäisessä riidassa, puolustivat he itseänsä kymmenen vuotta -sekä entisiä vihollisiansa että niitä vastaan, jotka Sikeliasta -tulivat näiden avuksi, ja liittolaisia vastaan, jotka suuremmaksi -osaksi olivat luopuneet, kuten myöhemmin myöskin kuninkaan poikaa -Kyyrosta vastaan, joka antoi Peloponneesolaisille rahaa laivaston -rakentamiseen. He eivät kumminkaan joutuneet perikatoon, ennenkuin he -yksityisten riitojen kautta olivat turmelleet asiansa. Niin tarkoin -oivalsi Perikles, miten hänen kansalaisensa helposti olisivat saaneet -voiton Peloponneesolaisista. - -Lakedaimonilaiset ja heidän liittolaisensa purjehtivat sinä kesänä -100 laivalla Tsakyntos-saareen, joka sijaitsee vastapäätä Eelistä. -Sen asukkaat ovat Peloponneesoksen Akaialaisten siirtolaisia, mutta -olivat liitossa Ateenalaisten kanssa. Tällä laivastolla purjehti -1,000 Lakedaimonilaista raskasaseista, päällikkönä Spartalainen -Kneemos. Noustuansa maihin, hävittivät he suuren osan saarta, mutta -kun eivät asukkaat yhtyneet heihin, purjehtivat he kotiinsa. - -Loppupuolella samaa kesää matkustivat Korintolainen Aristeys ja -Lakedaimonilaisten lähettiläät Aneeristos, Nikolaos ja Stratodeemos -sekä Tegealainen Timagoras ja yksityisesti Argeiolainen Pollis -Aasian kuninkaan luokse, yllyttääksensä häntä antamaan heille rahaa -ja ottamaan osaa sotaan. Tällä matkalla tulivat he Trakiaan ensin -Teereyksen pojan Sitalkeen luokse, jota he koettivat saada luopumaan -liitostaan Ateenalaisten kanssa ja hyökkäämään Poteidaiaan, jota -Ateenalaisten sotajoukko yhä piiritti. He pyysivät myöskin, että hän -auttaisi heidät yli Hellespontoksen Farnabatsoksen pojan Farnakeen -luokse, joka sitten toimittaisi heidät kuninkaan tykö. Siihen aikaan -sattuivat juuri Sitalkeen luona olemaan Ateenalaisten lähettiläät -Kallimakoksen poika Learkos ja Fileemoonin poika Ameiniadees. Nämät -yllyttivät Sitalkeen pojan Sadokoksen, joka oli otettu Ateenalaiseksi -kansalaiseksi, jättämään nuo miehet heidän käsiinsä, jotteivät -he kuninkaalta saisi apua vahingoittaaksensa tavallansa hänen -omaa kaupunkiansa. Sadokos myöntyikin heidän tuumaansa ja lähetti -Learkoksen ja Ameiniadeen kanssa miehiä, jotka vangitsivat heidät, -kun he, matkustettuansa Trakian läpi, olivat nousemaisillansa -laivaan, jolla he aikoivat purjehtia Hellespontoksen yli. Kun nämät -olivat saaneet heidät käsiinsä, veivät he heidät vankeina Ateenaan. -Koska Ateenalaiset pelkäsivät, että Aristeys, jäätyänsä eloon, -vahingoittaisi heitä vielä enemmän, mestauttivat he heidät kaikki -tutkimatta, juuri kun he tahtoivat puollustautua, ja heittivät -heidät kuoppiin. He katsoivat nimittäin Aristeyksen syypääksi -onnettomuuksiin, joita he olivat kärsineet Poteidaian edustalla ja -Trakian rannikolla. Tähän tekoon arvelivat he Lakedaimonilaisten -antaneen aiheen, kun nämät olivat tappaneet ja heittäneet kuoppiin ne -Ateenalaiset ja liittolaisten kauppiaat, jotka he saivat käsiinsä. -Sillä Lakedaimonilaiset tappoivat sodan alussa kaikki Ateenalaisten -liittolaiset ja puolueettomat, jotka he tapasivat merellä. - -Samana vuonna tekivät Amprakialaiset suuren barbarijoukon avustamina -loppupuolella kesää sotaretken Amfilokian Argokseen ja muihin osiin -Amfilokiaa. Vihamielisyys Argeiolaisia kohtaan oli saanut alkunsa -seuraavista syistä. Palattuansa kotia Troian sodasta oli Amfiareuksen -poika Amfilokos, koska kotiolot eivät häntä miellyttäneet, perustanut -Amfilokian Argoksen ja kansoittanut Amfilokian muun alueen Amprakian -lahden rannikolla, antaen sille kotikaupunkinsa Argos-nimen. Tämä -kaupunki oli suurin Amfilokiassa ja sen asukkaat vallan varakkaita. -Monta sukupolvea kestäneiden onnettomuuksien rasittamina kutsuivat -he myöhemmin naapurinsa Amprakialaiset lähettämään siirtokunnan -kaupunkiinsa. Näiltä kanssa-asujiltaan oppivat he sitten sen -Helleeniläis-murteen, jota he nytkin vielä puhuvat. Aikaa voittaen -ajoivat Amprakialaiset Argolaiset kaupungista ja ottivat sen -itse haltuunsa. Tämän tapahduttua antautuivat Amfilokialaiset -Akarnaanialaisille, ja nämät kutsuivat yhdestä tuumin Ateenalaiset -avuksensa. Viimeksimainitut lähettivät 30 laivaa Formioonin johdolla, -jotka valloittivat Argoksen väkirynnäköllä ja tekivät Amprakialaiset -orjiksi, jonka jälkeen Amfilokialaiset ja Akarnaanialaiset yhdessä -asuivat kaupungissa. Tästä syntyi ensin liitto Ateenalaisten ja -Akarnaanialaisten kesken. Tämä heidän kansalaistensa orjittaminen -synnytti ensin Amprakialaisissa vihaa Argolaisia vastaan, ja siitä -syystä he myöhemmin tämän sodan kestäessä ynnä Kaonien ja useitten -muitten barbarilais-naapurien kanssa tekivät tämän sotaretken. -Saavuttuansa Argokseen, valloittivat he maaseudun, mutta kun he -eivät hyökkäyksellä voineet valloittaa kaupunkia, palasivat he kukin -kotiansa. Nämät olivat tämän kesän tapaukset. - -Seuraavana talvena lähettivät Ateenalaiset 20 laivaa Formioonin -johdolla Peloponneesoksen vesille. Tämä teki Naupaktoksesta -vakoiluretkiä, jottei kukaan purjehtisi ulos Korintoksesta ja -Krisaios-lahdesta, eikä pääsisi sinne sisään. Toiset kuusi laivaa -lähettivät he Meleesandroksen johdolla Kaariaan ja Lykiaan, -verottamaan niitä seutuja ja estämään sikäläisiä Peloponneesolaisia -merirosvoja vahingoittamasta niitä laivoja, jotka purjehtivat -Faseliksesta ja Foikikeesta sekä sen seudun mannermaalta. Astuttuansa -maihin Ateenalaisten laivaväestön ja liittolaisten kanssa, tunkeutui -Meleesandros Lykiaan, mutta kärsi tappion, jossa sekä hän itse että -osa hänen sotajoukostansa saivat surmansa. - -Samana talvena ryhtyivät Poteidaialaiset sopimuskeskusteluihin -Ateenalaisten päälliköiden, Euripideen pojan Ksenofoonin, -Aristokleideen pojan Hestiodooroksen ja Kallimakoksen pojan -Fanomakoksen kanssa, koskeivät enää voineet kestää piiritystä, -kun eivät Peloponneesolaiset hyökkäyksillänsä Attikaan saaneet -Ateenalaisia poistumaan, ja kun muonavarat kuluivat loppuun, niin -että, muusta puhumattakaan, muutamat jo nälän kiusaamina söivät -ihmislihaakin. Nähdessään sotilaiden rasitukset karussa, kylmässä -maassa, ja koska piiritys jo oli maksanut kaupungille 2,000 -talenttia, myöntyivät päälliköt sopimukseen seuraavilla ehdoilla: -miehet lapsineen, vaimoineen ja palvelijoineen saisivat poistua -kaupungista, miehet yksi vaippa mukanansa, vaimot kahdella, ja -viedä mukanaan määrätyn matkarahan. Sopimuksen suojassa lähtivät -he Kalkidikeeseen, ja mihin kukin saattoi. Arvellen, että ehdoitta -olisivat voineet valloittaa kaupungin, moittivat Ateenalaiset -päälliköitä siitä, että nämät olivat hyväksyneet sopimuksen -neuvottelematta heidän kanssaan. Myöhemmin lähettivät Ateenalaiset -siirtolaisia Poteidaiaan asukkaiksi. - -Nämät olivat tämän talven tapahtumat. Tällöin loppui myöskin toinen -vuosi sitä sotaa, jonka vaiheet Thukydides on kertonut. - -Seuraavana kesänä eivät Peloponneesolaiset liittolaisineen -hyökänneet Attikaan, vaan retkeilivät Lakedaimonilaisen kuninkaan -Tseuksidamoksen pojan Arkidamoksen johdolla Plataiaa ahdistamaan. -Leiriydyttyänsä ryhtyi hän hävittämään maata, mutta Plataialaiset -toimittivat hetimiten hänen luoksensa lähettiläitä, jotka puhuivat -seuraavin sanoin: - -"Arkidamos ja Lakedaimonilaiset! Te teette väärin, ette toimi itsenne -ettekä esi-isienne arvon mukaisesti, hyökätessänne Plataialaisten -maahan. Sillä vapautettuansa Hellaan Meedialaisista niitten -Helleenien avulla, jotka vapaaehtoisesti heittäytyivät vaaraan täällä -meidän maassamme, jätti Kleombrotoksen poika, Lakedaimonilainen -Pausanias, uhrattuansa Plataian torilla Zeys vapauttajalle ja -kutsuttuansa kokoon kaikki liittolaiset, Plataialaisille tämän -maan ja kaupungin itsenäiseksi asunnoksi, johon ei kukaan saisi -hyökätä harjottamaan vääryyttä, laskeaksensa sitä valtansa alle, -vaan jota läsnäolleiden liittolaisten tarvittaessa voimiensa mukaan -tulisi puollustaa. Tämän maan lahjottivat meille teidän esi-isänne -palkinnoksi osottamastamme urhoollisuudesta ja innosta; mutta -te toimitte päinvastoin, tullessanne yhdessä verivihollistemme, -Teebalaisten, kanssa meitä orjuuttamaan. Kutsuen todistajiksi -silloisia valoja valvovat jumalat sekä teidän ja meidän isänmaamme -haltijat, pyydämme teitä jättämään Plataian maan loukkaamatta ja -pysymään pyhissä valoissanne, sallien meidän asua itsenäisinä, kuten -Pausanias on katsonut oikeaksi." - -Plataialaisten puhuttua täten, lausui Arkidamos: "Te puhuisitte -aivan oikein, Plataian miehet, jos te tekisitte, kuten puhutte. -Kuten Pausanias on teille luvannut, asukaapa vain itsenäisinä ja -vapauttakaa niin ikään muut, jotka osallisina silloisiin vaaroihin -vannoivat teidän kanssanne, mutta jotka nyt ovat Ateenalaisten -vallassa. Heidän niinkuin myöskin muiden vapauden tähden on tämä -sotaretki juuri pantu toimeen. Paraiten pysyisitte valoissanne, -jos te ottaisitte osaa tähän retkeen; mutta jollette, niin pysykää -ainakin rauhassa, kuten jo ennen olemme kehottaneet teitä tekemään, -hoitaen omia asioitanne, yhdistymättä kumpaiseenkaan, ja ottakaa -vastaan molemmat ystävinä, mutta älkää, kumpaakaan sotaliittolaisena. -Tämä on meidän neuvomme." - -Näin kuului Arkidamoksen vastaus. Kuultuansa tämän, palasivat -Plataialaiset lähettiläät kaupunkiin ja ilmoittivat kansalle -Arkidamoksen vastauksen. Nämät vastasivat, että heidän oli mahdotonta -tehdä sitä, mihin hän heitä kehotti, ilman Ateenalaisten suostumusta, -koska heidän lapsensa ja vaimonsa olivat näitten hallussa. He -sanoivat pelkäävänsä kaupunkinsa puolesta, jos Ateenalaiset -Peloponneesolaisten poistuttua eivät sallisi heidän täyttää -lupaustansa, ja että Teebalaiset, jotka heidän myöskin sopimuksen -mukaan tulisi ottaa vastaan, uudestaan koettaisivat ottaa kaupungin -haltuunsa. - -Rauhoittaaksensa heitä, lausui Arkidamos: - -"Jättäkää kaupunkinne rakennuksineen meidän Lakedaimonilaisten -huostaan, osottakaa maanne rajat ja laskekaa puut metsissänne, ja -mitä muuta teillä on laskettavaa, mutta menkää itse, mihin haluatte, -niin kauan kuin sota kestää. Kuin se on loppunut, annamme ottamamme -teille takaisin, mutta siihen saakka pidämme me sen takuuna, -viljelemme maata ja maksamme teille sopivan veron siitä." - -Kuultuansa tämän, palasivat lähettiläät taasen kaupunkiin, ja -neuvoteltuansa kansan kanssa, lupasivat Plataialaiset tehdä sen, -mihin hän heitä kehotti, jos Ateenalaiset siihen suostuisivat, -mutta sillävälin pyysivät he häntä suomaan heille aselevon maata -hävittämättä. Saavuttuaan Ateenalaisten puheille, ja neuvoteltuaan -heidän kanssansa, toivat Plataialaisten lähettiläät kansalaisillensa -seuraavan vastauksen: - -"Plataian miehet! Ateenalaiset eivät koskaan tietääksensä ole olleet -väliäpitämättömiä teidän loukkaamisestanne, sanovat Ateenalaiset, -siitä saakka kuin olette tulleet heidän liittolaisikseen, eivätkä -he nytkään tule hylkäämään teitä, vaan auttamaan teitä voimiensa -mukaan. He kehottavat teitä pysymään esi-isienne vannomissa valoissa, -missäkään liitosta poikkeamatta." - -Kun lähettiläät olivat ilmottaneet tämän, päättivät Plataialaiset, -etteivät luopuisi Ateenalaisista, vaan että kestäisivät, vaikkapa, -jos olisi välttämätöntä, näkisivät maatansa hävitettävän, ja vaikka -mitä tahansa olisi kärsittävä. Niinikään päättivät he, ettei kukaan -enää menisi ulos kaupungista, vaan että muureilta vastattaisiin, -etteivät he voineet tehdä, mitä Lakedaimonilaiset vaativat. Heidän -näin vastattuansa, kutsui Arkidamos kuningas paikallisjumalat ja -uroot todistajiksi, lausuen näin: - -"Te Jumalat ja uroot, jotka hallitsette tätä Plataian maata, te -tiedätte, että emme me, koska he ensin ovat rikkoneet valansa, -ole panneet alkuun vääryyttä, kun olemme hyökänneet tähän maahan, -jossa meidän esi-isämme teidän suosiollisella avullanne voittivat -Meedialaiset, ja jonka te teitte niin voittorikkaaksi Helleeneille. -Emmekä me nyt tee mitäkään vääryyttä teoillamme, sillä emme ole -saaneet suostumusta meidän moniin kohtuullisiin ehdotuksiimme. -Sallikaa siis, että ne rangaistaan, jotka ovat alkaneet vääryyden, ja -että ne, jotka lainmukaisesti rankaisevat, saavat hyvitystä." - -Näin rukoiltuansa järjesti hän sotilaat hyökkäykseen. Ensin ympäröi -hän kaupungin puuaitauksella, jottei kukaan pääsisi ulos. Sitten -rakennutti hän vallin kaupunkia vastaan, toivoen, ettei piiritys -kestäisi kauan, niin suuren sotavoiman ollessa toimessa. He kaatoivat -puita Kitairoon-vuorelta ja asettivat ne ristiin molemmin puolin -vallia, jottei se hajoaisi. He heittivät siihen risuja, kiviä, -multaa ja muuta semmoista, joka sopi täytteeksi. Työtä tehtiin -keskeyttämättä yötä päivää 70 vuorokautta vuoron mukaan, niin että -osa sotilaita oli työssä, toinen osa nukkumassa ja syömässä. Jokaisen -Lakedaimonilaisten liittokaupungin päällikkö piti väkensä ahkerassa -työssä. Kun Plataialaiset näkivät vallin kohoavan, rakensivat he -puisen varustuksen sille kohdalle muuriansa, jossa valli yleni, ja -täyttivät sen kivillä, joita he ottivat läheisistä rakennuksista. -Siteenä he käyttivät puuta, ettei varustus kohottuansa tulisi -heikoksi. Peitteeksi panivat he vuotia ja nahkoja, jotteivät palavat -nuolet voisi vahingoittaa työmiehiä ja puuainetta. Muurin varustus -kohosi suuresti, mutta valli yleni yhtä mittaa sitä vastaan. -Plataialaiset keksivät nyt seuraavan keinon: he repivät muurinsa, -missä valli oli lähinnä, ja juoksuttivat mullan sisäänpäin. - -Huomattuansa tämän, heittivät Peloponneesolaiset savella täytettyjä -ruokokoreja aukkoihin, jottei tämä niinkuin multa hajoaisi. Kun -ei entisestä keinosta lähtenyt tulosta, eivät Plataialaiset sitä -kauemmin käyttäneet, vaan kaivoivat kaupungista maanalaisen käytävän -vallin keskipaikan alle ja vetivät taasen mullan puoleensa. Tätä -he tekivät kauan salaa ulkopuolella olevilta, niin että huolimatta -täyttämisestä valli ei kohonnut, koska piiritetyt ehtimiseen veivät -alta pois mullan, ja valli sen takia vajosi kuoppaan. - -Mutta koska piiritetyt olivat harvalukuiset ja piirittäjät hyvin -lukuisat, pelkäsivät ensinmainitut, etteivät voisi pitää puoliaan, -ja keksivät seuraavan keinon. He lakkasivat rakentamasta suurta -rakennuksen alaista muuria vastapäätä vallia ja ryhtyivät sen -molemmista päistä, missä muuri oli matalin, valmistamaan uutta -puolikuun muotoista muuria vanhan muurin sisäpuolelle, jotta se olisi -suojana, jos suuri muuri valloitettaisiin, ja että vihollisten olisi -pakko rakentaa uusi valli tätä vastaan, sekä näille siten olisi -kaksinkertainen vaiva sisemmäksi tunkeuduttuansa, ja he joutuisivat -kahdelta puolelta ahdistetuiksi. - -Vallin rakentamisen ohessa asettivat Peloponneesolaiset -piirityskoneita kaupunkia vastaan, yhden, joka, murtaen -suuren osan vallia vastaan rakennettua suurta muuria, kovasti -säikäytti Plataialaisia, toisia toisille kohdille muuria. Mutta -Plataialaiset heittivät niitten ympäri köysipauloja ja särkivät -ne, sekä, ripustettuaan suuria hirsiä kumpasestakin päästä pitkiin -rautaketjuihin, kohottivat ne kahdella vipupuulla yli muurin ja -antoivat, hellittäen nuorat, hirsien pudota piirityskoneen päälle, -kun tämä oli muuriin töytäämäisillänsä, niin että hirsi pudotessansa -katkaisi muurinsärkijän pään. - -Kun Peloponneesolaiset huomasivat, ettei piirityskoneista ollut -mitään hyötyä, ja että vastamuuri oli rakennettu heidän valliansa -vastaan, ryhtyivät he todenteolla piirittämään kaupunkia, koska -siihenastisten keinojen kautta eivät voineet valloittaa sitä. -Ensin päättivät he kuitenkin koettaa, voisivatko he tuulen avulla -sytyttää kaupungin palamaan, koska se oli pieni. Sillä he miettivät -kaikenlaisia keinoja, voidaksensa suuritta kustannuksitta ja -varsinaisetta piirityksettä saada kaupungin haltuunsa. He heittivät -risukimppuja vallilta tämän ja muurin väliin, ja risuläjän, -työskentelijäin paljouden kautta, kohottua vallin korkuiseksi -heittivät he niitä itse kaupunkiin, niin kauas kuin ulottuivat, -sekä sytyttivät ne pihkalla ja tulikivellä. Tästä syntyi niin suuri -tulipalo, ettei senkaltaista vielä oltu nähty ihmisten sytyttämänä, -vaikkakin väliin kyllä tapahtuu, että metsät vuorilla tuulen -vaikutuksesta itsestään syttyvät tuleen. Tämä tulipalo oli niin -hirmuinen, että se oli vähällä tuhota Plataialaiset, jotka olivat -pelastuneet siihenastisista vaaroista. Monessa kohdin kaupunkia ei -voinut lähestyä tulta, ja jos tuuli olisi kääntynyt kaupunkiin päin, -kuten viholliset toivoivat, niin olisi Plataian perikato ollut varma. -Mutta nyt sanotaan ruvenneen runsaasti satamaan vettä taivaasta -ukkosen käydessä ja sateen sammuttaneen tulen sekä siten poistaneen -vaaran. - -Kun Peloponneesolaiset eivät tässäkään onnistuneet, jättivät he vain -osan sotajoukosta sinne, mutta lähettivät toiset pois, ja ympäröivät -kaupungin sotilailla, osottaen kullekin kaupungille määrätyn alansa. -Sisä- ja ulkopuolella vallia oli hauta, josta olivat ottaneet -tiilenainetta. Kun kaikki Arktuuroksen nousunaikana oli valmiina, -lähtivät he paluumatkalle, jätettyänsä väkeä vartioimaan puolta -muuria, sillä toista osaa vartioivat Boiootialaiset, ja hajosivat -kukin kotikaupunkiinsa. Plataialaiset olivat jo ennen lähettäneet -lapset, naiset, vanhukset ja kaikki kivulloiset Ateenaan. Kaupunkiin -jääneitä piiritettyjä oli 400 Plataialaista ja 80 Ateenalaista sekä -110 naista ruuanlaittajina. Näin paljo oli heitä yhteensä, kun -piiritys alkoi, eikä ketään muuta ollut muurien sisällä, ei vapaata -eikä orjaa. Tämmöiseksi järjestettiin Plataian piiritys. - -Samana kesänä viljan hedelmöidessä ja hyökkäyksen tapahtuessa -Plataialaisia vastaan, retkeili 2,000 Ateenalaista raskasaseista -ja 200 ratsumiestä Trakiassa asuvia Kalkidilaisia ja Bottialaisia -vastaan Euripideen pojan Ksenofoonin ja kahden muun päällikön -johdolla. Saavuttuansa Bottialaisen Spartoolos nimisen kaupungin -seuduille hävittivät he viljan. Itse kaupunkikin näkyi muutamien -sikäläisten vaikutuksesta haluavan antautua Ateenalaisille, -mutta vastapuoluelaisten pyydettyä apua Olyntolaisilta, tuli -sieltä raskasaseisia ja muuta sotaväkeä kaupungin puolustukseksi. -Kun nämät tekivät hyökkäyksen ulos Spartooloksesta, ryhtyivät -Ateenalaiset taisteluun kaupungin edustalla. Tässä ottelussa -voittivat Ateenalaiset Kalkidilaiset raskasaseiset ja niiden kanssa -liittoutuneet, jotka vetäytyivät takaisin Spartoolokseen, mutta -Kalkidilaiset ratsumiehet ja keveäaseiset voittivat Ateenalaisten -ratsumiehet ja keveäaseiset. Heillä oli joukossaan moniaita -kevytkilpisiä niinkutsutusta Krusis-maasta. - -Kun taistelu jo oli loppumaisillaan, tuli Olyntoksesta toisia -kevytkilpisiä avuksi. Tämän huomattuaan, tulivat Spartooloksen -kevytaseiset rohkeammiksi sekä apuväen tulosta että siitä, etteivät -olleet joutuneet tappiolle, ja tekivät Kalkidilaisten ratsumiesten -ja vastatulleiden kanssa uuden hyökkäyksen Ateenalaisia vastaan. -Ateenalaiset vetäytyivät nyt takaisin niitten kahden ryhmän luokse, -jotka he olivat jättäneet kuormastoa vartioimaan. Kun Ateenalaiset -hyökkäsivät, peräytyivät viholliset, mutta kun he vetäytyivät -takaisin, hyökkäsivät vastustajat ja heittivät heitä keihäillä. -Kalkidilainen ratsuväki ryntäsi esiin, missä sopivimmalta näytti, -pelästytti Ateenalaisia suuresti ja ajoi heidät pakoon pitkän matkaa. -Ateenalaiset pakenivat Poteidaiaan, ja korjattuansa myöhemmin -sopimuksen nojalla kaatuneensa, palasivat he Ateenaan jälellä olevan -sotajoukon kanssa. Heitä oli kaatunut 430 miestä ja kaikki päälliköt. -Kalkidilaiset ja Bottialaiset pystyttivät voitonmerkin, ja palasivat -kukin kaupunkiinsa, korjattuansa kaatuneensa. - -Samana kesänä vähän näiden tapahtumien jälkeen kehottivat -Amprakialaiset ja Kaonit, haluten valloittaa koko Akarnaanian -ja erottaa sen Ateenalaisista, Lakedaimonilaiset varustamaan -laivaston liittolaismaista ja lähettämään 1,000 raskasaseista -Akarnaaniaan. He sanoivat, että he, jos Lakedaimonilaiset yhtyisivät -heihin jalkaväellä ja laivoilla, kun rannikolla asuvat Akarnaanit -eivät voisi tulla maanmiestensä avuksi, helposti valloittaisivat -Akarnaanian ja vieläpä Tsakyntoksen ja Kefalleenian saaretkin. Sitten -eivät Ateenalaiset enää voisi lähettää laivoja purjehtimaan ympäri -Peloponneesosta; ehkäpä he voisivat saada Naupaktoksenkin haltuunsa. - -Tämän kehotuksen johdosta lähettivät Lakedaimonilaiset meripäällikkö -Kneemoksen johdolla hetimiten raskasaseisia muutamilla laivoilla, -antaen koko laivastolle käskyn mitä pikimmin varustautua -purjehtiaksensa Leukassaarelle. Varsinkin olivat Korintolaiset -innokkaita Amprakialaisten puolesta, koska nämät olivat heidän -siirtolaisiansa. Korintoksesta, Sikyoonista ja sen seudun maista -tuleva laivasto oli vielä varustuksen alaisena, mutta Leukaan, -Anaktorionin ja Amprakian laivastot olivat jo ennen saapuneet ja -odottivat Leukas-saaren edustalla. Kneemos ja hänen johtamansa 1,000 -raskasaseista olivat päässeet perille salaa Formioonilta, joka 20 -Attikalaisen laivan avulla vartioi Neupaktosta ympäröiviä vesiä, ja -valmistelivat heti maasotaretkeä. - -Kneemosta avustivat Helleeneistä Amprakialaiset, Leukalaiset, -Anaktorionilaiset ja ne 1,000 Peloponneesolaista, jotka olivat -tulleet hänen mukanaan; hänen barbarilaiset liittolaisensa olivat: -1,000 kansanvaltaista Kaonia, joita johtivat hallitsevasta suvusta -vuodeksi valitut päälliköt Footios ja Nikanoor. Kaonein riveissä -sotivat myöskin Tesprootit. Molosseja ja Atintaaneja johti alaikäisen -kuninkaan Tarypoksen holhooja Sabylintos ja Paravaialaisia heidän -kuninkaansa Oroidos. 1,000 Orestia, joita hallitsi Antiokos, soti -Antiokoksen suostumuksella Paravaialaisten yhteydessä Oroidoksen -johdolla. Salaa Ateenalaisilta lähetti myöskin Perdikkas 1,000 -Makedonialaista, jotka myöhemmin saapuivat. - -Odottamatta laivastoa Korintoksesta, lähti Kneemos liikkeelle. -Kulkien läpi Argeian maan, hävittivät he linnoittamattoman Limnaian -kylän. Saavuttuansa Akarnaanian suurimman kaupungin Stratoksen -edustalle, arvelivat he helposti saavansa kaiken muun seudun -haltuunsa, kun vain voisivat valloittaa tämän kaupungin. - -Kun Akarnaanialaiset saivat tietää, että suuri sotajoukko oli -hyökkäämäisillänsä maahan, ja että vihollisia saapuisi myöskin -meritse laivoilla, eivät he kuitenkaan yhdessä voimin koettaneet -puolustautua, vaan jokainen piti huolta ainoastaan omasta -pelastuksestaan. Hädissään pyysivät he apua Formioonilta; mutta tämä -vastasi, että hänen oli mahdoton jättää Naupaktosta suojeluksetta, -koska hän tiesi, että vihollinen laivasto kohdakkain tulisi -purjehtimaan Korintoksesta. - -Peloponneesolaiset ja heidän liittolaisensa jakaantuivat kolmeen -osastoon ja kulkivat Stratiolaisten kaupunkia vastaan, jotta he, -leiriydyttyänsä sen läheisyyteen, koettaisivat väkirynnäköllä -vallottaa muurit, jos eivät he sanoilla voisi saada heitä -antautumaan. Keskellä kulkivat Kaonit ja muut barbarit, oikealla -puolella heitä Leukalaiset ja Anaktorionilaiset sekä heidän -liittolaisensa, vasemmalla siivellä Kneemos Peloponneesolaisineen ja -Amprakialaiset. He kulkivat niin etäällä toisistansa, etteivät väliin -nähneet toisiansa. Helleenit kulkivat järjestyksessä ja varovasti, -kunnes leiriytyivät sopivalle paikalle; mutta Kaonit, jotka -luottivat itseensä ja joita pidettiin sikäläisistä mannermaalaisista -sotaisimpina, eivät huolineet leiriytyä, vaan riensivät muitten -barbarien kanssa kiiruusti eteenpäin, luullen voivansa valloittaa -kaupungin ensi hyökkäyksellä ja yksin suorittaa valloituksen. - -Kun Stratiolaiset huomasivat heidän huolettoman kulkutapansa, -ajattelivat he, että, jos he erikseen voittaisivat barbarit, -Helleenit eivät enää niin rohkeasti voisi hyökätä eteenpäin. He -asettuivat väijyksiin kaupungin ympärille, ja kun viholliset olivat -lähellä, hyökkäsivät he sekä kaupungista että väijyksistä näitten -kimppuun. Paetessansa sai suuri joukko Kaoneja surmansa; toiset -barbarit taas, nähtyänsä näitten pakenevan, eivät enää pitäneet -puoltaan, vaan kääntyivät pakoon. Ei kumpikaan Helleenien leiri -tietänyt mitään tästä tappelusta etäisyyden takia, vaan luulivat -barbarien kiiruhtaneen, saadaksensa sopivan leiripaikan. Mutta -kun pakenevat barbarit riensivät heidän suojiinsa, ottivat he ne -joukkoonsa, yhdistivät molemmat leirit ja viipyivät siellä sen -päivän. Stratiolaiset eivät ahdistaneet heitä nyt, koska muut -Akarnaanit eivät vielä olleet saapuneet, vaan heittivät heitä -lingoilla ja saivat siten aikaan suuren häiriön. Sillä ilman -raskasaseisia eivät he voineet tehdä hyökkäystä, mutta tässä -taistelutavassa pidetään Akarnaanit etevimpinä. - -Yön tultua, palasi Kneemos sotajoukkoineen kiiruumman kautta -Anapos-joelle, joka on 80 stadiota Stratoksesta. Seuraavana päivänä -korjautti hän kaatuneensa sopimuksen suojassa, ja koska Oiniadit -ystävyydestä olivat yhtyneet häneen, vetäytyi hän heidän luoksensa, -ennenkuin Akarnaanit olivat ennättäneet saapua. Sieltä kulkivat he -kukin kotiinsa. Stratiolaiset pystyttivät voitonmerkin barbareja -vastaan tapahtuneen ottelun johdosta. - -Korintolaisten ja toisten liittolaisten laivasto, jonka -Krisaios-lahdesta piti purjehtia Kneemoksen avuksi, jotteivät -rannikolla asuvat Akarnaanit voisi tulla ylempänä asuvien -heimolaistensa avuksi, ei voinutkaan saapua, koska sen samoina -päivinä, kuin tappelu Stratoksen läheisyydessä tapahtui, täytyi -kestää meritappelu Formioonia ja niitä 20 Ateenalaista laivaa -vastaan, jotka vartioivat Naupaktoksen satamaa. Sillä Formioon väijyi -heitä, kun he purjehtivat ulos lahdesta, aikoen ahdistaa heitä -aavalla merellä. Korintolaiset ja heidän liittolaisensa purjehtivat -Akarnaaniaan varustettuina ennemmin maa- kuin meritaistelua varten, -eivätkä luulleet Ateenalaisten 20 laivallansa uskaltavan ryhtyä -meritappeluun heidän 47 laivansa kanssa. Kun he purjehtivat pitkin -rantaa aikeissa Akaian Patraista purjehtia vastaiselle rannalle ja -sieltä Akarnaaniaan, näkivät he äkkiarvaamatta Ateenalaisten tulevan -heitä vastaan Kalkiksesta ja Eyeenos-joen suulta, ja etteivät he -siis Ateenalaisilta salaa olleet yötänsä viettäneet. Täten he olivat -pakotetut taistelemaan keskellä salmea. - -Jokaisella kaupungilla oli omat päällikkönsä; Korintolaisten olivat -Makaoon, Isokrates ja Agatarkidas. Peloponneesolaiset asettuivat, -muodostaen mahdollisimman suuren ympyrän, keulat ulos- ja perät -sisäänpäin, jotteivät viholliset voisi tunkeutua siitä läpi. Keskelle -asettivat he pienet laivansa ja viisi parasta purjehtijaa, jotta -nämät nopeasti voisivat tarpeen vaatiessa purjehtia apuun. - -Asettuneina yhteen riviin, kiersivät Ateenalaiset vihollisten -ympyrän ja supistivat heidän alansa sangen ahtaaksi, purjehtien aina -lähemmäksi ja näyttäen siltä, kuin jos he heti olisivat valmiit -hyökkäämään. Formioon oli kieltänyt heitä käymästä käsiksi, ennenkuin -hän itse antoi merkin. Sillä hän toivoi, etteivät viholliset -pysyisi riveissä, kuten maalla, vaan että laivat työntyisivät -toisiansa vastaan, ja että pienet laivat saisivat häiriötä aikaan, -niinkuin myöskin etteivät laivat pysyisi hetkeäkään yhdessä kohdin, -jos rupeaisi tuulemaan lahdesta päin, kuten auringon noustessa -tavallisesti sattui. Hän arveli niinikään olevan omassa vallassansa -määrätä hyökkäämistä, milloin hän vain katsoi sen sopivaksi. Kun -tuuli nousi, ja laivat tungettuina pienelle alalle olivat molemmista -syistä, sekä tuulen että aluksien yhteentörmäyksen kautta, joutuneet -epäjärjestykseen, ja kun laiva työntyi laivaan ja merimiesten -huutaessa ja toisiansa parjatessa, koettaessaan väistyä toisiensa -tieltä, niitä kekseillä lykättiin erilleen, ja he eivät sentakia -voineet kuulla päälliköiden käskyjä eivätkä soudonjohtajain -määräyksiä, ja kun merimiehet, ollen tottumattomia, eivät voineet -meren kuohussa soutaa, eivätkä laivat totelleet peräsintä, antoi -Formioon sopivalla hetkellä hyökkäämismerkin. Ateenalaiset ryntäsivät -nyt esiin, upottivat yhden päällikkölaivan ja hävittivät sitten -järjestään kaikki alukset, jotka he saivat käsiinsä, saaden aikaan, -ettei yksikään epäjärjestyksen takia voinut ryhtyä puolustukseen, -vaan pakenivat Akaian Patraihin ja Dymeeseen. Ateenalaiset ajoivat -heitä takaa, ottivat 12 laivaa, tappoivat useimmat miehistöstä ja -purjehtivat Molykreioniin. - -Siellä he pystyttivät voitonmerkin Rionin niemelle ja palasivat -Naupaktokseen, uhrattuansa laivan Poseidoonille. Peloponneesolaiset -purjehtivat niinikään jälellä olevilla laivoillansa Dymeestä ja -Patraista Eeliläisten Kylleene nimiseen satamaan. Leukaasta saapui -myöskin Stratoksen tappelun jälkeen Kylleeneen Kneemos laivoineen, -joitten oli ollut tarkoitus yhtyä edellämainittuihin. - -Lakedaimonilaiset lähettivät laivoihinsa Timokrateen, Brasidaan ja -Lykofroonin neuvonantajiksi Kneemokselle, käskien hänen valmistautua -toiseen etuisampaan meriotteluun ja kieltäen häntä antamasta -muutamien laivojen sulkea itseään merestä. Koska he ensi kerran -antautuivat meritappeluun, näytti tämä heistä vallan kummalliselta, -he kun eivät luulleet laivastonsa olevan toista juuri heikomman, vaan -otaksuivat, että tappion syynä oli jonkunmoinen pelkuruus, ottamatta -lukuun, että Ateenalaisten pitkällinen kokemus suuresti voitti heidän -lyhyen harjoittelemisensa. Vihoissansa he siis lähettivät mainitut -neuvonantajat. Saavuttuansa vaativat nämät yhdessä tuumin Kneemoksen -kanssa eri kaupungeista laivoja ja varustivat käsillä olevat laivat -kuntoon meritappelua varten. - -Formioon lähetti niinikään puolestansa Ateenaan sanan näistä -varustuksista ja voitostansa, pyytäen lähettämään hänelle mitä -pikimmin mahdollisimman monta laivaa, koska hänen joka päivä täytyi -olla valmis meritappeluun. He lähettivätkin hänelle 20 laivaa, antaen -päällikölle käskyn matkalla poiketa Kreetaan. Sillä Kreetalainen -Niikias, Gortyyniasta, heidän kestiystävänsä, oli kehottanut heitä -purjehtimaan Kydooniaan, luvaten saattaa tämän vihamielisen kaupungin -heidän haltuunsa. Hän teki tämän saavuttaaksensa Poliknalaisten, -Kydoonialaisten naapurien, suosion. Tämä laivasto purjehti siis -Kreetaan ja hävitti Poliknalaisten avulla Kydoonialaisten maata, -kuluttaen myrskyssä ja tyvenen tähden paljon aikaa. - -Ateenalaisten purjehtiessa Kreetan vesillä, varustautuivat -Kylleenessä oleskelevat Peloponneesolaiset uutta meritappelua varten -ja purjehtivat Akaian Panormokseen, johon Peloponneesolaisten -maasotajoukko jo oli lähtenyt heidän avuksensa. Formioon purjehti -puolestansa Molykreionin Rioniin ja ankkuroi sen edustalle ne 20 -laivaa, joita hän oli käyttänyt meritaistelussa. Tämä Rion oli -ystävällisissä suhteissa Ateenalaisiin. Toinen Rion sijaitsee -vastapäätä Peloponneesoksen rannikolla. Niitä eroittaa seitsemän -stadion levyinen vesi Krisaioslahden suulla. Kun Peloponneesolaiset -näkivät Ateenalaiset, ankkuroivat he 77 laivaansa Akaialaisen -Rionin satamaan lähelle Panormosta, jossa heidän maaväkensä seisoi. -Kuusi tai seitsemän päivää makasivat molemmat laivastot vastapäätä -toisiansa, harjoitellen ja valmistautuen meritaisteluun. Toiset -eivät tahtoneet purjehtia ulos ulapalle peläten uudestaan joutuvansa -tappiolle, toiset taasen karttivat salmea, koska katsoivat taistelun -ahtaalla vedellä olevan vihollisten eduksi. Koska Kneemos ja -Brasidas sekä Peloponneesolaisten muut päälliköt tahtoivat kiiruhtaa -meritaistelua, ennenkuin Ateenalaiset ennättäisivät saada apua kotoa, -kutsuivat he sotilaat kokoon, ja kun huomasivat useimpien heistä -olevan peloissaan ja miehuuttomina entisen tappion tähden, koettivat -he rohkaista heitä seuraavin sanoin: - -"Peloponneesoksen miehet! Jos joku teistä tapahtuneen meritaistelun -takia on huolissansa odotettavan ottelun suhteen, niin hän päättelee -väärin. Sillä me olimme, kuten tiedätte, varustautuneet enemmän -maa- kuin meritappelua varten. Meitä kohtasivat nurjat onnenoikut, -jotapaitsi myöskin taitamattomuus meritaistelussa suuresti aiheutti -tappiomme. Koska siis tappioomme ei ollut syynä mikään urhoollisuuden -puute meidän puoleltamme, niin ei ole oikein antaa sattuman lannistaa -mieltämme, me kun tiedämme, ettei meiltä ole puuttunut rohkeutta. -Muistakaa, että onni voi pettää jokaista, mutta että urhoolliset -miehet aina pysyvät muuttumattomina, ja ettei saa puolustaa -pelkuruutta tietämättömyydellä. Teillä taas ei siihen määrin puutu -kokemusta, kuin teillä on enemmän urhoollisuutta. Noitten taitavuus, -jota te enimmän pelkäätte, on heille avuksi, ainoastaan jos he -myöskin ovat urhoollisia ja lujamielisiä vaarassa: ilman miehuutta -ei mikään taito ole avuksi vaaran uhatessa. Sillä pelko järkyttää -mielen, eikä taito ilman lujuutta ole kylliksi. Pankaa siis heidän -suuremman kokemuksensa vastapainoksi suurempi rohkeutenne ja tappion -pelon vastapainoksi silloinen varustamattomuutenne. Teillähän -on enemmän laivoja ja teidänhän on taisteleminen ystävällisellä -rannalla sekä raskasaseistenne ollessa läsnä; tavallisestihan voitto -on suuremman joukon ja paremmin varustettujen vallassa. Ei ole -siis otaksuttavaa, että nyt joutuisimme tappiolle, ja meidän viime -tappelun erehdyksemme tulevat nyt olemaan meille opiksi. Hoitakaa -siis, perämiehet ja merimiehet, tehtävänne urhoollisesti, älkääkä -poistuko siitä paikasta, johon teidät on asetettu. Me puolestamme -emme tule johtamaan teitä entisiä päälliköitä huonommin, emmekä -suvaitse kenellekään tilaisuutta miehuuttomuuteen. Jos kuitenkin -joku koettaisi poiketa velvollisuudestaan, niin saa hän sopivan -rangaistuksen, mutta ne, jotka kunnostavat itsensä, saavat osakseen -urhoollisuuden palkinnon." - -Täten koettivat päälliköt rohkaista Peloponneesolaisia. Mutta koska -Formioonkin oli peloissansa sotilaittensa alakuloisuuden takia ja -huomasi heidän pelkäävän vihollisten laivojen suurempaa lukua, -päätti hän kutsua heidät kokoon ja rohkaista heitä muutamilla -oleviin oloihin soveltuvilla huomautuksilla. Jo ennenkin oli hän -usein teroittanut heidän mieleensä, ettei niin suurta laivojen -paljoutta heitä vastaan purjehtisi, jota he eivät voisi kukistaa; -ja sotamiehissäkin oli jo vanhastaan vallinnut se mielipide, -etteivät Ateenalaiset milloinkaan väistyisi, vaikka kuinkakin -suuren Peloponneesolais-joukon edestä. Mutta nähdessänsä nyt heidät -alakuloisina, tahtoi hän kehottaa heitä olemaan urhoollisia ja puhui -kokoontulleille Ateenalaisille seuraavat sanat: - -"Sotatoverini! Koska näen teidän pelkäävän vihollisten paljoutta, -olen kutsunut teidät kokoon, katsoen teidän pelkonne olevan -aiheettoman. Ensinkin ovat nuo varustaneet tuommoisen joukon laivoja, -koska ovat kärsineet tappion ja käsittävät olevansa meitä paljoa -heikommat, jos lukumäärä olisi yhtä suuri; toiseksi johtuu heidän -itseluottamuksensa, että muka urhoollisuus olisi heillä synnynnäinen -avu, yksinomaan heidän maataisteluissa saavuttamistaan voitoista, -koska luulevat samaten menestyvänsä merelläkin. Mutta jälkimmäisessä -suhteessa on meillä suuremmat edellytykset, jos kohtakin heillä -edellämainitussa, koska he eivät ole meitä urhoollisemmat, vaan -koska olemme kokeneempia, on meillä myöskin suurempi itseluottamus. -Lakedaimonilaiset, liittolaistensa johtajina, kulettavat useimpia -näistä oman kunniansa vuoksi sodan vaaroihin vasten heidän tahtoansa, -sillä muuten he eivät näin perinpohjaisen tappion jälkeen uudestaan -ryhtyisi meritappeluun. Älkää siis pelätkö heidän rohkeuttansa. Te -päinvastoin herätätte heissä paljoa suuremman, perustetun pelon, -koska jo ennen olette päässeet voitolle, ja koska he eivät luule -teidän uudestaan ryhtyvän taisteluun, ellette olisi varmat voitosta. -Sillä tavallisesti luotetaan, kun taisteluun rynnätään, enemmän -suurempaan sotajoukkoon, kuten nyt vastustajamme tekevät, kuin -sotakuntoon; mutta ne, jotka vähälukuisemmalla sotajoukolla pakotta -antautuvat taisteluun, ovat myöskin itseensä luottavammat. Tämän -kyllä ymmärtävät vastustajamme ja pelkäävät meitä enemmän yrityksemme -tavattomuuden takia, kuin jos varustuksemme olisivat tavanmukaisia. -Moni lukuisampi sotajoukko on usein kokemattomuutensa, joskus myöskin -miehuuttomuutensa kautta, joutunut tappiolle, mutta tämä ei ole -ensinkään teidän laitanne." - -"En tahdo purjehtia lahteen taistellakseni siellä; sillä taistelussa -lukuisampia laivoja vastaan on minusta ahdas vesistö epäsuotuisa -vähälukuisemmille, kokeneemmin johdetuille ja paremmasti -purjehtiville aluksille. Kun ei näe vihollista kaukaa, ei voi ajoissa -hyökätä hänen kimppuunsa eikä vetäytyä takaisin tarpeen tullessa; -ei myöskään voisi tunkeutua läpi vihollisen rivien eikä tehdä -tarpeellisia käänteitä, joka juuri on nopeammin purjehtivien laivojen -etu, vaan taistelu muodostuisi maatappeluksi, jossa lukuisammat -laivat pääsevät voitolle." - -"Tästä kaikesta olen minä voimieni mukaan pitävä huolta. Mutta -te puolestanne, pysykää hyvässä järjestyksessä laivoissanne ja -totelkaa tarkoin käskyjä varsinkin kun taistelutanner on ahdas, -noudattaen ennen kaikkea järjestystä ja hiljaisuutta, sillä tämä on -välttämätöntä kaikissa otteluissa, mutta varsinkin meritappelussa, -ja puolustautukaa ennen osottamallanne miehuudella. Tämä -taistelu on meille ratkaiseva, koska sen kautta joko hävitetään -Peloponneesolaisten toivo merivallasta, tahi joutuu senkautta -Ateenalaisten meriyliherruus vaaranalaiseksi." - -"Muistutan teitä vielä kerran, että jo olette voittaneet suuren osan -nykyisistä vastustajistanne: voitetuilla miehillä ei tavallisesti ole -enää samaa mielen lujuutta". - -Tällä lailla koetti Formioon rohkaista sotureitansa. Kun eivät -Ateenalaiset olleet halukkaat purjehtimaan lahteen ahtaille vesille, -koettivat Peloponneesolaiset houkutella heitä sinne vasten heidän -tahtoansa ja purjehtivat aamun koittaessa, neljä laivaa rivissä, -lahteen heidän maatansa kohti, oikea siipi etunenässä, niinkuin ne -olivat olleet ankkurissa. Tälle siivelle asettivat he 20 nopeimmista -laivoistansa, jotteivät Ateenalaiset, jos Formioon luulisi heidän -pyrkivän Naupaktokseen ja purjehtisi sinne apuun, voisi välttää -heidän hyökkäystänsä, vaan että nämät laivat sulkisivat heiltä -tien. Peloissaan tämän varustamattoman kaupungin tähden, käski -Formioon vasten tahtoansa, kun näki vihollisten purjehtivan sinne, -väkensä astua laivoihin ja purjehti pitkin rantoja. Messeenialaisten -jalkaväki kiiruhti myöskin apuun. - -Niin pian kuin Peloponneesolaiset näkivät Ateenalaisten purjehtivan -rivissä ja jo olevan lahdessa lähellä rannikkoa, käänsivät he -annetun merkin mukaan äkkiä laivansa ja purjehtivat suoraa päätä -Ateenalaisia vastaan mitä nopeimmin ja toivoivat jo saavansa -kaikki heidän laivansa haltuunsa. Mutta 11 niistä, jotka olivat -eturivissä, pääsi pakoon Peloponneesolaisilta ulos aavalle merelle, -jotavastoin muut joutuivat rannalle, jossa ne hävitettiin ja niitten -miehistö surmattiin. Peloponneesolaiset kiinnittivät muutamia -miehettömiä laivoja omiin laivoihinsa, ja yhden miehistöineen, mutta -Messeenialaiset ottivat moniaita niistä takaisin, kahlaten veteen, -aseet kädessä, nousten laivoihin ja taistellen keulassa. - -Tässä taistelussa voittivat siis Peloponneesolaiset ja hävittivät -Ateenalaiset laivat. Heidän 20 laivaansa oikealla siivellä ajoi takaa -Ateenalaisten 11 laivaa, jotka olivat paenneet aavalle merelle. -Paitsi yhtä ehtivät nämät ennen vihollista Naupaktokseen, jonka -satamaan ne ankkuroivat Apolloonin temppelin eteen, keula merellepäin -käännettynä, valmiina puolustautumaan, jos viholliset kääntyisivät -maallepäin hyökätäksensä heitä vastaan. Peloponneesolaiset tulivat -myöhemmin, kajauttaen soutaessansa riemulauluja kuten ainakin -voittajat. Tuota ateenalaisten yhtä jälkeenjäänyttä laivaa ajoi -takaa yksinäinen Leukalainen laiva paljoa edellä muita. Eräs -kuormalaiva sattui olemaan merellä ankkuroituna: tämän ympäri ehti -Attikalainen laiva ennen, törmäsi keskelle takaa-ajavaa Leukalaista -laivaa ja upotti sen. Tästä oudosta tapahtumasta pelästyivät -Peloponneesolaiset. Koska he voiton hurmauksessa järjestyksettä -ahdistivat Ateenalaisia, herkesivät muutamat miehet soutamasta, joka -oli heille vahingoksi, kun vihollinen oli niin lähellä, mutta he -tahtoivat odottaa toisia laivoja, toiset laivoista joutuivat karille, -kun eivät tunteneet sikäläisiä vesiä. - -Nähdessänsä nämät tapahtumat tulivat Ateenalaiset rohkeammiksi -ja ryntäsivät kaikuvalla huudolla vihollista vastaan. Tehtyjen -virheitten ja vallitsevan epäjärjestyksen takia vastustivat nämät -ainoastaan vähän aikaa, mutta kääntyivät sitten Panormokseen, josta -olivat lähteneetkin. Ajaen näitä takaa, valloittivat Ateenalaiset -kuusi lähinnä olevaa laivaa sekä ottivat takaisin omat laivansa, -joita Lakedaimonilaiset olivat vahingoittaneet rannikolla ja -kiinnittäneet omiin laivoihinsa. Miehet surmasivat he suurimmaksi -osaksi ja tekivät muutamat heistä orjiksi. Lakedaimonilainen -Timokrates, joka purjehti kuormalaivan läheisyydessä upotetulla -Leukalaisella laivalla, hukutti itsensä, kun laiva tuhoutui, ja -ruumis kulkeutui Naupaktoksen satamaan. - -Palattuansa takaa-ajamasta pystyttivät Ateenalaiset voitonmerkin -sille paikalle, josta he olivat lähteneet voittoretkellensä. He -korjasivat kuolleensa ja ne laivahylyt, jotka he saivat käsiinsä, -sekä antoivat vihollisille sovinnon suojassa heidän kuolleensa. -Peloponneesolaiset pystyttivät niinikään voitonmerkin, koska -olivat saaneet voiton laivoista, jotka he rannikolla hävittivät, -ja asettivat voitonmerkin viereen Rionin niemelle aluksen, jonka -he olivat valloittaneet. Peläten avun saapumista Ateenasta, -purjehtivat he kaikki, paitsi Leukalaiset, yön tullessa Korintokseen -ja Krisaios-lahteen. Vähää myöhemmin saapuivatkin Kreetasta -Naupaktokseen Ateenalaiset noilla 20 laivalla, joiden oli määrä tulla -ennen meritappelua Formioonin avuksi. Näin loppui tämä kesä. - -Ennenkuin hajoittivat Korintokseen ja Krisaios-lahteen palaavan -laivaston, päättivät Kneemos, Brasidas ja Peloponneesolaisten toiset -päälliköt Megaralaisten kehotuksesta alkutalvesta tehdä hyökkäyksen -Ateenan satamaa, Peiraieystä vastaan. Se oli vartioitsematon ja -avonainen, koska Ateenalaiset olivat mahtavimmat merellä. Päätettiin, -että jokainen soturi ottaisi mukaansa aironsa, istuinpatjansa ja -hankashihnansa sekä matkustaisi jalkaisin Korintoksesta Ateenan -viereiselle lahdelle. Saavuttuansa Megaraan, laskisivat he vesille -sen veistämössä, Nisaiassa, olevat 40 alusta ja purjehtisivat -suoraa päätä Peiraieykseen. Täällä ei ollut mitään laivastoa -vartioitsemassa, koska ei voitu otaksua, että viholliset täten -äkkiarvaamatta hyökkäisivät sinne, sillä julkisesti ei kukaan -uskaltaisi miettiä mitään semmoista, ja jos joku rohkeaisi sen tehdä, -ei se voisi tapahtua salaa Ateenalaisilta. - -Kuten päätetty, lähtivätkin he heti matkalle. Saavuttuansa yöllä -Megaraan, lykkäsivät he alukset Nisaiasta vesille, mutta eivät -purjehtineetkaan, kuten aikomus oli, Peiraieykseen, koska pelkäsivät -yritystä vaaralliseksi, sanotaanpa myöskin vastatuulen heitä -estäneen, vaan Salamiksen niemikölle vastapäätä Megaraa. Täällä oli -linnoitus ja kolme laivaa valvomassa, ettei kukaan purjehtisi tähän -kaupunkiin tahi sieltä ulos. He valloittivat linnoituksen, ottivat -nuo kolme miehittämätöntä laivaa ja hävittivät koko Salamiksen, koska -heidän hyökkäyksensä oli aivan odottamaton. - -Ateenaan ilmoitettiin tulimerkeillä vihollisten hyökkäyksistä, -jonka johdosta syntynyt säikähdys ei ensinkään ollut vähäisempi -kuin koskaan sodan kestäessä. Kaupunkilaiset luulivat vihollisten -jo purjehtineen Peiraieykseen; Peiraieyksen asukkaat taas -arvelivat, että Salamis oli valloitettu, ja että viholliset olivat -purjehtimaisillansa heidän kimppuunsa. Tämä olisikin helposti voinut -tapahtua, elleivät nämät olisi viivytelleet; sillä tuuli ei olisi -heitä siitä estänyt. - -Ateenalaiset kiiruhtivat miehissä päivän valjetessa avuksi -Peiraieykseen, lykkäsivät laivansa vesille, astuivat niihin -kiireemmän kautta suurella melulla, purjehtivat Salamikseen -ja asettivat jalkaväkeä vartioitsemaan Peiraieystä. Kun -Peloponneesolaiset saivat vihiä apuuntulosta, kulkivat he läpi -suurimman osan Salamista, ottivat ihmisiä ja saalista sekä nuo -kolme laivaa Buudoros-linnoituksesta ja purjehtivat mitä kiiruimmin -Nisaiaan. He pelkäsivät hiukan laivojensa suhteen, koska nämät -eivät kauaan aikaan olleet olleet vesillä ja sentakia vuotivat. -Saavuttuansa Megaraan, palasivat he jalkaisin Korintokseen. Kun -Ateenalaiset eivät enää tavanneet heitä Salamiksessa, purjehtivat -he itsekin kotiinsa. Tästä lähtien pitivät he paremmin huolta -Peiraieyksestä, sulkemalla sen satamat sekä muullakin tavalla. - -Alussa tätä talvea kulki Trakialaisten kuningas Odrysalainen -Sitalkes, Teereyn poika, Makedonian kuningasta, Aleksandroksen poikaa -Perdikkasta, ja Trakian rannikolla asuvia Kalkidilaisia vastaan -kahden lupauksen tähden, joista hän tahtoi vaatia toisen täyttämistä, -ja itse täyttää toisen. Perdikkas oli nimittäin, kun Ateenalaiset -ahdistivat häntä, jo sodan alussa tehnyt hänelle lupauksen, -jos sovittaisi hänet Ateenalaisten kanssa eikä avustaisi hänen -vihamielistä veljeänsä, Filipposta, tämän pyrkiessä kuninkaaksi, jota -lupausta Perdikkas ei kuitenkaan ollut täyttänyt. Ateenalaisille -oli Sitalkes itse luvannut, kun hän teki liiton heidän kanssansa, -tehdä lopun Kalkidilaisesta sodasta Trakian rajalla. Näitten -molempien lupausten takia teki hän nyt tämän retken, kuljettaen -mukanaan Filippoksen pojan, Amyntaan, korottaaksensa tämän Makedonian -valtaistuimelle, ja Ateenalaisten hänen luonansa sattumaltaan -olevat lähettiläät sekä Hagnoon päällikön. Ateenalaisten tuli -nimittäin laivoilla ja mitä suurimmalla sotajoukolla olla avullisina -Kalkidilaisia vastaan käytävässä sodassa. - -Lähtien Odrysain maasta kutsui Sitalkes aseisiin ensin Haimoksen -ja Rodopeen väliset Trakialaiset, joita hän hallitsi aina Pontos -Eykseinokseen ja Hellespontokseen saakka, sittemmin Getat toiselta -puolelta Haimosta ja kaikki kansat tällä puolella Istros-jokea -aina Pontos Eykseinokseen saakka. Getat ja sikäläiset kansat ovat -Skytain naapureita, käyttävät samanlaisia aseita ja ovat kaikki -ratsujousimiehiä. Sitalkes kutsui niinikään aseisiin suuren -osan itsenäisistä miekankantajista Vuoristo-Trakialaisista, -joita kutsutaan Dioi nimellä ja jotka suurimmaksi osaksi asuvat -Rodopeevuoristossa. Näistä seurasi osa palkkaa vastaan, osa -vapaaehtoisina. Hän kutsui myöskin Agriaanit ja Laiaiit sekä kaikki -muut Paionilais-kansat, jotka olivat hänen alamaisiansa. Nämät ovat -äärimmäiset hänen valtakunnassansa aina Paionialaisiin Laiaieihin -ja Stryymooniin saakka. Tämä joki lähtee Skomios-vuorelta, virtaa -Agriaanein ja Laiaiein maitten läpi ja muodostaa Odrysain vallan -rajan itsenäisiä Paionialaisia vastaan. Triballeja vastaan, jotka -niinikään ovat itsenäisiä, muodostavat Treerit ja Tilataiit rajan. -Nämät asuvat pohjoispuolella Skomios-vuorta ja ulottuvat länteenpäin -aina Oskios-virralle saakka. Tämä joki lähtee samasta vuoresta kuin -Nestos ja Hebros. Mainittu vuoristo on suuri ja autio ja ulottuu -Rodopee-vuoreen saakka. - -Odrysain valta ulottui pitkin Pontos Eykseinosta Abdeera kaupungista -Istros-joen suulle saakka. Myötätuulella voi kuormalaiva suorinta -tietä purjehtia tämän matkan neljässä vuorokaudessa. Abdeerasta -Istrokselle kävelee keveästi puettu mies suorinta tietä 11 päivässä. -Näin laaja oli tämä valta pitkin rannikkoa. Mannermaalle päin taas -Bysantionista Laiaiein maahan ja Stryymoon-virralle, sillä siellä se -ulettui merestä kauimmas sisämaahan, kävelee keveästi puettu mies 13 -päivässä. - -Tulot barbari-alueesta ja Helleeniläisistä kaupungeista nousivat -Seuteen hallitessa, joka seurasi Sitalkesta, ja jolloin ne olivat -korkeimmillaan, 400 hopeatalenttiin, osaksi kullassa, osaksi -hopeassa. Yhtä suuriarvoiset olivat hänelle hopeassa ja kullassa -annetut lahjat, paitse vielä neulotuita ja sileitä kankaita sekä -muita huonekaluja, eikä ainoastaan hänelle, vaan myöskin muille -mahtaville ja korkeasäätyisille. Täällä vallitsee päinvastainen -tapa kuin persialaisten valtakunnassa ja toisten Trakialaisten -luona, nimittäin että mieluummin otetaan, kuin annetaan, ja pidetään -häpeällisempänä olla antamatta pyytäjälle, kuin olla saamatta, kun -pyytää, ja tätä tapaa käyttää jokainen edukseen sitä enemmän, jota -korkeammassa asemassa hän on; sillä ilman lahjoja ei täällä saa -mitään aikaan. Tästä ovatkin kuninkaat vallan kovasti rikastuneet. -Kaikista Euroopan kansoista Ioonianlahden ja Pontos Eykseinoksen -välillä ei löydy yhtäkään, jonka tulot ja rikkaus olisivat suuremmat. -Sotavoimain ja soturien lukuun katsoen voittavat heidät kyllä Skytat; -mutta ei löydykään Euroopassa eikä liioin Aasiassakaan kansaa, joka -yksinään voittaisi Skytat, jos he kaikki olisivat yksimielisiä. -Viisaudessa ja vallitsevien olosuhteitten ymmärtämisessä he taasen -eivät vedä muille vertoja. - -Näin suuren valtakunnan hallitsijana valmisti Sitalkes nyt -sotaretkeä. Kun kaikki oli valmista, lähti hän matkalle Makedoniaan -ensin oman maan halki, sitten Kerkine nimisen aution vuoriston läpi, -joka erottaa Sintit Paionialaisista. Hän kulki tämän yli tietä -myöten, jonka hän jo ennen oli teettänyt hakkaamalla pois metsän, kun -hän kävi sotaa Paionialaisia vastaan. Heidän kulkiessaan tämän vuoren -yli Odrysain maasta, olivat Paionialaiset heidän oikealla, Sintit ja -Maidit vasemmalla puolella. Kuljettuansa vuoren yli, saapuivat he -Paionian Dobeerokseen. Tällä matkalla häneltä ei hukkunut ainoatakaan -soturia muuten kuin taudin tappamana, vaan hänen joukkonsa -päinvastoin eneni. Sillä useat itsenäiset Trakialaiset seurasivat -kutsumatta voitonhimosta, niin että koko sotajoukon sanotaan nousseen -aina 150,000 mieheen. Suurin osa näistä oli jalkaväkeä ja korkeintaan -kolmas osa ratsumiehiä. Useimmat ratsumiehet olivat Odrysia ja -lähinnä näitä Getoja. Jalkaväestä olivat Rodopeen lyhyillä miekoilla -varustetut itsenäiset asukkaat sotaisimmat; muu joukko seurasi -järjestyksettä ja oli pelottavin paljoutensa kautta. - -He kokoontuivat Dobeerokseen ja varustautuivat hyökätäksensä salaa -Ala-Makedoniaan, jota Perdikkas hallitsi. Sillä Makedonialaisiin -kuuluvat myöskin Lynkeestat ja Elimioolaiset ja muut ylempänä -asuvat kansakunnat, jotka olivat näitten joko liittolaisia tahi -alamaisia, mutta joilla kumminkin oli omat hallitsijansa. Nykyisen, -rannikolla sijaitsevan Makedonian olivat Perdikkaan isä, Aleksandros, -ja hänen esi-isänsä, Teemenoksen jälkeläiset valloittaneet. -Nämät olivat alkuaan kotoisin Argoksesta ja hallitsivat siellä, -voitettuansa ja Pierianmaasta karkotettuansa Pierialaiset, jotka -sittemmin asuivat Pangaion-vuoren alapuolella toisella puolen -Stryymoonin virtaa Fagreessa ja muilla paikkakunnilla. Vielä nytkin -kutsutaan Pangaionvuoren alapuolella merelle päin sijaitsevaa -seutua Pierianlaaksoksi. He karkottivat niinikään niin kutsutusta -Bottiasta Bottialaiset, jotka nyt asuvat Kalkidilaisten naapureina. -He valloittivat myöskin Paioniassa pitkin Aksiosvirtaa soukan -kaistaleen, joka ulettui ylimaista aina Peilaan ja mereen saakka. -Karkotettuansa Edoonit ottivat he myöskin haltuunsa niin kutsutun -Mygdonian toisella puolella Aksios-virtaa Stryymoon-jokeen saakka. He -karkottivat myös nykyisin Eordiaksi kutsutusta maasta Eordialaiset, -joista suurin osa surmattiin, mutta jotkut asettuivat asumaan Eyskan -läheisyyteen, ja Almoopiasta Almoopialaiset. Samaten valloittivat -nämät Makedonialaiset muilta kansakunnilta maita, jotka vieläkin -ovat heidän hallussaan, kuten Antemuusin, Grestoonian, Bisaltian ja -suurimman osan Makedonialaisten omaa maata. Kaikkea tätä kutsutaan -nyt Makedoniaksi, ja Aleksandroksen poika Perdikkas hallitsi siellä, -kun Sitalkes teki hyökkäyksensä. - -Koska nämät Makedonialaiset eivät voineet puolustautua niin suurta -sotajoukkoa vastaan, vetäytyivät he omaisuutensa kanssa linnoituksiin -ja muurien taakse. Näitä ei löytynyt monta. Vasta myöhemmin rakensi -Perdikkan poika, Arkelaos, tultuaan kuninkaaksi maan nykyiset linnat, -raivasi suoria teitä ja järjesti myöskin valtion asiat, varsinkin -sotajoukon, hankkien enemmän hevosia, aseita ja muita sotatarpeita, -kuin kaikki kahdeksan ennen häntä hallinnutta kuningasta yhteensä. - -Trakialaiset hyökkäsivät Dobeeroksesta ensin Filippoksen entiseen -valtakuntaan ja valloittivat väkirynnäköllä Eidomeneen, mutta -sopimuksen kautta Gortynian, Atalanteen ja moniaita muita -paikkakuntia, jotka antautuivat ystävyydestä Trakialaisten seurassa -olevaa Filippoksen poikaa, Amyntasta, kohtaan. He piirittivät -niinikään Eurooposta, kuitenkin voimatta sitä valloittaa. Sitten -he tunkeutuivat siihen osaan Makedoniaa, joka sijaitsee Pellan ja -Kyrroksen vasemmalla puolella. Tälle puolelle näitä paikkakuntia, -Bottiaiaan ja Pieriaan, he eivät tulleet, vaan hävittivät Mygdoniaa, -Grestooniaa ja Antemuusia. Makedonialaiset eivät yrittäneetkään -jalkaväellä puolustautumaan, vaan lähettivät noutamaan ratsuväkeä -ylängöillä asuvilta liittolaisilta, ja nämät ahdistivat Trakialaisia, -missä vaan oli sopiva tilaisuus, vaikka kohtakin vastustajat olivat -heitä lukuisammat. Ei kukaan voinut kestää näitten haarniskaan -puettujen ratsumiesten hyökkäystä. Mutta kun nämät joutuivat -tuon suurilukuisen joukon keskelle, olivat he suuressa vaarassa, -jonkatähden he vihdoin seisahtuivat, koska he eivät luulleet voivansa -pitää puoliaan heitä lukuisampaa sotajoukkoa vastaan. - -Sitalkes rupesi nyt keskusteluihin Perdikkaan kanssa niistä asioista, -joitten tähden hän oli retken tehnyt, ja koska Ateenalaiset -eivät saapuneet laivoillansa, vaan ainoastaan olivat lähettäneet -lahjoja ja sanansaattajia epäillen, ettei hän tulisi, lähetti -hän osan sotajoukostansa Kalkidilaisia ja Bottialaisia vastaan, -ja hävitti heidän maatansa, piirittäen heitä. Hänen viipyessänsä -näillä seuduilla, pelkäsivät etelässäpäin asuvat Tessalialaiset ja -Magneesialaiset sekä Tessalialaisten muut alamaiset ja Termopylaihin -asti asuvat Helleenit, että tämä sotajoukko hyökkäisi heitäkin -vastaan ja varustautuivat sitä varten. Niinikään olivat peloissansa -tasangolla asuvat Trakialaiset pohjoispuolella Stryymoonvirtaa, -Panaiit, Odomantit, Drooit ja Dersaiit, jotka kaikki ovat itsenäisiä -kansakuntia. Syntyipä se ajatus itse Ateenalaisille vihollisissa -Helleeneissäkin, että Trakialaiset Ateenalaisien kehotuksesta -kulkisivat heitäkin vastaan sopimuksen mukaan. Sitalkes puolestaan -vallotti ja hävitti Kalkidikeen, Bottikeen ja Makedonian. Koska -hänelle ei onnistunut mikään niistä tuumista, minkä tähden oli tullut -ja kun sotilailta puuttui muonaa ja he kärsivät talven vaivoista, -niin seurasi hän veljensä Sparadokoksen pojan Seyteen neuvoa ja -vetäytyi mitä nopeimmin pois näistä maista. Seyteen, joka Sitalkeen -jälestä oli mahtavin mies, sai Perdikkas puolellensa, luvaten -hänelle sisarensa vaimoksi ja sitäpaitse lahjoja. Sitalkes palasi -siis joutuisasti sotajoukkoineen kotiansa, viivyttyänsä kaikkiaan 30 -päivää, ja näistä kahdeksan Kalkidikeessa. Perdikkas antoi myöhemmin -sisarensa Stratonikeen Seyteelle vaimoksi, kuten oli luvannut. -Tämänkaltainen oli Sitalkeen sotaretki. - -Kun Peloponneesolaisten laivasto oli hajonnut, purjehtivat -Naupaktoksessa olevat Ateenalaiset Formioonin johdolla samana talvena -pitkin rannikkoa Astakokseen. Astuttuansa maihin, marssivat he 400 -Ateenalaisella raskasaseisella laivoista ja 400 Messeenialaisella -Akarnaanian sisämaahan ja ajoivat Stratoksesta, Korontasta ja muista -paikkakunnista ne miehet, jotka heistä eivät näyttäneet varmoilta. -Vietyänsä Korontaan takaisin Teolytoksen pojan, Kyneksen, palasivat -he takaisin laivoihin. Sillä talven kestäessä he eivät luulleet -voivansa hyökätä Oiniadeja vastaan, jotka yksin Arkadilaisista aina -olivat olleet Ateenalaisia vastaan vihamielisiä. - -Lähtien Pindos-vuorelta, juoksee Akeloos joki Dolopian sekä Agraiein -ja Amfilokialaisten maan läpi ja Akarnaanialaisen tasangon yli, sivu -Stratoksen, laskee mereen Oiniadein kaupungin lähellä, ja tekee, -muodostaen järven sen ympäri, mahdottomaksi hyökätä sitä vastaan -talvisaikana veden tähden. Useimmat Ekiinadein saarista sijaitsevat -vastapäätä Oiniadein kaupunkia, lähellä Akelooksen suuta. Tämä suuri -joki täyttää aina salmet mudalla yhdistäen siten muutamia saaria -toisiinsa. Luultavaa on, että ne kaikki aikaa voittaen kasvavat -yhteen. Sillä joki on suuri, virtainen ja mutainen, ja saaret ovat -toisiaan hyvin lähellä, joten ne ovat siteenä toisillensa, niin ettei -muta hajoa, eivätkä sitäpaitsi ole suorassa jonossa, jonkatakia vesi -ei pääse mutkitta mereen. Nämät saaret ovat autioita eivätkä suuria. - -Sanotaan Amfiareuksen pojan, Alkmeoonin, kulkiessansa -maanpakolaisuudessa, murhattuansa äitinsä, Apolloonilta saaneen -viittauksen asettumaan tänne asumaan. Hänelle oli ilmoitettu, ettei -hän pääsisi häntä ahdistavista hirmunäöistä, ennenkuin hän löytäisi -seudun, johon aurinko ei loistanut, kun hän tappoi äitinsä, eikä -vielä silloin ollut maana, koska kaikki muu maa oli saastutettu -hänen tekonsa kautta. Neuvottomana samoten maita, oli hän vihdoin, -kuten sanotaan, keksinyt tämän Akelooksen muodostaman maan sekä -pitänyt sitä riittävänä elatuksekseen, ja sen muodostuneen hänen -maita kulkiessansa äitinsä murhan jälkeen. Tänne Oiniadein seutuihin -hän siis oli asettunut asumaan, hallinnut siellä ja antanut sille -poikansa Akarnaanin nimen. Täten kerrotaan Alkmeoonista. - -Formioonin johtamat Ateenalaiset lähtivät Akarnaaniasta, saapuivat -Naupaktokseen ja purjehtivat alusta kevättä Ateenaan, mukanaan -meritaistelussa otetut vapaasyntyiset vangit, jotka myöhemmin mies -miestä kohti vaihdettiin, ja myös valloitetut alukset. - -Täten loppui talvi ja kolmas vuosi tätä sotaa, jonka vaiheet -Thukydides on kertonut. - - - - -KOLMAS KIRJA. - - -Seuraavana kesänä hyökkäsivät Peloponneesolaiset liittolaisineen -viljan hedelmöidessä Lakedaimonilaisen kuninkaan Tseyksidamoksen -pojan Arkidamoksen johdolla Attikaan, jonka aluetta he -leiriydyttyänsä hävittivät. Tapansa mukaan ryntäsivät Ateenalaisten -ratsumiehet tuon tuostakin ulos kaupungista, mikäli vaan oli -tilaisuutta, ja estivät kevytaseisten suuren joukon hyökkäämästä -ulos leiristä ja tuottamasta tuhoa kaupungin lähiseuduille. -Viivyttyänsä Attikassa niin kauan, kuin muonaa riitti, vetäytyivät -Peloponneesolaiset pois ja hajosivat kukin kotikaupunkiinsa. - -Heti Peloponneesolaisten hyökkäyksen jälkeen luopui Lesbos paitsi -Meetymneetä Ateenalaisista. Tämän olivat Lesbolaiset jo ennen sotaa -aikoneet tehdä, mutta Lakedaimonilaiset eivät olleet ottaneet heitä -liittoonsa. Nyt he olivat pakotetut luopumaan, ennenkuin heidän -tarkoituksensa olikaan ollut. He olisivat nimittäin tahtoneet -odottaa, kunnes olisivat saaneet sulun satamiensa eteen, muurinsa -valmiiksi ja laivansa rakennetuiksi, sekä kunnes jousimiehet ja muona -sekä kaikki muu, jota he odottivat Pontoksesta, olisi ehtinyt saapua. -Mutta nyt olivat heidän vihollisensa, Tenedolaiset ja Metymneeläiset -sekä yksityisesti muutamat miehet Mytileeneeläisistakin, ollen -Ateenalaisten kestivieraita, Ateenalaisille tehneet ilmoituksen -kapinasta, väittäen, että Lesboksen asukkaat pakotettiin -muuttamaan Mytileeneeseen, ja että kapinan valmistuksia tehtiin -Lakedaimonilaisten ja heidän heimolaistensa, Boiootialaisten, kanssa. -Elleivät Ateenalaiset pian ryhtyisi ehkäisemiskeinoihin, sanoivat -nämät, niin menettäisivät he Lesboksen. - -Mutta Ateenalaiset, joita sekä rutto että juuri silloin -ankarimmillaan oleva sota kovasti rasittivat, katsoivat vaaralliseksi -tehdä Lesboksen vihollisekseen, koska sillä oli suuri laivasto ja -kun se oli täysissä voimissa. Sentähden he eivät ensin ottaneet -uskoaksensa syytöksiä, koska mieluummin toivoivat, ettei niissä -olisi perää. Mutta kun he lähettiläittensä kautta eivät saaneet -Mytileeneeläisiä lakkaamaan saaren väestön muuttamisesta kaupunkiinsa -eivätkä luopumaan kapinanhankkeistaan, päättivät he pelästyneinä -koettaa estää heitä yrityksestään. He lähettivät äkkiarvaamatta -Deiniaan pojan Kleippideen ja kahden toisen päällikön johdolla sinne -40 laivaa, jotka olivat valmiina purjehtimaan pitkin Peloponneesoksen -rantoja. Ateenalaisille oli nimittäen ilmoitettu, että ulkopuolella -kaupunkia vietettäisiin Maloeis Apolloonin juhla, johon kaikki -Mytileeneeläiset yhteisesti ottaisivat osaa, jonka takia he -arvelivat, että he ehkä äkkiarvaamattomalla hyökkäyksellä voisivat -yllättää heidät. Jos tämä ei heiltä onnistuisi, olisi hyvä, että -Mytileeneeläisiä pakotettaisiin luopumaan laivoistaan ja repimään -muuriaan; elleivät he tottelisi, ilmoitettaisiin, että ryhdyttäisiin -sotaan. Laivat purjehtivat siis. Ateenalaiset pidättivät kymmenen -Mytileeneeläistä laivaa, jotka sattuivat olemaan heidän satamassaan, -ja pitivät näiden miehistöt valvonnan alla. Mytileeneeläisille -kertoi kuitenkin laivaston tulosta mies, joka karattuansa Ateenasta -kulki Euboiaan ja jalkaisin käveli Geraistokseen. Siellä tapasi -hän kuormalaivan valmiina purjehtimaan, ja tällä hän kolmantena -päivänä Ateenasta pakenemisensa jälkeen saapui Mytileeneeseen. -Mytileeneeläiset eivät menneetkään juhliin Maloeisin pyhäkköön, vaan -kiiruhtivat panemaan muurit ja sataman kuntoon puolustusta varten. - -Kun Ateenalaiset, jotka saapuivat vähää myöhemmin, näkivät tämän, -ilmoittivat heidän päällikkönsä, mitä heille oli käsketty; mutta kun -eivät Mytileeneeläiset siitä huolineet, ryhtyivät he sotatoimiin. -Pakotettuina näin äkkiä varustamattomina taistelemaan, purjehtivat -Mytileeneeläiset hiukan ulos satamasta ikäänkuin meritaisteluun. Kun -Ateenalaiset laivat ajoivat heitä takaa, ryhtyivät he keskusteluihin -niitten päällikköiden kanssa, koettaen jos mahdollista kohtuullisilla -ehdoilla saada viholliset laivat viipymättä poistumaan. Tähän -päälliköt suostuivat, koska pelkäsivät, etteivät he olisi kyllin -voimakkaita sotimaan koko Lesbosta vastaan. Saatuansa aselevon, -lähettivät Mytileeneeläiset Ateenaan muitten seurassa yhden -panettelijoista, joka katui tekoansa, pyytämään heitä palauttamaan -laivansa heidän satamastansa, koska Mytileeneeläiset eivät -puolestaan ryhtyisi mihinkään vehkeisiin. Samalla lähettivät he -salaa Ateenalaisilta laivoilta, jotka makasivat ankkurissa Maleassa -pohjoispuolella kaupunkia, sanansaattajia kolmisoutulaivalla myöskin -Lakedaimoniin, koskeivät luulleet lähettiläittensä saavan mitään -aikaan Ateenassa. Vaivaloisen matkan päästä saapuivat lähettiläät -meren yli Lakedaimoniin pyytämään heiltä apua. - -Kun Ateenan lähettiläät ilman mitään tulosta palasivat kotiin, -ryhtyivät Mytileeneeläiset ja muu Lesbos paitsi Meetymneetä -sotavarustuksiin. Viimeksimainitut kuten myöskin Imbrolaiset ja -Lemnolaiset sekä muutamat muut harvat olivat Ateenalaisten puolella. -Mytileeneeläiset tekivät koko sotajoukollansa rynnäkön Ateenalaisten -leiriä vastaan, ja tässä syntyi tappelu, jossa Mytileeneeläiset -kyllä eivät joutuneet tappiolle, mutta vetäytyivät takaisin, -koskeivät luottaneet itseensä. Sitten he eivät ryhtyneet taisteluun, -vaan päättivät rauhassa odottaa apua Peloponneesoksesta ja vasta -apujoukon kanssa hyökätä taisteluun. Sillä heidän luoksensa tulivat -Lakoonikalainen Meleas ja Teebalainen Hermaioondas, jotka olivat -lähteneet jo ennen kapinaa, mutteivät ennen Ateenalaisten tuloa -saapuneet perille, vaan vasta taistelun jälkeen. Nämät kehottivat -lähettämään toisen laivan ja toisia lähettiläitä heidän mukanaan, -jonka he tekivätkin. - -Rohkaistuina Mytileeneeläisten toimettomuudesta, kutsuivat -Ateenalaiset apuun liittolaisensa, jotka sitä nopeammin saapuivat, -kun näkivät, etteivät Lesbolaiset ryhtyneet mihinkään toimiin. -Ateenalaiset ankkuroivat eteläpuolelle kaupunkia ja rakensivat kaksi -leiriä, yhden kumpaisellekin puolelle sitä, sekä sulkivat kummankin -sataman, sulkien siten meren Mytileeneeläisiltä. Nämät taasen ja -muut Lesbolaiset, jotka olivat saapuneet apuun, pitivät hallussaan -maa-alueen paitsi sitä vähäistä osaa, jossa Ateenalaisten leirit -sijaitsivat. Malea oli oikeastaan vain piirittäjäin ankkuroimispaikka -ja kauppatori. Näin taisteltiin Mytileeneen ympäristössä. - -Tänä kesänä lähettivät Ateenalaiset samaan aikaan Formioonin pojan -Asoopioksen johdolla 30 laivaa Peloponneesokseen Akarnaanialaisten -pyynnöstä, että heille lähetettäisiin päälliköksi joku Fermioonin -poika tahi sukulainen. Laivat lähtivät matkalle ja hävittivät -Lakoonikan rannikkoseutuja. Myöhemmin lähetti Asoopios useimmat -laivat kotia ja saapui 12 laivalla Naupaktokseen. Sittemmin nosti -hän kaikki Akarnaanialaiset kapinaan ja kulki heidän kanssansa -Oiniadain kaupunkia vastaan. Hän purjehti laivoillaan Akeloos-virtaa -myöten sisämaahan, jonka seutuja maaväki hävitti. Kun Oiniadit -eivät taipuneet, lähetti hän pois jalkaväen, mutta purjehti -itse Leukaaseen. Täällä astui hän maihin Neerikonissa. Mutta -hänen palatessansa täältä surmasivat hänet ja suuren osan hänen -sotajoukkoansa sikäläiset avuksi rientäneet asukkaat ja harvalukuinen -vartijaväki. Ennen lähtöänsä korjasivat Ateenalaiset myöhemmin -kaatuneensa Leukalaisten suostumuksella. - -Koska Lakedaimonilaiset olivat kehoittaneet ensimmäisellä laivalla -saapuneita Mytileeneeläisten lähettiläitä esiintymään Olympiassa, -jotta myöskin toiset liittolaiset saisivat kuulla ja päättää heidän -asiansa, niin saapuivat he Olympiaan. Tämä Olympian juhla oli se, -jossa Rodolainen Doorieys toisen kerran pääsi voittajaksi. Kun -keskustelut juhlan jälkeen alkoivat, puhuivat lähettiläät seuraavasti: - -"Lakedaimonilaiset ja liittolaiset! Me tunnemme kaikki Helleeneillä -vallitsevan tavan, että ne, jotka ottavat sodan aikana entisistä -liittolaisistansa luopuneita liittoonsa, kyllä ovat ystävällisiä -heitä kohtaan, niin kauan kuin heistä on hyötyä, mutta halveksivat -heitä entisten ystäviensä pettäjinä. Tämä arvostelu olisikin aivan -oikeudenmukainen, jos luopioilla ja niillä, joista luopuvat, olisi -toisiansa kohtaan yhtäläinen mielipide ja ystävällisyys, jos -heillä olisi yhtäläiset varustuskeinot ja valta, ja jos ylipäätään -ei löytyisi mitään pätevää luopumisen syytä. Mutta niin ei ole -ensinkään Ateenalaisten ja meidän laitamme. Älköön siis kukaan meitä -halveksiko, jos me, nautittuamme heidän suosiotansa rauhan kestäessä, -vaaran tullessa luovumme heistä." - -"Puhukaamme siis ensin oikeudesta ja kunnosta, jotka ovat -liittoonne pääsemisemme ensimmäiset ehdot, koska hyvin tiedämme, -ettei synny pysyvää ystävyyttä yksityisten kesken eikä liittoa -kaupunkien välillä, ellei se perustu keskinäiseen kunnioitukseen ja -yksimielisyyteen. Sillä riitaisuudet syntyvät erimielisyydestä." - -"Meidän ja Ateenalaisten välillä syntyi liitto, kun te luovuitte -Meedialaisesta sodasta, mutta he jäivät ajamaan asioita loppuun. Me -emme kuitenkaan ruvenneet Ateenalaisten liittolaisiksi Helleenien -orjuuttamiseksi, vaan vapauttaaksemme Helleenejä Medialaisten -ikeestä. Niin kauan, kuin Ateenalaiset johtivat kohtuudella, -seurasimme me heitä mielellämme, mutta kun näimme heidän, höltyen -Meedialais-vihasta, tarkottavan liittolaisten orjuuttamista, nousi -meissä pelko." - -"Koska liittolaiset äänestäjien lukuisuuden takia eivät voineet -päästä yksimielisyyteen, orjuutettiin he kaikki paitsi me ja -Kiolaiset. Nimeksi itsenäisinä ja vapaina, olemme me seuranneet -heitä sodassa. Nyt meillä ei enää tapahtuneitten seikkojen takia -ole luottamusta Ateenalaisiin johtajina. Sillä ei ole otaksuttavaa, -etteivät he, kun kerran ovat valtansa alle laskeneet meidän kanssamme -liittoon otetut kaupungit, myöskin samoten kaikkia toisiakin -orjuuttaisi, jos vain voivat." - -"Jos me kaikki vielä olisimme itsenäisiä, olisimme me varmemmat, -ettei meitä vastaan minkäänlaisia juonia viritettäisi. Mutta -kun jo suurin osa liittolaisista on heidän ikeensä alla ja me -ainoat itsenäisiä heidän rinnallansa, on luonnollista, ettei -heille ole mieluista tämä meidän yhdenvertaisuutemme, kaikkien -toisten alistuttua, semminkin kun heidän voimansa on kasvanut sitä -suuremmaksi, jota yksinäisempiä me olemme. Jokaisen liiton ainoa -tuki on keskinäinen pelko: sillä liittolaisista se, joka pyrkii -loukkaamaan sopimusta, jättää aikeensa ainoastaan siitä syystä, että -tietää liittolaisensa olevan yhtä voimakkaan." - -"Me olemme jätetyt vapaiksi ainoastaan syystä, että he luulivat -ennemmin kauniilla puheilla ja viisastelemisella pääsevänsä -tarkoituksiensa perille kuin väkivallalla. Myöskin käyttivät he meitä -sen todistuksena, etteivät he menetelleet väärin, koskemme me muka -pakotta vapaaehtoisesti auttaisi heitä sodassa, jollei heitä olisi -loukattu. Sitäpaitsi veivät he voimakkaammat ensin heikompia vastaan, -jotta heillä olisi sitä helpompi kukistaa viimeksi jääneitä, kun -kaikki muut heidän ympärillänsä olivat voitetut. Jos he sitävastoin -olisivat alkaneet meistä, kun kaikki vielä olivat täysissä voimissaan -ja olisivat voineet liittyä toisiinsa, niin ei heidän olisi ollut -niin helppo kukistaa meitä. Ehkäpä meidän laivastommekin heissä on -aiheuttanut jotakin pelkoa, että syntyisi vaara, jos se yhtyisi -teidän tahi jonkun muun kaupungin laivastoon." - -"Pysyäksemme vapaina on meidän täytynyt alituisesti imarrella heidän -kansaansa ja päälliköitänsä. Kumminkaan emme olisi voineet pelastua -yhtä vähän kuin muutkaan, ellei tämä sota olisi syttynyt." - -"Mikä todellinen ystävyys tahi vapaus tämä oli, kun me -vastahakoisesti pysyimme yhdessä? Kyllähän nuo meitä sodassa pitivät -hyvin, kuten mekin heitä rauhan kestäessä; mutta kun ystävällisyys -muissa lujittaa luottamuksen, niin sen meissä ylläpiti pelko. Sillä -ennemmin pelosta kuin ystävyydestä olimme me heidän liittolaisensa. -Sentähden olivatkin ne, joilla oli turva suuremmassa vallassaan, -ensimmäisinä valmiit rikkomaan sopimukset." - -"Ei ole siis oikein moittia meitä siitä, että me muka olisimme -harjoittaneet vääryyttä, kun me olemme purkaneet liiton, aavistaen -heidän vaaralliset aikeensa meitä kohtaan, kuitenkaan tietämättä -varmaan, aikoivatko he panna ne toimeen. Jos meillä olisi ollut vapaa -päätösvalta, niin olisi meillä myöskin ollut valta lykätä toimeenpano -toistaiseksi; mutta kun heillä on aina ollut valta hyökätä, niin -täytyy meillä olla oikeus puolustautua." - -"Tämmöiset ovat meidän luopumisemme syyt olleet. Ne osottavat -selvästi sille, joka tahtoo ottaa ne korviinsa, että me olemme -tehneet oikein, ja että meillä on ollut pätevät syyt pelkoon ja -avunhakuun turvaksemme. Mehän olemme jo ennenkin rauhan aikana -toimittaneet teille lähetystön luopumisestamme, mutta meitä esti -kieltonne ottaa meitä liittoonne. Nyt me mielellämme noudatamme -Boiootialaisten kehotusta, katsoen tekevämme kaksinkertaisen -luopumisen: Helleeneistä, jottemme yhteisesti Ateenalaisten kanssa -heitä vahingoittaisi, vaan vapauttaisimme heidät, ja toiseksi -Ateenalaisista, jottemme itse myöhemmin heidän kauttansa joutuisi -perikatoon, vaan estäisimme heitä heidän vehkeissänsä." - -"Tämä meidän luopumisemme on tapahtunut, ennenkuin aioimme, ja -ollessamme varustamatta, jonka tähden teidän siis sitä ennemmin -tulee ottaa meidät liittoonne ja sitä nopeammin lähettää apua, -jotta te sekä osottaisitte auttavanne apua tarvitsevia ja samalla -vahingoittaisitte vihollisianne. Parempaa tilaisuutta ei voi löytyä. -Sillä Ateenalaisia rasittavat sekä rutto että suuret menot, jota -paitsi heidän laivansa purjehtivat osaksi teidän vesillänne ja osaksi -meitä vastaan, joten ei ole otaksuttavaa, että heillä juuri on -sanottavasti laivoja käytettävinä puolustukseksi, jos te tänä kesänä -laivoilla ja jalkaväellä toistamiseen hyökkäätte heidän maahansa. -Silloin he joko eivät voi kestää teidän hyökkäystänne tahi vetäytyvät -pois molempien, sekä teidän että meidän, maasta." - -"Älkää luulko, että te vieraan maan hyödyksi antaudutte vaaraan. -Jos kohtakin Lesbos näkyy sijaitsevan kaukana teistä, niin se on -kuitenkin lähellä suureksi avuksi. Sillä ei sotaa tulla käymään -Attikassa, kuten ehkä joku luulee, vaan niissä maissa, joista -Ateenalla on tulonsa. Varansahan he saavat liittolaisiltaan, ja -heillä tulee olemaan vielä suuremmat tulot, jos he kukistavat -meidätkin. Eikä sitten enää kukaan nouse kapinaan, ja meidän tulomme -lankeevat siis heille. Me itse tulemme taas kärsimään enemmän, kuin -varemmin orjiksi tehdyt. Jos te sitävastoin pontevasti avustatte -meitä, saatte te puolellenne kaupungin, jolla on suuri laivasto, -jonka tarpeessa te suuresti olette, ja voitte helpommin kukistaa -Ateenalaiset, riistettyänne heiltä liittolaisensa. Silloin uskaltaa -ken vain haluaa liittoutua teihin, ja te itse pääsette syytöksestä, -joka teitä vastaan tehdään, ettette muka avusta Ateenalaisista -luopuvia. Jos te taas esiinnytte vapauttajina, tulette te olemaan -varmemmat voitosta." - -"Kunnioittakaa niitä toiveita, jotka Helleenit panevat teihin, ja -puolustakaa Olympialaisen Zeyksen nimessä, jonka pyhäkössä me apua -rukoilevina seisomme, Mytileeneeläisiä, ottaen heidät liittoonne, -älkääkä hyljätkö meitä, jotka kyllä yksityisesti olemme vaarassa, -mutta jotka vaarasta päästyämme tuotamme yhteistä hyötyä, mutta vielä -yleisemmän vaurion, jos me teidän hylkääminänne sorrumme. Olkaa -miehiä semmoisia, joina Helleenit teitä pitävät ja meidän hätämme -vaatii." - -Näin puhuivat Mytileeneeläiset. Kuultuansa hyväksyivät -Lakedaimonilaiset ja heidän liittolaisensa lähettiläitten puheen -ja ottivat Lesbolaiset liittoonsa. He päättivät tehdä hyökkäyksen -Attikaan ja käskivät läsnä-olevien liittolaisten mitä nopeimmin -toimittaa kaksi kolmatta osaa sotaväestään kannakselle. Itse he -saapuivat ensimmäisinä kannakselle ja alkoivat valmistaa siellä -koneita, hinataksensa laivat Korintoksesta Ateenaan johtavaan -lahteen, koska aikoivat hyökätä sekä laivoilla että jalkaväellä. He -toimivat suurella innolla, mutta liittolaiset kokoontuivat hitaasti, -koska olivat elonkorjuussa ja olivat kyllästyneet sotaan. - -Saatuansa tiedon, että Lakedaimonilaiset heidän otaksutun -heikkoutensa tähden valmistautuivat hyökkäykseen, tahtoivat -Ateenalaiset näyttää, että nämät olivat väärässä, ja että he, -liikuttamatta Lesboksen vesillä purjehtivaa laivastoa, kykenivät -helposti torjumaan Peloponneesoksesta hyökkäävää laivastoa. Sentähden -miehittivät he 100 laivaa omilla kansalaisillansa ja metoikeilla, -ottamatta niihin kuitenkaan ritareita ja pentakosiomedimneja. -He purjehtivat pitkin kannaksen rannikkoa ja astuivat maihin -Peloponneesoksessa mielin määrin. Kun Lakedaimonilaiset huomasivat -suuresti erehtyneensä ja pitivät Lesbolaisten ilmoitukset väärinä, -joutuivat he epätoivoon, koskeivät heidän liittolaisensakaan -saapuneet, ja kun Ateenalaisten 30 laivallaan ilmoitettiin hävittävän -heidän kotiseutujansa, jonkatähden he palasivat kotiinsa. Myöhemmin -varustivat he laivaston, jonka aikoivat lähettää Lesboksen vesille, -ja käskivät liittolais-kaupunkiensa varustaa 40 laivaa, joitten -päälliköksi he määräsivät Alkidaan. Ateenalaisten 100 laivaa palasi -takaisin, kun näkivät vihollistenkin poistuvan. - -Sodan alotettuansa Ateenalaisilla ei milloinkaan yhtaikaa ollut -meressä useampia tahi komeampia laivoja, kuin näitten laivojen -lähtiessä retkelleen. Sillä 100 laivaa vartioi Attikaa, Euboiaa ja -Salamista, ja toiset 100 laivaa purjehtivat pitkin Peloponneesoksen -rannikoita, lukuun ottamatta niitä, jotka olivat Poteidaian edustalla -ja muualla, niin että Ateenalaisilla sinä kesänä oli yhteensä 250 -laivaa. Tämä laivasto ja Poteidaian piiritys nielivät kaupungin -tulot. Sillä Poteidaiaa piirittävät raskasaseiset saivat kaksi -drakmaa päivässä mieheen, yhden itselleen ja yhden palvelijallensa. -Heitä oli koko piirityksen aikana 3,000 kerrallaan ja lisäksi 1,600 -Formioonin johdolla saapunutta. Saman palkan saivat merimiehetkin. -Koska siis laivasto oli suurempi kuin milloinkaan ennen, nieli se -suurimman osan kaupungin tuloista. - -Sillä aikaa kuin Lakedaimonilaiset majailivat kannaksella, tekivät -Mytileeneeläiset palkkasoturineen sotaretken maitse Meetymneeseen, -toivoen petoksella saavansa sen haltuunsa. He tekivät hyökkäyksen -kaupunkia vastaan, mutta kun eivät onnistuneet yrityksessään, -vetäytyivät he Antissaan, Pyrraan ja Eresokseen. Asetettuansa asiat -näissä kaupungeissa varmemmalle kannalle ja korjattuansa niitten -muurit, palasivat he kiiruusti kotiin. Meetymneeläiset tekivät -myöskin hyökkäyksen Antissaa vastaan viimeksimainittujen lähdettyä; -mutta kun he joutuivat tappiolle taistelussa Antissalaisia ja heidän -palkkasotureitansa vastaan, jotka olivat saaneet apua, ja kun suuri -osa heistä oli kaatunut, palasivat eloon jääneet kiiruumman kautta -kotia. - -Kun Ateenalaiset saivat kuulla, että maa oli Mytileeneeläisten -hallussa, ja että heidän sotajoukkonsa ei voinut ylläpitää -piiritystä, lähettivät he alkusyksystä Epikuuroksen pojan Pakeen -johdolla 1,000 raskasaseista. Itse soutaen laivojaan, saapuivat he -perille ja ympäröivät kaupungin yksinkertaisella muurilla. Ylängöille -he myöskin rakensivat linnoituksia, ja täten oli Mytileenee siis -talven tullessa piiritetty sekä maan että meren puolelta. - -Koska Ateenalaiset tarvitsivat rahaa piiritykseen, kannettiin ensi -kerta kansalaisilta veroa, tällä kertaa 200 talenttia. He lähettivät -niinikään Lysikleen ja neljän toisen päällikön johdolla 12 laivaa -perimään veroa liittolaisilta. Lysikles perikin veroa yltympäri, -mutta kun hän astui maihin Kaariassa ja Myuusin kaupungista -Maiandroksen kentän yli tunkeutui aina Sandios-kummulle saakka, -ryntäsivät Kaarialaiset ja Anaialaiset hänen kimppuunsa ja surmasivat -hänet ja suuren joukon hänen sotilaistansa. - -Samana talvena päättivät Plataialaiset ja heidän Peloponneesolaisten -ja Boiootialaisten yhä piirittämään kaupunkiinsa suljetut -Ateenalaiset miehissä pyrkiä ulos siitä, koska muona oli -loppumaisillaan, eikä ollut mitään avun toivetta Ateenasta yhtävähän -kuin muualtakaan. Kiiveten vihollisten muurin yli, aikoivat he -koettaa tunkeutua heidän riviensä läpi. Tämän yrityksen olivat -keksineet Tolmideen poika ennustaja Teainetos ja Daimakoksen poika -Eupompidas, joka itse oli päällikkönä. Sittemmin peräytyivät puolet -näistä, pitäen vaaran liian suurena, niin etteivät useammat kuin noin -120 miestä pysyneet päätöksessään koettaa tällä lailla pyrkiä ulos. -He tekivät vihollisten muurin korkuiset tikapuut. Muurin korkeuden -mittasivat he laskemalla tiilikerrokset siinä, missä muuri heihin -päin oli savesta paljas. Useat henkilöt laskivat samat kerrokset. -Jos joku siis erehtyi laskuissaan, niin oli useitten yhteen sattunut -lasku oikea, varsinkin kun he laskivat moneen kertaan ja seisoivat -lähellä muuria, niin että voivat helposti nähdä muurin, mistä vain -halusivat. Täten laskivat he tikapuiden korkeuden tiilien paksuuden -mukaan. - -Peloponneesolaisten muuri oli rakennettu seuraavalla tavalla. -Siinä oli kaksi vallia, toinen Plataiaan päin, toinen Ateenasta -mahdollisesti saapuvia avustajia vastaan. Nämät vallit olivat -toisistaan 16 jalan päässä. Niiden väliin oli rakennettu asuntoja -vartijoille niin lähelle toisiaan, että kaikki näytti yhdeltä -paksulta, kumpasellakin puolella rintasuojilla varustetulta muurilta. -Jokaisen kymmenen rintasuojan paikalle oli rakennettu muurin levyiset -suuret tornit, jotka ulottuivat vallista valliin, niin ettei ollut -mitään käytävää tornien sivutse, vaan oli pakko kulkea tornin läpi. -Kylminä, sateisina öinä jättivät sotilaat rintasuojat ja vartioivat -lähellä toisiansa olevissa katoilla varustetuissa torneissa. -Tämänkaltainen oli Plataiaa ympäröivä piiritysmuuri. - -Kun kaikki oli valmiina, odottivat nämät, kunnes tuli sateinen ja -tuulinen yö ilman kuunvaloa, ja läksivät ulos kaupungista niitten -johdolla, jotka olivat keinon keksineet. Ensin kulkivat he haudan yli, -joka heitä ympäröi; sitten lähestyivät he vihollisten muuria vartijain -huomaamatta, jotka pimeyden takia eivät nähneet heitä eivätkä kuulleet -heidän askeleitaan vastatuulessa. He kulkivat myöskin suuresti -erillänsä toisistansa, jotteivät heidän aseensa sattuisi koskemaan -toisiinsa ja siten herättäisi huomiota. Heillä oli keveä puku ja kenkä -ainoastaan vasemmassa jalassa, jotteivät luiskahtaisi savessa. Kahden -tornin välissä lähestyivät he rintasuojia, tietäen että ne olivat -tyhjiä, etunenässä tikapuitten kantajat, jotka nostivat ne pystyyn. -Sitten seurasi 12 miekalla ja rintahaarniskalla varustettua miestä, -joita johti Koroiboksen poika Ammeas, joka myös ensimmäisenä nousi -muurille. Hänen jälestänsä nousi kuusi miestä kumpaiseenkin torniin. -Näitä seurasi toiset keihäisillä keveästivarustetut, joitten kilpiä -toiset miehet heidän takanansa kantoivat, jotta he helpommin kulkisivat, -ja näitten piti ojentaa heille kilvet vihollisia lähestyttäessä. - -Kun jo suurin osa heistä oli päässyt muurille, huomasivat heidät -vartijat torneista. Kun nimittäin eräs Plataialainen tarttui -rintasuojaan, irtausi tiili, jonka pudotessa syntyi jyrinä. Heti -nousi tästä huuto, ja sotilaat kiiruhtivat muurille, tietämättä -pimeän yön ja myrskyn takia, mistä syystä melu oli syntynyt. -Samalla hyökkäsivät kaupungissa olevat Plataialaiset, jottei -pakenevia huomattaisi, Peloponneesolaisten muuria vastaan -päinvastaisella suunnalla siitä, missä toiset koettivat päästä yli -muurin. Piirittäjät melusivat liikkumatta paikaltaan, eikä kukaan -uskaltanut jättää vartiopaikkaansa, koskei voinut arvata, mitä oli -tapahtumaisillaan. Ne 300 heistä, joitten piti kiiruhtaa apuun -tarvittaessa, riensivät muurin ulkopuolelle sinne, mistä huuto -kuului. Tulimerkkejä vihollisuuksien ilmottamiseksi sytytettiin -Teebaihin päin. Mutta Plataialaiset sytyttivät myöskin useampia, jo -ennaltaan valmistettuja tulisoihtuja muureille, joten viholliset -epävarmoina tulisoihtujen merkityksestä, luullen tapahtumia -toisenlaisiksi kuin olivatkaan, eivät rientäneet apuun, ennenkuin -ulospyrkijät olivat päässeet pakoon ja pelastuneet. - -Sillä välin olivat ulospyrkivät Plataialaiset, niin pian kuin -ensimmäiset pääsivät muurille, surmanneet vartijat ja valloittaneet -molemmat tornit. He vartioivat tornien läpikäytäviä, niin ettei -kukaan päässyt apuun. He pystyttivät tikapuita muurilta torneja -vastaan ja auttoivat täten useampia kansalaisistaan nousemaan -muurille. Pakolaiset heittelivät ylhäältä ja alhaalta vihollisia -keihäillä, siten estäen apuun rientäviä. Useimmat heistä nostivat -pystyyn lukuisia tikapuita, työnsivät alas rintasuojat ja nousivat -tornien väliselle muurille. Sitä myöten kuin joku pääsi muurin yli, -asettui hän haudan partaalle ja ahdisti sieltä nuolilla ja keihäillä -niitä, jotka pyrkivät apuun muurille estämään ylimenoa. Kun kaikki -olivat päässeet yli, tunkeutuivat torneissa olleet miehet vaivalla -viimeisinä haudalle, ja samalla saapuivat nuot 300 Peloponneesolaista -heitä vastaan, tulisoihdut kädessä. Haudan partaalla seisovat -Plataialaiset huomasivat heidät ensin, seisoessaan varjossa, ja -ampuivat heitä suojattomiin paikkoihin nuolilla ja keihäillä, -jotavastoin he itse, seisoen pimeässä, vähemmin olivat näkyvissä -soihtujen lakia. Näin pääsivät viimeisetkin Plataialaiset yli haudan, -jos kohtakin suurella vaivalla ja ponnistuksilla. Sillä jää, joka -oli muodostunut, ei kantanut, vaan oli vedensekainen, ja yöllä -itätuulella satanut runsas vesi oli täyttänyt haudan siihen määrin, -että hädin tuskin pääsivät yli, kahlaten kaulaa myöten. Pako onnistui -siis suureksi osaksi myrskyilman avulla. - -Päästyänsä haudasta kulkivat Plataialaiset kokoontuneina Teebaihin -vievää tietä, pitäen Androkrateen pyhäkköä oikealla puolella, -ja kulkien Androkateen pyhäkön vasempaa puolta, arvellen -Peloponneesolaisten vähimmin luulevan heidän kääntyneen vihollisiin -päin. He näkivätkin näitten soihdut kädessä kiiruhtavan pitkin -Kitairoonin ja Dryoskefalain kautta Ateenaan johtavaa tietä. -Plataialaiset kulkivat kuusi, ehkä seitsemän stadiota Teebain -tiellä, kääntyivät sitten vuorelle päin vievää tietä Erytraihin -ja Hysiaihin, ja kun pääsivät vuoristoon, pakenivat he Ateenaan, -luvultaan supistuneina 212 mieheen. Sillä muutamat heistä olivat -palanneet kaupunkiin, ennenkuin päästiin yli haudan, ja yksi -nuolenampujista oli joutunut vihollisten käsiin ulkohaudan partaalla. -Peloponneesolaiset taukosivat ajamasta takaa ja palasivat takaisin -paikoillensa. Koska kaupunkiin jääneet Plataialaiset eivät tietäneet, -mitä oli tapahtunut, vaan takaisin palanneitten kertomuksen mukaan -luulivat, ettei yksikään ollut elossa ulospyrkijöistä, lähettivät he -airuen päivän tullessa sopimaan kaatuneitten korjaamisesta, mutta -kun he saivat kuulla asian oikean laidan, niin he peruuttivat tämän -tuumansa. Täten pelastuivat Plataian miehet kiipeämällä muurin yli. - -Lopulla tätä talvea lähetettiin Lakedaimonilainen Salaitos laivalla -Mytileeneeseen. Purjehdittuansa Pyrraan, kulki hän sieltä jalkaisin -joen uraa myöten, ja pääsi salaa Mytileeneeseen, kiipeämällä -muurin yli. Hän ilmoitti kaupungin vallanpitäjille, että hyökkäys -tehtäisiin Attikaan, ja että samalla 40 laivaa lähetettäisiin heidän -avuksensa, niinkuin myöskin että hän edeltäkäsin oli lähetetty -näitten seikkojen tähden ja pitämään huolta myöskin muista asioista. -Tästä rohkaistuina, jättivät Mytileeneeläiset sikseen tuumansa sopia -Ateenalaisten kanssa. Tähän loppui tämä talvi ja samalla neljäs vuosi -sitä sotaa, jonka vaiheet Thukydides on kertonut. - -Lähetettyänsä seuraavana kesänä Alkidaan johdolla 42 laivaa -Mytileeneeseen, hyökkäsivät Peloponneesolaiset liittolaisineen -Attikaan, jotta Ateenalaiset, kahdelta puolen ahdistettuina, eivät -voisi hätyyttää Mytileeneeseen purjehtivia laivoja. Tämän hyökkäyksen -johtajana oli vielä alaikäisen Pausanias kuninkaan, Pleistoanaksin -pojan, asemasta hänen setänsä, Kleomenes. Lakoonikalaiset -hävittivät ennen hävitettyjä paikkoja Attikassa, jos niihin oli -jotakin kasvanut, ja niitä, joita he olivat säästäneet edellisillä -hyökkäyksillään. Tämä hyökkäys oli toisen hyökkäyksen jälestä -vaikein Ateenalaisille. Sillä Peloponneesolaiset, alituisesti -odottaen saavansa kuulla jotakin Lesboksesta laivastonsa toimesta, -jonka he luulivat jo sinne saapuneen, hävittivät laajalti aluetta. -Mutta kun ei mitään tämmöisiä tietoja heille tullut, ja kun muona -rupesi puuttumaan, läksivät he paluumatkalle ja erosivat kukin omaan -kaupunkiinsa. - -Kun laivat eivät saapuneet Peloponneesoksesta ja muonavarat -olivat vähissä, oli Mytileeneeläisten pakko ryhtyä keskusteluihin -Ateenalaisten kanssa. Tähän vaikutti myöskin seuraava tapaus. Koska -Salaitoskaan ei enää toivonut laivojen saapuvan, asesti hän tähänasti -aseettoman väestön, tehdäkseen hyökkäyksen Ateenalaisia vastaan. -Mutta kun väestö oli saanut aseet käsiinsä, niin se ei enää totellut -päälliköitä, vaan kokoontui ja vaati, että varakkaat toisivat esille -ruokavaransa ja jakaisivat ne kaikkien kesken; muuten uhkasivat -he itse antautua keskusteluihin Ateenalaisten kanssa jättääksensä -kaupungin heidän haltuunsa. - -Kun kaupungin vallanpitäjät tajusivat, etteivät he voineet hillitä -kansaa, ja että he joutuisivat vaaraan, jos he suljettaisiin pois -sopimuksista, myöntyivät he sopimuksiin Pakeen ja hänen sotaväkensä -kanssa, joissa suostuttiin, että Ateenalaisten olisi oikeus menetellä -Mytileeneeläisten kanssa, miten halusivat, ja että Mytileeneeläiset -laskisivat Ateenalaista sotaväkeä kaupunkiinsa, niinkuin myöskin -että Mytileeneeläiset toimittaisivat lähetystön Ateenaan asiaansa -selittämään. Kunnes lähettiläät palaisivat, ei Pakees saisi vangita -eikä orjaksi tehdä eikä mestauttaa ketään Mytileeneeläistä. -Tämänkaltainen oli tämä sopimus. Ne Mytileeneeläiset, jotka olivat -Lakedaimonilaisten hartaimmat puoluelaiset, pelästyivät suuresti, -ja asettuivat, kun Ateenalaiset tulivat kaupunkiin, sopimuksesta -huolimatta, alttareille. Pakees sai heidät kumminkin jättämään -alttarit, luvaten olla kohtelematta heitä mitenkään vihamielisesti, -ja lähetti heidät Tenedokseen, kunnes Ateenalaiset päättäisivät -heidän kohtalostansa. - -Ennenmainituilla 40 laivalla olevat Peloponneesolaiset, -joitten kiiruusti piti saapua Lesbokseen, kuluttivat paljon -aikaa, purjehtiessaan Peloponneesoksen ympäri, ja hidastelivat -muutenkin matkallaan. He pääsivät salaa Ateenan asukkailta aina -Deelos-saarelle, mutta saivat kuulla Mytileeneen antaumisesta vasta -saavuttuansa Ikaros- ja Mykonos-saarten läheisyyteen. Haluten saada -varmat tiedot tästä, purjehtivat he Erytraian Embatoniin, johon -he saapuivat seitsemän päivää Mytileeneen antautumisen jälkeen. -Saatuansa täällä varmat tiedot, neuvottelivat he silloisesta -asemasta. Tässä neuvottelussa puhui Eeliläinen Teutiaplos seuraavin -sanoin: - -"Alkidas ja läsnäolevat Peloponneesolaiset päälliköt! Minusta -meidän on purjehdittava suoraa päätä Mytileeneeseen, ennenkuin -sinne ennättää tieto meidän tulostamme. Sillä todenmukaisesti -yllätämme me nuo miehet, jotka juuri ovat vallottaneet kaupungin, -hyvin vähän varuillansa, varsinkin merelle päin, josta he vähimmin -pelkäävät vihollisten hyökkäävän heidän kimppuunsa, ja joka juuri -muodostaa paraan voimamme. Luultavaa on niinikään, että heidän -maasotaväkensäkin on huolimattomasti hajoitettu taloihin, kuten -ainakin voittajien tapana on. Jos me siis äkkiarvaamatta hyökkäämme -yöllä, toivon minä, että me kaupungissa olevien ystäviemme avulla -saamme sen käsiimme. Älkäämme peräytykö vaaran edestä: tässähän on -kysymys yllätyksestä. Se päällikkö, joka, itse varuillansa, rohkeasti -hyökkää vihollista vastaan, voi olla varma voitosta." - -Näitä hänen neuvojansa Alkidas ei ottanut kuuleviinsa korviin. -Muutamat Joonialaiset pakolaiset ja laivastolla olevat Lesbolaiset -kehoittivat puolestansa häntä, koska tuo yritys hänen mielestänsä -oli liian vaarallinen, valloittamaan jonkun Joonian kaupungin -tahi Aioliksen Kymeen, jotta hän lähtien täältä voisi nostaa -Joonian kapinaan, joka hänelle varmaankin onnistuisi, koska hän -kaikille muka olisi tervetullut. Täten hän riistäisi Ateenalaisilta -rikkaimman tulolähteen, ja heille koituisi suuria kustannuksia, jos -purjehtisivat heitä vastaan. Kehottajat luulivat myöskin voivansa -saada Pissuutneen heihin liittoutumaan. Tätäkään ehdotusta ei Alkidas -hyväksynyt, vaan piti lujasti kiinni aikomuksestansa mitä nopeimmin -palata takaisin Peloponneesokseen, koska oli tullut liian myöhään -Mytileeneeseen. - -Lähdettyänsä Embatonista, purjehti hän pitkin rantaa ja ankkuroi -Myonneesoksen edustalla Teeiolaisten maassa. Täällä surmautti hän -merellä otetut vangit suurimmaksi osaksi. Kun hän sitten saapui -Efesokseen, tuli hänen puheillensa Samolaisten lähettiläitä Anaiasta, -jotka nuhtelivat häntä hänen rumasta tavastaan vapauttaa Hellasta, -hän kun surmasi miehiä, jotka eivät olleet nostaneet kättänsä -heitä vastaan eivätkä esiintyneet vihollisina, vaan pakosta olivat -olleet Ateenalaisten liittolaisina; että hän, jos ei muuttaisi -menetystapaansa, ei saattaisi juuri monta vihollista ystävyyteen, -vaan päinvastoin tekisi useammat ystävistä vihollisiksi. Hän seurasi -heidän neuvoansa ja päästi menemään ne Kiolaiset, jotka vielä -olivat hänen vallassaan, sekä moniaita toisia. Sillä nähtyänsä -laivat, eivät asukkaat paenneet, vaan lähestyivät niitä päinvastoin, -luullen niitä Attikalaisiksi, koska he eivät voineet otaksua, -että Peloponneesolaiset, Ateenalaisten ollessa herroja merellä, -purjehtisivat Jooniaan. - -Efesoksesta purjehti Alkidas kiiruumman kautta ikäänkuin paeten. -Hänet olivat huomanneet Salaminia ja Paralos laivat hänen ankkurissa -ollessaan Klaroksen edustalla, kun ne sattuivat tulemaan Ateenasta. -Peläten että häntä ajettaisiin takaa, purjehti hän aavalle merelle -päättäen, ettei hän vapaaehtoisesti poikkeaisi mihinkään satamaan, -ennenkuin Peloponneesoksessa. Pakeelle ja Ateenalaisille tuli sanoma -tästä sekä Erytraiasta että muualtakin. Koska Joonia oli linnoituksia -vailla, syntyi suuri pelko, että Peloponneesolaiset, jos kohtakaan -eivät aikoisi viipyä siellä, purjehtiessansa hyökkäisivät hävittämään -kaupunkeja. Paralos ja Salaminia ilmoittivat itse nähneensä laivat -lähellä Klarosta. Pakees lähti heti ajamaan heitä takaa ja seurasi -heitä Patmos-saarelle asti. Kun hän ei ollut saavuttanut vihollisia -merellä, oli hän hyvillään, ettei ollut tarvinnut leiriytyä, -vartioidaksensa ja saartaaksensa heitä. - -Purjehtiessaan takaisin poikkesi hän Notion nimiseen Kolofoonilaiseen -kaupunkiin, jossa Kolofoonilaiset silloin asuivat, sittenkun ylempänä -sijaitsevan kaupungin olivat vallottaneet Itamanes ja barbarit, jotka -yksityiset kansalaiset kapinan syttyessä olivat kutsuneet kaupunkiin. -Tämä valloitus tapahtui melkein Peloponneesolaisten toisen kerran -hyökätessä Attikaan. Pakolaiset, jotka olivat asettuneet Notioniin, -joutuivat taasen keskenänsä riitaan. Osa näistä sai avuksensa -Arkadialaisia ja barbareja, joilla he miehittivät linnan, ja niihin -yhtyivät Kolofoonilaisten yläkaupungista tulleet Meedialais-ystävät, -pitäen hallituksen käsissään. Toiset taas pakenivat salaa ja -anoivat Pakeelta apua. Tämä pyysi linnassa olevien Arkadialaisten -päällikön, Hippiaan, puheellensa luvaten viedä hänet elävänä ja -vahingoittumattomana takaisin linnaan, jos hänen ehdotuksensa ei -olisi Hippiaan mieleen. Linnan päällikkö menikin hänen luoksensa; -mutta Pakees pidätti hänet, häntä kuitenkaan kahlehtimatta. Sitten -hyökkäsi hän äkkiarvaamatta linnaa vastaan, valloitti sen ja -surmautti kaikki siellä olevat Arkadialaiset ja barbarit. Hippiaan -vietti hän lupauksensa mukaan linnaan, otatti hänet kiinni, hänen -astuttuansa sisään, ja ammutti hänet nuolilla kuoliaaksi. Notionin -jätti hän sitten niille Kolofoonilaisille, jotka eivät olleet -Meedialais-ystäviä. Myöhemmin lähettivät Ateenalaiset Notioniin -siirtolaisia ja antoivat sille oman heidän lakiensa mukaisen -hallitusmuodon, kooten sinne kaikki muissa kaupungeissa asuvat -Kolofoonilaiset. - -Palattuansa Mytileeneeseen, valloitti Pakees Pyrran ja Eresoksen. -Hän otti kiinni Lakedaimonilaisen Salaitoksen, joka piileili -kaupungissa, ja lähetti Ateenaan hänet ja Tenedoksessa vankeudessa -olevat Mytileeneeläiset niinkuin myöskin kaikki ne, jotka hänestä -näyttivät olevan kapinaan syypäät. Hän lähetti pois suurimman -osan sotaväkeänsä. Itse jäi hän, luonansa pieni osa sotaväkeä, -Mytileeneeseen, järjestäen asiat siellä ja koko Lesboksessa, kuten -hänestä näkyi soveliaalta. - -Kun Salaitos ja toiset vangit olivat saapuneet Ateenaan, -mestattiin Salaitos, vaikka kohta hän muun muassa lupasi poistaa -Peloponneesolaiset Plataiasta, jota he yhä vielä piirittivät. -Toisista vangeista pitivät he neuvottelua, jolloin he vihoissansa -eivät ainoastaan päättäneet surmata vallassaan olevia vankeja, -vaan myös tappaa kaikki täysi-ikäiset Mytileeneeläiset ja tehdä -lapset ja vaimot orjiksi. Ateenalaiset julmistuivat sitä suuremmin -heidän luopumisestansa, koska Mytileeneeläisiä ei milloinkaan oltu -kohdeltu alamaisina, ja Peloponneesolaiset laivat kiihdyttivät heitä -vielä enemmän, nämät kun olivat rohjenneet tulla Joonialaisille -avuksi. Tästä päättivät he, että kapinaa jo kauan oli haudottu. -Sentähden lähetettiin kolmisoutulaiva Pakeen luokse ilmoittamaan -päätöksestä, että hän heti surmauttaisi Mytileeneeläiset. Mutta -jo seuraavana päivänä katuivat he päätöstänsä, koska nyt pitivät -raakana ja julmana hävittää koko kaupungin, jottei kukaan syyllinen -pääsisi rangaistuksesta. Kun Mytileeneeläiset lähettiläät ja -heille suosiolliset Ateenalaiset huomasivat tämän, saattoivat he -vallanpitäjät panemaan asian uuden keskustelun alaiseksi. Nämät -myöntyivät siihen sitä mieluisammin, koska näkivät suurimman osan -kaupunkilaisista haluavan päästä uudelleen tästä asiasta äänestämään. -Kokoontuneen kansan edessä lausuttiin eri mielipiteitä. Muitten -muassa esiintyi Kleaineteksen poika Kleoon, joka juuri oli saanut -aikaan edellisen päätöksen Mytileeneeläisten surmaamisesta. Hän oli -mitä väkivaltaisin kansalainen ja siihen aikaan kansan enin suosima -mies. Hän esiintyi nyt uudestaan ja puhui seuraavasti: - -"Usein ennen olen jo huomannut, että kansanvalta ei ole pätevä -hallitsemaan muita valtioita, ja nyt se minulle käy vielä selvemmäksi -teidän katuessanne Mytileeneeläisistä tekemäänne päätöstä. Sillä -koska te jokapäiväisessä elämässänne keskenänne elätte pelotta -ja vilpittä, luulette te olevanne samalla kannalla myöskin -liittolaisiinne nähden. Jos te heidän sanojensa hellyttäminä tahi -sääliväisyydestä teette jonkun varomattomuuden, niin ette huomaa, -että siinä on vaara itsellenne, jotavastoin liittolaiset teitä tuskin -kiittävät heikkoudestanne. Te unhotatte, että teidän herruutenne on -täydellinen tyrannius vehkeilevien ja vastahakoisesti tottelevien -henkilöiden hillitsemiseksi. He eivät suinkaan tottele teitä -sentähden, että omaksi vahingoksenne osotatte heille ystävällisyyttä, -vaan koska teillä on suurempi valta: he eivät tottele ystävyydestä, -vaan pakosta. Vaarallisinta on kuitenkin, jos emme milloinkaan pysy -päätöksissämme, niinkuin myös jos emme ymmärrä, että kaupunki, -jolla on muuttumattomat, vaikkapa huonommatkin lait, on paremmasti -hoidettu, kuin se, jolla on hyvät lait, joita ei noudateta, ja että -tietämättömyys maltillisuuden yhteydessä on hyödyllisempi kuin -taitavuus kurittomuuden yhteydessä. Taitamattomat henkilöt hoitavat -useimmiten kaupungin asioita paremmin kuin taitavammat. Sillä -jälkimmäiset katsovat itsensä lakeja viisaammiksi ja tyrkyttävät -esiin omia mielipiteitään. Sen kautta saattavat he usein kaupungit -perikatoon. Taitamattomat sitävastoin pitävät itseänsä lakeja -tietämättömämpinä. He kylläkään eivät ole vallan päteviä moittimaan -muitten puheita, mutta vaatimattomuutensa takia toimivat he usein -oikein, kun eivät puhu vain kilpailun tähden. Täten on meidänkin -puhuessamme tehtävä, eikä turhamaisen kilpailun tähden annettava -teille neuvoja, jotka ovat ristiriidassa omantuntonne kanssa." - -"Minä pysyn mielipiteessäni ja kummaksun, että Mytileeneeläisten -juttu on otettu uudestaan pohdittavaksi, ja että täten aikaa -kulutetaan selvästi syyllisten eduksi. Sillä loukatun viha syyllistä -vastaan tylsistyy täten. Mutta jos rangaistus välittömästi seuraa -rikosta, niin ne ovat täydellisessä sopusoinnussa keskenään". - -"Olisipa hauskaa nähdä, ken minua vastaan voisi väittää, että -Mytileeneeläisten väärinkäytökset olisivat meille hyödyllisiä, -mutta että meidän menestyksemme tuottaisi haittaa liittolaisille. -Nähtävästi koetetaan nyt viisastelemisella näyttää toteen, että -päätöstä tässä asiassa ei ensinkään ole tehty, vaikka onkin tehty; -tahi koetetaan voitonhimosta koristelemalla ja taitehikkaalla -puheella pettää kuulijoita. Mutta valitettavasti suopi kaupunki -muille palkinnot, saaden ainoastaan vaarat osakseen". - -"Tähän te itse olette syypäät, te kun olette ottaneet tavaksenne -katsella puheita, mutta kuunnella tekoja: te kun katselette tulevien -tapahtumien mahdollisuutta puhujan silmillä, ja tapahtuneista -päättäessänne luotatte enemmän kuuloonne kuin silmiinne, arvostellen -niitä kauniitten puheitten mukaan. Helpoimmin petettyinä soman puheen -kautta, mutta vastahakoisimpina noudattamaan tavallisen kokemuksen -neuvoa, olette te ainiaan tavattomuuden orjia, mutta tavallisuuden -halveksijoita, ja jokainen teistä on mielestänsä oiva puhuja, ja -ainakin koettaa hän esiintyä vastaväittäjänä sille, joka on samaa -mieltä, jottei hän näkyisi myöhemmin keksineen tuota aatetta. -Olette kyllä valmiit jo edeltäkäsin ymmärtämään ja kiittämään -puoleksi sanottua, mutta hitaat miettimään tämän seurauksia. Te niin -sanoakseni hankitte toista maailmaa kuin sitä, missä elämme, mutta -ette pätevästi päätä olevista oloista. Sanalla sanoen, te olette -kuulon sulouden viehättäminä ja ikäänkuin sofistien narripelien -katsojia ennemmin, kuin kaupungin eduista neuvottelevia miehiä". - -"Koettaakseni vieroittaa teitä näistä tuumista, olen minä osottava, -ettei mikään kaupunki ole teitä loukannut enemmän, kuin Mytileenee. -Minä puolestani tahtoisin milten antaa anteeksi niille, jotka -nousevat kapinaan joko tyytymättöminä teidän herruuteenne, tahi -vihollisten pakottamina. Mutta Mytileeneeläiset asuvat saarella, -joka on linnoitettu ja ainoastaan meren puolelta alttiina -vihollisten hyökkäykselle, jolloin he kumminkin varsin helposti -voivat puolustautua hyvästi varustetuilla laivoillansa. He elävät -itsenäisinä omien lakiensa suojassa sekä teidän ylenmäärin -kunnioittamina. Kun he kuitenkin näin ovat menetelleet, niin he -ennemmin ovat hyökänneet, kuin kapinoineet meitä vastaan; sillä -kapinaan nousevat ainoastaan ne, jotka ovat kärsineet kovaa kohtelua. -Meidän katkerimpien vihollistemme avulla koettavat he saattaa meidät -häviöön". - -"Heidän menettelynsä on rikollisempi, kuin jos he omin voimin -olisivat nousseet meitä vastaan. He eivät ole ottaneet oppia toisten -onnettomuudesta, joita me jo olemme rangaisseet heidän kapinastansa, -eikä heidän nykyinen asemansa ole heitä estänyt heittäytymästä -vaaraan. Luottaen tulevaisuuteen ja asettaen toiveensa korkeammalle -voimiansa, mutta alemmas vaatimuksiansa, ovat he antauneet sotaan, -antaen voimalle suurempaa arvoa, kuin oikeudelle. Vaikka me emme -ole heitä loukanneet, ovat he nousseet meitä vastaan, heti kun ovat -luulleet olevansa meitä voimakkaampia. On tavallista, että kaupungit, -jotka äkkiä ovat nousseet mahtavuuteen, joutuvat ylimielisiksi. -Ylipäätään on odotettavissa oleva onni ihmisille vaarattomampi, kuin -odottamaton. Helpompi on välttää onnettomuutta, kuin niin sanoakseni -pysyä onnessaan". - -"Ei enää pitkiin aikoihin olisi meidän pitänyt kunnioittaa -Mytileeneeläisiä enemmän, kuin muitakaan; silloin he eivät olisi -tulleet niin ylimielisiksi. Sillä ihminen on ylipäätään taipuvainen -halveksimaan taipuvaista, mutta ihailemaan lujuutta osottavaa. -Rangaistakoon heitä siis rikoksestaan oikeudenmukaisesti, älköönkä -tehtäkö muutamia syypäiksi vapauttamalla kansaa kokonaisuudessaan. -He ovat kaikki hyökänneet meitä vastaan, vaikka he ollen meidän -puolellamme vastedeskin olisivat saaneet asua kaupungissansa. Mutta -koska he ovat katsoneet edullisemmaksi yhdessä noitten muutamien -kanssa heittäytyä vaaraan, niin ovat he myöskin nousseet kapinaan. -Punnitkaapa tarkoin, onko sama rangaistus määrättävä niille -liittolaisille, jotka vihollisten pakottamina ovat kapinoinneet, kuin -niille, jotka pakotta ovat niin tehneet. Kenen te luulette olevan -kapinoitsematta vähäpätöisimmästäkin syystä, jos hän onnistuessansa -voittaa vapautensa, ja jos hän sorruttuansa saa ainoastaan lievän -rangaistuksen? Meidän taasen täytyy jokaista kaupunkia vastaan -panna omaisuutemme ja henkemme alttiiksi. Jos te onnistutte, tulee -osaksenne hävitetty kaupunki, mutta tulot, jotka juuri ovat teidän -voimanne, menetätte te toistaiseksi. Jos te sitävastoin sorrutte, -saatte te uusia vihollisia entisten lisäksi. Täten täytyy meidän -sotia liittolaisiamme vastaan, sillä aikaa kuin meidän olisi pitänyt -vastustaa ulkonaisia vihollisia." - -"Heille ei siis pidä antaa mitään toivoa, että he kauniilla puheella -tahi rahalla saisivat anteeksi, koska he muka inhimillisestä -heikkoudesta ovat rikkoneet. Vasten tahtoansa he eivät ole -vahingoittaneet meitä, vaan ehdoin tahdoin vehkeilleet meitä vastaan; -mutta ainoastaan tahdoton rikos on annettava anteeksi." - -"Ollen siis samaa mieltä kuin tuonnoinkin, kehotan minä teitä -nyt pysymään päätöksessänne, antamatta noitten kolmen valtiolle -vaarallisimman seikan: sääliväisyyden, korupuheliaisuuden ja -leväperäisyyden, viedä teitä harhaan. Sääliväisyyttä on osotettava -samoten ajattelevia kohtaan, mutta ei niille, jotka eivät itse ole -sääliväisiä, vaan jotka luonnoltaan ovat vihollisia. Valitkoot -korusanaiset puhujat vähäpätöisemmän tilaisuuden kilpailullensa, -älköötkä tätä, jossa kaupunki lyhytaikaisen nautinnon takia saa -osakseen ankaran rangaistuksen, mutta jolloin he itse voittavat -puhetaitonsa palkinnon. Kohtuutta on meidän osotettava niitä kohtaan, -jotka pysyvät ystävinämme, eikä suinkaan niille, jotka siitä -huolimatta pysyvät muuttumattomina vihollisinamme". - -"Sanalla sanoen: jos noudatatte neuvoani, niin sekä menettelette -oikein Mytileeneeläisiä vastaan että omaksi hyödyksenne. Jos -teette toisin, niin ette kuitenkaan saa heiltä kiitollisuutta, -vaan tuomitsette ennemmin sillä itsenne. Jos noitten kapina on -oikeudenmukainen, niin teidän herruutenne on vääryyttä. Mutta jos te -tästä huolimatta kuitenkin tahdotte hallita, niin täytyy teidän nyt -myöskin oman etunne tähden vasten kohtuutta rangaista heitä, tahi on -teidän luopuminen herruudestanne, ja eläminen rehellisinä ihmisinä -rauhan helmassa". - -"Rangaiskaa heitä siis, niinkuin he olisivat teitä rangaisseet. -Päästyänne vaarasta, olkaa yhtä arat loukkaukselle, kuin ne, -jotka teidät vaaraan ovat johtaneet. Miettikää tarkoin, miten he -olisivat kohdelleet teitä, jos he olisivat päässeet voitolle, -varsinkin kun he ovat loukkaamisen alkuunpanijat. Se, joka syyttä -hyökkää toista vastaan, ahdistaa häntä lakkaamatta, koska on hyvin -vaarallista jättää häntä voimiinsa; sillä se, jota syyttä loukataan, -on päästyänsä vaarasta katkerampi vihollinen, kuin se, joka yhtä -suuresti on loukannut toista." - -"Älkää siis pettäkö itseänne: miettikää kuinka lähellä sortumistanne -olette olleet heidän kauttansa, ja rangaiskaa heitä, kuten he ovat -ansainneet, ja näyttäkää toisille liittolaisille sopiva esimerkki, -että se, joka nousee kapinaan, rangaistaan kuolemalla. Kun he tämän -näkevät, on teillä enemmän tilaisuutta taistella vihollisianne -vastaan, eikä ole niin usein tarvis riidellä liittolaistenne kanssa." - -Näin puhui Kleoon. Hänen jälkeensä esiintyi Eykrateen poika Diodotos, -joka jo edellisessä kokouksessa oli vastustellut Mytileeneeläisten -surmaamista, ja puhui seuraavin sanoin: - -"Minä en ainakaan moiti niitä, jotka ovat asettaneet kysymyksen -Mytileeneeläisistä uuden keskustelun alaiseksi, enkä liioin kiitä -niitä, jotka moittivat, että tärkeistä asioista moneen kertaan -neuvotellaan. Minä olen sitä mieltä, että löytyy kaksi suurinta -vastustajaa viisaalle päätökselle: hätäily ja viha. Edellinen näistä -tulee kevytmielisyydestä, toinen itsepäisyydestä ja typeryydestä." - -"Se, joka väittää, etteivät sanat ole tekojen ilmottajia, on joko -typerä, tahi tarkottaa omaa etuaan: typerä, jos luulee voivansa -muulla lailla kuin sanoilla selitellä tulevia tapahtumia; omaa etuaan -tarkottava, jos hän, ehdottaen jotakin häpeällistä, peläten ettei -hän voi puolustaa huonoa asiaa pätevillä perusteilla, viekkailla -syytöksillä koettaa pelottaa vastustajiansa ja kuulijoitansa. -Pahimmat ovat kuitenkin ne, jotka syyttävät vastustajiansa, että -he voitonhimosta käyttävät kaunopuheliaisuuttansa. Jos joku -syytetään tietämättömyydestä, niin pidetään häntä typeränä, mutta ei -epärehellisenä, jos hän joutuu tappiolle; mutta jos häntä syytetään -epärehellisyydestä, niin hän joutuu epäluulon alaiseksi, joskin hän -pääsee voitolle, mutta jos hän joutuu tappiolle, niin pidetään häntä -sekä typeränä että epärehellisenä." - -"Kaikesta tästä ei ole kaupungille mitään hyötyä. Sillä pelko vie -siltä neuvonantajat, ja parasta olisi, jos semmoiset kansalaiset -olisivat huonoja puhujia; silloin ei voitaisi houkutella valtiota -harhatekoihin. Hyvä kansalainen ei saa pelottaa vastustajiansa, -vaan esiintyä puolueettomasti, jos kohtakin hän puhuu paremmin. -Viisas valtio taasen antakoon ainoastaan ansaitun kunnian hyvälle -neuvonantajalle, mutta älköön liian suurta. Toiselta puolelta valtion -ei tule rangaista sortuvaa puhujaa, vaan ei edes moittia häntä. Täten -ei menestyvä puhuja enemmän kunnioituksen toiveessa halua puhua -vasten omaatuntoaan, eikä onnistumatonkaan silloin koeta imarruksilla -voittaa takaisin menetettyä arvoansa". - -"Tässä suhteessa toimimme me päin vastoin. Mutta ei siinä kyllin: -jos vaan luulemme, että joku puhuja esiintyy itsekkäisyydestä, niin -emme, ainoastaan hänen otaksutun itsekkäisyytensä takia, ota hänen -neuvojansa, olkootpa kuinka hyviä tahansa, kuuleviin korviin, joten -me kaupungilta riistämme sen hyödyn, joka sillä tästä puheesta -olisi ollut. Tästä seuraa, että suorin sanoin lausutut hyödylliset -neuvot ovat yhtä epäluulonalaisia kuin haitalliset, jonkatähden sekä -kelvottoman neuvonantajan on käyttäminen petosta, voittaaksensa -kansalaiset puolellensa, että hyvän neuvonantajan täytyy valehdella -saavuttaaksensa luottamusta. Pelkän viisastelemisen tähden on -kaupunkimme ainoa, jossa ei voi julkisesti saada mitään hyvää aikaan -ilman valetta. Sillä se, joka mutkitta tahtoo neuvoa hyvään, saa -palkinnokseen epäluulon, että hän salaa hankkii itselleen jotakin -etua". - -"Tämmöisten olojen vallitessa, ja kun ovat kysymyksessä näin tärkeät -asiat, tulee meidän puhujien olla pitkänäköisempiä, kuin te, jotka -ainoastaan pintapuolisesti tarkastatte asioita. Sillä me olemme -vastuunalaisia neuvoistamme, mutta te ette äänestyksestänne. Jos -neuvonantaja ja sen noudattaja olisivat yhtä vastuunalaiset, niin -tekin viisaammin tekisitte päätöksenne. Mutta nyt sitävastoin -kannatte te vihaa sitä vastaan, joka teitä on kehottanut tekemään -jotakin, joka ei onnistu, vaikka hänellä ei ole kuin yksi ääni, mutta -ette teitä itseänne vastaan, vaikka teitä on useampia päättämässä". - -"Astuessani esiin puhuakseni Mytileeneen asioista, en halua -vastustella enkä liioin syyttää ketään; sillä tässähän ei ole kysymys -heidän vääryyksistänsä, vaan on tarkoin punnitseminen, mikä meille -on edullisinta. Joskin kohta myönnän heidän harjoittaneen paljon -vääryyttä, niin en minä sentähden kehota surmaamaan heitä, ellei -se olisi meille hyödyksi, yhtä vähän kuin tahtoisin, että heitä -säästettäisiin, ellei siitä olisi meille hyötyä. Minusta meidän -nyt on päättäminen ennemmin tulevaisuudesta, kuin nykyisyydestä. -Mitä taasen tulee siihen, minkä Kleoon jyrkimmin vakuuttaa olevan -hyödyllistä tulevaisuudessa, että nimittäin luopumisen halu vähenisi, -jos sille määrättäisiin kuolemanrangaistus, niin minä puolestani olen -vakuutettu, että tämmöisellä menettelyllä olisi aivan päinvastainen -seuraus. Älkää antako Kleoonin kauniin puheen viehättää teitä -hylkäämään minun hyödyllistä ehdotustani. Sillä teissä kuohuva viha -Mytileeneeläisiä kohtaan voisi pian houkutella teitä pitämään hänen -puhettansa oikeudenmukaisena. Meidän ei ole ikäänkuin käyminen -käräjiä heitä vastaan, vaan neuvotteleminen miten meillä olisi heistä -hyötyä." - -"Valtiot määräävät ylipäätään kuolemanrangaistuksen paljonkin -pienemmistä rikoksista, kuin kyseissä olevasta, mutta kumminkin -houkuttelee onnistumisen toivo heittäytymään vaaraan, eikä kukaan -ryhdy vaaranalaiseen toimeen, luullen ettei yritys häneltä -onnistuisi. Ja mikä kaupunki kapinoitsisi luullen, etteivät sen -omat sekä liittolaistensa avulla tehdyt valmistukset ole yritykseen -riittäviä? Kaikkien ihmisten luonnossa on taipumus tehdä rikoksia -sekä yksityisiä että valtiota kohtaan, eikä löydy lakia, joka voisi -pidättää ihmisiä tästä, vaikka kohtakin on kovennettu rangaistuksia -kaikin tavoin, jotta rikokset vähenisivät. Otaksuttavasti olivat -rangaistukset muinoin suurimmistakin rikoksista lievemmät, mutta kun -siitä huolimatta rikokset jatkuivat, niin aikaa voittaen määrättiin -kuolemanrangaistus useimmissa tapauksissa. Ja kuitenkin tehdään yhä -rikoksia. On siis joko keksittävä joku hirvittävämpi pelotus, tahi -myönnettävä, ettei kuolemanrangaistuksestakaan ole mitään hyötyä." - -"Kaikki ihmiset ovat taipuvaiset heittäytymään vaaraan. Puute -tekee köyhät rohkeiksi, varallisuus taasen tekee kopeaksi ja -voitonhimoiseksi, muut sattumat viettelevät ihmisiä voimallansa -vaaroihin aina sen himon vaikutuksesta, joka kutakin ihmistä -vallitsee. Ennen kaikkea ovat toivo ja himo vaikuttimina: himo -tekee alotteen, toivo seuraa tätä. Himo keksii vehkeet, toivo lupaa -menestystä, ja molemmat saattavat aikaan suurimpia onnettomuuksia, -ja vaikka kohtakin näkymättömiä, ovat ne mahtavammat, kuin näkyvät -vaarat. Näitten lisäksi vaikuttaa puolestansa myöskin menestyminen: -sillä odottamaton menestys saapi heikommatkin heittäytymään vaaraan, -puhumattakaan kaupungeista, koska niillä ovat kysymyksessä suurimmat -edut: vapaus ja toisten hallitseminen, ja koska jokainen yksityinen -useiden avustamana asettaa itsensä suunnattoman korkealle. Sanalla -sanoen: mahdottomia uskoo ja suurta typeryyttä ilmaisee, jos luulee -jonkun lain voimalla tahi jollakin muulla hirmulla voivansa estää -himon valtaamaa ihmisluonnetta mielensä mukaan toimimasta." - -"Älkää siis, luottaen kuolemanrangaistuksen voimaan, tehkö mitään -epäviisasta päätöstä, älkääkä riistäkö kapinoitsijoilta toivoa -katumiseen ja virheensä piakkaiseen hyvittämiseen. Sillä ottakaa -huomioon, että tämmöisen katsantokannan vallitessa kapinoitseva -kaupunki, kun se huomaa joutuvansa alakynteen, pyrkii sovintoon, -kun se vielä kykenee maksamaan sotakulungit sekä vastedes veronsa. -Mutta jos kuolemanrangaistus määrätään, ettekö luule, että jokainen -kaupunki siinä tapauksessa paremmin varustautuu kapinaan kuin nyt, -ja että se äärimmäisiin kestää piiritystä, jos on yhdentekevää, -antautuuko se myöhään vaiko heti? Miten meille ei olisi haitallista -kustantaa pitkällistä piiritystä sopimuksen viipymisen takia, ja -saada käsiimme kaupunki hävitettynä ja siten menettää kaikki tulo -siitä vastaisuudessa? Näistä tuloista lähtee kuitenkin voimamme -vihollisia vastaan." - -"Näin ollen, on meidän otettava vaari, ettemme ankarasti -tuomitsemalla näitä rikollisia vahingoita itseämme, vaan että -pidämme silmällä, miten hallussamme olevat kaupungit varojensa -runsaudella olisivat meille hyödyksi. Meidän ei tule luottaa -lakiemme ankaruuteen, vaan viisaaseen menettelyyn. Mutta me teemme -päinvastoin, jos me kukistettuamme ennen vapaan ja sittemmin -väkivallalla valloittamamme kaupungin, kun se luonnollisesti -itsenäisyytensä puolesta nousee kapinaan, luulemme sen olevan -rangaistavan mitä ankarimmin. Ei pidä ankarasti rangaista vapaita -kapinoitsijoita, vaan tarkasti valvoa heitä, ennenkuin he nousevat -kapinaan, ja varoa, ettei tämä ajatuskaan heissä synny. Kun olemme -kukistaneet kapinan, on mitä pienin osa heistä pidettävä syyllisenä." - -"Ajatelkaa siis, kuinka suunnattoman virheen te tekisitte, -seuraamalla Kleoonin neuvoa. Tätä nykyä on kansa kaikissa -kaupungeissa teille suosiollinen, eikä ole ottanut osaa ylimyksien -kapinoihin, tahi jos se pakosta on sen tehnyt, niin se esiintyy -vihamielisenä kapinan alkuunpanijoita kohtaan, ja mennessänne -sotaan, on teillä liittolaisena kapinoitsevan kaupungin rahvas. Jos -te nyt surmaatte Mytileeneen kansan, joka ei ensinkään ole ottanut -osaa kapinaan, vaan päinvastoin, heti kun se sai aseet käsiinsä, -vapaa-ehtoisesti jätti kaupungin teille, niin te ensinkin teette -väärin surmaamalla hyväntekijänne, ja toiseksi teette te juuri sitä, -mitä ylimykset mieluimmin tahtovat. Sillä nostaessaan kaupungit -kapinaan, saavat he kansan heti puolellensa, koska te näytätte saman -rangaistuksen kohtaavan väärintekijöitä kuin niitä, jotka eivät ole -syypäitä rikokseen. Joskin he ovat rikkoneet, tulee meidän olla -huolimatta siitä, jottei ainoa meille vielä jäänyt liittolainen -tulisi meidän viholliseksemme. Paljoa hyödyllisempänä meidän -valtamme ylläpitämiseksi pidän minä olla loukkauksista huolimatta, -kuin oikeudenmukaisesti surmata niitä, joita ei pitäisi surmata. -Tuo Kleoonin rangaistuksen oikeudenmukaisuus ja hyödyllisyys eivät -millään muotoa sovellu yhteen." - -"Ymmärrätte siis minun neuvoni olevan paremman, jonka tähden -kehoitan teitä ilman mitään hemmottelua tahi arkuutta, joita minä -puolestani kovasti vastustan, vaan ainoastaan ilmituotujen syiden -nojalla ja kylmäverisesti tuomitsemaan ne Mytileeneeläiset, jotka -Pakees on tänne lähettänyt. Mutta sallikaa toisten rauhassa asua -kaupungissansa. Sillä tämä on sekä hyvä tulevaisuudessa että nyt -jo pelottava vihollisille. Se, joka tekee viisaan päätöksen, on -voimakkaampi vihollisia vastaan, kuin se, joka, vaikka kohtakin -väkevä, tekee ajattelemattoman hyökkäyksen." - -Täten puhui Diodotos. Kun Ateenalaiset olivat kuulleet nämät -tykkänään vastakkaiset lausunnot, syntyi heidän keskenään -erimielisyys, ja äänestyksessä saivat molemmat mielipiteet melkein -yhtä paljon kannatusta, mutta Diodotoksen ehdotus pääsi kuitenkin -voitolle. Heti lähetettiin kiireesti menemään toinen kolmisoutulaiva, -jottei vuorokautta ennen lähetetty laiva ennättäisi varemmin perille, -ja kaupunkia hävitettäisi. Koska Mytileeneen lähettiläät olivat -varustaneet laivan viinillä ja jauhoilla sekä luvanneet suuremmoisia -palkinnoita, jos se saavuttaisi toisen, niin kiiruhtivat merimiehet -matkaa semmoisella innolla, että soutaessaan söivät viiniin ja öljyyn -kastettuja jauhoja, ja että miehistöstä osa vuorostaan nukkui, kun -toinen osa souti. Kun onneksi vastatuuli ei kohdannut heitä, ja koska -edellinen laiva luonnottoman tehtävänsä takia ei pitänyt kiirettä, -jotavastoin tämä kulki näin suurella nopeudella, niin edellinen -ennätti ainoastaan sen verran ennen saapua perille, että Pakees sai -käskyn lukeneeksi ja oli panemaisillaan sen toimeen, kun toinen -ennätti perille ja esti hävittämisen. Näin lähellä oli Mytileenee -perikatoansa. - -Ne miehet taasen, jotka Pakees oli lähettänyt kapinan -alkuunpanijoina, mestattivat Ateenalaiset Kleoonin kehotuksesta. -Niitä oli hiukan toista tuhatta. Ateenalaiset revittivät myös -Mytileeneen muurit ja ottivat haltuunsa heidän laivansa. -Lesbolaisille ei määrätty mitään veroa, mutta heidän maansa, paitsi -Metymneeläisten, jaettiin 3,000 osaan, joista 300 pyhitettiin -jumalille, ja muitten osien omistajiksi määräsivät Ateenalaiset arvan -mukaan omia kansalaisiansa. Maksamalla näille joka osasta kaksi -minaa vuodessa, saivat Lesbolaiset viljellä maatansa. Ateenalaiset -ottivat niin ikään haltuunsa ne mannermaan kaupungit, jotka olivat -Mytileeneeläisten vallan alaisia. Tästä lähtien kuuluivat siis nämät -Ateenalaisille. Sellaiset olivat tapahtumat Lesboksessa. - -Samana kesänä tekivät Ateenalaiset Lesboksen anastamisen jälkeen -Nikeeratoksen pojan Niikiaan johdolla retken Minooan saareen, joka -sijaitsee Megaran edustalla. Megaralaiset olivat tänne rakentaneet -tornin, jota he käyttivät vartiohuoneena. Koska tämä oli lähempänä -Ateenaa kuin Buudoros ja Salamis, tahtoi Niikias tähän asettaa -vartiopaikan, josta hän voisi estää Peloponneesolaisia sieltä -salaa purjehtimasta kolmisoutu- ja rosvolaivoilla, kuten tähän -saakka olivat tehneet, niinkuin myöskin purjehtimasta Megaraan. -Piirityskoneilla ensin valloitettuansa kaksi Nisaian merenpuolista -linnaa ja täten avattuansa merenkulun saaren ja mannermaan välillä, -rakensi hän linnoituksen myöskin mannermaan puolelle, siihen -paikkaan missä matalan veden yli olisi voinut tulla avuksi siltaa -myöten saarelle, joka ei ollut kaukana mannermaasta. Kun tämä -kaikki muutamassa päivässä oli saatu aikaan, rakensi hän myöhemmin -myöskin saarelle linnoituksen, johon hän jätti miehistön, ja palasi -sotajoukkoineen kotia. - -Samoihin aikoihin sinä kesänä antautuivat Plataialaiset, koska heiltä -loppuivat muonavarat, eivätkä he enää voineet kestää piiritystä, -Peloponneesolaisille seuraavalla tavalla. Viimeksimainitut tekivät -heidän muurejansa vastaan hyökkäyksen, jota Plataialaiset eivät -voineet torjua. Vaikka kohtakin Lakedaimonilainen päällikkö hyvin -tunsi heidän heikkoutensa, ei hän kuitenkaan tahtonut valloittaa -kaupunkia rynnäköllä. Niin oli hänelle käsketty Lakedaimonista, -jottei Plataiaa tarvitsisi luovuttaa, koska se olisi vapaa-ehtoisesti -antaunut, jos tehtäisiin rauha Ateenan kanssa ja sovittaisiin, -että sodassa valloitetut kaupungit olisivat jätettävät takaisin. -Lakedaimonilainen päällikkö lähetti sentähden heidän luoksensa -airuen ilmottamaan, että jos jättäisivät kaupungin vapaaehtoisesti -Lakedaimonilaisille ja alistuisivat heidän tuomionsa alle, -rikolliset rangaistaisiin, mutta ei ketään tutkimatta. Näin puhui -airut. Plataialaiset jättivät kaupungin, sillä he olivat jo vallan -ahtaalla. Heitä ylläpitivät Peloponneesolaiset moniaita päiviä, -kunnes tuomarit, viisi miestä, tulivat Lakedaimonista. Saavuttuansa -he eivät tehneet mitään syytöstä, vaan kutsuivat Plataialaiset -eteensä ja kysyivät heiltä, olivatko he osottaneet mitään hyvää -Lakedaimonilaisille tahi heidän liittolaisillensa sodan kestäessä. -Plataialaiset pyysivät saada vastata pitemmälti ja asettivat -puolustajiksensa Asoopolaoksen pojan Astymakoksen ja Aeimneestoksen -pojan Lakoonin, joka oli Lakedaimonilaisten kestiystävä. Nämät -esiintyivät ja puhuivat seuraavasti: - -"Me olemme luovuttaneet kaupunkimme teille luullen, että meidät -asetettaisiin laillisen tuomioistuimen eteen, eikä tämmöisen, ja -me suostuimme hyväksymään teidät tuomareina, kuten vielä nytkin -teemme, jotta meidät tuomittaisiin puolueettomasti. Mutta nyt me -pelkäämme, että kumpaisessakin tapauksessa olemme erehtyneet. Sillä -arvattavasti tulemme me tässä taistelemaan hengestämme, ettekä te -tule olemaan puolueettomia, päättäen siitä, ettei meitä vastaan ole -tehty mitään syytöstä, johon voisimme vastata, vaan että omasta -pyynnöstämme olemme saaneet sananvuoron. Koska kysymys on lyhyt, -niin todenmukainen vastaus langettaa meidät, valheellinen taasen -todistettaisiin vääräksi. Kaikin puolin pulassa on meidän kuitenkin -pakko puhua; sillä varmemmalta näyttää puhua, kuin olla puhumatta. -Jos ei lausuttaisi sanaakaan tämmöisten asianhaarain vallitessa, niin -voisi otaksua, että olisimme tulleet pelastetuiksi, jos olisi sana -sanottu. Sitäpaitsi on meidän vaikea saada teitä uskomaan sanojamme; -sillä jos me olisimme outoja toisillemme, niin voisimme tuoda esiin -todistuksia puolustukseksemme; mutta nyt on meidän puhuminen teille, -jotka tunnette kaikki seikat. Me emme pelkää, että syytätte meitä -siitä, että meidän ansiomme olisivat teidän ansioitanne vähemmät, -vaan että te olette kutsuneet meidät kuuntelemaan muitten mieliksi jo -langetettua tuomiota." - -"Kuitenkin tahdomme osottaa käytöksemme Teebalaisia kohtaan ja -muistuttamalla, mitä hyvää olemme tehneet teille muille Helleeneille, -koettaa taivuttaa teidän mieltänne." - -"Tuohon lyhyeen kysymykseen, olemmeko me tehneet hyvää tässä sodassa -Lakedaimonilaisille ja heidän liittolaisillensa, vastaamme me, että -te, jos pysytte vihollisina, ette ole kärsineet mitään vääryyttä, -jos teitä ei ole kohdeltu ystävällisesti. Mutta jos katsotte -itsenne ystäviksi, niin olette te itse ennemmin tehneet väärin -ryhtymällä sotaan meitä vastaan. Rauhan kestäessä sekä taistelussa -Meedialaisia vastaan olemme me esiintyneet kunnon miehinä; sillä -emme ole ensimmäisinä rikkoneet rauhaa, ja taistelussa Hellaan -vapauden puolesta olimme me ainoat Boiootialaiset. Ja vaikka olemme -mannermaalaisia, taistelimme me Artemisionin meritappelussa, ja -taistelussa omassa maassamme avustimme me teitä ja Pausaniasta, -kuten me myöskin olemme voimiemme mukaan ottaneet osaa kaikkiin -senaikuisiin taisteluihin, joihin Helleenit joutuivat. Ja kun suuri -pelko valtasi Spartan, maanjäristyksen jälestä kapinoitsevien -Heilootain Itoomee-vuorelle asettumisen johdosta, lähetimme -me teille avuksi kolmannen osan sotajoukostamme. Tätä teidän, -Lakedaimonilaisten, ei pitäisi unhoittaa." - -"Tämmöisinä kehumme me muinoin esiintyneemme tärkeimmissä -tapauksissa, vihollisiksi vasta myöhemmin jouduimme, johon te olette -syypäät. Sillä kun me, Teebalaisten hyökätessä meidän kimppuumme, -pyysimme päästä teidän liittoonne, niin te ette ottaneet meitä -vastaan, vaan käskitte meidän kääntyä Ateenalaisten puoleen, koska -olivat lähimpinä, jotavastoin sanoitte itse olevanne liian etäällä. -Sodan kestäessä te ette ole kärsineet, ettekä tule kärsimään -mitään pahaa meidän puoleltamme. Jos me emme teidän käskystänne -ole tahtoneet luopua Ateenalaisista, niin emme ole tehneet väärin. -Sillä nämät avustivat meitä Teebalaisia vastaan, kun te meidät -hylkäsitte, eikä olisi ollut kaunista luopua heistä, semminkin kun -he olivat osottaneet ystävyyttä meille ja pyynnöstämme ottaneet -meidät liittolaisikseen, vaan oikein oli alttiisti noudattaa heidän -käskyjänsä. Jos se, mitä kumpikin teistä määrää liittolaisensa -tekemään, ei ole kunnon tekoa, niin eivät käskyn noudattajat siitä -vastaa, vaan ne, jotka saattavat heidät väärin tekemään." - -"Teebalaiset ovat monasti muutenkin meitä loukanneet, ja heidän -viimeisen vääryytensä te tunnette, jonka tähden me olemme tässä -pulassa. Sillä kun he rauhan kestäessä ja vieläpä kuukausjuhlana -valloittivat kaupunkimme, olemme me luonnollisesti heille tämän -kostaneet kaikkien ihmisten oikeaksi tunnustamaa lakia seuraten, -jonka mukaan on oikeus torjua päältään hyökkäävä vihollinen, eikä -ole oikein, että me heidän tähtensä tulemme kärsimään. Jos te -katsotte oikeaksi sen, mikä teille tällä hetkellä on hyödyllistä ja -Teebalaisten vihamielisyyttä tyydyttävää, niin ette näytä olevanne -puolueettomia tuomareita, vaan enemmän pitävänne silmällä omaa -etuanne. Joskin he nyt näkyvät olevan hyödyllisiä, niin olimme -me ja muut Helleenit teille paljoa hyödyllisemmät silloin, kun -olitte suurimmassa vaarassa. Nyt te uhkaatte meitä; mutta siihen -aikaan, jolloin barbari koetti tehdä meidät kaikki orjiksi, olivat -nuo hänen puolellansa. Oikeudenmukaista on panna meidän nykyinen -hairahduksemme, jos se on hairahdus, vastapainoksi silloiselle -alttiudellemme, ja silloin kyllä huomaatte alttiutemme paljoa -suuremmaksi, kuin hairahduksemme, ja varsinkin semmoiseen aikaan, -jolloin oli harvinaista, että joku Helleeni kunnollaan vastusti -Kserkseen sotavoimia, ja jolloin niitä suuresti kiitettiin, jotka -eivät barbarin hyökätessä maahan katsoneet omaa etuansa, vaan -mieluummin vaaroja kestäen tavottelivat yhteistä hyvää. Me, joita -näiden joukossa kunnioitettiin ensimmäisinä, saamme nyt pelätä, -että joudumme perikatoon näiden samojen avujen tähden, koska -oikeudenmukaisesti olemme liittoutuneet Ateenalaisiin mieluummin, -kuin voitonpyynnöstä teihin. Kumminkin täytyy pitää samaa -mielipidettä samoista asioista, eikä saa pitää edullisena muuta kuin, -että teillekin nykyhetkenä on etuisaa olla vakaasti kiitollisia -uskollisille liittolaisillenne." - -"Muistakaa, että useimmat Helleenit pitävät teitä kunnollisuuden -esikuvina. Jos te kohtuuttomasti päätätte meistä, niin varokaa, -ettei teitä, ylistettyjä miehiä, moitita nuhteettomien miesten -kohtuuttomasta tuomitsemisesta sekä siitä, että yhteisiin pyhäkköihin -ripustatte meiltä, Hellaan hyväntekijöiltä, otetuita saaliita. -Sillä tämä teidän, kunnon miesten, nuhteettomista miehistä -langettama tuomio ei tule olemaan salassa. Hirmuiselta tuntuu, että -Lakedaimonilaiset hävittäisivät Plataian, ja että Teebalaisten -mieliksi koko Helleenikunnasta pyhitte pois sen kaupungin, jonka -nimen sen urhollisuuden tähden esi-isänne piirsivät Delfoin -kolmijalkaan. Siihen määrin onnettomiksi olemme nyt joutuneet, me, -jotka Meedialaisten voittaessa jouduimme perikatoon, että nyt teidän, -muinaisten parasten ystäviemme, kautta joudumme Teebalaisten valtaan, -ja että olemme joutuneet äärimmäisen vaaran alaisiksi, nimittäin -että me, jos emme olisi antautuneet, olisimme kuolleet nälkään, tahi -nyt tuomitaan kuolemaan. Ja me Plataialaiset, jotka voimiemme mukaan -olemme harrastaneet Helleenien parasta, työnnetään hyljättyinä ja -avustamattomina pois kaikkien Helleenien yhteydestä. Eikä yksikään -entisistä liittolaisistamme meitä auta, ettekä edes tekään, -Lakedaimonilaiset, ainoa toivomme, näy olevan luotettavia." - -"Me rukoilemme teitä yhteisten suojelusjumalien nimessä ja Hellaan -hyväksi osotetun kuntomme takia taipumaan ja muuttamaan ajatuksenne, -jos Teebalaiset teitä ovat yllyttäneet johonkin julmaan tekoon, -sekä pyytämään heiltä vastalahjaksi, ettei niitä surmata, joita on -kohtuutonta surmata, että saisitte sopivan kiitollisuuden ettekä -häpeää, ja jottette toimien toisten mieliksi häpäisisi itseänne. -Pian käy ruumiimme tuhoaminen, mutta vaikea on poistaa siitä johtuva -häpeä. Sillä meitä te ette tule rankaisemaan oikeudenmukaisesti -vihollisina, vaan sotimaan pakotettuina ystävinä. Jos te siis -suojelette henkeämme, tuomitsette te oikein, muistaen että -vapaaehtoisesti olemme antautuneet teille ja rukoilevina kätemme -ojentaen, ja Helleeneillähän on laki, ettei sellaisia saa tappaa, -sekä huomaten, että aina olemme olleet teidän hyväntekijöitänne. -Heittäkää silmäys Meedialaisten surmaamien ja meidän alueellamme -haudatuiden esi-isienne lepopaikkoihin, joita me vuosittain -kunnioitamme juhlapuvussa kansanjuhlilla ja muillakin menoilla. -Näille me uhraamme esikon kaikista maamme tuotteista, ystävinä -ystävällisestä maasta, sotatovereina entisille sotatovereillemme. -Aivan päinvastoin tulette tekemään, jos te julistatte väärän tuomion. -Sillä Pausanias luuli hautaavansa isänne ystävälliseen maahan ja -ystävällisten miesten keskuuteen, se on teidän muistettava. Mutta -jos te meidät surmaatte ja teette Plataian Teebalaiseksi maaksi, -mitä muuta te teette, kuin jätätte viholliseen maahan ja murhaajien -keskuuteen isänne ja sukulaisenne, niitä kunnioituksia vaille, -joita he nyt nauttivat? Lisäksi saatatte orjuuteen sen maan, jossa -Helleenit vapautuivat, ja riistätte paljaiksi niiden jumalien -pyhäköt, joita rukoillen he voittivat Meedialaiset, ja riistätte -isiltä perityt uhrit niiden perustajilta ja järjestäjiltä." - -"Ei teille, Lakedaimonin miehet, tuota kunniaa poikkeeminen -Helleenien yleisistä tavoista ja esi-isäinne loukkaaminen eikä -liioin, että te toisten vihamielisyyden takia surmaatte meidät, -hyväntekijänne, jotka emme koskaan ole teitä loukanneet. Päinvastoin -tulee teidän armahtaa meitä ja antaa järkevän sääliväisyyden -taivuttaa mieltänne. Teidän tulee huomata niin hyvin sen -rangaistuksen julmuutta, jota me tulisimme kärsimään, kuin myöskin -minkäarvoisia me, jotka kärsimme rangaistuksen, olemme, ja pitää -mielessänne, kuinka ansaitsematon onnettomuus voi kohdata ketä -tahansa." - -"Me puolestamme, niinkuin meidän sopii ja hätä vaatii, rukoilemme -teitä meidän molempien ja kaikkien Helleenien yhteisten jumalien -nimessä armahtamaan meitä. Vedoten isienne vannomiin valoihin, joita -ette saa unhottaa, esiinnymme me rukoilevina isienne haudoilla, -huutaen avuksemme kuolemaan vaipuneita, ettei meitä jätettäisi -Teebalaisten käsiin, ja etteivät paraat ystävämme luovuttaisi -meitä kiivaimmille vihollisillemme. Muistakaa sitä päivää, jona me -esi-isienne kanssa suoritimme mitä loistavimmat urotyöt, mutta jona -samana meitä uhkaa mitä julmin kohtalo." - -"Mutta nyt on meidän pakko ryhtyä meidän asemassamme oleville -henkilöille mitä vaikeimpaan toimeen, lopettamaan puhettamme, -vaikeimpaan, koska samalla myöskin hengen menettämisen vaara -lähenee, ja kun me lopetamme, painamme vielä kerran mieleenne, -ettemme Teebalaisille ole luovuttaneet kaupunkiamme, sillä -mieluummin olisimme valinneet hirmuisimman nälkäkuoleman, vaan että -luottamuksella olemme antautuneet teille. Mutta jos ette tähän -myönny, on oikeudenmukaista, että saamme päästä samaan asemaan, -jossa ennen antautumista olimme, ja valita minkä vaaran haluamme. -Me vaadimme niin ikään, ettette te, Lakedaimonin miehet, vasten -lupaustanne jätä meitä, Plataialaisia, Helleenien innokkaampia -auttajia, jotka nyt haemme apua teiltä, kiivaimpien vihamiestemme, -Teebalaisten, käsiin, vaan että esiinnytte pelastajinamme, ja ettette -tee meitä orjiksi, kun kaikkia muita Helleenejä vapautatte." - -Näin lausuivat Plataialaiset. Mutta Teebalaiset, jotka pelkäsivät, -että Lakedaimonilaiset heidän puheensa johdosta leppyisivät, -ilmottivat niinikään tahtovansa puhua, koska toistenkin vasten heidän -luuloansa oli sallittu pitemmältä puhua, eikä ainoastaan lyhyesti -vastata kysymykseen. Kun heidän pyyntöönsä oli suostuttu, lausuivat -he näin: - -"Me emme olisi pyytäneet sanan vuoroa, jos Plataialaiset lyhyesti -olisivat vastanneet kysymykseen, eivätkä syytöksellä olisi kääntyneet -meitä vastaan, sekä asiaan kuulumattomasti puolustaneet itseänsä -seikoista, joista ei kukaan ole heitä syyttänyt, eivätkä myöskään -kehuneet toimista, joita ei kukaan ole moittinut. Meidän tulee siis -nyt vastustaa syytöksiä ja selvittää heidän kehumisensa, jottei heitä -auttaisi meidän huonoutemme eikä heidän ansiokkuutensa, vaan jotta te -tuomitsisitte, kuultuanne totuuden kumpaisestakin näistä seikoista." - -"Me jouduimme ensin eripuraisuuteen heidän kanssansa, kun me, -asutettuamme muun osan Boiootiaa, vihdoin koetimme asuttaa myöskin -Plataian, ja muut maakunnat, jotka, karkotettuamme niissä asuvat -sekakansat, olivat joutuneet haltuumme, koska Plataialaiset eivät -tahtoneet olla meidän johtomme alla, kuten ensin oli määrätty, vaan -poiketen muista Boiootialaisista luopuivat isien tavoista, ja koska -he, kun koetettiin heitä tähän pakottaa, liittyivät Ateenalaisiin -ja näiden kanssa meitä suuresti vahingoittivat, jonkatakia he nyt -puolestaan saavat kärsiä." - -"Barbarin hyökätessä Hellaaseen, sanovat he olleensa ainoat -Boiootialaiset, jotka eivät pitäneet Meedialaisten puolta, ja tästä -he hyvin kerskaavat ja soimaavat meitä. Mutta me väitämme, etteivät -he olleet Meedialaisten puolella sentähden ainoastaan, etteivät -Ateenalaisetkaan olleet niiden puolella, ja että he myöhemmin, -Ateenalaisten hyökätessä Helleenejä vastaan, samalla lailla olivat -Boiootialaisista ainoat, jotka kannattivat Ateenalaisia. Mutta -muistakaa, missä tilassa kumpanenkin teki niin. Meidän kaupunkiamme -ei hallinnut siihen aikaan harvainvalta eikä kansanvalta, vaan -hallitus oli silloin muutamien miesten käsissä, joka on vasten lakeja -ja kaikkea järkeä sekä lähin yksinvaltaa. Ja koska nämät vallan -anastajat siten toivoivat saavuttavansa vielä laajemman vallan, jos -Meedialaiset pääsisivät voitolle, niin he, kansaa hilliten, johtivat -viholliset maahan. Näin teki siis kaupunki, kun sillä ei ollut -yleistä päätösvaltaa. Ei sovi sitä siis soimata siitä, mitä se on -rikkonut ollessaan ilman laillista hallitusta. Mutta kun Meedialaiset -olivat poistuneet ja kaupunkimme taasen pääsi laillisiin oloihin, -niin muistakaa, miten me, kun Ateenalaiset myöhemmin hyökkäsivät ja -koettivat panna sekä muun Hellaan että meidänkin maamme valtansa -alle ja jo olivat kapinan avulla anastaneet suuren osan siitä, -miten me silloin Korooneian tappelussa taistelimme ja voitimme -heidät, pelastaen siten Boiootian, sekä miten me nyt innokkaasti -autamme vapauttamaan Helleenejä, hankkien hevosia ja sotatarpeita -enemmän, kuin muut liittolaiset. Riittäköön tämä puolustukseksi -Meedialaisuudestamme." - -"Miten te enemmän olette loukanneet Helleenejä ja syystä olette -ansainneet kovimman rangaistuksen, sen me nyt koetamme näyttää. Te -sanotte tulleenne Ateenalaisten liittolaisiksi ja kansalaisiksi, -puolustautuaksenne meitä vastaan. Siinä tapauksessahan teidän -olisi pitänyt ohjata heitä ainoastaan meitä vastaan, eikä heidän -kanssansa hyökätä muitten kimppuun. Olihan teillä tilaisuus, jos te -vastahakoisesti seurasitte Ateenalaisia, liittyä siihen liittoon, -jonka Lakedaimonilaiset olivat panneet toimeen Meedialaisia vastaan, -johon te itse vetoatte. Tämä liitto oli kyllä riittävä pidättämään -meitä ahdistamasta teitä ja, joka on pää-asia, antamaan teille -tilaisuuden pelotta päättää mielenne mukaan. Mutta vapaaehtoisesti -ja pakotta valitsitte te mieluummin Ateenalaisten liiton. Te -sanotte, että on häpeällistä luopua hyväntekijöistänsä; mutta paljoa -häpeällisempää ja enemmän väärää on luopua kaikista Helleeneistä, -joiden kanssa te olette vannoneet yhteisen liittovalan, kuin yksin -Ateenalaisista, jotka koettavat saattaa orjuuteen Hellaan, kun -toiset taasen koettavat vapauttaa maatamme. Ja te osotatte heille -kiitollisuutta, joka ei suinkaan ole vapaa häpeästä. Sillä te -olette, kuten itse sanotte, kutsuneet heitä avuksenne loukattuina, -mutta myöskin auttaneet heitä loukkaamaan muita. Kuitenkin on -vähemmän häpeällistä olla osottamatta vastaavaa kiitollisuutta, kuin -osotetulla kiitollisuudellaan avustaa toista loukkaamaan muita." - -"Te olette selvästi osottaneet, ettette siihen aikaan ainoastaan -Helleenien takia vastustaneet Meedialaisia, vaan sentähden, -etteivät Ateenalaiset olleet heidän puolellansa, koska tahdoitte -toimia samoten kuin he, mutta toisin kuin muut. Ja nyt tahdotte te -kuitenkin laskea hyväksenne sen, minkä olette tehneet muitten tähden! -Mutta tämä ei ole kohtuullista, vaan niinkuin olette valinneet -Ateenalaiset, niin kärsikää myöskin heidän kanssansa, eikä teidän -tule vedota silloiseen liittoon, ikäänkuin teille siitä pitäisi olla -apua. Sillä te luovuitte siitä ja autoitte luopumisellanne enemmän, -kuin estitte, Aiginalaisten ja moniaitten muiden samaan liittoon -kuuluvien orjuuteen saattamisen, ja tätä te ette tehneet vasten -tahtoanne, vaan nykyisten lakien vallitessa, kenenkään teitä siihen -pakottamatta, kuten meitä. Niinikään te ette myöntyneet viimeiseen -kehotukseemme ennen piiritystä, että jäisitte puolueettomiksi. -Keitä siis Helleenit suuremmalla syyllä vihaavat, kuin teitä, jotka -kerskailette heidän haitaksensa osotetusta kunnollisuudestanne! Eikä -teidän tule vedota siihen, että muka muinoin olette esiintyneet -kunnon miehinä; sillä nyt olette selvästi näyttäneet, mihin -luontonne teitä vetää. Ynnä Ateenalaisten kanssahan olette te -kulkeneet vääryyden tietä. Riittäköön tämä meidän pakollisesta -Meedialaisuudestamme ja teidän vapaaehtoisesta Ateenalaisuudestanne." - -"Mitä viimeiseen vääryyteemme tulee, jonka kautta sanotte -loukanneemme teitä, nimittäen että me rauhan kestäessä ja pyhässä -kuussa laittomasti olemme rynnänneet teidän kaupunkianne vastaan, -niin mielestämme emme ole rikkoneet enemmän, kuin tekään. Jos -olisimme ominvaltaisesti hyökänneet kaupunkiinne ja vihollisina -hävittäneet maatanne, niin olisimme tehneet väärin; mutta jos sekä -varallisuudeltaan että suvultaan etevimmät teidän keskuudessanne -vapaaehtoisesti ovat kutsuneet meitä, tahtoen lakkauttaa ulkolaisen -liittonne ja palauttaa Boiootialaisten yleisen perinnäisen -yhtenäisyyden, mitä me silloin olemme rikkoneet? Sillä johtajathan -rikkovat enemmän kuin johdetut. Mutta meidän ymmärtääksemme eivät he -enemmän, kuin mekään, ole tehneet väärin: sillä ollen kansalaisia -yhtä hyvin, kuin te, ja pannen enemmän alttiiksi, aukaisivat he -portit ja laskivat meidät kaupunkiinsa ystävällisesti eivätkä -vihamielisesti, haluten estää huonoimpia teistä yhä huonommiksi -tulemasta ja saattaa paremmat teistä oikeuksiinsa. He ovat tahtoneet -johtaa kansalaistensa ajatukset oikealle uralle, eivätkä suinkaan -vieroittaa kaupungin asukkaita toisistansa, vaan päinvastoin -yhdistää heitä keskenänsä, hankkimatta kellekään vihollisia, vaan -yhdistääkseen kaikki yhteiseen liittoon." - -"Ettemme toimineet vihamielisesti, todistaa se, ettemme ketään -loukanneet. Me ilmotimme, että sen, joka halusi kannattaa kaikkien -Boiootialaisten isiltä perittyä hallitusmuotoa, tulisi liittyä -meihin. Ensin myönnyittekin ja teitte liiton; mutta myöhemmin, kun -huomasitte meidän olevan harvalukuisia, ette suinkaan esiintyneet -yhtä sävyisästi kuin me, jos kohtakin mielestänne olimme toimineet -kohtuuttomasti, kun ilman kansan suostumusta olimme tunkeuneet -kaupunkiinne. Sillä te ryhdyitte heti väkivaltaisuuksiin ja -ahdistitte meitä vasten sopimusta, koettamattakaan kehottaa meitä -poistumaan kaupungista. Emme teitä syytä niiden johdosta, joita -surmasitte taistelussa, sillä he kaatuivat jonkinlaisen lain -mukaisesti; mutta mitä niihin tulee, jotka ojensivat kätensä teidän -puoleenne, ja jotka te, otettuanne heidät vangeiksi, meille lupasitte -jättää eloon, vaan jotka te kumminkin vasten lakia surmasitte, -miten te ette ole siinä tehneet jotakin hirmuista? Ja vaikka te -vähässä ajassa olette tehneet kolme vääryyttä: sovinnon rikkomisen, -senjälkeen miesten surmaamisen sekä sen valheellisen lupauksen heidän -suhteensa, ettette heitä tappaisi, jos emme hävittäisi peltojanne, -niin kuitenkin väitätte meidän toimineen laittomasti, vaan ette pidä -itseänne velvollisina antamaan meille mitään hyvitystä. Ei suinkaan! -Niin! jos vaan nämät tuomitsevat oikein, niin tulette te kaikesta -tästä kärsimään rangaistuksen." - -"Lakedaimonin miehet! Kaiken tämän olemme me lausuneet sekä -meidän että teidän tähden, jotta teille kävisi selväksi, että te -oikeudenmukaisesti tuomitsette noille rangaistuksen, ja jotta me -ymmärtäisimme, että vielä suuremmalla oikeudella kostamme heille, -sekä jottette heltyisi heidän entisistä avuistansa, jos heillä -joitakuita olisikin ollut, jotka kyllä ovat luettavat vääryyttä -kärsivien hyväksi, mutta vääryyden tekijöille kaksinkertaisen -rangaistuksen syyksi, koska nämät eivät ole toimineet luontonsa -mukaisesti. Älköön heille myöskään olko apua valituksista, joilla -he vetoavat isienne hautoihin ja turvattomuuteensa. Sillä me olemme -kärsineet paljoa hirmuisemmin, kun nuo meiltä surmasivat kukoistavan -nuorisomme, joiden isät osaksi kaatuivat Korooneian tappelussa, -saattaen Boiootian puolellemme, osaksi orvoiksi jääneinä istuvat -autioissa taloissansa, rukoillen teiltä paljoa oikeutetumpaa -rangaistusta noille. Sillä syyttä kärsivät ihmiset ansaitsevat -sääliä, mutta tyytyväisyyttä herättää niiden rankaiseminen, jotka -ovat sen ansainneet, kuten nuo. Nykyiseen turvattomuuteensa ovat -he itse syypäät, sillä he ovat itse tahallaan työntäneet luotaan -paremmat liittolaiset. He ovat tehneet väärin, ennenkuin mitään -meidän puoleltamme olivat kärsineet, ja noudattaen enemmän vihaansa -kuin oikeutta, jonka takia he nyt tulevat kärsimään rangaistuksen, -joka kuitenkaan ei vastaa heidän rikoksiansa. He tulevat kärsimään -laillisen rangaistuksen, koska he ovat suostuneet jättämään itsensä -tuomittaviksenne eivätkä suinkaan armoa rukoilevina antautuneet -teille. Suojelkaa siis, Lakedaimonin miehet, näiden polkemaa -Helleenien lakia, ja osottakaa meille, vääryyttä kärsineille, -oikeutettua kiitollisuutta alttiudestamme, älkääkä työntäkö meitä -noitten puheitten takia luotanne, vaan opettakaa Helleeneille, että -heidän ei tule sanoissa vaan teoissa kilpailla, joita jälkimmäisiä, -jos ovat kelvollisia, jo lyhyt puhe riittää ilmottamaan, jotavastoin -vääryyttä tekevien kauniilla sanoilla koristetut puheet ovat pelkkiä -verukkeita. Jospa päälliköt, kuten te nyt, aina lyhyesti päättäisivät -kaikkien asiat, niin vähemmän koetettaisiin kauniilla sanoilla -koristella vääryyttä." - -Tähän suuntaan puhuivat Teebalaiset. Lakedaimonilaiset tuomarit -katsoivat oikeaksi kysymyksen, olivatko Plataialaiset sodan -kestäessä osottaneet heille mitään hyvää, koska he jo ennen olivat -kehottaneet Plataialaisia pysymään rauhassa vanhojen sopimusten -mukaan, jotka Pausanias oli saanut aikaan Meedialaisen sodan -jälkeen, ja koska eivät olleet myöntyneet Lakedaimonilaisten ennen -piiritystä tekemään ehdotukseen, että näiden sopimusten mukaan -pysyisivät puolueettomina. Sentähden he Lakedaimonilaisten mielestä -eivät kuuluneet liittoon, ja olivat loukanneet heitä, jonkatakia he -yksitellen kysyivät jokaiselta, oliko hän sodan kuluessa osottanut -heille mitään hyvää; ja kun se, jolta kysyttiin, antoi kieltävän -vastauksen, vietiin hän syrjään, ja täten surmattiin kaikki -poikkeuksetta. Näin surmasivat he lähes 200 Plataialaista ja 25 -Ateenalaista, jotka olivat piiritettyjen joukossa; naiset tekivät he -orjiksi. Kaupungin antoivat Teebalaiset vuoden ajaksi asuttavaksi -kapinan kautta karkotetuille Megaralaisille, ja puolellansa oleville -Plataialaisille, jotka vielä olivat elossa. Myöhemmin hävittivät he -sen perustuksia myöten ja rakensivat Heereen pyhäkön läheisyyteen -200 jalkaa pitkän vieraskodin, jossa kaikille puolin ympäriinsä oli -huoneita sekä ylhäällä että alhaalla. Tähän rakennukseen käyttivät -he Plataialaisten kattoja ja ovia; ja mitä vaan löytyi kaupungista -kuparisia tahi rautaisia huonekaluja, niistä he tekivät Heereelle -pyhitettyjä vuoteita. He rakensivat niin ikään tälle jumalattarelle -kivestä 100 jalkaa pitkän pyhäkön. Maan he julistivat yhteiseksi -omaisuudeksi ja antoivat sen vuokralle kymmeneksi vuodeksi, ja sen -viljelijät olivat Teebalaisia. Varmaankin osottivat Lakedaimonilaiset -tämmöistä nurjamielisyyttä Plataialaisia kohtaan yksinomaan -Teebalaisten takia, koska arvelivat näistä heillä itsellään olevan -hyötyä. Tämä oli Plataian loppu 93:lla vuodella siitä, kuin olivat -ruvenneet Ateenalaisten liittolaisiksi. - -Ne 40 Peloponneesolaista laivaa, jotka olivat purjehtineet -Lesbolaisten avuksi, saapuivat, kun aavan meren yli pakenivat -Ateenalaisten laivojen takaa-ajamina, Kreetan edustalla kestäneen -myrskyn hajoittamina vihdoin Peloponneesokseen. Kylleeneessä -tapasivat he 13 Leukalaista ja Amprakialaista laivaa Telliksen -pojan Brasidaan johdolla, joka oli saapunut sinne Alkidaan -neuvonantajaksi. Sillä Lakedaimonilaiset tahtoivat, kun eivät saaneet -Lesbosta haltuunsa, suuremmalla laivastolla purjehtia kapinalliseen -Kerkyyraan, jotta ennättäisivät sinne, ennenkuin Ateenalaiset, joilla -Naupaktoksen edustalla oli ainoastansa 12 laivaa, ehtisivät saada -apua Ateenasta. Tähän yritykseen valmistautuivat Brasidas ja Alkidas. - -Kerkyyrassa syntyi kapina, kun Korintolaisten Epidamoksen tappelussa -ottamat vangit vapautettiin ja palasivat kotiaan. Nämät väittivät -päässeensä vapaiksi kestiystävien takaamasta 800 talentin suuruisesta -summasta, mutta itse asiassa lupaamalla toimittaa Kerkyyran -Korintolaisten valtaan. Vapautetut kävivät jokaisen kansalaisen -puheilla, saadakseen kaupungin luopumaan Ateenalaisista. Kun sekä -Ateenasta että Korintosta saapui laiva, kumpikin tuoden lähettilään, -ja kun sen johdosta neuvoteltiin, niin päättivät Kerkyyralaiset -pysyä Ateenalaisten liittolaisina, kuten ennemmin, mutta myöskin -olla Peloponneesolaisten ystäviä. Kerkyyrassa löytyi mies nimeltään -Peitias, Ateenalaisten kestiystävä ja kansanpuolueen johtaja. Tämän -vaativat ennenmainitut miehet oikeuteen, syyttäen häntä, että hän -muka koetti saattaa Kerkyyran Ateenalaisten valtaan. Julistettuna -syyttömäksi, syytti hän puolestaan syyttäjiänsä siitä, että olivat -taittaneet rypälepaaluja Zeyksen ja Alkinooksen pyhästä lehdosta. -Sakko jokaisesta paalusta oli stateeri. Kun heitä tästä sakotettiin, -istuutuivat he rukoilevina pyhäkön eteen sakon suuruuden tähden, -pyytäen saada suorittaa sakon useimmissa erissä. Mutta Peitias, -joka sattui istumaan neuvostossa, sai aikaan, että päätettiin antaa -lain määräyksen mennä täytäntöön. Kun ei suostuttu tuomittujen -pyyntöön, ja koska nämät ymmärsivät, että Peitias, niin kauan kuin -hän istuu neuvostossa, yllyttäisi kansaa pitämään vihollisina ja -ystävinä samoja kuin Ateenalaiset, niin he yksissä tuumin tikareilla -varustettuina tunkeutuivat äkkiä neuvostoon ja surmasivat Peitiaan -sekä muutamia muita neuvosmiehistä ja yksityisiä noin 60 miestä. -Vähäinen joukko Peitiaan puoluelaisia pakeni Ateenalaiselle laivalle, -joka vielä oli satamassa. - -Tämän tehtyään kutsuivat he Kerkyyralaiset kokoon ja lausuivat, -että tämä oli etuisinta, ja että täten vähemmän oli pelättävä -Ateenalaisten ikeen alle joutumista. Siitä lähtien elettäisiin -rauhassa, eikä otettaisi vastaan kumpastakaan, jos tulisivat -useammalla kuin yhdellä laivalla. Jos tulisivat useammalla, -katsottaisiin heitä vihollisiksi. Näin he puhuivat ja pakottivat -kansan hyväksymään heidän mielipiteensä. He lähettivät myös -sanansaattajia Ateenaan ilmottamaan tapahtumien hyödyllisyydestä -ja estämään sinne paenneita ryhtymästä mihinkään sopimattomiin -vehkeisiin, jottei uutta mullistusta tapahtuisi. - -Lähettiläiden saavuttua, vangitsivat Ateenalaiset heidät ja heidän -puoluelaisensa kapinoitsijoina ja veivät heidät Aiginaan. Sillä välin -hyökkäsivät Kerkyyran vallanpitäjät Korintolaisen kolmisoution ja -Lakedaimonilaisten lähettiläiden saavuttua kansanpuolueen kimppuun ja -voittivat tämän tappelussa. Yön tultua pakenivat kansanpuoluelaiset -linnaan ja kaupungin korkeimpiin osiin ja asettuivat sinne yhteen, -valloittaen niinikään Hyllaikon sataman. Vallanpitäjät puolestaan -valloittivat torin, jonka ympärillä useimmat heistä asuivat, sekä sen -läheisyydessä mannermaahan päin olevan sataman. - -Seuraavana päivänä oteltiin hiukkasen, ja molemmat puolueet -lähettivät maaseudulle kehotuksen orjille tulemaan heidän avuksensa, -luvaten heille vapauden. Suurin osa orjista liittyi kansaan, mutta -toiset saivat mannermaalta avukseen 800 soturia. - -Päivän kuluttua syntyi jälleen tappelu, jossa kansanpuolue sekä -paikkojen lujuuden että joukkojensa paljouden kautta pääsi voitolle. -Naisetkin taistelivat miesten rinnalla suurella rohkeudella, -heittäen tiiliä rakennusten katoilta ja kestäen miehuullisesti -sotamelskeen. Kun ylimykset myöhään illalla joutuivat tappiolle, niin -he, koska pelkäsivät, että kansa heidät surmaisi, valloitettuansa -laivaveistämön ensi rynnäkössä, sytyttivät torin ympärillä olevat -asunnot ja vuokratalot palamaan, säästämättä omia rakennuksiaan -enemmän kuin muidenkaan, jotta tie sinne olisi suljettu. Tässä -tilaisuudessa paloi paljo tavaroita, ja itse kaupunkikin oli vaarassa -palaa kokonaan, jos vaan liekille suotuisa tuuli olisi johtanut sen -kaupunkiin päin. Silloin lakkasi tappelu molemmin puolin ja pysyttiin -rauhassa varuillaan. Kansan jouduttua voitolle, poistui Korintolainen -laiva kaikessa hiljaisuudessa, ja useimmat apusotureista lähtivät -salaa yli mannermaalle. - -Seuraavana päivänä saapui heille avuksi Naupaktoksesta Ateenalaisten -päällikkö, Diitrefeen poika Nikostratos, 12 laivalla ja 500 -Messeenialaisella raskasaseisella. Hän sai sovinnon aikaan -ja keskinäisen sopimuksen, että kymmenen syyllisintä miestä -tuomittaisiin, jotka heti pakenivat, mutta että muut jäisivät -asuntoihinsa, sovittuansa keskenään sekä Ateenalaisten kanssa, että -heillä olisi yhteiset viholliset ja ystävät. - -Saatuansa tämän aikaan, aikoi Nikostratos purjehtia pois, mutta -kansanpuolueen johtajat kehottivat häntä jättämään heille viisi -laivoistaan, jotta vastapuoluelaiset paremmin pysyisivät alallaan, -luvaten miehittää ja lähettää hänen mukanaan yhtä monta omaa -laivaansa. Hän suostuikin heidän pyyntöönsä, ja vastapuolueen miehiä -määrättiin miehittämään näitä laivoja. Mutta koska nämät pelkäsivät, -että heidät vietäisiin Ateenaan, pakenivat he Dioskuurien pyhäkköön. -Nikostratos kehotti heitä tulemaan ulos sieltä ja koetti rohkaista -heidän mieltänsä. Mutta kun tämä ei hänelle onnistunut, niin tarttui -kansa aseisiin, väittäen näillä olevan pahaa mielessään, kun -epäluulosta eivät uskaltaneet astua laivoihin. Kansa ryösti aseet -heidän taloistaan ja olisipa surmannut muutamia heistä, jotka se -tapasi, ellei Nikostratos olisi heitä tästä estänyt. Nähdessänsä -tämän, istuutuivat ylimykset, luvultaan noin 400, Heereen temppeliin, -apua rukoillen. Mutta koska kansa pelkäsi, että he ryhtyisivät -levottomuuksiin, niin kehotti se heitä lähtemään pyhäköstä ja vei -heidät Heereen pyhäkön edessä sijaitsevaan saareen, johon heille -toimitettiin ravintoa. - -Tällä kannalla oli kapina, kun neljäntenä tahi viidentenä -päivänä miesten siirtämisen jälkeen saarelle saapuivat ne 50 -Peloponneesolaista laivaa, jotka, purjehdittuansa Jooniasta, -olivat olleet ankkuroittuina Kylleeneessä. Näitä johti heidän -entinen päällikkönsä Alkidas, jota paitsi myöskin Brasidas hänen -neuvonantajanansa seurasi laivastolla. Ankkuroittuansa Sybota -nimiseen mannermaan satamaan, purjehtivat he aamulla Kerkyyraan. - -Pelästyneinä sekä kaupungissa vallitsevien olojen että vihollisen -laivaston tulon johdosta, varustivat Kerkyyralaiset, suuren -sekasorron vallitessa, 60 laivaa ja lähettivät niitä sen mukaan, kuin -ne valmistuivat, vihollisia vastaan, vaikka Ateenalaiset kehottivat -heitä antamaan heidän ensin purjehtia ja sitten seuraamaan kaikilla -laivoillansa. Kun laivat nyt hajallaan hyökkäsivät vihollista -vastaan, niin kaksi heti karkasi vihollisten puolelle ja toimissa -vallitsi täysi riita ja sekasorto. Huomatessaan tämän, asettuivat -Peloponneesolaiset 20 laivalla Kerkyyralaisia laivoja vastaan ja -muilla laivoillaan sitävastoin Ateenalaisten 20 alusta vastaan, -joiden joukossa olivat myöskin nuo kaksi laivaa Salaminia ja Paralos. - -Hyökätessään järjestyksettä ja harvoilla laivoilla, kärsivät -Kerkyyralaiset puolestaan suuresti; mutta koska Ateenalaiset -pelkäsivät vihollisten paljoutta ja saartoa, niin he eivät -hyökänneet vihollisten heitä vastaan seisovan keskustan kimppuun, -vaan ryntäsivät siipiä ahdistamaan ja upottivat yhden laivan. Kun -viholliset sitten muodostivat ympyrän, soutivat he näiden ympäri ja -koettivat saattaa heidät epäjärjestykseen. Kun Kerkyyralaisia vastaan -asetetut viholliset huomasivat tämän, niin pelkäsivät he, että kävisi -kuten Naupaktoksen tappelussa, ja kiiruhtivat apuun. Laivat tekivät -nyt yhteisen hyökkäyksen Ateenalaisia vastaan. Viimeksimainitut -peräytyivät, koettaen mahdollisuuden mukaan antaa Kerkyyralaisille -tilaisuuden edeltäpäin päästä pakoon, jotavastoin he itse pakenivat -hitaasti, yhä taistellen. Tappelu jatkui aina auringonlaskuun saakka. - -Koska Kerkyyralaiset pelkäsivät, että vihollinen voittajana -purjehtisi heidän kaupunkiinsa tahi veisi vangit saarelta tahi -ryhtyisi joihinkin muihin vahingollisiin puuhiin, veivät he saarella -säilytetyt miehet Heereen pyhäkköön takaisin ja vartioivat tarkoin -kaupunkia. Viholliset eivät kuitenkaan, vaikka olivat päässeet -voitolle meritaistelussa, uskaltaneet purjehtia kaupunkia vastaan, -vaan poistuivat vieden mukanaan Kerkyyralaisilta valloitetut 13 -laivaa lähtöpaikkaansa mannermaalle. Eivätkä he liioin seuraavanakaan -päivänä purjehtineet kaupunkia vastaan, vaikka sen asukkaat olivat -suuressa jännityksessä ja pelossa, ja vaikka Brasidas, kuten -sanotaan, tähän oli kehottanut Alkidasta, kun hänellä ei ollut yhtä -suurta päätösvaltaa. He astuivat maihin Leykimmeen niemelle ja -hävittivät sen seudun viljamaita. - -Koska Kerkyyran kansanpuolue oli peloissaan, että vihollinen tekisi -hyökkäyksen mereltä, ryhdyttiin keskusteluihin yllämainittujen apua -rukoilevien ja muitten kanssa, miten kaupunki olisi pelastettavissa. -He saivatkin muutamia näistä astumaan laivoihin, joita he kuitenkin -peläten hyökkäystä olivat miehittäneet 30. Hävitettyänsä seutuja -keskipäivään saakka, purjehtivat Peloponneesolaiset pois. Yöllä -ilmotettiin tulimerkeillä, että 60 Ateenalaista laivaa oli tulossa, -purjehtien Leukaasta. Nämät olivat Ateenalaiset Tukleen pojan -Eyrymedoonin johdolla lähettäneet, saatuansa tiedon kapinasta ja -Alkidaan aikomuksesta laivoilla hyökätä Kerkyyraan. - -Heti yön tultua lähtivät Peloponneesolaiset kiiruumman kautta -paluumatkalle pitkin rannikkoa, veivät laivansa Leukaan niemen yli, -jottei heitä purjehtiessaan saaren ympäri huomattaisi, ja saapuivat -siten kotia. Mutta kun Kerkyyralaiset saivat tiedon Ateenalaisten -laivojen tulosta ja vihollisten laivojen lähdöstä, laskivat he -siihen asti ulkopuolella kaupunkia olleet Messeeneeläiset kaupunkiin -ja käskivät miehitettyjen laivainsa purjehtia toiselle puolelle -kaupunkia Hyllaikos-satamaan. Tällä matkalla tappoivat he kaikki -vihamiehensä, jotka he saivat käsiinsä. Ne, jotka he saivat astumaan -laivoihin, surmasivat he heittämällä heidät mereen. Niinikään -houkuttelivat he, tultuaan Heereen pyhäkön edustalle, noin 50 armoa -rukoilevista miehistä astumaan laivoihin, luvaten tuomita heitä -oikeudenmukaisesti, ja tuomitsivat heidät kaikki kuolemaan. Mutta -useimmat armoa anojista eivät luottaneet lupauksiin, vaan kun -näkivät, mitä tapahtui, surmasivat he itse pyhäkössä toisiaan. Toiset -hirttivät itsensä puihin, toiset tappoivat itsensä, miten voivat. -Seitsemän päivää perätysten siitä, kuin Erymedoon 60 laivallaan oli -saapunut, surmasivat Kerkyyralaiset niitä kansalaisiansa, joita he -pitivät vihollisinaan, syyttäen heitä kansanvallan kukistamisen -yrityksestä. Jotkut tappoivat myöskin mieskohtaisia vihamiehiään, -jotkut velkojiaan. Täällä näki kaikenlaisia kuoleman lajeja, ja, -kuten on tavallista tämmöisissä tapauksissa, ei voi mielessään -kuvitella kaikkea, mitä täällä tapahtui. Isä tappoi poikansa, -rukoilevat riistettiin pyhäköistä ja tapettiin niiden läheisyydessä. -Jotkut muurattiin Dionysoksen pyhäkköön ja kuolivat siten. - -Näin raakamaisesti raivosi puoluetaistelu, ja se näytti vielä -hirmuisemmalta, koska se oli ensimmäinen laatuaan. Niin sanoakseni -koko Hellaassa syntyi levottomuuksia, koska kansan johtomiehet -ja ylimykset olivat eri mieltä, edelliset kun tahtoivat kutsua -apuun Ateenalaisia, jälkimmäiset taas Lakedaimonilaisia. Rauhan -kestäessä ei ollut syytä kutsua kumpaakaan; mutta sodan sytyttyä -oli kumpaisenkin puolueen johtomiehillä vallan helppo hankkia -vihamiehensä vahingoksi ja oman itsensä eduksi liittolaisia niille, -jotka halusivat saada aikaan levottomuuksia. Riitaisuuksien -vallitessa kohtasivat kaupunkeja monet onnettomuudet, jotka -tapahtuivat ja aina tulevat tapahtumaan, niin kauan kuin ihmisluonto -on samanlainen, jos kohtakin nämät ovat milloin ankarammat milloin -lieveämmät ja eritapaisia, aina sen mukaan miten asianhaarat -muuttuvat. Rauhan kestäessä ja asiain ollessa hyvällä kannalla -vallitsevat sekä valtioissa että yksityisillä paremmat ajatukset, -koska heitä ei vaivaa mikään kova hätä. Mutta sota, joka tekee -jokapäiväisen toimeentulomme vaikeaksi, on kovakourainen opettaja, -joka kiihottaa joukon himoja aina olojen mukaan. - -Kaupungeissa vallitsivat puolueriidat, ja joskin jotkut vasta -myöhemmin joutuivat tähän onnettomuuteen, niin saivat nämät kärsiä -sitä suurempaa sekasortoa, sen kautta että muissa kaupungeissa -tapahtuneista epäjärjestyksistä opitun lisäksi keksittiin -uusia vehkeitä ja hirmuisempia keinoja koston tyydyttämiseen. -Mielivaltaisesti muutettiin sanojenkin merkitys. Järjetöntä -uhkarohkeutta pidettiin ystävyyden hyväksi alttiiksi panevana -uljuutena. Varovaisuutta kutsuttiin kauniilla nimellä verhotuksi -pelkuruudeksi, järkevyyttä ja kohtuutta arkuuden verhoksi, ja -viisasta esiintymistä velttoudeksi. Mieletöntä kiivautta pidettiin -miehuuden merkkinä, varovaisuudeksi sanottiin väijymistä ja sitä -kaunisteltiin uhkaavan vaaran torjumisen välttämättömyydellä. -Luotettava oli se, joka jyrkästi purki vihansa, mutta epäiltävä häntä -vastustava. Jos väijyjä onnistui, niin pidettiin häntä nerokkaana, -mutta sitä, joka teki tyhjäksi väijytykset, vielä nerokkaampana. -Se, joka koetti päästä sekaantumasta vehkeisiin, oli puolueensa -petturi ja vastustajiansa pelkäävä. Sanalla sanoen: joka ennen -muita ennätti tehdä pahaa, sitä kiitettiin, kuten myöskin sitä, -joka pahaan taipumatonta siihen yllytti. Sukulaisuus pidettiin -vähemmässä arvossa, kuin johonkin puolueeseen kuuluminen, koska -puoluelaiset olivat taipuvaisempia uhkarohkeuteen, kuin sukulaiset. -Sillä näitä yhdistyksiä ei suinkaan perustettu, jotta edistyttäisiin -lakien suojassa, vaan päinvastoin kurjasta voitonhimosta vasten -lakeja. Keskinäisiä lupauksia ei enää vahvistettu jumalien nimessä, -vaan rikoksen osallisuudella. Vastustajien kauniit lupaukset, jos -vaan vastustajat olivat voimakkaita, otettiin vastaan tarkoin -silmällä pitäen heidän toimiaan, mutta ei suinkaan luottamuksella. -Katsottiin enemmän jonkun loukkauksen kostamista, kuin sitä, oliko -ylipäätään tultu loukatuksi. Jos hetken hädässä vannottiin toisilleen -sovinnon vala, niin tämä ei kestänyt kauvemmin, kuin siksi, kunnes -toisaalla saatiin suuremmat edut. Mutta kun vaan oli tilaisuus -vahingoittaa vastustajaansa yllätyksellä, ja jos vain huomasi -hänen olevan puolustuksetta, niin koetettiin mieluummin ahdistaa -häntä salavehkeillä, kuin suoraan. Otettiin huomioon sekä itsensä -suojeleminen että myöskin se seikka, että petoksen avulla voitolle -päässyt saavutti kekseliään maineen. Sillä useimmat ihmiset tahtovat -mieluummin käydä häijyistä ja sukkeloista kuin hyvistä ja typeristä, -niin että häpeävät jälkimmäistä, mutta kerskaavat edellistä. -Syy kaikkeen tähän oli vallanhimo, joka johtuu voitonhalusta ja -kunnianhimosta, jonka viimeksimainitun synnyttämiä ovat kilpailu ja -eripuraisuus. Sillä ne, jotka valtiossa ovat johtaneet puolueita, -ovat saavuttaneet tämän aseman kauniin nimen varjolla, toiset -ilmottamalla, että he kunnioittavat tasa-arvoista kansanhallitusta, -toiset taas järkevää ylimysvaltaa. Kun he sanojensa mukaan muka ovat -toimineet yleishyvän eduksi, ovat he tehneet sen yksinomaan omaksi -hyödyksensä, koettaen kaikin keinoin saada voiton toisiltansa, ja -tässä tarkotuksessa ryhtyneet uhkarohkeihin yrityksiin. He ovat -harjottaneet rajatonta kostoa, joka ei suinkaan ole sopusoinnussa -oikeuden ja yleishyödyn kanssa, ja määränneet kostonsa toisen, tahi -toisen puolueen mieltä myöten. He ovat olleet valmiit hetkellisen -riidanhalunsa ohjaamina joko väärän äänestämisen kautta tahi julkisen -väkivallan avulla pyrkimään tarkoituksensa perille. Senpätähden ei -kumpikaan luullut tarvitsevansa toimia jumalien sääntöjen mukaan, -vaan kiitoksen ja kunnian saavuttivat ne, jotka kauniiden sanojen -varjossa taisivat jotakin ilkeätä saada aikaan. Niitä sitävastoin, -jotka eivät kuuluneet kumpaiseenkaan puolueeseen, ahdistettiin -ja surmattiin, joko sentähden, etteivät suostuneet avustamaan -riitaisuuksissa, tahi kateudesta, että he elivät rauhassa. - -Täten syntyi Helleeneissä näitten sisällisten levottomuuksien kautta -kaikenlaista tapojen turmelusta. Suoruus, joka on jalouden merkki, -joutui naurunalaiseksi ja katosi, mutta luulevaisuutta toisiansa -kohtaan pidettiin suuressa arvossa. Sillä ei mitään löytynyt, -johon olisi voinut luottaa, ei sitovaa sanaa eikä niin pelättävää -valaa. Koska siis enemmin luotettiin pilventakaisiin toiveisiin, -kuin varmaan todellisuuteen, niin koetti jokainen väistää vaaroja -enemmän, kuin luottaa toiseen. Ylipäätään olivat vähemmän lahjakkaat -enemmän suosiossa; sillä koska he pelkäsivät omaa heikkouttansa ja -vastustajiensa terävämielisyyttä, sekä, jouduttuansa keskustelussa -alakynteen, huomaamatta kietousivat vastustajiensa pauloihin, niin -he rohkeasti ryhtyivät toimiin. Toiset taas, jotka eivät ensinkään -välittäneet mistään, koska eivät luulleet väkisten tarvitsevansa -hankkia, mitä keskustelemalla oli saatavissa, joutuivat juuri -varomattomuutensa kautta turmioon. - -Kerkyyrassa uskallettiin näitä ilkitöitä ennen, kuin muualla. Siellä -tehtiin kaikkia väkivaltaisuuksia, joilla ihmiset kostavat niille, -jotka heitä ovat hallinneet enemmän ylpeästi kuin maltillisesti; -niinikään tuli täällä näkyviin kaikenlainen viheliäisyys, jolla -ihmiset päästäkseen kurjuudestaan, vasten kaikkea oikeutta, koettavat -riistää itselleen toisten omaisuuden. Vihdoin ilmestyivät täällä -kaikenlaiset vehkeet, joilla ihmiset, jos kohtakaan eivät vasten -oikeutta, kuitenkin vihan ohjaamina, säälimättä koettavat valvoa -oikeuksiaan. Tässä onnettomassa kaupungissa olivat kaikki lait -voimattomia. Ihmisluonto irroitti itsensä oikeuden ikeen painosta, -jonka alle se muutoinkin vastenmielisesti antautui, polki oikeuden -määräykset ja esiintyi vihamielisenä kaikelle etevyydelle. Jos -eivät kateus ja viha olisi päässeet täällä vallalleen, niin ei voi -luulla, että kansalaiset mieluummin olisivat käyttäneet kostoa kuin -ihmisyyttä, voitonhimoa kuin oikeutta. Sokean vihan valtaamana polkee -ihminen mielellään suojelevat lait, jotka onnettomuuteen joutuneelle -tarjoavat jonkun pelastuksen toiveen, ja riistää niiltä kaiken -voiman, vaikka kentiesi itsekin joskus tarvitsisi niiden suojaan -turvautua. - -Täten raivosivat Kerkyyralaiset toisiansa vastaan ensimmäisten -levottomuuksien puhettua. Eyrymedoon ja Ateenalaiset purjehtivat -pois laivoineen. Myöhemmin vallottivat Kerkyyralaiset pakolaiset, -luvultaan noin 500, mannermaalla sijaitsevat linnoitukset ja -vastapäätä Kerkyyraa tälle kuuluvan rannikon. Täältä he tekivät -ryöstöretkiä saareen, rosvosivat siellä ja vahingoittivat suuresti -sen asukkaita, josta seurasi kova nälänhätä. He toimittivat -myöskin lähettiläitä Lakedaimoniin ja Korintokseen, pyytäen näiltä -apua päästäkseen kotia. Mutta kun ei mihinkään aputoimiin heidän -hyväksensä ryhdytty, hankkivat he myöhemmin itselleen laivoja -ja apuväkeä ja purjehtivat saareen, yhteensä noin 600 miestä. -Poltettuansa laivat, jottei heillä olisi muuta keinoa kuin saaren -valloittaminen, nousivat he lstoonee-vuorelle, rakensivat sinne -linnoituksen, ahdistivat kovasti saaren asukkaita ja vallottivat osan -sen ympäristöstä. - -Tämän kesän loppupuolella lähettivät Ateenalaiset Melanoopoksen -pojan Lakeen ja Eyfileetoksen pojan Karoiadeen johdolla 20 laivaa -Sikeliaan. Syrakuusalaiset ja Leontinit olivat nimittäin joutuneet -sotaan keskenään. Syrakuusalaisilla oli liittolaisina paitsi -Kamariinalaisia muut Doorilaiset kaupungit, jotka jo sodan alussa -olivat asettuneet Lakedaimonilaisten puolelle, vaikkeivät olleet -ottaneet osaa taisteluun. Leontinien puolella olivat Kalkidilaiset -kaupungit ja Kamariina. Italiassa taasen pitivät Lokrilaiset -Syrakuusan, mutta Reegionilaiset sukulaisuuden takia Leontinien -puolta, Leontinien liittolaiset lähettivät Ateenaan miehiä pyytämään, -että Ateenalaiset vanhan liiton takia, ja koska olivat Joonialaisia, -lähettäisivät heille avuksi laivoja. Sillä Syrakuusalaiset sulkivat -heiltä, sanoivat lähettiläät, sekä maan että meren. Ateenalaiset -lähettivät laivoja sukulaisuuden tekosyyllä, mutta itse asiassa koska -tahtoivat estää sikäläisiä viemästä jyviä Sikeliaan ja koettaaksensa, -voisivatko he saada vaikutusvaltaa Sikeliassa. He asettuivat Italian -Reegioniin ja ottivat osaa liittolaistensa sotaan. - -Tähän loppui tämä kesä. - -Seuraavana talvena raivosi Ateenassa rutto toistamiseen. Tykkänään -se kyllä ei koskaan ollut herennyt, mutta se oli kumminkin ollut -väliin lievempi. Tällä toisella kerralla se kesti kokonaisen -vuoden. Ensi kerralla sitävastoin se oli kestänyt kokonaista kaksi -vuotta, joten se enemmän kuin mikään muu seikka oli heikontanut -Ateenalaisten voimia. Sillä tähän ruttoon kuoli 4,400 raskasaseista, -300 ratsumiestä ja lukematon joukko muita kansalaisia. Tähän aikaan -tapahtui myöskin monta maanjäristystä Ateenassa, Euboiassa ja -Boiootiassa, kovin näistä kuitenkin Orkomenoksessa. - -Tänä talvena tekivät Sikeliassa majailevat Ateenalaiset ja -Reegionilaiset 30 laivalla retken Aiolos nimisiä saaria vastaan, -sillä kesällä ei voinut päästä niihin matalan veden tähden. Niitä -viljelivät Liparalaiset, jotka ovat Knidolaisten jälkeläisiä. He -asuvat yhdellä näistä saarista, joka on pienenlainen, ja jolla on -nimenä Lipara. Toisia näistä saarista, joiden nimet ovat Didymee, -Strongylee ja Hiera, viljelevät Liparan asukkaat. Nämät saarelaiset -luulevat Heefaistoksen takovan Hierassa, koska sieltä yöllä nousee -tulta, päivällä savua. Nämät saaret sijaitsevat pitkin Sikelialaisten -ja Messeeneeläisten rantaa ja olivat liitossa Syrakuusalaisten -kanssa. Ateenalaiset hävittivät näitä ja purjehtivat Reegioniin, kun -eivät voineet vallottaa niitä. - -Tähän loppui talvi ja viides vuosi sitä sotaa, jonka vaiheet -Thukydides on kertonut. - -Seuraavana kesänä tulivat Peloponneesolaiset liittolaisineen -kannakselle saakka, aikoen Lakedaimonilaisten kuninkaan Arkidamoksen -pojan Agiin johdolla hyökätä Attikaan. Mutta koska tapahtui monta -maanjäristystä, palasivat he kotia, mitään hyökkäystä tekemättä. - -Näihin aikoihin, maanjäristysten vielä kestäessä, tulvi vesi -Euboiassa sijaitsevan Orobiai nimisen kaupungin tienoilla yli -osan kaupunkia, jonka se nieli, mutta jätti kaupungin muut osat -vahingoittamatta, joten nyt on vettä, mikä ennen oli maata. Kaikki -ihmiset, jotka eivät ennättäneet paeta korkeimmille paikoille, -hukkuivat. Myöskin Atalanteen saarella, Opuntilaisten Lokrien maan -edustalla, tapahtui tällainen tulva, joka hävitti osan Ateenalaisten -linnoituksesta ja rikkoi toisen kahdesta rannalle vedetystä -laivasta. Niin ikään törmäsi suuri aalto Pepareetos saareen, mutta -se ei kuitenkaan tulvinut sen yli. Siellä kaatoi maanjäristys osan -muurista, virkatalon ja muutamia muitakin rakennuksia. Syyn tähän -luulen minä olleen sen, että meri niissä paikoin, missä maanjäristys -oli ankarin, vetäytyi pois ja sitten äkkiä syöksi takaisin sekä -aiheutti tulvan; mutta ilman maanjäristystä en luule tämmöisen ilmiön -voivan tapahtua. - -Tänä kesänä sotivat Sikeliassa eri kansakunnat keskenään, miten -milloinkin sattui, ja Sikeliootat itsekin sotivat keskenään sekä -Ateenalaiset liittolaisineen. Mitä mainittavaa joko liittolaiset -Ateenalaisten avulla toimittivat tahi vastapuoluelaiset Ateenalaisia -vastaan, sen minä nyt tahdon esiintuoda. - -Ateenalaisten päällikön Karoiadeen kaaduttua taistelussa -Syrakuusalaisia vastaan, teki Lakees koko laivaston komentajana -liittolaisten avustamana retken Messeeneeläisille kuuluvaa Mylaita -vastaan. Siellä sattui olemaan kaksi Messeeneeläistä vartijajoukkoa, -ja nämät koettivat väijyä Ateenalaisia, kun he astuivat laivoista -maihin. Mutta Ateenalaiset ja liittolaiset huomasivat väijyjät, -ajoivat heidät pakosalle ja surmasivat suuren määrän heistä. He -karkasivat linnoitusta vastaan ja pakottivat sen puolustajat käymään -kanssaan Messeeneetä vastaan. Ateenalaisten ja liittolaisten -hyökättyä Messeeneeläisiä vastaan, liittyivät nämätkin Ateenalaisiin, -antaen heille panttivankeja uskollisuutensa vakuudeksi. - -Samana kesänä lähettivät Ateenalaiset 30 laivaa Alkisteneen pojan -Deemosteneen ja Teodooroksen pojan Prokleen johdolla purjehtimaan -pitkin Peloponneesoksen rantoja, ja Meelokseen 60 laivaa 2,000 -raskasaseisella, joita johti Nikeratoksen poika Niikias. He -tahtoivat pakottaa Meelolaisia, jotka asuivat saarella eivätkä -halunneet ruveta heidän liittolaisiksensa, yhtymään heihin. Kun -Ateenalaiset, hävitettyänsä heidän maatansa, eivät voineet taivuttaa -heitä, lähtivät he Meeloksesta ja purjehtivat Graikeen Ooropokseen. -Saavuttuansa sinne yön aikaan, lähtivät raskasaseiset heti, kun -olivat astuneet laivoista, jalkaisin Boiootian Tanagraan, johon -myöskin Ateenan asukkaat, saatuansa merkin, heihin yhtyäkseen -lähtivät kaupungista Kalliaan pojan Hipponiikoksen ja Tukleen pojan -Eyrymedoonin johdolla. Leiriydyttyänsä hävittivät he Tanagran -ympäristöä ja viettivät yön taivasalla. Seuraavana päivänä voittivat -he tappelussa heitä vastaan hyökkäävät Tanagralaiset ja joukon heidän -avuksensa rientäneitä Teebalaisia. Kun Ateenalaiset olivat ottaneet -heidän aseensa ja pystyttäneet voitonmerkin, palasivat Tanagralaiset -kaupunkiin ja Ateenalaiset laivoihin. Niikias purjehti 60 laivallansa -pitkin Lokriin rannikkoa, jota hävitettyänsä, hän palasi kotiin. - -Tähän aikaan perustivat Lakedaimonilaiset Trakiniin Heerakleian -siirtolan seuraavassa tarkoituksessa. Kaikki Meelolaiset ovat jaetut -kolmeen osaan: Paralialaisiin, Hieralaisiin ja Trakinilaisiin. Näistä -olivat Trakinilaiset kärsineet kovasti sotiessaan Oitaialaisia -naapurejansa vastaan. He aikoivat ensin yhtyä Ateenalaisiin, -mutta koska eivät luottaneet heihin, lähettivät he Lakedaimoniin -sanansaattajana Tisamenoksen. Tähän lähetykseen liittyivät myöskin -Lakedaimonilaisten emäkansa, Doorilaiset, samalla pyynnöllä; -sillä niitäkin olivat Oitaialaiset ahdistaneet. Kuultuansa heidän -pyyntönsä, päättivät Lakedaimonilaiset lähettää siirtokunnan, -auttaaksensa Trakinilaisia ja Doorilaisia. Niinikään näytti tämä -kaupunki sijaitsevan sopivasti, kun sota syttyisi Ateenalaisia -vastaan. Sillä sinne voisi varustaa laivaston Euboiaa vastaan, -koska laivamatka sieltä tähän saareen oli lyhyt, ja se myöskin oli -mukava välipaikka Trakiaan kulettaessa. Sanalla sanoen: päätettiin -innolla rakennuttaa tämä paikka. Ensin kysyttiin kuitenkin Delfoin -jumalalta, ja tämän kehotuksesta lähettivät he uutisasukkaita sekä -omasta että perioikien keskuudesta ja kehottivat halukkaita kaikkien -muitten Helleenien joukosta, paitsi Joonialaisia, Akaialaisia ja -muutamia muita kansakuntia, liittymään seurueeseen. Uutisasukkailla -oli kolme Lakedaimonilaista johtajaa, Leoon, Alkidas ja Damagoon. -Saavuttuansa perille, linnoittivat he uudestaan kaupungin, jonka -nimi nyt on Heerakleia, noin 40 stadion päässä Termopylaista ja 20 -mereltä. He perustivat sinne myöskin laivaveistämön ja sulkivat -kulun Termopylaihin päin ahtaimmassa paikassa, jotta veistämö olisi -helpommin puolustettavissa. - -Ateenalaiset pelkäsivät ensin, että tämä kaupunki rakennettiin -Euboiaa vastaan, koska purjehtiminen sieltä Euboian Keenaioniin oli -vallan lyhyt. Mutta myöhemmin kävikin vasten heidän luuloansa, sillä -siitä ei heille koitunut mitään vaaraa. Syy tähän oli seuraava: -Tessalialaiset, joiden hallussa ne seudut olivat, joihin kaupunki -rakennettiin, ahdistivat sodalla ja tuhosivat vastatulleita, koska -pelkäsivät heistä saavansa liian mahtavat naapurit, kunnes he olivat -heidät kaikki surmanneet, vaikka nämät alussa olivat hyvinkin -lukuisat. Sillä kaikki ottivat luottamuksella osaa siirtokunnan -perustamiseen, kun Lakedaimonilaiset olivat perustajina, ja arvelivat -kaupungin lujaksi. Mutta suuresti vaikuttivat Lakedaimonilaisten -omat sinne tulleet päämiehetkin asiain huonoon menestykseen ja väen -vähyyteen, koska he ankaralla ja mielivaltaisella hallituksellaan -pelottivat pois paljon uutisasukkaita, joten kävi naapurikansoille -helpoksi kukistaa heidät. - -Sinä kesänä samaan aikaan, jolloin Ateenalaiset olivat Meeloksessa, -väijyivät noilla 30 laivalla Peloponneesoksen rantoja pitkin -purjehtivat Ateenalaiset Leukadian Ellomenoksen linnoituksen -vartijoita ja tappoivat osan heistä. Myöhemmin kävivät he -Leukasta vastaan suuremmalla sotavoimalla, johon kuuluivat -kaikki Akarnaanialaiset, paitsi Oiniadeja, sekä Tsakyntolaiset, -Kefalleenialaiset ja 15 Kerkyyralaista laivaa. Mutta Leukalaiset -olivat vastustajien paljouden takia pakotetut pysymään alallaan, -vaikka heidän maatansa hävitettiin sekä ulko- että sisäpuolella -kannasta, jolla itse Leukas ja Apolloonin pyhäkkö sijaitsevat. -Akarnaanialaiset kehottivat Ateenalaisten päällikköä Deemostenesta -piirittämään näitä, katsoen helpoksi voittaa heidät ja täten -päästä heille ainiaan vihamielisestä kaupungista. Mutta samaan -aikaan kuvailivat Messeenialaiset Deemosteneelle, kuinka hänelle -olisi suureksi kunniaksi, jos hän, kun hänellä nyt oli niin suuri -sotajoukko koossa, hyökkäisi Naupaktoksen vihollisia, Aitoolialaisia, -vastaan, ja että hän, voitettuansa nämät, helposti voisi tehdä koko -sikäläisen mannermaan Ateenalaisten alaiseksi. He sanoivat, että -Aitoolian kansa kyllä oli suuri ja sotaisa, mutta että se asui -linnoittamattomissa ja kaukana toisistaan sijaitsevissa kylissä, -käyttäen ainoastaan keveitä aseita, joten ei ollut vaikea voittaa -heitä, ennenkuin he ennättivät saada apua. He kehottivat häntä ensin -ahdistamaan Apodooteja, sittemmin Ofioneja ja senjälkeen vasta -Eyrytaaneja, joihin kuuluu suurin osa Aitoolialaisia. Heidän kielensä -on mitä vaikeinta ymmärtää ja sanotaan heidän syövän lihaa raakana. -Kun nämät olivat kukistetut, olisi muka helppo saada muut taipumaan. - -Deemostenees suostui heidän pyyntöönsä sekä ystävyydestä -Messeenialaisia kohtaan, että varsinkin koska luuli ilman Ateenasta -tulevaa apua mannermaalaisilla sotavoimillansa ynnä Aitoolialaisten -kanssa voivansa onnistua yrityksessään. Hän päätti Otsolais-Lokrien -maan halki käydä Boiootialaisten kimppuun, ensin marssien Doriksen -Kytinioniin, Parnassosvuori oikealla kädellä, kunnes saapuisi -Fookilaisten maahan, joiden hän arveli vanhan heidän ja Ateenalaisten -välisen ystävyyden takia mielellään yhtyvän hänen retkeensä, tahi -jotka hänestä oli helppo siihen pakottaa: Boiootia on näet Fookiin -naapurimaa. Hän lähti nyt koko sotajoukollansa Leukaasta vasten -Ateenalaisten tahtoa ja purjehti Sollioniin. Hän ilmotti aikeensa -Akarnaanialaisille, mutta kun he eivät suostuneet tähän, koska hän -ei ollut piirittänyt Leukasta, lähti hän muulla sotajoukollaan, -johon kuului Kefalleenialaisia, Messeenialaisia, Tsakyntolaisia -ja 300 Ateenalaisista laivoista saapunutta merisotilasta, Lokriin -Oineoonista kulkemaan Aitoolialaisia vastaan. Kerkyyralaisten 15 -laivaa oli sillä välin lähtenyt pois. Nämät Otsolais-Lokrit olivat -liittolaisia, ja heidän piti koko sotajoukollansa yhtyä Ateenalaisiin -keskellä Aitoolialaisten maata. Sillä koska he olivat Aitoolialaisten -naapureita ja kantoivat yhdenlaisia aseita, katsottiin heidän olevan -vallan hyödyllisiä, jos he ottaisivat osaa retkeen, koska tunsivat -Aitoolialaisten sotatavat ja heidän maansa. - -Deemostenees vietti sotajoukkoineen yön Nemeialaisen Zeyksen -pyhäkön tarhassa. Tässä pyhäkössä sanotaan sikäläisten asukasten -surmanneen runoilija Heesiodoksen, jolle jumala jo oli ilmottanut -tästä kuolemasta. Aamun koittaessa lähti Deemostenees liikkeelle -Aitooliaan. Ensimmäisenä päivänä valloitti hän Potidanian, toisena -Krokyleionin ja kolmantena Teikionin. Täällä hän viipyi ja lähetti -saaliin Lokriin Eupalioniin, sillä hänen aikomuksensa oli, -palattuansa takaisin Naupaktokseen ja kukistettuansa sen, myöhemmin -marssia Ofioneja vastaan, jos eivät he taipuisi antautumaan. -Aitoolialaiset tunsivat vallan hyvin nämät hänen tuumansa, silloin -jo kun ne päätettiin, ja kun Deemosteneen sotajoukko hyökkäsi heidän -maahansa, tulivat he kaikki suurella sotavoimalla apuun, myöskin -Boomit ja Kallit, etäisimmät Ofionit läheltä Meelialaista lahtea. - -Messeenialaiset antoivat Deemosteneelle samat neuvot kuin ennenkin. -Selittäen hänelle Aitoolialaisten kukistamisen olevan vallan helpon, -kehottivat he häntä mitä nopeimmin hyökkäämään yksityisiin kyliin, -ennenkuin he kootuilla voimilla ennättäisivät asettua vastarintaan, -ja valloittamaan kylän toisensa perästä. Uskoen heitä ja luottaen -sotaonneensa, hänelle kun kaikki yrityksensä tähän saakka olivat -onnistuneet, marssi hän Aigitionia vastaan odottamatta Lokrilaisia, -joiden piti rientää hänen avuksensa, koska hänellä ei ollut -keihäänheittäjiä, ja valloitti tämän kaupungin väkirynnäköllä. -Kaupungin asukkaat pakenivat sitä ympäröiville kukkuloille. Aigition -sijaitsee ylängöllä noin 80 stadionin päässä merestä. Aigitionin -avuksi rientäneet Aitoolialaiset hyökkäsivät Ateenalaisten ja heidän -liittolaistensa kimppuun, juosten alas kukkuloilta kaikkialta ja -heittäen heitä keihäillä. Kun Ateenalainen sotajoukko hyökkäsi päin, -niin he vetäytyivät takaisin, mutta ahdistivat, kun Ateenalaiset -peräytyivät. Täten jatkui taistelu kotvan aikaa hyökättäessä ja -peräydyttäessä, joissa kumpaisessakin Ateenalaiset joutuivat -tappiolle. - -Niin kauan, kuin nuolenampujilla oli nuolia ja he voivat niitä -käyttää, tekivät he vastarintaa. Sillä koska Aitoolialaiset olivat -haarniskatta, peräytyivät he, kun heitä ammuttiin nuolilla. Mutta kun -nuolenampujain päällikkö oli kaatunut, hajaantuivat nuolenampujat -ja Ateenalaiset joutuivat saarroksiin, väsyneinä, koska he kauvan -olivat kestäneet tuota vaivaa. Aitootialaiset puolestaan ahdistivat -heitä ja heittivät heitä keihäillä. Nyt pakenivat Ateenalaiset ja -joutuivat perikatoon, sortuen umpinaisiin vuorenrotkoihin ja heille -tuntemattomiin paikkoihin, jonka lisäksi heidän tienoppaansa, -Messeenialainen Kromoon, sattui kaatumaan. Heittäen keihäillä ja -takaa ajaen, saivat Aitoolialaiset, nopeat ja keveästi varustetut -kun olivat, kiinni suuren joukon heistä ja tappoivat heidät. Mutta -useimmat, jotka eksyivät metsään, josta eivät osanneet ulos, -polttivat he sytyttäen metsän palamaan. Kaikenlainen pako ja surma -kohtasi Ateenalaisten sotajoukkoa, ja vaivoin pääsivät pelastetut -merelle sekä Lokriin Oineooniin, josta he olivat lähteneet. -Suuri joukko liittolaisia kaatui ja itse Ateenalaisista noin 120 -raskasaseista. Näin monta Ateenalaisten paraassa iässä olevaa miestä -sai siis täällä surmansa. Kaatuipa myös toinen päällikkö, Proklees. -Sovittuansa Aitoolialaisten kanssa, korjasivat he kaatuneensa, -palasivat Naupaktokseen ja saapuivat myöhemmin Ateenaan. Deemostenees -jäi kuitenkin Naupaktoksen seuduille, peläten tapahtumien johdosta -Ateenalaisia. - -Näihin aikoihin purjehtivat Sikeliassa majailevat Ateenalaiset -Lokriin, astuivat siellä maihin ja voittivat apuun rientäneet -Lokrilaiset sekä vallottivat Haleeksjoen rannalla olevan linnotuksen. - -Samana kesänä lähettivät Aitoolialaiset Korintokseen ja Lakedaimoniin -sanansaattajina Ofionin Tolofoksen, Eyrytanin Boriadeen ja Apodootin -Tisandroksen pyytämään, että lähettäisivät sotajoukon Naupaktokseen -Ateenalaisille kostamaan heitä vastaan tehtyä hyökkäystä. -Lakedaimonilaiset lähettivätkin loppusyksystä 3,000 liittolaista -raskasaseista. Näistä oli 500 Trakinin vasta rakennetusta Heerakleian -kaupungista. Sotajoukon johtaja oli Spartiati Eyrylokos, Makarios ja -Menedaios alipäällikköinä. - -Sotajoukon kokoonnuttua Delfoihin, lähetti Eyrylokos airuen -Otsolais-Lokreille, joiden maan läpi oli kuljettava Naupaktokseen, -saadakseen heitä luopumaan Ateenalaisista. Tässä hankkeessa -kannattivat häntä Lokrilaisten keskuudessa Amfissalaiset, koska -pelkäsivät Fookilaisten vihamielisyyttä. He olivat ensimmäiset -antamaan panttivankeja ja kehottivat muitakin tekemään samoin, -pelottaen heitä maahan tunkeutuvalla sotajoukolla. Ensin -myöntyivät tähän heidän naapurinsa Myonilaiset, joiden oli -mahdotonta väkisten päästä Lokriiseen. Sitten suostuivat tähän -Ipneit, Messapiat, Triteialaiset, Kalailaiset, Tolofoonilaiset, -Heessiit ja Oiantelaiset. Nämät kaikki yhtyivät retkeen. -Olpaiolaiset kyllä antoivat panttivankeja, mutta eivät seuranneet -sotajoukkoa. Hyaijolaiset eivät antaneet panttivankeja, ennenkuin -Lakedaimonilaiset vallottivat Polis nimisen kylän. - -Kun kaikki oli valmiina ja panttivangit olivat viedyt Doorilaiseen -Kytinion nimiseen kaupunkiin, marssi Eyrylokos sotajoukollaan -Dooriksen läpi Naupaktosta vastaan, valloittaen matkalla Oineoonin -ja Eupalionin, koska nämät eivät liittyneet häneen. Kun hän saapui -Naupaktokseen, olivat Aitoolialaiset jo ehtineet apuun, jonkatähden -hän ainoastaan hävitti sen ympäristöjä ja valloitti varustamattoman -etukaupungin. Saavuttuansa Molykreioniin, joka on Korintolainen -siirtokunta, mutta Ateenalaisten alusmaa, valloitti hän tämän -kaupungin. - -Saatuansa tiedon tämän sotajoukon lähestymisestä, taivutti -Ateenalainen Deemostenees, joka tapausten johdosta yhä vielä oleskeli -Naupaktoksen seuduilla, vaikkakin suurella vaivalla Aitoolialaisia -auttamaan Naupaktosta, koska Aitoolialaiset olivat harmissaan siitä, -että hän oli luopunut Leukaan piirittämisestä. He lähettivät hänen -mukanaan laivoilla 1,000 raskasaseista, jotka pelastivat kaupungin. -Sillä koska muurit olivat laajat ja puolustajia vähän, oli vaara -tarjona, etteivät he voisi pitää puoliansa. Kun Eyrylokos ja hänen -soturinsa saivat tiedon tämän sotajoukon tulosta, ja että oli -mahdotonta valloittaa kaupunki väkirynnäköllä, vetäytyivät he pois, -mutta eivät kuitenkaan palanneet Peloponneesokseen, vaan Aiolikseen, -jolla nyt on nimenä Kalydoon, ja Pleurooniin sekä muihin tämän -seudun paikkakuntiin ja Aitoolian Proskioniin. Sillä Amprakialaiset -tulivat heidän luokseen ja houkuttelivat heidät kanssansa hyökkäämään -Amfilokialaista Argeita vastaan, jonka ohessa he sanoivat, että koko -sikäläinen mannermaa liittyisi Lakedaimoniin, jos he saisivat nämät -valtaansa. Suostuen tähän tuumaan, jätti Eyrylokos Aitoolialaiset -rauhaan ja asettui näille tienoille, kunnes hänen tuli avustaa -Argosta vastaan hyökkäävää Amprakialaista sotajoukkoa. Tähän loppui -tämä kesä. - -Sikeliassa majailevat Ateenalaiset tekivät Helleeniläisten -liittolaisten yhteydessä ja niiden Sikelialaisten avustamina, jotka -vasten tahtoansa pakosta olivat Syrakuusalaisten vallan alla ja -heidän liittolaisinansa, mutta jotka nyt luopuivat heistä, retken -Sikelian Ineessan kaupunkia vastaan, jonka linna oli Syrakuusalaisten -vallassa. He ryntäsivät linnaa vastaan, mutta kun eivät voineet -sitä valloittaa, vetäytyivät he takaisin. Paluumatkalla ahdistivat -Syrakuusalaiset, hyökäten linnasta, Ateenalaisten jälkijoukkona -olevia liittolaisia, ajoivat osan heistä pakosalle ja surmasivat -heistä melkoisen joukon. Tämän jälkeen astuivat Lakeen johtamat -Ateenalaiset useampia kertoja laivoista maihin Lokrikseen pitkin -Kaikinosjokea, voittivat Kapatoonin pojan Proksenoksen johdolla -avuksi rientävät Lokrilaiset noin 300 miestä, ottivat heidän aseensa -ja vetäytyivät takaisin. - -Tänä talvena puhdistivat Ateenalaiset jumalan käskystä Deelossaaren. -Jo ennen tätä oli yksinvaltias Peisistratos kylläkin puhdistanut -sen, mutta ei kokonaan. Nyt sitä vastoin puhdistettiin koko saari -seuraavalla tavalla. Kaikki saarella löytyvät kuolleiden haudat -poistettiin ja määrättiin, ettei kukaan siitä lähtien saanut -synnyttää eikä kuolla Deeloksessa, vaan oli vietävä Reeneiaan. -Viimeksimainittu saari sijaitsee niin lähellä Deelosta, että -Samolainen yksinvaltias Polykratees, joka jonkun aikaa oli vallan -mahtava merellä ja hallitsi kaikkia näitä saaria, valloitettuansa -Reeneian, pyhitti sen Deeloksen Apolloonille ja yhdisti sen ketjuilla -Deelokseen. Puhdistamisen jälkeen viettivät Ateenalaiset nyt ensi -kerran Deelia nimistä viisivuotis-juhlaa. Jo ennenmuinoinkin oli -Joonialaisilla ja ympäröivien saarten asukkailla Deeloksessa -kokouksia. Vaimoineen ja lapsineen tulivat Joonialaiset tänne, -kuten vielä nytkin Efesolaisten juhliin, ja täällä pantiin toimeen -sekä voimailu- että soittokilpailuja, ja kaupungit lähettivät tänne -laulukuntia. Vallan selvästi todistaa Homeeros, että näin oli tapana, -seuraavin sanoin Apolloonin kunniaksi sepitetyssä hymnissä: - -/# - "Muinoin sinä, Foibos, viihdyit hyvin Deeloksessa. Siellähän - Joonialaiset heiluvissa puvuissa kokoontuivat viettämään sinun - juhlaasi vaimoineen ja lapsineen. Siellä he juhlivat sinua - nyrkkitaistelulla ja lauluilla." -#/ - -Että silloin myöskin vietettiin soittokilpailuja, selviää saman -hymnin seuraavista sanoista. Sillä ylistettyänsä vaimojen Delfolaista -laulukuntaa, lopettaa hän kiitoksensa, mainiten myöskin itseänsä, -seuraavin sanoin: - -/# - "Terve! Armeliaat olkaatte, sä Apolloon ja Artemis. Terve! Kaikki - te naiset! Muistakaa joskus minuakin. Kun joku maanpinnalla asuva - ihminen tulee ja kysyy teiltä: 'Tytöt, kuka laulajista teitä on - enimmin viehättänyt?' vastatkaa silloin yksin äänin: 'Se on tuo - sokea mies, joka asuu karussa Kioksessa.'" -#/ - -Täten todistaa Homeeros, että Deeloksessa pidettiin muinoin suuret -kokoukset ja juhlat. Myöhemmin lähettivät sinne Ateenalaiset ja -saarelaiset laulukuntia uhrineen. Mutta kilpailut olivat miltei -tykkänään lakanneet onnettomuuksien takia, niinkuin luonnollista -olikin, kunnes Ateenalaiset uudestaan panivat kilpailut toimeen, ja -niihin liittivät kilpa-ajon, jota ennen ei oltu harjotettu. - -Tänä talvena marssivat Amprakialaiset, kuten olivat luvanneet, -pidättäen luonaan Eyrylokoksen sotajoukkoa, Amfilokilaista Argosta -vastaan 3,000 raskasaseisella. Hyökättyänsä Argeiaan, vallottivat -he Olpain, joka oli vankka linna kukkulalla lähellä merta, ja -jota Akarnaanialaiset muinoin linnoitettuansa käyttivät yhteisenä -oikeuspaikkana. Se sijaitsee noin 25 stadiota Argeian rannalla -olevasta kaupungista. Osa Akarnaanialaisista riensi Argosta -auttamaan, osa heistä piti silmällä Amfilokian siinä paikassa, -jolla on nimenä Kreetiai, Eyrylokoksen johtamia Peloponneesolaisia, -jotteivät nämät salassa pääsisi Amprakialaisten avuksi. He lähettivät -niinikään airuen Aitooliaa vastaan marssivien Ateenalaisten -päällikön Deemosteneen luokse, pyynnöllä että hän rupeaisi heidän -johtajaksensa, ja myöskin Ateenalaisien 20 laivalle, jotka -sattuivat purjehtimaan Peloponneesoksen vesillä, joita johtivat -Timokraateen poika Aristotelees ja Antimneestoksen poika Hierofoon. -Olpain ympäristössä majailevat Amprakialaiset lähettivät niinikään -sanansaattajan kaupunkiin, kehottaen kaikin voimin rientämään heidän -avuksensa, peläten ettei Eyrylokoksen sotajoukko voisi päästä -Akarnaanialaisten läpi, ja että heidän siis oli joko taisteltava -yksinään, tahi etteivät vaaratta voisi peräytyä, jos tahtoisivat. - -Niin pian kuin Eyrylokoksen johtamat Peloponneesolaiset saivat -tiedon Amprakialaisten tulosta Olpaihin, riensivät he mitä nopeimmin -Proskionista apuun. Kuljettuansa Akeloosjoen yli, marssivat he -Akarnaanian läpi, joka oli suojeluksetta, koska Akarnaanialaiset -olivat lähteneet Argosta auttamaan. Heillä oli Stratiolaisten -linna ja kaupunki oikealla kädellä, vasemmalla muu Akarnaania. -Kuljettuansa Stratiolaisten maan läpi, marssivat he Fytian läpi ja -sitten äärimmäisen Medeoonin ja Limnain kautta. Senjälkeen saapuivat -he Agrailaisten maahan, joka ei enää kuulu Akarnaaniaan, vaan on -ystävyydessä sen kanssa. Kun he olivat saapuneet Tyamosvuorelle, -joka on Agrailaisten maassa, kulkivat he sen yli ja astuivat yön -tultua alas Argeiaan. He pääsivät salassa Argeialaisten kaupungin ja -Akarnaanialaisten Kreenaissa olevan vartioston välitse ja yhtyivät -Olpaissa oleviin Amprakialaisiin. - -Kun he olivat kokoontuneet, leiriytyivät he Meetropolis nimiseen -paikkaan. Ateenalaisten 20 laivaa saapui vähän myöhemmin -Amprakialaiselle lahdelle, auttaakseen Argeialaisia, kuten -myöskin Deemostenees 200 Messeenialaisella raskasaseisella ja 60 -Ateenalaisella keihäänheittäjällä. Laivat ankkuroivat merenpuolelle -sitä kukkulaa, jolle Olpai on rakennettu. Akarnaanialaiset ja pieni -luku Amfilokialaisia, joista Amprakialaiset pakottivat enimmän osan -olemaan alallaan, olivat jo kokoontuneet Argokseen ja valmistautuivat -taisteluun vihollisia vastaan. Koko sotajoukon päälliköksi valitsivat -he Deemosteneen ynnä omien päälliköidensä kanssa. Hän asetti soturit -leiriin lähelle Olpaita. Suuri rotko erotti molemmat sotajoukot. -Viisi päivää pysyivät he liikkumatta, mutta kuudentena asettuivat -molemmat sota-asentoon. Koska Peloponneesolaisten sotajoukko oli -suurempi ja ulottui ulkopuolelle Ateenalaista, pelkäsi Deemostenees, -että hän ympäröitäisiin, ja asetti sentähden eräälle metsäiselle -rotkotielle väijyksiin raskasaseisia ja kevytaseisia, yhteensä noin -400 miestä, joiden tappelun alettua tuli rynnätä esille vihollisten -selkään. Kun molemmin puolin oltiin valmiina, alkoi tappelu. -Deemostenees asettui oikealle siivelle Messeenialaisten ja pienen -Ateenalaisen joukon kanssa; keskustan ja vasemman siiven muodostivat -Akarnaanialaiset kansakunnittain ja saapuvilla olevat Amfilokialaiset -keihäänheittäjät. Paitsi Mantinealaisia olivat Peloponneesolaiset ja -Amprakialaiset asetetut sekaisin. Mantinealaiset pysyivät enemmän -koossa vasemmalla siivellä; eivät kuitenkaan sen päässä, jossa seisoi -Eyrylokos miehineen Messeenialaisia ja Deemostenesta vastaan. - -Kun Peloponneesolaiset taistelun alettua levittivät siipensä ulommas, -ja ympäröivät vastustajien oikean siiven, hyökkäsivät väijyksissä -olevat Akarnaanialaiset heidän selkäänsä ja ajoivat heidät pakosalle, -niin etteivät he voineet puolustautua, vaan pelollansa saivat myöskin -muun sotajoukon pakenemaan. Kun he näkivät Eyrylokoksen johtamat -soturit, jotka olivat etevimmät, tuhottuina, valtasi heidät pelko -vielä suuremmassa määrässä. Deemosteneen johtamat Messeenialaiset -toimittivat suurimmaksi osaksi tämän urotyön. Mutta Amprakialaiset -ja oikealla siivellä seisovat sotamiehet voittivat heitä vastaan -asetetut viholliset ja ajoivat heitä takaa aina Argokseen saakka. Kun -he palatessansa näkivät suurimman osan sotajoukkoa voitettuna, ja -kun Amprakialaiset ahdistivat heitä, pelastivat he vaivoin itsensä -Olpaihin. Suuri joukko heitä kaatui, koska he marssivat huolettomasti -ja järjestyksettä, paitsi Mantinealaiset. Nämät peräytyivät -kokoontuneina paremmassa järjestyksessä, kuin muu sotajoukko. Tappelu -loppui vasta myöhään illalla. - -Kun nyt Menedaios Eyrylokoksen ja Makarioksen kaaduttua tuli -ylipäälliköksi, oli hän suuren tappion johdosta neuvoton, miten hän -kestäisi piiritystä, suljettuna kun oli sekä maan puolelta että -mereltä päin Ateenalaisten laivojen kautta, vai miten hän voisi -pelastua peräytymällä. Hän ryhtyi sentähden seuraavana päivänä -keskusteluihin aselevosta ja paluumatkastaan Deemosteneen ja -Akarnaanialaisten päälliköiden kanssa, niinkuin myöskin kaatuneiden -korjaamisesta. Nämät myöntyivät kaatuneiden korjaamiseen ja -pystyttivät voitonmerkin ja korjasivat omat kaatuneensa luvultaan -noin 300. Paluuta he eivät kyllä julkisesti myöntäneet kaikille, -mutta salaa Deemostenees ja Akarnaanialaiset päälliköt myönsivät -Mantinealaisille, Menedaiokselle ja muille Peloponneesolaisille -päälliköille sekä muille arvokkaimmille henkilöille, että kiiruumman -kautta saisivat lähteä pois. Täten he tahtoivat saada Amprakialaiset -ja pestatun liittolaisjoukon yksin jätetyiksi, mutta varsinkin -saattaa Lakedaimonilaiset ja Peloponneesolaiset pahaan maineeseen -sikäläisten Helleenien mielessä, että he muka oman etunsa tähden -olivat pettäneet liittolaisensa. Lakedaimonilaiset korjasivat -kiireesti kaatuneensa, ja ne, joille lähtö oli myönnetty, valmistivat -sen kaikessa hiljaisuudessa. - -Deemosteneelle ja Akarnaanialaisille tulee sanoma, että -Amprakiotalaiset, ensimmäisen ilmoituksen saatuansa Olpaista, -koettaisivat kaupungista koko voimalla Amfilokoksen kautta yhtyä -Olpaissa olevien kanssa, tietämättä mitään viime tapahtumista. -Deemostenees lähettää heti osan sotajoukostansa teille väijymään ja -vallottamaan linnotuksen sekä valmistautui itse koko sotajoukollansa -marssimaan vihollista vastaan. - -Tällä välin poistuivat salaa pienissä joukoissa Mantinealaiset -ja ne, jotka siihen olivat saaneet luvan lähtien muka hakemaan -polttopuita ja kaaliksia, ja kooten myöskin näön vuoksi sitä, -minkä hakuun sanoivat lähteneensä. Mutta kun olivat ehtineet -etäämmäksi Olpaista, riensivät he nopein askelin eteenpäin. Tällöin -kokoontuivat Amprakialaiset ja muut, jotka täten olivat jääneet -oman onnensa nojaan, ja kun huomasivat toisten poistuvan, lähtivät -hekin kiireesti liikkeelle, koettaen juosten saavuttaa ensimmäiseksi -lähteneitä. Mutta luullen heidän kaikkien lähteneen luvatta, ajoivat -Akarnaanialaiset myöskin Peloponneesolaisia takaa, ja arvellen -petoksen olevan kysymyksessä, heittivät he keihäillä myöskin muutamia -omista päälliköistänsä, jotka koettivat heitä siitä estää, ja jotka -selvittivät, että oli sovittu tästä asiasta. Vihdoin päästivät he -Mantinealaiset ja Peloponneesolaiset menemään, mutta Amprakialaiset -surmasivat he, ja täällä nousi kova kina, oliko joku Amprakialainen -vai Peloponneesolainen. He surmasivat noin 200 miestä, mutta muut -pääsivät pakoon Agraialaisten maahan, joka oli heidän naapurimaansa, -ja Agraialaisten kuningas, Salyntios, otti heidät ystävällisesti -vastaan. - -Kaupungista paenneet Amprakialaiset saapuivat Idomeneeseen. Tämän -muodostaa kaksi kukkulaa. Suuremman näistä ennättivät Deemosteneen -lähettämät soturit yön tultua salaa vihollisilta vallottaa, mutta -pienemmän ehtivät Amprakialaiset saada valtaansa ja viettivät -yönsä siellä. Aterian jälkeen läksi Deemostenees heti illalla -kaikkine joukkoinensa liikkeelle. Puolella sotajoukollaan sulki -hän solan, toinen osa kulki Amfilokialaisten vuorten yli. Aamun -koittaessa hyökkäsivät nämät Amprakialaisten kimppuun, jotka -vielä olivat vuoteillaan, eivätkä ensinkään aavistaneet mitä oli -tapahtumaisillaan, vaan päinvastoin luulivat hyökkääjien olevan -omia miehiänsä. Sillä Deemostenees oli vartavasten asettanut -Messeenialaiset etunenään ja käskenyt heidän puheissaan käyttää -Doorilaista murretta, herättääkseen siten luottamusta etuvartijoissa, -varsinkin kun ei heitä yön pimeässä voitu tuntea. Kun hän nyt -koko sotajoukollaan ryntäsi heidän kimppuunsa, niin he pakenivat, -ja useimmat heistä kaatuivat, mutta eloon jääneet pakenivat -vuorille. Mutta kun Amfilokialaiset olivat ehtineet valloittaa tiet -ja tunsivat maansa, ja koska he keveästi varustettuina ajoivat -takaa raskasaseisia vastustajiansa, jotka päällepäätteeksi eivät -tunteneet seutuja eivätkä tietäneet, mihin kääntyä, sortuivat -pakenevat rotkoihin ja heille asetettuihin väijyksiin, joutuen siten -perikatoon. Neuvottomina mihin paeta, kääntyivät toiset heistä -lähellä olevalle merenrannalle, ja kun he näkivät Attikalaisten -laivojen juuri tämän tapahtuessa purjehtivan pitkin rantaa, niin he -uivat niitä kohti, arvellen suuressa pelossansa, että oli parempi -heille, jos niin oli sallittu, saada surmansa laivaväen käsistä, kuin -että heidän raaimmat ja kiivaimmat vihollisensa heidät surmaisivat. -Tämmöisen onnettomuuden kohtaamina pääsivät ainoastaan harvat -Amprakialaiset niin suuresta joukosta pelastumaan kaupunkiinsa. -Akarnaanialaiset ryöstivät ruumiit paljaiksi ja palasivat Argokseen -pystytettyänsä voitonmerkin. - -Seuraavana päivänä tuli heidän luoksensa Olpaista Agraialaisten -suojaan paenneitten Amprakialaisten lähettämä airut, pyytäen saada -korjata niiden ruumiit, jotka olivat saaneet surmansa ensimmäisen -ottelun jälestä, kun he Mantinealaisten ja luvan saaneiden -seurassa luvatta pakenivat. Kun airut näki kaupungista tulleiden -Amprakialaisten aseet, kummastutti häntä näiden paljous. Sillä hän -ei tietänyt viimeisestä onnettomuudesta, vaan luuli aseiden olevan -hänen kanssansa sotineiden toverien. Kun häneltä kysyttiin miksi -hän oli kummissaan, ja kuinka monta heistä oli kaatunut, koska -kysyjä luuli hänen olevan Idomeneessä sotineiden lähettämä, niin hän -vastasi, noin 200 kaatuneen. Kysyjä sanoi tähän: "Ei näistä aseista -niin näytä, vaan ne osottavat heitä olleen enemmän, kuin tuhannen". -Airut taasen sanoi: "Eivät nämät kuuluneet niille, jotka taistelivat -meidän joukossamme." Tähän toinen vastasi: "Totta kai, koska eilen -taistelitte Idomeneessä." "Mutta emmehän me eilen taistelleet -ketäkään vastaan, vaan toisena päivänä peräytyessämme." "Mutta me -taistelimme eilen kaupungista rientäneitä Amprakialaisia vastaan." -Kun airut tämän kuuli ja ymmärsi, että kaupungista avuksi lähetetty -apujoukko oli joutunut perikatoon, niin hän kiljaisi tuskasta, ja -jätti näin suuren onnettomuuden masentamana sikseen koko pyynnön -kaatuneiden korjaamisesta. Sillä ei mikään Hellaan kaupunki ole tässä -sodassa yhtä harvassa päivässä kärsinyt yhtä paljon onnettomuuksia. -Kaatuneitten lukumäärää en ole maininnut, sillä uskomattoman joukon -sanotaan kaatuneen kaupungin pienuuteen katsoen. Mutta tiedän -varmasti, että jos Akarnaanialaiset ja Amfilokialaiset Ateenalaisten -ja Deemosteneen neuvoa seuraten olisivat halunneet voittaa Amprakian, -niin olisivat he sen ottaneet ensi rynnäkössä. Mutta he pelkäsivät -nyt, että Ateenalaiset, jos saisivat sen haltuunsa, tulisivat olemaan -heille vaarallisemmat viholliset, kuin Amprakialaiset. - -Saaliista antoivat he kolmannen osan Ateenalaisille, ja jäännöksen -he jakoivat kaupunkien kesken. Ateenalaiset menettivät merellä -osan saaliista; sillä ne 300 asepukua, jotka ovat ripustetut -Attikan pyhäkköihin, olivat varatut Deemosteneelle, joka nämät -mukanaan purjehti kotia. Sillä kaiken tämän toimitettuansa, oli -hänen Aitoolian onnettomuuden jälkeen nyt vaarattomampi palata -kotia. Myöskin lähtivät nuo 20 laivalla purjehtivat Ateenalaiset -Naupaktokseen. - -Ateenalaisten jo lähdettyä, sallivat Akarnaanialaiset ja -Amfilokialaiset Salyntioksen ja Agraialaisten luokse paenneiden -Amprakialaisten sekä ensin Salyntioksen, sittemmin Oiniadein luokse -paenneiden Peloponneesolaisten palata kotiinsa. Tulevaa aikaa -varten solmivat Akarnaanialaiset ja Amfilokialaiset Amprakialaisten -kanssa sopimuksen sadaksi vuodeksi, ehdolla etteivät Amprakialaiset -Akarnaanialaisten kanssa hyökkäisi Peloponneesolaisia vastaan, -eivätkä liioin Akarnaanialaiset Amprakialaisten kanssa Ateenalaisten -kimppuun, vaan että auttaisivat toisiaan, sekä että Amprakialaiset -jättäisivät takaisin ne Amfilokialaisten linnat ja panttivangit, -jotka olivat heidän hallussaan, niinkuin myöskin etteivät auttaisi -Anaktorionia, joka oli sodassa Akarnaanialaisten kanssa. Tähän -sopimukseen loppui tämä sota. Tämän jälkeen lähettivät Korintolaiset -Eytykleen pojan Ksenoleidaan johdolla sotureistaan 300 raskasaseista -vartioväeksi Amprakiaan. Vaikean matkan kestettyänsä, saapuivat nämät -perille. Tämänkaltaiset olivat Amprakian tapahtumat. - -Tänä talvena astuivat Sikeliassa oleskelevat Ateenalaiset laivoista -maihin Himeraiassa, Sikelialaisten sisämaasta rientäessä heidän -avuksensa Himeraian rajoille, ja purjehtivat sitten Aiolos-saaria -vastaan. Palatessaan Reegioniin, tapasivat he siellä Ateenalaisen -päällikön, Isolokoksen pojan Pytodooroksen, Lakeen seuraajan tämän -ennen johtamilla laivoilla. Sillä Sikelian liittolaiset olivat -purjehtineet Ateenaan pyynnöllä, että nämät auttaisivat heitä -useammilla laivoilla. Syrakuusalaiset olivat nimittäin vallottaneet -heidän maansa, ja koska aivan vähäinen laivasto sulki heiltä meren, -kokosivat he laivaston, päästäksensä tästä pulasta. Ateenalaiset -miehittivät 40 laivaa, lähettääksensä ne liittolaistensa avuksi, -arvellen sikäläisen sodan pian loppuvan, ja tahtoen samalla harjottaa -meriväkeänsä. Pytodooroksen lähettivät he vähälukuisella laivastolla, -mutta Soostratideen pojan Sofokleen ja Tukleen pojan Eyrymedoonin -aikoivat he lähettää useammilla laivoilla. Lakeen laivojen -päällikkönä purjehti Pytodooros puolestaan Lokrilaisten linnoitusta -vastaan, jonka Lakees ennen oli vallottanut. Kun hän täällä joutui -tappiolle taistellessaan Lokrilaisia vastaan, vetäytyi hän sieltä -takaisin. - -Samana kevännä syöksyi tulivirta Aitneesta, kuten ennenkin oli -tapahtunut. Se hävitti osan niitten Katanalaisten maata, jotka -asuivat Aitneen juurella. Tämä on suuri vuori Sikeliassa, ja sanotaan -tämän tulipurkauksen tapahtuneen 50:llä vuodella sitä edellisen -purkauksen jälkeen, ja että ylipäätään kolme tämmöistä tulenpurkausta -on tapahtunut, sen jälkeen kuin Helleenejä on asettunut asumaan -Sikeliaan. Tämä tapahtui tänä talvena, ja kuudes vuosi kului loppuun -sitä sotaa, jonka vaiheet Thukydides on kertonut. - - - - -NELJÄS KIRJA. - - -Seuraavana kesänä viljan tehdessä tähkää, purjehti kymmenen -Syrakuusalaista ja yhtä monta Lokrilaista laivaa Messeeneeläisten -omasta pyynnöstä Messeeneeseen ja vallotti tämän kaupungin, -jonka jälestä Messeenee luopui Ateenalaisista. Näin toimivat -Syrakuusalaiset varsinkin sentähden, että arvelivat paikan sopivaksi -maihinastumiseen Sikeliaan, ja koska pelkäsivät, että Ateenalaiset -joskus sieltä voisivat suuremmalla sotajoukolla ahdistaa heitä. -Lokrilaiset taas, koska tahtoivat sekä meritse että maitse ahdistaa -Reegionilaisia vihollisiansa. Lokrilaiset olivat koko sotavoimallaan -hyökänneet Reegionilaisten maahan, jotteivät nämät voisi tulla -Messeeneeläisille avuksi, johon heidän luonansa oleskelevat -Reegionilaiset pakolaiset koettivat heitä kiivaasti yllyttää. -Reegionissa vallitsi jo kauan aikaa kapina, jonkatähden he eivät -kyenneet torjumaan Lokrilaisia pois, jotka näin ollen sitä kovemmin -ahdistivat heitä. Hävitettyänsä näitä seutuja, poistui Lokrilaisten -jalkaväki, mutta laivat jäivät pitämään Messeeneetä silmällä, ja -toisia valmistettiin, joiden tuli purjehtia Reegioniin vihollisuuksia -jatkamaan. - -Samaan aikaan kevättä ennen viljan hedelmöimistä hyökkäsivät -Peloponneesolaiset liittolaisineen Attikaan Lakedaimonilaisen -kuninkaan Arkidamoksen pojan Agiksen johdolla ja hävittivät sen -aluetta leiriydyttyänsä. Kuten oli päätetty, lähettivät Ateenalaiset -nuo 40 laivaa Sikeliaan entisten päälliköiden Eyrymedoonin ja -Sofokleen johdolla: kolmas päällikkö, Pytodooros, oli jo ennen -heitä saapunut Sikeliaan. Heidän käskettiin purjehtiessaan saaren -ohitse pitää huolta kaupungissa oleskelevista Kerkyyralaisista, -joita vuoristossa olevat pakolaiset hätyyttivät. Sinne oli niinikään -purjehtinut 60 Peloponneesolaista laivaa avuksi vuoristolaisille, -ja koska kova nälänhätä vallitsi kaupungissa, arvelivat he -helposti saavansa sen haltuunsa. Deemosteneelle, joka palattuansa -Akarnaaniasta oleskeli yksityisenä henkilönä, sallittiin oikeus -käyttää näitä laivoja, jos hän tahtoisi purjehtia Peloponneesoksen -rannikoille. - -Kun Ateenalaiset purjehtivat Lakoonikan vesillä, saivat he tiedon, -että Peloponneesolaiset laivat jo olivat saapuneet Kerkyyraan, -jonka tähden Eyrymedoon ja Sofoklees jouduttivat matkaansa sinne. -Mutta Deemostenees kehotti heitä ensin tulemaan Pylokseen, ja vasta -suoritettuansa toimensa siellä, jatkamaan matkaansa. Laivojen -päälliköt kyllä vastustivat tätä tuumaa, mutta juuri noussut myrsky -ajoi heidät Pylokseen. Deemostenees kehotti hetimiten ryhtymään tämän -paikan linnottamiseen, jonka takia hän olikin seurannut mukana. -Hän selitti, että siellä löytyi runsaasti puutavaraa ja kiviä, -ja että se jo luonnoltaan oli luja paikka ja suurimmaksi osaksi -autio. Se sijaitsee noin 1,400 stadionin päässä Spartasta entisessä -Messeenialaisessa maassa, jota Lakedaimonilaiset kutsuivat Koryfasion -nimellä. Laivojen päälliköt väittivät kyllä löytyvän runsaasti -autioita niemikallioita Peloponneesoksessa, jos hän haluaisi hankkia -valtiolle menoja. Mutta Deemosteneen mielestä oli tämä senkin -puolesta muita sopivampi, että lähellä oli satama, ja koska hän -tiesi, että hänen vanhat tuttavansa Messeenialaiset puhuivat samaa -murretta kuin Lakedaimonilaiset, jonka kautta he suuresti voisivat -vahingoittaa näitä ja tarkoin vartioida tätä paikkaa. - -Kun hän ei voinut taivuttaa päälliköitä eikä ilmoitettuansa -ehdotuksensa taksiarkoille sotilaitakaan, luopui hän tuumistaan, -kunnes vastatuulen takia itse soturit, kyllästyneinä työttömyyteen, -halusivat linnoittaa paikkaa. He tekivät innolla työtä, ja kun ei -heillä ollut rautaisia kivenhakkuuaseita, kantelivat he sopivia -kiviä ja asettivat ne miten milloinkin sopi. Ja savea tarvittaessa -kantoivat he vasujen puutteessa sitä selässään kyyristyen, jotta -se pysyisi koossa, ja yhdistäen kädet takaa, jottei savi soluisi -maahan. He koettivat kaikin tavoin ennättää linnoittaa helpommin -ahdistettavia paikkoja, ennenkuin Lakedaimonilaiset ehtisivät rientää -apuun. Suurin osa tästä paikasta oli itsessään luja, joten sitä ei -tarvinnut linnoittaa. - -Kun Lakedaimonilaiset, jotka juuri viettivät jotakin juhlaa, saivat -tiedon tästä, niin he eivät siitä paljoa välittäneet, arvellen, -että heti kun he vaan lähtisivät liikkeelle, Ateenalaiset joko -vetäytyisivät pois, tahi että ainakin olisi helppo tähän pakottaa, -katsoen siihen, että Lakedaimonilaisten sotajoukko vielä oli -Attikassa. Ateenalaiset jättivät, linnoitettuansa mannermaan kuudessa -päivässä, Deemosteneen sinne viidellä laivalla vartioimaan ja -kiiruhtivat useimmilla laivoilla Kerkyyraan ja Sikeliaan. - -Kun Attikassa olevat Peloponneesolaiset kuulivat Pyloksen -vallottamisesta, palasivat he kiiruumman kautta kotia, koska -Lakedaimonilaiset ja heidän kuninkaansa Agis arvelivat Pyloksen -tapahtumien olevan heille vallan tärkeitä. Koska he olivat tehneet -hyökkäyksensä aikaisin keväällä, kun vilja vielä oli viheriä, puuttui -sotureilta ruokaa, ja koska vuoden aikaan katsoen kova kylmä rasitti -sotajoukkoa, niin he monesta syystä kiiruhtivat kotia, joten tämä oli -lyhytaikaisin hyökkäys; sillä he eivät viipyneet Attikassa kuin 15 -päivää. - -Tähän aikaan kokosi Ateenalaisten päällikkö Simoonidees vähäisen -joukon Ateenalaista vartioväkeä ja suuren paljouden sikäläisiä -liittolaisia, joiden johtajana hän kavaluuden avulla vallotti -Mendaialaisten Trakiassa löytyvän siirtokunnan Eejonin, joka kuului -Ateenalaisten vihollisiin. Mutta kun Kalkidilaiset ja Bottialaiset -kiiruhtivat apuun, ajoivat he hänen sieltä ulos, jolloin suuri joukko -hänen sotureistaan sai surmansa. - -Peloponneesolaisten palattua Attikasta, valmistautuivat Spartiatit -itse sekä läheisimmät Perioikit hetimiten avustamaan Pylosta. Muut -Lakedaimonilaiset sitävastoin saapuivat myöhemmin, koska he juuri -olivat palanneet toiselta sotaretkeltä. Sana lähetettiin myöskin -pitkin Peloponneesosta, että mitä pikemmin oli riennettävä Pyloksen -avuksi, niinkuin myöskin Kerkyyran edustalla oleskeleville laivoille. -Lakedaimonilaisten onnistuikin Sakyntoksessa vartioitsevien -Ateenalaisten huomaamatta päästä Pylokseen, hinattuansa laivat -yli Leukaskannaksen, jonne myöskin jalkaväki saapui. Ennenkuin -Lakedaimonilaiset laivat olivat saapuneet perille, ehti Deemostenees -lähettää kaksi laivaa Eyrymedoonille ja Sakyntoksessa olevien -Ateenalaisten luo pyytämään, että kiiruhtaisivat Pylokseen, koska se -oli vaarassa, ja laivat lähtivätkin Deemosteneen määräyksen mukaan. - -Lakedaimonilaiset taas valmistautuivat ahdistamaan linnoitusta sekä -maitse että meritse, arvellen helposti voivansa vallottaa sen, -koska se oli kiiruudessa rakennettu ja harvalukuisen sotajoukon -puolustama. Koska Ateenalaiset Sakyntoksesta olivat kiiruhtaneet -apuun, tuumivat Lakedaimonilaiset, jos he eivät ennen näitten -tuloa ehtisi saamaan linnoitusta haltuunsa, sulkea satamien suut, -jotteivät Ateenalaiset voisi ankkuroida laivojaan. Sillä Sfakteerian -saari, joka hyvin läheltä ulottuu pitkin satamaa, suojelee sitä -tuulilta ja tekee sen suut vallan ahtaiksi, niin että ainoastaan -kaksi laivaa vieritysten voi purjehtia Ateenalaisten linnoitukseen -ja Pylokseen käännetyn suun kautta, ja toisen suun kautta kahdeksan -tahi yhdeksän mannermaan toiselta puolelta. Asumattomuuden takia -oli tämä saari kokonaan metsää kasvava ja tietön sekä suuruudeltaan -noin 15 stadiota pitkä. Lakedaimonilaiset aikoivat sulkea salmen -suut laivoilla, keula ulospäin käännettynä. Koska he pelkäsivät, -että heitä vastaan voitaisiin hyökätä tältä saarelta, kuljettivat he -sinne raskasaseisia, asettaen toisia pitkin mannermaan rannikkoa. -Täten arvelivat he voivansa saada saaren puolustustilaan Ateenalaisia -vastaan ja mannermaan heiltä suljetuksi. Sillä koska Pyloksen rannat -ulkopuolella salmen suuta merelle päin olivat satamia vailla, -niin eivät Ateenalaiset täten löytäisi ankkuripaikkoja, joista -rientäisivät omaistensa avuksi, vaan Peloponneesolaiset arvelivat -taistelutta ja vaaratta voivansa vallottaa Pyloksen varsinkin kun se -oli jätetty vähille varoille. Tultuansa tähän päätökseen, kuljettivat -he saarelle arvan mukaan kaikista lokoista otettuja raskasaseisia. -Vuoroin saapuivat he sinne toinen toisensa perästä; viimeiset, jotka -sinne jäivätkin, olivat luvultaan 420, lukuun ottamatta heidän -palvelukseensa kuuluvia Heilootteja. Heitä johti Molobroksen poika -Epitadas. - -Kun Deemostenees huomasi Lakedaimonilaisten aikovan hyökätä sekä -laivoilla että jalkaväellä, varustautui hänkin puolustukseen. -Hän veti ne kolmisoutu-laivat, jotka olivat annetut hänen -käytettäväksensä, linnoituksen alapuolelle etuvarustukseksi. -Laivamiehet varusti hän kelvottomilla enimmiten pajusta tehdyillä -kilvillä, sillä näillä autioilla seuduilla oli mahdoton hankkia -aseita. Mainitutkin aseet olivat he ottaneet Messeenialaisesta -kolmikymmen-airoisesta nopeakulkuisesta rosvolaivasta, joka sattui -kulkemaan näillä vesillä. Tämän Messeenialais-laivan miehistä oli -noin 40 raskasaseisia, joita Deemostenees liitti muihin sotureihinsa. -Suurimman osan näistä miehistä asetti hän mitkä aseellisina mitkä -aseettomina, lujimmasti linnoitetuille ja vaarattomille paikoille -mannermaan puolelle, käskien jalkaväen torjua pois viholliset, jos -he tekisivät hyökkäyksen. Itse valitsi Deemostenees joukosta 60 -raskasaseista ja vähäisen joukon jousimiehiä, joiden seuraamana hän -lähti ulkopuolelle muuria merelle päin, arvellen vihollisten täällä -yrittävän astua maihin. Tämä merenpuolinen paikka oli kyllä karu ja -kivikkoinen; mutta koska se oli heikosti linnoitettu, arveli hän -vihollisten vetäytyvän sinne. Ateenalaiset eivät olleet linnoittaneet -tätä puolta lujasti, koskeivät luulleet milloinkaan joutuvansa -tappiolle merellä. Mutta koska hän myöskin ymmärsi, että viholliset -voisivat sen väkirynnäköllä vallottaa, niin hän asetti raskasaseiset -sinne, voidakseen torjua heidän hyökkäystään. Tässä tilaisuudessa -puhui hän sotureilleen seuraavasti: - -"Te toverini tässä vaarassa, älköön kukaan teistä tässä pulassa -vitkastelko, arvellen voivansa määritellä kaikkia meitä ympäröiviä -vaikeuksia, vaan rynnätkää kaikki yksimielisesti vitkastelematta -vihollisia vastaan, luottaen siihen, että kyllä pelastumme tästäkin -vaarasta. Sillä kun asiat kerran ovat joutuneet niin kireälle, kuin -meidän nyt, niin on vaikeata laskea sattuman vaiheita, ja semmoinen -asema vaatii mitä nopeinta uskaliaisuutta. Minun mielestäni ovat -edut meidän puolellamme suurimmat, jos me vaan pysymme asemassamme, -emmekä peläten heidän paljouttansa hylkää niitä etuja, jotka ovat -meille tarjona. Se seikka, että maihin pääseminen tällä paikalla on -vaikea, tulee olemaan meille suureksi eduksi, jos me järkähtämättä -pysymme tässä, mutta vaikka kohtakin turvattu, niin on tämä paikka -kuitenkin helposti vallotettava, jos meidän luovuttuamme siitä, ei -kukaan ole vihollisia siitä estämässä. Ja jota vaikeampi heidän on -päästä takaisin laivoihinsa, sitä vaarallisempia vihollisia tulevat -he meille olemaan, jos me heitä silloin ahdistamme. Sillä niin -kauan, kuin he ovat laivoissa, on meidän helppo puolustautua heitä -vastaan; vaan jos he pääsevät maihin, ovat edut yhtäläiset. Heidän -paljouttansa taasen meidän ei tarvitse kovin pelätä, sillä valkamien -puutteesta täytyy vihollisten, vaikka kohtakin lukuisina, taistella -vähillä voimilla. Mutta täällä ei ole kysymys taistelusta maalla, -jossa edut ovat yhtäläiset, vaan he ovat laivoissaan, ja merellä ovat -onnen sattumat arvaamattomat. Minä siis pidän heidän voitettavansa -vastukset meidän vähälukuisuutemme vastapainona. Ja koska -Ateenalaisina kokemuksesta tiedämme, kuinka vaikea on astua maihin -toisten siitä estäessä, jotka järkähtämättöminä pysyvät paikallaan -pelkäämättä meren kuohinaa ja laivojen mahtavaa hyökkäystä, niin -kehotan minä teitä nytkin järkähtämättöminä torjumaan viholliset jo -rantakallioilta ja siten pelastamaan sekä itsenne että suojaanne -uskotun paikan". - -Tästä Deemosteneen puheesta rohkaistuivat Ateenalaiset ja astuivat -alas rannalle, jossa he järjestyivät sota-asentoon. Lakedaimonilaiset -lähtivät liikkeelle ja hyökkäsivät linnoitusta vastaan sekä -maajoukollaan että Spartalaisen laivapäällikön Krateesikleen pojan -Trasymeelidaksen johtamalla 43 laivallansa. Laivasto hyökkäsi juuri -Deemosteneen arvaamalle paikalle. Ateenalaiset torjuivat sekä -maalta että mereltä tehdyn hyökkäyksen. Koska viholliset eivät -useammalla laivalla voineet päästä rantaan, jakaantuivat he ja -tekivät hyökkäyksiä vuorottain harvoilla laivoilla, osottaen suurta -urhoollisuutta ja kehoittaen toisiaan kovilla huudoilla, jotta he -voisivat tunkea läpi puolustajien rivien ja vallottaa linnoitusta. -Kaikista rohkein oli Brasidas. Jos hän vaan näki jonkun triarkin tahi -perämiehen pääsemättä rantaan säästävän laivaansa rikkoutumasta, -epäröiden missä hänestä olisi mahdollisinta päästä maihin, niin -huusi hän, ettei ollut sopivaa säästämällä muutamia lautoja sallia -vihollisten rakentaa linnoitusta heidän maahansa, vaan että oli -tunkeuminen maihin, jos kohtakin omat laivansa joutuivat perikatoon. -Myöskin liittolaisia kehoitti hän, suuria etuja nauttivina, tässä -tilaisuudessa uhraamaan laivansa Lakedaimonilaisten hyväksi, ja -sortuvilla laivoillaan kaikin tavoin koettamaan päästä rannalle ja -siten saattamaan valtaansa sekä miehet että paikan. - -Täten kehoittaen muita ja pakoittaen oman laivansa perämiehen -laskemaan rantaan, astui hän laivaportaille; mutta kun hän täältä -koetti astua maihin, torjuivat hänen Ateenalaiset takaisin, jollon -hän vaarallisesti haavotettuna pyörtyi laivan keulaan ja hänen -kilpensä vyörähti mereen. Kun tämä sittemmin ajautui maihin, -korjasivat sen Ateenalaiset ja asettivat sen siihen voitonmerkkiin, -jonka he pystyttivät tämän hyökkäyksen johdosta. Muutkin kyllä -ponnistivat voimiansa, mutta eivät voineet päästä maihin sekä -karun maan takia että Ateenalaisten järkähtämättömästä pysymisestä -paikallaan. Siten oli siis onni muuttunut, että Ateenalaiset maalla, -ja vieläpä Lakooniassa, torjuivat päältään heitä vastaan purjehtivat -Lakedaimonilaiset, ja että Lakedaimonilaiset laivoillaan koettivat -nousta maihin omalla alueellaan Ateenalaisia vastaan. Siihen aikaan -oli nimittäin heidän suurin kunniansa käydä etevimmistä maasotilaista -ja Ateenalaisten käydä etevimmistä ja rohkeimmista meritaistelijoista. - -Tehtyänsä hyökkäyksiä sen päivän ja osan seuraavaa päivää, luopuivat -Lakedaimonilaiset yrityksestä. Kolmantena päivänä lähettivät he -muutamia laivoja Asinaan hakemaan rakennuspuita piirityskoneita -varten, koska toivoivat saavansa valtaansa satamaan päin olevan osan -linnoituksesta, vaikkakin se oli korkea, siellä kun löytyi mukavia -valkamia. Tällä välin saapui Sakyntoksesta Ateenalaisten 50 laivaa. -Näitä avustivat muutamat Naupaktoksesta saapuneet vartiolaivat ja -neljä Kiolaista laivaa. Kun nämät näkivät mannermaan ja saaren -täynnänsä raskasaseisia ja laivojen pysyvän satamassa purjehtimatta -ulos, eivätkä tietäneet, missä heittää ankkuria, purjehtivat he -läheiseen autioon Prooteen saareen ja viettivät yönsä siellä. -Seuraavana päivänä purjehtivat he ulapalle ja varustautuivat -meritappeluun, jos viholliset haluaisivat purjehtia heitä vastaan -aavalle vedelle, muuten hyökkäisivät he itse vihollisten kimppuun. -Mutta viholliset eivät purjehtineet heitä vastaan, eivätkä liioin, -kuten olivat aikoneet, sulkeneet salmen suita, vaan pysyivät -liikkumatta maalla ja valmistautuivat, laittaen laivansa kuntoon, -meritappelua varten, jos vastustajat koettasivat purjehtia satamaan, -jossa kyllä oli tilaa taistelua varten. - -Huomattuansa tämän, hyökkäsivät Ateenalaiset salmen kumpasestakin -suusta heitä vastaan ja ajoivat pakosalle useimmat ulapalla heitä -vastaan purjehtivat laivat. Tässä takaa-ajossa lävistivät he -ahtaalla vedellä monta laivaa ja vallottivat viisi, joista yhden -miehistöineen. He koettivat saavuttaa niitä, jotka olivat paenneet -rantaan. Osa laivoista sortui, ennenkuin olivat ehtineet täysin -miehitettyinä päästä rannasta. Toiset taas, joista miehistö oli -paennut, sitoivat Ateenalaiset laivoihinsa ja hinasivat mukaansa. - -Nähdessään tämän, joutuivat Lakedaimonilaiset epätoivoon, koska -heitä sen kautta kohtasi suuri onnettomuus, kun heidän saarella -olevat miehensä tykkönään suljettiin muista. Kiiruhtaen apuun, -astuivat he aseineen mereen, tarttuivat laivoihin ja koettivat -vetää ne puoleensa. Jokainen arveli asiain olevan pilalla, ellei -hän itse ottanut osaa työhön. Tästä syntyi laivojen ympärillä -sekasorto, ja kumpasetkin muuttivat taistelutapaa: sillä -Lakedaimonilaiset innossaan ja hämmästyksissään ikäänkuin taistelivat -meritaistelua maalta, jotavastoin Ateenalaiset, ollen voitolla, -ja koettaen saavuttaa mitä suurinta etua, laivoistaan taistelivat -maatappelua. Saatettuansa toisilleen suuria vaurioita, jolloin -suuri joukko sotureita haavoittui, erosivat taistelijat toisistaan. -Lakedaimonilaiset pelastivat tyhjät laivansa paitsi tappelun alussa -vihollisen vallottamia. Kun kumpasetkin olivat vetäytyneet leiriinsä, -pystyttivät Ateenalaiset voitonmerkin, luovuttivat kaatuneet ja -korjasivat laivanhylyt. He purjehtivat heti saaren ympäri, ja -vartioivat sitä sinne suljetuiden miesten takia. Peloponneesolaiset -mannermaalla ja heille kaikkialta saapuneet apujoukot pysyivät -asennossaan Pyloksessa. - -Kun Spartaan saapui tieto tapahtumista Pyloksen edustalla, päättivät -Lakedaimonilaiset, että vallanpitäjät, kuten suuren onnettomuuden -tapahduttua, lähtisivät leiriin omin silmin tarkastamaan asian -laitaa ja päättääksensä, mitä olisi tehtävä. Kun nämät huomasivat -mahdottomaksi auttaa miehiä eivätkä tahtoneet, että he nälän tahi -vihollisten paljouden pakottamina antautuisivat, päättivät he -Pyloksen seikoista tehdä aselevon Ateenalaisten päälliköiden kanssa, -jos nämät siihen suostuisivat, ja toimittaa lähettiläitä Ateenaan -rauhansopimuksesta sekä koettaa mitä pikemmin saada soturinsa -takaisin. - -Ateenalaisten päälliköiden suostuttua ehdotukseen, tehtiin -seuraava sopimus: Lakedaimonilaisten tuli tuoda Pylokseen ja -jättää Ateenalaisille ne laivat, joilla he olivat taistelleet -meritappelussa, ja kaikki Lakoonikassa olevat pitkät laivansa, -eivätkä saisi tehdä hyökkäyksiä Ateenalaisten linnoitusta vastaan, -enemmän maitse kuin meritsekään. Ateenalaiset puolestaan sallisivat -Lakedaimonilaisten mannermaalta tuoda saarella oleville miehilleen -joka miestä kohti kaksi Attikalaista koiniksia jauhoja, kaksi kotylaa -viiniä ja lihaa sekä palvelijoille puolet mainitusta määrästä. Kaikki -tämä oli tehtävä Ateenalaisten tieten, eikä mitään heiltä salaa. -Ateenalaiset kyllä vartioisivat saarta, mutta eivät astuisi maihin -sinne. Ateenalaiset eivät ahdistaisi Peloponneesolaisia maitse eikä -meritse. Jos kummaltakaan puolelta rikottaisiin vähintäkään näitä -sopimuksia, niin olivat ne puretut. Nämät sopimukset kestäisivät, -kunnes Lakedaimonilaisten lähettiläät palaisivat Ateenasta. Näitä -lähettiläitä kuljettaisivat Ateenalaiset kolmisoutulaivallaan sekä -Ateenaan että sieltä takaisin. Lähettiläiden palattua Ateenasta -olisivat nämät sopimukset lakanneet, ja Ateenalaisten tuli silloin -jättää takaisin laivat siinä tilassa, kuin olivat heidän saadessaan -ne haltuunsa. Näillä ehdoilla solmittiin sopimukset, ja laivat, -luvultaan noin 60, jätettiin Ateenalaisille. Lähettiläät lähtivät -matkalle ja saavuttuansa Ateenaan, puhuivat he seuraavaan tapaan: - -"Lakedaimonilaiset ovat meidät lähettäneet teidän luoksenne, -Ateenalaiset miehet, keskustelemaan saareen suljetuista miehistämme, -mikä teille olisi edullisinta, ja samalla saamaan teitä suostumaan -ehtoihin, jotka nykyisessä onnettomuudessamme olisivat vähin -loukkaavia kunniaamme. Joskin me nyt puhumme hiukan pitemmältä, niin -emme me silti poikkee tavastamme: sillä me emme tuhlaa sanoja, missä -vähillä tullaan toimeen, mutta me puhumme pitemmältä, missä tahdomme -osottaa, mitä hetki vaatii. Älkää panko pahaksi sanojamme, luullen -meidän puhuvan, arvellen teidän käsittämättömyydestä tarvitsevanne -neuvojamme, vaan pitäkää sanojamme ainoasti kehoituksena teille -tekemään viisasta päätöstä, vaikka kohtakin sen itse ymmärrätte. -Sillä teillä on nyt tilaisuus kunniakkaasti lujittaa nykyistä -onneanne, koska saatte säilyttää, mitä vallassanne on, ja vieläpä -siihen lisätä kunnian ja maineen. Teidän ei tule toimia kuten ne -ihmiset, joille onni on jotakin harvinaista; sillä heitä kiihottaa -aina toivo saada yhä enemmän, koska heille onnensattuma on jotakin -tykkänään odottamatonta. Mutta ne, jotka ennen usein ovat kokeneet -onnen vaiheet, eivät liioin luota onnen kestäväisyyteen; ja siinä -suhteessa on meidän kaupungillamme ja teillä mitä suurin kokemus". - -"Tämän te kyllä käsitätte, jos otatte huomioon, miten me, joilla on -ollut suurin arvo Helleenien kesken, nyt tulemme teidän luoksenne, -me, jotka itse ennen olemme voineet myöntyä siihen, mitä teiltä -pyytämään nyt olemme tulleet. Tähän pulaan me emme kuitenkaan ole -joutuneet valtamme heikontumisesta emmekä liiallisesta ylvästymisestä -lisätystä vallastamme, vaan koska olemme erehtyneet tuumissamme, -jossa tapauksessa kenelle tahansa voi käydä samoin. Sentähden ei -ole kohtuullista, että te kaupunkinne nykyisen voiman tähden tahi -saavutetuiden etujenne johdosta arvelette onnen aina pysyvän teille -suosiollisena. Viisaat miehet tietävät, että onni on vaihtelevainen, -ja he ovat sentähden maltillisia, jos onni heitä pettää. He -ymmärtävät, ettei voi edeltäkäsin määrätä, mikä heidän kohtalonsa -sodassa on oleva, vaan että onnen oikku määrää sodan vaiheet. Ja -koska he eivät koskaan luottamuksesta onneensa joudu röyhkeiksi, niin -heitä onnettomuuskaan ei tykkänään masenna, jonka tähden he myöskin -onnen suosimina mielellään suostuvat sovintoon. Teille, Ateenan -miehet, sopii nyt erinomaisesti toimia täten meitä kohtaan, jottei -teidän, jos ette nyt suostu pyyntöömme, joskus jouduttuanne itse -ahdinkoon, mikä ei ensinkään ole mahdotonta, sanottaisi saavuttaneen -nykyistä onneanne ainoasti sattuman kautta, kun teidän vallassanne on -jättää jälkimaailmalle nuhteeton maine voimastanne ja maltistanne". - -"Lakedaimonilaiset kehottavat teitä sopimukseen ja lakkaamaan -sodasta. He tarjoavat teille rauhaa, liittoa ja hartainta ystävyyttä -ja yksimielisyyttä, pyytäen teiltä puolestaan saareen suljetut -miehensä. He katsovat etuisammaksi sekä meille että teille, ettei -jouduta siihen vaaraan, että vangit joko saavat tilaisuuden väkisten -paeta tahi että he kovin rasitettuina antautuvat teille. Sillä -me arvelemme, että kovimmat vihamielisyydet lienevät varmimmin -poistettavat siten, että voittaja ei kostonhimosta pakota vastustajia -kohtuuttomiin lupauksiin, vaan jos hän, vaikkakin voisi päinvastoin -menetellä, saavutettuansa voiton urhoollisuudellaan, vasten voitetun -toivoa tekee sopimuksen kohtuullisilla ehdoilla. Sillä voitettu -vihollinen, joka ei ole pakotettu tekemään vastarintaa äärimmäisiin, -vaan joka tunnustaa vastustajan jalomielisyyttä, on häveliäisyydestä -taipuvainen lupauksissaan; ihmiset ovat tähän menettelyyn -taipuvaisemmat katkerimpia vihollisiaan kohtaan, kuin niitä kohtaan, -joitten kanssa he vähäpätöisemmissä asioissa ovat erimielisiä. -Ihmisen luonnossa on taipumus mielellään suostumaan kohtuullisiin -ehtoihin, mutta heittäytyä äärimmäisiin vaaroihin, vastustaaksensa -röyhkeätä vihollista". - -"Nyt jos koskaan sopii meille molemmille sovinto, ennenkuin joku -korjaamaton vahinko astuu väliimme, joka meissä välttämättömästi -herättää sekä yleistä että yksityistä vihaa teitä kohtaan, ja -joka teiltä riistää meidän nyt tarjoamamme edut. Kun taistelu -vielä on ratkaisematon, niin sopikaamme, kun teidän puolellanne on -kunnia ja tilaisuus saavuttaa meidän ystävyytemme, ja ennenkuin -meidän osaksemme on tullut häpeä kovan onnettomuuden johdosta -tämän vähäpätöisen onnettomuuden asemesta. Valitkaamme rauha -lopettamalla sodan ja lakkauttakaamme siten toisiltakin Helleeneiltä -onnettomuudet, joihin he pitävät teitä syypäänä. Nyt he taistelevat -tietämättänsä varmaan, kumpi meistä on alottanut sodan; mutta jos -tehdään rauha, joka etupäässä on teistä riippuva, niin tulevat he -olemaan siitä teille kiitollisia. Jos te siis käsitätte, että teillä -nyt on tilaisuus saada Lakedaimonilaiset uskollisiksi ystäviksenne -heidän omasta pyynnöstään myönnytyksillä eikä väkivallalla, niin -miettikää, mitä kaikkia etuja teille tästä voi koitua. Sillä jos te -ja me olemme yksimielisiä, niin muu Hellas kyllä, koska se on meitä -paljoa heikompi, tulee kunnioittamaan tätä ylivoimien päätöstä". - -Täten puhuivat Lakedaimonilaiset, arvellen, että Ateenalaiset, jotka -ennen olivat halunneet rauhaa, jonka solmimisen Lakedaimonilaiset -silloin vastustamisellaan olivat estäneet, nyt mielellään -suostuisivat tarjoomukseen ja päästäisivät vangit vapaiksi. Mutta -nämät, jotka arvelivat voivansa tehdä rauhan, milloin vaan halusivat, -koska heillä oli vallassaan miehet saarella, esittivät yhä suurempia -vaatimuksia. Kiihkeimmin heidät tähän kehoitti Kleainetoksen -poika Kleoon, äärettömästi kansanvaltainen ja tähän aikaan kansan -erinomaisessa suosiossa oleva mies. Hän sai kansan vastaamaan, -että saareen suljetuiden Lakedaimonilaisten ensin tuli jättää -aseensa ja itsensä Ateenaan vietäviksi, ja että Lakedaimonilaisten -tämän tapahduttua tulisi luovuttaa Ateenalaisille Nisaia, Peegai, -Troitseena ja Akaia, joita he eivät olleet valloittaneet sodassa, -vaan saaneet Ateenalaisten suostumuksella, koska viimeksimainitut -siihen aikaan kärsimiensä onnettomuuksien takia suuresti -olivat rauhan tarpeessa. Näitä ehtoja suoritettuansa saisivat -Lakedaimonilaiset miehensä takaisin, ja rauha solmittaisiin niin -kauaksi aikaa, kuin molemmille näkyisi sopivaksi. - -Tähän lähettiläät eivät vastanneet mitään, vaan kehottivat -Ateenalaisia valitsemaan neuvottelijoita, jotka, lausuttuansa -mielipiteensä ja kuultuansa heidän ajatuksensa näistä asioista, -tyyneesti sopisivat kyseessä olevista ehdotuksista, joista pääsisivät -yksimielisyyteen. Mutta tätä Kleoon vastusti suurella innolla, -sanoen jo ennen huomanneensa, ettei vihollisilla ollut mitään -hyvää mielessään, ja että tämä nyt selvästi kävi ilmi, koskeivät -he tahtoneet keskustella kansan edessä, vaan halusivat neuvotella -moniaitten miesten kanssa. Jos heillä oli jokin hyödyllinen -ehdotus tehtävänä, kehotti hän heitä ilmottamaan sen kansalle. -Kun Lakedaimonilaiset huomasivat, etteivät he, jos kohtakin -onnettomuutensa takia olivat suostuvaisia myönnytyksiin, voineet -puhua tästä kansankokouksessa joutumatta epäluulon alaisiksi -liittolaisten silmissä, kuten myöskin etteivät Ateenalaiset tyytyisi -kohtuullisiin ehtoihin, lähtivät he tyhjin toimin Ateenasta. - -Lähettiläiden palattua, purettiin välittömästi Pyloksessa solmittu -aselepo, ja Lakedaimonilaiset vaativat, kuten oli sovittu, laivansa -takaisin. Mutta Ateenalaiset eivät luovuttaneet niitä, selittäen -syyksi sopimusta vastaan linnoitusta vastaan tehdyn hyökkäyksen ja -muita vähäpätöisiä seikkoja, sekä vedoten sopimuksien sanoihin, että -aselepo olisi rikottu, jos sopimusta hiukkasenkaan loukattaisiin. -Lakedaimonilaiset puolestaan väittivät vastaan, sanoen laivojen -pidättämistä ilmi vääryydeksi ja varustautuivat poistuttuansa -sotakuntoon. - -Nyt leimahti sota Pyloksen ympäristössä ilmituleen. Päivällä -purjehtivat Ateenalaiset kahdella vastakkain kulkevalla laivalla -saaren ympäri; yöllä sitä vastoin kulki koko heidän laivastonsa -sen ympäri, paitsi meren puolella, kun oli kova tuuli. Ateenasta -tuli heille lisää 20 laivaa, joten heillä siis oli 70 alusta. -Peloponneesolaiset leiriytyivät sillävälin mannermaalle, tehden -hyökkäyksiä linnoitusta vastaan ja väijyen tilaisuutta soturiensa -pelastamiseen. - -Tähän aikaan liittivät Sikeliassa Syrakuusalaiset ja heidän -liittolaisensa koko täydellisesti miehitetyn laivastonsa Messeeneen -edustalla vartioiviin laivoihinsa, ja jatkoivat sotaa tästä -kaupungista lähtien. Kiihkeimpiä olivat Lokrilaiset vihasta -Reegionilaisia vastaan, ja hyökkäsivät koko sotavoimallaan -näitten maahan. He tahtoivat ryhtyä meritappeluun, koska näkivät -Ateenalaisilla olevan ainoasti vähälukuisen laivaston, mutta olivat -saaneet tietää, että Ateenalaiset nyt piirittivät saarta suurella -laivastolla, jolla he vastedes aikoivat hyökätä heidän kimppuunsa. -Jos he pääsisivät voitolle meritaistelussa, toivoivat he helposti -voivansa vallottaa Reegionin ahdistamalla sitä sekä mereltä että -maalta, joten varmistaisivat asemansa. Koska Italian ja Sikelian -äärimmäiset kaupungit, Reegion ja Messeenee, sijaitsevat vallan -lähellä toisiaan, niin Ateenalaiset eivät voisi purjehtia salmeen -eikä siis pitää sitä hallussaan. Tämän salmen muodostaa Reegionin -ja Messeeneen välinen vesi sillä paikalla, missä Sikelia on lähinnä -mannermaata, ja tämä on niin kutsuttu Karybdis, jonka ohitse Odysseun -sanotaan purjehtineen. Koska kahden suuren meren, Sikelian ja -Tyrseeniläisen, vedet voimakkaasti virtaavat tähän salmeen, pidetään -sitä kapeutensa takia syystä vallan vaarallisena. - -Tässä salmessa täytyi Syrakuusalaisten ja heidän liittolaistensa -vähän useammalla kuin 30:llä laivalla myöhään illalla läpipyrkivän -aluksen tähden ryhtyä tappeluun 16 Ateenalaista ja kahdeksaa -Reegionilaista laivaa vastaan. Ateenalaisten voittamina purjehtivat -he, menetettyänsä yhden laivan, kiiruumman kautta kukin omaan -leiriinsä, toiset Messeeneeseen, toiset Reegioniin, taistelun -kestettyä pimeään yöhön saakka. Tämän jälkeen lähtivät Lokrilaiset -Reegionilaisten alueelta, mutta Syrakuusalaisten ja heidän -liittolaistensa laivat kokoontuivat Messeeneen Pelooriin ja -ankkuroivat siellä, missä heidän maaväkensä oli. Sinne purjehtivat -Ateenalaiset ja Reegionilaiset, ja kun näkivät laivat tyhjinä, -hyökkäsivät he vallottamaan niitä, mutta viholliset ottivat heiltä -kaappaus-haan avulla aluksen, jonka miehistö kuitenkin uimalla -pääsi pakoon. Tämän jälkeen astuivat Syrakuusalaiset laivoihinsa ja -hinasivat ne köysillä Messeeneeseen. Kun Ateenalaiset uudistivat -hyökkäyksensä, purjehti vihollinen ulapalle ja hyökkäsi heidän -kimppuunsa, jolloin Ateenalaiset menettivät toisen laivansa. Täten -purjehtivat Syrakuusalaiset Messeeneen satamaan, pidettyänsä puolensa -sekä purjehtimisessa että tämäntapaisessa taistelussa. - -Ateenalaiset purjehtivat Kamarinaan, kun he saivat tiedon, -että Arkias ja hänen puoluelaisensa olivat luovuttaneet tämän -kaupungin Syrakuusalaisille. Silloin hyökkäsivät Messeeneeläiset -koko sotavoimallaan, sekä meritse että maitse, Kalkidilaista -naapurikaupunkiaan Naksosta vastaan. Ensi päivänä sulkivat he -Naksolaiset heidän kaupunkiinsa, hävittäen kaupungin ympäristöjä. -Seuraavana päivänä purjehtivat he Akesinee-joelle, ja hävittivät -sikäläiset seudut, tehden jalkaväellään hyökkäyksiä kaupunkia -vastaan. Sillä välin tuli suuri joukko Sikelialaisia vuorten -yli Naksolaisten avuksi Messeeneeläisiä vastaan. Tämän nähtyään -rohkaistuivat Naksolaiset, yllyttäen toisiaan, koska arvelivat -Leontinilaisten ja muitten Helleenien rientävän heidän avuksensa. -He tekivät äkkiä hyökkäyksen kaupungistaan Messeeneeläisiä vastaan, -ja ajoivat heidät pakosalle, surmaten yli 1,000 vihollista, jonka -jälkeen eloon jääneet vaivoin pelastuivat kotiinsa, sillä barbarit -ahdistivat heitä matkalla ja surmasivat heitä suurimmaksi osaksi. -Laivasto palasi Messeeneeseen, ja laivat purjehtivat myöhemmin kukin -kotiinsa. - -Leontinilaiset tekivät liittolaisineen kohta Ateenalaisten kanssa -sotaretken Messeeneeläisiä vastaan, koska tämä kaupunki oli kovassa -pulassa, ja Ateenalaiset koettivat laivoillaan hyökätä kaupungin -satamaan ja jalkaväki itse kaupunkiin. Mutta Messeeneeläiset ja -joukko Lokrilaisia Deemosteneen johdolla, jotka tappion jälkeen -olivat jääneet kaupunkiin vartijoiksi, ryntäsivät äkkiä ulos -kaupungista, karkottivat Leontinilaiset ja surmasivat suuren osan -heistä. Kun Ateenalaiset tämän näkivät, lähtivät he laivoista apuun -ja ajoivat epäjärjestykseen joutuneet Messeeneeläiset, hyökäten -heidän kimppuunsa, kaupunkiin takaisin. Pystytettyänsä voitonmerkin, -palasivat Ateenalaiset Reegioniin. Tästä lähtien taistelivat Sikelian -Helleenit keskenään, Ateenalaisten ottamatta osaa taisteluun. - -Pyloksessa piirittivät Ateenalaiset yhä saareen suljetuita -Lakedaimonilaisia, Peloponneesolaisten sotajoukon mannermaalla -pysyessä paikaltaan liikkumatta. Vaivaloista oli Ateenalaisten -vartioiminen ravinnon ja veden puutteen tähden. Sillä tällä seudulla -ei löytynyt kuin yksi ainoa lähde, ja tämäkin pienellainen ja -Pyloksen linnassa, jonka tähden useimmat joivat vettä, jota he -hankkivat kaivamalla ylös someroa meren rannalta, ja arvaahan -sen, kummoista se oli. Myöskin vaivasi heitä suuri ahtaus, kun -sotaväki oli majoitettu pienelle alalle. Koska laivoilla ei ollut -kunnollisia ankkuroimis-paikkoja, niin toiset niistä vuorostaan -hankkivat ravintoa, toiset pysyskelivät aavalla merellä. Suurimman -alakuloisuuden aiheutti kuitenkin arvaamattomasti pitkä piiritys, -koska he olivat arvelleet muutamien päivien piirityksellä voivansa -saada haltuunsa autioon saareen suljetut miehet, joilla ei ollut -muuta juotavana, kuin suolaista vettä. Syy tähän oli, että -Lakedaimonilaiset olivat sille, joka kulettaisi saarelle jauhettua -viljaa, juustoa tahi joitakin piiritetyille tarpeellisia ruokavaroja, -luvanneet siitä suuren palkinnon, ja sille Heilootille, joka -sen teki, vapauden. Sekä muut että varsinkin Heilootit lähtivät -uhkarohkeasti mikä mistäkin Peloponneesoksen paikkakunnasta ja -purjehtivat yön kestäessä saaren merenpuoliselle rannalle. Varsinkin -koettivat he tuulen avulla päästä rannalle; sillä he helpommin -välttivät vartioivien laivojen huomion, kun tuuli puhalsi mereltä, -koska Ateenalaisten laivat eivät silloin voineet laskea rantaan, -jota vastoin Lakedaimonilaiset säästämättä laivojaan jatkoivat -purjehdustaan. Jos heidän aluksensa sortui, tiesivät he siitä -saavansa korvauksen. Raskasaseisia seisoi pitkin rantoja, jotka -ottivat kiinni tyvenellä ilmalla purjehtivia. Itse veden alitsekin -ui sukeltajia saarelle, vetäen köysillä perässään hunajansekaisella -unikolla ja muserretuilla liinan-siemenillä täytetyitä säkkejä. -Alussa kävi tämä toimi huomaamatta, mutta vihdoin tuli se ilmi. -Kumpaisellakin puolella koettivat kaikenlaisia keinoja, toiset -viedäkseen saarelle muonaa, toiset estääkseen tätä kuljetusta. - -Kun tieto tuli Ateenaan, että sotaväki kärsi hätää, ja että ravintoa -kuljetettiin saarelle, jouduttiin siellä neuvottomuuteen ja -pelättiin, että talvi ehkä yllättäisi vartioväen, koska arveltiin -talvella olevan mahdotonta viedä ruokavaroja purjehtimalla -Peloponneesoksen ympäri, varsinkin kun seutu oli autio, eivätkä -he edes kesällä olleet voineet lähettää sinne kylliksi ravintoa, -ja eivät he voineet ankkuroida laivojaan, koskei siellä löytynyt -valkamia laivoja varten. Jos he taasen vähentäisivät vartioväkensä, -niin saisivat piiritetyt paremmin tilaisuutta hankkia tarpeita, -tahi pääsisivät ehkä myrskyn avulla pakoon niillä aluksilla, -jotka toivat ravintoa saarelle. Enimmän he kuitenkin pelkäsivät, -että Lakedaimonilaiset olisivat varmat voitostaan, kun eivät enää -lähettäneet airuita sovintoa hieromaan, jonka johdosta he jo alkoivat -katua, että olivat hyljänneet tarjotut sovinnonehdot. - -Mutta Kleoon, joka huomasi kansalaistensa olevan hänelle harmissaan, -koska hän oli estänyt sopimuksen solmimista, väitti lähettiläiden -valehtelevan. Kun nämät kehottivat lähettämään joitakuita miehiä -tarkastamaan, koska heitä ei uskottu, valittiin tähän toimeen Kleoon -itse ja Teagenos. Mutta koska hän ymmärsi, että hänen täytyisi joko -sanoa samaa kuin vastaväittäjänsä, tahi vastustaa heitä julkisella -valheella, kehotti hän Ateenalaisia olemaan lähettämättä tarkastajia, -koska hän näki heidän haluavan sotia; ei muka olisi soveliasta -viivytellä, vaan jos uskoivat lähettiläitä, kehotti hän heitä heti -lähettämään laivaston ahdistamaan piiritetyitä. Haluten antaa -letkauksen vihollisellensa ja vastustajallensa, Nikeeratoksen pojalle -Nikiakselle, joka oli päällikkönä Pyloksessa, sanoi hän olevan -helpon niin suuren sotaväen päälliköille, jos olivat kunnon miehiä, -purjehtia ja ottaa miehet vangiksi, lisäten, että hän sen kyllä -tekisi, jos hän olisi sikäläisen sotajoukon johtaja. - -Äissään Kleoonille, kysyivät Ateenalaiset häneltä miksi hän ei siis -paikalla purjehtinut Pylokseen, jos sota siellä näytti hänestä niin -helpolta, ja Nikias kehotti häntä, joka yhä vaan soimasi häntä, -koettamaan hyökkäystä piiritetyitä vastaan, johon yritykseen Nikias -salli hänen ottaa niin suuren sotavoiman, kuin vaan halusi. Kleoon -luuli aluksi Nikiaan vaan puheissaan luopuvan päällikkyydestä, mutta -kun hän huomasi tämän luopumis-aikeen olevan todenperäisen, niin -peräytyi hän, lausuen, ettei hänen, vaan Nikiaan, tulisi johtaa -sotajoukkoa, koska hän rupesi pelkäämään, vaikkei tätä ensin ollut -uskonut, että Nikias tahtoisi luovuttaa päällikkyyttä hänelle. -Mutta Nikias yhä vaan kehotti häntä tähän ja otti Ateenalaiset -todistajikseen, että hän todellakin luopui päällikkyydestä. Jota -enemmän Kleoon kieltäytyi purjehtimasta, peräytyen sanoistaan, sitä -enemmän kansa, kuten rahvaalla on tapana tehdä, kehotti Nikiasta -luopumaan päällikkyydestä ja huusi, että Kleoon lähtisi matkalle. -Kun Kleoonia ei enää sanoistaan luopuminen auttanut, niin astui hän -esiin ja sanoi, ettei hän suinkaan peljännyt Lakedaimonilaisia, -ja että hän purjehtisi, ottamatta mukaansa yhtään ainoata -kaupunkilaista, vaan ainoastaan saapuvilla olevat Lemnolaiset ja -Imbrolaiset sekä Ainoksesta avuksi tulleet kevytaseiset kuten -myöskin muualta saapuneet 400 keihäänheittäjää. Näillä ja Pyloksessa -olevilla sotilailla lupasi hän 20 päivän kuluessa tuoda piiritetyt -Lakedaimonilaiset vankeina Ateenaan tahi surmata heidät siellä. -Ateenalaisista tuntui tämä kerskailu naurettavalta, mutta järkevät -ihmiset olivat kuitenkin hyvillään tästä, arvellen toisen tahi toisen -tapahtuvan, että nimittäin joko pääsisivät Kleoonista, tahi että hän -todellakin toimittaisi Lakedaimonilaiset heidän haltuunsa. - -Kun hän kansankokouksessa oli saanut kaikki järjestetyksi, ja koska -Ateenalaiset olivat äänestäneet, että Kleoonin tuli purjehtia, niin -hän kiiruhti lähtöänsä, valiten ainoastaan yhden Pyloksessa olevista -päälliköistä avukseen, nimittäin Deemosteneen. Tämän valitsi hän, -saatuansa tiedon, että hänkin oli tuumissa astua maihin saarelle. -Koska sotilaat kärsivät paljon kurjuutta paikan karuuden tähden, ja -milteivät olleet mieluummin piiritettyjä, kuin piirittäjiä, halusivat -he innolla päästä taisteluun. Deemostenestä itseään rohkaisi -suuresti saarta hävittävä tulipalo. Sillä kun se tähän saakka oli -ollut suurimmaksi osaksi metsän peittämänä ja tietönnä autiuutensa -tähden, niin hän oli peljännyt tunkeutua sen sisäpaikkoihin. Hän oli -pitänyt saaren silloisen tilan edullisena vihollisille, koska nämät, -syöksyen esille tiheästä metsästä, suuresti saattoivat vahingoittaa -kulkevaa sotajoukkoa. Luonnollisesti eivät Ateenalaiset, tiheän -metsän estäessä, yhtä hyvin voineet huomata vihollisten varustuksia -ja erehdyksiä, kuin viholliset heidän sotaväkensä kaikki erehdykset, -joten vastustajat, milloin vaan halusivat, olivat tilaisuudessa -äkkiarvaamatta hyökätä heidän kimppuunsa. Vihollisen vallassa oli -siis hyökkääminen. Jos he nyt pakotettaisiin ryhtymään taisteluun -tiheässä metsässä, niin harvalukuinen sotajoukko, joka tunsi paikat, -kykeni Deemosteneen mielestä voittamaan suuremman sotavoiman, jolle -paikat olivat tuntemattomat, ja hänen suuri sotajoukkonsa joutuisi -täten tappiolle, kun ei olisi voitu nähdä, missä apua tarvittaisiin. - -Tämän hänen mielipiteensä aiheutti suuresti hänen Aitooliassa -kärsimänsä tappio, joka osaksi johtui metsästä. Kun paikan ahtaus -nyt pakotti sotureita vartioväen suojassa aterioitsemaan saaren -rannalla, niin joku heistä vahingossa sytytti metsän, ja kovan -tuulen puhaltaessa paloi suurin osa siitä. Kun Deemostenees nyt -näki Lakedaimonilaiset lukuisemmiksi, kuin hän ravinnontuonnista -oli arvannut, ja kun hän huomasi pääsön saarelle aika helpoksi, -niin hän varustautui hyökkäykseen, ja arvellen, että Ateenalaisten -tulisi tarmokkaammin ajaa piiritystä, lähetti hän vaatimaan sotureita -lähimmiltä liittolaisilta, järjestäen muutkin toimet. Tällä välin -saapui Kleoon sotajoukkonsa seuraamana Pylokseen, lähetettyänsä -edeltäkäsin sanan tulostansa. Yhdestä tuumin lähettivät molemmat -päälliköt ensin airuen vihollisten mannermaalla olevaan leiriin -kehotuksella, että he lähettäisivät käskyn saarella oleville -sotureilleen, että nämät taistelutta antautuisivat aseineen -Ateenalaisille, ja lupasivat pitää heitä lieveässä vankeudessa, -kunnes lopullisesti sopimukset solmittaisiin. - -Kun näitä ehdotuksia ei hyväksytty, odottivat Ateenalaiset päivän. -Mutta seuraavana päivänä astuivat he, vietyänsä edellisenä yönä -kaikki raskasaseiset muutamiin aluksiin, vähää ennen auringon nousua -saaren kumpaiseltakin puolelta maihin, sekä meren että sataman -puolelta, noin 800:lla raskasaseisella, jotka juosten karkasivat -saareen asetetun etummaisen vartijakunnan kimppuun. Lakedaimonilaiset -olivat järjestetyt seuraavasti: mainittu etummainen vartijakunta -käsitti 30 raskasaseista, keskustan tasangolla lähellä rantaa -muodosti sotajoukon enemmistö päällikkö Epitadaksen johdolla ja -pienoinen joukko puolusti saaren Pyloksen puolista rantaa, joka -äkkijyrkkänä kohoaa merestä ja jota mannermaan puolelta oli mahdoton -vallottaa. Siellä löytyi vanhastaan suurista kivimöhkäleistä -rakennettu linnoitus, jota Lakedaimonilaiset katsoivat -turvapaikakseen, jos heidän olisi pakko peräytyä taistelussa. Näin he -olivat järjestetyt. - -Ateenalaiset surmasivat heti etuvartijat, joiden kimppuun he -juoksujalan olivat hyökänneet, näitten vielä ollessa vuoteissaan, ja -tarttuessa aseisiin. Ateenalaiset olivat astuneet maihin niin salaa, -että viholliset olivat luulleet heidän laivainsa tapansa mukaan -purjehtivan yövartioimiseensa. Aamun koittaessa astui myöskin koko -muu sotajoukko aseissaan laivoista maihin, joita oli vähän enemmän -kuin 70, paitsi soutajat alimmaisella kannella. Maihin nousseita -oli 800 keihäänheittäjää ja ainakin yhtä monta kevytaseista, sekä -Messeenialainen apujoukko ja kaikki Pyloksen ympäristössä majailevat -soturit, paitsi muurilla olevaa vartioväkeä. Deemostenees järjesti -heidät kukkuloille 500 miehen suuruisiin joukkoihin, toisiin enemmän, -toisiin vähemmän, jotta vihollinen, kaikkialta ympäröitynä, joutuisi -mitä suurimpaan neuvottomuuteen, ja epäröisi mihin vain kääntyisi, -vihollisen heitä ahdistaessa takaa, jos hyökkäisivät eteenpäin, ja -jos taasen kääntyisivät syrjään, niin olisi vihollinen aina heidän -toisella puolellaan. Mihin vaan kulkisivat, ahdistaisivat heitä -kaukaa kevytaseiset keihäillä, lingoilla ja kivillä, ollen itse -suojassa, jota vastoin heitä oli mahdoton ahdistaa; sillä paetenkin -he olivat voitolla, ja ahdistivat vihollisia näitten paetessa. Täten -oli Deemostenees alkuaan suunnitellut maihinnousua, ja niin hän sen -myöskin pani toimeen. - -Kun Epitadaksen johtamat soturit, jotka muodostivat enemmistön, -näkivät, että etuvartijakunta oli surmattu, ja että vihollinen -hyökkäsi heitä vastaan, niin he asettuivat sota-asentoon ja -karkasivat Ateenalaisten raskasaseisia vastaan, päästäksensä -käsikähmään näitten kanssa. Nämät seisoivat nimittäin heitä vastaan, -mutta kevytaseiset heidän sivullansa ja takanansa. He eivät -kuitenkaan päässeet taisteluun raskasaseisten kanssa, niin että -olisivat voineet käyttää hyväkseen sotataitoansa. Sillä kevytaseiset -estivät heitä tästä, heittäen heitä molemmin puolin aseillansa, jota -paitsi raskasaseiset eivät käyneet heitä vastaan, vaan pysyivät -levollisesti paikallaan. Lakedaimonilaiset kyllä karkottivat -kevytaseiset, missä he enin ahdistivat, mutta paeten torjuivat nämät -ryntääjät päältään. Koska heillä oli keveät aseet, niin he helposti -pääsivät pakoon epätasaisilla ja viljelemättömyyden takia karuilla -seuduilla, joilla raskasaseelliset Lakedaimonilaiset eivät voineet -heitä saavuttaa. - -Jonkun vähän aikaa heittivät he täten kaukaa toisiinsa, mutta kun -Lakedaimonilaiset eivät enää voineet hyökätä yhtä tarmokkaasti ja -kun kevytaseiset huomasivat heidän laimeammin puolustautuvan, niin -he suuresti rohkaistuivat, koska lisäksi näkivät itsensä vihollisia -monta kertaa lukuisammiksi. Koska Lakedaimonilaiset eivät heitä -olleet ahdistaneet niin kovasti, kuin he astuessaan maihin olivat -pelänneet, kun vastustajat olivat Lakedaimonilaisia, niin he -vähitellen alkoivat pitää heitä vähemmän vaarallisina. Ylenkatsoen -ja kovasti huutaen ryntäsivät he joukolla Lakedaimonilaisia vastaan -heittäen heitä kivillä, nuolilla ja keihäillä, mitä vaan kukin sai -käsiinsä. Kun hyökkäys tehtiin huudon kaikuessa, niin pelästyivät -tämmöiseen taistelutapaan tottumattomat soturit suuresti, johon -myöskin vaikutti osaksi äskettäin palaneesta metsästä nouseva -tuhka, koska eivät voineet erottaa mitään niin lukuisten ihmisten -heittämien nuolien ja kivien takia nousevassa tuhkassa. Täten olivat -Lakedaimonilaiset pahemmassa kuin pulassa; sillä huopa-pantsarit -eivät suojelleet heitä nuolilta ja heitetyt nuolet taittuivat heidän -vaatteisiinsa, niin etteivät tienneet mitä tehdä, kun eivät voineet -erottaa mitään, ja koska eivät vihollisten huudon takia voineet -kuulla, mitä heille käskettiin. Kaikilta puolin ahdistettuina ei -heillä ollut mitään toivoa puolustautumalla pelastua. - -Kun jo suuri määrä sotureita oli haavotettu heidän kierrellessään -yhdellä paikalla, niin he liityttyänsä lähemmäksi toisiansa -vetäytyivät saaren äärimmäiseen linnoitukseen, joka oli lähellä, -vartioväkensä suojaan. Kun he peräytyivät, hyökkäsivät kevytaseiset -vielä kovemmasti huutaen rohkeasti heidän kimppuunsa, surmaten ne -Lakedaimonilaiset, jotka paetessaan joutuivat heidän käsiinsä. -Useimmat pakenevista pelastuivat kuitenkin linnoitukseen ja -asettuivat vartioväen yhteydessä puolustautumaan kaikkialla, -missä vihollinen voisi päästä linnaan. Heitä seuraten koettivat -Ateenalaiset päästä toiselle puolelle ja ympäröidä linnaa, mutta -eivät tässä onnistuneet maaperän jyrkkyyden takia. Silloin he -kääntyivät hyökkäyksellä vihollisia vastaan, koettaen tunkea heitä -pois linnasta. Kauan aikaa, ja melkein koko päivän ponnistelivat -kumpaisetkin voimiaan taisteluun, janon ja auringon helteen -rasittamina, toiset koettaen karkottaa vastustajansa kukkulalta, -toiset pysyäksensä asemassaan. Lakedaimonilaisten oli täällä helpompi -puolustautua kuin ennen, koskei heitä voitu ahdistaa sivuilta. - -Kun tästä ei tullut loppua, tuli Messeenialaisten päällikkö Kleoonin -ja Deemosteneen luokse ja sanoi, että he turhaan vaivasivat -itseään, mutta että jos he antaisivat hänelle joukon jousimiehiä -ja kevytaseisia, keksisi hän tien päästäksensä vihollisten selkään -ja pakottaaksensa heitä hyökkäämään esille. Saatuansa pyytämänsä -miehet, hiipi hän salaa kenenkään huomaamatta pitkin saaren -kallioisia seutuja, missä vaan tilaisuutta sai, ja pääsikin suurella -vaivalla ja vaikeudella huomaamatta perille toiselle puolelle -linnaa, jota Lakedaimonilaiset, luottaen paikan jyrkkyyteen, eivät -ensinkään vartioinneet. Kun hän nyt äkkiä ilmestyi kukkulalle -vihollisten seljän taakse, niin säikähtyivät he suuresti tästä -odottamattomasta näystä. Hyökkääjät sitä vastoin rohkaistuivat -äärettömästi, kun näkivät, että asiat kävivät heidän toiveittensa -mukaan. Kun Lakedaimonilaisia ammuttiin molemmilta puolin, joutuivat -he, jos vertaamme pientä suureen, samaan asemaan, kuin Termopylain -taistelijat: sillä päästyänsä kiertotietä Helleenien selkään, -surmasivat Persialaiset heidät, ja sama oli nyt Lakedaimonilaisten -laita. Jouduttuansa molemmin puolin vihollisten ahdistamiksi, eivät -he enään kyenneet pitämään puoliaan, vaan vähälukuisempina taistellen -suurta ylivoimaa vastaan, ja ravinnon puutteesta heikontuneina, -täytyi heidän peräytyä. Täten valloittivat Ateenalaiset linnoituksen -sisäänkäytävät. - -Kun Kleoon ja Deemostenees huomasivat, että heidän soturinsa, jos -he vain sallisivat, surmaisivat kaikki viholliset, tekivät he lopun -taistelusta ja estivät miehiään siitä, koska he tahtoivat viedä -piiritetyt elävinä Ateenaan, jos nämät vaan heidän kehoituksestaan -vaaran pakottamina malttaisivat mieltänsä ja jättäisivät aseensa. -He siis airuen kautta kehoittivat vihollista jättämään aseensa ja -antautumaan Ateenalaisille. - -Noudattaen tätä kehoitusta laskivat useimmat kilpensä ja heiluttivat -nostetuita käsiään, osottaaksensa, että he hyväksyivät tarjouksen. -Kun aselepo oli tehty, kokoontuivat keskusteluun Kleoon ja -Deemostenees sekä Lakedaimonilaisten puolesta Farakoksen poika -Styfoon. Sillä kun entisistä päälliköistä ensimmäinen Epitadas -oli kaatunut, ja kun hänen jälkeensä määrätty Hippagretas vielä -elossa makasi kaatuneitten joukossa, johti Styfoon, laillisesti -määrätty kolmanneksi päälliköksi, jos edellisiä kohtaisi surma, -sotajoukkoa. Styfoon ja hänen seurueensa pyysivät saada lähettää -airuen mannermaalla olevien Lakedaimonilaisten luokse kysymään, -mitä heidän tulisi tehdä. Ateenalaiset eivät kuitenkaan päästäneet -ketään lähtemään, vaan kutsuivat itse airutta mannermaalta. Kahden, -kolmen pyynnön jälestä tuli vihdoin mannermaalle majoitettujen -Lakedaimonilaisten lähettämä mies, joka julisti: "Lakedaimonilaiset -kehottavat teitä itseänne päättämään kohtalostanne, tekemättä mitään -häpeällistä." Neuvoteltuansa keskenään, antautuivat he aseineen -Ateenalaisille. Sen päivän ja seuraavan yön vartioivat heitä -Ateenalaiset. Tämän jälkeisenä päivänä pystyttivät Ateenalaiset -voitonmerkin saarelle ja valmistautuivat purjehtimaan pois, jakaen -vangit trieerarkein kesken vartioitaviksi. Lakedaimonilaiset -korjasivat airuen välityksellä kaatuneensa. Saarella kaatuneiden -ja elävinä vangituiden luku oli seuraava: Kaikkiaan oli saarelle -saapunut 420 raskasaseista; näistä joutui vangiksi 292, loput kaatui -taistelussa. Vangituista oli noin 120 Spartiateja. Ateenalaisista -kaatui vaan vähäinen määrä, sillä tämä ei ollut mikään järjestetty -taistelu. - -Koko se aika, jonka miehet olivat saarelle suljetut, meritappelusta -saakka aina saarella tapahtuneeseen tappeluun asti, käsitti 72 -päivää. Näistä saivat he noin 20 päivää, joina lähettiläät olivat -matkallaan sovintoa hieromassa, säännöllisesti ravintoa, mutta -senjälkeen kuljetettiin heille aluksissa salaa ruokaa. Kuitenkin oli -saarella vallottamisenkin jälkeen vielä sekä jyviä että muutakin -ravintoa; sillä päällikkönä oli Epitadas jakanut kullekin vähemmän, -kuin varat olisivat myöntäneet. - -Ateenalaiset ja Peloponneesolaiset sotajoukot palasivat kukin -Pyloksesta kotiinsa. Kleoonin kylläkin mieletön lupaus toteutui -täten, koska hän 20 päivän kuluessa lupauksensa mukaan toi saareen -suljetut Lakedaimonilaiset soturit vankeina Ateenaan. - -Ei mikään muu tapaus tässä sodassa ollut Helleeneille -odottamattomampi, kuin tämä. Sillä siihen saakka oli arveltu, että -Lakedaimonilaiset yhtä vähän nälän kuin muun rasituksen pakottamina -jättäisivät aseitaan, vaan mieluummin taistellen ase kädessä -kaatuisivat. Antautuneita ei ylipäätään pidetty kaatuneiden kanssa -samaa rotua olevan, ja kun eräs Ateenalaisista liittolaisista -pilkoillaan kysyi muutamalta vangituista, eivätkö heidän kaatuneensa -olleetkaan kunnon miehiä, vastasi tämä, että sittenpä nuoli olisikin -oiva kalu, jos se voisi erottaa kunnon miehiä, tahtoen tällä osottaa, -että ken tahansa voi joutua kiven ja nuolen uhriksi. - -Ateenalaiset päättivät säilyttää vangitut miehet vankiloissa, kunnes -sovinto tehtäisiin, mutta mestauttaa niitä, jos Peloponneesolaiset -hyökkäisivät Attikaan. Pylokseen asettivat he vartiokunnan, ja tähän -toimeen he määräsivät Naupaktoksen Messeenialaiset, jotka saapuivat -sinne ikään kuin omaan isänmaahansa, koska Pylos ennen muinoin -oli Messeeneen alueella. Näistä kävivät rohkeimmat rosvoretkillä -Lakoonikassa, tehden sen asukkaille suurta vahinkoa, koska puhuivat -samaa murretta. Tottumattomina tähän saakka rosvoamiseen ja -täänkaltaiseen sotaan, pelästyivät Lakedaimonilaiset suuresti, -varsinkin kun heiltä Heilooteja karkasi, että levottomuus levisi -heidän maassaan laajemmalti, ja tämä heitä kovasti huoletti. Haluten -salata näitä huoliansa Ateenalaisilta, lähettivät he vaikkapa -vastenmielisesti sanansaattajia vastustajien luokse, koettaen saada -heitä luovuttamaan Pyloksen ja vangitut miehet. Mutta Ateenalaiset -yhä vaan korottivat vaatimuksiaan ja laskivat sanansaattajat, vaikka -tulivat monta kertaa, tyhjin toimin menemään. Tämmöiset olivat -Pyloksen tapahtumat. - -Sinä kesänä tekivät Ateenalaiset vähän tämän tapahtuman jälestä 80 -laivalla ja 2,000 omalla raskasaseisella sekä 200 ratsumiehellä, -joita kuljettivat sitä varten rakennetut laivat, sotaretken -korintolaiselle alueelle. Liittolaisista ottivat osaa retkeen -Mileetolaiset, Androlaiset ja Karystolaiset Nikeeratoksen -pojan Nikiaksen ja kahden muun päällikön johdolla. He lähtivät -liikkeelle aamun koittaessa ja laskivat maihin Kersoneesoksen ja -Reitoksen väliselle rannikolle sille paikalle, jossa ylempänä -kohoaa Solygeionin kukkula, jolle Persialaiset muinoin asettuivat, -sotiessaan Korintolaisia vastaan, jotka ovat Aiolilaisia. Siellä -on nyt Solygeia niminen kylä. Kylään on rannikosta, jossa alukset -laskivat maihin, 12 stadiota, Korintoksen kaupunkiin 60 stadiota ja -kannakseen 20 stadiota. Korintolaisille oli jo edeltäkäsin Argoksesta -ilmotettu, että Ateenalaisten sotajoukko oli tulossa, ja he olivat jo -kaikki paitsi ulkopuolella kannasta asuvia paljoa ennen kokoontuneet -kannakselle puolustautumaan, jotapaitsi 500 heistä oli vartioimassa -Amprakiassa ja Leukadiassa, kaikki muut väijyivät maihin tulevia -Ateenalaisia. Kun nämät kuitenkin yön kestäessä huomaamatta pääsivät -maihin, ja kun merkit tästä oli annettu, jättivät Korintolaiset -puolet sotureistaan Kenkreiaan puolustukseksi, jos Ateenalaiset ehkä -karkaisivat Krommyoonaa ahdistamaan, ja riensivät kiiruimman kautta -vihollista vastaan. - -Heidän toinen päällikkönsä, Battos, sillä heillä oli tässä -taistelussa kaksi päällikköä, lähti yhdellä lokoksella puolustamaan -Solygeian kylää, joka oli muureja vailla; sitä vastoin taisteli -Lykofroon sotajoukon toisella osalla vihollisia vastaan. Ensin -hyökkäsivät Korintolaiset Ateenalaisten oikean siiven kimppuun, -heti sen astuttua maihin Kersoneesoksen rannikolle, mutta sittemmin -joutuivat he taisteluun myöskin vihollisten muita osastoja vastaan. -Ottelu oli kiivasta ja mies miestä vastaan. Ateenalaisten oikea -siipi ja Karystolaiset, jotka seisoivat äärimmäisinä, kestivät kyllä -Korintolaisten hyökkäyksen, mutta torjuivat heidät vaivoin päältään. -Paikka on vallan jyrkkä ja Korintolaiset vetäytyivät kukkulalle, -josta he heittelivät vihollisia kivillä ja uudistivat hyökkäyksensä -sotalauluja kajahduttaessaan, ja kun Ateenalaiset asettuivat heitä -vastaan, syntyi uudestaan ottelu. Kun yksi Korintolainen lokos tuli -vasemmalle siivelle avuksi, täytyi Ateenalaisten oikean siiven -peräytyä, ja Korintolaiset ajoivat sitä takaa aina laivoihin saakka. -Mutta Ateenalaiset ja Karystolaiset kääntyivät uudestaan vihollisia -vastaan. Molemmin puolin taistelivat sotajoukkojen toiset osastot -keskeyttämättä, varsinkin Lykofroonin johtama Korintolaisten oikea -siipi Ateenalaisten vasenta siipeä vastaan, peläten että Ateenalaiset -pyrkisivät Solygeian kylään. - -Kotvan aikaa pitivät kumpaisetkin taistelijat väistymättä puoliaan, -mutta koska Ateenalaisilla oli ratsuväkeä, joka puuttui toisilta, -peräytyivät vihdoin Korintolaiset kukkulalle, jolta he eivät enään -astuneet alas, vaan pysyivät levollisina aseittensa suojassa. -Heidän paetessaan, kaatui suuri määrä oikealla siivellä, muiden -muassa heidän päällikkönsä Lykofroon. Heidän sotajoukkonsa muu osa -vetäytyi voitettuna hyvässä järjestyksessä, miltei hätyyttämättömänä, -ylängölle, johon se asettui. Kun eivät viholliset enää ryhtyneet -taisteluun, riisuivat Ateenalaiset aseet kaatuneilta, korjasivat omat -kaatuneensa ja pystyttivät voitonmerkin. - -Se osa Korintolaisia, joka oli Kenkreiassa vartioimassa, jotteivät -Ateenalaiset purjehtisi Krommyoonaan, ei tiennyt mitään Oneion -vuoren takaisesta taistelusta; mutta kun he huomasivat tomupilven -ja siitä aavistivat, mikä oli tekeillä, niin riensivät he heti -apuun. Itse vanhuksetkin lähtivät Korintosta apuun, kun tieto saapui -tapahtumasta. Kun Ateenalaiset huomasivat näiden kaikkien kiiruhtavan -apuun, ja koska arvelivat Peloponneesolaisten naapurikaupunkien -tulevan avustamaan hädänalaisia, niin he kiiruhtivat laivoihin, -vieden mukanaan saaliin ja omat kaatuneensa paitsi kahta, joita he -eivät lähtiessään löytäneet. Astuttuansa laivoihin, purjehtivat he -lähimmäisiin saariin. Täältä tuottivat he airuen kautta sopimusten -suojassa nuot kaatuneensa, jotka he lähtiessään olivat jättäneet. -Tässä tappelussa kaatui 212 Korintolaista ja Ateenalaisista hiukan -vähemmän kuin 50 miestä. - -Lähdettyänsä saarilta purjehtivat Ateenalaiset samana päivänä -Korintolaisella alueella sijaitsevaan Krommyoonaan, josta matka -pääkaupunkiin on 120 stadiota. Täällä he laskivat rantaan, hävittivät -näitä seutuja ja viettivät yönsä. Seuraavana päivänä purjehtivat -he ensin Epidaurian alueelle, astuivat siellä maihin ja saapuivat -sitten Epidauroksen ja Troitseeneen väliseen Metooneeseen, jonka he -vallottivat sekä linnottivat Kersoneesoksen kannaksen, jolla Metoonee -sijaitsee. Rakennettuansa tänne vartiolinnoituksen, tekivät he -ryöstöretkiä Troitseeneen maalle, Haliadan ja Epidauroksen alueelle. -Linnoitettuansa paikan, purjehtivat he laivoillaan kotia. - -Siihen aikaan, kuin tämä tapahtui, lähtivät Eyrymedoon ja Sofoklees -Ateenalaisilla laivoilla Pyloksesta purjehtiakseen Sikeliaan. -Saavuttuansa Kerkyyran edustalle, kävivät he kaupunkilaisten -seurassa lstooneen vuorelle asettuneita Kerkyyralaisia vastaan, -jotka viimeisen kapinan jälkeen olivat paenneet sinne, ja jotka -harjottivat kaikenlaista ilkityötä tällä heidän valtaansa -joutuneella alueella. Ateenalaiset valloittivat linnoituksen -väkirynnäköllä, mutta sen puolustajat pakenivat kokoontuneina -ylängölle, josta he tekivät sopimuksen. Tämän mukaan tuli heidän -jättää Ateenalaisille avustajansa ja aseensa, mutta heistä itsestään -saisi Ateenalainen kansa päättää mielin määrin. Päälliköt lähettivät -heidät valvottaviksi Ptykian saarelle, kunnes he lähetettäisiin -Ateenaan, ehdolla että jos joku heistä saataisiin kiinni pakenemisen -yrityksessä, sopimus kaikkien suhteen pidettäisiin rauvenneena. -Koska Kerkyyralaisten esimiehet pelkäsivät, etteivät Ateenalaiset -mestauttaisi vankeja, keksivät he seuraavan juonen: Salaa -lähetetyiden ystävien kautta, joita he olivat luulotelleet, että he -muka puhuivat sääliväisyydestä, uskottelivat he muutamia saareen -vangituista, että heidän olisi edullisin karata kiiruimman kautta, -ja että heille oli hankittu aluksia tähän yritykseen, väittäen -Ateenalaisten päälliköiden olevan aikeissa antaa heidät Kerkyyran -väestön käsiin. - -Kun yllyttäjät olivat saaneet heidät tätä uskomaan ja hankkineet -heille aluksen, lähtivät pakenevat purjehtimaan, mutta otettiin -kiinni, jolloin sopimukset olivat puretut, ja kaikki miehet jätettiin -Kerkyyralaisten valtaan. Ateenalaisten päälliköt olivat suuressa -määrässä syypäät tähän kunnottoman tekosyyn toimeenpanemiseen, he kun -kaikin tavoin koettivat tehdä sen vaarattomaksi itse vehkeilijöille, -koskeivät millään muotoa halunneet, että kunnia vangituiden -tuomisesta Ateenaan tulisi muitten osaksi, kun he itse purjehtivat -Sikeliaan. - -Kun Kerkyyralaiset olivat saaneet vangit haltuunsa, sulkivat he -nämät suureen rakennukseen, josta he sitten veivät heidät ulos, -20 kerrallaan, sidottuina toisiinsa, molemmin puolin asetettujen -raskasaseisten rivien välitse, jotka heitä löivät ja pistivät, -varsinkin nähdessään jonkun vihamiehensä heidän joukossaan; sivulla -seisoi ruoskijoita, jotka kiiruhtivat vitkastelijoita. - -Täten he veivät ulos ja surmasivat noin 60 rakennukseen suljetuista -miehistä, näitten luullen, että heidät vietäisiin johonkin muualle. -Mutta kun joku heille ilmotti asian oikean laidan, pyysivät he, että -Ateenalaiset heitä suojelisivat tahi itse surmaisivat, eivätkä enää -tahtoneet lähteä ulos rakennuksesta, ja uhkasivat, etteivät enää -sallisi kenenkään astua sisään rakennukseen. Mutta Kerkyyralaiset -eivät ensinkään huolineet väkisten tunkeutua ovista sisään, vaan -nousivat rakennuksen katolle, hajottivat katon ja heittelivät -suljetuita tiilillä ja nuolilla. Vangitut suojelivat itseään, -miten vaan voivat, ja moni surmasi itsensä, pistämällä heitetyt -nuolet kurkkuunsa tahi kuristamalla itseään ansoilla, jotka he -punoivat rakennuksessa löytyvistä vuoteista otetuista hihnoista ja -mantteleista revityistä reunoista. Näin he suuremman osan yötä, -sillä yö jo oli ennättänyt laskeutua heidän kärsiessään, joutuivat -surman omiksi osaksi oman käden kautta, osaksi katolta heitetyiden -aseiden uhrina. Kun päivä valkeni, heittivät heitä Kerkyyralaiset -järjestyksettä kärryille ja veivät heidät ulos kaupungista. Kaikki -linnoituksessa vangitut naiset tehtiin orjiksi. Tällä tavalla surmasi -Kerkyyran kansa vuorille paenneet, ja tähän loppui tuo valtava -kapina tämän sodan ajaksi; sillä mitään mainittavaa ei ylimyksistä -enää ollut elossa. Ateenalaiset purjehtivat, kuten oli määrätty, -Sikeliaan, taistellaksensa sikäläisten liittolaistensa yhteydessä. - -Naupaktoksessa olevat Ateenalaiset ja Akarnaanialaiset tekivät -yhdessä kesän lopulla sotaretken Anaktorion nimistä Korintolaista -kaupunkia vastaan, joka sijaitsee Amprakialais-lahden suulla, ja -vallottivat sen kavaluudella. Karkotettuansa sieltä Korintolaiset, -ottivat Akarnaanialaisten kaikista kaupungeista tulleet siirtolaiset -sen haltuunsa. Tähän loppui tämä kesä. - -Seuraavana talvena otti Arkippoksen poika Aristeidees, yksi -Ateenalaisten verolaivojen päälliköistä, jotka laivat olivat -lähteneet verottamaan liittolaisia, Strymonin suulla sijaitsevassa -Eeionin kaupungissa kiinni kuninkaan Lakedaimoniin lähettämän -Persialaisen miehen Artaferneen. Kun hän oli tuotu Ateenaan, -käännättivät Ateenalaiset hänen tuomansa kirjeet Assyrian kielestä -ja lukivat ne. Niissä oli muun muassa pääasiana kirjotettu, ettei -kuningas käsittänyt, mitä Lakedaimonilaiset vaativat; sillä vaikka -monta lähettilästä oli saapunut, niin ei yksikään heistä ollut -puhunut samaa. Jos he suvaitsisivat puhua selvästi, pyysi hän heitä -Persialaisen seurassa lähettämään luottamusmiehiä hänen luoksensa. -Artaferneen lähettivät Ateenalaiset sitten laivalla Leioniin ja -hänen seurassa myöskin sanansaattajia. Vaan kun tänne tuli tieto, -että Kserkseksen poika Artakserkses juuri oli kuollut, sillä hänen -elämänsä loppui tähän aikaan, niin palasivat lähettiläät kotia. - -Samana talvena repivät Kiolaiset Ateenalaisten käskystä vanhat -muurinsa, koska Ateenalaiset epäilivät heidän vehkeilevän heitä -vastaan. Sen he tekivät vasta sitten, kun he Ateenalaisilta olivat -saaneet vakavimmat takeet, etteivät he aikoneet Kiolaisia vastaan -harjottaa väkivaltaa. Tähän loppui talvi ja sen sodan seitsemäs -vuosi, jonka vaiheet Thukydides on kertonut. - -Heti alussa seuraavaa kesää uuden kuun aikana tapahtui -auringon-pimennys ja alussa samaa kuuta maan järistys. Mytileeneestä -ja muualta Lesboksesta paenneet, useimmat lähdettyään liikkeelle -mannermaalta, pestasivat apujoukkoja Peloponneesoksesta ja omasta -maastaan ja vallottivat Roiteionin, mutta antoivat sen takaisin -2,000 Fookalaisesta stateerasta, harjottamatta mitään väkivaltaa. -Sitten tekivät he sotaretken Antandrosta vastaan, jonka kaupungin -he vallottivat kavaluuden avulla. Heidän aikomuksensa oli -vapauttaa myöskin Aktaian muut kaupungit, jotka ennen kuuluivat -Mytileeneeläisille, mutta nyt olivat Ateenalaisten vallassa. Kaikista -enimmän koettivat he saada haltuunsa Antandroksen, koska se oli -sopiva laivanrakennukselle, siellä kun löytyi runsaasti puutavaraa, -ja koska Ida-vuori oli lähellä, josta oli saatavissa myöskin muita -tarvekaluja. Täältä lähtien tuumivat he helposti voivansa vahingottaa -lähellä sijaitsevaa Lesbosta ja saada käsiinsä mannermaalla olevia -Aiolilaisia kaupunkeja. Tämä tuuma oli heillä mielessä. - -Tänä kesänä purjehtivat Ateenalaiset 60 laivalla, joissa oli 2,000 -raskas-aseista, vähäinen joukko ratsumiehiä ja liittolaisista -Mileesolaisia sekä muutamia muita, Nikeraaton pojan Nikiaan, -Diotrefeen pojan Nikostratoksen ja Tolmaioksen pojan Autokleen -johdolla Kyteeraa vastaan. Kyteera on saari lähellä Lakoonilaista -rantaa vastapäätä Maleaa. Kyteeralaiset ovat Lakedaimonilaisia -Perioikoiden luokasta, ja saareen saapuu joka vuosi Spartasta -virkamies arvonimeltään Kyteerodikees; sinne lähetettiin niinikään -aina raskasaseinen vartioväki, ja Lakedaimonilaiset pitivät suurta -huolta saaresta, sillä sinne oli Aigyptoksesta ja Libyeestä tulevien -jyvälaivojen mukava ankkuroida, ja se esti rosvoja ylen suuresti -vahingottamasta Lakoonian maata mereltäpäin, joka oli muualta -mahdotonta. Sillä se ulottuu koko pituudeltaan Sikelian ja Kreetan -meriin. - -Poiketen tänne sotajoukkoineen, vallottivat Ateenalaiset 10 -laivalla ja 2,000 Mileesolaisella raskasaseisella rannikolla -sijaitsevan Skandeia nimisen kaupungin. Sotajoukon toisella osalla -astuivat he maihin saaren Maleanpuoliselle rannalle ja kulkivat -Kyteeralaisten meren lähellä sijaitsevaa kaupunkia vastaan. Täällä -he huomasivat äkkiä nämät kaikki sota-asennossa. Tappelu syntyi, -jossa Kyteeralaiset vähän aikaa puolustautuivat, mutta sitten -pakenivat yläkaupunkiin. Myöhemmin he tekivät sovinnon Nikiaan ja -toisten päälliköiden kanssa, jonka mukaan Ateenalaiset saisivat -määrätä heidän kohtalonsa, mutta turvasivat heille henkensä. Nikias -oli jo ennen keskustellut tästä moniaitten Kyteeralaisten kanssa, -josta syystä sovinto nyt tuli pikemmin ja lievemmäksi. Muuten -olisivat Ateenalaiset kyllä karkottaneet Kyteeralaiset, koska he -olivat Lakedaimonilaisia ja saari oli lähellä Lakoonikaa. Sopimuksen -jälestä anastivat Ateenalaiset lähellä satamaa sijaitsevan Skandeian -kaupungin ja, asetettuansa Kyteeraan vartijaväen, purjehtivat he -Asineeseen, Helokseen, ja useimpiin rantakaupunkeihin. Astuttuansa -maihin, leiriytyivät he tänne, missä heistä paikka oli sopiva, -hävittäen seutuja noin seitsemän päivää. - -Kun Lakedaimonilaiset huomasivat Ateenalaisten vallottaneen -Kyteeran, odottivat he, että he astuisivat maihin myöskin heidän -alueellensa. He eivät kuitenkaan missään asettuneet vihollisia -vastaan koko sotavoimallaan, vaan lähettivät eri paikoille -maataan raskasaseisia vartijajoukkoja, missä vaan oli tarvis, ja -olivat muuten varoillaan, peläten, että heille tapahtuisi joku -valtionkeikkaus, kun he saarella olivat kärsineet niin odottamattoman -ja suuren tappion, ja koska he olivat menettäneet Pyloksen ja -Kyteeran ja heitä kaikkialta uhkasi kohdakkoin sota, johon he olivat -tykkönään varustamattomia. Sen tähden varustivat he nyt vasten -tapojansa 400 ratsumiestä ja nuolenheittäjiä, vaan olivat entistä -enemmän kyllästyneet sotaan, koska heidän oli vasten tavallista -sotavarustustansa taisteleminen merellä, ja sitä paitse Ateenalaisia -vastaan, joista jokainen laiminlyöty yritys oli vähennys siitä, mitä -he mielestään ehkä olisivat voineet toimittaa. Myöskin herättivät -heissä suurta hämmästystä nuot monet vähässä ajassa heitä kohdanneet -aavistamattomat kovan onnen iskut ja pelko, että he ehkä joutuisivat -yhdellaisen onnettomuuden alaisiksi, kuin saarella. Siitä syystä -lähtivät he sotaan vähemmällä rohkeudella, arvellen, ettei mitään, -mihinkin he ryhtyisivät, heiltä onnistuisi, koska heidän mielestänsä -ei ollut mitään onnistumisen takeita, kun eivät olleet tottuneet -vastoinkäymiseen. - -Vaikka Ateenalaiset hävittivät maata, eivät viholliset heitä -ahdistaneet, vaan vartijaväki pysyi levollisena sielläkin, missä -he astuivat maihin, koska sekä pitivät itsensä vähälukuisempina -että myöskin olivat niin oudossa asemassa. Kuitenkin pelotti yksi -vartijakunta, joka suojeli Kotyrtaa ja Afroditiaa, hyökkäyksellään -kevytaseisten hajallaan olevan joukon pakosalle; mutta kun -raskasaseiset asettuivat heitä vastaan, niin he vetäytyivät takaisin, -menettäen muutamia miehiä, joiden aseet joutuivat vihollisten -haltuun. Pystytettyänsä voitonmerkin, purjehtivat Ateenalaiset -Kyteeraan. Täältä purjehtivat he niemen ympäri Epidaurokseen, -joka kutsutaan liikanimellä Limeera, ja saapuivat, hävitettyänsä -osan maata, Tyreaan, joka sijaitsee Kynosuuria nimisessä maassa, -Argeian ja Lakoonikeen maan rajalla. Tämä maa oli Lakedaimonilaisten -hallussa, mutta he olivat antaneet sen asuinpaikaksi karkoitetuille -Aiginalaisille palkinnoksi siitä ystävällisyydestä, jolla -Aiginalaiset olivat heitä kohdelleet, kun maanjäristys heitä kohtasi, -ja kun Heilootit nousivat kapinaan, ja koska, vaikkakin olivat -Ateenalaisten alamaisia, aina olivat asettuneet heidän puolellensa. - -Ateenalaisten vielä purjehtiessa, jättivät Aiginalaiset linnoituksen, -jota he parastaikaa rakensivat rannalle, ja lähtivät sisämaassa -sijaitsevaan asuin-kaupunkiinsa, josta rannalle on noin 10 stadiota. -He kehottivat myöskin yhden Lakedaimonilaisista vartijakunnista -näillä seuduilla, joka oli auttanut heitä linnoituksen -rakentamisessa, seuraamaan heitä linnoitukseen; mutta nämät eivät -suostuneet tähän, koska heistä näytti vaaralliselta sulkeutua -linnoitukseen. Aiginalaiset lähtivät siis ylängölle, koska eivät -pitäneet itseään kyllin voimakkaina vastustamaan vihollista, ja -pysyivät siellä rauhassa. Tällä välin saapuivat Ateenalaiset ja -anastivat Tyrean kaupungin, pannen heti koko sotavoimansa liikkeelle. -He ryöstivät sen autioksi ja polttivat sen. Ne Aiginalaiset, jotka -eivät kaatuneet taistelussa, veivät he mukanaan Ateenaan, kuten -myöskin Tyreassa olevan Lakedaimonilaisten päällikön, Patrokleen -pojan Tantaloksen, jonka he haavoitettuna olivat elävänä saaneet -käsiinsä. He veivät mukanaan myöskin muutamia harvoja miehiä -Kyteerasta, jotka heidän mielestänsä varmuuden vuoksi olivat -sijoitettavat muualle. Nämät päättivät Ateenalaiset lähettää -saarille, mutta muut Kyteeralaiset saivat viljellä kotimaatansa, -maksaen neljän talentin veron. Aiginalaiset päättivät he surmata -kaikki, jotka he olivat saaneet käsiinsä, heidän alituisen -vihamielisyytensä takia; Tantaloksen he taas lähettivät vankeuteen -yhteen muitten Sfakteriassa vangittujen Lakedaimonilaisten kanssa. - -Samana kesänä tekivät ensin Sikelian Kamarinalaiset ja Geloolaiset -sovinnon keskenään. Myöhemmin kokoontui myöskin lähettiläitä kaikista -Sikelioottain kaupungeista neuvottelemaan keskinäisestä sovinnosta. -Molemmin puolin lausuttiin täällä monta eriävää mielipidettä ja -tehtiin vaatimuksia, kun joku katsoi itsensä loukatuksi. Mutta -enimmän vaikutti keskinäiseen sovintoon Hermokratees, Hermoonin -poika, Syrakuusalainen, joka huomautti yleisestä hyödystä seuraavin -sanoin: - -"Kunnioitetut Sikeliootat! Minä, joka en ole juuri pienimmästä -kaupungista, enkä kaupungista, joka enin on kärsinyt sodan kautta, -minä aion nyt esittää, mikä minusta näyttää olevan koko Sikelialle -yleisimmäksi hyödyksi. Teille, jotka sen kyllin tiedätte, en pitkälti -tahdo puhua, kuinka vaikeaa on esittää sodan kaikki vaivat. Sillä -ei kukaan ajattelemattomuudesta siihen ryhdy, eikä kukaan liioin -pelosta sitä karta, jos vaan luulee sillä saavansa etuja: toisista -näyttää voitto olevan vaaroja suurempi, toiset taas tahtovat kestää -vaaroja, jotteivät mitään menettäisi siitä, mitä heillä on. Mutta -jos eivät kummatkaan ryhdy toimeen oikealla hetkellä, niin ovat -kehoitukset sovintoon varsin paikallaan. Nykyhetkellä on meille -suurimmasta arvosta, että tämän ymmärrämme; sillä sotamme alkusyy -on ollut se, että jokainen on tahtonut asettaa asiansa parahimmalle -kannalle. Ja nyt me sananvaihtelulla koetamme päästä sovintoon; mutta -jos ei jokaisen onnistu päästä vaatimuksiensa perille, niin me taas -turvaudumme sotaan". - -"Kuitenkin pitäisi meidän käsittää, jos viisaasti punnitsemme asiata, -ettei tämä kokous ole yhtynyt ainoastaan yksityisiä asioita varten, -vaan minun ymmärrykseni mukaan keskusteluksemme siitä, voisimmeko -vielä pelastaa koko Sikelian Ateenalaisten vainoa vastaan. Ja -tässä pidän minä itse Ateenalaisia paljoa pätevämpinä sovittajina, -kuin minun sanani. He, näette, jotka ovat mahtavimmat kaikista -Helleeneistä, saapuvat tänne muutamilla laivoilla, vaaniaksensa -meidän erehdyksiä, ja esittävät koristellen vihamielisiä vehkeitään -hyödyllisen liiton oikeuden nimellä. Sillä meidän ollessamme -sodassa keskenämme ja kutsuessamme heitä, noita miehiä, jotka -kyllä kutsumattammekin olisivat saapuneet, karkaamaan kimppuumme, -korvatessamme itse omilla kustannuksillamme heidän väkivaltansa meitä -kohtaan ja meidän raivatessamme tietä heidän vallallensa, tulevat -he vastaisuudessa luonnollisesti, kun huomaavat meidät riitojen -raatelemina, suuremmalla sotajoukolla koettaaksensa saada haltuunsa -koko tämän maan". - -"Jos viisaasti menettelemme, tulee meidän jokaisen hankkia semmoisia -liittolaisia, jotka tuottavat omalle kaupungillemme uusia etuja, -mieluummin kuin vahingottavat sitä, mitä meidän on, ja sitä varten -antautua vaaroihin sekä pitää erimielisyyden olevan kaupunkimme -ja Sikelian perikadon pääsyynä, Sikelian, jonka kaikki kaupungit -ovat keskinäisessä riidassa, vaikka me kaikki sen asukkaat olemme -väijytysten alaisina. Tämä on meidän ymmärrettävä ja sopia -tulee yksityisen yksityisen kanssa, kaupungin kaupungin kanssa, -koettaaksemme yhteisesti pelastaa koko Sikelian saaren. Älköön -kukaan kuvitelko, että Ateenalaiset meitä kohtelevat vihollisina sen -tähden, että olemme Doorilaisia, ja että Kalkidilaiset Joonialaisen -sukuperänsä takia olisivat turvatut. Eivät Ateenalaiset meitä ahdista -sen takia, että he meitä vihaavat, koska olemme eri heimokuntaa, vaan -koska tavottelevat Sikelian rikkauksia, tuota yhteistä omaisuuttamme. -Sehän näkyi selvästi Kalkidilaisen heimon kutsuessa heitä avukseen; -sillä vaikka nämät eivät koskaan olleet liiton mukaan saapuneet -apuun, niin esiintyivät he kuitenkin suosiollisemmin, kuin mitkään -sopimukset olisivat vaatineet. Tämä Ateenalaisten saaliinhimo on -kuitenkin annettava anteeksi, sillä ei vallantavoittelijoita voi -moittia, vaan niitä, jotka ovat valmiit heitä tottelemaan. Aina on -ihmisissä ollut taipumus hallitsemaan väistyviä, mutta varoa itseään -hyökkääjiltä. Kun me tämän tiedämme, niin tekisimme suuren virheen, -jos emme koettaisi tätä estää, ja jos emme pitäisi meidän kaikkien -tärkeimpänä velvollisuutena torjua yhteistä vaaraa. Parahimmin me -sen torjumme, jos sovimme keskenämme. Sillä Ateenalaiset eivät meitä -ahdista omasta maastaan, vaan niitten maasta, jotka heidät tänne -ovat kutsuneet. Täten ei sota sotaa lakkauta, vaan erimielisyydet -sovitetaan levollisesti rauhan kautta, ja nuot kauniilla tekosyillä -tänne kutsutut epärehelliset avustajat saavat, niinkuin ovatkin -ansainneet, lähteä täältä tyhjin toimin". - -"Ateenalaisten suhteen on meillä oleva näin suuret edut, jos -viisaasti menettelemme. Kun nyt kaikki myöntävät rauhan olevan -suurimman edun, miten meidän ei myöskään keskenämme pitäisi koettaa -saavuttaa sitä! Eikö teistä näytä, jos joku pääsee voitolle tai -päinvastoin tulee tappiolle, että rauha mieluummin kuin sota on -kumpaisellekin sekä voitolle päässeelle että tappiolle joutuneelle -eduksi, koska se tekee lopun tappioista ja toiselta puolen tekee -voiton edut varmoiksi, ja koska rauhan vallitessa kunnianosoitukset -ja arvonosoitukset ovat turvallisemmat, jota paitse se suopi meille -monta muutakin etua, yhtä vaikeat luetella kuin sodan aiheuttamat -vauriot? Ottakaa siis sanani huomioon tarkasti, älkääpä niitä -halveksiko, vaan koettakaa niistä saada neuvoa pelastukseksenne. Jos -joku teistä luulee varmasti voivansa joko oikeudella tai väkivallalla -päästä tuumiensa perille, niin varokoon, ettei hän suuresti pety. -Tiettyhän on, että moni, joka on koettanut kostaa vääryyden -tekijälle, kaukana siitä, että olisi saanut korvausta, itse on -joutunut perikatoon; kuten myöskin, että moni valtio, tavoitellessaan -laajempaa valtaa, on menettänyt senkin, mikä sillä ennestään oli. -Kostaminen näet ei tule loukatun osaksi; samaten kuin valta ei ole -varma tuki, jos kohtakin toivoa täynnä. Tulevaisuus on ylipäätään -huikentelevainen, mutta vaikka se onkin kaikista epävarmin, on se -meille kuitenkin väliin vallan hyödyllinen; sillä koska kumpaisetkin -riitapuolet pelkäävät tulevaisuuden epävarmuutta, niin he ovat enemmän -varovaisia karkaamaan toistensa kimppuun". - -"Nyt kun kahdenkertainen hätä meitä ahdistaa: sekä hämärä pelko -tuntemattoman tulevaisuuden suhteen, että Ateenalaisten meille -niin pelottava läsnä-olo, ja kun ymmärrämme, että sanotut seikat -ovat meitä estäneet toimittamasta, mitä kukin meistä on halunnut, -niin karkottakaamme hyökkäävät viholliset maastamme, lykäten ellei -ainiaaksi, ainakin toistaiseksi yksityiset erimielisyytemme. Lyhyesti -sanoen: jos seuraatte neuvojani, tulee jokainen meistä asumaan -vapaassa kaupungissa, jossa meidän vallassamme on ansionsa mukaan -kostaa yhtä hyvin hyväntekijälle kuin pahantekijälle. Mutta jos, -luottamatta minuun, noudatatte muunsuuntaisia neuvoja, niin ei -ole enää kysymys kostamisesta, vaan jos hyvin käy, niin joudumme -verivihollistemme ystäviksi, mutta niitten vihollisiksi, joita -kohtaan emme pakostakaan saisi olla nurjamielisiä". - -"Minä puolestani, vaikka, kuten jo alussa sanoin, olen mitä -suurimmasta kaupungista kotoisin, jonka ei suinkaan tarvitse -hankkia puolustajia, vaan mieluummin voi hyökätä minkä kaupungin -kimppuun tahansa, minä ajattelen, että meidän varovaisuudesta tulee -väistyä vaarojen pakottamina. Emme saa siihen määrin pahoin pidellä -vastustajiamme, että siitä vielä suuremmin itse vahingoitumme. Enkä -minä ole kyllin tyhmän ylpeä, pitääkseni oman ajatukseni onnen -sattuman määrääjänä, jonka yli minulla ei ensinkään ole valtaa, -vaan minä teen myönnytyksiä niin paljon, kuin kohtuullista on. -Samaa pyydän teitä muitakin tekemään vapaasta tahdosta, ennenkuin -viholliset teitä siihen pakottavat. Sillä ei ole ensinkään -häpeällistä, jos kansalainen tekee myönnytyksiä kansalaiselle. -Doorilainen Doorilaiselle tai Kalkidilainen naapurillensa, sanalla -sanoen, jos naapurit yhteisellä nimellä Sikeliooteiksi kutsutut, -saman veden ympäröivän yhteisen maan asukkaat, tekevät myönnytyksiä -toisilleen. Me kylläkin sodimme, kun niin sattuu, ja sovimme -taasen yhteisesti keskusteltuamme. Mutta torjukaamme yhdistetyin -voimin vierasheimolaiset, viisauden neuvomina, koska yksityisen -loukkaaminen kaikille on vaarallinen, älkäämmekä milloinkaan enää -kutsuko ulkomaalaisia liittolaisiksemme tai välittäjiksemme. Jos me -niin toimimme, pelastamme me Sikelian kahdesta nyt vallitsevasta -pahasta, karkottaen Ateenalaiset maastamme ja lakkauttaen kotoisen -sodan, ja vastaisuudessa tulemme me sitä omaksi hyödyksemme vapaina -viljelemään, jonka ohessa muut vieraat kansat sitä tulevat vähemmän -väijymään". - -Hermokrateen näin puhuttua, olivat Sikeliootat yksimieliset siitä, -että keskinäinen sota oli lakkautettava ehdoilla, että jokainen -saisi pitää, mitä hänen omansa oli, ja että Kamarinalaiset saisivat -Morgantineen maksamalla Syrakuusalaisille määrätyn rahasumman. -Ateenalaistenkin liittolaiset kutsuivat näiden päälliköt puheilleen -ja sanoivat, että hekin halusivat sopia ja päästä liittoon. -Nämät suostuivat heidän pyyntöönsä, ja sopimus solmittiin, jonka -jälkeen Ateenalaisten laivat purjehtivat pois Sikeliasta. Mutta -kun Ateenalaiset päälliköt saapuivat kotia, rangaistiin Pytodooros -ja Sofoklees maanpaolla, jota vastoin kolmas päällikkö Eyrymedoon -tuomittiin rahasakkoon, koska heitä syytettiin lähteneen pois -lahjoittamina, vaikka olisivat voineet vallottaa Sikelian saaren. -Siihenastisen menestyksensä sokaisemina arvelivat Ateenalaiset, -ettei kukaan voinut heitä vastustaa, vaan että mahdollinen yhtähyvin -kuin mahdoton, olipa heillä suuri tai vaillinainen varustus, oli -heidän saavutettavissaan. Siihen oli syypää heidän aavistamaton -menestyksensä useimmissa yrityksissään, joka heissä herätti vakavan -luulon heidän jokaisen toiveensa toteutumisesta. - -Koska Ateenalaiset ahdistivat Megaran kaupungin asukkaita -sodalla, hyökäten kaksi kertaa vuodessa heidän alueellensa, ja -kun heidän omat pakolaisensa, jotka kansa heidän kapinan tehtyä -oli karkottanut, Peegaista rasittivat heitä ryöstöretkillä, niin -tuumivat Megaralaiset sinä kesänä, että pakolaiset olivat laskettavat -kaupunkiin, jottei kaupunki kahden puolin olisi vainon alaisena. -Kun pakolaisten ystävät saivat vihiä tästä keskustelusta, niin he -selvemmin kuin ennen vaativat, että tämä tuuma toteutuisi. Mutta -kun kansanmielisten johtajat saivat tästä tiedon, niin pelkäsivät -he, ettei kansa tämänkaltaisten vaivojen rasittamana pysyisi heidän -johdettavanansa, ja sopivat Ateenalaisten päälliköiden, Arifroonin -pojan Hippokrateen ja Alkisteneen pojan Deemosteneen kanssa, että -jättäisivät kaupungin näitten haltuun, koska pitivät itselleen -vähempänä vaarana, jos kaupunki joutuisi Ateenalaisten haltuun, kuin -jos heidän neuvostansa karkotetut kansalaiset palaisivat kaupunkiin. -He sopivat siitä, että Ateenalaiset ensin repisivät pitkät muurit, -jotka kaupungista kulkivat noin kahdeksan stadionin matkan Nisaiaan, -jotta Peloponneesolaiset eivät pääsisi apuun Nisaiasta, jossa he -yksin vartioivat, ollaksensa varmat Megarasta; sitten koettaisivat -he myöskin jättää yläkaupungin Ateenalaisten haltuun. Kun tämä oli -tehty, antautuisivat heidän mielestänsä myöskin yläkaupunkilaiset -helposti. - -Kun molemmin puolin olivat sekä sanoin että toimin valmistautuneet, -purjehtivat Ateenalaiset yön aikana 600 raskasaseisella, joiden -johtaja oli Hippokratees, Minooas nimiseen, Megaralaiseen saareen -ja piiloutuivat lähellä kaupunkia olevaan hautaan, josta otettiin -tiilejä muurin rakentamiseen. Toisen päällikön, Deemosteneen, -johtamat kevytaseiset Plataialaiset ja muut peripolot asettuivat -väijyksiin Enyalionin temppeliin, joka on vähän lähempänä. Ainoat, -jotka huomasivat heidät, olivat ne miehet, joilla oli tieto -tästä yöllisestä yllätyksestä. Kun aamu koitti, menettelivät -Megaralaiset seuraavalla tavalla: Jotta porttien aukaiseminen -olisi heidän vallassaan, olivat he jo paljoa ennen päälliköltä -hankkineet itselleen luvan yön aikana lähteä ryöstöretkelle merelle -pariairoisella aluksella, jota heillä oli tapana kuljettaa vaunuilla -ojaa myöten, ja ennen päivän tuloa taasen tuoda takaisin portista -muurien sisäpuolelle, jotta Minooaassa Ateenalaiset huomaisivat -heidän valvomisensa, vaikka ei yhtään alusta näkynyt satamassa. -Kun nyt vaunut jo olivat portilla, ja nämät tavan mukaan avattiin -alukselle, niin Ateenalaiset, kuten oli määrätty, tämän nähtyään, -hyökkäsivät juoksujalassa väijyksistään, ehtiäkseen porteille, -ennenkuin ne suljettaisiin, ja kun vaunut vielä olivat porttien -suussa esteenä sen sulkemiselle. Hyökkääjät ynnä myötävaikuttavat -Megaralaiset surmasivat portin vartijat, jonka jälkeen Deemosteneen -johtamat Plataialaiset ja peripolot ensimmäisinä tunkeutuivat -sisään siinä, missä nyt seisoo voitonmerkki. Heti sisäpuolella -portteja syntyi tappelu, sillä lähimmäiset Peloponneesolaiset -olivat huomanneet tapahtuman, jolloin Plataialaiset saivat voiton -apuun rientävistä ja aukaisivat portit hyökkääville Ateenalaisille -raskasaseisille. - -Nyt riensivät Ateenalaiset muurille sitä myöten, kuin he pääsivät -sisään. Harvalukuinen Peloponneesolainen vartijaväki pysyi ensin -paikallaan puolustautuen, jolloin muutamia heistä kaatui, mutta -useimmat turvautuivat pakoon, peläten yön aikana hyökkääviä -vihollisia ja heitä ahdistavia Megaralaisia kavaltajia, koska -he päälle päätteeksi arvelivat, että kaikki Megaralaiset olivat -nousseet heitä vastaan. Sattuipa Ateenalaisten airut omin luvin -ilmoittamaan, että se Megaralainen, joka niin halusi, saisi liittyä -Ateenalaisiin, kun vaan jättäisi aseensa. Kun Peloponneesolaiset -tämän kuulivat, niin he eivät enää puolustautuneet, koska arvelivat -kaikkien yhdistetyin voimin taistelevan heitä vastaan, vaan -pakenivat Nisaiaan. Kun aamu koitti, olivat portit jo vihollisten -käsissä, ja kun tästä syntyi suuri häiriö Megaran kaupungissa, -vaativat kavaltajat ja muu joukko, joka tästä tiesi, että portit -avattaisiin ja hyökättäisiin ulos Ateenalaisia vastaan taisteluun. -Välipuhe oli semmoinen, että Ateenalaiset heti porttien avattua -hyökkäisivät sisään. Kavaltajat voitelisivat itseään öljyllä, jotta -heitä ei portteja avatessa ahdistettaisi. Muuten heillä ei ollut -mitään vaaraa porttien avaamisessa, sillä sopimuksen mukaan saapuisi -4,000 raskasaseista Ateenalaista ja 600 ratsumiestä Eleysiksesta, -yön aikana kuljettuansa. Kun salaliittolaiset jo olivat öljynneet -itsensä ja seisoivat porteilla, ilmoitti joku heistä tuuman toisille. -Nämät kokoontuivat nyt ja sanoivat, ettei saisi hyökätä ulos, jota -eivät milloinkaan ennen lukuisempinakaan olleet tehneet, eikä -saattaa kaupunkia vaaraan, ja että he väkisten estäisivät sitä, -joka koettaisi niin tehdä. He eivät ensinkään olleet huomaavinaan -kavaltajien petosta, vaan muka toimivinaan yleisen hyödyn hyväksi, -pysyivät he järkähtämättöminä vartioimassa portteja, niin etteivät -kavaltajat voineet toteuttaa vehkeitään. - -Kun Ateenalaiset päälliköt huomasivat, että oli syntynyt joku este, -ja etteivät voineet valloittaa kaupunkia väkivallalla, ryhtyivät he -ympäröimään Nisaiaa muurilla, arvellen Megaran pikemmin antautuvan, -jos he ehtisivät vallottaa Nisaian, ennenkuin se saisi apua. He -tuottivat Ateenasta kivenhakkaajia, rautaa ja muita työntarpeita. -Alkaen muurista, joka oli heidän vallassaan, rakensivat he Megaraa -sulkevan poikkimuurin molemmin puolin Nisaiaa mereen saakka. Muurin -ja kaivoksen teko oli jaettu soturien kesken, jotka ottivat kiviä -ja tiiliä esikaupungista, kaatoivat puita ja paaluttivat, missä oli -tarvis. Esikaupungin talot varustivat he itselleen rintamasuojiksi. -Koko tämän päivän he työskentelivät, joten muuri seuraavan päivän -illalla oli miltei valmis. Koska Nisaian asukkaat pelkäsivät ravinnon -puutetta, kun he ainoastaan päiväksi toivat itselleen ruokatavaroita -yläkaupungista, ja otaksuivat, etteivät Peloponneesolaiset aivan pian -ehtisi apuun, ja sen lisäksi arvelivat Megaralaisten olevan heille -vihamielisiä, niin sopivat he Ateenalaisten kanssa, että jokainen, -jätettyänsä aseet, saisi lunastaa itseään vapaaksi määrätyllä -rahasummalla, mutta että Ateenalaiset saisivat menetellä, miten -halusivat, Lakedaimonilaisten päällikön ja muitten kaupungissa -oleskelevien Lakedaimonilaisien suhteen. Näillä ehdoilla he lähtivät -ulos. Ateenalaiset repivät Megaran puoleisen osan pitkiä muuria, ja -varustautuivat vallotettuansa Nisaian lisätoimiin. - -Lakedaimonilainen Telliksen poika Brasidas sattui tähän aikaan -olemaan Sikyoonin ja Korinton seuduilla, valmistautuen retkelle -Trakiaa vastaan. Kuultuansa muurien vallottamisesta, ja ollen -huolissaan Nisaiassa olevista Lakedaimonilaisista sekä peljäten, että -Megara vallotettaisiin, käski hän lähettilään kautta Boiootialaisia -mitä nopeimmin sotajoukkoineen yhtymään häneen Tripodiskon -läheisyydessä. Tämän niminen kylä löytyy Megaran alueella Geraneian -vuoren juurella. Brasidaalla itsellään oli 2,700 raskasaseista -Korintolaista, 400 Fliasilaista, 600 Sikyoonilaista, ja lisäksi -ne, jotka hän jo ennen oli pestannut. Näillä hän vielä arveli -ehtivänsä pelastamaan Nisaian vihollisten hyökkäyksiltä. Kun hän, -saavuttuansa yönaikaan Tripodiskoon, sai tiedon tapahtumasta, valitsi -hän 300 miestä joukostaan, joilla hän, ennenkuin hänen tulonsa tuli -tunnetuksi, lähestyi Megaraa Ateenalaisten huomaamatta, ja ilmotti -tahtovansa ja ehkäpä todellakin tahtoi, jos voisi, koettaa valloittaa -Nisaian. Hänen päätuumansa oli tunkeutua sisään Megaraan, saadaksensa -sen varmasti valtaansa. Hän pyysi sentähden päästä sisään tähän -kaupunkiin, väittäen että hän toivoi vallottavansa Nisaian takaisin. - -Megarassa olevat puolueet pelkäsivät kumpikin, toinen että Brasidas, -tuomalla pakolaiset kaupunkiin, pakottaisi heidät pakenemaan; toinen -taasen että kansa, peläten samaa, ahdistaisi heitä, ja että kaupunki -sisällisten taisteluiden kautta, semminkin kun Ateenalaiset läheltä -heitä väijyivät, joutuisi perikatoon. He eivät siis laskeneet -häntä kaupunkiin, vaan kummatkin päättivät rauhassa odottaa -tapahtumien menoa, toivoen että Ateenalaiset ja apuun rientäneet -Lakedaimonilaiset keskenään joutuisivat taisteluun, arvellen -itselleen olevan varmempaa silloin osoittautua ystäviksi voittajille. -Mutta kun ei Brasidas päässyt kaupunkiin, palasi hän sotajoukkonsa -luokse. - -Päivän valjetessa saapuivat Boiootialaiset. He olivat jo ennenkuin -saivat Brasidaan käskyn, aikoneet lähettää apua Megaraan sekä -saapuneet Plataiaan. Kun nyt sanansaattaja tuli, niin he -rohkaistuivat vielä enemmän ja palasivat, lähetettyään 2,200 -raskasaseista ja 600 ratsumiestä apuun, sotajoukon enemmistöllä -kotiin. Näiden saavuttua, oli Brasidaalla yhteensä 6,000 -raskasaseista. Ateenalaiset raskasaseiset olivat asettuneet -taistelun rintamaan, mutta heidän kevytaseisensa olivat hajallaan -tasangolla. Boiootialaiset ratsumiehet tekivät äkkiarvaamatta -hyökkäyksen viimemainituita vastaan ja ajoivat heidät pakoon -aina rannalle saakka, sillä Megaralaiset eivät tätä ennen olleet -mistään saaneet apua. Nyt asettui Ateenalainen ratsuväki heitä -vastaan, ja pitkällinen ratsutappelu syntyi, jossa ei kumpikaan -katsonut joutuneensa tappiolle. Sillä Ateenalaiset kyllä surmasivat -Boiootialaisen ratsupäällikön ja osan Boiootialaisia, jotka olivat -ratsastaneet aina Nisaian läheisyyteen asti, ryöstivät heiltä -sotapuvut ja veivät mukanaan heidän kaatuneensa, jotka he kumminkin -sopimuksen suojassa luovuttivat, jonka jälkeen he pystyttivät -voitonmerkin. Mutta sotajoukot erosivat kuitenkin, kumpikaan -saamatta ratkaisevaa voittoa, Boiootialaiset yhtyen kansalaisiinsa, -Ateenalaiset palaten Nisaiaan. - -Tämän jälkeen lähestyi Brasidas soturineen enemmän rantaa ja Megaran -kaupunkia. He asettuivat sopivaan paikkaan, jossa he sota-asennossa -pysyivät taistelematta, arvellen että Ateenalaiset ahdistaisivat -heitä ja käsittäen Megaralaisten odottavan, mille puolelle voitto -kallistuisi. Tämä näytti Peloponneesolaisista kahdessa suhteessa -etuisalta: ensinkin he eivät olleet alottaneet taistelua eivätkä -ehdoin tahdoin heittäytyneet vaaraan, vaan selvästi osottamalla -kyllä olevansa valmiit puolustautumaan, voivat he ikäänkuin -itsestään pitää itseänsä voittajina, ja samalla oli tämä heille -toiselta puolin edullisinta Megaralaisiin nähden. Sillä jos he eivät -ensinkään olisi esiintyneet taistelunhaluisina, niin heiltä voiton -toivo tykkänään haihtuisi, mutta jos he joutuisivat tappiolle, -olisi kaupunki samalla menetetty. Jos Ateenalaiset eivät haluaisi -ryhtyä taisteluun, olivat he miekanlyönnittä saavuttaneet sen, minkä -tähden he olivat saapuneet, niinkuin tapahtuikin. Ateenalaiset -lähtivät kyllä ulos kaupungista ja asettuivat pitkien muurien eteen, -mutta pysyivät liikkumatta, koska eivät vihollisetkaan hyökänneet -esiin. Ateenalaisten päälliköt pitivät vaaraa heille itselleen -suurempana, koska oli taisteltava lukuisampaa vihollista vastaan, -joka jo taistelun alussa oli saavuttanut miltei täydellisen voiton -heistä. Voittajina arvelivat he korkeintaan vallottavansa Megaran; -joutuneina tappiolle he menettäisivät parahimmat raskasaseisensa; -Peloponneesolaisten sotajoukon jokainen osasto niinkuin myöskin sen -liittoväki sitävastoin oli valmis heittäytymään vaaraan. Kotvan aikaa -pysyivät kumpaisetkin toistensa kimppuun hyökkäämättä, mutta vihdoin -lähtivät ensin Ateenalaiset Nisaiaan, ja sitten Peloponneesolaiset -lähtöpaikkaansa. Koska Ateenalaiset olivat karttaneet taistelua, -rohkaistuivat pakolaisten Megarassa olevat ystävät suuresti ja -aukaisivat portit Brasidaalle itselleen kuten ainakin voittajalle, -ja toisten kaupunkien päälliköille, ja ryhtyivät keskusteluihin -heidän kanssaan, jota vastoin Ateenan puoluelaiset olivat suuresti -peloissaan. - -Liittolaiset hajaantuivat tämän jälkeen kukin kaupunkiinsa, -ja Brasidas valmisti, saavuttuansa Korinttoon, sotaretkeä -Trakiaan, jota varten hän alkuaan olikin lähtenyt liikkeelle. Kun -Ateenalaiset olivat lähteneet kotiaan, pakeni osa niistä, jotka -Megaran kaupungissa olivat pitäneet Ateenalaisten puolta, koska -tiesivät tuumansa olevan ilmi; toiset taasen sopivat pakolaisten -ystävien kanssa, että Peegaissa olevat pakolaiset pääsisivät -takaisin, heidän pyhin valoin vannottuansa, etteivät kostaisi -vastapuoluelaisilleen, vaan aina toimisivat kaupungin eduksi. Mutta -hädin tuskin olivat nämät miehet päässeet hallitukseen, ennenkuin he, -pitäessään sotaväenkatselun, hajoittivat sotilasosastot erilleen, -ja valitsivat vastustajistaan ja niistä, jotka heidän mielestään -enin pitivät Ateenalaisten puolta, noin 100 miestä, joista he -pakottivat kansaa julkisesti äänestämään, ja jotka he, kun nämät -julistettiin syyllisiksi, surmasivat. Tämän tehtyänsä he asettivat -kaupunkiin harvainvaltaisen hallituksen, joka aniharvojen henkilöiden -toimeenpaneman vallankumouksen synnyttämä hallintomuutos hyvin kauan -aikaa pysyi pystyssä. - -Tänä kesänä aikoivat Mytileeneeläiset panna toimeen Antandroksen -linnoittamisen, jota he jo kauan olivat miettineet. Mutta kun -Ateenalaisten Helleespontoksessa olevien veronnosto-laivojen -päälliköt Deemodokos ja Aristeidees, sillä kolmas heistä -Lamakos oli kymmenellä laivalla purjehtinut Pontokseen, saivat -vihiä tästä tuumasta, syntyi heissä pelko, että siitä tulisi -yhtäläinen suojapaikka, kuin Anaiasta, Samoksen saarella, johon -Samoksesta pakoon ajetut olivat asettuneet, ja josta he avustivat -Peloponneesolaista laivastoa, lähettäen sille perämiehiä, jota paitsi -he herättivät levottomuuksia Samoksen kaupungissa ja tarjosivat -suojaa sieltä karkotetuille. Sentähden kokosivat he sotajoukon -liittolaisten keskuudesta, purjehtivat Antandrokseen ja vallottivat -takaisin tämän paikkakunnan, saatuansa voiton heitä vastaan -hyökkäävistä vihollisista. Vähän tämän jälkeen menetti Lamakos, joka -oli purjehtinut Pontokseen ja ankkuroinut Heerakleootiin edustalle -Kaleeksjoen läheisyyteen, laivansa ylängöllä äkkiä syntyneen -vedenpaisumisen kautta. Hän saapui itse soturineen, kuljettuaan -jalkaisin Aasiassa toisella puolella salmea asuvien Trakialaisten -Bitynialaisten alueen halki, Pontoksen suulla sijaitsevaan Kalkeedon -nimiseen Korintilaiseen siirtokuntaan. - -Tänä kesänä saapui Ateenalainen päällikkö Deemostenees, heti -palattuansa Megaralaisten alueelta, 40 laivalla Naupaktokseen. -Muutamat Boiootialaiset miehet olivat näet tehneet sopimuksen -Hippokrateen ja hänen kanssansa, haluten muuttaa hallitusmuodon -kaupungeissa kansanvaltaiseksi, kuten oli Ateenassa. Eräs pakolainen -Teebaista, nimeltä Ptoiodooros, ajoi tätä asiaa innokkaimmin. -Toisilla oli aikomus jättää heidän käsiinsä Sifai, joka on -merikaupunki Krisaion lahden rannalla Tespilaisessa maassa; -toiset taas Orkomenoksesta olevat halusivat samoten jättää heille -Kaironeian, joka on veronalainen nykyiselle Boiootialaiselle -Orkomenokselle, jota ennen kutsuttiin Minyalaiseksi. Tässä toimessa -olivat varsinkin Orkomenolaiset pakolaiset innokkaita ja pestasivat -miehiä Peloponneesoksestakin. Kaironeia sijaitsee Boiootian rajalla -Fookilaiseen Fanotiksen kaupunkiin päin: Fookilaisia oli näet -myöskin osallisina salaliittoon. Ateenalaisten tuli vallottaa -Deelion, joka on Apolloonin temppeli Tanagrassa Euboiaan päin. Tämän -kaiken tuli tapahtua määrättynä päivänä, jotta Boiootialaiset eivät -kokoontuneina voisi tulla Deelionille avuksi, vaan jotta jokainen -olisi kiinni omissa toimissaan. Jos tämä heiltä onnistuisi, ja jos -Deelion linnotettaisiin, toivoivat he helposti panevansa tuumansa -toimeen; ja jos kohtakaan ei heti saataisi uudistuksia aikaan -valtiomuodossa, niin vanhat olot eivät kuitenkaan hyvin kauan -voineet pysyä pystyssä, kun heillä oli käsissään sanotut paikat, -joista he, kun suojapaikka oli lähellä, voivat tehdä ryöstöretkiä -maassa. Kun täten salaliittolaiset saisivat apua Ateenalaisilta, jota -vastoin vastustajat olivat hajallaan, niin aikaa voittaen onnistuisi -ensinmainituilta järjestää hallitus oman mielensä mukaan. - -Tämänsuuntainen oli mainittu salaliitto. Hippokratees aikoi itse -sopivalla ajalla sotajoukolla käydä Ateenasta Boiootilaisia vastaan, -mutta lähetti Deemosteneen 40 laivallaan edeltäpäin Naupaktoon, -jotta tämä koottuansa sotureita niiltä seuduilta Akarnaanialaisilta -ja muilta liittolaisilta, purjehtisi Sifaihin, joka kavallettaisiin -hänelle. Päivä määrättiin heille, jona tämä oli tehtävä. Kun -Deemostenees saapui, olivat Akarnaanialaiset pakottaneet Oiniadain -yhtymään Ateenalaisten liittoon. Hän asetti sentähden liikkeelle -kaikki sikäläiset liittolaiset ja kulki ensin Salyntiota ja -Agraialaisia vastaan. Kukistettuansa nämät, valmistautui hän -sopivassa tilaisuudessa hyökkäämään Sifaita vastaan. - -Samaan aikaan kesästä lähti Brasidas 1,700 raskasaseisella Trakiaan. -Saavuttuansa Trakinilaiseen Heerakleiaan, lähetti hän edeltäkäsin -ystävilleen Farsalossa sanansaattajan, pyytäen heitä saattamaan häntä -läpi heidän maansa. Hänen pyynnöstään tulivat nyt Akaian Melitiaan -Panairos, Dooros, Hippolokidas, Torylaos ja Strofakos, Kalkidilaisten -kesti-ystävä, joiden saavuttua hän lähti matkalle. Paitsi muita -Tessalialaisia seurasi häntä myöskin Perdikkaan ystävä Nikonidas -Larissasta. Muutenkin oli vaikeaa ilman opasta kulkea Tessalian maan -halki, mitä sitten sotajoukolle, koska kaikista Helleeneistä näytti -yhtä epäiltävältä, jos joku pyynnöttä kulki naapurin alueen kautta, -ja varsinkin Brasidaan sotajoukolle, kun Tessalialaiset aina olivat -olleet Ateenalaisille ystävällisiä. Näin ollen, ei hän ensinkään -olisi voinut päästä Tessalian läpi, ellei yksinvalta enemmän kuin -kansanvalta olisi siellä vallinnut. Nytkin olivat vastapuoluelaiset -Enipeos joen varrella estämässä häntä, ilmottaen hänen loukkaavan -oikeutta, jos hän, ilman yleistä suostumusta, jatkaisi matkaansa. -Hänen saattajansa sanoivat, etteivät he asukkaiden suostumuksetta -aikoneet saattaa häntä maan läpi, vaan että he olivat seuranneet -häntä, kun hän arvaamatta oli tullut. Brasidas itse sanoi, että hän -kulki heidän maansa läpi heidän ystävänänsä, käydessään sotimaan -vihamielisiä Ateenalaisia, mutta ei suinkaan heitä vastaan, ja ettei -Tessalialaisten ja Lakedaimonilaisten välillä hänen käsityksensä -mukaan ollut mitään vihaa, joka estäisi heitä kulkemasta toistensa -maassa, mutta ettei hän nytkään väkisten jatkaisi kulkuaan, jota -hän ei olisikaan voinut tehdä, vaan pyysi, etteivät häneltä sulkisi -tietä. Tämän kuultuaan poistuivat Tessalialaiset. Saattajiensa -neuvosta jatkoi Brasidas viipymättä nopeudella matkaansa, ennenkuin -suurempi joukko asettuisi häntä estämään. Samana päivänä, jona hän -lähti Melitiasta, ennätti hän Farsalokseen ja leiriytyi Apidanon -virralle, josta hän lähti Fakioniin ja sieltä Perraibiaan. Sieltä -lähtivät hänen Tessalialaiset saattajansa kotiaan. Perraibialaiset, -jotka ovat Tessalialaisten alamaisia, seurasivat häntä Perdikkaan -valtakunnan kuuluisaan Dioniin, joka kaupunki sijaitsee Olympoksen -juurella Makedoniassa Tessalian rajalla. - -Tällä tavalla ennätti Brasidas kulkea Tessalian läpi, ennenkuin -kukaan kulki häntä estämään, joten hän pääsi Perdikkaan luokse ja -Kalkidikeen maahan. Sillä kun Ateenalaiset onnistuivat toimissaan, -olivat heistä luopuneet Trakialaiset ja Perdikkas pelosta -kutsuttaneet sotajoukon Peloponneesoksesta, niinkuin myöskin -Kalkidilaiset, koska arvelivat Ateenalaisten ensin hyökkäävän heidän -kimppuunsa, jota tuumaa myöskin ne naapurikaupungit kannattivat, -jotka eivät olleet Ateenalaisista luopuneet. Perdikkas kylläkään -ei julkisesti ollut Ateenalaisten vihollinen, vaan pelkäsi heitä -kuitenkin itsensä ja heidän vanhojen riitojen takia, ja varsinkin -koska hän halusi kukistaa Lynkeestiläisten kuninkaan Arribaioksen. -Heidän onnistui sitä helpommin saada sotajoukko avukseen -Peloponneesoksesta, kun Lakedaimonilaiset eivät tähän aikaan omassa -maassaan menestyneet hankkeissaan. - -Sillä kun Ateenalaiset rasittivat Peloponneesosta ja varsinkin -Lakedaimonilaisten maata, toivoivat viimemainitut paraiten pääsevänsä -heistä, jos he puolestaan ahdistaisivat vihollisiaan lähettämällä -sotajoukon heidän liittolaisiaan vastaan, semminkin kun nämät olivat -taipuisat hankkimaan heille muonaa ja olivat heiltä pyytäneet apua -kapinaansa varten. Täten oli heillä myöskin tilaisuus tekosyyllä -lähettää pois joukko Heilooteja. Sillä he pelkäsivät, että nämät -käyttäisivät tilaisuutta kapinaan, kun Pylos oli vihollisten -vallassa. Sentähden he kerran olivat keksineet seuraavan keinon: -Lakedaimonilaiset olivat aina olleet suuresti varuillaan Heilootein -suhteen, ja koska he silloin pelkäsivät heidän nuorisonsa paljoutta, -ilmottivat he, että ne Heilootit, jotka luulivat olleensa heille -hyödyllisimmät sodassa, muka vapautettaisiin. He tekivät tämän, -pitäen niitä, jotka enin halusivat päästä vapaiksi, myöskin -taipuvaisimpina kapinaan. Näistä valitsivat he noin parisen -tuhatta, jotka ikäänkuin vapautettuina kulkivat seppelöittyinä -pyhäköstä pyhäkköön. Mutta vähää jälestäpäin katosivat he, kenenkään -tietämättä, millä lailla he olivat kuolleet. Nytkin he halullaan -lähettivät Brasidaalle 700 raskasaseista Heilootia; muut soturinsa -oli hän pestannut Peloponneesoksesta. - -Itse Brasidaan lähettivät Lakedaimonilaiset, koska hän mielellään -halusi lähteä ja Kalkidilaisten kehotuksesta, koska häntä Spartassa -pidettiin kaikkeen kykenevimpänä, ja kun hän oli lähtenyt retkelle, -osottautui hän suuriarvoiseksi Lakedaimonilaisille. Sillä tällöin hän -heti oikeudenmukaisella ja tasapuolisella käytöksellään kaupunkeja -kohtaan sai vallan monta niistä luopumaan Ateenalaisista sekä -vallotti osan niistä kavaltajien avulla, joten Lakedaimonilaisilla -oli tilaisuus sopia, jos halusivat, sekä lunastaa omia kaupunkejaan -toisia vallotettuja vastaan, ja muuttaa sota Peloponneesoksesta. Ja -paljoa myöhemmin, Sikelian sodan jälestä, herätti Brasidaan tällöin -osottama jalous ja taito, jonka toiset kokemuksesta tunsivat, ja -josta toiset olivat kuulleet puhuttavan, Ateenalaisten liittolaisissa -suurta suopeutta Lakedaimonilaisia kohtaan. Sillä koska hän oli -ensimmäinen ulkomaalle lähetetty päällikkö ja silloin kaikissa -esiintyi kunnon miehenä, niin hän jätti jälkeensä lujan luottamuksen, -että toisetkin Lakedaimonilaiset olisivat samankaltaisia. - -Kun Brasidas nyt oli saapunut Trakiaan, niin Ateenalaiset, kuultuaan -tämän, kohtelivat Perdikkasta vihollisena, pitäen häntä syypäänä -tähän retkeen, ja asettivat sikäläiset liittolaisensa tarkemman -valvonnan alaisiksi. - -Perdikkas kulki heti Brasidaan ja oman sotajoukkonsa kanssa -Makedonialaisten Lynkeestiläisten kuningasta, Bromeroksen poikaa, -Arribaiosta vastaan, joka oli hänen lähin naapurinsa, mutta -epäsovussa hänen kanssaan, koska Perdikkas tahtoi kukistaa häntä. Kun -hän Brasidaan kanssa sotajoukolla oli Lynkokseen tunkeutumaisillaan, -sanoi Brasidas, että hän, ennenkuin ryhdyttiin vihollisuuksiin, -halusi koettaa saada, jos vaan voisi, Arribaioksen Lakedaimonilaisten -liittolaiseksi. Sillä tämä oli jo ilmottanut olevansa taipuisa -tunnustamaan Brasidaan riidanratkaisijaksi. Läsnäolevat Kalkidilaiset -lähettiläät kehottivat häntä myöskin pitämään Perdikkasta pelossa, -jotta hän olisi taipuvaisempi heidän tuumiinsa. Niinikään olivat -Perdikkaan lähettiläätkin Lakedaimonissa lausuneet siihen suuntaan, -että hän saattaisi monta naapurikansaa heidän liittoonsa. -Tämänkaltaisista syistä katsoi Brasidas soveliaammaksi saada -Arribaioksen seikat keskustelun kautta suoritetuiksi. Perdikkas kyllä -väitti, ettei hän ollut kutsunut Brasidasta välittäjäksi, vaan niiden -hävittäjäksi, jotka hän osotti, ja sanoi Brasidaan menettelevän -väärin häntä kohtaan sopimalla Arribaioksen kanssa, kun hän ravitsi -puolet sotajoukosta. Mutta huolimatta Perdikkaan paheksumisesta ja -vastaväitteistä kävi hän kuitenkin Arribaioksen puheilla, ja tämän -keskustelunsa johdosta vei hän sotajoukkonsa pois, hyökkäämättä -Arribaioksen alueelle. Loukkautuneena tästä ei Perdikkas sen -jälkeen antanut muonaa puolelle, vaan ainoastaan kolmannelle osalle -sotajoukkoa. - -Samana kesänä heti tämän jälkeen hyökkäsi Brasidas Kalkidilaisten -kanssa vähän ennen viljankorjuuta Andrilaisten Akantos nimistä -siirtolaa vastaan. Sen asukkaat olivat kahta mieltä hänen -päästämisestään kaupunkiinsa. Toiset olivat Kalkidilaisten kanssa -pyytäneet häntä tulemaan, mutta kansa oli toista mieltä. Pelko -korjaamattoman viljan tähden sai kansan kuitenkin suostumaan -Brasidaan pyyntöön, että hän yksin laskettaisiin heidän puheilleen, -ja että tekisivät päätöksensä, vasta kun olivat kuulleet hänen -sanojaan. Ollakseen Lakedaimonilainen, hän ei ollut mikään -kykenemätön puhuja. Astuttuansa kansan eteen puhui hän näin: - -"Akantoksen miehet! Lähettämällä minut tänne sotajoukon kanssa ovat -Lakedaimonilaiset selvästi osottaneet syyn, minkä tähden he jo sodan -alussa ilmottivat tarttuneensa aseisin, nimittäin vapauttaaksensa -Hellaan Ateenalaisten vallasta. Jospa tulemmekin myöhään, odottamatta -jouduttuamme tappiolle toisaalla, kun me yksin, saattamatta teitä -vaaraan, toivoimme kukistavamme Ateenalaiset niin älköön kukaan -meitä siitä moittiko. Kun me nyt sopivaan aikaan olemme saapuneet, -koettaaksemme yhdessä kukistaa heidät, olen minä vallan kummissani, -että minulta suljette porttinne, ja ettette ole iloissanne tulostani. -Me Lakedaimonilaiset luulimme tulevamme liittolaistemme luokse, ja -että ennenkuin todella saavuimme, meitä ajatuksissanne odotettiin -teidän toivoessanne, että tulisimme. Sentähden olemme me valittamatta -heittäytyneet tämmöisiin vaaroihin, kulkien vihollisten maan halki -monta päivää. Olisi siis varsin hämmästyttävää, jos teillä olisi -jotakin muuta mielessä, jos te toisin sanoin vastustaisitte teidän -omaanne ja muiden Helleenien vapautta. Sillä ei siinä kyllin, että -te minua vastustaisitte, vaan myöskin ne, joitten luokse lähtisin, -tulisivat vastahakoisesti yhtymään, tehden vaikeuksia, jos te, -joitten luokse ensin olen tullut, suuri-arvoisen kaupungin ja -varsin älykkäinä pidetyt asukkaat, ette laskisi minua kaupunkiinne. -En voisi mitään muuta pätevää syytä tuoda esiin, kuin että -tarjoisin teille oikeudettoman vapauden, tahi että olen kykenemätön -kostamaan Ateenalaisille, jos kävisivät hyökkäämään. Mutta eiväthän -Ateenalaiset, vaikkakin lukuisammat, tahtoneet ryhtyä taisteluun, -kun minä tämän nyt johtamani sotajoukon kanssa olin rientänyt -Nisaian avuksi, eikä suinkaan ole otaksuttavaa, että he teitä -vastaan lähettäisivät niin suurta sotajoukkoa, kuin heidän silloinen -sotavoimansa Nisaian edustalla purjehtivalla laivastolla". - -"Minä puolestani en suinkaan tule pahassa tarkotuksessa, vaan -ainoastaan Helleenien vapauttamista varten, vannotettuani -Lakedaimonilaisia vallanpitäjiä pyhimmillä valoilla lupaamaan, että -minun valtiolle hankkimani liittolaiset saavat pysyä itsenäisinä, -ja samaten en minä väkivallalla enkä petoksella tahdo saattaa -teitä liittolaisiksemme, vaan päinvastoin auttaa teitä pääsemään -Ateenalaisten orjuudesta. Teidän ei siis tule pitää epäluuloa -minua vastaan, kun vannon pyhimmät valat, eikä liioin pitää minua -kykenemättömänä auttamaan, vaan luottamuksella yhtyä minuun. Jos -joku erityisesti, ehkä pelosta, että jättäisin kaupungin muutamien -henkilöiden haltuun, on nurjamielinen minua kohtaan, älköön hän sitä -pelätkö, sillä en minä ole tullut puolueita suojelemaan, koska en -pidä senkaltaista vapautta minäkään, jos poiketen isien tavoista -tekisin kansan muutamien henkilöiden orjaksi tahi vähemmistön -kansan palvelijoiksi. Sehän olisi vaikeampaa, kuin vieras valta, -eikä se meille Lakedaimonilaisille tuottaisi kiitollisuutta -vaivoistamme, vaan saisimme osaksemme syytöksiä, emmekä kunniaa ja -arvoa. Ne syytökset, joitten tähden me nyt sodimme Ateenalaisia -vastaan, tulisivat meidän osaksemme vielä inhottavammassa muodossa, -koska he eivät ole teeskennelleetkään rehellisyyttä. Sillä kunnon -miehelle on häpeällisempää rikastua kauniinnäköisellä petoksella, -kuin peittämättömällä väkivallalla: sillä jälkimmäinen onnistuu -voiman oikeudella, jonka sattuma hänelle on suonut, vaan edellinen -vääryydellä ja kavalluksella. Sentähden me olemmekin vallan -varovaisia meidän etuamme koskevissa asioissa". - -"Te ette voi saada varmempaa takuuta valojemme lujuudesta, kuin minkä -tekomme tarjoavat verrattuina sanoihimme, sillä tämähän soveltuu -hyötyymme. Mutta jos te huolimatta näistä minun lupauksistani -väitätte, että teidän on mahdoton myöntyä pyyntööni, ja vaikka -hyvänsuopeina minulle kuitenkin torjutte minut luotanne, vaikkette -ole kärsineet mitään pahaa; jos sanotte vapauden tuntuvan teistä -vaaralliselta ja että se on tarjottava niille, jotka vaaratta voivat -ottaa sen vastaan; ja ettei sitä väkisten pidä tyrkyttää kenellekään; -niin otan minä tämän maan jumalat ja pyhät suojelijat todistajiksi, -etten ole voinut teitä taivuttaa, vaikka hyvässä tarkoituksessa olen -tullut, ja koetan hävittämällä aluettanne pakottaa teitä suostumaan, -enkä arvele sillä oikeutta loukkaavani. Sillä siihen minulla on -kaksi pätevää syytä: ensinkin Lakedaimonilaisten puolesta, koska -nämät, huolimatta teidän ystävyydestänne, eivät loukkaantumatta voi -kärsiä, että te rahallista apua antamalla Ateenalaisille loukkaatte -heitä; ja toiseksi Helleenien puolesta, ettette olisi esteenä heille -heidän orjuutensa lakkauttamisessa. Sillä me toimisimme väärin, jos -me, Lakedaimonilaiset, emme vapauttaisi teitä vasten tahtoannekin, -kun yleinen hyöty niin vaatii. Emmehän me tavottele itsellemme -valtaa, vaan kun ennemmin harrastamme muitten etua, tekisimme me -useimmille väärin, jos me, hankkiessamme kaikille itsenäisyyttä, -suvaitsisimme teidän vastustaa tätä. Tehkää nyt viisas päätös ja -kilpailkaa ollaksenne ensimmäiset Helleenien vapauttamisessa, -hankkien itsellenne ikuisen kunnian, ja samalla pelastuen vaarasta; -seppelöitkää koko kaupunkinne kunniarikkaalla nimellä." - -Näin puhui Brasidas. Kun Akantokselaiset tämän jälkeen kokoontuivat, -sai kumpikin katsantokanta salaisessa äänestyksessä runsaasti -puolustajia, mutta lopulta pääsi salaisessa äänestyksessä Brasidaan -viehättävän puheen johdosta ja huolesta sadon tähden se mielipide -vallalle, että oli luovuttava Ateenalaisista. Vannottaen Brasidasta -samoilla valoilla, jotka Lakedaimonin vallanpitäjät olivat vannoneet, -lähettäessään hänet matkaan, että hänen hankkimansa liittolaiset -jäisivät itsenäisiksi, laskivat he sotaväen kaupunkiin. Vähää -myöhemmin luopui myöskin Andrilaisten Stageiros niminen siirtola -Ateenalaisista. Nämät olivat tämän kesän tapahtumat. - -Heti alussa seuraavaa talvea, jolloin Boiootia oli jätettävä -Ateenalaisten päälliköille, Hippokrateelle ja Deemosteneelle, oli -Deemosteneen purjehdittava ahdistamaan Sifaita, ja Hippokrateen -Deelionia vallottamaan. Mutta erehdys tapahtui päivämäärän -suhteen, jolloin molempien piti lähteä matkalle, ja niin purjehti -ensin Deemostenees Sifaihin, mukanaan laivoissa Akarnaanialaisia -sotureita ja sikäläisiä liittolaisia; mutta hän palasi sieltä -tyhjin toimin, koska Fookilainen mies Fanotiksesta, nimeltä -Nikomakos, oli ilmottanut hänen tuumansa Lakedaimonilaisille, ja -nämät Boiootialaisille. Silloin kaikki Boiootialaiset riensivät -apuun, sillä Hippokratees ei vielä ollut saapunut heidän maahansa -ahdistamaan heitä, ja ehtivät vallottaa Sifain ja Kairooneian. Kun -salaliittolaiset kuulivat tästä erehtymisestä, niin eivät he enää -vehkeilleet kaupungeissaan. - -Hippokratees kutsui aseisiin koko Ateenalaisen sotajoukon ja metoikit -niinkuin myöskin kaikki kaupungissa asuvat muukalaiset, ja saapui -myöhemmin Deelioniin, jolloin Boiootialaiset jo olivat palanneet -Sitaista. Hän leiriytyi sotajoukkoineen Deelionin läheisyyteen -ja alkoi linnottaa Apolloonille pyhitettyä aluetta seuraavalla -tavalla. Hän kaivatti haudan pyhäkön pihan ja pyhäkön ympäri -ja heittäytti siitä kaivetun mullan muuria vastaan, vahvistaen -rakentamansa linnoituksen paaluilla. Hän leikkautti myöskin pyhäkön -ympärillä kasvavat viiniköynnökset sekä heitti ne ja puretuista -rakennuksista otetut kivet ja tiilet sinne, kaikin tavoin koettaen -saada linnoituksensa kohoamaan. Puiset tornit rakennettiin sopiviin -paikkoihin, missä pyhäkön rakennukset eivät riittäneet, sillä entinen -pylväskäytävä oli hävinnyt. Alotettuansa työn kolmantena päivänä, -sen jälkeen kuin olivat lähteneet kotoa, työskentelivät he koko sen -päivän ja neljännen päivän sekä viidettä päivää puolipäivään saakka. -Kun työ oli miltei valmis, lähti sotajoukko Deelionista, ikäänkuin -palatakseen kotia, noin kymmenen stadiota. Suurin osa kevytaseisista -jatkoikin matkaansa, mutta raskasaseiset pysähtyivät levähtääksensä. -Hippokratees jäi Deelioniin asettaakseen vartijoita ja määräämään, -mitä vielä oli tehtävä linnoituksen suhteen. - -Niinä päivinä kokoontuivat Boiootialaiset Tanagraan. Kun heitä oli -saapuvilla kaikista kaupungeista, ja he saivat tiedon Ateenalaisten -palaamisesta kotia, niin kaikki muut boiootarkit, joita oli 11, -kielsivät heitä ryhtymästä taisteluun, koska Ateenalaiset eivät -enää olleet Boiootiassa, vaan olivat pysähtyneet aivan Oroopian -rajalle. Mutta Aioladoksen poika Pagoondas, joka Lysimakidoksen -pojan Ariantidoksen kanssa oli boiootarkki Teebaista ja joka silloin -oli ylijohtaja, halusi ryhtyä taisteluun ja arveli hyödyllisemmäksi -koettaa onneaan. Sentähden kutsui hän eri lokokset peräkkäin -esille, jotteivät kaikki yhtaikaa jättäisi aseitaan, sekä taivutti -Boiootialaiset hyökkäämään Ateenalaisten kimppuun ja ryhtymään -taisteluun, puhuen seuraavasti: - -"Boiootian miehet! Ei kenellekään meistä päälliköistä pitäisi -juolahtaa mieleen, ettei nyt olisi sopivaa käydä taisteluun -Ateenalaisia vastaan, koskeivät he enää ole tavattavissa Boiootiassa. -Sillä rakennettuansa linnoituksen, aikovat he käydä rajoilta -hävittämään Boiootiaa. He ovat siis vihollisemme, missä maassa -tahansa tapaamme heitä, ja missä vaan he tulevat harjottamaan -vihollisuuksiansa. Jos nyt jostakin näyttää varmemmalta pysyä -rauhassa, älköön hän pettykö. Sillä se, jolta toinen uhkaa ryöstää -omaisuuden, ei voi laskea asioista yhtä varovaisesti kuin se, jonka -omaisuus ei ole vaarassa, vaan joka koettaa saada vielä enemmän. -Meillä on isiltä peritty tapa torjua päältämme hyökkäävää vihollista, -yhtä hyvin naapurimaassamme kuin omassa kotimaassammekin, ja -varsinkin Ateenalaisia sitä enemmän, koska ovat naapurimme. Sillä -jokaisen on velvollisuus puolustautua naapurikaupunkeja vastaan -ja siten pelastaa vapauttaan; ja sitä enemmän noita vastaan, -jotka eivät ainoastaan koeta orjuuttaa lähiseutuja, vaan myöskin -kaukaisia maita. Miten ei meidän heitä vastaan tulisi taistella -viimeiseen saakka? Varotuksena olkoon meille heidän käytöksensä -merentakaista Euboiaa ja useimpia muita Helleenejä kohtaan. Meidän -on muistaminen, että naapurit ylipäätään taistelevat keskenään -rajoista, mutta että meille ei jää yhtään varmaa rajaa, jos me -joudumme tappiolle: sillä he tulevat väkisten vallottamaan koko -meidän maamme. Sitä vaarallisempi, kuin muille, on siis meille -heidän naapuruutensa. Tavallisesti hyökkäävät viholliset, voimaansa -luottaen, niitten kimppuun, jotka rauhassa odottaen torjuvat heitä -päältään, ainoastaan jos heitä ahdistetaan heidän omassa maassaan; -mutta he ovat vähemmän valmiit ahdistamaan niitä, jotka käyvät heitä -vastaan rajojensa ulkopuolelle, ja vieläpä alkavat taistelun, jos -heillä siihen vaan on tilaisuutta. Kun me olimme heiltä saaneet -voiton Korooneiassa, heidän hyökättyänsä puolueitten rasittamaan -maahamme, olemme me tähän saakka säilyttäneet häiritsemättömän rauhan -Boiootiassa. Muistaen tämän, on meidän vanhempien velvollisuus -toimia samaten, kuin ennen, ja nuorten, kunnollisesti esiintyneitten -isien poikina, tulee koettaa olla häväisemättä perimiänsä hyveitä. -Luottakaamme, että meidän puolellamme on jumala, jonka temppeliä -he laittomasti ovat linnottaneet ja pitävät hallussaan, ja -uhreihin, jotka meille osottauvat niin suotuisiksi, ja hyökätkäämme -rohkeamielisinä torjumaan heitä maastamme. Näyttäkäämme heille, -että karatkoot ryöstämään niitä, jotka eivät puolustaudu, vaan että -eivät taistelutta pääse niitten luota, jotka jalosti taistelulla -puolustavat maansa vapautta, eivätkä salli, että muittenkaan maata -vääryydellä orjuutetaan!" - -Tällaisilla kehoituksilla sai Pagoondas Boiootialaiset käymään -Ateenalaisia vastaan. Hän järjesti kiiruusti sotajoukon -taistelukuntoon ja vei sen vihollista vastaan, sillä jo oli ilta -päivästä. Kun hän oli tullut lähelle vihollisten sotajoukkoa, -pysähtyi hän paikkaan, josta välillä olevan kukkulan takia sotajoukot -eivät voineet erottaa toisiaan, järjesti väkensä ja valmisti sen -taistelua varten. Kun Hippokrateelle, joka silloin oli Deelionissa, -ilmotettiin, että Boiootialaiset olivat hyökkäämäisillään, niin -hän lähetti käskyn väellensä järjestymään taistelu-asentoon, ja -saapui itse vähää myöhemmin. Hän jätti kolmisen sataa ratsumiestä -Deelioniin vartioimaan, jos joku hyökkäisi sen kimppuun, ja että he -karkaisivat taisteluun Boiootialaisten selkään, jos saisivat tähän -tilaisuuden. Boiootialaiset asettivat näitä vastaan riittävän määrän -vastustajia. Kun kaikki oli järjestetty, näyttäytyivät Boiootialaiset -kukkulalla ja asettuivat taistelurintamaan taistellakseen -määrätyssä järjestyksessä. Heitä oli noin 7,000 raskasaseista, -10,000 kevytaseista, 1,000 ratsumiestä ja 500 peltastaa. Oikean -siiven muodostivat Teebalaiset ja heidän veronalaisensa, keskustan -Aliatrilaiset, Koroonailaiset Koopailaiset ja muut järven -ympärillä asuvat; vasemman siiven Tespialaiset, Tanagralaiset -ja Orkomenolaiset. Kumpaisellakin siivellä oli ratsumiehiä ja -kevytaseisia. Teebalaiset olivat asetetut 25 miehen syvyyteen, muut -kuten sattui. Tämmöinen oli Boiootialaisten taistelu-asento. - -Ateenalaiset raskasaseiset olivat koko sotaväeltään asetetut -kahdeksan miehen syvyyteen, joten he olivat yhtä lukuisat, kuin -viholliset. Kevytaseisia ei ollut sotajärjestyksessä täällä läsnä, -eikä liioin kaupungissakaan. Heidän sotajoukkonsa oli monta vertaa -lukuisampi, kuin vihollisten, mutta suuri joukko heistä seurasi -aseettomina, koska kaikki olivat lähteneet sotaan, olivatpa he sitten -kaupungissa oleskelevia muukalaisia tai kaupunkilaisia; mutta koska -nämät ensimmäisinä olivat kiiruhtaneet kotia, niin ottivat aniharvat -heistä osaa tappeluun. Kun he jo seisoivat taistelujärjestyksessä -ja juuri olivat ryntäämäisillään taisteluun, astui Ateenalaisten -päällikkö Hippokratees johdattamansa sotajoukon eteen ja koetti heitä -rohkaista seuraavin sanoin: - -"Ateenan miehet! Lyhyesti vaan minä teitä kehoitan, sillä täten -vaikutan urhoollisiin miehiin yhtä paljon, kuin pitkällä puheella, -ja olkoon tämä mieluummin huomautus, kuin kehoitus. Älköön kukaan -teistä ajatelko, ettei olisi soveliasta vieraassa maassa heittäytyä -tämmöiseen vaaraan; sillä vaikka muukalaisessa maassa, taistelemme -kuitenkin oman maamme hyväksi. Jos, näette, pääsemme voitolle, niin -eivät Peloponneesolaiset enää, kun eivät Boiootialaiset heitä avusta -ratsumiehillään, hyökkää isänmaahamme, vaan tässä yhdellä ainoalla -taistelulla vallotatte te tämän maan ja vapautatte omanne. Käykää -siis heitä vastaan, osottaen teidän ansainneenne tämän kaupungin -isänmaaksi, josta jokainen teistä kerskailee, että se on etevin -Hellaassa, ja senkaltaisten isien poikina, jotka Myroonideen johdolla -Oinofytain läheisyydessä, voitettuansa nämät, muinoin pitivät -Boiootian maata vallassaan". - -Hippokrateen näin puhuessa ja hänen ehdittyänsä sotajoukkonsa -keskikohdalle, edemmäs hän ei päässyt, hyökkäsivät Boiootialaiset, -Pagoondaan lyhyen puheen kiihdyttäminä, sotalaulun kaikuessa -kukkulalta alas. Ateenalaiset riensivät juoksujalassa heitä vastaan -ja ryhtyivät tappeluun. Kumpaisenkaan sotajoukon äärimmäiset osastot -eivät päässeet taisteluun, sillä purot heitä siitä estivät. Toiset -taas joutuivat niin kiivaaseen käsikähmään, että kilvet kilpiä -vastaan töytäsivät. Boiootialaisten vasemman siiven keskustaan saakka -voittivat Ateenalaiset, jotka ahdistivat muitakin siellä seisovia, -mutta varsinkin Tespialaisia. Sillä kun heidän viereisensä miehet -vetäytyivät takaisin ja kun viholliset ahtaalle ympäröivät heidät, -niin he urhoollisen vastarinnan jälkeen käsikähmässä joutuivat surman -omiksi. Sattuipa myöskin, että muutamat Ateenalaisista, vihollisia -sekasorrossa saartaessaan, eivät tunteneet toisiansa, vaan tappoivat -omia miehiään. Tässä siis joutuivat Boiootialaiset tappiolle ja -pakenivat taistelevien luokse. Mutta oikea siipi, jossa Teebalaiset -seisoivat, voitti Ateenalaiset ja ajoi heitä ensin hitaasti takaa. -Silloin ilmestyi äkkiarvaamatta kaksi ratsumiesosastoa, jotka -Pagoondas oli lähettänyt kukkulan ympäritse ahdistetun vasemman -siipensä avuksi, ja kun Ateenalaisten voitolla oleva siipi tämän -hämmästyksekseen huomasi, pelästyi se, arvellen uuden sotajoukon -kimppuunsa hyökkäävän. Kun Ateenalaisia nyt ahdistettiin molemmin -puolin, ratsumiesten yhtäältä ja Teebalaisten toisaalta hyökätessä -heidän kimppuunsa, kääntyi koko heidän sotajoukkonsa pakosalle. -Toiset heistä riensivät Deelioniin meren rannalle, toiset -Oroopokseen, toiset taasen Parnees vuorelle, muut taasen minne mikin -toivoi pelastuvansa. Takaa ajavat Boiootialaiset, ja varsinkin -heidän ratsuväkensä sekä paon alkaessa avuksi rientävät Lokrilaiset, -surmasivat heitä joukottain. Yön tällä välin tultua, pelastui -suurin osa pakenevia. Seuraavana päivänä palasivat pakolaiset kotia -Oroopoksesta ja jätettyänsä Deelioniin vartioväen, koska se vielä oli -heidän hallussaan, myöskin viimemainitusta kaupungista. - -Boiootialaiset pystyttivät voitonmerkin, korjasivat kaatuneensa, -ryöstivät aseet kaatuneilta vihollisilta ja palasivat Tanagraan, -jätettyään sinne vartijaväen, aikeissa tehdä rynnäkköä Deelionia -vastaan. Ateenalaisten kaatuneitten tähden lähettämä airut tapasi -Boiootialaisen airuen, joka palautti hänet ja sanoi, ettei asiasta -tulisi mitään, ennenkuin hän itse palaisi takaisin. Kun tämä -oli päässyt Ateenalaisten puheille, lausui hän Boiootialaisten -puolesta, että Ateenalaiset harjottivat vääryyttä, kun he rikkoivat -vastoin Helleenien lakeja. Sillä kaikilla oli pyhänä tapana, kun he -hyökkäsivät toistensa maahan, pysyä erillään asukkaitten pyhäköistä, -mutta Ateenalaiset olivat linnottaneet Deelionin ja asettuneet -sinne asumaan, ja siellä toimittivat kaikkea, mitä sai tehdä vaan -vihkimättömässä paikassa, ja he jokapäiväiseen tarpeeseen käyttivät -vettä, jota ainoastaan uhrattaessa käytettiin käsien pesuun. -Boiootialaiset pyysivät sentähden, sanoi hän, jumalan ja heidän -itsensä tähden yhteisten jumalien ja Apolloonin nimessä, häntä -kehottamaan heitä poistumaan pyhäköstä ja väkineen palaamaan kotia. - -Airuen toimitettua nämät viestit, lähettivät Ateenalaiset airuen -Boiootialaisten luokse, jonka kautta he ilmottivat, etteivät -he olleet häväisseet pyhäkköä, eivätkä vast'edeskään tahallaan -sitä tekisi; etteivät he ensinkään olleet sitä varten hyökänneet -Boiootiaan, vaan mieluummin, jotta he torjuisivat sieltä häväisijät; -että Helleeneillä oli tapana, että se, joka vallottaa jonkun maan, -olkoonpa suuremmaksi tai vähemmäksi osaksi, myöskin pitää siinä -löytyvät pyhäköt hallussaan, ja mahdollisuuden mukaan toimittaa -tavalliset pyhät menot; että Boiootialaiset ja useimmat muut, -jotka, karkotettuansa alku-asukkaat, olivat asettuneet vieraaseen -maahan, joka nyt oli heidän hallussaan, alussa olivat harjottaneet -sikäläisiä pyhiä menoja, että he, jos olisivat voineet vallottaa -suuremman osan heidän maastaan, pitäisivät sen hallussaan, ja -etteivät he nyt vapaa-ehtoisesti lähtisi siitä osasta, joka oli -heidän hallussaan; että he pakosta olivat kajonneet veteen, mutta -eivät ylimielisyydestä, vaan puolustautuessaan heidän maahansa ensin -hyökkääviä vastaan; että kaikki, mitä sodan ja vaaran pakottamana -tekee, antaa jumala anteeksi. Sillä alttarit ovat ehdottomien -hairahduksien suoja, ja laittomuudeksi kutsutaan ainoastaan -ehdollisia rikoksia, eikä ole sovellutettava tätä nimeä siihen, mihin -joku onnettomuuksien pakottamana rohkenee ryhtyä. "Paljoa suurempaa -pyhän häväistystä harjottavat Boiootialaiset pyytämällä vaihtamaan -kaatuneita pyhäkköä vastaan, kuin me, jos me vastoin tahtoamme emme -noudata pyhiä menoja". He käskivät lähettilään selvästi lausua -Boiootialaisille, etteivät he lähtisi Boiootiasta, sillä he eivät -mielestään enää olleet näiden maassa, jonka he aseella olivat -vallottaneet, vaan vaativat, että Boiootialaiset sopimuksen suojassa -jättäisivät kaatuneet takaisin, niinkuin oli tapana. - -Mutta Boiootialaiset vastasivat, että Ateenalaiset, jos olivat -Boiootiassa, poistuisivat Boiootiasta kaikkine tavaroineen, mutta -että jos he olivat omassa maassaan, he kyllä tietäisivät, mitä oli -tehtävä. He pitivät kyllä Oroopian maan, jossa kaatuneet, tappelun -tapahduttua rajalla, makasivat, Ateenalaisena alusmaana, mutta eivät -kuitenkaan luulleet, että Ateenalaiset voisivat niitä väkisten heiltä -ottaa. Eikä he liioin halunneet sopia Ateenalaisten maasta. Heistä -näytti soveliaalta vastata, että Ateenalaisten tuli poistua "heidän -maastaan", jolloin saisivat takaisin sen, mitä pyysivät. Saatuansa -tämän vastauksen, lähti Ateenalaisten airut tyhjin toimin. - -Boiootialaiset kutsuivat heti Meelialaiselta lahdelta -keihäänheittäjiä ja linkomiehiä. Paitsi näitä oli heihin tappelun -jälestä yhtynyt 2,000 Korintolaista raskasaseista ja Nisaiasta -lähteneet Peloponneesolaiset vartijamiehet sekä Megaralaisia, ja -näitten kaikkien yhteydessä kävivät he nyt Deelionia vastaan ja -tekivät väkirynnäkön linnotusta vastaan. Koetettuansa monenlaisia -keinoja, asettivat he vihdoin ryntäyskoneen linnotusta vastaan, -jolla he saivatkin sen haltuunsa. Tämä kone oli seuraavanlainen. -He sahasivat suuren puunrungon halki ja koversivat sen kokonaan -ontoksi; sitten yhdistivät he molemmat puoliskot hyvin tarkkaan -toisiinsa ikäänkuin putkeksi. Tämän päähän ripustivat he ketjuilla -kiinnitetyn kattilan ja rautapuhaltajan ja vahvistivat myöskin suuren -osan puunrunkoa raudalla. Tämän koneen toivat he kaukaa vaunuilla -muuria vastaan, missä se enimmäkseen oli rakennettu viiniköynnöksistä -ja puusta, ja kun se oli saatu lähelle muuria, asettivat he suuret -palkeet puun sisään itsensä puolisesta päästä ja lietsoivat, jolloin -täten syntynyt tuulenhenki, tungettuansa kattilaan, jossa löytyi -hehkuvia hiiliä, tulikiveä ja pikeä, sytytti loimuavan liekin, -joka ajautui muuria vastaan, niin ettei kukaan voinut pysyä sillä, -vaan puolustajat pakenivat sieltä. Täten vallotettiin linnoitus. -Vartijaväestä kaatui osa, mutta 200 otettiin vangeiksi. Loput -puolustusväestä nousivat laivoihin ja palasivat kotia. - -Kun Deelion seitsemäntenä päivänä tappelun jälkeen oli vallotettu, -ja kun Ateenalaisten lähettämä airut vähän tämän jälkeen taasen -tuli kaatuneista puhumaan, tietämättänsä mitään tapahtumista, niin -Boiootialaiset antoivat ne heille, eivätkä enää vastanneet samaten, -kuin ensi kerralla. Boiootialaisia kaatui taistelussa vähän vähemmän -kuin 500, Ateenalaisia vähän vaille 1,000 miestä, niiden joukossa -heidän päällikkönsä Hippokratees, sekä suuri joukko kevytaseisia ja -kuormamiehiä. - -Vähän tämän taistelun jälkeen, kun Deemosteneen ei ollut onnistunut -kavaluudella vallottaa Sifaita, johon hän oli sitä varten -purjehtinut, purjehti hän Sikyooniin, mukanaan laivoilla 400 -Akarnaanialaista, Agraialaista ja Ateenalaista raskasaseista, ja -koetti nousta siellä maihin. Mutta ennenkuin kaikki laivat olivat -saapuneet satamaan, riensivät Sikyoonilaiset hätään, ajoivat maihin -nousseet pakosalle ja häätivät heidät aina laivoihin saakka, -jolloin he surmasivat osan heistä ja ottivat osan vangiksi. Sitten -pystyttivät he voitonmerkin ja antoivat sovinnon suojassa kaatuneet -vihollisille. - -Samoina päivinä, kuin Deelion vallotettiin, voittivat Triballolaiset -Odrysalaisten kuninkaan Sitalkeksen taistelussa ja surmasivat hänet. -Hänen serkkunsa Spardakoksen poika Seytes tuli nyt Odrysalaisten ja -muun hänen vallassaan olevan Trakian hallitsijaksi. - -Samana talvena lähti Brasidas Trakialaisten liittolaistensa kanssa -sotaretkelle Ateenalaisten Strymoonin virran rannalla sijaitsevaa -Amfipolis nimistä siirtokuntaa vastaan. Tätä paikkakuntaa, jossa -kaupunki nyt seisoo, koetti ennenmuinoin Mileetolainen Aristagoras, -paetessaan kuningas Dareiosta, asuttaa, mutta Eedoonilaiset -karkottivat hänet. 32 vuotta myöhemmin lähettivät Ateenalaiset -sinne 10,000 siirtolaista omasta keskuudestaan ja muukalaisia ken -vaan halusi, mutta Trakialaiset surmasivat heidät Drabeeskoksessa. -29 vuotta myöhemmin tulivat sinne Ateenalaiset uudestaan Niikiaan -pojan Hagnoonin johdolla, karkottivat Eedoonilaiset ja asuttivat -tämän paikkakunnan, jonka nimi ennen oli Ennea Hodoi (yhdeksän -tietä). He lähtivät Eeionista, joka oli heidän kauppapaikkansa meren -rannalla joen suussa 20 stadion päässä nykyisestä kaupungista, jolle -Hagnoon antoi nimeksi Amfipolis, siitä syystä että Strymoon virtaa -kumpaisellakin puolella sitä. Hän sulki pitkällä muurilla molempien -jokihaarojen välin ja rakensi kaupungin siten, että se oli nähtävänä -sekä mereltä että maalta. - -Tätä kaupunkia vastaan kulki nyt Brasidas, lähtien sotajoukkoineen -Kalkidikeen alueella sijaitsevasta Arnaista. Saavuttuansa -illalla Aulooniin ja Bromiskokseen, jossa Bolbee järvi laskee -mereen, ja aterioittuansa, jatkoi hän matkaansa läpi yön. Ilma -oli myrskyinen ja satoi lunta, jonka johdosta hän kiiruhti -matkaansa salatakseen tulonsa muilta Amfipolilaisilta paitse -salaliittolaisilta. Kaupungissa löytyi myöskin Argililaisia asukkaita -Andrilaista syntyperää, jotka, kuten joukko muitakin, olivat -osallisina salaliittoon, osaksi Perdikkaan, osaksi Kalkidilaisten -houkuttelemina. Kiihkeimmät tässä tuumassa olivat kuitenkin -Argililaiset, jotka naapurikansana aina olivat olleet huonoissa -väleissä Ateenalaisten kanssa ja koettivat saada kaupungin haltuunsa. -He olivat jo kauan aikaa sopineet kaupungissa asuvien kansalaistensa -kanssa tämän jättämisestä heidän haltuunsa, ja kun nyt Brasidas -saapui sopivaan aikaan, laskivat he hänet kaupunkiin, luopuivat -Ateenalaisista sinä yönä ja saattoivat sotaväen ennen aamua joen yli -kulkevalle sillalle, josta kaupunki sijaitsee jonkun matkan päässä, -sillä muurit eivät siihen aikaan ulottuneet yhtä pitkälle, kuin nyt. -Sinne oli asetettu ainoastaan heikko vartioväki, jonka Brasidas -kavalluksen, myrskyisen sään ja odottamattoman hyökkäyksensä kautta -helposti kukisti. Tämän tehtyään, kulki hän yli sillan, saaden siten -haltuunsa ulkopuolella kaupunkia pitkin koko paikkakuntaa asuvien -Amfipolilaisten omaisuuden. - -Koska tämä hänen äkkiarvaamaton sillan yli käymisensä oli -kaupunkilaisille yllätys, ja kun useimmat ulkopuolella kaupunkia -asuvat vangittiin, mutta osa heistä pakeni kaupunkiin, syntyi -siellä suuri häiriö, semminkin kun yleinen epäluulo oli vallalla -kansalaisten kesken. Sanotaan, että Brasidas todennäköisesti olisi -saanut kaupungin haltuunsa, jos hän ei olisi käyttänyt sotajoukkoansa -ryöstöön, vaan olisi heti ryhtynyt sen vallottamiseen. Mutta -hän asetti väkensä leiriin ja antoi sen kulkea ryöstöretkillä -ulkopuolella kaupunkia, ja kun ei kaupungista kuulunut mitään, mitä -hän oli odottanut, niin hän pysyi paikallaan. Silloin kavaltajien -vastustajat, jotka olivat näitä paljoa lukuisammat, estivät porttien -aukaisemisen ja lähettivät yhdessä Ateenalaisten päällikön Eukleen -kanssa, joka oli asetettu tänne vartijaksi, Trakian sotajoukon -toiselle päällikölle kehoituksen saapumaan heidän avukseen. Tämä oli -Oloroksen poika Thukydides, tämän kertomuksen kirjoittaja, joka tähän -aikaan oleskeli Tasoksessa. Tämä saari on Parolaisten siirtokunta, -noin puolen päivän laivamatkan päässä Amfipoliksesta. Thukydides -purjehtikin heti seitsemällä laivalla, jotka sattuivat olemaan hänen -käytettävinään, koettaen saada Amfipoliksen haltuunsa, ennenkuin se -antautuisi, mutta ainakin Eeiooliin, jos tämä ei häneltä onnistuisi. - -Koska Brasidas pelkäsi laivojen apuuntuloa Tasoksesta, ja kun hän -tiesi Thukydideellä olevan oikeuden kaivostöihin sikäläisissä -Trakialaisissa kultakaivoksissa, ja että hän sen kautta suuresti voi -vaikuttaa mannermaan etevimpiin miehiin, niin kiiruhti hän voimiensa -perään vallottamaan kaupungin, jotteivät Amfipolilaiset Thukydideen -saapumisen kautta kieltäytyisi antautumasta, toivoen että tämä -kokoaisi meriliittolaiset ja Trakialaiset heidän avuksensa. Hän -julistutti sentään airuen kautta kohtuullista sovintoa, että ken vaan -Amfipolilaisista tai Ateenalaisista asukkaista halusi, saisi jäädä -kaupunkiin täysillä omistus- ja kansalaisoikeuksilla, mutta se, joka -halusi lähteä kaupungista, saisi viiden päivän kuluessa lähteä sieltä -tavaroineen. - -Tämän kuultua muuttui kansan mielipide aivan toiseksi, varsinkin kun -kaupungin asukkaista ainoastaan vähäinen lukumäärä oli Ateenalaisia, -vaan enemmistö sekalaiskansaa, ja kun vangituilla oli kaupungissa -sukulaisia. He pitivät julistusta kohtuullisena vallitsevaan pelkoon -verraten. Ateenalaisetkin tahtoivat mielellään lähteä kaupungista, -koska pitivät itsensä liian heikkoina välttääksensä vaaraa, varsinkin -kun pikaisesta avusta ei ollut toiveita. Kaupungin muu väestö taasen -katsoi vasten toivoansa pääsevänsä vaarasta menettämättä paljon -mitään. Kun siis Brasidaan puoluelaiset näkivät, että kansa oli -muuttanut mielensä eikä enää totellut siellä oleskelevaa Ateenalaista -päällikköä, niin he jo julki ajoivat asiataan. Sovinto solmittiin, ja -kaupunki antautui Brasidaalle julistetuilla ehdoilla. Täten joutui -siis Amfipolis Brasidaan haltuun. Samana iltana purjehti Thukydides -laivoineen Eeiooniin, mutta Amfipolis oli jo Brasidaalle luovutettu, -ja Eeioonin vallottaminen riippui vaan yhdestä yöstä; sillä elleivät -laivat niin pian olisi tulleet avuksi, olisi sekin joutunut -vihollisten haltuun. - -Tämän jälkeen pani Thukydides Eeioonin puolustuskuntoon, jotta -hän voisi vastustaa Brasidasta, jos tämä heti tai vastaisuudessa -hyökkäisi vallottamaan sitä, ottaen liittoonsa niitä, jotka -sopimuksen mukaan Amfipoliksesta halusivat tulla hänen tykönsä. -Brasidas puolestaan purjehti lukuisilla laivoilla äkkiarvaamatta -jokea myöten Eeiooniin, koettaaksensa voisiko hän vallottaa -joen suuta ottamalla haltuunsa muurin ulkopuolelle ulottuvan -niemikön, ja teki samalla hyökkäyksen maan puolelta, mutta -torjuttiin kumpaisestakin yrityksestä takaisin. Sillä välin asetti -hän Amfipoliin kaikin puolin puolustuskuntoon. Häneen liittyi -myöskin Eedoonilainen Myrkinos niminen kaupunki, sen jälkeen kuin -Eedoonilaisten kuningas Pittakos oli tullut surman uhriksi Goaksiin -poikien ja oman vaimonsa kautta. Vähää tämän jälestä liittyivät -häneen niinikään Tasolaisten siirtokunnat Galeepsos ja Oisymee. Heti -vallottamisen jälkeen saapui Perdikkaskin ja auttoi Brasidasta hänen -toimessaan. - -Kun Amfipolis oli vallotettu, valtasi Ateenalaisia suuri pelko, -varsinkin koska heillä tästä kaupungista oli suuri hyöty laivojen -rakennusaineitten hankinnan ja verotulojen kautta ja senkin -puolesta, että Lakedaimonilaiset kyllä Tessalialaisten avulla tähän -saakka olivat päässeet Strymooniin asti ahdistamaan Ateenalaisten -liittolaisia, mutta eivät edemmäs, koska joki ylempänä muodosti -laajalle suuria soita, ja koska heillä oli kolmisoutulaivoja -valvomassa Eeioonin edustalla; mutta tästä lähtien olisi -Lakedaimonilaisten helppo päästä ylemmäs. Ateenalaiset pelkäsivät -niinikään, että liittolaiset heistä luopuisivat. Brasidas taasen -esiintyi vallan maltillisesti, selittäen kaikissa puheissaan, kuinka -hän muka oli lähetetty vapauttamaan Hellasta. Kun Ateenalaisten -alaiset kaupungit saivat tiedon Amfipoliin vallottamisesta -sekä Brasidaan lupauksista ja hänen maltillisuudestaan, heräsi -heissä kova kapinoitsemisen halu. He lähettivät salaa airuita -hänen luokseen, kehottaen häntä mitä nopeimmin saapumaan heidän -hankkeitaan auttamaan, ja kilpailivat keskenään ollakseen ensimmäiset -luopumisessa. Tämä näytti heistä tykkänään vaarattomalta, koskeivät -arvanneet Ateenalaisia niin mahtaviksi, kuin jälestäpäin kävi -ilmi, perustaen arvelunsa enemmän epävarmaan haluun, kuin varmaan -tietoon. Sillä ihmiset perustavat tavallisesti ajattelemattomaan -toivoon sen, mitä he haluavat, mutta torjuvat mielivaltaisella -perustelemisella luotaan sen, mikä heille on vastenmielistä. Kun -lisäksi Ateenalaiset äskettäin taistelussa Boiootialaisia vastaan -olivat joutuneet tappiolle, ja kun Brasidas heitä imarteli ja -valehteli, etteivät Ateenalaiset olleet halunneet Nisaian edustalla -hänen yksinäisenkään sotajoukkonsa kimppuun käydä, rohkaistuivat -kapinoitsijat ylenmäärin, varmasti luottaen, ettei kukaan rientäisi -avuksi heitä vastaan. Enin kuitenkin vaikutti hetkellinen hurmaus, -ja luottamus Lakedaimonilaisissa nyt heränneeseen intoon sai heidät -halukkaiksi heittäytymään vaikka minkälaisiin vaaroihin. Tämän -kuultuaan lähettivät Ateenalaiset vartijaväkeä kuhunkin kaupunkiin -sen määrän, minkä vaan voivat ajan lyhyyteen ja myrskyiseen säähän -katsoen. Brasidas puolestaan lähetti sanansaattajan Lakedaimoniin, -pyytäen lisää sotaväkeä, ja ryhtyi Strymoonjoelle rakennuttamaan -kolmisoutulaivoja. Mutta osaksi etevimpien miesten kateudesta -Lakedaimonilaiset eivät suostuneet hänen pyyntöönsä, osaksi koska -mieluummin halusivat saada miehensä saaresta ja lakkauttaa koko sodan. - -Samana talvena vallottivat Megaralaiset pitkät muurinsa, jotka olivat -Ateenalaisten hallussa, ja hävittivät ne maata myöten. Brasidas -taasen hyökkäsi liittolaisineen Aktee nimiselle niemikölle, joka -alkaa kuninkaan kaivattamasta kanavasta ja ulottuu Aigaiolaiseen -mereen. Sen korkein vuori on Atoos. Tällä niemimaalla löytyvistä -kaupungeista on Sanee Andrilainen siirtokunta juuri kaivannon -reunalla meren rannalla Euboiaan päin. Muut sikäläiset kaupungit -ovat Tyssos, Kleoonai, Akrotooi, Olofyksos ja Dion. Näitten asukkaat -ovat kaksikielisiä sekalais-barbarilaista kansakuntaa, joista -vähäinen osa on Kalkidilaista syntyperää, mutta useimmat niitten -Pelasgilais-Tyrseeniläisten jälkeläisiä, jotka ennen muinoin -asuivat Lemnoksessa ja Ateenassa. Muut asukkaat ovat Bisaltilaista -ja Kreestoonilaista sukuperää sekä Eedoonilaisia. Nämät asuvat -pikkukaupungeissa. Useimmat näistä liittyivät Brasidakseen, mutta -Sanee ja Dion vastustivat häntä, jonkatähden hän sotajoukkoineen -pysähtyi ja hävitti niitten alueita. - -Kun nämät eivät antautuneet, kulki hän suoraa päätä Kalkidilaista -Torooneeta vastaan, joka oli Ateenalaisten hallussa. Muutamat tämän -kaupungin miehet kutsuivat hänet sinne, ollen valmiit kavaltamaan -tämän kaupungin hänelle. Saavuttuansa aamu-yöstä perille, asettui hän -joukkoineen Dioskuurien pyhäkön läheisyyteen, joka on kaupungista -noin kolmen stadionin matkan päässä. Muut Torooneen asukkaat eivät -tietäneet mitään hänen tulostaan, yhtä vähän kuin Ateenalainen -vartijaväkikään, mutta hänen puoluelaisensa tiesivät hänen tulevan, -ja muutamat heistä lähtivät salaa tähystelemään hänen saapumistansa, -ja kun huomasivat hänen saapuneen, ottivat he mukaansa seitsemän -hänen kevytaseisista miehistään, varustettuina ainoastaan tikareilla. -Vaikka tähän oli aluksi määrätty 20 miestä, niin nämät olivat ainoat, -jotka eivät pelänneet tunkeutumasta kaupunkiin. Näiden johtajana -oli Olyntilainen Lysistratos. Hiipien pitkin merenpuolista muuria -pääsivät he salaa korkeimmalla seisovien vartijamiesten kimppuun, -kaupunki näet sijaitsee kukkulalla, surmasivat nämät ja aukaisivat -Kanastraiolaisen portin. - -Muine sotajoukkoineen pysähtyi Brasidas, kuljettuansa hiukan -eteenpäin, mutta lähetti 100 peltastaa edelleen, jotta nämät -ensimmäisinä ryntäisivät kaupunkiin, heti kun portit aukaistaisiin -ja määrätty merkki annettaisiin. Nämät lähestyivät ehtimiseen yhä -enemmän kaupunkia, kummastellen, ettei merkkiä annettu. Sillä aikaa -toimivat kaupungissa olevat Torooneelaiset yhdessä sisääntungeneitten -kanssa aukaistaksensa portit ulkona seisoville, ja saivatkin -torinpuolisen portin auki murtamalla teljen. Tästä he ensin laskivat -sisään muutamia sotureita, jotka olivat kulkeneet kaupungin ympäri -hyökäten, jotta sekä takaa että molemmin puolin pelästyttäisivät -salaliitosta tietämättömiä kaupunkilaisia. Sitten nostivat he sovitun -tulimerkin ja laskivat kaupunkiin muut peltastat torinpuolisesta -portista. - -Kun Brasidas näki merkin, riensi hän kiiruusti järjestämään -sotajoukkoansa, joka, kajahuttaen sotahuudon ja kokoontuneena -hyökäten esiin, herätti ääretöntä pelkoa kaupunkilaisissa. Toiset -heistä ryntäsivät heti sisään, toiset taasen neliskulmaisia hirsiä -myöten, jotka kivien nostoa varten sattuivat makaamaan vasten -hajonneita ja korjauksen alaisia muureja. Brasidas riensi heti -sotajoukkonsa enemmistöllä kaupungin yläosille, tahtoen yläältäpäin -vallottaa sen varmasti. Muu osa sotureita hajaantui kaikkialle -kaupunkiin ryöstölle. - -Suurin osa Torooneelaisista oli vallotuksen tapahtuessa vallan -levottomana, koska he eivät tietäneet hankkeista mitään, mutta -toimeenpanijat ja ne, joilla tämä oli mieleen, yhtyivät heti -kaupunkiin tunkeutuneisiin. Torilla sattui makaamaan noin 50 -Ateenalaista raskasaseista. Kun he huomasivat viholliset, joutuivat -moniaat harvat heistä syntyneessä tappelussa surman omiksi, jota -vastoin toiset pakenivat joko maitse tai laivoihin, joita oli kaksi -vartioimassa, löytäen turvapaikan Leekytoksen linnassa, joka oli -Ateenalaisten hallussa, ja vallottivat mereen ulottuvan, soukan -kannaksen kautta kaupungista erotetun niemikön. Näitten luokse -pakenivat myöskin ne Torooneelaiset, jotka olivat yhtä mieltä heidän -kanssansa. - -Kun päivän tultua kaupungin valloitus jo oli varma, lähetti Brasidas -Ateenalaisten kanssa paenneille Torooneelaisille sanan, että ken -vaan halusi, pelotta voisi palata kaupunkiin täysillä omistus- ja -kansalaisoikeuksilla. Ateenalaisten käski hän sovinnon suojassa, -vieden mukanaan omaisuutensa, lähteä Leekytoksesta, koska se oli -Kalkidilaisten. Nämät kieltäytyivät lähtemästä, mutta pyysivät -päivän aselevon, voidakseen korjata kaatuneensa. Brasidas heille -soi kaksi päivää. Näiden päivien kuluessa linnotti hän läheiset -rakennukset, ja Ateenalaiset niinikään rakennuksiaan. Brasidas kutsui -Torooneelaiset kokoon ja puhui samaten kuin Akantoksessa, lausuen, -että oli väärin pitää niitä, jotka olivat häntä auttaneet kaupungin -vallotuksessa, kehnoina kansalaisina tai kavaltajina, koska he eivät -olleet tätä tehneet orjuuttaakseen kaupunkia eivätkä voitonhimosta, -vaan kaupungin eduksi ja vapauttamiseksi, ja ettei vallotukseen -osaaottamattomien pitäisi luulla, etteivät he saisi nauttia samoja -etuja, kuin toisetkin. Hän ei muka ollut tullut tuhoamaan kaupunkia -eikä ketään yksityistä. Sanoman tästä ilmotti hän lähettäneensä -myöskin paenneille Ateenalaisille osoitteeksi ystävällisyydestään -heitä kohtaan. Kokemattomuudesta oli heille Lakedaimonilaisista huono -käsitys, mutta he kyllä näitä kohtaan tulisivat sitä suopeammiksi, -kuta oikeutta harrastavampia Lakedaimonilaiset olivat, vaikka he -nyt tietämättömyydestä heitä pelkäsivät. Hän pyysi, että he kaikki -käyttäytyisivät, niinkuin vastaisuudessa luotettavia liittolaisia -kohtaan, sekä että siitä lähtien heidän tekemät rikoksensa -rangaistaisiin, mutta että heidän entiset hairahduksensa annettaisiin -anteeksi, koska olivat mahtavamman pakottamina ne tehneet. - -Näin puhui Brasidas, mieliä rauhottaaksensa; mutta kun sovitun -aselevon päivät olivat kuluneet umpeen, niin teki hän rynnäkön -Leekytosta vastaan. Ateenalaiset puolustautuivat kehnossa -linnotuksessaan ja rintavarustuksilla varustetuissa rakennuksissa, -torjuen viholliset päältään yhden päivän. Mutta seuraavana päivänä -viholliset yrittivät tuomaan piirityskonetta, josta heillä oli -aikomus heittää tulta puisiin rakennuksiin. Heidän jo ollessa -hyökkäämäisillänsä, pystyttivät piiritetyt siinä, mihin arvelivat -vihollisten asettavan koneen, koska se oli heikoin kohta, eräälle -rakennukselle puisen tornin, ja toivat sinne monta saavia ja sankoa -täynnänsä vettä sekä suuria kiviä. Torniin nousi myöskin joukko -miehiä. Suuresta painosta luhistui kuitenkin rakennus kovalla -ryskeellä. Kun lähellä olevat Ateenalaiset näkivät tämän, niin heissä -tästä heräsi enemmän surua, kuin pelkoa; mutta ne, jotka olivat -etäämmällä ja varsinkin etäisimmät, arvelivat kaupungin jo olevan -vallotetun sillä kohdalla ja riensivät pakoon laivoihin. - -Niinpian kuin Brasidas huomasi puolustajien jättäneen -rintavarustukset ja näki, mitä oli tapahtunut, ryntäsi hän esiin -sotajoukkoineen ja vallotti linnotuksen, surmaten kaikki, jotka sai -käsiinsä. Kun linna täten oli vallotettu, pakenivat Ateenalaiset -aluksillansa Palleeneeseen. Leekytoksessa oli Ateenan pyhäkkö. -Brasidas oli kyllä ilmottanut antavansa ensimmäiselle muurille -nousseelle 30 hopeaminaa. Mutta koska hän arveli tehdyn vallotuksen -tapahtuneen toisella kuin inhimillisellä tavalla, lahjotti hän nuo 30 -minaa Jumalattaren pyhäkölle, revitti Leekytoken muurit, puhdisti sen -ja pyhitti sen kokonaan pyhäkön lehdoksi. Lopun talvea järjesti hän -olot niillä paikkakunnilla, jotka olivat hänen hallussaan, ja tuumi -suunnitelmia muita vasten. Tämän talven loputtua kului kahdeksas -sodan vuosi umpeen. - -Lakedaimonilaiset ja Ateenalaiset tekivät heti jo seuraavan kesän -keväällä aselevon yhdeksi vuodeksi. Ateenalaiset arvelivat, että -Brasidas ei lakkaisi houkuttelemasta yhä useampia kaupunkeja -luopumaan heistä, ennenkuin he rauhassa varustautuisivat häntä siitä -estämään, ja että he tarpeen tullessa voisivat sopia pitemmäksi -ajaksi; Lakedaimonilaiset puolestaan kyllä käsittivät, mitä -Ateenalaiset pelkäsivät ja että he, kun kerran olivat kokeneet -onnettomuuksien ja vaivan lakkaamista, mielellään haluaisivat sopia -enemmäksi ajaksi ja tehdä rauhan luovuttamalla heille Sfakteriassa -vangitut miehet. Miehensä tahtoivat he kaikin mokomin saada takaisin, -Brasidaan vielä ollessa voiton puolella. Sillä nyt Brasidas yhä -menestyisi, mutta hänen tappiolle jouduttuansa Ateenalaiset tulisivat -yhtä voimakkaiksi kuin he, menettäisivät he ehkä miehensä ja heidän -olisi taisteltava yhtä voimakasta vihollista vastaan. He tekivät siis -aselevon omasta ja liittolaistensa puolesta seuraavilla ehdoilla: - -"Poetialaisen Apolloonin pyhäkön ja orakelin suhteen ns. suostumme -me, että ken vaan haluaa, saa käyttää niitä vilpittä ja vaaratta -isien tapojen mukaan. Tähän suostuvat Lakedaimonilaiset ja heidän -liittolaisensa, luvaten voimiensa mukaan koettaa saada Boiootialaisia -ja Fookilaisia tähän myöntymään". - -"Jumalan omaisuuden hävittäjien julkisaamisesta tulemme me pitämään -huolta, luvaten heihin nähden menetellä oikeudenmukaisesti ja -vilpittä isien tapojen mukaan. Sekä me että te kuten myöskin jokainen -tähän halukas sitoudumme kohtelemaan häntä isien tapojen mukaan". - -"Lakedaimonilaiset ja heidän liittolaisensa suostuvat tähän ja -siihen, että jos Ateenalaiset tekevät rauhan, kummatkin pysyvät -alueellaan ja pitävät hallussaan mitä heidän hallussaan on; -Koryfasiossa oleskelevat pysykööt Bufradoksen ja Tomeoksen -sisäpuolella; Kyteerassa olevat älkööt pitäkö yhteyttä -liittolaistemme kanssa, älköönkä päin vastoin meidän väkemme heidän -liittolaistensa kanssa. Nisaiassa ja Minooassa olevat älkööt käykö -Nisoksen portista Poseidoonin pyhäkköön vievän tien ulkopuolelle ja -Poseidoonin pyhäköstä suorastaan Minooan sillalle; älköötkä liioin -Megaralaiset ja heidän liittolaisensa kulkeko ulkopuolelle tätä -tietä. Ateenalaiset pitäkööt saaren, jonka ovat vallottaneet, mutta -ilman mitään yhteyttä eri puolueitten välillä, niinkuin he myös -pitäkööt hallussaan sen, minkä Troitseenessa ovat vallottaneet, ja -mistä Ateenalaisten kanssa ovat sopineet". - -"Kummallakin on oikeus purjehtia pitkin omia ja liittolaistensa -rannikoita; Lakedaimonilaiset enemmän, kuin heidän -liittolaisensakaan, eivät saa purjehtiessaan käyttää sotalaivoja, -vaan ainoastaan pienempiä aluksia, jotka eivät kanna enempää, kuin -500 talenttia painavaa lastia". - -"Airuet ja lähettiläät seurueineen saavat vapaasti kulkea ja palata -sekä maitse että meritse Ateenaan ja Peloponneesokseen sodan -lakkauttamista tai riitojen ratkaisemista varten molemmanpuolisen -suojeluksen nojalla". - -"Aselevon kestäessä ei saa ottaa suojaansa ketään karkuria, olkoon -hän vapaa tai orja, emme me ettekä te". - -"Sekä me että te suostumme ratkaisemaan väliset riitamme isiemme -tavoin oikeuden kautta aseisiin vetoamatta". - -"Tätä suostuvat Lakedaimonilaiset ja heidän liittolaisensa -hyväksymään. Jos teistä jotakin näyttää paremmalta tai -oikeudenmukaisemmalta, kuin tämä ehdotus, niin tulkaa Lakedaimoniin -sitä ilmoittamaan. Mitä te oikeudenmukaista ehdotatte, tulevat -Lakedaimonilaiset ja heidän liittolaisensa hyväksymään. Mutta niillä, -jotka tulevat tätä varten, täytyy olla valtakirja, kuten tekin -meiltä vaaditte. Tämä aselepo on kestävä yhden vuoden. Kansa on sen -hyväksynyt Akamantiin heimon prytaneionina ollessa, Fainippoksen -kirjurina, Nikiadeen epistateena. Lakeen ehdotuksesta tehtiin tämä -aselepo Ateenalaisten hyväksi onneksi, kuten Lakedaimonilaiset -ja heidän liittolaisensa sen ovat hyväksyneet. Kansa on sen -hyväksynyt kestäväksi yhden vuoden, ja että se alkaa 14 päivästä -Elafeebolioonin kuukautta. Tällä ajalla tulevat lähettiläät ja -airuet kulkemaan kumpastenkin luokse keskustelemaan tavasta, jolla -sota on lakkautettava. Päälliköiden ja prytanien velvollisuus on -kutsua Ateenalaiset kokoon neuvottelemaan rauhasta, jos saapuisi -lähetyskunta sodan lakkauttamista varten. Läsnäolevien lähettiläiden -on välittömästi vannottava vala kansan edessä, että varmasti pysyvät -vuoden sovinnossa". - -Tästä sopivat nyt Lakedaimonilaiset liittolaisineen Ateenalaisten -ja heidän liittolaistensa kanssa 12 päivänä Gerastionkuuta -Lakedaimonin ajanlaskun mukaan. Sovinnon ovat tehneet ja vannoneet -Lakedaimonilaisten puolesta seuraavat: Eketemidaan poika Tauros, -Perikleidaan poika Ateenaios ja Eryksidaidaan poika Filokaridas; -Korintolaisten puolesta: Oekytoksen poika Aineas, Aristoonymon poika -Eyfamidas; Sikyoonilaisten puolesta: Naukrateen poika Damotimos ja -Megakleen poika Onasimos; Megaralaisten puolesta: Kekaloksen poika -Nikasos ja Amfidooroksen poika Menekratees; Epidaurolaisten puolesta: -Eypaidaan poika Amfias; Ateenalaisten puolesta: päälliköt Diitrefeen -poika Nikostratos, Nikeeratoksen poika Nikias ja Tolmaion poika -Autoklees. - -Tällainen oli tämä aselepo, jonka kestäessä keskustelut varsinaisesta -rauhasta keskeymättä jatkuivat. - -Näinä päivinä, joina aselevon valat vannottiin, luopui Ateenalaisista -Palleeneella sijaitseva Skioonee niminen kaupunki Brasidaan puolelle. -Palleeneen Skiooneelaiset sanoivat olevansa Peloponneesosta, mutta -että heidän esi-isänsä purjehtiessaan Troiasta olivat sortuneet -tälle paikalle sen myrskyn heittäminä, jonka Akaialaiset silloin -saivat kokea, ja olivat asettuneet sinne asumaan. Näitten luopuneiden -avuksi purjehti Brasidas yöllä Skiooneeseen, asettaen puoluelaistensa -sotalaivan purjehtimaan edellänsä, jota vastoin hän itse seurasi -kaukaa purressa, jotta sotalaiva, jos hän kohtaisi purtta suuremman -aluksen, häntä puolustaisi, ja arvellen, ettei vihollisen laiva -ahdistaisi pienempää alusta, vaan kääntyisi sotalaivaa vastaan, ja -että hän siten pääsisi pakoon. Saavuttuansa Skioneeseen, kutsui -hän sen asukkaat kokoukseen ja puhui samaten kuin Akantoksessa ja -Torooneessa, lisäten, että he olivat ansainneet suurinta kunniaa, -koska he, vaikka Potidaia oli Ateenalaisten vallassa ja he itse -ikäänkuin saarelaisia, ollen Palleeneen kannaksella mannermaasta -erotettuina, omin päin olivat rientäneet saavuttaaksensa vapauden, -eivätkä pelosta olleet odottaneet, siksi kuin tämä täysin -luonnollinen onni heille pakolla tyrkytettäisiin. Hän sanoi tämän -olevan osoitteen siitä, että he miehuullisesti tulisivat kestämään -suurempiakin rasituksia. Kun vaan asiat olivat järjestetyt -vakavalle kannalle, olisi hän kyllä todenteolla osottava heille -Lakedaimonilaisten ystävyyden ja muutenkin heitä kunnioittava. - -Näitten puheitten kautta ylpistyivät ja rohkaistuivat kaikki -Skiooneelaiset, itse nekin, jotka ennen eivät olleet hyväksyneet -tapahtuneita toimia, tuumien mielellänsä kärsivän sodan vaivat. -Brasidasta kunnioittivat he kaikin tavoin ja kruunasivat häntä -Hellaan vapauttajana kaupungin puolesta kultaisella seppeleellä. -Yksityiset kunnioittivat häntä kalleilla nauhoilla ja samoilla -menoilla, kuin voittaja-atleettia. Hän jätti toistaiseksi heidän -suojaksensa vartijaväen ja purjehti takaisin. Vähää myöhemmin vei hän -sinne lukuisamman sotajoukon, haluten näitten kanssa tehdä yrityksen -Mendeetä ja Potidaiaa vastaan, jota hän tahtoi tehdä, ennenkuin -Ateenalaiset hänen arvelunsa mukaan ehtisivät apuun, koska tämä -paikka oli saaren tapainen. Näissä kaupungeissa oli hänellä myöskin -apuna kavaltajia. - -Hänen puuhatessaan hyökkäystä näitä kaupunkeja vastaan, saapuivat -kolmisoutulaivalla hänen luoksensa aselevon ilmottajina Ateenalaisten -puolesta Aristoonymos, ja Lakedaimonilaisten puolesta Ateenaios. -Sotajoukko palasi nyt takaisin Torooneeseen. Kun he ilmottivat -Brasidaalle sopimuksen, hyväksyivät kaikki Lakedaimonilaisten Trakian -liittolaiset toimenpiteet. Aristoonymos puolestaan oli tyytyväinen -muuhun; mutta koska hän, laskiessaan päivät, huomasi Skiooneelaisten -luopuneen myöhemmin, kuin aselepo oli tehty, niin kielsi hän -heidän olevan siitä osallisina. Brasidas vastusteli väittäen, -että luopuminen oli tapahtunut ennen, eikä luovuttanut kaupunkia. -Kun Aristoonymos ilmotti tästä Ateenaan, olivat Ateenalaiset heti -valmiit ryhtymään sotatoimiin Skiooneeta vastaan. Lakedaimonilaiset -taas ilmottivat lähettilään kautta, että Ateenalaiset olivat -rikkoneet sopimukset, ja vaativat kaupunkia itselleen luottaen -Brasidaaseen. He suostuivat antamaan oikeuden ratkaista asian; mutta -Ateenalaiset eivät halunneet alistua oikeuden ratkaisulle, vaan -tarttuivat heti aseisiin, suuresti kiivastuneina siitä, että itse -saarelaisetkin, luottaen Lakedaimonilaisten tehottomaan sotavoimaan -maalla, jo uskalsivat luopua heistä. Luopumisen suhteen olivatkin -Ateenalaiset oikeassa, sillä Skiooneelaiset olivat luopuneet kaksi -päivää aseleposopimuksen jälkeen. Kleoonin ehdotuksesta päättivät -he heti ryhtyä sotaan Skiooneelaisia vastaan ja surmata heidät. -Valmistautuessaan tähän retkeen, jättivät he kaikki muut toimet -sikseen. - -Tällä välin luopui heistä Mendee, joka on Eretrialaisten -siirtolaiskaupunki Palleeneessa. Brasidas otti Mendeen asukkaat -vastaan, koska ei katsonut tekevänsä väärin, kun he julkisesti -aselevon kestäessä liittyivät häneen, vaan vieläpä syyttikin -Ateenalaisia tavallaan sopimuksien rikkomisesta. Tästä -rohkaistuivat Mendeeläiset suuresti, koska huomasivat Brasidaan -olevan suopeamielisen heitä kohtaan, päättäen tähän suuntaan -siitäkin, ettei hän luovuttanut Skiooneeta Ateenalaisille, ja ettei -hän siis vastedeskään tulisi hylkäämään heitä. Koska toiseksi -Lakedaimonilaisten puolesta toimivat olivat harvalukuiset, ja kun -asiat olivat näin pitkälle kehittyneet, niin eivät nämät voineet -luopua tuumistaan, peläten itsensä tähden, jos asia tulisi ilmi, -jonkatähden heidän oli pakko saada kansa suostumaan luopumiseen. -Heti kun Ateenalaiset saivat tiedon tästä, vihastuivat he paljoa -enemmin ja varustautuivat sotaan näitä molempia kaupunkeja vastaan. -Koska Brasidas aavisti heidän aikovan hyökätä näiden kimppuun, vietti -hän Skiooneelaisten ja Mendeeläisten vaimot ja lapset Olyntokseen -ja lähetti näille kaupungeille avuksi 500 Peloponneesolaista -raskasaseista sekä 300 Kalkidilaista peltastaa, joitten kaikkien -johtajaksi hän asetti Polydamidaan. Nämät odottivat yhdessä -kaupunkilaisten kanssa kohta saapuvia Ateenalaisia. - -Tähän aikaan lähtivät Brasidas ja Perdikkas yhdessä toistamiseen -sotaretkelle Lynkokseen Arribaiosta vastaan, jolloin viimemainittu -vei sotaan ne Makedonialaiset, jotka olivat hänen alamaisensa, -ja valtakunnassaan asuvien Helleenien keskuudesta raskasaseisia. -Brasidas taasen johti paitse hänellä vielä jäljellä olevia -Peloponneesolaisia Kalkidilaisia ja Akantolaisia sekä muista -kaupungeista, mitä mikin oli voinut lähettää. Yhteensä oli -raskasaseisia Helleenejä noin 3,000, ja kaikkiaan seurasi heitä lähes -1,000 Makedonialaista ja Kalkidilaista ratsumiestä sekä suuri joukko -muita barbareja. Kun he hyökätessään Arribaioksen maahan tapasivat -Lynkeestiläiset aseissa, niin hekin asettuivat taisteluasentoon. -Kumpaisellakin puolella oli jalkaväki asettunut kukkulalle ja -niitten välillä oli tasanko, johon ratsumiehet karkasivat, niin että -ensin syttyi ratsumies-ottelu. Kun Lynkeestiläiset raskasaseiset -valmiina taisteluun astuen alas kukkulalta yhtyivät ratsuväkeen, -asettuivat myöskin Brasidas ja Perdikkas joukkoineen heitä vastaan ja -ottivat osaa taisteluun, jossa he ajoivat Lynkestiläiset pakosalle -ja surmasivat suuren joukon heistä, jota vastoin toiset pakenivat -ylängölle, jossa he pysyivät hyökkäämättä. Tämän jälkeen pystyttivät -voittajat voitonmerkin ja jäivät sinne pari kolme päivää odottamaan -Perdikkaan pestaamia Illyriläisiä, joitten tuli yhtyä heihin. Sitten -halusi Perdikkas enempää viivyttelemättä hyökätä Arribaioksen kyliin, -mutta Brasidas huolissaan, että Mendee, Ateenalaisten purjehdittua -sitä vastaan, joutuisi pulaan, ja kun ei lllyrejä näkynyt, ei -suostunut hänen tuumaansa, vaan tahtoi mieluummin vetäytyä takaisin. - -Heidän tästä ollessaan erimieltä, ilmotettiin, että lllyriläiset -olivat luopuneet Perdikkaasta ja liittyneet Arribaiokseen. Koska -nämät olivat sotaista väkeä, olivat molemmat nyt pelosta sitä mieltä, -että oli peräydyttävä, mutta eivät olleet vielä erimielisyyden takia -määränneet lähtöhetkeä. Yön tultua säikähtyivät Makedonialaiset ja -barbari-joukko, kuten usein tapahtuu suurissa sotajoukoissa, ilman -mitään erityistä syytä, arvellen vihollisten hyökkäävän monta vertaa -suuremmalla joukolla, kuin niitä todenteossa oli, ja jo olevan -heidän kintereillänsä, jonka johdosta he äkkiä kääntyivät pakosalle -kotiaan, pakottaen Perdikkasta, joka ei alussa käsittänyt, mistä -oli kysymys, lähtemään, ennenkuin hän oli tavannut Brasidasta, -sillä leirit olivat etäällä toisistaan. Kun Brasidas aamun tultua -huomasi Makedonialaisten lähteneen pois ja Illyriläisten Arribaioksen -yhteydessä olevan hyökkäämäisillään, kokosi hän raskasaseisensa -nelikulmioon, jonka keskelle hän asetti kevytaseiset, aikeissa hänkin -vetäytyä takaisin. Hyökkääjiksi asetti hän nuorimmat rientämään -apuun, jos viholliset karkaisivat heidän kimppuunsa. Itse tuumi hän -300 miehen valiojoukon kanssa asettua jälkimmäiseksi, vastustaaksensa -ensimmäisiä hyökkääjiä. Ennenkuin viholliset olivat aivan lähellä, -koetti hän kiireessä rohkaista sotilaitaan seuraavin sanoin: - -"Peloponneesoksen miehet! Jos en luulisi yksinjäämisen teitä -pelästyttävän, ja että noin lukuisa barbarijoukko on karkaamaisillaan -teidän kimppuunne, niin minä en kehoitukseeni lisäisi neuvoja. Mutta -kun liittolaisemme meidät on hylännyt ja kun vihollisten joukko -on noin lukuisa, niin koetan minä lyhyellä huomauttamisella ja -kehotuksella miten mahdollista teitä rohkaista." - -"Teidän urhoollisuutenne ei saa sodassa riippua liittolaisten -tilapäisestä läsnäolosta, vaan kotoperäisestä miehuudestanne, joka -ei salli, että te pelkäätte mitään vihollista, kuinka lukuisa se -lieneekin. Tehän ette tule kaupungeista, joissa enemmistö hallitsee -vähemmistöä, vaan mieluummin vähemmistö enemmistöä, jonka vallan -se on hankkinut itselleen yksin taistelulla. Barbarit, joita -kokemattomuudesta nyt pelkäätte, pitäisi teidän tuntea entisistä -taisteluista heidän sotajoukossaan löytyviä Makedonialaisia vastaan, -niinkuin teidän myöskin pitäisi tietää, mitä minä arvelen ja olen -muilta kuullut, etteivät he ole vaarallisia. Sillä jos vihollinen -itse teossa on heikko, vaikka näyttää olevan voimakas, niin -todenperäinen kokemus heistä vielä enemmän rohkaisee vastustajia; -mutta jos hän todellakin on voimakas, niin antaa tietämättömyys -hyökkääjälle rohkeutta. Nämät näyttävät kokemattomista pelottavilta -uhkaavaisuutensa kautta; sillä paljoutensa kautta pelottavat he -silmää, ja heidän hirveä huutonsa on korville sietämätöntä, ja -aseiden heiluttamisella saavat he jotakin uhkaavaa aikaan. Mutta -he eivät osottaudu yhtäläisiksi yhteentörmätessään väistymättömän -vastustajan kanssa. Sillä kun ei heillä ole mitään määrättyä -järjestystä, niin ei heistä ole mitään häpeällistä pakosta väistyä -paikaltaan, ja koska heistä on yhtä kunniallista hyökkäys kuin -pako, niin ei heillä ole käsitystä miehuudesta. Koska taistelu on -mielivaltainen, tarjoaa se erinomaisen tilaisuuden pelastukseen, ja -he katsovat vaarattomammaksi pelottaa teitä kuin hyökätä kimppuunne; -muuten he varmaankin käyttäisivät jälkimmäistä keinoa, eivätkä -edellistä. Te ymmärrätte siis, että heidän puoleltansa uhkaava vaara -todenteolla on aivan vähäpätöinen, vaikka se näölle ja kuulolle on -hirvittävä. Seisokaa siis järkähtämättä, ja kun tilaisuus tulee, -vetäytykää kauniissa järjestyksessä pois, niin kyllä pian saavutte -turvalliselle alueelle ja tulette vastaisuuden varalta huomaamaan, -että tuollaiset joukot, kun kestää heidän ensimmäisen hyökkäyksensä, -ainoasti kerskailevat kaukaa osoittamalla urhoollisuuttaan -uhkailulla, mutta näyttävät miehuuttaan seuraamalla kintereellä -pakenevaa vihollista, kun itse ovat suojassa." - -Täten rohkaistuansa sotilaitaan, vei Brasidas heitä peräytymään. -Mutta kun barbarit tämän näkivät, hyökkäsivät he kovalla huudolla ja -pauhinalla heidän kimppuunsa, arvellen hänen joukkoineen pakenevan, -ja että he sitten saavuttaisivat ja surmaisivat pakenevat. Mutta kun -heitä karkaukseen määrätyt miehet ahdistivat, missä vaan hyökkäsivät, -ja kun Brasidaskin valiojoukollaan asettui heitä vastaan, kestäen -heidän ensimmäisen ryntäyksensä, ja kun ylipäätään peräytyvät -puolustautuivat heidän hyökätessään, mutta heidän pysähtyessään -vetäytyivät takaisin, niin suurin osa barbareja lakkasi ahdistamasta -Brasidaan Helleenejä tasangolla, jättäen vaan osan ajamaan heitä -takaa ja hätyyttämään peräytyviä heitto-aseilla. Toiset heistä -hyökkäsivät juosten pakenevien Makedonialaisten kimppuun, surmaten -ne, jotka he saivat käsiinsä, ja ehtivät vallottaa ahtaan solan, joka -kahden kukkulan välitse vie Arribaioksen alueelle, koska he tiesivät, -ettei Brasidas mitään muuta tietä voinut jatkaa peräytymistään. Kun -hän nyt kulkiessaan solaan oli tiehen nähden neuvoton, ympäröivät he -hänet toivoen saada hänet käsiinsä. - -Huomattuansa tämän, osotti hän 300 sotilaalleen, minkä kukkulan -hän luuli helpommin olevan vallotettavissa, ja käski heidän mitä -nopeimmin juosten ja huolimatta mistään järjestyksestä voimiensa -mukaan rientää sitä kohti ja koettaa syöstä sieltä pois sinne -tiheämmin asettuneet barbarit, ennenkuin he siltäkin puolelta -olivat ympäröineet Lakedaimonilaiset. Nämät voittivatkin kukkulalla -olevat viholliset, ja nyt oli Helleeniläisten koko sotajoukon -helppo päästä sinne. Barbarit pelästyivät suuresti, kun heidän -miehensä pakenivat ylängöltä, eivätkä enää ajaneet Helleenejä takaa, -koska arvelivat heidän, päästyänsä ylängölle, jo pelastuneen. Kun -Brasidas oli vallottanut kukkulat, saapui hän ilman uhkaavaa vaaraa -samana päivänä Arnisaan, joka on ensimmäinen paikkakunta Perdikkaan -valtakunnassa. Tuimistuneina siitä, että Makedonialaiset olivat -ennen aikoja vetäytyneet pois, riisuivat hänen sotilaansa valjaista -härät ajopeleistä, jotka he kohtasivat matkallansa, ja tappoivat -juhdat, sekä anastivat kuormasta pudonneet tavarat, niinkuin aina -tapahtuu yöllisellä ja pelonalaisella pakomatkalla. Tästä lähtien -piti Perdikkas Brasidasta vihollisenaan ja vihasi Peloponneesolaisia, -vaikka hän mielessään kyllä enemmän kammoi Ateenalaisia. - -Kun Brasidas palasi Makedoniasta Torooneeseen, ja sai kuulla, että -Ateenalaiset jo olivat vallottaneet Mendeen, niin jäi hän sinne, -koska arveli olevansa liian heikko lähteäkseen Palleeneeseen -kostoretkelle, ja koetti ainoastaan säilyttää Torooneen vallassaan. -Sillä Ateenalaiset olivat samaan aikaan, kuin Lynkoksessa ennen -kerrottu tapahtui, purjehtineet Mendeetä ja Skiooneeta vastaan, -johon he jo olivat ennen varustautuneet, 50 laivalla, joista 10 oli -Kiolaisia, mukanaan 1,000 omista raskasaseisistansa, 600 jousimiestä, -1,000 pestattua Trakilaista ja joukko sikäläisten liittolaisten -peltasteja. Heitä johtivat Nikeeraton poika Nikias ja Diitrefeen -poika Nikostratos. Purjehdittuansa Potidaiasta laskivat he maihin -Poseidoonin pyhäkön läheisyyteen ja kulkivat Mendeen alueelle. -Mutta Mendeeläiset itse 300 Skiooneelaisten ja Peloponneesolaisten -apujoukkojen kanssa, yhteensä 700 raskasaseista, olivat Polydamidaan -johdolla leiriytyneet jyrkälle kukkulalle kaupungin ulkopuolelle. -Näitä vastaan koetti Nikias erästä kukkulalle vievää polkua myöten -hyökätä 120 kevytaseisella, 60 Ateenalaisella valioraskasaseisella -ja kaikilla jousimiehillä; mutta hän haavottui, eikä enää jaksanut -jatkaa hyökkäystään. Sitä vastoin koetti Nikostratos toista pitempää -tietä koko muulla sotajoukolla päästä tuolle jyrkälle kukkulalle, -mutta hänen sotilaansa joutuivat tykkönään epäjärjestykseen, -ja koko Ateenalainen sotajoukko oli vähällä joutua tappiolle. -Kun Mendeeläiset liittolaisineen sinä päivänä urhoollisesti -puolustautuivat, vetäytyivät Ateenalaiset pois ja leiriytyivät, -jolloin Mendeeläiset palasivat yön tultua kaupunkiin. - -Seuraavana päivänä purjehtivat Ateenalaiset niemekkeen ympäri -Skiooneeseen päin olevalle puolelle ja vallottivat etukaupungin, -hävittäen maata koko päivän, kun ei kukaan hyökännyt heidän -kimppuunsa. Sillä kaupungissa vallitsi puolueriita; mutta -Skiooneelaisten 300 miestä palasi yön tultua kotia. Seuraavana -päivänä kulki Nikias puolella sotajoukollaan aina Skiooneelaisten -rajoille ja hävitti maata. Nikostratos taas asettui sotajoukkonsa -toisella osalla yläportille, josta mennään Potidaiaan. Mutta -Polydamidas, joka Mendeeläisten ja apujoukkojen kanssa täällä -majaili muurien sisäpuolella, järjestyi niintavoin taistelua varten -ja kehotti Mendeeläisiä hyökkäämään ulos kaupungista. Kun nyt -eräs kansanmies vastapuoluelaisista väitti vastaan, sanoen ettei -pitäisi tehdä hyökkäystä, koskei ollut muka mitään syytä sotia, ja -kun Polydamidas hänen väittäessään tarttui hänen käteensä, ja hän -siitä säikähtyi, niin kansa viipymättä vallan raivostuneena tarttui -aseisiin, karkasi Peloponneesolaisten ja heidän puoluelaistensa -kimppuun ja karkotti heidät, säikähtyneitä kun olivat sekä -äkkinäisestä tappelusta, että porttien aukaisemisesta Ateenalaisille, -koska he luulivat tämän hyökkäyksen tapahtuneen edeltäpäin sovitun -sopimuksen mukaan. Ne, jotka eivät heti saaneet surmaansa, pakenivat -linnaan, jonka jo ennen olivat ottaneet haltuunsa. Nikias oli -uudestaan lähestynyt kaupunkia, ja Ateenalaiset hyökkäsivät nyt koko -sotajoukollaan Mendeen kaupunkiin. Koskei portteja oltu aukaistu -minkään sopimuksen nojalla, menettelivät he ikäänkuin väkivallalla -vallotetussa kaupungissa, jättäen sen ryöstettäväksi, ja päälliköillä -oli täysi työ estää sotilaitaan surmaamasta ihmisiäkin. Tämän jälkeen -sallivat he Mendeeläisten järjestää hallituksensa vanhaan totuttuun -tapaansa, jättäen heidän rangaistavaksensa ne, joita he pitivät -syyllisinä luopumiseen. Linnassa olevat sulkivat he, rakentamalla -kumpasellekin puolelle mereen asti ulottuvat muurit, ja asettivat -sinne vartijaväen. Kun siis Mendee oli vallotettu, kulkivat he -Skioneeta vastaan. - -Skiooneelaiset olivat ynnä Peloponneesolaisten kanssa puolestaan -lähteneet heitä vastaan ulos kaupungista ja asettuneet jyrkälle -kukkulalle, joka ensin oli vihollisten vallotettava, jos halusivat -sulkea kaupungin tykkönään. Ateenalaiset tekivät väkirynnäkön -sitä vastaan ja karkottivat ase kädessä sen hallussaan pitäjät, -jonka jälkeen he, pystytettyänsä voitonmerkin, leiriytyivät -ja valmistautuivat piiritykseen. Vähää myöhemmin, heidän jo -ollessaan näissä toimissa, saapuivat sinne Mendeen linnasta siellä -piiritettyinä olleet apujoukot, jotka olivat voittaneet merenpuoliset -vartijamiehet yöllä, ja useimmat heistä pääsivät Skiooneen -läheisyydessä olevan Ateenalaisen sotajoukon huomaamatta kaupunkiin. - -Kun Ateenalaiset parast'aikaa ympäröivät Skiooneeta muurilla, ilmotti -Perdikkas Ateenalaisille päälliköille airuen kautta tekevänsä -sovinnon Ateenalaisten kanssa, koska hän oli suutuksissa Brasidaalle -hänen peräytymisensä tähden Lynkoksesta, jonkajälkeen hän kohta -oli alkanut keskusteluita. Silloin sattui juuri Lakedaimonilainen -Iskagoras olemaan maitse viemässä apujoukkoja Brasidaalle. Mutta -Perdikkas esti Tessalialaisten kesti-ystäviensä kautta, joina hänellä -oli sen maan etevimmät miehet, sotajoukon tulon ja sen varustukset, -niin ettei se edes päässyt Tessaliaankaan. Tämän teki hän osaksi -Nikiaan kehotuksesta, että hän nyt, kun oli niin sopiva tilaisuus, -antaisi selvän osoitteen ystävyydestään Ateenalaisia kohtaan, mutta -osaksi myöskin, koska hän ei enää tahtonut sallia Peloponneesolaisten -tulla alueelleen. Kuitenkin tulivat Iskagoras, Ameinias ja Aristeys -itse, Lakedaimonilaisten lähettäminä, Brasidaan tykö, tarkastamaan -asemaa, tuoden mukanaan Spartasta vastoin lakeja moniaita nuoria -miehiä, asettaaksensa heidät hallitusmiehiksi eri kaupunkeihin, -jottei niiksi asetettaisi ketä vain sattuisi. Kleoonymoksen pojan -Klearidaan asettivat he Amfipolikseen ja Heegeesandroksen pojan -Pasitelidaksen Torooneeseen. - -Samana kesänä repivät Teebaialaiset Tespialaisten muurit, syyttäen -heitä attikalaisuudesta. Tämän he olivat jo aikoja aikoneet tehdä, -mutta nyt se heistä näytti vallan sopivalta, koska Tespialainen -nuoriso oli suurimmaksi osaksi kaatunut taistelussa Ateenalaisia -vastaan. - -Tänä kesänä paloi myöskin Heeran pyhäkkö Argoksessa, sytyttyänsä -siten, että papitar Krysis oli asettanut sytytetyn lampun liian -lähelle seppeleitä, ja sitte oli nukahtanut, niin että koko pyhäkkö -kenenkään huomaamatta syttyi ja paloi poroksi. Peläten Argeiolaisia, -pakeni Krysis heti yöllä Fliuusiaan. Argeiolaiset valitsivat silloin -säännönmukaisesti toisen papittaren nimeltä Fainis. Paetessaan oli -Krysis ollut papittarena kahdeksan ja puoli vuotta tämän sodan -alettua. Sinä kesänä päättyi myöskin Skiooneen sulkemistyö kokonaan, -ja Ateenalaiset palasivat kotia, jätettyänsä sinne vartijaväen. - -Seuraavan talven pitivät Ateenalaiset ja Lakedaimonilaiset aselevon -johdosta rauhaa, mutta Mantinealaiset ja Tegealaiset kumpaisetkin -liittolaisineen taistelivat Laodikioonin läheisyydessä Orestiksen -maassa, jolloin voitto oli ratkaisematon. Sillä kumpaisetkin ajoivat -vastapuoluelaisten siivet pakosalle, jonka johdosta molemmat -pystyttivät voitonmerkin ja lähettivät saaliinsa Deltoihin. Vaikka -suuri joukko kaatui molemmin puolin, niin jäi voitto kuitenkin -ratkaisemattomaksi, ja yö keskeytti ottelun, mutta Tegealaiset -kumminkin pysyivät taistelutantereella, jota vastoin Mantinealaiset -peräytyivät Bukolioonaan ja pystyttivät myöskin puolestaan -voitonmerkin. - -Tämän talven loppupuolella ja kevään tultua, teki Brasidaskin -yrityksen Potidaiaa vastaan. Hänen onnistuikin yön aikana huomaamatta -lähestyä kaupunkia ja salaa asettaa tikapuut muureja vastaan. Sillä -tikapuiden nosto tapahtui sillä välin, kuin vartijamies vei kellon -toiselle, ennenkuin vahti oli palannut paikalleen, joten paikka siis -oli tyhjä. Mutta kun he pian sen huomasivat, vei hän väkensä nopeasti -takaisin, ennenkuin hänen miehensä olivat astuneet tikapuille, ja -ennenkuin päivä valkeni. Tähän loppui talvi ja yhdeksäs vuosi sitä -sotaa, jonka vaiheet Thukydides on kertonut. - - - - -VIIDES KIRJA. - - -Alussa seuraavaa kesää olivat vuodeksi solmitut rauhansopimukset -Pytian juhlien aikana kuluneet loppuun. Aselevon aikana olivat -Ateenalaiset karkottaneet Delolaiset Deloksesta, katsoen heitä -muinaisen rikoksen saastuttamina kelvottomiksi toimittamaan -uhreja sekä itsensä toimittaman ennen kertomani puhdistamisensa -vaillinaiseksi, kun he kuolleitten hautojen poistamisella luulivat -tehneensä kylliksi. Ne Delolaiset, jotka niin halusivat, saivat -asettua asumaan Farnakeen heille antamaan Atramyttioniin Aasiassa. - -Saatuansa Ateenalaiset ehdotukseensa myöntymään, purjehti Kleoon -aselevon loputtua Trakian rantamaille, mukanaan 1,200 raskasaseista -ja 300 ratsumiestä ja vielä suurempi joukko liittolaisia 30 laivalla. -Hän pysähtyi ensin Skiooneen edustalle, jota vielä piiritettiin, -otti sieltä mukaansa raskasaseisia piiritysjoukosta ja purjehti -Kolofoonain satamaan, joka sijaitsee lähellä Torooneelaisten -kaupunkia. Kun hän pakolaisilta sai tietää, ettei Brasidas ollut -Torooneessa, eivätkä kaupungin asukkaat kykenisi puolustautumaan, -kulki hän maajoukkoineen kaupunkia vastaan, mutta lähetti kymmenen -laivaa purjehtimaan ympäri satamaa, joten hän ensin saapui -varustukselle, jonka Brasidas oli rakentanut ympäri kaupunkia, -kun hän tahtoi yhdistää etukaupungin sen kanssa, jonka kautta hän -revittämällä osan vanhaa muuria oli saanut sen yhdeksi kaupungiksi. - -Lakedaimonilainen päällikkö Pasitelidas ja vartioväki kiiruhtivat -puolustamaan sitä Ateenalaisten hyökätessä. Kun nämät joutuivat -ahtaalle, ja koska sataman ympäri lähetetyt laivat nyt saapuivat, -pelkäsi Pasitelidas, että laivat ehtisivät valloittaa puolustajia -vailla olevaa kaupunkia, ja että hän itse, jos viholliset -valloittasivat muurin, joutuisi heidän käsiinsä, jonka takia hän -kiiruumman kautta pakeni kaupunkiin. Laivoista maihin astuneet -Ateenalaiset ehtivät valloittaa Torooneen, ja jalkaväki tunkeutui -vanhan muurin kautta pakenevien vihollisten kintereillä kaupunkiin. -Osan Peloponneesolaisista ja Torooneelaisista surmasivat he heti -käsikähmässä, osan heistä saivat he elävinä käsiinsä, näitten -joukossa Pasitelidaan, heidän päällikkönsä. Brasidas riensi Torooneen -avuksi, mutta kuultuansa matkalla sen valloittamisesta, vetäytyi hän -takaisin, vihollisten valloitettua kaupungin, hänen ollessaan siitä -ainoastaan 40 stadionin matkan päässä. Kleoonin johtamat Ateenalaiset -pystyttivät kaksi voitonmerkkiä, toisen sataman kohdalle, toisen -muurin läheisyyteen. Torooneelaisten lapset ja vaimot tekivät he -orjiksi, mutta miehet ja Peloponneesolaiset sekä muut kaupungissa -oleskelevat Kalkidilaiset, luvultaan noin 700, lähettivät he -Ateenaan. Myöhemmässä sopimuksessa sallivat he Peloponneesolaisten -palata kotiinsa, mutta muut lunastivat Olyntolaiset miehen miestä -vastaan. Samaan aikaan valloittivat Boiootialaiset kavaluudella -Ateenalaisten rajalla sijaitsevan Panakton nimisen linnotuksen. -Asetettuansa vartijaväen Toroneeseen, purjehti Kleoon Atoosniemen -ympäri Amfipolikseen. - -Tähän aikaan purjehti Erasistratoksen poika Faiaks kahden toisen -seuraamana kahdella laivalla lähettiläänä Italiaan ja Sikeliaan. -Sillä Ateenalaisten lähdettyä rauhanteon jälestä, olivat -Leontinilaiset myöntäneet kansalaisoikeuden suurelle joukolle, ja -kansa mietti sentähden uutta maanjakoa. Saatuansa vihiä näistä -tuumista, kutsuivat mahtavat Syrakuusalaiset avuksensa ja karkottivat -kansanpuoluelaiset. Nämät kulkivat mikä mihinkin, mutta mahtavat -suostuivat jättämään aution kaupungin Syrakuusalaisille ja muuttivat -Syrakuusaan, saatuansa siellä kansalaisoikeuden. Myöhemmin lähti -osa näistä Syrakuusasta, tyytymättöminä sikäläisiin oloihin, ja -valloittivat Fookaiai nimisen osan Leontinilaisten kaupungista -kuten myöskin Brikinniai nimisen linnan Leontinilaisten maassa. -Useimmat äskettäin karkoitetuista kansanpuoluelaisista yhtyivät -heihin ja taistelivat muurien suojassa. Kuultuansa tämän, lähettivät -Ateenalaiset Faiaksin yllyttämään sikäläisiä liittolaisiansa -sekä toisia Sikelioottoja, jos mahdollista, yhteisesti ryhtymään -vallanhimoisia Syrakuusalaisia vastaan ja pelastaaksensa siten -Leontinilaisia kansanpuoluelaisia. Saavuttuansa sai Faiaks kyllä -Kamarinalaiset ja Akragalaiset suostumaan tuumiinsa, mutta kun hän -kohtasi vastarintaa Gelassa, niin hän ei huolinut mennä muitten -luokse, koska arvasi sen olevan turhaa, vaan palasi Katanaan -Sikelioottain maan halki. Matkallaan kävi hän myöskin Brikinniaissa -ja rohkaisi sen asukkaita kestävyyteen, jonka jälkeen hän purjehti -kotiin. - -Matkalla Sikeliaan ja palatessansa sieltä oli hän Ateenalaisten -puolesta Italiassa hieronut ystävyyttä muutamien kaupunkien -kanssa. Hän tapasi myöskin Messeeneestä karkotetuita Lokrilaisia -uutisasukkaita, jotka Sikelioottain sovinnon jälkeen, kapinan -vallitessa Messeeneessä, toisen puolueen kutsusta olivat lähetetyt -uutisasukkaina sinne; ja Lokrilaiset pitivät jonkun ajan -Messeeneetä hallussaan. Näitä tavatessaan Faiaks ei heitä kohdellut -vihollisina, koska Lokrilaiset hänen kauttansa olivat sopineet -rauhasta Ateenalaisten kanssa. Kun nimittäin Sikeliootat tekivät -sopimuksen Ateenalaisten kanssa, olivat nämät ainoat liittolaisista, -jotka kieltäytyivät liittymästä Ateenalaisiin. Eivätkä he nytkään -olisi myöntyneet siihen, ellei heitä tähän olisi pakottanut sota -Itooneelaisia ja Melaialaisia vastaan, jotka olivat heidän naapurinsa -ja siirtolaisensa. Vähää myöhemmin saapui Faiaks Ateenaan. - -Purjehdittuansa pitkin rannikkoja Torooneesta Amfipolikseen, -teki Kleoon Eeioonista hyökkäyksen Stageiros nimistä Andrilaista -siirtokuntaa vastaan, voimatta kuitenkaan sitä valloittaa. -Mutta Galeepsos nimisen Tasolaisen siirtokunnan valloitti hän -väkirynnäköllä. Toimitettuansa lähettiläitä Perdikkaan luokse, -jotta tämä sopimuksen mukaan saapuisi sotaväkineen, ja toisia -Odomantolaisten kuninkaan Polleen luokse, pestatakseen mahdollisesti -paljon Trakialaisia, asettui Kleoon Eeioniin. Saatuansa tiedon tästä, -asettui Brasidas puolestaan vastapäätä häntä Kerdyliooniin. Tämä on -Argiliolainen paikkakunta kukkulalla toisella puolen jokea lähellä -Amfipolista. Sieltä erotti kaikki tapahtumat, niin ettei Kleoon -sotajoukkoineen salaa voinut sieltä lähteä liikkeelle, jota Brasidas -arvasi hänen aikovan tehdä, ja että Kleoon, halveksien vastustajien -vähälukuisuutta, odottamatta avustajia hyökkäisi Amfipolista vastaan. -Itse hän puolestaan samalla varustautui, kutsuen avukseen 1,500 -Trakialaista palkkasoturia sekä kaikki Edoonilaiset, niin hyvin -peltastat kuin myöskin ratsumiehet. Hänellä oli 1,000 Myrkinilaista -ja Kalkidilaista peltastaa, lukuun ottamatta Amfipoliissa olevat -soturit. Yhteensä oli hänellä noin 2,000 raskasaseista ja 300 -Helleeniläistä ratsumiestä. Näistä oli Brasidas ottanut mukaansa -Kerdyliooniin 1,500 miestä, loput oli hän asettanut Klearidaan johdon -alle. - -Toistaiseksi pysyi Kleoon liikkumatta, mutta vihdoin hänen oli pakko -tehdä, kuten Brasidas oli arvannut. Sillä kun sotamiehet kyllästyivät -paikalla pysymiseen, ja kun he vertasivat hänen taitamattomaa ja -pelkurimaista johtoansa vastustajan taitoon ja rohkeuteen, ja koska -he jo kotoansa olivat seuranneet häntä vastahakoisesti, niin syntyi -heissä tyytymättömyyttä. Kun Kleoon huomasi tämän, ja koska hän ei -tahtonut lannistaa sotamiesten mieltä vielä pitemmällä viipymisellä, -niin hän lähti liikkeelle. Hän menetteli samaten, kuin Pyloksessa, -jossa hän arveli keksineensä jotakin erinomattain viisasta, koska se -häneltä silloin onnistui. Hän ei luullut kenenkään uskaltavan rynnätä -häntä vastaan taisteluun, vaan sanoi nousevansa ylemmäs, saadaksensa -selvemmän kuvan paikasta, ja kehui odottavansa vahvempaa varustusta, -eipä suinkaan, jotta hän, jos täytyisi ryhtyä taisteluun, varmemmin -pääsisi voitolle, vaan jotta hän voisi piirittää ja väkirynnäköllä -valloittaa kaupungin. Noustuansa joukkoineen luonnon suojelemalle -kukkulalle, tarkasti hän Strymoonin rämemaita, ja minlainen kaupungin -asema Trakiaan päin oli, ja tuli siihen päätökseen, että hän -taistelutta voisi vetäytyä pois, milloin vaan halusi. Sillä ei ketään -näkynyt muureilla, eikä kukaan kulkenut porteista, vaan ne olivat -kaikki suljetut. Hän katui, ettei ollut tullessaan ottanut mukaansa -piirityskoneita, arvellen että hän kyllä olisi voinut valloittaa -kaupungin, koska se oli puolustajia vailla. - -Heti kun Brasidas näki Ateenalaisten lähteneen liikkeelle, astui -hänkin alas Kerdylioonista, suunnaten matkansa Amfipolikseen. -Mutta hän ei hyökännyt Ateenalaisten kimppuun, peloissaan heikon -varustuksensa tähden. Sillä jos kohtakaan hänen sotajoukkonsa ei -luvultaan ollut vastustajia heikompi, koska molemmat olivat yhtä -lukuisat, niin katsoi hän sitä kuitenkin sotakunnossa vastustajia -ala-arvoisemmaksi, koska Ateenalaiset olivat valiosotilaita, -ja niin ikään Leemnolaiset ja Imbrolaiset olivat lähettäneet -paraammat miehensä. Hän päätti sentähden turvautua sotajuoneen. -Sillä jos hän näyttäisi vastustajille sotajoukkonsa vähyyden ja sen -kelvottoman varustuksen, niin hän piti sen vähemmän vievän voittoon, -kuin jos viholliset halveksisivat heitä näkemättä, perustamatta -halveksimisensa oleviin oloihin. Valittuansa 150 raskasaseista, ja -asettaen muut Klearidaan johdon alle, päätti hän siis äkkiarvaamatta -tehdä hyökkäyksen, ennenkuin Ateenalaiset lähtivät liikkeelle, koska -hän ei enää luullut tapaavansa Ateenalaisia täten yksinäisinä, jos -kerran ehtisivät saada apua. Kutsuttuansa siis kaikki sotilaat -kokoon, ilmoitti hän heille tuumansa ja koetti rohkaista heitä -seuraavin sanoin: - -"Peloponneeson miehet! Mimmoisesta maasta olemme lähteneet, että -se aina miehuutensa kautta on ollut vapaana, ja että teidän -nyt on taisteleminen Doorilaisina Joonialaisia vastaan, sitä -minun vain sivumennen tarvitsee mainita. Mutta miten minä aion -tehdä hyökkäyksen, tahdon teille ilmottaa, jotten laimentaisi -urhoollisuuttanne, jos teistä ehkä näkyisin toimivan puutteellisesti, -kun annan ainoastaan osan teistä eikä kaikkien ottaa osaa vaaraan. -Minä, näette, arvaan, että vastustajamme halveksien meitä, koskeivät -luule meidän uskaltavan hyökätä heidän kimppuunsa, ovat nousseet -tuolle paikalle, ja että he nyt järjestyksettä huolettomina -katselevat ympäristöjä. Kun huomaa senkaltaiset virheet vihollisten -puolelta, ja oman sotavoiman heikkouteen katsoen mieluummin turvautuu -hetken tarjoamiin etuihin kuin julkiseen järjestettyyn hyökkäykseen, -niin on voitto miltei varma. Tämänkaltaiset juonet, joilla mitä enin -pettämällä vihollisia hyödyttää ystäviänsä, tuottavat mitä kauniimman -kunnian. Niinkauan kuin he nyt rohkeudessaan ovat huolettomina ja -kahdella päällä ennemmin miettivät lähtöä kuin pysymistä, eivätkä -vielä ole päässeet varmaan päätökseen, koetan minä voisinko -joukollani äkkiarvaamatta juoksujalassa hyökätä keskelle heidän -sotajoukkoaan." - -"Kun sinä, Klearidas, näet minun jo hyökkäävän ja vastustajien -todennäköisesti joutuneen pelon alaisiksi, niin aukaise sinä -portit ja vie mitä kiiruimmin miehesi, sekä Amfipolilaiset että -muut liittolaiset, äkkiarvaamatta taisteluun. Arvatenkin he siten -enin pelästyvät; sillä odottamaton hyökkäys tappelun kestäessä on -vihollisille turmiollisempi, kuin itse alotettu taistelu. Ja ole sinä -itse kunnon mies, kuten sinun Spartiatina tulee oleman." - -"Ja te liittolaiset! Seuratkaa johtajaanne miehuullisesti, -käsittäen, että sotilaan tulee oleman innokas, kunnianhimoinen ja -kuuliainen johtajille. Tämä päivä on tuottava teille, jos olette -urhoollisia, vapauden ja Lakedaimonilaisten liittolaisten nimen, -tahi tekee se teidät Ateenalaisten alamaisiksi, jos teidän onnistuu -välttää orjuutta ja kuolemaa, ja asettaa niskallenne raskaamman -ikeen, kuin tähänastinen on ollut, ja siten estäisitte te muiden -Helleenien vapauttamisen. Mutta pelkureiksi te ette tietenkään joudu, -koska tiedätte kuinka suurista eduista nyt taistelemme, ja minä -puolestani tulen osottamaan, etten ainoastaan kehotuksilla, vaan -myöskin teolla kykenen ryhtymään taisteluun." - -Täten puhuttuansa, valmistautui Brasidas itse hyökkäykseen, asettaen -muut sotilaat Klearidaan kanssa Trakialais-nimisille porteille, -tehdäksensä sieltä hyökkäyksen, kuten oli määrätty. Kun Brasidas -nähtiin astuvan alas Kerdylioonista ja ilmestyvän kaupungissa, johon -ulkoa vallan selvästi saattoi nähdä, sekä uhraavan Ateenan pyhäkön -lehdossa, ja valmistautuvan taisteluun, ilmotetaan Kleoonille, joka -oli lähtenyt tarkastamaan seutuja, että vihollisten koko sotavoima -oli näkyvissä kaupungissa, ja että portin alta näkyi hevosten ja -ihmisten jalkoja, ikäänkuin lähtemäisillään ulos. Kuultuansa tämän, -meni hän katsomaan. Kun hän huomasi niin olevan, ei hän halunnut -antautua taisteluun, ennenkuin apujoukot olivat saapuneet. Luullen -ehtivänsä pois, käski hän antaa merkin peräytymiseen ja kehotti -sotilaitansa vetäytymään vasemmalle siivelle, sen ollen ainoana -keinona päästäksensä Eeiooniin. Mutta koska tämä hänestä tapahtui -liian hitaasti, käski hän oikean siipensä kääntyä ja vei sen siten -pois, paljastaen varustamattoman kyljen viholliselle. Kun Brasidas -huomasi tämän sopivan tilaisuuden ja Ateenalaisen sotajoukon -liikkeellä, lausui hän häntä ympäröiville ja toisille miehilleen: -"Nuot miehet eivät uskalla meitä odottaa; sen huomaa kilpien ja -päitten liikkeistä; ne, jotka noin tekevät, eivät tavallisesti odota -hyökkääjiä. Aukaiskaa siis minulle määrätyt portit, ja tehkäämme -nopeasti rohkea hyökkäys." Syöstyänsä ulos muuria läheisimmästä -portista, silloisen pitkän muurin ensimmäisestä portista, juoksi -hän suoraa päätä jyrkimmälle paikalle, missä nykyään seisoo -voitonmerkki, ja hyökkäsi keskelle Ateenalaisten sotajoukkoa, jotka, -sekä peljästyneinä järjestymättömyytensä takia että hämmästyneinä -hänen rohkeudestaan, kääntyivät pakosalle. Kuten oli määrätty, -ryntäsi Klearidas samalla ulos Trakialaisesta portista ja hyökkäsi -vihollisten kimppuun. Täten joutuivat Ateenalaiset, molemmin puolin -ahdistettuina, täydelliseen epäjärjestykseen. Heidän vasen siipensä, -joka jo oli vetäytynyt Eeiooniin päin, joutui erilleen toisista -ja pakeni. Kun tämä tapahtui, kääntyi Brasidas ahdistamaan oikeaa -siipeä, mutta haavotettiin ja kaatui Ateenalaisten huomaamatta, -mutta hänen miehensä veivät hänet pois. Ateenalaisten oikea siipi -piti paremmin puoltaan. Kleoon, joka jo alusta taistelua mietti -pakoa, lähti hetimiten matkoihinsa, vaan joutui Myrkinilaisen -peltastan käsiin, joka hänet surmasi. Hänen kukkulalle kokoontuneet -raskasaseisensa torjuivat pari kolme kertaa päältään heitä ahdistavaa -Klearidasta, eivätkä peräytyneet, ennenkuin Myrkinilaiset ja -Kalkidilaiset ratsumiehet ja peltastat, ympäröiden heidät, keihäiden -heitolla heitä ajoivat pakosalle. Näin pakeni koko Ateenalainen -sotajoukko suurella vaivalla eri teitä myöten vuoristolle. Ne, -jotka eivät heti taistelussa tahi Kalkidilaisten ratsuväen ja -jalkaväen käsistä saaneet surmaansa, pelastuivat Eeiooniin. Ne, jotka -korjasivat Brasidaan taistelusta, tapasivat hänet vielä hengissään, -joten hän sai tietää, että hänen väkensä oli päässyt voitolle, mutta -vähän jälkeenpäin hän heitti henkensä. Kun Klearidaan johtamat -sotilaat palasivat takaa ajamasta, ryöstivät he kaatuneilta aseet ja -pystyttivät voitonmerkin. - -Tämän jälestä seurasivat liittolaiset täysissä aseissa Brasidaan -ruumista ja hautasivat hänen kunnan kustannuksella kaupungin -nykyisen torin partaalle. Tästä lähtien toimittivat Amfipoliin -asukkaat, ympäröityänsä hänen hautansa aitauksella, hänen kunniakseen -vuotuisia uhreja ja kilpailuja, niinkuin ainakin suojelijauroolle, ja -pyhittivät siirtokunnan hänelle ikäänkuin perustajalleen. He repivät -Hagnoonille pyhitetyt rakennukset ja hävittivät kaikki, mikä olisi -voinut muistuttaa hänestä perustajana, katsoen Brasidaan olleen -heidän perustajansa. He tavottelivat pelosta Ateenalaisia kohtaan -hetken vaatimuksesta hartaasti Lakedaimonilaisten liittoa, katsoen -kunnianosoituksia Hagnoonille, Ateenalaisten vihamielisyyksien -ilmaannuttua, vastenmielisiksi ja epäedullisiksi. Kaatuneiden ruumiit -luovuttivat he Ateenalaisille. - -Ateenalaisista sai surmansa noin 600, vastustajista ainoastaan -seitsemän, johtuen siitä, ettei tämä ottelu ollut mikään -säännöllisesti järjestetty taistelu, vaan edeltäpäin vaikuttavan -pelon aiheuttama yhteentörmäys. Korjattuansa kaatuneensa, purjehtivat -Ateenalaiset kotia. Klearidas taas jäi miehineen Amfipoliin, -järjestääksensä sikäläisiä oloja. - -Loppupuolella tätä kesää veivät Lakedaimonilaiset Ramfias, -Autokaridas ja Epikydidas Trakiaan 900 suuruisen apujoukon -raskasaseisia ja järjestivät, saavuttuansa Trakinin Heerakleiaan, -sikäläiset vallitsevat heidän mielestänsä säännöttömät olot. Heidän -siellä toimiessansa, tapahtui juuri mainittu tappelu. Tähän loppui -tämä kesä. - -Heti alussa seuraavaa talvea pyrki Ramfias joukkoineen aina Tessalian -Pierioniin. Mutta kun Tessalialaiset asettuivat vastarintaan, ja -koska Brasidas oli kaatunut, jonka avuksi tämä sotajoukko oli -lähetetty, palasivat he kotia, arvellen ettei heillä ollut mitään -hyötyä sinne jäämisestä, koska Ateenalaisetkin tappion kärsittyään -olivat vetäytyneet pois, ja koskeivät katsoneet kykenevänsä -toimittamaan, mitä Brasidas oli tuuminut tehdä, semminkin kun he -tiesivät Lakedaimonilaisten heidän lähtiessään olleen taipuvaiset -rauhaan. - -Välitön seuraus Amfipoliin taistelusta ja Ramfiaan sotajoukon -peräytymisestä Tessaliasta oli, ettei kumpikaan sotapuolue ryhtynyt -taisteluun, vaan että he molemmat tuumivat rauhaa. Ateenalaiset -halusivat rauhaa, koskeivät he enää, voitettuina Deelioonin ja vähän -myöhemmin Amfipoliin tappelussa, luottaneet voimaansa, joka luottamus -ennen oli houkutellut heidät hylkäämään rauhansopimukset, he kun -pitivät itseänsä silloisen myötäkäymisen johdosta voittamattomina. He -pelkäsivät myöskin, että heidän liittolaisensa, heidän kärsimiensä -tappioiden houkuttelemina, yhä lukuisammin nousisivat kapinaan ja -luopuisivat heistä, ja he katuivat, etteivät he olleet suostuneet -rauhaan Pyloksen menestyksen jälkeen. - -Lakedaimonilaiset taas, koska sota oli käynyt vasten heidän -arveluansa, he kun olivat toivoneet voivansa jonkun vuoden sodalla -kukistaa Ateenalaisten vallan, hävittämällä heidän maatansa, -mutta päinvastoin olivat Sfakteriassa joutuneet senkaltaiseen -onnettomuuteen, joka ei milloinkaan ennen ollut kohdannut Spartaa. -Sen ohessa hävittivät Pylolaiset ja Kyteeralaiset heidän aluettaan, -ja kun Heilootit yhä enemmän karkasivat, niin he pelkäsivät, että -maahankin jääneet Heilootit silloisten olojen vallitessa, luottaen -aikaisemmin maasta karanneitten Heilootien apuun, nousisivat -kapinaan. Tähän aikaan sattuivat myöskin Argolaisten kanssa solmitut -kolmenkymmenenvuotiset rauhansopimukset kulumaan loppuun, eivätkä -Argolaiset halunneet niitä uudistaa, ellei heille annettaisi takaisin -Kynosuurian aluetta. Mutta Lakedaimonilaiset arvelivat itsensä -liian heikoiksi taistellakseen sekä Argolaisia että Ateenalaisia -vastaan, varsinkin koska he pelkäsivät, että jotkut Peloponneesoksen -kaupungeista luopuisivat heistä, niinkuin tapahtuikin. - -Tähän katsoen, arvelivat kumpasetkin rauhan olevan tehtävän, eivätkä -suinkaan vähin Lakedaimonilaiset, jotka olivat huolissaan, miten -saisivat takaisin saarelta vangitut miehensä. Sillä niistä olivat -jotkut ylhäisiä Spartiateja ja ylimysten sukulaisia. Keskustelut -heistä olivat alkaneet heti heidän vangitsemisensa jälkeen, mutta -Ateenalaiset eivät halunneet tehdä molemmille yhtä etuisaa rauhaa, -niin kauan kuin heidän kävi onnellisesti. Kun he nyt olivat kärsineet -Deelioonin tappion, solmivat Lakedaimonilaiset, jotka kyllä -käsittivät Ateenalaisten tällöin olevan taipuvaisempia rauhaan, heti -heidän kanssansa aselevon yhdeksi vuodeksi, jonka kestäessä oli -neuvoteltava pitemmänaikaisesta sovinnosta. - -Kun Ateenalaiset sittemmin kärsivät Amfipoliin tappion, ja koska -sekä Kleoon että Brasidas olivat kaatuneet, jotka kukin puolestaan -olivat rauhan kiihkeimmät vastustajat, Brasidas koska hän sodassa -oli voittanut onnea ja kunniaa, Kleoon, koska hän ymmärsi, että -hänen konnamaisuutensa rauhan tehtyä tulisi julki ilmi ja hänen -panettelunsa vähemmän uskotuksi, nousivat rauhan puolustajiksi ne -miehet, jotka kukin kaupungissaan pyrkivät etusijalle; Pausaniaan -poika Pleistoanaks, Lakedaimonilaisten kuningas, ja Nikeeratoksen -poika Niikias, aikakauden onnellisin sotapäällikkö. Niikias halusi -rauhaa, jotta hän voisi säilyttää sotamainettansa, sen vielä ollessa -korkeimmillaan, samalla hankkiakseen kansalaisillensa hiukan lepoa, -ja säilyttääksensä itselleen tuleviksi ajoiksi maineen, ettei hän -milloinkaan ollut johtanut kaupunkia mihinkään vaaraan. Tämän hän -katsoi paraimmin saavuttavansa karttamalla vaaran ja sattuman -oikkuja, ja vaarattomuuden piti hän rauhan tuotteena. Pleistoanaks -taasen tavotti rauhaa, koska hänen vihamiehensä lakkaamatta -parjasivat häntä maanpakolaisuudesta laittoman palaamisen takia, -väittäen sen tuottaneen Lakedaimonilaisille heidän kärsimänsä -onnettomuudet. He syyttivät häntä ja hänen veljeänsä Aristoklesta, -että nämät muka olivat yllyttäneet Delfoin papitarta toistamiseen -vastaamaan Lakedaimonilaisille orakelikysyjille, että heidän tuli -vieraasta maasta kutsua kotiin Zeyksen puolijumalallisen pojan -jälkeläinen, muuten täytyisi heidän kyntää maataan hopea-auralla. -Täten oli hän muka saanut Lakedaimonilaiset kutsumaan kotia -hänet, joka silloin oli Lykaionilla, johon hän oli paennut -Lakedaimonilaisia, koska luulivat hänen lahjomana muinoin -palanneen Attikasta, ja asui täällä puoleksi pyhäkköön kuuluvassa -rakennuksessa. Tämä hänen palauttamisensa tapahtui yhdeksäntenätoista -vuotena hänen Attikasta pakenemisensa jälkeen yhtäläisillä menoilla -ja uhreilla, kuin ne, joilla he ottivat asuntonsa Lakooniassa ja -asettivat kuninkaansa. - -Harmissaan näistä parjauksista ja arvellen, etteivät vihamiehensäkään -voisi syyttää häntä mistään, jos rauhan kestäessä ei mikään -onnettomuus tapahtuisi, ja jos Lakedaimonilaiset saisivat takaisin -vangitut soturinsa, vaan että vallanpitäjät sodan kestäessä -olisivat panetteluiden alaisia jokaisen onnettomuuden tapahtuessa, -harrasti Pleistoanaks innolla rauhaa. Keskustelut tästä alkoivat -sinä talvena, ja jo alkukeväästä uhkasivat Lakedaimonilaiset -varustuksilla. He lähettivät kaikkiin kaupunkeihin käskyn rakentaa -linnotuksia, saadaksensa Ateenalaiset taipuvaisemmiksi. Kun -monenlaisia vaatimuksia kummaltakin puolelta oli tehty, suostuttiin -vihdoin, että kumpaisetkin luovuttaisivat takaisin ne paikkakunnat, -jotka aseilla olivat valloittaneet. Nisaian pitivät Ateenalaiset. -Sillä heidän vaatiessaan takaisin Plataian, väittivät Teebalaiset -saaneensa sen haltuunsa Plataialaisten omalla suostumuksella -eikä suinkaan väkivallalla, yhtävähän kuin kavaluudellakaan, ja -Ateenalaiset väittivät Nisaian samoten joutuneen heidän haltuunsa. -Lakedaimonilaiset kutsuivat sitten liittolaisensa kokoon, ja -kun nämät paitsi Boiootialaiset, Korintolaiset, Heeleilaiset -ja Megaralaiset, jotka eivät hyväksyneet sopimuksia, olivat -äänestäneet, että oli tehtävä rauha, tekivät he Ateenalaisten kanssa -uhrilla ja valalla vahvistetun sovinnon, ja Ateenalaiset niinikään -Lakedaimonilaisten kanssa seuraavilla ehdoilla: - -"Ateenalaiset ja Lakedaimonilaiset sekä heidän liittoIaisensa ovat -solminneet ja kaupungittain valalla vahvistaneet rauhan seuraavilla -ehdoilla:" - -"Yhteisten pyhäköiden suhteen, että ken vaan haluaa saa vaaratta -sekä maitse että meritse käydä niissä uhraamassa, pyytää neuvoja -orakelilta ja isien tapaan ottaa osaa juhliin." - -"Apolloonin pyhän lehdon ja pyhäkön suhteen Delfoissa ja itse -Delfolaisten suhteen, että sekä he itse että heidän maansa isien -tapaan ovat itsenäisiä, itseänsä verottavia ja itseänsä tuomitsevia." - -"Viisikymmentä vuotta kestäkööt sopimukset Ateenalaisten ja heidän -liittolaistensa puolelta Lakedaimonilaisten ja heidän liittolaistensa -kanssa petoksetta ja rikkomatta sekä mailla että merillä." - -"Kielletty olkoon Lakedaimonilaisilta ja heidän liittolaisiltaan -nostaa aseita Ateenalaisia ja heidän liittolaisiansa vastaan, kuten -myöskin Ateenalaisilta ja heidän liittolaisiltaan nostaa aseita -Lakedaimonilaisia ja heidän liittolaisiansa vastaan verukkeella tahi -vilpillä." - -"Jos joku erimielisyys heidän välillänsä sattuisi syntymään, -ratkaistakoon se tuomion ja valan kautta, miten keskinäisesti -katsovat hyväksi." - -"Lakedaimonilaiset ja heidän liittolaisensa luovuttakoot -Ateenalaisille Amfipoliksen. Kaikista niistä kaupungeista, jotka -Lakedaimonilaiset luovuttavat Ateenalaisille, saakoot halukkaat -poistua omaisuuksineen." - -"Ne kaupungit, jotka maksavat veroa Aristeideen säännöksen -mukaan, olkoot vapaat. Ateenalaisilta ja heidän liittolaisiltaan -olkoon kielletty ahdistaa näitä kaupunkeja sodalla, kun ne vaan -suorittavat veronsa sopimusten solmittua. Nämät kaupungit ovat: -Argilos, Stageiros, Akantos, Skoolos, Olyntos ja Spartoolos. Nämät -kaupungit älkööt olko kummankaan, yhtävähän Lakedaimonilaisten kuin -Ateenalaistenkaan, liittolaisia. Mutta jos Ateenalaiset voivat -voittaa niitä puolelleen, olkoon sallittu, että Ateenalaiset ottavat -ne liittoonsa niiden omalla suostumuksella." - -"Meekybernalaiset, Sanaiolaiset ja Singaiolaiset asukoot -kaupungeissaan kuten myöskin Olyntilaiset ja Akantilaiset." - -"Lakedaimonilaiset ja heidän liittolaisensa luovuttakoot -Ateenalaisille takaisin Panaktonin. Ateenalaiset luovuttakoot -Lakedaimonilaisille takaisin Koryfasionin, Kyteeran, Metooneen, -Pteleonin ja Atalanteen sekä ne Lakedaimonilaiset miehet, jotka -ovat Ateenalaisten vallassa, joko itse Ateenassa tahi muualla -Ateenalaisten alusmaissa. Niinikään päästäkööt Ateenalaiset -pois Skiooneessa piiritetyt Peloponneesolaiset ja kaikki -Lakedaimonilaisten Skiooneessa oleskelevat liittolaiset, jotka -Brasidas on sinne lähettänyt, samoten kuin ne Lakedaimonilaisten -liittolaiset, jotka ovat Ateenalaisten vankiloissa, joko itse -Ateenassa tahi Ateenalaisten alusmaissa. Samoiten luovuttakoot -Lakedaimonilaiset ja heidän liittolaisensa ne Ateenalaiset ja heidän -liittolaisensa, jotka ovat heidän hallussaan." - -"Skioneelaisten, Torooneelaisten ja Sermyliläisten kaupungeista -kuten myöskin muista hallussaan olevista kaupungeista päättäkööt -Ateenalaiset mielin määrin." - -"Valalla vahvistakoot Ateenalaiset kaupungittain nämät sopimukset -Lakedaimonilaisille ja heidän liittolaisilleen. Kumpaisetkin -käyttäkööt paikkakunnan juhlallisinta valan muotoa, ja valan tehköön -seitsemäntoista miestä joka kaupungista. Vala olkoon seuraava: 'pysyn -näissä päätöksissä ja sopimuksissa vilpittä ja petoksetta'". - -"Samallaiset valat vannokoot Lakedaimonilaiset ja heidän -liittolaisensa Ateenalaisille." - -"Kumpaisetkin uudistakoot vuosittain valan." - -"Pylväät pystytettäköön Olympiaan, Pytooseen, Istmokseen ja Ateenan -linnaan sekä Lakedaimonin Amyklaiooniin." - -"Jos joku seikka toiselta tahi toiselta puolelta olisi unohtunut -sopimusta tehdessä, niin olkoon Ateenalaisille ja Lakedaimonilaisille -sallittu muuttaa tämä seikka keskinäisen sopimuksen mukaan." - -Nämät sopimukset solmittiin Pleistolaan ollessa eforina Artemisionin -kuukauden loppupuolen neljäntenä päivänä, Ateenassa Alkaioksen -ollessa arkontina Elafeebolioonin kuukauden loppupuolen kuudentena -päivänä. Valan vannoivat ja uhrasivat seuraavat henkilöt: -Lakedaimonilaisten puolesta: Pleistolas, Damageetos, Kionis, -Metagenees, Akantos, Daitos, Iskagoras, Filokaridas, Tseyksidas, -Antippos, Tellis, Alkinidas, Empedias, Meenas ja Lamfilos; -Ateenalaisten puolesta: Lampoon, Istmionikos, Niikias, Lakees, -Eytydeemos, Proklees, Pytodooros, Hagnoon, Myrtilos, Trasyklees, -Teagenees, Aristokoitees, Ioolkios, Timokratees, Leoon, Lamakos ja -Deemostenees. - -Nämät sopimukset solmittiin kevättalvena välittömästi -Kaupunkilais-Dionysoksen juhlien jälkeen tarkalleen kymmenen vuotta -ja muutamia päiviä Lakedaimonilaisten ensimmäisen hyökkäyksen -jälkeen Attikaan ja tämän sodan alotettua. Sillä tarkempi on mainita -vuoden-ajat, kuin luetella arkontien ja muitten vallanpitäjien nimet, -joiden ammatti-aikana joku seikka tapahtui. Siten ei tarkoin tiedä, -onko mainittu seikka tapahtunut vallanpitäjän hallitusajan alussa, -lopussa vai milloin. Mutta jos laskee kesät ja talvet, kuten minä -olen tehnyt, niin huomaa, koska kesä ja talvi yhteensä muodostavat -vuoden, että kymmenen kesää ja yhtä monta talvea on kulunut tämän -ensimmäisen sodan alusta. - -Lakedaimonilaiset, joiden ensimmäisinä tuli luopua valloituksistaan, -päästivät heti vangitsemansa miehet irti ja lähettivät Iskagoraan, -Meenaan ja Filokaridaan Trakiaan käskemään Klearidaan jättää -Amfipoliin Ateenalaisille ja muitten hyväksyä sopimukset, kuten -kullekin oli määrätty. Mutta nämät eivät olleet suostuvaisia -tähän, koska pitivät sopimukset itselleen epäedullisina, eikä -Klearidaskaan luovuttanut kaupunkia, vaan Kalkidilaisten mieliksi -väitti, ettei hän voinut heitä siihen pakottaa. Kiireesti lähti -hän itse sanansaattajien seurassa Lakedaimoniin puollustaaksensa -itseään, jos Iskagoras ja tämän myötälähettiläät syyttäisivät -häntä tottelemattomuudesta, ja koska hän halusi tietää, eikö -sopimuksia voisi saada muutetuiksi. Mutta kun hän huomasi -sopimukset vahvistetuiksi, niin palasi hän mitä pikemmin takaisin -Lakedaimonilaisten käskystä, jotka määräsivät, että hänen tuli ennen -kaikkea luovuttaa kaupunki, tahi ainakin viedä pois siellä majailevat -Peloponneesolaiset. - -Koska liittolaisten lähettiläät juuri sattuivat olemaan -Lakedaimonissa, kehottivat Lakedaimonilaiset niitä heistä, jotka -eivät olleet hyväksyneet sopimuksia, suostumaan niihin. Mutta nämät -eivät näihin suostuneet, perustaen kieltonsa samoihin syihin, kuin -ennenkin, ellei tehtäisi heille edullisempia sopimuksia. Kun he -eivät taipuneet, lähettivät Lakedaimonilaiset heidät luotaan ja -tekivät omasta puolestaan liiton Ateenalaisten kanssa, arvellen, -etteivät Argolaiset uudistaisi sopimuksia, koska olivat hyljänneet -Ampelidaan ja Likaan tarjoomukset, arvellen silloin, etteivät -Lakedaimonilaiset ilman Ateenalaisten apua olisi vaarallisia, ja -koska Lakedaimonilaiset tämän liiton kautta paraiten luulivat -voivansa rauhottaa Peloponneeson. Sillä he käsittivät, että -Peloponneesolaiset, jos vain olisi tilaisuutta siihen, yhtyisivät -Argolaisiin. Ateenalaiset lähettiläät saapuivat nyt Lakedaimoniin -ja solmivat keskusteltuansa ehdoista seuraavan valalla vahvistetun -liiton. - -"Seuraavilla ehdoilla ovat Ateenalaiset ja Lakedaimonilaiset -toistensa liittolaisia viideksikymmeneksi vuodeksi:" - -"Jos viholliset hyökkäävät Lakedaimonilaisten maahan ja siellä -harjottavat väkivaltaa, niin tulee Ateenalaisten voimiensa mukaan -avustaa Lakedaimonilaisia. Jos viholliset poistuessaan hävittävät -maata, on hävittäjien kotikaupunki katsottava Lakedaimonilaisten ja -Ateenalaisten viholliseksi ja on sen kärsittävä vihollisen kohtelua -sekä rauha tehtävä yhteisesti petoksetta ja vilpittä." - -"Jos viholliset hyökkäävät Ateenalaisten maahan ja siellä -harjottavat väkivaltaa, niin tulee Lakedaimonilaisten voimiensa -mukaan avustaa Ateenalaisia. Jos viholliset poistuessaan hävittävät -maata, on hävittäjien kotikaupunki katsottava Lakedaimonilaisten ja -Ateenalaisten viholliseksi ja on sen kärsittävä vihollisen kohtelua -sekä rauha tehtävä yhteisesti petoksetta ja vilpittä." - -"Jos orjat nousevat kapinaan, tulee Ateenalaisten auttaa -Lakedaimonilaisia kaikin voimin, miten vaan mahdollista on." - -"Tämän sopimuksen vahvistakoot kumpaistenkin puolesta ne, jotka jo -ennenkin ovat vannoneet sopimuksen valan. Valat uudistakoot joka -vuosi, Lakedaimonilaiset Ateenassa Dionysoksen juhlissa, Ateenalaiset -Lakedaimonissa Hyakintoksen juhlissa. Kumpaisetkin pystyttäkööt -pylväät, toiset Lakedaimonin Amyklaioonissa olevan Apolloonin pyhäkön -eteen, toiset Ateenan linnaan Ateeneen pyhäkön läheisyyteen." - -"Jos Ateenalaiset tahi Lakedaimonilaiset haluavat lisätä tahi poistaa -jotakin sopimuksesta, saavat he sen tehdä yksimielisesti, jos se vaan -on sopusoinnussa valan kanssa." - -Valan vannoivat Lakedaimonilaisten puolesta: Pleistoanaks, Agis, -Pleistolas, Damageetos, Kionis, Metagenees, Akantos, Daitos, -Iskagoras, Filokaridas, Tseuksidas, Antippos, Alkinadas, Tellis, -Empedias, Meenas, ja Dafilos; Ateenalaisten puolesta: Lampoon, -Istmionikos, Lakees, Niikias, Eytydeemos, Proklees, Pytodooros, -Hagnoon, Myrtilos, Trasyklees, Teagenees, Aristokratees, Ioolkios, -Timokratees, Leoon, Lamakos ja Deemostenees. - -Tämä liitto tehtiin vähän mainitun sopimuksen jälkeen. Ateenalaiset -antoivat Lakedaimonilaisille takaisin saarella vangitut miehet. Tämän -tapahtuessa alkoi yhdennentoista vuoden kesä. Täten on nyt kerrottu -ensimmäisen kymmenen vuotta keskeytymättä kestäneen sodan vaiheet. - -Kun Lakedaimonilaiset ja Ateenalaiset kymmenenvuotisen sodan jälkeen -olivat tehneet sopimuksen ja liiton, Pleistolaan ollessa eforina -Lakedaimonissa ja Alkaioksen arkontina Ateenassa, nauttivat näitä -sopimuksia hyväksyvät valtiot rauhaa. Mutta Korintos ja muutamat -Peloponneesoksen kaupungit koettivat saada levottomuuksia aikaan, -joten viipymättä syntyi uusi levottomuus Lakedaimonilaisten ja -heidän liittolaistensa välillä, jota paitsi Ateenalaisissakin aikaa -voittaen heräsi epäluuloa Lakedaimonilaisia kohtaan, koskeivät nämät -täyttäneet kaikkia sopimuksissa määrätyitä ehtoja. Kuusi vuotta ja -kymmenen kuukautta he pysyivät hyökkäämättä toistensa maahan, mutta -kumpaisetkin vahingottivat toisiaan, kun vain oli siihen tilaisuutta, -koska aselepo oli tuiki epävarmasti määrätty. Vihdoin oli heidän -pakko purkaa kymmenenvuotisen sodan jälkeen solmitut sopimukset ja -ryhtyä ilmisotaan toisiansa vastaan. - -Sama Thukydides, joka on kertonut edelliset sodanvaiheet, on myöskin -jatkanut kertomuksensa seuraavista tapahtumista siinä järjestyksessä, -missä ne tapahtuivat kesäisin ja talvisin, kunnes Lakedaimonilaiset, -valloitettuansa pitkät muurit ja Peiraieuksen, kukistivat -Ateenalaisten vallan. Tämän tapahtuessa oli sota kaikkiaan kestänyt -27 vuotta. Sillä jos ei pidä väliaikaista sovintoa sotatilana, -niin erehtyy suuresti. Jos nimittäin tarkastaa tätä tapahtumain -valossa, niin huomaa, ettei ole oikein kutsua sitä rauhaksi, koskei -kumpainenkaan riitapuoli saanut eikä luovuttanut kaikkea sitä, mitä -oli luvattu sovinnossa. Sitä paitsi harjotettiin molemmin puolin -vääryyttä Mantinean ja Epidauroksen suhteen, kuten myöskin monessa -muussa tapauksessa, jonka lisäksi Trakialaiset liittolaiset olivat -yhtä viholliset, ja Boiootialaiset eivät tehneet sovintoa kuin -kymmeneksi päiväksi. Jos siis laskee yhteen kymmenvuotisen sodan, -sitä seuraavan epävarman aselevon ja sen jälkeen seuraavan sodan, -niin huomaa tässä mainitun vuosimäärän oikeaksi lisäämällä muutamia -päiviä, kuten myöskin, jos luottaa orakelin vastaukseen, tämä on -näiden laskujen kanssa yhtäpitävä. Sillä minä muistan hyvin, miten -sekä sodan alussa että sen kestäessä loppuun saakka yhteisesti -puhuttiin, että sota kestäisi kolme kertaa yhdeksän vuotta. - -Minä olen elänyt koko sodan aikana ja paraammassa iässäni tarkoin -seurannut sodan vaiheita, joten minä siis tunnen ne hyvin. -Oltuani päällikkönä sodassa Amfipolista vastaan, ajettiin minä -maanpakoon omasta kotikaupungistani. Ja koska minä oleskelin -molempien sotajoukkojen läheisyydessä, enkä suinkaan kaukana -Peloponneesolaisten leiristä maanpakoni takia, niin olen minä sitä -suuremmassa rauhassa tutkinut tapahtumia. Seuraavassa esittelyssä -olen minä siis kertova kymmenvuotisen sodan jälkeen syntyneet -eripuraisuudet, sovintojen purkamisen ja senjälkeisen sodan vaiheet. - -Kun viidenkymmenen vuotiset sopimukset ja sitten liitto oli tehty, -lähtivät Lakedaimonista Peloponneesolaisten lähettiläät, jotka -sitä varten olivat kutsutut sinne. Kaikki muut palasivat kotia -paitsi Korintolaiset, jotka ensin poikkesivat Argokseen, jossa he -muutamien vallanpitäjien puheilla kävivät lausuen, että Argolaisten -tulisi neuvotella, miten he voisivat pelastaa Peloponneesosta, kun -Lakedaimonilaiset olivat solmineet liiton ja sopimukset entisten -verivihollistensa Ateenalaisten kanssa, eikä suinkaan missään hyvässä -tarkotuksessa, vaan orjuuttaaksensa Peloponneeson. Korintolaiset -yllyttivät Argolaisia päättämään, että mikä Helleeniläis-kaupunki -tahansa, joka oli itsenäinen ja omavaltainen, pääsisi Argolaisten -liittolaiseksi puollustaaksensa molemminpuolisia etuja. He kehottivat -niinikään Argolaisia määräämään muutamia miehiä rajattomalla vallalla -tämän asian päättämiseksi, lykkäämättä asiaa kansan päätettäväksi, -jotteivät vallanpitäjät, jos eivät voisi taivuttaa kansaa, joutuisi -kansan vihan alaisiksi. He väittivät, että moni kaupunki vihasta -Lakedaimonilaisia vastaan liittyisi heihin. Näitten neuvottelujen -perästä palasivat Korintolaiset kotia. - -Kun ne Argolaiset, jotka olivat kuunnelleet lähettiläitä, -kertoivat heidän puheensa hallitusmiehille ja kansalle, määräsivät -Argolaiset äänestyksellä 12 miestä, joitten kanssa kaikki muut -Helleeniläis-kaupungit saisivat solmia liiton, paitsi Ateenalaiset -ja Lakedaimonilaiset, jotka eivät kumpikaan pääsisi liittoon -osallisiksi ilman Argolaiskansan suostumusta. Tähän suostuivat -Argolaiset sitä mieluummin, koska he näkivät, että he kohta -saisivat sodan Lakedaimonilaisten kanssa, sillä sopimukset heidän -kanssansa olivat loppuun kulumaisillaan, ja koska he toivoivat -pääsevänsä Peloponneesolaisten johtajiksi. Sillä tähän aikaan -pidettiin Lakedaimonia vallan vähäpätöisenä, ja sitä halveksittiin -sen kärsimien tappioiden takia, jota vastoin kaikki kunnioittivat -Argolaisia, koska eivät olleet ottaneet osaa Ateenalaisia -vastaan käytyyn sotaan, vaan hyvässä sovussa kumpaisenkin kanssa -olivat hyötyneet siitä. Argolaiset ottivat siis liittoonsa ne -Helleeniläis-kaupungit, jotka siihen olivat halukkaita. - -Ensimmäisinä liittyivät Argolaisiin Mantinealaiset, peläten -Lakedaimonilaisia, koska Mantinealaiset olivat valloittaneet osan -Arkadiaa, Attikalaisen sodan vielä kestäessä, eivätkä luulleet -Lakedaimonilaisten suvaitsevan heidän pitää sitä hallussaan, -kun pääsisivät rauhaan. Sentakia he mielellään kääntyivät -Argolaisten puoleen, pitäen Argolaisten kaupunkia mahtavana ja -Lakedaimonilaisia kohtaan aina vihamielisenä, ja koska se sitäpaitsi -oli kansanvaltainen, kuten he itsekin. Mantinean luovuttua, syntyi -muuallakin Peloponneesoksessa se mielipide, että heidän oli tehtävä -samaten, koska sitäpaitsi arvelivat Mantinealaisten nousseen -kapinaan, syystä että he ehkä tiesivät jotakin enemmän kuin muut, ja -koska he kantoivat vihaa Lakedaimonilaisia kohtaan monestakin syystä, -mutta varsinkin siitä, että oli kirjotettu sopimuksiin Ateenalaisten -kanssa, että nämät molemmat kaupungit saisivat yksin tuumin lisätä -tahi poistaa sopimuksista, mitä he katsoivat hyväksi. Tämä pykälä -teki Peloponneesolaiset enin levottomiksi ja herätti heissä -epäluuloa, että Lakedaimonilaiset Ateenalaisten avulla koettaisivat -tehdä heidät alamaisikseen. Heistä olisi oikeus muutosten tekemiseen -sopimuksissa pitänyt riippua kaikkien liittolaisten suostumuksesta. -Pelosta riensivät siis useimmat Peloponneesoksen kaupungit, kukin -puolestaan, liittoutumaan Argolaisiin. - -Kun Lakedaimonilaiset huomasivat levottomuuden Peloponneesoksessa -ja Korintolaisten olevan sen alkuunpanijoina, ja että nämät itse -miettivät liittoutua Argolaisiin, lähettivät he sanansaattajia -Korintokseen, estääksensä tätä aikomusta. He nuhtelivat Korintolaisia -kaiken tämän aikaansaamisesta ja heidän aikeestaan luopua heistä -ja liittyä Argolaisiin. He väittivät, että Korintolaiset rikkoivat -valansa, ja että he jo siinä olivat menetelleet väärin, kun eivät -hyväksyneet sopimuksia Ateenalaisten kanssa, vaikka oli päätetty, -että liittolaisten enemmistön äänestys oli hyväksyttävä, ellei tätä -päätöstä vastaan olisi mikään este jumalien tahi kansallissankarien -puolesta. - -Korintolaiset olivat ennaltaan kutsuneet kokoon kaikki ne -liittolaiset, jotka eivät hyväksyneet sopimuksia, ja kaikkien -niiden läsnäollessa väittivät he, etteivät he olleet loukanneet -oikeutta. He eivät kuitenkaan suorastaan tuoneet esiin, etteivät -he sopimuksen mukaan Ateenalaisilta olleet saaneet takaisin -Solleionia ja Anaktorionia, eivätkä liioin muita seikkoja, joissa -he olivat joutuneet sorronalaisiksi, vaan käyttivät verukkeena, -etteivät tahtoneet hyljätä Trakialaisia liittolaisiansa. He sanoivat -yksityisesti vannoneensa näille liiton, kun he Potidaialaisten kanssa -ensin kapinoivat, ja uudistaneensa tämän valansa. He kielsivät -siis loukanneensa liittolaisten valoja, jos he eivät hyväksyneet -Ateenalaisten kanssa tehtyä sopimusta. Sillä ei olisi ollut -valanmukaista, lausuivat he, jos he olisivat hyljänneet nämät, kun -he olivat vannoneet uskollisuutta jumalien edessä. Sopimuksissahan -sanottiin: "ellei olisi estettä jumalien tahi kansalaissankarien -puolesta", ja tämä näytti heistä esteeltä jumalien puolesta. - -Näin puhuivat he vanhoista valoista. Argolaisesta liitosta sanoivat -he tulevansa neuvottelemaan ystäviensä kanssa ja tekevänsä sen, -mikä kohtuullista oli. Tämän kuultuaan palasivat Lakedaimonilaisten -lähettiläät kotia. Argoksesta sattui myöskin lähettiläitä olemaan -Korintoksessa, ja he kehottivat Korintolaisia viipymättä liittymään -heihin. Korintolaiset kutsuivat heitä saapumaan ensimmäisiin -Korintoksessa pidettäviin kokouksiin. - -Eeliksestäkin saapui heti tämän jälkeen lähettiläitä, jotka ensin, -kuten oli määrätty, solmivat liiton Korintolaisten kanssa ja sieltä -lähtivät Argokseen, jossa he tulivat Argolaisten liittolaisiksi. -Sillä Eeliläiset olivat riitautuneet Lakedaimonilaisten kanssa -Lepreonin takia. Kun nimittäin kerran oli sota syttynyt muutamien -Arkadian kaupunkien ja Lepreonilaisten välillä, ja Eeliläiset -Lepreonilaisten pyynnöstä olivat tulleet näitten avuksi, ehdoilla -että he saisivat palkinnoksi puolen Lepreonilaisten maasta, -niin Eeliläiset sodan loputtua jättivät maan Lepreonilaisille -viljeltäväksi, ehdoilla että Lepreonilaiset maksaisivat talentin -Olympialaiselle Zeykselle. He suorittivatkin säännöllisesti -veron aina Attikan sodan syttymiseen saakka. Mutta kun he sitten -lakkasivat maksamasta tätä, syyttäen sodan rasituksia, niin -pakottivat heitä Eeliläiset siihen. Lepreonilaiset kääntyivät -silloin Lakedaimonilaisten puoleen. Mutta koska Eeliläiset eivät -pitäneet Lakedaimonilaisia puolueettomina tuomareina, eivät he -näitä hyväksyneet välittäjiksi, vaan hävittivät Lepreonilaisten -maata. Tästä huolimatta julistivat Lakedaimonilaiset Lepreonilaiset -itsenäisiksi, ja julistivat päätöksessään, että Eeliläiset -olivat tehneet väärin. Koska Eeliläiset eivät välittäneet tästä -päätöksestä, lähettivät Lakedaimonilaiset Lepreonilaisten suojaksi -osaston raskasaseisia. Koska Eeliläiset tämän tapahduttua arvelivat -Lakedaimonilaisten ottaneen liittoonsa heistä luopuneen kaupungin -ja siten loukanneen sopimukset, joissa sanottiin, että jokainen -Attikan sodan loputtua saisi pitää hallussaan, mitä hän sen -kestäessä oli valloittanut, niin he katsoivat itsensä loukattuina -oikeutetuiksi luopumaan Lakedaimonilaisista, ja liittyivät Argokseen, -jonka kanssa he, kuten sanottu, solmivat liiton. Korintolaiset -liittyivät niinikään heti tämän jälkeen Argolaisiin, ja niin -myöskin Kalkidilaiset Trakian rantamailla. Vaikka Boiootialaiset -ja Megaralaiset olivat samaa mieltä, niin he kuitenkin pysyivät -levollisina, koska Lakedaimonilaiset heitä kohtelivat ystävällisesti, -ja koska he pitivät Argolaisten kansanvallan itselleen vähemmän -soveltuvana, kuin Lakedaimonilaisen hallitusmuodon, kun heillä -itsellään vallitsi harvainvalta. - -Tänä kesänä valloittivat Ateenalaiset piirityksellä samaan aikaan -Skioonee nimisen kaupungin, surmasivat sen kaikki täysikasvaneet -miehet, ja tekivät orjiksi naiset ja lapset, ja jättivät alueen -Plataialaisille viljeltäväksi. Delolaiset veivät he takaisin -kotimaahan sekä sodassa kärsineiden tappionsa että Deloksen jumalan -käskyn johdosta. - -Fookilaiset ja Lokrilaiset alkoivat tähän aikaan sotia keskenään. -Korintolaiset ja Argolaiset, jotka nyt olivat liittolaisia, -tulivat Tegeaan yllyttääksensä sitä luopumaan Lakedaimonilaisista, -koska he pitivät tämän kaupungin sangen tärkeänä, ja koska -arvelivat koko Peloponneesoksen liittyvän heihin, jos vain Tegea -sen tekisi. Mutta kun Tegealaiset lausuivat, ettei heillä ollut -mitään Lakedaimonilaisia vastaan, niin Korintolaiset, jotka tähän -saakka olivat olleet sangen innokkaita toimessaan, laimentuivat -harrastuksissaan, koska pelkäsivät, etteivät ketkään muutkaan yhtyisi -heihin. He kääntyivät kuitenkin Boiootialaisten puoleen, pyytäen -heitä rupeamaan Korintolaisten ja Argolaisten liittolaisiksi ja -muutenkin toimimaan yksin tuumin heidän kanssansa. Boiootialaiset -ja Ateenalaiset olivat vähän viidenkymmenenvuotisen sopimuksen -solmimisen jälkeen tehneet aselevon keskenään kymmenen päivän -irtisanomisajalla. Korintolaiset kehottivat Boiootialaisia seuraamaan -heitä Ateenaan, hankkiaksensa heille samoja ehtoja, kuin oli -myönnetty Boiootialaisille, mutta sanomaan irti aselevon, elleivät -Ateenalaiset tähän vaatimukseen suostuisi, sekä myöhemmin olemaan -tekemättä liittoa heidän kanssansa ilman Korintolaisten suostumusta. -Boiootialaiset pyysivät heitä odottamaan Argolaisten sopimuksien -suhteen, mutta seurasivat heitä kuitenkin Ateenaan. Ateenalaiset -eivät suostuneet Korintolaisten ehdotukseen, vaan vastasivat, -että Korintolaiset olivat sopimuksiin osallisina, jos vain olivat -Lakedaimonilaisten liittolaisia. Boiootialaiset eivät kuitenkaan -tämän johdosta sanoneet irti sopimuksia, vaikka Korintolaiset -heitä tähän kehottivat, syyttäen heitä lupaustensa peruuttajiksi. -Korintolaisten ja Ateenalaisten välillä oli siis aselepo ilman mitään -säännöllistä sopimusta. - -Sinä kesänä tekivät Lakedaimonilaiset koko sotavoimallaan Pausaniaan -pojan kuninkaansa Pleistoanaksin johdolla sotaretken Arkadian -Parrasilaisia vastaan, jotka olivat Mantinealaisten alamaisia, ja -jotka kapinaan noustuaan olivat kutsuneet Lakedaimonilaiset avukseen. -Jos vain voisivat, aikoivat Lakedaimonilaiset samalla hävittää -Kypselon linnotuksen, jonka Mantinealaiset olivat rakentaneet -Parrasilaisten maahan, ja josta he vartiojoukon avulla pitivät -silmällä Lakooniassa sijaitsevaa Skiritistä. Lakedaimonilaiset -hävittivät Parrasilaisten aluetta, mutta Mantinealaiset jättivät -kaupunkinsa Argolaisten huostaan ja valvoivat itse liittolaismaata. -Mutta kun he eivät kyenneet sekä pelastamaan Kypselon linnaa että -samalla Parrasilaisten kaupunkeja, niin vetäytyivät he takaisin. -Julistettuansa Parrasilaiset riippumattomiksi ja revittyänsä -linnoituksen, palasivat Lakedaimonilaiset kotiin. - -Kun sinä kesänä Klearidas rauhan tehtyään Trakiassa toi kotiin ne -soturit, jotka Brasidaan johdolla olivat lähteneet sotaan, niin -päättivät Lakedaimonilaiset vapauttaa ne Heilootit, jotka Brasidaan -johdolla olivat ottaneet osaa sotaan, ja sallia heidän asettua -asumaan, mihin vain halusivat. Vähää tämän jälkeen antoivat he -heille ja Neodamoodeille asunnoksi Lakoonikan ja Eeliksen rajalla -sijaitsevan Lepreonin, koska he jo ennaltaan olivat epäsovussa -Eeliläisten kanssa. Mutta koska he pelkäsivät, että saarelta -palanneet soturit, jotka jätettyänsä aseensa olivat joutuneet -vangeiksi, arvellen joutuvansa häväistyksen alaisiksi tämän -onnettomuuden takia, ryhtyisivät salavehkeisiin, jos saisivat -pysyä täysissä kansalaisoikeuksissaan, moniaat heistä kun olivat -valtionviroissa, niin riistettiin heiltä oikeus hoitaa valtion -virkoja, kuten myöskin pätevyys tehdä myynti- ja ostosovintoja. -Myöhemmin saivat he kuitenkin täydet kansalaisoikeudet takaisin. - -Sinä kesänä vallottivat Diktidiläiset Ateenalaisten Atoos-vuorella -sijaitsevan Tyssos nimisen liittokaupungin. Koko tämän kesän pitivät -Ateenalaiset ja Peloponneesolaiset kanssakäymistä toistensa kanssa, -mutta Ateenalaisissa ja Lakedaimonilaisissa syntyi kuitenkin heti -sopimuksen solmittuaan keskinäistä epäluuloa, koskeivät luovuttaneet -toisillensa määrättyjä paikkakuntia. Lakedaimonilaiset eivät -ensimmäisinä, vaikka niin oli määrätty, luovuttaneet Amfipolista -eivätkä muitakaan kaupunkeja eivätkä liioin olleet taivuttaneet -Trakian rannikolla asuvia liittolaisiansa, yhtävähän kuin -Boiootialaisia ja Korintolaisiakaan, hyväksymään sopimuksia, aina -vain väittäen, että he kyllä Ateenalaisten avulla pakottaisivat heitä -tähän, jos eivät muutoin suostuisi. He olivat suullisesti määränneet -ajan, jonka jälkeen ne, jotka eivät suostuneet sovintoihin, -katsottaisiin molempien vihollisiksi. Mutta kun Ateenalaiset näkivät, -etteivät Lakedaimonilaiset panneet toimeen mitään tästä, niin -syntyi heissä epäluulo, että Lakedaimonilaisilla oli paha mielessä, -niin etteivät hekään luovuttaneet Pylosta, Lakedaimonilaisten tätä -vaatiessa, vaan vieläpä katuivat, että olivat päästäneet saarella -vangitut miehet. He pitivät myöskin hallussaan muut paikkakunnat, -siksi kuin Lakedaimonilaisetkin heille luovuttaisivat sopimuksissa -määrätyt kaupungit. Lakedaimonilaiset puolestaan väittivät tehneensä, -mitä mahdollista oli. "Hehän olivat luovuttaneet kaikki hallussaan -olevat Ateenalaiset vangit, palauttaneet soturinsa Trakiasta ja -muutenkin tehneet kaikki voitavansa. Heidän vallassaan ei ollut -jättää takaisin Amfipolista, väittivät he, kuten myöskin että -he koettaisivat saada Boiootialaiset ja Korintolaiset yhtymään -liittoon ja luovuttamaan Panaktonin sekä päästämään vapaiksi ne -Ateenalaiset, jotka olivat Boiootialaisten vallassa." Puolestaan -vaativat Lakedaimonilaiset, että Pylos annettaisiin heille takaisin, -tahi ainakin että Ateenalaiset kutsuisivat pois Messeenialaiset ja -Heilootit sieltä, samaten kuin hekin olivat kutsuneet soturinsa -Trakiasta. Jos haluaisivat, voisivat Ateenalaiset itse valvoa tätä -paikkakuntaa. Pitkien keskustelujen jälkeen suostuivat Ateenalaiset -viemään Pyloksesta Messeenialaiset, Heilootit ja kaikki muut, jotka -Lakoonikasta olivat paenneet sinne. Nämät saivat asuntopaikakseen -Kranionin Kefalleeniassa. - -Tänä kesänä pitivät Ateenalaiset ja Lakedaimonilaiset keskenänsä -rauhassa kanssakäymistä. - -Seuraavana talvena, jolloin hallitsivat toiset eforit, kuin ne, -joiden hallitessa sopimukset tehtiin, joita muutamat uusista -eforeista puolestaan vastustivat, saapui Lakedaimoniin lähettiläitä -liittolaisilta, ja myöskin Ateenasta, Boiootiasta ja Korintosta. -Kun eivät pitkät keskustelut johtaneet mihinkään sovintoon, niin -tekivät lähettiläät lähtöä. Silloin eforit Kleobuulos ja Ksenarees, -jotka kaikin voimin koettivat saada sopimukset puretuiksi, -keskustelivat yksityisesti Boiootialaisten ja Korintolaisten kanssa, -kehottaen heitä ennen kaikkea yksimielisyyteen. He kehottivat -Boiootialaisia ensin tekemään liiton Argoksen kanssa ja itse -liittymään Lakedaimonilaisiin, jonka jälkeen he koettaisivat saada -Argolaisetkin liittoon, väittäen että Boiootialaiset siten paraiten -pääsisivät Ateenalaisten liittoon yhtymästä. He sanoivat, että -Lakedaimonilaisille oli suuriarvoista saada Argolaiset ystävikseen -ja liittolaisikseen, ennenkuin riitaisuudet uudestaan syttyisivät -Ateenalaisten ja heidän välillänsä ja sopimukset purettaisiin, -ja että Boiootialaiset kyllä käsittäisivät Lakedaimonilaisten -haluavan Argolaisia ystävikseen, koska tietysti sota ulkopuolella -Peloponneesosta siten kävisi heille helpommaksi. Lakedaimonilaiset -pyysivät heitä kuitenkin luovuttamaan Panaktonin Lakedaimonilaisille, -jotta he siten ehkä saisivat Pyloksen takaisin, joka heitä suuresti -auttaisi sodassa Ateenalaisia vastaan. - -Kun Boiootialaiset ja Korintolaiset Ksenarekselta ja Kleobuulokselta -kuten myöskin muilta Lakedaimonilaisilta ystäviltään olivat -saaneet nämät viestit hallitukselleen, lähtivät he kumpaisetkin -matkalleen. Mutta kaksi Argoksen korkeimmista vallanpitäjistä -tavotteli heitä tiellä, ja kun olivat tavanneet heidät, ottivat he -puheeksi, rupeaisivatko Boiootialaiset Argolaisten liittolaisiksi -samoin kuin Korintolaiset, Eeliläiset ja Mantinealaiset. Jos -tämän tekisivät, voisivat he muka yhdestä tuumin vaaratta käydä -sotaa ja sopia Lakedaimonilaisten tahi minkä muun valtion -kanssa tahansa mielin määrin. Tästä mieltyivät Boiootialaisten -lähettiläät suuresti, sillä nämäthän pyysivät aivan samaa, kuin -Lakedaimonilaiset olivat käskeneet heidän sanoa. Argolaisten -huomattua, että heidän ehdotuksensa oli Boiootialaisille mieluinen, -lupasivat he poistuessaan toimittaa lähettiläitä Boiootialaisten -luokse. Saavuttuansa kotia ilmaisivat lähettiläät boiootarkeille -Lakedaimonilaisten ja matkalla tavattujen Argolaisten viestit. -Boiootarkeille olivat nämät viestit sitä mieluisammat, koska heidän -Lakedaimonilaiset ystävänsä kehottivat heitä toimimaan samoin kuin -Argolaisetkin. Vähää myöhemmin saapui lähettiläitä Argoksesta, -toistaen kehotukset. Boiootarkit hyväksyivät heidän ehdotuksensa -ja lupasivat heidän lähtiessään toimittaa miehiä Argokseen -keskustelemaan liitosta. - -Boiootarkkien, Korintolaisten, Megaralaisten ja Trakialaisten -lähettiläiden mielestä olivat nyt keskinäiset valat vannottavat, -että tuli tarpeen vaatiessa puollustaa vaaraan joutunutta, kuten -myöskin ettei saanut alottaa sotaa eikä tehdä rauhaa ilman yhteistä -suostumusta, ja että näin ollen Boiootialaiset ja Megaralaiset, -jotka tässä suhteessa olivat yksimielisiä, solmisivat liiton -Argolaisten kanssa. Mutta ennenkuin valat vannottiin, ilmottivat -boiootarkit asian Boiootialaisten nelimiehiselle neuvostolle, jolla -on päätösvalta kaikissa asioissa, kehottaen liiton solmimiseen -kaikkien niiden kaupunkien kanssa, jotka niin halusivat. Mutta -neuvoston jäsenet eivät hyväksyneet tätä ehdotusta, koska pelkäsivät -loukkaavansa Lakedaimonilaisia, jos ottaisivat liittoonsa näistä -luopuneet Korintolaiset. Sillä boiootarkit eivät olleet ilmaisseet -neuvostolle Lakedaimonissa vallitsevia mielipiteitä, ja että -eforit Kleobuulos ja Ksenarees sekä muut sikäläiset ystävät -olivat kehottaneet heitä ensin tekemään liiton Argolaisten ja -Korintolaisten kanssa ja sittemmin yhdessä näiden kanssa yhtymään -Lakedaimonilaisiin, koska he arvelivat, ettei neuvosto kuitenkaan -äänestäisi muuten kuin heidän ehdotuksensa mukaisesti, jos kohtakaan -eivät tästä mitään ilmottaneet. Kun asiat näin sortuivat, lähtivät -Korintolaiset ja Trakialaiset lähettiläät tyhjin toimin pois. Mutta -boiootarkit, jotka olivat koettaneet saada aikaan liiton heidän -ja ehkäpä Argolaistenkin kanssa, eivät tästä lähtien neuvostolle -puhuneet mitään Argolaisista, eivätkä liioin toimittaneet luvattua -lähetystöä heidän tykönsä, vaan kotvan aikaa ei näistä seikoista -ensinkään tuumittu. - -Tänä talvena valloittivat Olyntolaiset väkirynnäköllä -Meekybernan, jossa oli Ateenalainen varustusväki. Ateenalaisten -ja Lakedaimonilaisten keskusteluiden jatkuessa toivoivat -Lakedaimonilaiset yhä saavansa Ateenalaisilta Pyloksen takaisin, -jos vaan voisivat taivuttaa Boiootialaisia luovuttamaan Panaktonin -Ateenalaisille. Sentähden pyysivät he lähettiläiden kautta -Boiootialaisia jättämään heille Panaktonin ja heidän hallussaan -olevat Ateenalaiset vangit, jotta sen sijasta saisivat Pyloksen. -Mutta Boiootialaiset eivät suostuneet tähän pyyntöön, elleivät -Lakedaimonilaiset heidän kanssansa tekisi samallaista sopimusta, kuin -Ateenalaisten kanssa. Lakedaimonilaiset kyllä käsittivät tekevänsä -vääryyttä Ateenalaisille, koska oli sanottu, ettei kumpikaan -liittolaisista saisi ilman toisen suostumusta tehdä rauhaa eikä -ryhtyä sotaan ketäkään vastaan; mutta koska he halusivat saada -Panaktonin käsiinsä, jotta siten saisivat Pyloksen takaisin, ja -kun Boiootialais-ystävät kaikin voimin koettivat saada sopimukset -puretuiksi, yhtyivät he liittoon kevättalvella. - -Tähän loppui yhdestoista vuosi tätä sotaa. - -Kun seuraavan kevään alussa eivät saapuneet Boiootialaisten -lähettiläät, joita nämät olivat luvanneet lähettää, ja kun saatiin -tieto Panaktonin muurien repimisestä, ja että Boiootialaiset olivat -tehneet yksityisen sovinnon Lakedaimonilaisten kanssa, niin syntyi -Argolaisissa pelko, että jäisivät yksin ilman liittolaisia, ja -että kaikki liittolaiset yhtyisivät Lakedaimonilaisiin. Sillä he -arvelivat, että Lakedaimonilaiset olivat yllyttäneet Boiootialaisia -hävittämään Panaktonin ja yhtymään Ateenalaiseen liittoon, ja että -Ateenalaiset olivat tietäneet tästä, joten heillä ei enää olisi -tilaisuutta pääsemään liittoon Ateenalaisten kanssa, jota vastoin -he tähän saakka olivat toivoneet voivansa liittyä Ateenalaisiin, -jos erimielisyyden syntyessä sopimukset Lakedaimonilaisten kanssa -purettaisiin. Tästä toivottomina ja peloissaan, että heidän samalla -aikaa täytyisi sotia Lakedaimonilaisia, Tegealaisia, Boiootialaisia -ja Ateenalaisia vastaan, lähettivät he nyt, vaikka eivät ennen olleet -hyväksyneet Lakedaimonilaisten sopimusehdotuksia, koska olivat -toivoneet pääsevänsä Peloponneesoksen johtajiksi, mitä kiiruumman -kautta sanansaattajina Lakedaimoniin Eystrofoksen ja Aisoonin, -jotka he pitivät siellä enin suosittuina, arvellen saavansa elää -rauhassa, miten asiat kävisivätkään, kun olivat tehneet liiton -Lakedaimonilaisten kanssa. - -Saavuttuansa perille, ryhtyivät lähettiläät keskusteluihin -Lakedaimonilaisten kanssa ehdoista, joilla heille sopimus suotaisiin. -Ensiksi ehdottivat Argolaiset, että jollekin kaupungille tahi -yksityiselle annettaisiin ratkaisuvalta Kynosuurian alueesta, -josta rajapaikasta heidän välillänsä alituisesti oli ollut riita, -koska siinä sijaitsi Tyrean ja Anteenan kaupungit, ja koska -Lakedaimonilaiset sitä viljelivät. Mutta kun Lakedaimonilaiset -eivät halunneet kajota tähän asiaan, vaan sanoivat, että Argolaiset -saisivat liittyä heihin samoin kuin ennenkin, niin Argolaiset -lähettiläät saivat Lakedaimonilaisia kuitenkin suostumaan, että rauha -tehtäisiin 50 vuodeksi sillä välipuheella, että kumpaisellakin, -Lakedaimonilaisilla ja Argolaisilla, oli oikeus kuten ennenkin -taistelun jäätyä ratkaisematta vaatimaan toista sotaan mainitusta -maasta, jos ei vastustajaa rasittaisi sota tahi tauti, mutta -ettei ollut luvallista ajaa toista takaa edemmäs kuin vastustajan -rajalle. Tämä oli ensin Lakedaimonilaisten mielestä hulluutta, -mutta koska kaikin tavoin koettivat saada Argolaiset ystävikseen, -suostuivat he tähän ehdotukseen ja vahvistivat liiton kirjallisesti. -Kuitenkin kehottivat heitä Lakedaimonilaiset ennen lopullista -ratkaisua esittämään asian Argoksen kansalle, ja jos se kansalle oli -mieluinen, saapumaan valan vannomista varten Hyakintos-juhliin. Tämän -päätettyään palasivat lähettiläät kotia. - -Argolaisten ollessa näissä toimissa, saapuivat Lakedaimonilaisten -lähettiläinä Andromedees, Faidimos ja Antimenidas pyytämään -Boiootialaisia luovuttamaan Panaktonin ja päästämään vapaiksi -Ateenalaiset vangit jättääksensä ne Ateenalaisille. Mutta he -tapasivat Panaktonin Boiootialaisten hävittämänä, johon nämät -ilmottivat syyksi, että Ateenalaiset ja Boiootialaiset tästä asiasta -syntyneiden eripuraisuuksien takia ennen muinoin olivat tehneet -valalla vahvistetut sopimukset, ettei kumpainenkaan saisi asua -tässä paikkakunnassa, vaan että he viljelisivät sitä yhteisesti. -Mutta ne vangitut Ateenalaiset miehet, jotka olivat Boiootialaisten -hallussa, annettiin Andromedeelle ja hänen tovereillensa, jotka -veivät heidät Ateenalaisten huostaan. He kertoivat myöskin -Panaktonin hävittämisestä, arvellen siten luovuttaneensa sen -Ateenalaisille, koskei siellä enää löytynyt yhtäkään Ateenalaisten -vihollista. Tämän kuultuansa, suuttuivat Ateenalaiset suuresti, -arvellen Lakedaimonilaisten Panaktonin hävittämisellä kovasti -loukanneen heitä, koska näiden olisi tullut jättää kaupunki heille -hyvässä kunnossa, ja senkin takia, että olivat tehneet yksityisen -liiton Boiootialaisten kanssa, vaikka sopimuksissa oli sanottu, -että yhteisesti pakotettaisiin kieltäviä yhtymään liittoon. -Tarkasteltuansa missä muussa suhteessa Lakedaimonilaiset olivat -loukanneet sopimuksia, pitivät he itsensä petettyinä, jonka tähden he -vastasivat vallan röyhkeästi lähettiläille ja antoivat heidän mennä -matkoihinsa. - -Kun Lakedaimonilaiset näin suuresti riitaantuivat Ateenalaisten -kanssa, toimivat ne Ateenan miehet, jotka halusivat saada sopimukset -puretuiksi, kaikin voimin. Näiden joukossa oli m.m. Kleiniaan -poika Alkibiadees, mies, jota kyllä muissa kaupungeissa olisi -pidetty liian nuorena, mutta jota esi-isiensä ansioiden johdosta -suuresti kunnioitettiin kotikaupungissaan. Hänestä oli etuisampi -lähestyä Argolaisia, mutta syynä tähän hänen nurjamielisyyteensä -Lakedaimonilaisia kohtaan oli osaksi loukattu itserakkaus, koska -sopimukset Lakedaimonilaisten kanssa olivat solmitut Niikiaan ja -Lakeen kautta, syrjäyttämällä hänet hänen nuoruuteensa katsoen, ja -koska ei oltu otettu huomioon hänen entistä kesti-ystävyyttänsä. -Tämän kesti-ystävyyden oli hänen iso-isänsä sanonut irti, mutta hän -oli aikonut uudistaa sen ajamalla saarella vangittujen miesten asiaa. -Katsoen itsensä kaikin puolin syrjäytetyksi, moitti hän ennen tehtyjä -sitoumuksia, koskeivät muka Lakedaimonilaiset olleet luotettavia, -vaan väitti heidän liittoutuneen Ateenalaisiin, jotta vetäisivät -Argolaiset pois Ateenalaisista, hyökätäksensä sitten yksin jääneiden -Ateenalaisten kimppuun. Kun nyt eripuraisuus oli syntynyt, lähetti -hän heti sanan Argolaisille, kehottaen heitä yhdessä Mantinealaisten -ja Eeliläisten kanssa viipymättä saapumaan Ateenaan solmiaksensa -liiton, koska muka siihen oli mukava tilaisuus, ja ilmotti kaikin -voimin kannattavansa heitä. - -Kuultuansa tämän ja saatuansa tietää, että liitto Boiootialaisten -kanssa oli tehty Ateenalaisten suostumuksetta, ja että -Lakedaimonilaiset päin vastoin olivat joutuneet kiivaaseen -eripuraisuuteen Ateenalaisten kanssa, eivät Argolaiset välittäneet -Lakedaimoniin sopimuksia varten toimitetuista lähettiläistään, -vaan käänsivät mielensä Ateenalaisiin, arvellen Ateenan olevan -heille vanhastaan ystävällisen ja kansanvaltaisen, kuten heidän -oma kaupunkinsakin, sekä että se, koska sillä oli laivasto, -kyllä voisi heitä puollustaa sodan syttyessä. He lähettivät siis -heti miehiä Ateenalaisten luokse liiton solmiamista varten, -kuten myöskin Eeliläiset ja Mantinealaiset. Ateenaan saapuivat -niinikään Lakedaimonista kiiruudella lähettiläinä Filokaridas, -Leoon ja Endios, joiden arveltiin olevan Ateenalaisten enin -suositut Lakedaimonilaiset, koska Lakedaimonilaiset pelkäsivät, -että Ateenalaiset vihoissaan solmisivat liiton Argolaisten -kanssa. Viimeksimainituiden lähettiläiden tulisi myöskin vaatia -Pylosta Panaktonin edestä, sekä selittää liittoa Boiootialaisten -kanssa osottamalla, ettei sillä suinkaan tarkotettu vahingoittaa -Ateenalaisia. - -Kun nämät puhuivat tästä neuvostossa, sanoen saapuneensa täysin -valtuutettuina sovittamaan kaikki erimielisyydet, niin nousi -Alkibiadeessa pelko, että he, jos samaa ilmottaisivat kansalle, -saisivat sen hylkäämään liiton Argolaisten kanssa. Hän keksi nyt -seuraavan keinon: Hän vakuutti lujasti heille, että hän hankkisi -heille Pyloksen takaisin, ja että kaikki muutkin riitaisuudet -sovitettaisiin, jos he kieltäisivät kansankokouksessa olevansa -täysin valtuutetuita; että hän yhtä kiivaasti taivuttaisi kansan -suostumaan tähän, kuin hän siihen saakka oli sitä vastustanut. Täten -tahtoi hän poistaa heitä Niikiaasta, ja saada kansaa pitämään heitä -kelvottomina miehinä, joilla ei ollut mitään hyvää mielessä, eikä -puheessaan mitään totta, saadaksensa täten aikaan liiton Argolaisten, -Eeliläisten ja Mantinealaisten kanssa. Ja niin kävikin. Sillä kun -heiltä kansankokouksessa kysyttiin, kielsivät he olevansa täysin -valtuutetuita, siis toisin, kuin neuvostossa olivat puhuneet. -Tästä suuttuivat Ateenalaiset ankarasti ja uskoivat yhä mieluummin -Lakedaimonilaisia soimaavaa Alkibiadesta, ja olivat heti valmiina -päästämään Afgolaisia ja heidän tovereitansa puheillensa sekä -tekemään liittoa heidän kanssansa. Mutta maanjäristyksen tapahtuessa -kokouksen kestäessä, lykättiin päätös toistaiseksi. - -Vaikka Niikias huomasi itsensä ja Lakedaimonilaiset petetyiksi -lähettiläiden ilmotettua, etteivät he olleet pätevästi -valtuutetuita, niin hän kuitenkin seuraavassa kokouksessa väitti, -että tuli pysyä Lakedaimonilaisten ystävinä ja olla lähettämättä -sanansaattajia Argolaisten luokse, kunnes saataisiin tieto, -mitä Lakedaimonilaiset itse ajattelivat asiasta. Ateenalaisille -sanoi hän sodan lykkäämisen olevan hyödyksi, mutta Argolaisille -haitaksi. Sillä koska Ateenalaisten asiat olivat hyvällä kannalla, -tuli heidän koettaa ylläpitää tätä hyvinvointia mitä suurimmalla -huolella; Argolaisten huonolle asemalle oli sitä vastoin sodan -syttyminen mitä nopeimmin erinomainen onnen sattuma. Hän saikin -kansan toimittamaan lähettiläitä ja hänet itsensä yhdeksi -näistä, jotka pyytäisivät Lakedaimonilaisia, jos heillä oli hyvä -mielessä, luovuttamaan Ateenalaisille Panaktonin hyvässä kunnossa -ja Amfipoliin, kuten myöskin purkamaan liiton Boiootialaisten -kanssa, jos eivät viimeksimainitut yhtyisi liittoon, koska oli -määrätty, ettei saanut tehdä sovintoa kenenkään kanssa ilman -molemminpuolista sopimusta. Lähettiläiden tuli niinikään ilmottaa, -että Ateenalaisetkin, jos olisivat tahtoneet tehdä vääryyttä, -olisivat voineet tehdä Argolaiset liittolaisikseen, koska näiden -lähettiläät juuri sitä varten olivat saapuneet. Kaikkea muutakin, -josta heillä oli valittamisen syytä, antoivat he Niikiaan ja -hänen lähettilästoveriensa ilmotettavaksi. Kun nämät lähettiläät, -saavuttuansa Lakedaimoniin, ilmottivat vaatimuksensa ja viimeksi -sanoivat, että Ateenalaiset tekisivät liiton Argolaisten ja heidän -puoluelaistensa kanssa, jos eivät Lakedaimonilaiset, Boiootialaisten -kieltäytyessä yhtymästä liittoon, purkaisi näiden kanssa tekemää -liittoa, niin kieltäytyivät Lakedaimonilaiset efori Ksenareen ja -hänen henkiheimolaistensa kehotuksesta luopumasta Boiootialaisista, -mutta he uudistivat kuitenkin valat Niikiaan pyynnöstä. Sillä Niikias -pelkäsi, kuten myöskin tapahtui, joutuvansa panettelun alaiseksi, -jos hän aivan ilman mitään tuloksia palaisi kotia, koska hän muka -oli syypää sopimuksien solmimiseen Lakedaimonilaisten kanssa. -Kun Ateenalaiset, lähettiläiden palattua, kuulivat, etteivät he -olleet Lakedaimonissa saaneet mitään aikaan, suuttuivat he kovasti, -ja pitivät itsensä suuresti loukattuina, jonka tähden he, koska -Argolaiset puoluelaisilleen Alkibiadeen kehotuksesta olivat läsnä, -tekivät liiton heidän kanssansa seuraavilla ehdoilla: - -"Ateenalaiset tekevät sekä omasta että liittolaistensa puolesta, -vilpittä ja petoksetta niin hyvin mailla kuin merellä, sadaksi -vuodeksi sovinnon Argolaisten, Mantinealaisten ja Eeliläisten kanssa -seuraavilla ehdoilla:" - -"Kielletty olkoon Argolaisten, Mantinealaisten ja EeliIäisten -kuten myöskin heidän liittolaistensa käydä aseilla Ateenalaisten -ja heidän liittolaistensa kimppuun, ja samaten Ateenalaisten ja -heidän liittolaistensa käydä aseilla Argolaisten, Mantinealaisten -ja Eeliläisten tahi heidän liittolaistensa kimppuun minkäänlaisilla -verukkeilla. Ateenalaiset, Argolaiset, Mantinealaiset ja Eeliläiset -ovat liittolaisia sadaksi vuodeksi seuraavilla ehdoilla:" - -"Jos vihollinen hyökkää Ateenalaisten maahan, niin tulee Argolaisten, -Mantinealaisten ja Eeliläisten välittömästi heidän pyynnöstänsä -avustaa heitä voimiensa mukaan mitä tukevimmin. Jos vihollinen -poistuessaan hävittää maata, niin on hyökkäävä kaupunki katsottava -Argolaisten, Mantinealaisten ja Eeliläisten yhtä hyvin kuin -Ateenalaisten viholliseksi ja kaikkien mainituiden kaupunkien sodalla -kohdeltavaksi, eikä yksikään mainituista kaupungeista saa tehdä -rauhaa tämän kaupungin kanssa ilman yhteistä suostumusta." - -"Niinikään tulee Ateenalaisten voimiensa mukaan auttaa Argolaisia, -Mantinealaisia ja Eeliläisiä heidän sitä pyytäessä, jos vihollinen -hyökkää heidän maahansa. Jos vihollinen poistuessaan hävittää maata, -niin on hyökkäävä kaupunki katsottava Ateenalaistenkin yhtähyvin -kuin Argolaisten, Mantinealaisten ja Eeliläisten viholliseksi ja -kaikkien mainituiden kaupunkien sodalla kohdeltavaksi, eikä yksikään -mainituista kaupungeista saa tehdä rauhaa tämän kaupungin kanssa -ilman yhteistä suostumusta." - -"Aseelliset joukot ei saa mennessänsä sotaan kulkea näiden kaupunkien -enemmän kuin heidän liittolaistensakaan alueen halki tahi meritse -ilman Ateenalaisten, Argolaisten, Mantinealaisten ja Eeliläisten -suostumusta." - -"Kaupunki, joka lähettää pyynnöstä apua, antakoon joukollensa -ravintoa 30 päiväksi, siitä päivästä laskien, jolloin se on saapunut -apua pyytävään kaupunkiin, kuten myöskin paluumatkalle. Mutta jos -sotajoukkoa halutaan käyttää pitempi aika, niin on apua pyytävä -kaupunki velvollinen antamaan ylläpidoksi raskaasti ja keveästi -varustetulle sotilaalle sekä jousimiehille kolme Aiginalaista obolia -miestä varten päivässä, mutta jokaiselle Aiginalaisen drakman." - -"Apua pyytävä kaupunki pitäköön ylipäällikkyyttä niinkauan, kuin -taistellaan sen alueella; mutta jos kaikki kaupungit päättävät tehdä -yhteisen retken, niin on jokaisella vuoroonsa ylipäällikkyys." - -"Ateenalaisten on tehtävä vala itsensä ja liittolaistensa puolesta, -mutta Argolaisten, Matinealaisten ja Eeliläisten sekä heidän -liittolaistensa jokaisen kaupungin erillään. Jokainen paikkakunta -vannokoon pyhiä uhria toimittaessaan sitovimman valansa. Vala on -tehtävä seuraavin sanoin: 'Pysyn uskollisena liitolle sopimusten -mukaan oikeudenmukaisesti vahingottamatta ja vilpittömästi, enkä -millään verukkeilla tahi keinottelulla tule sitä loukkaamaan.'" - -"Ateenalaisten puolesta vannokoot valan neuvosto ja vallanpitäjät -prytaneiden edessä. Argoksessa vannokoot valan kahdeksankymmenkunnan -edessä neuvosto, artynit ja kahdeksankymmenkunta. Mantineassa -vannokoot valan deemiurgit ja neuvosto sekä muut virastot teoorein -ja polemarkkien edessä. Eeliksessä vannokoot valan deemiurgit, -ylivirastot ja kuusisatakunta deemiurgien ja tesmofylaksien edessä." - -"Uudistamaan valoja lähtekööt Ateenalaiset Argokseen, Mantineaan ja -Eelikseen kolmekymmentä päivää ennen Olympialais-juhlia. Argolaiset, -Mantinealaiset ja Eeliläiset lähtevät sitä varten Ateenaan kymmenen -päivää ennen suuria panateenalais-juhlia." - -"Sopimukset rauhasta, valoista ja liittolaisuudesta ovat piirrettävät -kivipatsaisiin, jotka Ateenassa pystytetään linnaan, Argoksessa -torilla sijaitsevaan Apolloonin pyhäkköön, Mantineassa torilla -sijaitsevaan Zeuksen pyhäkköön. Myöskin Olympiassa on pystytettävä -yhteisesti vaskinen pylväs ensin vietettävissä Olympialais-juhlissa." - -"Jos nämät mainitut kaupungit yksin neuvoin haluavat lisätä jotakin -parannusta sopimuksiin, niin olkoon tällä muutoksella laillinen -voima." - -Täten tehtiin sopimukset ja liitto, mutta Lakedaimonilaisten ja -Ateenalaisten keskinäisiä sopimuksia ei kumpaiseltakaan puolelta -sanottu irti. Korintolaiset, vaikka olivat Argolaisten liittolaisia, -eivät kuitenkaan yhtyneet liittoon. Koska heillä vanhastaan oli -liitto Eeliläisten, Argolaisten ja Mantinealaisten kanssa, jonka -nojalla heidän tuli sotia ja elää rauhassa samojen kaupunkien kanssa -kuin he, niin he eivät vannoneet sopimuksia, vaan sanoivat itsellensä -riittävän ennen tehdyn puollustusliiton, joka määräsi, että heidän -tuli auttaa toisiaan, kuitenkin velvottamatta heitä hyökkäykseen -toistensa avuksi. Korintolaiset siis erosivat liittolaisistaan ja -käänsivät uudestaan mielensä Lakedaimonilaisten puoleen. - -Sinä kesänä vietettiin ne Olympialais-juhlat, joissa Arkadialainen -Androstenees ensi kerran pääsi voittajaksi pankrationissa. Näissä -juhlissa eivät Eeliläiset päästäneet Lakedaimonilaisia pyhäkköön -uhraamaan ja kilpailemaan, koskeivät olleet suorittaneet niitä -sakkoja, joihin Eeliläiset olivat heidät tuominneet Olympialais-lain -mukaan, syystä että he muka olivat aseilla ahdistaneet Eeliläisten -Fyrkon nimistä linnaa ja Olympialaisen aselevon kestäessä -lähettäneet raskasaseisiaan Lepreoniin. Sakot nousivat 2,000 minaan, -kahteen minaan jokaista raskasaseista kohti, kuten laki määräsi. -Lakedaimonilaiset lähettiläät väittivät sakottamisen laittomaksi -sanoen, ettei aselepoa vielä oltu kuulutettu Lakedaimonissa, -kun sotajoukko lähetettiin. Mutta Eeliläiset yhä vaan väittivät -aselevon heillä jo alkaneen, koska se heillä ensiksi julistettiin, -ja että Lakedaimonilaiset olivat ahdistaneet heitä, jotka, luottaen -sopimukseen, elivät täydessä rauhassa aavistamatta minkäänlaisia -vihollisuuksia. Lakedaimonilaiset vastasivat, ettei enää tarvinnut -ilmottaa Lakedaimoniin, jos katsoivat itseään heidän loukkaamiksensa, -vaikka eivät arvelleet olevansa syypäät, mutta etteivät vastedes -tulisi ahdistamaan heitä. Eeliläiset kuitenkin pysyivät -vaatimuksissaan, mutta myöntyivät luopumaan omasta vaatimuksestaan, -että Lakedaimonilaiset heille luovuttaisivat Lepreonin, jos vain -suorittaisivat jumalalle tulevan osan sakoista. - -Kun eivät Lakedaimonilaiset tähän suostuneet, ehdottivat Eeliläiset, -että Lakedaimonilaiset, kun eivät suostuneet luovuttamaan -Lepreonia heille, jos halusivat saada käyttää pyhäkköä, astuisivat -Olympialaisen Zeyksen alttarille ja kaikkien Helleenien edessä -vannoisivat vastedes maksavansa sakot. Mutta kun Lakedaimonilaiset -eivät suostuneet tähänkään, niin suljettiin he pyhäköstä, uhreista -ja kilpailusta. He uhrasivat kotonaan, jota vastoin kaikki muut -Helleenit paitsi Lepreonit ottivat osaa yleisiin uhreihin. Koska -Eeliläiset kuitenkin pelkäsivät, että Lakedaimonilaiset väkivallalla -ottaisivat osaa juhliin, niin he asettivat nuorison vartioimaan -aseet kädessä. Argolaiset ja Mantinealaiset lähettivät kumpikin -1,000 miestä ja Ateenalaiset ratsuväkeä, jotka Harpineessä odottivat -juhlan alkamista. Mutta juhlia viettävissä vallitsi kuitenkin kova -pelko, että Lakedaimonilaiset käyttäisivät väkivaltaa, varsinkin -koska juhlatuomarit kilpailussa olivat pieksättäneet Arkesilaoksen -poikaa Likasta Lakedaimonista, sentähden että hän, kun hänen -hevosensa olivat päässeet voitolle kilpailussa, mutta Boiootialaiset -kuitenkin olivat julistetut voittajiksi, koska Lakedaimonilaiset -olivat suljetut kilpailusta, oli astunut juhlakentälle ja -seppelöinyt ajurinsa, sillä tahtoen osottaa voittavan vaunun olevan -hänen. Tämän tähden oltiin vielä enemmän peloissaan ja arveltiin -syntyvän levottomuuksia. Mutta Lakedaimonilaiset kuitenkin pysyivät -rauhallisina, ja näin vietettiin nämät juhlat häiriöttä. - -Korintoon tulivat Dionysos-juhlien jälkeen Argolaiset liittolaisineen -pyytämään, että Korintolaiset yhtyisivät heihin. Myöskin -Lakedaimonista sattui siellä olemaan läsnä lähettiläitä. Mutta -pitkistä keskusteluista ei ollut mitään tulosta, sillä maanjäristys -hajotti kaikki osanottajat kotiinsa. Tähän loppui tämä kesä. - -Seuraavana talvena oli Trakinin Heerakleialaisilla ottelu Ainianein, -Dolopain, Meeliläisten ja muutamien Tessalialaisten heimojen kanssa. -Nämät naapurikansat olivat tälle kaupungille vihamielisiä, koska se -oli linnotettu ainoastaan heidän uhaksensa, jonka tähden he heti -sen perustamisesta saakka olivat sitä vastustaneet ja kaikin tavoin -vahingottaneet. Tässä ottelussa voittivatkin he Heerakleialaiset -ja viimeksimainituiden päällikkö, Knidoksen poika Ksenarees -Lakedaimonista, kaatui siinä, kuten myöskin joukko Heerakleialaisia. -Tähän loppui kahdestoista vuosi tätä sotaa. - -Heti seuraavan kesän alussa valloittivat Boiootialaiset Heerakleian, -koska se muka mainitun ottelun johdosta oli kovin suuressa häviössä, -ja karkottivat sieltä Lakedaimonilaisen Hegeesippidaan kelvottomana -arkontina. Mutta todellinen syy miksi he vallottivat tämän kaupungin -oli pelko, että Ateenalaiset ottaisivat sen haltuunsa, kun -Lakedaimonilaiset Peloponneesoksessa vallitsevien levottomuuksien -takia eivät olisi kyenneet sitä estämään. - -Samana kesänä tuli Kleiniaan poika Ateenalainen Alkibiadees -Ateenalaisten päällikkönä Argolaisten ja heidän liittolaistensa -avustamana vähäisellä joukolla Ateenalaisia raskasaseisia ja -jousimiehiä Peloponneesokseen. Otettuansa seuraansa siellä -joukon liittolaisia, kulki hän halki Peloponneesoksen, järjesti -liittolaisten seikat ja taivutti Patralaisia rakentamaan muurin aina -mereen saakka; itse aikoi hän rakentaa toisen muurin Akaialaiselle -Rionille, mutta Korintolaiset, Sikyoonilaiset ja muut, joille tämä -muuri olisi ollut haitaksi, estivät häntä väkisin tästä. - -Tänä kesänä syttyi sota Epidaurolaisten ja Argolaisten välillä sen -uhrin johdosta, jonka Epidaurolaisten olisi muka tullut suorittaa -Pytialaiselle Apolloonille laitumien käyttämisestä, mutta jota -he eivät olleet maksaneet. Sillä Argolaiset olivat tämän pyhäkön -lähimmät vartijat. Huolimatta tästäkin syystä teki Alkibiadeen ja -Argolaisten mieli vallottaa Epidaurosta, jos vaan kykenisivät, -sekä Korintoksen kurissa pidon tähden, että siitä syystä, että -Ateenalaisille Aiginasta oli lyhyempi matka tulla sinne avuksi kuin -purjehtiessaan Skyllaionin ympäri. Argolaiset varustautuivat siis -hyökkäykseen Epidaurosta vastaan periäksensä heiltä maksun uhreista. - -Samoihin aikoihin tekivät myöskin Lakedaimonilaiset koko -sotajoukollansa Arkidamoksen pojan kuningas Agiin johdolla -sotaretken heidän rajallansa Lykaioniin päin sijaitsevata Leuktraa -vastaan. Ei kenelläkään ollut tietoa, mihin kuljettiin, ei edes -niillä kaupungeilla, joista sotamiehiä oli lähetetty. Vaan kun -eivät rajan ylikävijäis-uhrit ennustaneet onnea, palasi sotajoukko -takaisin, ja liittolaiset saivat käskyn olemaan valmiina lähtöön -sotaretkelle seuraavan kuun loppuun kuluttua: sillä oli juuri -Karneioskuu, jonka Doorilaiset pitävät pyhänä. Kun sotilaat olivat -palanneet kotia, lähtivät Argolaiset liikkeelle neljäntenä päivänä -ennen Karneioksen edellisen kuun loppua, hyökkäsivät Epidauroksen -alueelle ja, kuljettuansa koko sen päivän, hävittivät tämän kuun -kaikkina loppupäivinä näitä seutuja. Epidaurolaiset kyllä kutsuivat -liittolaisiansa avuksi, mutta muutamat heistä käyttivät pyhää kuuta -tekosyynä, toiset pysyivät toimettomina, saavuttuansa Epidauroksen -rajoille. - -Argolaisten ollessa Epidauroksessa, kokoontui Ateenalaisten -kehotuksesta lähettiläitä liittokaupungeista Mantineaan. Heidän -keskustelussansa lausui Korintolainen Eufamidas, etteivät heidän -sanansa olleet yhtäpitäviä heidän tekojensa kanssa. He olivat kyllä, -sanoi hän, kokoontuneet keskustelemaan rauhasta, mutta Epidaurolaiset -ja Argolaiset seisoivat vastakkain aseet kädessä. Ensin tulisi -saada nämät molemmat riitapuolueet sopimaan, ja sitten vasta ryhtyä -keskusteluun rauhasta. Kun tämä ehdotus oli hyväksytty, lähetettiin -sanansaattajia Argolaisten luokse, ja he saivatkin Argolaiset -poistumaan Epidauroksen alueelta. Kun myöhemmin kokoonnuttiin -keskustelemaan tästä asiasta, ei kuitenkaan päästy yksimielisyyteen, -vaan Argolaiset hyökkäsivät uudestaan hävittämään Epidauroksen -aluetta. Lakedaimonilaiset puolestaan tunkeutuivat aina Karyaihin -saakka, mutta palasivat kotiin, kun ylikäymisuhrit eivät olleet -suosiollisia. Argolaiset hävittivät kolmannen osan Epidauroksen -aluetta, jonka tehtyään he palasivat kotia. Saatuansa tiedon, -että Lakedaimonilaiset olivat lähteneet taisteluun, lähettivät -Ateenalaiset heille avuksi 1,000 raskasaseista Alkibiadeen johdolla, -mutta kun heitä ei enää tarvittu, poistuivat he. Tähän loppui tämä -kesä. - -Seuraavana talvena lähettivät Lakedaimonilaiset salaa Ateenalaisilta -Ageesippidaan johdolla 300 suuruisen vartioväen meritse -Epidaurokseen. Silloin tulivat Argolaiset Ateenalaisten puheille, -syyttäen heitä siitä, että he olivat sallineet Lakedaimonilaisten -purjehtia Epidaurokseen, vaikka sopimukseissa oli määrätty, etteivät -yksityiset kaupungit saisi sallia vihollisien kulkea alueensa -halki, ja sanoen pitävänsä itsensä vääryyttä kärsineinä, elleivät -Ateenalaiset puolestaan lähettäisi Pylokseen Messeenialaisia ja -Heilootteja Lakedaimonilaisia vastustamaan. Alkibiadeen neuvosta -kirjotuttivat Ateenalaiset nyt Lakonilaisen pylvään alareunaan, -että Lakedaimonilaiset olivat rikkoneet valansa, ja lähettivät -ryöstöretkelle Pylokseen Kranioissa olevat Heilootit, mutta -pysyivät muuten rauhassa. Huolimatta Argolaisten ja Epidaurolaisten -sodasta, tänä talvena ei taisteltu mitään järjestettyä tappelua, -vaan ainoastaan toimitettiin väijyksiä ja äkkihyökkäyksiä, joissa -kumpaisellakin puolella kaatui vähälukuinen määrä. Jo kevättalvella -tulivat Argolaiset tikapuilla varustettuina Epidaurokseen, -valloittaaksensa tämän kaupungin väkirynnäköllä, koska se oli -varustusväen puutteessa, mutta heidän täytyi poistua tyhjin toimin. - -Tähän loppui talvi ja kolmastoista vuosi tätä sotaa. - -Keskipaikoilla seuraavaa kesää tekivät Lakedaimonilaiset koko -sotajoukollaan Heiloottineen sotaretken Argokseen, koska -Epidaurolaiset heidän liittolaisensa olivat pulassa, ja koska -muista Peloponneesoksen valtioista toiset olivat luopuneet heistä, -toiset taas olivat kurjassa tilassa. He arvelivat asemansa yhä -huonontuvan, elleivät he pian ryhtyisi toimiin, ja retken johtajaksi -määräsivät he Arkidamoksen pojan Lakedaimonilaisten kuninkaan Agiin. -Heihin liittyivät Tegealaiset ja heidän kaikki muut liittolaisensa -Arkadiassa. Heidän liittolaisensa Peloponneesoksen muista osista -ja sen ulkopuolelta kokoontuivat Fliuusiin: Boiootialaisia 5,000 -raskasaseista ja yhtä monta keveästi varustettua, 500 ratsumiestä ja -yhtä monta hamipposta; Korintolaisia 2,000 raskasaseista ja muista -kaupungeista näiden suuruuden mukaan. Mutta Fliuusilaiset auttoivat -koko sotavoimallaan, koska sotajoukko kokoontui heidän maahansa. - -Saatuansa tiedon sekä Lakedaimonilaisten varustuksista että -heidän aikomuksestansa myöhemmin yhtyä Fliuusiin kokoontuneisiin -liittolaisiinsa, lähtivät Argolaisetkin liikkeelle. Heitä avustivat -Mantinealaiset liittolaisineen ja Eeliläiset 3,000 raskasaseisella. -He tapasivat Lakedaimonilaiset Metydrioonin läheisyydessä Arkadiassa -ja kumpaisetkin valloittivat kukkulansa. Argolaiset valmistautuivat -yksinolevia Lakedaimonilaisia vastaan. Mutta Agis lähti yöllä -liikkeelle sotajoukkoinensa ja kulki salaa Fliuusiin muitten -liittolaisten luokse. Kun Argolaiset huomasivat tämän, lähtivät he -aamun koittaessa ensin Argokseen, mutta kääntyivät sitten Nemeaan -vievälle tielle, jossa arvelivat Lakedaimonilaisten liittolaisineen -astuvan alas tasangolle. Mutta Agis ei kulkenutkaan sitä tietä, -kuten Argolaiset olivat luulleet, vaan lähti, ilmotettuansa tästä -tuumastaan Lakedaimonilaisille, Arkadialaisille ja Epidaurolaisille, -toista vaikeampaa tietä ja astui Argolaiselle tasangolle. -Korintolaiset, Pelleeneeläiset ja Fliuusilaiset kulkivat taas toista -suoraa tietä. Boiootialaisten, Megaralaisten ja Sikyoonilaisten käski -Agis kulkea alas Nemean tietä, jossa Argolaiset olivat vihollisia -odottamassa, jotta he, jos Argolaiset saapuisivat tasangolle -ahdistamaan häntä, rientäisivät hänen avuksensa ja ratsumiehet -ajaisivat näitä takaa. Tässä järjestyksessä astui hän alas -tasangolle, hävittäen Samintoksen ja muita paikkakuntia. - -Saatuansa tiedon tästä, riensivät Argolaiset heti päivän valjetessa -Nemeasta, surmaten matkallaan vähäisen määrän Fliuusilaisista ja -vastaansa tulevista Korintolaisista, mutta menettivät itse hiukan -useampia. Kun Boiootialaiset, Megaralaiset ja Sikyoonilaiset, jotka -määräyksen mukaan kulkivat Nemeaa kohti, eivät enää tavanneet -Argolaisia, sillä he olivat astuneet alas tasangolle, valmistautuivat -he taisteluun, nähdessään alueensa hävityksen alaisena. -Lakedaimonilaiset asettuivat heitä vastaan, joten Argolaiset olivat -kaikin puolin saarretut. Sillä Lakedaimonilaiset liittolaisineen -sulkivat heidät kaupungista, ylängöllä seisoivat Korintolaiset ja -Fliuusit ja Pelleeneeläiset, Nemean puolella taasen Boiootialaiset, -Sikyoonilaiset ja Megaralaiset. Heiltä puuttui ratsuväkeä, sillä -liittolaisista olivat Ateenalaiset yksin olleet tulematta. Argolaiset -ja heidän liittolaistensa enemmistö ei kuitenkaan pitänyt asemaansa -vaarallisena, vaan arvelivat tappelun olevan heille etuisan, koska -he muka voisivat saartaa Lakedaimonilaiset omassa maassaan ja -vieläpä lähellä omaa kaupunkiaan. Mutta kun joukot jo olivat yhteen -törmäämäisillään, lähti kaksi Argolaista miestä, Trasyllos, yksi -viidestä päälliköstä, ja Alkifroon, Lakedaimonilaisten kesti-ystävä, -Agiksen luokse. He kehottivat häntä luopumaan taistelusta, koska -muka Argolaiset olivat taipuisat kohtuullisiin sovintoihin, jos -Lakedaimonilaisilla oli syytä oikeutettuihin valituksiin heitä -kohtaan, ja ilmottivat, että he vastaisuudessa solmisivat sopimukset -ja tekisivät rauhan Lakedaimonilaisten kanssa. - -Nämät miehet antoivat mainitut lupaukset omin lupinsa eivätkä -kansan käskystä. Agis hyväksyi heidän ehdotuksensa ominpäisesti, ja -neuvoteltuansa ainoastaan yhden myötäseuraavan ylimmän virkamiehen -kanssa myönsi hän heille neljän kuukauden aselevon, jonka kuluessa -heidän tuli suorittaa, mitä olivat luvanneet. Hän vei heti -sotajoukkonsa pois, puhumatta tästä sanaakaan muille päälliköille. -Lakedaimonilaiset ja liittolaiset seurasivat Agista lainmukaisesti, -koska hän oli ylipäällikkö, mutta moittivat häntä suuresti -keskenänsä siitä, että Agis marssi pois tyhjin toimin saamatta -aikaan mitään, joka olisi ansainnut tämmöistä sotavalmistusta, -vaikka tilaisuus heille oli niin suotuisa, koska Argolaiset kaikin -puolin olivat ratsuväen ja jalkaväen saartamina. Sillä tämä oli -komein Helleeniläissotajoukko, mikä tähän saakka oli kokoontunut. -Tämä tuli paraiten ilmi, kun sotajoukot olivat koossa Nemeassa, -jolloin koko Lakedaimonilaisten sotajoukko oli saapuvilla, kuten -myöskin Arkadialaiset, Boiootialaiset, Korintolaiset, Sikyoonilaiset, -Pelleeneeläiset, Fliuusit ja Megaralaiset, paraimmat sotilaat -kustakin kaupungista, jotka eivät näyttäneet kykenevän pitämään -puoliaan ainoastaan Argolaista liittolaiskuntaa vastaan, vaan myöskin -jos siihen muitakin olisi yhtynyt. Kovasti moittien Agista vetäytyi -siis sotajoukko pois, ja erosi kukin kotiinsa. Argolaiset puolestaan -moittivat vielä kovemmin niitä miehiä, jotka kansan suostumuksetta -olivat toimittaneet sopimukset, arvellen etteivät he milloinkaan enää -saisi niin suostuisaa tilaisuutta Lakedaimonilaisten kukistamiseen. -Sillä nyt he olisivat taistelleet lähellä omaa kaupunkiaan -erinomattain lukuisten ja urhoollisten liittomiesten avustamina. -Paluumatkallaan alkoivat he kivittää Trasyllosta Karadroniin -tultuansa, jossa heillä oli tapana tuomita sotatapauksista, -ennenkuin astuttiin kaupunkiin. Trasyllos kuitenkin pelasti henkensä -pakenemalla alttarille, mutta hänen omaisuutensa julistettiin valtion -omaksi. - -Kun sitten 1,000 Ateenalaista raskasaseista ja 300 ratsumiestä -Lakeen ja Nikostratoksen johdolla tuli Argolaisille avuksi, niin -nämät kehottivat heitä lähtemään, koskeivät halunneet rikkoa -Lakedaimonilaisten kanssa tehtyjä sopimuksia, eivätkä päästäneet -Ateenalaisia esittämään ehdotuksiaan kansankokouksissa, johon -he kuitenkin vihdoin Mantinealaisten ja Eeliläisten kehottamina -suostuivat, sillä nämät eivät vielä olleet lähteneet kaupungista. -Ateenalaisten puolesta esiintyi silloin lähettiläänä Alkibiadees, -joka Argolaisille ja heidän liittolaisilleen lausui, etteivät -ilman muitten liittolaisten suostumusta tehdyt sovinnot olleet -oikeudenmukaisia, ja että nyt oli ryhdyttävä sotaan, koska -Ateenalaiset juuri sopivassa tilaisuudessa olivat saapuneet. -Hyväksyen nämät puheet, lähtivät kaikki liittolaiset paitsi -Argolaiset viipymättä Arkadian Orkomenosta vastaan. Argolaiset kyllä -hyväksyivät ehdotuksen, mutta eivät kuitenkaan lähteneet heti mukaan, -vaikka hekin myöhemmin yhtyivät retkeen. Liittoutuneet asettuivat -piirittämään Orkomenosta ja tekivät rynnistyksiä, koska he halusivat -valloittaa kaupungin varsinkin sentähden, että Lakedaimonilaiset -siellä säilyttivät Arkadialaiset panttivangit. Koska Orkomenoksen -muurit olivat heikkoja ja piirittäjien sotajoukko suuri, myöntyivät -sen asukkaat, kun he olivat ilman avustajia, jotteivät joutuisi -perikatoon, liittymään piirittäjiin ja antamaan omasta puolestaan -panttivankeja Mantinealaisille sekä ne panttivangit, jotka -Lakedaimonilaiset säilyttivät Orkomenoksessa. - -Kun liittolaiset olivat valloittaneet Orkomenoksen, neuvottelivat -he, mihin muuhun kaupunkiin hyökkäys olisi suunnattava. Eeliläiset -kehottivat ahdistamaan Lepreonia, mutta Mantinealaiset Tegeaa. Kun -Ateenalaiset ja Argolaiset kannattivat Mantinealaisia, palasivat -Eeliläiset suutuksissaan kotia, koskei päätetty ahdistaa Lepreonia. -Mutta muut liittoutuneet valmistautuivat Mantineassa hyökkäämään -Tegeaa vastaan, jossa muutamat kaupunkilaisistakin avustivat heitä. - -Kun Lakedaimonilaiset olivat palanneet Argoksesta, tehtyänsä -neljänkuukautisen aselevon, syyttivät he Agista ankarasti, ettei -hän ollut valloittanut Argosta, vaikka heistä ei milloinkaan ennen -siihen ollut ollut niin sopivaa tilaisuutta. Sillä ei helposti -saataisi kokoon niin lukuisaa ja sen arvoista liittolaisjoukkoa. -Kun sittemmin kuultiin Orkomenoksen valloittamisesta, niin suuttui -kansa yhä kiihkeämmäksi ja päätti vihoissaan vasten tapaansa suoraa -päätä revittää Agiin talon ja tuomitsi hänet 100 tuhannen drakman -sakkoon. Vaan kun Agis pyysi, ettei näitä rangaistuksia pantaisi -toimeen, ja kun hän lupasi jollakin urotyöllä sodassa vastedes -sovittaa virheensä ja että he silloin voisivat menetellä häntä -kohtaan, miten haluaisivat, jos ei hän niin käyttäytyisi, luopuivat -Lakedaimonilaiset sakkojen vaatimuksista ja talon repimisestä, -mutta säätivät uuden lain, jota ei ennen ollut olemassa ja jossa -hänelle määrättiin kymmenen Spartiatia neuvonantajiksi, joitten -suostumuksetta hän ei saanut viedä sotajoukkoa kaupungista. - -Tällä välin lähettivät heille Tegealaiset ystävänsä sanan, että Tegea -luopuisi ja yhtyisi Argolaisiin, elleivät he kiiruusti rientäisi -apuun, ja että se miltei jo ollut luopunut. Silloin riensi apuun koko -Lakedaimonilainen sotajoukko yhdessä Heilootain kanssa pikemmin, -kuin milloinkaan ennen. He kulkivat Mainahan maassa sijaitsevaan -Oresteioniin ja käskivät Arkadialaisten liittolaisineen viipymättä -seurata heitä Tegeaan. Koko sotajoukko kulki aina Oresteioniin -asti, mutta sieltä lähettivät Lakedaimonilaiset sotavanhukset -ja vastapestatut, kuudennen osan sotajoukostaan, suojaamaan -kotikaupunkia, mutta muu sotajoukko kulki Tegeaan. Vähää myöhemmin -saapuivat myöskin Arkadialaiset liittolaiset. Niinikään lähetettiin -Korintokseen, Boiootialaisille, Fookilaisille ja Lokrilaisille käsky -kiiruumman kautta saapumaan avuksi Mantineaan. Heille tuli käsky -arvaamatta, eikä heidän yksityisinä ollut mahdollista, odottamatta -toisiaan, kulkea vihollisten maan halki, joka oli heidän ja -toisen sotajoukon välissä, mutta he koettivat kuitenkin rientää. -Lakedaimonilaiset hyökkäsivät sentähden Arkadiasta saapuneiden -liittolaistensa kanssa Mantinean alueelle, leiriytyivät Heerakleen -pyhäkön läheisyyteen ja hävittivät ympäristöä. - -Argolaiset ja heidän liittolaisensa asettuivat, huomattuansa -viholliset, varmalle ja vaikeapääsyiselle paikalle sota-asentoon. -Lakedaimonilaiset hyökkäsivät heti heidän kimppuunsa, lähestyen heitä -kiven ja keihään heiton päähän. Silloin huusi eräs vanhus Agiille, -että kuningas silminnähtävästi täten aikoi parantaa pahaa pahalla, -tarkottaen näillä sanoilla, että Agis halusi käyttää tätä sopimatonta -intoa hyvittääksensä pakenemistansa Argoksesta. Agis käski joko -huudon tähden tahi syystä, että hänen mieleensä juolahti joku muu -tuuma, sotajoukkonsa peräytyä, ennenkuin törmättiin yhteen, ja johti, -saavuttuansa Tegeaan, vedenjuoksun Mantineaan, josta vedenjuoksusta -Mantinealaiset ja Tegealaiset olivat alituisessa riidassa, koska vesi -suuresti vahingottaa sitä kaupunkia, johon se vuotaa. Jotta taistelu -tapahtuisi tasangolla, koetti Agis näet saada kukkulalle asettuneet -Argolaiset liittolaisineen astumaan alas apuun, kun he huomaisivat -vedenjuoksun. Hän toimikin koko päivän johtaaksensa veden toisaalle. -Argolaiset ja heidän liittolaisensa hämmästyivät ensin suuresti, -vihollisten äkkiä kääntyessä niin läheltä, eivätkä tietäneet, mitä -ajattelisivat. - -Kun Lakedaimonilaisia ei enää näkynyt, ja kun ei heitä ajettu -takaa, vaan pysyttiin paikalla liikkumatta, syntyi taas syytöksiä -päälliköitä vastaan, että he muka äsken olivat päästäneet tykkönään -saarretun vihollisen Argoksen läheisyydessä käsistään, ja että -nyt eivät ajaneet takaa pakenevia vihollisia, vaan nämät vaaratta -pääsivät pakoon, jota vastoin heitä itseään vietiin surman suuhun. -Tästä päälliköt ensin joutuivat levottomiksi, mutta sitten veivät he -soturit alas kukkulalta, leiriytyivät tasangolle ja valmistautuivat -hyökkäykseen vihollisia vastaan. - -Seuraavana päivänä asettuivat Argolaiset liittolaisineen siihen -sotajärjestykseen, jossa he aikoivat taistella, jos kohtaisivat -viholliset. Kulkiessansa rannalta Heerakleen pyhäkön läheisyydessä -olevaan leiriinsä, näkivät Lakedaimonilaiset läheiseltä kukkulalta -tasangolle täysissä aseissa astuneen vihollisen. Miesmuistiin -Lakedaimonilaiset eivät olleet hätäytyneet siten, kuin tässä -tilaisuudessa. Kiireen kautta oli heidän varustauduttava ja -viipymättä he olivatkin aseissaan ja asettuivat riveihin, kuningas -Agiin järjestäessä kaikki säännönmukaisesti. Sillä kaikkien täytyy -totella kuninkaan käskyjä. Hän määrää polemarkeille tehtävät, -nämät lokageille, nämät taas penteekonteereille, nämät puolestaan -enoomotarkeille ja nämät vihdoin kukin enoomotiallensa. Nopeasti -kulkevat täten käskyt tehtävistä. Siten löytyy Lakedaimonilaisten -sotajoukossa vallan vähän muita, kuin päälliköiden päälliköitä, ja -huoli tehtävien toimeenpanosta on monesta riippuva. - -Vasemman siiven muodostivat tässä tilaisuudessa Skiritilaiset, joille -yksinomaan on kaikista Lakedaimonilaisista varattu tämä paikka. -Heidän rinnallansa seisoivat Brasidaan johtamina Trakiaan lähteneet, -mutta sieltä palanneet soturit ja Neodamoodat heidän joukossaan. -Sitten muodostivat Lakedaimonilaiset järjestään lokit ja heidän -rinnallensa Arkadian Heeraialaiset, joiden rinnalle olivat asetetut -Mainalialaiset. Oikealla siivellä seisoivat Tegealaiset ja vähäinen -määrä Lakedaimonilaisia äärimmäisinä: kumpaisellakin siivellä seisoi -näitten ratsumiehet. Täten olivat Lakedaimonilaiset järjestetyt. - -Vihollisten puolella muodostivat Mantinealaiset oikean siiven, -koska taistelu tapahtui heidän alueellansa; heidän rinnallansa -Arkadialaiset liittolaiset. Sitten seurasi Argolaisten tuhat -valiosankaria, joille kaupunki jo kaukaisista ajoista kustantaa -yleisistä varoista harjoituksia sota-askareissa, ja heidän -rinnallansa muut Argolaiset, joita seurasi heidän liittolaisensa, -Kleoonailaiset ja Ornealaiset. Äärimmäisinä muodostivat Ateenalaiset -vasemman siiven ja heidän kanssansa kotoiset ratsumiehet. - -Tämmöinen oli kumpaisenkin sotajoukon järjestelmä. Lakedaimonilaisten -sotajoukko kyllä näytti suuremmalta, mutta en kuitenkaan voi -tarkoin ilmottaa tämän lukua yksityiskohdissa enkä yleisesti, koska -Lakedaimonilaisten lukua ei voi tietää heidän valtiolaitoksensa -salaperäisyyden takia, ja toisten paljous on vaikea tietää -inhimillisen omaa paljouttaan ylisteleväisen kerskailevaisuuden -tähden. Seuraavalla tavalla voi kuitenkin saada jonkimmoisen -käsityksen Lakedaimonilaisten sotajoukon silloisesta suuruudesta: -Paitsi Skiritilaisia, joita oli 600, otti taisteluun osaa seitsemän -lokosta, joka lokoksessa oli neljä penteekostya, joka penteekostyssa -neljä enoomotiaa. Enoomotian ensimmäisessä rivissä taisteli neljä -miestä. Syvyydeltään eivät kaikki olleet yhtäläisiä, vaan kuten -kukin lokagi halusi, mutta keskimäärin kahdeksan miestä syviä. -Skiritilaisia lukuun ottamatta seisoi ensimmäisessä rivissä 448 -miestä. - -Kun sotajoukot olivat yhteen törmäämäisillään, lausui kukin päällikkö -joukolleen kehotuksia seuraavaan tapaan: Mantinealaisille painettiin -mieleen, että he taistelivat isänmaan edestä ja samalla vallasta tai -orjuudesta. "Heidän ei sopisi suostua, että heiltä riistettäisiin -edellinen, kun kerran olivat sen itselleen hankkineet, eikä myöskään, -että heidän uudestaan tarvitsisi kokea jälkimmäistä." - -Argolaisia muistutettiin muinaisesta päällikkyydestänsä ja -Peloponneesoksen tasajaosta, kuten myöskin etteivät ainaiseksi -luopuisi oikeuksistansa, ja että kostaisivat noille vihamielisille -naapureillensa monet kärsimänsä vääryydet. - -Ateenalaisille lausuttiin, kuinka oli kaunista pysyä etevimpinä -kilpailussa noin lukuisten ja urhoollisten miesten kanssa, kuinka -heidän valtansa tulisi varmemmaksi ja suuremmaksi, kun olisivat -voittaneet Lakedaimonilaiset Peloponneesoksessa, ja kuinka ei kukaan -enää tämän tapahduttua uskaltaisi hyökätä heidän maahansa. - -Täänkaltaisia kehotuksia lausuttiin Argolaisille ja heidän -liittolaisillensa. Mutta Lakedaimonilaiset sitä vastoin muistuttivat -toisillensa sotalauluilla, kuinka he aina olivat kunnostaneet -itseänsä urhoollisina miehinä, arvellen pitkällisen sotaharjotuksen -ennemmin tuottavan pelastuksen, kuin lyhyesti lausuttu kehotus. - -Tämän jälkeen törmäsivät sotajoukot yhteen, Argolaiset rientäen -innolla, mutta Lakedaimonilaiset kulkien hitaasti tapansa mukaan -lukuisten huilujen kaikuessa, joka kuitenkaan ei tapahtunut jumalan -kunniaksi, vaan jotta he rytmin mukaan pysyisivät koossa, eikä heidän -rivinsä hajoaisi, kuten usein tapahtuu suurien joukkojen liikkuessa. - -Sotajoukkojen yhteen törmätessä päätti kuningas Agis toimia -seuraavasti: Koska jokainen soturi pelosta painaa paljastetun -kylkensä mitä lähimmin naapurinsa kilpeä vastaan, pitäen itsensä -täten paraiten suojeltuna ahtaassa tungoksessa, niin sotajoukot -taistelussa tunkeutuvat oikealle siivelle ja ulottuvat kumpaisellakin -puolella vastustajiensa vasemman siiven sivu. Tämän tunkeutumisen -alkuunpanija on siis oikean siiven äärimmäinen mies, kun hän kaikin -mokomin koettaa vihollisilta suojella oikeaa paljasta kylkeänsä, -ja toiset seuraavat häntä samanlaisesta pelosta. Mainitussa -tilaisuudessa ulottuivat Mantinealaiset paljon Skiritilaisten siiven -ulkopuolelle, mutta Lakedaimonilaiset ja Tegealaiset ulottuivat -vielä edemmäs Ateenalaisten sivu, koska heillä oli paljoa suurempi -sotajoukko. Pelosta, että vasen siipensä joutuisi vihollisten -ympäröimäksi, koska hän huomasi Mantinealaisten ulottuvan kauas -soturiensa ulkopuolelle, antoi Agis käskyn Skiritilaisille ja -Brasidaan sotilaille levittää siipeään, jotta tulisivat tasan -Mantinealaisten kanssa, ja käski polemarkkien Hipponoidaan ja -Aristokleen oikealta siiveltä johtamillansa kahdella lokoksella -rientää täyttämään täten syntynyttä aukkoa, arvellen oikean siipensä -sittenkin ulottuvan vihollisten ulkopuolelle ja Mantinealaisia -vastaan asetetun siiven täten tulevan tukevammaksi. - -Mutta koska käsky annettiin juuri sotajoukkojen yhteen -törmätessä ja siksi vähää ennen sitä, tapahtuikin, etteivät -Aristoklees ja Hipponoidas halunneet astua esiin, jonka tähden -heidän myöhemmin tästä syytettyinä täytyi paeta, koska he muka -tässä tilaisuudessa olivat esiintyneet pelkurimaisesti. Heidän -tottelemattomuudestansa seurasi, että viholliset ennen heitä ehtivät -hyökätä, ja kun huolimatta kuninkaan käskystä mainitut lokokset -eivät saapuneet Skiritilaisten avuksi, niin eivät nämät voineet -yhtyä tovereihinsa eivätkä liioin ympäröidä vihollisia. Mutta -vaikkakin Lakedaimonilaiset sotataidossa olivat takapajulla, niin -he kuitenkin osottivat, että he miehuudellansa taisivat päästä -voitolle. Sillä kun he törmäsivät yhteen, niin Mantinealaisten -oikea siipi kyllä ajoi Skiritilaiset ja Brasidalaiset pakosalle, ja -kun Mantinealaiset liittolaisineen yhdessä Argolaisten valiojoukon -kanssa hyökkäsivät sulkemattomaan aukkoon, surmasivat he kyllä -jonkun määrän Lakedaimonilaisia, ympäröivät heidät ja ajoivat heidät -pakoon varastovaunuihin saakka, jolloin he surmasivat osan niitä -vartioitsevia sotavanhuksia. Täällä siis joutuivat Lakedaimonilaiset -tappiolle. Mutta toisaalla ja varsinkin keskellä, jossa kuningas -Agis ja niinkutsutut kolmesataa ratsumiestä seisoivat, hyökkäsivät -Lakedaimonilaiset ahdistamaan Viideksi lokokseksi kutsutuita -Argolaisia sotavanhuksia ja niinikään Kleoonailaisia, Ornealaisia ja -niiden riveissä seisovia Ateenalaisia, ajaen heidät pakosalle. Suurin -osa vihollisista ei edes ryhtynyt käsikähmäänkään, vaan antautui -heti Lakedaimonilaisten hyökätessä, jolloin useat heistä tallattiin -kuolijaaksi, kun eivät hädissään kerjenneet päästä pakoon. - -Argolaisten ja liittolaisten sotajoukon tällä kohdin peräydyttyä, -hajaantui se kahtia. Lakedaimonilaisten ja Tegealaisten oikea siipi -ympäröi nyt ulkonevalla osastollaan Ateenalaiset, joita siis vaara -uhkasi kahtaalta, kun he yhtäältä olivat ympäröidyt, toisaalta jo -voitetut. He olisivat koko sotajoukosta kärsineet suurimman tappion, -ellei heidän ratsuväkensä olisi rientänyt heidän avuksensa. Sattuipa -myöskin heidän onneksensa, että Agis kuultuansa, että Mantinealaiset -ja Argolaisten 1,000 miestä ahdisti Lakedaimonilaisten vasenta -siipeä, käski koko sotajoukkonsa rientää ahdistetuiden avuksi. Tämän -kautta pelastuivat Ateenalaiset ja tappiolle joutuneet Argolaiset, -kun vihollisen sotajoukko kääntyi pois heistä. Mantinealaiset ja -liittolaiset eivät enää halunneet ahdistaa vihollisia enemmän kuin -Argolaisvalio-joukkokaan, vaan kääntyivät pakosalle, kun huomasivat -toverinsa voitetuiksi ja Lakedaimonilaisten hyökkäävän esiin. -Mantinealaisista kaatui suuri määrä, vaan miltei koko Argolaisten -valiojoukko pelastui. Pako ja taakse vetäytyminen eivät kumminkaan -olleet hätäisiä eivätkä pitkällisiä. Sillä Lakedaimonilaiset kyllä -taistelevat poistumatta paikaltaan kauan ja tarmokkaasti, kunnes ovat -ajaneet vihollisen pakoon, mutta eivät aja pakenevia takaa kauan -eivätkä kauas. - -Pääpiirteissään oli mainittu tappelu kaukaisilta ajoilta alkaen -verisin Helleenien kesken, ja siihen ottivat osaa tärkeimmät -kaupungit. Lakedaimonilaiset asettuivat kaatuneiden vihollisten -eteen ja pystyttivät heti heidän aseensa voitonmerkiksi, ryöstivät -ruumiit, korjasivat omat kaatuneensa, veivät ne Tegeaan, jossa ne -haudattiin, ja jättivät vihollisten kaatuneet heille sopimusten -suojassa haudattaviksi. Argolaisia, Ornealaisia ja Kleoonailaisia -kaatui 700, Mantinealaisia 200, Ateenalaisia ja Aiginalaisia yhteensä -200 miestä ja molempien päälliköt. Lakedaimonilaisten liittolaisten -tappio ei ollut mainitsemista ansaitseva. Lakedaimonilaisten omasta -tappiosta on vaikea puhua varmuudella, mutta sanotaan heitä kaatuneen -kolmisensataa. - -Vähää ennen tappelua lähti myöskin toinen kuningas Pleistoanaks -sotilasvanhuksien ja nuorukaisten kanssa apuun. Mutta kun hän -oli ehtinyt Tegeaan ja kuuli voitosta, palasi hän takaisin. -Lakedaimonilaiset palauttivat sanansaattajan kautta kannaksen -toiselta puolelta apuun rientävät liittolaisensa, ja palasivat itse -kotia, lähetettyänsä myöskin muut liittolaisensa pois, viettääksensä -Karneian juhlaa, joka juuri silloin oli vietettävä. Tällä ainoalla -uroteolla puhdistivat he itsensä siitä syytöksestä, jonka alaisiksi -he Helleenien kesken olivat joutuneet Sfakterian saarella kärsimänsä -onnettomuuden johdosta, että he muka siinä tilaisuudessa olivat -esiintyneet miehuuttomasti, ja että he muutenkin olisivat neuvottomia -ja kömpelöitä. Tästä lähtien luultiin heidän onnen sattuman kautta -joutuneen häviölle, mutta että heissä kuitenkin eli entinen -urhoollisuutensa. - -Päivää ennen tätä ottelua hyökkäsivät Epidaurolaisetkin Argoliiseen -koko sotavoimallaan, arvellen sen olevan ilman puolustajia, ja -surmasivat suuren määrän vartijoista, jotka Argolaiset lähtiessään -olivat asettaneet kaupunkiin. Kun Mantinealaiset taistelun jälkeen -olivat saaneet avukseen 3,000 Eeliläistä raskasaseista ja entisten -lisäksi 1,000 Ateenalaista, kulkivat kaikki nämät liittoutuneet heti -Epidaurosta vastaan, Lakedaimonilaisten Karneian juhlia viettäessä. -He jakoivat keskenään kaupungin piiritystoimet. Pian lakkasivat -kuitenkin muut toimimasta, mutta Ateenalaiset linnottivat viipymättä, -kuten heille oli käsketty, kukkulan ja sillä sijaitsevan Heeran -pyhäkön. Kaikki liittoutuneet jättivät tähän linnotukseen osan -väestään, ja poistuivat sitten kukin omaan kotikaupunkiinsa. Tähän -loppui tämä kesä. - -Seuraavan talven alussa lähtivät Lakedaimonilaiset heti Karneian -juhlia vietettyänsä sotaretkelle, ja kun olivat saapuneet Tegeaan, -lähettivät he edellänsä Argokseen sopimusehdotuksia. Argoksessa -oli heillä jo ennestään puoluelaisia, jotka halusivat kumota -kansanvallan Argoksessa, ja taistelun jälkeen toivoivat he paljoa -ennemmin taivuttavansa kansaa suostumaan tähän. Oli aikomus ensin -tehdä rauha, sittemmin liitto Lakedaimonilaisten kanssa, ja sen -jälkeen tehdä hyökkäys kansanvaltaa vastaan. Lakedaimonilaisten -lähettämänä Argolainen kesti-ystävä Arkesilaoksen poika Likas saapui -kahdella ehdotuksella Argokseen; toinen oli tahtoisivatko he jatkaa -sotaa, toinen haluaisivatko he tehdä rauhan. Tästä syntyi kova -väittely, jonka kestäessä Lakedaimonilaisten puoluelaiset, vaikka -Alkibiadeeskin oli läsnä, astuivat rohkeasti esiin ja taivuttivat -Argolaiset suostumaan rauhanehdotukseen, joka kuului seuraavasti: - -"Seuraavilla ehdoilla suostuu Lakedaimonin neuvoskunta solmimaan -liiton Argolaisten kanssa: Argolaiset antakoot Orkomenolaisille -takaisin heidän lapsensa, niinikään Mainalialaisille heidän -miehensä ja Lakedaimonilaisille heidän Mantineassa oleskelevat -miehensä, niinikään lähtekööt he Epidauroksesta ja repikööt -sinne rakentamansa linnoituksen. Elleivät Ateenalaiset lähde -Epidauroksesta, ovat he katsottavat Argolaisten, Lakedaimonilaisten -ja Lakedaimonilaisten liittolaisten, kuten myöskin näiden Argolaisten -liittolaisten, vihollisiksi. Jos Lakedaimonilaisten hallussa on -nuorukaisia vankeina, niin he luovuttakoot nämät kunkin hänen -kaupungilleen. Jumalan uhrin suhteen voivat he, jos tahtovat, suvaita -Epidaurolaisten tehdä valan, tahi itse vannoa uhrin maksamisesta." - -"Kaikki Peloponneesoksen kaupungit, niin hyvin pienet kuin suuret, -tulkoot itsenäisiksi perityn valtiosääntönsä mukaan." - -"Jos ulkopuolella Peloponneesosta sijaitseva kaupunki hyökkää -vahingottamaan Peloponneesoksen aluetta, on yhdessä neuvoteltava, -miten tämä vaara Peloponneesolaisten hyväksi oikeudenmukaisimmin -olisi torjuttava." - -"Lakedaimonilaisten ulkopuolella Peloponneesosta asuvat liittolaiset -ovat samassa asemassa, kuin Lakedaimonilaisten ja Argolaisten -Peloponneesoksessa asuvat liittolaiset ja pysyvät maansa omistajina." - -"Nämät sopimukset ovat ilmotettavat liittolaisille hyväksyttäviksi; -jos he tahtovat tehdä muistutuksia niiden suhteen, lähtekööt kotiin -neuvottelemaan niistä." - -Ensin hyväksyivät Argolaiset nämät ehdotukset, Lakedaimonilainen -sotaväki poistui Tegeasta kotiin, ja kansainväliset suhteet heidän -välillänsä tulivat rauhallisiksi. Ei kestänyt kauan, ennenkuin -samat miehet saivat aikaan, että Argolaiset sanoivat irti liiton -Mantinealaisten, Ateenalaisten ja Eeliläisten kanssa, sekä solmivat -sopimukset ja liiton Lakedaimonilaisten kanssa. Tämän ehdot olivat -seuraavat: - -"Seuraavilla ehdoilla rupeevat Lakedaimonilaiset ja Argolaiset -keskinäisiin sopimuksiin ja liittoon viideksikymmeneksi vuodeksi: He -sopivat ratkaisemaan riitansa yhdenvertaisina ja yhtäoikeutettuina -isien tavan mukaan." - -"Peloponneesoksen muut kaupungit voivat päästä liittoon ja -sopimuksiin osallisiksi itsenäisinä ja riippumattomina ja omansa -omistajina yhtäläisillä oikeuksilla isien tavan mukaan." - -"Lakedaimonilaisten Peloponneesoksen ulkopuolella asuvat liittolaiset -ovat samassa asemassa, kuin Lakedaimonilaiset itse, ja Argolaisten -liittolaiset samassa asemassa, kuin Argolaiset itse, omansa -omistajina." - -"Jos yhteistä sotaa on käytävä, päättävät Lakedaimonilaiset ja -Argolaiset yhteisesti, miten on sodittava liittolaisten eduksi." - -"Jos riita rajoista tahi muista seikoista syntyy Peloponneesoksessa -tahi sen ulkopuolella, ratkaistakoon se oikeuden edessä. Jos joku -liittoon kuuluvista kaupungeista riitautuu toisen kanssa, kääntykööt -he jonkun kaupungin puoleen, jonka molemmat pitävät puolueettomana. -Yksityiset kansalaiset ratkaiskoot riitansa oikeudessa isien tavan -mukaan." - -Tämänkaltainen oli tämä sopimus ja liitto. Samalla sovitettiin -myöskin riidat omistusoikeudesta sodan kautta tahi muulla tavoin -hankittuihin alueisiin. Yksimielisesti päättivät liittoutuneet olla -tästä lähtien ottamatta vastaan airuita Ateenalaisilta, elleivät he -poistuisi Peloponneesoksesta, luovutettuansa rakentamansa linnan, -kuten myöskin sovittiin ainoastaan yhdestä tuumin tehdä sopimus ja -alkaa sota jotakin toista kaupunkia vastaan. He toimivat innolla ja -kumpaisetkin toimittivat lähettiläitä Trakian maihin ja Perdikkaan -luokse, jonka he saivat suostumaan sopimukseen heidän kanssansa. -Hän ei kuitenkaan heti luopunut Ateenalaisista, mutta suostui -kuitenkin näihin tuumiin, kun näki Argoksen, josta hänen sukunsa oli -lähtenyt, suostuvan niihin. Kalkidilaistenkin kanssa he uudistivat -vanhat sopimuksensa ja vannoivat uudet. Myöskin Ateenalaisten luokse -toimittivat Argolaiset lähettiläitä, kehottaen heitä luopumaan -Epidauroksen linnotuksesta. Koska Ateenalaiset huomasivat olevansa -muita vartijatovereitaan vähälukuisemmat, lähettivät he Deemosteneen -viemään miehiänsä sieltä pois. Saavuttuansa Epidaurokseen, toimitti -Deemostenees näön vuoksi voimistelukilpailut, ja kun vieras -vartioväki oli lähtenyt linnasta, sulki hän portit. Uudistettuansa -myöhemmin sopimukset Epidaurolaisten kanssa, luovuttivat Ateenalaiset -linnotuksensa heille. - -Argolaisten luovuttua liitosta yhtyivät myöskin Mantinealaiset -Lakedaimonilaisiin, vaikkakin alussa olivat panneet vastaan, koska -käsittivät olevansa liian heikot Argolaisten avutta, ja luopuivat -herruudesta kaupunkien yli. Lakedaimonilaiset ja Argolaiset lähtivät, -kumpikin 1,000 miehellä, yhdessä sotaan, jolloin Lakedaimonilaiset -ensin yksin neuvoin asettivat harvainvallan Sikyooniin, jonka -tapahduttua he yhdessä tuumin kumosivat kansanvallan Argoksessa, -perustaen sinne Lakedaimonilais-ystävällisen harvainvallan. Tämä -tapahtui talven loppupuolella keväällä. Tähän loppui tämän sodan -neljästoista vuosi. - -Seuraavana kesänä luopuivat Diktidiläiset Atoos niemeltä -Ateenalaisista Kalkidilaisten puolelle, ja Lakedaimonilaiset -järjestivät toiselle kannalle Akaian heille epämieluisat olot. -Argoksen kansanpuoluelaiset keskustelivat salassa ja hyökkäsivät -vihdoin rohkeasti harvainvaltalaisten kimppuun, odotettuansa, -kunnes Lakedaimonilaiset viettivät gymnopaidi-juhlia. Tällöin -syntyneessä metelissä pääsivät kansanpuoluelaiset voitolle, -surmasivat osan vastapuoluelaisista ja karkottivat loput kaupungista. -Lakedaimonilaiset viivyttelivät kauan tuloaan, vaikka heidän -ystävänsä lähettivät heitä hakemaan, mutta saapuivat vihdoinkin -apuun, lykäten gymnopaidi-juhlan vieton toistaiseksi. Mutta kun -he Tegeassa kuulivat harvainvaltalaisten tappiosta, eivät he enää -halunneet jatkaa matkaansa, huolimatta pakolaisten pyynnöstä, vaan -palasivat kotia viettääkseen gymnopaidi-juhlia. - -Myöhemmin saapui lähettiläitä sekä Argokseen jääneiltä että sieltä -karkotetuiden puolesta. Läsnäolevat liittolaiset puollustivat -vilkkaasti mikä mitäkin puoluetta, mutta Lakedaimonilaisten mielestä -olivat kansanpuoluelaiset harjottaneet vääryyttä, jonka tähden he -päättivät hyökätä Argosta vastaan, jota retkeä kuitenkin kaikenlaiset -esteet viivyttelivät. Tällä välin alkoivat kansanvaltaiset -Argoksessa pelosta Lakedaimonilaisia kohtaan hieroa sovintoa -Ateenalaisten kanssa. Tämä heistä näkyi olevan paras pelastuskeino. -He rakensivat niinikään pitkiä muureja aina merelle saakka, jotta -heille Ateenalaisten avulla muonantuonti meritse olisi tarjona, jos -viholliset sulkisivat heidät maan puolelta. Näistä linnotuksista -tiesivät myöskin moniaat Peloponneesoksen kaupungit. Kaikki -Argolaiset, sekä miehet että naiset, lapset ja orjatkin, ottivat -osaa tähän työhön. Ateenasta saapui heille rakennusmestareita ja -kivenhakkaajia. Tähän loppui tämä kesä. - -Seuraavana talvena hyökkäsivät Lakedaimonilaiset ja heidän -liittolaisensa, paitsi Korintolaiset, saatuansa tiedon näistä muurien -rakentamisista, kuninkaansa Arkidamoksen pojan Agiin johdolla, -Argosta vastaan. Heillä oli itse Argoksessakin auttajia, mutta näiden -vehkeet eivät onnistuneet. Lakedaimonilaiset valloittivat yhtähyvin -ja repivät valmistumattomat muurit, anastivat Hysian paikkakunnan -Argolaisten alueella ja palasivat kukin kaupunkiinsa, surmattuansa -kaikki haltuunsa joutuneet vapaat kansalaiset. - -Tämän jälkeen tekivät Argolaiset puolestaan sotaretken Fliuusian -alueelle, jota he hävittivät, koska Fliuusilaiset olivat ottaneet -vastaan Argoksesta karkotetut kansalaiset, joista useimmat olivat -asettuneet sinne. Tämän tehtyään palasivat Argolaiset kotia. - -Sinä talvena sulkivat Ateenalaiset sotajoukollaan Makedonian -rannikot, syyttäen Perdikkasta Argolilaisten ja Lakedaimonilaisten -kanssa tekemästä liitosta, ja että hän, kun Ateenalaiset Niikiaan ja -Nikeeratoksen johdolla valmistivat sotaretkeä Trakian rannikoilla -asuvia Kalkidilaisia ja Amfipolista vastaan, oli liitosta -luopumisellansa suuresti vaikuttanut sotajoukon hajoamiseen, jonka -tähden he pitivät häntä vihollisenaan. Tähän loppui talvi ja samalla -tämän sodan 15 vuosi. - -Seuraavana kesänä purjehti Alkibiadees 20 aluksella Argokseen ja -vangitsi ne Argolaiset, jotka näyttivät epäluulonalaisilta ja -kannattavan Lakedaimonilaisia, yhteensä 300 miestä. Ateenalaiset -veivät heidät vallassaan oleviin läheisiin saariin. Niinikään -tekivät Ateenalaiset Meelos saarelle sotaretken 30 omalla, -kuudella Kiolaisella ja kahdella Lesbolaisella laivalla, mukanaan -1,200 omaa raskasaseista, 300 nuolenampujaa ja 20 ratsastavaa -nuolenampujaa, jota paitsi heidän liittolaisensa ja saarelaiset -seurasivat heitä noin 1,500 raskasaseisella. Meelolaiset olivat -Lakedaimonilaisia siirtolaisia, eivätkä suostuneet noudattamaan -Ateenalaisten käskyjä. Alussa olivat he rauhallisesti puolettomia, -mutta vihdoin pakottivat heidät Ateenalaiset hävittämällä heidän -aluettaan ottamaan osaa sotaan. Kun Ateenalaiset nyt mainitulla -Lykomeedeen pojan Kleomeedeen ja Tisimakon pojan Tiisiaan johtamalla -sotajoukolla tekivät sotaretken tähän saareen, niin he, ennenkuin -harjottivat mitään väkivaltaa Meeloksen alueella, lähettivät airuita -tekemään ehdotuksia. Nämät eivät kuitenkaan päässeet Meelolaisten -kansankokoukseen, vaan heidän käskettiin ilmottaa ehdotuksensa -hallitusmiehille ja ylimyksille. Näiden edessä puhuivat Ateenalaiset -lähettiläät seuraavin sanoin: - -"Koskemme saa puhua kansalle, jottei kansa, keskeytetyssä puheessa -kuultuansa meidän kumoomattomia ja hyväksyttäviä ehdotuksiamme, -tulisi niitä kannattamaan, sillä ymmärrämme, että siinä -tarkoituksessa olette kutsuneet meidät ylimyksien eteen, niin olkaa -tekin, tämän neuvoksen jäsenet, vielä varovaisempia puheessanne. -Sillä ette tekään saa vastata yhdellä puheella, vaan jokaisessa -tapauksessa, jossa meidän ehtojamme ette hyväksy. Sanokaa siis -ensinnä, hyväksyttekö te tätä meidän ehdotustamme?" - -Tähän vastasivat Meelolaiset neuvosmiehet: "Meillä ei ole mitään -sitä vastaan, että rauhassa neuvottelemme. Mutta siltä ei näytä, kun -sota jo on alkamaisillaan eikä ainoastaan uhkaava. Me näemme teidän -saapuvan sanojemme tuomareina, ja että tulos tästä keskustelusta -todenmukaisesti on oleva sota, jos pysymme oikeuksissamme, emmekä -taivu; ja jos taivumme, orjuus." - -_Ateen._: "Jos olette tulleet laskettelemaan arvelemisianne -vastaisuudesta tahi muun takia kuin olevista oloista ja niistä -seikoista, jotka voivat pelastaa kaupunkinne, niin älkäämme -jatkako. Mutta jos vallitsevista oloista puhutte, niin jatkakaamme -keskustelua." - -_Meel._: "Luonnollista on ja anteeksi annettavaa, jos me, -jouduttuamme tämmöiseen pulaan, puheissamme ja mielessämme käännymme -monelle päin. Mutta koska tämä kokous tarkottaa pelastustamme, -käyköön puhe teidän ehdotuksenne mukaan." - -_Ateen._: "Me puolestamme emme pitkillä ja sisällyksettömillä -puheilla kauniin sanoin tule osottamaan, kuinka me, karkotettuamme -Meedialaiset, olemme oikeutetut hallitsemaan, emmekä liioin, kuinka -suurella syyllä me teidän loukkaamina teitä ahdistamme. Mutta -älkää tekään luulko voivanne puheillanne saada meitä uskomaan, -ettette suinkaan ole loukanneet meitä, kun ette Lakedaimonilaisten -siirtolaisina ole sotineet meidän puolellamme, vaan pysykää -mahdollisuuden rajoissa, koska jokaiselle täysijärkiselle on selvä, -että inhimillisen katsantotavan mukaan oikeudenmukaisuuden määrää -molemminpuolinen yhtäläinen pakko, mutta että voimakas määrää, heikko -taipuu." - -_Meel._: "Me puolestamme pidämme pakosta hyödyllisenä, koska te -puhutte hyödyllisestä oikean rinnalla, ettei yhteistä hyvää hävitetä, -vaan että kohtuullisuus käy vaaraan joutuneille oikeasta, ja että -heikolle riittää puollustukseksi vähäpätöisemmätkin seikat. Tämä -ei suinkaan ole teillekään hyödyksi, koska tekin tämän kautta, jos -vastaisuudessa joutuisitte tappiolle, olette antaneet esimerkin -kovimpaan rangaistukseen." - -_Ateen._: "Me emme huolehdi valtamme loppua, jos se tapahtuisikin; -sillä eivät muita hallitsevat kansat, kuten esimerkiksi -Lakedaimonilaiset, aina ole pelottavia hallituille. Mutta täällä ei -nyt ole kysymys Lakedaimonilaisista, vaan siitä, tuleeko alamaisten -määrätä hallitsevien tekoja. Tästä me kyllä pidämme huolta. Että -olemme täällä puollustaaksemme omaa valtaamme ja puhuaksemme teidän -kaupunkinne pelastuksesta, sitä me tulemme osottamaan, koska -me vaikeuksitta haluamme hallita teidän yli ja suojella teitä -kumpaistenkin hyödyksi." - -_Meel._: "Miten voisi meille olla yhtä hyödyllistä olla orjanne, kuin -teille olla herramme?" - -_Ateen._: "Siten, että te kuuliaisuudellanne pelastutte kärsimästä -äärimmäistä onnettomuutta, ja meille on voitoksi olla tuhoomatta -teitä." - -_Meel._: "Siis ette salli meidän puolueettomina rauhassa olla -ystävänne eikä kummankaan vihollisia?" - -_Ateen._: "Emme, sillä teidän vihamielisyytenne ei meitä haita niin -suuresti, kuin ystävyytenne osottaisi heikkouttamme: sillä viha on -alamaisille osote vallasta." - -_Meel._: "Onko teidän alamaisillanne siis se käsitys -kohtuullisuudesta, että asettavat samaan tilaan ventovieraita -ja siirtolaisenne, jotka luovuttuansa uudestaan ovat joutuneet -valtaanne?" - -_Ateen._: "He kai arvelevat, ettei kumpaiseltakaan puutu oikeutta, -arvellen edellisten pysyneen vapaina oman valtansa avulla, koska -muka emme ole uskaltaneet hyökätä heidän kimppuunsa. Mutta teidän -masentamisen kautta sekä hankimme lisää alamaisia että suuremman -turvallisuuden, varsinkin jos te saarelaisina ja muita heikompina -ette pääse vapaiksi vallastamme, vaan jos teidän on täytymys -tunnustaa meidän, merivallan, yliherruutta." - -_Meel._: "Muuten ette siis pidä itseänne turvattuina? Koska nyt -olette pakottaneet meitä jättämään oikeuden syrjään, täytyy -meidänkin koettaa osottaa, että teidän edut ovat samat, kuin -meidänkin. Miten eivät kaikki puolueettomat kaupungit, kun näkevät -teidän näin menettelevän, arvelisi, että vastedes hyökkäätte -heidänkin kimppuunsa? Miten te tällä menettelyllänne ette enentäisi -vihollisianne, kun väkistenkin pakotatte vihollisiksenne niitä, jotka -eivät haluaisi joutua niiksi?" - -_Ateen._: "Emme suinkaan; sillä me emme pidä mannermaalaisia, -jotka eivät, puollustaaksensa vapauttansa, meitä vaani, niin -vaarallisina, kuin teidän kaltaisianne hurjia saarelaisia, jotka -vihaavat hallituksemme muka kovuutta. Sillä nämät enimmiten -ajattelemattomuudesta syöksevät meidät ja itsensä silminnähtävään -vaaraan." - -_Meel._: "Tosiaankin, jos te säilyttääksenne valtaanne heittäytte -tuommoiseen vaaraan, ja toiselta puolen voitetut samoiten -päästäksensä vapaiksi tekevät samoin, miten ei meille, jotka vielä -olemme vapaita, olisi suuri häpeä ja kurjuus, jos emme kärsisi -kaikkea välttääksemme orjuutta?" - -_Ateen._: "Ei suinkaan, jos viisaasti neuvottelette; sillä nythän -ei ole kilpailu yhdenvertaisten kesken, eikä siis häpeällistä, jos -urhoollisuus ei teitä auta pulasta, vaan ennemmin on kysymyksessä -pelastumisenne takia olla vastustamatta paljoa väkevämpää." - -_Meel._: "Kyllä; mutta me tiedämme sodan onnen olevan vaihtelevamman, -kuin että se riippuisi yksin omien sotajoukkojen suuruudesta. Jos -me siis väistyisimme heti puollustautumatta, heittäisimme me kaiken -toivon, mutta jos me ryhdymme vastarintaan, on meillä toivo jälellä." - -_Ateen._: "Toivo on kyllä lohdutus vaarassa, eikä vie turmioon, -jos kohtakin suuresti vahingottaa siihen luottavia. Mutta se, joka -heittää koko olemassaolonsa sen huostaan, toivo kun on vallan -tuhlaavainen luonnostaan, tutustuu sen huikentelevaisuuteen juuri -perikadon reunalla, eikä se jätä mitään jälkeä, jotta sen oikkuja -kerran kokenut voisi itseään siltä varoa. Varokaa siis itseänne, te -heikot, kokemasta tätä, uskomalla koko onnenne yhdelle heitolle, sekä -matkimasta tuota suurta joukkoa, joka, vaikkakin voisi luonnollisesti -pelastaa itseään, kun selvät toiveet heiltä vaarassa puuttuvat, -luottaa yliluonnollisiin taikoihin ja orakelivastauksiin, mikä kaikki -toivoineen päivineen vie perikatoon." - -_Meel._: "Vaikeana mekin pidämme, tietäkää se tarkoin, taistella -teidän valtaanne ja onneanne vastaan, kun ehdot ovat näin erilaiset, -mutta me luotamme, että Jumalan kaitselmus suojelee meitä joutumasta -tappiolle onnen oikkujen kautta, koska me oikeuden puollustajina -asetumme vääryyttä vastaan. Meiltä puuttuvaa voimaa korvaa -Lakedaimonilaisten liitto, joka heitä, jollei muuten, niin ainakin -sukulaisuuden takia, pakottaa rientämään avuksemme. Me emme siis -aivan järjettömästi esiinny rohkeudella." - -_Ateen._: "Mitä Jumalan kaitselmukseen tulee, niin emme mekään -luule olevamme suljetut sen suojeluksesta. Sillä emme me ole -aikoneet tehdä, emmekä ole liioin tehneet mitään inhimillisestä -katsantotavasta poikkeavaa uskonnollisissa asioissa, emmekä mitään -ihmisten pyrinnöistä poikkeavaa. Mekin uskomme, että jumalat, ja -tiedämme varmaan, että ihmiset luonnon lain mukaan hallitsevat -kaikkialla, missä vaan voivat. Sitä paitsi emme me ole säätäneet tätä -lakia, emmekä liioin ole ensimmäisinä sitä noudattaneet. Te kyllä -käsitätte, että sekä te itse että jokainen muukin yhtä voimakas, kuin -me, toimisi samaten. Siis me emme suinkaan pidä itseämme jumalien -hylkääminä. Mitä luottamukseenne Lakedaimonilaisiin taas tulee, -nimittäin että häpeäisivät olla rientämättä teidän avuksenne, niin -me teitä onnittelemme kokemattomuudestanne, emmekä suinkaan kadehdi -viattomuuttanne. Lakedaimonilaiset kyllä keskuudessaan lakiensa -suhteen noudattavat hyveen vaatimuksia; mutta heidän menettelystänsä -muita kansoja kohtaan olisi paljon sanottavaa. Lyhyesti lausuen: -te kyllin tiedätte, että he julkisesti peittelemättä, enemmän kuin -mikään muu kansa, pitävät hauskuutta kauneutena, ja hyödyllisyyttä -oikeutena, joka mielipide ei suinkaan ole hyödyksi mielettömille -pelastustuumillenne nykyisestä pulasta." - -_Meel._: "Juuri tähän heille tästä koituvaan hyötyyn me vakavasti -luotamme, arvellen, etteivät he hylkäämällä meitä tahdo esiintyä -epäluotettavina heitä suosivien Helleenien silmissä, vaan avustajina -heidän vihollisillensa." - -_Ateen._: "Te luulette siis, että hyöty parahiten soveltuu varmuuden -kanssa yhteen, vaan että oikeuden ja jalouden harjottaminen on -vaaranalainen, mutta vaaraahan Lakedaimonilaiset ylipäätään karttavat -enemmän, kuin mitään muuta." - -_Meel._: "Me uskomme, että he mieluummin meidän kuin muiden tähden -antautuvat vaaraan, koska he pitävät meitä muita sitä varmempina, -jota lähempinä olemme ottamaan osaa Peloponneesoksen rettelöihin, ja -jota luotettavampia me olemme syntyperämme takia." - -_Ateen._: "Avuksi kutsutuiden hyvänsuopeus ei takaa sotatovereille -varmuutta, vaan avustajien mahtava sotavoima. Tämän Lakedaimonilaiset -kyllin ymmärtävät, kun eivät edes lähempien naapurikansojen kimppuun -käy ilman suurta apulaisjoukkoa, koska eivät luota kotoisiin -varustuksiin. Ei ole siis luultavaa, että he purjehtisivat saareenne -meidän ollessamme herroja merellä." - -_Meel._: "He voivat ehkä lähettää muita asemestansa. Sitä paitsi -ovat Kreetan vesistöt avarat, joten mahtavan on vaikeampi saavuttaa -pakenevia, kuin näiden piiloutuen päästä pakoon. Ja jospakin täällä -joutuisivat tappiolle, voisivat he kääntyä teidän maatanne ja niiden -liittolaisten maata vastaan, joita Brasidas on jättänyt ahdistamatta, -ja silloin saisitte vaivata itseänne ennemmin puollustaaksenne -liittolaisianne ja omaa maatanne, kuin ahdistamalla ventovierasten -aluetta." - -_Ateen._: "Jospa näin tapahtuisikin, niin se ei olisi meille -mitään outoa. Mutta te kyllä tiedätte, etteivät Ateenalaiset -pelosta milloinkaan ole luopuneet yhdestäkään piirityksestä. -Vaikka sanotte tahtovanne neuvotella pelastuksestanne, niin ette -ole tässä pitkällisessä keskustelussa lausuneet sanaakaan, joka -voisi antaa toivetta pelastuksestanne. Te yhä vaan luotatte enin -tulevaisuuteen, mutta teidän tarjona olevat apukeinot ovat liian -vähäpätöiset voittaaksensa teitä vastaan käännetyitä aseita. Te -osotatte suurta älyttömyyttä, ellette meidän poistuttuamme tästä -kokouksesta tule viisaampaan päätökseen. Älkää antautuko tuolle -joutavalle häpeäntunteelle, joka julkisissa ja kunnottomissa -vaaroissa jo on tuhonnut niin paljon ihmisiä. Kuinka moni ei ole -antanut tuon viekottelevan häpeä-sanan voiman houkutella itseään, -vaikkakin ovat hyvin käsittäneet, mihin se heidät vie, alistumaan -sanan voiman alle ja siten avoin silmin heittäytymään sanomattomiin -vaaroihin, siten älyttömyydessään syöksyen häpeällisempään häpeään, -kuin onnen sattuman tuottamaankaan! Olkaatte viisaita, älkääkä -pitäkö häpeällisenä alistua suurimman kaupungin alle, varsinkin -kun sen ehdot ovat niin kohtuullisia, että saatte, tultuanne sen -liittolaisiksi, veronalaisina omistaa maanne. Kun teillä nyt on -valittavana sodan tahi olemassa-olonne välillä, älkää valitko -huonompaa. Sillä se, joka ei väisty vertaisensa edestä, mutta -kohtelee mahtavampaa maltillisesti, ja joka armahtaa heikompaa, se -kyllä pystyssä pysyy. Miettikää siis meidän poistuttuamme näitä -seikkoja, ja muistakaa, että neuvottelette isänmaasta, jonka -olemassaolo riippuu yksinomaan tästä ainoasta päätöksestänne." - -Tämän lausuttuansa poistuivat Ateenalaiset kokouksesta. Kun -Meelolaiset olivat jääneet yksin, päättivät he vastata yhtäpitävästi -kokouksessa lausutuiden mielipiteiden kanssa, siis seuraavasti: -"Ateenalaiset! Ei meidän mielestämme sovi vastata toisin, kuin -ennenkään, emmekä tahdo kädenkäänteessä riistää vapautta jo seitsemän -vuosisataa asumaltamme kaupungilta, vaan me koetamme pelastua -luottaen jumalien meitä tähän saakka pelastavaan kaitselmukseen sekä -sotilaittemme ja Lakedaimonilaisten apuun. Pyydämme teitä sallimaan -meidän olla puolueettomina ystävinänne, ja poistumaan maastamme, -solmittuamme sopimukset, joita kumpaisetkin pitävät pätevinä". - -Näin vastasivat Meelolaiset, mutta lähtien kokouksesta sanoivat -Ateenalaiset: "Tähän päätökseen katsoen olette te ainoat, jotka -pitävät tulevaisuuden varmempana, kuin mitä näette, arvellen -näkymättömän jo tapahtuneen toivonne mukaiseksi. Mutta te joudutte -perikatoon, jos te panette suurimman luottamuksenne ja onnenne -Lakedaimonilaisten avun nojaan." - -Ateenalaiset lähettiläät palasivat tämän jälkeen leiriin. Kun heidän -päällikkönsä kuulivat, etteivät Meelolaiset alistuneet, ryhtyivät -he viipymättä sotatoimiin, jakaen keskenään kaupungin muurilla -ympäröimisen. Myöhemmin jättivät Ateenalaiset sekä omien miesten -että liittolaisten muodostaman vartioväen piiritystä jatkamaan -sekä meritse että maitse. Tämän tehtyään palasi suurin osa heidän -sotajoukostaan kotia, mutta loput jäivät jatkamaan piiritystä. - -Tähän aikaan hyökkäsivät Argolaiset Fliuusin alueelle, mutta -Fliuusilaiset ja heidän omat pakolaisensa asettuivat heitä väijymään -ja surmasivat 80 heistä. Pyloksessa olevat Ateenalaiset anastivat -Lakedaimonilaisilta suuren saaliin. Lakedaimonilaiset eivät kyllä -sanoneet irti sopimuksia, eivätkä julistaneet heille sotaa, mutta -he ilmottivat airuen kautta, että he sallivat kenen tahansa tehdä -ryöstöretkiä Ateenalaisia vastaan. Korintolaiset alkoivat sotaa -Ateenalaisia vastaan yksityisten riitojen takia, mutta muut -Peloponneesolaiset pysyivät levollisina. - -Meelolaiset valloittivat yöllisellä hyökkäyksellä torinpuolisen -osan Ateenalaisten piiritysmuurista. He surmasivat joukon miehiä, -ja palasivat kaupunkiin, tuoden mukanaan muonaa ja muita tarpeita. -Ateenalaiset varustivat vastaiseksi paremmasti vartioväen. Tähän -loppui tämä kesä. - -Seuraavana talvena aikoivat Lakedaimonilaiset tehdä sotaretken -Argolikseen, mutta kun rajanylimenouhrit eivät olleet heille -edullisia, palasivat he takaisin. Argolaiset pitivät tämän -heidän yrityksensä johdosta moniaita kaupunkinsa asukkaita -epäluulonalaisina; muutamia heistä mestauttivat he, toiset heistä -pääsivät pakoon. - -Samaan aikaan valloittivat Meelolaiset taas osan Ateenalaisten -piiritysmuurista, jossa oli vähälukuinen vartiojoukko. Mutta silloin -saapui Deemeaan pojan Filokrateen johdolla uusi sotajoukko Ateenasta. -Kun nämät voimakkaasti piirittivät kaupunkia, ja kun kaupunkilaisten -kavaluuskin tuli avuksi, antautuivat Meelolaiset Ateenalaisille -ilman ehtoja. Ateenalaiset surmasivat kaikki täysikasvaneet miehet, -jotka he saivat haltuunsa, mutta möivät naiset ja lapset orjiksi. -Valloitettuansa tämän paikkakunnan, lähettivät Ateenalaiset sinne -myöhemmin viisisataa siirtolaista. - - - - -KUUDES KIRJA. - - -Samana talvena tahtoivat Ateenalaiset taas Lakeen ja Eyrymedoonin -sotajoukkoa suuremmalla sotavoimalla purjehtia Sikeliaan, -koettaaksensa valloittaa tämän saaren, jos vaan voisivat. Useimmat -heistä eivät tunteneet, kuinka suuri tämä saari oli, ja kuinka paljon -asukkaita, sekä Helleenejä että barbareja, siellä löytyi, eivätkä -ymmärtäneet ryhtyvänsä sotaan, joka oli miltei Peloponneesolaisia -vastaan käydyn sodan vertainen. Sillä purjehtiakseen ympäri Sikeliaa -tarvitsee lastilaiva lähes kahdeksan päivää. Mutta vaikka tämä -saari on niin suuri, erottaa ainoastaan 20 stadion merimatka sen -mannermaasta. - -Seuraavat kansakunnat olivat ennenmuinoin sen asukkaina. Vanhimpina -asukkaina eräässä osassa tätä maata mainitaan olleen Kykloopit ja -Laistrygonit, joiden syntyperästä en voi mitään sanoa, enemmän kuin -siitä, mistä he ovat tänne tulleet ja mihin hävinneet. Riittäköön se, -mitä runoilijat tästä sanovat, ja olkoon jokaisella oma käsityksensä -tästä asiasta. - -Näitten jälkeen näyttävät Sikanit ensinnä asettuneen tänne, ja, kuten -itse väittävät, näitä ennenkin, ollen muka saaren alku-asukkaita. -Vaan itse asiassa olivat he Ibeerialaisia, joita Ligyalaiset olivat -karkottaneet Ibeeriassa juoksevalta Sikanos-joelta. Näistä tämä -saari, jota ennen kutsuttiin Trinakriaksi, sai silloin nimekseen -Sikania. - -Ilionin valloittamisen jälkeen saapui tälle saarelle laivoilla -joukko Trooalaisia, jotka olivat lähteneet Akaialaisia pakoon. Nämät -asettuivat Sikanien naapureiksi ja kutsuttiin yhteisellä nimellä -Elymoiksi, ja heidän kaupunkinsa nimet olivat Eryks ja Egesta. -Heidän yhteyteen asettui myöskin joukko Fookilaisia, joita myrsky -paluumatkalla Troiasta oli ajanut ensin Libyaan ja sieltä vienyt -Sikeliaan. Sikelialaiset, jotka Opikalaisten karkottamina asuivat -Italiassa, tulivat sieltä yli salmen oman todennäköisen kertomuksensa -mukaan lautoilla myötätuulen avulla, tahi ehkäpä muullakin tavalla. -Vielä nytkin löytyy Italiassa Sikelialaisia, ja viimemainittu maa -sai nimekseen Italia erään Sikelialais-kuninkaan Italon mukaan. -Saavuttuansa Sikeliaan suurella sotavoimalla, voittivat he Sikanit -taistelussa ja ajoivat heidät saaren eteläisiin ja läntisiin osiin, -antaen saarelle nimeksi Sikelia Sikanian asemesta. He asettuivat -asumaan saaren hedelmällisimpiin paikkoihin, jotka he pitivät -hallussaan lähes 300 vuotta, kunnes Helleenit saapuivat Sikeliaan; -ja vielä nytkin omistavat he saaren keski- ja pohjoisosat. Myöskin -Foinikilaisia asui pitkin koko Sikelian rannikoita, pitäen hallussaan -niemiköt ja läheiset saaret kaupankäymistä varten Sikelialaisten -kanssa. Mutta kun Helleenit suuressa määrin yli meren purjehtivat -saareen, jättivät he useimmat paikkakunnistaan, ottaen yhteisiksi -asunnoikseen Motyee, Soloeis ja Panormos nimiset kaupungit Elymojen -kanssa, osaksi luottaen Elymojen liittoon, osaksi koska sieltä oli -lyhyin merimatka Sikeliasta Karkeedooniin. Näin paljo ja täten -sijotettuina asui barbareja Sikeliassa. - -Ensimmäiset Sikeliaan purjehtineet Helleenit olivat Kalkidilaisia -Euboiasta, jotka Tukleen johdolla Naksokseen rakensivat Apolloon -Arkeegetoksen alttarin, joka nyt on ulkopuolella kaupunkia. Tällä -alttarilla teoorit, lähtiessään Sikeliasta, ensin uhraavat. -Seuraavana vuonna perusti Heerakleidi Arkias Korintoksesta -Syrakuusan karkotettuansa Sikelialaiset saarelta, joka nyt ei enää -ole veden ympäröimänä, vaan muodostaa sisäosan kaupunkia. Myöhemmin -varustettiin myöskin ulko-osa muurilla ja kaupunki tuli vallan -väkirikkaaksi. Viisi vuotta Syrakuusan perustamisen jälkeen lähtivät -Kalkidilaiset Tukleen johdolla Naksoksesta, karkottivat Sikelialaiset -ja perustivat Leontinoin ja sitten Kataneen. Katanaiot määräsivät -Euarkon perustajakseen. - -Samaan aikaan saapui myöskin Sikeliaan Lamis johtamallaan -siirtolaiskunnalla Megarasta, ja perusti Pantakyos virran varrelle -Trootilon nimisen siirtolan. Myöhemmin lähti hän sieltä Leontiniin -ja asui vähän aikaa sikäläisten Kalkidilaisten kanssa yhdessä; -mutta näitten karkottamana perusti hän Tapsoksen ja kuoli kohta sen -jälestä. Hänen seuralaisensa lähtivät Tapsoksesta ja perustivat -yhdessä Sikelialaisen kuninkaan Hybloonin kanssa, joka luovutti -heille tämän maan ja asettui heidän johtajaksensa, Hybliläisen -Megaran. He olivat asuneet täällä 245 vuotta, kun Syrakuusan -yksinvaltias Geloon heidät karkotti tästä kaupungista ja maasta. -Mutta ennen karkottamistaan, ehkä 100 vuotta sinne asettumisensa -jälkeen, olivat he lähettäneet Pamilloksen perustamaan Selinuksen. -Hän oli Megarasta, heidän emäkaupungistaan, asettunut asumaan heidän -keskeen ja johti tätä siirtokuntaa. - -Gelan perustivat Antifeemos Rodoksesta ja Entimos Kreetasta yhdessä, -kumpikin tuoden siirtolaisensa, 45 vuodella Syrakuusan perustamisen -jälkeen. Nimensä sai kaupunki Gelas virrasta, mutta paikka, jossa -kaupunki nyt sijaitsee, ja joka ensin linnoitettiin, nimitettiin -Lindioi. Niille säädettiin Dorilaiset lait. Lähemmäs 108 vuotta -oman asutuksensa jälkeen perustivat Geloolaiset Akragas kaupungin, -nimittäen sen Akragas virran mukaan. Perustajiksi olivat he -asettaneet Aristonooksen ja Pystiloksen, jotka säätivät kaupungille -Geloolaiset lait. - -Tsankleen perustivat alkuaan Opikian maassa sijaitsevasta -Kalkidilaisesta Kymee nimisestä kaupungista lähteneet rosvot, mutta -myöhemmin saapui myöskin suuri joukko siirtolaisia Kalkiksesta ja -muualta Euboiasta ja asettui asumaan entisten asukkaiden kanssa. -Perustajina olivat Perieerees ja Krataimenees, viimemainittu -Kymeestä, edellinen Kalkiksesta. Sikelialaiset kutsuivat kaupungin -ensin Tsanklee nimellä, siitä että paikka on sirpinmuotoinen: sirpin -kutsuvat näet Sikelialaiset Tsanklon. Myöhemmin karkottivat heidät -Samolaiset ja muut Joonialaiset, jotka paeten Meedialaisia tulivat -Sikeliaan. Mutta vähää myöhemmin karkotti Reegionin itsevaltias -Anaksilas Samolaiset ja asetti kaupunkiin asujiksi erisukuisia -ihmisiä, antaen sille muinoisen kotikaupunkinsa nimen Messeenee. - -Myöskin Himeran perustivat Tsankleelaiset Eykleideen, Simoksen -ja Sakoonin johdolla, joiden useimmat siirtokuntaan lähteneet -seuralaiset olivat Kalkidilaisia, joihin yhtyivät Syrakuusasta -kapinassa voitetut ja sieltä karkotetut n.k. Myleetidat. Tämä -siirtokunta puhui Kalkidilaista ja Doorilaista sekamurretta, mutta -sen hallitusmuoto oli Kalkidilainen. Akrain ja Kasmenain perustivat -Syrakuusalaiset, Akrain 70 vuotta Syrakuusan perustamisen jälkeen, -Kasmenain lähemmiten 20 vuotta myöhemmin. Myöskin Kamarinan -perustivat ensin Syrakuusalaiset lähes 135 vuotta Syrakuusan -perustamisen jälkeen. Tämän siirtolaiskunnan johtajat olivat Daskoon -ja Menekoolos. Kun Syrakuusalaiset kapinan tähden väkivoimalla -olivat karkottaneet Kamarinalaiset, niin Gelan tyranni Hippokratees -myöhemmin, kun sai Kamarinalaisten maan lunnaiksi vangituista -miehistä, vei Kamarinaan toisen siirtokunnan; ja kun Geloon taasen -oli karkottanut asukkaat tästä kaupungista, niin hän asetti sinne -kolmannen siirtokunnan. - -Näin monta Helleeniläis- ja barbarilaiskansaa asui Sikeliassa, ja -tätä suurta saarta vastaan ryhtyivät nyt Ateenalaiset sotaan. Tämän -sotaretken todenperäinen syy oli halu saada haltuunsa se kokonaan, -mutta he koristelivat hyökkäystään sillä, että muka tahtoivat -auttaa heimolaisiansa ja heihin yhtyneitä liittolaisiansa. Enin -kiihoittivat heitä tähän yritykseen Egestalaisten Ateenaan saapuneet -lähettiläät, jotka suurella innolla heitä siihen yllyttivät. Ollen -Selinuntilaisten naapurikansana, olivat he näitten kanssa joutuneet -sotaan naimisasioitten ja riidanalaisen alueen takia. Selinuntilaiset -olivat kutsuneet Syrakuusalaiset avukseen ja ahdistivat Egestalaisia -sodalla sekä maitse että meritse. Sentähden muistuttivat Egestalaiset -Ateenalaisia viime sodan aikana Lakeen välityksellä tehdystä -liitosta ja pyysivät laivoja suojelukseksensa, lausuen paljoa -muutakin, mutta varsinkin että Syrakuusalaiset, jos saisivat jäädä -rangaistuksetta, vaikka olivat karkottaneet Leontinilaiset, ja jos -heidän sallittaisiin hävittää muutkin liittolaiset, pian ottaisivat -koko Sikelian haltuunsa. Myöskin olisi heidän mielestään vaara -alttiina, että Syrakuusalaiset Doorilaisina rientäisivät auttamaan -Doorilaisia Peloponneesolaisia, koska he olivat samaa syntyperää -ja olivat heidän lähettämiänsä siirtolaisia, siten tykkänään -tekemään lopun Ateenalaisten vallasta. Viisainta olisi siis vielä -jälelle jääneitten liittolaistensa kanssa astua Syrakuusalaisia -vastaan, varsinkin kun Egestalaisilla oli riittäviä varoja sotaan. -Ateenalaiset päättivät ensin lähettää miehiä Egestaan tarkastamaan, -löytyikö siellä tosiaankin varoja, kuten lähettiläät väittivät, -valtion suojassa ja pyhäköissä, sekä tiedustelemaan, millä kannalla -sotapuuhat Selinuntilaisia vastaan olivat. Ateenalaiset lähettiläät -matkustivat siis Sikeliaan. - -Lakedaimonilaiset lähtivät samana talvena liittolaisineen, paitse -Korintolaisia, sotaretkelle Argeiaan, hävittivät jonkun vähän maata -ja korjasivat mukaansa kärryillä osan viljaa. Argolaiset pakolaiset -he veivät Orneaihin ja jättivät vähäisen joukon sotaväestä näitten -suojaksi. Saatuansa aikaan sovinnon Ornealaisten ja Argolaisten -välillä, jonka kestäessä nämät eivät saisi ahdistaa toistensa -aluetta, palasivat he sotajoukkoineen kotia. Vähää myöhemmin -tulivat Ateenalaiset 30 laivalla ja 600 raskasaseisella, joihin -Argolaiset koko sotajoukollaan yhtyivät, ja piirittivät Orneaissa -asuvia yhden päivän. Mutta koska piirittäjät majailivat etäällä, -karkasivat piiritetyt Orneaista yöllä. Kun Argolaiset seuraavana -päivänä huomasivat tämän, hävittivät he kaupungin maata myöten, jonka -tehtyään he poistuivat ja Ateenalaiset purjehtivat vähää myöhemmin -kotia. - -Makedonian rajalla sijaitsevaan Metooneeseen kuljettivat Ateenalaiset -meritse ratsumiehiä, jotka niihin liittyneiden Makedonialaisten -pakolaisten kanssa pahoin turmelivat Perdikkaan aluetta. -Lakedaimonilaiset lähettivät Trakian Kalkidilaisille, joilla oli -kymmenen päivää kestävä sopimus Ateenalaisten kanssa, käskyn -liittymään Perdikkaaseen, johon nämät kuitenkaan eivät suostuneet. -Tähän loppui talvi ja 16 vuosi sitä sotaa, josta Thukydides on -kirjoittanut. - -Seuraavana kevättalvena palasivat Ateenalaisten lähettiläät -Sikeliasta ja Egestalaiset heidän seurassansa tuoden 60 talenttia -leimaamattomaa hopeaa kuukauden palkaksi 60 laivalle, jotka he -olivat aikoneet pyytää Ateenalaisia lähettämään. Kun Ateenalaiset -pitämässään kokouksessa olivat kuulleet Egestalaisten ja omien -miestensä muutenkin viehättävän ja valheellisen kertomuksen ja -miten sekä valtion kassoissa että pyhäköissä muka varoja oli -käytettävänä, päättivät he lähettää 60 laivaa Sikeliaan, määräten -näiden rajattomanvaltaisiksi päälliköiksi Nikeeraton pojan Niikiaan, -Kleiniaan pojan Alkibiadeen ja Ksenofanoksen pojan Lamakoonin, -avustamaan Egestalaisia Selinuntilaisia vastaan ja palauttamaan -Leontinilaiset heidän kotikaupunkiinsa, jos heillä olisi onni -sodassa, sekä muutenkin asettamaan asiat Sikeliassa Ateenalaisille -hyödyllisemmälle kannalle. Viisi päivää myöhemmin oli uusi kokous, -jossa oli päätettävä laivojen pikaisesta varustamisesta ja niistä -vaatimuksista, joita päälliköt pitivät välttämättöminä laivojen -lähtöä varten. Niikias vastusti nimittämistään päälliköksi, -arvellen kaupungin neuvotelleen väärin, kun se niin kevytmielisellä -ja kerskaavalla tekosyyllä, hyökkäämällä koko Sikeliaa vastaan, -heittäytyi näin suureen vaaraan, jonkatähden hän, haluten saada tämän -päätöksen peruutetuksi, varotti Ateenalaisia seuraavasti: - -"Tämä kansankokous on pantu toimeen keskustellaksemme varustuksista -Sikeliaan purjehtimista varten, mutta minusta näyttää olevan -syytä tarkemmin punnitella juuri sitä, onko ylipäätään laivojen -lähettäminen sinne meille hyödyksi, jottemme me, luottaen vieraitten -miesten sanoihin, näin lyhyen neuvottelemisen perusteella -tärkeimmistä asioista ryhtyisi sotaan, joka meitä ei ensinkään -koske. Vaikka kohtakin minulle tässä on osoitettu suuri kunnia, ja -jospa en suinkaan henkeni puolesta pelkää enemmän kuin muutkaan, -arvelen kuitenkin kunnon kansalaisen velvolliseksi pitämään huolta -hengestään ja omaisuudestaan; sillä huolehtien itsestään koettaa hän -myöskin valvoa valtion etua. En minä ennen ole puhunut kunnioituksen -tähden vasten mielipidettäni, enkä minä nytkään tule sanomaan -muuta, kuin mitä pidän paraampana. Mutta minun sanani olisivat -liian heikot vaikuttaaksensa teidän mielipiteisiinne, jos minä vaan -kehottaisin teitä pelastamaan omistamianne etuja eikä tietämättömien -ja kuviteltujen etujen toiveessa panemaan vaaran alaisiksi olemassa -olevia oloja. Tahdon sentähden osottaa, ettei ole sopiva aika teidän -intoonne, eikä liioin helppo saavuttaa, mitä tavottelette". - -"Purjehtiessanne, väitän minä, jätätte te tänne paljon vihollisia -ja yllytätte nousemaan teitä vastaan vielä useampia. Te luulette -tehtyjen sovintojen olevan varmojen; kyllä kait: niin kauan kuin -pysytte rauhassa, ovat ne olemassa ainakin nimeksi, päättäen -vihollisten käytöstä siitä miten omat miehemme ovat menetelleet. -Mutta jos me joudumme tappiolle suuremmalla sotavoimalla, tulevat -vihollisemme tekemään meitä vastaan äkkiarvaamattoman hyökkäyksen, -ensiksikin koska he onnettomuuksiensa takia ovat olleet pakotetut -tekemään häpeällisemmän rauhan kuin me, ja toiseksi, koska itse -tässä rauhanteossa löytyy paljon riidanalaista. Semmoisiakin on -olemassa, jotka eivät ensinkään ole suostuneet rauhantekoon, -eivätkä he suinkaan ole voimattomimpia. Toiset näistä sotivat -julki meitä vastaan, toiset taasen pidättäytyvät, syystä että -Lakedaimonilaisetkin pysyvät alallaan kymmenen päivän sopimusten -johdosta. Pian he kuitenkin, jos kahtia jaamme sotavoimamme, jota -nyt olemme tekemäisillämme, epäilemättä yhdessä Sikelioottain kanssa -tulevat karkaamaan meidän kimppuumme, koska he myöskin jo ennen -ovat mihinkä hintaan tahansa pyrkineet heidän liittolaisiksensa. -Tätä meidän tulee tarkoin punnita, eikä asettaa kaupunkia vaaraan -tuulentupien takia. Ennenkuin me pyrimme anastamaan uutta -valtaa, on meidän varmentaminen nykyistä valtiotamme. Eiväthän -Trakian Kalkidilaiset vielä ole voitetut, jotka jo niin monta -vuotta sitten luopuivat meistä, ja monet muut mannermaalaiset -tottelevat töintuskin. Me kyllä avustamme Egestalaisia, koska ovat -liittolaisemme, mutta vielä epäilemme kostaa niille alamaisillemme, -jotka jo kauan luopumisellaan ovat meitä loukanneet." - -"Näitä viimemainituita voisimme kuitenkin ehkä, jos me heidät -voittaisimme, pitää kurissa, mutta jos me kukistaisimmekin -Sikelialaiset, niin olisi meidän heitä etäisyyden ja paljouden -tähden kuitenkin vaikea pitää hallussamme. Mieletöntä on siis käydä -semmoisten kimppuun, joita emme voitettuinakaan voi hallita, ja -joitten kimppuun käytyämme, jos joudumme tappiolle, emme enää ole -yhtä etuisassa asemassa, kuin ennen hyökkäämisiämme. Sikeliootat -ovat minusta vähemmän vaarallisia meille nykyisessä asemassaan -ja vielä vähemmän Syrakuusalaisten vallan alla, jolla meitä -Egestalaiset niin suuresti pelottavat. Sillä nyt ehkä yksityiset -heistä Lakedaimonilaisille mieliksi kävisivät meitä vastaan, mutta -toisessa tapauksessa ei ole luultavaa, että valtio valtiota vastaan -alkaisi sotaa. Sillä samaten, kuin he Peloponneesolaisten avulla -hävittäisivät meidän valtaamme, on niiden ajateltava, että heidänkin -valtansa näiden samojen kautta joutuisi perikatoon. Paraiten meitä -pelkäävät sikäläiset Helleenit, jos emme ensinkään sinne lähde, -mutta toisessakin tapauksessa, jos me pian poistumme, annettuamme -heidän läheltä nähdä voimamme. Mutta jos me hiukankaan joutuisimme -alakynteen, niin he piankin meitä halveksisivat ja yhdessä -sikäläisten vihollistemme kanssa karkaisivat meidän kimppuumme. -Sillä mehän kaikki tiedämme, että etäisintä, josta ei ole mitään -kokemusta, enin ihaillaan. Tätä te, rakkaat kansalaiseni, kyllin -olette kokeneet Lakedaimonilaisten ja heidän liittolaistensa suhteen, -joita kyllä ennen pelkäsitte, vaan nyt, voitettuanne heidät kerran, -siihen määrin halveksitte, että jo tarkoitatte saada Sikelian -haltuunne. Ei sovi ylvästellä vastustajien onnettomuuksista, vaan -rohkaistua, päästyänsä voitolle omien neuvotteluiden kautta. Tietysti -eivät Lakedaimonilaiset muuta mieti, kuin miten he, kovasti kärsien -tappiostaan, voisivat kukistaa teidät ja poistaa tämän hävynpilkun, -semminkin kun he aina ovat kilpailleet saavuttaaksensa urhoollisuuden -maineen. Ei meidän siis, jos tahdomme toimia viisaasti, tule -taistella Sikeliassa asuvien Egestalaisten, noitten barbarien, -eduksi, vaan lujasti puolustaa itseämme tuota harvainvaltaista meitä -väijyvää kaupunkia vastaan." - -"Meidän tulee muistaa, että juuri olemme tointuneet kovasta taudista -ja sodasta, niin että varamme ja väkilukumme ovat hiukan karttuneet, -ja nämät tulee käyttää täällä omaksi eduksemme, eikä suinkaan -noitten pakolaisten, apua pyytävien liittolaistemme hyväksi, joille -on hyödyllistä valheellisesti kaunistella pyyntöään, ja jotka -naapuriensa vaarassa ollessa, esiintyen ainoastansa tyhjin sanoin, -joko onnistuttuansa osoittavat kurjaa kiitosta, tai jouduttuansa -tappiolle tulevat avustamaan vihollisia ystäviensä tuhoamisessa. -Jos nyt joku päälliköksi valitsemisestansa ihastunut nuorukainen, -varsinkin koska hän vielä on jokseenkin nuori päälliköksi, yllyttää -teitä lähettämään pyydetyitä laivoja, pitäen silmällä ainoastaan -omaa itseänsä, jotta hänen hevosiansa ihailtaisiin ja jotta hän -päällikkyydestään tuhlatakseen hankkisi itselleen rahaa, niin älkää -heittäkö kaupunkia tuommoiseen vaaraan yksityisen kerskaavaisuuden -takia, vaan miettikää, että tuommoiset henkilöt tuottavat vahinkoa -valtiolle ja tuhlaavat omaisuutensa, ja että tämä asia on liian -tärkeä nuorukaisen mietittäväksi ja lyhykäisen käsittelyn -ratkaistavaksi." - -"Nähden noitten, tuon miehen puoluelaisten, istuvan tuolla, syntyy -minussa pelko, ja kehoitan minä puolestani ikäisempiä, jotka istuvat -heidän vieressänsä, jos kohtakin häntä sen johdosta pidettäisiin -pelkurimaisena, ujostelematta äänestämään sotaa vastaan, olematta -liian harras saavuttamaan etäistä päämaalia, kuten noitten on -laita, tietäen, että innolla ei paljoa saa aikaan, vaan kyllä -varovaisuudella. Ponnistakaa vastaan, ettei synnyinmaatamme -heitettäisi mitä suurimpaan vaaraan, ja äänestäkää, että Sikeliootat, -joilla nyt on meille mitä sopivimmat rajat, nimittäin maitse kulkien -Ioonian lahti, meritse Sikelian meri, että he, kuten he häiritsemättä -saavat hoitaa asioitansa, myöskin sopikoot keskenään. Egestalaisille -on erittäin sanottava, että he, kuten omin päin ovat alottaneet sodan -Selinuntilaisia vastaan Ateenalaisten neuvotta, myöskin yksin päin -tehkööt siitä lopun. Vastaisuudeksi on päätettävä olla tekemättä -liittoa semmoisten kanssa, joita meidän täytyy auttaa, jos he -joutuvat hätään, kuten meidän on ollut tapana, vaan joista meillä ei -tarvittaessa ole mitään apua." - -"Ja sinä, prytanis, jos pidät velvollisuutenasi huolehtia -kaupungista, jos tahdot olla kunnon kansalainen, äänestytä -tästä asiasta vielä kerta ja aseta se uudestaan Ateenalaisten -mietittäväksi. Älä pelkää, että äänestämisen uudistaessasi toimit -vastoin lakia näin lukuisten todistajien läsnäollessa, vaan että -esiinnyt epäviisaasti äänestävän kaupungin lääkärinä, tietäen sen -hallitsevan kunnollisesti, joka enin hyödyttää isänmaata, eikä -tahallaan sitä millään lailla vahingoita." - -Näin puhui Niikias, mutta useimmat läsnäolevista Ateenalaisista -kannattivat sotaa ja pysyivät entisessä päätöksessään, muutamat -harvat vaan sitä vastustivat. Innokkaimmin kehoitti sotaan Kleiniaan -poika Alkibiadees, sekä haluten vastustaa Niikiasta, koska muutenkin -hänen kanssansa oli eri mieltä valtiollisissa asioissa, että senkin -tähden, että Niikias nyt oli häntä moittinut. Enin hän kuitenkin -pyrki päälliköksi syystä, että hän toivoi Sikelian ja Karkeedoonin -hänen kauttansa tulevan vallotetuiksi, jonka johdosta hänen -yksityinen omaisuutensa lisääntyisi ja hänen arvonsa kohoaisi. Sillä -kansalaiset pitivät häntä kyllä suuressa kunniassa, mutta hän käytti -enemmän varoja hevosiinsa ja muihin menoihin, kuin hänen omaisuutensa -olisi sallinut, josta myöhemmin osaksi johtui Ateenalaisten -kaupungin häviö. Sillä koska useimmat pelkäsivät hänen suunnatonta -ylellisyyttään oman ruumiinsa ja elämäntapojensa suhteen, kuten -myöskin hänen rajattomat tuumansa, missä hän vaan toimi, asettuivat -kansalaisensa häntä vastaan, koska arvelivat hänen pyrkivän -yksinvaltiaaksi. Ja vaikka hän nyt oli yleishyödyllisesti valmistanut -sotaseikat, olivat he kuitenkin yksityisesti suutuksissaan hänen -elämäntapojensa takia, ja uskomalla sodan johdon muille saattoivat -he ennen pitkää kaupungin perikatoon. Hän astui nyt esiin ja kehotti -Ateenalaisia täänkaltaisilla sanoilla: - -"Minun tulee enemmän kuin kenenkään muun päästä päälliköksi, (sillä -tästähän minun on alotettava, koska Niikias tästä minua moittii), -ja pidänkin itseäni sen kunnian ansainneena. Sillä juuri se, mistä -minua soimataan, tuottaa esi-isilleni ja minulle kunniaa sekä -isänmaalle hyötyä. Minun komea esiintymiseni Olympiassa on saanut -Helleenit, jotka jo arvelivat kaupunkimme kukistetuksi, arvostelemaan -meidän kaupunkimme voimaa suuremmaksi, kuin se tosiasiassa onkaan, -siitä syystä että olen asettanut kilpailuun seitsemän vaunua, -jota ei kukaan yksityinen ennen ole tehnyt, joista sain toisen ja -neljännen palkinnon, ja järjestänyt muutkin toimet voitonmukaisesti. -Tavallisesti katsotaan tämmöiset seikat kunniaksi, mutta ne -antavat myöskin aavistusta voimasta. Minun loistava esiintymiseni -kaupungissamme näyttelykuntien suhteen ja muutenkin on luonnollisesti -kansalaisissani herättänyt kateutta, mutta muukalaisten mielestä se -osoittaa voimaa. Eikä suinkaan ole mikään hyödytön mielettömyys, -jos joku omilla kustannuksillaan yhtä hyvin hyödyttää itseään, kuin -myöskin kaupunkia, eikä ole väärin, että hän mielessään asettaa -itsensä korkeammalle tavallisia henkilöitä, koska ei pahantekijäkään -löydä ketään osanottajaa onnettomuudessaan. Kuten onnettomuuteen -joutunutta ei tervehditä, olkoon myöskin sallittu onnen suosikille -ylvistellä, jos hän ei joka tilassa tahdo asettua toisten rinnalle." - -"Minä kyllä tiedän, että se, joka jossakin suhteessa on muita -etevämpi, on aikalaisillensa ja varsinkin vertaisillensa -vastenmielinen, mutta että moni hänen kuoltuansa koettaa päästä -hänen kanssansa sukulaisuuteen, vaikkei niin olekaan, ja että hänen -isänmaansa kerskailee hänestä kansalaisenaan, hyväntekijänään, eikä -suinkaan muukalaisena ja pahantekijänä." - -"Tähän minä pyrin ja tätä varten, tuhlaten omaisuuttani, olen -minä joutunut soimauksen alaiseksi, mutta tarkastakaa, olenko -minä huonommin, kuin muutkaan, hoitanut valtion asioita. -Sillä ilman suurta vaaraa ja kustannusta olen minä saanut -Peloponneesoksen mahtavimmat vallat yhtymään teihin ja olen -pakottanut Lakedaimonilaiset yhtenä ainoana päivänä Mantinean -läheisyydessä taistelemaan koko vallastaan. Ja vaikkakin he tässä -ottelussa pääsivät voitolle, eivät he siitä kuitenkaan ole vieläkään -täydellisesti tointuneet." - -"Ja tämän kaiken on tuo minun nuoruuteni muka luonnoton ja mieletön -menettelyni sopivilla puheilla saanut aikaan Peloponneesolaisten -vallan suhteen ja väsymättömällä innolla hankkinut itselleen -luottamusta. Älkää nytkään peljätkö sitä, vaan minun vielä -ollessani voimieni täydessä kukoistuksessa, ja kun Niikiaskin näkyy -olevan onnen lemmikki, käyttäkää meidän molempien palvelustamme -hyväksenne. Älkää luopuko Sikeliaan purjehtimisesta syystä, -että tämä muka tapahtuisi väkevää valtaa vastaan. Sillä noissa -väkirikkaissa kaupungeissa asuu kaikenlaista sekalaiskansaista -joukkoa, joka ei liioin välitä vallankumouksesta eikä väestön -muutoksesta. Senpä tähden ei kukaan varustaudu aseilla ikäänkuin -isänmaansa puolustukseksi, eikä siellä pidetä huolta tavanmukaisista -laitoksista, vaan jokainen riistää itselleen joko sanoilla tahi -väkivallalla yleisistä varoista mitä vain pitää hyödyllisenä, jos -hänen hätätilassa täytyisi karata muuanne. Ei ole luultavaa, että -tuommoinen joukkio noudattaisi yhden miehen tuumaa, eikä liioin että -se yhteisesti ryhtyisi toimeen. Pian he yksitellen taipuisivat, -kun heille mieliksi puhuttaisiin, varsinkin jos heidän keskenänsä -vallitsee eripuraisuus, kuten meidän tiedoksi on tullut. Ei heillä -ole niin paljo raskasaseisia, kuin he kehuvat olevan, eikä liioin -muilla Helleeneilläkään, kuten he kerskaavaisesti luettelivat, vaan -vaivoin oli valheellisella Hellaalla niitä korkeintaan tähän sotaan -riittävä luku." - -"Tämmöiset ovat, mikäli minä olen kuullut kerrottavan, sikäläiset -olot ja tulevat olemaan meille vieläkin suotuisammat. Sillä me -tulemme siellä kohtaamaan suuren joukon barbareja, jotka vihasta -Syrakuusalaisia vastaan tulevat sotimaan meidän puolellamme heitä -vastaan. Eivätkä täkäläiset olot meitä estä, jos oikein mietitte. -Ovathan meidän esi-isämme, vaikkakin heillä oli samat viholliset, -joita meidän sanotaan jättävän tänne, jos me purjehdimme, ja vielä -lisäksi Meedialainen torjuttavana, kuitenkin perustaneet tämän vallan -ja sen he ovat saaneet aikaan yksinomaan mahtavalla laivastollaan. -Ja nyt: eivät Peloponneesolaiset milloinkaan ole olleet niin -toivottomassa asemassa meidän suhteen, ja jospa he rohkenisivatkin -hyökätä meidän maahamme, niin he voisivat sen tehdä yhtä hyvin, jos -emme purjehtisikaan, mutta laivastolla he eivät kuitenkaan meitä -vahingoita, sillä meillä olisi täällä aina puolustukseksi riittävästi -suuri laivasto." - -"Minkä todennäköisen syyn me siis voisimme tuoda esiin -viivyttelemiseemme tai millä perusteella olla auttamatta sikäläisiä -liittolaisiamme? Valamme mukaan olemme velvolliset puolustamaan heitä -huolimatta siitä, etteivät he voi meitä auttaa. Sillä emmehän me -ole heitä ottaneet liittoomme, jotta he meitä täällä auttaisivat, -vaan jotta he rasittamalla sikäläisiä vihollisiamme estäisivät -näitä hyökkäämästä meidän kimppuumme. Tällä tavalla olemme sekä me -että muut hankkineet itsellemme vallan, mielellämme avustamalla -avuksensa pyytäviä, olkootpa barbareja tai Helleenejä. Sillä jos -kaikki istuisivat ristissä käsin, heimolaiseen katsoen, jota tulisi -auttaa, niin vähän sillä enentäisivät valtaansa, vaan päinvastoin -panisivat olevan valtansa vaaralle alttiiksi. Mahtavaa ei ainoastaan -tule torjua päältään sen hyökätessä, vaan myöskin estää hyökkäämästä. -Eikä meidän vallassa ole määrätä, kuinka kauas me haluamme ulottaa -valtaamme, vaan meidän on pakko, asemassa missä nyt olemme, pitää -toisia tarkasti silmällä ja toisia ankarassa kurissa, koska on vaara, -että muutoin joudumme muitten vallan alaisiksi, ellemme me muita -vallitse. Te ette voi katsoa rauhaa samalta kannalta kuin muut, jos -ette myöskään muuta elämäntapojanne heidän kaltaisiksensa." - -"Varmoina siis, että tulemme laajentamaan valtamme lähtemällä -retkelle, purjehtikaamme huoleti pois, jotta siten masentaisimme -Peloponneesolaisten ylvästyksen, kun me siihen määrin näymme -halveksivan vallitsevan rauhan, että Sikeliaankin purjehdimme. Ja -jos kaikki käy onnellisesti, niin panemme joko koko Hellaan valtamme -alle, tahi ainakin vahingoitamme Syrakuusalaisia, josta sekä meille -että liittolaisillemme on suuri hyöty. Varman tukeen sekä viipymiseen -siellä, jos asiat käyvät hyvin, että lähtemään sieltä, tarjoavat -meille laivamme, sillä merellä me kyllä voitamme kaikki Sikeliootat -yhteisesti." - -"Älköön Niikiaan kehotus toimettomuuteen eikä liioin hänen -sanoissansa ilmestyvä yllytys erimielisyyteen nuorten ja vanhempien -välillä muuttako mieltänne, vaan koettakaamme totuttuun tapaan, -kuten esi-isämme nuorten ja vanhempien yhteisen päätöksen mukaan -ovat kohottaneet kaupunkimme nykyiseen asemaan, mekin puolestamme -nyt edistää sitä, arvellen, etteivät nuoret ja vanhat ilman -toistensa apua voi mitään saada aikaan, vaan että voiman muodostavat -yhteisesti heikot, keskinkertaiset ja terävämieliset. Jos kaupunki -yhä vaan on rauhassa, niin se kuluu itsensä kautta kuten kaikki -muutkin esineet, ja mielten jäntevyys tylsistyy, jota vastoin se -taistellessaan lakkaamatta saa uutta voimaa ja tottuu puolustautumaan -ennemmin teoilla kuin sanoilla. Sanalla sanoen: minä arvelen, että -toimeliaisuuteen tottunut kaupunki, jos se kääntyy toimettomuuteen, -pian käy perikatoaan kohti, ja että varmimmat ovat ne ihmiset, jotka -vähimmin poikkeavat perityistä tavoista ja säännöistä, jos nämät -eivät olisikaan parahimpia." - -Näin puhui Alkibiadees. Kun Ateenalaiset olivat kuulleet häntä ja -Egestalaisia sekä Leontinilaisten pakolaisia, jotka olivat saapuneet -pyytämään apua, ja jotka muistuttivat heitä heidän valoistaan, niin -he paljoa innokkaammin, kuin ennen, kannattivat sodanhankkeita. -Koska Niikias huomasi, ettei hän voisi saada heitä peräytymään -tuumistaan entisillä perusteilla, mutta arveli heidän ehkä muuttavan -mielipidettään varustuksien paljouden ja suurten kustannuksien -johdosta, niin hän uudestaan astui esiin ja puhui seuraavasti: - -"Koska minä huomaan teidän, Ateenalaiset, niin innokkaasti -kannattavan sotaretkeä, niin toivon, että sota menestyisi mielenne -mukaan; kumminkin tahdon minä ilmottaa ajatukseni nykytilasta. -Meidän on nyt aikomus lähteä taistelemaan kaupunkeja vastaan, jotka, -mikäli olen kuullut, ovat suuria ja riippumattomia toisistaan, -ja jotka eivät halua mitään muutosta, jonka kautta ne pääsisivät -pakollisesta orjuudesta mukavampaan asemaan. Todenmukaisesti ne -eivät vapauden asemesta mielellään suostu meidän ylivaltaamme, -varsinkin kun niiden joukossa on aika suuri paljous Helleeniläisiä -kaupunkeja ollakseen yhdellä ainoalla saarella. Sillä paitsi Naksosta -ja Katanaa, joiden toivon Leontinilaisen heimolaisuutensa tähden -liittyvän meihin, löytyy siellä seitsemän muuta kaupunkia, jotka -kaikin puolin ovat varustetut yhdellä lailla kuin meidän sotaväki, -ja varsinkin Selinus ja Syrakuusa, joita vastaan juuri purjehdimme. -Näillä on paljon raskasaseisia, jousimiehiä ja keihäänheittäjiä, -paljon kolmisoutulaivoja kuten myöskin miehiä niitten miehittämiseen. -Niinikään on heillä sekä yksityisiä varoja ja varsinkin -Selinuntilaisilla lisäksi pyhäköissä säilytetyitä yleisiä rikkauksia. -Syrakuusalaisille maksavat muutamat barbarikansatkin veroja jo -vanhoista ajoista. Mutta seikka, missä he meitä enin voittavat, on -se, että heillä on paljon ratsumiehiä ja omia muonavaroja, joita -heidän ei tarvitse tuottaa muualta." - -"Tämmöistä valtiota vastaan meillä ei ainoastaan ole tarpeen -laivastoa ja kelvollista sotajoukkoa, vaan suuri maa-sotajoukko on -lähetettävä mukana, jos me haluamme aikomustamme vastaavaa saada -aikaan, ja jotteivät heidän ratsumiehensä sulkisi meitä maastaan, -semminkin jos kaupungit pelosta liittäytyvät, eivätkä kutkaan muut -asetu puolellemme, kuin Egestalaiset ratsumiehineen. Häpeällistähän -olisi voitettuina poistua tahi myöhemmin lähettää lisäjoukkoja, -syystä että ensin olemme tehneet mielettömän päätöksen. Meidän -on heti hyökättävä riittävällä sotavoimalla, tietäen lähtevämme -purjehtimaan kauas omasta maastamme, ja että meillä ei ole samoja -etuja, kuin vastustajillamme, koskette lähde liittolaisina auttamaan -alamaisianne heidän alallensa hyökkäävää vastaan, jossa teillä olisi -helppo tuottaa tarpeitanne ystävien maasta, vaan että lähdette -ventovieraaseen maahan, josta lähettilään ei ole helppo saapua -Ateenaan neljänä talvikuukautena." - -"Minun ymmärrykseni mukaan täytyy meidän viedä mukanamme mitä -suurin joukko raskasaseisia, sekä omaa väkeä että liittolaisia ja -alamaisiamme, kuten myöskin jos mahdollista joko houkuttelemalla tai -palkasta koota miehiä Peloponneesoksesta, ja vielä lisäksi paljon -jousimiehiä ja linkoojia, jotta pitäisivät puoliaan vihollisten -ratsuväkeä vastaan. Meillä täytyy myöskin olla paljon enemmän laivoja -kuin vihollisilla, jotta voisimme helposti hankkia ruokavaroja, sekä -viedä mukanamme vehnää ja paahdettua ohraa, kuten myöskin leipureita -aina myllyjen suuruuteen katsoen, jotta sotaväellä, jos tyyni meitä -pidättäisi, olisi riittävästi muonavaroja -- sillä koska sotajoukko -on lukuisa, ei joka kaupunki voi sitä ottaa vastaan -- sekä valmistaa -muuta tarpeellista mahdollisimman runsaasti, ja jottemme olisi -riippuvaisia vieraista, viedä mukanamme täältä mahdollisimman -runsaasti varoja. Sillä mitä Egestassa muka sanotaan olevan valmiina -käytettävänä, niin pitäkää sitä enemmän olevan sanoissa. Sillä -Egestassa muka käytettäviä varoja voitte pitää olevan ainoasti -sanoissa käytettävissä." - -"Jospa saapuisimmekin sanomattakaan yhtä voimakkaina, sillä -raskasaseisissa he meidät kumminkin voittaisivat, vaan kaikissa -suhteissa heitä väkevämpinä, niin sittenkin voisimme me vaivoin -tehdä uusia valloituksia ja säilyttää entisiä. On aina muistettava, -että lähdemme ahdistamaan vierasheimoisessa ja vihollisessa maassa -sijaitsevan kaupungin asukkaita, jotka meidän tulee voittaa heti jo -ensimmäisenä päivänä maihin astuttuamme, tietäen, että kaikki tulevat -esiintymään vihollisinamme, jos me joudumme tappiolle. Tätä peläten -ja ollen varmat, että asian laita on tämmöinen, täytyy meidän tarkoin -punnita näitä seikkoja ja vieläpä ottaa lukuun onnen apua, joka -ihmisten on vaikea arvata, minun haluten purjehtiessani mitä vähimmän -antautua onnen oikuista riippuvaiseksi, vaan varustuksien avulla -purjehtia todennäköisimmin varmana. Tätä pidän minä koko kaupungille -edullisimpana ja meille sotaan lähteville pelastusta tuottavana. -Jos joku on toista mieltä, niin luovutan minä hänelle mielelläni -päällikkyyden." - -Näin puhui Niikias, arvellen, että hän toimitettavien askareiden -paljoudella joko saisi Ateenalaiset muuttamaan mieltä tahi, jos -kuitenkin olisi pakko lähteä sotaan, varustaisi mitä varmimmin -purjehtimiseen tarpeelliset toimet. Mutta hän ei ensinkään -poistanut halua purjehtimiseen luettelemalla varustusten taakkaa, -vaan Ateenalaiset yhä enemmän innostuivat tästä, päin vastoin -Niikiaan tarkoitusta. Sillä hänen neuvonsa näkyivät viisailta ja -vaarattomuus näiden kautta suurelta. Kaikissa syntyi suuri halu -lähteä matkalle: vanhemmissa toivosta vallottaa alueen, johon -purjehtivat, tahi ainakin ettei tästä koituisi mitään vaaraa näin -suurelle sotavoimalle; nuorissa taasen halu saada nähdä ja ihailla -tuntematonta maata, ollen varmat pelastuksesta. Suuri joukko ja -sotilaat arvelivat saavuttavansa rahaa ja valtaa, josta heille -tulevaisuudessa koituisi alituinen palkan saanti. Enemmistön -kiivaan innostuksen takia pysyi moni äänetönnä, vaikka tuuma ei -häntä miellyttänytkään, pelosta että häntä pidettäisiin valtiolle -pahansuopeana, jos hän äänestäisi ehdotusta vastaan. - -Vihdoin astui eräs Ateenalainen esiin, kehottaen Niikiasta olemaan -kauemmin verukkeilematta ja vitkastelematta, vaan kaikkien kuullen -julkisesti lausumaan, kuinka suuri sotavoima Ateenalaisten -hänen mielestänsä tulisi myöntää. Niikias sanoi, vaikkapa -vastahakoisesti, että hän mieluummin rauhassa olisi neuvotellut tästä -kanssapäällikköjensä kanssa, mutta että hänestä näytti, ettei voinut -purjehtia vähemmällä kuin 100 kolmisoutulaivalla. Raskasaseisten -kuljetukseksi voisivat Ateenalaiset antaa omia aluksiaan tarpeen -mukaan ja tuottaa toisia liittolaisilta. Ateenalaisten ja -liittolaisten raskasaseisten luku pitäisi nousta ainakin 5,000 -yhteensä, mutta jos mahdollista vielä useampiin. Muu varustus oli -tehtävä sen suhteen, jousimiehiä sekä kotimaasta että Kreetasta kuten -myöskin linkoojia ja mitä muuta näkyisi olevan tarpeen oli hankittava -käytettäväksi valmiina. - -Tämän kuultuansa äänestivät Ateenalaiset heti, että päälliköille -olisi annettava täysi päätösvalta sekä sotajoukon suuruudesta että -koko sotaretken järjestämisestä, kuten heistä näkyi hyödyllisimmäksi -Ateenalaisille. Ja nyt alkoi sodan valmistukset. Sana lähetettiin -liittolaisille ja kotona alkoi sotilasten luetteleminen. Kaupunki -oli juuri tointunut rutosta ja alituisesta sodasta, niin että -sotaikäisten lukumäärä tuntuvasti oli lisääntynyt ja varallisuus -runsaasti enentynyt aselevon kestäessä, joten oli helppo hankkia -kaikki tarpeet. Näin askaroittiin sodan valmistuksissa. - -Tällä välin turmeltiin yhtenä yönä useampien Ateenalaisten -kaupungissa löytyvien kivestä tehtyjen Hermeen patsaiden päät. -Näitä patsaita, muodoltaan nelikulmaisia, oli maan tavan mukaan -asetettu suuressa paljoudessa yksityisten rakennusten ja pyhäköiden -eteen. Ilkityöntekijöistä ei ollut mitään tietoja, vaikka niitä -julkisesti etsittiin lupaamalla suuret ilmoituspalkkiot, ja lisäksi -kuulutettiin, että ken vaan halusi, olkoonpa kansalainen tahi metoiki -tahi orja, vaaratta saisi tehdä ilmoituksia, jos tietäisi mistään -muusta herjaamisesta. Asia katsottiin vallan suuriarvoiseksi, sillä -se näytti olevan enne sotaretken suhteen ja valtionkeikausta ja -kansanvallan hävittämistä tarkottava salaliitto. - -Hermeen patsaista kyllä ei tehty mitään ilmiantoa, mutta muutamat -metoikit ja heidän palvelijansa ilmoittivat muitten kuvapatsaitten -turmelemisesta, jota nuorukaiset joskus olivat harjottaneet kestien -jälkeen viinin vaikutuksesta, ja mysteerioista, joita pilkalla oli -vietetty perheissä, joista he myöskin syyttivät Alkibiadesta. Tähän -syytökseen tarttuivat halukkaasti Alkibiadeen vihamiehet, jotka -pitivät häntä esteenä, etteivät päässeet johtamaan kansaa, ja jotka -arvelivat pääsevänsä ensimmäisiksi, jos Alkibiadees karkoitettaisiin. -He suurensivat syytökset, huutaen hänen herjanneen mysteerioita ja -turmelleen Hermeen patsaat hävittääksensä kansanvallan, ja ettei -mitään näistä oltu tehty ilman hänen myötävaikutustansa, luetellen -todistuksena hänen muut epäkansalliset elämäntapansa. - -Alkibiadees puolustautui nyt syytöksiä vastaan ja tarjoutui -tuomittavaksi ennen purjehtimistansa, (sillä varustukset lähtöä -varten olivat jo tehdyt), ja kärsimään rangaistuksen, jos hän -huomattiin syylliseksi rikoksiin, vaan vaatien päästä päälliköksi, -jos hän julistettaisiin syyttömäksi. Hän pyysi, ettei mitään -syytöksiä otettaisi tutkittavaksi hänen poissaollessansa, vaan että -hänet heti surmaisivat, jos hän oli syypää rikokseen, lausuen, -ettei olisi viisasta lähettää häntä tämmöisten syytösten alaisena -näin suuren sotajoukon johtajaksi, ennenkuin asiaa oli tutkittu. -Mutta hänen vihamiehensä pelkäsivät, että sotajoukko olisi hänen -puolellansa, jos hän nyt vedettäisiin oikeuteen, ja että kansa -häntä armahtaisi, koska hänen vaikutuksestansa Argolaiset ja osa -Mantinealaisista yhtyivät sotaretkeen, jonka tähden he estivät tämän -tutkimuksen, houkutellen muitakin puhujia vaatimaan, että hänen -nyt oli lähdettävä matkaan eikä enää viivyteltävä retkeä, mutta -että häntä palattuansa määräpäivänä tutkittaisiin. He tahtoivat, -koottuansa tärkeämpiä syytöksiä, joita heidän hänen poissa ollessansa -olisi helpompi hankkia, noudattaa hänet kotia ja nostaa kanteen häntä -vastaan, hänen palattuansa. Ja niin päätettiin, että Alkibiadeen oli -purjehdittava matkalle. - -Tämän jälkeen lähtivät laivat jo keskikesällä purjehtimaan Sikeliaan. -Useimmille liittolaisille, muonalaivoille, muille aluksille ja -kaikelle muulle sotaväelle oli määrätty kokoontua Kerkyyraan -lähteäksensä sieltä yhdessä yli Joonian meren purjehtimaan Japygian -niemelle. Ateenalaiset itse ja kaupungissa oleskelevat liittolaiset -lähtivät päivän valetessa määräpäivänä Peiraieukseen ja astuivat -laivoihin purjehtiaksensa matkalle. Heitä oli saattamassa niin -sanoakseni miltei koko muu joukko kaupungissa löytyviä kansalaisia -ja muukalaisia, mitkä saattamassa omaisiansa, mitkä ystäviänsä, -mitkä sukulaisiansa, mitkä poikiansa, mitkä toivottaen onnea, mitkä -valittaen, riippuen valloittamisen toiveista tai pelosta, etteivät -heitä enää näkisi, ja miettien, kuinka kauas omasta maasta he -lähettivät nämät purjehtimaan. Juuri lähtöhetkellä, jolloin olivat -jättämäisillään toisensa vaarojen valtaan, nousi heissä suurempi -pelko, kuin heidän äänestäessään lähdöstä. Kuitenkin rohkaistuivat -he, kun näkivät, millä voimalla retki lähti matkalle. Muukalaiset -ja muu joukko olivat tulleet pelkästä uteliaisuudesta katsomaan -suuremmoista ja uskomatonta yritystä. - -Näihin aikoihin saakka ei milloinkaan näin kallis eikä näin komea -yhden Helleeniläisen kaupungin varustama laivasto ollut purjehtinut -ulapalle. Laivojen ja raskasaseisten lukuun katsoen kylläkään ei -Perikleen johtama retki Epidaurokseen eikä Hagnoonin retki Potidaiaan -olleet pienimpiä, sillä niillä oli 4,000 raskasaseista Ateenalaista -ja 300 ratsumiestä sekä 100 Ateenalaista kolmisoutulaivaa, 50 -Lesbolaista ja yhtä monta Kiolaista, ja suuri joukko liittolaisia -yhtyi retkeen. Mutta nämät lähtivät lyhyelle purjehdusmatkalle ja -olivat kelvottomasti varustetut. Tämä sotakunta sitävastoin oli -varustettu pitkällistä sotaa varten, molemmin puolin sekä laivoilla -että maajoukolla, jos tarve vaatisi. Laivastoon olivat sekä valtio -että trieerarkit käyttäneet suuria kustannuksia. Valtio antoi -jokaiselle merimiehelle drakman päivässä, 60 nopeata tyhjää laivaa, -40 laivaa raskasaseisten kuljettamista varten ja näihin paraimmat -merimiehet. Trieerarkit taas antoivat valtion palkkaan lisiä -Tranitai-nimisille merimiehille ja kaunistivat muutenkin laivat -kalleilla kuvilla ja koristuksilla ja jokainen ponnisti äärimmäisiin -voimiansa, jotta hänen laivansa olisi komein ja nopein. Jalkaväki -valittiin tarkimpien luetteloiden mukaan, ja he kilpailivat keskenään -suurella huolella aseissa ja ruumiin puvussa. Sanalla sanoen, -jokainen koetti kelvollisesti täyttää sitä paikkaa, johon hänet -oli asetettu, joten koko tämä retkikunta ennemmin näytti voiman ja -varallisuuden näyttelyltä muille Helleeneille, kuin varustukselta -vihollisia vastaan. Jos laskisi valtion yleiset ja sotilaiden -yksityiset menot, kuinka paljon valtio jo oli kuluttanut varoja -retkeen, ja kuinka paljon päälliköt olivat saaneet käytettäväkseen, -sekä yksityisten menot pukuunsa ja trieerarkkain laivoihin ja sitä -paitsi, kuinka paljon jokaisella, valtion palkkaa lukuunottamatta, -todennäköisesti oli menoja matkarahoiksi pitkällistä sotaretkeä -varten, ja kuinka paljon jokainen sotilas ja kauppias otti mukaansa -kaupantekoa varten, niin pian huomaisi, että nämät yhteenlaskettuina -suunnaton summa rahaa vietiin kaupungista. Tämä retkikunta tuli -kuuluisaksi yhtä paljon hämmästyttävästä rohkeudestaan kuin -loistavasta varustuksestaan, kuten myöskin siitä lukuisuudestaan, -jolla se voitti niitä, joita vastaan se oli lähetetty, ja koska se -purjehti etäälle kotimaastaan, jolla toivottiin enentää alaansa -äärettömillä anastuksilla. - -Kun miehet olivat astuneet laivoihin, ja kun kaikki mukaan otettavat -tavarat oli viety niihin, annettiin torvella merkki vaikenemiseen -ja toimitettiin lähtöä varten tavalliset rukoukset, ei kuitenkaan -joka laivalla erikseen, vaan airuen kautta kaikissa yhtaikaa. -Viini sekoitettiin koko sotajoukkoa varten ja sekä merimiehet että -päälliköt uhrasivat kulta- ja hopea-astioista. Rannalla seisovat -kansalaiset ja muut heille suopeat läsnäolijat yhtyivät heidän -rukouksiinsa. Sotalaulun laulettuansa ja uhrin lopetettuansa, -lähtivät he matkalle. Ensin purjehtivat he vieretysten kilpaa -Aiginaan saakka, josta he kiirehtivät päästäkseen Kerkyyraan, johon -liittolaistenkin sotajoukko kokoontui. - -Syrakuusaan ilmotettiin moniaalta tästä purjehdusretkestä, jota -ei kuitenkaan kauaan aikaan uskottu. Myöskin kansan kokoontultua -olivat puhujat eri mieltä tästä asiasta, kun toiset uskoivat huhujen -Ateenalaisten retkestä olevan todenmukaisia, mutta toiset eivät -uskoneet niitä. Vihdoin astui Hermoonin poika Hermokratees esille, -koska hän luuli tietävänsä tämän asian tarkoin, ja puhui seuraavasti: - -"Uskomatonta minä luultavasti, kuten moniaat muutkin, näyn teille -puhuvan kertomalla purjehdushyökkäyksen todellisuudessa olevan -matkalla, hyvin tietäen, ettei niitä, jotka kertovat tai ilmottavat -jotakin uskomatonta, ainoastaan olla uskomatta, vaan että heitä -pidetään mielettöminä. Pelkäämättä minä kuitenkin, kaupungin -ollen vaarassa, pysyn vakuutuksessani, että tiedän puhuvani tästä -asiasta tarkemmin, kuin kukaan muu. Ateenalaiset tosiaankin teidän -hämmästykseksenne hyökkäävät meidän kimppuumme lukuisalla sekä -meri- että maasotajoukolla muka auttaakseen Egestalaisia, -liittolaisiansa, ja rakentaaksensa uudestaan Leontinilaisten -kaupungin, mutta itse asiassa halusta vallottaa Sikelian ja -etupäässä meidän kaupunkimme, arvellen, että, jos sen kerran -saisivat haltuunsa, olisi helppo anastaa myöskin muut kaupungit. -Koska he piakkoin saapuvat, niin neuvotelkaa, miten te tarjona -olevilla keinoilla voitte torjua heidät päältänne, jottette, -halveksien heitä, varustamattomina joudu heidän käsiinsä, ja ettette -epäilyksestä ole huolimattomia kaupunkimme vaarasta. Mutta jospa -tuonkin uskoo, niin ei tarvitse pelätä heidän rohkeuttansa eikä -heidän sotavoimiansa, sillä eivät he voi meitä vahingoittaa enemmän, -kuin he itse siitä kärsivät. Meille ei suinkaan ole haitaksi, että -tulevat suurella sotavoimalla, vaan muihin Sikeliootteihin katsoen, -paljoa hyödyllisempi, koska nämät pelosta mieluummin haluavat liittyä -meihin. Jos me joko voitamme tahi karkoitamme hyökkääjät heidän -pääsemättänsä pyrintöjensä perille, sillä en suinkaan pelkää, että -saavuttaisivat sitä, mitä varten he ovat tulleet, niin tulee meidän -kunniaksemme kauniin urotyö, ja tästä olen varma. Harvat Helleenien -tahi barbarien suuret sotaretket, lähdettyänsä kauas omasta -maastaan, ovat onnistuneet. Sillä ne eivät ole olleet lukuisammat -kuin ahdistettujen kaupunkien ja niiden naapurikuntien asukkaat, -jotka tietysti pelosta liittyvät toisiinsa, ja jos hyökkääjät -vieraalla alueella tarvittavien puutteessa joutuvat tappiolle, -niin he ahdistetuille kuitenkin jättävät kunnian, vaikka itse ovat -syypäät tappioonsa. Siten nuot Ateenalaiset itse, kun Meedialaiset -odottamatta kärsivät suuret tappiot, ovat saavuttaneet suuren kunnian -luulottelemalla, että viholliset kulkivat Ateenaa vastaan. Minä en -ensinkään epäile, ettei meillekin voi tapahtua samaten." - -"Varustautukaamme siis rohkeasti ja lähettäkäämme sana -Sikelialaisille, varmentuaksemme toisista ja koettaaksemme saavuttaa -ystävyyttä ja liittoa toisilta. Toimittakaamme lähettiläitä muuhunkin -Sikeliaan osottamaan vaaran olevan yhteisen, sekä Italiaan, jotta -tekisivät liiton meidän kanssamme, tahi ainakin etteivät ottaisi -vastaan Ateenalaisia. Minusta olisi hyvä toimittaa lähetystö myöskin -Karkeedooniin; se ei olisi sen asukkaille ensinkään odottamatonta; -sillä he ovat aina pelossaan, että Ateenalaiset joskus hyökkäävät -heidän kaupunkiinsa, joten he ehkä, arvellen, että he itse voivat -joutua vaaraan, jos laiminlyövät tämän tilaisuuden, haluavat avustaa -meitä joko salaa tahi julki tahi jollakin tavalla. Nykykansoista -he ovat tähän kaikkein kykenevimmät, jos vaan tahtovat ottaa osaa -sotaan; sillä heillä on kultaa ja hopeata enin, ja siitähän sodan -menestys ylipäätään riippuu. Lähettäkäämme myöskin Lakedaimoniin ja -Korintokseen kehottamaan niitä lähettämään tänne apua hetimiten ja -siellä ryhtymään sotaan." - -"Mutta minkä keinon minä katson tehokkaimmaksi, vaikkette te -tietysti tavallisesta laimeudesta tule sitä noudattamaan, sen -minä kuitenkin olen lausuva. Jos me kaikki, tahi ainakin useimmat -Sikeliootat meidän kanssamme suostuisimme laskemaan vesille -koko laivastomme, varustettuna kahden kuukauden muonavaroilla, -kohdataksemme Ateenalaisia Taranton ja Japygian niemen edustalla, -sillä osottaen heille, että heidän ensin on taisteltava Joonian meren -yli purjehtimisesta, ennenkuin Sikeliasta, hämmästyttäisimme me -heitä suuresti ja näyttäisimme lähteneemme vartijoina ystävällisestä -maasta, sillä Tarantos meitä kyllä ottaisi ystävällisesti vastaan. He -huomaisivat siten, että heidän on ollut purjehdittava laajan meren -yli paljoilla varustuskeinoilla, ja vaikea on ylläpitää järjestystä -pitkällä merimatkalla. Meidän on helppo ahdistaa heidän laivastoansa, -koska se kulkee hitaasti, ja hyökätä pienissä osastoissa. Mutta -jospa he hyökkäisivätkin nopeimmilla laivoillansa kokoontuneina, -purettuansa niiden lastit, ja jos he soutaen siten lähestyisivät -äkkiä, niin me tapaisimme heidät väsyneinä. Mutta jos se meille ei -näyttäisi sopivalta, niin voimmehan vetäytyä Tarantoon. He ovat -tietysti vähillä muonavaroilla purjehtineet ikäänkuin meritaistelua -varten, ja joutuisivat hätään autioissa seuduissa. Jos he eivät -lähtisi, niin tulisivat he piiritetyiksi; jos taasen koettaisivat -purjehtia rantoja pitkin, täytyisi heidän jättää varastostaan paljo, -eivätkä olisi varmat, ottaisivatko kaupungit heitä vastaan, ja he -joutuisivat siten epätoivoon. Minä siis luulen, että he, punniten -näitä asianhaaroja, eivät ensinkään lähtisi Kerkyyrasta, vaan että -he neuvotellen ja tiedustellen, kuinka lukuisia ja missä me olemme, -joko lykkäävät retkensä talveksi tai tykkänään luopuvat siitä, -varsinkin kun taitavin heidän päälliköistään, kuten olen kuullut, -vastahakoisesti on ruvennut johtajaksi ja mielellään käyttäisi -tekosyytä, jos me johonkin tehokkaaseen toimeen ryhtyisimme. Meistä -tietysti ilmoitettaisiin jotakin paljoa suurempaa, kuin se itse -asiassa onkaan; sillä ihmisten mielet kääntyvät puheiden mukaan, -ja he pelkäävät enemmän hyökkääjiä, kuin niitä, jotka ilmottamalla -vaaran koettavat saada kansalaisiaan puolustautumaan, koska -katsovat hyökkääjiä vaaraa kestäviksi. Tämä on nyt Ateenalaisten -laita. Sillä he ahdistavat meitä, halveksien meitä syystä, arvellen -ettemme ensinkään ajattelisikaan puolustautua, kun emme ole yhtyneet -Lakedaimonilaisiin tuhoamaan heitä. Mutta jos aavistamatta näkisivät -meidän rohkeasti vastustavan heitä, niin he tästä oudosta tapauksesta -enemmän pelästyisivät, kuin varsinaisesta sotavoimastamme." - -"Noudattakaa siis neuvoani, purjehtikaa rohkeasti heitä vastaan, -mutta jos ette niin tee, varustautukaa nopeasti sotaan. Jokaisen -on ajateltava, että varsinainen ylenkatse hyökkääjiä vastaan -osoittautuu urhoollisissa sotatoimissa, ja edullisimmin onnistuu, -jos varustautuu pelon alaisena, arvellen jo olevansa vaarassa. Mutta -viholliset hyökkäävät jo, ja kuten varmasti tiedän, jo ovat miltei -saapumaisillaan." - -Näin puhui Hermokratees. Mutta Syrakuusalaiset riitelivät keskenään, -toiset väittäen, etteivät Ateenalaiset millään muotoa tulisi, ja -ettei ollut totta, mitä Hermokratees sanoi; toisista taasen näytti, -että, jos ne tulisivatkin, mitäpä viholliset voisivatkaan heille -tehdä, jota he eivät vielä suuremmassa määrässä voisi näille kostaa; -toiset taasen tekivät ylenkatseesta koko asian naurunalaiseksi. -Harvat olivat ne, jotka uskoivat Hermokrateesta ja pelkäsivät -tulevaisuutta. Nyt astui esiin Ateenagoras, joka oli kansan -johtomiehiä, ja johon väestö tähän aikaan enin luotti, ja puhui -seuraavasti: - -"Se, joka ei tahdo, että Ateenalaiset hulluudessaan tulisivat tänne, -joutuaksensa meidän käsiimme, on joko pelkuri tahi pahansuopa -kaupungillemme. Minä en niinkään suuresti kummaksu niiden röyhkeyttä, -jotka tämmöisillä hävyttömyyksillä koettavat teitä pelottaa, kuin -heidän typeryyttänsä, jos he luulevat, että heidän tuumansa ei -ole kaikille selvä. Sillä peläten oman itsensä tähden, koettavat -he pelottaa kaupunkia, jotta yleisessä pelossa voisivat salata -omaa pelkoansa. Mitä nyt tietävät nuo puheet? Ne eivät itsestään -ole syntyneet, vaan lähtevät miehistä, jotka tahtovat pitää -kaupunkia alituisessa kuohuksessa. Älkää antako pettää itseänne, -arvostellen asioita noitten puheiden mukaan, vaan ajatelkaa, mitä on -todenmukaista, että viisaat ja asioihin perehtyneet ihmiset, kuten -Ateenalaiset maineen mukaan ovat, tämmöisessä tilaisuudessa tekevät. -Ei ole todenmukaista, että he, ennenkuin sikäläinen sota on tykkänään -lopetettu, jättäisivät Peloponneesolaiset maahansa ja ryhtyisivät -toiseen yhtä suureen sotaan. Minä päin vastoin luulen heidän olevan -mielissään, ettemme me, joilla on niin monta ja suurta kaupunkia, -hyökkää heidän kimppuunsa." - -"Mutta jospa he tulisivatkin, kuten nuo väittävät, niin minä arvelen -Sikelian paremmin voivan pitää puoliaan kuin Peloponneesoksen, koska -se kaikin puolin on paremmin varustettu, ja luulen kaupunkimme yksin -kykenevän puolustautumaan puheenalaista hyökkäävää sotajoukkoa -vastaan, jos se vaikka olisi kaksi kertaa suurempi. Tiedän hyvin, -ettei heillä ole hevosia mukanaan, eivätkä he täältä niitä saa -paitsi sitä vähäistä, mitä Egesta heille voi antaa, eivätkä he voi -laivoilla tuoda tänne niin paljon raskasaseisia, kuin meillä on. -Sillä heidän on ollut vaikea tehdä tämmöinen merimatka tyhjilläkään -lastaamattomilla laivoilla, eikä se varustus, joka olisi tarpeen -tämmöistä kaupunkia vastaan, suinkaan ole vähäpätöinen. Minulla -siis on seuraava vakuutus: hädin tuskin he pääsisivät täydellisestä -perikadosta, joskin heillä ryhtyessään sotaan olisi läheisyydessä -toinen yhtä suuri kaupunki, kuin Syrakuusa, miten sitten kun he -keskellä koko vihamielistä Sikeliaa, sillä tietysti kaikki yhtyisivät -heitä vastaan, sullottuina laivoista huonosti varustettuun leiriin, -peläten meidän ratsumiehiämme, eivät uskaltaisi poistua kauas -laivoista ja kelvottomista teltoistaan! Sanalla sanoen: en usko -heidän edes voivan päästä maihin; siksi paljoa paremmaksi katson minä -meidän varustuksemme." - -"Mutta koska Ateenalaiset, kuten sanoin, tämän tarkoin tietävät, -olen varma siitä, etteivät he pane etujansa alttiiksi. Täkäläiset -miehet jaarittelevat juttuja, jotka eivät ole eivätkä tule olemaan -tosia. Olenhan minä aina sanonut, että he vaan tuommoisilla ja -vieläpä ilkeämielisemmilläkin sanoilla ja teoilla koettavat pelotella -kansaamme, jotta he itse saisivat hallita kaupunkia. Ja minä pelkään, -että he alituisilla ponnistuksillaan vihdoin pääsevät tarkoituksiensa -perille. Sillä me olemme liian herkkämielisiä, ryhtyäksemme -varokeinoihin, ennenkuin olemme joutuneet vaaraan, ja rangaistaksemme -heitä, kun asia on selvä. Senpä takia kaupungissamme harvoin on -rauha, vaan saa se kärsiä alituisia kapinoita ja taisteluja, -useammin omia kansalaisiansa kuin vihollisia, ja vielä sen lisäksi -yksinvaltiaita ja epärehellisiä vallananastajia vastaan. Näiden -vaarojen ilmestymistä meidän aikanamme koetan minä, jos noudatatte -neuvojani, ehkäistä siten, että neuvon teitä, kansalaisiani, ja -sätkin keinottelijoita, enkä ainoasti niitä, jotka jo ovat tehneet -rikoksen, sillä vaikea on päästä niihin käsiksi, vaan myöskin niitä, -jotka ovat niissä hankkeissa, jos kohtakaan eivät ole voineet panna -toimeen aikomustansa. Sillä on välttämätöntä varoa itseään myöskin -vihollisen pahoja aikeita, eikä ainoastaan hänen tekojansa vastaan, -jos mieli varokeinojensa kautta päästä joutumasta vaaraan. Noita -ylimyksiä taasen tahdon minä ilmiantaa, varottaa niitä, ja opettaa -niitä pysymään alallaan. Sillä lailla toivon minä paraiten saavani -niitä lakkaamaan salavehkeistään." - -"Ja te, nuorukaiset, olen usein miettinyt, mikä teidän tarkoituksenne -on? Pyrittekö te jo hallitukseen? Mutta sehän on laitonta. Laki on -säädetty, koska te ette vielä ole siihen kykeneviä, eikä suinkaan -ilmottaaksensa teidän vastaista kelvollisuuttanne. Vai ettekö -tahdo olla samojen lakien alaisina, kuin rahvas? Mutta eikö ole -luonnollista, että saman maan kansalaisilla on yhteiset oikeudet?" - -"Joku ehkä sanoo kansanhallinnon järjettömäksi ja kohtuuttomaksi ja -väittää varakkaiden olevan sopivimpia hallitsemaan. Minä puolestani -tähän vastaan, että kansa ensi sijassa muodostaa kokonaisuuden, -ylimykset sitä vastoin osan, ja lisäksi, että rikkaat kylläkin ovat -paraammat varojen säilyttäjät, älykkäät paraammat neuvottelijat, -mutta kansan suuri joukko, kuunneltuansa asiain esittelyä, paraammat -tuomarit. Kansanvalta antaa jokaiselle hänelle tulevat sekä -yksityiset että yleiset oikeudet, mutta harvainvalta suopi kylläkin -rahvaalle vaarat, mutta etuja se ei ainoastaan suureksi osaksi anasta -itselleen, vaan ryöstää ne kokonaan itselleen. Tätä harrastavat -mahtavat ja nuorukaiset teidän keskuudessanne, mikä kuitenkin on -kärsimätöintä suuressa kaupungissa." - -"Mutta jos ette nytkään ymmärrä, että ajatte huonoa asiaa, niin -kyllä te olette älyämättömimmät Helleenit, joita koskaan olen -nähnyt, tahi vääryyttä kaikkein harrastavimmat, jos te tahallanne -kärsitte tuommoista menoa. Käsittäkää tämä siis ja muuttakaa -tuumanne, jotta harrastaisitte kaupungin etuja, ymmärtäen että tämä -tuottaa ylimyksille ainakin yhtä suuria ellei suurempiakin etuja -kuin rahvaalle, mutta että te päinvastaisella menettelyllä panette -vaaralle alttiiksi kaikki. Lakatkaa levittämästä tuommoisia juttuja, -koska me kyllä ne ymmärrämme emmekä salli niitten toimeen panemista. -Sillä tämä kaupunki, jospa Ateenalaiset tulisivatkin, torjuu heidät -kyllä päältään, koska sillä on päälliköitä, jotka valvovat sen etuja. -Mutta jos ei mitään tästä ole totta, kuten minä arvelen, niin ei -se teidän viesteistä säikähtyneenä valitse teitä päälliköikseen, -heittäytyäksensä vapaaehtoiseen orjuuteen, vaan se tutkii itse -asioitaan, arvostellen puheitanne tekojen vertaisina, sallimatta -riistää itseltään vapauden kuulopuheiden tähden, estämällä teitä -panemasta tuumaanne toimeen, ja koettaa se säilyttää vapauttaan." - -Tähän suuntaan puhui Ateenagoras. Yksi päälliköistä astui sitten -ylös, eikä sallinut kenenkään muun puhua, vaan lausui itse -seuraavasti: "Soimauksia ei ole sopiva lausua toisiansa vastaan -eikä kuullen luottaa niihin, vaan mieluummin neuvotella siitä, mitä -on ilmoitettu, jotta sekä jokainen yksityinen että koko kaupunki -varustautuisi miehuullisesti torjumaan hyökkääjiä. Ja jos kohtakaan -se ei olisi tarpeellista, niin eihän ensinkään ole haitaksi, että -valtio varustaa itseään hevosilla, aseilla ja kaikilla muilla -sotatarpeilla. Me kyllä tämän toimitamme ja tutkimme. Myöskin on -lähetettävä miehiä muihin kaupunkeihin tiedustelemaan ja hankkimaan -mitä muuten on tarpeella. Tästä me jo osaksi olemme pitäneet huolta -ja ilmotamme teille heti, saatuamme tiedot". - -Päällikön täten puhuttua, hajosivat Syrakuusalaiset kokouksesta. - -Ateenalaiset ja kaikki liittolaiset olivat jo saapuneet Kerkyyraan. -Täällä pitivät päälliköt katselua ja määräsivät, missä järjestyksessä -oli asetuttava satamaan ja leiriin. He jakoivat laivat arvan mukaan -kolmeen eri osastoon, jotta purjehtiessa ei syntyisi puute vedestä, -satamista eikä muista tarpeista maahanlaskemispaikoissa, ja jotta -muutenkin olisi hyvä järjestys sekä komento helpompi, kun päällikkyys -oli jaettu eri osinkoihin. Sitten lähettivät he jo edeltäkäsin -Italiaan ja Sikeliaan kolme laivaa tiedustelemaan, mitkä kaupungit -ottaisivat heitä vastaan. Näille oli määrätty tulla laivastoa vastaan -ilmottamaan tästä, jotta se tietäisi, mihin purjehtia. - -Tämän jälkeen lähtivät Ateenalaiset seuraavalla sotavoimalla -Kerkyyrasta Sikeliaan. Heillä oli 134 kolmisoutulaivaa ja kaksi -Rodolaista 50-airoista. Näistä oli 100 Ateenalaista, joista 60 oli -nopeakulkuista, muut sotilaskuljettajalaivoja. Laivaston muun osan -olivat Kiolaiset ja toiset liittolaiset varustaneet. Raskasaseisia -oli heillä kaikkiaan 5,100. Näistä oli 1,500 Ateenalaisten omaa -nostoväkeä ja 700 laivaston matroosia käsityöluokasta, mutta muut -liittolaisväkeä, osaksi alamaisia, osaksi 500 Argolaista sekä 250 -Mantinealaista ja pestattua sotilasta. Jousimiehiä oli kaikkiaan -480, joista 80 oli Kreetalaisia. Rodolaisia linkoojia oli 700, -Megaralaisia pakolaisia keveäaseisina 120 ja yksi 30 ratsumiestä -kuljettava alus. - -Näin suuri oli ensimmäinen sotavoima, joka purjehti sotaan. Tähän -kuului vielä 30 muonavaroja sekä leipureita, kivenhakkaajia, -rakennusmestareja ja muurin rakennukseen tarpeellisia työkaluja -kuljettavaa alusta, ja paitsi näitä 100 alusta, jotka pakosta -seurasivat kuormalaivoja. Myöskin useat muut laivat ja kuorma-alukset -ottivat osaa retkeen vapaaehtoisesti kaupan tähden. Koko tämä -laivasto lähti nyt Kerkyyrasta purjehtimaan Joonian lahden yli. -Se suuntasi matkansa Japygian niemelle Tarantoon, ja mihin kukin -onnistui pääsemään, seuraten Italian rannikkoa pitkin. Kaupungit -eivät päästäneet heitä sisään eivätkä kauppatoreilleen, vaan soivat -heille kuitenkin vettä ja ankkuripaikkoja, mutta Tarantolaiset -ja Lokrilaiset eivät tätäkään, kunnes saapuivat Reegioniin, -Italian äärimmäiselle niemikölle. Tänne he jälleen kokoontuivat -ja leiriytyivät ulkopuolelle kaupunkia, koska heitä ei laskettu -sisään, lähelle Artemiksen pyhäkköä, johon kaupunkilaiset toivat -heille muonavaroja kaupaksi. Vedettyänsä aluksensa maalle jäivät -he sinne; ryhtyen keskusteluihin Reegiolaisten kanssa, kehottivat -he näitä Kalkidilaisina avustamaan Leontinilaisia, koska nämätkin -olivat Kalkidilaisia. Mutta Reegiolaiset kieltäytyivät liittymästä -kumpaisenkaan kanssa, vaan sanoivat tekevänsä, mitä muille -Italialaisille näkyi soveliaaksi. Ateenalaiset miettivät, miten -parahiten toimittaisivat Sikelian asiat, ja päättivät jäädä -odottamaan Egestasta palaavia ennakolta lähetettyjä laivoja, haluten -tietää, oliko niitä varoja olemassa, joista lähettiläät Ateenassa -olivat puhuneet. - -Syrakuusalaisille ilmoitettiin jo monelta päin ja tiedustelijainkin -kautta, että Ateenalaiset laivat jo olivat Reegionin edustalla, -ja tällä perusteella varustautuivat he kaikin voimin eivätkä enää -epäilleet. He lähettivät kaikkialle Sikeliaan mihin vartijoita, -mihin lähettiläitä ja lähiseutujen rannikkolinnotuksiin miehistöjä, -tarkastelivat kaupungissa löytyviä aseita ja ratsuja olisivatko ne -kunnossa, ja järjestivät kaikki ikäänkuin kohtatulevaa ja miltei -alotettua sotaa varten. - -Kun Egestasta saapui nuo kolme edeltäkäsin lähetettyä laivaa, -ilmoittivat ne, että luvatuista aarteista ei mitään muuta löytynyt, -kuin 30 talenttia. Päälliköt heti tästä joutuivat toivottomuuteen, -kun tämä ensimmäinen vastoinkäyminen heitä kohtasi, ja kun lisäksi -Reegiolaiset, joita he ensimmäisinä olivat koettaneet taivuttaa -ottamaan osaa retkeen, koska olivat Leontinilaisten heimolaisia ja -aina olivat olleet heille suosiollisia, eivät halunneet liittyä -heihin. Niikiaalle tämä Egestalaisten juttu ei ollut mitään -odottamatonta, vaan sitä enemmän muille päälliköille. Egestalaiset -olivat nimittäin keksineet seuraavan kepposen, kun Ateenalaisten -ensimmäiset tarkastajat kävivät heidän tykönänsä: He veivät -Ateenalaiset Eryksissä olevaan Artemiksen temppeliin ja näyttivät -heille siellä löytyvät uhrilahjat, maljat, viiniastiat, suitsuastiat -ja muut talouskalut, joita oli suuri määrä, ja jotka, ollen hopeisia -vaikka vähänarvoisia, näyttivät paljoa arvokkaammilta. Myöskin -toimittivat he yksityisesti suuria kemuja tarkastajien kunniaksi, -joihin he kokosivat itse Egestasta sekä kultaisia että hopeisia -pikareita ja lainasivat Foinikilaisista ja Helleeniläisistä -lähikaupungeista astioita, joita jokainen kestitsijä pani esille -omanaan. Kun kaikki enimmiten käyttivät samoja huonekaluja ja kun -kaikkialla niitä näytti olevan suuri paljous, niin hämmästyivät -Ateenalaiset tarkastajat ja kertoivat, palattuansa Ateenaan, kuinka -he olivat nähneet paljon aarteita. Kun tuli ilmi, ettei Egestassa -löytynyt mitään aarteita, syyttivät sotilaat suuresti niitä, jotka -itse petettyinä olivat luulotelleet muita. Päälliköt neuvottelivat -nyt, mitä nykyasemassa olisi tehtävää. - -Niikiaan mielipide oli, että he koko sotavoimallaan purjehtisivat -suoraa päätä Selinusta vastaan, jota varten he olivatkin lähetetyt, -ja että, jos Egestalaiset antaisivat varoja koko sotajoukon -ylläpitoon, he toimisivat asianhaarojen mukaan; mutta, jos eivät -tähän myöntyisi, pyytäisivät varoja niiden 60 laivan ylläpitoon, -joita he olivat pyytäneet, ja että siellä ollessaan pakolla -tai sopimuksella sovittaisivat Selinuntilaiset Egestalaisten -kanssa. Tämän tehtyään purjehtisivat he muitten kaupunkien ohi, -ja osoitettuansa Ateenalaisten voiman sekä heidän huolenpitonsa -ystävistänsä ja liittolaisistansa, purjehtisivat kotia, jos eivät -kohta viivyttelemättä voisi auttaa Leontinilaisia, tahi houkutella -jonkun kaupungeista puolellensa, jotteivät aiheuttaisi kaupungilleen -turhia menoja. - -Alkibiadees puolestaan lausui, ettei pitäisi, purjehdittuansa -matkalle niin suurella sotavoimalla, häpeällä ja tyhjin toimin -palata kotiin, vaan toimittaa lähettiläitä muihin kaupunkeihin, -paitsi Selinukseen ja Syrakuusaan, sekä koettaa saada Sikelialaiset -luopumaan Syrakuusasta ja toisia ystävikseen, jotta heiltä saisivat -sotaväkeä ja muonaa. Ensi sijassa olisivat Messeeneeläiset saatavat -liittolaisiksi, koska heidän kaupunkinsa sijaitsi matkalla Sikeliaan -ja oli erinomainen ylimenopaikka ja sotalaivoille tarjosi sataman -ja ankkuripaikan. Kun sitte oli saatu kaupunkeja puolelleen, niin -että tiedettiin, mitkä niistä olivat ahdistettavat, hyökättäisiin -Syrakuusaa ja Selinusta vastaan, jos eivät nämät, tehtyänsä sovintoa -Egestalaisten kanssa, sallisi Leontinilaisten palata kotikaupunkiinsa. - -Lamakos taasen väitti, että pitäisi suoraa päätä purjehtia Syrakuusaa -vastaan ja hetimiten ryhtyä taisteluun tämän kaupungin edustalla, -Syrakuusalaisten vielä ollessa varustamattomina ja peloissaan, -koska sotajoukko ensin esiintyessään oli pelottava. "Mutta", sanoi -hän, "jos viivytään, ennenkuin se tulee näkyviin, rohkaistuvat -ihmisten mielet ja välittävät vähemmän sen esiintyessä. Mutta jos me -hyökkäämme heidän kimppuunsa, kun he vielä pelolla odottavat meitä, -niin me paraiten voitamme heidät ja pelotamme niitä kaikin puolin -sekä esiintymisellämme, sillä nyt näyttäisimme me lukuisimmilta, että -heidän odottaessansa, mitä he tulisivat kärsimään, ja varsinkin sodan -uhkaavia vaaroja. Todenmukaisesti saisimme me myöskin käsiimme monta, -jotka ovat jääneet ulkopuolelle kaupunkia, koska eivät ole luulleet -meidän tulevan, ja kun nämät koettaisivat korjata tavaroitaan, niin -sotaväeltä ei puuttuisi muonaa, jos se, saatuansa voiton, asettuisi -heille esteeksi kaupungin läheisyyteen. Täten muutkaan Sikeliootat -eivät enää liittyisi Syrakuusalaisiin, vaan mieluummin yhtyisivät -meihin, koskeivät epäilisi meidän pääsevän voitolle." Hänen -mielestänsä olisi satamapaikaksi, jos he vetäytyisivät takaisin, -määrättävä Megara, koska se oli autio, ja sekä maitse että meritse -lähellä Syrakuusaa. - -Täten puhui Lamakos, mutta suostui kuitenkin Alkibiadeenkin -mielipiteeseen. Tämän jälkeen purjehti Alkibiadees laivallaan -Messeeneeseen ja ryhtyi keskusteluihin liitosta Messeeneeläisten -kanssa. Mutta kun he eivät suostuneet tuumaan, vaan vastasivat, -etteivät laskisi Ateenalaisia kaupunkiin, vaan että nämät kyllä -kaupungin ulkopuolella saisivat ostaa tarpeitaan, palasi hän -Reegioniin, Ateenalaiset päälliköt miehittivät välittömästi 60 -laivaa ja purjehtivat, otettuansa ruokavaroja kylliksi mukaan, -pitkin rannikkoa Naksokseen jättäen muun osan sotajoukkoa ja yhden -joukostaan Reegioniin. Kun Naksolaiset heidät laskivat kaupunkiinsa, -purjehtivat he edelleen rannikkoa myöten Katanaan. Mutta kun -Katanalaiset eivät ottaneet heitä vastaan, sillä siellä löytyi -Syrakuusalais-puolueellisia miehiä, lähtivät he Teeria-joelle, ja -vietettyään yön siellä, purjehtivat he seuraavana päivänä Syrakuusaa -vastaan. Purjehtien ryhmässä muilla laivoilla, lähettivät he 10 -niistä edeltäkäsin purjehtimaan suureen satamaan ja tarkastamaan, -oliko mitään alusta lykätty vesille, sekä lähestyttyänsä kylliksi -ilmottamaan laivoista, että Ateenalaiset tulivat saattamaan -Leontinilaisia heidän kaupunkiinsa liiton ja heimolaisuuden -perusteella, ja että Syrakuusassa oleskelevat Leontinilaiset pelotta -tulisivat Ateenalaisten, kuten ainakin ystävien ja hyväntekijöiden, -luokse. Kun olivat ilmottaneet tämän airuen kautta ja tarkastaneet -sekä kaupunkia että satamia ja ympäristöä, josta heidän oli -lähdettävä retkelle taistelemaan, palasivat he taasen Katanaan. - -Kansankokouksen pidettyään Katanalaiset eivät laskeneet sotajoukkoa -kaupunkiin, vaan pyysivät päälliköitä tulemaan neuvottelemaan, jos -halusivat. Kun Alkibiadeen puhuessa asukkaat olivat kääntyneet -kansankokoustaloon päin, aukaisivat sotilaat salaa erään huonosti -lukitun portin, jonka kautta he astuivat kaupunkiin ja tekivät -ostoksiaan. Kun Syrakuusalais-mieliset Katanalaiset näkivät sotilaat -kaupungissa, valtasi heidät pelko, ja vähäinen joukko heitä lähti -pakosalle, mutta toiset päättivät tehdä sopimuksen Ateenalaisten -kanssa ja kehottivat noutamaan Reegionista siellä olevan osaston. -Tämän jälkeen purjehtivat Ateenalaiset Reegioniin ja palasivat sitten -koko sotajoukkoineen Katanaan. Saavuttuansa, leiriytyivät he sinne. - -Kamarineesta ilmoitettiin heille, että tämän kaupungin asukkaat -ehkä, jos Ateenalaiset saapuisivat sinne, yhtyisivät heihin, ja että -Syrakuusalaiset miehittivät laivastonsa. Ateenalaiset purjehtivat -siis koko sotavoimallaan Syrakuusaa vastaan, mutta kun eivät -huomanneet mitään laivastoa, palasivat he taasen Kamarineeseen -ja laskivat rantaan. Mutta nämät eivät ottaneet heitä vastaan, -väittäen tehneensä valan ottaakseen vastaan Ateenalaisia, jos he -tulisivat yhdellä laivalla, jos eivät itse lähettäneet heitä hakemaan -useammilla. Ateenalaiset purjehtivat siis pois tyhjin toimin ja -tekivät ryöstöretkiä astuttuansa maihin Syrakuusalaisella alueella. -Mutta kun Syrakuusalaiset ratsumiehet saapuivat hätään ja surmasivat -vähäisen joukon kevytaseisia, palasivat Ateenalaiset Katanaan. - -Täällä tapasivat he Salaminia nimisen laivan, joka oli saapunut -Ateenasta käskemään Alkibiadesta palaamaan kotia, kuten myöskin hänen -kanssansa muutamia mainituita sotilaita, vastaamaan syytöksistä, -joita heitä vastaan oli tehty Ateenassa mysteerioiden pilkkaamisesta -ja Hermeksen kuvapatsaiden vioittamisesta. Sillä kun sotajoukko oli -purjehtinut matkalle, toimittivat Ateenalaiset tästä huolimatta -tutkimuksen mysteerioiden ja Hermeksen kuvapatsaiden häpäisemisestä, -katsomatta ensinkään ilmoittajien kuntoon, ja vangitsivat monta -kunnon kansalaista, luottaen kelvottomien ihmisten sanoihin ja pitäen -edullisempana tutkia asiaa ja ehkä saada sen selville, kuin että -joku kunnon miehenä pidetty henkilö kelvottoman miehen ilmotuksesta -syypäänä tutkimatta pääsisi rangaistuksetta. Sillä kansa, joka oli -kuullut, kuinka Peisistratoksen ja hänen poikainsa yksinvalta lopulta -oli ollut painostava, ja kuinka tämän kukistivat Lakedaimonilaiset, -eikä kukaan heidän keskuudestaan enemmän kuin Harmodioskaan, eli -alituisessa pelossa ja piti kaikkia epäluulon alaisina. - -Aristogeitoonin ja Harmodioksen uhkatyö syntyi rakkaussuhteista, -josta minä tahdon laajemmin puhua, osoittaakseni, etteivät -Ateenalaiset enemmän kuin muutkaan tarkoin puhu yksinvaltiaistaan -enemmän kuin tästä tapauksestakaan. Kun Peisistratos iäkkäänä -oli kuollut, niin ei Hipparkos, kuten useimmat luulevat, tullut -hallitsijaksi, vaan Hippias, joka oli vanhin veljeksistä. Koska -Harmodios oli kaunis nuorukainen paraammassa iässään, piti -Aristogeitoon, kansalainen keskisäädystä, häntä lemmikkinänsä. Kun -Peisistratoksen poika, Hipparkos, koetti saada häntä lemmitykseen, -kertoi Harmodios tästä Aristogeitoonille. Rakkauden innossaan -julmistuneena ja peläten, että Hipparkos valtansa avulla väkisten -tuottaisi Harmodioksen luokseen, päättää tämä tarjona olevilla -voimillaan tehdä lopun yksinvallasta. Kun Hipparkos toistamiseen -koeteltuaan ei voinut houkutella Harmodiosta, niin hän ei tahtonut -tehdä mitään väkivaltaa, vaan jollain huomattavalla tavalla -häväistä häntä, ikään kuin se ei tapahtuisi tämän tähden. Sillä -muissa hallitustoimissaan hän ei ollut epämiellyttävä kansalle, -vaan esiintyi nuhteettomasti. Ylipäätään olivat nämät yksinvaltiaat -rehellisiä ja ymmärtäviä, ottivat Ateenalaisilta ainoastaan 20 osan -tuotteista, kaunistivat heidän kaupunkiansa, tekivät lopun sodista -ja toimittivat uhreja pyhäköissä. Muuten he noudattivat säädetyitä -lakeja, paitsi siinä, että pitivät huolta siitä, että aina joku -heistä itsestään toimitti korkeimmat virat. Mainitsematta muita -oli heidän suvustaan vuotuisena arkontina Ateenassa itsevaltias -Hippiaan poika Peisistratos, joka oli saanut iso-isänsä nimen. Tämä -Peisistratos pystytti arkontina tuon 12 jumalan alttarin torille sekä -Apolloonin alttarin Pytian temppeliin. Torilla löytyvän alttarin -laajensi Ateenan kansa myöhemmin, jolloin siihen piirretty kirjoitus -hävisi; Pytian pyhäkössä löytyvän alttarin kirjoitus näkyy vielä -epäselvillä kirjaimilla ja kuuluu seuraavasti: - -"Tämän muiston hallituksestaan on Hippiaan poika Peisistratos -pystyttänyt Pytialaisen Apolloonin lehdikkoon". - -Että Hippias vanhimpana veljeksistä hallitsi, sen voin minä, mikäli -olen kuullut, paremmin kuin kukaan muu todistaa. Tämä käy ilmi -myöskin seuraavasta seikasta: avioveljistä näkyy ainoastaan hänellä -olleen lapsia, kuten todistaa sekä yllämainittu alttari että myöskin -pylväs, joka pystytettiin Ateenan linnaan yksinvaltiaiden vääryyksien -muistoksi. Tällä pilarilla ei ole mainittu yhtään Tessaloksen -eikä Hipparkoksen lasta, vaan kyllä viisi Hippiaan, jotka hänelle -synnytti Hyperekidoksen pojan Kalliaksen tytär. Olikin luonnollista, -että Hippias vanhimpana ensin meni naimisiin. Mainitulle pylväälle -onkin hänen nimensä kirjoitettu välittömästi isän nimen jälestä, -joka onkin luonnollista, koska hän isän jälkeen oli vanhin ja astui -hallitukseen. Eikä myöskään ole luultavaa, että Hippias välittömästi -olisi päässyt hallitukseen, jos Hipparkos olisi saanut surmansa -hallitsijana, ja että hän samana päivänä olisi julistanut itsensä -hallitsijaksi, vaan koska kaupunkilaiset olivat tottuneet häntä -pelkäämään ja vartijat tottelemaan, hallitsi hän ylinmääräisellä -varmuudella, eikä kuten nuorempi veli, jona hän ei olisi ollut -tottunut vallan käyttämiseen. Hipparkos on tullut mainioksi -kovan onnensa kautta, ja koska myöhemmin on arveltu hänen olleen -hallitsijan. - -Kun Harmodios hylkäsi kiusauksen, niin Hipparkos häpäisi häntä, -kuten oli päättänyt. Kutsuttuansa hänen sisartansa kantamaan vasua -juhlaseurueessa, ajoi Hipparkos hänet pois, väittäen, ettei hän -ensinkään ollut kutsunut häntä tähän toimeen, koska hän ei muka tähän -ollut kelvollinen. Kun Harmodios tästä kovasti loukkaantui, vihastui -Aristogeitoon tästä vielä julmemmin. He sopivat kaikesta toimesta -osanottajien kanssa, mutta odottivat suuria Panateenalais-juhlia, -ainoaa päivää, jolloin ei ollut epäluulonalaista, että juhlaa -johtavat henkilöt kokoontuivat aseilla varustettuina. Heidän tulisi -itse alkaa ja sitten muitten suojella heitä vartijoita vastaan. -Varovaisuudesta olivat salaliittolaiset vähälukuisat, koska he -toivoivat, että myöskin asiasta tietämättömät, nähden heidän ryhtyvän -tämmöiseen uhkarohkeuteen, koska he olivat aseilla varustetut, -viipymättä haluaisivat koettaa vapauttaa itseänsä. - -Kun juhlapäivä koitti, järjesti Hippias ulkopuolella kaupunkia -Kerameikos nimisellä torilla keihäänkantajien kanssa, miten kaikki -juhlasaatossa oli tapahtuva. Harmodios ja Aristogeitoon olivat jo, -varustettuina tikareilla, valmiit tekoonsa, mutta kun he näkivät -erään salaliittolaisista puhuvan ystävällisesti Hippiaan kanssa, -sillä Hippiaan puheille pääsi ken vaan halusi, pelästyivät he, että -he olivat ilmiannetut ja että he välittömästi vangittaisiin. Ennen -tätä halusivat he kuitenkin kostaa sortajallensa, jonka tähden he -olivat antautuneet tähän vaaraan. He riensivät siis raivostuneina -porteista sisään ja tapasivat Hipparkoksen niin kutsutun Leookorionin -läheisyydessä. Miettimättä ryntäsivät molemmat vihan vimmassa, toinen -rakkauden sokaisemana, toinen herjattuna, Hipparkoksen kimppuun ja -surmasivat hänet. Aristogeitoon kyllä ensin väentungoksessa pääsi -keihäänkantajia pakoon, mutta saatiin myöhemmin kiinni ja kidutettiin -kuoliaaksi. Harmodios surmattiin heti. - -Kun tämä ilmoitettiin Kerameikokseen Hippiaalle, niin hän ei lähtenyt -surmapaikalle, vaan heti aseellisten juhlanjohtajien tykö, ennenkuin -nämät, ollen etäällä, tiesivät mitään tapauksesta, ja käski heitä, -osoittamatta mitään merkkiä kasvojen piirteissä onnettomuuden -suhteen, aseitta lähtemään erääseen hänen määräämään paikkaan. -Nämät lähtivätkin, arvellen, että hän tahtoi sanoa heille jotakin. -Mutta Hippias käski vartijain tarttua aseisiin ja määräsi heti -vangittaviksi ne, joita hän syytti, ja kaikki ne, joilla oli tikarit. -Sillä tavallisesti oli juhlakulkueeseen osanottajilla ainoastaan -kilpi ja keihäs. - -Tällä tavoin syntyi alkuaan rakkauden himosta tämä salaliitto, ja -ajattelematon uhkateko Harmodioksessa ja Aristogeitoonissa hetken -pelosta. Mutta tämän jälkeen muuttui yksinvalta Ateenalaisille -vaikeammaksi, ja Hippias mestautti pelosta monta kaupunkilaista. -Myöskin loi hän silmänsä ulkomaalle, etsiäksensä turvaa itselleen, -jos vallankumous tapahtuisi. Sitä varten naitti hän vähää perästäpäin -tyttärensä Arkedikeen Hippokleen pojalle Aiantideelle, joka oli -Lampsakoksen tyranni, hän, Ateenalainen, Lampsakolaiselle miehelle, -tietäen näitten voivan paljon kuninkaan luona. Tämän naisen -hautapatsas löytyy Lampsakoksessa seuraavine päällekirjoituksineen: - -"Tämä multa peittää Helleeniläisistä aikalaisistaan etevimmän miehen, -Hippiaan, tyttären Arkedikeen. Vaikka hänen isänsä, miehensä, -veljensä ja lapsensa olivat itsevaltiaita, niin hän ei kuitenkaan -kääntänyt mieltänsä ylvistelevään vääryyteen." - -Hallittuansa itsevaltiaana Ateenassa vielä kolme vuotta, saapui -Hippias neljäntenä vuonna, Lakedaimonilaisten ja maanpakolaisten -Alkmaioonilaisten karkottamana, julkisen sovinnon suojassa Sigeioniin -ja Lampsakokseen Aiantideen luokse ja täältä kuninkaan tykö. Ollen -jo vanha, seurasi hän 20 vuotta myöhemmin Meedialaisia sotaretkelle -Maratooniin. - -Kiivastuneena tästä, ja muistaen, mitä oli kuullut näistä seikoista, -oli Ateenalainen kansa vallan suutuksissaan ja epäluuloinen -mysteerioiden häväisemisestä syytetyitä vastaan, ja siitä näytti -kaikki tämä olevan salaliitto ja koetus muodostaa harvainvalta tai -yksinvalta. Ja koska kansa oli suutuksissaan näistä seikoista, ja kun -jo suuri joukko arvokkaimmista henkilöistä oli teljetty vankilaan -eikä tästä tahtonut tulla loppua, vaan päivä päivältä tultiin yhä -hurjemmaksi ja aina vaan useampia vangittiin, niin yllytti eräs -vangituista erästä toista, joka näytti olevan enin syyllinen, -tekemään kanteen, oliko se sitten todenmukainen vai eikö. Sillä -kumpaakin väitetään, mutta ei kukaan silloin eikä myöhemminkään -varmuudella voi puhua ilkityöntekijöistä. Puheellaan saa hän tämän -uskomaan, että hänen täytyi, jos hän ei ollutkaan tehnyt ilkityötä, -pelastaa itsensä hankkimalla itselleen pääsön rangaistuksesta sekä -vapauttaa kaupunki vallitsevasta epäluulosta, väittäen, että hänen -pelastuksensa olisi varmempi, jos hän tunnustaisi, kuin jos hän -kieltäen astuisi oikeuden eteen. Hän syytti siis itseään ja moniaita -muita Hermeen kuvapatsaitten vioittamisesta. Ateenan kansa otti -mielellään korviinsa tämän, kuten luuli, todenmukaisen tunnustuksen, -oltuansa ennen suutuksissaan, jos joku väestöä vastaan juonitteleva -ehkä oli salassa. He antoivat heti vapauden syyttäjälle ja niille, -joita vastaan hän ei ollut tehnyt syytöstä. Mutta niitä, joita hän -syytti, tutkittiin oikeudessa ja mestattiin, kun he saatiin kiinni. -Pakoon päässeitä tuomittiin kuolemaan ja luvattiin rahapalkkio sille, -joka ne surmasi. Epävarmaa kyllä on, olivatko rangaistut syyttömiä, -vaan nykyoloissa oli se kaupungille suureksi hyödyksi. - -Alkibiadeen suhteen olivat Ateenalaiset, hänen vihamiehensä -kiihdyttäminä, jotka jo ennen hänen purjehtimistansa retkelle olivat -häntä ahdistaneet, kovin suutuksissaan. Ja koska he olivat varmat -luulossaan hänen rikollisuudestaan Hermeen patsaitten suhteen, niin -he vielä mieluummin uskoivat mysteerioiden häväisemisen, josta häntä -syytettiin, lähtevän samasta aatteesta ja tarkottavan salaliittoa -kansaa vastaan. Sillä samaan aikaan, jolloin oltiin näin levottomia, -sattui vähälukuinen Lakedaimonilais-sotajoukko saapumaan aina -kannakseen saakka, selvittääkseen jotakin seikkaa Boiootialaisten -kanssa. Tämä näkyi saapuvan hänen toimestaan sopimuksen mukaan -eikä Boiootialaisia varten, ja arveltiin, että jos ei ehditty -vangita syytettyjä miehiä, kaupunki olisi kavallettu vihollisille. -Yhden yön viettivätkin kaupungin asukkaat aseilla varustettuina -Teeseyksen pyhäkön läheisyydessä. Samaan aikaan luultiin myöskin -Alkibiadeen Argoksessa oleskelevien ystävien vehkeilevän sikäläistä -kansaa vastaan, ja Ateenalaiset jättivät saarilla säilytetyt -panttivangit Argoksen väestölle mestattaviksi. Kaikkialta syntyi -epäluuloa Alkibiadesta vastaan, niin että Ateenalaiset tahtoivat -vetää hänet oikeuteen ja mestata hänet, jota varten he lähettivät -Salaminia laivan Sikeliaan noutamaan häntä ja muita syytöksen -alaisia. Noutajia oli käsketty ilmoittamaan hänelle, että hän -seuraisi puolustautuaksensa, mutta he eivät saisi vangita häntä. -Haluttiin välttää melua sekä omien että vihollisten Sikeliassa -olevien sotilaitten ja varsinkin Mantinealaisten ja Argolaisten -tähden, koska arveltiin heidän hänen houkutuksestaan ottaneen osaa -sotaretkeen. Alkibiadees ja hänen myötäsyytettynsä seurasivat omassa -laivassaan Salaminia laivaa, purjehtiakseen muka Ateenaan. Mutta -kun he saapuivat Tuurioin seuduille, niin he eivät enää seuranneet, -vaan astuivat pois laivastaan ja katosivat, koska he pelkäsivät -palata kotia, esiintyäkseen panettelun asettaman oikeuden eteen. -Kotvan aikaa hakivat Salaminia laivan miehet Alkibiadesta ja hänen -seuralaisiansa, vaan kun eivät mistään voineet heitä löytää, -lähtivät he paluumatkalle kotia. Pakolaisena purjehti Alkibiadees -vähän myöhemmin Tuurioista Peloponneesokseen pienellä aluksella. -Ateenalaiset tuomitsivat hänet ja hänen seuralaisensa, heidän poissa -ollessaan, kuolemaan. - -Tämän jälkeen jakoivat toiset Sikeliassa olevat Ateenalaiset -päälliköt sotajoukon kahteen osaan arvalla ja purjehtivat koko -sotajoukollaan Selinukseen ja Egestaan, haluten tietää, antaisivatko -Egestalaiset luvatuita rahoja, ja tutkia Seluntilaisten oloja -sekä ottaa selvää näiden eripuraisuuksista Egestalaisten kanssa. -He purjehtivat pitkin rantoja, pitäen vasemmalla kädellä Sikelian -Tyrseeniläisen lahden puolista osaa, ja saapuivat siten Himeraan, -joka on ainoa Helleeniläinen kaupunki tässä osassa Sikeliaa. -Kun ei heitä täällä otettu vastaan, purjehtivat he edemmäs. -Purjehdusmatkallaan valloittivat he Hykkaran, joka on Egestalle -vihollinen Sikanilainen kauppala ja joka sijaitsee meren rannalla. He -tekivät asukkaat orjiksi ja antoivat kaupungin Egestalaisille, sillä -heidän ratsuväkensä oli täällä saapuvilla. Ateenalainen jalkaväki -kulki itse halki Sikelian, kunnes se saapui Katanaan, ja laivat -purjehtivat, tuoden orjat, ympäri saarta. Niikias purjehti viipymättä -pitkin rantoja Hykkarasta Egestaan, toimitti muut asiat ja yhtyi -sotajoukkoon, otettuansa veroja 30 talenttia. Hän möi myöskin orjat -ja sai niistä 120 talenttia. Ateenalaiset purjehtivat niinikään -Sikelialaisten liittolaisten luokse ja käskivät näiden lähettää -sotaväkeä. Puolella sotaväellään hyökkäsivät he Geleaatilaista Hyblaa -vastaan, mutta eivät voineet sitä valloittaa. Tähän tämä kesä loppui. - -Seuraavan talven alussa valmistautuivat Ateenalaiset tekemään -hyökkäyksen Syrakuusalaisia vastaan, mutta Syrakuusalaiset -puolestaan niin ikään hyökätäkseen Ateenalaisten kimppuun. Sillä -kun Ateenalaiset eivät heti, Syrakuusalaisten vielä ensi pelon -alaisina ja odotuksissaan ollessa, hyökänneet heidän kimppuunsa, -rohkaistuivat nämät päivä päivältä yhä enemmän. Ja kun Ateenalaiset -purjehtivat toiselle puolelle Sikeliaa kauas heistä, eivätkä voineet -valloittaa Hyblaa väkirynnäköllä, niin Syrakuusalaiset halveksivat -heitä ja pyysivät päälliköitään, kuten rohkaistun väestön tapa on, -johtaa heitä Katanaan, kun eivät viholliset heitä ahdistaneet. -Syrakuusalaiset ratsumiehet, jotka ratsastivat tarkastamaan -vihollisia Ateenalaisten leirin läheisyyteen, pilkkasivat heitä -kaikin tavoin, kysyen olivatko he ehkä saapuneet vieraaseen maahan -mieluummin asumaan yhdessä heidän kanssaan, kuin viedäkseen -Leontinilaiset näiden kaupunkiin takaisin. - -Tämän huomattuansa koettivat Ateenalaisten päälliköt houkutella -Syrakuusalaisten koko sotajoukkoa niin kauas kaupungista kuin -mahdollista, jota vastoin he itse, purjehtien pitkin rantoja yön -aikana, kaikessa hiljaisuudessa hakisivat sopivan leiripaikan. -Sillä he käsittivät, etteivät he yhtähyvin voisi tätä tehdä, jos he -laskisivat sotilaitaan suorastaan laivoista aseellisia vihollisia -vastaan, tahi jos nämät heidät huomaisivat, kun he kulkisivat maitse. -Koska heillä ei ollut ratsumiehiä, niin voisivat Syrakuusalaisten -lukuisat ratsumiehet kovasti ahdistaa heidän väkeänsä ja kuormastoa, -jonka tähden oli haettava paikka, jossa he olivat jokseenkin -suojassa vihollisilta ratsumiehiltä. Ateenalaisia seuraavat -Syrakuusalaiset pakolaiset osottivat heille sopivaksi paikaksi -Olympieionin ympäristön, jonka Ateenalaiset valloittivatkin. Tässä -tarkotuksessa keksivät päälliköt seuraavan keinon. He lähettivät -luotettavan miehen, jonka myöskin arveltiin olevan Syrakuusalaisten -päälliköiden suosiossa. Hän oli Katanalainen mies, joka sanoi -tulevansa Katanasta, heidän kaupungissa vielä olevien puoluelaistensa -lähettämänä, joitten nimet he kyllin tunsivat. Hän sanoi, että -Ateenalaiset viettivät yönsä kaupungissa aseettomina, ja että -Katanalaiset, jos Syrakuusalaiset määrättynä päivänä aamun koittaessa -koko sotajoukollaan hyökkäisivät leiriä vastaan, sulkisivat tien -niiltä, jotka olivat kaupungissa, ja polttaisivat laivat, ja että -Syrakuusalaiset helposti voisivat, hyökäten linnotusta vastaan, ottaa -sen haltuunsa, että lukuisat Katanalaiset yhtyisivät heihin, ja että -ne, jotka olivat hänen lähettäneet, jo olivat panneet toimen alkuun. - -Syrakuusalaisten päälliköt, jotka muutenkin olivat rohkaisseet -mieltään, ja jotka jo ilman tätä olivat aikeissa hyökätä Katanaan, -uskoivat epäluulotta tätä miestä, määräsivät heti päivän, jolloin -he saapuisivat, ja antoivat hänen mennä tällä viestillä. Kun nyt -Selinuntilaiset ja muitakin liittolaisia jo oli saapunut, käskettiin -koko Syrakuusalainen sotaväki olemaan valmiina lähtemään liikkeelle. -Kun Syrakuusalaisten kaikki varustukset olivat valmiit, ja kun heidän -lähtöpäivänsä lähestyi, lähtivät he liikkeelle Katanaa vastaan -ja viettivät yönsä Symaitos virran läheisyydessä Leontinilaisten -maassa. Kun Ateenalaiset saivat tiedon heidän lähdöstään -liikkeelle, niin he veivät koko oman sotajoukkonsa ja kaikki -avuksensa saapuneet Sikelialaiset ja muut liittolaiset laivoihin ja -kuorma-aluksiin ja purjehtivat yön suojassa Syrakuusaa vastaan. Aamun -valjetessa astuivat Ateenalaiset laivoista Olympieionin alueelle -leiriytyäksensä. Kun Syrakuusalaisten ratsumiehet, jotka ensin -saapuivat Katanaan, huomasivat koko sotajoukon purjehtineen, niin he -palasivat takaisin ja ilmottivat tästä jalkaväelle, jonka kuultuaan -kaikki kääntyivät takaisin, rientääksensä kaupunkia puolustamaan. - -Koska Syrakuusalaisilla oli pitkä matka, asettui Ateenalainen -sotaväki kaikessa levollisuudessa mukavaan paikkaan, jossa he -arvelivat voivansa alottaa taistelua, milloin vaan halusivat, ja -jossa Syrakuusalainen ratsuväki heitä vähin voisi vahingoittaa -sekä taistelun kestäessä että ennen sitä. Toiselta puolen sulkivat -paikkaa muurit, rakennukset, puut ja suot, pitkin toista kulkivat -jyrkät vuoret. He kaatoivat lähimmät puut, veivät ne meren rannalle -ja rakensivat paalutuksen laivojen suojaksi. Daskoonin läheisyyteen, -jossa vihollisten oli helpoin päästä heidän kimppuunsa, varustivat he -kiiruullisesti valituista kivistä ja puista linnoituksen sekä repivät -Anapos joen yli kulkevan sillan. Kaupungista ei kukaan käynyt heitä -estämään heidän toimestaan. Ensimmäisinä saapuivat Syrakuusalaiset -ratsumiehet apuun, mutta myöhemmin kokoontui sinne koko jalkaväkikin. -Alussa lähestyivät he Ateenalaista sotaväkeä, mutta kun nämät eivät -kulkeneet heitä vastaan, kääntyivät he ja viettivät yönsä toisella -puolella Heloorinan tietä. - -Seuraavana päivänä varustautuivat Ateenalaiset liittolaisineen -taisteluun ja asettuivat seuraavaan järjestykseen. Oikealla siivellä -seisoivat Argolaiset ja Mantinealaiset, Ateenalaiset keskellä -ja vasemmalla muut liittolaiset. Puolet heidän sotajoukostaan -olivat asetetut etupäähän kahdeksan miehen syvyyteen, toinen puoli -telttain eteen neliöön, myöskin kahdeksan miehen syvyyteen. Näitten -viimemainittujen oli käsketty rientää apuun, missä vaan näkivät -sotajoukon olevan joutumaisillaan tappiolle. Näitten varamiesten -keskeen oli myöskin kuormasto asetettu. Syrakuusalaiset asettivat -16 miehen syvyyteen raskasaseiset, joihin kuuluivat sekä kaikki -heidän omansa että heidän avuksensa saapuneitten liittolaisten -raskasaseiset. Suurin osa näitä liittolaisia oli Selinuntilaisia, -sitten noin 200 Geloolaista ratsumiestä, lähes 20 Kamarinalaista -ratsumiestä sekä 50 jousimiestä. Ratsumiehet, joita ei ollut vähemmän -kuin 1,200, asetettiin oikealle siivelle ja heidän rinnallensa -keihäänheittäjät. Kun Ateenalaiset olivat alkamaisillaan taistelua, -kulki Niikias pitkin jokaista kansakuntaa ja rohkaisi kaikkia -seuraavin sanoin: - -"Ateenan miehet! Mitä meidän on tarvis kehoitusta tähän yhteiseen -taisteluun? Varustuksemmehan on itsessään sopivampi tuottamaan meille -rohkeutta, kuin kauniit puheet huonolla varustuksella. Sillä missä -Argolaiset, Mantinealaiset, Ateenalaiset ja etevimmät saarelaiset -ovat koossa yksimielisesti, miten ei jokaisella tämmöisten ja näin -lukuisten liittolaisten avulla olisi suuri toivo voitosta, varsinkin -taistellessa miehiä vastaan, jotka kyllä koko sotavoimallaan -puolustautuvat, mutta jotka eivät ole valiomiehiä, kuten me, ja -lisäksi Sikelioottoja, jotka kyllä muka meitä halveksivat, mutta -eivät kestä meidän hyökkäystämme, koska heidän sotataitonsa ei ole -heidän rohkeutensa veroinen. Muistakaamme myöskin, että olemme -hyvin kaukana omasta maastamme, emmekä suinkaan ystävällisellä -alueella, jonka me ainoastaan taistelulla voimme valloittaa. Minä -teitä muistutan päinvastaisin kuin viholliset sotilaitaan. Sillä -nämät muistuttavat miehilleen, että on taisteltava isänmaasta, minä -sitävastoin, ettemme taistele isänmaassamme, vaan vieraassa maassa, -josta emme helpoin pääse palaamaan kotia, jos emme pääse voitolle; -sillä vihollisten lukuisa ratsujoukko meitä tulee ahdistamaan. -Muistakaa oma arvonne ja käykää urhoollisesti vihollista vastaan, -pitäen uhkaavaa hätää ja neuvottomuutta vihollisia pelottavampana". - -Täten rohkaistuansa sotilaansa, vei Niikias heidät taisteluun. -Syrakuusalaiset eivät vielä odottaneet hyökkäystä, jonka tähden -he eivät olleet valmiit taisteluun. Koska kaupunki oli lähellä, -olivat muutamat miehet lähteneet sinne, ja vaikka he kiiruhtivat, -myöhästyivät he ja asettuivat joukkoon, mihin vain sattuivat. Heiltä -kylläkään ei tässä eikä muissakaan taisteluissa puuttunut rohkeutta, -vaan olivat vastustajiensa vertaisia miehuudessa, niin pitkälti kuin -heidän sotataitonsa riitti, mutta tämän puutteellisuuden takia täytyi -heidän kuitenkin väistyä, vaikkakin vasten tahtoansa. Joskaan he -eivät arvelleet, että Ateenalaiset ensin tekisivät hyökkäystä, ja -siis pakotettiin puolustautumaan mitä kiireimmiten, niin he kuitenkin -tarttuivat aseisiin ja asettuivat heti vastarintaan. Ensin törmäsivät -molemmin puolin kivenheittäjät, linkoojat ja keihäänheittäjät yhteen, -ja ajoivat toisiaan pakoon, kuten kevytaseisten tapa on. Sitten -toivat ennustajat tavanmukaiset uhrit esiin ja torvensoittajat -rohkaisivat raskasaseisia hyökkäykseen. Syrakuusalaiset kävivät -taisteluun isänmaan edestä, ja jokainen puolestaan pelastaaksensa -itseään vaarasta ja saavuttaaksensa vapauden tulevaisuudessa. -Vastustajista taistelivat Ateenalaiset vieraan maan valloittamisesta, -ja jotta he eivät voitettuina tuottaisi vaaraa omalle maalleen; -Argolaiset ja muut riippumattomat liittolaiset, jotta he, ottaen osaa -taisteluun, saisivat osan niistä maista, joita vastaan he olivat -ottaneet osaa sotaan, ja voittajina jälleen näkisivät isänmaansa. -Alamaiset liittolaiset taasen rohkaistuivat toivottomasta tilastaan, -jos eivät pääsisi voitolle, kuten myöskin toivosta, että heidän -myötävaikutus voittoon tuottaisi heille paremman aseman. - -Tappelun synnyttyä kestivät he kauan toistensa hyökkäyksiä. Taistelun -kestäessä nousi ukkosen ilma jyrinällä, salamoilla ja runsaalla -rankkasateella, niin että tämäkin lisäsi ensi kertaa taistelevien -pelkoa, jotka vähin olivat tottuneet sotaan. Mutta harjaantuneemmille -näkyi tämä olevan vuoden ajan aiheuttama tapahtuma, joka heissä -herätti vähemmän hämmästystä, kuin voittamattomat vastustajat. -Kun Argolaiset ensin olivat pakottaneet Syrakuusalaisten vasemman -siiven peräytymään ja sitten Ateenalaiset vastaansa asetetut, -niin jo muukin Syrakuusalainen sotajoukko hajaantui ja pakeni. -Ateenalaiset eivät kuitenkaan ajaneet vihollisia kauas takaa, -sillä Syrakuusalaisten lukuisat ja voittamattomat ratsumiehet -tunkeutuivat heidän riveihin ja estivät heitä siitä, ajaen takaisin -ne raskasaseiset, joiden he huomasivat ajavan heikäläisiään takaa. -Kokoontuneina seurasivat Ateenalaiset vihollisia niin kauas, kuin se -heille oli vaaratonta, mutta palasivat sitten takaisin ja pystyttivät -voitonmerkin. Syrakuusalaiset kokoontuivat Heloorinaiselle tielle, -asettuivat järjestykseen niin hyvin, kuin vallitsevat olot soivat, ja -lähettivät, vaikka voitettuina, vartijakunnan Olympieioniin, peläten -että Ateenalaiset ryöstäisivät siellä säilytetyt aarteet, ja heidän -sotajoukkonsa palasi kaupunkiin. - -Mutta Ateenalaiset eivät lähteneet pyhäkköön, vaan viettivät -yönsä sotatantereella, koottuansa kaatuneensa ja asetettuaan ne -roviolle. Seuraavana päivänä luovuttivat he sopimuksen suojassa -Syrakuusalaisille heidän kaatuneensa. Näistä ja näiden liittolaisista -sai noin 260 surmansa. Ateenalaiset kokosivat kaatuneidensa luut. -Heitä ja heidän liittolaisiansa oli noin 50 kaatunut. Ateenalaiset -purjehtivat Katanaan vieden vihollisilta ryöstetyt saaliit mukanaan. -Sillä talvi oli jo käsissä, eikä näkynyt mahdolliselta jatkaa -sotaa siellä, ennenkuin he olivat lähettäneet hakemaan ratsumiehiä -Ateenasta ja keränneet niitä myöskin sikäläisiltä liittolaisilta, -jotteivät ratsumiesten vähemmästä määrästä joutuisi tykkänään -alakynteen. Niinikään oli heidän välttämätöin sekä kerätä sieltä että -tuottaa Ateenasta varoja ja saada muutamia kaupunkeja puolelleen, -joitten he arvelivat tappelujen jälestä mieluummin alistuvan, kuten -myöskin hankkia kaikenlaisia tarpeita ja varsinkin ruokaa, jotta -keväällä voisivat ryhtyä ahdistamaan Syrakuusaa. - -Tässä tuumassa purjehtivat he talveksi Naksokseen ja Katanaan. -Haudattuansa kaatuneet, pitivät Syrakuusalaiset kokouksen. -Tässä astui Hermoonin poika, Hermokratees esiin, mies, jonka -vertaista älykkäisyydessä ylipäätään ei löytynyt, ja joka oli -etevä sotataidossakin kuten myöskin miehuudessa. Hän rohkaisi -kansalaistensa mieltä, kehottaen, etteivät antaisi tapahtumain -lannistaa itseänsä. Hänen mielipiteensä oli, ettei urhoollisuuden -puute, vaan epäjärjestys oli aiheuttanut onnettomuuden. Eivätkä he -niinkään olleet joutuneet alakynteen, kuin näkyi, varsinkin kun -heidän harjaantumattomina oli taisteltava Helleeneistä taitavimpia, -ikäänkuin ammattilais-sotilaita vastaan. Paljon oli, lausui hän, -myöskin monipäällikkyys heitä haitannut, sillä päälliköitä oli -15, niinkuin myöskin väkijoukon tottumattomuus järjestykseen. Jos -he valitsisivat muutamia ymmärtäväisiä päälliköitä, jotka talven -kestäessä järjestäisivät raskasaseiset, hankkisivat aseita niille, -joilta niitä puuttui, jotta heillä olisi mahdollisimman paljon -sotilaita, sekä muutenkin pitäisivät huolta kaikesta, niin, väitti -hän, voittaisivat he todennäköisesti vihollisensa, koska heiltä ei -puuttunut rohkeutta, kun vain saataisiin järjestystä sotajoukkoon. -Sillä nämät ovat muka kannattavat toisiaan, kun viimemainitusta -vaaran kestäessä vaan pidettäisiin huolta, ja urhoollisuus kasvaisi -yhä enemmän, kun se saisi tukea taidosta. Senpä tähden tarvitaan -harvoja ja täysivaltaisia päälliköitä, joille valalla myönnettäisiin -oikeus toimia oman ymmärryksensä mukaan. Siten se, mikä on salattava, -tulisi paraiten peitetyksi, ja kaikki toimitettaisiin järjestyksessä -ja vastustelematta. - -Kun Syrakuusalaiset olivat kuulleet hänen sanojaan, äänestivät he, -niinkuin hän oli kehottanut, ja valitsivat päälliköiksi Hermokrateen -itsensä, Lysimakoksen pojan Heerakleideen ja Ekseekestoksen pojan -Sikanoksen, nämät kolme. He lähettivät sanansaattajia Korintokseen -ja Lakedaimoniin solmimaan liittoa näitten kanssa ja taivuttamaan -Lakedaimonia heidän hyväksensä tarmokkaammin ja avonaisesti käymään -sotaa Ateenalaisia vastaan, jotta joko vetäisivät Ateenalaiset pois -Sikeliasta, tahi etteivät nämät voisi lähettää toisia Sikeliassa -taistelevan sotajoukkonsa avuksi. - -Ateenalaisten Katanassa oleva sotajoukko purjehti viipymättä -Messeeneetä vastaan arvellen, että se heille kavallettaisiin. Tämä -hanke ei heille kuitenkaan onnistunut, sillä Alkibiadees älyten, että -hän joutuisi maanpakolaiseksi, kun häntä oli lähetetty noutamaan -ja hän oli luopunut päällikkyydestä, ilmotti tämän aikeen, jonka -hän kyllä tunsi, Syrakuusalaisten Messeeneessä asuville ystäville. -Nämät surmasivat ensin hanketta kannattavat miehet ja saivat aikaan, -herätettyänsä levottomuuksia ja tartuttuansa aseisiin, etteivät ne, -jotka halusivat laskea Ateenalaisia kaupunkiin, voineet sitä tehdä. -Kun, Ateenalaisten viivyttyä siellä 13 päivää, myrskyiset ajat ja -muonan puute alkoivat vaivata heitä, ja kun eivät he kuitenkaan -saaneet mitään aikaan, niin he lähtivät Naksokseen, ja rakennettuansa -paaluaidan ympäri leiriä, viettivät he talven siellä. Täältä he -lähettivät kolmisoutulaivan Ateenaan hakemaan kevääksi rahaa ja -ratsumiehiä. - -Syrakuusalaiset rakensivat talvella pitkin kaupungin Epipolain -puolista osaa muurin, joka ympäröi Temeniteen, jottei voitaisi -heille ahtaalle saartaa, jos he joutuisivat tappiolle. He -rakensivat niinikään Megaraan linnan ja toisen lähelle Olympieionia -ja paaluttivat rannan kaikkialla, missä oli valkama. Koska he -tiesivät Ateenalaisten talvehtivan Naksoksessa, niin he koko -sotajoukollaan kulkivat Katanaan, hävittivät sen ympäristöjä -ja polttivat Ateenalaisten teltat ja leirin, jonka tehtyään he -palasivat kotia. Kuultuansa, että Ateenalaiset Lakeen solmiman liiton -nojalla olivat toimittaneet lähetyksen Kamarinaan, saadaksensa -nämät puolellensa, lähettivät Syrakuusalaisetkin sovinnonhierojia -sinne. Sillä Kamarinalaiset olivat heistä epäluulonalaisia, koska -he vastahakoisesti olivat toimittaneet lähettämiänsä miehiä avuksi -edelliseen taisteluun, eivätkä ehkä enää halunneet heitä auttaa, -kun näkivät Ateenalaisten saavuttaneen voiton tappelussa, vaan -liittyisivät näihin entisen ystävyyden takia. Kun Hermokratees -seuralaisineen oli saapunut Kamarinaan Syrakuusasta, ja Ateenasta -Eyfeemos toverineen, niin Hermokratees, joka halusi ensimmäisenä -panetella Ateenalaisia Kamarinalaisten kansankokouksessa, astui esiin -ja puhui seuraavasti: - -"Meitä ei ole lähetetty pelosta, että teitä, Kamarinan miehet, -olisi pelottanut Ateenalaisten täällä oleskeleva sotavoima, vaan -ennemmin, jotteivät heidän odotettavissa olevat puheensa teitä -houkuttelisi, ennenkuin olette meitä kuulleet. Sillä he ovat tulleet -Sikeliaan meille varsin tunnetuilla verukkeilla, vaan aikeilla, joita -kovin epäilemme kaikki. Minun mielestäni he eivät tahdo saattaa -Leontinilaisia kotiinsa, vaan ennemmin karkottaa meitä kodistamme. -Sillä ei ole johdonmukaista tehdä sikäläiset kaupungit autioiksi, -mutta asuttaa täkäläisiä, ja että niin huolehtivat sukulaisuuden -takia Leontinilaisista, koska nämät muka ovat Kalkidilaisia, -mutta orjuudessa pitävät Euboiassa asuvat Kalkidilaiset, joiden -siirtolaisia täkäläiset ovat. Samaten, kuin he sikäläisiä -hallitsevat, koettavat he myöskin orjuuttaa täkäläisiä. Vapaaehtoisen -päätöksen kautta tultuansa Joonialaisten ja omien siirtolaistensa -päälliköiksi, ovat he, kostaaksensa muka Meedialaisille, -valloittaneet ne kaikki, toisia sotilaskiellon, toisia taasen -keskinäisten sotien tähden, ja toisia taasen jos mistäkin tekosyystä. -He eivät suinkaan ole vastustaneet Meedialaisia Helleenien vapauden -tähden, eivätkä Helleenit oman vapautensa takia, vaan Ateenalaiset, -jottei barbari, vaan he itse pääsisivät orjuuttamaan kansalaisiaan; -ja Helleenit ovat sen tehneet, jotta saisivat nerokkaamman, mutta -myöskin ilkeämielisemmän hallitsijan." - -"Mutta me emme ole tulleet luettelemaan teille kaikkia niitä -vääryyksiä, joita Ateenalaisten kaupunki on tehnyt, koska te ne -hyvin tunnette, vaikkapa olisi hyvin helppo tuoda niitä esiin, vaan -paljoa ennemmin syyttääksemme itseämme, ettemme me, vaikka meillä on -niin monta esimerkkiä siitä, miten Ateenalaiset ovat orjuuttaneet -täkäläisiä Helleenejä, kun eivät ole asettuneet vastarintaan, -ja vaikka he käyvät meitä vastaan samanlaisilla verukkeilla, -tahtoen muka saattaa Leontinilaisia sukulaisiaan kotia ja auttaa -liittolaisiaan Egestalaisia, ettemme kuitenkaan tarmokkaammin ole -osottaneet heille, ettemme ole Joonialaisia, emme Helleespontolaisia -emmekä liioin saarelaisia, jotka tottelevat milloin Meedialaista, -milloin mitäkin hallitsijaa, vaan että olemme Peloponneesoksesta -lähteneitä vapaita Sikeliassa asuvia Doorilaisia. Tahi odotammeko me -siksi, kuin meidän kaupunkimme toinen toisensa perästä valloitetaan, -hyvin tietäen, ettemme muulla lailla ole alistettavia, ja nähden -heidän käyttävän samaa menettelyä houkutellaksensa toisia kaupunkia -meistä, ärsyttäen liittolaisten toiveilla toisia keskinäiseen -sotaan ja saattaen toisia pahantekoihin, imarrellen heitä kauneilla -sanoilla? Ja arvelemmeko me, että kun vaara kohtaa kaukaista -naapuriamme, se ei uhkaakaan meitä, vaan että ensin kärsivä yksin on -joutuva onnettomuuteen?" - -"Mutta jos joku tuumii, että vaikka kohtakin Syrakuusalainen on -Ateenalaisen vihollinen, niin se ei ole hänen laitansa, ja jos hän -pitää vääryytenä, että hänen täytyy antautua vaaraan minun isänmaani -tähden, muistakoon hän, että hän ei enemmän niin tee minun isänmaani -edestä, kuin minun maassani sijaitsevan omansa, ja sitä suuremmalla -vaarattomuudella, kun hänellä on minussa asetoveri, eikä hänen -ole taisteleminen yksin, niinkauan kuin minä vielä olen pystyssä. -Niin myöskin, että Ateenalainen ei tahdo rangaista Syrakuusalaista -hänen vihamielisyydestään, vaan sortamalla minua hankkia itselleen -toisen ystävyyttä. Mutta jos joku kateudesta tai pelosta, sillä -molemmat kohtaavat mahtavia, haluaa, että Syrakuusa joutuisi -pulaan, jotta me viisastuisimme, kumminkaan joutumatta perikatoon, -niin hän toivoo jotakin ihmisen voimalle mahdotonta. Sillä ei ole -mahdollista mielinmäärin johtaa onnea. Jos hän erehtyy tuumissaan, -niin hän varmaankin vaivojensa tuskissa vielä mielellään tahtoisi -päästä tilaisuuteen kadehtimaan minua minun onnestani. Mutta se on -mahdotonta luopiolle, joka ei myöskin tahdo kärsiä samoja vaaroja, -eikä ainoastaan nimeksi, vaan myöskin teossa. Sillä nimeksi hän -kyllä pelastaisi meidän valtamme, vaan itse teossa hankkii itselleen -pelastusta. Varsinkin on kohtuullista, että te, Kamarinalaiset, -ollen naapurimme, ja ne, jotka lähinnä tulette joutumaan vaaraan, -varotte itseänne laimeasta avunannosta meille, kuten nyt on laitanne, -vaan että te itse tulette meidän luoksemme. Sillä niinkuin te, jos -Ateenalaiset ensinnä olisivat tulleet Kamarinaan, olisitte pyytäneet -meiltä apua, niin näyttää luonnolliselta, että te nyt autatte -meitä pysymään peräytymättä. Mutta ette te, eivätkä muutkaan ole -osoittaneet intoa tähän suuntaan." - -"Varovaisuudesta tahdotte te ehkä osottaa yhtä suurta tasapuolisuutta -meitä kuin hyökkääjiä kohtaan väittäen, että teillä on liitto -Ateenalaisten kanssa. Mutta tätä te ette ole tehneet ystävienne -sortajien kanssa, vaan jos joku vihollinen hyökkäisi teidän -kimppuunne, ja velvollisuudella auttaa Ateenalaisia, jos niitä -vihollinen uhkaa, mutta ette, jos he, kuten nyt, sortavat -naapurianne. Eiväthän Reegionilaisetkaan halua, vaikka ovat -Kalkidilaisia, olla osallisina palauttamaan Leontinilaisia, jotka -myöskin ovat Kalkidilaisia, takaisin heidän kaupunkiinsa. Sepä -olisikin kummaa, jos nämät epäluulosta Ateenalaisten kauniinnäköistä -oikeudentuumaa kohtaan toimisivat viisaasti järjettömyydessään, mutta -te sitä vastoin järkevällä tekosyyllä tahtoisitte auttaa luonnollisia -verivihollisianne tuhoomaan luonnolliset heimolaisenne ja ystävänne. -Mutta tämä on väärin. Meidän täytyy puolustautua eikä peljätä heidän -toimiaan. Sillä jos me olemme yksimielisiä, eivät he ole vaarallisia, -vaan päinvastoin, jos me, mitä Ateenalaiset juuri puuhaavat, joudumme -eripuraisuuteen. Sillä eiväthän he edes, hyökättyänsä meitä yksinämme -vastaan, vaikka he pääsivät voitolle, ole voineet tehdä, mitä ovat -tahtoneet, vaan poistuivat kiiruumman kautta." - -"Niin muodoin ei ole syytä noloutumaan, vaan solmiamaan liittoa, -varsinkin kun me saamme apua Peloponneesolaisilta, jotkahan ovat -Ateenalaisia paljoa etevämpiä kaikissa sotaseikoissa. Älkää pitäkö -tuota varovaisuutta, ettette, ollen kumpaistenkin liittolaisia, auta -kumpaistakaan, tasa-arvoisena meitä kohtaan tahi hyödyllisenä teille. -Todenteossa ei se itse asiassa ole niin kohtuullista, kuin se näyttää -olevan. Sillä jos avunantamattomuutenne takia me häviämme ja joudumme -perikatoon, ja toiselta puolen Ateenalaiset voittajina pääsevät -vallalle, mitä muuta te poissaolollanne teette, kuin että ette auta -meitä pelastautumaan, mutta ette estä vastustajia harjoittamasta -vääryyttä? Eikö ole kauniimpaa auttamalla vääryyttä kärsiviä ja sitä -paitsi heimolaisianne pitää huolta Sikelian yhteisestä hyödystä ja -estää ystäviänne Ateenalaisia joutumasta harhaan? Lyhyesti sanoen, -me Syrakuusalaiset ymmärrämme hyvin, ettei ole vaikeata todistaa -teille eikä muillekaan sitä mitä te tiedätte yhtä hyvin, kuin me. Me -pyydämme teiltä apua ja painamme mieleenne, jos emme teitä taivuta, -että meitä, kun meidän alituiset vihollisemme Joonialaiset meitä -ahdistivat, meitä Doorilaisia te Doorilaiset hylkäsitte. Ja jos -Ateenalaiset voittavat meidät, niin he teidän suostumuksellanne -pääsevät voitolle, mutta saavuttavat itse kunnian ja saavat voiton -palkinnoksi juuri ne, jotka ovat hankkineet heille voiton. Jos me -taasen pääsemme voitolle, tulette te kärsimään rangaistuksen vaarojen -synnyttämisestä. Miettikää siis ja valitkaa joko hetken turvallinen -orjuus tahi, meidän kanssamme pelastuneina, päästä ottamasta häpeällä -nuo herroiksemme ja siten joutumasta vihamielisyyteen meidän -kanssamme, joka ei suinkaan tulisi lieveäksi." - -Näin puhui Hermokratees, mutta hänen jälkeensä lausui Ateenalaisten -lähettiläs Eyfeemos seuraavasti: - -"Me olemme saapuneet uudistamaan entistä liittoamme, mutta koska -Syrakuusalainen meitä on panetellut, täytyy meidän näyttää, ettei -valtamme ole vääryydellä hankittu. Tärkeimmän todistuksen tähän -on hän itse tuonut esiin, sanoen että me Joonialaiset aina olemme -Doorilaisten vihollisia. Niin onkin; meidänhän Joonialaisina täytyy -olla varoillamme, etteivät Peloponneesolaiset Doorilaisina, ollen -lukuisammat ja naapurimme, millään neuvoilla meitä saa valtaansa. -Hankittuamme Meedialaissodan jälkeen laivaston, olemme me vapautuneet -Lakedaimonilaisten herruudesta ja päällikkyydestä, koska me emme -enää katsoneet soveliaaksi, että he meitä johtivat, enemmän kuin -me heitäkään, paitsi jos jommallakummalla sattui olemaan suurempi -voima. Asetuttuamme kuninkaan vallan alle ennen kuuluvien kaupunkien -päälliköiksi, olemme me toimineet siihen suuntaan, että mitä vähimmin -olisimme riippuvaisia Peloponneesolaisista, koska meillä oli voima -torjumaan heitä päältämme. Ja tarkoin puhuen, emme me vääryydellä -ole laskeneet Joonilaisia ja saarelaisia valtamme alle, josta meitä -Syrakuusalaiset moittivat, vaikka he ovat heimolaisiamme. Sillä -Meedialaisen yhteydessä hyökkäsivät he meitä, emäkaupunkiansa, -vastaan, koska eivät uskaltaneet luopumisellaan saattaa kaupunkejansa -perikatoon, kuten me jätettyämme kaupunkimme, vaan aikoivat antautua -orjuuteen itse ja tuottaa meille samaa." - -"Koska me tämän kautta olemme ansainneet vallan, niin hallitsemme -me sentähden, että olemme lähettäneet sotaan suurimman laivaston -ja osoittaneet Helleenien hyväksi kieltämättömästi hartaimman -innon, ja sen takia, että nuo, tehden samaten Meedialaisen hyväksi, -ovat meitä vahingoittaneet, ja myöskin koska koetamme vastustaa -Peloponneesolaisten valtaa. Emme tahdo kerskailla, miten me -oikeudenmukaisesti hallitsemme, koska me sekä yksinämme tuhosimme -barbarin, että me olemme panneet oman etumme vaaranalaiseksi noiden -ja kaikkien vapauden edestä. Jokaisellahan on moitteeton oikeus -hankkia itselleen turvallista pelastusta. Ja nytkin näemme me, -saavuttuamme tänne oman turvallisuuden tähden, että se on teillekin -hyödyksi. Meidän tarkoituksemme on selvä juuri siitä, mistä meitä -panettelevat Syrakuusalaiset, ja joka teitä enin epäilyttää, koska -me hyvin tiedämme, että ylenpalttisesti epäilevää kyllä puheen -kauneus voi viehättää hetkeksi, mutta että hän myöhemmin toimii -hyödyn mukaisesti. Sikäläisen valtamme sanoimme me perustuvan pelkoon -ja samasta syystä olemme tulleet tännekin, järjestääksemme asiat -varmalle kannalle ystäviemme avulla, emmekä suinkaan orjuuttaaksemme, -vaan ennemmin estääksemme sitä." - -"Alköön kukaan väittäkö, että meidän ei ensinkään tule huolehtia -teistä; sillä on selvä asia, että niin kauan, kuin te olette -voimissa pitämään puolianne Syrakuusalaisia vastaan, he eivät voi -meitä vahingottaa lähettämällä apuväkeä Peloponneesolaisille. Tässä -suhteessa koskee teidän asemanne meitä vallan suuresti. Senpä tähden -juuri on hyvin järjenmukaista saattaa Leontinilaiset kotiinsa niin -mahtavina kuin mahdollista, eikä suinkaan alamaisinamme, kuten -heidän heimolaisensa Euboiassa ovat, jotta he Syrakuusalaisten -naapureina olisivat heille vastukseksi meidän hyödyksemme. Kotimaisia -vihollisiamme vastaan pidämme me kyllä puoliamme ja Kalkidilaiset, -joita me muka järjettömästi pidämme orjuudessa, vaikka tahdomme -täkäläisiä vapauttaa, ovat meille hyödyksi aseettomina, ja kun he -vaan veronsa maksavat, jota vastoin sekä Leontinilaiset että muutkin -täkäläiset ystävät ovat meille sitä enemmän hyödyksi, jota enemmän -itsevaltaisia he ovat." - -"Yksinvaltiaalle ja hallitsevalle kaupungille ei mikään hyödyllinen -ole järjetöntä, eikä mitään heimolaisuutta ilman luottamusta; -kumpaisenkin suhteen täytyy menetellä joko vihollisena tahi -ystävänä asianhaarojen mukaan. Meitä ei suinkaan hyödytä kohdella -pahoin täkäläisiä ystäviämme, vaan toimia niin, että vihollisemme -ystäviemme voimallisuuden kautta tulevat voimattomiksi. Mutta -meitä kohtaan ei pidä vallita epäluulo, sillä me kohtelemme -kotimaisia liittolaisiamme, kuten meille on hyödyllistä. Kiolaiset -ja Meetymneeläiset saavat olla vapaita, kun vaan hankkivat meille -laivoja, useampia muita pidämme me kovemmalla, vaatien heiltä -veroja; toiset taasen ovat aivan vapaita liittolaisia, vaikka ovat -saarelaisia ja helposti valloitettavia, koska asuvat sopivissa -paikoissa Peloponneesoksen ympäristössä. Siis täytyy meidän järjestää -myöskin täkäläiset olot meidän hyödyksemme ja, kuten jo sanoin, -pelotukseksi Syrakuusalaisille. Sillä he tavottelevat herruutta -teidän ylitsenne ja tahtovat, tehtyään meidät epäluulonalaisiksi -teidän mielessä, väkivallalla tahi meidän liittolaisten puutteessa -tyhjin toimin lähdettyämme hallita yli Sikelian. Tämä ei ole -vältettävissä, jos yhdytte heihin, sillä ei meillä ole voimia kyllin -vastustaa semmoista valtaa, eivätkä hekään, meidän lähdettyämme, ole -liian heikkoja teitä kukistamaan." - -"Joka ei tätä usko, häntä neuvovat itse tapahtumat. Sillä juuri tämän -hirmukuvan perusteella olette te ennen kutsuneet meitä avuksenne, -ettekä millään muulla, kuvitellen meille, kuinka me vihdoin -sortuisimme, jos emme huolisi Syrakuusalaisten väkivallasta teitä -kohtaan. Eikä ole oikein nyt epäillä sitä perustetta, jonka nojalla -koetitte saada meitä tulemaan, jos kohtakin tulemme suuremmalla -sotajoukolla, kuin näkyy tarpeelliselta, vaan noita teidän tulee -ennemmin epäillä. Sillä me emme voi ilman teidän apuanne jäädä -tänne, mutta jos me kavaluuden avulla valloittaisimme Sikelian, -niin emme kuitenkaan voisi säilyttää sitä pitkän merimatkan takia -ja vartijoiden puutteesta mannermaan tavalla varustetuissa suurissa -kaupungeissa. Syrakuusalaiset sitävastoin, jotka eivät asu, kuten -me, leirissä, vaan suuressa kaupungissa lukuisampina, kuin meidän -koko täällä oleva sotajoukkomme, väijyvät teitä lakkaamatta, ja kun -he saavat sopivan tilaisuuden, niin he eivät suinkaan jätä sitä -käyttämättä; tämän he ovat osottaneet sekä muuten että varsinkin -menettelyssään Leontinilaisia kohtaan. Ja kuitenkin uskaltavat he -yllyttää teitä, ikäänkuin olisitte järjettä, vastustamaan niitä, -jotka estävät heidän hankettansa, ja jotka tähän saakka ovat -pelastaneet Sikeliaa joutumasta heidän valtaansa. Me taasen kehotamme -teitä paljoa varmempaan pelastukseen, pyytäen teitä pysymään siinä -pelastuksessa, jonka molemminpuolinen apu kumpaisellekin tarjoaa, -arvellen että noille myöskin ilman liittolaisia paljoutensa kautta -tie aina on auki teidän luokse, mutta että teille harvoin tarjouu -tilaisuus puolustautumaan näin lukuisalla apujoukolla. Jos te nyt -epäluulosta annatte sen lähteä pois, joko tyhjin toimin, tahi ehkä -voitettunakin, niin kyllä vasta haluaisitte nähdä edes vähimmänkään -osasen siitä, kun ei se enää läsnäolollaan voi teille olla miksikään -hyödyksi." - -"Älkää siis te, Kamarinalaiset, älköötkä muutkaan uskoko noitten -panetteluja. Olemme jo sanoneet teille koko totuuden siitä, miksikä -meitä epäillään, ja nyt tahdomme pääpiirteissä muistuttaa, millä -perusteilla koetamme teitä taivuttaa. Me sanomme hallitsevamme -kotimaisia kaupunkia, jottemme joutuisi toisen vallan alle, ja -että me vapautamme täkäläisiä, jotteivät he meitä vahingoittaisi. -Meidän täytyy paljon toimia, koska meidän täytyy olla suuresti -varuillamme. Sekä ennen että nyt tulemme me pyydettyinä, emmekä -suinkaan kutsumatta, liittolaisina niille teistä, joita on -loukattu. Älkää esiintykö meidän tekojemme arvostelijoina, älkääkä -neuvonantajina koettako meitä siitä estää, joka olisikin vallan -vaikeata, vaan käyttäkää hyväksenne meidän monitoimeliaisuudestamme -ja menettelystämme se, minkä te huomaatte olevan teillekin hyödyksi, -älkääkä arvelko, että se kaikkia yhtä paljon haittaa, vaan että -se hyödyttää useimpia Helleenejä. Sillä joka asemassa, vaikkapa -maassa, jossa emme hallitsekaan, täytyy sekä sen, jota on loukattu, -että sen, joka toista väijyy, hillitä itseään. Sillä edellinen -odottaa meiltä apua, jälkimmäinen taasen pelkää oikeutta, kun me -tulemme, ja niin hillitsevät itseään pakosta molemmat, edellinen -vastahakoisesti pidättäen intoansa, jälkimmäinen vahingotta -päästäkseen rangaistuksetta. Älkää siis hyljätkö tätä kaikkien -pyytämää apua, joka nyt on teille tarjona, vaan tehkää kuten -toisetkin ja yhtykää meidän kanssamme myöskin puolestanne hyökkäämään -Syrakuusalaisten kimppuun, jottei teidän aina tarvitse olla -varuillanne puolustautuaksenne heitä vastaan". - -Näin puhui Eyfeemos. Kamarinalaiset olivat kahdella päällä. -Ateenalaisia kohtaan he kyllä olivat suopeita, paitsi siinä -suhteessa, että arvelivat heidän orjuuttavan Sikelian, mutta -Syrakuusalaisten kanssa oli heillä alituisia riitoja naapuruuden -takia. Koska yhtä paljon pelkäsivät, että Syrakuusalaiset, asuen -heidän läheisyydessään, ehkä ilman heidän apuansa pääsisivät -voitolle, olivat he jo ennen lähettäneet heille pienen määrän -ratsumiehiä, ja päättivät vastedes salassa auttaa heitä toimessa, -kumminkin niin vähällä kuin mahdollista. Mutta jotta he eivät -vähemmän näkyisi suosivan Ateenalaisia, varsinkin kun nämät -taistelussa olivat päässeet voitolle, päättivät he vastata molemmille -yhtäläisesti, että koska molemmat sotavallat sattuivat olemaan -heidän liittolaisensa, näytti heistä valan mukaiselta toistaiseksi -olla auttamatta kumpaakaan. Tämän kuultuaan poistuivat kumpaistenkin -lähettiläät. - -Syrakuusalaiset valmistautuivat puolestansa sotaan, mutta -leiriytyneinä Naksokseen hieroivat Ateenalaiset sopimuksia -Sikelialaisten kanssa, jotta saisivat mahdollisimman monta heistä -puolelleen. Niistä Sikelialaisista, jotka asuivat alankomaalla, ollen -Syrakuusalaisten alamaisia, luopuivat harvat, mutta ne taasen, jotka -asuivat sisämaassa ja aina olivat olleet riippumattomia, liittyivät -heti miltei kaikki Ateenalaisiin, tuoden sotajoukolle muonaa ja -muutamat rahaakin. Hyökäten kieltäytyviä vastaan, pakottivat -Ateenalaiset toisia näistä puolellensa, mutta toisia estivät -heitä Syrakuusalaiset kukistamasta lähettämällä näille apuväkeä. -Talvella muuttivat Ateenalaiset laivansa Naksoksesta Katanaan ja -viettivät siellä talven, rakennettuansa uudestaan Syrakuusalaisten -polttaman leirin. Myöskin Karkeedooniin lähetettiin kolmisoutulaiva -keskustelemaan ystävyydestä ja koettaakseen saada sieltä apua, -kuten Tyrseeniaankin, koska muutamat sikäläiset kaupungit olivat -tarjoutuneet liittymään heihin. He lähettivät sanoman yltympäri -Sikelialaisille, ja käskivät Egestaa lähettämään mahdollisimman -paljon ratsumiehiä sekä valmistivat muita tarpeita Syrakuusan -piiritykseen, kuten tiilejä ja rautaa ja mitä muuta tarvittiin, -ahdistaaksensa kaupunkia kevään tultua. - -Syrakuusalaisten Korintokseen ja Lakedaimoniin lähettämät -sanansaattajat koettivat purjehdusmatkallaan kehottaa Italialaisia -ottamaan huomioonsa Ateenalaisten toimia, koska ne muka koskivat -heitäkin. Saavuttuansa Korintokseen, pyysivät he puheessaan -Korintolaisia sukulaisina auttamaan heitä. Nämät äänestivät -heti ensin omasta puolestaan suurella innolla lähettää apua, ja -lähettivät myöskin Syrakuusalaisten lähettiläiden kanssa omia -miehiään Lakedaimoniin kehoittamaan heitä tehokkaammin käymään -sotaa Ateenalaisia vastaan kotimaassa ja lähettämään apua -Sikeliaan. Korintolaisten lähettiläät saapuivat Lakedaimoniin ja -Alkibiadees sekä hänen kanssansa paenneet miehet, jotka juuri -kuormalaivalla olivat tulleet Tuurioista Kylleeneeseen, ja myöhemmin -sopimuksen suojassa Lakedaimonilaisten pyynnöstä Lakedaimoniin, -sillä Alkibiadees pelkäsi näitä Mantinean seikkojen takia. -Lakedaimonilaisten kansankokouksessa koettivat Korintolaisten ja -Syrakuusalaisten lähettiläät yhdestä tuumin Alkibiadeen kanssa saada -Lakedaimonilaisia myöntymään. Kun nyt eforit ja viranomaiset kyllä -olivat aikeissa lähettää sanansaattajia Syrakuusalaisille, estääkseen -heitä sopimasta Ateenalaisten kanssa, mutta kun eivät kuitenkaan -olleet halukkaita lähettämään apua, niin astui Alkibiadees esiin ja -kiihotti Lakedaimonilaisia täänkaltaisella puheella: - -"Minun täytyy ensin puhua teille esiintuoduista panetteluista minua -vastaan, jottette epäluulosta minua kohtaan vastahakoisuudella -kuuntelisi minun sanojani. Minun esi-isäni sanoivat jonkun syytöksen -takia irti kesti-ystävyyden teidän kanssanne, mutta minä uudistin sen -ja olen monesti ollut teille hyödyksi, viimein Pyloksessa tapahtuneen -onnettomuutenne takia. Minä olen tätä suosiotani jatkanut, kunnes te, -sovittuanne Ateenalaisten kanssa, hankitte vallan vihamiehilleni, -joitten välityksellä sovinnon teitte, mutta häpeän minulle. Tämän -takia olette te syystä minun kauttani kärsineet vahinkoa, minun -käännyttyäni Mantinealaisten ja Argolaisten puolelle, ja syystä olen -teitä monessa muussakin tapauksessa vastustanut. Mutta jos joku nyt -silloisten kärsimyksiensä tähden minua vihaa, niin muuttaa hän kyllä -mielipidettä, jos hän todenmukaisesti tarkastelee asioita. Tahi jos -joku halveksii minua, koska olen enemmän katsonut kansanpuolueen -hyvää, niin ei hän siinäkään suhteessa syystä vihaa minua. Sillä -yksinvaltijaita olemme me, sekä esi-isäni että minäkin, aina -vastustaneet, ja kaikki yksinvaltiaiden vastustajathan kutsutaan -kansanpuoluelaisiksi, ja tästä seikasta johtuu meille kansan -esimiehyytemme. Koska kaupunkimme on kansanvaltainen, on täytynyt -noudattaa olevia oloja monessa suhteessa. Mutta me olemme koettaneet -rajoittaa vallitsevaa mielivaltaa vaimoasioissamme. Moni sekä ennen -että nyt on johtanut rahvasta väärälle tielle, ja ne minut nyt -ovat karkoittaneet. Esimiehenä olen minä aina tarkottanut yleistä -hyötyä, pitäen ne muodot säilytettävinä, joiden kautta kaupunkimme -on karttunut mitä suurimmaksi ja vapaimmaksi. Me asiaa miettiväiset -tiedämme vallan hyvin, mitä kansanvalta on, eikä minulla ole syytä -laulaa sen kunniata. Mutta tunnetusta järjettömyydestä ei ole mitään -uutta sanottavaa, eikä näkynyt soveliaaksi muuttaa sitä, kun te -vihollisina olitte kimpussamme." - -"Tämä nyt on minua vastaan tehtyjen syytöksien laita. Kuulkaa siis, -mitä minulla on sanomista teidän päätettävästä asiasta, josta minä -ehkä tunnen enemmän, kuin muut." - -"Me olemme purjehtineet Sikeliaan etusijassa pannaksemme, jos -vaan voisimme, Sikeliootat valtamme alle, ja sitten Italialaiset, -ahdistaaksemme myöhemmin Karkeedoonilaisten valtaa. Jos tämä -meiltä onnistuisi täydellisesti tahi ainakin suurimmaksi osaksi, -oli meidän aikomuksemme hyökätä Peloponneesokseen sikäläisten -Helleenien meille kerääntyneen koko sotavoiman avulla ja pestaamalla -tätä hanketta varten barbareja, sekä Ibeeriläisiä että muita -urhoollisuudestaan mainioimpia sikäläisiä barbareja. Niinikään oli -aikomuksemme laivojemme lisäksi rakentaa suuri määrä uusia, koska -Italiassa löytyy yllin kyllin rakennusaineita. Näillä voisimme me -sulkea Peloponneesoksen ylt'ympäri ja maitse jalkaväellä hyökäten -valloittaa osan kaupunkeja väkirynnäköllä, toivoen helposti saavamme -haltuumme toiset piirittämällä niitä, sekä tämän jälkeen hallita -koko Hellaan. Tämän yrityksen suorittamiseen arvelimme me noitten -Sikeliassa valloitettujen maitten tarjoavan kylliksi muonaa ja rahaa -tarvitsematta täältä siihen kustannuksia." - -"Mimmoisessa tarkoituksessa tämä sotaretki lähetettiin liikkeelle, -olette nyt kuulleet minulta, joka sen mitä tarkimmin tunnen, ja -nykyiset päälliköt tulevat toimimaan sen mukaan, jos vaan voivat. -Jos ette lähetä apua, niin sikäläiset olot, uskokaa minua, joutuvat -perikatoon. Sillä vaikka Sikeliootat ovatkin taitamattomia, niin -voisivat he kuitenkin pelastua, jos he yhdestä tuumin vastustaisivat -hyökkääjiä. Mutta Syrakuusalaiset eivät yksin voi pitää puoliaan -Ateenalaisten siellä olevaa sotaväkeä vastaan, kun heidän koko -sotavoimansa taistelussa on joutunut tappiolle ja kun he sitäpaitsi -ovat laivojen saartamat. Ja jos heidän kaupunkinsa valloitetaan, -joutuu koko Sikelia ja pian Italiakin vihollisten haltuun. Ja -se vaara, jonka sanoin sieltä nousevan, uhkaa teitäkin kohta. -Älköön siis kenkään arvelko, että teidän olisi neuvoteltava -ainoastaan Sikeliasta, vaan yhtä hyvin Peloponneesoksestakin, -ellette nopeasti laivoilla lähetä sinne semmoisia sotamiehiä, jotka -itse soutavat ja heti voivat tarttua aseisiin, ja -- mitä minä -katson tärkeämmäksi kuin sotajoukkoa -- kelvollista Spartalaista -päälliköksi, joka kykenee järjestämään tarjona olevia sotureita ja -pakottaa vastahakoisia yhtymään teihin. Sillä täten rohkaistuvat -teidän nykyiset ystävänne enemmän ja vitkastelevat liittyvät teihin -vähemmällä pelolla. Teidän täytyy myöskin tarmokkaammin käydä sotaa -täällä, jotta Syrakuusalaiset, nähden teidän huolehtivanne heistä, -voimakkaammin pitävät puoliaan, ja jotta Ateenalaiset vähemmän voivat -lähettää apua sotajoukollensa. Niinikään on teidän miehitettävä -Dekeleia Attikassa, jota Ateenalaiset aina pelkäävät, ja jota he -katsovat ainoaksi onnettomuudeksensa, jota he sodassa eivät vielä -ole kärsineet. Varmimmin vahingoittaa vihollisia, jos heille tuottaa -semmoisen vaaran, jonka tietää heidän enin pelkäävän. Luonnollistahan -on, että jokainen enin pelkää semmoista, jonka tietää itselleen -olevan vaarallisen. Jätän sikseen monet syyt ja lausun ainoastaan -pääseikat, miksikä Dekeleian miehittäminen teille on hyödyksi, ja -miten te sillä estätte vihollisia. Elintarpeet, joista tämä maakunta -vaurastuu, tulevat täten teidän haltuunne, osaksi väkisten, osaksi -itsestään. Heiltä ryöstätte heti tämän kautta tulot Laurionin -hopeakaivoksista, sekä kaikki tulot maasta ja tulleista, joista he -nyt hyötyvät. Mutta enin tuntuisivat vähennetyt verot liittolaisilta, -jotka, teidän käydessänne sotaa tarmokkaammin, vähemmän välittäisivät -Ateenalaisista." - -"Tämän tehtävän nopea ja innokas toimeenpano riippuu tykkänään -teistä, Lakedaimonilaiset. Olen varma siitä, että tämä on -mahdollista, enkä luule pettyväni tuumassani. Toivon, etten minä -teidän silmissänne ole kehno ihminen, jos nyt, muinoin isänmaan -ystävänä pidettynä, mitä innokkaimmin hyökkään sitä vastaan sen -verivihollisten seurassa; älkääkä epäilkö minun, pakolaisen, -sanojani, sillä minä olen paennut vainoojieni häijyyttä, mutta en -pettääkseni teitä, jos minuun luotatte. En minä pidä teitä, joskin -olette vahingottaneet vihollisianne, siihen määrin vihamiehinäni, -kuin niitä, jotka pakottavat ystävänsä joutumaan vihollisiksi. -En voi rakastaa sitä kaupunkia, jossa minua loukataan, vaan -sitä, jossa minua pidetään täysin oikeutettuna kansalaisena. En -katso hyökkääväni isänmaatani vastaan, vaan ennemmin voittavani -takaisin menetettyä. Eikä se ole isänmaan ystävä, joka ei ahdista -isänmaataan, josta hän vääryydellä on karkotettu, vaan se, joka -kaikella keinolla koettaa voittaa sitä takaisin. Minä siis pyydän -teitä, Lakedaimonilaisia, pelotta käyttämään minua kaikessa vaarassa -ja vaivoissa, muistaen tuon tunnetun lauseen: 'Joskin vihollisena -olen teitä kovasti vahingottanut, voin minä ystävänä teitä suuresti -hyödyttää', varsinkin koska tunnen Ateenalaisten tuumia perinpohjin, -mutta vain olen arvannut teidän. Minä pyydän teitä nyt ymmärtämään, -että on kysymys tärkeimmistä kysymyksistä, ja että teidän on -viipymättä lähetettävä sotajoukko Sikeliaan ja Attikaan, jotta te -siellä vähäisellä sotajoukkonne osastolla valvoisitte suuria etuja -ja siten hävittäisitte Ateenalaisten sekä nykyisen että vastaisen -vallan ainaiseksi, ja jotta te tämän tehtyänne asuisitte turvissa -ja tulisitte koko Hellaan johtajiksi sen suostumuksella, ettekä -väkisten". - -Täten puhui Alkibiadees. Lakedaimonilaiset, jotka jo ennen olivat -aikoneet tehdä sotaretken Ateenalaisia vastaan, mutta jotka vielä -miettivät ja olivat odottavalla kannalla, rohkaistuivat nyt suuresti -Alkibiadeen heille seikkaperäisesti selitettyä asiaa, koska kuulivat -sen tarkimmalta asiantuntijalta. Heidän mielensä jo kääntyi Dekeleian -sulkemiseen ja he päättivät heti lähettää apujoukon Sikeliassa -oleville sotilailleen. He määräsivät Kleandrideen pojan Gylippoksen -Syrakuusalaisten päälliköksi, ja käskivät häntä neuvottelemaan -näitten ja Korintolaisten kanssa, miten enin ja pikaisin apu -saataisiin sikäläisille oloille. Gylippos käski Korintolaisten -lähettää hänelle kaksi laivaa Asineeseen ja laittaa kaikki muut -laivat kuntoon, jotka he aikoivat lähettää, ollaksensa valmiit -purjehtimaan, kun aika oli sopiva. Sovittuansa tästä, lähtivät -Korintolaiset Lakedaimonista. - -Tällä välin saapui Sikeliasta Ateenalainen laiva, jonka päälliköt -olivat lähettäneet hakemaan rahaa ja ratsumiehiä. Kuultuansa heidän -viestinsä, päättivät Ateenalaiset lähettää sotaväelle muonaa ja -ratsumiehiä. Tähän loppui talvi ja 17 vuosi sitä sotaa, jonka -vaiheita Thukydides on kertonut. - -Seuraavana kevätkesänä lähtivät Sikeliassa olevat Ateenalaiset -Katanasta ja purjehtivat Sikelian Megaralaisten kaupunkia vastaan, -jotka Syrakuusalaiset, Geloonin ollessa yksinvaltiaana, olivat -karkoittaneet, kuten ennen jo olen kertonut, ja joitten maan -olivat omistaneet. Astuttuansa maihin hävittivät Ateenalaiset -peltoja ja koettivat valloittaa erästä Syrakuusalaisten linnotusta, -joka heiltä kuitenkaan ei onnistunut. Silloin lähtivät he sekä -laivoineen että jalkaväkineen Teereas joelle, astuivat siellä -maihin, raiskasivat maata ja polttivat viljan. Siellä he tapasivat -vähäisen joukon Syrakuusalaisia, joista he surmasivat osan ja -pystyttivät voitonmerkin, jonka tehtyään he palasivat laivoihinsa. -Purjehdittuansa Katanaan, jossa he varustautuivat muonalla, kulkivat -he Sikelialaista Kentoripa nimistä kaupunkia vastaan, ja sopimuksella -saatuansa sen puolellensa, lähtivät he sieltä, polttaen samalla -Ineessalaisten ja Hyblalaisten viljan. Tultuansa Katanaan, tapasivat -he siellä Ateenasta saapuneet 250 ratsumiestä varustuksineen, mutta -hevositta, koska olivat otaksuneet, että sieltä heille oli hankittu -hevosia, sekä 30 ratsastavaa nuolenampujaa ja 300 hopeatalentia. - -Samana keväänä saapuivat Lakedaimonilaiset sotaretkellä Argosta -vastaan Kleoonaihin saakka, mutta palasivat sieltä takaisin, -maanjäristyksen tapahduttua. Argolaiset puolestaan tunkeutuivat -Tyreatiin rajaseutuihin ja ryöstivät Lakedaimonilaisilta suuren -saaliin, jonka myymisellä he ansaitsivat aina 25 talenttia. Vähää -myöhemmin ahdisti Tespialainen kansa hallituksen jäseniä, mutta ei -voinut anastaa valtaa, koska Teebalaiset tulivat virkamiesten avuksi, -jonka johdosta osa kansanpuoluelaisista vangittiin, toiset taasen -pakenivat Ateenaan. - -Kun Syrakuusalaiset sinä kesänä saivat tiedon, että Ateenalaisille -oli saapunut ratsumiehiä, ja että he aikoivat hyökätä -Syrakuusalaisten kimppuun, niin he heti päättivät vartioida -Epipolaihin vievät tiet, jotta viholliset eivät salaa pääsisi -sinne, sillä muualta se ei ollut mahdollista. He arvelivat -nimittäin, että jos eivät Ateenalaiset saisi Epipolaita haltuunsa, -sitä kukkulaa, joka aivan lähellä kaupunkia jyrkkänä nousee sen -yli, niin he eivät voisi kaupunkia ympäröidä muurilla, joskin he -taistelussa joutuisivatkin tappiolle. Sillä muualta on seutu jyrkkä -ja ulkopuolella luisuva kaupunkiin päin, niin että koko kaupunki -sieltä on nähtävissä. Syyrakuusalaiset kutsuvatkin tätä paikkaa -Epipolaiksi, koska se on ylempänä muuta aluetta. Koko Syrakuusan -väestö lähti kaupungista päivän noustua Anapos joen läheisyydessä -sijaitsevalle kedolle äskettäin virkaansa astuneiden Hermokrateen -ja hänen kanssapäälliköittensä johdolla ja pani toimeen katselun. -He määräsivät raskasaseisista 600 miestä, joitten tuli Androksesta -paenneen miehen, Diomiloksen, johdolla vartioida Epipolaita sekä -nopeasti rientää apuun, jos sitä jossakin muualla tarvittiin. - -Yöllä ennen mainittua katselua lähtivät Ateenalaiset Katanasta ja -purjehtivat salaa Syrakuusalaisilta Leoon nimiseen paikkaan, joka -on kuuden tahi seitsemän stadionin päässä Epipolaista. Täällä he -laskivat jalkaväkensä maihin ja ankkuroivat sitten Tapsoksessa. Tämä -on niemi, joka pitkällä kannaksella ulottuu mereen, sekä maitse että -meritse lähellä Syrakuusaa. Ateenalaisten laivasto jäi Tapsokseen -paalutettuansa kannaksen. Mutta maaväki ryntäsi heti juoksujalan -Epipolaita vastaan ja ennättikin Eyryeeloksen kautta nousta sinne, -ennenkuin Syrakuusalaiset sen huomasivat ja katselukentältä -ehtivät tulla sitä estämään. Jokainen kiiruhti mitä nopeimmin -hätään ja etupäässä Diomiloksen johtamat 600 raskasaseista; mutta -ennenkuin he ehtivät sotatanterelle, oli heillä kedolta koko 25 -stadiota matkaa. Kun Syrakuusalaiset hyökkäyksen tapahtuessa eivät -olleet järjestyksessä, niin joutuivat he Epipolaissa tappiolle ja -vetäytyivät takaisin kaupunkiin. Heitä kaatui 300, niiden joukossa -Diomilos. Tämän jälkeen pystyttivät Ateenalaiset voitonmerkin ja -jättivät Syrakuusalaisille sopimuksen suojassa heidän kaatuneensa. He -tekivät seuraavana päivänä hyökkäyksen kaupunkia vastaan, mutta kun -eivät kaupunkilaiset käyneet ulos heitä vastaan, nousivat he takaisin -ylängölle ja rakensivat Labdaloniin Epipolain äärimmäisille Megaran -puolisille kukkuloille linnoituksen, jotta heillä siellä, kun he joko -taistelivat tahi rakensivat muureja, olisi säilytyspaikka varustuksia -ja rahoja varten. - -Vähää myöhemmin saivat he Egestasta 300 ratsumiestä sekä -Sikelialaisilta, Naksolaisilta ja muutamilta muilta noin 100. -Ateenalaisilla itsellään oli 250, joille osaksi oli hankittu hevosia -Egestalaisilta ja Katanalaisilta, osaksi ostamalla, kaikkiaan -650 ratsumiestä. Asetettuansa vartioväen Labdaloniin, lähtivät -Ateenalaiset Sykeeseen, johon he pysähtyivät ja rakensivat kiiruusti -ympyrämuurin. Syrakuusalaiset hämmästyivät rakennuksen nopeasta -edistymisestä. He aikoivat lähteä kaupungista taisteluun estääkseen -sitä. Sotajoukot seisoivat jo vastatusten, kun Syrakuusalaisten -päälliköt, huomaten sotaväkensä olevan hajallaan ja vaikeaksi -saada järjestykseen, veivät miehensä takaisin kaupunkiin, -paitsi ratsuväen osastoa. Nämät ratsumiehet jäivät ja estivät -Ateenalaisia kokoomasta kiviä ja leviämästä edemmäs. Yksi osasto -Ateenalaisista raskasaseisista yhdessä kaikkien ratsumiesten kanssa -ajoi hyökkäyksellä Syrakuusalaisten ratsumiehet pakosalle ja -surmasivat osan heistä, jonka tehtyään he pystyttivät voitonmerkin -ratsumiestaistelun johdosta. - -Seuraavana päivänä rakensi osa Ateenalaisia pohjoispuolelle -ympyrälinnoituksen, toiset kokosivat kiviä ja puita Troogilos -nimiseen satamaan, aina seuraten suuntaa, missä linnoittaminen olisi -lyhyin suuresta satamasta toiseen lahteen. Päälliköiden, varsinkin -Hermokrateen, neuvosta Syrakuusalaiset eivät ensinkään halunneet koko -sotajoukkoineen antautua taisteluun Ateenalaisten kanssa, vaan heistä -näytti paremmalta rakentaa poikkimuuri sinne, missä Ateenalaisilla -oli tekeillä muuri, ja jos ehtisivät näitä ennen, sulkea heidät -toimestaan, sekä jos Ateenalaiset estäisivät heitä, lähettää osa -miehistään, jotka sulkisivat käytävät, jolloin Ateenalaisten olisi -pakko lakata työstään ja koko voimallaan kääntyä heitä vastaan. -He lähtivät siis ja alkoivat muurin rakentamisen kaupungistaan, -vetäen vinon muurin Ateenalaisten ympyrämuurin alapuolelta, hakaten -kumoon pyhän lehdon öljypuut ja rakentaen puutorneja. Ateenalaisten -laivat eivät vielä olleet saapuneet Tapsoksesta suureen satamaan, -vaan Syrakuusalaiset pitivät yhä meren rannikoita hallussaan ja -Ateenalaiset tuottivat maitse elintarpeensa Tapsoksesta. - -Kun sekä paalutus- että rakennustyöt Syrakuusalaisista näyttivät -kylliksi edistyneen, ja kun Ateenalaiset eivät käyneet heitä -estämässä, koska pelkäsivät, että he, jos heidän sotavoimansa -jakaantuisi kahtaalle, helpommin voitettaisiin, ja koska -Syrakuusalaiset myöskin kiiruhtivat linnoitusrakennustaan, niin -vetäytyivät he takaisin kaupunkiin, jättäen ainoastaan yhden fyleen -rakennuksen vartijoiksi. Mutta Ateenalaiset turmelivat heidän -maanalaiset kaupunkiin kulkevat juomavesijohtonsa. Ja koska he -huomasivat osan Syrakuusalaisista pysyvän teltoissaan puolenpäivän -aikana ja toisten heistä lähteneen kaupunkiin sekä paalutustyötä -valvovien huolettomasti vartioivan, niin he määräsivät 300 valittua -omista miehistään ja joukon kevytaseisista juosten tekemään -äkkinäisen hyökkäyksen viistomuuria vastaan, ja samalla muun -sotajoukon jakaantumaan kahteen osaan, joista toinen päällikkönsä -johdolla kulkisi estämään kaupunkilaisia tulemasta apuun, toinen -taasen kulkisi portin läheisyydessä oleville paalutuksille oman -päällikkönsä johdolla. Hyökkäämällä valloittivat nuo 300 paalutuksen, -jonka vartijat jättivät sen ja pakenivat Teineniteen linnoitukseen. -Heidän mukanaan syöksyivät myöskin takaa-ajajat sisään, vaan -Syrakuusalaiset työnsivät heidät ulos takaisin. Tässä ottelussa sai -pienoinen määrä Argolaisia ja Ateenalaisia surmansa. Mutta koko -sotaväki teki uuden hyökkäyksen ja valloitti viistomuurin, riisti -irti paalutuksen, vei paalut leiriinsä ja pystytti voitonmerkin. - -Seuraavana päivänä linnoittivat Ateenalaiset, lähtien -ympyrämuuristaan, suosta nousevaa jyrkännettä, joka sillä puolella -Epipolaita on suureen satamaan päin, ja josta heillä oli lyhin -matka rakentaa muuri tasangon ja suon yli satamaan. Syrakuusalaiset -ryhtyivät puolestaan niinikään uudestaan paaluttamiseen, lähtien -kaupungistaan, keskeltä järveä. He kaivoivat myöskin ojan, jotta -Ateenalaiset eivät voisi rakentaa muuriaan aina mereen saakka. - -Kun Ateenalaiset olivat saaneet jyrkänteen linnoitetuksi, tekivät he -taasen hyökkäyksen paalutusta ja ojaa vastaan, käskien laivojensa -purjehtia Tapsoksesta niemen ympäri Syrakuusalaisten suureen -satamaan. Itse astuivat he aamun valjetessa Epipolaista tasangolle -ja kulkivat yli suon, missä oli savinen ja kova pohja, ovia ja -litteitä lautoja myöten, jotka he olivat asettaneet jalansijaksi. -He valloittivat aamulla melkein koko paalutuksen ja ojan sekä -myöhemmin sen kokonaan. Tappelu syntyi, jossa Ateenalaiset pääsivät -voitolle. Syrakuusalaisten oikea siipi pakeni kaupunkiin ja vasempi -siipi joelle. Aikeessa estää näitä pääsemästä yli joen, kiiruhtivat -nuo Ateenalaisten 300 valiomiestä sillalle, Syrakuusalaiset kyllä -ensin pelästyivät, mutta koska heillä oli suuri ratsumiesjoukko, -syöksyvät he yhdessä näiden kanssa noitten 300 kimppuun, ajavat -heidät pakosalle ja tunkevat heidät Ateenalaisten oikeaa siipeä -kohden. Tästä yhteentörmäyksestä pelästyy myöskin tämän siiven -ensimmäinen fylee. Kun Lamakos tämän huomasi, riensi hän apuun -vasemmalta siiveltä, mukanaan pieni luku nuolenampujia ja Argolaisia; -mutta kun hän oli kulkenut yli haudan ja oli eristetty pienen -myöskin ylipäässeen joukon kanssa, kaatui hän ja viisi tahi kuusi -hänen seuralaisistaan. Syrakuusalaiset kiiruhtivat riistämään heidän -ruumiinsa yli joen luokseen; mutta kun Ateenalaisten koko sotajoukko -hyökkäsi esiin, vetäytyivät he takaisin. - -Kun kaupunkiin paenneet Syrakuusalaiset huomasivat tämän, -rohkaistuivat he ja ryntäsivät uudestaan ulos kaupungista heitä -ahdistavia Ateenalaisia vastaan. Osa heistä lähetettiin valloittamaan -Epipolailla olevaa ympyrämuuria, koska he arvelivat sen olevan -ilman puolustajia. He hävittivätkin kymmenen pletran pituisen osan -esilinnoitusta, mutta itse ympyrämuurin valloituksen esti Niikias, -joka sairauden takia oli jäänyt sinne. Kun hän näki, että linnoitusta -miesten puutteesta ei muulla lailla ollut mahdollinen pelastaa, -niin käski hän kuorma-ajurien sytyttää koneet ja puuesineet, -jotka olivat heitetyt linnotuksen eteen. Kun niin tehtiin, niin -eivät Syrakuusalaiset tulen tähden lähestyneet, vaan vetäytyivät -pois. Sillä alaalta tulivat myöskin jo Ateenalaiset takaa-ajajat -ympyrämuurin avuksi ja heidän laivansa purjehtivat niinikään -Tapsoksesta suureen satamaan, kuten oli käsketty. Tämän nähtyänsä -astuivat ylängölle nousseet Syrakuusalaiset nopeasti alas, ja heidän -koko sotajoukkonsa pakeni kiireesti kaupunkiin, arvellen, etteivät -he tarjona olevalla sotavoimallansa kykenisi estämään Ateenalaisia -rakentamasta muuriaan mereen saakka. - -Tämän jälkeen pystyttivät Ateenalaiset voitonmerkin ja antoivat -Syrakuusalaisille sopimuksen suojassa heidän kaatuneensa sekä -korjasivat Lamakoksen ja hänen kanssansa kaatuneiden miesten -ruumiit. Kun nyt koko heidän sotaväkensä oli koossa, sekä laivasto -että jalkaväki, linnoittivat he jyrkänteet, alkaen Epipolaista, -aina mereen saakka, sulkeakseen Syrakuusalaiset kaksinkertaisella -muurilla. Elintarpeita tuotiin sotajoukolle kaikkialta Italiasta. -Useat Sikeliootat, jotka ennen olivat olleet epäröiviä, liittyivät -nyt Ateenalaisiin, ja Tyrseeniastakin saapui kolme 50 miehen soutamaa -laivaa, ja kaikki muukin onnistui heiltä siihen määrin hyvin, -etteivät itse Syrakuusalaisetkaan enää luulleet pelastuvansa sodassa, -kun ei heille tullut mitään apua Peloponneesoksestakaan, jonka tähden -he jo keskenänsä ja Niikiaankin kanssa tuumivat sopimuksista; sillä -hän oli nyt Lamakoksen kaaduttua yksin päällikkönä. Tästä kumminkaan -ei tullut mitään, kuten tavallista on neuvottomien ihmisten laita, -koska he olivat entistä enemmän eristettyjä muista; mutta paljon -kulkupuheita oli sekä hänelle lausuttu että levitetty kaupungissa. -Sillä vallitsevista onnettomuuksista oli syntynyt keskinäistä -epäluuloa. He panivat viralta pois päälliköt, joiden johtaessa -tämä oli kohdannut heitä, ikäänkuin nämät kovan kohtalonsa tahi -kavaluutensa kautta olisivat aiheuttaneet tämän onnettomuuden, ja -uusiksi päälliköiksi valitsivat he Herakleideen, Eukleen ja Telliaan. - -Tällä välin oli Lakedaimonilainen Gylippos laivoineen Korintoksesta -saapunut Leukaan edustalle aikeissa pikemmiten rientää avuksi -Sikeliaan. Kun heille tuli pelottavia sanomia, valehdellen yhtä ja -samaa, että muka Syrakuusalaiset olivat tykkänään saarretut, eikä -Gylippos enää toivonut millään muotoa voivansa auttaa Sikeliaa, -niin hän itse, haluten pelastaa ainakin Italian kaupungilleen, -ja Korintolainen Pyteen kahdella Lakoonialaisella ja kahdella -Korintolaisella laivalla mitä kiiruimmin purjehtivat yli Joonian -meren Tarantoon. Korintolaiset lupasivat myöhemmin purjehtia, -miehitettyänsä omien kymmenen laivansa lisäksi kaksi Leukaadilaista -ja kolme Amprakiootilaista laivaa. Tarantosta lähetti Gylippos ensin -Turioihin sanan, muistuttaakseen isänsä kansalaisoikeudesta. Mutta -kun hän ei voinut taivuttaa heitä, lähti hän purjehtimaan pitkin -Italian rannikkoa. Terinaiolaisessa lahdessa kohtasi häntä myrsky, -joka täällä usein pohjaisesta kovasti raivoaa, ja hän ajautui -merelle, josta hänet kova rajuilma uudestaan heitti Tarantoon. -Täällä hän vedätti myrskyn kärsimät laivansa maalle ja korjautti -ne. Kuultuaan hänen tulostaan, Niikias ei huolinut siitä laivojen -vähälukuisuuden takia, enemmän kuin Tuurioilaisetkaan, ja piti niitä -varustettuina enemmän ryöstöretkiä varten, eikä niitä ensinkään -pitänyt silmällä. - -Samaan aikaan sinä kesänä hyökkäsivät Lakedaimonilaiset -liittolaisineen myöskin Argokseen ja hävittivät suuren osan heidän -maatansa. Ateenalaiset riensivät 30 laivalla Argolaisten avuksi. -Täten he selvimmin purkivat Lakedaimonilaisten kanssa tehdyt -sopimukset. Sillä ennen he kyllä olivat tehneet ryöstöretkiä -Pyloksesta ja ylt'ympäri muihin osiin Peloponneesosta. Mutta kun -he Argolaisten ja Mantinealaisten liittolaisina astuivat maihin -Lakoonikassa, ja kun Argolaiset kehottivat heitä ainakin yhden -kerran hyökkäämään Lakoonikaan ase kädessä ja vähän heidän kanssansa -hävittämään tätä maata, ennenkuin poistuivat sieltä, niin nämät -olivat kieltäytyneet. Mutta nyt he, Pytodooroksen, Laispodioksen ja -Deemaraatoksen arkontina ollessa, astuttuansa maihin Limeerassa, -Epidauroksessa ja Prasiassa ja moniaissa muissa kohdin, hävittivät -aluetta ja antoivat täten Lakedaimonilaisille mitä pätevimmän syyn -varustautumaan Ateenalaisia vastaan. Kun Ateenalaiset laivoineen, -kuten myöskin Lakedaimonilaiset, olivat vetäytyneet pois Argoksesta, -niin Argolaiset hyökkäsivät Flisiaan, hävittivät sen aluetta ja -surmasivat osan asukkaista, jonka tehtyään he palasivat kotia. - - - - -SEITSEMÄS KIRJA. - - -Saatuaan laivansa kuntoon purjehtivat Gylippos ja Pyteen Tarantosta -Epitsefyralaiseen Lokroihin, ja saatuansa varman tiedon, ettei -Syrakuusai ollut tykkänään saarrettu, vaan että oli mahdollista -Epipolain kautta sotaväellä päästä sinne, neuvottelivat he, -uskaltaisivatko he suorastaan purjehtia sinne pitkin Sikelian -itäistä rantaa, vaiko oikealta puolelta Sikeliaa ensin purjehtia -Himeraan, ja sieltä sotajoukkoineen ja muun sotajoukon kanssa, joka -heihin yhtyisi, maitse kulkea Syrakuusaihin. He päättivät purjehtia -Himeraan, varsinkin koska Reegioniin eivät vielä olleet saapuneet -nuo neljä Attikalaista laivaa, jotka Niikias vihdoin, kuultuansa -heidän jo olevan Lokroissa, oli lähettänyt. Ehdittyänsä ennen näitä -vartijoita purjehtia läpi salmen, pysähtyivät he Reegionissa ja -Messeeneessä ja saapuivat Himeraan. Siellä ollessaan saivat he -Himeralaisia seuraamaan heitä sotaan ja hankkimaan aseita niille -merimiehistään, joilta puuttui aseita; sillä he olivat Himerassa -vetäneet laivansa maalle. Selinuntilaisiakin kehoittivat he koko -sotajoukollansa yhtymään heihin määräpaikalla. Pienen sotajoukon -lupasivat lähettää myöskin Geloolaiset ja muutamat Sikelialaiset, -jotka nyt olivat paljoa taipuisammat liittymään heihin, koska -äskettäin oli kuollut Arkoonidees, joka hallitsi osan täkäläisiä -Sikelialaisia eikä suinkaan ollut voimaton ystävä Ateenalaisille, ja -koska Gylippos oli saapunut Lakedaimonista nähtävästi ryhtyäksensä -suurella tarmolla sotaan. Gylippos lähti nyt Syrakuusaihin, ottaen -mukaansa noin 700 omista soutajistaan ja asestetuista merimiehistään, -1,000 raskas- ja kevytaseista Himeralaista yhteensä ja 100 -ratsumiestä sekä Selinuntilaisia kevytaseisia ynnä ratsumiehiä ja -pienen määrän Geloolaisia ratsumiehiä, yhteensä 1,000 Sikelialaista. - -Korintolaiset riensivät mahdollisimman nopeasti laivoineen Leukaasta -apuun ja Gongylos, yksi Korintolaisten päälliköistä, joka yhdellä -laivalla viimeisenä oli lähtenyt liikkeelle, saapui ensimmäisenä -Syrakuusaihin, vähää ennen Gylipposta. Hän tapasi Syrakuusalaiset -juuri kansankokouksessa keskustelemassa aikomuksesta päättää sota -sovinnon kautta, josta hän esti heitä kuitenkin rohkaisten heitä -ilmoittamalla, että toisiakin laivoja oli tulossa Lakedaimonilaisten -lähettämän Kleandrideen pojan Gylippoksen johdolla. Tästä -rohkaistuina lähtivät Syrakuusalaiset heti koko sotajoukollaan -yhtyäkseen Gylippokseen, koska he kuulivat hänen jo olevan lähellä. -Valloitettuansa matkalla Sikelialaisten Geta nimisen linnan, saapui -Gylippos taisteluvalmiina Epipolaihin. Noustuansa Eyryeelon kautta -ylängölle samaa tietä, kuin Ateenalaiset ennen häntä, hyökkäsi hän -Syrakuusalaisten kanssa Ateenalaisten muuria vastaan. Hän saapui -sopivaan aikaan, jolloin Ateenalaiset jo olivat rakentaneet seitsemän -tahi kahdeksan stadionin pituisen kaksinkertaisen muurin suureen -satamaan saakka paitsi pientä osaa, jota he juuri rakensivat. -Toisella puolella ympyrämuuria Trookilokseen päin toisen meren -rannalle olivat he jo kuljettaneet kiviä suuremmaksi osaksi, ja muuri -oli paikoittain puolivalmis, osaksi jätettiin se silleen jo valmiina. -Näin uhkaavaan vaaraan oli Syrakuusai joutunut. - -Kun Gylippos ja Syrakuusalaiset noin äkkiarvaamatta hyökkäsivät -heidän kimppuunsa, pelästyivät Ateenalaiset aluksi, mutta -asettuivat kuitenkin taistelukuntoon. Lähestyessään pysähtyi -Gylippos aseiden suojassa ja lähetti airuen ilmoittamaan, että hän -oli valmis sovintoon, jos he viiden päivän kuluessa tavaroineen -lähtisivät Sikeliasta. Mutta Ateenalaiset halveksivat tarjouksen ja -lähettivät airuen vastauksetta luotaan. Tämän jälkeen asettuivat -sotajoukot taisteluun. Koska Gylippos näki, että Syrakuusalaiset -olivat levottomia ja vaikeat saamaan järjestykseen, niin -vei hän sotajoukkonsa avarampaan paikkaan. Mutta Niikias ei -vienyt Ateenalaisia taisteluun, vaan piti heitä linnoituksensa -läheisyydessä. Kun Gylippos huomasi, etteivät Ateenalaiset ryhtyneet -hyökkäykseen, niin hän vei sotajoukkonsa Temenitis nimiselle -kukkulalle ja leiriytyi sinne yöksi. Seuraavana päivänä asetti hän -suurimman osan sotajoukostaan pitkin Ateenalaisten muuria, jotta -nämät eivät voisi muualla rientää apuun, lähetti osan väestään -vallottamaan Labdalon linnoitusta, joka heiltä onnistuikin, sillä -sitä ei voinut nähdä Ateenalaisten leiristä, ja surmautti kaikki -täällä vangitut. Syrakuusalaiset ottivat samana päivänä Ateenalaisen -kolmisoutulaivan, joka oli ankkurissa satamassa. - -Tämän jälkeen rakensivat Syrakuusalaiset ja heidän liittolaisensa -alkaen kaupungista poikkimuuria vastaan yksinkertaisen muurin -Epipolain yli, jotta Ateenalaiset eivät voisi heitä saartaa, jos -eivät he voisi estää näiden rakennustointa. Ateenalaiset olivat -vetäytyneet ylöspäin, koska jo olivat saaneet muurinsa rannikolla -valmiiksi. Ateenalaisten muurissa oli kuitenkin heikko paikka, -ja tätä paikkaa vastaan antoi Gylippos sotajoukkonsa yöllä tehdä -hyökkäyksen. Mutta kun Ateenalaiset, jotka sattuivat viettämään yönsä -ulkopuolella muuria, huomasivat tämän, asettuivat he vastarintaan, -jolloin Gylippos kiireesti vei väkensä takaisin. Ateenalaiset -rakensivat nyt tämän paikan muuristaan korkeammaksi ja asettuivat -itse sinne vartioimaan, mutta asettivat liittolaisensa muuanne pitkin -muuria valvomaan kunkin osaansa. - -Niikias piti nyt Pleemyrion nimisen paikan linnoittamisen -välttämättömänä. Tämä on vastapäätä kaupunkia suureen satamaan -ulottuva niemi, joka tekee salmen suun kapeaksi. Jos se -linnoitettaisiin, tulisi Niikiaasta elintarpeiden tuonti -mukavammaksi, ja he sitäpaitsi tämän kautta lyhempää tietä voisivat -kiitää Syrakuusalaisten satamaan, eivätkä, kuten nyt, sataman -perukasta tarvitsisi hyökätä esiin, jos vihollisten laivasto lähtisi -liikkeelle. Niikias käänsi jo huomionsa enemmän merisotaan, koska -hän, Gylippoksen saavuttua, huomasi maasodasta heille olevan vähemmän -toiveita. Vietyänsä Pleemyrioniin sotaväkensä ja laivat, rakennutti -hän sinne kolme linnoitusta, joihin hän vietti enimmät sotatarpeet -ja sekä suuret laivat että nopeasti purjehtivat alukset. Tästä -johtui miehistölle ensin suurimmat vaivat, sillä siellä oli veden -puute eikä sitä löytynyt lähiseuduissa, ja kun merimiehet lähtivät -halkoja noutamaan, surmasivat heidät Syrakuusalaiset ratsumiehet, -jotka pitivät seudun hallussaan. Sillä kolmas osa Syrakuusalaisista -ratsumiehistä oli asetettu Olympieionin linnaan Pleemyrionissa -seisovien Ateenalaisten takia, jotteivät nämät voisi lähteä -ryöstöretkelle. Niikias sai myöskin tiedon, että Korintolaisten -toisetkin laivat olivat tulossa, ja lähetti sentähden niitä pitämään -silmällä 20 laivaa, joita hän käski väijymään Lokroita, Reegionia ja -Sikelian rannikoita. - -Gylippos jatkoi yhä Epipolain yli vievän muurin rakentamista, -käyttäen hyväkseen niitä kiviä, joita Ateenalaiset olivat tuottaneet -itseänsä varten, ja asetti samalla Syrakuusalaiset ja liittolaiset -joka päivä linnoituksen eteen sotajärjestykseen, ja Ateenalaiset -tekivät samaten. Ja kun Gylippoksesta oli aika sopiva, ryhtyi hän -hyökkäykseen. Jouduttuansa käsikähmään, taistelivat he muurien -välissä, jossa ei ollut mitään apua Syrakuusalaisten ratsumiehistä. -Kun Syrakuusalaiset liittolaisineen olivat joutuneet tappiolle, ja he -sovinnon suojassa olivat korjanneet kaatuneensa, sekä Ateenalaiset -pystyttäneet voitonmerkin, kutsui Gylippos sotajoukkonsa kokoon -ja sanoi, ettei syy tappioon ollut heidän, vaan hänen, koskei -ratsumiehistä eikä keihäänheittäjistä ollut mitään apua taistelussa, -kun hän oli asettanut heidät liian kauas muurien väliin, mutta -että hän tekisi uuden hyökkäyksen. Hän kehotti heitä luottamaan -siihen, ettei varustuksensa ollut vihollisten huonompia, eikä ollut -puhettakaan siitä, etteivät he Peloponneesolaisina ja Doorilaisina -olisi Joonialaisten, saarelaisten ja kaikenlaisten koko maailmasta -yhteenhaalituiden ihmisten veroisia urhoollisuudessa. Tämän jälkeen -hän uudestaan vei sotaväkensä hyökkäykseen, kun aika hänestä oli -sopiva. - -Koska Niikias ja Ateenalaiset arvelivat, etteivät he, jos eivät -viholliset olisikaan alottaneet taistelua, voineet olla huolimatta -Syrakuusalaisten muurin jatkamisesta, hyökkäsivät hekin näitä -vastaan. Sillä vihollisten linnoitus oli jo miltei jatkunut -Ateenalaisten muurin kohdalle ja jos se tosiaankin ehtisi ulottua -tämän ohitse, olisi Ateenalaisille yhdentekevä, voittaisivatko he -taistelussa, vaiko eivät ensinkään ryhtyisi taisteluun. Gylippos -asetti nyt raskasaseiset ulommas muurista, kuin viime kerralla, -ja ratsumiehet sekä keihäänheittäjät Ateenalaisten kylkeen -avonaiselle kentälle, missä molempien muurityöt päättyivät. Kun -ratsumiehet hyökkäsivät Ateenalaisten heitä vastaan seisovaa -vasenta siipeä vastaan, niin he ajoivat tämän pakosalle. Tämän -kautta voittivat Syrakuusalaiset heidän muun sotajoukkonsakin ja -ajoivat sen hajaantuneena linnotukseen. Seuraavana yönä ennättivät -Syrakuusalaiset rakentaa muurinsa Ateenalaisten muuria ulommas, -niin että tykkänään riistettiin viimemainituilta tilaisuus, -joskin pääsisivät voitolle, enää estää heitä toimistaan ja heidän -saartamisestansa. - -Tämän jälkeen purjehtivat Korintolaisten, Amprakialaisten ja -Leukaalaisten viimeisetkin 12 laivaa Korintolaisen Erasinideen -johdolla salaa Ateenalaisilta vartiolaivoilta satamaan. Näiden -miehistö auttoi Syrakuusalaisia rakentamaan viistomuurin valmiiksi. -Gylippos matkusti Sikelian muihin kaupunkeihin, kootakseen meri- ja -maaväkeä ja myöskin samalla saadaksensa puolelleen niitä kaupunkeja, -jotka joko eivät siihen olleet halukkaita, tahi jotka eivät ensinkään -ottaneet osaa sotaan. Syrakuusalaiset ja Korintolaiset lähettivät -toisia sanansaattajia niinikään Lakedaimoniin ja Korintokseen, jotta -lisää sotaväkeä lähetettäisiin joko kuormalaivoilla tahi muilla -aluksilla tahi jollain muulla tavalla, koska Ateenalaisetkin olivat -pyytäneet apua. Syrakuusalaisetkin miehittivät laivaston ja panivat -toimeen harjotuksia koettaakseen hekin sotia merellä, ja he toimivat -muutenkin suurella innolla. - -Huomattuansa tämän ja nähden vihollisten voiman päivä päivältä -kasvavan, mutta oman neuvottomuutensa lisääntyvän, lähetti Niikias, -kuten hänellä oli tapana jokaisessa tärkeässä tapauksessa, varsinkin -nyt sanansaattajia Ateenaan, arvellen asemansa olevan vallan -vaarallisen, jos eivät mitä kiiruimmin joko lähettäisi hakemaan heitä -kotia tahi lähettäisi toisia lukuisia sotajoukkoja, mutta että he -muuten olisivat hukassa. Koska hän pelkäsi, että lähettiläät joko -puhetaidon puutteesta tahi muistin pettäessä tahi halusta puhua -rahvaan mieliksi eivät ilmoittaisi asian oikeaa laitaa, lähetti hän -heitä myöten kirjeen, jotta Ateenalaiset, siten paraiten saatuansa -tiedon hänen ajatuksistaan, neuvottelisivat asiasta. Näin lähtivät -matkalle kirjeen viejät, joiden sitäpaitsi tuli suullisesti esittää -asia. Niikias piti sillä välin tarkkaa valvontaa leirissään, -antautumatta mihinkään vältettäviin vaaroihin. - -Lopulla tätä kesää teki Ateenalaisten päällikkö Euetioon Perdikkaan -ja lukuisan Trakialais-sotajoukon kanssa sotaretken Amfipolista -vastaan, voimatta kuitenkaan valloittaa kaupunkia, mutta hän johdatti -trieerinsä Strymooniin ja piiritti kaupunkia joen puolelta, tehden -ryntäyksensä Himeraionista. Tähän loppui tämä kesä. - -Seuraavana talvena saapuivat Niikiaan Ateenaan lähettämät -sanansaattajat, ilmottivat, mitä heidän oli käsketty sanoa -suullisesti, vastasivat kysymyksiin ja antoivat kirjeen, jonka -kaupungin kirjuri luki Ateenalaisille. Se kuului täten: - -"Entisistä tapahtumista olette te, Ateenalaiset, saaneet tiedon -monesta muusta kirjeestäni. Mutta nyt on aika ilmottaa teille, -missä asemassa me olemme, jotta te voisitte neuvotella siitä. -Useassa tappelussa voitettuamme Syrakuusalaiset, joita vastaan -olemme lähetetyt, ja rakennettuamme muurit, joiden suojassa nyt -olemme, saapui tänne Lakedaimonilaisten päällikkö Gylippos, -mukanaan sotajoukko Peloponneesoksesta ja moniaista Sikelialaisista -kaupungeista. Ensimmäisessä taistelussa voitimme me hänet, mutta -seuraavana päivinä pakotti hän meitä lukuisilla ratsumiehillä -ja keihäänheittäjillä pakenemaan muurien suojaan. Lakattuamme -vihollisten paljouden tähden Syrakuusan piirittämisestä, pysymme me -nyt toimettomina. Emmekä me voisikaan käyttää koko sotaväkeämme, -koska muurien valvominen vaatii osan raskasaseisista. Viholliset ovat -sitäpaitsi rakentaneet meidän muurimme sivulle yksinkertaisen muurin, -joten ei ole mahdollista saartaa heitä, jos ei suuri sotajoukko saavu -valloittamaan heidän muuriansa. On niin hullusti käynyt, että me, -jotka pidimme itseämme muitten piirittäjinä, nyt mieluummin maan -puolelta olemme muitten piirittämät. Sillä ratsumiesten paljouden -takia emme uskalla mennä kauas maalle." - -"He ovat lähettäneet sanansaattajia Peloponneesokseen pyytämään uutta -sotaväkeä, ja Gylippos käypi Sikelian kaupungeissa, voittaakseen -puolelleen toisia, jotka tähän saakka ovat olleet puolueettomia, ja -vaatien toisilta, jos mahdollista, lisää maaväkeä ja laivoja. Sillä -he aikovat kuulemani mukaan sekä maitse että laivoillaan meritse -tehdä yrityksen meidän muuriamme vastaan." - -"Älköönkä kukaan teistä olko ihmeissään, että he meritsekin tekevät -hyökkäyksiä. Sillä meidän laivastomme oli, kuten hyvin tietävät -vihollisetkin, alussa erinomaisessa kunnossa, sekä laivojen -kuivuuteen että miehistön terveyteen nähden; mutta nyt vuotavat -laivat, koska ne niin kauan ovat olleet vedessä, ja miehistö -nääntyy. Sillä laivoja ei ole voitu hinata maalle kuivumaan, koska -viholliset ovat ainakin yhtä lukuisat, ja miltei lukuisammat, kuin -me, ja hyökkäys aina on odotettavissa. He selvästi valmistautuvat -hyökkäykseen, joka onkin heidän vallassaan. Heillä on tilaisuus -kuivattaa laivojaan, koskei heidän ole tarvis varoa itseään muilta." - -"Me hädin tuskin voisimme sitä tehdä, jos meillä olisikin ylen paljon -laivoja, eivätkä, kuten nyt, kaikki olisi käytettävät vartioimaan. -Sillä jos me vähänkään laiminlöisimme valvomisen, niin me emme -saisi elintarpeita, joita me nytkin suurella vaivalla tuotamme -heidän kaupunkinsa ohitse. Miehistö taasen meiltä on vähentynyt ja -yhä vähenee päivä päivältä; sillä kun meriväki lähtee halonhakuun, -ryöstöretkelle tahi pitkämatkaiseen vedentuontiin, surmaavat heidät -vihollisten ratsumiehet. Orjat pakenevat siitä lähtien, kuin emme -ole vihollisia lukuisammat. Muukalaiset taasen, jotka pakosta ovat -ruvenneet meriväkeen, palaavat ensi tilaisuudessa kotikaupunkeihinsa, -jota vastoin ne, jotka ensin suuresta palkasta ovat pestatut -palvelukseemme, ja jotka ovat arvelleet kokoavansa rahaa eikä -suinkaan tarvitsevansa sotia, poistuvat, kun näkevät arvaamatta -vihollisten laivaston tahi muun varustuksen uhkaavan, osaksi muka -hakeaksensa karanneita orjiaan, toiset miten vaan voivat, sillä -Sikeliahan on avara. Niitäkin löytyy, jotka ostavat Hykkarilaisia -orjia ja taivuttavat laivapäälliköitä ottamaan näitä heidän -asemastansa merimiehiksi, joten kuri laivoissa tykkänään häviää." - -"Kirjeessäni teille en tarvitse mainita, koska te sen hyvin tiedätte, -että meriväen kukoistus on lyhyt, ja harvat ovat ne merimiehet, -jotka taitavat laivan nopeasti purjehtiessa pitää soutajat tasalla. -Vaikeinta kaikesta tästä on, että minä päällikkönä en voi estää noita -paheita, sillä vaikea on teidän mieltänne tyydyttää, enkä käsitä, -mistä voisin saada lisää väkeä laivoihimme, johonka vihollisella -kaikkialta on tilaisuutta, vaan että täytyy sekä toimittaa hetken -tarpeita että korvata tappiot niillä voimilla, joilla tänne -saavuimme. Sillä Naksoksesta ja Katanasta, meidän nykyisistä -liittolaiskaupungeistamme, ei meillä ole mitään apua. Jos vielä -yksikään niistä liittyy vihollisiin, niin että meitä elättävä Italian -maa, huomaten kurjan tilamme ja ettette riennä avuksemme, yhtyy -heihin, niin voivat he taistelematta tyyneesti lopettaa sodan, koska -me olemme heidän piirittäminänsä." - -"Voisinhan minä kirjoittaa teille jotakin tätä hupaisempaa, mutta -en hyödyllisempää, jos haluatte saada varman tiedon täkäläisistä -oloista, ennenkuin siitä päätätte. Ja koska tunnen teidän luonteenne, -että kyllä haluatte kuulla hauskinta, mutta myöhemmin nostatte -syytteen, jos ei kaikki käy mielenne mukaan, pidän varmempana -ilmottaa teille asian oikean laidan". - -"Voitte olla täysin vakuutetut siitä, että sekä päälliköt että -sotilaat kunnollisesti ovat pyrkineet toimittamaan sitä, mitä varten -heidät lähetettiin. Mutta kun koko Sikelia yhtyy meitä vastaan ja -Peloponneesoksesta on odotettavissa toinen sotajoukko, niin päättäkää -itse, onko meidän täkäläinen sotavoimamme kykenevä vastarintaan -nykyisissä oloissa. Joko on lähetettävä noutamaan meitä kotia tahi -lähetettävä toinen ainakin yhtä suuri sekä meri- että maaväki ja -paljon rahaa. Mutta lähettäkää minun asemastani toinen päällikkö, -koska minä en munuaistautini tähden voi jäädä tänne. Tämän suosion -katson minä teiltä ansainneeni, koska terveenä ollessani olen teitä -paljon hyödyttänyt. Mutta mitä vain päättänettekään, niin toimikaa -heti viivytyksittä jo keväällä, koska viholliset vähän ajan kuluessa -Sikeliasta hankkivat itselleen apua ja koska Peloponneesoksesta -lähetettävä apu, joskin myöhemmin, kuitenkin varmasti, teiltä salassa -kuten ennenkin, jos ette ole varuillanne, ja ennen teitä ehtii -saapua". - -Tämmöinen oli Niikiaan kirjeen sisältö. Kun Ateenalaiset olivat sen -kuulleet, eivät he kyllä vapauttaneet Niikiasta päällikkyydestä, -vaan määräsivät hänen päällikkötoverikseen siellä olevista miehistä -Menandroksen ja Eytydeemoksen, siksi kuin toiset heidän valitsemansa -päälliköt saapuisivat, jotta hänen ei sairaana ollessaan yksin -tarvitsisi kantaa rasituksen taakkaa. He päättivät niinikään lähettää -toisen laivaston ja maaväen, sekä kirjaan pantuja Ateenalaisia että -liittolaisia. Tovereiksi hänelle valitsivat he Alkisteneen pojan -Deemosteneen ja Tukleen pojan Eyrymedoonin. Viimemainitun lähettivät -he heti talvipäivänseisauksen aikana Sikeliaan kymmenellä laivalla, -mukanaan 120 hopeatalenttia, jonka ohessa hänen tuli ilmottaa -apujoukon olevan matkalla, ja että heistä kyllä pidettäisiin huolta. - -Jäätyänsä toistaiseksi kotia, varusti Deemostenees kaikki, että -keväällä voisi lähteä purjehtimaan, lähettäen sanan liittolaisille -sotaväen hankkimisesta, mutta rahaa, laivoja ja raskasaseisia hankki -hän kotimaasta. Ateenalaiset lähettivät myöskin Peloponneesoksen -vesille 20 laivaa valvomaan, ettei kukaan purjehtisi Korintoksesta -eikä Peloponneesoksesta Sikeliaan. Sillä kun Korintolaiset kuulivat -sanansaattajilta, että asiat Sikeliassa olivat paremmalla kannalla, -rohkaistuivat he suuresti, arvellen edellisen laivan-lähetyksen -tapahtuneen sopivaan aikaan, ja varustautuivat lähettämään -kuormalaivoilla raskasaseisia Sikeliaan, ja niinikään päättivät -Lakedaimonilaiset lähettää miehiä Peloponneesoksen muista -kaupungeista. Korintolaiset miehittivät 25 laivaa, jotta nämät -meritappeluilla vetäisivät Naupaktoksessa olevan vartijalaivaston -huomion puoleensa, ja jotta Naupaktokseen majoitetut Ateenalaiset -täten vähemmän voisivat estää heidän kuormalaivojansa lähtemästä -purjehtimaan, kun heidän huomionsa oli käännetty heitä vastaan -purjehtiviin sotalaivoihin. - -Kun Lakedaimonilaiset saivat tiedon Ateenalaisten avunlähetyksestä -Sikeliaan, valmistautuivat he myöskin hyökkäykseen Attikaan, kuten -jo ennen olivat päättäneet Syrakuusalaisten ja Korintolaisten -kehotuksesta, jotta Ateenalaiset heidän hyökkäyksensä kautta -estettäisiin tästä. Alkibiadees kehotti heitä innokkaasti -linnottamaan Dekeleian ja tarmolla käymään sotaa. Enin -Lakedaimonilaisia rohkaisi se seikka, että arvelivat Ateenalaisten, -kun niillä oli kaksi sotaa, sekä heitä että Sikelialaisia vastaan, -helpommin olevan voitettavissa, ja että heidän mielestänsä -Ateenalaiset olivat rikkoneet sopimukset. Sillä edellisessä -sodassa olivat he itse mielestänsä tehneet vääryyden sillä, että -Teebalaiset olivat rauhan kestäessä hyökänneet Plataiaan, vaikka -oli sanottu edellisissä sopimuksissa, ettei saanut aseilla käydä -sen kimppuun, joka suostuisi oikeuden-käyntiin, mutta että he eivät -olleet suostuneet, vaikka Ateenalaiset kutsuivat heitä oikeuteen. -Ja he pitivät luultavana, että heitä sen takia oli kohdannut -Pyloksen onnettomuus ja kaikki muut vastoinkäymiset. Mutta kun -Ateenalaiset 30 laivallaan olivat hyökänneet hävittämään Epidauroksen -ja Prasiain seutuja sekä muitakin tienoita ja kun he Pyloksesta -tekivät ryöstöretkiä, ja koska he eivät suostuneet antamaan oikeuden -ratkaista erimielisyyksiä, jotka Lakedaimonilaisten ja heidän -välillänsä olivat syntyneet epäselvistä pykälistä sopimuksessa, -vaikka Lakedaimonilaiset heitä siihen olivat kehottaneet, niin -katsoivat Lakedaimonilaiset heidät syypääksi yhtäläiseen vääryyteen, -kuin heidän oma rikoksensa oli ollut, ja suostuivat sentähden sotaan. -Talven kuluessa lähettivät he hakemaan liittolaisilta rautaa ja -valmistivat itse muita linnotustarpeita. He hankkivat sekä itse -että pakottivat muitakin Peloponneesolaisia antamaan apujoukon, -lähettääksensä sen Sikeliaan. Tähän loppui tämä talvi ja 18 vuosi -sitä sotaa, jonka vaiheita Thukydides on kertonut. - -Heti alussa tulevaa kevättä tekivät Lakedaimonilaiset liittolaisineen -hyökkäyksen Attikaan Lakedaimonilaisten kuninkaan, Arkidamoksen -pojan, Agiksen johdolla. Ensin hävittivät he tasankoa, sitten -linnottivat he Dekeleian, jakaen tämän toimen keskenään -kaupungittain. Dekeleia sijaitsee noin 120 stadionin päässä Ateenasta -eikä paljoa etäämpänä Boiootiasta. Sille paikalle kenttää, jossa -paraiten voi vahingottaa vihollisia, rakensivat he linnotuksen -näkyviin aina Ateenalaisten kaupunkiin saakka. Attikassa olevien -Peloponneesolaisten ja heidän liittolaistensa rakentaessa tätä -linnaa, lähetettiin Peloponneesoksesta kuormalaivoissa raskasaseisia, -joista Lakedaimonilaiset, Spartalaisen Ekkritoksen johdolla, -lähettivät yhteensä 600 raskasaseista, valitut etevimpien Heilootien -ja Neodamoodien keskuudesta, Boiootialaiset 300, joita johtivat -Boiootialaiset Ksenoon ja Nikoon sekä Tespialainen Heegeesandros. -Nämät purjehtivat ensimmäisinä Tainaronista Lakoonikassa ulos -aavalle merelle. Vähää heidän jälkeensä lähettivät Korintolaiset -Korintolaisen Aleksarkoksen johdolla 500 raskasaseista, osaksi omaa -väkeä, osaksi pestatuita Arkadialaisia. Korintolaisten seuraan -lähettivät myöskin Sikyoonilaiset 200 raskasaseista Sikyoonilaisen -Sargeun johdolla. Korintolaisten talven kestäessä miehitetyt 25 -laivaa makasivat vastapäätä Ateenalaisten Naupaktokseen ankkuroituja -20 laivaa, kunnes heidän kuormalaivansa lähtisivät liikkeelle -Peloponneesoksesta. Sillä nehän olivatkin miehitetyt alusta pitäen, -jotta Ateenalaiset vähemmän pitäisivät silmällä kuormalaivoja, vaan -kääntäisivät huomionsa sotalaivoihin. - -Ateenalaiset puolestaan lähettivät heti alusta kevättä, kun ruvettiin -linnoittamaan Dekeleiaa, Apollodooroksen pojan, Karikleen, johdolla -30 laivaa purjehtimaan Peloponneesoksen vesille. Hänelle oli -käsketty, että hän, saavuttuansa Argokseen, kehoittaisi Argolaisia -raskasaseisia sopimuksen mukaan astumaan laivaan. Samalla lähettivät -he Deemosteneen Sikeliaan, kuten jo ennen olivat päättäneet, 60 -Ateenalaisella ja viidellä Kiolaisella laivalla, mukanaan 1,200 -asevelvollista Ateenalaista raskasaseista ja niin monta saarelaista, -kuin kukin mahdollisesti kykeni lähettämään, sekä alamaisilta -liittolaisilta kaikki sotatarpeet, mitkä mistäkin olivat saatavissa. -Häntä oli käsketty ensin yhdessä Karikleen kanssa tekemään -hyökkäyksiä Lakooniaan. Deemostenees purjehti Aiginaan vartoakseen -siellä jälkeenjääneitä soturiaan, ja että Kariklees saisi Argolaiset -laivoihinsa. - -Sikeliassa saapui samaan aikaan tätä kevättä Gylippos Syrakuusaan -mukanaan ne sotavoimat, joita hän mahdollisesti oli voinut koota -kustakin kaupungista. Hän kutsui Syrakuusalaiset koolle ja kehotti -heitä miehittämään mahdollisimman paljon laivoja ja koettamaan ryhtyä -laivataisteluun. Hän toivoi tästä koituvan vaaraa vastaavan hyödyn -sodan suhteen. Eikä vähemmän kehoittanut heitä Hermokratees pitämään -itseään Ateenalaisten veroisina laivataidossa, lausuen, etteivät -Ateenalaisetkaan olleet isiltään perineet tuota meritaistelutaitoa -enemmän, kuin se heillä ikuisesti oli ollut; että he olivat -olleet enemmän mannermaalaisia, kuin Syrakuusalaiset, ja vasta -Meedialaisten pakottamina oppineet merimiehiksi, ja että uskaliaista -Ateenalaisten kaltaisista miehistä uskaliaat viholliset näyttäisivät -pelottavimmilta. Samaten, kuin he, sanoi hän, enemmän rohkeudellaan -kuin voimallaan pelottavat naapureitaan, samaten täytyy heitäkin -vastustaa, lisäten, että Syrakuusalaiset kyllä odottamattomalla -rohkeudellaan, hämmästyttäen Ateenalaisia tämmöisellä menettelyllään, -ennemmin kykenivät pitämään puoliaan heitä vastaan, kuin Ateenalaiset -sotataidollaan voivat vahingoittaa taitamattomia Syrakuusalaisia. -Sentähden kehoitti hän heitä viipymättä tekemään yrityksen -laivastollaan. Syrakuusalaiset innostuivat Gylippoksen, Hermokrateen -ja muittenkin kehoituksista laivatappeluun ja miehittivät laivansa. - -Kun laivasto oli varustettu, vei Gylippos yöllä koko maasotajoukkonsa -ulos ja aikoi itse maitse hyökätä Pleemyrionilla olevaa linnoitusta -vastaan, ja samalla purjehti sopimuksen mukaan Syrakuusalaisten 35 -sotalaivaa suuresta satamasta, ja nuo 45 pienestä satamasta, jossa -heidän laivanveistämönsä oli, purjehtivat ympäri niemen, pyrkien -yhtymään suuressa satamassa oleviin laivoihin, hyökätäkseen yht'aikaa -Pleemyrionia vastaan, jotta Ateenalaisia hätyytettäisiin molemmin -puolin. Mutta Ateenalaiset miehittivät kiiruusti puolestaan 40 -laivaa, joista he veivät 25 noita 35 Syrakuusalaista laivaa vastaan -suuressa satamassa; toisilla kävivät he noita laivanveistämöstä -ympäripurjehtivia laivoja vastaan. Yhteentörmäys tapahtui -välittömästi suuren sataman suussa, kumpaisetkin kauan pitäen -puoliaan toisiaan vastaan, toiset pyrkien pääsemään satamaan, toiset -koettaen estää heitä tästä. - -Sillä välin, kuin Ateenalaiset astuivat alas rannalle Pleemyrionista, -kiinnittäen huomionsa laivatappeluun, teki Gylippos aamun -valjetessa äkkinäisen hyökkäyksen linnoitusta vastaan, ja vallotti -ensin suurimman ja sitte kaksi pienempää bastionia, joista -vartijat pakenivat, nähtyään suurimman linnoituksen noin helposti -valloitetuksi. Miehet ensin valloitetusta linnoituksesta pääsivät -vaivoin leiriin, paeten mitkä laivoihin ja mitkä kuorma-alukseen. -Sillä kun Syrakuusalaiset pääsivät voitolle laivatappelussa suuressa -satamassa, lähettivät he yhden nopeakulkuisen laivan heitä ajamaan -takaa. Mutta kun Syrakuusalaiset olivat vallottaneet nuo kaksi -bastionia, joutuivat he vuorostaan tappiolle, ja siten pääsivät -näistä pakenevat miehet helpommin purjehtimaan heidän ohitsensa. -Sillä kun Syrakuusalaisten sataman suussa makaavat laivat olivat -voittaneet Ateenalaisten laivat, purjehtivat he ilman mitään -järjestystä, saattaen toisiaan sekasortoon, jonka kautta Ateenalaiset -pääsivät voitolle. Viimemainitut ajoivat pakosalle sekä nämät -että ne laivat, jotka heidät ensin olivat voittaneet satamassa. -Ateenalaiset upottivat 11 Syrakuusalaista laivaa ja surmasivat -suurimman osan niiden miehistöstä, paitsi kolmen laivan miehiä, jotka -he ottivat vangeiksi. Itse menettivät Ateenalaiset kolme laivaa. He -vetivät maalle Syrakuusalaisten laivanhylyt ja palasivat leiriinsä -pystytettyänsä voitonmerkin Pleemyrionin edustalla olevalle saarelle. - -Näin kävi Syrakuusalaisten laivatappelussa, mutta heidän haltuunsa -jäivät Pleemyrionin linnoitukset, jonka johdosta he pystyttivät -kolme voitonmerkkiä. Toisen noista kahdesta viimeksi vallotetusta -linnoituksesta hävittivät he, mutta kaksi muuta korjasivat he -ja asettivat niihin vartioväen. Linnotuksien vallottamisessa -kaatui paljon väkeä tahi otettiin vangeiksi, ja paljon tavaraa -joutui vihollisten saaliiksi. Sillä koska Ateenalaiset käyttivät -näitä linnotuksia tavara-aittana, niin löytyi niissä paljon sekä -kauppiaitten että laivanpäälliköiden tavaroita ja viljaa. Siellä -saivat viholliset 40 laivan purjeet ja muita tarpeita sekä kolme -maalle vedettyä sotalaivaa. Mitä suurimman ja tärkeimmän tappion -tuotti Ateenalaisten sotajoukolle Pleemyrionin vallotus. Sillä nyt -eivät laivaväylät enää olleet varmat elintarpeiden tuomista varten, -koska Syrakuusalaiset väijyivät näitä laivoillaan, estääksensä niitä, -niin että tuomiset tapahtuivat taistelun avulla. Muutenkin levitti -tämä vallottaminen sotureissa hämmästystä ja mielen lannistumista. - -Tämän jälkeen lähettivät Syrakuusalaiset 16 laivaa Syrakuusalaisen -Agatarkoksen johdolla matkalle. Yksi näistä lähti Peloponneesokseen -viemään lähettiläitä, joitten tuli selittää silloisen tilan olevan -mitä toivorikkaimman ja kiihoittaa sikäläiseen sotaan. Toiset 11 -purjehtivat Italiaan, koska sanoma oli saatu, että laivoja, tuoden -tarvekaluja Ateenalaisille, oli tulossa. Tavattuansa mainitut -laivat, hävittivät he monta niistä ja polttivat Ateenalaisten -Kaulooniatiksessa säilytetyt puuvarastot. Sitten he lähtivät -Lokroihin. Heidän siellä oleskellessaan saapui sinne yksi -Tespialaisia raskasaseisia kuljettava Peloponneesolainen kuormalaiva. -Otettuansa niitten miehet laivoihinsa, purjehtivat Syrakuusalaiset -kotiinsa. Näitä väijyivät Ateenalaiset Megaran edustalla ja -ottivatkin yhden niistä miehistöineen, mutta muita he eivät saaneet -kiinni, vaan ne pakenivat Syrakuusaan. - -Satamassa syntyi myöskin ottelu paaluista, joita Syrakuusalaiset -olivat pystyttäneet vanhojen laivasäiliöiden ympäri, jotta heidän -laivansa voisivat siellä olla ankkurissa, etteivätkä Ateenalaiset -hyökätessään kykenisi niitä vahingoittamaan. Ateenalaiset kuljettivat -säiliöitä vastaan 10,000 talenttia kantavan puisella tornilla ja -syrjävarusteilla varustetun laivan, josta he lähettivät miehiä -veneissä sitomaan paaluihin nuoria ja siten hinaamaan ne ylös tahi -sukeltaen sahaamaan ne poikki. Syrakuusalaiset heittivät heitä -nuolilla laivasäiliöistään ja toiset vastasivat kuormalaivasta. -Lopulta Ateenalaiset vetivät ylös useimmat paalut. Suurimman -vaivan tuottivat näkymättömät paalut, sillä paaluja löytyi, jotka -eivät ulottuneet yläpuolelle meren pintaa, joten oli vaarallista -lähestyä niitä, ettei, näkemättä niitä, johtanut laivaa niin, että -se niitä vastaan törmäsi ikäänkuin karille. Mutta myöskin niitä -sahasivat maksua vastaan pestatut sukeltajat poikki. Syrakuusalaiset -pystyttivät kuitenkin uusia paaluja. Myöskin montaa muuta keinoa -käyttivät he toisiansa vastaan, kuten luonnollista sotajoukkojen -seisoessa vastatusten lähellä toisiaan; he taistelivat ja ottelivat -sekä tekivät kaikenlaisia yrityksiä. - -Syrakuusalaiset lähettivät sanansaattajia myöskin Korintolaisten, -Lakedaimonilaisten ja Amprakialaisten kaupunkeihin, ilmoittamaan -Pleemyrionin vallottamisesta ja laivatappelusta, ja että he -oman itsensä epäjärjestyksestä, eivätkä suinkaan vihollisten -voimallisuudesta, olivat joutuneet tappiolle, sekä muutenkin -selittämään, että he elivät hyvässä toiveessa, ja pyytämään, että -rientäisivät heidän avuksensa sekä laivoilla että maaväellä, koska -Ateenalaisilla oli odotettavissa uutta sotaväkeä, ja vakuuttamaan, -että sota olisi lopussa, jos he ennättäisivät ennen näitten -saapumista tuhota vihollisten nykyisen sotavoiman. Täten toimivat -Sikeliassa olevat sotajoukot. - -Kun Deemostenees oli saanut kokoon sotajoukon, jolla hänen tuli -lähteä apuun Sikeliaan, lähti hän liikkeelle Aiginasta ja, -purjehdittuansa Peloponneesokseen, yhtyi hän Karikleeseen ja noihin -Ateenalaisten 30 laivaan. Otettuansa Argolaiset raskasaseiset -laivoihinsa, purjehtivat he Lakoonikaan. Ensin hävittivät he -Epidauros-Limeeran tienoita, sitten astuivat he maihin Lakoonikassa -vastapäätä Kyteeraa, jossa Apolloonin temppeli seisoo, hävittivät -osan maata ja linnoittivat kannaksentapaisen paikan, jotta -Lakedaimonilaisten Heilootit olisivat tilaisuudessa karata sinne, ja -jotta voisivat lähteä ryöstöretkille sieltä kuten Pyloksesta. Kun -Deemostenees oli auttanut vallottamaan tätä paikkaa, purjehti hän -Kerkyyran ympäri lähteäksensä mitä pikemmin Sikeliaan, otettuansa -sikäläisiä liittolaisia laivoihinsa. Mutta Kariklees jäi sinne, -kunnes hän oli linnoittanut paikan, jonka jälkeen hänkin, jätettyänsä -sinne vartijakunnan, 30 laivansa kanssa, kuten myöskin Argolaiset, -palasi kotia. - -Samana kesänä tuli Ateenaan 1,300 Diakossukuun kuuluvaa miekkaa -kantavaa Trakialaista peltastia, joiden oli määrä Deemosteneen kanssa -purjehtia Sikeliaan. Mutta koska he tulivat liian myöhään, päättivät -Ateenalaiset lähettää heidät takaisin Trakeeseen, mistä he olivat -tulleetkin, sillä näkyi olevan kallista käyttää heitä Dekeleian -sodassa, kun heistä jokainen päivässä sai drakman. - -Kun koko vihollinen sotaväki ensin kesällä oli linnottanut Dekeleian, -ja kun sitten eri kaupungeista maahan lähetetyt sotajoukot vuorottain -vartioivat sitä, tuotti se Ateenalaisille suurta haittaa ja -vahingotti kaupungin oloja varsinkin ihmisten surmaamisen ja tavarain -häviön kautta. Sillä kun hyökkäykset ennen olivat lyhytaikaisia, -eivät ne estäneet väliajalla nauttimasta maan tuotteita. Mutta kun -nyt vihollinen lakkaamatta oleskeli maassa ja kun se joko suuremmalla -joukolla hyökkäsi heidän kimppuunsa tahi kun vakinainen vartijaväki -tarpeen tullessa kävi ryöstöretkillä pitkin maata, ja koska -Lakedaimonilaisten kuningas Agis poistumatta sotatantereelta suurella -tarmolla johti sotaa, vahingoittuivat Ateenalaiset äärettömästi. -Sillä he eivät saaneet nauttia mitään maan hedelmistä ja enemmän, -kuin 20,000 orjaa, karkasi, useimmat näistä käsityöläisiä, niinkuin -he myöskin hukkasivat kaikki lampaansa ja juhtansa. Ja kun -ratsumiehet joka päivä ratsastivat Dekeleiaan tahi suojellaksensa -maata, niin hevoset kovalla tiellä, ja kun niitä yhtämittaa -vaivattiin, joko tykkänään vioittuivat tahi ainakin haavoittuivat. - -Elintarpeiden tuonti Euboiasta, joka ennen nopeammin oli käynyt -Oroopoksesta maitse Dekeleian kautta, tuli paljoa kalliimmaksi, -kun se nyt kulki meritse Sunionin ympäri. Kaupungin täytyi ottaa -kaikki ulkoa ja oli enemmän linnana, kuin kaupunkina. Ateenalaiset -vartioivat vuorottain päivällä linnotuksilla, mutta yöllä olivat -kaikki paitsi ratsumiehet valvomassa joko aseita tahi muureja, ja -näitä vaivoja kärsivät he yhtämittaa kesät ja talvet. Enin heitä -kuitenkin rasitti se seikka, että heillä oli kaksi sotaa. Huolimatta -tästä osoittivat semmoista intoa, ettei olisi uskonut sitä, kuullen -siitä puhuttavan, ellei sitä olisi nähnyt. Sillä vaikka heitä -Peloponneesolaiset piirittivät linnoittamalla Dekeleiaa, he eivät -kuitenkaan luopuneet Sikelian sodasta, vaan siellä piirittivät -kuitenkin Syrakuusaa, joka ei ollut Ateenaa pienempi. Vasten -Helleenien tuumia Ateenalaisten voimasta ja uskaliaisuudesta, he kun -sodan alussa arvelivat Ateenalaisten kestävän mitkä vuoden, mitkä -kaksi, mitkä kolmekin vuotta, mutta ei kukaan enempää aikaa, jos -Peloponneesolaiset hyökkäisivät heidän maahansa, saapuivat he 17 -vuodella ensimmäisen hyökkäyksen jälkeen Sikeliaan, kun jo olivat -sodan kaikenlaisien vaivojen rasittamina, ja ryhtyivät sotaan, -joka ei suinkaan ollut Peloponneesolaista pienempi. Lisäksi tuotti -heille Dekeleian vallotus ja muut satunnaiset tappiot painavan -rahan-puutteen. Arvellen saavansa siten suuret tulot, määräsivät -he tähän aikaan tavallisen tulliveron asemesta 1/20 osan meritse -tuoduista tavaroista maksettavaksi. Menot nousivat sodan yhä -suuremmista kustannuksista, jota vastoin tulot vähenivät. - -Deemosteneelta jälkeenjääneet Trakialaiset lähettivät Ateenalaiset -heti pois, koskeivät halunneet nykyisessä rahanpuutteessa lisätä -menojaan. He antoivat heidän poistamisensa Diitrefeen toimeksi, -käskien häntä sivumennen, kun hän purjehti Euripoksen läpi, -käyttämään näitä vahingottamaan vihollisia, jos vaan mahdollista. -Diitrefees laski Trakialaiset maihin Tanagrassa, toimittaen kiiruusti -vähäisen ryöstöretken. Sitten purjehti hän Euboian Kalkiksesta läpi -Euripoksen ja laski heidät maihin Boiootiassa, jossa hän johti -heitä Mykaleessokseen. Salassa vietti hän yönsä Hermeen temppelin -läheisyydessä, joka on 16 stadionin päässä Mykaleessoksesta, teki -samalla hyökkäyksen tätä pientä kaupunkia vastaan ja vallotti sen. -Tämän kaupungin asukkaita yllätti hän hyökkäyksellään, koska he eivät -ensinkään olleet varuillaan eivätkä odottaneet, että kukaan astuisi -ylös heitä ahdistamaan, kun he asuivat kaukana rannasta, jonka -takia heidän muurinsa olivatkin heikot ja paikoittaan hajallaankin -sekä matalaksi rakennetut, ja portitkin auki, koska eivät ensinkään -pelänneet vaaraa. Trakialaiset ryntäsivät kaupunkiin, hävittivät -rakennukset ja temppelit ja surmasivat ihmiset, säästämättä vanhoja -enemmän kuin nuoriakaan, vaan tappoivat kaikki järjestään, jotka vaan -joutuivat heidän käsiinsä, sekä naisia että lapsia ja juhtiakin, -ylipäätään kaikkia eläviä olentoja. Sillä barbareista on Trakialainen -heimo, niin pian kuin se joutuu raivoihinsa, verenhimoisin. Tässä -vallitsi hirmuinen sekasorto ja täällä tuli esiin kaikenlaiset surman -tavat. He tunkivat lasten kouluun, joka oli suurin kaupungissa, ja -johon lapset juuri olivat astuneet sisään, ja tappoivat kaikki. Tämä -oli hirvein onnettomuus, joka odottamatta kohtasi koko kaupunkia. - -Kun Teebalaisten tietoon tuli tämä, riensivät he heti apuun ja -saavuttivat Trakialaiset, jotka eivät olleet heitä paljon edellä, -riistivät heiltä saaliin ja, pelästyttäen heitä, ajoivat heitä -takaa Euripoksen rantaan saakka, jossa heitä laivat odottivat. He -surmasivat useimmat laivoihin pyrkivistä, koska Trakialaiset eivät -taitaneet uida, sillä kun merimiehet laivoissa huomasivat tapahtumat -maalla, olivat he vieneet laivat nuolten kantoväliä ulommas. Tähän -saakka olivat Trakialaiset paetessaan aika tavalla puolustautuneet -Teebalaista ratsuväkeä vastaan, tämän ensin hyökätessä heidän -kimppuunsa, karaten maansa tavalla vihollista vastaan ja sitten -taasen yhtyen, ja harvat heistä olivat kaatuneet; moniaat heistä -tavattiin itse kaupungissa ryöstämästä ja tapettiin. Kaikista 1,300 -Trakialaisesta kaatui 250. Teebalaisista ja muista apuun rientävistä -kaatui noin 20 ratsumiestä ja raskasaseista, heidän joukossaan -myöskin Teebalainen boiootarkki Skirfoondas. Mykaleessolaisistakin -kaatui joku määrä. Näin kävi Mykaleessolaisten, joita kohtasi tämä -onnettomuus, joka suhteellisesti oli tässä sodassa tapahtuneista -onnettomuuksista mitä kovimpia ja surkuteltavimpia. - -Linnotuksen rakennettuansa, ja lähdettyänsä Lakoonikasta Kerkyyraan, -tapasi Deemostenees Eeliläisen Feian satamassa kuormalaivan -ankkuroittuna, jolla Korintolaiset raskasaseiset olivat aikeessa -lähteä Sikeliaan. Hän hävitti laivan, mutta paenneet miehet lähtivät -matkalle toisella aluksella, jonka he saivat käsiinsä. Tämän -jälkeen saapui Deemostenees Sakyntokseen ja Kefalleeniaan ja otti -sieltä raskasaseisia ja lähetti myöskin hakemaan Messeenialaista -väkeä Naupaktoksesta. Sitten purjehti hän yli vastapäätä olevalla -Akarnaanian mannermaalla sijaitseviin Alysian ja Anaktorionin -kaupunkeihin, jotka olivat Ateenalaisten hallussa. Hänen täällä -ollessaan näissä toimissa, saapui sinne paluumatkalla Sikeliasta -Eyrymedoon, joka talvella oli lähetetty viemään rahaa sikäläiselle -sotaväelle. Eyrymedoon ilmotti muun muassa, että Syrakuusalaiset -hänen jo lähdettyänsä matkalle olivat vallottaneet Pleemyrionin. -Heidän luoksensa saapui niinikään Konoon, joka oli päällikkönä -Naupaktoksessa, ilmottaen, että heitä vastaan ankkuroidut -Korintolaiset 25 laivaa eivät tauonneet vihollisuuksista, vaan -valmistautuivat laivatappeluun, jonka tähden hän pyysi heitä -lähettämään Naupaktokseen lisää laivoja, koska hänen komentamansa -18 laivaa eivät kyenneet pitämään puoliaan vihollisten 25 laivaa -vastaan. Deemostenees ja Eyrymedoon lähettivät Konoonia myöten -lisäksi Naupaktoksen laivastoon kymmenen nopeimmin purjehtivia -laivojaan. Itse he olivat sotaväen kokoamisen toimissa. Eyrymedoon -purjehti Kerkyyraan ja käski heitä miehittämään 15 laivaa ja valitsi -raskasaseisia, sillä palattuansa Sikeliasta hän jo johti Deemosteneen -rinnalla. Deemostenees taasen kokosi linkoojia ja keihäänheittäjiä -Akarnaanian ympäristöstä. - -Kun nyt lähettiläät Syrakuusasta Pleemyrionin vallottamisen jälkeen -kävivät eri kaupungeissa ja jo olivat saaneet ne puolellensa sekä -aikoivat viedä kootun sotajoukon kaupunkiinsa, niin Niikias, jolle -tästä oli tullut tieto, lähettää sanan niille Sikelialaisille, -joitten alueen läpi tie kulki, ja jotka olivat Kentoripalaiset, -Alikyailaiset ja muut liittolaisensa, etteivät päästäisi vihollisia -maansa läpi kulkemaan, vaan yhdestä tuumin estäisivät heitä tästä. -Sillä muualta he eivät yrittäisikään, koska Akragantinolaiset eivät -sallisi heidän kulkea maansa läpi. Kun Sikelialaiset jo olivat -lähteneet matkalle, niin asettuivat Sikeliootat, kuten Ateenalaiset -olivat pyytäneet, heitä väijymään ja hyökkäsivät äkki-arvaamatta -heidän kimppuunsa, näitten olematta ensinkään varuillaan, surmaten -heistä noin 800 ja kaikki muut lähettiläät paitsi Korintolaista -yksin. Tämä johti pakenevat 1,500 Syrakuusaan. - -Näinä päivinä saapuivat myöskin Kamariinalaiset heidän avuksensa -500 raskasaseisella, 300 keihäänheittäjällä ja 300 nuolenampujalla. -Geloolaiset lähettivät niinikään noin viiden laivan suuruisen -laivaston, 400 keihäänheittäjää ja 200 ratsumiestä. Sillä melkein -koko Sikelia paitsi Akragantinolaisia, jotka pysyivät puolueettomina, -itse entisetkin epävarmat, yhtyi nyt Syrakuusalaisiin Ateenalaisia -vastaan. Kuitenkin lykkäsivät Syrakuusalaiset Sikelialaisten heille -tuottaman onnettomuuden tähden hyökkäyksen Ateenalaisia vastaan -toistaiseksi. - -Kun sekä Kerkyyrasta että mannermaalta koottu sotajoukko oli valmis, -purjehtivat Deemostenees ja Eyrymedoon yli Jonian lahden Japygian -niemekkeelle. Lähdettyänsä sieltä, laskivat he rantaan Koiradas -nimisille Japygian edustalla sijaitseville saarille, ottivat -laivoihinsa noin 150 Japygialaista keihäänheittäjää Messapialaista -sukuperää ja uudistivat Artan kanssa, hallitsijan, joka oli heille -toimittanut keihäänheittäjät, vanhan ystävyydenliiton, jonka -jälkeen he saapuivat Italiassa sijaitsevaan Metapontiokseen. He -saivat Metapontiolaiset, sopimuksen tehtyään, lähettämään heidän -mukaansa 300 keihäänheittäjää ja kaksi laivaa, jotka saatuansa he -purjehtivat Turiaan. Täältä oli äskettäin Ateenalaisten vastustajat -vallankumouksen kautta karkoitetut. Koska Ateenalaiset, kooten koko -sotajoukkonsa, halusivat katselmuksen kautta saada selville, olivatko -jotkut jääneet jälkeen, ja innostuttaaksensa Turilaisia ottamaan osaa -sotaan, sekä solmiaksensa heidän kanssansa liiton, että pitäisivät -samoja, kuin Ateenalaiset, vihollisina ja ystävinä, jäivät he -Turiaan, ajaaksensa näitä asioita. - -Samaan aikaan varustautuivat laivatappeluun ne Peloponneesolaiset, -jotka 25 laivallaan olivat ankkurissa noita Naupaktoksessa -makaavia laivoja vastaan, suojataksensa Sikeliaan tavaroita vieviä -kuormalaivoja. He rakensivat itselleen lisää laivoja, joten heillä -oli melkein yhtä monta laivaa, kuin Ateenalaisilla, ja purjehtivat -sitten Akaian Erineoniin Rypikeen alueella. He asettuivat ankkuriin -puolikuun tapaisen paikan sisäpuolelle, ja kumpaisellekin puolelle -ulottuville niemiköille asettui Korintolaisten ja sikäläisten -liittolaisten avuksi saapunut jalkaväki; välisen lahden pitivät -laivat suljettuna. Laivastoa johti Korintolainen Polyantees. -Ateenalaisten 33 laivaa purjehti Naupaktoksesta Difiloksen -johdolla heitä vastaan. Korintolaiset pysyivät ensin paikallaan -liikkumatta, mutta merkin saatuansa ryntäsivät he, kun tilaisuus -oli sopiva, laivoillaan Ateenalaisten kimppuun. He pitivät molemmat -kauan aikaa puoliaan. Korintolaisilta upotettiin kolme laivaa, -Ateenalaisilta ei yhtään tykkänään, vaan seitsemän heidän laivoistaan -joutui purjehtimaan kelvottomiksi, kun yhteentörmätessä näiden -keula rikottiin, tätä varten paksummalla kokalla varustetuiden -Korintolaisten laivojen hyökätessä. Tappelussa ei kumpikaan päässyt -voitolle ja kumpikin piti itseänsä voittajana. Ateenalaiset ottivat -kuitenkin laivanhylyn haltuunsa, koska tuuli ajoi ne ulos merelle, ja -kun eivät Korintolaiset enää tehneet mitään hyökkäystä. He erosivat, -ajamatta takaa toisiaan, eikä mitään vankeja otettu. Korintolaiset -ja Peloponneesolaiset, jotka taistelivat lähellä rantaa, pelastuivat -helposti, eikä yhtään Ateenalaista laivaa uponnut. Ateenalaisten -purjehdittua Naupaktokseen, pystyttivät Korintolaiset heti -voitonmerkin ikäänkuin voittajina, koska olivat tehneet useita -vihollisten laivoista kelvottomiksi purjehtimaan, arvellen, etteivät -olleet joutuneet tappiolle, samalla perusteella, kuin vastustajat -pitivät itseänsä voittajina. Korintolaiset arvelivat, että olivat -päässeet voitolle, koska niin vähän olivat joutuneet alakynteen; -Ateenalaiset taasen pitivät itseään tappion kärsineinä, koska he -eivät olleet täydellisesti päässeet voitolle. - -Peloponneesolaisen laivaston ja jalkaväen poistuttua, pystyttivät -Ateenalaisetkin voitonmerkin ikäänkuin voittajina Akaiassa 20 -stadionin päähän Erineonista. Täten päättyi tämä laivatappelu. - -Kun Turilaiset olivat valmiit auttamaan heitä 700 raskasaseisella ja -300 keihäänheittäjällä, käskivät Deemostenees ja Eyrymedoon heidän -laivoillaan purjehtia pitkin rantoja Krotooniin saakka, mutta itse -johtivat he koko jalkaväen läpi Turilaisten alueen, toimitettuansa -katselmuksen Sybarisvirran läheisyydessä. Kun he olivat ehtineet -Hyliasvirralle, lähettivät heille Krotoonilaiset sanan, etteivät he -sallineet Ateenalaisten kulkea läpi maansa sotajoukkoineen, jonka -tähden he kulkivat meren rannalle ja viettivät yönsä Hyliasvirran -suussa, johon heidän laivansakin tulivat. Seuraavana päivänä astuivat -he taas laivoihin ja purjehtivat pitkin rantoja, pysähtyen kaikissa -kaupungeissa paitsi Lokroissa, kunnes saapuivat Petraan Reegionin -alueella. - -Kun Syrakuusalaisten tiedoksi oli tullut heidän lähestymisensä, -halusivat he uudestaan koettaa onneaan meritappelussa ja -jalkaväellä, jonka he olivat koonneet, ollakseen valmiit ennen -vihollisten saapumista. He varustivat laivastonsa, sen mukaan kuin -he edellisessä laivatappelussa olivat huomanneet edullisimmaksi. -He lyhensivät keulat ja tekivät ne tukevammiksi, vahvistaen niitä -myöskin paksuilla välipuilla, ja asettivat kokkaan, sekä sisään -että ulkopuolelle, kuuden kyynärän pituiset ulkonevat syrjäpuut, -samaten kuin Korintolaiset, rynnätessään Naupaktoksessa itseään -vastaan asetettujen laivojen kimppuun, olivat taistelleet keulasta. -Sillä Syrakuusalaiset arvelivat saavuttavansa voiton Ateenalaisista -laivoista, jotka eivät olleet yhtä tukevasti varustetut, vaan -joiden keulat olivat ohuet, koska heillä ei ollut tapana hyökätä -suorastaan keula edellä, vaan ympäröidä vihollisen, ja että he -pääsisivät voitolle suuressa satamassa tapahtuvassa tappelussa, -koska ala monelle laivalle oli liian pieni. Sillä he tuumivat, -että he, hyökäten keuloitse Ateenalaisia vastaan, vahvoilla ja -paksuilla kokillaan rikkoisivat vihollisten ohuet ja heikot keulat -ja paikan ahtaus estäisi Ateenalaisia pääsemästä heidän ympärinsä -ja läpäisemästä heidän riviään, johon he suuresti luottivat. -Itse he estäisivät näitä tunkeutumasta läpi, ja paikan ahtaus -ympäröimästä heitä. He nyt varsinkin koettaisivat rynnätä keulalla -vihollisten laivoihin, joka ennen pidettiin johtuvan perämiesten -taitamattomuudesta; sillä tämä näkyi heistä olevan etuisinta heille. -Jos Ateenalaiset, työnnettyinä pakosalle, koettaisivat soutaa -maihin, niin olisi heille tarjona ainoastaan kapea kaistale aivan -heidän leirinsä läheisyydessä, koska Syrakuusalaisten hallussa oli -suurin osa satamaa, ja kun he pakotettaisiin ahdinkoon, kaikki -samalle pienelle alalle, niin syntyisi siitä epäjärjestys, seikka, -joka kaikissa laivatappeluissa suuresti vahingoitti Ateenalaisia, -kun ei heillä, kuten Syrakuusalaisilla, ollut koko suuri satama -suojapaikkana. Eikä Ateenalaisille olisi mahdollista purjehtia -ympäri aavoille vesille, kun Syrakuusalaisten hallussa olivat sekä -pääsy merelle että palaaminen sieltä, varsinkin kun Pleemyrion oli -vihollisten hallussa ja sataman suu kapea. - -Syrakuusalaiset, täten tuumien mielessään sotataitonsa ja voimansa -suhteen sekä rohkaistuina menestyksestään viime laivataistelussa, -tekivät hyökkäyksen jalkaväellänsä ja laivoillaan samaan aikaan. -Gylippos vähää edeltäkäsin vei kaupungissa majoitetut sotilaat -Ateenalaisten linnotuksen sitä osaa vastaan, joka oli kaupunkiin -päin. Olympieinonissa seisova Syrakuusalaisten sotaväki, -raskasaseiset, ratsumiehet ja kevytaseiset hyökkäsivät taas toiselta -puolelta linnotusta vastaan. Tämän jälkeen tekivät Syrakuusalaisten -ja heidän liittolaisten laivat hyökkäyksen. Kun Ateenalaiset, jotka -olivat luulleet heidän hyökkäävän ainoastaan jalkaväellä, äkkiä -näkivät laivojenkin ryntäävän esille, niin he hätääntyivät. Toiset -asettuivat muurille tai muurin eteen vastustamaan hyökkääjiä, toiset -Olympieionista ja ulkopuolelta nopeudella esiinryntääviä lukuisia -ratsumiehiä ja keihäänheittäjiä vastaan. Toiset taas astuivat -laivoihin ja riensivät rannalle apuun. Astuttuansa aluksiin kävivät -he 75 laivalla vihollista vastaan. Syrakuusalaisilla oli noin 80 -laivaa. - -Suuren osan päivää hyökättyänsä ja peräydyttyänsä ja koeteltuansa -toistensa voimia, erosivat taistelijat, kun ei kumpikaan voinut -toimittaa mitään sanottavampaa, kuin että Syrakuusalaiset upottivat -yhden tahi kaksi Ateenalaisten laivaa, ja jalkaväkikin poistui -muurilta. - -Seuraavana päivänä pysyivät Syrakuusalaiset liikkumatta eikä käynyt -selville, mitä tuumia heillä oli. Mutta kun Niikias huomasi, että he -laivatappelussa olivat pitäneet puoliaan, ja arveli heidän tekevän -uuden hyökkäyksen, niin hän käski laivanpäälliköiden korjata ne -heidän laivoistaan, jotka taistelussa olivat viottuneet, ja ankkuroi -kuormalaivoja niitten paalujen suojaksi, jotka hän oli pystyttänyt -mereen laivojensa eteen suljetuksi satamaksi. Hän oli pystyttänyt -paalut noin kahden jalan päähän toisistaan, jotta jos joku laiva -joutuisi ahdinkoon, sillä olisi joku varma turvapaikka, johon se -voisi paeta ja josta palata ulapalle, jos tahtoisi. Ateenalaisilta -kului koko päivä yöhön asti tässä työssä. - -Seuraavana päivänä tekivät Syrakuusalaiset Ateenalaisia vastaan -aikaisemmin, kuin edellisenä, samantapaisen hyökkäyksen yhtaikaa -sekä jalkaväellä että laivastolla. Molemmat laivastot mittailivat -taas voimiaan, tehden hyökkäyksiä toisiansa vastaan suuren osan -päivästä, kunnes Syrakuusalaisten etevin perämies, Pyrrikoksen -poika, Aristoon, Korintoksesta, kehotti laivastonsa päälliköitä -lähettämään kaupunkien kauppaesimiehille käskyn, että mitä kiiruimmin -muuttaisivat ruokatavaroiden myymälän meren rannalle ja pakottaisivat -myyjät tuomaan sinne kaikki ruoka-aineensa, jotta merimiehet heti, -astuttuansa laivoista, voisivat syödä suuruksensa ja välittömästi sen -tehtyään sinä päivänä hyökätä aavistamattomien Ateenalaisten kimppuun. - -Suostuen tähän tuumaan, lähettivät päälliköt sanan ja tori -muutettiin. Syrakuusalaiset huopasivat äkkiä kaupunkiin takaisin -ja aterioitsivat heti astuttuansa laivoista. Ateenalaiset, jotka -arvelivat heidän pitäen itseään voitettuina huopaavan kaupunkiin, -astuivat kaikessa mukavuudessa laivoista maihin ja söivät rauhassa -ateriansa, koska eivät arvelleet vihollisten sinä päivänä enää -ryhtyvän meritappeluun. Mutta, astuttuansa laivoihin, uudistivat -Syrakuusalaiset äkkiä hyökkäyksensä. Tästä syntyi suuri häiriö -Ateenalaisten kesken, ja useimmat heistä ehtivät hädin tuskin -syömättä ja epäjärjestyksessä astua laivoihin, vastustaaksensa -vihollisia. Kotvan aikaa varoivat he toisiansa etäältä, mutta -vihdoin näkyi Ateenalaisista joutavalta vitkastella ja antautua -miehuuttomuuteen, vaan tahtoivat mitä pikemmin hyökätä esille, ja he -ryntäsivät sotahuudon kaikuessa meritaisteluun. Mutta Syrakuusalaiset -kävivät heitä vastaan keula edellä, kuten olivat päättäneet, ja -rikkoivat kokan varustuksella melkein kaikkien Ateenalaisten -laivojen keulat, jota paitsi vihollisten laivojen kannella olevat -keihäänheittäjät heitä suuresti vahingottivat. Mutta vielä paljon -enemmän vahingoittivat heitä pienissä aluksissa soutelevat -Syrakuusalaiset, jotka, kulkien vihollisten laivojen airojen alta ja -niitten syrjille, heittelivät Ateenalaisia merimiehiä keihäillä. - -Tällä tavoin taisteltuansa kaikista voimin, pääsivät Syrakuusalaiset -voitolle. Ateenalaiset peräytyivät ja pakenivat kuormalaivojen -välitse satamaleiriinsä. Syrakuusalaisten laivat ajoivat heitä -takaa kuormalaivoihin saakka, mutta pääsemästä etäämmäs estivät -heitä sisäänpurjehduspaikkojen yli kuormalaivoista ripustetut -delfiinikantavat raakapuut. Voitosta ylimielisinä lähestyi näitä -liian paljon kaksi Syrakuusalaista laivaa, mutta joutuivat -perikatoon, ja toinen niistä otettiin miehineen. Upotettuansa -seitsemän Ateenalaista laivaa ja viotettuansa suuren joukon toisia, -sekä osaksi otettuansa vangeiksi osaksi tapettuansa niiden miehistön, -vetäytyivät Syrakuusalaiset takaisin ja pystyttivät voitonmerkkejä -molempien laivatappeluiden johdosta. Heillä oli nyt varma toivo, että -laivatappelussa olivat Ateenalaisia etevämpiä ja luulivat mielestänsä -myöskin voivansa saada voiton jalkaväestä. He varustautuivat siis -uuteen yritykseen kummaltakin taholta sekä maitse että meritse. - -Sillä välin saapuivat Deemostenees ja Eyrymedoon, mukanaan -apujoukko Ateenasta, nimittäin 73 laivaa, siihen luettuina -myöskin liittolaisten lähettämät, noin 5,000 raskasaseista omaa -ja liittolaisväkeä, suuri joukko Barbarilaisia ja Helleeniläisiä -keihäänheittäjiä, linkoojia ja nuolenampujia ja muutenkin riittävä -varustus. Syrakuusalaisia ja heidän liittolaisiaan valtasi nyt -suuri pelko, ettei heille tulisi loppua vaaroista, kun he näkivät, -että Ateenalaiset, huolimatta Dekeleian linnoittamisesta, olivat -kyenneet lähettämään yhtä suuren ja kelvollisen sotajoukon, kuin -ennenkin ja että Ateenalaisten valta ulottui kaikkialle yhtä -mahtavana. Ateenalaisten entisessä sotajoukossa synnytti näitten tulo -jonkunverran luottamusta, katsoen heidän kärsimiinsä onnettomuuksiin. -Kun Deemostenees huomasi, millä kannalla asiat olivat, arveli hän, -ettei sopinut vitkastella, jos mieli välttää yhtäläistä vaaraa, kuin -se, johon Niikias oli joutunut. Sillä saapuessaan oli Niikias kyllä -herättänyt pelkoa; mutta kun hän ei heti ahdistanut Syrakuusalaisia, -vaan vietti talven Katanassa, haihtui pelko ja Gylippos ehti -tulla Peloponneesoksesta sotajoukolla, jota eivät Syrakuusalaiset -ensinkään olisi pyytäneetkään, jos Niikias heti olisi ryhtynyt -hyökkäykseen. Sillä arveltuansa olevansa kyllin voimakkaita, olisivat -Syrakuusalaiset, jouduttuansa tappiolle ja piiritetyiksi, huomanneet, -ettei apu heitä enää olisi hyödyttänyt, jos he olisivatkin -lähettäneet sitä pyytämään. Ottaen tämän huomioon ja älyten -olevansa ensi päivänä pelottavinna, tahtoi Deemostenees käyttää -edukseen vihollisen sotajoukon ensi säikähdystä. Kun Deemostenees -näki, että se muuri, jolla Syrakuusalaiset estivät Ateenalaisia -saartamasta heitä, oli yksinkertainen, ja ettei ollut vaikeata -vallottaa sitä, jos vaan saisi haltuunsa ylöskäytävät Epipolaihin ja -siellä löytyvän leirin, koska ei kukaan häntä olisi vastustamassa, -kiiruhti hän tekemään yrityksen, koska tämä näytti hänestä paraiten -tekevän lopun sodasta. Sillä jos hän onnistuisi yrityksessään, -valloittaisi hän Syrakuusan, mutta jos hän joutuisi tappiolle, veisi -hän sotajoukon takaisin, sallimatta Ateenalaisten yhtä vähän, kuin -liittolaistenkaan eli koko kaupungin, suotta kuluttaa voimiaan. Ensin -kävivät Ateenalaiset hävittämässä Syrakuusalaisten aluetta Anapoksen -seuduilla ja pääsivät kuten ennenkin voitolle sekä maalla että -merellä. Sillä Syrakuusalaisista kävivät heitä vastaan kumpaisessakin -tappelussa ainoastaan ratsumiehet ja keihäänheittäjät Olympieionista. - -Sitten oli Deemosteneen mielestä koetettava koneilla vallottaa -muuri. Mutta kun ne vietiin esille, sytyttivät niitä muurilla -puolustautuvat viholliset, ja myöskin muu osa sotajoukkoa, joka -monessa kohdin teki hyökkäyksiä, karkoitettiin. Koska ei enää -ollut sopiva vitkastella, suostuivat Niikias ja muut päälliköt -hänen tuumaansa ja tekivät hyökkäyksen Epipolaita vastaan. Mutta -koska näkyi mahdottomalta huomaamatta kulkea ja kiivetä ylängölle, -niin käski hän ottaa mukaansa ruokaa viideksi päiväksi ja kulki -Eyrymedoonin ja Menandroksen seuraamana alkuyöstä koko sotajoukollaan -Epipolaita vastaan, ottaen mukaansa kaikki kivenhakkaajat ja -rakennusmestarit, sekä käski heidän varustautua nuolilla ja kaikilla, -mitä tarvittaisiin linnotuksiin, jos pääsisivät voitolle, jota -vastoin Niikias jäi linnotukseen. Kun he Eyryeeloksen kautta samaa -tietä, jota entinenkin sotajoukko oli käyttänyt, olivat päässeet -Epipolaihin Syrakuusalaisten vartijoiden huomaamatta, hyökkäsivät he -esiin ja vallottivat Syrakuusalaisten siellä olevan linnotuksen ja -surmasivat osan vartijoista, mutta useimmat pakenivat Epipolaille -rakennettuihin leireihin, joita oli kolme, yksi Syrakuusalaisten, -yksi toisten Sikelioottain ja yksi liittolaisten. Nämät pakolaiset -ilmoittivat hyökkäyksestä myöskin noille 600 Syrakuusalaiselle, jotka -olivat etuvartijoina Epipolailla. Nämät kiiruhtivat heti apuun, mutta -Deemostenees Ateenalaisine sotureineen karkoitti heidät, vaikka -he urhoollisesti puolustautuivat. Ateenalaiset pyrkivät eteenpäin -viipymättä, jotta he ensi intoansa laimenematta päättäisivät sen, -mitä varten heitä oli lähetetty. Toiset valloittivat, vartijoiden -paettua, Syrakuusalaisten lähimmän etulinnoituksen ja hajottivat -rintavarustukset. Syrakuusalaiset liittolaisineen ja Gylippos -väkineen riensivät kyllä apuun etulinnoituksista, mutta kun tämä -uhkatyö tapahtui yöllä heidän aavistamattaan, niin pakottivat heidät -Ateenalaiset ensin pakosalle, kun he pelästyneinä hyökkäsivät esille. -Mutta kun Ateenalaiset, katsoen jo itsensä voittajiksi, eivät -noudattaneet järjestystä, vaan mitä pikemmin tahtoivat saada nekin, -jotka eivät vielä olleet ottaneet osaa taisteluun, masennetuiksi, -jotta eivät nämät, heidän hyökätessään vähemmällä innolla, yhtyisi -uudestaan, niin Boiootialaiset ensimmäisinä työnsivät heidät takaisin -ja ajoivat heidät pakosalle. - -Tällöin joutuivat jo Ateenalaiset suureen sekasortoon ja -neuvottomuuteen, jonka yksityiskohdista ei kummaltakaan puolelta -voi saada selvää. Sillä päivälläkään, vaikka silloin on varmempi, -eivät taisteluun osanottajat näe kaikkia, vaan jokainen ainoastaan -sen, mikä hänen läheisyydessään tapahtuu; mutta yöllä tapahtuneesta -tappelusta, jommoinen tämä oli ainoa tässä sodassa näiden suurten -sotajoukkojen välissä, miten voisi siitä tietää jotakin varmuudella? - -Oli kyllä selvä kuutamo, niin että, kuten ainakin kuun loistaessa, -taisi erottaa toistensa ruumista, mutta ei voinut tarkoin tuntea -toisiaan. Molemmin puolin kompastui suuri joukko raskasaseisia -paikan ahtauden takia kumoon. Ateenalaisista oli osa jo voitettu, -toiset taasen voimattomina ryntäsivät esiin ensi innossaan. Heidän -muista sotureistaan olivat toiset jo päässeet kukkulalle, toiset -taas pyrkivät vielä sinne, eivätkä tienneet, mihin kääntyä, kun -jo etujoukko oli joutunut tykkänään epäjärjestykseen, eikä ollut -helppo huutojen kesken tuntea toisiaan. Sillä Syrakuusalaiset -liittolaisineen, vastustaen päälleryntääjiä, kehottivat toisiaan -voittajina kovilla huudoilla, koska oli mahdotonta muulla lailla -antaa käskyä yön vallitessa. Etsiessään toisiaan, pitivät -Ateenalaiset jokaista vastaantulijaa vihollisena, jospa kohta -olikin joku pakenevista ystävistä. Koska he usein kyseskelivät -tunnussanaa, kun ei ollut muuta tuntomerkkiä, niin he täten sekä -synnyttivät häiriötä keskuudessaan että ilmottivat sen viholliselle. -Mutta vihollisten tunnussanaa he eivät saaneet tietää, koska nämät -voittajina vähemmän hajallaan tarkemmin tunsivat toisiaan. Jos -siis joku vihollisista sattui heidän tielleen, niin pääsi hän -heidän käsistään, koska hän tunsi heidän tunnussanansa, mutta -kun he eivät itse vastanneet, niin kohtasi heitä surma. Suuresti -vahingotti heitä myöskin sotalaulu; sillä koska se molemmin puolin -oli yhdenkaltainen, tuotti se suurta häiriötä. Sillä kun Argolaiset -ja Kerkyyralaiset sekä Ateenalaisten muut Doorilaiset liittolaiset -lauloivat sotalauluaan, herätti se pelkoa Ateenalaisissa, koska se -kaikui samaten kuin vihollisten, niin että vihdoin monessa kohdin -leiriä tästä ei ainoastaan seurannut pelkoa, vaan, sekasorron kerran -synnyttyä, ystävät vihdoin joutuivat käsikähmään ystävien kanssa, -saman kaupungin miehet keskenään, josta he vaivoin hellittivät. -Paetessaan heittäytyivät useat alas jyrkänteiltä ja saivat -surmansa, koska alaskäytävät Epipolailta olivat kapeat. Päästyänsä -alas tasangolle, pakenivat useimmat niistä sotilaista, jotka jo -aikaisemmin olivat tulleet Sikeliaan, ja siten tunsivat seudut, -leiriin; mutta myöhemmin saapuneista, joille tiet ja paikat olivat -tuntemattomat, eksyi osa tieltä, ja kuljeskeli sinne tänne. Kun päivä -tuli, surmasivat heidät Syrakuusalaiset ratsumiehet, jotka samoilivat -ylt'ympäri seutuja. - -Seuraavana päivänä pystyttivät Syrakuusalaiset kaksi voitonmerkkiä, -toisen Epipolaille, missä ylöskäytävä oli, ja toisen sille paikalle, -jossa Boiootialaiset ensin olivat asettuneet vastarintaan. -Ateenalaiset korjasivat sopimuksen suojassa kaatuneensa. Lukuisat -olivat heidän ja heidän liittolaistensa kaatuneet, mutta paljoa -lukuisammat olivat otetut aseet. Sillä niistä miehistä, jotka olivat -pakoitetut aseitta hyppäämään jyrkänteiltä, sai osa surmansa, toiset -taasen pelastuivat. - -Tämän jälkeen lähettivät Syrakuusalaiset, jotka tästä uudesta -odottamattomasta menestyksestä, kuten edelliselläkin kerralla, olivat -rohkaisseet mielensä, Sikanoksen 50 laivalla vallankumouksen alaiseen -Akragaaseen, koettamaan saada tämän kaupungin valtansa alle, jos vaan -mahdollista. Gylippos taas matkusti maitse uudestaan Sikelian muihin -kaupunkeihin, kootakseen lisää sotaväkeä, toivoen valloittavansa -Ateenalaisten linnotuksenkin ryntäyksellä, kun Epipolain asiat olivat -niin hyvästi onnistuneet. - -Ateenalaisten päälliköt neuvottelivat sillä välin tapahtuneesta -onnettomuudesta ja sotaväessä kaikissa suhteissa vallitsevasta -mielen masentumisesta, sillä he näkivät joutuneensa tappiolle -yrityksissään, ja että viipyminen rasitti sotureita. Sillä tauti -heitä kiusasi kahtaalta, koska sekä oli se vuodenaika, jolloin -ihmiset enin sairastuvat, ja paikka, jossa heidän leirinsä seisoi, -oli soinen ja epäterveellinen. Muutoinkin näyttivät asianhaarat -toivottomilta. Sentähden piti Deemostenees edullisimpana viipymättä -jättää Sikelian eikä olla syytä jäämään, kuten hän jo oli aikonut -tehdä, jos hänen yrityksensä Epipolaita vastaan ei onnistuisi, niin -kauan kuin sotaväen vallassa vielä oli äsken saapuneilla laivoilla -purjehtia yli meren. Hän lausui kaupungille olevan edullisempaa sotia -omassa kotimaassaan linnoituksia rakentavia vihollisia vastaan, kuin -Syrakuusalaisia vastaan, joita ei enää olisi helppo kukistaa, ja -ettei olisi edullista uhrata paljon rahaa turhaan piiritykseen. - -Näin arveli Deemostenees. Mutta Niikias, vaikka kohtakin myönsi -heidän asiansa olevan huonolla kannalla, ei tahtonut selvin sanoin -ilmottaa näiden heikkoutta, eikä että äänestettäisiin lähtemisestä -sotilaiden läsnäollessa, jonka kautta se tulisi vihollisten tietoon, -sillä silloin heille olisi vaikeampi panna tuumansa toimeen salassa. -Mutta itse vihollistenkin asioissa, jotka hän tunsi paremmin, kuin -kukaan muu, sanoi hän löytyvän yhtä ja toista, joka antaisi aihetta -toivoon, että heidänkin asemansa huononisi, jos vaan jäisivät -järkähtämättä siihen. Sillä rahan puutteesta joutuisivat viholliset -pulaan, varsinkin kun Ateenalaiset jo entistä enemmän nykyisellä -laivastollaan pitivät meren hallussaan. Syrakuusassakin, sanoi hän, -löytyi niitä, jotka halusivat antautua Ateenalaisille. Hänelle oli jo -muka lähetetty airut pyynnöllä, ettei hän vetäytyisi pois. Tietäen -tämän, hän itse asiassa oli kahdella päällä ja mietiskeli asiata, -mutta julkisesti lausui hän, ettei hän veisi pois sotajoukkoa, sillä -hän sanoi vallan hyvin tietävänsä, etteivät Ateenalaiset, tästä -asiasta äänestämättä, suostuisi siihen. Sillä heidän kohtalostansa -eivät äänestäneet miehet, jotka, kuten he itse, tunsivat aseman -omasta kokemuksestaan, ja jotka eivät muitten parjausta ota -korviinsa, vaan ne, jotka noudattavat kauniisti lausutuita moitteita. -Täällä olevista sotilaista, sanoi hän, useat ja useimmatkin, jotka -nyt huutavat vaarallisesta asemastaan, tulevat palattuansa kotia -huutamaan, kuinka päälliköt, rahoilla voitettuina, vetäytyivät -pois. Kun hän tunsi Ateenalaisten luonteet, lisäsi hän, niin hän ei -halunnut häpeällisen syytöksen kautta saada surmansa Ateenassa, vaan -mieluummin, jos täytyisi, omasta puolestaan heittäytyä vaaraan, ja -joutua vihollisten surmaamaksi. Syrakuusalaisien asiain sanoi hän -olevan vielä huonompia kuin heidän omansa, koska nämät rahoillaan -ravitsevat vieraita sotureita ja sen ohessa kustantavat rakennuksia -kaupungin lähiseuduissa sekä jo vuoden ajat ylläpitävät suurta -laivastoa, josta seuraus on, että jo ovat kovassa pulassa, joka yhä -suurenee. Tähän he jo ovat kuluttaneet 2,000 talenttia ja lainanneet -vielä paljon lisää. Jos he hiukankaan laiminlyövät ylläpidon -suorittamista sotaväelleen, käy heidän hullusti, koska tämän -muodostaa palkkasoturit, eikä se, kuten Ateenalaisten, ole kurissa -pidettyä omaa väkeä. Hän väitti siis, että heidän oli jääminen ja -ettei rahojen tähden voitettuina ollut vetäytyminen pois, koska -Ateenalaiset kyllä olisivat Sikelialaisia paljoa varakkaammat. - -Lausuen näin vakuutti Niikias tuntevansa tarkkaan Syrakuusalaisten -asiat sekä rahapulman suhteen että myöskin Syrakuusassa löytyvän -puolueen, joka oli taipuisa antautumaan Ateenalaisille, ja että -hänelle oli lähetetty pyyntö, ettei hän lähtisi pois, niinkuin -myös äsken saapuneet laivatkin olivat hänessä herättäneet enemmän -rohkeutta, kuin hänellä ennen voitettuna oli ollut. Deemostenees -taas vastusti jyrkästi jäämistuumia, lausuen, että, jos heidän -välttämättömästi täytyi odottaa Ateenalaisten suostumusta sotaväen -lähtöön, ja siksi jäädä Sikeliaan, niin täytyi heidän ainakin lähteä -Tapsokseen tahi Katanaan, josta jalkaväki voisi ryöstöretkillä -hävittäen vihollisten maata sekä hankkia itselleen elatusta että -vahingottaa vihollisia. Laivat olivat hänen mielestään vietävät -aavalle merelle, jotteivät laivataistelut tapahtuisi ahtailla -vesillä, josta vihollisille oli etua, vaan aavalla ulapalla, jotta -voisivat käyttää hyväkseen kokemustaan, voisivat vetäytyä takaisin -ja hyökätä mielensä mukaan, ettei heidän ahtaalla ja rajotetulla -alueella olisi pakko vasten tahtoaan lähteä liikkeelle tahi laskea -maihin. Sanalla sanoen, häntä ei ensinkään miellyttänyt viipyminen -silloisella paikalla, vaan mitä pikemmin ja vitkastelematta piti -lähteä liikkeelle. Eyrymedoon oli hänen kanssansa samaa mieltä. -Mutta kun Niikias vaan väitti vastaan, niin syntyi tästä viivytystä -ja epäröimistä ja ruvettiin luulemaan, että ehkä Niikias tiesi -enemmän, kun oli noin varma. Näin Ateenalaiset jäivät kun jäivätkin -liikkumatta entiselle paikalleen. - -Gylippos ja Sikanos saapuivat tällä välin Syrakuusaan. Sikanolta ei -ollut onnistunut yritys Akragaan suhteen, sillä, hänen viipyessään -Gelassa, oli siellä Syrakuusalaisten eduksi kapinoitseva puolue -karkoitettu. Gylippos sitä vastoin toi mukanaan sekä Sikeliasta -kootun suuren sotajoukon että keväällä Peloponneesoksesta -kuormalaivoissa lähetetyt raskasaseiset, jotka tulivat Libyasta -Selimukseen. Myrsky oli nimittäin heittänyt heidät Libyaan, jossa -Kyreenalaiset olivat heille antaneet kaksi laivaa ja oppaan -matkalle. Purjehtien ohitse olivat he auttaneet Libyalaisten -piirittämiä Euesperialaisia ja voittaneet Libyalaiset. Sieltä -olivat he purjehtien pitkin rantoja saapuneet Neapoliin, joka on -Karkeedonialainen kauppapaikka, ja sieltä, josta Sikelia on vain -kahden päivän ja yhden yön purjehdusmatkan päässä, purjehtineet yli -Selinukseen. - -Heti näiden saavuttua varustautuivat Syrakuusalaiset uudestaan -ahdistamaan Ateenalaisia molemmin puolin, sekä laivoilla että -jalkaväellä. Ateenalaisten päälliköt taas, kun näkivät vihollisten -saaneen uuden sotajoukon, ja että heidän asiansa eivät parantuneet, -vaan päivä päivältä kaikin puolin kävivät vaikeammiksi, varsinkin kun -sairaus vaivasi miehiä, katuivat, etteivät ennen olleet lähteneet; -ja koska Niikiaskaan ei enää lähtöä niin jyrkästi vastustanut, -vaan pyysi, ettei julkisesti asiasta äänestettäisi, käskivät he -kaikkia valmistautumaan kaikessa hiljaisuudessa, jotta olisivat -valmiit lähtemään leiristä, kun merkki annettaisiin. Kun he olivat -lähtemäisillään, saatuansa kaikki kuntoon, tapahtui täysikuun aikana -kuunpimeys. Silloin useimmat Ateenalaiset kehottivat päälliköitä -lykkäämään lähdön, koska tästä vallan pelästyivät, ja Niikias, joka -oli kovin taipuvainen taikauskoon ja täänkaltaisiin tuumiin, väitti, -ettei pitäisi lähteä matkalle, ennenkuin ennustajain määräämät -kolme kertaa yhdeksän päivää olivat kuluneet. Tästä seurasi, että -Ateenalaiset jäivät paikalleen. - -Kun nyt Syrakuusalaiset saivat tiedon tästä, olivat he vielä enemmän -innossaan ahdistamaan Ateenalaisia, koska nämät itsekin olivat -myöntäneet, etteivät he merellä eivätkä maallakaan olleet heitä -väkevämpiä, sillä eiväthän he muutoin olisi miettineet purjehtia -pois. Eivätkä Syrakuusalaiset liioin tahtoneet, että Ateenalaiset -leiriytyisivät muualle Sikeliassa, jossa olisi vaikeampi tehdä heistä -loppu, vaan mitä pikemmin pakottaa heitä laivataisteluun, milloin -Syrakuusalaisille oli edullista. He miehittivät siis laivansa, ja -harjottivat niitä niin monta päivää, kuin heille näkyi soveliaalta. -Kun tilaisuus oli sopiva, hyökkäsivät he päivää ennen varsinaista -taistelua Ateenalaisten linnotusta vastaan, ja kun vähäinen osasto -raskasaseisia ja ratsumiehiä oli käynyt ulos porteista heitä vastaan, -eristivät he osan raskasaseisista, karkottivat heidät pakosalle ja -ajoivat heitä takaa. Koska tie oli kapea, surmattiin 70 Ateenalaista -ratsumiestä ja vähäinen joukko raskasaseisia. - -Sinä päivänä vetäytyi Syrakuusalainen sotaväki takaisin, mutta -seuraavana päivänä purjehtivat he satamasta 76 laivalla ja -hyökkäsivät samalla jalkaväellä Ateenalaisten muuria vastaan. -Ateenalaiset kävivät heitä vastaan 86 laivalla ja ryhtyivät -laivatappeluun. Kun Eyrymedoon, johtaen Ateenalaisten oikeata siipeä, -tahtoi ympäröidä vihollisten laivoja ja siinä tarkoituksessa purjehti -liian lähelle maata, niin Syrakuusalaiset, jotka liittolaisineen jo -olivat kukistaneet Ateenalaisten keskustan, sulkivat hänetkin sataman -sisimmäiseen soppeen ja tuhosivat hänet ja hänen johtamansa laivat. -Tämän jälkeen ajoivat he kaikki Ateenalaisten laivat rannalle. - -Kun Gylippos näki vihollisten laivojen joutuneen tappiolle ja -ajetun ulkopuolelle paalutuksiaan ja leiriään, riensi hän ja osa -hänen sotajoukostaan apuun rannalle, haluten tuhota maalle pyrkiviä -vihollisia ja vallottamalla rannan helpottaa Syrakuusalaisille -laivojensa työntämisen rannalta ulapalle. Mutta kun Tyrseenolaiset, -jotka täällä olivat Ateenalaisten vartijat, näkivät heidän -järjestyksettä ajelehtivan, niin he riensivät apuun ja hyökkäsivät -vihollisten etujoukon kimppuun, karkottivat heidät ja ajoivat -heidät Lysimeleia nimiseen suohon. Kun myöhemmin Syrakuusalaiset -liittolaisineen saapuivat suuremmalla sotajoukolla, niin riensivät -Ateenalaisetkin apuun ja asettuivat taisteluun näitä vastaan, -peläten laivojensa puolesta, voittivat heidät, ajoivat heitä takaa -ja surmasivat vähäisen määrän raskasaseisia. He pelastivat myöskin -useammat laivoistaan ja veivät ne leiriinsä, mutta 18 laivaa ottivat -Syrakuusalaiset ja heidän liittolaisensa ja tappoivat kaikki niitten -miehet. Sytyttääksensä vihollisten muutkin laivat, täyttivät -Syrakuusalaiset vanhan kuormalaivan risuilla ja lastuilla, sytyttivät -nämät ja laskivat laivan Ateenalaisia vastaan, sillä tuuli puhalsi -heihin päin. Mutta Ateenalaiset, jotka olivat peloissaan laivojensa -puolesta, asettivat vastaan sammuttavia esteitä ja saivatkin liekin -sammumaan ja laivan pysymään loitommalla, joten he pelastuivat -vaarasta. - -Tämän jälkeen pystyttivät Syrakuusalaiset voitonmerkin laivatappelun -ja toisen raskasaseisten vangeiksi ottamisen johdosta linnoituksien -läheisyyteen, jossa he myöskin olivat ottaneet joukon hevosia. -Niinikään pystyttivät Ateenalaiset voitonmerkin sen johdosta, että -Tyrseenolaiset olivat karkottaneet jalkaväen suolle asti, ja sen -johdosta myöskin, että he itse olivat päässeet voitolle muulla -sotajoukolla. - -Kun Syrakuusalaisille tämä meritaistelu oli kääntynyt niin -loistavaksi voitoksi, jota vastoin he ennen sitä olivat pelänneet -Deemosteneen johdolla hyökkääviä laivoja, niin olivat Ateenalaiset -peräti nolostuneet ja heidän pettymyksensä oli suuri, mutta vielä -suurempi heidän katumuksensa sotaretkeen ryhtymisestä. Sillä he -olivat hyökänneet näitä kaupunkeja vastaan, jotka, kuten heidän -omansa, olivat ainoat kansanvaltaiset, ja joilla oli laivoja, -hevosia ja sotavoimia, ja joita ei hallituksen muuttamisella -voinut houkutella puolellensa, eikä liioin paljoa suuremmalla -sotavoimallakaan voitu mitään saada aikaan, vaan he olivat useimmiten -joutuneet tappiolle, jota he jo ennen olivat pelänneet, ja kun he -nyt myös merelläkin olivat hävinneet, jota he eivät ensinkään olleet -luulleet tapahtuvan, niin he olivat joutuneet vielä suurempaan -epätoivoon. - -Syrakuusalaiset sitä vastoin purjehtivat nyt vaaratta sataman -sivuitse edes takaisin ja olivat aikeissa sulkea sen suun, jotteivät -Ateenalaiset enää, jos haluaisivatkin, heidän huomaamatta voisi -purjehtia ulos sieltä. Sillä he eivät enää ainoastaan olleet -huolissaan omasta pelastuksestaan, vaan miten he voisivat estää -vihollisia tuumissaan, arvellen, kuten tosi olikin, nykytapahtumien -johdosta oman asemansa olevan paljoa etuisammalla kannalla kuin -vihollisten, ja että, jos he voittaisivat Ateenalaiset ja heidän -liittolaisensa sekä maalla että merellä, he Helleenien mielestä -näkyisivät voittaneen oivan kilpailupalkinnon; sillä sen kautta -vapautettaisiin osa Helleeneistä ja toiset pääsisivät pelostaan, -koska Ateenalaisten sen jälkeinen voima ei kykenisi kestämään -vastaista sotaa, ja he itse katsottaisiin kaikkien muitten mielestä -olevan aiheena siihen, ja jälkimaailma tulisi heitä suuresti -ihailemaan. Taistelu olikin tämän ansaitseva, koska he eivät -ainoastaan olisi kukistaneet Ateenalaisia, vaan myöskin heidän -lukuisat liittolaisensa, eivätkä he yksinään, vaan heille apuun -rientävien Korintolaisten ja Lakedaimonilaisten johtajina. He olivat -ensimmäisinä panneet kaupunkinsa vaaran alaiseksi ja suuresti -edistäneet laivastoansa. Heidän kaupunkiinsa oli kokoontunut enemmän -väkeä, kuin mihinkään yksityiseen kaupunkiin, lukuunottamattakin -niitä, jotka tässä sodassa olivat liittyneet Ateenalaisiin tahi -Lakedaimonilaisiin. - -Seuraavat kansakunnat taistelivat Sikeliasta, joko auttaakseen -toisia vallottamaan maan, tahi toisia pelastamaan Syrakuusaa. Tähän -toimeen he eivät yhtyneet oikeuden tunnosta ystäväänsä kohtaan eli -sukulaisuudesta, vaan kukin otti siihen osaa sen mukaan, kuin etu tai -pakko hänen siihen sai. - -Joonialaisina hyökkäsivät Ateenalaiset ehdoin tahdoin -Doorilais-sukuisia Syrakuusalaisia vastaan, kuten myöskin heidän -kanssansa samaa kieltä puhuvat ja samoja tapoja noudattavat -Leemnolaiset, Imbrolaiset ja Aiginalaiset, jotka siihen aikaan -asuivat Aiginassa, sekä vielä Hestiaialaiset, jotka asuivat -Euboian Hestiaiassa, jotka olivat Ateenalaisten siirtolaisia ja -sotivat heidän puolellansa. Muista liittolaisista olivat toiset -alamaisia, toiset itsenäisiä, muutamat palkattuja sotureita. -Alamaisia olivat Eretrialaiset ja Kalkidilaiset, kuten myöskin -Euboian Styreläiset ja Karystialaiset. Saarilta olivat heidän -liittolaisensa Keiolaiset, Androlaiset ja Teeniolaiset; Jooniasta -Mileetolaiset, Samolaiset ja Kiolaiset. Näistä Kiolaiset eivät -olleet veronalaisia, vaan seurasivat itsenäisinä, antaen laivoja. -Paitsi Karystialaisia, jotka olivat Dryopeja, olivat nämät -Joonialaisia ja miltei kaikki Ateenalaisten siirtolaisia, ja he -seurasivat ainakin Joonialaisina, jos kohtakin pakosta, Doorilaisia -vastaan. Näitten lisäksi tulivat Aiolilaisista Meetymneeläiset -laivoilla olematta veronalaisia alamaisia, Tenedolaiset ja -Ainiolaiset veroamaksavina alamaisina. Nämät Aiolilaiset taistelivat -täytymyksestä perustajiaan Aiolilaissukuisia Boiootialaisia vastaan, -jotka olivat Syrakuusalaisten puolella. Plataialaiset olivat ainoat -Boiootialaiset, jotka mielihalulla taistelivat Boiootialaisia -vastaan oikeutetuista syistä vallitsevan vihamielisyytensä takia. -Rodolaiset ja Kyteeralaiset, molemmat Doorilaista syntyperää, -ja viimeksimainitut lisäksi Lakedaimonilaisten siirtolaisia, -kantoivat yhdessä Ateenalaisten kanssa aseita Gylippoksen johtamia -Lakedaimonilaisia vastaan, mutta Rodolaiset, Argolaista syntyperää, -taistelivat pakosta Doorilais-sukuisia Syrakuusalaisia ja vieläpä -perustajiaan Geloolaisiakin vastaan. Peloponneesolaisista -saarelaisista seurasivat Kefalleenialaiset ja Sakyntolaiset -Ateenalaisia, koska he saarelaisina olivat eristetyt muista, ja -Ateenalaiset hallitsivat merellä. Kerkyyralaiset, jotka eivät -ainoastaan olleet Doorilaisia, vaan vieläpä Korintolaisiakin, -seurasivat myöskin Ateenalaisia ja taistelivat perustajiansa -Korintolaisia ja heimolaisiansa Syrakuusalaisia vastaan, nimeksi -pakosta, vaan itse asiassa vapaaehtoisesti vihamielisyydestä -Korintolaisia kohtaan. Messeenialaiset, kuten he nyt kutsutaan, -Naupaktoksesta ja Ateenalaisten hallussa silloin olevasta -Pyloksesta seurasivat myöskin sotaan. Onnettomuus saattoi -niinikään nuo harvalukuiset Megaralaiset pakolaiset taisteluun -Megaralais-sukulaisia Selinuntilaisia vastaan. Toiset olivat enemmän -vapaaehtoisia. Näistä seurasivat Argolaiset Joonialaissukuisten -Ateenalaisten joukossa, vaikka Doorilaisia, Doorilaisia vastaan -enemmän vihasta Lakedaimonilaisia kohtaan ja oman voiton pyynnöstä, -kuin solmituiden sopimuksien takia. Mantinealaiset ja muut palkatut -Arkadialaiset ovat tottuneet hyökkäämään kenen kimppuun tahansa, -joka vain heille osotettiin viholliseksi, ja kävivät nyt niitä -Arkadialaisia vastaan, jotka niinikään voitonhimosta seurasivat -Korintolaisia. Kreetalaiset ja Aitoolialaiset ottivat myöskin -palkattuina osaa sotaan. Sattuipa niin, että Kreetalaiset, jotka -Rodolaisten kanssa yhteydessä olivat perustaneet Cielan, palkasta -hyökkäsivät siirtolaisiansa vastaan, eivätkä olleet heidän -puolellaan. Osa Akarnaanialaisista liittyi myöskin Ateenalaiseen -apujoukkoon voitonhimosta, mutta vielä enemmän ystävyydestään -Deemostenesta ja suosiosta Ateenalaisia kohtaan. Luetellut -heimokunnat asuvat Joonian lahden rannalla. Italialaisista olivat -Turilaiset ja Metapontolaiset tähän aikaan levottomuuksien -rasittamina siihen määrin, että heidän täytyi ottaa osaa sotaan -Ateenalaisten puolella, kuten myöskin Sikeliooteista Naksolaiset -ja Katanalaiset. Barbareista avustivat Ateenalaisia Egestalaiset, -jotka olivat heidät kutsuneet Sikeliaan, ja useimmat Sikelialaiset -sekä ulkopuolelta Sikeliaa osa Tyrseenolaisista erimielisyydestä -Syrakuusalaisten kanssa, sekä palkkasotureina Japygilaiset. Mainitut -kansakunnat taistelivat Ateenalaisten puolella. - -Syrakuusalaisia auttoivat heidän naapurinsa Kamariinalaiset ja -lähinnä heitä asuvat Geloolaiset sekä toisella puolella puolueettomia -Akragantilaisia asuvat Selinuntilaiset. Nämät asuvat Sikelian -Libyanpuolisessa osassa, mutta Himerailaiset tulivat Tyrseenisen -meren puolisesta Sikeliasta, jossa he ovatkin ainoat Helleenit. He -olivat ainoat sieltä saapuneet Syrakuusalaisten avustajat. Sikelian -Syrakuusalaisia avustavat Helleeniläiset olivat mainitut kaikki -Doorilaisia ja itsenäisiä, mutta barbareista ainoastaan ne, jotka -eivät olleet luopuneet Ateenalaisten luo. Ulkopuolelta Sikeliaa -antoivat Lakedaimonilaiset kyllä Spartalaisen päällikön, mutta muu -sotaväkensä oli Neodamoodeja ja Heilooteja; Korintolaiset olivat -ainoat, jotka saapuivat laivoilla ja jalkaväellä, ja sukulaisuuden -takia tulivat Leykadialaiset ja Amprakialaiset. Korintolaiset -pestasivat Arkadiasta ja lähettivät Sikeliaan väkeä, mutta -Sikyoonilaiset seurasivat pakosta ja ulkopuolelta Peloponneesosta -Boiootialaiset. Näiden ulkoa tulleiden lisäksi varustivat Sikeliootat -itse suuremman joukon kaikin puolin hyvässä kunnossa, he kun -asuivatkin suurissa kaupungeissa, sillä sieltä koottiin suunnaton -määrä raskasaseisia, laivoja, hevosia ja muuta väkeä. Verraten taas -kaikkiin muihin voi syystä väittää, että Syrakuusalaiset hankkivat -enimmän sotaväkeä sekä sentähden, että heidän kaupunkinsa oli suuri, -että myöskin sentähden, että se oli suurimmassa vaarassa. - -Näin suuret apujoukot olivat kumpaisellekin puolin kokoontuneet ja -silloin jo saapuneet, eikä niitä sitten enää tullutkaan muita. - -Koska Syrakuusalaiset ja heidän liittolaisensa syystä arvelivat -taistelun olleen heille loistavan, niin he voitetun laivatappelun -johdosta alkoivat tuumia, että vangitsisivat koko Ateenalaisten -suuren sotajoukon, jotta nämät eivät kumpaiseltakaan puolelta, -eivät mereltä eivätkä maalta, pääsisi pakenemaan heidän käsistään. -He ryhtyivät siinä aikeessa viipymättä suuren sataman sulkemiseen, -jonka suu on noin kahdeksaa stadionia leveä, asettaen viistoon -sen eteen ankkuriin sotalaivoja, kuormalaivoja ja veneitä, sekä -varustautuivat muutenkin, jos Ateenalaiset vielä uskaltaisivat ryhtyä -laivatappeluun. Heillä oli siis suuret tuumat mielessä. - -Ateenalaisista näkyi olevan välttämätöntä neuvotella, kun näkivät -sulkemisen ja kun huomasivat vihollisten muut aikeet. Päälliköt ja -triarkit kokoontuivat siis neuvottelemaan vallitsevasta yleisestä -pulasta, koskei heillä ollut ruokaa, sillä he olivat kohta tapahtuvan -poistumisen takia kieltäneet Katanalaisia tuomasta elintarpeita, -eikä vastakaan tulisi ruokaa olemaan, elleivät he laivatappelussa -pääsisi voitolle. He päättivät sentähden jättää ylempänä sijaitsevat -linnotukset, mutta laivojen läheisyydessä linnotuksella ympäröidä -mahdollisen pienimmän alan, johon mahtuisivat heidän tarvekalunsa ja -sairaansa, vartioida tätä hyvin ja muulla jalkaväellään miehittää -kaikki laivansa, sekä kunnossa olevat että vialliset, vieden kaikki -sotamiehet laivoihin, sekä jos laivataistelussa pääsisivät voitolle, -lähteä Katanaan. Mutta jos joutuisivat tappiolle, päätettiin polttaa -laivat, peräytyä maitse ja mitä pikemmin taistelukunnossa koettaa -päästä johonkin ystävälliseen barbarilaiseen tahi Helleeniläiseen -paikkaan. He tekivätkin, kuten olivat päättäneet. He veivät -ylälinnotuksista vartioväen alas ja miehittivät tällä kaikki -laivat, pakottaen astumaan laivoihin jokaisen, joka vain ikänsä -puolesta näkyi siihen kelpaavan. He miehittivät yhteensä noin 110 -laivaa. He veivät laivoihin keihäänheittäjiä ja nuolenampujia sekä -Akarnaanialaisia että muutakin muukalaista sukuperää, ja hankkivat -muutakin, mitä vaan oli mahdollista näin suuressa hädässä ja -tämänkaltaisessa aikeessa. - -Kun kaikki olivat valmistumaisillaan, ja koska Niikias näki -soturien olevan masennetuin mielin siitä, että he olivat kärsineet -odottamattoman suuren tappion laivataistelussa, kuten myöskin -ravinnon puutteen takia pyrkivän taisteluun, niin kutsui hän kaikki -kokoon ja koetti ennen taisteluun ryhtymistä rohkaista heitä puhuen -seuraavaan tapaan: - -"Ateenalaiset sotamiehet ja te liittolaisemme! Syntyvä tappelu -on meille kaikille samassa määrässä yhteinen. Siitä on riippuva -jokaiselle pelastus ja isänmaa yhtä paljon meille kuin -vihollisillekin, sillä jos me pääsemme voitolle, on meillä tilaisuus -nähdä kotikaupunkimme. Ei saa antautua epätoivoon eikä joutua -samaan tilaan, kuin nuo kokemattomat ihmiset, jotka, jouduttuansa -tappiolle ensimmäisissä taisteluissa, ainaiseksi ovat pelon alaisina, -aina luulevat olevansa onnettomuuden alaisina. Vaan muistakaa te -täällä läsnäolevat Ateenalaiset, joilla on kokemusta niin monesta -sodasta, ja te kaikki liittolaisemme, jotka meidän rinnallamme aina -olette sotineet, miten sodan vaiheet ovat odottamattomat, ja eläkää -toivossa, että onni on oleva meille suosiollinen, ja varustautukaa -taistelemaan teidän omaistenne muodostaman näin lukuisan sotajoukon -arvon mukaisesti, jonka täällä näette." - -"Mitä hyödyllistä vaan olemme voineet keksiä estääksemme sataman -sulkemisesta johtuvaa laivojen tungosta, kuten myöskin vihollisten -varustuksia vastaan laivojen kansilta, joilla he meitä viimein -vahingoittivat, kaiken tämän olemme me, neuvoteltuamme perämiesten -kanssa, nykytarvetta varten panneet toimeen. Sillä suuri joukko -nuolenampujia ja keihäänheittäjiä on otettava laivoihin ja joukko -niitä, joita emme ennen ole käyttäneet tappelussa merellä, koska he -lisäämällä laivojen painoa olisivat olleet esteeksi liikunnoille, -on meille nyt oleva hyödyksi, kun meidän on pakko laivoilta -taistella kuten maalla. Me olemme keksineet vastustuskeinoja -laivoillemme, ja heidän tukevia keulojansa vastaan, joilla he meitä -enin vahingoittivat, olemme me hankkineet rautaiset kouran-koukut, -jotka tulevat estämään hyökkäävää laivaa palaamasta takaisin, jos -vaan miehet tekevät tehtävänsä. Sillä me olemme joutuneet siihen -tilaan, että meidän on laivoilla taisteltava maatappelu, ja näyttää -hyödyllisemmältä, etteivät omat laivamme voi vetäytyä takaisin, kuten -myöskin ettemme salli heidän laivainsa tehdä niin, varsinkin kun -maa on vihollinen paitsi sitä pientä aluetta, joka on jalkaväkemme -hallussa." - -"Kiihoittakoon tämä aate teitä taistelemaan mitä voimakkaimmin, -sallimatta syöstä itseänne maihin, älkääkä, laivan törmättyä laivaa -vastaan, ennen päästäkö hyökkääjää, ennenkuin olette työntäneet -kaikki raskasaseiset viholliselta kannelta. Ja tähän minä kehoitan -yhtähyvin raskasaseisia kuin myöskin merimiehiäkin, koska tappelu -on tapahtuva suurimmaksi osaksi laivan kannelta, jota paitsi me -vielä tähän saakka enimmiten olemme päässeet voitolle maatappelussa. -Meriväelle minä erittäin painan mieleen, ettei sillä enää ole syytä -olla peloissaan tapahtuneiden onnettomuuksien johdosta, koska -heillä nyt on paremmat varustuskeinot kansilla ja useampia laivoja. -Teitä, jotka ette ole Ateenalaisia, vaan joita niin kutsutaan, -koska käyttämällä meidän murrettamme ja noudattamalla meidän -tapojamme olette kunnioitetut kautta koko Hellaan, ja joilla meidän -herruudestamme ei ole vähemmän hyötyä kuin itsellämmekään, vaan vielä -suurempi etu osallisuudesta siihen, koska teitä meidän alamaisina -peljätään eikä tohdita loukata, teitä kehotan miettimään, miten -arvokkaasti voisitte säilyttää tätä etua. Koska siis olette ainoat -vapaaehtoisesti osalliset valtaamme, ei teidän sovi sitä pettää, kun -se nyt on vaarassa, vaan, halveksien Korintolaisia, joita niin usein -olette voittaneet, ja Sikeliootteja, joista ei yksikään yrittänyt -nousta meitä vastaan, laivastomme vielä kukoistaessa, torjukaa heidät -takaisin ja osoittakaa, että heikkoudessakin ja onnettomuuksissa -teidän sotataitonne on suurempiarvoinen heidän onnen suomaa -väkevyyttänsä." - -"Mutta teitä Ateenalaisia muistutan minä vielä kerran, etteivät -teidän laivasäiliöihin jättämänne laivat ole näitten vertaisia, -ja etteivät sinne jääneet raskasaseiset ole täydessä miehuuden -voimassa, vaan että, jos teille sattuisi tappio, tulevat täkäläiset -viholliset heti purjehtimaan heidän kimppuunsa, ja että meidän -sikäläiset kansalaisemme tulevat olemaan kelvottomia puolustautumaan -sekä sikäläisiä että täältä hyökkääviä vihollisia vastaan. Siinä -tapauksessa joudutte te täkäläiset Syrakuusalaisten valtaan ja -te itse kyllin tiedätte, millä tuumalla olette hyökänneet heitä -vastaan, kotimaassa asuvat taas Lakedaimonilaisten alamaisiksi. Kun -te siis tämän ainoan taistelun kautta ratkaisette näitten molempien -kohtalon, niin jännittäkää, jos jolloinkin, voimanne, ja painakaa -mieleenne kaikki kuin yksi mies, että te, astuessanne laivoihin, -olette Ateenalaisten koko jalkaväki ja laivat meidän vielä pystyssä -oleva kaupunkimme, sekä Ateenan mainehikas nimi, jonka edestä se, -joka on toista etevämpi taidossa tahi miehuudessa, ei milloinkaan -kohtaa toista tilaisuutta osottaakseen sitä, sekä tuottaakseen hyötyä -itselleen ja pelastusta kaikille." - -Kehotettuansa sotilaitaan täten, käski Niikias heidän heti astua -laivoihin. Gylippokselle ja Syrakuusalaisille kävi selville, -kun he näkivät valmistukset, että Ateenalaiset aikoivat ryhtyä -laivataisteluun, jonka ohessa heille oli ilmotettu rautaisen kouran -heittämisestä. He varustautuivat sentähden sekä muissa suhteissa -että tätäkin varten. He peittivät keulat ja suuren osan laivasta -nahalla, jotta heitetty rautakoura luiskahtaisi, kun ei löytynyt -tartuntapaikkaa. Kun kaikki oli valmiina, rohkaisivat päälliköt -sotureita, ja Gylippos puhui seuraavasti: - -"Syrakuusalaiset ja liittolaiset! Että tähänastiset toimemme ovat -olleet loistavia, ja että syntyvä taistelu tulee olemaan yhtä -loistava, sen useimmat teistä hyvin tietävät, sillä muutoin ette -niin innokkaasti olisi ottaneet siihen osaa; mutta jos joku löytyy, -jolle tämä ei ole kylliksi selvä, niin tahdomme selittää asiaa. -Ateenalaisista, jotka ovat tulleet tähän maahan orjuuttaaksensa ensin -Sikeliaa, ja onnistuttuansa tässä tuumassaan, sitten Peloponneesosta -ja muuta Hellasta, ja jotka jo ovat hankkineet itselleen suurimman -vallan sekä entisistä että nykyisistä Helleeneistä, heistä te olette -laivatappelussa saaneet voiton, kun he tulivat laivastollaan, jolla -he pitivät kaikki vallassaan, ja tulette nytkin aivan epäilemättä -pääsemään voitolle. Sillä jos ihminen on joutunut tappiolle siinä, -missä hän pitää itseänsä etevänä, niin hän muussakin suhteessa -tuntee itsensä heikommaksi, kuin jos hänellä ei olisi itsestään -ollut niin suurta ajatusta, ja jos hänen kerskaavaisuutensa toivo -joutuu häviölle, niin hän masentuu allekin todellisia voimiaan. Tähän -asemaan ovat Ateenalaiset nyt selvästi joutuneet." - -"Meidän luonnollinen rohkeutemme, jolla me vielä taitamattomina -kävimme vihollisia vastaan, on nyt varmempi, ja koska luottamuksemme -on vahvistunut siitä, että olemme väkevimmät, voitettuamme -väkevimmät, niin on meidän toivomme entistä lujempi. Ylipäätäänhän -tuottaa suurin toivo suurimman innon. Mitä tulee meidän -varustuksiemme matkimiseen, niin on meillä kokemus puolellamme ja me -kyllä tulemme tekemään tyhjiksi heidän keksimänsä keinot. Mutta koska -vihollisten laivojen kansilla vastoin tavallisuutta tulee olemaan -paljon raskasaseisia, ja kun laivoihin otetaan keihäänheittäjiä ja -niin sanoakseni kaikenlaisia maatoukkia, kuten Arkadialaisia ja -heidän kaltaisiansa, jotka eivät edes ymmärrä, miten on istuttava -heittäessään keihästään, miten eivät he, liikkuessaan eri tavalla, -häiritsisi sekä laivoja että toisiaan? Eikä heitä liioin tule -auttamaan laivojen paljous, jos joku teistä pelkää, kun meillä ei -ole niin monta laivaa, kuin heillä; sillä ahtailla vesillä on suuri -joukko laivoja kömpelöitä toimittamaan tehtävänsä, mutta sitä vastoin -on meidän varustuskeinoillamme helpompi niitä vahingottaa. Ja kuulkaa -nyt, mitä me varmasti tiedämme: koska onnettomuudet vihollisiamme -ovat niin kovasti kohdanneet, ja koska neuvottomuus heidät on -pakottanut epätoivoon, niin he, luottamatta enää varustuksiinsa, -vaan enemmän onnen oikkuun, ovat päättäneet heittäytyä vaaraan -pelastaaksensa itseään, miten vain voivat, purjehtiaksensa pois, -jos voivat murtautua laivojemme lävitse, mutta muuten maitse -vetäytyäkseen pois, koska he eivät voi joutua nykyistä kurjempaan -tilaan." - -"Käykäämme siis innolla verivihollisiemme kimppuun, jotka jo -ovat joutuneet tuonkaltaiseen epäjärjestykseen, ja joita onni -jo on tykkänään hyljännyt, ja ajatelkaamme samalla olevan mitä -oikeudenmukaisinta tyhjentää koko vihamme sappi vihollisia vastaan -kostaaksemme hyökkääville vihollisille, ja samalla torjua viholliset, -mikä sananlaskun mukaan on suloisinta maailmassa. Vihollisina ja -vieläpä verivihollisina, kuten kaikki tiedätte, ovat nuo tulleet -maatamme orjuuttamaan, ja jos se heiltä olisi onnistunut, olisivat -he määränneet miehille hirveimmän, naisille ja lapsille kunnottoman -ja koko kaupungille häpeällisimmän kohtalon. Senpä tähden ei sovi -kenenkään olla heikko, eikä liioin sovi pitää voittona, jos he -vaaratta poistuvat, sillä sen he kumminkin tekevät, jos pääsevät -voitollekin. Mutta jos me, päästyämme päätöksemme perille, -rankaisemme heitä ansionsa mukaisesti ja hankimme koko Sikelialle -sen jo ennen nauttiman vapauden vakavammaksi, niin on taistelumme -kunniarikas. Vaaroista ovat ne harvinaisimmat, jotka onnistumatta -tuottavat vähimmän vahinkoa, mutta onnistuttuansa enimmän etua." - -Kun Syrakuusalaisten päälliköt ja Gylippos näin olivat rohkaisseet -soturiansa, miehittivät he viipymättä laivansa, koska huomasivat -Ateenalaistenkin tekevän sen. Hädissään vallitsevien olojen takia, -ja nähden kuinka suuri ja läheinen vaara oli, koska viholliset jo -olivat hyökkäämäisillään ja koska, niinkuin suurissa taisteluissa -käy, ei arvellut kaikkien olevan kunnossa, kuten myöskin ettei -hän ollut kylliksi selittänyt asioita, kutsui Niikias trieerarkit -uudestaan yksitellen luokseen ja pyysi heitä isiensä, omassa ja -heimojensa nimessä säilyttämään omaa kunniaansa sekä varoa itseään -himmentämästä isiensä kuntoa ja tuota niin vapaata isänmaataan -ja siellä vallitsevaa vapaamielistä elämää. Paljoa muutakin hän -lausui, kuten ihmisillä semmoisessa tilassa on tapana, katsomatta -siihen, kuuluisiko se vanhoilta loruilta, vedoten vaimoihin, lapsiin -ja isänmaan jumaliin, mutta jota hetken pelästyksessä arvelee -hyödylliseksi. Kun hän nyt mielestään oli lausunut tärkeimmät -kohdat, jos kohtakaan ei kylliksi, niin hän vei jalkaväen rannalle -ja asetti sen niin leveästi, kuin mahdollista, herättääksensä sillä -suurempaa luottamusta laivaväessä. Deemostenees, Menandros ja -Eytydeemos astuivat Ateenalaisten päällikköinä laivoihin ja lähtivät -heti leiristään purjehtimaan sataman sulkua vastaan, koettaakseen -murtautua ulos satamasta ja purjehtiakseen väljille vesille ahtaan -aukon läpi. - -Syrakuusalaiset ja heidän liittolaisensa, jotka jo olivat -purjehtineet ulos yhtä suurella laivastolla, kuin entisessäkin -taistelussa, vartioivat osalla näistä aukon, ja purjehtivat ympäri -koko satamaa, jotta kaikkialta yht'aikaa hyökkäisivät Ateenalaisten -kimppuun, jalkaväen heitä myöskin auttaessa, missä vain laivat -laskisivat rantaan. Syrakuusalaisten laivastoa johtivat Sikanos -ja Agatarkos, jotka kumpikin johtivat siipiään; Korintolaiset, -Pyteen johtajana, muodostivat keskustan. Kun Ateenalaiset olivat -ehtineet sululle, vallottivat he ensi rynnäköllä siihen asetetut -laivat ja koettivat särkeä sulut. Mutta kun Syrakuusalaiset ja -liittolaiset kaikkialta hyökkäsivät esiin, niin laivataistelua ei -käyty ainoastaan sululla, vaan pitkin koko satamaa, ja tämä oli -sekä ankara että edellisiä tulisempi. Sillä merimiehet osottivat -suurta intoa, kun käskettiin purjehtia hyökkäykseen, ja perämiehet -suurta taitavuutta ja kilpailua keskenään. Soturit taas harrastivat, -etteivät tappelussa kannella laivojen yhteen törmätessä jäisi muista -takapajulle. Jokainen koki itselleen uskotussa toimessa näyttäytyä -etevimpänä. Kun nyt näin suuri joukko laivoja ahtailla vesillä sattui -yhteen, sillä laivoja oli lähes 200 kaikkiaan, ja ne liikkuivat mitä -pienimmällä alalla, niin hyökkäykset olivat harvat, kun ei ollut -tilaisuutta peräytymiseen eikä liioin murtautumiseen vihollisten -rivien läpi, vaan enimmiten tapahtui satunnaiset yhteentörmäykset -laivojen kesken joko paetessa tai toisen laivan päälle purjehtiessa. -Laivan lähestyessä heittivät kannella olevat vihollisia keihäillä, -nuolilla ja kivillä, mutta kun laivat sattuivat yhteen, koettivat -soturit taistellen päästä toistensa laivaan. Sattuipa usein niinkin, -että ahtauden takia hyökkäävään laivaan hyökättiin, joten kaksi tahi -useampaakin laivaa yhden ympärillä tarttui yhteen, ja perämiesten -täytyi sekä välttää muita että useammalle päin tarkastaen koettaa -saada tilaisuutta hyökkäykseen. Näiden lukuisten laivojen yhteen -törmäyksestä syntynyt kauhea jyrinä aiheutti pelästystä ja teki -mahdottomaksi kuulla sotapäälliköiden käskyjä. Kovat olivat kummankin -puolueen soutupäälliköiden kehoitukset ja huudot ammatin johdosta ja -keskinäisen kilvoituksen takia Ateenalaisille murtamalla vihollisten -rivit innolla koettaa pelastua isänmaahan nyt jos milloinkaan; -Syrakuusalaisille taas ja liittolaisille, että olisi kunniakasta -estää vihollisia pakenemasta, ja että jokainen siten voittorikkaasti -lisäisi isänmaansa kunniaa. Ja päälliköt kummaltakin puolelta, -jos näkivät jonkun pakotta kääntävän keulansa pakosalle, huusivat -tuon trieerarkin nimeltään, kysyen, Ateenalaiset, peräytyivätkö he -sen tähden, että pitivät tuon vihollisimman maan turvallisempana, -kuin suurella vaivalla valloitetun meren, Syrakuusalaiset taas, -pakenivatko he noita pakenevia, joitten he tiesivät innokkaasti -kaikin tavoin koettavan päästä pakoon. - -Laivatappelun ollessa ratkaisematonna, oli kumpaistenkin rannalla -seisova jalkaväki suuressa tuskassa ja mielenjännityksessä, maan -asukkaat hartaasti toivoen saavuttavansa suurempaa kunniata, -hyökkääjät peläten, että joutuisivat vielä kurjempaan tilaan, -kuin heidän nykyinen pulansa oli. Sillä kun Ateenalaisten kohtalo -tykkänään riippui laivoista, niin heidän pelkonsa tulevaisuuden -suhteen oli suurempi kuin milloinkaan, ja koska he katselivat -taistelua eri paikoista, kuvastui heille laivatappelukin eri lailla. -Kun he näkivät ainoastaan pienen alan, eivätkä kaikki siis samasta -paikasta, niin ne, jotka näkivät omaistensa olevan voitolla, -rohkaistuivat ja kääntyivät rukouksilla jumalien puoleen, etteivät -riistäisi heiltä pelastusta; mutta ne, jotka huomasivat tappion, -vaikeroivat kovilla huudoilla, ja tekojen katsominen herätti heidän -mielessään enemmän tuskaa, kuin taistelevissa. Ne, jotka taas näkivät -taistelun horjuvan, koska sotajoukot olivat niin lähellä toisiaan, -olivat suurimmassa tuskassa ja osottivat ruumiinliikkeillään sielunsa -pelon; sillä pako ja perikato riippuivat vallan vähästä. Tässä -Ateenalaisten sotaväessä oli, kun tappelu vielä oli ratkaisematon, -yht'aikaa kuultavissa voittajien ja voitettujen huutoja ja -valituksia, ylipäätään kaikkia, mitä suuressa vaarassa olevassa -sotajoukossa voi kuulla. - -Sama oli laivoilla asema, kunnes Syrakuusalaiset ja heidän -liittolaisensa, taistelun jo kestettyä kauan aikaa, loistavalla -hyökkäyksellä pakottivat Ateenalaiset peräytymään ja kaikuvilla -huudoilla ja kehoituksilla ajoivat heidät rannalle. Silloin kaikki -merisotilaat, jotka eivät jo merellä joutuneet vihollisten käsiin, -mikä mitenkin, syöksyivät leiriin. Mutta jalkaväki ei nyt enää -yksitellen, vaan kaikki yhdestä suusta valittivat ja huokailivat -huolissaan onnettomasta tapahtumasta, toiset rientäen laivoille -apuun, toiset vartioimaan hallussaan vielä olevaa muurin jäännöstä, -mutta useimmat jo etsivät, missä voisivat pelastaa omaa itseään. Näin -suurta onnettomuutta Ateenalaiset eivät milloinkaan ennen olleet -kärsineet. Heitä kohtasi nyt sama kohtalo, kuin he Pyloksessa olivat -saaneet aikaan. Sillä Lakedaimonilaisten menetettyä laivansa, olivat -miehetkin saarella hukassa, ja nyt ei ollut Ateenalaisilla enää -toivoa pelastua maitse, ellei jotakin odottamatonta tapahtuisi. - -Tässä tulisessa tappelussa, jossa molemmin puolin hukkui suuri -paljous sekä laivoja että ihmisiä, pääsivät Syrakuusalaiset ja -liittolaiset voitolle, jonka jälkeen he, koottuansa kaatuneensa ja -laivahylyt, purjehtivat kaupunkiin ja pystyttivät voitonmerkin. Mutta -Ateenalaiset eivät ensinkään, heitä kohdanneen suuren onnettomuuden -takia, huolineet pyytää kaatuneitaan ja laivahylkyjään, vaan aikoivat -heti yön kestäessä vetäytyä pois. Deemostenees kyllä ehdotti -Niikiaalle, että jälelle jääneillä laivoillansa koettaisivat, jos -mahdollista, aamun koittaessa väkisten purjehtia ulos satamasta, -koska heillä, väitti hän, oli useampia kelvollisia laivoja, kuin -vihollisilla: Ateenalaisilla oli vielä jälellä lähes 60 laivaa, -vihollisilla vähemmän, kuin 50. Kun he, Niikiaan suostuttua tähän -tuumaan, tahtoivat miehittää laivoja, niin heidän merimiehensä -eivät suostuneet astumaan laivoihin, koska olivat niin peloissaan -tapahtuneesta tappiosta, etteivät enää luulleet pääsevänsä voitolle. -Kaikki olivat sitä mieltä, että oli palattava maitse. - -Koska Hermokratees aavisti heidän aikeensa ja piti vaarallisena, -jos täten suuri sotajoukko kulkisi pitkin maata ja asetuttuansa -johonkin Sikeliassa ehkä uudistaisi sodan heitä vastaan, niin hän -vallanpitäjille selitti, ettei pitäisi sallia Ateenalaisten paeta -yöllä, ja tämän hän sanoi vakuutuksensa mukaan, vaan että kaikkien -Syrakuusalaisten ja liittolaisten olisi lähdettävä heiltä sulkemaan -tiet ja ennen heitä ottamaan haltuunsa vuoren solat. Tähän hänen -tuumaansa suostuivat vallanpitäjät yksimielisesti arvellen, että -olisi toimittava hänen neuvojensa mukaan. Mutta koska ihmiset -iloissaan lepäsivät tämän suuren laivataistelun johdosta, varsinkin -kun oli juhlat, sillä sille päivälle sattuivat Heerakleen uhrit, -ei luultu heidän helposti tottelevan. Iloissaan voitosta olivat -nimittäin useimmat juhliessaan kääntyneet juominkiin, ja arveltiin -heidän mieluummin olevan taipuisina kaikkeen muuhun, kuin ase kädessä -ryntäämään hyökkäykseen. Mutta kun vallanpitäjäin neuvoteltua tuuma -näytti mahdottomalta, ja kun Hermokratees heitä ei tähän voinut -taivuttaa, niin hän vihollisia vastaan keksi seuraavan keinon. -Koska hän pelkäsi, että Ateenalaiset yöllä kaikessa hiljaisuudessa -ehtisivät päästä vaikeimpien solien läpi, niin lähetti hän, kun -alkoi pimetä, muutamia ratsumiehistään Ateenalaisten leirille. Nämät -ratsastivat niin lähelle leiriä, että heitä taisi kuulla, ja ollen -muka Atenalaisten ystäviä, sillä muutamat kaupunkilaisista olivat -Niikiaan kätyreitä, kutsuivat he moniaita heistä nimeltä ja pyysivät -heitä sanomaan Niikiaalle, ettei hän yöllä veisi sotajoukkoaan pois, -koska Syrakuusalaiset vartioivat heitä, vaan rauhassa valmistautuisi -ja päivällä peräytyisi. Ilmotettuansa tämän, lähtivät he pois ja -kuulijat ilmoittivat sen Ateenalaisten päälliköille. - -Koska he eivät ensinkään aavistaneet mitään petosta, viipyivät -sanoman johdosta yön liikkumatta, ja koska eivät heti lähteneet -liikkeelle, päättivät he viipyä seuraavankin päivän, jotta soturit -voisivat varustaa mukaan välttämättömät tavarat ja jättäen kaikki -muut jälkeensä, ottaa mukaansa sen, mikä oli tarpeeseen ruumiille ja -ylläpitämiseen, sekä sitten lähteä liikkeelle. Mutta Syrakuusalaiset -ja Gylippos kiiruhtivat jalkaväellä vartioimaan teitä maassa, joita -myöten Ateenalaisten arveltiin pakenevan, ja virtojen ja jokien -ylikäytäviä, asettuen, missä sopivin oli, estääkseen vihollista -sotajoukkoa. He purjehtivat niinikään laivoillaan ja vetivät -Ateenalaisten laivat rannalta. Osan näistä polttivat he, kuten -Ateenalaiset itse jo olivat aikoneet tehdä, mutta muut sitoivat he -kenenkään estämättä laivoihinsa kiinni ja veivät ne siten kaupunkiin. - -Tämän jälkeen, kun Niikiaan ja Deemosteneen mielestä oli kylliksi -varustettu, lähdettiin liikkeelle kolmantena päivänä laivataistelun -tapahduttua. Hirveitä eivät olleet ainoastaan tapahtumat yksistään, -kun he poistuivat menetettyänsä kaikki laivansa, ja kun suurien -toiveiden asemesta he itse ja kaupunkinsa olivat joutuneet -vaaranalaisiksi, vaan myöskin leiristä lähtiessä sattui tapauksia, -jotka jokaisen oli tuskallista nähdä ja tuntea. Sillä kun näki -hautaamattomien ruumiitten joukossa sukulaisten makaavan, niin tuli -pelon lisäksi murheen tunne, ja elävinä jätettävät haavotetut ja -heikot herättivät lähtevissä vielä paljoa enemmän katkeruutta, kuin -kuolleet. Nämät ahdistivat heitä rukouksilla ja valituksilla, pyytäen -ottamaan heidät mukaansa, täten saattaen lähtevät neuvottomuuteen; -ja jos näkivät jonkun ystävistään tahi sukulaisistaan, niin huusivat -he häntä nimeltä. He tarttuivat kiinni lähtevien telttatoveriensa -vaatteisiin ja seurasivat näitä niin kauas, kuin jaksoivat, ja -kun ruumiin voimat heiltä puuttuivat, niin he jääden huusivat -lähtevien jälkeen runsaasti rukouksia, kirouksia ja vaikeroimisia, -niin että soturit menehtyivät itkuun, ja että joutuivat semmoiseen -epätoivoon, että lähteminen ei ollut helppo, vaikkakin vihollisesta -maasta, ja vaikka jo olivat kärsineet enemmän, kuin kyynelillä voi -kuvailla, tietämättä mitä vielä oli kärsittävänä. He häpesivät ja -halveksivat itseään. He lähtivät ikäänkuin piiritetystä pakenevasta -kaupungista, eikä suinkaan pienestä: heitäkään ei ollut vähemmän, -kuin yhteensä 40,000 miestä. Näistä kantoivat sekä kaikki muut, mitä -kukin tarvitsi, että raskasaseiset ja ratsumiehet sitä paitsi vasten -tavallisuutta itse ruoka-aineensa aseitten alla, toiset palvelijoiden -puutteesta, toiset epäluottamuksesta; sillä jo ennen oli noita suuri -joukko paennut, ja nyt vielä useammat. Eikä heillä ollut ruokaakaan -kyllin, sillä sitä ei enää löytynyt leirissä. Ei muukaan kurjuus -enemmän, kuin onnettomuuksien yhtäläisyys, mikä tavallisesti useiden -osallisuudesta tuottaa lievennystä, vallitsevissa oloissa tuntunut -lievennykseltä, varsinkin kun semmoisesta loistavasta ja kerskaavasta -alusta lopulta olivat joutuneet tämänkaltaiseen häviöön. Sillä -suurempi kohtalon eroavaisuus ei ole kohdannut mitään Helleeniläistä -sotajoukkoa, kuin tätä, joka oli lähtenyt muita orjuuttamaan, mutta -jonka nyt oli pakko paeta pelosta, että itse tulisi kärsimään -samaa, ja joka, purjehdittuansa onnentoivotuksien ja sotalaulujen -kaikuessa, nyt kiiruhti pois herjaavien soimaushuutojen seuraamana, -jalkaisin eikä enää laivoilla, luottaen enemmän raskasaseisiin, kuin -laivastoon. Tämä kaikki näytti heistä kuitenkin lievemmältä, kuin -heitä vielä uhkaavien vaarojen suuruus. - -Kun Niikias näki sotajoukkonsa joutuneen suureen alakuloisuuteen, -niin kulki hän pitkin rivejä, rohkaisten ja lohduttaen heitä niin -paljon, kuin vallitsevien olojen mukaan oli mahdollista, korottaen -äänensä, jota edemmäs tuli, jotta se kuuluisi mitä useimmille: - -"Ateenalaiset ja liittolaisemme! Nykyisissäkin oloissa on toivo -säilytettävä, sillä moni on pelastunut vaikeammistakin vaaroista, -kuin meidän. Älkää liioin soimatko itseänne niiden ansaitsemattomien -onnettomuuksien johdosta, joihin olette joutuneet. Sillä minäkin, -vaikken suinkaan terveyteni puolesta ole ketään teistä parempi, -näettehän, miten tauti minua rasittaa, ja vaikka en onnenikaan -puolesta yksityisessä elämässä enemmän, kuin muutenkaan, ole -viimeisiä, minäkin olen nyt samassa vaarassa, kuin halvin teistä. Ja -kuitenkin olen minä aina koettanut noudattaa jumalien sääntöjä, ja -olen niinikään ihmisiä kohtaan harjottanut oikeutta ja kohtuutta. -Senpä tähden minulla onkin vakava tulevaisuuden toivo, eivätkä -onnettomuudet liioin minua peloita. Ehkäpä kohta lievenevätkin -olomme. Sillä kylliksi kauan on jo onni seurannut vihollisia, ja -joskin joku jumala meitä vihaisi tämän sotaretkemme takia, niin -olemme jo riittävästi rangaistut. Ovathan muutkin hyökänneet -toisia vastaan, kärsimättä ylimääräisesti siitä, että tekivät -jotain inhimillistä. Meilläkin siis on toivo saavamme lievennystä -jumalilta, sillä heidän puoleltansa olemme mieluummin ansainneet -surkuttelemista, kuin vihaa. Kun näette itsenne kulkevan kuten -ainakin raskasaseiset ja noin lukuisina hyvässä järjestyksessä, -niin huomatkaa, että muodostatte valtion, mihin vain asetutte, ja -ettei mikään muu Sikelian kaupungeista kykene teidän kimppuunne -käymään, eikä teitä karkoittamaan sieltä, mihin olette pysähtyneet. -Pitäkää huolta kulkueen turvallisuudesta ja järjestyksestä; älköönkä -kukaan pitäkö vallotettua taistelukenttää muuna, kuin isänmaanansa -ja linnoituksenansa. Kiiruusti on meidän matkustettava yöt päivät, -sillä muonaa on meillä vähän, ja jos me saavumme Sikelioottain -ystävälliseen maahan, jotkahan peläten Syrakuusalaisia ovat meille -uskollisia, niin voitte pitää itseänne pelastettuina. Heitä on jo -käsketty kohtaamaan meitä, tuoden mukanaan lisää ruokaa. Sanalla -sanoen: tietäkää siis, sotatoverini, että teidän on esiinnyttävä -kunnon miehinä, koska ei löydy pelastuspaikkaa läheisyydessä, jos -olette miehuuttomia; mutta jos nyt pääsette vihollisten käsistä, niin -te muut saatte nähdä, mitä hartaimmin toivotte, ja te Ateenalaiset -saatatte uuteen voimaan kaupunkinne nykyjään horjuvan suuren vallan. -Sillä miehet muodostavat kaupungin, eivät tyhjät muurit eivätkä -laivat". - -Täten rohkaisten kulki Niikias pitkin soturien rivejä ja jos hän vaan -näki heidän jossakin kulkevan hajallaan tahi järjestyksettä, niin hän -kokosi ja järjesti heidät. Deemosteneeskin koetti samaten rohkaista -miehiään. Sotajoukko muodosti neliön, jonka etunenässä kulki Niikiaan -joukko, ja sitten seurasi Deemosteneen osasto; raskasaseiset -ympäröivät kuormaston ja aseettoman joukon. Kun he ehtivät -Anapos virran ylikäyntipaikalle, tapasivat he sinne asetetuita -Syrakuusalaisia ja liittolaisia, jotka he pakottivat pakenemaan, -ja vallottivat tien. Mutta Syrakuusalaiset ratsumiehet ahdistivat -heitä alituisilla hyökkäyksillään, ja kevytaseiset heittelivät -heitä keihäillä. Kuljettuansa sinä päivänä 40 stadiota, viettivät -he yönsä erään kummun rinteillä. Seuraavana päivänä lähtivät he -aikaisin aamulla liikkeelle ja ehtivät 20 stadionin paikoille. Sitte -he astuivat alas tasangolle ja leiriytyivät sinne, aikeissa ottaa -taloista jotakin syötävää (sillä paikalla löytyi asujia) kuten -myöskin vettä matkalleen, koska monta stadiota heidän matkallaan -eteenpäin ei sitä riittävästi löytynyt. Mutta Syrakuusalaiset -saapuivat samalla ja sulkivat tien heiltä. Tie kulki yli Akraion -Lepas nimisen korkean kukkulan, jonka kumpaisellakin puolella oli -jyrkät rotkot. Kun Ateenalaiset seuraavana päivänä aikoivat kulkea -eteenpäin, niin Syrakuusalaiset ja liittolaisten ratsumiehet ja -keihäänheittäjät, joita oli suuri paljous, estivät heitä tästä, -heittäen heitä keihäillä ja ahdistaen heitä ratsuhyökkäyksillään. -Kotvan aikaa taistelivat Ateenalaiset, mutta peräytyivät vihdoin -leiriinsä takaisin. Ruokavaroja ei enää ollut kylliksi, kuten tähän -saakka, koska vihollisilta ratsumiehiltä eivät uskaltaneet lähteä -niitä hakemaan. - -Aikaisin aamulla lähtivät he jälleen liikkeelle ja murtautuivat -aina linnotetulle kukkulalle, mutta siellä seisoi heidän edessään -yläpuolella linnotusta vihollinen jalkaväki järjestettynä monen -miehen syvyyteen, sillä paikka oli ahdas. Ateenalaiset ryntäsivät -linnotusta vastaan, mutta kun lukuisat viholliset heitä heittelivät -jyrkältä kukkulalta aseillansa, sillä ylhäältähän oli helppo osata -vastustajiin, niin he eivät kyenneet murtautumaan heidän lävitsensä, -vaan palasivat leiriinsä ja pysyivät paikallaan. Sattuipa iskemään -tulta ja samalla satamaan rajusti, kuten ainakin tähän vuodenaikaan -syyskesällä. Tästä nolostuivat Ateenalaiset vielä suuremmin, -arvellen tämän kaiken tapahtuvan heidän turmioksensa. Heidän -pysyessään hyökkäämättä, lähettivät Gylippos ja Syrakuusalaiset -osan sotaväestään heidän taatse sulkemaan tien, jota myöten he -olivat kulkeneet, ja Ateenalaisetkin lähettivät niinikään osaston -väestään estämään heitä tästä. Nyt vetäytyi Ateenalaisten koko -sotaväki alas tasangolle ja vietti siellä yönsä. Seuraavana päivänä -pyrkivät he eteenpäin, mutta Syrakuusalaiset hyökkäsivät heidän -kimppuunsa kaikkialta yltympäri, haavoittaen suuren paljouden heistä. -Jos Ateenalaiset hyökkäsivät, peräytyivät viholliset, mutta jos -he peräytyivät, hyökkäsivät nämät esiin ja ahdistivat varsinkin -jälkimmäisiä, jotta he vastustajien paetessa pienissä osastoissa -pelottaisivat koko sotajoukon. Kotvan aikaa kestivät Ateenalaiset -tätä taistelutapaa, mutta vihdoin pysähtyivät he tasangolle -päästyänsä viisi, kuusi stadiota eteenpäin. Myöskin Syrakuusalaiset -vetäytyivät heistä pois leiriinsä. - -Koska sotaväki oli kurjassa tilassa muonavarojen puutteen johdosta, -ja kun suuri joukko vihollisten tiheiden hyökkäyksien kautta oli -haavoitettu, niin päättivät Niikias ja Deemostenees yöllä sytyttää -mitä useimpia tulia ja viedä sotajoukon rannalle, ei kuitenkaan samaa -tietä, jota he olivat aikoneet, vaan päinvastaista, kuin se, jota -Syrakuusalaiset vartioivat. Tämä tie ei lopulta johtanut sotajoukkoa -Katanaan, vaan toiseen osaan Sikeliasta: Kamarinaan ja Gelaan -sekä muihin siellä sijaitseviin Helleeniläisiin ja barbarilaisiin -kaupunkeihin. He sytyttivät siis monta tulta ja lähtivät yöllä -liikkeelle. Mutta heidät valtasi pelko ja kauhistus, kuten tavallista -on sotajoukoissa, enin suuremmissa, varsinkin heidän matkustaessaan -yöllä vihollisen maan halki ja niin lähellä vihollisia, josta johtui -häiriötä. Niikiaan joukko, joka kulki etupäässä, pysyi kuitenkin -koossa ja ehti paljon edelle toisia, mutta Deemosteneen johtamasta -väestä hajosi enemmän, kuin puolet, ja joutui epäjärjestykseen. -Aamun valjetessa saapuivat he kuitenkin rantaan, josta he kulkivat -niin kutsuttua Eloorinalaista tietä myöten, aikoen, kun saapuisivat -Kakypares joelle, pitkin tätä jokea kulkea halki sisämaan. He -toivoivat myöskin siellä kohtaavansa Sikelioottoja, joille oli -lähetetty sana. Mutta kun ehtivät joelle, kohtasivat he täälläkin -Syrakuusalaisen vartioväen, joka linnotuksella ja paaluilla heiltä -sulki tien. Murtauduttuansa heidän lävitsensä, kulkivat he toiselle -Erineos nimiselle joelle, sillä tähän heidät tienoppaat olivat -johtaneet. - -Kun Syrakuusalaiset ja liittolaiset päivän noustua huomasivat -Ateenalaisten poistuneen, niin useimmat syyttivät Gylipposta, että -hän muka oli tahallaan päästänyt Ateenalaiset pakosalle. Koska ei -ollut vaikeata tietää, mihin he olivat lähteneet, niin ajoivat -Syrakuusalaiset heitä viipymättä takaa ja saavuttivat heidät murkinan -aikeissa. Kun he saavuttivat Deemosteneen johtaman osaston, joka -kulki viimeisenä hitaammin ja epäjärjestyksessä, koska se yöllä oli -joutunut pelästykseen, niin he välittömästi hyökkäsivät Ateenalaisten -kimppuun ja taistelu alkoi, jossa Syrakuusalaiset helposti ympäröivät -heidät, koska olivat muista erillään, ja ajoivat heidät kokoon. -Niikiaan sotaväki oli jo ehtinyt 50 stadiota heistä edelle, sillä -hän kulki nopeasti, arvellen ettei vapaaehtoisesta viipymisestä -tämmöisessä asemassa eikä taistelusta olisi pelastusta, vaan että -oli kiirehdittävä pakoon mitä nopeimmin, antautuen taisteluun -ainoastaan pakosta. Mutta Deemostenees oli kovassa pulassa, koska -viholliset häntä jälkimmäisenä ensin ahdistivat, ja kun hän huomasi, -että viholliset häntä ajoivat takaa, niin ei hän enää sanottavasti -jatkanut kulkuaan, vaan asettui vastarintaan, kunnes viholliset aikaa -voittaen ympäröivät hänet, jolloin hän joukkoineen joutui suureen -hämminkiin. Sillä he olivat suljetut muurin ympäröimään paikkaan, -jonka kumpaisellakin puolella kulki tiet, ja jossa kasvoi joukko -öljypuita, joiden välistä heitä kaikilta puolin aseilla heiteltiin. -Syrakuusalaiset käyttivät tämmöisiä hyökkäyksiä, eikä järjestettyä -taistelua, syystä, etteivät huolineet heittäytyä vaaraan epätoivoon -joutuneita ihmisiä vastaan, mikä olisi ollut Ateenalaisille enemmän -edullista, kuin heille itselleen. Myöskin oli heillä sääli omaa -väkeään, koska he kuitenkin olivat varmat voitosta, ja koska he -myöskin tällaisella taistelutavallaan tiesivät saavansa heidät -voitettuina käsiinsä. - -Kun Syrakuusalaiset koko päivän olivat heitelleet Ateenalaisia ja -heidän liittolaisiansa aseillaan, ja kun näkivät näiden haavoitetun -ja muutenkin joutuneen kurjaan tilaan, lähettivät Gylippos -ja Syrakuusalaiset liittolaisineen ensin sanan, että niitten -saarelaisten, jotka niin halusivat, vapaaehtoisesti sallittaisiin -yhtyä heihin, jota tarjousta noudattivatkin muutamat harvat -kaupungit. Myöhemmin tehtiin Deemosteneen kanssa sopimus myöskin -kaikista muista sotureista, jolloin määrättiin, että jättäisivät -aseensa ja ettei ketään kohtaisi kuolema väkivallan, kahlehtimisen -tahi ruuan puutteellisuuden kautta, joilla ehdoilla kaikkiaan 6,000 -soturia antautui vihollisille. Omistamansa hopean heittivät he -kaikki tyyni nurin käännettyihin kilpiin ja täyttivät täten neljä -kilpeä. Vangitut vietiin heti kaupunkiin. Niikias joukkoineen saapui -sinä päivänä Erineos nimiselle joelle, jonka yli kuljettuansa hän -sotaväkineen leiriytyi eräälle kukkulalle. - -Kun Syrakuusalaiset seuraavana päivänä saavuttivat hänet, ilmoittivat -he hänelle, että Deemosteneen sotaväki oli antautunut, ja kehottivat -häntä tekemään samaten. Mutta koska hän ei heitä uskonut, sallivat -he hänen lähettää ratsumiehen tiedustelemaan. Kun tämä palattuansa -ilmotti heidän antautuneen, niin lähetti Niikias airuen kautta sanan -Gylippokselle ja Syrakuusalaisille, että hän oli valmis Ateenalaisten -puolesta suostumaan seuraavaan sopimukseen: Ateenalaiset korvaisivat -Syrakuusalaisille kaikki heidän kärsimät sotakustannuksensa, jota -vastoin Syrakuusalaiset päästäisivät hänen johtamat soturinsa -lähtemään. Kunnes sotakulungit olivat maksetut, annettaisiin heille -panttivangeiksi Ateenalaisia miehiä, yksi talenttia kohti. Gylippos -yhtävähän kuin Syrakuusalaisetkaan suostuivat näihin ehtoihin, -vaan hyökkäsivät Ateenalaisten kimppuun ja ampuivat heitä myöhään -illalla kaikkialta. Ateenalaisten tila oli kurja muonan ja kaiken -muun puutteesta. Kuitenkin päättivät he, odottaen yön hiljaisuutta, -jatkaa matkaansa ja tarttuivat taas aseisiin. Tämän huomattuaan -Syrakuusalaiset kaiuttivat sotahuutonsa. Ymmärtäen, että heidän -hankkeensa oli tullut ilmi, heittivät Ateenalaiset taas aseensa, -paitsi 300 miestä, jotka murtautuivat vihollisten vartioväen läpi ja -yön peitossa lähtivät mihin mikin pääsi. - -Niikias koetti päivän noustua viedä sotaväkensä edemmäs, mutta -Syrakuusalaiset ja liittolaiset yhä vaan ahdistivat heitä samaten, -ampuen heitä nuolilla ja keihäillä. Ateenalaiset kiiruhtivat -päästäkseen Assinaros virralle, kaikkialta lukuisten ratsumiesten -ja muun sotajoukon ahdistamina. He arvelivat olonsa paranevan, jos -pääsisivät yli tämän joen, johon heitä houkutteli sekä yleinen -kurjuus että kova jano. Saapuessaan sinne, heittäytyivät he jokeen -ilman mitään järjestystä, jokainen koettaen ensimmäisenä päästä yli, -ja viholliset tekivät hyökkäyksillään ylikäynnin vaikeaksi. Sillä -pakotettuina kulkemaan joukossa, lankesivat Ateenalaiset toistensa -päälle ja tallasivat toisiansa maahan sekä saivat surmansa kompastuen -keihäisiinsä ja sotapukuihinsa, toiset heti, toiset vierien alas -virtaa myöten. Syrakuusalaiset seisoivat joen toisella rannalla, ja -kun tämä oli jyrkkä, niin ampuivat he ylhäältä vihollisia, jotka -suuremmaksi osaksi janoissaan virran kuperassa uomassa saattoivat -toisiaan hämminkiin. Peloponneesolaiset astuivat alas jokeenkin ja -surmasivat miekalla heitä. Vesi pilaantui heti, mutta kuitenkin -juotiin sitä, vaikka mudan ja veren tahraamana. - -Kun jo suuri joukko ruumiita makasi päälletysten joessa, ja kun -toiset sotamiehistä hukkuivat jokeen, toiset, jos pääsivätkin vähän -matkaa pakoon, joutuivat ratsumiesten surmattaviksi, niin Niikias -vihdoin antautui Gylippokselle, koska hän enemmin luotti häneen, -kuin Syrakuusalaisiin. Hän pyysi Gylipposta ja Lakedaimonilaisia -menettelemään häntä kohtaan mielin määrin, mutta lakkaamaan -surmaamasta muita sotureita. Gylippos käski silloin ottaa viholliset -elävältä vangeiksi ja eloon jääneet, jotka eivät päässeet pakoon, ja -näitä kyllä oli monta, vietiin kokoon. Niitä 300, jotka murtautuivat -läpi vartioväen, lähetettiin ajamaan takaa ja he saatiinkin kiinni. -Valtion vangeiksi joutuneiden luku ei ollut suuri, koska yksityiset -heitä keinottelivat itselleen ja koko Sikelia oli täynnä niitä, jotka -eivät, kuten Deemosteneen sotilaat, olleet antautuneet sopimuksen -johdosta. Suuri oli kaatuneidenkin joukko, sillä tämä miestappo -oli suurin tässä Sikelian sodassa. Myöskin matkalla tapahtuneissa -lukuisissa tappeluissa kaatui suuri paljous. Useat karkasivat -kuitenkin, toiset heti, toiset myöhemmin, palveltuansa orjina. -Näitten turvapaikaksi tuli Katana. - -Syrakuusalaiset ja liittolaiset palasivat kaupunkiin, otettuansa -mahdollisimman paljon vankeja ja saalista. Kaikki muut Ateenalaiset -ja heidän liittolaisensa, jotka he saivat haltuunsa, viettivät -he kivenlouhimoihin, koska arvelivat niitten olevan varmimpina -säilytyspaikkoina, mutta Niikiaan ja Deemosteneen surmasivat -he vasten Gylippoksen tahtoa. Sillä Gylippos katsoi itselleen -loistavaksi voitonkunniaksi, jos hän muitten seurassa olisi voinut -tuoda Lakedaimoniin vastustajien päälliköt. Sattuipa toinen -heistä, Deemostenees, olemaan Lakedaimonilaisten enin vihaama mies -saarella ja Pyloksessa tapahtuneiden seikkojen takia; toinen taas -oli saman tähden enin suosittu. Sillä Niikias oli innokkaasti -koettanut saada Ateenalaisia tekemään sopimuksen saarella olevien -Lakedaimonilaisten miesten vapauttamisesta. Tämän johdosta -suosivat häntä Lakedaimonilaiset, eikä tämä ollut pienin aihe -hänen luottamukseensa Gylippokseen ja antautumiseensa hänelle. -Mutta muutamat Syrakuusalaisista, kuten huhutaan, peläten, että -hän rangaistuksen tuskissa ilmaisisi, että he olivat olleet hänen -kätyrinsä, joten hän tuottaisi heille ikävyyksiä, vaativat, että hän -mestattaisiin; toiset taas, etupäässä Korintolaiset, peläten, että -hän rikas kun oli, lahjoilla saisi vartijat päästämään hänet karkuun, -ja että jälleen hänen puoleltansa syntyisi vehkeitä, yllyttivät -liittolaisia surmaamaan hänet. Hän siis sai surmansa tämänkaltaisista -syistä, hän, joka kaikista Helleeneistä, aikalaisistani, vähin olisi -ansainnut joutua tähän onnettomuuteen, koska hän kaiken elämänsä ajan -oli noudattanut hyveen vaatimuksia. - -Alussa kohtelivat Syrakuusalaiset kivenlouhimoihin suljetuita vankia -vallan ankarasti. Sillä kun niin suuri joukko ihmisiä oli suljettu -pieneen maanalaiseen paikkaan, jolla sitäpaitse ei ollut kattoa, niin -ensinnäkin vaivasi heitä kuuma auringonhelle, ja kun sitä vastoin -syksyiset yöt ja pakkanen seurasivat näitä kuumia päiviä, niin tämä -ilman muutos aiheutti tauteja vangituissa. Kun heidän tässä samassa -ahtaassa paikassa piti toimittaa tarpeensa, ja kun kuolleet vielä -lisäksi makasivat päälletysten yhdessä läjässä, niin kuolivat he -haavoistansa, ilman-muutoksesta ja muista samankaltaisista syistä, -ja sitäpaitsi kiusasi heitä kärsimätön löyhkä, kuten myöskin nälkä -ja jano, sillä kahdeksaan kuukauteen jokainen heistä sai ainoastaan -kotylan vettä ja kaksi kotylaa jauhoja päivässä. Ei löydy mitään -kurjuutta, joka ei olisi vaivannut näitä tämmöiseen paikkaan -heitetyitä miehiä. Noin 70 päivää elivät he näin yhteensurvottuina; -sitten möivät Syrakuusalaiset orjiksi muut, paitsi Ateenalaisia ja -niitä Sikelioottoja ja Italialaisia, jotka olivat sotineet näiden -puolella. Kaikkiaan vangittiin ainakin 7,000 miestä, sillä vaikeaa -on antaa tarkkaa tietoa tästä. Tämä oli kaikkein merkillisin tapaus -tässä sodassa, ja, mikäli minä tiedän, myöskin kaikissa muissa -Helleeniläisissä sodissa. Voittajille se oli kaikkein loistavin ja -voitetuille kaikkein tuhoisin. Sillä Ateenalaiset kaikin puolin -tykkänään voitettuina, joiden tappiota suurempaa ei voi löytyä, -menettivät tämän niin sanoakseni tuhoturmion kautta jalkaväkensä, -laivansa ja kaikkityyni, ja harvat olivat ne, jotka niin monesta -palasivat kotia. Näin päättyi Ateenalaisten sotaretki Sikeliaan. - - - - -KAHDEKSAS KIRJA. - - -Kun sanoma tästä saapui Ateenaan, niin ei uskottu kauaan aikaan, -että häviö oli ollut niin täydellinen, vaikka luotettavimmat -miehet, jotka olivat päässeet pakoon taistelusta, kertoivat sen -toden peräisenä. Mutta kun eivät enää voineet epäillä, olivat he -kovasti suutuksissaan niille puhujille, jotka olivat kehottaneet -ryhtymään retkeen, ikäänkuin eivät itse olisi sitä äänestäneet, kuten -myöskin orakelinselittäjille, tietäjille ja ennustajille, jotka -haltioissaan olivat heille antaneet toivoa Sikelian vallottamisesta. -Kaikenlaiset murheet heitä kaikkialta ahdistivat, ja pelko, ja -hämmästys vaivasivat heitä tämän onnettomuuden jälkeen suurimmassa -määrässä. Sillä yksityisesti oli jokahinen menettänyt omaisiaan, -ja valtio suuren joukon raskasaseisia, ratsumiehiä ja senkaltaisen -nuorisojoukon, jommoista sille toista ei näyttänyt riittävän. Kun -ei enää ollut kelvollisia laivoja Iaivanveistämöissä, ei rahaa -valtionrahastossa, ei soutumiehiä, niin katosi heiltä pelastuksen -toivo vallitsevissa oloissa, koska arvelivat vihollisten Sikeliasta -suoraa päätä laivastollaan purjehtivan heitä vastaan Peiraieukseen, -varsinkin kun olivat saaneet niin loistavan voiton, ja että -kotimaiset viholliset ponnistaisivat kaiken voimansa ahdistaakseen -heitä kaksinkertaisella tarmolla sekä maitse että meritse, ja että -heidän liittolaisensa luopuisivat vihollisten luokse. Kuitenkaan -ei heistä pitänyt antaa perään, vaan voimiensa mukaan valmistaa -laivastoa, tuoden puuainetta, mistä vaan oli saatavana, sekä hankkia -rahaa, kuten myöskin varmuutta liittolaisten, varsinkin Euboian, -suhteen, asettaa valtion menot säästäväisemmälle kannalle ja sitä -varten valita neuvostoon vanhuksia, jotka neuvottelisivat sekä -valtion silloisista oloista että niiden parantamisesta. Kaikki -olivat vallitsevan pelon alaisina, kuten rahvas ainakin, valmiit -järjestämään asiat. Miten olivat päättäneet, tehtiinkin, ja tähän -loppui tämä kesä. - -Seuraavana talvena olivat kaikki Helleenit Ateenalaisten Sikeliassa -kärsimän suuren tappion johdosta kovasti kiihoissaan. Puolueettomat -kaupungit eivät enää odottaneet mitään kehotusta ryhtyäksensä sotaan, -vaan arvelivat, että oli hyökättävä Ateenalaisia vastaan, tuumien, -että Ateenalaisetkin, jos olisivat onnistuneet Sikeliassa, olisivat -kulkeneet heitä jokaista vastaan, että sotaa ei enää kauan kestäisi, -ja että osanotto siihen tuottaisi heille kunniata. Lakedaimonilaisten -liittolaiset olivat taas innokkaampia kuin ennen, päästäkseen -mitä pikemmin sodan vaivoista. Enin kuitenkin Ateenalaisten -alamaiset olivat valmiit luopumaan, katsomatta omaan heikkouteensa, -eivätkä edes innoissaan luulleet Ateenalaisten voivan kestää yli -seuraavan kesän. Tästä kaikesta yltyi Lakedaimonilaisten valtion -rohkeus ylenmäärin ja varsinkin siitä, että arvelivat Sikeliasta -liittolaisten, kun jo olivat hankkineet itselleen laivaston, kevään -tultua suurella voimalla aivan varmaan saapuvan heille avuksi. -Kaikin puolin toivorikkaina päättivät he ryhtyä sotaan, arvellen -että he, kun tämä voittoisasti oli lopetettu, vastaisuudessa -pääsisivät senkaltaisista vaaroista, kuin heitä ehkä olisi kohdannut, -jos Ateenalaiset olisivat vallottaneet Sikelian, ja että he, -kukistettuansa Ateenalaiset, häiritsemättä saisivat koko Hellaan -valtaansa. - -Heti sinä talvena lähti heidän kuninkaansa Agis viipymättä -Dekeleiasta sotajoukolla kantamaan veroja liittolaisilta laivastoa -varten. Poiketen Meelialaiseen lahteen, otti hän Oitailaisilta -muinoisen vihan tähden suuren saaliin ja rahaa, ja pakotti -Ftiootalaisia Akaialaisia ja muita Tessalialaisten sikäläisiä -alamaisia, huolimatta Tessalialaisten soimauksista ja vastalauseista, -antamaan panttivankeja ja rahaa, ja vei panttivangit Korintokseen -koettaen saada nämät heimokunnat liittolaisiksi. Lakedaimonilaiset -määräsivät kaupungeille sadan laivan rakentamisen, joista he -itse ja Boiootialaiset kumpikin rakentaisivat 25, Fookilaiset ja -Lokrilaiset 15, Korintolaiset 15, Arkadialaiset, Pelleeneeläiset -ja Sikyoonilaiset kymmenen, Megaralaiset, Troitseeneeläiset, -Epidaurolaiset ja Hermionilaiset kymmenen. He varustivat niinikään -kaikkea muuta ryhtyäksensä sotaan heti kevään tultua. - -Ateenalaiset varustautuivat niinikään talven kuluessa, kuten olivat -päättäneet, laivojen rakentamiseen, hankkien rakennusaineita, ja -linnottivat Sunionin, jotta heidän muonaa kuljettavat aluksensa -vaaratta voisivat purjehtia niemikön ympäri. He revittivät -linnoituksen, jonka he purjehtien Sikeliaan olivat rakentaneet -Lakoonikaan, ja tekivät niinikään, säästääkseen varoja, lopun muista -mielestänsä hyödyttömistä menoista, mutta pitivät ensi sijassa -silmällä liittolaisiaan, etteivät he voisi luopua. - -Kumpaistenkin ollessa näissä toimissa ikäänkuin alkaakseen uutta -sotaa, lähettivät Euboialaiset ensimmäisinä samana talvena sanan -Agikselle luopumisestaan. Suostuen heidän tuumiinsa, lähetti hän -hakemaan Lakedaimonista Stenelaideen pojan Alkameneen ja Melantoksen -päälliköiksi Euboiaan. Nämät tulivatkin mukanaan 300 neodamoodia, -ja hän oli juuri lähettämäisillään heidät saareen, kun sillä välin -Lesbolaiset saapuivat, ilmoittaen hekin luopumisaikeistaan. Kun -Boiootialaiset heitä kannattivat, jätti Agis tuumansa Euboian -suhteen sikseen, päättäen auttaa Lesbolaisia luopumaan, ja asetti -heille harmosteeksi Alkameneen, joka juuri oli lähtemäisillään -Euboiaan, ja siihen yritykseen Boiotialaiset lupasivat antaa -kymmenen alusta. Tämän teki hän Lakedaimonilaisvaltiolta lupaa -kysymättä. Sillä Agis oli sen aikaa, kuin hän kamppaili Dekeleian -ympäristössä, johtonsa alla seisovan sotavoiman nojalla itsevaltias, -lähetti sotajoukon, mihin vaan halusi, ja keräsi niitä sekä kantoi -veroja. Paljon ennemmin, sanoakseni, olivat liittolaiset tähän -aikaan hänen käskynsä kuin Lakedaimonilaisvaltion alaisia. Sillä -koska hänellä oli sotajoukko, oli hän kaikkialla pelättävä, ja hän -avusti nyt Lesbolaisia. Mutta Kiolaiset ja Erytraialaiset, jotka -niinikään olivat valmiit luopumaan, eivät kääntyneet Agikseen, -vaan Lakedaimoniin. Heidän mukanaan saapui myöskin lähettiläs -Tissaferneeltä, joka oli Artakserkseen pojan, kuningas Dareioksen, -käskynhaltija rannikkomaissa. Tissafernees yllytti myöskin -Peloponneesolaisia sotaan, luvaten hankkia heille ravinnon. Sillä -kuningas oli häneltä äskettäin vaatinut veroja hänen maakunnastaan, -joita häntä Ateenalaiset olivat estäneet kantamasta Helleeniläisistä -kaupungeista, ja jotka hän siis oli velkaa. Hän arveli helpommin -voivansa kerätä verot, jos hän vahingoittaisi Ateenalaisia, sekä -samalla hankkivansa Lakedaimonilaiset kuninkaan liittolaisiksi, ja, -kuten kuningas hänelle oli käskenyt, elävänä tahi kuolleena saavansa -haltuunsa Pissutnoksen aviottoman pojan Amorgeen, joka oli noussut -kapinaan Kariassa. Kiolaiset ja Tissafernees siis ajoivat samaa asiaa. - -Laofoonin poika Kalligeitos Megarasta ja Ateenagoroksen poika -Timagoras Kytsikoksesta, jotka pakolaisina synnyinmaastaan -oleskelivat Farnakeen pojan Farnabatsoksen luona, saapuivat samaan -aikaan Farnabatsoksen lähettiläinä Lakedaimoniin, kehottaaksensa -Lakedaimonilaisia lähettämään laivoja Hellespontoon, jotta hän, -jos voisi, samaten kuin Tissaferneeskin tuumi, saisi maakunnassaan -sijaitsevat kaupungit verojen takia luopumaan Ateenalaisista ja -omin neuvoin hankkisi Lakedaimonilaiset kuninkaan liittolaisiksi. -Tissaferneen ja Farnabatson lähettiläiden ajaessa toimiaan erillään -toisistaan, syntyi Lakedaimonissa kova kina, kun toiset kehottivat -ensin lähettämään laivoja ja sotajoukon Jooniaan ja Kiokseen, toiset -Hellespontokseen. Lakedaimonilaiset suostuivat kuitenkin mieluummin -Kiolaisten ja Tissaferneksen tuumiin, joita Alkibiadeeskin puolusti, -koska hän jo perheensä kautta oli efori Endioksen kestiystävä, -josta johtuikin Lakedaimonilainen liikanimi hänen suvussaan, -Endios kun kutsuttiin Alkibiadeksen pojaksi. Lakedaimonilaiset -päättivät kuitenkin ensin lähettää Kiokseen perioikkilaisen miehen -Fryniksen tarkastamaan, oliko heillä niin monta laivaa, kuin olivat -ilmoittaneet, ja oliko kaupunki muutenkin maineensa veroinen. Kun -tämä ilmoitti puheessa olevan perää, ottivat he viipymättä Kiolaiset -ja Erytraialaiset liittolaisikseen ja päättivät lähettää heille -avuksi 40 laivaa, koska Kiolaiset olivat väittäneet itsellään -muka löytyvän aina 60 laivaa. Ensin aikoivat he näistä heti -lähettää kymmenen Melankridaan johdolla, mutta kun sitten tapahtui -maanjäristys, lähettivät he Melankridaan asemesta Kalkideuksen -viidellä laivalla, jotka he Lakoonikasta hankkivat. Tähän loppui -talvi ja 19 vuosi sitä sotaa, jonka vaiheet Thukydides on kertonut. - -Heti seuraavan kesän alussa lähettivät Lakedaimonilaiset, Kiolaisten -kiiruhtaessa laivojen lähettämistä, koska pelkäsivät Ateenalaisten -saavan vihiä asiasta, sillä kaikki keskustelut kävivät heiltä -salaa, kolme Spartalaista miestä Korintokseen kehotuksella, että -mitä kiiruimmin hinaisivat laivat kannaksen yli toisesta merestä -Ateenanpuoliseen mereen, ja että kaikki laivat, sekä ne, jotka Agis -oli varustanut Lesbosta varten, että muutkin purjehtisivat Kiokseen. -Kaikkiaan oli siellä 39 laivaa. - -Kalligeitos ja Timagoras olivat Farnabatson puolesta osaa ottamalta -retkeen Kiokseen, eivätkä he liioin antaneet laivaston lähettämistä -varten tuomiansa rahoja, 25 talenttia, vaan tuumivat jälestäpäin -omasta puolestaan purjehtia toisella sotajoukolla. Kun Agis huomasi -Lakedaimonilaisten ensin lähtevän Kiokseen, niin hänkin yhtyi tähän -tuumaan; ja kun liittolaiset olivat kokoontuneet Korintokseen -neuvottelemaan, niin heidänkin mielestä oli purjehdittava ensin -Kiokseen Kalkideuksen johdolla, joka Lakoonikassa oli hankkinut nuo -viisi laivaa, ja vasta sittemmin Lesbokseen Alkameneen johdolla, -jonka Agiskin oli määrännyt, ja viimeksi olisi Hellespontokseen -lähdettävä, johon Ramfiaan pojan Klearkoksen tulisi johtaa -sotajoukko, kuten myöskin päättivät ensin hinata puolet laivoista yli -kannaksen. Näitten tulisi viipymättä purjehtia, jotta Ateenalaiset -enemmän kääntäisivät huomionsa odotettaviin kuin liikkeelle lähteviin -laivoihin. Sillä nyt he eivät enää purjehtineet täällä salaa, vaan -julkisesti, koska he halveksivat Ateenalaisten voimattomuutta, kun -ei heillä ollut mitään sanottavaa laivastoa näkyvissä. Kuten olivat -päättäneet, kulettivat he 21 laivaa kannaksen yli. - -Mutta Korintolaiset, muitten kiiruhtaessa purjehdusta, eivät -suostuneet lähtemään mukaan, ennenkuin Istmon juhlia, jotka juuri -silloin olivat tulossa, oli vietetty. Agis oli valmis myöntymään, -ettei heidän tarvitsisi rikkoa Istmilaisia sopimuksia, vaan että hän -omin päin yksinäisesti ryhtyisi retkeen. Kun eivät Korintolaiset -tähänkään suostuneet, ja kun täten syntyi viipyminen, saivat -Ateenalaiset hiukan vihiä Kiolaisten tuumista, jonka johdosta he -lähettivät yhden päälliköistä, Aristokrateen, tekemään Kiolaisille -nuhteita, ja kun Kiolaiset kielsivät, vaati hän heiltä vakuudeksi, -että lähettäisivät hänen mukanaan laivoja liittolaivastoon. He -lähettivätkin seitsemän laivaa. Syynä laivojen lähettämiseen oli, -että Kioksen kansa ei tietänyt mitään näistä tuumista, ja että -ylimykset, jotka nämät tunsivat, eivät halunneet tehdä kansaa -itselleen vihamieliseksi, ennenkuin heillä oli varma tuki, ja kun -Peloponneesolaiset viipyivät, niin eivät enää luulleet heidän -tulevankaan. - -Sillä välin vietettiin lstmilais-juhlat, ja Ateenalaiset saapuivat -niihin juhlallisen kutsun mukaisesti. Näitä vietettäessä kävi heille -yhä selvemmäksi Kiolaisten vehkeet. Palattuansa kotia, varustautuivat -he siis, jotteivät laivat salaa heiltä pääsisi lähtemään Kenkreiasta. -Juhlien jälkeen lähtivät Peloponneesolaiset 21 laivalla Kiokseen -Alkameneen johdolla. Heitä vastaan purjehtivat Ateenalaiset ensin -yhtä monella laivalla, houkutellen vastustajia ulos aavalle merelle. -Mutta kun Peloponneesolaiset eivät heitä kauas seuranneet, vaan -kääntyivät, niin Ateenalaisetkin peräytyivät. Koska he eivät -täydellisesti luottaneet noihin seitsemään laivastoonsa yhtyneeseen -Kiolaiseen laivaan, niin he lisäsivät laivojensa luvun 37, joilla -he ajoivat vihollisia takaa Korintolaisella alueella sijaitsevaan -Peiraiokseen, joka on autio satama ja viimeinen Epidauroksen rajoihin -päin. Peloponneesolaiset menettivät yhden laivan merellä, mutta muut -laivat saivat he pelastetuiksi satamaan. Kun Ateenalaiset näitä -ahdistivat sekä mereltä että astuttuansa maihin, niin syntyi siitä -suuri hämminki ja epäjärjestys. Ateenalaiset vahingoittivat useimmat -laivoista ja surmasivat vihollisten päällikön Alkameneen. Osa -Ateenalaisiakin kaatui taistelussa. - -Sotajoukkojen erottua toisistaan, jättivät Ateenalaiset kylliksi -monta laivaa pitämään vihollisia laivoja silmällä, mutta muilla he -purjehtivat ankkuroimaan läheiseen pieneen Saarelaan ja lähettivät -pyytämään apua Ateenasta. Sillä seuraavana päivänä saapuivat myöskin -laivoissa oleville Peloponneesolaisille Korintolaiset eikä paljoa -myöhemmin toisetkin naapurit avuksi. Kun he näkivät vartioimisen -autiolla paikalla olevan vaivaloisen, he joutuivat neuvottomiksi. -Ensin tuumivat he polttaa laivansa, mutta sitten näytti heistä -paraalta hinata laivat maalle, ja, asetuttuansa yhteen jalkaväen -kanssa, vartioida niitä, kunnes saisivat tilaisuuden paeta. Saatuansa -tiedon tästä, lähetti Agis heille Termoon nimisen Spartalaisen. -Alkamenesta olivat eforit käskeneet lähettämään ratsumiehen -ilmoittamaan, kun laivat lähtivät kannakselta, ja nyt vasta saivat -Lakedaimonilaiset tiedon siitä. He aikoivat heti lähettää kotosalla -olevat viisi laivaa Kalkideuksen johdolla ja Alkibiadeen hänen -mukaansa, mutta juuri kun olivat lähtemäisillään, ilmotettiin -laivojen paosta Peiraiokseen, josta Lakedaimonilaiset suuresti -nolostuivat, kun he heti ryhtyessään Joonialaiseen sotaan olivat -kärsineet tappion. Tämän johdosta he eivät ainoastaan päättäneet olla -lähettämättä lisää laivoja kotoa, vaan myöskin kutsua takaisin harvat -ennen lähteneet. - -Saatuansa tiedon tästä, kehottaa heti Alkibiadees Endiosta ja muita -eforeja viivyttämättä lähettämään laivat liikkeelle, väittäen, että -he ennättäisivät perille, ennenkuin Kiolaiset saisivat tiedon toisten -laivojen onnettomuudesta, ja että hän kyllä, tultuansa Jooniaan, -helposti saisi sikäläiset kaupungit luopumaan esittämällä niille -Ateenalaisten heikkouden ja Lakedaimonilaisten innon. Endiokselle -kuvailee hän kahden kesken, kuinka kunniakasta olisi, jos hänen -toimestaan Joonia luopuisi ja kuningas tulisi Lakedaimonilaisten -liittolaiseksi, jottei tätä kunniaa luettaisi Agiin ansioksi; sillä -Alkibiadees sattui olemaan eripuraisuudessa Agiin kanssa. Saatuansa -Endioksen ja toiset eforit suostumaan tuumiinsa, lähti Alkibiadees -noilla Kalkideuksen johtamilla viidellä laivalla liikkeelle, ja -saapui nopeasti perille. - -Tähän aikaan palasivat Sikeliasta nuot Peloponneesolaisten 16 laivaa, -jotka Gylippoksen johtamina olivat ottaneet osaa sotaan, ja joita -Ateenalaisten 27 laivaa Leukaan edustalla Menippon pojan Hippokleen -johdolla, väijyessään Sikeliasta purjehtivia laivoja, oli saavuttanut -ja pahasti vahingottanut, jolloin ainoastaan yksi laiva hukkui, mutta -toiset pääsivät Ateenalaisilta pakoon Korintokseen. - -Purjehtiessaan vangitsivat Kalkideus ja Alkibiadees kaikki, -jotka he kohtasivat, jottei heidän tulostaan leviäisi tieto, ja, -saavuttuansa Koorykokseen mannermaalla, päästivät he irti siellä -vangitut. Itse he, ensin neuvoteltuansa muutamien heidän tuumiansa -kannattavien Kiolaisten kanssa ja näitten neuvosta purjehtien salassa -kaupunkiin saapuivat Kiolaisille äkki-arvaamatta. Kansa tästä joutui -hämmästykseen ja pelästykseen. Mutta ylimykset olivat asettaneet -asiat niin, että neuvosto juuri oli koossa, ja kun Kalkideus ja -Alkibiadees heille kertoivat, kuinka vielä monta muuta laivaa oli -tulossa, eivätkä puhuneet mitään Peiraiokseen suljetuista laivoista, -niin Kiolaiset ja sitten Erytraialaiset luopuivat Ateenalaisista. Kun -he sitten purjehtivat kolmella laivalla Klatsomenaihin, niin sekin -luopui. Klatsomenalaiset purjehtivat heti mannermaalle ja linnottivat -Poliknan turvapaikakseen, jos heidän täytyisi jättää saari, jossa he -asuivat. Luopuneeet harrastivat kaikki paikan linnottamista ja sotaan -valmistumista. - -Ateenaan saapui pian sanoma Kioksen luopumisesta, ja koska arvelivat, -että heitä uhkasi suuri ja ehdoton vaara, eivätkä luulleet muitten -liittolaistenkaan pysyvän rauhassa, kun noin suuri kaupunki oli -luopunut, niin he vallitsevan pelästyksen takia poistivat sen -rangaistuksen, joka oli määrätty sille, joka ehdottaisi tai -äänestäisi, että kajoisivat noihin 1,000 talenttiin, joiden -käyttämistä he koko sodan aikana olivat koettaneet karttaa, ja -päättivät nyt kajota niihin, rakentaaksensa suuren joukon laivoja -ja lähettää Kiokseen ne kahdeksan laivaa, jotka Diotimoksen pojan -Strombikideen johtamina olivat, jätettyään valvomisen Peiraioksessa, -lähteneet ajamaan takaa Kalkideuksen johtamia laivoja, mutta jotka -olivat palanneet kotia, kun eivät niitä saavuttaneet. Vähää myöhemmin -lähettivät he Trasykleen johdolla toisetkin 12 laivaa apuun, jotka -niinikään olivat luopuneet vartioimisesta Peiraioksessa. He poistivat -myöskin nuo seitsemän Kiolaista laivaa, jotka heidän mukanaan -piirittivät Peiraiokseen suljetuita laivoja, vapauttivat niissä -olevat orjat ja vangitsivat niiden vapaat miehistöt. He miehittivät -kiiruusti kymmenen muuta laivaa kaikkien poislähetettyjen sijasta -vartioimaan Peloponneesolaisia, ja päättivät myöskin miehittää 30 -muuta. Suuri oli into, eivätkä varustukset pienet Kiosta vastaan. - -Tällä välin saapui Strombikidees kahdeksalla laivallaan Samokseen ja -purjehti, otettuansa laivastoonsa yhden Samolaisen laivan, Teokseen, -jonka asukkaita hän kehoitti pysymään levollisina. Kioksesta purjehti -myöskin Kalkideus 23 laivalla Teokseen ja yht'aikaa saapuivat sinne -myöskin Klatsomenilainen ja Erytraialainen jalkaväki. Saatuansa -tästä tiedon jo edeltäpäin, purjehti Strombikidees sieltä, ja kun -hän, tultuansa aavalle merelle, näki laivojen paljouden, pakeni -hän Samosta kohti, vihollisten takaa-ajamana. Teokselaiset ensin -eivät laskeneet jalkaväkeä kaupunkiinsa, mutta kun Ateenalaiset -lähtivät pakoon, päästivät he sen sisään. Jalkaväki viipyi kuitenkin, -odottaaksensa Kalkideusta, mutta kun häntä ei näkynyt, niin repivät -he Ateenalaisten rakentaman muurin mannermaanpuolisen osan. -Repimisessä auttoi heitä joukko barbareja, joiden päällikkö oli -Tissaferneen alipäällikkö Stagees. - -Ajettuansa Strombikideen Samokseen, varustivat Alkibiadees ja -Kalkideus Peloponneesosta saapuneista laivoista otetut merimiehet -aseilla ja jättivät heidät Kiokseen, jota vastoin he miehittivät -otetut alukset ja 20 muuta laivaa Kiolaisilla miehillä ja purjehtivat -Mileetokseen, nostaaksensa senkin kapinaan. Sillä Alkibiadees, joka -oli hyvissä väleissä Mileetolaisten vallanpitäjien kanssa, halusi, -saatuansa nämät puolelleen, Kiolaisille itselleen, Kalkideukselle ja -lähettäjälleen Endiokselle annetun lupauksensa mukaan hankkia sen -kunnian, että hän Kiolaisen sotavoiman ja Kalkideuksen avulla oli -nostanut kapinaan mitä enimmät kaupungit. Purjehdittuansa suurimman -osan matkaa salaa vihollisilta ja saavuttuansa vähää ennen, kuin -Strombikidees ja Trasyklees, joka juuri 12 laivalla oli saapunut -Ateenasta ja yhtyi takaa-ajoon, nostavat he Mileetoksen kapinaan. -Kun Mileetolaiset eivät laskeneet heidän kintereillään purjehtivia -Ateenalaisia kaupunkiinsa, niin nämät ankkuroivat lähellä sijaitsevan -Laden saaren edustalle. Heti Mileetolaisten kapinoitua tehtiin -Tissaferneen ja Kalkideuksen välityksellä ensimmäinen näinkuuluva -liitto kuninkaan ja Lakedaimonilaisten välillä: - -"Seuraavilla ehdoilla ovat Lakedaimonilaiset ja liittolaiset -tehneet liiton kuninkaan ja Tissaferneen kanssa. Se maa ja ne -kaupungit, jotka kuningas omistaa, ja jotka kuninkaan esi-isät -ovat omistaneet, olkoot kaikki kuninkaan. Niitä veroja tahi muita -tuloja, joita Ateenalaiset kantavat näistä kaupungeista, tulee -kuninkaan yhteisesti Lakedaimonilaisten ja liittolaisten kanssa estää -Ateenalaisia kantamasta. Sota Ateenalaisia vastaan on kuninkaan, -Lakedaimonilaisten ja liittolaisten yhteisesti käytävä. Sodankäyntiä -Ateenalaisia vastaan ei sallittako lopettaa, elleivät kumpaisetkin, -kuningas ja Lakedaimonilaiset ja liittolaiset, siihen suostu. Jos -jotkut luopuvat kuninkaasta, olkoot he myöskin Lakedaimonilaisten ja -liittolaisten vihollisia; ja jos jotkut luopuvat Lakedaimonilaisista -ja liittolaisista, olkoot he myöskin samaten kuninkaan vihollisia". - -Tämänkaltainen oli liitto. Tämän jälkeen miehittivät Kiolaiset heti -kymmenen muuta laivaa ja purjehtivat Anaiaan, haluten saada tietoja -Mileetoksen tapahtumista ja nostaa kaupungit samalla kapinaan. -Mutta kun heille Kalkideukselta tuli käsky palata takaisin, koska -Amorgees sotajoukolla maitse oli tulossa, niin purjehtivat he Zeyn -pyhäkön edustalle. Kun he huomasivat 16 laivaa, jotka Diomedoon -myöhemmin kuin Trasyklees toi Ateenasta, purjehtivan merellä, niin -pakenivat he yhdellä laivalla Efesokseen, mutta muut laivat menivät -Teokseen. Ateenalaiset ottivat neljä tyhjää laivaa, joiden miehistöt -olivat ehtineet maihin. Muut pääsivät pakoon Teolaisten kaupunkiin. -Ateenalaiset purjehtivat Samosta kohti, mutta Kiolaiset jälellä -olevilla laivoillaan ja jalkaväellään nostivat ensin Lebedoksen -ja sitten Erain kapinaan. Tämän tehtyään matkusti kumpikin, sekä -jalkaväki että laivat, kotia. - -Samoihin aikoihin ryntäsivät Peloponneesolaisten yhtä monen -Ateenalaisen laivan takaa-ajamat ja Peiraiokseen suletut 20 laivaa -äkkiarvaamatta vihollisten läpi ja ottivat, päästyänsä voitolle -meritappelussa, neljä Ateenalaista laivaa. Sitten purjehtivat he -Rekreiaan ja varustautuivat taas purjehtiakseen Kiokseen ja Jooniaan. -Lakedaimonista tuli heille päälliköksi Astyokos, jolle uskottiin koko -laivaston johto. - -Kun jalkaväki oli poistunut Teoksesta, niin saapui itse Tissafernees -sotajoukolla, mutta palasi takaisin, hävitettyänsä Teoksen -linnoituksen jälellä olevan osan. Hänen poistuttuansa saapui -Diomedoon vähän myöhemmin kymmenellä Ateenalaisella laivalla ja teki -Teolaisten kanssa sopimuksen, että laskisivat heidätkin kaupunkiinsa. -Sitten teki hän hyökkäyksen Eraita vastaan, mutta kun hän ei voinut -vallottaa tätä kaupunkia, niin purjehti hän pois. - -Tähän aikaan tapahtui myöskin Samoksessa kansan kapina ylimyksiä -vastaan Ateenalaisten avulla, jotka kolmella laivalla sattuivat -olemaan siellä. Samoksen kansa surmasi noin 200 henkilöä, kaikki -ylimyksiä, rankaisi 400 maanpakolaisuudella ja otti itse haltuunsa -heidän maatilansa ja talonsa. Kun Ateenalaiset jo olivat tunnustaneet -heidät siitä lähtien vakinaisesti itsenäisiksi, niin he tämän jälkeen -hoitivat kaupunkinsa asioita omin päin. Mutta maanviljelijöille he -eivät suoneet minkäänlaisia oikeuksia, eivätkä edes sallineet heidän -mennä naimisiin kaupunkilaisten kanssa. - -Tämän jälkeen jatkoivat Kiolaiset sinä kesänä tointaan yhtä suurella -innolla, kuin olivat alkaneetkin. Odottamatta Peloponneesolaisten -saapumista, esiintyivät he suurella sotajoukolla nostaaksensa -kapinaan kaupungit, jotta saisivat mitä useimpia tovereita -vaarassaan, ja hyökkäsivät, kuten Lakedaimonilaiset olivat -käskeneet, 13 laivalla Lesbosta vastaan, rynnätäkseen sittemmin -Hellespontokseen, jonka ohessa sikäläisten Helleenien ja -liittolaisten jalkaväki samalla hyökkäsi Klatsomenaita ja Kymeetä -vastaan. Tämän päällikkö oli Spartalainen Eualas ja laivaston -Deiniadas, perioikilaista sukuperää. Laivat purjehtivat ja saattoivat -Meetymnan luopumaan, johon jäi neljä laivaa, muut lähtivät nostamaan -Mytileeneetäkin kapinaan. - -Lakedaimonilainen nauarki Astyokos purjehti sillä välin, kuten hän -oli aikonutkin, Kenkreiasta neljällä laivalla ja saapui Kiokseen. -Kolmantena päivänä, hänen saavuttuansa sinne, purjehti 25 laivan -suuruinen Ateenalainen laivasto Leoonin ja Diomedoonin johdolla -Lesbokseen. Leoon oli nimittäin myöhemmin kymmenellä laivalla -Ateenasta tullut avuksi. Astyokos oli samana päivänä illalla -lähtenyt liikkeelle ja purjehti, otettuansa yhden Kiolaisen -laivan laivastoonsa, Lesbosta kohti, ollakseen siellä apuna, jos -suinkin voisi. Ensin hän saapui Pyrraan ja sieltä seuraavana -päivänä Eressokseen, jossa hänelle tuli tieto, että Ateenalaiset -ensimmäisellä hyökkäyksellä olivat vallottaneet Mytileeneen. Sillä -kun Ateenalaiset äkkiarvaamatta olivat purjehtineet satamaan, -niin he valtasivat Kiolaisten laivat ja vallottivat kaupungin, -astuttuansa maihin ja voitettuansa taistelussa vastustajat. Kun -Astyokos oli saanut tiedon tästä Eressolaisilta ja Eubuuloksen kanssa -Meetymneestä tulleiden Kiolaisten laivojen kautta, jotka olivat -jätetyt sinne, ja joista nyt Mytileeneen vallottamisen jälkeen -kolme oli sattunut pakenemaan hänen luoksensa, sillä yhden olivat -Ateenalaiset vallottaneet, niin hän ei enää suunnannut matkaansa -Mytileeneeseen, vaan saatuansa Eressoksen luopumaan ja varustettuansa -sen asukkaat aseilla, lähetti hän laivansa raskasaseiset maitse -Antissaan ja Meetymneeseen Eteonikoksen johdolla ja purjehti itse -hallussaan olevilla laivoilla ja kolmella Kiolaisella aluksella -rantoja myöten, toivoen läsnäolollaan rohkaisevansa Meetymneeläisiä -pysymään kapinassaan. Mutta kun ei Lesboksessa saanut mitään aikaan, -purjehti hän sotaväkineen Kiokseen. Jalkaväki, jonka oli määrä lähteä -Hellespontokseen, erosi laivastosta ja palasi kukin kaupunkiinsa. - -Kenkreiasta saapui sittemmin kuusi Peloponneesolaisliittolaisten -lähettämää laivaa Kiokseen. Järjestettyänsä Lesboksen olot -entiselleen, purjehtivat Ateenalaiset Klatsomenaihin, vallottivat -heidän mannermaalla linnotetun Poliknan ja veivät asukkaat takaisin -saarella sijaitsevaan kaupunkiin paitsi luopumisen alkuunpanijoita, -jotka olivat paenneet Dafnukseen. Täten saivat Ateenalaiset taas -Klatsomeneen haltuunsa. - -Samana kesänä astuivat Ateenalaiset, jotka mainituilla Lesboksen -edustalla ankkuroituilla 20 laivalla väijyivät Mileetosta, -maihin Mileetoksen alueelle Panormoksessa ja surmasivat pienellä -sotajoukolla apuun rientävän Lakedaimonilaisen päällikön -Kalkideuksen. Kolmantena päivänä tämän jälkeen palasivat he ja -pystyttivät voitonmerkin, jonka Mileetolaiset hävittivät, koskeivät -Ateenalaiset muka olleet kyenneet vallottamaan heidän maataan. - -Lesboksessa ankkuroidulla Ateenalaisella laivastolla lähtivät -Leoon ja Diomedoon Kioksen edustalla sijaitsevilta Oinussalaisilta -saarilta sekä Erytraialaisella alueella sijaitsevista Siduusseesta -ja Pteleonista, jotka olivat Ateenalaisten hallussa, sotaretkelle -Kiosta vastaan. Astuttuansa maihin Kardamyleessä ja Bolissoksessa, -voittivat he taistelussa apuun rientävät Kiolaiset, surmasivat heistä -suuren joukon ja hävittivät seutuja. Fanaisissa he saivat toisen -voiton ja Leukoonionissa kolmannen, jonka jälkeen Kiolaiset eivät -enää purjehtineet hyökkäykseen; mutta Ateenalaiset hävittivät heidän -kauniisti hoidettua ja Meedialaisista ajoista saakka rauhaan jätettyä -maatansa. Sillä Lakedaimonilaisten rinnalla ovat Kiolaiset minun -tietääkseni ainoat, jotka onnessaan ovat voineet säilyttää malttiaan; -jota enemmän heidän kaupunkinsa edistyi, sitä varmemmin varustivat he -sitä. Eivätkä he myöskään ole ryhtyneet näihin luopumistuumiin, jos -jonkun mielestä siinä ovat toimineet varomattomasti, ennenkuin heillä -oli useita ja päteviä liittolaisia vaarassa, ja ennenkuin tiesivät, -että Ateenalaiset eivät itsekään enää Sikelian onnettomuuden -kärsittyään kieltäneet valtansa olevan vallan horjuvalla kannalla. -Mutta joskin he jossakin suhteessa väärin ovat laskeneet tapahtumien -odottamatonta menoa, niin oli erehdys tuumissa, että Ateenalaisten -valta jo muka oli häviämäisillään, yhteinen hyvin monelle. Kun he -nyt olivat suljetut merestä ja heidän maansa hävitetty, miettivät -jo moniaat jättää kaupungin Ateenalaisille. Saatuansa tiedon tästä, -pysyivät vallanpitäjät kuitenkin toimiin ryhtymättä, mutta kutsuivat -laivanpäällikön Astyokoksen Erytraiasta tulemaan neljällä laivallaan -heidän kaupunkiinsa ja neuvottelivat, miten he paraiten joko -panttivankia ottamalla tahi jollakin muulla lailla saisivat nämät -tuumat raukenemaan. Näissä tuumissa oltiin täällä. - -Tämän kesän loppupuolella purjehti Ateenasta 1,000 Ateenalaista -ja 1,500 Argolaista raskasaseista, sillä Ateenalaiset olivat -raskasaseisiksi varustaneet 500 Argolaista kevytaseista, ja 1,000 -liittolaista Frynikoksen, Onomakleen ja Skiroonidoksen johdolla -48 laivalla, siihen lasketut myöskin kuormalaivat, Samokseen, -ja leiriytyi, astuttuansa Mileetoksessa maihin. Ateenalaisia ja -heidän liittolaisiansa vastaan kävivät Mileetolaiset itse, 800 -raskasaseista, ja Kalkideuksen johdolla saapuneet Peloponneesolaiset -sekä Tissaferneen apujoukko ja Tissafernees itse ratsujoukkoineen. -Argolaiset kulkivat siivellään edellä muita, ja koska he, halveksien -vastustajiaan, eivät luulleet näitten, Joonialaisia kun olivat, -kestävän heidän hyökkäystään, niin marssivat he epäjärjestyksessä, -josta seurasi, että Mileetolaiset saivat voiton heistä ja surmasivat -lähes 300 heistä. Mutta Ateenalaiset, jotka ensin voittivat -Peloponneesolaiset ja sitten työnsivät takaisin barbarit ja muun -joukon, eivät ensinkään joutuneet taisteluun Mileetolaisten kanssa, -koska nämät, Argolaisten peräydyttyä, kun näkivät muun sotajoukkonsa -joutuneen tappiolle, olivat vetäytyneet kaupunkiinsa. Ateenalaiset -nyt leiriytyivät voittajina Mileetolaisten kaupungin läheisyyteen. -Tässä taistelussa sattui niin, että Joonialaiset kummallakin taholla -saivat voiton Doorilaisista; sillä Ateenalaiset voittivat heitä -vastaan seisovat Peloponneesolaiset, ja Mileetolaiset Argolaiset. -Pystytettyänsä voitonmerkin valmistautuivat Ateenalaiset ympäröimään -linnoituksella paikan, joka oli kannaksen tapainen, arvellen, että -jos vaan saisivat Mileetoksen taas puolelleen, myöskin helposti muut -yhtyisivät heihin. - -Tällä välin ilmoitetaan heille myöhään illalla, että nuo 55 laivaa -Sikeliasta ja Peloponneesosta olivat saapumaisillaan. Pääasiassa -Syrakuusalaisen Hermokrateen kehotuksesta, että kaikki yhtyisivät -tekemään täydellisen lopun Ateenalaisten vielä pystyssä olevasta -vallasta, tuli nyt Sikelialaisia, 20 Syrakuusalaista ja kaksi -Selinuntilaista laivaa sekä ne laivat, joita Peloponneesoksessa -oli varustettu, ja jotka nyt olivat valmiit. Molemmat laivastot -uskottiin Lakedaimonilaiselle Teeramenekselle vietäväksi -laivapäällikön Astyokoksen luokse. Ne purjehtivatkin ensin Mileeton -edustalla sijaitsevaan Leros nimiseen saareen ja sieltä, kuultuansa -Ateenalaisten olevan Mileetoksen edustalla, lasolaiseen lahteen, -tiedustellaksensa Mileetoksen seikkoja. He ankkuroivat Teikiussan -edustalle Mileetolaisella alueella ja saivat Alkibiadeelta, joka -ratsastaen tuli sinne, tiedon tappelusta, johon hänkin oli ottanut -osaa Mileetolaisten ja Tissaferneen puolella. Hän kehoitti heitä, -jos eivät tahtoneet menettää Jooniaa ja kaikki muut kaupungit, mitä -pikemmin rientämään Mileetoksen avuksi ja kaikin voimin koettamaan -estää sen ympäröimistä. - -He aikoivat aamun koittaessa rientää apuun. Mutta kun Ateenalaisten -päällikkö Frynikos Leroksesta sai varman tiedon vihollisten laivojen -aikeista, ja kun kanssapäälliköt halusivat jäädä ja antautua -taisteluun, kieltäytyi hän ryhtymästä taisteluun, ja sanoi, että -hän voimiensa mukaan estäisi heitä ja ketä tahansa siitä. Sillä -kun he myöhemmin, sanoi hän, saisivat varman tiedon, kuinka monta -laivaa vihollisilla oli ja kuinka monta heillä itsellään näitä -vastaan asetettavina, ja kun he kelvollisesti ja rauhassa olisivat -varustautuneet, niin hän ei suinkaan häpeällisesti vetäytyisi -vaarasta. Mutta nyt olisi Ateenalaisille vähemmän häpeällistä -vetäytyä pois laivastollaan, kuin, millä uhalla tahansa taistellen, -joutua tappiolle. Siten, sanoi hän, ei ainoastaan häpeä kohtaisi -kaupunkia, vaan se joutuisi suurimpaan vaaraan. Sillä kun se nyt -kärsimiensä onnettomuuksien johdosta varmojenkin varustuksien -nojalla ei uskalla edes hädän pakottamana, puhumattakaan halunsa -mukaan, hyökätä ensimmäisenä, miten se siis pakotta heittäytyisi -vapaaehtoisiin vaaroihin? Hän käski siis mitä pikemmin korjata -laivoihin haavoitetut, jalkaväen ja mitä kullakin tullessaan oli -ollut mukanaan, mutta jättää kaikki mitä vihollisessa maassa olivat -ottaneet, jotta laivat olisivat keveät, ja purjehtia Samokseen, -josta he sitten, koottuansa kaikki laivat, tekisivät hyökkäyksiä, -jos näkisivät soveliaaksi. Tehtiinkin, kuten hän oli käskenyt. Yhtä -hyvin tässä tilaisuudessa kuin myöskin kaikissa muissakin toimissaan -näkyi Frynikos toimineen vallan viisaasti. Ateenalaiset lähtivät -heti samana iltana puolella voitolla Mileetoksesta. Mutta Argolaiset -purjehtivat kiiruusti vihoissaan pettymyksestään kotia. - -Peloponneesolaiset lähtivät aamulla Teikiussasta ja purjehtivat -Mileetokseen, jossa he viipyivät yhden päivän, aikoen seuraavana -päivänä, liitettyänsä laivastoonsa ne Kiolaiset laivat, jotka -Kalkideuksen johtamina olivat tänne hätyytetyt, palata Teikiussaan, -hakemaan laivoista sinne puretut tavaransa. Mutta kun he olivat -saapuneet sinne, tuli sinne Tissafernees jalkaväellään ja kehoitti -heitä purjehtimaan Iasosta vastaan, jossa hänen vastustajansa -Amorgees oleskeli. Äkkinäisellä ryntäyksellä vallottivat he Iasoksen, -koska sen asukkaat luulivat heidän olevan Ateenalaisia ja laskivat -heidät maihin. Tässä ottelussa kunnostivat itseään varsinkin -Syrakuusalaiset. Otettuansa Amorgeen elävältä, jättivät he hänen -Tissaferneelle vietäväksi hänen mielensä mukaan kuninkaalle, kuten -tämä oli käskenyt, ja ryöstivät Iasoksen, josta sotaväki sai paljon -tavaraa; sillä tämä paikka oli vanhastaan vallan rikas, Amorgeen -sotilaat liittivät he sotajoukkoonsa, tekemättä heille mitään pahaa, -koska useimmat heistä olivat Peloponneesoksesta. Kaupungin ja -kaikki vangit, sekä vapaat että orjat, antoivat he Tissaferneelle, -saaden häneltä henkilöä kohti dareikon, ja palasivat tämän jälkeen -Mileetokseen. He lähettivät Leoonin pojan Pedaritoksen, jonka -Lakedaimonilaiset olivat toimittaneet Kioksen päälliköksi, johtamaan -Amorgeen apujoukkoa maitse Erytraiaan saakka ja asettivat Filippoksen -Mileetokseen päälliköksi. Tähän loppui tämä kesä. - -Saatuansa Iasoksen varustetuksi, saapui Tissafernees seuraavana -talvena Mileetokseen. Hän antoi, kuten oli luvannut, laivoille -ylläpidoksi Attikalaisen drakman miestä kohti kuukausittain, mutta -ei tahtonut vastaiseksi antaa enempää, kuin kolme obolia, kunnes -hän oli kysynyt kuninkaalta, mutta jos kuningas suostuisi, antaisi -hän koko drakman. Teeramenees, joka ei ollut nauarki, vaan joka -purjehti mukana jättääkseen laivat Astyokolle, oli höllempi palkan -vaatimuksessa. Mutta tähän ei suostunut Syrakuusalainen päällikkö -Hermokratees, jonka johdosta Tissafernees suostui maksamaan enemmän, -kuin kolme obolia mieheen, kaikille muille, paitsi viidelle laivalle. -Hermokrateen vaatimuksesta suostui nyt Tissafernees maksamaan 30 -talenttia kuukaudessa 55 laivalle, ja muille sen mukaan kuin laivoja -oli enemmän, kuin tämä määrä, saman perustuksen mukaan. - -Samana talvena saapui kotoa avustukseksi Samoksessa oleville -Ateenalaisille Karminoksen, Strombikideen ja Eykteemoonin johdolla -35 laivaa, jotka, koottuansa mukaansa myöskin kaikki laivat -Kioksesta ja muualta, arvan mukaan päättivät laivastollaan vartioida -Mileetosta, mutta lähettää Kiokseen sekä laivaston että jalkaväen, -kuten he myöskin tekivät. Strombikidees, Onomaklees ja Eukteemoon -purjehtivat arvan mukaan 30 laivalla ja sotilaita kuljettavilla -aluksilla, joihin he olivat asettaneet osan Mileetokseen tulleista -1,000 raskasaseisesta, Kiokseen. Muut jäivät Samokseen, pitäen 74 -laivallaan meren hallussaan, ja suuntasivat matkansa Mileetosta kohti. - -Astyokos, joka silloin sattui olemaan Kioksessa ottaaksensa -panttivankeja kavaluuden johdosta, luopui tästä, kun sai tiedon -Teerameneen johtamien laivojen saapumisesta ja liittolaisten -menestyksestä. Hän lähti liikkeelle kymmenellä Peloponneesolaisella -ja kymmenellä Kiolaisella laivalla hyökätäkseen Pteleosta vastaan, -mutta kun ei onnistunut häneltä vallottaa tätä kaupunkia, purjehti -hän Klatsomenaihin, jossa hän käski Ateenalaisten puoluelaisia -muuttamaan Dafnukseen ja asukkaita yhtymään heihin. Samaten käski -myöskin Tamoos, Joonian alapäällikkö, heitä tekemään. Kun he eivät -totelleet, teki hän linnoittamatonta kaupunkia vastaan hyökkäyksen; -mutta kun hän ei voinut sitä vallottaa, purjehti hän itse ankaran -myrskyn ajamana Fookaiaan ja Kymeeseen, jota vastoin toiset laivat -ankkuroivat Klatsomenain läheisyydessä sijaitsevien Maratussa, Peelee -ja Drymussa nimisten saarien edustalle. Viipyessään siellä kahdeksan -päivää, ryöstivät he ja osaksi hävittivät, osaksi veivät laivoihinsa -kaikki Klatsomenalaisten siellä säilytetyt tavarat ja purjehtivat -sitten Astyokoksen luokse Fookaiaan ja Kymeeseen. - -Hänen siellä ollessaan, saapui Lesboksesta lähettiläitä ilmoittaen -heidän jälleen haluavan luopua. He saivatkin hänen suostumaan -tuumaansa, mutta kun eivät Korintolaiset eivätkä muut liittolaiset -ennen kärsimänsä tappion takia olleet samaa mieltä, purjehti hän -Kiokseen, johon myöskin muut laivat, kestettyänsä ankaroita myrskyjä, -eri haaroilta saapuivat. Tämän jälkeen purjehti Pedaritos, joka -maitse oli kulkenut Mileetosta Erytraiaan, sotajoukkonsa kanssa -Kiokseen. Silloin oli hänellä noin 500 raskasaseista Kalkideuksen -ennen johtamista viidestä laivasta, jotka aseineen olivat sinne -jätetyt. Kun moniaat Lesbolaiset tulivat ilmoittamaan luopumisen -aikeensa, ehdotti Astyokos Pedaritokselle ja Kiolaisille, että he -purjehtisivat auttamaan Lesbolaisia luopumaan. Sillä tästä joko -enentyisivät Lakedaimonilaisten liittolaiset tahi, jospa eivät -onnistuisikaan yrityksessään, tuottaisi se Ateenalaisille ainakin -vahinkoa. Mutta he eivät suostuneet tähän, ja Pedaritos kielsi -jättämästä hänelle Kiolaisia laivoja. - -Otettuansa nuo viisi Korintolaista laivaa ja kuudenneksi -yhden Megaralaisen sekä yhden Hermionilaisen kuten myöskin ne -Lakedaimonilaiset laivat, joilla hän oli tullut, purjehti Astyokos -Mileetokseen nauarkiammattiinsa, ankarasti uhaten Kiolaisia, ettei -hän suinkaan rientäisi heille avuksi, jos he joskus pyytäisivät. -Laskien maihin Koorykoksessa Erytraian alueella, jäi hän sinne yöksi. -Samoksesta saapui myöskin Ateenalainen sotaväki Kiokseen, mutta -koska kukkula heitä erotti, niin he pysyivät salassa toisiltaan. -Yöllä saapui kirje Pedaritokselta ilmoituksella, että vapautettuja -Erytraialaisia vankeja oli saapumaisillaan Samoksesta Erytraiaan -kavaltaaksensa kaupungin, jonka johdosta Astyokos viipymättä palasi -Erytraihin ja oli vähällä joutua vihollisten käsiin. Kun Pedaritoskin -oli saapunut sinne, panivat he toimeen tutkimuksen otaksutuista -kavaltajista, jolloin he huomasivat koko jutun syntyneen miesten -pelastamiseksi Samoksesta. He vapauttivat syytetyt ja purjehtivat -kumpikin pois, toinen Kiokseen, toinen Mileetokseen, kuten hän oli -aikonutkin. - -Kun nyt Ateenalaisten laivasto Koorykoksesta purjehti niemen ympäri, -huomasi se Arginoksen edustalla kolme Kiolaisten sotalaivaa ja -ryhtyi heti ajamaan niitä takaa. Mutta nyt nousi ankara myrsky, niin -että Kiolaiset laivat vaivoin pääsivät pakenemaan satamaan, jota -vastoin kolme Ateenalaista laivaa, jotka olivat purjehtineet muita -etäämmäs, musertui ja ajelehti Kiolaisten kaupungin rannalle, jossa -osa miehistä vangittiin, osa sai surmansa. Muut laivat pakenivat -Mimas vuoren suojassa olevaan Foinikus nimiseen satamaan, josta -he myöhemmin purjehtivat Lesbokseen ja valmistautuivat Kioksen -piirittämiseen. - -Samana talvena purjehti Lakedaimonilainen Hippokratees -Peloponneesoksesta kymmenellä Turilaisella laivalla, joita johti -Diagoroksen poika Doorieus ynnä kaksi muuta päällikköä, yhdellä -Lakoonilaisella ja yhdellä Syrakuusalaisella laivalla Knidokseen, -joka Tissaferneksen vaikutuksesta oli luopunut. Kun Mileetoksessa -olevat tästä saivat tiedon, kehottivat he heitä puolella määrällä -laivastoaan valvomaan Knidosta, ja Triopionin edustalla olevilla -laivoillaan ottamaan Aigyptoksesta tulevat kuormalaivat. Triopion -on Knidoksen alueelta etenevä Apolloonille pyhitetty kallionniemi. -Saatuansa tiedon tästä, purjehtivat Ateenalaiset Samoksesta ja -valloittivat Triopionissa väijyvät kuusi laivaa; niitten miehistö -pääsi kuitenkin pakoon. Purjehdittuansa tämän jälkeen Knidokseen, -olivat Ateenalaiset hyökkäyksellään saada haltuunsa kaupungin, -joka oli linnoittamaton. Kun he seuraavana päivänä tekivät uuden -hyökkäyksen, olivat kaupunkilaiset paremmin varustautuneet yöllä, -ja kun miehet Triopionissa otetuista laivoista olivat saapuneet -heidän avukseen, niin viholliset eivät voineet heitä niin suuresti -vahingottaa, kuin edellisenä päivänä, jonka johdosta he poistuivat, -hävitettyänsä maata, ja purjehtivat Samokseen. - -Tähän aikaan Astyokoksen saapuessa Mileetokseen laivastonpäälliköksi -oli kaikki Peloponneesolaisten sotajoukossa hyvällä kannalla. -Sillä palkka maksettiin säännöllisesti ja Iasoksesta ryöstetyt -suuret aarteet tuottivat sotilaille ylellisyyttä, ja Mileetolaiset -nurkumatta kestivät sodan vaivoja. Mutta Tissaferneen suhteen -näyttivät Peloponneesolaisista kuitenkin edelliset, Kalkideuksen -solmimat sopimukset vaillinaisilta, eivätkä heidän edukseen, jonka -johdosta uudet sopimukset Teerameneen läsnäollessa tehtiin, jotka -kuuluivat seuraavasti: - -"Sovittu on Lakedaimonilaisten ja liittolaisten puolesta kuninkaan, -kuninkaan poikien ja Tissaferneen kanssa, että sovinto ja ystävyys -on oleva heidän välillänsä seuraavilla ehdoilla: Siihen maahan -tahi niihin kaupunkeihin, jotka ovat kuningas Dareioksen tai ovat -olleet hänen isänsä tai esi-isiensä hallussa, niihin eivät saa -kulkea sotimaan eivätkä missään muussakaan pahassa tarkotuksessa -Lakedaimonilaiset eivätkä Lakedaimonilaisten liittolaiset, eivätkä -saa vaatia veroa mainituista kaupungeista Lakedaimonilaiset eivätkä -Lakedaimonilaisten liittolaiset; niinikään ei kuningas Dareios -eivätkä hänen hallussaan olevat kaupungit saa tulla sotimaan -eivätkä harjottamaan mitään pahaa Lakedaimonilaisille eivätkä -heidän liittolaisillensa. Jos Lakedaimonilaiset tai liittolaiset -pyytävät jotakin kuninkaalta, tahi kuningas Lakedaimonilaisilta -tai liittolaisilta, niin heidän on kunnollisesti tehtävä, mihin -ovat suostuneet. Sota on yhteisesti käytävä Ateenalaisia ja heidän -liittolaisiansa vastaan; jos rauha tehdään, on se tapahtuva -molemminpuolisella suostumuksella. Jos sotaväkeä lähetetään avuksi -kuninkaan maahan, on kuningas velvollinen hankkimaan sille ravintoa. -Jos jotkut kaupungit, jotka ovat tehneet sopimuksen kuninkaan kanssa, -hyökkäävät kuninkaan maahan, on toisten velvollisuus estää niitä ja -suojella kuningasta, niin paljon kuin voivat. Jos joku kuninkaan maan -tahi kuninkaan hallitseman maan asukkaista hyökkää Lakedaimonilaisia -tahi liittolaisia vastaan, on kuningas velvollinen estämään ja -torjumaan heitä voimiensa mukaan." - -Nämät sopimukset tehtyänsä, jätti Teeramenees laivat Astyokokselle, -astui alukseensa ja hävisi tietämättömiin. Mutta Ateenalaiset, -jotka jo olivat kulkeneet Lesboksesta Kiokseen sotajoukkoineen ja -hallitsivat sekä maalla että merellä, linnottivat Delfinionin, -paikan, joka muutenkin oli luonnon vahvistama maan puolelta ja rikas -satamista eikä kaukana Kiolaisten kaupungista. Monien entisten -tappioiden takia nolostuneina, olivat Kiolaiset sitä paitsi -alituisessa keskinäisessä riidassa. Mutta kun Ioonin poika Tydeus -puoluelaisineen olivat saaneet surmansa Pedaritoksen käskystä, niin -muutkin kaupunkilaiset, jos kohtakin keskenään pitivät toisiaan -epäluulon alaisina, harvainvaltaisen hallituksen ankaruuden kautta -pakosta pysyivät levollisina, koskeivät pitäneet itseänsä eivätkä -Pedaritoksen johtamaa apuväkeä kykenevinä torjumaan vihollisia. He -lähettivät kumminkin Mileetokseen pyytämään Astyokokselta apua; -mutta kun ei hän suostunut heidän pyyntöönsä, lähetti Pedaritos -Lakedaimoniin häntä vastaan valituskirjan loukkaavasta käytöksestä. -Tällä kannalla olivat Ateenalaisten toimenpiteet Kioksessa. Heidän -laivansa tekivät Samoksesta hyökkäyksiä Mileetosta vastaan; mutta kun -Mileetolaiset eivät käyneet heitä vastaan, palasivat he Samokseen ja -pysyivät siellä levollisina. - -Peloponneesoksesta purjehtivat samana talvena päivänseisausaikana -Lakedaimonilaisten Megaralaisen Kalligeitoksen ja Kytsikolaisen -Timagoraksen välityksellä Farnabatsolle varustamat 27 laivaa -Jooniaan, joita johti Spartiati Antistenees. Lakedaimonilaiset -lähettivät laivoissa myöskin 11 Spartiatia neuvonantajiksi -Astyokokselle, joista yksi oli Arkesilaoksen poika Likas. Heille oli -käsketty, tultuansa Mileetokseen, asettaa kaikki seikat paraammalle -kannalle ja lähettää joko kaikki nämät laivat tai mikä määrä heistä -näkyi soveliaaksi, joko useampia tai vähempi määrä, Ramfioksen -pojan Klearkoksen johdolla Helleespontokseen Farnabatsolle, sekä, -jos heidän mielestään oli syytä, erottaa Astyokos päällikkyydestä -ja panna Antistenees hänen sijalleen; sillä Pedaritoksen kirjeen -johdosta oli heissä noussut epäluulo Astyokosta vastaan. -Purjehdittuansa laivoilla ulapalle, laskivat he maihin Meeloksessa, -ja tavattuansa siellä kymmenen Ateenalaista laivaa, valtasivat -he näistä kolme ilman miehistöä ja polttivat ne. Peläten, että -Meeloksesta pakoon päässeet laivat Samoksessa oleville Ateenalaisille -ilmoittaisivat heidän tulostaan, kuten tekivätkin, purjehtivat he -Kreetaan ja saapuivat, varovaisuudessa matkustettuansa, Aasian -mannermaalla sijaitsevaan Kaunokseen. Pitäen itseään turvissa, -lähettivät he sieltä sanan Mileetoksen edustalla oleville laivoille, -että tulisivat heitä noutamaan. - -Kiolaiset ja Pedaritos lähettivät samaan aikaan pyynnön -Astyokokselle, vaikka hän ei ollut myöntynyt heidän pyyntöönsä, -että hän tulisi heidän avuksensa kaikilla laivoillansa, koska -heitä piiritettiin, ja ettei hän olisi väliäpitämätön, kun -Joonialais-liittolaisten suurin kaupunki suljettiin meren puolelta, -ja maitse oli rosvojen riistämänä. Sillä Kioksessa oli enemmän orjia, -kuin missään muussa kaupungissa, Lakedaimonia lukuunottamatta, ja -kun heitä paljoutensa takia rikoksistaan ankarammin rangaistiin, -kuin muualla, niin suuri määrä heistä, heti kun Ateenalaiset olivat -linnotuksensa suojassa saaneet varman asennon, luopui heidän -luoksensa, ja koska he tunsivat maan, saivat he aikaan vallan -suuria vahinkoja. Kiolaiset ilmottivat sentähden Astyokokselle, -että oli välttämätöntä rientää heille avuksi, kun vielä oli toivo -ja mahdollisuus, ennenkuin viholliset ennättäisivät täydellisesti -linnottaa Delfinionin ja ennenkuin he ehtisivät rakentaa vielä -suuremman linnoituksen suojaksi sotajoukollensa ja laivoilleen. -Vaikka kohtakin Astyokos entisen uhkauksensa johdosta ei mielellänsä -suostunut tähän pyyntöön, riensi hän kuitenkin apuun, kun näki -liittolaistenkin siihen innolla suostuvan. - -Tällä välin saapuu sana Kaunoksesta, että nuo 27 laivaa ja -Lakedaimonilaisten lähettämät neuvonantajat olivat saapuneet. Ja -koska Astyokos arveli kaikkea muuta vähäpätöisemmäksi, kuin hankkia -turvallista kulkua noin monelle laivalle, jotta niillä voisivat -hallita merta, ja Lakedaimonista saapuneille tarkastajille varma -pääsö meren yli, jätti hän heti Kiokseen purjehtimisen sikseen ja -purjehti Kaunokseen. Purjehtien Meropilaisen Koos saaren ohitse, -astui hän siellä maihin ja ryösti kaupungin, joka oli linnottamaton, -ja jonka suurin maanjäristys, mikä miesmuistiin on tapahtunut, oli -hävittänyt. Kaupungin asukkaat olivat paenneet vuoristoon, mutta -ryöstöretkillään otti hän saaliiksi kaikki, mitä sai käsiinsä, paitsi -vapaat henkilöt; ne hän päästi menemään. Kun hän Koos-saarelta -yöllä oli saapunut Knidokseen, saivat hänen Knidolaiset hartailla -kehotuksillaan pidättämään merimiehensä laivoissa ja lähtemään -suoraa päätä Ateenalaisten 20 laivaa ahdistamaan, joita Karminos, -yksi Samoksen päälliköistä, piti silmällä noilla Peloponneesoksesta -saapuneilla 27 laivalla, joita hakemaan Astyokos juuri oli lähtenyt. -Samokseen oli saapunut tieto heidän tulostaan Mileetoksesta, -ja Karminos heitä vakoili Symeen, Kalkeen, Roodoksen ja Lykian -ympäristössä. Sillä hän oli jo saanut tiedon laivojen saapumisesta -Kaunokseen. - -Astyokos purjehti sentähden viipymättä Symeeseen, ennenkuin hänen -lähtönsä tuli tunnetuksi, arvellen ehkä merellä saavansa käsiinsä -laivat. Mutta sade ja sumuilma hajotti hänen pimeässä harhailevat -laivansa ja saattoi ne epäjärjestykseen. Kun aamun valjetessa hänen -laivastonsa oli hajallaan ja vasen siipi jo Ateenalaisille näkyvissä, -vaan kun muu osa laivastoa vielä harhaili saaren ympäri, niin -Karminos Ateenalaisineen kiiruusti hyökkää heitä vastaan vähemmällä -laivamäärällä, kuin kaikilla 20, arvellen näitten olevan heidän -valvomansa laivat Kaunoksesta. Ensi rynnäkössä he upottivatkin kolme -laivaa ja vahingottivat useimpia muita, ollen voitonpuolella, kunnes -heidän aavistamattansa laivaston enemmistö tuli näkyviin ja ympäröi -heidät kaikkialta. Lähdettyänsä pakosalle menettivät Ateenalaiset -kuusi laivaa, mutta pakenivat toisilla Teutlussan saarelle ja -sieltä Halikarnassokseen. Tämän jälkeen lähtivät Peloponneesolaiset -Knidokseen, ja yhdyttyänsä Kaunoksesta tulleisiin 27 laivaansa, -purjehtivat he yhdessä Symeeseen, johon he pystyttivät voitonmerkin, -ja palasivat Knidokseen takaisin. - -Kun Ateenalaiset olivat saaneet tiedon meritappelusta, purjehtivat -he kaikilla Samoksessa olevilla laivoillansa Symeeseen, mutta eivät -hyökänneet Knidoksen edustalla olevaa laivastoa vastaan, eikä tämä -liioin heitä vastaan, vaan purjehtivat takaisin Samokseen, otettuansa -vihollisten Symeeseen jätetyt laivatarpeet ja astuttuansa maihin -Loorymassa mannermaalla. - -Kun kaikki Peloponneesolaisten laivat olivat kokoontuneet Knidokseen, -korjasivat he puutteellisuudet ja nuo 11 Lakedaimonilaista miestä -neuvottelivat Tissaferneen kanssa, joka itse oli saapunut sinne, -tapahtuneista toimista, jotka eivät olleet heidän mielensä mukaan, -sekä vastaisista sodan toimista, miten molemmille parahiten ja -hyödyllisimmin sotaa käytäisiin. Varsinkin Likas moitti tapahtumia, -eikä pitänyt kumpaakaan sopimusta, ei Kalkideuksen enemmän kuin -Teerameneenkään tekemää, heille hyödyllisenä. Hän väitti olevan aivan -väärin, että kuningas nytkin vielä saisi haltuunsa kaikki ne maat, -jotka hän tahi hänen esi-isänsä ennen muinoin olivat hallinneet: -tämä tietäisi, lausui hän, että kaikki saaret, Tessalia, Lokrit ja -maat Boiootiaan saakka jälleen joutuisivat kuninkaan ikeen alle, ja -että Lakedaimonilaiset vapauden asemesta Helleeneille toimittaisivat -Meedialaisen herruuden. Hän käski siis solmita uudet sopimukset, -sillä olemassa olevista hän ei ensinkään välittäisi, koska -niiden mukaan laivoille ei ollut vaadittavissa mitään ylläpitoa. -Tyytymättömänä erosi Tissafernees heistä tyhjin toimin raivostuneena. - -Muutamien mahtavien miesten kutsumuksesta päättivät Lakedaimonilaiset -purjehtia Rodokseen, toivoen saavansa liittolaiseksi tämän vallan -mahtavan ja sekä merimiehistä että jalkaväestä voimakkaan saaren -ja samalla arvellen, että he tämän liiton kautta kykenisivät -omin neuvoin ylläpitämään laivojaan, pyytämättä siihen varoja -Tissaferneelta. Purjehdittuansa heti samana talvena Knidoksesta, -laskivat he maihin 90 laivalla ensin Rodoksessa sijaitsevaan Kameiros -nimiseen kaupunkiin, pelottaen suuresti tuumasta tietämättömiä, jotka -pakenivat, varsinkin kun kaupunki oli linnottamaton. Kutsuttuansa -kokoon nämät ja molempien toisten Lindos ja Jeelysos nimisten -kaupunkien asukkaat, taivuttivat Lakedaimonilaiset heidät luopumaan -Ateenalaisista. Täten liittyi Rodos Peloponneesolaisiin. - -Saatuansa tiedon tästä, purjehtivat Ateenalaiset samaan aikaan -laivoillaan Samoksesta, koettaen ehtiä estämään tätä tapahtumasta, -ja heillä olikin jo merellä Rodos näkyvissä. Mutta kun he hiukan -myöhästyivät, purjehtivat he ensin Kalkeeseen ja sieltä Samokseen -ja tekivät myöhemmin Kalkeestä ja Kooksesta hyökkäyksiä Rodosta -vastaan. Rodoksen asukkailta kiskoivat Peloponneesolaiset 30 talentin -paikoille ja viipyivät siellä rauhassa 80 päivää, vedettyänsä -laivansa maalle. - -Sillä välin, ja ennenkuin lähdettiin Rodokseen, tapahtui seuraava: -Alkibiadees joutui Kalkideuksen kuoleman ja Mileetoksen taistelun -jälkeen Peloponneesolaisilla epäluulon alaiseksi, jonka johdosta he -lähettivät kirjeen Astyokokselle, että hän surmauttaisi Alkibiadeen, -sillä Agiskin vihasi häntä, ja hän esiintyi muutenkin epäiltävästi. -Ensi hädässään pakeni hän Tissaferneen luokse ja vahingotti hänen -luonansa voimiensa mukaan Peloponneesolaisten asioita. Hänen tultua -Tissaferneen neuvonantajaksi kaikissa toimissa, vähensi tämä -avustusväen palkan Attikalaisesta drakmasta kolmeen oboliin, eikä -tätäkään palkkaa säännöllisesti maksettu. Hän neuvoi Tissafernestä -sanomaan heille, että Ateenalaisetkin, jotka pitkistä ajoista -olivat kokeneita laivaliikkeessä, antoivat vain kolme obolia -merimiehilleen, eivätkä suinkaan varojen puutteesta, vaan jotteivät -heidän merimiehensä liiallisella mässäämisellä turmelisi ruumiinsa -terveyttä, tahi jättäisivät laivansa antamatta heille tulevan -palkkansa palaamisensa takeeksi. Hän neuvoi Tissafernesta myöskin -lahjoilla houkuttelemaan trierarkkeja ja päälliköitä suostumaan -hänen tuumiinsa, mikä häneltä onnistuikin paitsi Syrakuusalaisten -päälliköiden suhteen, joitten kaikkien puolesta ylipäällikkö -Hermokratees yksin koko liittokunnan nimessä tästä kieltäytyi. Kun -kaupungit pyysivät rahaa, niin Alkibiadees Tissaferneen nimessä -kielsi antamasta heille mitään, sanoen Kiolaisille, että he, -rikkaimmat kaikista Helleeneistä, häpeäisivät pyytää rahaa niiltä, -jotka heidän vapautensa hyväksi olivat heittäytyneet vaaraan -ruumiillansa ja omaisuudellansa. Ja muille kaupungeille hän vastasi, -että he tekivät väärin, jos he, kun he ennen luopumistansa olivat -maksaneet Ateenalaisille niin paljon, eivät nyt oman itsenäisyytensä -hyväksi olisi halukkaita maksamaan yhtä paljon tahi enemmänkin. Hän -selitti, että Tissafernees luonnollisesti oli pakosta säästäväinen, -koska hän omin varoin kävi sotaa, mutta että hän kyllä, jos kuningas -lähettäisi hänelle rahaa, maksaisi palkan ja kohtuullisesti korvaisi -kaupunkien kulut. - -Alkibiadees kielsi niinikään Tissafernesta lopettamasta sotaa -liian kiiruusti, kuten myöskin hankkimasta valtaa sekä maalla että -merellä yhdelle valtiolle ja sentähden kutsumasta avukseen, kuten -hän oli aikeissa, Foinikilaista laivastoa sekä pestaamasta useampia -Helleenejä, vaan että hän antaisi molempain heikontaa toisiaan, -joten kuningas voisi itsellensä hankaliksi käyneitä vastaan nostaa -toiset. Mutta jos yksi ainoa hallitsisi sekä maalla että merellä, -olisi kuninkaan vaikea kukistaa tätä, ellei hän itse suurilla -vaaroilla ja kustannuksilla lähtisi taisteluun. Mukavampihan oli, -sanoi hän, vähillä kustannuksilla ja vaaratta itsensä puolesta -antaa Helleenien keskenään heikontaa toisiaan. Muuten olivat, -lisäsi hän, Ateenalaiset soveliaimmat jakamaan valtaa hänen -kanssansa, koska he vähemmän huolivat vallotuksista mannermaalla, -ja tuumissaan sekä sodankäynnissään olivat hänelle hyödyksi. Sillä -kun he vaan, jatkoi hän, saavat haltuunsa meren, auttavat he kyllä -orjuuttamaan kuninkaan maissa asuvia Helleenejä, jota vastoin -Peloponneesolaiset tulevat heitä vapauttamaan. Eihän ole luultavaa, -että Lakedaimonilaiset, jotka koettavat vapauttaa Helleenejä -maalaisiensa ikeestä, eivät vapauttaisi kansalaisiansa vieraasta -vallasta, kunhan vaan ovat kukistaneet Ateenalaiset. Hän kehotti -siis Tissafernesta antamaan heidän keskenään heikontaa toisiaan, ja -päästyänsä Ateenalaisista karkottaa Peloponneesolaiset maasta. Näin -tuumi Tissaferneeskin, päättäen hänen menettelystään. Hän luotti -täydellisesti Alkibiadeeseen, kuten ainakin hyvään neuvonantajaan, -maksaen Peloponneesolaisille niukan palkan, eikä laskenut heitä -laivataisteluun, sanoen Foinikilaisen laivaston olevan tulossa, -jolloin he ylivoimalla varmemmin taistelisivat, turmellen täten -heidän toimiaan ja heidän laivastonsa voiman, joka jo oli kasvanut -aika vankaksi, jo selvästi osoittaen, ettei hän ensinkään aikonut -taistella heidän avuksensa. - -Nämät neuvot antoi Alkibiadees Tissaferneelle ja kuninkaalle, kun -hän oleskeli heidän luonansa, pitäen ne heille paraimpina, ja koska -hän siten myöskin tahtoi hankkia itselleen tilaisuuden palataksensa -takaisin kotimaahan, ymmärtäen hyvin, että hänelle siihen tulisi -tilaisuus, jos hän ei sitä hävittäisi. Hän arveli Ateenalaisten -mieluummin suostuvan siihen, jos hän näyttäisi olevan hyvissä -väleissä Tissaferneen kanssa, miten myöskin tapahtui. Sillä kun -Samoksessa majailevat Ateenalaiset sotilaat kuulivat hänen suuresti -vaikuttavan Tissaferneeseen, niin hän sai puolelleen mahtavimmat -heistä, osaksi, koska hän heille oli lähettänyt sanan, että he -mainitsisivat vallanpitäjille, että hän kyllä olisi suostuvainen -palaamaan kotimaahan ja ottamaan osaa hallitukseen, harvainvallan -vallitessa, mutta ei suinkaan ilkeämielisen rahvasvallan vallitessa, -joka oli karkoittanut hänen, ja että hän silloin hankkisi heille -Tissaferneen suosion, ja osaksi myöskin koska Ateenalaisten -Samoksessa majailevat trierarkit ja mahtavimmat omasta puolestaankin -halusivat kukistaa kansanvallan. - -Ensin levisi tämä asia sotajoukossa, ja myöhemmin se tuli keskustelun -alaiseksi kaupungissakin. Moniaat henkilöt kulkivat Samoksesta -yli Alkibiadeen puheille, ja kun hän yhä lupasi hankkia ensin -Tissaferneen ja sittemmin itse kuninkaan heille ystäväksi, jos he -eivät kannattaisi kansanvaltaa, jolloin kuningas enemmin heihin -luottaisi, niin syntyi heissä vakava toivo, että he, mahtavimmat -kansalaisista, jotka tästä asiain tilasta enin kärsivät, saisivat -kaupungin hallituksen huostaansa ja kukistaisivat viholliset. -Palattuansa Samokseen, keskustelivat he tästä asiasta puoluelaistensa -kanssa ja lausuivat julki, että kuningas tulisi heidän ystäväkseen ja -antaisi heille rahaa, jos Alkibiadees saisi palata takaisin ja jos he -luopuisivat kansanvallasta. - -Vaikkakin kansa ensin suuttui näistä vehkeistä, niin rauhottui se -kumminkin hauskasta toiveesta, että saisi palkan kuninkaalta. Kun -harvainvallan kannattajat olivat ilmottaneet tuumansa kansalle, -niin kokoontuivat he taas keskenään ja useamman ystävän kanssa -neuvottelemaan Alkibiadeen ehdotuksista. Kaikki muut pitivät -näitä viisaina ja luotettavina; mutta Frynikos, joka vielä oli -päällikkönä, ei ensinkään hyväksynyt niitä, vaan väitti, että -harvainvalta ja kansanvalta oli Alkibiadeelle yhdentekevä, niinkuin -myöskin oli, ja ettei tämä tarkoittanut muuta, kuin miten hän, -kumottuansa nykyisen kaupungin järjestyksen, ystäviensä kutsumana -saisi palata kotiin, ja että oli tarkoin vaarinotettava, ettei -syntyisi sisällisiä levottomuuksia. Kuninkaalle hän ei pitänyt -ensinkään hyödyllisenä, kun Peloponneesolaiset vielä vallitsivat -merellä ja heidän hallussaan oli monta suurinta kaupunkia hänen -valtakunnassaan, liittyä Ateenalaisiiin, joihin hän ei ensinkään -luottanut, ja sen takia joutua vaikeuksiin, kun hänellä oli tilaisuus -ruveta Peloponneesolaisten ystäväksi, jotka eivät koskaan olleet -hänelle tuottaneet vahinkoa. Eivätkä liittolaiskaupungitkaan, joille -oli luvattava harvainvaltaisuus, kun Ateenalaiset itse luopuisivat -kansanvallasta, hänen mielestään jättäisi luopumishankkeitaan, -eivätkä uskolliset kaupungit sen kautta tulisi luotettavammiksi. -Sillä mieluummin, kuin ne haluaisivat olla harvainvallan tahi -kansanvallan orjina, pyrkisivät ne tietysti vapauteen, olkoonpa -millä hallituksella tahansa. Eikä pitäisi luulla, että nuo niin -kutsutut kauniit kunnon miehet saisivat vähemmän rettelöitä aikaan, -kuin kansa, koska he juuri johtavat kansaa kaikkiin pahoihin -toimiin, joista heillä on suurin hyöty. Nämät puolestaan, jos heistä -riippuisi, mestauttaisivat tuomiotta kansalaisia väkivaltaisesti, -mutta kansa olisi heidän ainoa tukensa ja turvansa. Ja hän sanoi -tietävänsä tämän olevan muittenkin kaupunkien kokemuksen kautta -hankkiman vakuutuksen. Häntä siis ei ensinkään miellyttänyt -Alkibiadeen ehdotukset, joista nyt neuvoteltiin. - -Kokoukseen yhtyneet pysyivät kuitenkin päätöksessään, hyväksyen -ehdotukset, ja toimittivat lähettiläiksi Ateenaan Peisandroksen ja -muutamia muita, jotta he toimisivat Alkibiadeen palaamisen hyväksi -ja kansanvallan lakkauttamiseksi siellä, kuten myöskin hieromaan -ystävyyttä Tissaferneen ja Ateenalaisten välillä. - -Kun Frynikos sai tiedon, että tuumittiin Alkibiadeen palaamisesta -ja että Ateenalaiset myöntyivät siihen, niin hän peläten, että -Alkibiadees, palattuansa kotiin, kohtelisi häntä ankarasti, koska hän -oli vastustanut hänen puolestansa puhuvia, keksi seuraavan keinon. -Hän lähetti salaa Astyokokselle, Lakedaimonilaisten nauarkille, joka -vielä oli Mileetoksessa, kirjeen, jossa hän ilmotti, että Alkibiadees -vahingotti heidän asemaansa koettaen tehdä Tissaferneen Ateenalaisten -ystäväksi, ja selitti kaikki muutkin asiat perinpohjaisesti. Hän -arveli, että olisi annettava anteeksi, jos hän, vaikkakin kaupunkinsa -vahingoksi, kirjotti täten vihamiehestään. Mutta Astyokos ei -ensinkään halunnut kostaa Alkibiadeelle, joka ei enää ollutkaan hänen -saavutettavissaan. Hän matkusti päin vastoin Magneesiaan Alkibiadeen -ja Tissaferneen luokse ja luki heille Samoksesta saamansa kirjeen, -joutuen siten ilmiantajaksi. Hänen sanotaan täten tahtoneen omaksi -edukseen päästä Tissaferneen suosioon sekä tällöin että muulloinkin. -Samasta syystä hän myöskin oli ollut jokseenkin väliäpitämätön palkan -vähentämisen suhteen. - -Alkibiadees kirjoitti viipymättä Samoksen vallanpitäjille, mitä -vehkeitä Frynikos toimi, vaatien hänen mestaustansa. Kun Frynikos -tämän ilmiannon kautta joutui suurimpaan vaaraan, lähettää hän -hädissään toisen kirjeen Astyokokselle, jossa hän, nuhdellen tätä -entisen kirjeen salaisuuden ilmottamisesta, seikkaperäisesti -selitti, miten hän oli valmis toimittamaan koko Samoksessa -majailevan Ateenalaisten sotajoukon hänen käsiinsä, koska Samos oli -linnottamaton. Hän sanoi, että hän omantunnon vaivoitta mieluummin -halusi panna henkensä alttiiksi Lakedaimonilaisten hyväksi, kuin -saada surmansa verivihollistensa käsistä. Myöskin tämän ilmaisi -Astyokos Alkibiadeelle. - -Koska Frynikos jo edeltäkäsin ymmärsi, että hänen kirjeensä tulisi -tunnetuksi ja että Alkibiadeelta hetimiten oli odotettavissa kirje -näistä seikoista, niin hän itse kiiruhti ilmottamaan sotajoukolle, -että hän varmaan tiesi vihollisten, koska Samos oli linnotusta -vailla, ja kun eivät kaikki laivat olleet satamassa, aikovan -hyökätä leiriä vastaan, jonkatähden oli välttämätön mitä kiiruimmin -linnottaa Samos ja ryhtyä muihinkin varustuskeinoihin. Päällikkönä -olikin hänellä valta panna tämä toimeen. Tämän johdosta toimitettiin -nopeasti Samoksen linnottaminen, mikä jo ennenkin oli päätetty -asia. Vähän myöhemmin saapuikin Alkibiadeelta kirje ilmotuksella, -että Frynikos oli kavaltanut sotajoukon ja että viholliset aikoivat -tehdä hyökkäyksen. Mutta Alkibiadesta ei pidetty luotettavana, -vaan arveltiin hänen, saatuansa tiedon vihollisten tuumista, -vihamielisyydestä halunneen esittää Frynikosta kavaltajana, joten -se ei ensinkään häntä vahingoittanut, vaan mieluummin todisti hänen -puolestansa, kun siinä oli yhdenpitävä ilmoitus. - -Tämän jälkeen koetti Alkibiadees vielä hartaammin saada -Tissaferneen liittymään Ateenalaisiin. Tissafernees kyllä pelkäsi -Peloponneesolaisia, koska he esiintyivät suuremmalla laivastolla kuin -Ateenalaiset, mutta tahtoi kuitenkin, jos vain voisi, pysyä heidän -luottamuksessaan, varsinkin kun hän sai tiedon Peloponneesolaisten -erimielisyydestä Knidoksessa Teerameneen kautta solmituiden -sopimusten suhteen, joka jo oli ilmaantunut heidän ollessaan -Rodoksessa, jossa tilaisuudessa Likas oli todistanut Alkibiadeen -sanat, että Lakedaimonilaisten tarkotus oli vapauttaa kaikki -kaupungit, lisäten olevan sietämätöntä myöntää, että kuninkaan tuli -hallita kaikissa kaupungeissa, jotka ennen olivat olleet hänen tahi -esi-isiensä hallussa. Mutta Alkibiadees, jolla oli tärkeät hankkeet, -yhä innokkaammin koetti pysyä Tissaferneksen suosiossa. - -Kun Peisandroksen kanssa Samoksesta lähetetyt sanansaattajat olivat -saapuneet Ateenaan, puhuivat he kansankokouksessa pääasiallisesti, -kuinka he, jos palauttaisivat Alkibiadeen ja lakkauttaisivat -kansanvallan, saisivat kuninkaan liittolaisekseen ja voisivat -kukistaa Peloponneesolaiset. Kun tässä kokouksessa useat vastustivat -näitä tuumia kansanvallan suhteen, ja kun Alkibiadeen vihamiehet -huusivat, kuinka vaarallista olisi, jos hän rikottuansa valtion -lakeja palaisi kotia, ja kun Eumolpidit ja Keerykit mysteerioiden -suhteen, joiden pilkkaamisesta hänen oli täytynyt paeta, vetosivat -jumaliin, ettei sallittaisi hänen palata kotimaahan, niin Peisandros -kiellon ja vihamielen vallitessa astui esiin ja kysyi jokaiselta -vastustajalta erittäin, oliko hänellä ehkä joku muu keino kaupungin -pelastukseen tiedossa, kun Peloponneesolaisilla oli ainakin yhtä -monta laivaa vesillä, kuin heillä, ja useampia liittokaupunkeja -ja kun kuningas ja Tissafernees olivat taipuisat antamaan heille -rahoja, joita heillä itsellään ei ensinkään ollut, jos ei saataisi -kuningasta kääntymään heidän puolellensa. Kun kysytyt eivät tähän -vastanneet tietävänsä mitään keinoa, niin hän vakavuudella lausui -heille: "Tämä ei meille ole mahdollista, ellemme noudata viisaampaa -valtiojärjestystä, uskoen vallan mieluummin harvoille, jotta kuningas -meihin luottaisi, ja jos emme halua huolehtia enemmän valtiomuodosta -kuin pelastuksestamme (myöhemminhän me voimme muuttaa sen, ellei se -meitä miellytä), kuten myöskin ellemme päästä kotia Alkibiadesta, -joka yksin nykyisistä henkilöistä voi saada tämän aikaan." - -Kansa oli vallan äkeissään harvainvallan ehdottamisesta, mutta -Peisandron selitettyä, ettei löytynyt muuta pelastusta, se pelosta -myöntyi siihen, koska se myöskin toivoi voivansa mielensä mukaan -saada aikaan muutoksen. He päättivät, että Peisandros kymmenen -miehen seuraamana purjehtisi ja neuvottelisi tästä tuumasta -Tissaferneen ja Alkibiadeen kanssa, miten heistä näkyi paraalta. -Peisandroksen panettelun johdosta erotti kansa Frynikoksen ja hänen -päällikkötoverinsa Skironideen virasta ja lähetti heidän asemestansa -laivapäälliköiksi Diomedoonin ja Leoonin. Koska Peisandros ei -katsonut Frynikosta sopivaksi keskustelemiseen Alkibiadeen kanssa, -niin syytti hän Frynikosta Iasoksen ja Amorgeen kavaltamisesta. -Peisandros kävi myöskin kaikissa käräjienkäymisen ja virkojen -hakemisen tarkoituksissa Ateenassa löytyvissä yhdistyksissä kehottaen -heitä yksimielisesti äänestämään kansanvallan kumoamista; ja kun -hän oli järjestänyt kaikki siten, ettei syntyisi mitään viipymistä, -purjehti hän kymmenen seuralaisensa kanssa Tissaferneen luokse. - -Saavuttuansa samana talvena Ateenalaisten laivoille, tekivät -Leoon ja Diomedoon hyökkäyksen Rodosta vastaan. Kun he tapasivat -Peloponneesolaisten laivat hinattuina rannalle, niin he astuivat -maihin ja palasivat, voitettuansa tappelussa avuksi rientäneet -Rodolaiset, Kalkeeseen ja tekivät hyökkäyksiä mieluummin sieltä -kuin Koos saarelta; sillä sieltä oli mukavampi väijyä, lähtisikö -Peloponneesolaisten laivasto liikkeelle. - -Pedaritoksen lähettämänä saapui myöskin Kioksesta Rodokseen -Lakoonialainen Ksenofantidas ilmoituksella, että Ateenalaisten -linnotus jo oli valmis, ja että Kios heiltä olisi hukassa, jos ei -riennettäisi kaikilla laivoilla apuun. Tämän johdosta he aikoivatkin -lähteä apuun; mutta sillä välin oli Pedaritos apujoukollaan ja koko -Kiolaisten sotaväellä rynnännyt Ateenalaisten laivojen ympärille -rakennettua linnotusta vastaan ja vallottanut osan siitä sekä -muutamia rannalle hinatuista laivoista. Apuun rientäneet Ateenalaiset -ajoivat ensin Kiolaiset pakosalle ja voittivat sitten muunkin -Pedaritoksen sotajoukon. Tässä kahakassa kaatui Pedaritos itse ja -suuri joukko Kiolaisia, jolloin paljon aseita joutui vihollisten -saaliiksi. Tämän jälkeen joutuivat Kiolaiset vielä ankarampaan -piiritykseen sekä maan että meren puolelta ja nälänhätä oli siellä -vallan suuri. - -Peisandros ja Ateenalaisten hänen seurassaan lähettämät miehet -saapuivat sillä välin Tissaferneen luokse keskustelemaan -sopimuksista. Mutta koska Alkibiadees ei ollut varma Tissaferneen -mielipiteestä, kun tämä pelkäsi Peloponneesolaisia enemmän ja -Alkibiadeen omasta neuvosta tahtoi antaa molempien keskinäisesti -heikontaa toisiaan, niin hän turvautui siihen keinoon, että -Tissafernees, vaatien ylen paljon, ei pääsisi sopimuksiin -Ateenalaisten kanssa. Minusta Tissafernees toimi samassa -tarkotuksessa pelosta Peloponneesolaisten suhteen. Mutta Alkibiadees -taas, koska hän huomasi, ettei Tissafernees missään tapauksessa -suostuisi sopimuksiin, tahtoi, etteivät Ateenalaiset luulisi, ettei -hän ollut voinut Tissafernesta taivuttaa suostumaan, vaikka kyllä oli -koettanut, vaan että Ateenalaiset tekivät liian vähän myönnytyksiä. -Sillä Alkibiadees vaati, puhuen Tissaferneen läsnäollessa hänen -nimessään, niin suunnattomia, että Ateenalaiset, vaikka suostuivat -paljoon siitä, mitä hän vaati, vihdoin katkaisivat keskustelut. Sillä -hän vaati kuninkaalle koko Joonian ja läheiset saaret ja vielä muita -etuja, joita Ateenalaiset eivät vastustaneet. Mutta kolmannessa -kokouksessa vaati Alkibiadees vihdoin, kun pelkäsi näyttävänsä liian -voimattomalta, että kuningas saisi rakennuttaa laivoja ja purjehtia -pitkin valtakuntansa rantoja, mihin ja kuinka monella laivalla -tahansa. Tähän Ateenalaiset eivät suostuneet, vaan koska he arvelivat -tämän olevan mahdotonta, ja että Alkibiadees heitä oli pettänyt, -poistuivat he suutuksissaan ja lähtivät Samokseen. - -Samana talvena saapui Tissafernees kohta tämän jälkeen Kaunokseen, -tahtoen taivuttaa Peloponneesolaisia jälleen lähtemään Mileetokseen -ja solmita heidän kanssansa, jos vaan mahdollista, uudestaan -sopimukset, joissa hän tarjoaisi heille ravinnon, jotteivät tykkänään -joutuisi hänelle vihollisiksi. Sillä hän pelkäsi, että he, jos -ravinto heidän lukuisilta laivoiltaan puuttuisi, pakotettaisiin -sotimaan laivataistelussa Ateenalaisia vastaan ja joutuisivat -tappiolle, ja heidän laivojensa miehet karkaisivat, jolloin -Ateenalaiset ilman hänen apuansa pääsisivät toivojensa perille. -Enin hän kuitenkin pelkäsi, että Lakedaimonilaiset ravinnon haussa -ryöstäisivät mannermaalla. Aprikoiden ja aavistaen kaiken tämän, ja -koska hän tahtoi, että Helleenit keskenään yhtä mahtavina seisoivat -toisiansa vastaan, lähetti hän kutsumaan Peloponneesolaiset, tarjosi -heille ravinnon ja solmisi heidän kanssaan kolmannet näin kuuluvat -sovinnot: - -"Dareioksen hallituksen 13 vuotena, Aleksippidaksen ollessa -arkontina Lakedaimonissa, solmittiin Maianderin kentällä sopimukset -Lakedaimonilaisten ja liittolaisten välillä yhdeltä puolelta ja -Tissaferneksen, Hierameneksen ja Farnakoksen poikien välillä toiselta -puolelta kuninkaan ja Lakedaimonilaisten sekä heidän liittolaistensa -asioista." - -"Kaikki kuninkaan hallussa olevat maat Aasiassa ovat kuninkaan ja -kuningas hallitsee maitaan mielensä mukaan." - -"Lakedaimonilaiset liittolaisineen eivät saa hyökätä kuninkaan -alueelle pahassa tarkoituksessa, eikä kuningas Lakedaimonilaisten -tahi heidän liittolaistensa alueelle pahassa tarkoituksessa." - -"Jos joku Lakedaimonilaisten tahi heidän liittolaisten joukosta -ahdistaa kuninkaan maata, niin ovat Lakedaimonilaiset ja heidän -liittolaisensa velvolliset estämään häntä; ja jos joku kuninkaan -alamaisista ahdistaa Lakedaimonilaisia tahi heidän liittolaisiansa, -niin on kuningas velvollinen estämään häntä." - -"Tissafernees pitää huolta läsnäolevien laivueitten ravinnosta -sovinnon mukaan, kunnes kuninkaan laivat saapuvat. Kuninkaan -laivojen saavuttua olkoon Lakedaimonilaisten vallassa itse hankkia -ravintoa laivoilleen, jos niin haluavat; mutta jos he haluavat saada -ylläpitoa Tissaferneeltä, niin antakoon hän sen sillä ehdolla, että -Lakedaimonilaiset ja liittolaiset, sodan loputtua, korvaavat sen, -mitä häneltä ovat saaneet". - -"Kun kuninkaan laivat ovat saapuneet, käyvät Lakedaimonilaisten -ja heidän liittolaistensa laivat sotaa yhdessä kuninkaan laivojen -kanssa, miten Tissafernees yhdestä tuumin Lakedaimonilaisten ja -heidän liittolaistensa kanssa määrää." - -"Jos tahdotaan tehdä rauha Ateenalaisten kanssa, tehtäköön se -yhteisen sopimuksen mukaan." - -Tämmöiset olivat sopimukset. Tämän jälkeen valmistautui Tissafernees -noudattamaan Foinikilaisia laivoja, kuten oli määrätty, ja muihin -toimiin, joita hän oli luvannut. Ainakin tahtoi hän näyttää olevansa -näissä toimissa. - -Boiootialaiset valloittivat loppupuolella talvea kavaltamisen avulla -Ooroopoksen, jossa Ateenalaisilla oli vartioväki. Tässä toimessa -oli heillä avustajina sekä Eretrialaisia että Ooroopolaisiakin -miehiä, jotka tuumivat saada Euboiaa luopumaan. Sillä koska tämä -paikkakunta oli lähellä Eretriaa, niin ei ollut mahdollista, ettei -se Ateenalaisten hallussa suuresti vahingoittanut Eretriaa ja koko -Euboiaakin. Valloitettuansa Ooroopoksen, lähtivät Eretrialaiset -Rodokseen, kehottaen Peloponneesolaisia tulemaan Euboiaan. Mutta -he riensivät mieluummin ahdistetun Kioksen avuksi ja purjehtivat -kaikilla laivoillaan Rodoksesta. Kun he olivat Triopionin edustalla, -näkivät he Kalkeesta tulevien Ateenalaisten laivojen purjehtivan -aavalla merellä; mutta kun ei kumpikaan tehnyt hyökkäystä, saapuvat -toiset Samokseen, toiset Mileetokseen. Peloponneesolaiset huomasivat -nyt, etteivät he meritaistelutta voineet tulla Kiokselle avuksi. - -Tähän loppui talvi, ja kului loppuun 20 vuosi sitä sotaa, jonka -vaiheet Thukydides on kertonut. - -Heti alussa seuraavaa kevättä lähetettiin Derkylidas, Spartalainen -mies, vähäisellä sotajoukolla maitse Helleespontokseen saattamaan -Abydosta luopumaan, joka oli Mileetolainen siirtokunta; Kiolaiset -pakotettiin, piirityksen ahdistamina, meritaisteluun, jota vastoin -Astyokos oli kahdella päällä, miten hän auttaisi heitä. Astyokoksen -vielä ollessa Rodoksessa, olivat he saaneet Mileetoksesta -Pedaritoksen kaaduttua päällikökseen Spartalaisen miehen, nimeltä -Leoon, joka oli seurannut Antistenesta laivamiehenä, ja Mileetosta -vartioivia 12 laivaa, joista viisi oli Turista, neljä Syrakuusasta, -yksi Anaiasta, yksi Mileetoksesta ja yksi Leoonista. Kiolaiset -lähtivät liikkeelle koko sotaväkineen ja asettuivat varmaan paikkaan, -ja heidän laivansa, luvultaan 36, niinikään purjehtivat taisteluun -Ateenalaisten 32 laivaa vastaan. Tässä ankarassa taistelussa eivät -Kiolaiset liittolaisineen joutuneet kylläkään tappiolle, mutta -myöhään illalla palasivat he kaupunkiinsa. - -Kun Derkylidas tämän jälkeen maitse oli saapunut Mileetoksesta -Helleespontokselle, luopui Abydos heti ja Lampsakos kahden päivän -päästä hänen ja Farnabatsoksen puolelle. Mutta kun Strombikidees sai -tiedon tästä, riensi hän kiiruumman kautta apuun 24 Ateenalaisella -laivalla, joiden joukossa löytyi myöskin raskasaseisia kuljettavia -sotalaivoja, voitti kaupungeista ryntäävät Lampsakolaiset taistelussa -ja valloitti Lampsakoksen, linnottamaton kun oli, ensi rynnäkössä -sekä otti kaluja ja orjia, mutta salli vapaitten asukkaiden taas -asettua asumaan kaupunkiin. Sitten kulki hän Abydosta vastaan; mutta -kun sen asukkaat eivät antautuneet vapaaehtoisesti, ja kun ei hän -kyennyt sitä hyökkäyksellä valloittamaan, niin hän purjehti sitä -vastapäätä Kersoneesoksessa sijaitsevaan Seestokseen, joka ennen oli -ollut Meedialaisten hallussa ja johon hän asetti vartioväen valvomaan -koko Helleespontosta. - -Tällä välin tulivat Kiolaiset yhä mahtavammiksi merellä, ja Astyokos -sekä Mileetossa oleskelevat Peloponneesolaiset rohkaistuivat -suuresti, kuultuansa meritappelusta, ja että Strombikidees laivoineen -oli poistunut. Kahdella laivalla lähti Astyokos Kiokseen, otti sieltä -siellä olevat laivat mukaansa ja teki koko laivastolla hyökkäyksen -Samosta vastaan. Mutta kun sieltä, keskinäisen epäluulon vallitessa, -ei käyty häntä vastaan, purjehti hän takaisin Mileetokseen. Sillä -tähän aikaan ja jo ennen tätä oli kansanvalta kumottu Ateenassa. Kun -sitten Peisandros toisten lähettiläiden seuraamana saapui Samokseen -Tissaferneen luota, järjestivät he olot sotajoukossa varmemmalle -kannalle, ja kehottivat sikäläisiä mahtimiehiä koettamaan sotaväen -avulla perustaa harvainvallan, vaikka kohtakin suuri osa heistä -oli sitä vastustanut. Samoksessa olevat Ateenalaiset keskustelivat -tästä asiasta, ja päättivät jättää Alkibiadeen syrjään, koskei hän -muka ollut halukas suostumaan heidän tuumiinsa ja muutenkin näytti -sopimattomalta harvainvallassa; ja koska jo olivat heittäytyneet -vaaraan, päättivät omin neuvoin pitää huolta siitä, että asiat eivät -jäisi silleen, vaan että sotaa jatkettaisiin, ja että he omista -varoistaan mielellään maksaisivat sen menot, ja jos muitakin tarpeita -ilmestyisi, koska he yksin oman itsensä, eivätkä muitten, hyväksi -kärsivät vaivoja. - -Rohkaistuansa toisiaan täten, lähettivät he viipymättä Peisandroksen -ja puolet lähettiläistä kotia panemaan tuumat siellä toimeen, -jota paitsi heille annettiin käsky perustaa harvainvalta niihin -alamaisiin kaupunkeihin, joihin he saapuisivat. Toiset lähettiläistä -toimittivat he muihin alamaisiin maihin minkä minnekin. Diotrefeksen, -joka oleskeli Kioksen vesillä, ja joka oli valittu hallitsemaan -Trakialaisia rantamaita, lähettivät he virkaansa. Saavuttuansa -Tasokseen, hajotti hän siellä kansanvallan. Mutta kun hän oli -lähtenyt sieltä, linnottivat Tasolaiset toisella kuukaudella tämän -jälkeen kaupunkinsa, koskeivät enään tarvinneet Ateenalaisten -myötävaikutusta harvainvallan perustamiseen, vaan joka päivä -odottivat Lakedaimonilaisia vapauttamaan heitä. Sillä heidän -Ateenalaisten karkottamat kansalaisensa elivät Peloponneesolaisten -luona, ja nämät ynnä kaupungissa oleskelevat puoluelaisensa kokosivat -laivoja voimiensa mukaan saadakseen Tasoksen luopumaan. Sattui siis -heidän onneksensa, että kaupunki vaaratta joutui hyvälle kannalle, ja -että vastustava kansa kukistettiin. Tasoksen siis kävi päinvastoin, -kuin Ateenalaiset, perustaen harvainvallan, olivat tarkoittaneet, ja -minusta myöskin monen muun alamaisen kaupungin. Sillä maltuttuansa -ja ryhdyttyänsä pelotta toimiinsa, kulkivat ne suoraa päätä vapautta -kohti, huolimatta Ateenalaisten petollisesta hyvänsuonnosta. - -Purjehtien pitkin rantoja, kukisti sillä välin Peisandros -seuralaisineen kansanvallan niissä kaupungeissa, joihin he -poikkesivat, saivatpa muutamista kaupungeista raskasaseisiakin, -jotka seurasivat heitä Ateenaan. Täällä olivat jo ennen heidän -saapumistansa heidän puoluelaisensa toimittaneet enimmät tehtävät. -Androkleen, erään kansanpuoluelaisten etevimmistä johtajista, joka -suuresti oli vaikuttanut Alkibiadeen karkoittamiseen, surmasivat -salaa muutamat nuoret salaliittolaiset. He tappoivat hänet kahdesta -syystä: koska hän johti kansaa, ja koska he arvelivat tekevänsä -Alkibiadeelle mieleen, joka oli tuleva kotia, ja joka heille hankkisi -Tissaferneen ystävyyden. Useampia muitakin vastustajistaan surmasivat -he samaten salaa. He olivat jo ennen julkaisseet ilmoituksen, ettei -palkkaa maksettaisi kellekään muille kuin niille, jotka olivat -sodassa, etteikä useampia kuin 5,000 tulisi osalliseksi hallitukseen, -joiden joukkoon tulisi kuulumaan ainoastaan ne kansalaiset, jotka -omaisuudellaan ja ruumiillaan olisivat kykeneviä enimmän hyödyttämään -kaupunkia. - -Tämä oli kaunis veruke kansaa vastaan, sillä heidän tarkoituksensa -oli uskoa kaupungin hallitus yksinomaan niitten haltuun, jotka -hyväksyivät hallitusmuutoksen. Kansa ja neuvosto kutsuttiin -kuitenkin yhä kokoon, mutta heille ei jätetty muuta neuvoteltavaksi, -kuin mitä liittoutuneet hyväksyivät, ja itse puhujatkin olivat -heidän puoluelaisiansa ja ennestään oli heille määrätty, mitä -sanottaisiin. Pelosta ei kukaan muista uskaltanut vastustaa, kun -näki liittolaisten paljouden; mutta jos joku vastusti, niin hän heti -jollakin sopivalla tavalla syrjäytettiin, eikä tekijästä tehty mitään -oikeustutkimusta, eikä vedetty oikeuteen murhasta epäluulonalaista. -Kansa pysyi levollisena; sillä sitä oli vallannut semmoinen -säikähdys, että jokainen piti voittona, jos hän, vaikka olikin -ääneti, vältti väkivaltaisuutta. Ja koska arvelivat liittolaisten -olevan lukuisammat, kuin olivatkaan, masentuivat heidän mielensä, -eivätkä he kyenneet keksimään mitään keinoa, päästäkseen tästä -hirmuvallasta, koska kaupunki oli suuri, eivätkä kansalaiset siitä -syystä tunteneet toisiansa. Samasta syystä ahdistettu ei voinut -valittaa tuskastaan toiselle, jotta yhdestä tuumin neuvottelisivat -puolustuskeinoista. Sillä kansanpuoluelaiset pitivät toisiaan -epäluulonalaisina, että ehkä olivat kumoojiin kuuluvia. Moni, josta -ei ensinkään olisi luullut, kääntyi nimittäin harvainvaltaisiin. Ja -nämät herättivät kansassa enin epäluuloa ja hankkivat vaarattomuuden -harvainvaltaisille, kun olivat saaneet syntymään kansassa jyrkän -keskinäisen epäluulon. - -Tähän sopivaan aikaan saapui Peisandros seuralaisineen, ja he panivat -valtiokeikkauksen täydellisesti toimeen. Kun he olivat kutsuneet -kansan kokoon, ehdottivat he ensin, että valittaisiin kymmenen miestä -rajattomalla vallalla sepittämään lakiehdotusta, ja että nämät, -saatuansa ehdotuksensa valmiiksi, esittäisivät kansalle määräpäivänä, -miten kaupunki paraiten olisi hallittava. Kun määräpäivä tuli, -kutsuivat he kokoon kansan Koloonokseen, joka on Poseidoonin temppeli -noin kymmenen stadion päässä kaupungista. Tässä tilaisuudessa eivät -ehdotuksen sepittäjät tuoneet esiin muuta, kuin yksinomaan sitä, -että jokaisella oli vaaratta oikeus lausua mielipiteensä, jos vain -haluaisi; jos joku syyttäisi tahi jollakin muulla tavalla koettaisi -vahingoittaa puhujaa, määrättiin hänelle kovat rangaistukset. -Täällä lausuttiin selvin sanoin, ettei enää hallitukseen valittaisi -miehiä vanhaan tapaan, etteikä heille annettaisi palkkaa, vaan että -esimiehet valitsisivat viisi miestä, joitten tuli valita 100 miestä -ja jokaisen näistä 100:sta kunkin kolme miestä itsensä lisäksi. -Näillä 400 miehellä olisi rajaton valta, neuvoteltuansa keskenään, -hallita miten heille paraalta näytti, ja he kutsuisivat kokoon nuo -5,000, milloin heistä näytti soveliaalta. - -Tämän ehdotuksen esittäjä oli Peisandros, joka muutenkin oli -sangen innokas kansanvallan hävittämisessä. Mutta se, joka sepitti -tuuman, miten asiat saataisiin tälle kannalle, ja joka jo kauan -oli tuuminut tätä asiaa, oli Antifoon, Ateenalainen mies, joka -kykynsä puolesta oli mitä etevin, kuten hän myöskin oli ensimmäisiä -keksimään tuumia ja selittämään tuumiaan. Hän ei pyytämättä astunut -esiin kansankokouksissa, eikä muutenkaan ottanut osaa julkisiin -keskusteluihin, mutta häntä kansa piti epäluulonalaisena hänen -kykynsä maineen takia. Niitä, jotka neuvottelivat hänen kanssansa -kansankokouksissa tahi oikeusasioissa, oli hänessä mies suuresti -avustamaan. Ja kun kansa myöhemmin oli kukistanut nuo 400 ja -häntä kovasti ahdistettiin, niin näkyy hän minusta paraiten -minun aikanani eläneistä miehistä kyenneen puolustamaan itseään -hengenvaarallisessa tutkimisessa, kun häntä syytettiin osallisuudesta -salaliittoon. Frynikoskin esiintyi muita kaikkia innokkaampana -harvainvallan puolustajana, koska hän pelkäsi Alkibiadesta, tietäen, -että tämä hyvin tunsi hänen tuumansa Samoksessa Astyokoksen -kanssa, kun hän silloin arveli, ettei harvainvaltaa ikipäivinä -perustettaisi kutsumaan Alkibiadesta kotia. Hän näytti siis kaikista -luotettavimmalta harvainvallan puolustajalta, kun hän kerran -oli kääntynyt siihen. Samaten oli Hagnoonin poika Teeramenees -hartaimpia kansanvallan kukistajia, joka oli sekä sangen älykäs että -puhetaitoinen. Täten tämä tuuma, vaikkakin vallan suuremmoinen, -onnistui, kun sitä ajoivat niin lukuisat ja taitavat miehet. Sillä -vaikeata oli riistää vapaus Ateenalaiselta kansalta lähes 100 vuotta -tyrannien kukistamisen jälkeen, varsinkin kun tämä kansa ei ollut -kenenkään käskyn alaisena, vaan päin vastoin puolet tätä aikaa oli -ollut tottunut hallitsemaan muita. - -Kun kokous kenenkään vastustamatta oli hyväksynyt nämät ehdotukset, -niin hajosi se, ja nuo 400 asetettiin seuraavalla tavalla neuvostoon. -Ateenalaiset olivat aseissa, vihollisten ollessa Dekeleiassa, toiset -muureilla, toiset taistelu-asennossa. Mainittuna päivänä annettiin -tuumasta tietämättömien, kuten tavallisesti, mennä kotiinsa, -mutta salaliittolaiset kiellettiin jäämästä lähelle aseita, vaan -syrjään niistä ja siellä odottaisivat rauhassa ja tarttuisivat -aseisiin estääkseen, jos joku koettaisi nousta vastustamaan heidän -tuumiansa. Tähän toimeen oli määrätty Andrilaisia, Teeniläisiä ja -300 Karystolaista sekä joukko niitä Aiginalaisia, jotka Ateenalaiset -olivat sinne lähettäneet asukkaiksi, jotka tätä varten olivat -aseissaan saapuneet, saatuansa tuumasta tiedon. Kun kaikki täten oli -järjestetty, ja kun nuo 400 jokainen kätketyllä tikarilla, ja ne 120 -nuorukaista, joitten tarpeen vaatiessa piti tulla heidän avuksensa, -olivat asettuneet entisten neuvoshuoneessa olevien neuvosmiehien -vastapäätä, niin käskivät he näitten poistua, saatuansa palkkansa, -joka heillä oli muassa, ja jonka he koko jälellä olevasta ajasta -heille antoivat, kun he poistuivat. - -Kun nyt neuvosto täten vastustamatta oli syrjäytetty, ja kun -kaupunkilaiset eivät kapinoineet, vaan pysyivät levollisina, niin -nuo 400 päästyänsä neuvostoon määräsivät arvalla prytaneja omasta -keskuudestaan ja toimittivat rukoukset ja uhrit, joita toimitetaan -virkaan astuessa. Vaikka he myöhemmin tekivät joukon muutoksia -kansanvallan hallitusmuodossa, niin he eivät kuitenkaan Alkibiadeen -takia kutsuneet kotia karkotettuja, vaan hallitsivat muutoin -kaupunkia suurella ankaruudella. Muutamia vain harvoja mestauttivat -he, joita he pitivät sopivina saatavaksi tieltä pois, toisia he -vangitsivat, toisia taas karkoittivat. He ilmottivat Dekeleiassa -olevalle Lakedaimonilaisten päällikölle Agiille, että he halusivat -tehdä rauhan, lausuen toivovansa, että hän mieluummin tietysti sopisi -heidän kuin luottamattoman kansanpuolueen kanssa. - -Mutta koska Agis arveli, ettei kansa niinikään heti luopuisi vanhasta -vapaudestaan, jospa näkisikin heidän lukuisan sotajoukkonsa, eikä sen -takia pysyisi rauhassa, ja koska hän yhtä vähän luotti vakuutuksiin, -että täysi levollisuus vallitsi kaupungissa, niin hän ei antanut -mitään sovinnollista vastausta 400 neuvoston lähettiläille. Hän -lähetti päin vastoin vaatimaan Peloponneesosta suuren sotajoukon ja -kulki vähää myöhemmin Dekeleian varustusväen ja Peloponneesoksesta -saapuneitten sotilaitten kanssa aina Ateenan muurien alle, toivoen -että hän joko helpommin saisi heitä halunsa mukaan haltuunsa -hämminkiin joutuneina, tahi että hänen onnistuisi valloittaa pitkät -muurit, kun ne jäisivät puolustajitta levottomuuksien synnyttyä -kaupungin sekä sisällä että ulkopuolella. Mutta kun Ateenalaiset, -hänen lähestyessään, eivät ensinkään joutuneet mihinkään -keskinäisiin levottomuuksiin, vaan päin vastoin lähettivät häntä -vastaan ratsumiehensä ja osan raskasaseisista, kevytaseisista ja -nuolenampujista, jotka surmasivat hänen enin lähestyneet miehensä ja -ottivat saaliiksi joukon aseita ja kaatuneita, niin hänestä näytti -viisaimmalta viedä sotaväkensä takaisin leiriin. Väkensä kanssa jäi -Agis yhä maahan, Dekeleiaan, mutta Peloponneesoksesta saapuneen -sotaväen lähetti hän muutaman päivän päästä kotiinsa. Tämän jälkeen -lähettivät nuo 400 kuitenkin airuen Agiin luokse, ja kun hän nyt -oli suostuvaisempi, niin he hänen kehoituksestaan toimittivat -lähettiläitä myöskin Lakedaimoniin keskustelemaan sopimuksista, koska -he halusivat tehdä rauhan. - -Samokseenkin he lähettivät kymmenen miestä rauhoittamaan sotajoukkoa -selittämällä sille, että harvainvalta ei suinkaan ollut perustettu -kaupungin ja kaupunkilaisten vahingoksi, vaan valtion pelastukseksi, -kuten myöskin ettei hallitsijamiehiä ollut 400, vaan 5,000. -Näin lukuisina, väittivät he, eivät Ateenalaiset milloinkaan -alituisten sotaretkien ja rajariitojen tähden olleet kokoontuneet -neuvottelemaan tärkeimmistäkään kysymyksistä. Muutakin heidän -tuumiinsa sopivaa käskivät näitten lausua, lähettäen heidät heti -valtiomuutoksen toimeenpantuansa, peläten ettei laivaväestö suostuisi -harvainvaltaiseen hallitukseen, vaan kuten kävikin, kumoisi sen, -koska se ei ollut heistä saanut alkuaan. - -Samoksessa oli jo harvainvallan perustamisesta asti sitä vastustettu, -mikä ilmaantui jo siihen aikaan, kun nuo 400 asettuivat hallitukseen. -Sillä ne Samolaiset, jotka silloin, ollen kansanpuoluelaisia, -olivat nousseet mahtavia vastaan, olivat jälleen muuttaneet -mieltään Samokseen saapuneen Peisandroksen sekä siellä majailevien -Ateenalaisten yllytyksistä, ja osa heistä, luvultansa noin 300, oli -tehnyt salaliiton, aikoen hyökätä kansanpuoluelaisten kimppuun. He -mestauttivat Hyperboloksen, erään pahamaineisen Ateenalaisen miehen, -joka ostrakismolla oli karkoitettu viheliäisyytensä ja kaupunkinsa -häväisemisen takia, eikä suinkaan pelosta hänen mahtavuutensa -tahi arvossa pitämisensä tähden. Tähän tekoon oli Karminos, yksi -päälliköistä, suostunut, kuten myöskin muutamat muut Samoksessa -majailevat Ateenalaiset, osoittaaksensa heille luottamustaan. -He tekivät myöskin muuta samankaltaista, ja valmistautuivat -ryntäämään kansanpuoluelaisten kimppuun. Nämät, jotka jo ennestään -tunsivat heidän tuumansa, ilmoittivat sen päälliköille Leoonille -ja Diomedoonille, jotka eivät kannattaneet harvainvaltaa, koska -kansa heitä suosi, sekä Trasybulokselle ja Trasyllokselle, joista -toinen oli laivanpäällikkö, ja toinen palveli raskasaseisissa, ja -muille, joitten he luulivat enin vastustavan salaliittolaisia. -He pyysivät, etteivät nämät olisi väliäpitämättömiä heidän -tuhoamisestansa ja Samoksen irrottamisesta Ateenalaisista, jotka -heidän kaupunkinsa avulla olivat päässeet nykyiseen valta-asemaansa. -Tällä pyynnöllänsä kääntyivät he yksityisesti sotilaisiin ja -varsinkin Paralos-laivan miehiin jotka olivat vapaita Ateenalaisia -ja aina olivat vastustaneet harvainvaltaa, ennenkuin se tänne oli -perustettukaan. Leoon ja Diomedoon jättivät aina, kun matkustivat, -muutamia laivoja vartioimaan, joten Samoksen kansanpuoluelaiset, kun -heihin hyökkäsivät nuo 300, näitten kaikkien ja varsinkin Paraloksen -miehistön avulla pääsivät voitolle. He surmasivat 30 noista 300 -ja rankaisivat syyllisimmät maanpakolaisuudella; muille heistä he -antoivat anteeksi ja elivät siitä lähtien kansanvallan vallitessa -rauhassa heidän kanssansa. - -Paralos laivan lähettivät Samolaiset ja sotamiehet Arkestratoksen -pojan Kaireaksen johdolla, joka oli valtionmuutoksen innokas -kannattaja, Ateenaan ilmottamaan tapahtumasta; sillä he eivät -tietäneet mitään noitten 400 hallituksen anastamisesta. Laivojen -purjehdittua satamaan, vangitsivat nuo 400 heti kaksi tai -kolme Paraloksen miehistä, ottivat heiltä laivan ja muuttivat -muut miehet toiseen sotilaita kuljettavaan laivaan, jonka he -asettivat vartioimaan Euboian ympäristöä. Mutta Kaireas pakeni -heti, saatuaan tiedon vallitsevista oloista, salassa Samokseen -ja ilmoitti sotamiehille liioitellen Ateenan tapahtumat, kuinka -siellä muka kaikkia pieksettiin, eikä kukaan uskaltanut vastustaa -vallanpitäjiä, että muka heidän vaimonsa ja lapsensa kiusattiin ja -että vallanpitäjät aikoivat vangita kaikkien niitten sukulaiset, -jotka Samoksessa majailivat eivätkä olleet heidän puolellansa, -surmataksensa heidät, jos sotilaat eivät heitä totelleet. Ja muutakin -tämänkaltaista valehteli hän heille. - -Tämän kuultuansa, ryntäsivät sotamiehet ensin julmistuneina -kivittääksensä harvainvallan perustajia ja heidän avustajiansa, -mutta hillitsivät kuitenkin itseään, puolueettomien estettyä -heitä varoituksilla, etteivät syöksisi valtiota turmioon, kun -viholliset vartioivat aivan läheisyydessä hyökkäämäisillänsä heidän -kimppuunsa. Tämän jälkeen koettivat Lykoksen poika Trasybulos ja -Trasyllos, jotka innokkaimmin ajoivat muutosta, julkisesti saada -Samoksen hallituksen kansanvaltaiselle kannalle, vannottivat -sotamiehet juhlallisimmilla valoilla, ja varsinkin harvainvallan -kannattajia, yksimielisesti pysymään kansanvallassa, innokkaasti -jatkamaan sotaa Peloponneesolaisia vastaan ja pitämään noita 400 -vihollisinansa, tekemättä sovintoa heidän kanssansa. Saman valan -vannoivat niinikään kaikki täysi-ikäiset Samolaiset, ja sotamiehet -sitoutuivat Samolaisten rinnalla kestämään kaikki vaivat ja -vaaroista johtuvat seuraukset, arvellen, että heille yhtävähän kuin -sotilaille itselleenkään löytyisi mitään pelastuksen suojaa, vaan -että he olisivat hukassa, jos nuo 400 tahi viholliset Mileetoksesta -pääsisivät voitolle. - -Kilvan koettivat toiset tähän aikaan pakottaa kaupunkia -kansanvaltaiseksi, toiset sotaväestä harvainvaltaiseksi. Sotamiehet -pitivät heti kokouksen, jossa he erottivat virasta entiset päälliköt -ja ne laivanjohtajat, jotka heistä olivat epäiltäviä, ja määräsivät -toisia heidän sijalleen, joiden joukossa olivat Trasybulos -ja Trasyllos. Samassa tilaisuudessa he rohkaisivat toisiaan -monenlaisilla muillakin kehoituksilla, kuten että vaikkakin Ateena -oli eronnut heistä, olivat vähälukuisemmat muka kuitenkin luopuneet -heistä lukuisammista ja kaikissa suhteissa paremmin varustetuista. -Sillä koska heillä oli koko laivasto hallussaan, kykenisivät he -pakottamaan muita alamaisia kaupunkeja maksamaan veroja yhtä hyvin, -kuin jos he tulisivat Ateenasta. Sillä heillähän oli voimakas -Samoksen kaupunki hallussaan, joka muinoin miltei ollut riistänyt -Ateenalta valtaa merellä, kun sotivat toisiaan vastaan, ja sieltä -samasta paikasta olisi vihollisten torjuminen lähtevä vastedes kuten -ennenkin. Myöskin oli heillä parempi tilaisuus hankkia ravintoa, kuin -Ateenan asukkailla, koska laivat olivat heidän hallussaan. Koska he -itse olivat olleet Samoksessa, olivat kaupunkilaiset ehtineet ottaa -Peiraieykseen purjehtimisen haltuunsa; mutta jos kaupunki heiltä -kieltäisi heidän oikeuksiansa, niin he asettaisivat asiat sille -kannalle, että heidän olisi mahdollisempi sulkea kaupunkilaisilta -meri, kuin näitten heiltä. Kaupunki tuottaisi heille vähäistä ja -vähäarvoista hyötyä vihollisten voittamisen suhteen; eivätkä he -mitään sen kautta menettäisi, koska kaupungilla ei ollut rahaa -heille lähetettäväksi, vaan sotamiesten itsensä täytyi sitä hankkia, -eivätkä he liioin voineet antaa kelvollista neuvoa, ainoaa, jossa -kaupunki sotaväen voittaa. Mutta juuri tässä suhteessa, arvelivat -he, kaupunkilaiset olivat rikkoneet, kun olivat hävittäneet isiltä -perityt lait, mutta sotilaat tukivat niitä ja koettaisivat pakottaa -vastustajiakin tekemään samaten, joten he eivät siis ole toisia -huonompia neuvonantajia. Jos he tarjoaisivat Alkibiadeelle varman -paluun kotimaahan, hankkisi hän heille mielellään kuninkaan liiton. -Tärkeintä kuitenkin oli, että jos heiltä ei tuumansa onnistuisi, -olisi heillä laivaston omistajina monta turvapaikkaa, joissa heiltä -puuttuisi kaupunkeja yhtä vähän, kuin maatakaan. - -Täten sotamiehet kokouksessa rohkaisivat toisiaan ja valmistautuivat -yhtä tarmokkaasti sotaan. Kun noitten 400 Samokseen toimittamat -lähettiläät Deloksessa saivat tiedon tästä, jäivät he sinne. - -Samaan aikaan valittivat Peloponneesolaisten Mileetoksessa majailevat -laivaston miehistöt keskenään, että Astyokos ja Tissafernees -tuhosivat heidän asioitaan, edellinen sen kautta, ettei hän ennen -ollut ryhtynyt meritappeluun, vaikka heidän laivastonsa oli -voimakkaampi ja Ateenalaisten laivasto vähäinen, eikä nytkään, kun -vihollisten laivat sanottiin olevan kapinoitsevalla kannalla ja eri -paikoilla, vaan että hän, yhä odottaen Tissaferneen kyllä nimeksi -lupaamia, mutta itse teossa saapumattomia laivoja, toistaiseksi -lykkäsi taistelun. Tissafernesta he taas syyttivät siitä, ettei -hän ensinkään tuottanut näitä laivoja, kuten myöskin ettei hän -säännöllisesti eikä täydellisesti antanut ylläpitoa ja siten -heikonsi laivaston. Ei pitäisi, arvelivat he, enää viivytellä, vaan -ryhtyä ratkaisevaan taisteluun ja varsinkin Syrakuusalaiset olivat -innokkaita kiihoittamaan heitä tähän. - -Kun liittolaiset ja Astyokos olivat kuulleet heidän murisemisestaan, -ja kun he tämän johdosta kokouksessa olivat päättäneet ryhtyä -meritappeluun, koska myöskin heille ilmoitettiin Samoksessa -tapahtuneista levottomuuksista, lähtivät he liikkeelle kaikilla -laivoillaan, luvultaan 112, ja käskettyänsä Mileetolaisten maitse -saapua Mykaleeseen, suuntasivat he matkansa Mykaleeseen. Kun -Ateenalaiset näkivät Peloponneesolaisten laivojen purjehtivan heitä -vastaan, vetäytyivät he 82 laivallaan, jotka sattuivat olemaan -ankkurissa Glaukeessa lähellä Mykaleeta, Samokseen, koska eivät -uskaltaneet antautua ratkaisevaan tappeluun. Tässä paikassa on Samos -Mykaleeseen päin hyvin lähellä mannermaata. He olivat lähettäneet -sanan Strombikidekselle, että hän rientäisi heidän avuksensa -Kioksesta Abydokseen lähetetyillä laivoilla, koska he olivat saaneet -tiedon vihollisten lähteneen Mileetoksesta ryhtyäkseen tappeluun, ja -odottivat nyt hänen saapumistaan, jossa tarkoituksessa he olivatkin -peräytyneet Samokseen. Purjehdittuansa Mykaleeseen, leiriytyivät -Peloponneesolaiset kuten myöskin Mileetolaisten ja lähiseutujen -jalkaväki sinne. Kun he seuraavana päivänä olivat purjehtimaisillaan -Samosta vastaan, ilmoitettiin heille Strombikideksen saapumisesta -Helleespontoksesta laivoineen, jonka johdosta he viipymättä -purjehtivat takaisin Mileetokseen. Sitä vastoin tekivät Ateenalaiset, -näitten laivojen tultua heidän avuksensa, hyökkäyksen Mileetosta -vastaan, ryhtyäksensä ratkaisevaan taisteluun; mutta kun ei kukaan -käynyt heitä vastaan, palasivat he Samokseen. - -Koska Peloponneesolaiset eivät kootulla laivastollaankaan uskaltaneet -purjehtia Ateenalaisia vastaan, ja koska he olivat neuvottomia, -mistä hankkisivat ravintoa näin monelle laivalle, varsinkin kun -Tissafernees ei kunnollisesti avustanut heitä, lähettivät he heti -tämän jälkeen samana kesänä, kuten jo ennen oli heitä käsketty -Peloponneesoksesta, Ramfioksen pojan Klearkoksen 40 laivalla -Farnabatsoksen luokse. Sillä Farnabatsos oli jo ennen kutsunut -heitä tulemaan, tarjoutuen hankkimaan heille ravintoa. Samalla -ilmoitettiin heille niinikään, että Bysantion oli luopumaisillaan. -Kun nämät Peloponneesolaisten laivat olivat purjehtineet aavalle -merelle, jotta ne voisivat kulkea salaa Ateenalaisilta, kohtasi -niitä myrsky. Useimmat niistä pelastuivat Klearkoksen johdolla -Delokseen ja palasivat myöhemmin Mileetokseen, josta Klearkos maitse -kulki Helleespontokseen. Kymmenen laivoista pelastui Megaralaisen -Heliksoksen johdolla Helleespontokseen ja auttoi Bysantionia -luopumaan. Tämän kuultuansa, lähettivät Ateenalaiset Samoksesta -apulaivaston ja vartioväen Helleespontokseen. Tapahtuipa vähäinen -laivataistelukin Bysantionin edustalla, kahdeksan laivaa kahdeksaa -vastaan. - -Mutta vallanpitäjät Samoksessa ja varsinkin Trasybulos, joka -vallankumouksen tapahduttua aina pysyi samassa tuumassa, -että Alkibiadees oli kutsuttava kotia, taivuttivat vihdoin -kansankokouksessa sotamiesten enemmistön myöntymään, ja heidän -suostuttuansa suomaan Alkibiadeelle vaarattoman paluun, purjehti -Trasybulos Tissaferneen luokse ja toi Alkibiadeen Samokseen, -koska hän piti ainoana pelastuksena, että Tissafernees luopuisi -Peloponneesolaisista ja liittyisi heihin. Jo ensimmäisessä -kansankokouksessa toi Alkibiadees esille syytöksiä ja valituksia oman -onnettomuutensa johdosta ja puhui laveasti valtionasioista, antaen -heille suuremmoisia toiveita vastaisuudesta. Hän liioitteli suuresti -vaikutustaan Tissaferneeseen, jotta siten pelottaisi harvainvaltaisia -vallanpitäjiä Ateenassa, ja helpommin saisi yhdistykset hajoamaan, -sekä jotta Samoksen esimiehet pitäisivät häntä suuremmassa kunniassa, -ja he itse enemmän rohkaistuisivat, samalla kuin Tissaferneen -vastustajat joutuisivat pahaan maineeseen ja menettäisivät -vallitsevat toiveensa. Kovasti kerskaillen, vakuutti Alkibiadees -Tissaferneen hänelle luvanneen, että Ateenalaisilta, kun hän vaan -oli saanut luottamusta heihin, ei milloinkaan tulisi puuttumaan -ravintoa, niin kauan kuin hänellä itsellään olisi jotakin, ei, vaikka -hänen vihdoinkin olisi pakko rahaksi muuttaa peitteensä, ja että -hän tuottaisi Foinikilaiset laivat, jotka jo olivat Aspendoksessa, -Ateenalaisille, eikä suinkaan Peloponneesolaisille, mutta että -Tissafernees ainoastaan silloin luottaisi Ateenalaisiin, jos hän, -vaaratta palattuansa kotiinsa, puhuisi heidän puolestansa. - -Kuultuansa tämän ja paljon muutakin, nimittivät he Alkibiadeen -viipymättä päälliköksi entisten lisäksi ja uskoivat hänelle -pääjohdon. Jokainen oli nyt niin varmassa toivossa, että pelastus -oli käsissä, ja että he saisivat kostaa noille 400, että he eivät -mistään hinnasta halunneet luopua siitä. He olivat jo valmiit hänen -puheensa johdosta, halveksien uhkaavia vihollisia, purjehtimaan -Peiraieysta vastaan. Mutta vaikka lukuisat henkilöt yllyttivät -Alkibiadesta tähän, niin hän jäykästi esti purjehtimasta Peiraieysta -vastaan, jättäen lähimmät viholliset selkänsä taa, vaan sanoi, koska -hän oli valittu päälliköksi, purjehtivansa Tissaferneen luokse -keskustelemaan sodan asioista. Hän lähtikin suoraa päätä kokouksesta, -jotta hän kaikessa näyttäisi toimivan yhdestä tuumin Tissaferneen -kanssa, ja koska hän tahtoi lisätä arvoaan Tissaferneen silmissä -osottamalla hänelle, että hän, päälliköksi nimitettynä, voisi sekä -hyödyttää että vahingottaa häntä. Alkibiadeella oli nyt tilaisuus -pelottaa Ateenalaisia Tissaferneella, yhtä hyvin kuin Tissafernesta -Ateenalaisilla. - -Kun Peloponneesolaiset Mileetoksessa saivat tiedon Alkibiadeen -paluusta, niin he paljoa suuremmin, kuin ennen, pitivät Tissafernesta -epäluulonalaisena. Sillä täten sattui, että Tissafernees, joka -jo Ateenalaisten hyökkäyksen jälkeen Mileetosta vastaan, jolloin -Peloponneesolaiset eivät halunneet purjehtia heitä vastaan, paljoa -niukemmin maksoi heille palkkaa, heissä lisäsi jo ennen tätä itseään -kohtaan Alkibiadeen johdosta vallitsevaa vihaa. Kuten ennenkin, -kokoontuivat sotamiehet ja myöskin muutamat korkeassa asemassa -olevat henkilöt keskustelemaan siitä, että he eivät ensinkään olleet -saaneet täyttä palkkaa, vaan kuinka tämä oli maksettu niukasti ja -säännöttömästi. He arvelivat, että, jos ei uskallettaisi ratkaisevaa -taistelua tahi lähdettäisi maahan, josta saisivat ravintoa, -merimiehet karkaisivat laivoista. Heidän mielestänsä oli Astyokos -syypää kaikkiin näihin, hän kun muka, katsoen omaa etuaan, noudatti -Tissaferneen oikkuja. - -Heidän ollessaan näissä neuvotteluissa, tapahtui seuraava levottomuus -Astyokoksen ympäristössä. Koska Syrakuusalaiset ja Turilaiset -merimiehet olivat tottuneet mitä suurimpaan vapauteen, niin he -rohkeasti ahdistivat Astyokosta maksamaan heille palkkansa. Mutta hän -vastasi vallan röyhkeästi ja uhkasipa kohotetulla kepilläänkin heidän -puolestansa puhujaa Dooreosta. Kun sotilaat tämän näkivät, niin he -merimiesten tapaan huutaen syöksyivät esiin kivittääksensä häntä. -Mutta hän ennätti loukkaamattomana paeta erään alttarin suojaan, -jolloin joukko hajaantui. - -Mutta salaperäisellä hyökkäyksellä valloittivat Mileetolaiset -Tissaferneen Mileetokseen rakentaman linnotuksen ja karkoittivat -siitä vartioväen. Tämä oli liittolaisten ja varsinkin -Syrakuusalaisten mieleen. Likas ei kuitenkaan hyväksynyt sitä, vaan -väitti, että Mileetolaisten ja muitten kuninkaan alueella asuvien -kansojen tuli totella Tissaferneen kohtuullisia käskyjä, kunnes sota -heidän eduksensa oli päättynyt. Mutta Mileetolaiset suuttuivat häneen -tästä ja hänen muustakin esiintymisestään siihen määrin, että, kun -hän myöhemmin kuoli tautiin, he eivät sallineet haudata häntä sinne, -mihin läsnäolevat Lakedaimonilaiset halusivat. - -Heidän täänkaltaista erimielisyyttä osoittaessaan Astyokosta -ja Tissafernesta kohtaan, saapui Lakedaimonista Mindaros, -Astyokoksen seuraaja nauarkkina, ja ryhtyi heti virkaansa, jonka -tapahduttua Astyokos purjehti pois. Tissafernees lähetti hänen -kanssansa sanansaattajan ympäristöstään molempia kieliä puhuvan -Karialaisen nimeltä Gaulitees syyttämään Mileetolaisia linnoituksen -vallottamisen johdosta ja samalla puolustamaan häntä, koska hän -tiesi Mileetolaisten lähteneen syyttämään häntä, ja varsinkin -Hermokrateen heidän joukossaan, joka aikoi osoittaa, että -Tissafernees yhdessä Alkibiadeen kanssa turmeli Peloponneesolaisten -asiat ja oli epäluotettava. Sillä hän kantoi aina vihaa tätä kohtaan -palkan maksamisen tähden. Ja kun Hermokratees vihdoin karkotettiin -Syrakuusasta, ja kun Mileetokseen tuli toisia päälliköitä -Syrakuusalaisten laivoihin, nimittäin Potamis, Myskoon ja Deemarkos, -niin hän vielä kovemmin syytti karkotettua Hermokratesta muun muassa -siitä, että Hermokratees kerran muka olisi pyytänyt häneltä rahaa, ja -kun ei saanut, ruvennut häntä vihaamaan. Astyokos ja Mileetolaiset -purjehtivat Lakedaimoniin, Alkibiadees sitä vastoin Tissaferneen -luota Samokseen. - -Alkibiadeen jo saavuttua Samokseen, tuli sinne noitten 400 -sanansaattajat, jotka he olivat lähettäneet rauhoittamaan ja -neuvomaan Samokseen majoitettuja sotilaita. Pidetyssä kokouksessa -koettivat he puhua, mutta sotilaat eivät heitä ensin tahtoneet -kuullakaan, vaan huusivat, että kansanvallan hajoittajat olivat -tapettavat. Mutta vihdoin he vaivoin rauhoittuivat ja suostuivat -kuuntelemaan heitä. Lähettiläät ilmoittivat, että vallanmuutos ei -suinkaan ollut suunnattu valtion turmioksi, vaan sen pelastukseksi, -eikä suinkaan kavallettaisi sitä vihollisille, johonka heillä -olisi ollut hyvä tilaisuus, kun viholliset, heidän jo ollessaan -hallituksessa, tekivät hyökkäyksensä. Noista 5,000 tulisivat kaikki -vuoroonsa osallisiksi hallitukseen. Eikä se muka ensinkään ollut -totta, että heidän omaisiansa kiusattiin, kuten Kaireas heitä -panetellakseen oli ilmoittanut, eikä niitä ensinkään pahoin pidelty, -vaan asuivat he rauhassa tilallaan. Heidän vielä puhuttuansa paljon -muutakin, eivät sotilaat ensinkään ottaneet heidän sanojansa -kuuleviin korviin, vaan lausuivat vihastuneina mikä minkäkin -ehdotuksen, mutta etusijassa ehdotettiin, että purjehdittaisiin -Peiraieykseen. Tässä tilaisuudessa näkyy Alkibiadees hyödyttäneen -kaupunkia enemmän, kuin kukaan muu. Sillä kun Samokseen majoitetut -Ateenalaiset kiihkoissaan pyrkivät purjehtimaan kansalaisiansa -vastaan, jolloin aivan varmaan Joonia ja Helleespontos olisivat -joutuneet vihollisten haltuun, niin astui hän esiin sitä estämään -eikä tässä tilaisuudessa kukaan muu, kuin hän, olisi kyennyt -hillitsemään rahvasta. Hän ei ainoastaan estänyt hyökkäystä, vaan -pidätti lisäksi yksityisesti vimmastuneita loukkaamasta lähettiläitä. -Hän lähetti heidät menemään sillä vastauksella, että hän ei suinkaan -estäisi noita 5,000 hallitsemasta, mutta käski heitä eroittamaan -nuo 400 ja entiseen tapaan asettamaan 500 miehen neuvoston. Hän -kiitti suuresti heidän toimiaan huojentaakseen ravinnon hankkimista -sotilaille. Muutenkin hän kehotti pysymään lujana, eikä tekemään -vihollisille mitään myönnytyksiä. Hän arveli, että kun vain kaupunki -pelastuisi, suuri toive olisi, että keskinäinen sopu kyllä syntyisi -kansalaisten välillä, mutta jos kerran Samoksessa olevat tahi -kotikaupunkilaiset joutuisivat perikatoon, niin ei löytyisi ketään, -jonka kanssa voisi sopia. - -Saapuvilla olivat myöskin Argolaisten lähettiläät, tarjotakseen -Samoksessa olevalle Ateenalaiselle kansanpuolueelle apuansa. -Alkibiadees kiitti heitä ja lähetti heidät takaisin kehoituksella -saapumaan, kun kutsuttaisiin. Näitä Argolaisia seurasi ne Paraloksen -miehet, jotka nuo 400 olivat viettäneet sotalaivaan purjehtimaan -Euboian ympäristössä. Laivoissa seurasivat noiden 400 Ateenalaiset -lähettiläät, Laispodias, Aristofoon ja Meleesias Lakedaimoniin. -Mutta kun he purjehtiessaan saapuivat Argoksen tienoille, niin -he vangitsivat ja jättivät Argolaisille lähettiläät, koska nämät -vaikuttavasti olivat ottaneet osaa kansanvallan kukistukseen. Itse -he eivät enää lähteneet Ateenaan, vaan toivat Argoksesta Samokseen -lähettiläät omistamallaan laivalla. - -Samana kesänä, aikana, jolloin Peloponneesolaisten viha Tissafernesta -vastaan oli korkeimmillaan sekä muistakin syistä että varsinkin -Alkibiadeen palaamisen tähden, koska hän tämän kautta selvästi jo -näkyi suosivan Ateenalaisia, valmistautui hän Likaksen seuraamana -matkustamaan Aspendokseen hakemaan Foinikilaisia laivojaan, tahtoen, -kuten näkyi, heidän edessään puhdistautua häntä vastaan tehdyistä -syytöksistä. Hän sanoi asettavansa alapäällikkönsä Tamooksen -matkoilla ollessaan huolehtimaan ravinnosta sotajoukolle. Koska -ei olla yhtä mieltä, on vaikea tietää, missä tarkoituksessa hän -matkusti Aspendokseen, mutta ei hän sieltä tuonut laivoja, vaikka -hän kyllä kävi siellä ja vaikka Foinikilaiset laivat, luvultaan 147, -aivan varmaan olivat saapuneet Aspendokseen. Syystä, miksi ne eivät -saapuneet perille, on monta eri otaksumaa. Toiset arvelevat, että hän -poissaolollaan tahtoi heikontaa Peloponneesolaisia sillä keinoin, -että Tamoos, jolle tämä toimi oli uskottu, ei suinkaan hankkinut -parempaa, vaan huonompaa ravintoa sotajoukolle. Toiset taas, että hän -oli tuottanut Foinikilaiset laivat Aspendokseen, jotta hän pakottaisi -Peloponneesolaisia maksamaan hänelle siitä, ettei hän veisi niitä -pois, vaan sallisi heidän käyttää niitä. Toiset taas, että hän tällä -tahtoi kumota Lakedaimonissa häntä vastaan vallitsevat syytökset, -ja että päin vastoin sanottaisiin, ettei hän ollut mikään petturi, -vaan tosiaankin oli lähtenyt hakemaan täysin miehitettyjä laivoja. -Minun luullakseni on todenperäisintä, ettei hän tuonut laivastoa -perille, koska siten halusi viivytellä ja heikontaa Helleenejä, kun -hän viipyi poissa matkallaan, sekä pitää molempia yhtä voimakkaina, -jottei kumpainenkaan pääsisi heistä voimakkaammaksi. Sillä ei ole -epäiltävääkään, ettei hän, jos vain olisi halunnut, olisi kyennyt -voitolla lopettamaan sotaa. Jos hän olisi tuonut laivat, olisi -hän aivan varmasti hankkinut voiton Lakedaimonilaisille, joilla -jo, ilman niitäkin, oli yhtä lukuisa laivasto, kuin vihollisilla. -Hänen esiintuomistaan verukkeistakin, miksi hän muka ei tuonut -laivoja, käy tämä ilmi. Hän sanoi, ettei niin paljon laivoja ollut -koossa, kuin kuningas oli käskenyt. Mutta siitähän hänelle olisi -koitunut päin vastoin sitä suurempi kiitos, jos hän, säästämällä -kuninkaan varoja, olisi saanut yhtä paljon aikaan. Tissafernees kävi -todellakin Aspendoksessa, missä tarkoituksessa lieneekään käynyt, ja -keskusteli Foinikilaisten kanssa, ja Peloponneesolaiset lähettivät -hänen kehotuksestaan Lakedaimonilaisen Filippoksen johdolla kaksi -kolmisoutulaivaa näitä muka hakemaan. - -Kun Alkibiadees sai tiedon Tissaferneen saapumisesta Aspendokseen, -purjehti hänkin sinne 13 laivalla, luvaten hankkia Samoksessa -oleville Ateenalaisille varoja ja suuria etuja, joko itse tuomalla -Ateenalaisille Foinikilaiset laivat, tahi ainakin estämällä niitten -liittymistä Peloponneesolaisiin. Sillä hän kyllä arvatenkin jo -ennaltaan tiesi, ettei Tissafernees ensinkään aikonut tuoda niitä. -Vaan täten hän tahtoi tehdä Tissaferneen Peloponneesolaisten mielestä -epäluulonalaiseksi ystävyydestä häntä ja Ateenalaisia kohtaan, jotta -hän mieluummin pakoitettaisiin yhtymään heihin. Alkibiadees purjehti -suoraan itään päin Faseelista ja Kaunosta kohti. - -Kun noiden 400 lähettämät sanansaattajat Samoksesta palasivat -Ateenaan, ilmoittivat he Alkibiadeen tuumat, kuinka hän kehoitti -pysymään lujana myöntämättä mitään vihollisille, ja että hänellä -oli suuret toiveet sovittaa soturit heidän kanssansa ja kukistaa -Peloponneesolaiset. Tämän kautta he vallan suuresti rohkaisivat -harvainvallan perustajia, joista useat jo olivat tyytymättömiä, -ja jotka halusivat päästä siitä erilleen, jos se vain vaaratta -voisi käydä päinsä. He pitivät keskenään kokouksia, joissa he -ankarasti moittivat asioiden silloista johtoa. Heidän joukossaan -löytyi mahtavimpia harvainvallan mahtimiehiä, kuten Hagnoonin -poika Teeramenees, Skelliaan poika Aristokratees ja monta muuta, -jotka olivat ensimmäisiä hallituksessa. He sanoivat vallan kovasti -pelkäävänsä Samoksessa majailevaa sotajoukkoa ja Alkibiadesta, ja -että heidän Lakedaimoniin toimittamansa lähettiläät saattaisivat -vahinkoa kaupungille, jonka johdosta he halusivat päästä tuosta -liian ahtaasta harvainvallasta vaatien, että nuot 5,000 itse teossa, -eivätkä ainoasti nimeksi, pääsisivät hallitukseen osallisiksi, jotta -syntyisi tasapuolisempi hallitus. Tämä oli ainoastaan poliitillinen -puhetapa heidän suussaan, sillä useimmat heistä sillä peittelivät -omaa kunnianhimoaan, johon kansanvallasta syntyneet harvainvallat -useimmiten kukistuvat. Sillä jokainen pyrkii heti pääsemään -ensimmäiseksi, eikä tyydy olemaan toisten rinnalla vertaisena, jota -vastoin kansanvallassa on helpompi tyytyä asemaansa, kun vaali sen -määrää. Enin varmuutta heille kuitenkin tuotti vakuutus siitä, että -Alkibiadeen toimenpiteet olivat vakavalla kannalla, kuten myöskin -ettei harvainvalta näkynyt tulevan pitkäikäiseksi. Kilvan koetti siis -jokainen päästä ensimmäiseksi kansan johdossa. - -Mutta ne noitten 400 johtomiehistä, jotka enin vastustivat tällaista -tuumaa, Frynikos, joka jo päällikkönä Samoksessa oli joutunut -Alkibiadeen vihamieheksi, Aristarkos, joka jo vanhoistaan oli -kansanvallan vastustaja, Peisandros, Antifoon ja joukko muita -mahtavimmista miehistä olivat jo ennen, heti kun kansanvalta sai -jalansijaa Samoksessa, toimittaneet keskuudestaan lähettiläitä -Lakedaimoniin innokkaasti hieromaan sovintoa, ja olivat rakentaneet -linnotuksen Eetiooneia nimiselle paikalle sitä innokkaammin, kun -he, lähettiläittensä palattua Samoksesta, näkivät sekä kansan että -niittenkin puoluelaisistaan, joihin he enin olivat luottaneet, -muuttaneen mielipidettään. He lähettivät Spartaan Antifoonin, -Frynikoksen ja kymmenen muuta kaikella kiireellä, koska olivat -peloissaan sekä kotikaupunkinsa että Samoksen tapahtumien johdosta, -käskien heitä solmimaan sopimuksen Lakedaimonilaisten kanssa -millä siedettävillä ehdoilla tahansa. Sen ohessa valmistivat he -yhä innokkaammin linnoitusta Eetiooneiassa. Teeramenees ja hänen -puoluelaisensa lausuivat, että linnoituksen tarkoitus ei suinkaan -ollut estää Samoksessa majailevia sotilaita, jos väkisten pyrkisivät -Peiraieykseen, vaan voida päästää viholliset sinne, kun rakentajat -haluaisivat. Eetiooneia on Peiraieyksesta ulkoneva niemeke, -muodostava sataman suun. He yhdistivät tämän linnoituksen ennestään -löytyvään muuriin siten, että vähäinen sotajoukko voisi pitää -sataman suun hallussaan. Sillä sataman suussa loppuivat sekä vanha -mannermaanpuolinen että uusi sisärantaa myöten kulkeva linnoitus -samaan kahdesta löytyvästä tornista. He rakensivat sinne myöskin -läpikäytävän, jonka he pitivät hallussaan ja johon he pakottivat -kaikkia tuomaan sekä heillä olevan että meritse tulevan viljan ja -ottamaan sen sieltä myytäväksi. - -Jo kauan sitten oli Teeramenees levitellyt näitä huhuja ja kun -lähettiläät palasivat Lakedaimonista saamatta mitään yleistä sovintoa -aikaan, niin hän laususkeli, että muka tuo linnoitus tuottaisi -kaupungille vaaraa ja tuhoa. Sillä samaan aikaan sattui Euboialaisten -kutsumisesta Peloponneesoksesta tulemaan 42 laivaa, joista muutamat -olivat Italialaisia, Tarantoksesta ja Lokrista, ja muutamat -Sikelialaisia. Ne olivat jo ankkurissa Las-kaupungin edustalla -Lakoonikan alueella ja valmistautuivat purjehtimaan Euboiaan -Ageesandrideen pojan Ageesandroksen johdolla. Mutta Teeramenees -väitti, että nämät eivät olleet liikkeellä Euboiaa varten, vaan -mieluummin Eetioneian linnoituksen rakentajien avuksi, ja että, jos -ei oltu varoillaan, kaupunki huomaamatta joutuisi perikatoon. Tässä -syytöksessä olikin jonkun verran perää, eikä ainoastaan panettelua. -Sillä nämät tuumivat harvainvallan kautta päästä hallitsemaan -liittolaisiakin, mutta jos ei tämä heiltä onnistuisi, ainakin pysyä -hallituksessa laivaston ja linnoitusten avulla, jotka olivat heidän -hallussaan. Mutta jos tässäkin sortuisivat, niin he eivät kuitenkaan -aikoneet antautua uudestaan syntyneen kansanvallan ensimmäisiksi -uhreiksi, vaan mieluummin jättää kaupungin vihollisten haltuun -linnoituksineen, laivoineen, kun vaan voisivat pelastaa oman itsensä. - -Sitä varten oli linnoitus varustettu porteilla ja käytävillä -vihollisten sisäänpäästämistä varten, ja he rakensivat linnaa -innolla, haluten saada sen valmiiksi mitä nopeimmin. Alussa huhuttiin -tästä seikasta salaa ani harvojen kesken; mutta kun eräs peripoleista -salavihkaa kansan täyttämällä torilla lähellä neuvostotaloa iski -kuolijaaksi Lakedaimonin lähetyskunnasta tulevan Frynikoksen, jolloin -surmaaja kyllä pääsi pakoon, mutta hänen auttajansa, Argeiolainen -henkilö, vangittiin, niin tämä, vaikka hän ei neljänsadan neuvoston -kiduttamana maininnut ketään nimenomaan yllyttäjäksi, kuitenkin -lausui tietävänsä, että paljon ihmisiä kokoontui peripolarkoksen -luokse ja muihinkin taloihin. Ja kun ei jutusta sitä enempää -huolittu, niin rohkaistuivat jo Teeramenees ja Aristokratees sekä -muut neljänsadanneuvoston jäsenet, jotka olivat samaa mieltä, kuten -myöskin ulkopuolella näitä olevat samaten ajattelevat henkilöt, ja -ryhtyivät toimiin. Sillä silloin juuri olivat Peloponneesolaiset -laivat Las-kaupungista kiertäneet niemikön ympäri ja ankkuroineet -Epidauroksen edustalle, tehtyänsä ryöstöretkiä Aiginassa. Teeramenees -kovasti väitti, etteivät nämät, jos purjehduksen päämaalina olisi -ollut Euboia, olisi poikenneet Aiginaan palataksensa jälleen -Epidaurokseen, vaan että ne olivat saapuneet kutsuttuina hänen -aina ilmoittamassansa tarkoituksessa, jonkatähden ei enää saisi -istua toimetonna. Vihdoin ryhtyivät he monen puoluelaisen ja -epäluuloa herättävän puheen johdosta sanasta toimeen. Peiraieyksessa -Eetiooneian muuria rakentavat raskasaseiset, joitten joukossa -myöskin oli taksiarkkina Aristokratees heimoineen, ottivat kiinni -Aleksikleksen, joka oli harvainvallan puolueeseen kuuluva päällikkö -ja sen innokkaimpia puolustajia, ja sulkivat hänen erääseen -rakennukseen. Heihin yhtyi joukko muitakin, niiden joukossa Hermoon, -eräs Munykiaan majoitetuiden peripolojen päällikkö. Tärkeintä oli -kuitenkin, että raskasaseisten enemmistö oli samaa mieltä heidän -kanssaan. - -Kun tämä ilmoitettiin neljänsadanneuvostolle, joka juuri oli -neuvostotalossa, niin sen jäsenet heti olivat valmiit, paitsi -heidän tuumiinsa suostumattomia, aseilla käymään Teerameneen ja -hänen puoluelaistensa kimppuun. Puolustautuakseen sanoi Teeramenees -olevansa valmis lähtemään pelastamaan Aleksiklesta ja lähti yhden -samanmielisen päällikön seuraamana Peiraieykseen, johon hänen -avukseen myöskin marssi Aristarkos nuorten ratsumiesten seuraamana. -Nyt syntyi suuri ja pelottava sekasorto. Sillä kaupungissa -luultiin jo, että Aleksiklees oli sekä vangittu että surmattu, ja -Peiraieyksessa, että kaupunkilaiset olivat hyökkäämäisillään heidän -kimppuunsa. Vaivoin estivät tästä kaupungissa samoilevia miehiä -vanhukset ja kaupungin kesti-ystävä Farsalolainen Thukydides, joka -innolla pidätti vastaantulevia, huutaen, etteivät saattaisi kaupunkia -perikatoon, vihollisten läheisyydessä väijyessä. - -Sillä välin saapui Peiraieykseen Teeramenees päällikkönä ja esiintyi -muka kovin suuttuneena, pauhaten raskasaseisille, jota vastoin -Aristarkos ja rahvaan vastustajat olivat todellakin suutuksissaan. -Mutta useimmat raskasaseisista ryhtyivät suurimmaksi osaksi -viipymättä toimiin. He kysyivät Teerameneeltä, oliko muuri hänen -mielestään rakennettu hyvässä tarkoituksessa vai olisiko parempi, -että se revittäisiin. Ja kun hän sanoi, että, jos heistä niin näkyi, -että muuri oli revittävä, hänkin oli samaa mieltä, niin raskasaseiset -heti ja joukko Peiraieyksen asukkaista lähtivät liikkeelle ja -hävittivät muurin maata myöten. Kehoitus levitettiin rahvaassa, että -jokaisen, joka halusi, että nuo viisituhatta hallitsisivat eikä -neljänsadanneuvosto oli ryhdyttävä toimiin. Sillä he piiloutuivat -yhä kuitenkin viidentuhannen nimen varjoon, eivätkä suorastaan -sanoneet haluavansa, että kansa pääsisi hallitsemaan, peläten, että -tuntematta ehkä erehdyksessä kääntyisivät jonkun vallitsevien olojen -kannattajan puoleen. Senpä takia halusi neljänsadanneuvosto, että -nuot viisituhatta muka olisivat olemassa, mutta että ne eivät olleet -näkyvissä, koska he arvelivat, että niin lukuisat hallitukseen -osalliset olisivat samaa, kuin kansanvalta, ja että tuo salaperäisyys -herättäisi keskinäistä pelkoa. - -Seuraavana päivänä kokoontui tosin neljänsadanneuvosto -neuvostotaloon, mutta sangen nolostuneena. Peiraieyksessa olevat -raskasaseiset puolestaan päästivät irti Aleksikleen, jonka he olivat -vanginneet, ja lähtivät, hävitettyänsä linnoituksen, Munykian -Dionysoksen teaatteriin, jossa he riisuttuansa aseet pitivät -neuvottelun, josta he päätöksensä mukaan kulkivat kaupunkiin ja -asettuivat Anakeioniin. Tänne saapui noitten neljänsadanneuvoston -toimittamia lähettiläitä, jotka keskustelivat yksityisesti miesten -kanssa ja lepyttivät niitä, jotka heistä näyttivät sävyisemmiltä, -sekä pyysivät heitä rauhoittamaan muitakin, lausuen, että noiden -viidentuhannen nimet julaistaisiin ja että heistä vuorottain noitten -viidentuhannen mielipiteen mukaan ne neljäsataa valittaisiin, mutta -että he eivät toki syöksisi valtiota perikatoon millään muotoa, -eivätkä jättäisi sitä vihollisille. Nämät lukuisat puheet eri -henkilöille saattoivat raskasaseisten enemmistön maltillisemmaksi, -koska he pelkäsivät saattavansa koko valtion perikatoon, ja he -myöntyivät siis tuumaan, että määrä-päivänä tultaisiin kokoon -Dionysoksen teaatteriin neuvottelemaan sovinnosta. - -Kun Dionysoksen teaatterissa pidettävän kokouksen päivä tuli ja -kansa juuri oli kokoontumaisillaan, ilmoitettiin, että nuo 42 laivaa -Ageesandridaan johdolla purjehtivat pitkin Salamista Megarasta. -Raskasaseiset luulivat kaikki kuin yksi mies, että tämä juuri oli -se, mitä Teeramenees ja hänen puoluelaisensa jo aikoja sitten olivat -aavistaneet, että nämät laivat nimittäin purjehtivat linnoituksen -takia ja että sen hävittäminen oli ollut onneksi. Luultavaa on, -että Ageesandridas sopimuksesta purjehti ympäri Epidaurosta ja sen -seutuja, mutta ehkä hän Ateenassa vallitsevien levottomuuksien -johdosta toivoi saavansa sopivan tilaisuuden esiintyäkseen, ja -sen takia viipyi niillä vesillä. Kun tästä saapui ilmoitus, -riensi Ateenan koko kansa mitä kiiruimmin Peiraieykseen, arvellen -vihollisten uhkaavan jo läheltä itse satamasta suuremmalla sodalla, -kuin heidän sisällinen sotansa olikaan. Toiset astuivat laivoihin, -toiset lykkäsivät laivoja rannalta, toiset taas riensivät muureille -ja sataman suuta puolustamaan. - -Kun Peloponneesolaisten laivat olivat purjehtien pitkin rannikkoa -päässeet Sunionin ympäri, niin ne ensin ankkuroivat Torikoksen -ja Prasiain väliin, josta ne sitten saapuivat Ooroopokseen. -Ateenalaisten oli pakko mitä kiiruimmin miehittää laivansa -harjottamattomilla miehillä, koska kaupungissa vallitsi erimielisyys, -ja koska heidän täytyi kiiruhtaa apuun, tärkeimmän alueensa ollessa -vaarassa. Sillä, Attikan eristetyksi tultua, riippui heidän -olemassaolonsa yksinomaan Euboiasta. He lähettivät siis Tymokareen -johdolla laivoja Eretriaan, joitten saavuttua yhdessä ennestään -Euboiassa olevien laivojen kanssa siellä oli 36 alusta, jotka heti -pakotettiin antautumaan meritaisteluun. Sillä heti suuruksen jälkeen -Ageesandridas vei laivat liikkeelle Ooroopoksesta, joka sijaitsee -Eretrialaisten kaupungista noin 60 stadionin päässä merimatkaa. Kun -hän purjehti hyökkäämään, niin Ateenalaisetkin heti miehittivät -laivansa luulossa, että heidän maaväkensä oli rannalla lähellä -laivoja. Mutta nämät eivät olleet saaneet suurustaan torilta, -sillä Eretrialaiset eivät varovaisuuden tähden myyneet mitään, -vaan sotilaitten oli pakko ostaa tarpeensa kaupungin äärimmäisistä -taloista, jotta viholliset ehtisivät käydä hyökkäykseen, -Ateenalaisten hitaasti astuessa laivoihin, joten Ateenalaiset olivat -pakotetut purjehtimaan aavalle merelle suuruksetta. Merkki annettiin -Eretriasta Ooroopokseen, milloin oli lähdettävä liikkeelle. Tämmöisen -tilan vallitessa purjehtivat Ateenalaiset taisteluun Eretrian sataman -edustalla ja pitivätkin puoliaan kotvan aikaa, mutta kääntyivät -vihdoin pakosalle ja tungettiin rannalle. Ne heistä, jotka pakenivat -Eretrian muka ystävälliseen kaupunkiin, joutuivat kurjimpaan tilaan, -saaden kaikki surmansa. Mutta ne, jotka pääsivät Eretrian alueella -olevaan linnoitukseen, pelastuivat, kuten myöskin ne laivat, jotka -saapuivat Kalkikseen. Vallattuansa 22 Ateenalaista laivaa surmasivat -Peloponneesolaiset osan miehistä ja ottivat toiset vangeiksi. Tämän -tehtyänsä he pystyttivät voitonmerkin. Vähän myöhemmin pakottivat -he Euboian luopumaan Ateenasta paitsi Oorooposta, joka aina pysyi -Ateenalaisten hallussa, ja järjestivät sikäläiset olot mielensä -mukaan. - -Kun tieto Euboian tapahtumista saapui Ateenalaisille, niin valtasi -heidät suurempi pelästys, kuin milloinkaan ennen. Sillä ei -onnettomuus Sikeliassa, vaikka olikin suuri, eikä mikään muukaan -heitä siihen määrin ollut pelottanut. Kun nyt sotajoukko Samoksessa -oli noussut kapinaan eikä toisia laivoja löytynyt enemmän kuin -miehistöjäkään, ja kun he itse olivat keskinäisessä riidassa ja -törmäämäisillään yhteen tuossa tuokiossa, ja kun lisäksi tässä -suuressa onnettomuudessa sekä laivasto että, mikä oli tärkein, -Euboia, josta heillä nyt oli suurempi hyöty kuin itse Attikasta, -oli menetetty, miten he eivät olisi joutuneet epätoivoon? Enimmän -ja lähimmän levottomuuden heissä herätti pelko, että ehkä -voittoisa vihollinen heti uskaltaisi purjehtia heidän laivoista -tyhjään Peiraieykseen, ja arvelivatkin hänen miltei jo saapuneen -sinne. Jospa nämät olisivat olleet uskaliaampia, olisivatkin he -sen helposti tehneet, ja siten joko hyökäten kaupunkia vastaan -herättäneet vielä suuremman eripuraisuuden tahi kaupungin jatketulla -piirittämisellä pakottaneet Joonian merellä purjehtivia laivoja, -vaikka vastustivatkin harvainvaltaa, rientämään omiensa ja koko -kaupungin avuksi. Siinä tapauksessa olisivat Peloponneesolaiset -saaneet haltuunsa sekä Helleespontoksen että Joonian ja saaret sekä -maa-alueen Boiootiaan saakka, jopa koko Ateenalaisten valtion. Mutta -sekä tässä että myöskin muissa suhteissa olivat Lakedaimonilaiset -kaikista Ateenalaisten vihollisista vähin vaaralliset, mikä asia -enin riippui heidän erilaisesta mielenlaadustansa. Sillä toiset -olivat kiivaita, toiset hidastelevia, toiset uskaliaita, toiset -miettiväisiä, joka varsinkin merivaltiossa tuottaa suurinta -hyötyä. Tämän osoittivat varsinkin Syrakuusalaiset; sillä ollen -samanlaatuisia, kuin Ateenalaiset, suoriutuivatkin he parahiten -heistä. - -Näistä ilmoituksista huolimatta, miehittivät Ateenalaiset kuitenkin -20 laivaa ja kutsuivat ensi kerran kumouksen jälkeen kansan kokoon -Pnyks (Pykna)-kukkulalle, jossa kokoukset ennenkin tavallisesti -pidettiin. Tässä kokouksessa panivat he neljänsadanneuvoston viralta -pois ja uskoivat hallituksen viidelletuhannelle miehelle, joihin -vuoroonsa tulisi kuulumaan kaikki raskasaseisiksi kelvolliset. -Palkkaa ei maksettaisi kellekään virkamiehelle; ken tähän ei -suostuisi, joutuisi kirouksen alaiseksi. Sittemmin pidettiin -lukuisia kokouksia, joissa määrättiin Nomoteeteja asetettaviksi -sekä neuvoteltiin valtion muista asioista. Minun tietääkseni eivät -Ateenalaiset milloinkaan ole noudattaneet parempaa hallitusmuotoa, -kuin alussa tätä aikaa. Sillä siinä vallitsi luonnollinen suhde -harvainvaltaisten ja kansanvaltaisten luvussa, ja se kohotti -ensin valtion sen vaikeasta tilasta. He päättivät myöskin kutsua -Alkibiadeen ja hänen puoluelaisensa takaisin, ja toimitettuansa -lähettiläitä sekä hänen luoksensa että Samoksessa majailevalle -sotajoukolle, kehottivat he heitä ryhtymään hallitukseen. - -Heti tämän hallitusmuodon muutoksen tapahtuessa pakenivat Peisandros -ja Aleksiklees puoluelaisineen ja harvainvallan innokkaimmat -kannattajat salassa Dekeleiaan. Mutta Aristarkos, joka sattui olemaan -päällikkönä, lähti yksin heistä kiiruusti raaimpien nuolenampujien -joukon seuraamana Oinoeeseen, joka on linnoitus Attikan ja Boiootian -rajalla. Tätä piirittivät Korintolaiset omasta puolestaan, -kutsuttuansa Boiootialaiset avukseen Oinoeen läheisyydessä heille -tapahtuneen onnettomuuden tähden, jossa tilaisuudessa joukko -heidän Dekeleiasta palaavia miehiään oli surmattu. Keskustelussaan -Oinoeelaisten kanssa valehtelee Aristarkos, että Ateenan asukkaat -olivat sopineet Lakedaimonilaisten kanssa sekä muistakin asioista -että Oinoeen jättämisestä Boiootialaisten valtaan; niin oli muka -päätetty. Luottaen häneen päällikkönä, ja koska he piirityksen takia -eivät tietäneet asiain menosta, lähtivät he linnasta sopimuksen -suojassa. Täten saivat Boiootialaiset Oinoeen haltuunsa. Samaan -aikaan lakkasivat myöskin harvainvalta ja levottomuudet Ateenassa. - -Kun ei kukaan Tissaferneen alapäälliköistä, hänen ollessaan -Aspendoksessa, hankkinut ravintoa Mileetoksessa oleville -Peloponneesolaisille, ja kun ei Foinikilaisia laivoja eikä -Tissafernestakaan näkynyt eikä kuulunut, vaan sitä vastoin hänen -seuraansa lähetetty Filippos ja toinenkin Faseeliksessa oleskeleva -Hippokratees niminen Spartiati kirjottivat laivanpäällikölle -Mindarokselle, etteivät mainitut laivat ensinkään saapuisi, ja että -Tissafernees heitä pahoin kohteli, ja koska Farnabatsos sitoutui, jos -he toisivat laivansa hänen avukseen, nostamaan viimeisetkin alallansa -sijaitsevat kaupungit kapinaan Ateenaa vastaan, yhtähyvin kuin -Tissaferneeskin, arvellen tästä olevan itselleen enemmin hyötyä kuin -Tissaferneelle, niin Peloponneesolaiset samaan aikaan sinä kesänä -Mindaroksen johdolla äkkiarvaamatta, jotta Samoksessa majoitetut -viholliset eivät tätä huomaisi, hyvässä järjestyksessä 73 laivalla -lähtivät Mileetoksesta purjehtimaan Helleespontokseen. Samana kesänä -oli jo tätä ennen sinne purjehtinut 60 laivaa, tehden matkalla -ryöstöretkiä Kersoneesoksessa. Mutta myrskyn pakoittamana poikkesi -Mindaros Ikarokseen. Odotettuansa täällä suotuisaa ilmaa viisi tai -kuusi päivää, saapui hän vihdoin Kiokseen. - -Kun Trasyllos kuuli hänen lähteneen Mileetoksesta, purjehti -myöskin hän heti Samoksesta 55 laivalla kiiruumman kautta, jottei -Mindaros ennen häntä ehtisi päästä Helleespontokseen. Saatuansa -tiedon hänen olostaan Kioksessa ja arvellen hänen viipyvän siellä, -asetti Trasyllos vakoilijoita Lesbokseen ja vastapäätä olevalle -mannermaalle ilmoittamaan, jos laivat lähtisivät liikkeelle, -jotteivät ne salassa pääsisi lähtemään. Itse hän lähti Metymneeseen -ja käski hankkia jauhoja ja muita tarpeita, tehdäksensä Lesboksesta -hyökkäyksen Kiokseen, jos Mindaros viipyisi siellä kauemmin. Samalla -aikoi hän, jos vaan voisi, vallottaa Lesboksessa sijaitsevan -Eressoksen, joka oli luopunut Ateenalaisista. Sillä Meetymneestä -karkoitetut mahtimiehet olivat, saatuansa avukseen Kymeestä noin -50 raskasaseista ja pestattuansa miehiä mannermaalta, joten niitä -oli yhteensä ehkä 300, ensin tehneet hyökkäyksen Meetymneetä -vastaan Teebalaisen Anaksandroksen johdolla, koska hän oli heidän -heimolaisensa. Mutta kun Meetymneetä vastaan rynnännyt Ateenalainen -vartioväki oli torjunut tämän heidän yrityksensä, ja kun he myöskin -taistelussa ulkopuolella kaupunkia olivat joutuneet tappiolle, niin -he kulkivat vuorten yli ja nostivat Eressoksen kapinaan. Trasyllos -purjehti kaikilla laivoillaan tätä kaupunkia vastaan, aikoen tehdä -hyökkäyksen, mutta Trasybulos oli jo ennen saapunut sinne Samoksesta -viidellä laivalla, heti kun sinne oli tullut tieto karkotettujen -yrityksestä. Koska hän oli myöhästynyt, oli hän lähtenyt Eressoksen -edustalle vartioimaan. Lisäksi tuli kaksi laivaa paluumatkalla -Helleespontoksesta ja Meetymneeläisiä laivoja, joten yhteensä oli -koossa 67 laivaa. He varustautuivat nyt yhdessä laivoista otetuiden -sotilaiden kanssa piirityskoneitten avulla ja kaikilla keinoilla -väkirynnäköllä Eressoksen vallottamiseen voimiensa mukaan. - -Muonitettuansa kaksi päivää ja otettuansa Kiolaisilta kolme -Kiolaista tessarakostaa mieheen, lähti Mindaros Kioksessa -ankkuroittujen Peloponneesolaisten laivojen seuraamana kolmantena -päivänä sieltä kiiruusti liikkeelle. Ne eivät purjehtineet aavalle -merelle, jotteivät Eressoksessa ankkuroidut Ateenalaiset laivat -heitä huomaisi, vaan mannermaata kohti Lesbos-saari vasemmalla. -Ehdittyänsä Karterian satamaan Fookaialaisella alueella söivät -he suurusta, ja purjehdittuansa sivu Kymaian söivät he puolista -Arginusaissa vastapäätä Mytileneetä. Sieltä he purjehtivat pimeän -yön vallitessa ja saapuivat Harmatusiin mannermaalla vastapäätä -Meetymneetä, jossa he suurustivat, ja kun he täältä kiireellä olivat -sivuuttaneet Lektoksen, Larissan, Hamaksitoksen ja muita sikäläisiä -paikkakuntia, saapuivat he ennen puoliyötä Roiteioniin, joka jo on -Helleespontoksessa. Muutamat alukset ehtivät aina Sigeioniin saakka -ja muualle näillä tienoilla. - -Kun vartijat antoivat merkin Ateenalaisten Seestoksessa oleville -18 laivalle, ja kun sieltä huomattiin noitten lukuisain tulien -äkkiä leimahtavan vihollisella alueella, niin he ymmärsivät -Peloponneesolaisten purjehtineen sinne. He lähtivät jo samana yönä -mitä kiiruimmin Kersoneesokseen ja sivuuttivat Elaius-kaupungin, -koettaen purjehtimalla ulapalle päästä vihollisten laivoja pakoon. -He pääsivätkin huomaamatta Abydoksessa vartioivien 16 laivan ohitse, -vaikka heidän puoluelaisensa heille oli antanut käskyn tarkoin -valvoa, lähtisivätkö viholliset liikkeelle. Mutta kun päivän -valjetessa Mindaroksen laivasto nämät huomasi ja heti lähti niitä -ajamaan takaa, niin ne eivät kaikki ennättäneet pakoon, vaikka -kylläkin useimmat pääsivät Imbrokseen ja Leemnokseen, mutta neljä -viimeistä joutui vihollisten valtaan Elaiusin edustalla. Yhden -näistä, joka Prootesilaoksen temppelin läheisyydessä joutui rannalle, -valtasivat viholliset miehineen ja kaksi muuta ilman miehistöä, -neljännen taas miehittömän polttivat he Imbroksen läheisyydessä. - -Kun tämän jälkeen Abydoksesta ja muualta oli kokoontunut yhteensä 86 -laivaa, ryhtyivät Lakedaimonilaiset piirittämään Elaius kaupunkia; -mutta kun he, koko sen päivän koetettuansa, eivät saaneet sitä -haltuunsa, purjehtivat he takaisin Abydokseen. - -Kun Ateenalaiset, täten pettyneinä vartijoittensa tarkkaamattomuuden -kautta, koska eivät luulleet vihollisten laivojen heidän -huomaamattansa pääsevän lähtemään, vaan yhä tyyneesti jatkoivat -piiritystä, kuulivat vihollisten poistuneen Eressoksesta, niin -he kiiruhtivat avuksi Helleespontokseen. He ottivat kaksi -Peloponneesolaisten laivaa, jotka liian rohkeina olivat takaa-ajaen -purjehtineet ulapalle. Saavuttuansa Elaiukseen seuraavana päivänä, -laskivat he siellä ankkurit. Tässä heihin yhtyivät Imbrokseen -paenneet laivansa, ja he valmistautuivat viisi päivää meritaistelua -varten. - -Tämän jälkeen taistelivat he seuraavalla tavalla: Ateenalaiset -purjehtivat siivittäin, asettuen pitkin rantaa Seestoksen puolelle, -jonka huomattuansa Peloponneesolaiset kävivät heitä vastaan -Abydoksesta. Kun he olivat taisteluasennossa, levittivät Ateenalaiset -76 laivaansa pitkin Kersoneesosta, alkaen Idakoksesta aina -Arrianoihin saakka; Peloponneesolaiset taas Abydoksesta Dardanokseen -86 laivaa käsittävän laivastonsa. Peloponneesolaisten oikean -siiven muodostivat Syrakuusalaiset, toisen taas Mindaros paraiten -purjehtivien laivojen johtajana. Ateenalaisten vasempaa siipeä -johti Trasyllos, oikeaa Trasybulos, muut päälliköt seisoivat kukin -määrätyllä paikallaan. Kun Peloponneesolaiset kiiruhtivat alkamaan -taistelua, ja koska he vasemmalla siivellään ulottuivat Ateenalaisten -oikeata siipeä ulommas, uhaten sulkea näitä pääsemästä ulos merelle, -niin Ateenalaiset, kun huomasivat, mihin viholliset aikoivat heitä -estää purjehtimasta, kävivät heitä vastaan ja heidän onnistui ehtiä -ennen näitä. Mutta kun Ateenalaisten vasen siipi jo oli ehtinyt -sivu Kynos-seema nimisen niemikön, niin heikontui laivasto heidän -keskirintamallansa ja hajaantui, varsinkin kun heillä oli pienempi -määrä laivoja käytettävänä, ja kun Kynos-seeman seutu muodostaa -suippuisen kulman, niin ettei voi nähdä, mitä toisella puolella sitä -tapahtuu. - -Rynnäten keskustaa vastaan, ajoivat Peloponneesolaiset Ateenalaisten -laivat kuiville. He astuivat myöskin maihin ja saivat täydellisen -voiton. Avuksi keskusrintamalle ei päässyt Trasybuloksen -miehet oikealta siiveltä heitä ahdistavilta laivoilta, eivätkä -Trasylloksen johtamat sotilaat vasemmalta siiveltä. Sillä -Kynos-seema niemikkö esti heitä näkemästä tapahtumia sen toisella -puolella, ja sitä paitsi Syrakuusalaiset sekä muut viholliset, -yhtä lukuisina kuin he itse, sulkivat heiltä tien, kunnes vihdoin -osa Peloponneesolaisista laivoista, varmoina voitostaan, eri -haaroilta alkoi hätyyttää vihollisia ja joutui epäjärjestykseen. -Kun Trasybulos huomasi vastustajainsa laivojen pidättäytyvän, niin -hänkin lakkasi levittämästä siipeään, vaan kääntyi vihollisia -vastaan ja karkoitti heidät vastarinnan kukistettuansa. Sitten hän -kääntyi Peloponneesolaisten voittoisaa laivastoa vastaan, joka -järjestyksettä harhaili ulapalla, ja saattoi hyökkäyksillään useimmat -niistä semmoiseen pelkoon, että ne pakenivat miekanlyönnittä. -Syrakuusalaiset, jotka jo Trasyllos oli karkottanut pakosalle, -pakenivat nyt vielä nopeammin, kun näkivät toistenkin peräytyvän. - -Kun Peloponneesolaiset tappionsa jälkeen ensin enimmiten olivat -paenneet Meidios-joelle, mutta sittemmin Abydokseen, valtasivat -Ateenalaiset kuitenkin ainoastaan muutamia aluksia; sillä -koska Helleespontos on ahdas, tarjosi se vihollisille lukuisia -turvapaikkoja. Mutta tämä voitto merellä oli Ateenalaisille suuresta -merkityksestä. Sillä tähän saakka pelättyänsä Peloponneesolaisten -laivastoa sekä muitten pienten kärsimiensä tappioitten johdosta -että varsinkin Sikeliassa heitä kohdanneen onnettomuuden vuoksi, -pääsivät he nyt epäluottamuksesta itseensä ja pitämästä vihollisia -itseään etevämpinä laivaston puolesta. Vihollisilta valtasivat he -kahdeksan Kiolaista, viisi Korintolaista, kaksi Boiootialaista -ja kaksi Amprakialaista laivaa sekä yhden Leukadialaisen, yhden -Lakedaimonilaisen, yhden Syrakuusalaisen ja yhden Pelteeneeläisen -laivan. Itse menettivät he 15 laivaa. Pystytettyänsä voitonmerkin -Kynos-seeman niemikölle, korjattuansa laivanhylyt rannalle ja -luovutettuansa kaatuneet vihollisille, lähettivät he kolmisoutulaivan -Ateenaan ilmoittamaan voitosta. Ateenalaiset, jotka Euboian -onnettomuuden ja sisällisten levottomuuksien johdosta olivat -joutuneet epätoivoon, rohkaistuivat suuresti, kun saapuva laiva -heille toi sanoman odottamattomasta onnenkohtauksesta, ja arvelivat -vielä voivansa päästä voitolle, jos he vain innolla ryhtyisivät -toimiin. - -Korjattuansa laivansa, lähtivät Seestoksessa majailevat Ateenalaiset -neljäntenä päivänä laivatappelun jälkeen luopunutta Kytsikosta -ahdistamaan. Nähtyänsä Harpagionin ja Priapoksen edustalla kahdeksan -Bysantionista purjehtivaa laivaa, hyökkäsivät he näitä vastaan ja -ottivat laivat, voitettuansa maaväen. Saavuttuansa Kytsikokseen, joka -oli linnoittamaton, palauttivat he tämän kaupungin kuuliaisuuteen ja -kantoivat siltä veroa. Peloponneesolaiset purjehtivat sillä välin -Abydoksesta Elaius-kaupunkiin ja korjasivat siellä olevat valloitetut -eheät laivansa; muut olivat Elaiusilaiset polttaneet. Euboiaan -lähettivät he Hippokrateen ja Epikleen hakemaan laivat sieltä. - -Näihin aikoihin purjehti Alkibiadeeskin 13 laivallaan Kaunoksesta -ja Faseeliksesta Samokseen, ilmoittaen saaneensa aikaan, etteivät -Foinikilaiset laivat liittyisi Peloponneesolaisiin ja että hän oli -entistä enemmän tehnyt Tissaferneen suopeaksi Ateenalaisia kohtaan. -Hän miehitti yhdeksän laivaa entisten lisäksi, ja näiden avulla hän -kiskoi paljon rahaa Halikarnassolaisilta, ja linnoitti Koossaaren. -Tämän toimitettuansa ja asetettuansa päällikön Koossaareen, palasi -hän syyspuoleen Samokseen. - -Saatuansa tiedon, että Peloponneesolaisten laivat olivat -purjehtineet Mileetoksesta Helleespontokseen, suuntasi Tissafernees -matkansa Aspendoksesta Jooniaa kohti. Peloponneesolaisten ollessa -Helleespontoksessa, toivat Antandrilaiset, eräs Aiolilainen heimo, -maitse Abydoksesta Ideevuoren toiselta puolelta raskasaseisia -kaupunkiin, koska Tissaferneen Persialainen alipäällikkö, Arsakos, -oli heitä loukannut kuten Delolaisiakin. Teeskennellen, että -häntä uhkasi vihollinen, jonka nimeä hän ei maininnut, oli hän -käskenyt Delolaisia, jotka asuivat Atramyttionissa siitä ajasta, -kun Ateenalaiset, puhdistaen Delos-saarta, olivat karkoittaneet -heidät sieltä, hankkimaan hänelle paraimmat miehensä sotilaiksi. -Mutta houkuteltuansa nämät ulos kaupungista ystäviksensä ja -liittolaisiksensa, oli hän antanut miehiensä ympäröidä ja ampua -heidät kuoliaaksi. Tämän ilkityön takia ja koska hän muutenkin -sietämättömästi heitä oli kohdellut, pelkäsivät he, että hän vieläkin -ehkä tuottaisi heille onnettomuuksia, jonka tähden he karkoittivat -hänen vartioväkensä linnasta. - -Kun Tissafernees kuuli tästä Peloponneesolaisista lähteneestä -ilkityöstä paitsi muista Mileetoksessa ja Knidoksessa harjoitetuista -vehkeistä, sillä myöskin Knidoksesta olivat hänen vartijansa -karkoitetut, ja koska hän arveli olevansa vallan pahassa -maineessa heidän luonansa ja pelkäsi, että he häntä ehkä vieläkin -vahingoittaisi, sekä nähden Farnabatsoksen lyhyemmässä ajassa -ja vähemmillä kustannuksilla saavuttaneen enemmän, kuin hän -Ateenailta, niin päätti hän matkustaa Peloponneesolaisten luokse -Helleespontokseen, puolustautuaksensa mitä kauniimmilla sanoilla -syytöksistä Antandroksen tapahtuman ja Foinikilaisten laivojen -johdosta sekä muittenkin syytöksien suhteen. Saavuttuansa Efesokseen, -toimitti hän uhrin Artemis-jumalattarelle. Tätä kesää seuraavan -talven loputtua, kuluu 21 vuosi loppuun. - - - - - - - - -End of the Project Gutenberg EBook of Peloponneesolais-sota, by Thucydides - -*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK PELOPONNEESOLAIS-SOTA *** - -***** This file should be named 50065-8.txt or 50065-8.zip ***** -This and all associated files of various formats will be found in: - http://www.gutenberg.org/5/0/0/6/50065/ - -Produced by Juha Kiuru - -Updated editions will replace the previous one--the old editions -will be renamed. - -Creating the works from public domain print editions means that no -one owns a United States copyright in these works, so the Foundation -(and you!) can copy and distribute it in the United States without -permission and without paying copyright royalties. Special rules, -set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to -copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to -protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project -Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you -charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you -do not charge anything for copies of this eBook, complying with the -rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose -such as creation of derivative works, reports, performances and -research. They may be modified and printed and given away--you may do -practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is -subject to the trademark license, especially commercial -redistribution. - - - -*** START: FULL LICENSE *** - -THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE -PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK - -To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free -distribution of electronic works, by using or distributing this work -(or any other work associated in any way with the phrase "Project -Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project -Gutenberg-tm License (available with this file or online at -http://gutenberg.org/license). - - -Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm -electronic works - -1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm -electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to -and accept all the terms of this license and intellectual property -(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all -the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy -all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. -If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project -Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the -terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or -entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. - -1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be -used on or associated in any way with an electronic work by people who -agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few -things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works -even without complying with the full terms of this agreement. See -paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project -Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement -and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic -works. See paragraph 1.E below. - -1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" -or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project -Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the -collection are in the public domain in the United States. If an -individual work is in the public domain in the United States and you are -located in the United States, we do not claim a right to prevent you from -copying, distributing, performing, displaying or creating derivative -works based on the work as long as all references to Project Gutenberg -are removed. Of course, we hope that you will support the Project -Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by -freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of -this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with -the work. You can easily comply with the terms of this agreement by -keeping this work in the same format with its attached full Project -Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. - -1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern -what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in -a constant state of change. If you are outside the United States, check -the laws of your country in addition to the terms of this agreement -before downloading, copying, displaying, performing, distributing or -creating derivative works based on this work or any other Project -Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning -the copyright status of any work in any country outside the United -States. - -1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: - -1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate -access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently -whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the -phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project -Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, -copied or distributed: - -This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with -almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or -re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included -with this eBook or online at www.gutenberg.org/license - -1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived -from the public domain (does not contain a notice indicating that it is -posted with permission of the copyright holder), the work can be copied -and distributed to anyone in the United States without paying any fees -or charges. If you are redistributing or providing access to a work -with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the -work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 -through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the -Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or -1.E.9. - -1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted -with the permission of the copyright holder, your use and distribution -must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional -terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked -to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the -permission of the copyright holder found at the beginning of this work. - -1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm -License terms from this work, or any files containing a part of this -work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. - -1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this -electronic work, or any part of this electronic work, without -prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with -active links or immediate access to the full terms of the Project -Gutenberg-tm License. - -1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, -compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any -word processing or hypertext form. However, if you provide access to or -distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than -"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version -posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), -you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a -copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon -request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other -form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm -License as specified in paragraph 1.E.1. - -1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, -performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works -unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. - -1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing -access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided -that - -- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from - the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method - you already use to calculate your applicable taxes. The fee is - owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he - has agreed to donate royalties under this paragraph to the - Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments - must be paid within 60 days following each date on which you - prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax - returns. Royalty payments should be clearly marked as such and - sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the - address specified in Section 4, "Information about donations to - the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." - -- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies - you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he - does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm - License. You must require such a user to return or - destroy all copies of the works possessed in a physical medium - and discontinue all use of and all access to other copies of - Project Gutenberg-tm works. - -- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any - money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the - electronic work is discovered and reported to you within 90 days - of receipt of the work. - -- You comply with all other terms of this agreement for free - distribution of Project Gutenberg-tm works. - -1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm -electronic work or group of works on different terms than are set -forth in this agreement, you must obtain permission in writing from -both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael -Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the -Foundation as set forth in Section 3 below. - -1.F. - -1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable -effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread -public domain works in creating the Project Gutenberg-tm -collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic -works, and the medium on which they may be stored, may contain -"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or -corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual -property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a -computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by -your equipment. - -1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right -of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project -Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project -Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all -liability to you for damages, costs and expenses, including legal -fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT -LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE -PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE -TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE -LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR -INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH -DAMAGE. - -1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a -defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can -receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a -written explanation to the person you received the work from. If you -received the work on a physical medium, you must return the medium with -your written explanation. The person or entity that provided you with -the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a -refund. If you received the work electronically, the person or entity -providing it to you may choose to give you a second opportunity to -receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy -is also defective, you may demand a refund in writing without further -opportunities to fix the problem. - -1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth -in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER -WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO -WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. - -1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied -warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. -If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the -law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be -interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by -the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any -provision of this agreement shall not void the remaining provisions. - -1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the -trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone -providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance -with this agreement, and any volunteers associated with the production, -promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, -harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, -that arise directly or indirectly from any of the following which you do -or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm -work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any -Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. - - -Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm - -Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of -electronic works in formats readable by the widest variety of computers -including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists -because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from -people in all walks of life. - -Volunteers and financial support to provide volunteers with the -assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's -goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will -remain freely available for generations to come. In 2001, the Project -Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure -and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. -To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation -and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 -and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. - - -Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive -Foundation - -The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit -501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the -state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal -Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification -number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at -http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent -permitted by U.S. federal laws and your state's laws. - -The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. -Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered -throughout numerous locations. Its business office is located at -809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email -business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact -information can be found at the Foundation's web site and official -page at http://pglaf.org - -For additional contact information: - Dr. Gregory B. Newby - Chief Executive and Director - gbnewby@pglaf.org - - -Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg -Literary Archive Foundation - -Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide -spread public support and donations to carry out its mission of -increasing the number of public domain and licensed works that can be -freely distributed in machine readable form accessible by the widest -array of equipment including outdated equipment. Many small donations -($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt -status with the IRS. - -The Foundation is committed to complying with the laws regulating -charities and charitable donations in all 50 states of the United -States. Compliance requirements are not uniform and it takes a -considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up -with these requirements. We do not solicit donations in locations -where we have not received written confirmation of compliance. To -SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any -particular state visit http://pglaf.org - -While we cannot and do not solicit contributions from states where we -have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition -against accepting unsolicited donations from donors in such states who -approach us with offers to donate. - -International donations are gratefully accepted, but we cannot make -any statements concerning tax treatment of donations received from -outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. - -Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation -methods and addresses. Donations are accepted in a number of other -ways including checks, online payments and credit card donations. -To donate, please visit: http://pglaf.org/donate - - -Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic -works. - -Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm -concept of a library of electronic works that could be freely shared -with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project -Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. - - -Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed -editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. -unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily -keep eBooks in compliance with any particular paper edition. - - -Most people start at our Web site which has the main PG search facility: - - http://www.gutenberg.org - -This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, -including how to make donations to the Project Gutenberg Literary -Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to -subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. |