diff options
Diffstat (limited to 'old/48381-8.txt')
| -rw-r--r-- | old/48381-8.txt | 10483 |
1 files changed, 10483 insertions, 0 deletions
diff --git a/old/48381-8.txt b/old/48381-8.txt new file mode 100644 index 0000000..38c5a96 --- /dev/null +++ b/old/48381-8.txt @@ -0,0 +1,10483 @@ +The Project Gutenberg EBook of Kalevala (1835) 2. Osa, by Lönnrot + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org/license + + +Title: Kalevala (1835) 2. Osa + taikka Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista + +Author: Lönnrot + +Release Date: February 28, 2015 [EBook #48381] + +Language: Finnish + +Character set encoding: ISO-8859-1 + +*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALEVALA (1835) 2. OSA *** + + + + +Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen + + + + + + +KALEWALA (1835) 2. OSA + +taikka + +Wanhoja Karjalan Runoja Suomen kansan muinosista ajoista + + +Koonnut + +ELIAS LÖNNROT + + +Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia + +2. Osa, 2. Jako. + + + +Helsingissä 1835. + +Präntätty J. C. Frenckellin ja Pojan tykönä. + + + + + + +Imprimatur. + +C. E. Ekelund. + + + + +Seitsemästoista Runo. + + +Lemminkäinen kuulee wäen Pohjolan pitohin joutuwan. Pani kowin +pahaksi, kun itse kutsumatta oli. Lähtee kotia ja alkaa kuitenki +walmistellate. Kieltää lähtemästä äiti, monta surmaa matkalla, monta +perillä pojallensa pelkääwä. Ensiksi häntä tulisen kokon wahtoawan, +jos siitä selwittäisihen, tuliseen hautaan saawan. Siitäki päässeen +käärmejoukolta Pohjolan kujilla elikkä susilta ja karhuilta pihalla +surmattawan, pääkallon seipähän nenään pantawan. Wähän näistä +huoliwa lähtee aiottuansa Lemminkäinen monta neuoa ja warotusta, +miten oletellate, emolta saanut. Waeltaa, pääsee surmista, tulee +Pohjolaan. Sano Pohjolan emäntä pahoin sattuneen, kun jälempätä ei +tullut, juomien wielä panematta, ruokien keittämättä olewan. Kysyy +Lemminkäinen mintäpä häntä ei häihin kutsuttu ja waatii ruokaa +ja juomaa. Tuoaan wanhaa pilautunutta juomaa, jonka Lemminkäinen +rikoista ja eläwistä puhistanut juopi. Pyytää parempata. Pohjolan +isäntä ei enämmin suatsewa Lemminkäisen ylpeyttä alkaa häntä +laulamalla surmata. Kun mitänä ei sillä woittanut, niin waati häntä +miekoille. Käyään ulos, aletaan miekkain miteltyä tapella, jossa +Lemminkäinen ensikawahuksella laskee pään toiselta. Laulaa siitä koko +Pohjan pereen hajalle, paitsi emännän, joka häntäki ylewämpi laulo +uutta kansaa Lemminkäisen kostoksi. + + Ahti saarella asuwi, + Kauko niemen kainalossa; + Oli pellon kyntämässä, + Wainion wakoamassa, + 5. Nenässä utusen niemen, + Päässä saaren terhenisen; + Oli korwalta koria, + Kowin tarkka kuulennalta. + Kuuli kutsut kulkewaksi, + 10. Ratsut joukon juoksewaksi; + Juohtu juoni mielehensä, + Toinen aiwohon osasi: + Nyt on Pohjola pioissa, + Salajoukko juomingissa. + 15. Murti suuta, wäänti päätä, + Murti mustoa hawenta, + Heti heitti kynnöksensä, + Waon keskiwainiolle; + Nousi maasta ratsahille, + 20. Kohta lähtewi kotia, + Luoksi ainosen emonsa, + Tykö waltawanhempansa. + Sano tuonne saatuansa, + Sano emolle esinnä: + 25. "Oi emoni waimo wanha! + Pane ruoka ruttosesti + Syöä miehen nälkäisen, + Haukata halunalasen. + Lämmitä saloa sauna, + 30. Pian piltti riuwuttele, + Jossa mies puhasteleksen, + Sueksen urosten sulho." + Tuop' on äiti Lemminkäisen + Pani ruoan ruttosesti + 35. Syöä miehen nälkäisen, + Haukata halunalasen, + Yhen pirtin lämmitessä, + Yhen saunan saapuessa. + Siitä lieto Lemminkäinen + 40. Otti ruokoa rutosti, + Meni saunahan saloa, + Käwi kylpihuonehesen; + Siellä mies puhasteleksen, + Sueksen urosten sulho. + 45. Sano tuolta tultuansa: + "Oi emoni waimo wanha! + Tuo tänne sotisopani, + Kanna wainowaatteheni, + Joill' ennen käwin soissa, + 50. Hätähäissä häilähtelin." + Emo ennätti kysyä: + "Kunne lähet poikueni? + Metsällenkö wai merelle, + Wai on hirwen hiihantohon, + 55. Waiko suurehen sotahan, + Tasapäähän tappelohon?" + Sano lieto Lemminkäinen: + "Oi emoni kantajani! + En metsälle, en merelle, + 60. Enkä hirwen hiihantohon, + Enkä suurehen sotahan, + Tasapäähän tappelohon; + Lähen Pohjolan pitohin, + Salajoukon juominkihin. + 65. Tuo mulle sotisopani, + Wanhat wainowaatteheni, + Häissä häilyteltäwäni, + Pioissa pieltäwäni." + Emo kielti poikoansa, + 70. Nainen miestänsä epäsi, + Epäsi kawetta kaksi, + Kielti kolme Luonnotarta, + Lähtemästä Lemminkäistä, + Hywän Pohjolan pitohin: + 75. "Ei sua kutsuttu sinne, + Ei tarkon tahotakkana." + Niin sanowi Lemminkäinen: + "Koira kutsuen menewi, + Hywä ilman lykkelekse; + 80. Tuoss' on kutsut kuunikuiset + Terässä tulisen miekan, + Wyöllä kalpani käressä. + Tuo tänne sotisopani, + Warsin wainowaatteheni." + 85. Tuop' on äiti Lemminkäisen + Yhä kielteä käkewi: + "Ellös lähkö poikueni + Pimiähän Pohjolahan, + Monet on kummat matkallasi, + 90. Isot tielläsi imehet; + Kolm' on surmoa kowinta, + Kolme miehen kuolemata." + Niin sanowi Lemminkäinen: + "Oi emoni kantajani! + 95. Sano surma ensimmäinen, + Ensimmäinen wiimmenenki." + Sano äiti Lemminkäisen: + "Se on surma ensimmäinen: + Menet matkoa wähäsen, + 100. Pääset tietä päiwäyksen, + Tulewi tulinen koski, + Koskessa tulinen luoto, + Luowossa tulinen loimu, + Koiwussa tulinen kokko, + 105. Kokolla tuliset kynnet; + Sillä suu tulin palawi, + Kita kiiran lämpiäwi, + Höyhenet tulin waluwi; + Yöt se hammasta hiowi, + 110. Päiwät kynttä kitkuttawi, + Tulialle wierahalle, + Saawalle käkeäwälle." + Sano lieto Lemminkäinen: + "Kyllämä sihen keinon keksin, + 115. Mutkan muistan tien osoan, + Laulan leppäsen hewosen, + Laulan leppäsen urohon, + Siwutseni siirtymähän, + Wieretsi waeltamahan; + 120. Itse sorsana sukellan, + Elikk' allina alennan, + Koprista kokon kynimen, + Waakalinnun warpahista. + Sano surma keskimmäinen." + 125. Sano äiti Lemminkäisen: + "Se on surma toinen surma: + Menet matkoa wähäsen, + Toki tietä päiwäyksen, + Tulewi tulinen järwi, + 130. Järwessä tulinen saari, + Saaressa tulinen sauna, + Saunassa tulinen hauta, + Täynnä kuumia kiwiä, + Palawoita paateroja. + 135. Sinne on saanut sa'an miestä, + Hukkunut tuhat hewosta." + Se on lieto Lemminkäinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Kyllämä sihen keinon keksin, + 140. Mutkan muistan, tien osoan, + Teen minä lepästä miehen, + Uron hongasta hotasen, + Kylpiäksi kuuman saunan, + Kuuman saunan rautalauan, + 145. Wastan rautasen keralla. + Itse lienen löylyn lyöjä, + Alla lautojen asunen; + Sano surma jälkimmäinen." + Sano äiti Lemminkäisen: + 150. "Se on surma kolmas surma: + Menet wieläki wähäsen, + Pääset siitä päiwäyksen, + Näkywille Pohjan portin, + Rautausten ulwomille; + 155. Aita on lautanen rakettu, + Teräksinen tarha tehty, + Maasta asti taiwosehen, + Taiwosesta maahan asti. + Keihäillä seiwästetty, + 160. Witsastettu maan maoilla, + Käätty kirjokäärmehillä, + Sisiliskoilla sielty, + Heitty hännät häilymähän, + Pääkehät kähäjämähän, + 165. Päät ulos, sisähän hännät. + Maass' on toisia matoja, + Pino pitkiä matoja, + Ylös kielin kiehumassa, + Alas hännin häilymässä. + 170. Yksi on matonen maassa, + Eessä portin poikkipuolin, + Pitempi pisintä hirttä, + Paksumpi patsasta pirtin, + Ylös kielin kiehahtawi + 175. Pään waralle Lemminkäisen." + Sano lieto Lemminkäinen: + "Wasta kynnin kyisen pellon, + Wakoelin maan matosen, + Käärmehisen käännättelin, + 180. Aiwan paljahin kätösin; + Ei ole siinä miehen surma, + Eikä kuolema urohon. + Otan kyiset kintahani, + Maan matoset wanttuseni, + 185. Joilla konnat kopristelen, + Ilkiät iki puserran; + Kytken kyitä kymmenkunnan, + Waljastan sa'an matoja, + Tuo tänne sotisopani, + 190. Kanna wainowaatteheni; + Lähen Pohjolan pitohin, + Salajoukon juominkihin." + Se on äiti Lemminkäisen + Aina kielteä käkewi: + 195. "Ellös wainen poikuein + Lähkö Pohjolan pitohin, + Mont' oli surmoa matkalla, + Isot tielläsi imehet, + Monta matkasi perillä, + 200. Paikalla pahimmat surmat, + Kolme surmoa kowinta, + Kaksi kaikkein kauheinta: + Kulet Pohjolan kujatse, + Astut tietä tanhuatse, + 205. Susi on suitsirenkahissa, + Karhu rautakahlehissa, + Suulla Pohjolan weräjän, + Ahin aian kääntimessä. + Susi päälle suimastaksen, + 210. Karhu päälle kaimistaksen, + Syönyt on sa'anki miestä, + Tuhonut tuhan urosta, + Saattawi sinunki syöä, + Suuren surmata sukuni." + 215. Sano lieto Lemminkäinen: + "Uuhi uunna syötäöhön, + Rieskana rewittäöhön, + Waan ei mies pahempikana, + Uros untelompikana. + 220. Minua on wyötty miesten wyöllä, + Pantu miesten palkimilla, + Solmittu uron solilla, + Jotten warsin jouakkana + Suuhun Pohjolan susien. + 225. Kitahan kirokawetten. + Suet panen suitset suuhun, + Karhut rautakahlehisin, + Sillä sen pahan waellan." + Aina kieltäwi emonsa: + 230. "Ellös lähkö poikueni; + Tulet Pohjolan tupahan, + Sariolan salwoksihin, + Siell' on miehet miekka wyöllä, + Urohot sota-aseissa, + 235. Humalassa hullut kaikki, + Pahat paljo juotuansa. + Laulawat sinun polosen + Omahasi miekkahasi, + Tekemähäsi terähän, + 240. Kantamahan kalpahasi. + Jo on laulettu hywätki, + Jalommatki jaksettuna, + Woituna wäkewämmätki, + Saati sie waraton warpu, + 245. Emon tyhjän tuuwittama, + Warattoman waapottama, + Wielä wirrasta wipuma, + Koskesta kokoelema. + Sat' on seiwästa mäellä, + 250. Tuhat pylwästä pihalla, + Joka seiwäs päätä täynnä, + Yks on ilman päätä jäänyt; + Sinä sihen pantanehet + Senki seipähän nenähän." + 255. Sillon lieto Lemminkäinen + Otti miekkansa omansa, + Päin siltahan sysäsi, + Terin työnti lattiahan; + Itse kääntywi käessä + 260. Kuni tuore tuomen latwa, + Tahi kaswawa kataja. + Sano lieto Lemminkäinen: + "Ei ole miekan mittajoa. + Eikä kalman katsojoa, + 265. Noissa Pohjolan tuwissa, + Sariolan salwoksissa." + Otti jousen jouahutti, + Käsin jousen käännällytti, + Sanowi sanalla tuolla, + 270. Lausu tuolla lausehella: + "Sen mä mieheksi sanoisin, + Urohoksi arweleisin, + Joka jouseni wetäisi, + Kiweräni kiinnittäisi, + 275. Noilla Pohjolan tuwilla, + Sariolan salwoksilla." + Siitä lieto Lemminkäisen + Luku lähteä tulewi, + Käsi käski, toinen kielti, + 280. Suonet sormiset pakotti. + Jo saapi sotisopansa, + Wanhat wainowaattehensa. + Emo neuo poikoansa, + Wanhin lastansa wakusti, + 285. Owen suussa, orren alla, + Kattilan katasioilla: + "Poikuein nuorempani, + Lapseni wakawampani! + Jos sie jouwut juominkihin, + 290. Tapahut mihen tahansa, + Juo puoli pikariasi, + Anna toisen toinen puoli, + Pahemman pahempi puoli, + Niin sinusta mies tulewi, + 296. Uros selwä selkiäwi, + Miesten seurojen sekahan." + Wielä neuo poikoansa, + Warsin lastansa warotti, + Pellolla perimmäisellä, + 300. Weräjillä wiimmesillä: + "Jos sie jouwut juominkihin, + Tapahut mihin tahansa, + Istu puolella sioa, + Astu puolella aselta, + 305. Anna toisen toinen puoli, + Pahemman pahempi puoli, + Niin sinusta mies tulewi, + Uros selwä selkiäwi, + Urohoisehen wäkehen, + 310. Miehisehen joukkiohon." + Siitä lieto Lemminkäinen + Kohta lähtewi koista. + Astu päiwän ensimmäisen, + Tulewi tulinen koski, + 315. Koskessa tulinen korko, + Korossa tulinen koiwu, + Koiwussa tulinen kokko, + Kokolla tuliset kynnet, + Sillä suu tulin palawi, + 320. Kita kierän lämpiäwi, + Yöt se hammasta hiowi, + Päiwät kynttä kitkuttawi, + Tulialle wierahalle, + Saawalle käkeäwälle. + 325. Mitä huoli Lemminkäinen; + Tapasi on taskuhunsa, + Löihen kukkaroisehensa, + Otti tetren sulkasia, + Hieroa hitustelewi + 330. Kahen kämmenen kesessä, + Sormen kymmenen sowussa, + Siitä synty tetrikarja. + Pemahutti lentämähän, + Niin tetret leholle lenti, + 335. Koppeloiset koiwukolle. + Tempo tetrensä lehosta, + Koppelonsa koiwukosta, + Sukasi kokolle suuhun, + Anto appajan kitahan, + 340. Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Kokkoseni, lintuseni! + Käännä pääsi toisappäin, + Silmät luppahan lukitse, + Päästä eille matkamiestä, + 345. Lemminkäistä liiatenki." + Sillä sen waaran waelsi, + Sillä pääsi päiwäyksen. + Meni matkoa wähäsen, + Kulki tietä pikkaraisen + 350. Matkall' on tulinen järwi, + Järwessä tulinen saari, + Saaressa tulinen sauna, + Saunassa tulinen hauta, + Täynnä kuumia kiwiä, + 355. Palawoita paateroja, + Tulialle wierahalle, + Saawalle käkeäwälle: + Mitä huoli Lemminkäinen, + Ukkoa rukoelewi: + 360. "Oi Ukko ylijumala, + Tahi taatta taiwahinen! + Nosta pilwi luotehelta, + Toinen lännestä lähetä, + Kolmas iätä iästä, + 365. Kohottele koilliselta; + Syrjin yhtehen syseä, + Lomatusten loukahuta, + Sa'a lunta sauan warsi, + Kiehittele keihäswarsi, + 370. Noille kuumille kiwille, + Palawoille paateroille." + Sato Ukko uutta lunta, + Herra hienoista witiä; + Sato lunta sauan warren, + 375. Kiehitteli keihäswarren, + Noille kuumille kiwille, + Palawoille paateroille. + Itse lieto Lemminkäinen + Laulo rautasen korennon, + 380. Poikitse tulisen hauan, + Äprähästä äprähäsen. + Sillä sen rowin waelti, + Sillä pääsi päiwäyksen. + Meni matkoa wähäsen, + 385. Pääsi tietä päiwäyksen; + Jo näkywät Pohjan portit, + Paistawat pahat saranat. + Aita on rautanen rakettu, + Teräksinen tarha tehty, + 390. Maasta asti taiwosehen, + Taiwosesta maahan asti; + Keihäillä seiwästetty, + Witsastettu maan maoilla, + Käätty kirjokäärmehillä, + 395. Sisiliskoilla sielty; + Hännät heitty häilymähän, + Pääkehät kähäsämähän + Päät ulos, sisähän hännät. + Maass' on toisia matoja, + 400. Pino pitkiä matoja, + Alas hännin häilymässä, + Ylös kielin kiehumassa. + Yksi on matonen maassa, + Eessä portin poikkipuolin, + 405. Pitempi pisintä hirttä, + Paksumpi patsasta pirtin, + Ylös kielin kiehahtawi, + Pään waralle Lemminkäisen. + Mitä huoli Lemminkäinen, + 410. Otti weitsen wierestänsä, + Tupestansa tuiman rauan, + Sillä aitoa siwalti, + Käärmetarhoa tapasi. + Kahen puolen aita kaatu, + 415. Wiieltä witsaswäliltä, + seitsemältä seipähältä. + Niin sanowi Lemminkäinen, + Toru toisia matoja: + "Mato musta maan alanen, + 420. Toukka Tuonen karwallinen, + Kulkia kulon alanen, + Lehen lemmen juurehinen, + Puun juuren pujottelia, + Lahokannon kaiwelia. + 425. Kuka sun kulosta nosti, + Heinän juuresta herätti, + Tiellä teukallehtamahan, + Maan päällä matelemahan? + Isosiko, wai emosi, + 430. Waiko wanhin weljiäsi, + Wai nuorin sisariasi, + Waiko muu sukusi suuri? + Turpehessa sun tupasi, + Alla kannon kartanosi, + 435. Asuntosi alla alan, + Alla mättähän majasi. + Sule suusi, peitä pääsi, + Kätke kielesi käpiä; + Willa suusi, willa pääsi, + 440. Willa wiisi hammastasi, + Willa kielesi käpiä, + Willanen otus itsekki. + Weäte willaleppehenä, + Pawun palkona kuleksi, + 445. Sykerräte sykkyrähän, + Käperräte käppyrähän, + Tunge pääsi turpehesen, + Mätä pääsi mättähäsen. + Jospa tuolta pääsi nostat, + 450. Ukko pääsi särkiäwi + Pilwillä pisaroilla, + Rakehilla rautasilla." + Sillä lieto Lemminkäinen + Pääsi senki päiwäyksen, + 455. Meni matkoa wähäsen, + Tuli Pohjolan pihalle. + Susi on suitsirenkahissa, + Karhu rautakahlehissa, + Suulla Pohjolan weräjän. + 460. Jo oli syönyt sa'an miestä, + Tuhonut tuhan urosta, + Tahto syöä Lemminkäisen. + Sillon lieto Lemminkäinen + Tawotteli taskuhunsa, + 465. Löihen kukkaroisehensa, + Otti willoja hitusen. + Hieroa utustelewi + Kahen kämmenen kesessä, + Sormen kymmenen sowussa, + 470. Siitä läksi lammaskarja, + Synty lauma lampahia, + Kehä kieräwillasia, + Suuhun Pohjolan susien, + Kitahan kirokawetten. + 475. Siitä lieto Lemminkäinen + Itse tungeksen tupahan, + Alle kattojen ajaksen. + Owen suussa seisotaksen, + Owen suussa orren alla, + 480. Kattilan katasioilla, + Lakin päästä laskemilla, + Kintahan kirwottimilla. + Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + 485. "Koria on kutsuttu wieras, + Koriampi kutsumaton." + Sillon Pohjolan emäntä + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Ohoh poika Lemminkäisen. + 490. Mi sinusta wierahasta; + Tulet pääni polkemahan, + Aiwoni alentamahan; + Ohrina oluet wielä, + Makujuomat maltahina, + 495. Leipomatta wehnäleiwät, + Lihakeitot keittämättä. + Oisit yötä ennen tullut, + Eli päiweä jälestä." + Siinä lieto Lemminkäinen + 500. Murti suuta, wäänti päätä, + Murti mustaa hawenta, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Jop' on täällä syömät syöty, + Syömät syöty, juotu juomat, + 505. Oluet osin jaeltu, + Kaljat kannuin mittaeltu, + Pikarit pinohin luotu, + Tuopit roukkohin rowittu. + Panit kutsut kulkemahan, + 510. Sait ratsut samoamahan, + Kutsuit kansan kaikenlaisen, + Sokiatki, waiwasetki, + Rammatki, rekirujotki, + Minun heitit kutsumatta. + 515. Mintäpä tämä minulle + Omistani otristani, + Kylwämistäni jywistä? + Muut ne kanto kauhasilla, + Muut ne tiiskinä tiputti, + 520. Minä määrin mätkäelin, + Minä purnoin putkaelin + Omiani ohriani, + Kylwämiäni jywiä. + Emmä wieras lienekkänä, + 525. Kun ei tehä teoksia, + Eikä oinasta isetä, + Tuoa härkeä tupahan, + Sarkasäärtä huonehesen; + Uuellen olutta panna + 530. Syöä miehen syömättömän, + Juoa juossehen urohon." + Sano Pohjolan emäntä: + "Ohoh piika pikkarainen, + Orjani alinomanen! + 535. Pane keittoa patahan, + Tuo olutta wierahalle." + Tyttö pieni, tyhjä lapsi, + Pahin astiain pesiä, + Lusikkoin luutustaja, + 540. Kapustain kaawistaja, + Pani keittoa patahan, + Luut lihoista, päät kaloista, + Naatit wanhat naurihista, + Kuoret leiwistä kowista. + 545. Toi olutta tuoppisella, + Kanto kaksikorwasella, + Hiiwa alla, wesi päällä, + Kyyt käärmeet kesellä, + Maot laialla mateli, + 550. Sisiliskot liuahteli. + Sano lieto Lemminkäinen: + "Oh sinä olut punanen! + Jo nyt jouwuit joutawihin, + Jouwuit joutawan jälille; + 555. Ruoka suuhun syötäöhön, + Ruhka maahan luotaohon, + Wasemella peukalolla, + Sormella nimettömällä." + Tapasi on taskuhunsa, + 560. Löihen kukkaroisehensa; + Otti ongen kukkarosta, + Taskustansa taklarauan, + Sen laski olwen sekahan. + Mato puuttu onkehensa, + 565. Kyy wihanen rautahansa, + Sata nosti sammakoita, + Tuhat mustia matoja. + Jo juoa karahuttawi, + Sanan wirkko, noin nimesi: + 570. "Emmä liene lempi wieras, + Kun ei tuotane olutta, + Parempata juotawata, + Warawammalla käellä, + Suuremmalla astialla. + 575. Kuule poika Pohjolaisen, + Itse Pohjolan isäntä. + Anna ostoa olutta, + Juomoa rahanalaista." + Siitä Pohjolan isäntä + 580. Pian suuttu ja wihastu, + Laulo lammin lattialle + Urosta upottamahan. + Lemminkäinen lieto poika + Laulo härän lattialle + 585. We'en lammin lakkimahan. + Itse Pohjolan isäntä + Suen laulo lattialle + Senki härän pään waralle. + Lemminkäinen lieto poika + 590. Laulo walkian jäniksen + Sen sutosen suun waraksi. + Itse Pohjolan isäntä + Laulo koiran koukkuleuan + Sen jäniksen pään waralle. + 595. Lemminkäinen lieto poika + Laulo orrelle orawan, + Orren päätä juoksemahan, + Koiran tuota haukkumahan. + Sillon Pohjalan isäntä + 600. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Ei tässä piot parane, + Jos ei wierahat wähene; + Talo työlle, wieras tielle, + Hywistäki juomingista." + 605. Otti miekkansa omansa, + Tempasi tuliteräsen, + Sanowi sanalla tuolla: + "Kuule poika Lemminkäisen! + Mitelkäme miekkojamme, + 610. Katselkame kalpojamme." + Sano lieto Lemminkäinen: + "Mitä minun on miekastani, + Kun on luissa lohkiellut, + Pääkasuissa katkiellut. + 615. Waan kuitenki kaikitenki, + Jos täss' ei piot parane, + Mitelkäme, katselkame, + Kumpasen pitempi miekka, + Kenen kalpa kauhiampi, + 620. Sen eellä siwaltaminen." + Miteltihin miekkojansa, + Katseltihin kalpojansa, + Jo oli pikkuista pitempi + Miekka Pohjolan isännän, + 625. Yhtä ohrasen jyweä, + Yhtä kynnen mustukaista. + Sillon lieto Lemminkäinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Sinunpa pitempi miekka, + 630. Sinun eellä iskeminen." + Siitä Pohjolan isäntä + Jo lyöä alottelewi, + Kerran ortehen osasi, + Kamanahan kapsahutti. + 635. Sano lieto Lemminkäinen: + "Tukela tora tuwassa, + Weren seikka salwoksessa, + Tuwan uuen turmelemma, + Lattiat likaelemma, + 640. Pestyt penkit hierelemmä. + Lähkäme ulos pihalle, + Pihalla weret paremmat, + Kartanolla kaunihimmat, + Luontewaisemmat lumella." + 645. Mentihin ulos pihalle; + Lehmän talja löyettihin, + Pihalle lewitettihin, + Senpä päällä seisottihin. + Niin sanowi Lemminkäinen: + 650. "Kuulesta sa Pohjan poika! + Sinunpa pitempi miekka, + Sinun kalpa kauhiampi; + Toki taiat tarwitakki, + Ennen kun ero tulewi, + 655. Tahi päiwä päätynewi. + Lyöppä poika Pohjolaisen." + Iski päältä Pohjan poika, + Iski kerran, iski toisen, + Kohta kolmasti rapasi; + 660. Ei lihoakan lipasnut, + Wienyt werinirhametta, + Ottant orwaskettuana. + Tuli lyönti Lemminkäisen, + Wuoro weitikän werewän. + 665. Löipä lieto Lemminkäinen, + Laski weitikkä werewä, + Iski miestä miekallansa, + Kamahutti kalwallansa. + Löi on kerran leimahutti, + 670. Pään on laski olkapäältä, + Kallon kaialta sialta, + Wei kun naatin naurihista, + Ewän kaikesta kalasta. + Löi on toisen leimahutti, + 675. Silpo kun sian lihoa, + Miehen kolmeksi palaksi. + Mäki oli täynnä seipähiä, + Piha täynnä pylwähiä, + Kaikki täynnä miehen päitä, + 680. Yksi seiwäs ilman päätä; + Pani pään pojan pätösen + Senki seipähän nenähän. + Siitä lieto Lemminkäinen + Laulo Pohjolan perehen + 685. Kultihin kulajawihin, + Hopeihin helkkäwihin. + Yhen heitti laulamatta, + Itse Pohjolan emännän, + Pirtin pienen pyyhkiäksi, + 690. Lattian lakasiaksi, + Olutkannun kantajaksi, + Ruokien rakentajaksi. + Louhi Pohjolan emäntä + Kowin suuttu ja wihastu; + 695. Laulo Louhi longotteli, + Pataruuhi paukutteli, + Laulo miestä miekallista, + Urosta aseellista, + Pään waralle Lemminkäisen, + 700. Kaukomielen kaulan päälle. + Jo kumu kujasta kuulu, + Tomu toisesta talosta; + Jopa tuskiksi tulewi, + Läylemmäksi lankiawi, + 705. Juoa häitä Pohjolassa, + Pitoja Pimentolassa. + + + + +Kaheksastoista Runo. + + +Lemminkäinen Pohjolasta tulee kotia. Kysyy äiti mitä oli huolellisna, +oisiko sarkoin waarrettu, eli naisin naurettu eli heposinko herjattu. +Käskee äitinsä Lemminkäinen ewästä katsomaan, päänsä waralle miekkoja +hiwottawan. Miksi hiwottawan, kysäsi äiti. Wastaa miehen Pohjolassa +Lemminkäinen tappaneensa ja kysyy neuoa, missä piiltä. Nuhtelee +poikoansa emo, warsin olewanki, jos missä, waarallisen piiltä, +kaikissa surman löytäwän. Kuitenki wiimmen wannonutta, ei enää sotia +käyä, neuoo poikoansa yheksän meren poikki saarelle pakenemaan. +Lähtee, purjehtii, Lemminkäinen pääsee perille, kysyy lupaa +wenettänsä maalle wetää. Luwan saanut wetääki, lähtee saaren kylihin +ja elää siellä hywin rohkiasti tyttöjen kanssa. Muutamena huomenena +taasenki tyttöjä katselemaan lähtewä jo näki miehet aseita häntä +surmataksensa walmistelewan. Lähtisi poies waan wenerannalle tullut +näkee purtensaki poltetuksi. Laatii uuen weneen ja lähtee saarelta, +jota neiet kylläki murehtiwat. Ulommaksi purjehtinut laskee luowolle +wenehen joka siinä itkeä tihuttelewi, kun sotaan ei wietänekkänä. +Kieltää itkemästä Lemminkäinen, lupaa suorastaan sotaan lähteä. Saapi +Teurin toiseksensa ja lähteeki. Pohjan merelle tulleelta kylmää +pakkanen Pohjan akan toimella weneen Lemminkäiseltä. Oli kylmää +itsenki waan kuitenki hänen Lemminkäinen lukemalla saapi poistetuksi +ja lähtee weneensä heittäwä, maalle. Muistelee siellä ikäwissään, +miten oliki kauas kotosista erinnyt. + + Siitä lieto Lemminkäinen + Nousi maasta ratsahille, + Kohta lähtewi kotia, + Luoksi entisen emonsa, + 5. Alla päin, pahoilla mielin, + Kaiken kallella kypärin. + Emo wastahan tulewi, + Emo ennätti kysyä: + "Poikueni nuoremmani, + 10. Lapseni wakawampani! + Mit' olet pahoilla mielin + Pohjolasta tullessasi? + Onko sarkoin waarrettuna; + Jos on sarkoin waarrettuna, + 15. Mie annan paremman sarkan, + Taattosi soasta saaman, + Tawottaman tappelosta." + Sano lieto Lemminkäinen: + "Oi emoni kantajani! + 20. Ken mun sarkoin waarteleisi, + Itse waartaisin isännät; + Waartaisin sata urosta, + Tuhat miestä tunnustaisin." + Sano äiti Lemminkäisen: + 25. "Mit' olet pahalla mielin + Pohjolasta tullessasi? + Ootko naisin naurettuna; + Jos oot naisin naurettuna, + Sie naios parempi nainen, + 30. Werewä Wenäeheltä, + Kaunis Karjalan kylistä." + Sano lieto Lemminkäinen: + "Oi emoni kantajani! + Ken mun naisin nauranewi, + 35. Itse nauraisin isännät; + Nauraisin satai naista, + Tuhat muuta tunnustaisin." + Sano äiti Lemminkäisen: + "Mit' olet pahoilla mielin? + 40. Ootko herjattu heposin; + Jos oot herjattu heposin, + Sie osta ori parempi, + Ison saamilla eloilla, + Wanhemman warustamilla." + 45. Sano lieto Lemminkäinen: + "Oi emoni kantajani. + Ken mun herjaisi heposin, + Itse herjaisin isännät; + Herjaisin sata hewoista, + 50. Tuhat muuta tunnustaisin. + Oi emoni kantajani. + Säästä säkkihin ewästä, + Pane jauhot palttinahan, + Wuole woita wakkasehen. + 55. Wuole woita wuosi syöä, + Toiseksi sian lihoa; + Lähen töitäni pakohon, + Pillojani piilemähän, + Miehet miekkoja hiowat, + 60. Kärestäwät keihäiä." + Emo ennätti kysyä, + Waimo wanha tutkaella: + "Miksi miekkoja hiowat, + Kärestäwät keihäiä?" + 65. Sano lieto Lemminkäinen: + "Tuli työ, satu tapahtu, + Noissa Pohjolan pioissa, + Sariolan juomingissa. + Tapon miehen kun urohon, + 70. Itse Pohjolan isännän, + Omallani miekallani. + Siksi miekkoja hiowat, + Kärestäwät keihäiä; + En tieä sitä sioa + 75. Kussa piiltä pillomuksen, + Paeta pahan lapasen. + Oi emoni kantajani. + Kunne käsket piilemähän?" + Emo tuon sanoiksi wirkki, + 80. Lausu wanhin lapsellensa: + "Jo sanoinki poikueni, + Jo warsin warottelinki, + Yhä kielteä käkesin, + Lähtemästä Pohjolahan. + 85. Mahoit olla oikiassa, + Eleä emon tuwilla, + Oman wanhemman warassa, + Kantajasi kartanoilla. + Mene nyt tuonne piilemähän, + 90. Mene männyksi mäellä, + Katajaksi kankahalla, + Tuho sielläki tulewi; + Usein mäkinen mänty + Pärepuiksi leikatahan, + 95. Usein katajakangas + Seipähiksi karsitahan. + Nouse koiwuksi norolle, + Tuho sielläki tulewi; + Usein noronen koiwu + 100. Pinopuiksi pilkotahan, + Hakatahan halkopuiksi. + Menet marjaksi aholle, + Puolakaksi kankahalle, + Mansikaksi näille maille, + 105. Mustikaksi muille maille, + Tuho sielläki tulewi; + Neiet nuoret poimitahan, + Tinarinnat riiwitähän. + Menet hauiksi merehen, + 110. Maksahan merimatehen, + Lohen purstoksi punasen, + Tuho sielläki tulewi; + Mies musta meren näkönen + Ain' on ongella olia, + 115. Aina nuotalla asuja, + Käestämässä käwiä. + Ja menet tuonne piilemähän + Kontion kiwikoloille, + Karhun louhikartanoille, + 120. Tuho sielläki tulewi; + Mies nuori noentolainen + Kirwestänsä kitkuttawi, + Keihästä kärestelewi, + Kontio kohataksensa, + 125. Metsän karhu kaataksensa." + Sillon lieto Lemminkäinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Itse tieän ilkeimmät. + Paikat arwoan pahimmat; + 130. Oi emoni kantajani, + Entinen elättäjäni. + Kunne käsket piilemähän, + Kunne käsket ja kehotat, + Ettei pää pahoin menisi, + 135. Hiwus hieno lankiaisi, + Tukka turhiin tulisi, + Warsin kaula katkiaisi. + Yks' on päiwä miehen päätä, + Tunti tukkoa urohon, + 140. Miehet miekkoja hiowat, + Keihoja kärestelewät." + Sano äiti Lemminkäisen: + "Tieän mä wähäsen maata, + Tieän paikkoa palasen, + 145. Syömätöntä, lyömätöntä, + Miekan miehen käymätöntä; + Sie wanno walat ikuiset + Eneä ei sotia käyä + Kuuna kymmennä kesänä, + 150. Hopiankana halulla, + Kullankana tarpehella." + Siinä lieto Lemminkäinen + Jo wanno walat ikuiset + Eneä ei sotia käyä + 155. Kuuna kymmennä kesänä, + Hopiankana halulla, + Kullankana tarpehella. + Sano äiti Lemminkäisen. + "Mene nyt tuonne piilemähän + 160. Yheksän meren ylitse, + Meri puolen kymmenettä, + Niemelle nimettömälle, + Saarelle sanattomalle. + Siellä ennen isosi piili, + 165. Sekä piili, jotta säily, + Suurina sotakesinä, + Wainowuonna waikiana. + Siell' oli meret metenä, + Juoksi olwena jokoset, + 170. Wuoret kaikki woita wuoti, + Kalliot sian lihoa; + Siell' on hywä ollaksesi. + Armas aikaellaksesi." + Siitä lieto Lemminkäinen + 175. Sekä läksi, jotta joutu, + Läksi töitänsä pakohon, + Pillojansa piilemähän, + Lykkäsi wenon wesille, + Työnti laiwan lainehille, + 180. Waskisilta walkamoilta, + Teräksisiltä teloilta. + Nosti päälle purjehia, + Kuni männikön mäellä, + Itse istuwi perähän, + 185. Laaittihen laskemahan, + Kokan koiwusen nojassa, + Melan waskisen warassa. + Tuuli tuuwitti wenoista, + Aalto laiwoa ajeli, + 190. Niemelle nimettömälle, + Saarelle sanattomalle, + Ylitse meren yheksän, + Meripuolen kymmenettä. + Siinä lieto Lemminkäinen + 195. Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Onko saarella sioa, + Maata saaren manterella, + Weteä wenettä maalle, + Purtta kuiwalle kumota, + 200. Taaton saamille teloille, + Wanhempani walkamoille?" + Saaren impyet sanowi, + Niemen neiet wastoawi: + "Ompa saarella sioa, + 205. Maata saaren manterella, + Jos weät saan wenettä, + Tuhat purtta puujaelet." + Siitä lieto Lemminkäinen + Wetäwi wenosen maalle, + 210. Purren kuiwalle kumosi, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Onko saarella sioa, + Onko maata saaren maalla, + Piiltä miehen pillomuksen, + 215. Paeta wähäwäkisen?" + Saaren impyet sanowi, + Niemen neiet wastoawi: + "Ompa saarella sioa, + Maata saaren manterella, + 220. Piiltä miehen pillomuksen, + Paeta wähäwäkisen." + Siitä lieto Lemminkäinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Onko saarella sioa, + 225. Maata saaren manterella, + Yhtä selkäni sioa, + Maata karpion aloa, + Minun leikki lyöäkseni, + Tanner tanssaellakseni, + 230. Saaren impien ilossa, + Kassapäien kauneuessa?" + Saaren impyet sanowi, + Niemen neiet wastoawi: + "Lapset laihat saaren maalla, + 235. Lihawat hewosen warsat." + Mitä huoli Lemminkäinen; + Käwi kylitse kylihin. + Saaren impien ilohon, + Kassapäien kauneuhun. + 240. Ei ollut sitä kyleä, + Kuss' ei kymmenen taloa; + Ei ollut sitä taloa, + Kuss' ei kymmenen tytärtä; + Ei ollut sitä tytärtä, + 245. Ei sitä emosen lasta, + Jonk' on ei maloa maannut. + Käsiwartta waiwutellut. + Tuhat tunsi morsianta, + Sa'an leskiä lepäsi, + 250. Sa'an naista miehellistä, + Yhtenä kesäisiä yönä, + Sykysyissä wietinkinä. + Yksi löyty kymmenistä, + Kaksi kaikitse laoista, + 255. Tuhannesta löyty kolme, + Jok' oli piikuen pitänyt, + Neien arwossa asunut. + Sillä lieto Lemminkäinen + Lepytteli niemen neiet, + 260. Ihastutti saaren immet; + Jäi yksi lepyttämättä. + Ei kuullut kukotta nosta, + Kanan lapsetta kawata; + Niin päiwänä muutamena, + 265. Iltana monikahana, + Laati liiton nostaksensa + Kuunki, päiwänki keralla. + Nousi ennen liittoansa, + Ennen ehtoaikoansa, + 270. Käwi kylitse kylihin, + Senki impyen ilohom. + Sillon lieto Lemminkäinen + Ei nähnyt sitä taloa, + Kuss' ei kolmea kotoa; + 275. Ei nähnyt sitä kotoa, + Kuss' ei kolmea urosta; + Ei nähnyt sitä urosta, + Ku ei miekkoa hionut, + Kirwestänsä kitkuttanut. + 280. Sillon lieto Lemminkäinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Woi päiwyinen päiwyt nousi, + Armas aurinko kohosi, + Mun polosen pojan päälle, + 285. Päälle kaulani katalan." + Jäi neiet syliämättä, + Sylityt makoamatta, + Läksi luoksi laiwosensa, + Luoksi purtensa polonen; + 290. Jo oli poltettu poroksi, + Kypeniksi kyyätelty. + Jo tunsi tuhon tulewan, + Hätäpäiwän päälle saawan, + Laatiwi wenettä uutta, + 295. Uutta partta puuhoawi. + Puita puuttu purtten seppä, + Lautoja wenon tekiä; + Saapi puuta pikkuruisen, + Lautoa ani wähäsen, + 300. Wanhan wärttinän muruista, + Wanhan tainnan taittumista. + Siitä weistämi wenettä, + Puista purtta puuhoawi, + Siitä laati laitapuuta, + 305. Puuta kaari kapsutteli, + Siitä teljoja tekewi, + Kanssa airoja asetti. + Sai wenonen walmihiksi, + Laatineeksi puinen pursi; + 310. Lykkäsi wenon wesille, + Laski purren lainehille, + Mäntysiltä järkälöiltä, + Kuorikiskoilta teloilta. + Siitä läksi Lemminkäinen, + 315. Alla päin, pahoilla mielin, + Kun ei saanut yötä olla, + Eikä päiweä eleä, + Saaren impien ilossa, + Kassapäien kauneussa. + 320. Itse istuwi perähän, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Kupliksi weno wesille, + Lumpehiksi lainehille." + Tuli tuuli, tuon puhalsi, + 325. Tuli aalto, tuon ajeli + Selälle meren sinisen, + Ulapoille aukioille. + Siinä itki saaren immet, + Niemen neiet waikerrehti, + 330. Kun ei purjepuu näkynnä, + Rautahanka haimentanna. + Ei he itke purjepuuta, + Rautahankoa halaja, + Itkit purjepuun alaista, + 335. Rautahangan haltioa. + Itse itki Lemminkäinen, + Itse waiwanen waketti, + Kun ei saaren maat näkynnä, + Sawiharjut haimentanna. + 340. Ei hän itke saaren maita, + Sawiharjuja halaja, + Itki saaren impyhiä, + Nenän niemen neitosia. + Siitä lieto Lemminkäinen + 345. Laskewi sinistä merta; + Laski päiwän, laski toisen, + Päiwälläpä kolmannella, + Luotti purren luotoselle, + Wenehen wesikarille. + 350. Siinä itki puinen pursi, + Hankarauta haihatteli: + "Mi minusta laatimasta, + Kurjasta kumoamasta; + Ei Ahti sotia soua + 355. Kuunna kymmennä kesänä, + Hopiankana halulla, + Kullankana tarpehella. + Pääty Ahti kuulemahan, + Kauko tuota katsomahan; + 360. Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + Elä huoli hongan pinta, + Wene warpanen walita, + Wielä saat sotia käyä, + 365. Tappeloita tallustella." + Ahti suorihen sotahan, + Wastoin waiwanen waloa, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Mistä saanen miehen toisen, + 370. Sekä miehen, jotta miekan, + Ahille soan awuksi?" + Ompa Tiera tieossansa, + Kuuro kuulemoisissansa; + Siitä saapi miehen toisen, + 375. Sekä miehen, jotta miekan. + Käwi kylitse kylähän, + Teitse Tieran kartanohon, + Miehen toisen tarpehella + Ahille soan awuksi. + 380. Isä pääty ikkunassa + Kirweswartta wuolemassa, + Emo aitan kynnyksellä + Kirnua kolistamassa, + Weljekset weräjän suulla + 385. Korjia kohentamassa, + Sisarekset sillan päässä + Waattehia sotkemassa. + Wirkko isä ikkunalta, + Emo aitan portahalta, + 390. Weljekset weräjän suulta, + Sisarekset sillan päästä: + "Ei Tiera sotahan joua; + Wast' on nainut nuoren naisen, + Ottanut oman emännän, + 395. Wiel' on nännit näppimättä, + Rinnat riuahuttamatta, + Kupehet kutkuttamatta." + Tiera pääty kiukahalla, + Jalan kenki kiukahalla, + 400. Toisen kenki lattialla, + Weräjillä wyötteleksen, + Ulkona solitteleksen. + Otti Tiera keihäänsä, + Ei ole keiho suuren suuri, + 405. Eikä keiho pienen pieni, + Keiho keskikertahinen; + Susi seiso suowerolla, + Warsa juoksi wartta myöten, + Kasi nauku naulan tiessä. + 410. Työnti Tiera keihäänsä + Ahin keihojen keselle. + Niin läksi Ahin wenonen + Käsiwarsin waalimatta, + Läksi luoen luotosesta + 415. Tuolle Pohjolan merelle. + Silloin Pohjolan emäntä + Pahan pakkasen lähetti + Tuolle Pohjolan merelle. + Itse neuo poikoansa, + 420. Kun kukin sukimojansa, + Itse ilmoin luomiansa: + "Pakko pienin poikiani, + Kaunis kaswateltujani. + Lähes tuonne, kunne käsken, + 425. Kunne käsken ja kehotan, + Meren rutjan partahalle, + Äärettömän äprähälle. + Kylmä soita, kylmä maita, + Kylmä selwiä wesiä, + 430. Kurimuksen kulkun suuta, + Kinahmia ilkiöitä; + Kylmä weitikän wenonen, + Pursi lieto Lemminkäisen, + Selwälle meren selälle, + 435. Ulapalle aukialle, + Jott' ei pääse päiwinänsä, + Selwiä sinä ikänä, + Jon' en jouwu päästämähän, + Käy itse kehittämähän." + 440. Pakko pienin poikiansa, + Kaunis kaswateltujansa, + Sekä läksi, jotta joutu, + Tuonne Pohjolan merelle; + Niin Ahin merellä kylmi, + 445. Kylmi weitikän wesillä, + Jopa yönä ensimmäisnä + Puuttu kyllin kyllitellä, + Puuttu kyllä päätä kyynäs, + Kättä wiljalta wihaista. + 450. Niinpä kylmi täyen kylmän, + Wäki pakkasen paleli, + Yhtenä kesäissä yönä, + Sykysyissä wietinkinä; + Kylmi jäätä kyynäräisen, + 455. Sato lunta sauan warren. + Aiko kylmeä jumalan, + Itse weitikän werewän. + Sillon lieto Lemminkäinen, + Itse kaunis Kaukomieli, + 460. Keritsi kiweltä willat, + Takut talwen maannehelta, + Suoritteli sukkasiksi, + Kääritteli kintahiksi, + Käsin pakkasen piteli, + 465. Kowan ilman kopristeli, + Tunki pakkasen tulehen, + Rautasehen rauniohon, + Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + 470. "Pakkanen pajuilla synty, + Risuilla wähäripanen, + Iti turmasta isosta, + Emosta epattomasta. + Käärme pakkasen imetti, + 475. Mato maiolla piteli, + Nännistä nisittömistä, + Utarista uuttomista. + Pantihin nimi pahalle, + Pantihinpa pakkaseksi. + 480. Kesät aioilla ajeli, + Talwet heilu hettehissä, + Kylmi soita, kylmi maita, + Paleli wesipajuja, + Pani haawan pakkuloita, + 485. Koiwun juuria kolotti. + Panihen pahat pahaksi, + Heittihen häwyttömäksi; + Kylmi kattilan tulella, + Hiilet uunin lietosella, + 490. Käen naisen taikinahan, + Watsahan hewosen warsan. + Läksi maita kylmämähän, + Aaltoja asettamahan; + Lahet kylmi, lammit kylmi, + 495. Jäip' on meri kylwämättä, + Jäipä peipponen selällä, + Wästäräkki lainehilla. + Senki kynnet kylmämättä, + Pää pieni palelematta. + 500. Joko nyt suureksi sukesit, + Joko kaswoit kauhiaksi? + Tahot kylmeä minua, + Kohotella korwiani, + Alta jalkoja anella, + 505. Päältä kynsiä kysellä. + Pakkanen Puhurin poika, + Kowan ilman höyhelöinen! + Ellös nyt minua kylmä, + Ellös päätäni palele, + 510. Ellös waiwa warpahia, + Elä korwia koseta; + Kyll'on sulla kylmämistä, + Paljoki palelemista. + Mene tuonne, kunne käsken, + 515. Pohjan pitkähän perähän, + Siell' on soita kylmämättä, + Pajuja palelematta, + Kiwiä kiwistämättä, + Tannerta tasottamatta. + 520. Jos ei tuosta kyllä liene, + Tuonne ma sinun manoan + Hiien hiilien sekahan, + Lemmon liesikiukahille; + Siellä waiwut walkiahan, + 525. Tunkeut tulen sekahan, + Jost' et kuulu kuuna pänä, + Selwiä sinä ikänä. + Tulen tungen sukkahan, + Kekälehet kenkähäni, + 530. Pakkasen palelematta, + Kowan ilman koskematta." + Sillä lieto Lemminkäinen + Pahan pakkasen lumowi, + Heitti laiwansa lahelle, + 535. Uuen purren puutoksehen. + Itse metsähän menewi, + Ylös korpehen kohosi, + Matkoille majattomille, + Teille tietämättömille. + 540. Siinä lieto Lemminkäinen + Itse noin sanoiksi wirkki: + "Woi minä polonen poika, + Jo minä johonki jouwuin, + Kuuksi päiwäksi kululle, + 545. Iäkseni ilman alle. + Itkewi emo koissa, + Walittawi wanhempani: + Tuoll' on poikani polosen, + Tuolla laiton lapsueni, + 550. Tuonen toukoja panewi, + Kalman maita kyntelewi. + Saapi nyt minun polosen, + Mun polosen pojaltani, + Saapi pyyt pyhän piteä, + 555. Lintuset hywin lihota. + Saapi kärppäset käwellä, + Orawaiset jouten juosta. + Niin on niin minun emoni, + Niin on kaunis kantajani, + 560. Kaswatit kanoja paljon, + Koko joukon jouhtenia; + Tuli tuuli niin hajotti, + Tuli lempo niin lewitti, + Sisarilta sillan taitto, + 565. Weikoilta wenon häwitti. + Oli meitä kun oliki, + Oli ennen aikoinansa, + Sisaria suuri silta, + Weikkoja weno punanen, + 570. Waan ei nyt nykysin aioin, + Ei kelle sanan sanoa; + Joka mies sotaurosna, + Kaikki miehet miekka wyöllä. + Aina muistan muinosetki, + 575. Arwoan ajat paremmat; + Kulin kukkana kylissä, + Hersuin heinän karwasena, + Moni katso muotohoni, + Warteheni walkotteli. + 580. Nyt mä mustuin mustikoilla + Painuin marjoilla pahoilla. + Sian tieän, kussa synnyin + Paikan kaiken, kussa kaswoin + En tieä sitä sioa, + 585. Kussa kuollo kohtanewi. + Olen kun jäniksen poika + Suolla soikerrehtamassa, + Palolla papahtamassa, + Meren rannat juoksemassa, + 590. Someret sirottamassa, + Pohjat kengistä kuluwi, + Pois perotat pehmiäwi, + Kengän warret wanhanewi." + + + + +Yheksästoista Runo. + + +Synty poika Kalewalassa, Kullerwo nimeltä, joka heti pienenä myöään +Ilmariselle orjaksi. Pannaan jos mille työlle, raataa kaikki +erikummasesti ja talon häwiksi. Lasta soutawa tapatti lapsen ja +poltti kätkyenki; kaskea leikkoawa, loihti maan, ettei ikänä uuelleen +metsistyä eikä halmeen jywää saaha; aitaa panewa rakenti aian, +ettei yksikänä päässyt ylitse; soutamassa souti weneen hajalle; +nuottaa tarpomassa, tarpo nuotan ja kalat yheksi liiwaksi. Pannaan +wiimmen karjaa paimentamaan. Panee ewästä paimenelle emäntä, laskee +ulos karjansa ja lukee tawalliset luwut karjan eistymiseksi, maion +karttumiseksi, ohtoa wasten j.n.e. Ulommaksi tullut paimen ewästä +katsowa näkee kehnoksi kiwen leiwässä olewan. Arwelee sen pilkalla +emännän tehneen ja ajattelee, millä kostaisi. Niin lewittää metsään +lehmät ja ajaa illalla kontioita kotia. Soittaa torwea, lähenee +kotia. Käypi arwostansa lypsämään emäntä ja ensin loitompata +katsellen ihastuu hywästiki karjansa kauneutta. Saapi likemmä, niin +käywät käsiksi karhut ja repiwät haawoille. Rukoilee ukkoa emäntä +Kalewan poikaa soassa menettämään, waan Kalewan poikaki puolestansa +rukoilee ukkoa, emäntä tauilla tappamaan. Niin eriäwi Ilmarisesta +Kullerwo ja annaksen sotaan. + + Kullerwo Kalewan poika, + Kun esinnä emästä synty, + Heti kohta kolmiöissä + Katkasi kapalowyönsä, + 5. Pääsi päälle peittehensä. + Nähtihin hywä tulewan, + Keksitti kelpoawan; + Wietihin Wenäehelle, + Karjalahan kaupittihin, + 10. Ilmariselle sepolle. + Minpä seppo tuosta anto? + Äiän seppo tuosta anto; + Kaksi kattilarania, + Kolme pa'an kuolioa, + 15. Wiisi wiikate kulua, + Kuusi kuokan ruopioa. + Se kaunis Kalewan poika + Heti tuonne tultuansa, + Jo päiwänä ensimmäisnä, + 20. Kysy työtä iltasella; + Isännältä iltaseksi, + Emännältä aamuseksi: + "Kull' on työlle uusi orja, + Raaolle rahan alanen?" + 25. Pantu on lapsen katsantohan, + Sormipienen souantahan. + Katso lasta, kaiwo silmät, + Syötti lasta, söi itsekki, + Lapsen tauilla tapatti, + 30. Kätkyen tulella poltti. + Jo päiwänä toisentena + Kysy työtä iltasella, + Isännältä iltaseksi, + Emännältä aamuseksi: + 35. "Kull' on työlle uusi orja, + Raaolle rahan alanen?" + Pantu on kasken kaahantahan, + Solkikoiwun sorrantahan. + Sorti puuta kaksi kolme, + 40. Kawahutti kannon päähän, + Niin huhuta huiahutti, + Wihellytti, wierehytti: + "Sini kaski kaatuohon, + Koiwu solki sortuohon, + 45. Kuni ääni kuuluohon, + Kuni wierrehe wihellys. + Elköhön wesa wenyö, + Kanto kaswao ikänä, + Kaskessa Kalewan pojan, + 50. Solen kullan sorrannassa. + Hywän ottaoon orahan, + Elköhön tereä tehkö." + Jo päiwänä kolmantena + Kysy työtä iltasella, + 55. Isännältä iltaseksi, + Emännältä aamuseksi: + "Kulle työlle uusi orja, + Raaolle rahan alanen?" + Pantu on aian panentahan. + 60. Jopa aitoa panewi, + Kohastansa kokkahongat + Aiaksiks' asettelewi, + Kokonansa korpikuuset + Seipähiksi pistelewi, + 65. Witsasteli maan maoilla, + Wyötti kyillä käärmehillä, + Sisiliskoilla siteli, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ku ei lintuna kohonne, + 70. Kahen siiwen siuotelle, + Elköhön ylitse saako + Aiasta Kalewan pojan." + Jo päiwänä neljäntenä + Kysy työtä iltasella, + 75. Isännältä iltaseksi, + Emännältä aamuseksi: + "Työ orjan nimettäöhön, + Nimi työlle pantaohon." + Pantu on nuotan souantahan. + 80. Se kaunis Kalewan poika + Jo on nuotan souannassa, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Souanko wäen mukahan, + Wai souan asun mukahan?" + 85. Perimies Petosen poika + Se on warsin wastaeli, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Jos souat wäen mukahan, + Weät miehuen nojassa, + 90. Wäh' on orjalla wäkeä." + Se kaunis Kalewan poika + Jo souti wäen mukahan, + Weti miehuen nojassa; + Wenon haapasen hajotti, + 95. Katajaiset kaaret katko, + Katajahan kaiken kaato. + Jo päiwänä wiientenä + Kysy työtä iltasella, + Isännältä iltaseksi, + 100. Emännältä aamuseksi: + "Työ orjan nimettäöhön, + Nimi työlle pantaohon." + Pantu on nuotan tarwontahan; + Jo on nuotan tarwonnassa. + 105. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Tarwonko wäen mukahan, + Panen miehuen nojassa, + Wai tarwon asun mukahan?" + Wetäjä Wenarin poika + 110. Se on warsin wastaeli, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Jos tarwot wäen mukahan + Panet miehuen nojassa, + Wäh' on orjalla wäkeä." + 115. Se kaunis Kalewan poika + Kopeasi mäeltä männyn, + Kiwen kirstoksi rakenti, + Paaen paino tarpomeksi, + Hongan warreksi hotasi. + 120. Tarpowi wäen mukahan, + Pani miehuen nojassa, + Tarpo nuotan tappuroiksi, + Ween welliksi seotti, + Kalat liimaksi litsotti. + 125. Niin päiwänä kuuentena + Kysy työtä iltasella, + Isännältä iltaseksi, + Emännältä aamuseksi: + "Työ orjan nimettäöhön, + 130. Nimi työlle pantaohon." + Pantu on karjan paimenehen, + Saatu lehmien ajohon. + Mit' on orjalle osaksi, + Ewähäksi paimenelle? + 135. Seppo Ilmarin emäntä + Leiwän leipowi lewiän, + Alle kaurasen asetti, + Päälle wehnäsen wenytti, + Kiwen kuorien keselle. + 140. Pani orjalle osaksi, + Ewähäksi paimenelle, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ellös tätä ennen syökö, + Karjan mentyä metsälle." + 145. Siitä Ilmarin emäntä + Laski karjan laitumelle, + Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + "Työnnän lehmäni leholle, + 150. Hajasarwet haawikolle; + Suwetar waliwo waimo, + Etelätär luonnon eukko! + Käy sä karja katsomassa, + Wiitsimäss' emännän wilja. + 155. Kun katsoit katoksen alla, + Niin katso katottomassa, + Kuni hoijit huonehessa, + Nini hoia hongikossa, + Jotta karja kaunistuisi, + 160. Eistyisi emännän wilja, + Ennen käymistä emännän, + Katsomista karjan piian, + Emännän epäpätösen, + Ylen kainun karjan piian. + 165. Suwetar waliwo waimo, + Etelätär luonnon eukko! + Syöttele metisin syömin, + Juottele metisin juomin; + Syötä kullaista kuloa, + 170. Hopiaista heinän päätä, + Nurmelta mesinukalta, + Metiseltä mättähältä. + Ota torwi tuolta maalta, + Tuolta tuomikkopurolta, + 175. Puhu tuohon torwehesi, + Kumahuta kuuluhusi. + Puhu kummut kukkahaksi, + Ahowieret armahaksi, + Suowirret sulaksi meeksi, + 180. Hetewieret wierteheksi. + Tuoppa tänne tuorehesi, + Kulettele kultiasi, + Koskilta kohisewilta, + Kanarwan kukattarilta, + 185. Heinän helpehettäriltä, + Taiwahan nawattarilta. + Kaiwo kultanen kuwoa + Kahen puolin karjan maita, + Josta karja wettä joisi, + 190. Simoa siretteleisi, + Utarihin uhkuwihin, + Nisihin pakottawihin. + Paa nisät pakottamahan, + Utarehet uhkumahan, + 195. Puhumahan maitoputket, + Maitohurstit huokomahan. + Paljo on niitä ja pahoja, + Kut maion Manalle wiewät, + Lehmän tuoman Tuonelahan; + 200. Wäh' on niitä ja hywiä, + Kut maion Manalta saawat, + Lehmän tuoman Tuonelasta. + En minä kysy kylästä, + Taho toisesta talosta, + 205. Saan minä Manalta maion, + Lehmän tuoman Tuonelasta. + Suwetar waliwo waimo. + Etelätär luonnon eukko. + Heruttele Hermikkiä, + 210. Tuorustele Tuorikkia, + Herasesta hettehestä, + Metiseltä mättähältä; + Tuoa maitoset maruet, + Tuoa uhkuwat utaret, + 215. Turpehista tuorehista, + Marehista maemmista, + Tänä suurena suwena, + Luojan hellennä kesänä. + Mielikki metsän emäntä, + 220. Tellerwo Tapion neiti! + Utu paita helma hieno, + Hiwus kultanen korra; + Sie olet karjan kaitselia, + Wiitsiä emännän wiljan, + 225. Mielosassa metsolassa, + Tarkassa Tapiolassa. + Kaitse kaunosin kätösin, + Somin sormin suoritellos, + Tuowos illalla kotihin, + 230. Nisillä pakottawilla, + Tuntuwilla tummelilla, + Utarilla uhkuwilla, + Emännälle etsiwälle, + Muorille murehtiwalle. + 235. Kuippana metsän kuningas, + Metsän hippa halliparta! + Ota piiska pihlajainen, + Katajainen karjan ruoska, + Takoa Tapiowaaran, + 240. Linnawaaran liepehiltä, + Aja karja kartanolle, + Saunan lämmitä panolle; + Kotihin kotonen karja, + Metsän karja metsolahan. + 245. Ohtonen metsän omena, + Metsän käyjä källeröinen. + Tehkäme sulat sowinnot, + Kesärauhat ratkoome, + Iäksemme, ilmaksemme, + 250. Polweksemme, päiwiksemme + Emmä kiellä kiertämästä, + Karjaani katsomasta, + Enkä käymästä epeä. + Kiellän kielin koskemasta, + 255. Hammasten hajottamasta, + Lihan keski liikkumasta. + Weliseni, weitoseni, + Mesikämmen kaunoseni! + Elä sorra sontareittä, + 260. Kaaha maion kantajaa. + Kun sa kuulet karjan kellon, + Helkkäwän heliän kellon, + Ruosterauan raikkauwan; + Toki korpehen kokeos, + 265. Saaos sammalhuonehesen. + Käyös kaiten karjan maita, + Piilten piimäkankahia, + Kierten kellojen remua. + Karjan käyessä mäkeä, + 270. Astu sie mäen alatse; + Karjan käyessä alatse, + Mene sie mäkeä myöten; + Kule siikana siwutse, + Wetelete ween kalana, + 275. Jott' ei karja koipahtuisi, + Wikoisi emännän wilja, + Pieni wilja pillastuisi. + Anna suot sopusin olla, + Salot kaikki kaunihina; + 280. Anna käyä käyräsarwen, + Sontareien sorkutella, + Käyä soita, käyä maita, + Käyä korwen kankahia, + Ettet koske konnanana, + 285. Liikuta lipeänänä. + Jos sulle halu tulisi, + Hampahat haluttelisi; + Hakkoa lahoa puuta, + Murra muurahaiskekoa. + 290. Metsolan metinen amme + Hapata hihittelewi + Kultasella kunnahalla, + Hopeaisella mäellä, + Alla kuusen kukkalatwan, + 295. Alla pehkowan petäjän. + Siin' on syöä syölähänki, + Juoa miehen juolahanki, + Eikä syöen syömät puutu, + Juoen juomiset wähene. + 300. Niin teemmä iki sowinnot, + Iki rauhat ratkoamme; + Yhet maat, eri ewähät, + Sowun kullaki sioa. + Waan jos tahtonet tapella, + 305. Soisitse soan eleä, + Niin tapellos talwikauet, + Lumiajat luskaellos. + Kesän tullen, suon sulaten, + Lätäköien lämmitessä, + 310. Ellös tullo näille maille, + Näille karjan kantamille. + Omp' on maata muuallaki, + Tarhoa taempanaki, + Juosta miehen joutilahan. + 315. Kun ma ohtona olisin, + Mesikämmennä käwisin, + Emmä noista noin olisi + Aina akkojen jaloissa; + Käpy on kangas käyäksesi, + 320. Sormin sorkutellaksesi. + Ota juoni juostaksesi, + Polku poimetellaksesi, + Tuonne Manalan metsälle, + Tahi Kalman kankahalle, + 325. Siell' on Kirjos, siellä Karjos, + Rautasissa rahkehissa, + Kymmenissä kytkyissä. + Siellä laihatki lihowat, + Lihawaksi luutki saawat. + 330. Kiwiksi minun omani, + Kannon päiksi kaunihini, + Kuusiaisen kulkiessa, + Matkatessa Mausiaisen! + Josp' on tullet näille maille, + 335. Sattunet saloille näille, + Tääll' ompi osawat waimot, + Emännät alinomaset, + Jotka tiesi turmelewi, + Matkasi pahoin panewi, + 340. Ettet koske konnanana, + Rupia rumanakana, + Ylitse tahon jumalan, + Päitse auwon autuahan. + Lepy nyt lehto, kostu korpi, + 345. Lempiä salo sininen, + Anna rauha raawahille, + Sontareisille sowinto, + Tänä suurena suwena, + Herran hellennä kesänä. + 350. Kuippana metsän kuningas, + Hongatar salon emäntä! + Korjaele koiriasi, + Raiwaele rakkiasi; + Kätke koirasi kolohon, + 355. Rakkisi rapaja kiinni, + Kultasihin kytkyihin, + Hihnohin hopeisihin. + Kätke kynnet karwohinsa, + Hampahat ikenihinsä, + 360. Syökse kultanen korento + Läpi luisten leukaluien, + Ettei liiku luiset leuat, + Eikä hampahat hajoa. + Pane panta pihlajainen + 365. Ympäri nenän nykerän, + Kun ei pihlaja pitäne, + Niin sä waskesta walaos; + Jos ei waski wahwa liene, + Sitte rauasta rakenna; + 370. Waan jos rauan ratkasseho, + Wielä mennehe wioille, + Suuhunsa tulinen tulppa, + Lemmon lukko leuoillensa, + Ettei leukaluut lewiä, + 375. Eikä hampahat hajoa." + Sillä Ilmarin emäntä + Laski karjan laitumelle, + Hajasarwet haawikolle, + Pani paimenen perähän. + 380. Kullerwo Kalewan poika + Ajo lehmät suota myöten, + Itse kangasta kaputti, + Istu mäelle mättähälle, + Pääty päiwän rintehesen. + 385. Siinä laulo, noin saneli: + "Kule päiwä kuusikolle, + Wiere wehnäwiiakolle, + Karkoa katajikolle, + Päästä paimenta kotia." + 390. Jo emäntä koista huuhu, + Sanan wirkki, noin nimesi: + "Aik' on syöä uuen orjan, + Rawita rahan alasen." + Se kaunis Kalewan poika + 395. Otti leipänsä powesta, + Weitsen wyöltänsä wetäwi + Leipä leikkaellaksensa. + Weti weitsensä kiwehen, + Karahutti kalliohon; + 400. Murti suuta, murti päätä, + Murti mustoa hawenta, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Millä maksan naisen naurun, + Naisen naurun, piian pilkan, + 405. Emmännän pahan piännän? + Millä jaksan, sillä maksan: + Lehmät metsähän lewitän, + Ajan suolle sontareiet, + Maion antajat aholle, + 410. Työnnän kontiot kotihin, + Suet kytken kartanolle." + Kulki päiwä kuusikolle, + Wieri wehnäwiiakolle, + Karkasi katajikolle; + 415. Lehmät metsähän lewitti, + Ajo suolle sontareiet, + Maion antajat aholle, + Työnti kontiot kotihin, + Kirjokarjan kartanolle. + 420. Niin hän neuo karhujansa, + Susiansa suin puheli: + "Repäse emännän reisi, + Pure puoli pohkiota." + Teki luikun lehmän luista, + 425. Härän sarwesta helinän, + Soiton sorkasta wasikan. + Tuolla soitteli somasti, + Kalahutti kaunihisti, + Kolmasti kotimäellä, + 430. Kuuesti kujan perällä. + Sano Ilmarin emäntä: + "Ole kiitetty Jumala! + Torwi soipi, karja saapi, + Mist' on orja sarwen saanut, + 435. Rautio tasasen torwen? + Puhki korwani puhuwi, + Läpi pääni läylentäwi." + Se kaunis Kalewan poika + Itse tuon sanoiksi wirkki: + 440. "Suolt' on orja sarwen saanut, + Torwen tuonut tuomikolta; + Mää emäntä lypsämähän, + Raawahat rawitsemahan." + Siitä Ilmarin emäntä + 445. Käski muorin lypsämähän: + "Käyppä muori lypsämähän, + Raawahat rawitsemahan." + Muori tuon sanoiksi wirkki: + "Ainapa hywä emäntä + 450. Itse ennen lehmät lypsi, + Itse raawahat rakenti." + Siitä Ilmarin emäntä + Käwi lehmät lypsämähän, + Raawahat rawitsemahan: + 455. "Woipa lehmäni suloset, + Kaikk' on ilmeisen iholla, + Karwalla metsän kapehen, + Metsän uuhen untuwalla, + Utarilla uhkuwilla, + 460. Nisillä pakottawilla." + Lyhmistihen lypsämähän, + Kallistihen katsomahan; + Tarttu karhu kantapäähän, + Susi suin rewittelewi, + 465. Repäsi emännen reien, + Katko kaikki kantasuonet. + Kullerwo Kalewan poika + Sillä kosti piian pilkan, + Piian pilkan, naisen naurun, + 470. Pahan waimon palkan makso; + Pisti pillit säkkihinsä, + Läksi soitellen sotahan, + Kullotellen maitotielle. + Siitä Ilmarin emäntä + 475. Ukkoa rukoelewi: + "Oi Ukko yli jumala! + Tapa sie Kalewan poika + Rakehilla rautasilla, + Niekloilla teräsnenillä, + 480. Suurilla sotakeoilla, + Wainoteillä waikehilla." + Tuo kaunis Kalewan poika + Itse pääty kuulemahan, + Ukkoa rukoelewi: + 485. "Oi Ukko yli jumala! + Tapa Ilmarin emäntä + Rakehilla rautasilla, + Niekloilla teräsnenillä, + Kapehilla kartanoilla, + 490. Oman pirttinsä pihalla." + Läksi soitellen sotahan; + Soitti soilla mennessänsä, + Patakoitteli palolla, + Kullerwoitti kankahalla. + 495. Suo järähti, maa tärähti, + Kangas wastahan kalahti. + Sana saatihin jälestä: + "Maammosi kotona kuoli; + Käyppäs tuota katsomahan, + 500. Kuten kuollut hauatahan." + Se kaunis Kalewan poikaa + Hänpä warsin wastaeli: + "Josp' on kuoli maammoseni, + Ompi han kotona tamma, + 505. Millä maahan wietäöhö, + Hautahan hakattaoho." + Soitti suolla käyessänsä, + Kalahutti kankahalla; + Saatihin sana jälestä: + 510. "Kuoli taattosi kotona: + Käyppä tuota katsomahan, + Miten maahan wietänehe." + Se kaunis Kalewan poika + Hänpä warsin wastaeli: + 515. "Josp' on kuoli taattoseni, + Ompi han kotona ruunaa, + Millä maahan wietäöhö, + Hautahan hakattaoho." + Soitti suolla mennessänsä, + 520. Kankahalla käyessänsä; + Saatihin sana jälestä: + "Kuoli naisesi kotona; + Käyppä tuota katsomahan, + Miten maahan pantanehe." + 525. Se kaunis Kalewan poika + Hänpä tuon sanoiksi wirkki: + "Jos kuoli kotona nainen, + On orit kotona ollut, + Millä maahan wietäöhö, + 530. Kalmahan kulettaoho." + Meni soitellen sotahan, + Kullotellen wainoloihin, + Patakoitellen palolla, + Kullerwoiten kankahalla. + + + + +Kaksikymmenes Runo. + + +Ilmarinen aikansa kuollutta naista surrut wiimmen alottaa toista +kullasta ja hopeasta takoa. Työ ei tahtonut warsin menestyä, sillä +neien siasta tuli esinnä miekka ja toisen kerran orit tulesta. Wasta +kolmannella yrittämällä sai neien, senki suuta, silmiä ja muita +tarpeita wajalla. Ne jälestä päin tehtyä, pani yöksi wierehensä, waan +tunsi pian kelpaamattomaksi. Niin työnsi sen Wäinämoiselle, joka yön +wieressä lewättyä wilustuneena aamulla warottaa kenenkänä kullaista +eli hopiaista naista huolittelemasta. Waan Ilmarinen itse läksi +nuorempata Pohjolan tytärtä, jota kuitenkana ei saanut. Mielipahoissa +kotiin saaneelta kysyy Wäinämöinen Pohjolan elämästä. Hywin ja +huoletonna eläwän sanoo sammon waralla Pohjolan Ilmarinen. + + Siitä seppo Ilmarinen + Naista itki illat kaiket, + Itki yöhyet enemmän, + Huomeniset huokaeli, + 5. Kun oli kaunis kaatununna, + Kanssa Kalmahan katettu. + Eipä kääntynyt käessä + Waskinen wasaran warsi, + Päiwän päästä ollenkana, + 10. Eikä päiwän, eikä toisen. + Sano seppo Ilmarinen: + "En tieä poloinen poika, + Miten olla, kuin eleä; + Walwon yön eli makoan, + 15. Äiä on työtä, tunti tuhma, + Waiwoja matala mahti." + Poimi kultia merestä, + Hopehia lainehilla, + Keräsi kekosen puita, + 20. Kolmekymmentä rekeä. + Puut on poltti hiililöiksi, + Hiilet ahjohan ajeli. + Tunki kultia tulehen, + Hopehia hiiloksehen, + 25. Sykysyisen uuhen werran, + Werran talwisen jäniksen, + Otti orjat lietsomahan, + Palkkalaiset painamahan. + Orjat lietso leyhytteli, + 30. Palnaeli palkkalaiset, + Kintahattomin kätösin, + Hatuttoman hartioisen + Talwisella taiwahalla. + Itse seppo Ilmarinen + 35. Naista kullaista kyhäsi, + Hopiaista huolitteli. + Ei orjat hywästi lietso, + Eikä paina palkkalaiset. + Itse löihen lietsomahan, + 40. Lietso kerran löyhäytti, + Lietso toisen löyhäytti; + Niin kerralla kolmannella + Katso ahjonsa alusta, + Lietsimensä liepehiä. + 45. Miekka tungeksen tulesta, + Terä kulta kuumoksesta; + On miekka hywän näkönen, + Waan miekka pahan tapanen, + Joka päiwä miehen tappo, + 50. Parahana kaksi miestä. + Sen orjat hywin hywästy, + Muu miero pahoin pahastu. + Itse seppo Ilmarinen + Tunki miekkansa tulehen, + 55. Terän kulta kuumoksehen, + Liitti kultia lisäksi; + Kultia kypärin täyen, + Hopehia huowan täyen. + Otti orjat lietsomahan, + 60. Palkkalaiset painamahan. + Orjat lietso löyhytteli, + Painaeli palkkalaiset, + Kintahattomin kätösin, + Hatuttoman hartioisen, + 65. Talwisella taiwahalla. + Itse seppo Ilmarinen + Tako kullaista kuwoa, + Hopiaista morsianta. + Ei orjat hywästi lietso, + 70. Eikä paina palkkalaiset. + Itse löihen lietsomahan, + Lietso kerran löyhäytti, + Lietso toisen löyhäytti; + Niin kerralla kolmannella + 75. Katso alle ahjoksensa, + Lietsimensä liepehelle. + Ori tungeksen tulesta, + Harja kulta kuumoksesta; + On oro hywän näkönen, + 80. Waan syän pahan tapanen, + Joka päiwä tamman tappo, + Parahana kaksi tappo. + Sen orjat hywin hywästy, + Muu miero pahoin pahastu. + 85. Se on seppo Ilmarinen + Jo oron tulehan tunki, + Harjan kulta kuumoksehen, + Liitti kultia lisäksi; + Kultia kypärin täyen, + 90. Hopehia huowan täyen. + Otti orjat lietsomahan, + Palkkalaiset painamahan. + Orjat lietso löyhytteli, + Painaeli palkkalaiset, + 95. Kintahattomin kätösin, + Hatuttoman hartioisen, + Talwisella taiwahalla. + Itse seppo Ilmarinen + Tako kullaista kuwoa, + 100. Hopiaista morsianta. + Orjat lietso löyhytteli, + Päiwät lietso, yöt lepäsi; + Ei saa kullaista kuwoa, + Hopiaista morsianta. + 105. Siitä seppo Ilmarinen + Itse löihen lietsomahan, + Lietso päiwät päättämättä, + Lietso yöt lepäämättä. + Päiwän lietso, lietso toisen; + 110. Niin päiwänä kolmantena + Katso ahjonsa alusta, + Lietsimensä liepehiä. + Neiti tungeksen tulesta, + Kassa kulta kuumoksesta. + 115. Sen seppo hywin hywästy, + Muu miero pahoin pahastu. + Katselewi, kääntelewi; + Ei ollut suuta, eikä muuta, + Eikä naisen tarpehia. + 120. Tako suut, takowi silmät, + Muutki tarpehet mokomat, + Ei saanut sanalliseksi. + On neiti hywän näkönen, + Ei tieä tapoja neien; + 125. Se on seppo Ilmarinen + Pani yöksi wierehensä, + Kylmän kulta kuumottawi, + Wilun huohtawi hopia. + Sano seppo Ilmarinen: + 130. "Kellen kulta kelpoawi? + Neiti wanhan Wäinämöisen + Ikuseksi puolisoksi." + Sillon wanha Wäinämöinen, + Heti öissä ensimmäisnä, + 135. Jo tuolla lepäelewi + Pätöwillä pääaloilla, + Perinnöillä pehmeillä, + Nuoren neitosen keralla, + Ku oli kullasta kuwailtu, + 140. Hopiasta siunaeltu. + Siinä wanha Wäinämöinen + Waroaksen waippahansa, + Turwoaksen turkkihinsa. + Pani päälle peittehiä, + 145. Kahet kolmet karhun taljat, + Wiiet kuuet willawaipat. + Se oli kylki kyllä lämmin, + Ku oli wasten waippoansa, + Wasten waatetriepujansa; + 150. Ku oli nuorta neittä wasten, + Se oli kylki kylmämässä, + Oli hyyksi hyytymässä, + Meren jääksi jäätymässä, + Kiweksi kowoamassa. + 155. Sillon wanha Wäinämöinen, + Yön yhen lewättyänsä + Neien kultasen keralla, + Hopiaisen morsiamen, + Sanowi sanalla tuolla, + 160. Lausu tuolla lausehella: + "Ellös sie nykynen nuori, + Elkööte lapsen lapsi! + Sinä ilmoissa ikänä, + Kuuna kullan walkiana, + 165. Naista kullasta kuwailko, + Hopiasta huolitelko; + Kylmän kulta kuumottawi, + Wilun huohtawi hopia. + Se oli kylki kyllä lämmin, + 170. Ku oli wanhan waipan alla; + Se oli jääksi jähtymässä, + Ku oli nuorta neittä wasten." + Itse seppo Ilmarinen + Alla päin, pahoilla mielin, + 175. Kaiken kallella kypärin, + Läksi poies Pohjolahan, + Tytön toisen toiwiossa, + Neien innossa ihanan. + Tuli Pohjolan tupahan, + 180. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Anna akka tyttöäsi, + Mulle mointa morsianta, + Tyttöäsi nuorempata, + Lastasi wakawimpata." + 185. Louhi Pohjolan emäntä + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Ei oo tyttö tuuwitettu, + Kanawarsi kaswatettu + Sinun rehwanan rekehen, + 190. Wierehen weren imiän, + Luun syöjän, lihan purian, + Weren uuelta wetäjän, + Ennen annan tyttäreni, + Työnnän surman suupalaksi, + 195. Suuhun juoksewan sutosen, + Karhun kiljuwan kitahan." + Ei sieltä tytärtä saanut, + Eikä nuorta morsianta. + Murti suuta, wäänti päätä, + 210. Murti mustoa hawenta, + Läksi poies Pohjolasta, + Matkasi omille maille. + Waka wanha Wäinämöinen + Tiellä wastahan tulewi, + 205. Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Weli seppo Ilmarinen, + Lankoni emoni lapsi! + Kun olet pahoilla mielin, + Kahta kallella kypärin, + 210. Pohjolasta tullessasi! + Miten Pohjola eläwi?" + Sano seppo Ilmarinen: + "Mi on Pohjolan eleä, + Kun on sampo jauhamassa, + 215. Kirjokansi kellumassa; + Päiwän jauho syötäwiä, + Päiwän toisen myötäwiä, + Kolmannen kotipitoja. + Jotta sanon, kun sanonki, + 220. Mi on Pohjolan eleä, + Kun on sampo Pohjolassa. + Siin' on kyntö, siinä kylwö, + Siinä kaswo kaikenlainen, + Siinäpä ikuinen onni." + + + + +Yheskolmatta Runo. + + +Wäinämöinen kehottaa Ilmarista kerallansa sampoa Pohjolasta +noutamaan. Penkoo Ilmarinen sammon paremmin Pohjolassa warjeltawan, +kun että olisi nouettawana. Myöntyy kuitenki lähtemään. Miekan esinnä +Wäinämoiselle taottua jo onki walmis matkalle. Kulkisi mielestänsä +maisin Ilmarinen, Wäinämöinen wenehellä. Kulusta tuumatessa kuullaan +wene itkemässä. Kysyttelee Wäinämöinen, mitä oli itkewä? Lahowansa +wastaawi yhä teloilla makaawa. Saapi wesille Wäinämöinen weneen +ja wäkeä weneesen. Soutaan moniahan niemen nenätse ja äkätään +Lemminkäiseltä. Huutoa mäikähyttää maalta Lemminkäinen ja anoo yhteen +matkaan päästä. Niin otetaan mies weneesen. + + Waka wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ohoh seppo Ilmarinen! + Läkkööme Pohjolahan + 5. Hywän sammon saahantahan, + Kirjokannen katsantahan." + Sano seppo Ilmarinen: + "Ei ole sampo saatawana, + Kirjokansi tuotawana + 10. Pimiästä Pohjolasta. + Siellä on sampo saatettuna, + Kirjokansi kannettuna + Pohjolan kiwimäkehen, + Waaran waskisen sisähän, + 15. Yheksän lukun ta'aksi. + Sihen juuret juuruteltu + Yheksän sylen sywähän, + Juuri juurttu maaemähän, + Toinen wesiwiertehesen, + 20. Kolmansi kotimäkehen." + Sano wanha Wäinämöinen: + "Läkkös sammon saahantahan, + Kirjokannen tuoantahan + Pohjolan kiwimäestä, + 25. Waaran waskisen sisästä, + Yheksän lukun takoa. + Tao mulle uusi miekka, + Tee miekka tuliteränen, + Jolla hurttia hutelen, + 30. Pohjan kansan karkottelen, + Saahessa otolle sammon, + Tuonne kylmähän kylähän, + Pimiähän Pohjolahan, + Summahan Sariolahan." + 35. Siitä seppo Ilmarinen, + Takoja iänikuinen, + Tunki rautoja tulehen, + Teräksiä hiiloksehen. + Otti orjat lietsomahan, + 40. Palkkalaiset painamahan; + Orjat lietso löyhytteli, + Hywin paino palkkalaiset, + Rauta wellinä wenähti, + Kuonana teräs kohasi. + 45. Siitä seppo Ilmarinen, + Takoja iänikuinen, + Katso alle ahjoksensa, + Lietsimensä liepehelle, + Miekka tungeksen tulesta, + 50. Terä warsin walkiasta. + Siitä seppo Ilmarinen, + Takoja iänikuinen, + Päätä kullasta kuwasi, + Hopiasta huolitteli. + 55. Kulta taipu taikinana, + Ween waahtena hopia, + Ahjolla alasimilla, + Wasarilla walkkamilla. + Jo on miekka walmihina. + 60. Itse wanha Wäinämöinen + Sai miekan tuliteräsen + Kätehensä oikiahan; + Sanan wirkkWäinävoineno, noin nimesi: + "Onko miekka miestä myöten, + 65. Kalpa kantajan mukahan?" + Olipa miekka miestä myöten, + Kalpa kantajan mukahan, + Jonka kuu kärestä paisto, + Päiwä wästistä wälötti, + 70. Heponen terällä hirnu, + Kasi nauku naulan tiessä, + Pentu putkessa makasi. + Siitä seppo Ilmarinen + Hyötteleksen, wyötteleksen, + 75. Rautapaitohin paneksen, + Teräswöihin telkitäksen. + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Mies on lustuissa lujempi, + Rautapaiassa parempi, + 80. Teräswöissä tenhosampi." + Lähteä luku tulewi, + Liitto käyä kerkiäwi; + Yks on wanha Wäinämöinen, + Toinen seppo Ilmarinen, + 85. Läksiwät hewon hakuhun, + Suwikunnan kuuntelohon, + Suwikunnan suitset wyöllä, + Warjan waljahat olalla. + Käywät tietä astelewat + 90. Ympäri salon sinisen, + Kuulit purren itkemänsä, + Wenehen walittawansa. + Waka wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + 95. "Siell' on pursi itkemässä, + Wenonen walittamassa; + Joko mennemmä meriä, + Wenehellä wettä myöten, + Waiko maisin matkoamma, + 100. Ratsastamma rantamaisin?" + Sano seppo Ilmarinen: + "Wakawampi maisin matka; + Surma menköhön merelle, + Siellä tuuli turjuttaisi, + 105. Siellä wiskaisi wihuri, + Saisi sormet soutimeksi, + Kämmenet käsimeloiksi." + Sano wanha Wäinämöinen: + "Wakawampi maisin matka, + 110. Wakawampi, waikiampi, + Wielä muuten mutkasempi. + Lysti on wenon wesillä, + Purren juosta jolkutella, + Weet wäliät wälkytellä, + 115. Selät selwät seurustella; + Tuuli purtta tuuwittawi, + Länsituuli läikottäwi, + Etelä eille wiepi." + Heitti maahan marhaminnan, + 120. Suwikunnan suitset suolle, + Warsan waljahat aholle, + Läksi luoksi puisen purren, + Luoksi itkewän wenehen. + Kysytteli, lausutteli: + 125. "Mitä itket puinen pursi, + Wene hankawa walitat? + Itketkö sä puisuuttasi, + Hankauttasi haluat?" + Pursi puinen wastoawi, + 130. Wene hankawa sanowi: + "Wesill' on wenosen mieli + Terwasiltaki teloilta, + Mieli neion mieholahan + Korkiastaki koista. + 135. Enkä itke puisuuttani, + Hankauttani halua; + Sitä itken puinen pursi, + Wene mäntynen walitan; + Sanottihin tehtäessä + 140. Saatawan sotiwenettä, + Sotipurtta puuhattawan, + Tuowan täyteni eloa, + Alukseni aartehia. + En sotahan saanukkana, + 145. Enkä wietynä wesille. + Muut purret, pahimmat purret, + Päästähän sotia käywät, + Tappeloita tallustawat; + Enemmän eloa saawat, + 150. Kun kuningas kuunna wuonna, + Seppä seitsennä kesänä. + Minä westämä wenonen, + Walmistama Wäinämöisen, + Aina lahon lastuillani, + 155. Wenyn westämöisilläni. + Pahimmatki maan matoset + Alla kaarteni asuwat, + Linnut ilman ilkeimmät + Pesän päälläni pitäwät; + 160. Oisi kahta kaunihimpi, + Kahta kolmia parempi, + Olla mäntynä mäellä, + Petäjänä kankahalla, + Oksilla orawan juosta, + 165. Hawulinnun haihatella." + Sano wanha Wäinämöinen: + "Lienet wene Wäinämöisen, + Niin mennet teloilta näiltä, + Ilman kourin koskematta, + 170. Käsiwarsin waalimatta." + Pursi taiten wastoawi, + Wene hankawa sanowi: + "Eipä mun sukuni muukan, + Eikä weljeni wenoset + 175. Mennä kourin koskematta, + Käsiwarsin waalimatta." + Sano wanha Wäinämöinen: + "Jos ma sun wesille työnnän, + Joko juokset soutamatta, + 180. Airoilla awittamatta, + Huoparilla huopimatta, + Puhumatta purjehesen?" + Pursi taiten wastoawi, + Wene hankawa sanowi: + 185. "Eipä mun sukuni muukan, + Eikä toinen joukkioni + Juokse sormin soutamatta, + Airoilla awittamatta, + Huoparilla huopimatta, + 190. Puhumatta purjehesen." + Sano wanha Wäinämöinen: + "Joko juokset soutamalla, + Airoilla awittamalla, + Huoparilla huopimalla, + 195. Puhumalla purjehesen." + Pursi taiten wastoawi, + Wene hankawa sanowi: + "Jopa mun sukuni muukin, + Kaikki weljeni wenoset, + 200. Juoksi sormin soutamalla, + Airoilla awittamalla, + Huoparilla huopimalla, + Puhumalla purjehesen." + Waka wanha Wäinämöinen + 205. Työntäwi wenon wesille, + Laulo purren lainehille; + Laulo laian neitosia, + Tinapäitä neitosia, + Tinapäitä, waskiwöitä, + 210. Sormuskäsiä somia; + Laian toisen sulhosia, + Sukapäitä sulhosia, + Sukapäitä, piipiwoja, + Kannusjalkoja jaloja. + 215. Wielä laulo Wäinämöinen + Teljot täytehen wäkeä, + Teljot wanhoa wäkeä, + Iän kaiken istunutta, + Kuss' oli wähän sioa, + 220. Nuorukaisilta esinnä. + Itse istuwi perähän, + Laatiuwi laskemahan, + Kokan koiwusen kuwulle, + Melan koukkupään nojalle. + 225. Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + "Juokse pursi puittomia, + Wene wäljiä wesiä, + Kule kuplina wesillä, + 230. Lumpehina lainehilla." + Pani wanhat soutamahan, + Wanhat souti, pää wapisi, + Ei ilo ilolle käynyt, + Eikä soutu souannalle. + 235. Pani nouret soutamahan, + Werewät wetelemähän, + Nuoret souti, sormet notku, + Ei ilo ilolle tullut, + Eikä soutu souannalle. + 240. Siitä seppo Ilmarinen + Itse istu soutamahan, + Asettautu airoisille; + Jo tuli ilo ilolle, + Pääsi soutu souannalle. + 245. Souti seppo Ilmarinen, + Souti sormilla kowilla, + Pyörähteli puinen pursi, + Wene honkanen wapisi, + Teljot rytky, airot notku, + 250. Airon pyyryt pyinä winku, + Terät tetrinä kukerti, + Nokka jolu joutsenena, + Perä kraakku kaarnehena, + Hangat hanhina hatsahti. + 255. Itse wanha Wäinämöinen + Laskea karehtelewi, + Nenätse utusen niemen, + Päitse saaren terhenisen. + Ahti saarella asuwi, + 260. Kauko niemen kainalossa; + Kataluutta Kauko itki, + Weitikkä osan wähyyttä, + Ahti aitan pieneyttä. + Loi silmänsä luotehelle, + 265. Käänsi päätä päiwän alle; + Kaunis kaukoa näkewi, + Werewä wesien poikki, + Pitkä pilwien takoa. + Näki pilwen pienemmäisen, + 270. Pilwessä wesipisaran, + Pisarassa pienen lammin, + Lammissa wenowähäsen, + Wenossa wähän wäkeä; + Mies puhas perässä purren, + 275. Uros toinen airoksissa. + Sano lieto Lemminkäinen: + "En mä tunne tuota purtta, + Keksi kelwoista wenettä, + Souten Suomesta tulewi, + 280. Airoin iskein iästä, + Melan luoen luotehesen." + Jo huhuta huiahutti, + Huutawi nenästä niemen, + Mäikäsi mäen takoa: + 285. "Kenen on wene wesillä, + Kenen laiwa lainehilla?" + Miehet purresta puhuwat, + Waimot wastaten sanowat: + "Mi olet mies mäen takanen, + 290. Uros korwen ulkomainen? + Kun et tunne luojan purtta, + Keksi Wäinölän wenettä, + Et tunne perän pitäätä, + Airollista arwaele." + 295. Sano lieto Lemminkäinen: + "Jo tunnen perän pitäjän, + Jo älyän airollisen: + Waka wanha Wäinämöinen + Itse on perän piossa, + 300. Ilmarinen airollisna. + Minnekkä menettä miehet, + Kunne urohot kuletta?" + Sano wanha Wäinämöinen: + "Kohti pohjaista kulemma, + 305. Kohti kuohuja kowia, + Lakkipäitä lainehia, + Sampoa tapoamahan, + Kirjokantta katsomahan + Pohjolan kiwimäestä, + 310. Waaran waskisen sisästä." + Sano lieto Lemminkäinen: + "Oi sie wanha Wäinämöinen. + Ota mieki matkohisi, + Olen mieki miessä siellä, + 315. Urohona kolmantena, + Kun saat sammon nostantahan, + Kirjokannen kannantahan + Pohjolan kiwimäestä, + Waaran waskisen sisästä." + 320. Waka wanha Wäinämöinen + Otti miehen matkohinsa, + Werewän wenosehensa. + Se on lieto Lemminkäinen + Jo tulla tuhuttelewi, + 325. Käyä luikerrettelewi, + Tuopi laian tullessansa, + Wenehesen Wäinämöisen. + Sano wanha Wäinämöinen. + "Oisi puuta purressani, + 330. Laitoa wenosessani, + Parahiksi painoaki; + Miksi sie kannat metsästä + Puuta purtehen lisäksi?" + Sano lieto Lemminkäinen. + 335. "Ei wara wenettä kaaha, + Tuki suowoa tuhoa; + Useinpa merellä Pohjan + Tuuli laitoa kysywi, + Wastatuuli warpehia." + 340. Sano wanha Wäinämöinen: + "Sen tähen sepon wenosen + Laiat rautohin rakettu, + Jott' ei tuulen tuiki wieä, + Tahi ottoa ahawan." + + + + +Kaheskolmatta Runo. + +Wäinämöinen laskee niemestä eslle, tulee koskelle, wenet puuttuu +hauin hartioille. Wetää hauin miekallansa wenehesen, pahkoo sen +halki ja alkaa kanteletta luista laatia. Walmiiksi saatua kutsuu +lässä olewaiset matkalaisensa soittamaan. Kun iloa ei syntynyt heiän +soitosta, niin käyttää ulompanaki kanteleen. Ei ollut soittajata +ulompanakan. Siitä ukko Wäinämöinen itse alko soittaa. Wastako ilo +nousi. Ei ollut eläwätä metsässä, ei lintua ilmassa, ei kaloa weessä, +jok' ei rientänyt kuulemaan. Itse haltiatkin weessä, ilmassa ja +metsässä kuunteliwat ilomielin kantelen soittoa. Wiimmen puhkesiwat +kaikki lässä olewat itkuun ja itse Wäinämöinenki itki, jotta suuret +wesipisarat wieriwät silmistä maahan. Maalta merehen juosseet +kaswoiwat siellä kyynelet kauniiksi simpsukoiksi. + + Siitä wanha Wäinämöinen + Laskea karehtelewi, + Nenästä utusen niemen, + Päästä saaren terhenisen; + 5. Laski päiwän maawesiä, + Päiwän toisen suowesiä, + Kolmannen kosken wesiä. + Tuossa wanha Wäinämöinen + Itse noin sanoiksi wirkki + 10. Korwalla kosken tulisen, + Pyhän wirran pyörtehessä: + "Neiti kosken korwallinen, + Impi wirran wierellinen! + Weäppä lankoa we'elle, + 15. Sinerwätä lainehelle, + Tullessa punasen purren, + Terwarinnan teuotessa. + Kiwi on keskellä jokia, + Paasi kuohun kukkuralla, + 20. Eessä on punasen purren, + Tiellä terwasen wenehen. + Wäännä reikä wääntiällä, + Puhkase purasimella, + Jotta juosta puisen purren, + 25. Terwarinnan teuotella. + Rauaksi wenehen rinta, + Kiwen kylki sammaliksi, + Kuohuja kulettaissa, + Mäkipäitä mäntäissä! + 30. Koprin kouhuja kokoa, + Käsin käännä käppyröitä, + Sylin aaltoja syseä, + Jott' ei riusko rinnoilleni + Eikä päälleni päräjä. + 35. Ukko taiwahan jumala! + Jok' olet ainoinen apuni, + Piä miekalla pereä, + Tuiota tupettomalla, + Jotta juosta puisen purren, + 40. Mennä mäntysen wenehen." + Siinä puuttu puinen pursi, + Wene Wäinölän wäsähty; + Pursi puuttuwi lujahan, + Takistu wene punanen. + 45. Waka wanha Wäinämöinen + Arwelee, ajattelewi: + "Mihin puuttu puinen pursi, + Piätty wene punanen? + Kiwellenkö, wai haolle, + 50. Waiko waskirauniolle?" + Kallistihen katsomahan: + "Ei kiwellen, ei haolle, + Eikä waskirauniolle, + Suuren on hauin hartioilla, + 55. We'en koiran koukkuluilla." + Se on lieto Lemminkäinen + Pisti miekkansa merehen, + Lapionsa alle laiwan, + Ei ota wenonen juosta, + 60. Pääse pursi puutoksesta; + Miekka murskaksi mureni, + Kala pääsi terweheksi. + Siitä seppo Ilmarinen + Pisti miekkansa merehen, + 65. Lapionsa alle laiwan, + Ei ota wenonen juosta, + Pääse pursi petoksesta; + Miekka murskahti muruksi, + Kala pääsi terweheksi. + 70. Sillon wanha Wäinämöinen + Wyöltä miekkansa wetäwi, + Tupestansa tuiman rauan, + Pisti hauin hartioihin, + We'en koiran koukkuluihin. + 75. Nostatti kalan merestä, + Pään weti wenosehensa, + Purston pohjahan puotti. + Katselewi, kääntelewi, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + 80. "Jotaki joessa ompi + Hakojaki, haukiaki. + Ku olle wanhin sulholoista + Hauki halki pahkomahan, + Kala wiploin wiiltämähän." + 85. Miehet purresta puhuiwat, + Lausu waimot laitasilta: + "Saajan on käet sulimmat, + Sormet pyytäjän pyhimmät." + Jo otti wenonen juosta, + 90. Pääsi pursi puutoksesta; + Waka wanha Wäinämöinen + Luotti purren luotoselle, + Otti weitsen huotrastansa, + Wasemelta puoleltansa, + 95. Jolla hauin halkasewi, + Pahkowi kalan kaheksi. + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Mikä tuosta ei tulisi + Hauin suuren hampahista, + 100. We'en koiran koukkuluista, + Jos oisi sepon pajassa, + Luona taitawan takojan, + Miehen mahtawan käsissä?" + Sano seppo Ilmarinen: + 105. "Mipä turhasta tulisi, + Työksi tyhjästä olisi, + Kalan ruowosta kaluksi, + Jos oisi sepon pajassa, + Luona taitawan takojan, + 110. Miehen mahtaman käsissä!" + Sano wanha Wäinämöinen: + "Tuo ois alku kanteletta, + Kun oisi osaajan luona, + Miehen mahtawan käsissä!" + 115. Ei ollut osoajata, + Eikä miestä mahtajata, + Harpun luisen laatiata; + Waka wanha Wäinämöinen + Itse löihen laatiaksi, + 120. Tekiäksi teentelihen. + Kusta sai kopan komian? + Tuolta tuomikkopurolta, + Kuusesta kumisewasta. + Mist' on naulat kanteletta? + 125. Hauin suuren hampahista, + Orasista Tuonen orjan. + Wielä uupuwi wähäsen, + Kaipoawi kanteloinen, + Yhtä kieltä, kahta jouhta; + 130. Mist' on kielet kanteletta? + Hiwuksista Hiien ruunan, + Lemmon warsan waattehista. + Jo on soitto walmihina, + Soitto suuri hauinluinen, + 135. Kantelo kalanewänen. + Waka wanha Wäinämöinen + Kutsu wanhat soittamahan, + Wanhat soitti, päät wapisi, + Ei ilo ilolle tullut, + 140. Soitto soitolle tajunut. + Kutsu nuoret soittamahan, + Nuoret soitti, sormet notku; + Eipä ääni ääni ollut, + Ilo käynynnä ilosta. + 145. Soitti lieto Lemminkäinen, + Soitti seppo Ilmarinen; + Ei ilo ilolle käynyt, + Soitto soitolle ylennyt. + Waka wanha Wäinämöinen + 150. Käytti soiton Pohjolassa, + Kantelon Kalewalassa; + Soitti Pohjolan emäntä, + Soitti pojat Pohjolassa, + Soitti pojat, soitti neiot, + 155. Soitti pikku piikasetki, + Soitti miehet naimattomat, + Soitti nainehet urohot, + Tuota käänsit, tuota wäänsit, + Tuota kynsin kiinnittiwät, + 160. Toki ei oikehin osattu, + Kielet kierohon tuliwat, + Koska kansa kahtalainen + Niitä soitti sormillansa. + Jouhet parkuiwat pahasti, + 165. Ääni kaikku karkiasti, + Soitto julmasti sorisi. + Ukko uunilta herännyt, + Kiukahalta kirjahtanut + Sanowi sanalla tuolla, + 170. Lausu tuolla lausehella: + "Heretkääte, heittäkääte, + Kaikki käypi karwoilleni, + Puhki korwani puhuwi, + Läpi pääni läylentäwi, + 175. Wiepi wiikoksi uneni. + Jos ei soitto Suomen kansan + Wasta waikuta paremmin, + Eli uuwuta unehen, + Niin wetehen wiskoote, + 180. Aalloille upottoote; + Tahi saattoote takasin + Miehen tehnehen käsihin, + Sormille sowittelian." + Soitto kielin kerkiäwi, + 185. Kanterwo sanoin kajahu: + "En minä jokehen joua, + Enkä aalloille ajau; + Wielä soitan suorialla, + Wangun waiwan nähnehellä." + 190. Jopa wietihin wisusti, + Kannettihin kaunihisti + Miehen laatian kätehen, + Sormille sowittelian. + Waka wanha Wäinämöinen + 195. Peukaloitansa pesewi, + Sormiansa suorittawi. + Istuwi ilokiwelle, + Raito rantakalliolle, + Hopeaiselle mäelle, + 200. Kultaselle kunnahalle. + Otti soiton sormillensa, + Käänti käyrän polwillensa, + Kantelen kätensä alle. + Sanowi sanalla tuolla, + 205. Lausu tuolla lausehella: + "Ku ei liene ennen kuullut + Iloa ikirunojen, + Kajahusta kanteloisen, + Se on tulko kuulemahan." + 210. Soitti wanha Wäinämöinen, + Sekä soitti, jotta laulo, + Sormet nousi notkiasti, + Sormet pienet pyörähteli, + Peukalo ylös keweni; + 215. Jo käwi ilo ilolle, + Soitto soitolle yleni. + Hywin soitti hauin hammas, + Kalan pursto pyörähteli, + Ulwosi upean jouhet, + 220. Ratsun jouhet raikkahuwat. + Ei ollut sitä metsässä + Jalan neljän juoksewata, + Koiwin koikkelehtawata, + Ku ei tullut kuulemahan, + 225. Iloa imehtimähän. + Heräsi susiki suolta, + Nousi karhu kankahalta, + Petäjäisestä pesästä, + Kutiskosta kuusisesta. + 230. Karhu aiallen kawahti, + Weräjällen wieretäksen, + Aita kaatu kalliolle, + Weräjä aholle wieri. + Siitä kuusehen kujahti, + 235. Petäjähän pöyrrähytti, + Tehessä isän iloa, + Soitellessa Wäinämöisen. + Metsän ukko halliparta, + Metsän kuuluja kuningas, + 240. Kanssa muu Tapion kansa, + Käwit kaikki kuulemahan. + Itsekki metsän emäntä, + Tapiolan tarkka waimo, + Sinisukkahan siroksen, + 245. Punapaulohin paneksen, + Nousi koiwun konkelolle, + Lepän lengolle lewähti, + Kanterwoa kuulemahan, + Soittoa tajuamahan. + 250. Ei sitä metsässä ollut + Nelijalkoa jaloa, + Eikä ilmassa oloa + Kahen siiwen siukowata, + Lintuparwea parasta, + 255. Ku ei tullut tuiskutellen, + Kiiätellen kiirehtinyt, + Kunnioa kuulemahan, + Iloa imehtimähan. + Lenti kokko korkialta, + 260. Halki pilwien hawukka, + Alli aalloilta sywiltä, + Sotka soien wieremmiltä, + Joutsenet sulilta soilta. + Pieniäki peipposia, + 265. Leiwoja liki tuhatta, + Sirkkuja sitäi enemmän + Haasto ukon hartioilla. + Itse kaunis ilman impi, + Päiwätär pätöwä neiti, + 270. Neito Kuutar koria, + Yks' on ilman wempelellä, + Taiwon kaarella kajotti, + Toinen pitkän pilwen päällä, + Pilwen reunalla rehotti, + 275. Piteliwät pirtojansa, + Niisiänsä nosteliwat. + Kultasukkula käessä, + Piwossa hopiapirta, + Kultakangasta kutowat, + 280. Hopiaista helkyttiwät. + Waan kun kuulit ouon äänen, + Soitannon sulosen sulhon, + Jo pirta piwosta pääsi, + Kirpo sukkula käestä, + 285. Katkesiwat kultarihmat, + Helähti hopialangat. + Eik' ollut sitä weessä + Ewän kuuen kulkewata, + Kaheksan karehtiata, + 290. Kalaparwea parasta, + Ku ei tullut kuulemahan, + Iloa imehtimähän. + Lohet uipi, uipi siiat, + Uipi hauit hangotellen, + 295. Ween koirat wengotellen, + Muiehetki, muut kalatki, + Rinnoin ruohoon ajaksen, + Ewin eille ehteleksen, + Wirttä Wäinön kuulemahan, + 300. Iloa imehtimähän. + Ahto aaltojen kuningas, + Ween ukko ruohoparta, + Ween kalwolle weäksen, + Luikahaksen lumpehelle. + 305. Itsekki ween emäntä, + Ween wiljasa emäntä, + Hiipowi hiwuksiansa, + Hapsiansa harjoawi, + Kammallansa kultasella, + 310. Harjalla hopeisella + Waan kun kuuli ouon äänen, + Suomen soitannon sulosen, + Jo suka käestä kirpo, + Harja sormista solahti. + 315. Itse siirtihen polonen, + Paneutti toisen paikan, + Rinnoin ruowosta riwahti, + Wetihen wesikiwelle, + Watsallehen waiwausi, + 320. Tuota ääntä kuulemahan, + Soitteloa Wäinämöisen, + Soitteloa, lauleloa, + Kun oli ääni kummanlainen, + Warsin soitanto sulonen. + 325. Ei ollut sitä urosta, + Eikä miestä urhiata, + Eikä miestä, eikä naista, + Eikä waimoa waketi, + Kullen ei ituksi käynyt. + 330. Itkit nuoret, itkit wanhat, + Itkit miehet naimattomat, + Itkit nainehet urohot, + Itkit pojat puolikäset, + Sekä pojat, jotta neiot, + 335. Itkit pienet piikasetki, + Kun oli ääni kummanlainen, + Suomen soitanto sulonen. + Itsensäki Wäinämöisen + Kyynelwieri kyykähteli. + 340. Weet wieri silmistänsä + Kaasiammat karpaloita, + Pyylähämmät pyyn munia, + Häriämmät päitä pääskyn, + Leweille leuoillensa; + 345. Leweiltä leuoiltansa + Reheille rinnoillensa; + Reheiltä rinnoiltansa + Pätöwille polwillensa; + Pätöwiltä polwiltansa + 350. Jalkapöyille jaloille; + Jalkapöyiltä jaloilta + Maahan alle jalkoinsa; + Wieriwät wesipisarat + Läpi wiien willawaipan, + 355. Läpi kuuen kultawyönsä, + Seitsemän sinihamosen, + Sarkakauhtanan kaheksan. + Niin weet jokena juoksi + Luota wanhan Wäinämöisen + 360. Rannalle meren sinisen; + Rannalta meren sinisen + Alle selwien wesien, + Päälle mustien murien + Siellä kaswoit kaunihiksi, + 365. Simpsukaisiksi sikesi, + Kuningasten kunnioiksi, + Waltojen iki iloksi. + Sano wanha Wäinämöinen: + "Onko tässä nuorisossa, + 370. Nuorisossa kaunosessa, + Tässä suuressa su'ussa, + Ilossa isän alassa, + Kyynelteni poimiata + Alta selwien wesien, + 375. Päältä mustien murien?" + Sekä nuoremmat sanowi, + Jotta wanhat wastoawi: + "Ei ole tässä nuorisossa, + Nuorisossa kaunosessa, + 380. Eli suuressa su'ussa, + isossa isän alassa, + Kyyneltesi poimiata. + Alta selwien wesien, + Päältä mustien murien." + 385. Niin tuli sininen sotko, + Useinpa sininen sotko + Suullansa sukeltelekse, + Wilussa wilottelekse. + Sep' on poimi simpsukoita, + 390. Wäinämöisen kyyneleitä, + Alta selwien wesien, + Päältä mustien murien. + + + + +Kolmaskolmatta Runo. + + +Tulewat Wäinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen Pohjolaan. Kysäsee +Pohjan akka, millä asialla? Sammon jaolle lähteneensä wastaa +Wäinämöinen. Sano Pohjan akka ei olewan jakaamista sammossa. Saapi +unineulat Wäinämöinen ja nukuttaa Pohjolan wäen. Lähtewät sampoa +kiwimäestä. Laulaa Wäinämöinen liikkeelle linnan portit ja Ilmarinen +aukasee owet. Lemminkäinen kyntää juuriltansa irti sammon, joka sitte +kolmin miehin kannetaan weneesen. Sampo weneessä laskee rannalta +Wäinämöinen ja alkaa wiimmen Lemminkäisen kehottamalla matkan päässä +laulella. Kurki laulua säikähtänyt parkasi pahalla äänellä ja herätti +Pohjolan nukkumasta. Pohjan akka sampoa katsomaan jo näkee saauksi. +Nostaa heti ison tuulen Wäinämöistä hukuttamaan ja oliki hukkua +wenet, ellei Lemminkäinen olisi laitoja kohottanut. Niin Lemminkäinen +purjepuusta katsellen näkee Pohjan weneen ajawan ja saawuttawan. +Häässä Wäinämöinen tuluksistansa luopi karin Pohjan weneen eteen. +Siinä wenet kyllä särky, waan itse Pohjan akka läksi lintuna +Wäinämöisen weneesen ja otti kaikki miehensä kanssa. Siinä sitte +tapahtu tappelo, jossa Wäinämöinen melalla siwalteli siipiä ja kynsiä +Pohjan akalta. Yksi ainoa sakarisormi jäi jälille ja silläki nosti +Pohjan akka sammon ja kaato wesille, jossa se särky. Sammon muruja +sitte tuuli ajeli mitä minkin paikan rikkaueksi. Riwan sai Pohjan +akka jälille Pohjolaan. + + Siitä wanha Wäinämöinen, + Toinen seppo Ilmarinen, + Kolmas lieto Lemminkäinen, + Tulit Pohjolan tuwille. + 5. Sano Pohjolan emäntä: + "Mi on miehillä sanoma, + Urohilla uusi tieto?" + Tuopa wiisas Wäinämöinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + 10. "Sammosta sanomat miesten, + Kirjokannesta pakinat; + Saimma sampuen jaolle, + Kirjokannen katsantohon." + Sano Pohjolan emäntä: + 15. "Ei oo kärpästä kahelle, + Orawass' osoa kolmen." + Waka wanha Wäinämöinen + Sormin soitti kanteletta, + Kielin kantermo pakasi; + 20. Wäsytti wäen mokoman, + Uuwutti unelliseksi. + Niin tapasi taskuhunsa, + Löihen kukkaroisehensa, + Ottawi uniset neulat, + 25. Nukutteli nuiwan kansan, + Paineli wäen pakanan, + Pimiässä Pohjolassa, + Summassa Sariolassa. + Meni sammon saahantahan, + 30. Kirjokannen katsantahan, + Pohjolan kiwimäestä, + Waaran waskisen sisältä, + Yheksän lukon takoa. + Tuossa wanha Wäinämöinen + 35. Laulaa hyrähtelewi, + Jopa liikku linnan portit, + Järkky rautaset saranat. + Siitä seppo Ilmarinen + Woilla lukot liukahutti, + 40. Liuwutti sian lihalla; + Lukot sormin luksutteli, + Kiwet kuokalla kohotti. + Sano wanha Wäinämöinen: + "Oi sie lieto Lemmin poika, + 45. Ylimmäinen ystäwäni! + Mene sampo ottamahan, + Kirjokansi kantamahan." + Tuopa lieto Lemminkäinen, + Hywä kielas käskiäkki, + 50. Kepiä kehuttoaki, + Meni sammon otantahan, + Kirjokannen kannantahan. + Sylin sampoa piteli, + Polwin maassa puujaeli, + 55. Eipä sampo liikukkana, + Kirjokansi kallukkana. + Hyw' on härkä Pohjolassa, + Sarwipää Sariolassa, + Jok' on sitkiä siwulta, + 60. Warsin wahwa wartalolta, + Suonilta kowin soria. + Se on lieto Lemminkäinen + Otti härän heinikosta, + Auran pellon pientaresta, + 65. Sillä kynti sammon juuret, + Kirjokannen kiinnittimet, + Satasarwella härällä, + Tuhatpäällä tursahalla, + Waarnahilla waskisilla, + 70. Atralla tuliterällä, + Saipa sampo liikkumahan, + Kirjokansi kallumahan. + Siitä wanha Wäinämöinen, + Toinen seppo Ilmarinen, + 75. Kolmas lieto Lemminkäinen, + Sylin sampoa sylelit, + Käsiwarsin käännyttelit, + Niin weiwät wenosehensa, + Purtehensa puuhasiwat. + 80. Kysy seppo Ilmarinen: + "Minne sampo saatetahan, + Kunnekka kuletetahan, + Wenehessä Wäinämöisen?" + Sano wanha Wäinämöinen: + 85. "Tieän mä wähäsen maata, + Tieän paikkoa palasen, + Syömätöntä, lyömätöntä, + Miekan miehen käymätöntä + Nenässä utusen niemen, + 90. Päässä saaren terhenisen. + Sinne sampo saatetahan, + Kirjokansi kaiwatahan." + Siitä wanha Wäinämöinen + Laskea karehtelewi + 95. Selkeä meren sinisen, + Laski poikki Pohjan merta. + Sano lieto Lemminkäinen: + "Miks' et laula Wäinämöinen, + Hyrehi hywäsukunen, + 100. Hywän sammon saatuasi, + Tien hywän käweltyäsi?" + Waka wanha Wäinämöinen + Warman kyllä wastaeli: + "Warahainen laulannaksi, + 105. Aikanen ilon teoksi, + Kun näkywi Pohjan portit, + Paistawi pahat saranat. + Äsken laulanta sopisi, + Ilon teentä kelpoaisi, + 110. Kun omat owet näkyisi, + Omat ukset ulwoaisi, + Sa'an taipalen takana, + Päässä wiien päiwäyksen." + Siitä wanha Wäinämöinen + 115. Laskewi sinistä merta, + Laski päiwän, laski toisen, + Laski kohta kolmannenki, + Jo omat owet näkywi, + Omat ukset ulwottawi, + 120. Nenässä utusen niemen, + Päässä saaren terhenisen. + Sillon wanha Wäinämöinen + Lauloa hyrähtelewi; + Suu liikku, järisi parta, + 125. Waan ei leuat lonkaillut. + Kurki istu kannon päässä, + Wetisellä mättähällä, + Pimeässä Pohjolassa, + Summassa Sariolassa, + 130. Sormiluitansa lukewi, + Warpahiansa walitti. + Kurki kuuli kumman äänen + Wäinämöisen laulellessa, + Kurki laski suuren kulkun, + 135. Parkasi pahan säwelen; + Kaikki Pohjola heräsi, + Paha walta walpaustu. + Louhi Pohjolan emäntä, + Pohjan akka harwahammas, + 140. Sampoa tapoamahan, + Kirjokantta katsomahan, + Pohjolan kiwimäkehen, + Waaran waskisen sisähän. + Sano tuonne saatuansa: + 145. "Woi polonen päiwiäni! + Kenpä lukot lonkaillut, + Kaikki särkenyt saranat, + Kaikki owet auassunna, + Liikutellut linnan portit? + 150. Jok' oisi täältä sampo saatu, + Kirjokansi kannettuna?" + "Jo on täältä sampo saatu, + Kirjokansi kannettuna, + Pohjolan kiwimäestä, + 155. Waaran waskisen sisästä, + Yheksän lukon takoa." + Louhi Pohjolan emäntä, + Pohjan akka harwahammas, + Ukkoa rukoelewi, + 160. Pauannetta palwoawi: + "Nosta Ukko suuri tuuli, + Sään mänöä määritöntä, + Nosta mustia muria, + Päälle selwien wesien, + 165. Jott' ei päästä Wäinämöisen, + Kulkea uwantolaisen." + Se Ukko ylijumala + Wirkki tuulet tuulemahan, + Ilman rannat riehkimähän; + 170. Nousi tuulet tuulemahan, + Ilman rannat riehkimähän. + Kowin läikky länsituuli, + Luoetuuli tuikutteli, + Enemmän etelä tuuli, + 175. Itä inku ilkiästi, + Pohjanen kowin porotti. + Tuuli puut hawuttomaksi, + Kanarwat kukattomaksi, + Heinät helpehettömäksi, + 180. Wiepi harpun hauinluisen, + Kantelon kalanewäsen, + Wenehestä Wäinämöisen. + Ahto aalloilta hawannut + Pian korjasi kotihin, + 185. Kalasehen kartanohon. + Sano seppo Ilmarinen: + "Jo on tukka tuulta nähnyt, + Parta päiwiä pahoja, + Nähnyt näilläki selillä; + 190. Harwon on hawata tainnut + Tuulta ennen tuon näöstä. + Woi polonen päiwiäni! + Kun läksin meren selälle, + Ulapalle aukialle, + 195. Polin puulle pyöriwälle, + Warwalle wapisewalle, + Wet on tuuli turwanani, + Meren aalto armonani." + Sillon wanha Wäinämöinen + 200. Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ei wenossa wieremistä, + Purressa parahtamista; + Itku ei häästä päästä, + Parku päiwistä pahoista." + 205. Se on lieto Lemminkäinen + Eikä itkent, ei iloissut, + Muisti muinoset tilansa, + Asiansa arwaeli; + Lati laitoja lisäksi, + 210. Warpehia walmisteli, + Sylen kolmen korkeutta. + Saipa tuuli turjutella, + Aallot welloa wenettä, + Oli laitoa wenossa, + 215. Warpehet hywin warawat. + Itse Pohjolan emäntä + Rakenteli Pohjan purren, + Suoritti sotawenosen; + Lato miestä laiwahansa + 220. Kuni sotka poikiansa, + Tawi luopi lapsiansa; + Sata miestä sauomehen, + Tuhat airohin urosta, + Sata miestä miekatonta, + 225. Tuhat miestä miekallista. + Päälle purjehen wetäwi + Kuni pitkän pilwen lonkan; + Siitä läksi, jotta joutu, + Ajamahan Wäinämöistä. + 230. Waka wanha Wäinämöinen + Laskewi sinistä merta, + Itse tuon sanoiksi wirkki, + Puhu purtensa perästä: + "Oi sie lieto Lemmin poika, + 235. Ylimmäinen ystäwäni! + Nouse purjepuun nenähän, + Waatewarpaan rapa'a, + Katso itä, katso länsi, + Katso poikki Pohjan ranta." + 240. Se on lieto Lemminkäinen + Hywä kielas käskeäkki, + Kepiä kehuttoaki, + Nousi purjepuun nenähän, + Waatewarpahan rapasi; + 245. Katso iät, katso lännet, + Katso poikki Pohjan rannat, + Niin sano sanalla tuolla: + "Hawukkoit' on haawat täynnä, + Koiwut kirjokokkoloita." + 250. Sano wanha Wäinämöinen: + "Jo wainen walehtelitki; + Ei ne olla hawukkoita, + Eikä kirjokokkoloita, + Ne on Pohjan poikasia. + 255. Katso toiste, katso tarkon." + Katso toiste, katso tarkon, + Sanowi sanalla tuolla: + "Pilwi Pohjasta kohowi, + Pilwen lonkka luotehesta." + 260. Sano wanha Wäinämöinen: + "Jo wainen walehtelitki; + Ei se pilwi ollekkana, + Pilwen lonkka lienekkänä, + Se on pursi purjehinen. + 265. Katso tarkon kolmannesti." + Katso kerran kolmannenki, + Sanowi sanalla tuolla: + "Oi sie wanha Wäinämöinen! + Jo tulewi Pohjan pursi, + 270. Satahanka hakkoawi; + Sat' on miestä sauomessa, + Tuhat airon pyyrymillä, + Sata miestä miekatonta, + Tuhat miestä miekallista." + 275. Sillon wanha Wäinämöinen + Jo tunsi toet totiset, + Walehettomat wakaiset; + Itse wirkko, noin nimesi: + "Soua seppo Ilmarinen! + 280. Soua lieto Lemminkäinen! + Soua kansa kaikenlainen!" + Souti seppo Ilmarinen, + Souti lieto Lemminkäinen, + Souti kansa kaikenlainen, + 285. Eipä juokse puinen pursi, + Weno Wäinölän weäte. + Sillon wanha Wäinämöinen + Jo tunsi tuhon tulewan, + Hätäpäiwän päälle saawan. + 290. Arwelee, ajattelewi, + Miten olla, kuin eleä. + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Wielämä tuohon keinon keksin, + Mutkan muistan, tien osoan." + 295. Tawottihen taulohinsa, + Tungeksen tuluksihinsa, + Otti piitä pikkuruisen, + Toki tauloa wähäsen, + Neki mestasi merehen + 300. Oikiasta olkapäästä, + Kautta kainalon wasemen, + Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + "Tulkohon tulinen korko, + 305. Salasaari kaswaohon, + Johon juosko Pohjan pursi, + Satahanka halkeutoho!" + Luotihin tulinen luoto, + Salasaari siunattihin, + 310. Itähän ikäti pitkä, + Luotehelle loppumaton, + Polweksehen Pohjolahan, + Johon juoksi Pohjan pursi, + Satahanka halki lenti. + 315. Louhi Pohjolan emäntä, + Pohjan akka harwahammas, + Tohti toisiksi ruweta, + Ruohti muuksi muutellate, + Airot siiwiksi siwalti, + 320. Peräpuikon purstoksensa, + Siitä loihen lentämähän; + Kokkona ylös kohosi. + Lenteä lekuttelewi + Selwällä meren selällä, + 325. Ulapalla aukialla, + Sata miestä siiwen alla, + Tuhat purston tutkamessa, + Sata miestä miekatonta, + Tuhat miestä miekallista, + 330. Liiteleksen, laateleksen, + Kokkona kohenteleksen, + Lenti purjepuun nenähän, + Waatewarpahan rawahti, + Wenehesen Wäinämöisen. + 335. Tahto pursi päin puota, + Laiwa laion wieretellä. + Sano wanha Wäinämöinen: + "Ohoh Pohjolan emäntä; + Joko saat jaolle sammon, + 340. Nenähän utusen niemen, + Päähän saaren terhenisen?" + Sano Pohjolan emäntä: + "En lähe jaolle sammon, + Sinun kanssasi katala, + 345. Kerallasi Wäinämöinen!" + Itse sampoa tawotti + Wenehestä Wäinämöisen. + Se on seppo Ilmarinen + Otti miekkansa omansa, + 350. Käellänsä oikialla, + Wasemelta reieltänsä; + Kokon koprille siwalti, + Waakalinnun warpahille. + Iski kerran, iski toisen, + 355. Kohta kolmasti rapasi. + Waan ei wuolent wermentänä, + Ottant orwaskettuana. + Siitä lieto Lemminkäinen + Miekan wyöltänsä wetäsi, + 360. Tupestansa tuiman rauan. + Niin sanowi Pohjan akka, + Puhu purjepuun nenästä: + "Woi sie lieto Lemmin poika! + Pettelit oman emosi, + 365. Walehtelit wanhempasi; + Sanoit et käyäsi sotoa + Kuunna kymmennä kesänä, + Kullankana tarpehella, + Hopiankana halulla." + 370. Itse wanha Wäinämöinen + Ei hän miekkoa wetänyt, + Temponut tulitereä; + Nostatti melan merestä, + Lastun tammen lainehesta, + 375. Sillä siipiä siwalti, + Sillä kynttä katkaeli, + Jot' ei jäänynnä jälille, + Kun yksi sakari sormi. + Miehet melskahti merehen, + 380. Pojat siiwiltä putosi; + Sata miestä siiwen alta, + Tuhat purston tutkamesta, + Kymmenen joka kynästä. + Itse Pohjolan emäntä + 385. Puusta purtehen putosi, + Kuni nuolen ammuttua, + Kohti käytyä wasaman, + Puusta koppelo putosi, + Kuusen oksalta orawa. + 390. Siitä sampoa tawotti + Sormella nimettömällä; + Sammon wuoatti wetehen, + Kirjokannen lainehille, + Selwälle meren selälle, + 395. Ulapalle aukialle. + Siinä sai muruksi sampo, + Kirjokansi kappaleiksi. + Noita tuuli tuuwitteli, + Ilma lieto liikutteli, + 400. Selällä meren sinisen. + Mi sai sampuen muruja + Alle selwien wesien, + Päälle mustien murien, + Ne kaikki ween wäeksi, + 405. Ahin lasten aartehiksi. + Ei wesi wäkeä puutu, + Ween Ahti aartehia. + Mi sai muutama murunen + Rannalle meryttä wasten, + 410. Wasten merta hyyännettä; + Siitä kyntö, siitä kylwö, + Siitä kaswo kaikenlainen, + Siitäpä ikuinen onni, + Nenähän utusen niemen, + 415. Päähän saaren terhenisen. + Itse Pohjolan emäntä + Kanto kannen Pohjolahan + Sai riwan Sariolahan, + Sormella nimettömällä. + 420. Ei saanut murua muuta, + Siit' on polo Pohjolassa, + Elo leiwätön Lapissa. + + + + +Nejäskolmatta Runo. + + +Sammon muruja rannalta löynnyt Wäinämöinen työntää Sampsa +Pellerwoiselle, käskee maita kylwämään. Lähtee Sampsa, kylwää maan +ja kyntää. Nousee kynnökseltä monenlaista puuta, waan tammi ei ota +nostaksensa. Kaswo wiimmen tammipuuki ja lewesi oksineen taiwaalle, +jotta päiweäkänä ei enää näkynyt. Niin piti jällen hakata wasta +ylennyt tammi, waan oli työläs hakkajata saaha. Niin nousi tuiki +pikkuinen mies merestä, joka otti työksensä ja kaatoki. Siitä +Wäinämöinen kylwi utusia siemeniä maalle ja toiwotti kaswulle onnea. +Pohjolan emäntä tuossa uhkaa kaiken onnensa häwittää, monenlaisia +turmioita Wäinämöisen tiloille saatella. Wäinämöinen puoltansa +yrittää uhkaamista tehottomaksi ja toiwottaa wielä kerran Suomeansa +onnelliseksi. + + Waka wanha Wäinämöinen + Löysi sampuen muruja, + Kirjokannen kappaleita, + Rannalta merelliseltä, + 5. Kiwen kirjawan kylestä, + Paaen paksun palliosta; + Ne kanto nenähän niemen, + Päähän saaren terhenisen. + Siitä wanha Wäinämöinen + 10. Itse tuon sanoiksi wirkki + Pellerwoiselle pojalle: + "Sampsa poika Pellerwoinen! + Lähkös maita kylwämähän, + Toukoja tihittämähän; + 15. Kylwä kuusilla jywillä, + Seitsemillä siemenillä, + Rahasiksi rantojani, + Wiljasiksi wieriäni." + Sampsa poika Pellerwoinen + 20. Otti kuusia jywiä, + Seitsemiä siemeniä, + Yhen näähän nahkasehen, + Koipehen kesäorawan. + Läksi maita kylwämähän, + 25. Toukoja tihittämähän, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Minä kylwän kyyhättelen + Luojan sormien lomatse, + Käen kautta kaikkiwallan. + 30. Akka manteren alanen, + Poika pellon pohjimmainen, + Mannun eukko, maan isäntä! + Pane turwe tunkemahan, + Maa wäkewä wääntämähän. + 35. Tuhansin neniä nosta, + Saoin haaroja hajota, + Kylwöstäni, kynnöstäni, + Warsin waiwani näöstä. + Nostele oras okinen, + 40. Kannon karwanen ylennä, + Työstä pellon pehmiästä, + Maasta maksan karwasesta. + Ei se maa mäkiä puutu + Sinä ilmoissa ikänä, + 45. Kun olle armo antajista, + Lupa luonnon tyttäristä. + Oi ukko ylijumala, + Tahi taatto taiwahinen, + Ukko pilwien pitäjä, + 50. Hattarojen hallitsia! + Piä pilwissä keräjät, + Säkehissä neuot selwät, + Nosta lonkka luotehesta, + Toinen lännestä lähetä, + 55. Kolmas iätä iästä, + Etelästä ennättele. + Josp' on wettä waaitahan, + Pirota wettä pilwistäsi, + Orahille nousewille, + 60. Touoille tomisewille." + Sillä Sampsa Pellerwoinen + Kylwi maita kyyhätteli; + Kylwi kummut kuusikoiksi, + Kankahat kanarwikoiksi. + 65. Koiwuja norolle kylwi, + Kylwi mäntyjä mäelle, + Tuomet kylwi tuorehille, + Pajut maille paisuwille, + Pihlajat pyhille maille, + 70. Raiat maille raikkahille, + Katajat karahkoille, + Tammen wirran wieremmille. + Sai atran tuliteräsen, + Waskiwaarnahat walitsi, + 75. Otti härän uljamoisen, + Wäinön mullin wääräsäären, + Jok' on sitkiä siwulta, + Warsin wahwa wartalolta, + Sarwilta kowin soria. + 80. Sillä kynti kylwämiä, + Salot weteli waolle, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Minä kynnän kyyhättelen + Atralla tuliterällä, + 85. Waskisilla waarnahilla." + Kynti kaikki maat katalat, + Muhiiksi mullosteli; + Suot kylwi, kanarwat kaswo, + Norot kynti, nousi koiwut, + 90. Mäet kynti, kaswo männyt, + Kynti kummut, kuuset kaswo, + Kaswo tuomet tuorehilla, + Pajut mailla paisuwilla, + Pihlajat pyhillä mailla, + 95. Raiat mailla raikkahilla, + Katajat karankoilla. + Eipä tammi kaswakkana, + Juurrukkana puu jumalan. + Heitti herjan walloillensa, + 100. Olewille onnillensa. + Kulu yötä kaksi kolme, + Saman werran päiwiäki, + Käwi siitä katsomahan: + "Onko tammi kaswanunna, + 105. Juurtununna puu jumalan?" + Ei oo tammi kaswanunna, + Juurtununna puu jumalan. + Heitti herjan walloillensa, + Olewille onnillensa. + 110. Wuotti wielä yötä kolme, + Saman werran päiwiäki, + Käwi siitä katsomahan, + Wiikon päästä wiimmestäki: + "Onko tammi kaswanunna, + 115. Juurtununna puu jumalan?" + Jo oli tammi kaswanunna, + Juurtununna puu jumalan; + Olowahk' on oksiltansa, + Lewiähkä lehwiltänsä, + 120. Latwa täytti taiwahalle, + Lehwät ilmoille lewesi, + Piätti pilwet juoksemasta, + Hattarat hasertamasta, + Peitti päiwän paistamasta, + 125. Kuun kätki kumottamasta. + Sillon wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ikäwä imehnosilla, + Kun ei päiwyt paistakkana, + 130. Kuu armas kumotakkana. + Onko tässä nuorisossa, + Nuorisossa kaunosessa, + Tämän tammen taittajata, + Puun sorian sortajata?" + 135. Etsittihin leikkajata, + Katsottihin kaatajata, + Suomesta, Wenäjän maasta, + Kahen Karjalan wäliltä, + Kolmen riikin riitamaalta. + 140. Ei ollut sitä urosta, + Eikä miestä urhiata, + Joka taisi tammen kaata, + Hakata rytimoraian. + Nousi pikku mies merestä, + 145. Uros umpi lainehista, + Wähän kuollutta parempi, + Kaonnutta kaunihimpi, + Eikä uros suurempia, + Eikä uros pienempiä; + 150. Miehen kortelin pituinen, + Waimon waaksan korkeuinen. + Waskihattu hartioilla, + Waskisaappahat jaloissa, + Waskikintahat käsissä, + 155. Waskikirjat kintahissa, + Waskiwyöhyt wyöllä wyötty, + Waskikirwes wyön takana, + Waskiwarsi kirwehessä, + Hopiata ponnen päässä, + 160. Warsi kyynärän pituinen, + Terä waaksan korkeuinen. + Hiwelewi kirwestänsä, + Tahkasi tasatereä, + Wiitehen Wiron kiwehen, + 165. Kuutehen kowasimehen, + Päähän sieran seitsemähän. + Sai kirwes hiwelleheksi, + Warsin walmistelleheksi; + Niin uros urosta läksi, + 170. Mies on miehestä pätöwi: + Jalka maassa teutaroiwi, + Pää se pilwiä pitäwi, + Part' on polwilla eessä, + Hiwus kannoilla takana. + 175. Sylt' on suusta housun lahe, + Puolta toista polwen päästä, + Kaksi kaation rajasta. + Astua lykyttelewi, + Käyä kulleroittelewi. + 180. Astu yhen jalkojansa + Hienoselle hietikolle, + Astu toisen jalkojansa + Maalle maksan karwaselle, + Astu kerran kolmannenki + 185. Juurelle rytimoraian, + Ison tammen tasman luoksi. + Laski puuta kirwehellä, + Tarpasi tasaterällä. + Iski kerran, iski kaksi, + 190. Lastut puusta pyörähteli, + Panu tammesta pakeni, + Tuli tuiski kirwehestä. + Niin kerralla kolmannella + Jopa taisi tammen kaata, + 195. Puun wiriän wieretellä, + Puun sorjan sorratella. + Latwon iskewi itähän, + Tywen työnti luotehesen. + Kenpä siitä oksan otti, + 200. Se otti ikuisen onnen; + Kenpä siitä latwan taitto, + Se taitto ikuisen taian; + Kenpä lehwän leikkaeli, + Se leikko ikuisen onnen; + 205. Ku on lastuja porosi, + Selwälle meren selälle, + Siitä noita nuolet saapi, + Ampuja pahat asehet, + Pirulainen pistoneuot. + 210. Waka wanha Wäinämöinen + Sillä taisi tammen kaata, + Puun wihannan wieretellä, + Puun sorian sorratella; + Päästi päiwän paistamahan, + 215. Kuun laski kumottamahan. + Siitä wanha Wäinämöinen + Seulo seulalla utuja, + Terheniä tepsutteli; + Niin seula satoja kaswo, + 220. Kylwinwakka kymmeniä, + Nenässä utusen niemen, + Päässä saaren terhenisen. + Sano wanha Wäinämöinen: + "Tänne kyntö, tänne kylwö, + 225. Tänne kaswo kaikenlainen, + Polosille Pohjan maille, + Suomen suurille tiloille; + Tänne kuut kumottamahan, + Tänne päiwät paistamahan, + 230. Tänne armas aurinkoinen!" + Sano Pohjolan emäntä: + "Wielämä tuohon mutkan muistan, + Keksin kummoa wähäsen, + Sinun kylwön, kynnön päälle, + 235. Päälle kaiken kaswantosi; + Tuonne tungen kuuhuesi + Kirjarintahan kiwehen, + Paaen paksun palliohon; + Tuonne auringot asetan, + 240. Panen päiwät paistamahan, + Wuorehen teräksisehen, + Rautasehen kalliohan, + Jott' ei pääse kuuna pänä, + Selwiä sinä ikänä. + 245. Annan pakkasen palella, + Wilun ilman wiiwytellä, + Kyntöjäsi, kylwöjäsi, + Warsin waiwan nähtyjäsi; + Sa'an rautasen rakehen, + 250. Teräksisen tellittelen, + Halmehiasi hakkoamahan, + Pieksämähän peltojasi. + Nostan karhun kankahalta, + Wiiasta wihasen kissan, + 255. Korwesta kowerakouran, + Harwahampahan hawuilta, + Ruuniasi ruhtomahan, + Tammojasi tappamahan, + Karjaasi kaatamahan, + 260. Lehmiä lewittämähän; + Tahikka tauilla tapatan, + Kaahan karjan kaikenlaisen, + Yksin kaahan imehisetki, + Surmajan sukusi suuren." + 265. Sillon wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ei minua laula Lappi, + Eikä tunge Turjalainen; + Itselläin on ilman wiitta, + 270. Luonani lykyn awaimet, + Ei katehen kainalossa, + Wihan suowan sormen päässä." + Siitä wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + 275. "Warjele wakainen luoja, + Kaitse kaunonen jumala! + Miesten mielijuohtehista, + Akkojen ajatuksista. + Kaaha maalliset katehet, + 280. Weelliset welhot woita. + Ole puolla poikasesi, + Aina lastesi apuna, + Wihoin päiwän paistamatta, + Wihoin kuun kumottamatta, + 285. Wihoin tuulen tuulematta, + Pakkasen palelematta, + Kowan ilman koskematta. + Aita rautanen rakenna, + Kiwilinna liitättele, + 290. Ympäri minun eloni, + Kahen puolin kartanoni, + Maasta lähin taiwosehen, + Taiwosesta maahan asti; + Teräksillä seiwästellös, + 295. Maan maoilla witsastellos, + Käärmehillä käännätellös, + Sisiliskoilla siellös, + Jott' ei liika liion söisi, + Wastus wiljalta witaisi. + 300. Min on noiat noitunewi, + Noituoot oman wäkensä. + Nyt sie Pohjolan emäntä! + Tunge turmiot kiwehen, + Pahat paina kalliohon, + 305. Waiwat wuorehen walitse; + Elä kuuta kullonkana, + Aurinkoa ollenkana. + Anna pakkasen palella, + Wilun ilman wiiwytellä, + 310. Omiasi otriasi, + Kylwämiäsi jywiä. + Sa'a rauaista raetta, + Teräksistä telkytellös, + Pohjolan kujan perille, + 315. Pohjan tarhan tanhuille. + Nosta karhu kankahalta, + Wiiasta wihanen kissa, + Korwesta kowera koura, + Hawun alta harwahammas, + 320. Pohjan peltojen perille, + Pohjan karjan käytäwille." + Siitä wanha Wäinämöinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Anna nyt sulonen Suomi! + 325. Anna maasi altihiksi, + Ilmasi imanteheksi; + Laksot laulaellakseni, + Lehot leikki lyöäkseni, + Tanner tanssaellakseni." + + + + +Wiideskolmatta Runo. + + +Pohjolan emäntä paneksen tuuleen ja tulee kohulliseksi. Lämmittää +ajan lähetessä saunan, lukee akkain lu'ut ja synnyttää yheksän +poikoa, kaikki pahoja, surmalaisia. Ne sitte työntää Wäinämöisen +tiloille tauilla ihmistä waiwoamaan. Kohta potee koko Wäinölä, waan +kuitenki itse Wäinämöinen tawallisilla parannuskeinoilla poistaa +turmiot, manaa Kipuwuorelle kiwut ja wiimmen woietten awulla saapi +potewan wäkensä jällen terweheksi. + + Louhiatar waimo wanha, + Portto Pohjolan emäntä, + Teki tielle wuotehensa, + Pahnansa pahalle maalle; + 5. Selin tuulehen makasi, + Kalton säähän karkiahan, + Perin wihmahan wiluhun, + Kohin päiwän koittehesen. + Tuli suuri tuulen puuska, + 10. Ijästä wihanen ilma, + Nosti tuuli turkin helmat, + Ahawa hamehen helmat. + Hywin tuuli pohjatuuli, + Läpi länsi läikytteli, + 15. Läpi luun, läpi jäsenen, + Läpi liikkuwain lihojen, + Läpi suonten soljuwitten. + Tuosta tyyty, tuosta täyty, + Tuosta paksuksi panihen, + 20. Lihawaksi liittelihen. + Kanto kohtua kowoa, + Watsan täyttä waikiata, + Kanto kuuta kaksi, kolme, + Kolme kuuta, neljä kuuta, + 25. Neljä kuuta, wiisi kuuta, + Wiisi kuuta, kuusi kuuta, + Seitsemän, kaheksan, kuuta, + Ympäri yheksän kuuta + Waimon wanhaan lukuhun, + 30. Kuuta puolen kymmenettä. + Niin kuulla kymmenennellä + Painuwi pakolliseksi, + Watsan täysi waikiaksi. + Lyöähän kawon kipua, + 35. Immin tulta tuikatahan. + Wyölapan siansa siirti, + Paneutti toisen paikan, + Sanowi sanalla tuolla: + "Ohoh pieni piikaseni, + 40. Paras palkkalaisiani. + Lämmitä wälehen sauna, + Pian pirtti riuwuttele, + Kyläkunnan kuulematta, + Sanan saamatta kylähän. + 45. Oluella ukset woia, + Kasta kaljalla saranat, + Jott' ei ukset ulwoaisi, + Eikä wankuisi saranat." + Lämmitti wälehen saunan, + 50. Pian pirtin riuwutteli, + Kyläkunnan kuulematta, + Sanan saamatta kylähän. + Oluella ukset woiti, + Kasti kaljalla saranat, + 55. Jott' ei ukset ulwokkana, + Eikä wankase saranat. + Siitä Pohjolan emäntä + Suojihin sowitteleksen, + Pimeihin pisteleksen, + 60. Ukkoa rukoelewi: + "Oi Ukko ylijumala! + Tule luota katsomahan, + Likeltä tähyämähän, + Tule saunahan saloa, + 65. Piilten pikkuhuonehesen, + Ilman uksen ulwomatta, + Saranan narahtamatta. + Oluella ukset woian, + Kastan kaljalla saranat, + 70. Jott' ei ukset ulwoaisi, + Eikä wankuisi saranat. + Käy pian, wälehen jouwu, + Tässä tuskassa kowassa, + Watsan wäessä waikiassa. + 75. Aukoa lihonen arkku, + Luinen lukko lonkahuta, + Mennä suuren, mennä pienen, + Kulkia wähäwäkisen; + Päästä piika pintehistä, + 80. Waimo watsan wääntehistä. + Kawe eukko Luonnotar, + Kawe kultanen koria! + Jok' olet wanhin waimoloita, + Ensin emä itselöitä, + 85. Juokse polwesta merehen, + Wyölapasta lainehesen, + Ota kiiskiltä kinoa, + Matehelta nuljaskoa, + Jolla woiat luun lomia, + 90. Jolla siwuja siwelet, + Peräwieriä wetelet; + Päästät piian pintehistä, + Waimon watsan wääntehistä, + Tässä tuskassa kowassa, + 95. Watsan työssä waikiassa. + Kiwutar kipuen eukko! + Käy tänne käpein kengin, + Helmoin hienoin helmottele, + Sukin mustin muikottele, + 100. Sukin walkein waella, + Kiwut kiinni ottamahan, + Wammat waikahuttamahan, + Tahi kuolema tulewi, + Lähenewi hengen lähtö, + 105. Tässä työssä työlähässä, + Watsan wäessä waikiassa." + Louhiatar waimo wanha, + Portto Pohjolan emäntä, + Teki poikoa yheksän, + 110. Lato lasta kymmenenki, + Yhen löylyn lyöpywillä, + Yhen saunan saapuwilla, + Yhestä watsan wäestä, + Yhtenä kesäissä yönä. + 115. Nimitteli poikiansa, + Laaitteli lapsiansa, + Kun kukin sukimojansa, + Itse ilmoin luomiansa. + Minkä pisti pistokseksi, + 120. Kunka laati luun waloksi, + Minkä änkäsi ähyksi, + Kunka riieksi risasi, + Minkä loi ruwen rikoksi, + Kunka rutasi rutoksi, + 125. Minkä welhoksi wesillä, + Kateheksi kaikin paikoin, + Kunka noiaksi noroille. + Itse neuo poikiansa, + Laaitteli lapsiansa, + 130. Mennä tuonne toisialle, + Nenähän utusen niemen, + Päähän saaren terhenisen. + Sillä Pohjolan emäntä, + Pohjan akka harwahammas, + 135. Syyti surmat suunnattomat + Tawattomat tauit nosti, + Nenähän utusen niemen, + Päähän saaren terhenisen. + Poiat Wäinölän potewi, + 140. Lapset Luotolan lahowi, + Tauissa tawattomassa, + Nimen tietämättömässä; + Alta lattiat lahowi, + Päältä peite märkänewi. + 145. Silloin wanha Wäinämöinen, + Tietäjä iän ikuinen, + Kuuli Luotolan läsiwän, + Poiat Wäinölän potewan, + Tauissa tawattomassa, + 150. Nimen tietämättömässä. + Lämmitti wälehen saunan, + Pian pirtin riuwutteli. + Otti wastan warjossansa, + Simasiiwen suojassansa, + 155. Niin hauto simasen wastan, + Satalatwan lauhutteli. + Pyyhki pois pyhät kipunat, + Pyhät sorsat sammutteli, + Simasella siiwellänsä, + 160. Metisellä wastallansa. + Sanowi sanalla tuolla: + "Onko tauti luojan luoma, + Surma säätämä jumalan, + Wai on pantu palkan eestä + 165. Rakettu rahan nenästä? + Nouse tauti taiwahalle, + Tuska tuulelle ylene, + Ilman alle auer mennös; + Tuonne tuulen tuuwitella, + 170. Pahan ilman paiskaella, + Pohjan pitkähän perähän, + Kuss' ei kuuta, aurinkoa, + Ilmoa ihoawata. + Kiwut ma manoan kanssa + 175. Kiwisihin kellarihin, + Rautasihin raunioihin. + Kipiä on kiwuissa olla, + Waiwa wammoissa asua. + Kiwutar kipuen eukko + 180. Kipuja keräelewi + Kirjasehen kippasehen, + Waskisehen wakkasehen; + Kipukintahat käessä, + Jaloissa kipuset kengät. + 185. Tule tänne tarwitessa, + Käy tänne kutsuttaessa, + Tee kiwut kiwuttomaksi, + Waiwat wärjymättömäksi, + Jotta saisi sairas maata, + 190. Utra untansa weteä, + Woisi woikkaki lewätä, + Tuskahinen tunnin olla. + Ota kiwut kippasehen, + Waiwat waskiwakkasehen; + 195. Itse keittäös kipuja, + Pikkasessa kattilassa, + Kolmen sormen mentäwässä, + Peukalon mahuttawassa, + Keskellä kipumäkeä, + 200. Kipuwuoren kukkuloa. + Kiwi on keskellä mäkeä, + Reikä keskellä kiweä; + Reikä wäätty wääntiällä, + Puhkaistu purasimella, + 205. Yheksän sylen sywyinen, + Kyynäräisen kymmenettä, + Johon tuskat tungetahan, + Pahat waiwat wankatahan. + Ei kiwi kipuja itke, + 210. Paasi waiwoja walita, + Josk' on paljo pantaisi, + Määrättä mätettäisi, + Äijin äyskäeltäisi. + Oi Ukko ylijumala, + 215. Mies on wanha taiwahinen! + Tule tänne tarwitessa, + Käy tänne kutsuttaessa, + Tekemähän terweyttä, + Rauhoa rakentamahan. + 220. Puhu suulla puhtahalla, + Lässä luoja lämpösellä, + Ettei poika pois tulisi, + Emon lapsi lankiaisi, + Luojan luomalta lu'ulta, + 225. Jumalan sukeamalta." + Siitä wanha Wäinämöinen + Panewi pa'an tulelle, + Laitto keiton kiehumahan, + Täynnä heiniä hywiä, + 230. Me'en maahan wuotajia, + Simatilkun tippujia. + Pata kiehu paukutteli + Kolme päiweä kesäistä, + Kokonaista kolme yötä. + 235. Siitä wanha Wäinämöinen + Katselewi woitehia: + "Onko woitehet wakaiset, + Katsehet alinomaset?" + Ei ole woitehet wakaiset, + 240. Katsehet alinomaset. + Niin pani pa'an tulelle, + Laitto keiton kiehumahan, + Wielä heiniä lisäksi, + Ruohoa monen näöstä. + 245. Pata kiehu paukutteli + Kokonaista kolme yötä, + Kolme päiweä kesäistä. + Siitä wanha Wäinämöinen + Nostawi pa'an tulelta, + 250. Katselewi woitehia: + "Onko woitehet wakaiset, + Katsehet alinomaset?" + Ei ole woitehet wakaiset, + Katsehet alinomaset. + 255. Niin pani pa'an tulelle, + Laitto keiton kiehumahan, + Wielä heiniä lisäksi, + Ruohoa monen näöstä, + Kut oli tuotu toisialta, + 260. Siitä kylmästä kylästä, + Yheksältä woitialta, + Kaheksalta katsojalta. + Pata kiehu paukutteli + Kokonaista kolme yötä, + 265. Kolme päiweä kesäistä. + Kolme poikoa sukesi + Yhen pannu paistimia; + Salo puita poltettihin, + Salo puita, saari maita, + 270. Yhen pannu paistimilla. + Niin kiwi kiwehen tarttu, + Paasi paatehen rupesi. + Siitä wanha Wäinämöinen + Nostawi pa'an tulelta, + 275. Katselewi woitehia: + "Onko woitehet wakaiset, + Katsehet alinomaset?" + Jo oli woitehet wakaiset, + Katsehet alinomaset. + 280. Woiti niillä woitehilla, + Niillä raswoilla rapasi; + Woiti alta, woiti päältä, + Woiti keskeä keralla, + Sanowi sanalla tuolla, + 285. Lausu tuolla lausehella: + "Awun herra antaohon, + Awun tuokohon jumala, + Käytyä minun käteni, + Saatua minun sanani. + 290. Kuhun ei käteni käyne, + Käyköhöt käet jumalan; + Kuhun ei sormeni sopine, + Sopikohot luojan sormet; + Kuhun ei sanani saane, + 295. Saakohot sanat jumalan. + Oi Ukko ylijumala, + Mies on wanha taiwahinen. + Tee nyt yöllä terweheksi, + Päiwällä imanteheksi, + 300. Jott' ei tuska päällä tunnu, + Kipu keskeä kiwistä, + Pakko syämehen pakene, + Jott' ei tunnu pikkustana, + Waiwoa wäheäkänä, + 305. Sinä ilmoissa ikänä, + Kuuna kullan walkiana." + Waka wanha Wäinämöinen, + Tietäjä iän ikuinen, + Sillä poisti poiken luoman, + 310. Paransi panentatauin. + + + + +Kuueskolmatta Runo. + + +Pohjolan emäntä kätkee kuun ja auringon taiwaalta. Nähäksensä, +mikä esteenä, etteiwät paista, nousewat taiwaalle Wäinämöinen ja +Ilmarinen. Iskewät tulta waloksi, niin tuli taiwaalta kirposi alas. +Lähtewät itsekki jälestä etsimään tulta. Saawat tietä jo tulen +paljonki wahinkoita tehtyä menneen Aluejärween, siellä kalalta +niellyksi. Walmistetaan nuotta, lähetään järwelle kalan pyyntiin. +Suurella työllä ja paljolla waiwalla saahan wiimmen tulen niellyt +kala. Wiiltään halki, pääsee irralleen tuli, polttaa paljo maita ja +wahinkoitsee seppo Ilmaristaki. Pääsee kuitenki tawallisilla tulen +sanoilla seppo paranemaan. + + Louhi Pohjolan emäntä, + Pohjan akka harwahammas, + Laulo kuun kumottamasta, + Kirjarintahan kiwehen, + 5. Laulo päiwän paistamasta + Wuorehen teräksisehen, + Rautasehen kalliohon. + Jo oli yö alinomanen, + Pitkä pilkkosen pimiä, + 10. Nenässä utusen niemen, + Päässä saaren terhenisen. + Oli yötä wiisi wuotta, + Wuotta kuusi päiwätöntä, + Kuutonta kaheksan wuotta, + 15. Otawatonta yheksän, + Täysi kymmenen tähettä. + Sano wanha Wäinämöinen: + "Weli seppo Ilmarinen! + Läkkäm kuuta katsomahan, + 20. Päiweä tähyämähän, + Otawaista oppimahan, + Mi on kumma kuun eessä, + Mikä terhen päiwän tiessä, + Kun ei kuu kumotakkana, + 25. Eikä päiwyt paistakkana, + Waston meitä waiwasia, + Kohti koitopäiwäsiä." + Waka wanha Wäinämöinen, + Toinen seppo Ilmarinen, + 30. Nousit kuuta katsomahan, + Päiweä tähyämähän, + Otawaista oppimahan, + Ylähäksi taiwahalle, + Päälle kuuen kirjokannen, + 35. Päälle taiwahan yheksän. + Iski tulta Ilmarinen, + Wälähytti Wäinämöinen, + Sakarilla waskisella, + Miekalla tuliterällä, + 40. Päällä kuuen kirjokannen, + Päällä taiwosen yheksän. + Neiti pitkän pilwen päällä, + Kapo kaaren partahalla, + Tuo on tulta tuuwitteli, + 45. Walkiaista waapotteli, + Kultasessa kätkyessä, + Hihnoissa hopeisissa. + Hopiaiset hihnat siuku, + Kätkyt kultanen kulisi, + 50. Tulta tuuwiteltaessa, + Warsin waapoteltaessa. + Tuli tuhmalta putosi, + Walkia warattomalta; + Kirposi tulikipuna, + 55. Suikahti punasoronen, + Läpi taiwahan yheksän, + Läpi kuuen kirjokannen. + Waka wanha Wäinämöinen, + Toinen seppo Ilmarinen, + 60. Läksit tulta tietämähän, + Walkiaista waatimahan. + Weistit wuorella wenettä, + Alla korwen kolkuttiwat, + Kolmikaarista wenettä. + 65. Sampsa poika Pellerwoisen + Weisti kuusesta meloja, + Petäjästä järkäleitä. + Niin weiwät wenon wesille; + Soutelewat, joutelewat, + 70. Ympäri Newan jokia + Newan nientä kiertelewät. + Waimo wastahan tulewi + Puhutellen, lausutellen: + "Mistä te olotta miehet?" + 75. Sano wanha Wäinämöinen: + "Keskiilmalta olemma, + Keskitaiwahan nawalta." + "Minne te menettä miehet, + Kunne kulotta katalat?" + 80. "Menemmä tulta tietämähän, + Walkiaista waatimahan; + Mistäs olet waimo parka?" + "Mistä olen waimo parka! + Minä olen wanhin waimoloista, + 85. Ensin emä itselöistä, + Joll' on wihki wiien waimon, + Kihlat kuuen morsiamen." + Wenettä tulta tietämähän, + Walkiaista waatimahan; + 90. Tuli on tuima tieettäwä, + Walkiainen waaittawa, + Jo on tuli tuimat tehnyt, + Walkia wahingot saanut. + Tuikahti tulikipuna, + 95. Putosi punakeränen, + Ylähältä taiwosesta, + Päältä kuuen kirjokannen, + Läpitse ihalat ilmat, + Läpi reppänän retusen, + 100. Läpi lemmen wuotehisen, + Tuurin uutehen tupahan, + Palwosen laettomahan. + Neiti lastansa imetti + Kätkyessä waiwasessa, + 105. Tuurin uuessa tuwassa, + Palwosen laettomassa. + Niin tuli tulisoronen, + Poltti polwet poikuelta, + Poltti paarmahat emolta, + 110. Rikko rinnat neitoselta. + Se lapsi meni Manalle, + Toki poika Tuonelahan, + Ku oli luotu kuolemahan, + Katsottu katoamahan. + 115. Niin emo enemmän tiesi, + Ei emo Manalle mennyt. + Se tunsi tulen lumoa, + Walkiaisen waiwutella, + Tuonne tuimahan wetehen, + 120. Aaltohin Aluejärwen. + Tuo ange Aluenjärwi + Kolmasti kesäissä yönä, + Yheksästi syksyyönä, + Kuohu kuusien tasalle, + 125. Ärjy päälle äprähien, + Tuskassa tulen punasen, + Waikioissa walkiaisen. + Kuohu kuiwille kalansa, + Arinoille ahwenensa. + 130. Kalat tuossa katselewat, + Ahwenet ajattelewat, + Miten olla, kuin eleä, + Noissa tuskissa tulosen, + Waikioissa walkiaisen. + 135. Tuli ahwen kyrmyniska, + Tawotti tulisoroista; + Eipä ahwen saanukkana. + Niin tuli sinerwä siika, + Nieli tuon tulisorosen. + 140. Oli aikoa wähänen, + Tuli tuska nieliälle, + Waikia wajottajalle, + Pakko paljon syönehelle. + Uiksenteli, käyksenteli + 145. Niemi nientä, saari saarta. + Joka niemi neuon pisti, + Joka saari sai sanoman: + "Eule wienossa weessä, + Alasessa ankehessa, + 150. Minun kurjan kuulioa, + Katalan kaottajoa, + Näissä tuskissa tulosen, + Waikioissa walkiaisen." + Niin tuli lohi punanen, + 155. Nieli tuon sinerwän siian. + Oli aikoa wähänen, + Tuli tuska nieliälle, + Waikia wajottajalle, + Pakko paljon syönehelle + 160. Uiksenteli, käyksenteli, + Niemi nientä, saari saarta. + Joka niemi neuon pisti, + Joka saari sai sanoman: + "Eule wienossa weessä, + 165. Alasessa ankehessa, + Minun kurjan kuulioa, + Katalan kaottajoa, + Näissä tuskissa tulosen, + Waikioissa walkiaisen." + 170. Niin tuli halia hauki, + Nieli tuon lohi punasen. + Oli aikoa wähänen, + Tuli tuska nieliälle, + Waikia wajottajalle, + 175. Pakko paljon syönehelle. + Uiksenteli, käyksenteli, + Niemi nientä, saari saarta. + Joka niemi neuon pisti, + Joka saari sai sanoman: + 180. "Eule wienossa weessä, + Alasessa ankehessa, + Minun kurjan kuulioa, + Katalan kaottajoa, + Näissä tuskissa tulosen, + 185. Waikioissa walkiaisen." + Sillon wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Onko liinan kylwäjeä, + Kylwäjeä, kyntäjeä, + 190. Yhtenä kesäissä yönä, + Kahen päiwyen kesellä, + Werkko walmistellakseni, + Satasilmä laahukseni, + Kalan kurjan tappajaksi, + 195. Katalan kaottajaksi?" + Pursi puinen poltetahan, + Wenonen häwitetähän, + Korwalla tulisen kosken, + Pyhän wirran pyörtehellä. + 200. Tuli tuhkia wähänen, + Kypeniä pikkuruinen, + Sihen liina kylwettihin, + Kylwettihin, kynnettihin, + Tuohon kaswo kaunis touko, + 205. Nousi pellawas peritön, + Liina liitoton yleni, + Kahen päiwyen kesellä, + Yhtenä kesäissä yönä. + Pian liina koiritahan, + 210. Nyhetähän, riiwitähän. + Pian wieähän wetehen, + Pian weestä nostetahan, + Nostetahan, kuiwetahan, + Pian luista luistetahan, + 215. Kahen päiwyen kesellä, + Yhtenä kesäissä yönä. + Sen sisaret keträäwät, + Kälykset käpyelewät, + Weljet werkoksi kutowat. + 220. Apet ainolle panewat, + Kahen päiwyen kesellä, + Yhtenä kesäissä yönä. + Saipa werkko walmihiksi, + Lankapaula laaituksi; + 225. Weiwät weljekset wesille, + Kaimakset kalahan lähti. + Yksi siula heitetähän + Saarehen selällisehen, + Manterehen puuttomahan; + 230. Siula toinen heitetähän + Tuonne Tuonelan jokehen, + Pyhän wirran pyörtehesen; + Nostin tuonne laaitahan + Kalewan kiwikarille, + 235. Wanhan Wäinön walkamehen. + Pohetahan, potketahan, + Weetähän, wennotahan; + Nurin nuotta potketahan, + Wäärin weetähän apaja. + 240. Saahan kaikkia kaloja, + Ei saaha sitä kaloa, + Kut' on wasten nuotta tehty, + Lankapaula laaittuna. + Waka wanha Wäinämöinen + 245. Toki toisesti kokewi. + Yksi reisi heitetähän + Sariolan salmen suuhun, + Lohiluotojen nenätse; + Toinen reisi heitetähän + 250. Laajalle Lapin lahelle, + Siikasaarien siwutse; + Nostin tuonne laaitahan + Kalewalan kannakselle, + Niittukannan niemekselle. + 255. Pohetahan, potketahan, + Weetähän, wennotahan; + Weetähän myötä wettä, + Wasta wettä tarwotahan, + Saahaan kaikkia kaloja, + 260. Ei saaha sitä kaloa, + Kut' on wasten nuotta tehty, + Lankapaula laaittuna. + Sillon wanha Wäinämöinen + Wielä werkkoja lisäsi, + 265. Jatko siuloja siwulta + Wiiellä sylisa'alla, + Jatko köyttä kymmenellä. + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Wiekääme sywille werkot, + 270. Ennättäöme etemmä, + Wetäöme wettä wielä, + Kohta kolmansi apajas." + Werkot wietihin sywille, + Ennätettihin etemmä, + 275. Weettihin kerta wielä, + Kohta kolmansi apajas. + Kenpä tuossa soutajana, + Kenpä airoilla asuwa? + Itse seppo Ilmarinen + 280. Se on saanut soutajaksi, + Se on airoilla asuwa. + Kenpä nuotan nostajana, + Lankapaulan lappajana? + Waka wanha Wäinämöinen + 285. Se on nuotan nostajana, + Lankapaulan lappajana. + Sano wanha Wäinämöinen: + "Wellamo ween emäntä, + Ween eukko ruokorinta! + 290. Tulo paian muuttelohon, + Waattehen wajehtelohon. + Sinull' on rytinen paita, + Sinun waahtiwaippa päällä; + Minä annan liinapaian, + 295. Panen paian pellawaisen, + Se on Kuuttaren kutoma, + Päiwättären keträämä. + Wellamo ween emäntä, + Ween eukko ruokorinta. + 300. Lyöte lykkywaattehisin, + Antipaitohin panete, + Sinun antiaikoinasi, + Minun pyytöpäiwinäni. + Anna mulle antimesi, + 305. Weä wiljasi wälehen; + Nosta ruotonen romina, + Kajota kalanen karja, + Taan on nuotan nostimille, + Satalauan laskimille, + 310. Alta aawojen sywien, + Päältä mustien murien." + Niin pätöwä päiwän poika + Hyppäsi mäen nisalta, + Sanan wirkko, noin nimesi: + 315. "Oisko tarwes tarpojaa, + Puun pitkän pitelieä?" + Sano wanha Wäinämöinen: + "Oispa tarwes tarpojoa, + Puun pitkän pitelieä." + 320. Tuo pätöwä päiwän poika + Koppasi mäeltä männyn, + Hongan warreksi hotasi, + Pani paaen tarpomeksi, + Kiwen kirstoksi rakenti, + 325. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Tarwonko wäen mukahan, + Panen miehuen nojassa, + Wai tarwon asun mukahan?" + Tuop' on wiisas Wäinämöinen + 330. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Jos tarwot asun mukahan, + Äiä on siinä tarpomista." + Tuo pätöwä päiwän poika + Jo on tuossa tarpojana; + 335. Tarpowi asun mukahan, + Tarpo kalan kaikenlaisen + Tuon on nuotan nostimille, + Satalauan laskimille. + Sano wanha Wäinämöinen: + 340. "Nyt siin' on kalanen karhi, + Warsin ruotonen romina, + Taan on nuotan nostimilla, + Satalauan laskimilla." + Weetähän, wennotahan, + 345. Siitä nuotta nostetahan, + Puretahan, siiwotahan, + Wenehesen Wäinämöisen. + Saatihin halia hauki, + Kut' oli wasten nuotta tehty, + 350. Lankapaula laaittuna. + Sillon wanha Wäinämöinen + Ei ruohi käsin ruweta, + Ilman kirjokintahitta, + Rautasitta rukkasitta, + 355. Waskisitta wanttusitta. + Niin pätöwä päiwän poika + Heti syöksihen syliksi, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Wieris weitsi taiwosesta, + 360. Puukko pilwistä putoa, + Pää kulta, terä hopia, + Jolla hauin halkasisin, + Wiiltäsin kalan kaheksi" + Wieri weitsi taiwosesta, + 365. Puukko pilwistä putosi, + Pää kulta, terä hopia, + Wierehen halian hauin. + Niin pätöwä päiwän poika + Heti pään käsin tawotti: + 370. "Pysy pää minun käessä, + Kärki luojan kukkarossa." + Sillä hauin halkasewi, + Suu lewän lewittelewi; + Watsassa halian hauin + 375. Löytähän lohi punanen. + Halkasi lohen punasen, + Watsassa lohen punasen + Siell' oli sinerwä siika. + Halkasi sinerwän siian, + 380. Watsassa sinerwän siian + Siell' oli sinikeränen, + Siian suolen soukerossa, + Kolmannessa koukerossa. + Niin purki sinikeräsen, + 385. Syämestä sinikeräsen + Putosi punakeränen. + Purkawi punakeräsen, + Keskeltä punakeräsen + Tuikahti tulisoronen, + 390. Jok' oli tullut taiwosesta, + Puhki pilwien puonnut, + Päältä taiwosen kaheksan + Ilmalta yheksännältä. + Suikahti tulisoronen, + 395. Pääsi käestä päiwän pojan, + Meni matkoa wähäsen + Päällitse Aluejärwen, + Siikasaarien siwutse, + Lohiluotojen lomatse. + 400. Karkasi kataikolle, + Niin palo katajakangas; + Ylös kuusehen kohosi, + Poltti kohta kuiwan kuusen; + Siitä lemmoksi lewesi, + 405. Ylen kaswo kauhiaksi, + Poltti puolen Pohjan maata, + Sakaran sywän Sawoa, + Kahen puolin Karjaloa. + Itse seppo Ilmarinen + 410. Oli airoilla asuwa, + Tuli poltti poskipäitä, + Kuumotti kuwetlihoja; + Tuosta tuskaksi tulewi, + Painuwi pakolliseksi. + 415. Juoksi polwesta wetehen, + Sukkarihmasta sulahan, + Wyölapasta lainehesen. + Siinä tulta tummenteli, + Walkiaista warwenteli; + 420. Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + "Tulonen jumalan luoma, + Luoma luojan walkiainen! + Porohisi peittelete, + 425. Kätkete kypenihisi, + Päiwällä pieltäwäksi, + Yöllä piilleteltäwäksi, + Hiilisessä hiertimessä, + Liejessä tuhan seassa. + 430. Kun ei tuosta kyllä liene, + Panu poika aurinkoisen, + Armas auringon sikiä! + Tuli nosta taiwosehen, + Kehän kultasen keselle, + 435. Wahan waskisen sisälle, + Kun kuki emonsa luoksi, + Luoksi waltawanhempansa. + Pane päiwät paistamahan, + Yöt laita lepeämähän, + 440. Aamulla ylenemähän, + illalla alenemahan. + Millä nyt tulta tummentelen, + Walkiaista warwentelen? + Ompa poika Pohjolassa, + 445. Uros kylmässä kylässä, + Mies pitkä Pimentolassa, + Korpikuusien kokonen, + Suopetäjän suuruinen; + Jonk' on syltä housun lahe, + 430. Puolen toista polwen päästä, + Kahta kaation rajasta. + Hyiset on kintahat käessä, + Hyiset saappahat jalassa, + Hyinen hattu hartioilla, + 455. Hyinen wyöhyt wyöllä wyötty. + Tuowos hyytä Pohjolasta, + Jäätä kylmästä kylästä; + Paljo on hyytä Pohjolassa, + Paljo hyytä, paljo jäätä. + 480. Hyyss' on wirrat, jäässä järwet, + Maat on kaikki kaljamassa, + Ilma warsin iljaneessa. + Hyiset hyppiwät jänikset, + Jäiset karhut karkelewat, + 465. Keskellä lumimäkeä, + Lumilinnan liepehillä; + Hyiset lentäwät hawukat, + Jäiset sorsat soutelewat, + Keskellä lumijokia, + 470. Lumikosken korwakolla. + Tule poika Pohjolasta, + Poika Pohjolan takoa, + Hyytä kelkalla wetäös, + Jäätä reellä reutoellos, + 475. Tuiman tunturin laelta, + Waaran wankan liepeheltä, + Läpitse lumesta linnan, + Läpi jäisen linnan portin, + Hyinen kattila reessä, + 480. Jäinen kauha kattilassa. + Sitte tänne tultuasi, + Matkan päähän päästyäsi, + Wisko'os wilua wettä, + Kanna hyhmän karwallista, + 485. Paikoille palanehille, + Tulen tuiki polttamille. + Millä tulta tummentelen, + Walkiaista warwentelen? + Ompa neiti Pohjolassa, + 490. Impi kylmässä kylässä, + Jonk' on huntu huutehessa, + Iholiiwi iljaneessa, + Hyyssä sukka, jäässä kenkä, + Hallassa hamehen helmat, + 495. Palan kaulus kalkkarassa. + Nouse neiti Pohjolasta, + Lapsi täyestä Lapista. + Wuotehelta hyisen poian, + Jäisen lapsen lappeasta. + 500. Weä wiittasi wilusta, + Hamehesi hallan alta; + Sitte tänne tultuasi, + Matkan päähän päästyäsi, + Heitä polwille potewan, + 505. Katowalle katteheksi, + Tulen suuta sulkemahan, + Panun päätä painamahan. + Tuli kääri kertohisi, + Walkia ripasimisi, + 510. Pukemihin puhtahisin, + Walkeihin waattehisin. + Jos ei tuosta kyllä liene, + Ukko kultanen kuningas, + Ukko pilwien pitäjä, + 515. Hattarojen hallitsia! + Ijätä iästä pilwi, + Jänkä lännestä lähetä. + Sylin pilwiä syseä, + Limitysten niitä liitä, + 520. Lomatusten loukahuta. + Sa'a hyytä, sa'a jäätä, + Sa'a woietta hyweä, + Paikoille palanehille, + Panun nihki paistamille; + 525. Tee tuli tehottomaksi, + Walkia warattomaksi, + Panu miehuettomaksi." + Sillä seppo Ilmarinen + Tuota tulta tummenteli, + 530. Walkiaista warwenteli. + Sai tulen tehottomaksi, + Walkian warattomaksi, + Panun miehuettomaksi. + + + + +Seitsemäskolmatta Runo. + + +Yhä kuun ja auringon peitteessä ollen käskee Ilmarista Wäinämöinen +uusia takomaan. Taottua nostetaan kehät taiwaalle. Ei saaha walolle. +Jo arwelee Pohjolaan lähteäksensä Wäinämöinen. Tullut kysäsee missä +kuu, missä päiwä? Wuoressa olewan, ei sieltä saawan. Niin waatii +miekkamittuuseen Pohjan Poikia Wäinämöinen. Kaikki woittanut käwi +wuoren luoksi, ei saanut lukkoja auki. Lähtee jälelle, pyytää +Ilmarisen awaimia takomaan. Astuu pajaan Ilmarinen ja alkaa +taoksella. Pohjolan emäntä pajan ikkunalle lintuna: "mitä tako?" -- +"kaularengasta Pohjolan akalle." Lentää kotiin Pohjan akka, ei malta, +millä kaulansa päästäisi. Jo piti kuu ja päiwä wuoresta laskea. +Lentää uuelleen Ilmariselle sanaa saattamaan jo kuun ja päiwän +wuoresta päässeen. Näkee toeksi Ilmarinen ja käskee Wäinämöistäki +katsomaan. Wäinämöinen nähtyä kuun ja auringon entisillä sioillansa +terwehtelee syämellisesti wanhoja tuttujansa. + + Ikäwä imehnosilla, + Tuiki linnuilla tukela, + Waikia ween kaloilla, + Metsän karjalla kamala, + 5. Kun ei konsa päiwyt paista, + Eikä kuuhuet kumota. + Hauki tiesi hauan pohjat, + Kokko lintujen samonnan, + Tuuli hanhen päiwäyksen; + 10. Ei tietä pojat poloset, + Millon aamu alkanewi, + Yö tulla yrittänewi, + Nenässä utusen niemen, + Päässä saaren terhenisen. + 15. Nuoret neuoa pitäwät, + Ikäpuolet arwelewat, + Kuinka kuutta lietänehe, + Päiwätä elettänehe, + Otawatta oltanehe. + 20. Waka wanha Wäinämöinen + Meni sepponsa pajahan, + Astuwi owen alatse, + Sanowi sanalla tuolla: + "Nouse seppo seinän alta, + 25. Takoja kiwen takoa, + Takomahan uutta kuuta, + Uutta päiwyen keheä; + Tukela on tuletta olla, + Paha kuun kumottamatta, + 30. Paha päiwän paistamatta." + Nousi seppo seinän alta, + Takoja kiwen takoa, + Takomahan uutta kuuta, + Uutta päiwyen keheä. + 35. Kuun on kullasta takowi, + Hopiasta uuen päiwän. + Saipa kuu kuwanneheksi, + Toki päiwä walmihiksi; + Noita nostiwat halulla, + 40. Kaunihisti kannattiwat, + Ylähäksi taiwahalle, + Päälle kuuen kirjokannen, + Päälle taiwahan yheksän. + Hiki läksi luojan päästä, + 45. Kaste kaswoista jumalan, + Warsin työssä työlähässä, + Nostannassa waikiassa, + Päiweä kulettaissa, + Kuun kehyttä kantaessa, + 50. Tuonne taiwahan nawalle, + Ilmalle yheksännelle. + Saiwat kuun kuletetuksi, + Auringon asetetuksi, + Ilmalle yhäksännelle, + 55. Keskitaiwahan nawalle, + Ei kumota kulta kuuna, + Paista päiwänä hopia. + Sillon wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + 60. "Jos ma nyt lähen Pohjolahan, + Pohjan poikien sekahan, + Saan ma kuun kumottamahan, + Päiwäkullan paistamahan." + Sekä läksi, jotta joutu, + 65. Pimiähän Pohjolahan; + Astu päiwän, astu toisen, + Päiwänä jo kolmantena + Portit Pohjolan näkywät, + Pohjan ukset ulwottawat, + 70. Paistawat pahat saranat. + Niin huhuta huiahutti + Tuolla Pohjolan joella: + "Tuo wenettä Pohjan poika, + Joen poikki päästäkseni." + 75. Niin sanowi Pohjan poika: + "Ei täältä wenehet joua; + Tule sormin soutimina, + Kämmenin käsimeloina, + Poikki Pohjolan joesta." + 80. Sillon wanha Wäinämöinen + Sormin sortuwi wetehen, + Käsin loihen lainehesen; + Wetihen wesihaolle, + Petäjäisen pölkyn päälle, + 85. Niin wihelti wiuahutti, + Tuli tuuli tuon puhalsi, + Poikki Pohjolan joesta. + Pohjan poikaset sanowi, + Paha parwi pauhoawi: + 90. "Astu jalka ensimmäinen, + Tälle rannalle rapa'a." + Astu jalan, astu toisen, + Pohjan rannalle rapasi. + Niin sanowi Pohjan poiat, + 95. Paha parwi pauhoawi: + "Käyppä Pohjolan pihalle." + Meni Pohjolan pihalle. + Pohjan poikaset sanowi, + Paha parwi pauhoawi: + 100. "Tuleppa Pohjolan tupahan." + Meni Pohjolan tupahan. + Siell' on miehet mettä juowat, + Simoa sirettelewät, + Miehet kaikki miekka wyöllä, + 105. Urohot sotaaseissa, + Pään waralla Wäinämöisen, + Surmaksi suwantolaisen, + Sanoiwat sanalla tuolla: + "Ku sanoma kurjan miehen, + 110. Mitkä tieot tienkäwiän?" + Waka wanha Wäinämöinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Minnes meiltä päiwä pääty, + Kunne meiltä kuu katosi?" + 115. Pohjan poikaset sanowi, + Paha parwi lausueli: + "Tuonne teiltä päiwä pääty, + Tuonne teiltä kuu katosi: + Päiwä pääty kalliohon, + 120. Wuorehen teräksisehen, + Kuuhut kiwehen katosi, + Kirjarintahan kiwehen, + Jost' ei pääse päiwinänsä, + Selwiä sinä ikänä." + 125. Sillon wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Mitelkääme miekkojamme, + Katselkaame kalpojamme; + Eikö kuu kiwestä päässe, + 130. Päässe päiwä kalliosta." + Kenen lie pitempi miekka, + Kenen kalpa kaunihimpi, + Sen ois iskeä eellä. + Mitteliwät miekkojansa, + 135. Katseliwat kalpojansa; + Jo oli pikkuista pitempi + Miekka wanhan Wäinämöisen, + Yhtä ohrasen jyweä, + Olen kortta korkiampi. + 140. Senpä kuu kärestä paisto, + Päiwä wästistä wälötti, + Heponen terällä hirnu, + Kasi nauku naulan päässä, + Pentu putkessa makasi. + 145. Mentihin ulos pihalle, + Wastatusten wainiolle. + Siitä wanha Wäinämöinen + Löi on kerran leimahutti, + Löip' on kerran, löipä toisen, + 150. Listi kun naurihin napoja, + Päitä Pohjan poikasien. + Käwi kuuta katsomahan, + Päiweä kerittämähän, + Otawaista ottamahan, + 155. Kirjarinnasta kiwestä, + Wuoresta teräksisestä, + Rautasesta kalliosta. + Yheksin owia ompi, + Kolmin lukkoja lukittu + 160. Itsekullaki owella; + Ei sinne sisälle päässyt. + Waka wanha Wäinämöinen + Itse astuwi kotia, + Meni sepponsa pajahan, + 165. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Oi sie seppo Ilmarinen, + Lankoni emoni lapsi. + Tao kuokka kolmihaara, + Tao tuuria tusina, + 170. Awaimia aika kimppu, + Jolla kuun kiwestä päästän, + Päästän päiwän kalliosta." + Se on seppo Ilmarinen + Tako miehen tarpehia, + 175. Tako päiwän, tako toisen, + Tako kohta kolmannenki. + Päiwälläpä kolmannella + Louhi Pohjolan emäntä, + Pohjan akka harwahammas, + 180. Nousi aamulla warahin, + Itse loihen lentämähän. + Nousi leiwon lentimille, + Sirkun siiwille yleni, + Lenti Ilmarin pajahan, + 185. Istu pajan ikkunalle. + Se on seppo Ilmarinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Mit' olet lintu ikkunalla + Aiwan aamulla warahin?" + 190. Lintu kielelle paneksen, + Sirkkunen siwerteleksen: + "Oi sie seppo Ilmarinen, + Takoja alinomanen. + Kun olet kowin osaawa, + 195. Warsin taitawa takoja." + Se on seppo Ilmarinen + Sanan wirkko, noin nimesi, + "Siks' olen kowin osaawa, + Warsin taitawa takoja, + 200. Kauan katsoin luojan suuhun, + Partahan jalon jumalan, + Ennen taiwoa takoissa, + Ilman kantta kalkuttaista." + Lintu kielellen paneksen, + 205. Leiwonen liwerteleksen: + "Mit' on rautio takowa, + Kuta seppo kalkuttawa?" + Se on seppo Ilmarinen + Sanan wastaten sanowi: + 210. "Taon kaularenkahaista + Tuolle Pohjolan akalle." + Siitä Pohjolan emäntä + Sekä läksi, jotta joutu, + Sepon Ilmarin pajasta, + 215. Lenti leiwona kotihin. + Arwelee, ajattelewi, + Pitkin päätänsä pitäwi, + Millä kaulansa katala, + Paha waimo warjeleisi. + 220. Jo tunsi tuhon tulewan, + Hätäpäiwän päälle saawan; + Nousi aamulla warahin, + Aiwan aika huomenessa, + Lenti Ilmarin pajahan, + 225. Kyyhkysenä kynnykselle. + Se on seppo Ilmarinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Mit' olet kyyhky kynnyksellä + Aiwan aamulla warahin?" + 230. Kyyhky kielellen paneksen, + Warsin wastaten sanowi: + "Tuota lienen kynnyksellä + Sanomata saattamassa; + Jopa kuu kiwestä nousi, + 235. Päiwä pääsi kalliosta." + Siitä seppo Ilmarinen + Astuwi pajan owelle, + Katso tarkon taiwahalle, + Katso kuun kumottawaksi, + 240. Näki päiwän paistawaksi. + Meni luoksi Wäinämöisen, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Sinä wanha Wäinämöinen, + Laulaja iänikuinen! + 245. Käyppä kuuta katsomahan, + Päiweä tähyämähän, + Kut on nostu taiwahalle, + Entisillensä sioille." + Waka wanha Wäinämöinen + 250. Itse pistihen pihalle, + Warsin päätänsä kohotti, + Katsahtawi taiwahalle; + Kuu oli nossut, päiwä päässyt, + Taiwon aurinko tawannut. + 255. Sillon wanha Wäinämöinen + Sai itse sanelemahan, + Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + "Terwe kuu kumottamasta, + 260. Terwe kaswot näyttämästä, + Päiwä kulta koittamasta, + Aurinko ylenemästä! + Kuu kulta kiwestä nousit, + Päiwä kaunis kalliosta; + 265. Nousit kullaissa käkenä, + Hopiaissa kyyhkyläisnä. + Nouse aina aamusilla + Tämän päiwänki perästä; + Aina tänne tullessasi + 270. Tuowos täyttä terweyttä; + Siirrä saama saatawihin, + Onni onkemme nenähän, + Pyytö päähän peukalomme. + Käy nyt tiesi terwehenä, + 275. Matkasi imantehena + Kaaruesi kaunihina; + Pääse illalla ilohon." + + + + +Kaheksaskolmatta Runo. + + +Walmistaksen Wäinämöinen karhun tappoon. Tulee luoksi, kaataa +kontion. Wiepi soitellen kotia. Kotiwäki kuulee soiton ja rientää +saalista pihalla wastaan ottamaan. Siitä ohtopoika kuletetaan kujalta +pihalle, pihalta huoneesen ja lasketaan rahille lattialla. Pannaan +nahan otettua pataan ja keitetään lihat peiahiksi. Nostetaan sitte +pajasta kuppiloihin ja kaikki Tapion kansa kutsutaan wierahiksi. +Peiaita pitäessä kertoo Wäinämöinen, miten onnistu karhun tappo. +Syötyä, juotua, laulettua ja muien temppujen tehtyä wieään kallo +puuhun ja lopuksi toiwottaa Wäinämöinen wastaseksiki yhenlaisia iloja +paikalle. + + + Waka wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Nyt ois ohto otettawana, + Rahakarwa kaattawana, + 5. Mielusasta Metsolasta, + Tarkasta Tapiolasta; + Ruuniani ruhtomasta, + Tammojani tappamasta, + Karjaani kaatamasta, + 10. Lehmiä lewittämästä. + Olin mieki miessä ennen, + Olin miessä miesten luona, + Mieslukuja tehtäissä, + Jakoja jaettaissa, + 15. Osin päitä pantaissa. + Olin ma ohon omilla, + Tasakärsän tanhuilla, + Waan ei nyt nykysin aion. + Joko mie polonen poika + 20. Wanhaksi waroelemma, + Epälyksin ennen muita + Waan kuitenki, kaikitenki, + Mieleni minun tekewi, + Aiwoni ajattelewi; + 25. Mieli käyä metsolassa, + Metsän mettä juoakseni. + Lähen nyt miehistä metsälle, + Urohista ulkotöille; + Mielikki metsän emäntä, + 30. Tellerwo Tapion waimo! + Kytke kiinni koiriasi, + Rakentele rakkiasi, + Kuusamisehen kujahan, + Talasehen tammisehen. + 35. Silmät silkillä sitele, + Päätä kääri palmikoilla, + Hampahat meellä hauo, + Suuwieret sulalla woilla; + Jottei haise miehen henki, + 40. Tuuhua urohon tunti, + Tullessani tanhuille, + Jalon ohtosen owille. + Ohtonen metsän omena, + Metsän kaunis källeröinen! + 45. Kun kuulet minun tulewan, + Miehen aimo astelewan, + Kytke kynnet karwohisi, + Hampahat ikenihisi, + Jotet koske konnanana, + 50. Liikuta lipeänänä. + Niin sie ohto pyörtelete, + Mesikämmen kääntelete, + Kuni pyy pesänsä päällä, + Hanhi hautomaisillansa." + 55. Sillon wanha Wäinämöinen + Jo tuossa ohon tapasi, + Säteriset sängyt kaasi, + Siat kultaset kumosi; + Sanowi sanalla tuolla, + 60. Lausu tuolla lausehella: + "Ole kiitetty jumala, + Ylistetty luoja yksin, + Kun annoit ohon osaksi, + Salon kullan saalihiksi. + 65. Jos lähen ohon omille, + Tasakärsän tanhuille, + Pikkusilmäsen pihalle, + Katsellani kultoani; + Lyhyt on jalka, lysmä polwi + 70. Tasakärsä talleroinen. + Ohtoseni ainoseni, + Mesikämmen kaunoseni! + Elä suutu suottakana, + En minä sinua kaannut. + 75. Itse wierit wempeleltä, + Hairahit hawun selältä, + Puhki puiset kaatiosi, + Halki paitasi hawusen; + Sykysyiset säät lipiät, + 80. Päiwät talwiset pimiät. + Ohtoseni ainoseni, + Mesikämmen kaunoseni! + Wiel'on maata käyäksesi, + Kangasta kawutaksesi; + 85. Lähes nyt kuulu kulkemahan, + Metsän auwo astumahan, + Sinisukka sipsomahan, + Käymähän käpiä kenkä, + Näiltä pieniltä pihoilta, + 90. Kapeilta käytäwiltä, + Urohisehen wäkehen, + Miehisehen joukkiohon. + Siell' on aitta ammon tehty + Hopeaisille jaloille, + 95. Kultasille patsahille, + Jonne wiemme wierahamme, + Kuletamme kultasemme. + Ei siellä pahoin pietä; + Sima siellä syötetähän, + 100. Mesi nuori juotetahan. + Lähe nyt tästä kun lähetki, + Tästä pienestä pesästä, + Risusilta pääaloilta, + Hawusilta wuotehilta, + 105. Punasille polstarille, + Sängylle säteriselle, + Alla kuulun kurkihirren, + Alla kaunihin katoksen. + Niin sä luikkahos lumella, + 110. Kuni lumme lammikolla; + Niin sä haihaos hawulla, + Kuni oksalla orawa." + Siitä wanha Wäinämöinen + Astu soitellen ahoja, + 115. Kangasta kajahutellen, + Jalon ohtosen keralla. + Itse soitteli somasti, + Kajahutti kaunihisti, + Wiiesti weräjän suulla, + 120. Kolmasti kotimäellä. + Jo soitto tupahan kuulu, + Kajahus katoksen alle. + Niin wäki tuwassa wirkki, + Kansa kaunis wieretteli: + 125. "Kuulkootes tätä kumua, + Salon soittajan sanoja, + Käpylinnun kälkytystä, + Metsän piian pillin ääntä." + Wäki pistihen pihalle, + 130. Kansa kaunis kartanolle: + "Mesiänkö metsä anto, + Ilweksenkö maan isäntä, + Koska laulaen tuletta, + Hyreksien hiihtelettä?" + 135. Waka wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Sanomiks' on saukko saatu, + Wirsiksi jumalan wilja, + Sillä laulaen tulemma, + 140. Hyreksien hiihtelemmä. + Eikä saukko saatukkana, + Eikä saukko, eikä ilwes, + Itse on kuulu kulkemassa, + Salon auo astumassa, + 145. Waalumassa metsän waahti, + Werkahousu wieremässä. + Terwetän jumala tänne, + Näille pienille pihoille, + Kapehille kartanoille, + 150. Piikojen pitämämaille, + Waimojen wanuttamille. + Kun lienee wihattu wieras, + Owi kiinni otto'ote; + Waan kun lienee suotu wieras, + 155. Owi awoinna pitööte." + Wäki wastaten sanowi, + Kansa kaunis wieretteli: + "Ole kiitetty jumala, + Ylistetty luoja yksin, + 160. Kun annoit ohon osaksi, + Salon kullan saatawaksi. + Terwe nyt tänne tultuasi, + Mesikämmen käytyäsi, + Näille pienille pihoille, + 165. Kapehille käytäwille! + Tuota toiwoin tuon ikäni, + Katsoin kaiken kaswinaian, + Saawaksi salon hopian, + Metsän kullan kulkewaksi, + 170. Näille pienille pihoille, + Kapehille käytäwille; + Soiwaksi Tapion torwen, + Metsän pillin piukowaksi. + Toiwoin kun hyweä wuotta, + 175. Katsoin kun kaunista keseä, + Niinkun suksi uutta lunta, + Janhus hankea jaloa, + Neiti miestä mieluhista, + Punaposki puolisoa. + 180. Illat istuin ikkunassa, + Aamut aitan partahalla, + Kuukauet kujaisten suussa, + Talwikauet tanhuilla. + Lumet seisoin tanteriksi; + 185. Tanteret suliksi maiksi, + Sulat maat somerikoiksi, + Somerikot hiesukoiksi, + Hiesukot wihottawiksi." + Siitä wanha Wäinämöinen + 190. Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Onko miestä ottamahan, + Urosta utelemahan, + Metsolasta saahessani, + Tultua Tapiolasta?" + 195. Wäki wastaten sanowi, + Kansa kaunis wieretteli: + "Ompa miestä ottamassa, + Urosta utelemansa, + Metsolasta saatuasi, + 200. Tultua Tapiolasta; + Jo on wiikon juomat pantu, + Saatu otraset oluet, + Tulewalle wierahalle, + Saawalle käkeäwälle." + 205. Siitä wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Minne nyt wiemmä wierahamme, + Kuletamma kultasemme, + Näiltä pieniltä pihoilta, + 210. Kapehilta kartanoilta?" + Wäki wastaten sanowi, + Kansa kaunis wieretteli: + "Tuonne wiettä wierahanne, + Kuletatta kultasenne, + 215. Petäjäisehen pesähän, + Honkasehen huonehesen, + Alle kuulun kurkihirren, + Alle kaunihin katoksen." + Siitä wanha Wäinämöinen + 220. Itse wirkki, noin saneli: + "Ohtoseni ainoseni, + Mesikämmen kaunoseni! + Wiel' on maata käyäksesi, + Astuaksesi ahoa. + 225. Lähes nyt kulta kulkemahan, + Hopia waeltamahan, + Kulleista kujoa myöten, + Hopiaista tietä myöten, + Petäjäisehen pesähän, + 230. Huonehesen honkasehen, + Alle kuulun kurkihirren, + Alle kaunihin katoksen. + Waro'ote waimo rukat, + Kun ei karja kammostuisi, + 235. Pieni wilja wimmastuisi, + Wikoisi emännän wilja, + Tullessa ohon tuwille, + Karwaturwan tungetessa, + Käyessä nenän nykerän. + 240. Pois nyt poiat porstuasta, + Piiat pihtipuolisista, + Uron tullessa tupahan, + Astuessa aimo miehen. + Ellös nyt piikoja pelätkö, + 245. Ellös waimoja warotko, + Sylttysukkia suretko, + Peittopäitä peljästykö; + Mi on akkoja tuwassa, + Ne on kaikki karsinahan, + 250. Miehen tullessa tupahan, + Astuessa aika poian. + Terwe tännekki jumala, + Tänne pienehen pesähän, + Matalaisehen majahan, + 255. Alle kuulun kurkihirren, + Alle kaunihin katoksen; + Mihen nyt liitän lintuseni, + Kulettelen kultaseni?" + Wäki wastaten sanowi, + 260. Kansa kaunis wieretteli: + "Terwe tänne tultuasi, + Mesikämmen käytyäsi, + Tänne pienehen pesähän, + Matalaisehen majahan, + 265. Alle kuulun kurkihirren, + Alle kaunihin katoksen! + Tuohon liitä lintusesi, + Kulettele kultasesi, + Petäjäisen pienan päähän, + 270. Rahin rautasen nenähän." + "Ohtoseni ainoseni, + Mesikämmen kaunoseni. + Jo nyt on tullut turkin tunti, + Karwasi katsantoaika. + 275. El' oo ohto milläkänä; + Ei sua pahoin pietä, + Ei anneta karwojasi + Herjojen hetaleiksi, + Wallatonten waattehiksi." + 280. Siitä wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Minne nyt wiemmä wierahamme, + Käwiämme käyttelemmä, + Rahin rautasen nenästä, + 285. Päästä pitkän pintalauan?" + Wäki wastaten sanowi, + Kansa kaunis wieretteli, + "Tuohon wienet wierahasi, + Kulettanet kultasesi, + 290. Kuparihin kullittuhun, + Waskipohjahan patahan. + Jo on paat tulelle pantu, + Waskilaiat walkialle; + Wiikon on wetoset tuotu, + 295. Tuotu weet tuonnempata, + Herasesta hettehestä, + Läikkywästä lähtehestä; + Suolat kaukoa katsottu + Saksan salmilta sywiltä, + 300. Souttu suolasalmen kautta, + Laiwan päältä laskettuna. + Puut on puituna salosta, + Ammon aikana hakattu, + Tuotu tuomiwaaran päältä, + 305. Kuletettu kumpuloilta; + Tuli tullut taiwosesta, + Tullut taiwahan nawalta, + Päältä taiwahan kaheksan, + Ilmalta yheksänneltä." + 310. Sillon wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ohtoseni ainoseni, + Mesikämmen kaunoseni! + Wiel' on maata käyäksesi, + 315. Polku poimetellaksesi. + Lähes nyt kuulu kulkemahan, + Mies wanha waeltamahan, + Päästä pitkän pintalauan, + Rahin rautasen nenästä, + 320. Kuparihin kullittuhun, + Waskipohjahan patahan." + Pata kiehu paukutteli + Täynnä uusia lihoja, + Kokonaista kolme yötä, + 325. Saman werran päiwiäki. + Siitä wanha Wäinämöinen, + Kun oli keitto keitettynä, + Saatu kattilat tulelta, + Waskilaiat walkialta, + 330. Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + "Minne nyt liitän lintuseni, + Kulettelen kultaseni, + Kuparista kullitusta, + 335. Waskipohjasta paasta?" + Wäki wastaten sanowi, + Kansa kaunis wieretteli: + "Tuohon liitä lintusesi, + Kulettele kultasesi, + 340. Kupin kultasen kuwulle, + Wain waskisen waralle, + Petäjäisen pöyän päähän. + Petäjäiset tääll' on pöyät, + Wait pöyällä wasesta, + 345. Kupit kullasta siwulla, + Lusikkaiset hopiasta. + Sihen liitä lintusesi, + Kulettele kultasesi, + Simoa sirettämähän, + 350. Olosta ottamahan." + Siitä wanha Wäinämöinen + Itse wirkki, noin nimesi: + "Ohtoseni lintuseni, + Mesikämmen kääröseni! + 355. Wiel' on matka käyäksesi, + Retki reiahellaksesi. + Lähes nyt kulta kulkemahan, + Rahan armas astumahan, + Kuparista kullitusta, + 360. Waskipohjasta paasta, + Wain waskisen waralle, + Kupin kultasen kuwulle + Petäjäisen pöyän päähän." + Siitä wanha Wäinämöinen, + 365. Kun oli kupit kukkusilla, + Wait warpalaitehilla, + Itse wirkki, noin nimesi: + "Metsolan metinen muori, + Metsän kultanen kuningas, + 370. Tellerwo Tapion neiti, + Metsän piika pikkarainen! + Tule nyt häihin härkösesi, + Pitkäwillasi pitohin. + Nyt on kystä kyllin syöä, + 375. Kyllin syöä, kyllin juoa, + Kyllin itsessä piteä, + Kyllin antoa kylälle." + Wäki tuossa noin sanowi, + Kansa kaunis wieretteli: + 380. "Miss' on ohto syntynynnä, + Harwakarwa kaswanunna, + Mistä käyty källeröinen, + Saatuna sinisaparo? + Lietkö saanut saunatieltä, + 385. Kaiwotieltä kaatanunna?" + Sillon wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ei ohto olilla synny, + Eikä riihiruumenilla; + 390. Tuoll' on ohto syntynynnä, + Harwakarwa kaswanunna, + Luona kuun, tykönä päiwän, + Otawaisen olkapäillä, + Seitsentähtisen selällä. + 395. Ukko kultanen kuningas, + Mies on wanha taiwahinen, + Wisko willasen wesille, + Laski karwan lainehille. + Tuota tuuli tuuwitteli, + 400. Ilma lieto liikutteli, + Ween henki heilutteli, + Aalto rannalle ajeli, + Rannalle salon simasen, + Nenähän metisen niemen. + 405. Mielikki metsän emäntä, + Tapiolan tarkka waimo, + Juoksi polwesta merehen, + Wyölapasta lainehesen, + Koppo kuontalon wesiltä, + 410. Willat hienot lainehilta. + Liinoissansa liikutteli, + Helmoissansa heilutteli; + Siitä liitti lintusensa, + Kuletteli kultasensa, + 415. Hopiaisehen wasuhun, + Kultasehen kätkyehen; + Nostatti kapalonuorat, + Lapsen korkian kapalon, + Oksalle olowimmalle, + 420. Lehwälle leweimmälle. + Tuuwitteli tuttuansa, + Liikutteli lempiänsä, + Kätkyessä kultasessa, + Hihnoissa hopeisissa, + 425. Alla kuusen kukkalatwan, + Kukkalatwan, kultalehwän. + Siinä ohtosen sukesi, + Harwakarwan kaswatteli, + Juuressa nyrynärien, + 430. Luona karkian karahkan, + Wieressä metisen wiian, + Syämessä salon sinisen. + Wiel' on hampahat haussa, + Kynnet kaikki kaiwoksessa; + 435. Mielikki metsän emäntä, + Tapiolan tarkka waimo, + Läksi hammasta hakuhan, + Kynsiä kyselemähän, + Jokasilta juurikoilta, + 440. Kaskikannoilta kowilta, + Mäen keltaköykämiltä, + Kanarwilta kaswawilta. + Honka kaswo kankahalla, + Kuusi kummussa yleni, + 445. Hongassa hopiaoksa, + Kuusosessa kultaoksa, + Ne kawo käsin tawotti, + Niistä kynsiä kyhäsi, + Ikeniä istutteli. + 450. Tuwan tuomisen rakenti, + Laitti huonehen hawusen, + Käski maata talwikauen, + Asua ajat pahimmat, + Ilman soita soutamatta, + 455. Wiitoja witasematta, + Kangasta kapuamatta, + Ahowiertä astumatta. + Sielt' on saatuna hopia, + Kultamme kuletettuna." + 460. Wäki nuori noin sanowi, + Wäki wanha wieretteli: + "Mitä tehen metsä mielty, + Kuta tehen korpi kostu, + Ihastu salon isäntä, + 465. Taipu ainonen Tapio? + Oliko keihon keksimistä, + Eli ampujan aloa?" + Waka wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + 470. "Hywin meiän metsä mielty, + Hywin meiän korpi kostu, + Ihastu salon isäntä, + Taipu ainonen Tapio. + Mielikki metsän emäntä, + 475. Tellerwo Tapion waimo, + Heitti kylmille kotinsa, + Asunmaansa autiaksi, + Läksi tietä neuomahan, + Rastia rakentamahan, + 480. Tien wieriä wiittomahan, + Matkoa opastamahan. + Weisti pilkat pitkin maita, + Rasti waarohin rakoja, + Tuli kullan muuttelohon, + 485. Hopian wajehtelohon. + Ei ollut keihon keksimistä, + Eikä ampujan aloa, + Itse wieri wempeleltä, + Horjahti hawun selältä, + 490. Puhki kultasen kupunsa, + Halki marjasen mahansa; + Risut rikko rintapäänsä, + Hawut watsansa hajotti." + "Ohtoseni ainoseni, + 495. Mesikämmen kaunoseni! + Jo nyt on tässä luien luske, + Luien luske, päien pauke, + Kowa hammasten kolina. + Otan nenän oholtani, + 500. Wainun tuntemattomaksi; + Otan korwan oholtani, + Korwan kuulemattomaksi; + Otan silmän oholtani, + Silmän näkemättömäksi." + 505. Siitä wanha Wäinämöinen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Sen nyt mieheksi sanoisin, + Urohoksi arweleisin, + Joka umpiluut lukisi, + 510. Sarjahampahat sanoisi, + Alla luisten polwiensa, + Rautasten rusamiensa." + Itse umpiluut lukewi + Sarjahampahat sanowi, + 515. Alla luisten polwiensa, + Rautasten rusamiensa. + Otti hampahat oholta, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Ohtonen metsän omena, + 520. Metsän kaunis källeröinen! + Wiel' on maata käyäksesi, + Saloa sawotaksesi. + Lähe nyt kuulu kulkemahan, + Rahan armas astumahan, + 525. Tästä pienestä pesästä, + Matalaisesta majasta; + Tukela on tuwassa olla, + Läyli lasten lämpimessä. + Tästä tänne tie menewi, + 530. Rata uusi urkenewi, + Wasten warwikkomäkeä, + Kohti wuorta korkiata, + Petäjähän pienosehen, + Honkahan hawusatahan; + 535. Hywä siin' on ollaksesi, + Armas aikaellaksesi; + Sihen tuuli turwan tuopi, + Aalto ahwenen ajawi; + Siwullais on siikasaari, + 540. Luonasi lohiapajas. + Sano täältä saatuasi, + Metsolahan mentyäsi: + Ei siellä pahoin pietty + Urohoisessa mäessä, + 545. Miehisessä joukkiossa; + Sima siellä syötettihin, + Mesi nuori juotettihin, + Oluet ositettihin." + Waka wanha Wäinämöinen + 550. Jo tuosta tuli kotihin; + Wäki nuori noin sanowi, + Kansa kaunis lausutteli: + "Minne nyt saatit saalihisi, + Ehätit erän wähäsi? + 555. Lienet jäälle jättänynnä, + Uhkuhun upottanunna, + Eli suohon sortanunna, + Kankahasen kuiwanunna?" + Waka wanha Wäinämöinen + 560. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Oisin jäälle jättänynnä, + Uhkuhun upottanunna, + Siinä koirat siirteleisi, + Linnut liiat peitteleisi; + 565. Oisin suohon sortanunna, + Kaiwanunna kankahasen, + Siinä toukat turmeleisi, + Söisit mustat muurahaiset. + Empä jäälle jättänynnä, + 570. Uhkuhun upottanunna, + Enkä suohon sortanunna, + Kankahasen kaiwanunna; + Tuonne saatin saalihini, + Ehätin erän wähäni, + 575. Kultakunnahan kukulle, + Waskiharjun hartialle; + Panin puuhun puhtahasen, + Honkahan hawusatahan, + Oksille olowimmille, + 580. Lehwille leweimmille, + Ikenin itähän iskein, + Silmin luoen luotehesen, + Kaltoin kaarnapohjasehen; + En latwahan laskenunna, + 585. Siinä tuuli turmelisi, + Ahawa pahoin panisi." + Siitä wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi saatti: + "Anna toisteki jumala, + 590. Wastaki wakainen luoja + Näin näissä elettäwäksi, + Toiste laulaeltawaksi + Näissä häissä pyylypojan, + Pihlajattaren pioissa, + 595. Tuomettaren juomingissa. + Anna wastaki jumala, + Toisteki totinen luoja + Rastia rakettawiksi, + Puita pilkoteltawiksi + 600. Urohoisessa wäessä, + Miehisessä joukkiossa. + Anna wastaki jumala, + Toisteki totinen luoja + Soiwaksi Tapion pillin, + 605. Metsän pillin piukowaksi + Näillä pienillä pihoilla, + Kapehille käytäwillä." + + + + +Yheksäskolmatta Runo. + + +Alkaisi mielihywissään kannelta soittaa Wäinämöinen, waan makaapi +wielä meren pohjassa kanteleensa. Saapi rautasen harawan, annaksen +merta haroamaan, ei keksi kaonnutta soittoa. Kotia tiellä kuulee +koiwun itkewän. Kysyttyä, mitä itki, wastaa koiwu pahoja päiwiä +itkewänsä ja kertoilee kaiken mielalansa. Kieltää itkemästä +Wäinämöinen wielä iloksi huolten muuttuwan. Laatii paikalla +kanteleksi, saapi tammesta naulat ja kielet laulawan neien +hiwuksista. Niin istuu uutta kanteletta soittamaan, eikä ollut, jota +soitollansa ei saanut liikutetuksi. + + Waka wanha Wäinämöinen + Arwelewi aiwossansa: + "Jo nyt soitanto käwisi, + Ilon teentä kelpoaisi, + 5. Näillä pienillä pihoilla, + Kapehilla käytäwillä, + Waan on kantelo kaonnut, + Iloni ikäti mennyt; + Waan on kantelo kaonnut, + 10. Iloni ikäti mennyt, + Kalasehen kartanohon, + Lohisehen louhikkohon, + Ahin hauin haltioille, + Wellamon ikiwäelle. + 15. Harwon Ahti antanewi, + Kun on kerran keksinynnä." + Waka wanha Wäinämöinen + Meni sepponsa pajahan, + Sanan wirkko, noin nimesi: + 20. "Oi sie seppo Ilmarinen! + Tao rautanen harawa, + Warsi waskinen walaos, + Jolla ma meret haroan + Laposille aallot lasken, + 25. Saaha harppu hauinluinen, + Kantele kalanewänen, + Kalasesta kartanosta, + Lohisesta louhikosta." + Se on seppo Ilmarinen, + 30. Takoja iän ikuinen, + Tako rautasen harawan, + Warren waskisen wanuwi; + Tako piit satoa syltä, + Warren wiittä walmisteli. + 35. Siitä wanha Wäinämöinen + Otti rautasen harawan, + Läksi selwille wesille, + Ulapoille aukeille; + Harawoipi rannan raiskat, + 40. Ruowon ruusut, kaislan kaikut + Tukulle meret tukusi, + Laposille lasketteli. + Eipä löynnyt, ei tawannut, + Hauinluista harppuansa, + 45. Iki mennyttä iloa, + Kaounutta kanteletta. + Siitä wanha Wäinämöinen + Jo kohin kotia astu + Alla päin, pahoilla mielin, + 50. Kaiken kalella kypärin. + Niin aholla seisotaksen, + Katseleksen, kuunteleksen, + Kuuli koiwun itkewänsä, + Puun wisan wetistelewän. + 55. Kysytteli, lausutteli: + "Mit' itket wihanta koiwu, + Wesalehti wierettelet, + Wyöhyt walkia walitat? + Ei sua sotahan wieä, + 60. Ei tahota tappelohon." + Koiwu taiten wastaeli. + Puu wisanen wieretteli: + "Niin ne muutamat sanowi, + Moniahat arwelewi, + 65. Eläwän minun ilossa, + Riemussa remuelewan; + Minä hoikka huolissani, + Ikäwissäni ilotsen, + Panen pakkopäiwissäni. + 70. Typeryyttä tyhjä itken, + Wajouttani walitan; + Kun olen kowin osaton, + Tuiki waiwanen waraton, + Näillä paikoilla pahoilla, + 75. Lakeilla laitumilla. + Useinpa minun polosen, + Usein polon alasen, + Paimenet pahat kesällä + Puhki wiiltäwät pukuni, + 80. Halki mahalasen mahani. + Usein minä polonen, + Usein polon alanen, + Näillä paikoilla pahoilla, + Lakehilla laitumilla, + 85. Karsitahan kaskipuiksi, + Pinopuiksi pilkutahun, + Kolmasti tänä kesänä, + Tänä suurena suwena, + Miehet allani asuiwat, + 90. Kirwestänsä kitkuttiwat, + Mun polosen pään waralle, + Warten kauloa katalan. + Tuota itken tuon ikäni, + Puhki polweni murehin, + 95. Kun olen kowin osaton, + Tuiki waiwanen waraton, + Kowan ilman kohtelossa, + Talwen tullessa tukelan. + Jopa aina aikaisin + 100. Murhe muowon muuttelewi, + Huoli päätäni panewi, + Kaswot käypi kalweheksi, + Muistellessa mustat päiwät, + Pahat ajat arwellessa. + 105. Siitä tuuli tuskat tuopi, + Pakkanen pahimmat päiwät; + Tuuli turkkia tuhuwi, + Lempo lehet leikkoawi, + Jotta aiwan alastonna + 110. Palelen pahalla säällä, + Pakkasen pahan käsissä, + Koprissa kowan wihurin." + Sano wanha Wäinämöinen: + "El' itke wihanta koiwu, + 115. Wesalehti wierettele, + Wyöhyt walkia walita. + Saan ma itkusi iloksi, + Murehesi muuksi muutan, + Käännän huolesi huwiksi." + 120. Siitä wanha Wäinämöinen + Weisti käyreä wisasta, + Koppoa kowasta puusta, + Kanteletta koiwuesta. + Weisteli kesäsen päiwän, + 125. Kalkutteli kanteletta, + Nenässä utusen niemen, + Päässä saaren terhenisen. + Saip' on koppa kanteletta, + Emäpuu iloa uutta, + 130. Koppa koiwusta lujasta, + Emäpuu wisaperästä. + Siitä wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Tuoss' on koppa kanteletta, + 135. Emäpuu iki iloa, + On koppa kowasta puusta, + Emäpuu wisaperästä; + Mistä naulat saatanehe, + Piättimet perittänehe?" + 140. Kaswo tammi tanhualla, + Puu pitkä pihan perällä, + Tammessa tasaset oksat, + Joka oksalla omena, + Omenalla kultapyörä, + 145. Kultapyörällä käkönen. + Niin käki kukahtelewi + Wirkaten sanoa wiisi, + Kukahellen kuuennenki. + Kuita suusta kumpuawi, + 150. Hopia walahtelewi, + Kultaselle kunnahalle, + Hopeaiselle mäelle. + Siit' on naulat kantelehen, + Piättimet wisaperähän. + 155. Waka wanha Wäinämöinen + Siitä noin sanoiksi wirkki: + "Nyt on naulat kantelessa, + Piättimet wisaperässä, + Käen kullan kukkumasta, + 160. Hopiaisen huolinnasta; + Wielä uupuwi wähäsen, + Wiittä kieltä kanteloinen; + Mistä kielet saatanehe, + Jouhet jouatettanehe?" + 165. Itki immikkö aholla, + Nuori neitonen norolla; + Eipä impi itkenynnä, + Ei warsin ilonnukkana. + Laulo iltansa kuluksi, + 170. Auringon alimenoksi, + Miehen toiwossa tulewan, + Sulhon saawan suosiossa. + Waka wanha Wäinämöinen + Kuulewi kujertelewan, + 175. Lapsukaisen laulelewan; + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Anna impi hapsiasi, + Neitonen hiwuksiasi; + Tuo minulle hiwusta wiisi, + 180. Kuusi hastasi kuleta, + Saisin kielet kantelehen, + Äänyet iki ilohon." + Anto impi hapsiansa, + Neitonen hiwuksiansa; + 185. Antopa hiwusta wiisi, + Kuusi hastansa kuletti. + Siit' on kielet kantelessa, + Äänyet iki ilossa. + Siitä wanha Wäinämöinen + 190. Itse rupesi runoille, + Istuwi ilon teolle, + Kiwiselle portahalle, + Petäjäisen pienan päähän, + Rahin rautasen nenähän. + 195. Sowitteli soittoansa, + Laaitteli lauluansa, + Pani soiton soittamahan, + Laski äänen laulamahan. + Jop' on wirkki puu wisanen, + 200. Wesalehti leikittäwi, + Kukkuwi käkösen kulta, + Hiwus impyen ilosi. + Sormin soitti Wäinämöinen, + Kielin kanterwo pakasi; + 205. Notkot nousi, mäet aleni, + Ylähäiset maat aleni, + Alahaiset maat yleni, + Wuoret waskiset wawahti, + Kaikki kalliot kajahti, + 210. Kannot hyppi kankahilla, + Kiwet rannalla rakoili, + Mäellä pelmusi petäjät. + Kuuluwi soria soitto, + Kuulu kuutehen kylähän, + 215. Pitäjähän seitsemähän. + Lintuja liki tuhatta + Lenti luoksi Wäinämöisen, + Luoksi laulajan urohon. + Kotka kun kotona kuuli + 220. Sen sulosen Suomen soiton, + Heitti pentunsa pesähän, + Lenti mailta wierahilta, + Kanteletta kuulemahan, + Iloa imehtimähän. + 225. Korwen ukko koirinensa + Tanssiwi tasajalassa, + Tehessä isän iloa, + Soitellessa Wäinämöisen. + Siinä wanha Wäinämöinen + 230. Kyllä soitteli somasti, + Kajahutti kaunihisti; + Kun han soitteli kotona, + Huonehessa honkasessa, + Niin katot kajahteliwat, + 235. Ikkunat ilotteliwat, + Silta soitti sorsanluinen, + Laki kultanen kulisi. + Kun han kulki kuusikossa, + Waelti petäikössä, + 240. Kuusoset kumartelihen, + Männyt määllä kääntelihen, + Käpöset keolla wieri, + Hawut juurelle hajosi. + Kun han liikahti lehossa, + 245. Lehot leikkiä pitiwät; + Kun han astahti aholle, + Kukat kulkiwat kutuhun, + Wesat nuoret notkahteli. + + + + +Kolmekymmenes Runo. + + +Wäinämöinen ja Joukahainen tapaawat toinen toisensa tiellä. +Joukahainen itsensä parempana pitäwä ei wäistä ja alkaa kaikenlaisia +kertoella, josta ymmärtäisi toinenki jo ylemämmän kohanneensa. +Wasta wiimmen Joukahaisen maailman alkutöitä muistellessa sanoo +Wäinämöinenki tietonsa, itsensä näissä töissä osallisna olleen. +Wieläkänä ei heittäwä Joukahainen uhkaa Wäinämöisen laululla woittaa. +Tästä syäntyy Wäinämöinen ja laulaa paikalla kainaloista asti maan +sisähän Joukahaisen. Jo tuskautuwa Joukahainen rukoilee Wäinämöistä +itsiänsä wapahuttamaan luwaten esinnä muita ja wiimmen ainoan +sisarensa lunnaaksi. Päästää miehen Wäinämöinen. Joukahainen itkien +kotiin, äitillensä kertoo jo sisarensa Wäinämöiselle luwanneen. +Ei olewan itkettäwätä, emo, jo kauan toiwoneensakin Wäinämöistä +langoksensa. + + Waka wanha Wäinämöinen + Matkojansa mittelewi, + Toinen nuori Joukahainen + Ajoa suhuttelewi. + 5. Tulit tiellä wastatusten, + Rahis puuttu rahkehesen, + Aisa aisahan takellu, + Wemmel wempelen nenähän. + Wesi tippu wempelestä, + 10. Raswa rahkehen nenästä. + Siinä seiso Wäinämöinen, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Siirry tieltä Joukahainen, + Sie olet nuorempi minua." + 15. Se on nuori Joukahainen + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Wähä miehen nuoruesta, + Nuoruesta, wanhuesta, + Kenpä tieolta parempi, + 20. Sen on tiellä seisominen; + Kenpä tieolta wähempi, + Sen on tieltä siirtyminen." + Sano wanha Wäinämöinen: + "Kun ollet tieolta enämpi, + 25. Sano korwin kuullakseni, + Mitäpäs enemmän tieät." + Sano nuori Joukahainen: + "Tieänpä minä jotaki: + Pohjola porolla kynti, + 30. Etelä emähewolla, + Takalappi tarwahalla. + Siiall' on siliät pellot, + Tawilla laki tasanen; + Hyw' on hylkehen eleä, + 35. Joopi wettä wiereltänsä, + Luotahan lohia syöpi, + Siwultansa siikasia. + Hauki hallalla kutewi, + Suukonna kowalla säällä; + 40. Ahwen arka märkähäntä + Sykysyt sywillä uipi, + Kesät kuiwilla kutewi; + Käypi särki säärtä lyöen, + Lohi konstin koipiellen." + 45. Sillon wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Niin mitä enemmän tieät, + Ulommaksi arwaelet?" + Sano nuori Joukahainen: + 50. "Tieän siitäki etemmä, + Ulommaksi arwaelen: + Puut pitkät Pisan mäellä, + Hongat Hornan kalliolla. + Paju on puita ensimmäinen, + 55. Paju puita, mätäs maita, + Kiiskinen ween kaloja, + Ilman lintuja tiainen, + Kyytöläinen käärmehiä. + Tulen synty taiwosesta, + 60. Wuoresta wetosen synty, + Alku rauan ruostehesta." + Waka wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Niin mitä enemmän tieät, + 65. Ulommaksi arwaelet? + Sano tarkkoja tosia, + Muisteloita muinosia." + Sano nuori Joukahainen: + "Tieän kuitenki wähäsen, + 70. Muistan ajan muutamankin + Muistan meret kynnetyksi, + Kalahauat kaiwetuksi, + Siweret sywennetyksi, + Sarkajaot sauotuksi, + 75. Mäet mullermoitetuksi, + Wuoret luowuksi kokohon, + Ilman pielet pistetyksi, + Taiwon kaaret kannetuksi, + Taiwoset tähytetyksi." + 80. Sillon wanha Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Lapsen tieto, naisen muisti, + Ei ole partasuun urohon. + Omat on meret kyntämäni, + 85. Meren kolkot kuokkimani, + Kalahauat kaiwamani, + Siweret sywentämäni, + Sarkajaot sauomani, + Mäet mullermoittamani, + 90. Kiwet luomani kokohon; + Olin ma miessä kolmantena + Ilman pieltä pistämässä, + Taiwon kaaria kantamassa, + Taiwoa tähyttämässä." + 95. Siinä nuori Joukahainen + Murti suuta, wäänti päätä, + Murti mustoa hawenta, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Tieän wieläki wähäsen, + 100. Ulommaksi ymmärtelen; + Tuonne laulan tuhman miehen, + Laulan lastuiksi wesille, + Lumpehiksi lainehille." + Siitä suuttu Wäinämöinen, + 105. Siitä suuttu ja häpesi. + Itse loihen laulamahan, + Sai itse sanelemahan; + Ei oo laulut lasten laulut, + Lasten laulut, naisten naurut, + 110. Waan on partasuun urohon, + Joit' ei laula kaikki lapset, + Eikä poiat puoletkana, + Kolmannetkana kosiat, + Nykysessä nuorisossa, + 115. Polwessa ylenewässä. + Laulo wanha Wäinämöinen, + Järwet läikky, maa järisi, + Wuoret waskiset wapisi, + Paaet wahwat paukahteli, + 120. Kiwilinnat liikahteli, + Tornit maahan torkahteli, + Portit Pohjolan repesi, + Ilman kaaret katkieli. + Laulo nuoren Joukahaisen, + 125. Laulo suohon suoniwöistä, + Niittuhun nisälihoista, + Kainaloista kankahasen. + Laulo koiran Joukahaisen + Kynsin kylmähän kiwehen, + 130. Hampahin wesihakohon; + Laulo jousen Joukahaisen + Kaariksi wesien päälle; + Laulo nuolet Joukahaisen + Hawukoiksi kiitäwiksi; + 135. Laulo pystysän kypärin + Otawaisten olkapäille; + Laulo haljakan sinisen + Hattaroiksi taiwahalle; + Laulo ussakan utusen + 140. Halki taiwahan tähiksi. + Itse nuori Joukahainen + Jo on suossa suoniwöistä, + Niitussa nisälihoista, + Kainaloista kankahassa. + 145. Se siitä hywin pahastu, + Toki wiimmen tuskautu, + Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + "Oi sie wiisas Wäinämöinen, + 150. Tietäjä iän ikuinen. + Pyörrytä pyhät sanasi, + Peräytä lausehesi, + Päästä tästä pälkähästä, + Tästä seikasta selitä." + 155. Se on wiisas Wäinämöinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Niin mitä minulle annat, + Kun pyörrän pyhät sanani, + Peräytän lauseheni?" + 160. Sano nuori Joukahainen: + "Ompa mulla kaarta kaksi, + Toinen tarkka ammunnalta, + Toinen lyömähän riwiä; + Ota niistä jompikumpi." + 165. Sano wanha Wäinämöinen: + "Katson ma päälle kaariesi; + Huolin hurja jousistasi; + On kaari itselläniki + Kahta mointa kallehimpi, + 170. Kahta kolmia parempi. + Ei ole kaaren kantajaa, + Eikä nuolen noutajaa; + Mitä annat lunnahaksi?" + Sano nuori Joukahainen: + 175. "On minull' oritta kaksi, + Toinen tarkka askelelta, + Toinen käymähän ripiä; + Ota niistä jompikumpi, + Päästä tästä pälkähästä + 180. Tästä seikasta selitä." + Sano wanha Wäinämöinen: + "Katson päälle orittesi, + Suren sukkajalkojasi; + On ori itselläniki + 185. Kahta kolmia parempi, + Wiittä kuutta wirkiämpi, + Jonk' on lampi lautasilla, + Wesi selwä selkäluilla, + Syö se heinät hettehestä, + 190. Ween pilwestä pitäwi. + Ei ole oron ottajoa, + Suwikunnan suitsioa, + Warsan wiejeä waolle; + Mitä annat lunnahaksi?" + 195. Sano nuori Joukahainen: + "On mulla sisar koissa, + Jok' on warrelta walittu, + Sekä kaunis kaswannolta; + Annan ainoan sisaren, + 200. Lainoan emoni lapsen, + Polwiseksi puolisoksi, + Wanhan päiwäsi waraksi. + Sie pyörrä pyhät sanasi, + Peräytä lausehesi, + 205. Päästä tästä pälkähästä, + Tästä seikasta selitä." + Sillon wanha Wäinämöinen + Pyörrytti pyhät sanansa, + Perähytti lausehensa. + 210. Itse nuori Joukahainen, + Alla päin, pahoilla mielin, + Kaiken kallella kypärin, + Itkeä wetistelewi, + Kotihinsa tullessansa. + 215. Isä pääty ikkunassa + Emo aittojen wajoilla. + Emo ennätti kysyä, + Waimo wanha tutkaella: + "Mitä itket poikueni, + 220. Waiwan nähtyni walitat?" + Sano nuori Joukahainen: + "Ohoh maammo kantajani, + Oi emo ylentämäni! + Ompa syytä itkiällä, + 225. Waiwoja wetistäjällä. + Tuota itken tuon ikäni, + Puhki polweni murehin, + Annon ainoan sisaren, + Lainasin emoni lapsen, + 230. Wanhalle Wäinämöiselle, + Ikuiselle tietäjälle. + Annon wanhalle waraksi, + Turwaksi tutisewalle." + Emo kahta kämmentänsä, + 235. Hyrehti molempiansa, + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Ellös itke poikueni, + Ei ole itettäwiä; + Tuota toiwoin tuon ikäni, + 240. Puhki polweni halasin, + Suwukseni suurta miestä, + Wäwykseni Wäinämöistä, + Laulajoa langokseni." + + + + +Yhesneljättä Runo. + + +Wäinämöinen metsässä, wastan taitannassa tapaa Joukahaisen sisaren. +Warottaa tyttöä tästälähin waan hänelle mielimään. Tyttö wesisilmissä +kotiin, äitillensä kertoo metsässä Kalewaisen tulleen, häntä +itsellensä kaswamaan käskeneen. Emo tyttöänsä kieltää millänsäkään +olemasta, aittaan menemään ja siellä parahisin waatteisin pukemaan. +Tyttö emonsa silmiltä pihalle, siellä yhä itkee wetistelee. Kysywälle +emolle mitä yhtäläiseen itki wastaa ennen meren pohjaanki kun +wanhalle Wäinämöiselle menewänsä. Niin katosi mereen tytti. Tuli nyt +emonki wuoro itkeä; itki jotta kolme kokonaista jokea kyyneleistä +kaswo. Waan tytti Wäinämöisen moniaasti onkiessa puuttu kalana +onkeen. Wäinämöinen esinnä kyllä ouoksi katsoo, wiimmen luulee +loheksi. Ottaa weitsen, alkaa halki leikata, niin kala käsistä +luiskahti mereen ja ilmottihen. Pyytää Wäinämöinen wielä toiste +tulemaan; ei tullut. Niin Wäinämöinen kylläki murehtii, kun ei +älynnyt pitää kauan kaiwattua tyttöä. Wielä unissaki kuwailee jo +olewan tytön saamattomassa. + + Sisar nuoren Joukahaisen, + Ainoa emonsa lapsi, + Läksi wastoa metsästä, + Wastan päitä warwikosta. + 5. Taitto wastan taatollensa, + Toisen taitto maamollensa, + Kolmatta kohotteleksen + Nuorimmalle weiollensa. + Tuli wanha Wäinämöinen, + 10. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Kaswa tyttö minussa mielin, + Elä muissa nuorisoissa; + Kaswa kaioissa somissa, + Weny werkawaattehissa, + 15. Kaswa leiwän kannikalla, + Wehnäleiwän wiploisilla." + Neiti itkien kotihin, + Kallotellen kartanolle. + Isä pääty ikkunassa + 20. Kirweswartta wuolemassa: + "Mitä itket tytti raukka, + Tytti raukka, neiti nuori?" + "Ompa syytä itkiällä, + Waiwoja wesistäjällä. + 25. Sitä itken taattoseni, + Kirpo risti rinnaltani, + Kari wyöstäni karisi; + Rinnalta hopiaristi, + Kari kulta wyöhyestä." + 30. Weljekset weräjän suussa + Laitioita laatimassa: + "Mitä itket sisko raukka, + Sisko raukka, neiti nuori?" + "Ompa syytä itkiällä, + 35. Waiwoja wesistäjällä. + Sitä itken weikkoraukat, + Kirpo sormus sormestani, + Helmet kaulasta helisi; + Kultasormus sormestani, + 40. Kaulasta hopiahelmet." + Sisarekset sillan päässä + Wyötä kullaista kutowat: + "Mitä itket sisko raukka, + Sisko raukka, neiti nuori?" + 45. "Ompa syytä itkiällä, + Waiwoja wesistäjällä. + Sitä itken siskoraukat, + Kirpo kullat kulmiltani, + Hopiat hiwuksiltani, + 50. Sinilangat silmiltäni, + Punalangat pääni päältä." + Emo aitan kynnyksellä + Woita kirnussa pesewi: + "Mitä itket tytti raukka, + 55. Tytti raukka, neiti nuori?" + "Ompa syytä itkiällä, + Waiwoja wesistäjällä. + Sitä itken maammoseni, + Läksin wastoa metsästä, + 60. Wastan päitä warwikosta; + Taiton wastan taatolleni, + Toisen taiton maamolleni, + Kolmatta kohottelimma + Nuorimmalle weiolleni. + 65. Osmonen norosta nousi, + Kalewainen kastemailta: + Kaswa neiti minussa mielin, + Elä muissa nuorisoissa; + Kaswa kaioissa somissa, + 70. Weny werkawaattehissa, + Kaswa leiwän kannikalla, + Weny leiwän wiplosilla." + "El' oo neiti milläkänä, + Emon tuoma tuollakana; + 75. Astu aittahan mäellä, + Kalkuttele kartanolle; + Kolm' on aittoa mäellä, + Awaos parahin aitta. + Syö sie siellä wuosi woita, + 80. Tulet muita muolahampi; + Syö toinen sian lihoa, + Tulet muita sirkiämpi; + Kolmas kuore kokkaroita, + Tulet muita kaunihimpi. + 85. Siell' on arkku arkun päällä, + Lipas lippahan lomassa; + Awaos parahin arkku, + Kimahuta kirjokansi, + Siin' on kuusi kultawyötä, + 90. Seitsemän sinihamoista. + Pane päällesi parainta, + Komehinta kaulallesi, + Ripeintä rinnoillesi, + Warrellesi walkeinta." + 95. Meni itkien pihalle, + Kallotellen kartanolle. + Illat itki ikkunassa, + Aamut aitan kynnyksellä, + Päiwäkauet kartanolla, + 100. Kuukauet kujaisten suilla. + Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + "En minään ennen ollut + Mustin muita neitosia, + 105. Kalpeampi ween kaloja, + Tulin muita mustemmaksi, + Kalpeammaksi kaloja." + Meni emo katsomahan + Kolme yötä oltuansa: + 110. "Mitä itket tytti raukka, + Nuorra saatuna walitat?" + "Ompa syytä itkiällä, + Waiwoja walittajalla; + Sitä itken maammoseni, + 115. En mä wanhalle menisi, + Ikiwanhalle waraksi, + Turwaksi tutisewalle, + Suojaksi sopun kululle; + Menisin minä merehen, + 120. Alle aawojen sywien, + Sisareksi siikasille, + Weikoksi ween kaloille. + Hyw' ompi meressä olla, + Alla aaltojen asua, + 125. Sisarena siikasilla, + Weikkona ween kaloilla; + Siika silmäni pesisi; + Hauki pääni harjoaisi." + Meni aittahan mäellä, + 130. Kallotteli kartannolle. + Kolm' on aittoa mäellä, + Aukasi parahan aitan. + Siell' on arkku arkun päällä, + Lipas lippahan lomassa. + 135. Aukasi parahan arkun, + Kimahutti kirjokannen; + Löysi kuusi kultawyötä, + Seitsemän sinihamoista. + Pani kullat kulmillensa, + 140. Hopiat hiwuksillensa, + Sinilangat silmillensä, + Punalangat päänsä päälle. + Pani päällensä parasta, + Kaulallensa kaunihinta, + 145. Ripehintä rinnoillensa, + Warrellensa walkehinta. + Siitä syöstihen merehen, + Alle aawojen sywien, + Sisareksi siikasille, + 150. Weikoksi ween kaloille. + Emo aittahan tulewi + Kolme yötä oltuansa: + "Minn' on saanut tytti raukka? + Jo on kuollut tytti raukka; + 155. Mennyt lietohon merehen, + Alle aawojen sywien, + Sisareksi siikasille, + Weikoksi ween kaloille. + Sisarena siiat syöpi, + 160. Ween kalat weikkonansa." + Siitä emo itkemähän, + Kyynelwierus wieremähän. + Wieri kyynel, wieri toinen, + Wieri wetrehet wetensä, + 165. Ihopäillä itkewillä, + Muheilla muotopäillä, + Wieri poskille polosen. + Wieri kyynel, wieri toinen, + Wieri wetrehet wetensä, + 170. Polosilta poskiltansa, + Ripeille rinnoillensa. + Wieri kyynel, wieri toinen, + Wieri wetrehet wetensä, + Ripehiltä rinnoiltansa, + 175. Hienosille helmoillensa. + Wieri kyynel, wieri toinen, + Wieri wetrehet wetensä, + Hienosilta helmoiltansa, + Sulkkusille sukkasille. + 180. Wieri kyynel, wieri toinen, + Wieri wetrehet wetensä, + Sulkkusilta sukkasilta, + Kautokengän kantasille. + Wieri kyynel, wieri toinen, + 185. Kanto wetrehet wetensä, + Kautokengän kantasilta + Maahan alle jalkojensa. + Wieri maahan maan hywiksi, + Wetehen ween hywiksi. + 190. Niin kaswo jokea kolme + Yhen ihmisen itusta, + Yhen immen kyyneleistä. + Kaswawi joka jokehen + Kolme koskea kowoa, + 195. Yhen ihmisen itusta, + Yhen immin kyyneleistä. + Kaswo kolmin luotoloita + Joka kosken kuohuwille; + Kolmin koiwuja yleni + 200. Joka luowon partahalle; + Sai siitä käkeä kolme + Koiwuloihin kukkumahan. + Yksi kukku lemmen, lemmen, + Lapselle lemmettömälle, + 205. Toinen kukku armon, armon, + Armottomalle emolle, + Kolmas kukku sulhon, sulhon, + Sulhottomalle tytölle. + Siitä wanha Wäinämöinen + 210. Oli ongella olia, + Käeksellä käänteliä, + Nenässä utusen niemen, + Päässä saaren terhenisen. + Otti ongen taskustansa, + 215. Wäkärauan wäskystänsä; + Ongetteli ongellansa, + Takrallansa tarkotteli. + Wapa waskinen wapisi, + Hopiainen siima sinku, + 220. Nuora kultanen kulisi + Jo päiwänä muutamena, + Huomenna monikahana, + Kala otti onkehensa, + Tarttu takrarautahansa. + 225. Sen weti wenosehensa, + Talu talkapohjahansa. + Katselewi, kääntelewi, + Sanan wirkko, noin nimesi. + "Mi on kummasen kuwannut? + 230. Emp' on tuota tunnekkana. + Siliähk' on siikaseksi, + Kuliahka kuujaseksi, + Haliahka haukiseksi, + Emätön emäkalaksi, + 235. Räpylätön hylkeheksi, + Ihala imehnoseksi, + Pääriwaton neitoseksi, + Wyötön Wäinön tyttöseksi, + Korwiton kotiomaksi; + 240. Luonnonko lohikalaksi?" + Wyöll' on weitsi Wäinämöisen, + Pää hopia huotrassansa, + Lohi leikkaellaksensa, + Kala palstoin pannaksensa, + 245. Satronaisiksi saroiksi, + Lohisiksi lounahiksi, + Paaston ajaksi paloiksi. + Alko lohta leikkaella, + Weitsin wiilteä kaloa; + 250. Lohi loiskahti merehen, + Kala kirjo kimmeltihen, + Pohjasta punasen purren, + Emästä eriwenehen. + Äsken päätänsä ylenti, + 255. Oikiata olkapäätä, + Wasempia warpahia, + Sormia nimettömiä, + Wihurilla wiiennellä, + Kupehella kuuennella. + 260. Nosti kättä oikiata, + Näytti salkoa wasenta, + Seitsemmännellä selällä, + Aallolla yheksännellä. + Sieltä noin sanoiksi wirkki: + 265. "Ohoh sinua ukko utran! + Kun et tuntenut piteä + Ween wiimmeistä tytärtä, + Ahin lasta ainokaista, + Wellamon wetistä neittä. + 270. En ollut lohi punanen; + Olin sisar Joukahaisen, + Kuta pyyit kuun ikäsi, + Puhki polwesi halasit. + Enk' ollut minä tulewa + 275. Lohi leikkoallaksesi, + Kala wiploin wiilläksesi, + Eli palstoin pannaksesi, + Aamusiksi atrioiksi, + Murkkinaisiksi muruiksi, + 280. Lohisiksi lounahiksi, + Paaston ajaksi paloiksi." + Sano wanha Wäinämöinen: + "Miksi sie tulit minulle." + "Olinpa minä tulewa + 285. Kainaloiseksi kanaksi, + Ikuseksi istujaksi, + Polwiseksi puolisoksi. + Tulin wanhalle waraksi, + Turmaksi tutisewalle, + 290. Sun sian lewittäjäksi, + Pään alasen laskiaksi, + Pirtin pienen pyyhkiäksi, + Lattian lakasiaksi, + Tulen tuojaksi tupahan, + 295. Walkian wirittäjäksi, + Olutkannun kantajaksi, + Atrian asettajaksi." + Sano wanha Wäinämöinen + Alla päin pahoilla mielin: + 300. "Oi sie sisar Joukahaisen. + Woi sie tulla toinen kerta." + Ei eneä tullukkana, + Itse aaltohin aleni. + Tuonne waipu wastikänä, + 305. Ween kalwosta katosi, + Kiwen kirjawan sisähän, + Maksan karwasen malohon. + Siitä wanha Wäinämöinen + Alla päin pahoilla mielin, + 310. Kaiken kallella kypärin, + Kotihinsa tullessansa, + Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Ohoh hullu hulluuttani, + Mieleltä wäheyttäni! + 315. Olipa minullai mieltä, + Ajatusta annettuna, + Syäntä suurta surwottuua; + Oli ennen aikoinansa, + Waan ei nyt nykysin aion. + 320. Nyt on mieli melkiässä, + Ajatukset arwosessa, + Kaikki toimi toisialla. + Jota toiwoin tuon ikäni, + Puhki polweni halasin, + 325. Äsken tuli onkeheni, + Tarttu takrarautahani, + Waan en tuntenut piteä, + Ween wiimmeistä tytärtä, + Ahin lasta ainoata, + 330. Wellamon wetistä neittä. + Sano nyt Untamo unesi, + Makuhusi maan wenyjä, + Missä Wuojela eläwi, + Neiot Wellamon wenywi." + 335. Sano Untamo unensa, + Makuhunsa maan wenyjä: + "Tuolla Ahtola asuwi, + Neiot Wellamon wenywi, + Alla aaltojen sywien, + 340. Selässä meren sinisen, + Kirjawan kiwen sisässä, + Maksan karwasen malossa. + Siellä Ahtola asuwi, + Neiot Wellamon wenywi, + 345. Pikkusessa pirttisessä, + Kamarissa kaitasessa, + Saan lukkojen takana, + Tuhansin awaimien." + + + + +Kahesneljättä Runo. + + +Marjatta kauan neitenä kotona ollut joutuu paimeneen, syöpi +kummanlaisen marjan, josta hänelle syntyy poika. Tuoan pappi lasta +ristimään, kysyy pappi ku saataisi isättömän pojan tuomariksi. +Saahaan wanha Wäinämöinen, tuomitsee poian suohon wietäwäksi. Aukasee +suunsa kaksiwiikkonen lapsi ja pakisee jo wäärin tuominneeksi. Siittä +suuttuwa Wäinämöinen jo laulaksen poies eläwien luota, kantelen +ainoastansa muistoksi jälelle jättäwä. + + Marjatta koria kuopus + Kaswo koissa korkiassa; + Hirren kynnystä kulutti + Hienosilla helmoillansa, + 5. Kamanoa kaksi hirttä + Pätöwillä pääriwoilla, + Siltalauan lattioa + Kautokengän kantasilla. + Marjatta koria kuopus + 10. Aina piikuen pitänyt, + Aina ollut neityenä, + Pantu on lehmän lypsentähän. + Lypsi lehmät leppehesti, + Muut on kaikki lehmät lypsi, + 15. Senpä heitti lypsämättä, + Ku oli häirynyt härille. + Marjatta koria kuopus + Aina piikuen pitänyt, + Aina ollut neityenä + 20. Oli kirkkohan menewä. + Sai oronen waljahisin, + Puna puikkojen etehen, + Ei istu oron rekehen. + Pantu on tamma waljahisin, + 25. Ruskia reen etehen, + Ei istu rekehen tamman, + Jok' oli ollut upehilla. + Pantu on ruuna waljahisin + Puhas puikkojen etehen, + 30. Niin istu rekehen ruunan, + Sillä kirkkohan ajawi. + Marjatta koria kuopus + Aina piikuen pitänyt, + Aina ollut neityenä, + 35. Pääty karjan paimeneksi, + Läksi lammasten keralle. + Pah' on olla paimenessa, + Tyttölapsen liiatenki; + Mato heinässä matawi, + 40. Sisiliskot siuottawi. + Ei mato matanutkana, + Sisilisko siuottanna, + Oli marjanen mäellä, + Punapuola kankahaila. + 45. Niin marja mäeltä huuti, + Punapuola kankahalta: + "Tule neiti poimimahan, + Tinarinta riipomahan; + Wyö waski walitsemahan, + 50. Ennen kun elona syöpi, + Mato musta muikkoawi." + Marjatta koria kuopus + Meni marjan katsontahan, + Punapuolan poimentahan. + 55. Keksi marjasen mäeltä, + Punapuolan kankahalta: + "On marja näkemiähän, + Puola ilmoin luomiahan; + Alahahko maasta syöä, + 60. Ylähähkö puuhun nosta." + Tempo kartun kankahalta, + Sillä marjan maahan sorto; + Kirpo marjanen mäelle, + Siitä mäelle seisotaksen. + 65. "Nouse marja helmoilleni!" + Nousi marja helmoillensa. + "Nouse marja wyöni päälle!" + Nousi marja wyönsä päälle. + "Nouse marja rinnoilleni!" + 70. Nousi marja rinnoillensa. + "Nouse marja huulilleni!" + Nousi marja huulillensa; + Huuliltansa kielellensä, + Kieleltä keruksihinsa, + 75. Siitä watsahan walahti. + Marjatta koria kuopus + Siitä tyyty, siitä täyty, + Siitä paksuksi panihen, + Lihawaksi liittelihen. + 80. Kanto kohtua kowoa, + Watsan täyttä waikiata, + Ympäri yheksän kuuta, + Kuuta puolen kymmenettä. + Niin kuulla kymmenennellä + 85. Waimon waiwaksi tulewi, + Painuwi pakolliseksi, + Watsan täysi waikiaksi. + Siitä meiän Marjatta + Jo tuossa ajattelewi, + 90. Minne mennä, kunne käyä, + Kusta kylpyä kysellä. + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Piltti pieni piikaseni! + Lähe kylpyä kylästä, + 95. Saunoa Sariolasta, + Jossa huono hoiwan saisi, + Awun ange tarwitseisi." + Piltti pienin piikojansa, + Paras palkkalaisiansa, + 100. Hywä kielas käskeäkki, + Kepiä kehuttoaki, + Koprin helmansa kokosi, + Käsin kääri waattehensa, + Sekä juoksi, jotta joutu, + 105. Ruman Ruotuksen tupahan. + Ruma Ruotus paitulainen + Syöpi, juopi pöyän päässä, + Päässä pöyän paiollahan, + Aiwan aiwinaisillahan. + 110. Ruma Ruotuksen emäntä + Lieho sillan liitoksella, + Laaho keskilattialla, + Eläwi hywän tawalla. + Sano Piltti pieni piika: + 115. "Läksin kylpyä kylästä, + Saunoa Sariolasta, + Jossa huono hoiwan saisi, + Awun ange tarwitseisi." + Ruma Ruotuksen emäntä + 120. Sanan wirkko, noin nimesi: + "Kellen kylpyä kyselet, + Kellen aihelet apua?" + Sano piltti pieni piika: + "Kysyn muorille kotona." + 125. Ruma Ruotuksen emäntä + Sanan wirkko, noin nimesi: + "Ei kylyt kylähän joua; + On kylpy kytömäellä, + Huone hongikkokeolla, + 130. Johon portto poiat saapi, + Tuulen lautta lapset luopi." + Piltti pieni piikojansa + Sekä juoksi, jotta joutu, + Sano tuonne tultuansa + 135. Luoksi muorinsa kotona: + "Eule kylpyä kylässä, + Saunoa Sariolassa. + Ruma Ruotus paitulainen + Söip' on joip' on pöyän päässä, + 140. Päässä pöyän paiollahan, + Aiwan aiwinaisillahan, + Ruma Ruotuksen emäntä + Lieho sillan liitoksella, + Laaho keskilattialla, + 145. Eläen hywän tawalla. + Mie sanoin sanalla tuolla: + Läksin kylpyä kylästä, + Saunoa Sariolasta, + Jossa huono hoiwan saisi, + 150. Awun ange tarwitseisi. + Ruma Ruotuksen emäntä + Sanan wirkko, noin nimesi: + Kellen kylpyä kyselet, + Kellen aihelet apua? + 155. Mie sanoin sanalla tuolla: + Kysyn muorille kotona. + Ruma Ruotuksen emäntä + Sanan wirkko, noin nimesi: + Ei kylyt kylähän joua; + 160. On kyly Kytömäellä, + Huone hongikkokeolla, + Johon portto poiat luopi, + Tuulen lautta lapset saapi." + Siitä meiän Marjatta + 165. Itse tuon sanoiksi wirkki: + "Lähteä minun tulewi, + Niinkuin muinenki kasakan, + Eli orjan palkollisen." + Wiepi wastan warjossansa, + 170. Lehen lempisuojassansa, + Astua taputtelewi + Huonehesen hongikolle, + Tallihin Tapiomäelle. + Niin sano sanalla tuolla, + 175. Lausu tuolla lausehella: + "Henkeäs hywä hewonen, + Huokoas wetäjä warsa! + Watsan kautta waiwaloisen, + Kylylöyly löyhäytä, + 180. Sauna lämpönen lähetä, + Jotta huono hoiwan saisi, + Awun ange tarwitseisi." + Henkäsi hywä hewonen, + Huokasi wetäjä warsa, + 185. Watsan kautta waiwallisen. + Min hewonen henkeäwi, + Se on luotu kylyn löyly, + Wesi wiskattu wiaton. + Siitä meiän Marjatta + 190. Kylpi kylyn kyllältänsä, + Watsan löylyn wallaltansa. + Saip' on tuonne poikuensa + Heinille kesäteoille, + Suorajouhen soimen päähän. + 195. Siitä meiän Marjatta + Otti poian polwillensa, + Lapsen lannepuolellensa. + Kaswatteli poiuttansa, + Kullaista omenuttansa, + 200. Hopiaista sauoansa, + Alla seulan seulottawan, + Alla korwon kannettawan, + Alla jauhawan kiwosen, + Alla juoksewan jalaksen. + 205. Siitä meiän Marjatalle + Kaswo poika kaunokainen, + Ei tietä sukua sillä; + Iso kutsu Ilmariksi, + Emo ehtopoiaksehen, + 210. Weljet wennon joutioksi, + Sisaret sotijaloiksi, + Muu pere nimettömäksi. + Etsittihin ristiätä, + Katsottihin kastajata; + 215. Tuli pappi ristimähän, + Wirokannas kastamahan, + Palwonen pitelemähän. + Sepä tuon sanoiksi wirkki: + "Ketä tuohon tuotaisi + 220. Tuon on tuhman tuomariksi?" + Tuotu on wanha Wäinämöinen, + Tietäjä iän ikuinen. + Sano wanha Wäinämöinen: + "Poika suolle wietäöhö, + 225. Puulla päähän lyötäöhö, + Tangolla tapettaoho." + Puhu poika puolikuinen, + Kaksiwiikkonen kajahu: + "Ohoh ukko ulkomainen, + 230. Wirokannas Karjalainen! + Kun olet tuhmin tuominnunna + Wäärin pitännä lakia." + Pappi risti ripsahutti, + Tästä lapsen kapsahutti, + 235. Metsolan kuninkahaksi, + Rahasaaren wartiaksi. + Siitä suuttu Wäinämöinen, + Siitä suuttu ja häpesi; + Laulo kerran wiimmesensä, + 240. Laulo waskisen wenehen, + Laulo ruuhen rautapohjan. + Laskea karehtelewi, + Wenehellä waskisella, + Kuutilla kuparisella, + 245. Yläsihin maaemihin, + Alasihin taiwosihin. + Sinne puuttu pursinensa, + Wenehinensä wenähty, + Jätti kantelen jälille, + 250. Suomelle ilon ikuisen, + Laulut suuret lapsillensa. + + -- -- -- -- -- + + Herännenkö, heittänenkö, + Luonenko, lopettanenko, + Wai wasta alottanenko? + Wiel' oisi sa'an sanoja, + 5. Tuhat wirren tutkelmusta. + Joit' ei laula kaikki lapset, + Ymmärrä yhet urohot, + Eikä waimot warsinkana. + Waan ei koski wuolaskana + 10. Laske wettänsä loputen, + Eikä laulaja hywäkän + Laula tyyni wirsiänsä. + Mont' on muutaki muretta, + Paljo huolta huommisesta; + 15. Nälkä mulla näin sanowi: + "Suut' elä kullatta kuluta, + Pieksä kieltä penningittä; + Laulajan laki palawi, + Runoin kulkku kuiwettuwi, + 20. Waan ei korwat kuuntelian." + Waan kuitenki, kaikitenki, + Wirren laulon, laulun laiton, + Oksat karsin, tien osasin. + Siitä sinne tie menewi, + 25. Rata uusi urkenewi, + Paremmille laulajille, + Taitawammille runoille, + Nuorisossa nousewassa, + Polwessa ylenewässä. + +_Loppu<_. + + + + +Toisintoja. + + + Ensimmäinen Runo. + + 5. Laulaja minä olisin, + Laulaja olettelisin + Hywän toiseni keralla, + Parempani kumppalini. + 6. Suullinen sanalliseni! + 8. Saaumma sanelemahan, + 18. Kansassa ylenewässä; + 60. Suorin solmun sommelolta. + 70. Wähän päiwän wietteheksi; + 72. Huomeneni huokiaksi. + Taonta on sepolla työtä, + Laulanta laki runolla, + Kukunta kesäkäellä, + Painanta Sinettärillä. + 80. Itse wanha Wäinämöinen, + * Isä wanhan Wäinämöisen, + 84. Ikäwysty aikohinsa, + Ouostu elämähänsä, + 101. Otawainen ottanunna; + 117. Tako rautasen orihin + Hiirenkarwasen hewosen, + Tako sarwisen satulan. + 127. Hewosella hirwisellä, + Kalahauin karwasella, + Lohen mustan muotosella, + 128. Hiirenkarwalla hewolla. + 129. Ajo syötyjä ahoja, + Noita Wäinön kankahia, + 137. Lappalainen kyyttöselkä + Kanto wiikoista wihoa, + Kauanaikaista karetta + 139. Kaukoa katsetta suurta + * Kaukaista ylenkatsetta + * Kanto kaukaista katsetta + 140. Päälle wanhan Wäinämöisen. + 141. Walmisti tulisen jousen, + Jalon kaaren kaunisteli + 142. Teräskaarisen kaniwi; + 143. Kaari rauasta rakettu, + Selk' on waskesta walettu. + 155. Wuoli piiliä pinohon, + Kolmisulkia kokohon, + Warret tammesta wanuwi, + Päät tekewi terwaksesta, + * Teki piiliä piwosen, + Kopran nuolia kowia, + 157. Sulitteli nuoliansa + * Sulitti tuliset nuolet + 160. Warpusen wipusimilla. + 168. Taisi jäntehen tawata, + 169. Hiwuksista Hiien immen, + Karwoista emäkapehen. + * Hännästä ujon upehen, + Hapsista halukapehen. + 179. Wuotti illan, wuotti aamun, + Illat istu ikkunassa, + Aamut aitan kynnyksellä, + Päiwät kuunnellen kujassa, + 187. Keksi mustasen merellä, + Sinerwöisen lainehilla, + 188. Selässä sinisen hirwen, + Selwällä meren selällä, + Ulapalla aukialla. + 190. Toki nuolensa tuliset + Korwalla tulisen kosken, + Pyhän wirran pyörtänällä; + 211. Ampu kuiten, ei totellut; + 213. Min käsi ylentänehe, + 215. Min käsi alentanehe, + Sen nuoli ylentäöhön. + 217. Ampu nuolen ensimmäisen, + * Ampu kerran nuoliansa, + Meni ylitse merehen; + Ampu toisen nuoliansa, + Meni alatse merehen; + 227. Koki kerran kolmannenki, + Jopa wiimmen kohti käypi, + Ampu riuhto Wäinämöisen + Wasemehen kainalohon, + Päähän olka oikiahan, + 229. Ampu olkisen orihin, + Hernewartisen hewosen + Alta wanhan Wäinämöisen, + Läpi länkien sioista, + Kautta kainalolihojen. + 231. Oikiasta olkapäästä, + Kautti kainalon wasemen. + 234. Sormin sortuwi wetehen, + Käsin käänty lainehesen, + * Sortu sormin lainehille, + Kämmenin wesille käänty, + * Sormin suistuwi wetehen, + Kääntywi käsin merehen, + 245. Astune kotiahoille, + Saane Wäinön kankahille. + 246. Saane Wäinölän saloille. + 249. Seulu seitsemän keseä, + 253. Meri aaltonen e'essä, + Takanansa taiwas kirkas. + 257. Kussa kättänsä kohotti, + 260. Sihen niemiä nimesi; + 262. Sihen kuopat kaiwaeli; + * Sihen kuoppia kowerti; + 264. Lati nuottalaskimia; + * Sihen siiwosi apajat; + 269. Purret käypi kauppamiesten. + 257-269. Mahto luoa tuotoloita, + Saatti saaria sanella, + Salakarit siunaella, + Kalahauat kaswatella. + 270. Lenti kokko koilta ilman, + Koilta ilman, alta taiwon, + * Hanhonenpa ilman lintu + Lenteä lehuttelewi, + * Sotkonen on ilman lintu + Etsiwi pesän sioa, + * Haapana haki peseä, + Asunmaata arwaeli, + 272. Tuli Turjan kintahissa, + Sai Lapin lapukkaissa, + 274. Lenti kaikki ilman tuulet, + 279. Pisti polwensa pesäksi, + 287. Päähän polwen Wäinämöisen. + 288. Wanu waskesta pesänsä, + 290. Muniwi munia kolme, + 297. Kuuli suonien sulawan. + 298. Liikahutti polwiansa, + 300. Munat wierey wetehen, + * Munat wierehty wetehen, + Lapsukaiset lainehesen, + 303. Kokko ilmahan yleni. + * Kotka läksi lentämähän. + 306. Mi munass' alanen puoli, + * Munoa alanen puoli + * Jäälitsän alanen puoli + 308. Mi munass' ylänen puoli, (K. 306) + 310. Mi munassa ruskiata, + Jäälitsässä ruskiata, + 312. Mi munassa walkiata, (K. 310.) + 314. Mi munassa luun muruja, + Jäälitsässä luun muruja + + + Toinen Runo. + + 4. Petäjäissä pölkyn päänä, + * Meni männyn säikälennä, + 10. Jo tunsi tuhun tulewan, + Hätäpäiwän päälle saawan, + 15. Jouin puulle pyöriwälle, + Warwalle wapisewalle, + 25. Tulehenko teen tupani, + Wai wetehen saunan salwan. + 28. Tuli tuiki polttanewi; + 29. Westän pirttini wetehen, + Wesi wienewi iäti. + 30. Siitä tuuli tuuwitteli, + Ilma lieto liikutteli, + 33. Tuonne wiepi Wäinämöisen + Pirun pitkähän perähän, + 39. Tuolla Pohjolan lahella, + Kylän kurjan kuuluwilla, + 44. Tulin mailta tuttawilta, + Siirryin syntymäsioilta, + 46. Jäniksen jälettömälle. + 50. Kaikki sammakot sanowi, + 61. Matkoa osaamahan, + 67. Tuopa musta Pohjan akka, + Ulappalan umpisilmä + Nousi aiwan aikaisin, + 73. Pyyhki pikkupirttisensä, + Waskilattian lakasi, + * Pyyhki pikku pirttiänsä, + Lattiatansa lakasi, + 74. Lakaeli lattiansa + Waskisilla warpahilla, + Luualla hopeisella. + 76. Luualla tuhatlehillä. + 79. Wiepi rikkansa pihalle, + Pellolle perimmäiselle, + 81. Rikoillansa seisotaksen, + Siitä korwin kuuntelewi, + 83. Takimmalla tanhualla, + Kaijimmalla pientarella. + Tuosta kuuli kuusialle, + Tajusi kaheksialle. + 85. Itku kuuluwi mereltä, + Poikki joen juorottama. + * Kuuli miehen itkewäksi, + Urohon urisewaksi. + * Ujertawaksi urohon. + * Urohon ujeltawaksi. + 89. Tämä on itku Wäinämöisen, + Urajanta Untamoisen, + Jouhileuan juorottama. + * Jouhileuan juorotusta. + 95. Läksi luota katsomahan, + Likeltä tähyämähän. + * Läksi itkua perihin. + 99. Kiwen kirjawan siwulla, + Paaen paksun pallehella, + 104. Otti miehen kuolemasta, + Urohon katoamasta, + * Nosti wanhan Wäinämöisen, + Wiepi wierahan kotia. + 107. Itse istu soutamahan, + * Suoritaksen soutamahan, + 109. Kirjokannen kynnykselle. + 110. Syötti miehen syöneheksi, + Juotti miehen juoneheksi, + Apatti alanenäksi; + * Syötti miehen syölähäksi, + Juotti miehen juolahaksi; + 112. Sano tuonne saatuansa, + Pohjolahan tultuansat + 115. Uriset uwantolainen? + Laatisiko mieli miehen + Palata omille maille, + Noille maille ristityille, + Paikoille papillisille? + 118. Laatisipa mieli mennä, + Palata omille maille j.n.e. + 132. Onpa hywä ollaksesi, + Armas aikaellaksesi + Pohjan poikajen tuwilla, + Perinteillä pehmeillä, + 140. Kultakupista olutta. + 152. Minpä annat palkastani, + 164. Saatatko takoa sammun, + Kirjokannen kalkutella, + * Kun sa laait uuen sammon, + Kirjokannen kirjottelet, + 166. Kahesta karitsan luusta, + Yhestä jywästä otran, + Wielä puolesta sitäi, + * Kolmesta jywästä otran, + * Maiosta mahowan lehmän, + 178. Ei oo taattoni takoja, + Eikä seppänä setäni, + Enk' ole opissa ollut, + Seissyt seppojen pajassa; + 181. Wielä taitawa takoja; + Ei ole seppää selwempätä, + Takojata tarkempata, + Se on taiwahat takonut, + Ilman kaaret kalkutellut, + 185. Eikä pihtien pielmät. + 202. Tyttösi lepyttelewi, + Tinarinnat riuoawi. + 206. Anto hälle uuen purren, + Wasta terwatun wenehen, + Laulo tuulen tuppurihin, + Ilman raiwohin rakenti, + Työnti wanhan Wäinämöisen + Pimiästä Pohjolasta. + * Anto hälle sirkun siiwet, + Anto leiwon lennättimet; + Niillä wanha Wäinämöinen + Lenteä lehuttelewi, + Pian lenti matkat pitkät, + Wälehen wälit lyhyet + Siitä kylmästä kylästä, + Pimiästä Pohjolasta. + + + Kolmas Runo. + + 1. Tuulikki Tapion neiti, + Hoikka Honkelan miniä, + Salo kaarron kaunis waimo + * Katrinar neito kaunis, + Sisar nuoren Joukahaisen + 3. Sinisukkahan sireksen, + Kautokenkähän kaniwi. + 18. Näki kaaren taiwahalla, + * Näki neien taiwahalla, + Ilmassa ihanan immen, + * Näki pilwen taiwahalla, + Neit' on pitkän pilwen päällä, + 24. Wask waippoa waruwi, + Piwossa hopiapirta, + Kultasukkula käessä, + 29. Tuletko minulle neiti, + Ikuseksi puolisoksi, + Kainaloiseksi kanaksi? + 30. Wieretäte wiereheni! + 55. Emmä sulle ennen tullo, + * Tulisin minä sinulle, + Kun sa weistäsit wenosen, + 59. Kirwon lyömättä kiwehen, + 69. Ei kirwes kiwehen käytä, + Kasa hietra kalliohon. + * Ei kirwes kiwehen kosken, + Eikä kalkkan kalliohon. + * Ei kirwes kiwehen käynyt, + Eikä kalkat kalliohon. + 71. Päiwälläpä kolmannella + Hiisi pontta pyörähytti, + Lempo liikutti tereä, + 78. Kirwes kimmelti kiwestä, + Kammeltihen kalliosta, + Terä lipsahti liha'an, + * Terä liuskahti liha'an, + 81. Hiis sen suonille sowitti, + Lempo luille luiskahutti; + * Lempo liitätti lihoille, + 87. Weri pääsi wuotamahan, + Hurme huppellehtamahan. + * Maito maahan juoremahan. + 103. Tulewalle tukkimeksi, + Weren tielle telkkimeksi. + 105. Weri tulwana tulewi, + Hurme juoksewi jokena, + * Weri tuiskuna tulewi, + 113. Ei ollut sitä mätästä, + 125. Rekehensä reutoaksen + Wieretäksen korjahansa. + * Rekehensä reutosihen, + Korjahan karentelihen. + 130. Korja kultanen kulisi, + Jalas koiwunen kolasi, + * Korja kultanen kulahti, + Hopiainen pyörä pyöri, + Ratas rautanen hasahti, + 131. Ajo tuonne toitualle, + Tuonne kylmähän kylähän; + * Ajo tuonne toistolle, + Tuonne kylmähän kylähän, + Tarkkahan Tapiolahan; + * Ajoa karittelewi, + Ajo kymmenen kyleä, + Talo wastahan tulewi, + Ajawi talon pihalle, + Kartanolle kaunihisti; + 136. Uron tuskan tuntioa, + Wammojen wakittajoa, + Rauan raannon katsojoa, + Puun jälen puhelioa, + * Weritulwan tukkijoa, + Salpoa werisatehen, + Suonikosken sortajoa? + 140. Poika portahan nenässä; + * Paarna pieni pankon päässä; + 141. Lapsi warsin wastaeli, + 153. Keskimmäistä tietä myöten, + Keskimmäisehen talohon. + 165. Ohkoa owen awasi, + 173. Ajo tuonne toisialle, + Äärimmäisehen talohon; + Siell' on ukko uunin päällä, + Halliparta harjun alla, + Jok' on tukkinut hywätki, + Jalommatki jaksanunna. + 176. Itse noin sanoiksi wirkki: + Oisi akka ammuttawa, + Koukkuleuka kolkattawa. + Porohkoiksi poltettawa, + 179. Wierimmäistä tietä myöten, + Wierimmäisehen talohon, + 189. Tuli ukko ikkunahan, + Puuho ukko pöyän päässä, + Parta laulo, pää järisi: + 197. Alta kosket, päältä wirrat, + Kosket kuohujen kohilta, + 200. Kapeista kannaksista. + + + Neljäs Runo. + + 1. Sano ukko, noin nimesi + Tytöllensä nuorimmalle: + Lämmitä saloa sauna, + Rikenehen riuahuta + Haapasilla halkosilla, + Pienillä pirastehilla; + Kasta kaljalla saranat + Oluella ukset woia, + Jott' ei ulwo suuret ukset, + Eikä wankase saranat. + Wieös wastat warjoissasi, + Lehet hienot helmoissasi; + Niin hauo simanen wasta, + Mesilatwa lauhuttele. + 5. Meni saunahan saloa, + Kylin kylpihuonehesen, + Ilman uksen ulwomatta, + Saranan narahtamatta. + 9. Reiälle rewennehelle, + Haawalle halennehelle; + 20. Laattialle lainehtinna; + Ei ole talossa taassa + Sinun tulwan tukkiata. + 27. Ain' on toimi toisialla + Kun on toisessa talossa, + Wäki wäljässä tilassa + Kun on toisen hartioissa. + Sai itse sanelemahan, + Puhkesi puhelemahan: + Sulettun' on suuremmatki j.n.e. + 340. Yheksältä woitialta, + Kaheksalta katsojalta. + 346. Ne on polwehen panewi, + Warpahisin walmistawi. + * Niillä woiti Wäinämöisen, + Pahoin tullehen paransi. + 392. Kapaloittu kaunihisti, + 401. Saipa tulwa tukkiansa, + Suonikoski sortajansa, + Kiiwahasti kiinni otti, + Weri seiso selwäsesti, + 403. Tuosta tuli terweheksi, + Kaswo aiwan kaunihiksi, + Ihommaksi entistähän j.n.e. + 411. Waka wanha Wäinämöinen, + Kun oli wiimmen wirkistynyt, + Tointunut werituhosta, + Katsahtawi taiwahalle j.n.e. + 418. Luonnon luojalta lujalta. + + + Wiies Runo. + + 14. Noita Wäinölän ahoja, + Kalewalan kangasmaita, + 17. Syö syöjä unen näkiä, + 26. Laulelee, hyrähtelewi; + 32. Halki pilwien hajotti. + 34. Laulo näähän kultarinnan, + Kaksi kullaista käkeä + Kuusssehen kukkumahan, + Lehwyille lekkumahan, + Laulo oksille orawan. + 52. Ompa syytä ollakseni, + Jouwuin maille wierahille + Äkki ouoille owille, + Enkä tiennyt tietä käyä, + Outo matkoja osannut; + Annon seppo Ilmarisen, + Lainasin emoni lapsen + Pimiähän Pohjolahan, + Pohjan pitkähän perähän. + Sano seppo Ilmarinen: + Ellös ollo milläkänä + 60. Maan kuulu, ween walio, + 64. Saoin markoin maksettawa, + Tuhansin lunastettawa + 72. Jopa taianki tajuta, + Ymmärrellä mielalasi; + Jopa sie minun menetit + * Tuosta tunnen kielastajan, + Tajuan walehtelian; + Jopa sie minun lupasit + 80. Paikoille papittomille, + Maille ristimättömille. + 90. Siell' on kuu kumottamassa, + Siellä oksilla otawa. + * Kun on näätä kultarinta + Kultasessa kuusosessa. + 99. Nossos puuhun korkialle + Orawaista ottamahan, + Nääteä tapoamahan. + 110. Sanowi sanalla tuolla, + Lausu tuolla lausehella: + Oi Ukko ylijumala, + Tahi taatto taiwahinen, + Nosta tuuli tuppurihin, + Ilma raiwohin rakenna; + 129. Läpi taiwahan tähitse + 130. Tuuli tuopi wierahia + Tuonne Pohjolan pihalle, + 133. Eikä wirka willahännät, + * Penut oikein osata. + 143. Eikä wirka willaseuot. + 146. Taiottani, tieottani, + Ilman innotta isäini, + Waruksitta wanhempaini + Tuntemattomain tuwille, + Käymättömille kylille. + 154. Tuota Wäinölän wäwyä, + Tahi seppo Ilmarista? + 158. Olen ma seppo Ilmarinen, + Tahi taitawa takoja, + Waan en wäwy Wäinölässä, + Kasakka Kalewalassa, + Weli olen wanhan Wäinämöisen, + Lanko laulajan ikuisen. + 170. Sio kullat kulmillesi, + Sinilangat silmillesi, + Punalangat pääsi päälle, + Hopiat hiwuksillesi; + 185. Seitsemän sinihametta; + Wiitiseksen, waatiseksen, + Waskipantohin paneksen, + Tinawöihen telkitäksen, + Tuli aitasta tupahan + Pukemissa puhtahissa, + Walkehissa waattehissa + 197. Uuwutti unettomaksi, + * Uuwutti unettomaksi, + Waiwutti warattomaksi; + 204. K. II: 164. + 214. Taian ma takoa sammon + 220. Jo olen taiwoa takonut, + * Äsken taiwoa takoissa, + Ilman kantta kalkuttaissa. + 234. Wasaroa warsinkana. + * Wasarata warrellista. + 247. Alasimellen alusta + 286. Lyöä lynnähyttelewi, + 291. Yöt neittä lepyttelewi, + Pitelewi pitkähiusta. + 293. Saapi sammon walmihiksi, + Kirjokannen kirjotuksi; + Ei saa neittä miessytyksi + Impeä lepytetyksi. + * Sai sampu takoneheksi, + Neitonen lunastetuksi. + 295. Ei neiti lunastetuksi, + Hiwus pitkä miessutuksi. + 299. Jauho päiwän, jauho toisen, + Päiwän jauho juotawia, + Päiwän toisen syötäwiä, + Kolmannen pieltäwiä. + 309. Yheksän sylen sywähän + 326. Laatisipa mieli mennä, + Saaha syntymäsioille, + Kotihini kuolemahan. + 333. Nousi tuuli tuulemahan, + Tuuli poies Pohjolasta, + 345. Jo mie laain uuen sammon j.n.e. + + + Kuues Runo. + + 2. Seki kaunis Kaukomieli + Kulkeaksensa kokesi, + Mennäksensä miettieli, + 5. Luotolahan lankohinsa, + Wäinölään anoppihinsa. + * Wuojelahan lankohinsa, + Wäinölään sisarihinsa. + 8. Talwen tallikonkaria, + 14. Oi emoni kantajani, + Warsin waltawanhempani, + Hae sukkani, saa rätsini, + Hae warwashattarani, + 18. Lähen neitiä Pohjolasta, + * Lähen Hiiestä kosihin, + Wuoresta walan tehestä. + 26. Lapin uusille tiloille, + Lapin talwitanterille; + 69. Saata Saksaksi sanoa. + 75. Suan seinähän siwalti, + Liinat lieskahan lewitti; + 78. Jos kauko kaonnehekse, + Mies häjy häwinnehekse, + Jo suka werin tulewi, + Harja hurmehin noruwi. + 81. Harja hurmehin kuluwi. + * Harja nuorehin noruwi. + * Harja hurmehin huruwi. + 182. Sillon lieto Lemminkäinen + Tohti toiseksi ruweta, + Ruohti muuksi muutellate; + Mato rautasna matona, + Kulki kyissä käärmehenä. + 183. Sai sisähän salwoksesta, + 188. Laki täynnä laulajoita, + 205. Kun ei sua koirat hauku, + Eikä wiitsi willaseuot. + 216. Itse laululle rupesi, + Töille wirtten työntelihen; + 230. Etemmäksi ennätellä, + 233. Kuss' ei kuulu karjan kello, + Helkkeä hewosen kello. + 246. Kokonansa kokkahongat, + Tywin syösten suuret hongat, + Latwoin laikkapäät petäjät. + 260. Siksi en sinua laula, + 263. Rinnoillansa riuottelit, + 273. Juoksi Pohjolan joelle, + + + Seitsemäs Runo. + + 11. Kun sa kylwet kuuman saunan, + Kuuman saunan rautalanan, + Wastan rautasen keralla. + Niin sanowi Lemminkäinen: + Oi Ukko yli jumala j.n.e. + 14. Lyylikki lylyjen seppä, + Kapo kalhujen kania, + * Lystikki lylyen seppä, + Kaunis kalhujen tekiä, + * Kaunis Kauppi köyrötyinen, + Warsin weitikkä werewä, + 16. Sykysyt lylyä wuoli, + Talwet kalhua kawelti, + * Kesän laati uutta susta, + Talwen kalhua kawerti, + 17. Ketti kalhua kewään, + 18. Wuoen wuoli sauan wartta, + Toisen sompoa sowitti. + * Talwen sauoa salitti, + * Päiwän laati sauoansa, + 20. Saapi sauat walmihiksi, + Sauan warret wuolleheksi, + 25. Kahen siiwen siukowata, + Jot' ei näillä yllättäne, + Kaunihisti kannattane, + 30. Pääty Hiiet kuulemassa, + Juuttahat tähyämässä; + 32. Hiiet hirwiä rakenti, + Juuttahat poroja laati, + 33. Juuttahat suki poroja, + * Jalopeuroja sukesi, + * Tewanoita synnytteli, + 36. Sääret suolta seipähistä, + Selän aiwin aiaksesta, + 39. Taljan kuusen koskuesta, + Ruumihin lahosta puusta, + 42. Hiiet neuo hirwiänsä, + 47. Jalkoa jaloton wilja, + 50. Lapin lastutanterille. + 54. Ahin aitojen perätse, + Weitikän weräjän suutse; + 55. Warsin weitikän weräjän; + 56. Potkasi koasta korwan, + 58. Kesken keitin keikahutti, + * Selät keitin keiahutti, + * Kesäkeiton keikahutti, + * Keitin korwan keikahutti, + 59. Keitot tuhkahan tuherti, + Wellin lietehen lewitti, + 62. Waimo nauro, lapset parku, + 64. Lapin naiset nauramahan. + 65. Itse weitikkä werewä + Heitti rangan karsimatta, + Puun sorian sortamatta, + Kohta päätywi pihalle. + 80. Pian suuttu ja wihastu, + 81. Solahutti suopetäjän; + 86. Toinen makso markan saua + 89. Silmän siitämättömähän, + 95. Hiitten hirwen lautaselle, + 98. Siwua silittelewi, + 101. Lempi tyttösen lewätä, + Tinarinnan riuotella. + 109. Lyly lenti pälkähästä, + Kalhu kantapään siasta, + Sana suoweron warasta, + 117. Palaneeko, paistuneeko + Lappalaisen ruokokenkä, + Luikanneeko, laikanneeko + Kappalaisen kalhun pohja. + 141. Halla-aamuna warahin, + Jott ei ämmät äkkäjäisi, + Koukkuleuat kokkajaisi. + 156. Ampujat alakätiset, + Pärenuolet, puuwasamat + Ei ne kauas kannattane, + Ampuwärkit ei yletä. + 164. Niin on korwat koirallani, + Kun on suorin lammin lumme. + 174. Haukkuani haittoawi, + 190. Jott' ei koirani erehy, + Etsien uron ereä + 206. Uloppalan ukko wanha, + Ukko wanha umpisilmä + Makasi oman emonsa, + Rinnoillansa riuotteli + Suon selällä, maan nawalla, + Ween liiwan liikkumilla. + Kanto koiran kohussansa, + Maksoissansa maan walion. + 214. Tuuli wilttiä kohotti, + Ahawa alaista puolta, + 278. Eikä miehet mielusemmat; + 302. Aina auttamattuessa, + 374. Poikki Pohjolan joesta, + Päällitse tulisen kosken. + 461. Sinun on kullat karwasemmat, + Minun on kullat kuulusammat, + 496. Kun sa warsan waljastelet, + Längität jalon hewosen, + Suitsetat punasen ruunan + Wihannalla wainiolla, + Pyhän pellon pientarella. + 503. Warsan waljoja kysywi, + Suwikunnan suitsiloita, + 519. Waahtileuan warwikolla, + 523. Isä ilma, auer taiwo, + 534. Jolla warsan waljastatan, + Suitsetan tulisen ruunan. + 555. Eikä ankein ajeta. + Enmä siimalla siwalla, + Enkä raipalla rapa'a; + Jos ma siimalla siwallani + Silkkisiimalla siwallan, + Eli raipalla rapa'an, + Saran syrjällä syseän. + 586. Jousetonna, nuoletonna, + Aiwan ampukaaretonna + 587. Yksillä yrityksillä, + 590. Läksi joutsenen joruhun, + Pitkäkaulan katselohon, + Tuonen mustassa joessa, + Manalan alantehessa. + 605. Wesikyyt weestä nosti, + Lapokyyt on lainehista. + 607. Läpi syämen maksan kautta, + 621. Samolla sarajahansa + Heitti Tuonelan jokehen, + Manalan alantehesen. + 628. Manalan ikimajoille. + + + Kaheksas Runo. + + 15. Lausu orja owen suussa, + Owen suussa orren alla: + 30. Polo poikoa pätöistä; + * Jo nyt on polo poikoani, + Sekä loppu Lemminkäistä; + 36. Kysy tuolta poikoansa: + Miss' on poikani polonen, + Missä lieto Lemminkäinen? + 57. Liekkö hukkunut wesillä, + Tahi kuollut koskiteillä? + 80. Etsitähän eksynyttä, + Kaonnutta kaiwatahan, + Talwella lylyn liwulla, + Kesällä weno kapeilla. + Etsitähän, eipä löytä, + Haetahan, ei hawata. + 96. Juoksi korwet kontiona, + Järwet saukkona samosi, + Lintuna lehot lewiät, + 100. Hakiellen hienot heinät, + 105. Tie kaunis kawon tekemä! + * Tahikka kawon tekemä! + 109. Emp' on tieä, enkän tunne; + 122. Aina eistywi etemmä, + * Aina eillehen menewi, + 125. Tahi kantama kapehen + 136. Polwin hyytä hyppimässä, + Säärin jäätä särkemässä, + Riitettä repäsemässä. + 159. Wirrassa wipajawassa, + Koskessa kohajawassa, + 163. Muu ruumis lahona puuna, + 171. Warsi walmista tuhatta. + 174. Itse purstoksi panewi + Leipälapion lewiän, + Elohurstit siiwiksensä. + * Airot siiwiksi sitowi, + Purstoksi pitkän petäjän. + 178. Sa'an salmen loitommaksi. + 186. Paista päiwä hempesestä, + Toinen kimmosti kimota, + 203. Wanhat sauwojen warahan, + 225. Paljo muita muskuloita, + 233. Tästä poikasen rakenti, + 235. Sano lieto Lemminkäinen: + 243. Työnti Tuonelan jokehen, + Manalan alantehesen, + Meni koskessa kolisten, + Myötäwirrassa wilisten, + Siellä turskaksi tulewi, + Waipuwi walaskalaksi, + Ruotsi syöpi ruokinansa, + Herrat herkkuina hywinä, + Pappilat parahinansa. + 248. Ei saattant sanoille panna, + Eikä wirsille weteä. + 256. Taiwan tähtien takoa; + 266. Läpi taiwahan lähitse; + 280. Sanowi sanalla tuolla: + Oi Ukko ylijumala! + Tee on terwe Lemminkäinen, + Äitisen emoni lapsi, + 288. Jopa sai sanalliseksi, + Taisi wirsille weteä. + * Ja saatti sanoille panna. + + + Yheksäs Runo. + + 2. Weisti wuorella wenettä, + Kalkutteli kalliolla + Kesken jäänyttä wenettä, + Purtta puolin puuttunutta; + 24. Siitä saapi pohjapuuta, + 28. Laulo päiwän, laian puutti, + Laulo toisen, toisen puutti, + 30. Kolmannen perikokalla, + Hankoja hawinnehissa, + Keulakaarta käätessähän. + 36. Peräjuuren jatkoksessa, + Kokkien kohentimilla. + * Perälaian liitännässä, + Wene konnan kokkapuussa. + 43. Niin sano sanalla tuolla: + Tuolta saan sa'an sanoja, + Tuhat wirren tutkelmoita, + Joutsenen kynän nenästä, + Aina allin kielen alta. + 52. Tappo parwen pääskylöitä, + Joutsenia pitkän juonen, + Lauman hanhia hajotti, + (Hajotteli hanhikarjan) + Ei saanut sanoa yhtä. + 66. Sai sieltä sata sanoa, + Ne kaikki awuttomia. + 75. Astu tietä, astelewi + Tuolle Tuonelan joelle. + 79. Sittä huuti huiahutti, + Wihellytti wiuahutti + 82. Lapsi Kalman karpasoa, + 93. Muun surman murottamatta. + * Muun surman musertamatta. + 99. Jo tunnen walehtelian, + Ymmärtelen kielastajan; + * Tuosta tunnen kielastajan, + Tajuan walehtelian; + 102. Tuoni suusta tupruaisi, + 108. Rauta on mun manalle saanut, + Teräs tuonut Tuonelahan. + 117. Hurmehin norahteleisi. + 128. Tulin turkkisi palaisi, + * Tuli turkissa palaisi, + Walkiainen waattehissa. + Ei sillä wenettä saaha, + Tuoa purtta Tuonelasta. + 139. Wesin helmasi waluisi, + * Wesin waattehet waluisi, + Waahtena walahteleisi. + * Wesi waatteista waluisi, + Helmoista herahteleisi. + * Waahti parrasta waluisi, + 151. Jo wainen walehtelinki, + Täytywi tosin sanoa: + 172. Tuonen tyttäret toruwat, + Lapset Kalman kalkuttawat: + Ei täältä wenehet joua, + Eikä suorru soutajamme. + Sillon wanha Wäinämöinen + Tohti toisiksi ruweta, + Ruohti muuksi muutellate, + Kiwenä wetehen wieri, + Sarana saraikkohon. + Tuonen tyttöset toruwat, + Tinarinnat riitelewät: + Äiä on tänne tullehia, + Waan wähän palannehia; + On meillä kotona tytti, + Rautalangan ketreäjä; + On meillä kotona poika, + Waskiwerkkojen kutoja + Tuohon Tuonelan jokehen, + Manalan alusmajahan, + Ettet pääse päiwinäsi, + Selwiä sinä ikänä. + 178. Satasormi Tuonen tyttö, + * Tuonen tyttö rautasormi, + Rautasormi, rautanäppi, + 182. Keträsi sykysen nuotan, + 184. Kiwen kirjawan siwulla, + Paaen paksun palliolla. + * Korwalla tulisen kosken, + Pyhän wirran pyörtehessä. + 186. Tuonen poika rautasormi, + Rautasormi, rautanäppi, + Jok' oli kuollehen näkönen, + Kaonnehen karwallinen, + Jo kuto sykysen nuotan, + 207. Sanan wirkko, noin nimesi: + Täm' ei mies Manalle joua, + Tukkapitkä Tuonelahan; + Mato joutaoon Manalle, + Lyhyttukka Tuonelahan, + Ilman tauin tappamatta, + Oman surman ottamatta, + Muun surman musertamatta. + 209. Meni mustana matona, + 214. Mateli matona werkot, + + + Kymmenes Runo. + + 12. Suussa Anterwo Wipusen, + * Suussa Angerwo Wipusen, + 15. Hempu heiluteltawata, + 16. Neki matkoja pahoja; + 18. Naisen neulojen neniä; + 20. Miehen miekkojen teriä; + 25. Kuni muinosen musikan + Eli kurjan palkollisen. + 30. Ohoh taitawa takoja! + 35. Lai syämehen teräkset, + Pane päälle meltorauta; + 39. Watsasta Wironi wanhan, + 43. Kauan kalkkisi kaonnut, + * Kauan Antero kaonnut, + 50. Juoksi juonen ensimmäisen + * Juoksi juonen heikutteli + 52. Astu toisen tolkutteli + 54. Kolmannenki kelkytteli + 58. Kauan lehossa lewännyt; + (Lewossa, liewossa, mannussa) + 59. Kaswo suusta kaunis ruoho, + Kielestä helewä heinän + Wenehaapa hampahista, + Leuoilta lewiä leppä, + Niskasta niherwä kuusi, + (Kulmista kumia kuusi), + Päältä pensiä petäjä. + 71. Wenehaawat hampahilta, + Otsasta orawikuuset, + Päältä pensiät petäjät. + * Jaloilta jalon petäjän. + 74. Syösti rautasen korennon, + Pisti pään teräksisimmän. + 89. Torkahti jalansa toisen, + Waapahti wasempuensa + Suuhun Antero Wipusen, + 90. Mahtipontisen powehen; + 103. Lyöä helkähyttelewi, + 110. Jo sit' on jotaki syöty, + 112. En ole syönyt taan näöstä; + 115. Rauan karstat karkelewi + 416. Emmo Wäinölän wasikka, + Ulappalan umpisilmä + Eli kantus Kalewalassa, + Jotta helpon heittäsimmä, + Muunne muuttaisin majani. + 421. Lähen konna koukuistasi, + Maksoistasi maan wenyjä, + Kun sanot sa'an sanoja, + Tuhat wirren tutkelmusta. + 444. Ennen eukon neuomia, + Kehräwartta kiertessänsä, + Wäätessänsä wärttinätä. + Laulo muitaki sanoja, + Otetuitansa omia, + Tiepuolista tempomia, + Kanarwoista katkomia, + Risukoista riipomia, + Wesoista wetelemiä. + + + Yhestoista Runo. + + 7. Rakenteli laiwojansa, + Kun kuki sukimojansa, + Itse ilmoin luomiansa, + Laulo wenosen wesille, + Laulo päälle purjehia. + 13. Karahkoita kankahalla, + 18. Somerta sirottamahan + Wenehellä waskisella, + Melan koukkupään nojassa, + 24. Satalaita lainehtiwi, + 27. Kawe ilman kaunis impi, + 29. Aina poukkujen pesiä, + Räpähien räimittäjä, + * Aina sotkulla asuwa, + Waattehia walkasia, + (Räpäleitä räiskyttäjä), + Rannalla meryttä wasten, + Wasten merta hiuennutta. + * Laisen laiturin nenässä, + Siwulla sinisen sillan, + Nenässä utusen niemen, + Päässä saaren terhenisen. + Sepä kuuli kuusoalta, + Kaheksaltaki karehti. + 36. Kahen puolin kaikki paikat, + 42. Kun sa ollet hanhikari, + 45. N. s. l. lewitö (lewiös, lewiä), + 47. Kun lienet kalanen kari (kare) + 50. N. s. u. ureu (uretu), + 52. Kun ollet kiwinen kari, + 55. W. p. wetele (wetelös, wetäköö), + 57. Kun ollet isoni pursi + Eli weioni wenonen, + 59. Niin kohin kotihin kännys, + 61. Kylin muita walkamoita. + 68. Niin sä lähene lähemmä, + * Niin perin kotia käännys, + 74. Jo kohin kotia käänty, + Perin muille walkamoille, + * Ja perin kotia käänty, + Kohin muita walkamoita, + 81. Kysytteli, lausutteli: + 83. Suorihet suwannon sulho, + * Urkenit uwentolainen, + * Ulkosit uwantolainen, + 86. Läksin kuujan kuullantahan. + Lohen suuren pyyäntähän, + 94. Muin ennen minun isoni, + Toisin waltawanhempani, + 96. Läksi lohta kuultamahan, + 93. Oli werkkoja wenonen, + Laiwan täysi laskimia, + Pian täysi tarpomia, + 106. Läksin joutsenen joruhun, + Pitkäkaulan katselohon, + * Läksin sorsien hakuhun, + 107. Satasiipien samohon, + 123. Hywä koira kahlehissa, + 124. Koira kierti rannan kierät, + * Rakki rantoja samosi, + 129. Tule neiti purteheni, + Weäte wenoseheni, + 138. Wenosi wesien wieä, + 144. Ja wainen walehtelinki, + Joutawia juoruelin; + Läksin neittä Pohjolasta, + Impeä Imantolasta; + Kun on neiti Pohjolassa, + Impi kylmässä kylässä, + Kiitti puoli Pohjan maata; + Lihan läpi luu näkywi, + Läpi luun yin näkywi. + 154. Kun tunsi toet sanomat, + 158. Noita tuuli tuuwitteli, + Ilman lieto liikutteli + Rannalla meryttä wasten, + Wasten mertta hiuennetta. + 160. Pian juoksi matkan pitkän, + Wälehen wälin lyhyen. + (Wälehen wälit samosi). + 164. Ohoh seppo weikkoseni, + 163. Kolmet korwaskoltuskaiset, + * Kolmet korwarenkahaiset, + 173. Talwen talliorittasi, + Syli syttä hartioilla, + Waaksa muulla wartalolla, + Kyynärä kywentä päässä, + Kortteli kowa nokea. + 176. Otetahan sun omasi; + * Otetahan ostettusi; + 180. Wuosin kaksin kaupittusi, + Kolmin wuosin kosjottusi; + 190. Wasara waju käestä, + 192. Kulta kiehu kattilassa, + Kulta tuhkahan tuhertu, + Lietehen hywät hopiat, + 202. Jolla (josta) p. pesemme, + Pulmonen puhastelemme, + 211. Puuhusilla pikkusilla, + 212. Kanto wettä kaiwosesta, + * Kanto wettä kauhasella, + Wettä tiiskillä tiputti, + 215. Lempiwastan liehautti, + 216. Lati pikkusen poroa, + Lipiäistä liuotteli, + Yhen kynnen mustukaista, + Kynnen mustan (päällä) seisowaista. + 222. Sa'an lukkoja takowi, + Tuhannen awaimia, + 225. Yhen kalan kiehuessa. + 226. Siitä peipponen peseksen, + Maan walio walkoaksen, + Suoriksen suwannon sulho. + (Sueksen urosten sulho). + 230. Saipa kaswot kaunihiksi, + Puhkesi punaweriksi, + Tuli tuntemattomaksi. + 240. Tuoppi kauhtana kaponen + 242. Wyöhyt kullan karwallinen + 244. Saaos saapka sen näkönen, + * Saa saapka soasta saatu, + Tuhannesta tukku tuotu; + Pane warsa waljahisin, + Puna puikkojen etehen. + 256. Laski helmillä hewoista, + * Laski wirkkua witsalla, + Läksi wirkku winkumahan. + 265. Linnan lusku luukutteli, + Perän peltohon sysäten, + Hännän maahan torkutellen; + 266. Sano Pohjolan emäntä: + Oi on piika pikkarainen, + Kylän paras palkkalainen, + Käyppä, joua katsomahan, + 270. Käwi tyttö katsomahan, + Waajon päähän pästyähän, + Itse noin sanoiksi wirkki: + Tules maammo katsomahan, + Ajetahan kirjokorjin j.n.e. + 288. Käyös renki katsomahan. + 297. Maan walio waikutteli, + 299. Hännän maahan torjutellen. + 301. Ei halli wiatta hauku, + Peni syyttä syyhättele, + 310. Jo taisi pian tajuta, + Jo ylenki ymmärrellä, + 317. Ulkopuolen uuhen lahta. + 334. Nenätse utusen niemen, + Päitse saaren terhenisen, + 339. Ku soutaa punawenehin, + * Ku soutaa punasin pursin, + Perätse utusen niemen, + Taatse saaren terhenisen, + 340. Punasella purjehtiwi, + 344. Saapi purrella eloa, + * Saapi sammulla eloa, + * Alus on täynnä aartehia. + 349. Wanha neuossa warakas, + Nuori työssä nopsahampi. + 351. Niin neiti paremmin tiesi, + Asiansa arwaeli, + Sanowi sanalla tuolla: + Ei oo neiti antaminen, + Tahi tyttö työntäminen + Korjahan joka kosian, + Joka miehen mieltä myöten. + 354. Ei neittä rahoilla saaha, + Eikä kullalla kosita, + 362. Siitä tultihin tupahan. + Kysy Pohjolan emäntä: + Mitä wierahat sanowi? + Tuop' on wiisas Wäinämöinen + Itse eillä ennättäwi: + Läksin neittä kosjomahan. + * Laulo lapsi lattialta, + Imewäinen istumalta: + Pois pojat, ulos urohot, + Pihalle pisimmät miehet + Rinnuksia riisumahan, + Rahkehia raastamahan. + 382. Wanhoa en warsinkana. + + + Kahestoista Runo + + 12. Lempo wasta wakoeli, + 31. Pani kyitä kytkyehen, + Kääreisin käärmehiä, + Rautasihin renkasihin, + Witjohin teräksisihin, + 43. Panet karhut kahleisin, + 45. Tappo tammat tanhuilta. + * Kaato tammat kankahilla. + 53. Karhut rautakahlehisin, + 65. Kun saat Pohjolan joesta + Hauin hirmuhampahisen, + Kalan suuren miesten syöjän + Anopille antehiksi. + 74. Pahoin huoliksi panihen + Ilmariselle sepolle, + Takojalle tarkimmalle; + Tohti toisiksi ruweta, + Ruohti muuksi muutellate, + Laati kokon kopristansa, + Itsestänsä iskulinnun; + * Ottawi kokolta koprat, + Linnulta lihan pitimet, + Hawukalta haarottimet; + 96. Selkä seitsentä wenettä. + * Selkä syltä seitsemättä. + 98. Kohotellen ilman koira, + 141. Jo kokko kohotteleksen, + 142. Ween wenkalen wetäsi, + 145. Niin nosti kynime kokko, + Nosti suuren suomuhauin, + Kohotteli korkialle, + 151. Pitkän pilwen laian päälle, + Ylähäksi taiwahalle; + 153. Siinä riipo rintapäitä, + Siinä maisteli makua, + Ruuatt' on korwa kilpiäwi, + Watsan warsin halki laski. + 154. Taiwan kannet kallistihen, + 162. Ei tunnu wesi weelle + Hauin suuren suomuloista, + Eikä tunnu maa maalle + Linnun liian lentimiltä. + 176. Tulkohon ikuinen tuoli, + Istunpölkky polwuhinen + 183. Joko neiti annetahan, + Tytty täältä työnnetähän? + 192. Kun söit koira saalihisi, + 198. Kokki suolansa kokewi, + Makiansa maistelewi. + * Kokki ruokansa kokewi, + 200. Saanni Tuonelan joesta, + 207. Paniaksi päänaluen, + Jalkoien jaksajaksi. + Sillon Pohjolan emäntä + Anto oman tyttärensä + Ilmariselle sepolle, + Takojalle tarkimmalle, + Sanan wirkko noin nimesi: + Mistä tiesit teutamoinen j.n.e. + 220. Sillon seppo Ilmarinen + Itse tuon sanoiksi wirkki: + Siitä tiesin teutamoinen j.n.e. + 221. Lapsi pieni lausutteli: + 225. Kuulu kullalta metsältä, + Hopehelta hongikolta; + Ei sen koirat koissa maattu, + Pennut pehkussa lewätty, + Haukku koirat korkiasti, + Sinisen salon sisässä, + Korwen kuulusan koissa. + 225. Hopehilta lainehilla, + * Lakehilta lainehilta, + 229. Saksan salmilta sywillä, + Ulapoilta aukeilta. + * Wienan päälliltä wesiltä. + 242. Aikawihkon antajoa, + * Tulewata tuttuansa, + Kuuluwaista kultoansa. + 247. Kuuli kukon laulawaksi, + 250. Niinp' on suihki sukkulainen, + Kun kärppä kiwen raossa, + Niinpä piuhko pirran pii'it, + Kun tikka puun kupeessa, + Niinpä käänty käärilauta, + Kun orawa oksapuussa. + 260. Laatikaame pieni pirtti, + 270. Hyw' on heponen salata, + * Parempi hepo salata, + + 270. Toiset runot kertowat Wäinämöisen mainitut työt + tehneen ja neien perinneen, waan Ilmarisen + itsellensä kullasta takoneen. + + + Kolmastoista Runo. + + 1. Päiwilä pitoja laati, + * Pohjola pitoja laati, + Sariola juominkia, + 13. Hämehessä härkä synty, + * Kaswo härkä Kainuhussa, + * Kaswo härkä kaunihisti, + Liho mulli liiotenki, + 17. Keski lehmojen wasoja, + Häntä torkku Torniossa, + Pää pääty Kalewalassa, + Jalan astu Aunuksessa, + Jalan toisen Torniossa, + 22. Neljäs laajassa Lapissa; + Söi se heinät hettehistä, + Selkä pilwiä siwupi. + 23. Päiwäkauen pääsky lenti. + 25. Kuukauen orawa juoksi + 26. Härän selkäluuta myöten + * Härän häntäluuta myöten, + Hätäsesti päähän pääsi; + Kesän kärppä kääntelihen + Yhen kytkyen sialla. + 32. Sonnin maahan sortajata, + * Sonnin suuren tappajata, + 34. Kauhiasta Karjalasta, + 41. Wirokannas kaatamahan; + 43. Mustat silmät muljautti, + 45. Palwanen pajuille pääsi, + Wirokannas witsasille. + 55. Siitä meni toisen kerran, + Ukko hammasta hiowi, + Ruhto niskahan rutosti, + Sorti sonnin polwillehen j.n.e. + 63. Mies nuori merestä nousi, + 71. Part' on rinnoilla eessä, + 78. Sonni kaunis kaatajansa. + 81. Wäänti härän polwillehen, + Siitä käänti kylellehen, + Kylellehen, selällehen. + (Tuosta työnti selällehen). + 83. Saipa siitä saalihiksi. + 84. Wähä on saatu saalihiksi. + 88. Kuuta kuusi leiwiskätä, + 92. Pani otraista olutta + Puisen uuen uurtehesen; + Ku on kanto kauhasilla, + Ku on tiiskinä tiputti, + Se on kaunis Kaukomieli, + Hänpä määrillä mäkäsi, + Hänpä kanto kaksin määrin + Omiansa otriansa. + 99. Niin huhu humala puusta, + * Huhusi humala puusta, + 100. Wesi kaiwosta sywästä, + * Wesi Juortanin joesta, + 103. Millon yhtehen yhymmä! + 112. Talwi pantihin olutta, + 121. Kaiwahtawi ulkokansa, + 128. Pieni ois soan sawuksi, + 129. Suuri keittowalkiaksi. + * Suuri paimenen paloksi. + 130. Pantihin olutta talwi; + 135. Kolmesta jywästä otran, + Kahesta humalan päästä. + 143. Kawon kaljan käyttimeksi. + 148. Mitä tuosta syntynehe, + Kun olisi henki saatu. + 157. Hywän muorin hyppysissä? + 160. Osmotar oluen seppä, + Kapo kaljojen tekiä + Hiertelee, hykertelewi, + Hiero kaksin kämmeninsä, + Hykerti käsin molemmin; + * Hiero kahta kämmentänsä, + Hykerti molempiansa, + Reisillähän reikutteli; + Hiero walkian orawan. + 164. Sano tuon on saatuansa: + Orawani wästäkäinen, + Puun puria puhtukainen! + (Kummun kukka kultaseni!) + 172. Mäki poikki, toinen pitkin, + Kolmansi wähän witahan; + * Salo poikki, toinen pitkin, + * Siell' on kolme korpikuusta, + Neljä puuta petäjäistä; + Nouse kuusehen norolla, + Petäjääsen kankahalla, + 176. Katkoos käpyä kolme, + Päitä lehwän leikkaellos, + * Tuo käpönen tullessasi, + * Käpy hiero kynsihisi, + Kääriös käpälehesi, + 182. Pian juoksi matka joutu, + Wäleä wälit samosi, + 194. Otti kuusesta käpyjä, + Petäjästä helpehiä, + Ne kanto kawon kätehen, + Wei olalle Osmattaren. + 201. Kapo kaato kaljahansa, + 202. Eipä nouse nuorten juoma, + Ylene kawesten kalja. + * Ei kaswa kawetten kalja, + Eikä juokse miesten juoma. + 203. Eikä kalja käyäksensä. + * Juoma nuorten nostoksensa. + 227. Orpolastansa opetti: + 232. Joki poikki, toinen pitkin, + Kolmansi wähän witahan, + Pohjon Peltojen perille, + 234. Jossa tammat tappelewat, + Orihit tasan panewat; + (Tasan ottawat orihit,) + 236. Rautasella kalliolla, + Wuorella teräksisellä, + * Koprin hiiwoa kokoa, + 241. Rinta kulta riehätellä; + 252. Walu kuona konnan suusta, + Kino ilkiän kiasta, + * Waahti juoksi warsan suusta, + Kuona otsasta orihin, + * Juoksi kuona tamman suusta, + Waahti leuoilta orihin, + 266. Waka wanha Wäinämöinen + Warsin päätänsä kohotti, + Keksi mustasen merellä, + Sinerwöisen lainehilla. + Siellä kyyt olutta juowat, + Maot hierrettä wetäwät; + Sen tähen emäntä rukka + Wähemmin olutta saapi, + Kun on kyyt olosen juowat, + Maot wiertehen wetäwät. + 290. Meri poikki, toinen pitkin, + Kolmansi wähän witahan, + 292. Tuurin uutehen tupahan, + Palwosen laettomahan. + * Tuirin uutehen tupahan. + 310. Siwull' on simanen heinä, + Mesiheinä helmoissansa, + * Ompa neien pääriwoilla, + Ompa heinä kolmisyrjä, + 311. Wyöllänsä simanen heinä, + 319. Kanto mettä kaulassansa, + Mettä kaulansa rajassa, + 325. Yleni kawetten kalja, + 328. Tahto taari tyyräellä, + Kahi kultanen kuhata. + 336. Tapin waskisen taaksi, + 341. Laulajani laitteleisi, + * Laulajani lainehtisi, + 349. Muu kala karehtiaksi, + * Muu kala murehtiaksi, + 351. Kalassa karehtiata, + 358. Susi poika Loiramoisen + Sep' on laululle rupesi, + Töille wirtten työntelihen; + Ei suessa laulajata, + 359 1/2. Kaswawa karehtiaksi, + 361. Kalsussa karehtiata, + 363. Kielen kanta kammeltunna. + * Kieli suuhun kimmeltynnä. + 363. Kun ei jouwu juojoani, + Juojoani, syöjöäni, + Kun et laita laulajata, + Katsone karehtiata, + 372. Katkon päältä wannekaaret, + Ulos tappini lähetän. + 376. Päiwiläp' on ilman ukko, + 382. Rammatki, rekirujotki, + Sokiatki, waiwasetki, + 390. Kauko on kaikitse torasa, + Weitikkä werien luona. + * Se on weitikkä werewä, + Se on kaikitse torasa. + 394. En tunne Ahin kotia, + Enkä Kaukon kartanoa, + Miss' on weitikkä werewä, + Kussa kaunis Kaukomieli? + 402. Lemmen on lahen perällä, + 404. Silmä kiero, toinen karsas, + Leuka pitkä, suu lewiä, + 416. Maisin köyhiä kuletti, + 419. Eipä kutsunt Kaukomieltä, + Tahi lieto Lemminkäistä. + + + Neljästoista Runo + + 1. Pääsi Päiwilä pitohin, + Hywä joukko juominkihin. + 4. Kumu kuuluwi kujalta, + Iso rannalta ratsina. + 11. Toiwoin tuulen tuntewaksi, + 13. Meren rannan roiskawaksi, + 15. Eipä tuuli tuullutkana, + Pino pysty wierrytkänä, + Meren ranta roiskahtanna, + Someret karehtinunna; + 20. Wäki tulewi tuhansin, + Saoin kaksin käänteleksen. + * Wäki tulewi tukulla + Saksan salmilta sywiltä, + Wienan päällistä wesiltä, + Ulapoilta aukeilta. + 24. Hywän rahwahan rajassa. + 26. Tuntuwi wäwy wäestä: + * Tuntuwi wäwy tulewa: + 29. Tantsiwalla kaprehella, + Lentäwällä liepehellä. + 37. Ja wäwy pihalle saapi, + 45. Rinnuksia riistomahan. + * Rinnuksia riipomahan, + Laskemaan wäwyn oroa. + 51. Kylän naiset kyyhkyläiset! + * Ohoh piika pikkarainen, + Kylän palkattu kasakka! + (Kylän pantu palkkalainen.) + 57. Wiekööte wäwyn oronen + Piehtaroille pehmeille, + Tasaselle tanterelle, + Kultaselle kuomikolle, + 67. Waskisesta wakkasesta, + * Waskisesta kaasiesta, + Pyhäsestä pyörtehestä, + Kussa kala kultanen kutewi, + Maimat maalle pilkehtäwi. + 70. Alta helpiän petäjän. + 72. Pestyin otrin, lestyin lehwin, + * Lestyin otrin, pestyin kakroin, + 77. Takaselle tanhualle, + * Tanhuoon takimmaisehen, + * Takasehen tanhuohon, + Ylimmäisen soimen päähän, + 81. Siiwootes wäwyn oronen + Kultasista koltsahista, + 89. Otsiseinän ottamatta, + 91. Kamoan kohottamatta, + 97. Yht' on päätänsä pitempi + Wäwy kaikkea wäkeä. + 114. Oli lapsi lattialla, + Laulo lapsi lattialta: + Jopa tääll' on penkit pesty, + 123. Siwuseinä on sirkan luista, + 127. Orsi on osman olkaluista, + 131. Lattia wesin walettu, + 134. Penkit pienistä kiwistä. + 135. Uuni on waskesta walettu, + Saatu pankko paasiloista, + (Pankko saaren paasiloista,) + Karsina kapehen luista. + 143. Kohin kullaista rahia, + Rinnoin ristirahwahasen. + 164 1/2. Mustentaa wäwyni silmät. + * Mustuttaa wäwyni kaswot. + 174. On kun kulta kotsahaiset, + 170. Kylän naiset kyyhkyläiset, + 185. Ompa tuopin totta tehä, + 188. Siman haarojen sisästä, + 221. Pahanko panin oluen, + Wainko keitin wiinan wienon; + 227. Kukapa tässä kukkujana, + Kenkä kielin laulajana, + 244. Huomenemme huokiaksi. + 247. Tahi suuressa su'ussa, + 249. Ku saisi käen kätehen, + * Saajoa käen kätehen, + Lihan toisehen liha'an, + 264. Jälestä parantelewi. + 296. Kansassa kasuawassa. + 306. Kaljat koskena kohoa, + * Wiinat wirtana wilata, + 308. Kaunehissa kartanoissa, + 366. Sitte huusi huiahutti + Tuossa Tuonelan joessa: + Tuo wenettä Tuonen tytti, + Lauttoa Manalan lapsi. + Tuonen tyttäret toruwat K. IX: 85 + -- -- -- -- -- + Toki ma sanon toetki, + Jos wähän walehtelenki: + Olin Pohjolan pioissa, + Sariolan juomingissa, + Parahina laulajina, + Tietäwimpinä runoina. + Laulon päiwän, laulon toisen, + Niin päiwänä kolmantena + Rikkohen reki runoilta, + Jalas taittu laulajalta, + Kapla koiwunen kalahti, + Jalas paasinen pakahtu. + Läksin Tuonelta oroa, + Manalalta wääntieä, + Reen uuen laatiani, + Ratsun on rakentoani. + Tuo wenettä Tuonen tytti, + Lapsi Kalman karpasoa. + Tuonen tyttäret sanowat, + Kalman immet kolkuttawat: + Paljo on tänne tulleheita, + Wähän täältä lähteneitä. + Sillon wanha Wäinämöinen + Meni mustana merehen j.n.e. + 369. Koprin käärin kokkaroissa, + 376. Silotellen siian päitä. + + + Wiiestoista Runo. + + 1. Jo oli wiikko häitä juotu, + Toinen pietty pitoja, + 12. Pirtin pienen puhtautta? + 13. Et issu ison hywyyteen, + Et emännän armauteen, j.n.e. + 18. Nuoren neien armahutta, + 20. Kanamarjan kauneutta. + 24. Walmis walwateltawasi; + 26. Puoli palmikoitsematta. + * Toinen palmikoittawalla. + 31. Wast' on käsi hiemotetttu, + * Hia on toinen hiemotettu, + 38. Toinen kengitettäwänä. + 46. Wiikon wiipy, kauan wuotit, + Et enämpi wuottanekkan, + Jo nyt alli annetahan, + Kanawarsi kaimatahan, + Kaswatin kun kananpoian, + Sorsalinnun suorittelin. + 48. Mene nyt myöten myöty neiti, + * Mene nyt myöen m. n., + 52. Kiiwas kihlan otantahan. + * Kiires kihlan otantahan. + 56. Kun lait kautun kaupan, + 61. Emosi elämämailta, + * Oman emosi elolta, + Kantajasi kainaloista. + 74. Käyä päiwäksi käkesit, + Tahi kuuksi kulkewasi, + 84. Polweksi emon elolta. + 94. Silta lautoa lewempi, + 108. Noinpa polonen pakisin: + 139. Mitä liekkän mieli muien, + 152. Ellös ollo milläskänä, + 154. Ei sinua suolle wieä, + Eikä ojalle oteta; + 158. Se on seppo sen mokoma, + Wielä taitawa takoja. + 159. Taitawaisimman takojan. + 171. Warpa wartalon sukaillut. + 174. Ompa tällä sulhasella + 194. Ompa kuusin kultawöitä, + Wiisi willaista hametta, + Neien nuoren wyötelläte, + Hanhuen hamehtiate. + Ompa tällä sulhasella + Telat täynnä tynnyriä, + Tynnyrit olutta täynnä, + Juoa jouten ollessasi, + Kielin mittaellaksesi, + Kyllin syöä, kyllin juoa, + Kyllin antoa kylälle. + 197. Länkilöille lekkumassa, + 218. Jos talo epätapanen, + Talo tapoja kysywi, + Jospa mies epäpätönen, + Mies on mieltä koittelewi. + 224. Anopin lihaista kieltä, + 228. Akka karhu kiukahalla, + 230. Nato nauloina pihalla; + 244. Elä suihki sutsunatta, + 246. Eläkä räimä rätsinättä, + * Eläkä räihkä rätsinättä, + 247. Elä kengättä kehäjä. + * E. k. kemaja (kepäjä). + 259. Lattia joka pyhäksi. + 263. Aina tuolilla asua, + Eikä pestyn penkin päässä. + 294. Suuren leiwän leipojaksi, + Leiwän paksun paltehille, + Jauhopuuron partahalle. + 305. Neuo sie meiän kanoa, + Opastellos orpolasta + Witsasella willasella, + Ruoskuella ruokosella; + Ellös raipalla rapaja, + Nahkasiimalla siwalla; + Wiel' on wiisi weljeänsä, + Seitsemän emonsa lasta, + Jänön jälen polkiata. + 322. Koiwu korpinotkelmasta, + 352. Aina pään pesemistäsi, + Enemmän imettämistä. + 357. Joien ma keralla kaswon. + 381. Katajat kataikoilla, + Terwaskannot kankahilla, + 383. Kaikki weessä puun wesoimet, + Lepän lehet, koiwun kuoret, + Hongan oksat, kuusen juuret, + Kaikki jättelen hywästi, + Kaikki toiwon terweheksi. + 390. Käs' on kirjokintahissa, + 392. Jalk' on toinen jalaksella, + Toinen reisien wälissä. + * Jalk' on saksan saappuessa, + Toinen neien reittä myöten. + 399. Niin tuli jänön jälille; + 419. Niin tuli rewon jälille; + 427. Rewon poika rellitellyt. + 439. Niin tuli jälille karhun. + * Niin tuli suen jälille. + 446. Susi on tästä poikki juossu, + Hukka huhtonut ylitse. + 451. Suen juoksewan jälillä, + Aina käyän askelilla, + 460. Syöt sie liemettä lihoa, + Apat werta kauhasetta. + + + Kuuestoista runo + + 2. Jalan isku iljankolta, + * Kuulu suotta ruoskan roiske, + * Loitos kuulu airon loiske, + Wiikon witsasen hamina, + 5. Itse Ilmolan emäntä. + Oli ulkona olia, + Loi silmänsä luotehelle, + Käänti päätä päiwän alle, + Keksiwi wenon wesillä, + Satalaian lainehilla: + Se on poikani wenonen, + Poian pursi purjehinen; + 16. Miero nuorta morsianta, + Lapset marjaista mäkeä, + 22. Kohti näitä walkamoita, + Ilon saamille teloille, + Weljen weitsin wuolemille; + 29. Lato täysi, laiwa täysi + Tinapäitä neitosia; + Lato täysi, laiwa täysi + Sukapäitä sulhosia. + 41. Piilotitko pystyn tiinan, + * Pirrotitko pissun tiinan, + * Politko poikki neien lemmen, + Olitko suin sulassa woissa, + Koprin k. kakkaroissa, K. XIV. 368. + 46. Tulewalta weioltani; + Helmass' on heliä heinä, + Tinarinta rinnoillansa. + 50. Oron jouten juosseheksi? + * Wenon suotta soutawaksi? + 52. Weno suotta souatellut; + Tuli weio, wesi läikky, + Weno souti, airot wälkky, + Pursi juoksi, ranta roikki. + 55. On mitä wenon weteä, + Satalaian lasketella. + Nouse nyt sotka soutimilta, + Alli airoilta ylene, + Hahut haapa tehtahilta. + 57. Nouse ilman nostajatta, + Ylene ylentäjättä; + 60. Ihana (wihanta) ylentäjäsi. + 62. Pole jalka portahalle, + Toinen rannalle rapaja; + 72. Weräjillä puhtahilla, + 85. Kynnyskyinä kääntelihen, + Hienohelman hersajoa (hemmujaista). + 114. Kainalwihkon kantajaista; + 118. Piha pesty wierainesi, + 120. Terwe sintsi täysinesi, + Sintsi wierahaisinesi, + Lautakatto kansoinesi! + 125. Lakilauta lapsinesi! + 148. Tyttönä ison tykönä, + Neitona emosi luona, + 150. Naisena anoppilassa. + 152. Itse tuon sanoiksi wirkki: + Kutsuseni, kuuroseni, + Armas airojalkaseni! + Oliko huokiat hopiat, + Rahataskut tanterilla j.n.e.? K. 308. + 157. Jo oli kauan kaljat pantu, + Wiikon otraset olunna, + 199. Maltahia maistellessa, + Samotessa saunateitä. + 204. Sekä sormilla sowitti. + * Siotteli sormillansa. + 205. Hywän leiwän leipoeli, + Hywän talkkunan taputti, + 237. Hipiällä hiettömällä, + Iholla alatsomalla. + Pääll' on haahen haljakkainen, + Alla maksan karwallinen. + 242. Päällä haahen haljakkaisen; + 244. Kirjokynnen kirjottama, + Kesäuuhen uujusista, + 252. Silmäripset simpsukoissa, + Kulmat kullan solmuloissa, + 253. Päässä pystynen kypärä, + * Päässä saapka sahmattainen, + 256. Läpi metsän läiköttäjä (lääpöttäjä). + 271. Saksan salmilta sywiltä, + Sungun suurilta wesiltä. + 277. Kaswo maasta mansimarja, + Punapuola kankahalta, + 284. Suuhun sultsina menewi, + Käsin kääri kakkaraiset, + 280. Se on kullalla kuottu, + Hopialla huoliteltu. + 290. Wesilintu wierewillä. + * Wesilintu wierukoilla. + + + Seitsemästoista Runo. + + 5. Satasarwella härällä, + Tuhatpäällä tursahalla, + 9. Kuulewi kumun mereltä, + Jalan iskun iljankolta; + 11. Tuonne Pohjolan pitohin, + Salajoukon juominkihin. + Kataluutta Kauko itki, + Weitikkä osan wähyyttä + Ahti aitan pieneyttä. + + (Obs. taitais olla parempi alkaa tämä runo:) + + (Ahti saarella asuwi, + Kauko niemen kainalossa; + Kataluutta Kauko itki, + Weitikkä osan wähyyttä, + 5. Ahti aitan pieneyttä. + Oli pellon kyntämässä j.n.e.) + 47. Tuo tänne sotisomani, + * Hae sukkani, saa rätsini, + Haeppa warwashattarani, + 63. Lähen Päiwilän pitohin, + Jumalisten juominkihin. + 67. Häissä sotkieltawani, + Häissä heimakoiltawani, + 69. Iso käski, emo kielti, + 74. Kutsumatta kutsuloihin: + 79. Hywä wieras kutsumatta; + Hywä ilman lykkelewi; + 100. Pääset tietä pikkaraisen, + On tuossa tulinen koski, + Kolm' on luotoa kosessa, + Kolmin koiwut luotoloissa, + Kolmin kokot koiwuloissa, + Niillä suu tulin palawi, + Kita kierein lämpiäwi; + 103. Luowoss' on tulinen tammi, + Latwassa tulinen kokko, + Kokossa tulinen tursas, + 104. Koiwussa tuliset oksat, + Oksilla tulinen kokko, + 110. Päiwät kynttä kriskuttawi, + Pään waralle Lemminkäisen, + Kaukomielen kaulan päälle. + 114. Kyllämä sihen tuuman tieän, + Mutkan muistan, keinon keksin, + Laulan leppäsen wenehen; + 119. Eilläni samoamahan; + 122. Koprista kokon tulisen, + 129. Sywä on hauta kaiwettuna + Päässä sillan Pohjolaisen; + Sinne on saanut saan miestä, + Hukkunut tuhan urosta. + 135. Tulialle wierahalle, + Saawalle käkeäwälle. + 139. Kylässä kylyt paremmat, + Mieron lauat lauhkiammat. + 141. Teen minä lumisen miehen, + Uron hangesta hotasen, + 167 1/2. Kääry suuri käärmehiä + Eessä portin poikkipuolin, + 174. Käärmehet kähähtelewät, + Ylös kielin kiehahtawat + 187. Kyyt kytken, maat waljastan, + * Panen kyitä kytkyehen, + Kääreisihin käärmehiä, + Rautasihin renkasihin, + Witjohin teräksisihin, + * Otan weitsen wierestäni, + Tupestani tuiman rauan, + Sillä matoja siwallan + Wiieltä witsaswäliltä, + Seitsemältä seipähältä, + 188. Satuloin sa'an matoa, + 207. Hiitolan weräjän suussa, + * Weräjillä wastahasi, + 223. Jott' en wielä jouakkana + Suuhun Untamon susien, + 234 1/2. Waimot waskiwaljahissa, + Tyttäret tinasiloissa, + Poiat puolisaappahissa, + 249. Mäki on täynnä seipähiä, + Piha täynnä pistetyitä, + Ne on täynnä miehen päitä, + Yks' on seiwäs ilman jäänyt + Pään waralle Lemminkäisen. + 250. Tuhat pystössä pihalla, + 252. Yksi seiwäs päätä wailla; + 255. Sano lieto Lemminkäinen: + Kyllämä sihen mutkan muistan, + (Otan kallon kuollehelta,) + Pään mäkäsen menneheltä, + Toisen tuiki tullehelta, + Senki seipähän nenähän. + 257. Päin seinähän sysäsi, + 278. Jo on lähteä käkewi, + 235. Owen pihtipuolisessa, + Rengin riisuntasialla, + Kintahan kirwottimilla, + Lakin päästä laskomilla, + (Hatun harwon heittimillä,) + 288. Lapseni, wakawuuteni! + 293. Paremman parempi puoli, + Äsken sinusta mies tulewi, + 303. Istu puolella sialla, + 312. Nousi maasta ratsahille, + Kohta lähtewi koista, + Luota entisen emonsa. + 315. Koskessa tulinen luoto, + Luowossa t. k. j.n.e. K. 104. + 320 1/2. Höyhenet tulin waluwi, + 328. Otti sulkia hitusen, + 334. Laulo lauman tetrilöitä, + Kolmin kerroin koppeloita + Kulkkuhun kokon tulisen. + 336. Tempo tetriä lehosta, + Koppo koppelot mäeltä, + Ne syöksi kokolle suuhun, + Parwen tetriä panewi + Kynsiin kokon kynimen, + Waakalinnun warpahisin. + 342. Tetret suuhusi sukase, + Kesälinnut kielellesi, + Koppeloiset kulkkuhusi. + 343. Silmät luppahan lupise, + 361. Mies on wanha taiwahinen! + 364. Kolmas kohota koilta, + Neljäs iätä iästä; + Nepä yhtehen yhytä, + Lomakkohon loukahuta, + Sa'a hyytä, sa'a jäätä, + Sa'a rauaista raetta + Teräskangen kappaleita, + 372. Nosti Ukko pitkät pilwet, + Nosti pilwet luotehelta, j.n.e. + 379. Sillä kylpi kuuman saunan, + Kuuman saunan rautalauan, + Wastan rautasen keralla. + 386. Portit Pohjolan näkywät, + Paistawat pahat weräjät. + * Hiien ukset ulwottawat, + Rautaääret ärwöttäwät. + 413. Taisi tarhoa tawata. + 467. Hieroa nutustelewi + 472. Laulo lauman lampahia, + Kinkon (kimpun) kieräwillasia, + (Syöä Suomelan susien,) + Sinne suen suimistella, + Sekä karhun kaimistella, + Sillä sulki suut sutosen, + Karhun leukaluut lukitsi. + 481. Saapkan päästä päästämille, + 497. Etkä yötä ennen tullut, + Etkä päiweä jälestä. + 504. Häät juotu, piot pietty, + 506. Kahwit kannuin mittailtu, + Pikarit pinohin pantu, + Kannut kanneltu kokohon, + Tuopit tukkuhin lykätty. + 520. Minä määrillä mäkäsin, + Minä kannoin kaksin määrin, + 524. Emmä liene lempi wieras, + Kun ei tuotane olutta + Tulewalle wierahalle, + Saawalle käkeäwälle. + (Wasta saawalle wäwylle.) + 537. Tuotihin tulinen tuoppi, + Tulta terwoa sisässä. + 546. Kanto kaksiwantehella, + 547. Hiiwa alla, waahti päällä, + Keskellä olut punanen. + 548. Kyy on keskellä asuwa, + Käärme päällä käänteleksen. + * Maot kiehuwat kesellä, + Käärmehet kähähtelewät. + 555. Kyy kitansa kätkeöhön, + Käärme päänsä kääntäöhön. + * Ruoka suuhun pantanehe, + Rikka maahan luotanehe, + 559. Otti ongen taskustansa, + Wäkärauan wäskystänsä, + * Otti weitsen ollastansa, + Tupestansa tuiman rauan, + Weti wettä weitsellänsä, + Ristin weteli olutta, + Maon halki, toisen poikki, + Kolmannen wähän witahan. + * Puhu kerran tuoppihinsa, + Tuli kyytä kymmenkunta, + Puhu toiste tuoppihinsa, + Satakunta sammakoita, + Puhu kerran kolmanenki, + Tuopin tuojan Tuonelahan, + Kannun kantajan Manalle. + Joi olosen onneksen, + Meen mustan (makian) mieliksensä. + 571. Kun ei tuotane olutta + Warawammalla käellä, + Suuremmalla astialla. + Enkän liene lempiwieras, + Kun en saane kumppalia, + Kunnollista kumppalia. + Annettihin nuori neiti; + Niin läksi kotihin tuosta, + Neion mestasi merehen. + 570. Laillisempata olutta, + 578. Kaljoa rahan alaista. + 579. Tuop' on Pohjolan isäntä + Itse syöpi, itse juopi + Päässä pöyän paiallansa, + Aiwan aiwinaisillansa, + Pian suuttu ja wihastu j.n.e. + 585. Juomahan ween wetelän. + * Juomahan wetisen lammin. + 591. Suuhun Untamon sutosen. + 594. Senki surmaksi jäniksen. + 604. Paremmistaki pioista. + * Häien juotua hywien. + 618. Kummill' on pitempi miekka, + * Kummin miekka mieluhumpi, + Kenen kalpa kauhiampi, + Senpä eellä iskeminen. + 626. Olen kortta korkiampi, + Waan oli miekka mieluhumpi, + Kalpa paljo kaunihimpi + Lietopoian Lemminkäisen, + Senpä kuu kärestä paisto, + Päiwä w. w. j.n.e. + 632. Lyöpi lieto Lemminkäistä, + * Ja lyöä yrittelewi, + Osasi owihakahan, + Maiskasi on maatitsahan. + 637. Wainot waimosen seassa, + * Seikat akkojen seassa, + 639. Lattiat ripottelemma, + 642. Ulkona weret paremmat, + Kakaroilla kaunehemmat, + Päässä heinän helpeämmät, + 643. Kanarwoilla kaunihimmat, + 646. Maholehmä tapettihin, + Sen nahalla seisottihin. + 653. Jopa taiat tarwitakki, + 655. Tahi kaula katkiawi. + Koita konna kalpoasi. + 660. Ei oo tuosta tuon parempi, + Eipä wuolet wermentänä, + Wienyt warrasnahkoana. + * Ei lipasst lihoakana, + 666. Kawahutti Kaukomieli, + 670. Laski pään on päältä olka, + Kallon kaulalta siwalti, + 673. Eli naurihin nawasta, + Pään on pienestä kalasta, + Ewän kaikesta kalasta. + 677. Wiepi pään pojan polosen + Tuonne Pohjolan tupahan, + Siin' on pää pojan pätösen, + Kuulu kultasen omenan; + Tulkohon ikuinen tuoli + Hywän Pohjolan pitohin, + Salajoukon juominkihin. + 695. Laitti lapset liikkehelle, + Saatteli sanan kylälle, + Kutsu miehiä kylästä, + Kansoa monen näöstä + Kaukomielen kaulan päälle. + 697. Waskilautan päälaelle, + Rautaruuhen jalkohinsa, + Weestä wesomen nosti, + Umpiputken lainehista, + Syöstä miehen syömen kautta. + + + Kaheksastoista Runo. + + 52. Sit' olen pahoilla mielin, + Kaiken kallella kypärin. + Tuli työ, satu tapahtu + Hywän Pohjolan pioissa, + Weren juoksu juomingissa. + Tapon miehen kun urohon, + Paremmaisen itsiäni, + Omani setäni poian, + 53. Pane ruoka ruttosesti, + 60. Terästäwät tuuriansa. + 82. Istu puolella sioa + Astu puolella aselta + Owen suussa orren alla. + 91. Karahkaksi kankahalle, + 92. Sano kaunis Kaukomieli: + Jos menen männyksi mäelle, + (Käsket männyksi mäelle,) + Katajaksi kankahalle, + Jo siinä tuho tulisi j.n.e. + 99. Rikenee noronen koiwu, + 100. Pirttipuiksi pilkotahan, + * Riihipuiksi pilkotahan, + 101. Hakatahan halmemaiksi, + 102. Mene marjaksi mäelle, + 114. Satasilmiä kutowi, + Werkkoloita walmistawi + Nenässä utusen niemen, + Päässä saaren terhenisen; + Wiepi werkkoja wesille + Surmaksi kalasen karhin. + 119. Metsän karhun kartanolle, + 130. Kussa kuollo kohtajaisi, + Paha loppu loukahtaisi. + 143. Sanon ma hywänki paikan, + Kussa piiltä pillomuksen, + Paeta pahan tapasen, + Kun wannot walat ikuiset + Ei eneä sotia käyä, + 162. Niemelle nenättömälle, + Selälle meren sinisen. + 166. Pohjan poikain soassa, + Pahan wallan wainon alla. + 167. Weriwuonna woimatonna. + Siellä miehet mettä juowat, + Simoa sirettelewät + 190. Saarelle selälliselle, + Manterelle puuttomalle, + 198. Weteä wenettä yhtä, + 202. Sekä nuoremmat sanowi, + Jotta wanhat wastoapi: + 205. Ompa maata saaren maalla, + Jos weät weneitä wiisin, + Kuusin pursia kuletat. + 229. Piennar piehtaroiakseni, + 240. Käwi kymmenen kyleä, + Kylä puolen kymmennettä; + 248. Sa'an nauro miehen naista, + Tuhatkunnan neitosia, + * Makasi tuhannen neittä, + Saan naista miehellistä, + 254. Kaksi kaikista saoista, + Kolme koko tuhannesta, + 258 1/2. Poika werraton werewä + 260. Ilahutti saaren immet; + 263 1/2. Saaren impien ilohon, + Niemen neitojen kisahan, + 266. Teki liiton nostaksensa + 268. Nousi ennen aikoansa + Ennen ehtoliittoansa + 290. Pursi poltettu poroiksi, + * Ja weno wesiajolla, + Laiwonen lahen selällä. + 300. Wiien wärttinän muruista, + Kuuen tainnan taittumista. + 301. Kehräwarren kappaleista. + 804. Päiwän airoja asetti, + Toisen laati laitapuuta, + Rautahankoja rakenti. + 310. Laulo purren lainehelle, + Ulapoille umpiputken, + 311. Lastun tammen lainehille, + * Lastun männyn lainehille, + 329. Saaren waimot waikerrehti, + * Saaren waiwaset waketti, + 332. Saaren impyet sanowi: + En itke punaista purtta, + Rautahankkia halaja; + Itken purjepuun alaista, j.n.e. + 338. Kun ei niemen puut näkynnä, + Kirkon harjat haimentanna. + 339. Sawuharjat haimentanna. + Sano kaunis Kaukomieli: + En itkis ma saaren maita, j.n.e. + 343. Sawiharjan haltioita. + 351. Satahanka haihatteli: + 354. Kauko ei käy tappeloita + 372. Oisi Tiero (Teuro, Teuri) t., + 385. Wenehiä weistämässä, + * Laitioita laatimassa, + * Laitioita laanimassa, + 396. Peräpahkat pieksämättä, + Kupehet kutsuttamatta. + 402. Ulkona käwysteleksen. + 407. Susi putkessa puhusi, + Kärppä käy käen sialla, + 411. Muien keihojen sekahan. + + + Yheksästoista runo + + 2. Sepä synty äitistänsä, + 8. Wietihin Wenäjän maalle, + * Wietihinpä wierahille, + 10. Sepolle Köyrötyiselle, + Wiien wiikatteen palahan, + Kuuen kuokan kuoliohon. + 21. Isännältä iltasella, + Emännältä aamusella. + Työ orjan nimettäöhö, + Nimi työlle pantaoho. + 24. Raiwolle rahan alanen. + 20. Pantiin lapsen katsojaksi, + * Pantiin lasta katsomahan, + Katso lapsen, kaiwo silmät, + Syötti lapsen, söi itsekki, + 30 1/2. Waatteet wirrassa wirutti. + 31. Jo päiwänä, toissa pänä + 37. Pantihin kasen ajohon, + * Pantu on kasen leikantahan + Kullan solki sorrantahan. + 39. Kaato puuta kaksi kolme, + * Leikko puuta kaksi kolme, + 40. Siitä hyppi kannon päähän, + * Hyppeäwi kannon päähän, + * Niin kawahti kannon päähän, + 44. Sotipelto sortuoho, + Kuni huuto kuulunehe, + Kuni wierenee wihellys. + 50. Kullan solki sorrannassa. + 65. Siitä wyötti maan maoilla, + 72. Siitä seppo Ilmarinen + Käwi itse katsomassa + Aitoa Kalewan poian, + Solukullan sortamata; + Näki päitä liikkuwia, + Raiwoja ratisewia + Aiassa pojan Kalewan, + Solukullan sortamassa. + 83. Souanko wäen takoa, + Wäen miehuen nojassa, + Wai souan asun mukoa? + 88. Mi on siitä soutajasta, + Ku ei soua wäen mukoa? + 94. Souti hangansa hajalle, + Hangat koiwuset hajalle, + Lewitti lesen wenosen, + Wenon mäntysen menetti. + 112. Mi on siitä tarpojasta, + Ku ei tarwo wäen mukahan. + 114. Wäh' on wangilla wäkeä. + 117. Kiwen kirsoksi rakenti, + 131. Pantiin karjan paimeneksi, + 135. Syöjätär paha emäntä + Kiwen leipo leipähänsä, + Paino paaen kakkuhunsa, + (Paaen paino möykkyhynsä,) + 138. Wehnän päällitse weteli, + 140. Pani paimenen powehen, + Sanoen sanoilla näillä. + 387. Wiere wehnäkoiwukolle, + 405. Pahan waimon palkan maksan? + 407. Lehmät syöttelen susille, + Koukkusääret kontioille, + 415. Lehmät syötteli susille, + Koukkusarwet kontioille, + 423. Pure poikki pohkiasta, + Katko kaikki kantasuonet. + 424. Otti torwen tollikosta, + Räpäpillin räystähiltä. + 430. Wiiesti weräjän suulla. + 431. Jo emäntä ouosteli, + Mistä paimen pillin saanut. + 441. Torwen tuomikkopurolta; + 447. Raawahat rakentamahan. + 463. Susi päälle suimastaksen, + Karhu päälle kaimistaksen, + 497. Tuotihin sana jälestä, + * Sana wietihin jälestä, + 504. Ompa muita maammosia, + 516. Ompa muita taattosia, + 522. Waimosi kotona kuoli; + 528. Ompa muita waimoloita, + * Omp' on naisia kylässä, + 533. Soitti suolla mennessänsä, + Patakoitteli palolla, + Kullerwoitti kankahalla. + + + Kaksikymmenes Runo. + + 5. Kun oli kuollut nuori nainen, + 10. Eikä wielä wiikonkana. + 24. Hopehia lietoksehen, + * Hopehia walkiahan, + 32. Hatuttoman hartiehen, + Päiwät lietso, yöt lepäsi, + 43. Katso alle ahjoksensa, + 46. Terä kulta, pää hopia; + 51. Sen seppo pahoin pahastu, + Muu miero hywin hywästy. + 56. Poimi kultia merestä, + Hopehia lainehista j.n.e. + * Pani kultia lisäksi, + Hopehia päälliseksi + Sykysyisen uuhen w. j.n.e. + 77. Ruuna tungeksen tulesta, + Liinaharja liettehestä, + Harja kulta, pää hopia, + Kaikki waskesta kawiot; + 88. Poimi kultia merestä, j.n.e. + 114. Aika tyttö ahjoksesta, + Pää kulta, käet hopiat, + (Päät kullat, jalat hopiat,) + 122. Ei saata sanoille naista. + * Ei saattat sanoille panna, + Eikä wirsille weteä. + * On neiti hywän näkönen, + Ei tieä tapoja neien. + (Kun oisi hywäntapainen.) + 126. Heti öissä ensimmäissä + Juo tuossa lepäelewi j.n.e. + 138. Nuoren neitosen nisussa, + 141. Yön lepää, lepääwi toisen, + Niinp' on yönä kolmantena + Waroaksen waippahansa j.n.e. + 145. Karhun taljoa kysywi. + * Karhun taljat katselewi, + Willawaipat walmistawi. + 147. Ku oli kylki neittä wasten, + Waston kultaista kuwoa, + Hopiaista morsianta, + Se oli kylki kylmimässä, j.n.e. + 161. Miehet nuoret naimattomat, + 166. Hopiaista puolisoa; + 189. Suuhun Suomelan susien, + Kitahan kirokapojen, + 192. Sano seppo Ilmarinen: + Anna akka tyttäresi; + En tuota pahoin pitäisi, + Hywästi minä pitäisin, + Sylissäni syöessäni, + Käsissäni käyessäni. + Sano Pohjolan emäntä: + Ennen annan tyttäreni j.n.e. + + + Yheskolmatta Runo + + 6. Hywän turwan tuoantahan. + * Kirjokannen kannantahan. + 8. Ei oo sampo helpon saatu, + Kirjokansi kannettuna, + * Ei oo sampo saatawalla, + Kirjokansi otettawalla, + 11. Siell' on sampo salwattuna, + Kirjokansi suojeltuna, + 15. Takasalpojen ta'aksi. + 26. Saan salpojen takoa, + 33. Suurille sotakeoille, + Werisille wainioille, + Sorkkihin sotahewoisten, + Kawioihin wainowarsoin. + * Miesten tappotanterille, + Urosten upottajille. + 37. Tunki rautansa tulehen, + Alle ahjon teräksensä. + 44. Kuonana kohaelewi. + * Raswana rapahtelewi. + 54. Walo warren hopiasta, + Kulta taipu taikinana. + 70. Heponen terällä hilju, + * Heponen terällä seiso, + Kasi nauku naulan päässä, + Mato putkessa makasi. + 72 1/2. Sylkytteli miekkoansa + Wuoren rautasen raossa, + Kahen kallion lomassa, + Wiien wuoren winkurassa. + Siitä lyöä leimahutti, + Tuhat wuorta poikki lyöpi, + Sata rautasta mäkeä, + Tempasi (telkytti) teräsneniä, + Rautapäitä raskutteli, + Liekkipäitä liekutteli, + Tulisia tuiskutteli, + Hakulaisia hajotti. + 74. Hyöteleksen, myöteleksen, + Weran äärillä weäksen, + Lustuolla solkiaksen. + (Lustuloihin sulkiaksen.) + 78. Lustuossa mies lujempi, + 80. Teräswöissä tehtosampi. + 82. Käyä toimi kerkiäwi; + 85. Kulkiwat kotikujoa, + Ajatellen aian wiertä, + Jokopa meriä mennä, + Tahi maisin matkustella. + Läksit etsohon hewosen, + Kuloharjan kuuntelohon, + 89. Waka wanha Wäinämöinen, + Toinen seppo Ilmarinen + Kulki kuunnellen kujoa, + Ajatellen aian wiertä, + Kahen etsiwät hewosta, + Päältä puiti katselewat, + Löysit hiekalta hewosen, + Mullokselta mustan ruunan; + Painoit päähän kullan päitset, + Suwikunnan suitset suuhun. + Jopa itki puinen pursi + Wene honkanen walitti. + 96. Waiwanen walittamassa. + 99. Waiko maisin matkustellen, + Ratsastellen rantamaita. + 103. Surma saakohon merelle + * Surma wettä soutaoho, + Millon tuuli turjuttawi, + Millon wiskowi wihuri, + Tuuli wie wenehen laian, + Tuli toisen polttanewi. + 112. Kyllä mies meret lukewi, + Uros aallot arwelewi, + 117. Wesi wieno wilkuttawi. + 119. Niin heitti hewon aholle, + Suwikunnan syönnin päälle, + Ohjat oksahan ojensi, + 120. Hietahan halut hewosen, + 122. Meni luota katsomahan, + Tyköä tähystämähän, + Tuonne kengättä kepitti, + Ilman hamsi hattaroita. + 125. Mitä itket uusi pursi, + Satahanka haihattelet? + (Wene hangaton halajat?) + 128. Hangatuuttasi halajat? + * Kaarituutta kaipaelet? + 130. Wene hankanen sanowi: + * Wene honkanen sanowi: + 132. Jos on terwoissa teloilla + 134. Jos on koissa korkiassa. + 142. Täyteni rahoa tuowan, + Alaseni aartehia. + 146. Kaikki muut pahimmat purret. + Ne kaikki sotia käywät, + Kahetki tänäi kesänä + Tuotu on täytensä rahoja, + Kultoa kuwunsa täyen, + Hopehia huonommatki. + 152. Minä weno Wäinämöisen, + 154. Lahon tässä lastuillani, + Wenyn westämyksilläni. + * Aina wenyn westoillani, + Lahon lastulmuksillani. + 156. Matalimmat maan matoset + Ala kuoreni asuwat, + 150. Pesän pielessä pitäwät; + Parempi minun olisi, + Parempi olettelisi, + 163. Petäjänä hongikossa, + 165. Hawulinnun liitätellä, + Penun alla pyörätellä. + 166. Käsin kourin kääntämättä. + 187. Juosta sormin soutamatta, + 198. Niinpä mun sukuni muuki, + Sekä toinen joukkioni, + Juostaan sormin soutamalla, j.n.e. + 205. Lykkäsi wenon wesille, + Terwalaian lainehille; + * Lauloa hyrähtelewi, + Laulawi wenon wesille, + Työnti purren lainehelle, + Teloiltansa terwarinnan, + Terwalaian lastuiltansa; + 207. Laitto laian neitosia, + * Lato laian neitosia, + 208. Kultapäitä neitosia, + * Silkkipäitä tyttösiä, + * Liinapäitä tyttölöitä, + Waskiwöitä waimolaita; + Mi on narri naimatonna, + Ku on piikuen pitänyt. + 211. Lato toisen laitapuolen + Pulskioita poikasia, + Poikasia piipiwoja, + Miekkawöitä sulhosia. + 215. Lato wanhoa wäkeä + Täytehen wenehen laiat, + 221. Laulo wielä Wäinämöinen, + Laulo nuoret, laulo wanhat + Kultihin kulajawihin, + Hopeihin helkkäwihin. + Sanan wirkko, noin nimesi: + Neitsy Maaria emonen, + Sie on airoille aseta, + Sowitate soutamahan. + Neitsy Maaria emonen + Se on warsin wastaeli: + Siepä wanha Wäinämöinen, + Itse istuos perähän, + Laaitate laskemahan, + 222. Niin kun Suomen suolasäkki, + Tukholmin humalatukku, + 223. Kokan koiwusen kohalle, + * Kokan kultasen nojaan, + Melan waskien waraan. + 232. Ei wanhoissa sotttajoa, + 237. Nuoret souti, selkä nuoju, + 238. Eipä matka ehikkänä, + * Ei ilo ilosta käynyt, + Soutu souwusta tajunnut. + 241. Sowitaksen soutamahan, + 250. Pyinä pyyrimet wihelti (wiherti), + Terät teirinä kujerti, + Nenä joiku joutsenena, + Perä kratso kaarnehena, + Hangat hanhina hahahti (pajahti). + Souti suoroa sujotti, + Nenätse metisen niemen, + 259. Tuopa lieto Lemminkäinen, + * Tuo on nuori Joukahainen, + * Wesiliitto, laitopoika, + * Ikiliera Tieran poika, + * Ikitiera Nieran poika, + 261. Osatuutta onnen itki, + Ei itkent osan wähyyttä. + 270. Pilwessä pisarat suuret, + Pisaroissa laajat lammit, + Lammissa weno punanen, + Wenosessa kolme miestä, + Mies puhas perässä purren, + Mies toinen nenässä purren, + Mies kolmas kesellä purren, + 281. Melan luoen luotehesta. + * Melaloiwat luotehesen. + 282. Huutawi hujottelewi, + 290. Uros korwen keskimmäinen? + 291. Kun et tunne tuota purtta, + 293. Laiwa laulajan urohon, + * Laiwa laskian (laatian) u., + Wene wanhan Wäinämöisen, + 304. Kohti pohjaista kowoa, + 313. Ota minua purtehesi, + Oisin mieki miessä siellä, + 330. Laiat warsinki warawat, + 336. Tuki heineä tuhua; + 338. Tuuli wie wenehen laian, + Wastatuuli warpehenki. + + + Kaheskolmatta Runo. + + 1. Siitä wanha Wäinämöinen, + Toinen seppo Ilmarinen, + Kolmas lieto Lemmin poika + Laskewat sinistä merta + 5. Souti päiwän suowesiä, + Päiwän toisen maawesiä, + Kolmannen meriwesiä. + * Laski päiwän Päiänettä, + Toisen souti Suowanetta, + Kolmannen Elowesiä. + 12. Kosken tyttö, kuohuneiti, + Wirran wierellä asuwa! + (Wihowirran wierellinen!) + 28. Kukkuja kulettaissa, + 32. Sylin aaltoja aseta, + Käsiwarsin waahtipäitä, + 41. Puuttu pursi Wäinämöisen, + Takeltu weno jumalan; + * Puuttu pursi laulajalta, + Takahtu wene runolta; + 46. Arpoa asettelewi, + Käkiähän käännyttäwi: + 50. Waiko hauin hartioille, + Ween koiran koukkuluille, + Tahikko siikasen selälle, + Lohen purstolle punasen? + * Kiwellenkö, kannollenko, + Waiko wanhalle sialle, + Wai on waskirauniolle? + 54. Luotosessa puuttumassa, + Meren selwällä selällä. + Waka wanha Wäinämöinen, + Jo itse menewi maalle; + Lohen on luita luotosessa, + Lohen luita, hauin päitä, + Kian kylkiluun paloja, + Mursun sääriluun muruja, + (Sorsan sääriluin muruja,) + Lohen luita sieltä otti j.n.e. + 57. Pani miekkoa merehen + 61. Miekka murskahti muruiksi + * Miekka mureni muruiksi + 79. Sano miehille hywille, + Jotka purresta puhuwat + Wenehestä weistättäwät: + 94. Puukon tuppipuoleltansa, + 96. Kalan pahkoa paloiksi. + * Kalan wiiltäwi kaheksi. + 98. Minkä tuosta seppo saisi, + Kunka taitawa takoisi, + Mies naati naputteleisi, + * Saisko harpun hauin luista, + Kantelon kalan ewästä, + 109. Tahikka takojan luona, + 112. Tuostapa tulisi soitto, + Harppu (harkko) kaunis hauinluinen, + Kantelo kalanewänen, + 121. Laati harpun hauinluista, + Kantelon kalan ewästä, + Soiton kian kylkiluista. + Mist' on koppa kantelessa? + Hauin suuren hartioista. + Mistä naulat kantelessa? + Kalahauin hampahista. + Mistä kielet kantelessa? + Jouhista uwet orihin. + 124. Pani naulat kantelesen + Orahista tuonen otran, + Tuonen hauin hampahista. + 131. Pani kielet kantelesen + Hiwuksista Hiien ruunan, + Lemmon warsan waattehista. + * Mist' on kielet keksittynä? + Jouhet juoksewan hewosen, + Immen itkewän hiwukset. + 137. Pani wanhat soittamahan, + 143. Ei ilo iloksi käytä, + Eikä soitto soitannaksi, + Kunniaksi kullekkana. + Kutsu pojat, kutsu piiat + Soittamahan sormillansa, + Kutsu miehet naimattomat, + Kutsu nainehet urohot, + Ei ilo ilolle nossut, + Tarpeheksi Wäinämöisen. + 151. Harpun kylmässä kylässä; + * Kantelon Sariolassa; + 189. Kaikun laatian käsissä. + * Kaikkuan kaninehella. + 193. Tekiänsä tienohille. + 197. Itse istuksen ripahan, + * Istuwi ahokiwelle, + Löihen leikkikalliolle, + * Istuwi ilon teolle, + Laaittihen laulamahan, + * Itse istu soittamahan, + Alko soittoa somasti, + 201. Otti soiton sorsanluisen, + Kantelen kalanewäsen, + 203. Soitantoa Wäinämöisen, + 212. Soitti ruotoista rojua, + Kalanluista kanteletta + Käsin pienin, hoikin sormin, + 213. Sormet pienet pelputteli, + 215. Wast' ilo ilolle käwi, + 220. Ratsun jouhet raikkauwat. + 221. Ei sitä metsässä ollut, + Neljäjalkaista jaloa, + 223. Kolmin koikkelehtawata, + 229. Honkasesta huonehesta, + 230. Rinnoin aialle ajaksen, + * Rinnoin aialle asettu, + Risukolle reutoaksen, + 234. Siitä kuusehen kawahti, + Korkiammalle kohosi + (Nousi puuhun korkialle,) + 242. Tarkotin metsän emäntä + Wiikon päätänsä panewi, + Kuukauen kurikkoansa, + Waan kun kuuli ouon äänen, + Heti heitti suorintansa, + Awopäin, haralla hapsin, + Ilman wyöttä, helmuksitta, + Istu koiwun konkelolle, + Lepän lengolle lewesi, + (Lepän l. lehahti l. kohosi), + 244. Sinihuiwihin sioksen (sujoksen), + Punasukkahan pukewi, + Kautokenkähän kapiwi + 248. Siinä wiipy wiikommanki, + Puolen polwensa asuwi, + Ilon uuen uotannassa, + Soiton toisen toiwiossa. + 250. Mikä lie metsässä ollut, + Käwi tarkon kuulemahan; + Mikä ilmassa ylällä + Lintuparwea parasta j.n.e. + 252. Eikä tarkon ilmassana, + * Eikä ilmassa ylällä, + 261. Alli aaltojen keseltä, + * Alli aalloilta wesiltä, + 232. Sulhon soittawan sulosen, + 285. Kaikki rihmat katkesiwat, + 287. Ei sitä meressä ollut + Ewin kuusin kulkewoa, + Kaheksin wajeltawoa, + 294. Lohet uipi longotellen, + Ween siiat wengotellen, + Ween hauit hangotellen, + 309. Kammalla kuparisella, + Waskisella harjallansa; + 314. Harja haihtu kämmenestä. + 317. Rikkarinnalla tulewi, + * Rinnoin ruohosta kohosi, + * Rinnoin aalloille ajaksen, + * Rinnoin ruowolle rojahti, + Ween ryönälle rytkäysi, + 319. Watsalolle waiwoaksen, + 321. Soitantoa Wäinämöisen, + Iloa ikirunoisen, + 225. Itki wuoret, wanku waarat, + Kaikki kalliot älisi, + Kaikki wuoret woiwotteli, + Tuhat itki Turjalaista, + Sata laulo Lappalaista. + 338. Itseltäki soittajalta + * Itse itki Wäinämöinen + Soitantoansa omoa, + (Omoansa soittoansa), + Weet juoksi silmästäntä, + Toiset toisesta noruwi + Karkiammat (kariammat) karpaloita, + Pyyliämmät (pyöriämmät) pyyn munia, + Pienemmät munia pääskyn, + (Häriämmät härän päitä) + Leweille leuoillensa, + Niin siitä alemma wieri + Riweille rinnoillensa, + Wieri wieläki alemma + Pätöwille polw. j.n.e. XXXI: 175. + 355. Kautti kuuen kultawyönsä + 377. Sekä nuoret, jotta wanhat: + + + Kolmaskolmatta Runo. + + 4. Jo on tultihin tupahan. + Kysy Pohjolan emäntä: + Mitä wierahat sanowi, + Matkalaiset mainitsewi? + 15. Hywä on sampuen hyrätä, + Kirjokannen kahnatella + Pohjolan kiwimäessä, + Waaran waskisen sisässä; + Hyw' on olla Pohjolanki + Hywän sampuen warassa. + 25. Niillä Pohjolan nukutti, + Pahan wallan waiwutteli, + Paineli pakanan kansan, + 41. Lukot sormin longotteli, + Käsin aukasi owia. + 44. Oi sie seppo Ilmarinen, + Lankoni, emoni lapsi! + 53. Sylin sampoa syleli, + Käsiwarsin käännytteli, + (Kirjokantta kallutteli), + Eipä sampo käännykkänä, + Kirjokansi kihnakkana. + 77. Käsiwarsin kannattelit, + 78. Kannoit sammon purtehensa, + Saattelit wenosehensa. + * Saiwat sammon purtehensa, + Wieretit wenosehensa, + Wenehesen Wäinämöisen, + Purtehen Puhantolaisen. + 88 1/2. Sorkkien sotahewosen, + 97. Sano seppo Ilmarinen: + 132. Muurahainen musta lintu + * Muurahainen murhapoika + * Muurahainen musta koira + Se kusi kuren jalalle; + Kurki päästi kumman kulkun, + Säikähti pahan säwelen, + Sillä Pohjolan herätti, + Pahan wallan walweutti. + 140. Käwi sammon katsantohon, + 165. Waston Wäinölän wenettä, + * Kaaha wene Wäinämöisen, + Upota Uwantolaisen, + Sampo tänne saattaellos, + Kirjokansi kannatellos. + 173. Kowin luoe turjotteli, + 189. Pohjolaanki kulettaissa; + * Nähnyt näilläi wesillä; + 193. Kun ma tänne läksinkänä, + 206. Paljoa paremmin maltti, + Asiansa arwaeli, + 212. Jospa tuuli tuikutteli, + Aallot wiskowat wenettä, + Jo oli laiatki warawat. + 217. Laitto rautaista sotoa, + Teräksistä tellitteli (teljetteli); + * Soan rautasen rakenti, + Teräksisen tellitteli + Jälkeen wanhan Wäinämöisen; + 220. Kun kana munasiansa, + * Kuni sorsa poikiansa, + Telkkä luopi tehtyjänsä; + 223. Sata airohon urosta, + 225. Sata miestä ampujata. + * Sata muuta ampujata. + * Tuhat jousella urosta. + 228. Kohta sampoa tawotti. + * Kohta lähtöhön ajaksen, + Ajamahan karkulaista, + Sampoa tapoamahan, + Wenehestä Wäinämöisen. + 234. Oi sie seppo Ilmarinen, + * Oi sie nuori Joukahainen + * Oi sie lieto laita poika, + * Wesiliitto, laitopoika, + * Ikiliera Tieron poika, + 237. Kasisliekahan kawa'a, + * Ruokonuorahan rupia, + 239. Katso pitkin Pohjan ranta. + 249. Korwet kirjokoppeloita. + 258. Kokko Turjasta tulewi, + Laskeksen Lapista lintu, + Siipi taiwasta siwellen, + Toinen wettä wiepraellen. + 262. Ei se kokko ollekkana, + Lapin lintu lienekkänä, + 270. Satalaita laiehtiwi; + * Sotalaiwa laiehtiwi; + 273. Miehet kaikki miekka wyöllä, + Urot kalpio käessä. + 294. Keksin kummoa wähäsen. + 295. Tapasi on taskuhunsa, + Löihen kukkaroisehensa, + Tempo (löysi) piitä pikkuruisen, + Tapo tauloa wähäsen, + 300. Yli oikian olansa, + 304. Luowote merehen luoto, + Salasaari siunoate, + Johon purret puuttuoho, + Wenehet takeltuoho. + 306. Juokse puhki Pohjan pursi, + Satahanka halki lennä! + 303. Loi sen luowoksi merehen, + Karipääksi kaswatteli, + Johon puuttu Pohjan pursi, + Satahanka halkieli. + 319. Laati kokon kopristansa, + Itsestänsä iskulinnun, + * Wastat siiwiksi sitowi, + Perämelan purstoksensa, + Otti wiisi wiikatetta, + Kuusi kuokan kuolioa, + Ne kyhäsi kynsiksensä. + 322. Kokon kynkkäluun nenille. + 333. Päähän pielen (purren) Wäinämöisen. + * Mastohon rakenteleksen. + 336. Laiwa lastuin lohkiella. + 339. Pahoinpa on palkka saanut + Muinosista murkkinoista, + Atrioista ainosista, + Pohjan poikien tiloilla, + Perinteillä pehmeillä. + 340. Kirjokannen katsantohon, + 342. Pohjan akka harwahammas + Liikahutti leukaluuta, + Purskahti punanen sappi + Kahenpuolin leukaluita, + Sillä sen soan häwitti. + 374. Lastun kuusen lainehista, + Käänti kuusista meloa, + Petäjäistä järkälettä, + 378. Kun yksi nimetön kynsi. + 379. Miehet meiskahti merehen, + Koprin kääntywät merehen, + Käsin käyen lainehesen; + 385. Puusta purtehen rawahti + 388. Puusta koppelo puonnut, + 391 1/2.. Wasemella warpahalla; + 392. Saatti sampuen merehen, + Tuonne kaato kirjokannen, + 396. Sampo mureni muruiksi, + 401. Niin meni muruja paljo, + Sammon suuria muruja, + (Suurimmaisia muruja), + 406. Siitä sai meri pohatta, + Maa köyhä, meri pohatta, + 410. Wasten maata hyyännettä, + 413. Riwan kylmähän kylähän, + + + Neljäskolmatta Runo. + + 1. Siitä sampo nostettihin, + Kirjokansi kannettihin + Nenähän utusen niemen + Wenehestä Wäinämöisen. + Kesän kennällä makasi, + Talwen kaiken tanterella, + Keskellä jywäketoa, + Jywäparkan parmahalla. + 11. Pällämöiselle pojalle: + Sämpsä poika Pällämöinen! + 22. Ketehen kesäorawan, + Kesä- (talwi-) kärpän kämmenehen. + Portimon perustimehen. + 25. Aroja tihittämähän, + 36. Pelto hapsiksi hajota, + Saoin haaroin haarottele, + 62 1/2. Ennen mantu maita puuttu, + Ahti selwiä wesiä, + Kun on sampo siemeniä, + Pellerwo jywän periä. + 70. Raiat nurmien rajoille, + 74. Waskiwaarnahan tapasi, + 81. Sillä maita mullosteli, + 99. Heitti hellan wallallensa, + Olewalle onnellensa. + 103. Läksi tuota tietämähän: + 136. Tämän tammen taittajoa, + Puun sorian sortajoa, + Puun murhan (murskan) musertajoa, + 145. Uros aaltojen kesestä, + 152. Ween hattu hartioilla, + Ween saappahat jaloissa, + Uuet kintahat käessä, + Wanhat kirjat kintahissa, + Kirwes kultanen olalla, + Waskiwarsi kirwehessä, + 165. Kolmehen kowasimehen, + 175. Sylt' on suusta housun lahje, + Kaksi syltä kaatiosta. + 185. Ison tammen tasmen luokse, + 191. Lohkarehut lohkoeli, + 194. Jo kaasi tulisen tammen, + 204. Leikkasi ikuisen lemmen; + 205. Ku on lastuja lewesi, + 209. Pikatuoni pistoneuot. + 269. Itselläin on ilman miekka, + Luonani awaimet onnen, + 277. Miesten mielistä pahoista, + 288. Tarha rautanen rakenna, + 302. Itse (Sinä) Pohjolan emäntä! + 310. Omiasi toukojasi, + Kylwämiäsi omia. + Sa'a rautaset rakehet, j.n.e. + 321. Pohjan karjakartanoille. + + + Wiieskolmatta Runo. + + 128. Itse neuo lapsiansa, + Poikiansa suin puheli, + Tuonne työnti turmionsa, + Panewi pahansa kaikki, + 140. Lapset Wuojelan lahowi, + Tauissa nimettömässä, + 201. Kiwi kirsolla mäellä, + Waaran wankan liepehellä, + 234. Yötä Annan aikuista. + 271. Kirskasi kiwen kowaksi, + Paaen kolmeksi palaksi; + Niin kiwi k. t. j.n.e. + 309. Sillä Luotolan paransi, + Poiat Wäinölän peruutti, + Tauista tawattomasta j.n.e. + 310. Kaiken Wuojelan paransi. + + + Kuueskolmatta Runo. + + 3. Kätki kuun kumottamasta, + 9. Yöhyt pitkä ja pimiä, + 44. Tuota tulta tuuwitteli. + 288. Wellimo ween emäntä, + * Wellimys ween emäntä, + Sataharjan hallitsia, + (Ahen hauan hallitsia,) + 293. Tuulen tyttären tekemä, + Aallottaren keträämä; + 308. Likosesta liettehestä, + Kalasesta kaartehesta, + 312. Anna Ahti ahwenia, + Pistä piikkiniskasia, + Ahwenia, ihweniä, + Kaikkia ween kaloja, + Alta aawain sywäin, + Päältä mustain murain + Taan on nuotun nostimille j.n.e, + + + Seitsemäskolmatta Runo. + + 63. Panen päiwän paistamahan. + 65. Joko kerran kolmannenki; + 68. Portit Pohjolan näkywät, + Rautaääret ärwöttäwät, + Ulwowat pahat saranat. + * Pahat linnat liimottawat, + Pohjan ukset ummottawat, + 77. Eikä suorru soutajamme; + * Eikä soutajat sowite; + 78. Jalon hoikin huoparina, + 91. Rapauta rannallemme. + 108. Pohjan ukko, Pohjan akka + Sanowat s. t. j.n.e. + 113. Miekast' on sanomat saatu, + Kalwasta katalat tieot. + 129. Kun ei kuu kiwestä päässe j.n.e. + 148. Leimahutti, luimahutti, + 151. Päitä poikien poloisten. + 195. Ylen taitawa takoja. + 200. Kauan katsoin syöjän suuhun, + Partahan palan purian, + 231. Taiten kyllä wastaeli: + 253. Kuu oli nossut, päiwä nossut, + 263. Pääsit ylös aaltoin alta, + Alta maan, alta manuen; + (Alta maan, alta manalan;) + 269. Tuowos tänne tullessasi + Aina täyttä terweyttä; + 272. Onni onkehen ohase, + 276. Juokse (päätä) kaari kaunihina; + + + Kaheksaskolmatta Runo. + + Toisin kuuluwat koko tässä Runossa, niinkuin osittain + muuallaki, on pitänyt heittää kirjottamatta, koska niitä + on ylön paljon, nimittäin kaikki pian metsämiehen ja ohon + luwut, joita siellä täällä jo luetaan präntättynäki ja + wasta tulee enemmin. + + + Yheksäskolmatta Runo. + + 18. Läksi merta luutimahan, + Laineita lakasemahan; + Luuti lumpehet kokohon, + Meren ruokoset rowihin, + Meren kaislat karhiloihin. + Rikka puuttu luutahansa, + Waskisehen wastahansa; + Siitä silkkunat sikesi + Mullan muikut, maan silakat. + 41. Meren ristihin harasi, + Laposille aallot laski. + 54. Puun wisan wetistäwänsä. + 56. Mit' itket ihana neiti, + 58. Kuori walkia walitat? + 65. Ilossahan tuo eläwi, + Riemussa remahtelewi; + 117. Itkusta ilo ikuinen, + Hywä huolesta huwitus. + 124. Teki harppua halulla, + Suositteli Suomen maalla, + Kalkutteli kanteletta. + Kust' on koppa kantelessa? + Koiwusta wisaperästä. + Mist' on naulat kantelessa? + Tammesta tasaset oksat. + 164. Jouhuet perittänehe? + 169. Laulo ilman aikojansa, + Kuulun päiwyen kuluksi, + 175. Tyttölapsen laulelewan; + * Lapsen lempi laulelewan; + 193. Rautasille rappuloille, + 197. Aukasi sanasen arkun, + Wirsilippahan wiritti + Poikki puolen polwillensa, + 202. Immen hapsi haihahteli. + 203. Soittelewi, joittelewi, + 212. Someret siotteleksen. + 217. Lenti kuuelta kylältä, + Pitäjältä seitsemältä + Luoksi wanhan Wäinämöisen, + 222. Lenti luoksi liitätellen, + 243. Hawut hangelle hajosi. + 245. Kannot kaswoit pitkät oksat. + + + Kolmekymmenes Runo. + + 1. Tuopa nuori Joukahainen + Ajo tiellä wastatuksen + Kera wanhan Wäinämöisen. + * Tuo kaunis Kalewan poika + * Tuopa seppo Ilmarinen + * Tuopa lieto Lemminkäinen + 4. Se on tietänsä käweli. + 5. Sopi tiellä wastakkoa, + * Tulit tiellä wastaksutta, + * Tulit tiellä wastakkahan, + Aisa aisahan takistu, + Wemmel tarttu wempelehen, + Rahis rahkehen nenähän. + 8. Luokki loukkihin takeltu. + 9. Raswa wuotti rahkehesta, + Wesi wempelen nenästä. + * Wesa kaswo wempelehen, + Haapa aisohin yleni, + Raita suuri rahkehesen. + 19. Kumpi tiennehe enämmin, + Se nyt tiellä olluohon; + Joka tiennehe wähemmin, + Se tieltä pois poiketkohon. + * Kenpi tieolla enämpi, + Senpi tiellä seisuohon; + Kenpi tieolla pahempi, + Senpi tieltä wälttyöhön. + 28. Tieän mä toki wähäsen. + 39. Suukkona kowalla säällä; + 40. Ahwen arka märkäsuoli + * Ahwen arka märkäperse + 49. Kuulin nuorra käyessäni, + Waeltaissani warahin, + Remuawan waskiwuoret, + Kalliot kajahtelewan, + Korwen ukon koirinensa + Tanssiwan tasajalassa, + Koska ennen uljas ukko, + Ukko uljas ulkomainen, + Liikutti lyhintä kieltä, + Kajahutti kanteletta + Noilla Wäinölän ahoilla, + Kalewalan kaskimailla. + 54. Tieän linnuksi tiaisen, + Kyyn wiherän käärmeheksi; + Tieän terwan karkiaksi, + Mullan mustan muikiaksi, + Lipiän wihoweeksi, + Urpiaisen ukkoseksi. + 59. Wesi on wanhin weljeksistä, + Kiukua meren kiwistä, + Patsas puista päähkehistä, + Kattila pataranista, + Wesi wuoresta siennyt, + Tuli tullut taiwosesta, + Rauta raukka ruostehesta. + 67. Muinosia muistelmoita. + * Walehia muinosia. + 70. Enimmäiset arwaelen: + Tieän kolkot kuokituksi, + Sywät kolkot kuokituksi, + (Meren kolkot kuokituksi,) + 73. Sywät järwet sylkityksi, + 75. Mäet myllermöitetyksi, + * Mäet mylleröitetyksi, (muller.) + * Mäet mykkylöitetyksi, + Pellerwoiset pieksetyksi, + Rewityksi lamperoiset, + Kiwet luowuksi kokohon, + 79. Kuun uuen ylennetyksi, + Auringon asetetuksi, + Ojennetuksi otawan. + 82. Lapsen tieto, waimon muisti, + * Lapsen on mieli, naisen tunti, + Ei urohon partasuisen. + * Ei ole siinä miehen muisto, + Eikä partasuu urohon. + 85. Omat kuopat kuokkimani, + 91. Ilman pielet pistämäni, + Taiwan kaaret kantamani, + Taiwoset tähyttämäni. + 99. Mi sinä lienet miehiäsi + Ja kuka urohiasi? + Laulan sun weitsiksi wesille, + Lastulmoiksi lainehelle. + 105. Sekä suuttu jotta säänty. + 112. Ymmärrä yhet urohot, + 117. Leuat liikku, pää järisi, + Waan ei hampahat hajottu, + Eikä leuat lonkaeltu. + 119. Paaet paukku kalliolla, + Linnat liikku, hongat huoju, + 125. Sorkin suohon sortuwaksi, + Niittyhyn niwuslihoista, + 145. Jop' on tuskiksi tulewi, + Pahoin huoliksi panihen, + Painuwi pakolliseksi, + 151. Myössytä pyhät sanasi, + Luowutappa luottehesi, + (Peruhuta lausiesi,) + 161. Annan kultia kypärin, + Hopehia huowan täyen, + (Hopehia helman täyen,) + Oman pääni päästimeksi, + Henkeni (itseni) lunastimeksi. + 166. En huoli hopeaistasi, + Kysy kurja kultiasi; (kullistasi;) + Mull' on kullat kuunikuiset, + Päiwän polwiset hopiat, + Ilman kurja kullittasi, + Hopehittasi häwytön. + (Ilkiä hopehittasi.) + 175. Annan ainoan orihin; + Juosten juomahan menewi, + Juosten juomasta tulewi, + Itseksen sotia käypi, + Tappeloita tallustawi. + 182. En huoli hewosestasi, + Ilkiä orisestasi; + 187. Pääss' on päiwä paistamassa, + Olkaluillansa Otawa, + 190. Wesipilwiä wetäwi. + 196. Annan ainoan wenehen, + Itseksen sotia souti + Tuoen täytensä rahoja j.n.e. + 201. Iki puolen istujaksi, + Suojaksi sopun kululle, + 213. Tuli itkien kotihin, + Kallotellen kartanolle. + 237. Oi on poikani polonen! + Elä itke suottakana, + Ei ole syytä itkeähäk, + Waiwoja walittoahak; + + + Yhesneljättä Runo. + + 1. Anni tytti, aino tytti + Läksi wassan taitantahan. + 7. Kolmatta korotteleksen, + * Kolmatta kokoelewi, + 8 1/2. Perehen parahimmalle. + 9. Osmonen orosta wirkki, + Kalewainen kaskimailta, + * Osmonen orosta kirpo, + * Osmonen norosta kirku, + 11. Kaswo neito minussa mielin, + Ylä muissa nuorisoissa, + Nuorisossa kaunihissa, + Kaswo kaioissa somissa + Ole haahen haljakoissa. + 16. Weny wehnä wiiplosilla. + 17. Anni tytti, aino tytti + 21. Mitä itket Anni tytti, + Anni tytti, aino tytti? + 27. Tinalangat wyöni päistä, + * Tinat wyöstäni tilahti, + Kaunoseni wyöni päästä, + 48 1/2. Kultaripsut kulmiltani, + Sinisilkit silmiltäni, + (Simpsukkaiset silmiltäni,) + Punapäret pääni päältä, + Hopiaiset huuliltani. + 31. Laition on laainnassa, + Kirjokorjan kirjonnassa: + 52. Emo aitan portahalla + Woita kiulussa pesewi: + 65. Osmonen orosta huuti, + 73. Anni tytti, aino tytti, + Elä ole milläskänä; + 80. Tulet muita wuolahampi; + 82. Tulet muita siukiampi; + 135. Awasi pahimman arkun, + 137. Löysi pauloa palasen, + 138. Kaheksan kapalowyötä; + Kuukistaksen, kaakistaksen, + Kuristihen kultawöillä, + Kaakistiin kapalowöillä, + Riputaksen rihmallensa; + Siitä riutu lippahalle, + Kaatu arkun kannen päälle. + 151. Meni emo katsomahan, + 152. Yön kahen, kolmen perästä: + * Kolmen wuoen oltuansa: + * Kolmet wuotta oltuansa: + 154. Jop' on uupunt Anni tytti, + Anni tytti, aino tytti, + Saanut pauloa palasen, + Kuristanut kultawöillä, + Karistant kapalowöillä. + Emo tuosta itkemähän: + Wieres kyynel kyyättele, + Wierkää wetrehet weteni + Itkewillä ihopäillä j.n.e. + 175. Helman hienon helmuswöille. + 179. Sinisille sukkasille. + * Sinipäille sukkasille. + 183. Kultakengän kantasille. + * Kaunihille kantapäille. + * Kaunihille kalsuillensa. + 199. Rotiuwi kolme koiwuu + 202. Joka koiwun latwuelle. + 203. Käki kukku lemmen, lemmen, + 205. Toinen kukku auon, auon, + Lapselle auottomalle, + Kolmas kukku sulon, sulon, + (Kolmas k. emon, emon,) + Lapselle emottomalle. + (Lapselle sulottomalle.) + 211. Käeksellä kääriäwä, + * Käeksellä aina käywä, + * Kalan pyyössä käwiä, + 216. Laski onkensa wetehen, + Ongetteli, tarkotteli. + 219. Hopiainen siima winku, + 223. Lohi puuttu onkehensa, + Taimen tankarautahansa. + 226. Kumo kuusikaarehensa. + 230. En tunne kaloa tuota. + 240. On luonnon lohikalaksi. + * Luopusin lohikalaksi. + * Luonnoton lohikalaksi. + 242. Kattila sepon pajassa. + Niin sano sanalla tuolla: + Oisko kuokkani kotonen, + Eli halkohakkurini? + 245. Aamusiksi atrioiksi, + Murkinaisiksi muruiksi. + 250. Lohi loimahti merehen, + * Lohi luonnon loiskahteli, + 251. Kala kirjo kammeltihen, + * Kala kirjo kammertihen, + * Kala kirjo kimmertihen, + 254. Äsken päätänsä kohotti, + Nosti kättä oikieta, + 259. Kupahalta kuuennelta. + 265. Oi sie hullu hulluuttasi, + Hulluuttasi, houkuuttasi, + Mieleltä wäheyttäsi! + (Wäinö mielesi wähyyttä!) + 269. Wellolan wetistä neittä. + 275. Emp' on sulle siksi tullut, + * En mie sulle tullukkana, + 295. Jalkojesi jaksajaksi, + Mesileiwän leipojaksi. + 294. Tulen wiejäksi kotihin, + 312. Emo wastahan tulewi, + Emo ennätti kysyä: + Woip' on poikani polonen! + Mit' olet pahoilla mielin j.n.e. + Waka wanha Wäinämöinen + Niin sano sanalla tuolla: + Olin ma ongella olia j.n.e. (kertoin kaikki) + 317. Sääntä suurta sylwättynä, + 321. Ajatukseni alalla, + Toimi toisessa talossa. + 327. Ei ollut kuntoa piteä + 333. Missä Ahtola asuwi, + Wäinön tyttöset wenywi. + 348 1/2. Siitä wanha Wäinämöinen + Paino sepponsa pajahan, + Naista kullaista kuwaapi, + Hopiaista huolittawi j.n.e. + (Samati kun ennen Ilmarinen). + + + Kahesneljättä Runo. + + 5. Toisen hirren päänsä päältä, + Sinisillä silkillänsä, + 8. Ummiskengän uurtehilla. + 15. Yhen heitti lypsämättä, + 207. Ei tietä iseä sillä; + * Ei tietä nimeä sillä; + Isä kutsu Ilmasekse + 210. Wellet werra joukkioksi, + Muu kylä nimettömäksi. + 215. Tuli ukko ristimähän, + 228. Kaksiwiikkonen karehti. + 232 1/2. Ei ole wielä suolle wiety, + Eikä puulla päähän lyöty, + Tahi tangolla tapettu + Töistä tuhmemmistakana. + 240. Laulo puisen umpipurren, + Waskilaitan päälaelle, + Rautaruuhen jalkohinsa. + 241. Kuparisen kyyhätteli. + Laskea köröttelewi + Kurimuksen kulkun alle, + Kian kielen kääntimille, + 248. Kantelmoinehen katosi, + Lakahtuwi lauluinensa, + +_Loppu tästäkin_. + + + + + + + + +End of the Project Gutenberg EBook of Kalevala (1835) 2. Osa, by Lönnrot + +*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK KALEVALA (1835) 2. OSA *** + +***** This file should be named 48381-8.txt or 48381-8.zip ***** +This and all associated files of various formats will be found in: + http://www.gutenberg.org/4/8/3/8/48381/ + +Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen + +Updated editions will replace the previous one--the old editions +will be renamed. + +Creating the works from public domain print editions means that no +one owns a United States copyright in these works, so the Foundation +(and you!) can copy and distribute it in the United States without +permission and without paying copyright royalties. Special rules, +set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to +copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to +protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark. Project +Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you +charge for the eBooks, unless you receive specific permission. If you +do not charge anything for copies of this eBook, complying with the +rules is very easy. You may use this eBook for nearly any purpose +such as creation of derivative works, reports, performances and +research. They may be modified and printed and given away--you may do +practically ANYTHING with public domain eBooks. Redistribution is +subject to the trademark license, especially commercial +redistribution. + + + +*** START: FULL LICENSE *** + +THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE +PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK + +To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free +distribution of electronic works, by using or distributing this work +(or any other work associated in any way with the phrase "Project +Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project +Gutenberg-tm License (available with this file or online at +http://gutenberg.org/license). + + +Section 1. General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm +electronic works + +1.A. By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm +electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to +and accept all the terms of this license and intellectual property +(trademark/copyright) agreement. If you do not agree to abide by all +the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy +all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession. +If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project +Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the +terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or +entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8. + +1.B. "Project Gutenberg" is a registered trademark. It may only be +used on or associated in any way with an electronic work by people who +agree to be bound by the terms of this agreement. There are a few +things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works +even without complying with the full terms of this agreement. See +paragraph 1.C below. There are a lot of things you can do with Project +Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement +and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic +works. See paragraph 1.E below. + +1.C. The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation" +or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project +Gutenberg-tm electronic works. Nearly all the individual works in the +collection are in the public domain in the United States. If an +individual work is in the public domain in the United States and you are +located in the United States, we do not claim a right to prevent you from +copying, distributing, performing, displaying or creating derivative +works based on the work as long as all references to Project Gutenberg +are removed. Of course, we hope that you will support the Project +Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by +freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of +this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with +the work. You can easily comply with the terms of this agreement by +keeping this work in the same format with its attached full Project +Gutenberg-tm License when you share it without charge with others. + +1.D. The copyright laws of the place where you are located also govern +what you can do with this work. Copyright laws in most countries are in +a constant state of change. If you are outside the United States, check +the laws of your country in addition to the terms of this agreement +before downloading, copying, displaying, performing, distributing or +creating derivative works based on this work or any other Project +Gutenberg-tm work. The Foundation makes no representations concerning +the copyright status of any work in any country outside the United +States. + +1.E. Unless you have removed all references to Project Gutenberg: + +1.E.1. The following sentence, with active links to, or other immediate +access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently +whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the +phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project +Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed, +copied or distributed: + +This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with +almost no restrictions whatsoever. You may copy it, give it away or +re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included +with this eBook or online at www.gutenberg.org/license + +1.E.2. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived +from the public domain (does not contain a notice indicating that it is +posted with permission of the copyright holder), the work can be copied +and distributed to anyone in the United States without paying any fees +or charges. If you are redistributing or providing access to a work +with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the +work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1 +through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the +Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or +1.E.9. + +1.E.3. If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted +with the permission of the copyright holder, your use and distribution +must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional +terms imposed by the copyright holder. Additional terms will be linked +to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the +permission of the copyright holder found at the beginning of this work. + +1.E.4. Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm +License terms from this work, or any files containing a part of this +work or any other work associated with Project Gutenberg-tm. + +1.E.5. Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this +electronic work, or any part of this electronic work, without +prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with +active links or immediate access to the full terms of the Project +Gutenberg-tm License. + +1.E.6. You may convert to and distribute this work in any binary, +compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any +word processing or hypertext form. However, if you provide access to or +distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than +"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version +posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org), +you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a +copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon +request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other +form. Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm +License as specified in paragraph 1.E.1. + +1.E.7. Do not charge a fee for access to, viewing, displaying, +performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works +unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9. + +1.E.8. You may charge a reasonable fee for copies of or providing +access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided +that + +- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from + the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method + you already use to calculate your applicable taxes. The fee is + owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he + has agreed to donate royalties under this paragraph to the + Project Gutenberg Literary Archive Foundation. Royalty payments + must be paid within 60 days following each date on which you + prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax + returns. Royalty payments should be clearly marked as such and + sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the + address specified in Section 4, "Information about donations to + the Project Gutenberg Literary Archive Foundation." + +- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies + you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he + does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm + License. You must require such a user to return or + destroy all copies of the works possessed in a physical medium + and discontinue all use of and all access to other copies of + Project Gutenberg-tm works. + +- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any + money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the + electronic work is discovered and reported to you within 90 days + of receipt of the work. + +- You comply with all other terms of this agreement for free + distribution of Project Gutenberg-tm works. + +1.E.9. If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm +electronic work or group of works on different terms than are set +forth in this agreement, you must obtain permission in writing from +both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael +Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark. Contact the +Foundation as set forth in Section 3 below. + +1.F. + +1.F.1. Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable +effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread +public domain works in creating the Project Gutenberg-tm +collection. Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic +works, and the medium on which they may be stored, may contain +"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or +corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual +property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a +computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by +your equipment. + +1.F.2. LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right +of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project +Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project +Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all +liability to you for damages, costs and expenses, including legal +fees. YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT +LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE +PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3. YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE +TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE +LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR +INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH +DAMAGE. + +1.F.3. LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a +defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can +receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a +written explanation to the person you received the work from. If you +received the work on a physical medium, you must return the medium with +your written explanation. The person or entity that provided you with +the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a +refund. If you received the work electronically, the person or entity +providing it to you may choose to give you a second opportunity to +receive the work electronically in lieu of a refund. If the second copy +is also defective, you may demand a refund in writing without further +opportunities to fix the problem. + +1.F.4. Except for the limited right of replacement or refund set forth +in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER +WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO +WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE. + +1.F.5. Some states do not allow disclaimers of certain implied +warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages. +If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the +law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be +interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by +the applicable state law. The invalidity or unenforceability of any +provision of this agreement shall not void the remaining provisions. + +1.F.6. INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the +trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone +providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance +with this agreement, and any volunteers associated with the production, +promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works, +harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees, +that arise directly or indirectly from any of the following which you do +or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm +work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any +Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause. + + +Section 2. Information about the Mission of Project Gutenberg-tm + +Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of +electronic works in formats readable by the widest variety of computers +including obsolete, old, middle-aged and new computers. It exists +because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from +people in all walks of life. + +Volunteers and financial support to provide volunteers with the +assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's +goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will +remain freely available for generations to come. In 2001, the Project +Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure +and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations. +To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation +and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4 +and the Foundation web page at http://www.pglaf.org. + + +Section 3. Information about the Project Gutenberg Literary Archive +Foundation + +The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit +501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the +state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal +Revenue Service. The Foundation's EIN or federal tax identification +number is 64-6221541. Its 501(c)(3) letter is posted at +http://pglaf.org/fundraising. Contributions to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent +permitted by U.S. federal laws and your state's laws. + +The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S. +Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered +throughout numerous locations. Its business office is located at +809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email +business@pglaf.org. Email contact links and up to date contact +information can be found at the Foundation's web site and official +page at http://pglaf.org + +For additional contact information: + Dr. Gregory B. Newby + Chief Executive and Director + gbnewby@pglaf.org + + +Section 4. Information about Donations to the Project Gutenberg +Literary Archive Foundation + +Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide +spread public support and donations to carry out its mission of +increasing the number of public domain and licensed works that can be +freely distributed in machine readable form accessible by the widest +array of equipment including outdated equipment. Many small donations +($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt +status with the IRS. + +The Foundation is committed to complying with the laws regulating +charities and charitable donations in all 50 states of the United +States. Compliance requirements are not uniform and it takes a +considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up +with these requirements. We do not solicit donations in locations +where we have not received written confirmation of compliance. To +SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any +particular state visit http://pglaf.org + +While we cannot and do not solicit contributions from states where we +have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition +against accepting unsolicited donations from donors in such states who +approach us with offers to donate. + +International donations are gratefully accepted, but we cannot make +any statements concerning tax treatment of donations received from +outside the United States. U.S. laws alone swamp our small staff. + +Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation +methods and addresses. Donations are accepted in a number of other +ways including checks, online payments and credit card donations. +To donate, please visit: http://pglaf.org/donate + + +Section 5. General Information About Project Gutenberg-tm electronic +works. + +Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm +concept of a library of electronic works that could be freely shared +with anyone. For thirty years, he produced and distributed Project +Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support. + + +Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed +editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S. +unless a copyright notice is included. Thus, we do not necessarily +keep eBooks in compliance with any particular paper edition. + + +Most people start at our Web site which has the main PG search facility: + + http://www.gutenberg.org + +This Web site includes information about Project Gutenberg-tm, +including how to make donations to the Project Gutenberg Literary +Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to +subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks. |