Add 47458 from /home/DONE/47458.zip

2 files changed, 1778 insertions, 0 deletions

diff --git a/47458/47458-8.txt b/47458/47458-8.txt
new file mode 100644
index 0000000..d848066
--- /dev/null
+++ b/47458/47458-8.txt
@@ -0,0 +1,1778 @@
+The Project Gutenberg EBook of Rakkaita muistoja, by Joel Lehtonen

+

+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with

+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or

+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included

+with this eBook or online at www.gutenberg.org/license

+

+

+Title: Rakkaita muistoja

+

+Author: Joel Lehtonen

+

+Release Date: November 25, 2014 [EBook #47458]

+

+Language: Finnish

+

+Character set encoding: ISO-8859-1

+

+*** START OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK RAKKAITA MUISTOJA ***

+

+

+

+

+Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen

+

+

+

+

+

+

+

+RAKKAITA MUISTOJA

+

+Kirj.

+

+Joel Lehtonen

+

+

+

+Otava, Helsinki, 1911.

+

+

+

+

+

+SISÄLTÄÄ KUVAUKSET:

+

+ Rakkaita muistoja.

+ Helmikuun päivä maakylässä.

+ Mustalaiset.

+ Kyläpajalla.

+

+

+

+

+

+

+RAKKAITA MUISTOJA

+

+

+

+

+"Aikansa lapsi."

+

+

+    Niin usein mietin, suren itseäin

+    ja kirjavuutta elämäni harhain!

+    Syyt niihin? Yksi ehkä veressäin, --

+    mi vaisto siinä pahin on, mi parhain?

+    ja toinen? Vaikutteet kai lapsuutein

+    ja ympäristön, outo murros-aika,

+    jok' ensin suuntasi mun haavehein.

+    Ja kolmas itse, -- koko elon taika!

+    Mua aivan painaa miete se! Taas kaipuu

+    hakevi syitä mailta muistojen.

+    Kidutus turha! Katson: näe en!

+    Mut ehkä laulain raskas vaiva haipuu!

+    Siks muistu, armas aika, joka johdit

+    ens askeleeni, kuvin rikkain hohdit!

+    Kuink' oot nyt muuttunut ja tullut uudeks,

+    ja muutut, loittonet pois kaukaisuudeks.

+

+    Kyll' onnetar, yö-silmä, kultahaps,

+    loi elämääni, luulen, vastakohtaa.

+    Kas oonhan Savon loiton, kauniin laps, --

+    veet välkkyy siellä, vaarat siintää, hohtaa --

+    niin, sieltä, josta harhaunut ei muu

+    lie heimo koskaan takaa karun salon:

+    kehässä vaarain laakso avartuu, --

+    siell' ahdas kyly, siellä näin ens valon.

+    Mut kuinka jouduin sitten loitos sieltä,

+    pois, korven poika? Kyllin kiertämään!

+    Ehk' aikaisin jo veivät, -- niinpä tään

+    näin maani jotkut kolkat, etsin mieltä

+    elämän turhan. Miks juur minä maita

+    sain muita kummastella loistokkaita?

+    Ma heikko, huono, miks näin Juutin, Saalen,

+    Provencet, kulta-templit Morrealen?

+

+    Miks? Mitä olen? Vastauksenko saan! --

+    Mun äitini -- kuin synkkä kirja, jota

+    hän tutki, vanhaa Testamenttiaan:

+    Ismailin orvon äidin turmiota

+    ja Saulin tietä synkän-ylpeää,

+    näkyjä kuumeisia Ilmestyksen,

+    Niist' älyn ymmärtääkö elämää

+    hän saanut ois? Vain älyn hämmennyksen.

+    Niin ehkä tuskastui, siks alla taivaan

+    mont' ilkkui seikkaa, nautti miten voi.

+    Ja niinpä taivaan koston lyödä soi.

+    Ah, leikkien mun elon riemuun, vaivaan

+    loi poikasena oikullisna lehdon, --

+    maantiestä, siinä enne, mulle kehdon

+    hän antoi, konsa ylkä, nähdä hellä,

+    unohti, huonon, tylyn-sydämellä.

+

+

+

+

+Jalomieliset.

+

+

+    Mi onni! Onnettaren hoitohon

+    niin jouduin, -- aina maantien ojaan saakka.

+    Siks lienen vapaa, -- kirkkahinkin on

+    äit' usein lasten taantumus ja taakka.

+    Mut onnetar, se kultahaps, nyt vei

+    maantieltä heikon turviin jalon naisen.

+    Kuink' aika vierii! Hänkään elä ei

+    nyt enää! Mutta varmaan siunaavaisen

+    luo katseen minuun yhä taivahastaan:

+    jos taivas kelle lie, hän siellä lie!

+    Niin, turvaan johti hyvän onnen tie

+    mua silloin. Sadat ruudut pientä vastaan

+    sädehti sieltä, nurmet, puisto taaja

+    mun leikkiin kutsui. Siis ain' olkoon saaja

+    hän ylistykseni! Hän kertoi sadut

+    minulle, -- niistä alkoi haaveen ladut.

+

+    Se suku oli vanhaa, vankkaa niin, --

+    puol-germaaneja, nuorimmat täys-fennot.

+    Jo ammoin ansioikseen piirrettiin

+    mies-kunto, -- eipä haaveet, runon lennot!

+    He uskoi Jumalaan, -- tai muodon vuoks

+    ja miettimättä taipui tunnustukseen, --

+    viistoista-vuotisna mun kaikki juoks

+    jo uskot epäilyni kurimukseen!

+    Mut he, -- nuo vakaat, teki virkatyötä

+    tai pyrki virkaan. Pelas lomallaan

+    yks Plevnaa, toinen jahtas; verkoissaan

+    he loikoi vanhat, rakkaat kirjat myötä:

+    Tegnér, Schwarz, -- Välskär, Stoolin miekan-hakkaus.

+    Niiss' oli Usko, Isänmaa ja Rakkaus

+    niin kaunein kapaloitu kulta-nitein, --

+    ne uinahtaa soi varmoin mielipitein!

+

+    Uus aika henkäs. Nuorin herttaisin,

+    jo "Viimeistä Atenalaista" luki, --

+    se ennekö jo risti-aaltoihin,

+    joiss' uppos meiltä moni vanha tuki?

+    Mut siitä ei nyt! Kerron tässä vain,

+    mit' ihmeitä uus onnen olo näytti

+    ja miten hohtelee se muistossain.

+    Sen rakkaan talon aika-ajoin täytti

+    kotoiset, vieraat, -- Suomen lippu nousi,

+    ja keittiössä juostiin, touhuttiin; --

+    jokaista luokkaa, asti "aateliin",

+    ajeli rilloin sinne, salmet sousi.

+    Luutnantit, riemun ruusut poskipäissä,

+    helisti kannusta, ain' aatos häissä.

+    Verannan kirjolyhdyt illoin loisti.

+    Ah, aika onnen sen jo vei, jo poisti!

+

+    Ne loisti lyhdyt, kruunut, tanssi soi

+    ja kiehtoi heitä ruutu-hohtavalle

+    se permannolle. Mutta vaisto, oi,

+    miks vei se mua pakoon kankahalle,

+    tai pirtin puolle. Sinne hämärään,

+    joss' oltiin onnelliset auringossa

+    ylempäin, -- nöyryys, uni silmissään.

+    Tai nauttimaan vei Alroy-kirjaa, jossa

+    kimalsi romantiikan kulta-kalvat.

+    Ne muistot, ilot! Niistä ehkä on

+    mull' ilon pohja-kaipuu viaton, --

+    vaikk' kytkee parhaan moukan vaistot halvat?

+    Pois juoksin, tyhmä. Kallehin kai suri.

+    Hän anteeks antaa! Mit' ois tainnut kuri!

+    Voi kasvaa pensas, muuks ei muutu lainkaan.

+    Mut mitä, onnekas, nyt nähdä sainkaan?

+

+

+

+

+Pois hentomieli, -- piirrän katkelmia muistojen.

+

+

+    Nuo päiväpaisteet menneet! Aran pään

+    kun orpo nosti, silmä jotain keksi,

+    niin kuinka Pihlaanniemi hymyikään!

+    Ja yhä hymyy iltain viihteheksi!

+    Se muistoin talo, valkea ja suur,

+    mäellään metsäss' oli, keskell' aavaa

+    kyläistä laaksoa, -- kuin pataa juur.

+    Kun katolle nous, -- poika, varo naavaa! --

+    ja kiipi, katsoi itää, länttä kohti,

+    suvehen, pohjoiseen, niin monetpa

+    tiet, talot näki sieltä. Kirkkaina

+    isoihin kartanoihin lahdet johti:

+    niist' oli jotkut vanhat, -- kirsi-puistoin

+    hämyssä, asuinsijat monten muistoin.

+    Mut talot harmaat, kujat alastomat

+    tuoll' aukeoillaan oli rahvaan omat.

+

+

+

+

+Siellä oli aatelistonkin rippeitä.

+

+

+    Siell' oli aatelisto -- hitto vie!

+    Vain pieni, silti arvoluokkaa kaksi:

+    ylempi, alempi. Ja muisto lie

+    mont' iltaa sekin tehnyt rattoisaksi:

+    näkihän tuonkin, muka, jota ei

+    nyt enää edes museoissa tapaa,

+    ja jonka kokoilija Suurin vei.

+    Mut millainen se oli luokka vapaa?

+    Ylempi ensin. Muistoistani sieltä

+    mun eteen kohta ylväs purjehtii

+    paroonin leski, Aurore Apollonie

+    af Silfverstierna, -- hei, pois halvat tieltä!

+    Viel' oli reipas. Lahden perukassa

+    hän asui hovissansa ruskeassa,

+    kaks-kertaisessa, päässä koivukujan, --

+    loi puisto tammi-vartioston lujan.

+

+    Aurore Apollonie! Jo vaakunat

+    lahoivat portiltaan. -- Ja kuului olleen

+    kamarit vihreet siellä, muhkeat:

+    ma näin vaan läävän, pirtin, kartanolleen

+    kun joskus jouduin: kovin ränstyi ne.

+    Mut rikas oli muka! Kultaa silkkaa

+    saleissa, kertoi kansa. Vai lie se

+    hänestä ollut karvahinta pilkkaa!

+    Kas, hän ties kurin! Oli alaisilleen

+    niin saita, että sillin-kuvan toi

+    hän renkipöydän päähän: siitä voi

+    särvintä silmäellä nielemilleen

+    vesille, leiville! No, puolestansa

+    varastaa alkoi häntä oiva kansa.

+    Niin eli yksin, hoiti sukumaita

+    tavalla, jonka niin ja näin ol' laita.

+

+    Aurore Apollonie, -- hän kiesseissään

+    vain kerran vuoteen porvarien kemut

+    kiers parempain. Ja sinne pystyn pään

+    ja rinnat pöyhkät toi, reticule-lemut,

+    naisseuraan muuhun, puodin-tuoksuvaan

+    monesti ehkä. Nostain silmä-luonta

+    hymysi, kahis silkkimustissaan.

+    Ma koskea sain kättään sini-suonta.

+    Soi hillitysti kirkas ruotsi suussaan; --

+    hän uskoi Jumalaan ja entisiin

+    oloihin. Ketjut, broshit paistain niin

+    hän korkealla istui suku-puussaan,

+    Aurore, tuo suvun vanhan -- iltarusko.

+    Vai iltarusko? Heikko tuon ol' usko

+    sanoihin nuorten, jotka ruotsinkieltä

+    aseena käyttäin puolsi Suomen mieltä.

+

+    Hei, chignon-niskaa! Kansan paljostoon

+    hän katseen tuskin loi, tai hymyn antoi:

+    se oli hälle "raakaa" -- sans façon.

+    Niin vanhaan tapaan torppareilta kantoi

+    hän verot, -- rahaa ainokaiselleen

+    keräsi tyttärensä tyttärelle

+    ja "vävylle", ken papin-säkkineen

+    tais olla "armollemme" aika helle:

+    Hän nenän kirjavaks joi, vatsan palloks,

+    ja keinotteli, -- mammonata ties

+    tuhota kuten kuunaan aatteen mies:

+    näet hänet svekomaaniks visakalloks

+    ties paroonska, -- ja moni muu sen koki

+    kai luissaan juomingeissa. Mut, mies toki

+    hän oli, -- toiveitaan hän kertoi, kiitti.

+    Ja lapset, aatteet! Armolt' aina riitti!

+

+    Moist' ylhäisöä! Ja mie, korpimaan

+    laps, koulussa sain moisten sukuin lasten

+    sivulla seista, sukuin aikoinaan

+    sodassa, rauhan töissä maineekasten!

+    Ne pojat kauniit, silmin kirkkahin,

+    suust' ulkosalla hampaat tuuman verran,

+    ne sai nyt, kanssa poikain torpparin,

+    ritareiks opetella uuden herran,

+    jok' oli ennen kannuspoika: kansa.

+    Mut näiden tyyppein täytyy riittää jo

+    ens luokasta nyt. Runon ahdinko

+    ei sijaa anna. Muut jo vuorostansa.

+    Siis alemp' aatelisto. Muistan sangen

+    suur-sukuisen siell' Anna Loewen-Brangen, --

+    mut, ah, ei enää ollut jalopeuran

+    hän kämmen! Minkämoisen saikaan seuran!

+

+    Hän oli suvun vanhin. Rappioon

+    käsissään luisui Vaskilahden talo, --

+    pois myytiin metsää, maita, -- ruohistoon

+    puutarha peittyi, ränstyi kuisti jalo.

+    Mut Jumalaan hän uskoi! Ikää viis

+    jo kymmentä, -- hän kuntaa juoksi aina,

+    samosi pappilat, luo moukkain kiis,

+    kyläili, pienet kasvot kalvakkaina.

+    Sanoivat hänen kerjänneen niin muka!

+    Mut hän ol' aina nöyrä, hymy-suu, --

+    kun oli köyhä ... naimaton ja ... muu, --

+    vain harvoin suvun ties, jos solvas kuka.

+    Ja fennot, viikingit hän kunnioitti,

+    sydämet pappein, pulskain rouvain voitti.

+    Niin veikko-vainaan nuorta poikaa kaksi

+    sai koulinneeksi suvun nostajaksi!

+

+    Ne pojat vaakunaansa näyttivät

+    suruissaan, risoissaan, -- ja täti vuotti

+    ritariansa, tiesi veistäjät.

+    Mut minä uskon: Jumalaan hän luotti,

+    ja tottua voi tosiin karvaimpiin.

+    Viel' "ylhäissuku" yks: Pistolecorsit,

+    kaks neittä, -- Pistelkorsiks sanottiin.

+    Heit' usein pistelikin pojan-norssit,

+    kun eläkkein he, pöyhkät, kitui kurjin

+    siell' likaisessa vuokra-kopissaan

+    mun lapsuus-kaupungissa. Karvaltaan

+    tää pari oli viikingeistä hurjin.

+    He uskoi Jumalaan, he noki-nenin

+    juoks kirkossa, ja hoiti katin, penin,

+    ja torpan poikaa ruotsikoks. Jo saivat

+    ulaaniks Venäjälle -- kostui vaivat.

+

+

+

+

+Onnettomat salon siirrokkaat.

+

+

+    Nuo torppain pojat, tuodut hengen-työn

+    aloille, usein elonsa on pulma.

+    Kuin varsat väljän haan saa riimu-vyön

+    ja suitset, aisat, -- siinä muutos julma.

+    He koulun käy. Pää, voimat oivat ois.

+    Saa valko-lakin, alkaa kuperkeikat.

+    Ah, uraa etsein, jos ees veri vois

+    opastaa! Vieraat suvulle on seikat.

+    He yksin harhaa. Mikään heille sovi

+    ei oikein. Mut on huolten unhoitus

+    uus elo, maljat, riemut. Havahdus:

+    ei varaa heimolla, suur velkain lovi!

+    Nyt pakoon! Hyv' on, nurkkakirjuriksi

+    jos pääsee. Moni ryssän luutnantiksi,

+    vapauden, maamme suomijoiden pariin.

+    Niin usein aika tuhoo parhaat kariin.

+

+

+

+

+Papisto.

+

+

+    Mut aatelista vielä. Tässä sen

+    toin, niinkuin näitte, rahojensa mukaan

+    nyt arvo-järjestykseen. Sellainen

+    maan tapa silloin, -- eikä siitä kukaan

+    myös meistä varmaan närkästyä voi!

+    Näet: rahaa, rahaa! veisaa ajan kuoro,

+    ja ken nyt aateluutta unelmoi!

+    Mut tulkoon sitten papistolle vuoro.

+    Sen ajan papisto: se Jumalahan

+    lujasti uskoi, -- moukkiin ajoi se

+    enemmän unta kuin se tahtoi ne

+    herättää, edes palvelijoiks mahan.

+    Se saarnas hiukkaa uutta vastaan, kasti

+    ja vihki, kuoppas, maksut virkummasti

+    se kokos, paisui, nukkui tunnoin hyvin.

+    Jumala siunas laarein lisääntyvin.

+

+    Rovasti vanha, vapiseva jo

+    monetkin vuodet haudan partahilla, --

+    päälaell' ei vain kuu, vaan aurinko,

+    ja kulmakarvat niinkuin niittyvilla, --

+    pikiytyi omaan bonniin, leskimies.

+    Ah, sepäs sairahalle herkkupala!

+    Mut yksin nuori tuomar-herra ties,

+    oliko otus lintu vaiko kala,

+    kun, nähden mamselleineen viisaimmaksi,

+    sai hänet bonniks suureen pappilaan,

+    rovastin suvulle. Ei kuutakaan,

+    jo ukko kosi. -- Bonni ruustinnaksi

+    pönäkäks suostui. Nyt maantiedot, ranskat

+    voi unhoittua. Sijaan plyymit, hanskat.

+    Ja ruustinnan luo vierait' tanssiin tuotiin.

+    Viis kuuta vieri, varvas-kestit juotiin.

+

+    Sen rouvan onnea! Ei arvanneet

+    kai monet moist', ei ukon virkaveikko,

+    Malakus kappalainen, jolla veet

+    kiers silmissä, suu pullee, vatsa keikko.

+    Hän saarnas: "Taivahass' on torpanmaa!"

+    ja saarnatuoliss' otti nuuskan, pärskyi, --

+    ja rautateitä vastaan singottaa

+    ties salamoita, että kirkko tärskyi.

+    "Ei taivahaassa", ties Malakus Romo,

+    "raketa rautateitä! Eikös tää...

+    kuis ... minkäs kallaist' on siis syntiä!"

+    Ja itki, huus, löi rintaan: "Ecce homo!"

+    Hän saarnamiehen kunniaan nous suureen,

+    ja paljon hänen potfooreinsa juureen

+    juoks katuvia, joiden tuskaan vahvin

+    virvoitus oli tilkka kuuman kahvin.

+

+

+

+

+Omituinen kinkeri-ateria.

+

+

+    Ja siihen hyvään aikaan jumaloi

+    papistoaan se harras, kelpo kansa, --

+    se sille rieskat, piimät, munat toi! --

+    Ja luku-kekkereillä mahdissansa

+    "sanctorum congregatio" papiston

+    söi himo-ruokaa, ah, se autuudesta

+    säteillen rokkaa pisti makohon,

+    hm, astiasta yksikorvaisesta

+    ja valkeesta, min nimi ranskan kielin

+    on "vase de nuit", siis suomeks "vaassi yön." --

+    Tään teki emännälle piruntyön

+    Paganus kauppias, kun hartain mielin

+    emäntä tukka-juhlaa valmisteli

+    ja astioita ostain tingiskeli,

+    Paganus -- kerron hänest' teille vasta, --

+    ja lakkaan pappejani parjaamasta.

+

+

+

+

+Maan ja kaupungin porvareja.

+

+

+    Maan-porvaristo, senkin parhaastaan

+    ol' oma kieli ruotsi; -- vauraat jotkut

+    vain suomalaiset, karheet muotoaan.

+    Ja eräs, jonka norjan sekasotkut

+    iäti muistan, oivin ollut lie:

+    tuo Heiersen, mies vanha, vankka, rehti,

+    työss' aina renkein kanssa. Sinne tie

+    vei niittyä. Mut mäelleen kun ehti,

+    portille, missä solki-koivut humis,

+    niin karttaa, nalli, suurta koiraa sai, --

+    sen kunnes kutsui Metta-rouva, tai

+    isännän huuto: "Pluto!" sille kumis.

+    Emäntä kahvitti. Mies suomeansa

+    näin haastoi: "Piikana mee poikain kansa

+    panemas värkko likoon!" Näin hän laati,

+    kun palkka-piikaa verkonlaskuun vaati.

+

+    Ja porvarit mun lapsuus-kaupungin, --

+    mit' usein kaihoellen muistan, missä

+    kävelin koululaisna, haaveksin

+    ens unet puistoin kevät-hämärissä!

+    Nuo talot, paikoin aivan rantaan veen

+    raketut, virtain, monten siltain saareen, --

+    kaks kujaa nousten torin aukeuteen

+    kapeina, portain, vääntyin moneen kaareen!

+    Uus kirkko, ruma giraffi, kun pisti

+    maakirkon kunta ladoks, -- kuvat sen

+    sai kappeliinsa linna ammoinen.

+    Myös vihreen idän-kirkon vino-risti

+    kiils siellä, lehvistöstä vaahteroiden.

+    Siell' ilot, tuskat! Hyrräys markkinoiden,

+    peruukit viisaat! -- kirkkaat luistinkelit, --

+    jäänlähtö, kevään huudot, pallopelit!

+

+    Sen porvaristo, tietysti myös se

+    osalta parhaalt' oli muukalaista, --

+    nimiltä, kieleltä. Ja mielet, ne, --

+    olihan mieltä: monen kirjavaista

+    sit' olikin. Mut nimet virkkaa voi:

+    Paganus, Vinland, Reisvän, Kålrabb, Bonet --

+    ja Kniper, Piper, Pimpler. Siihen soi

+    lisiä ryssän-kirkon kellot monet,

+    pomittain, rallatellen: "Kilin kalin

+    Pilikova, Malinoffski, Krikunova, Pomiloff."

+    Jos lisätään Pötz-Meyer, Buxenhof,

+    niin meluun hukkuu nimiluokka alin:

+    Turunen, Mömmö, Tallukka ja Siidoin.

+    Ne porvarit ne paljon nukkui. Riidoin

+    heräili pienin, lomaan ehkä peijas

+    maamoukkaa hieman. Reimasti joi, reijas.

+

+    Hei, rommit, renskat juoks, kun kansa maat

+    ja mannut vaihtoi tilkkaan viinarännin. --

+    Nyt Vinland kemut hommas mahdikkaat;

+    niiss' otti saita Kålrabb aika kännin.

+    Mut syntyi riitaa! Kniper takaapäin

+    nipisti Piperiä, Piper vinkas:

+    luul' saunuri Reisvännin tehneen näin, --

+    löi sauna-suomalaista. Reisvän rinkas

+    ja pökertyi. Hän päivän makas silleen

+    ja virkosi. Mut oksall' lehmuspuun

+    kaks päivää istui lyöjä, tuumailuun

+    syventyin veljes-murhan, synkkään dilleen.

+    Mut Kniper viimein, jälkeen houkun, haukun,

+    sai alas sieltä, avull' oivan naukun. --

+    Vaan Mömmö-hihhulia uuniin pakkas

+    bror Siidoin, "porttiin", -- sitten rouvaa nakkas.

+

+    Kuin Mooseksella Michelangelon

+    Paganuksell' on parta, päässä jakaus

+    on keskellä. Ain' itse puodiss' on:

+    kaks partaa, hapset valkeet heiluu, -- vakaus

+    ja leikki sinkoilee. Hän kaiken maan

+    väen tuntee, taikka nimet muijill' antaa.

+    Lyö tekohampaat tiskiin kidastaan

+    ja huutaa: "Kaikkea maa päälläns kantaa!

+    Otanko nyt myös silmät, korvat, nenän!"

+    "Ei!" kirkuu emäntä ja juoksee pois.

+    Mut ukko palauttaa, -- ja juuri tois

+    hän kaupan-päälliset, mut siihen tenän

+    tekevi rouva: ryntää kauppaan, paita

+    punainen yllä, ryssä paksu, saita,

+    lemuva myskiltä. Ja mäiskää! Tulos:

+    ett' ukko jörrii "baaban" tieltä ulos.

+

+    Hän kalarantaan käy Mats-kissoineen, --

+    Mats nukkui vaakavadissa, Mats jalan

+    ja yksinkin tais mennä ostoilleen,

+    sikari kaulassa: toi kauppi kalan,

+    se antoi sikarin. Mut nytpä käy

+    sit' olallansa kantain hän. Ja käyden

+    kas minkä näkee! Moista ei kai näy

+    monesti, niin se tuo taas riemun täyden.

+    Mies ajaa valkealla hevosella!

+    "Hei", huutaa kauppias, "hei, minnes, mies,

+    sit' ajat kalkkimasinata?" -- Ties

+    maan-ukko vastata, pään kohotella:

+    "Kah, -- pakanaa! Sen kapiteini tiennee,

+    hän tuolla peräsalongissa lienee!" --

+    ja Hipon häntää nosti: "Katsokaapas." --

+    Paganus päätä raapas: "Voi sun saapas!"

+

+

+

+

+"Kansa."

+

+

+    Kai kyllin heistä oon nyt veistellyt.

+    Mut kansa? Silti sitä outo juopa

+    eroitti muista, oudompi ei nyt.

+    Se kansa, köyhä, hertas, hyvänsuopa,

+    se syntyi, kasvoi, nai, ja nukkui pois.

+    Se uskoi Jumalahan, -- vanhaan tapaan

+    kaas metsää kaskeks, että elää vois

+    ens vuoteen, -- pisti potattia napaan.

+    Pois huijas maitaan, -- luki joku nero

+    virskirjaa. Verot toi se, silmiään

+    paransi savulla. Juoks hädissään

+    yhtaikaa popan luo ja papin: ero

+    siin' ollutkaan ei suuri -- siihen aikaan!

+    Yks neuvoi sanaan, toinen sanan taikaan.

+    Ihanin tieto siitä: vielä eräs

+    kun vieri aika, verkalleen se heräs!

+

+

+

+

+"Masulin."

+

+

+    Mut silloin, taikka vähän ennemmin,

+    mi herra oli nimismieskin silloin!

+    Kun selät soutain kirkko-matkoihin

+    sovitti rahvas maksuntuonnin milloin,

+    hän pyhänä ei vastaan ota: hän

+    nyt lepää! Miehet parin lantin vuoksi

+    voi vuottaa maanantaihin, pöhnäisän

+    hän kunnes päänsä nosti. Siinä juoksi

+    maamiehelt' turhaan kalliit kesä-hetket.

+    Ja kolmin hevosin hän ryöstöön läks

+    saloille, poikinensa, -- näyttäjäks,

+    millaiset "pajaarein" on huviretket:

+    hän sieltä mennen, paitsi saatavaansa,

+    vei lampaan, pari omaan karsinaansa:

+    "Näet, minä tänne tullutkaan en yksin,"

+    puols ruotsalaisin kanto-"määräyksin".

+

+    Ja vanhat kertoo, miten Masulin, --

+    kun kerran sudet seudulle toi huolen

+    ja niitä ajamaan mies kutsuttiin

+    talosta jokaisesta kunnan puolen, --

+    kun metsää samottiin, ja rengas jo

+    supistui ahtaaksi, niin vallesmannin

+    reen luona hengähdettiin tuokio, --

+    juoks silloin siihen isä Ales Mannin

+    ja viestin toi, se minkä liekään tuonut, --

+    mut lakki päässä, piippu pieless' suun!

+    Vaan siitäkös se herra! Naukut, muun

+    unohti, nous, huus: "Ootko ällis juonut,

+    vai mulle puhut reuhka päässä! Alas!"

+    Löi piipun suusta. Sata miestä salas

+    vihansa, ukko polvistui. Kun tätä

+    maan-ukot kertoo, huokaamatt' ei jätä!

+

+

+

+

+Siirtymys nykyaikaan.

+

+

+    Niin Sääminkiä laulellut nyt oon

+    pääpiirtein harvoin, kuten mulle hohtaa

+    sen muisto. Ah, kuin Saimaan saaristoon

+    ja kallioihin kesän päivä pohtaa,

+    niin kaunis, lämpöinen on muisto tuo!

+    Ja silti yhtyy mietteen vaiva tähän.

+    Mua myöskin minne suuntas seikat nuo?

+    Eloonko maantie viittas häilyvähän?

+    Laps korven, uuteen piiriin viety, kyllä

+    lien kaikkein tuttu, -- silti vieras vain!

+    Mit' otettu lie multa, jota hain?

+    Tää turhaa! Inehmo! Sa taivaan yllä

+    et arvoituksiin. Heitä paino moinen!

+    Sensijaan tässä vielä tarinoinen,

+    mitenkä vanhan muuttuneen näin, kuulin,

+    kun äsken kävin siellä. Toiseks luulin.

+

+

+

+

+Nousukas Käärmerinta.

+

+

+    Kaikk' aika kerran vanhaks tuomitsee!

+    Miss' on nyt monet menneet arvot, aatteet! --

+    Aurore Apollonien luo astelee

+    mies rehti kerran, yllään herran vaatteet,

+    mut nousukasten kansaa: muodoton.

+    Hän työntyy Silfverstiernain saliin, kunne

+    käy vastaan rouva: kärtyks katsannon

+    sai vanhuus, murheet, ajan huonon tunne.

+    Kas hovin torpan poikaa, Käärmerintaa,

+    kun kysyy: "Tokko tilans' armo myö?"

+    Paroonska silmää, hymyy, leikiks lyö

+    hän vihdoin: "Miksei! Mutta sill' on hintaa!

+    Kuuskymment' tuhatta!" -- Mies tarjos heti

+    viis tuhatt' yli määrän, kirjat veti:

+    "Jaah, -- armo elää vanhaa aikaa, näen!"

+    Nyt peruuttamaan vanhus kiirehtäen.

+

+    Ja sentään Käärmerinta osti, vei

+    sen talon, torppari nous herraks hovin,

+    hän voi- ja halko-miljonääri. Ei

+    koroillaan armo loistanut lie kovin.

+    Käy monen hovin siten nykyään. --

+    Aurore Apollonie, hän muille maille

+    läks sitten, -- tuonnoin, kuulin, painoi pään

+    Montreux'ssä lepoon; jääden sitä vaille

+    näkyä, kuinka nousukkahan järki,

+    suloton, rehti, "terve", rusikoi

+    hovia vanhaa! Miten kaataa voi

+    hän tammiston, -- jo koivut haloiks särki

+    ja muutti vanhan linnan navetaksi.

+    Miks syntyi uusi vanhan polkijaksi?

+    Työ suur' on kerran mennyt ilmi tuoda

+    ja siitä parhain ottaa, omaa luoda!

+

+

+

+

+Käärmerinnan moskea, -- uuden polven tuulentuvat.

+

+

+    Mut mitä luonnolleen voi polvi uus!

+    Se luotiin voimaa uusimaan, ei luomaan, --

+    ja syyt on sillä, muistoin katkeruus, --

+    sen karkeudessa monet hyvät huomaan.

+    Jos ei se vanhaa usko, ymmärrä, --

+    voi juutas, ei se Jumalaan ees usko,

+    vain itseens' ehkä -- silti syvinnä

+    siin' oisko pelkkä ahneus, taantumusko?

+    Useinpa aarteen kätkee sieluin lietteet,

+    ihanteen vanhain sijaan. Ja nyt näin

+    käsittää tehtävänsä ominpäin

+    tuo Käärmerinta! Sill' on henki, mietteet,

+    ken asunnokseen hankkii Turkin-linnan, --

+    työn viihteeks sinne neiden valko-rinnan

+    tuo Taalaista, mies nainut, -- mutta kellä

+    kuin hällä sydän köyhille on hellä!

+

+    Se linna, -- minareetein ylenee

+    se koivikosta, näkyy kaaret osin.

+    Divaanit Pietarin ne koreilee

+    saleissa, joiss' ei mestarina tosin

+    näy maku olleen. Niinkuin täysikuu

+    isäntä paistaa: päässä hieno, ruskee

+    peruukki, -- jotain silmät uneksuu.

+    Alati työssä se mies puurtaa, puskee.

+    "Fade-li-laa!" kun tuo Ann-Lilli laulaa,

+    "näin kuolet! Työstä taudin rintaas sait!

+    On oikeus levätäkses! Ulkomait'

+    ois nähdä ihanaa!" -- kun hellii, kaulaa,

+    niin siihen hän: "Hm -- mietin tässä, että

+    tilaankin moottorpumput. Pellot vettä

+    ens kesänä ei puutu... Tulis maamme

+    omillaan elää ... liikaa muilta saamme..."

+

+    Ja monen ehkä moisen seuraajan

+    sai ensi luokka se, mi vaipui hautaan,

+    tuo vanha, joka maan ja kunnian

+    vuoks usein ryhtyi työhön, suoris rautaan.

+    Se mennyt on nyt, edut, rikkaudet!

+    Ja moni "Loewen-Brangen" Karhunkouraus

+    on nimeltäänkin nyt; -- näin aatokset

+    myös "paransiko" nimenmuutto-houraus?

+    Se mennyt on! Kuink' ylhäisnainen voikaan

+    nyt lemmen päästää poveen valkeaan

+    niin että, tiedän, saakka kuolemaan

+    voi rakastua halpaan korven poikaan?

+    Iäksi mennyt! Surkeen iltahohdon

+    näin siitä vain. -- Maa jotain luokkaa johdon

+    jo kaivannee. Sen saako, minkämoisen?

+    Ken arvaa! Vuottain laulan luokan toisen.

+

+

+

+

+"Kerettiläinen."

+

+

+    Papisto, kuolematon paksun pään

+    ja puuron incarnatio, -- mitä oma

+    jo kunta ryhtyy siitä miettimään!

+    Siit' on mun tiedossani juttu soma.

+    Kun oli aatto-ilta kinkerein

+    täss' äsken, taloon ajoi kappalainen

+    keralla lukkarin ja adjunktein, --

+    se pappi oli muuten Romon lainen,

+    mut häijy vielä: joulusaarnassansa

+    se, karhu, velkoa voi lampaitaan; --

+    niin, kun nyt tulee hän, on kerrassaan

+    Himala pimeä! Ei tuloansa

+    lie tietty täällä? Käydään sisään: nukkuu

+    jo pirtti kaikki. Viimein lukkar kukkuu:

+    "Kah, eikös linnaan sovi kuningasta?"

+    Nyt isäntä jo rykäs perukasta:

+

+    "Hm, -- iltaa." -- Lukkar: "Iltaa ... vai lie yö...

+    niin näkyy...!" -- "Heh, se mies, ken nähdä taitaa

+    myös yössä, aavistella." -- Mut jo lyö

+    vihaksi papin: "Mitä täm' on laitaa!

+    Miks näin ... näin paiment' omat kohtelee?"

+    Isäntä nous nyt, toisti naurain: "Miksi?

+    Heh -- nuijasotaa! Linnaleir' ei tee,

+    luin jostain, meitä vierasvaraisiksi!

+    Heh ... veljet! Tahdotte yösijaa, ruokaa?

+    Kah, -- 'miksei rahaa vastaan', sanoen

+    sanalla hämäläisen. Mut jo sen

+    unohtaa voimme! Kuje anteeks suokaa.

+    Hei naiset! Valmiina lie jotain serpaa!

+    Ja vuotehetkin ... matka miehet herpaa."

+    Ja ukko otti tulta, -- leikki-huulin

+    tulijat kätteli, vei saliin, -- kuulin.

+

+

+

+

+Mömmön, Siitoisen perilliset y.m.

+

+

+    Kuink' aika rientää! Ammoin porvarit

+    Paganus, Heiersen läks iki-teitä, --

+    ja Piper, Kniper, -- melkein kaikki, mit

+    elivät silloin. Viihtäin väsyneitä

+    puut varjotkoot sen tutun kalmiston!

+    Uus polvi nousi. Pyyteet toisen ajan!

+    Miss' ennen viinaränni, siellä on

+    nyt sairaala, soi helske konepajan

+    ja rauta-, kirja-kauppain ruudut paistaa.

+    Jo "supsiin-suomalaisuus" vuoron sai.

+    Ei Mömmön pojat hihhuleita kai, --

+    ja Siitois-veljet hienostusta maistaa

+    voi ulkomaiden, kömpelöit' ei enää:

+    pää heill' on pysty, -- pystymp' ain' ei nenää.

+    Ja ihanteet? Miks luo he seudun vaiheet?

+    Ken arvaa, -- aika uus ne laulaa aiheet!

+

+

+

+

+"Barcaruola Veneziana."

+

+

+    Mut silti: kaupunkini, hilpeän töin

+    se kasvakoon, ei ahtain mielin kuunaan!

+    Syy suurin, miks niin puhtain säteiköin

+    kuin pyhimykselläin lie, sen kruunaan?

+    Pyhimys aulis! Juhlat Olavin!

+    Kuu keski-kesän paistaa. Niinkuin hopee

+    kimaltaa salmet, sillat köynnöksin...

+    Regatta liukuu soihduin, kukka-kopee.

+    Ja verannalle kylpylän soi kuumat

+    säveleet Casinolla ... maljat luo

+    kevyeks sielun, runon lentää suo, --

+    yöst' ilotulten käy jasmiinein huumat!

+    Oi kuudan-yö! Sellaisna kerran anoi

+    naist' ylevää mies nuori. Suu kun janoi

+    ja mykistyi jo, -- ah, jo sylins aukee.

+    Se autuas, ken valkeuteen sen raukee!

+

+

+

+

+Utopia, kansa y.m.

+

+

+    Se muistoin seutu! Onnen sille sois, --

+    syyst' ivais joku: "Chauvinisti, veli!" --

+    niin ylevän, kuin sille halajois,

+    min kanssa ennen riemut monet eli!

+    Ja keskell' arkein siitä haaveksii, --

+    kuink' kerran siellä metsät vainioille

+    suo alaa kyllin -- viljaa lainehtii

+    nuo rannat pitkät -- vieretysten noille

+    kyliä kohoo. Laakson ristii raiteet...

+    käy tehtaat... Pirttein somain varjona

+    hedelmä-tarhat; niinkuin kukissa

+    työ mehiläisen, niin on tiedot, taiteet

+    maamiehen pyyde: tuta riemun, sulon

+    voi kukkasessa kauniin toimeentulon.

+    Se uni, houre! Onni, että katoo,

+    ei kauan nähdä saa, mit' aika satoo!

+

+    Nyt vanhaa parempiko kansa lie?

+    Ken tietää! Mut myös hyväks ollut sille

+    on aika uus. Ja muistamme: sen tie

+    toi vasta äsken valta-tanterille!

+    Se rahvas! Nyt ees monet virkut voi

+    jo silmät nähdä, elon värikkyyttä;

+    ja korviimme jos sirmakat vain soi,

+    sit' ehkä soimaamme myös paljon syyttä!

+    Miks kasvaa se? Sen aika yksin näyttää!

+    -- Ja viimein laulu loppuu! Nyt siis taas

+    kuvailin, synnyin-seutu, kukkamaas!

+    Miks lauloin, kerroin? Toiveet tuskin täyttää

+    ees pienet tämä? Anteheks siis anon!

+    Vikoja kaikess' on, -- mut silti sanon:

+    Maa muistoin, teinhän tehdyn rakkaudella,

+    sun armaan kuvas tahdoin kirkastella!

+

+

+

+

+Loppu ja - nöyrä kumarrus.

+

+

+    Miks tehty, turha ehkä, laulettu?

+    Sen alussahan sanoin jo. Kun illoin

+    ikävöi joskus yksin, -- harhailu

+    ja elon heitot painaa mieltä silloin, --

+    niin viihtyy mennen aikaan armaimpaan

+    kotoisten muistoin. Sieltä orpo kaipuu

+    hakevi, turhaan, syitä harhaan maan.

+    Se houkko! Inehmo! Miks aina vaipuu

+    sun katsees taivaan arvoituksiin? Heitä

+    ne tyyten, paino moinen! -- Viihteekses

+    vain pue lauluun kuvat muistojes, --

+    käy kysymättä elos rikkaan teitä!

+    Ne muistot: niinkuin laivat vilkkain viirein

+    ne loittonee! Siis tyydy, jos ees kiirein

+    teit jotain, -- teit myös taiten, rakkaudella! --

+    Addio madre mia, patria bella!

+

+                              Heinäk. 1910.

+

+

+

+

+

+

+

+HELMIKUUN PÄIVÄ MAAKYLÄSSÄ

+

+

+

+

+    Jää-kukkasin ikkunat kiiltää

+    vilun noustessa vihdoin auringon.

+    Ulos käyn, -- lumi-vaaroilta henkäys viiltää,

+    sini-siintävä taivas on.

+

+    Kylä sauhuja nostaa, sen haukkuu

+    penit, -- kaivot narajoi...

+    Nyt hiljaista, -- halko vain kaukaa paukkuu...

+    Reki-virsiä kulkuset soi.

+

+    Soi jäällä, min punaan hienoon

+    sini-varjona piirtyy viitta-tie,

+    jota kohti tuo ladut kauko-tienoon, --

+    yli nienten haipuen vie.

+

+    Salon hongat kuuraiset aamussa loistaa, --

+    puut kuin tuhat jättiläis-kynttilää!

+    Havut kellervät huokaa, toistaa

+    samaa ainaista kaipaavaa sävelmää.

+

+    Salomaa! Värin-hohtava järvi-aukee!

+    Miks hurmata voinette niin,

+    kun silti tääll' iki-synkeäks raukee? --

+    Minut täältähän riistettiin!

+

+    Etäs outoihin vietiin ääriin,

+    joiden määriin ja kauneuksiin

+    minä jaksa en! Siellä vain vääriin

+    ja joutoihin vaivun maan-unelmiin!

+

+    Salo! Säihkyvä helmikuun hanki-aukee!

+    Kai enkeli taivaastaan

+    eroitettu siell' enää ei viihtyis. Niin taukee

+    mun kaipuuni rauhassa ei salomaan!

+

+    Pois tahdon mun toisehen puoleen,

+    elon pyörteesen, nautintoon!

+    Kunis siellä maan kaipuusen joudun, huoleen.

+    Niin kahtia raastettu oon.

+

+    Ah, paistavain ikkunain eessä

+    nyt pirteissä sukkulat lentelee!

+    Koti-askarten pienoisten viihdykkeessä

+    elo kultainen pois hupenee!

+

+    Salo kirkkona päivässä loistaa!

+    Tuhat alttari-kynttilää!

+    Ah, ei havu-urkujen virret poistaa

+    mun kauas voi ikävää!

+

+    Lyhyt päivä on. Vihreestä itä

+    jo käy sini-punertavaks.

+    Riens aurinko lounaasen, seuraa sitä

+    kuu valkeeva kuultajaks.

+

+    Puna-pilviin aurinko vaipuu

+    kujat kullaten, -- tummuu maa.

+    Mut verkkaan luomensa, kelmeet kuin kaipuu,

+    kajo keltainen ummistaa.

+

+    Kylä nukkuu, kuutamo-hankea puikkaa

+    jänis tummien riihten luo.

+    Mun vuoteelle tähdet tuikkaa.

+    Aldebaran juur korkeinna tuo.

+

+    Aldebaran, Arabian tähti!

+    Punaisimmaks sen nähdä voin.

+    Sen säteissä punaisin tuska lähti, --

+    erämaass' unet palmustoin.

+

+

+

+

+

+

+MUSTALAISET

+

+

+

+

+    Pilvessä taivas talvinen on,

+    pirtissä pitkässä raukeus

+    raskas, -- ikkuna loisteeton,

+    valkea peltojen aukeus.

+    Miehet vuottaen murkinaa

+    sängyn loimilla loikoo.

+    Keskellä honkaista lattiaa

+    haukut Hurri ja Urho oikoo

+    rentoina selkää, jalkaa.

+    Liedellä kaali kiehua alkaa.

+

+    Ikkunan pielessä paljahat

+    koivun ritvat kylmässä kiikkuu.

+    Punaiset piian-pallukat

+    torkkuu, ja rukit verkkaan liikkuu.

+    Emäntä pulska, ruskea-pää

+    loikoen lehtiä lukee:

+    joskus päätään ylentää,

+    kyynärön tyynyihin tukee

+    ja lasit viisaalle otsalle vieden

+    silmää puolehen lieden.

+

+    Harmaana kuultaa arkisuus

+    viidasta peltojen takaa.

+    Sielussa outo on unteluus, --

+    kaipaus vaivattu, vakaa

+    jonnekin kirkkaasen, kauas on niin!

+    Pois, suvimailleko? Minne?

+    Kaupunkeihinko kultaisiin?

+    Ah, ei tänne, ei sinne!

+    Outoa tuntua muuta:

+    auringost' itään ja lännemmä kuuta!

+

+    Silloinpa kaukaa kulkuset soi,

+    koirat, hei, ylös karkaa!

+    Kas miten virjetä Hurri voi, --

+    kas pihamaalla sit' arkaa,

+    kuinka se loitolta taivasta päin

+    räiskii ja peljäten vinkuu!

+    Mutta jo harja pörhössä näin

+    ryntäävän Urhon: tuolla jo rinkuu

+    vimmaa se kummulla lounais-pellon, --

+    pauhulle kymmenen kulkusen, kellon!

+

+    Kuulikos piian-pallukat!

+    Ikkunoihin ne juoksee, hyörii.

+    Nousivat miehet. Ruskeat

+    emännän silmät vilkkaina pyörii.

+    Hetki, jo värien riemua saan,

+    pientä vaihdetta rintani vaivaan!

+    Mustalaisia! Tiuhanaan

+    punaista, mustaa ja sineä taivaan

+    pellon kummulla tie jo kiehuu,

+    orhien palmikot, harjat liehuu.

+

+    Samassa pihaan ne porhaltaa,

+    hei haali grammaa! päätä-pahkaa

+    kolme orhia muhkeaa,

+    muut ovat luuta ja nahkaa!

+    Keikkuvat Viipurin vaate-reet, --

+    kuin isot sängyt, vällyin ja loimin,

+    lapset ryysyihin hautauneet,

+    miehet pinnoin sään ahavoimin.

+    Ukkoa, pyttyä, porsasta, akkaa,

+    pannua, tyttöä, kannua, vakkaa!

+

+    Ensimmäisenä kuistin luo

+    ehtii kulkusin orhi suuri, --

+    keinuen kuormansa, huutajat tuo, --

+    kuin iso kameeli juuri!

+    Mustat ja vaahtoiset kyljet sen

+    paistavat helaisin ryssän-valjain.

+    Poika kyynärän-korkuinen

+    solmii sen kuistiin kourin paljain,

+    penkiltä loimella peittää,

+    heiniä eteen heittää.

+

+    Väistyä Urhon kiukukseen

+    täytyy eest' ylivoimaisen joukon, --

+    Hurri ryömi jo pelkoineen

+    piilohon kuistin loukon, --

+    konsa nyt Himalan pirttiin jo

+    ryntää silmin kiiluvin, kirkkain

+    varttuva poikas-kolmikko,

+    tuskinpa päivää virkkain.

+    Niinkuin kissat ne uunille laukas,

+    ruojunsa riisui ja vyönsä he aukas!

+

+    Sitten jo muijat parvenaan

+    pirtin huuruvan uksen täyttää,

+    rannukkaista saaleistaan

+    paksuja korpin-nokkia näyttää.

+    Turpeat huulet, kerkeät suut,

+    huntuiset päät, piki-tukat,

+    veltot ja hytkyvät lonkkaluut,

+    parmailla Mikkelin markkina-kukat, --

+    niinpä he päivänsä sanoo,

+    kilvaten kahvipaikkaa anoo.

+

+    Mutta he vastuuta varro ei.

+    Kirjava-kukkaisen silkki-saalin

+    vanhin, Saara, jo pellille vei:

+    siinä se kuivaa höyryssä kaalin.

+    Nuorikot keskelle lattiaa

+    laskevat rinnoilta pois sylilapset:

+    pronssia on iho ruskeaa

+    niillä, ja pikeä hapset.

+    Kuin kotonansa ne kyykkii ja häärää,

+    näyttäen napaa ja säärtä väärää!

+

+    Miesväki maantien mainio myös!

+    Vaari parrakas, töyhtö-kulma,

+    piippunsa suuren täyttö-työss'

+    onpi jo. Poikansa silmältä julma,

+    piiska saappaassa, pysty-pää,

+    loistossa huiskivan kaulahuivin.

+    Kolmas heistä ei jälkehen jää:

+    hoilaa äänin tervein ja kuivin, --

+    päässä korkea tsherkessi-lakki, --

+    vyö, helat, vihreä verka-takki.

+

+    Joukossa moisessa jotakin on.

+    On myös karhea suomalainen,

+    lattea Matti Lennoton,

+    kanssaan keltainen Säämingin nainen. --

+    Mikä on pääskysparvessa tään

+    harmajan työ varis-parin? --

+    Sulho, hän nurkassa häpeissään,

+    harjakset hurin-harin

+    miesten ja mummojen piippuja rassaa;

+    morsian toisten lapsia passaa.

+

+    Ainahan joukossa jotakin on!

+    Romani Jalamar ylpeä, nuori!

+    Ken siron, joustavan vartalon

+    sametti-liiveihin sinisiin suori,

+    jakkuhun hopea-nappiseen?

+    Magyareiltako hän ne osti?

+    Äsken näin hänen iskeneen

+    silmää Tiinalle: hiukan nosti

+    kulmia tyttö ja viisaasti hymyi.

+    Nytpä he yhdessä pirtistä lymyi.

+

+    Jalamar Tiinalle: "Ain' olen sun!

+    Monta jo lemmin! Ensin salaa,

+    haavehin. Kunnes uus sytytti mun

+    kuin yössä, myrskyssä linnat palaa!

+    Musta hän, -- valkeelta lohdun sain:

+    kulkuset soi, käsi tokkani vyöllä!

+    Lempeni uus: hyvyys, haikeus vain; --

+    seuraava: hekkuma syyskuun yöllä!

+    Haave oot, myrsky, ja hekkuma! -- Rikas

+    käyt rekeen halvan, ja turmaan, -- se vikas!"

+

+    Säämingin akka, hän reslalta toi

+    valtavan kahvipannun,

+    huuhtoi ja täytti sen, tulta loi,

+    osti kermaa valtavan kannun. --

+    Miehet, ne marssivat, mahdikkaat,

+    hoilaavat: "Isäntä, hoi, ori osta! --

+    Kuuskymment' markkaa!" -- Puolet saat! --

+    "Ai tu guuvilligo! -- Viistoista nosta!" --

+    Kolmas: "Ash ... stiil! Kakskymment' anna!

+    Enemp' ei kannata kaakkihin panna!"

+

+    Vanha Saara, se kurttu-suu,

+    rukkien taakse kiertää,

+    istuu, polkee ja innostuu,

+    sormia nuollen kehrää ja hiertää.

+    Sitten huutaa emäntää,

+    kerjää villoja, voita ja jyvää.

+    Toinenpa tiuskii nyt, sysi-pää:

+    "Mit' sie kiusaat ihmistä hyvää!

+    Antaa se muutenkin ... käyjille hangen!..."

+    Poikain kuoro: "Maaro mangen!"

+

+    "Mangi, maaraa!" hymyilee

+    emäntä, kaalia täyden tassin

+    pienelle tytölle sukaisee.

+    Tyttöpä kaaliin piipunrassin

+    pistää ja kerkeesti suuhunsa vie, --

+    irvien kaalin kaataa ja hylkää.

+    Äitipä siihen: "Voi sun ... ja sie,

+    sie dzhungiboskero ... outat jo ylkää!" --

+    Poikaset pienet nyt kaalin nuolee,

+    vaurahin lastusta luskan vuolee.

+

+    Kahvikin roihulla kuohahtaa, --

+    kaan hin chihko! -- muijat kun mieroo,

+    lapset ja porsahat teuhuaa, --

+    piippu-leuat kauppoja hieroo.

+    Mutta Jalamar, aitan luo

+    hän talontyttären Tiinan johti;

+    sinne nyt pulskimman raudikon tuo.

+    Kohta he kiitävät lounatta kohti,

+    kasvot niinkuni lyijy, --

+    vilkkuu kaukaa ilkkuen ryijy.

+

+    Uunilla poiat laulelee, --

+    vääntävät päreestä pyssyn,

+    maasta he veikolta ampaisee

+    pois takaraivolta virkatun myssyn.

+    Veikko suuttuu ja vartaalla lyö,

+    kiroja ottelun kiljuna raikuu.

+    Äitipä kädessä setolkka-vyö

+    hätään, ja kiihkeä romani kaikuu:

+    "Ai tuut dinalo! Ja tuo naia

+    kohta jo aikoo! Tuolleko Kaia!"

+

+    Vakava Saara pussistaan

+    kaivoi, kehruun jättäen, kortit,

+    kalseus harmailla poskillaan

+    järjestää nyt sortit.

+    Vanhus mairean kohtalon

+    emännän osaksi povaa.

+    "Tavaran ylitse talossa on

+    ollunna kolme juttua kovaa...

+    Omasi takaisin saavan näytät...

+    Vanhaksi elät ... keppiä käytät..."

+

+    Myöskin piian-pallukat

+    povarin sanan kuulee:

+    "Monessa paikassa raskahat

+    huolet on ... niin että harva luulee

+    Kirjan ... turhan kirjan saat.

+    Voi huliviliä... Viisahana,

+    pysykin, vaikk' ois mantaalin maat!

+    Tottele povarin sana,

+    siitä et pääse et ympär, et yli...

+    pois kissa siitä! ... se toinen ei hyli..."

+

+    Isännän nuoremman merkit nää:

+    "Hempunna äsken olet

+    tyttöä valkean-verevää,

+    niinhän? antanna sormukset, solet. --

+    Dioneses! Nyt totuus näy!

+    Hautajaisia juodaan, --

+    elähän pahastu, niin se käy.

+    Kah, jo nuorikko taloon tuodaan. --

+    Mut enää en pane, valhetta syydä!

+    Onk' sulla porsasta myydä?"

+

+    Silloinpa kupit jo kalisee,

+    Saara ja kaikki kahville töytää, --

+    pannu ja kannu kiertelee, --

+    sankkana höyry kattaa pöytää.

+    Mutta poiat, ne piki-päät,

+    uunilta parkunan päästää:

+    "Eikös ne akan-syöttiläät

+    meille yhtänä aio säästää!"

+    Herroille Säämingin akka nyt kantaa

+    uunille kahvit, sokurit antaa.

+

+    Näin piti pitonsa kaikki muut

+    paitsi Jalamar ja Tiina;

+    hymyhyn myös veti partaiset suut

+    Kuopion lauhkea "Savon viina."

+    Mutta Tiina ja Jalamar, hei?

+    Poika ukselta parkas:

+    "Jalamar roisto orhini vei,

+    Juonaan tyttären kanssa karkas,

+    piiat sen läävän parvelta keksi!" --

+    Siitäpä touhu hirmuiseksi.

+

+    Pois pojat uunilta loiskahtaa,

+    pihalle juoksee miehet ja naiset!

+    Huutoa, kämmenten huiskinaa, --

+    silmät ja posket hehkuvaiset, --

+    heiluu nyrkit, ja pelaa suut

+    kilvalla suomea, romani-kieltä:

+    "Noodako Deevel!... Katkomme luut!...

+    Kyllä ne nimismies tuo pakotieltä!..."

+    Juonaalta, konsa hän taskunsa tarkkaa,

+    vei tytär kuusikymmentä markkaa!

+

+    Kolme perästä karkurein

+    brovningit taskussa, vyöllä puukot!

+    Ah, miten rauhaa romanein

+    rikkoi tuon parin kuumat suukot!

+    Yksin poikanen kihara-pää

+    nojaa huoletta kuistin penkkiin,

+    kyynärän-korkea, hyräjää,

+    löi jalan reimasti lenkkiin:

+    "Ai meen kaale!" -- Ei enää jatkaa

+    juhlaa käy, -- Savonlinnaan he matkaa.

+

+    Peittoon pirpanat paljaat taas

+    äidin lämpöisen vaipan alle, --

+    Säämingin akka jo sumpit kaas

+    pannusta tanhualle.

+    Matti tukkaansa takkuisaa

+    huoaten raapii pyöriess' akkain, --

+    Saara jo seljin kellahtaa

+    kuormalle tyynyjen, porsaiden, vakkain.

+    Ohjista sotaa käy kaks poikaa:

+    vaari uhkaa, ja piiska roikaa!

+

+    Niin pois haipuu ne järvenjään

+    aukeelle, konkarit nuo helavaljain, --

+    soitellen, huiskien vemmeltään,

+    liehuissa liinain, vöitten ja taljain.

+    Käheenä Urho reuhaa sen

+    kintereill' yhä poistuvan joukon, --

+    Hurrikin ryömii häpeillen

+    piilosta kuistin loukon.

+    Sinne ne haipui, siellä ne pauhaa.

+    Himala henkii entistä rauhaa.

+

+    Niin, maaseudun jos poika nyt mie

+    oisin kuin synnyin, mut onni siirti,

+    kai mua vienyt ois noitten tie!

+    Mut elon kiitos silti: jo piirti

+    kirjaani ne sadat seikkailut,

+    vaihtelot ainaiset, täällä ja siellä!

+    Ja -- nyt kaksiko istunut

+    täss' olen kuuta jo, tyynellä miellä?

+    Tääkö bohemia? Kaipuu jo hyytyy?

+    Vain runon vaihteesen, onneenko tyytyy?

+

+    Kaali pöytähän kannetaan,

+    verkkaan kulkee pila ja juttu, --

+    romani-vieraita muistellaan, --

+    muu puhe vanha tuttu.

+    Päivä pilvinen tummenee, --

+    kaukana taivaan harmaan

+    äärillä vienosti puuntelee.

+    Verkallensa ja varmaan

+    mustuu peltojen valkea aukeus.

+    Pirtissä raskas raukeus.

+

+                     Maalisk. 1910.

+

+

+

+

+

+

+KYLÄPAJALLA

+

+

+

+

+    Laaksosta, vihreistä metsistä nousee,

+    kaartelee kylä-vaaralle valtatie,

+    raitille, vierille tähkiväin laihoin.

+    Rinteellä yhtyy sen seuraan toinen tie:

+    kahdenpa tien käsikoukussa maja on,

+    kyläsepän paja on.

+

+    Tonttuna karsta sen uksesta kurkistaa

+    neljän korkean koivun alta,

+    siinnokkaan sini-taivaan alta,

+    heinäkuun iki-hurmaavan taivaan.

+    Helskynä loitos kuuluu ja jyske,

+    palkeen puhkina, kipenten parvi

+    lehvihin suitsee; ja sisään kun astuu,

+    ikkunan liekkien paahtaman kautta

+    juoksee auringon kultaiset loimet.

+

+    Nokinenä poikanen

+    palje-varressa kiikkuu.

+    Pullehin poskinpa tynnyripalje puhaltaa

+    puuskuttaa sysi-ahjoon, josta

+    kirkkaiden kipenien vaapsahais-laumaa

+    tupruttaa ylös räppänä-tottoon

+    huriseva hormi.

+

+    Meltoa, nuivaa rautaa kiusataan.

+    Häijysti etsitään, loukosta kaivetaan, --

+    känsäiset sormet sen ahjoon viskaa, --

+    pihdeillä sitten se sysitään, sohitaan:

+    pihtien kourat nipistävi niskaa

+    niinkuin kiukkuisen mestarin sormet

+    oppipojan niskaa.

+

+    Meltoa, nuivaa rautaa kiusataan,

+    ahjossa lietsotaan, hiilillä poltetaan

+    pehmeeksi, nöyräksi taipuisaksi,

+    juuri ei vellinä valuvaksi.

+    Sitten se viisaasti

+    teräkselle nostetaan:

+    pihdissä, parkamme, kipruaa, kiemuroi

+    niinkuin koukussa punainen liero.

+    Vasara ja moukari iskee nyt vuoroin

+    laatien latteat sen päämuodut, --

+    ääntäen kilvalla alasimen kanssa:

+    hilsk helsk, kilsk kalsk! Ilkeä pölkky,

+    tuo tyly puu-pää,

+    kateuden riemusta hytkii ja hyppii.

+

+    Uuttera vasara kehittävi rautaa

+    viisaaksi viisauden palvelijaksi,

+    julmaksi hyödyn palvojaksi.

+    Vaan jos se suuttuu,

+    tuskasta muuttuu

+    mustaksi, moukari puuttuu toimeen,

+    huimii viimeiset pois pahan juonet, --

+    tai se tuleen heitetään,

+    taas sysin peitetään:

+    Palkeen pulleat posketpa puhaltaa

+    puuskuttaa puna-ahjoon, josta

+    kirkkaiden kipenien vaapsahais-laumaa

+    tupruttaa ylös räppänä-tottoon, --

+    nielevään toton kyöpelin-kurkkuun,

+    huriseva hormi.

+

+    Uksella istuvat

+    kylän isot isännät,

+    katsovat kuin käy raution rautatyö,

+    vuottavat kastetta hohtavan sirpin.

+    Haastavat heinistä, laihoista, helteistään. --

+    Pajan eessä patsaissa

+    hevoset teutaroi,

+    paarmain pöristessä häntää huiskivat,

+    helistäen tiukuja harjaa viuhtovat.

+

+    Maantieltä, raitilta

+    rämähtivät rattaat:

+    Paunolan "herra" kas, uudella orhillaan!

+    Tuprahti maantie, mäen alle viuhtoi

+    lautaset valkeessa vaahdossa voikko --

+    laaksoon ja metsiin.

+

+    Sieltäpä kaartelee ylös valtatie

+    raitille, vierille tuoksuvain laihoin.

+    Päivä on hiljainen, hellettä henkii maa,

+    tuudi ei tuulessa kypsyvä tähkä.

+    Torkkuen koivujen ritvat riippuu

+    naavettuneen pajan harjan päällä,

+    siinnokkaan sini-taivaan alla,

+    ah, iki-hurmaavan taivaan holvin,

+    hattaran harsolla verhoumattoman

+    heinäkuun taivaan.

+

+                             1901.

+

+

+

+

+

+

+

+

+End of the Project Gutenberg EBook of Rakkaita muistoja, by Joel Lehtonen

+

+*** END OF THIS PROJECT GUTENBERG EBOOK RAKKAITA MUISTOJA ***

+

+***** This file should be named 47458-8.txt or 47458-8.zip *****

+This and all associated files of various formats will be found in:

+        http://www.gutenberg.org/4/7/4/5/47458/

+

+Produced by Jari Koivisto and Tapio Riikonen

+

+Updated editions will replace the previous one--the old editions

+will be renamed.

+

+Creating the works from public domain print editions means that no

+one owns a United States copyright in these works, so the Foundation

+(and you!) can copy and distribute it in the United States without

+permission and without paying copyright royalties.  Special rules,

+set forth in the General Terms of Use part of this license, apply to

+copying and distributing Project Gutenberg-tm electronic works to

+protect the PROJECT GUTENBERG-tm concept and trademark.  Project

+Gutenberg is a registered trademark, and may not be used if you

+charge for the eBooks, unless you receive specific permission.  If you

+do not charge anything for copies of this eBook, complying with the

+rules is very easy.  You may use this eBook for nearly any purpose

+such as creation of derivative works, reports, performances and

+research.  They may be modified and printed and given away--you may do

+practically ANYTHING with public domain eBooks.  Redistribution is

+subject to the trademark license, especially commercial

+redistribution.

+

+

+

+*** START: FULL LICENSE ***

+

+THE FULL PROJECT GUTENBERG LICENSE

+PLEASE READ THIS BEFORE YOU DISTRIBUTE OR USE THIS WORK

+

+To protect the Project Gutenberg-tm mission of promoting the free

+distribution of electronic works, by using or distributing this work

+(or any other work associated in any way with the phrase "Project

+Gutenberg"), you agree to comply with all the terms of the Full Project

+Gutenberg-tm License (available with this file or online at

+http://gutenberg.org/license).

+

+

+Section 1.  General Terms of Use and Redistributing Project Gutenberg-tm

+electronic works

+

+1.A.  By reading or using any part of this Project Gutenberg-tm

+electronic work, you indicate that you have read, understand, agree to

+and accept all the terms of this license and intellectual property

+(trademark/copyright) agreement.  If you do not agree to abide by all

+the terms of this agreement, you must cease using and return or destroy

+all copies of Project Gutenberg-tm electronic works in your possession.

+If you paid a fee for obtaining a copy of or access to a Project

+Gutenberg-tm electronic work and you do not agree to be bound by the

+terms of this agreement, you may obtain a refund from the person or

+entity to whom you paid the fee as set forth in paragraph 1.E.8.

+

+1.B.  "Project Gutenberg" is a registered trademark.  It may only be

+used on or associated in any way with an electronic work by people who

+agree to be bound by the terms of this agreement.  There are a few

+things that you can do with most Project Gutenberg-tm electronic works

+even without complying with the full terms of this agreement.  See

+paragraph 1.C below.  There are a lot of things you can do with Project

+Gutenberg-tm electronic works if you follow the terms of this agreement

+and help preserve free future access to Project Gutenberg-tm electronic

+works.  See paragraph 1.E below.

+

+1.C.  The Project Gutenberg Literary Archive Foundation ("the Foundation"

+or PGLAF), owns a compilation copyright in the collection of Project

+Gutenberg-tm electronic works.  Nearly all the individual works in the

+collection are in the public domain in the United States.  If an

+individual work is in the public domain in the United States and you are

+located in the United States, we do not claim a right to prevent you from

+copying, distributing, performing, displaying or creating derivative

+works based on the work as long as all references to Project Gutenberg

+are removed.  Of course, we hope that you will support the Project

+Gutenberg-tm mission of promoting free access to electronic works by

+freely sharing Project Gutenberg-tm works in compliance with the terms of

+this agreement for keeping the Project Gutenberg-tm name associated with

+the work.  You can easily comply with the terms of this agreement by

+keeping this work in the same format with its attached full Project

+Gutenberg-tm License when you share it without charge with others.

+

+1.D.  The copyright laws of the place where you are located also govern

+what you can do with this work.  Copyright laws in most countries are in

+a constant state of change.  If you are outside the United States, check

+the laws of your country in addition to the terms of this agreement

+before downloading, copying, displaying, performing, distributing or

+creating derivative works based on this work or any other Project

+Gutenberg-tm work.  The Foundation makes no representations concerning

+the copyright status of any work in any country outside the United

+States.

+

+1.E.  Unless you have removed all references to Project Gutenberg:

+

+1.E.1.  The following sentence, with active links to, or other immediate

+access to, the full Project Gutenberg-tm License must appear prominently

+whenever any copy of a Project Gutenberg-tm work (any work on which the

+phrase "Project Gutenberg" appears, or with which the phrase "Project

+Gutenberg" is associated) is accessed, displayed, performed, viewed,

+copied or distributed:

+

+This eBook is for the use of anyone anywhere at no cost and with

+almost no restrictions whatsoever.  You may copy it, give it away or

+re-use it under the terms of the Project Gutenberg License included

+with this eBook or online at www.gutenberg.org/license

+

+1.E.2.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is derived

+from the public domain (does not contain a notice indicating that it is

+posted with permission of the copyright holder), the work can be copied

+and distributed to anyone in the United States without paying any fees

+or charges.  If you are redistributing or providing access to a work

+with the phrase "Project Gutenberg" associated with or appearing on the

+work, you must comply either with the requirements of paragraphs 1.E.1

+through 1.E.7 or obtain permission for the use of the work and the

+Project Gutenberg-tm trademark as set forth in paragraphs 1.E.8 or

+1.E.9.

+

+1.E.3.  If an individual Project Gutenberg-tm electronic work is posted

+with the permission of the copyright holder, your use and distribution

+must comply with both paragraphs 1.E.1 through 1.E.7 and any additional

+terms imposed by the copyright holder.  Additional terms will be linked

+to the Project Gutenberg-tm License for all works posted with the

+permission of the copyright holder found at the beginning of this work.

+

+1.E.4.  Do not unlink or detach or remove the full Project Gutenberg-tm

+License terms from this work, or any files containing a part of this

+work or any other work associated with Project Gutenberg-tm.

+

+1.E.5.  Do not copy, display, perform, distribute or redistribute this

+electronic work, or any part of this electronic work, without

+prominently displaying the sentence set forth in paragraph 1.E.1 with

+active links or immediate access to the full terms of the Project

+Gutenberg-tm License.

+

+1.E.6.  You may convert to and distribute this work in any binary,

+compressed, marked up, nonproprietary or proprietary form, including any

+word processing or hypertext form.  However, if you provide access to or

+distribute copies of a Project Gutenberg-tm work in a format other than

+"Plain Vanilla ASCII" or other format used in the official version

+posted on the official Project Gutenberg-tm web site (www.gutenberg.org),

+you must, at no additional cost, fee or expense to the user, provide a

+copy, a means of exporting a copy, or a means of obtaining a copy upon

+request, of the work in its original "Plain Vanilla ASCII" or other

+form.  Any alternate format must include the full Project Gutenberg-tm

+License as specified in paragraph 1.E.1.

+

+1.E.7.  Do not charge a fee for access to, viewing, displaying,

+performing, copying or distributing any Project Gutenberg-tm works

+unless you comply with paragraph 1.E.8 or 1.E.9.

+

+1.E.8.  You may charge a reasonable fee for copies of or providing

+access to or distributing Project Gutenberg-tm electronic works provided

+that

+

+- You pay a royalty fee of 20% of the gross profits you derive from

+     the use of Project Gutenberg-tm works calculated using the method

+     you already use to calculate your applicable taxes.  The fee is

+     owed to the owner of the Project Gutenberg-tm trademark, but he

+     has agreed to donate royalties under this paragraph to the

+     Project Gutenberg Literary Archive Foundation.  Royalty payments

+     must be paid within 60 days following each date on which you

+     prepare (or are legally required to prepare) your periodic tax

+     returns.  Royalty payments should be clearly marked as such and

+     sent to the Project Gutenberg Literary Archive Foundation at the

+     address specified in Section 4, "Information about donations to

+     the Project Gutenberg Literary Archive Foundation."

+

+- You provide a full refund of any money paid by a user who notifies

+     you in writing (or by e-mail) within 30 days of receipt that s/he

+     does not agree to the terms of the full Project Gutenberg-tm

+     License.  You must require such a user to return or

+     destroy all copies of the works possessed in a physical medium

+     and discontinue all use of and all access to other copies of

+     Project Gutenberg-tm works.

+

+- You provide, in accordance with paragraph 1.F.3, a full refund of any

+     money paid for a work or a replacement copy, if a defect in the

+     electronic work is discovered and reported to you within 90 days

+     of receipt of the work.

+

+- You comply with all other terms of this agreement for free

+     distribution of Project Gutenberg-tm works.

+

+1.E.9.  If you wish to charge a fee or distribute a Project Gutenberg-tm

+electronic work or group of works on different terms than are set

+forth in this agreement, you must obtain permission in writing from

+both the Project Gutenberg Literary Archive Foundation and Michael

+Hart, the owner of the Project Gutenberg-tm trademark.  Contact the

+Foundation as set forth in Section 3 below.

+

+1.F.

+

+1.F.1.  Project Gutenberg volunteers and employees expend considerable

+effort to identify, do copyright research on, transcribe and proofread

+public domain works in creating the Project Gutenberg-tm

+collection.  Despite these efforts, Project Gutenberg-tm electronic

+works, and the medium on which they may be stored, may contain

+"Defects," such as, but not limited to, incomplete, inaccurate or

+corrupt data, transcription errors, a copyright or other intellectual

+property infringement, a defective or damaged disk or other medium, a

+computer virus, or computer codes that damage or cannot be read by

+your equipment.

+

+1.F.2.  LIMITED WARRANTY, DISCLAIMER OF DAMAGES - Except for the "Right

+of Replacement or Refund" described in paragraph 1.F.3, the Project

+Gutenberg Literary Archive Foundation, the owner of the Project

+Gutenberg-tm trademark, and any other party distributing a Project

+Gutenberg-tm electronic work under this agreement, disclaim all

+liability to you for damages, costs and expenses, including legal

+fees.  YOU AGREE THAT YOU HAVE NO REMEDIES FOR NEGLIGENCE, STRICT

+LIABILITY, BREACH OF WARRANTY OR BREACH OF CONTRACT EXCEPT THOSE

+PROVIDED IN PARAGRAPH 1.F.3.  YOU AGREE THAT THE FOUNDATION, THE

+TRADEMARK OWNER, AND ANY DISTRIBUTOR UNDER THIS AGREEMENT WILL NOT BE

+LIABLE TO YOU FOR ACTUAL, DIRECT, INDIRECT, CONSEQUENTIAL, PUNITIVE OR

+INCIDENTAL DAMAGES EVEN IF YOU GIVE NOTICE OF THE POSSIBILITY OF SUCH

+DAMAGE.

+

+1.F.3.  LIMITED RIGHT OF REPLACEMENT OR REFUND - If you discover a

+defect in this electronic work within 90 days of receiving it, you can

+receive a refund of the money (if any) you paid for it by sending a

+written explanation to the person you received the work from.  If you

+received the work on a physical medium, you must return the medium with

+your written explanation.  The person or entity that provided you with

+the defective work may elect to provide a replacement copy in lieu of a

+refund.  If you received the work electronically, the person or entity

+providing it to you may choose to give you a second opportunity to

+receive the work electronically in lieu of a refund.  If the second copy

+is also defective, you may demand a refund in writing without further

+opportunities to fix the problem.

+

+1.F.4.  Except for the limited right of replacement or refund set forth

+in paragraph 1.F.3, this work is provided to you 'AS-IS' WITH NO OTHER

+WARRANTIES OF ANY KIND, EXPRESS OR IMPLIED, INCLUDING BUT NOT LIMITED TO

+WARRANTIES OF MERCHANTABILITY OR FITNESS FOR ANY PURPOSE.

+

+1.F.5.  Some states do not allow disclaimers of certain implied

+warranties or the exclusion or limitation of certain types of damages.

+If any disclaimer or limitation set forth in this agreement violates the

+law of the state applicable to this agreement, the agreement shall be

+interpreted to make the maximum disclaimer or limitation permitted by

+the applicable state law.  The invalidity or unenforceability of any

+provision of this agreement shall not void the remaining provisions.

+

+1.F.6.  INDEMNITY - You agree to indemnify and hold the Foundation, the

+trademark owner, any agent or employee of the Foundation, anyone

+providing copies of Project Gutenberg-tm electronic works in accordance

+with this agreement, and any volunteers associated with the production,

+promotion and distribution of Project Gutenberg-tm electronic works,

+harmless from all liability, costs and expenses, including legal fees,

+that arise directly or indirectly from any of the following which you do

+or cause to occur: (a) distribution of this or any Project Gutenberg-tm

+work, (b) alteration, modification, or additions or deletions to any

+Project Gutenberg-tm work, and (c) any Defect you cause.

+

+

+Section  2.  Information about the Mission of Project Gutenberg-tm

+

+Project Gutenberg-tm is synonymous with the free distribution of

+electronic works in formats readable by the widest variety of computers

+including obsolete, old, middle-aged and new computers.  It exists

+because of the efforts of hundreds of volunteers and donations from

+people in all walks of life.

+

+Volunteers and financial support to provide volunteers with the

+assistance they need, are critical to reaching Project Gutenberg-tm's

+goals and ensuring that the Project Gutenberg-tm collection will

+remain freely available for generations to come.  In 2001, the Project

+Gutenberg Literary Archive Foundation was created to provide a secure

+and permanent future for Project Gutenberg-tm and future generations.

+To learn more about the Project Gutenberg Literary Archive Foundation

+and how your efforts and donations can help, see Sections 3 and 4

+and the Foundation web page at http://www.pglaf.org.

+

+

+Section 3.  Information about the Project Gutenberg Literary Archive

+Foundation

+

+The Project Gutenberg Literary Archive Foundation is a non profit

+501(c)(3) educational corporation organized under the laws of the

+state of Mississippi and granted tax exempt status by the Internal

+Revenue Service.  The Foundation's EIN or federal tax identification

+number is 64-6221541.  Its 501(c)(3) letter is posted at

+http://pglaf.org/fundraising.  Contributions to the Project Gutenberg

+Literary Archive Foundation are tax deductible to the full extent

+permitted by U.S. federal laws and your state's laws.

+

+The Foundation's principal office is located at 4557 Melan Dr. S.

+Fairbanks, AK, 99712., but its volunteers and employees are scattered

+throughout numerous locations.  Its business office is located at

+809 North 1500 West, Salt Lake City, UT 84116, (801) 596-1887, email

+business@pglaf.org.  Email contact links and up to date contact

+information can be found at the Foundation's web site and official

+page at http://pglaf.org

+

+For additional contact information:

+     Dr. Gregory B. Newby

+     Chief Executive and Director

+     gbnewby@pglaf.org

+

+

+Section 4.  Information about Donations to the Project Gutenberg

+Literary Archive Foundation

+

+Project Gutenberg-tm depends upon and cannot survive without wide

+spread public support and donations to carry out its mission of

+increasing the number of public domain and licensed works that can be

+freely distributed in machine readable form accessible by the widest

+array of equipment including outdated equipment.  Many small donations

+($1 to $5,000) are particularly important to maintaining tax exempt

+status with the IRS.

+

+The Foundation is committed to complying with the laws regulating

+charities and charitable donations in all 50 states of the United

+States.  Compliance requirements are not uniform and it takes a

+considerable effort, much paperwork and many fees to meet and keep up

+with these requirements.  We do not solicit donations in locations

+where we have not received written confirmation of compliance.  To

+SEND DONATIONS or determine the status of compliance for any

+particular state visit http://pglaf.org

+

+While we cannot and do not solicit contributions from states where we

+have not met the solicitation requirements, we know of no prohibition

+against accepting unsolicited donations from donors in such states who

+approach us with offers to donate.

+

+International donations are gratefully accepted, but we cannot make

+any statements concerning tax treatment of donations received from

+outside the United States.  U.S. laws alone swamp our small staff.

+

+Please check the Project Gutenberg Web pages for current donation

+methods and addresses.  Donations are accepted in a number of other

+ways including checks, online payments and credit card donations.

+To donate, please visit: http://pglaf.org/donate

+

+

+Section 5.  General Information About Project Gutenberg-tm electronic

+works.

+

+Professor Michael S. Hart is the originator of the Project Gutenberg-tm

+concept of a library of electronic works that could be freely shared

+with anyone.  For thirty years, he produced and distributed Project

+Gutenberg-tm eBooks with only a loose network of volunteer support.

+

+

+Project Gutenberg-tm eBooks are often created from several printed

+editions, all of which are confirmed as Public Domain in the U.S.

+unless a copyright notice is included.  Thus, we do not necessarily

+keep eBooks in compliance with any particular paper edition.

+

+

+Most people start at our Web site which has the main PG search facility:

+

+     http://www.gutenberg.org

+

+This Web site includes information about Project Gutenberg-tm,

+including how to make donations to the Project Gutenberg Literary

+Archive Foundation, how to help produce our new eBooks, and how to

+subscribe to our email newsletter to hear about new eBooks.

diff --git a/47458/47458-8.zip b/47458/47458-8.zip
new file mode 100644
index 0000000..9777aa7
--- /dev/null
+++ b/47458/47458-8.zip